96 Käyttäjää paikalla!
0.0047497749328613
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT 2: 1966 3: 4: LIITTEET 5: I-VIII 6: A. 7: 8: 9: 10: 11: HELSINKI 1966 12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 13: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja 14: toivomusaloitteet. 15: 16: SISÄLLYSLUETTELO 17: 18: 19: I. Pernstuslakivaliokunta. 20: Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyk- Siv. 21: sen muuttamista, tasavallan presidentin 10. Junnila, toiv.al. N:o 1: Tasavallan presi- 22: toimikautta, äänioikeusikärajan alenta- dentin toimikautta koskevasta tutkimuk- 23: mista ja kirkkolain säätämisjärjestystä sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 24: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 25: Siv. 11. Koppanen, toiv.al. N:o 2: Äänioikeusikä- 26: rajan alentamisesta kahdestakymmenestä- 27: 1. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N: o 1: Förslag yhdestä vuodesta kahdeksaantoista . . . . . . 34 28: tili lag om ändring av regeringsformen 7 29: 12. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 3: Täysi- 30: 1. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 1: Ehdotus ikäisyys- ja äänioikeusikärajan alentami· 31: laiksi hallitusmuodon muuttamisesta . . . . 10 sesta ................................. 35 32: 2. Gestrin m. fl., lagmot. N: o 2: Förslag tili 13. Sääskilahti ym., toiv.al. N:o 4: Ehdok- 33: lag om ändring av regeringsformen . . . . 13 kaiden määrän nostamisesta kaksinkertai- 34: 2. Gestrin ym., lak.al. N: o 2: Ehdotus laiksi seksi nykyisestään valtiollisissa vaaleissa 36 35: hallitusmuodon muuttamisesta . . . . . . . . . • 15 14. Melin ym., toiv.al. N:o 5: Henkilön salli- 36: 3. Sandelin ym., lak.al. N: o 3: Ehdotus misesta asettua kansanedustajaehdokkaaksi 37: laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttami- vain yhdessä vaalipiirissä . . . . . . . . . . . . . • 37 38: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 15. Vennamo, toiv.al. N: o 6: Todellista kan- 39: 4. Sillantaus ym., lak.al. N:o 4: Ehdotus natusta vastaavan puolueen edustuksen 40: laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttami- saamisesta eduskuntaan . . . . . . . . . . . . . . . • 38 41: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 16. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 7: Toi- 42: menpiteistä varamiesjärjestelmän aikaan- 43: 5. Sillantaus ym., lak.al. N:o 5: Ehdotus saamiseksi eduskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . 39 44: laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami- 45: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 17. Vennamo, toiv.al. N:o 8: Kansanedusta- 46: Jain kieltämisestä kuulumaata valtion- 47: 6. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 6: Ehdotukset enemmistöisten yhtiöiden hallintoneuvos- 48: ä~ni_oike~si~ärajan alentamista tarkoitta- toihin ja johtokuntiin . . . . . . . . . . . . . . • . 40 49: viksi laetksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 50: 18. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 9: Toimen- 51: 7. P. Räsänen ym., lak.al. N:o 7: Ehdotukset piteistä tasaveroisuuden turvaamiseksi 52: ä~ni_oikeu_sik_ärajan alentamista tarkoitta- vaalitoiminnan rahoituksessa . . . . . . • . . • • 41 53: viksl lae1kst . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 25 54: 19. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. N:o 10: An- 55: 8. Vilponiemi ym., lak.al. N:o 8: Ehdotukset gående avlåtande av proposition med 56: laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami- förslag tili lag om ändring av riksdags- 57: sesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 28 ordningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 42 58: 9. Paasivuori ym., lak.al. N:o 9: Ehdotus 19. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 10: Esityksen 59: laiksi muuttopäivän siirtämisestä huoneen- antamisesta laiksi valtiopäiväjärjestyksen 60: vuokralain nojalla eräissä tapauksissa . . 31 muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44 61: 62: E 529/66 63: IV Sisällysluettelo 1966. 64: 65: 66: Siv. Biv. 67: 20. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. N: o 11: An- 25. Backlund ym., toiv.al. N: o 16: Kirkosta- 68: gll.ende saklighet och objektivitet vid be- eroamismenettelyn yksinkertaistamisesta . • 56 69: sättandet av statliga tjänster och be- 70: fattningar . . • . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . • 46 26. V. E. Partanen, toiv.al. N:o 17: Komi- 71: tean asettamisesta kirkon ja valtion suh- 72: 20. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 11: Asialli- teita koskevia uudistusesityksiä valmista- 73: suudesta ja puolueettomuudesta valtion maan . .. .. .. .. .. .• .. .. .. .• .. .. •. .. .. . 57 74: virkoja ja toimia täytettäessä • • . . • . . . • . 48 27. Procop6 m. fl., hemst.mot. N: o 18: An- 75: gående bättre beaktande av anmärk- 76: 21. 0. Saarinen ym., toiv.al. N:o 12: Työ- ningarna i statsrevisorernas berättelse • • 59 77: asioita hoitavan ministeriön perustami- 78: sesta ................................. 50 27. Procop6 ym., toiv.al. N:o 18: Valtion- 79: tilintarkastajain kertomuksessa tehtyjen 80: 22. Lahtela ym., toiv.al. N:o 13: Maakunta- huomautusten paremmasta varteenottami- 81: itsehallinnon kokeilemisesta Lapin läänissä 51 sesta ................................. 60 82: 23. Pesola, toiv.al. N:o 14: Maaherran nimit- 28. Vennamo, toiv.al. N:o 19: Tutkintaeliman 83: tämisen saattamisesta riippuvaiseksi lää- asettamisesta väärinkäytösten ja laimin- 84: nin väestön suorittamasta äänestyksestä 53 lyöntien selvittämistä varten . . . • . . . . . . • • 61 85: 29. Backlund, hemst.mot. N: o 20: Angll.ende 86: 24. Aalto ym., toiv.al. N:o 15: Kirkkolain ll.tgärder för utgivning av statliga kom- 87: käsittelyjärjestyksen muuttamisesta • . • • 54 mittebetänkanden på svenska . . . . • . • . . • 62 88: 25. Backlund m. fl., hemst.mot. N: o 16: An- 29. Backlund, toiv.al. N:o 20: Toimenpiteistä 89: g!\.ende förenkling av förfarandet vid ut- valtion komiteamietintöjen julkaisemiseksi 90: träde ur kyrkan . . • . • • . • . . . . . • • • . . • . • • 55 ruotsinkielellä . .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. 63 91: 92: 93: 94: n. Lakivaliokunta. 95: Oikeudenkäyntiä, rikoslainslil!.däntöä, van- Biv. 96: keinhoitoa, ilmaoikeusjuttujen käsittelyä, 6. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 15: Ehdo- 97: irtaimistokiinnitystä, asunnonvälitystä tus laiksi asunto-osakeyhtiöistä annetun 98: sekä vakuutustoimintaa ym. koskevia lain muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 81 99: laki- ja toivomusaloitteita. 100: Siv. 7. Nevalainen ym., lak.al. N:o 16: Ehdotus 101: laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta • • 83 102: 1. Gestrin m. fl., lagmot. N: o 10: Förslag 103: till lag om ändring av strafflagen . . • . . • 69 8. Sääskilahti ym., lak.al. N: o 17: Ehdotus 104: laiksi liikennevakuutuslain muuttamisesta 84 105: 1. Gestrin ym., lak.al. N:o 10: Ehdotus 106: laiksi rikoslain muuttamisesta . • . . • . . . . . 71 9. Aalto ym., lak.al. N:o 18: Ehdotus laiksi 107: elatusavun ennakosta annetun lain muutta- 108: 2. Gestrin m. fl., lagmot. N: o 11 : Förslag misesta............................... 86 109: till lagar om ändring av strafflagen och 110: om upphävande. av 8 kap. 2 § 5 punkten 10. Rosnell ym., lak.al. N :o 19: Ehdotus laiksi 111: rättegångsbalken . . . . . .. . . . . .. .. .. .. .. . 73 elatusavun ennakosta annetun lain muutta- 112: misesta • . . . . . . • . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . • 88 113: 2. Gestrin ym., lak.al. N: o 11 : Ehdotukset 114: laiksi rikoslain muuttamisesta ja oikeu- 11. Vilponiemi ym., lak.al. N:o 20: Ehdotus 115: denkäymiskaaren 8 luvun 2 §:n 5 kohdan laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta • . 89 116: kumoamisesta • • . . • . . • . • . . . • . . . • . . . . . • . 75 117: 12. Laine ym., lak.al. N: o 21: Ehdotus laiksi 118: 3. Kock ym., lak.al. N:o 12: Ehdotus laiksi vuokrakiskonnan estämisestä • . • . . • . . . . • 90 119: rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoami- 120: sesta • • . . . . • . . . • . . • . . . . • • . . . . . . . . . • . . . 77 13. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 21: Oikeu- 121: denkäyntilaitoksen uudistamisesta . . . . . • • 93 122: 4 • .Mäki ym., lak.al. N:o 13: Ehdotukset 123: laeiksi rikoslain 41 luvun kumoamisesta 14. Kemppainen, toiv.al. N:o 22: Maanmitta- 124: sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta rijäsenen saamisesta korkeimpaan hallinto- 125: ja oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §:n 5 oikeuteen asemakaava- ja rakennuslakia 126: kohdan kumoamisesta . .. . . .. .. . . . . . . .. . 78 koskevia asioita varten . . . . . . . . . . . . . . • . 95 127: 5. Lahtela ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus 15. Mäki ym., toiv.al. N:o 23: Määrärahasta 128: laiksi osakeyhtiöistä annetun lain muutta- kahden ylimääräisen lainsäädäntöneuvok- 129: misesta • ......... ..................... 80 sen palkkaamiseksi lainvalmistelukuntaan 96 130: Sisällysluettelo 1966. V 131: 132: Siv. Siv. 133: 16. Mäkelä ym., toiv.al. N:o 24: Esityksen 28. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 36: Päihdyt- 134: antamisesta laiksi ilmaoikeusjuttujen kä- tävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta 135: sittelystä tuomioistuimessa • . . . • • . . • • . • • 97 annetun lain soveltamisesta juopumussak- 136: kons_a ~uuntorangaistnksena vankilassa 137: 17. Mäki ym., toiv.al. N:o 25: Määräalan suonttavun • . . . • . . • . • . . . . . . • . • . . • . . • . • 115 138: ostajan oikeusaseman turvaamisesta • • . . 99 139: 29. Gestrin m. fl., hemst.mot. N: o 37: An- 140: 18. 0. Saarinen ym., toiv.al. N:o 26: Rasitus- gående utredning av behovet av psyko- 141: todistuksen esittämisen määräämisestä pa- loger inom fångvården och i den statliga 142: kolliseksi kiinteistökauppaa vahvistettaessa 100 skolhemsverksamheten . . • . . . . . • • . • • . • . • • 116 143: 19. Mäki-Hakola ym., toiv.al. N:o 27: Irtai- 29. Gestrin ym., toiv.al. N:o 37: Psykologien 144: mistokiinnityksen tekemisestä mahdolli- tarpeen selvittämisestä vankeinhoidon ja 145: seksi kaupallisen yrityksen omaisuuteen valtion koulukotitoiminnan piirissä . • • . . . 118 146: sekä yritysten kuljetusvälineisiin . . • . . . . . 102 147: 30. Heinonen ym., toiv.al. N:o 38: Vuokra- 148: 20. Niinilcoski ym., toiv.al. N:o 28: Kuorma- asuntojen välityksen antamisesta kuntien 149: autokiinnityksen tekemisestä mahdolliseksi 103 yksinoikeudeksi • . . . . . . . . . . . . . . • . • • • . . • 120 150: 21. Tikkanen ym., toiv.al. N:o 29: Esityksen 31. A. Salo ym., toiv.al. N:o 39: Kunnalli- 151: antamisesta kiinnityksestä kuorma-autoihin 104 sella pohjalla toimivan asunnonvälityksen 152: 22. Vennamo, toiv.al. N:o 30: Ammatissa aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • 121 153: käytettävien autojen, koneiden ja kalustei- 32. A. Salo ym., toiv.al. N:o 40: Valtakun- 154: den käyttämisestä lainojen vakuutena • . 106 nallisen vuokra·asuntorekisterin perusta- 155: 23. Nordström ym., toiv.al. N:o 31: Maan- misesta . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . • . . • . . 122 156: rakennuskoneiden kiinnityskelpoisuuden to- 157: teuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . 107 33. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 41: Voimak- 158: kaasti kasvavien väestökeskusten vuokra- 159: 24. 0. Saarinen, toiv.al. N: o 32: Osakeyhtiön laisten aseman turvaamisesta . . . . . . . . • • 123 160: osakkaiden vähemmistösuojan tehostami- 161: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • 108 34• .tf. Salo ym., toiv.al. N:o 42: Epäsiveel- 162: lisiä julkaisuja koskevan lainsäädännön 163: 25. Roden ym., toiv.al. N:o 33: Kirjanpito· uusimisesta . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . 124 164: lainsäädännön tarkistamisesta veronkiertä- 165: mismahdollisuuden ehkäisemiseksi • . . . • . • 110 35. Apajalahti, toiv.al. N:o 43: Homoseksua- 166: lisuuden rangaistavuuden poistamisesta • . 125 167: 26. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 34: Henki- 168: rikosten ja pahoinpitelyjen johdosta tuo- 36. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 44: Autojen 169: mittujen korvausten suorittamisesta ennak- vähittäismaksukaupassa perittävien rahoi- 170: koina valtion varoista rikoksen uhreille 112 tuskulujen alentamisesta . . . . . . . • . . . • . • . 127 171: 27. Asunta ym., toiv.al. N:o 35: Juopuneina 37. T. Salo ym., toiv.al. N:o 45: Liikenneva- 172: tavattavien henkilöiden käsittelyn täyden- kuutusmaksukomitealta tutkimatta jäänei- 173: tämisestä . . . . . • . . • . . . . • . . . . . . . . • . • • . . . 114 den kysymysten selvittämisestä • • . • . . . . . 128 174: 175: 176: 177: 178: m. mkoasiainvaliokunta. 179: Ulkoma.ankauppaa, työmarkkinoita, työ- Siv. 180: aikojen säännöstelemistll. maantiekulje- 3. Pesola ym., toiv.al. N:o 48: Kaupallisten 181: tuksessa sekä. kehitysapua ym. tarkoitta- sihteereiden lukumäärän lisäämisestä . . . . 138 182: via toivomusaloitteita. 183: Siv. 184: 4. Kalavainen ym., toiv.al. N: o 49: Esityk- 185: 1. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. N:o 46: An- 186: gående avlåtande av proposition om in- sen antamisesta Kansainvälisen työkonfe- 187: stiftande av en utrikesnämnd • . . . . . . . . . 133 renssin työmarkkinoilla ja ammatin har- 188: joittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjin- 189: 1. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 46: Esityk- tää koskevan sopimuksen ratifioimisesta 140 190: sen antamisesta ulkoasiainlautakunnan pe· 191: rustamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 192: 5. Pousi ym., toiv.al. N:o 50: Kansainväli- 193: 2. Tainio ym., toiv.al. N:o 47: Toimenpi- sen Työjärjestön työaikojen sääunöstele- 194: teistä maan ulkomaankaupan laajentami- misestä maantiekuljetuksessa hyväksymän 195: seksi • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . • . . . . 137 sopimuksen ratifioimisesta • . . . . . . . . . . • . 141 196: VI Sisällysluettelo 1966. 197: 198: 199: Siv. Siv. 200: 6. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 51: Erillisen 9. Landström ym., toiv.al. N: o 54: Ohjelman 201: valtion elimen perustamisesta suunnittele- laatimisesta Ruotsissa olevien suomalaisten 202: maan ja toteuttamaan kehitysapua . • . . . . 142 sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellis· 203: ten olojen saattamiseksi asianmukaiseen 204: 7. Lahtela ym., toiv.al. N:o 52: Suomalais· kuntoon . . . . . . . • . . . . . . . . . • • . . . . . . • • . . . 147 205: ten kehitysjoukkojen perustamisesta . . . . 143 206: 8. Gestrin m. fl., hemst.mot. N:o 53: An· 10. Koppanen, toiv.al. N:o 55: Matkailurei· 207: gående ökning av antalet i Finland stu- tin avaamisesta Suomesta Itämeren itä- 208: derande stipendiater från utvecklingslän- puolitae Keski-Eurooppaan . . . • . . . . . . . . . 149 209: derna • . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . 145 210: 8. Gestrin ym., toiv.al. N:o 53: Kehitysmai- 11. Haarla, toiv.al. N:o 56: Määrärahasta 211: den Suomessa opiskelevien stipendiaattien Vientikoulutussäätiön järjestämiä vienti· 212: lukumäärän lisäämisestä . . . . . . . . . • • . . • . 146 markkinoinnin erikoiskursseja varten . . • . 150 213: 214: 215: 216: 217: IV. Valtiovarainvaliokunta. 218: A. Verolainsäädäntöä, kehitysalueiden Siv. 219: talouden edistämistä, asuntotuotantoa, 9. Hara ym., lak.al. N:o 30: Ehdotukset 220: teollisuutta, sähköistämistä, eläkkeitä, laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun· 221: poliisilaitosta sekä. virastotalojen raken- nallishallituksesta kaupungissa ja maalais- 222: tamista ym. koskevia laki- ja toivomus- kuntain kunnallishallinnosta annettujen 223: aloitteita. asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:ltat 213 224: Siv. 225: 10. Honkonen ym., lak.al. N :o 31: Ehdotukset 226: 1. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 22: Eh· laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä maa· 227: dotus verolaiksi (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . 155 laiskuntain kunnallishallinnosta ja kun· 228: nallishallituksesta kaupungissa annettujen 229: 2. 1. Linna ym., lak.al. N:o 23: Ehdotus asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 215 230: maa- ja metsätalouden verolaiksi (Laus. 231: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 179 11. Ilas"hi'Vi ym., lak.al. N: o 32: Ehdotukset 232: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun· 233: 3. Pesola ym., lak.al. N: o 24: Ehdotus maa- nallishallituksesta kaupungissa ja maalais- 234: ja metsätalouden verolaiksi (Laus. Ltv:lta) 185 kuntain kunnallishallinnosta annettujen 235: asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 218 236: 4. Rytkönen ym., lak.al. N: o 25: Ehdotus 237: maa- ja metsätalouden verolaiksi (Laus. 12. Pesola ym., lak.al. N: o 33: Ehdotukset 238: Ltv:lta) • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun· 239: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais· 240: 5. Uusitalo ym., lak.al. N:o 26: Ehdotus kuntain kunnallishallinnosta annettujen 241: laiksi maatilatalouden verotuksesta (Laus. asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 221 242: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 243: 13. T. Salo ym., lak.al. N: o 34: Ehdotukset 244: 6. Haarla, lak.al. N: o 27: Ehdotukset laeiksi laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun· 245: tulo- ja omaisuusverolain sekä kunnallis- nallishallituksesta kaupungissa ja maalais· 246: hallituksesta kaupungissa ja maalaiskun· kuntain kunnallishallinnosta annettujen 247: tain kunnallishallinnosta annettujen ase- asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 224 248: tusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) . . 204 249: 250: 7. Hamara ym., lak.al. N:o 28: Ehdotukset 14. Takki ym., lak.al. N:o 35: Ehdotukset 251: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun· laeiksi tulo· ja omaisuusverolain sekä kun- 252: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais· nallishallituksesta kaupungissa ja maalais- 253: kuntain kunnallishallinnosta annettujen kuntain kunnallishallinnosta annettujen 254: asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 207 asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 226 255: 256: 8. Hara ym., lak.al. N:o 29: Ehdotukset 15. Takki ym., lak.al. N:o 36: Ehdotukset 257: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun· laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun· 258: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais- nallishallituksesta kaupungissa ja maalais- 259: kuntain kunnallishallinnosta annettujen kuntain kunnallishallinnosta annettujen 260: asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 210 asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 229 261: Sisällysluettelo 1966. vn 262: Siv. Siv. 263: 16. Terästö ym., lak.al. N:o 37: Ehdotukset 33. Perheentupa ym., lak.al. N:o 54: Ehdo- 264: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun- tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut- 265: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais- tamisesta . . . . • . • . • • • . • . . . • • • . . • . . • . . . • 264 266: kuntain kunnallishallinnosta annettujen 267: asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta). 231 34. Tiitu ym., lak.al. N:o 55: Ehdotus laiksi 268: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 265 269: 17. Haapanen ym., lak.al. N:o 38: Ehdotus 270: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- 35. Uoti ym., lak.al. N:o 56: Ehdotus laiksi 271: nöksistä verolakeihin . . . • . . .. . • • . • . . • . . 235 tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 267 272: 273: 18. Haapanen ym., lak.al. N:o 39: Ehdotus 36. Vaittinen ym., lak.al. N:o 57: Ehdotus 274: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 275: nöksistä verolakeihin . . • . • . . • . . • • • • . • • . 237 misesta .............................. . 268 276: 19. Hara ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus laiksi 37. Haapanen ym., lak.al. N:o 58: Ehdotus 277: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- 278: verolakeihin . • . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . 239 sesta muuttamisesta ...•......•.••.•••• 270 279: 20. Lehmonen ym., lak.al. N :o 41: Ehdotus 38. Honkonen ym., lak.al. N:o 59: Ehdotus 280: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- 281: nöksistä verolakeihin . . • . . . • . . • • . . . . . . . 241 sesta muuttamisesta ••••....•.....•.... 271 282: 21. Männistö ym., lak.al. N:o 42: Ehdotus 39. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 60: Ehdotus 283: laiksi eräästä väliaikaisesta poikkeussään- laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- 284: nöksestä verolakeihin • • . . • . . .. . • • . . • .. • 242 sesta muuttamisesta .....••.•.......... 273 285: 286: 22. Puhakka ym., lak.al. N: o 43: Ehdotus 40. Mäki ym., lak.al. N: o 61: Ehdotus laiksi 287: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta 288: nöksistä verolakeihin . . . . . . . . . .. . . .. .. . 243 muuttamisesta ....................... . 274 289: 41. Silander ym., lak.al. N :o 62: Ehdotus 290: 23. Silander ym., lak.al. N:o 44: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- 291: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- sesta muuttamisesta ......•........... 276 292: nöksistä verolakeihin • . . • . . • . • • . . . . . . . . 245 293: · 42. Sinisalo ym., lak.al. N:o 63: Ehdotus 294: 24. Siren ym., lak.al. N:o 45: Ehdotukset laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- 295: laeiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- sesta muuttamisesta .................. . 277 296: nöksistä verolakeihin . . . . . . . . . . . . • . . . . . 248 297: 43. B. Virtanen ym., lak.al. N:o 64: Ehdotus 298: 25. Asunta ym., lak.al. N:o 46: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- 299: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami- sesta muuttamisesta •.................. 279 300: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250 301: 44. Paavola ym., lak.al. N: o 65: Ehdotus 302: 26. Borg-Sundman ym., lak.al. N:o 47: Ehdo- laiksi verotuslain muuttamisesta 280 303: tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut- (4,5;- Eskman ym., lak.al. N:o 66: Ehdotus 304: tamisesta . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 251 \:7 laiksi verotuslain muuttamisesta 281 305: 27. Haarla ym., lak.al. N:o 48: Ehdotus 46. Hara ym., lak.al. N:o 67: Ehdotus laiksi 306: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- verotuslain muuttamisesta ............•• 283 307: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253 308: 47. Linkola ym., lak.al. N:o 68: Ehdotus 309: 28. Haarla ym., lak.al. N:o 49: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta ....... . 285 310: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami- 311: sesta ................................. 255 48. Sarjala ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus laiksi 312: verotuslain muuttamisesta ............. . 286 313: 29. Haarla ym., lak.al. N:o 50: Ehdotus 314: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami- 49. Berner ym., lak.al. N:o 70: Ehdotus laiksi 315: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 leimaverolain muuttamisesta ........... . 288 316: 50. Haarla ym., lak.al. N:o 71: Ehdotus laiksi 317: 30. Karvikko ym., lak.al. N: o 51: Ehdotus leimaverolain muuttamisesta ........... . 290 318: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami- 319: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . 258 51. Karpola ym., lak.al. N:o 72: Ehdotus 320: laiksi leimaverolain muuttamisesta ..... . 292 321: 31. Lähteenmäki ym., lak.al. N:o 52: Ehdotus 322: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 52. Melin ym., lak.al. N:o 73: Ehdotus laiksi 323: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261 leimaverolain muuttamisesta ........... . 293 324: 325: 32. Mäki ym., lak.al. N:o 53: Ehdotus laiksi 53. Paaso ym., lak.al. N:o 74: Ehdotus laiksi 326: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 263 leimaverolain muuttamisesta , , •......... 295 327: vm Sisällysluettelo 1966. 328: 329: 330: Biv. Biv. 331: 54. Pekkarinen ym., lak.al. N:o 75: Ehdotus 77. Saalasti ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus 332: laiksi leimaverolain muuttamisesta • • • • • • 296 laiksi alkoholijuomaverosta ja eräiksi sii- 333: hen liittyviksi laeiksi . .. .. .. .. .. .. .. .. • 338 334: 55. Sääskilahti ym., lak.al. N:o 76: Ehdotus 335: laiksi leimaverolain muuttamisesta . • • • • • 298 78. Uoti ym., lak.al. N:o 99: Ehdotus laiksi 336: 56. R. Virtanen ym., lak.aL N:o 77: Ehdotus tupakkavalmisteverosta annetun lain muut- 337: laiksi leimaverolain muuttamisesta . • • . • • 300 tamisesta .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 346 338: 339: 57• ..4itio ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus laiksi 79. Väyrynen ym., lak.al. N:o 100: Ehdotus 340: liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . • 301 laiksi kaivosteollisuuden veronhuojennuk- 341: sista ................................. 346 342: 58. Forsius, lak.al. N:o 79: Ehdotus laiksi 343: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . . • . . • 303 344: 80. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 101: Ehdotus 345: 59. Haarla, lak.al. N:o 80: Ehdotus laiksi laiksi kiinnitysluottopankkien vuosien 1967 346: liikevaihtoverolain muuttamisesta • • . . • • • 305 -1970 obligaatiolainojen veronhuojennuk· 347: sista ................................. 348 348: 60. Haarla ym., lak.al. N:o 81: Ehdotus laiksi 349: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . • • . . • 306 81. Raipala ym., lak.al. N:o 102: Ehdotus 350: laiksi salaojittajille myönnettävästä ve· 351: 61. Hamara ym., lak.al. N:o 82: Ehdotus ronhuojennuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 352: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 308 353: 62. Hara ym., lak.al. N:o 83: Ehdotus laiksi 82• ..4ntila ym., lak.al. N:o 103: Ehdotus 354: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . . . . . • 310 laiksi kehitysalueiden talouden edistämi- 355: sestä annetun lain muuttamisesta . . . . . . 350 356: 63. Jämsen ym., lak.al N:o 84: Ehdotus 357: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 312 83. Kiviaho ym., lak.al. N:o 104: Ehdotus 358: laiksi kehitysalueiden talouden edistämi- 359: 64. J ämsen ym., lak.al. N: o 85: Ehdotus sestä annetun lain muuttamisesta . . . . . . 352 360: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta • . 314 361: 84. Pohjonen ym., lak.al. N:o 105: Ehdotus 362: 65. Kekkonen, lak.al. N:o 86: Ehdotus laiksi laiksi kehitysalueiden talouden edistämi- 363: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . • • . . . 316 sestä annetun lain muuttamisesta . . . . . . 353 364: 66. Matilainen ym., lak.al. N: o 87: Ehdotus 85. Siiskonen, lak.al. N: o 106: Ehdotus laiksi 365: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta • . 318 kehitysalueiden talouden edistämisestä an- 366: 67. Mäki ym., lak.al. N:o 88: Ehdotus laiksi netun lain muuttamisesta . • . . . • • • . . . . • . 354 367: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . . • • . 320 368: 86. Laaksonen ym., lak.al. N:o 107: Ehdotus 369: 68. Rihtniemi ym., lak.al. N:o 89: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen haltijain 370: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 322 palkkauksesta annetun lain muuttamisesta 356 371: 69. Rihtniemi ym., lak.al. N: o 90: Ehdotus 87. Hietala ym., lak.al. N:o 108: Ehdotus 372: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 324 laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain 373: muuttamisesta . . . . . • . . . . . . • • • • . • • • • . • . 358 374: 70. Rihtniemi ym., lak.al. N: o 91: Ehdotus 375: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 326 376: 88. Breilin ym., lak.al. N:o 109: Ehdotus 377: 71. Saarto ym., lak.al. N: o 92: Ehdotus laiksi ammattikasvatushallituksesta anne· 378: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 327 tun lain muuttamisesta • • . • • . . . . . • . • . • • 359 379: 380: 72. Sileäkangas ym., lak.al. N :o 93: Ehdotus 89• ..4. Saarinen ym., lak.al. N:o 110: Ehdo- 381: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 328 tus laiksi asuntotuotantolain muuttami- 382: sesta . . . . . . . . . . . . • . • • . . . . • . . . • . • . • . . . 361 383: 73. Takki. ym., lak.al. N:o 94: Ehdotus laiksi 384: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . . . • • 330 90. Pakkanen ym., lak.al. N: o 111: Ehdotus 385: laiksi asuntosäästöpalkkioista • • • • • • • . • . 363 386: 74. Hjerppe ym., lak.al. N:o 95: Ehdotus 387: laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun 91. Paavola ym., lak.al. N: o 112: Ehdotus 388: lain muuttamisesta • • • .. .. .. .. . . .. .. .. . 332 laiksi sotaveteraanien asuntolainoista • • • 367 389: 390: 75. Roilen ym., lak.al. N:o 96: Ehdotus laiksi 92. Hellsten ym., lak.al. N:o 113: Ehdotus 391: moottoriajoneuvoverosta annetun lain laiksi ylioppilasasuntolalainoista • . . . . • . . 369 392: muuttamisesta .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. • 334 393: 93. Paavola ym., lak.al. N:o 114: Ehdotus 394: 76. U'USi.taZo ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus laiksi valtionenemmistöisten osakeyhtiöi· 395: laiksi auto· ja moottoripyöräverosta an· den toiminnan tarkastuksesta annetun lain 396: netun lain muuttamisesta • . • • • • • • • • . . . • 336 muuttamisesta • . • • • . • . • • • • • • • • . • • • • • • • 373 397: Sisällysluettelo 1966. IX 398: 399: Siv. Siv. 400: 94. V. Mattila ym., lak.al. N:o 115: Ehdotus 110. Paavola ym., toiv.al. N:o 70: Esityksen 401: laiksi kotimaisten polttoaineiden käytön antamisesta valmisteverolakien koontami- 402: edistämisestä . • . . . . . • . • . . . . . . . . . • . • . . . 375 sesta .. . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • • • • • 399 403: 111. Kemppainen, toiv.al. N: o 71: Kuntien 404: 95. Sillantaus ym., lak.al. N:o 116: Ehdotus jakamisesta tulo- ja omaisuusverotuksessa 405: laiksi valtion tietokonekeskuksesta anne- uutta kalleusluokitusta vastaaviin kalleus· 406: tun lain muuttamisesta . . • . . . . . . . . . • . . • 377 ryhmiin . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 401 407: 96. Kokkola ym., lak.al. N:o 117: Ehdotus 112. Siren ym., toiv.al. N: o 72: Yhdistetystä 408: laiksi tullilain muuttamisesta ••.....•... 379 verotusmenettelystä kunnille aiheutuvan 409: kustannusosuuuden tarkistamisesta . . • . . • 402 410: 97. Junnila ym., toiv.al. N:o 57: Tutkimuk- 411: sen toimittamisesta vationtalouden laaje- 113 • ..4alto ym., toiv.al. N:o 73: Kiinteän 412: nemisesta kansantuotteen kasvua nopeam- omaisuuden myymisestä kunnalle saadun 413: min 381 voiton verovapaudesta • . . . . . . • . . . . . • • • • 404 414: 114. Vennamo, toiv.al. N:o 74: Säätiöiden yrn. 415: 98. Berner ym., toiv.al. N:o 58: Vuosittaisen verovapauksien kumoamisesta . . . • • • • • . • 405 416: tulo- ja menoarvion laatimisesta pitkän 417: ajan taloudellisen suunnittelun pohjalta 383 115. Suonpää ym., toiv.al. N:o 75: Osaketulo· 418: jen verotuksen uudistamisesta . • . . • • . . . • 406 419: 99. Lähteenmäki ym., toiv.al. N:o 59: Useam- 420: pivuotisen budjettisuunnitelman aikaan- 116. T. Salo ym., toiv.al. N:o 76: Asunto-osa- 421: saamisesta • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 384 keyhtiöiden verotuksessa ilmenevien epä- 422: kohtien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . • • . • • 407 423: 100. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 60: Val- 424: tion lainojen ehtojen tarkemmasta mää- 117. Procope m. fl., hemst.mot. N: o 77: An- 425: ritteleruisestä ja epäedullisten lainojen gående slopande av bestämmelserna om 426: konvertoimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 beskattning av bostadsförmån från egen 427: bostad ............................... 409 428: 101• ..4lenius ym., toiv.al. N:o 61: Valta- 429: kunnansuunnittelutoimiston organisaation 117. Procope ym., toiv.al. N:o 77: Oman asun- 430: uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386 non tuottaman asuntoedun verottamisen 431: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . • • 410 432: 102. H. Linna ym., toiv.al. N:o 62: Tutkimuk- 433: sesta kehitysalueiden talouden edistämi- 118. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 78: Toimen- 434: seksi annetun lain vyöhykejaoituksen tar- piteistä kauppavoittoverotuksen tarkista- 435: kistamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . • 387 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411 436: 437: 103. Lahtela ym., toiv.al. N: o 63: Erityisten 119. Sileäkangas ym., toiv.al. N:o 79: Työn- 438: elinten perustamisesta kehitysalueiden yh- antajan perustaman eläkelaitoksen tai elä- 439: dyskuntasuunnittelua, koulutusta ja kult· kesäätiön kiinteistötulojen verovapauden 440: tuurityötä, elinkeinoelämää ja tuotteiden poistamisesta tai rajoittamisesta • • • . • • • 412 441: markkinointia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • 388 442: 120. Suorttanen ym., toiv.al. N:o 80: Pakko- 443: 104. Niinikoski ym., toiv.al. N:o 64: Määrä- lunastuskorvauksen koron vapauttamisesta 444: rahasta alue- ja perustutkimuksen suorit- verotuksesta . . . . . . . . • . • . • . . . . . • • . . . • • • 413 445: tamiseksi Pohjois-Suomessa . • . • . . • • • • • • 390 446: 121. Holopainen ym., toiv.al. N: o 81: Erikois- 447: 105• ..4ro ym., toiv.al. N:o 65: Kehitysmaista veron asettamisesta kasvatus- ja kansa- 448: tapahtuvaan tuontiin kohdistuvien tullien laisvastuun hengen vastaiselle kirjallisuu- 449: alentamisesta • . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . • . • 392 delle ................................. 415 450: 451: 106. Ilaskivi ym., toiv.al. N:o 66: Verolain- 122. Linkola, toiv.al. N:o 82: Tonttien luovu- 452: säädännön yksinkertaistamisesta • . . . . • . • 393 tuksessa asunto- ja sosiaalisiin tarkoituk- 453: siin sekä elinkeinoelämän tarpeisiin nou- 454: 107. Paavola ym., roiv.al. N:o 67: Palkansaa- datetun verotuksen muuttamisesta • • • • • • 416 455: jien verotuksen yksinkertaistamisesta 394 456: 123. Baipala, roiv.al. N: o 83: Asutusrahaston 457: 108. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 68: Ve- varojen käytön järjestämisestä valtion 458: ronhuojennuslakien koordinoimisesta ja tulo· ja menoarvion puitteissa tapahtu- 459: ve;onhu?j~n~_~:usten korvaamisesta muilla vaksi • . . . . . . • . • . • • • • . . . . . . . . • • • . . • . • • 417 460: tounenp1telllä • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 395 461: 124• ..4sunta ym., toiv.al. N:o 84: Samasta 462: 109. af Heurlin, toiv.al. N:o 69: Selvityksen maatalouskiinteistöstä murto-osan tai mää- 463: suorittamisesta määräaikaisen verovapaus- räalan omistavien henkilöiden verottami- 464: ja -helpotuslainsäädännön vaikutuksista . . 398 sesta erikseen • . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . • . 418 465: 466: 2 E 529/66 467: X Sisällysluettelo 1966. 468: 469: 470: Siv. Siv. 471: 125. Siltanen ym., toiv.al. N:o 85: Sosiaali- 140. Linkola, toiv.al. N:o 100: Oppi- ja kurs- 472: avustuksien takaisinperimisestä varak· sikirjojen hankkimisesta aiheutuneiden 473: kailta verotuksen yhteydessä . • . . . . . . . . 419 opintokustannusten vähennyskelpoisuuden 474: toteuttamisesta valtion ja kunnan verotuk- 475: 126. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 86: Vero· sessa .. . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 438 476: tuslain 60 § : n täydentämisestä . . . . . . . . 420 477: 127. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 87: Tulo- ja 141. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 101: Yhty- 478: omaisuusverolain 34 § :n tulkinnan tarkis· mäverotuksen maatilatalouksille aiheutta- 479: tamisesta . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . • . • 421 mien epäkohtien poistamisesta . . . . . • . . . 439 480: 481: 128. Linkola ym., toiv.al. N:o 88: Tulo- ja 142. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 102: Maa- 482: omaisuusverolain 50 b §:ssä tarkoitettu· talousyhtymän ja kuolinpesän verotuk- 483: jen rakennusten vapauttamisesta omai- sessa esiintyvien epäoikeudenmukaisuuk- 484: suusverosta sinä vuonna, jolloin niiden sien poistamisesta . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . 440 485: rakentaminen on aloitettu . . . . . . . . . . • . • 422 486: 143. Vennamo, toiv.al. N:o 103: Maatalouden 487: 129. Paavola ym., toiv.al. N:o 89: Verovel- verotuksen kasvamisen estämisestä per- 488: vollisten asiamiesten toimien perustami- heenpään kuoltua . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 441 489: sesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423 490: 144. Vennamo, toiv.al. N:o 104: Perhe- ja 491: 130. Holopainen ym., toiv.al. N:o 90: Avio- pienviljelmien veron määräämisestä pelto- 492: puolisoiden yhteisverotuksen poistamisesta 424 hehtaarien mukaan . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . 442 493: 131. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N: o 91: Avio- 494: 145. Hamara ym., toiv.al. N:o 105: Isännän- 495: puolisoiden yhteisverotuksen muuttami- palkkaa koskevien määräysten tarkistami- 496: sesta valinnanvaraiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 425 497: sesta leskiemäntien osalta . • . . . . . . . . . . . . 443 498: 132. Melin m. fl., hemst.mot. N: o 92: An· 499: gående införande av valfrihet mellan sam- 146. Pakkanen ym., toiv.al N:o 106: Maa- 500: och särbeskattning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426 talouden harjoittajan oikeuttamisesta ve· 501: rotuksessa vähentämään tulostaan eläin- 502: 132. Melin ym., toiv.al. N:o 92: Yhteis- ja lääkintäkustannukset • . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 503: erillisverotuksen välisen valintavapauden 504: toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427 147. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 107: Syrjä- 505: seutujen viljelijäin ylimääräisen työmene- 506: 133. Buorttanen ym., toiv.al. N: o 93: Avio- kin huomioon ottamisesta helpotuksena 507: puolisoiden yhteisverotuksen epäkohtien verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445 508: korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428 509: 148. Kangas ym., toiv.al. N:o 108: Maata- 510: 134. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 94: Yksi- loustraktoreissa käytetyn bensiinin hin- 511: näisten henkilöiden verorasituksen lieven- taan sisältyvän veron palauttamisesta . . 446 512: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429 513: 149. J·ämsen ym., toiv.al. N:o 109: Tiekus- 514: 135. Kaarlonen ym., toiv.al. N: o 95: Huolto- tannusten saattamisesta vähennyskelpoi- 515: velvollisen naisen verotuksen muuttami- siksi verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448 516: sesta sosiaalisemmaksi . . . . . . . . . . . . . . . . 430 517: 150. Karpola ym., toiv.al. N: o 110: Yksityis· 518: 136. Paavola ym., toiv.al. N:o 96: Vainajan teiden rakentamisesta ja kunnossapitämi· 519: kuolinvuotenaan saaman tulon verovapau- sestä aiheutuneiden kustannusten vähen- 520: desta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . 431 nyskelpoisuudesta valtion ja kunnan vero- 521: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 449 522: 137. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 97: Vanhuus- 523: vähennyksen myöntämisestä 60 vuotta 151. Koivunen ym., toiv.al. N :o 111: Oikeu- 524: täyttäneelle tulo- ja omaisuusverotuksessa 432 desta vähentää verotuksessa tienpidosta 525: aiheutuneet kustannukset . . . . . . . . . . . . . . 450 526: 138. Gestrin m.fl., hemst.mot. N: o 98: An- 152. Pakkanen ym., toiv.al. N:.o 112: Maata· 527: gående rätt tili avdragande av verkliga louskiinteistölle tarpeellisten yksityisten 528: kostnader för studier och vidare utbild- teiden perustamisesta ja kunnossapidosta 529: ning vid beskattningen . . . . . . . . . . . . . . . . 433 aiheutuvien todellisten kustannusten vä- 530: hennyskelpoisuudesta verotuksessa . . . . . . 451 531: 138. Gestrin ym., toiv.al. N: o 98: Todellisten 532: opinto~ ja jatkokoulutuskustannusten vä- 153. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 113: Perustei- 533: hennysoikeudesta verotuksessa . . . . . . . . . . 435 den määräämisestä veronvähennysten suo- 534: rittamiseksi tie- ja katurasituksista . . . . . 453 535: 139. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 99: Verotuk- 536: sessa sallittavia koulutus- ja opintovähen- 154. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 114: Syrjä- 537: nyksiä koskevien säännösten muuttami- seutujen tiekustannusten saattamiseksi vä- 538: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 437 hennyskelpoisiksi verotuksessa . . . . . . . . . . 454 539: Sisällysluettelo 1966. XI 540: 541: Siv. Siv. 542: 155. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 115: Yksityis- 172o Vennamo, toiv.al. N:o 132: Hunajan lii- 543: tieluontoisten teiden korjauskustannusten kevaihtoveron poistamisesta o oo.. o. o. 0o. 472 544: ottamisesta vähennyksenä huomioon vero- 545: tuksessa . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . 455 173o Vennamo, toiv.al. N:o 133: Ammattimai- 546: sessa liikenteessä käytettävien kuorma- 547: 156. Vennamo, toiv.al. N:o 116: Tierasitusten autojen vapauttamisesta liikevaihtoverosta 473 548: vähennysoikeuden voimaansaattamisesta ve- 549: rotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 456 174. Vennamo, toiv.al. N:o 134: Liikevaihto- 550: veron poistamisesta välttämättömyystar- 551: 157. Kangas ym., toiv.al. N:o 117: Metsäve- vikkeilta ............ 0. . . . . . . . . . . . . . . . 474 552: rotusta koskevien säädösten uudistami- 553: sesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . 457 175. Vennamo, toiv.al. N:o 135: Liikevaihto- 554: verolain muuttamisesta pienyritteliäisyy- 555: 158. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 118: Metsä- den osalta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 475 556: verohelpotuksen myöntämisestä heikkotuot- 557: toisille metsälöille . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . 458 176. Hara ym., toiv.al. N:o 136: Lahjoittajan 558: oikeuttamisesta valtion verotuksessa vä- 559: 1590 E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 119: Määrä- hentämään valtionapua nauttivalle yksi- 560: aikaisen verovapauden myöntämisestä suun- tyisoppikoululle tai kansanopistolle an- 561: nitelmallisesti uudistetuille metsälöille . . . 459 nettu lahjoitus • • . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . 476 562: 160. Hellsten ym., toiv.al. N:o 120: Toimen- 177. Linkola ymo, toiv.al. N:o 137: Yli- ja 563: piteistä leimaverolain 59 b § :n 2 kohdan lisätöistä saatujen ansiotulojen verova- 564: poistamiseksi . . . . . • . . • . . . . . . . . . . • . • • . • 460 paudesta .......... o. . . . . . . . . . . . . . . . . . 477 565: 161. Kangas ymo, toiv.al. N:o 121: Valtiolta 178. Lähteenmäki ymo, toiv.al. N:o 138: Yli- 566: tilan ostavan vapauttamisesta leimaveron ja lisätöistä saatujen ansiotulojen vapaut- 567: maksusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • 461 tamisesta verotuksesta . . . . . . . . . . . . . . . • . 478 568: 162. Mäki, toiv.al. N: o 122: Holhousasioissa 179. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 139: Ve- 569: annettavien asiakirjain vapauttamisesta vovähennyksen myöntämisestä vanhem- 570: leimaverosta • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . • . 462 piaan tai muita läheisiä omaisiaan elät- 571: tävälle henkilölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 79 572: 163. Pesola ym., toiv.al. N:o 123: Opintolai- 573: nojen leimaveron poistamisesta •.•.. o. . 463 180. Luja ym., toiv.al. N:o 140: Lasten päivä- 574: hoitomaksun vähentämisestä ansioäidin, 575: 164. Pousi ym., toiv.al. N:o 124: Ammatti- eronneen ja lesken verotuksessa . . . . . . . . 480 576: autoilijain vapauttamisesta ajokortin lu- 577: nastamiseen ja uudistamiseen liittyvästä 181. Luja ym., toiv.al. N: o 141: Kotiapulai- 578: leimaverosta .......... o.... o. . . . . . . . . . 464 selle maksetun palkan vähennyskelpoisuu- 579: desta verotuksessa ...... o. o. . . . . . . . . . . 481 580: 165. Sandelin ym., toiv.al. N:o 125: Ammatti- 581: ajokortista perittävän leimaveron poista- 182. Leinonen, toiv.al. N:o 142: Verolainsää- 582: misesta .............. o. . . . . . . . . . . . . . . 465 dännön muuttamisesta opiskelijain työ- 583: tulovähennyksen osalta ... o. . . . . . . . . . . . 482 584: 166. .<l.honen ym., toiv.al. N:o 126: Suojatyö- 585: pajojen myyntitoiminnan ja niiden käyt- 183. Mäkelä ym., toiv.al. N:o 143: Verovapau- 586: tämien raaka-aineiden vapauttamisesta lii- den myöntämisestä stipendejä ja lainoja 587: kevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 opiskelijoille jakaville opintorahastoille ja 588: säätiöille lahjoitetuista summista .. o. . . 483 589: 167. Haarla ym., toiv.al. N:o 127: Tuotanto- 590: koneiden vapauttamisesta liikevaihtove- 184. Niemelä, toiv.al. N:o 144: Koulutus- ja 591: rosta .......•......•..............•. o 467 opintovähennysten tekemistä verotuksessa 592: koskevien säännösten muuttamisesta . . . . 485 593: 168. Linkola, toiv.al. N: o 128: Pesulain va- 594: pauttamisesta maksamasta liikevaihtove- 185. Paavola ymo, toivoal. N:o 145: Oppikir- 595: roa valkopyykin osalta ........ o.... o. o 468 jojen hankintakustannusten saattamisesta 596: verotuksessa vähennyskelpoisiksi ..... o. . 486 597: 169. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 129: Liike- 598: vaihtoverolain uudistamisesta pienteolli- 186. Paavola ymo, toiv.al. N:o 146: Verotuk- 599: suuden osalta ...... o o. oo.. o. . . . . . . . . . 469 sessa sallittavaa opintovähennystä koske- 600: vien säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . 487 601: 170. Pekkarinen ym., toivoa!. N:o 130: Moot- 602: torisahojen liikevaihtoveron ja tullin pois- 187. Saalasti ymo, toiv.al. N:o 147: Opiskeli- 603: tamisesta .. o. oo.. o0o... 0oo. oo.... oo.. o 470 jain verotuksen helpottamisesta . o. o. . . . 488 604: 605: 171. Silander ym., toiv.alo N: o 131: Pienyrit- 188. M. Mattila ymo, toiv.al. N:o 148: Matka- 606: täjien ja vähittäiskauppiaiden vapautta- kustannusten vähennyskelpoisuuden lisää- 607: misesta liikevaihtoverovelvollisuudesta 0 0 o 471 misestä verotuksessa .............. o.. oo 489 608: xn Sisällysluettelo 1966. 609: 610: 611: Siv. Siv. 612: 189. Saarto ym., toiv.al. N:o 149: Tupakan 207. Laaksonen ym., toiv.al. N:o 167: Viran 613: mainoskulujen vähennyskelpoisuuden pois· ja toimen haltijain palkkausasetuksen 614: tamisesta verotuksessa . • . . . . . • . • . • . . • . • 490 6 §: n epäoikeudenmukaisuuksien korjaa- 615: misesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • • . • • • . 510 616: 190. Salama ym., toiv.al. N:o 150: Väkijuo· 617: mien mainoskulujen vähennyskelpoisuuden 208. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 168: Valtion 618: poistamisesta verotuksessa • • . • • • . • • . • • • 491 viran ja toimen haltijain ikä· ja virka- 619: vuosisäännösten muuttamisesta . . . . . • . . . 511 620: 191. Laaksonen ym., toiv.al. N:o 151: Työ- 621: tapaturmasta johtuvien korvausten vapaut- 209. Procope m. fl., hemst.mot. N:o 169: An· 622: tamisesta veron alaisuudesta • . • . • . • . • • . 492 gående förbättring av lönevillkoren för 623: statsanställda socialsköterskor . . . . . . • . • • 512 624: 192. Paavola ym., toiv.al. N:o 152: Oman 625: maan kansalaisten ravintolassa esittämän 209. Procope -ym., toiv.al. N:o 169: Valtion 626: ohjelman saattamisesta verottomaksi . . . . 493 palveluksessa olevien sosiaalihoitajien 627: palkkaetujen parantamisesta • . . . . . . . . • . 513 628: 193. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 153: 629: Eläkkeiden verotuksen lieventämisestä . . 494 210. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 170: Val- 630: tion viran ja toimen haltijain pukuavus· 631: 194. Karvikko ym., toiv.al. N:o 154: Pienten tus- ja virkapukuavustuskysymyksen jär- 632: eläkkeiden vapauttamisesta verosta . . . . . 495 jestämisestä . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514 633: 195. Hostila ym., toiv.al. N:o 155: Määrära- 211. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 171: 634: hasta yksityisoikeudellisessa työsopimus- Vanhimpien eläkeläisten aseman järjestä- 635: suhteessa valtioon olevien työntekijäin misestä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 515 636: perhe-eläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 496 637: 212. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 172: Va- 638: 196. Alenius ym., toiv.al. N:o 156: Kauppa- paaehtoisessa palveluksessa sodan aikana 639: ja teollisuusministeriön uudelleenjärjestä· puolustusvoimissa suoritetun työn lukemi- 640: misestä • . . . . . . . . . • . . . . • . . . . • . . . . . • . . . 497 sesta palvelusvuosiksi valtion eläkevuosia 641: laskettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 516 642: 197. Paaso ym., toiv.al. N:o 157: Erityisen 643: osaston perustamisesta kulkulaitosten ja 213. Forsius ym., toiv.al. N:o 173: Naisten 644: yleisten töiden ministeriöön hoitamaan be- vapaaehtoisen sodanaikaisen palveluksen 645: toni- ja teräsbetonirakenteiden normaali- lukemisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi pal- 646: määräysasioita . . . . . • • . . . . . . . • . . . • . . • • . 498 velusajaksi . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . • 517 647: 198. 0. Saarinen, toiv.al. N:o 158: Työtuomio- 214. Forsius ym., toiv.al. N:o 174: Sodan ai- 648: istuimen virkojen vakinaistamisesta . . . . • 499 heuttaman erikoislainsäädännön johdosta 649: erinäisiin virastoihin perustettujen erikois- 650: 199. Haarla, toiv.al. N:o 159: Uusien toimien osastojen henkilökunnan eläkkeensaantioi- 651: perustamisesta työvoimatutkimustoimistoon 500 keudesta • • . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 518 652: 200. T. Salo ym., toiv.al. N:o 160: Rajavar· 215. Forsius, toiv.al. N:o 175: Valtion viran 653: tiolaitoksen värvättyjen henkilöiden vaki- ja toimen haltijain palkkauksesta anne- 654: naistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 502 tun asetuksen 6 §:n muuttamisesta . . . • 519 655: 201. Leivo-Larsson, toiv.al. N:o 161: Määrä- 216. Forsius, toiv.al. N :o 176: Toimenpiteistä 656: rahasta sähkösanomankantajain ylimää- puolustuslaitoksen siviilivirkailijain oikeut- 657: räisten toimien perustamista varten • . . • 503 tamiseksi lukemaan palvelusvuosiksi elä· 658: kettä varten suojeluskuntajärjestössä pal- 659: 202. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 162: Virka· velemausa aika • . . . . . . . . . . . . . • . . • . . • • . 520 660: mies-kansanedustajan palkkausta koskevien 661: säännösten muuttamisesta • . . . • . . • . . • . . • 504 217. Gestrin m.fl., hemst.mot. N:o 177: An· 662: gående ändring av 6 § lagen om familje- 663: 203. Perheentupa ym., toiv.al. N:o 163: Virka· P.~~sion ..och begravningshjälp för stats- 664: mies-kansanedustajain palkkausta ja kan· tJansteman • . • • . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • 521 665: sanedustajain eläkeoikeutta koskevien sään- 666: nösten tarkistamisesta • • . . . . . . • • • • . . • • . 505 217. Gestrin ym., toiv.al. N:o 177: Perhe-eläk- 667: keistä ja valtion virkamiesten hautaus- 668: 204. Vennamo, toiv.al. N: o 164: Kansanedus- avuista annetun lain 6 § :n muuttamisesta 522 669: tajien kuukausipalkan alentamisesta • • • • 507 670: 218. Hamara ym., toiv.al. N:o 178: Eräiden 671: 205. Vilmi ym., toiv.al. N:o 165: Kalliinpai· ennalleen jätettyjen eläkkeiden korottami· 672: kantisäjärjestelmän kumoamisesta • • . • • . 508 sesta • • . • . • • • . . . • . • • . . • . . . . . • . . . • . • • . . 523 673: 206. Laaksonen ym., toiv.al. N:o 166: Valtion 219. Procope ym., toiv.al. N:o 179: Virka· 674: virkamiespalkkausten tarkistamisesta an· mieseläkkeitä koskevien säännösten muut- 675: netun lain muuttamisesta • • • • • • • . • • • . • • 509 tamisesta sotiin osallistuneiden osalta • . 524 676: Sisällysluettelo 1966. xm 677: Siv. Siv. 678: 220. Sileäkangas ym., toiv.al. N:o 180: Vai- 234. UoH ym., toiv.al. N:o 194: Määrärahasta 679: keasti vammautuneiden työntekijäin ja !ainoiksi asuntotuotantoa varten . . • . • . • . 539 680: virkamiesten oikeuttamisesta siirtymään 681: e!.äkkeel!.e edellyttämättä täyttä työkyvyt- 235. Kemppainen, toiv.al. N:o 195: Ylioppi- 682: tomyytta • . . • . . . . . • . . . . . • • • . . . . . . • . . . . 525 laiden asuntolahankkeiden rakennusvarojen 683: myöntämisestä teknillisten opistojen oppi- 684: 221. Po'USi ym., toiv.al. N:o 181: Valtion vi- laiden asuntojen rakentamiseen . . . . . . . • 540 685: ran ja toimen haltijain ikälisäjärjestel- 236. Koppanen, toiv.al. N:o 196: Teknillisten 686: män ulottamisesta koskemaan valtion työn- oppilaitosten asuntolakysymyksen hoitami- 687: tekijöitä . . . . . . . . . • . . . . . • . • . • . . . • . . . • • 526 688: sesta ................................ 541 689: 222. af H8'Uirlin ym., toiv.al. N:o 182: Valtion 237. Koppanen, toiv.al. N:o 197: Riittävän 690: työvirastojen toimialaan kuuluvien töiden opiskelija-asuntoJoiden määrän perustami- 691: toteuttamisesta kokonaisohjelman puit- sesta uusille korkeakoulu- ja yliopisto- 692: teissa . . • • . . • . . . . . . . . . . • . . . . • . . • . . . . • • 527 paikkakunnille • .. .. .. . . .. . . .. . . .. . . .. • 542 693: 223. Helle ym., toiv.al. N:o 183: Toimenpi- 238. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 198: Käy- 694: teistä työllisyysnäkökohtien huomioonotta- tännöllisen kielitaidon edistämisestä val- 695: miseksi valtion virastojen ja laitosten tion laitoksissa • • . . .. .. .. .. . . . . .. .. .. . 543 696: hankinnoissa • . . . • . . • . . . . . . . . . . . . • . . • . • 528 697: 239. Kemppainen, toiv.al. N:o 199: Keskus- 698: 224. Laaksonen ym., toiv.al. N:o 184: Valtion virastojen veivoittamisesta käyttämään 699: virastoissa ja laitoksissa olevien työtur- asiantuntijatehtävissä maan eri osissa ole- 700: vallisuuslain vaatimuksia vastaamattomien via elinkeinonharjoittajia . . . . • • . • . . . . • • 544 701: työtilojen saattamisesta asianmukaiseen 240. Paavola ym., toiv.al. N:o 200: Valtion 702: kuntoon . . . . . . • . . . • . . . . . . . • . . • . . . . • . • . 529 703: rakennustoiminnan saattamiseksi julkiseksi 704: jo tarjousvaiheessa . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • 545 705: 225. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 185: Vi- 706: rastojen ja laitosten työturvallisuuden 241. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 201: Valtion 707: tehostamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . • . . • 530 kuljetusten antamisesta entistä suurem- 708: massa määrin yksityisille yrittäjille • . • • 546 709: 226. Pennanen ym., toiv.al. N:o 186: Valtion 710: viran ja toimen haltijain sekä työnteki- 242. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 202: Siilin- 711: jäin työoloissa olevien epäkohtien korjaa- järven nimismiespiirin perustamisesta . • 547 712: misesta ......•.......•.. - . . . . • . . • . . • . 531 713: 243. Leinonen, toiv.al. N:o 203: Oulun kau- 714: 227. Leinonen, toiv.al. N:o 187: Valtion virka- pungin poliisivoimain lisäämisestä • • . . . • 548 715: miesten ulkomaisia opintomatkoja koske- 244. Häikiö, toiv.al. N:o 204: Määrärahasta 716: vasta järjestelystä • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 532 eräiden poliisilaitosten järjestysosastojen 717: k~mi~ari~id~n .toimien muuttamiseksi ylem- 718: 228. Kemppainen, toiv.al. N:o 188: Virkamies- mtkst tmm1ks1 . . . . . . . . • . . . • . . . . . • . . . . • 550 719: ten omaan alaan kuuluvan liiketoiminnan 720: kieltämisestä .•.•...... - . . . . . . . . . . . . . • 533 245. Pennanen ym., toiv.al. N: o 205: Rikos- 721: poliisilisän maksamiaperusteiden muutta- 722: 229. Helle ym., toiv.al. N:o 189: Toimenpi- misesta • . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 551 723: teistä Keravan nuorisovankilan henkilö- 724: kunnan asunto-olojen parantamiseksi • • . • 534 246. Hamara ym., toiv.al. N:o 206: Poliisitoi- 725: men haltijain matkakustannusten korvaa- 726: 230. Junnila ym., toiv.al. N:o 190: Asunnon- misesta .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. . .. .. . 553 727: rakennustoiminnan elvyttämisestä valtion 728: takauksilla rakennus- ja asuunonhankinta- 247. Hamara ym., toiv.al. N:o 207: Auto- ja 729: luotoille . - . . . . • . . . • . . . • . • . • . . . • . • • • • • • 535 moottoripyöräveron takaisin suorittami- 730: sesta poliisitoimen haltijalle virkatehtä- 731: 231. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 191: Asunto- vissä käytettävästä omasta autosta . . • • 554 732: osakkeiden hankkimisesta valtion virasto- 733: jen ja laitosten henkilökunnalle virka- ja 248. Pennanen ym., toiv.al. N: o 208: Enna- 734: vuokratalojen rakentamisen sijasta . • . . . • 536 kolta määrättävien vapaapäiväin järjestä- 735: misestä maaseutupoliisimiehille • . . . . • . . • 555 736: 232. Salama ym., toiv.al. N:o 192: Toimenpi- 737: teistä vanhusten asuntotuotannon tukemi- 249. Pennanen ym., toiv.al. N:o 209: Työaika- 738: seksi • - .. - ..... - ..... - . . . . . . . . . . . . . . . . 537 lain ulkopuolella olevan poliisikunnan yli- 739: työkorvauksen järjestämisestä . • . • . . . . • • 556 740: 233. Siisleonen ym., toiv.al. N:o 193: Laino- 741: jen myöntämiRestä kunnille kansaneläkettä 250. Pennanen ym., toiv.al. N:o 210: Määrä- 742: nauttivien vähävaraisten vanhusten ja rahasta korvaukseksi maaseudun poliisi- 743: työkyvyttömien vuokra-asuntojen rakenta- miehille asunnon käyttämisestä toimisto- 744: mista varten ... - . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . 538 tiloina • • . . • . . . . . • . • . . . . • . . . . . . . • . • • . • 557 745: XIV Sisällysluettelo 1966. 746: 747: 748: Siv. Siv. 749: 251. Holopainen ym., toiv.al. N:o 211: Tutki- 267. Vennamo, toiv.al. N:o 227: Tutkimuksen 750: muksen suorittamisesta pienipainoksisten t.~i~ittamisesta Neste Oy:n varojen käy- 751: maaseutupäivälehtien postinkuljetus- ja tosta . . • . . • • . . . . . . . • . • . • . • . • . .. . . . • • . • 576 752: jakelumaksujen alentamisesta . . . . . • . • . . 558 753: 268. Kinnunen ym., toiv.al. N:o 228: Rauta- 754: 252. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 212: Posti- ruukin tuotannon laajentumiseen perustu- 755: laitoksen henkilökunnan vapaalippuoikeu- vasta metalliteollisuuden laajentamisesta 756: den järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 560 Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 577 757: 758: 253. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 213: 269. Melin, hemst.mot. N:o 229: Angående 759: Julkisoikeudellisessa urakkasuhteessa posti- överföring av insynen över Rikkihappo 760: ja puhelinliikenteen palveluksessa olevien Oy tili handels- och industriministeriet . • 578 761: palkkauksen ja sosiaalisten etujen paran- 762: tamisesta • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561 269. Melin, toiv.al. N:o 229: Rikkihappo Oy:n 763: valvonnan siirtämisestä kauppa- ja teolli- 764: 254. Niinikoski ym., toiv.al. N :o 214: Neste- suusministeriölle . . . .. . . . . . . . . .. .. . . . . . 579 765: mäisen polttoaineen hinnan saattamisesta 766: samansuuruiseksi koko maassa . . . . . . . . . . 562 270. Koivunen ym., toiv.al. N:o 230: Toimen- 767: piteistä henkilöautojen valmistuksen tur- 768: 255. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 215: Bensiini- vaamiseksi Valmet Oy :n toimesta . . . . . . 580 769: käyttöisten traktoreiden ja leikkuupuimu- 770: reiden polttoaineveron tarkistamisesta . . 563 271. Backlund, toiv.al. N:o 231: Kaivostoimin- 771: nan aloittamisesta Jurvan kunnassa . . . . 581 772: 256. Sääskilahti ym., toiv.al. N:o 216: Moot- 773: toriajoneuvoissa käytettävän polttoaineen 272. Friman ym., toiv.al. N:o 232: Rautakai- 774: hinnan määräämisestä samaksi koko vostoiminnan aloittamisesta Kolarin Rau- 775: maassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564 tuvaarassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582 776: 257. Vennamo, toiv.al. N: o 217: Bensiinikäyt- 273. Mustonen ym., toiv.al. N:o 233: Kaivos- 777: töisten traktorien käyttökustannusten alen- toiminnan aloittamisesta Lahnaslammilla 778: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565 Sotkamon kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583 779: 780: 258. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 218: Kuor- 274. Männistö ym., toiv.al. N:o 234: Kaivos- 781: ma-autojen urakkataksojen korjaamisesta 566 toiminnan aloittamisesta Siilinjärven kun- 782: nassa sijaitsevalla apatiittialueella . . . . . . 584 783: 259. Haarla ym., toiv.al. N:o 219: EFTAn 784: ulkopuolelta tuotujen raaka-aineita käyt- 275. Nevalainen ym., toiv.al. N: o 235: Teolli- 785: tävien kotimaisten tuottajien kilpailuky- suuden perustamisesta Kiteen Puhokseen 585 786: vyn parantamisesta EFTAn piirissä tulli- 787: tariffin muutoksin . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 567 276. Puhakka ym., toiv.al. N:o 236: Malmien 788: etsimis- ja tutkimustoiminnan tehostami- 789: 260. II aarla, toiv.al. N: o 220: Työllisyysvaro- sesta Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . 586 790: jen ohjaamisesta teollisuuden käyttöön 791: halpakorkoisina lainoina . . . . . . . . . . . . . . 568 277. Puhakka ym., toiv.al. N:o 237: Toimen- 792: piteistä metalliteollisuuden perustamiseksi 793: 261. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 221: Alihan- Pohjois-Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 587 794: kintatoiminnan käyttömahdollisuuksien 795: tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 569 278. Tainio ym., toiv.al. N:o 238: Maan mal- 796: mivaroihin perustuvan korkealaatuista te- 797: 262. Paavola ym., toiv.al. N:o 222: Toimen- rästä tuottavan jalostuslaitoksen rakenta- 798: pit~!~t~ Televan muodostamiseksi osake- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588 799: yhtwksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 570 800: 279. Vilmi ym., toiv.al. N:o 239: Kolarin kai- 801: 263. Helle ym., toiv.al. N:o 223: Maaseudun vostoiminnan laajentamisesta ja malmin- 802: teollistaruisohjelman valmistamisesta . . . . 571 etsinnän tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 589 803: 264. A. Saarinen ym., toiv.al. N:o 224: Valtio- 804: johtoisen rakennus- ja rakennuselementti- 280. Backlund, hemst.mot. N:o 240: Ångående 805: tuotantoa harjoittavan yrityksen perusta- undersökning rörande förläggandet av in- 806: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 572 dustrier tili södra österbotten . . . . . . . . . . 590 807: 808: 265. Sinisalo ym., toiv.al. N:o 225: Kymen- 280. Backlund, toiv.al. N: o 240: Tutkimuk- 809: laakson talouselämän monipuolistamisesta 573 sesta teollisuuslaitosten sijoittamiseksi 810: Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 591 811: 266. Hjerppe ym., toiv.al. N:o 226: Rauta- 812: ruukki Oy: n tuottaman raaka-aineen va- 281. Karpola ym., toiv.al. N:o 241: Saha-, 813: raan nojaavan laivateollisuuden aloittami- vaneri- ja lastulevyteollisuuden perusta- 814: sesta Pohjois-Suomessa • . . . • . . . . • • . . . . • 575 misesta Kiteen Puhokseen . . . . . . . . . • • . • • 592 815: Sisällysluettelo 1966. XV 816: 817: 818: Siv. Siv. 819: 282. Holopainen ym., toiv.al. N:o 242: Toi- 300. V . .A.. Virtanen, toiv.al. N:o 260: Sähköis- 820: menpiteistä jyrsinturpeen käytön lisäämi- tämisen valtionavustuksen korottamisesta 821: seksi . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 593 saaristoalueilla • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • 612 822: 823: 283. L. Koskinen ym., toiv.al. N:o 243: Me· 301. V . .A.. Virtanen ym., toiv.al. N:o 261: Die- 824: talliteollisuuden sijoittamisesta Mikkelin selgeneraattoriyhdistelmän avulla hanki· 825: läänin alueelle . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 594 tun sähkön hankintakustannusten saatta· 826: misesta valtion lainaan ja avustukseen 827: 284. M. Linna ym., toiv.al. N:o 244: Puunja- oikeuttavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613 828: lostuslaitosten rakentamisesta Haapajär· 829: ven tai Pyhäjärven 01. kunnan alueelle . . 595 302. Lahtela ym., toiv.al. N:o 262: Kemijoen 830: vesistön säännöstelyn yleissuunnitelman 831: 285. Mäki-Hakola ym., toiv.al. N:o 245: Toi- laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 614 832: menpiteistä pienteollisuustalojen Arava- 833: lainoituksen aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . 596 303. Friman ym., toiv.al. N:o 263: Lokan ja 834: Porttipahdan vedensäännöstelyaltaan ra· 835: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 615 836: 286. Niinikoski ym., toiv.al. N:o 246: Pien- 837: yrittäjäkunnan luotonsaantimahdollisuuk- 838: 304. Niskanen ym., toiv.al. N:o 264: Turun 839: sien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598 840: sataman saattamisesta Hangon sataman 841: kanssa samanlaiseen asemaan rahtitasoi- 842: 287. Vennamo, toiv.al. N:o 247: Halpakorkoi· tusjärjestelmään nähden • . . . . . . . . . . . . . . 616 843: sen perusluoton järjestämisestä pienyrittä- 844: jätoiminnan kehittämistä varten . . . . . . . . 599 305. Backlund, hemst.mot. N:o 265: Angående 845: skapande av en oljehamn och en oljedepå 846: 288. Helle ym., toiv.al. N: o 248: Sosiaalitur· på Bockholmen i Kaskö . . . . . • . • . . . . .. . 617 847: vakustannusten kompensoimisesta käsi· ja 848: pienteollisuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 305. Backlund, toiv.al. N: o 265: öljysataman 849: ja öljyvaraston perustamisesta Kaskisten 850: 289. Hjerppe ym., toiv.al. N:o 249: Pienteolli- Pukkisaareen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 618 851: suuden tukemisesta Pohjois-Suomessa . . 601 852: 306. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N: o 266: An· 853: 290. Mäki-Hakola ym., toiv.al. N:o 250: Hal- gående åstadkommande av ett oljeupp· 854: pakorkoisen lainan myöntämisestä alle lag i Kaskö stad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 619 855: 10 000 kW:n pienvesivoimalaitoksille 602 856: 306. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 266: öljyva- 857: 291. Savela ym., toiv.al. N:o 251: Perunatärk- raston aikaansaamisesta Kaskisten kau· 858: kelyksen modifiointiteollisuuden perusta- punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620 859: misesta ............................. . 603 860: 307. Leinonen, toiv.al. N:o 267: Toimenpi· 861: 292. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 252: Maaseu- teistä pientonnistokannan kehittämiseksi 621 862: dun sähkön kulutuksen lisäämisestä ja 863: sähkön hinnan alentamisesta ......... . 604 308. .Ahonen ym., toiv.al. N:o 268: Valtion vi· 864: rastotalon rakentamisesta Muuramen kun· 865: 293. Leinonen ym., toiv.al. N: o 253: Sähkön taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 622 866: hintaerojen tasoittamisesta ...........• 605 867: 309• .Ahonen ym., toiv.al. N:o 269: Määrära· 868: 294. Leinonen ym., toiv.al. N:o 254: Toimen· hasta valtion virastotalon rakentamista 869: piteistä sähkönjakelupolitiikan uudistami· varten Viitasaaren kuntaan . . . . . . . . . . . . 623 870: seksi ................................ . 606 310• .Ahonen ym., toiv.al. N:o 270: Valtion vi· 871: rastotalon rakentamisesta Suolahden kaup- 872: 295. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 255: Sähkö· 873: virran hinnan saattamisesta samaksi koko palaan . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 624 874: maassa 607 (;;~~Eskman ym., toiv.al. N:o 271: Lavian vi- 875: -----·· rastotalon suunnittelu- ja rakennustyön 876: 296. Saalasti ym., toiv.al. N:o 256: Sähkön 877: saattamisesta oikeudenmukaisesti palvele- toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 878: maan tuotantoelämää ................. . 608 312. Knuuttila ym., toiv.al. N:o 272: Virasto- 879: 297. Vennamo, toiv.al. N:o 257: Syrjäseutujen talon rakentamisesta Lankaaseen . . . . . . • 626 880: sähköistyskustannusten alentamisesta ...• 609 313. .A.. Koskinen ym., toiv.al. N: o 273: Määrä- 881: 298. Vilmi ym., toiv.al. N:o 258: Korkeajänni· rahasta Karstulan virastotalon rakentami- 882: telinjojen rakentamisesta valtion kustan· seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 627 883: nuksella syrjäseuduilla ............... . 610 884: 314. Koivunen ym., toiv.al. N:o 274: Muura- 885: 299. Vilmi ym., toiv.al. N:o 259: Maaseudun men virastotalon rakennussuunnitelmien 886: sähköistämistä koskevan valtionavustuksen jatkamisesta ja rakennustöiden aloittami· 887: lisäämisestä ......................... . 611 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 628 888: XVI Sisällysluettelo 1966. 889: 890: 891: Siv. Siv. 892: 315. Lahte'la ym., toiv.al. N:o 275: Virasto- 333. Mäkelä ym., toiv.al. N:o 293: Määrära- 893: talon rakentamisesta Kemijärven kauppa- hasta valtionrautateiden kaikkien asema- 894: laan • • . . . • . . . . . . . • . . . . . • • . • • . . . . • . . • • 629 miesten siirtämiseksi A 10 palkkausluok- 895: kaan . . . . . .. •. . . .. . . . . .. .• . . .. .. . . . . • 648 896: 316. Y. Mattila ym., toiv.al. N:o 276: Viras- 897: totalon rakentamisestä Ähtärin kuntaan . • 630 334. 0. Saarinen ym., toiv.al. N :o 294: Val- 898: tionrautateiden vetovoimakaluston ja työ- 899: 317. Niemelä, toiv.al. N:o 277: Heinäveden koneiden kuljettajien aseman järjestämi- 900: virastotalon rakentamisesta • . • • . . . . . . • . 631 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . • • 650 901: 902: 318. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 278: Suonen- 335. 0. Saarinen ym., toiv.al. N :o 295: Val- 903: tionrautateiden siivoustoiminnan järjeste- 904: joen virastotalon rakennustöiden aloitta- 905: misesta . . • . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 632 lystä . . . . . . . . • . • . • . • • • . • . . • • . . . . . • . • • 651 906: 336. Kekkonen ym., toiv.al. N :o 296: Työn- 907: 319. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 279: Virasto- tekijäin osuuuden lisäämisestä yritysten 908: talon rakentamisesta J outsaan • . . • . . . . • 633 omistuksessa, voitonjaossa ja päätösvallan 909: käytössä . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • • 652 910: 320. Puhakka ym., toiv .al. N: o 280: Virasto- 911: talon rakentamisesta Juuan kuntaan 634 337. Lahtela ym., toiv.al. N:o 297: Voiton- ja 912: vastuunjakoa sekä työläisosakkeiden käyt- 913: 321. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 281: Val- töä koskevasta kokeilusta . • . . . . • . . . . . • • 653 914: tion virastotalon rakentamisesta Kaavin 915: kuntaan . • . • . • • . • . . . . . • . • . . . . . • . • . . . • • 635 338. Lähteenmäki ym., toiv.al. N:o 298: Osake- 916: omistuksen ja -säästämisen edistämistä 917: 322. Sirffi ym., toiv.al. N:o 282: Valtion vi- tarkoittavista toimenpiteistä . . . . . . . . . . . • 654 918: rastotalon rakentamisesta Orimattilaan . • 636 919: 339. Sinisalo ym., toiv.al. N:o 299: Valtion 920: 323. Tiekso ym., toiv.al. N:o 283: Valtion vi- yhtiöiden työläisten edustajien nimeämi· 921: rastotalon rakentamisesta Kemijärven sestä yhtiöiden johtokuntiin • . . . . . . . . • • 656 922: kauppalaan • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . 637 340. Tainio ym., toiv.al. N: o 300: Geologisen 923: tutkimustoiminnan tehostamisesta . . . . . . • 657 924: 324. Uusitalo ym., toiv.al. N :o 284: Valtion 925: virastotalon rakentamisesta Xhtärin kun- 341. Procope m. fl., hemst.mot. N: o 301: An- 926: taan • . . • • . . • . • . . . . . • . • . . . . . . . . . • . . . . • 638 gående nedbringande av kostnaderna för 927: utrikespass och förlängning av deras gil- 928: 325. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 285: Rauta- tighetstid . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . 658 929: tieliikenteen nopeuttamisesta ja tavaralii- 930: kenteen rahtien alentamisesta Oulun ja 341. Procope ym., toiv.al. N:o 301: Ulkomaan- 931: Helsingin välillä . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • . 639 passien hinnan alentamisesta ja niiden 932: voimassaolaajan pidentämisestä . . . . . . . • 659 933: 326. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 286: Selvi- 934: tyksen suorittamisesta siitä, miten val- 342. Forsius ym., toiv.al. N:o 302: Tuoreme- 935: tion hallinnon henkilöliikennetarve voitai- hujen tuontimaksun poistamisesta . . . . . • 660 936: siin taloudellisimmin tyydyttää . . • . . . . . 640 937: 343. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 303: Toimen- 938: 327. Breain ym., toiv.al. N: o 287: Rautatie- piteistä Helsingin epäterveen kehityksen 939: laitoksen sosiaalitoiminnassa vallitsevien pysäyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661 940: puutteiden poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 642 941: 344. Kemppainen, toiv.al. N:o 304: Pysyvien 942: 328. Kekkonen, toiv.al. N:o 288: Valtion rau- työpaikkojen lisäämisestä . . . . . . . . • . . . • • 663 943: tateiden rahtimaksujen saattamisesta yk- 944: sinomaan kuljetuskustannuksiin perustu- 945: vaksi • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 643 946: 329. Kemppainen ym., toiv.al. N:o 289: Val- B. Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoitta..- 947: tionrautateiden kuljetustariffien perustei- vat määrärahojen osoittam•sta virasto- 948: den muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644 talojen rakentamiseen sekä sivistykselH- 949: siin, taloudellisiin, sosiaalisiin ym. tar- 950: 330. Leinonen ym., toiv.al. N:o 290: Valmiiksi koituksiin ja kulkulaitosparannuksiin. 951: jalostettujen tuotteiden rahtikustannusten 952: tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 645 Siv. 953: 345. Ahonen ym., rah.al. N:o 1: Määrärahan 954: 331. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 291: Rauta- osoittamisesta Keuruun paikallissairaalan 955: tierahtien uudelleen järjestämisestä . . . • 646 laajennuksen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . • 667 956: 332. Breilin ym., toiv.al. N:o 292: Määrära- 346. Ahonen ym., rah.al. N:o 2: Määrärahan 957: hasta varastomiehen toimien perustami- osoittamisesta aluesairaalan rakentamiseksi 958: seksi valtionrautateille • • . . . . . . . . . . . • . • • 64 7 Viitasaarelle . . . . . . . . . . . . . • . • • . . . . . . . . • 669 959: Sisällysluettelo 1966. XVII 960: 961: Siv. Siv. 962: 347. A.honen ym., rah.al. N:o 3: Määxärahan 362. Hanhirova ym., rah.al. N:o 18: Määrä- 963: osoittamisesta Laukaan sairaalan lisära- rahan osoittamisesta. Puljun-Nll1lll88im 964: kennuksen rakentamista varten . . . . . . . . . 670 tien rakentamista varten . . . . . . . . • . . . . • 687 965: 966: 348. A.honen ym., rah.al. N:o 4: Määrärahan 363. Hanhirova ym., rah.al. N:o 19: Määrä- 967: osoittamisesta valtion virastotalon raken- rahan osoittamisesta Sinetän-Raanujär- 968: tamiseksi Pihtiputaan kuntaan . . . . . . . . . 672 ven maantien parannustyötä varten . . . . 688 969: 970: 349. A.ntila ym., rah.al. N:o 5: Määrärahan 364. Hanhirova ym., rah.al. N:o 20: Määrä- 971: osoittamisesta Kurikan Lusankylästä Myl- rahan osoittamisesta Kolarinsaaren silta- 972: lykylän kautta Jalasjärven Jokipiihin joh- suunnitteluja varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689 973: tavan tien suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 673 974: 365. Hanhirova ym., rah.al. N:o 21: Määrä- 975: 350. A.ntila ym., rah.al. N:o 6: Määrärahan rahan osoittamisesta Nuotiorannan-Mar- 976: osoittamisesta maatalousopiston sunnitte- timon maantien peruskorjauksen suoritta- 977: lua varten Ilmajoen kuntaan Korven kou- mista varten . .. . . . . . . . .. .. .. .. . . . . .. . 690 978: lutilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674 979: 366. Hanhirova ym., rah.al N:o 22: Määrä- 980: 351. A.ntila ym., rah.al. N:o 7: Määrärahan rahan osoittamisesta Lautamaan-Kalkki- 981: osoittamisesta vanhan kantatien n:o 67 maan tien rakentamista varten . . . . . . . . . 691 982: kunnost~~:mise~~ ~auhajoen ja Kristiinan· 983: kaupungm välilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675 367. Hanhirova ym., rah.al. N:o 23: Määrä- 984: rahan osoittamisesta Tornion aseman-Ke· 985: 352. A.ntila ym., rah.al. N:o 8: Määrärahan roputaan tieosan parantamista varten . . 692 986: osoittamisesta Kristiinankaupunkiin joh· 987: tavan väylän oikaisemiseksi ns. Härkme- 368. Hanhirova ym. rah.al. N:o 24: Määrä- 988: ren mutkan kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676 rahan osoittamisesta Aapajoen paikallis- 989: tien siltojen uudelleen rakentamista var· 990: 353. A.ntila ym., rah.al. N:o 9: Määrärahan ten .................................. 693 991: osoittamisesta Isotta-navetan rakentami- 992: seksi Isonkyrön kuntaan . . . . . . . . . . . . . . 677 369. Hanhirova ym., rah.al N: o 25: Määrä- 993: rahan osoittamisesta Muonion-Palojoen- · 994: 354. A.ro, rah.al. N:o 10: Määrärahan osoit- suun maantien öljysorastuksen loppuun 995: tamisesta Helsingin länsisataman, Kataja· suorittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694 996: nokan ja Kotkan sataman järjestelymes- 370. Hanhirova ym., rah.al. N:o 26: Määrä· 997: tarien palkkauksen parantamiseen . . . . . . 679 rahan osoittamisesta Pakasjoen-Muonion 998: maantieosan parannustyötä varten . . • . . . 695 999: 355. A..mnta ym., rah.al. N:o 11: Määrärahan 1000: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi Päl- 371. Hanhirova ym., rah.al. N:o 27: Määrä- 1001: käneen ja Luopioisten välillä . . . . . . . . . . 680 rahan osoittamisesta N unnasen-Lisman- 1002: Repojoen tiesuunnan tutkimuksen lop- 1003: 356. Friman ym., rah.al. N:o 12: Määrärahan puun suorittamista. varten • . . . . . . . . . . . . 600 1004: osoittamisesta maantien rakentamiseksi 1005: Kittilän Puljusta Enontekiön Nunnaseen 681 372. Hanhirova, rah.al. N:o 28: Määrärahan 1006: osoittamisesta valtion virastotalon raken- 1007: 357. Friman ym., rah.al. N:o 13: Määrärahan tamiseksi Tornion kaupunkiin . . . . . . . . . . 697 1008: osoittamiseRta tien rakentamiseksi Lintu· 1009: lasta Hanhimaahan . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 373. Hanhirova, rah.al.. N:o 29: Määrärahan 1010: osoittamisesta Tornion Röytän satama- 1011: 358. Hamara ym., rah.al. N:o 14: Määrärahan alueelle johtavan 9 metrin väylän raken- 1012: osoittamisesta kodin talouden lehtorinvi- tamiseksi . . . . . . .. .. . . .. . . .. .. . .. . . .. • . 698 1013: ran perustamiseksi Helsingin kotitalous- 1014: opettajaopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 683 374. Hanhirova ym., rah.al. N:o 30: Määrä- 1015: rahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimi- 1016: 359. Hanhirova ym., rah.al. N:o 15: Määrä- seksi Nuotiorannasta Portimojärvelle . . . . 699 1017: rahan osoittamisesta Muurolan-Mella- 375. Hanhirova ym., rah.al. N:o 31: Määrä- 1018: järven-Aavasaksan maantien parannus- rahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimi- 1019: tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 684 seksi Muonion kunnan Muotkavaarasta. 1020: Tiurajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 700 1021: 360. Hanhirova ym., rah.al. N:o 16: Määrä- 1022: rahan osoittamisesta Palojoensuun-Kil- 376. Hanhirova ym., rah.al. N:o 32: Määrä- 1023: pisjärven maantien öljysorastuksen lop- rahan osoittamisesta Kuttasen-Kultiman 1024: puun suorittamiseksi . . . . . .. . . . . . . .. . . . 685 polkutien rakentamista varten . . . . . . . . . 701 1025: 361. Hanhirova ym., rah.al. N:o 17: Määrä- 377. Hanhirova ym., rah.al. N:o 33: Määrä- 1026: rahan osoittamisesta Äkäslompolon-Ylläs- rahan osoittamisesta Saukkoriipin-Kont- 1027: tunturin tien rakentamista varten . . . . . . 686 tajärven maantien parannustöitä var~n . ; 702 1028: 1029: 3 E 529/66 1030: XVill Sisällysluettelo 1966. 1031: 1032: 1033: Siv. Siv. 1034: 378. Hanhirova ym., rah.al. N:o 34: Määrä- 391. Lindeman ym., rah.al. N:o 47: Määrä- 1035: rahan osoittamisesta Väylänvarren tien rahan osoittamisesta töiden suunnittele- 1036: siltojen uusimistyötä varten . . . . • . . . • . . . 703 mista ja aloittamista varten Loviisan ja 1037: Lahden välisellä maantiellä . . . . . . . . . . . . 720 1038: 379. Hostila, rah.al. N:o 35: Määrärahan 1039: osoittamisesta maantien ja siihen liitty- 392. Lindeman m. fl., fin.mot. N: o 48: .A.n- 1040: vien siltojen rakentamiseen Karhulan gående anvisande av anslag för Svenska 1041: kauppalassa . . . . . . . . . . • . • . • . . . . • . • . . . . 704 Finlands folktings yerksamhet . . . . . . . . • 721 1042: 380. Hostua, rah.al. N:o 36: Määrärahan 1043: osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ot- 392. Lindeman ym., rah.al. N: o 48: Määrä- 1044: tamiseksi valtion haltuun . . . . • . • . • . . . . . 705 rahan osoittamisesta Ruotsalaisen Suomen 1045: kansankäräjien toimintaa varten . . . • . . • . 723 1046: 381. Hostila, rah.al. N:o 37: Määrärahan 1047: osoittamisesta kelirikko- ja yhdysaluksen 393. Linkola, rah.al. N: o 49: Määrärahan 1048: hankkimiseksi itäiselle Suomeulahdelle . • 706 .osoittamisesta ylimääräisten toimistoapu- 1049: laisten virkojen perustamiseksi maatalous- 1050: 382. Hosti!a, rah.al. N:o 38: Määrärahan oppilaitoksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 725 1051: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pyh- 1052: tään kunnan Keihässalmeen . . • . . • • . . . . . 707 394. Li11kola ym., rah.al. N: o 50: Määrärahan 1053: osoittamisesta Kotkan lyseon kouluraken- 1054: 383. Häikiö ym., rah.al. N:o 39: Määrärahan nuksen rakennustöiden aloittamiseksi . . . . 726 1055: osoittamisesta asuntorakennuksen rakenta- 1056: miseen Keravan nuorisovankilan henkilö- 395. Linkola ym., rah.al. N:o 51: Määrärahan 1057: kuntaa varten . . . . . . . • • . . . . . . . • . . . . . . • 708 osoittamisesta Kotkan teknillisen oppilai- 1058: toksen koulurakennuksen töiden aloittami- 1059: 384. Häkkinen ym., rah.al. N:o 40: Määrä- seen • . . . • . • . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . 727 1060: rahan osoittamisesta Sokeain Keskuslii- 1061: tolle käsityötuotteiden myyntitoimintaa 396. Linkola ym., rah.al. N: o 52: Määrärahan 1062: varten • . . . . . . . • . • . . • . . . . . . . • . . . . . . . . • 710 osoittamisesta Reitkallin puutarhakoulun 1063: lunastamiseen valtiolle • . . . . . . . . . . . . . . . 728 1064: 385. Kangas ym., rah.al. N :.o 41: Määrära- 1065: han osoittamisesta Piippolan mieskotiteol- 1066: lisuuskoulun puutyönopettajan viran muut- 397. 1. Linna ym., rah.al. N:o 53: Määrära- 1067: tamiseksi metallityönopettajan viraksi • . 712 han osoittamisesta Espoon-Lohjan-Sa- 1068: lon yhdysradan suunnittelutöitä varten . • 729 1069: 386. K'IIIUuti ym., rah.aL N:o 42: :Määrärahan 1070: osoittamisesta Kemin kaupungissa olevan 398. Lintilä ym., rah.al. N:o 54: Määrärahan 1071: valtion virastotalon laajeunussuunitelmien osoittamisesta Keski-Pohjanmaan maata- 1072: laatimiaaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713 lousoppilaitoksen koulutilan maataloustuo- 1073: tantorakennuksen suunnitteluun ja raken- 1074: .387. Koppanen, rah.al. N:o 43: Määrärahan tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730 1075: osoittamisesta Porvoon-Mäntsälän-Hy- 1076: vinkään maantien rakennustöiden aloitta· 399. Lintilä ym., rah.al. N:o 55: Määrärahan 1077: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714 osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen 1078: Keski- ja Etelä-Pohjanmaan koeaseman 1079: 388. Koppanen, rah.aL N:o 44: Määrärahan uudisrakeunusten rakentamista varten . . 731 1080: osoittamisesta Hyvinkään asemarakennuk· 1081: sen rakennustyön aloittamista varten . • . 715 400. Mäkelä ym., rah.al. N:o 56: Määrärahan 1082: osoittamisesta Köyliön varavankilan hen- 1083: 389. Koppanen, rah.al. N:o 45: Määrärahan kilökunnan asuinrakennuksen rakentami- 1084: osoittamisesta Uudenmaan läänin poliisien seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732 1085: palkkausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716 1086: 401. Mäkelä ym., rah.al. N:o 57: Määrärahan 1087: 390. Kull m. fl., fin.mot. N:o 46: .A.ngående osoittamisesta Rauman- Lauttakylän 1088: anvisande av anslag för förbättrande och ~aa:ntien parantamiseen ja kestopäällys- 1089: förbjupande av infartsleden tili Valkom tamlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733 1090: hamn . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 717 1091: 402. Mäkelä ym., rah.al. N:o 58: Määrärahan 1092: 390. Kull ym., rah.al. N:o 46: Määrärahan osoittamisesta Euran-Kiukaisten-Harja- 1093: osoittamisesta Valkon satamaan johtavan vallan maantien parantamiseen . . . . . . . . 734 1094: väylän parantamiseen ja syventämiseen . . 718 1095: 391. Lindeman, fin.mot. N :.o 47: .A.ngående 403. Mäkelä ym., rah.al. N: o 59: Määrärahan 1096: anvisande av anslag för planerande och osoittamisesta Eurajoen-Lapin Tl.- 1097: inledande av arbetena på landsvägen mel- Hinnerjoen-Honkilahden-Yläneen maan- 1098: lan Lovisa och Lahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719 tien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736 1099: Sisällysluettelo 1966. XIX 1100: 1101: Siv. Siv. 1102: 404. MIJkelll ym., rah.al. N:o 60: Yli.li.rli.rahan 418. Paavola ym., rah.al. N:o 74: Määrärahan 1103: osoittamisesta Rauman seminaarin työpa· osoittamisesta maan poliisivoimien vahvis- 1104: jarakennuksen rakentamiseksi • • • . • . . . • • 737 tamiseksi • • • . . . . . • • • . • • . • • • . . . . . . . • • • 753 1105: 405. Mäki ym., rah.al. N:o 61: Mli.li.rärahan 419. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 75: 1106: osoittamisesta varsinaisen valtatien n: o Määrärahan osoittamisesta Lahden veturi· 1107: 4:n parantamiseksi . . • • • . . • • . . • • • • • • . • • 738 varikon huoltorakennuksen rakennustöiden 1108: aloittamiseksi • • • • • • • . • • • • • • • • . • • • • • • • • 754 1109: 406. Mäld, rah.al. N:o 62: M'åärärahan osoit- 1110: tamisesta Hämeenlinnan poliisilaitoksen 420. Saimo ym., rah.al. N: o 76: Määrärahan 1111: uusia toimia varten • • . . • • • • . . • • . . • • . • • 739 osoittamisesta avustukseksi kuntien neuvo· 1112: latoiminnasaa otettavien irtosolunäyttei· 1113: 407. Mäkinen ym., rah.al. N: o 63: Määrärahan nen tutkimuskustannusten osittaiseen kor· 1114: osoittamisesta Riihimäen-Lahden maan· vaamiseen • • • . • • . . . • • • • . . . • . . . . . . • • • . • 755 1115: tien rakennustöiden aloittamiseksi välillä 421. Saimo ym., rah.al. N: o 77: Määrärahan 1116: Haapahuhta-Oitti .. .. . .• .. .. .. .. .. .. • 741 osoittamisesta kuntien avustamiseksi nais· 1117: puolisen vllestönsä kohtusyöpäjoukkotar· 1118: 408. Niemelä, rah.al. N:o 64: Määrärahan kastusten toimittamista varten • • • . . . • • 756 1119: osoittamisesta halpakorkoisiksi, pitkäai· 1120: kaisiksi !ainoiksi kivenraivauskustannusten 422. Saimo ym., rah.al. N:o 78: Määrärahan 1121: rahoittamiseksi • • . • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 742 osoittamisesta Lievestuoreen-Kangasnie• 1122: men tien suunnitteluun . . . . . . . . . . . . • . • • 757 1123: 409. Niemelä, rah.al. N:o 65: Määrärahan 1124: osoittamisesta Itä-Suomen saaristoalueen 423. T. Salo ym., rah.al. N: o 79: Määrärahan 1125: ~-~ijere~l~ kelirikon~~kaisen maidon ke· osoittamisesta radiopuhelinverkon aikaan· 1126: railyn hsa.kustannuks1m . . • • • • • . . . . • • . . • 743 saamiseksi Pohjois-Lapin erämaa-alueille 758 1127: 1128: 410. Niemelä ym., rah.al. N:o 66: Määrärahan 424. Sandelin, rah.al. N: o 80: Määrärahan 1129: osoittamisesta Saimaan vesistöalueen kes· osoittamisesta Kangasalan virastotalon 1130: kuskalanviljelylaitoksen rakentamisen rakennustöiden aloittamiseen • . • • • . • . . . • 759 1131: aloittamiseen . . . • . • . . . . . . . . . . . • • • . . . • • 744 425. Sillantaus ym., rah.al. N: o 81 : Määrära· 1132: han osoittamisesta kokonaistutkimukeen 1133: 411. Paaso ym., rah.al. N:o 67: Määrärahan suorittamiseksi Järvi-Suomen vesireittien 1134: osoittamisesta Haukiputaan Onkamon ky· rakentamista varten . . . . • . • . • . • . • . • . • . 760 1135: Iän ja Kiimingin-Yli-Iin maantien väli· 1136: sen yhdystiesuunnitelman Iaatimiseksi . . 745 426. Siltanen ym., rah.al. N: o 82: Määrärahan 1137: osoittamisesta Särkänsalmen siltatyötä 1138: 412. Paaso ym., rah.al. N:o 68: Määrärahan varten • • • • •• •• •• . . . • .• . . • . •• •• .• • . . • • 761 1139: osoittamisesta Praavan sataman kunnosta· 427. Siren ym., rah.al. N:o 83: Määrärahan 1140: miseen • • . • • • •• • • • • •• • • • • • • •• •• •• •• •• • 746 osoittamisesta jalankulkutunnelin rakenta- 1141: miseksi ja asemalaitunen suurantamiseksi 1142: 413. PQ(J,So ym., rah.al. N:o 69: Määrärahan Keravan asema-alueella •• , ••••••••• , •• , 762 1143: osoittamisesta Koivikon koulutilalle ope· 1144: tustilojen lisäämiseksi Pohjois-Suomeen 428. Sir~n ym., rah.al. N: o 84: M'åärärahan 1145: perustettava& maatalousopistoa varten • • 747 osoittamisesta Tikkurilaan rakennettavan 1146: valtion virastotalon rakennustöiden aloit· 1147: 414. Paaso ym., rah.al. N:o 70: Määrärahan tamiseksi • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • . 763 1148: osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaalla vai· 1149: tion omistuksessa olevien tuottokelpoisten 429. Suonpää ym., rah.al. N: o 85: M'åärärahan 1150: soiden kuivattamiseksi • • • • • • • • • • • • • . . • 749 osoittamisesta Kangasalan virastotalon ra· 1151: kentamilitöitä varten • • • .. .. .. .. .. .. .. • 764 1152: 415. Paaso ym., rah.al. N: o 71 : M'åärärahan 430. Suorttanen ym., rah.al. N:o 86: Määri· 1153: osoittamisesta merilohilaitoksen rakenta· rahan osoittamisesta Kouvolan ammatil· 1154: miseksi Iijokisuulla olevaan Hietastin lista koulukeskusta varten • • • • • • • . • • • • 765 1155: lammikkoväylään • .. • .. • .. • .. • .. .. • .. • 750 1156: 431. Buorltanen ym., rah.al. N:o 87: M'åärä· 1157: 416. Paaso ym., rah.al. N:o 72: Määrärahan rahan osoittamisesta Sääksjärven-Kausa· 1158: osoittamisesta keskuskalanviljelylaitoksen lan maantien oikaisu· ja risteyksen jär· 1159: ensimma1sen vaiheen loppuunrakentami· jestelysuunnitelman rahoittamista varten 766 1160: seksi Taivalkosken Ohtaojaan • • • • • . • • • • 751 1161: 432. Bääskilahti, rah.al. N: o 88: Määrärahan 1162: 417. Paaso ym., rah.al. N:o 73: M'åärirahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi 1163: osoittamisesta hylkeentapporahan maksa· Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön kun· 1164: miseksi entisen suuruisena • • • • • • • • • • • • • 752 nan Nunnaseen • • • • • • • • • • . • • • . . • • • • • • . 767 1165: 1166: 1167: ' E 529/66 1168: XX Sisällysluettelo 1966. 1169: 1170: Siv. Siv. 1171: 433. Sääskilahti ym., rah.al. N: o 89: Määrä- 442. V • .A.. ·Virtanen, rah.al. N:o 98: Määrä- 1172: rahan osoittamisesta maantien n:o 78 pe- rahan osoittamisesta Kerimäen virastota- 1173: rusparannustöiden suorittamiseksi välillä lon suunnitteluun ja rakennustöiden aloit- 1174: Ranua-Rovaniemi • . • . . • . . . • . . . . . . . . . . 768 tamiseen . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . • . • • 779 1175: 1176: 434. Sääskilahti ym., rah.al. N: o 90: Määrä- 443. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 99: Mää- 1177: rahan osoittamisesta serobakteriologian la- rärahan osoittamisesta valtion ammatti- 1178: boratorion perustamiseksi Rovaniemen kau- k{)ulukodin oppilas- ja opettaja-asuntola- 1179: punkiin • . . . . . • • . • . . . . • . . . . . . . . . . . • . • . 769 rakennusten suunnitteluun ja rakentami· 1180: seen • • • • . . . • . . • . . . • . . . • . . . . . . . • • . • .• • 78Q 1181: 435. Uusitalo ym., rah.al. N:o 91: Määrärahan 444. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 100: 1182: osoittamisesta Tuomarniemen metsäopiston Määrärahan osoittamisesta Kerimäen yh- 1183: rakennustöiden aloittamiseen . . . • • • • . . . . 770 teiskoulun rakennustöiden aloittamiseen . . 781 1184: 436. Westerlund m. fl., fin.mot. N: o 92: An· 445. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 101: 1185: gående anvisande av anslag för utbyg- Määrärahan osoittamisesta sillan suunnit- 1186: gande av Valkom fisk- och trålarhamn . . 771 teluun ja rakentamiseen Tappuvirran los- 1187: siväylälle • . • • • . . . . . • • • . . . . • . . . . . • . • • • 782 1188: 436. Westerlund ym., rah.al. N: o 92: Määrä- 1189: rahan osoittamisesta Valkon kala- ja troo- 446. V . .A.. Virtanen ym., rah.al. N:o 102: 1190: larisataman laajentamiseen • . • . . . . . . • . . 772 Määrärahan osoittamisesta sillan suunnit- 1191: teluun ja rakentamiseen Puumalansalmeen 783 1192: 437. Westerlund m. fl., fin.mot. N:o 93: An- 447. V . .A.. Virtanen ym., rah.al. N:o 103: 1193: gående anvisande av anslag för bredd- Määrärahan osoittamisesta Savolinnan se- 1194: ning av Svartå bro • . . • • . . . • . . . . . . . . . . 773 minaarin uudisrakennusten suunnitteluun 784 1195: 1196: 437. Westerlund ym., rah.al. N:o 93: Määrä- 448. V . .A.. Virtanen ym., rah.al. N:o 104: 1197: rahan osoittamisesta Svartån sillan leven- Määrärahan osoittamisesta ammatinvalin· 1198: tämistä varten • . • . . • • • . . • . . • . . • . . . • . • . 774 nanohjaustoimiston aikaansaamiseksi Sa- 1199: vonlinnaan . . • • . . . • • . . . . . . . • . . . . • . • • • • 785 1200: 438. Vilm-& ym., rah.al. N:o 94: Määrärahan 1201: osoittamisesta maantien rakennustyön jat- 449. Väyrynen ym., rah.al. N:o 105: Määrä- 1202: kamiseksi Rannan kunnan Kelan kylästä rahan osoittamisesta Kalajoen Kainuu sa- 1203: Telkkälään • • . • . . . • • • . • . • . • • • • . • . . . . . . 775 tamaan johtavan väylän syventämistä ja 1204: oikaisemista varten • . • . . • • • . . . . . • • . . • . 787 1205: 439. Vilmi ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan 1206: osoittamisesta sillan rakennustöiden aloit- 450. Väyrynen ym., rah.al. N:o 106: Määrä- 1207: tamiseksi Tornionjoen yli Pellon lassipai- rahan osoittamisesta Oulun konepajan ra- 1208: kan kohdalla . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . • • • • 776 kennustöiden aloittamista varten . . . . . • . 788 1209: 1210: 451. Väyrynen ym., rah.al. N:o 107: Määrä- 1211: 440. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 96: Määrä- rahan osoittamisesta Kouvan-Kylmälän 1212: rahan osoittamisesta valtion virastotalon -Loukusan maantien rakentamista varten 789 1213: rakentamiseksi Noormarkkuun .•••....• 777 1214: 452. Väyrynen ym., rah.al. N:o 108: Määrä- 1215: 441. V • .A.. Virtanen, rah.al. N:o 97: Määrä- rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi 1216: rahan osoittamisesta Heinäveden virasto- Romppaisen salmeen Taivalkosken kun- 1217: talon rakennustöiden aloittamiseen .....• 778 nassa 790 1218: 1219: 1220: 1221: 1222: V. Pankkivaliokunta.. 1223: 1224: Talletustoiminnan edistämistä sekä lai- Siv. 1225: nojen koron alentamista ja indeksiehdon 2. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 305: Toi- 1226: poistamista tarkoittavia laki- ja toivo- menpiteistä säästämisen edistämiseksi . . • 798 1227: musaloitteita. 1228: Siv. 1229: 1. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 118: Ehdotus 3. Vennamo, toiv.al. N:o 306: Lainojen ko- 1230: laiksi nuorison talletustoiminnan edistämi- ron alentamisesta ja indeksiehdon poista- 1231: sestä . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 795 misesta . . . . . . . . . . • . . . • . . . • . . . • . . . • . . • 799 1232: Sisällysluettelo 1966. 1233: 1234: 1235: 1236: VI. Talousvaliokunta. 1237: 1238: Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen Siy. 1239: ottamiSta valtion haltuun, sa.iraalain r~ 16. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 312: Lää- 1240: kantamista, terveyden- ja sairaanhoitoa keteollisuuden ja apteekkien ottamisesta 1241: sekä matkailutoiminnan kehittämistä ym. valtion haltuun • • . . . . • • . . . • . . . . • • • . . • • 834 1242: tarkoittavia laki- ja toivomuilaloitteita.. 1243: 17. E. Virtanen ym., toiv.al. N:o 313: Lää- 1244: Siv. keteollisuuden, apteekkitavarain maahan- 1245: 1. Jäms~ ym., lak.al. N:o 119: Ehdotus tuonnin ja tukkumyynnin sekä apteekki- 1246: laiksi kunnallisista yleissairaaloista anne· laitoksen ottamisesta valtion haltuun • • • 835 1247: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . • . . . . . . . 805 1248: 18. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 314: Ap- 1249: 2. L. Koskinen ym., lak.al. N:o 120: Ehdo- teekkitavarain tukkukaupan, lääketeolli- 1250: tus laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta 807 suuden ja apteekkilaitoksen ottamisesta 1251: valtion omistukseen • . . • . . . • • . . • • • • • • . . 836 1252: 3. V. Mattila ym., lak.al. N:o 121: Ehdotus 1253: laiksi mielisairaanhoitajain koulutuksesta 808 19. Kemppainen, toiv.al. N:o 315: Toimenpi- 1254: teistä sairaaloiden rakennuskustannusten 1255: 4. Lintilä ym., lak.al. N: o 122: Ehdotus nousun estämiseksi • . • • • . . • • • • .. . . . • . • • 838 1256: laiksi terveydenhuoltoteknikoista . . . . . . • 810 1257: 20. Laaksonen ym., toiv.al. N:o 316: Komi- 1258: 5. Kaarlonen ym., lak.al. N:o 123: Ehdotus tean asettamisesta tutkimaan sairaalara- 1259: laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta • • • • 811 kennustoiminnassa ilmeneviä epäkohtia . . 839 1260: 6. Pakkanen ym., lak.al. N:o 124: Ehdotus 21. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 317: Alue- 1261: laiksi · apteekkilaitoksesta annetun lain varausten tekemisestä Helsingin yliopis- 1262: muuttamisesta • • • • • . • • • • • . . . . . • . • • • . • • 815 tollisen keskussairaalan tarpeita varten . . 841 1263: 7. Mäkelä ym., lak.al. N:o 125: Ehdotus 22. Uoti, toiv.al. N:o 318: Uuden keskussai- 1264: laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja raalarakennuksen aikaansaamisesta Hä- 1265: sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain meenlinnan kaupunkiin • • • • . . • . • . • • • • • • 843 1266: muuttamisesta • • • . • • • . • . • . • . • . • • • . • . . . 816 1267: 23. Manninen ym., toiv.al. N:o 319: Määrä- 1268: 8. L. Koskinen ym., lak.al. N:o 126: Ehdo- rahasta Varkauden seudun aluesairaalan 1269: tus laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta laajentamiseen . . . • • . • • • • • • • . • . • • • . • • • • 844, 1270: ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun 1271: lain muuttamisesta • . • . • • • • • • • • . . . . . . • . 818 24. Uoti. ym., toiv.al. N:o 320: Määrärahasta 1272: Riihimäelle rakennettavan aluesairaalan 1273: 9. Vilponiemi ym., lak.al. N:o 127: Ehdotus rakennustöitä varten • • • • • • • • • • • • • • • . • • 845 1274: laeiksi raskauden keskeyttämisestä anne- 1275: tun lain ja sterilisoimislain muuttamisesta 820 25. Vaittinen ym., toiv.al. N:o 321: Määrä- 1276: rahasta Joensuun kaupunginsairaalan ra- 1277: 10. Leskinen ym., lak.al. N:o 128: Ehdotus kentamista varten • • • • • • • • . • . • • • • • • • • • • 846 1278: laiksi matkatoimistoliikkeistä ja laiksi 1279: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne- 26. Koppanen, toiv.al. N:o 322: Määrära- 1280: tun lain muuttamisesta • • . . . . . . . • . • • . • . 822 hasta Hyvinkään seudun sairaalan laajen- 1281: tamista varten . . . . . . • . . . . • • • . . . • • • • • • . 847 1282: 11. Aalto ym., toiv.al. N:o 307: Esityksen 1283: antamisesta laiksi kansanterveystyöstä . . 827 27. .A. Koskinen ym., toiv.al. N:o 323: Mää- 1284: rärahasta Karstulan seudun kuntainliiton 1285: 12. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 308: Pitkä- paikallissairaalan rakentamisen aloittami- 1286: aikaisesti sairaiden hoitopaikkatarpeen seksi . . . . . . . . . . • • . . . . • • . • • . • . . . . • • . • • 849 1287: selvittämisestä • . • . . . • . . . . . • . . • . . . • . . . . 828 1288: 28. Hanhirova, toiv.al. N:o 324: Määrära- 1289: 13. Sandelin ym., toiv.al. N:o 309: Avoter· hasta Ylitornion paikallissairaalan raken- 1290: veydenhuoltoa koskevien uudistusten ai- tamista varten . • . . . • • • . . . • • . • • • • • • . • • 850 1291: kaansaamisesta •• . . . . . • • • . . . . . • . • . • • • . 829 1292: 29. .Aro ym., toiv.al. N:o 325: Terveyden- ja 1293: 14. Niskanen ym., toiv.al. N:o 310: Toimen- sairaanhoitohenkilökunnan koulutuksen 1294: piteistä sisäisen kannattavuuden tasaus- siirtämisestä ammattikasvatushallituksen 1295: järjestelmän aikaansaamiseksi apteekkilai- johtoon ja valvontaan . . . • • . . • . . . . . • • • • 851 1296: tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 831 1297: 30. Vaittinen ym., toiv.al. N:o 326: Sairaan- 1298: 15. Niskanen ym., toiv.al. N:o 311: Eläkeiän hoito- ja terveydenhoitohenkilökunnan kou- 1299: määräämisestä apteekkioikeuksien haiti- lutuksen siirtämisestä opetusministeriön 1300: joille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 833 alaisuuteen . . . . . . . • . . . . • . . . . • • • • . • • . • . 853 1301: Siaillyalu&tt.lo 1966. 1302: 1303: 1304: Siv. Siv. 1305: 31. Vaittinen, ym., toiv.al. N:o 327: Sairaan· SO. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 346: Lää· 1306: hoitajien korkeakouluopintojen kehittämi- ninhammaslääkärin virkojen perustami· 1307: sestä • • • • • • • • • • • • • . • • • • • . • • • • • . • • • • • • 855 sesta • • • • • • • • .• . • •• • • • • • • • • • • .• •• •• •. • 876 1308: 32. Helle ym., toiv .al. N: o 328: Toimenpi· 51. Siltanen ym., toiv.al. N:o 347: Ehkäise· 1309: teistä sairaanhoitohenkilökunnan koulu- vän hamm88hoitotoiminnan toteuttam~t& 877 1310: tuksen l~åänUSeksi •..•••.•••••••••.••• 856 1311: 52. Forsiua ym., toiv.al. N:o 348: Eläinsuoje· 1312: 4 Eskman ym., toiv.al. N:o 329: Kätilöi- lulain puutteellisuuksien po~tam~esta • • 879 1313: Q den, apuhoitajien ja lastenhoitajien kou- 1314: lutta~esta sairaanhoitajiksi . . • • • . • • • • 858 53. Eskelinen ym., toiv.al. N:o 349: Maa· 1315: kunnall~ten eläinlääketieteellisten labora· 1316: 34. Lagerroos ym., toiv.al. N:o 330: Sairaan- torioiden perustamisesta • • . • • • • . • • . • • • • 880 1317: hoitajaopiston perustamisesta Kainuun 1318: keskussairaalan 7hteyteen . . . . • . • . • • • • • • 859 54. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 350: Määrära- 1319: hasta eläinlääkärien sairasmatkoistli. ai- 1320: 35. Lintilä ym., toiv.al. N:o 331: Sairaanhoi~ heutuvien kustannusten osittaiseksi kor- 1321: tajakoulun perustamisesta Kokkolaan • . • 860 vaamiseksi valtion varoista • • . • • • . • • . • • 881 1322: 36. Sääskilllh.H ym., toiv.al. N:o 332: Lapin 55. Weckman ym., toiv.al. N:o 351: Tutki• 1323: sairaanhoitaJakoulun rakennuscyön aloitta- muksen toimittamisesta alle kouluikäisten 1324: misesta Rovaniemen kaupungissa • • . • • • • 861 lasten maksuttomasta terveydentilan tark· 1325: kailusta • • • . • . • • . . • • . • • • • • • • • • • . • • . . • • 882 1326: 37. Linkola, toiv.al. N:o 333: Kymenlaakson 1327: sairaanhoitajakoulun rakentam~esta • • • • 862 56. Siiskonen ym., toiv.al. N:o .352: Alle 16- 1328: vuotiaiden lasten sairaalahoitopäivämak· 1329: 38. Linkola, toiv.al. N:o 334: Erikois- ja sun alentamisesta • • • • • • . • • • • • . • • • • • • • • 883 1330: jatko-opintojen järjestämisestä Lappeen· 1331: rannan sairaanhoitajakoulussa • . . • • • • • • 863 57. Weckman ym., toiv.al. N:o 353: Lasten 1332: sairaalahoitopäivämaksun maäräämisestä 1333: 39. Linkola ym., toiv.al. N:o 335: Lastenhoi- puoleksi aiku~ten maksusta • • • • • • . • • • • 884 1334: tajien koulutuksen laajentam~esta • • • • • • 864 1335: 58. Aalto ym., toiv.al. N:o 354: Toimenpi- 1336: 40~ Häkkine'ti ym., toiv.al. N:o 336: Uusien teistä sydän- ja remnasairauksien ehkäi- 1337: koulu- ja .asuntolarakennusten aikaansaa- sem~eksi ja niiden hoidon tehostamiseksi 886 1338: misesta Kuopion sairaanhoitajaopistolle • • 865 1339: 59. Flinc1c ym., toiv.ai. N:o 355~ Määrära- 1340: 41. Linkola ym., toiv.al. N:o 337: Toimenpi· hasta Kangasalle Raumaliiton aloitteesta 1341: ~eist~ sai.raanhoitajien asunto-olojen kor- rakennetun reuinasairaiden kuntouttamis· 1342: Jl!.Sml.Seksl • • . . • • . • . • • • • . • • • . • . • . . • • • • . 866 laitoksen perustamiakustannusten peittämi- 1343: seen . .. . . . •. . . •• .. .. . • .. •• •• .. •• .• . . • 888 1344: 42. Aalto ym., toiv.al. N:o 338: Esityksen 1345: antamisesta laiksi lääkintävoim~telijoista 867 60. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 356: Rauma- 1346: sairauksien ennakolta ehkäisevistil. toimen- 1347: 43. EskelifWm ym., toiv.al. N:o 339: Uusien piteistä • • • . . • . . . . • . . . • . . . • . . . . . . . . . . • 890 1348: lääkintävoim~telijakurssien perustam~esta 869 1349: 61. Eskelinen ym., toiv.al. N:o 357: Pysyvien 1350: 44. Kemppainen, toiv;al. N:o 340: Syrjäseu- kuntouttamiskeskusten perustam~ta eri 1351: tujen lääkärinhoidon pysyvästä järjestele· puolille maata . . . .. . . . • . • • • • • • . • • • . . • • 891 1352: misestä • . . • • • • • • • • . • . . . . • • . • . . . . • • • • . 870 1353: 62. Häkkinen ym., toiv.al. N:o 358: L~äyk 1354: 45. KiMunen ym., toiv.al. N:o 841: Tutki· sestä vuoden 1966 tulo- ja menoarvioon 1355: muksen toimittamisesta maalaiskuntien vastasokeutuneille tarkoitettua kuntoutua- 1356: kunnanlääkäritilanteen korjaamiseksi . . • • 871 hoitoa varten • • • . . • . • . • . . . . . . • • . . • • • • • 892 1357: 63. Berner ym., toiv.al. N:o 359: Syöpätar- 1358: 46. Niinikosk·i ym., toiv.al. N:o 342: Kunnan· kastuksia ja syöpäpotilaiden hoitoa koske- 1359: lääkäreiden virka-asuntojen pinta-alojen van lain aikaansaamisesta •••••..••• , . . • 89.4 1360: yhdenmuka~tam~esta • . . . . • . • • . • • • • • • . 872 1361: 64. L. Koskinen ym., toiv.al. N:o 360: Toi- 1362: 47. Lähteenmäki ym., toiv.al. N:o 343: Ham- menpiteistä syöpäsairaalain valtionavun 1363: maslääkinnän organisaation kehittämisestä 873 turvaamiseksi • . • • • . . • . • . • . • • • . . . . . . • . • 895 1364: 48. Paanatwm ym., toiv.al. N:o 344: Toimen- 65. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 361: Kansa- 1365: piteistä hammashoidon järjestämiseksi laisten oikeuttamisesta maksuttomaan syö- 1366: avohuollossa oleville vajaamielisille • • . • • 874 pätarkastukseen ja hoitoon . . . . . • . • • • • • 896 1367: 49. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 345: Esi· 66. Vennamo, toiv.al. N:o 362: Vuosittaisen 1368: kouluikäisten 6-vuotiaiden saattamisesta maksuttoman syöpätarkastuksen toteutta- 1369: ilma~n hammashoidon piiriin . • • . . • . • • 875 misesta • • • . • . . . . . . • • • • . • • • • • . . . • . • • • • 897 1370: Sisällyaluettelo 1966. .'XXIII 1371: 1372: Siv. Siv. 1373: 67. Kaarno -ym., toiv.al. N:o 363: Määrära· 84. Hanhirot1a ytn., toiv.al. N:o 380: Mat- 1374: hasta Taipalsa.a.ren B-sairaalan rakenta- kailuhotellin rakentamisesta Aavasaksan 1375: mista varten • • • • • . • • . . • • • • • • • • • . . . • • • • 898 vaaralle Ylitornion kunnassa • • • • • . • • • • • 922 1376: 68. Männistö ym., toiv.al. N:o 364: Mielisai- 85. Koppanen, toiv.al. N:o 381: Toimenpi· 1377: raalahoidon järjestämisestä maksuttomaksi 899 teistä kotimaanmatkailun · edistämiseksi • • 923 1378: 69. Sileäkang68 ym., toiv.al. N:o 365: Mieli· 86. Koppanen, toiv.al. N:o 382: Leirintäase- 1379: sairaalain hoitomaksujen korottamisesta 900 tuksen aikaansaamisesta . • . • . • • . . • • • • . • 924 1380: 70. Eskelinen ym., toiv.al. N:o 366: Vajaa- 87. Koppanen, toiv.al. N:o 383: Ulkoilupuis- 1381: mielishuollon järjestämisestä Kuopion lää· tojärjestelmän luomista koskevan koko- 1382: nissä ................................. 902 naissuunitelman laatimisesta Lapin osalta 925 1383: @Heinonen ym., toiv.al. N:o 367: Yksityis- 88. Lahtela ym., toiv.al. N:o 384: Maalais- 1384: ten vajaamielislaitosten taloushenkilökun- talolomailun kehittämisestä Lapin läänissä 1385: nan palkkaukseen annettavan valtionavun ja Inarin matkailukeskuksen rakentami- 1386: perusteiden tarkistamisesta • • • • • • • • • . . • 903 sesta ................................ 926 1387: 72. Linkola ym., toiv.al. N:o 368: Määrära- 89. BillanttlWI ym., toiv.al. N:o 385: Matka- 1388: hasta Kuusankosken vajaamielislaitoksen toimistojen luotettavuuden ja vastuuky- 1389: rakennustöiden jatkamista varten • • • • • • 904 kyisyyden varmistamisesta • • • • • • . . . . . . . 928 1390: 73. Sileäkangas ym., toiv.al. N:o 369: Tutki- 90. Halinen ym., toiv.al. N:o 386: Annis- 1391: muksen toimittamisesta vajaamielislaitos- keluoikeuksien epäämisestä pääasiassa 1392: ten hoitopäivämaksuja koskevien säännös- moottoriajoneuvoilla liikkuvia henkilöitä 1393: ten tarkistamisesta • . • • . .. .. .. .. .. .. .. • 905 palveleviita majoitus- ja ravitsemusliik- 1394: keiltä. • . . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • 929 1395: 74. Yaittmen ym., toiv.al. N:o 370: Vajaa- 1396: liikkeisten aivovauriolasten tutkimuksen, 91. Leinonen, toiv.al. N:o 387: Anniskelura- 1397: hoidon, opetuksen ja työhönsijoittamisen vintolain hoidossa esiintyvien epäkohtien 1398: järjestämisestä • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • 907 poistamisesta • • • . . • • • • • • • • • . • • • • • . • • • . 931 1399: 75. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 371: Kaa· 92. Pennanen ym;, toiv.al. N:o 388: RahaSton 1400: tumatautisten hoitopaikkojen lisäämisestä 908 perustamisesta raittiushotellien ja -ravin- 1401: tolain rahoittamiseksi • • • • • • • . . • . . . • . . • • 932 1402: 76. P. Räsänen ym., toiv.al. N:o 372: Ras- 1403: kauden keskeyttämistä koskevan lainsää· 93. Salama ym., toiv.al. N: o 389: Raittius- 1404: dännön uudistamisesta • • • • • • • • • • • • • • • • 909 ja nuorisotyöhön sekä päihdyttävien ainei- 1405: den väärinkäyttäjien vapaaehtoiseen huol· 1406: 77. Honkonen ym., toiv.al. N:o 373: Tupak- toon käytettävien avustusmäärärahojen 1407: kateolli'suuden ottamisesta valtion haltuun 911 saattamisesta lakimääräisiksi • . • . . • • • • • 933 1408: 78. Jäms6n ym., toiv.aL N:o 374: Tupakka· 94. M. Linna ym., toiv.al. N:o 390: Väkijuo- 1409: teollisuuden ottamisesta valtion haltuun 912 mien ja tupakan mainonnan kieltjimisestä 1410: 79. Miinnistö ym., toiv.al. N:o 375: Toimen· valtion laitoksissa .. .. .. • .. .. .. .. .. .. • 934 1411: piteistä tupakoinnin kieltämiseksi yleisissä 95. Baimo ym., toiv.al. N:o 391: Toimenpi- 1412: huonetiloissa • . • • . • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • 914 teistä lapsiin ja nuoriin henkilöihin koh- 1413: distuvan alkoholimainonnan estämiseksi . . 935 1414: 80. Salama ym., toiv.al. N:o 376: Savukelaa· 1415: tikkojen .. varustamisesta savukkeenpolton 96• .d.pajalahti, toiv.al. N:o 392: Väkijuoma- 1416: terveydellisiä haittoja osoittavalla merkin· laissa tarkoitettujen mailaajuomien vähit- 1417: nällä • • • • • • • . • • • . • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • 915 täismyyntiä, kuljettamista ja · hallussapi· 1418: 81. Terästö ym., toiv.al. N:o 377: Tutkimuk· toa koskevien rajoitusten lieventäm.isestä. 936 1419: sen toimittamisesta tupakoinnin aiheutta· 97. Karvikko gm., toiv.al. N:o 393: Mietojen 1420: mista kansanterveydellisistä vaaroista ja mallasjuomien, virvoitusjuomien ja tuore- 1421: kansantaloudellisista tappioista • • • • • . • • 916 mehujen hintojen alentamisesta anniskelu- 1422: .82. Yilmi ym., toiv.al. N:o 378: Tupakka· ravintoloissa • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • . 937 1423: tuotteiden mainonnan rajoittamisesta • • • 917 98. Knuuti ym., toiv.al. N:o 394: Enemmän 1424: 83. Melin m.fZ., hemst.mot. N:o 379: An· kuin 2.25 painoprosenttia etyylialkoholia 1425: gående beredning av lagstiftning för sisältävän mallasjuoman valmistamisen 1426: f~reby~gande oeh eliminering av luft- antamisesta yksinomaan valtion omista- 1427: fororenmgar • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 918 malle väkijuomayhtiölle • • • . • • • • • • • • • • • 938 1428: 83. Melin ym., toiv.al. N:o 379: Ilmansaastu- 99. Eskelinen ym., toiv.al. N:o 395: Koti· 1429: misen estämistä ja poistamista tarkoitta· ~!en ~u~~8J!lehuJen valmistuksen · ja 1430: van lainsäädännön valmistelemisesta • • • • 920 käyton edistamJ.SeSta. . • • • • • • . • • • • . • • • • • 939 1431: XXIV Sisällysluettelo 1966. 1432: 1433: Siv. Siv. 1434: 100. Lillqvist m. fl., hemst.mot. N: o 396: An· 104. Perheentupa ym., toiv.al. N:o 400: Alku- 1435: gående bildande av ett eentralt organ för perää koskevan merkinnän liittämisestä 1436: konsumentupplysning .••............... 940 vä~i~täiskaupassa myytäviin tuontitava- 1437: rOihin •...•...•••••..... , ..••..•. , , , , . 946 1438: 100. Lillqvist ym., toiv,al. N:o 396: Kuluttaja· 1439: valistuksen keskuselimen muodostamisesta 941 105. Saimo ym., toiv.al. N:o 401: Lomittajien 1440: 101. Kemppainen ym., toiv.al. N:o 397: Tele- paikkaamisesta pienvilj eHjäperheiden 1441: visiomainonnan rajoittamisesta , . . • . . . . . 942 emännille . . . . . . . • . . . . • . . . • . . . • • . . • . • . 94 7 1442: 1443: 102. Vennamo, toiv.al. N: o 398: Syrjinnän 106. Linkola, toiv.al. N:o 402: Juomaveden 1444: estäruisestä radio- ja televisiotoiminnassa 944 saannin turvaamisesta Haapasaaressa . • • 948 1445: 1446: 'io3. Knwuti ym., toiv.al. N:o 399: Kulutta- 107. Baipala, toiv.al. N:o 403: Kirveellä ta· 1447: jain suojaamisesta terveydelle vahingolli- pahtuvan saha-, vaneri· ja paperipuun lei- 1448: .selta mainonnalta • . . • • . . . . . . . . . . . . . . . • 945 mauksen kieltämisestä • . . . . . . • . . . . . . . . . .949 1449: 1450: 1451: 1452: 1453: Vfi. Laki- ja talousvaliokunta. 1454: Kunnallislain, huoltoapu- ja rakennus- Siv. 1455: lain muuttamista, kunnalllsverotusta, 11. Vartia ym., lak.al. N:o 139: Ehdotukset 1456: tonttikeinottelun estämistä, rantalainsää- laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa 1457: dännön aikaansaamista sekä liikenne- ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an· 1458: turvallisuutta ym. koskevia laki- ja toi- nettujen asetusten muuttamisesta • . . . . . 974 1459: vomusaloitteita. 1460: 12. Vartia ym., lak.al. N:o 140: Ehdotukset 1461: Siv. laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa 1462: 1. ..dalto ym., lak.al. N:o 129: Ehdotus laiksi ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an· 1463: kunnallislain muuttamisesta . • . . . . . . . • . • 955 nettujen asetusten muuttamisesta • . . . . • 976 1464: 2. ..dalto ym., lak.al. N:o 130: Ehdotus laiksi 13. B. Virtanen ym., lak.al N:o 141: Ehdo- 1465: kunnallislain muuttamisesta • . • . • . . . . . • • 957 tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau· 1466: 3. Friman ym., lak.al. N:o 131: Ehdotus pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal- 1467: laiksi kunnallislain muuttamisesta . . . . • . 958 linnosta annettujen asetusten muuttami· 1468: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . • • . • • . . • . . . . • . . 978 1469: 4. Helle ym., lak.al. N:o 132: Ehdotus laiksi 1470: kunnallislain muuttamisesta • . . . . . • . • . . . 960 14. B. Virtanen ym., lak.al. N:o 142: Ehdo· 1471: tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau· 1472: 5. Knwuttila ym., lak.al. N:o 133: Ehdotus pnngissa ja maalaiskuntain kunnallishal· 1473: laiksi kunnallislain muuttamisesta . . . . . • 961 Iinnosta annettujen asetusten muuttami· 1474: sesta ................................ 980 1475: 6. K uZZ m. fl., lagmot. N: o 134: Förslag till 1476: lag om ändring av kommunallagen • . • . 962 1477: 15. Friman ym., lak.al. N:o 143: Ehdotukset 1478: 6. Kull ym., lak.al. N:o 134: Ehdotus laiksi laiksi kunnan hallinnon lisätystä valvon· 1479: kunnallislain muuttamisesta • • . . . . • . • • • 965 nasta annetun lain kumoamisesta . . . . . . 982 1480: 1481: 1. Niskanen ym., lak.al. N:o 135: Ehdotus 16. Sarjala ym., lak.al. N:o 144: Ehdotus 1482: laiksi kunnallislain 57 ~ :n kumoamisesta 968 laiksi kuntien yleisestä kantokykyluoki· 1483: tuksesta • • • • • . • . • • • . . • • • • • • • . . • • • • • • . • 984 1484: 8. Sinisalo ym., lak.al. N:o 136: Ehdotus 1485: laiksi kunnallislain 107 § :n kumoamisesta 969 17• ..dalto ym., lak.al. N:o 145: Ehdotus 1486: laiksi ennakkotiedon antamisesta kunnan 1487: 9. L. Kosloinen ym., lak.al. N:o 137: Ehdo- 1488: yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä 98tl 1489: tukset laeiksi knnnallishallituksesta ka.u· 1490: pnngissa ja maalaiskuntain kunnallishal· 1491: 18. Käkelä ym., lak.al. N:o 146: Ehdotus 1492: linnosta annettujen asetusten muuttami- laiksi kunnallisten viranhaltijain ja työn· 1493: sesta ................................ 970 tekijäin eläkelain muuttamisesta • . . • • . • • 988 1494: 10. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 138: Ehdo· .19. Haapasalo ym., lak.al. N:o 147: Ehdotus 1495: tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau· laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta • . 990 1496: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal- 1497: linnosta annettujen asetusten muuttami- 20. Laiho ym., lak.al. N:o 148: Ehdotuslaiksi 1498: sesta . • • • • . • • • • • • • • • ... • • • • • . . . . • . • • • • 972 manttaalikunnan lakkauttamisesta • . • . • • 99! 1499: Sisällysluettelo 1966. XXV 1500: 1501: Siv. Siv. 1502: 21. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 149: Eh- 40. Rytkönen ym., lak.al. N:o 168: Ehdotus 1503: dotus laiksi arpajaislain muuttamisesta • • 994 laiksi yleisistä teistä annetun lain muut· 1504: tamisesta • . . . • . • . . . . . • • • . . . . . . • • . . . . • • 1030 1505: 22. Sinisalo ym., lak.al. N:o 150: Ehdotus 1506: laiksi evankelisluterilaisten seurakuntien 41. Sileäkangas ym., lak.al. N:o 169: Ehdo- 1507: virkataloista ja rahaatoista annetun lain tus laiksi yleisistä teistä annetun lain 1508: muuttamisesta • . . . . . . . . . • • • . . . . . . . . • • . 996 muuttamisesta . • • • • . . . . • • . . . • . • . . • • . . . 1031 1509: 23. Kull m.fl., lagmot. N:o 151: Förslag tili 42. Suorttanen ym., lak.al. N: o 170: Ehdotus 1510: l~g ~~gående ändring av lagen om so- laiksi yleisistä teistä annetun lain muut- 1511: cmlhJälp . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . • • • . . . . 998 tamisesta •.•.•.•.....•••......••...•. 1033 1512: 23. Kull ym., lak.al. N:o 151: Ehdotus laiksi 43. Aalto ym., lak.al. N: o 171 : Ehdotus laiksi 1513: huoltoapulain muuttamisesta . . . . . . . . • • • 999 pysäköintivalvontamaksusta • . . . . . • • • . . . 1034 1514: 24. Matilainen ym., lak.al. N:o 152: Ehdotus 44. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 404: Toi- 1515: laiksi huoltoapulain muuttamisesta . . . . . • 1000 menpiteistä terveen yhdyskuntamuodostuk· 1516: sen turvaamiseksi . . • . . . . . • . . . . • . . . . . . • 1039 1517: 25. Weckman ym., lak.al. N: o 153 : Ehdotus 1518: laiksi huoltoapulain muuttamisesta • . . . . . 1001 45. Lahtela ym., toiv.al. N:o 405: Nykyai- 1519: kaisen yhdyskuntasuunnittelun saattami- 1520: 26. V. B. Virtanen ym., lak.al. N:o 154: Eh- sesta yhdyskuntien rakentamisen perus- 1521: dotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta 1002 taksi •••.........••.....•....••...••. 1041 1522: 27. Haapasalo ym., lak.al. N:o 155: Ehdotus 1523: laiksi kalastuslain muuttamisesta • • . . . • . 1004 46. Kangas ym., toiv.al. N:o 406: Elinvoi- 1524: maisten taajamien aikaansaamisesta maa- 1525: 28. S·uonpää ym., lak.al. N:o 156: Ehdotus seutualueille . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . • • . . . . 1042 1526: laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . . . 1007 1527: 47. Ahonen ym., toiv.al. N:o 407: Selvityksen 1528: 29. Aalto ym., lak.al. N:o 157: Ehdotus suorittamisesta kolmen kuntamuodon säi- 1529: laiksi rakennuslain muuttamisesta . . . . . • 1009 lyttämisen tarpeellisuudesta . . • . . • • . • . . • 1043 1530: 30. Kekkonen ym., lak.al. N:o 158: Ehdotus 48. Kantola ym., toiv.al. N:o 408: Uuden- 1531: laiksi rakennuslain muuttamis.esta • . . • • • 1011 maan läänin seutukaavan aikaansaami- 1532: 31. Sinisalo ym., lak.al. N:o 159: Ehdotus sesta. ..•...•....••..•.•..•.......•.•• 1044 1533: laiksi rakennuslain muuttamisesta • . . . . . 1015 1534: 49. Laine ym., toiv.al. N:o 409: Kunnan si- 1535: 32. Suonpää ym., lak.al. N:o 160: Ehdotus säisen rajoitetun paikallisen itsehallinnon 1536: laiksi rakennuslain muuttamisesta • . . . • • 1018 toteuttamisesta • • • • . . . . • • • . • • . . . • • • . • • 1045 1537: 33. Koppanen, lak.al. N:o 161: Ehdotus laiksi 50. Holopainen ym., toiv.al. N:o 410: Kun- 1538: luonnonsuojelulain muuttamisesta . . • • • • 1019 tien yhteistoimintaa koskevien säännösten 1539: tarkistamisesta ....•.•.•...•••..•.••••• 1047 1540: 34. Sinisalo ym., lak.al. N: o 162: Ehdotus 1541: laiksi tuulaakin lakkauttamisesta ja sen 51. Sääskilahti ym., toiv.al. N :o 411: Selvi- 1542: kanto-oikeuden perusteella kaupunkien tyksen laatimisesta uusien kaupunkien tar- 1543: suoritettavana olevien valtiontehtävien peesta •.•..•••.••••.••..••••.•••••••• 1049 1544: aiheuttamien menojen suorittamisesta val- 1545: tion varoista • • . . • . • • • • • . . . . . . • . . • . . • . 1021 52. Pulkkinen ym., toiv.al. N:o 412: Valtion 1546: ja kuntien kustannustenjaon uudistami- 1547: 35. 0. Saarinen, lak.al. N:o 163: Ehdotus 1548: laiksi vesilain muuttamisesta • . . • . . . • • • 1023 sesta ..••••.•....•..•••.•...•.•••••••• 1050 1549: 1550: 36. Suonpää ym., lak.al. N:o 164: Ehdotus 53. Sarjala ym., toiv.al. N:o 413: Toimenpi- 1551: laiksi vesialueiden jaon kieltämisestä • . . 1024 teistä kuntien yleisen kantokykyluokituk· 1552: sen soveltamiseksi valtion ja kuntien vä- 1553: 37. Forsius, lak.al. N:o 165: Ehdotus laiksi liseen kustannustenjakoon • ~ • • • • . • • • . • • 1051 1554: vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa 1555: ja kauppaJoissa annetun lain muuttami- 54. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 414: Kun- 1556: sesta •.•••••...•••.••.•.•.•.••.•.•••• 1025 tainliittojen laitoksiin osallistumisesta ai- 1557: heutuvan rasituksen jakamisesta kuntien 1558: 38. Suonpää ym., lak.al. N:o 166: Ehdotus kesken taloudellisen kantokyvyn mukaan 1052 1559: laiksi vuokra-alueiden järjestelystä kau· 1560: pungeissa ja kauppaloisaa annetun lain 55. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 415: Toimen- 1561: muuttamisesta • • • . • • • • • . • . . . . . • • • • . . • . 1028 piteistä kuntien luotonsaantivaikeuksien 1562: helpottamiseksi • • .. .. .. .. .. .. • . .. .. • .. 1053 1563: 39. Baipala ym., lak.al. N:o 167: Ehdotus 1564: laiksi yleisistä teistä annetun lain muut- 56. Saarto ym., toiv.al N:o 416: Kuntien 1565: tamisesta • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . . • • • • • • • 1029 tuotonsaantitarpeen tyydyttämisestä • • • • • 1054 1566: XXVI Sisällysluettelo 1966. 1567: 1568: Siv. Siv. 1569: 57. IAht•Za ym., toiv.al. N:o 417: Kuntien 73. Sinisalo ym., toiv.al. N:o 433: Yleisen 1570: valtionapusäännösten muuttamisesta val- edun kannalta välttämättömän rakennus- 1571: tionavun saatta.miseksi kunnan veroäyristä maan ottamisesta yhteiskunnan haltuun 1074 1572: riippuvakai • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . . . • . 1055 1573: 74. E. RiiBäMn ym., toiv.al. N:o 434: Pakko- 1574: 58. Leinonen ym., toiv.al. N:o 418: Kuntien lunastuskorvausten suorittamisen nopeut- 1575: valtionapujärjestelmän epäkohtien korjaa· tamisesta . • . • . . . . • • . . • • • • • • • • • • • • • • • • • 1076 1576: misesta • . • . . • • • . . • • • • • . . • • • • • • • • . . • • • 1056 1577: 75. Tallgren m.fl., hemst.mot. N:o 435: An- 1578: 59. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 419: Paik- gående ändring av lagen om expropria- 1579: kakuntakalleusluokituksen poistamisesta tion av fast egendom för allmänt behov 1077 1580: tai muuttamisesta oikeudenmukaisemma.ksi 1057 1581: 75. Tallgren ym., toiv.al. N:o 435: Kiinteän 1582: 60. Raipala ym., toiv.al. N:o 420: Maaseudun omaisuuden pakkoluna.stusta yleiseen tar- 1583: kuntien saattamisesta veronsaajina tasa· peeseen koskevan lain muuttamisesta • • . . 1078 1584: puoliseen aeemaan kaupunkikuntien kanssa 1058 1585: 76. Mäki ym., toiv.al. N:o 436: Kunnan 1586: ii1. Vennamo, toiv.al. N:o 421: Kuntien vero· oikeuttamisesta luovuttamaan kiinteätä 1587: tasauksen aikaansaamisesta ••••..•••••• 1060 omaisuutta alihinnasta tai korvauksetta 1588: eräisiin tarkoituksiin • • • • . • . . • . . . . . . . . • 1079 1589: 62. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 422: Kun· 1590: nallisen verorasituksen tasoittamisesta •• 1061 77. Aalto ym., toiv.al. N:o 437: Maanomis- 1591: tajien veivoittamisesta ilmoittamaan kun- 1592: 63. 0. Saarinen ym., toiv.al. N:o 423: Aineel· nalle kiinteän omaisuuden myynnistä • • 1080 1593: lisen verolainsäädännön uudistamisesta 1594: kunnallisverotuksessa • • • • • • • • • • • • • • . • • 1062 78. Baipala, toiv.al. N:o 438: Kuljetusteiden 1595: alueeksi jäävän maa-alan pienentämisestä 1081 1596: 64. Saloranta ym., toiv.al. N:o 424: Kun- 1597: nallisverotuksen muuttamisesta liike- ja 79. Melin m.fl., hemst.mot. N:o 439: An- 1598: ammattitulojen osalta • • • • . • • • . . • . . • • . 1063 gående utredning av möjligheterna att 1599: inrätta en statlig tomtlånefond . • • • • • • • 1082 1600: 65. Tallgren m. fl., hemst.mot. N:o 425: An· 1601: gående avskaffandet av omfångsbeskatt· 79. Melin ym., toiv.al. N:o 439: Valtion tont- 1602: ningen i kommunalbeskattningen • . • • • • 1065 1603: tilainarahaston perustamismahdollisuuk- 1604: 65. Tallgren ym., toiv.al. N:o 425: Harkinta· sien selvittämisestä • . . • . • . . . . . . . . . . . . • . 1084 1605: verotuksen poistamisesta kunnallisvero- 1606: tuksessa •.•.•••.•••••••.•••..•••.••••• 1066 80. Kosola ym., toiv.al. N:o 440: Tonttihin· 1607: tojen nousun selvittämisestä • . • . • . • . . . • • 1086 1608: 66. Vennamo, toiv.al. N:o 426: Harkintavero· 1609: tusjärjestelmän rajoittamisesta tai pois- 81. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 441: Tontti- 1610: tamisesta . • . . . • . • . . • . • • • • • . . • • . • • . . • • • 1067 keinottelun estämisestä • • • • • • • • • • • • • • • • 1087 1611: 67. Vennamo, toiv.al. N:o 427: Perus- ja 82. Kemppainen, toiv.al. N:o 442: Asema- 1612: lapsivähennysten korottamisesta maalais- kaavan laadinta-ajan rajoittamisesta • • • • 1088 1613: kuntain kunnallisverotuksessa •....••••. 1068 1614: 68. Vennamo, toiv.al. N:o 428: Hakkuupaik- 83. Hamara ym., toiv.al. N:o 443: Maanhan- 1615: kaperiaatteen voimaansaattamisesta vero· kintatoiminnan yhteydessä kartoittamatta 1616: tuksessa • • . . • • • • • • • . . . • • . • • • • . . . . • • . . . 1069 jääneiden tilojen kartoittamisesta myö· 1617: hemmin valtion kustannuksella • • • . • • • • 1089 1618: 69. V • ..tt. Virtanen ym., toiv.al. N:o 429: 1619: Kunnan oikeuttamisesta saamaan leima· 84. Kemppainen, toiv.al. N:o 444: Esityksen 1620: veron muodossa kunnallisvero& metsän· antamisesta rakennuslain muuttamisesta 1090 1621: myyntituloista • • • • • • • • • • . • . . • • • • • • • • • • 1070 1622: 85. KemppaiMn, toiv.al. N:o 445: Rakennus- 1623: 70. Bön'k'kö ym., toiv.al. N:o 430: Kiinnitet· määräysten suunnittelu- ja valvontaelimen 1624: tyjen velkain korkojen vähentämisestä perustamisesta •.••.•..••••••...••••••• 1091 1625: täysimääräisinä kunnallisverotuksessa • • . 1071 1626: 86. Kemppainen, toiv.al N:o 446: Ohjeiden 1627: 71. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 431: Arava· antamisesta julkisten rakennusten ja nii- 1628: vuokrataloyritysten oikeuttamisesta kun· den rakennusosien standardisoimisesta • • 1092 1629: nallisverotuksessa kokonaan tulostaan vä· 1630: hentämään kiinnitettyjen velkojen korot 1072 87. Niinikos'ki ym., toiv.al. N:o 447: Toimen· 1631: piteistä betoni- ja teräsbetonirakenteiden 1632: 72. 8UB'kon11n ym., toiv.al. N:o 432: Tutki· normaalimääräysten 48 § :n 1 kohdan 1633: muksen toimittamisesta kaupunkien ja muuttamiseksi . . • . • . . . . . . • • • • . . . • . • • • • 1093 1634: kauppalain asuntotarkoituksiin käytettä- 1635: vän maan ottamisesta yhteiskunnan hal· 88. P. Bäsiinen ym., toiv.al. N:o 448: Toi- 1636: tuun ..•.•.....•.....••....•••.•••••••• 1073 menpiteistä kirkon erottamiseksi valtiosta 1094 1637: Sisällysluettelo 1966. XXVII 1638: 1639: Siv. Biv. 1640: 89. Volotinen. ym., toiv.al. N:o 449: Yhty- 105. I. Linna ym., toiv.al. N:o 465: Helsin· 1641: miltä kannettavien kirkollisverojen jaka- gin seudun vesihuoltoon liittyvän Päijän- 1642: misesta kirkkokuntien kesken komitean nesuunnitelman laatimisen kiirehtimisestä 1113 1643: ehdottamalla tavalla •••••••••••.•...•• 1095 1644: 106. Soorttanen. ym., toiv.al. N:o 466: Määrä- 1645: 90. 4pajalahti, toiv.al. N:o 450: Julkisten rahasta suunnitelman laatimiseksi jäteve· 1646: huvitilaisuuksien toimeenpanosta pyhäpäi· situnnelin rakentamisesta Kuusankoskelta 1647: vinä annetun asetuksen muuttamisesta • • 1096 Suomenlahteen • • • • • • • • . . • • • . • . . . . • • • • • 1114 1648: 91. Backlun.d m. fl., hemst.mot. N: o 451: An· 107. V. Mattila ym., toiv.al. N:o 467: Lisä.yk· 1649: gll.ende upphävande av bestämmelserna om sestä vuoden 1966 tulo- ja menoarvioon 1650: nöjesförbud i samband med böndagar • . 1097 Kyrkösjä.rven säännöstelysuunnitelman 1651: 91. Backlund ym., toiv.al. N:o 451: Huvi· laatimista varten . • • • • . . • • • • • • . • • • • • . • . 1115 1652: k~~It.omääräysten .~umoamisesta rukous· 108. Tainio ym., toiv.al. N:o 468: Tuonti· ja 1653: päiVIen yhteydessa • . . . . • . . . • • . • • • . . . . 1098 vientimaksun kantamisesta kuntien sata- 1654: 92. 4. Salo ym., toiv.al. N:o 452: Rukous· mien kehittämistä ja kunnossapitämistä 1655: päivän viettoa koskevien määräysten ku- varten • • . • . • . . . . . • . • . • • • • • . • . . . . . . . • . 1116 1656: moamisesta •••.•.••.•.•.•.••••••••.••• 1099 109. Lagerroos ym., toiv.al. N:o 469: Kunnal- 1657: 93. BackZ.Un.d m. fl., hemst.mot. N: o 453 : An· listen virkojen täyttämisestä määräajaksi 1117 1658: gll.ende överföring av folkbokföringen 110. Laaksonen, toiv.al. N:o 470: Kunnallisten 1659: frll.n kyrkan tili statlig myndighet • • • • . 1100 viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 1660: 93. Backl'!Nid ym., toiv.al. N:o 453: Våestö- soveltamisalan laajentamisesta koskemaan 1661: rekisterin siirtämisestä kirkolta valtion kuntain omistamien osakeyhtiömuotoisten 1662: viranomaiselle • . . • . . • . • . • • . . • • • • • . . • • • 1101 laitosten henkilökuntaa . • • . • • . • • • • • • • . • 1118 1663: 1664: 94. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 454: Vaali· 111. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 471: Pakol· 1665: luettalojen ym. laatimista helpottavista Iisen tapaturmavakuutuksen aikaansaami· 1666: muutoksista maarekisterin tai henkikirjan seqta kunnallisille luottamustointen hoita- 1667: pidossa • • • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . • • . 1102 jilla ••••••••.......••.••••.•..•...••. 1119 1668: 112. Karpola ym., toiv.al. N:o 472: Entisten 1669: 95. Vennamo, toiv.al. N:o 455: Metsästystä kunnanteiden kunnossapitokustannuksiin 1670: koskevien säännösten tarkistamisesta • • • • 1103 annettavan valtionavun suurentamisesta 1120 1671: 96. Niemelä, toiv.al. N:o 456: Majavien ai· 113. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 473: Määrä- 1672: heuttamien vahinkojen korvaamisesta ja rahasta yleisten teiden rakentamisesta 1673: majavan rauhoitusmääräysten muuttami· maanomistajille aiheutuvien menetysten 1674: sesta ......••.••.•...•.•.•.•.•......• 1104 korvaamiseksi .•.•••..••••.•.•....••.•. 1121 1675: 97. Sääskilahti ym., toiv.al. N:o 457: Hirven· 114. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 474: Vanhan 1676: kaatolupamaksun perusteiden muuttami· tielain mukaisten korvausten maksamisen 1677: sesta • , • . • . . . . . . • . • • . • • • • • • • . • • . • . • • • 1105 nopeuttamisesta . . . • • • . . • . • . . . . • . . . • . • • 1122 1678: 98. Kemppainen., toiv.al. N:o 458: Arvokalo- 115. Sileäkangas ym., toiv.al. N:o 475: Toi- 1679: jen rauhoittamisesta Kiiminki- ja Simo· menpiteistä ennakkokorvauksen suoritta- 1680: joessa • . . . . . . • . . . . . • . • . • . . . . . . . . . . . . . 1106 miseksi tiealueen luovuttajalle omaisuuden 1681: luovuttamisen yhteydessä • • • . . . . . • • • • • • 1123 1682: 99. Koppanen., toiv.al. N:o 459: Virkistyska· 1683: lastuksen kaikinpuolisesta kehittämisestä 1107 116. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 476: Paikal- 1684: listeiden kustannusten jakoperusteita kos· 1685: 100. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 460: Ulkoi- kevan selvityksen kiirelltimisestii. . • . . . . • • 1124 1686: lulain aikaansaamisesta •..••.....•..•.. 1108 1687: 117. Niemelä ym., toiv.al. N:o 477: Kuntien 1688: 101. Kantola ym., toiv.al. N:o 461: Ranta- vapauttamisesta paikallisteiden kunnossa- 1689: alueiden rauhoittamisesta rakentamiselta pitovelvollisuudesta • • • . • . . • . • • . • • . . • • • • 1125 1690: suuren yleisön käyttöön • . • • • • . • . • • . • • • • 1109 1691: 118. Niemelä ym., toiv.al. N:o 478: Määrära· 1692: 102• ..4. Salo ym., toiv.al. N:o 462: Rantalain· h~sta . yk.~itJ?s!~~~e_n. ~vustusten suoritta· 1693: säädii.nnön aikaansaamisesta ....••.•..•• 1110 miSeksl ta.ysrmaarii.isma • • . • . • • • • • • • • • • • 1126 1694: 103. Linkola, toiv.al. N:o 463: Vesilain mu- 119. Pekkarinen. ym., toiv.al. N:o 479: Yksi- 1695: kaisten lupahakemusten käsittelyn kiireh· tyistielain muuttamisesta . • • • • . • . • • • • • • 1127 1696: timisestä ••.••.•.......•...••.••.•••. 1111 1697: 120. Pohjonen. ym., toiv.al. N:o 480: Kminan-, 1698: 104. K~mmen. ym., toiv.al. N:o 464: Uponnei· kylä· ja asutusteiden muuttamisesta yksi· 1699: den. uittopuiden nostajien oikeuksien tur· tyisteiksi johtuvien kustannusten järjestä· 1700: vaamisesta •..•....••..•.•.••...•...•• 1112 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .. . . . • . . • • 1128 1701: 6 E 529/66 1702: XXVIII Sisällysluettelo 1966. 1703: 1704: Siv. Siv. 1705: 121. Luja ym., toiv.al. N: o 481: Tieliikenne- 1706: asetuksen 17 §: n 6 momentin selventä- 136. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 496: Mootto· 1707: misestä ......•.•..................... 1129 riajoneuvon ajoluvan peruuttamista kos· 1708: kevien säännösten muuttamisesta • • . . . . • 1146 1709: 122. Knuuttila, toiv.al. N :o 482: Toimenpi- 1710: teistä liikenneturvallisuuden parantami- 137. Niinikoski, toiv.al. N:o 497: Järjestys- 1711: seksi . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . • • . . . • • . . • . . . 1130 oikeuksien toimialan laajentamisesta kos- 1712: kemaan autoliikenneasioita •........... 1147 1713: 123. T. Salo ym., toiv.al. N: o 483: Maantielii- 1714: kenteen valvonnan tehostamisesta •..... 1131 1715: 138. Ahonen ym., toiv.al. N:o 498: Traktorien 1716: 124. KulZ m. fl., hemst.mot. N:o 484: An- varusteita koskevien määräysten saattami- 1717: gående ö!ming av polisens resurser i och sesta liikenneturvallisuutta paremmin vas- 1718: för ökad trafiksäkerhet •............... 1132 taavalle tasolle ....•.•.•..•..••...... 1148 1719: 1720: 124. Kull ym., toiv.al. N:o 484: Liikkuvan 139. Breilin ym., toiv.al. N:o 499: Traktorien 1721: poliisin voimavarojen lisäämisestä liiken- saattamisesta uusintakatsastusvelvollisuu- 1722: neturvallisuuden parantamiseksi . . . • . . • • 1133 den alaisiksi . . . . . . . . . . • • • . • . . . . . • • . • • . 1149 1723: 125. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 485: Tie- 140. Landström ym., toiv.al. N:o 500: Trakto- 1724: liikenteen valvonnan tehostamisesta . . . • 1134 rien ja niiden perävaunujen varustami- 1725: sesta taka- ja jarruvaloin . . . . . . . . . . . . . • 1150 1726: 126. Sinisalo ym., toiv.al. N: o 486: Liikenne- 1727: turvallisuutta edistävän valistustyön te- 1728: 141. Iloden ym., toiv.al. N:o 501: Traktorien 1729: hostamisesta • . . . . . • . • . • . . . . . . . . . . . • . . • 1135 ja niiden perävaunujen varustamisesta 1730: 127. Hara ym., toiv.al. N:o 487: Kuorma-auto- asianmukaisin valolaittein • . • . . . . . . . . . . . 1151 1731: jen akselipainorajojen saattamisesta ties- 1732: t~~me laatua _ja muiden maiden käytän- 142. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 502: Trakto- 1733: toa vastaavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1136 reita ja niiden käyttöä koskevien mää- 1734: räysten uudistamisesta • • . . . . . . • • . . • . • . • 1153 1735: 128. Hellsten ym., toiv.al. N:o 488: Tavaralii- 1736: kennettä haitavien autonkuljettajien va- 143. Tikkanen ym., toiv.al. N: o 503: Taksi· 1737: pauttamisesta vastaamasta kuormauksessa autoilijain vapauttamisesta suurten sete- 1738: tapahtuneista rikkomuksista • . • . . . . • . • • • 1137 lien vailitamisvelvollisuudesta . . . . . • . • . • 1155 1739: 129. Hellsten ym., toiv.al. N:o 489: Liukues- 144. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 504: Tuu· 1740: teillä varustettujen renkaiden määräämi- laakimaksun poistamisesta ja kaupunkien 1741: sestä pakollisiksi talvella linja· ja kuorma· vapauttamisesta niitä vastaavista valtion· 1742: autoissa . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . • . . • . . • 1138 hallinnon rasituksista . . . . . . • . . . . • • • • . • • 1156 1743: 130. Huima ym., toiv.al. N:o 490: Ajokilo· 1744: metrimäärän merkitseruisestä rekisteriot· 145. Vennamo, toiv.al. N:o 505: Manttaali- 1745: teeseen käytetyn auton uusintakatsastuk· kuntalaitoksen lakkauttamisesta • . . . . . • • 1157 1746: sessa ............•...•............•.• 1139 1747: 146. Hara ym., toiv.al. N:o 506: Sodan uhrien 1748: 131. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 491: Jalan- huollon tukemisen lisäämisestä raha- 1749: kulkijan veivoittamisesta pimeän aikana automaattiasetuksessa lueteltuihin toimi· 1750: yleisillä teillä liikkuessaan käyttämään aloihin • • . . . . • . . . . . . . . . . . . • . • • • . • . . . • • 1158 1751: heijastavaa ainetta olevaa kilpeä tai 1752: nauhaa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140 147. Heinonen ym., toiv.al. N:o 507: Huolto- 1753: apua tarvitsevien henkilöiden sairaalaan 1754: 132. Pennanen ym., toiv.al. N:o 492: Tielii· tai muuhun hoitolaitokseen pääsyn nopeut- 1755: kennelain muuttamisesta väkijuomien vai· tamisesta • . . • . • . • • . • • • . . • . . . . . . • . . . • • • 1159 1756: kutuksen alaisena tapahtuneen ajoneuvon 1757: kuljettamisen rankaisemista koskevien 148. Landström ym., toiv.al. N :o 508: Sosiaali· 1758: säännösten osalta . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1142 turvan laajentamisesta koko katsastuf\· 1759: mieskuntaa koskevaksi . • . • • • • • . • . . . . • . . 1161 1760: 133. Leinonen ym., toiv.al. N:o 493: Asosiaa- 1761: lisen aineksen estäruisestä osallistumasta 149. Landström ym., toiv.al. N:o 509: Toimen· 1762: moottoriajoneuvoliikenteeseen • . • • • • • • . • • 1143 piteistä. huoltopoliisiosaston saamiseksi Po· 1763: riin •••..••...••••....•....•...•..•••• 1162 1764: 134. Linkola ym., toiv.al. N:o 494: Avatun, 1765: alkoholia sisältävän pullon tai muun as· 150. Luja ym., toiv.al. N:o 510: Raha-auto· 1766: tian auton ohjaamossa pitämisen kieltä· maattivarojen jakamisesta sodan uhrien 1767: misestä . . • • • . . . . • • • • • . . . . . • . • • • • . • • • • 1144 huollon tukemiseen • • . . • . • • • • • . • • • • • • • • 1163 1768: 135. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 495: Hen· 151. V. Mattila ym., toiv.al. N:o 511: Kun· 1769: kilöautojen alustalle rakennettujen paket· tien oikeuttamisesta saamaan kuolleen hoi· 1770: tiautojen nopeusrajoituksen tarkistami· dokin laitoshoidon korvaus kansaneläke· 1771: sesta ••••.•..••..••.•.....•.•.•.•••••• 1145 varoista • • • • • • • • • • . • . • • . • . • • . . • • . . • • • • 1164 1772: Sisällysluettelo 1966. XXIX 1773: 1774: Siv. Siv. 1775: 152. Siren ym., toiv.al. N:o 512: Kuntien ja 154. Aalto ym., toiv.al. N:o 514: Koiraveron 1776: kuntainliittojen työlaitosten siirtämisestä yhdistämisestä varsinaiseen verotusmenet· 1777: valtion omistukseen • • • • • • • • • • . • • • • • • . • 1165 telyyn • . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1167 1778: 153. Lahtela ym., toiv.al. N: o 513: Kansalais· 155. Niini1cos1ci ym., toiv.al. N:o 515: Koirien 1779: ten yhdenvertaisuuden turvaamisesta kau· i.~!io!o~~n pitentämisestä Oulun ja Lapin 1780: punkien vuokra-asuntojen jakelusaa . . • . • 1166 laarussa ....................•......... 1168 1781: 1782: 1783: 1784: Vm. Sivistysvaliokunta. 1785: Opetushallinnon keskittämistä, tieteellistä. Siv. 1786: tutkimustyötä., yleistä ammattioppivel- 17. Sillantaus ym., lak.al. N:o 188: Ehdotus 1787: vollisuutta, perhekasvatusta, yleishyödyl- laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . • 1202 1788: listä harrastustoimintaa sekä lehdistön 1789: taloudellisen aseman kohentamista ym. 18. Voutilainen ym., lak.al. N:o 189: Ehdotus 1790: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. laiksi kansakoululain muuttamisesta • . • . 1203 1791: Siv. 1792: 1. Leinonen, lak.al. N:o 172: Ehdotus laiksi 19. Leinonen, lak.al. N:o 190: Ehdotus laiksi 1793: yhtenäiskoulujärjestelmään siirtymisestä .• 1173 lukioluokkien järjestämisestä kansakoulu- 1794: laitokseen . . . . . . • • • . . . . . . . . . . • . • . . . . . . 1205 1795: 2. Tiekso ym., lak.al. N:o 173: Ehdotukset 1796: laeiksi koulujärjestelmän perusteista sekä 20. Holopainen, lak.al. N:o 191: Ehdotus 1797: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen laiksi kansakoululaitoksen viranhaltiiain 1798: valtionavusta ........••..••...•.•....• 1175 palkkauksesta ja eläkkeistä annetun iain 1799: muuttamisesta . • . . . . • . • . • . . . . . . . • . . . . . 1206 1800: 3. Breilin ym., lak.al. N:o 174: Ehdotus 1801: laiksi kansakoululain muuttamisesta ...• 1184 21. Kull m.fl., lagmot. N:o 192: Förslag tili 1802: lag angående ändring av lagen om 1803: 4. Hy1cTcäälä ym., lak.al. N:o 175: Ehdotus tjänsteinnehavarnas inom folkskoleväsendet 1804: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . • 1185 avlöning och pensioner . . • . . . . . . . . . . . . . 1207 1805: 5. Kalavainen ym., la'k.al. N:o 176: Ehdo- 21. Kull ym., lak.al. N: o 192: Ehdotus laiksi 1806: tus laiksi kansakoululain muuttamisesta . . 1187 kansakoululaitoksen viranhaltijain palk· 1807: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut· 1808: 6. Kull m.fl., lagmot. N:o 177: Förslag tili tamisesta . • . . • . • . . . . . . . . . . . • . . . . . • . • • 1208 1809: lag om ändring av folkskollagen • • . . . • 1188 1810: 6. Kull ym., lak.al. N:o 177: Ehdotus laiksi 22. Leinonen ym., lak.al. N:o 193: Ehdotus 1811: kansakoululain muuttamisesta • • . . . • • . • • 1189 laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 1812: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 1813: 7. Leinonen ym., lak.aL N:o 178: Ehdotus muuttamisesta • . . .. .. .. .. .. .. . . . . .. .. • 1209 1814: laiksi kansakoululain muuttamisesta • . • • 1190 1815: 23. Leinonen, lak.al. N:o 194: Ehdotus laiksi 1816: 8. Leinonen ym., lak.al. N:o 179: Ehdotus kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- 1817: laiksi kansakoululain muuttamisesta • • . • 1191 kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut· 1818: 9. Leinonen, lak.al. N:o 180: Ehdotus laiksi tamisesta • • . . • . . • . . . • . . . . • • • • . . . . . • • • • 1210 1819: kansakoululain muuttamisesta • . • . . . . . • • 119! 1820: 24. Leinonen, lak.al N:o 195: Ehdotus laiksi 1821: 10. Leinonen ym., lak.al. N:o 181: Ehdotus kansakoululaitoksen viranhaltijain palk· 1822: laiksi kansakoululain muuttamisesta • . . • 1193 kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut- 1823: tamisesta . • • . • • • • . • . . • • . • • • • • • • . . . • • • • 1212 1824: 11. Leinonen ym., lak.al. N:o 182: Ehdotus 1825: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . • . 1194 25. Leinonen ym., lak.al. N: o 196: Ehdotus 1826: 12. Linkola, lak.al. N:o 183: Ehdotus laiksi laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 1827: kansakoululain muuttamisesta • . . • . . • . . • 1195 palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 1828: muuttamisesta. • . • . . . . . . . • . • • . • . • • • • • • • 1213 1829: 13. Pekkarinen ym., lak.al. N:o 184: Ehdotus 1830: laiksi kansakoululain muuttamisesta • . . • 1196 26. Linkola, lak.al. N:o 197: Ehdotus laiksi 1831: kansakoululaitoksen viranhaltijain pa.lk· 1832: 14. Sandelin ym., lak.al. N:o 185: Ehdotus ka.uksesta. ja eläkkeistä annetun lain muut· 1833: laiksi kansakoululain muuttamisesta • . . . 1197 tamisesta • • • • • . • . . . • • • • • • . . • • . • • . • • . • • 1215 1834: 15. Savela ym., lak.al. N: o 186: Ehdotus 1835: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . • 1199 27. Sandelin ym., lak.a.I. N:o 198: Ehdotus 1836: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 1837: 16. Savela ym., lak.al. N:o 187: Ehdotus perhe-eläkkeistä ja ha.uta.usavuista anne- 1838: laiksi kansakoululain muuttamisesta • • • • 1201 tun lain muuttamisesta . . • . . . • • • • • . . • • • 1216 1839: XXX Sislillyaluettelo 1966. 1840: 1841: Siv. Siv. 1842: 28. Lemonen ym., lak.al. N:o 199: EhdottlB 43. Lintua ym., lak.al. N:o 214: Ehdotus 1843: laiksi vanhaan palkkaukseen jääneiden laiksi Kokkolan maakuntakorkeakoulusta 1244 1844: kansakoulunopettajien ja oppilasasunto· 1845: Janhoitajien eläkkeiden ja elinkautisten 44• .Aalto ym., lak.al. N:o 215: Ehdotus 1846: apurahojen järjestämisestä • • • • • • • • • • • • 1218 laiksi ammattioppilaitoksist~ annetun lain 1847: muuttamisesta • • . . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 1246 1848: 29. Luja ym., lak.al. N: o 200: EhdottlB laiksi 1849: lääninkoululautakunnista •.•••••••••••. 1220 45. Kantola ym., lak.al. N:o 216: Ehdotus 1850: laiksi ammattioppilaitoksista annetun lain 1851: 30. Linkola, lak.al. N: o 201 : Ehdotus laiksi muuttamisesta • . . . • • . • . • • • • • • . . • . • • . • • 1248 1852: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun 1853: lain muuttamisesta ••••••.••.••..•••••• 1222 48. Kock ym., lak.al. N:o 217: Ehdotus laiksi 1854: ammattioppilaitoksista annetun lain muut- 1855: 31. Linkola, lak.al. N: o 202: Ehdotus laiksi tamisesta .. • .. • .. .. • .. .. .. .. .. .. .. .. • 1250 1856: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun 1857: lain muuttamisesta .................... 1224 47. Linkola, lak.al. N:o 218: Ehdotus laiksi 1858: ammattioppilaitoksista annetun lain muut· 1859: 32. Y. E. Partanen ym., lak.al. N:o 203: Eh· tamisesta • • . . . • • . . . . • . • • • . • . • . . . • • • . . • 1252 1860: dotus laiksi yksityisoppikoulujen valtion· 1861: avusta annetun lain muuttamisesta . . • • . 1226 48. Leinonen ym., lak.al. N:o 219: Ehdotus 1862: laiksi kansanopistojen valtionavusta anne- 1863: 33. Siltanen ym., lak.al. N: o 204: Ehdotus tun lain muuttamisesta • • . • • • • . • • • • • • . • 1254 1864: laiksi oppikoulun oppilaiden koulunkäyn· 1865: nin avustamisesta annetun lain muuttami· 49. Y. Mattila ym., lak.al. N:o 220: Ehdo- 1866: sesta .................. "' .. .. .. .. .. .. 1228 tus laiksi kirjastolain muuttamisesta • . . • 1256 1867: 34. Leinonen ym., lak.a.l. N: o 205: Ehdotus 50. Leinonen, lak.al N: o 221: Ehdotus laiksi 1868: laiksi valtion oppikoulujen keskikouluas· kirjeopistoista . . • . • . • . • . . • • • • . . • • • . . . • 1257 1869: teen lukukausimaksujen poistamisesta • • . 1229 1870: 35. Haukipwro ym., 1ak.al. N:o 206: Ehdotus 51. Kalavainen ym., lak.al. N:o 222: Ehdotus 1871: laiksi keskikoulun oppilaiden koulumatko- laiksi opintokerhotoiminnan valtionavusta 1872: jen ja -ateria.in kustannuksista . • • . . • • . • 1230 annetun lain muuttamisesta • • • • • . • • • . • • 1259 1873: 1874: 36. Yaittinen ym., lak.al. N:o 207: Ehdotus 52. Saalasti ym., lak.al. N: o 223: Ehdotus 1875: laiksi oppi- ja ammattikoulujen terveys- laiksi opintokerhotoiminnan valtionavusta 1876: sisarista .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1233 annetun lain muuttamisesta • . • . • • . • • . . • 1261 1877: 1878: 37. Linkola, lak.a.l. N:o 208: Ehdotus laiksi ~Halme ym., lak.al. N :o 224: Ehdotus 1879: kesäyliopistoista ja niille myönnettävästä · laiksi nuorisotyön edistämisestä ja tuke· 1880: valtionavustuksesta ........ ~ ; • .. .. . . .. • 1235 misesta . • • . • . . . . • . . • • • . • • • • • . . . • • • • • • 1263 1881: 1882: 38. Honkonen ym., lak.al. N:o 209: Ehdotus 54. Bwrman ym., lak.al. N:o 225: Ehdotus 1883: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain laiksi kotimaisen elokuvan tuotannon tur· 1884: muuttamisesta • • . • • • . . • . • • • • • • • . • • • • • • 1237 vaa.misesta •.••••.•...•.•••.•.••• ,., ••• 1267 1885: 1886: 39. Kalavainen ym., lak.al. N:o 210: Ehdotus 55. B. Räsänen ym., lak.al. N:o 226: Ehdo- 1887: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain tus laiksi puukemian perustutkimuksen lai- 1888: muuttamisesta • .. .. . . . . .. .. .. .. . . .. .. • 1238 toksesta •.••..••••.••••..• , . • . • . • • . . • • 1271 1889: 56; T. Salo ym., la.k.al. N:o 227: Ehdotus 1890: 40. Tallgren m. fl., lagmot. N: o 211 : Förslag 1891: till lag ang!ende ändring av lagen om laiksi vesientutkimuslaitoksesta . , • • • • • • • 1273 1892: högskolestipendier • • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 1239 57. Lahtelo ym., toiv.al. N:o 516: Opetus- 1893: hallinnon keskittämisestä opetusministe- 1894: 40, Tallgren ym., lak.al. N:o 211: Ehdotus riön ja yhden yhteisen keskusviraston 1895: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain alaiseksi • • • • . . . • • . • • • . . • . • • • . • • • . • . • • 1276 1896: muuttamisesta • • • . . . . . • • • • • • • • . . • • • • • • 1239 1897: GS• .Ahonen ym., toiv.al. N:o 517: Yhtenäis- 1898: 41. Bwrman ym., lak.al. N:o 212: Ehdotus kouluperiaatteen mukaisen peruskoulun ai- 1899: laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja kaansaamisesta ••••.••.•.•••...••.•••. 1277 1900: niissä loppututkinnon suorittaneiden hen· 1901: kilöiden opintolainojen valtiontakauksesta 59. Linkola ym., toiv.al. N:o 518: Ammatti- 1902: annetun lain muuttamisesta • . • • • . . • • • • • 1242 koulun, teknillisen koulun ja teknillisen 1903: opiston aseman selvittämisestä yleisessä 1904: 42. Honkonen ym., lak.al. N:o 213: Ehdotus koulutusjärjestelmässä •.•••••• , • . • • • • • • 1279 1905: laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja 1906: niissä loppututkinnon suorittaneiden hen· 60. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 519: Valtion 1907: kilöiden opintolainojen valtiontakaukeesta liikuntatieteellisen tutkimustoiminnan · kes· 1908: annetun lain muuttamisesta • • • • . . • • . • • • 1243 kittämisestä • • • • • • . • • • • • • • • • • . • • • • • • • • 1280 1909: Sisillyaluettelo 1966. XXXI 1910: 1911: Siv. Siv. 1912: 61. V. Mattiltl ym., toiv.al. N:o 520: Yliopis· 76. 8illo.ntiJU8 ym., toiv.al. N:o 535: Musiikin 1913: ton perustamisesta Seinäjoelle • • • • • • • . • • 1282 ja kuvaamataiteiden tiedekuntaopetuksen 1914: aloittamisesta. Jyväskylän kasvatusopilli· 1915: 62. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 521: Muiden sessa korkeakoulussa ••••••.•.••••••••• 1298 1916: yliopistojen pääsemisestä osallisiksi Hel- 1917: singin yliopistolle annetuista erikoisoi· 77. Terästö ym., toiv.al. N:o 536: Kesämu- 1918: keuksista • . • • . . . . . • • • . . . • • • . . . • • • • • • • • 1283 siikkiopistojen asettamisesta yhdenvertai- 1919: seen asemaan muiden musiikkiopistojen 1920: 63. Volotinen. ym., toiv.al. N:o 522: Orto- kanssa ............................... 1299 1921: doksisen teologisen osaston perustamisesta 1922: Helsingin yliopistoon tai J oensnun kor- 78. Nevalainen ym., toiv.al. N:o 537: Tutki· 1923: keakouluun • . . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 1284 muksen toimittamisesta korkeamman met- 1924: säopetuksen keskittämisestä Joensuun kor• 1925: 64. Forsi.us ym., toiv.al. N:o 523: Kodin tek· kaakonluun • • . • . . . . . • • . . • . • . • • • • • • • . . . 1300 1926: nologian professorinviran perustamisesta 1927: Helsingin yliopistoon • • • • • • • . • • • • • • • • • • 1285 79. TaUgren. m.fl., hemst.mot. N:o 538: An- 1928: gående höjning av statsunderstödet åt 1929: 65. HaliMn ym., toiv.aL N:o 524: Kotitalou- Åbo Akademi . . . .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. • 1301 1930: den työtieteen professorinviran perustami 1931: sesta Helsingin yliopistoon • • • . . • • . • . • • 1286 79. Tallgren ym., toiv.al. N:o 538: Åbo Aka- 1932: demin valtionavun .korottamisesta . . • . . • 1302 1933: 66. Paasivoori. ym., toiv.al. N:o 525: Kodin 1934: teknologian kiinteän ylimääräisen profes- 80. Kemppainen, toiv.al. N:o 539: Korkea- 1935: sorinviran perustamisesta. Helsingin yli- koulujen työajan pitentämisestä ja. niiden 1936: opiston maatalous-metsätieteelliseen tiede- opetustoimen tehostamisesta. • • . . • . . • • • • . 1303 1937: kuntaan • • . • . • . • • . • . • . • . . • • • • • • • • • • • • • 1287 1938: 81. Berner ym., toiv.al N:o 540: Kauppa· 1939: 67. Vartta ym., toiv.al. N:o 526: Määrära- kork~~koulun perustamisesta Kotkan kau· 1940: hasta maatalouden työtekniikan varsinai- puukun . . • . . • • . • . . . • • . • • • • • • . . . • . • • . • 1304 1941: sen professuurin perustamiseksi Helsingin 1942: yliopistoon • • . . • . . . • • • • . . . . • • • • . • . . . • • 1288 82. KWUBinen ym., .toiv.al. N:o 541: Tieteelli- 1943: sen tutkimustyön edistämisestä kansain- 1944: 68. Lahtelll ym., toiv.al. N:o 527: Yhteis- välisen politiikan alalla . . • . . • . • • . • . . • . • 1305 1945: kuntasuunnittelun tai asutustieteen profes- 1946: suurin ja laitoksen perustamisesta johon- 83. LeiMntm ym., toiv.al. N:o 542: Toimen· 1947: kin korkeakouluun • . . .. .. . . .. .. .. .. . . . 1289 piteistä tieteellisen tavoitetutkimuksen 1948: 69. Lahtelll ym., toiv.al. N:o 528: M:etsäento- edistämiseksi . .. .. .. .. • .. .. .. .. .. .. • .. 1306 1949: mologian ja metsäpatologian professorin 1950: 84. Hara ym., toiv.al. N:o 543: Tieteelliseen 1951: viran perustamisesta. metsäntutkimuslaitok- 1952: seen ..••..•...............•....•••••• 1290 julkaisutoimintaan tarkoitettujen määrä- 1953: rahojen korottamisesta • • . . . . • . . . . . • . • • 1308 1954: 70. Leinonen, toiv.al. N:o 529: Teologisen 85. Koppanen, toiv.al. N:o 544: Määrära- 1955: tiedekunnan perustamisesta. Oulun yliopis- hasta rauhantutkimuslaitoksen perustami- 1956: toon ••••..••....•••••.•••..•••.•••••• 1291 se!tsi . • . . . • • . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . • • 1309 1957: 71. Kemppainen, toiv.al. N:o 530: Pysyvän 86. Breili-n ym., toiv.al. N :o 545: Aseman· 1958: teknillisen kesäyliopiston perustamisesta hoitajan viran perustamisesta Saaristome· 1959: Oulun yliopiston yhteyteen • • . . . . • • • . . • 1293 1960: ren tutkimuslaitokseen Seilin saaressa . . 1310 1961: 72. Sääskilahti ym., toiv.al. N:o 531: Erä- 1962: talouden tiedekunnan perustamisesta Ou- 87; Landström ym., toiv.al. N:o 546: Väitös- 1963: lun yliopistoon .. .. .. .. .. • .. .. .. • .. .. .. 1294 kirjojen painatuskustannusten suorittami- 1964: sesta valtion varoista .....•.••.•.....•• ]111 1965: 73. Jäms~n ym., toiv.al. N:o 532: Määrära- 1966: hasta teologisen opetuksen aloittamista 88. Koppanen, toiv.ai. N:o 547: Nuorille tie- 1967: varten Jyväskylän kasvatusopillisessa kor- teenharjoittajille annettavien stipendien 1968: keakoululll!a • . • • • • • . • . • . . . . . . • • . • • . . • • 1295 korottamisesta . . . . . . . .. . . .. .. . • .. . . .. • 1312 1969: 1970: 74. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 533: Teologi- 89. Honkonen. ym., toiv.al. N:o 548: Muiden- 1971: sen koulutuksen aloittamisesta Jyväskylän kin kuin korkeakouluissa opiskelevien ja 1972: kasvatusopillisessa korkeakoulussa. • • • • • • 1296 niissä loppututkinnon suorittaneiden opin- 1973: tolainojen valtiontakauksen järjestämi- 1974: 75. Knwuttilo. ym., toiv.al. N:o 534: Rauhan- sestä •....••....•••••••..•..•.•.••.•• 1313 1975: ja konfliktintutkimuksen professuurin ja 1976: kahden assistentin toimen perustamisesta 90. Linkola ym., toiv.al. N:o 549: Korkeakou- 1977: Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakou- luopiskelijain opintorahoitusjärjestelmän 1978: luun •.....••....•..........•••..••..• 1297 kokonaisuudistuksesta • • • • • • . • • • • • • • • • • 1314 1979: XXXII Sisällysluettelo 1966. 1980: 1981: Siv. Siv. 1982: 91. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 550: Korkea- 108. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 567: Oppi- 1983: kouluopiskelijoiden opintolainatakausjär- ja ammattikoululaisten terveydenhoidon 1984: jestelmän ulottamisesta koskemaan myös järjestämisestä • . • . • • • . . • . • . . . . . . . . . . • 1337 1985: muita opiskelijoita • • • • • . • • • . . • . . • • • • . • 1316 1986: 109. Siltanen. ym., toiv.al. N:o 568: Järjestel- 1987: 92. Koppanen, toh .al. N: o 551: Korkeakou- mällisen kouluhammashoidon ulottamisesta 1988: luopiskelijoita koskevan stipendijärjestel- kaikkia oppivelvollisuusikäisiä koskevaksi 1339 1989: män uusimisesta • . • . • . • • • • . • • • • . • . • • . . 1317 1990: 110. Westerlund m. fl., hemst.mot. N: o 569: 1991: 93. Hamara ym., toiv.aL N:o 552: Kasvatus- Angående slopande eller sänkning av ter- 1992: opillisen instituutin perustamisesta • • • • 1318 minsavgifterna i läroverken . . . . . . . . . • . . 1341 1993: 94. Niemelä ym., toiv.al. N:o 553: Kieli- 110. Westerlund ym., toiv.al. N:o 569: Oppi- 1994: instituutin perustamisesta Savonlinnaan . . 1320 koulujen lukukausimaksujen poistamisesta 1995: tai niiden alentamisesta . . . . . . • . . . . . . . 1342 1996: 95. Linkola ym., toiv.al. N:o 554: Kunnallis- 1997: ten keskikoulujen muuttamisesta yhtenäis· 11L Huima ym., toiv.al. N:o 570: Vapaan 1998: konluiksi • • . • • • . • • • • • • . • . • • . • • . . • . • • . • 1322 koulukuljetuksen järjestämisestä keskikou- 1999: luissa käyville oppivelvollisille lapsille • • 1343 2000: 96. Salama ym., toiv.al. N:o 555: Erillisten 2001: lukioiden vaikeuksien selvittämisestä • . • • 1324 112. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 571: Matka- 2002: kustannusten suorittamisesta kaikille oppi- 2003: 97. Forsius ym., toiv.al. N:o 556: Vanhem· velvollisuusikäisille • . • . . . . . . . . . • . . . • . • • 1344 2004: man ja nuoremman lehtorin virkojen pe· 113. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 572: Oppikou- 2005: rustamisesta oppikouluihin tarvetta vas· lua vieraalla paikkakunnalla käyvien oppi- 2006: taavasti •..•.••••••.•••••....••...••.• 1325 laiden matka- ja asumiskustannusten kor· 2007: 98. Breilin ym., toiv.aL N:o 557: Lisäpalk- vaamisesta valtion varoista • . • . . . . . . • . • 1345 2008: kauksen suorittamisesta koulukokeilutoi- 114. Vilmi ym., toiv.al. N:o 573: Oppi· ja 2009: mintaan osallistuvalle opettajalle . • . . • • • 1327 ammattikoululaisten koulumatkoista aiheu- 2010: tuvien kustannusten korvaamisesta • • • . . . 1346 2011: 99. Linkola ym., toiv.al. N:o 558: Valtion 2012: oppikoulujen rehtorikunnan palkkauksen 115. Linkola, toiv.al. N:o 574: Kouluruokailun 2013: yhtenäistämisestä • • . • • • . . . • • • • • .. . . • • • 1328 järjestämisestä valtion oppikouluissa ••.• 1347 2014: 100. Leinonen ym., toiv.al. N:o 559: Poikien 116. I. Linna ym., toiv.al. N:o 575: Koulu- 2015: käsityönopettajien virkojen tai toimien hammashoidon ulottamisesta koskemaan 2016: perustamisesta valtion oppikouluihin • . • . 1329 kaikkia oppivelvollisuusikäisiä . . • . • • . . • . 1348 2017: 2018: 101. Linkola ym., toiv.al. N:o 560: Koulun 117. Holopainen ym., toiv.al. N:o 576: Kerho- 2019: ulkopuolella suoritettavasta työstä opetta- työn järjestämisestä kunnallisiin keski- 2020: jalle maksettavan palkkion määräämisestä kouluihin • • . . . . . • . . . . . • . • . . . . • . . • . . . • . 1349 2021: työmäärän mukaan • . • • • • • • . . . . • . . . . . . • 1330 118. Koppanen, toiv.al. N:o 577: Asumistuen 2022: järjestämisestä vlihävaraisille opiskelijoille 1350 2023: 102. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 561: Toimen- 2024: piteistä poikien käsityönopettajan ylimää- 119. JämsMI. ym., toiv.al. N:o 578: Viitasaa- 2025: räisen toimen perustamiseksi eräisiin ly- ren yhteiskoulun ottamisesta valtion hal- 2026: seoihin • • . . • • . • • • • . . • • • • • • • . • . • • . • • • • . 1331 tuun .•..•••.••••.•.••••..•...•...•••. 1351 2027: 103. Landatröm ym., toiv.al. N:o 562: Tita- 120. Linkola, toiv.al. N:o 579: Karhulan yh- 2028: oppikouluja koskevan lainsäädännön ai- teiskoulun ottamisesta valtion haltuun . . 1352 2029: kaansaamisesta • . • • . • • • • . • • . • . • . . . . . . . 1332 121. Pennanen ym., toiv.al. N:o 580: Outo- 2030: kummun yhteiskoulun ottamisesta valtion 2031: 104. Knuuttila ym., toiv.al. N:o 563: Valtion haltuun . . • . • . . . . . . . . . . . . . • . • . • • . . . . . . 1353 2032: iltaoppikoulun perustamisesta Jyväskylään 1333 2033: 122. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 581: Joutsan 2034: 105. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 564: Yhteis- yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun 1354 2035: kunnallisten aineiden opetuksen saattami- 123. Procope m. fl., hemst.mot. N:o 582: An- 2036: sesta pakolliseksi oppikouluissa . • . . . . . . 1334 gående statens övertagande av Ström- 2037: borgska läroverket i Borgå . . . • . . . . . . . . 1355 2038: 106. Lahtela ym., toiv.al. N:o 565: Valtion ja 2039: kunnan osallistumisesta oppivelvollisuus- 123. Procope ym., toiv.al. N:o 582: Porvoossa 2040: iässä oppi- ja ammattikouluihin siirtynei- olevan Strömborgska läroverket nimisen 2041: den oppilaiden koulukustannuksiin • . . . . . 1335 oppikoulun ottamisesta valtion haltuun . • 1356 2042: 107. Hara ym., toiv.al. N:o 566: Oppikouluissa 124. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 583: Määrä· 2043: opiskelevien terveydentilan tarkkailun jär- rahasta Espoon yhteislyseon kouluraken- 2044: jestämisestä . . . . . . • . . . • . • • . . . . • . • . • • • . 1336 nuksen töiden aloittamista varten • . • . . . 1357 2045: Sisällysluettelo 1966. XXXIll 2046: 2047: Siv. Siv. 2048: 125. Juvela ym., toiv.al. N:o 584: Rauman 141. Salama ym,, toiv.al. N:o 600: Kansakou• 2049: lyseon rakennussuunnitelman toteuttami- luuopettajan palkkaukseen annettavan 2050: sesta ...................•............ 1358 valtionavun ehtona olevan oppilasluvun 2051: alentamisesta . . . . . . . . • . • . . • • . . • • . • . • . • 1375 2052: 126. Nikkilä ym., toiv.al. N:o 585: Määrä· 2053: rahasta Toijalan yhteislyseon rakennus- 142. Salama, toiv.al. N: o 601: Kansakoulu· 2054: toimintaa varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1359 lainsäädännön tarkistamisesta suurten 2055: opetusryhmien jakamisoikeutta koskevien 2056: 127. Niskanen ym., toiv.al. N:o 586: Määrä· säännösten osalta ....................• 1376 2057: rahasta Turkuun rakennettavan Raunis· 2058: tulan yhteislyseon rakennustöiden aloitta- 143. Häggblom m. fl., hemst.mot. N:o 602: 2059: miseksi . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 1360 Angående ändring av folkskolförord· 2060: ningens stadgande om gemensamt un· 2061: 128. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 587: Val· dervisad grupp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1377 2062: tion lukion perustamisesta Tuusniemen 2063: kuntaan • . . • . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1361 143. Häggblom ym., toiv.al. N:o 602: Kansa- 2064: kouluasetuksen yhteisopetuksessa olevia 2065: 129. Bönkkö ym., toiv.al. N:o 588: Määrä· ryhmiä koskevien säännösten muuttami- 2066: rahasta keski- ja kansalaiskoulun raken· sesta .••••..•....................•••• 1378 2067: tamiseksi Vieremän kuntaan . • . . . • . . . . . 1362 144. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 603: Kansa· 2068: koulun johtajan tehtävästä maksettavan 2069: 130. Vaittinen ym., toiv.al. N:o 589: Joen- palkkion korjaamisesta • . . . . . . . . . . • • . . . 1379 2070: suun lyseon uuden koulutalon rakentami· 2071: sesta ........•.•............•.•.••.•• 1363 145. Kock ym., toiv.al. N:o 604: Kansakoulu· 2072: rakennusten normaalihintojen korottami· 2073: 131. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 590: Vähä- sesta •.......•••.................•••• 1380 2074: rauman yhteiskoulun uudisrakennuksen ra· 2075: kantamisesta • • . . . . . . • . . • • . • . . • • • • . . . • . 1364 146. Kull m.fl., hemst.mot. N:o. 605: An· 2076: gående ändring av folkskolförordningens 2077: 132. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 591: Toimen· stadganden om statsunderstöd . . • • • • • . . • 1381 2078: piteistä uinnin ja hengenpelastuksen ope- 2079: tustilojen saamiseksi kansa-, oppi· ja am· 146. Kull ym., toiv.al. N:o 605: Valtionapua 2080: mattikouluihin ja -opistoihin . . . . • . . • • . 1365 koskevien kansakouluasetuksen säännösten 2081: muuttamisesta • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1382 2082: 133. Hara ym., toiv.al. N:o 592: Liikealan 2083: erikoiskoulujen asettamisesta valtionavun 147. Leinonen, toiv.al. N:o 606: Kansakoulu· 2084: osalta tasavertaiseen asemaan kauppaoppi· rakennusten normaalihintapäätöksen muut· 2085: laitosten kanssa . . • • • • • • • . • . . • • • . • • • • . 1366 tamisesta • . . • • . • . • . . . . . . • • • • . • • • . . . . • 1383 2086: 2087: 134. Kaarlonen ym., toiv.al. N:o 593: Toimen· 148. Niinikoski ym., toiv.al. N:o 607: Kansa· 2088: piteistä varsinaisen kansakoulun piiri· koulurakennusten valtionosuusperusteiden 2089: jaosta luopumiseksi maalaiskunnissa . • • • 1367 uudistamisesta . • • . • • • • • . • . . . • • . . • • . . . • 1384 2090: 2091: 135. Salama ym., toiv.al. N:o 594: Joidenkin 149. Niinikoski ym., toiv.al. N:o 608: Kansa· 2092: opettajainvalmistuslaitosten muuttamisesta koulurakennuksille asetettujen vaatimusten 2093: jatko-opinto-opistoiksi tai -korkeakouluiksi 1369 helpottamisesta tilapäiseen käyttöön tar- 2094: koitettujen kansakoulurakennusten osalta 1385 2095: 136. Lähteenmäki ym., toiv.al. N:o 595: Kan· 2096: sakonluu kielten tuntiopettajakoulutuk· 150. Halinen ym., toiv.al. N:o 609: Kansakou- 2097: sen järjestämisestä pidentämällä koulu- luruokailun aluetarkastuksen aikaansaami· 2098: tusaikaa opettajainvalmistuslaitoksissa . . 1370 sesta .•.•.••..•.•....•........••....• 1386 2099: 2100: 137. Salama ym., toiv.al N:o 596: Opettajan· 151. Halinen ym., toiv.al. N:o 610: Valtion- 2101: virkojen lakkauttamista koskevien sään· avustuksen suorittamisesta koulukeittäjien 2102: nösten tarkistamisesta . • • . . . . • • . • . . . . . • 1371 palkkausmenoihin • . . . . . . . . . . . .. .. . . . . • 1387 2103: 138. Linkola ym., toiv.al. N:o 597: Kansakou· 152. Kalavainen ym., toiv.al. N:o 611: Määrä· 2104: luasetuksen 18 §:n 1 momentin muuttami· rahasta avustukseksi Raajarikkoisten kou- 2105: sesta ................................ 1372 lusäätiölle Cp-lasten kansakoulun raken· 2106: tamiseksi Helsinkiin . . . . . • . . • . • . . • . • . . 1388 2107: 139. Niinikoski ym., toiv.al. N:o 598: Kansa- 2108: koulunopettajien palkkaukseen annettavan 153. Paavola ym., toiv.al. N:o 612: Raajarik- 2109: valtionavun edellytyksenä olevien oppilas- kojen koulusäätiön kansakoulun toimihen· 2110: määrien alentamisesta •..•..•..•...... 1313 kilöiden eläkekysymyksen järjestämisestä 1390 2111: 2112: 140. Salama ym., toiv.al. N:o 599: Kansakou- 154. Kangas ym., toiv.al. N:o 613: Valtion- 2113: lulaitoksen viranhaltijoiden palkkauksesta avun antamisesta kansakoulujen yhtey· 2114: ja eläkkeistä annetun lainsäädännön tar- teen opetustarkoituksiin rakennettavia 2115: kistamisesta •........•...........•..•• 1374 kasvihuoneita varten • • • . . • . . . . . . • . . . • • 1391 2116: XXXIV Sisällysluettelo 1966. 2117: 2118: 2119: Siv. Siv. 2120: 155. L6i1t01ten 1Jm., t~iv.al. N:o 614: Toimen- 170. Häkkinen 1Jm-, toiv.al. N:o 629: Sokea.in 2121: piteistä maaseudun opettajien virka-asun· ammattikoululain aikaansaamisesta ••.•• 1410 2122: tokysymyksen järjestämiseksi . . . . . • • • • • 139! 2123: 171. Kull m.fl., hemst.mot. N:o 630: An· 2124: 156. Leinonen ym., toiv.al. N:o 615: Aputyö- gll.&nde svensksprll.kig yrkesundervisning 2125: voiman hankkimisesta oppilasasuntolanhoi- och läroverksstudier för döva • . . • . • • • • 1411 2126: tajille • • • • • • • • . . . . • . • • • . . • . . . . • • • . . . • 1393 2127: 171. Kull ym., toiv.al. N:o 630: Kuurojen 2128: 157. Suorttanen ym., toiv.al. N:o 616: Kansa- ruotsinkielisestä ammattiopetuksesta ja 2129: laistaito nimisen oppiaineen ottamisesta oppikouluopinnoista • . . . . • . • • . . • • . • • • . 1412 2130: kansa- ja kansalaiskoulun oppiaineiden 2131: joukkoon • . • . . . • • . . . . . . . • . . • . . . . . . . • . • 1394 17!. Rytkönen ym., toiv.al. N: o 631 : Ammat- 2132: tokoulun perustamisesta Suonenjoen kun· 2133: 158. Linkola ym., toiv.al. N:o 617: Esityksen to.an •••••••....•••••.•••••.•.•••••.•• 1413 2134: antamisesta yleisestä ammattioppivelvolli- 2135: suudesta • • • . . • . . . • . • • • • . . . . . . • • • . • . . • 1396 173. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 632: 2136: Keskikoulun pohjalle rakentuvan 4-vuoti- 2137: 159. Vilponieml ym., toiv.al. N:o 618: Yleisen sen ammatillisen oppilaitoksen oppimäärän 2138: ammattioppivelvollisuuden aikaansaami· suorittaneen oikeuttamisesta suorittaa yli- 2139: sesta ••.•.....•..•.••.....••.•..•.•... 1398 oppilastutkinto • • • • • • • • • • • • • . • • . . • • . . • • 1414 2140: 160. VBflnamo, toiv.al. N:o 619: Kansalaisten 2141: 174. Hä1ckinefl ym., toiv.al. N:o 633: Toimen· 2142: ammatti- ja muun koulutuksen tehosta- 2143: misesta • • . • • . . . . • • . • • . • • . • • • • • • • . • . . • 1399 piteistä valtakunnallisten opintolinjojen 2144: perustamiseksi Pohjois-Savon ammattiop· 2145: 161. Haa'Pfl86lO ym., toiv.al. N:o 620: Ammat- pilaitokseen ••....•.....•••.••......•. 1415 2146: tikasvatuksen kokonaissuunnitelman laati· 2147: misesta sekä ammattikasvatuslainsäädän- 175. Kemppainen, toiv.al. N:o 634: Malmin· 2148: nön ja -hallinnon yhtenäistämisestä . . • • 1400 etsijä'mrssin järjestämisestä Kainuun ja 2149: Pohjois-Pohjanmaan ammattikouluihin •• 1416 2150: 162. Sillantaus ym., toiv.aL N:o 621: Am· 2151: mattiopetustoiminnalle tarpeellisen kasva- 176. Koi11unen 1Jm., toiv.al. N:o 635: Jyväs· 2152: tustieteellisen tutkimus· ja kokeilutoimin- kylässä toimivan ammattikoulujen opet· 2153: nan aloittamisesta .•.••.•...•...•....• 1401 tajaopiston koulurakennuksen suunnittele- 2154: misesta ja rakentamisesta •..•.•......• 1417 2155: 163. T. Salo ym., toiv.al. N:o 622: Ylioppi- 2156: laspohjaisen ammattikoulutuksen lisäämi- 177. V. Mattila ym., toiv.al. N:o 636: Ammat- 2157: sestä •.•••.•.•...••••.•.•.•.•••...•.• 140! tioppilaitoksissa opiskelevien saattamisesta 2158: 164. Linkola ym., toiv.al. N:o 623: Ammatti- tapaturmavakuutuksen piiriin . . . . . . • • • . 1418 2159: kouluihin hakeutumista estävien taloudel- 2160: 178. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 637: Valta- 2161: listen ja sosiaalisten seikkojen poistami- 2162: sesta .•••.••••........•..•..........• 1403 kunnallisten opintolinjojen perustamisesta 2163: Pohjois-Savon ammattioppilaitokseen . . . • 1419 2164: 165. Landström ym., toiv.al. N:o 624: Nuori- 2165: son ammattikoulutuksen tehostamisesta il- 179. Boden ym., toiv.al. N:o 638: Ammatti· 2166: takurssien avulla •.•.•••.•.•.....•...•• 1404 oppilaitoksissa opiskelevien opintolainojen 2167: valtiontakauksen järjestämisestä • • • • • • • • 1420 2168: 166. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N: o 625: An- 2169: gll.ende ändring av stadgandena om un- 180. Kemppaine11,, toiv.al. N:o 639: Korkea.· 2170: derstöd för yrkesstudier . . • . • . . . . . • . . . 1405 koulun ja teknillisen opiston arkkitehtuu· 2171: riopintosuunnalla suoritettujen tutkintojen 2172: 166. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 625: Am- muuttamisesta diplomiarkkitehdin ja ark- 2173: mattiopintoavustuksia koskevien säännös- kitehdin tutkinnoksi • .. • .. .. .. .. .. .. .. • 1421 2174: ten muuttamisesta • . • • • • . • • • . • • . . . • . • • 1406 2175: 181. Kemppainen, toiv.al. N:o 640: Arkkiteh· 2176: 167. Linkola ym., toiv.al. N:o 626: Ammatti- tuurin ja sisustusarkkitehtuurin opinto· 2177: koulujen työpiirustusten malliston aikaan- suuntien perustamisesta teknillisiin kou- 2178: saamisesta • • • • • • • • • • • • • • • . • • • . • . • . • • • • 1407 luihin •.•..••.•....•..•••..••.•.•.•••• 1422 2179: 168. 8alora11,ta, toiv.al. N:o 627: Valtion tuen 182. Gestrin m. fl., hemst.mot N: o 641: An- 2180: saannin varmistamisesta yleisten ammatti· gll.ende ändring av lagen om tekniska 2181: koulujen oppilaskotien ja opettajien asun- Iäroanstalter ••..•..••.••••.•......•••• 1423 2182: tojen osalta • . . . . . • • • . • . . • • • • . • • • . • • • • 1408 2183: 182. Gestrin ym., toiv.al. N:o 641: Teknillisiä 2184: 169. Siiskonen ym., toiv.al. N:o 628: Toimen- oppilaitoksia koskevan lain muuttamisesta 1424 2185: piteistä riittävän määrärahan osoittami- 2186: seksi avustuksin& kuntien ja kuntainliit- 183. LinkoltJ 1Jm., toiv.al. N:o 642: Teknillis- 2187: tojen ammattioppilaitosten oppilasasunto- ten oppilaitosten opettajien opetusvelvolli- 2188: jen rakentamiseen • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 1409 suuden ja aseman järjestämisestä •••••• 1425 2189: Sisällysluettelo 1966. XXXV 2190: 2191: 2192: Siv. Siv. 2193: 184. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 643: Opiske- 201. Forsitus ym., toiv.al. N:o 660: Helsingin 2194: lun vuorottaisjärjestelmän käytäntöönotta- käsityönopettajaopiston ottamisesta val- 2195: misesta teknillisissä oppilaitoksissa . . . . . . 1426 tion haltuun ..•.•....•...........•--.... 1448 2196: 185. KnW!tttila ym., toiv.al. N:o 644: Teknilli- 202. Linkola, toiv.al. N:o 661: Määrärahasta 2197: sen oppilaitoksen kurssin suorittaneiden Kotkan merenkulkukoulun ja merimiesam- 2198: jatko-opintojen helpottamisesta . . . . . . . . . 1427 mattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi 1450 2199: 186. Breilim. ym., toiv.al. N: o 645: Teknillisen 203. P1·ocope, hemst.mot. N:o 662: Angående 2200: koulun perustamisesta Saloon .......... 1428 grundande av en sjöinansskola i Han~ö . . 1451 2201: 187. Gestrin m. fl., hemst.mot. N:o 646: An- 203. Procope, toiv.al. N:o 662: Merimieskou- 2202: gående ombildande av den svenska avdel- lun perustamisesta Hankoon ............ 1452 2203: ningen vid Tekniska läroanstalten i Hel- 2204: singfors till en självständig statlig tek- 204. P. Räsänen ym., toiv.al. N:o 663: Perhe- 2205: nisk skola ............................ 1429 kasvatuksen, sukupuolivalistuksen ja eh- 2206: käisyvälinetoiminnan edistämisestä ...... 1453 2207: 187. Gestrin ym., toiv.al. N:o 646: Helsingin 2208: teknillisen oppilaitoksen ruotsinkielisen 205. Terästö ym., toiv.al. N:o 664: Toimenpi- 2209: osaston muodostamisesta itsenäiseksi val- teistä perhekasvatuksen saamiseksi eräi- 2210: tion teknilliseksi kouluksi .............. 1431 siin oppilaitoksiin •....•......•..•..... 1455 2211: 2212: 188. Hamara ym., toiv.al. N:o 647: Telmil- 206. Terästö ym., toiv.al. N:o 665: Maakunta- 2213: lisen koulun perustamisesta Savonlinnaan 1433 kirjastoverkoston nopeasta luomisesta ... 1456 2214: 2215: 189. af He'WI"lin ym., toiv.al. N:o 648: Teknil- 207. Halinen y·m., toiv.al. N:o 666: Uusien 2216: lisen opiston ja teknillisen koulun perus· maakuntakirjastojen aikaansaamisesta . . • 1457 2217: tamisesta Espoon kauppalaan .......... 1435 208. Hjerppe ym., toiv.al. N: o 667: Oulun kau· 2218: 190. Laaksonen, toiv.al. N:o 649: Uusien ope· pungin kirjaston muodostamisesta maa- 2219: tustilojen osoittamisesta Helsingin teknil- kuntakirjastokai ......•............... 1458 2220: liselle oppilaitokselle . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1436 209. Pennanen ym., toiv.al. N:o 668: Pohjois- 2221: 191. Linkola, toiv.al. N:o 650: Pohjois-Ky- Karjalan maakunta-arkiston perustami· 2222: menlaakson teknillisen koulun aikaansaa- sesta Joensuun kaupunkiin •............ 1460 2223: misesta .............................. 1437 210. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 669: Kuo- 2224: 192. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 651: pion kaupunginkirjaston muuttamisesta 2225: Teknillisen koulun aikaansaamisesta Sa- maakuntakirjastokai ................... 1462 2226: vonlinnaan ........................... 1439 211. Hara ym., toiv.al. N:o 670: Määrära- 2227: 193. Flinck ym., toiv.al. N:o 652: Erityiskan- hasta uusien kirjailija- ja taiteilijaeläk- 2228: sanopiston perustamisesta erityiskansakou- keiden lukumäärän ja suuruuden nostami- 2229: lua käyneiden oppilaiden jatko-opetusta seksi ................................. 1463 2230: varten ............................... 1440 2231: 212. Ahonen ym., toiv.al. N:o 671: Halpakor- 2232: 194. Knwttila ym., toiv.al. N:o 653: Työväen- koisten lainojen järjestämisestä juhla- ja 2233: ja kansalaisopiston oikeuttamisesta anta· Kokoushuoneistoja ylläpitäville yhdistyk- 2234: maan keskikoulutodistuksia ............ 1441 sille ja järjestöille ..............•....• 1464 2235: 2236: 195. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 654: Määrä- 213. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 672: Selvi· 2237: rahasta Tuusulan kansanopiston opinto- tyksen hankkimisesta yleishyödylliseen 2238: rakennusten rakennustöiden aloittamiseksi 1442 harrastustoimintaan soveltuvista tiloista 1465 2239: 2240: 196. Burman ym., toiv.al. N:o 655: Vapaata 214. Lukkarinen ym., toiv.al. N: o 673: Koulu- 2241: kansansivistystyötä koskevan kokonaisuun- t~!.?jen saamisesta nuorisojärjestöjen käyt- 2242: nitelman tehostamisesta ................ 1443 toon ...............................•. 1467 2243: 2244: 197. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 656: Kansan- 215. S·iren ym., toiv.al. N:o 674: Maalaiskun- 2245: sivitysmäärärahojen korottamisesta ..... 1444 nan oikeuttamisesta saamaan 2/3 valtion· 2246: apua vuokrahuoneistoihin · sijoitettujen 2247: 198. B'UII"man ym., toiv.al. N:o 657: Kirjeeili- koulutilojen kustannuksista ............ 1468 2248: sen opiskelun kehittämisestä ........... 1445 2249: 216. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 675: Kurs· 2250: 199. Asunta ym., toiv.al. N: o 658: Aitoon ko· sim~otoisen maatalousopetuksen lisäämi· 2251: titalouskeskikoulun ottamisesta valtion hal- sesta ................................ 1469 2252: tuun ................................. 1446 2253: 217. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 676: 2254: 200. Hanhirova ym., toiv.al. N:o 659: Koti- Harjoittelijain välityksen keskittämisestä 2255: talouskeskikoulun perustamisesta Alator- yhteisen elimen alaisuuteen nykyisen har· 2256: nion kuntaan ......................... 1447 joittelijavaihtotoimiston yhteydessä .•... 1470 2257: XXXVI Sisällysluettelo 1966. 2258: 2259: 2260: Siv. Siv. 2261: 218. Aro ym., toiv.al. N:o 677: Lastentarha- 224. Leinonen ym., toiv.al. N:o 683: Julkis- 2262: seminaarien saattamisesta lakisääteiselle ten kaitaelokuvanäytäntöjen esittämiseen 2263: pohjalle ....•......................... 1471 oikeuttavan todistuksen antamista koske- 2264: vien määräysten muuttamisesta •........ 1480 2265: 219. Haarla, toiv.al. N:o 678: Määrärahasta 2266: ulkomaanedustuksen ja talouselämän teh· 225. Paasi'IJ'UOri ym., toiv.al. N:o 684: Talou- 2267: tävissä ulkomailla toimivien henkilöiden dellisen tuen antamisesta kasvatuksellisesti 2268: lasten koulunkäynnin hepottamiseksi .... 1472 arvokkaiden lastenelokuvien tuottamista 2269: varten ............................... 1481 2270: 220. Kemppainen ym., toiv.al. N:o 679: Leh- 2271: distön taloudellisen aseman kohentamisesta 1473 226. Kalavainen ym., toiv.al. N:o 685: Valtion 2272: kustannusliikkeen aikaansaamisesta oppi- 2273: 221. .4. Koskinen ym., toiv.al. N:o 680: Leh- kirjojen kustantamiseksi ............... 1482 2274: distön taloudellisen aseman kohentami· 2275: sesta •...........•....•..........•... 1475 227. Saarto ym., toiv.al. N:o 686: Vuoden 2276: 1918 sisällissodassa surmansa saaneiden 2277: 222. Pitsinki ym., toiv.al. N: o 681: Puolueiden punaisten hautapaikkojen kuntoon saatta- 2278: valistus- ja tiedotustoiminnan, lähinnä sa· misesta .............................. 1483 2279: nomalehdistön tukemisesta .............. 1477 2280: 228. Kaarna ym., toiv.al. N: o 687: Määrära- 2281: 223. Hellst61!J ym., toiv.al. N:o 682: Vapaa· hasta Parikkalan kunnassa olevan Koit- 2282: kappaleoikeutta nauttivan valtion elo- sanlahden kartanon päärakennuksen kun- 2283: kuva-arkiston aikaansaamisesta ......... 1479 nostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1484 2284: VALTIOPÄIVÄT 2285: 1966 2286: 2287: LIITTEET 2288: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT 2289: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET 2290: 2291: 2292: 2293: 2294: HELSINKI 1966 2295: VALTIONEUVOBTON KIBJAPAINO 2296: 2297: 2298: E 529/66 2299: VALTIOPÄIVÄT 2300: 1966 2301: 2302: LIITTEET 2303: I 2304: 2305: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 2306: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET 2307: 2308: 2309: 2310: 2311: HELSINKI 1966 2312: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 2313: Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen muuttamista, tasavallan 2314: presidentin toimikautta, äänioikeusikärajan alentamista ja 2315: kirkkolain säätämisjärjestystä ym. koskevia laki- ja 2316: toivomusaloitteita. 2317: 1,1.- Lagmot. 1f :o 1. 2318: 2319: 2320: 2321: 2322: Ehrnrooth m.. fl.: Förslag tilZ lag om ändring av regeringsfor- 2323: men. 2324: 2325: 2326: Till Riksdagen. 2327: 2328: När den franska upplysningsfilosofen Mon- förutsätter balans mellan de olika organ, p4 2329: tesquieu i verket L'esprit des lois (Lagarnas vilka utövningen av statsmakten har förde- 2330: anda), som utkom 1748, :framställde sin lats. 2331: maktfördelningslära, motiverade han den med Parlamentarismen ha.r, såsom de sakkun- 2332: individens frihets- och säkerhetskrav. Den niga vid tiden för vår regeringsforms till- 2333: säkraste garantin för individens rätt.sskydd, komst betonade, i vårt politiska system 2334: anså.g Montesquieu, består i en maktfördel- förverkligats i sträng form. Enligt Ståhlberg 2335: ning, enligt viiken den lagstiftande, den avser parlamentarismen att åstadkomma ett 2336: verkställande och den dömande makten till- förtroendeförhållande och samverkan mellan 2337: kommer olika organ. Även om maktfördel- den verkställande makten och folkrepresen- 2338: ningsläran inte någonstädes genomförts i tationen. Olika omständigheter har bidragit 2339: absolut form, har den spelat en avgörande till att förhållandena i praktiken inte alltid 2340: roll i utvecklingen av den demokratiska gestaltat sig sådana, som författningen avsett. 2341: styrelse:formen. . Under de senaste åren har det parlamenta- 2342: Grundtanken i maktfördelningsl~ran fram· riska styrelsesättet ofta varit i blickpunkten, 2343: träder alldeles klart i vår regerings:forms 2 §. när man sökt orsakerna till störingarna i 2344: I stadgandet i detta lagrum såg 1917 års värt politiska liv. Någon djupgående analys 2345: grundlagskommitte en nödvändig garanti för av situationen har emellertid inte företagits, 2346: medborgarnas :frihet och samhällskrafternas vilket också. berott på att den statsvetenskap- 2347: normaJ.a verksamhet. En ensidig koncentre- liga expertisen inte har visat något intresse 2348: ring av stasmakten har lett till förtryck och för dessa problem. Såsom korrektiv mot 2349: även eljest i flera avseenden skadligt inverkat bristerna i parlamentarismens funktionssätt 2350: på det politiska livet, framhöll grundlags- har en regering av samtliga i riksdagen 2351: kommitten. företrädda partier rekommenderats. 2352: Riksdagen företräder folket, vilket stats- De.t torde kunna anses obestridligt, att 2353: makten i Finland tillkommer. Av de olika förhållandena under senare år har lett till 2354: organ, på vilka statsmakten enligt en modi- en påtaglig förstärkning av regeringsmakten& 2355: fierad form av maktfördelningsprincipen har ställning på bekostnad a.v riksdagens. Detta 2356: fördelats i regeringsformen, är riksdagen kan medföra - om det inte redan har med- 2357: därför den viktigaste. Detta fra.mhåller ut- fört - att folkets vilja inte i de stora a.v- 2358: tcyckligen många av vära författningsexper- görandena har det bestämmande inflytande, 2359: ter. (Se bl.a. Erich, Suomen valtio-oikeus, som regeringsformen har avsett att trygga. 2360: I delen s. 268, Kaira, Vaitiosopimukset II, Om en lucka har uppstått i den politiska 2361: s. 190 och Hakkila, Suomen tasavallan pe- byggnaden genom den partipolitiska splitt- 2362: rustuslait s. 20). Härav följer inte, att ringen och den försämring av den politiska 2363: regeringsmakten i Finlands författning skulle andan som härav följt, kan den inte utan 2364: intaga en svag ställning. Det framgår tydligt men för vårt politiska liv och hela samhället 2365: därav, att regeringen skall leda och inte läta täppas genom improvisationer i praktiken. 2366: sig ledas av riksdagen. Republikens presi- Fastän grundlagarna kan vara elastiska pä 2367: dents maktbefogenheter är också betydande. någon punkt, innebär en subjektiv tolkning 2368: Men vår :författning har framför allt avsett av de allra centralaste stadgandena i vår 2369: att trygga demokratin genom ett system, som regeringsform en uppenbar risk för en rubb- 2370: 8 I,l. ~ Hallitusmuoto. 2371: 2372: 2373: ning av den jämvikt som skall råda mellan ändring. Han säger bl. a.: "Enligt min upp- 2374: statsorganen. Därav följer äter, att det för- fattning är åtta är som president nog och 2375: troendeförhållande undergräves, som parla- ibland för mycket för viiken person som 2376: mentarism.en avser att ästadkomma mel- helst att tjäna i den egenskapen." 2377: lan den verkställande makten och folkrepre- Säsom exempel på andra stater, som i för- 2378: sentationen. Detta leder till, att den viktiga fattningen begränsat antalet mandatperioder 2379: allmänna uppgift, som · republikens president för den valda statschefen, kan nämnas föl- 2380: innehar såsom förmedlande och utjämnande jande: 2381: kraft i det politiska livet, försväras. Omedelbart återval är inte tillåtet i 2382: Dä det är av avgörande betydelse för Schweiz 9ch Turkiet, ej heller i Brasilien och 2383: bevarandet av vår traditionella parlamenta- Mexiko. 2384: riska demokrati, att riksdagens ställning och Ett omval, d. v. s. högst tvä mandatperi- 2385: inflytande tryggas, bör det alivarligt över- oder i en följd, möjliggör författningen i Ir- 2386: vägas, hur detta kunde ske utan att jäm- land, Jugoslavien (men den nuvarande stats- 2387: vikten rubbas åt det motsatta hållet. Efter chefen underlyder inte denna 1963 antagna 2388: som en svag regeringsmakt kan omöjliggöra begränsning), Tyska förbundsrepubliken och 2389: det ändamålsenliga handhavandet av de upp- Österrike. I Italien är en begränsning ak- 2390: gifter, som uppdragits åt de politiska orga- tualiserad i parlamentet. 2391: nen, vore det inte Iyckligt att begränsa de Nägon begränsning av antalet mandatperi- 2392: befogenheter som enligt vår regeringsform oder för presidenten gäller inte i Island, 2393: tillkommer den verkställande makten, d.v.s. Frankrike, Portugal, ej heller i flertalet afri- 2394: republikenn president och statsrådet. kanska republiker med en stark president- 2395: 1917 års grundlagskommitte, som såg prob- makt enligt presidentstyrelsens princip. 2396: Iemen ur den med full inre sjäivständighet Säsom ovan framhållits har det framgått, 2397: utrustade blivande finska republikens syn- att den parlamentariska demokratin i Fin- 2398: punkt, framhöll, att presidentens mandat land under senare är inte fungerat klander- 2399: borde omfatta en inte alitför kort tidrymd, fritt. Riksdagens inflytande såsom det 2400: förslagsvis sex år, samt att hinder mot främsta organet i vär politiska demokrati 2401: mandatets förnyande genom omval ej borde har inte kunnat göras gällande i den ut- 2402: uppställas. Men under de senaste decennierna sträckning grundlagen avsett. Den lucka som 2403: har man i ett växande antal Iänder strävat uppstätt har täckts genom den aktivitet re- 2404: att trygga folkrepresentationens ställning publikens president förmätt utveckla. Detta 2405: genom att begränsa antalet mandatperioder har emellertid inte återställt den balans mel- 2406: för den valda statschefen. Dennes infiytande lan statsorganen som regeringsformen velat 2407: blir dominerande nuförtiden ocksä pä grund skapa. Stärkandet av den representativa de- 2408: av massmediernas effekt också i sådana Iän- mokrati, som det överväldigande flertalet av 2409: der, i vilka presidentstyreisen inte gäi- Finlands folk säkert omfattar, borde vara en 2410: Ier. Före den ändring av konstitutionen angelägen uppgift för de demokratiska par- 2411: ("Twenty-Second Amendment"), som gjordes tierna. I de socialistiska och liberala Iägren 2412: på förslag av den 80:de kongressen (1947), slog ·man vakt om riksdagens ställning och 2413: blev aktuell, hade det varit praxis i Amerikas infiytande pä den tiden, när de konservativa 2414: Förenta Stater att samma person högst tvä hävdade betydelsen av en stark regerings~ 2415: gånger i föijd väljes till president. Sedan makt. Nu borde man i de olika ideologiska 2416: Franklin D. Roosevelt säsom den första av lägren kunna enas om en sådan kompromiss, 2417: tre presidenter, vilka hade trotsat denna pä som bevarar jämvikten mellan riksda.gen och 2418: en stark demokratisk övertygelse grundande den högsta verkställande makten. På så sätt 2419: tradition, också lyckades bli vald f'ör hela skulle en gynnsam utveckling av vår parla- 2420: fyra fyraäriga mandatperioder i följd, in- mentariska demokrati bäst tryggas. En be- 2421: fördes i den amerikanska konstitutionen för- gränsning av antalet mandatperioder för re- 2422: budet mot mera än ett äterval av den sit- publikens president enligt förebild från sta- 2423: tande presidenten. I sina memoarer (del 2, s. ter i väst och öst skulle säkra det inflytande 2424: 517 f.) återger Harry S. Truman innehållet presidenten som innehavare av den högsta 2425: i ett memorandum, som han ·skrev såsom pre- verkställande makten och ledare av landets 2426: sident vid tiden för nämnda författnings- utrikespolitik bör tillkomma, utan att i sä- 2427: I,l. - Bhrnrooth ym. 9 2428: 2429: dan utsträckning göra innehavaren av presi- Hänvisande till ovan anförda motiv före- 2430: dentämbetet till en dominerande politisk slår vi vördsamt, 2431: kraft, att den folkvalda riksdagen de facto 2432: degraderas från det främsta statsorganets att Riksdagen måtte antaga följande 2433: ställning. lagförslag: 2434: 2435: 2436: Lag 2437: om ä.ndring a.v regeringsformen. 2438: 2439: 1 enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt i 67 § riksdagsordningen stadgas, 2440: ändras 23 § 1 mom. regeringsformen som följer: 2441: 2442: 23 §. president, kan efter utövningen av president- 2443: Republikens president utses av Finlands uppdraget omedelbart återväljas endast en 2444: folk bland infödda finska medborgare städse gång. 2445: för en tid av sex år. Person, som utsetts till 2446: 2447: 2448: Helsingfors den 26 april 1966. 2449: 2450: Georg 0. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin. Victor Procope. 2451: 2452: 2453: 2454: 2455: 2 E 529/66 2456: 10 2457: 2458: 1,1.-La.k.a.l. N:o 1. 2459: Suomefl!nos. 2460: 2461: 2462: 2463: 2464: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon muuttami- 2465: sesta. 2466: 2467: 2468: Ed usku n nalle. 2469: 2470: Kun ranskalainen va:listusfilosofi Montes- turvata demokratia sellaisella järjestelmällä, 2471: quieu teoksessaan L'esprit des löis (Lakien jo~a edellyttää tasapainoa niiden eri elinten 2472: henki), joka ilmestyi vuonna 1748, esitti val- kesken, joille valtiovallan käyttäminen on 2473: lanjako-oppinsa, hän perusteli tuota oppia jaettu. 2474: yksilön vapauden ja turvallisuuden vaati- Parlamentarismi on poliittisessa järjestel- 2475: muksella. Montesquieu katsoi, että yksilön oi- mässämme toteutettu ankarassa muodossa ku- 2476: keusturvan varmin tae on sellaisessa vallan- ten asiantuntijat hallitusmuotomme syntymi- 2477: jaossa, jonka mukaan 1ainsäädäntövalta, toi- sen aikaan korosti'VIat. Ståhlbergin mukaan 2478: meenpanovalta ja tuomiovalta kuuluvat eri parlamenta.rismin tarkoituksena on saada ai- 2479: elimille. Joskaan vallanjako-oppia ei missään kaan luottamussuhde ja yhteistoiminta toi- 2480: ole toteutettu ehdottomassa muodossa., se on meenpanovallan jra kansanedustuksen kesken. 2481: näytellyt ratkaisevaa osaa demokraattisen Eri tekijät ovat olleet myötävaikuttavina sii- 2482: hallitusjärjestelmän kehittämisessä. hen, etteivät olosuhteet käytännössä aina ole 2483: Vallanjako-opin perusajatus ilmenee aivan muodostuneet sellaisiksi kuin vraltiosääntö on 2484: selvästi hallitusmuotomme 2 § :stä. Vuoden tarkoittanut. Parlamentwarinen hallitustapa 2485: 1917 perustusl<akikomitea. piti tämän Jain- on viime vuosina usein joutunut tarkastelta- 2486: kohdan säännöstä kansalaisten vapauden ja vaksi kun on etsitty poliittisen elämämme 2487: yhteiskunnallisten voimien normaalin toimin- häiriöiden syitä. Tilanteen syvällistä eritte- 2488: nan välttämättömänä takeena. Perustuslaki- lyä ei kuitenkaan ole suoritettu, mikä on 2489: komitea lausui, että valtiollisen vallan yksi- johtanut myös siitä, etteivät valtiotieteen 2490: puolinen keskitys on johtanut sortoon ja vai- asiantuntijat ole osoittaneet mielenkiintoa 2491: kuttanut muutenkin monessa suhteessa vahin- näitä ongelmia kohtaan. Parlamentarismin 2492: gollisesti poliittiseen elämään. toiminnallisten puutteiden oikaisukeinoina on 2493: Eduskunta edustaa kansaa, joNe valtio- suositeltu ~aikkien eduskunnassa edustettuina 2494: valta Suomessa kuuluu. Sen vuoksi eduskun- olevien puolueiden yhteishallitusta. 2495: ta on tärkein niistä eri elimistä, joiden kes- Voitaneen pitää kiistämättömänä, että olo- 2496: ken valtiovalta hallitusmuodossa vaJlanjako- suhteet viime vuosina ovat johtaneet halli- 2497: periaatteen lievennettyä muotoa noudattaen tusV~allan aseman selvään voimistumiseen 2498: on jaettu. Useat valtiosääntömme asiantunti- eduskunnan vallan kustannuksella. Tämä voi 2499: jat tähdentävät tätä nimenomaisesti. (Ks. johtaa - ellei ole jo johtanutkin - siihen, 2500: mm. Erich, Suomen valtio-oikeus, I osa s. ettei kansan tahdolla suurten ratkaisujen 2501: 268, Kaim, Valtiosopimukset II, s. 190 ja kohdalla ole sitä määräävää vaikutusta, jonka 2502: Hakkila, Suomen tasavallan perustuslait s. hallitusmuoto on ta.rkoittanut toota. Jos po- 2503: 20). Tästä ei seuraa, että hallitusvallan liittiseen rakennelmaan puoluepoliittisen ha. 2504: asema Suomen valtiosäännössä olisi heikko. jaannuksen vuoksi ja siitä aiheutuneen po. 2505: Tämä ilmenee selvästi siitä, että hallituksen liittisen hengen huononemisen johdosta on 2506: tulee johtaa eduskunta.a eikä antaa eduskun- syntynyt aukko, ei tuota aukkoa voi tukkia 2507: nan johtaa hallitusta. Tasavallan presidentin käytännön hetkellisin tilapäisjärjestelyin 2508: valtuudet ovat myös huomattavat. Mutta val- haitta<amatta poliittista elämäämme ja koko 2509: tiosääntömme tarkoituksena on ennen Imikkea yhteiskuntaa. Joskin perustuslait joissakin 2510: I,1.- EhrDrooth ym. 11 2511: 2512: kohdin voivat olla. joustavia., hallitusmuotom~ kaan istuvaa presidenttiä ei saa. valita enen- 2513: me kaikkein keskeisimpien säännösten sub- pää kuin kerran uudelleen. Muistelmissaan 2514: jektiivinen tulkitseminen tietää sen tasapai- (2 osa, s. 517, ja seur.) Harry S. Truman 2515: non ilmeistä va.a.mntumista, jonka. tulee val~ selostaa muistiota, jonka hän presidenttini 2516: lita valtion elinten kesken. Siitä puolestaan kirjoitti mainitun valtiosäännönmuutoksen 2517: seuraa perustuksen jäytäminen sen luotta. aikoihin. Hän Lausuu mm.: ''Käsitykseni mu- 2518: mussuhteen alta, jonka aikaansaamista toi- kaan kahdeksan vuotta presidenttinä on kyl. 2519: meenpanovallan ja kansanedustuksen välille liksi kenelle tahansa ja toisin.a.an liikaakin 2520: parlamentarismi tarkoittaa. Tämä johtaa sii~ siinä tehtävässä palveltavaksi." 2521: hen, että tasavallan presidentin yleinen tär- Esimerkkeinä muista valtioista, jotka val- 2522: keä tehtävä poliittisen elämän välittävänä ja tio.säännössä ovat rajoittaneet valitun valtion- 2523: tasoittavana voimana vaikeutuu. päämiehen toimikausien lukumäärää, mainit- 2524: Kun perinteellisen parlamentaarisen de. takoon seuraavat: 2525: mokratiamme säilymisen kannalta ratkaiseva Välitön uudelleen valitseminen ei ole sal- 2526: merkitys on sillä seikalla, että eduskunnan littu Sveitsissä eikä Turkissa eikä liioni 2527: asema ja vaikutus turvataan, on vakavasti Bmsiliassa eikä Meksikossa. 2528: harkittava, miten tämä voisi tapahtua jär- Kertaalleen tapahtuv:an uudelleen valitse- 2529: kyttämättä. tasa.painoa vastakkaiseen suun- misen eli enintään Jreksi toimikautta peräk- 2530: ta.a.n. Koska heikko hallitusvalta voi tehdä käin mahdollistaa valtiosääntö Irlannissa, Ju- 2531: mahdottomaksi niiden tehtävien hoitamisen, gosLaviassa (mutta nykyinen valtionpäämies 2532: jotka poliittisille elimille on uskottu, ei olisi ei ole tämän vuonna 1963 hyväksytyn rajoi- 2533: onnellista rajoittaa niitä valtuuksia, jotka tuksen .alainen), Saksan Hittotasavallassa ja 2534: hallitusmuotomme mukaan kuuluvat toimeen- Itävallassa. Italian parlamentissa rajoittami- 2535: panovallalle ~Ii tasavallan presidentille ja nen on vireillä. 2536: valtioneuvostolle. Presidentin toimikausien lukumäärän ra- 2537: Vuoden 1917 perustuslakikomitea, joka tar- joitustla. . ei ole voimassa Islannissa, Rans- 2538: kasteli ongelmia Suomen tulevan sisäisesti kassa eikä Portugalissa eikä myöskään useim- 2539: täysin itsenäisen tasavallan näkökulmasta, missa afrikkalaisissa tasavalloissa, joissa pre- 2540: lausui että presidentin toimintakauden tulisi sidentinvaltaisen hallituksen periaatteen mu- 2541: olla ajanjakso, joka ei olisi liian lyhyt, vaik- ~aisesti presidentin valta. on voimakas. 2542: kapa kuusi vuotta, ja ettei uudelleen valitse.- Kuten edellä on esitetty on käynyt ilmi, 2543: mal1a tapahtuvalle tehtävän uusimiselle pi- ettei parlamenta.arinen demokratia viime vuo- 2544: täisi asettaa estettä. Mutta viime vuosikym- sina Suomessa ole toiminut moitteettomasti. 2545: meninä on eräissä maissa., joiden luku kas- Eduskunnan vaikutus poliittisen demokra- 2546: vaa, pyritty turvaamaan kansanedustuslai- tiamme ensimmäisenä elimenä ei ole päässyt 2547: toksen asema rajoittamalla valitun valtion- oikeuksiinsa siinä määrin kuin perustusl!Ussa 2548: päämiehen toimikausien lukumäärää. Jouk- on tarkoitettu. Syntynyt aukko on peitetty 2549: kotiedotusvälineiden tehon johdosta hänen toimeliaisuudelLa, jonka tasavallan presidentti 2550: vaikutuksensa tulee vallitsevaksi selLaisissakin on voinut saada aikaan. Tämä ei kuitenlooan 2551: maissa, joissa ei ole voimassa presidentin- ole palauttanut sitä v.aJ.tion elinten välistä 2552: valtaista ha.llitustapaa. Ennen kun se valtio- tasapainoa, jonka hallitusmuoto on tarkoitta- 2553: säännön muutos ("Twenty-Second Amend- nut luotav~Rksi. Sen edustavan demokratian 2554: ment"), jolm tehtiin 80: nnen kongressin vahvistaminen, jonka Suomen kansan valtava 2555: (1947) ehdotuksesta, tuli ajankohtaiseksi, enemmistö wrmaan hyväksyy, tulisi olla de- 2556: käytäntö Amerikan Yhdysvalloissa oli ollut mokraattisten puolueiden tärkeänä tehtävänä. 2557: sellainen, että sama henkilö valittiin presi- Eduskunnan asemaan ja v,aikutusta puolus- 2558: dentiksi enintään kaksi kertaa peräkkäin. tettiin sosialistisessa ja vapaamielisessä lei- 2559: Sen jälkeen kun Franklin D. Rooseveltin en- rissä siihen aikaan, johloin vanhoilliset täh- 2560: simmäisenä kolmesta presidentistä, jotka oli- densivät vahvan hallitusval1an merkitystä. 2561: V•at uhmanneet tätä vahvaan demolrnaattiseen Nyt pitäisi erilaisen ideologian omaavissa lei- 2562: va.kaumukseen pohjautuvaa perinnettä, on- reissä voida sopia sellaisesta kompromissista, 2563: nistui saada itsensä valituksi peräti neljäksi joka säilyttää tasapainon eduskunnan ja 2564: perättäiseksi nelivuotiskaudeksi, otettiin Yh- korkeimman toimeenpanovallan välillä. Tä- 2565: dysvaltain valtiosääntöön kielto, jonka mu- ten turvattaisiin .parhaiten parlamentaarisen 2566: 12 I,l. ~ llallitusm.uoto. 2567: 2568: demokratiamme suotuisa kehitys. Lännen ja maksi, että loonsan valitsema eduskunta tosi- 2569: idän valtioiden esikuvan mukainen tasavaa- asiallisesti joutuu alennetuksi ensimmäisen 2570: lan presidentin toimikausien lukumäärän ra- valtioelimen asemastaan. 2571: joittaminen varmistaisi sen vaikutuksen, joka Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten 2572: presidentille korkeimman toimeenpanovallan ehdotamme kunnioittaen, 2573: haltijana ja maan ulkopolitiikan johtajana on 2574: kuuluva tekemättä presidentin viran haltijaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2575: siinä määrässä vahlitsevaksi poliittiseksi voi- van loikiehdotuksen: 2576: 2577: 2578: 2579: Laki 2580: hallitusmuodon muuttamisesta.· 2581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty V<altiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää- 2582: detyllä tavalla, muutetaan hallitusmuodon 23 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 2583: 23 §. joka on valittu presidentiksi, voidaan välit- 2584: Tasawllilan presidentin valitsee Suomen tömästi presidentintointa hoidettuaan valita 2585: kansa syntyperäisten Suomen kansalaisten uudelleen vain kerran. 2586: joukosta aina kuudeksi vuodeksi. Henkilö, 2587: 2588: 2589: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 2590: 2591: Georg 0. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin. Victor Procope. 2592: 13 2593: 2594: 1,2. - Lagm.ot. N: o 2. 2595: 2596: 2597: Gestrin m.fl.: F'örslag tt1J lag om ändring av regeringsformen. 2598: 2599: Till Riksdagen. 2600: 2601: J ustitieombudsmannaämbetet sådant. det nian, åligger hos oss justitieombudsmannen 2602: utformats i de nordiska länderna har varit enligt gällande arbetsfördelning mellan 2603: föremål för en intresserad uppmärksamhet denne och justitiekanslern. På grnnd av de 2604: även i många av de länder, där ombudsman- rådande arbetsförhållandena vid justitieom- 2605: nasystemet ännu icke realiserats. Det se- budsmannaämbetet har emellertid justitieom- 2606: naste bidraget till den diskussion, som förs budsmannen icke kunnat · taga befattning 2607: i frågan, har lämnats av professorn vid Co- med det militära rättsskyddet i den utsträck- 2608: lumbia university Walter Gellhorn, en känd ning, som enligt hans mening och ur allmän 2609: vetenskapsman på förvaltningsrättens område synpunkt vore önskvärt. Under förutsättning 2610: i Förenta Staterna. 1 sin presentation av att justitieombudsmannen bereds ökade 2611: huru systemet fungerar i Finland understry- möjligheter att koncentrera sig på princi- 2612: ker professor Gellhorn dess särskilda bety- piellt betydelsefulla frågor kunde emellertid 2613: delse i ett land som vårt, där riksdagen har en avsevärd effektivering jämväl av det mi- 2614: tämligen begränsade möjligheter att själv litära rättsskyddet uppnås. 2615: verkställa ingående undersökningar i frågor Justitieombudsmannaämbetets vikt och be- 2616: som berör medborgarnas grundläggande rät- tydelse är i dag allmänt erkänd. Det kan 2617: _tigheter. Han konstaterar dock bl.a. att därför betecknas som ett angeläget samhälls- 2618: justitiemobudsmannens tid i stor utsträck- intresse att justitieombudsmannens arbetsför- 2619: ning upptas av rutinfrågor och smärre kla- hållanden är sådana att han har möjlighet 2620: gomål med den påföljd att han endast i att ägna sig åt spörsmål, vilka framstår såsom 2621: ringa utsträckning har möjlighet att taga väsentliga med hänsyn tili medborgarnas 2622: befattning med större, principiella spörsmål. rättssäkerhet och rättsskydd. En förbättring 2623: Liknande iakttagelser kunde göras då justi- i detta avseende kunde uppnås om justitie- 2624: tieombudsmannen hördes i riksdagens för- ombudsmannens suppleant, som enligt gäl- 2625: svarsutskott i samband med att utskottet år lande lag endast träder i tjänst då justitie- 2626: 1965 dryftade möjligheterna att utbygga ombudsmannen har laga förfall, skulle er- 2627: rättsskyddet inom försvarsväsendet. Det sättas med en heltidsanställd biträdande 2628: kunde konstateras att behov förelåg att justitieombudsman. 2629: förstärka det militära rättsskyddet, men att Hänvisande till det sagda har vi äran 2630: förutsättningar att skapa ett särskilt militie- föreslå, 2631: ombudsmannaämbete såsom i Sverige icke 2632: för närvarande förelåg hos oss. De uppgifter, att Riksdagen måtte antaga följande 2633: som närmast skulle åvila en militieombuds- lagförslag: 2634: 2635: 2636: Lag 2637: om ä.ndring av 49 § regeringsform.en. 2638: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet pä sätt 67 § riksdagsordningen föreskri- 2639: ver, skall 49 § regeringsformen av den 17 juli 1919, sådan den lyder i lagen den 26 2640: april 1957 (176/57), erhålla följande ändrade lydelse: 2641: 2642: 49 §. för fyra är i sänder utse en för utmärkt lag- 2643: Lagtima riksdag skall, i den ordning som kunskap känd person att såsom riksdagens 2644: för val av riksdagens talman är stadgad, justitieombudsman, enligt av riksdagen för 2645: 14 I,2. - Hallitusmuoto. 2646: 2647: honom uppgjord instruktion, hava tillsyn domstolarnas ävensom övriga myndigheters 2648: över lagarnas efterlevnad i domstolars oeh protokoll, samt under det ansvar, som lag 2649: övriga myndigheters verksamhet. I samma för allmänna åklagare stadgar, väcka eller 2650: ordning och för samma tid utses jämväl en låta väcka åtal för fel eller försummelser i 2651: biträdande justitieombudsman, som biträder tjårulten. 2652: justitieombudsmannen och vid behov träder Justitieombudsmannen åligger att till riks- 2653: i hans ställe. dagen för varje år avgiva berättelse om hand- 2654: Justitieombudsmannen tillkommer samma havandet av sitt uppdrag samt angäende 2655: rätt som. justitiekanslern att övervara stats- rättsskipningens tillständ och av honom iakt- 2656: rådets, domstolars och ämbetsverks sessioner, tagna brister i lagstiftningen. 2657: taga del av statsrådets, dess ministeriers, 2658: 2659: 2660: Helsingfors den 27 april 1966. 2661: 2662: Kristian Gestrin. Evald lråggblom. 2663: Carl Olof Tallgren. Ingvar S. Melin. 2664: Pentti Sillantaus. Pauli Burman. 2665: Juuso lrå.ikiö. Lars Lindeman. 2666: 15 2667: 2668: 1,2.- La.k.aJ. N: o 2. Suomennos. 2669: 2670: 2671: Gestrin ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon. muuttamisesta. 2672: 2673: Eduskunnalle. 2674: Oikeusasiamiessäännöstö s1ma muodossa, oikeusasiamiehen hoidettaviin, ovat meillä 2675: minkä se pohjoismaissa on saanut, on ollut oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin välisen, 2676: kiinnostuneen huomion kohteena myös usei- voimassaolevan työnjaon mukaan oikeusasia- 2677: den sellaisten maiden taholta, joissa oikeus- miehen huostassa. Oikeusasiamiehenvirastossa 2678: asiamiesjärjestelmää ei vielä ole toteutettu. vallitsevien työolosuhteiden vuoksi ei oikeus- 2679: Tuoreimman lisän asiasta käytyyn keskuste- asiamies kuitenkaan ole voinut puuttua so- 2680: luun on antanut Columbian yliopiston pro- tilasalan oikeusturvaan siinä laajuudessa 2681: fessori Walter Gellhorn, joka Yhdysvalloissa kuin hänen oman käsityksensä mukaan ja 2682: on tunnettu tiedemies hallinto-oikeuden yleisen edun kannalta olisi toivottavaa. Edel- 2683: alalla. Esitellessään järjestelmän toimimista lyttäen, että oikeusasiamiehelle järjestetään 2684: Suomessa professori Gellhorn tähdentää sen enemmän mahdollisuuksia keskittyä periaat- 2685: erityistä merkitystä meidän maamme tapai- teellisesti merkityksellisiin kysymyksiin, voi- 2686: sessa maassa, jossa eduSkunnalla itsellään on taisiin kuitenkin saavuttaa myös sotilasalan 2687: verraten rajoitetut mahdollisuudet toimittaa oikeusturvan huomattava tehostuminen. 2688: tarkkoja tutkimuksia kysymyksissä, jotka Oikeusasiamiehen viran tärkeys ja merki- 2689: koskevat kansalaisten perustavaa laatua ole- tys tunnustetaan nykyisin yleisesti. Siksi 2690: via oikeuksia. Hän toteaa kuitenkin mm., voi pitää yhteiskunnan edun kannalta tär- 2691: että oikeusasiamiehen aika paljolta kuluu keänä, että oikeusasiamiehen työskentely- 2692: rutiinikysymysten ja pienehköjen kantelujen olosuhteet ovat sellaiset, että hänellä on mah- 2693: parissa, mistä johtuu, että hänellä vain vä- dollisuus omistautua kysymylksille, joita kan- 2694: häisessä määrin on mahdollisuuksia puuttua salaisten oikeusvarmuuden ja oikeusturvan 2695: suuriin, periaatteellisiin kysymyksiin. Sa- kannalta on pidettävä olennaisina. Tässä 2696: maa voitiin todeta kuultaessa oikeusasia- suhteessa voitaisiin saada aikaan parannus, 2697: miestä eduskunnan puolustusvaliokunnassa jos oikeusasiamiehen varamies, joka voimassa 2698: siinä yhteydessä, jolloin valiokunta vuonna olevan lain mukaan astuu hoitamaan oikeus- 2699: 1965 pohti mahdollisuuksia oikeusturvan asiamiehen tehtäviä vain tämän ollessa esty- 2700: laajentamiseen puolustuslaitoksen piirissä. neenä, korvattaisiin päätoimisella apulaisoi- 2701: Sotilasalan oikeusturvan vahvistamisen tarve keusasiamiehellä. 2702: todettiin, mutta havaittiin, ettei meillä tällä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 2703: haavaa ole edellytyksiä Ruotsissa käytän- nioittaen, 2704: nössä olevan tapaisen, erityisen sotilasasiain 2705: oikeusasiamiehenviran ~uomiseen. Ne tehtä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2706: vät, jotka lähinnä kuuluisivat sotilasasiain van. lakiehdotuksen.: 2707: 2708: Laki 2709: hallitusmuodon 49 §: n muuttamisesta. 2710: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää- 2711: detyllä tavalla, muutetaan heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun hallitusmuodon 49 §, 2712: sellaisena kuin se on huhtikuun 26 päivänä 1957 annetussa laissa (176/57), näin kuu- 2713: luvaksi: 2714: 49 §. lista on säädetty, neljäksi vuodeksi kerral- 2715: Varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjes- laan valittava eteväksi laintuntijakai tietty 2716: tyksessä kuin eduskunnan puhemiehen vaa- henkilö eduskunnan oikeusasiamiehenä valvo- 2717: 16 I,2. - Hallitusmuoto. 2718: 2719: maan, eduskunnan hänelle laatiman johto- saada tieto valtioneuvoston ja sen ministe- 2720: säännön mukaan, lakien noudattamista tuo- riöiden, tuomioistuinten ynnä muiden viran- 2721: mioistuinten ja muiden viranomaisten toi- omaisten pöytäkirjoista sekä, laissa viralli- 2722: minnassa. Samassa järjestyksessä ja samaksi sista syyttäjistä säädetyllä vastuunalaisuu- 2723: ajaksi valitaan myös apulaisoikeusasiamies, della, ajaa tai ajattaa syytettä virheestä tai 2724: joka avustaa oikeusasiamiestä ja tarvittaessa laiminlyönnistä virkatoimissa. 2725: astuu hänen sijaansa. Toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja 2726: Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista 2727: oikeuskanslerilla olla saapuvilla valtioneuvos- oikeusasiamiehen tulee joka vuodelta antaa 2728: ton, tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa, eduskunnalle kertomus. 2729: 2730: 2731: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 2732: 2733: Kristian Gestrin. Evald Häggblom. 2734: Carl Olof Tallgren. Ingvar S. Melin. 2735: Pentti Sillantaus. Pauli Burman. 2736: Juuso Kå.ikiö. Lars Lindeman. 2737: 17 2738: 2739: I,S.- Lak.al. N: o S. 2740: 2741: 2742: 2743: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muut- 2744: tamisesta. 2745: 2746: E d u s k u n n a 11 e. 2747: 2748: Suomen hallitusmuodon 51 §: n 2 momen- riippuu hallitusmuodon muidenkin ylimal- 2749: tin ensimmäinen lause on näin kuuluva: kaisesti ilmaistujen kohtien tulkinta, esi- 2750: "Kuntain hallinnon tulee perustua kansa- merkiksi kansalaisten perusoikeuksia koske- 2751: raisten itsehallintoon, niinkuin erityisissä vien säännösten. Momentissa mainittaisiin 2752: laeissa siitä säädetään." Tämä säännös on kuitenkin yhtenä esimerkkinä kunnan itse- 2753: tarkoitettu antamaan turvaa kunnalliselle verotusoikeus sellaisena, miksi se on perus- 2754: itsehaNinnolle ja velvoittamruan lainsäätä- luonteeltaan tähän mennessä kehittynyt. 2755: jää itseäänkin. Säännös on kuitenkin tule- Tämän esimerkin mainitseminen johtuu ve- 2756: massa kuolleeksi kirjaimeksi ja vain koru- rotusoikeuden erittäin suuresta merkityk- 2757: lauseeksi, jota ei oteta huomioon 1ainsää- sestä kunnille ja siitä, että nykyään on epä- 2758: däntötyössä. Kertaakaan ei säämiöksen selvää, nauttiiko sanottu oikeus perustus- 2759: vuoksi ole käytetty perustuslainsäädäntö- lain suojaa. Selventäminen myönteiseen 2760: järjestystä, ei edes säädettäessä syvästi itse- suuntaan on sen vuoksi katsottava tältä 2761: hallintoa supistavia lakeja kunnan hallin- osalta erityisen tarpeelliseksi. 2762: non lisätystä valtion .vaLvonnasta. Tämän Kaiken perustuslain turvaa nauttivan 2763: on katsottava johtuneen säännöksen epä- luettelemmen momentissa ja erottaminen 2764: onnistuneesta sanamuodosta, joka tekee sanotun turvan ulkopuolelle jäävästä on 2765: mahdolliseksi säännöksen tulkitsemisen vaikeaa. Sen vuoksi ja kun kans·alaisten pe- , 2766: useammalla kuin yhdellä tavalla. Säännöstä rusoikeuksiakin koskevat hallitusmuodon 2767: on mahdollista tulkita myös niin, ettei se säännökset ovat sanannaitaan ylimalkaisia 2768: anna itsehallinnon sisällölle perustuslain ja yleisluonteisia, on luovuttu muiden esi- 2769: suojaa, vaan säätää ainoastaan säätämisjär- merkkien mainitsemisesta its·e laissa. Muiksi 2770: jestyksen, nimittäin sen, että kuntain itse- sellaisiksi itsehallinnon kohdiksi, joilla olisi 2771: hallliunosta on säädettävä laeilla eikä ase- perustuslain turvaa, olisi katsottava esimer- 2772: tuksilla. Onpa mahdollista tulkita säännöstä kiksi kunnallisvaltuuston valitseminen kun- 2773: sitenkin, että se käsittää ainoastaan peri- nan äänioikeutettujen jäsenten välittömillä 2774: aatteellisen julkilausuman, jolla ei ol'e min- vaaleilla, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, 2775: käänlaista velvoittavaa luonnetta. Näin ol- luottamusmiesjärjeste1mä, kunnan toimiaLan 2776: len säännöksen selventäminen on katsottava yleisyys, kunnan omaisuus eräin laissa sää- 2777: tarpeelliseksi. detyin rajoituksin, pääsääntönä sellainen 2778: Aloitteen tarkoituksena on saada 51 § :n valitusjärjestelmä, että kunnan hallintoelin- 2779: 2 momentissa selvästi sanotuksi ensiksikin ten päätökset voidaan kumota ainoastaan 2780: se, että kuntain itsehaJilinnon perusluonne lainvastaisuuden vuoksi, ja sanottujen hal- 2781: nauttii perustuslain suojaa, joten sitä voi- Hntoelinten päätösten a:listaminen valtion vi- 2782: daan muuttaa ainoastaan perustus'laista sää- ranomaisten vahvistettavaksi vain eräiden 2783: detyssä järjestyksessä säädettävällä lailla. laissa säädettyjen tärkeimpien asioiden 2784: Toiseksi tulisi momentissa myös selvästi il- osalta. 2785: maistuksi, että muulta osalta kuntain itse- Muulta osa:lta 2 momentti jäisi ennallleen. 2786: hallinnosta on säädettävä taval1isilila laeilla. Edellä sanotun perustee1la esitämme kun- 2787: Mitä kaikkea on katsottava kuuluvan kun- nioittavasti, 2788: nallisen itseha.Wntomme perusluonteeseen, 2789: jäisi viime kädessä riippumaan perustuslaki- että Eduskunta hyväksyisi seuraar 2790: valiokunnan käsityksestä, niin kuin siitä van lakiehdotuksen: 2791: 3 E 529/66 2792: 18 I,S. - Hallitusmuoto. 2793: 2794: 2795: Laki 2796: Suomen Hallitusmuodon m.uutta.Inisesta.. 2797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä 2798: määrätyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitus- 2799: muodon (94/19)) 51 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi: 2800: 51 §. perustuslaista säädetyssä järjestyksessä sää- 2801: d~tävällä lraiUa. Lailla säädetään myöskin, 2802: Kuntain hallinnon tulee perustua kansa- millä tavoin ja kuinka laajalti kansalaisten 2803: laisten itsehaHintoon. Kuntain itsehallinnosta itsehalliintoa on sovitettava kuntia suurem- 2804: on säädettävä lai'lla, kuitenkin niin, että piin hallntoalueisiin. Sellasten alueiden ra- 2805: sen perus1uonnetta, johon kuuluu myös itse- joja määrättäessä noudatettakoon, mitä 2806: verotusoikeus, voidaan muuttaa ainoastaan 50 § :n 3 momentissa on säädetty. 2807: 2808: 2809: HelSingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 2810: 2811: Valdemar Sandelin. Eino Raunio. Margit Eslanan. 2812: Akseli Roden. E. J. Paavola. Sinikka Luja. 2813: Kalle Matilainen. Pirkko Aro. M. Laaksonen. 2814: Uljas Mä.kelä. Heikki Hykkää.lä. Veikko Helle. 2815: Artturi Koskinen. Antti 0. Pennanen. Lyyli Aalto. 2816: Antero Väyrynen. Valto Käkelä. Viktor Procope. 2817: K. F. Haapasalo. Veikko Kokkola. Georg 0. Ehnrooth. 2818: Arvo Ahonen. Viljo Virtanen. Dm.ari Linna. 2819: Ensio Partanen. Aune Salama. 2820: 19 2821: 2822: 1,4. - La.k.al. N: o 4. 2823: 2824: 2825: 2826: 2827: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muut- 2828: tamisesta. 2829: 2830: 2831: Ed u s kun n a 11 e. 2832: 2833: Valtiontaloutemme kasvu ja sen merkityk- päämäärien asettelua ja poliittisia päätöksiä. 2834: sen ilisääntyminen mansantaloudessamme on Perusbudjetti kuvaa [ähinnä niitä menotar- 2835: tuonut yhä selkeämmin esille valtiontalou- peita, jotka nykyisten lakien ja kyseisen käy- 2836: den pitkäjänteisen suunnitelmalHsuuden tar- tännön puitteissa olisi tulevaisuudessa tyy- 2837: peen. Tämä tuli esille erittäin selvästi taka- dytettävä ja selvittelee, mitä mahdollisuuk- 2838: vuosien suhdannetaantuman aikana, jolloin sia näiden menojen rahoittamiseen on ny- 2839: tulojen kasvuvauhdin laantuminen sai aikaan kyisten tuloperusteiden nojalla kertyvillä 2840: suuria vaikeuksia valtiontaloudessa menojen tuloilla." 2841: nousun väistämättömästi jatkuessa jo aikai- Tästä ilmenee, että nykyisellä ns. perus- 2842: sempien päättämisten perusteella. Tämä tulee budjetihla on v,ain varovaisten laskelmien 2843: ilmeisesti näkyviin myös lähivuosina monien luonne, joihin - vaikkakin ne osoittaisivat 2844: valtiontaloutta rasittavien uudistusten ollessa valtiontaloudellisten vaikeuksien jatkuvaa 2845: vielä toteuttamisensa alkuv~iheessa. lisääntymistä - ei hallituksen menonlisiä 2846: Pitkän ajan kehityksen seuraamiseen ja esittäessään ja eduskunnan niistä päättäes- 2847: kehitysnäkymien kartoittamiseen tähtäävä sään tarvitse kiinnittää huomiota.. Tästä on 2848: finanssisuunnittelutyö aloitettiin valtiova- hyvänä osoituksena. mainitun kirjasen selvi- 2849: 11ainministeriön kansantalousosastolla kesällä tys niistä mahdollisista kulutus- ja tulonsiir- 2850: 1963. Vuosien 1963 ja 1964 tulo- ja meno- tomenoihin v•aikuttavista uudistuksista (s. 2851: arvioesityksien liitteinä esitettiin edellä~i 40), jotka ovat jääneet huomioonottamatta 2852: nitun suunnittelutyön pohjalta ns. perusbud- ja joiden menojen lisäys v. 1969 on arvioitu 2853: jetit vuosiksi 1967 ja 1968. Vuoden 1966 61 miljoonaksi markaksi. "Lisäksi ovat luon- 2854: tulo- ja menoarvion yhteydessä on jUJlkaistu noLlisesti jääneet huomioonottamatta kaikki 2855: vuoden 1969 perusbudjetti. Pää.asialliset tie- seUa.iset uudistukset - kuten esimerkiksi 2856: dot valtiontalouden kehitysnäkymistä ova,t uusien korkeakoulujen perustaminen, kehi- 2857: näin ollen olleet jo viime vuosien tulo- ja tysaluepolitiikka, .asuntorakentamisen tehos- 2858: menoarvioesityksiä loo.dittaessa käytettävissä. taminen yms. keskustelun alaisena olevat 2859: Valtiova.minministeriön syksyllä 1965 jul- uudistussuunnitelmat." 2860: kaiseman kirjasen ''Pitkän a.jan budjetti" ilman tällaisten näköpiirissä olevien uudis- 2861: johdannossa selvitetään tähänastisten laskel- tusten huomioonottamista on pitkän tähtäi- 2862: mien pohjaa ja tavoitteita mm. seuraavasti: men budjetti v,ajaa ja vähämerkityksinen. 2863: "Laskelmien pohjana on ollut olettamus ko- Periaatteeksi pitäisi luoda, ettei mitään 2864: konaistuotannon tasaisesta. kasvusta ja va- uudistusas1aa saateta ratkaisuun ennenkuin 2865: koosta hintatasosta.. Perusbudjetti ei näin sen va:ltiontaloudellinen vaikutus on sijoi- 2866: ollen ole ennuste valtion tulojen ja menojen tettu ja tasapainoitettu pitkän ajan budje- 2867: kehityksestä. Ennusteessaoon olisi pyrittävä tissa., jonka muuttamiseen ja kehittämiseen 2868: ennakoimaan, miten tulevat tapahtumat - kunkin vuoden tulo- j•a menoarvion laadin- 2869: tässä tapauksessa. esimerkiksi suhdannekehi- nan yhteydessä on eduskunnalla mahdolli- 2870: tys, hinta- ja palkkatason muutokset, valtion- suus. Tällöin joutuisivat uudistusasiat sovel- 2871: taloudesta vastaisuudessa tehtävät päätökset tumaan myös tulotalouden v.a.a.timukseen ja 2872: - vaikuttavat kehitykseen. Se ei liioin ole myös kilpailemaan keskenään erityisesti to- 2873: mikään tavoitebudjetti tai ohjelma., jotka teuttamisj.ärjestyksen suhteen. Tällöin myös- 2874: edellyttäisivät budjetti- ja :finanssipolitiikan kin hallituksen j.a eduskunnan kann.anotot 2875: 20 I,4. - Hallitusmuoto. 2876: 2877: 2878: tulisivat kriitiHisen tarkastelun kohteiksi louden näkökulmasta. Tämän vuoksi olisi pit- 2879: valtiontaloudelliselta vaikutukseltaan jokai- kän ajan budjetti lakisääteistettävä ja tällöin 2880: sessa yksityistapauksessa. Nykyisellään on joudutaan puuttumaan hallitusmuotomme 2881: tilanne sitävastoin se, että uudistuspolitiik- säännöksiin, koska valtiontalouden hoidon 2882: ma hoidetaan verrattain yksimielisinä ja on perusteet on siellä säädetty. 2883: vaikeata minkään yksittäisratkaisun koh- Valtiovarainministeriön finanssisuunnit- 2884: dalla vedota valtiontaloudellisen maltin vaa- telussa ollaan edetty tai kuitenkin etene- 2885: timuksiin, koska ei ole selvää kuvaa vaiku- mässä niin pitkälle, että ei olisi käytännölli- 2886: tuksien ulottuvuudesta eikä mikään ratkaisu siä esteitä pitkän ajan budjettisysteemin luo- 2887: myöskään johdu kilpailuun minkään toisen miselle. Suomen parlamentfuarisen järjestel- 2888: ratkaisun kanssa.. Yllämainitussa kirjasessa män V•astaista olisi tietenkin ottaa useamman 2889: päädytään (s. 46) toteamaan ~oppupäätel vuoden mittainen budjettitalous käyttöön, 2890: missä mm: "Tulo- ja menoarvioesityksen koska tämä merkitsisi päätäntävallan pois- 2891: laa,timinen vuosittain tarkistettavan pitkän ottamista tulevilta valtiopäiviltä, mutta tätä 2892: ajan budjetin puitteissa onkin eräs edellytys ei pitkän ajan budjetti nyt tarkoitetussa 2893: menojen kasvun rajoittamiselle j•a ohjaami- muodossa merkitsisikään. Päinvastoin nykyi- 2894: selle. Muodostama:lla nyt aloitettu pitkän nen järjestelmä, jossa ei vuosibudjetista 2895: ajan budjetointi kiinteäksi osaksi vuosittais- päätettäessä lainkaan tarvitse ottaa huo- 2896: ten tulo- ja menoarvioesitysten laatimisessa mioon seuraavien vuosien valtiontaloudellista 2897: voidaan parhaiten turvata. valtiontalouden kehittymistä, sitoo pahimmillaan seuraavien 2898: pitkäjänteisen tasapainon säilyminen ja me- v,altiopäivien kädet pelkästään valtiontalou- 2899: notalouden kehittyminen kansantalouden dellisten vaikeuksien selvittelyyn. Ja kuiten- 2900: vaatimusten mukaisesti terveeseen suuntaan." kin on pidettävä välttämättömänä, että kul- 2901: Kuitenkaan tähänastinen lyhyt käytäntö ei lakin 'ajaHa on mahdollisuutensa sinä het- 2902: oJ.e johtamassa budjetin liitteenä olevan pit- kenä aj~ankohtaiseksi tulleen uudistuspolitii- 2903: kän tajan budjetin merkityksen voimistumi- kan hoitamiseen. 2904: seen. Se johtunee tämän budjetin ylläselvi- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 2905: tetystä vajavuudesta ja myös siitä, ettei nioittavasti 2906: ilman lainsäädännöllistä velvoitetta olla ha- 2907: lukkaitakaan tarkastelemaan poliittisesti kes- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu- 2908: keisiä uudistusasioita pitkän ajan valtionta- raavan lakiehdotuksen: 2909: 2910: 2911: Laki 2912: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta. 2913: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty siinä järjestyksessä kuin valtio- 2914: päiväjärjestyksen 67 § : ssä säädetään, lisätään Suomen Hallitusmuodon 66 §: ään näin 2915: kuuluva uusi 3 momentti: 2916: 2917: 66 §. voitteiden perusteella ovat laskettavissa tai 2918: arvioitavissa taikka niiden muutoin otaksu- 2919: Tulo- ja menoarvion yhteydessä laaditta- tfuan kehittyvän. Tällaisen menojen ja tulo- 2920: koon kutakin kolmea seuraavaa vuotta var- jen laskelman laatimisessa ja tasapainoitta- 2921: ten tulojen ja menojen laskelma, johon on misessa noudatettakoon soveltuvilta osin, 2922: otettava tulot ja menot seHaisina kuin ne mitä tässä luvussa on tulo- ja menoarviosta 2923: laaditun tulo- ja menoarvion sekä säädetty- säädetty. 2924: jen ja tiedossa olevien lakien antamien vei- 2925: 2926: 2927: Helsingissä 27 päivänä huhltikuuta 1966. 2928: 2929: Pentti Sillantaus. Timo Mäki. Juha Rihtniemi. 2930: 21 2931: 2932: 1,5.- Lak.al. N :o 5. 2933: 2934: 2935: 2936: 2937: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut- 2938: tamisesta. 2939: 2940: 2941: E d u s k u n n a IJ:l e. 2942: 2943: Yhä lisääntynyt lainsäädäntötyö aiheuttaa säädännöllistä uudistusta tehtäessä ole täyttä 2944: v;a;ltion menojen pysyväisluontoista kasvua. selkoa siitä, minkälaista rasitusta ratkaisu 2945: Jokaisen laitoksen, vi!'lan tai velvoitteen pe- merkitsee valtiontaloudelle. 2946: rustaminen merkitsee ratkaisua ei ainoas- Pulma on muodostunut valtiontaloudessa 2947: taan sen vuoden, vaan myös seu11aavien vuo- kiihtyvän lainsäädäntötyön vuoksi niin kes- 2948: sien budjeteissa, usein vielä jatkuvasti suu- keiseksi, että jokaista lainsäädännöllistä tai 2949: rentuvana menojen lisänä. Menot ov.a.t lakei- muuta uudistusta harkittaessa olisi ennen 2950: hin sidottuja tai muutoin 11atkaisut vaativat päätöksen tekoa välttämättä esitettävä mah- 2951: ketjureaktiona yhä uusia menoja. Tällainen dollisimman tarkka selvitys tai kuitenkin 2952: valtion pysyväisluontoisten menojen suunni- ennuste uudistuksen välittömästi ja välilli- 2953: telmaton kasvattaminen saa ~aikaan myös kii- sesti tuottamasta Vialtiontaloudellisesta r.asi- 2954: reellisten jollekin ·ajankohdalle kuuluvien tuksesta. 2955: uudistusten lykkäytymisen, koska valtionta- Edellä esitetyn perusteena ehdotamme, 2956: ious on liilmrasitettu aikaisemmin otetuilla 2957: velvoitteilla. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 2958: Monesti on jouduttu toteamaan, ettei La.in- van lakiehdotuksen: 2959: 2960: 2961: Laki 2962: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta. 2963: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä 2964: säädetyllä tavalla, lisätään 53 §: ään näin kuuluv,a uusi 2. momentti: 2965: 2966: 53 §. 2967: kaisen lain perusteluihin otetaan lMkelma 2968: Valiokunnan tulee huolehtia. siitä, että jo- 1ain v.altiontaloudellisista vaikutuksista. 2969: 2970: 2971: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 2972: 2973: Pentti Sillantaus. Olavi Nikkilä. Al1i Vaittinen. 2974: Olavi Lähteenmäki. T. I. Vartia. Timo Mäki. 2975: Erkki Hara. Jaakko Kemppainen. T. Junnila. 2976: N. Kosola. Irma. Hamara. Esko J. Koppanen: 2977: Sakari Huima. Margit Borg-Sundman. Mikko Asunta. 2978: Juha Rihtniemi. 2979: 22 2980: 2981: 1,6.-Lak.al. N:o 6. 2982: 2983: 2984: 2985: 2986: Lukkarinen ym.: Ehdotukset äänioikeusikärajan alentamista 2987: tarkoittaviksi laeiksi. 2988: 2989: E d u s k u n n a ll e. 2990: 2991: Yleismaailmallisen kehityksen seurauksena solmimisen tässä iässä ja tilastot osoittavat, 2992: on nuorison merkitys viimeisten krutdenkym- että viime vuosikymmeninä avioliiton solmi- 2993: menen vuoden kuluessa huomattaViasti misikä on huomattavasti laskenut siitä, mitä 2994: lisääntynyt. Nuoret :P.enkilöt ovat sekä yh- se oli vuosisadan .alussa. Kun nuori henkilö 2995: teiskunnan sisäisissä asioissa että kansain- yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena voi 2996: välisissä suhteissa joutuneet näyttelemään kaikissa suhteissa ~antaa yhteiskunnan täysi- 2997: entistä tärkeämpää osaa. Samalla ovat nuo- valtaisen kansalaisen velvollisuudet, on koh- 2998: risojärjestöt, erityisesti myös poliittiset nuo- tuullista, että ihänellä äänioikeuden kautta 2999: risojärjestöt kehittyneet ja antaneet nuori- on myös mahdollisuus itse vaikuttaa olosuh- 3000: solle erään tien yhteiskunnallisen tiedon teisiinsa ja yhteiskunnan yleiseen kehityk- 3001: hankkimiseen. Vähitelrlen on myös koul uope- seen. 3002: tuksessa ryhdytty kiinnittämään enemmän Useassa. Euroopan maassa on äänioikeus- 3003: huomiota yhteiskuntatietouden antamiseen. ikäraja nykyisinkin jo 18 vuotta ja myös 3004: Myös muut seikat ovat vaikuttaneet siihen, Pohjoismaissa käydään vilmasta keskustelua 3005: että tämän päivän nuoriso on kypsempää ja ikä:vajan alentamisesta. Norjassa on ääni- 3006: tietorikkaampaa kuin nuoriso on koskaan oikeusikärajan alentamista tutkinut valtion 3007: aikaisemmin voinut olla. asettama komitea. Pohjoismaiden neuvostolle 3008: Nuorisolle on kehityksen seurauksena ker- on tehty ikä:oojan alentamista koskeva aloite 3009: tynyt myös vastuuta. Kaikesta tästä huoli- jra asia on muutoinkin ollut neuvoston pii- 3010: matta eivät nuorten oikeudet ja elinolosuh- rissä esillä. 3011: teet kuitenkaan ole tulleet riittävästi huo- Eräs olennainen syy ikärajan alentami- 3012: mioonotetuiksi. Nuorisotyöttömyys on maas- seen on myös se, että käytännössä useimmat 3013: samme vaikea ja myös nuoriso kamppailee äänestäjät eivät pääse äänestämään lain 3014: asuntovaikeuksien Imussa.. Eräs syy siihen, määräämän ikä:vajan saavutettuaan. Niinpä 3015: ettei nuorison ongelmiin ole riittävästi kiin- äänioikeusikärajan ollessa nykyisin 21 vuotta, 3016: nitetty huomiota, on äänioikeuden puuttumi- Sll!av:at monet nuoret äänestää v;asta 23-24 3017: nen alle 21-vuotirulta nuorilta. Äänioikeuden vuotiaina., ellei vaaleja suoriteta heti asian- 3018: myöntäminen 18 vuotta täyttäneiHe nuorille omaisen saavutettua äänioikeuden. Samoin 3019: saisi puolueet ja eduskuntaryhmät entistä 18 vuoden äänioikeusikär.aja käytännössä 3020: enemmän kiinnttämään huomionsa nuorison merkitsee sitä, 'että osa nuorista saa äänestää 3021: yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tähän vaikut- vasta. 20-21 vuotiaina. Tästäkin syystä on 3022: taisi osaltaan se, että alennetun äänioikeus- ikärajan alentaminen aiheellista. 3023: iän saavuttaneen nuorison määrä on varsin MikäJi äänioikeusikäraj•an alentaminen 3024: suuri. aiheuttaa siviilioikeudellisen täysivaltaisuus- 3025: Äänioikeusikämjan alentamista. puoltaa ikärajan .aienta.mistarpeen, olisi samassa yh- 3026: myös se näkökohta, että 18 vuotta täyttä- teydessä ryhdyttävä toimenpiteisiin lainsää- 3027: neistä nuorista ihmisistä . suurin osa käy dännön uusimiseen myös tässä suhteessa. 3028: ansiotyössä tai tekee siihen rinnastettavaa Edellä sanotun perusteella ehdotamme 3029: työtä omalla tHallaan, osallistuu sosia.alitur- kunnioittavasti, 3030: vakuluihin, maksaa veroa ja miespuoliset 3031: henkiilöt suorittavat lisäksi asevelvollisuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 3032: tensa, ennen kuin he nykyisen lain mukaan vat lakiehdotukset: 3033: saavat äänestää. Laki sallii myös avioliiton 3034: I,6• .....:. Lukkarinen J'Jil. 23 3035: 3036: 3037: 3038: Laki 3039: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta. 3040: Eduskunnan päätöksen mulmisesti, jolm. on tehty v~altiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä sää- 3041: detyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n 1 mom., sellaisena kuin se on 3042: 24 päivänä marraskuuta 1944 annetussa laissa (839/44), näin kuuluvaksi: 3043: 3044: 6 §. v.aalivuotta on täyttänyt kahdeksantoista 3045: v;aa.Iioikeutettu on jokffinen Suomen kan- vuotta. 3046: salainen, sekä mies että nainen, joka ennen 3047: 3048: 3049: 3050: 3051: Laki 3052: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta. 3053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain v;awleista 30 pa1vana 3054: kesäkuuta 1955 annetun il.ain (336/55) 11 §1:n 1, 2 ja 3 mom. näin kuuluviksi: 3055: 11 §. 3056: VMliluetteloon on äänestysalueittain mer- oikeusministeriön määräämä;llä tavalla tehty 3057: kittävä jokainen henkilö, joka vaalivuoden luettelo kaikista saman vuoden henkikirjan 3058: allmessa on täyttänyt 18 vuotta ja joka sinä mukaan äänestysalueella asuneista Suomen 3059: vuonna, minkä henkikirjoitukseen vaaliluet- kansalaisista, jotka kuluvan vuoden lopussa 3060: telo pohjautuu, on henkikirjoitettu tai olisi OVlat täyttäneet 18 vuotta. 3061: ollut kunnassa henkikirjoitettaw henkikir- p,aitsi tätä [uetteloa tehköön henkikirjoit- 3062: joituksesta voimassa olevien säännösten mu- taja lisäluettelot kutakin vaalivuotta seuraa- 3063: kaisesti. v~ vaalikauden vuotta varten, joihin kuhun- 3064: Vaaliluettelon pohjaksi on as1anomaisen kin samanlaisessa järjestyksessä merkitään 3065: henkikirjoittajan joulukuussa sen edellisenä ne äänestysalueella asuvat henkilöt, jotka sen 3066: vuonna, jona kulumassa olev;a v~alikausi edellisenä vuonna, jota varten lisäluettelo on 3067: päättyy ma®laiskunnassa kunnanhallituksen tehty, ovat täyttäneet 18 vuotta. 3068: välityksellä, vaalilautakunnalle toimitettava 3069: 3070: 3071: 3072: 3073: Laki 3074: kunnallislain muuttamisesta. 3075: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun- 3076: nallislain ( 642/48) 15 § : n 1 mom. seuraavasti: 3077: 3078: 15 §. vuotta täyttänyt sekä on viimeksi toimite- 3079: Kunoollinen äänioikeus on jokaisella mie- tussa henkikirjoituksessa kunnassa henkikir- 3080: hellä ja naisella, joka v~aalivuoden alussa oli joitettu tai ollut henkikirjoitettava. 3081: kunnan jäsen ja vähintään lmhdeksantoista 3082: 24 I,6. - .&!tnioikeusikä.raja. 3083: 3084: 3085: 3086: Laki 3087: kunna.llisva.alila.in muuttamisesta. 3088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä toukokuuta 1953 annetun kun- 3089: nallisva.a:lilain (191/53) 5 §:n 2 j,a 3 mom. näin kuuluvaksi: 3090: 5 §. henkikirjoitusvina.nomaisen viimeistään vaali- 3091: vuoden heinäkuun 28 päivänä toimitettava 3092: Vaaliluetteloon on äänestysalueittain mer- vaalilautakunnalle säädettyä maksua vastaan 3093: kittävä jok>ainen henkilö, joka ennen vaa;li- luettelo henkikirjan osoittamassa järjestyk- 3094: vuoden alkua oli täyttänyt kahdeksantoista sessä k>aikista ennen vaalivuoden aJ.kua kiah- 3095: vuotta ja joka on vaalivuonna henkikirjoi- deksantoista vuotta· täyttäneistä henkilöistä, 3096: tettu tai olisi ollut henkikirjoitettava kun- jotka vaalivuonna on kunnassa henkikirjoi- 3097: nassa henkikirjoituksesta voimassa olevien tettu. Luettelo kirjoitetaan lomakkeelle, 3098: säännösten mukaisesti. jonka sisäasiainministeriö vahvistaa. 3099: Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen 3100: 3101: 3102: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 3103: 3104: Impi Lukkarinen. Viljo Pousi. 3105: T. Leivo-Larsson. Olavi Saarinen. 3106: Aili Siiskonen. 3107: 25 3108: 3109: 1,7.-Lak.al. N:o 7. 3110: 3111: 3112: 3113: 3114: P. Räsänen ym.: Ehdotukset äänioikeusikärajan alentatnista 3115: tarkoittaviksi Zaeiksi. 3116: 3117: 3118: 3119: Hduskunna~tle. 3120: 3121: 3122: Parantuneista elinolosuhteista ja tervey- tiaanakaan. Luottamuksen osoittaminen nuo- 3123: denhoidosta johtuen nykynuoriso saavuttaa ria kohtaan lisäisi epäilemättä heidän ja koko 3124: biologisen kypsyyden aikaisemmin kuin muu- kansankin yhteiskunnallista kiinnostusta ja 3125: tamia vuosikymmeniä sitten. Tehostuneen vastuuntuntoa, helpottaisi asioiden hoitoa. 3126: opetus- ja tiedotustoiminnan, radion, tele- Samalla tämä toimenpide vetäisi nuorisoa 3127: vision sekä kulkuyhteyksien nopean kehityk- pois kaduilta, ''lösseistä", alkoholin ja koros- 3128: sen ja matkailun yleistymisen johdosta nuo- tuneen seksuaalielämän parista ja olisi koko- 3129: risomme maailmankuva on kehittynyt ja elä- naisuudessaan merkittävä perhekasvatukselli- 3130: mänkokemukset runsaat jo 18 vuotiailla. Toi- nen toimenpide. 3131: saalta kannustavaa vastuuta synnyttävien oi- Äänioikeusikärajan alentamista puoltaa 3132: keuksien mm. äänioikeuden puuttuminen on myös se, että käytännössä useimmat äänestä- 3133: johtanut siihen, että osassa nuorisoa ilmenee jät eivät pääse äänestämään heti lain mää- 3134: jälkeenjääneisyyttä yhteiskunnallisessa näke- raaman ikärajan saavutettuaan, että 18 3135: myksessä. vuotta täyttäneistä nuorista suuri osa käy 3136: Tavallisesti nuoren ihmisen yhteiskunnalli- ansiotyössä ja maksaa veroa, että miespuoliset 3137: nen näkemys alkaa hahmottua kokonaiseksi henkilöt veivoitetaan asepalvelukseen ennen 3138: n. 15 vuoden iässä. Sitä osoittaa jo sekin, äänioikeutta, että laki sallii avioliiton solmi- 3139: että esim. yhteiskoulun 4--5 luokkalaiset misen 18 vuotiaana ja että avioliittojen sol- 3140: käyttävät välituntinsa enimmäkseen politii- mimisikä on jatkuvasti laskenut, että ajo- 3141: kan puhumiseen. 17-19 vuotiaaksi tultuaan kortti myönnetään jo 18 vuotiaalle ja että 3142: on nuori ihminen jo sorvannut itselleen po- lain edessä vastuuseen joutuminen ei vaadi 3143: liittiset perusasennoitumisensa, ja tässä iässä 21 ikävuotta. 3144: hän on kaikista kiinnostunein yhteisten asioi- 18 vuotta täyttäneellä nuorisollamme on 3145: den hoidosta, mutta vanhemman polven vä- siis lukuisia velvollisuuksia, mutta siltä puut- 3146: hättelevä asennoituminen usein estää tämän tuu monia oikeuksia. Tällainen tilanne johtaa 3147: kiinnostuksen myönteisen purkautumisen. helposti nuoremman ja vanhemman polven 3148: Olisi luonnollista, että äänioikeusikäraja olisi väliseen ristiriitaan. Tämän estymistä edes- 3149: 18 vuotta. auttaisi äänioikeusikärajan alentaminen. 3150: Välittömästi edellä mainitun ikäkauden jäl- Kun useissa Euroopan maissa äänioikeus- 3151: keen seuraa monien kohdalla eräänlainen ta: ikäraja jo on 18 vuotta, ja ,kun Pohjoismai- 3152: kaperoisen kehityksen kausi, avioliitto, sota- den Neuvosto on lisäksi antanut suosituksen 3153: väki, raskas päivätyö, jatko-opinnot jne, jotka kaikille pohjoismaiden hallituksille äänioi- 3154: helposti vieroittavat heidät nuorisojärjestö- keusikärajan alentamisesta, on se katsottava 3155: jen, urheiluseurojen, poliittisten järjestöjen tarpeelliseksi ja kireelliseksi. 3156: ja kerhojen eli sen elämän parista, joka par- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3157: haiten lisää heidän yhteiskunnallista tietout- 3158: taan. Oleellisessa määrin ei nuorisomme ole että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 3159: 21 vuotiaana sen valistuneempaa kuin 8 vuo- lakiehdotukset: 3160: 3161: 4 E 529/66 3162: 26 I,7. - AILnioikeusikäraja. 3163: 3164: 3165: Laki 3166: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta. 3167: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä 3168: säädetyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n 1 mom., sellaisena kuin se 3169: on 24 päivänä marraskuuta 1944 annetussa laissa (839/44), näin kuuluvaksi: 3170: 6 §. 3171: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kansa- 3172: lainen, sekä mies että nainen, joka ennen 3173: vaalivuotta on täyttänyt kahdeksantoista 3174: 3175: 3176: 3177: 3178: Laki 3179: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta. 3180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 30 paiVana 3181: kesäkuuta 1955 annetun lain (336/55) 11 §: n 1, 2 ja 3 mom. näin kuuluviksi: 3182: 3183: 11 §. 3184: Vaaliluetteloon on äänestysalueittain mer- oikeusministeriön määräämällä tavalla tehty 3185: kittävä jokainen henkilö, joka vaalivuoden luettelo kaikista saman vuoden henkikirjan 3186: alkaessa on täyttänyt 18 vuotta ja joka sinä mukaan äänestysalueella asuneista Suomen 3187: vuonna, minkä henkikirjoitukseen vaaliluet- kansalaisista, jotka kuluvan vuoden lopussa 3188: telo pohjautuu, on henkikirjoitettu tai olisi ovat täyttäneet 18 vuotta. 3189: ollut kunnassa henkikirjoitettava henkikir- Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikirjoit- 3190: joituksesta voimassa olevien säännösten mu- taja lisäluettelot kutakin vaalivuotta seuraa- 3191: kaisesti. vaa vaalikauden vuotta varten, joihin kuhun- 3192: Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen kin samanlaisessa järjestyksessä merkitään ne 3193: henkikirjoittajan joulukuussa sen edellisenä äänestysalueella asuvat henkilöt, jotka sen 3194: vuonna, jona kulumassa oleva vaalikausi edellisenä vuonna, jota varten lisäluettelo on 3195: päättyy maalaiskunnassa kunnanhallituksen tehty, ovat täyttäneet 18 vuotta. 3196: välityksellä, vaalilautakunnalle toimitettava 3197: 3198: 3199: 3200: 3201: Laki 3202: kunnallisvaalilain muuttamisesta. 3203: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä helmikuuta 1964 annetun 3204: kunnaHisvaalilain (49/64) 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti seuraavasti: 3205: 3206: 5 §. sen pyynnöstä myös aakkoselliset luettelot 3207: Vaaliluetteloiden pohjaksi henkikirjoitus- kaikista ennen vaalivuoden alkua 18 vuotta 3208: viranomaisen on viimeistään vaalivuoden elo- täyttäneistä henkilöistä, jotka vaalivuotena 3209: kuun 1 päivänä toimitettava kunnallishalli- on kunnassa henkikirjoitettu. Luettelot kir- 3210: tukselle säädettyä maksua vastaan äänestys- joitetaan lomakkeelle, jonka kaavan sisä- 3211: alueittain laaditut luettelot henkikirjan osoit- asiainministeriö vahvistaa. 3212: tamassa järjestyksessä ja kunnallishallituk- 3213: I,7. - P. BllslLnen ym. 27 3214: 3215: 6 §. 3216: Vaaliluettelot laaditaan äänestysalueittain. joitettu tai olisi henkikirjoituksesta voimassa 3217: Luetteloon on merkittävä jokainen henkilö, olevien säännösten mukaan ollut henkikirjoi- 3218: joka ennen vaalivuoden alkua oli täyttänyt tettava kunnassa. 3219: 18 vuotta ja joka on vaalivuotena henkikir- 3220: 3221: 3222: Helsingissä, 29 päivänä huhtikuuta 1966. 3223: 3224: Pauli Räsänen. Osmo Kock. Kauko Hjerppe. 3225: Ann.a.-Liisa Tiekso. Lauha. Männistö. Pekka Silander. 3226: Pekka Sa.lla. Antti Kinnunen. Ele Alenius. 3227: P. Puhakka.. Heikki Mustonen. 3228: 28 3229: 3230: 1,8.- Lak.al. N: o 8. 3231: 3232: 3233: 3234: 3235: Vilponiem.i ym.: Ehdotukset laiksi valtiopäiväjärjestyksen 3236: muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 3237: 3238: E-d u s kun n dl e. 3239: 3240: Äänioikeus kunnallisissa ja valtiollisissa teiskunnassa kypsyvät nopeammin kuin ennen 3241: vaaleissa on nykyään 21 vuotta täyttäneillä ja että yhteiskunta heiltä toiselta puolen 3242: kansalaisilla, kuitenkin niin, että asianomai- muissa yhteyksissä myös vaatii enemmän 3243: nen pääsee sitä käyttämään vasta aikaisintaan ikuin ennen. Erittäin tärkeänä perusteluna 3244: lähinnä seuraavana vuonna sen vuoden jäl- äänioikeusikärajan alentamiselle on pidettävä 3245: keen, kun hän on täyttänyt 21 vuotta. Ja sitä, että äänioikeuden antaminen nykyistä 3246: kun esim. valtiolliset vaalit toimeenpannaan nuoremmille olisi omiaan lisäämään kiinnos- 3247: nykyään vain joka neljäs vuosi, merkitsee tusta yleisiin kunnallisiin ja valtiollisiin 3248: tämä sitä, että joka neljäs vuosiluokka voi asioihin kehityksen kannalta erittäin tär- 3249: ensimmäisen kerran käyttää äänioikeuttaan keässä 18-22 vuoden iässä olevien nuorten 3250: esim. valtiollisista vaaleista puheenollen vasta ihmisten keskuudessa. On havaittu, että kiin- 3251: 24-25 vuotiaana. Kun siis sanotaan, että nostus yhteiskunnallisiin asioihin on laimeaa 3252: äänioikeus on Suomessa 21-vuotiailla henki- juuri nuorison kohdalla, mitä ei yhteiskunnan 3253: löillä, tässä ilmaistaan pikemmin teoreettinen kannalta voida pitää suotuisana ilmiönä. 3254: kuin olemassa oleva totuus. Jos äänioikeus- Mutta nuorelta ihmiseltä, joka vasta 24-25- 3255: ikäraja laskettaisiin esim. 18 vuoteen, pääsisi vuotiaana tietää pääsevänsä vaikuttamaan 3256: joka neljäs vuosiluokka äänestämään vasta yhteiskunnan asioihin sillä tavalla, kuin se 3257: 21-22 vuoden ikäisenä. Mitään kovin olen- periaatteessa on jokaisen kansalaisen oikeu- 3258: naista muutosta ei siis tapahtuisi siihen ti- tena, ei kovin suurta kiinnostusta voida odot- 3259: lanteeseen, minkä laki puhuessaan 21 vuo- taakaan, ja toisaalta taas vain harvat pysty- 3260: desta näyttää ilmaisevan niille, jotka eivät vät enää nuoruusvuosien jälkeen muuttamaan 3261: ota huomioon, että paitsi tiettyä vuosimäärää käyttäytymistottumuksiaan tai laajentamaan 3262: tarvitaan myös vaalit, ts. tilaisuus käyttää ha!'rastustensa piiriä. 3263: äänioikeutta, ennen kuin tuo oikeus on tod!Jl- Edellä lausutun perusteella ehdotamme 3264: linen. kunnioittaen, 3265: Toisaalta on äänioikeusiJkärajan alentami- 3266: sen puolesta vahvasti puhumassa myös se to- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 3267: siasia, että nuoret ihmiset nykyisessä urbani- lakiehdotukset: 3268: soituvassa (asutuksellisesti keskittyvässä) yh- 3269: 3270: 3271: Laki 3272: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta. 3273: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä 3274: säädetyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin 3275: se on 24 päivänä marraskuuta 1944 annetussa laissa (839/44), näin kuuluvaksi: 3276: 3277: 6 §. vaalivuotta on täyttänyt kahdeksantoista 3278: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kansa- vuotta. 3279: lainen, sekä mies että nainen, joka ennen 3280: I,S. - VUpoDiemi ym. 29 3281: 3282: Laki 3283: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta. 3284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä 3285: säädetyllä tavalla, muutetaan kansanedustajain vaaleista 30 päivänä kesäkuuta 1955 an- 3286: netun lain (336/55) 11 §: n 1, 2 ja 3 momentti näin kuuluvaksi: 3287: 11 §. 3288: Vaaliluetteloon on äänestysalueittain mer- tava oikeusministeriön määräämällä tavalla 3289: kittävä jokainen henkilö, joka vaalivuoden tehty luettelo kaikista saman vuoden henki- 3290: alkaessa on täyttänyt 18 vuotta ja joka sinä kirjan mukaan äänestysalueella asuneista 3291: vuonna, minkä henkikirjoitukseen vaaliluet- Suomen kansalaisista, jotka kuluvan vuoden 3292: telo pohjautuu, on henkikirjoitettu tai olisi lopussa ovat täyttäneet 18 vuotta. 3293: ollut kunnassa henkikirjoitettava henkikir- Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikirjoit- 3294: joituksesta voimassa olevien säännösten mu- taja lisäluettelot kutakin vaalivuotta seuraa- 3295: kaisesti. vaa vaalikauden vuotta varten, joihin kuhun- 3296: Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen kin samanlaisessa järjestyksessä merkitään 3297: henkikirjoittajan joulukuussa sen edellisenä ne äänestysalueella asuvat henkilöt, jotka sen 3298: vuonna, jona kulumassa oleva vaalikausi edellisenä vuonna, jota varten lisäluettelo 3299: päättyy, maalaiskunnassa kunnallishallituk- on tehty, ovat täyttäneet 18 vuotta. 3300: sen välityksellä, vaalilautakunnalle toimitet- 3301: 3302: 3303: 3304: 3305: Laki 3306: kunnallislain muuttamisesta. 3307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun- 3308: nallislain (642/48) 15 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 3309: 3310: 15 §. vuotta täyttänyt sekä on viimeksi toimite- 3311: Kunnallinen äänioikeus on jokaisella mie- tussa henkikirjoituksessa kunnassa henkikir- 3312: hellä ja naisella, joka vaalivuoden alussa oli joitettu tai ollut henkikirjoitettava. 3313: kunnan jäsen ja vähintään kahdeksantoista 3314: 3315: 3316: 3317: 3318: Laki 3319: 1mnnaJ1isvaalilain muuttamisesta. 3320: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä toukokuuta 1953 annetun kun- 3321: nallisvaalilain (191/53) 5 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluvaksi: 3322: 5 §. tettu tai olisi ollut henkikirjoitettava kun- 3323: - - - - - - - - - - - - - - nassa henkikirjoituksesta voimassa olevien 3324: Vaaliluetteloon on äänestysalueittain mer- säännösten mukaisesti. 3325: kittävä jokainen henkilö, joka ennen vaali- Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen 3326: vuoden alkua oli täyttänyt kahdeksantoista· henkikirjoitusviranomaisen viimeistään vaali- 3327: vuotta ja joka on vaalivuonna henkikirjoi- vuoden heinäkuun 28 päivänä toimitettava 3328: 30 1,8. - .l.lLDio1ke11Sikiraja. 3329: 3330: 3331: vaalilautakunnalle säädettyä maksua vastaan jotka vaalivuonna on kunnassa henkikirjoi- 3332: luettelo benikikirjan osoittamassa järjestyk- tettu. Luettelo kirjoitetaan lomakkeelle, jonka 3333: sessä kaikista ennen vaalivuoden alkua kah- sisäasiainministeriö vahvistaa. 3334: deksantoista vuotta täyttäneistä henkilöistä, 3335: 3336: 3337: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 3338: 3339: Väinö Vilponiemi. Antti A. Halme. 3340: Antero Väyrynen. Bsko Niskanen. 3341: Reino Breilin. Pauli B111'Dl.&D. 3342: Sinikka Luja. Kaarlo Pitsinki. 3343: Tyyne Paasivuori. Viljo Virtanen. 3344: 31 3345: 3346: 1,9. - Lak.al. N: o 9. 3347: 3348: 3349: 3350: 3351: Paasivuori ym.: Ehdotus laiksi muuttopäivän siirtämisestä 3352: huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa. 3353: 3354: 3355: Bd uskunna]l e. 3356: 3357: Voimassa oleva laki muuttopäivän siirtä- asunnon saanti tulee Helsingissä edelleen ole- 3358: misestä huoneenvuokralain nojalla eräissä ta- maan niin vaikea, että vuokralaiset ainakin 3359: pauksissa antaa Helsingin kaupungin alueella vielä v. 1967 aikana välttämättä tarvitsevat 3360: sijaitsevan asuinhuoneiston vuokralaisille irti- erikoislailla säädettyä mahdollisuutta muutto- 3361: sanomistapauksissa v. 1966 parempia mah- päivän siirtämiseen. 3362: dollisuuksia sa:ada muuttopäivä siirretyksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 3363: kuin mitä huoneenvuokralain 30 § : n sään- 3364: nökset muutoin tarjoaisivat. Allekirjoittanei- että Eduskuwta hyväksyisi seuraa- 3365: den käsityksen mukaan asuntotilanne ja van lakiehdotuksen: 3366: 3367: 3368: 3369: Laki 3370: muuttopäivän siirtämisestä huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa. 3371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä mää- 3372: rätyllä tavalla säädetään: 3373: 3374: Sen estämättä, mitä 10 päivänä helmikuuta muuttopäivän siirtämistä koskevaa asiaa kä- 3375: 1961 annetun huoneenvuokralain (82/61) sitellessään suostua muuttopäivän siirtämi- 3376: 39 § :n 1 momentissa on säädetty, voi oikeus seen yksinomaan siitäkin syystä, että vuokra- 3377: Helsingin kaupungin alueella sijaitsevaa laiselle tai hänen perheensä jäsenelle aiheu- 3378: asuinhuoneistoa koskevan vuokrasuhteen tuisi huomattavia vaikeuksia toisen asunnon 3379: osalta vuoden 1967 aikana vireille pantua saannissa. 3380: 3381: 3382: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 3383: 3384: Tyyne Paasivuori. Uuno Takki. 3385: Väinö Leskinen. Kaarlo Pitsinki. 3386: Arvo Salo. 3387: 32 3388: 3389: 1,10. - Toiv.al. N: o 1. 3390: 3391: 3392: 3393: 3394: Junnila: Tasavallan presidentin toimikautta koskevasta tut- 3395: kimuksesta. 3396: 3397: 3398: E d u s k u n n a ll e. 3399: 3400: Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain historian henkilöä, joka on hoitanut presidentin vir- 3401: alkuaikojen suuret presidentit George kaa . . . enemmän kuin kaksi vuotta kaudesta, 3402: Washington ja Thomas Jefferson kieltäytyi- joksi toinen henkilö oli valittu presidentiksi, 3403: vät asettumasta kolmatta kertaa ehdolle saa valita presidentin virkaan enempää kuin 3404: Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja loivat yhden kerran''. 3405: siten Yhdysvalloissa puolentoista vuosisadan Tämä lain muutoksen loppuosa on tarkoi- 3406: ajan johdonmukaisesti noudatetun poliittisen tettu koskemaan tapauksia, jolloin Yhdys- 3407: tradition, jonka mukaan sama henkilö voitiin valtain presidentti kuolee kesken nelivuotista 3408: valita presidentiksi enintään kahdeksi neli- virkakauttaan ja varapresidentti tulee hänen 3409: vuotiskaudeksi. Tämän tradition rikkoi tilalleen presidentiksi. 3410: Franklin D. Roosevelt, joka asettui vuoden On aihetta selostaa, miten tätä Yhdysval- 3411: 1940 presidentinvaaleissa jälleen ehdokkaaksi tain perustuslain muutosta sen käsittelyvai- 3412: siitä huolimatta, että hän oli siihen asti heessa perusteltiin. Kun asiaa käsiteltiin 3413: toiminut presidenttinä jo kahden nelivuotis- Yhdysvaltain senaatissa, eräs senaattori (Re- 3414: kauden ajan. Roosevelt tuli myös valituksi. vercomb) lausui käsityksenään, että mitä 3415: Vuoden 1944 vaaleissa hän asettui presi- kauemmin yksi mies pitää; hallussaan pre- 3416: denttiehdokkaaksi vielä neljännenkin kerran, sidentin virkaa, sitä enemmän maa lähestyy 3417: tullen tällöinkin valituksi. Tänä neljäntenä autokraattista systeemiä ja samalla "kansan 3418: presidenttikautenaan hän ehti kuitenkin hoi- todellisen vapauden tuhoutumista". 3419: taa virkaansa vain huhtikuussa 1945 tapah- Muuan toinen senaattori (Wiley) puoles- 3420: tuneeseen kuolemaansa asti. taan lausui, että taitavalla ja kunnianhimoi- 3421: Se seikka, että Roosevelt tällä tapaa rikkoi sella presidentillä on ihanteelliset mahdolli- 3422: ''kahden kauden" perinnäistavan, sai tasa- suudet valta-asemansa vahvistamiseen ja va- 3423: valtalaisesta vapaudestaan arat amerikkalai- kiinnuttamiseen: hän voi jakaa vallassaan 3424: set pelkäämään, että autokraattinen hallitus- olevia monia etuja henkilöille, jotka eri hal- 3425: tapa tunkeutuisi tätä tietä Yhdysvaltain val- linnonhaaroissa tai sotavoimissa tai oikeus- 3426: tiolliseen elämään. Tällä käsityksellä oli niin laitoksessa ovat valmiita toteuttamaan hänen 3427: voimakas kannatus puolellaan, että Yhdys- tahtoansa; hän voi ostaa ne lisä-äänet, jotka 3428: valtain kongressi ehdotti vuonna 1947 tar- <>vat tarpeen hänen uudelleenvalintansa var- 3429: vittavalla 2/3 enemmistöllä asiaa koskevan mistamiseksi; hänelle on mahdollista luoda 3430: muutoksen Yhdysvaltain perustuslakiin. itsestään kuva korvaamattomana miehenä, 3431: Muutoksen tarkoituksena oli nimenomaisesti jota kansan olisi tuettava ja jonka tielle 3432: kieltää, että sellaista henkilöä ei enää saa kongressi ei koskaan saisi asettua poikki- 3433: valita presidentiksi, joka sitä ennen on hoi- teloin. 3434: tanut tätä virkaa jo kahden nelivuotiskau- Nämä tällaiset, lain muutoksen käsittelyn 3435: "den ajan. Puheena olevan, vuonna 1951 lopul- aikana Yhdysvaltain senaatissa ja edustajain- 3436: lisen lainvoiman saaneen perustuslain muu- huoneessa esitetyt perustelut on kiteytetty 3437: toksen ("The Twentysecond Amendment"), toteamukseen, että tosiasiallisesti kysymyk- 3438: ydinkohta kuuluu seuraavasti: sessä oleva perustuslain muutos merkitsi 3439: "Ketään henkilöä ei saa valita presidentin erityisen diktatuurin torjumispykälän lisää- 3440: virkaan enempää kuin kahdesti, eikä ketään mistä Amerikan perustuslakiin. Sen teki ym- 3441: I,lO. - Junnila. 33 3442: 3443: märrettäväksi Yhdysvaltain poliittisissa pii- ennen Rooseveltin presidenttikautta. Mutta 3444: reissä Hitlerin, Stalinin ja Mussolinin luo- riippumatta tähän asti noudatetusta käytän- 3445: mien diktatuurijärjestelmien aikana herännyt nöstä, on niihin näkökohtiin, joita Yhdys- 3446: pelko siitä, että jos Yhdysvalloissa ylipäänsä valloissa on esitetty sitä vastaan, että pre- 3447: koskaan pääsee syntymään samantapainen sidentti voitaisiin valita tehtäväänsä kuinka 3448: diktatuurijärjestelmä, se todennäköisesti syn- monta kertaa tahansa ja jotka siis lopulta 3449: tyisi juuri siitä suunnattomasta vallasta, joka johtivat tällaisen mahdollisuuden nimenomai- 3450: Yhdysvaltain presidentillä on ja jota olen- sesti estävän säännöksen ottamiseen Yhdys- 3451: naisesti lisää mahdollisuus, että presidentti valtain perustuslakiin, syytä kiinnittää myös 3452: voidaan virkakaudeksi virkakauden jälkeen meillä Suomessa vakavaa huomiota demo- 3453: jatkuvasti valita uudelleen virkaansa. Eräässä kratiamme aitouden säilyttämistä silmällä 3454: Yhdysvaltain presidentin virkaa käsittele- pitäen. Tähän on aihetta sitä suuremmalla 3455: vässä teoksessa todetaan nimenomaan, että syyllä, kun tasavallan presidentin toimikausi 3456: juuri tämä presidentin diktatuurin pelko oli on meillä kuusi vuotta, sen sijaan että se 3457: ja on yhä tämän kahdenkymmenennentoisen Yhdysvalloissa on vain neljä vuotta. Kah- 3458: perustuslain muutoksen logiikkana. deksi kaudeksi virkaansa valittu Suomen ta- 3459: Puheena oleva perustuslain muutos tuli siis savallan presidentti toimii siis suurin valta- 3460: Yhdysvaltain kongressissa hyväksytyksi var- oikeuksin varustetussa virassaan kaksitoista 3461: sin suurella äänten enemmistöllä. Täysin yksi- vuotta. Se on niin pitkä aika, että Yhdys- 3462: mielinen ei kongressi eikä yleinen mielipide valloissa on saman henkilön mahdollisuus 3463: kuitenkaan asiasta ollut, vaan myös vastus- tulla valituksi presidentinvirkaan näin pit- 3464: tavia mielipiteitä esitettiin. Mm. viitattiin käksi ajaksi, siis kolmeksi nelivuotiskaudeksi, 3465: siihen, että tällaisen lainmuutoksen takia pre- edellä selostetulla perustuslain muutoksella 3466: sidentin arvovalta ja samalla hänen mahdol- kielletty sitä silmällä pitäen, että autokraat- 3467: lisuutensa saada tahtonsa läpi kongressissa tiset ja diktatooriset kehitystaipumukset eivät 3468: heikkenee toisen presidenttikauden loppu- pääsisi pesiytymään maan vapaaseen valtiol- 3469: aikana, koska kenenkään ei enää tarvitse liseen elämään. 3470: ottaa häntä huomioon uudeksi kaudeksi mah- Edellä esitetyn nojalla esitetään eduskun- 3471: dollisesti jälleen valittavana presidenttinä. nan hyväksyttäväksi toivomus, 3472: Oman tasavaltamme ensimmäinen presi- 3473: dentti K. J. Ståhlberg kieltäytyi aikanaan että hallitus asettaisi pätevistä ja 3474: presidenttikautensa lopussa asettumasta objektiivisista o~"keus- ja valtio-oppi- 3475: uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Meillä ei neista kokoonpannun toimikunnan sel- 3476: kuitenkaan ole itsenäisyytemme lyhyen histo- vittämäään, olisiko myös Suomen hal- 3477: rian aikana kehittynyt tässä asiassa saman- litusmuotoon otettava säännös siitä, 3478: laista kirjoittamaUoman lain voiman saa- että sama henkilö voidaan valita tasa- 3479: nutta traditiota ja sitä voimakkaasti tukevaa vallan presidentiksi enintään kahden 3480: kansalaismielipidettä kuin Yhdysvalloissa toimikauden ajaksi. 3481: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 3482: 3483: 'ruure Junnila. 3484: 3485: 3486: 3487: 3488: 5 E 529/66 3489: 34 3490: 3491: 1,11.- Toiv.aJ.. N:o 2. 3492: 3493: 3494: 3495: 3496: Koppanen: Aäfllioikeusikärajan alentamisesta kahdestakym- 3497: menestäyhdestä vuodesta kahdeksaantoista. 3498: 3499: 3500: E d u s k u n n a.ll e. 3501: 3502: Robert Hermansonin puheenjohdolla vuosi- Toiseksi viitattiin nykynuorison tavallista 3503: sadan alussa toiminut komitea, joka valmis- suurempaan valitusneisuuteen ja poliittiseen 3504: teli mietintöä eduskunnan uudistamisesta, eh- valveutuneisuuteen, mikä on ennen muuta 3505: dotti äänioikeusikärajaksi 21 vuotta. Perus- luettava koulun sekä radion ja televiswn 3506: teluksi esitettiin, että "koska sanotussa iässä ansioksi. Muun muassa Yhdysvalloissa suo- 3507: sekä harrastus yleisiin asioihin ja ihanteelli- ritetussa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että 3508: nen käsitys valtiollisista ja yhteiskunnalli- jo kouluikäisten keskuudessa esiintyy selviä 3509: sista oloista on virkeimmillään, kuitenkin on poliittisia mielipiteitä ja - mikä on tärkeää 3510: jo olemassa tarpeellista kypsyyttä myös vaali- äänioikeuden käyttämisen kannalta- voitiin 3511: oikeuden käyttämiseen". On mielenkiintoista erottaa erilaistumista tässä suhteessa. Ruot- 3512: tutustua näihin vuosisadan alun käsityksiin sissa tehdyssä tutkimuksessa taas on saatettu 3513: nuorten poliittisesta kypsyneisyydestä ja sen havaita, että 68 % miespuolisesta nuorisosta 3514: jälkeen välittömästi ,todeta, mitä meidän pystyy ilmoittamaan puolueensa ennen 21 3515: aikamme sanoo samasta asiasta. ikävuotta. Tämän mukaan näyttäisi siltä, että 3516: Pohjoismaiden Neuvostossa helmikuussa poliittinen mielipide omaksutaan hyvissä 3517: 1964 esitettiin äänioikeusikärajan alentami- ajoin ennenkuin laki sallii mahdollisuuden 3518: sen puolesta perusteluja monesta näkökul- tällä mielipiteellä vaikuttaa yhteiskunnalli- 3519: masta. Useimmat puheenvuorojen käyttäjät siin kysymyksiin. Jos siis äänioikeusikäraja 3520: korostivat sitä seikkaa, että huomattavalle alennettaisiin, ei voitaisi puhua mistään 3521: osalle alle 21 vuotiaista asetetaan nyky-yh- "äkkikypsyttämisestä", nuoriso olisiko. oikeu- 3522: teiskunnassa aivan samat vaatimukset ja den käyttämiseen ehtinyt jo sitä ennen val- 3523: annetaan samat oikeudet kuin 21 vuotiaille mistautua. 3524: ja sitä vanhemmille, minkä vuoksi nuorem- Edelläolevaan viitaten ehdotan eduskun- 3525: pien täytyisi päästä myös vaikuttamaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 3526: asioihin samassa määrin kuin vanhempien. 3527: Avioliiton solmiaminen alle 21 vuotiaiden että hallitus kiireellisesti antaisi 3528: keskuudessa tulee yhä yleisemmäksi. Asevel- Eduskunnalle esitykset kansanedusta- 3529: vollisuuden suorittamisessa ja maan puolusta- jain vaaleista, tasavallan presidentin 3530: misessa ei vaadita 21 vuoden ikärajaa. Ajo. valitsijamiesten vaalista ja kunnallis- 3531: kortti myönnetään niin ikään nuoremmassa vaalista annettujen lakien muuttami- 3532: iässä, samoin myös lupa elinkeinon harjoit- seksi siten, että äänioikeusikäraja las- 3533: tamiseen. Edelleen huomautettiin siitä, että kettaisiin kahdestakymmenestäyhdestä 3534: mainittua ikärajaa nuoremmat asetetaan lain vuodesta kahde.Jcsaantoista. 3535: edessä vastuuseen siinä kuin vanhemmatkin. 3536: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 3537: 3538: Esko J. Koppanen. 3539: 36 3540: 1,12.-Toiv.al. N:o S. 3541: 3542: 3543: 3544: 3545: E. Räsänen ym.: Täysi-ikäisyys- ja äänioikeusikärajan ale.'l'lt- 3546: tamisesta. 3547: 3548: 3549: Eduskunnalle. 3550: 3551: Koulutuksessa ja yleisessä kehityksessä ta- dät yksityisesti holhottaviksi. Yksityisen 3552: pahtunut eteenpäin meno on lisännyt nuorten vastuuntunnonhan pitäisi olla ensin järjes- 3553: tietoutta ja harrastusta yleisiin ja yhteis- tyksessä, jonka jälkeen vastuu yhteiskunnan 3554: kunnallisiin asioihin. Erikoisesti on ollut ha- asioista voidaan sälyttää niille, jotka sen 3555: vaittavissa nuorison kiinnostus yhteiskunta- luottamuksen hallitsevat. Siksi olisi ääni- 3556: poliittisiin asioihin valtiollisella ja kunnalli- oikeusikärajan alentamisen kanssa saman- 3557: sella alalla, jotka molemmat on jatkuvasti aikaisesti alennettava nuorten täysi-ikäisyys- 3558: lisääntymässä eri koulutusmuotojemme ope- rajaa. Viimeksimainitullehan löytyy samat 3559: tusohjelmiin. perustelut kuin äänioikeusikärajankin alenta- 3560: Sanomalehdistön, radion ja television miselle sekä lisäksi on todettavissa melko voi- 3561: avulla nuorisomme saa jatkuvasti entistä makas keski-iän aleneminen avioliiton solmin- 3562: paremmin yhteiskuntatietoutta ja tuntee neiden keskuudessa. 3563: aikaisempaa paremmin myös kansalliset ja Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 3564: kansainväliset kuin myöskin yksityiset ja kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 3565: perheongelmat. Kaikissa nuorten järjestöissä toivomuksen, 3566: on myöskin entistä enemmän kiinnitetty huo- 3567: miota yhteiskuntapoliittiseen kasvatukseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 3568: Tätä taustaa vasten nuorten ääni-ikärajan täysi-ikäisyys ja äänioik6USikärajojen 3569: alentaminen on perusteltu. Ei kuitenkaan alentamiseksi nykyisestä 21 ikävuo- 3570: liene johdonmukaista laajentaa nuorison yh- desta 20 ikävuoteen. 3571: teskunnallista vastuuta samalla jättäen hei- 3572: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 3573: 3574: Eino Räsänen. Matti Kekkonen. 3575: Pekka Vilmi. Katri Helena Eskelinen. 3576: Veikko Hanhirova. 3577: 36 3578: 1,13.- Toiv.al. N :o 4. 3579: 3580: 3581: 3582: 3583: Sääskilahti ym.: Ehdokkaiden maaran nostamisesta kaksi11r 3584: kertaiseksi nykyisestään valtiollisissa vaaleissa. 3585: 3586: 3587: Eduskunnalle. 3588: 3589: Vapaassa kansanvaltaisessakin maassa on Käsityksemme mukaan tämä olisi välttä- 3590: jatkuvasti kehitettävä ·lainsäädäntöä ja mää- mätöntä jo senkin vuoksi, että näin varmis- 3591: räyksiä niin, että ne mahdollisimman hyvin tettaisiin jokaiselle varamies sekä edus- 3592: vastaisivat kansan oikeustajuntaa. Vaali- kuntaan, että valitsijamieheksi. Voidaanhan 3593: lakiemme uudistamisesta on paljon puhuttu. ajatella, että jossakin vaalipiirissä peruste- 3594: Käsityksemme mukaan vaalilakia olisi muu- taan vain yksi vaaliliitto, joka on täysin 3595: tettava siten, että myöskin valtiollisissa vaa- mahdollinen ainakin teoriassa, jolloin ei tulisi 3596: leissa voitaisiin asettaa kussakin vaaliliitossa yhtään varamiestä, ellei niitä olisi listoille 3597: kaksinkertainen määrä ehdokkaita, kuin mitä erikseen merkitty. Ehdokkaiden lukumäärän 3598: vaalipiiristä valitaan, joko edustajia tai lisääminen takaisi myöskin samalla sen, että 3599: valitsijamiehiä. varamieheksi tulisivat myöskin ne joilla on 3600: Kunnallisvaaleissa voidaan asettaa kussa- kannatusta. Lisäksi on syytä korostaa, että 3601: kin vaaliliitossa kaksi kertaa se määrä eh- katastrofi tai onnettomuustilanne saattaa 3602: dokkaita, mitä valtuustoon jäseniä valitaan. aiheuttaa koko eduskunnan voimasuhteiden 3603: Tämä on ollut oikea säännös ja siitä on saatu muutoksen kesken vaalikautta. Oletetaan, että 3604: vain hyviä kokemuksia kunnallisista vaaleista. jokin vaaliliitto on saanut piiristään huo- 3605: Samoin pitäisi olla myöskin mahdollisuus val- mattavimman osan ehdokkaistaan valituksi ja 3606: tiollisissa vaaleissa, sillä silloin tulisi kansan jos jokin lento- tai muu onnettomuus kohtaa 3607: tahto parhaiten toteutettua. Tästä on var- juuri tuon vaalipiirin edustajia, tulee vara- 3608: maan lisäksi myöskin se vaikutus, että kiin- miehet kokonaan toisesta vaaliliitosta sen jäl- 3609: nostus vaaleja kohtaan entisestäänkin lisään- keen, kun ensin on jälellä olevat varamiehet 3610: tyy. Vanhan kunnallisvaalilain mukaan mainitusta vaaliliitosta saaneet edustajan 3611: jolloin oli ns. jonolistat, ei ollut juuri pie- valtakirjan. 3612: nintäkään mahdollisuutta syrjäisellä pienellä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 3613: kylällä saada edustusta kunnanvaltuustoon. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 3614: Nyt sitävastoin on siihen ollut täysi mahdol- vomuksen, 3615: lisuus. Samoin on asia myöskin valtiollisessa 3616: toiminnassa. Monet pienet kunnat eivät voi että hallitus ryhtyisi tutkimaan 3617: saada edes ehdokasta, puhumattakaan edus- mahdollisuutta valtiollisista vaaleista 3618: tajasta tärkeille luottamuspaikoille. Jos eh- annetun lain muuttamiseksi niin, että 3619: dokkaita sallittaisiin kaksinkertainen määrä, ehdokkaiden määrä voitaisiin nostaa 3620: kuin mitä valitaan, olisi tämä epäkohta pois- kaksinkertaiseksi nykyisestään. 3621: tettu myöskin valtiollisten vaalien osalta. 3622: .Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 3623: 3624: Eino Sääskilahti. Matti Kekkonen. 3625: 37 3626: 3627: 1,14. - Toiv.al.. N: o 5. 3628: 3629: 3630: 3631: 3632: Melin ym.: Henk1.1ön sallimisesta asettua kansanedustajaeh- 3633: dokkaaksi vain yhdessä vaalipiirissä. 3634: 3635: 3636: Eduskunnalle. 3637: 3638: Laki kansanedustajain vaaleista sallii edel- valintaa tietystä vaalipiiristä on voitu pitää 3639: leen saman edustajan asettamisen ehdok- varmana, on käytetty toisessa vaalipiirissä 3640: kaaksi kahdessa tai useammassa vaalipiirissä. ään tenkalastusmielessä. 3641: Jos hänet valitaan edustajaksi esim. kahdesta Tällaiselle keulakuvaehdokkaiden käyttä- 3642: vaalipiiristä, hänestä tulee sen vaalipiirin miselle olisi asetettava sulku siten, että kunkin 3643: edustaja, jossa hänellä on suurin vertausluku. ehdokkaan sallitaan olla ehdokkaana vaiti 3644: Jokaisessa toisessa vaalipiirissä täyttää hänen yhdessä vaalipiirissä. Tapauksia, joissa sama 3645: paikkansa se ehdokas, joka siinä vaalipiirissä henkilö on ollut ehdokkaana useassa vaali- 3646: olisi ollut hänen varamiehensä. piirissä, on käytännössä sattunut jatkuvasti. 3647: Saman henkilön asettaminen ehdokkaaksi Viitaten ylläolevaan, ja kun vaalilain- 3648: useammassa kuin yhdessä vaalipiirissä johtaa säädännön tarkistamiskomitea 29.12.1964 an- 3649: - mikäli hänet valitaan - siihen, että tälle tamassaan toisessa mietinnössä perustellusti 3650: ehdokkaalle annetut äänet, muissa kuin siinä ehdottaa, että epäkohta, joka johtuu ehdok- 3651: vaalipiirissä, jossa hän saa hyväkseen suu- kuudesta useammassa kuin yhdessä vaali- 3652: rimman vertausluvun, tulevat ennailta ar- piirissä, olisi poistettava, ehdotamme edus- 3653: vaamattomien muiden ehdokkaiden hyväksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 3654: Kun vaalilainsäädännössä muuten esim. 3655: ottamalla käyttöön yhden miehen listat on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 3656: pyritty siihen, että jokainen ääni koituisi toimenpiteisiin esityksen antamiseksi 3657: nimenomaan sen ehdokkaan hyväksi, jolle se Eduskunnalle kansanedustajain vaa- 3658: on annettu, on saman henkilön ehdokkaaksi leja koskevan lainsäädännön muutta- 3659: asettaminen useassa vaalipiirissä ristiriidassa misesta siten, että saman henkilön 3660: vaalilainsäädännön yleisten periaatteiden asettaminen ehdokkaaksi kahdessa tai 3661: kanssa. Nykyisestä järjestelmästä voidaankin useammassa vaalipiirissä estetään, ja 3662: sanoa, että se on tarjonnut väärinkäytön että hänen sallitaan olla ehdokkaana 3663: mahdollisuuden siten, että valitsijoita on hä- vain yhdessä vaalipiirissä. 3664: mätty, kun ns. keulakuvaehdokkaita, joiden 3665: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 3666: 3667: Ingvar S. Melin. Raimo Daskivi. 3668: Pauli Burman. E. J. Paavola. 3669: 88 3670: 1,15.- Toiv.al. N:o 6. 3671: 3672: 3673: 3674: 3675: Vennamo: Todellista kannatusta vastaavan puolueen edus- 3676: tuksen BlUml.isesta eduskuntaan. 3677: 3678: 3679: E d u s k u n n a.ll e. 3680: 3681: Maamme vaalilainsäädäntö on epäkan.sa.n- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 3682: valta.inen. Se suosii suuria puolueita. Ja kui- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 3683: tenkin eduskunnan .tulisi vastata kansan to- sen, 3684: dellisia mielipiteitä. 3685: Tämä voi tapahtua vain silloin kun kaik- että Uw-Uitm. ryhtyisi kiireellisesti 3686: kien vaalipiirien äänet lasketaan yhteen niin, toimenpiteisiin vaaliilainsäädännön si- 3687: että kukin puolue saa edustuksen eduskuntaan ten 11/U.distamiseksi, että kukin puolue 3688: todellisen kannatuksensa mukaisesti. Tältä saa eduskuntaan sen todellista ka• 3689: pohjalta löytyy useampia teknillisiä ratkai- natusta vastaavan edustuksen. 3690: suja. 3691: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 3692: Veikko Vennamo. 3693: 89 3694: 3695: 1,16.-Toiv.al. N:o 7. 3696: 3697: 3698: 3699: 3700: Leivo-Lanson ym.: Toimenpiteistä varamiesjärjestelmän ai- 3701: kaansaamiseksi eduskunnassa. 3702: 3703: 3704: E d u s kun n a 11 e. 3705: 3706: Kun Eduskunnan työskentely on muodos- tua jo nykyisen lainsäädännön aikana, mutta 3707: tunut käytännöllisesti katsoen ympärivuoti- hallituksen jäsen on oikeutettu ja käytän- 3708: seksi ei voida välttyä siltä, että Eduskunnan nössä myös usein joutunut esim. epäluotta- 3709: jäsenet sairauden, ulkomaanmatkojen ja mu.sasian käsittelyssä, äänestämään luotta- 3710: eduskuntatyöstä aiheutuvien edustustehtä- muslausetta itselleen Eduskunnan täysi- 3711: vien vuoksi joutuvat olemaan pitempiäkin istunnossa. Itse tulokseen se tuskin vaikut- 3712: aikoja poissa Eduskunnasta, esim. YK: n taisi, mutta olisi asiallisempaa antaa jonkun 3713: Yleiskokouksessa, Parlamenttien liiton ja toisen kuin hallituksen jäsenen itsensä. antaa. 3714: Pohjoismaiden Neuvoston kokouksissa aikana, äänensä hallituksen puolesta. 3715: jolloin Eduskunta kuitenkin on koolla ja saat- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme Edus- 3716: taa tehdä. tärkeitä ratkaisuja, joissa vain kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 3717: yhdenkin äänen poissaolo saattaa olla rat- 3718: kaiseva, olisi mielestämme pyrittävä edus- että hallitus tutkituttaisi mahdolli- 3719: kuntatyön tehostamiseksi aikaamaamaan va- suudet varwmiesjärjestelmä'YII aikaan- 3720: ramiesjärjestelmä, jotta varajäsen voitaisiin saamiseksi Edusku11111&sa ja tutkitut- 3721: kutsua paikalle varsinaisen edustajan poissa- taisi samalla minkälainen varamies- 3722: olon ajaksi, mikäli poissaolo aiheutuu syystä, järjestelmä kansanedustuslaitokses- 3723: jonka Eduskunta hyväksyy. samme olisi tarkoituksenmukaisin ja 3724: Samassa yhteydessä olisi mielestämme tar. käyttökelpoisi'YII edellyttäen, että maan 3725: koituksenmukaista harkita myös sitä lain- hallitukseen kutsutun kansanedustajarn 3726: muutosta, joka tekisi mahdolliseksi maan hal- tilalle kutsuttaisiin varaedustaja var- 3727: litukseen kutsutun kansanedustajan korvaa- si~sen edustajan hallituksessa olon 3728: misen varamiehellä tämän hallituksessa olon ajaksi ja että hallitus antaisi Edus- 3729: ajaksi. Hallituksessa olevan kansanedustajan kunnalle varamiesjärjestelmän toteut- 3730: eduskuntatyöhön osallistuminen on rajoitet- tamista ta'l'koittavoo lakiesityksen. 3731: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 3732: 3733: T. Leivo-La.rsson. Olli J. Uoti. Olavi Saarinen. 3734: Impi Lukkarinen. Viljo Pousi. Vappu Heinonen. 3735: Aili Siiskonen. 3736: 40 3737: 3738: 1,17.-Toiv.al. N:o 8. 3739: 3740: 3741: 3742: 3743: Vennamo: Kansanedustajain kieltämisestä kuulumasta val- 3744: tionenemmistöisten yhtiöiden hallintoneuvostoihin ja joh- 3745: tokuntiin. 3746: 3747: 3748: E d u s k u n n a ll e. 3749: 3750: Kansanedustajien tulee eduskunnassa edus- että kansanedustajat eivät enää eduskunnassa 3751: taa Suomen kansaa. Vallassa olijat ovat edustakaan Suomen kansaa, vaan he edusta- 3752: kautta aikojen, mutta erityisesti moraalisen vat niitä määrääviä piirejä, joilta he saavat 3753: rappeutumisen aikoina, pyrkineet monin eri huomattavat lahjoitu.stulonsa. 3754: tavoin sitomaan kansanedustajien riippumat- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 3755: mottomuutta ja tarjoamaan heille erinäisiä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 3756: taloudellisia etuisuuksia. sen, 3757: Tämän tapaisesti on valitettavasti tapah- 3758: tunut myös Suomessa. Vallassa olijat sitovat että (}w;llitus ryhtyisi kiireellisesti 3759: kansanedustajia suurituloisiin valtion yhtiöi- sellaisiin toimenpiteisiin, että kansan- 3760: den johtokuntiin ja hallintoneuvostoihin sekä edustaja ei saa kansanedustajana olles- 3761: komiteoihin. Tarkoitus tällaisessa menette- saan kuulua valtioenemmistöisten yh- 3762: lyssä on täysin selvä. tiöiden hallintoneuvostoihin ja johto- 3763: Tällaisella menolla on olemassa se vaara, kuntiin. 3764: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 3765: 3766: Veikko Vennamo. 3767: 41 3768: 3769: 1,18.- Toiv.al. N: o 9. 3770: 3771: 3772: 3773: 3774: af Heurlin ym.: Toimenpiteistä tasaveroisuuden turvaarni- 3775: seksi vaalitoiminnan rahoituksessa. 3776: 3777: 3778: E d u s k u n n a 11 e. 3779: 3780: Kaikissa valtiollisissa vaaleissa viime lisäämisessäkään. Luonnonsuojelulain jo nyt 3781: aikoina ovat vaalitoiminnasta aiheutuneet sisältämiä ulkomainonnan rajoituksia voita- 3782: kustannukset eri puolueille samoin kuin eh- neen nähtävästi lisätä, jopa n.s. ulkomainonta 3783: dokkaillekin saattaneet olla melko huomatta- kokonaan jättää pois tuottamatta haittaa 3784: via. Tehokas vaalitoiminta lienee omannut sanan- ja vaalivapaudelle. Myöskin lainsää- 3785: sikäli myönteistä merkitystä, että se kenties dännöllä asetettavaa velvoitetta kaikille val- 3786: on myötävaikuttanut näissä vaaleissa esiin- tiollisissa vaaleissa vaalityöhön osallistuville 3787: tyneeseen paljon korkeampaan vaaleihin osal- järjestöille ja yksityisille kansalaisille jul- 3788: listumiseen kuin mitä ennen sotia maassamme' kaista vaalityöhön käytetyt varat eriteltyinä 3789: oli asianlaita. Kansanvaltaisten periaatteiden tulisi harkita. Samalla tulisi myöskin tutkia 3790: ja kaikkien kansalaisten tasaveroisuuden kan- julkisuusperiaatteen soveltamista määräsum- 3791: nalta ei kuitenkaan voida pitää tyydyttävänä man ylittäviin vaalirahasto- ja puoluelahjoi- 3792: sitä, että taloudelliset mahdollisuudet vaali- tuksiin nähden ja yleensä varojen käyttöön 3793: toimintaan ovat suuresti erilaiset eri vaali- vaalitoimintaan. Vaikkakin toimenpiteet ei- 3794: liittojen ja yksityisten ehdokkaiden välillä. vät ole maamme vaalijärjestelmän huomioon- 3795: Parannuksen aikaansaamiseksi tässä suhteessa ottaen ehkä hyvinkään helposti suunnitel- 3796: voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Eräs tavissa, tulisi kuitenkin ennakkoluulottomasti 3797: käytännössä kokeiltu ja Englannissa jo kauan ja perusteellisesti selvittää mahdollisuudet 3798: hyväksi todettu keino on vaalikulujen lain- lainsäädännöllä päästä suurempaan tasave- 3799: säädännöllinen rajoittaminen määräsummaan, roisuuteen ja julkisuuteen vaalitoiminnan 3800: mitä määriteltäessä on otettu huomioon vaali- rahoituksessa. Ero. toimenpiteet eivät vaadi 3801: piirin äänioikeutettujen lukumäärä sekä se, uutta määrärahaa tulo- ja menoarviossa. 3802: onko kyseessä kaupunki- tai maaseutuvaali- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 3803: piiri. Kaupunkivaalipiirssä ehdokas saa nioittaen hyväksyttäväksi toivomuksen, 3804: käyttää 400 f:n lisäksi 1 1/2 d/äänioikeu- 3805: tettu ja maaseutuvaalipiirissä e.m. perus- että hallitus suorittaisi selvityksen 3806: summan 400 f: n lisäksi 2 djäänioikeu tettu. siitä, miten vaalitoiminnassa voitai- 3807: Erilaisen vaalijärjestelmän huomioonottaen siin nykyistä paremmin turvata kan- 3808: ei meillä täysin samanlainen rajoitus. ja salaisille ja vaalitoimintaan osallistu- 3809: vaalikulujen julkisuusjärjestelmä ole käyttö- vt1le järjestöille tasaveroinen asema 3810: kelpoinen. On kuitenkin aiheellista pyrkiä rajoittamalla vaalikuluja, lisäämällä 3811: sellaisten kustannuksia aiheuttavien vaalityö. julkisuusperiaatteen soveltamista vaa- 3812: muotojen välttämiseen, joilla ei valtiollisen likuluihin sekä nit\ten rahoitukseen 3813: valistuksen kannalta ole merkitystä yhtä nähden ja muilla lainsäädännöllisillä 3814: vähän kuin vaaleihin osallistumisvilkkauden toimenpiteillä. 3815: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 3816: 3817: Kaarlo af Heurlin. Tyyne Paasivuori 3818: Arvo Ahonen. Bror Lillqvist. 3819: 3820: 3821: 6 E 529/66 3822: 42 3823: 3824: 1,19.- Hemst.mot. N: o 10. 3825: 3826: 3827: 3828: 3829: Ehrnrooth m..fl.: A.ngdende avlåtande av proposition med 3830: förslag tiU lag om ändring av riksdagsordningen. 3831: 3832: 3833: Tili Riksdagen. 3834: 3835: Utvecklingen av förhällandet mellan sta- rit, hade beaktat de ekonomiska realiteterna, 3836: tens utgifter och inkomster har sedan flera hade emellertid en föråldrad lagstiftning ut- 3837: år tillbaka gått i oförmånlig riktning. De gjort ett besvärligt hinder för en effektiv 3838: snabbt växande utgifterna har icke kunnat konjunkturpolitik. Möjligheterna att anpa.saa 3839: täckas med statens normala inkomster. Rege- finanspolitiken till konjunkturerna begränsas 3840: ringen har varit tvungen att tillgripa olika av att utgifterna i statsförslaget tili c. 80 3841: slag av exceptionella åtgärder för att av- procent är lagbundna. Mänga av dessa lagar 3842: värja ofta hotande kassakriser. Därmed har har stiftats i ett annat konjunkturläge. När 3843: man ofta medvetet försämrat förutsättning- ett behov uppstår att ändra eller upphäva en 3844: arna för produktionstillväxten, som också lag i avsikt att fillfälligt minska statens (el- 3845: skulle stärka statsfinanserna. Men man har ler kommunernas) utgifter, visar sig finans- 3846: ,tillika vidtagit åtgärder, vilkas förenlighet politikens tungroddhet: Enligt riksdagsord- 3847: med författningen kan ifrågasättas. Emitte- ningen blir ett lagförslag, trots att det vid 3848: randet av s.k. skattebetalningsobligationer, tredje behandlingen erhållit flertalet röster, 3849: vilka, trots att de inneburit upptagande av vilande till första lagtima riksdag efter det 3850: långfristig kredit, inte budgeterats, samt val ägt rum, ifall minst en tredjedel av riks- 3851: stiftandet av en lag, som sakligt sett betydde dagens samtliga medlemmar så önskar. 3852: upptagande av ett tvångslån av fysiska per- Svårigheterna att anpassa utgiftsbudge- 3853: soner, men som ikliiddes formen av en ettårig ten till statshushållningen och konjunkturlä- 3854: skattelag, kan även ur rättslig synpunkt gets behov är således mycket stora. Detsamma 3855: starkt kritiseras. gäller emellertid icke budgetens inkomstsida. 3856: iSvårigheterna inom statshushållningen har Enligt 68 § riksdagsordningen kan riksdagen 3857: under de senaste åren i huvudsak förorsakats med enkel majoritet besluta om ny eller ökad 3858: av andra omständigheter än de ekonomiska skatt, som är avsedd ,att uppbäras under ett 3859: konjunkturerna. Bakom misslyckandena när år. Då det politiskt är så mycket enklare att 3860: det gällt att sanera statsfinanserna har uppnå balans i budgeten genom att öka in- 3861: främst legat den förda politiken, viiken icke komsterna än genom att minska utgifterna, 3862: varit framsynt nog. En fast plan på lång sikt går regeringen och riksdagen gärna, oberoen- 3863: har saknart:s och de finanspolitiska program- de av konjunkturpolitikens krav, skattehöj- 3864: punkter som accepterats har sedan icke följts. ningsvägen. 3865: Statshushällningen har sålunda skötts enbart Möjligheten att med enkel majoritet ge- 3866: pä basen av en för ett kalenderär i sänder nomföra en :för ett år avsedd skatteförhöjning 3867: uppgjord budget. Konjunkturreserveringar har införts i riksdagsordningen av budgetpo- 3868: har icke gjorts och lagstiftningen har i hög litiska skäl. Då budgetens inkomster och ut- 3869: grad skett utan prövning av de ekonomiska gifter måste vara i balans och då en lagbun- 3870: förutsättningarna för statsmaktens åtagan- den utgiftspost kan minskas bara i det fall 3871: den. att en tredjedel av riksdagens samtliga med- 3872: Ä ven om således statshushållningens ofta lemmar icke motsätter sig detta, är regeringen 3873: återkommande kriser kunnat undvikas genom eller statsutskottet ofta nödsakat att föreslä 3874: en politik, som i högre grad än vad fallet va- en ny eller ökad skatt. Vår författning är 3875: 1,19. - Ehrnrooth ym. 43 3876: 3877: alltsä ägnad att snedvrida finanspolitiken Med hänvisning till det ovan an:förda före- 3878: och i många situationer motverka en önskad slår vi, att riksdagen ville besluta hemställa, 3879: ekonomisk utveckling. Detta kan icke vara än- 3880: damålsenligt. Författningen borde ställa sig att regeringen måtte avlåta proposi- 3881: neutral till de två olika alternativ som före- tion till Riksdagen med förslag tilllag 3882: ligger för budgetens balansering. Då en skat- om ändring av riksdagsordningen så- 3883: teförhöjning kan genomföra.s för ett år i lunda, att b'Udgetens lagbundna ut- 3884: sänder med enkel majoritet, borde jämväl en gifter, då det av statsfinansiella skäl 3885: lagbunden utgift genom en med enkel majo- prövas vara ändamålsenligt, kunde 3886: ritet antagen lag kunna minskas för ett år, i minskas för ett år genom beslut oo 3887: fall det av statsfinansiella skäl är påkallat. Riksdagens flertal. 3888: Helsingfors den 29 april 1966. 3889: 3890: Georg 0. Ehrnrooth. Victor Procope. Ingvar S. Melin. 3891: 44 3892: 3893: 1,19. - Toiv.a.l. N :o 10. Suomennos. 3894: 3895: 3896: 3897: 3898: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta W.iksi valtiopäiväjär- 3899: jestyksen muuttamiseksi. 3900: 3901: 3902: E d u s kun n a ll e. 3903: 3904: Valtion menojen ja tulojen välisen suhteen vanhentunut lainsäädäntö kuitenkin suuresti 3905: kehitys on jo monia vuosia osoittanut epäsuo- estänyt tehokkaan suhdannepolitiikan. Se 3906: tuisaa suuntaa. Valtion normaaleilla tuloilla seikka, että valtion menoarvion menoista noin 3907: ei ole voitu peittää nopeasti lisääntyviä me- 80% on lakisääteisiä, rajoittaa talouspolitii- 3908: noja. Hallituksen on ollut pakko ryhtyä eri- kan suhdanteisiin sopeuttamisen mahdolli- 3909: laatuisiin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin suuksia. Monet näistä laeista on säädetty toi- 3910: usein uhkaavien kassakriisien torjumiseksi. senlaisessa suhdannetilanteessa. Kun ilmenee 3911: Siten on usein tietoisesti huononnettu sellaisen tarvetta muuttaa tai kumota jokin laki, jotta 3912: tuotannon kasvun edellytyksiä, joka myös tilapäisesti vähennettäisiin valtion (tai kun- 3913: vahvistaisi valtiontaloutta. Samoin on ryh- tien) menoja, havaitaan talouspolitiikan ras- 3914: dytty toimenpiteisiin, joiden soveltuvuus val- kassoutuisuus: Valtiopäiväjärjestyksen mu- 3915: tiosääntöön voidaan asettaa kyseenalaiseksi. kaan lakiesitys jää, siitä huolimatta, että se 3916: N.k. veronmaksuobligaatioiden liikeelle laske- kolmannessa käsittelyssä on saanut äänten 3917: mista, joita obligaatioita, huolimatta siitä, enemmistön, lepäämään seuraaviin vaalien 3918: että ne tietävät pitkäaikaisen lainan otta- jälkeen pidettäviin ensimmäisiin lakimääräi- 3919: mista, ei ole merkitty menoarvioon, sekä sel- siin valtiopäiviin, jos vähintään kolmasosa 3920: laisen lain säätämistä, joka asiallisesti katsoen eduskunnan kaikista jäsenistä niin haluaa. 3921: merkitsi pakkolainan ottamista fyysisiltä hen-. Menoarvion sopeuttaminen valtiontalouden 3922: kilöiltä, mutta jolle annettiin yksivuotisen ve- ja suhdannetilanteen tarpeisiin on siten hyvin 3923: rolain muoto, voidaan oikeudelliselta kannalta vaikeata. Sama ei kuitenkaan koske talousar- 3924: myös ankarasti arvostella. vion tulopuolta. Valtiopäiväjärjestyksen 3925: Valtiontalouden vaikeudet viime vuosien 68 § : n mukaan eduskunta voi yksinkertaisella 3926: aikana ovat pääasiassa johtuneet muista sei- enemmistöllä päättää uudesta tai lisätystä ve- 3927: koista kuin taloudellisista suhdanteista. Val- rosta, joka on tarkoitettu kannettavaksi yh- 3928: tiontalouden saneerauksen epäonnistumisen tenä vuonna. Kun talousarvion tasapainon 3929: taustana on lähinnä harjoitettu politiikka, saavuttaminen tuloja lisäämällä on poliitti- 3930: joka ei ole ollut kyllin kaukonäköistä. Pit- sesti niin paljon yksinkertaisempaa kuin me- 3931: källe tähtäävä kiinteä suunnitelma on puut- noja vähentämällä, valitsevat hallitus ja 3932: tunut eikä hyväksyttyjä talouspoliittisia oh- eduskunta mielellään veronkorotusten tien 3933: jelmakohtia sittemmin ole noudatettu. Val- suhdannepolitiikan tarpeista piittaamatta. 3934: tiontaloutta on niin muodoin hoidettu yksin- Yhdeksi vuodeksi tarkoitetun veronkorotuk- 3935: omaan kalenterivuodeksi kerrallaan tehdyn sen yksinkertaisella äänten enemmistöllä to- 3936: talousarvion pohjalla. Suhdannevarauksia ei teuttamisen mahdollisuus on otettu valtiopäi- 3937: ole tehty ja lainsäädäntö on tapahtunut suu- väjärjestykseen talouspoliittisista syistä. Kun 3938: ressa määrin siten, ettei valtiontalouden si- talousarvion tulojen ja menojen on oltava ta.. 3939: toumusten taloudellisia edellytyksiä ole har- sapainossa ja kun lakisääteisiä menoeriä voi- 3940: kittu. daan vähentää vain siinä tapauksessa, ettei 3941: Vaikka siis valtiontalouden usein esiintyviä kolmasosa eduskunnan kaikista jäsenistä tätä 3942: kriisejä olisikin voitu väistää politiikalla, vastusta, on hallituksen tai valtiovarainvalio- 3943: joka suuremmassa määrin kuin aikaisemmin kunnan usein pakko ehdottaa uutta tai lisättyä 3944: olisi huomioinut taloudelliset realiteetit, olisi veroa. Valtiosääntömme on siis omiaan johta,.. 3945: I,19. __. Ehrnrooth ym. 46 3946: 3947: maan finanssipolitiikkaa väärään suuntaan ja Edellä olevan perusteella esitämme edus- 3948: monessa tilanteessa haittaamaan toivottua ta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 3949: loudellista kehitystä. Tämä ei voi olla tarkoi- 3950: tuksenmukaista. Valtiosäännön tulisi olla että hallitus antaisi Eduskunnalle 3951: puolueeton talousarvion tasapainottamiseksi esityksen valtiopäiväjärjestyksen muut- 3952: esiintyvään kahteen vaihtoehtoon nähden. Mil- tamisesta siten, että talousarvion laki- 3953: loin veronkorotus vuodeksi kerrallaan voidaan sääteisiä menoja voitaisiin Eduskun- 3954: saada hyväksytyksi yksinkertaisella enem- nan enemmistön päätöksellä vähentää 3955: mistöllä, tulisi samoin lakisääteisiä menoja vuodeksi, jos se valtiontaloudellisista 3956: yksinkertaisella enemmistöllä hyväksytyllä syistä harkitaan tarkoituksenmukai- 3957: lailla voida vuodeksi vähentää, jos valtionta- seksi. 3958: loudelliset syyt niin vaativat. 3959: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966 3960: 3961: Georg 0. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin. Victor Procope. 3962: 46 3963: 3964: 1,20.- Bemst.mot. H: o 11. 3965: 3966: 3967: 3968: 3969: Ehrnrooth m.fl.: Angående sakZighet ock objektivitet vid 3970: besättandet av statliga tjänster ock befattningar. 3971: 3972: 3973: 3974: TUl Riksdagen:. 3975: 3976: Det har under senare år ofta inträffat, att den demokratiska oppositionen äger göra 3977: besättandet av offentliga tjänster givit upp- bruk av, när den finner skäl därtill före- 3978: hov tili kritik i vida medborgarkretsar. Man ligga. Det är riksdagens skyldighet att all- 3979: har i dessa fått det intrycket, att utnämning- varsamt pröva, huruvida icke stadgandena i 3980: arna i synnerhet tili höga statstjänster, inte regeringsformen och annan lagstiftning om 3981: alltid skett med sorgfälligt iakttagande av de offentliga tjänsterna borde och kunde re- 3982: de allmänna befordringsgrunder, vilka rege- videras, så att saklighetens krav i största möj- 3983: ringsformen föreskriver. liga mån tillgodoses. Det borde ligga i allas 3984: Den kritik, som riktats mot flera tjänste- intresse att avvisa misstankarna, att ett 3985: utnämningar under de senaste åren, har inte gunstlingssystem kan slå rot i hägnet av den 3986: varit obefogad. I sitt svar på ett spörsmål, fria prövning utnämnande myndighet har 3987: som framställdes av medlemmar av svenska inom ramen för allmänna förvaltningsrätts- 3988: riksdagsgruppen vid 1959 års riksdag, har liga principer. 3989: statsministern själv konstaterat, att det Det är icke vär mening att här framlägga 3990: "torde (det) kunna medgivas, att relativt ny- förslag beträffande de mått och steg, som 3991: ligen kunnat pävisas fall, som synas ha läm- kunde komma i fråga, för att rådad bot på 3992: nat rum för kritik.'' Å andra sidan har kriti- missförhållandena. Kompetensvillkoren, be- 3993: ken visserligen i något enskilt fall kunnat fordringsgrunderna och formerna, som skall 3994: vara oberättigad. Men i vitt skilda, sakligt in- iakttagas vid besättandet av statstjänster, 3995: ställda kretsar av utomstäende iakttagare har bör underkastas kritisk prövning, varvid mot- 3996: den uppfattningen med åren vuxit allt star- svarande stadganden i andra Iänder kan 3997: kare, att höga utnämnande myndigheter icke tjäna som underlag. Engligt vär äsikt vore det 3998: kunnat frigöra sig från en böjelse att vid be- fullt motiverat att i samband med en reform 3999: sättandet av tjänster tillmäta ur grundlags- överväga, huruvida den bland höga stats- 4000: synpunkt främmande motiv till och med av- tjänstemän florerande partipolitiska aktivi- 4001: görande betydelse. En tjänst eller befattning teten är förenlig med oväldens och objekti- 4002: i statsförvaltningen har av utnämnande myn- vitetens intressen. 4003: dighet kunnat betraktas såsom belöning för 4004: partipolitiska insatser eller välartad politisk Riksdagen ger det konstruktivasta bidraget 4005: anpassningsförmåga, säsom undertecknarna tili den kritik, som de senaste årens tjänste- 4006: av det förenämnda spörsmålet anförde. De utnämningspolitik lett till, genom att förena 4007: tjänsteutnämningar, som föranlett berättigad sig om en hemställan till regeringen att 4008: kritik bland medborgarna, har varit av den grundligt låta utreda på vilket sätt lagstift- 4009: art, att de icke endast skadligt päverkat tjäns- ningen kunde ändra:s för att trygga obe- 4010: temannamoralen, utan därjämte haft tili tingad objektivitet vid besättandet av stats- 4011: följd en försvagning av medborgarnas förtro- tjänster. 4012: ende för vära demokratiska institutioner. Med hänvisning tili det, som ovan anförts, 4013: Riksdagen kan enligt värt förmenande icke föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville be- 4014: nöja sig med den rätt tili kritik in casu som sluta hemställa, 4015: I,20. - Ehrnrooth ym. 47 4016: att regerilngen måtte låta utreda, på tivitet vid besättandet av statliga 4017: vilket sätt gällande lagstiftning borde tjänster och befattningar, samt där- 4018: revideras för att i största möjliga mån efter avlåta proposition i saken till 4019: trygga obetingad S<fklighet och objek- Riksdagen. 4020: Helsingfors den 26 april 1966. 4021: 4022: Georg 0. Ehrnrooth. Victor Procope. 4023: Margit Borg-Sundma.D.. Ingvar S. Melin. 4024: 48 4025: 4026: 1,20. - Toiv.al. N: o 11. Suomennos. 4027: 4028: 4029: 4030: 4031: Ehrnrooth ym.: Asiallisuudesta ja puoluettomuudesta valtion 4032: virkoja ja toimia täytettäessä. 4033: 4034: 4035: 4036: E d u s kun n a 11 e. 4037: 4038: Viime vuosina on usein tapahtunut, että tyytyä siihen arvosteluoikeuteen in casu, mikä 4039: julkisten virkojen täyttäminen on antanut demokraattisella oppositiolla on käytettävissä, 4040: aihetta arvosteluun laajoissa kansalaispii- kun se katsoo siihen olevan aihetta. Edus- 4041: reissä. On saatu vaikutelma, että nimitykset kunnan velvollisuus on vakavasti harkita, 4042: erityisesti korkeisiin valtion virkoihin eivät eikö hallitusmuodon säännöksiä ja muita jul- 4043: aina ole tapahtuneet noudattamalla huolelli- kisia virkoja koskevaa lainsäädäntöä pitäisi 4044: sesti hallitusmuodon määräämiä yleisiä ylen- ja voitaisi tarkistaa niin, että asiallisuuden 4045: nysperusteita. vaatimukset mahdollisimman suuressa määrin 4046: Se arvostelu, joka on kohdistunut moniin täytetään. Kaikkien intressissä pitäisi olla 4047: virkanimityksiin viime vuosien aikana, ei ole epäluulojen torjuminen siitä, että suosikki- 4048: ollut aiheetonta. Vastauksessaan ruotsalaisen järjestelmä saattaa päästä juurtumaan sen 4049: eduskuntaryhmän jäsenten vuoden 1959 val- vapaan harkinnan suojassa, mikä nimittävällä 4050: tiopäivillä tekemään kyselyyn on kuitenkin viranomaisella on yleisten hallinto-oikeudel- 4051: pääministeri itse todennut, että "voitaneen listen periaatteiden puitteissa. 4052: myöntää, että verrattain äskettäin on voitu Tarkoituksemme ei tässä ole esittää ajatuk- 4053: osoittaa tapauksia, jotka näyttävät antaneen sia ja ehdotuksia niistä toimenpiteistä, jotka 4054: sijaa arvostelulle". Toisaalta on arvostelu jos- saattaisivat tulla kysymykseen epäkohtien 4055: sakin yksityistapauksessa saattanut olla epä- korjaamiseksi. Pätevyysehdot, ylennysperus- 4056: oikeutettua. Mutta hyvin erilaisissa, asialli- teet ja muodot, joita valtion virkoja täytet- 4057: sesti asennoituneissa ulkopuolisten havain- täessä on noudatettava, on otettava kriitilli- 4058: noitsijain piireissä on vuosien mittaan yhä sesti tutkittavaksi, jolloin pohjana saattavat 4059: voimistunut käsitys, korkeat nimittävät viran- olla vastaavat säännökset muissa maissa. Kä- 4060: omaiset eivät ole voineet vapautua taipumuk- sityksemme mukaan olisi uudistuksen yhtey- 4061: sesta antaa virkoja täytettäessä perustuslain dessä täysin perusteltua harkita, missä mää- 4062: kannalta vieraille motiiveille jopa ratkaise- rin korkeiden virkamiesten keskuudessa ku- 4063: vaa merkitystä. Virkaa tai tointa valtionhal- koistava puoluepoliittinen toimeliaisuus on 4064: linnossa on nimittävä viranomainen saatta- puolueettomuuden ja objektiivisuuden etujen 4065: nut katsoa palkinnoksi puoluepoliittisista an- mukaista. 4066: sioista tai sopivasta poliittisesta mukautumis- Eduskunta antaa rakentavan panoksensa 4067: kyvystä, kuten edellä mainitun kyseljrn alle- siihen arvosteluun, jota viime vuosien virka- 4068: kirjoittajat esittivät. Ne virkamiesnimitykset, miespolitiikka on aiheuttanut, yhtymällä hal- 4069: jotka ovat aiheuttaneet oikeutettua arvoste- litukselle esitettävään toivomukseen sen sei- 4070: lua kansalaisten keskuudessa, ovat olleet sen kan perusteellisesta selvittämisestä, millä ta- 4071: laatuisia, että niillä ei ainoastaan ole ollut valla lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa, jotta 4072: vahingollinen vaikutus virkamiesmoraaliin, .turvattaisiin ehdoton objektiivisuus valtion 4073: vaan lisäksi niistä on ollut seurauksena kan- virkoja täytettäessä. 4074: salaisten luottamuksen heikentyminen demo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 4075: kraattisia laitoksiamme kohtaan. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 4076: Eduskunta ei käsityksemme mukaan voi muksen, 4077: I,20. - Ehrnrooth ym. 49 4078: 4079: että haUitus selvityttäisi, millä ta- ehdoton asiallisuus ja objektiiviluus 4080: voin. voimassa olevaa lain.siiädäntöä valtion. virkoja ja toimia täytettäessä, 4081: olisi tarkistettava, jotta mahdollisim- sekä antaisi senjälkeen. Eduskunn.alle 4082: man. suuressa määrin. turvattaisiin asiaa koskevan esit'JI1tsen. 4083: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 4084: 4085: Georg 0. Ehrnrooth. . Victor Procop6. 4086: Margit Borg-Sundman. Ingvar s. l'tlelin. 4087: 4088: 4089: 4090: 4091: 7 E 529/66 4092: 60 4093: 4094: 1,11.- 'l'oiv.al. N:o 11. 4095: 4096: 4097: 4098: 4099: 0. Sa.a.rinen ym.: Työasioita hoitavan mi'nisteriön perustami- 4100: sesta. 4101: 4102: 4103: E d u s kun n a 11 e. 4104: 4105: Kehittyvässä ja teollistuvassa yhteiskun- nykyisin valtion piirissä monille eri mmis- 4106: nassa vaativat työmarkkina-asiat lisääntyvää teriöille, jotka aina eivät tiedä toistensa pää- 4107: huomiota osakseen. Tästä johtuen työmark- töksistä taikka suorastaan tuottavat hanka- 4108: kinajärjestöjen toiminta on monipuolistunut luuksia toisilleen päättämällä samoista taikka 4109: ja niiden vaikutus ulottuu ulkopuolelle suo- toisiinsa rinnastettavista asioista eri tavalla. 4110: ranaisten työsuhdeasioiden. Vapaissa sopi- Edelläsanottuun viitaten ehdotamme, edus- 4111: mussuhteissa on voitu soveltaa joustavuutta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 4112: ja tehdä nopeita ratkaisuja. 4113: Valtiovallan työmarkkina-asioita hoitava että hallitus ryhtyisi toimef&.piteisiin 4114: koneisto ei ole kehittynyt joustavan ja työasioita hoitavan mif&.isteriön perus- 4115: tarkoituksenmukaisen työmarkkinapolitiikan tamiseksi. 4116: vaatimalle tasolle. Työasioiden hoito jakautuu 4117: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 4118: 4119: Olavi Saarinen. Aili Siiskonen. T. Leivo-Larsson. 4120: Viljo Pousi. Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. 4121: 61 4122: 4123: I,B.- Toiv.a.l. lf :o 18. 4124: 4125: 4126: 4127: 4128: Lahtela ym.: Maakuntaitsehallinnon koke~1emisesta LtJpin 4129: 'läänissä. 4130: 4131: 4132: E d u s k u n n a 11 e. 4133: 4134: Viime aikoina on erityisesti sairaalahallin- myös siihen, että kysymys maakunnalliseen 4135: non alalla todettu, että nykyisen "tilkku- itsehallintoon siirtymisestä on lykätty epä- 4136: täkkijärjestelmän" vallitessa ei voida enää määräiseen tulevaisuuteen ja ryhdytty tutki- 4137: parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa tervey- maan osaratkaisuja maakunnan yhteisten 4138: den- ja sairaanhoitotoimen tehtäviä. Myös asiain hoitamiseksi. - Asian ollessa tässä vai- 4139: ammattikasvatusviranomaisten taholta on eri heesta tuntuisi tarkoituksenmukaiselta, että 4140: yhteyksissä tuotu esiin se, että laajenevan "kuolleen kauden" aika käytettäisiin kokeilu- 4141: ja tasoltaan kohoavan ammattikasvatuksen toimintaan. Lapin lääni muodostaa erään 4142: kannalta on .välttämätöntä maakunnallisen yhtenäisimmän maakunnan, jonka alueella 4143: hallintoportaan kehittäminen. Taloudellisen voitaisiin kokeilu aloittaa. Lapin kuntien 4144: tutkimuksen ja suunnittelun sekä kulttuuri- yhteiset laitokset sijaitsevat, A-mielisairaa- 4145: työn edustajat ovat yksimielisesti todenneet, laa ja työlaitosta lukuunottamatta, läänin 4146: että pullonkaulana kehitykselle on ollut maa- alueella. Kun paikallis-, ja keskussairaalain 4147: kunnallisen päätöksentekoelimen, maakunta- rakentaminen koko läänin puitteissa on kes- 4148: itsehallinnon puuttuminen. Alikehittyneiden ken, voisi niiden toisiinsa niveltäminen ja 4149: maakuntiemme tehokasta kehittämispolitiik- kokonaisvaltainen suunnittelu tuottaa merkit- 4150: kaa ei voitane tehokkaasti järjestää, ellei vas- täviä taloudellisia ja sairaanhoidollisia etuja, 4151: tuuta asiain hoidosta siirretä maakunnan joita "tilkkutäkkisuunnittelu" ei voi tarjota. 4152: omalle hallintoelimelle. Keski-, Pohjois- ja Itä-Lapin alueen ammatti- 4153: koulujen suunnittelu ja rakentaminen siten, 4154: Kunnallisen yhteistoiminnan järjestys- että ne Lapin keskusammattikoulun ja Tor- 4155: muotokomitean toimesta on v:n 1964 syksyllä nionlaakson sekä Kemin kaupungin ammatti- 4156: pantu alulle selvityksen laatiminen siitä, koulujen kanssa muodostaisivat monipuolisen, 4157: millä tavalla voitaisiin eliminoida nykyiseen eri vaihtoehtoja tarjoavan kokonaisuuden lää- 4158: kuntainliittojärjestelmään liittyviä epäkohtia nin ammattikoulutusta tarvitsevalle nuori- 4159: samalla kuitenkin välttäen niitä haittoja, joi- soUe, antaisi parhaan tuloksen 30-40 milj. 4160: den on katsottu liittyvän maakuntaitsehallin- mk:n investoinnista, joka joudutaan koulujen 4161: toon. Toisin sanoen kunnallisen yhteistoimin- rakentamisessa tekemään. Myös Lapin läänin 4162: nan järjestysmuotokomitean toimesta laadi- oman A-mielisairaalan rakentaminen tullee 4163: taan kompromissia, joka olisi eräänlainen lähivuosina ajankohtaiseksi. Näin ollen sai- 4164: välimuoto maakuntaitsehallinnon ja kuntain- raalain, vajaamielislaitosten ja yleisten am- 4165: liittojen välillä. mattikoulujen osalta olisi tarvittavat muu- 4166: Edellä selostetut ovat osoituksena siitä, että tokset helppo järjestää. Myös monia taloudel- 4167: maassamme on lähivuosina toteutettava hal- lisesti vähemmän varoja vaativia hankkeita, 4168: linnollisia muutoksia, joiden avulla voidaan joissa pääasiassa kunnat ovat mukana on 4169: tyydyttää maakuntien kasvavia tarpeita. vireillä. Erityisesti seutu:suunnittelu, vesien- 4170: Maakuntaitsehallinnon ja sitä osittain kor- suojelu ja matkailu sekä muun elinkeino- 4171: vaavien kuntien yhteistoimintamuotojen ke- elämää edistävä tutkimus- ja suunnittelutyö 4172: hityksen esteenä useissa maan osissa · on se, olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää koko 4173: että talousalueen ja läänin rajat eivät ole maakuntaa edustavan elimen toimesta. Myös 4174: samat. Tämä on ehkä osaltaan vaikuttanut maakunnallisen kulttuurityön kehittämiselle 4175: 62 1,22. - lllaalmntaitaehaJUDto. 4176: 4177: 4178: on hyvät lähtökohdat, sillä maakuntakirjasto Edellä selostetuilla perusteilla esitämme 4179: valmistuu tänä vuonna, maakuntaorkesteri on kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 4180: saatavissa vähäisillä taloudellisilla uhrauk- toivomuksen, 4181: silla toimintakelpoiseksi ja maamme ainoa 4182: yliopistokaupunkien ulkopuolella toimiva että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 4183: Lapin tutkimusseura kykenee organisoimaan maakuntaitstiuillinrwn kokeilemiseksi 4184: laajenevia tutkimuksia. Lapin läänissä. 4185: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 4186: 4187: Olavi Lahtela. Veikko Hanhirova. 4188: 63 4189: 4190: I,U. - 'l'oiv.aJ. lf: o 14. 4191: 4192: 4193: 4194: 4195: Pesola: Maaherran nimittiimisen saattamisesta riippuivaiseksi 4196: läänin. väestön. suorittamasta äänestyksestä. 4197: 4198: 4199: E d u s k u n n a 11 e. 4200: 4201: Pyrittäessä todella tehokkaaseen hajakeski- sia piirteitä. Koska meidän on jatkuvasti 4202: tykseen ja eri alueiden tasapuolisiin kehit- pyrittävä kehittämään hallintojärjestel- 4203: tämiseen tulevat aluehallinto ja sen keskei- määmme yhä kansanvaltaisempaan suuntaan, 4204: simmät virkamiehet - maaherrat esittämään olisi siitä poistettava piirteet, jotka ovat 4205: ratkaisevaa osaa. Läänin yhteisten intressien ristiriidassa demokraattisen yhteiskuntakäsi- 4206: esittäminen valtakunnan tasolla ja läänin eri tyksen kanssa. 4207: osien saattaminen rakentavaan yhteistyöhön Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 4208: ovat jo nyt maaherran tärkeimpiä tehtäviä. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 4209: Maaherran ei voida enää katsoa olevan yksin- muksen, 4210: omaan keskushallinnon lähettämä hallinnolli- 4211: nen viranomainen, vaan moninaisten toimin- että hallitus asettaisi kiireeUisesti 4212: tojen keskeinen henkilö, jonka tulisi nauttia komitean selvittämään. maaherran n.i- 4213: läänin väestön yleistä luottamusta. mittämisen. saattamista riippuvaiseksi 4214: Hallintojärjestelmämme periytyy suuri- läänin. väestön. suorittamasta äänestyk- 4215: ruhtinaskunnan ajoilta ja siinä on yhä edel- sestä. 4216: leen havaittavissa autonomian ajalle ominai- 4217: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 4218: 4219: Pekka Pesola. 4220: 1,24. - Toiv.a.l. N: o 15. 4221: 4222: 4223: 4224: 4225: Aalto ym.: Kirkkolain käsittelyjärjestyksen muuttamisesta. 4226: 4227: 4228: E d u s k u n n a ll e. 4229: 4230: Hallitusmuodon 83 § : n mukaan evankelis- muodon 83 § :ssä tarkoitetut säännökset kir- 4231: luterila.isen kirkon järjestysmuodosta ja hal- kon järjestysmuodosta ja hallinnosta olisi 4232: linll06ta säädetään ikirkkolaissa. Vaikka säädettävä. tavallisessa lainsäätämisjärjestyk- 4233: uudenkin kirkkolain 15 § :n 2 momentin mu- sessä. 4234: kaan kirkolliskokouksessa ehdotettujen lakien Puuttumatta tässä. yhteydessä kysymykseen 4235: tutkiminen ja vahvistaminen on tasavallan kirkon suhteesta valtioon katsomme, että val- 4236: presidentin ja ·eduskunnan asia, ei eduskun- tiopäiväjärjestyksen 61 § : n säännös, jonka 4237: nalla ole oikeutta muuttaa kirkolliskokouk- mukaan vain evankelis-luterilaiseen uskon- 4238: sessa hyväksyttyä kirkkolakiehdotusta. Edus- tunnustukseen kuuluvat eduskunnan jäsenet 4239: kunnan on joko hyväksyttävä lakiehdotus sel- saavat ottaa osaa kirkkolain käsittelyyn, olisi 4240: laisenaan tai hylättävä se. Perusteita tällai- kumottava. 4241: sen poikkeuksellisen lainsäätämismenettelyn Edellä olevan johdosta ehdotamme kun- 4242: säilyttämiseen ei enää ole. Kirkonkaan etujen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 4243: mukaista. ei liene, että eduskunta käsitelles- muksen, 4244: sään kirkkolakiasiaa olisi pakotettu hylkää- 4245: mään koko lakiehdotuksen sen vuoksi, että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 4246: se esim. jossakin kirkolle sinänsä toisarvoi- toimenpiteisiin k'l.''rkkolain säätämisjär- 4247: sessa yksityiskohdassa katsoisi, ettei sanottua jestyksen muuttamiseksi siten, että 4248: kohtaa voida hyväksyä kirkolliskokouksen kirkkolaki käsiteltäisiin eduskunnassa 4249: ehdottamassa muodossa. Eduskunnalla tulisi tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä 4250: olla oikeus muuttaa lakiehdotuksen säännök- sekä että kaikki eduskunnan jäsenet 4251: siä. Teologiset kysymykset eivät mielestämme uskontunnustukseen katsomatta saisi- 4252: kuulu lainsäädännön piiriin, joten hallitus- vat osallistua kirkkolain käsittelyyn. 4253: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 4254: 4255: Lyyli Aalto. U. B. Voutilainen. 4256: Uljas Mäkelä. Arvo Salo. 4257: Viljo Virtanen. 4258: 55 4259: 4260: 1,25.- Hemst.mot. N :o 16. 4261: 4262: 4263: 4264: 4265: Backlund m.fl.: A.n.gåen.de fören.klin.g QIV förfararulet vid 4266: uttf'äde tW kuf'kan.. . ' 4267: 4268: 4269: TUl Riksdagen. 4270: 4271: Enligt religionsfrihetslagen § 5 är person Det vore därför skäl att få till stånd en 4272: som fyl11t aderton år berättigad att utträda ändring såiJlunda att person som önskar 4273: ur evangelisk-lutherska kyrkan vid anmälan utträda ur den evngelisk-lutherska kyrkan 4274: därom hos kyrkoherden i den församilling skulle kunna anmäla därom til1 kyrkoher- 4275: han tilillb.ör. 1 förordningen om lagens verk- den eller församlingen i en per post insänd 4276: stälJlighet stadgas att anmälan om utträde skrivelse. Anmälan om utträde bör då vara 4277: skall ske å vederbörande kyrkoherdes eller bestyrkt av tvenne samtidigt närvarande 4278: församlings ämbetsrum. under tjänstetid. vittnen för undvikande av missbruk. An- 4279: Vid behov ska!ll. utträdessökanden kunna :mäJ:an bör också ange vart överflyttning 4280: styrka sin identitet och uppgiva församling önskas, annan försa:mling, sa:mfund eilll~r 4281: eller samfund som han önskar inträda i. civilregistret. Då ju kyrkan inte bör kunna 4282: Om personen inte inom en månad inträder ha något intresse av att häJ.la medle:m:mar 4283: i anna.tll församling eller annat samfund kvar endast tili na:mnet kan den knappast 4284: överföres han ti1ll eivikegistret. heller ha något att invända moi att for- 4285: 1 praktiken går det emelllertid vanligen :merna för utträde ur kyrkan förenklas. 4286: så til.l att person som anrn.äler om utträde Hänvisande til:l vad ovan anförts får 4287: ur kyrkan utsättes för förhörsliknande ut- underteclmade därför föreslå, att riksdagen 4288: frågningar och av övertalningsförsök från vitLe hemställa, 4289: kyrkoherdens s~ida. Detta har lett till att 4290: mången drar sig för obehaget och stannar att regerin.gen. mdtte skrida tiU stl- 4291: slentrianmässigt kvar i kyrkan trots att dan.a åtgiilrder, att persons utträde ur 4292: hanjhon förlor811J allt intresse för dess verk- kyrkan. fören.klas så att an.mälan. om. 4293: samhet och läror och kanske starkt ogill!ar uttträde kan. ske skriftUgt och in.sändas 4294: dess stäl!liningstaganden i många frågor. per post. 4295: Helsingfors den 29 apm 1966. 4296: 4297: Georg Ba.cklund. Anna-Liisa Tiekso. Veikko Saarto. 4298: 66 4299: 4300: 1,15.- Toiv.al. lf:o 16. 4301: 4302: 4303: 4304: 4305: Backlund. ·ym.: KirkostaeroamismenetteZyn. yksinkertiJUtami.- 4306: sesttJ. 4307: 4308: E d u s k u n n a ll e. 4309: 4310: Uskonnonvapaus:tain 5 § :n mukaan kah- Senvuoksi olisi syytä saada aikaan muu- 4311: deksantoista vuotta täyttänyt henki:lö on tos siten, että henkilö, joka haluaa erota 4312: oikeutettu eroamaan evankelis.-luteril:aisesta evanke1is-luterilaisesta kirkosta, voisi il- 4313: kirkosta ilmoittamalla siitä sen seurakun- moittaa siitä kirkkoherral:l!e tai seurakun- 4314: nan kirkkoherralle, johon hän kuuluu. Lain naJlle postitse lähetetyllä kirjeellä. Väärin- 4315: täytäntöönpanoasetuksessa säädetään, että käytösten estämiseksi tul:ee eroamisilmoituk- 4316: eroaruisilmoitus on tehtävä asianomaisen sen tällöin olla kahden samanaikaisesti J'äs- 4317: kirkkoherran tai seurakunnan virkahuo- näolleen todistajan vahvistama. Ilmoituk- 4318: neessa virka-aikana. Eroamista pyytävän on sesta tulee myös selvitä, mihin muuttoa ha- 4319: tarvittaessa voitava todistaa henkilöllisyy- lttl.taan, muu seurakunta, yhdyskunta tai si- 4320: tensä ja ilmoitettava seurakunta tai yhdys- viilirekisteri. Kun kirkolla ei voine olla mi- 4321: kunta, johon hän haluaa liittyä. E1l1ei asian- tään aihetta pitää jäseniä piirissään vain 4322: omainen kuukauden kuluessa liity toiseen nimellisesti, sillä tuskin myöskään voi on~ 4323: seurakuntaan tai muuhun yhdyskuntaan, mitään huomauttamista sitä vastaan, että 4324: hänet siirretään siviiLirekisteriin. yksinkertaistetaan kirkosta eroamisen muo- 4325: Käytännössä tapahtuu kuitenkin tavatli- toja. 4326: sesti niin, että henkilö, joka ilmoittaa eroa- Yllä lausuttuun viitaten allekirjoittaneet 4327: vansa kirkosta, joutuu kuulustelunomaisen senvuoksi ehdottavat eduskunnan hyväksyt- 4328: kyse}emisen ja kirkkoherran suostuttelun täväksi toivomuksen, 4329: kohteeksi. Tämä on johtanut siihen, että 4330: moni kaihtaa tätä epämiellyttävyyt1tä ja että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 4331: tottumuksen voimasta jää kirkkoon siitä menpiteisiin, että henkilön eroamista 4332: huolimatta, että hän on menettänyt kaiken kirkosta yksinkertaistetaan niin, että 4333: mielenkiintonsa sen toimintaa ja oppeja eroamis~1moituksen voi tehdä kirjalli- 4334: kohtaan ja kenties syvästi paheksuu sen sesti ja lähettää sen postitse. 4335: asenteita moniin kysymyksiin. 4336: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 4337: 4338: Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso. Veikko Saarto. 4339: 67 4340: I,SG. - ToiY.al R: o 1'1. 4341: 4342: 4343: 4344: 4345: V. E. Partanen: Komitean asettamisesta kirkon ia valfion 4346: suhteita koske1,oio, uudistusesityksiä valmistamaan. 4347: 4348: 4349: 4350: E d u s k u n n a 11 e. 4351: 4352: Maassamme ovat valtion ja kirkon väliset kaisesti. Kirkollisten virkojen palkkauksen 4353: suhteet pysyneet muuttumattomina sukupol- suhteen on voimassa omalaatuinen tilanne - 4354: vien ajat historiallisen perinteensä pohjalla. tässä suhteessa kylläkin koko eduskunta saa 4355: Kuitenkin on tosiasia, että kirkko konserva- osallistua päätöksen tekemiseen -, jolloin 4356: tiivisena laitoksena on jäänyt pääosin ulko- kirkolle vieraat näkökohdat saattavat tulla 4357: puolelle siitä kansanvaltaisesta kehityksestä, ratkaiseviksi tekijöiksi. Väestörekisterin hoito 4358: mikä itse yhteiskunnassamme on meidän su- kuuluu kirkolle, mutta sen tulisi luonteensa 4359: kupolvemme aikana tapahtunut. Kirkon lain- mukaisesti olla yksinomaan valtion tehtävä. 4360: säädäntö on peruisin yhä säätyvaltiopäivien Avioliiton solmiaminen on yhteiskunnan asia, 4361: ajoilta, jolloin vallankäyttö perustui agraari- jolloin sivilivihkimisen tulisi koskea samalla 4362: sen yhteiskunnan etuoikeutettujen yhteis- tavalla kaikkia. Kirkollinen siunaus tässä 4363: kuntaluokkien varaan. Näin on kirkon oma yhteydessä on yksinomaan uskonnollinen ja 4364: sisäinen lainsäädäntö auttamattomasti van- persoonallinen kysymys. Uskonnonopetuksen 4365: hentunutta eikä enää vastaa nykyaikaisen ja pappiakasvatuksen laajat kysymykset ovat 4366: yhteiskunnan tarpeita. Uskonnonvapauden sellaisia, että ne pääosilta kuuluvat kirkon 4367: periaatteita ei seurata kirkollisen verotuksen itsensä hoitamiin tehtäviin. Tässä yhteydessä 4368: piirissä, sillä kirkkoon kuulumattomatkin tulisi valtion ja kirkon velvoitukset järjestää 4369: ovat velvoitetut suorittamaan eräitä pakolli kokonaan uudella tavalla. 4370: sia kirkollisia maksuja. Itse kirkkolain jär- Kysymys kirkosta valtiossa on suuri ja 4371: jestysmuodossa on loukattu vakavalla tavalla vakava kysymys. Ottaen huomioon kansamme 4372: eduskunnan päätäntävaltaa, koska kirkkolain ~ujat historialliset siteet kirrokoon ja uskon- 4373: käsittelyyn eivät saa osallistua kaikki edus- nolliseen elämään yleensä, ei kirkon ja val- 4374: kunnan jäsenet. Tynkäeduskunta joutuu li- tion suhteiden uudelleen järjestäminen ole 4375: säksi toimimaan epänormaalisti ottaessaan helppo eikä yksiselitteinen kysymys. Asiaan 4376: kantaa kirkkoa koskeviin lakisäädöksiin, liittyy niin paljon arvokasta ja kansamme 4377: koska eduskunnalla ei ole mahdollisuutta henkisen elämän kannalta merkittävää, ettei 4378: osallistua itse k.o. lakien valmisteluun, mitä uudelleen järjestely voi ,tulla kysymykseen 4379: on pidettävä kaiken lainsäädännön pääperus- ilman vakavaa ja perusteellista tutkimusta, 4380: tana. jolloin on otettava huomioon kaikki asiaan 4381: Eduskunnan päätäntävaltå on ulotettu liittyvät seikat. Toisaalta on kuitenkin läh- 4382: ratkaisevalta osalta kirkon oppia ja sisäistä dettävä siitä tosiasiasta, että kirkon ja valtion 4383: järjestysmuotoa koskeviin asoihin, jota on välit on uudelleen järjestettävä kansanval- 4384: ehdottomasti pidettävä vääränä, sillä nämä lan periaatteiden mukaisesti ja sentähden on 4385: kysymykset tulisi nähdäksemme kuulua yksin kysymys otettava kiireellisesti esille niin kir- 4386: kirkon itsensä päättämiin asioihin. Kirkolli- kon itsensä kuin valtion edun nimessä. 4387: nen verotusoikeus liittyy kiinteästi yleisiin Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioit- 4388: verolakeihimme, joista puolestaan vain edus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 4389: kunnan tulisi päättää perustuslakiemme mu- Sen., 4390: s E 529j66 4391: !,26. - Kirkon ja valtion suhteet. 4392: 4393: 4394: että !hallitus kiireellisesti asettaisi usk01!.1!.01!.Vapa~ Ja huanvall&n 4395: valtion, komitean tutkimaan ja teke- periaatteiden vaatimukset toteutetaan. 4396: mään. mahd'OUiset uudistusesitykset '111/kyistä paremmin valtion ja kirkon 4397: kirk011. ja valtion suhteista siten, että suhteissa. 4398: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 4399: 59 4400: 4401: 1,27.- Hemst.mot. B: o 18. 4402: 4403: 4404: 4405: 4406: Procope m.fl.: Angående bättre beaktande av anmärkningarna 4407: i statsrevisorernas berättelse. 4408: 4409: 4410: Till Riksdagen. 4411: 4412: Statstevisorernas verksamhet har under de statshushållningen - fonder och statsbolag 4413: senaste åren tilldragit sig en större uppmärk- -mer eller mindre fullständigt är undan- 4414: samhet, vilket på allt sätt kan anses vara be- dragna statsrevisorernas och riksdagens insyn 4415: rättigat. En betryggande kontroll och en till- och granskning. 4416: räcklig insyn, när det gäller statshushåll- iSamarbetet mellan statsrevisorerna ooh 4417: ningen, är målsättning, som förvisso omfattas statsmaktens verkställande ekonomiska och 4418: av vidsträckta medborgarkretsar. finansiella instanser borde sålunda kunna ut- 4419: Det nuvarande revisionssystemet lider byggas och befästas. Såsom det nu är blir 4420: dock av uppenbara brister. En av de mest resultatet av statsrevisorernas arbete i mycket 4421: iögonenfallande är, att statsrevisorernas lika endast ett slag i luften. 4422: befogade som betydelsefuUa anmärkningar Med stöd av vad som här ovan framförts 4423: merendels endast blir fromma önskemål, vilka föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta 4424: inte leder till nödvändiga åtgärder i prakti- hemställa, 4425: ken. Detta betyder att mång:a av de missför- 4426: hållanden och felaktigheter, som påtalas av att regeringen måtte undersöka, på 4427: statsrevisorerna, inte varaktigt och helhjärtat vt"lket sätt statsrevisorernas berättelse 4428: rättas till. När den effekt som det offentliga och däri förekommande anmärkningar 4429: ordet beredvilligt och vaksamt i regel ger bättre än hitUUs kunde beaktas av de 4430: statsrevisorernas berättelse upphör, så före· olika statliga instanser och myndighe- 4431: ligger det t. o. m. risk att mycket av det som ter, vilka hatr ansvaret för den prak- 4432: förts fram av satsrevisorerna - ändå oaktat tiska s'Mtseln av statens hmhållning~ 4433: kritiken - återgär till det gamla. samt att regeringen därefter skuUe 4434: Denna lucka i revisionssystemet ökas genom vidtaga av behovet påkallade åtgärder. 4435: det faktum, att vissa viktiga områden av 4436: Helsingfors den 26 april 1966. 4437: 4438: Victor Procope. Georg 0. Ehrnrooth. 4439: Ingvar S. :Melin. 4440: 60 4441: 1,17.-'l'oiv.al. H:o 18. 4442: Suomennos. 4443: 4444: 4445: 4446: 4447: Procope ym.: V altiontilintarkastajain kertomuksessa tehtyjen 4448: huoma11,tusten paremmasta varteen ottamisesta. 4449: 4450: 4451: E d u s kun n a ll e. 4452: 4453: Valtiontilintarkastajain toiminta on viime valtiontalouden alueet -,säätiöt ja valtion- 4454: vuosina herättänyt suurempaa huomiota, yhtiöt - ovat enemmän tai vähemmän koko- 4455: mitä voidaan kaikin tavoin pitää oikeutettuna. naan valtiontilintarkastajain ja eduskunnan 4456: Luotettava tarkastus ja riittävä valvonta on valvonnan ja tarkastuksen ulkopuolella. 4457: valtiontaloudesta kyseen ollen tietenkin laa- Yhteistyötä valtiontilintarkastajain ja val- 4458: jojen kansalaispiirien omaksuma tavoite. tiovallan toimeenpanevien taloudellisia ja 4459: Nykyisessä tarkastusjärjestelmässä on kui- raha-asioita käsittelevien hallintoportaiden 4460: tenkin ilmeisiä puutteita. Eräs huomiotaherät- välillä pitäisi siten voida lisätä ja vahvistaa. 4461: tävimpiä on se, että valtiontilintarkastajain Nykyisellään jää va1tiontilintarkastajain työn 4462: yhtä oikeutetut kuin merkityksellisetkin huo- tulos suuressa määrin vain huitaisuksi ilmaan. 4463: mautukset enimmäkseen jäävät vain hurs· Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan kun- 4464: kaiksi toivomuksiksi, jotka eivät johda tar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 4465: peellisiin toimenpiteisiin käytännössä. Tämä vomus, 4466: merkitsee sitä, että monia niistä epäkohdista 4467: ja virheistä, joista valtiontilintarkastajat huo- että hallitus tutkisi, millä tavalla 4468: mauttavat, ,ei pysyvästi ja täydestä sydämestä valtion tal(J'U;(],en käytännöllisestä hoita- 4469: oikaista. Kun julkisen sanan auliisti ja valp. misesta vastuussa olevat valtion eri lai- 4470: paasti yleensä valtiontilintarkastajain kerto- tokset ja viranomaiset v~isivat tähän- 4471: mukseen kohdistama huomio ei tehoa, on ole- astista paremmin ottaa varteen valtion- 4472: massa jopa vaara, että paljon siitä, mitä val- tilintarkastajain kertomuksen ja siinä 4473: tiontilintarkastajat ovat .esiin tuoneet - kri- esitetyt huomautukset, sekä että halli- 4474: tiikistä huolimattakin - jää ennalleen. tus sen jälkeen ryhtyisi tarpeenvaati- 4475: Tätä tarkastusjärjestelmässä olevaa puut· miin toimenpiteisiin. 4476: teellisuutta lisää se tosiasia, että tietyt tärkeät 4477: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 4478: 4479: Victor Procope. Georg 0. Ehrnrooth. 4480: Ingvar S. Melin. 4481: 61 4482: 4483: 1,28.- Toiv.al. R': o 19. 4484: 4485: 4486: 4487: 4488: Vennamo: Tulkintaelimen asettamisesta väärinkäytösten ja 4489: laiminlyöntien selvittämistä varten. 4490: 4491: 4492: Eduskunnalle. 4493: 4494: Kuluneiden viime vuosien aikana on liian mus saataisiin poistetuksi, ehdotan kunnioit- 4495: usein voitu havaita, että tavallisten kansa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 4496: laisten kohdalla lakien noudattamisesta ja sen, 4497: korvausvastuusta väärinkäytöksien ja aiheu- 4498: ,tettujen vahinkojen suhteen on tiukasti pi- että ~llitw ryhtyisi kiireellisesti 4499: detty ikiinni, mutta kun ovat olleet kysymyk- toimenpiteisiin täysin puolueettoman 4500: sessä vaikutusvaltaiset kansalaiset, jotka ovat ja pätevän tutkintaelimen asettami- 4501: olleet suosiossa, niin heidän suhteensa on seksi, jonka tulisi viivytyksettä ja te- 4502: tapahtuneiden väärinkäytösten ja aiheutettu- hokkaasti selvittää julkisuudessa väl- 4503: jen vahinkojen selvittely ollut varsin hidasta, tetyt väärinkäytökset ja laiminlyönnit 4504: ellei asia ole suorastaan painunut unholaan. kuin myös sille esitetyt muut tämän- 4505: Ei siis ole sattuma, että tunnettujakin kan- luontoiset asiat niin, että näissä ikä- 4506: salaisia on alettu kutsua ymmärtämättömiksi, vissä asioissa henkt'löön ja säätyyn 4507: vaikka vaikutusvaltaisilla paikoille juuri katsomatta voidaan ryhtyä asianmu- 4508: tulisi valita kyvykkäimmät henkilöt. kaisiin syytetoimenpiteisiin ja periä 4509: Mainituista syistä ja jotta yhteiskunta- lainmukaiset korvaukset. 4510: järjestyksemme perusteita jäytävä epäluotta- 4511: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 4512: 4513: Veikko Vennamo. 4514: 62 4515: 4516: 1,29.-Hemst.mot. N:o 20. 4517: 4518: 4519: 4520: 4521: Backluud: Angdende åtgärder för utgivning av statliga kom- 4522: mittebetä~n på 11Jenska. 4523: 4524: 4525: 4526: TiJ:l Riksdagen. 4527: 4528: Det publiceras varje är ett stor.t antal en sä relativt obetydlig post som översätt- 4529: kommittebetänkanden av tillsatta statliga ning till och tryckning pä svenska spräket. 4530: kommitteer för utredande av skilda frågor. översättning .tili svenska skulle dessutom 4531: Dessa kommitteers betänkanden kommer dock göra kommittebetänkandena tillgängliga för 4532: i huvudsak enbart på finska språket och blir institutioner och instanser i våra nordiska 4533: sålunda otillgängliga för den stora breda grannländer och därmed bidraga till att öka 4534: svenskatalande allmänheten, trots att betän- kunskapen om vårt land. 4535: kandena oftast behandlar saker som är av Med hänvisning till ovanstående får under- 4536: lika stort intresse och betydelse för denna tecknad därför föreslå, att riksdagen ville 4537: som för den finskatalande befolkningsdelen. hemställa, 4538: Av de 100 kommittebetänkanden som utkom 4539: år 1963 var 99 avfattade enbart på finska att regeringen måtte vidta åtgärder 4540: språket. Då kommitteerna:s arbete många så att statliga kommittebetänkanden 4541: gånger ställer sig rätt dyrt för staten är blir tillgängliga även på svenska språ- 4542: det svårt att förstå att man skall spara pä ket. 4543: Helsingfors den 30 april 1966. 4544: 4545: 4546: Georg Ba.cklund. 4547: 63 4548: 4549: 1,29.- Toiv.al B :o 20. Suomemws. 4550: 4551: 4552: 4553: 4554: Backlund: Toimenpiteistä valtion komiteamietintöjen jtitkai- 4555: semiseksi ruotsinkielellä. 4556: 4557: 4558: E d u s kun n a ll e. 4559: 4560: Joka vuosi julkai·staan suuri määrä erilai- suhteellisesti katsoen niin vähäisen er;än koh- 4561: sia kysymyksiä selvittämään asetettujen val- daila kuin mietinnön ruotsinkielelle kääntä- 4562: tion komiteoiden mietintöjä. Nämä komiteoi- misessä ja painattamisessa. Komiteamieti~ 4563: den mietinnöt tulevat kuitenkin yleensä vain töjen kääntäminen ruotsinkielelle saattaisi ne 4564: suomenkielisinä ja ovat sitten laajan ruotsia- sitäpaitsi pohjoismaisten naapurimaittemme 4565: puhuvan yleisön saavuttamattomissa siitä laitosten ja virkaportaiden käytettäviksi ja 4566: huolimatta, että mietinnöt useimmiten käsit- edistäisi siten maatamme koskevien tietojen 4567: televät asioita, joita kohtaan tämä kansan- kartuttamista. 4568: osa tuntee yhtä suurta mielenkiintoa kuin Yllä esitettyyn viitaten ehdotan sen vuoksi 4569: suomenkielinenkin kansanosa ja joiden mer- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 4570: kitys näille on yhtä suuri. Vuonna 1963 il- 4571: mestyneistä 100: sta komiteanmietinnösä 99 että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 4572: oli laadittu vain suomenkielellä. Kun komi- menpiteisiin, että valtion komiteamie- 4573: teoiden työ useinkin käy valtiolle hyvin kal- tintöjä olisi saatava'IWi myös ruotsin- 4574: liiksi, on vaikea ymmärtää että sääSitetään kielellä. 4575: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 4576: 4577: Georg Backlund. 4578: VALTIOPÄIVÄT 4579: 1966 4580: 4581: LIITTEET 4582: II 4583: 4584: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 4585: TOIVOMUSALOITTEET 4586: 4587: 4588: 4589: 4590: HELSINKI 1966 4591: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 4592: 4593: 4594: 9 E 529/66 4595: 1 4596: 1 4597: 1 4598: 1 4599: 1 4600: 1 4601: 1 4602: 1 4603: 1 4604: 1 4605: 1 4606: 1 4607: 1 4608: 1 4609: 1 4610: 1 4611: 1 4612: 1 4613: 1 4614: 1 4615: 1 4616: 1 4617: 1 4618: 1 4619: Oikeudenkäyntiä, rikoslainsäädäntöä, vankeinhoitoa, ilmaoikeusjuttujen 4620: käsittelyä, irtaimistokiinnitystä, asunnonvälitystä sekä vakuutus- 4621: toimintaa ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 4622: 1 4623: 4624: 4625: 1 4626: 4627: 4628: 1 4629: 4630: 4631: 1 4632: 4633: 4634: 1 4635: 4636: 4637: 1 4638: 4639: 4640: 1 4641: 4642: 4643: 1 4644: 4645: 4646: 1 4647: 4648: 4649: 1 4650: 4651: 4652: 1 4653: 4654: 4655: 1 4656: 4657: 4658: 1 4659: 69 4660: 4661: II,l. - Lagmot. N: o 10. 4662: 4663: 4664: 4665: 4666: Gestrin m.fl.: Förslag tiU lag om ändring av strafflagen. 4667: 4668: TUI Riksdagen. 4669: 4670: 1 3 kap. 11 § strafflagen stadgas, att om ten till ändringssö'kande skall trygga rätts- 4671: någon, som i första rättsinstans dömts tili säkerheten och åstadkom.ma en enhetligare 4672: straff, före domen har varit berövad sin praxis t.ex. i straffutmätningsfrågor. Såsom 4673: frihet, så skall domstolen i reg.el uttala, att det nuvarande läget är hos oss innebär det 4674: den tid, som frihetsberövandet har varat, att ändringssökande · för en häktads del har 4675: ~all avdragas från straffet. Enligt 2 kap. en klart straffmässig prägel. Det nuvarande 4676: 1 § förordningen om verkställighet av straff läget är så mycket mera otillfredsställande 4677: kan frihetsstraff ej verkställas förrän domen som de häktade i regel är dömda till be- 4678: vunnit laga kraft. Om den dömde är häktad tydligt strängare påföljder än de, som är 4679: kan ·han, om han nöjes med domen, likväl på fri fot. Att binda frågan om avräkning 4680: befordras tili v·erkställighet, även om domen för rannsakningstiden vid resultatet av än- 4681: har överklagats av annan part. Om den häik- dringssökande, betyder i själva verket ett 4682: tade önskar överklaga domen, är han tvungen bjärt avsteg från den Hkställighetsprincip, 4683: att i rannsakningsfängelse invänta slutlig som är uttalad i Regeringsformen § 5. Det 4684: dom. Tiden i rannsakningsfängelse skall en- måste vidare understrykas, att ett ändrings- 4685: ligt uttryckligt stadgande i ovannämnda lag- sökande kan vara välmotiverat oavsett dess 4686: rum i strafflagen avräknas från straffet, resultat. Det nuvarande ·systemet innebär 4687: endast om den häktades ändringssökande bland annat att även om den häktade är 4688: leder tili en mildare dom. En häktad, som nöjd med själva straffet, men önskar draga 4689: överklagat underrätts dom till hovrätt får t. ex. en Skadeståndsfråga under högre rätts 4690: vänta i rannsakningsfängelse i 2-4 må- prövning, så kan han endast göra detta med 4691: nader. Motsvarande tid åtgår om hovrättens risk för att förlora flera månader i rann- 4692: dom överhlagas tili Högsta domstolen. över- sakningsfängelse. Det frihetsberövande som 4693: klagande från underrätt till hovrätt och dä- rannsakningsfängelse medför kan dessutom 4694: rifrån tili Högsta dornstolen innebär i nor- i många fa1l kännas hårdare än om det vore 4695: mala fall ca ett halvt år i rannsakningsfän- fråga om att utstå straff. Sålunda skall 4696: gelse. 1 komplicerade mM kan tiden vara rannsrukningsfånge för det mesta håUas i 4697: ännu längre. enrum, vilket bland annat gör att möjlighe- 4698: Eftersom avkortning på grund av rann- terna att ordna adekvat sysselsättning är 4699: sakningstiden ej medges, om ändringss~kandet mycket kringskurna. 4700: ej leder tili ändring tili förmån för den häk- Den enda rimliga och ur rättvisesynpunkt 4701: tade, innebär detta, att han i fråga om den försvarliga lösningen är, att avräkning av 4702: faktiska möjligheten ·att söka ändring är i tiden i rannsakningsfängelse vid ett överkla- 4703: betydligt sämre ställning än den som är på gande räknas till godo på samma sätt som 4704: fri fot. Stadgandet i 3 kap. 11 § strafflagen vid dom i första instans och att överrätterna 4705: ändrades år 1954. Som motivering till att - liksom första instans - när avräkning 4706: avkortning vid överklagande inte skull.e från strafftiden icke görs, uttryckligen ut- 4707: komma ifråga annat än då straffet mildrades säger varför detta inte har skett. 4708: anfördes då, att man därigenom skulle före- 4709: komma omotiverat ändringssökande. Med stöd av ovanstående föreslår vi 4710: Vår rättegångsordning bygger li'ksom vördsamt, att Riksdagen måtte antaga föl- 4711: rättegångsordningarna i andra kulturstater jande lagförslag: 4712: på den principen, att man genom möjlighe- 4713: 70 II,L- Bikoslaki. 4714: 4715: 4716: 4717: 4718: Lag 4719: om ä.ndring av strafflagen. 4720: I enlighet med Riksdagens beslut skaU 3 kap. 11 § strafflagen av den 19 december 4721: 1889, sådant lagrunu:ilet lyder i lagen den 21 juni 1954 (275/54), erhålla följande än- 4722: drade lydelse: 4723: 3 Kap. från utövning av tjänst eller böter avdragas 4724: Om grunder, som utesZuta eUer minska efter skälig prövning så mycket, som mot- 4725: Btraffbarhet. svarar frihetsberövandet, sävida grundad 4726: anledning ej föreligger att icke göra avdrag 4727: 11 §. eller att anse, att frihetsberövandet bör 4728: Har den, som gjort sig skyldig till brott, betrak:tas som fullt straff för hans gärning. 4729: med anledning av det brott, för vilket han Lag samma vare, då den häktade sökt än- 4730: dömts till straff, eller annat brott, som i dring i domen. 4731: samma sak: varit föremäl för förberedande 4732: rannsakning eller ätal, förrän dom i första 4733: rättsinstans fallit blivit berövad friheten, 4734: skall frän frihetsstraff på viss ·tid, skiljande Denna lag träder i kraft den 196 . 4735: 4736: 4737: Helsingfors den 29 april 1966. 4738: 4739: Kristian Gestrin. Victor Procope. 4740: Ingvar S. Melin. Kaarlo af Heurlin. 4741: 71 4742: 4743: II,l.- Lak.al. N :o 10. 4744: Suomennos. 4745: 4746: 4747: 4748: 4749: Gestrin ym.: Ehdot'US laiksi rikoslain muuttamisesta. 4750: 4751: 4752: Eduskunnalle. 4753: 4754: Rikoslain 3 luvun 11 § :ssä säädetään, että tulla kysymykseen muutoin kuin jos ran- 4755: milloin rikoksen tehnyt, joka ensimmäisessä gaistus lieveni, esitettiin tuolloin, että siten 4756: oikeusasteessa on tuomittu rangaistukseen, en- estettäisiin perusteetonta muutoksenhakua. 4757: nen tuomion antamista on menettänyt va- Muiden sivistysvaltioiden oikeudenkäynti- 4758: pautensa, tuomioistuimen säännönmukaisesti järjestysten tapaan meidänkin oikeuden- 4759: on lausuttava, että se aika, minkä vapauden- käyntijärjestyksemme rakentuu sille periaat- 4760: menetys on kestänyt, on vähennettävä ran- teelle, että muutoksenhakumahdollisuudella 4761: gaistuksesta. Rangaistusten täytäntöönpanosta on turvattava oikeusvarmuus ja saatava ai- 4762: annetun asetuksen 2 luvun 1 § : n mukaan kaan yhdenmukaisempi käytäntö esim. ran- 4763: ei vapausrangaistusta voi panna täytäntöön gaistusten määräämiskysymyksissä. Nykyinen 4764: ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman. asiaintila meillä antaa muutoksenhaulle van- 4765: Jos tuomittu on vangittuna ja jos hän tuo- gitun osalta selvästi rangaistuksenomaisen 4766: mioon tyytyy, saadaan hänet, vaikka toinen leiman. Asian nykytila on vielä enemmän 4767: onkin tehnyt siitä valituksen, omalla suos- epätyydyttävä syystä että vangitut säännön- 4768: tumuksellaan heti panna vapausrangaistus- mukaisesti on tuomittu huomattavasti anka- 4769: tansa kärsimään. Jos vangittu haluaa valittaa rampiin seuraamuksiin kuin vapaalla jalalla 4770: tuomiosta, hänen on pakko tutkintavankeu- olevat. Tutkintavankeusajan vähentämiskysy- 4771: dessa odottaa lopullista tuomiota. Tutkinta- myksen kytkeminen muutoksenhaun tulok- 4772: vankeuden aika on rikoslain edellä mainitun seen merkitsee itse asiassa räikeätä poikkea- 4773: lainkohdan nimenomaisen säännöksen mu- mista siitä yhdenvertaisuusperiaatteesta, joka 4774: kaan vähennettävä rangaistuksesta vain siinä on lausuttuna hallitusmuodon 5 §: ssä. Edel- 4775: tapauksessa, että vangitun muutoksenhaku leen on korostettava, että muutoksenhaku voi 4776: johtaa lieveropään tuomioon. Vangittu, joka olla hyvin perusteltu riippumatta sen tulok- 4777: alioikeuden tuomiosta on valittanut hovioi- sesta. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa muun 4778: keuteen, saa odottaa tutkintavankeudessa 2- muassa sen, että vaikka vangittu tyytyy itse 4779: 4 kuukautta. Vastaava aika kuluu jos hovioi- rangaistukseen, mutta haluaa saattaa esim. 4780: keuden tuomiosta valitetaan korkeimpaan oi- jonkun vahingonkorvauskysymyksen ylem- 4781: keuteen. Valittaminen alioikeudesta hovioi- män oikeusasteen tutkittavaksi, hän voi tehdä 4782: keuteen ja sieltä edelleen korkeimpaan oikeu- sen vain vaarantaen itseltään useita kuu- 4783: teen tietää normaalitapauksessa noin puolen kausia tutkintavankeuden muodossa. Tutkin- 4784: vuoden tutkintavankeutta. Monimutkaisissa tavankeuden aiheuttama vapaudenmenetys 4785: jutuissa :aika voi olla vielä pitempi, voi sitäpaitsi monessa tapauksessa tuntua ko- 4786: Koska tutkintavankeusajan perusteella ei vemmalta kuin rangaistuksen sovittaminen. 4787: myönnetä vähennystä, ellei muutoksenhaku Niinpä tutkintavanki enimmäkseen on pidet- 4788: johda muutokseen vangitun eduksi, tämä tie- tävä yksinäishuoneessa, mikä muun muassa 4789: tää sitä, että hän tosiasialliseen mahdollisuu- rajoittaa mahdollisuuksia järjestää soveliasta 4790: teen nähden hakea muutosta on huomatta- askartelua. 4791: vasti huonommassa asemassa kuin vapaalla Ainoa hyväksyttävä ja oikeudenmukaisuu- 4792: jalalla oleva. Rikoslain 3 luvun 11 § :n sään- den kannalta puolustettavissa oleva ratkaisu 4793: nöstä muutettiin vuonna 1954. Perusteluna on tutkintavankeusajan vähentäminen muu- 4794: sille, ettei vähennys valitustapauksessa saisi toksenhakutapauksessa ja sen hyväksilukemi- 4795: 72 II,l. - Rikoslaki. 4796: 4797: 4798: nen samalla tavoin kuin ensimmäisessä oi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 4799: keusasteessa tuomittaessa ja että ylioikeudet nioittaen, 4800: - samoin kuin ensimmäinen oikeusastekin - 4801: silloin kun rangaistusajasta ei tehdä vähen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4802: nystä, nimenomaan lausuvat miksi sitä ei van lakiehdotuksen: 4803: ole tehty. 4804: 4805: 4806: 4807: Laki 4808: rikoslain muuttamisesta. 4809: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun ri- 4810: koslain 3 luvun 11 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä kesäkuuta 1954 annetussa laissa 4811: (275/54), näin kuuluvaksi: 4812: 4813: 3luku. gaistuksesta, virantoimituserosta tai sakosta 4814: Perusteista, jotka poistavat rangaistavaisuu- kohtuuden mukaan harkiten vähennettävä 4815: den tahi sitä vähentävät. vapaudenmenetystä vastaava määrä, jollei 4816: ole perusteltua aihetta jättää vähennystä te- 4817: 11 §. kemättä tai katsoa, että vapaudenmenetys on 4818: Milloin rikoksen tehnyt on sen rikoksen pidettävä hänen tekonsa täytenä rangaistuk- 4819: johdosta, josta hänet on tuomittu rangais- sena. Laki on sama, milloin vangittu on ha- 4820: tukseen, tai muun samassa asiassa valmista- kenut muutosta tuomioonsa. 4821: van tutkinnan tai syytteen alaisena olleen 4822: rikoksen johdosta ennen ensimmäisessä oi- 4823: keusasteessa annettua tuomiota menettänyt Tämä laki tulee voimaan päivänä 4824: vapautensa, on määräaikaisesta vapausran- kuuta 196 . 4825: 4826: 4827: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 4828: 4829: Kristian Gestrin. Victor Procope. 4830: Ingvar S. Melin. Kaarlo af Heurlin. 4831: 73 4832: 4833: II,2.- Lagmot. N: o 11. 4834: 4835: 4836: 4837: 4838: Gestrin m.fl.: Förslag tilZ lagar om ändring av strafflagen 4839: och om upphävande av 8 kap. 2 § 5 punkten rättegångs- 4840: balken. 4841: 4842: 4843: Ti1l Riksdagen. 4844: 4845: I. en till 1965 ärs riksdag av undertecknad lagens 41 kapitel och ändring av 10 kap. 4846: Gestrin m. fl. inlämnad motion pävisades att sagda lag samt tili lag ()ffi upphävande av 4847: vår år 1889 stiftade och endast genom par- 8 kap. 2 § 5 punkten rättegångsbalken (prop. 4848: tiella reformer ändrade strafflag i många N:o 119/1965). I propositionen tillmötesgick 4849: stycken var starkt föråldrad och att detta regeringen i allt väsentligt de önskemål, vilka 4850: a. 4851: bl. gällde dess 10 kapitel om religionsbrott framställts i hemställningsmotionen. Proposi- 4852: och dess 41 kapitel om brott emot föreskrift tionen remitterades tili lagutskottet, som 4853: angående kyrklig ordning. Bägge dessa kapi- dock icke hann slutbehandla densamma un- 4854: tel har i allt väsentligt förblivit oförändrade der sessionsperioden. Ehuru delade meningar 4855: i den lydelse de erhöll vid 1888 års lantdag. kan förekomma om en del detalj er i den 4856: På basen av en utförlig motivering där bl. a. ovannämnda regeringspropositionen, som nu- 4857: den rättshistoriska bakgrunden tili lagrum- mera förfallit, uppfyller den dock i så hög 4858: men anfördes och deras samband med gäl- grad berättigade reformönskemål, att det sy- 4859: lande tryckfrihetsstadganden belystes före- nes oss föreligga skäl att nu aktualisera den- 4860: slogs i motionen att riksdagen måtte hemställa samma i motionsform. 4861: att regeringen i brådskande ordning skulle Hänvisande tili det sagda samt tili det som 4862: låta utarbeta och för riksdagen framlägga anförts i motiveringarna till den ovan- 4863: förslag tili revision av de berörda lagstad- nämnda motionen och propositionen har vi 4864: gandena (hest.motion N: o 17/1965). äran föreslå, 4865: Innan den berörda motionen hunnit be- 4866: handlas avgav regeringen tili riksdagen en att Riksdagen måtte antaga följande 4867: proposition tili lag om upphävande av straff- lagförslag: 4868: 4869: 4870: 4871: Lag 4872: om upphävande av strafflagens 41 kap. och om ändring av lagens 10 kap. 4873: I enlighet med Riksdagens beslut upphäves strafflagens 41 kap., varjämte rubriken 4874: för lagens 10 kap. och sagda kapitel skola erhålla följande ändrade lydelse: 4875: 4876: 10 kap. 4877: Om brott mot trosfrid. 2 §. 4878: Den som med våld eller hot om våld 4879: 1 §. hindrar i Finland verksamt trossamfund att 4880: Den som offentligen på grovt sätt smädar förrätta gudstjänst, kyrklig handling eller 4881: eller skymfar, vad inom i Finland verksamt religionsutövning, dömes för hindrande av 4882: trossamfund hålles heligt, dömes för brott religionsutövning tili fängelse i högst två år. 4883: mot trosfrid tili böter eller tili fängelse i Försök är straffbart. 4884: högst sex månader. 4885: 10 E 529/66 4886: 74 n,2. - Rikoslaki ja oikeudenkäymiskaa;ri. 4887: 4888: 4889: 3 §. Stör nägon på sagda sätt begravning, dä 4890: Den som genom att föra oljud eller pä denna icke är kyrklig handling, dömes för 4891: annat sätt väcka förargelse uppsätligen stör störande av begravning tili i 1 mom. stadgat 4892: i 2 § nämnd gudstjänst, kyrklig handling straff. 4893: eller religionsutövning, dömes för störande 4894: av religionsutövning tili böter eller tili Denna lag träder i kraft den 4895: fängelse i högst sex mänader. 196. 4896: 4897: 4898: 4899: 4900: Lag 4901: om upphävande av 8 kap. 2 § 5 punkten rättegångsbalken. 4902: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas: 4903: 4904: Härigenom upphäves 8 kap. 2 § 5 punkten Dock skall tidigare Iag tiliämpas på de 4905: rättegångsbalken. mäl, i vilka rannsakningen i underrätten 4906: avslutats för sagda dag. 4907: Denna lag träder i kraft den 4908: 196 . 4909: 4910: Helsingfors den 26 april 1966. 4911: 4912: Kristian Gestrin. E. J. Paavola. Carl Olof Tallgren. 4913: Evald lfåggblom. Magnus Kull. Lars Lindeman. 4914: 75 4915: 4916: 11,2.- Lak.al. N :o 11. 4917: Suomennos. 4918: 4919: 4920: 4921: 4922: Gestrin ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain muuttamisesta ja 4923: oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 § :n 5 kohdan kumoami- 4924: sesta. 4925: 4926: 4927: E d u s k u n n a 11 e. 4928: 4929: Allekirjoittaneen Gestrinin ym. eduskun- sen laiksi rikosl'ain 41 luvun kumoamisesta 4930: nassa vuoden 1965 valtiopäivillä tekemässä ja sanotun ~ain 10 luvun muuttamisesta sekä 4931: aloitteessa osoitettiin, että vuonna 1889 sää- 'Laiksi oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §: n 4932: detty ja vain osittaisuudistuksin muutettu 5 kohdan kumoamisesta ( es. N: o 119/1965). 4933: rikoslakimme monissa kohdin on kovin van- Hallitus oli esityksessään kaikin olennaisin 4934: hentunut ja että tämä koskee mm. sen 10 osin ottanut huomioon toi vomusaloitteessa 4935: lukua, jossa säädetään uskontorikoksista, ja esitetyt toivomukset. Esitys lähetettiin laki- 4936: sen 41 lukua kirkollista järjestystä koske- valiokuntaan, joka ei kuitenkaan ehtinyt 4937: vain määräysten rikkomisesta. Kaikessa käsitellä sitä loppuun valtiopäivien aikana. 4938: olennaisessa nämä molemmat luvut ovat py- Vaikkakin edellä mainitun, nyttemmin 4939: syneet muuttumattomina, niiden vuoden rauenneen, hallituksen esityksen eräiden 4940: 1888 va1tiopäivillä saaman sanamuodon mu- yksityiskohtien osalta voidaan olla eri 4941: kaisilla. Lähtien seikkaperäisestä peruste- mieltä, esitys kuitenkin niin suuressa mää- 4942: lusta, jossa mm. esitettiin näiden lainkoh- rin vastaa oikeutettuja uudistustoiveita, 4943: tien oikeushistoriaJJJinen tausta ja valaistiin että mielestämme on aihetta nyt ottaa asia 4944: niiden yhteyttä voimassa oleviin painova- esille aloitteen muodossa. 4945: paussäännöksiin, aloitteessa ehdotettiin, edus- Viitaten edellä sanottuun sekä siihen, 4946: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hal- mitä yllä mainitun aloitteen ja ha1Htuksen 4947: litus kiireellisesti valm.i:stuttaisi ja antaisi esityksen perusteluissa on esitetty, ehdo- 4948: eduskunnalle esityksen kysymyksessä ole- tamme kunnioittaen, 4949: vien säännösten uudistamisesta (toiv.aloite 4950: N:o 17/1965). että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 4951: Ennen kuin mainittu aloite oli ehditty vat lakiehdotukset: 4952: käsitellä ha:1litus antoi eduskunnalle esityk- 4953: 4954: 4955: Laki 4956: rikoslain 41 luvun kumoamisesta sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta.. 4957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain 41 luku sekä muutetaan sano- 4958: tun J:ain 10 Luvun nimike ja mainittu luku näin kuuluviksi: 4959: 4960: 10 luku. takoon uskonrauhan rikkomisesta sakkoon 4961: Rikoksista uskonrauhaa vastaan. tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeu- 4962: teen. 4963: 1 §. 2 §. 4964: Joka julkisesti törkeällä tavalla herjaa Joka väkivallal!la tai väkivaltaa uhaten 4965: tai häpäisee sitä, mitä Suomessa toimivaBSia estää jonkin Suomessa toimivan uskonto- 4966: uskontoku.nn:assa pidetään pyhänä, tuomit- kunnan pitämästä jumalanpalvelusta, kir- 4967: 76 II,2. - Rikoslaki ja oikeudenkä.ymiska.a.ri. 4968: 4969: 4970: koilista toimitusta tai uskonnonha,rjoitusta, tusta, tuomittakoon uskonnonharjoituksen 4971: tuomittakoon uskonnonharjoituksen estärui- häiritseruisestä sakkoon tai enintään kuu- 4972: sestä enintään kahdeksi vuodeksi vankeu- deksi kuukaudeksi vankeuteen. 4973: teen. Joka sanotull!a tavalla häiritsee hautajai- 4974: Yritys on rangaistava. sia, kun tämä ei olle kirkollinen toimitus, 4975: tuomittakoon hautajaisten häiritseruisestä 4976: 3 §. 1 momentissa säädettyyn rangaistukseen. 4977: Joka me1uamaillla tai muulla tavoin pa- 4978: hennusta aikaan saattamalla tahallansa häi- 4979: ritsee 2 §: ssä mainittua jumalanpa!bve1austa, Tämä laki tulee voimaan päivänä 4980: kirkollista toimitusta tai UBkonnonharjoi- kuuta 196 . 4981: 4982: 4983: 4984: 4985: Laki 4986: oikeudenkäymiskaa.ren 8 luvun 2 §: n 5 kohdan kumoamisesta. 4987: Eduskunnan päätöben mukaisesti säädetään: 4988: 4989: Täten kumotaan oikeudenkäymiskaaren Kuitenkin on aikaisempaa lakia sovellet- 4990: 8 luvun 2 § : n 6 kohta. tava niihin juttuihin, joiden tutkimuksen 4991: alioikeus on ennen sanottua päivää päättä- 4992: Tämä laki tulee voimaan päivänä nyt. 4993: kuuta 196 . 4994: 4995: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 4996: 4997: Kristian Gestrin. E. J. Paavola. Carl Olof Tallgren. 4998: Evald Häggblom. Magnus Kull. Lars Lindeman. 4999: 77 5000: 5001: n,s.- Lak.al. N: o 12. 5002: 5003: 5004: 5005: Kock ym..: Ehdotus laiksi rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § :n 5006: kumoamisesta. 5007: 5008: 5009: E d u s kun n a 11 e. 5010: 5011: Rikoslain 10 luvun 1 §: n perusteella noste- miseksi. Laki on aikoinaan säädetty hyvää 5012: tut syytteet erään kirjan kirjoittajaa ja kus- tarkoittavasaa mielessä ihmisten uskonnollis- 5013: tantajaa vastaan ovat herättäneet laajaa kes- ten tunteiden kunnioittamiseksi, mutta sitä 5014: kustelua ko. lainkohdan vanhentuneisuudesta on nyt ryhdytty käyttämään ahdasmielisesti 5015: ja soveltumattomuudesta nykyiseen yhteis- sananvapauden rajoittamiseksi. 5016: kuntaan. Säännöksen sisältämä vankeusran- Kun rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §: ää ei ole 5017: gaistus ns. jumalanpilkasta ei vastaa enää moniin vuosikymmeniin käytetty, osoittaa jo 5018: nyky-yhteiskunnan oikeustajua. Uskonnolliset tämäkin, että ko. säädökset ovat vanhentu- 5019: tunteet saattavat olla erittäin suuria ja ar- neita. Ne on etsitty esille palvelemaan tarkoi- 5020: vokkaita asioita joillekin ihmisille, mutta jos tuksia, joita varten niitä ei alunperin ole 5021: niiden kunnioittaminen muiden taholta on säädetty. Se, että lakia ei ole vuosikymme- 5022: turvattava rikoslainsäädännöllä, puuttuu yh- niin käytetty, olisi tulkittava niin, ·että se 5023: teiskunnastamme henkinen vapaus. Kun li- nyky-yhteiskuntaan soveltumattomana on me- 5024: säksi on näkyvissä merkkejä siitä, että rikos- nettänyt merkityksensä käytännössä ja olisi 5025: lain 10 luvun 1 ja 2 § :n käyttö ei tule muodollisestikin kumottava. 5026: rajoittumaan vain yhteen määrättyyn ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun• 5027: paukseen, vaan eräitten piirien tarkoituksena nioittavasti, 5028: on näitä lainkohtia hyväksi käyttäen pyrkiä 5029: rajoittamaan sanavapautta varsin laajassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5030: mittakaavassa, olisi kiireellisesti ryhdyttävä van lakiehdotuksen: 5031: toimenpiteisiin tällaisten lainkohtien kumoa- 5032: 5033: 5034: Laki 5035: rikoslain 10 luvun 1 ja. 2 §:n kumoamisesta.. 5036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5037: 5038: Täten kumotaan rikoslain 10 luvun 1 ja Tämä laki tulee voimaan kuun päi- 5039: 2 §. vänä 196 . Kumottujen säännösten perus- 5040: teella tällöin vireillä olevat syytetoimenpiteet 5041: tai oikeudenkäynnit katsotaan rauenneiksi. 5042: 5043: 5044: ~elsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 5045: 5046: 5047: Osmo Kock. Pauli Puhakka. Kuuno Honkonen. 5048: Anna-Liisa. Tiekso. Hertta Kuusinen. Kaisu Weckman. 5049: Olli J. Uoti. Kaino Haapanen. Georg Backlund. 5050: Irma Rosnell. Taisto Sinisalo. Siiri Lehmonen. 5051: Olavi J. Laine. Väinö R. Virtanen. Pauli Räsänen. 5052: 78 5053: 5054: 11,4. - La.k:.al. N: o 13. 5055: 5056: 5057: 5058: 5059: Mäki ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain 41 luvun kumoami- 5060: sesta sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta ja oikeu- 5061: denkäymiskaaren 8 luvun 2 § :n 5 kohdan kumoamisesta. 5062: 5063: 5064: Ed uskunn alle. 5065: 5066: Uskontorikoksia koskevat rangaistussään- uskonnon rauhan siten, että laissa mainittai- 5067: nökset ovat rikoslain 10 luvussa ja kirkollisten siin vain Suomessa luvallisen uskontokunnan 5068: järjestysmääräysten rikkomista koskevat ran- opin mukaisten pyhien arvojen kunnioitta- 5069: gaistussäännökset rikoslain 41 luvussa. Lu- minen siten, ettei niitä törkeällä tavalla jul- 5070: kuunottamatta rikoslain 10 luvun 5 §:n osit- kisesti herjata ja häväistä. 5071: taista muutosta (174/21) ovat sanotut lain- Kansamme jäsenistä aivan valtaosa kuuluu 5072: kohdat vieläkin siinä muodossaan, minkä ne evankelisluterilaiseen kirkkoomme tai muu- 5073: v. 1889 saivat. hun sellaiseen uskontokuntaan, jonka uskon 5074: Mainittuihin säännöksiin on viime aikoina kohde on Raamatun Jumala. Tällä persoonal- 5075: kiinnitetty paljonkin huomiota ja edelliselle lisella Jumalalla on erikoisasema kaikkien 5076: eduskunnalle annettiin hallituksen esitys ri- muiden pyhien arvojen hinnalla, joista osa 5077: koslain 41 luvun kumoamiseksi sekä 10 luvun on vain ihmisten keksimiä rituaaleja. Näin- 5078: säännösten muuttamiseksi, jotka esitykset tu- ollen ei liene aivan paikallaan, että samais- 5079: livat lakivaliokunnassa varsin pitkälle käsi- tamme Jumalan pilkkaamisen ja muiden py- 5080: tellyiksi, vaikka mielipiteiden erilaisuudesta hien arvojen häväisemisen. Sinänsä rangais- 5081: ja eräiden kohdalta ehkä epätietoisuus oi- tussäännösten säilyttäminen on tarpeen yh- 5082: keasta ratkaisusta aiheuttivat sen, että esi- teiskuntamme perusarvojen korostamiseksi ja 5083: tykset jäivät raukeamaan keskeneräisinä. säilyttämiseksi. 5084: Kun kuitenkin rikoslain 41 luvun sään- Kun kerran puolin ja toisin hyväksytään 5085: nökset asiallisesti on kumottu edellisen edus- ja myönnetään velvoitus toisten vakaumuksen 5086: kunnan hyväksymällä kirkkolailla, mikäli kunnioittamiseen sisältyy siihen myös ehdot- 5087: koskee luvun 1 ja 5 pykäliä ja tuskin on tomasti pidättäytyminen julkisesta herjauk- 5088: riittäviä edellytyksiä sapattirikosta koskevien sesta ja kun eron tekeminen jumalanpilkan 5089: rangaistussäännösten säilyttämisen, on kiis- ja muiden pyhien arvojen herjaamisen välillä 5090: taton aihe näiden lainkohtien kumoamiseen. pitäisi olla mikään oleellinen seikka niille, 5091: Sapattirikosten osalta on aihetta viitata ny- joille nämä arvot eivät pyhää merkitse, pi- 5092: kyisen teollisen elämän kehittymiseen, joka täisi se lopputulos, johon lakivaliokunta on 5093: samoinkuin eräät palveluselinkeinot kohtuu- päätynyt, olla yleisesti hyväksyttävissä. 5094: della vaativat työtä myös sunnuntaisin. Sitä- Edelläolevan perusteella kunnioittaen esi- 5095: paitsi pyhäpäivän kunnioittaminen tuskin tämme, 5096: tehostuu rangaistussäännöksin. 5097: Varsinaisten uskontorikosten osalta edellä- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu- 5098: viitattu hallituksen esitys tarkoitti säilyttää luvat lakiehdotukset: 5099: U,4. - Mäki ym. 79 5100: 5101: Laki 5102: rikoslain 41 luvun kumoamisesta sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta. 5103: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain 41 luku sekä muutetaan sano- 5104: tun lain 10 luku näin kuuluvaksi: 5105: 5106: 10luku. 2 § : ssä mainittua jumalanpalvelusta, kirkol,. 5107: lista toimitusta tai uskonnonharjoitusta, tuo- 5108: Rikoksista uskonrauhaa vastaan. mittakoon uskonnonharjoituksen häiritsemi- 5109: 1 §. sestä sakkoon tai enintään kuudeksi kuukau- 5110: Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa, tuomitta- deksi vankeuteen. 5111: koon jumalanpilkasta sakkoon tai enintään Joka sanotulla tavalla häiritsee hautajaisia, 5112: kahdeksi vuodeksi vankeuteen. kun tämä ei ole kirkollinen toimitus, tuomit- 5113: Joka julkisesti pilkkaa sitä, mitä Suomessa takoon hautajaisten häiritsemise;stä 1 momen- 5114: toimivassa uskontokunnassa muutoin pide- tissa säädettyyn rangaistukseen. 5115: tään pyhänä, tuomittakoon uskonrauhan rik- 5116: komisesta sakkoon tai enintään vuodeksi van- 4 §. 5117: keuteen. Joka 2 tai 3 § :ssä tarkoitetulla tavalla ta- 5118: 2 §. hallansa estää tai häiritsee uskontokunnan 5119: Joka käyttäen väkivaltaa tai sillä uhaten jäsenten hartaudenharjoitusta yksityisessä 5120: estää jonkin Suomessa toimivan uskontokun- kokouksessa, tuomittakoon kokousrauhan rik- 5121: nan pitämästä jumalanpalvelusta, muuta kir- komisesta sakkoon tai enintään kuudeksi 5122: kollista toimitusta tai uskonnonharjoitusta, kuukaudeksi vankeuteen. 5123: tuomittakoon uskonnonharjoituksen estämi- 5124: sestä enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. 5125: Yritys on rangaistava. 5126: Tämä laki tulee voimaan pa1vana 5127: 3 §. kuuta 196 ja sillä kumotaan myös rikoslain 5128: Joka meluamaila tai muulla tavoin pahen- 10 luvun 5 § :n muuttamisesta 10 päivänä 5129: nusta aika:an saattamalla tahallansa häiritsee kesäkuuta 1921 annettu laki. 5130: 5131: 5132: 5133: 5134: Laki 5135: oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §: n ö kohdan kumoamisesta.. 5136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5137: 5138: Täten kumotaan oikeudenkäymiskaaren 8 käyntijärjestystä noudattaen ensimma1senä 5139: luvun 2 § : n 5 kohta. oikeusasteena ratkaistava sellainen Jumalan 5140: pilkkaamista koskeva rikosasia, jossa alioikeus 5141: Tämä laki tulee voimaan pa1vana on ennen tämän lain voimaantuloa aloittanut 5142: kuuta 196 . Kuitenkin on hovioikeuden, nyt tutkinnan ja joka aikaisemman lain mukaan 5143: kumotussa lainkohdassa säädettyä oikeuden- oli hovioikeuden tuomittava. 5144: 5145: 5146: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 5147: 5148: Timo Mäki. Anna-Liisa. Linkola.. Al1i Va.ittinen. 5149: Ba.rgit Borg-Sundman. Sakari Huima.. Mikko Asunta.. 5150: 80 5151: 5152: U,5. - Lak.al. N: o 14. 5153: 5154: 5155: 5156: Lahtela ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiöistä annetun lain 5157: muuttamisesta. 5158: 5159: 5160: E d u s k u n n a ll e. 5161: 5162: Kiinnostus varojen sijoittamiseen osake- siin. On selvää, että tällaisen asiaintilan val" 5163: yhtiöiden osakkeisiin on viime vuosien ai- litessa eivät pienosakkeenomistajien edut 5164: kana lisääntynyt huomattavasti piensäästä- tul'e valvotuiksi läheskään tehokkaalla ta- 5165: jienkin keskuudessa. Nykyisen osakeyhtiö- valla. 5166: lain puitteissa on pienosakkeenomistajien Epäkohta olisi korjattavissa siten, että 5167: käytännössä melkeinpä mahdotonta käyttää päätäntävalta sellaisissa osakeyhtiöissä, 5168: osakkaiUe kuuluvaa päätäntävaltaa osake- joissa on paljon osakkeenomistajia, usko- 5169: yhtiöasioissa. He eivät toisin sanoen voi taan osakkaiden valitsemalle edustajistolle. 5170: käyttää hyväkseen osakkeen omistukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5171: perustuvia oikeuksia. Tämä on erittäin vali- 5172: tettavaa, si:1lä tosiasiallinen määräysvalta että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5173: suurissa osakeyhtiöissä on näin joutunut van lakiehdotuksen: 5174: osaksi muiden kuin osakkeenomistajien kä- 5175: 5176: 5177: Laki 5178: osakeyhtiöistä annetun lain muuttamisesta. 5179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan osakeyhtiöistä 2 päivänä toukokuuta 5180: 1895 annetun lain 23 § näin kuuluvaksi: 5181: 5182: 23 §. peelliset määräykset siitä, miten edustajisto 5183: Osakasten päättäruisoikeutta yhtiön asetetaan, siihen valittavien jäsenten luku- 5184: asioissa käyttävät tämän lain ja yhtiöjär- määrästä ja toimikaudesta sekä edustajiston 5185: jestyksen mukaan asianmukaisesti kuulute- täydentämisestä, kun siihen valitun toimi 5186: tussa yhtiökokouksessa ne osakkeenomista- päättyy kesken toimikauden. Edustajiston 5187: jat, jotka siinä ovat l'äsnä. Kuitenkin olkoon toimikausi älköön olko 4 vuotta pitempi. 5188: osakkailla valta muutoinkin kuin yhtiöko- Edustajiston kokoonkutsumisesta ja sen 5189: kouksessa päättää yhtiön asioista, jos kaikki tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 5190: yhtiön osakkaat ovat päätöksestä yksimie.. tässä laissa säädetään yhtiökokouksesta. 5191: &et. Osakeyhtiön, jonka yhtiöjärjestys ei täytä 5192: Osakeyhtiöissä, jonka osakkaiden luku- tässä pykälässä säädettyjä vaatimuksia, on 5193: määrä on vähintään 5 000, sekä mi:1Jloin yh- muutettava yhtiöjärjestys tämän pykälän 5194: tiöjärjestyksessä on niin määrätty, muussa- säännösten mukaisesti viimestään kahden 5195: kin osakeyhtiössä käyttää osakkaille kuulu- vuoden kuluessa tämän pykälän muutoksen 5196: vaa päätösvaLtaa heidän valitsemansa edus- voimaantulosta. Jos näin ei menetellä, on 5197: tajisto. Yhtiöjärjestykseen on otettava tar- osakeyhtiö purettava. 5198: 5199: 5200: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 5201: 5202: Olavi Lahtela. Veikko Hanhirova. 5203: 81 5204: U,6.- Lak.a.l. H :o 15. 5205: 5206: 5207: 5208: 5209: V. A. Virtanen JDL: Ehdotus Zat'kri asunto-osakeyhtiöistä a• 5210: netun Za.in muuttamisesta. 5211: 5212: 5213: EduskunnaUe. 5214: 5215: Vuokra-asuntojen puutteen ja korkean päättää yhtiön asioista, vaan yhtiötä olisi 5216: vuokratason takia on oman asunto-osakkeen hallittava yhteistoimin demokraattisella poh- 5217: hankkiminen tullut yhä yleisemmäksi. Suh- jalla ja ottaen huomioon erityisesti talossa 5218: teellisen vähävaraiset kansalaiset joutuvat asuvien osakkaiden edut. Tämä periaate ku- 5219: tällöin sijoittamaan käytännöllisesti katsoen vastuu myös voimassa olevan asunto-osake- 5220: kaiken omaisuutensa asunnon hankkimiseen, yhtiölain 7 § :ssä, jonka mukaan ei kukaan 5221: ja lisäksi joutuvat ottamaan itselleen melkoi- asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa saa 5222: sen velkataakan. Erityisesti asunto-osakeyh- äänestää enemmällä kuin viidenneksellä ko- 5223: tiön perustamisvaiheessa, kun huoneistoihin koukseen osaaottavien yhteenlasketusta ääni- 5224: oikeuttavat osakkeet myydään vähitellen, on määrästä. Sanotun lainkohdan mukaan voi- 5225: yhtiön osake-enemmistö tai ainakin huomat- daan tästä pääsäännöstä kuitenkin yhtiöjär- 5226: tava osa osakkeista edelleen rakentajan, ns. jestykseen otettavana määräyksellä poiketa. 5227: griinderin hallussa. Vastaavasti ovat suureh- Käsityksemme mukaan olisi edellä mainittu 5228: kot liike- ja teollisuuslaitokset myyneet mm. mahdollisuus laissa olevan äänimäärää rajoit- 5229: työntekijöilleen ja virkailijoilleen omista- tavan säännöksen kumoamiseen tasa-arvoisuu- 5230: miensa asunto-osakeyhtiöinä olevien kiinteis- den toteuttamiseksi ja pienten osakkeenomis- 5231: töjen osakkeita. Näissäkin tapauksissa saattaa tajien aseman turvaamiseksi poistettava lais- 5232: yhtiön osake-enemmistö olla talossa asuvien ta. Todettakoon että esim. pankkilain 11 § :n 5233: yksityisten osakkaiden hallussa, mutta mel- 1 momentissa vastaava säännös, jonka mu- 5234: koinen osuus on edelleen suuryhtiön omistuk- kaan pankin yhtiökokouksessa ei saa äänes- 5235: sessa. Kummassakin tapauksessa on osakkei- tää enemmällä kuin 1/20: llä kokouksessa 5236: den myyjällä päättäessään alkuvaiheessa käy- edustetusta äänimäärästä, on ehdottomasti 5237: tännöllisesti katsoen yksin yhtiön yhtiöjär- velvoittava, joten siitä ei yhtiöjärjestykseen 5238: jestyksen sisällöstä, ollut mahdollisuus sisäl- otetulla määräyksellä voida poiketa. Ehdoton 5239: lyttää asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen säännös sisältyy myös vakuutusyhtiölain 44 5240: määräys, joka sallii sen yhtiön hallinnossa §: ään, jonka mukaan vakuutusosakeyhtiön 5241: käyttää äänivaltaa omistamiensa osakkeiden kokouksessa kukaan ei saa äänestää yhteensä 5242: täyteen määrään saakka. Kun vastapuolena suuremmalla kuin 1/10 kokouksessa saapu- 5243: ovat useat yksityiset pieneläjät, jotka lisäksi villa olevien äänioikeutettujen yhteenlaske- 5244: saattavat olla riippuvaisuussuhteessa ao. tusta äänimäärästä. Äänimäärää rajoittavia 5245: suuromistajaan (esim. työnantaja), tulee suu- säännöksiä on myös lukuisasti eri kuntain- 5246: ren osakemäärän omistaja, vaikka hän edus- liittojen perussäännöissä. 5247: taisikin osakkaiden vähemmistöä, käytännössä Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 5248: ylivoimallaan päättämään asunto-osakeyhtiön kunnioittaen, 5249: hallinnosta. 5250: Asunto-osakeyhtiön sosiaaliseen luonteeseen että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5251: kuuluu käsityksemme mukaan, ettei kukaan van lakiehdotuksen: 5252: asunto-osakeyhtiön kokouksessa saisi yksin 5253: 5254: 5255: 5256: 5257: 11 E 529/66 5258: II,6. - .Asunto-osakeyhtiiSt. 5259: 5260: 5261: 5262: 5263: Laki 5264: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain muuttamisesta. 5265: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmi- 5266: kuuta 1926 annetun lain (30/26) 7 § näin lQ!lliuvaksi: 5267: 7 §. 5268: Yhtiökokouksessa älköön kukaan äänestäkö 5269: enemmällä kuin viidennellä osalla kokoukseen 5270: osaaottavien yhteenlasketusta äänimäärästä. 5271: 5272: 5273: Helsingissä huhtikuun 29 päivänä 1966. 5274: 5275: Viljo Virtanen. Antero Väyrynen. Arvo Ahonen. 5276: Va.lto Käkelä. Sulo Bostila. Veikko :Mattila. 5277: 88 5278: 5279: 11,7. -Lak.al. H:o 16. 5280: 5281: Nevalainen ym.: Ehdotus laiksi vakuutusyhtiölain muuttami- 5282: sesta. 5283: 5284: E d u s kun n a 11 e. 5285: 5286: Kuten kaikkialla maailmassa on myös puutt11Iillsesta johtunee, että jo 30 vuoden 5287: Suomessa vakuutusyhtiöiden toiminta lailla ajan ovat kaikki sosiaaliministeriön vakuu- 5288: tarkoin ohjattu. Edelleen on iktilla järjes- tusosaston päälliköt tai vastaavat virkamie- 5289: tetty viranomaisten toimesta hoidettu va- het kukin vuoro1laan jättäneet virkansa ja 5290: kuutusyhtiöiden tarkastustoiminta. Kysy- siirtyneet yksityisten . vakuutusyhtiöiden 5291: myksessä olevien säännösten tarkoitus on luultavasti paremmin palkattulliin toimiin. 5292: selvä. Samalla tavoin kuin p·ankkeihin näh- Sitä seikkaa, että kysymyksessä on il- 5293: den oil myös vakuutusyhtiöiden suhteen yh- meinen epäkohta, ei tarvinne 1aajemnrln. pe.. 5294: teiskunnan kannalta tä.rkeätä, että ne kiai- rusteMIR. On selvää, että tarkastava viran- 5295: kissa olosuhteissa pystyvät vastaamaan si- omainen siirtyessään tarkastettavanaan ole- 5296: toumuksistaan. Vakuutusmaksut eivät sa;a van yhtiön palv;eJukseen tuo mukanaan 5297: ollla liian korkeat mutta eivät myöskään täll:e yhtiölle edun, joka puuttu;u kaikkien 5298: niin alhaiset, että vakuutusyhtiöt menettäi- kilpailevien yhtiöiden toimihenkilöiltä, ni- 5299: sivät maksukykynsä ja vakuut1Ut$et tätä m.ittäin kilpailijoiden liikesalais:u11ksien tUD- 5300: tietä arvonsa. temuksen, hän on ollut Lain mukaisesti oi- 5301: Vakuutusyhtiöiden tarkastus. linee maaso- keutettu. ja velvollinenkin j~kuvasrti käsit- 5302: samme tarko:itukae!Uilllkaisesti järjestetty. telemään. ~kirjoj~ joita ki).'paJ!eva.t yh- 5303: Kuitenkin on syytä kiinnittää huomiota tiöt eivät milloiuka.an voi pääati :nikemiiu. 5304: erääseen ih:ueili!een epäkQhtaan. lAissa ei olo Ede1illeen voitaneen tod~ia, Qttel tarkastava 5305: säil'lll&iti~ joka ~ vakll.ut'J.l,.<fyhtiöiden 5306: vix:anomain.en, sen jälkoon kun hin on sopi· 5307: tarkastuksessa. cyöake.ntelevii vh-ka.miehiä. nut siirtymisesti vakuutusyhtiön palv.Iuk~ 5308: mlll:oin hyvänsä s~istä. vakuutusyhti- seen, voi enää vir~ ol>la täysin puo~ 5309: lu~et<m. Nämä Slei.kAt tienevät lähinni va:i- 5310: öiden palvelubee:n. Tää su.h~ ila.in- 5311: säidäntQmme on ~en pa.nkkitarkutuk- kutt.a.neet ~Jiilum. ~ useimmissa :maiata oo 5312: sen osalta. Viimeksimainittua. tehtävää. hoi- voimusa ~ t&l'lkmtetQ\,. SllQIUil w.. 5313: tavien virkami~ ~ oo nimen~ sää.dä.nnöstä :puuttuva. kielto. 5314: voimassa kielto :ryhtymäst.ä. pa.nkin pa.'lvo- Edellä esi~ pe~Ua. tildotamme 5315: lukseen ~en kuin QU kulun~t. kaksi vuotta kunioi~ 5316: siitä kun hän vira.Staan erost V aku~ että lrd~la lyt!A,m ae'!WIM- 5317: yhtiöitä koskevan vasta3va.n &ä.ännöben tlft ~Htt: 5318: 5319: 5320: 5321: Laki 5322: 'ftka11tuqhtiöJain muutta.mises;ta.. 5323: Eduskunnan päätöksen muk~emi. joka on tehty vwltiopäiväjä:rjestyksen 67 §:mä 5324: säädetyllä tavalla, lilmtiän 30 päivänä. joulukuuta 1952 annettutm vakm:rtusyhtiQila- 5325: kiin näin kuul\\."V'.a. 84 a §: 5326: 84a §. 5327: Sosiaalitninisteriön virkamies, jonka, teh- tettu ryhtymää.n va.kuutll.S'yhtiön pa.llveluk- 5328: tävänä on valvoo vakuutusyhtiöiden toi- seen, ennenk\lin on kulunut kollln.e vuotta 5329: mintaa, ei luopuesi9R'an virastaan ole oikeu- siitä~ kun hän virasta. ~Qai. 5330: 5331: Helsingissä ao päivänä huhtikuuta. 1966. 5332: 5333: Valde Nevalainen. Kaarlo af Heurlin. 5334: 84 5335: 5336: II,8.- Lak.al. • : 0 17. 5337: 5338: 5339: 5340: 5341: Sääskilahti ym.: Ehdotw laiksi Uikennevakuutwlain muut- 5342: tamisesta. 5343: 5344: 5345: Eduskunnalle. 5346: 5347: Voimassa olevan liikennevakuutuslain mu- lukumäärään nähden suurin piirtein samaa 5348: kaan tulee moottoriajoneuvon omistajalla suuruusluokkaa, ]oukkaantuneista on sen 5349: olla liikennevakuutus Jdikenteessä käytettä- sijaan matkustajia ollut n. 60 %. Moottori- 5350: vää moottoriajoneuvoa varten. Liikenneva- pyöräonnettomuuksissa kuolleista ja :OOuk- 5351: kuutuksen tehtävänä on mm. turvata moot- kwantuneista on n. 80 % ajoneuvon kuljet- 5352: toriajoneuvon liikenteeseen ·käytöstä aiheu- tajana toimineita ja mopo-onnettomuuksissa 5353: tuneen henkilövahingon korvaaminen. Lii- miltei yksinomaan kuljettajna toimineita. 5354: kennevakuutus voidaan tehdä joko yleisenä Kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuksis- 5355: tai rajoitettuna. Yleinen liikennevakuutus sa v. 1964 kuolleista on olLut moottoripyö- 5356: vastaa myös ajoneuvon omistajaa ja kul~ rän ku'~jettajia 6.7% ja mopoilijoita 13% 5357: jettajaa kohdanneen ·henkilöyahingon. Ra- sekä loukkaantuneista moottoripyörän kul- 5358: joitettu liikennevakuutus sen sijaan ·jättää jettajia 9 % ja mopoilijoita 9.5 %. 5359: sekä ajoneuvon omistajan että kuljettajan V: n 1964 aikana on ollut voimassa 5360: oikeutettujen ulkopuolelle.· Moottoriajoneu- 891497 liikennevakuutusta; ·joista raJoitet- 5361: vojen lukumäärä lisääntyy "VUosittain voi- tuja 328 196 eli 36.8 %. Moottoripyöriä kos- 5362: makkaasti. V ::n. 1964 päättyessä oli rekiste- kevista 82 763: sta liikennevakuutuksesta on 5363: röityjä autoja ja moottoripyöriä yhteensä ollut rajoitettuja 38 651 eli 46.7% ja :rnO.. 5364: 557 363. Lisäys edellisestä vuod-esta on näi- poja koskevista 278 546:sta ~akuutuksesta 5365: den kohdalla ollut yli 60 000. Tieliikenne- rajoitettuja peräti 230 095 eli 82.6 %. Kun 5366: onnettomuudet ovat myös lisääntyneet vuo- muiden moottoriajoneuvojen liikennevakuu- 5367: sittain. Erityisesti lisääntymistä · on tapah- tuksista .on ainoastaan 7.4 % rajoitettuja, 5368: tunut · moottoriajoneuvo-onnettomuuksien näy-te tään rajoitettua·vakuutusmuotoa käy- 5369: kohdalla. V. 1964 tieliikenneonnettomuuk- tettävän yleisimmin sellaisten moottoriajo- 5370: sissa surmansa saaneista 964 henkilöstä neuvojen · yhteydessä, jotka liikenilev:ahin- 5371: kuoli. 928 moottoriajoneuvo-Qnnettomuuk- gon sattuessa· ovat kuljettajalleen vaarahli- 5372: sissa. Viimeksi mainituissa kuoli v. 1964 simpia. Kehitys osoittaa lisäksi rajoitetun 5373: 5.2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. vakuutusmuodon yhä lisääntyvän moottori- 5374: Vastaavasti v. 1964 tieliikenneonnettomuuk- . pyörien ja mopojen kohdalla, kun se mui- 5375: sissa loukkaantuneista 14163 henkilöstä d~n ~ moottoriajoneuvojen vakuutusmuotona 5376: loukkaantui moottoriajoneuvo-onnettomuuk- on . vähentymään päin. On myös todettu, 5377: sissa 13 934 henkilöä. Moottoriajoneuvo-on- ·että Jttoottoripyörä- tai mopedionnettomuu- 5378: nettomuuksissa loukkaantuneiden kohdalla desta on monesti seurauksena erittäil'l. vai- 5379: tapahtui 13.3% :n lisäys edelliseen vuoteen kea pysyvä ruumiinvamma. Ka11onmurtu- 5380: verrattuna. mien aiheuttamat vaikeat aivovammat sa- 5381: Moottoriajoneuvo-onnettomuuksia käsitte- moinkuin selkärangan vioittumisen seu- 5382: levistä tilastoista on todettavissa, että niin rauksena syntyneet selkäydinvammat ~ 5383: kuolema kuin loukkaantuminenkin on ta- para~ ja tetrap1egia - uv:at pitkäaikaista 5384: pahtunut lukumääräisesti useammin kuljet- lioitoa ja lääkinnä:llistä kuntoutusta toistu- 5385: tajan kuin matkustajana olleen henkilön vasti vaativia invaliditeettitiloja. Ne aiheut- 5386: kohdaJla. Autojen kohdalla on kuljettajan tavat myös pysyvän vaikean invaliditeetin, 5387: ja matkustajain osuus kuolemantapausten jonka haitat eivät ole millään toimenpi- 5388: U,S. - SIIskilahti ym. 86 5389: 5390: teillä poistettavissa. Valitettavan usein on auton osalta 20 mk. Kysymyksessä on ver- 5391: tällaisen vammoittuneen kohdalla todettu, rattain pieni henkilökohtainen säästö siihen 5392: että rajoitetun liikennevakuutuksen an- riskiin nähden, jonka moottoroitu kulku- 5393: siosta hän on jäänyt vai111e riittävää tal<ou- väline käyttäjälleen nykyään aiheuttaa, ja 5394: dellista turvaa, joko omaisten tai yhteis- ennenkaikkea niihin vakaviin vammoihin 5395: kunnan huollettavaksi. On esitetty, että nähden, jotka usein ovat seurauksena moot- 5396: moottoripyörä ja mopedi ovat varsinaisesti toriajoneuvo-onnettomuudesta. 5397: työmatkoilla käytettäviä kulkuvä.'lineitä ja Kun moottoriajoneuvon, nimenomaan 5398: siten näillä matkoilla aiheutuneet henkilö- moottoripyörän ja mopedin käyttäjät, eivät 5399: vahingot korvataan tapaturmavakuU!tuslain ilmeisesti riittävässä määrin osaa harkita 5400: perusteella. Tapaturmavakuutuslain sään- riskinsä suuruutta ja kun yhteiskunta mo- 5401: nökset ulottuvat kuitenkin vain varsinai- nissa tapauksissa joutuu taloudellisesti vas- 5402: seen työmatkaan. Suuremmassa maarm taamaan seurauksista, tulisi liikennevakuu- 5403: näitä ajoneuvoja kuitenkin käytetään va- tuslaista kiireehlisesti poistaa mahdollisuus 5404: paa-aikana. Ei ole syytä myöskään unohtaa, rajoitetun liikennevakuutuksen ottamiseen. 5405: että moottoripyörästä ja mopedista on vii- EdEdlä olJevan perusteeLla ehdotamme kun- 5406: me aikoina tullut suuressa mittakaavassa nioittaen, 5407: nuorison kulkuväline. 5408: Rajoitetun liikennevakuutuksen suoma että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5409: säästö on vuosittain moottoripyörän osa1ta van Zakiehdtltuksen: 5410: 37 mk, mopedin osa!lta 16 mk ja henkilö- 5411: 5412: 5413: Laki 5414: liikennevakuutuslain muuttamisesta. 5415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun 5416: liikennevakuutuslain (279/59) 5 §:n 1 momentti ja 15 § seuraavasti: 5417: 5 §. niiden antamiseen toimiluvan saaneessa va- 5418: Moottoriajoneuvossa olleeseen omaisuu- kuutusyhtiössä. 5419: teen taikka ajoneuvon omistajan tai kuljet- Maahan tilapäistä käyttöä varten tuodun 5420: tajan muuhunkaan omaisuuteen kohdistu- moottoriajoneuvon omistajalle antaa liiken- 5421: nutta liikennevahinkoa ei korvata tämän nevakuutusyhdistys siten rajoitetun liiken- 5422: ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Siitä kor- neV'akuutuksen, että se ei koske häntä it- 5423: vataan kuitenkin matkustajan yllä tai mu- seaan eikä ajoneuvon kuljettajaa, eikä hä- 5424: kana olleiden pukimien tai muiden henkilö- nelilä eikä ku!Jtjettajalla henkUövahingon- 5425: kohtaisten käyttöesineiden vahingoittuminen. kaan johdosta ole oikeutta korvaukseen 5426: --------------- tästä l!iiltennevakuutuksesta. Jos yhdistys 5427: muutoin on sitoutunut tämän 1ain mukaan 5428: 15 §. vastaamaan selil.aisen ajoneuvon aiheutta- 5429: Liikenteessä käytettävää moottoriajoneu- masta liikennevahingosta, on sitoumuksessa 5430: voa varten tulee ajoneuvon omistajalla, ei tarkoitetttt omistaja vapaa vakuuttam.isvel- 5431: kuitenkaan valltio'Na, · oilla lriikennevakuutus volllisuudesta. 5432: 5433: 5434: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 5435: 5436: Eino Siäskil&hti. Erkki Haukipuro. 5437: Heimo Linna. Aa.ro Lintilä. 5438: Pentti Pekkarinen. 5439: 86 5440: 5441: 11,9.- Lak.aL H: o 18. 5442: 5443: 5444: 5445: 5446: .&aito ym.: Ehdotw laiksi datmavmt -entmkesta tmn~tun lain 5447: muuttamisesta. 5448: 5449: 5450: E d u s k u n n a 11 e. 5451: 5452: Elatusavun ennakosta 7 päivänä kesä- me vuosina on säädetty. Lyhyenä voimassa 5453: kuuta 1963 annetun ja 1. 1. 1964 voimaan oloaikanaan se on jo ehtinyt tuoda osilti- 5454: tulleen lain tarkoituksena on taata yhteis- taista helpotusta jokapäiväiseen toimeen- 5455: kunnan toimenpitein kaikille lapsi11le riit- tU'loon tuhansiin sellaisiin koteihin, joissa 5456: tävä elatusturva seJJlaisissa tapauksissa, lapsilta puuttuu toinen huoltaja. Elatus- 5457: joissa el:atusveltvollinen syystä tai toisesta avun ennakon nostajia oli kunltien i.ilmoitta-- 5458: on lai.m.inlyönyt täyttää elatusvelvollisuu- vuonna 1964 26 000 lasta ·ja ollen kustan- 5459: tensa hänen elätettävänään olevaa !liasta nukset n. 8 milj.mk. Siltä osin kun elatus- 5460: kohtaan. Lain mukaan yhteiskunta ottaa velvollisen korvattavana olevia ennakosta 5461: vastuun· elatusapujen suorittamisesta siten, aiheutuneita kustannuksia ei saada elaJtus- 5462: että se laiminlyöntitapauksissa suorittaa ne velvol!Lisilta perityksi, sanotut kustannukset 5463: tai ainakin osan niistä etukäteen ja perii jäävät yhteiskunnan rasitukseksi siten, että 5464: suorituksistaan aikanaan korvauksen ela- valtio vastaa niistä kolmen neljäsosan eli 5465: tusvelvo:hliselta. Lain vaikutusaLaan kuuiliu- 75% osalta ja kunnat 25% osa"lta. 5466: vat niin avioliitossa kuin avioliiton ulko- Niille tämän lain alaisille äideille, j'Otka 5467: puo:Lel!Lakin syntyneet lapset. Laki on u:OO- eivät pysty käymään ansiot-yössä. on yl.aensä 5468: tettu koskemaan myös otto-lapsia. Elatus- jouduttu lapsilisän ohelll:a antamaan vielä 5469: avun ennakon suorittaminen on lain mu- huo1toapua. Olisi· sen vuoksi toivottavaa, 5470: kioon mahdoUista erääntyneestä maksamatta että elatusavun ennakko voitaisiin nOS/taJa 5471: ollevasta el!atusavusta, joka lapsen isän tai 1ähe1Jle allimpien elatlliS'Sopimuksien ja -tuo- 5472: äidin, ottovanhempien, tahi avioliiton ulko- mioitten määrää, mitkä viime vuosina ovat 5473: puolella syntyneen lapsen äidin tai tämän olleet keskimäärin 50-80 mkjkk. ElinkU&- 5474: makaajan on määräajoin maksetta;va asian- tannuksetkin on.t lain voimaan tuLon jäl- 5475: omaiseiDie lapsclll(l oikeuden päätöksen tai keen tämän vuoden maaliskuun alkuun 5476: asianmukaisen kirjallisen elatussopimuksen meiliilessä nousseet 17 pisteeJffiä eli 10.37 %. 5477: perusteella. Elatusavun ennakon määrä ny- Ei ole siis mitenkään liioiteltua esittää ,tJä.tä 5478: kyisen lain mukruan on 40 mk/kk, jos elia- ennakkoa nostettavaksi nyt 50 mk: aan 5479: tusavun kuukausierä on vähintääri. vastaa- kuukaudessa. Lisäksi on todettava, että 5480: van suuruinen ja se on jäänyt eräännyt- Laista puuttuu ns. indeksipykälä, joka an- 5481: tyään kokonaan maksamatta. Mikäli ela- taisi valltioneuvoSitollie mahdoHisuuden tar- 5482: tusavun kuukausierä on 40 mk pienempi vittaessa <korottaa ennakon määrää indeksin 5483: suoritetaan eLatusavun ennakkona vastaava nousua vastaavaksi.' EdelH.ä esitetyn perus- 5484: määrä. teella esitämme kunnioittavasti, 5485: Elatusavun ennakosrta annettu laki on va- 5486: javaisuudessaankin eräs merkittävimmistä että Eduskunta kyväksyisi seuraa. 5487: sosiaalilainsäädännön tulokkaista, mitä vii- van lakiehdotuksen: 5488: II,9. - Aalto ym. ., 5489: Laki 5490: elatusavun ennakosta annetun lain muuttamisesta. 5491: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elatusavun ennakosta. 7 päivänä ke- 5492: säkuUJta 1963 annetun 1ain (281/63) 4 §:n 2 momentti seuraavasti: 5493: 4 §. 5494: pää kuin elatusvelvoRisen on oikeuden pää- 5495: Ennakon suuruus on 50 markkaa kuu- töksen tai sopimuksen permteella makset- 5496: kaudessa e:1Jatusve1voiD.isilta ja lasta kohti. tava lapselle elatusapua. 5497: Ennakkona ei kuitenkaan suorit·eta enem- 5498: 5499: 5500: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 5501: 5502: Lyyli Aalto. Arvo Salo. Esko Niskanen. 5503: Uljas Mäkelä. Sakari .Knuuttila. Viljo Virtanen. 5504: 5505: 5506: 5507: 5508: .1 5509: 88 5510: 5511: U,lO.- Lak.al. H:o 19. 5512: 5513: 5514: 5515: 5516: Rosnell ym.: Ehdotm laiksi elatmawn ennakosta annetun 5517: lain muuttamisesta. 5518: 5519: 5520: E d u s k u n n a ll e. 5521: 5522: Laki elatusavun ennakosta tuli voimaan Lain säätämisen ja sen voimaantulion vä- 5523: v:n 1964 alusta. Lain mukaan maksetaan lillä on rahan arvo huomattavasti 1'8.Skenut; 5524: avioero- ja avioliiton ulkopuolelila synty- kymmeniä sellaisia hintoj~n korotuksia on 5525: neeill;e lapselle elatusta varten yhteiskun- tapahtunut, jotka vaikuttavat siihen, että 5526: nan varoista ennakkoa sellaisissa tapauk- elatusavun ennakon ostoarvo on suuresti 5527: sissa, joissa lapselle oikeuden päätöksellä laskenut ennenkuin se edes ehti tulla voi- 5528: tai sopimuksen perusteella on määrätty maan. ID.ntakehityksen huomioon ottaen 5529: suoritettavaksi elatusmaksua, mutta eliatus- ollisi ennakkoa korotettava. Ennakkolain 5530: velvollinen on jostakin syystä laiminlyönyt hyväksymi~n jälkeen on korotettu myös 5531: elatusmaksujen suorittamisen. Ennakon elatusvelvollisille määrättyjä eliatusmaksuja. 5532: suuruus on 40 mk kuukaudessa elatusve]). Ehdotamme, että ennakko hyväksyttäisiin 5533: v0'11lista ja lasta kohden . 60 markaksi kuukaudessa iåsta kohden. 5534: Laki hyväksyttiin eduskunnassa lopuTii- Edellä ol-evan perusteella ehdotamme, 5535: sesti 5 päivänä maaliskuuta, mutta hallitus 5536: viivyt~i iain vahvistamista. Lain voimaan- että Edmkunta hyväksyisi seuraa- 5537: tulopäiväksi hallitus hyväksyi 1. 1. 1964. van lakiehdotuksen: 5538: 5539: 5540: 5541: Laki 5542: elatusavun eDJ18kosta annetun lain muuttamisesta. 5543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1963 elatus- 5544: avun ennakosta annetun lain (281/63) 4 §:n 2 momentti seuraavasti: 5545: 4 §. Ennakkona ei kuitenka.an suorioota enem- 5546: pää kuin elatusvelvol!lisen on oikeuden pää- 5547: Ennakon suuruus on 60 markkaa kuu- töksen tai sopim~n perusteellla makset- 5548: kaudessa elatusveLvollista ja lasta kohti. tava lapsell.'e elatusapua. 5549: 5550: 5551: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 5552: 5553: Kauko Hjerppe. l'tlatti Koivunen. 5554: Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho. 5555: Eino Tainio. 5556: 89 5557: 5558: U,ll. - La.k.al. Jl': 0 JO. 5559: 5560: 5561: 5562: Vilponiemi ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain muutta- · 5563: misesta. 5564: 5565: 5566: Eduskunnalle. 5567: 5568: Huoneiston omistukseen perustuva asun- löin tulee lähinnä kysymykseen osuuskunta- 5569: nonhankinta on elintason noustessa tullut muotoinen asuntoyritys. Osuuskunta kerää 5570: meillä väestökeskuksissakin yhä yleisem- tarvittavat omat varat, noin 5 %, jäseniltään 5571: mäksi. Omakotimuodon lisäksi on meillä ja vuokraa omistamassaan talossa olevat huo- 5572: ollut jo vuosikymmeniä käytössä asunto- neistot puolestaan jäsenilleen. Jäsenasukas 5573: osakeyhtiömuoto, jossa tosin osakas omistaa osallistuu osuuskunnan asioitten hoitamiseen 5574: vain osakkeet ja yhtiö talon, mutta joka ja hallintoon, mikä lisää turvallisuuden tun- 5575: kuitenkin luetaan omistaja-aBUntojen ryh- netta. 5576: mään. Siinä taataan osakkeiden omistajalle Kun kysymyksessä kuitenkin on vuokra- 5577: pysyvä asumisoikeus omakustannushintaan. huoneisto, ei sitä koskevaa vuokrasopimusta 5578: Vaikka Aravan lainoittamissa yhtiöissä voida tehdä pitemmäksi ajaksi kuin 10. 2. 5579: omien varojen tarve onkin paljon pienempi 1961 annetun huoneenvuokralain 4 §:ssä 5580: kuin muissa asunto-osakeyhtiöissä, on se kui- edellytetyksi 25 vuodeksi kerrallaan. Jotta 5581: tenkin 25-30 % kokonaiskustannuksista ja osuuskunnan jäsenen turvallisuus muodos- 5582: siten suurelle osalle asunnontarpeessa ole- tuisi riittäväksi, olisi lain sallimaa vuokra- 5583: vista liian raskas, olkoonkin että viime vuo- aikaa näissä tapauksissa pitennettävä. Koh- 5584: sina kehitellyt asuntosäästöjärjestelmät ovat tuullisena vuokrakautena voidaan allekirjoit- 5585: tätä ''kynnystä" .jonkin verran madaltaneet. taneiden käsityksen mukaan pitää 50 vuotta. 5586: Toisaalta on ilmeistä, että aravavuokrata- Edellä olevaan viitaten esitämme, 5587: loihin pyrkivissä on melkoinen osa haluk- 5588: kaita ja kykeneviä turvatun asunnon saa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 5589: dakseen keräämään pienen pääoman. Täl- van lakiehdotuksen: 5590: 5591: 5592: Laki 5593: huoneenvuokrala.iD. muuttamisesta. 5594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun 5595: huoneenvuokralain (82/61) 4 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi: 5596: 4 §. 5597: väestönsuojana tai muulla vastaavalla ta- 5598: Enintään viideksikymmeneksi vuodeksi voi- valla. Niin ikään voidaan vuokrasopimus 5599: daan vuokrasopimus kuitenkin tehdä huone- tehdä enintään viideksikymmeneksi vuodeksi 5600: tiloista, joita tarvitaan useamman kiinteis- asunto-osuuskunnan vuokratessa omistamas- 5601: tön yhteisiin tarpeisiin lämpökeskuksena, saan kiinteistössä huoneistoja jäsenilleen. 5602: 5603: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 5604: 5605: Våinö VilpoDiemi. Sulo Hoatila.. 5606: Antero Väyrynen. Antti HaJ.me. 5607: TJyne Paaaivuori. 5608: 12 E 529/68 5609: 90 5610: 5611: U,l.S.- Lak.a.l. H: o 21. 5612: 5613: 5614: 5615: 5616: Laine ym.: Ehootus laiksi vuokrakiskonnan estämisestä. 5617: 5618: 5619: EduskunnaHe. 5620: 5621: Nykyisin ennen kaikkea Helsingin kaupun- vuokrataBOn valvontaa on lapsiperheiden 5622: gissa, mutta myös muissa aautuskeskuksissa asumistuki jäämässä jokseenkin llnerkitykset- 5623: vallitseviin epäsäännöllisiin oloihin asunto- tömäksi. 5624: mal'lkkinoilla ei lähivuosina ole odotettavissa Käsityksemme mukaan huoneenvuokra- 5625: muutosta parempaan siinä suhteessa, että säännöstely on nykyisessä tilanteessa aivan 5626: huoneistojen kysynnän ja tarjonnan väliillä erityisesti Helsingin kaupungissa, mutta 5627: iLmenevä räikeä epäsuhde poistuisi. Edus- myös muissa asutuskeskuksissa ainoa todella 5628: kunnan enemmistön päätöksen mukainen tehokas keino saada mieletön vuokrakiskonta 5629: kaikkinainen säännöstelystä luopuminen on ja aauntokeinottelu loppumaan sekä ihmisten 5630: aiheuttanut tilanteen, jossa kiinteistöjen ja hädänalaisen tilan häikäilemätön hyväksi- 5631: huoneistojen omistajat ovat asemassa, joka käyttö päättymään. 5632: tarjoaa heille tilaisuuden vaatia ja ottaa Edellä olevan johdosta olemme laatineet 5633: kohtuuttomia vuokria. Näiden vuokrien suu- lakiehdotuksen vuokrakiskonnan estämiseksi. 5634: ruus on jo yleisen oikeustajunkin mukaan Lakiehdotuksen mukaan tulisi ilman muuta 5635: sellainen, että siitä pitäisi aiheutua rangais- Helsingin kaupunkiin ja valtioneuvoston 5636: tusseuraamuksia. Rikoslain 38 luvun 10 §: ssä päätöksestä riippuen myös muihin asutus- 5637: määrätään rangaistus sille, joka on "ottanut keskuksiin perustaa erityinen vuokratasolau- 5638: tahi itselleen tai toiselle edustanut korkoa tak:unta, joka toimisi lähinnä sovittelevana, 5639: tai muuta hyvitystä huomattavasti yli juJ- mutta myös valvovana elimenä sovellettaessa 5640: kisen valvonnan alaisten luottolaitosten sa- käytäntöön valtioneuvoston Asuntohallituk- 5641: manlaisessa velanannossa korkoa koskevan sen esityksestä määräämiä vuokranmaksun 5642: sopimuksen syntymisen aikaan yleensä käy- yleisiä perusteita. Että kyseessäolevan vuok- 5643: vän koron taikka, tietäen saamisen kiskomi- ratasolautakunnan ratkaisuihin todella saa- 5644: sen kautta syntyneeksi, käyttää hyväkseen taisiin katetta myös käytännössä, on laissa 5645: tai luovuttaa sellaisen ·toiselta saamansa saa- ehdotettu vuolN-atasolautakunta olemaan vel- 5646: misen". Kun aaunto-osakkeisiin sijoitettuihin vollinen saattamaan syytteeseen vuokranan- 5647: varoihin nykyisin hätätilanteen vallitessa tajan, joka ei sopeudu vuokratasolautakun- 5648: voidaan saada jopa 20 %: n vuotuinen korko, nan päätökseen. 5649: on aihetta puhua suorastaan rikoslain edellä Siihen nähden, että vuokrakisk:ontaan liit- 5650: mainitun kohdan kiertämisestä. tyvät rikokset joissakin tapauksissa saattavat 5651: Toisaalta koko asunto-ongelmamme rat- saada varsin vastenmielisiä ja tuomittavia 5652: kaisu ja sen suhteen jo tähän mennessä suo- muotoja, ehdotetaan rangaistusmaksimi nii- 5653: ritetut tai suunnitteilla olevat ratkaisut hin nähden verrattain korkeaksi eli samaksi 5654: edellyttävät lainsäädäntöä, jolla voidaan val- kuin varsinaisesta kiskomisesta. 5655: voa muodostuvan vuokratason kol'keutta ja THanne Helsingin kaupungissa ja eräissä 5656: tarvittaessa - ainakin selvästi kohtuutto- muissakin aautuskeSkttksissa näyttää kehitty- 5657: missa tapauksissa - puuttua vuokrien suu- vän yhä huonompaan suuntaan. Ainakaan 5658: ruuteenkin. Voidaan nimittäin perustellusti pääkaupungin. kohdalla ei vaikenemista. täissä 5659: väittää, että ilman tämäntapaisia toimenpi- suhteessa ole odotettavissa vuosikausiin. Eri- 5660: teitä asuntotuotahtton v~nhuojennuslaille. tyisesti vanhukset, multt vah.a..-ahl.iset henki- 5661: on vuokrakiskontatt soorastaan laillistettu. 16t sekä. omaa kotia Ml'uhtttttelevat nuoret on 5662: liman ttvapailla markkinoilla" vaJlitse'Van puristettu sietämättömään tilanteeseen, sillä 5663: n,tt. - La:tne 11D- 91 5664: 5665: kelvollinen asunto on. meidän ihnanalas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 5666: SWttne elin~htb. Asttnroj;m. pttutteeUa k~inot 5667: teletninen. ja toist-en ihtnisten hädänalaisen ettli Edusk'UntG hyväksyisi sewaa- 5668: aseman hyväksikiytti!ninen on ,teko, joka öi- VGn f41ciehdotuksen: 5669: keustajumme mukaan kuuluu halv~tta. 5670: vimpiin. 5671: 5672: 5673: Laki 5674: vuokrakiskonna.n estäDlisestä. 5675: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 5676: 5677: 1 §. 5678: Tätä lakia soveH.etaan asuinhuoneistoja Jos vuokratasolautakunta toteaa, että 5679: koskeviin vuokrasuhteisiin Helsingin kau- vuokra tai muu !korvaus on ilmeisesti !koh- 5680: pungissa sekä niissä muissa asutuskeskuk- tuuton, on sen pyydettävä selitys vuokran- 5681: sissa, jotka valtioneuvosto erikseen määrää. antajalta ja pyrittävä sovitteluteitse pääse- 5682: mään sopimukseen kohtuullisesta vuokrasta. 5683: 2 §. Ellei sovittelu johda twokseen, on lautakun- 5684: Joka vuokratessaan huoneiston toiselle nan ilmoitettava rikos syyttäjäviranomaiselle 5685: asuttavaksi ottaa tai vaatii itselleen tai toi- syytteen nostamista. varten. Sama oikeus on 5686: selle kohtuuttoman vuokran tai muun kor- myös vuokralaisella. 5687: vauksen, rangaista'koon kuten kiskomisesta on 5688: säädetty selkä velvoitettakoon antamaan ta- 5 §. 5689: kaisin kohtuuttomana pidettävä osa vuok- Rangaistusvaatimusta tämän lain nojalla 5690: rasta tai muusta korvauksesta. älköön vuokrakiskonnasta esitettäkö, ennen- 5691: Sama on laki, jos joku edellä mainitulla kuin 4 §: n edellyttämä sovittelu on päätty- 5692: tavalla on aikaisemmin. varannut itselleen tai nyt tuloksetta. 5693: toiselle kohtuuttoman vuokran tai muun kor- 5694: vauksen ja jos hän tämän lain voimaantulon 6 §. 5695: jälkeen vaatii yli kohtuuden menevää osaa Jos on ilmeistä tai asianhaaroista voidaan 5696: siitä suoritettavaksi. muutoin päätellä, että vuokranantaja on irti- 5697: Joka muuten rikkoo tämän lain säännöksiä sanonut vuokrasuhteen sen johdosta, että 5698: tai sen nojalla annettuja määräyksiä ran- vuok:valainen on tämän lain mukaisesti kään- 5699: gaistakoon vähintään kymmenellä päiväsa- tynyt vuokratasolautakunnan puoleen tai 5700: kolla tai enintään vuoden vankeude11a. tehnyt ilmoituksen syytteen nostamiseksi 5701: vuokrakisik:onnasta, rangaista'koon vuokran- 5702: 3 §. antajaa kuten 2 §: n 3 momentissa on sää- 5703: V aitioneuvosto vahvistaa Asuntoha:llituk- detty. 5704: sen esityksestä ne yleiset perusteet, joiden 5705: nojalla määräytyy huoneistosta perittävä 7 §. 5706: korkein kohtuullinen vuokra. Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty vuok- 5707: Kohtuuttomana pidetään vuokraa tai :ratasolautakunnan tehtävistä, tulee lautakun- 5708: muuta huoneistosta perittävää korvausta, nan seurata paiik:!kakunnalla vallitsevan 5709: joka Y'littää edellä säädettyjen perusteiden vuokratason kehittymistä ja sillä on oikeus 5710: nojailla määrätyn vuokran. tehdä Asuntohallitukselle esityksiä 3 § : ssä 5711: mainittujen vuokranmääräytymisperusteiden 5712: 4 §. muuttamisesta. LautakunnaHa on oikeus vaa- 5713: Jos vuokralainen katsoo, että häneltä vaa- tia vuokria !koskevia tietoja ja se voi velvoit- 5714: dittu tai peritty vuokra tai muu korvaus on taa vuokranantajan esittämään kirjanpito- 5715: kohtuuton, on hän oikeutettu maksutta kirjansa ja muut vuokMn määräytymistä 5716: kääntymään vuokratasolautakunnan puoleen. selventävät asiakirjat. 5717: 92 U,12.- Vuokraldakonnan eetiminen. 5718: 5719: 8 §. 10 §. 5720: Niihin kuntiin, joi&<!Ja tätä lakia sovelle- Vuokratasolautakunnan ,puheenjohtajan ja 5721: taan, asetetaan vuokratasolautakunta, johon jäsenen esteellisyydestä on soveltuvin osin 5722: kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä. voimassa mitä tuomarin, esteellisyydestä on 5723: Puheenjohtajan ja yhden jäsenen, joka säädetty. 5724: toimii varapuheenjohtajana, sekä kummaHe- 5725: kin varamiehen määrää sosiaaliministeriö 11 §. 5726: henkilöistä, joiden ei voida katsoa nimen- Vuokratasolautakunnan puheenjohtajalle 5727: omaisesti edustavan vuokranantajia eikä ja jäsenille maksetaan palkkiota sosiaalimi- 5728: vuokralaisia. nisteriön vahvistamien perusteiden mukaan. 5729: Muut kuusi jäsentä, joista kolme tulee Lautakunnan menot suoritetaan valtion va- 5730: edustaa kiinteistön omistajia tai vuokranan- roista. 5731: tajia ja kolmen vuokralaisia, sekä näiden 12 §. 5732: varamiehet valitsee kunnallisvaltuusto kah- Sitoumus, sopimus tai välipuhe, joka teh- 5733: dåsi vuodeksi kerrallaan. dään vastoin tämän lain määräyksiä tai 5734: jonka tarkoituksena on niiden kiertäminen 5735: 9 §. on mitätön. 5736: Vuokratasolautakunta on päätösvaltainen 5737: kun siinä on ,läsnä puheenjohtaja tai hänen 13 §. 5738: estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja Tarkemmat säännökset tämän lain täy- 5739: vähintään neljä jäsentä, joista yhtä monta täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 5740: jäsentä kummastakin 8 §: n 3 momentissa asetuksella. 5741: mainituista ryhmistä. Äänten mennessä ta- 14 §. 5742: san tulee päätökseksi mielipide, joka on Tämä laki tulee voimaan päivänä 5743: vuokralaiselle edullisempi. kuuta 196 5744: 5745: 5746: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 5747: 5748: Olavi J. Laine. Hertta Kuusinen. 5749: Aarne Saarinen. Ele Alenius. 5750: 98 5751: 5752: 11,13. - Toiv.al. H :o Sl. 5753: 5754: 5755: 5756: 5757: åf Heurlin ym.: Oikeudenkäyntilaitoksen utuUsfamisesttJ. 5758: 5759: Eduskunnalle. 5760: 5761: Oikeudenkäyntilaitoksemme on useissa suh- oppineena tuomarina ·toimimaan oikeuden 5762: teissa jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä puheenjohtajana laajassa mittakaavassa. Mm. 5763: maassamme. Siten vaikka oikeudenkäyntikus- tästä syystä, esivalmistelun sekä oikeuden- 5764: tannukset eivät kansainvälisessä vertailussa käynnin välittömyyden puutteesta johtuen 5765: ole maassamme erityisen korkeita, aiheutuu aiheutuvat toistuvat lykkäykset hidastuttavat 5766: oikeudenkäynnin hitaudesta ja monimutkai- ja vaikeuttavat oikeaan ratkaisuun pääsyä. 5767: suudesta paljon haittaa. Tämä hitaus tekee Maaseudulla useampiin käräjäkuntiin jakau- 5768: usein mahdottomaksi vähävaraiselle henki- tuvissa tuomiokunnissa on oikeudenkäynti 5769: lölle saada laillinen oikeutensa toteutetuksi, vielä hitaampaa. Nykyisten kulkuyhteyksien 5770: koska asianomainen ei voi toivoa myönteistä vallitessa olisi ilmeisesti mahdollisuuksia siir- 5771: ratkaisua usein vuosiin, milloin vastapuolella tyä suuremmassa määrin keskitetympään jär- 5772: on varoja ja halua käyttää kaikki lain tar- jestelmään, kuten eräissä väkirikkaissa tuo- 5773: joamat keinot ratkaisun viivyttämiseen. miokunnissa on jo tapahtunut. Mikäli kuiten- 5774: Oikeudenkäynnin hitaudesta kärsii myös kin tuomiokunta muodostaa samalla yhden 5775: maamme talouselämä, koska oikeudenmu- käräjäkunnan ja väkiluku on suuri, joutuu 5776: kaista ja laillistakin ratkaisua odotettaessa kihlakunnanoikeus istumaan useampina arki- 5777: on ajanhukasta aiheutunut taloudellista va- päivinä. Kihlakunnanoikeuden puheenjohta- 5778: hinkoa, mikä saattaa ylittää oikeudenkäynnin jan ja jäsenten työtaakka saattaa tällöin 5779: kohteena olevan asian arvon ja tekee oikeu- muodostua sangen raskaaksi. Tällöin tosi- 5780: den myönteisenkin päätöksen taloudellisesti asiassa päätoimisen lautamiehistön kohdalla 5781: kielteiseksi. ei kuitenkaan lainsäädäntöön pohjautuvaa 5782: Maamme oikeuslaitos keskiajalla muodos- asemaa voida pitää oikeudenmukaisena so- 5783: tuneen järjestelmän mukaisesti eroaa jyr- siaaliseltakaan kannalta. Oikeuden jäsenten 5784: kästi toisaalta maalaiskunnissa, kauppaloissa tasaveroisuutta tulisi lisätä maaseudulla. 5785: ja uusissa kaupungeissa, joissa oikeutta jaka- Kihlakunnanoikeudet ovat alkuaan syntyneet 5786: vat kihlakunnanoikeudet, toisaalta vanhoissa erittäin harvaan asutussa maassa, jossa maan- 5787: kaupungeissa, joissa on raastuvanoikeudet. omistajien täysin kunniatehtävän luontoinen 5788: Kehitys on kuitenkin vienyt siihen, että mo- toiminta tuomioistuimessa oli luonnollinen. 5789: net vanhat kaupungit ovat pienempiä kuin Eri kuntamuotojen erojen asteittainen vä- 5790: useimmat kauppalat ja jopa lukuisat taaja- hentäminen lainsäädännössä, mikä saattaa 5791: mat maaseudulla. Raastuvanoikeuksissa ny- johtaa jopa näiden erojen täydelliseen katoa- 5792: kyisin puuttuu kokonaan se kansanvaltainen miseen myös meidän maassamme, kuten miltei 5793: panos, mitä vuosituhantisen perinteen mukai- kaikkialla maailmassa on tapahtunut, tulisi 5794: nen lautamieslaitos edustaa kihlakunnan- myös oikeudenkäyntilaitoksessa ottaa huo- 5795: oikeuksissa. Ruotsissa on myös kaupungeissa mioon. Aikoinaan erittäin laajat aineellisen 5796: otettu huomioon tällainen paikallinen ja kan- lainsäädännön alat olivat täysin eroavia kau- 5797: sanvaltainen osuus oikeuslaitoksessa. Muo- pungeissa ja maaseudulla. Kun nämä erot 5798: dossa tai toisessa on lukuisissa muissakin nyt on miltei kokonaan poistettu, tuntuisi 5799: maissa näin asianlaita. Kihlakunnanoikeuk- olevan vailla perusteita säilyttää täysin eri- 5800: sissa on eräänä puutteena auskultanttijärjes- lainen alioikeusjärjestelmä. Tasa-arvoisuus 5801: telmä. Miltei kokonaan kokemusta vailla oleva kansalaisten välillä samoin kuin tasaveroisuus 5802: vastavalmistunut juristi joutuu ainoana lain- eri kuntien välillä edellyttäisi, että tuomio- 5803: II,lS. - Oikeudenkli.Jntila.itos. 5804: 5805: 5806: istuimet toimisivat samalla nopeudella ja niin lainsäädäntöön 1mm !käytännön menet- 5807: varmuudella niin maaseudulla kuin kaupun- telytapoihin ja välineisiin nähden mm. län- 5808: geissakin. Olisi samalla pidettävä tarpeelli- tisen naapurimaan esimerkki ja kokemukset, 5809: sena selvittää koko oikeuslaitoksen siirtämistä joista voimme saada kaikissa suhteissa viit- 5810: kokonaan valtion kustannettavaksi ja samalla teitä. 5811: turvata paikallisen väestön kansanvaltainen Edellä esitetyn perusteell.a esitämme edus- 5812: oikeus muodQSSa tai toisessa olla m\lkana kunnan llpäksyttäväksi toivomuksen, 5813: ainakin alimmassa oikeusasteessa.. 5814: Yhteinäisen oikeuslaitoksen puitteissa voi- että hallitus kiireellisesti valmis- 5815: taisiin myös prosessioikeutta koskevan lain-' taisi esityksen oikeudenkäyntilaitoksen, 5816: säädännön uudistamisen yhteydessä parem- uudistamisesta pyrkien tällöin erity~ 5817: min ottaa huomioon nykyaikana käytettävissä sesti oikeudenkäynn,in, 'nOpeuttamiseen 5818: alevat teknilliset apuvälineet oikeudenkäyn- oikeusturvallisuutta vaaran,tam.atta, 5819: nin jouduttamiseksi, varmentamiseksi ja yh- kaikkien kansalaisten saattamiseen, 5820: tenäistämiseksi. Suunisuuden ja välittömyy- oikeudenkäyntilaitokseen nähden tasa- 5821: c»n periaatteiden soveltammen olisi myös veroiseen asemaan; -varallisuudesta ja 5822: omiaan lisäämään yleistä luottamusta oikeu- asuinpaikasta riippumatta sekä kmt- 5823: denkäynteihin. T'åmän alan uudistuksien smwaltaisen o.muden, tehostamiseen. 5824: suunnittelussa on meillä nyt käytettävissä maamme oikeusistuimissa. 5825: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 5826: 95 5827: 5828: U,14.- Toiv.al. R':o 22. 5829: 5830: 5831: 5832: 5833: Xemppa.inen: Jlaanmittarijiisene111 saamisesta korkeimpatJfll 5834: hallinto-oikeuteen asemakaava- ja rakennuslakia koskevia 5835: asioita varten. 5836: 5837: 5838: E d u s kun n a 11 e. 5839: 5840: Rakennuslain valvonnan ja siitä aiheutu- Edellä olevan perusteella esitän kunnioit- 5841: neiden riitaisuuk.sien ratkaisemisessa on tär- taen eduskunnan lausuttava.ksi toivomuksen, 5842: keää, että Korkeimmassa hallinto-oikeudessa 5843: on myös viranhaltijoita, jotka ovat saa- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 5844: neet koulutuksensa Teknillisen korkeakoulun menpiteisiin, että Korkeimmassa hal- 5845: maanmittausosastolla. Kun tähän koulutuk- linto-oikeudessa olisi asemakaava- ym. 5846: seen sisältyy merkittäväitä osalta perehtymi- rakennuslakia koskevissa ratkaisuisstJ 5847: nen asemakaavoituksessa ja erityisesti maan- saapuvilla macmmittausinsinöörin tut- 5848: jaossa ja lunastamisessa esiintyviin kysymyk- kinnon SWJf'ittanut, erityisesti mken- 5849: siin, on tillainen koulutus erityisen sopiva nuslakiin perehtynyt henkiUJ. 5850: juuri jollekin hallintoneuvokselle. 5851: Helsingissä 18 päivinä huhtikuuta 1966. 5852: 96 5853: 5854: D,liS.-Toiv.al. N:o 23. 5855: 5856: 5857: 5858: 5859: Mäki ym.: Määrärahasta kahde"" yUmääräist11, lainsäådäfl.tö- 5860: ""etwokse"" palkk®miseksi lai3valmisteluku3faa3. 5861: 5862: 5863: Ed u:skunnall e. 5864: 5865: Hallituksen jokaisille varsinaisille valtio- marraskuuta 1965 lausunut, että koko rikos- 5866: päiville antamassa kertomuksessa hallituksen lain uudistamista yhden tai useampia lukuja 5867: toimenpiteistä edellisenä kalenterivuonna on käsittävien osittaisten uudistusten tietä olisi 5868: pitkä luettelo eduskunnan päätöksistä ja hal- kiirehdittävä. Erään toisen toivomusaloitteen 5869: lituksen niiden johdosta suorittamista toimen- johdosta eduskunta on samoilla valtiopäivillä 5870: piteistä. Suuri osa näistä eduskunnan pää- todennut, että oikeudenkäyntilainsäädän- 5871: töksistä on joko toivomuksia tai lausumia eri tömme on perinpohjaisen uudistamisen tar- 5872: aloja koskevan lainsäädännön muuttamisesta peessa sekä että tämäkin uudistus olisi to- 5873: ja uudistamisesta. Samat toivomukset ja lau- teutettava käytännössä useiden peräkkäisten 5874: sumat toistuvat kertomuksessa usein vuo- osittaisuudistusten tietä. Kun nämä kaksi 5875: desta toiseen ilmoituksin, että asia on jossa- uudistusohjelmaa edellyttävät ·· keskitettyä, 5876: kin komiteassa tai virastossa taikka lain- pitkäjännitteistä lainvalmistelutyötä, niitä ei 5877: valmistelukunnassa valmisteltavana. Monien voida toteuttaa nykyisen lainvalmistelukun- 5878: tärkeiden ja kiireellisten lainmuutosten ja nan vakinaisella työvoimalla, joka suurelta 5879: uudistusten valmistelu kestää usein kovin osalta tarvitaan kiireellisesti pienempien lain- 5880: kauan. Tärkein syy tällaisten asiain viipy- · muutosehdotusten valmisteluun ja tarkastuk- 5881: miseen näyttää olevan se, että lainvalmistelu- seen. Sen vuoksi olisi lainvalmistelukunnan 5882: työ on osaksi heikosti organisoitu, osaksi henkilövahvuutta lisättävä mm. mainittujen 5883: liian harvalukuisen virkamieskunnan suori- uudistusten valmistelun käyntiin saattami- 5884: tettavana. Korjauksen aikaansaamiseksi olisi seksi ja toteuttamiseksi. 5885: ensinnäkin komitealaitosta kohennettava mm. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 5886: .giten, että komiteat voisivat saada päätoimi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 5887: sia sihteereitä, ja toiseksi olisi varsinaista muksen, 5888: lainvalmistelutyötä suorittavan viraston, 5889: oikeusministeriön lainsäädäntöosaston ja sen että hallitus ottaisi vuoden 1967 5890: ;alaisen lainvalmistelukunnan, päätoimisten valtion tulo- ja menoarvioesitykseen 5891: lainvalmistelutyötä suorittavien virkamiesten 60 000 markan määrärahan krihden yli- 5892: lukumäärää lisättävä. määräisen lainsäädäntöneuvoksen palk- 5893: Eduskunta on vuoden 1965 valtiopäivillä k®miseksi lainvalmistelukuntaan lain- 5894: ·erään toivomusaloitteen johdosta 26 päivänä valmistelutyön tehostamiseksi. 5895: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 5896: 5897: Timo Mäki. Kristian Gestrin. 5898: S. Suorttanen. Pentti Sillantaus. 5899: 97 5900: 11,16.- Toiv.a.l. N:o 24. 5901: 5902: 5903: 5904: 5905: Mäkelä ym..: Esityksen antamisesta laiksi ~1maoikeusjuttujen 5906: käsittelystä tuomioistuimessa. 5907: 5908: 5909: E d u s kun n a 11 e. 5910: 5911: Voimassa oleviin ilmailua koskeviin lakei- tujen juttujen luonteen vuoksi yleensä tar- 5912: hin ei sisälly säännöksiä ilmailuun liittyvien vita. Kihlakunnan tuomarin istuessa käräjiä 5913: juttujen, joita jäljempänä kutsutaan ilma- ja raastuvanoikeuksissa on asioiden tutkinta 5914: oikeusjutuiksi, käsittelystä tuomioistuimessa. yleensä kokeneissa käsissä, mutta ilmailun 5915: Tämä tilanne ei vastaa nykyajan vaatimuk- asiantuntemusta ei tuomareilla laajemmalti 5916: sia. Suurimpina puutteina on pidettävä sitä, ole. Vaikka jutun asiakirjoihin mahdollisesti 5917: ettei ilmaoikeusjuttujen ensimmäisen asteen sisältyvä lento-onnettomuuksien tutkijalauta- 5918: oikeuspaikkoja ole rajoitettu, .ettei asiantun- kunnan ja tarkastuslautakunnan lausunto, 5919: tijoita ole määrätty käytettäväksi oikeuden joita ei kaikissa jutuissa anneta, onkin luon- 5920: apuna ja ettei valmistavasta kirjoitusten nollisesti oikeuden apuna, se ei kuitenkaan 5921: vaihdosta riitajutuissa ole säännöksiä. voi korvata oikeudessa läsnä olevia asian- 5922: Ilmailu on eräs kaikkein teknillisimpiä .tuntijoita. 5923: aloja niin lentämisen kuin myös ilma.. ja 'Tämän vuoksi olisi merioikeusasioissa to- 5924: maaorganisaationsa puolesta. Alan kehitys, teutettua järjestelmää soveltuvin osin seura- 5925: joka edelleen jatkuu, on ollut erittäin nopeaa. ten lailla säädettävä, että ilmaoikeusjuttuja 5926: Tästä johtuen ilmailuun perehtymättömien voitaisiin ensimmäisessä asteessa käsitellä 5927: henkilöiden on yhä vaikeampaa muodostaa ainoastaan raastuvanoikeuksissa, joista pie- 5928: itselleen selvää kuvaa oikeuden tutkittaviksi nimmät ehkä vielä olisi suljettava pois, sekä 5929: saatetuissa jutuissa esiintyvien kiistakysy- että sanottuja juttuja käsiteltäessä tulisi 5930: mysten ratkaisuun vaikuttavista erilaisista oikeudessa olla läsnä kaksi ilmailuasioita tun- 5931: tekijöistä pelkästään asiakirjoihin sisältyvän tevaa ja niihin perehtynyttä henkilöä asian- 5932: aineiston perusteella. Puheena olevissa ju- tuntijana oikeutta avustamassa. Kun kysy- 5933: tuissa on oikeusvarmuuden kannalta erittäin myksessä olevia asiantuntijoita ei 1Suomessa 5934: tärkeää, että oikeudelle luodaan elellytykset ole riittävästi jokaista raastuvanoikeutta var- 5935: ymmärtää jutussa esitettävä usein varsin ten erikseen ja kun ilmaoikeusjuttuja verrat- 5936: vaikeasti hallittavissa oleva aineisto oikein. tuna esimerkiksi merioikeusjuttuihin esiintyy 5937: Vasta siten luodaan perusteet myös jutun harvoin, joskin niiden lukumäärä ilmailun 5938: ratkaisun oikeellisuudelle. Nykyisen olotilan kasvaessa tullee lisääntymään, olisi ilmeisesti 5939: vallitessa ei ilmailuoikeusjuttujen käsittely tyydyttävä järjestämään asiantuntijat yhtei- 5940: tuomioistuimissa kuitenkaan ole tyydyttä- sesti suurempia verrattain laajoja alueita 5941: vällä kannalla. varten. Edelleen olisi tutkija- ja tarkastus- 5942: Kuten tunnettua käsittelevät kihlakunnan- lautakunnan lausunto säädettävä niiden jut- 5943: oikeuksissa esiintyvistä asioista noin puolet tujen, joissa sellainen annetaan, oikeuskäsit- 5944: tuomioistuinharjoittelua hankkivat yleensä telyn edellytykseksi. Riitajuttujen käsittelyn 5945: nuoret auskultantit apunaan ainoastaan maal- nopeuttamiseksi olisi säännökset valmista- 5946: likoista koottu lautakunta. Näin kokoonpan- vasta kirjoitusten vaihdosta vielä otettava 5947: nun tuomioistuimen tuskin voidaan katsoa lakiin. 5948: olevan pätevä tutkimaan vaikeina pidettäviä Edellä esitettyyn viitaten ja kun yksityis- 5949: ilmaoikeusjuttuja. Lautakunnan edustamaa kohtaisen ehdotuksen tekeminen asian laaja- 5950: paikallisasiantuntemusta ei sitä paitsi sanot- kantoisuuden vuoksi ei tässä yhteydessä ole 5951: 13 E 529/66 5952: 98 II,l6. ~ Ilmaoikeusjutut. 5953: 5954: 5955: mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan, että hallitus antaisi esityksen Edus- 5956: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- kunnalle laiksi ilmaoikeusjuttujen kä- 5957: vomuksen, sittelystä tuomioistuimessa. 5958: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 5959: 5960: Uljas Mäkelä. Voitto Hellsten. 5961: Valdemar Sandelin. Reino Breilin. 5962: Antti A. Halme. 5963: 99 5964: n,17.-Toiv.al. N:o 25. 5965: 5966: 5967: 5968: 5969: Mäki ym.: Määräalan ostajan oikeusaseman turvaamisesta. 5970: 5971: 5972: E d u s k u n n a 11 e. 5973: 5974: Ostettaessa rajoiltaan määritelty osa kiin- Asuntorakennustoiminnassa aiheutuu jat- 5975: teistöstä, on se Iohkomalla tai tontinmittauk- kuvasti vaikeuksia, viivästymisiä ja ylimää- 5976: sella muodostettava itsenäiseksi kiinteistöksi. räisiä järjestelyjä, milloin rakennuspaikka on 5977: Ostajan oikeuden laatu ja sisältö ennenkuin hankittu määräalana. Kun esim. Arva-mää- 5978: tämä itsenäiseksi muodostuminen on tapah- rärahat ovat päätöksillä ajoitetut ja ensi- 5979: tunut, on tieteisopissakin määritelty eri ta- sijaisetkin luotot myönnetään yleensä määrä- 5980: voin. Yleisesti on kuitenkin päädytty siihen, aikana nostettaviksi, saattaa tällainen erot- 5981: ettei ostajan oikeus määräalaan ole esine- tamisen pitkittyminen tehdä tyhjäksi raken- 5982: oikeudellista omistamista. Määräala kuuluu nushankkeen. 5983: jatkuvasti elimellisenä osana kantatilaan ja Määräalan ostajan heikko oikeudellinen 5984: kun tämä myydään voi määräala mennä siinä asema ja tämän epävarmuuden kestoaika, 5985: mukana. Niinikään määräala pysyy vastuussa ovat epäkohtia, jotka pitäisi korjata. Oma- 5986: niistä kiinnityksistä, mitä kantatilaan on kiin- kotitonttien osalta käy silloin tällöin, että 5987: nitetty, koskien tämä myös määräalan kau- vähävarainen uurastaja menettää koko oikeu- 5988: pan jälkeen tapahtuneita kiinnittämisiä. Mil- tensa ja samoin saattaa käydä kerrostalon 5989: loin kantatila myydään pakkohuutokaupassa osakkeenomistajalle, milloin rakentaminen 5990: on määräalan omistajan oikeus heikompi kuin tapahtuu ennen erottamista. Riittävän varo- 5991: vuokralaisen. vaisia ei aina osata olla. Kun asia kytkeytyy 5992: Määräalan ostajalla on oikeus kiinnittää nimenomaan asunnonrakennustoimintaan on 5993: erottamisoikeus, jolloin oikeus on suojattu asian merkitys oleellinen ja ajankohtainen. 5994: tämän jälkeen tapahtuviin muutoksiin näh- Kaiken edelläolevan perusteella kunnioit- 5995: den. Tätä erottamisoikeuden kiinnittämistä taen esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi 5996: käytetään kuitenkin varsin vähän. toivomuksen, 5997: Maanmittausviranomaisten työruuhka on 5998: oleellisesti helpottunut sodan jälkeisestä, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 5999: mutta vieläkin työtä on runsaasti, niin että toimenpiteisiin määräalan ostajan 6000: määräalan muodostamiseen itsenäiseksi kiin- ffikeusaseman turvaamiseksi tarpeellis- 6001: teistöksi saattaa kulua vuosi pari. Mikäli ten lainsäädösten aikaansaamiseksi 6002: alueelle on tekeillä kaava, on lohkominen sekä antaisi sitä tarkoittavat esitykset 6003: lisäksi erikoisluvan alainen, mikä osaltaan Eduskunnalle. 6004: pitkittää asiaa, etenkin milloin kaava on alku- 6005: asteellaan. 6006: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 6007: 6008: Timo Mäki. Jaakko Kemppainen. Pentti Sillantaus. 6009: 100 6010: 6011: U,18.- Toiv.al. N: o 26. 6012: 6013: 6014: 6015: 6016: 0. Saarinen ym.: Rasitustodistuksen esittämisen määräämi,... 6017: sestä pakolliseksi kiinteistökauppaa vahvistettaessa. 6018: 6019: E d u s kun n a 11 e. 6020: 6021: 6022: Kiinteistöä rasittavien kiinnitysten merki- miseen eivätkä muutoinkaan ole selvillä kiin- 6023: tys tilan kaupassa ja kauppahinnan mää- nityssäännöstön oikeusvaikutuksista. Kaupan- 6024: räämisessä on usein keskeinen. Jos tilaa ra- vahvistajakaan ei ole velvollinen ilmoitta- 6025: sittavat kiinnitykset nousevat yli kiinteistön maan tällaisista seikoista kiinteistökaupan 6026: arvon, voidaan vain ehkä jossakin poikkeus- yhteydessä ostajalle. Ostaja saa ottaa kauppa- 6027: tapauksessa ajatella olevan kannattavaa mak- kirjaan ne ehdot, jotka hän itse parhaaksi 6028: saa msitusten vastattavaksioton lisäksi muuta näkee. Näin on, vaikka kaupanvahvistaja 6029: kauppahintaa. Toisaalta, jos kiinteistö on ehkä paikallisen tuntemuksensa perusteella 6030: kiinnityksistä vapaa, on siitä luonnollisesti havaitsisi kauppakirjan kauppahintaa koske- 6031: maksettava käypä kauppahinta. vien ehtojen olevan ilmeisessä epäsuhteessa 6032: Myyjän velvollisuus rehellisenä kauppa- kiinnitysrasituksiin nähden. 6033: kumppanina on ilmoittaa ostajalle tilan kiin- Tämä tilanne ei ole tyydyttävä, ei varsin- 6034: nitysvelat. Kun ostaja tuntee kiinteistön rasi- kaan silloin, kun myyjän menettely on ilmei- 6035: tukset, hänellä on mahdollisuus arvioida sen petollista. Kysymys on tällaisissa tapauk- 6036: kauppahinta vastattavaksi otettavat kiinni- sissa usein suurista omaisuusarvoista ja kiin- 6037: tykset kauppahinnassa vähennyksenä huo- nitysten maksaminen saattaa viedä ostajan 6038: mioonottaen. Käytännössä esiintyy kuitenkin taloudelliseen luhistumiseen. Kun kiinteistö- 6039: tapauksia, joissa myyjä kauppaa tehtäessä ei oikeus on sen suureen merkitykseen talous- 6040: ole ilmoittanut tilan kiinnityksiä ostajalle elämässä nähden eräs oikeusjärjestelmän luo- 6041: eikä kiinnityksiä ole otettu huomioon kauppa- tettavimmaksi järjestettyä, tarkkojen muoto- 6042: hintaa määrättäessä. Tällä seikalla on sit- määräysten vallitsemia osia, tulisi tilanne 6043: temmin ollut se merkitys, että myyjän ta- tässä suhteessa saattaa sellaiseksi, että jul- 6044: loudellisen aseman romahdettua ostaja on kinen valta tekisi parhaansa estääkseen 6045: joutunut maksamaan tilan kiinnitysvelat eli edelläkuvatunkaltaiset tapaukset. Parhaiten 6046: toisin ilmaistuna maksamaan kauppahinnan tämä kävisi päinsä kiinteistönkaupan julkisen 6047: toiseen kertaan tältä osalta. Se kauppakirjan kaupanvahvistajan kohdalla tapahtuvassa 6048: mahdollinen ehto, että myyjä vakuuttaa osta- vaiheessa aiheuttamatta tällöin edes suurta- 6049: jalle tilan olevan vapaa rasituksista, ei auta kaan työmäärän lisäystä. Myyjän tulisi 6050: ostajaa myyjän tullessa varattomaksi; vahin- kauppaa tehtäessä esittää tilan rasitustodis- 6051: gonkorvauskanne ei tuota tässä suhteessa tus. Lisäksi voitaisiin ajatella, että myyjän 6052: todellista tulosta. tulisi, jos rasituksia rasitustodistuksen mu- 6053: Asiantuntemusta kiinteistöalalla edustavat kaan olisi olemassa, esittää todistus siitä, että 6054: piirit eivät juuri joudu tällaisen tilanteen tila vapautetaan rasituksista, jos kauppa- 6055: eteen osatessaan vaatia kaupan yhteydessä hinta on määrätty kiinnityksiä huomioonotta- 6056: kiinteistöä koskevan rasitustodistuksen, josta matta. Eräs tapa olisi vaatia kiinnityksenhal- 6057: tilan kiinnitykset ovat nähtävissä. Kyseinen tijan ilmoitus siitä, että kiinteistö on vapau- 6058: tilanne kohtaakin juuri sellaisia asiaa tunte- tettu rasituksista. 6059: mattomia henkilöitä, jotka eivät osaa hyvä- Edellä Jausutuin perustein ehdotamme 6060: uskoisuudessaan varautua myyjän mainitun- !kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 6061: kaltaiseen kiinnitysten ilmoittamatta jättä- toivomuksen, 6062: n,1s. - o. Saarinen ym. 101 6063: 6064: että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin minen kauppaa vakvistettaessa pakol- 6065: toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön liseksi sekä velvoittamalla myyjä sil- 6066: aikaansaamiseksi, jonka mukaan kiin- loin kun kiinnityksiä ei ole kauppo,- 6067: teistön ostajan oikeus kiinteistönkau- hinnassa huomioitu, esittämään todis- 6068: passa myyjän petollista kiinteistörasi- tus siitä, että kiinnityksenhaltija sitou- 6069: tusten saloomista vastaan turvattai$iit+ f1tu vapauttamaan tilan kiinnitysrasi- 6070: määräämällä· rasitustodistusten esitt~ ttiksista. 6071: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 6072: 6073: Olavi Saarinen. Vappu Heinonen. Viljo Pousi. 6074: 102 6075: 6076: tt,19.-Toiv.al. N:o 27. 6077: 6078: 6079: Mäki-Hakola. ym..: lrtaimistokiinnityksen tekemisestä mah- 6080: dolliseksi kaupallisen yrityksen omaisuuteen sekä yritysten 6081: kuljetus'IJälineisiin. 6082: 6083: 6084: Eduskunnalle. 6085: 6086: lrtaimistokiinnityksestä 17.2.1923 annetun, lisesti kohdistamaan itse yrityksessä olevaan 6087: voimassa olevan lain 1 ja 2 §: n mukaan kiin- varallisuuteen. Vakuuden järjestämisen vai- 6088: nitys voidaan sanotussa laissa säädetyssä jär- keudet ovat ilmenneet erityisesti pitkäaikai- 6089: jestyksessä vahvistaa teollisuuslaitoksen, käsi- sen luoton osalle. Tässä yhteydessä voidaan 6090: .työliikkeen tai maatalousyrityksen laissa vielä todeta, että kaupallisten yritysten va- 6091: edellytettyä laatua olevaan irtaimistoon. .rastoihin ja varsinkin uudenaikaisiin myymä- 6092: Koska irtaimiston panttaaminen kiinnittä- läkalustoihin ja koneisiin joudutaan sitomaan 6093: mällä merkitsee poikkeusta irtaimen omaisuu- huomattavasti enemmän pääomia kuin aikai- 6094: den yleisestä panttaustavasta, käteispanttauk- semmin. Osittain samat näkökohdat puoltavat 6095: sesta, edellämainittuja säännöksiä on tulkittu myös irtaimistokiinnityksen vastaista vahvis- 6096: ahtaasti. tamista yritysten kuljetusvälineisiin. Suurten 6097: Rahalaitosten luotonannossa ja vastaavasti liikkeiden kuljetuskalusto edustaa myös luo- 6098: yritysten luoton saannissa sekä oikeuselämäs- tonannon vakuutta arvosteltaessa varteenotet- 6099: säkin Qn ilmennyt tarvetta irtaimistokiinni- tavaa omaisuuserää. Lisäksi on käytännössä 6100: tyksen käyttöalan laajentamiseen kahdessa ilmennyt vaikeuksia kuljetusvälineiden erot- 6101: suhteessa. Puhtaasti kaupallisen yrityksen ir- tamisessa sellaisista laitosten käyttövälineistä, 6102: taimistoon tulisi voida vahvistaa kiinnitys ja joihin irtaimistokiinnitys voidaan jo voimassa 6103: käyttää sitä siis luoton vakuutena. Sekä teol- olevan lain nojalla vahvistaa. 6104: lisen että kaupallisen ja ehkä maatalousyri- Käsityksemme mukaan edellä esitetyt muu- 6105: tyksenkin kuljetusvälineiden tulisi kuulua tokset ovat myös lainsäädäntöteknillisesti to- 6106: siihen omaisuuteen, johon irtaimistokiinnitys teutettavi,ssa ilman alussa mainitun irtaimis- 6107: voidaan vahvistaa. tokiinnityksestä annetun lain perinpohjaista 6108: Irtaimistokiinnityksestä annetun lain uudistusta. Lain laatiminen sellaiseksi, ettei 6109: edellä kaavaillun sovellutusalan laajentami- sen soveltamisessa vastaisuudessa syntyisi 6110: sen perusteeksi voidaan esittää mm. seuraa- merkittäviä tulkintavaikeuksia, on myös mah- 6111: vat näkökohdat. Rahalaitosten luotonanto ta- dollista. 6112: pahtuu ensisijaisesti kiinteistökiinnityksiä, Edellä olevan perusteella esitämme edus- 6113: mutta toissijaisesti ainakin myös irtaimisro- kunnalle kunnioittaen toivomuksen, 6114: kiinnityksiä vastaan. Kun kaupallisten yri- 6115: tysten haltijoilla vain harvoin on mahdolli- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 6116: suuksia tarjota ~uottonsa vakuudeksi kiinteis- toimenpiteisiin irtaimistokiinnityksestä 6117: .tökiinnitystä ja kun irtaimistokiinnitystä ei annetun lainsäädännön muuttamiseksi 6118: voimassa olevan lain mukaan voida vahvistaa siten, että irtaimistokiinnitys voitaisiin 6119: kaupallisen yrityksen irtaimistoon, heidän vahvistaa myös kaupallisen yrityksen 6120: luotonsaantiaan rajoittaa vakuuspula. Oi- kiinnityskelpoiseen omaisuuteen sekä 6121: keana on lisäksi pidettävä, että heidän yri- teollisen, kaupallisen ja maataloudel- 6122: tykseensä liittyvän luoton perimisriski pyri- listen yritysten kuljetusvälineisiin. 6123: tään mahdollisimman suuressa määrin lopul- 6124: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 6125: 6126: Pentti Mäki-Hakola. Mikko Asunta. 6127: Jaakko Kemppainen. N. Kosola.. 6128: 103 6129: 6130: ll,20. - Toiv.al. N: o 28. 6131: 6132: 6133: 6134: 6135: Niinikosld ym.: Kuorma-autokiinnityksen tekemisestä mah· 6136: dolliseksi. 6137: 6138: 6139: E d u s kun n a 11 e. 6140: 6141: Kuljetustarve on jatkuvasti kasvanut elin- teittensa varustustason mukaan. Mutta kui- 6142: keinoelämän laajentuessa. Yhä nopeampia, tenkaan kuorma-autokalustoa ei ole säädetty 6143: luotettavampia kuljetusvälineitä tarvitaan. kiinnityskelpoiseksi niinkuin linja-autoka- 6144: Lauttayhteyksien lisääntyminen ja ulkomaan- lusto on. 6145: kauppamme laajentuminen on tehnyt mah- Kiinnityskelpoisuuden puuttuminen on 6146: dolliseksi nopean vienti- ja tuontiliikenteen erittäin valitettava haitta, mikä aiheuttaa au- 6147: Suomen ja muiden Euroopan maitten välillä. toilijoille rahoituksen suhteen vaikean ongel- 6148: Kuljetuskalusto on kehittynyt tarvetta man, kun auto varusteineen joudutaan osta- 6149: vastaavaksi teknilliseltä tasoltaan samoinkuin maan esim. vähittäismaksulla. Tällöin korko 6150: tarvittavat lisävälineetkin. Tämä sama voi- on normaalia suurempi ja lyhennyserien 6151: daan todeta myös kuorma-autojen kohdalta. säännöllinen suoritus on rasittavaa. Kiinni- 6152: Autot voidaan varustaa tarvittaessa mm. tysluotan puuttuminen kuorma-autokaluston 6153: lämmitys- tai jäähdytyslaittein ja kuormaus- rahoittamiseksi on sitäkin valitettavampaa 6154: ja purkauslaittein. kun tätä liikennettä pääasiassa harjoittavat 6155: Tehokkaan kuorma-autokaluston hankkimi- yksityiset pienyrittäjät, jolloin nämä joutu- 6156: nen ja ylläpitäminen on kansantaloudellisesti vat käyttämään kalustoaan liian kauan ja 6157: välttämätöntä maassamme teollisuuden ja heikkokuntoisena. Kannattavuus tällöin luon- 6158: kaupan kuljetustarpeen tyydyttämiseksi ja nollisesti muodostuu heikoksi. Jo nyt on ole- 6159: viennin turvaamiseksi ja edistämiseksi. Eri- massa vaara, että kuljetustilanne heikkenee, 6160: tyisesti on syytä korostaa yksityisen kuorma- kun kalustoa ei voida riittävän nopeasti uusia 6161: autoliikenteen korvaamatonta merkitystä sekä ajan vaatimuksia vastaavaksi. 6162: sen hallinnon halpuutta ja tehokkuutta yh- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 6163: teiskunnassamme. Kenellekään ei voi olla mi- kunnan hyväksyttäväksi :toivomuksen, 6164: tään epäselvää siinä, että kuorma-autoilijoi- 6165: den ammattikunta on ammattitaitoista ja että hallitus antaisi Eduskunnctlle la- 6166: erittäin yritteliästä väkeä. Mutta heidän ase- kiesityksen, jolla suurten kuorma-auto- 6167: maansa on syytä helpottaa. jen kiinnittäminen varusteineen lainan 6168: Nykyaikainen kuorma-auto maksaa 20.000 vakuudeksi tehdään mahdoUiseksi. 6169: -50.000 markkaa ja enemmänkin lisälait- 6170: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 6171: 6172: Paavo Nönikoski. Erkki Haukipuro. Eino Räsänen. 6173: 104 6174: U,21.- Toiv.al. N :o 29. 6175: 6176: 6177: 6178: 6179: Tikkanen ym.: Esitt~kseff- antamisesta kiinnityksestä kuorma- 6180: autoihin. 6181: 6182: 6183: E d u s k u n n a 11 e. 6184: 6185: Nykyisen lainsäädännön mukaan ovat kHn- toUa ja yksiakselisella pe:rävaunulla varus- 6186: ~~iniistöt, ~ukset ja henkilöliikenteen Unja- tettu ajoneu.voyhdistelmä 73.810,-; tavara- 6187: autot kiinnityskelpoisia lainan vakuudeksi. linjaliikenteessä ·käytetty kaks!!,kselisella pe- 6188: ;&:uorma-autot, jotka niinikään edustavat erit- rävaunulla varustettn · ajoneuvoyhdistelmä 6189: täin suuria pääo!Ua-arvoja, eivät sitä vastoin 71.120,-; sekä tavar&].injaliikenteessä ja 6190: ole nykyisen lainsäädännön mukaan kiinni- polttonesteiden kuljetubii!SII. erittäin ylei- 6191: tyt'lkelpoisia. X:un kehitys kuorma-autoissa on nen telikuorma-auton ja kaksi~elisen perä- 6192: tapahtunut voimakkaasti yhä raskaam.piin vaunun yhdistelmä 110.230,-. Edellä esi- 6193: yksiköihin, ovat kuorma-autot jo nykyisin tetyt hinnat ovat yksikkökohtaisia ja lliis 6194: hankintahinnoiltaan ja siis pääol!la-arvoil- yhden auton tai auton ja 11iihen liitetyn pe- 6195: taan eräissä tapauksissa samaa suuruusluok" rävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmäp. 6196: kaa kuin henkilöliikente~n linja-autot, eräissä yk!!ikköhintoja. Ne osoittavat jo esimerk- 6197: tapauksissa mm. erikoisautojen kysymyksessä keinä, että kuorma-auton hinta voi nousta 6198: ollessa niiden hinnoista ylikin. Jos ~uorma jopa yli 110.000 markan elellyttäen, että 6199: a"lltojen hintoja ve:rrataari maa-, asuin- ja hu. auto on varustettu kuljetustehtä,van mukaisee11 6200: v~l~iinteimistöihin, joiden kiinnityskelpoi- liikennekelpoiseen kuntoon. Samalla on mY~ 6201: suutta on totuttu pitämään sinäns&. itsMtään .todettavissa,, että tavallisimpien tilausliiken- 6202: selvänä, ovat kuorl!la-autot useassa tapauk- tee&Sä käytettävien kuorma-autojen hinnat 6203: sessa suurempaa pääoma-arvoa edustavia. ovat nekin jo nykyisin useassa tapauksesi!a 6204: Esimerkkeinä voidaan mainita, että maan- yli 50.000 mll.l'kan. Kun lisäksi otetaan huO- 6205: siirtO- ja puutavaran kuljetuksissa käytettä- mioon eri kuljetuksissa tarvittavat kiinteät 6206: vät telittömät ja perävaunuttomat kuorma- lisälaitteet, kuten e~~hnerkiksi kuormauslait- 6207: autot maksavat nykyisin 21.620,-, 29.860,-, teet, kipit, korirakennelmat, elintarvikekulje- 6208: 38.100,-; polttonesteiden kuljetukseen, tava- tuksissa tarvittavat jäähdytyslaitteet jne., ko- 6209: ralinjaliikenteeseen sekä muuhunkin raskaa- hoavat hinnat vielä huomattavasti edellä mai- 6210: seen kuljetustoimint&an käytettävät perävau- nituista. 6211: nuttomat telikuorma-autot 50.410,-, 57.115,-, Kuorma-autoja oli vuoden 1965 päättyessä 6212: 63.820,-; pääasiallisesti puutavaran kulje- rekisterissä yhteensä 44.512, josta määrästä 6213: tuksiin ja tavaralinjaliikenteeseen käytettä- yksityiseen liikenteeseen reksteröityinä 21.042 6214: vät yksiakselisella perävaunulla varustetut ja amma;ttimaiseen liikenteeseen rekisteröi- 6215: kuorma-autot 67.140,-; tavaralinjaliikentee- tyinä 23.470. Ammattimaisen iJ.iikenteen auto- 6216: seen ja polttonesteiden kuljetuksiin käytetyt kanta jakautuu varsin suuren !Hkenteenhar- 6217: telipuoliperävaunulla varustetut kuorma-au- joittajakunnan kesken, sillä keskimääräinen 6218: tot 77.150,-; erityisesti raskaisiin kuljetuk- omistussuhde koko maassa on noin 1,4--1,5 6219: siin käytetyt telirakenteisella vetoautolla ja kuorma-autoa omistajaa kohden. Suurempien 6220: teliperävaunulla varustetut ajoneuvoyhdis- automäärien omistajat ovat pääasiassa tava- 6221: telmät 88.050,-; maidon kuljetuksissa hyvin ralinjaliikenteen harjoittajia, joiden omista- 6222: yleisesti yksiakselisella erillisperävaunulla va- jakohtainen automäärä saattaa kohota y'li 50 6223: rustetut kuorma-autot 48.500,-; eräissä ta- yksikönkin. - Kuorma-auton hankinnan ra- 6224: pauksissa puutavaran ja polttonesteiden kul- hoittaminen niissäkin tapauksissa, jolloin on 6225: jetuksissa käytetty telirakente.isella vetoau- vain yhden auton omistajasta ja yhden auton 6226: II,21. - Tikkanen ym. 105 6227: ostotapahtumasta kysymys, on velkapääomia joutuu olemaan jatkuvBB.ti ko4tuuttoman ko- 6228: käyttämään jouduttaesaa nykyisin yleensäkin ronkiskonnan sekä lainoituksen hankintaan 6229: hyvin vaikea. Ellei autoilijalla ole esimer- liittyvien vaikeuksien alaisena. 6230: kiksi kiinnityskelpoisia kiinteimistöjä, joutuu Ekellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 6231: hän turvautumaan auton hankinnan rahoitta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6232: misessa sellaiseen osamaksurahoitukseen, jossa 6233: todellinen korko siihen sisältyyjne ns. rahoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 6234: tuskuluineen kohoaa. jopa 20 prosenttiin. toimenpiteisiin esityksen antamiseksi 6235: Kuorma-autoilija siis - kuorma-autojen o1- laiksi kiinnityftsestä kuorma-autoihin. 6236: lessa ulkopuolella kiinnityslainsäädännön - 6237: Helsing.issä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 6238: 6239: Ville Tikkanen. Antero Väyrynen. 6240: 6241: 6242: 6243: 6244: 14 E 529/66 6245: 106 6246: 6247: II,22.- Toiv.a.I. N:o 30. 6248: 6249: 6250: 6251: 6252: Vennamo: Ammatissa käytettävien autojen koneiden ja ka;- 6253: lusteiden käyttämisestä lain.ojen vakuuten.a. 6254: 6255: 6256: Eduskunnalle. 6257: 6258: Käytäntö on lainoja myönnettäessä men- tyslaki on täysin vanhentunut ja sopimaton 6259: nyt yhä enemmän siihen, että lainoille vaadi- pienyritteliäisyyden tarpeisiin. 6260: taan riittävä vakuus. Kaikilla yrittäjillä ei Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 6261: kuitenkaan ole kiinteätä omaisuutta eikä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 6262: osakkeita. Henkilövakuudet eivät myöskään sen, 6263: yrittäjätoiminnassa ole sopivia. 6264: Niinpä maassamme on paljon kuljetustoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 6265: men alalla työskenteleviä pienyrittäjiä, jotka sellaisiin lain,säädäntötoimenpiteisiin., 6266: kipeästi tarvitseisivat kuorma-autojen sekä, että kuorma-autoja, ammatti-henkilö- 6267: ammattiliikenteessä tai ammatissa käytettä- autoja ja ammatissa käytettäviä vas- 6268: vien autojen vakuutta. Samoin tarvitseisi taavanlaisia autoja 'niin myös muita 6269: moni yrittäjä kipeästi muunlaisten koneiden kmeita ja kalusteita voitaisiin käyt- 6270: ja kalusteiden vakuusturvaa lainojansa var- tää lainojen vakuuten.a samantapai- 6271: ten. Tämä ei kuitenkaan nykyisin ole mah- sesti kuin mitä irtaimistokiinnityksiä 6272: dollista, koska käytännöllistä irtaimistokiinni- nykyisi'n voidaan myöntää linja-auto- 6273: tystä voidaan nykyisin myöntää vain linja-au- jen suhteen. 6274: toille. Sitäpaitsi varsinainen irtaimistokiinni- 6275: Helaingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 6276: 6277: Veikko Vennamo. 6278: 107 6279: 6280: fi,23.- Toiv.al. N: o 31. 6281: 6282: 6283: 6284: 6285: Nordström ym.: Maanrakennuskoneiden kiinnityskelpoisuu- 6286: den toteuttamisesta. 6287: 6288: 6289: E d u s kun n a 11 e. 6290: 6291: Maa- ja vesirakennustöissä on viimeisten on vaikea saada syystä, että nykyinen lainsää- 6292: viidentoista vuoden aikana koneiden käyttö däntö ei tunne maarakennuskoneiden kiinnit- 6293: yleistynyt siinä määrin, että käytännöllisesti tämistä. Marraskuun 24 p:nä 1950 annettu 6294: katsoen kaikki maantie- ja rautatierakennus- laki linja-autojen kiinnityksestä, Asetusko- 6295: työt samoinkuin tunneli- ja patotyöt sekä koelma 574/1950, antaa mahdollisuuden lii- 6296: maa- ja metsätalouden perusparannustyöt suo- kennöitsijöille kiinnittää moottoriajoneuvonsa 6297: ritetaan koneellisesti. Suuren osan näistä saamansa luoton vakuudeksi. 6298: töistä suorittavat maarakennusurakoitsijat. Maarakennuskoneiden omistajien luoton- 6299: Yksityisten urakoitsijain hallinnassa on n. saantimahdollisuudet tältä osalta olisi välttä- 6300: 4 000 varsinaista maarakennuskonetta sekä mättä järjestettävä lainsäädännällä samojen 6301: useita tuhansia kevyempiä yksiköitä, valtaosa perusteiden mukaan kuin liikennöitsijöiden- 6302: keskisuurten ja pienten urakoitsijain omis- kin. 6303: tuksessa. Näihin maarakennuskoneisiin on si- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 6304: dottu suuria pääomia. Keskisuuren maaraken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6305: nuskoneen ·hinta on n. 150-200 000 nyky- 6306: markkaa. Monen urakoitsijan koko pääoma on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 6307: sidottu näihin koneisiin. Kotimaisen ja ulko- toimenpiteisiin maarakennuskoneiden 6308: maisen kilpailun vuoksi olisi urakoitsijan kui- kiinnityskelpoisuuden toteuttamiseksi. 6309: tenkin hankittava käyttöpääomaa, jota hänen 6310: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 6311: 6312: T. E. Nordström. Voitto Hellsten. 6313: Juha Rihtniemi. E. J. Paavola. 6314: Matti Mattila. 6315: 108 6316: II,24.- Toiv.al. N:o 32. 6317: 6318: 6319: 6320: 6321: 0. Saarin~n: 0$(1keyhtiii~ os(lkkaiden vähemmistösuojan te- 6322: hostamisesta. 6323: 6324: 6325: Eduskunnalle. 6326: 6327: Osakeyhtiön osakkaan tarkoituksena on si- tönsuoja osingonsaamisoikeuden suhteen ole 6328: joittaessaan taloudellisia arvoja yritykseen riittävän tehohs. Esimerkiksi yhtiön perus- 6329: saada .tuosta panoksestaan itselleen mahdolli- tajajäsenen kuoll~a ja hänen perillistensä 6330: simman suuri hyöty. Osakeyhtiön tarkoitl1k- tullessa hänen sijalleen enemmistöön yhtiöön 6331: sena puolestaan on taloudellisen yrityksen on saattanut tapahtua, ettei rahaa enää jaeta- 6332: ominaisuudessa hankkia toimialansa mukai- kaan yh,tiöstä ja vähemmistön pääoma on 6333: silla keinoilla voittoa, joka sitten voita,isfin enemmistön ehtojen varassa. Näin tapahtuu 6334: sen osakkaille jakaa. Kun osakeyhtiö ei ole myös usein sinänsä luonnollisten erimielisyyk- 6335: itsetarkoitus ja kun osakas on siihen liittynyt sien syntyessä yhtiön sisällä puhumattakaan 6336: saadakseen rahoilleen hyvän tuoton, niin on tapauksista, joissa yksinäinen sijoittaja hou- 6337: o8akkaalla katsottava olevan oikeuden vaatia kutellaan yhtiöön keinottelijoiden lupauksin. 6338: sellaista osinkoa, mikä vastaa yleistä kohtuul- Varojen pidättäminen yhtiölle ilman riittä- 6339: lista korkoa sijoitukselle. Oikeus täl,lai~en vää syytä ei ole puolustettavissa ja osakkai- 6340: osingon saamiseen voidaan hälleltä kieltää den jatkuvan osingonsaantimahdollisuuden 6341: ainoastaan jos yhtiön taloudellinen asema ei tulee ohjata myös rahastojen muod,ostamis- 6342: jakoa salli. Milloin osakeyhtiön tilinpäätös mahdollisuutta. Muussa tapaukses~a tulisi vä- 6343: osoittaa viimeksi kuluneen vuoden tuottaneen hemmistöosakkaalla olla mahdoHisuus irroit- 6344: yhtiölle voittoa, jot~~o ei tarvita aikaisempien tautua yhtiöstä tai pakottaa yhtiö suoritta- 6345: vuosien tappioiden peittämiseen, on osakeyh- maan hänelle tuleva Osinko. Molemmissa suh- 6346: tiö ei ainoastaan oikeutettu vaan myös vel- teissa osakas on nykyisten määräysten va- 6347: voitettu jakamaan osinkoa. ra,ss~:~- vall!in s11ojaton. 6348: Tästä lähtee myös osakeyhtiölain 22 § :n Silloin kun tilinpäätöksen vahvistamista 6349: osingonjakoa koskeva toinen momentti. Mo- koskeva yhtök!)kOl1ksen pä,ä.tös on sikäli vir- 6350: mentissa säädetään lruitenkin, että yhtiöko- heellinen, että suoritettu omaisuuden arvos- 6351: kous voi ha!llituksen esityksestä päättää, että tl1S <ln toimitettu vastoin lain määräyksiä, 6352: joku osa voitosta on pidätettävä yhtiön toi- voidaan tällaista päätöstä moittia. Näin on 6353: minnan turvaamiseksi. Tällainen päätös on, silloin kun tilinpäätöksessä on ylitetty osake- 6354: ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty, yhtiölain 37 § :n 2 momentista, kirjanpito- 6355: pätevä ainoastaan siinä tapauksessa että vä- laista tai yhtiöjärjestyksestä selviävä yläraja 6356: hintään kaksi kolmatta osaa kokouksessa edus- tai alitettu kirjanpitolain 3 § :n tai yhtiöjär- 6357: tetun osakepääoman äänistä on päätöstä kan- jestyksen osoittama alaraja. Jos sen sijaan 6358: nattanut. vahvistaruispäätös pysyy näiden rajojen si- 6359: Osingonjako ja yhtiökokouksen sitä koskeva sällä, moiteoikeus on kysymyksenalainen, 6360: päätös puolestaan perustuvat ensi sijassa ti- vaikka osakkeenomistajien enemmistön sane- 6361: linpäätöksen numeroihin, jotka vuorostaan on lemat päätökset tilinpäätöksen vahvistami- 6362: saatu hallituksen toimesta pidetystä yhtiön sesta saattavat olla vähemmistöön jääneiden 6363: kirjanpidosta. Yhtiökokous tekee päätöksen osakkaiden kannalta kohtuuttomasti näiden 6364: tilinpäätöksen vahvistamisesta sille esitetyn voitonsaantioikeutta loukkaavia. Kulujen pe- 6365: tilinpäätöksen, hallituksen kertomuksen ja ti- lossa jää tällaisia oikeutettuja moitekanteita 6366: lintarkastuskertomuksen nojalla. nostamatta. Tässä osingonjaon vaiheessa tu- 6367: Käytännössä on tultu havaitsemaan, ettei lisi vähemmistönä olla suurempi valvonta- 6368: ylempänä selostettu osakeyhtiölain vähemmis- valta kuin mitä sillä on nykyisten säännösten 6369: n,24. - 0. Sa.a.rinen. 109 6370: mukaan. Tilinpäätöksen vahvistamisessa sen että haUitw ryhtytft kiireelUBiM 6371: tulisi saada käyttää tarvittaessa esim. lakisää- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän- 6372: teistä sovittelu- tai neuvottelukuntaa osin- nön aikaansaamiseksi, jorika mukaan 6373: gonjaon perusteita vahvistettaessa. Tällä eli- vähemmistöosakkaan oikeus osinkoon 6374: mellä olisi myös oma merkityksensä verotus- osakeyhtiössä turvattaisiin 6375: toimen kannalta. - varaamaUa hänelle Ulaistuus osin- 6376: Kysymys osakeyhtiön osakkaiden vähem- gonjaMI, jäädessä perusteettomasti ta- 6377: mistönsuojan tehostamisesta on tullut vähän pahtumatta irroittautua yhtiöstä tai 6378: väliä esille osakeyhtiölain uudistamista koske- maihdollisuus pakottaa yhtiö SIUoritta- 6379: vassa keskustelussa. Esitetyistä syistä olisi maan jako sekä 6380: tärkeää, että vähemmistösuojaa koskevia - tehostamalla osingonjaon perus- 6381: määräyksiä esillä olevan osingonjakokysy- tana olevien tuinpäätöstointen valvon- 6382: myksen kohdalla jo erillisenä uudistuksen& taa ja antamalla vähemmistöosakkaalle 6383: tehostettaisiin viime vuosisadalta olevia sään- mahdollisuus turvautua lakisiiäteiseen 6384: nöksiä tässä suhteessa tarkistamalla. sovittelu- tai neuvottelukuntaan eri- 6385: Edellä lausutuin perustein ehdotan kun- mielisyyden syntyessä osingonjaon pe- 6386: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- rusteista. 6387: muksen, 6388: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 6389: 6390: Olavi Saarinen. 6391: 110 6392: 6393: D,25.-Toiv.al. N:o 33. 6394: 6395: 6396: 6397: 6398: Roden ym.: Kirjanpitolainsäädännön tarki.~tamisesta veron- 6399: kiertämismahdollisu·uden ehkäisemiseksi. 6400: 6401: 6402: E d u s k u n n a 11 e. 6403: 6404: Voimassa olevan kirjanpitoasetuksen mu- mana. Näin ollen ei liikkeiden käteismyyntiä 6405: kaan tulostase on laadittava niin, että siitä ole pystytty tarkastamaan ja valvomaan. Ei 6406: ilmenee, ottaen huomioon kirjanpitovelvolli- ole lainkaan harvinaista, että kirjanpitovel- 6407: lisen harjoittaman liikkeen laatu ja laajuus, vollisella on se käsitys, ettei laki vaadikaan tu- 6408: miten tilikauden tulos on syntynyt. Tämä on loista mitään tositteita. 6409: välttämätöntä ja tarpeen liikkeen järkiperäi- Kirjanpitolainsäädäntömme on omaksunut 6410: sen hoidon kannalta, mutta se on myös poh- vaihto-omaisuuden arvostuksen suhteen, ku- 6411: jana liikettä verotettaessa. ten yleensäkin omaisuuden arvostuksen koh- 6412: Kirjanpitolaki ja sen nojalla annettu ase- dalla ns. alimman arvon priaatteen. Tämä 6413: tus antavat yksityiskohtaisia määräyksiä merkitsee sitä, että kirjanpitolain 12 § :n sään- 6414: siitä, missä laajuudessa ja miten kunkin kir- nökset tarkoittavat enimmäisarvoja, joita 6415: janpitovelvollisen on kirjanpitonsa pidettävä voidaan kirjanpidossa alittaa. Lainsäädän- 6416: ja miten varojen ja velkojen arvostus on suo- tömme ei estä myöskään suoranaista aliarvos- 6417: ritettava. Eräin kohdin jää tuloksen määrää- tusta, edellyttäen kuitenkin, että se tapahtuu 6418: minen kuitenkin huomattavassa määrin kir- sellaisissa rajoissa, jotka hyvän kauppiasta- 6419: janpitovelvollisen omaan harkintaan. van on katsottava sallivan. Tätä alimman ar- 6420: Näissä tapauksissa kirjanpitolaki edellyttää von periaatetta on perusteltu sillä, että muo- 6421: meneteltävän rehellisesti ja huolellisesti yleis- dollisesti täydellisinkään kirjanpito ei vastaa 6422: ten kirjanpitoperiaatteiden ja hyvän kaup- tarkoitustaan, elleivät varat ja velat kirjan- 6423: piastavan mukaan. Käytännössä on kuitenkin pidossa esiinny sellaisin arvoin, joita liiketa- 6424: ilmennyt vaikeuksia ja erilaisuutta, jopa sa- loudelliselta kannalta on pidettävä oikeina ja 6425: man alan liikkeiden kesken siitä, mitä ylei- varmoina. Vaihto-omaisuuden suhteen on vii- 6426: sillä kirjanpitoperiaatteilla ja hyvällä kaup- tattu myös siihen, että arvostuksella on pyrit- 6427: piastavalla tarkoitetaan. Käytännössä saatu- tävä tasoittamaan eri vuosien tuloksissa esiin- 6428: jen kokemusten perusteella näyttää siltä, että tyviä tasoittamaan eri vuosien tuloksissa 6429: useinkin ainoana ohjeena edellä mainittujen esiintyviä epätasaisuuksia. Näitä arvostuksen 6430: periaatteiden tulkinnassa on pidetty verotus- perusteluja vastaan ei periaatteessa ole mi- 6431: ten kiertämistä. tään huomauttamista, mutta se, että laki ei 6432: Kirjanpitolain 5 §:n 4 mom:n mukaan aseta vaihto-omaisuuden arvostukselle mitään 6433: juoksevan kirjanpidon merkintäin tulee perus- alarajaa, johtaa kuitenkin usein ja varsinkin 6434: tua tositteisiin sen mukaan kuin siitä asetuk- silloin, kun kirjanpitovelvollinen ei ole otta- 6435: sella säädetään. Asetuksen 4 § määrää, että nut käyttöön kirjanpitolain 8 § :n mukaista 6436: menoerää osoittavien merkintöjen tulee pe- kiinteä- eli normaalivarastomenetelmää, vää- 6437: rustua tositteisiin, mutta tuloerien kohdalla rinkäytöksiin ja verotukseen kiertämiseen, 6438: lievennetään vastaavaa vaatimusta ja vaadi- johon varastoarvostuksen verotuksessa on 6439: taan tulotositteet "mikäli mahdollista". Tämä erittäin vaikea puuttua. Mainittakoon, että 6440: on käytännössä johtanut siihen, ettei käteis- Ruotsin kirjanpitolain mukaan varastaa ei 6441: myynnistä ole useinkaan pidetty minkäänlai- saa arvostaa alhaisempaan arvoon kuin 40 % 6442: sia tositteita, vaan käteismyynti on merkitty tilinpäätöspäivän jälleenhankinta-arvosta. 6443: kirjanpitoon milloin mitenkin joko päivittäin Edellä esitetyt näkökohdat osoittanevat, 6444: tai vasta kuukauden lopussa yhtenä sum- että nykyisin voimassa olevassa kirjanpito- 6445: II,25. - Bod6n ym. 111 6446: 6447: lainsäädännössämme on puutteellisuuksia, että hallitm ryhtyisi toimenpiteisiin 6448: jotka antavat mahdollisuuksia verotuksen sellaisten kirjanpitolainsäädännössäm- 6449: kiertämiseen ja toisaalta aiheuttavat saman me esiintyvien puutteiden poistami- 6450: alan liikkeidenkin verotuksessa epätasaisuuk- seksi, jotka antavat hyvän kauppiasta- 6451: sia. Sen vuoksi esitämme edellä olevan perus- van vastaisesti mahdollisuuden vero- 6452: teella eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- tuksen kiertämiseen ja epätasaiseen 6453: sen, verotukseen. 6454: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 6455: 6456: Akseli Roden. Uljas Mäkelä. 6457: Veikko Mattila. U. H. Voutilainen. 6458: Bror Lillqvist. Tyyne Paasivuori. 6459: Voitto Hellsten. 6460: 112 6461: 6462: fi126. -Toiv,al. N:o 34. 6463: 6464: 6465: 6466: 6467: a.f Heurlin ym.: Henkirikosten ja pahoinpitelyjen johdosta 6468: tuomittujen kor'l.tausten suorittamisesta ennakkoina valtion 6469: varoista rikoksen uhreille. 6470: 6471: 6472: E d u s k u n n a ll e. 6473: 6474: Viime vuosikymmeninä on lainsäädännöllä maksamaan ja mistä korvauksesta valtion tu- 6475: lisätty sosiaaliturvaa työ- ja liikennetapatur- lisi suorittaa ennakkomaksu ellei rikollinen 6476: mien, työkyvyttömyyden, vanhuuden, työttö- siihen kykene. 6477: myyden ja sairauksien varalta. Parhaillaan Viime vuosina on useissa maissa hyväksytty 6478: on vireillä perhe-eläkkeiden aikaansaaminen tällainen korvausmenettely, m.m. Englan- 6479: turvattomaan asemaan jääneiden orpojen ja nissa, Uudessa Seelannissa ja Kaliforniassa. 6480: lesken hyväksi. Eräissä maissa on vastaava menettely suun- 6481: Sen sijaan on eräs lukumääräisesti pieni nitteilla. Myöskin on tällöin erityisesti otettu 6482: ryhmä täysin vailla selvää ja tehokasta la- huomioon ainakin eräissä maissa, m.m. Rans- 6483: kisääteistä turvaa: Törkeiden rikosten kautta kassa ja Kaliforniassa, tapaukset, joissa vi- 6484: vaikean invaliditeetin saaneet tai muuten suu- ranomainen tai muu henkilö on toiminut ri- 6485: riin sairaus- ym. kuluihin joutuneet rikoksen koksen estämiseksi tai rikollisen kiinni saami- 6486: uhrit. Kuitenkin rikollisuus on nyky-yhteis- seksi. Onkin pidettävä kohtuullisena, että jos 6487: kunnassa katsottava sellaiseksi ilmiöksi, josta nuori poliisi kaatuu virkatehtävissä, ei les- 6488: oikeusvaltion tulisi osaltaan kantaa vastuuta kelle ja isättömille lapsille suoritettava eläke 6489: siten kuin tuotantotoiminta kokonaan kantaa saisi määräytyä jonkin alhaisen palkkaluokan 6490: taloudellisen vastuun työtapaturmista ja lii- mukaan, vaan tulisi ottaa huomioon todennä- 6491: kenne liikennetapaturmista. Valtion osallis- köisyys, että vaarallisimmissa tehtävissä toi- 6492: tuminen tämän epäkohdan korjaamiseen olisi mivat nuoret poliisimiehet olisivat ilmeisesti 6493: katsottava sitäkin välttämättömämmäksi kuin kohonneet palkka-asteikossa, mikäli kuolema 6494: rikolliset tuomioistuimen tuomitsemina kuri- ei olisi virkauraa katkaissut. Virantoimituk- 6495: tushuoneesta tai vankilasta käsin harvoin edes sessa kaatuneen poliisin omaisille maksetta- 6496: voivat, jos haluaisivatkaan suorittaa heidän van eläkkeen tulisi siten määräytyä joko mää- 6497: maksettavakseen tuomittua muuta korvausta. räpalkkaluokilla korotettuna tai jonkin vä- 6498: Mikäli poliisi- ja oikeusviranomaiset eivät himmäispalkkaluokan mukaisesti, mitkä vas- 6499: edes voi todeta syyllistä rikokseen, ei valtion taisivat ainakin sitä palkkatasoa, minkä saa- 6500: maksamaa kohtuullista korvausta voitane. pi- vuttamista 20 vuoden kuluessa olisi voitu pi- 6501: tää yhtään vähemmän perusteltuna kuin kor- tää todennäköisenä. 6502: vausta tuntemattoman yliajajan uhrina kuol- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 6503: leen omaisille tai vahingoittuneelle nykyisten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6504: määräysten mukaan maksettavaa korvausta. 6505: Erityistapauksena tulisi tällöin vielä ottaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 6506: huomioon henkilöt, jotka poliisiviranomaisina sellaisen lainsäädännön aikaansaami- 6507: toimiessaan ovat rikosta ehkäistessään tai ri- seksi, että oikeusistuimien päätöksillä 6508: kollista pidättäessään joutuneet rikoksen henkirikosten ja pahoinpitelyiden j'oh- 6509: uhreiksi samoin kuin ne yksityisetkin henki- dosta tuomitut korvaukset rikoksen 6510: löt, jotka ovat samassa asemassa. Näissä ta- uhreille voitaisiin suorittaa ennakkoina 6511: pauksissa tulisi yhteiskunnan erityisesti suo- valtion varoista ja 6512: ranaisella omalla karvauksellaan täydentää että samoin vastaavin perustein lain- 6513: sitä korvausta, minkä rikollinen tuomitaan säädännöllisesti turvattaisiin tällais- 6514: II,26. - af Heurlin ym. 113 6515: 6516: ten rikosten uhrien ja keidiitn perkeit- tetun eläkkeen muodos84 turoottaisii• 6517: tensä oikeus niissä tapauksissa, joissa poliisiviran'Omaisen omaisten asema sa- 6518: poliisi- ja oikeusviranomaiset eivät ole moin kuin. vastaavan suuruisesti 6519: saaneet selville rikollista eikä siten ke- muunkin kenkt'lön asema niissä ta- 6520: tään ole voitu tuomita korvausvelvolli- pauksissa, joissa rikoksen uhri on toi- 6521: seksi, ja minut rikoksen estämiseksi tai rikolli- 6522: että edelleen tämän lisäksi valtion sen kii11-ni saamiseksi. 6523: maksettavalla erityiskorvauksella koro- 6524: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 6525: 6526: Kaarlo a.f Heurlin. Arvo Ahonen. 6527: Urho E. Knuuti. Antti 0. Pennanen. 6528: Tyyne Pa.a.sivuori. Eero Häkkinen. 6529: A-V. Perheentupa.. Voitto Hellsten. 6530: Dmo Paananen. 6531: 6532: 6533: 6534: 6535: 15 E 529j66 6536: 114 6537: 6538: II,27. ,_ Toiv.al. N: o 35. 6539: 6540: 6541: 6542: 6543: Asunta. ym.: J uopuneina tavattavien henkilöiden käsittelyn 6544: täydentämisesta. 6545: 6546: 6547: E d u s kunnalle. 6548: 6549: Maassamme pidätetään vuosittain 130 000 alkoholia väärinkäyttäneitä, vapaaehtoisesti 6550: -140 000 juopunutta ja n. puolet pidäte- hoitoon hakeutuneita henkilöitä ja jossa hoito 6551: tyistä tuomitaan sakkorangaistukseen. Sako- . pyrkii olemaan suhteellisen lyhytaikaista ja 6552: tetuista taas suunnilleen kymmenesosa sovit- työelämän vaatimuksiin niveltyvää. 6553: taa rikoksensa vankilassa tai valtion työsiir- Juopumuksesta pidätetyt ovat verraten kir- 6554: tolassa. Seurauksena on, että juopumussakko- javaa ainesta. Suurin osa heistä maksaa sak- 6555: laiset aiheuttavat vankiloissa huomattavaa ti- konsa viivyttelemättä. Mutta osa on sellaista 6556: lanahtautta. Kun nämä vangit lisäksi ovat ainesta, jonka kohdalla nykyinen poliisi- ja 6557: verraten lyhytaikaisia, työteholtaan heikkoja oikeudellinen käsittely on täysin tehotonta. 6558: ja usein vaikeasti tavoitettavissa, muuntoran- Sen vuoksi olisi suoritettava sellainen juopU'- 6559: gaistuksen käyttö tulee kalliiksi. Silloin kun muksesta pidätettyjä koskeva tutkimus, jonka 6560: jokainen vankilassa täytäntöönpantu muunto- avulla sosiaalista ja lääketieteellistä käsitte- 6561: rangaistuspäivä maksoi 10 mk, huoltopäivä lyä kaipaavat voitaisiin tunnistaa ja saattaa 6562: alkoholistihuoltolassa maksoi keskimäärin hoitoon. 6563: 9 mk. AsiantHa ei ole ratkaisevasti parantu- Erityisen tärkeätä olisi, että 18 vuotta 6564: nut uudesta sakkojen "vähittäismaksujärjes- nuorempia päihtyneinä tavattuja henkilöitä 6565: jestelmästä". ei tuomittaisi sakkorangaistukseen, vaan että 6566: Herää kysymys, eikö näitä varoja voitaisi he aina joutuisivat sosiaaliseen avohuoltokä- 6567: tehokkaammin käyttää päihtyneenä tavattu- sittelyyn ja että samaan pyrittäisiin 18-20- 6568: jen henkilöiden lääketieteelliseen ja sosiaali- vuotiaitten kohdalla. Myöskään ei maksuky- 6569: seen käsittelyyn. Yhä yleisemmäksi on tullut vytöntä päihtymyksstä sakkoon tuomittua 6570: käsitys, että päihtymys on myrkytystila, tila- saisi toimittaa vankilaan sinä aikana, jonka 6571: päinen fyysinen ja psyykkinen sairaus, jonka hän on alkoholistiparantolassa tai sairaalassa, 6572: parannuskeinona rangaistus tuskin on teho- eikä myöskään ennen kuin kuusi kuukautta 6573: kas toimenpide. Vaikeaan päihtymystilaan on kulunut parantola- tai sairaalahoidon 6574: joutunut henkilö tulisi toimittaa vastaanotto- päättymisestä. 6575: asemalle, jossa hänet olisi pidettävä niin Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 6576: kauan, että kaikki myrkytysoireet, myös jäl- toivomuksen, 6577: kihumala ovat hävinneet. Tällaista päihty- 6578: nyttä olisi käsiteltävä potilaana, jonka jälki- että haUitus ryhtyisi kiireellisiin 6579: hoito riippuu diagnoosista. Tämän tapainen toimenpiteisiin juopuneina tavattavien 6580: järjestelmä on yleinen Tsekkoslovakiassa ja henHlöiden nykyisen poliisi- ja oikeu- 6581: sitä käytetään Yhdysvalloissa eräillä paikka- dellisen käsittelyn täydentämiseksi tar- 6582: kunnilla sekä monissa Itä-Euroopan maissa. koituksenmukaisella sosiaalisella ja 6583: Helsingissä on äskettäin aloittanut toimin- lääketieteellisenä käsittelyllä. 6584: tansa sairaala, jossa hoidetaan yksinomaan 6585: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 6586: 6587: Mikko Asunta.. Hannes Paa.so. 6588: Mauno Pohjonen. A1li Vaittinen. 6589: Sakari Huima.. 6590: 115 6591: 6592: 11,28.- Toiv.al. N:o 36. 6593: 6594: 6595: 6596: 6597: Lehmonen ym.: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol- 6598: losta annetun lain soveltamisesta juopumussakkonsa muun- 6599: tarangaistuksena vankilassa suorittaviin. 6600: 6601: 6602: E d U1 s k u n n a ll e: 6603: Rikoslain 6 §: n 1 mom: n mukaan se, joka yksinomaan juopumussakkojen takia, 39 6604: yleisellä tiellä, kadulla tai muulla julkisella % : lla oli juopumussakkojen lisäksi sovitetta- 6605: paikalla tahi julkisessa toimituksessa taikka vana myös muita sakkoja ja vain 15 %:lla 6606: yleisessä kokouksessa esiintyy ilmeisesti juo- ei ollut juopumussakkoja lainkaan. 6607: puneena ja sen kautta matkaansaattaa häi- Kun suurin osa niistä henkilöistä, jotka 6608: riötä tai pahennusta, rangaistakoon vähin- sovittavat juopumussakkonsa vankeudella, on 6609: tään kymmenellä ja enintään sadalla päivä- ilmeisiä alkoholisteja, olisi heitä käsiteltävä 6610: sakolla. päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien 6611: Saman lain voimaanpanoasetuksen 21 § :n huollosta annetun lain mukaisesti. Tämä vaa- 6612: mukaan jos päihtynyt tavataan yleisellä timus on sikäli oikeutetumpi, kun pari vuotta 6613: tiellä, kadulla taikka muussa julkisessa pai- sitten saatujen tietojen mukaan jokainen 6614: kassa tai julkisessa toimituksessa tahi ylei- vankilassa täytäntöönpantu muuntorangais- 6615: sessä kokouksessa, taikka jos hän häiritsee gaistuspäivä maksaa valtiolle enemmän kuin 6616: yksityistä tai yleistä rauhaa väkivaltaisuu- hoitopäivä alkoholistihuoltolassa. 6617: della tahi meluamalla, olkoon lupa hänet Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 6618: väkisin poistaa ja, tarpeen vaatiessa, pitää kunnan päätettäväksi toivomuksen, 6619: säilössä, siksi kunnes hän on selvinnyt. 6620: V. 1963 suoritettiin maassamme yhteensä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 6621: 138 622 juopumuspidätystä, joista 73 931 toimenpiteisiin pät"hdyttävien aineiden 6622: johti syytteeseen ja sakkoihin. Osa näistä väärinkäyttäjien huollosta annetun 6623: henkilöistä jättää sakkonsa maksamatta ja lain sovelluttamiseksi niihin henkt"löi- 6624: joutuu sovittamaan ne vankeudella. Tämä hin, jotka nykyisin joutuvat suoritta- 6625: aines on melkoisena rasituksena vankiloille. maan juopumussakkonsa muuntoran- 6626: Marraskuun 1 päivänä 1964 oli vankiloissa gaistuksena vankilassa. 6627: 744 sakkovankia; näistä 46 % oli siellä 6628: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 6629: 6630: Siiri Lehmonen. Heikki Mustonen. 6631: Martti Linna. Pauli Puhakka. 6632: Georg Backlund. Aarne Pulkkinen. 6633: 116 6634: 6635: U,29.-Bemst.mot. N:o 37. 6636: 6637: 6638: 6639: 6640: Gestrin m.fl.: Angående u.tredning av behovet av psykologer 6641: it10m fdngvården och i den statUga skolhemsverksamhetefl.. 6642: 6643: 6644: Till Riksdagen. 6645: 6646: Under den senaste tiden har fångvärds- de bäst och effektivast utförs av personer 6647: statistiken uppvisat två parallella och bekym- med psykologisk utbildning. Det behöver 6648: mersamma utvecklingstendenser. Antalet fån- knappast påpekas att dessa uppgifter för 6649: gar under 21 år, eller m.a.o. sådana, som kan närvarande är helt försummade. För full- 6650: förordnas tili ungdomsf'ångelse, har stigit, ständighetens skull bör i detta sammanhang 6651: och de s.k. farliga återfallsförbrytare, som påpekas, att de två psykiater, som utöver 6652: isolerats i tvångsinrättning, har ökat såpass fängelsepsykiaterna finns a.nställda inom 6653: kraftigt att, medan de ännu för tio år sedan fångvården, har dels rent administrativa 6654: var c:a 100 utgjorde antalet isolerade vid uppgifter och dels uppgifter, som ansluter 6655: senaste årsskifte drygt 300. sig tili den akuta sinnessjukvården. Nägra 6656: För närvarande arbetar två fängelsepsy- psykologer finns överhuvudtaget inte an~ 6657: kiater inom fängvärden med de undersök- ställda inom fångvården. I samtliga nordiska 6658: nings- och klassifieringsuppgifter, som lag och de flesta väseuropeiska Iänder arbetar 6659: och förordning älägger beträffande de unga inom fångvärden ett stort antal psykologer, 6660: förbrytarna och de farliga äterfallsförbry- alltså personer med en speciell utbildning 6661: tarna. Deras arbetsbörda är numera p.g.a. just för de problem, vilkas skötsel i Finland 6662: ovananförda ökning sä stor, att de fort- är totalt negligerad. Justitieministeriets fång- 6663: iöpande vårdproblemen och en kontinuerlig vårdsavdelning har observerat denna brist 6664: kontakt med de två nämnda särskilt svärar- och har följaktligen flera år i rad gjort 6665: tade fångkategorierna helt försummas. Ar- framställning om att detta missförhållande 6666: betsbördan har vid vissa tidpunkter varit åtminstone delvis borde avhjälpas genom att 6667: av den storleksordningen att fängelsepsy- inrätta tre psykologtjänster inom fångvården. 6668: kiaterna inte ens nödtorftigt hunnit utföra Dessa framställningar har förblivit utan re- 6669: de undersökningar, som enligt gällande lag- sultat. 6670: stiftning måste företas beträffande de unga Såsom läget nu är saknar alltså vär fång- 6671: förbrytarna för fängelsedomstolens räkning. vård möjligheter att dels utbilda den psyko- 6672: Än mindre har fängelsepsykiaterna haft logiskt oskolade fångvårdspersonalen för psy. 6673: någon som helst tid att ägna åt den egent- koterapeutiska uppgifter genom en praktisk 6674: liga psykiatriska vården av fångarna. Efter- handledning i t.ex. gruppterapi och dels 6675: som en stor del av de uppgifter, som enligt möjligheter att utreda de invecklade psyko- 6676: gällande bestämmelser borde utföras av fän- logiska problem, som ingår i all anstaltsvård. 6677: gelsepsykiaterna, är av den arten att de Det är möjligt att fångarnas psykologiska 6678: [ämpligen kan skötas av psykologutbildade problem inte alltid framträder markant under 6679: personer, finns en lösning i de sådande fängelsetiden, men att de efter fångens fri- 6680: missförhållandena i att anställa psykologer givning, då han borde inträda i produktions- 6681: i fängvädens tjänst. De rädande psykiater-' livet, förorsakar regelbundna svårigheter. 6682: bristen gör t.o.m. en sådan lösning tili Dessutom är det statistiskt bevisat att antalet 6683: den enda möjliga. Dessutom är vissa av återfall i brott ökar i direkt proportion till 6684: uppgifterna, t.ex. anlagsprövningar, frågor anstaltstidens längd. Eftersom återfall alltid 6685: angäende yrkes- och skoltillpassing och olika måste toikas som ett resultat av en miss- 6686: karaktärs- och intelligenstester sädana, att lyckad samhällsanpassning, är det klart att 6687: II,29. - Gestrin ym. 117 6688: 6689: man redan under anstaltstiden måste sätta undergär de observation oeh testning för att 6690: in energiska preventiva ätgärder. Grunden ett sä noggrant underlag som möjligt skall 6691: för brottslingens ätergäng till ett ordnat föreligga för beslutet om fortsatta ätgärder 6692: samhällsliv mäste därför läggas under rörande envar. Då ingen psykologbefattning 6693: anstaltstiden. Härtill behövs det psykologer. finnes är det klart att redan uppgörandet 6694: :Medan rena värdsynpunkter talar för att av ett till den enskildes förutsättningar an- 6695: de tvä klientgrupper, som kräver en särskild passat uppfostringsprogram bereder svärig- 6696: uppmärksamhet, återfallsförbrytarna, skall heter. Några möjligheter till psykoterapeu- 6697: fä och behöver psykologisk hjälp ur sina tiskt grupparbete finns varken här eller i 6698: svärigheter, talar rent ekonomiska skäl för statens övriga skolhem. Dock vore en sädan 6699: att samhället inte har råd att nonchalera verksam.het ägnad att bryta svära hämningar 6700: värden av de omkring 6 000 övriga fängar, och underlätta de ungas anpassning :till sam- 6701: som dagligen befolkar vära fängelser. Psy- hällslivet. Samtidigt kunde ä.ven hemmenas 6702: kologer behövs för dessa inte enbart för a.tt övriga personai genom samtal med psykologen 6703: förebygga de kriminaliserande och anti- få de enskilda ungdomarnas problem kla.r- 6704: sociala inflyterser, som alltid finns i fän- lagda på ett sätt, som kunde eliminera onö- 6705: gelsemiljön, utan också för att bistå vid strä- diga konflikter i hemmena. Det är vidare 6706: vandena. att göra detta klientel till produk- sannolikt att frågan om vilka ungdomar, som 6707: tiva och yrkesutbildade fria samhällsmed- kunde återanpassas till det sociala livet utan 6708: lemmar. fortsatt skolhemsvistelse, kunde prövas längt 6709: Vad som ovan anförts om behovet av psy-· rationellare än för närvarande om tillgång 6710: kologer inom fängvården är i många av- till psykologiskt skolad personai skulle finnas 6711: seenden giltigt även i fråga om skolhems- i den statliga skolhemsverksamheten. 6712: verksamheten. En del av de brister, som Hänvisan till det sagda har vi äran 6713: ia.kttagits i denna verksamhet, kan tillskri- föreslå att riksdagen ville besluta hemställa, 6714: vas avsaknaden av nödiga personelia resusrer. 6715: Ocksä här ä.r bristen pä skolade psykologer att regeringen måtte låta verkställa 6716: särskilt betänklig. Inte ,ens vid Järvilinna en allsidig 'Utredning röramde behovel 6717: mottagningshem finnes nägon särskild psyko. av psykologer inmn fångvdrdefl. och i 6718: logbefattning, trots anstaltens centrala ställ- den statliga skolhe-rMverksamJt.eten 6719: ning i den· statliga skolhemsverksamheten. samt därefter i brådskande ordning 6720: Till Järvilinna sänds samtliga de finsksprå- vidtaga av 'Utrednif111B'If. bet~'nga.de åt- 6721: kiga pojkar, om vilkas placering i statens gärder. 6722: skolhem beslut har fattats. Pä Järvilinna 6723: Helsingforsden 27 april1966. 6724: 6725: Kristian Gestrin. Ingva.r S. Melin. 6726: Magnus KuU. Pentti Sillantaus. 6727: Evald Häggblom. Lars IJndemau. 6728: Carl Olof Tallgren. 6729: 118 6730: 6731: 11,29.-Toiv.al. N:o 37. Suomennos. 6732: 6733: 6734: 6735: 6736: Gestrin ym.: Psykologien tarpeen selvittämisestä vankeinhoi- 6737: don ja valtion koulutoiminnan piirissä. 6738: 6739: 6740: E d U! s k u n n a 11 e. 6741: 6742: Viime aikoina on vankeinhoitotilastossa testit ovat sellaisia, jotka psykologin koulu- 6743: voitu havaita kaksi rinnakkaista ja huoles- tuksen saaneet henkilöt hoitavat parhaiten ja 6744: tuttavaa kehityssuuntaa. Alle 21 vuotiaiden tehokkaimmin. Tarvinnee tuskin mainita, että 6745: vankien määrä eli t.s. sellaisten, jotka voi- nämä toimenpiteet on tällä haavaa kokonaan 6746: daan määrätä nuorisovankilaan, on noussut laiminlyöty. Täydellisyyden vuoksi on tässä 6747: ja ns. vaarallisia rikoksenuusijoita, jotka yhteydessä huomautettava, että millä kah- 6748: on eristetty pakkolaitokseen on tullut lisää della psykiatrilla, jotka vankilapsykiatrien 6749: niin paljon,· että kun heitä. vielä kymmenen lisäksi ovat vankeinhoidon palveluksessa, on 6750: vuotta sitten oli noin 100, eristettyjen luku- toisaalta puhtaasti hallinnollisia tehtäviä ja 6751: määrä viime vuodenvaihteessa oli runsaasti toisaalta tehtäviä, jotka liittyvät äkilliseen· 6752: 300. mielisairaanhoitoon. Psykologeja ei ylipää- 6753: ' Tällä haavaa työskentelee vankeinhoidon tään ole vankeinhoidon palveluksessa. Kai~ 6754: piirissä kaksi vankilapsykiatria sellaisissa tut- kissa pohjoismaissa ja useimmissa Länsi- 6755: kimus- ja luokittelutehtävissä, jotka laki ja Euroopan maissa työskentelee vankeinhoidon 6756: asetus nuorista rikoksentekijöistä ja vaaral- piirissä suuri joukko psykologeja, siis henki~ 6757: lisista rikoksenuusijoista velvoittavat tehtä- !öitä, joilla on erityiskoulutus juuri niihin 6758: viksi. Heidän työtaakkansa on nykyään edellä kysymyksiin, joiden hoitaminen Suomessa on 6759: esitetystä vankien lisäyksestä johtuen niin täysin laiminlyöty. Oikeusministeriön ·van- 6760: suuri, että jatkuvien hoitopulmien selvittä- keinhoito-osasto on havainnut tämän puutteen 6761: minen ja keskeytymätön yhteydenpito edellä ja siitä syystä useana vuonna peräkkäin teh- 6762: mainittuihin erityisen vaikealaatuisiin vanki- nyt esityksen kolmen psykologinviran perus- 6763: ryhmiin on kokonaan laiminlyöty. Työtaakka tamisesta vankeinhoitolaitokseen tämän epä- 6764: on ollut eräinä ajankohtina sitä suuruusluok- kohdan ainakin osittaista poistamista varten. 6765: kaa, etteivät vankilapsykiatrit ole ehtineet Nämä esitykset ovat jääneet tuloksettomiksi. 6766: suorittaa edes niitä välttämättöm.iäkään tut- Vankeinhoitolaitoksellamme ei siis nyky- 6767: kimuksia, jotka voimassa oleva.· lainsäädäntö tilanteessa ole mahdollisuuksia toisaalta psy- 6768: määrää nuorista rikollisista tehtäväksi van- kologisesti kouluttamattoman vankainhoito- 6769: kilatuomioistuinta · varten. Vielä vähemmän . henkilökunnan kouluttamiseen psykotera- 6770: vankilapsykiatreilla on ollut aikaa omistau- peuttisia tehtäviä varten esim. opastamalla 6771: tua vankien varsinaiseen psykiatriseen hoi- käytännössä ryhmäterapiassa eikä toisaalta 6772: toon. Kun suuri osa niistä tehtävistä, jotka monimutkaisten psykologisten kysymysten 6773: vankilapsykiatrien voimassa olevien määräys- selvittämiseen, joita liittyy kaikkeen laitos- 6774: ten mukaan tulisi suorittaa, on sen laatuista, hoitoon. On mahdollista, etteivät vankien 6775: että psykologian tutkinnon suorittaneet hen- psykologiset vaikeudet aina ilmene huomat- 6776: kilöt voivat ne hoitaa, on psykologien kiin- tavammin vankeusaikana, mutta vapautumi- 6777: nittäminen vankeinhoidon palvelukseen eräs sen jälkeen, kun vangin tulisi astua tuotanto- 6778: ratkaisu vallitsevien epäkohtien poistamiseksi. elämän palvelukseen, ne aiheuttavat säännöl- 6779: Nykyinen psykiatrien puute tekee sellaisen lisesti vaikeuksia. Sitäpaitsi on tilastollisesti 6780: ratkaisun jopa ainoaksi mahdolliseksi. Sitä osoitettu, että rikosten uusimisten luku li- 6781: paitsi eräät tehtävät, esim. taipumuskokeet, sääntyy suorassa suhteessa laitoshoidon pi- 6782: ammattiin ja kouluun soveltuvuutta koskevat tuuteen. Kun uusiminen aina on tulkittava 6783: kysymykset ja eräät luonne- ja älykkyys- yhteiskuntaan sopeutumattomuuden tulok- 6784: II,29. - Gestrin ym. 119 6785: 6786: seksi on selvää, että jo laitosaikana on ryh- kotiin on tehty päätös. 6787: dyttävä tarmokkaisiin ennalta ehkäiseviin Järvilinnassa he ovat tarkkailun alaisina 6788: toimenpiteisiin. Rikollisen paluun perusta ja heidät testataan, jotta saataisiin mahdol- 6789: järjestyneeseen yhteiskuntaelämään on sen lisimman tarkka perusta heitä koskevista 6790: vuoksi luotava laitosaikana. Tähän tarvitaan jatkotoimenpiteistä päätettäessä. Kun psyko- 6791: psykologeja. logia ei ole, on selvää, että jo sen asian 6792: Pelkkien hoitonäkökohtien puoltaessa kah- selvittäminen, mikä kasvatusohjelma 'kullekin 6793: delle erityistä huomiota vaativalle suojatti- on sopivin, tuottaa vaikeuksia. Psykoterapeut- 6794: ryhmälle, rikoksenuusijoille psykologista tiseen ryhmätyöskentelyyn ei täällä ole 6795: apua, jota heidän tulee saada ja jota he tar- mitään mahdollisuuksia enempää kuin val- 6796: vitsevat selvitäkseen vaikeuksistaan, ei yh- tion muissakaan koulukodeissa. Sellainen toi- 6797: teiskunnalla ole varaa pelkästään taloudelli- minta olisi kuitenkin omiaan poistamaan 6798: sista syistä laiminlyödä niiden, noin 6 000 vaikeita estoja ja helpottamaan nuorten 6799: muun vangin hoitoa, jotka päivittäin kan- sopeutumista yhteiskuntaelämään. Samalla 6800: soittavat vankilamme. Psykologeja ei tarvita kotien muu henkilökuntakin voisi psykologin 6801: näitä varten vain sellaisten kriminalisoivien kanssa keskustellen saada selvyyden yksityis- 6802: ja epäsosiaalisten vaikutusten ehkäisemiseksi, ten nuorten pulmista tavalla, joka voisi 6803: joita aina ilmenee vankilapiireissä, vaan myös poistaa kotien turhia ristiriitoja. Toden- 6804: tuettaessa pyrkimyksiä· tämän suojattiryh- näköistä myös on, että kysymystä siitä ketkä 6805: män tekemiseksi tuottaviksi ja ammattikou- nuoret voidaan palauttaa sosiaaliseen elä- 6806: lutuksen saaneiksi vapaan yhteiskunnan jäse- mään koulukotioleskelua jatkamatta voitai- 6807: niksi. siin harkita paljon järkiperäisemmin kuin 6808: Mitä edellä on esitetty vankeinhoidon psy- tällä haavaa, jos psykologisesti koulutettua 6809: kologien tarpeesta, pätee monessa suhteessa henkilökuntaa olisi käytettävissä valtion 6810: myös koulukotitoiminnan osalta. Osaa tässä koulukotitoiminnassa. 6811: toiminnassa havaituista puutteista voidaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 6812: pitää välttämättömän henkilökunnan puuttu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 6813: misesta johtuvana. Tässäkin kohden koulu- muksen, 6814: tettujen psykologien puute on erityisen 6815: arveluttava. Ei edes Järvilinnan vastaan- että hallitus toimitu.ttatisi vankein- 6816: ottokodissa ole erityistä psykologintointa siitä hoidon ja valtion kO'Ul!ukotitoiminnam 6817: huolimatta, että laitoksen asema valtion piirissä esiintyvän psykologien tarpeen 6818: koulukotitoiminnassa on keskeinen. Järvilin- kaikinpu.'Olisen selvittämisen sekä sen- 6819: naan lähetetään kaikki ne suomenkieliset jälkeen kiireellisesti ryhtyisi selvityk- 6820: pojat, joiden sijoittamisesta valtion koulu- sen edellyttämiin toimenpiteisiin. 6821: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 6822: 6823: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren. 6824: Magnus Kull. Ingvar s. Melin. 6825: Pentti Sillantaus. Lars Lindeman. 6826: Evald Häggblom. 6827: 120 6828: 11,30. - Toiv.al. N: o 38. 6829: Heinonen ym. : V uokrtw.JSu;ntoJen, väUtyksen, an,tamisesta kun,- 6830: tien, yksinoikeudeksi. 6831: 6832: E d u s k u n n a 11 e. 6833: Asuntopula jatkuu maassamme edelleen kiin muuttanut henkilö, joka ei vielä :tunne 6834: vaikeana ja aauntokysymys on muutoinkin olosuhteita kaupungissa. eikä näin ollen 6835: ratkaisematta. Suuri osa asuntotuotannosta yleensä pysty itse löytämään asuntoa ja on 6836: tapahtuu ilman valtion tukea ja samalla toisaalta helposti harhautettaviMa. On mitä 6837: myös ilman valtion valvontaa. Asuntoa vailla suurimmassa määrin epäoikeudenmukaista, 6838: olevat kansalaiset joutuvat kuitenkin asutus- että tällaiset henkilöt joutuvat kärsimään 6839: keskuksissa olosuhteiden pakosta turvautu- a.suntopulastamme korkeiden vuokrien lisäksi 6840: maan kaikkiin mahdollisiin saatavissa oleviin myös kohtuuttomien asunnon välityspalkkioi- 6841: asuntoihin ja maksamaan usein kohtuuttoman den muodossa. Toisaalta on pidettävä luon- 6842: kallista vuokraa. nollisena, että muustakin syystä vuokra-asun. 6843: Asuntopulan aiheuttamana sivuilmiönä on tojen välittäminen kuuluu yhteiskunnalle 6844: vapailla markkinoilla tarjolla olevien vuokra- eikä· ole mikään yksityisen voitontavoittelun 6845: huoneistojen välittämisestä muodostunut kan- muoto. 6846: nattava keinottelumuoto. Asunnon välittäjä Vertauksen vuoksi voidaan mainita, että 6847: tai tällaista välitystä harjoittava toimisto aikaisemmin, vuosisadan alkupuolella, myös 6848: hankkii joko ilmaiseksi tai maksusta välit- työnvälitystä hoidettiin liiketoimintana, 6849: tääkseen vuokrattavan huoneen sitä tarvit- mutta nykyisin tunnetaan täysin yleisesti, 6850: sevalle henkilölle. Vuokralaiseksi aikova hen- että työnvälitys kuuluu yhteiskunnalle ja 6851: kilö joutuu kuitenkin maksamaan toimistolle että sen harjoittaminen on yksityisiltä 6852: suuren summan rahaa ennen kuin saa tie- kielletty. Niinpä työnvälitystoiminta siirret- 6853: toonsa vuokrattavana olevan vapaan huoneen tiin meillä alunperin kunnille, mutta kuuluu 6854: tai huoneiston. Koska kysyntä asuntopulasta nykyään valtion velvollisuuksiin. Samoilla 6855: johtuen on suuri, pyydetään tästä keinottelu- perusteilla pitäisi myös vuokra-asuntojen vä- 6856: luonteisesta välittämisestä kohtuuttoman suu- lityksen kuulua joko kunnalle tai valtiolle. 6857: ria palkkioita. Esimerkiksi Helsingin kaupun- Tarkoituksenmukaista on nykyisissä oloissa 6858: gissa ja Turussa voi alivuokralaishuoneesta antaa asunnonvälitys kuntien yksinoikeudeksi 6859: joutua maksamaan välityspalkkiota 50-120 ja kieltää se yksityisiltä. Sanomalehti-ilmoit- 6860: markkaa ja yksiöistä ja isommista huoneis- telu on luonnollisesti sallittava samoissa puit- 6861: toista vastaavasti enemmän. Samanluontainen teissa kuin nykyisinkin, sehän on myös sal- 6862: on tilanne monissa muissa kaupungeissa. littua työpaikoista kyseenollen. Viranomais- 6863: Useassa tapauksessa harjoitetaan suoranaista ten velvollisuutena on sen sijaan tarkkailla 6864: petollista menettelyä, jolloin asiakas, joka :tällaista ilmoittelua, ettei lakia. päästä kier- 6865: haluaa huoneen vuokrata, joutuu jo ennen tämään. 6866: vapaan huoneiston osoitteen saamista maksa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 6867: maan toimistolle välityspalkkiota. Kun huo. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 6868: neistoa ei ehkä myöhemminkään ilmaannu, vomuksen, 6869: asiakas menettää kuitenkin maksamansa, 6870: usein varsin suuren summan. että hallitus viipymättä antaisi laki- 6871: Vuokra-asunnon tarvitsijat ovat etupäässä esityksen, Jolla vuokra-as.untoJen, väli- 6872: .vähävaraisia nuoria ihmisiä, muita yksinäi- tys annetaan, kun,tien, '!J'ksinoikeudeksi 6873: siä pientuloisia henkilöitä tai juuri avioliiton ja Jonka mukaan kaupungit Ja kaup- 6874: solmineita nuoria pareja. Monessa tapauk- palat velwitetaan, perustamaan erityi- 6875: sessa on kysymyksessä maaseudulta kaupun- nen, tJSUnnonvälitystoimisto. 6876: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta. 1966. 6877: Vappu Heinonen. Viljo Pousi. Aili Siiskonen. 6878: T. Leivo-La.TSSon. Olavi Sa.a.rinen. Olli J. Uoti. 6879: Impi Lukkarin.en. 6880: 121 6881: 6882: fi,Sl. - Toiv.al. N :o 39. 6883: 6884: 6885: 6886: 6887: A. Salo ym.: Kunnallisella pohjalla toimivan asunnonvälityk- 6888: sen aikaansaamisuta. 6889: 6890: 6891: E d u s k u n n a 11 e. 6892: 6893: Elinkeinorakenteen muuttumisen seurauk- nonvälitystoiminta saatettava järkevälle poh- 6894: sena muuttopaine asutuskeskuksiin jatkuu jalle. Luontevimmin tämä tapahtuisi siten, 6895: voimakkaana ja voimistuvana. Useimmat ih- että asunnonvälityksestä huolehtimaan oikeu- 6896: miset joutuvat kokemaan tämän sinänsä tettaisiin ja velvoitettaisiin kunnat. 6897: myönteisen ilmiön kaikkein kielteisimmän Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 6898: piirteen kohdalta. Tämä on asuntopula. Asu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6899: tuskeskuksissa asuntoja kysytään enemmän 6900: kuin tarjotaan, asunnot ovat liian pieniä ja että haUitus kiireeUisesti 81Writtaisi 6901: liian kalliita. tutkimuksen yksityisen, as.un'Mfl,väli- 6902: Laillistamaton asunnonvälitystoiminta on tystoiminnan aiheuttamista epäkoh- 6903: asuntopulan aiheuttama näkyvästi epäterve dista ja ryhtyisi toimiin sellaisen lain 6904: ilmiö. Välityspalkkiot, vuokraennakot ym. säätämiseksi, joka velwittaisi määrä- 6905: ovat merkkinä siitä, että ihmisten hädän- tyn suuruiset kaupungit ja tietyt 6906: alaista tilaa käytetään keinottelun aiheena. väkiluvultaan nopeasti kasvavat ja 6907: Samalla kun korostetaan sitä vaatimusta, asuntopulasta kärsivät kauppalat ja 6908: että yhteiskunnan - valtion ja kuntien - taajaväkiset yhd;yskunnat huolehti- 6909: on entistä suuremmassa määrin otettava vas- maan asunnonvälityksestä kunnalli- 6910: tuu tilavaropien ja hinnaltaan kohtuullisem- sella pofkjalla. 6911: pien asuntojen rakentamisesta, on myös asun- 6912: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 6913: 6914: Arvo Salo. Reino Breilin. Uljas Mäkelä. 6915: Lyyli Aalto. Sa.ka.ri Knuuttila. A-V. Perheentupa. 6916: Esko Niskanen. Pauli Burma.n. Dmo Paa.na.nen. 6917: 6918: 6919: 6920: 6921: 16 E 529/66 6922: 122 6923: 6924: U,32.-Toiv.a.l. N:o 40. 6925: 6926: 6927: 6928: 6929: A. SaJ() ym.: Valtakunnallisen vuokra-asuntorekisterin pe- 6930: rustamisesta. 6931: 6932: 6933: E d u s k u n n a II e. 6934: 6935: Viime vuosina on huomattava osa asunto- märä liiketoimi - laillistamaton asunnon- 6936: tuotannostamme rahoitettu yksityisen pää- välitys. 6937: oman turvin. Erityisenä kiihokkeena varojen Tilanteen voisi olennaisesti tervehdyttää 6938: irrottamiseksi asuntotuotantoon on käytetty julkinen, saatavissa oleva tieto siitä, ketkä 6939: määräaikaista asunnon verovapautta. omistavat vuokralle annettavat asunnot väes- 6940: Verovapautta ovat kuitenkin seuranneet tökeskuksissa. Siinä tapauksessa, että asun- 6941: niin vakavat haittavaikutukset, että asunto- non omistamisesta ja edelleen vuokraamisesta 6942: tuotannon suhteellisen voimakasta kasvua on ei koituisi asianomaiselle suhteetonta talou- 6943: vastannut joukko tosin piileviä, mutta si- dellista hyötyä, tämä tieto ei haittaisi hänen 6944: nänsä järkyttäviä ja sosiaalista oikeuden- liiketoimiaan taikka mainettaan. Toisissa ta- 6945: mukaisuutta loukkaavia epäkohtia. pauksissa se toisi korjauksen sietämättömään 6946: Asuntotuotanto on suuntautunut pienasuii.- tilanteeseen. Vain valtakunnallinen vuokra- 6947: tojen rakentamiseen. Täten on väestökeskuk- asuntorekisterin perustaminen erityislainsää- 6948: sissa ja erityisesti suurissa kaupungeissamme dännöllä, jossa m.m. otettaisiin huomioon 6949: syntynyt kokonaisia jo valmistuessaan slum- vaatimus lieventää ns. pankkisalaisuutta, voi 6950: miutuneita kaupunginosia, kuten Kallion täyttää tässä asetetun tehtävän. Samalla se 6951: kaupunginosa Helsingissä. olisi kuntien asuntotoiminnan kannalta asian- 6952: Palkanansaitsija-vuokralainen on taloudel- mukainen apuelin. 6953: lisista syistä pakotettu asumaan ahtaasti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 6954: Hän joutuu useassa tapauksessa maksamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 6955: vuokran välikäsien kautta eikä voi esittää 6956: toivomuksiaan suoraan asunnonomistajalle. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 6957: Asunnon omistamisesta on toisaalta tullut menpiteisiin valtakunnallisen vuokra- 6958: liikeyritys. Tiedossa on tapauksia Helsingissä, asuntorekisterin perustamista koskevan 6959: jossa yksi ja sama henkilö - on vihjailtu kysymyksen tutkimiseksi sekä tutki- 6960: jopa sangen tunnettuihin kansalaisiin muksen tulosten perusteella antaisi 6961: omistaa satamäärin pienasuntoja. Eduskunnalle asiaa koskevan lakiesi- 6962: Epäterveen asuntotilanteen varjossa on tyksen. 6963: myös rehottanut erittäin arveluttava ja hä- 6964: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 6965: 6966: Arvo Salo. A-V. Perheentupa.. 6967: Lyyli Aalto. Pauli Burman. 6968: Esko Niskanen. Uljas Mäkelä. 6969: Ilmo Paananen. Kaarlo af Heurlin. 6970: 123 6971: 6972: U,SS.-Toiv.al. N:o 41. 6973: 6974: 6975: 6976: 6977: Paasivuori ym.: Voimakkaasti kasvavien väestökeskusten 6978: vuokralaisten aseman turvaamisesta. 6979: 6980: 6981: Ed us kunnalle. 6982: 6983: Asuntokysymys ja aivan erityisesti vuokra- kaan tapauksessa ainakaan pääkaupungin 6984: kysymys on yhteiskunnassamme kiireellisintä kohdalla, jossa tilanne {)n vaikein, johtaa 6985: ratkaisua vaativa. Meillä on mahdollisesti tuntuviin alennuksiin yleisessä vuokratasossa 6986: jopa maailman korkein vuokrataso, ainakin ennenkuin ehkä 3-4 vuoden kuluttua. Tänä 6987: kaikkein korkeimpiin kuuluva. Siitä olemme ylimenokautena on kohtuuttomien vuokrien 6988: jälleen saaneet vakuuttavan todisteen viime periminen ja vuokrakiskonta käsityksemme 6989: syyskuussa suoritetun vuokralaskennan tulos- mukaan estettävissä vain saattamalla voi- 6990: ten muodossa. Erityisen räikeinä epäkohdat maan kyllin tehokas erikoislainsäädäntö, joka 6991: esiintyvät Helsingissä ja pienten huoneistojen antaa vuokralaisille mahdollisuuden saada 6992: kohdalla. Niinpä vuosina 1961-63 valmistun- vuokransa yhteiskunnan välittömin toimen, 6993: neista ei-aravayksiöistä 73 % kuului yli pitein alennetuksi kohtuulliselle tasolle ja 6994: 8 mk/m2jkk ryhmään ja kaksioista 77 % saada asemansa muutenkin turvatuksi vuok- 6995: yli 7 mkjm2 jkk ryhmään (yksiöiden ja kak- ranantajien mielivaltaa vastaan. 6996: sioiden keskivuokrien ero oli 1,12 mk/m2jkk). Edellä olevan nojalla esitämme eduskunnan 6997: Asunto- ja vuokratilanteen pysyvä tasa- hyväksyttäväksi toivomuksen, 6998: painottaminen voidaan niin Helsingissä kuin 6999: muissakin väestöke8kuksissamme saada aikaan että hallitus kiireellisesti selvityt- 7000: vain lisäämällä kohtuuvuokraisten arava- täisi Helsingin ja eräiden muidenkin 7001: vuokratalojen rakentaminen ja koko arava- voimakkaasti kasvavien väestökeskusten 7002: tuotanto kiireellisesti vähintään kaksinkertai- vuokrakysymyksen tehokkaan lainsää- 7003: seksi nykyisestään ja lisäämällä yhteiskunnan dännön aikaansaamiseksi vuokrakis- 7004: tukemaa tuotantoa sen jälkeen asteittain. Näi- konnan lopettamista, kohtuuttomien 7005: den toimenpiteiden vaikutus alkaa kuitenkin vuokrien alentamista ja vwokralais.ten 7006: vasta sitten, kun laajennettu tuotanto on asem(lln, kaikinpuolista turvaamista sil- 7007: kuluttajien käytössä eikä voine parhaassa- mällä pitäen. 7008: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 7009: 7010: Tyyne Paasivuori Antti A. Balme. Pauli Burman. 7011: Väinö Vilponiemi. Esko Niska.nen. Kaarlo Pitsinki. 7012: Kalle Matilainen. Antero Väyrynen. E. J. Paavola. 7013: 124 7014: 7015: II,34. - Toiv.al. N: o 42. 7016: 7017: 7018: 7019: 7020: .&.. Salo ym.: liJpäsiveeZZisiä julkaisuja koskeva;n lainsäädännön 7021: uusimisesta. 7022: 7023: 7024: E d u s k u n n a 11 e. 7025: 7026: . Nykyisin voimassa oleva laki epäsiveellis- sensuurin se muodostaa olennaisen ja vali- 7027: ten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä tettavan vaaran kaunokirjallisen julkaisutoi- 7028: laadittiin alun perin tuolloin ongelmaksi muo- mintamme tasolle. Kun se ei myöskään ole 7029: dostuneita ala-arvoisia aikakausjulkaisuja lain alkuperäisen tarkoituksen mukainen, tar- 7030: vastaan. Nyt jo kolme kertaa sitä kuitenkin vitaan lakiin olennaisia muutoksia: tarkistuk- 7031: on sovellettu käytäntöön niin, että taidekir- sia ja selvennyksiä. 7032: jallisuuteen luettava, vieläpä korkeatasoinen Edellä olevaan viitaten ehdotamme, edus- 7033: teos on joutunut sen johdosta takavarikkoon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7034: ja kieltoon. Tämä menettely poikkeaa täysin 7035: pohjoismaisesta käytännöstä. Suomen mai- että hallitus ryihtyisi pikaisiin toi- 7036: neelle sivistysmaana se on vähintäänkin arve- menpiteisiin epäs.iveellisiä julkaisuja 7037: luttava. Aiheuttamalla epävirallisen ennakko- koskevan lainsäädännön uusimiseksi. 7038: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 7039: 7040: .Arvo Salo. Lyyli Aalto. Kaarlo a.f Heurlin. 7041: Dmo Paananen. Pauli Burman. A.-V. Perheentupa. 7042: 125 7043: 7044: II,35. - Toiv.al. N :o 48. 7045: 7046: 7047: 7048: 7049: Apa.jala.hti: HomoseksuaaUsuuden rangaistavuuden poistami- 7050: sesta. 7051: 7052: 7053: 7054: E d u s k u n n a 11 e. 7055: 7056: Homoseksuaalisuus on sukupuolisen käyt- seltään homO- ja heteroseksuaalisuuden vä- 7057: täytymisen muoto, jonka esiintyminen mah- lillä horjuvia. Tieto siitä, että laki säätää 7058: dollisimman vähäisenä on mitä toivottavinta. homoseksuaalisuudesta rangaistuksen, epäile- 7059: On siis paikallaan luoda olosuhteita, joiden . mättä vaikuttaa estävästi yksilön harkitessa 7060: vallitessa homoseksuaalinen käyttäytyminen ryhtymistä homoseksuaaliseen tekoon. On kui- 7061: vähenee. tenkin otettava huomioon, mitä muita vai- 7062: Kun tarkastellaan yhteiskunnan suhtautu- kutuksia sanotulla tiedolla homoseksuaalisuu- 7063: mista homoseksuaalisuuteen, voidaan havaita, desta rangaistavana tekona on kansalaisiin. 7064: että sanottua poikkeavaa käyttäytymistä pi- Ennen murrosikää ja sen aikana samaa 7065: detään erityisen häpeällisenä ja tuomitta- sukupuolta olevien keskinäiset tunnesuhteet 7066: vana. Tätä asennetta osoittaa muun muassa, ovat säännönmukaisesti sävyttyneet homo- 7067: että rikoslain 20 luvun 12 § :n mukaan homo- eroottisesti ja homoseksuaaliset kosketukset 7068: seksuaalisuus on rangaistava teko ja että sa- ovat silloin varsin tavallisia. On siis kysy- 7069: man lain 46 luvun 1 § :n mukaan saattaa myksessä eräs normaaliin kehitykseen kuu- 7070: eräissä tapauksissa lisäseuraamuksena olla luva vaihe, josta myöhemmin kypsytään hete- 7071: kastroiduksi tuleminen. roseksuaalisuuteen. Kun näin kypsynyt nuo- 7072: Homoseksuaalisesti käyttäytyvien henkilöi- riso aikaisemman seksuaalisen kehitysvai- 7073: den kannalta yhteiskunnan edellä todettu, heansa ilmiöt hyvin muistaen saa tiedon, että 7074: jyrkästi tuomitseva asenne on varsin kohta- homoseksuaalisuus on rangaistava teko, yleis- 7075: lokas. Se vaikuttaa heihin luotaantyöntävästi preventiivisiä tarkoitusperiä ajanut lainsää- 7076: ja eristävästi ja siten vakiinnuttaa heidän täjä saa aikaan sen, että nuorisossa herää 7077: homoseksuaalista asennoitumistaan. Yhteis- aikaisempaan seksuaaliseen kehitysvaiheeseen 7078: kunnan tuomitsevasta suhtautumisesta seuraa kuuluneista, homoseksuaalisuutta sisältäneistä 7079: lisäksi, että homiseksuaalisesti käyttäytyvät suhteista syyllisyys, joka puolestaan häiritsee 7080: henkilöt omaksuvat itseensä nähden saman- nuorison kypsymistä edelleen aikuisuuteen. 7081: laisen, siis tuomitsevan ja halveksivan asen- Tällöin ei ole harvinaista, että syyllisyys ja 7082: teen, mikä tietenkin olennaisesti vaikeuttaa siihen liittyvä itsehalveksunta saattavat ai- 7083: heidän pyrkimyksiään päästä kehittymään heuttaa homoseksuaaliseen käyttäytymiseen 7084: heteroseksuaaliseen suuntaan. Ymmärtäväi- johtavan kehityssuunnan. Kun lainsäätäjä 7085: nen asenne sen sijaan loisi homoseksuaalisesti yleispreventiivisistä syistä kriminalisoi homO- 7086: käyttäytyville henkilöille todellisia mahdolli- seksuaalisuuden, samalla tulee eräs homosek- 7087: suuksia kypsyä heteroseksuaaliseen käyttäy- suaalisesti värittynyt, normaaliin kypsymi- 7088: tymiseen. seen kuuluva kehitysvaihe tosiasiallisesti kiel- 7089: Tuskin erehdytään, kun todetaan lainsää- letyksi. Tätä lainsäätäjä ei liene tarkottanut. 7090: täjien tarkoituksen homoseksuaalisuuden kri- Syvyyspsykologinen ja psykoanalyyttinen 7091: mivalisoidessaan olleen lähinnä yleispreven- tutkimus on osoittanut homoseksuaalisuuden 7092: tiivisen. Onkin myönnettävä, että yleispre- johtuvan ennen muuta lapsen seksuaalista 7093: ventiolla on merkitystä ajatellen erityisesti kehitystä ehkäisevistä, kodissa ja koulussa 7094: niitä, jotka ovat sukupuoliselta käyttäytymi- vaikuttavista vahingollisista tekijöistä, kuten 7095: 126 U,35. -HomoseksuaalisuUden rangatstavuus. 7096: 7097: 7098: esimerkiksi lapsen ristiriidoista vastakkaista Edellä olevan perusteella katson. aiheelli- 7099: sukupuolta olevan vanhemman tai opettajan seksi esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 7100: kanssa, vanhempien keskinäisestä eripurai- vomuksen, 7101: suudesta, avioerosta, sukupuolisuuden vastai- 7102: sesta ilmapiiristä ja rankaisemisesta heterO- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7103: seksuaalisten leikkien paljastuttua. Kun kai- toimenpiteisiin homoseksuaalisuudesta 7104: kesta tästä lainsäätäjän kannan mukaan voi . ja sen rangaistavuudesta annettujen 7105: seurata vankilaan joutuminen ja kastroiduksi määräysten muuttamiseksi siten, että 7106: tuleminen, lienee kohtuuden raja jo ylitetty. homoseksuaalisuus ei ole rangaistava 7107: teko. 7108: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 7109: 7110: Jouni Apajalahti. 7111: 127 7112: 7113: fi,S6.-Toiv.aJ. N:o 44. 7114: 7115: 7116: 7117: 7118: Haukipuro ym.: Autojen vähittäismaksuka·upassa perittävien 7119: rahoituskulujen alentamisesta. 7120: 7121: 7122: E d u s kun n a ll e. 7123: 7124: Ammattiautoilijoiden asema on erittäin osuutta 1,86-2,06 %. Jos auton hinta on 7125: epävakainen. Tämä koskee varsinkin kuorma- esimerkiksi 20 000 markkaa, tekevät korko ja 7126: autoilijoita, joiden työtilaisuuksien tarjonta "rahoitusknlut" vastaavasti 1 084 markasta 7127: on epätasaista, mikäli he eivät ole saaneet 3 256 markkaan. 7128: jatkuvaa vakituista ajoa. ·Pääomakustannuk- Yllä olevat luvut osoittavat kysymyksessä 7129: set ovat ajojen määrästä huolimatta kuiten- olevan epäterveen kauppailmiön, jossa autoi- 7130: kin lähes yhtä suuret. 'Tämän vuoksi on jat- lijat joutuvat kärsimään liian suurista yli- 7131: kuvasti etsittävä keinoja, joilla autoilijoiden määräisistä kuluista. Tämä heijastuu sitten 7132: ammatinharjoittamisesta johtuvia kuluja voi- kuljetuskustannusten nousuna. Yhteiskunnan 7133: taisiin alentaa. olisi harkittava keinoja, jolla tämäntapaiset 7134: V altaosaltaan autoilijat ostavat autonsa korkeat ylimääräiset "kulut" saadaan este- 7135: lainojen ja vähittäismaksun turvin. On osoit- tyksi. 7136: tautunut, että autoliikkeiden ja rahoitus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 7137: yhtiöiden vähittäismaksukaupassa perimät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7138: kulut korkojen kanssa nousevat erittäin huo- 7139: mattavaksi rasitteeksi. Kuuden kuukauden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 7140: korko ja "rahoituskulut" tekevät 18,6 %, menpiteisiin autojen vähittäismaksu- 7141: yhdeksän kuukauden 19,4 %, vuoden 19,9 %, koopassa perittävien korkeiden rahoi- 7142: 15 kuukauden 20,3 % ja 18 kuukauden tuskulujen tutkimiseksi ja alentami- 7143: 20,6 %, jossa summassa on liikevaihtoveron seksi. 7144: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 7145: 7146: Erkki Haukipuro. Mikko Volotinen. Olavi Lahtela. 7147: Reino Kangas. Pekka Vilmi. Artturi J"åmsen. 7148: Reino Karpola. Paavo N"rl.nikoski. Antti Kinnunen. 7149: Martti Linna. 7150: 128 7151: 7152: 11,37. - Toiv.al. N: o 45. 7153: 7154: 7155: 7156: 7157: T. Salo ym.: LiikeMevakuutmmaksukomitealta tutkimatta 7158: jääneiden kysymysten selvittämise-stä. 7159: 7160: 7161: E d u s k u n n a ll e. 7162: 7163: Valtioneuvosto asetti 28.1.1965 komitean misellä olisi saavutettavissa. Niinikään, kuten 7164: tutkimaan mahdollisuuksia liikennevakuutus- mietintöön liittyvästä eriävästä mielipiteestä 7165: maksujen laskuperusteiden muuttamiseksi käy ilmi, komitea on jättänyt lähemmin tut- 7166: niin, että voitaisiin välttyä vakuutusmaksu- kimatta ns. ankaran vastuun perusteiden vai- 7167: jen suurilta kertakorotuksilta, sekä keinoja, kutuksen korvausmenoon ja vakuutusmaksui- 7168: joilla olisi vakuutusmaksutasoa alentava vai- hin. Myöskään kuljettajakohtaisen liikenne- 7169: kutus. ·Tämä komitea, joka tunnetaan Liiken- vakuutuksen mahdollisuuksien selvittämiseen 7170: nevakuutusmaksukomitean nimellä, antoi en- ei komitea paneutunut. 7171: simmäisen osamietintönsä 23.4.1965 ja toisen Liikennevakuutus koskettaa yhä useampia 7172: osamietinnön 31.5.1965. Komitean työ päät- kansalaisia nimenomaan moottoriajoneuvon 7173: tyi sille annetun määräajan mukaisesti omistajina. Kun liikennevakuutuksella pyri- 7174: pvm: llä 31.5.1965. tään turvaamaan liikenteessä vahinkoa kärsi- 7175: Liikennevakuutusmaksukomitea käsitteli neiden edut, tulisi kuitenkin samalla kohtuul. 7176: ensimmäisessä osamietinnössään moottoriajo- lisessa määrin ottaa huomioon ja turvata 7177: neuvojen vakuuttamattomana käytön ehkäi- myös vakuutuksenottajina olevien moottori- 7178: semiskysymystä ja esitti tässä mietinnössään ajoneuvonomistajien edut ja luoda liikenne- 7179: toimenpiteet, joihin komitean mielestä olisi vakuutusjärjestelmä sellaiseksi, että se on 7180: ryhdyttävä tässä asiassa. Toisessa osamietin- mahdollisimman oikeudenmukainen. Yleisenä 7181: nössään komitea esitti mielipiteensä toimen- käsityksenä ja vertailtaessa muiden maiden 7182: piteiksi, joilla olisi vakuutusmaksujen suuria vastaaviin vakuutusjärjestelmiin tulee esiin 7183: kertakorotuksia torjuva vaikutus, sekä sa- toteamus, että liikennevakuutusjärjestelmäs- 7184: malla myös esitykset toimenpiteiksi, joilla sämme on nykyisestä liikennevakuutuslaista 7185: olisi yleistä maksutasoa alentava vaikutus. johtuen sellaista ylimitoittuneisuutta, joka 7186: Näistä komitean esittämistä toimenpiteistä on aiheuttaa vakuutusmaksutasossa kohtuutto- 7187: osa jo toteutettukin. muuksia. 7188: Kun Iiikennevakuutusmaksukomitealle va- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 7189: rattu työaika - 28.1.1965-31.5.1965 - oli kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7190: varsin lyhyt, jäi komiteailta monia tärkeitä 7191: kysymyksiä selvittämättä. Näistä mainitaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 7192: osamietinnössä II, ettei komitealla ole ollut toimenpiteisiin liikennevakuutusmak- 7193: sille annetun määräajan puitteissa mahdolli- sukomitealta tutkimatta jääneiden ky- 7194: suutta tutkia, mitä etuja tariffirakenteen symysten selvittämiseksi sekä edelleen 7195: muutoksella, omavastuisen vakuutuksen käy- niihin toimenpiteisiin, ]'oihin selvitys 7196: täntöönotolla tai bonusjärjestelmän kehittä- antaa aihetta. 7197: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 7198: Tuure Salo. Armas Leinonen. 7199: Reino Kangas. Pirkko Aro. 7200: VALTIOPÄIVÄT 7201: 1966 7202: 7203: LIITTEET 7204: 111 7205: 7206: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT 7207: TOIVOMUSALOITTEET 7208: 7209: 7210: 7211: 7212: HELSINKI 1966 7213: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 7214: 7215: 7216: 11 E 529/66 7217: Ulkomaankauppaa, työmarkkinoita, työaikojen säännöstelemistä 7218: maantiekuljetuksessa sekä kehitysapua ym. tarkoittavia 7219: toivomusaloitteita. 7220: 133 7221: 7222: m,l.- Hemst.mot. :N': o 46. 7223: 7224: 7225: 7226: 7227: Ehrnrooth m. fl.: Angående avlåtande av proposition om in. 7228: stiftande av en utrikesnämnd. 7229: 7230: 7231: Till Riksdagen. 7232: 7233: Statsmakten i Finland tillkommer folket, nägon gäng fullt motiverat ("Suomen valtio- 7234: som företrädes av dess till riksdag församlade oikeus", del I s. 381). Riksdagens möjligheter 7235: representation. Detta regeringsformens stad- ett överlägga om utvecklingen av utrikesrela- 7236: gande, pä vilket den finländiska demokr~Jtin tionerna, i ett tidigare :Skede än med nuva,;. 7237: vilar, gestaltar huvudregeln för skötseln av rande ordning sker, borde säkerställas genom 7238: såvå.l . de utrikespolitiska som de inrikespoli- att skapa ett organ för officiella rädplägnin- 7239: tiska ärendena. gar mellan presidenten, utrikesministern och 7240: Regeringsformens 33 § innehäller den sär- företrädare för riksdagspartierna. Utan ett 7241: skilda grundlagsbestämmelsen för utrikes- sädant förfaringssätt förlorar grundlagens 7242: ärendenas del. Därav framgär, i vilka av- här berörda stadgande lätt sin egentliga in- 7243: seenden grundlagstiftarna velat tillförsäkra nebörd och försvagar vår demokratiska sty- 7244: riksdagen det avgörande inflytandet på ut- relseform. 7245: rikespolitikens område. Av lagrummet fram- Sverige erbjuder exempel pä en institution 7246: gär, att fördrag med utländska makter bör av antytt slag. I den 8Venska regeringsformens 7247: godkännas av riksdagen, för så vitt de inne- 12 § 2 mom. stadgas: "Skulle i nägot fall 7248: häller stadganden, som hör till omrädet för rikets intresse kräv, att överenskommelse, 7249: lagstiftningen eller enligt konstitutionen el- som är av större vikt men ej angär fräga, som 7250: jest erfordrar riksdagens godkännande. Utan riksdagen äger avgöra, varder avslutad utan 7251: riksdagens bifall kan presidenten inte besluta riksdagens godkännande, mä det ske; dock 7252: om krig eller fred. Ytterligare stadgas i lag- skall i sådant fall utrikesnämnden eller ut- 7253: rummet, att alla meddelanden tili utländska rikesutskottet erhålla tillfälle att yttra sig, 7254: makter eller Finlands sändebud i utlandet innan överenskommelsen ingäs." Denna para- 7255: skall ske genom den minister, tili vars ämbets- graf åsyftar att ävägabringa ett närmare sam- 7256: område utrikesärendena hör. arbete mellan regering och riksdag i utrikes- 7257: Redan under det senaste kriget fick riks- politiska angelägenheter. Därutöver stadgas i 7258: dagen se sitt inflytande på utrikesärendena .54 §: "Ledamöterna av riksdagens i före- 7259: reducerat frän det som grundlagen avsett. gäende paragraf omförmälda utrikesutskott 7260: ,Ocksä senare har det inträffat att viktiga vare ock ledamöter av en nämnd rned upp- 7261: frågor, som gällt landets relationer till främ- gift att rned Konungen rådpläga om ärenden, 7262: mande makt bringats tili riksdagens känne- som angä rikets förhällande tili frärnmande 7263: dom, dä det faktiska avgörandet redan träf- rnakter. Rådplägning med denna utrikes- 7264: fats. Utskottet för utrikesärenden har inte nämnd bör i alla utrikesärenden av större 7265: ens officiellt informerats om pågående under- vikt äga rum före avgörandet. Då ärende fö- 7266: handlingar med utländska makter, fastän rekommer tili behandling, skola alla tillgäng- 7267: dessa underhandlingar gällt fördrag, vilka liga handlingar och upplysningar rneddelas. 7268: måste undergå handläggning i riksdagen. De beslut Konungen fattar i ärenden, som 7269: Ändå har professor Rafael Erioh framhällit, varit föremål för rädplägning rned nämnden, 7270: att det är säkrast och förenligt med riktiga varde delgivna dess ledamöter senast vid 7271: principer, att riksdagens samtycke i nödiga nästa sarnmanträde." (1 rnom.). - "Minis- 7272: delar införskaffas före ratificeringen, även tern för utrikes ärendena skall i början av 7273: om det motsatta förfarandet är tillåtet och varje riksdag och sedermera sä ofta omstän- 7274: 134 m,l. - Ulkoasiainla.utakunta.. 7275: 7276: 7277: digheterna det föranleda lämna nämnden dena i en tid, då det blivit allt va.nligare att 7278: en framställning av de allmänna utrikespoli- frågor, vilkas avgörande enligt regeringsfor- 7279: tiska förhållanden, som kunna för riket er- men kräver riksdagens medverkan, avhandlas 7280: hålla betydelse." (2 mom.). Sistnämnda pa- vid samtai mellan statschefer, synes det önsk- 7281: ragraf avser i motsats till 12 §, som endast värt att revidera grundlagens stadganden. In- 7282: gäller ingående av överenskommelser med stiftandet av en utrikesnämnd vore ägnat att 7283: främmande makt, alla ärenden, som angår ri- trygga ·riksdagens inflytande och insyn på ut- 7284: kets utrikesrelationer. Såsom i en kommentar rikespolitikens omräde och skapade, säsom av 7285: till Sveriges grundlagar framhålles, har förhållanden i Sverige framgår, en tillfreds- 7286: grundlagsstiftaren, genom att begagna, inte ställande form för samarbetet mellan de för 7287: det kategoriska "skall" (rådplägning med utrikesärendena enligt grundlagen ansvariga 7288: denna nämnd äga rum), utan det mildare statsorganen. 7289: "bör", velat ta hänsyn till den sällsynta möj- Med hänvisning till det ovan anförda före- 7290: ligheten, att regeringen kan vara av omstän- slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta 7291: digheterna tvingad till ett ögonblickligt av- hemställa, 7292: görande utan nämndens hörande. Det väsent- 7293: liga iir emellertid, att regeringen åligger skyl- att regeringen, måtte avlåta proposi- 7294: dighet att rådpläga med utrikesnämnden i tion Ull Riksdagtm med förslag om in- 7295: alla utrikesärenden av större vikt före avgö- stiftande av e11. utrikesnämnd, i vilkM 7296: t"andet, vilket betyder före Konungens fak- rådplägning angående alla utrikes- 7297: tiska ståndpunktstagande. ärtmdtm av större vikt skulle äga rum 7298: För att inte riksdagen i vårt land skall mellan de för dessa ärenden, tmligt 7299: ställas på sidan om skötseln av utrikesären- grundlagen ansvariga statsorgane11.. 7300: Helsingfors den 28 april 1966. 7301: 7302: Georg C. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin. Victor Procop6. 7303: 185 7304: 7305: m,l. -Toiv.al. N:o 46. Suomennos. 7306: 7307: 7308: 7309: 7310: Ehrnrooth ym.: Esitykse"' antamisesta ulkoasiainlautakunnan 7311: perustamiseksi. 7312: 7313: 7314: E d u s k u n n a 11 e. 7315: 7316: Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota keus", I osa sivu 381). Eduskunnan mahdol- 7317: edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. lisuus keskustella ulkosuhteiden kehittymi- 7318: Tämä hallitusmuodon säännös, johon suoma- sestä aikaisemmassa vaiheessa kuin nykyään 7319: lainen demokratia pohjautuu, muodostaa sekä tapahtuu, olisi turvattava luomalla elin presi- 7320: ulkopoliittisten että sisäpoliittisten asioiden dentin, ulkoasiainministerin ja eduskunnassa. 7321: hoitamisen pääsäännön. olevien puolueiden edustajien välisiä viralli- 7322: Hallitusmuodon 33 § : ssä on perustuslain sia neuvonpitoja varten. Tällaisen menette- 7323: erityissäännös ulkoasiain osalta. Siitä ilme- lyn puuttuessa tässä kosketeltu perustuslain 7324: nee, missä suhteissa perustuslain säätäjät säännös helposti menettää varsinaisen sisäl- 7325: ovat halunneet taata eduskunnalle ratkaise- tönsä ja demokraattinen hallitusjärjestel- 7326: van vaikutusvallan ulkopolitiikan alalla. mämme heikentyy. 7327: Tästä lainkohdasta käy ilmi, että ulkovalto- Ruotsi tarjoaa esimerkin viitatunlaisesta 7328: jen kanssa tehtävät sopimukset on eduskun- järjestelystä. Ruotsin hallitusmuodon 12 § :n 7329: nan hyväksyttävä, mikäli niissä on säännök- 2 momentissa säädetään: "Jos valtakunnan 7330: siä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai etu jossain tapauksessa vaatii, että sopimus, 7331: jos ne valtiosäännön mukaan muutoin edellyt- jonka merkitys on suuri, mutta joka ei koske 7332: tävät eduskunnan hyväksymistä. Presidentti eduskunnan ratkaistavaa asiaa, ratkaistaan il- 7333: ei voi päättää sodasta tai rauhasta ilman man eduskunnan hyväksymistä, olkoon tämä 7334: eduskunnan myöntymystä. Lisäksi tuossa sallittu; kuitenkin on sellaisessa tapauksessa 7335: lainkohdassa säädetään, että kaikki tiedonan- ulkoasiainlautakunnan tai ulkoasiainvalio- 7336: not ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ul- kunnan saatava tilaisuus lausua mielipiteensä 7337: komailla on toimitettava sen ministerin ennen kuin sopimus solmitaan." Tämän py- 7338: kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat. kälän tarkoituksena on saada aikaan lähempi 7339: Jo viime sodan aikana eduskunta joutui yhteistyö hallituksen ja eduskunnan kesken 7340: havaitsemaan vaikutusvaltansa ulkoasioiden ulkopoliittisissa asioissa. Sen lisäksi sääde- 7341: osalta vähentyneen siitä, mitä perustuslaissa tään 54 §: ssä: "Edellisessä pykälässä maini- 7342: on tarkoitettu. Myöhemminkin on tapahtu- tun eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäse- 7343: nut, että tärkeät kysymykset, jotka ovat kos- net ovat myös jäseniä lautakunnassa, jonka 7344: keneet maamme suhteita ulkovaltoihin, on tehtävänä on neuvotella kuninkaan kanssa 7345: saatettu eduskunnan tietoon vasta sitten, kun asioista, jotka koskevat valtakunnan suhteita 7346: tosiasiallinen ratkaisu jo on tehty. Ulkoasiain- vieraaseen valtaan. Tässä ulkoasiainlautakun- 7347: valiokuntaa ei edes ole virallisesti informoitu nassa on neuvottelu kaikissa ulkoasioita kos- 7348: ulkovaltojen kanssa käytävistä neuvotte- kevissa tärkeissä asioissa tapahtuva ennen rat- 7349: luista, vaikka nuo neuvottelut ovat koskeneet kaisun tekemistä. Kun jokin asia tulee käsi- 7350: sopimuksia, jotka on eduskunnassa käsitel- teltäväksi, on kaikki käytettävissä olevat 7351: tävä. Professori Rafael Erich on kuitenkin asiakirjat ja tiedot annettava käytettäviksi. 7352: esittänyt olevan varminta ja oikeiden periaat- Kuninkaan päätökset niissä asioissa, joista 7353: teiden mukaista hankkia eduskunnan suostu- lautakunnassa on neuvoteltu, annettakoon 7354: mus tarpeellisilta osilta ennen ratifiointia, lautakunnan jäsenille tiedoksi viimeistään 7355: joskin vastakkainen menettely on sallittu ja seuraavassa kokouksessa." (1 mom.) - ''Ul- 7356: joskus täysin perusteltu ("Suomen valtio-oi- koasiainministerin on jokaisten valtiopäivien 7357: 136 m,l.- tnkoasiainlautakunta. 7358: 7359: alkaessa ja sittemmin niin usein kuin olosuh- Jottei meidän maamme eduskunta joutuisi 7360: 'teet antavat siihen aihetta, selostettava lauta- ulkoasioiden hoitamisesta sivuun aikana, jona 7361: kunnalle ne yleiset ulkopoliittiset näkökoh- on tullut yhä tavallisemmaksi käsitellä halli- 7362: dat, joilla vastedes saattaa olla valtakunnan tusmuodon mukaan eduskunnan myötävaiku- 7363: kannalta merkitystä." (2 mom.) Viimemai- tusta edellyttäviä kysymyksiä valtionpää- 7364: nittu pykälä koskee päinvastoin kuin 12 § miesten välisissä keskusteluissa, näyttää toi- 7365: kaikkia asioita; jotka kuuluvat valtakunnan vottavalta tarkistaa perustuslain säännöksiä. 7366: ulkosuhteisiin, 12 § : n koskiessa vain vieraan Ulkoasiainvaliokunnan perustaminen olisi 7367: vallan kanssa soimittavia sopimuksia. Kuten omiaan turvaamaan eduskunnalle vaikutus- 7368: eräässä Ruotsin perustuslakeja koskevassa se- vallan ja valvonnan ulkopolitiikan alalla ja 7369: litysteoksessa esitetään, perustuslain säätäjä joka loisi kuten Ruotsin olosuhteista selviää, 7370: on halunnut käyttämällä lievempää sanontaa perustuslain mukaan ulkopolitiikasta vastaa- 7371: "bör" (tulee), eikä ehdotonta "skall" (on vien valtionelinten keskinäisen tyydyttävän 7372: mainitun lautakunnan kanssa neuvoteltava), yhteistyön edellytykset. 7373: ottaa huomioon sen harvinaisen mahdollisuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 7374: den, että hallituksen voi olla eräissä olosuh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7375: teissa pakko silmänräpäyksellisen ratkaisun 7376: tekemiseen kuulematta lautakuntaa. Olen- että hallitus antaisi Eduskunnalle 7377: naista on kuitenkin hallituksen velvollisuus esityksen ulkoasiainlautakunnan pe- 7378: neuvotella ulkoasiainlautakunnan kanssa kai- rustamisesta, jossa kaikista tärkeistä 7379: kissa tärkeissä ulkoasioissa ennen ratkaisua, ulkoasioista neuvoteltaisiin perustus- 7380: mikä merkitsee neuvottelemista ennen kunin- lain mukaan näistä asioista vastaavien 7381: kaan tosiasiallista kannanmäärittelyä. valtionelinten kesken. 7382: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 7383: 7384: Georg C. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin. Victor Procope. 7385: 137 7386: 7387: m,2.- Toiv.al N: o 47. 7388: 7389: Tainio ym.: Toimenpiteistä maan ulkomaankaupan laajenta- 7390: miseksi. 7391: 7392: E d u s kun n a 11 e. 7393: IDkomaankaupan tuontienemmyyden jat- seksi tarvitaan ulkomaankaupassa valtion 7394: kuva kasvu lisää maksutasevaikeuksiamme. sääntelyä ja ohjausta niin, että tuontienem- 7395: Sillä on myös varsin haitallinen vaikutus myys voitaisiin poistaa. Talousneuvoston 7396: viennin lisäämispyrkimyksille, sekä kotimai- mietinnössä kiinnitetäänkin huomiota mark- 7397: seen rahaliikkeeseen, mikä taas hidastaa ta- kinoinnin tehostamiseen. Ehdotukset kau- 7398: loudellista kehitystä. Kauppataseemme on jo pallisten sihteerien virkojen perustamiseksi 7399: kuutena vuotena ollut vahvasti passiivinen, tärkeimpiin vientimaihin olisi viipymättä 7400: vajauksen yhteismäärän kohotessa yli 2 500 toteutettava. Osallistumista kansainvälisiin 7401: milj. markkaan. Vaikka viennin arvo vuon- messuihin ja vientitavaroiden esittelyn te- 7402: na 1965 kasvoi 10.5 % ja tuonnin arvo 9 % hostamiseen tulisi kiinnittää enemmän huo- 7403: on tuonti päässyt paisumaan niin suureksi, miota. 7404: että kauppataseen vajauksesta tuli suurempi Neuvostoliiton ja sosialististen maiden 7405: kuin koskaan aikaisemmin. kasvavien markkinoiden hyväksikäytössä 7406: Kauppataseemme passiivisuus johtuu suu- taloudellisen kasvun lisäämiseksi esiintyy 7407: relta osalta Länsi-Saksan kaupan suuresta jatkuvasti laiminlyöntejä. Siirtämälllä tuon- 7408: tuontienemmyydestä. Vuonna 1965 tuonti- tiamme passiivisen kauppataseen maista 7409: enemmyys oli 484 milj. markkaa. Länsi-Sak- näille markkinoille voisimme samalla lisätä 7410: san tuontiluettelot osQittavat, ettei liia~lisen vientiämme. Hallituksen tulisi seurata näi- 7411: tuonnin siirtämisellä sieltä sellaisiin maihin, den maiden talQudellista kehitystä ja käyt- 7412: joihin samalla saisimme vientiämme lisättyä, tää kaikki mahdollisuudet kaupaHisen vaih- 7413: tuota vaikeuksia. Länsi-Saksasta tuodaan don Laajentamiseksi. On nähtävä, että eri 7414: mm. kuljetuskalustoa, kivennäispolttoai- maat pyrkivät tehostetusti näille markki- 7415: neita, aluksia, kuparia, paperia, pahvia, noille. Hiljattain itsenäistyneissä kehitys- 7416: huonekaluja jne. joita voisimme valmistaa maissa voimme myös suorittaa merkittävää 7417: joko kotimaassa tai tuoda sellaisista maista, kauppavaihtoa ellemme viivyttele· taloudel- 7418: joihin voisimme lisätä vientiämme. listen suhteiden kehittämistä. 7419: Vaikeaa on ymmärtää hillitöntä ulkomaista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 7420: tuontia seHaistenkin perinteellisten koti- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7421: markkinatuotteiden osalta, joiden laatu ja 7422: hinta kestää vertai'l'lln ulkomailta tuotujen että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 7423: tuotteiden kanssa. Tällaisia ovat esim. aluk- siin ulkomaankauppamme laajentami- 7424: set, erinäiset metalliteokset, tekstiilivalmis- seksi, ohjaamalla sen kehitystä kaup- 7425: teet, jalkineet, nahkatuotteet ja huoneka- pataseen tasapainoittamiseksi, hyväk- 7426: lut. Emme kykene kilpailemaan esim. huo- sikäyttämällä sosialististen .ia Mljat- 7427: nekrul:ukaupassa tuontipuun varassa olevan tain itsenäistyneiden maiden kasva- 7428: Tanskan kanssa. Veimme sinne esim. vien markkinoiden mahdollisuuksia 7429: v. 1963 huonekaluja 148 000 mk:n arvosta, sekä perstamalla kaupallisten s~ntee 7430: mutta toimme samaan aikaan sieltä huone- rien virat tärkeimpiin vientimaihimme 7431: kaluja 859 000 markan arvosta. ja tehostaalla tuotteittemme näyttely- 7432: Viennin ja taloudellisen kasvun edistämi- ja esittelytoimintaa. 7433: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 7434: Eino Tainio. Rainer Virtanen. 7435: Paavo Lagerroos. Kauko Hjerppe. 7436: Pekka Salla. Antti Kinnunen. 7437: Georg Backlund. 7438: 18 E 529/66 7439: 138 7440: 7441: m,S.- Toiv.a.l. N :o 48. 7442: 7443: 7444: 7445: 7446: Pesola ym.: Kaupallisten sihteereiden lukumäärän lisäämi- 7447: sestä. 7448: 7449: 7450: E d u s k u n n a ll e. 7451: 7452: Ulkomaankauppamme tehostamiseen liittyy kaupallisia yhteyksiä ja myös vailla vientika- 7453: merkittävänä tekijänä ulkomailla suoritet- kemusta. Suomesta saatava ulkomaankaup- 7454: tava kaupallinen työ. Ainoastaan suurilla paan liittyvä neuvonta ja avustava kaupalli- 7455: vientiä harjoittavilla liikeyrityksillä on mah- nen työ ovat toistaiseksi melko hajanaista. 7456: dollisuuksia pitää omaa miestään ulkomailla, Maamme diplomaattiset edustajistot eivät vä- 7457: joko määrätyssä asemapaikassa tai matkusta- häisen lukumääränsä ja myös kokemuksen 7458: vana edustajana. Eräillä yrityksillä on yhtei- puuttuessa voi tehdä paljoakaan vientimme 7459: nen edustaja, mutta suurin osa viejistä on hyväksi. 7460: täysin riippuvainen ulkomaisista maahantuo- Tehokkaana ulkomaankauppaa avustavana 7461: jista tai Suomesta käsin tehtävien matkojen mahdollisuutena on pidettävä virallisten kau- 7462: tuottamista tuloksista. Hyvin harvoissa ta- pallisten edustajien sijoittamista mahdolli- 7463: pauksissa voi suomalainen viejä turvautua simman moneen maahan. Kaupallisten edus- 7464: uusia liikesuhteita soimiessaan tai jo voi- tajien asemapaikassaan luomilla suhteilla 7465: massa olevia kehittäessään maastamme lähe- olisi pitkällä tähtäimellä suuriarvoinen mer- 7466: tettyyn viralliseen kaupalliseen edustajaan. kitys maallemme. Asemapaikkaansa hyvin 7467: Huomioonottaen ulkomaankaupan suuren perehtyneinä he pystyisivät jatkuvasti mah- 7468: merkityksen maallemme sekä tämän kaupan dollisimman nopeasti tiedottamaan avautu- 7469: monitahoisuuden, ei nykyistä asiantilaa voida vista kauppamahdollisuuksista, tukem.aan 7470: pitää edullisena. Täsmällisten kaupallisten vieJia erilaisissa asemamaalle ominaisissa 7471: tietojen nopea saanti tai viejiä kiinnostavien kaupallisissa, kielellisissä ja oikeudellisissa 7472: suhteiden hlominen jossakin vieraassa maassa kysymyksissä. 7473: on liian satunnaista. On itsestään selvää, että Erittäin tärkeänä on myös pidettävä sitä, 7474: tämänkaltaisia tehtäviä pystyy hoitamaan että he olisivat kaikkien viejien käytössä. 7475: vain asianomaisessa maassa vakituisesti asuva, Kaupallisten sihteereiden virkoja perustet- 7476: virallisen aseman omaava henkilö. taessa pidettiin alkuvaiheessa perusteltuna 7477: Muutamia vuosia sitten meillä nimitettiin heidän lähettämistään nk. kehitysmaihin, 7478: ensimmäiset kaupalliset sihteerit asemapaik- joissa meillä ei oHut minkäänlaista virallista 7479: koihinsa. Heidän toiminnastaan saadut koke- edustusta. Maamme teollisen nykyisen kor- 7480: mukset, ainakin siellä, missä he ovat saaneet kean tason huomioiden olisi perusteltua lisätä 7481: toimia yksinomaan kaupallisina sihteereinä, kaupallisia sihteereitä nyt ennenkaikkea ke- 7482: ovat olleet positiivisia, mutta valitettavasti hityneimmissä maissa. 7483: heidän lukumääränsä on jatkuvasti pysynyt Useimmat meidän kanssamme kilpailevat 7484: pienenä. maat ovat käsittäneet kaupallisten sihteerei- 7485: Nyt luotua kaupallisten sihteereiden jär- den merkityksen nimenomaan suhteiden luO- 7486: jestelmää ei enää voida pitää väliaikaisena tai jina ja oman maansa nimen tunnetuksi teki- 7487: kokeiluJuontoisena yrityksenä. jöinä. Lisäksi on todettava, että monilla mailla 7488: Viime akoina on mitä moninaisimmissa yh-· on kaupallisia sihteereitä suhteellisesti huo- 7489: teyksissä kiinnitetty huomiota nk. uusviennin mattavasti enemmän kuin meillä. Parhaana 7490: lisäämiseen jo periaatteellisten vientituottei- esimerkkinä ovat Ruotsi ja Tanska, joiden 7491: den ohella, Useimmat uusvientiin pyrkivistä vienti hyvin suurelta osalta nojaa kaupallis- 7492: yrityksistä ovat kuitenkin vailla ulkomaisia ten edustajien tekemään työhön. Esimerkiksi 7493: m,s. - Pesola. ym. 189 7494: 7495: Ruotsilla on yksinomaan Lontoossa enemmän että hallitus ryhtyisi kiireellisii"' 7496: kaupallisia sihteereitä kuin meillä kaikkiaan. toimenpiteisiin kaupallisten sihteerei- 7497: Edellä mainittuun viitaten ehdotamme den lukumäärän huomattavaksi lisää- 7498: kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi- miseksi ja myös heidän toimintaedel-- 7499: vomuksen, lytyst ensä parantamis,eksi. 7500: He:Wngi.ssä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 7501: 7502: Pekka Pesola.. Pirkko .A.ro. E. J. Paavola.. 7503: 140 7504: 7505: m,4.-Toiv.al. N:o 49. 7506: 7507: 7508: 7509: 7510: Kalavainen ym.: Esityksen antamisesta Kansainvälisen työ- 7511: konferenssin työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen 7512: yhteydessä tapahtuvaa syrjintää koskevan sopimuksen ra- 7513: tifioimisesta. 7514: 7515: 7516: Eduskunnalle. 7517: 7518: Hallitusmuodon mukaan Suomen kansalai- tulee olla ilman syrjintää samat mahdollisuu- 7519: set ovat yhdenvertaisia lain edessä. Heidän det ja yhdenvertainen kohtelu mm. ammatin 7520: työvoimansa on valtakunnan erikoisessa suo- valinnassa, ammattikasvatuksessa ja työn 7521: jeluksessa. Tämä periaate on todettu mm. saannissa. Tosiasia on monesti se, että naiset 7522: ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä n: o 15 työelämässä, olosuhteiden pakosta, ovat usein 7523: 1. 12. 1961, jolloin hyväksyttiin Kansainväli- jääneet huonommin palkattuihin työtehtäviin 7524: sen työkonferenssin sopimus ja suositus n: o ja virkoihin. Tämän vuoksi työelämässä ole- 7525: 110. Sopimus n:o 111 jätettiin silloin halli- vat naiset odottavat valtiovallan toimenpi- 7526: tuksen tutkittavaksi ja "lainsäädäntömme ke- teitä oikeuksiensa turvaamiseksi ja tasaver- 7527: hittämiseksi niin, että sopimuksen määrittele- taisen kohtelun saavuttamiseksi työelämämme 7528: mät tavoitteet voitaisiin saavuttaa." kaikissa vaiheissa. 7529: Silloin jo todettiin, että meillä on käytän- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 7530: nössä sattunut tapauksia, joissa jossain mää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 7531: rin on vielä havaittavissa sekä julkista että vomuksen, 7532: piilevää syrjntää, kun on kysymyksessä nais- 7533: ten työmarkkinoille sijoittautuminen. Sama- että hallitus antaisi Eduskumwille 7534: palkkaisuutta koskevan sopimuksen edus- esityksen Kansainvälisen työkonferens- 7535: kunta hyväksyi 12. 10. 1962. Monissa maissa sin työmarkkinm1la ja ammatinhar- 7536: edellä mainitun sopimuksen yhteydessä on hy- joittamisen yhteydessä tapahtuvaa 7537: väksytty myös sopimus n: o 111, joka koskee syrjintää koskevan sopimuksen n:o 111 7538: syrjinnän poistamista työelämässä. Sopimuk- ratifioimisesta. 7539: sen periaate on se, että jokaisella henkilöllä 7540: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 7541: 7542: Meeri Kalavainen. Margit Eskman. 7543: Tyyne Paasivuori Lyyli Aalto. 7544: Edit Terästö. Arvo Salo. 7545: .Anni Flink. A-V. Perheentupa. 7546: Sinikka Luja. M. Laaksonen. 7547: Voitto Hellsten. 7548: 141 7549: 7550: m,5. - Toiv.al. N: o 50. 7551: 7552: 7553: 7554: 7555: Pousi ym.: Kansainvälisen Työjärjestön työaikojen säännös- 7556: telemisestä maantiekuljetuksessa hyväksymän sopimuksen 7557: ratifioimisesta. 7558: 7559: 7560: E d u s kun n a 11 e. 7561: 7562: Moottoriajoneuvoliikenteen jatkuva laaje- päivillä, jQlloin eduskunnan enemmistö sen 7563: neminen asettaa yhä kasvavia vaatimuksia kuitenkin hylkäsi. Mainitun ajan jälkeen on 7564: sen piirissä työskenteleville henkilöille. Eri- varsinkin linja-auto- ja kiitolinjaliikenne 7565: tyisesti ammattimaisen liikenteen palveluk- siinä määrin laajentunut ja ulottuu se jopa 7566: sessa olevat joutuvat kuitenkin suorittamaan maan rajojen Ulkopuolelle, että kysymys on 7567: työnsä olosuhteissa, jotka eivät millään ta- otettava uudelleen käsiteltäväksi. 7568: voin vastaa heille työnsä vastuullisuuden puo- Jos yksinomaan moottoriajoneuvoliikenteen 7569: lesta asetettavia vaatimuksia. Työaikaa kos- piirissä jatkuvasti tapahtuvat ihmishenkien 7570: kevia säännöksiä kierretään aivan yleisesti, menetykset sekä taloudelliset tappiot vaativat 7571: majoitus- ja muut vastaavat olot ovat täysin lainsäädäntömme huomattavaa uudistamista. 7572: alkeelliset ja palkkaus po. työn arvoa vastaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 7573: maton. · kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 7574: Kansainvälisesti kysymys on ollut jo vuo- vomuksen, 7575: sikymmenien ajan esillä. Kansainvälisen työ- 7576: järjestön yleinen konferenssi hyväksyi jo ke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 7577: säkuun 28 päivänä 1939 sopimusehdotuksen, menpiteisiin Kansainvälisen Työjärjes- 7578: joka koskee työ. ja lepoaikojen säännöstele- tön työaikojen säännöstelemisestä 7579: mistä maantiekuljetuksessa. Mainittu sopimus maantiekuljetuksessa hyväksymän so- 7580: oli eduskunnan käsiteltävänä v. 1946 Valtio- pimuksen rati{ioimiseksi. 7581: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 7582: 7583: Viljo Pousi. Olavi Saarinen. 7584: Vappu Heinonen. Aili Siiskonen. 7585: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti. 7586: 142 7587: 7588: III,6.- Toiv.al. N:o 51. 7589: 7590: 7591: 7592: 7593: af Beurliu ym.: Erillisen valtion elimen perustamisesta suun- 7594: . nittelemaan ja toteuttaman kehitysapua. 7595: 7596: 7597: E d u s kun n a ll e. 7598: 7599: Maamme osuus kehitysmaiden auttamisessa seen koneiden, laitteiden ja kokonaisten teh- 7600: on nykyisin erittäin vähäinen. Erikoisesti taiden toimittamisessa näihin maihin. 7601: näin on asian laita verrattuna muihin pohjois- Kehitysmaiden auttamisen pitkäjännittei- 7602: maihin. Ei ainoastaan oikeudenmukaisuus, syyden, monipuolisuuden ja vaikeuden huo~ 7603: vaan myös maamme ulkopoliittisen aseman . mioonottaen on ilmeisesti suotavaa, että tätä 7604: kaukonäköinen huomioonottaminen sekä myös tehtävää varten tulisi perustaa melko itsenäi- 7605: pitkäntähtäimen etumme kansainvälisen ta- nen erityinen hallinto. Maamme menestyksel- 7606: loudellisen yhteistoiminnan alalla edellyttäisi- lisen puolueettomuuspolitiikan hu()mioonot- 7607: vät kasvavaa ja samalla hyvin suunniteltua taen meillä olisi ilmeisesti suhteellisen hyvät 7608: ja tehokasta panosta. Vaikka valtion nykyi- edellytykset rauhan ja kansainvälisen yhteis- 7609: sen äärimmäisen kireän rahatilanteen sekä työn hengessä suoritetun kehitysaputoimin- 7610: samoin epäedullisen .maksutaseemme huo- nan kehittämiseen. Kehitysapu maamme toi- 7611: mioonottaen mitkään laajamittaiset toimen- mesta toteutettuna tasaveroisuuden hengessä 7612: piteet lähiaikoina eivät ole mahdollisia, .tulisi ilman poliittisia ehtoja ja sellaisessa muo- 7613: kuitenkin kysymys maamme osallistumisesta dossa, mikä tehokkaimmin ja vasta~tUottajan 7614: kansainväliseen kehitysaputoimintaan saattaa tunnustuksen saaden parantaa pysyvästi 7615: monipuolisen ja perusteellisen selvittelyn asianomaisen maan asemaa, olisimme . myös 7616: kohteeksi. Tällainen tutkimus on sitäkin luomassa maamme kaupalle ja ulkomaisille 7617: enemmän tarpeen kun kaikki tähän saakka suhteille entistä avarampia tulevaisuuden 7618: saadut kokemukset sekä perusteelliset selvit- mahdollisuuksia. 7619: telyt niin kansainvälisten järjestöjen kuin Edellä esitettyyn viitaten eSitämme edus- 7620: meitä alalla pitemmälle ehtineiden maiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 7621: toiminnassa ovat osoittaneet, että vain hyvin 7622: suunniteltu pitkäjännitteiDen kehitysapu, että hallitus Aankki&i selvityksen 7623: missä on keskeisellä tilalla monipuolisen kou- parhaista tavoista ja suuntaviivoista, 7624: lutuksen edistäminen asianomaisessa maassa, joiden mukaisesti maamme voisi osal- 7625: erilaisten asiantuntijoiden asettaminen käy- listua riittävän voimakkaasti ja tehok- 7626: tettäväksi kehitysapuna, koulutusmahdolli- kaasti maamme omaksuman puolueet- 7627: suuksien varaaminen a.o. kehitysmaan opis- toman ja rauhan edistämiseen tähtää- 7628: kelijoille meidän maassamme voi johtaa par- vän ulkopolitiikan periaatteiden mu- 7629: haisiin tuloksiin. Luonnollisestikin tulisi kaiseen kehitysapuun sekä että tässä 7630: maamme siten huolehtia taloudellisesta kas- selvitystoiminnassa erityisesti harkit- 7631: vustaan ja maksutaseestaan, että sillä on taisiin erillisen· valtion elimen perusta- 7632: myöskin mahdollisuuksia tulevaisuudessa mista suunnittelemaan ja toteutta- 7633: osallistua keskipitkään ja pitkään rahoituk- maan kehitysapua. 7634: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 7635: 7636: Kaarlo af Heurlin. Artturi Koskinen. 7637: Urho E. Knuuti. Margit Eskman. 7638: Sinikka Luja. U. B. Voutilainen. 7639: Arvo Salo. 7640: 143 7641: 7642: III,7. -Toiv.al. N:o 62. 7643: 7644: 7645: 7646: 7647: Lahtela ym.: Suomalaisten kehitysjoukkojen perustamisesta. 7648: 7649: 7650: Eduskunnalle. 7651: 7652: Kehitysjoukot ovat ammattitaitoista seksi Ruotsin viranomaisten taholta hylätty. 7653: nuorista kokoonpantuja työryhmiä, joita lä- Nuorison ja nuorisojärjestöjen piirissä asiaan 7654: hetetään työskentelemään kehitysmaihin ke- tunnetaan jo suurta mielenkiintoa. Sitä osoit- 7655: hitysapuohjelmien tukemiseksi. Kehitysjouk- taa se, että viimeksi hakemuksia ruotsalaisiin 7656: koihin voidaan ottaa nuoria melkein miltä joukkoihin vastaanotettaessa ulkoasiainminis- 7657: ammattialoilta tahansa. Tärkeänä edellytyk- teriön kehitysaputoimisto sai yhteensä 300 7658: senä ammattiatidon lisäksi on kuitenkin koh- hakemusta. Nuoren Keskustan Liiton toi- 7659: talainen englannin, ranskan tai espanjankie- mesta jätettiin asiasta kirjelmä ulkoasiainmi- 7660: len taito. nisteri Ahti Karjalaiselle helmikuun lopulla. 7661: Kehitysjoukkojen jäsenet työskentelevät Aikaisemmin on vastaavanlaisia vetoomuksia 7662: asemamaassa täysin samalla tasolla ja saman- esitetty sosialidemokraattisten nuorisojärjes- 7663: laisissa olosuhteissa kuin asianomaisen maan töjen toimesta. 7664: omat kansalaiset. Kehitysjoukkojen jäsenten 7665: tehtävänä on opettaa omalla esimerkillään ke- Kehitysjoukot on monissa maissa perus- 7666: hitysmaiden ihmisille uusia työtapoja, mene- tettu siltä pohjalta, että valtio maksaa kus- 7667: telmiä, tietoja ja taitoja ja sillä tavoin an- tannukset ja jokin vapaa kansalaisjärjestö 7668: taa panoksensa asianomaisen maan kehittä- hoitaa asian käytännössä. Suomessa voitaisiin 7669: miseen. Kehitysjoukot nivelletään usein YK:n ajatella asian liittämistä ulkoasiainministe- 7670: asiantuntijaryhmien tai bilateraalisen kehi- riön kansainvälisen kehitysavun toimiston yh- 7671: tysavunyhteyteen. teyteen, jolloin kehitysjoukkotoiminnan ni- 7672: Kehitysjoukkojen osanottajille maksetaan vellyttäminen Suomen antamaan muuhun ke- 7673: suunnilleen työskentelymaan elinkustannuk- hitysapuun kävisi saumattomasti päinsä. Ke- 7674: sia vastaavaa palkkaa, joka luonnollisesti ke- hitysaputoimiston tekemien alustavien laskel- 7675: hitysmaiden olosuhteet huomioon -Ottaen on mien mukaan kehitysjoukot maksavat hal- 7676: hyvin vaatimaton. Tämän lisäksi on Pohjois- linto- ym. kulut mukaanluettuina noin 20 000 7677: maissa otettu käytäntöön ns. kotiuttamisra- mk henkeä kohti vuodessa. Noin 20 hengen ke- 7678: han maksaminen siinä vaiheessa, kun asian- hitysjoukon varustaminen, kouluttaminen ja 7679: omainen palaa takaisin kotimaahan. Kehitys- asemamaahan lähettäminen tulisi siis maksa- 7680: joukkolaiset työskentelevät kentällä tavalli- maan noin 400 000 mk vuodessa. 7681: sesti 2-3 vuotta. Suomalaisen kehitysjoukon perustaminen 7682: Pohjoismaissa on keskusteltu myös mahdol- olisi tarkoituksenmukaista useastakin eri 7683: lisuudesta tehdä osallistuminen kehitysjouk- syystä. Kehitysjoukko olisi eräs tapa lisätä ja 7684: koihin vaihtoehtoiseksi asevelvollisuuden monipuolistaa Suomen antamaa kehitysapua 7685: kanssa. Ranskassa on tällainen mahdollisuus yleensä. Kehitysjoukot tarjoaisivat tilaisuu- 7686: jo tiettävästi toteutettukin. den kouluttaa suomalaista ammattiväkeä 7687: Suomella ei toistaiseksi ole minkäänlaista myöhemmin tarjoutuviin YK:n asiantuntija- 7688: organisaatiota oman suomalaisen kehitysjou- tehtäviin ja hankkia yleensä kehitysmaiden 7689: kon lähettämiseksi kentälle. Periaatteessa on olosuhteiden ja ongelmien tuntemusta suoma- 7690: suomalaisilla mahdollisuus hakea mukaan laisille. Kehitysjoukkojen osanottajat veisivät 7691: Ruotsin kehitysjoukkoihin, mutta koska tämä omalta osaltaan Suomen kuvaa maailmalle 7692: asettaa lisävaatimukseksi hyvän ruotsinkielen juuri sellaisiin maihin, joissa toistaiseksi 7693: taidon, on kaikki suomalaiset pyrkijät toistai- kaikkein vähiten tunnetaan Suomea. 7694: 144 m,7. - Suomalaiset kehitysjoukot. 7695: 7696: 7697: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tot- 7698: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- menpiteisiin suomalaisten kehitysjouk- 7699: muksen, kojen perustamiseksi. 7700: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 7701: 7702: Olavi Lahtela.. Lauri Kantola. Lyyli Aalto. 7703: Aaro Lintilä. Carl 0. Tallgren. Pekka Salla.. 7704: Eino Uusitalo. E. J. Paavola.. Ensio Partanen. 7705: Matti Kekkonen. Jouni Apajalahti. Tuure Salo. 7706: Veikko Hanhirova. Sinikka Luja. Pauli Burman. 7707: Eino Sääskilahti. Juuso H'åikiö. Pauli Räsänen. 7708: Sylvi Halinen. Reino Karpola.. Pekka Kuusi. 7709: Pentti Silla.ntaus. Mikko Volotinen. '1'. Leivo-Larsson. 7710: Kaarlo Pitsinki. Eino Tainio. Eeles Landström. 7711: Eino Lottanen. Magnus KuU. Kuuno Honkonen. 7712: Arvo Ahonen. 7713: 145 7714: 7715: m,s.- Hemst.mot. N:o 63. 7716: 7717: 7718: Gestrin m.fl: Angående ökning av antalet i Finland stude-- 7719: rande stipendiater från utvecklingsländerna. 7720: 7721: 7722: Till Riksdagen. 7723: 7724: Ä ven om Finlands bidrag till det interna- Genom att emottaga ett väsentligt större 7725: tionella utvecklingsarbetet under de senaste antal stipendiater frän utvecklingsländerna 7726: ären vuxit är det dock fortfarande syn- och bekosta deras vistelse och studier här, har 7727: nerligen anspråkslöst. Både relativt sett och vårt land möjlighet att utan större ekono- 7728: absolut taget är det så.lunda avsevärt mindre miska uppoffringar pä ett ändamålsenligt och 7729: än Danmarks, Norges och Sveriges. Kravet värdefullt sätt effektivera sin insats inom det 7730: att vi ökar vära ätaganden pä detta omräde internationella utvecklingsarbetet. Stipendia- 7731: har därför en starkt förpliktande karaktär. terna kunde dels beredas tillfälle att göra sig 7732: Direkt genant är Finlands bidrag till den förtrogna med det kunskaps- och erfarenhets- 7733: stipendiatverksamhet, som äger rum på basen material, som värt inom mänga bransclier 7734: av bilaterala överenskommelser mellan in- högt utvecklade näringsliv förfogar över, dels 7735: dustri· och utvecklingsländer. Finland har erbjudas möjlighet tili studier och forskning 7736: visserligen emottagit ett antal FN-stipendia- på omräden, vilka likt naturvetenskaperna är 7737: ter, som på vära myndigheters försorg be- särskilt betydelsefulla för den ekonomiska 7738: retts utbildningsmöjligheter här. Kostnaderna upprustningen av utvecklingsländerna. 7739: för dessa stipendiater har dock i allt väsent- Hänvisande tili det sagda har vi äran 7740: ligt bestridits av Förenta Nationerna, och icke föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa, 7741: av vårt land, som man av givna redogörelser 7742: lätt frestas att tro. Den årsberättelse utrikes- att regeringen i brådskanle ordning 7743: ministeriets byrå för internationell utveck- måtte vidtaga åtgärder och till Riks- 7744: lingshjälp avgivit för är 1965 utvisar däremot dagen inkomma med förslag, vilka möj- 7745: att värt land senaste är tog emot och bekos- liggör en väsentlig utökning av det an- 7746: tade studierna för sammanlagt endast fem tal stipendiater från utvecklingslän- 7747: stipendiater frän utvecklin~länderna. Av derna, som på basen av bilaterala öve- 7748: dessa var fyra frän Indien och en frän Tuni- renskommelser bereds Ullfälle att 7749: sien. Danmark, Norge och Sverige gör på bedriva studier och forskning i Fin- 7750: detta område en insats, med viiken värt obe- land. 7751: tydliga bidrag inte tål någon som helst jäm- 7752: förelse. 7753: Helsingfors den 26 april 1966. 7754: 7755: Kristian Gestrin. Victor Procope. 7756: Magnus Kull. Carl Olof TallgTen. 7757: 7758: 7759: 7760: 7761: 19 E 529/66 7762: 146 7763: 7764: m,S.-Toiv.al. N:o 53. 7765: Suomennos. 7766: 7767: 7768: 7769: 7770: Gestrin ym.: Kehitysmaiden Suomessa opiskelevien stipen- 7771: diaattien lukumäärän lisäämisestä. 7772: 7773: 7774: EduskunnaUe. 7775: 7776: Vaikkakin Suomen kansainväliselle kehitys- vähäpätöistä apuamme voi millään tavalla 7777: työlle antama apu on viime vuosina kasvanut, verrata. 7778: se on kuitenkin jatkuvasti varsin vaatimaton. Ottamalla vastaan huomattavasti suurem- 7779: Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti ottaen man joukon stipendiaatteja kehitysmaista ja 7780: se on siten huomattavasti pienempi kuin Tans- kustantamana heidän oleskelunsa ja opintonsa 7781: kan, Norjan ja Ruotsin. Vaatimus, että me täällä meidän maallamme on mahdollisuus 7782: lisäämme sitoumuksiamme tällä alueella on suuremmitta taloudellisitta uhrauksitta tarkoi· 7783: sen vuoksi luonteeltaan voimakkaasti velvoit- tuksenmukaisella ja arvokkaana tavalla tehos- 7784: tava. taa panostaan kansainvälisessä kehitystyössä. 7785: Suorastaan nolostuttava on Suomen apu Stipendiaateille voitaisiin toisaalta antaa ti- 7786: sille stipendiaattitoiminnalle, jota tapahtuu laisuus tutustua siihen tieto- ja kokemusaineis- 7787: bilateraalisten sopimusten pohjalla teollisuus· toon, joka meidän monilla aloilla korkealle 7788: ja kehitysmaiden välillä. Suomi on tosin vas- kehittyneenä elinkeinoelämällämme on käy- 7789: taanottanut joukon YK-stipendiaatteja, joille tettävissään, toisaalta tarjota tilaisuus opin- 7790: meidän viranomaistemme toimesta on järjes- toihin ja tutkimustyöhön alueilla, jotka kuten 7791: tetty koulutusmahdollisuuksia täällä. Näiden luonnontieteet, ovat erityisen merkityksellisiä 7792: stipendiaattien kustannuksista on kuitenkin kehitysmaiden taloudelliselle nousulle. 7793: olennaiselta osalta vastannut Yhdistyneet Sanottuun viitaten ehdotamme kunnioitta- 7794: Kansakunnat, ei meidän maamme, niin kuin vasti, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 7795: annetuista selvityksistä helposti voisi luulla. 7796: Ulkoasiainministeriön kansainvälisen kehitys- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi· 7797: avun toimiston vuodelta 1965 antama kertO- menpiteisiin ja antaisi Eduskunnalle 7798: mus osoittaa sitävastoin, että meidän maamme esitykset, jotka tekevät mahdolliseksi 7799: viime vuonna otti vastaan yhteensä vain viisi niiden kehitysmaista tulevien stipen- 7800: stipendiaattia kehitysmaista ja kustansi hei- diaattien lukumäärän melkoisen lisää- 7801: dän opintonsa. Näistä oli neljä Intiasta ja misen, joille bilateraalisten sopimusten 7802: yksi Tunisiasta. Tanskan, Norjan ja Ruotsin pohjalla tarjotaan tilaisuus harjoittaa 7803: tällä alalla antamaan panokseen ei meidän opintoja ja tutkimustyötä Suomessa. 7804: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 7805: 7806: Kristian Gestrin. Victor Procop6. 7807: lYia.gnus KuU. Carl Olof Tallgren. 7808: 147 7809: 7810: m,9.- Toiv.aJ. N :o 54. 7811: 7812: 7813: 7814: 7815: Landström ym.: Ohjelman laatimisesta Ruotsissa olevien suo- 7816: . malaisten si·vistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olo- 7817: jen saattamiseksi asianmukaiseen kuntoon. 7818: 7819: 7820: Eduskunnalle. 7821: 7822: Ruotsissa on tällä hetkellä työssä n. ellei niitäkin ruveta Suomesta tuomaan - ole 7823: 70-80 000 Suomen kansalaista. Mukaan luet- riittävästi olemassa. 7824: tuna perheenjäsenet, tämä väestöryhmä muo- Sosiaalisista epäkohdista mainittakoon 7825: dostaa suoritettujen arvioiden mukaan n. 180 vaikkapa vain se, että Ruotsissa työssä oleva 7826: -190 000 hengen "kansallisen vähemmistön". henkilö ei voi lukea siellä työskentelemiään 7827: Näin suuren "kansallisen vähemmistön" ole- vuosia edukseen eläkevuosissa, koska ne eivät 7828: maassa olo on jo sinänsä huomiota osakseen lainsäädäntömme mukaan ole siirtokelpoisia. 7829: vaativa ongelma. Mutta kysymys on myös - Taloudellista turvallisuutta koskevista sei- 7830: siitä, että tämä kotimastaan naapuriin työn- koista mainittakoon vain esim. se, että on 7831: hakuun siirtynyt väestö, sen toiminta ja olot sattunut tapauksia, jolloin Ruotsiin muutta- 7832: ovat omiaan luomaan ulkomailla - myös neita henkilöitä on houkuteltu takaisin Suo- 7833: pohjoismaita laajemmissa puitteissa - ku- meen, mutta sitten onkin osoittautunut, että 7834: vaa Suomesta ihmistyövoimaa vievänä alike- työn jatkuvuudesta ei kotimaassa olekaan 7835: hittyneenä maana. Niin ikään tällainen suu- takeita. Tietty työn jatkuvuuden minimi- 7836: rimittainen väestön siirtyminen tarjoaa eri- takuu pitäisi tällaisissa tapauksissa ilman 7837: laisia mahdollisuuksia sosiaalisesti epäva- muuta taata. 7838: kaille aineksille, jolloin heidän tekojensa ja On valittaen todettava, että Suomen valtio 7839: toimintansa perusteella arvioidaan helposti ei toistaiseksi ole juuri paljoakaan tehnyt 7840: myös muita kyseiseen kansallisuuteen kuulu- Ruotsiin muuttaneiden kansalaistemme hy- 7841: via. väksi. Nimenomaan ei ole tehty mitään oleel- 7842: Viimeksi mainitut seikat ovat kuitenkin lista sinne muuttaneiden kansallisuuden säi- 7843: vain kyseisen muuttoilmiön lievetapahtumia. lyttämiseksi. Vuosina 1947-65 onkin n. 7844: Perusongelma on se, että tämän monikym- 46 000 suomalaista anonut ja saanut Ruotsin 7845: mentuhantisen Ruotsiin muuttaneen väestön- kansalaisoikeudet. Tähän on ollut omiaan 7846: osan sivistyksellisissä, sosiaalisissa ja talou- vaikuttamaan myös se, että Ruotsin vaition- 7847: dellisissa oloissa on useita polttavia epäkoh- kaan taholta ei ole suinkaan ponnisteltu suo- 7848: tia, jotka kaipaavat tarmokkaita toimenpi- malaisten kansallisuuden säilyttämiseksi. 7849: teitä. Ennen kaikkea tämä väestönosa on lä- Kansallisen ja kulttuuri-identiteetin säily- 7850: hes täysin vailla niitä kulttuuripalveluja ja minen on tietenkin jo sellaisenaan perusta- 7851: sitä kulttuuri-identiteetin suojaa, jotka jokai- viin ihmisoikeuksiin kuuluva seikka, mutta 7852: selle Suomen kansalaiselle kansallisuutensa se on myös tärkeä seikka maanmiestemme 7853: perusteella kuuluvat. Ruotsissa ei esim. ole kotiin paluuta ajatellen. Ellei kansallista 7854: ainoatakaan suomalaista koulua. Vertailun indentiteettiä pystytä säilyttämään, on paitsi 7855: vuoksi mainittakoon, että niin Suomessa kuin koko paluu Suomeen epävarmaa, myös pa- 7856: Ruotsissakin on omia kouluja monilla vain luun jälkeinen uudelleen sopeutuminen työ- 7857: muutaman tuhannen suuruisilla kansallisilla lästä. On myös korostettava, että suoritetut 7858: ryhmillä. Oppivelvollisuusikäisten suomalais- työvoimaennusteet osoittavat, että Ruotsista 7859: ten lasten ei useissa tapauksissa ole kertakaik- takaisin saatavan ammattitaitoisen työvoiman 7860: kiaan mahdollista saada opetusta omalla kie- panos voi 70-luvulla muodostua taloudellisen 7861: lellään, koska kieltä taitavia opettajia ei - kasvumme kannalta ratkaisevaksi tekijäksi. 7862: 148 m,9. - Ruotsissa olevien suom.a.la.isten olot. 7863: 7864: Edellä sanotun perusteella ja koska vastuu että hallitus pikaisesti asettaisi 7865: Suomen kansalaisten hyvinvoinnista ensisijai- asiantuntijatoimikunnan laatimaan 7866: sesti tietenkin kuuluu Suomen valtiolle ja konkreettisen ohjelman Ruotsissa 7867: suomalaisille itselleen, esitämme kunnioitta- olevien suomalaisten sivistykseZZisten, 7868: vasti eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, sosiaalisten ja taloudellisten olojen 7869: saattamiseksi asianmukaiseen kuntoon. 7870: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 7871: 7872: Eeles Landström. Pirkko Aro. 7873: 149 7874: 7875: m,10.- Toiv.al. N: o 55. 7876: 7877: 7878: 7879: 7880: Koppanen: Matka·ilureitin. atlaamisesta Suomesta Itämeren. 7881: itäpuolitse Keski-Eurooppaan.. 7882: 7883: 7884: E d u s kun n a 11 e. 7885: 7886: Kulkuneuvojen nopean kehityksen johdosta pyrkimyksissä onnistuttaisiin, avautuisi poh- 7887: on maamme nykyisin yhä useampien keski- joisen Euroopan matkailulle aivan uusia nä. 7888: eurooppalaisten matkailijoiden ulottuvilla. köaloja. Itämeren asema matkailukartalla 7889: Käytössä oleva reitti on kuitenkin nopeista muuttuisi melko perusteellisesti. Siitä voisi 7890: liikennevälineistä huolimatta hidas ja moni- tulla eräänlainen "Pohjolan Välimeri", jonka 7891: mutkainen. Kun matkailijoiden on lisäksi ympäri matkailijat voisivat kiertää autoil- 7892: vaikea sisällyttää maatamme mihinkään suo- laan. , 7893: situksitulleista rengasmatkoista, vaan joutu- Käydyissä epävirallisissa keskusteluissa 7894: vat palaamaan takaisin samaa reittiä, on sel- ovat Neuvostoliiton matkailupiirit tiettävästi 7895: vää, ettemme pysty kilpailemaan suosiosta suhtautuneet ajatukseen myönteisesti. Ne 7896: parempien kauttakulkumaiden kanssa. ovat nähneet eräänä vaikeutena reitin Suo. 7897: Neuvostoliiton ja muitten Itä-Euroopan menlahden eteläpuolisella osuudella toistai- 7898: maitten avattua rajansa matkailulle on seksi vallitsevan hotellipulan. Tämä vaikeus 7899: maamme saanut uutta merkitystä matkailu- voitaisiin kuitenkin ehkä voittaa, mikäli mat- 7900: maana. Kun kesällä 1965 avattiin maa- ja kailupiirit sopisivat siitä; · että alkuvuosina 7901: lentoyhteyksien lisäksi säännöllinen matkus- pyrittäisiin käyttämään hyväksi suuren suo- 7902: tajalaivaliikenne Helsingin ja Tallinnan vä- sion saavuttaneen leirintämatkailun etuja. 7903: lille, avattiin samalla maamme matkailulle Edellä esitetyn perusteella ja siihen vii- 7904: tulevaisuudessa kenties tärkein uusi suunta. taten esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 7905: Jos Keski-Euroopasta avattaisiin matkailu- vomuksen, 7906: reitti esimerkiksi Balttian maitten kautta 7907: Suomenlahden etelärannikon huomattavim- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin 7908: paan matkailukohteeseen, Tallinnaan, ja neuvotteluihin ja muihin toimenpitei- 7909: sieltä edelleen autolauttayhteys Helsinkiin, siin. matkat1ureitin avaamiseksi Suo- 7910: saataisiin nykyistä suorempi ja vaivatto- mesta Itämeren. itäpuolitse Keski,. 7911: mampi yhteys Euroopan suurten asutuskes- Eurooppaan. 7912: kusten ja Suomen välille. Mikäli tällaisissa 7913: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 7914: 7915: Esko J. Koppanen. 7916: 150 7917: 7918: W,ll.- Toiv.a.l. N:o 56. 7919: 7920: 7921: 7922: 7923: Haarla: Määräriikasta Vientikoulutussäätiön järjestämiä vien- 7924: timarkkinoinnin erikoisk-ursseja varten. 7925: 7926: 7927: E d u s k u n n a II e. 7928: 7929: Vientimme kehittämisen on yleisesti tun- koituksena on antaa perusteellinen koulutus, 7930: nustettu luovan perustan taloudelliselle kas- joka tarvitaan sellaisissa pysyväisissä ulko- 7931: vullemme. Viennin Hsäämisen edellytyksenä maissa myynti ja menekinedistämistehtä- 7932: on, että meillä on käytettävänämme asian- vissä kuten esim. teollisuuden omina ulko- 7933: tuntevaa vientihenkilökuntaa. Tämä puoles- mailla toimivina myyjinä, markkinatutki- 7934: taan vaatii määrätietoista koulutusta, jotta joina ja kaupallisina sihteereinä toimimista 7935: asianomaiset henkilöt pystyisivät menestyk- varten. 7936: sellisesti toimimaan edustajinamme myös Vientimme kehittämistä on vaikea toteut- 7937: ulkomailla. taa ilman edellämainitunlaista, maara- 7938: Vientikoulutuksen kehitys on maassamme tietoista koulutusta. Edelliseen viitaten ehdo- 7939: keskitetty suuressa määrin Vientikoulutus- tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 7940: säätiölle. Vientikoulutussäätiön toimesta on sen, 7941: laadittu uusi, kahden lukuvuoden pituinen 7942: vientimarkkinoinnin erikoiskurssi. Tämä että hallitus ottaisi vuoden 1967 7943: kurssi on suunniteltu juuri maamme omat tulo- ja menoarvioesitykseen 250 000 7944: olosuhteet huomioonottaen ja käsittää se markkaa Vientikoulutussäätiön järjes- 7945: kaksi koulutusvuotta, joista toinen tapahtuu tämiä vientimarkkinoinnin erikoiskurs- 7946: kotimaassa, toinen ulkomailla tapahtuvan seja varten. 7947: ohjatun harjoittelun muodossa. Kurssin tar- 7948: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 7949: 7950: P. R. Haarla. 7951: VALTIOPÄIVÄT 7952: 1966 7953: 7954: LIITTEET 7955: IV 7956: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-, 7957: RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET 7958: 7959: 7960: 7961: 7962: HELSINKI 1966 7963: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 7964: A. 7965: Verolainsäädäntöä, kehitysalueiden talouden edistämistä, asunto- 7966: tuotantoa, teollisuutta, sähköistämistä, eläkkeitä, poliisilaitosta 7967: sekä virastotalojen rakentamista ym. koskevia laki- ja 7968: toivomusaloitteita. 7969: 7970: 7971: 7972: 7973: 20 E 529/66 7974: 155 7975: 7976: IV,1.-Lak.al. N:o 22. 7977: 7978: 7979: 7980: 7981: V. A. Virta.nen ym.: Ehdotus verolaiksi. 7982: 7983: 7984: Ed uskunnaile. 7985: 7986: Vastoin odotuksia hallitus ei antanut väestöryhmien verorasitusta silti lisättäisiin. 7987: eduskunnalle viime valtiopäivi1läkään esi- Valtion- ja kunnallisveroa koskevien sään- 7988: tystä aineellisen vero-oikeuden kokonais- nösten yhtenäistämisessä on päästävä niin 7989: uudistukseen tähtääväkai verolaiksi. Asia pitkälle kuin mahdolHsta, mutta samalla on 7990: pantiin kuitenkin vireille sosiaalidemokraat- pidettävä huoli siitä, ettei näiUä toimenpi- 7991: tisten kansanedustajien tekemän yksityisen teillä järkytetä kuntien taloudellista asemaa 7992: lakialoitteen pohjalta. Lakialoite merkitsi ja siten niiden jo nyt tunnustusta ansaitse- 7993: v,akavaa yritystä v:n 1958 verotu.slailla to- vaa sosiaalista suorituskykyä. 7994: teutetun, verotusmenettelyä koskevan uudis- Verorasituksen lieventämiseksi ja tasoit- 7995: tuksen täydentämiseksi toiseLla yhteiskun- tamiseksi ehdotetaan eräitä radikaalisiakin 7996: nalliselta kannalta tärkeämmällä reformiJ!La, muutoksia veroluokkajärjestelmään ja per- 7997: nimittäin verorasituksen määrää koskevalla heellisten verottamiseen. Nykyisestä kolmen 7998: aineellisen vero-oikeuden uudistuksella, jon- veroluokan järjestelmästä ehdotetaan siir- 7999: ka toteuttamatta jättäminen on julkisen ryttäväksi kahden veroluokan järjestelmään 8000: vaiillan ilmeisimpiä laiminlyöntejä viimeksi siten, että alempaan verO'luokkaan luettai- 8001: kuluneina vuosikymmeninä. Nykyisten vero- siin henkilöt, jotka ovat elättäneet ala- 8002: säännösten vanhentuneisuus ja monimutkai- ikäistä tai sitä ennen vähintään 10 vuoden 8003: suus tiedetään yleisesti, samoin se, mitkä ajan 17 vuotta nuorempaa lasta, ja ylem- 8004: verovelvollisryhmät joutuva.t vallitsevista pään veroluokkaan muut henkilöt. Nuoret 8005: epäkohdi.~ta enimmin kärsimään, mutta ylei- henkilöt, joiden palkkatulo ei nouse ase- 8006: nen mielipide näyttää yhä ol1evan voimaton tukseUa säädettävää määrää suuremmaksi, 8007: niiden piirien edessä, jotka vastustavat tai kuuluisivat alempaan veroluokkaan 26 8008: jarruttavat uudistushanketta. Jollei uutta vuoden ikään saakka. Yhteisverote:Utavien 8009: verolakia saada aikaan vielä nykyisenkään puollisoiden veron progressiivisuutta on lie- 8010: eduskunnan toimikautena, usko valtiova.Jlan vennetty ehdotuksel'l.Ja, että heidän vero- 8011: kykyyn hoitaa todeli1Ja tärkeitä asioita alkaa kantansa määräytyy yhteenlasketun tulon 8012: horjua ja sijaan tulee käsitys, ettei puheella ja varallisuuden puolen määrän perusteena. 8013: kaikkiin veronmaksajaryhmiin nähden oi- Nuorten avioparien taloudellisia vaikeuksia 8014: keudenmukaisesta, tasapuolisesta ja koh- ehdotetaan tasoitettavaksi erityiseHä uudis- 8015: tuullisesta verotuksesta ore käytännön to- tuksella, kodinperust:amisvähennykseNä, jo- 8016: dellisuudessa enää edes periaatteellista ka- ka olisi 2000 mk aviolii.iton päättämisvuotta 8017: tetta. Tästä syystä tämä yhteiskuntaelämän seuraavan kahden verovuoden aikana. A:l!a- 8018: keskeinen lainsäädäntöuudistus on yritet- ikäisen lapsen elättäjille valtionverotuksessa 8019: tävä saada toteutetuksi eduskunnan käsi- myönnettävä veronvähennys eli IJ.apsialennus 8020: teltäväksi jälleen saatetun kansanedustajien on ehdotuksen mukaan korotettu 80 8021: yksityisen lakialoitteen pohja[ta. Tämän so- mk: aan. Leskeysvähennys ehdotetaan 1 000 8022: sialidemokraattinen eduskuntaryhmä tekee mk:ksi. Vieraan palveluksessa oleva lapsi 8023: jo kolmannen kerran. saisi vähentää työtul<osta,an enintään 1 000 8024: I1akialoitteen ehdotuksissa lähdetään siitä, mk, eikä veronalaiseksi tuloksi katsottaisi re- 8025: että erityisesti vähävaraiset veronmaksaja- kisteröitynä oppisopimuslain alaisena ammat- 8026: piirit pääsisivät verotuksessa nykyistä pa- tioppilaana saatua palkkaa. Lasten koulutus- 8027: rempaan asemaan ilman, että toistenkaan vähennyksen soveltamisalaa on lisätty mm. 8028: 156 IV,l. - Verolaki. 8029: 8030: 8031: ehdottamalla, että ylimpänä ikärajana olisi 25 tukset, jotka ovat tapahtuneet valtiolle, kun- 8032: vuoden ikä, minkä ohella yleisen lapsivähen- nalle tai seurakunnalle tahi laissa järjeste- 8033: nyksenkin ikärajan on nykyisestään koro- tyllä pakkolunastusmenettelyllä tai vastaan- 8034: tettu. Yhteisverotettavien puolisoiden vero- ottajalle, jolla olisi ollut oikeus sellaiseen 8035: kannan alentamiseen valtionverotuksessa on pakkolunastukseen kyseistä tarkoitusta var- 8036: luotu · perusteet ehdotuksella, että heidän ten, tahi muutoin yleishyödylliseen tarkoituk- 8037: veronalaisista varoistaan sekä vähemmän an- seen taikka verovelvollisen puoliaolle tahi lap- 8038: sainneen puolison tuloista on vähennettävä selle tai tämän jälkeläiselle tahi asuntojen 8039: asetuksella säädettävä määrä. hankkimiseksi verovelvollisen omille työnteki- 8040: Uutena erityisenä vähennyksenä esitetään jöille. 8041: nyt myös ns. sosiaalinen vuokrakuluvähennys, Huomattavinta muutosta nykyisin vallitse- 8042: johon olisivat oikeutetut vuokra-asuntojen viin olosuhteisiin merkitsee lakialoitteessa eh- 8043: haltijat määrätynkokoisista perhe- ja pien- dotettu uusi maatalouskiinteistöjen verotus- 8044: asunnoista siltä osin, kuin vuokramenot ylit- järjestelmä, jonka johtavana ajatuksena on 8045: tävät 20 prosenttia verotettavasta vuositu- pyrkimys todellisten tulojen verotukseen myös 8046: losta, ja toisaalta uutena ryhmänä etuuksissa, maatilatalouksien osalta. Tosin meikäläisissä 8047: joita ei katsota veronalaisiksi tuloiksi, omasta oloissa on varsinaisen metsätalouden kohdalla 8048: tai perheen asunnosta saatu asuntoetu asun- pakko luopua puhtaasta linjasta ja sen sijaan 8049: non lattiapinta-alan määrättyihin neliömetri- turvautua sekajärjestelmään, mutta tämän 8050: määriin saakka. Viimeksi mainitun uudistuk- kompromissinkin huomioon ottaen ehdotusten 8051: sen merkitys olisi perhe- ja pienasuntojen sisältämät uudistukset merkitsevät ratkaise- 8052: omistajahaitijoille - myös asuntopoliittiselta vaa luopumista käytännöstä, jota muissa edis- 8053: kannalta - erittäin huomattava. tyneissä maissa ei ainakaan enää tunneta eikä 8054: hyväksytä. Näiden uudistusten perusteluiksi 8055: Lakiaioitteesaa pyritään poistamaan ne epä- mainittakoon tässä lyhyesti seuraavaa. 8056: kohdat, jotka ovat liittyneet erilaisten yhty- Yleisesti myönnetään, että maa- ja metsä- 8057: mien verottamiseen, ehdottamalla, ettei yh- talouden verotus nykyisin on epäoikeuden- 8058: tymää olisi verotettava erikseen, vaan että mukainen ja epätasainen perustuesaaan las- 8059: sen tulo ja varallisuus olisi jaettava osakkai- kelmoituun keskimääräiseen tuottoon eikä 8060: den tulona ja varallisuutena verotettavaksi. siisi, niin kuin muun verotuksen osalta on 8061: Lakialoitteen yksityiskohdista mainittakoon asianlaita, todelliseen tuloon ja varallisuu- 8062: vielä, että asuntotontin haltijan kotipuutar- teen. Suurtilat ovat nykyisin, kuten tiede- 8063: hastaan omaa talouttaan varten käyttämät tään, liian vähän verotettuja, joskin epätasai- 8064: tuotteet eivät olisi veronalaisia sekä että ns. sesti, kun taas pientilojen ja keskikokoisten 8065: satunnaisen myyntivoiton verottamista kos- tilojen verotus on suhteellisesti raskaampaa. 8066: keva säännös ehdotetaan tehtäväksi jousta- Erityisesti pienviljelmien verotus on epä- 8067: vammaksi mm. siten, että huomioon olisi otet- oikeudenmukaista, kun niillä ei ole samoja 8068: tava myös rahan arvossa tapahtuneet muu- mahdollisuuksia työkustannusten vähentämi- 8069: tokset. Velkojen korot ehdotetaan kokonaisuu- seen esim. koneellistamisen avulla. Voimassa 8070: dessaan vähennyskelpoiseksi sekä kunnallis- oleva maatalouden verotusjärjestelmä onkin 8071: että valtionverotuksessa. Työttömyysvakuu- vanhentuneisuudessaan ainutlaatuinen. Tä- 8072: tusmaksujen vähennyskelpoisuus työnantajan män vuoksi ehdotetaan, että maatalouskiin- 8073: kuluna on lakialoitteessa otettu huomioon, teistöjen varsinaisen maataloustulon verotta- 8074: samoin eläke- sekä henki- ja muiden henkilö- misessa omaksutaan todellisten tulojen vero- 8075: vakuutusten maksujen riittävä vähennyskel- tus, jolloin voidaan ottaa huomioon mm. har- 8076: poisuus. Vähennyskelpoisena kustannuksena joitetun viljelyn voimaperäisyyden, käytetyn 8077: on ehdotuksen mukaan sekä valtion- että kun- pääoman, tuotannon erilaisen rakenteen sekä 8078: nallisverotuksessa pidettävä myös matkakus- maatilan koon ja laadun vaikutus pinta-ala- 8079: tannuksia asunnosta työpaikkaan, mikäli ne yksikön tuottamaan tuloon sekä viljelijä-yrit- 8080: ylittävät sellaiset kustannukset, joiden voi- täjän henkilökohtaisen panoksen vaikutus 8081: daan katsoa sisältyvän paikkakunnalla taval- yrityksen kannattavuuteen. Täten jäisi pois 8082: lisiin elinkustannuksiin. 8083: käytännöstä mm. sellainen kiistanalainen ve- 8084: Kiinteistöjen ammattimaista myyntiä eivät rotusperuste kuin ns. isännänpalkka maa- 8085: ehdotuksen mukaan ole milloinkaan luovu- taloudessa. 8086: IV,l. -V. A. .Virtanen ym. 157 8087: 8088: Varsinaisen metsätalouden osalta ehdote- Lakialoite edellyttää, kuten sen loppusään- 8089: t.lan metsäverotuksessa esiintyvien puutteelli- nöksestä ilmenee, että verotusmenettelyä kos- 8090: suuksien poistamiseksi, että verotuksessa otet- kevat v:n 1958 verotuslain säännökset jäisi- 8091: taisiin huomioon myös metsän myynnistä vät yleensä muuttamattomina voimaan. Kui- 8092: saatu tulo siten, että metsätaloustulona pidet- tenkin ehdotetaan, että siinä kertomuksessa 8093: täisiin 65% siitä puhtaasta tuotosta, jonka eduskunnalle, jonka hallitus valtiopäiväjär- 8094: samanlaatuisen metsän arvioidaan verovuonna jestyksen 29 §: n mukaan antaa, mainitaan 8095: päättyneenä ja kahtena sitä edeltäneenä hak- erinäisten myönnettyjen veronhuojennusten 8096: kuuvuotena vallinneen kantohintatason mu- lisäksi myös myönnetyt oikeudet ylimääräis- 8097: kaan keskimäärin vuotta kohti antaneen vah- ten arvonvähennysten tekemiseen. 8098: vistettujen tuottoperusteiden mukaan, sekä Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 8099: 35 % myyntiin tai markkinakäyttöön luovu- ehdotamme, 8100: tetusta, runkopuusta saadusta puutavarasta 8101: verovuonna saaduista kantohintatuloista, kui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 8102: tenkin siten, että 400 mk pienemmät tulot van lakiehdotuksen: 8103: jätetään tällöin lukuun ottamatta, 8104: 8105: 8106: 8107: Verolaki. 8108: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 8109: 8110: I OSASTO. koon myös poronhoitovuoteen. Maatalouskiin- 8111: teistöstä saadusta tulosta verotetaan aina lä- 8112: Yleisiä säännöksiä. hinnä edelliseltä kalenterivuodelta. 8113: Älköön sen johdosta, että tilikautta on 8114: 1 §. muutettu, verovelvolliselle kuitenkaan miltään 8115: Valtiolle on vuosittain tämän lain mukaan vuodelta jätettäkö määräämättä varallisuus- 8116: suoritettava veroa tulon ja varallisuuden pe- veroa. 8117: rusteella (valtionvero) sekä kunnalle tulon 8118: perusteella (kunnallisvero). 3 §. 8119: · Tämän lain mukaan toimitetaan myös evan- Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä, 8120: kelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirk- sovellettakoon myös sellaiseen toisen maalla 8121: kokunnan seurakunnille menevän kirkollis- olevaan rakennukseen tai muuhun laitokseen, 8122: veron ja kansaneläkelaitokselle suoritettavan joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan 8123: kansaneläkevakuutusmaksun määrääminen eri maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolman- 8124: laeissa säädettyjen perusteiden nojalla. nelle henkilölle. 8125: Metsän tuotto metsänhoitomaksun määrää- 8126: mistä varten arvioidaan tässä laissa säädetty- 4 §. 8127: jen perusteiden mukaan. Maatalouskiinteistönä pidetään tämän lain· 8128: mukaan sellaista tilaa tai tilan osaa tahi 8129: 2 §. muuta kiinteistöä, jolla harjoitetaan varsi- 8130: V eroa suoritetaan siitä tulosta (tulovero), naista maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteistön 8131: joka verovelvollisella on verovuotena ollut, jollakin osalla harjoitetaan muuta elinkeinoa, 8132: sekä sen varallisuuden perusteella (varalli- ei sitä osaa lueta maatalouskiinteistöön. 8133: suusvero), joka hänellä on ollut verovuoden 8134: päättyessä. 5 §. 8135: Verovuotena on kalenterivuosi tai, jos tili- Alaikäisenä lapsella tarkoitetaan tässä 8136: kautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tili- laissa lasta, joka ennen verotusvuoden alkua 8137: kaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana ei ole täyttänyt 18 vuotta. 8138: päättyneet. Verotus toimitetaan verovuotta Milloin lapsen vanhemmat eivät ole olleet 8139: seuraavana kalenterivuotena (verotusvuosi). avioliitossa tai he ovat välien rikkoutumisen 8140: Mitä tässä on sanottu tilikaudesta, sovelletta- vuoksi asuneet erillään, katsotaan sen van- 8141: 158 IV,l. - Verolaki. 8142: 8143: 8144: hemmista elättäneen lasta, jonka huolletta- II OSASTO. 8145: vaksi lapsi on määrätty tai, ellei tällaista 8146: määräystä ole annettu, jonka välittömässä Aineellinen vero-oikeus.· 8147: huollossa lapsi verovuoden aikana pääasialli- 8148: sesti on ollut. 8149: Mitä tässä laissa säädetään lapsesta, olkoon I osa. 8150: vastaavasti voimassa myös ottolapsesta ja V erovelvollisuus. 8151: puolison lapsesta, niin myös kasvattilapsesta, 8152: niin kuin siitä asetuksella säädetään. 9 §. 8153: Velvollinen suorittamaan valtionveroa tulon 8154: 6 §. perusteella on: 8155: Perheenjäsenenä tämän lain mukaan pide- 1) verovuotena valtakunnassa asunut hen- 8156: tään henkilöä, joka omaisen asemassa elää kilö, valtakunnassa asuneen henkilön kuolin- 8157: verovei vollisen taloudessa. pesä ja kotimainen yhteisö sekä täältä että 8158: muualta saamastaan tulosta (yleinen verovel- 8159: 7 §. vollisuus) ; ja 8160: Yhteisöllä tässä laissa tarkoitetaan valtiota, 2) henkilö, joka verovuotena ei ole asunut 8161: kuntaa, seurakUntaa ja muuta uskonnollista valtakunnassa, sekä ulkomaalla asuneen hen- 8162: yhdyskuntaa, osakeyhtiötä, osuuskuntaa, sääs- kilön kuolinpesä ja ulkomainen yhteisö täältä 8163: töpankkia, keskinäistä vakuutusyhtiötä ja yh- saamastaan tulosta, ei kuitenkaan ulkomaalla 8164: distystä sekä säätiötä ja laitosta ynnä muuta tehdystä työstä saadusta palkkatulosta eikä 8165: niihin verrattavaa oikeushenkilöä tai erityi- sellaisesta korkotulosta, joka ei ole täällä ole- 8166: seen tarkoitukseen varattua varallisuuskoko- van kiinteistön eikä täällä olevasta kiinteästä 8167: nasuutta, niin myös sellaista ulkomaista yh- toimipaikasta harjoitetun liikkeen tai amma- 8168: teenliittymää, joka, jos se olisi kotimainen, tin tuloa (rajoitettu verovelvollisuus). 8169: olisi 2 momentin mukaan katsottava yhty- . Henkilön katsotaan asuneen valtakunnassa ' 8170: JOS hänellä tai hänen perheellään on täällä 8171: mäksi, samoin kuin ulkomaista kuolinpesää. 8172: Yhtymänä tämän lain mukaan pidetään ollut varsinainen asunto taikka jos hän on 8173: kotimaista avointa, kommandiitti- tai laivan- jatkuvasti täällä oleskellut yli kuuden kuu- 8174: isännistäyhtiötä sekä sellaista yhtiötä kuin kauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei 8175: perintökaaren 11 luvun 1 §: ssä tarkoitetaan, estä pitämästä oleskelua jatkuvana. 8176: niin myös sellaista kahden tai useamman hen- Valtakunnassa asuneeksi katsotaan mvös 8177: kilön jonkin elinkeinon tai ammatin harjoit- Suomen lähetystössä tai lähetetyn kons~lin 8178: tamista taikka kiinteistön viljelemistä tai hal- virastossa tahi muussa edustustossa palveleva 8179: lintaa varten muodostamaa muuta kuin 1 mo- Suomen kansalainen, hänen puolisonsa ja 8180: mentissa mainittua yhteenliittymää, joka on lapsensa, joka ennen verovuoden päättymistä 8181: tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhteiseen ei ole täyttänyt 21 vuotta, niin myös hänen 8182: laskuun, ei kuitenkaan jakamatonta kuolin- henkilökohtaisessa palveluksessaan oleva Suo- 8183: pesää. men kansalainen. 8184: Niin ikään pidetään valtakunnassa asu- 8185: 8 §. neena henkilöä, joka on palvellut suomalai- 8186: Hallituksella on oikeus kaksinkertaisen ve- sessa aluksessa. 8187: rotuksen ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi Sitä, joka ainoastaan osan verovuotta on 8188: vastavuoroisuuden perusteella tehtävällä sopi- asunut valtakunnassa, verotettakoon siltä 8189: muksella myöntää poikkeuksia siitä, mitä ajalta 1 momentin 1 kohdan ja muulta osalta 8190: tässä laissa säädetään velvollisuudesta suo- vuotta sen 2 kohdan mukaan. 8191: rittaa veroa ulkomaalta saadusta tulosta ja 8192: siellä olevasta varallisuudesta sekä ulkomaalla 8193: asuvan tai ulkomaan kansalaisen ynnä ulko- 10 §. 8194: maisen yhteisön verovelvollisuudesta. Sellai- Velvollinen suorittamaan valtionveroa va- 8195: sen sopimuksen perusteella toimitetun vero- rallisuuden perusteella on: 8196: tuksen on katsottava tapahtuneen tämän lain 1) verovuoden päättyessä valtakunnassa 8197: mukaan (kaksinkertaisen verotuksen ehkäise- asunut henkilö, valtakunnassa asuneen hen- 8198: missopimus). kilön kuolinpesä ja kotimainen yhteisö sekä 8199: IV,l. - V. A. Virtanen ym. 159 8200: 8201: täällä että muualla olevista varoistaan (ylei- den arvon, liikevaihdon suuruuden, sijoitet- 8202: nen verovelvollisuus); ja tujen varojen määrän, työntekijäin lukumää- 8203: 2) henkilö, joka verovuoden päättyessä ei rän tai muun sellaisen perusteen mukaan, 8204: ole asunut valtakunnassa, sekä ulkomaalla joka voi osoittaa eri kunnissa saaduksi kat- 8205: asuneen henkilön kuolinpesä ja ulkomainen sottavan tulon määrää. 8206: yhteisö täällä olevista varoistaan, ei kuiten- 8207: kaan obligaatioista eikä saatavista, jotka eivät 13 §. 8208: kuulu täällä olevaan kiinteistöön eivätkä Verovelvollisen henkilön kotikunnaksi kat- 8209: täällä olevasta kiinteästä toimipaikasta har- sotaan se kunta, missä hänet on verotusvuotta 8210: joitettuun liikkeeseen tai ammattiin (rajoi- edeltäneen kalenterivuoden alussa ollut henki- 8211: tettu verovelvollisuus). kirjoitettava. Milloin puolisoita on valtion- 8212: verotuksessa yhteisverotettava, pidetään mie- 8213: 11 §. hen kotikuntaa kuitenkin myös vaimon koti- 8214: Kunnallisveroa on 9 § :ssä mainitun vero- kuntana. V erotusvuotta edeltäneen kalenteri- 8215: velvollisen suoritettava: vuoden aikana syntyneen lapsen kotikunta 8216: 1) kiinteistötulosta sille kunnalle, jossa määräytyy syntymäajankohdan olosuhteiden 8217: kiinteistö on; mukaan. Verovelvollisen yhteisön kotikunta 8218: 2) liike- ja ammattitulosta sille kunnalle, on se kunta, missä yhteisön kotipaikka vero- 8219: jossa liikettä tai ammattia on harjoitettu vuoden alussa oli. 8220: kiinteästä toimipaikasta; sekä Kunnallisen jaotuksen muutoksen voimaan- 8221: 3) muusta eli henkilökohtaisesta tulosta tuloa edeltäneeltä verovuodelta toimitetta- 8222: kotikunnalle. vassa verotuksessa on tämän pykälän sään- 8223: nöksiä sovellettava, niin kuin uusi jaotus 8224: 12 §. olisi tullut voimaan vuotta aikaisemmin. 8225: Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan paik- 8226: kaa, jossa liikkeen tai åmmatin pysyväistä 14 §. 8227: harjoittamista varten on erityinen laitos tai Vieraan vallan Suomessa olevaan lähetys- 8228: jossa on ryhdytty erityisiin järjestelyihin, töön tai lähetetyn konsulin virastoon kuulu- 8229: kuten paikkaa, missä sijaitsee liikkeen johto, vat henkilöt, heidän perheensä jäsenet sekä 8230: sivuliike, teollisuuslaitos, työpaja tai muu palvelijansa ovat, jos he eivät ole Suomen 8231: työhuone taikka myymälä tai muu pysyväi- kansalaisia, velvollisia suorittamaan veroa 8232: nen myyntipaikka. Kiinteänä toimipaikkana ainoastaan täällä olevan kiinteistön tai täällä 8233: pidetään myös käytössä olevaa kaivosta tai harjoittamansa liikkeen tai ammatin tulosta 8234: muuta löydöstä, kivilouhosta, turvesuota, so- sekä täältä muutoin kuin mainitusta toimesta 8235: ranottopaikkaa ja muuta niihin verrattavaa saamastaan palkkauksesta ja eläkkeestä, niin 8236: paikkaa taikka palstoitettujen tai palstoitet- myös täällä olevasta kiinteistöstään ja täällä 8237: taviksi tarkoitettujen kiinteistöjen ammatti- harjoittamaansa liikkeeseen tai ammattiin si- 8238: maisessa myynnissä näitä kiinteistöjä ja ra- joitetuista varoista. 8239: kennusurakoinnissa paikkaa, jossa sellaista Samoin ovat 9 § :n 4 momentissa tarkoi- 8240: urakointia on huomattavassa määrässä har- tetut henkilöt, jos he eivät ole Suomen kan- 8241: joitettu, sekä linjaliikenteen harjoittamisessa salaisia, vapaat suorittamasta veroa muusta 8242: myös liikkeen huoltopaikkaa tai muuta eri- kuin 1 momentissa mainitusta tai suomalai- 8243: tyistä, liikennettä palvelevaa pysyväistä lai- sella aluksella saamastaan tulosta sekä muusta 8244: tosta. kuin sellaisella aluksella tai täällä olevasta 8245: Milloin tulo samasta liiketoiminnasta on varallisuudesta. 8246: katsottava saaduksi useammassa kunnassa, 8247: on siitä viisi prosenttia taikka, milloin olo- 15 §. 8248: suhteet antavat siihen aihetta, suurempi tai Jos liikettä tai ammattia on harjoitettu 8249: pienempikin osuus kunnallisverotuksessa ve- valtakunnassa siten, ettei sitä voida katsoa 8250: rotettava siinä kunnassa, jossa pääkonttori harjoitetun erityisesti missään kunnassa, tahi 8251: sijaitsee (pääkonttorikunta), ja muu osa jos ulkomaisella yhteisöllä tai henkilöllä, joka 8252: niissä kunnissa, joissa muuta kiinteätä toimi- ei ole asunut valtakunnassa, on ollut henkilö- 8253: paikkaa on käytetty, jaettuna kohtuuden mu- kohtaista tuloa täältä taikka jos tulosta mak- 8254: kaisesti eri kunnissa valmistettujen tavaroi- settavan veron 11 § : n mukaan muutoin ei 8255: 160 IV,l. - Verolaki. 8256: 8257: 8258: voida katsoa kuuluvan millekään tietylle laitosta voidaan pitää armeliaisuusloruitokse- 8259: kunnalle, verovelvollisen on suoritettava kun- na, kuin myös siitä, milloin opetuslaitos tai 8260: nallisvero valtiolle. yhteisö voidaan katsoa yreishyödylliseksi. 8261: Väkijuomista annetussa ]aissa (45/32) 8262: 16 §. mainittu väkijuomayhtiö on vapaa suoritta- 8263: Sekä tulon että varallisuuden perusteell'a masta valtionveroa. Kunnalle on väkijuoma- 8264: suoritettavasta verosta ovat vapaat, mikäli yhtiö velvollinen maksamaan veroa ainoas- 8265: jäljempänä ei toisin säädetä: taan niistä tuloista, jotka yhtiö saa kiin- 8266: teistöstään ja teollisuus1aitoksistaan sekä 8267: 1) Suomen valtio ja sen laitokset, niihin harjoittamastaan väkijuomain anniskelusta. 8268: luettuna Suomen Panlllii ja Kansaneläke- Teollisuuslaitoksen verotettavaa tuloa ar- 8269: laitos; vioitaessa pidettäköön tällöin väkijuomain 8270: 2) kunta, kuntayhtymä ja kuntainliitto, valmistuksesta saatavana tulona sitä alinta 8271: seurakunta ja muu uskonnollinen yhdys- palkkiota, jonka yksityinen väkijuoman val- 8272: kunta, tiekunta, lainajyvästö, armeliaisuus- mistaja saa yhtiölle valmistamistaan tai nii- 8273: 1aitos, sairaus- ja hautausavustuskassa sekä hin verrattavista väkijuomista, taikka sitä 8274: yleisradiotoimintaa harjoittava kotimainen hintaan sisältyvää voittoa, joka valmistajan 8275: yhteisö; voidaan katsoa saavan sellaisista yhtiöille 8276: 3) sellainen kotimainen eläkelaitos, eläke- myymistään väkijuomista. 8277: säätiö tai leski- ja orpokassa, joka saa avus- 8278: tusta yleisistä varoista tai joka on perustet- 17 §. 8279: tu valtion, kunnallisen yhdyskunnan, seura- Varallisuuden perusteella suoritettavasta 8280: kunnan tai muun uskonnollisen yhdyskun- verosta ovat vapaat seuraavat kotimaiset 8281: nan palveluksessa olevia varten, niin myös yhteisöt: 8282: itsenäisenä oikeushenkilönä toimiva muu 1) säästöpankkien vakuusrahasto, osuus- 8283: eläkesäätiö tai eläkekassa sen mukaisesti, kassojen vakuusrahasto, hypoteekkiyhdistys 8284: kuin asetuksessa lähemmin säädetään, sekä ja asuntohypoteekkiyhdistys; 8285: sellainen työttömyyskassa, jolla on oikeus 2) sellainen kuoletusrainoja antava luot- 8286: saada apurahaa valtion varoista; tolaitos, jonka osinko saa sen yhtijärjestyk- 8287: 4) sellainen opetuslaitos, aatteellinen yh- sen mukaan olla enintään 5 prosenttia sii- 8288: distys ja muu yhteisö, jolla, sen tarkoitta- hen maksetui!Jle pääomalle; sekä 8289: matta toiminnal laan tuottaa siihen osallisille 8290: 1 8291: 3) teollisuuden harjoittamista varten pe- 8292: taloudellisia etuja, on tieteellinen, taiteelli.- rustettu yhteisö kolmelta, paitsi sähkövoi- 8293: nen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai man kehittämistä tai jakelua varten perus- 8294: kotimaista elinkeinoelämää edistävä taikka tettu yhteisö ja kaivosyhteisö viideltä en- 8295: muu yleishyödyllinen tarkoitus, kuten työ- simmäiseltä verovuodelta sen perustamisesta 8296: väenyhdistys, nuoriso- ja urheiluseura, maa~ lukien, mikäli sitä ei ol'e perustettu ennes- 8297: talous-, maanviljelys- ja maamiesseura sekä tään olemassa olleen teo11isuuslaitoksen toi- 8298: yhdistys, jonka varsinaisena tarkoituksena minnan jatkamiseksi. 8299: on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, niin 8300: myös yhteisö, jonka toiminnan yksinomaise- 18 §. 8301: na tarkoituksena on sanotunl1aisten yhteisö- Sen estämättä, mitä 16 § : ssä on säädet- 8302: jen tukeminen, ei kuitenkaan kunnallisvero- ty, kunnallinen yhdyskunta on velvollinen 8303: tuksessa liikkeen tulosta (yleishyödyllinen suorittamaan kunnallisveroa toisessa kun- 8304: yhteisö) ; ynnä nassa liikkeen tai muuhun kuin julkiseen 8305: 5) valtakunnallisista työttömyyskas,soista tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiin- 8306: annetussa laissa tarkoitettu työttömyyskas- teistön osan tulosta, ei kuitenkaan laiva- tai 8307: sojen keskuskassa. ilmaliikennettä palvelevasta satamasta ra- 8308: Asetuksella voidaan määrätä verovelvolli- kennuksineen ja laitteineen. 8309: seksi seLlainen valtion 'laitos, joka harjoittaa Niin ikään ovat seurakunnat ja muut us- 8310: teohlista, kaupallista tai muuta liiketoimin- konnolliset yhdyskunnat sekä 16 §: n 1 mo- 8311: taa ja jota hoidetaan liikeperiaatteiden mu- mentin 3 kohdassa tarkoitetut laitokset ja 8312: kaisesti. Niin ikään voidaan asetuksella an- yhteisöt velvolliset suorittamaan kunnahlis- 8313: taa tarkempia määräyksiä siitä, millaista veroa kiinteistö- ja liiketuloista, ei kuiten- 8314: IV,l. - V. A. Virtanen ym. 161 8315: 8316: kaan yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoi- 22 §. 8317: tukseen käytetystä kiinteistöstä tai kiinteis- Yhtymää ei veroteta erikseen, vaan jaetaan 8318: tön osasta. sen verotettava tulo ja varallisuus eri osakas- 8319: 19 §. ten tuloiksi ja varoiksi sen määräisenä, mikä 8320: Siitä poikkeavasti, mitä 16 § : ssä on saa- vastaa kunkin osuutta yhtymän tuloista ja 8321: detty, valtio ja sen laitokset ovat verovel- varallisuudesta. 8322: vollisia kunnalle sellaisen maatalous- ja muun 23 §. 8323: kiinteistön tai kiinteistön osan tulosta, jota Verovelvollinen, joka harjoittaa illaa- tai 8324: ei käytetä yleiseen tarkoitukseen, sekä kalas- metsätaloutta, on niin kuin omasta verostaan 8325: tuksensa tulosta. vastuussa sellaisen perheenjäsenensä, osak- 8326: Niin ikään valtio ja nekin valtion laitok- kaansa tai jäsenensä verosta, jota on vero- 8327: set, joita ei 16 § :n 2 momentin mukaisesti tettu verovelvollisen maa- tai metsätalouden 8328: ole määrätty verovelvollisiksi, ovat velvollisia hyväksi tehdyn työn arvosta, niin myös kan- 8329: suorittamaan kunnalle veroa liikeperiaattei- saneläkevakuutusmaksusta siltä osin, joka 8330: den mukaisesti hoidetun teollisen, kaupallisen vastaa verovelvollisen maa- tai metsätalouden 8331: tai muun liiketoiminnan tuottamasta puh- hyväksi tehdyn työn arvon osuutta perheen- 8332: taasta tulosta. Veroa ei kuitenkaan ole mak- jäsenen, osakkaan tai jäsenen tulojen koko- 8333: settava tulosta, jonka valtio saa pääasialli- naismäärästä. 8334: sesti valtion laitosten tarpeiden tyydyttä- Henkilölle, joka ei asu Suomessa, sekä ulko- 8335: miseksi toimivasta tuotantolaitoksesta, tahi maiselle yhteisölle, laitokselle ja säätiölle mää- 8336: laiva-, lento- ja autoliikenteestä, rautateistä, rätyn veron suorittamisesta on niiden täällä 8337: kanavista, satamista taikka posti-, lennätin-, oleva edustajakin vastuussa niin kuin omasta 8338: puhelin- tai radiolaitoksista, ellei siitä 16 § :n verostaan. 8339: 2 momentin nojalla annetulla asetuksella ole Verosta ja kansaneläkevakuutusmaksusta, 8340: toisin määrätty. joka on suoritettava kuolleen henkilön tulosta 8341: ja omaisuudesta, vastaa kuolinpesä ainoastaan 8342: 20 §. pesän varoilla. Jos pesä on jaettu, vastaa 8343: Puolisoihin sovelletaan valtionverotuksessa osakas vain siitä, mitä hänen pesäosuudelleen 8344: yhteisverotusta siten, että heitä verotetaan verosta tai vakuutusmaksusta tulee, ja enin- 8345: heidän yhteenlasketun tulonsa ja varallisuu- tään pesäosuutensa määrällä. 8346: tensa perusteella sen mukaisesti, kuin kumpi- 8347: kin heistä niitä vallitsee. 8348: Jos avioliitto on päätetty verovuotena tai Verotettava tulo ja. varallisuus. 8349: jos puolisot verovuoden päättyessä välien rik- 8350: koutumisen vuoksi ovat jatkuvasti asuneet II OSA. 8351: erillään, on heitä verotettava erikseen niin 8352: kuin eri verovelvollisia. 8353: Kunnallisverotuksessa verotetaan kumpaa- 1 luku. 8354: kin puolisoa vallitsemastaan tulosta. 8355: Tulo. 8356: 21 §. 24 §. 8357: Jos verovelvollinen kuolee verovuoden ai- V eronalaiseksi tuloksi katsotaan, jäljem- 8358: kana, on hänen jakamatonta kuolinpesäänsä pänä mainituin rajoituksin, mitä verovel- 8359: siltä vuodelta verotettava sekä hänellä olleesta vollinen on verovuotena rahana tai rahan- 8360: tulosta että myös siitä, mitä hänen kuoltuaan arvoisena etuutena saanut. 8361: kuolinpesälle on tullut; ja sovelletaan tällöin Verotettava tulo on se jäännös, joka saa- 8362: kuolinpesään, mitä hänestä tämän lain mu- daan, kun veronalaisesta tulosta tehdään 8363: kaan olisi ollut voimassa. tässä laissa sallitut vähennykset. 8364: Mitä edellä tässä osassa on luonnollisen 8365: henkilön verovelvollisuudesta säädetty, olkoon 25 §. 8366: voimassa myös hänen jakamattomasta kuolin- Mikäli jäljempänä tässä laissa ei ole toisin 8367: pesästään, ellei pesän jakamattomana pitämi- säädetty, maatilatalouksiin on sovellettava 8368: sestä ole tehty sellaista sopimusta, kuin pe- todellisten tulojen mukaista verotusta. Maa- 8369: rintökaaren 11 luvun 1 § :ssä tarkoitetaan. talouskiinteistön varsinaisena maataloustulona 8370: 21 E 529/66 8371: 162 IV,l. - Verolaki. 8372: 8373: 8374: on pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka laatuisen metsän verokuutiometreissä ilmais- 8375: maanviljelys tai kotieläinhoito sivuelinkeinoi- tuna arvioidaan kunnassa verovuonna päätty- 8376: neen on verovuotena antanut, jolloin tuloksi neenä ja kahtena sitä edellisenä hakkuuvuo- 8377: on myös katsottava: tena vallinneen kantohintatason mukaan las- 8378: 1) se vuotuinen etu rahaksi arvioituna, kettuna sekä tulovuoden yleisen hintatason 8379: joka verovelvollise:JJ:a on ollut oman ,tai per- mukaan muunnettuna keskimäärin vuotta 8380: heensä sekä palvelusväen tarpeeseen käyte- kohti antaneen kunkin vuoden verotusta var- 8381: tystä asunnosta ottaen kuitenkin huomioon, ten vahvistettujen tuottoperusteiden mukaan, 8382: mitä 37 § : n 3 kohdassa on sanottu; kun paikkakunnalla tavalliset hallinto- ja 8383: 2) vuokratu.lio sekä puutarha- tai muuSit:a hoitokustannukset otetaan huomioon. Samoin 8384: siihen verrattavasta. viljel'Yksestä, kalave- on verotettavaksi tuloksi luettava vuoden 8385: destä, metsästysmaasta ynnä muiden sellais- 196 ja neljän sitä seuraavan vuoden tuloa 8386: ten etuuksien hyväksi käyttämisestä tai verotettaessa kolmekymmentäviisi sadalta 8387: luovuttamisesta saatu puhdas tuotto ; ja sen jälkeen vuosittain neljäkymmentä 8388: 3) muusta maanviljelyks.en ja kotieläin- sadalta myyntiin tai markkinakäyttöön luovu- 8389: hoidon sekä niiden sivuelinkeinojen tuottei- tetusta, runkopuusta saadusta puutavarasta 8390: den, tarp,eiston tai henkilökunnan tuloa verovuonna saaduista kantohintatuloista, kui- 8391: tuottavasta hyväksi käyttämisestä tai luo- tenkin siten, että tällaiset tulot, jos ne eivät 8392: vutuksesta saatu puhdas tuotto ; nouse yhteensä neljäänsataan markkaan, jä- 8393: 4) sen arvo, mitä verovelvollinen on tetään verotuksessa lukuunottamatta. 8394: maanviljelyksen ja kotieläinhoidon sekä nii- Edellji. 1 momentissa tarkoitettu puhdas 8395: den sivuelinkeinojen tuotteista käyttänyt it- tuotto määrätään kunkin vuoden verotusta 8396: seään tai perhettään varten tai verovelvolilii- varten vahvistettujen tuottoperusteiden no- 8397: sen talouteen kuulumattoman henkilökun- jalla. 8398: nan palkkaamiseen taikka mitä verovelvol- Varsinaisen metsätaloustulon verotusta var- 8399: linen on käyttänyt edelleen jalostamiseen, ten suoritettavan metsämaan veroluokituksen 8400: liikkeensä tai ammattinsa harjoittamiseen; suhteen on voimassa, mitä siitä on verotus- 8401: 5) muu maatalouskiinteistöstä saatu tuot- laissa (482/58) säädetty. 8402: to, kuten k'aivoksen, kivilouhoksen., turve- Milloin puutavaran myynti on tapahtunut 8403: soiden, savialueiden, koneiden ja kaluston hankintakaupalla, on myyjän suoritettava 8404: käyttöoikeuden korvaus sekä myös muusta veroa hankintakauppaan sisältyvän työn ar- 8405: kiinteistön käyttämisestä saatu korvaus, von osalta, niin kuin siitä asetuksella sääde- 8406: puhdas tulo viljatuotteiden ede~lieen jalosta- tään. 8407: misesta, sian, siipikarjan, mehiläisten ja tur- 8408: kiseläinten hoidosta sekä hevosten ja rotu- 27 §. 8409: karjan kasvattamisesta myyntiä varten ja Jos jollakulla on ollut maatalouskiinteistö 8410: astutukseen luovuttamisesta; hallussaan ainoastaan osan verovuotta, luetta- 8411: 6) tulo sellaisesta maatalouskiinteistöllä koon hänen tulokseen metsätaloustulon tuotto-- 8412: olevasta tuotantolaitoksesta tai siellä harjoi- perusteiden mukaisesta vuositulosta niin suuri 8413: tetusta muusta toiminnasta, jota ei ole kat- osa, kuin hänen hallinta-aikansa on koko vuo- 8414: sottava eri liikkeeksi; desta. 8415: 7) julkisista varoista maatalouden tukemi- 28 §. 8416: seksi annetut avustukset ja palkkiot, uudis- Maatalouskiinteistöistä saatuna metsätalous 8417: tus- ja perusparannuksiin annettuja avustuk- tulona on niin ikään pidettävä sen työn 8418: sia lukuun ottamatta; ~ekä arvoa, metsätalouden liiketoiminnan hoito ja 8419: 8) vakuutuskorvaus, sikäli kuin omaisuu- muu johtotyö siihen luettuna, minkä vero- 8420: den kauppahinta, jos omaisuus olisi myyty, velvollinen on varsinaisen metsätaloutensa 8421: olisi ollut katsottava maatalouskiinteistöstä hyväksi tehnyt, arvioituna rahaksi siihen 8422: saaduksi tuloksi. määrään, mikä siitä työstä olisi ollut palka- 8423: 26 §. tulle henkilölle suoritettava (isännän työn 8424: Maatalouskiinteistön varsinaisena metsäta- arvo). Milloin puolisot, joita on yhteisvero- 8425: loustulona on pidettävä kuusikymmentäviisi tettava, tai toinen heistä on verovuotena hal- 8426: sadalta siitä puhtaasta tuotosta, jonka saman- linnut maatalouskiinteistöä, on mainitun ty<>n 8427: IV,l. - V. A. Virtanen ym. 168 8428: 8429: arvona pidettävä ainoastaan sen puolison 5) kaivosten, kivilouhosten, turvesoiden, 8430: työn arvoa, jonka metsätalouden hyväksi savialueiden ja muun sellaisen omaisuuden 8431: tekemä työ on arvioitava suuremmaksi. käyttämisestä johtunut ainesarvon vähenty- 8432: Sen työn arvo, minkä maa- tai metsäta- minen; 8433: loutta harjoittavan verovelvollisen kotona 6) maatalouskiinteistön entisille työnteki- 8434: oleva, ennen verovuotta 18 vuotta täyttänyt jöille ja heidän perheenjäsenilleen suoritetut 8435: lapsi tai muu perheenjäsen, puolisoa lukuun kohtuulliset eläkkeet ja muut avustukset. 8436: ottamatta, on tehnyt hänen varsinaisen maa- Kotona oleva lapsi, joka ennen verovuoden 8437: tai metsätaloutensa hyväksi, arvioituna siten, alkua on täyttänyt 18 vuotta ja joka on työs- 8438: kuin 1 momentissa on säädetty, katsotaan kennellyt maatalouskiinteistöllä, katsotaan 8439: lapsen tai perheenjäsenen veronalaiseksi tu- kuuluvan maatalouskiinteistöllä työskennellei- 8440: loksi (perheenjäsenen työn arvo). siin henkilöihin. 8441: Yhteisön tai yhtymän omistamastaan maa- Asetuksella annetaan tarkempia määräyksiä 8442: talouskiinteistöstä saamana tulona on myös 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen 8443: pidettävä sen osakkaan tai hänen perheen- vuotuisten arvonvähennysten suuruudesta. 8444: jäsenensä kiinteistön varsinaisen maa- ja 8445: metsätalouden hyväksi tekemän työn arvoa, 30 §. 8446: siitä maksettu palkka pois luettuna. Kuolin- Poronhoidosta saatuna tulona on pidettävä 8447: pesän sellaisena tulona on myös pidettävä sitä puhdasta tuottoa, minkä poronhoidon 8448: sen osakkaan tai osakkaan sen perheenjäsenen edellisenä poronhoitovuotena arvioidaan kes- 8449: pesän varsinaisen maa- tai metsätalouden hy- kimäärin antaneen paliskunnan toimesta luet- 8450: väksi tekemän työn arvoa, jonka työn arvo tua, vuotta vanhempaa poroa kohti. Tätä 8451: on katsottava muiden työn arvoa suurem- tuottoa arvioitaessa on noudatettava perus- 8452: maksi. Muiden osakkaiden tai osakkaiden per- teita, joiden vahvistamisessa on sovellettava, 8453: heenjäsenten työn arvo on luettava asian- mitä maatalouden tuottoperusteiden vahvis- 8454: omaisen omaksi veronalaiseksi tuloksi. tamisesta on säädetty, kuitenkin siten, että 8455: Edellä 1-3 momentissa tarkoitettuja työn jos poronhoidosta saatu tulo jotakin porokar- 8456: arvoja määrättäessä on otettava huomioon jaa kohdanneen vahingon johdosta on vähen- 8457: tilan koosta ja laadusta johtuvat rajoitukset tynyt huomattavasti enemmän kuin paikka- 8458: työvoiman tehokkaaseen ja taloudelliseen kunnalla yleensä, tämä on kohtuullisessa mää- 8459: käyttöön. rässä otettava huomioon tuloa arvioitaessa. 8460: Porotalouden hyväksi tehdyn työn arvon 8461: 29 §. verottamisessa on vastaavasti noudatettava, 8462: Maatalouskiinteistön tnlosta saadaan vä- mitä metsätalouden hyväksi tehdyn työn ar- 8463: hentää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä vosta on säädetty. 8464: johtuneet kustannukset, ellei niitä ole otettu 8465: huomioon verotusta varten vahvistetuissa 31 §. 8466: +.uottoperusteissa. Tällaisiksi kustannnks.ksi Muusta kiinteistöstä kuin maatalouskiin- 8467: teistöstä saatuna tulona tai maatalouskiin- 8468: katsotaan muun muassa: teistöstä saatuna muuna kiinteistötulona kuin 8469: 1) tulon hankkimiseen käytetyt palkka-, varsinaisena maataloustulona verotetaan puh- 8470: ravinto- ja muut etuudet, jotka on suoritettu taan tulon mukaan erikseen määrättynä: 8471: maatalouskiinteistöllä työskennelleille henki- 8472: löille; 1) vuokratulo sekä puutarha- tai muusta 8473: siihen verrattavasta viljelyksestä, kalavedestä, 8474: 2) korko kiinteistöön tai sen käyttöön si- metsästysmaasta ynnä muiden sellaisten 8475: joitetusta velkapääomasta; etuuksien hyväksi käyttämisestä tai luovutta- 8476: 3) kiinteistöstä ja rakennuksista suoritettu misesta saatu puhdas tulo, ei kuitenkaan 8477: vuokramaksu; asuntotontin haltijan kotipuutarhastaan omaa 8478: 4) kustannukset tulon hankkimisessa käy- talouttaan varten käyttämien tuotteiden 8479: tettyjen rakennusten, koneiden, kaluston ja osalta; 8480: työvälineiden sekä muiden niihin verratta- 2) se etu rahaksi arvioituna, joka verovel- 8481: vien esineiden korjaamisesta ja säilyttämi- vollisella on ollut omaan tai perheensä tar- 8482: sestä sekä niiden vuotuinen kohtuullinen peeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta va- 8483: arvon vähentäminen; paasta asunnosta taikka sillä olevasta omasta 8484: 164 IV,l. - Verolaki. 8485: 8486: 8487: asunnosta, jolloin viimeksi mainitun osalta 6) yrityksen luovuttamisesta toisen käytet- 8488: on otettava huomioon, mitä 37 § :n 3 koh- täväksi saatu korvaus; sekä 8489: dassa on sanottu; 7) liikkeen toiminimen ja muun kuin kiin- 8490: 3) kaivoksen tai muun kivennäislöydöksen teän käyttöomaisuuden satunnaisesta luovu- 8491: käyttöoikeuden korvaus, kuin myös muusta tuksesta saatu voitto. 8492: kiinteän omaisuuden käyttämisestä saatu 8493: voitto-osuuskorvaus (royalty); 33 §. 8494: 4) liikkeen tai ammatin harjoittamiseen tai Kiinteistöjen ammattimaista myyntiä kos- 8495: liikkeen henkilökunnan asuntotarkoituksiin kevaa kysymystä harkittaessa ei oteta huo- 8496: käytetystä kiinteistöstä saatu etu rahaksi ar- mioon luovutuksia, jotka ovat tapahtuneet 8497: vioituna; sekä valtiolle, kunnalle tai seurakunnalle tahi 8498: 5) kiinteistön ja sen tarkoituksiin käyte- laissa järjestetyllä pakkolunastusmenettelyllä 8499: tyn irtaimiston satunnaisesta luovutuksesta tai vastaanottajalle, jolla olisi ollut oikeus 8500: saatu voitto. sellaiseen pakkolunastukseen kysymyksessä 8501: Yhteisön omistamastaan kiinteistöstä saa- olevaa tarkoitusta varten, tahi muutoin yleis- 8502: mana tulona on pidettävä myös sitä etua hyödylliseen tarkoitukseen taikka verovelvol- 8503: rahaksi arvioituna, mikä sen jäsenellä tai lisen puolisolle tahi lapselle tai tämän jälke- 8504: osakkaana ja hänen perheellään on kiinteis- läiselle tahi asuntojen hankkimiseksi verovel- 8505: töllä olevasta asunnosta ollut yli siitä mak- vollisen omille työntekijöille. 8506: setun vuokran. 8507: Milloin kiinteistöä käytetään pääasiallisesti 8508: 1 momentin 4 kohdassa mainittuun tarkoi- 34 §. 8509: tukseen, on kiinteistölle sekä liikkeelle tai Henkilökohtaisena tulona verotetaan: 8510: ammatille määrättävä yhteinen puhdas tulo 1) palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu 8511: ja luettava siitä kohtuullinen osa kiinteis- etuus tai korvaus virasta tai toimesta taikka 8512: töstä saaduksi tuloksi. työstä, tehtävästä tahi palveluksesta, jonka 8513: tulon tai palkan saaja korvausta vastaan on 8514: 32 §. työn tai tehtävän antajalle suorittanut, olipa 8515: Liike- tai ammattitulona pidetään kaikkea se saatu rahana tai tavarana tahi muina luon- 8516: liike- tai ammattitoiminnan antamaa tuottoa, toisetuina, ei kuitenkaan milloin sitä on pi- 8517: olipa se saatu rahana tai tavarana tahi dettävä itsenäisen liikkeen tai ammatin har- 8518: muuna rahan arvoisena etuutena. joittamisesta saatuna tulona; 8519: Veronalaista liike- tai ammattituloa on 2) pääomatulo, niin kuin korko talletuk- 8520: myös: sista, lainoista ja obligaatioista, sekä osinko- 8521: 1) sen tavaran arvo, jonka verovelvollinen tulo, sikäli kuin ne eivät ole liiketuloa; 8522: on itseään tai perhettään varten käyttänyt 3) rahaksi arvioitu etu sellaisesta huoneis- 8523: yrityksensä tuotteista tai kaupan pitämistään tosta, joka verovelvollisella on käypää vuokra- 8524: valmisteista; maksua pienemmästä vastikkeesta ollut työn- 8525: 2) liikkeeseen kuuluvasta vaihto-omaisuu- antajaltaan taikka yhteisön tai yhtymän 8526: desta saatu korvaus siltä osalta, kuin omai- osakkaana, osuuskunnan jäsenenä tahi muulla 8527: suuden hinta, jos omaisuus olisi myyty, olisi sellaisella perusteella; 8528: ollut veronalaista liiketuloa; 4) tulo eläkkeestä, elinkorosta ja muusta 8529: 3) liikkeeseen kuuluvan käyttöomaisuuden, niihin verrattavasta etuudesta, mikäli muusta 8530: paitsi rakennusten, luovutuksessa takaisin säännöksestä ei muuta johdu, niin myös elä- 8531: saatu, aikaisemmin verotuksessa hyväksytty kevakuutuksesta saatu maksunpalautus ja 8532: arvonvähennys; muu pääomasuoritus, sikäli kuin jäljempänä 8533: 4) liikkeen varsinaiseen omaisuuteen kuu- ei toisin säädetä, sekä milloin tällainen va- 8534: luviksi katsottavista varoista kertynyt korko kuutus on muutettu henkivakuutukseksi, se 8535: ja osinko; arvo, joka on luettu vakuutuksenottajan hy- 8536: 5) voitto-osuuskorvaus (royalty) ja toistu- väksi maksuna viimeksi mainitusta vakuutuk- 8537: vaismaksu patentin, mallin tai muun sellai- sesta; 8538: sen käyttämisestä, sikäli kuin korvausta tai 5) testamentilla tai lahjana saadun elin- 8539: maksua ei ole pidettävä kiinteistöstä saatuna kautisen nautintaoikeuden, eläkkeen tai muun 8540: tulona; elinkautisen tai määrävuosiksi jollekulle tule- 8541: IV,l.- V. A. Virtanen ym. 165 8542: van etuuden vuotuinen tuotto, ei kuitenkaan, 35 §. 8543: milloin se on saatu kiinteistön tai liikkeen Veronalaista tuloa on myös omaisuuden sa- 8544: hallintaoik:eudesta; tunnaisen luovutuksen tuottama voitto (sa- 8545: 6) mitä välien rikkoutumisen vuoksi jatku- tunnainen myyntivoitto), jos omaisuus on 8546: vasti erillään asuva tai avioerossa elävä puo- saatu ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla 8547: liso laillisen velvoitteen perusteella saa ela- niihin verrattavalla saannolla vastiketta vas- 8548: tusapuna toiselta puolisoita itselleen tai hoi- taan ja ollut luovuttajan omana, irtain viittä 8549: dossaan olevalle lapselleen; vuotta ja kiinteä kymmentä vuotta lyhyem- 8550: 7) sellainen rahana tai tavarana saatu män ajan, kuitenkin siten, että jos kiinteä 8551: avustus, joka vapaaehtoisen sitoumuksen tai omaisuus on ollut luovuttajan omistuksessa 8552: muun velvoitteen nojalla määräajoin suorite- vähintään viisi vuotta, satunnaisen luovutuk- 8553: taan, ei kuitenkaan, jos avustuksen saaja elää sen tuottama veronalainen tulo lasketaan seu- 8554: samassa taloudessa kuin avustuksen antaja, ei raavan asteikon mukaan: 8555: myöskään, jos avustus, joka ei ole vahingon- Veronalaisen 8556: korvausta, on annettu kasvatusta tai koulu- Omistusaika tulon miirä 8557: voitosta 8558: tusta varten (toistuvaisavustus); 8559: 5 vuotta, mutta alle 7 vuoden ... 80% 8560: 8) satunnainen voitto, sellaiseksi luettuna 7 8 8561: myös 35 § : ssä tarkoitettu, muun kuin 31 § : n " " " 9 " 60 " 8562: 8 40 '' 8563: 1 momentin 5 kohdassa ja 32 § : n 2 momen- 9 " " " 10 " 8564: tin 7 kohdassa mainitun omaisuuden, satun- " " 20 " 8565: " " 8566: naisesta luovutuksesta saatu voitto. 8567: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna voittona 8568: 9) henkivakuutusmaksu, jonka verovelvol- pidetään luovutetun omaisuuden luovutushin- 8569: lisen puolesta on suorittanut hänen työnanta- nan ja alkuperäisen hankintahinnan välistä 8570: jansa, siltä osin kuin se ylittää kohtuullista eroa, kun hankintahinnasta on vähennetty 8571: vakuutusturvaa vastaavan määrän. luovuttajan omistusaikana verotuksissa hy- 8572: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua väksytyt arvonvähennykset ja siihen on li- 8573: henkilökohtaista tuloa on myös päivärahana sätty luovuttajan omaisuuteen panemien sel- 8574: tai edustusrahana tahi muussa sellaisessa laisten parannusten arvo, joita hän ei ole 8575: muodossa annettu etuus siltä osin kuin se on saanut vuotuisissa verotuksissaan vähentää. 8576: kohtuullista suurempi. Niin ikään on luovutushintaan lisättävä Iuo- 8577: Henkilökohtaiseksi veronalaiseksi tuloksi vuttajan omistusaikana, ei kuitenkaan pi- 8578: katsotaan kunnallisverotuksessa myös varalli- temmältä ajalta kuin verovuodelta ja sitä 8579: suuden lisäys, joka on saatu lahjan, perinnön edeltäneiden viiden vuoden ajalta, kiinteis- 8580: tai testamentin kautta, milloin se on tullut töitä erikseen luovutettavaksi hakattujen met- 8581: muulle kuin puolisolle tai suoraan ylenevää säntuotteiden sekä luovutuksessa pidätetyn 8582: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. hakkuuoikeuden kantoarvo, vähennettynä sa- 8583: Sellaisesta eläkkeestä ja elinkorosta saadun moilta vuosilta verotetuna metsäntuotolla. 8584: tulon osalta, jonka maksut vakuutettu itse tai Milloin luovutettua omaisuutta on verovel- 8585: hänen puolisonsa tai vanhempansa on suorit- vollisen omistusaikana kohdannut vahinko, 8586: tanut, katsotaan veronalaiseksi tuloksi vain josta hän on saanut korvausta, lisättäköön 8587: seuraavat määrät: myös tämä korvaus luovutushintaan, sikäli 8588: kuin sitä ei ole käytetty tuhoutuneen tai va- 8589: jos eläkkeeseen tai elinkorkoon oikeutettu hingoittuneen omaisuuden uudistamiseen tai 8590: henkilö on verovuoden päättyessä iältään kuntoon panemiseen. 8591: Satunnaisen myyntivoiton määrää lasket- 8592: alle 36 vuotta . . . . . . . . . . . . . . . . 80 sadalta taessa otetaan myös huomioon rahan arvossa 8593: 35-45 " . ....... . ... .... 70 " tapahtuneet muutokset, siten kuin asetuksella 8594: 46-55 " ................ 60 " säädetään. 8595: 56-65 " ................ 45 " 8596: 66-75 " ................ 30 " 36 §. 8597: 76-80 " ................ 15 " Milloin tulo valtakunnassa harjoitetusta 8598: 81 vuotta tai vanhempi . . . . . . . 10 , liikkeestä, joka välittömästi tai välillisesti on 8599: eläkkeen tai elinkoron määrästä. riippuvainen ulkomaisesta yhteisöstä tai ulko- 8600: 166 IV,l. - Verolald. 8601: 8602: 8603: maalla asuvasta henkilöstä, jää huomattavasti teellisen tai taiteellisen toiminnan tunnustuk- 8604: pienemmäksi kuin muista samanlaisista liik- seksi annettu palkkio tai valtion samanluon- 8605: keistä yleensä saatu tulo, taikka jos sellaisen toinen taikka muusta ansiokkaasta toimin- 8606: liikkeen tulo muutoin on katsottava kohtuut- nasta antama eläke; 8607: toman pieneksi, voidaan liikettä, sen jälkeen 7) valtiolta tai julkiselta yhdyskunnalta 8608: kun verovelvolliselle on annettu tilaisuus tar- saadusta, tietystä tehtävästä johtuneiden eri- 8609: peellisten selvitysten esittämiseen, harkinnan tyisten kustannusten korvauksen sitä osaa, 8610: mukaan verottaa tulosta, jota liikkeen laa- jonka on katsottava kuuluneen sanottuun tar- 8611: tuun ja laajuuteen nähden on pidettävä koh- koitukseen; 8612: tuullisena. 8) eläkettä, elinkorkoa tai päivärahaa, joka 8613: Ulkomaisen vakuutuslaitoksen tulon arvioi- ensimmäisten kahden vuoden ajalta suorite- 8614: mista varten voidaan asetuksella määrätä, taan sen saajan sairauden, vian tai vamman 8615: miten monta prosenttia vakuutusmaksuista, perusteella tahi leskelle tai orvolle huoltajan 8616: jotka sellainen laitos on kantanut täällä har- kuoleman johdosta; 8617: joitetusta vakuutusliikkeestä, on eri vakuu- 9) kansaneläkettä eikä huoltoapulain 5 § :n 8618: tusaloilla luettava täältä saaduksi tuloksi. mukaista elatusta, työttömyy~ tai hautaus- 8619: Jos sellainen ulkomaalla asuva henkilö tai avustusta, valtiolta saatua äitiysavustusta, 8620: ulkomainen yhteisö, jolle ei ole myönnetty perhelisää, lapsilisää ja invalidirahaa tai lain 8621: oikeutta harjoittaa valtakunnassa elinkeinoa nojalla myönnettyjä vanhuusavustusta, opin- 8622: tahi jolla ei ole täällä kiinteätä toimipaikkaa, toavustusta tai apurahaa, asevelvollisen tai 8623: harjoittaa täällä ansiotoimintaa, on tällaisen invalidin omaisen sotilasavustusta tai huolto- 8624: henkilön tai yhteisön suoritettava veroa siitä rahaa eikä myöskään muuta vastaavaa lain 8625: tulosta., jonka arvioidaan muodostuneen valta~ nojalla rahana tai luontoisetuna annettua 8626: kunnassa harjoitetusta toiminnasta. avustusta; 8627: 10) työtaistelun johdosta asianomaiselta 8628: 37 §. työmarkkinajärjestöitä saatua määrää; 8629: V eronalaiseksi tuloksi ei katsota : 11) henki- tai pääomavakuutuksen nojalla 8630: 1) mitä on saatu naimaosana, avio-oikeu- saatua pääomaa, mikäli se suoritetaan vakuu- 8631: den nojalla tai etuosana jakamattomasta pe- tetulle itselleen, hänen puolisolleen, suoraan 8632: sästä; ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle pe- 8633: 2) mitä on saatu perintönä tai testamen- rilliselleen, ottolapselleen tahi kuolinpesälleen, 8634: tin nojalla taikka lahjana, paitsi 34 § :n 1 kuitenkin niin, että milloin pääoma makse- 8635: momentin 5 ja 7 kohdassa sekä kunnallis- taan useammassa kuin yhdessä erässä, veron- 8636: verotuksessa 34 § :n 3 momentissa tarkoite- alaisena tulona pidetään sitä määrää, minkä 8637: tussa tapauksessa; verran muu kuin ensimmäinen erä on suu- 8638: 3) omasta tai perheensä asunnosta saatua rempi kuin se 34 § : n 4 momentin mukaisesti 8639: asuntoetua asunnon lattiapinta-alan 100 ne- laskettuna olisi ollut, jos se olisi maksettu 8640: liömetrin määrään saakka, kuitenkin niin, yht'aikaa kuin ensimmäinen erä; 8641: että tämä neliömetrimäärä yhden henkilön 12) vahingonkorvausta, lukuun ottamatta 8642: kohdalta on enintään 40 ja kahden henkilön 32 § : n 2 momentin 2 kohdassa mainittua kor- 8643: kohdalta enintään 60; vausta, vahingonkorvaukseksi myös luettuna, 8644: 4) tasavallan presidentin palkkausta ja elä- mitä on saatu sairaanhoitokustannusten ja 8645: kettä; niihin verrattavien kulujen korvauksena 8646: 5) ulkomaisessa edustuksessa palvelevien taikka valtiolta tai vakuutus- tai eläkelai- 8647: paikalliskorotusta sekä kurssi- ja hintavaih- tokselta kertakaikkisena korvauksena sairau- 8648: telukorvausta; den tai vamman johdosta; 8649: 6) stipendiä tai muuta apurahaa, joka on 13) mitä kotimainen osakeyhtiö tai osuus- 8650: saatu opintoja tai tutkimuksia varten, niihin kunta, joka ei harjoita kauppaa arvopape- 8651: luettuna Suomen Akatemiasta ja valtion apu- reilla, on saanut osinkoa osakeyhtiöstä tai 8652: rahoista korkeimman hengenviljelyn edistä- osuuspääoman korkona osuuskunnasta; 8653: miseksi annetun lain (732/47) mukaiset apu- 14) säästöpankkien tai osuuskassojen va- 8654: rahat, sekä tieteellisessä tutkimuslaitoksessa kuusrahastosta saatua avustusta; 8655: toimivalle tieteenharjoittajalle tieteellistä 15) mitä itsenäinen eläkelaitos tai eläke- 8656: työtä varten annetut apurahat, niin myös tie- säätiö on toimintaansa varten saanut siihen 8657: IV,l.- V. A. Virtanen ym. 167 8658: 8659: maaraan asti, kuin vakuutusteknillisten pe- 3) verovel'\Tollisen muuta tuotantoaan var- 8660: rusteiden mukaan laitoksen tai säätiön eläke- ten käyttämien, maatalouskiinteistöstä saa- 8661: sitoumuksista johtuvan eläkevastuun peittä- tujen tuotteiden ja muiden etuuksien arvo; 8662: miseen tarvitaan; 4) verovuotena suoritetut osto- ja myynti- 8663: 16) liikkeestä saaduksi tuloksi sitä osaa hyvitykset, vuosi- ja vaihtoalennukset sekä 8664: yrityksen antamasta tuotosta, joka 31 § :n 1 ylijäämänpalautukset kokonaisuudessaan; 8665: momentin 4 kohdan mukaan on verotettava 5) palkka·, ravinto- ja muut etuudet, jot- 8666: kiinteistötulona; ka verovelvollinen on suorittanut muussa 8667: 17) kiinteistöstä luovutuksen yhteydessä elinkeinossaan tai ansiotoiminnassaan kuin 8668: pidätettyä etuutta (syytinkiä), sikäli kuin varsinaisessa metsätaloudessa työskennelleille 8669: se on suoritettu rahana, luonnontuotteina tai henkilöille, niin myös työttömyysvakuutus- 8670: muuna tavarana tai palveluksina; maksut; 8671: 18) valtiolta saatua uudisraivauspalkkiota, 6) mitä yhtymä on maksanut osakkaalleen 8672: metsänparannus-, salaojitus- ja maanparan- kohtuulliseksi katsottavaila palkkana; 8673: nusavustusta eikä muuta perustamiakustan- 7) edellä 5 kohdassa tarkoitetut palkka-, 8674: nuksia varten annettua valtionapua; ravintO- ja muut etuudet, eläke-etuuksia lu- 8675: 19) alaikäisen lapsen saamaa työtuloa siltä kuun ottamatta, jotka verovelvollinen on SUO- 8676: osin, kuin se ei ylitä 1 000 markan määrää; rittanut ansiotoiminnassaan jatkuvasti työs- 8677: 20) asevelvollisen päivärahaa; kennelleelle, kotona olevalle, ennen verotus- 8678: 21) rekisteröitynä oppisopimuslain alai- vuoden alkua 18 vuotta täyttäneelle lapsel- 8679: sena ammattioppilaana saatua työpaikkaa; leen taikka muulle perheenjäsenelleen, puo- 8680: sekä lisoa lukuun ottamatta, ei kuitenkaan enem- 8681: 22) petoeläinten tapporahaa. pää, kuin mitä työstä olisi ollut palkatulle 8682: henkilölle maksettava; 8683: 38 §. 8) mitä kotimaisen vakuutuslaitoksen lain 8684: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota valtion- mukaan on siirrettävä korvaus- ja vakuutu~ 8685: verotuksessa: maksurahastoihinsa; 8686: 1) asunto-osakeyhtiölle taikka siihen ver- 9) mitä työnantaja on suorittanut itsenäi- 8687: rattavalle kiinteistöosakeyhtiölle tai asunto- selle vakuutuslaitokselle tai eläkesäätiölle 8688: osuuskunnalle sitä asuntoetua, josta osakas toimihenkilöittensä ja työntekijöittensä tai 8689: tai jäsen on erikseen verovelvollinen; eikä näiden omaisten eläke- ja muiden sosiaali- 8690: 2) kotimaisten raha-arpojen tai palkinto- turvaetujen kustantamiseksi tai mitä hän on 8691: obligaatioiden arvonnassa saatua voittoa, näille suoraan suorittanut vastaavina eläk- 8692: josta on suoritettu leimaveroa, ei myöskään keinä ja muina sosiaalietuina; 8693: voittoa, joka on saatu urheilukilpailujen yh- 10) mitä säästöpankin tai osuuskassan on 8694: teydessä asianomaisella luvalla toimeenpan- suoritettava säästöpankkien tai osuuskassojen 8695: nussa vedonlyönnissä. vakuutusrahastolle; 8696: 11) apteekkimaksu; 8697: 12) työttömyysvakuutusmaksu sekä lapsi- 8698: 2 luku. lisä- ja kansaneläkemaksu, jotka verovelvol- 8699: V eronalaisesta tulosta tehtävät vähennykset. linen on elinkeinotoiminnassaan pitämiensä 8700: työntekijäin puolesta suorittanut; 8701: 39 §. 13) matkakustannukset asunnosta työpaik- 8702: Veronalaisesta tulosta saadaan luonnolli- kaan, mikäli ne ylittävät sellaiset kustan- 8703: sena vähennyksenä vähentää tulon hankki- nukset, joiden voidaan katsoa sisältyvän 8704: misesta ja säilyttämisestä johtuneet kustan- paikkakunnalla tavallisiin elinkustannuksiin. 8705: nukset. 14) tutkimusmatkoista, tutkimusvälineiden 8706: 40 §. ja tieteellisen tai ammattikirjallisuuden hank- 8707: Tulon hankkimisesta johtuneeksi kustan- kimisesta ynnä tieteellisestä työstä muutoin 8708: nukseksi katsotaan muun muassa: johtuneet taikka taiteen harjoittamisesta ai- 8709: 1) tulon hankkimiseen käytetystä maasta heutuneet kohtuullisiksi katsottavat kustan- 8710: tai huoneista maksettu vuokra; nukset, mikäli niitä ei ole suoritettu 37 § :n 8711: 2) tulon hankkimiseen käytetyn velkapää- 6 kohdassa mainitulla stipendillä tai muulla 8712: oman korko; apurahalla; 8713: 168 IV,l. - Verolaki. 8714: 8715: 8716: 15) siirtyvät vuosiloma-ajan palkat ja lo- Milloin liikettä perustettaessa, uudelleen 8717: makorvaukset; järjestettäessä tai laajennettaessa tulon hank- 8718: 16) aluksen arvioidusta luokituskustannuk- kimisesta johtuneita liikkeen perustamiseen, 8719: sesta verovuoteen kohdistuva osa; uudelleen järjestämiseen tai laajentamiseen 8720: 17) edellä 31 § :n 1 momentin 5 kohdassa, liittyviä kustannuksia ei ole voitu niiden 8721: 32 §:n 2 momentin 7 kohdassa ja 34 §:n syntymisvuonn~ vähentää tulosta sen puut- 8722: 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetun tulon tumisen tai vähäisyyden vuoksi, saadaan 8723: hankkimisesta olleet menot, ei kuitenkaan sanotut kustannukset liikkeen kirjanpidon 8724: tulon määrän ylittävältä osalta; mukaisesti poistoina vähentää tulosta viiden 8725: 18) omaisuuden satunnaisesta luovutuk- vuoden kuluessa niiden syntymisestä lukien. 8726: sesta saadun voiton osalta muusta satunnai- 8727: sesta luovutuksesta verovuotena aiheutunut 41 §. 8728: tappio, ei kuitenkaan kunnallisverotuksessa Luonnollisina vähennyksinä saadaan veron- 8729: muussa kuin siinä kunnassa, jossa samasta alaisesta tulosta tehdä myös seuraavat arvon- 8730: luovutuksesta saatu voitto olisi ollut vero- vähennykset: 8731: tettava; 1) muun veronalaisen tulon kuin varsi- 8732: 19) ulkomaan rahan kurssin muuttumisen naisen metsätaloustulon hankkimisessa käy- 8733: johdosta ulkomaan rahasta tahi ulkomaan tettyjen rakennusten, alusten, koneiden, ka- 8734: rahan määräisestä saamisesta tai velasta an- luston ja työvälineiden sekä muiden niihin 8735: siotoiminnan yhteydessä verovuotena synty- verrattavien esineiden ynnä vastiketta vas- 8736: nyt kurssitappio, kuitenkin siten, että mikäli taan hankitun patentti- ja muun sellaisen 8737: kurssitappio on yli 500 markan, se vähen- oikeuden vuotuinen kulumisesta tai muusta 8738: netään vuotuisin poistoin, jotka saavat olla siihen verrattavasta syystä tapahtunut ar- 8739: enintään viisitoista sadalta kurssitappion von vähentyminen; sekä 8740: määrästä ja joista annetaan tarkemmat mää- 2) kaivosten, kivilouhosten, turvesoiden, 8741: räykset asetuksella; savialueiden ja muun sellaisen omaisuuden 8742: 20) ulkomaalta saadusta täällä veronalai- käyttämisestä johtunut ainesarvon vähenty- 8743: sesta tulosta ulkomaalla maksettu vero; minen. 8744: 21) metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 8745: ( 558/50) mukainen metsänhoitomaksu; 1 momentissa tarkoitettujen vuotuisten han- 8746: 22) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- kinta-arvon perusteella tehtävien arvonvä- 8747: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden hennysten suuruudesta omaisuuden taloudel- 8748: mainostilaisuuksien järjestämisestä, alan ai- lisena kestämisaikana, niin myös siitä, mikä 8749: kakautisten tai tilapäisten painotuotteiden selvitys verovelvollisen on esitettävä arvon- 8750: jakamisesta tai muusta sellaisesta tavanomai- alennuksia varten. 8751: sesta annista, kuten synnytys- ja hautaus- Milloin tärkeä yleinen etu sitä vaatii, val- 8752: avustuksesta; tioneuvosto voi asettamillaan ehdoilla myön- 8753: tää verovelvolliselle oikeuden lukea määrä- 8754: 23) liikkeen tai ammatinharjoittajan jä- vuosina hyväkseen valtionverotuksessa 1 mo- 8755: sen- ja kannatusmaksut sellaisille yhteisöille, mentin 1 kohdassa tarkoitetusta omaisuu- 8756: jotka toimittavat jäsenilleen näiden liike- tai desta säännönmukaista suuremmat arvon- 8757: ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie- vähennykset. 8758: toja tai selvityksiä, hoitavat liike- tai am- 8759: mattialan neuvontaa, koulutusta ja yleistä 42 §. 8760: kehittämistä taikka muulla tavoin edistävät Tulon hankkimisesta johtuneita kustan- 8761: jäsentensä liike- tai ammattitoimintaa; sekä nuksina ei pidetä, muun muassa: 8762: 24) verovelvollisen luonnollisen henkilön 1) verovelvollisen ja hänen perheensä elan- 8763: rekisteröidylle ammatilliselle yhdistykselle tokustannuksia, joihin luetaan myös asunnon 8764: suorittama jäsenmaksu. vuokra sekä verovelvollisen itseään varten 8765: Edellä 1 momentin 2 kohdassa sekä 43 § : n pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus 8766: 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna velan ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa; 8767: korkona pidetään myös kahta kolmannesta 2) verovelvollisen oman pääoman korkoa 8768: veronmaksun laiminlyömisen johdosta suori- tahi rahana tai tavarana suoritettua kiin- 8769: tettavasta veronlisäyksestä. teistöeläketta ( syytinkiä) ; 8770: IV,l. - V. A. Virtanen ym. 169 8771: 8772: 3) mitä verovelvollinen on sijoittanut masta työstä, ei kuitenkaan enempaa kuin 8773: uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin, perus- 1000 markkaa (työtulovähennys); sekä 8774: parannuksiin tai liikkeensä perustamiseen tai 6) milloin kummallakin puolisolla on ollut 8775: laajentamiseen, ottaen kuitenkin huomioon, ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työ- 8776: mitä 40 §:n 3 momentissa ja 41 §:ssä on suhteen perusteella saatua eläketuloa, sen 8777: säädetty; puolison ansio- tai eläketulosta, joka on saa- 8778: 4) sen työn arvoa, jonka verovelvollisen nut sellaista tuloa vähemmän, määrä, josta 8779: ansiotoiminnassa on suorittanut verovelvolli- säädetään erikseen (aviopuolisovähennys); 8780: nen itse, hänen puolisonsa, kotona oleva lap- Mitä 1 momentin 2, 4 ja 6 kohdassa on 8781: si, joka ei ole täyttänyt 16 vuotta, tai ko- sanottu, ei kuitenkaan koske kunnallisvero- 8782: tona oleva lapsi, joka on täyttänyt 16 vuotta, tusta. Vähennykset, joita tarkoitetaan 1 ja 8783: mutta ei 18 vuotta ja jonka ei katsota kuu- 3 kohdassa, saadaan kunnallisverotuksessa 8784: luvan palvelusväkeen. tehdä vain kotikunnalle verotettavista tu- 8785: loista. 8786: 43 §. Luonnollisella henkilöllä, joka ei ole koko 8787: Valtakunnassa koko verovuoden ajan asu- verovuotta asunut valtakunnassa, on oikeus 8788: neelia luonnollisella henkilöllä sekä kotimai- tehdä 1 momentin 3, 4 ja 5 kohdassa mai- 8789: sella yhteisöllä, kuolinpesällä ja yhtymällä nitut, sekä myös ulkomaisella yhteisöllä 1 8790: on oikeus yleisenä vähennyksenä tulostaan momentin 4 kohdassa mainitut vähennykset, 8791: vähentää: sikäli kuin ne kohdistuvat tuloon, josta 8792: 1) velkain korot, sikäli kuin ne eivät ole täällä on suoritettava veroa. 8793: vähennettävissä 40 § :n 1 momentin 2 koh- 8794: dan nojalla, ei kuitenkaan mikäli ne kohdis- 44 §. 8795: tuvat sellaiseen ansiotoimintaan, josta saatua Luonnollinen henkilö, joka koko verovuo- 8796: tuloa ei ole pidettävä veronalaisena, muuta den on asunut valtakunnassa, on oikeutettu 8797: kuin toiminnassa saadun tulon ylittävältä vähentämään sen lisäksi, mitä 39, 40, 41 ja 8798: osalta; 43 §: ssä on säädetty, erityisenä vähennyk- 8799: 2) toisesta tulolähteestä saadusta tulosta senä: 8800: toisen kotimaisen tulolähteen tappio, jota ei 1) maksut, jotka hän on suorittanut 8801: ole katsottava pääoman vähennykseksi; omasta taikka puolisonsa tai lastensa eläke- 8802: 3) valtakunnassa asuvalle luonnolliselle vakuutuksesta sekä henki- ja muusta hen- 8803: henkilölle suorittamansa avustus, joka on kilövakuutuksesta, kuitenkin yhteensä enin- 8804: mainittu 34 §: n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa, tään määrän, joka on ansiotulosta 12 sadalta 8805: sekä saman momentin 7 kohdassa tarkoitettu lisättynä kahdella sadalta kutakin perheeseen 8806: kohtuullinen toistuvaisavustus, joka on an- kuuluvaa henkilöä kohti, mihin yhteismää- 8807: nettu sellaisen avustuksen tarpeessa olevalle rään henkivakuutusten ja yhdistelmävakuu- 8808: henkilölle, sikäli kuin näitä avustuksia ei ole tusten henkilövakuutukseksi katsottavien 8809: pidettävä luonnollisina vähennyksinä; osien maksua saa sisältyä enintään 100 8810: 4) lahjoitukset sellaiseen yleishyödylliseen markkaa kutakin perheeseen kuuluvaa hen- 8811: tarkoitukseen, kuin asetuksella tarkemmin kilöä kohden, sekä kansaneläkevakuutus- 8812: säädetään; maksu; 8813: 5) 20 sadalta palkkatulojen sekä aikaisem- 2) työttömyysvakuutusmaksun sekä lapsi- 8814: man virka- tai työsuhteen perusteella saa- lisä- ja kansaneläkemaksun, jonka verovel- 8815: dun eläkkeen kokonaismäärästä sekä metsä- vollinen on työnantajana suorittanut, sikäli 8816: taloutta harjoittavan verovelvollisen tai hä- kuin sitä ei ole vähennetty 40 § :n 1 momen- 8817: nen lapsensa tai muun perheenjäsenensä met- tin 12 kohdan nojalla; 8818: sätalouden hyväksi tekemän työn arvosta, 3) omat ja perheenjäsenensä lääkärin- ja 8819: kuitenkin niin, että 10 000 markan ylit- lääkekulut sekä sairaalamaksut ynnä niihin 8820: tävältä osalta on mainittu vähennys 15 sa- verrattavat sairaudesta johtuneet kustannuk- 8821: dalta, ei kuitenkaan enempää kuin 3 500 set, kuitenkin enintään 600 markkaa, mil- 8822: markkaa, niin myös 10 sadalta sellaisesta loin kysymyksessä on naimaton henkilö, 8823: osasta ammatti- ja liiketuloa, jota on pidet- eronnut tai leski taikka puolisot, joita ei ole 8824: tävä kohtuullisena korvauksena verovelvol- yhteisverotettava, sekä enintään 800 mark- 8825: lisen ammatissaan ja liikkeessään suoritta- kaa, milloin kysymyksessä ovat yhteisvero- 8826: 22 E 529J66 8827: 170 IV,l. - Verolaki. 8828: 8829: 8830: tettavat puolisot, minkä lisäksi mainittuja invaliditeetin tähden, viran tai työpaikan 8831: enimmä.ismääriä on korotettava 100 mar- menettämisen takia taikka muusta sellaisesta 8832: kalla jokaisen sellaisen alaikäisen lapsen koh- syystä on huomattavasti vähentynyt, koh- 8833: dalta, jota verovelvollinen on verovuotena tuullisen määrän, ei kuitenkaan enempää 8834: elättänyt (sairausvähennys); kuin 1 000,- markkaa. 8835: 4) invalidi, jonka sairaudesta, viasta tai 8836: vammasta aiheutunut jatkuva haitta-aste on 45 §. 8837: 100 prosenttia, 2 000 markkaa, tai jos sa- Koko verovuoden valtakunnassa asuneen 8838: nottu haitta-aste on pienempi mutta kuiten- luonnollisen henkilön tulosta vähennettäköön 8839: kin vähintään 20 prosenttia, prosenttimäärää erityisenä vähennyksenä vielä: 8840: vastaavan osan sanotusta määrästä, kuiten- 1) valtionverotuksessa paikkakunnalla, jol- 8841: kin siten, että jos verovelvollinen on vero- la elinkustannukset ovat tuntuvasti suurem- 8842: vuonna saanut kansaneläkelain mukaista mat kuin yleensä maassa, valtiovarainminis- 8843: työkyvyttömyyseläkettä, hänen haitta-asteen- teriön vuosittain vahvistama määrä, enin- 8844: sa on katsottava olevan vähintään 80 pro- tään 200 markkaa, milloin kysymyksessä 8845: senttia (invaliditeettivähennys); on naimaton henkilö, eronnut tai leski taikka 8846: 5) ennen verovuoden päättymistä 65 vuot- puolisot, joita ei ole yhteisverotettava, sekä 8847: ta täyttänyt il.uonnollinen henkilö 1000 enintään 340 markkaa, milloin kysymyk- 8848: markkaa (vanhuusvähennys), samoin luon- sessä on yhteisverotettavat puolisot, minkä 8849: nollinen henkilö, joka verovuotena on elät- lisäksi mainittuja enimmäismääriä on koro- 8850: tänyt alaikäistä lastaan, mutta joka ei ole tettava enintään 140 markailla jokaisesta 8851: avioliitossa, 1 000 markkaa (~eskeysvähen sellaisesta alaikäisestä lapsesta, jota verovel- 8852: nys); vollinen on verovuotena elättänyt (kalliin- 8853: 6) milloin verovelvollinen on elättänyt paikanvähennys) ; 8854: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuotena 2) kunnallisverotuksessa, sen mukaan kuin 8855: vähintään neljän kuukauden ajan on saanut kunnallisvaltuusto kunkin vuoden tuloista 8856: säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai toimitettavaa verotusta varten päättää, kau- 8857: oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa nii- pungissa vähintään 500 ja enintään 800 8858: hin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta markkaa ja maalaiskunnassa vähintään 300 8859: sellaisesta 17 vaan ei 25 vuotta täyttäneestä ja enintään 600 markkaa jokaiselta lap- 8860: lapsesta 400 mal1kkaa, jos lapsi opiskelu- selta tai ottolapselta, jota hän elatusvelvolli- 8861: aikanaan on voinut asua kodissaan, mutta suutensa nojalla verovuonna on elättänyt ja 8862: muutoin 800 ma!1kkaa, sekä 400 mark- joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttä- 8863: kaa jokaisesta sellaisesta 17 vuotta nuorem- nyt 17 vuotta (lapsivähennys); 8864: masta lapsesta, joka edellä tarkoitetun kou- 3) kunnallisverotuksessa, sen mukaan kuin 8865: lutuksen takia on asunut toisella paikkakun- kunnallisvaltuusto kunkin vuoden tuloista 8866: nalla (koulutusvähennys) ; toimitettavaa verotusta varten päättää, kun 8867: 7) verovelvollinen, joka on sen ikäinen ja tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen 8868: saa sellaista opetusta kuin 6 kohdassa tar- ei ole kaupungissa 1200 eikä maaiaiskun- 8869: koitetaan, työtulostaan 800 markkaa, joll- nassa 800 markan määrää suurempi, kau- 8870: ei hänen huoltajansa ole saanut tehdä 6 koh- pungissa vähintään 700 markkaa sekä 8871: dassa mainittua vähennystä ( opintovähen- enintään 1 200 ja maalaiskunnassa vähin- 8872: nys); tään 500 j·a enintään 800 markkaa, tai, 8873: 8) alaikäinen lapsi vieraan palveluksesta jos tulo on sanottua määrää suurempi, mai- 8874: saamastaan työtulosta enintään 1 000 mark- nittu vähennysmäärä vä.hennettynä yhdellä 8875: kaa; prosentilla jokaisesta täydestä 10 markan 8876: 9) yhteisverotettavat puolisot kahden avio- määrästä, jolla tulo ylittää kaupungissa 8877: liiton päättämisvuotta seuraavan verovuoden 1 200 ja maalaiskunnassa 800 markan 8878: tulosta kumpanakin vuonna 2 000 mark- määrän (perusvähennys); sekä 8879: kaa (kodinperustamisvähennys); 4) sekä valtion- että kunnallisverotuksessa 8880: 10) milloin verovelvollisen veronmaksu- vuokramaksut, jotka verovelvollinen on vero- 8881: kyky muun läheisen kuin alaikäisen lapsensa vuotena suorittanut omaan tai perheensä 8882: elättämisen taikka oman tai läheisen henki- asumiseen käytetystä, enintään 37 §:n 1 mo- 8883: lön vanhuuden, sairauden, tapaturman tahi mentin 3 kohdassa mainittua kokoa olevasta 8884: IV,l. - V. A. Virtanen ym. 171 8885: vuokra-asunnosta, siltä osin kuin vuokra- Vaatimus voidaan esittää kuitenkin vain sil- 8886: menot ylittävät 20 prosenttia verovelvollisen loin, kun verovuoden veronalainen tulo on 8887: tai hänen ja hänen perheensä siitä tulosta, vähintään 3 000 markkaa. 8888: joka olisi jäänyt verotettavaksi tuloksi muit- Samanlainen oikeus on 17 § : n 3 kohdassa 8889: ten vähennysten jälkeen (sosiaalinen vuokra- tarkoitetuilla yhteisöillä saada kolmen ensim- 8890: kuluvähennys). mäisen toimintavuotensa yhteinen tulos jae- 8891: Yhteisverotettavien puolisoiden valtion- tuksi tasan näiltä vuosilta verotettavaksi. 8892: verotuksessa tehdään 1 momentin 1 kohdassa Milloin verovelvollinen on hänestä riippu- 8893: tarkoitettu vähennys heidän yhteenlasketusta mattomasta syystä saanut veronalaisen pal- 8894: tulostaan. Alaikäisen lapsen osalta myönnet- kan, eläkkeen tai muun toistuvaissuorituksen 8895: tävä vähennys kuuluu elättäjälle silloinkin, myöhempänä vuotena kuin vastaavanlaisessa 8896: kun lapsella itsellään on veronalaista tuloa. velvoitussuhteessa on tavallista, verotetaan 8897: Kunnallisverotuksessa perusvähennys teh- verovelvollista, jos hän on sitä veroilmoituk- 8898: dään kummankin puolison tulosta. Milloin sen tekemiselle säädetyssä ajassa vaatinut, 8899: molempia puolisoja verotetaan, tehdään lap- sanotusta tulosta valtionverotuksessa jälki- 8900: sivähennys vain sen puolison tulosta, joka verotuksin siltä vuodelta, jona suorituksen 8901: lapsen joko yksin tai pääasiallisesti on elät- säännönmukaisesti olisi pitänyt tapahtua. 8902: tänyt. Lapsen osalta, jolla itsellään on veron- Jälkiverotusoikeutta älköön tässä tapauksessa 8903: alaista tuloa, saadaan lapsivähennys tehdä rajoittako verotuslain (482/58) 83 §: ssä tar- 8904: ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo perus- koitettu viiden vuoden määräaika. 8905: vähennyksen tekemisen jälkeen on valtuuston 8906: päättämää lapsivähennyksen maaraa pie- 47 §. 8907: nempi. Mikäli lapsen oma tulo on palkka- Jos kunnallisverotuksessa muusta kiinteis- 8908: tuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä töstä, kuin varsinaisesta maatalouskiinteis- 8909: täysimääräisenä. töstä, taikka liikkeestä saatu edellä määrä- 8910: tyin tavoin laskettu verotettava tulo- tai yh- 8911: tymän 22 § :n mukaisesti jaettava tulo on 8912: 3 luku. jäänyt niin vähäiseksi, että sitä veronalaisen 8913: Erityisiä tuloa koskevia säännöksiä. kiinteistön tai liikkeen laatuun ja laajuuteen 8914: katsoen ei voida hyväksyä kunnallisveron 8915: 46 §. suorittamisen perusteeksi, taikka jos tällaista 8916: Maksusta, jonka sähkövoimaa kehittävä tai tuloa ei ole jäänyt lainkaan, on verolauta- 8917: jakava liike tai puhelinlaitos tahi vesijohto- kunnan huolellisesti tutkittava kiinteistön 8918: tai viemärilaitos kantaa liittymisestä liikkeen käyttötapa ja liikkeen toimiala sekä niiden 8919: tai laitoksen johtoverkostoon, pidettäköön muu laatu ja tuottavuus, niin myös aikai- 8920: veronalaisena liiketulona kymmenenä vuotena sempien ja verovuoden vuosivaihto, tuotto 8921: maksun saamisesta lukien kulloinkin 10 sa- ja toiminnan muu laajuus sekä jatkuva toi- 8922: dalta. mimismahdollisuus ynnä varallisuusasema ja 8923: Verovelvollinen, jonka ilmoittama tulo pää- kaikki ne muut asianhaarat, jotka voivat olla 8924: asiallisesti on muodostunut tekijänoikeudesta johtona asian arvostelemiseen, sekä, annet- 8925: henkisiin tuotteisiin ja patenttia koskevien tuaan verovelvolliselle tilaisuuden tarpeellis- 8926: lakien tarkoittaman tuotteen tai keksinnön ten selvitysten esittämiseen, harkittava se 8927: luovuttamisesta, esittämisestä, jäljentämisestä, kohtuullinen määrä, jonka perusteella vero- 8928: monistamisesta ja levittämisestä tai muusta tus on toimitettava (harkintaverotus). 8929: sellaisesta käyttämisestä, voi, jos hänen vero- Liikettä verotettaessa älköön harkintavero- 8930: vuotena saamansa tulot ovat olleet olennai- tusta käytettäkö kahdelta ensimmäiseltä vero- 8931: sesti suuremmat kuin kahtena edellisenä vuo- vuodelta liikkeen perustamisesta lukien, mi- 8932: tena, valtionverotuksessa vaatimuksestaan käli sitä ei ole perustettu ennestään olemassa 8933: saada näiden kolmen vuoden yhteisen tulon olleen liikkeen toiminnan jatkamiseksi. 8934: jaetuksi tasan mainituilta vuosilta verotetta- Milloin verovelvollisen samassa kunnassa 8935: vaksi. Vaatimus on esitettävä veroilmoituksen omistamista liikkeistä .ja muista kiinteistöistä 8936: tekemiselle säädetyssä ajassa ja oikaisu kah- kuin maatalouskiinteistöistä kertynyt tulos 8937: den edellisen vuoden verotukseen toimitet- jonkin tulolähteen osalta on allut sel[ainen, 8938: tava, niin kuin jälkiverotuksesta on säädetty. että kunnallisverotus sen osalta olisi 1 mo- 8939: 172 IV,l. - Verolaki. 8940: 8941: 8942: mentin mukaan toimitettava harkinnan pe- toin .ammattinaan hanki niistä itselleen tuloa; 8943: rusteella, älköön harkintaverotusta kuiten- 3) vuokra- tai muu oikeus asuntoon; 8944: kaan käytettäkö, jos näiden kunnassa sijait- 4) oikeus kansaneläkkeeseen ja oikeus hen- 8945: sevien kaikkien liikkeiden ja kiinteistöjen kilövakuutukseen perustuvaan etuuteen ja 8946: yhteenlaskettu verotettava tulo on niiden laa- sellainen eläkeoikeus tai oikeus muuhun etuu- 8947: tuun ja laajuuteen nähden katsottava kaik- teen, joka perustuu verovelvollisen tai hänen 8948: kien niiden osalta riittäväksi. puolisonsa tahi vanhempansa aikaisempaan 8949: virka- tai työsuhteeseen taikka liikennevakuu- 8950: tukseen henkilövahingon osalta tai sotilas- 8951: 4 luku. vammalakiin; 8952: Varat. 5) sellainen ehdollinen oikeus, joka tulee 8953: voimaan vasta siihen liittyvän lykkäävän eh- 8954: 48 §. don täyttyessä, sekä sellainen oikeus, jota 8955: Veronalaisiksi varoiksi katsotaan varalli- verovelvollinen voi vasta tuonnempana käyt- 8956: suusverotuksessa jäljempänä mainituin rajoi- tää hyväkseen, kuin myös oikeus omaisuu- 8957: tuksin verovelvollisella verovuoden päättyessä teen, josta toinen toistaiseksi saa tuoton; 8958: ollut rahanarvoinen omaisuus. · 6) kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskun- 8959: Verotettavat varat on se jäännös, joka saa- nan omistamat toisen kotimaisen osakeyhtiön 8960: daan, kun veronalaisista varoista tehdään osakkeet tai osuuskunnan osuudet, ellei omis- 8961: tässä laissa sallitut vähennykset. taja harjoita kauppaa arvopapereilla; 8962: 7) yksityisen rautatien yleisen liikenteen 8963: 49 §. tarpeeseen käyttämä omaisuus; 8964: Veronalaisiksi varoiksi luetaan varallisuus- 8) kalanviljelyslaitokseen kuuluva omai- 8965: verotuksessa muun muassa: suus; 8966: 1) rajattoman ajan voimassa oleva taikka 9) lauttausyhdistyksen uittoväylään kuu- 8967: elin- tai määräaikainen hallinta- tai nau- luvat kiinteät laitteet ja johtopuomit ynnä 8968: tintaoikeus ·kiinteistöön, metsänhakkuuoikeus lauttaussäännössä määrätyt muut rakenteet 8969: ja muu oikeus käyttää hyväkseen toisen kiin- ja laitteet; 8970: teistöä; 10) se osuus maatalouskiinteistön vilja- ja 8971: 2) oikeus elinkorkoon ja eläkkeeseen sekä rehusadosta, jonka voidaan katsoa kuuluvan 8972: oikeus kiinteistön tuottoon ja muuhun sellai- tilalla tarvittavien kotieläinten ruokintaan 8973: seen etuuteen, jos oikeus on tarkoitettu ole- tai siemeneksi tilan viljelyksille; sekä 8974: maan voimassa oikeutetun elinajan tai mää- 11) osuuskunnan osuusmaksusaaminen jä- 8975: räajan, josta verovuoden päättyessä on jäl- seniltään. 8976: jellä vähintään viisi vuotta, siltä osin kuin 51 §. 8977: sen arvo, minkä etuuteen oikeutettu vuosit- Varoihin kuuluvan omaisuuden arvo maa- 8978: tain saa hyväkseen, on enemmän kuin 300 rätään, mikäli ei jäljempänä toisin säädetä, 8979: markkaa; sekä sen käyvän hinnan mukaan, mikä sillä oli 8980: 3) patentti- ja kustannusoikeus ynnä verovuoden päättyessä omistajan kädessä ja 8981: kanta-apteekin erikoikeus. sillä paikalla, jossa se oli. 8982: 50 §. 52 §. 8983: Verovapaita varoja ovat: Kotimaisille obligaatioille ja sellaisten 8984: 1) vaatteet, huone- ja talouskalut sekä osakeyhtiöiden, lukuun ottamatta asunto- 8985: muu verovelvollisen ja hänen perheensä hen- osakeyhtiöitä, osakkeille, joiden osakepääoma 8986: kilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu irtaimisto, verovuotta edeltäneen kalenterivuoden päät- 8987: eivät kuitenkaan autot, moottoripyörät ja tyessä on ollut vähintään 50 000 markkaa, 8988: -veneet, purjeveneet, ratsuhevoset tai muut niin myös osakkeille ja muille arvopape- 8989: niihin verrattavat esineet eivätkä myöskään reille, joihin nähden valtiovarainministeriö 8990: tavanomaista suuremman arvoiset koruesi- pitää sen tarpeellisena, otetaan varallisuus- 8991: neet; verotuksessa valtiovarainministeriön vahvis- 8992: 2) taideteokset sekä kirja-, taide- ja muut tama arvo. Ellei valtiovarainministeriö ole 8993: niihin verrattavat kokoelmat, jollei omistaja, arvopaperin arvoa vahvistanut, sen määrää 8994: joka ei ole tekijä, tee niillä kauppaa tai muu- verolautakunta verotusta toimitettaessa. 8995: IV;l. - V. A. Virtanen ym. 173 8996: 8997: Ehdotuksen 1 momentissa tarkoitettujen tuun ehdotukseen otettua arvoa suuremmaksi 8998: arvopapereiden verotusarvoksi valmistaa val- tai verolautakunta on määrännyt arvopape- 8999: tiovarainministeriö ennen verovuoden loka- rin arvon, voidaan verotukseen tältäkin 9000: kuun loppua, minkä jälkeen se, jonka etua osalta hakea muutosta. 9001: asia saattaa koskea, sekä myös arvopaperin 9002: antaja voivat seuraavan marraskuun aikana 53 §. 9003: ministeriölle tehdä ehdotuksen johdosta muis- Jäljempänä mainittava omaisuus arvioi- 9004: tutuksensa. Valtiovarainministeriön on seu- daan: 9005: raavan joulukuun loppuun mennessä toimi- 1) koroton saaminen, joka verovuoden 9006: tettava verotusarvojen lopullinen vahvistami- päättyessä ei ollut erääntynyt, siihen arvoon, 9007: nen. joka sillä, laskettuna viittä prosenttia vastaa- 9008: Arvopaperin arvoa älköön vahvistettako van korkokannan mukaan ja ottaen lukuun 9009: sille 2 momentissa mainittuun ehdotukseen vain täydet vuodet, oli verovuoden päät- 9010: otettua arvoa suuremmaksi, ellei siihen anna tyessä, sekä muu saaminen, niin myös epä- 9011: aihetta ehdotusta valmistettaessa sattunut varma tai suuruudeltaan epämääräinen saa- 9012: olennainen erehdys tai olosuhteiden muuttu- minen todennäköiseen arvoonsa; 9013: minen tahi muu niihin verrattava syy. Arvo- 2) rajattoman ajan voimassa oleva nau- 9014: paperipörssissä noteerattavien osakkeiden ja tintaoikeus ja oikeus tuottoon tai muuhun 9015: obligaatioiden arvo vahvistettakoon edellä etuuteen vuositulon 20-kertaista määrää vas- 9016: mainittua ehdotusta tekemättä. taavaksi: 9017: Valtiovarainministeriön arvopaperin arvon 3) elinkautinen nautintaoikeus, eläke ja 9018: vahvistamista koskevaan päätökseen älköön muu elinkautinen etuus, jos siihen oikeutettu 9019: haettako muutosta. Milloin arvopaperin arvo henkilö on verovuoden päättyessä ollut 9020: on vahvistettu sille 2 momentissa tarkoitet- iältään: 9021: 9022: alle 16 vuoden, vuositulon 17-kertaiseen määrään 9023: 16-30 vuotta 16 9024: 31-40 " " 15 ", " 9025: 41-45 " " 14 ," 9026: 46-50 " ," 13 " 9027: 51-54 " 12 ";, " 9028: 55-58 , ," 11 " 9029: 59-61 " , 10 " " 9030: 62-65 " , 9 " " 9031: 66-68 , , 8 " " 9032: 69-71 " 7 " " 9033: 72-74 " " 6 " " 9034: 75-77 " " 5 " " 9035: 78-80 " " 4 " 9036: 81-82 " " 3 " "· 9037: 83 vuotta tai vanh. , " 2 " " 9038: " " 9039: 4) määrävuosiksi jollekulle .tuleva etuus 2) ehdollisen tontin haltija, jonlm hallinta- 9040: siihen pääoma-arvoon, mikä sillä, laskettuna oikeutta ei saa ottaa pois niin kauan kuin 9041: etuuden voimassaoloajasta jälellä olevien täy- hän suorittaa määrätyt maksut, taikka anta- 9042: sien vuosien luvun ja viittä sadalta vastaa- matta asianmuroaista lunastusta; 9043: van korkokannan mukaan, on verovuoden 3) eloon jäänyt puoliso, joka keskinäisen 9044: päättyessä. testamentin nojaHa hallitsee omaisuutta, niin 9045: myös se, jolla testamentin nojalla, tai muu- 9046: 54 §. toin on oikeus saada elinajakseen tuotto sel- 9047: Omistajan veroiseksi katsotaan: laisesta omaisuudesta, jonka omistusoikeus 9048: 1) sellainen kiinteän omaisuuden haltija, on määrätty hänen Japselleen tai tämän jäl- 9049: jolla on omaisuuteen pysyvä hallintaoikeus; keläiselle; sekä 9050: 174 IV,l. - Verolaki. 9051: 9052: 9053: 4) se, jolla muutoin on oikeus nauttia 6 ~uku. 9054: tuotto toisen omaisuudesta, elleivät olosuh- Tuloa ja varallisuutta koskevat yhteiset 9055: teet ole sellaiset, ettei häntä kohtuuden mu- säännökset. 9056: k!aan voida pitää omistajan veroisena. 9057: 58 §. 9058: Siitä poikkeavasti, mitä tämän osan 4 lu- 9059: 5 luku. vussa on veronalaisten v·arojen arvostuk- 9060: sesta säädetty, määrätään kaupallisen ja teol- 9061: V eronalaisista varoista tehtävät vähennykset. lisen liikkeen vaihto-omaisuudelle sillä vero- 9062: 55 §. velvollisen tilinpäätöksessä oleva a.rvo, mikäli 9063: V eronalaisista varoistaan verovei vollisella kirjanpito on pidetty ja tilinpäätös laadittu 9064: on oikeus vähentää velkansa, ·ei kuitenkwan rehellisesti j~a huolellisesti lain ja sen nojalla 9065: mikäli ne kohdistuvat verov,apaisiin varoihin, annettujen säännösten sekä yleisten kirjan- 9066: muulta kuin siltä osalta, jolla velat ylittä- pitoperiaatteiden ja hyvän rna.uppiast!llvan 9067: vät näiden v•arojen määrän. Veikana älköön muka,an eikä vaihto-omaisuutta ole tilinpää- 9068: pidettäkö verovelvollisen omaa pääomoo. töksessä arvostettu olennaisesti alhaisempaan 9069: Varoista vähennettäköön myös sellainen arvoon, kuin mikä aJ..alla lllikaisemmin esiin- 9070: velvoite, jonka nojalla verovelvollisen tulee tyneiden j•a. sillä huomioonotettavien vastais- 9071: v.astikkeetta tai kertakaikkiaan annetusta vas- ten menekki- ja hintavaihteluiden vuoksi ja 9072: tikkeesta määräajoin toimittaa toiselle rahan- muista niihin verrattavista syistä on ollut 9073: arvoinen suoritus tai ·antaa toisen jossakin tarpeen. Milloin vaihto-omaisuus liikettä lo- 9074: suhteessa käyttää hyväkseen verovelvollisen petettaeSSia rahaksi muuttamatta luovutetaan 9075: kiinteätä omaisuutta, jos velvoitetta vastaava liikkeenomistaj.alle tai osakkaille, määrätään 9076: oikeus on veronalainen. sille kuitenkin :vahaksimuuttoarvo (varaston- 9077: Edellä 1 ja 2 momentissa mainitun veLan arvostus). 9078: tai velvoitteen ~nvo määrätään vastaavan Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletta- 9079: oikeuden arvioimisperusteen mukaan. koon myös muun muassa aiike- ja säästöpank- 9080: kien, osuuskassojen sekä vakuutuslaitosten 9081: 56 §. vaihto-omaisuuden arvostukseen. 9082: Henkilö, joka verovuoden päättyessä ei Tarkemmat säännökset 1 ja 2 momentin 9083: asunut valtakunnassa, niin myös ulkomainen soveltamisesta ja siitä järjestyksestä, jossa ne 9084: yhteisö SB.takoon vähentää !llinoa.staan sen on pantava täytäntöön, annetaan asetuksella. 9085: velan ja velvoitteen, joka kohdistuu täällä 9086: silloin olleeseen omaisuuteen. 59 §. 9087: Milloin verovelvollisen liike on välittömästi Ulkomaan raha ja sen määräiset saamiset 9088: tai välillisesti riippuvainen henkilöstä, joka ja velat sekä niistä ansiotoiminnassa synty- 9089: ei asu valtakunnassa, tahi ulkomaisesta :liik- neet vuotuiset kurssivoitot ja -tappiot arvioi- 9090: keestä tai yhteisöstä, älköön verovelvollisen daan valtiovarainministeriön kunkin verotus- 9091: varoista vähennettäkö sitä oswa velasta, jota vuoden tammikuun alussa lopullisesti vahvis- 9092: harkinnan mukaan on pidettävä pääomansi- tamien kurssien makaisesti. 9093: joituksena täällä olevaan liikkeeseen. 9094: 60 §. 9095: 57 §. . Jos toisella yhteisverotettavista puolisoista 9096: Valtakunnassa asuvien puolisoiden yhteen- on ollut enemmän vähennyksiä kuin tuloja 9097: lasketuista varoista, milloin heitä on yhteis- taikka velkoja enemmän kuin varoja, otetta- 9098: verotettava~ vähennettäköön määrä, josta sää- koon erotus huomioon toisen puolison vero- 9099: detään erikseen. tettavan tulon tai varallisuuden vähennyk- 9100: Jos verovelvollinen on asunut v~ailtakun senä, ei kuitenkaan enempää. kuin kolman- 9101: nassa j-a verovuotena elättänyt alaikäistä las- nes viimeksi mainitun puolison verotettavasta 9102: taan, vähennettäköön hänen varoistaan myös tulosta tai varallisuudesta. 9103: jokaista sellaista lasta kohti 1 500 markkilla. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vähen- 9104: Verovelvollisella, joka saa tulosta.an tehdä nyksenä ei kuitenkaan ole pidettävä 43 § :n 9105: vanhuusvähennyksen, on oikeus veronailai- 1 momentin 5 ja 6 sekä 44 § :n 1 momentin 9106: sista varoistaan vähentää 1 500 markka.a.. 5, 6 ja 7 kohdassa mainittuja vähennyksiä. 9107: IV,l. - V. A. Virtanen ym., 175 9108: 9109: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske jotka edellä sanotun mukaan luetaan alen- 9110: kunnallisverotusta. paan veroluokkaan. 9111: Jos verovelvollinen on kuollut ja häneltä Nuori henkilö, jonka verotettava tulo vero- 9112: on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita vuonna ei nouse asetuksella vuosittain sää- 9113: perillisiä, joiden elatus pääasiallisesti on ol- dettävää määrää suuremmaksi, luetaan ela- 9114: lut hänen ansionsa tai työnsä varassa, voi- tusvelvollisuudesta riippumatta alempaan 9115: daan vainajan veronalaista tuloa ja varalli- veroluokkaan sen verovuoden loppuun, jonka 9116: suutta harkinnan mukaan vähentää tai ne kuluessa hän on täyttänyt 25 vuotta. 9117: kokonaan vapauttaa verosta. Kuolinvuodelta toimitattavassa verotuk- 9118: sessa luetaan kuolinpesä siihen veroluokkaan, 9119: 61 §. johon vainajan olisi katsottava kuuluneen, 9120: Milloin yhtymän tulo- ja varallisuuslas- jos hän olisi elänyt, sekä senkin jälkeen niin 9121: kelma osoittaa tappiota tai velkoja yli varo- kauan kuin pesässä on osakkaana vainajan 9122: jen, on verovelvollisella oikeus valtionvero- leski tai 21 vuotta nuorempi lapsi, mutta 9123: tuksessa, mutta ei kunnallisverotuksessa, tu- muutoin ylempään veroluokkaan. 9124: loistaan vähentää osuutensa yhtymän tap- 9125: piosta sekä varoistaan osuutensa yhtymän 65 §. 9126: velkojen ylijäämästä. Verovelvollisen veroluokkaa määrättäessä 9127: on ratkaisevana pidettävä olosuhteita, jotka 9128: vallitsivat verovuoden päättyessä. Kuitenkin 9129: III OSASTO. on, milloin lapsen elättäminen on päättynyt 9130: Veron määrä. verovuoden aikana, verovelvollinen luettava 9131: siihen veroluokkaan, johon hän kuuluisi, jos 9132: 1 luku. elättäminen olisi jatkunut verovuoden loppuun. 9133: Valtionveron suuruus. Yhteisverotettavat puolisot on luettava sii- 9134: hen veroluokkaan, johon se puoliso kuuluu, 9135: 62 §. jolle on määrättävä vero lievemmän asteikon 9136: V ero määrätään jäljempänä säädettyjen mukaan. 9137: perusteiden mukaan. Yhteisverotettavien puolisoiden veroa mää- 9138: Jos valtionveroa määrättäessä verotettava rättäessä on perusteena se osittain markka- 9139: tulo nousee yli täysien tuhansien markkojen määräisenä, osittain veroprosenttina tai -pro- 9140: tai verotettava omaisuus Y'li täysien !kymme- millena ilmaistu verokanta, joka määräytyy 9141: nientuhansien markkojen, jätetään ylimenevä puolisoiden yhteenlasketun tulon ja varalli- 9142: osa lukuun ottamatta. Yhteisverotettavien suuden puolen määrän mukaan. 9143: puolisoiden tuloa ja varallisuutta laskettaessa 9144: on näin meneteltävä kummankin puolison 66 §. 9145: osalta erikseen. Jos verovelvollinen tilikauden muuttumi- 9146: 63 §. sen johdosta tai muusta sellaisesta syystä jää 9147: Milloin yhteisverotettaville puolisoille on jossakin tulon perusteella toimitattavassa ve- 9148: määrättävä valtionveroa, on siitä verosta, rotuksessa verottamatta ja tulee seuraavassa 9149: joka heidän yhteenlasketusta tulostaan ja va- verotuksessa verotettavaksi vuotta pitem- 9150: rallisuudestaan tämän lain mukaisen vero- mältä ajalta, määrättäköön vero tällöin sen 9151: kannan mukaan menisi, pantava kummalle- näissä verotuksissa sovelletun veroasteikon 9152: kin puolisolle se osa, joka vastaa hänen tu- tai verokannan mukaan, joka on ankarampi, 9153: lonsa tai varallisuutensa suhdetta yhteenlas- mutta seuraten sitä sovellettavassa veroastei- 9154: kettuun tuloon tai varallisuuteen. kossa olevaa verokantaa, joka suhteellisesti 9155: vastaa hänen yhden vuoden tuloaan. 9156: 64 §. 9157: Verovelvolliset luonnolliset henkilöt kuulu- 67 §. 9158: vat elatusvelvollisuutensa perusteella kahteen Jos valtakunnassa asuva verovelvollinen on 9159: veroluokkaan: kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemistä kos- 9160: alempaan veroluokkaan luetaan henkilöt, kevan sopimuksen perusteella vapautettu 9161: jotka verovuonna ovat elättäneet alaikäistä täällä suorittamasta veroa sellaisesta tulosta 9162: tai sitä ennen vähintään kymmenen vuoden tai sellaisista varoista, joista hän olisi muu- 9163: ajan 17 vuotta nuorempaa lastaan, ja toin ollut tämän lain mukaan verovelvollinen, 9164: ylempään veroluokkaan muut kuin ne, on, mikäli se sopimuksen mukaan on ~llit- 9165: 176 IV,l. - Verolaki. 9166: 9167: 9168: tua, häntä täällä verotettaessa käytettävä sitä 68 §. 9169: verokantaa, jota olisi ollut sovellettava, jos V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli 9170: tulo tai varallisuus, joiden verottaminen sopi- 67 ja 70 § : ssä ei toisin säädetä seuraavan 9171: muksella on pidätetty toiselle valtiolle, olisi tuloveroasteikon mukaan: 9172: myös otettu täällä verotettavaksi. 9173: Veroluokka ylempi Veroluokka alempi 9174: Veron Veron 9175: vakioerä Vero·% vakioerä Vero·% 9176: Verotettava tulo tulon alarajan tulon alarajan 9177: mk alarajan yli mene· alarajan yli mene- 9178: kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon 9179: mk osasta mk osasta 9180: 2300- 3 000 ••• 0 ••• 10 10 9181: 3000- 3 800 •• 0 •••• 80 13 9182: 3800- 6 000 ....... 184 13 10 10 9183: 6000- 8000 ••• 0 ••• 470 18 230 13 9184: 8 000- 10000 • 0 ••• 0. 830 21 490 13 9185: 10 000- 12 000 •••• 0. 0 1250 25 750 15.5 9186: 12 000- 15 000 ••• 0 ••• 1750 25 1060 18 9187: 15 000- 20 000 ••• 0 ••• 2 500 28 1600 24 9188: 20 000- 30 000 • 0 •••• 0 3 900 30 2800 26 9189: 30 000- 40 000 ••. 0. 0. 6 900 33 5400 28 9190: 40 000- 60 000 ••••• 0. 10200 35 8200 31 9191: 60 000-100 000 ••• 0. 0. 17200 37 14400 34 9192: 100 000-200 000 • 0 0 0. 0. 32 000 42 28 000 42 9193: 200 000 .tai enemmän ... 74000 46 70000 44 9194: Jos verovelvollinen on verovuotena elättä- j.a osakimansa perheenjäsenen lapsista, jonka 9195: nyt elaikäistä lastaan, on verosta vähennet- metsätalouden hyväksi tekemän työn arvo 9196: tävä jokaisesta sellaisesta lapsesta 80 luetaan kuolinpesän tuloksi, siltä osin kuin 9197: markkaa, ei kuitenkaan enempää kuin veron tätä lapsialennusta ei voida tehdä mainitun 9198: koko määrä (lapsialennus). osakkaan. tai osakkaan perheenjäsenen ve- 9199: Milloin kuolinpesän osakkaana on vainajan rosta. 9200: alaikäinen lapsi, joka on verovuotena saanut 69 §. 9201: -elatuksensa pesän varoista, on kuolinpesällä Veroa vaoollisuuden perusteella. suorite- 9202: oikeus saada edellä 2 momentissa tarkoitettu taan, mikäli 67 ja 70 § :ssä ei toisin sää- 9203: lapsialennus. Kuolinpesällä on niin ikään detä, seuraavan varallisuusveroasteikon mu- 9204: -oikeus saada lapsialennus sellaisen osakka.an kaan: 9205: Veron vakioerä Vero·O/oo alarajan 9206: Verotettava varallisuus varallisuuden ala· yli menevältä varalli· 9207: mk rajan kohdalla auuden osalta 9208: 12 500- 20 000 5 4 9209: 20 000- 30 000 35 5.5 9210: 30 000- 40 000 99 7 9211: 40 000- 60 000 160 8.5 9212: 60 000- 80 000 330 10.5 9213: 80 000-100 000 540 13 9214: 100 000-150 000 800 14 9215: 150 000-200 000 1500 16 9216: 200 000--400 000 2 300 17.5 9217: 400 000 tai enemmän 5 800 20 9218: 70 §. nysten jälkeen 1 momentissa. tarkoitetun ko- 9219: Yhteisö suorittaa veroa tulon perusteella timaisen yhteisön tulo on alle 10 000 mar- 9220: 42 prosenttia (yhteisön tuloverokanta) ja kan tai v·a.rallisuus alle 40 000 markan, 9221: varallisuuden perusteella yhden sadalta (yh- luetaan edellisessä tapauksessa verotettavaksi 9222: teisön varallisuusverokanta). tuloksi ainoastaan yhtä monta täyttä pro- 9223: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- senttia yhteisön tulosta, kuin siihen sisältyy 9224: IV,L - V. A. Virtanen ym. 177 9225: 9226: 100 markan maar1a, ja jälkimmäisessä t•a- 76 §. 9227: pa.uksessa verotettavaksi varallisuudeksi yhtä Kunnallishallituksen asiana on, saatuaan 9228: monta täyttä prosenttia yhteisön varalHsuu- verolautakunnalta ilmoituksen verotuksessa 9229: desta., kuin siihen sisältyy 400 ma.rkan kertyväksi laskettujen veroäyrien kokonais- 9230: määriä. ,määrästä, vahvistaa kunnallisen veroäyrin 9231: 71 §. hinta. Samoin on kirkollisten viranomaisten, 9232: Asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan tai saatuaan tiedon kertyväksi laskettujen vero- 9233: :asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmikuuta äyrien kokonaismäärästä, vahvistettava kir- 9234: 1926 annetun lain (30/26) 25 §: ssä tarkoi- kdllisten veroäyrien hinta. 9235: tetun osakeyhtiön, jonka omistaman raken- Kun veroäyrin hinta on 1 momentissa mai- 9236: nuksen tai rakennusryhmän kaikkien huo- nitun tavoin vahvistettu, tulee verolauta- 9237: neistojen pinta-alasta oli verovuoden päät- kunnan määrätä kunkin verovelvollisen mak- 9238: tyessä osakkaiden tai jäsenten omassa käy- settavan kunnallisveron ja, mikäli hän on 9239: tössä asuinhuoneistoina enemmän kuin nel- verovelvollinen evankelisluterilaisen kirkon 9240: jäsosa, omaisuuden perusteella 70 §: n mu- tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle, 9241: kaan suoritettav·aa veroa on alennettava yhtä kirkollisveron lopullinen suuruus kertomalla 9242: monella prosentilla, kuin osakkaiden tai jä- veroäyrin hinta hänelle määrättyjen vero- 9243: senten omassa käytössä asuinhuoneistoina äyrien lukumäärällä. 9244: olevien huoneistojen pinta-:ala on rakennuk- Edellä 15 § :ssä mainituissa tapauksissa 9245: sen tai rakennusryhmän kaikkien huoneisto- määrätään kunnallisvero Helsingin kaupun- 9246: jen pinta..alasta. gille vahvistetun veroäyrin hinnan mukaan. 9247: 72 §. 9248: Veroa ei mene luonnollisen henkilön eikä 9249: kuolinpesän verotettavasta tulosta eikä va- IV OSASTO. 9250: rallisuudesba, jos verovelvollisen verotettava Erityisiä säännöksiä. 9251: tulo tai varallisuus on pienempi kuin 68 tai 9252: 69 §: ssä olevien asteikkojen osoittama vähin 77 §. 9253: tulo- tai varallisuusmäärä. Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön 9254: veronmaksukyky oman tai läheisen henkilön 9255: 73 §. sairauden, tapaturman tai muun sellaisen 9256: Veroasteikon mukaan tulon ja varallisuu- syyn tähden on olennaisesti vähentynyt taik- 9257: den perusteella määrättävät verot sekä vero- ka jos verovelvollinen on kuollut ja häneltä 9258: tuslaissa (482/58) säädetty veronkorotus on on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita 9259: kukin vahvistettava täysin markoin siten, perillisiä, joiden elatus on ollut hänen an- 9260: että niiden yli menevä ·erä jätetään lukuun sionsa varassa, voi valtionveron osalta lopul- 9261: ottamatta. lisesti valtiovarainministeriö sekä kunnallis- 9262: veron osalta kunnallisvaltuusto taikka ohje- 9263: 2 luku. säännössä alevan valtuutuksen nojalla kun- 9264: nallishallitus harkintansa mukaan hakemuk- 9265: Kunnallis- ja kirkollisveron veroäyrit. sesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä 9266: 74 §. taikka, jollei asiaa ole verotuksen yhteydessä 9267: Verotettavan tulon suuruuden mukaan tutkittu, osittaisen tai täydellisen vapautuk- 9268: määrätään kunnallisverotusta varten kulle- sen verosta. 9269: kin verovelvolliselle veroäyrejä siten, että 78 §. 9270: verotettavasta tulosta markan määrä vas- Jos 9 § :n 1 momentin 1 kohdassa mai- 9271: taa yhtä veroäyriä. Se tulon osan, joka ei nittu verovelvollinen on joutunut ulkomaalla 9272: vastaa täyttä 10 veroäyriä, jätetään kunkin suorittamaan veroa sellaisista ulkomaalla 9273: tulolähteen osalta huomioon ottamatta. saaduista tuloista tai siellä olleista varoista, 9274: joista häntä on myös täällä verotettu, voi 9275: 75 §. valtiovarainministeriö, milloin olosuhteet ovat 9276: Veroäyrit määrätään erikseen säälittävät tai siihen muutoin on erityistä 9277: 1) kiinteistötuloista; syytä, kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemi- 9278: 2) liike- ja ammattituloista; sekä seksi tai lieventämiseksi myöntää valtion- 9279: 3) henkilökohtaisista tuloista. verosta ja, asianomaista kuntaa ja seurakun- 9280: 23 E 529/66 9281: 178 IV,l. - Verolaki. 9282: 9283: 9284: taa kuultuaan, myös kunn~llis- ja kirkollis- 84 §. 9285: verosta sikäli kuin ne kohdistuvat sanottuun Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 9286: tuloon 'tai varallisuuteen, osittaisen tai tä;y-- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 9287: dellisen vapautuksen. Tähän päätökseen äl- asetuksella. 9288: köön haettako muutosta. 85 §. 9289: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 9290: 79 §. kuuta 196 ja sillä kumotaan 19 päivänä 9291: Sille joka kauppamatkustajan toimesta on marraskuuta 1943 annettu tulo- ja omaisuu~ 9292: suoritt~nut leimaverolaissa säädettyä leima- verolaki (888/43), mikäli se vielä o~ voi- 9293: veroa valtiovarainministeriö voi hakemuk- massa, kunnallishallituksesta kaupungissa 8 9294: sesta 'määrätä maksettavaksi takaisin leima- päivänä joulukuuta 1873. ann~ttu asetus 9295: veroa vastaavan osan valtionverosta. 9296: (40/73) vielä voimassa olevilta osiltaan:.. ~::W:: 9297: laiskuntain kunnallishallinnosta 15 pa1vana 9298: 80 §. kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 9299: Siinä kertomuksessa, jonka hallitus valtio- 9300: 78 §, 79 § : n 3 momentti ja 8~2 §, maa- 9301: päiväjärjestyksen 29 §: n mukaan antaa edus. talouskiinteistöstä saatujen tuloJen verotta- 9302: kunnalle on myös lueteltava 77 §: n mukaan misesta kaupungeissa ja kauppaloissa 11 päi- 9303: valtionv~rosta myönnetyt veronhuojennukset, vänä joulukuuta 1933 annettu. laki (305/~3~, 9304: sikäli kuin ne saman verovelvollisen osalta niin myös muuta määräykset, Jotka ovat risti- 9305: ovat 2 000 markkaa suuremmat, kuin myös riidassa tämän lain säännösten kanssa, sa- 9306: 41 §: n 3 momentin nojalla myönnetyt oike~ moin 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun 9307: det ylimääräisten arvonvähennysten tekemi- verotuslain (482/58) 3 §:n 2 ja 3 momentit, 9308: seen. 4 59 60 ja 61 §, 62 § :n 1 momentti sekä 9309: 7S, 125 ja 126 §. Kuitenkaan ei, jollei t.~s~~ 9310: 81 §. 9311: Veronkorotuksesta, niin myös veronlisäyk- laista muuta johdu, tapahdu muutosta sun~, 9312: sestä, joka on suoritettava veroa kantoajan mitä verotuslain II, III, IV, V, VI, VII Ja 9313: jälkeen maksettaessa, on säädetty erikseen. VIII osan mukaan on voimassa. Myöskään 9314: ei muutosta tapahdu siinä, mitä on voimassa 9315: 82 §. merimiesverolain (208/58), Pohjois-Suomen 9316: Tämän lain säännöksiä kunnallis. ja kir- teollisuuden veronhuojennuksista, laivanra- 9317: kollisverosta sekä kansaneläkevakuutusmak- kennus- ja muun metalliteollisuuden tuot.a~: 9318: susta ei ole sovellettava Ahvenanmaan maa- non ja viennin edistämiseksi myönn~t~'?st.a 9319: kunnassa. Valtiovarainministeriön asiana on veronhuojennuksista, merenkulun edistami- 9320: antaa tästä johtuvat tarkemmat määräykset. seksi myönnetyistä veronhuojennuksista, eräi- 9321: Jos Ahvenanmaan maakuntalainsäädännös- siin suhdanne- ja investointivarauksiin liit- 9322: sä annetaan tarvittavat säännökset, voidaan tyvistä veronhuojennuksista, asuntotuotann~n 9323: asetuksella määrätä, että tätä lakia sovelle- veronhuojennuksista, eräiden talletusten Ja 9324: taan myös kunnallis- ja kirkollisveroa sekä obligaatioiden veronhuojennuksista ja eräist~ 9325: kansaneläkevakuutusmaksua koskevalta osal- väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakei- 9326: , taan sanotussa maakunnassa. hin annettujen säännösten nojalla, maatalou~ 9327: 83 §. tuotannon sekä jälleenrakennuksen tukemi- 9328: Mitä tässä laissa on säädetty kaupungista, seksi annettuja veronhuojennuksia koskevat 9329: sovellettakoon myös kauppalaan. säännökset niihin luettuina. 9330: Kauppalaan, joka kuuluu maalaiskuntaan, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 9331: on kuitenkin sovellettava, mitä tässä laissa ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 9332: on maalaiskunnasta säädetty. toimenpiteisiin. 9333: 9334: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 9335: 9336: Viljo Virtanen. Veikko Helle. Reino Breilin. 9337: Urho E. Knuuti. Eino Raunio. Aune Salama. 9338: Artturi Koskinen. Veikko Kokkola. Kaarlo af Heurlin. 9339: Dmo Paananen. ·Lars Lindeman. Voitto Hellsten. 9340: Pauli Burman. Kaarlo Pitsinki. Ville Tikkanen. 9341: Edit Terä.stö. Heikki Hykkäälä. Meeri Kalavainen. 9342: Antti 0. Pennanen. Eero H'å.kkinen. 9343: 179 9344: 9345: IV,2. -Lak.al. N:o 23. 9346: 9347: 9348: 9349: I. Linna ym. : Ehdotus maa- ja metsätalouden verolaiksi. 9350: 9351: 9352: Eduskunnalle. 9353: 9354: Maatalouskiinteistöstä saadun tulon vero- Yleisenä sääntönä verotuksessa tulisi olla, 9355: tus maassamme perustuu arvioituun keski- että vero määrätään verovelvollisen veron- 9356: määräiseen tuottoon. Maataloutta ei siten- maksukyVyn mukaan ja ettei sellaiselta vuo- 9357: päinvastoin kuin muita ammatteja ja elin- delta, jona tuloja ei ole ollut, myöskään tulo- 9358: keinoja - veroteta todellisten tulojen mu- veroa aseteta. Maatalouden kohdalta ei täl- 9359: kaan. Maatalouden verotuksessa ei nykyisin laista periaatetta kuitenkaan nykyisen lain 9360: voida ottaa huomioon veronalaiseen tuloon mukaan sovelleta. Lakialoitteessa pyritään 9361: vaikuttavina tekijöinä viljelyn voimaperäi- poistamaan nykyisen maataloutta koskevan 9362: syyttä, siihen uhrattua pääomaa, tuotannon verotuksen epäkohdat siirtymällä todellisten 9363: rakenteen ja viljelmän koon vaikutusta tulojen verotukseen. Lakialoitteen mukaan 9364: pinta-alayksikön tuottamaan tuloon eikä vil- maatalouden verotuksessa sovellettaisiin ns. 9365: jelijäyrittäjän henkilökohtaisen panoksen käteisperiaatetta, jolla tarkoitetaan, että 9366: vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Kui- kaikki, mitä tilalta myydään, katsotaan tu- 9367: tenkin on näillä tekijöillä katsottava olevan loksi ja toisaalta, kaikki, mikä sille ostetaan 9368: nykyaikaisessa, usein erikoistuneessa ja pit- katsotaan menoksi. Tämän periaatteen to- 9369: källe koneellistuneessa maataloudessa ratkai- teuttaminen ei merkitse kirjanpitovelvolli- 9370: seva merkitys. Tunnettu tosiasia on, että suuden ulottamista maatalouteen, vaan yksin- 9371: viljelmän koolla on merkitystä hehtaaria koh- kertaista tulojen ja menojen muistiin mer- 9372: den saatavaan puhtaaseen tuottoon. Maa- kitsemistä. Tästä käteisperiaatteesta poiket- 9373: talouden verokomitea on suorittanut tut- taisiin rakennusten, perusparannusten ja ko- 9374: kimuksen, joka käsitti 250 kirjanpitotilaa neiden hankinnasta aiheutuvien menojen 9375: Se osoittaa, että 23 % tutkimuksen koh- osalta. Tämä johtuu siitä; että rakennuk- 9376: teina olleista tiloista oli sellaisia, joissa sen tai arvokkaan maatalouskoneen hankinta 9377: veronalainen tulo oli vähemmän kuin 60 % saattaisi, jos se luettaisiin kokonaan hankin- 9378: kirjanpitotuloista ja vastaavasti yli 80 tilaa, tavuoden kustannukseksi, ylittää maatalou- 9379: joilla veronalainen tulo ylittää kirjanpito- den koko veronalaisen tulon, jolloin maata- 9380: tulon enemmän kuin 10 %· Äärimmäisenä lous tiettyinä vuosina jäisi kokonaan vero- 9381: tapauksena oli 12 tilaa, joiden veronalainen vapaaksi. Kun osaa hankintahinnasta, jota 9382: tulo oli yli 10-kertainen kirjanpitotuloon hankintavuoden tulot eivät riitä peittä- 9383: verrattuna. Näillä tiloilla todellinen tulo on mään, ei toisaalta voitaisi vähentää muiden 9384: siis ollut vain vajaat 10 % veronalaisesta vuosien tuloista, on lakiin otettu rakennus- 9385: tulosta, eivätkä kysymyksessä suinkaan ol- ten, perusparannusten ja koneiden osalta 9386: leet mitkään suuret tilat vaan näistä 12 ti- erityinen yksinkertainen arvonvähennysjär- 9387: lasta 9 kuului I-II suuruusluokkaan. jestelmä. Karjan osalta otetaan tuloa lasket- 9388: Maatalouden verokomitean suorittamat taessa huomioon myös kotieläinten arvossa 9389: tutkimukset osoittavat, että voimassa oleva verovuoden aikana tapahtuneet muutokset. 9390: verotusjärjestelmä johtaa verotuksessa räi- Metsäverotuksen osalta lakialoitteeseen on 9391: keisiin epäkohtiin. Kun poikkeamat veron- otettu vain muutamia nykyistä järjestelmää 9392: alaisen ja kirjanpitotulon keskimääräisestä muuttavia ehdotuksia, joiden tarkoituksena 9393: suhteesta kirjanpitotiloilla ovat noinkin huo- on lähinnä metsänhoidon tehostaminen. La- 9394: mattavat, on otaksuttavaa, että poikkeamat kialoitteen mukaan metsäntuotosta jätetään 9395: muilla tiloilla, joiden joukosta varmasti löy- verotuksen ulkopuolelle niin monta verokuu- 9396: tyy vielä paljon heikommin kannattavia ti- tiometriä, että tämä verovapaa kuutiomäärä 9397: loja ovat vieläkin silmiinpistävämmät. vastaa sitä keskimääräistä puutavaran kulu- 9398: 180 IV,2. ~ Maa- ja metsätalouden verolaki. 9399: 9400: tusta, mikä eri suuruisilla tiloilla eri osissa Niiden kysymysten osalta, jotka kos- 9401: maata on tavallista. Lakialoite sisältää myös- kevat työtulovähennystä, aviopuolisovähen- 9402: kin määräykset vajaatuottoisten metsien nystä, alaikäisten työtulon rajoitettua vero- 9403: uudistamiseksi myönnettävistä veronhuojen- vapautta ja muita maatalouskiinteistöjenkin 9404: nuksista sekä verovelvollisten myyntiä var- verotuksessa kysymykseen tulevia yksityis- 9405: ten suorittaman puutavaran hankintatyön kohtia, ehdotamme että maa- ja metsätalou- 9406: arvon verottamisesta. Tähän lakiesitykseen den harjoittajat rinnastettaisiin muihin vero- 9407: on otettu säännökset vain maatalouskiinteis- velvollisiin. 9408: töstä saatujen tulojen ja siihen kuuluvien Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 9409: varojen arvon määräämisestä verotusta var- ehdotamme, 9410: ten. Tämä aiheuttaa muutoksia eräisiin voi- 9411: massa oleviin lakeihin. Kun parhaillaan on että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 9412: eduskunta-aloite verolain uudistuksesta, olisi van lakiehdotuksen: 9413: asianmukaisinta erikseen selvittää nämä 9414: muutokset valtiovallan toimesta. 9415: 9416: 9417: 9418: 9419: Maa- ja metsätalouden verolaki. 9420: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 9421: 9422: 1 §. kintahinta on ollut enintään 20 000 markkaa, 9423: Maatalouskiinteistöstä saatu tulo ja sellai- myynnistä saadut tulot; 9424: seen kiinteistöön kuuluvien varoJen arvo 5) tulot, jotka verovelvollinen on · saanut 9425: määrätään valtion- ja kunnallisverotusta maataloutta varten palkattujen työntekijöi- 9426: varten sen mukaan kuin tässä laissa sääde- den sekä maatalouteen kuuluvien hevosten 9427: tään. ja koneiden sekä muiden sellaisten tuotan- 9428: 2 §. tovälineiden käytöstä toisen lukuun, tuloihin 9429: Maatalouskiinteistökai katsotaan tässä sisältyvä korvaus omasta työstä mukaan luet- 9430: laissa kiinteistö tai sen osa, jolla harjoite- tuna; 9431: taan maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteistön 6) verovelvollisen harjoittamaa liikettä tai 9432: jotakin osaa käytetään muuhun tarkoituk- muuta tuotantoa kuin maataloustuotantoa 9433: seen, ei sitä osaa lueta maatalouskiinteistöön. sekä maatalouden uudistus- ja perusparan- 9434: nustarkoituksia varten käytettyjen, maata- 9435: 3 §. loudesta saatujen tuotteiden ja 3 kohdassa 9436: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi katso- tarkoitettujen etuuksien arvo; 9437: taan verovelvollisen maatalouden harjoitta- 7) verovelvollisen ja hänen perheensä 9438: misesta rahassa saarnat ja rahanarvoiset yksityis- ja ruokataloudessa käytettyjen, 9439: vuositulot, niinkuin: kiinteistöitä saatujen tuotteiden, suoritusten 9440: 1) maataloustuotteiden myynnistä saadut ja etuuksien raha-arvo arvioituna paikka- 9441: tulot, kotieläinten myyntitulot mukaan luet- kunnan tuottajahintojen mukaan; 9442: tuina, sekä kotieläinten arvon lisäys sen mu- 8) verovelvollisen ja hänen perheensä 9443: kaan. kuin 7 §: ssä säädetään; tarpeeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta 9444: 2) sellaisesta kiinteistöllä olevasta tuo- asunnosta saatu etu; 9445: tantolaitoksesta tai sillä harjoitetusta muusta 9) kiinteistön tai sen osan vuokraami- 9446: toiminnasta, jota ei ole luettava eri liik- sesta saadut tulot sekä se rahaksi arvioitava 9447: keeksi, saadut tulot; etu, jonka verovelvollinen on saanut sen joh- 9448: 3) tulot kalastuksesta ja metsästyksestä dosta, että toinen on saanut oikeuden käyt- 9449: sekä soran, saven ja turpeen ynnä muun sel- tää kiinteistöä tai sen osaa hyväkseen; 9450: laisen myynnistä; 10) valtion varoista maataloustuotannon 9451: 4) maataloustarvikkeiden sekä sellaisten tukemiseksi viljelijälle suoraan annetut avus- 9452: koneiden ja kalustoesineiden, joiden han- tukset ja korvaukset, lukuun ottamatta 9453: IV,2. - L Linna ym. 181 9454: 9455: uudistus- ja perusparannustarkoituksiin an- poltto- ja voiteluaineiden ostosta ja sähkön 9456: nettuja avustuksia ja palkkioita sekä maa- käytöstä aiheutuneet kustannukset; 9457: taloustuotteiden kuluttajahinnan alentami- 8) maasta, koneista ja muista maatalou- 9458: seksi maksettuja korvauksia; den tuotantovälineistä maksetut vuokrat; 9459: 11) vakuutus- tai muu korvaus- joka on 9) rakennusten, maatalouden perusparan- 9460: saatu tuhoutuneesta tai vahingoittuneesta nusten ja maatalouskoneiden ja -kaluston 9461: irtaimistosta, lukuun ottamatta sellaisia maa- arvonvähennykset sen mukaan kuin 6 § :ssä 9462: talouskoneita ja kalustoesineitä, joiden han- säädetään. 9463: kintahinta on ollut enemmän kuin 20 000 9464: markkaa, sekä sadosta tai muusta vaihto- 5 §. 9465: omaisuudesta saatu korvaus. Milloin maatalouden harjoittamista varten 9466: palkattua työvoimaa on käytetty uuden ra- 9467: 4 §. kennuksen rakentamiseen, rakennuksen pe- 9468: Maatalouden tulosta saadaan vähentää tu- ruskorjaukseen, uusien salaojien tai tilustei- 9469: lon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutu- den tekemiseen, uudisraivaukseen, metsän- 9470: neet kustannukset, niinkuin: hoitoon taikka hankintakaupan yhteydessä 9471: 1) siementen, rehujen, lannoitteiden ja tai muutoin myyntiä varten suoritettuun 9472: maanparannusaineiden hankinta-arvo; puutavaran valmistukseen ja kuljetukseen 9473: 2) maataloustuotantoa varten verovuoden tai muihin sellaisiin verovelvollisen lukuun 9474: aikana hankittujen kotieläinten ja sellaisten suoritettuihin töihin, jotka eivät ole maata- 9475: koneiden ja kalustoesineiden, joiden han- louden käyttö- ja kunnossapitotöitä, ei palk- 9476: kintahinta ei ylitä 20 000 markkaa, hankiilta- kamenoja tältä osin lueta maatalouden kus- 9477: arvo sekä kotieläinten arvon vähennys sen tannuksiksi. Jos edellä mainituissa töissä on 9478: mukaan kuin 7 § :ssä säädetään; käytetty maatalouteen kuuluvia hevosia, ko- 9479: 3) maataloutta varten palkatulle työnte- neita tai muita sellaisia tuotantovälineitä, ei 9480: kijälle maksettu palkka ilman luontoisetujen myöskään niiden käytöstä tällaiseen tarkoi- 9481: raha-arvoa, ennen verovuotta 18 vuotta täyt- tukseen aiheutuneita kustannuksia lueta 9482: täneelle perheenjäsenelle, puolisoa lukuun maatalouden kustannuksiksi. Sama koskee 9483: ottamatta, maksettu palkka mukaan luettuna; tällaiseen tarkoitukseen käytettyjen, maata- 9484: 4) rakennusten, koneiden, kaluston ja lait- loutta varten hankittujen tuotteiden ja tar- 9485: teiden sekä ojien, aitojen, siltojen ja teiden vikkeiden raha-arvoa. 9486: vuotuiset korjaus- ja kunnossapitokustannuk- 9487: set, joihin ei kuitenkaan lueta omalta kiin- 6 §. 9488: teistöiltä saatujen puutavaroiden tai muiden Maatalouden tulosta vähennettävät vuo- 9489: tuotteiden ja. suoritusten arvoa; milloin tässä tuiset arvonvähennykset rakennuksista, maa- 9490: kohdassa tarkoitettuihin töihin on käytetty talouden perusparannuksista ja sellaisista 9491: tilan maataloutta varten palkattua työvoi- maatalouskoneista sekä kalustoesineistä, joi- 9492: maa tai milloin verovelvollinen on itse suorit- den hankintahinta on enemmän kuin 20 000 9493: tanut työn, ei näitä työkustannuksia lueta markkaa, tehdään kunkin mainitun ryhmän 9494: korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin; osalta erikseen yhtenä eränä. Arvonvähen- 9495: 5) verovelvollisen työnantajana suoritta- nyksen perusteena on ennen verovuoden al- 9496: mat tilan maataloutta varten palkattujen kua käyttöön otetun omaisuuden yhteenlas- 9497: työntekijäin lapsilisä- ja kansaneläkevakuu- kettu hankinta-arvo, josta vähennetään aikai- 9498: tusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja ta- sempina vuosina verotuksessa hyväksytyt ar- 9499: paturmavakuutusmaksut sekä rakennusten, vonvähennykset ja johon lisätään verovuoden 9500: eläinten ja muun maatalousirtaimiston va- aikana käyttöön otetun omaisuuden hankinta- 9501: kuutusmaksut; arvo. 9502: 6) tilalla aikaisemmin työssä olleelle työn- Milloin rakennus tai kone on verovuonna 9503: tekijälle tai tämän omaiselle sekä huolto- myyty tai jos se on tuhoutunut ja siitä on 9504: apulain 5 §: n nojalla entiselle työntekijälle saatu vakuutus- tai muu korvaus, on saatu 9505: annettu eläke tai elatus luontaisetuja lukuun luovutushinta tai korvauksen määrä vähen- 9506: ottamatta; nettävä edellä tarkoitetulla tavalla lasketusta 9507: 7) eläinten hoidosta, maitotaloudesta ja arvonvähennyksen perusteena olevasta ar- 9508: kasvinsuojelusta aiheutuneet menot sekä vosta. Jos saatu luovutushinta tai korvauk- 9509: 182 IV,2. ~ Maa- ja metsätalouden verolaki. 9510: 9511: sen määrä on suurempi kuin viimeksi mai- Asetuksella annetaan tarkemmat säännök- 9512: nittu arvo, luetaan erotus verovuoden tu- set siitä, minkä perusteiden mukaan 1 mo- 9513: loksi. Mitä tässä on sanottu ei koske raken- mentissa tarkoitettu kotitarvepuun kulutus 9514: nusta, joka on ollut verovelvollisen omistuk- on arvioitava. 9515: sessa vähintään 10 vuotta. Tällöin kuitenkin 9516: vähennetään rakennusten arvonvähennysten 11 §. 9517: perusteena olevasta yhteenlasketusta arvosta Metsätalouden puun tuottamisesta saa- 9518: tällaisen rakennuksen arvioitu, verotuksessa duksi veronalaiseksi tuloksi katsotaan se kes- 9519: poistamatta oleva arvo. kimääräinen puhdas tuotto, jonka samanlaa- 9520: tuisen metsämaan arvioidaan puun menekin 9521: Eri omaisuusryhmien vuotuisena arvon- ja kantohintatason puolesta samanlaisilla 9522: vähennyksenä · myönnetään seuraavat pro- alueilla verovuonna päättyneenä ja kahtena 9523: senttimäärät kunkin omaisuusryhmän 1 ja 2 sitä edeltäneenä hakkuuvuotena keskimäärin 9524: momentissa säädetyllä .tavalla lasketusta ar- hehtaaria ja vuotta kohti antaneen otta- 9525: vosta: malla huomioon metsään kohdistuvat menek- 9526: 1) rakennuksista ................. . 4% kialueella tavalliset hoito- ja hallintokustan- 9527: 2) maatalouden perusparannuksista 6% nukset. 9528: 3) maatalouskoneista ja -kalustosta 20% Hakkuuvuosi luetaan 1 päivästä kesäkuuta 9529: seuraavan toukokuun 31 päivään. 9530: 7 §. 9531: Kotieläinten arvo verovuoden päättyessä 12 §. 9532: arvioidaan valtiovarainministeriön vahvista- Metsämaan hehtaaria kohti antama vuo- 9533: mien perusteiden mukaan. Milloin kotieläin- tuinen puuntuotos ilmaistaan verokuutio- 9534: ten näin arvioitu arvo on eläinten määrän metreinä. 9535: lisääntymisen tai eläinten kasvun johdosta Verokuutiometrillä tarkoitetaan kiinteänä 9536: verovuoden päättyessä korkeampi kuin vuo- mittana määritettyä kuoretonta runkopuu- 9537: den alussa, luetaan lisäys maatalouden tu- kuutiometriä. 9538: loks:i. Jos kotieläinten arvo on tapahtuneen Asetuksella säädetään, miten paljon kuta- 9539: myynnin, teurastuksen tai muun sellaisen kin puutavaralajia verokuutiometriin on eri- 9540: syyn vuoksi verovuoden aikana pienentynyt, laatuisilla metsämailla maan eri osissa lähi- 9541: luetaan erotus maatalouden kustannukseksi. ajan hakkuiden perusteella katsottava sisäl- 9542: tyvän. 9543: 8 §. 13 §. 9544: Maatalouden tulosta ei ole lupa vähen- Verolautakunnan on ennen lokakuun 15 9545: tää, mitä verovelvollinen on sijoittanut päivää tehtävä ehdotus siitä, mihin määriin 9546: uudisrakennuksiin tai rakennusten perus- erilaisen ja eri osissa kuntaa sijaitsevan met- 9547: korjauksiin tahi maatalouden perusparan- sämaan 11 §: ssä tarkoitettu puhdas tuotto 9548: nuksiin. olisi arvioitava. Verolautakunnan ehdotus 9549: metsämaan verotusperusteiksi on viivytyk- 9550: 9 §. settä lähetettävä valtiovarainministeriölle 9551: Milloin maatalouden kustannukset ovat sekä asetettava soveliaassa paikassa kunnan 9552: tuloja suuremmat, ei erotusta ole lupa vä- alueella verovelvollisten nähtäväksi neljän- 9553: hentää metsätaloudesta saadusta tulosta koko toista päivän ajaksi siitä lukien, jolloin 9554: maatalouskiinteistön puhdasta tuloa lasket- asiasta on ilmoitettu sillä tavoin, kuin kun- 9555: taessa. nalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 9556: 10 §. Verovelvollisella on oikeus tehdä muistutuk- 9557: Tämän lain 11 §: ssä tarkoitetusta metsä- sia ehdotusta vastaan kirjelmällä, joka on 9558: maan veronalaisesta puhtaasta tuotosta jäte- 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona ehdo- 9559: tään veronalaista tuloa laskettaessa lukuun tus on pantu verovelvollisten nähtäville tätä 9560: ottamatta niin suuri osa verokuutiometreiksi päivää lukuun ottamatta, annettava verotoi- 9561: arvioituna, että se vastaa sitä puutavara- mistoon. Verojohtajan tulee viivytyksettä 9562: määrää, minkä arvioidaan kuluvan maatalou- toimittaa muistutus valtiovarainministeriölle 9563: dessa polttopuuna sekä rakennusten ja lait- ja kirjelmän oheen liittää verolautakunnan 9564: teiden kunnossapitoon. muistutuksen johdosta antama · lausunto. 9565: IV,2. - L Linna ym. 183 9566: 9567: Valtiovarainministeriön on hankittava ehdo- alueelle hyväksymän suunnitelman mukai- 9568: tuksesta asianomaisen metsänhoitolautakun- sesti ja että maanomistaja on verolautakun- 9569: nan lausunto. Valtioneuvosto vahvistaa sen nalle esittänyt metsänhoitolautakunnan to- 9570: jälkeen metsämaan verotuksessa sovellettavat distuksen toimenpiteen loppuun suorittami- 9571: perusteet siten, että verotus tulee oikeaksi sesta. 9572: ja koko valtakunnassa yhdenmukaiseksi. Tällaista todistusta älköön kuitenkaan an- 9573: nettako, milloin kysymys on alueesta, jonka 9574: 14 §. metsittäminen ei edellytä kylvöä tai istutusta 9575: Jos jollakin maatalouskiinteistöllä metsä- tai jonka ojittamista ei kasvupaikan metsän- 9576: maan puuntuotos on metsäpalon tai luonnon- tuottokyvyn parantamisen kannalta voida pi- 9577: tuhon aiheuttaman puuston vahingoittumisen tää tarkoituksenmukaisena eikä myöskään 9578: takia olennaisesti vähentynyt, on se otettava milloin kysymys on alueesta, jonka metsä 9579: kohtuullisessa määrässä huomioon verotuk- on yksityismetsälain nojalla rauhoitettu tai 9580: sessa tuloa arvioitaessa. jonka rauhoittamisesta on tehty sanotun 9581: lain 10 §: ssä tarkoitettu sopimus. 9582: 15 §. Milloin kysymyksessä on valtion omista- 9583: Edellä 11 § : ssä tarkoitetun tulon lisäksi malla maalla suoritettava metsitys- tai oji- 9584: luetaan maatalouskiinteistön metsätaloudesta tustyö, suunnitelman laatii ja todistuksen 9585: saaduksi veronalaiseksi tuloksi sen työn arvo, toimenpiteen loppuun suorittamisesta antaa 9586: minkä verovelvollinen on tehnyt valmistaes- se viranomainen, jonka alaisena metsitettävä 9587: aaan tai kuljettaessaan puutavaraa hankinta- tai ojitettava alue on. · 9588: kaupan yhteydessä tai muutoin myyntiä var- 9589: ten, arvioituna siihen määrään, mikä siitä 18 §. 9590: työstä olisi ollut palkatulle henkilölle suori- Maatalouskiinteistön veronalaisten varojen 9591: tettava. arvo määrätään erikseen maatalousmaan, 9592: Valtiovarainministeriön asiana on antaa maatalouden perusparannusten, metsän, ra- 9593: tarkempia määräyksiä niistä perusteista, joi- kennusten, kotieläinten ja irtaimen käyttö- 9594: den mukaan 1 momentissa tarkoitettu tulo omaisuuden sekä varastojen osalta. Maata- 9595: on arvioitava. lousmaaksi luetaan pelto, luonnonniiitty ja 9596: -laidun, puutarha sekä muut maatalouden 9597: 16 §. käytössä olevat tilukset. Metsäksi luetaan 9598: Milloin vanhastaan aukea tai taloudelli- sekä maapohja että puusto. 9599: sesti vähäarvoisen puuston hallussa oleva Maatalousmaan ja metsän verotusarvo 9600: tahi vähäpuustoinen ja selvästi heikkoon määrätään asetuksella vahvistettavien yleis- 9601: tuottokuntoon joutunut, verotuksessa metsä- ten arvioimisperusteiden mukaan kuitenkin 9602: maaksi tai joutomaaksi luettu alue on joko niin, etta niiden arvo yhdessä rakennusten 9603: kokonaan tai osittain maanomistajan omin ja perusparannusten sekä 3 momentissa tar- 9604: varoin kylvetty tai istutettu, ei tämän alueen koitettujen etuuksien arvojen kanssa ei ylitä 9605: puhdasta tuottoa ole otettava lukuun tulon tilakokonaisuuden käypää arvoa. Rakennus- 9606: perusteella veroa määrättäessä niissä valtion- ten, perusparannusten ja koneiden verotus- 9607: ja kunnallisverotuksissa, jotka toimitetaan arvona pidetään niiden 6 §: ssä tarkoitettua 9608: viideltätoista vuodelta sen kalenterivuoden poistamatoota jäännösarvoa verovuoden päät- 9609: alusta lukien, jona metsitystyö alueella on tyessä. Kotieläinten arvoksi katsotaan 9610: loppuun suoritetu. 7 § :ssä tarkoitettu arvo verovuoden päät- 9611: Milloin suo on joko kokonaan tai osittain tyessä sekä varastojen arvoksi 30 % niiden 9612: maanomistajan varoilla ojitettu metsänkas- käyvästä arvosta verovuoden päättyessä. 9613: vun parantamista varten, sovelletaan aluee- Milloin kiinteistöön kuuluu osuus koskeen, 9614: seen mitä 1 momentissa säädetään. kiven- tai soranottopaikka tai muu sellainen 9615: etuus, josta verovelvollisella on hyötyä muu- 9616: 17 §. toinkin kuin maatalouteen käytettynä tai 9617: Edellä 16 § :ssä tarkoitetun verovapauden jos kiinteistöllä on tonttiarvoa, on sanottujen 9618: saamisen edellytyksenä on, että metsittämi- etuuksien arvo määrättävä erikseen valtio- 9619: nen tai ojittaminen on tehty metsänhoito- varainministeriön vahvistamien arvioiruispe- 9620: lautakunnan ennen työhön ryhtymistä rusteiden mukaan. 9621: 184 IV,2. ~ Maa.- ja metsätalouden verolaki. 9622: 9623: 9624: 19 §. määrättävää arvoa varten niiden jälleenhan- 9625: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- kintahintaan, josta on vähennettävä asuin- 9626: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- rakennusten ja perusparannusten osalta 9627: tuksella. 2 %: n, talousrakennusten osalta 5 %:n sekä 9628: 20 §. koneiden osalta 10 %: n suuruinen ikäalen- 9629: Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuo- nus kultakin vuodelta, joka on kulunut ra- 9630: delta 1968 toimitattavassa valtion- ja kunnal- kennuksen tai koneen hankintavuodesta tai 9631: lisverotuksessa. peruaparannuksen suoritamisvuodesta 1968 9632: alkuun. Ikäalennuksena älköön kuitenkaan 9633: 21 §. vähennettäkö enempää kuin 80% edellä tar- 9634: Vuodelta 1968 toimitattavassa verotuksessa koitetusta jälleenhankintahinnasta. Jos ra- 9635: on maatalouskiinteistön rakennukset, perus- kennus on myöhemmin perusteellisesti 9636: parannukset ja koneet arvioitava 6 § :ssä uusittu tai korjattu, on edellä mainittua ikä- 9637: tarkoitettujen arvonvähennysten sekä varo- alennusta korjauksen laadusta riippuen har- 9638: jen verotusarvon määräämisen perusteeksi kinnan mukaan alennettava. 9639: 9640: 9641: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 9642: 9643: Ilmari Linna. Esko Niskanen. Urho E. Knuuti. 9644: Lars Lindeman. Pauli Burman. Kaarlo af Heurlin. 9645: U. H. Voutilainen. Sulo Hostila. Veikko Kokkola. 9646: Arvo Ahonen. Veikko Mattila. Akseli Roden. 9647: Reino Breilin. Uljas M"åkelä. Bror Lillqvist. 9648: Sakari Knuuttila. Valde Nevalainen. Tyyne Paasivuori. 9649: Sylvi Siltanen. Antti 0. Pennanen. 9650: 185 9651: 9652: IV,S.- Lak.al. N:o 24. 9653: 9654: 9655: 9656: 9657: Pesola ym.: Ehdotus maa- ja metsätalouden vm·olaiksi. 9658: 9659: 9660: Eduskunnalle. 9661: 9662: Maatalouden verotus perustuu maassamme non verotuksen perusteena vähintään kyseen- 9663: nykyään arvioituun keskimääräiseen tuot- alaista. 9664: toon. V erotusperusteina eivät ole, kuten Tämä Hervosen komitean tutkimus osoit- 9665: muissa elinkeinoissa ja ammateissa, todelliset taa, että n)'1kyinen verotusjärjestelmä johtaa 9666: tulot, vaan ne ulkonaiset tunnusmerkit, joi- kaikessa ik:aavamaisuudessaan räikeisiin koh- 9667: den katsotaan osoittavan kunkin tilan tuoton. tuuttomuuksiin. 9668: Tässä suhteessa maatalouden verotus poik- Maatalouden verotusta on hallituksen toi- 9669: keaa meillä muissa maissa noudatetusta käy- mesta tutkinut kalksikin eri komiteaa ja hal- 9670: tännöstä. lituksen taholta on jo pidemmän aikaa ollut 9671: Nykyinen maatalouden verotus ei ota huo- tarkoituksena antaa esitys uudeksi maatalou- 9672: mioon ollenkaan viljelmällä harjoitetun vil- den verolaiksi. Kun tällaista esitystä ei kui- 9673: jelyn voimaperäisyyttä, siihen uhrattua pää- tenkaan ole vielä annettu, ehdotamme, että 9674: omaa, tuotannon erilaisen rakenteen ja vil- maatalouden verotuksen nykyiset epäkohdat 9675: jelmän ik:oon vaikutusta pinta-alayksikön poistetaan siirtymällä todellisten tulojen ve- 9676: tuottamaan tuloon eikä viljelijäyrittäjän rotukseen. 9677: henkilökohtaisen panoksen vaikutusta yri- Lakialoitteen mukaan katsottaisiin tuloksi 9678: tyksen kannattavuuteen. maatilataloudesta saadut myyntitulot. Tulon 9679: Maatalouden luonne on kuitenkin ratkai- hankkimisesta aiheutuvina kuluina otettai- 9680: sevasti muuttunut siitä ajankohdasta, jolloin siin huomioon maataloustarvikkeiden han- 9681: nykyinen maatalouden verojärjestelmä otet- kinta-arvo. Rakennusten, perusparannusten 9682: tiin käytäntöön. Maatalouden alalla tapahtu- ja koneiden osalta esitetään otettavaksi käy- 9683: neesta erikoistumisesta on ollut seurau!ksena, täntöön yksinkertainen arvonvähennysjärjes- 9684: että kannattavuus eri tiloilla on muodostunut telmä. Asuntoedun verottaminen, korkome- 9685: hyv~n erilaiseksi. Maatalouden verokomitea, not sekä henikilölkohtaiset vähennykset ehdo- 9686: I!B. Hervosen komitea, suoritti tutkimuksen, tetaan samoiksi, mitä niistä kulloinkin on 9687: joka !käsitti 250 kirjanpitotilaa. Tutkimus yleisesti voimassa. 9688: osoittaa, että tiloja joilla veronalainen tulo Metsätalouden osalta ehdotamme myös 9689: oli alle 50% kirjanpitotulosta, oli tutkimuk- siirryttävälksi todellisten tulojen verotukseen. 9690: sessa 29 eli lähes yhtä paljon kuin niitä, Tämän mukaan olisivat metsän myynnistä 9691: joissa poikkeama suuntaan tai toiseen oli saadut tulot kokonaisuudessaan verotettavaa 9692: vain 10 %. Yhteensä näihin kahteen ryh- tuloa. Mikäli asianomaisella ei jonakin 9693: mään, joissa veronalainen tulo oli vähemmän vuonna olisi tällaista tuloa, olisi hänen sal- 9694: kuin 60% kirjanpitotuloista, !kuului 58 tilaa littava siirtää metsänparannuksista ym. met- 9695: eli 23 o/o ka~ista tiloista. sänhoidollisista toimenpiteistä aiheutuneiden 9696: Komitea totesi tutkimuksessaan edelleen, kulujen vähentäminen suoritettavaksi myö- 9697: että tilojen laskettu keskiarvotuotto perustui hemm~n metsän myynnistä saaduista tuloista. 9698: suurelta osin toisistaan huomattavasti poik- Muuten noudatettaisiin verotuksessa yleensä 9699: keaviin tulolksiin ja että saadun tuloksen voimassa olevia säännöksiä. 9700: lähettyvillä on vain pieni osa käsitellyistä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-· 9701: tapauksista. Koska tilastollisestikaan ei maa- nioittaen, 9702: talouden tuottoa voida näillä perusteHla ku- 9703: vata oikein on näiden keinotelkoisesti saatu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 9704: jen tulosten käyttäminen kokonaisen elinkei- van lakiehdotuksen: 9705: 24 E 529/66 9706: 186 IV,3. - Maa- ja metsätalouden verolaki. 9707: 9708: 9709: Maa- ja metsätalouden verolaki. 9710: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 9711: 9712: 1 §. sityis- ja ruokataloudessa käytettyjen, kiin- 9713: Maatalouskiinteistöstä saatu tulo ja sellai- teistöitä saatujen tuotteiden, suoritusten ja 9714: seen kiinteistöön kuuluvien varojen arvo etuuksien raha-arvo arvioituna paikkakun- 9715: määrätään valtion- ja kunnallisverotusta nan tuottajahintojen mukaan, 9716: varten sen mukaan kuin tässä laissa sääde- 8) verovelvollisen ja hänen perheensä tar- 9717: tään. peeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta 9718: 2 §. asunnosta saatu etu, · 9719: Maatalouskiinteistöksi katsotaan tässä 9) kiinteistön tai sen osan vuokraamisesta 9720: laissa kiinteistö tai sen osa, jolla harjoite- saadut tulot sekä se rahaksi arvioitava etu, 9721: taan maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteistön jonka verovelvollinen on saanut sen johdosta, 9722: jotakin osaa käytetään muuhun tarkoituk- että toinen on saanut oikeuden käyttää kiin- 9723: seen, ei sitä osaa lueta maatalouskiinteistöön. teistöä tai sen osaa hyväkseen, 9724: 10) valtionvaroista maataloustuotannon 9725: 3 §. tukemiseksi viljelijälle suoraan annetut avus- 9726: tukset ja korvaukset, lukuunottamatta uudis- 9727: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi katso- 9728: tus- ja perusparannustarkoituksiin annettuja 9729: taan verovelvollisen maatalouden harjoitta- avustuksia ja palkkioita sekä maataloustuot- 9730: misesta rahassa saarnat ja rahanarvoiset vuo- teiden kuluttajahinnan alentamiseksi mak- 9731: situlot, niin kuin: settuja korvauksia, 9732: 1) maataloustuotteiden myynnistä saadut 9733: 11) vakuutus- tai muu korvaus, joka on 9734: tulot, kotieläinten myyntitulot mukaan luet- saatu tuhoutuneesta tai vahingoittuneesta ir- 9735: tuina, sekä kotieläinten arvon lisäys sen mu- taimistosta, lukuun ottamatta sellaisia maa- 9736: kaan kuin 7 § : ssä säädetään, talouskoneita ja kalustoesineitä, joiden han- 9737: 2) sellaisesta, kiinteistöllä olevasta tuotan- kinta-arvo on ollut enemmän kuin 400 mark- 9738: tolaitoksesta tai sillä harjoitetusta muusta kaa, sekä sadosta tai vaihto-omaisuudesta 9739: toiminnasta, jota ei lueta eri liikkeeksi, saa- saatu korvaus. 9740: dut tulot, 9741: 3) tulot kalastuksesta ja metsästyksestä 4 §. 9742: sekä soran, saven, turpeen ja muun sellaisen Maatalouden tulosta saadaan vähentää 9743: myynnistä, tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä ai- 9744: 4) maataloustarvikkeiden sekä sellaisten heutuneet kustannukset, niin kuin 9745: koneiden ja kalustoesineiden, joiden hankin- 1) siementen, rehujen, lannoitteiden ja 9746: tahinta on enintään 400 mk, myynnistä saa- maanparannusaineiden hankinta-arvo, 9747: dut tulot, 2) maataloustuotantoa varten verovuoden 9748: 5) tulot, jotka verovelvollinen on saanut aikana hankittujen kotieläinten ja sellaisten 9749: maataloutta varten palkattujen työntekijöi- koneiden ja kalustoesineiden, joiden hankin- 9750: den sekä maatalouteen kuuluvien hevosten ta-arvo ei ylitä 400 markkaa, hankinta-arvo 9751: ja koneiden sekä muiden sellaisten tuotanto- sekä kotieläinten arvon vähennys sen mukaan 9752: välineiden käytöstä toisen lukuun tuloihin kuin 7 § : ssä säädetään, 9753: sisältyvä korvaus omasta työstä mukaan luet- 3) maataloutta varten palkatulle työnteki- 9754: tuna, jäl1e maksettu paikka ilman luontoisetujen 9755: 6) verovelvollisen harjoittamaa liikettä tai raha-arvoa, ennen verovuotta 18 vuotta täyt- 9756: muuta tuotantoa kuin maataloustuotantoa täneelle perheenjäsenelle, puolisoa lukuun- 9757: sekä maatalouden uudistus- ja perusparan- ottamatta, maksettu palkka mukaan luettuna, 9758: nustarkoituksia varten käytettyjen, maata- 4) rakennusten, koneiden, kaluston ja lait- 9759: loudesta saatujen tuotteiden ja 3 kohdassa teiden vuotuiset korjaus- ja kunnossapitokus- 9760: mainittujen etuuksien arvo, tannukset, joihin ei kuitenkaan lueta omalta 9761: 7) verovelvollisen ja hänen perheensä yk- kiinteistöitä saatujen puutavaroiden tai mui- 9762: IV,3. - Pesola ym. 187 9763: 9764: den tuotteiden ja suoritusten arvoa; milloin 6 §. 9765: tässä kohdassa tarkoitettuihin töihin on käy- Maatalouden tulosta vähennettävät vuotui- 9766: tetty tilan maataloutta varten palkattua työ- set arvonvähennykset rakennuksista, maata- 9767: voimaa tai milloin verovelvollinen on itse louden perusparannuksista ja sellaisista maa- 9768: suorittanut työn, ei näitä työkustannuksia talouskoneista sekä kalustoesineistä, joiden 9769: lueta korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin, hankintahinta on enemmän kuin 400 mk, 9770: 5) verovelvollisen työnantajana suoritta- tehdään kunkin mainitun ryhmän osalta 9771: mat tilan maataloutta varten palkattujen erikseen yhtenä eränä. Arvonvähennyksen 9772: työntekijäin lapsilisä- ja kansaneläkevakuu- perusteena on ennen verovuoden alkua käyt- 9773: tusma;ksut, työttömyysvakuutusmaksut, sai- töön otetun omaisuuden yhteenlaskettu han- 9774: rausvakuutusmaksut ja tapaturmavakuutus- kinta-arvo, josta vähennetään aikaisempina 9775: maksut sekä rakennusten, eläinten ja muun vuosina verotuksessa hyväksytyt arvonvä- 9776: maatalou'sirtaimiston vakuutusmaksut, hennykset ja johon lisätään verovuoden ai- 9777: 6) tilalla aikaisemmin työssä olleelle työn- kana käyttöön otetun omaisuuden hankinta- 9778: tekijälle tai tämän omaiselle sekä huoltoapu- arvo. 9779: lain 5 § :n nojalla entiselle työntekijälle an- Milloin rakennus tai kone on verovuonna 9780: nettu eläke tai elatus luontoisetuja lukuun myyty tai jos se on tuhoutunut ja siitä on 9781: ottamatta, sallitu vakuutus. tai muu· korvaus, on saatu 9782: 7) eläinten hoidosta, maitotaloudesta ja luovutushinta tai korvauksen määrä vähen- 9783: kasvinsuojelusta aiheutuneet menot sekä nettävä edellä tarkoitetulla tavalla laske- 9784: poltto- ja voiteluaineiden ostosta ja sähkön tusta arvonvähennyksen perusteena olevasta 9785: käytöstä aiheutuneet kustannukset, arvosta. Jos saatu luovutushinta tai kor- 9786: 8) maasta, koneista ja muista maatalouden vauksen määrä on suurempi kuin viimeksi- 9787: tuotantovälineistä ·maksetut vuokrat, sekä mainittu arvo, lueta:an erotus verovuoden 9788: velkain korot, siten kuin korkojen vähennys- tuloksi. Mitä tässä on sanottu, ei koske ra- 9789: oikeudesta on muualla verolainsäädännössä kennusta, joka on ollut verovelvollisen 9790: määrätty, omistuksessa vähintään kymmenen vuotta. 9791: 9) rakennusten, maatalouden perusparan- Tällöin kuitenkin vähennetään rakennusten 9792: nusten ja maatalouskoneiden ja -kaluston arvon vähennysten perusteena olevasta yh- 9793: arvon vähennykset sen mukaan kuin 6 §: ssä teenlasketusta arvosta tällaisen rakennuksen 9794: säädetään. arvioitu, verotuksessa poistamatta oleva arvo. 9795: Eri omaisuusryhmien vuotuisena arvonvä- 9796: 5 §. hennyksenä myönnetään seuraavat prosentti- 9797: Milloin maatalouden harjoittamista varten määrät kunkin omaisuusryhmän 1 ja 2 mo- 9798: palkattua työvoimaa on käytetty uuden ra- mentissa säädetyllä tavalla lasketusta ar- 9799: kennuksen rakentamiseen, rakennuksen pe- vosta: 9800: ruskorjaukseen, uusien salaojien tai tilustei- 9801: den tekemiseen, uudisraivaukseen, metsänhoi- 1) rakennuksista 6% 9802: toon taikka hankintakaupan yhteydessä tai 2) maatalouden perusparannuksista 6 % 9803: muutoin myyntiä varten suoritetun puutava- 3) maatalouskoneista ja -kalustosta 20% 9804: ran valmistukseen ja kuljetukseen tai muihin 9805: sellaisiin verovelvollisen lukuun suoritettui- Edellämainittujen arvonvähennysten vuo- 9806: hin töihin, jotka eivät ole maatalouden tuinen yhteismäärä ei saa olla kuitenkaan 9807: käyttö- ja kunnossapitotöitä, ei palkkamenoja suurempi kuin 30 sadalta tilalta saatujen 9808: tältä osin lueta maatalouden kustannuksiksi. myyntitulojen määrästä. 9809: Jos edellämainituissa töissä on käytetty maa- 9810: talouteen kuuluvia hevosia, koneita tai muita 7 §. 9811: sellaisia tuotantovälineitä, ei myöskään nii- Kotieläinten arvo verovuoden päättyessä 9812: den käytöstä tällaiseen tarkoitukseen aiheu- arvioidaan valtiovarainministeriön vahvista- 9813: tuneita kustannuksia lueta maatalouden kus- mien perusteiden mukaan. Milloin kotieläin- 9814: tannuksiksi. Sama koskee tällaiseen tarkoi- ten näin arvioitu arvo on eläinten määrän 9815: tukseen käytettyjen, maatalouttta varten lisääntymisen tai eläinten kasvun johdosta 9816: hankittujen tuotteiden ja tarvikkeiden raha- verovuoden päättyessä korkeampi kuin vuo- 9817: arvoa. den alussa, luetaan lisäys maatalouden tu- 9818: 188 IV,3. - Maa- ja metsätalouden verolaki. 9819: 9820: loksi. Jos kotieläinten arvo on tapahtuneen omaisuuden sekä varastojen osalta. Maata- 9821: myynnin, teurastuksen tai muun sellaisen lousmaaksi luetaan pelto, luonnonniitty ja 9822: syyn vuoksi verovuoden aikana pienentynyt, -laidun, puutarha sekä muut maatalouden 9823: luetaan erotus maatalouden kustannukseksi. käytössä olevat tilukset. Metsäksi luetaan 9824: sekä maapohja että puusto. 9825: 8 §. Maatalousmaan ja metsän verotusarvo 9826: Maatalouden tulosta ei ole lupa vähentää, määrätään asetuksella vahvistettavien yleis- 9827: mitä verovelvollinen on sijoittanut uudisra- ten arvioiruisperusteiden mukaan kuitenkin 9828: kennuksiin tai rakennusten peruskorjauksiin niin, että niiden arvo yhdessä rakennusten 9829: tahi maatalouden perusparannuksiin. ja perusparannusten sekä 3 momentissa tar- 9830: koitettujen etuuksien arvojen kanssa ei ylitä 9831: 9 §. tilakokonaisuuden ikäypää arvoa. Rakennus- 9832: Milloin mruatalouden kustannukset ovat tu- ten, perusparannusten ja koneiden verotus- 9833: loja suuremmat, ei erotusta ole lupa vähen- arvona pidetään niiden 6 § : ssä tarkoitettua 9834: tää metsätaloudesta saadusta tulosta koko poistamatonta jäännösarvoa verovuoden 9835: maatalouskiinteistön puhdasta· tuloa lasket- päättyessä. Kotieläinten arvoksi katsotaan 9836: taessa. 7 § : ssä tarkoitettu arvo verovuoden päät- 9837: 10 §. tyessä seikä varastojen arvoksi 30 % niiden 9838: Maatalouskiinteistön varsinaisena metsä- käyvästä arvosta verovuoden päättyessä. 9839: taloustulona on pidettävä metsän myynnistä Milloin kiinteistöön kuuluu osuus koskeen, 9840: rahassa saatua ja rahan arvoista vuosituloa. kiven- tai soranottopaikka tai muu sellainen 9841: etuus, josta verovelvollisella on hyötyä muu- 9842: 11 §. toinkin kuin maatalouteen käytettynä, tai 9843: Varsinaista metsätuloa laskettaessa on jos kiinteistöllä on tonttiarvoa, on sanottu- 9844: vähennyksenä otettava huomioon metsänpa- jen etuuksien arvo määrättävä erikseen va1- 9845: rannuksista, metsänhoidollisista ja niihin ver- tiovarainministeriön vahvistamien arvioiruis- 9846: rattavista toimenpiteistä aiheutuneet kus- perusteiden mukaan. 9847: tannukset. 9848: Mikäli jonakin vuonna metsänmyyntitu- 14 §. 9849: loja ei ole siinä määrin, että nämä kulut Maatalouskiinteistön haltijalla on oikeus 9850: voidaan vähentää, voidaan vähennysoikeus tehdä muualla verolainsäädännössä edellyte- 9851: siirtää seuraavaan lähimpään vuoteen, jol- tyt henkilökohtaiset vähennykset. 9852: loin metsänmyyntitulot tekevät vähennysoi- 9853: keuden käyttämisen mahdolliseksi, ei kuiten- 15 §. 9854: kaan kauemmaksi kuin kymmenenteen vuo- Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 9855: teen kulujen syntyruisvuodesta lukien. täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 9856: asetuksella. 9857: 12 §. 9858: Verolautakunnan on, 'jollei veroilmoitusta 16 §. 9859: ole annettu tai sitä ei voida oikaistunakaan Vuodelta 196 toimitettavassa verotuksessa 9860: panna verotuksen perusteeksi ja jos osoit- on maatalouskiinteistön rakennukset, perus- 9861: tautuu, että verovelvollisen ilmoittama tulo parannukset ja koneet arvioitava 6 § : ssä 9862: muiden vastaavasti sa:manlaatuisissa olosuh- tarkoitettujen arvonvähennysten sekä varo- 9863: teissa toimivien verovelvollisten vuosituloon jen verotusarvon määräämisen perusteeksi 9864: verrattuna ilmeisesti on liian vähäinen, toi- määrättävää arvoa varten niiden jälleenhan- 9865: mitettava verotus arvioimalla. Sitä ennen on kintahintaan, josta on vähennettävä asuin- 9866: verovelvolliselle annettava tilaisuus selvityk- rakennusten ja perusparannusten osalta 9867: sen esittämiseen. 2 %: n, talousrakennusten osaHa 5 % :n sekä 9868: koneiden osalta 10 %: n suuruinen ikäalennus 9869: 13 §. kultakin vuodelta, joka on kulunut raken- 9870: Maatalouskiinteistön veronalaisten varojen nuksen tai koneen hankintavuodesta tai pe- 9871: arvo määrätään erikseen maat·alousmaan, rusparannu:ksen suorittamisvuodesta vuoden 9872: maatalouden perusparannusten, metsän, ra- 196 alkuun. Ikäalennuksena älköön kuiten- 9873: kennusten, kotieläinten ja irtaimen käyttö- kaan vähennettäkö enempää kuin 80 % 9874: IV,3. - Pesola ym. 189 9875: 9876: edellä tarkoitetusta jälleenhankintahinnasta. 17 §. 9877: Jos rakennus on myöhemmin perusteellisesti Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta 9878: uusittu tai korjattu, on edellä mainittua ikä- 196 toimitettavassa valtion- ja kunnallisve- 9879: alennusta korjauksen laadusta riippuen har- rotuksessa ja sillä kumotaan sen kanssa ris- 9880: kinnan mukaan alennettava. tiriidassa olevat lainsäädännökset. 9881: 9882: 9883: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 9884: 9885: Pekka Pesola. Irma Karvikko. 9886: Pirkko Aro. Eeles Landström. 9887: 190 9888: 9889: IV,4.-Lak.al. N:o 25. 9890: 9891: 9892: Rytkönen ym.: Ehdotus maa- ja metsätalouden verolaiksi. 9893: 9894: E d u s k u n n a 11 e. 9895: 9896: Maatalouden verotus perustuu edelleenkin Sen vuoksi, että joissakin tapauksissa eivät 9897: arvioituun keskimääräiseen tuottoon, sekä vähennykset muodostuisi kohtuullisiksi sa- 9898: isännänpalkan ja perheenjäsenten työn arvon mantyyppisiin tiloihin verrattuna, on ehdo- 9899: verottamiseen. Verotusjärjestelmä on van- tukseen otettu säännös, jonka mukaan tällai- 9900: hanaikainen ja erittäin epäoikeudenmukainen sella verovelvollisella on oikeus vähentää 9901: pienviljelijäväestölle. Sen suurimmista epä- tulostaan 70 sadalta. Ehdotettu säännös an- 9902: kohdista todettakoon mm., ettei se perustu taa verovelvolliselle tilaisuuden myös valita 9903: lainkaan tilalta saatavaan tuloon eikä ota kuiteilla osoitettavien vähennysten ja tässä 9904: huomioon maatilatalouden kustannuksia, ehdotetun vaihtoehdon välillä. Tälläinen me- 9905: jotka vaihtelevat suuresti kooltaan erilaisilla netelmä helpottaisi verovelvollisia niistä al- 9906: ja erilaisissa olosuhteissa toimivilla viljel- kuvaikeuksista, joita siirtyminen uuteen jär- 9907: millä. Viljelyn voimaperäisyyttä ja rationa- jestelmään saattaa aiheuttaa. 9908: lisoimishyödyn vaikutusta tulon muodostuk- Asuntoetu jäisi edelleen veronalaiseksi, 9909: seen ei järjestelmä lainkaan tunne. mutta sen vapauttaminen verosta olisi toteu- 9910: Isännänpalkan ja perheenjäsenten työn tettava samassa yhteydessä, kun asuntoedun 9911: arvon määrääminen tapahtuvat varsin mieli- verottamisesta yleisesti luovutaan. 9912: valtaisesti. Tällainen menettely on johtanut Korkomenot ja muut henkilökohtaiset vä- 9913: siihen, että työtulon verotus hehtaaria koh- hennykset ehdotetaan samoiksi, mitä niistä 9914: den on pienillä tiloilla moninkertainen suu- yleisesti on kulloinkin voimassa. 9915: riin tiloihin verrattuna. Osaltaan tästä joh- Metsän verotuksessa ehdotetaan myös siir- 9916: tuu myös ns. muuttoliike pienviljelystiloilta ryttäväksi uuteen järjestelmään siten, että 9917: verotuksen muodostuessa kohtuuttomaksi. metsämaan vuotuisena tuoton lisäyksenä ve- 9918: Jo kaikki edellä mainitut seikat osoittavat rotettaisiin 60 % tuotosta ja 40 % metsän- 9919: maatalouden verojärjestelmän uudistamisen myynnistä saaduista myyntituloista. Pien- 9920: välttämättömyyden. Tähän toteamukseen on metsänomistajien kannalta on tärkeää, että 9921: päätynyt myös maatalouden verotusta tutki- tuotosta vähennettäisiin 25 kuutiometrin 9922: nut komitea, joka v. 1961 antoi asiasta mie- osuus, mikä vapauttaisi pienempien ja heik- 9923: tintönsä ja ehdotti siirryttäväksi myös maa- kopuustoisten metsälöiden omistajat metsä- 9924: talouden verottamisessa tulojen pohjalla ta- verosta. Suurten metsälöiden omistajilla ei 9925: pahtuvaan verotukseen. tätä vähennysoikeutta olisi. 9926: Tämän lakiehdotuksen mukaan maatalou- Uudistushakkuiden yhteydessä metsättö- 9927: den verotusjärjestelmä uudistettaisiin koko- miksi jäävät alueet olisivat 15 vuotta vapaat 9928: naisuudessaan. Tuloksi katsottaisiin maatila- tuoton verotuksesta edellyttäen, että metsi- 9929: taloudesta saadut myyntitulot Tulon han- tystyöt suoritetaan hyväksytyn suunnitelman 9930: kinnasta aiheutuvina vähennyksinä otettai- mukaisesi. 9931: siin huomioon maataloustarvikkeiden, kuten Ehdotettu verotusjärjestelmä sisältää ne 9932: siementen, väkirehujen, apulantojen ja mui- periaatteet, joiden toteuttamisesta riippuu 9933: den sellaisten tarvikkeiden hankinta-arvo. maatalouden verotuksen sisäinen uudelleen 9934: Samoin olisi oikeus tulosta vähentää tilalta järjestely ja sen etuoikeutetun aseman pois- 9935: maksetut työpalkat mukaan lukien 18 vuotta taminen, mikä suuremmilla tiloilla on nykyi- 9936: täyttäneelle perheenjäsenelle maksetut pal- sen verotusjärjestelmän vallitessa. 9937: kat. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9938: Edelleen olisi oikeus vähentää rakennusten, 9939: perusparannusten ja koneiden vuotuiset ar- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 9940: vonvähennykset. van lakiehdotuksen: 9941: IV,4. - Rytkönelil Jlll. 191 9942: 9943: Maa- ja metsätalouden verolaki. 9944: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 9945: 1 §. etuuksien raha-arvo arvioituna paikkakun- 9946: Maatalouskiinteistöstä saatu tulo ja sellai- nan tuottajahintojen mukaan, 9947: seen kiinteistöön kuuluvien varojen arvo 8) verovelvollisen ja hänen perheensä tar- 9948: määrätään valtion- ja kunnallisverotusta var- peeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta 9949: ten sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. asunnosta saatu etu, 9950: 9) kiinteistön tai sen osan vuokraamisesta 9951: 2 §. saadut tulot sekä se rahaksi arvioitava etu, 9952: Maatalouskiinteistöksi katsotaan tässä jonka verovelvollinen on saanut sen johdosta, 9953: laissa kiinteistö tai sen osa, jolla harjoitetaan että toinen on saanut oikeuden käyttää kiin- 9954: maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteistön jota- teistöä tai sen osaa hyväkseen, 9955: kin osaa käytetään muuhun tarkoitukseen, 10) valtionvaroista maataloustuotannon 9956: ei sitä osaa lueta maatalouskiinteistöön. tukemiseksi viljelijälle suoraan annetut avus- 9957: tukset ja korvaukset, lukuunottamatta uudis- 9958: 3 §. tus- ja perusparannustarkoituksiin annettuja 9959: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi katso- avustuksia ja palkkioita sekä maataloustuot- 9960: taan verovelvollisen maatalouden harjoitta- teiden kuluttajahinnan alentamiseksi mak- 9961: misesta rahassa saarnat ja rahanarvoiset vuo- settuja korvauksia, 9962: situlot, niin kuin: 11) vakuutus- tai muu korvaus, joka on 9963: saatu tuhoutuneesta tai vahingoittuneesta ir- 9964: 1) maataloustuotteiden myynnistä saadut taimistosta, lukuun ottamatta sellaisia maa- 9965: tulot, kotieläinten myyntitulot mukaan luet- talouskoneita ja kalustoesineitä, joiden han- 9966: tuina, sekä kotieläinten arvon lisäys sen mu- kinta-arvo on ollut enemmän kuin 300 mark- 9967: kaan kuin 7 §: ssä säädetään, kaa, sekä sadosta tai vaihto-omaisuudesta 9968: 2) sellaisesta kiinteistöllä olevasta tuotan- saatu korvaus. 9969: tolaitoksesta tai sillä harjoitetusta muusta 9970: toiminnasta, jota ei lueta eri liikkeeksi, saa- 4 §. 9971: dut tulot, Maatalouden tulosta saadaan vähentää tu- 9972: 3) tulot kalastuksesta ja metsästyksestä lon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutu- 9973: sekä soran, saven, turpeen ja muun sellaisen neet kustannukset, niin kuin 9974: myynnistä, 1) siementen, rehujen, lannoitteiden ja 9975: 4) maataloustarvikkeiden sekä sellaisten maanparannusaineiden hankinta-arvo, 9976: koneiden ja kalustoesineiden, joiden hankin- 2) maataloustuotantoa varten verovuoden 9977: tahinta on enintään 300 mk, myynnistä saa- aikana hankittujen kotieläinten ja sellaisten 9978: dut tulot, koneiden ja kalustoesineiden, joiden han- 9979: 5) tulot, jotka verovelvollinen on saanut kinta-arvo ei ylitä 300 markkaa, hankinta- 9980: maataloutta varten palkattujen työntekijöi- arvo sekä kotieläinten arvon vähennys sen 9981: den sekä maatalouteen kuuluvien hevosten mukaan kuin 7 §: ssä säädetään, 9982: ja koneiden sekä muiden sellaisten tuotanto- 3) maataloutta varten palkatulle työnte- 9983: välineiden käytöstä toisen lukuun tuloihin kijälle maksettu palkka Hman luontoisetujen 9984: sisältyvä korvaus omasta työstä mukaan luet- raha-arvoa, ennen verovuotta 18 vuotta täyt- 9985: tuna, täneelle perheenjäsenelle, puolisoa lukuun ot- 9986: 6) verovelvollisen harjoittamaa liikettä tai tamatta, maksettu palkka mukaan luettuna, 9987: muutta tuotantoa kuin maataloustuotantoa 4) rakennusten, koneiden, kaluston ja lait- 9988: sekä maatalouden uudistus- ja perusparan- teiden vuotuiset korjaus- ja kunnossapitokus- 9989: nustarkoituksia varten käytettyjen, maata- tannukset, joihin ei kuitenkaan lueta omalta 9990: loudesta saatujen tuotteiden ja 3 kohdassa kiinteistöitä saatujen puutavaroiden tai mui- 9991: mainittujen etuuksien arvo, den tuotteiden ja suoritusten arvoa; milloin 9992: 7) verovelvollisen ja hänen perheensä yk- tässä kohdassa tarkoitettuihin töihin on käy- 9993: sityis- ja ruokataloudessa käytettyjen, kiin- tetty tilan maataloutta varten palkattua työ- 9994: teistöitä saatujen tuotteiden, suoritusten ja voimaa tai milloin verovelvollinen on itse suo- 9995: 192 IV,4. - Maa- ja metsätalouden verolaki. 9996: 9997: 9998: rittanut työn, ei näitä työkustannuksia lueta aiheutuneita kustannuksia lueta maatalouden 9999: korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin, kustannuksiksi. Sama koskee tällaiseen tar- 10000: 5) verovelvollisen työnantajana suoritta- koitukseen käytettyjen, maataloutta varten 10001: mat tilan maataloutta varten palkattujen hankittujen tuotteiden ja tarvikkeiden raha- 10002: työntekijäin lapsilisä- ja kansaneläkevakuu- arvoa. 10003: tusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, sai- 6 §. 10004: rausvakuutusmaksut ja tapaturmavakuutus- Maatalouden tulosta vähennettävät vuotui- 10005: maksut sekä rakennusten, eläinten ja muun set arvonvähennykset rakennuksista, maata- 10006: maatalousirtaimiston vakuutusmaksut, louden perusparannuksista ja sellaisista maa- 10007: 6) tilalla aikaisemmin työssä olleelle työn- talouskoneista sekä kalustoesineistä, joiden 10008: tekijälle tai tämän omaisille sekä huoltoapu- hankintahinta on enemmän kuin 300 mk, teh- 10009: lain 5 §: n nojalla entiselle työntekijälle an- dään kunkin mainitun ryhmän osalta erik- 10010: nettu eläke tai elatus luontoisetuja lukuun seen yhtenä eränä. Arvonvähennyksen perus- 10011: ottamatta, teena on ennen verovuoden alkua käyttöön 10012: 7) eläinten hoidosta, maitotaloudesta ja otetun omaisuuden yhteenlaskettu hankinta- 10013: kasvinsuojelusta aiheutuneet menot sekä arvo, josta vähennetään aikaisempina vuo- 10014: poltto- ja voiteluaineiden ostosta ja sähkön sina verotuksessa hyväksytyt arvonvähennyk- 10015: käytöstä aiheutuneet kustannukset, set ja johon lisätään verovuoden aikana käyt- 10016: 8) maasta, koneista ja muista maatalouden töön otetun omaisuuden hankinta-arvo. 10017: tuotantovälineistä maksetut vuokrat sekä vel- Milloin rakennus tai kone on verovuonna 10018: kain korot, siten kuin korkojen vähennysoi- myyty tai jos se on tuhoutunut ja siitä on 10019: keudesta on muualla verolainsäädännössä saatu vakuutus- tai muu korvaus, on saatu 10020: määrätty, luovutushinta tai korvauksen määrä vähen- 10021: 9) rakennusten, maatalouden perusparan- nettävä edellä tarkoitetulla tavalla lasketusta 10022: nusten ja maatalouskoneiden ja -kaluston ar- arvonvähennyksen perusteena olevasta ar- 10023: von vähennykset sen mukaan kuin 6 § : ssä vosta. Jos saatu luovutushinta tai korvauksen 10024: säädetään. määrä on suurempi kuin viimeksimainittu 10025: Edellä tässä pykälässä tarkoitettuina maa- arvo, luetaan erotus verovuoden tuJoksi. Mitä 10026: talouden kustannuksina sekä 6 § :ssä tarkoi- tässä on sanottu, ei koske rakennusta, joka 10027: tettuina arvonvähennyksinä saa verovelvolli- on ollut verovelvollisen omistuksessa vähin- 10028: nen vähentää maatalouden myyntituloista tään kymmenen vuotta. Tällöin kuitenkin vä- 10029: muuta selvitystä antamatta 70 sadalta, mi- hennetään rakennusten arvon vähennysten 10030: käli mainitut myyntitulot eivät ylitä 20 000 perusteena olevasta yhteenlasketusta arvosta 10031: markkaa. Mainittua suuremmista myyntitu- tällaisen rakennuksen arvioitu, verotuksessa 10032: loista on vähennykset esitettävä yksityiskoh- poistamatta oleva arvo. 10033: taisesti. Eri omaisuusryhmien vuotuisena arvonvä- 10034: hennyksenä myönnetään seuraavat prosentti- 10035: 5 §. määrät kunkin omaisuusryhmän 1 ja 2 mo- 10036: Milloin maatalouden harjoittamista varten mentissa säädetyllä tavalla lasketusta ar- 10037: palkattua työvoimaa on käytetty uuden ra- vosta: 10038: kennuksen rakentamiseen, rakennuksen pe- 10039: ruskorjaukseen, uusien salaojien tai tilustei- 1) ra;kennuksista 6% 10040: den tekemiseen, uudisraivaukseen, metsän- 2) maatalouden perusparannuksista 6% 10041: hoitoon taikka hankintakaupan yhteydessä 3) maatalouskoneista ja kalustosta 20 %. 10042: tai muutoin myyntiä va·rten suoritetun puu- 10043: tavaran valmistukseen ja kuljetukseen tai Edellämainittujen arvonvähennysten vuo- 10044: muihin sellaisiin verovelvollisen lukuun suo- tuinen yhteismäärä ei saa olla kuitenkaan 10045: ritettuihin töihin, jotka eivät ole maatalou- suurempi kuin 30 sadalta tilalta saatujen 10046: den käyttö- ja kunnossapitotöitä, ei palkka- myyntitulojen määrästä. 10047: menoja tältä osin lueta maatalouden kustan- 10048: nuksiksi. Jos edellämainituissa töissä on käy- 7 §. 10049: tetty maatalouteen kuuluvia hevosia, koneita Kotieläinten arvo verovuoden päättyessä 10050: tai muita sellaisia tuotantovälineitä, ei myös- arvioidaan valtiovarainministeriön vahvista- 10051: kään niiden käytöstä tällaiseen tarkoitukseen mien perusteiden mukaan. Milloin kotieläin- 10052: IV,4.- Bytkönen ym. 193 10053: 10054: ten näin arvioitu arvo on eläinten määrän Varsinaisen metsätaloustulon verotusta var- 10055: lisääntymisen tan eläinten kasvun johdosta ten suoritettavan metsämaan veroluokituksen 10056: verovuoden päättyessä korkeampi kuin vuo- suhteen on voimassa, mitä siitä on verotus- 10057: den alussa, luetaan Hsäys maatalouden tu- laissa (482/58) säädetty. 10058: loksi. Jos !kotieläinten arvo on tapahtuneen 10059: myynnin, teurastuksen tai muun sellaisen 12 §. 10060: syyn vuoksi verovuoden aikana pienentynyt, Metsämaan hehtaaria kohti antama vuo- 10061: luetaan erotus maatalouden kustannukseksi. tuinen puun tuotos ilmaistaan verokuutio- 10062: metreinä. 10063: 8 §. V erokuutiometrillä tarkoitetaan kiinteänä 10064: Maatalouden tulosta ei ole lupa vähentää, mittana määritettyä kuoretonta runkopuu- 10065: mitä verovelvollinen on sijoittanut uudisra- kuutiometriä. 10066: kennuksiin tai rakennusten peruskorjauksiin Asetuksella säädetään, miten paljon kuta- 10067: tahi maatalouden peruspMannuksiin. kin puutavaralajia verokuutiometriin on eri- 10068: laatuisilla metsämailla maan eri osissa lähi- 10069: ajan hakkuiden perusteella katsottava sisäl- 10070: 9 §. tyvän. 10071: Milloin maatalouden kustannukset ovat 10072: tuloja suuremmat, ei erotusta ole lupa vä- 13 §. 10073: hentää metsätaloudesta saadusta tulosta koko Verolautakunnan on ennen lokakuun 15 10074: maatalouskiinteistön puhdasta tuloa lasket- päivää tehtävä ehdotus siitä, mihin määriin 10075: taessa. erilaisen ja eri osissa kuntaa sijaitsevan met- 10076: sämaan 11 §: ssä tarkoitettu puhdas tuotto 10077: 10 §. olisi artioitava. V erolautakunnan ehdotus 10078: Milloin verovelvollisen omistaman metsä- metsämaan verotusperusteiksi on viivytyk- 10079: maan lisäkasvu ei ylitä 150 verokuutiometriä settä lähetettävä valtiovarainministeriölle 10080: vuodessa, myönnetään hänelle oikeus vähen- sekä asetettava soveliaassa paikassa kunnan 10081: tää tämän lain 11 §: n tarkoittamasta metsä- alueella verovelvollisten nähtäväksi neljän- 10082: maan tuotosta kahtakymmentäviittä verokuu- toista päivän ajaksi siitä lukien, jolloin 10083: tiometriä vastaava määrä. asiasta on ilmoitettu sillä tavoin kuin kun- 10084: nalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. V e- 10085: 11 §. rovelvollisella on oikeus tehdä muistutuksia 10086: Maatalouskiinteistön varsinaisena metsäta- ehdotusta vastaan kirjelmällä, joka on 30 10087: loustulona on pidettävä kuusikymmentä sa- päivän kuluessa siitä päivästä, jona ehdotus 10088: dalta siitä puhtaasta tuotosta, jonka saman- on pantu verovelvollisten nähtäville tätä päi- 10089: laatuisen metsän verokuutiometreissä ilmais- vää lukuunottamatta, annettava verotoimis- 10090: tuna arvioidaan kunnassa verovuonna päät- toon. Verojohtajan tulee viivytyksettä toimit- 10091: tyneenä ja kahtena sitä edellisenä hakkuu- taa muistutus valtiovarainministeriölle ja 10092: vuotena vallinneen kantohintatason mukaan kirjelmän oheen liittää verolautakunnan 10093: laskettuna sekä tulovuoden yleisen hintata- muistutuksen johdosta antama lausunto. V al- 10094: son mukaan muunnettuna keskimäärin vuotta tiovarainministeriön on hankittava ehdotuk- 10095: kohti antaneen kunkin vuoden verotusta var- sesta asianomaisen metsänhoitolautakunnan 10096: ten vahvistettujen tuottoperusteiden mukaan, lausunto. Valtioneuvosto vahvistaa sen jäl- 10097: kun paikkakunnalla tavalliset hallinto- ja keen metsämaan verotuksessa sovellettavat 10098: hoitokustannukset otetaan huomioon. Samoin perusteet siten, että verotus tulee oikeaksi ja 10099: on verotettavaksi tuloksi luettava neljäkym- koko valtakunnassa yhdenmukaiseksi. 10100: mentä sadalta myyntiin tai markkinakäyt- 10101: töön luovutetusta, runkopuusta valmistetusta 14 §. 10102: puutavarasta verovuonna saaduista metsän- Jos jollakin maatalouskiinteistölle metsä- 10103: myyntituloista. maan puuntuotos on metsäpalon tai luonnon- 10104: Edellä 1 momentissa tarkoitettu puhdas tuhon aiheuttama puuston vahingoittumisen 10105: tuotto määrätään kunkin vuoden verotusta takia olennaisesti vähentynyt, on se otettava 10106: varten vahvistettujen tuottoperusteiden no- kohtuullisessa määrässä huomioon verotuk- 10107: jalla. sessa tuloa arvoitaessa. 10108: 25 E 529/66 10109: 194 IV,4. -Maa- ja metsätalouden verolaki. 10110: 10111: 15 §. mitettava verotus arvioimalla. Sitä ennen on 10112: Milloin vanhastaan aukea tai taloudellisesti verovelvolliselle annettava tilaisuus selvityk- 10113: vähäarvoisen puuston hallussa oleva tahi vä- sen esittämiseen. 10114: häpuustoinen ja selvästi heikkoon tuottokun- 10115: toon joutunut, verotuksessa metsämaaksi tai 18 §. 10116: joutomaaksi luettu alue on joko kokonaan Maatalouskiinteistön veronalaisten varojen 10117: tai osittain maanomistajan omin varoin kyl- arvo määrätään erikseen maatalousmaan, 10118: vetty tai istutettu, ei tämän alueen puhdasta maatalouden perusparannusten, metsän, ra- 10119: tuottoa ole otettava lukuun tulon perusteella kennusten, kotieläinten ja irtaimen käyttö- 10120: veroa määrättäessä niissä valtion- ja kun- omaisuuden sekä varastojen osalta. Maata- 10121: nallisverotuksissa, jotka toimitetaan viideltä- lousmaaksi luetaan pelto, luonnonniitty ja 10122: toista vuodelta sen kalenterivuoden alusta -laidun, puutarha sekä muut maatalouden 10123: lukien, jona metsitystyö alueella on loppuun käytössä olevat tilukset. Metsäksi luetaan 10124: suoritettu. sekä maapohja että puusto. 10125: Milloin suo on joko kokonaan tai osittain Maatalousmaan ja metsän verotusarvo mää- 10126: maanomistajan varoilla ojitettu metsänkas- rätään asetuksella vahvistettavien yleisten ar- 10127: vun parantamista varten, sovelletaan aluee- vioimisperusteiden mukaan kuitenkin niin, 10128: seen mitä 1 momentissa säädetään. että niiden arvo yhdessä rakennusten ja pe.. 10129: rusparannusten sekä 3 momentissa tarkoitet- 10130: tujen etuuksien arvojen kanssa ei ylitä ti- 10131: 16 §. lakokonaisuuden käypää arvoa. Rakennusten, 10132: Edellä 16 § : ssä tarkoitetun verovapauden perusparannusten ja koneiden verotusarvona 10133: saamisen edellytyksenä on että metsittämi- pidetään niiden 6 §: ssä tarkoitettua poista- 10134: nen tai ojittaminen on tehty metsänhoitolau- maton ta jäännösarvoa verovuoden päättyessä. 10135: takunnan ennen työhön ryhtymistä alueelle Kotieläinten arvoksi katsotaan 7 § :ssä tarkoi- 10136: hyväksymän suunnitelman mukaisesti ja että tettu arvo verovuoden päättyessä sekä varas- 10137: maanomistaja on verolautakunnalle esittänyt tojen arvoksi 30 % niiden käyvästä arvosta 10138: metsänhoitolautakunnan todistuksen toimen- verovuoden päättyessä. 10139: piteen loppuun suorittamisesta. Milloin kiinteistöön kuuluu osuus koskeen, 10140: Tällaista todistusta älköön kuitenkaan an- kiven- tai soranottopaikka tai muu sellainen 10141: nettako, milloin kysymys on alueesta, jonka etuus, josta verovelvollisella on hyötyä muu- 10142: metsittäminen ei edellytä kylvöä tai istutusta toinkin kuin maatalouteen käytettynä, tai 10143: tai jonka ojittamista ei kasvupaikan metsän- jos kiinteistöllä on tonttiarvoa, on sanottujen 10144: tuottokyvyn parantamisen kannalta voida pi- etuuksien arvo määrättävä erikseen valtio- 10145: tää tarkoituksenmukaisena, eikä myöskään varainministeriön vahvistamien arvioimispe- 10146: miUoin kysymys on alueesta, jonka metsä on rusteiden mukaan. 10147: yksityismetsälain nojalla rauhoitettu tai 10148: jonka rauhoittamisesta on tehty sanotun lain 19 §. 10149: 10 § : ssä tarkoitettu sopimus. Maatalouskiinteistön haltijalla on oikeus 10150: Milloin kysymyksessä on valtion omista- tehdä muualla verolainsäädännössä edellyte- 10151: malla maalla suoritettava metsitys- tai oji- tyt henkilökohtaiset vähennykset. 10152: tustyö, suunnitelman laatii ja todistu'ksen toi- 10153: menpiteen loppuun suorittamisesta antaa se 10154: viranomainen, jonka hallinnan alaisena met- 20 §. 10155: sitettävä tai ojitettava alue on. Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 10156: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 10157: asetuksella. 10158: 17 §. 10159: Verolautakunnan on, jollei veroilmoitusta 21 §. 10160: ole annettu tai sitä ei voida oikaistunakaan Vuodelta 196 toimitettavassa verotuksessa 10161: panna verotuksen perusteeksi ja jos osoit- on maatalouskiinteistön rakennukset, perus- 10162: tautuu, että verovelvollisen ilmoittama tulo parannukset ja koneet arvioitava 6 § : ssä 10163: muiden vastaavasti samanlaatuisissa olosuh- tarkoitettujen arvonvähennysten sekä varo- 10164: teissa toimivien verovelvollisten vuosituloon jen verotusarvon määräämisen perusteeksi 10165: verrattuna ilmeisesti on liian vähäinen, toi- määrättävää arvoa varten niiden jälleenhan- 10166: IV,4. - Rytkönen ym. 195 10167: 10168: kintahintaan, josta on vähennettävä asuin- kennus on myöhemmin perusteellisesti uusittu 10169: rakennusten ja perusparannusten osalta tai korjattu, on edellä mainittua ikäalennusta 10170: 2 % : n, talousrakennusten osalta 5 %: n sekä korjauksen laadusta riippuen harkinnan mu- 10171: koneiden osalta 10% :n suuruinen ikäalennus kaan alennettava. 10172: kultakin vuodelta, joka on kulunut raken- 10173: nuksen tai koneen hankintavuodesta tai pe- 22 §. 10174: rusparannuksen suorittamisvuodesta vuoden Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta 10175: 196 alkuun. Ikäalennuksena älköön kuiten- 196 toimitattavassa valtion- ja kunnallisve- 10176: kaan vähennettäkö enempää kuin 80 % edellä rotuksessa ja sillä kumotaan sen kanssa risti- 10177: tarkoitetusta jälleenhankintahinnasta. Jos ra- riidassa olevat lainsäännökset. 10178: 10179: 10180: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 10181: 10182: Veikko J. Rytkönen. Pauli Puhakka.. Kaisu Weckman. 10183: Aimo Laiho. Kauko Hjerppe. Paavo Lagerroos. 10184: Kaino Haapanen. Martti Linna. Heikki Mustonen. 10185: Pekka. Silander. Lyyli Koskinen. Aarne Pulkkinen. 10186: Pekka. Salla.. Kelpo Gröndahl. Lauha. Männistö. 10187: Aulis Juvela. 10188: 196 10189: 10190: 1V,5.- Lak.a.l. N:o 26. 10191: 10192: 10193: 10194: 10195: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden verotuksesta. 10196: 10197: 10198: Ed us'kunnaHe. 10199: 10200: Maatalouden nykyinen keSkiarvoperiaat- taloutta yhtenä tulolähteenä ja siihen kat- 10201: teelle rakentuva verotusjärjestelmä on ollut sotaan kuuluvan kiinteistö tai sen osa, jolla 10202: käytössä yli neljänkymmenen vuoden ajan. harjoitetaan maa- tai metsätaloutta sekä sel- 10203: Siirryttäessä tähän järjestelmään oli maata- laista niihin liittyvää toimintaa, jota ei ole 10204: lous yleensä erikoistumatonta ja lähellä luon- luettava eri liikkeeksi. Maatalouden veron- 10205: toistaloutta. Poikkeamat eri talousmuotojen alaisena tulona pidetään verovuonna maata- 10206: välillä olivat pieniä, joten näissä oloissa voi- loudesta saatua tuottoa sekä maatalouteen 10207: tiin pitää tarkoituksenmukaisena verottaa liittyviä muita rahatuloja ja rahanarvoisia 10208: maataloutta sellaisen puhtaan tuoton mukaan, etuuksia. Maatalouden puhdas tulo saadaan, 10209: minikä samanlaatuiset kiinteistöt kunnassa kun veronalaisesta tulosta vähennetään sen 10210: ovat keskimäärin antaneet. hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet 10211: Maatalous on kehittynyt huomattavasti ku- kustannukset. Maatalouden erikoisluonteen 10212: luneiden vuosikymmenien aikana. Koneellis- huomioonottaen on lakiehdotukseen otettu 10213: taminen, uudet viljelyskasvit, erikoistuminen erittely maataloudessa tavallisimmin esiinty- 10214: sekä maatalouden voimaperäistyminen ovat vistä tuloista ja menoista. 10215: tehneet nykyisen maatalouden verotusjärjes- Maatalouden menoihin luetaan lakiehdo- 10216: telmän soveltamisen aikaisempaa hankalam- tuksessa kaikki luonnolliset vähennykset. 10217: maksi. Lisäksi maatalouden erikoistuneen Maataloutta varten palkatuille työntekijöille 10218: tuotannon harkintaverotus on muodostumassa suoritettuihin palkkamenoihin luetaan myös- 10219: yhä vaikeammaksi epäkohdaksi maataloustuo- kin verovelvollisen ennen verovuotta 16 10220: tannon tarkoituksenmukaista kehitystä sil- vuotta täyttäneille perheenjäsenille, puoli- 10221: mälläpitäen. soa lukuunottamatta, maksettu kohtuullinen 10222: Maatalouden verotuksen uudistaminen on palkka. Maatalouden kustannuksiksi luetaan 10223: ollut kahden komitean tutkittavana. Molem- mm. eläinten osto- ja hoitomenot, siemen-, 10224: mat ovat päätyneet pääpiirteissään samaan lannoite-, rehu- sekä kasvinsuojelumenot. Sa- 10225: tulokseen: Maatalouden verotuksessa olisi moin myös muut maatalouteen liittyvät 10226: siirryttävä ns. todellisten tulojen mukaiseen käyttö- ja kunnossapitomenot luetaan maata- 10227: verotukseen, joka ottaen huomioon maatalou- louden kustannuksiin. 10228: den erikoisolosuhteet mahdollisimman suu- Vähennyskelpoisiin kustannuksiin luetaan 10229: ressa määrin vastaisi muiden elinkeinonhar- myös arvonvähennykset rakennuksista, maa- 10230: joittajien verotusta. Nykyinen keskimääräi- talouden perusparannuksista sekä sellaisista 10231: seen viljelysmaan ja metsän puhtaaseen tuot- maatalouskoneista ja kalustoesineistä, joiden 10232: toon perustuva verotusjärjestelmä ei enää hankintahintaa ei ole vähennetty tuloista 10233: nykyoloissa sovellu tuotantomuodoiltaan eri- kokonaisuudessaan jo hankintavuonna. Mo- 10234: koistuneen maatalouden verotukseen. lemmat maatalouden verokomiteat ovat yksi- 10235: Tämän vuoksi esitämmekin, että säädettäi- mielisiä siitä, että maatilan asuin- ja talous- 10236: siin erityinen maatilatalouden verolaki, joka rakennuksia olisi käsiteltävä yhtenä koko- 10237: sisältäisi sekä maatalouden että metsätalou- naisuutena. Arvonvähennyksen laskeminen 10238: den verotusta koskevat säännökset ja joka voidaan näin ollen suorittaa jäännösarvo- 10239: maatalouden osalta perustuisi samantapaiseen poistona ja yhtenä eränä koko rakennusomai- 10240: nettotulojen verotukseen kuin muiden elin- suudesta. Samoin perusparannusten ja maa- 10241: keinojen verotus. talouskoneiden arvonvähennykset ehdotetaan 10242: Lakiehdotuksen mukaan pidetään maatila- tehtäväksi kummankin ryhmän osalta erik- 10243: IV,5. - t1usitalo ym. 197 10244: 10245: seen yhtenä erana ja markkamääräisesti mistä omaisuusverotuksen ulkopuolelle. Tässä 10246: vuosi vuodelta pienenevinä jäännösarvopois- lakiehdotuksessa on myöskin hyväksytty peri- 10247: toina. Tämä poistomenetelmä on yksinkertai- aate maatalouden omaisuusverorasituksen 10248: nen ja vähän työtä vaativa, koska se ei edel- alentamisesta esittämällä varastojen ja irtai- 10249: lytä jatkuvaa esinekohtaisten poistoluetteloi- men käyttöomaisuuden, siis kotieläinten, ko- 10250: den tekemistä. Lakiehdotuksessa esitetyt ar- neiden ja kaluston, jättämistä veronalaisten 10251: vonvähennykset vastaavat keskimäärin mui- varojen ulkopuolelle. Kotieläimet ovat suu- 10252: den kuin maatalouden harjoittajain kohdalla relta osa'lta rinnastettavissa varastoihin ja 10253: voimassa olevien säännösten mukaisia arvon- koko irtaimen käyttöomaisuuden verovapau- 10254: vähennyksiä. Maatalousomaisuuden poistopro- della samalla helpotetaan ja yiksinkertaiste- 10255: senteiksi on esitetty rakennuksista 6 %, maa- taan verotusta. Lakiehdotuksessa esitetään, 10256: talouden perusparannuksista 10 % ja ko- että maatilatalouden veronalaisten varojen 10257: neista sekä kalustosta 30%. arvo määrätään erikseen maatalousmaan, 10258: Siirryttäessä maatalouden verotuksesta to- metsän ja rakennusten osalta valtiovarainmi- 10259: dellisten tulojen mukaiseen verotukseen, on nisteriön antamien ohjeiden mukaan siten, 10260: lakiehdotuksen mukaan maatalouden raken- että niiden yhteenlaskettu arvo ei ylitä kiin- 10261: nukset, perusparannukset ja koneet arvioi- teistön arvoa keskimääräisten tuotantoedel- 10262: tava esinekohtaisesti ottaen kunkin omaisuus- lytysten vallitessa maatilatalouteen käytet- 10263: asineen lähtöarvoksi sen jälleenhankintahinta tynä. 10264: vähennettynä sen ikää vastaavalla arvonvä- Metsäverotusta koskevat pykälät on 10265: henn1ksellä. K<>Ska kaikilla käytössä olevilla oteJttu lakiehdotukseen metsäverokomitean 10266: omaisuusesineillä on katsottava olevan jokin v. 1964 valimistuneen mietinnön mukaisilla. 10267: arvo, on lakiehdotukseen otettu määräys, Metsätaloudesta saatujen tulojen verotusta 10268: että kunkin omaisuusesineen lähtöarvoksi on koskevat säännökset ovat periaatteelliselta 10269: otettava vähintään 20% sen jälleenhankin- sisällöltään samanlaiset kuin voimassaole- 10270: tahinnasta. vassa ~aissa. Metsätalouden puhdasta tuot- 10271: Lakiehdotuksessa sovelletun kassaperiaat- toa laskettaessa saadaan ottaa vähennyksinä 10272: teen mukaan katsotaan kotieläinten myyn- huomioon metsään kohdistuvat tavai11iset 10273: nistä saadut tulot tuloksi ja uusien eläinten hoito- ja haillhl.ntakustannukset, kohtuulliset 10274: ostosta aiooutuvat menot menoiksi sma arvonvähennykset s•ekä metsänhoitomaksu. 10275: vuonna, jolloin myynti tai osto tapahtuu. Koska metsien tuottoa olisi kaikin tavoin 10276: Tämän periaatteen soveltaminen sellaisenaan pyrittävä edistämään, ehdotetaan, että mil- 10277: saattaisi johtaa maataloudessa varsin suuriin loin vanhastaan aukea tai vähäarvoisen 10278: tulon vaihteluihin vuodesta toiseen varsinkin puuston hallussru oleva tahi vähäpuustoinen 10279: silloin, kun huomattava määrä tai erityisen ja selvästi heikkoon tuottokuntoon joutu- 10280: arvo'lclraita eläimiä vaihdetaan, ehdotetaan nut, verotuksessa metsämaaksi tai jouto- 10281: lakiehdotuksessa näiden vaihteluiden tasoit- maaksi luettu alue on ky'lvetty tai istutJ6ttu 10282: tamiseksi, että eläimistä pidettäisiin erityistä joko kokonaan tai osittain maanomistajan 10283: eläintiliä. Tämä vastaisi muiden liikkeenhar- omin varoin, ei tämän alueen puhd'8.Sta tuot- 10284: joittajien varastoa siten, että eläintilin arvon toa ole otetta.va lukuun tulon perusteella ve- 10285: lisäys verovuonna olisi maatalouden tuloa ja roa määrättäessä niissä verotuksissa, jotka 10286: sen arvonvähentyminen vastaavasti menoa. toimitetaan viidelitätoista vuodelta sen ka- 10287: Maatalouden verokomitea 1964 kiinnitti lenterivuoden a:1118ta lukien, jona metsitys>- 10288: huomiota maatilatalouden raskaaseen omai- työ on loppuun suoritettu. Samoin edeihly- 10289: suusverotukseen, joka johtuu maatalouden tyksin on lakiehdotukseen otettu säädökset 10290: varsinkin tuottoon v.errattrina suuresta pää- ojitetuhle suol:1e, luonnonlaitumille ja -nii- 10291: omapanoksesta ja nykyisen omaisuusveroas- tyi1le metsityksen jälkeen myönnettävistä 10292: teikon ankaruudesta. V. 1960 oli maatrulous- verobelpotuksista. Jos metsämaan puuntuotos 10293: kiinteistöjen omaisuusvero keskimäärin 94 % on metsäp,alon, iuonnontuhon tai muun sii- 10294: valtion tuloverosta, kun vastaava prosentti- hen verrattavan tuhon aiheuttaman puuston 10295: luku esim. teollisuudessa oli 9 %. Maatilata- vahingoittumioon takia määräJJtään tai . ar- 10296: louden omaisuusverorasituksen lieventämi- voLtaan oleellisesti vähentynyt, ehdotetaan 10297: seksi komitea esitti maata.Iousmaan, perus- ]aissa. myös tälle alueelle veronihuojennusta 10298: parannusten ja oman tilan tuotteiden jättä- enintään 15 vuoden aikana. 10299: 198 IV,5. - Maatilatalouden verotus. 10300: 10301: Uuteen verotusjärjestelmään siirtyminen kaikili'e vllljelmille. Kuitenkin jokaisella vil- 10302: aiheuttaa sekä verovelvollisille että verolau- jelmällä olisi oikeus siirtyä uuteen järjestel- 10303: takunnille suuria käytännöllisiä vaikeuksia. mään ennen kuin se on heille lain mukaan 10304: Näiden helpottamiseksi esitetään liakiehdo- määrätty. :Maatalou.sk.iinteistöjä, joihin kuu- 10305: tuksessa, että siirtyminen uuteen järjestel- luu vain metsämaalla, verotetaan koosta 10306: mään tapahtuisi asteittain kolmen vuoden riippumatta tämän lain mukaan ensimmäi- 10307: kuluessa siten, että ensimmäisenä vuonna sestä vuodesta alkaen. 10308: siirtyminen olisi kaikille vähintään 20 vero- Edellä olevan perusteellla ehdotamme 10309: hehtaaria maatalousmaata käsittävi1l'e viljel- kunnioittaen, 10310: mille, toisena vuonna vähintään 10 veroheh- 10311: taarin viljelmille ja kolmantena vuonna että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 10312: van lakiehdotuksen: 10313: 10314: 10315: Laki 10316: maatilatalouden verotuksesta. 10317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 10318: 10319: 1 §. 3) v<erovelvolllisen harjoittamaa liikettä 10320: Maatiliatalouden tulo ja sen veronalaisten tai muuta tuotantoa kuin maataloustuotan- 10321: varojen arvo määrätään valtion- ja kunnal... toa sekä maatalouden uudistUS- ja peruspa- 10322: ilisverotusta varten sen mukaan kuin tässä rannustarkoituksia varten käytettyjen tai 10323: laissa säädetään. ti'l!alta muuhun tarkoitukseen luovutettujen, 10324: maataloudesta saatujen tuotteiden käypä 10325: 2 §. arvo sekä 6 §: ssä tarkoitetuissa töissä teh- 10326: Maatilwtalouteen, jota pidetään yhtenä tyjen hevostyöpäivien arvo ; 10327: tul:olähteenä, katsotaan tässä laissa kuulu- 4) verove!l:vollisen ja hänen perheensä 10328: van kiinteistö tai sen osa, jolla harjoitetaan yksityis- ja ruokataloudessa käytetyjen, 10329: maa- tai metsätaloutta sekä sellaista niihin kiinteistöitä saatujen tuotteiden ja etuuk- 10330: :Jii.ittyvää toimintaa (maatila), jota ei ole sien arvo tilahinnan mukaan arvioituna; 10331: luettava eri liikkeeksi. 5) maataloutta varten palkattujen sekä 10332: eläkkeellä ollevien työntekijäin kiinteistöitä 10333: 3 §. luontoisetuina saamien tuotteiden ja etuuk- 10334: Maatalouden veronalaisena tulona pide- sien arvo tilahinnan mukaan arvioituna; 10335: tään verovuonna maatalouden harjoittami- 6) myyntihinta, joka on saatu sellaisista 10336: sesta saatua tuottoa sekä moo.ta;louteen liit- koneista ja kalustoesineistä, joiden hankin- 10337: tyviä muita rahatuloja ja rahanarvoisia tahinta on vähennetty tul'oista kokonaisuu- 10338: etuuksia. dessaan hankintavuonna, sekä vakuutus>- tai 10339: Maatalouden puhdas tulo verotusta var- muu korvaus, joka on saatu kotieliäimistä, 10340: ten saadaan, kun veronalaisesta tuliosta vä- sadonvarasta, sadosta tai muusta vaihto- 10341: hennetään sen hankkimisesta ja säilyttämi- omaisuudesta; 10342: sestä aiheutuneet kustannukset sen mukaan 7) tulot sellaisesta kiinteistöiJ.1ä olevasta 10343: kuin jäljempänä säädetään. tuotantolaitoksesta tai sillä harjoitetusta 10344: muusta toiminnasta;, jota ei ole lluettava eri 10345: 4 §. liikkeksi; 10346: Mootalouden veronalaiseksi tul'Oksi 11ue- 8) tulot, jotka verovelivollinen on saanut 10347: taan muun muassa: maatalouteen kuuluvien hevosten ja konei- 10348: 1) maatalous- ja puutarhatuotteiden den sekä muiden sellaisten tuotantovälinei- 10349: myynnistä saadut tuliot, kotieläinten myyn- den käytöstä toisen lukuun, tuloihin sisä!l- 10350: titulot mukaan luettuina; tyvä korvaus omasta ja maataloutta varten 10351: 2) kotieläinten arvon lisäys sen mukaan paJ.kattuj>en työntekijöiden työstä mukaan 10352: kuin 8 § :ssi. säädetään; luettuna; 10353: IV,5. - UUsitalo ym. 199 10354: 10355: 9) kiinteistön tai sen osan tahi sillä ole- taan vähäisten koneiden ja ka1U8toesineiden 10356: van rakennuksen vuokraamisesta tai käyttö- hankintahinta; . 10357: oikeuden 1uovuttam.isesta saatu tulo tahi ra- 7) kotieliäinten arvon vähennys sen mu- 10358: haksi arvioitu etu; kaan kuin 8 § : ssä säädetään; 10359: 10) ostettujen m.aa.taloust:arvikkeiden 8) poltto- ja voiteluaineiden ostosta ja 10360: myynnistä saadut tulot; sähkön käytöstä aiheutuneet kustannukset; 10361: 11) verovelvollisen ja hänen perheensä 9) eläinlääkinnästä, karjantarkkailusta, 10362: tarpeeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta vi1javuustutkimuksesta ja muista sellaisista 10363: asunnosta lämpöineen ja valoineen saadun johtuvat rahamenot; 10364: edun raha-arvo; 10) rakennusten j~a muun maatalousomai- 10365: 12) maataloutta varten palkattujen sekä suuden vakuutusmaksut; 10366: el:äkkeellä olevien maataloustyöntekijäin ja 11) rakennusten, koneiden, kaluston ja 10367: heidän perheensä kiinteistöllä olevasta asun- laitteiden sekä ojien, aitojen, siltojen ja tei- 10368: nosta lämpöineen ja valoineen saaman edun den korjauksesta ja kunnossapidosta aiheu- 10369: raha-arvo; tuneet rahamenot; 10370: 13) tulot kal~B.Stuksesta ja metsästyksestä, 12) maataloudessa polttopuuna sekä raken- 10371: omassa taloudessa käytettyjen tuotteiden nusten ja laitteiden korjaukseen ja kun- 10372: arvo mukaan luettuna; nossapitoon käytetyn, omasta metsästä han- 10373: 14) tulot soran, saven, turpeen, jäkälän kitun puutavaran arvo paikkakunnalla val- 10374: ynnä muun sellaisen myynnistä sekä vero- litsevan kantohintatason mukaan arvioi- 10375: velrvollisen harjoittamaa liikettä tai muuta tuna; 10376: tuotantoa kuin maataloustuotantoa varten 13) rakennusten, maataiouden peruspa- 10377: käytettyjen mainittujen tuotteiden arvo. rannusten ja maatalouskoneiden ja kaluston 10378: arvonvähennykset sen mukaan kuin 7 §: ssä 10379: 5 §. säädetään; 10380: Maatalouden veronalaisesta tulOsta vähen- 14) maasta, koneista j'a muista maata!liou- 10381: nettäviin, sen hankkimisesta ja säilyttämi- den tuotantovälineistä maksetut vuokrat. 10382: sestä aiheutunaisiin kustannuksiin luetaan Milloin verovelvoUisena on kuolinpesä, 10383: muun muassa: pidetään sen 16 vuotta täyttäneitä osak- 10384: 1) maataloutta varten palkatuillle työn- kaita eloon jäänyttä puolisoa lukuun otta- 10385: tekijöihle suoritetut palkat, ennen vero- matta, 1 momentin 1 kohdassa tarkoitet- 10386: vuotta 16 vuotta täyttäneelle perheenjäse- tuina työntekijöinä. 10387: nelle, puolisoa lukuun ottamatta, maksettu 10388: kohtuullinen palkka mukaan luettuna; 6 §. 10389: 2) maataloutta varten palkattujen työn- :Maatalouden kustannuksiin el lueta sitä 10390: tekijäin 1 kohdassa tarkoitetun palkan li- osaa 5 §: ssä tarkoitetuista kustannuksista, 10391: säksi saamien iJ.iuontoisetujen raha-arvo jotka aiheutuvat uudistus- ja perusparan- 10392: asuntoetu lämpöineen ja v~ail:oineen mukaan nustöistä kuten uuden rakennuksen raken- 10393: luettuna; tamisesta, rakennuksen tai koneen perus- 10394: 3) verovelvollisen työnantajana suoritta~ korjauksesta, uusien saJaojien ja muiden 10395: mat tilan maataloutta varten palkattujen perusparannusten tekemisestä, uudisrai- 10396: työntekijäin sosiaaliturvamaksut, työttö- vauksesta tai uusien tilusteiden tekemisestä, 10397: myys-, tapaturma- ja eläkevakuutusmaksut; eikä kustannuksia metsänhoidosta taikka 10398: 4) tilalla aikaisemmin työssä olleelle hankintakaupan yhteydessä tai muutoin 10399: työntekijäLle tai tämän omaise:1lle sekä huol- myyntiä varten suoritetusta puutavaran 10400: toapulain 5 §: n nojahla entisetl.e työnteki- valmistuksesta ja kuljetuksesta tai muista 10401: jälle annettu eläke luonto:isetuineen, asunto- niihin verrattavista verovelvollisen l'Ukuun 10402: etu lämpöineen ja valoineen mukaan luet- tai hänen yksityista1outensa hyväksi suori- 10403: tuna; tetuista töistä. 10404: 5) ostettujen siementen, 11annoitteiden, 10405: maanparannus. ja kasvinsuojeluaineiden 7 §. 10406: sekä rehujen hankintahinta; Vuotuiset arvonvähennykset rakennuk- 10407: 6) maata1oustuot8Jltoa varten verovuoden sista, maatalouden perusparannuksista sekä 10408: aikana ostettujen kotieläinten sekä arvol- sellJaisista maatalouskoneista ja kalustoesi- 10409: 200 IV,5. - Maatilatalouden verotus. 10410: 10411: neistä, joiden hankintahintaa ei ole 5 § :n 6 nyt, luetaan erotus maatalouden kustan- 10412: kohdan mukaan vähennetty tul.'oista hankin- nukseksi. 10413: tavuonna, tehdään kunkin mainitun ryhmän 10414: osalta erikseen. Arvonvähennyksen perus- 9 §. 10415: teena on kunkin ryhmän poistamaton jään- Metsätaloudesta saatuna tU:kma on, lu- 10416: nösarvo. Tämä saadaan, kun ennen vero- kuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Uts- 10417: vuoden alkua käyttöön otetun omaisuuden joen kuntia, pidettävä sitä puhdasta tuot- 10418: yhteenlasketusta hankinta-arvosta vähenne- toa, jonka samanlaatuisen metsämaan ar- 10419: tään aikaisempina vuosina verotuksessa hy- vioidaan kunnassa verovuotena päättyneenä 10420: väksytyt arvonvähennykset ja siihen lisä- ja kahtena sitä edeltäneenä hakkuuvuotena 10421: tään verovuoden aikana suoritettujen perus- keskimäärin hehtaaria kohti antaneen huo- 10422: korjausten ja -parannusten sekä käyttöön mioon ottaen kantohintatason ja metsään 10423: otetun omaisuuden hankinta-arvo. kohdistuvat tavalliset hoito- ja halilintokus- 10424: tannUkset sekä kohtuull!iset arvonvähennyk- 10425: Milloin rakennus tai kone on verovuonna set sen mukaan kuin niistä asetukse:W.a erik- 10426: myyty, on sen luovutushinta, tai milloin se seen säädetään. 10427: on hävinnyt tai muutoin tuhoutunut, sen Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 10428: arvioitu verotuksessa poi!Stamatta ollleva on metsätaloudesta saatuna tulona pidet- 10429: arvo vähennettävä edellä tarkoitetuLla ta- tävä sitä puhdasta tlli'oa, jonka verovelvol'- 10430: valla lasketusta arvonvähennyksen perus- linen on saanut V'erovuotena tapahtuneesta 10431: teena oLevasta jäännösarvosta. 'fällöin ei puun myynnistä tai käytöstä. Tätä tUloa 10432: sovelleta mitä satunnaisen myyntivoiton ve- laskettaessa saadaan kustannuksina ottaa 10433: rotuksesta tulo- ja omaisuusverolain 22 § : ssä, huomioon sellaiset verovelvo1I!iselle vero- 10434: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun vuotta edeltäneiden viiden vuoden aikana 10435: asetuksen 55 § :n 1 kohdassa ja maalaiskun- metsän hoidosta ja sen uudistamisesta ai- 10436: tain kunnaliliisha1linnosta amnetun asetuksen heutuneet todel'Uset kustannUkset, joita ei 10437: 82 §: n 5 kohdassa säädetään. aikaisemmin ole verotUksessa otettu huo- 10438: Milloin 2 momentissa tarkoitettu iuovu- mioon. PUhtaan tulon laskemisessa ei hal- 10439: tushinta on suurempi kuin 1 momentissa lintokustannuksia valtionmaiden osalta oteta 10440: mainittu vastaavan ryhmän poistamaton huomioon. 10441: jäännösarvo, luetaan erotus verovuoden tu. 10442: Joksi. 10 §. 10443: Metsätal'oudesta saaduksi puhtaaksi tu- 10444: V erovelvo1Jiise11181 on oikeus tehdä enin- loksi luetoon 9 § : n 1 momentissa tarkoite- 10445: . tään seuraavien prosenttimäärien mukaiset tun puhtaan tuotun lisäksi sen työn arvo, 10446: vuotuiset arvonvähennykset kunkin omai- minkä verovelvoUinen on tehnyt valmis:taes- 10447: suusryhmän poistamattomaslta jäännösar- saan tai ku:Ijettaessaan puutavaraa omasta 10448: vosta: metsästään tapahtuneen hankintamyynnin 10449: 1) rakennuksista 6 prosenttia tai muun siihen verrattavan myynnin yh- 10450: 2) maatalouden perusparannUJksista 10 teydessä, arvioituna rahassa siihen määrään, 10451: prosenttia mikä siitä työstä olisi ollut palkatulle henki- 10452: 3) maatalouskoneista ja ckalustosta 30 lölle suoritettava. 10453: prosenttia. Sen työn arvo, minkä maatilataloutta har- 10454: joittavan verovelvollisen kotona oleva lapsi 10455: 8 §. tai muu perheenjäsen, joka ennen vero- 10456: Kotieläinten arvo verovuoden päättyessä vuotta on täyttänyt kuusitoista vuotta, puo- 10457: arvioidaan valtiovarainminisrteriön vahvista- 1isoa lukuun ottamatta, on tehnyt 1 momen- 10458: mien perusteiden mukaan. Milloin kotieläin- tissa tarkoitetun hankintamyynnin yhtey- 10459: ten näin arvioitu arvo on eläinten määrän dessä, katsotiVWil lapsen tai perhenjäsenen 10460: låsääntymisen tai eläinten kasvun johdosta veronalaiseksi tuloksi. 10461: verovuoden päättyessä korkeampi kuin vuo- Kuolinpesän tai muun yhteisön ollessa ve- 10462: den wlussa, luetaan lisäys maatalouden tu- rovelvo:1lisena pidetään maatilataLouden tu- 10463: loksi. Jos kotieläinten arvo on tapahtuneen lona sen osakkaan tai jäsenen taikka hänen 10464: myynnin, teurastuksen tai muun se1llaisen perheenjäsenensä ede11ä tarkoitettua työn 10465: syyn· vuoksi verovuoden aikana~ pienenty. 8lrVoa, jonka tällainen työn arvo on katsot. 10466: IV,5. - Uusitalo ym. 201 10467: tava muiden työn .arvoa suuremmaksi. Mui- vähäisen alansa tahi tuottokykynsä puo- 10468: den osakkaiden tai jäsenten ja heidän per- ~esta 10469: paremmin soveltuu metsämaaksi, on 10470: heenjäsentensä työn arvo on luettava asian- kylvämällä tai istuttarualla metsitetty, so- 10471: omaisen omaksi veronalaiseksi tuloksi. velletaan alueeseen mitä 1 moment.issa on 10472: Valtiovarainministeriön asiana on antaa säädetty. 10473: tarkempia määräyksiä niistä perusteista, joi- 14 §. 10474: den mukaan edellä tarkoitettu tulo on ar- Edellä 13 §:ssä tarkoitetun verovapauden 10475: vioitava. saamisen edellytyksenä on, että metsitämi- 10476: 11 §. nen on tehty metsänhoitolautakunnan ennen 10477: Verovelvollisella on oikeus metsätalouden työhön ryhtymistä alueelle hyväksymän 10478: puhtaasta tulosta erikseen vähentää suorit- suunnitelman mukaisesti ja, että maanomis- 10479: tamansa metsänhoitomaksu sekä häne:lle taja on verolautakunnalle esittänyt suun- 10480: aiheutunaista pääasiassa metsätalouden kuli. nitelman hyväksyjän antaman todistuksen 10481: jetuksiin kautta vuoden autolla liikennöitä- työn valmistumisesta. 10482: väksi tarkoitettujen metsäteiden rakentamis- 'fäLlaista todistusta älköön kuitenkaan an- 10483: kUSitannuksista 30 prosenttia yhtäsuurina nettako, milliOin on kysymys alueesta, jonka 10484: vuotuisina erinä kymmenen vuoden aikana metsittäminen ei edellytä kylvöä tai istu- 10485: sen kalenterivuoden alusta lUkien, jona sa- tusta tai jonka ojittamista ei kasvupaikan 10486: nottu tie on valmistunut. metsäntuottokyvyn parantamisen kannaillta 10487: voida pitää tarkoituksenmukaisena eikä myös- 10488: 12 §. kään milloin kysymys on alueesta, jonka 10489: Jos metsämaan puutuotos on metsäpalon, metsä on yksityismetsälain nojalla rauhoi- 10490: luonnontuhon tai muun siihen verrattavan tettu tai jonka rauhoittamisesta on tehty 10491: tuhon aiheuttaman puuston vahingoittumi- sanotun lain 10 § : ssä tarkoitettu sopimus. 10492: sen takia määrältään tai arvoltaan oleelli- Milloin kysymyksessä on valtion omista- 10493: sesti vähentynyt, jätetään tuhoalueen puh- malla maalla suoritettava metsitys- tai ojitus- 10494: das tuotto huomioon ottamatta tulon perus- työ, suunnitelman laatii ja todistuksen työn 10495: teella veroa määrättäessä enintään viiden- valmistumisesta antaa se viranomainen, jonka 10496: toista vuoden aikana sen ka;l~enterivuoden hallinnan alaisena metsitettävä tai ojitettava 10497: almta lukien, jona tuho on tapahtunut. alue on. 10498: Valtiovarainministeriön asdana on antaa Jos metsänviljelys- tai metsäojitusalueen 10499: tarkempia määräyksiä siitä, millä tavallla 1 hoito on jäänyt suorittamatta ja metsähalli- 10500: momentin säännöstä verotuksessa sovelle- tus on tämän vuoksi määrännyt, että an- 10501: taan. nettu avustus on maksettava takaisin ja met- 10502: 13 §. sänparannuslaina erääntyy maksettavaksi ly- 10503: Milloin vanhastaan aukea tai taloudellii- hyemmässä ajassa kuin lainaehdoissa on so- 10504: sesti vähäarvoisen puuston hallussa oleva vittu, menettää verovelvollinen 12 §: ssä tar- 10505: tahi vähäpuUJStoinen ja selvästi heikkoon koitetun verovapauden tällaisen alueen osalta 10506: tuottokuntoon joutunut, verotuksessa metsä- siltä vuodelta toimitattavasta verotuksesta al- 10507: kaen, jona laiminlyönnin on todettu tapah~ 10508: maaksi tai joutomaaksi luettu alue on joko 10509: kokonaan tai osittain maanomistajan omin tuneen. 10510: varoin kylvetty tai istutettu, ei tämän 15 §. 10511: ail.ueen puhdasta tuottoa ole otettava !Lukuun Maatilatalouden veronalaisten varojen arvo 10512: tulon perusteeHa veroa määrålttäessä niissä määrätään erikseen maatalousmaan, raken- 10513: verotuksissa, jotka toimitetaan viideltä- nusten ja metsän osalta. Maatalousmaaksi 10514: toista vuodellta sen kalenterivuoden aLusta luetaan pelto, luonnonniitty ja -laldun, puu- 10515: lukien, jona metsitystyö on loppuun suori- tarha sekä muut maatalouden käytössä olevat 10516: tettu. tilukset perusparannuksineen ja kasvustoi- 10517: Milloin suo on joko kokonaan tai osittain neen. Rakennuksiin luetaan sekä asuinraken- 10518: maanomistajan varoilla ojitettu metsiLnkas- nukset että talousra:kennukset. MetsäJksi lue- 10519: vun parantamista varten tai milloin vero- taan s~kä maapohja että puusto. Maatalous- 10520: tuksessa pelloksi, luonnon:llaitumeksi tai maan, ra:kennusten ja metsän verotusarvot 10521: -niityksi luettu alue, joka sijaintinsa tai määrätään valtiovarainministeriön vi.hvista- 10522: 26 E 529/66 10523: 202 IV,5. -Maatilatalouden verotus. 10524: 10525: 10526: mien perusteiden mukaan niin, että niiden tajan verotuksessa poistamatta olevasta jään- 10527: arvo yhdessä ei ylitä kiinteistön sitä arvoa, nösarvosta. 10528: mikä sillä keskimääräisten tuotantoedellytys- 17 §. 10529: ten vallitessa on verovuoden päättyessä maa- Tämän lain säännöksiä ei sovelleta kun- 10530: tilatalouteen käytettynä. Maataloustuotteiden nallisverotukseen Ahvenanmaan maakun- 10531: ja -tarvikkeiden varastoja, kotieläimistöä ja nassa. 10532: muuta irtainta käyttöomaisuutta ei lueta ve- Jos Ahvenna:iunaan maakuntalainsäädän- 10533: ronalaisiin varoihin. nössä annetaan tarvittavat säännökset, voi- 10534: Milloin kiinteistöön kuuluu osuus koskeen, daan asetuksella määrätä, että laki tulee voi- 10535: kiven- tai soranottopaikka tai muu sellainen maan myös 1 momentissa tarkoitetussa vero- 10536: etuus, josta verovelvollisella on hyötyä muu- tuksessa. 10537: toinkin kuin maatalouteen !käytettynä, on 10538: sanottujen etuuksien arvo määrättävä erik- 18 §. 10539: seen valtiovarainministeriön vahvistamien ar- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 10540: vioimisperusteiden mukaan. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 10541: tuksella. 10542: 16 §. 19 §. 10543: Vuonna 1967 tai sitä aikaisemmin käyttöön Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta 10544: otettujen tai valmistuneiden rakennusten, 1968 toimitettavassa valtion ja kunnallisve- 10545: maatalouden perusparannusten sekä maata- rotuksessa niihin verovelvollisiin, jotka edel- 10546: louskoneiden ja -kalustoesineiden 7 §: ssä tar- lisen verovuoden päättyessä ovat omistaneet 10547: koitettuna hankinta-arvona pidetään niiden tai hallinneet maatalousmaata yhdessä tai 10548: taloudellista käyttöarvoa vastaavaa jälleen- useammassa kunnassa vähintään 20 veroheh- 10549: hankinta-arvoa vuoden 1967 päättyessä vä- taaria, vuodelta 1969 toimitettavassa vero- 10550: hennettynä kultakin vuodelta, joka on kulu- tuksessa niihin verovelvollisiin, joilla sanottu 10551: nut koneen hankintavuodesta tai rakennuksen maatalousmaan ala on ollut alle 20 mutta 10552: ja perusparannuksen valmistumisvuodesta vähintään 10 verohehtaaria sekä vuodelta 10553: vuoden 1968 alkuun, seuraavilla arvonvä- 1970 toimitettavassa verotuksessa niihin ve- 10554: hennyksillä: rovelvollisiin, joilla maatalousmaan ala on 10555: ollut alle 10 verohehtaaria. Kuitenkin on 10556: asuinrakennuksista ........ . 2 prosenttia myös kaikilla alle 20 verohehtaaria maata- 10557: talousrakennuksista ....... . 4 lousmaata omistaneilla tai hallinneilla vero- 10558: perusparannuksista ....... . 5 " 10559: " velvollisilla oikeus tulla verotetuksi ensi ker- 10560: koneista ja kalustoesineistä .. 20 ran tämän lain perusteella vuodelta 1968 toi- 10561: " 10562: mitettavassa verotuksessa sekä alle 10 vero- 10563: Ikäalennuksia älköön kuitenkaan vähen- hehtaaria maatalousmaata omistaneilla tai 10564: nettäkö enempää kuin 80 prosenttia edellä hallinneilla verovelvollisilla myös vuodelta 10565: tarkoitetusta jälleenhankinta-arvosta. Jos ra- 1968 toimitettavassa verotuksessa, mikäli ve- 10566: kennus on myöhemmin perusteellisesti uusittu rovelvollinen on viimeistään kesäkuun 30 päi- 10567: tai korjattu, on edellä mainittua arvonvähen- vänä kyseisenä vuonna kirjallisesti ilmoitta- 10568: nystä korjauksen laadusta riippuen harkin- nut niille verolautakunnille, joiden alueella 10569: nan mukaan alennettava. hänen omistamansa tai hallitsemansa maata- 10570: Milloin omistusoikeus maatilaan on tämän louskiinteistö sijaitsee, haluavansa tulla vero- 10571: lain voimaantulon jälkeen siirtynyt perin- tetuksi tämän lain perusteella. Niihin vero- 10572: nön, testamentin tai muun vastikkeettoman velvollisiin, jotka edellisen verovuoden päät- 10573: saannon kautta uudelle omistajalle, on tällä tyessä ovat omistaneet tai hallinneet maata- 10574: oikeus tehdä rakennuksista tämän lain 7 §: ssä louskiinteistöä, johon kuuluu vain metsä- 10575: tarkoitetut arvonvähennykset samoista ar- maata, sovelletaan tätä Jakia ensi kerran 10576: voista kuin edellinen omistaja on tehnyt sekä vuodelta 1968 toimitettavassa valtion- ja kun· 10577: perusparannuksista, koneista ja kalustoesi- nallisverotuksessa. 10578: neistä tämän lain 7 § : ssä tarkoitetut arvon- Tällä [ailla kumotaan 11 päivänä joulu- 10579: vähennykset niiden omistusoikeuden siirty- kuuta 1933 annettu laki maatalouskiinteis- 10580: misajankohtaa edeltäneessä, edellisen omis- töistä saatujen tulojen verottamisesta kau- 10581: IV,5. -Uusitalo ym. 203 10582: 10583: pungeissa ja kauppaJoissa (305/33) sekä 22 verotuksissa, sekä myös vuosilta 1968 ja 1969 10584: päivänä lökakuuta 1943 annettu laki (834/43) niiden verovelvollisten osalta, joiden verotus 10585: eräistä toimenpiteistä vajaatuottoisten met- mainituilta vuosilta on toimitettu näiden la- 10586: sien uudistamiseksi, kuitenkin siten, että sa- kien perusteella. 10587: nottuja lakeja on sovellettava tämän lain Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan 10588: voimaantulon jälkeenkin vuodelta 1967 ja ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin 10589: sitä aikaisemmilta vuosilta toimitettavissa toimenpiteisiin. 10590: 10591: 10592: Helsingissä 26 päivän~ huhtikuuta 1966. 10593: 10594: Eino Uusitalo. Katri Kaarlonen. Eino Sää.skilahti. 10595: Esu Niemelä. Reino Kangas. Mikko Kaarna. 10596: Leo Häppölä. Eino Räsänen. Jtatri-Helena Eskelinen. 10597: Erkki Haukipuro. Aaro Lintilä.. Sylvi Saimo. 10598: Aulis SUeäkangas. Olavi Lahtela. Kustaa Tiitu. 10599: Nestori Jtaas~en. Toivo Antila. Matti Mattila. 10600: WUjam. Sarjala. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova. 10601: Matti Jtekkonen. Hannes Paaso. Yrjö Sinkkonen. 10602: EemU Partanen. Reino Karpola. Sulo Suorttanen. 10603: Heimo Linna. Pekka VUmi. 10604: Mauno Pohjonen. Kerttu Saalasti. 10605: 204 10606: 10607: IV,6.-Lak.al. N:o 27. 10608: 10609: 10610: 10611: 10612: Haarla: Ehdotukset Zaeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 10613: kunnallishollituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun- 10614: nollishallinfl.Osta annettujen asetusten muuttamisesta. 10615: 10616: 10617: Ed u s kun n a l)il e. 10618: 10619: Voimassa olevan verolainsäädännön mu- vuotta ja arvopaperin tai muun irtaimen 10620: kaan pidetään omaisuuden satunnaisen luo- omaisuuden hankkimisesta vähemmän kuin 10621: vutuksen tuottamaa voittoa, jos omaisuus on kuusi kuukautta. Itävallassa verotetaan kaup- 10622: saatu vastikkeellisella saannoilla, ja se on pavoilttoa vain, jos se on saatu vähemmän 10623: ollut luovuttajan omana, ikiinteä kymmentä kuin viisi vuotta omistetun kiinteistön rbai 10624: ja irtain viittä vuOitta lyhyemmän ajan, sekä vähemmän kuin vuoden omistetun arvopape- 10625: V181tion- että kunnallisverotuksessa saajan rin tai muun irtaimen omaisuuden myyn- 10626: veronalaisena rtulona. nimä, minkä lisäksi .rahan arvon muuttThllli- 10627: Satunnaisesta omaisuuden luovutuksesta sesta ja inflaatiosta aiheutuvat näennäiseft 10628: saatu voitto on useimmiten suurelta oaaltaan voitot jäävät verotuksen ulkopuolelle. Myös 10629: ra!han arvon alentumisesta aiheutunutta näen- Belgiassa ja Italiassa eliminoidaan myynti- 10630: näistä tuloa, joka ei merkitse verovelvolliselle voittoa laskettaessa rahan arvon alenemisen 10631: miltään todellista varallisuuden lisäystä. Eri- v:aikutus. 10632: tyisen ilmeistä tämä on silloin, kun luovutus Myyntivoiton verottaminen on nykyisten 10633: tapahtuu voiton veronalaisuuden edellytyk- säännösten vallitessa jarruttanut voimak- 10634: senä olevan määräajan lopulla. Myyntivoitto- kaasti pääoman liikkuvuutta ja siten vaikeut- 10635: verotuksen aiheuttamat .epäkohdat ovat muo- tanut pääoman saantia muutoinkin pääoma- 10636: dostuneetkin eriJtyisen ikohtuuttomilksi juuri köyhässä maassamme. Myyntivoittoverotus on 10637: sen vuoksi, että voitto luetaan veronalaiseksi myös estänyt käy;tännössä usein elinkeinotoi- 10638: silloinkin, kun omaisuus on luovutuksen ta- minnan kannalta ·tarkoituksenmukaisia omai- 10639: pahtuessa ollut luovuttajan omana jo useita suuden siirtoja sekä irroittamasta varoja 10640: vuosia. Myyn.tivoilttoverotuksen varsinaisena käyttötarlroitukseen ehkä soveltumrubtom.asta 10641: tarko1tuksena on ollut saattaa omaisuuden omaisuudesta. Niin ikään se on haitannut 10642: luovutuksesta saadut voitot verotettaviksi tonttien saantia riittävästi asuinrakennustoi- 10643: tapauksissa, joissa luovuttaja on hankkinut minnan käyttöön. Epäkohtana on myös pi- 10644: omaisuuden myydäkseen sen edelleen, ja saa- dettävä, että mm. verovelvollisen asuntona 10645: dakseen siten voiJttoa. Yksinomaan voiton- olleen osakehuoneiston myynnistä saama 10646: saantital'lkoituksessa ,tapahtunut omaisuuden voitto :luetaan verotettavalksi ,tuloksi silloin- 10647: hankkiminen ja myyminen edellyttää kuiten- kin, kun myynti on tapahtunurt hänelle vält- 10648: kin, ·että jälleenmyynti tapahtuu verrattain tämättömän uuden asunnon hankkimiseksi. 10649: lY'hyen ajan kuluessa. Erittäin hailtallinen vaikutus myyntivoitto- 10650: Useimmissa muissa maissa ei satunnaista verotuksella on ollut nimenomaan osakeomis- 10651: myynltivoWtoa veroteta joko ollenkaan !tai on ,tuksen yleistymiseen nähden. Useimmiten ha- 10652: sen verottaminen ainakin huomattavasti ra- luavwt säästäjät sijoittaa varansa niin, että 10653: joiootumpaa ikuin meillä. Esim. Englannissa, ne voidaan tarvittaessa saada helposti jäl- 10654: Hollannissa ja Kreikassa ei tätä verotusmuo- leen käy.tJtöön. Toisaalta voivat osakkeet kil- 10655: toa so~elleta, eräitä poikkeuksia lukuun otta- pailla sijoituksina nykyään vain sen vuoksi, 10656: matta. Länsi-Saksassa on myyntivoWto taa- että niiden voidaan odottaa säilyttävän ar- 10657: sen veronalaista vain, jos :kiinteistön hankki- vonsa rahan arvon alentumisesta j,a inflaa- 10658: misesta on tk:ulunut vähemmän kuin kalksi tiosta huolimatta. Kun osakkeiden myymi- 10659: IV,6. - Haarla. 205 10660: 10661: sestä on lkuitenlcin seurauksena, vaikka tettaisiin huomattavasti. Tässä tarkoituksessa 10662: myynti tapahtuisi vasta useiden vuosien ku- olisi määräaikaa, jonka kuluessa tapahtu- 10663: luttua, että siitä sa:atu voitto luetaan luo- neesta luoVUJtuiksesta saatu voitto katsotaan 10664: vuttajan veronalaiseksi tuloksi, eiväJt osak- veronalaiseksi, lyhennettävä kiinteän omai- 10665: keet ole voineet muodostua ainakaan yleisesti suuden osalta nykyisestä kymmenestä vuo- 10666: sijoituskohteiksi. desta viiteen vuoteen j·a irtaimen osalta vii- 10667: Myyntivoittoverotuksen aiheuttamien epä- destä vuodesta kahteen vuoteen. 10668: kohtien poistamiseksi olisikin tarpeen, että Edellä esitetyillä perusteilla ehdotan, 10669: niitä edellytyksiä, joiden vallitessa myyn1ti- 10670: voittoa pidetään veronalaisena tulona, supis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 10671: lakiehdotukset: 10672: 10673: 10674: Laki 10675: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta.. 10676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 10677: tulo- ja omaisuusv.erolain (888/43) 22 § :n 1 momellltti näin kuuluvaksi: 10678: 10679: 22 §. niihin vernattavalla saannolla vastiketta vas- 10680: V eronalaisena satunnaisena voittona on taan j·a se on ollut luovuttajan omana, kiin- 10681: myös pidettävä omaisuuden satunnaisen luo- teä viittä sekä irtain kahta vuotta lyhyemmän 10682: vutuksen tuottama voitto, jos omaisuus on ajan. 10683: saatu ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla 10684: 10685: 10686: 10687: 10688: Laki 10689: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.. 10690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 10691: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 kohta, sellaisena kuin se on 5 päi- 10692: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57), näin kuuluvaksi: 10693: 10694: 55 §. velkain korot sekä kiinnitettyjen velkain ko- 10695: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- roista, jos niiden määrä on alle tuhannen 10696: datettava seuraavia säännöksiä: markan, enintään viisisataa markkaa, muussa 10697: 1) Tulona pidetään säästöä, jQika syntyy, tapauksessa puolet, ikuitenkin enintään kak- 10698: kun vcerovelvollisen kiinteän tai irtaimen situhatta markkaa. Verosta vapaa on ikui- 10699: paaoman, viran, liikkeen tai työtoimen tenkin, mitä on saa:tu naimaosana, huomen- 10700: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- l.ahjana tai etuosana jakamattomasta pesästä 10701: rahan, armovuoden tai muun sellaisen etuu- tai myötäjäisinä, niin myös lahja, perintö, 10702: den rahaksiarvioidusta tuotosta sekä siitä testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut 10703: määrästä, minkä verran hänen omaisuu- puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa 10704: tensa muutoin oli lisääntynyt lahjan, pe- polvea olevalle perilliselle. Tuloksi on myös 10705: rinnön, testamentin, sääntöperinnön ynnä luettava rahaksi arvioituna se etu, joka ve- 10706: muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeel- rov.elvollisella on ollut omaan tai perheensä 10707: liset vuotuiset kunnossapito- ja käyttökus- tarpeeseen käytetystä omasta tai vapaasta 10708: tannukset, työpaikat, kohtuulliset arvonvä- asunnosta, niin myös se työ, minkä verovel- 10709: hennykset, maasta, paitsi valtion omistamasta, vollisen kotona olevat lapset tai muut per- 10710: suoritetut vuokramaksut, kiinnittämättömäin heenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun otta- 10711: 206 IV,6. - Mn'Jltivoittoverotus. 10712: 10713: matta, ovat tehneet verovelvollisen talouden ollut luovuttajan omana, kiinteä viittä sekä 10714: hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta kuiten- irtain kahta vuotta lyhyemmän ajan, muusta 10715: kin huomioon ottaen kunkin perheenjäsenen samanlaisesta luovutuksesta syntynyt tappio 10716: kohdalta ne väihennykset, jotka tämän pykä- kuitenkin voitosta vähennettynä. Tuloista ei 10717: län kolmannessa ja neljännessä kohdassa saa lukea pois verovelvollisen ja hänen per- 10718: mainiltaan. Niin ikään on tuloksi luettava, heensä elantokustannuksia, joihin myös lue- 10719: mitä verovelvollinen on osinkona saanut osa- taan !llsunnon vuokra sekä verovelvollisen 10720: keyhtiöstä tai osuuskunnasta, vaikka sille itseään varten pitämän palvelusväen palkkaus 10721: osakeyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin pallltu ja elrutus ynnä mitä muuta on niihin verrat- 10722: kunnallisveroa, sekä satunnaiset voitot, nii- tavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä 10723: hin luettuna sellaisen kiinteän ~tai irtaimen v;erovelvollinen on sijoittanut uudisraken- 10724: omaisuuden satunnaisesta luovutuksesta saatu nuksiin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä 10725: voitto, jonka luovuttaja on saanut ostamalla laajentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sel- 10726: tai vaihtamalla tahi muulla niihin verratta- laiseen. 10727: valla saannolla vastiketta vastaan, jos se on 10728: 10729: 10730: 10731: 10732: Laki 10733: maala.iskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 10734: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 10735: päivänä kesäkuuta 1898 annetun .asetuksen 82 § : n 5 kohta, sellaisena kuin se on 19 päi- 10736: vänä ID!llrraskuUJta 1943 annetussa laissa (889 /43), näin kuuluvaksi: 10737: 10738: 82 §. sästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, pe- 10739: Verotettavaa tuloa taboitettaessa on nou- rintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka 10740: dll!terttava seuraavia säännöksiä: on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää 10741: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. 10742: 5) Muunlaista ikuin maatalouskiinteistöstä Tuloksi on katsottava myös, mitä verovel- 10743: tai poronhoidosta saatua tuloa taksoitettaessa vollinen on osinkona saanut osakeyhtiöstä 10744: pidetään tulona sitä säästöä, joka syntyy, tahi osuuskunnasta, vaikka sille osakeyhtiölle 10745: kun verovelvollisen kiinteän tai ir.taimen tai osuuskunnalle olisikin pantu kunnallis- 10746: pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen taikka veroa, sekä satunnaiset voitot, niihin luet- 10747: hänen nauttimansa eläkkeen, eläkerahan, ar- tuna sellaisen kiinteän tai irtaimen omaisuu- 10748: movuoden tai muun sellaisen etuuden rahaksi den satunnaisesta luovutuksesta saatu voitto, 10749: arvioiduslta tuotosta sekä siitä määrästä, jonka luovuttaj·a on saanut ostamalla tai 10750: minkä verran hänen omaisuutensa muutoin vaihtamalla tahi muulla niihin verrruttavalla 10751: on lisääntynyt lahjan, perinnön, testamentin, saannolla vastiketta vastaan, jos omaisuus on 10752: sääntöperinnön ynnä muun sellaisen kautta, ollut 'luovuttajan omana, kiinteä viittä sekä 10753: luetaan pois tarpeelliset vuotuiset kunnossa- irtain kahta vuotta lyhyemmän ajan, muusta 10754: pito- ja käyttöikustannukset, työpalkat ja koh- samanlaisesta luovutuksesta syntynylt tappio 10755: tuulliset arvonvähennyksert. Verosta v;apaa kuitenkin voitosta vähennettynä. 10756: on kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, huo- 10757: menlahjana tai etuosana jakamattomasta pe- 10758: 10759: 10760: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 10761: 10762: P. R. Haarla. 10763: 207 10764: 10765: IV,7.-Lak.al. N:o 28. 10766: 10767: 10768: 10769: 10770: Hamara ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain 10771: sekä kunnalliskallit1tksesta kaupungissa ja maalaiskuntain 10772: kunnalliskallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 10773: 10774: 10775: Ed u s kun n a ]1 e. 10776: 10777: TyöntE-kijäin eri eläkelakien nojalla otet- tuksessa vähentämään kansaneläke- ja tJJap- 10778: tujen vakuutusten vakuutusmaksut on silisämaksuja eikä työttömyysvakuutusmak- 10779: y[eensä katsottu vähennyskelpoisiksi vero- suja tilakohtaisesti, kuten muut verovel'Voib- 10780: tuskäytännössä tulon hankkimisesta ja säi- liset, vaan nekin otetaan huomioon keski- 10781: lyttämisestä johtuneina kustannuksina. Näin arvoperiaatteen mukaisesti veronalaisen tu- 10782: on myös maa- ja metsätalouden osalta kui- lon vähennyksenä. Näidenkin maksujen 10783: tenkin niin, että työnantajan suorittamat osalta maa- ja metsätalouden työnantajat 10784: eläkevakuutusmaksut on oteUu huomioon joutuvat edelläsanottuun epäoikeudenmu- 10785: maa- ja metsätalouden verotusperusteita kaiseen asemaan. 10786: vahvistettaessa. Sitä vastoin sellaiset työn- Niin ikään muu sellainen työnantaj,a, joka 10787: antajat, joiden tulon hankkimisesta tai säi- ei ole oikeutettu vähentämään eläkevakuu- 10788: lyttämisestä johtuviksi kustannuksiksi elä- tusmaksuja tulon hankkimisesta ja säilyttä- 10789: kevakuutusmaksuja ei ole voitu katsoa, misestä johtuneina kustannuksina, on epä- 10790: eivät ole saaneet vähentää verotuksessa oikeutetussa asemassa muihin työnantajiin 10791: näitä maksuja. verrattuna. Tätä epäkohtaa korostaa vielä 10792: Se edellä mainittu tapa, jolla eläkevakuu- se, että tällainen työnantaja on oikeutettu 10793: tusmaksut otetaan huomioon vähennyksenä valitionverotuksessa vähentämään veronalai- 10794: maa- ja metsätalouden verotuksessa, on kui- sesta tulostaan työntekijänsä puolesta suo- 10795: tenkin aiheuttanut epäkohtia. Maa- ja met- rittamansa kansaneläke- ja lapsilisämaksut 10796: sätailiouden verotuksen perustuessa keskiar- sekä työttömyysvakuutusmaksut. 10797: vomenetelmään eläkevakuutusmaksuja ei Eläkevakuutusmaksujen vähennyskelpoi- 10798: lueta verotuksessa vähennykseksi sen mää- suuden osalta verotuksessa olisi kaikki 10799: räisenä, kuin näiden alojen työnantajat ne työnantajat pyrittävä mitä pikimmin saat- 10800: todellisuudessa ovat suorittaneet. Näin ollen tamaan yhdenvertaiseen asemaan. Tämä on 10801: sanotut työnantaja;t ovat eri asemassa kuin kuitenkin mahdohlista vain nykyistä vero- 10802: muut työnantajat, jotka saavat vähentää tuslainsäädäntöä muuttamalla. Maa- ja met- 10803: suorittamansa eläkevakuutusmaksut sekä sätalouden osailta epäkohta voitaisiin pois- 10804: valtion että kunnanverotuksesta, sen S'llu- taa säätämällä työntekijäin eri el'äke1akien 10805: ruisina kuin ne on suoritettu. Kun lisäksi nojalla suoritettavat eläkevakuutusmaksut, 10806: maa- ja metsätalouden työnantajat useasti kansaneläkkeet ja 1apsilisämaksut ja työttö- 10807: suorittavat muitakin kuin näiden alojen myysvakuutusmaksut tilakohtaisesti vähen- 10808: palkkoja, joudutaan heidän maksamansa nyskelpoisiksi, jolloin niitä ei otettaisi kus- 10809: eläkevakuutusmaksut asettamaan verotuk- tannuksina huomioon maa- ja metsätalouden 10810: sessa eri asemaan siitä riippuen, minkä perusteita vahvistettaessa. Maa- ja metsäta- 10811: työntekijän osalta ne on suoritettu. Tälil.Jaista loudessa noudatettu verotuksen keskiarvo- 10812: asiantilaa ei voida pitää oikeudenmukai- menetelmä ei sinänsä ole esteenä tämän 10813: sena. muutoksen toteuttamisro:le. 10814: Maa- ja metsätail:ouden työnantajat eivät Työnantajan oikeus vähentää työntekijäin 10815: ole niinikään oikeutettuna kunnallisvero- eri eläkelakien mukaan S'llorittamansa va- 10816: 208 N,7. -Valtion- ja kunnallisverotus. 10817: 10818: 10819: kuutusmaksut verotettavasta tulost.aan pe- hennyskeJltpoiruudesta niiden työnantajien 10820: rustuu valtioverotuksen osalta tulo- ja omai- osalta, joita ede1iliämainitut lainsäännökset 10821: suusverolain 25 ja 26 §: än 6 a kohtiin ja eivät koske. Tällöin mm. eläkevakuutusmak- 10822: kunnalllisverortuksen osalta kunnallishalli- sut vähennettäisiin verotuksessa kaikkien 10823: tuksesta kaupugissa annetun asetuksen työnantajien osalta veronalaisesta tulosta 10824: 55 §:n 1 ja 6 kohtiin ja maalaiskuntain niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on 10825: kunnallishallinnosta annetun asetukes:n esitetty eläkekomitean mietinnössä vuodelta 10826: 82 § :n 5 ja 12 kohtiin. Nämä lainkohdat ei- 1960 (komitean mietintö 11/60, s. 23). Tulo- 10827: vät kuitenka;an koske maa- ja metsätaloutta, ja omaisuusverol,aissa olisi tarpeellinen 10828: vaan määrittelevät, mitä näiden lakien mu- säännös sisällytettävä 'lain 28 §: än 7 koh- 10829: kaan on pidettävä muiden työnantajien taan ja kunnallliishal:lituksesta kaupungissa 10830: osalta tulon hankkimisesta ja säilyttämi- annetussa asetuksessa 55 §: ään ja maalais- 10831: sestä johtuvina kustannuksilla. Tämän kuntien kunnallishallinnosta annetussa ase- 10832: vuoksi olisikin edellä selostettujen epäkoh- tuksen sen 82 § : ään. 10833: tien poistamiseksi sisällytettävä tulo- ja Edellä esitetyin perustein ehdotamme 10834: omaisuusverolakiin sekä kunnallisverotusta kunnioittavasti, 10835: koskeviin lakeihin erityiset säännökset elä- 10836: kevakuutusmaksujen ja myöskin kansan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 10837: eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen vä- vat lakiehdotukset: 10838: 10839: 10840: 10841: Laki 10842: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 10843: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 10844: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on 16 10845: päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (471/60), näin kuuluvaksi: 10846: 10847: 28 §. maksu, jotka hän työnantajana on suoritta- 10848: nut. 10849: 7) Lapsilisä- ja kansaneläkemaksu, työttö- 10850: myysvakuutusmaksu sekä työeläkevakuutus- 10851: 10852: 10853: 10854: 10855: Laki 10856: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 10857: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi- 10858: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään uusi 6 c-kohta seuraavasti: 10859: 10860: 55 §. samaan tuloiähteeseen. kohdistuvat kansan- 10861: eläke- ja lapsilisämaksut, työttömyysvakuu- 10862: e) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, tusmaksut sekä työeläkevakuutusmaksut, 10863: on verovelvollisen kunkin matalous- tai jotka verovelvollinen on työnantajana suo- 10864: muun kiinteistön, liikkeen, elinkeinon ja rittanut. 10865: ammatin tuottamasta tulosta vähennettävä 10866: IV,7. - Bamara ym. 209 10867: 10868: 10869: 10870: Laki 10871: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 10872: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallisha1Jlinnosta 15 10873: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: ään uusi 12 c-kohta seraavasrti: 10874: 10875: 82 §. samaan tulolähteeseen kohdistuvat kansan- 10876: eläke- ja lapsilisämaksut, työttömyysvakuu- 10877: 12 c) Sen lisäksi, mitä edeLlä on säädet:ty, tusmaksut sekä työeläkevakuutusmaksut, 10878: on verovelvollisen kunkin maatalous- tai jotka verovelvollinen on työnantajana suorit- 10879: muun kiinteistön, liikkeen, elinkeinon ja tanut. 10880: ammatin tuottamasta tulosta vähennettävä 10881: 10882: 10883: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 10884: 10885: Irma Hamara. T. I. Vartia. 10886: Saara Forsius. Mikko Asunta. 10887: Aili Vaittinen. Olavi Nikkilä. 10888: 10889: 10890: 10891: 10892: 27 E 529/66 10893: 210 10894: 10895: IV,S.- Lak.al. N:o 29. 10896: 10897: 10898: Hara ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 10899: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun- 10900: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 10901: 10902: Ed us kunnalle. 10903: 10904: Vuonna 1961 muutettiin tulo- ja omaisuus- oleviin huoneistoihin oikeuttavia osakkeita 10905: verolaki sekä kunnallishallituksesta kaupun- enempää kuin korkeintaan 30 % ja että ra- 10906: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta kennuksessa olevista huoneistoista vähintään 10907: annettuja asetuksia niin, että tarkoituksena 65 % oli osakkaiden omassa käytössä. 10908: oli saattaa keskinäiset kiinteistöyhtiöt ja muut Nämä rajat ovat käytännössä osoittau- 10909: vastaavat yhteisöt, joita liikkeenharjoittajat tuneet liian ahtaiksi ja epätarkoituksenmu- 10910: olivat yhteistoimin perustaneet liiketilojen kaisiksi. Kyseisistä yhtiöistä vain murto-osa 10911: hankkimiseksi itselleen, samaan asemaan kuin pääsi sellaiseen asemaan, että sitä ei verotettu 10912: asunto-osakeyhtiöt, joiden tarkoituksena ei siitä teoreettisesta edusta, mikä osakkaana tai 10913: myöskään ole liikevoiton tavoitteleminen, vaan osuuskunnan jäsenellä oli käypää vuokraa 10914: asunnon hankkiminen yhtiön tai osuuskunnan halvemmasta liiketilastaan. Suurin osa jäi tä- 10915: jäsenille. Lainmuutos oli osoittautunut vält- män mahdollisuuden ulkopuolelle, ja liikehuo- 10916: tämättömäksi sen jälkeen, kun oli ryhdytty neistojen vuokrien noustessa on näiden yh- 10917: katsomaan yhtiön verotettavaksi tuloksi se tiöiden verotus käynyt entistä raskaammaksi 10918: asuntoetu, joka keskinäisen kiinteistöyhtiön ja eräiden asema jopa täysin kestämättömäksi. 10919: osakkaalla oli käypää vuokraa halvemmasta Lisäksi niissäkin yhtiöissä, jotka ensi vai- 10920: yhtiövastikkeesta. Tämä verotuslain 57 § :n 2 heessa pääsivät lain piiriin, minä hetkenä hy- 10921: momentin tulkinta oli johtanut siihen, että vänsä saattaa osakkeiden myynnin tai tilan- 10922: kaikissa tämän verotuksen kohteeksi joutu- tarpeen muuttumisen johdosta käydä niin, 10923: neissa keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä yhtiö- että osakkeiden omistus- tai huoneistotilojen 10924: vastike tuntuvasti nousi, eräissä tapauksissa hallintasuhteet muuttuvat sellaisiksi, että yh- 10925: jopa huomattavasti korkeammaksi kuin sa- teisö uudelleen joutuu tämän kohtuuttoman 10926: mankaltaisista vuokrahuoneistoista suoritettu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi. Tällai- 10927: käypä vuokra. nen epävarmuus on liiketoiminnan suunnitel- 10928: Hallituksen esityksessä, joka perustui vero- mallisen harjoittamisen kannalta kohtalo- 10929: lakikomitean mietintöön, edellytettiin, että kasta. Kun eduskunta ei lainmuutosta hy- 10930: yhtiön kokonaisvaroista, verovapaat varat väksyessään ole tarkoittanut tällaisen, mo- 10931: mukaan luettuina, vähintään 90% ja verotet- nessa suhteessa erittäin kielteisen lopputulok- 10932: tavista tuloista 80% perustuu tonttiin ja sen aikaansaamista esitämme kunnioittaen, 10933: sillä oleviin rakennuksiin. Eduskunnassa esi- 10934: tys muuttui niin, että lisäehdoiksi pantiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 10935: vielä, ettei kukaan omistanut rakennuksessa lakiehdotukset: 10936: 10937: 10938: Laki 10939: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 10940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan marraskuun 19 päivänä 1943 annetun 10941: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :n 5 kohta, sellaisena kuin se on kesäkuun 29 10942: päivänä 1961 annetussa laissa (340/61), näin kuuluvaksi: 10943: 24 §. keenomistajien tai jäsenten saamaa etua huo- 10944: - - - - - - - - - - - - - - neistoista, joihin heillä yhtiöjärjestyksen tai 10945: 5) osakeyhtiölle tai osuuskunnalle sen osak- osuuskunnan sääntöjen nojalla on hallinta- 10946: IV,S. - Hara ym. 211 10947: 10948: oikeus, milloin kysymyksessä on ·asunto-osake- lattiapinta-alasta, kiinteistön hoitoa varten 10949: yhtiö, asunto-osuuskunta tai asunto-osakeyh- tarpeellisia huoneistoja ja huoneistojen yh- 10950: tiöistä annetun lain (30/26) 25 §: ssä tarkoi- teiskäyttöön varattuja tiloja lukuun otta- 10951: tettu osakeyhtiö taikka sellainen muu osake- matta on vähintään viisikymmentä prosent- 10952: yhtiö tai osuuskunta, jonka kokonaisvaroista, tia osakkeenomistajien tai jäsenten yhtiöjär- 10953: verovapaat varat mukaan luettuina, vähin- jestykseen tai osuuskunnan sääntöihin perus- 10954: tään yhdeksänkymmentä prosenttia muodos- tuvassa omassa käytössä ja jonka osakeyhtiön 10955: tuu ja jonka veronalaisista tuloista, tässä tai osuuskunnan kukaan osakas tai jäsen ei 10956: kohdassa tarkoitettua etua lukuun ottamatta, hallitse enempää kuin neljäkymmentä pro- 10957: vähintään kahleksankymmentä prosenttia on senttia huoneistojen lattiapinta-alasta (29. 6. 10958: sa·atu yhdestä tai useammasta sellaisesta ra- 1961/340). 10959: kennuksesta tontteineen, jonka huoneistojen 10960: 10961: 10962: 10963: 10964: Laki 10965: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 10966: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa jou- 10967: lukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 d) kohta, sellaisena kuin se on kesä- 10968: kuun 29 päivänä 1961 annetussa laissa (341/61), näin kuuluvaksi: 10969: 55 §. kuunottamatta, vähintään kahdeksankym- 10970: mentä prosenttia on saatu yhdestä tai useam- 10971: 1 d) Tulona ei pidetä osakeyhtiölle tai masta sellaisesta rakennuksesta tontteineen, 10972: osuuskunnalle sen osakkeenomistajien tai jä- jonka huoneistojen lattiapinta-alasta, kiin- 10973: senten saamaa etua huoneistoista, joihin teistön h<>itoa varten tarpeellisia huoneistoja 10974: heillä yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan sään- ja huoneistojen yhteiskäyttöön varattuja ti- 10975: töjen nojalla on hallintaoikeus, milloin kysy- loja lukuun ottamatta, on vähintään viisi- 10976: myksessä on asunto-osakeyhtiö, asunto-osuus- kymmentä prosenttia osakkeenomistajien tai 10977: kunta tai asunto osakeyhtiöistä annetun lain jäsenten yhtiöjärjestykseen tai osuuskunnan 10978: (30/26) 25 §: ssä tarkoitettu osakeyhtiö taikka sääntöihin perustuvassa omassa käytössä ja 10979: sellainen muu osakeyhtiö ja osuuskunta, jonka jonka osakeyhtiön tai osuuskunnan kukaan 10980: kokonaisvaroista, verovapaat varat mukaan osakas tai jäsen ei hallitse enempää kuin nel- 10981: luettuina, vähintään yhdeksänkymmentä pro- jäkymmentä prosenttia huoneistojen lattia- 10982: senttia muodostuu ja jonka veronalaisista tu- pinta-alasta (29. 6. 1961/341). 10983: loista, tässä kohdassa tarkoitettua etua lu- 10984: 10985: 10986: 10987: 10988: Laki 10989: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 10990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 15 päivänä 1898 maalaiskun- 10991: tain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § :n 6 d) kohta, sellaisena kuin se on kesä- 10992: kuun 29 päivänä 1961 annetussa laissa (343/61), näin kuuluvaksi: 10993: 82 §. senten saamaa etua huoneistoista, joihin 10994: heillä yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan sään- 10995: 6 d) Tulona ei pidetä osakeyhtiölle tai töjen nojalla on hallintaoikeus, milloin kysy- 10996: osuuskunnalle sen osakkeenomistajien tai jä- myksessä on asunto-osakeyhtiö, asunto osuus- 10997: 212 IV,s.- Valtion- ja kunnallisverotus. 10998: 10999: kunta tai asunto-osakeyhtiöistä annetun lain teistön hoitoa varten tarpeellisia huoneistoja 11000: (30/26) 25 § :ssä tarkoitettu osakeyhtiö taikka ja huoneistojen yhteiskäyttöön varattuja ti- 11001: sellainen muu osakeyhtiö tai osuuskunta, loja lukuun ottamatta, on vähintään viisi- 11002: jonka kokonaisvaroista, verovapaat varat mu- kymmentä prosenttia osakkeenomistajien tai 11003: kaan luettuina, vähintään yhdeksänkymmentä jäsenten yhtiöjärjestykseen tai osuuskunnan 11004: prosenttia muodostuu ja jonka veronalaisista sääntöihin perustuvassa omassa käytössä ja 11005: taloista, tässä kohdassa tarkoitettua etua lu- jonka osakeyhtiön tai osuuskunnan kukaan 11006: kuun ottamatta, vähintään kahdeksankym- osakas tai jäsen ei hallitse enempää kuin nel- 11007: mentä prosenttia on saatu yhdestä tai useam- jäkymmentä prosenttia huoneistojen lattia- 11008: masta sellaisesta rakennuksesta tontteineen, pinta-alasta (29. 6. 1961/343). 11009: jonka huoneistojen lattiapinta-alasta, kiin- 11010: 11011: 11012: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 11013: 11014: Erkki Hara. T. Jussila. 11015: Juuso Häikiö. Viktor Procope. 11016: P. R. Haarla. 11017: 213 11018: 11019: IV,9.-Lak.al. N:o 30. 11020: 11021: 11022: 11023: 11024: Hara ym..: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 11025: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun- 11026: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 11027: 11028: 11029: Eduskunnalle. 11030: 11031: Tulo- ja omaisuusverolain 29 § :n 1 mo- naan keskimäärin 1. 7 lasta. Leski en elintaso- 11032: mentin 8 kohdan mukaan verovuonna Suo- tutkimuksissa taas on todettu, että leskiper- 11033: messa asunut henkilö, joka verovuoden päät- heiden käytettävissä olevat tulot ovat huo- 11034: tyessä ei ole avioliitossa, mutta on verovuonna mattavasti pienemmät kuin normaaliperheillä. 11035: elättänyt alaikäistä lastaan, saa vähentää 500 Tämä pätee luonnollisesti myös henkilöihin, 11036: markkaa verotettavasta tulostaan. Vastaava jotka elättävät avioliiton ulkopuolella synty- 11037: säännös sisältyy myös kaupunkien ja maalais- nyttä tai avioerossa toisen puolison yksinään 11038: k:untain kunnallishallinnosta annettuihin ase- huollettavaksi joutunutta lastaan. Tällaisten 11039: tuksiin. Tämän edun saavat yleensä leskiäidit henkilöiden taloudellista asemaa olisikin py- 11040: ja yksinäiset naiset, joilla on lapsi huolletta- rittävä verohelpotuksin parantamaan ja eri- 11041: vanaan. Vähennyksen tarkoituksena on suoda koishuomiota olisi kiinnitettävä lisäksi sellai- 11042: verohelpotus niille huoltajille, jotka yksin siin leskeysvähennykseen oikeutettuihin, joilla 11043: joutuvat elättämään huollossaan olevaa lasta. on useita lapsia elätettävänään. 11044: Mikäli leskeysvähennyksen määrää olisi Leskeysvähennykseen oikeutettujen verovä- 11045: muutettu elinkustannusindeksin kohoamista hennysmahdollisuuksien laajentamista puoltaa 11046: seuraten, sen pitäisi tällä hetkellä olla viiden- sekin tosiasia, että elinkustannusindeksin 11047: sadan markan sijasta 885 markkaa. Leskeys- muutoksia ei ole seurattu myöskään lapsivä- 11048: vähennyksen reaalisen merkityksen pienenty- hennysten kohdalla. Lapsilisienkin ostoarvon 11049: minen on kaventanut erityisesti sellaisten on annettu supistua. Tällainen sosiaalisen tu- 11050: mainittuun vähennykseen oikeutettujen elin- lonsiirron tahallinen kaventaminen ja toi- 11051: tasoa, joilla on elätettävänään useita lapsia. saalta verorasituksen hiipivä kiristyminen, 11052: Vähennyksen määrää ei ole tehty lapsiluvusta kun veroasteikkojakaan ei ole muutettu, on 11053: riippuvaiseksi, vaan se on useammankin lap- merkinnyt nimenomaan lapsiperheiden ja eri- 11054: sen huoltajana 500 markkaa. Tämä ei ole oi- tyisesti leskeysvähennykseen oikeutettujen ku- 11055: kein, sillä onhan selvää, että tällaisen henki- lutusmahdollisuuksien kaventumista. 11056: lön veronmaksukyvyn täytyy olla huonompi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 11057: kuin yhden lapsen elättäjällä. nioittaen, 11058: Viimeksi suoritetussa väestönlaskennassa to- että Eduskunta hyvi/Jr,syisi seuraavat 11059: dettiin, että naispuolisilla leskillä oli koto- lakiehdotukset: 11060: 11061: 11062: Laki 11063: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 11064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 11065: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § :n nykyisin voimassa oleva 8) kohta seuraavasti: 11066: 29 §. 4 momenteissa sanotaan, saakoon lisäksi mitä 11067: Velovelvollinen henkilö, joka verovuonna 25, 26 ja 28 § :ssä on säädetty, vähentää: 11068: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § :n 2, 3 ja 11069: 214 IV,9.- Valtion- ja kunnallisverotus. 11070: 11071: 11072: 8) milloin verovelvollinen, joka verovuo- tänyt alaikäistä lastaan, tuhat markkaa kus- 11073: den päättyessä ei ole avioliitossa ja on eläf,. takin lapsestaan. 11074: 11075: 11076: 11077: 11078: Laki 11079: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 11080: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi- 11081: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n nykyisin voimassa oleva 2 f kohta seu- 11082: raavasti: 11083: 55 §. tyessä ei ole avioliitossa ja on verovuoden 11084: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- aikana elättänyt alaikäistä lastaan, on oikeus 11085: datettava seuraavia säännöksiä: vähentää tulostaan tuhat markkaa kustakin 11086: lapsestaan. 11087: 2 f) Verovelvollisella, joka verovuoden päät- 11088: 11089: 11090: 11091: 11092: Laki 11093: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 11094: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 11095: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n nykyisin voimassa oleva 8 f kohta 11096: seuraavasti: 11097: 82 §. päättyessä ei ole avioliitossa ja on verovuo- 11098: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- den aikana elättänyt alaikäistä lastaan, on 11099: raavia säännöksiä: oikeus vähentää tulostaan tuhat markkaa kus- 11100: takin alaikäisestä lapsestaan. 11101: 8 f) Verovelvollisella, joka verovuoden - - - -·---- '--------- 11102: 11103: 11104: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 11105: 11106: Erkki Hara.. Juuso Häikiö. 11107: Mikko Asunta. Pentti Mäki-Hakola. 11108: Jouni Apajalahti, 11109: • 11110: 215 11111: 11112: IV,10.- Lak.a.t N:o 31. 11113: 11114: 11115: Honkonen ym.: Ehdotukset laiksi tulo- ja omaisuusverolain 11116: sekä maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallishal- 11117: lituksesta kaupungissa annettujen asetusten muuttami- 11118: sesta. 11119: 11120: E d u s k u n n a ll e. 11121: 11122: Koulunkäynnin yleistyminen on tuonut että suuri osa opiskelijoista on jo 21 vuotta 11123: lasten vanhemmille suuria taloudellisia lisä- täyttäneitä, joten heidän kohdaltaan vanhem- 11124: rasituksia. Varsinkin sellaiset vanhemmat, mat eivät saa suorittaa minkäänlaista vähen- 11125: jotka samanaikaisesti joutuvat avustamaan nystä. Siksi olisikin nähdäksemme ikärajaa 11126: useampaa opiskelevaa lastaan, joutuvat vai- tarkistettava kiireellisesti ja ehdotammekin 11127: keaan asemaan. Näin on asianlaita, käyköön sen nostamista 30 vuoteen. 11128: lapsi sitten ammatti- tai oppikoulua, opiskel- Kun kotonaan asuvien alle 17-vuotiaitten 11129: koon hän maatalous- tai metsäkoulussa. Sa- suhteen ei vähennysoikeutta ole lainkaan, tu- 11130: massa asemassa ovat niin ikään luonnollisesti lisi tämäkin epäkohta nyt korjata, sillä tosi- 11131: erilaisissa opistoissa ja korkeakouluissa opis- asiahan on, että hekin rasittavat perheen ta- 11132: kelevien lasten vanhemmat. Voidaan sanoa, loutta varsin tuntuvasti. 11133: että opiskelumenot ovat lasta kohti nykyisin 11134: eri koulumuodosta ja opiskelupaikkakunnasta Olisi myös varsin kohtuullista, että opis- 11135: riippuen 100-300 markan välillä kuukau- kelijan etupäässä !omiensa aikana hankki- 11136: dessa. masta tulosta, samoin kuin lukukausi-, tentti-, 11137: Näin ollen onkin todettava, että valtion kurssi- ja opiskeluvälinemaksuista myönnet- 11138: verotuksessa nykyisin myönnettävä vähennys täisiin vähennysoikeus asianomaiselle itsel- 11139: opiskelevien lasten vanhemmille ei enää vas- leen. 11140: taa todellisia opiskelukustannuksia lähimain- Erittäin tärkeänä pidämme myös sitä, että 11141: kaan. Toisaalta on kuitenkin selvää, että van- vähennysoikeudet ulotettaisiin koskemaan 11142: hempien avustuskyky kasvaisi ja opiskelijain kunnallisverotusta, siis sitä verotusmuotoa, 11143: velkaantuminen vähenisi, jos huoltajille myön- joka rasittaa kaikkein eniten juuri vähätu- 11144: nettäisiin verotuksessa oikeus vähentää tulos- loisia. Näin helpotettaisiin todella varsin tun- 11145: taan nykyistä suurempi määrä niistä avustuk- tuvasti nykyisin taloudellisissa vaikeuksissa 11146: sista, jotka he ovat lapsilleen antaneet. Näin olevia opiskelevien lasten vanhempia. Niin 11147: saisivat varsinkin kaupunkien ja maaseudun ikään koulumatkakustannukset tulisi saada 11148: pienituloiset mahdollisuuden kouluttaa lap- vähentää. 11149: siaan lievemmän taloudellisen paineen alai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 11150: sina. 11151: Nykyisen koulutuS- ja opintovähennyksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 11152: tehoa on omiaan heikentämään vielä se seikka, lakiehdotukset: 11153: 11154: 11155: Laki 11156: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 11157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 11158: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 §: n 9) ja 10) kohta, sellaisina kuin ne ovat 27 11159: päivänä tammikuuta 1948 annetussa laissa, seuraavasti: 11160: 29 §. 5 momentissa sanotaan, saakoon sen lisäksi, 11161: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna mitä 25, 26 ja 28 § :ssä on säädetty, vähentää: 11162: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, 4 ja 11163: 216 IV,lO. - Valtion- ja kunnallisverotus. 11164: 11165: 11166: 9) milloin verovelvollinen on elättänyt aviopuolisot, jotka eivät ole asuneet välien 11167: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna rikkoutumisen vuoksi erillään, ovat huonos- 11168: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- saan olevalle lapselleen antaneet edellä tar- 11169: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- koitettua elatusta, vähennyksen saa tehdä 11170: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa vain se heistä, jonka tulo 25 § :n ja 28 §: n 11171: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta 1-7 kohdan mukaisten vähennysten jälkeen 11172: sellaisesta ennen verotusvuoden alkua seitse- on suurempi. Milloin opiskeluaika on edellä- 11173: mäntoista vaan ei kolmekymmentä vuotta mainittua seitsemää kuukautta lyhyempi, 11174: täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opiskeluaika- myönnetään vähennyksenä sitä vastaava osa; 11175: naan on voinut asua kodissaan, viisisataa 10) milloin verovelvollinen on sen ikäinen 11176: markkaa, mutta muutoin kahdeksansataa ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukautta 11177: markkaa, sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, kestävää opetusta kuin 9) kohdassa tarkoite- 11178: joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt taan, palkka- ja työtulostaan kaksituhatta- 11179: seitsemäätoista vuotta ja joka opiskeluaika- viisisataa markkaa sekä lukukausi-, kuulus- 11180: naan on asunut toisella paikkakunnalla, viisi- telu-, kurssi- ja muut opiskelumaksut sekä 11181: sataa markkaa, ja mikäli hän on asunut ko- opiskeluvälinekustannukset; 11182: tonaan, kolmesataa markkaa, koulumatkoista 11183: aiheutuneet todelliset kulut halvinta kulku- Tämä laki tulee voimaan päivänä 11184: neuvoa käyttäen, kuitenkin niin, että milloin kuuta 196 . 11185: 11186: 11187: 11188: Laki 11189: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 11190: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pax-· 11191: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §: ään, sellaisena kuin se osittain on 11192: 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (522/60) uudet 8 g) ja 8 h) kohdat seuraa- 11193: vasti: 11194: 82 §. kulkuneuvoa käyttäen, kuitenkin niin, että 11195: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- milloin aviopuolisot, jotka eivät ole asuneet 11196: datettava seuraavia säännöksiä: välien rikkoutumisen vuoksi erillään, ovat 11197: Verovelvollisen henkilön tulosta on vähen- huollossaan olevalle lapselleen antaneet edellä 11198: nettävä: tarkoitettua elatusta, vähennyksen saa tehdä 11199: vain se heistä, jonka tulo 25 § :n ja 28 § :n 11200: 8 g) milloin verovelvollinen on elättänyt 1-7 kohdan mukaisten vähennysten jälkeen 11201: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna on suurempi. Milloin opiskeluaika on edellä 11202: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- mainittua seitsemää kuukautta lyhyempi, 11203: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- myönnettävä vähennyksenä sitä vastaava osa; 11204: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa 8 h) milloin verovelvollinen on sen ikäinen 11205: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta ja saa sellaista vähintään seitsemän kuu- 11206: sellaisesta ennen verotusvuoden alkua seitse- kautta kestävää opetusta kuin 8 g) kohdassa 11207: mäntoista vaan ei kolmekymmentä vuotta tarkoitetaan, saa hän vähentää palkka- ja 11208: täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opiskeluaika- työtulostaan kaksituhattaviisisataa markkaa 11209: naan on voinut asua kodissaan, viisisataa- sekä lukukausi-, kuulustelu-, kurssi- ja muut 11210: markkaa, mutta muutoin kahdeksansataa- opiskelumaksut sekä opiskeluvälinekustan. 11211: markkaa, sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, nukset; 11212: joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 11213: seitsemäätoista vuotta ja joka opiskeluaika- 11214: naan on asunut toisella paikkakunnalla, viisi- 11215: sataa markkaa, ja mikäli hän on asunut ko- 'Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 11216: tonaan, kolmesataa markkaa, sekä koulumat- 196 tuloista toimitattavassa kunnallisvero- 11217: koista aiheutuneet todelliset kulut halvinta tuksessa. 11218: IV,lO. - Honkonen ym. 217 11219: 11220: Laki 11221: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 11222: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä 11223: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään, sellaisena kuin se osittain on 30 päivänä 11224: joulukuuta 1960 annetussa laissa (521/60), uudet 2 g) ja 2 h) kohdat seuraavasti: 11225: 11226: 55 §. kulkuneuvoa käyttäen, kuitenkin niin, että 11227: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- milloin aviopuolisot, jotka eivät ole asuneet 11228: datettava seuraavia säännöksiä : välien rikkoutumisen vuoksi erillään, ovat 11229: huollossaan olevall~ lapselleen antaneet edellä 11230: 2 g) milloin verovelvollinen on elättänyt tarkoitettua elatusta, vähennyksen saa tehdä 11231: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vain se heistä, jonka tulo 25 §:n ja 26 §:n 11232: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- 1-7 kohdan mukaisten vähennysten jälkeen 11233: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- on suurempi. Milloin opiskeluaika on edellä 11234: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa mainittua seitsemää kuukautta lyhyempi, 11235: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta myönnetään vähennyksenä sitä vastaava osa; 11236: sellaisesta ennen verotusvuoden alkua seit- 2 h) milloin verovelvollinen on sen ikäinen 11237: semäntoista vaan ei kolmekymmentä vuotta ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukautta 11238: täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opiskeluaika- kestävää opetusta kuin 2 g) kohdassa tarkoi- 11239: naan on voinut asua kodissaan, viisisataa tetaan, saa hän vähentää palkka- ja työtulos- 11240: markkaa, mutta muutoin kahdeksansataa taan kaksituhattaviisisataa markkaa sekä lu- 11241: markkaa, sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, kukausi-, kuulustelu-, kurssi- ja muut opiske- 11242: joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt lumaksut sekä opiskeluvälinekustannukset; 11243: seitsemäätoista vuotta ja joka opiskeluaika- 11244: naan on asunut toisella paikkakunnalla, vii- 11245: sisataa markkaa, ja mikäli hän on asunut ko- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 11246: tonaan, kolmesataa markkaa, sekä koulumat- 196 tuloista toimitettavassa kunnallisvero- 11247: koista aiheutuneet todelliset kulut, halvinta tuksessa. 11248: 11249: 11250: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 11251: 11252: Kuuno Honkonen. Aimo Laiho. 11253: Pekka Silander. Aulis Juvela. 11254: Kelpo Gröndahl. Kaino Haapanen. 11255: 11256: 11257: 11258: 11259: 28 ]! 529/66 11260: 218 11261: 11262: IV,ll.-Lak.al. N:o 32. 11263: 11264: 11265: 11266: 11267: Daskivi ym.: Ehdotukset laeiks-i tulo- ja omaisuusverolain 11268: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain 11269: kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 11270: 11271: 11272: 11273: E d u s k u n n a 11 e. 11274: 11275: Nykyaikana on monin tutkimuksin osoi- pahtuu valtaosaltaan vasta mainitun ikävuo- 11276: tettu, että julkisten varojen sijoittaminen den jälkeen. Suuri osa opiskelijoista jää tältä 11277: koulutukseen on parhainta taloudellista kas- osin vaille suoranaisia opintoverohelpotuksia. 11278: vupolitiikkaa. Koulutettu henkilö on avain- Nykyinen opintovähennys on pysynyt 11279: asemassa tuotantoelämän kehittymisen, työt- muuttumattomana vuodesta 1956 lähtien. 11280: tömyyden torjumisen ja jopa valtion vero- Kun opiskelukustannukset esimerkiksi Hel- 11281: tulojen kasvunkin kannalta. singin Yliopistossa ovat viimeisten tutkimus- 11282: Huolimatta siitä, että valtiovalta on suh- ten mukaan 360-390 mk kuukaudessa nai- 11283: tautunut suopeasti koulutuksen ulkoisten mattomien ja jopa 906 mk kuukaudessa opis- 11284: edellytysten parantamiseen, hyväksymällä kelijaperheiden osalta, eivät nykyiset vähen- 11285: mm. äskettäin korkeakoululait, on itse koulu- nykset enää vastaa lain alkuperäistä tarkoi- 11286: tuksen kohde, opiskelija, ja hänen taloudel- tusta. Lisäksi on suurena puuteena todet- 11287: linen asemansa jäänyt vaille riittävää huo- tava, että kouluvähennys koskee vain val- 11288: miota. tion verotusta eikä ulotu kunnallisverotuk- 11289: Nykyinen verolainsäädäntömme sallii opis- seen. Koska kunnallisvero kuitenkin rasittaa 11290: kelijan tai hänen huoltajansa vähentää 300 kipeimmin juuri pientuloisia olisi opintokus- 11291: mk tai 500 mk verotuksessa riippuen siitä, tannusten vähennysoikeus huomioitava myös 11292: tapahtuuko opiskelu kotipaikkakunnalla vai kunnallisverotuksessa. 11293: muualla. Rahanarvon alenemisen huomioon Lukuisat kunnat ovat jo osoittaneet kiin- 11294: ottaen olisi nämä vähennykset korotettava nostusta opiskelijoiden asemaa kohtaan. Tästä 11295: ainakin 500 ja 800 mk: aan, jotta ne vastai- ovat hyvinä esimerkkeinä kuntien lisääntyvä 11296: sivat v:n 1956 tasoa. Toisaalta on kuitenkin kiinnostus nimikkopaikkojen merkitsemiseen 11297: todettava, että opiskelijoiden kokonaistulot oppilasasuntoloissa. Tällä toimenpiteellä on 11298: jäävät yleensä niin pieniksi, että he melkein kuitenkin hyvin rajoitettu merkitys, sillä 11299: poikkeuksetta saavat pienituloisille myönnet- tästä avusta pääsevät osallisiksi vain erittäin 11300: tävän vähennyksen. harvat opiskelijat. 11301: Verolakien sallimat opintovähennykset kos- Osoittaakseen, että valtiovalta on todella 11302: kevat vain alle 21 vuotiaita. Pääosa varsin- kaikilta osiltaan oivaltanut koulutuksen kas- 11303: kin korkeakouluissa ja teknillisissä oppilai- vavan merkityksen yhteiskunnassa ja tämän 11304: toksissa annettavasta opetuksesta tapahtuu pääomasijoituksen myöhemmin tuottaman ko- 11305: 18-26 ikävuosien välillä. Kahdenkymmenen- ron, ehdotamme 11306: yhden vuoden ikäraja jättää korkeampiastei- 11307: sissa oppilaitoksissa opiskelevat huonompaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 11308: asemaan, koska tämänkaltainen opiskelu ta- lakiehdotukset: 11309: IV,u.- naskivt ym. 219 11310: 11311: 11312: Laki 11313: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 11314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan marraskuun 19 päivänä 1943 (888/43) 11315: annetun tulo- ja omaisuusverolain 29 §:n 1 momentin 9 ja 10 kohdat näin kuuluviksi: 11316: 11317: 29 §. tusta summasta, sekä jokaisesta sellaisesta 11318: lapsesta, joka ennen verotusvuoden alkua ei 11319: 9) milloin verovelvollinen on elättänyt ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta ja joka 11320: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna opiskeluaikanaan on asunut toisella paikka- 11321: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- kunnalla, viisisataa markkaa, kuitenkin niin, 11322: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- että milloin aviopuolisot, jotka eivät ole asu- 11323: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa neet välien rikkoutumisen vuoksi erillään, 11324: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokai- ovat huollossaan olevalle lapselleen antaneet 11325: sesta sellaisesta ennen verotusvuoden alkua edellä tarkoitettua elatusta, vähennyksen saa 11326: seitsemäntoista vaan ei kahtakymmentäyhtä tehdä se heistä, jonka tulo 25 § :n ja 28 § :n 11327: vuotta täyttäneestä lapsesta tuhannen mark- 1-7 kohdan mukaisten vähennysten jälkeen 11328: kaa, kaksikymmentäyksi, vaan ei kaksikym- on suurempi; 11329: mentäneljä vuotta täyttäneestä kolmetuhatta 10) milloin verovelvollinen on sen ikäinen 11330: markkaa, kaksikymmentäneljä vuotta täyttä- ja saa sellaista opetusta, kuin 9 kohdassa tar- 11331: neestä kaksituhattaviisisataa ja kaksikym- koitetaan, eikä hänen huoltajansa ole saanut 11332: mentäviisi vaan ei kaksikymmentäkuusi tehdä sanotussa kohdassa mainittua vähen- 11333: vuotta täyttäneestä kaksituhatta markkaa, nystä, työtulostaan kahdeksansataa markkaa; 11334: jos huollettava ei opiskeluaikanaan voinut 11335: asua kodissaan, mutta muuten puolet maini- 11336: 11337: 11338: 11339: 11340: Laki 11341: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 11342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungeissa joulu- 11343: kuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 momenttiin näin kuuluva 3 a) 11344: kohta: 11345: 55 §. mentäviisi vaan ei kaksikymmentäkuusi 11346: vuotta täyttäneestä kaksituhatta markkaa, jos 11347: 3 a) milloin verovelvollinen on elättänyt huollettava ei opiskeluaikanaan voinut asua 11348: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna kodissaan, mutta muuten puolet mainitusta 11349: ~ummasta, sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, 11350: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- 11351: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- Joka ennen verotusvuoden alkua ei ole täyt- 11352: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa tänyt seitsemäätoista vuotta ja joka opis- 11353: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokai- keluaikanaan on asunut toisella paikkakun- 11354: sesta sellaisesta ennen verovuoden alkua seit- nalla, viisisataa markkaa kuitenkin niin, että 11355: semäntoista vaan ei kahtakymmentäyhtä milloin vaimoa on erikseen verotettava, teh- 11356: vuotta täyttäneestä lapsesta tuhannen mark- täköön vähennys saman puolison tulosta kuin 11357: kaa, kaksikymmentäyksi, vaan ei kaksikym- 55 § : n 1 momentin 3 kohdassa mainitut vä- 11358: mentäneljä vuotta täyttäneestä kolmetuhatta hennykset; 11359: markkaa, kaksikymmentäneljä vuotta täyttä- 11360: neestä kaksituhattaviisisataa ja kaksikym- 11361: 220 IV,ll. - Valtion- ja kunnallisveotus. 11362: 11363: 11364: Laki 11365: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 11366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntien kunnallishallinnosta ke- 11367: säkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen 82 § :n 1 momenttiin näin kuuluva 9 a) 11368: kohta: 11369: 11370: 82 §. neestä kaksituhattaviisisataa ja kaksikym- 11371: mentäviisi vaan ei kaksikymmentäkuusi 11372: 9 a) milloin verovelvollinen on elättänyt vuotta täyttäneestä kaksituhatta markkaa, 11373: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna jos huollettava ei opiskeluaikanaan voinut 11374: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- asua kodissaan, mutta muuten puolet maini- 11375: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tusta, sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, joka 11376: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa ennen verotusvuoden alkua ei ole täyttänyt 11377: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokai- seitsemäätoista vuotta ja joka opiskeluaika- 11378: sesta sellaisesta ennen verotusvuoden alkua naan on asunut toisella paikkakunnalla, viisi- 11379: seitsemäntoista vaan ei kahtakymmentäyhtä sataa markkaa kuitenkin niin, että milloin 11380: vuotta täyttäneestä lapsesta tuhannen mark- vaimoa on erikseen verotettava, tehtäköön vä- 11381: kaa, kaksikymmentäyksi, vaan ei kaksikym- hennys saman puolison tulosta kuin 82. § : n 11382: mentänBljä vuotta täyttäneestä kolmetuhatta 1 momentin kohdassa mainitut vähennykset; 11383: markkaa, kaksikymmentäneljä vuotta täyttä- 11384: 11385: 11386: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 11387: 11388: Raimo Daskivi. P. R. Haarla. 11389: 221 11390: 11391: IV,12.- Lak.al. N:o 33. 11392: 11393: 11394: 11395: 11396: Pesola ym..: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 11397: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun- 11398: nallishallinnosta annettujen asetusten mu,uttamisesta. 11399: 11400: 11401: E d u s kun n a 11 e. 11402: 11403: Suoritettujen tutkimusten mukaan korkea- työntekoon, että he jäisivät verotuksen ulko- 11404: kouluopiskelijoiden keskimääräiset opiskelu- puo1elle. 11405: kustannukset ovat noin 280 markkaa kuukau- Valtion verotuksessa myönnettävä koulu- 11406: dessa. Tällaisista menoista selviytyminen tusvähennys, joka annetaan jokaisesta 17-20 11407: tuottaa usein opiskelijoille ja heidän vanhem- vuotiaasta verovuonna vähintään seitsemän 11408: milleen huomattavia rasituksia. Monasti opis- kuukautta säännöllistä opetusta saaneesta lap- 11409: kelun rahoittaminen ei ole mahdollista ilman sesta ja opintovähennys, jonka mainitun ikäi- 11410: lainoja ja ansiotöitä. Pitkäaikainen ansiotyö nen opiskelija saa itse suorittaa työtuloistaan, 11411: usein viivästyttää opintoja ja saattavatpa ne mikäli hänen vanhempansa eivät ole saaneet 11412: jopa keskeyttääkin lupaavasti alkaneet opin- tehdä koulutusvähennystä, eivät merkittä- 11413: not. Tämä ei ole yhteiskunnan kannalta tar- västi kevennä opiskelukustannuksia. Molem- 11414: koituksenmukaista. Valtiovallan taholta on mat mainitut vähennykset ovat määrältään 11415: entistä suuremmassa määrin kiinnitetty huo- 500 markkaa ja niiden reaalinen arvo on in- 11416: miota korkeakouluopetuksen kehittämiseen flaation johdosta huomattavasti pienentynyt 11417: mm. uusien korkeakoulusuunnitelmien avulla. vuodesta 1956, jolloin ne nykyisen suuruisina 11418: Sen sijaan opiskelijoiden taloudelliset ja so- otettiin käytäntöön. 11419: siaaliset kysymykset ovat jääneet pienemmän 11420: mielenkiinnon kohteiksi. Edistymistä tälläkin Koulutus- ja opintovähennyksiin oikeutet- 11421: alalla on tapahtunut opiskelijoiden asuntaloi- tujen ikärajat 17-20 vuotta, eivät myöskään 11422: hin annettujen ja luvattujen määrärahojen vastaa käytännön vaatimuksia. Korkeakoulu- 11423: avulla, mutta näillä ei opiskelijoiden ongel- opiskelijoista 92 prosenttia on yli kaksikym- 11424: mat ole ratkaistu. Asuntolapaikkoja tuskin mentä vuotiaita. Mainittuihin vähennyksiin 11425: tulevaisuudessakaan riittää kaikille haluk- oikeuttavat ikärajat olisikin kiireellisesti ko- 11426: kaille. Eräänä opiskelijoiden taloudellisten rotettava. 11427: vaikeuksien vähentämiseen tähtäävänä rat- Liikevaihtoverotuksen uudistuksen myötä 11428: kaisuna on otettava esille heihin kohdistuvan myös opiskelussa välttämättömät kirjat tuli- 11429: verotuksen keventäminen. vat liikevaihtoverollisiksi. Tämä merkitsi osal- 11430: Kysymys opiskelijoiden verorasituksen ke- taan opiskelukustannusten kohoamista. Toi- 11431: ventämisestä liittyy osana kaikkien pienitu- saalta opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta vä- 11432: loisten liian ankaraan verotukseen maas- hentää opiskelussa tarvittavista kurssikir- 11433: samme. Inflaation vaikutuksesta yhä useam- joista aiheutuvia kustannuksia. Jo opiske- 11434: mat pienituloiset ovat joutuneet verotuksen lunsa päättäneet henkilöt saavat sensijaan 11435: piiriin. Perusvähennys kunnallisverotuksessa vähentää tulon hankkimiseksi välttämättömät 11436: on maalaiskunnissa 500-800 ja kaupungeissa ammattikirjallisuuden hankkimisesta aiheutu- 11437: ja kauppalaissa 700-1 200. On selvää, ettei neet kustannuksensa. Sama oikeus pitäisi olla 11438: kukaan voi tulla toimeen näin pienillä tuloilla. myös opiskelijoilla, sillä heidän veronmaksu- 11439: Peruavähennyksen pienuus on epäoikeuden- kykynsä on heikompi kuin vakituisesti ansio- 11440: mukainen nimenomaan niitä opiskelijoita koh- työssä olevien henkilöiden. 11441: taan, jotka joutuvat itse rahoittamaan opis- Kun jo yksinomaan inflaation huomioon ot- 11442: kelunsa ilman vanhempiensa apua. Heille ei taminen merkitsisi, että vuoden 1956 alusta 11443: käytännössä ole mahdollisuutta niin vähäiseen voimaan tullut opintovähennys olisi korotet- 11444: 222 IV,l2. - Valtion- ja kunnallisverotus. 11445: 11446: tava 500 markasta 800 markkaan, jolloin se kunnallis- ja valtionverotuksen yhdenmukais- 11447: reaalisesti vasta olisi sen suuruinen, miksi se tamispyrkimyksiä. 11448: alkuaan on tarkoitettu, olisi opintovähennys Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 11449: korotettava 1 000 markkaan. Kun nimen- ehdotamme, 11450: omaan kunnallisvero koettelee opiskelijoita 11451: olisi tämä vähennysoikeus samalla ulotettava että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 11452: kunnallisverotukseen, mikä samalla palvelisi lakiehdotukset: 11453: 11454: 11455: 11456: Laki 11457: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 11458: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 11459: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § :n nykyisin voimassa olevat 9) ja 10) kohdat 11460: seuraavasti; sekä lisätään 29 §:ään uusi 10a) kohta: 11461: 11462: 29 §. semäätoista vuotta ja joka opiskeluaikanaan 11463: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna on asunut toisella paikkakunnlla, neljäsataa 11464: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § :n 2, 3 ja 4 markkaa, kuitenkin niin, että milloin aviopuO- 11465: momenteissa sanotaan, saakoon lisäksi mitä 25, lisot, jotka eivät ole asuneet välien rikkoutu- 11466: 26 ja 28 § :ssä on säädetty, vähentää: misen vuoksi erillään, ovat huollossaan ole- 11467: valle lapselleen antaneet edellä tarkoitettua 11468: 9) milloin verovelvollinen on elättänyt elatusta, vähennyksen saa tehdä vain se 11469: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna heistä, jonka tulo 25 § :n ja 28 § :n 1-7 koh- 11470: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- dan mukaisten vähennysten jälkeen on suu- 11471: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- rempi; 11472: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa 10) milloin verovelvollinen on sen ikäinen 11473: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokai- ja saa sellaista opetusta kuin 9 kohdassa tar- 11474: sesta sellaisesta ennen verotusvuoden alkua koitetaan, eikä hänen huoltajansa ole saanut 11475: seitsemäntoista vaan ei kahtakymmentäviittä tehdä sanotussa kohdassa mainittua vähen- 11476: vuotta täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opiske- nystä, työtulostaan tuhat markkaa; 11477: luaikanaan on voinut asua kodissaan, viisisa- 10 a) 10 kohdan mukaiset edellytykset täyt- 11478: taa markkaa, mutta muutoin tuhat markkaa, tävä verovelvollinen opiskelussa välttämättä- 11479: sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, joka en- mistä kirjoista aiheutuneet kustannukset; 11480: nen verotusvuoden alkua ei ole täyttänyt seit- 11481: 11482: 11483: 11484: 11485: Laki 11486: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.. 11487: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä 11488: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään uusi näin kuuluva 3 a kohta: 11489: 11490: 55 §. on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta am- 11491: matti- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai 11492: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa, 11493: datettava seuraavia säännöksiä: tulosta vähennetään jokaisesta sellaisesta en· 11494: 3 a) Verovelvollisen henkilön, joka on elät- nen verotusvuoden alkua seitsemäntoista vaan 11495: tänyt huollossaan olevaa lastaan, joka verO- ei kahtakymmentäviittä vuotta täyttäneestä 11496: vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan lapsesta, jos lapsi opiskeluaikanaan on voi- 11497: IV,12. - Pesola ym. 223 11498: 11499: nut asua kodissaan, viisisataa markkaa, mutta kelijan, joka on sen ikäinen ja saa sellaista 11500: muutoin tuhat markkaa, sekä jokaisesta sel- opetusta, kuin edellä tarkoitetaan, eikä hänen 11501: laisesta lapsesta, joka ennen verotusvuoden huoltajansa ole saanut tehdä yllä mainittua 11502: alkua ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta vähennystä tulosta vähennetään tuhat mark- 11503: ja joka opiskeluaikanaan on asunut toisella kaa. Edellä mainitut ehdot täyttävän vero- 11504: paikkakunnalla, neljäsataa markkaa, kuiten- velvollisen opiskelijan tulosta vähennetään li- 11505: kin niin, että milloin vaimoa on erikseen ve- säksi opiskelussa välttämättömien kirjojen 11506: rotettava, tehtäköön vähennys vain sen puo- hankinnasta aiheutuneet kustannukset; 11507: lison tulosta, joka lapsen joko yksin tai pää- 11508: asiallisesti on elättänyt. Verovelvollisen opis- 11509: 11510: 11511: 11512: 11513: Laki 11514: maalaiskuntien kunnallishallitukS'esta annetun asetuksen muuttamisesta. 11515: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi- 11516: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: ään uusi näin kuuluva 9 a kohta: 11517: 82 §. alkua ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta 11518: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- ja joka opiskeluaikanaan on asunut toisella 11519: datettava seuraavia säännöksiä: paikkakunnalla, neljäsataa markkaa, kuiten- 11520: kin niin, että milloin vaimoa on erikseen ve- 11521: 9 a) Verovelvollisen henkilön, joka on elät- rotettava, tehtäköön vähennys vain sen puo- 11522: tänyt huollossaan olevaa lastaan, joka vero- lison tulosta, joka lapsen joko yksin tai pää- 11523: vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan asiallisesti on elättänyt. Verovelvollisen opiS- 11524: on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta am- kelijan, joka on sen ikäinen ja saa sellaista 11525: matti- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai opetusta, kuin edellä tarkoitetaan, eikä hänen 11526: muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa, huoltajansa ole saanut tehdä yllä mainittua 11527: tulosta vähennetään jokaisesta sellaisesta en- vähennystä, tulosta vähennetään tuhat mark- 11528: nen verotusvuoden alkua seitsemäntoista vaan kaa. Edellä mainitut ehdot täyttävän verovel- 11529: ei kahtakymmentäviittä vuotta täyttäneestä vollisen opiskelijan tulosta vähennetään li- 11530: lapsesta, jos lapsi opiskeluaikanaan on voinut säksi opiskelussa välttämättömien kirjojen 11531: asua kodissaan, viisisataa markkaa, mutta hankinnasta aiheutuneet kustannukset; 11532: muutoin tuhat markkaa, sekä jokaisesta sel- 11533: laisesta lapsesta, joka ennen verotusvuoden 11534: 11535: 11536: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 11537: Pekka Pesola. E. J. Paavola. Eeles Landström. 11538: Pirkko Aro. Arne Berner. Armas Leinonen. 11539: Irma Karvikko. 11540: 224 11541: 11542: IV,13. - Lak.al. N :o 34. 11543: 11544: 11545: 11546: T. Salo ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 11547: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun- 11548: nallishallinnosta annett11rjen asetusten muuttamisesta. 11549: Ed uskunnaHe. 11550: Voimassaolevien verosäännöstemme mukaan Toisaalta vuokravastikkeen yhteydessä suo- 11551: satunnaisena voittona pidetään omaisuuden ritetut asunto-osakeyhtiön lainojen lyhen- 11552: luovutuksesta saatua osto- ja myyntihinnan nykset ovat voineet kohottaa asunnon arvoa. 11553: erotusta jos omaisuus on saatu ostamalla Asunnon myyjä ei kuitenkaan ole oikeutettu 11554: tai vaihtamalla vastiketta vastaan ja jos vähentämään näitä satunnaisesta myyntivoi- 11555: se on ollut omistajansa hallussa kiinteä tostaan. 11556: kymmentä ja irtain viittä vuotta lyhyemmän Verolakikomitea ehdotti jo v. 1961 val- 11557: ajan. Satunnaista voittoa pidetään veron- mistuneessa mietinnössään, ettei satunnaisen 11558: alaisena tulona niin valtion- kuin kunnallis- luovutuksen tuottamaa voittoa katsottaisi ve- 11559: verotuksessakin. Satunnaisen myyntivoiton ronalaiseksi tuloksi siinä tapauksessa, että 11560: verotusta on jo sinänsä pidetty epätarkoi- kaupasta saadut varat käytetään asunnon 11561: tuksenmukaisena. Asunnon vaihdon ollessa hankkimiseen entisen tilalle. Asianomaisen 11562: kysymyksessä se on monessa tapauksessa suo- veronmaksukykyhän ei tällaisessa tapauk- 11563: rastaan epäoikeudenmukainen. sessa mitenkään parane, pikemminkin heik- 11564: Omaa asuntoa myytäessä ei tavallisesti ole kenee jos hän muuttaa entistä kalliimpaan 11565: kysymys kaupanteosta sanan varsinaisessa asuntoon. Eri asia on tietenkin jos asian- 11566: merkityksessä. Tarkoituksena ei ole voiton omainen muuttaa halvempaan asuntoon, jol- 11567: tavoittelu vaan perimmäisenä tarkoituksena loin verolakikomitea katsoo, että vanhan 11568: useinkin on vanhan asunnon vaihtaminen asunnon kaupasta saatu voitto olisi luettava 11569: suurempaan tai toisella paikkakunnalla si- verotettavaksi tuloksi muuten paitsi siltä 11570: jaitsevaan samanlaiseen asuntoon. Tarve osin, jonka voitto ylittää luovutetun omai- 11571: asunnon vaihtamiseen on näissä tapauksissa suuden myyntihinnan ja hankitun omaisuu- 11572: saattanut aiheutua perheen kasvusta tai työ- den hankinta-arvon erotuksen. 11573: paikan vaihdosta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme 11574: Asuntoa myytäessä myyntihinnan ja osto- kunnioittaen, 11575: hinnan erotus on useinkin huomattavalta 11576: osalta aiheutunut rahan arvon alenemisesta. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11577: vat lakiehdotukset: 11578: 11579: Laki 11580: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 11581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- 11582: ja omaisuusverolain (888/43) 22 § :ään näin kuuluva neljäs momentti: 11583: 22 §. sesta saatua voittoa pidetä veronalaisena sa- 11584: tunnaisena myyntivoittona, jos verovelvolli- 11585: Milloin verovelvollinen luovuttaa sellaisen nen enintään vuotta ennen luovutusta on 11586: kiinteistön tai rakennuksen taikka sellaisen hankkinut tai vuoden kuluessa hankkii toi- 11587: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, sen sellaisen kiinteistön tai rakennuksen 11588: jota hän on pääasiallisesti käyttänyt asun- taikka toisen sellaisen huoneiston hallintaan 11589: noksi itselleen ,tai perheelleen, ei luovutuk· .oikeuttavat osakkeet, jota hän ryhtyy käyttä- 11590: IV,13. - T. Salo ym. 225 11591: 11592: mään edellä sanottuun tarkoitukseen, ja näin sesta saadusta voitosta verosta vapaa määrä, 11593: hankitun omaisuuden hankinta-arvo on vä- jolla voitto ylittää luovutetun omaisuuden 11594: hintään yhtä suuri kuin luovutetun omai- myyntihinnan ja hankitun omaisuuden han- 11595: suuden myyntihinta. Jos hankitun omaisuu- kinta-arvon erotuksen; 11596: den hankinta-arvo on pienempi kuin luovu- 11597: tetun omaisuuden myyntihinta, on luovutuk- 11598: 11599: 11600: Laki 11601: lnmnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 11602: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä joulukuuta 1873 säädetyn kun- 11603: nallishallituksesta kaupungissa nyt voimassa olevaan 55 § :ään näin kuuluva 1 e kohta: 11604: 55 §. taikka toisen sellaisen huoneiston hallintaan 11605: oikeuttavat osakkeet, jota hän ryhtyy käyt- 11606: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tämään edellä sanottuun tarkoitukseen, ja 11607: datettava seuraavia säännöksiä: näin hankitun omaisuuden hankinta-arvo on 11608: 1 e) Milloin verovelvollinen luovuttaa sel- vähintään yhtä suuri kuin luovutetun omai- 11609: laisen kiinteistön tai rakennuksen taikka sel- suuden myyntihinta. Jos hankitun omaisuu- 11610: laisen huoneiston hallintaan oikeuttavat den hankinta-arvo on pienempi kuin luovu- 11611: osakkeet, jota hän on pääasiallisesti käyttä- tetun omaisuuden myyntihinta, on luovutuk- 11612: nyt asunnoksi itselleen tai perheelleen ei luo- sesta saadusta voitosta verosta vapaa määrä, 11613: vutuksesta saatua voittoa pidetä veronalai- jolla voitto ylittää luovutetun omaisuuden 11614: sena satunnaisena myyntivoittona, jos vero- myyntihinnan ja hankitun omaisuuden han- 11615: velvollinen enintään vuotta ennen luovutusta kinta-arvon erotuksen; 11616: on hankkinut tai vuoden kuluessa hankkii 11617: toisen sellaisen kiinteistön tai rakennuksen 11618: 11619: 11620: Laki 11621: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 11622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä kesäkuuta 1898 kunnallishallin- 11623: nosta maalaiskunnissa annetun asetuksen 82 § :ään näin kuuluva 5 b kohta: 11624: 82 §. taikka toisen sellaisen huoneiston hallintaan 11625: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- oikeuttavat osakkeet, jota hän ryhtyy käyt- 11626: raavia säännöksiä: tämään edellä sanottuun tarkoitukseen, ja 11627: näin hankitun omaisuuden hankinta-arvo on 11628: 5 b) Milloin verovelvollinen luovuttaa sel- vähintään yhtä suuri kuin luovutetun omai- 11629: laisen kiinteistön tai rakennuksen taikka sel- suuden myyntihinta. Jos hankitun omaisuu- 11630: laisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osak- den hankinta-arvo on pienempi kuin luovu- 11631: keet, jota hän on pääasiallisesti käyttänyt tetun omaisuuden myyntihinta, on luovutuk- 11632: asunnoksi itselleen tai perheelleen, ·ei luovu- sesta saadusta voitosta verosta vapaa määrä, 11633: tuksesta saatua voittoa pidetä veronalaisena jolla voitto ylittää luovutetun omaisuuden 11634: satunnaisena myyntivoittona, jos verovelvol- myyntihinnan ja hankitun omaisuuden han- 11635: linen enintään vuotta ennen luovutusta on kinta-arvon erotuksen; 11636: hankkinut tai vuoden kuluessa hankkii toi- 11637: sen sellaisen kiinteistön tai rakennuksen 11638: 11639: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 11640: T. Salo. Irma Karvikko. Pirkko Aro. 11641: 29 E 529j66 11642: 226 11643: 11644: IV,14.-Lak.al. N:o 35. 11645: 11646: 11647: 11648: 11649: Takki ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 11650: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun- 11651: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 11652: 11653: 11654: E d u s k u n n a ll e. 11655: 11656: Jo useampien vuosikymmenien ajan ovat liikkeenharjoittaja on itse julkaissut ja jaka- 11657: ensi SIJassa osuustoiminnalliset järjestöt, nut jäsenilleen ja asiakkailleen. Korkeimman 11658: mutta myös eräät muut liikkeenharjoittajat hallinto-oikeuden omaksuma uusi tulkinta ei 11659: jäsen- ja asiakaskunnalleen jakaneet ilmai- perustukaan mihinkään erikoiseen säännök- 11660: seksi tai joissakin tapauksissa myös osittai- seen verolaeissa, vaan yksinomaan yksilölli- 11661: sesta maksusta aikakautisia painotuotteita, seen käsitykseen siitä, mitkä kulut ovat tar- 11662: sellaisia kuin Pellervo, Kuluttajain Lehti peellisia verotettavan tulon hankkimiseksi ja 11663: (Me kuluttajat), Yhteishyvä, Talous ja Koti säilyttämiseksi. 11664: jne., jotka kysymyksessä olevat liikkeenhar- Niiden verotettavien taholla, joita asia lä- 11665: joittajat ovat saamansa kokemuksen perus- hinnä koskee, on oltu siinä käsityksessä, että 11666: teella havainneet tehokkaiksi ja muutenkin mainitunlaiset kulut ovat asianomaisten liik- 11667: edullisiksi liiketoimintansa mainostusväli- keenharjoittajien selviä mainoskuluja ja että 11668: neiksi. Kun näillä painotuotteilla on edellä mainoskulut on saatava vähentää verotetta- 11669: mainitun mainostarkoituksensa ohella ollut, vasta tulosta, kunhan ne pysyvät kohtuulli- 11670: yleiseltäkin kannalta asiaa tarkastellen, myös suuden rajoissa. 11671: hyödyllinen ja korkeatasoinen sisältö, ovat Niin ikään on tulon hankkimisesta ja säi- 11672: ne väestön keskuuteen levinneinä muodostu- lyttämisestä johtuneina kustannuksina pidet- 11673: neet huomattavaksi sivistystekijäksi sekä tävä eräitä liike-elämässä esiintyviä ja ny- 11674: yleensäkin että etenkin sen väestönosan kes- kyisenkin käytännön mukaan vähennettäviksi 11675: kuudessa, jonka ainoana säännöllisesti saa- hyväksyttyjä jäsen- ja kannatusmaksuja. Täl- 11676: tavan painetun tiedonlähteen ne muodosta- laisia ovat jäsen- ja kannatusmaksut sellai- 11677: vat. sille yhteisöille, jotka harjoittavat liiketta ja 11678: Näiden painotuotteiden jakamisesta johtu- joiden liiketuloina niille suoritettuja jäsen- 11679: neet kustannukset on alusta alkaen ja usean ja kannatusmaksuja pidetään, samoin kuin 11680: vuosikymmenen ajan saatu vähentää niiden jäsen- ja kannatusmaksut sellaisille yhtei- 11681: liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja söille, jotka toimittavat jäsenilleen näiden 11682: yksityisten liikkeenharjoittajien verotetta- liike- tai ammattitarkoituksia varten tarpeel- 11683: vasta tulosta, joiden kustannuksella jakami- lisia hyödykkeitä, tietoja tai selvityksiä, val- 11684: nen on tapahtunut, kunnes Korkein hallinto- vovat asianomaisen liike- tai ammattialan 11685: oikeus 40-luvun keskivaiheilla täysi-istunnos- yleisiä etuja, hoitavat sen neuvontaa, koulu- 11686: saan pienellä enemmistöllä asettui sille kan- tusta ja yleistä kehittämistä taikka muulla 11687: nalle, että tällaisia kuluja ei tunnusteta ve- tavoin edistävät jäsentensä liiketoimintaa. 11688: rotettavasta tulosta vähennettäviksi. Tätä Näissä tapauksissa on jäsen- ja kannatusmak- 11689: Korkeimman hallinto-oikeuden tulkintaa on suja pidettävä korvauksena niistä palveluk- 11690: siitä alkaen noudatettu. Se on kuitenkin he- sista, joita yhteisö suorittaa jäsenelleen ja 11691: rättänyt hämmästystä sitäkin enemmän, kun kannattajalleen tulon hankkimisessa. Otta- 11692: samaan aikaan on sallittu verotettavasta tu- malla lakiin nimenomainen säännös tästä 11693: losta vähentää vastaavanlaiset kustannukset asiasta voitaneen helpottaa kysymyksen rat- 11694: sellaisista aikakautisista painotuotteista, joita kaisua kulloinkin esille tulevissa tapauksissa. 11695: IV,14. - 'l'akki ym. 227 11696: 11697: Asiantilan korjaamiseksi ja tämän kysy- 10) liikkeen tai ammatin harjoittajan jä- 11698: myksen saattamiseksi myös lainsäädännölli- sen- ja kannatusmaksut sellaisille yhteisöille, 11699: sesti kestävämmälle pohjalle esittivät edellä jotka toimivat jäsenilleen näiden liike- tai 11700: mainittuja aikakautisia painotuotteita jul- ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie- 11701: kaisevat keskusjärjestöt Pellervo-Seura r.y., toja tai selvityksiä, valvovat asianomaisen 11702: Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) r.y., liike- tai ammattialan yleisiä etuja, hoitavat 11703: Yleinen Osuuskauppojen Liitto r.y. ja Yk- sen neuvontaa, koulutusta ja yleistä kehittä- 11704: sityisyrittäjäin Liitto r.y. jo vuonna 1951 mistä taikka muulla tavoin edistävät jäsen- 11705: valtiovarainministeriölle anomuksen, jossa tensä liike- ja ammattitoimintaa." 11706: pyydettiin silloin valmisteilla olevan vero- Kun verojaosto hyväksyi tämän lisäyksen 11707: lakiesityksen täydentämistä sillä tavoin, että lähes yksimielisesti, saattoi odottaa, että se 11708: mainittujen kulujen vähentämisoikeuteen olisi tullut hyväksytyksi myös eduskunnassa, 11709: nähden ei lain kannalta jäisi mitään epäilyk- jos lakiehdotus olisi tullut sen käsiteltäväksi. 11710: siä ja että eräiden muidenkin liikekulujen Niin ei kuitenkaan vaalikauden päättymisen 11711: vähentämisoikeudesta otettaisiin lakiin ni- johdosta ehtinyt käydä, vaan silloinen vero- 11712: menomainen säännös. Eduskunnalle sittem- lakiesitys raukesi. 11713: min jätetyssä verolakiesityksessä ei kuiten- Koskei eduskunta ole vieläkään saanut 11714: kaan näkynyt minkäänlaisia jälkiä aloit- uutta hallituksen esitystä verolaiksi, ja sel- 11715: teesta, mutta verolakiesityksen ollessa valtio- laisen valmistuminen saattaa myöhästyä niin 11716: varainvaliokunnan lisätyn verojaoston käsi- paljon, että uusi verolaki, vaikkapa sellainen 11717: teltävänä täydensi mainittu jaosto lakiehdo- lähivuosina saataisiinkin aikaan, ei voi tulla 11718: tuksen 4 §: ää siten, että tulon hankkimisesta noudatettavaksi ainakaan ennen kuin aikai- 11719: johtuneiksi kustannuksiksi oli katsottava sintaan useamman vuoden kuluttua, eikä 11720: muun muassa: edellä kosketeltua kysymystä näyttäisi enää 11721: ''9) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- olevan syytä jättää avoimeksi, ehdotamme 11722: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden kunnioittaen, 11723: mainostustilaisuuksien järjestämisestä, alan 11724: aikakautisten tai tilapäisten painotuotteiden että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11725: jakamisesta tai muusta sellaisesta, vat lakiehdotukset: 11726: 11727: 11728: 11729: 11730: Laki 11731: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 11732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- 11733: ja omaisuusverolain 26 §: n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 21 päivänä helmikuuta 11734: 1946 annetussa laissa (147/46), uudet näin kuuluvat 11 ja 12 kohta: 11735: 11736: 26 §. 11737: jotka toimittavat jäsenilleen näiden liike- tai 11738: 11) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie- 11739: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden toja tai selvityksiä, valvovat asianomaisen 11740: mainostilaisuuksien järjestämisestä, alan ai- liike- tai ammattialan yleisiä etuja, hoitavat 11741: kakautisten tai tilapäisten painotuotteiden ja- sen neuvontaa, koulutusta ja yleistä kehittä- 11742: kamisesta tai muusta sellaisesta; sekä mistä taikka muulla tavoin edistävät jäsen- 11743: 12) liikkeen tai ammatin harjoittajan jä- tensä liike- tai ammattitoimintaa. 11744: sen- ja kannatusmaksut sellaisille yhteisöille, 11745: 228 IV,14. -Valtion- ja kunnallisverotus. 11746: 11747: 11748: Laki 11749: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 11750: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätäänkunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä 11751: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä 11752: joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57), näin kuuluva lisäys: 11753: 57 §. nen markan), enintään (viisikymmentätu- 11754: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- hatta markkaa), muussa tapauksessa puolet, 11755: datettava seuraavia säännöksiä: kuitenkin enintään (kaksisataatuhatta mark- 11756: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- kaa) ja liikkeen tai ammatin harjoittajan 11757: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- kulut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden 11758: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen mainostilaisuuksien järjestämisestä, alan ai- 11759: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- kakautisten tai tilapäisten painotuotteiden 11760: rahan, armovuoden tai muun sellaisen etuu- jakamisesta tai muusta sellaisesta, ja liikkeen 11761: den rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä tai ammatin harjoittajan jäsen- ja kannatus- 11762: määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa maksut sellaisille yhteisöille, jotka toimitta- 11763: muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, vat jäsenilleen näiden liike- tai ammattitar- 11764: testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel- koituksia varten tarpeellisia tietoja tai selvi- 11765: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- tyksiä, valvovat asianomaisen liike- tai am- 11766: tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, mattialan yleisiä etuja, hoitavat sen neuvon- 11767: työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, taa, koulutusta ja yleistä kehittämistä taikka 11768: maasta, paitsi valtion omistamasta, suorite- muulla tavoin edistävät jäsentensä liike- tai 11769: tut vuokramaksut, kiinnittämättömäin vel- ammattitoimintaa. Verosta vapaa on ... 11770: kain korot sekä kiinnitettyjen velkain ko- 11771: roista, jos niiden määrä on alle (sadantuhan- 11772: 11773: 11774: Laki 11775: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 11776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi- 11777: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :ään, sellaisena kuin se on muutettuna, 5 11778: päivänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (389/57), näin kuuluva lisäys: 11779: 82 §. järjestämisestä, alan aikakautisten tai tila- 11780: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- päisten painotuotteiden jakamisesta tai 11781: raavia säännöksiä: muusta sellaisesta, sekä liikkeen tai amma- 11782: tin harjoittajan jäsen- ja kannatusmaksut 11783: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, sellaisille yhteisöille, jotka toimittavat jäse- 11784: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok- nilleen näiden liike- tai ammattitarkoituksia 11785: ramaksut, kiinnittämättömäin velkain korot varten tarpeellisia tietoja tai selvityksiä, val- 11786: sekä kiinnitettyjen velkain koroista, jos nii- vovat asianomaisen liike- tai ammattialan 11787: den määrä on alle (sadantuhannen markan), yleisiä etuja, hoitavat sen neuvontaa, kou- 11788: enintään (viisikymmentätuhatta markkaa), Jutusta ja yleistä kehittämistä taikka muulla 11789: muussa tapauksessa puolet, kuitenkin enin- tavoin edistävät jäsentensä liike- tai ammat- 11790: tään (kaksisataatuhatta markkaa) ja liikkeen toimintaa. Sitä vastoin ... 11791: tai ammatin harjoittajan kulut ilmoittelusta, 11792: näyttelyiden tai muiden mainostilaisuuksien 11793: 11794: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 11795: 11796: Uuno Takki. Eino Siren. Uljas Mäkelä. 11797: 229 11798: 11799: IV,15.-Lak.al. N:o 36. 11800: 11801: 11802: 11803: 11804: Takki ym.: Ehdotukset "laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä 11805: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-- 11806: nallishallinnosta annettujen asetusten m·uuttamisesta. 11807: 11808: 11809: 11810: Eduskunna~le. 11811: 11812: Voimassa olevien verolakien mukaan on tuneet kärsimään eivätkä ole saaneet vähen- 11813: verovelvollisella oikeus tuloistaan vähentää tää verotuksessa liikekulujensa koko sitä 11814: verovuonna suorittamansa osto- ja myynti- määrää, minkä todella ovat jakaneet ja mikä 11815: hyvitykset, ylijäämäpalautukset sekä vuosi- määrä on todella myös niiden tuloksesta ja 11816: ja vaihtoalennukset. Nyt ova.t kuitenkin ve- varoista pois. Kun verolain ilmeisenä tarkoi- 11817: roviranomaiset Korkeimman hallinto-oikeu- tuksena on asettaa verovelvollinen veronalai- 11818: den tulkitsemana osuustoiminnallisten liike- seksi siitä verotettavasta tulosta, mikä hänelle 11819: yritysten kohdalla alkaneet tulkita osuus- kaikkien saJlittujen vähennysten jälkeen jää, 11820: kuntien ylijäämänpalautuksen vähennysoi- niin joutuvat osuuskunnat edellä mainitun 11821: keutta niin, etteivät ole sallineet vähentää muuttuneen tulkinnan perusteella maksa- 11822: osuuskunnan j,akamaa koko ylijäämää vaan maan veroa sellaisesta tulonosasta, minkä ne 11823: ainoastaan sen osan jaetusta ylijäämästä, mi- ovat jakaneet. Kun nyt omaksuttu tulkinta 11824: kä vastaa yksinomaan jäsenten palauttamien asettaa jakeluosuuskunnat verotuksessa huo- 11825: ostomerkkien suhdetta ja tulkiten siten jaet- nompaan asema.an kuin muut vastaavat yrit- 11826: tua ylijäämää suppeammin kuin osto- ja täjät ja kun palaaminen aikaisemmin voi- 11827: myyntihyvityksiä sekä vuosi- ja vaihtoalen- massa olleeseen samanarvoiseen käytäntöön 11828: nuksia. Tällaisesta aikaisemmin toisen hy- on mahdollista vain lain selvennykse1lä, niin 11829: väksytystä jaetun ylijäämän vähennysoikeu- ehdotamme, 11830: den tulkinnasta ovat erittäinkin vähittäis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11831: kauppaa harjoittavat jakeluosuuskunnat jou- vat lakiehdotukset: 11832: 11833: 11834: 11835: 11836: Laki 11837: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 11838: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 11839: tulo- ja omaisuusverolain 28 § :n 1 momentin 3) kohta näin kuuluvaksi: 11840: 11841: 28 §. 3) verovuonna suorittamansa osto- ja 11842: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- myyntihyvitykset, jakamansa y'lijäämän 11843: hentää: (pal•a.utukset kokonaisuudessaan) sekä vuosi- 11844: ja vaihtoalennukset; 11845: 230 IV,15. - Valtion- ja. kunnallisverotus. 11846: 11847: 11848: Laki 11849: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 11850: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 11851: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 1 momentin 6) kohta, sellaisena kuin 11852: se on muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58), näin kuuluvaksi: 11853: 11854: 55 §. vähentää verovuonna suorittamansa osto- ja 11855: Verotettavaa tuloa taksoitettaes.sa on nou- myyntihyvitykset, jakamansa ylijäämän (pa- 11856: datettava seuraavia säännöksiä: lautukset kokonaisuudessaan) sekä vuosi- ja 11857: vaihtoalennukset. 11858: 6) Verovelvollisella on sen lisäksi, mitä 11859: edellä on säädetty, oikeus elinkeinotulostB~a.n 11860: 11861: 11862: 11863: 11864: Laki 11865: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 11866: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ma.alaiskuntain kunnallishallinnosta 15 11867: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 1 momentin 12) kohta, sellaisena kuin 11868: se on muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58), näin kuulu- 11869: vaksi: 11870: 82 §. vähentää verovuonna suorittamansa osto- ja 11871: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- myyntihyvitykset, jakamansa ylijäämän (pa- 11872: raavia säännöksiä: l<autukset kokonaisuudessaan) sekä vuosi- ja 11873: vaihtoalennukset; 11874: 12) Verovelvollisella on sen lisäksi, mitä 11875: edellä on säädetty, oikeus elinkeinotulostaan 11876: 11877: 11878: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta. 1966. 11879: 11880: Uuno Takki. Eino Siren. 11881: IDjas Mäkelä. 11882: 231 11883: 11884: IV,16.- Lak.al. N: o 37. 11885: 11886: 11887: 11888: 11889: Terästö ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain 11890: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain 11891: kunnaUishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta. 11892: 11893: 11894: Eduskunnan e. 11895: 11896: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien 60% korvaus suoriteta;an 100% :n haitta- 11897: nojalla suoritettujen korvausten verotusta asteen omaavalle, vaikka kysymyksessä saat- 11898: koskeviita säännöksiltä on puuttunut tarpeel- taisi olla huomattavasti vaikeampikin vamma, 11899: linen vakiintuminen ja pysyväisyys. Näiden jota haitta-asteessa ei enää voida ottaa huo- 11900: korvausten osittainen verovapaus sisältyi ai- mioon. Aikaisemmin voimassa olleiden sään- 11901: kaisemmin ja v. 1943 'annettuun tulo- ja nösten mukaan korvausmäärät, joiden mu- 11902: omaisuusverolakiin. Sittemmin v. 1947 sään- kaan valtaosa korvauksista maksetaan, olivat 11903: nös sisällytettiin lakiin eräistä väliaikaisista vuosituloon nähden paljon pienemmät. Kun 11904: poikkeussäännöksistä verolakeihin ja käsitti lisäksi otetaan huomioon se, että v. 1958 an- 11905: se korvausten vapauttamista kokonaan niin netussa laissa tapaturmakorvausten korotta- 11906: valtion tulo- kuin kunnallisverostakin. V. misesta ei katsottu voitavan antaa kaikille 11907: 1952 tämä säännös poistettiin väliaikaisesta aikaisemmin vahingoittuneille täyttä koro- 11908: poikkeuslaista ja v. 1958 myös tulo- ja omai- tusta, ei tapaturmakorvaus keskivertona 11909: suusverolaista. Tämän jälkeen olivat tapa- täytä IDinimitoimeentulon asettamaa vaati- 11910: turmakorvaukset verotettavaa tuloa aina musta. 11911: v:een 1961 saakka. Joulukuun 19 päivänä Tapaturmakorvausten samoinkuin muiden- 11912: 1960 eduskunta sisällytti jälleen lakiin eräis- kin vamman tai sairauden perusteella suori- 11913: tä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero- tettavien korvausten tulisi korvata, paitsi en- 11914: lakeihin säännöksen, jonka mukaan v. 1961 nenkaikkea tietysti ansiotulon pysyvä mene- 11915: suoritetut korvaukset olivat 150 000 mk:n tys tai pienentyminen, myös ne normaalia 11916: vuotuismäärään saakka vapaat tulo- j·a omai- suuremmat kustannukset, jotka. vammautumi- 11917: suusverosta ja kunnallisverosta. Tammikuun nen 'aina tuo mukanaan. Näinä kustannuk- 11918: 5 päivänä 1962 ja sen jälkeen annetuissa sina voitaneen mainita invaliditeetin usein 11919: vastaavissa laeissa verovapaus ulotettiin kor- aiheuttamista komplika:atioista aiheutuneet 11920: vauksiin kokonaisuudessaan ja sisällytettiin sa.irauskustannukset, tällaisten sairauksien ai- 11921: säännöksen piiriin myös Hikennevakuutuslain heuttama.t työpaikkamenetykset, lisääntyvät 11922: perusteella suoritettavat korvaukset. Sotilas- työmatkakustannukset jne. Tällaisten lisäkus- 11923: vammalain nojalla suoritettavat korvaukset tannusten aiheuttamaa taloudellisen 13.seman 11924: ovat olleet jatkuvasti verovapaat, ja sitä kos- huononemista ei tapaturmakorvausta määrät- 11925: kevat säännökset sisältyvät pysyviin verola- täessä millään tavalla oteta huomioon eikä 11926: keihin. niistä suoriteta erillisiä korvauksia. Edellä 11927: Työtapaturmakorvaukset, sotilasvammalain mainittujen näkökohtien vuoksi ei v,ahingon- 11928: mukaiset korvaukset samoinkuin yleensä ruu- korvausta voida rinnastaa ansiotuloon. 11929: miinvamman tai sairauden aiheuttaman työ- Työsuhteen perusteella saatuun eläkkeeseen 11930: kyvyn menetyksen perusteella suoritettavat tai V13.nhuuden aiheuttamaan vähentyneeseen 11931: korvaukset ovat osakorvauksia. Työtapatur- ansiotuloon rinnastaminen on myös h.arhaan- 11932: makorvauksen enimmäismäärä on v. 1958 teh- johtav·aa. Eläkeikään ennättäneet henkilöthän 11933: dyn lainmuutoksen jälkeen 60 % tapaturmaa ovat säännönmukaisesti suorittaneet pitkäai- 11934: edeltäneen vuoden ansiotulosta huomioon ot- kaisen, täydellä palkalla suoritetun elämän- 11935: taen vuositulon vähimmäismääränä 3 000 mk. työn. He ovat kasvaneet ja kouluttaneet 1ap- 11936: 232 IV,16. - Valtion- ja kunnallisverotus. 11937: 11938: 11939: sensa ja toisa.a;lta elämälle ·asetettavat perus- tänyt vuositulo. Pienemmän ansiotulon joh- 11940: vaatimukset ovat heidän kohdaJtaan vähen- dosta vähäisempää korvausta saavan verova- 11941: tyneet. Työtapaturmien kohteeksi joutuneet paa korvaus jäisi vastaavasti pienemmäksi. 11942: ovat miltei poikkeuksetta parhaassa työiässä Kattorajaa käytettäessä myös esim. avut- 11943: olevia. Heitä rasittavat perheen asettavat tomuuslisä korvaukseen liitettynä joutuisi 11944: velvoitteet ja muutoinkin he elävät sitä oswa verotuksen kohteeksi. Mainittu lisähän suori- 11945: elämästä, jolloin taloudelliset rasitukset ovat tetaan vahingoittuneelle, joka on niin avut- 11946: suurimmiUa:an. tamassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen 11947: Kattorajan asettaminen verovapaudelle ilman toisen henkilön hoitoa., ja joka tässä 11948: saattaa myös V'aikeaV'ammaisimma.t epäoikeu- tilassa ei ole hoidettavana sairoalassa tai 11949: tettuun asemaan. Voimassa olevien vero- muussa laitoksessa. Tämänkalt•ainen korvauk- 11950: Lakien mukaan nimittäin kertakaikkineo kor- sen osa on kuitenkin täysin verrattavissa 11951: vaus on sekä tulo- ja omaisuusverotuksessa sairauskustannuksiin, jotka vakuutuslaitos 11952: että kunna.lJisverotuksessa kokonaan verova- asianomaiselle suorittaa mainittuun tarkoi- 11953: paa.. Kertakaikkineo korvaus suoritetaan alle tukseen käytettäväksi. Kun ruumiinvamman 11954: 30%: n haitta-asteen tapauksissa. Verosään- tai sairauden perusteella suoritettav.an kor- 11955: nös ei tulisi siten koskemaan lievävammaisia vauksen verov.apautta koskeva säännös on 11956: Jaisinka.an. Jatkuva elinkorko taas määrätään osoittautunut väliaikaiseen poikkeuslakiin 11957: vahingoittuneen aikaisemman vuositulon ja sisällytettynä erittäin epävakaaksi ja kun 11958: vamman haitta.-<asteen perusteella. Tästä lisäksi korvausten verovapauden myöntä- 11959: luonnollisesti johtuu, että pienemmän vam- mistä v·ahingoittuneille voida:an pitää oikeu- 11960: man korvaus on pienempi. Kattoraja v.aikut- denmukaisena toimenpiteenä, olisi mielestäm- 11961: twa siten tuntuvasti juuri vaikea.vammaisten me säännös sisällytettävä pysyviin verolakei- 11962: kohdalla, koska heidän korvausmääränsä voi hin. 11963: ylittää sen. Verovapaan korvauksen suuruut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 11964: ta ei voitane myöskään määrätä suoraan nioittaen, 11965: vamman haitta-asteen perusteella, siUä saman 11966: suuruisen vamman omaavien korvaus voi että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 11967: vaihdella., koska korvauksen määräämisen vat lakiehdotukset: 11968: eräänä perusteena on vahingoittumista edel- 11969: 11970: 11971: 11972: 11973: Laki 11974: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 11975: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19. päivänä marraskuuta 1943 annetun 11976: tu[o- ja omaisuusverolain 24 §: n 9 a kohta, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä 11977: tammikuuta 1958 annetussa Laissa (27 /58), seurlllavasti: 11978: 11979: 24 §. vien eri la:kien ja liikennevakuutuskorvausta 11980: Tuloksi ei lmtsota: saavien invalid'ihuollosta annetun lain (391/ 11981: 65) nojal1a ja niissä säädettyjen perusteiden 11982: 9a) sotapalveluksesta tai muuten sota.toi- mukaisesti vahingoittuneelle tai sa:irastuneelle 11983: mesta tahi työntekijälle työstä taikka liiken- itselleen taikka hänen omaisHleen suoritettua 11984: netapaturman kautta aiheutuneen ruumiin- kertakaikkista korvausta, päivärahaa, hen- 11985: vamman, sairauden tahi kuolemantapauksen kilöv•ahingon johdosta suoritettua jatkuvaa 11986: johdosta valtion tai yleishyödyllisten yhty- korvausta, elinkorkoa tai eläkettä taikka nii- 11987: mäin varoista tai työntekijäin tapaturmava- hin liittyviä lisiä; 11988: kuutuslakien taikka liikennevakuutusta koske- 11989: IV,16. ~ Terästö YJ:D· 233 11990: 11991: Laki 11992: kunnamsballituksesta. kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta.. 11993: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutet8ian kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi- 11994: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 2 a kohta, sellaisena kuin se on muu- 11995: tettuna 3 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (630/65), seuraavasti: 11996: 11997: 55 §. eläkevakuutukseen ja vakuutuksen maksut 11998: VerotettaVJaa tuloa taksoitettaessa on nou- kokonaan tai osittain on suorittanut V'akuu- 11999: datettava seuraavia säännöksiä: tettu itse tai hänen puolisonsa tai vanhem- 12000: pansa. Tuloksi ei myöskään lueta sotapalve- 12001: luksesta tai muuten sotatoimesta tahi työn- 12002: 2 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä tekijälle työstä tai~a. liikennetapaturman 12003: huoltoapulain (116/65) 5 § :n mukaista ela- kautta aiheutuneen ruumiinvamman, sairau- 12004: tusta, sairausv•akuutusl!ain (364/63) muka:an den tahi kuolemantapauksen johdosta vaa- 12005: vakuutetulle tai hänen oikeudenomistajalleen tion tai yleishyödyllisten yhtymäin varoista 12006: suoritettua korvausta .tahi päivä- tai äitiys- tai työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien 12007: rahaa, eikä lapsiperheiden asumistuesta an- taikka liikennevakuutusta koskevien eri la- 12008: netun l1ain (586/61) mukaista asumistukea kien ja liikennevakuutuskorvausta saavien 12009: siihen oikeutetulle. Tulona ei myöskään ole invaliidihuollosta annetun lain (391/65) no- 12010: pidettävä kiinteistön luovutuksen yhteydessä jalla j1a niissä säädettyjen perusteiden mu- 12011: määräaj,aksi tai elinkaudeksi pidätettyä kaisesti vahingoittuneelle tai sairastuneelle 12012: etuutta (syytinkiä, sikäli kuin se suoritetaan itsel[een taikka hänen omaiselleen suoritettua 12013: rahana, luonnontuotteina, muuna tavarana kertakaikkista korvausta, päivärahaa, henki- 12014: tai palveluksina, eikä Viahingonkorvausta, lövahingon johdosta suoritettua jatkuv&a 12015: lukuun ottamatta liikkeeseen kuuluvan korvausta, elinkorkoa tai eläkettä taikka nii- 12016: vaihto-omaisuuden vakuutuksesta saatua kor- hin liittyviä lisiä. Niin ikään ei tuloksi lueta 12017: vausta, mikäli omaisuuden hinta, jos omai- henki- tai pääomavakuutuksen nojalla saatua 12018: suus olisi myyty, olisi ollut veronal,aista liike- pääomaa, mikäli se suoritetaan VJakuutetulle 12019: tuloa. Vahingonkorvaukseksi luetwan myös, itselleen, hänen puolisolleen, suoraan ylene- 12020: mitä on saatu sairaanhoitokustannusten ja vässä ·tai aJenevassa polvessa olevalle peril- 12021: niihin verr:attavien kulujen korvauksena Hselleen, ottolapselleen tai kuolinpesälleen. 12022: taikka Vlaltiolna., vakuutus1aitokselta, eläke- Milloin tällainen pääoma maksetaan useam- 12023: säätiöltä tai mull!lta eläkelaitokselta kerta- massa kuin yhdessä erässä, pidetään kuiten- 12024: kaikkisena korvauksena sairauden tai vam- kin veronalaisena tulona sitä määrää, minkä 12025: man johdosta. Samoin ei tuloksi katsota sai- verr:an muu kuin ensimmäinen erä on suu- 12026: rauden tai muun vakuutustapahtuman joh- rempi kuin se, laskettuna viittä sadalta v·as- 12027: dosta saatua päivärahaa, eläkettä tai elin- taavan korkokannan muka,an ja ottaen huo- 12028: korkoa kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, jos mioon Vlain täydet vuodet, olisi ollut, jos se 12029: se perustuu muuhun henkilövakuutukseen olisi maksettu yhtä aikaa kuin ensi,mmäinen 12030: kuin kansaneläkevakuutukseen, työttömyys- erä. 12031: vakuutukseen tai 2 d kohdassa tarkoitettuun 12032: 12033: 12034: 12035: 12036: 30 E 529/66 12037: 234 IV,16. - Valtion- ja kunnallisverotus. 12038: 12039: 12040: 12041: Laki 12042: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 12043: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 12044: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 8 a kohta, seltaisena kuin se on muu- 12045: tettuna 3 päivänä joulukuuta 1965 annetusg.a laissa (631/65), seuraavasti: 12046: 12047: 82 §. naan tai osittain on suorittanut v·akuutettu 12048: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- itse tai hänen puolisonsa tai vanhempansa. 12049: datettaVIa seuraavia säännöksiä: Tuloksi ei myöskään lueta sotapalveluksesta 12050: tai muuten sotatoimesta tahi työntekijälle 12051: 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä työstä taikka liikennetapaturman kautta 12052: huoltoapulain (116/56) 5 §: n mukaista ela- aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden 12053: tusta, sairausvakuutuslain (364/63) mukaan tahi kuolemantapauksen johdosta valtion 12054: vakuutetulle .tai hänen oikeudenomista.jaUeen tai yleishyödyllisten yhtymäin varoista tai 12055: suoritettua korvausta tahi päivä- tai äitiys- työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien 12056: rahaa, eikä lapsiperheiden asumistuest<a an- taikka liikennevakuutusta koskevien eri la- 12057: netun lain (586/61) mukaista asumistukea kien ja liikennevakutuskorvausta saavien 12058: siihen oikeutetulle. Tulona ei myöskään ole invaliidihuollosta annetun lain (391/65) 12059: pidettävä kiinteistön luovutuksen yhteydessä nojalla ja niissä säädettyjen perusteiden 12060: määräajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä mukaisesti vahingoittuneelle tai sairastu- 12061: etuutta (syytinkiä), sikäli kuin se suorite- neelle itselleen taikka hänen omaisilleen 12062: taan rahana, luonnontuotteina, muuna tava- suoritettua kertakaikkista korvausta, pal- 12063: rana tai palveluksina, eikä vahingonkorvaus- värahaa, henkilövahingon johdosta suoritet- 12064: ta, lukuun ottamatta Hikkeeseen kuuluvan tua jatkuvaa korvausta, elinkorkoa tai elä- 12065: vaihto-omaisuuden vakuutuksesta saatua kor- kettä taikka niihin liittyviä lisiä. Niin 12066: vausta, mikäli omaisuuden hinta, jos omai- ikään ei tuloksi lueta henki- tai pääoma- 12067: suus olisi myyty, olisi ollut veronalaista lii- vakuutuksen nojalla saatua pääomaa, mi- 12068: ketuloa. Vahingonkol'VIaukseksi luetaan myös, käli se suoritetaan vakuutetulle itselleen, 12069: mitä on saatu saira.anhoitokustannusten ja hänen puolisolleen, suoraan ylenevässä tai 12070: niihin verrattavien kulujen korvauksena alenevasaa polvessa olevalle perilliselleen, 12071: taikka vtaltiolta, vakuutuslaitokselta, eläke- ottolapselleen tai kuolinpesälleen. Milloin 12072: säätiöltä tai muulta eläkelaitokselta kerta- tällainen pääoma maksetaan useammassa 12073: kaikkisena korvauksena sairauden tai vam- kuin yhdessä erässä, pidetään kuitenkin 12074: man johdosta. Samoin ei tuloksi katsota sai- veronalaisena tulona sitä määrää, minkä 12075: rauden tai muun vakuutustapahtuman joh- verran muu kuin ensimmäinen erä on suu- 12076: dosta saatua päivärahaa, eläkettä tai elinkor- rempi kuin se, laskettuna viittä sadalta 12077: koa lmhdelta ensimmäiseltä vuodelta, jos se vastaavan korkokannan mukaan ja ottaen 12078: perustuu muuhun henkilövakuutukseen kuin huomioon vain täydet vuodet, olisi ollut, jos 12079: k·ansaneläkevakuutukseen, työttömyysvakuu- se olisi maksettu yhtä aikaa kuin ensim- 12080: tukseen tai 8 d kohdassa. tarkoitettuun eläke- mäinen erä. 12081: vakuutukseen ja vakuutuksen maksut koko- 12082: 12083: 12084: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 12085: 12086: Edit Terästö. Uljas Mäkelä. 12087: Aune Salama. Tyyne Paasivuori. 12088: Sylvi Siltanen. Sakari Knuuttila. 12089: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto. 12090: Sinikka Luja. Eero Häkkinen. 12091: 235 12092: 12093: IV,17.-Lak.al. N:o 38. 12094: 12095: 12096: 12097: 12098: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus- 12099: säännöks·istä verolakeihin. 12100: 12101: E d u s k u n n a H e. 12102: 12103: Eduskunta on hyväksynyt viime vuosina osalta menetysten noustessa n. 50 milj. mark- 12104: säännönmukaisiin verolakeihin useita poik- kaan. 12105: keussäännöksiä, jotma on tarkoitettu lähinnä Viime vuosina toteutettua Vlaltiontalouden 12106: palvelemaan teollisuuden ja suuryritysten tasapainoittamista ei voida enää hyväksyä 12107: etua. Näiden l1a.inmuutosten johdosta ovat suoritettavaksi tavallisen kansan verokuor- 12108: suuryritysten maks·amat verot huomattavasti maa kiristämällä tai sosiaalisia j1a muita 12109: alentuneet samaan aikaan, kun tavallisen työllisyyden tai kansalaisten toimeentulon 12110: kansan ja myös pienten yritysten verotaiakka kannalta tärTceitä menoeriä supistamalla. 12111: on lisääntynyt. Jos pidetään kiinni siitä kansal·aisten kes- 12112: Vertailuna mainittakoon, että kun koko kuudessa yleisen hyväksymisen saaneesta. pe- 12113: teollisuuden maksamat välittömät verot ria:atteesta, että ensi kädessä ne piirit, kun- 12114: olivat v. 1950 3.9 % liikevaihdosta. ja v. tien ja valtion talouden niin vaatiessa, tin- 12115: 1955 3.1 %, olivat ne v. 1964 enää 2 % lii- kivät eduista,an, joiden tulot ja varallisuus 12116: kevaihdosta. Pienten j•a. keskisuurten yritys- ov•at suurimma.t, niin silloin tulevat lähinnä 12117: ten välittömät verot ovat yleensä yli 5 % kysymykseen miljoonavoittoja keränneet 12118: liikAVIa.ihdosta. suurteollisuus jta sen omistajat. Näin ollen 12119: Suuryritykset ovat veronhuojennuksia saa- olisi poistettava edes osa niistä erikoiseduista, 12120: dakseen käyttäneet hyväkseen laajennettuja jotka tällä hetkellä ovat suuryhtiöiden käy- 12121: poisto-oikeuksia, siirtäneet varojaan eläke- tössä. 12122: säätiöihin ja eläkelaitoksille sekä investointi- Käsityksemme muka.an olisi laadittava 12123: rahastoihin. Laivanvarustamot maksavat ve- erillinen poikkeuslaki, jonka ·a.vuUa nykyisin 12124: roa vain murto-osasta niiden saamasta. todel- joko osittaista tai täydellistä verovapautta 12125: lisest·a ·tulosta ja Pohjois-Suomen suuryrityk- nauttivat teollisuuslaitokset ja muut suuryri- 12126: set ovat eräiden uusien teollisuuslaitostensa tykset tulisivat edes jossain määrin veron- 12127: osalta käytännöllisesti katsoen kokona.an vero- alaisiksi. 12128: v•apaita. Voidaan arvioida, että vuosittain on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 12129: vaWo menettänyt näiden veronhuojennusten 12130: takia verotuloja n. 150 milj. mk. kuntien että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12131: van lakiehdotuksen: 12132: 12133: 12134: Laki 12135: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin. 12136: Eduskunlllan päätöksen mukaisesti säädetään: 12137: 12138: 1 §. 2 §. 12139: Vuoden 1966 tulojen ja omaisuuden perus- Verovei vollisen tekemät arvonvähennykset, 12140: teella toimitattavassa kunnal.Iisverotuksessa maksut j•a siirrot eläkela.itokselle, eläkesää- 12141: on sen estämättä, mitä voimassaolevassa ve- tiölle tai investointirahastoon sekä Pohjois- 12142: rolainsäädännössä on säädetty, noudatettava Suomen teollisuuden verohuojennuksista. an- 12143: tämän lain säännöksiä. netun lain tarkoittamat vähennykset saavat 12144: 236 IV,17. - Väliaikaiset poikkeussäännökset verolakeihin. 12145: 12146: 12147: yhteismääräitään nousta enintään 40 pro- sen osoittama vuosivoitto ennen kyseisten 12148: senttiin verovelvollisen tilinpäätöksen ennen vähennysten tekemistä on 'alle 500 000 mark- 12149: näitä vähennyksiä osoittamasta vuosivoitosta. lma. 12150: Edellä tarkoitetuiksi :arvonvähennyksiksi lue- 12151: taan myös merenkulun edistämiseksi myön- 3 §. 12152: nettävistä veronhuojennuksista annetussa Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 12153: laissa tarkoitetut arvonvähennykset. töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit- 12154: Mitä edellä 1 momentissa on säädetty, ei taessa vaJ tiovarainministeriö. 12155: koske niitä verovelvollisia, joiden tilinpäätök- 12156: 12157: 12158: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 12159: 12160: Kaino Haapanen. Rainer Virtanen. 12161: Veikko J. Rytkönen. Veikko Saarto. 12162: Osmo Kock. 12163: 12164: 12165: 12166: 12167: • 12168: 12169: . 12170: 237 12171: 12172: IV,18.-Lak.al. N:o 39. 12173: 12174: 12175: 12176: 12177: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus- 12178: säännöksistä verolakeihin. 12179: 12180: 12181: E d u s k u n n a 11 e. 12182: 12183: V erolainsäädännön kokonaisuudistuksen menot vähennettäviksi tuloista siltä osin kuin 12184: viipyessä olisi verotusoloissa vallitsevia ne ylittävät vastaavan oman asunnon kus- 12185: puutteita ja epäkohtia poistettava väliaikai- tannukset. Oman asunnon verovapaus olisi 12186: sella poikkeuslailla. kuitenkin syytä rajoittaa 1500 mk:n mää- 12187: Eduskunta on hy-Väksynyt päivä- ja mat- rään vuodessa, jolloin loistoasunnot eivät saisi 12188: karahojen verovapauden vuoden 1965 osalta. verovapautta täysimääräisenä hyväkseen. 12189: Koska vieraalla paikkakunnalla työskentely Vuokran vähennysoikeus olisi syytä kytkeä 12190: aiheuttaa työntekijälle ylimääräisiä kustan- verovelvollisen tulon ja maksettujen vuokrien 12191: nuksia, olisi päivä- ja matkarahojen vero- suuruuteen. Milloin verovelvolliselta kuluu 12192: vapautta edelleen jatkettava. Säätämällä ve- vuokraan enemmän kuin 10 % hänen saa- 12193: rovelvollisille selvitysvelvollisuus vasta silloin, mistaan tuloista, olisi tämä ylimenevä osa 12194: kun päivärahojen määrä ylittää valtion päi- saatava vähentää verotettavista tuloista. Vä- 12195: värahat, luodaan verovelvolliselle oikeusturva hennyksen enimmäismäärä olisi kuitenkin täs- 12196: veroviranomaisten mielivaltaa vastaa. säkin kohden rajoitettava 1 500 markaksi 12197: Nykyisten verolakien mukaan verotetaan vuodessa. Esitetty vuokrien vähennysoikeus 12198: oman asunnon omistajaa siitä asuntoedusta, keventäisi erityisesti niiden verotusta, jotka 12199: joka hänelle arvioidaan omasta asunnostaan joutuvat maksamaan korkeita vuokria. 12200: koituvan. Verotuskäytäntö saataisiin nykyistä Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 12201: oikeudenmukaisemmaksi, jos luovuttaisiin 12202: omasta asunnosta arvioidun asuntoedun vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12203: tuksesta ja samalla hyväksyttäisiin vuokra- van lakiehdotuksen: 12204: 12205: 12206: Laki 12207: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin. 12208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12209: 12210: 1 §. 12211: Vuodelta 1966 toimitettavassa tu1o- ja työstä tai tehtävästä aiheutuneiden erityis- 12212: omaisuusverotuksessa sekä kunnallisverotuk- ten kustannusten peittämiseen. 12213: sessa on sen estämättä, mitä voimassa ole- Edellä tarkoitetusta matkakustannusten 12214: vassa verolainsäädännössä on säädetty, nou- korvauksesta ja päivärahasta, joka on saatu 12215: datettava tämän lain säännöksiä. työn tai tehtävän suorittamiseksi vieraalla 12216: paikkakunnalla, katsotaan muun selvityksen 12217: puuttuessa kuluneen siitä aiheutuneiden eri- 12218: 2 §. tyisten kustannusten peittämiseen määrä, 12219: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: joka maksuperusteeltaan ja suuruudeltaan 12220: 1) työn tai tehtävän suorittamiseksi saatua vastaa valtion kulloinkin virka- tai työmat- 12221: matkakustannusten korvausta ja päivärahaa kasta suoritettavaa matkakustannusten kor- 12222: siltä osin, kuin niiden on katsottava kuluneen vausta ja päivärahaa. 12223: 238 IV,18. - VIWaikaiset poikkeussäännökset verolak:eihin. 12224: 12225: 12226: 2) sitä etua, joka verovelvollisella on ollut rat siltä osin, kuin ne ylittävät 10 % verovel- 12227: oman tai perheen tarpeeseen käytetystä vollisen tai yhteisverotettavien aviopuolisoi- 12228: omasta asunnosta, ei kuitenkaan siltä osin, den yhteisestä veronalaisesta tulosta, ei kui- 12229: kuin tämä etu rahaksi arvioituna ylittää tenkaan enempää kuin tuhatviisisataa mark- 12230: 1 500 markkaa vuodessa. kaa vuodessa. 12231: 12232: 3 §. 4 §. 12233: Verovelvollinen saa tuloistaan vähentää: Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen- 12234: Verovelvollisen ja hänen perheensä asun- panosta ja soveltamisesta annetaan asetuk- 12235: tona käytetystä huoneistosta maksetut vuok- sella. 12236: 12237: 12238: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 12239: 12240: Kaino Haapanen. Kaisu Weckman. 12241: Veikko J. Rytkönen. Rainer Virtanen. 12242: Veikko Saarto. 12243: 239 12244: 12245: IV,19.-Lak.al. N:o 40. 12246: 12247: 12248: 12249: 12250: Hara ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- 12251: nöksistä verolakeihin. 12252: 12253: 12254: E d u s k u n n a 11 e. 12255: 12256: Edellinen eduskunt·a päätti 170 äänellä Asuntoedun verotuksen poistamisen puo- 12257: yksityisen kansanedustajan lakialoitteen poh- lesta puhuu sekin tosiasia, ettei tämä vero- 12258: jalta poistaa omasta asunnosta saatavan tusmuoto enää vastaa kansan oikeustajua. 12259: asuntoedun verottamisen 2 000 mk:aan Yleensä verolrautakunnat joutuvatkin vahvis- 12260: saaklm. Tätä l·akia hallitus ei kuitenkaan tamaan välttääkseen verotuksen ajautumasta 12261: esittänyt vahvistettavaksi, v•aan vetosi lisätut- kohtuuttomuuksiin verotuksessa sovellettavan 12262: kimusten tarpeellisuuteen, mikä on herättä- käyvän vuokran paikkakunnalla vallitsevaa 12263: nyt ihmetystä ja katkeruutta laajoissa. kan- todellista vuokratasoa a.lhaisemmaksi. Näin 12264: salaispiireissä. Asuntoedun verottamisen tapahtuu siitä huolimatta, että laki edellyt- 12265: poistaminen oli jo edellisten eduskuntawa- tää asuntoedun laskemisen Jähtökohdaksi 12266: lien jälkeen hallituksen ohjelmassa ja kysy- paikkakunnalla vallitsevan vuokratason. 12267: mystä pohtimaan asetettiin toimikunta, jonka Vero-oikeutemme kunnioituksen kannalta on 12268: mietintö valmistui v. 1963. Asuntoedun vero- aiheellista, ettei tällaisen tilanteen anneta 12269: tuksen poistaminen ei enää kaipaa lisätutki- jatkua. 12270: muksia. Asuntoedun verottaminen merkitsee suh- 12271: Omasta asunnosta s·aatavan teoreettisen tu- teellisen vähäisiä verotuloja veronsaajalle. 12272: lon verottaminen perustuu ajatusrakennel- Verotuskustannukset suhteessa veron tuot- 12273: maan, jonka muka~n kysymyksessä olisi toon ovat tässä tapauksessa tarpeettoman 12274: asuntoon sijoitetun pääoman tuotto, mikä suuret. Asuntojen erilaisen tason huomioon 12275: syntyy yhtiövastikkeen ja paikkakunnaUa ottaminen on myös vaikeaa ja tästä on seu- 12276: wllitsevan käyvän vuokran erosta. Tällainen rauksena epäoikeudenmukaisuutta. 12277: pääomatulo eroaa toki olenooisesti esimer- Asuntoedun verotuksen poistamiseksi puol- 12278: kiksi osinko- ja korkotuloista, joissa on kysy- tav·a näkökohta on myös se, että tällä tavoin 12279: myksessä selvä ansionhankkimistarkoitus. edistettäisiin pääomien ohjautumista asunto- 12280: Asuntoedussa sen sijaan on kysymys vero- tuotantoon. Asuntotuotantoa on viime aikoi- 12281: velvollisen yksityisiin kulutusmenoihin rin- na pyritty erilaisin yhteiskunnan tukitoi- 12282: nastettavissa olevasta näennäisestä edusta, menpitein ja verohelpotusten ~vulla kiihdyt- 12283: joka on vielä näennäisempi kun muistamme tämään. Asuntoedun verotuksen poistaminen 12284: millaisia kieltäymyksiä oman asunnon hank- nivoutuisi luontevasti samaan tarkoitukseen. 12285: kiminen asianomaiselta vaatii. Asunnon han- Kun verolainsäädäntömme kokonaisuudis- 12286: kintakustannukset ovat verovelvolliselle erit- tus parhaillaan on vireillä ja toivottavasti 12287: täin huomattava menoerä, jota myös on pi- saadaan -lähivuosina valmiiksi, olisi sitä odo- 12288: dettävä asumiskustannuksena. Oman asunnon teltaessa asuntoedun verovapaus säädettävä 12289: hankkiminen merkitsee aina huomattavaa ta- erityislailla. Siksi ehdotamme, 12290: loudellista uhrausta jra usein vel~antumista, 12291: mikä puolestaan alentaa veronmaksukykyä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12292: van lakiehdotuksen: 12293: 240 IV,19. - Väliaikaiset poikkeussäännökset verolakeihin. 12294: 12295: 12296: Laki 12297: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin. 12298: Eduskunmm päätöksen mukaisesti säädetään: 12299: 12300: 1 §. tarpeeseen käytetystä omasta asunnosta tai 12301: Vuosilta 1966-1970 toimitettavissa tulo- sellaisesta asunnosta, mikä hänellä on ollut 12302: ja omaisuusverotuksissa sekä kunnallisvero- asunto-osakeyhtiön osakkaana tai .asunto- 12303: tuksessa. sen estämättä, mitä voimassa ole- osuuskunnan jäsenenä paitsi milloin se on 12304: vassa verolainsäädännössä on säädetty, ei saatu työnantajalta tai asunnosta., jota käy- 12305: veronalaiseksi tuloksi katsota sitä etua, joka tetään vain 1oma-aikojen viettoon tai muu- 12306: verovelvollisella on ollut oman tai perheen hun vastaav.a·an til,a.päiseen oleskeluun. 12307: 12308: 12309: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 12310: 12311: Erkki Hara. Pentti Måki-Hakola. Mikko Asunta. 12312: Juuso Häikiö. Pentti Sillantaus. Jaakko Kemppainen. 12313: T. Junnila. P. R. Haarla. Anna-Liisa Linkola. 12314: Alli Vaittinen. T. Vartia. Matti Raipala. 12315: Sakari Huima. Olavi Nikkilä. Irma Hamara. 12316: Jouni Apajalahti. Esko J. Koppanen. Margit Borg-Sundman. 12317: Olavi Lähteenmäki. 12318: 241 12319: 12320: IV,20.- La.k.al. N :o 41. 12321: 12322: 12323: 12324: 12325: Lehmonen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus- 12326: säännöksistä verolaket."hin. 12327: 12328: E d u s kun n .a ~ 1 e. 12329: 12330: Eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksisiä Edelleenkin pidämme välttämättömänä, että 12331: verolakeihin annetun lain mukaan veronalai- kaikki työntekijäin eri tapaturmavakuutus- 12332: sena tulona v. 1966 toimitettavassa verotuk- lakien ja liikennevakuutusta koskevien lakien 12333: sessa ei ole pidettävä liikennevakuutuslain ja nojalla saadut päivärahat, elinkorot, eläkkeet 12334: työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien no- ja niihin liittyvät lisät ovat jatkuvasti vero- 12335: jalla ja niissä säädettyjen perusteiden mu- vapaita, koska niitä ei missään suhteessa 12336: kaisesti tapaturman alaiseksi joutuneelle tai voida pitää varsinaisina tuloina, vaan lähinnä 12337: hänen omaiselleen suoritettua päivärahaa, sosiaaliseen huoltoapuun verrattavina. Yhden- 12338: eläkettä tai elinkorkoa taikka niihin liittyviä mukaisuus sotatapaturmakorvausten kanssa 12339: osia. Lakia on myöhemmin täydennetty siten, edellyttää, että myöskin nämä edelleenkin säi- 12340: että kaikki eri liikennevakuutusta koskevien lytetään verovapaina. 12341: lakien nojalla saadut eläkkeet, päivärahat, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 12342: elinkorot ja niihin liittyvät lisät tulivat yh- 12343: denmukaisesti verovapaiksi riippumatta siitä, . että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12344: minkä lain mukaan .niitä suoritetaan. van lakiehdotuksen: 12345: 12346: 12347: Laki 12348: eräistä välia.ikaisista. poikkeussäännöksistä verola.keihin. 12349: . Ii.~ ~ 12350: 12351: Eduskunnan päätösten w~aisesti sägaetään: 12352: ,.. .l 12353: 12354: 12355: 12356: 12357: 1 §. jalla ja nnssa säädettyjen perusteiden mu- 12358: Vuoden 1966 tulojen ja omaisuuden perus- kaisesti moottoriajoneuvon liikenteeseen käyt- 12359: teella toimitettavassa kunnallisverotuksessa tämisestä aiheutuneen vahingon tai työtapa- 12360: on sen estämättä, mitä voimassa olevassa ve- turman alaiseksi joutuneelle tai hänen omai- 12361: rolainsäädännössä .on säädetty, noudatettava silleen .suoritettua päivärahaa, elinkorkoa tai 12362: tämän lain säännöksiä. eläkettä taikka niihin liittyviä lisiä. 12363: 12364: 2 §. . 3 §. . 12365: V eronalaisena tulona ei ole pidettävä lii- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 12366: kennevakuutusta koskevien eri lakien tai töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit- 12367: ·työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien no- taessa valtiovarainministeriö. 12368: 12369: 12370: Helsingissä 27 päivänä huhtiuuta 1966. 12371: 12372: Siiri Lelmionen. Pekka Salla. Aarne Pulkkinen. 12373: Aulis Juveta.. Veikko J ..Rytkönen. Kauko Hjerppe. _ 12374: Kaisu Weckman. Heikki: Mustonen. Matti KoiWD.en. 12375: l\'fartti :tinna.. P. ,Pulmkka. · : ' Lauri Kantola..· 12376: .Georg BackluDd: 12377: 31 E 529/66 12378: IV,21. - La.k.a.l. N: o 42. 12379: 12380: 12381: Männistö ym.: Ehdotus laiksi eräästä väliaikaisesta poikkeus- 12382: säännöksestä verolakeihin. 12383: 12384: Eduskunnalle. 12385: 12386: Nuorten työläisten palkat ovat yleensä huo- Lainsäätäjä on jo aikaisemmin katsonut 12387: mattavasti alhaisemmat kuin varttuneiden tarpeelliseksi myöntää iän perusteella oikeu- 12388: työntekijäin. Niilläkin työaloilla, joilla nuoret den erityiseen vähennykseen verotuksessa. 12389: ja vanhemmat työntekijät ovat teoriassa sa- Tällainen vähennysmuoto on vanhuusvähen- 12390: manarvoisia palkkaukseen nähden, nuo:rten nys. Samaa periaatetta olisi sovellettava nuo- 12391: ansiot jäävät miltei poikkeuksetta pienem- riinkin veronmaksajiin. 12392: miksi. Myös maataloudessa työskentelevät , Käsityksemme mukaan olisikin nuorten 12393: pienviljelijäpe:rheitten jäsenet ovat ansioihin henkilöiden verotuksen keventäminen toteu- 12394: nli.hden huonommassa asemassa. Näin o1len tettavissa parhaiten myöntämällä heille vsl- 12395: olisi kohtuullista, että nuorten henkilöiden tion ja kunnan verotuksessa oikeus erityiseen 12396: nykyisin kovin raskasta verotusta kevennet- vähennykseen. Tässä tarkoituksessa ehdotam- 12397: täisiin. Nuorison verotuksen keventäminen on me, että henkilö, joka ei ennen tulovuoden 12398: tärkeää siitäkin syystä, että useat nuoret jou- alkua ole täyttänyt 21 vuotta, saisi tehdä työ- 12399: tuvat jatkuvasti käyttämään osan pieniä an- tulomaan erikoisvähennyksen. Tämä vähen- 12400: siotnlojaan ammattitaidon hankkimiseen tai nys, joksi ehdotamme 1 000 mk, koskisi sekä 12401: jo saavutetun ammattitaidon edelleen kehit- palkkatulojen että maataloudessa tehtävän 12402: tämiseen. Monilla alle 21-vuotiailla nuorilla työn al'V'On verotusta. 12403: on edessään oman kodin perustaminen, mikä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 12404: myös kysyy nykyisin varsin paljon varoja. 12405: Osa nuoria joutuu huoltamaan vanhempiaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12406: tai sisaruksiaan. van lakiehdotuksen: 12407: 12408: Laki 12409: eräästä väliaikaisesta pofkkeussiännöksesti verola.kefhin. 12410: Bdnelmnnan päitöben mukaiseati lliidetään: 12411: 1 §. tulosta on vihennettävä, milloin verovelYolli- 12412: Vuodelta 1966 toimitettaviiSa tulo. ja omai- nen ei ennen tulovuoden aJ.kua ole täyttänyt 12413: mUBYel"'tukaiss.a åä kuanallinwotuksiaa 21 'VUOtta, erityinähmm.ykaenä tahaDJHm 12414: on sen 6ltiimättä, mitä. voimaasa. olev888& ve- markkaa. 12415: rolainsäädännössä on säädetty, noudatettava 3 §. 12416: tämän lain säännöks.iä. Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen- 12417: panosta ja soveltamisest3 annetaan asetuk- 12418: 2 §. sella. 12419: Verovelvollisen heukilöa työ.. ja pa1kb. 12420: 12421: 12422: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 12423: 12424: LaUa. am,;åti.. Kauko Rjeppe. Ka.iaa ........ 12425: Toi'9Q :rrtmaD. Peldlll 8aJia. Hugo MwminM 12426: Siiri X.llmoit.a. Matti Xoi'VUD811. Aulia hftla.· 12427: RaiD8r Viltt.Da. Veikko 3. a,tki)nen. Väinö 1L 'Y~ 12428: Anna-Liisa Tie1llo. Irma Rosnell. 12429: IV,22.- La.k.al. N:Q G. 12430: 12431: 12432: 12433: 12434: Puhakka ym.: Ehdotu$ laiksi eräistä 'IJii.lia.ikaisista poikkBus- 12435: säänntiltsim ve~rihin. 12436: 12437: 12438: E d u ~ k u :n n a. U e. 12439: 12440: Maassamme on jookko työntekijöitä, joiden kOl"fttuiksi. Näin ei ole kuiteftkaan tapahtu- 12441: elinkustannukset tulevat normaalia suurem- nut, vaan päinvastoin varsinkin metsä- ja 12442: miksi. Tämä koskee varsinkin niitä työnte- siirtotyömaiden työläisten palkat ovat alhai- 12443: kijäryhmiä, jotka joutuvat työskentelemään semmat kuin vastaavanlaisten muiden työ- 12444: kotipaikkakuntansa ulkopuolella. Näihin kuu- alojen. Oikeudenmukaista olisi, että erikois- 12445: luvat metsä-, siirto- ja usein myös rakennus- olosuhteissa työskentelevien työntekijäin yli- 12446: työmaiden työntekijät. Perheestään erillään määräiset kulut otettaisiin huomioon ainakin 12447: asuminen aiheuttaa heille ylimääräisiä kuluja, verotuksessa ja annettaisiin heille oikeus vä- 12448: joiden korvaamiseksi he eivät saa päivärahaa hentää saamastaan tulosta valtion- ja kun- 12449: eikä niitä oteta huomioon verotuksessakaan. nallisverotuksessa valtion III lk:n matkus- 12450: Lisäksi mainittakoon, että metsätyöläiset tussäännön puolta päivärahaa vastaava määrä 12451: joutuvat käyttämään omia työvälineitään, eli vähintään 5 mk päivää kohden. Tämä 12452: joista he eivät saa työnantajalta mitään kor- olisi parhaiten toteutettavissa ottamalla siitä 12453: vausta. Niin ikään työn erikoisluonteesta joh- säännös lakiin eräistä väliaikaisista poikkeus- 12454: tuen he kuluttavat runsaasti ravintoa, vaat- säännöksistä verolakeihin. 12455: teita ja jalkineita. Periaatteessa tulisi työn- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 12456: antajan maksaa erikoisolosuhteissa työsken- 12457: televille työntekijöille korkeampaa palkkaa, että Edmkunta hyväksyisi seuraa- 12458: jotta työstä aiheutuvat lisälru~ut tulisivat van lakiehdotuksen: 12459: 12460: 12461: 12462: 12463: Laki 12464: eräistä väliafka.isiata. poikkeussäännöksiatä verola.keihin. 12465: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12466: 12467: 1 §. 2 §. 12468: Vuoden 1967 tulojen ja omaisuuden perus- Verovelvollinen saa tulostaan vähentää ne 12469: teella toimitattavassa tulo- ja omaisuusvero- erityiset kustannukset, jotka ovat a-iheutu- 12470: tuksessa sekä sanotun vuoden tulojen perus- neet työn tai tehtävän suorittamisesta sellai- 12471: teella toimitattavassa kunnallisverotuksessa sissa olosuhteissa, ettei verovelvollinen ole 12472: on sen estämättä, mitä voimassa olevassa ve- voinut asua kotonaan eikä hänelle näiden 12473: rolainsäädännössä on säädetty, noudatettava kustannusten korvaamiseksi ole suoritettu 12474: tämän lain säännöksiä. päivärahaa. Näihin erityisiin kustannuksiin 12475: 244 IV,22. - VILliaikaiset poikkeussll.ännökset verolak:eihin. 12476: 12477: 12478: 3 §. 12479: on muun selvityksen puuttuessa katsottava Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 12480: kuluneen puolet valtion 111 lk matkustus- töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit- 12481: säännön mumaisesta päivärahasta. taessa valtiovarainministeriö. 12482: 12483: 12484: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 12485: 12486: Pauli Puhakka. Kaisu Weckman. Kuuno Honkonen. 12487: Aulis Juvela. Toivo Friman. Georg Backlund. 12488: Eino Tainio. Aarne Pulkkinen. Kauko Hjerppe. 12489: Aleksi Kiviaho. Hugo Manninen. Pekka Silander. 12490: Veikko Saarto. Martti Linna. Aimo Laiho. 12491: Heikki Mustonen. Kelpo Gröndahl. Kaino Haapanen. 12492: Lyyli Koskinen. Pekka Salla. V. J. Rytkönen. 12493: Lauha Männistö. Taisto Sinisalo. Paavo Lagerroos. 12494: 245 12495: 12496: IV,23.- Lak.a.l. N: o 44. 12497: 12498: 12499: 12500: 12501: Silander ym.:. Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus- 12502: säännöksistä verolakeihin. 12503: 12504: 12505: E d u s kun n a U e. 12506: 12507: Hallitus on 11. 2. 1966 peruuttanut väli- tää verotusta haHituksen nyt esittämällä 12508: aikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin tavalla. Jotta aimaisemmin saavutetut vero- 12509: annetun lakiesityksensä N :o 138/65. Esi- vapaudet säilyvät, olisi hallituksen peruut- 12510: tyksen peruutus merkitsee käytännössä sitä, t·ama esitys väliaikaisista poikkeussäänntik- 12511: että veronalaiseksi tuloksi katsota;an mm. ta- sistä verolakeihin hyväksyttävä siinä muo- 12512: pa.turmakorvaukset, tieteen ja taiteen har- dossa, missä valtiovarainvaliokunta sen hy- 12513: joittaj:ain saarnat stipendit ja apurahat, väksyi. 12514: jotka jo vuosia ovat olleet verovapaita. Niin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 12515: ikään tulevat veronalaisiksi työttömyyskor- nioittaen 12516: vaukset j·a -~avustukset. 12517: Viitaten em. hallituksen peruuttaman esi- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu- 12518: tyksen perusteluihin katsomme, että on koh- raavan lakiehdotuksen: 12519: tuutonta vuosien käytännöstä poiketen kiris- 12520: 12521: 12522: Laki 12523: eräistä. väliaikaisista poikkeussäännöksistä. verolakeihin. 12524: Eduskunll'an päätöksen mukaisesti säädetään: 12525: 12526: 1 §. se on sidottu indeksiin, sanottu sidonnaisuus 12527: Vuoden 1966 tulojen ja omaisuuden perus- on rajoitettu indeksin nousun puoleen mää- 12528: teena toimitettavassa tulo- ja omaisuusvero- rään, eikä täUaisen obliga.ation koron maksa- 12529: tuksessa sekä sanotun vuoden tulojen perus- misen tai luruastuksen yhteydessä suoritettua 12530: teella toimitettav·assa kunnallisverotuksessa indeksin nousuun perustuvaa hyvitystä; 12531: on sen estämättä, mitä. voimassa olevassa 3) maataloustuotannon tukemiseksi annet- 12532: verolainsäädännössä ·on säädetty, noudatet- tuja valtionavustuksia; 12533: taVJa tämän lain säännöksiä. 4) stipendiä tai muuta apurahaa, joka on 12534: swatu opintoja tai tutkimuksi·a varten, niihin 12535: 2 §. luettuina Suomen Akatemiasta ja valtion 12536: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä: apurahoista korkeimman hengenviljelyn edis- 12537: 1) vuonna 1966 nostettua 5 päivänä tou- tämiseksi 3 päivänä lokakuuta 1947 annetun 12538: kokuuta 1945 annetun maanhankintalain lain (732/47) mukaiset apurahat sekä tie- 12539: (396/45) ja siihen liittyvän lainsäädännön teellisessä tutkimuslaitoksessa toimivaHe tie- 12540: mukaisten valtion velkasitoumusten korkoa. teenharjoittajalle tieteellistä työtä varten 12541: vuosilta 1945-1964; annetut apurahat; 12542: 2) korkoa, joka on saatu Rovaniemen 5) tieteellisen tai taiteellisen toiminnan 12543: kauppalan oikeudesta pakkolunastaa kauppa- tunnustukseksi annettua palkkiota tai .valtion 12544: lan alueeseen kuuluvaa :ma:ata 27 päivänä samanluontoistJa taikka muusta ansiokka:asta 12545: huhtikuuta 1945 annetussa wssa (381/45) toiminnasta antamaa eläkettä; 12546: tarkoitetusta valtion obligaatiosta, jonka, jos 6) maksu-a, jonka sähkölaitos- tai puhelin- 12547: IV,23. - VILUaikaiset poikkeusslll.nnökset verolakeihin. 12548: 12549: 12550: laitosliikettä harjoittava tahi vesi- taj viemä- säädännön mukaisen •aJ.tion ~iooUII\Wt· 12551: rijohtoliikkeen omistava yhteisö kantaa liit- sen saajall:a on oikeus näistä velkasitoumuk- 12552: tymisestä Hikkeen johtoverkostoon, kuitenkin sista. saamistaan korkotuloista verovapaana 12553: enintään selLaiseen määrään saakka, että eri vähentää niiden yhteinen määrä kolmeensa.- 12554: vuosina kertyneiden tällaisten maksujen yh- t&an markkaan saakka sekä mainitun mää- 12555: teismäärä sekä yhteisön osakkaiden tai jäsen- rän ylittävältä osaJta puolet, ei kuitenkaan 12556: ten li~n 8ijoittanla piäoma :yhtetml~s enempää kuin kaikkiaan tuhatviisisataa 12557: kettuina eivät ylitä liikkeen verovuoden päät- m:t~. 12558: tyessä käytössä olevan käyttöomaisuuden 4 §. 12559: hankinta-arvoa; Milloin Suomen rahan määräisestä velasta 12560: 7) palkkaa tai palkkiota, jonkoa YhdistY- on "tttonna 1956 tai sen jälkeen tapahtuneen 12561: neet Kansakunnat tai jokin sen erityisjär- hinta- tai kustannusindeksin flaikk:a muun 12562: jestö maksaa asiantuntijatehtävästä muuall• vtwooa;tan vertat.lu~rusteen muuttumisen 12563: kuin Suomessa; johdOlta auoriteU&'ft koron liai.ksi hyvi~ 12564: 8) liikeunevakuutusta koskevien eri lakien, jota muualla v&rol:aiDAidännösai ol~nen 12565: liikenn~valruutuskorvausta. saavien inV!alidi- siinnöaten n~j.aUa ei voida vähentää \'eron- 12566: huollosta WJ.netlln ltain (891/65) tai työnte- alaisesta tul~C.., saadtWl tämä h:rritys vä- 12567: kijäin eri tapaturmavakuutuslakien nojalla hentää \'~velv-olliaell tulojen lrokottaismii~ 12568: ja niissä siiädettyjen perusteiden mukaisesti rästä sellaiseen mliriän saAkka, joka vutaa 12569: mooUoriajOJleuvon liikenteeseen käyttämisestä l'elkapiiomalle l!lsk&ttavaa kahden prosentin 12570: aiheutuneen V'ahingon tai työtapat.urman vuotuista korkoa siltä e.jtita., jolta hy'f'itys 12571: alaiseksi joutuneelle tai hänen omaiselleen suoritetaan, ei kuitenklaall 1 päivää tammi- 12572: suoritettua piivärallaa., henkilövahingon joh- kuuta 1956 aibisenunalta ~j.aJ.ta. 12573: dosta suoritettua jatkuvaa. korvausta., elin- 12574: korkoa tai eläkettä taikkia niihin liittyviä li- 12575: siä; 5 §. 12576: 9) työttömyyskorvauksesta annetussa laissa Verovelvollisella on oikeus vähentää tulon 12577: (332/63) tarkoitettUJa työttömyyskorvausta hankkimisesta johtuneina kustannuksina tu- 12578: tai vaJ!takunnallista työttömyyskassoista an- lostaa.n liikkeen toiminnan kehittämiseen täh- 12579: netussa Laissa (125/S4) tukoite~ työttö- täävästä tutkimustoiminnasta aiheutuneet 12580: myysavustusta; lmsta.nnnkset sen mukla~n kuin hän on ne ve- 12581: 10) työnvälityslain (246/59) mukaah rovuoden kirjanpidossaan vähentänyt. 12582: työntekijälle y;aJtion v;aroista suoritettua kor- 12583: vausta; eiki 6 §. 12584: 11) työn mi tehtävän suorittamiseksi saa- Veronalaisena oiHisuo.~u ei ole pidet- 12585: tua. rnatJrekutrt.an.nuten koJM.UBta ja päid- tävä: 12586: :raha& lli.ltä osin ku.in niiden on katsottava 1) ()ikeUtta 10 pii'Väni helmiku\lta 1947 12587: kuluneen työstl tai tehtävästä aiheutuneiden tehdylli rauhamlopimukseJ.la ltlovut~etuUe alu- 12588: erityiatea kustannusten peittämiseen. eelle taikka 8 piiväDi kesäkuuta 1956 anne- 12589: Edellä 1 momentin 11 kohdMsa tarkoite- tliiBM Porkblan palautuslaiJM. (84:1/66) ta.r- 12590: tusta tnl&tkakumnnasten lro~ ja koitetuUe Porkkalan alueelle jääneestä omai- 12591: pii'tira.huta, joka on eaatu työn tai tehtävän suudesta saatavaan korvaukseen; 12592: IIUOritta.Indebi vieroolla paikkakunnalla, 2) maanhankintalain (396/45) 98 § :n 1 12593: kataotan muun aelrityben puuttuer.a kulu- momeatia& ja ma.anu.,ttölain (853/58) 12594: neen aiitl eiheutuneiden erityistett kustall- 68 § :IIlSI tarlroitettnun h.Mlitttasopimukseen 12595: nusten peittlmiseen miitä, joka ma:ksupe- perustuvaa t»ikeutta; eikä 12596: I'U8teeltaan ja suurutldeltaan '\'astaa valtion 3) edellä 2 §:n 1 tnomentin 2 kohdassa 12597: kulloinkin virka- tld työru. atbsta suori.t-et~ tarkoitettua obligaatiot&. 12598: v.aa matkiakustannusten korvausta ja piivi. 12599: rahaa. 7 §. 12600: 3 §. Edellä 9 §: tt 1 tn.omentin 6 lrohdaM& mai- 12601: Kealku.un 28 pihii.ni 1940 &nn'&ttln siirto- nittu yhtelaö on oiltetttettu tulo- ja omraisuus- 12602: väen pika...asutuslaln (346/40) sekä maanhalt- l'&l"Q~ 'f'er()nal&i8Mta otnai8\tttde8ttwl 12603: kiatdain (S96/4:6) ja siihen Hittyvin lain- vihentämlän IIUlOtUA kob.da.a tärkoit&ttu- 12604: IV,23. - SU&nder ym, H1 12605: 12606: jen eri vuosina kertyneiden maksujen yh- osalta puolet, ei kuit6nb.u:t -.t>ii bda 12607: teismäärän. kaikkiaan kaksikymmentätuhatta markkaa. 12608: Niinikään on 3 §: ssä tarkoitetun velkasi- 12609: toumuksen saaj&la oikeus omaisuuden perus- 8 §. 12610: teella toimitettavasaa verotuksessa velkasitou- T·arkempia määräyksiä tämän lain täytän- 12611: mustensa arvosta verovapaana vähentää nii- töönpanosta ja soveltamisesta antwa tarvit- 12612: dtn yhtQilN!Il arvo 'rii1Mtttuhantetm mark· \Ms$& VIIJ.tio't'.tl'ainministeriö. 12613: k.wan asti sekä tämän määrän ylitti:riilt:i 12614: 12615: 12616: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 12617: 12618: Pekka lilaader. Veikko J. ~ea. Pwli Puhakka. 12619: Aimo J..t.iho. Aleksi Kiviaho. Kaista Weckman. 12620: Paavo Aitio. Kauko Hjerppe. Kelpo GröndaAL 12621: ViiD.ö &. Vinaaen. Pekka Salla. Olavi J, Laine. 12622: Taisto Sinisalo. 12623: 248 12624: 12625: IV,24. ..;_ Lak.al. N :o 45. 12626: 12627: 12628: 12629: 12630: Siren ym.: Ehdotukset laeiksi eräistä väliaikalisista poikkeus- 12631: säännöksistä verolakeihin. 12632: 12633: 12634: E d u s k u n n a ll e. 12635: 12636: Eduskunta hyväksyi 30 päivänä joulu- huomioon korvausta määrättäessä eikä niistä 12637: kuuta 1964 lain eräistä väliaikaisista poik- suoriteta erillisiä lisäkorvauksia. Työsuhteen 12638: keussäännöksistä verolakeihin, jonka 2 §: n perusteella suoritettavaan eläketuloon tai 12639: 8 kohdan mukaan :ldikennevakuutusta kos- · vanhuuden aiheuttamaan .:vähentyneeseen an- 12640: kevien eri lakien tai työntekijäin eri tapa- ~iotuloon korvauksia verrattaessa on otettava 12641: turmavakuutuslakien nojalla ja niissä sää- huomioon, että tapaturmaisesti loukkaantu- 12642: dettyjen perusteiden mukaisesti moottori- neet ovat suurimmaksi osaksi parhaassa työ- 12643: ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä ai- iässä olevia henkilöitä. Tämä merkitsee sitä, 12644: heutuneen vahingon tai työtapaturman al:ai- että heillä on myös taloudellisessa mielessä 12645: seksi joutuneelle tai hänen omaiselleen suo- elämän craskaimmat vuodet käsillä tai edessä. 12646: ritettua päivärahaa, elinkorkoa tai eläkettä Heidän on kasvatettava ja koulutettava lap- 12647: taikka niihin liittyviä lisiä ei ole pidettävä sensa, heidän on hoidettava asuntokysymyk- 12648: veronalaisena tulona v:n 1965 tulojen ja sensä jne. Kaikki tämä on heidän tehtävä 12649: omaisuuden perusteella toimitettavassa tu:lo- saamansa osakorvauksen turvin. Iäkkääm- 12650: ja omaisuusverotuksessa sekä saman vuo- millä henkilöillä ei ole enää samoja rasituk- 12651: den tulojen perusteella toimitettavassa kun- Sia kannettavanaan. Kun lisäksi otetaan 12652: nallisverotuksessa. huomioon, että sotilasvammalain perusteella 12653: Kyseessä olevat korvaukset ovat työky- suoritettavat korvaukset, kansaneläkelain 12654: vyn menetykseen perustuvia osakorvauksia nojalla maksettavat eläkkeet ja vaikeavam- 12655: ja niiden tehtävänä on paitsi ansiotulojen maisille invalideille valtion varoista suoritet- 12656: menetyksen korvaaminen myös vammasta tava invalidiraha ovat verovapaita, tulisi 12657: aiheutuvien normaalia suurempien elinkus- myös näiden aivan samalla tavoin vammai- 12658: tannusten peittäminen. Tällaisina kustan- suuteen perustuvien korvausten olla verotuk- 12659: nuksina voidaan mainita invaliditeetin usein sesta vapaat. 12660: mukanaan tuomien lisätautien aiheuttamat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 12661: sairaskustannukset, näiden sairauksien ai- nioittaen, 12662: heuttamat työpaikkamenetykset, lisäänty- 12663: vät työmatkakustannukset jne. Edellä mai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12664: nitun kaltaisia '!lisäkustannuksia ei oteta vat lakiehdotukset: 12665: 12666: 12667: 12668: Laki 12669: eräistä väliaikaisista poikkeussää.nn.öksistä verolakeihin. 12670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12671: 1 §. teella toimitettavassa kunnallisverotuksessa 12672: Vuoden 1966 tulojen ja omaisuuden perus- on sen estämättä, mitä voimassa olevassa ve- 12673: teella toimitettavassa tulo- ja omaimusvero- rolainsäädännössä on säädetty, noudatettava 12674: tukse&'la sekä sanotun vuoden tulojen perus- tämän lain säännöksiä. 12675: IV,24. - Sir6n ym. 249 12676: 12677: 2 §. ajoneuvon liikenteeseen käyttämiSeStä· aiheu:. 12678: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä lii- tuneen vahingon tai työtapaturman alaiseksi 12679: kennevakuutusta koskevien eri lakien, liiken- joutuneelle tai hänen omaiselleen suoritettua 12680: nevakuutuskorvausta saavien invaliidihuol- päivärahaa, henkilövahingon johdosta suori- 12681: losta annetun lain (391/65) tai työntekijäin tettua jatkuvaa korvausta, elinkorkoa tai 12682: eri tapaturmavakuutuslakien nojalla ja niissä eläkettä taikka niihin liittyviä lisiä. 12683: säädettyjen perusteiden mukaisesti moottori- 12684: 12685: 12686: 12687: 12688: Laki 12689: eräistä väliaikaisista poikkeussää.nnöksistä verolakeihin. 12690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 12691: 12692: . 1 §. nevak:uutuskorvausta saavien invaliidihuol- 12693: Vuoden 1967 tulojen ja omaisuuden pe- losta annetun lain (391/65) tai työntekijäin 12694: rusteella toimitettavas~a tulo- ja omaisuusve- eri tapaturmavakuutuslakien nojalla ja 12695: rotuksessa sekä sanotul).. vuoden tulojen pe- niissä säädettyjen perusteiden mukaisesti 12696: rusteeiia toimitettavassa kunnallisverotuk- moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä 12697: sessa on sen estämättä, mitä voimassa ole- aiheutuneen vahingon tai työtapaturman 12698: vassa verolainsäädännössä on säädetty, nou- alaiseksi joutuneelle tai hänen omaiselleen 12699: datettava tämän lain säännoksiä. suoritettua päivärahaa, henkilövahingon joh- 12700: dosta suoritettua jatkuvaa korvausta, elin- 12701: 2 §. korkoa tai eläkettä taikka niihin liittyviä 12702: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä lii- lisiä. · 12703: kennevakuutusta koskevien eri lakien, liiken- 12704: 12705: 12706: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 12707: 12708: Eino Siren. Uljas Mäkelä. 12709: Sinikka Luja: Lyyli Aalto. 12710: 12711: 12712: 12713: 12714: 32 E 529/66 12715: Asunta. ym.: Ekdolus UAsi lad41- ja o~oZ. ••tel- 12716: tamisesta. 12717: 12718: 12719: E d u s kunnalle. 12720: 12721: Voimassa olevan tulo. ja OOlai$'0.USVerol&in. kunt&, ·}rosb lrotimaiailla ösakeyhtiöillä ja 12722: mukaan ovat osakeyhtiöt ja osuuskunnat ve- osuuskunnilla ei ole oikeutta vähentää tulos- 12723: rotuksellisesti samassa asemassa. Niinpä koti- taan sitä osnttsplloma.n korkoa, jonka em. 12724: mainen osakeyhtiö ja osuuskunta, jotka eivät yhteisöt saavat osuuskunnasta. Osuuspääoman 12725: harjoita kauppaa arvopapereilla, ovat mt>lem- korko samaten kuin 088.lreyhtiön osinkokin an- 12726: ma.t oikeutetut veronala$esta. tulostaan vä- netaan vuosiwitosU!., joka on jo verotuksen 12727: hentämlln sen, mitii. M ova.t sa.an.eet osinkona kohtMna ja ellei tiitä 6suuskunna.n osttuspäfi.- 12728: osa.keyhtitsstä. oman korkoa saa vähentfi.fi. saaja:n tulosta, tu- 12729: Tästti. säii.nnöksestä kii.y ilmi, että lains!UI.- lee se saaja.n. kidessä toisen kel'rall verotetta- 12730: täjl on ka.t.9onut em. yhteisöjen osalta., että vaksi. Mielestämme pitiisi t>SUuspääoma.n ko- 12731: osakeyhtiön ()SinJrotulojen kahdenkertaiMn ron olla ko. tapau.ksessa. sa.tn.IU!!Sa. atretnal!~Sa 12732: verotus on epäkohta ja ko. säti.nn.ökse1Ut epfl- kuin osakeyhtiön 1lSingon. 12733: kohta on poistettu ja m. ketju:verotus on Edellä olevaan viitaten esitämme \kunnioit- 12734: ehklisty. Tlillöin t>n kuitenkin lainlaatijalta taen, 12735: jäänyt huomaamatta, että osinkoa jaka'VIL 12736: osakeyhtiö on tullut edullisempaan asemaan etta Bd'U$h11,fa hyviihylri ~ 12737: kuin osuuspääoman korkoa jakava osuus- van lakiehdot'liksen: 12738: 12739: 12740: Laki 12741: UJo. ja omaisuusverolain muutta.miseltL 12742: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 12743: tulo. ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 4 kohta näin kuuluvaksi: 12744: 12745: 24 §. kunta, joka ei harjoita kauppaa arvopape- 12746: Tuloksi ei katsota: reilla, on saanut osinkoa osakeyhtiöstä tai 12747: - -- --- - - - - - - -- - osuuspääoman korkona osuuskunnasta. 12748: 4) mitä kotimainen osakeyhtiö tai osuus- - - - - - - - - - -- - - - - - 12749: 12750: 12751: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 12752: 12753: Mikko Asunta. Sakari ..Huima.. Nestori Kaasalainen. 12754: Erkki Hara. N'. Kosola. Mauno Pohjonen. 12755: Jaakko Kemppainen. Alli Vaittinen. Hannes Pa.aso. 12756: Irma. Hama.ra. Pentti Mäki-Hakola. Yrjö Sinkkonen. 12757: Tahvo Rönkkö. 12758: 161 12759: 12760: 12761: 12762: 12763: Borg-Sundman ym.: BMKJlu lfMs.i IVZ.. ;. o~MiruvtW~"olein. 12764: muvtl4tm&esta. 12765: 12766: 12767: Ed uskunn aU e. 12768: 12769: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa omaisten elatuksesta. Se, että he tällöin eivät 12770: esiintyvä veroluokittelu on osoittautunut epä- useinkaan saa edes veronalennusta huolto- 12771: oikeudenmukaiseksi ttin\enomaan 1 VQI'Oluok- ml'Ollisuudestaan, on myös epäkohta, joka 12772: kaän asetettujen · yksinäisten eli na.imatto- yhä odottaa korjaustaan. Olisi jo aika luo- 12773: mien, lapsettomien [eskien ym. yksinäisten pua naimattomien, il.apsettomien leskien ym.. 12774: osalta. Nykyisen järjestelmän mukaan vero- yksinäisten erikoisverotuksesta. 12775: tettava\ henkilöt oo. jaettu veroasteikkoon ,Eri veroluokkiin jakaminen olisi saatava 12776: nähden kolmeen eri veroluokkaan, josta en- poistetuksi. Kansalaiset on asetettava yhden- 12777: simmäiseen eli ankarimpaan kuuluvat ylei- vertaisikai verolakien edesså ja sen rinnalla. 12778: sesti sanottuna yksinäiset henkilöt, toiseen hoidettava lasten huollon aiheuttamat vero- 12779: lapsettomat naimisissa olevat henkilöt sekä helpotukset, niin myös verohelpotukset mui- 12780: kolmanteen lapsia elittävät tai elättäneet den huollon tarpeessa olevien läheisten aku- 12781: henkilöt. On oikein ja luonnollista. että yh- la.isten elättämisen johdosta. 12782: teiskunta tukee niitå kansalaisia, jotka huol- Koska näin pitkälle menevä uudistua ei 12783: tavt kansan tulevaisuutta ja siten on lapsia tässä vaiheessa verolainsäädännön kokon.ais- 12784: elättävien henkilöiden verohelpotllliten oltava uudistusta odotettaessa ole mahdollista, on 12785: tuntuvia. Tämä ei silti puolla sitä epäoikeu- joka tapauksessa syytä osittaisuudistuksena 12786: denmukaisuutta, joka korkeimmassa veroluo- yhdistää I ja II veroluokka uudeksi I J.'dO- 12787: kassa ankarana verotuksena kohtaa yksinäi- kaksi eli rinnastaa yksinäiset ja lapsettomat 12788: lril henkn6itl ftft"8.tttth& ltt~tomiin avio- aviof'Qrit bfJkenlln. Tällöin nykyilum lii 12789: puolisoihin. Ei Mi~Mtldksi -roida m t - ettii ~rolookMt& tulisi llusi II luokka. 12790: yksinäisen henkilön veronmaksukyky olisi pa- Edelll esi~tyn pernstoolla ehdotamme knh~· 12791: rempi kuin vastaavassa asemassa olevan kah- nioittavasti, 12792: den työkykyisen naimisissa olevan lapsetto- 12793: man henkilön. Naimattomilla naisilla ja lap- etfii Bduku'ltto hy~ .tturao- 12794: settomilla leskillä on sitäpaitsi usein osanaan van. lakiehdotuksen.: 12795: huolehtia läheisten vaJihojen ja sairaiden 12796: 12797: 12798: 12799: Laki 12800: talo- ja omaisuusverolain muutta.miseata. 12801: Eduskunnan päätöksen mUkaisesti muutetaan marraskuun 19 päivänä 1943 annetun 12802: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 46 § ja 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulu- 12803: kuuta 1947 annetussa la.issa, (951/47), näin kuuluviksi: 12804: 12805: 46 §. 12806: Verovelvolliset luonnolliset henkilöt lue- II veroluokkaan kuuluu naummssa oleva 12807: taan ikänsä, aviosuhteensa sekä elatusvelvol- henkilö, ei kuitenkaan jos hän on verovuo- 12808: lisuutensa perusteella seuraavaan kahteen den päättyessä ollut avioliitossa vähintään 12809: veroluokkaan: kolme vuotta eikä ole elättänyt verovuonna 12810: 252 IV,26. - Tulo- ja omaisuusvero. 12811: 12812: alaikäistä tahi sitä ennen vähintään kymme- Kuolinpesä luetaan II veroluokkaan.· Jos 12813: nenä vuotena seitsemäntoista vuotta nuorem- sen osakkaana on perinnönjättäjän alaikäinen 12814: paa lastaan. Jos verovelvollinen on vero- lapsi, joka on saanut elatuksensa kuolinpeSän 12815: vuonna elättänyt alaikäistä [astaan, hän on varoista, pesällä on oikeus saada 48 § : ssä 12816: oikeutettu saamaan verostaan sellaisen vähen- tarkoitettu veronvähennys. 12817: nyksen kuin 48 § :ssä säädetään. 12818: I veroluokkaan kuuluvat muut kuin II v&: 48 §. 12819: roluokkaan luettavat luonnolliset henkilpt. Veroa tulon perusteella suoritetaan, mi- 12820: Avoimet kommandiitti- ja laivaisännistö- käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan 12821: yhtiöt sekä niihin verrattavat yhtymät kuu- asteikon mukaan: 12822: luvat II veroluokkaan. 12823: Veroluokka 12824: I II 12825: 'VU'Oll vakio· Vero·% ala· Veron vakio· Vero-% ala· 12826: eri tulon ala- rajan yli me· erä tulon ala· rajan yli me- 12827: Verotettava tulo rajan kohdalla nevästä tulon rajan kohdalla nevästä tulon 12828: mk mk osasta mk osasta 12829: 300().....:. 3 800 •• 0 ••••• 0 0 ••• 0 •• 10 10 12830: 3 80().....:. 6000 0 ••• 0 0 0 0. 0 0. 0 ••• 90 13 10 10 12831: 6 00().....:. 8000 ••• 0 ••••••••• 0. 0 '376 13 230 13 12832: 8 00().....:. 10 000• 0 •••• 0 ••••• 0 0. 0 636 16,7 490 13 12833: 10 000- 12 000 ••• 0 0. 0 ••• 0 •••• 0 970 21 750 15,5 12834: 12 00().....:. 15 000 ................ 1390 22 1060 18 12835: 15 00().....:. 20 000••••••••• 0 •••••• 2050 25 1600 24 12836: 20 000- 30 000 •••• 0 •• 0 •• 0 •• 0 •• 3300 28 2800 26 12837: 30 000- 40 000 0 •• 0 ••••••• 0 ••• 0 6100 31 5400 28 12838: 4000().....:. 60 000 ••••• 0 •••• 0 •• 0 •• 9200 33 8200' 31 12839: 60 000-100 000 •• 0 •••••••••• 0 •• 15800 35,5 14400 34 12840: 100 00().....:.200 000•• 0. 0 ••••••• 0 •• 0 30000 42 28000 42 12841: 200 000 tai enemmän • 0 0 0 •• 0 ••• 0. 72000 45 70000 44 12842: 12843: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- sesta kuusikymmentä. markkaa,' ei kuitenkaan 12844: nyt alaikäistä lastaan, on I veroluokan ·mu- enempää kuin veron koko määrä. 12845: kaisesta verosta vähennettävä jokaisesta lap- 12846: 12847: 12848: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 12849: 12850: lYia.Tgit Borg-Sundman. H. Xosola.. 12851: Olavi Lähteenmäki. Sa.ka.ri Huima.. 12852: A1li Va.ittinen. Juuso H'åikiö. 12853: Irma. Ha.ma.ra.. Timo Mäki. 12854: T. Junnila.. Olavi Nikkilä. 12855: T. 1. Va.rtia.. Toivo· 'Hietala. 12856: Saara. Forsius. Jaakko Kemppainen. 12857: 253 12858: 12859: IV,27.-Lak.al. N:o 48. 12860: 12861: 12862: 12863: 12864: Haarla ym~: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut- 12865: tamisesta. 12866: 12867: 12868: E .d u s k u n n a 11 e. 12869: 12870: Kansantaloutemtne edistämismahdollisuuk- aiheutuneiden kustannusten väh~mnysoikeus 12871: sia harkittaessa on voimakkaasti korostettu ole täysin vakiintunut. Viimeaikaisessa oi- 12872: teollisuuden keskeistä merkitystä taloudelli- keuskäytännössä ne tosin on yleensä hyväk- 12873: sen kasvun ja hyvinvointimme lisääntymi- sytty vähennettäviksi, mutta kuitenkin siten, 12874: sessä. Teollisuuden kehitys on toisaalta rat- että jos tutkimukset ovat tähdänneet arvon- 12875: kaisevasti riippuvainen kansainvälisestä kil~ vähennyskelpoisen käyttöomaisuuden hankin- 12876: pailukyvystä. Siihen vuorostaan vaikuttaa taan, kustannukset on ollut lisättävä tämän 12877: suuresti se, missä määrin pystytään seuraa- omaisuuden hankinta-arvoon tai saatu vähen- 12878: man tieteen ja tekniikan nopeaa kehitystä. tää vasta sinä vuonna, jona on todettu, et- 12879: Maa, joka ei huolehdi tuotantonsa tieteelli- teivät tutkimukset ole johtaneet tulokseen. 12880: sen ja teknillisen pohjan vahvistamisesta, Kun tutkimustoiminnan kustannuksen vähen- 12881: tuntee kilpailun kiristymisen erityisen voi- nyskelpoisuudella on toimintaa elvyttävä vai- 12882: makkaana. kutus, olisi kaikki tutkimustoiminnan kustan- 12883: Avartuvat markkinat ·ja vapautuva kan- nukset nimenomaisesti säädettävä vähennys- 12884: sainvälinen kaupankäynti lisäävät entisestään kelpoisiksi. Tutkimustoimintana olisi tällöin 12885: kilpailukykymme kohentamisen välttämättö- pidettävä tuotannon markkinoinnin kehittä- 12886: myyttä voidaksemme laajentaa ja monipuo- miseen tähtäävää selvittely-, suunnittelu- 12887: listaa vientiämme sekä pystyäksemme kilpai- ynnä muuta sellaista työtä. Myös koneiden, 12888: lemaan kasvavan tuonnin kanssa kotimarkki- tuotteiden yms. hyödykkeiden kehittämiseksi 12889: noillamme. suoritetun suunnittelutyön kustannukset olisi 12890: Tutkimustoiminnan tehostaminen on viime katsottava tutkimuskustannuksiksi. Tutkimus- 12891: aikoina ollut teollisuuden piirissä perusteel- toiminnan tulokset näkyvät ehkä vasta vuo- 12892: lisen harkinnan kohteena. Tällöin on tultu sien kuluttua tutkimusten päättymisestä ja 12893: siihen tulokseen, etteivät teollisuuden omat tutkimusten tulosten toteuttamisesa. Tutki- 12894: mahdollisuudet riitä tutkimustoiminnan ke- mustoiminnan elvyttämiseksi olisi verovelvol- 12895: hittämiseen tarvittavassa määrin. Jos tutki- lisille kuitenkin suotava oikeus vähentää tut- 12896: mustoiminta aiotaan maassamme saada sekä kimustoiminnan kustannukset veronalaisista 12897: taloudellisen kasvun että kilpailukykymme tuloistaan jo sinä verovuonna, jona ne on 12898: kannalta riittävän laajaksi ja tehokkaaksi, suoritettu tai niiden suorittamisvelvollisuus 12899: on ilmeisesti välttämätöntä helpottaa teolli- on syntynyt. Edellä esitetyn vuoksi tulo- ja 12900: suuden omia tutkimusinvestointeja ja lisätä omaisusverolain 26 § : ään olisi lisättävä uusi 12901: julkisten varojen käyttöä tähän tarkoituk- 11) kohta. 12902: seen. Sen ohella olisi myös verolainsäädän- Tämän perusteella ehdotamme, 12903: tömme saatettava tältä osin muuttuneita olo- 12904: suhteita vastaavaksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 12905: Verotuskäytännössä ei tutkimustoiminnasta van lakiehdotuksen: 12906: IV,9:7. - ".r11lo- ja omaisuusvero. 12907: 12908: 12909: Laki 12910: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 12911: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- 12912: ja omaisuusverolain (888/43) 20 § :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on viimeksi 12913: oaittai:a mu.utet.t'Wla. 28 päivänä. joulukuuta. 1962. t1.11ne\uaaa laissa (644/62), uusi 11) 12914: kohta seuraavasti: · 12915: 12916: 26 §. 12917: Tulon hankkimisesta johtuneiksi kustan- västä tutkimustoiminnasta aiheutuneet kus- 12918: nuksiksi katsotaan myös: tannukset sen mukaan kuin verovelvollinen 12919: on ne kirjanpidossaan vähentänyt. 12920: 11) liikk~n toiminnan kehittämiseen tähtää- 12921: 12922: 12923: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 12924: 12925: p. & Ha.a.rla.. Raimo Daskivl. 12926: IV,18. -- I.a)p aJ • :0 •• 12927: 12928: 12929: 12930: 12931: BUo1'1a. ym.: Elulot1u laSkft INI• j4 om~erolcU. • • - 12932: to.ise.tttJ. 12933: 12934: 12935: E d u s kun n alle. 12936: 12937: Maamme taloudellisen kehityksen kannalta omaisuutta ja tuloa. Aineellisen verolain- 12938: on ensiarvoisen tärkeätä, että edessä olevina säädännön uudistamista valmistelleen vero- 12939: vuosina odotettavissa oleva työvoiman lisäys lakikomitean mietinnön perusteluissa tode- 12940: voidaan hyödyllisesti käyttää. Toisaalta edel~ taan mm., että voidakseen maksaa velasta 12941: lyttää myös kilpailukykymme säilyttä.minen korkoa 100 mk osakeyhtiö tarvitsee tuloa 12942: yh.ä laajenevilla !kansainvälisillä markkinoilla 100 mk. Sitä vastoin tarvitaan 100 mk osin- 12943: efulkeinoelämämme ja ennen kaikkea teolli~ gon maksamiseen, jos yhtiö suorittaa valtion-, 12944: suutemme nopeaa kehittämistä. Riittävän n~ kunnallis- ja kirkollisv&oa yhteensä. 51%, 12945: pea kehitys on kuitenkin mahdollista vain, tuloa 204 mk. Talletusten ja oblig,a.tioiden 12946: mikäli tarvittavat uudet investoinnit voidaan verovapaudesta seuraa lisäksi, että osakeyh- 12947: rahoittaa. tiön on kyettävä, s~dakseen osakkeitaan 12948: Teollisuutemme investointeja rahoitetaan kaupaksi, suorittamaan niille osinkoa alin 12949: suurimmalta osaltaan vieraan pääoman tur- paljon enemmän, että osingosta jää ~alle 12950: vin lainoilla sekä osaksi myös oman pääoman häneltä siitä menevien verojen jälkeen aina- 12951: avulla osakeantien kautta tai yritysten itse- kin lählmain yhtä paljon tuloa kuin vastaa- 12952: rahoituksella. Osakeantien avuUa tapahtuva vasta talletuksiin tai obligaatioihin sijoite- 12953: rahoitus on viime vuosina menettänyt suh- tusta på.ä.olnll.Sta. 12954: teellisesti y<hä merkitystään. Samanaikaisesti Kaksinkertainen verotus on näin ollen saat- 12955: ovat [uotonsaantima.hdolli&Uudet vaikeutu- tanut osakeantira,hoitl\ksen lainarahoitusta 12956: neet ja varsinkin uusien, usein voimakkaasti- huomattavasti epäeduUisemmaksi. Toisaalta 12957: kin laajentuvien yritysten on yhä vaikeampi ehkäisee kaksinkertainen verotus myös osin- 12958: kilpai'lla luotoista vanhempien ja vakavarais- gonjakoa mm. sen vuoksi, ettei yhtiölle usein- 12959: ten yritysten kanssa. kaan jää verojen maksamisen jälkeen riittä- 12960: Toisaalta tulisi yritysten omien ja vierai- västi voittovaroja osinkojen maksamiseen, 12961: den pääomien välillä vallita tietty tasapaino. minikä lisäksi yhtiöt jo yksinomaan tämän 12962: Yhteisötulon kaksinkertaisen verotuksen an- kohtuuttoman verotuksen ansiosta pyrkivät 12963: siosta muodostuu osakerahoitus kuitenkin pidättäytymään osingonjaosta. Tämä puoles- 12964: lainojen avulla tapahtuvaa rahoitusta huo- taan pienentää säästäjien kiinnostusta osake- 12965: mattavasti kalliimmaksi, minkä lisäksi sijoit- säästämiseen, kun osakkeiden tuotto ei vastaa 12966: tajien pääomista ovat kilpailemassa verotuk- heidän niihin sijoittamaansa pääomaa. 12967: sellisesti osakesäästämistä huomattavasti Näissä olosuhteissa onkin osakesäästäminen 12968: edullisemmat sijoitusmahdollisuudet. Voi- ja osakerahoitus kokonaan ty.rehtymässä. 12969: massa olevien säännösten mukaan ei yhteisö Tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta 12970: saa vähentää osinkoina tai osuuspääoman muuttamisesta annetulla lailla (640/65) sää- 12971: korkona jakamiaan varoja tulostaan eikä dettiin tosin, että yhteisöjen on tältä vuo- 12972: osake- tai osuuspääomaansa varoistaan, kun delta suoritettava jaetusta voitosta valtiolle 12973: taas velat ja niille suoritetut korot ovat vä- tuloveroa 42 % ja muusta osasta voittoa 12974: hennyskelpoisia. Niin ikään ovat pankkitalle- 48 %. Toteutettu muutos merkitsi kuitenkin 12975: tukset ja niiNe maksettavat korot verova- tosiasiassa vain jonkin verran pienempää ve- 12976: paita, kun taas osakkeet ja osuudet samoin ronkorotusta osinkana tai osuuspääoman 12977: kuin niistä saadut tulot ovat veronalaista korkona jaetulle voitolle kuin muulle tulolle. 12978: 256 IV,28. - "l'olo- ja omaisuusvero. 12979: 12980: 12981: Se ei näin ollen tule parantamaan yritysten osuuden voitostaan ja siten herättää mielen- 12982: voitonjakomahdollisuuksia aikaisempaan ver- kiintoa osakesäästämistä kohtaan, olisi lieven- 12983: rattuna. nys toteutettava yhteisöjen puolella siten, 12984: Taloudellisen kehityksemme kannalta on että yhteisön sallittaisiin vähentää valtion- 12985: välttämätöntä, että osakeyhtiölle ja muille verotuksessa osa jakamastaan osingosta ja 12986: yhteisöille luodaan nykyistä paremmat mah- osuuspääoman korosta veronooaisesta tulos- 12987: dollisuudet hankkia tuotannollisessa toimin- taan. Tätä tarkoittava muutos olisi sitä 12988: nassa tarvitsemiaan varoja korottamalla paitsi toteutettava pysyväisellä lailla. 12989: osake- tai osuuspääomiaan. Tämän vuoksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 12990: olisi yhteistulon kaksinkertaista verotusta 12991: osakesäästämisen edistämiseksi tuntuvasti lie- että Edmkunta hyväksyisi seuraa- 12992: vennettävä. Jotta yhteisöt voisivat jakaa van lakiehdotuksen: 12993: osake- tai osuuspääomalleen suuremman 12994: 12995: 12996: Laki 12997: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta.. 12998: Eduskunnan päätöksen mukaan lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- 12999: ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 23 päivänä 13000: joulukuuta. 1947 annetussa laissa (951/47), uusi 3 a) kohta seuraavasti: 13001: 13002: 28 §. 3 a) viisikymmentä sadalta osakkailleen 13003: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- tai osuuksilleen verovuonna jakamastaan 13004: hentää: osingosta tai osuuspääoman korosta; 13005: 13006: 13007: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 13008: 13009: P. R. Haarla.. Raimo Da.ski.vi. 13010: 257 13011: 13012: IV,29. - Lak.al. N: o 50. 13013: 13014: 13015: 13016: 13017: Haarla ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut- 13018: tamisesta. 13019: 13020: 13021: Ed us kunnalle. 13022: 13023: Omaisuudesta valtiolle suoritettavan veron huomiota aineellisen verolainsäädännön koko- 13024: avulla pyritään ns. vakautettua tuloa verot- naisuudistusta koskeneessa mietinnössään. 13025: tamaan raskaimmin kuin muuta, kuten esi- Komitea ehdottikin, että milloin Vlarallisuus- 13026: merkiksi työstä saratua tuloa. Vakautetun tu- veron ja valtion tuloveron yhteismäärä ko- 13027: lon veronkantokyky on suurempi kuin va- hoaa yli 65 prosentin verovelvollisen valtion- 13028: kauttamattoman. Ansiotulosta myönnettävän verotuksessa verotettavasta tulosta, sen yli 13029: työtulovähennyksen j-a omaisuusveron joh- menevää tuloveron osaa ei määrättäisi mak- 13030: dosta on Vlakautetun tulon lisäverorasitus settavaksi. Samalla komitea kuitenkin ehdotti, 13031: kuitenkin muodostunut Suomessa huomatta- että kunnallisvero saataisiin vähentää val- 13032: vasti ankarammaksi kuin mikä vastaa muissa tionverotuksessa tulosta. Komitean ehdotta- 13033: maissa yleensä oikeaksi katsottua vakautetun ma verorasituksen yläraja vastaa niin ollen 13034: j'a vakauttamattoman tulon verorasituksen nykyisten säännösten vallitessa noin 60 pro- 13035: eroa. Erityisen kohtuuton tämä lisäverorasi- senttia tulosta. Mainittakoon, että myös 13036: tus on silloin, kun omaisuus tuottaa vero- Ruotsin verolainsäädäntöön on otettu V'astal8,. 13037: velvolliselle vain vähän tai ei ollenkaan tu- vat säännökset varallisuus- ja tuloverojen ai- 13038: loa. Usein saattaa tapahtua jopa niin, että heuttaman liiallisen verorasituksen vähentä- 13039: verovelvollinen joutuu suorittamaan valtiolle miseksi. 13040: tulo- ja omaisuusveroina enemmän kuin hän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 13041: on saanut tuloa. Tätä ei luonnollisestikaan 13042: voida pitää oikeana. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-- 13043: Myös verolakikomitea kiinnitti epäkohtaan van lakiehdotuksen: 13044: 13045: 13046: Laki 13047: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 13048: Eduskunnan päätöksen mukaan lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annettuun tulo- 13049: ja omaisuusverolakiin (888/43) uusi 50 c § seuraavasti: 13050: 13051: 50c §. 13052: Milloin 7 §: n 1 momentin 1 kohdassa mai- velvollisen verotettavasta tulosta, ei sen yli 13053: nitun verovelvollisen tulo- ja omaisuusveron menevää tuloveron osaa määrätä maksetta- 13054: yhteismäärä kohoaa yli 60 prosentin vero- vaksi. 13055: 13056: 13057: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 13058: 13059: P. R. Haarla. Raimo Tiaskivi. 13060: 13061: 13062: 13063: 33 E 529/66 13064: 258 13065: 13066: IV,30. - Lak.al. N: o 51. 13067: 13068: 13069: 13070: 13071: Karvikko ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusve-rolain 13072: muuttamisesta. 13073: 13074: 13075: E d u s k u n n a ll e. 13076: 13077: Tulo- ja omaisuusverotuksessa käytössä ja asteikon mukainen vero kerrotaan luvulla 13078: oleva kolmen veroluokan järjestelmä sekä 1 %. Tämä menettely ikoskisi jokaista, jonka 13079: siihen kytkeytyvä aviopuolisoiden yih.teisve- tulojen varassa on läheisen omaisen elatus. 13080: rotus ovat lukuisten epäkohtiensa vuoksi Tasausmenettelyn käytäntöön ottamisen 13081: saaneet osakseen voimakasta arvostelua. Ny- yhteydessä olisi perheverotusta koskeviin 13082: kyisessä järjestelmässä vallitseva veroluokka- säännöksiin tehtävä muitakin muutoksia. 13083: jako ei monessa tapauksessa perustu henkilön Verolakikomitean esittämiin perusteluihin 13084: veronmaksU:kykyyn. Siinä on joissakin ta- viitaten ehdotamme tulo- ja omaisuusverola- 13085: pauksissa jopa perua vanhoista saksalaisista kiin tehtäväksi seuraavat muutokset: 13086: perhesuunnitteluun liittyvistä verojiilrjestel- Lapsivähennys tehdään tulosta eikä ve- 13087: mistä. Maassamme jo kauan valmisteltu vero- rosta. Vähennys nousee portaittain kunkin 13088: luokkajaon poistaminen ja aviopuolisoiden vähennykseen oikeutetun lapsen kohda'lla. 13089: yhteisverotuksen uudelleen järjestäminen Puolisovähennys vähemmän ansainneen 13090: olisi viipymättä toteutettava ja siirryttävä puolison ansiotulosta rajoitetaan vain lapsi- 13091: nykyistä yksinkertaisempaan ja oikeudenmu- vähennykseen oikeutettuihin puolisoihin. 13092: kaisempaan järjestelmään. Tässä yhteydessä voidaan puolisovähennyksen 13093: Nykyisen järjestelmän epäkohdat voitai- määrää myös pienentää, koska tasausmenet- 13094: siin parhaiten välttää luopumalla kokonaan tely tuottaa asianomaisille nykyistä suurem- 13095: veroluokkajärjestelmästä ja ottamalla perhe- man edun. 13096: verotuksessa ikäytäntoon ns. tasausmenettely, Muiden epätäydellisten perheenhuoltajien 13097: joka on käytännössä mm. Yhdysvalloissa ja verotuksesta poiketen verotetaan leskeä puo- 13098: Länsi-Saksassa. Tasausmenettelyssä olisi tulo- lison kuolemaa seuraavilta viideltä vuodelta 13099: veroasteikko kaikille verovelvollisille sama, soveltaen tasausmenettelyä sellaisenaan, mi- 13100: mutta yhteisverotettavien puolisoiden yhteen- käli hänellä on oikeus lapsivähennykseen. 13101: laskettu verotettava tulo jaettaisiin kahdella, Henkilöön, joka ennen uuden lain voi- 13102: tuloveroasteikkoa sovellettaisiin näin saatuun maantuloa on elättänyt vähintään kymme- 13103: verotettavan tulon puolikkaaseen ja asteikon nen vuoden ajan 17 vuotta nuorempaa las- 13104: mukainen vero taas kerrottaisiin kahdella. taan sovelletaan kymmenen vuoden siirtymä- 13105: Näin muodostuisi yhteisverotettavien puoli- kauden aikana samaa osittaista tasausmenet- 13106: soiden vero samaksi ikuin jos kumpaakin telyä, jonka mukaan epätäydellisen perheen 13107: verotettaisiin heidän yhteenlasketun tulonsa huoltajaa verotetaan. 13108: puolikkaasta samalla tavoin kuin naimatonta Edellä esitetty menettely edellyttää siis 13109: henkilöä. nykyisen kolmen veroluokan sijasta vain 13110: Myös omaisuusverotuksessa sovellettaisiin yhtä veroluokkaa. Kun verotuksen yksinker- 13111: tasausmenettelyä. Epätäydellisen perheen taistamiseen olisi tässäkin yhteydessä pyrit- 13112: huoltaja - henkilö, joka ei ole naimisissa tävä pitäen päämääränä ns. lopulliseen palk- 13113: tai jota ei yhteisveroteta puolisonsa kanssa kaveroon siirtymistä, jolloin palkasta suori- 13114: - saa hyväkseen tasausmenettelyn tuotta- tettava ennakonpidätys sellaisenaan vastaisi 13115: mat edut osittain siten, että hänen verotet- useimmille lopullista veroa, ehdotamme tä- 13116: tavasta tulostaan otetaan kaksi kolmannesta, män mahdollistamiseksi esittämässämme ve- 13117: veroasteikkoa sovelletaan näin saatuun tuloon roasteikossa pieni en tulojen, osalta sovelletta- 13118: IV,SO.- Karvikko ym. 259 13119: 13120: vaksi samaa veroprosenttia ja progressiivinen ten osalta huomattav~ti yksinkertaistaa ja 13121: asteikko aloitettavaksi vasta tulojen kohottua siten säästää verotuskustannuksia. 13122: tiettyyn rajaan. Tällainen käytäntö on mm. Edellä esitettyyn vi1taten ehdotamme kun- 13123: Ruotsissa, Länsi-Saksassa ja monessa muussa nioittaen, 13124: Euroopan :maassa ja sen avulla voidaan ve- että Eduskunta hy1Jäksyisi seuraa.-- 13125: rotuksen toimittamista useimpien kansalais- van lakiehdotuksen: 13126: 13127: 13128: 13129: Laki 13130: tulo- Ja omaisuusverolain muuttamisesta. 13131: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 13132: tulo- ja omaisuusverolain 46 ja 47 §, muutetaan saman lain 28 §:n 1 momentin 8 kohta, 13133: lisätään lain 29 §: h ensimmäiseen momentt iin uusi 8 a lwhta, muutetaan 29 §: n 5 mo- 13134: mentti ja 48 § sekä Lisätään lakiin uusi 29 a § seuraavasti: 13135: 13136: 28 §. lapsen elättämiseen perustuva korotus ja 6 13137: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- kohdassa tarkoitetusta vähennyksestä enin· 13138: hentää: tään niin paljon kui:n sitä on lapsen elättä- 13139: misen taikia korotettava. Milloin leski on 13140: 8) milloin yhteisverotettavilla puolisoilla, kuolinpesän osakas, pesälle myönnetään mai- 13141: joilla on oikeus lapsivähennylkseen, kummal- nitut sekä 1 momentin 7, 8 ja 12 kohdassa 13142: lakin on ollut ansiotuloa tai aikaisemman tarkoitetut vähennykset myös lesken osalta. 13143: virka- tai työsuhteen perusteella saatua elä- Jos leskellä on verovuonna ollut sellaista tu- 13144: !ketuloa, sen puolison ansio- tai eläketulosta, loa, josta häntä on erikseen verotettava, teh- 13145: joka on saanut sellaista tuloa vähemmän, dään mainitut lapsen ja kuolinpesän osak- 13146: tuhatkabisataaviisikymmentä markkaa sekä kaana olevan lesken osalta tehtävät vähen- 13147: tämän määrän ylittävältä osalta puolet, ei nykset pesän tulosta vain siltä osin, kuin 13148: kuitenkaan yhteensä enempää kuin kaksi- niitä ei saada lesken tulosta vähentää tai se 13149: tuhattaviisisataa markkaa; ei riitä näiden vähennysten tekemiseen; 13150: 13151: 13152: 29 §. 29 a §. 13153: Verovelvollinen henkilö, jdka verovuonna Yhteisverotettavien puolisoiden verotuk- 13154: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, 4 sessa tehdään 29 § : n 1 momentin 3, 5, 6, 8 a 13155: ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen ja 9 kohdassa kunkin perheenjäsenen osalta 13156: lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty, myönnettävät vähennykset vain yhteen ker- 13157: vähentää: taan ja, jollei veroilmoituksessa tehty vaati- 13158: mus anna muuhun aihetta, ensi sijassa sen 13159: 8 a) milloin verovelvollinen on verovuonna puolison tulosta, jonka tulojen yhteismäärä 13160: elättänyt alaikäistä lastaan, ensimmäisestä on suurempi. Milloin puolisoita ei yhteisve- 13161: lapsesta neljäsataa markkaa, toisesta kuusi- roteta, vähennykset tehdään kummankin puo- 13162: sataa markkaa ja jokaisesta seuraavasta lison osalta hänen omassa verotuksessaan ja 13163: kahdeksansataa markkaa; muiden perheenjäsenten osalta tässä pykä- 13164: Milloin Suomessa olevan jakamattoman lässä säädetyin tavoin, jollei 5 §: n 2 momen- 13165: kuolinpesän osakkaana on vainajan lapsi, tin säännöksestä muuta johdu. 13166: joka on verovuonna saanut elatuksensa pe- 13167: sän varoista, pesälle myönnetään vainajan 13168: kuolinvuotta seuraavilta vuosilta lapse:n 48 §. 13169: osalta 1 momentissa 3, 4, 5, 6, 8 a ja 9 !koh- Veroa tulon perusteella suoritetaan, mi- 13170: dassa tarkoitetut vähennykset, 5 kohdassa käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan as- 13171: tarkoitetusta vähennyksestä kuitenkin vain teikon mukaan: 13172: 260 IV,30. - Tulo- ja omaisuusvero. 13173: 13174: 13175: Verotettava tulo Veron vak.ioerä V:ero·%. ala·delta, jos leski on verovuonna elättänyt puo- 13176: tulon alaraJan raJan ..Y1 ~. lisoiden alaikäistä lasta tai puolisoiden yhtei- 13177: kohdalla menevasta . l"t t .. .. .. ll t . nk 13178: mk mk tulon osasta sesti e a e tavana o u ta Jomma umman 13179: puolison alaikäistä lasta. 13180: 3 000-,-- 10 000 20 14 13181: 10 000- 12 000 1000 20 Milloin 2 ja 3 momentin säännöksiä ei ole 13182: 12 000- 15 000 1400 25 sovellettava, mutta verovelvollisella on vero- 13183: 15 000- 20 000 2150 30 vuodelta toimitettavassa verotuksessa oikeus 13184: 20 000- 30 000 3 650 32,5 29 §: n 1 momentin 8 a tai 9 kohdassa tarkoi- 13185: 30 000- 40 000 6 900 33 tettuun vähennykseen taikka hän on vähin- 13186: 40 000- 60 000 10200 35 tään kymmenenä vuotena ennen vuotta 19 13187: 60 000-100 000 17200 37 elättänyt seitsemäätoista vuotta nuorempaa 13188: 100 000-200 000 32 000 42 lastaan, tai hänen tulojensa varassa on muun 13189: 200 000 tai enemmän 74 000 46 läheisen omaisen kuin välittömässä huollossa 13190: olevan oman alaikäisen lapsen elatus, hänen 13191: Yhteisverotettaville puolisoille määrätään tuloveronsa määrätään soveltamalla 1 mo- 13192: tulovero soveltamalla 1 momentissa olevaa mentissa olevaa veroasteikkoa kahteen kol- 13193: veroasteikkoa puoleen heidän yhteenlaske- mannekseen hänen verotettavasta tulostaan 13194: tusta verotettavasta tulostaan ja kertomalla ja kertomalla näin saatu veromäärä luvulla 13195: näin saatu veromäärä kahdella. puolitoista. 13196: Mitä 2 momentissa on säädetty, sovelletaan Avoimille, kommandiitti- ja laivanisännis- 13197: myös, kun yhteisverotettavista puolisoista töyhtiöille sekä niihin verrattaville yhtymille 13198: toinen on kuollut, verotettaessa hänen les- samoin kuin kuolinpesille määrätään tulovero 13199: keään kuolemaa seuraavilta viideltä verovuo- 2 momentin säännöksiä soveltaen. 13200: 13201: 13202: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 13203: 13204: Irma Karvikko. E. J. Paavola. Armas Leinonen. 13205: Pirkko Aro. Eeles Landström. Arne Berner. 13206: Tuure Salo. 13207: 261 13208: 13209: IV,31.- Lak.al. N:o 52. 13210: 13211: 13212: 13213: 13214: Lähteenmäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 13215: muuttamisesta. 13216: 13217: 13218: E d u s k u n n a 11 e. 13219: 13220: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa ole- se myös aiheuttaa talouden hoitamisesSI3. epä- 13221: van järjestelmän mukaisesti määrätään avio- taloudellisuutta j:a kun korkea verotus yhteis- 13222: puolisoiden tulovero heidän yhteenLaskettu- verotuksen muodossa ·alentaa nettotuloa, ei 13223: jen tulojensa perusteella. Tällöin veroastei- perheenemännän ansiotyö tuo perheelle mi- 13224: kon jyrkän progressiivisuuden johdosta hei- tään varsinaisia lisätuloja. Yhteisverotus on 13225: dän veronsa kohoaa huomattavasti suurem- siis omiaan aiheuttamaan sen, että perheen- 13226: maksi kuin jos heitä verotettaisiin erikseen. emännät ammattikoulutuksestaan huolimatta 13227: Tosin yhteisverotettavista puo1isoist1a. vähem- katsovat wloudellisimmaksi ratkaisuksi pel- 13228: män ansainnut saa tehdä ansio- ja liiketu- kästään kotinsa talouden hoitamisen. Yhteis- 13229: loistaan korkeintaan 2 800 mk: aan nousevan verotus on siis omiaan aiheuttamaan halutto- 13230: vähennyksen. Tämä vähennys ei kuitenkaan muutta työn tekemiseen ja ehkäisee ammatti- 13231: pysty poistamaiB.n yhteisverotuksesta. aiheutu- taidon käyttämistä yhteiskunnan hyväksi. 13232: v·rua. kohtuuttomuutta. Yhteisverotus on kuitenkin vähemmän an- 13233: Suomalaisessa yhteiskunnassa on yhä ta- saineelle puolisolle myönnetyn vähennyksen 13234: vallisempaa, että naiset hankkivat itselleen johdosba, alhaisissa palkkaryhmissä yhteisve- 13235: :ammattikoulutuksen ja usein jopa :akateemi- rotettaville edullinen. Esimerkiksi Norjassa 13236: sen ammatin. Yhteiskunta joutuu uhmamaan on tämän vuoksi aviopuolisoille myönnetty 13237: heidän koulutt:amiseensa runsaasti varoja ja mahdollisuus valita, haluavatko he tull:a vero- 13238: olisi tärkeätä, että he voisivat suorittaa kou- tetuiksi yhdessä vai erikseen ja yhteisvero- 13239: lutuksensa mukaisen työpanoksen yhteiskun- tus olisi meilläkin järjestettävä valinnanva~ 13240: nassa. Yleensä perheenemännät olisivatkin raiseksi. 13241: halukkaita olemaan ansiotyössä. Kun kuiten- Edellä oleva1an viitaten ehdotl3.mme kun- 13242: kin ansiotyössä käyminen :aiheuttaa sen, että nioittavasti, 13243: ansoityössä käyvän naisen on usein palkat- 13244: tav,a. vierasta apua talouden hoitamiseen ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13245: kun ansiotyössä käyminen aiheuttaa lisäänty- van lakiehdotuksen: 13246: neitä vaate-, kampaaja- ym. menoja j·a kun 13247: 13248: 13249: 13250: Laki 13251: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 13252: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan marraskuun 19 päivänä 1943 annetun 13253: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 11 §:n 1 momentti ja 28 §:n 1 momentin 8 kohta, 13254: sellaisena kuin se on joulukuun 23 päivänä 1947 annetussa laissa (951/47), näin kuu- 13255: luviksi: 13256: 13257: 11 §. teenlasketun tulonsa ja omaisuutensa perus- 13258: Puolisot ovat verovelvollisia valintansa mu- teella sen mulmisesti, kuin kumpikin heistä 13259: kaan joko kumpikin erikseen tai heidän yh- niitä vallitsee. Jos avioliitto on päätetty ve- 13260: 262 IV,Sl. - Tulo- ja om.aisuusvero. 13261: 13262: 13263: rovuonna tai jos puolisot välien rikkoutumi- teen perusteella saatua eläketuloa ja puoli- 13264: sen vuoksi jatkuvasti ·asuvat erillään, on hei- sot ovat ilmoittaneet pyytävänsä 11 §: n mu- 13265: tä verotettava erikseen niinkuin eri verovel- kaista yhteisverotusta, sen puolison ansio- tai 13266: vollisia. eläketulostJa, joka on saanut seHaista tuloa 13267: vähemmän, tuhatviisisataa ma.rkkia:a sekä tä- 13268: män määrän ylittävältä osalta puolet, ei kui- 13269: 28 §. tenkaan yhteensä enempää kuin kaksituhatta- 13270: kahdeksansataa; 13271: 8) milloin kummallakin puolisoUa on oHut 13272: ansiotuloa .tai aikaiseill.IIllan virka.- tai työsuh- 13273: 13274: 13275: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 13276: 13277: Olavi Lähteenmäki. Timo M'åki. 13278: Margit Borg-Sundman. Erkki Ha.ra.. 13279: Anna-Liisa Linkola.. N. Kosola.. 13280: P. R. Haarla. Sakari Huima.. 13281: Raimo naskivi. T. I. Va.rtia. 13282: Esko J. Koppanen. Olavi Nikkilä. 13283: T. Jwmila.. Aili Va.ittinen. 13284: 263 13285: 13286: IV,32. - Lak.al. N: o 53. 13287: 13288: 13289: 13290: Mäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 13291: misesta. 13292: 13293: Eduskunnalle. 13294: Tulo- ja omaisuusverolain 28 § :n 11 koh- oikeutta eikä sinänsäkään voida katsoa 13295: dassa myönnetään n.s. palkkatulosta 20 % oikeaksi toteuttaa laissa selvää eriarvoisuutta 13296: vähennys, paitsi 10.000 markan ylittävältä eri ryhmien kesken. 13297: osalta 15 % :n vähennys, mutta sen sijaan Lainkohta asettaa mainitunlaisille vähen- 13298: ammatti-liiketulosta ainoastaan 10 %: n vä- nyksille enimmäisrajaksi 3.500 markkaa. Kun 13299: hennys siitä osasta, joka voidaan katsoa vas- erilaisissa käsityöammateissa ja liikenteenkin 13300: taav·an työpalkan osuutta. Näin ollen elin- osalla elinkeinotulo on lähes vastaavan alan 13301: keinon ja ammatin harjoittajat on asetettu palkkatyöntekijän tulon suuruusluokkaa, on 13302: oleellisesti eriarvoiseen asemaan. Mainittu kysymyksellä käytännössä oleellinen merki- 13303: seikka on käytännössä yritetty eliminoida eri- tys. Sillä on myös pientä itsenäistä yrittäjää 13304: laisin keinotekoisin järjestelyin m.m. perus- väheksyvä merkityksensä, kun päinvastoin 13305: taen muodon vuoksi erilaisia yhtiöitä, vaikka tällaisen väestöryhmän lisääntymistä on pi- 13306: niiden olemassaoloon todellisuudessa ei ole dettävä yhteiskunnan kannalta erittäin suo- 13307: edes muodollisia edellytyksiä, saatikka asial- tavana.· 13308: lista tarvetta. Kaiken edelläolevan perusteella kunnioit- 13309: Edellämainittu eriarvoisuus antaa myös taen esitämme, 13310: aiheen päätellä lainsäätäjän lähtevän eri ryh- 13311: mien osalta erilaisesta moraaliarvostelmasta, että Edruskunta hyväksyisi seuraa- 13312: johon lainsäätäjällä ei ole periaatteellista van lakiehdotuksen: 13313: 13314: Laki 13315: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 13316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 13317: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentin 11 kohta, sellaisena kuin se on 13318: 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), seuraavasti: 13319: 13320: 28 §. 13321: on pidettävä kohtuullisena korvauksena vero- 13322: 11) palkkatuloista sekä aikaisemman virka- velvollisen ammatissa:an ja liikkeessään suo- 13323: tai työsuhteen perusteella saadusta eläk- rittamasta työstä, kaksikymmentä sadalta, 13324: keestä sekä maa- tai metsätaloutta harjoitta- kuitenkin niin, että kymmenentuhannen mar- 13325: van verovelvollisen ja hänen lapsensa tai kan ylittävältä osalta mainittu vähennys on 13326: muun perheenjäsenen ma:a- ja metsätalouden viisitoista sadalta, ei kuitenkaan yhden hen- 13327: hyväksi tekemän työn arvosta samoin kuin kilön osalta yhteensä enempää kuin neljä- 13328: sellaisesta osasta ammatti- ja liiketuloa, jota tuhatta markkaa. 13329: 13330: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 13331: Timo Mäld. Arne Berner. 13332: Jaakko Kemppainen. Pentti M'å.ld-Hakola. 13333: Matti Raipala. Pentti Sillantaus. 13334: Aili Vaittinen. 13335: 264 13336: 13337: IV,33.- Lak.al. N:o 54. 13338: 13339: 13340: 13341: 13342: Perheentupa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 13343: muuttamisesta. 13344: 13345: 13346: Ed u sku n n 1t 11 e. 13347: 13348: Maamme valtiollisen demokratian toteutu- ehtona lienee pidettävä sitä, että jäsenkunta 13349: minen riippuu olennaisesti siitä, missä mää- itse jäsenmaksuin rahoittaa puolueensa toi- 13350: rin poliittiset puolueet ovat sisäisesti toi- minnan, koska tällöin ulkopuoliset rahoitus- 13351: mintakykyisiä ja missä määrin ne saavat lähteet eivät edes teoreettisesti pääse supis- 13352: toimintaansa mukaan riittävän laajoja väestö- tamaan mielipiteiden vapautta. Kun kuiten- 13353: ryhmiä. Mitä kiinteämmät yhteydet puolueet kin eri väestöryhmien mahdollisuudet jäsen- 13354: kykenevät luomaan valtiollisissa ja kunnal- maksujen suorittamiseen poikkeavat suuresti 13355: lisissa luottamustoimissa olevien henkilöiden toisistaan ja eri puolueet joutuvat tällä 13356: ja heidän valitsijoittensa välille, sitä van- tavoin erilaiseen asemaan, olisi valtiovallan 13357: kempi pohja on demokraattisella päätöksen- taholta näitä mahdollisuuksia siten tasattava, 13358: teolla ja sitä tehokkaammaksi muodostuu että puolueiden jäsenmaksut kohtuulliseen 13359: demokratian sisäinen kontrolli. määrään asti hyväksyttäisiin vähennyksenä 13360: Jotta puolueiden toiminta vastaisi sille ase- verotettavaan tuloon. Tällä tavoin valtio- 13361: tettavia suuria vaatimuksia, puolueet tarvit- valta samalla tunnustaisi puolueisiin kuulu- 13362: sevat kunnollisen taloudellisen perustan. Jul- misen yhteiskuntaa rakentavan merkityksen 13363: kisesti ei ole tiedossa, millä tavoin puolueet ja puolueiden työn arvon. 13364: tällä hetkellä hankkivat käyttämänsä varat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 13365: Demokratian toteutumisen kannalta on tär- 13366: keää, että tämä rahoitus säilyy mahdollisim- Eduskunrnan hyväksyttäväksi seu- 13367: man terveellä pohjalla. Parhaana vaihto- raavan lakiehdotuksen: 13368: 13369: 13370: Laki 13371: tulo.. ja omaisuusverolain muuttamisesta. 13372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 13373: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se tällä hetkellä 13374: on voimassa, näin kuuluvaksi: 13375: 13376: 28 §. 12) Eduskunnassa edustettuina oleville 13377: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- poliittisille puolueille suorittamansa jäsen- 13378: hentää: · maksut asetuksella erikseen säädettävään 13379: määrään asti. 13380: 13381: 13382: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 13383: 13384: A-V. Perheentupa. Arvo Salo. 13385: 265 13386: 13387: IV,34. - Lak.al. N: o 55. 13388: 13389: 13390: 13391: 13392: Tiitu ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omalisuusverolain mu.utta- 13393: misesta. 13394: 13395: 13396: Eduskunnalle. 13397: 13398: Tulo- ja omaisuusverolain 19 § : n 3 mo- nyt työttömyystöihin pyrkivien lukumäärää 13399: mentissa säädetään: Edellä 15 § : ssä tar- ja tekee sitä jatkuvasti. Nykyään keski- 13400: koitettujen tulojen lisäksi luetaan maatalous- ikäisten henkilöiden on vaikea saada vaki- 13401: kiinteistön tuloksi vuosittain erikseen arvioi- naista työpaikkaa, koska maanviljelijäko- 13402: tuna: Sen työn arvo, johtotyö siihen luet- deista lähtenyttä nuorisoa on jatkuvasti 13403: tuna, minkä maa- ja metsätaloutta harjoit- hakemassa työpaikkoja, joten keski-ikäisten 13404: tavan verovelvollisen kotona oleva lapsi tai sekatyömiesten ja myöskin osan nuoremmasta 13405: muu perheenjäsen, joka ennen verovuotta on polvesta kohtalona tulee jatkuvasti olemaan 13406: täyttänyt 16 vuotta, puolisoa lukuunotta- työttömyystyömaat. 13407: matta, on tehnyt hänen maa- ja metsätalou- Tämä vakava tilanne aiheuttaa kysymyk- 13408: tensa hyväksi, katsotaan lapsen tai perheen- sen, että kumpi on valtion taloutta ajatellen 13409: jäsenen veronalaiseksi tuloksi. edullisempaa, pitääkö yllä huomattavan laa- 13410: Tämä maataloutta koskeva perheenjäsenien joja työttömyystyömaita tai korjata vero- 13411: verotusta säätelevä verolain 19 § :n 3 mo- lakeja niin, että pakkolähtöjä maanviljelijä- 13412: mentti on herättänyt arvostelua ja aiheutta- kodeista ei tapahdu. 13413: nut vaikeita tilanteita maanviljelijäperheiden On huomioitava myöskin se, että voimassa- 13414: keskuudessa, koska lain kohtuuttomuus pa- olevat verolait eivät säädä muiden väestö- 13415: kottaa 16 vuotta täyttäneet lapset siirtymään ryhmien perheenjäsenille vastaavanlaista ve- 13416: asutuskeskuksiin työtä etsimään. Jokainen rotusta. Mainittu verolain kohta aiheuttaa 13417: käytännöllistä elämää tunteva henkilö tietää, myöskin huomattavassa määrin nuorisoirto- 13418: että pienen maanviljelystilan omistaja ei voi laisuutta ja samalla nuorisorikollisuutta, 13419: selviytyä lastensa verotuksen aiheuttamista koska nuoriso murrosiässä joutuu siirtymään 13420: menoista, koska pienillä tiloilla työn tulokset kodeistaan asutuskeskuksiin. 13421: eivät ole suuret ja 16 vuotta täyttäneiden Edellä olevan perusteella ja valtionpäivä- 13422: lasten verot voidaan ulosmitata vanhempien järjestyksen 32 § :n nojalla ehdotamme, 13423: omistamasta tilasta. Verolaki siis pakottaa 13424: maanviljelijäperheiden lapset siirtymään ko- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu- 13425: dista asutuskeskuksiin työtä etsimään. Tämä luvan lakiehdotuksen: 13426: pakkolähtö kodeista on huomattavasti lisän- 13427: 13428: 13429: 13430: Laki 13431: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.. 13432: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 13433: 13434: Täten kumotaan 19 päivänä marraskuuta se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa 13435: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain laissa (951/47). 13436: (888/43) 19 § :n 3 momentti, sellaisena kuin 13437: 13438: 13439: 34 E 529/66 13440: 266 IV,34. ~ Tulo- ja. omaisuusvero. 13441: 13442: 13443: Tätä lakia sovelletaan ensi kerran siltä 13444: vuodelta toimitettavassa verotuksessa, jonka 13445: aikana laki on tullut voimaan. 13446: 13447: 13448: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 13449: 13450: Kustaa Tiitu. Hannes Paaso. Eemil Partanen. 13451: Reino Kangas. Artturi Jämsen. Toivo Antila. 13452: Veikko Savela. Wiljam Sarjala. Matti Mattila. 13453: Aaro Lintilä. Eino Uusitalo. Katri-Helena Eskelinen. 13454: Reino Karpola. Kerttu Saala.sti. Sylvi Saimo. 13455: Eino Lottanen. Heimo Linna. Sylvi Halinen. 13456: Katri Kaarlonen. 13457: 267 13458: 13459: IV,35.- Lak.aL N:o 56. 13460: 13461: 13462: 13463: Uoti ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 13464: misesta. 13465: 13466: 13467: E d u s k u n n a 11 e. 13468: 13469: Ammattiyhdistysliike on käytännössä ni- kassoille on meillä jo nyt hyväksytty vero- 13470: menomaan jäsentensä taloudellisia intressejä tuksessa vähennyskelpoisiksi. Verotuskäytän- 13471: valvovaa toimintaa, jonka painopiste on yhä nössä on myös eräät ammatillisten järjestöjen 13472: selvemmin siirtynyt työehtosopimuspolitiikan luontoisten yhdistysten jäsenmaksut hyväk- 13473: alaan kuuluviin kysymyksiin ja sopimusten sytty vähennyskelpoisiksi. 13474: noudattamisen valvomiseen sekä pyrkimyk- Tulo- ja omaisuusverolain 25 :§ antaa mah- 13475: siin vaikuttaa sellaisiin koko valtakuntaa dollisuuden vähentää tulosta ennen veron 13476: koskeviin ratkaisuihin, joilla on merkitystä määräämistä sen hankkimiseksi ja säilyttä- 13477: työllisyyden säilymisen ja työelämää koske- miseksi välttämättömät kustannukset. Saman 13478: van lainsäädännöllisen edistymisen kannalta. lain 26 § :ssä luetellaan niitä kuluja, jotka 13479: V erolainsäädäntömme nykyisistä määräyk- on katsottava tulon hankkimisesta ja säilyt- 13480: sistä poiketen on jäsenmaksuja ammatillisille tämisestä aiheutuneiksi. Kyseisiin kuluihin ei 13481: järjestöille pidettäväkin ensisijaisesti tulon ole kuitenkaan käytännössä katsottu kuulu- 13482: hankkimisesta aiheutuvilla kustannuksina. Ti- viksi ammatillisten järjestöjen jäsenmaksuja. 13483: lannetta ei tältä osin muuta se, että käytän- Asian luonteen vuoksi ja viitaten myös siihen, 13484: nössä meillä toistaiseksi myös sellaiset työn- että vastaava uudistus on toteutettu eräissä 13485: tekijät, jotka ·eivät kuulu asianomaisiin muissa maissa, esittävät allekirjoittaneet kun- 13486: ammatillisiin järjestöihin, saavat yleensä työ- nioittaen, 13487: ehtosopimuksilla samat edut kuin järjestäy- 13488: tyneetkin työntekijät. On myös syytä todeta, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13489: että ammatillisten järjestöjen jäsenmaksujen van lakiehdotuksen: 13490: yhteydessä suoritettavat maksut työttömyys- 13491: 13492: 13493: 13494: Laki 13495: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta. 13496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- 13497: ja omaisuusverolain (888/43) 26 § :n 1 momenttiin uusi 10) kohta seuraavasti: 13498: 13499: 26 §. 13500: -------!-------- 13501: 10) ammatilliselle järjestölle maksetut 13502: jäsenmaksut; 13503: 13504: 13505: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 13506: 13507: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen. 13508: Viljo Pousi. Olavi Saarinen. 13509: T. Leivo-La.rsson. 13510: 268 13511: 13512: IV,36.-Lak.al. N:o 57. 13513: 13514: 13515: 13516: 13517: V.aittinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain mu,ut- 13518: tamisesta. 13519: 13520: 13521: Eduskunnalle. 13522: 13523: Tulo- ja omaisuuverolain 29 §:n säädösten prosentin invalidi joka ei ole täyttänyt 65, 13524: 'Elräänä tarkoituksena on parantaa vanhusten on 29 § :n 12) kohdan mukaan oikeutettu 13525: ja invalidien taloudellista asemaa myöntä- vähentämään tuloistaan 1 600 mk. Täyt- 13526: mällä heille näiden syiden takia vähennys- täessään 65 vuotta hän on oikeutettu saman 13527: oikeus. Rahan arvon alenemisen takia lakiin pykälän 7) kohdan mukaan vähentämään tu- 13528: myöhemmin tehdyt lisäykset ja muutokset, .Ioistaan 1 000 markkaa ja saman pykälän 3 13529: jotka koskevat vanhuus ja työkyvyttömyys- momentin mukaan vain viidenkymmenen pro- 13530: vähennysten markkamääräisiä summia, ovat sentin työkyvyttömyys- tai haitta-asteen ylit- 13531: kuitenkin johtaneet eräissä suhteissa epä- tävää prosenttimäärää vastaavan osan, eli 13532: oikeudenmukaiseen tulokseen, joka ei myös- tässä tapauksessa 600 mk. Yhteensä hänen 13533: kään vastaa kaikin osin lain alkuperäistä tar- vähennysoikeutensa on näin ollen 1 600 mk, 13534: koitusta. eli täsmälleen yhtä paljon kuin saman työ- 13535: Vertailtaessa keskenään sanotun pukälän 1 kyvyttömyysasteen omaavat alle 65 vuo- 13536: momentin 7) ja 12) kohtaa sekä 3 momenttia tiaat ovat oikeutetut vähentämään tuloistaan. 13537: sellaisena kuin ne ovat joulukuun 3. päivänä Kun ei voida pitää oikeudenmukaisena 13538: 1965 (628/65) ja joulukuun 30. päivänä 1965 invalidien jäämistä osattomiksi terveiden 13539: (721/65) annetuissa laeissa, voidaan todeta, kansalaisten oikeuksista, esitämme ilrnnnioit- 13540: että 50-100 prosentin työkyvyttömyys- tai taen, 13541: haitta-asteen omaava henkilö ei käytännössä 13542: pääse ollenkaan osalliseksi vanhunsvähennyk- että Eduskunta !hyväksyisi seuraa- 13543: sestä täyttäessään 65 vuotta. EsimerkikSi 80 van lakiehdotuksen: 13544: 13545: 13546: 13547: . Laki 13548: tul~ ja omaisuusverolain muuttamisesta 13549: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun 13550: tulo- ja omaisuusverolain 29 §: n 1 momentin 12) kohta ja 3 momentti, sellaisina kuin ne 13551: ovat 3 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (628/65), näin kuuluviksi: 13552: 13553: 29 §. prosenttimäärää vastaava osa kahdestatuhan- 13554: nesta markasta, ja milloin verovelvoll.inen on 13555: 12) milloin verovelvollisen työ- ja toiminta- sotapalveluksessa tai sotatoimessa tai niihin 13556: kyky on jonkin elimen puuttumisen tai toi- liittyvissä erityisissä olosuhteissa saanut ruu- 13557: mintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentunut, miinvamman tai sairauden, niin ikään edellä 13558: jos hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa tässä kohdassa mainitut vähennykset vastaa- 13559: on esitetyn selvityksen mukaan katsottava vasti valtion tapaturmatoimiston käyttämien 13560: olevan sata prosenttia, kaksituhatta markkaa, arvioiruisperusteiden mukaan; 13561: tai jos sanottu prosenttimäärä on pienempi, 13562: IV,36. - Vaittinen ym. 269 13563: 13564: Jos verovelvollinen on verovuonna saanut tia, jollei verovelvollinen esitä selvitystä siitä, 13565: kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä- että työkyvyttömyys tai haitta-aste on suu- 13566: kettä, katsotaan hänen 1 momentin 12) koh- rempi. 13567: dassa tarkoitetun työkyvyttömyys- tai haitta- 13568: asteensa olevan kahdeksankymmentä prosent- 13569: 13570: 13571: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 13572: 13573: Aili Vaittinen. Antti 0. Pennanen. 13574: Irma Hamara. Ale Holopainen. 13575: Jaakko Kemppainen. Reino Karpola. 13576: Jouni Apajalahti. ]aiklto Volotinen. 13577: 270 13578: 13579: IV,37.- La.k.a.l. N:o 58. 13580: 13581: 13582: 13583: 13584: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 13585: aikaisesta muuttamisesta. 13586: 13587: 13588: Ed usku n n a 11 e. 13589: 13590: Pienyrittäjät ja vapaan ammatin harjoit- Tämä vähennys olisi syytä korottaa 20 % 13591: tajat ovat raskaamman verotuksen alaisena suuruiseksi eli samaksi kuin palkkatuloistakin 13592: kuin suuryrittäjät. Kun pienyrittäjien asema myönnettävä vähennys ja samalla korottaa 13593: mm. kilpailusyistä on muutoinkin vaikea, vähennyksen enimmäismäärä 3 000 markaksi. 13594: olisi näiden taloudellista tilannetta parannet- EdelläGlevan perusteella ehdotamme, 13595: tava verotusta keventämällä. Verolainsää- 13596: dännössämme on pienyrittäjille tosin myön- että Eduskunta hyväkS(JJisi seuraa- 13597: netty työtulovähennys, jonka määrä on kui- van lakiehdotulcsen: 13598: tenkin alhaisempi kuin palkkatulojen osalta. 13599: 13600: 13601: 13602: Laki 13603: tulo- ja omaisuusverolain väliaj}misesta muuttamisesta. 13604: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 13605: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentin 11 kohta, sellaisena 13606: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), näin kuuluvaksi: 13607: 13608: 28 §. on viisitoista sadalta, ei kuitenkaan yhteensä 13609: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- enempää kuin 3 500 markkaa, niin myös 13610: hentää: kaksikymmentä sadalta sellaisesta osasta am- 13611: matti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh- 13612: 11) kaksikymmentä sadalta palkkatulojen tuullisena korvauksena verovelvollisten am- 13613: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen perus- matissaan ja liikkeessään suorittamasta 13614: teella saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä työstä, ei kuitenkaan enempää kuin 3 000 13615: maa- tai metsätaloutta harjoittavan verovel- markkaa. 13616: vollisen ja hänen lapsensa tai muun perheen- 13617: jäsenen maa- ja metsätalouden hyväksi teke- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1967 tulojen 13618: män työn arvosta, kuitenkin niin, että 10 000 ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve- 13619: markan ylittävältä osalta mainittu vähennys rotuksessa. 13620: 13621: 13622: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 13623: 13624: Kaino Haapanen. Olavi J. Laine. 13625: Pekka Silander. Osmo Kock. 13626: 271 13627: 13628: IV,38.- Lak.al. N:o 59. 13629: 13630: 13631: 13632: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 13633: aikaisesta muuttamisesta. 13634: 13635: 13636: Eduskunnalle. 13637: 13638: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa on markkaa pienemmistä vuosituloista saman 13639: joukko epäkohtia, joiden korjaaminen olisi asteikon mukaan kuin lapsettornia aviopuoli- 13640: varsin tärkeätä. Eräs näistä on yksinäisten soita. Näin tehtäisiin oikeutta niille palkan- 13641: henkilöiden erikoisverotus. Meidän mieles- saajille, jotka nykyisin ovat varsin raskaan 13642: tämme tällainen kohtuuton erikoisvero olisi erikoisveron alaisia. 13643: mitä pikimmin poistettava ain111kin pieni- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 13644: keskituloisten henkilöiden osalta. 13645: Tähän päästään helpoimmin ja nopeimmin, että Eduskunta hyvö!ksyisi seuraar 13646: jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että yli van lakiehdotuksen: 13647: 24-vuotiaita henkilöitä verotetaan 10 000 13648: 13649: 13650: 13651: Laki 13652: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 13653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 13654: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä 13655: joulukuuta 1946 annetussa laissa (951/47), näin kuuluvaksi: 13656: 13657: 48 §. 13658: V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli 13659: 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon 13660: mukaan: 13661: Veroluokka 13662: I II ITI 13663: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·% 13664: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan 13665: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli 13666: mk alarajan menevästä alarajan menevästä ala.ra.ja.n menevästä 13667: kohdalla tulon kohdalla. tulon kohdalla tulon 13668: mk osasta mk osasta mk osasta 13669: 3200- 4000 5 10 5 10 13670: 4000- 6 000 85 12 85 12 5 10 13671: 6000- 8 000 325 14 325 14 205 12 13672: 8000- 10000 605 17 605 17 445 14 13673: 10 000- 12 000 945 24 945 20.75 725 16 13674: 12 000- 15 000 1425 29 1360 23 1045 18,5 13675: 15 000- 20 000 2295 31.1 2050 25 1600 24 13676: 20 000- 30 000 3 800 31 3 300 28 2800 26 13677: 30 000- 40 000 6900 33 6100 31 5400 28 13678: 40 000- 60 000 10200 35 9 200 33 8200 31 13679: 60 000~100 000 17 200 37 15 800 35.5 14400 34 13680: 100 000-200 000 32000 42 30000 42 28 000 42 13681: 200 000- tai enemmän 74000 46 72000 45 70000 44 13682: 272 IV,38. -Tulo- ja omaisuusvero. 13683: 13684: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1967 tulojen 13685: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- ja omaisuuden perusteella toimitettavassa 13686: kaisesta verosta vähennettävä jokaisesta lap- verotuksessa. 13687: sesta 80 markkaa, ei kuitenkaan enempää 13688: kuin veron koko määrä. 13689: 13690: 13691: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 13692: 13693: Kuuno Honkonen. Kaisu Weckman. Kaino Haapanen. 13694: 273 13695: 13696: IV,39. - Lak.al. N: o 60. 13697: 13698: 13699: 13700: llaskivi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 13701: aikaisesta muuttamisesta. 13702: 13703: Eduskunnalle. 13704: 13705: Eduskunta on vuosittain hyväksynyt tulo- mahdalEsuutta perm vuokralle annetuista 13706: j:a. omaisuusverotuslakiin väliaikaisen 50 b §: n, asuinhuoneistoista V'astiketta korkeamparra 13707: jonka mukaan ta.sunto-osakeyhtiön maksuun- kuin niiltäkin osakkailta, jotka itse asuVIat 13708: pannusta omaisuusverosta saadaan vähentää huoneistoissa.an. Kun verohelpotuksen edelly- 13709: yhtä monta prosenttia kuin yhtiön kiinteis- tyksenä nimenomaan on ehto, että osakas 13710: tössä olevista huoneistoista on osakkaiden itse asuu huoneistossaan, on tämän säännök- 13711: omassa käytössä ·asuntoina. Vähimmäisvaati- sen tarkoitus osittain tullut mitätöityä. Kun 13712: muksena kuitenkin on, että ainakin 25% vuok:tlalle annettujen huoneistojen suhteelli- 13713: yhtiön kiinteistössä olevista asunnoisba on nen osuus .asuntoyhtiöiden huoneistokannasta 13714: osakkaiden omass·a käytössä. Tämän pykälän on jatkuvasti lisääntynyt, ja kun tämä ke- 13715: ta.rkoituksena on ollut lieventää asuntoyhti- hitys tulee .edel,leenkin j.atkumruan, on ky- 13716: öissä kaksinkertaista omaisuusverotusta ja seessä oleva epäkohta tullut yhä kärkeväm- 13717: pyrkiä näin saattama1an omakotitalon omista- mäksi j!a. herättänyt laajaa tyytymättömyyttä. 13718: j!at ja asunto-osakeyhtiön osakkaat verotuk- Se on myös omia,an tarpeettomasti korotta- 13719: sellisesti suunnilleen yhdenmukaiseen ase- maan ei vain mainitunl1aisten asuntoyhtiöi- 13720: maan. Vaikka tällä muutoksella onkin voitu den osakkaiden, vaan myöskin vuokralaisten 13721: lieventää asuntoyhtiöiden omaisuusveroa, asumiskust!annuksia. 13722: käytännössä kuitenkin sellaiset asuntoyhtiön Tämän verotuksellisen ja asuntopoliittisen 13723: osakkrua.t, jotka itse hanitsevat omia tasunto- epäkohdan poistamiseksi ehdotamme kunnioit- 13724: ja.an, joutuvat maksamaan omaisuusveroa taen, 13725: niiden huoneistojen osalta, joissa omistaja 13726: ei itse asu, vaan huoneisto on :a.nnettu vuok- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13727: ral.aisen hallintaan. Yhtiöillä ei nimittäin ole van lakiehdotuksen: 13728: 13729: 13730: Laki 13731: tulo- ja omaisuuverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 13732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 1943 13733: annettuun tulo- ja omaisuusverolakiin (888/43) näin kuuluva uusi 50 b §: 13734: 50b §. prosentilla, kuin asuinhuoneistoina olevien 13735: Asunto-osakeyhtiön, 'asunto-osuuskunnan huoneistojen pinta-ala on rakennuksen tai 13736: tai asunto-osaikeyhtiöistä 5 päivänä helmi- rakennusryhmän lmikkien huoneistojen 13737: kuuta 1926 annetun lain (30/26) 25 §:ssä pinta..,a1asta. 13738: tarkoitetun osakeyhtiön omistaman r.akennuk- 13739: sen tai rakennusryhmän osalta omaisuuden Tätä lakia sovelleta,an vuoden 1967 tulo- 13740: perusteella 50 § : n mukaan suoritetta VJaa ve- jen ja omaisuuden perusteella toimitettavassa 13741: roa on alennettava yhtä monella täydellä verotuksessa. 13742: 13743: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 13744: 13745: Raimo llaskivi. Juha Rihtniemi. Juuso Häikiö. 13746: Jaakko Kemppainen. Erkki Hara. Viktor Procope. 13747: 35 E 529/66 13748: 274 13749: 13750: IV,40.- Lak.al. N:o 61. 13751: 13752: 13753: 13754: 13755: Mäki ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai- 13756: sesta muuttamisesta. 13757: 13758: 13759: E d u s k u n n a ll e. 13760: 13761: Äsken työnsä päättäneen eduskunnan vii- tämistoimintaa kohtaan olisi tunnettu yleistä 13762: meisiä ratkaisuja oli osakeyhtiöiden uusien mielenkiintoa. Tulo- ja omaisuusverolain 50 13763: osakeantien vapauttaminen leimaverosta. a § : n sallima pieni vähennys osinkotulon 13764: Tämä eduskunnan ratkaisu osoitti selvää määrästä ei ole käytännössä tilannetta mer- 13765: tietoisuutta siitä, että yritystemme on erit- kityksellisesti parantanut. 13766: täin vaikea saada omaa pääomaa, vaikka se Menettely eri yhtiömuotojen osalta on eri- 13767: elinkeinoelämämme ja nimenomaan teollisuu- lainen, tullen kaksinkertainen verotus ky- 13768: temme kehittämiseksi, lisäämiseksi ja kil- symykseen vain osakeyhtiöiden osalta. Osuus- 13769: pailukyvyn parantamiseksi olisi mitä tär- kunnat ja taloudelliset yhdistykset saavat 13770: keintä taloudellista elämäämme ja myös työn- myös vähentää tuloistaan ne ylijäämän pa- 13771: saantimahdollisuuksia kokonaisuutena arvos- lautukset, jotka he ovat suorittaneet kaikille 13772: tellen. Verrattaessa kotimaisten yritysten asiakkailleen samojen perusteiden mukaan, 13773: omia pääomia tilanteeseen ulkomailla on to- täten välttäen kaksinkevtaista verotusta. 13774: dettava täällä omien pääomien määrä aivan Kun pankkitalletuksille yleensä on myön- 13775: yleisesti huomattavasti pienemmäksi kuin netty verovapaus, nykyisin myös indeksiin 13776: yleensä muualla. Tämän seurauksena on to- sidottujen osalta ja valtio on jatkuvasti las- 13777: dettava vieraan pääoman suhteeton suuruus kenut liikkeelle vastaavat edut omaavia 13778: sekä kilpailukykyyn heikentävästi vaikuttava obligatiolainoja, joissa sitäpaitsi korko on 13779: korkomenojen suuruus, mikä korkean korko- ylittänyt huomattavasti pankkitalletuksista 13780: kantamme huomioiden on sitäkin enemmän maksetut, on selvää mielenkiinnon vähene- 13781: yritystemme kustannuksia lisäävä. On myös minen osakesäästämiseen. Sekään seikka, että 13782: todettava, että pääoman kierto pankkilaitos- osalla osakeista saattaa olla jonkinlainen 13783: ten kautta yrityksiin sinänsä merkitsee ku- indeksisidonnaisuus, ei ole paljoakaan mer- 13784: luja aiheuttavaa lisäporrasta sekä henkilöi- kinnyt tässä täysin epätasaisessa kilpailussa 13785: den sitomista tarpeettomasti tuotantoa lisää- pääoman saannissa. 13786: mättömään palveluselinkeinoon. Siihen nähden, että yhä lisääntyvässä mää- 13787: Vaikka vähitellen alaa voitaa se terve oi- rin valtio eri toimin on joutunut taloudelli- 13788: vallus, että kansamme hyvinvointi käy rin- sestikin tukemaan erilaisia yrityksiä ja myös- 13789: nan teollisuus- ja muiden yritystemme ke- kin kunnat elinkeinoelämänsä kehittämiseksi 13790: hittymisen ja lisääntymisen kanssa, merkit- ovat tässä mukana, antaa myös aiheen kat- 13791: sisi ilmeisesti uutta askelta kohti yhteistun- soa oikeudenmukaiseksi ja tarkoitustaan vas- 13792: toa se kehitys, että osakesäästäminen voittaisi taavaksi sen, että yhtiöiden osakepääoman 13793: yhä enemmän alaa. Tällöin yrityksen me- hankintaa ja osakesäästämistä edistetään vä- 13794: nestyksestä kiinnostuneiden piiri yhä laajen- hentämällä sitä kaksinkertaista verotusta, 13795: tuisi ja yli väestöryhmien nähtäisiin koko- mikä kohdistuu osakeyhtiön tuloon. 13796: naisuuden etu. Kun valtiontalouden tilan huomioon ottaen 13797: Kaksinkertainen verotus, joka kohdistuu ei liene kohtuudella mahdollista tässä vaihees- 13798: osakeyhtiön tuloon, on lähinnä ollut se jarru, sa toteuttaa kaksinkertaisen verotuksen pois- 13799: joka on estänyt osakesäästämisessä saatavan tamista kokonaan, olisi sitä joka tapauksessa 13800: tulon kehittymisen sellaiseksi, että tätä sääs- vähennettävä. Tässä mielessä tulo- ja omai- 13801: IV,40. - Mäki ym. 275 13802: 13803: suusverolain 50 § nykyisessä muodossaan Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit- 13804: on vähäiseltä osaltaan viite kehitykseen, taen ehdotamme, 13805: vaikka siinä osinkona jaettavaan määrään 13806: nykyisin kohdistuvan veron 6 %: n vähennys että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13807: on liian pieni. van lakiehdotuksen: 13808: 13809: 13810: Laki 13811: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 13812: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 13813: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 50 §, sellaisena kuin se on 10 päivänä 13814: joulukuuta 1965 annetussa laissa (640/65), seuraavasti: 13815: 13816: 50 §. 24 § :n 4 kohdan mukaan verosta vapailla 13817: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- osingoilla, sekä neljäkymmentäkahdeksan sa- 13818: tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun- dalta verotettavan tulon muusta osasta. 13819: ottamatta 46 § : n 2 momentissa mainittuja Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo- 13820: yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa yhden 13821: perusteella kolmekymmentä sadalta verotet- sadalta. 13822: tavan tulon siitä osasta, joka vastaa yhtei- 13823: sön osakkeilleen tai osuuksilleen verovuodelta Tätä lakia sovelletaan vuoden 1967 tulo- 13824: jaettavaksi päättämää osinkoa tai korkoa, jen ja omaisuuden perusteella toimitetta- 13825: vähennettynä yhteisön verovuotena saamilla vassa verotuksessa. 13826: 13827: 13828: Helsingissä 25 päivanä huhtikuuta 1966. 13829: 13830: Timo Mäki. Matti Raipala. 13831: Jaakko Kemppainen. Pentti Mäki-Hakola. 13832: E. J. Paavola. Pentti Sillantaus. 13833: Arne Berner. Alli Vaittinen. 13834: 276 13835: 13836: IV,41.- Lak.al. N:o 62. 13837: 13838: 13839: 13840: 13841: Silander ym.: Ehdot-us laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli- 13842: aikaisesta muuttamisesta. 13843: 13844: 13845: Eduskunnalle. 13846: 13847: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusverolain taisiin omaisuusveroista. Verovapaan omai- 13848: mukaan verotetaan siitä omaisuudesta, jonika suuden yläraja pitäisi korottaa 25 000 mark- 13849: määrä ylittää 12 500 markkaa. Näin ollen kaan ja senkin ylittävältä omaisuuden 13850: joutuvat verovelvolliset maksamaan omai- osalta aina 60 000 markkaan asti määrättävä 13851: suusveroa verrattain pienestä omaisuudesta. vero nykyistä lievemmäksi. Näin tulisivat 13852: Rahan arvon muuttuessa on omaisuusarvoja omakotitalot, pienet osakehuoneistot, pienti- 13853: jatkuvasti korotettu ja nykyisin katsotaan lat ja muu vähäinen omaisuus verovapaa:ksi. 13854: jopa tavallinen omakotitalo tai osakehuo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 13855: neisto sellaiseksi omaisuudeksi, josta menee 13856: veroa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13857: Kun verorasitus muutenkin on raskas, olisi van lakiehdotuksen: 13858: paikallaan, että pienet omaisuudet vapautet- 13859: 13860: 13861: Laki 13862: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 13863: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 13864: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 §, sellaisena kuin se on 20 päi- 13865: vänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), näin kuuluvaksi: 13866: 13867: 49 §. 13868: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan 60 000- 80 000 302 11,9 13869: mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan 80 000-100 000 540 13 13870: asteikon mukaan: 100 000-150 000 800 14 13871: Veron va- 13872: 150 000-200 000 1500 16 13873: kioerä omai- Vero 0/00 200 000-400 000 2 300 17,5 13874: suuden ala- alarajan yli 400 000 tai enemmän 5 800 20 13875: rajan menevästä 13876: Verotettava omaisuus kohdalla omaisuuden 13877: mk mk osasta 13878: 25 000-35 000 5 7,5 Tätä lakia sovelletaan vuoden 1966 tulojen 13879: 35 000-45 000 80 8 ja omaisuuden perusteella toimitettavassa 13880: 45 000-60 000 160 9.5 verotuksessa. 13881: 13882: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 13883: 13884: Pekka Silander. Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen. 13885: Rainer Virtanen. Kaino Haapanen. Kauko Hjerppe. 13886: Veikko Saarto. Kuuno Honkonen. Pekka Salla. 13887: Aimo Laiho. Aleksi Kiviaho. P. Puhakka. 13888: 277 13889: 13890: IV,42.- Lak.al. N:o 63. 13891: 13892: 13893: 13894: 13895: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja. omaisuusverolain väli- 13896: aikaisesta muuttamisesta. 13897: 13898: 13899: E d u s k u n n a ll e. 13900: 13901: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusverolain hankinnasta johtuvat ylimääräiset menot. Vä- 13902: 28 § : n 8. kohdan mukaan myönnetään avio- hennyksen suuruus on ollut muuttumatto- 13903: puolisoiden ansio- ja eläketulojen yhteisvero- mana voimassa v: sta 1961 ja silloin vahvis- 13904: tuksessa vähemmän ansainneelle puolisolle tettunakin se oli riittämätön. Huomioonot- 13905: v~hennys. jonka suuruus on nykyisin 1 500 taen yksinomaan rahan arvon huononemi- 13906: mk, sekä tämän määrän ylittävältä osalta sesta johtuvat tekijät olisi sen pitänyt olla 13907: puolE!t, ei kuitenkaan enempää kuin 2 800 vuoden 1964 tuloj·en verotuksessa vähintään 13908: mk. 1850-1900 mk ja ylärajan vähintään 3 500 13909: Viime vuosina on molempien aviopuolisoi- mk. Maksujen ja hintojen kohoamisen vuoksi 13910: den käyminen ansiotyössä yleistynyt. V: n vähennys pitäisi nyt jo olla tätäkin suurempi. 13911: 1960 lopulla oli Suomessa kaikkiaan 409 850 Aviopuolisoiden yhteisverotuksesta johtu- 13912: naimisissa olevaa ja ammatissa toimivaa vien epäkohtien poistamiseksi pien- ja keski- 13913: naista. Luku on 12.8 % suurempi kuin 10 tuloisten osalta olisi vähennysoikeutta lisät. 13914: vuotta aikaisemmin. Ammatissa toimivista tä,vä maksujen ja hintojen kohoamista run- 13915: naisista oli 1960 naimisissa 51.2 % ja 1950 saammin. 13916: 45 %. Molempien aviopuolisoiden käymiseen Kaiken tämän perusteella voidaan siis to- 13917: ansiotyössä on vaikuttanut mm. asumis- ja deta, että nyt voimassa oleva vähennysoikeus 13918: muiden elinkustannusten nousu. Tämän ei ole riittävä. Tämän vuoksi tulo- ja omai- 13919: vuoksi on aviopuolisoiden yhteisv·erotuksen suusverolain 28 § : n 8. kohtaa tulisi muuttaa 13920: v~ennysoikeus saanut yhä kasvavan merki- siten, että vähennysoikeutta suurennettaisiin. 13921: tyksen. Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo- 13922: Molempien aviopuolisoiden ansiotyöllä han- tamme, 13923: kittu tulo aiheuttaa huomattavia ylimääräi- 13924: siä menoja. Tämän vuoksi vähennysoikeuden että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13925: tulisi olla riittävä korvaamaan nämä tulon- van lakiehdotukse,n: 13926: 13927: 13928: 13929: Laki 13930: tulo- ja omaisuusrverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 13931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti tulo- ja omaisuusverolain 13932: 28 § :n 8 lrohta, sellaisena kuin se on 23 päivä,nä joulukuuta 1947 annetussa laissa 13933: (951/47), näin kuuluvaksi: 13934: 13935: 28 §. 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut 13936: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- ansiotuloa tai aikaisemman virka- ja työsuh- 13937: hentää: teen perusteella saatua eläketuloa, sen puoli- 13938: son ansio- ta.i eläketulosta, joka on saanut 13939: 278 IV,42. - Tulo- ja omaisuusvero. 13940: 13941: sellaista tuloa vähemmän, kolmetuhatta mark- Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1967 toi- 13942: kaa, sekä tämän määrän ylittävältä osalta mitettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa. 13943: puolet, ei kuitenkaan yhteens~ enempää kuin 13944: neljätuhattaviisisataa markkaa; 13945: 13946: 13947: 13948: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 13949: 13950: Taisto Sinisalo. Eino Tainio. 13951: Rainer Virtanen. Aarne Pulkkinen. 13952: Olavi J. Laine. 13953: 279 13954: 13955: IV,43. - Lak.al. N: o 64. 13956: 13957: 13958: 13959: 13960: R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 13961: väliaikaisesta muuttamisesta. 13962: 13963: 13964: E d u s k u n n a 11 e. 13965: 13966: Eduskunnan v. 1962 hyväksymän lain mu- lon hankkimisesta johtuvat menot olleet vä- 13967: kaan on verovelvollisella oikeus valtion vero- hennyskelpoisia. Samaa periaatetta tulisi 13968: tuksessa vähentää tuloistaan eräin rajoituk- soveltaa myös työmatkakustannuksiin näh- 13969: sin työmatkoista aiheutuneet kustannukset. den, jotka kiistattomasti ovat myös tulon 13970: Kunnallisverotuksen osalta on edellä mainit- hankkimisesta johtuvia pakollisia kuluja. 13971: tua periaatetta sovellettu jo v:sta 1959 läh- Pitempien työmatkojen osalta on todettu, 13972: tien. Viimeaikainen kehitys onkin johtanut ettei nykyinen 600 mk: n vähennysoikeus 13973: siihen, että yhä useammat työläiset sekä vi- riitä, varsinkaan jos asianomainen henkilö 13974: ran- ja toimen haltijat käyvät työssä asuin- joutuu työmatkallaan käyttämään useampaa 13975: paikkakuntansa ulkopuolella tai asuvat hy- kulkuneuvoa. Tämän vuoksi olisi vähennys- 13976: vin etäällä työpaikastaan. Työmatkoista ai- oikeuden ylärajaksi määrättävä 1 200 mk. 13977: heutuneista kuluista on täten muodostunut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 13978: välttämätön tulon hankkimisesta koituva me- 13979: noerä. Verolainsäädännössämme jo aikoja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 13980: sitten omaksutun periaatteen mukaan on tu- van lakiehdotuksen: 13981: 13982: 13983: Laki 13984: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. 13985: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 13986: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 26 §:n 10 kohta, sellaisena kuin se on 13987: 28 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (644/62) näin kuuluvaksi: 13988: 13989: 26 §. Tätä lakia sovelletaan vuoden 1967 tulojen 13990: ja omaisuuden perusteella toimitettavassa 13991: 10) matkakustannukset asunnosta työpaik- verotuksessa. 13992: kaan halvinta kulkuneuvoa käyttäen, ei kui- 13993: tenkaan enempää kuin tuhatkaksisataa mark- 13994: kaa vuodessa. 13995: 13996: 13997: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 13998: 13999: Rainer Virtanen. Väinö R. Virtanen. Heikki Mustonen. 14000: Kaino Haapanen. Pekka Silander. Paavo Lagerroos. 14001: Veikko J. Rytkönen. Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka. 14002: Kelpo Gröndahl. Veikko Saarto. Georg Backlund. 14003: 280 14004: 14005: IV,44. - Lak.al. N: o 65. 14006: 14007: 14008: Paavola ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta. 14009: 14010: E d u s k u n n a ll e. 14011: 14012: Välittömän verotuksemme kustannukset Ilmoittamisvelvollisuuden rajoittamisella 14013: nousevat vuosittain huomattaviin summiin. tietystä tulorajasta lähtien olisi mielestämme 14014: Syynä tähän on ennenkaikkea verotuslakim- perustellusti saavutettavissa huomattava 14015: me monimutkaisuus, joka vaatii runsaasti säästö väJlittömän verotuksemme kustannuk- 14016: ammattitaitoista työvoimaa verotuksen to- sissa. Ruotsin ja Norjan verotuksessa on to- 14017: teuttamiseen käytännössä. Ennen valtion ja teutettu tällainen rajoitus. Ruotsissa alkaa 14018: kunnan verotusten yhdistämistä, vuonna ilmoitusvelvollisuus ansaintitulon ollessa vä- 14019: 1959, olivat valtion välittömän verotuksen hintään 2 400 kruunua ja omaisuuden ollessa 14020: menot noin 20 miljoonaa markkaa. Vuoden' 80 000 kruunua. Norjassa vastaavat rajat 14021: 1966 tulo- ja menoarvioon on merkitty tämän 1 500 kr.-2 000 kr. ja 10 000 kruunua. Sen- 14022: luvun osalle 58 miljoonaa markkaa. Nousu sijaan meillä ilmoittamisvelvollisuus käsittää 14023: on 190%. Valtionverotuksessa verotettavien kaikki, jotka ovat vähänkin saaneet veron- 14024: määrä on vastaavana aikana kasvanut noin alaista tuloa. Tämä aiheuttaa turhia verotus- 14025: 22% ja kunnallisverotettavien määrä noin kustannuksia. 14026: 15%. Raja, josta ilmoittamisvelvollisuus alkaisi 14027: Vuonna 1964 toimitetussa verotuksessa kä- olisi määrättävä tulon osalta noudattamaan 14028: siteltiin 3 582 000 veroilmoitusta ja niistä kunnallisen perusvähennyksen maaria ja 14029: johti lopulliseen verotukseen 2 561 000. Yli omaisuuden osalta alimman verovapaan omai- 14030: miljoona veroilmoitusta jouduttiin näin ollen suuden määrää. 14031: käsittelemään verottajan kannalta turhaan. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 14032: Kun verotuksen kustannukset yhtä verotet- tammekin kunnioittaen, 14033: tua kohti ovat noin 16 markkaa, osoittaa 14034: tämä, että kustannusten alentamiseen olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14035: kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrittävä. van lakiehdotuksen: 14036: 14037: 14038: Laki 14039: verotuslain muuttamisesta. 14040: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun ve- 14041: rotuslain (482/58) 33 § näin kuuluvaksi: 14042: 14043: 33 §. suutta vähintään 12 500 markan arvosta, ke- 14044: Verotusta varten tulee verovelvollisen, hotuksetta antaa veroilmoitus. 14045: jolla on verovuotena ollut veronalaista tuloa Velvollinen antamaan veroilmoituksen on 14046: vähintään se määrä, joka vastaa, asianomai- myös jokainen, jolta verojohtaja sitä erityi- 14047: sessa kunnassa, kunnallisvaltuuston määrää- sesti vaatii. 14048: mää perusvähennyksen suuruutta, tai omai- 14049: 14050: 14051: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 14052: 14053: E. J. Paavola. P. R. Haarla. Pirkko Aro. 14054: Eeles Landström. Jaakko Kemppainen. Irma Karvikko. 14055: Pentti Mäki-Hakola. Aili Vaittinen. Arne Berner. 14056: Pekka Pesola. 14057: 281 14058: 14059: IV,45. - Lak.al. N: o 66. 14060: 14061: 14062: 14063: 14064: Eskman ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta. 14065: 14066: 14067: E d u s k u n n a ll e. 14068: 14069: V erotuslain 34 § : n 4 momentin mukaan viin ja olla esim. valtuustossa päättämässä 14070: verovelvollisen henkilön kotikunnaksi kat- kunnan verovarojen käytöstä, mutta maksaa 14071: sotaan se kunta, missä hänet verovuoden itse veronsa toiselle kunnal1e, jonka valtuus- 14072: alussa on ollut henkikirjoitettava. Milloin toon hän ei ole edes vaalikelpoinen. Tämä ei 14073: puolisoita on valtionverotuksessa yhteisvero- ole kohtuullista eikä niiden periaatteiden mu- 14074: tettava, pidetään miehen kotikuntaa myös kaista, joihin kunnallisverotuksessa on van- 14075: vaimon kotikuntana. Tämä verotuslaissa en- hastaan totuttu. Käytännössä on ilmennyt, 14076: simmäisen kerran omaksuttu menettely on että säännös vaikeuttaa vaimon ansiotyöhön 14077: johtanut kohtuuttomuuksiin sellaisissa ta- pääsyä ja on siten omiaan heikentämään vai- 14078: pauksissa, joissa molemmat aviopuolisot ovat mon mahdollisuuksia perheen elatuksen tur- 14079: olosuhteiden pakottamina ansiotyössä asuen vaamisessa ja estää vaimoa harjoittamasta 14080: eri paikkakunnilla. Usein joutuu aviomies omaa ammattiaan. 14081: esim. opiskeluun liittyvän harjoittelun Edelläselostetun epäkohdan poistamiseksi 14082: vuoksi vuosiakin asumaan muulla paikka- olisi verotusla;kia eräiltä osin muutettava. 14083: kunnalla, esim. Helsingissä, vaimon huoleh- Esityksemme tarkoituksena on, että vaimon 14084: tiessa perheestä ansiotyöpaikkakunnallaan. tuloista maksettava valtionveron osuus 14085: .Ailussa mainitusta säännöksestä johtuen vai- määrättäisiin miehen kotipaikkakunnan vero- 14086: mon henkilökohtaisista tuloista on suoritet- toimistossa, josta veron määrä ilmoitettaisiin 14087: tava kunnallisvero miehen kotikunnal'le, esi- vaimon kotipaikan verolautakunnalle huo- 14088: merkiksi Helsingin kaupungille, vaikka mie- mioitavaksi vaimon verojen maksuunpanossa. 14089: hellä ei tässä kaupungissa olisi paljonkaan Vaimo tekisi kaksi veroilmoitusta, joista toi- 14090: ansaittuja tuloja. Perheen varsinainen asuin- nen lähetettäisiin valtionveron määräämistä 14091: kunta joutuu antamaan kunnalliset palve- varten miehen veropiiriin. Täten voitaisiin 14092: lukset, kuten koulun, terveydenhoidon, sai- vaimon tuloista peritty enna;kko käyttää hä- 14093: raalahoitomahdollisuuden ja tarvittaessa nen omien verojensa maksamiseen omassa 14094: myös huoltoavun perheenjäsenille. Usein veropiirissään. 14095: myös aviomies sairastuttuaan tulee perheensä Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh- 14096: luo hoitoa saamaan ja käyttää tällöin per- dotamme, 14097: heen kotikunnan tarjoamia hoitomahdolli- 14098: suuksia. Vaimo voi asuinpaikkakunnanaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14099: osallistua myös kunnallisiin luottamustehtä- van lakiehdotuksen: 14100: 14101: 14102: Laki 14103: verotuslain muuttamisesta. 14104: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun 14105: verotuslain ( 482/58) 34 §: n 1 ja 4 momentti, 63 §: n 1 momentti ja 107 §: n 2 momentti 14106: sekä lisätään lakiin 79 a § seuraavasti: 14107: 14108: 34 §. soita on valtionverotuksessa yhteisverotet- 14109: Veroilmoitus on annettava verovelvollisen tava, vaimon on annettava ilmoituksensa 14110: kotikunnan verolautakunnalle. Milloin puoli- kahtena kappaleena, joista toinen lähetetään 14111: 36 E 529J66 14112: 282 IV,45.- Verotuslaki. 14113: 14114: 14115: miehen veropnrm verolautakunnalle. Vero- johtajalle, jonka tulee ilmoituksen saatuaan 14116: ilmoitus voidaan myös jättää verovelvollisen vaimon kotikunnan ja seurakunnan veroäy- 14117: oleskelukunnan verotoimistoon toimitetta- rin hintaa seuraten maksuunpanna vaimon 14118: vaksi edelleen virkateitse verovelvollisen maksettavaksi tullut osuus puolisoiden yh- 14119: ilmoittamalle verolautakunnalle. teisestä valtionverosta, kunnallis- ja kirkol- 14120: lisverot sekä kansaneläke- ja sairausvakuu- 14121: Verovelvollisen henkilön kotikunnaksi kat- tusmaksu. 14122: sotaan se kunta, missä hänet verovuoden 107 §. 14123: alussa on ollut henkikirjoitettava. Verovel- 14124: voliisen yhteisön kotikunta on se kunta, missä Mitä 1 momentissa on säädetty, ei ole so- 14125: yhteisön kotipaikka verovuoden alussa oli. vellettava, jos puolisot suorittavat henkilö- 14126: kohtaisista tuloista kunnallisveroa eri kun- 14127: nille tai jos toinen puoliso on veroilmoituk- 14128: 79 a §. sessaan kieltänyt ennakkojensa käyttämisen 14129: Milloin miehen kotikunnan verolautakunta toisen puolison verojen lyhennykseksi. 14130: on 63 §: n 1 momentin nojalla vahvistanut 14131: vaimon maksettavaksi tulevan valtionveron 14132: määrän, verojohtajan on siitä lähetettävä Tätä lakia sovelietaan ensimmäisen kerran 14133: ilmoitus vaimon kotikunnan veropiirin vero- vuodelta 1966 toimitettavassa verotuksessa. 14134: 14135: 14136: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 14137: 14138: Margit Eskman. Sinikka Luja. 14139: Aune Salama. Edit Terästö. 14140: Meeri Kalavainen. 14141: 283 14142: 14143: IV,46.-Lak.al. N:o 67. 14144: 14145: 14146: 14147: 14148: Hara ym.: Ehdottts laiksi verotttslain muuttamisesta. 14149: 14150: 14151: E d u s k u n n a ll e. 14152: 14153: Kunnallista harkintaverotusta voidaan pi- 56 % mutta vuonna 1960 vain 24 %. Har- 14154: tää eräänä verolainsäädäntömme suurimpana kintaverotusta tutkineen komitean selvityk- 14155: ja arvostelluimpana epäkohtana. sen mukaan oli harkintaverotuksella aikaan- 14156: Nykyinen harkintaverotuksemme perustuu saatu verotetavan tulon lisäys 1959 koko 14157: vuosien 1883 ja 1898 kunnallisasetuksiin ja maassa 1.2% ja v. 1960 1.7 %· Niiden pal- 14158: verotuslain 72 § : n asiallinen sisältö on, eräitä velusten määrällä, joita harkintaverotetut 14159: täsmennyksiä lukuunottamatta, sama kuin yritykset nykyisin saavat kunnilta, ei myös- 14160: edellä mainituissa viime vuosisadalta peräi- kään ole kuntien menoissa samaa suhteellista 14161: sin olevissa asetuksissa. Itse asiassa on uutta osuutta kuin vuosisadan vaihteessa. 14162: vain verovelvollisen kuulemisen välttämättö- Arvaamaton harkintaverotus synnyttää jat- 14163: myys harkintaverotusta toimitettaessa ja har- kuvasti talouselämässämme epävarmuutta ja 14164: kintaverotuksen rajoittamisnormi uusien liik- sen lisäämä riskin vaara estää tehokkaasti 14165: keiden osalta. uusien pienteollisuusyritysten syntyä. Sitä 14166: Harkintaverotuksen johtaessa monasti mie- sovelletaan eri kunnissa hyvin epätasaisesti, 14167: livaltaan, se samalla arvaamattomuudenaan mikä loukkaa veronmaksajien periaatteellista 14168: vähentää yritystoimintaan liittyviä taloudel- yhdenvertaisuutta. Joissakin kunnissa sitä 14169: lisia laskelmia. Harkintaverotus onkin ny- sovelletaan 25-30 % kaikista liikkeistä, jois- 14170: kyään useimmin toistuva syy verovalituk- sakin vain 10-15 %: iin. Todelliseen vero- 14171: siin, jotka käsittävät noin 80 % lääninoikeuk- tettavaan tuloon verrattuna harkintaverotus 14172: sissamme käsiteltävistä asioista. nostaa kunnallisen verorasituksen kaksin- 14173: Harkintaverotuksen monet kipeät epäkoh- kertaiseksi. Harkitun tulon enemmyys las- 14174: dat on valtiovallan taholtakin todettu. Välit- kelmalliseen tuloon verrattuna oli v. 1959 14175: tömän verotuksen osittaisuudistuskomitea ase- keskimäärin 107.3 % ja v. 1960 90.1 %. Eni- 14176: tettiin valtioneuvoston toimesta vuonna 1962 ten ovat harkintaverotuksesta kärsineet pie- 14177: tutkimaan harkintaverotuksen poistamista nituloiset yritykset, sillä alle 3 000 markan 14178: pienyritysten osalta. Toimikunnan todettua verotettavan tulon ryhmään kuuluvien yri- 14179: mahdottomaksi vetää käytännössä rajaa pien- tysten harkintaverotus nousi kumpanakin 14180: yritysten ja muiden yritysten välille, se ei vuonna 400 %: iin laskelmallisesta tulosta. 14181: voinut suositella harkintaverotuksen osittaista Kaikista harkintaverotetuista yrityksistä kuu- 14182: poistamista. Kun pienteollisuutemme viriä- lui ryhmään, jonka verotettava tulo jäi alle 14183: mistä ja kehitysalueittemme teollistamista 6 000 markan vuonna 1959 65 % ja vuonna 14184: voimakkaasti ehkäisevä harkintaverotuksen 1960 58%. 14185: pelko olisi saatava poistetuksi, olisi harkinta- Koska harkintaverotuksen säilyttämisellä 14186: verotusta koskevat säädökset kumottava ve- ei edes kuntien verotulojen kannalta ole 14187: rotuslaistamme kokonaan. Harkintaverotuk- käytännöllistä merkitystä ja koska tämä ve- 14188: sen poistamista puoltavat vahvasti seuraa- rotusmuoto toisaalta jatkuvasti synnyttää 14189: vat seikat: Kiinteistöjen ja liikkeiden suh- epäoikeudenmukaisuutta ja epävarmuutta ja 14190: teellinen merkitys verorasituksen kantajina jarruttaa elinkeinoelämäämme, varsinkin 14191: oli kunnallisverolakien säätämisaikana huo- pienyritysten kehittymistä ja monipuolistu- 14192: mattavasti suurempi kuin nykyään, ja siten mista, ehdotamme kunnioittaen tämän ve- 14193: harkintaverotuksella oli suuremmat mahdol- rotusmuodon poistamiseksi, 14194: lisuudet toteuttaa veroäyrin vakauttaminen. 14195: Esimerkiksi Helsingissä oli kiinteistöjen ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14196: liikkeiden osuus v. 1900 kunnallisverosta van lakiehdotuksen: 14197: 284 IV,46. - Verotuslaki. 14198: 14199: 14200: 14201: Laki 14202: verotuslain muuttamisesta. 14203: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 14204: 14205: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta 14206: 1958 annetun verotuslain (482/58) 72 §: n 14207: 1 momentin 4) kohta ja 2 momentti. 14208: 14209: 14210: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 14211: 14212: Erkki Hara. Raimo Ilaskivi. 14213: T. Junnila. Toivo Hietala. 14214: 285 14215: 14216: IV,47.- Lak.al. N :o 68. 14217: 14218: 14219: 14220: 14221: Linkola ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta. 14222: 14223: 14224: Eduskunnalle. 14225: 14226: Enruakkopidätystä varten ~~ruaditut pidätys- määrälle kohtuullinen korko. Kun tarkan ko- 14227: taulukot ovat käytännössä Jaaditut veron li- ron J.askeminen kuHekin takaisin p.alautetta- 14228: sämaksuunpanon välttämiseksi niin anlm- valle määrälle korkopäivät huomioonottaen 14229: riksi, että palkkatuloista verotettu saa sään- olisi verotoimistoissa erittäin suuritäinen ja 14230: nönmukaisesti veronpalautusta. Ei voida kui- monimutkainen tehtävä, olisi hyvitys käytän- 14231: tenkaan pitää oikeana, että valtio näin, en- nöllisyyden vuoksi laskettaV'a kaikissa tapauk- 14232: na.kkoperinnän muodostuessa 1ankaramnw.ksi sissa yhtä suureksi prosentiksi palautetta- 14233: kuin miksi lopullinen verotus on säädetty, vasta ennakosta. KohtuuHinen hyvityspro- 14234: ottaa verovelvollisilta "pakkolairuan" keski- sentti olisi viisi. 14235: määrin 1% vuodeksi korottomana. Verovel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 14236: volliselle, joka on j·outunut maksamruan en- nioittaen, 14237: nakkoverona ·enemmän, kuin mikä riittää lo- 14238: pullisen veron täyteen maksuun, olisi sen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14239: vuoksi maksettaVIa. p.alautetta.va1le ennakon van lakiehdotuksen: 14240: 14241: 14242: Laki 14243: verotuslain muuttamisesta. 14244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun 14245: verotuslain 108 §: n 1 momentti näin kuuluV'.aksi: 14246: 14247: 108 §. 14248: Milloin verovelvolliselta on pidätetty tai sitä on vähintään 2.00 markkaa, palautettava 14249: hänelle on enna.kkoa maksuunpantu enem- ja. maksuunpantwa. ennakkoa, jos se on suo- 14250: män, kuin tarvitaan niiden verojen ja kan- rittama.tta, lyhennettävä mkaa maksuunpan- 14251: saneläkevakuutusmaksun suorittamiseksi, joi- nulla määrällä. Pahmtettavalle ennakolle las- 14252: den suDritukseksi ne on ollut käytettävä, on ketaan lisäksi kertaJ.mjkkinen viiden prosen- 14253: liikaa pidätetty tai kannettu ennakko, mikäli tin suuruinen hyvitys. 14254: 14255: 14256: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 14257: 14258: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen. 14259: 286 14260: 14261: IV,48.- Lak.al. N:o 69. 14262: 14263: 14264: 14265: 14266: Sarjala ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta. 14267: 14268: 14269: Eduskunnalle. 14270: 14271: Verotuslain (482/58) 116 §:n 1 momentin on verotuslain 116 §: n 2 momentin mukaan 14272: mukaan veronkantoviranomaisen on viipy- ku1takin kalenterivuodelta erikseen suoritet- 14273: mättä kannon päätyttyä taikka, milloin kanto tava 1 momentissa säädetyt määrät. Kun 14274: toimitetaan useammassa kuin yhdessä erässä, tässä säänneiksessä ei nimenomaan ole mai- 14275: ensimmäisen erän kannon päätyttyä suori- nittu, että 3 momentin mukainen välitilitys 14276: tettava kunnalle 96% maksuunpannun kun- koskee myös näitä maksuunpanoja, on siitä 14277: nallisveron määrästä sekä seurakunnalle aiheutunut käytännössä tulkinnanvarai- 14278: 90 % maksuunpannun kirkollisveron määrästä suutta. Kun on perusteltua, että myös veron- 14279: vähennettynä sillä, mitä ennakkoperintälain oikaisuina ja jälkiverotuksina maksuunpan- 14280: mukaan on etukäteen maksettu, sekä veron- nuista veroista myös tehdään sanottu väli- 14281: kantoviranomaisen kunnan tai seurakunnan tilitys, olisi lakia selvennettävä nimenomai- 14282: puolesta edellisen kalenterivuoden aikana sella maininnalla siitä, että välitilitys koskee 14283: 113 §: n 2 momentin mukaisesti verovelvolli- myös näin maksuunpantuja veroja. 14284: sille takaisin suorittamilla määrillä niille Myös välitilityksen määrä, 2 % maksuun- 14285: maksettuine korkoineen. Sen lisäksi, mitä panosta, on nykyään liian pieni. Verojen 14286: näin on suoritettu, veronkantoviranomaisen perintä on nimittäin ulosottotoimen osittai- 14287: on 116 §: n 3 momentin (251/61) mukaan sen uudelleenorganisoinnin johdosta tullut 14288: suoritettava maksuunpanovuotta seuraavan tehokkaammaksi kuin verotuslakia säädet- 14289: kalenterivuoden loppuun mennessä välitili- täessä ot3!ksuttiin. Jotta kunnallis- ja kirkol- 14290: tyksenä kunnalle 2% ede'llisenä vuonna mak- lisverot kertyisivät niiden saajille, kunnille 14291: suunpannun kunnallisveron ja seurakunnalle ja seurakunnille, suunnilleen siinä määrin 14292: 2 % maksuunpannun kirkollisveron mää- kuin veroja maksetaan, on perusteltua sano- 14293: rästä. tun kohdan prosentin välitilityksen lisäksi 14294: Seurakunnille suoritetaan kannon päätyt- suorittaa maksuunpanovuotta seuraavan toi- 14295: tyä vain 90 % maksuunpanunista kirkollis- sen kalenterivuoden loppuun mennessä vielä 14296: veroista. Kun määrää on pidettävä käytän- yksi prosentti maksuunpantujen verojen 14297: nössä havaittujen perintätulosten mukaan määrästä. 14298: liian pienenä, olisi määrä korotettava 94 Edel1ä olevan perusteella ehdotamme, 14299: %:iin. 14300: Veronoikaisuna tai jälkiverotU:ksena mak- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14301: suunpannuista kunnallis- ja kirkollisveroista van lakiehdotuksen: 14302: 14303: 14304: Laki 14305: verotuslain muuttamisesta. 14306: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun 14307: verotuslain (482/58) 116 § näin kuuluvaksi: 14308: 14309: 116 §. mitetaan useammassa kuin yhdessä erassa, 14310: Veronkantoviranomaisen on viipymättä ensimmäisen erän kannon päätyttyä suori- 14311: kannon päätyttyä taikka, milloin kanto toi- tettava kunnalle 96 sadalta maksuunpannun 14312: IV,48. - Sarjala ym. 287 14313: 14314: kunnallisveron määrästä sekä ·seurakunnalle tettava 1 ja 3 momentissa säädetyt määrät. 14315: 94 sadalta maksuunpannun kirkollisveron Sen lisäksi, mitä 1 momentin mukaisesti 14316: määrästä vähennettynä sillä, mitä ennakko- on suoritettu, veronkantoviranomaisen on 14317: perintälain mukaan on etukäteen maksettu, maksuunpanovuotta seuraavan kalenterivuo- 14318: sekä veronkantoviranomaisen ikunnan tai den loppuun mennessä suoritettava kunnalle 14319: seurakunnan puolesta edellisen kalenterivuo- kaksi sadalta edellisenä vuotena maksuun- 14320: den aikana 113 §: n 2 momentin mukaisesti pannun kunnallisveron ja seurakunnalle 14321: verovelvollisille takaisin suorittamilla mää- kaksi sadalta maksuunpannun kirkollisveron 14322: rillä niille maksettuine korkoineen. määrästä sekä maksuunpanovuotta seuraavan 14323: Veronoikaisuna tai jälkiverotuksena mak- toisen kalenterivuoden loppuun mennessä 14324: suunpanunista kunnallis- ja kirkollisveroista kunnalle ja seurakunnalle vielä yksi sadalta 14325: on kultakin kalenterivuodelta erikseen suori- maksuunpannun veron määrästä. 14326: 14327: 14328: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 14329: 14330: Wiljam Sarjala. Pentti Pekkarinen. Esu Niemelä. 14331: lVIikko Kaarna. Eino Uusitalo. Erkld Hauldpuro. 14332: Aulis Sileäkangas. Artturi Jämsen. Heimo Linna. 14333: Ale Holopainen. Eino Lottanen. Reino Kangas. 14334: Toivo Antila. Sylvi Halinen. Olavi Lahtela. 14335: Veikko Savela. Reino Karpola. Yrjö Sinkkonen. 14336: Paavo Niinikosld. Mikko Volotinen. Hannes Paaso. 14337: Kustaa Tiitu. 14338: 288 14339: 14340: IV,49. - Lak.al. N: o 70. 14341: 14342: 14343: 14344: 14345: Berner ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta. 14346: 14347: 14348: E d u s k u n n a ll e. 14349: 14350: Auto-, moottoripyörä- ja moottorivenekil- moottoripyörälkilpailujen osalta 15 % ja 14351: pailuja ja näytöksiä järjestävät maassamme moottorivenekilpailujen osalta 10% [eima- 14352: vapaaehtoiset, aatteelliset yhdistykset, seurat veron, jonka johdosta järjestöjen mahdolli- 14353: ja kerhot, joiden päämääränä on edistää suudet aatteellisten tehtäviensä hoitamiseen 14354: oman alansa urheilumuodon kehitystä, kas- huomattavasti vähentyvät. 14355: vattaa jäsenistään liikennekulttuurin vaati- Nykyään tuskin enää vedotaan vanhentu- 14356: muksista selvillä olevia, taitavia ja huolelli- neeseen käsitykseen, että moottoriurheilu 14357: sia ohjaajia ja tehdä omalta osaltaan sitä olisi urheiluna vähempi&rvoista kuin jokin 14358: liikenneturvallisuustyötä, jota Tapaturman- muu urheilumuoto. Se on urheilullisesti erit- 14359: torjunta ry:n liikennejaosto TALJA ja täin vaativaa niin fyysisen kuin henkisenkin 14360: eräät moottoriurheilujärjestöt sen Jasenma kunnon suhteen. Tämän urheilumuodon vä- 14361: maassamme vapaaehtoisin voimin hoitavat. heksyjille tai vastustajille voidaan lisälksi ko- 14362: Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi moottori- rostaa sitä huomattavaa hyötyä, minkä moot- 14363: järjestöt pitävät kilpailuja, näytöksiä ja lii- toriharrastelu antaa liikennekulttuurin hy- 14364: kennekilpailuja, kokouksia, luentoja ja kou- väksi kasvattamalla taitavia ja vastuuntun- 14365: lutustilaisuuksia sekä harjoittavat liikenne- toisia ohjaajia ja moottorin salaisuuksista 14366: turvallisuustyötä ja sitä edistävää valistus- selvillä olevia henkilöitä. Viimeksi mainitulla 14367: toimintaa kerhoilloissa, juhlatilaisuuksissa ja taidolla on huomattava merkitys myöskin 14368: nuorisolle tarkoitetuissa liikenneopetustilai- talouselämällemme, maatalous siihen luet- 14369: suuksissa. Jatkuvasti yhä enemmän rootori- tuna, sillä motorisoitumisen yhä jatkuessa 14370: soituvassa yhteiskunnassamme tätä työkent- moottoritietous ja harrastelulla hankittu 14371: tää riittää. taito tulevat aina vain tärkeämmiksi. Näiden 14372: Näiden yhdistysten, joita eri auto-, moot- järjestöjen jäsenissä ei myöskään ole liiken- 14373: toripyörä- ja moottorivenejärjestöissä on neturvallisuutta vaarantavia maantieganste- 14374: useita satoja ja joiden yhteinen henkilöjä- reita ja hurjastelijoita, kuten joskus kuulee 14375: senmäärä on noin 65 000, ainoana tulonläh- väitettävän; sen osoittavat liikennetilas- 14376: teenä ovat maksulliset kilpailut tai näytökset, tomme. 14377: joista saaduilla tuloilla edellä lueteltuja t&r- 14378: koitusperiä voidaan käytännössä toteuttaa Leimaveron säätämistä moottorikilpailuille 14379: ja edistää. Liikennekulttuurin ja liikenteen on perusteltu sillä virheellisellä käsityksellä, 14380: turvallisuuden edistäminen sekä nuorison että moottoriurheilu olisi liike- tai ammatti- 14381: vetäminen pois kaduilta heitä kiinnostavaan, laisurheilutoimintaa. Tämä ei suinkaan pidä 14382: ohjattuun moottoriharrasteluun lienevät toi- paikkaansa, päin vastoin moottoriurheilu on 14383: mintamuotoja, jotka jokainen kunnon suo- harrastajalleen varsin kallista. Sen avulla ei 14384: malainen on valmis hyväksymään. Valtio- Suomessa pyritä eikä pystytäkään voiton ta- 14385: valta ei kuitenkaan tue näitä järjestöjä voitteluun. 14386: avustuksin, kuten monia muita vapaaehtoisia Huomattakoon vielä, että raviurheilu toto- 14387: kansalaisjärjestöjä, joiden tarkoitusperät peleineen on kautta aikojen ollut leimave- 14388: ovat yleisesti hyväksyttäviä, vaan päin vas- rosta vapaa, samoin ratsastusurheilu. Kun 14389: toin tuottaa haittaa niiden toiminnalle leima- hevoskanta vähenee yhä suuremmassa mi- 14390: veron avulla. Yhdistykset joutuvat nimittäin tassa, ei liene mitään perusteita pitää moot- 14391: maksamaan pääsylipputuloistaan auto- ja toriurheilua tekniikan kehityksen eräänä 14392: IV,49. - Bemer ym. 289 14393: 14394: ilmentymänä huonommassa asemassa kuin neita ja varmoja moottorimiehiä ja mm. ko- 14395: hevosurheilun eri muotoja. hottaa liikennekulttuuria maassamme, jota- 14396: Hallituksen 23. 8. 1935 eduskunnalle anta- paitsi moottorikilpailuja ei Suomessa voida 14397: man leimaverolain muutosesityksen peruste- rinnastaa suurissa moottoriteollisuusmaissa 14398: luissa mainittiin muun muassa seuraavaa: pidettäviin ammattilais:kilpailuihin." Näihin 14399: "Voimassaolevan leimaverolain mukaan auto- silloisen hallituksen perusteluihin sisältyvät 14400: ja moottoripyöräkilpailuista suoritettava tosiasiat pätevät tänäkin päivänä. 14401: 15 %: n leimavero on suuressa määrin vai- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 14402: keuttanut toimintaa yleensä moottoriurhei- nioittaen, 14403: lun alalla. Tämän urheilumuodon, sellaisena 14404: kuin sitä kilpailumuodossa harrastetaan, tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14405: koituksena on kasvattaa ja kouluttaa koke- van lakiehdotuksen: 14406: 14407: 14408: 14409: Laki 14410: leimaverolain muuttamisesta. 14411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima- 14412: verolain ( 662/43) 59 b § : n, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1959 annetussa 14413: laissa (271/59), 2 momentin 4 kohta, jolloin mainitun momentin nykyiset 5 ja 6 kohta 14414: muuttuvat vastaavasti 4 ja 5 kohdiksi, sekä muutetaan sanotun momentin viimeinen lause 14415: ja 59 c §: n, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1959 annetussa laissa (271/59), 14416: 1 momentin 12 kohta näin kuuluviksi: 14417: 14418: 59b §. 12) voimistelu- ja urheiluesitykset sekä 14419: -kilpailut, lukuun ottamatta sellaisia, joihin 14420: kunkin 4 ja 5 kohdassa mainitun perus- osallistuu ammattilaisurheilijoita. Veroa ei 14421: teen osalta viisi sadalta sisäänpääsyyn vaa- kuitenkaan mene, milloin jalkapallo-, jää- 14422: dittavasta maksusta. kiekko-, koripallo- tai muussa niihin verratta- 14423: vassa joukkueottelussa vain toisen osapuolen 14424: jouklkueessa esiintyy ammattilaisurheilijoita. 14425: 59 c §. 14426: Tässä luvussa säädetystä leimaverosta ovat 14427: vapaat: Tämä laki tulee voimaan päivänä 14428: kuuta 196 . 14429: 14430: 14431: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 14432: 14433: Arne Berner. Pirkko Aro. 14434: 14435: 14436: 14437: 14438: 37 E 529/66 14439: 290 14440: 14441: IV,50.-Lak.al. N:o 71. 14442: 14443: 14444: 14445: 14446: Haarla ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta. 14447: 14448: 14449: Ed u skunn alle. 14450: 14451: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskir- Erityisen raskaana kohtaa korotettu leima- 14452: jasta lainhuutoa haettaessa suoritettavan lei- vero sellaisia kiinteistökauppoja, joissa osta- 14453: maveron määrä korotettiin huomattavasti jana on yhtiö tai osuuskunta. Kun vero on 14454: vuonna 1956 tehdyllä lainmuutoksella. Muu- leimaverolain 18 § : n mukaan suoritettava 14455: toksen syynä olivat valtion silloiset raha- kaksinkertaisena silloin, kun kiinteistön vas- 14456: taloudelliset vaikeudet. Leimaverolain 16 §: n taanottajana on kotimainen avoin yhtiö, kom- 14457: mukaan on luovutuskirja varustettava nykyi- mandiittiyhtiö, osakeyhtiö, keskinäinen yhtiö, 14458: sin seuraavin leimamäärin: vahinkovakuutusyhdistys tai osuuskunta 14459: taikka ulkomaalainen tai ulkomainen yhtymä 14460: kultakin tai laitos, aiheutti muita verovelvollisia koh- 14461: Omaisuuden arvon ollessa täydeltä 14462: markalta dannut korotus sen, että näiden osalta koro- 14463: enintään 3 000 markkaa ....... . 4 penniä tuskin tuli kaksinkertaiseksi. Edellä tarkoite- 14464: yli 3 000 markkaa, mutta ei yli tut yhteisöt joutuvat siten ostaessaan kiin- 14465: 20 000 markkaa ............. . 5 teistön suorittamaan leimaverona tavallisim- 14466: yli 20 000 markkaa ........... . 6 " min 12% kauppahinnasta. 14467: " Leimaveron kaksinkertainen määrä kohtaa 14468: lähinnä toimintaansa aloittavia tai sitä laa- 14469: Leimavero on mainitun korotuksen ansiosta jentavia yrityksiä ja vaikeuttaa siten uusien 14470: muodostunut kiinteistökauppojen yhteydessä työtilaisuuksien luomiseen tähtääviä inves- 14471: kohtuuttomaksi · rasitukseksi varsinkin kun tointeja. Ei voida myöskään esittää mitään 14472: kiinteistöjen hinnat ovat viime vuosina jat- asiallisia syitä, joilla kyettäisiin perustele- 14473: kuvasti nousseet. Useissa tapauksissa leima- maan leimaveron määräämistä kaksinkertai- 14474: vero on saattanut olla suorastaan esteenä sena kiinteistökaupalle, jossa ostajana on 14475: kiinteistön hankkimiselle, minkä lisäksi koh- edellä tarkoitettu yhteisö. Lisäksi on huomat- 14476: tuuttoman korkea vero on voinut houkutella tava, että vaikkei leimavero, joka suoritetaan 14477: vilpillisesti kiertämään leimaveroa. Toisaalta esim. liiketoimintaa varten tarvittavan kiin- 14478: ovat taasen ne tapaukset, joissa leimavero on teistön hankkimisesta, millään tavoin lisää 14479: suoritettava neljän prosentin mukaan, käy- kiinteistön arvoa, ei siitä syntyvää liikekulua 14480: neet kiinteistöjen arvonnousun ansiosta yhä vallitsevan verotuskäytännön mukaan hyväk- 14481: harvinaisemmiksi. sytä enempää tulo- ja omaisuusverotuksessa 14482: Myös leimaverotoimikunta on kiinnittänyt kuin kunnallisverotuksessakaan veronalaisen 14483: 30 päivänä huhtikuuta 1964 valmistuneessa liiketulon vähennykseksi, mikä seikka lisää 14484: mietinnössään epäkohtaan huomiota. Toimi- puolestaan leimaverorasituksen suuruutta. 14485: kunta katsoi, että leimavero olisi verotuksen Leimaver()lain 18 § : n säännöstä veron suorit- 14486: yksinkertaistamiseksi ja veronkiertämisyritys- tamisesta edellä tarkoitetuissa tapauksissa 14487: ten estämiseksi säädettävä kannettavaksi kiin- kaksinkertaisena ei näin ollen voida pitää 14488: teistön saannosta kiinteän prosenttiluvun mu- kohtuullisena. 14489: kaan, ja ehdotti veron määräksi viisi pro- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 14490: senttia maksetusta vastikkeesta. Ehdotettua- 14491: kin veroprosenttimäärää on kuitenkin pidet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14492: tävä liian korkeana. van lakiehdotuksen: ' 14493: IV,50. - Haarla ym. 291 14494: 14495: Laki 14496: leimaverolain muuttamisesta. 14497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima- 14498: verolain (662/43) 18 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa 14499: (597/50), sekä muutetaan 16 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1956 anne- 14500: tussa laissa (332/56), näin kuuluvaksi: 14501: 16 §. 14502: Kiinteän omaisuuden luovutuskirjaan on merkkejä määrä, joka vastaa 4 prosenttia 14503: kiinnitettävä, kun lainhuutoa haetaan, leima- omaisuuden arvosta. 14504: 14505: 14506: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 14507: 14508: P. B.. Haarla. Raimo Daskivi. 14509: 292 14510: 14511: IV,51. - Lak.al. N :o 72. 14512: 14513: 14514: 14515: Karpola ym..: J!Jhdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta. 14516: 14517: 14518: Eduskunnalle. 14519: 14520: Varsinkin viimekSi kuluneiden vuosien ai- asemassa, kuin muut ostajat jo yksinomaan 14521: kana on maaomaisuuden siirtyntinen yhtiöi- siitä syystä, että ne eivät ole omaisuusvero- 14522: den, osuuskuntien ja säätiöiden omistukseen velvollisia, joten kiintaimen jatkuva hallussa- 14523: saanut huolestuttavat mittasuhteet. Varsin- pito niille tulee halvemmaksi, kuin muille 14524: kin niillä alueilla, missä maaseudun autioi- kiintaimen omistajille. Edelleen yhtiöt ja 14525: tumista tapahtuu, yhtiöt ja etenkin säätiöt niiden omistamat säätiöt saavat paremman 14526: ovat jatkuvasti hankkineet metsätiloja omis- tuoton metsäomaisuudestaan, kuin yksityi- 14527: tukseensa. Tällainen kehitys omistusolosuh- set metsänomistajat. Yhtiöthän saavat tuo- 14528: teissa ei ole yhteiskunnanemme edullista mo- tokseen lukea kaatohintatulojen lisäksi myös- 14529: nestakaan eri syystä. Esimerkkinä tästä voita- kin jalostusvaiheessa heille tulevan liikevoi- 14530: neen mainita, että kun säätiöitä ei nykyisten ton. Edellä mainitut tekijät huomioiden oli- 14531: säännösten nojalla voida verottaa omaisuu- sikin kohtuullista leimaverolain 18 §: n sään- 14532: destaan kunnissa, joiden pinta-alasta huo- nösten muuttaminen siten, että yhtiöt ja 14533: mattava osuus on siirtynyt säätiöiden omis- niihin verrattavat kiinteistöjen ostajat suo- 14534: tukseen, verotulot vähenevät uhkaavasti. rittaisivat leimaveron nelinkertaisena mui- 14535: Leimaverolain 18 § : n säännösten mukaan hin ostajiin verratuna. 14536: yhtiöt ja näihin verrattavat kiinteistöjen os- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 14537: tajat joutuvat maksamaan leimaveron mui- nioitaen, 14538: hin ostajiin verrattuna vain kaksinkertaisena. 14539: Kuitenkin on todettava, että esim. säätiö että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14540: ostajana on huomattavasti edullisemmassa van lakiehdotuksen: 14541: 14542: 14543: Laki 14544: leimaverolain muuttamisesta. 14545: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun 14546: leimaverolain 18 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa 14547: (597/50), näin kuuluvaksi: 14548: 14549: 18 §. 14550: Kun kiinteistön vastaanottajana on kotj,. komaalainen tahi ulkomainen yhtymä tai 14551: mainen avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, laitos, suoritetaan, mikäli 31 § :n säännök- 14552: osakeyhtiö, keskinäinen yhtiö, vahinkova- sistä ei muuta johdu, edellä 16 ja 17 § :ssä 14553: kuutusyhdistys tai osuuskunta taikka ul- säädetty vero nelinkertaisena. 14554: 14555: 14556: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966'. 14557: 14558: Reino Karpola. Eino Lottanen. Artturi Jämsen. 14559: Olavi Lahtela. Aulis Sileäkangas. Paavo Niinikoski. 14560: Pentti Pekkarinen. Pekka. ~ilmi. Ale Holopainen. 14561: ~o ~olotinen. Erkki Haukipuro. Reino Kangas. 14562: Eino Sääskilahti. 14563: 293 14564: 14565: IV,52.-Lak.al. N:o 73. 14566: 14567: 14568: 14569: 14570: Melin ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain. muuttamisesta. 14571: 14572: 14573: Eduskunnalle. 14574: 14575: Talouspolitiikkamme keskeinen tavoite, ta- kyisin peritään leimaveroa enintään kolmen 14576: loudellisen kasvun nopeuttaminen, voidaan kuukauden vekselistä 0.2 %, enintään kuuden 14577: saavuttaa vain luomalla tuotannolliselle toi- kuukauden vekselistä 0.4 % ja yli kuuden 14578: minnalle suotuisat edellytykset. Tärkeimpiin kuukauden vekselistä 0.6 %. Leimaverosta 14579: näistä edellytyksistä kuuluu tuotantotoimin- johtuva vuosikustannus vaihtelee näin ollen 14580: nan tarvitseman pääoman saannin turvaami- vekselin maksuajan pituudesta riippuen. 14581: nen. Kun pääomaa maassamme on käytettä- Kun tätä ei voida pitää perusteltuna, olisi 14582: vissä varsin rajoitetusti, on tärkeätä, että se leimaverotusta muutettava niin, että vuosi- 14583: ohjautuu juuri niille aloille, joilla se voidaan kustannus muodostuisi laina-ajasta riippu- 14584: käyttää koko kansantalouttamme parhaiten matta aina samaksi. Myös vekselistä menevä 14585: hyödyttävällä tavalla. Tällöin on erityisesti leimavero korotettiin kaksinkertaiseksi v. 14586: kiinnitettävä huomiota mm. siihen, ettei vero- 1957. Kun vero on nykyisin kohtuuttoman 14587: tus- ja muilla vastaavilla säännöksillä vai~ korkea, olisi se palautettava aikaisemmalle 14588: keuteta teollisuuden ja muun tuotantotoimin- tasolleen eli määrään, joka vastaa 0.4 % vuo- 14589: nan pääoman hankkimista. dessa. 14590: Yritysten rahoitusrakenteen vahvistamiJ Rahoitusmarkkinoiden tehostamiseen täh- 14591: seksi olisi tärkeätä pyrkiä lisäämään yritys- tääviä toimenpiteitä harkittaessa on kiinni-' 14592: ten pitkäaikaista rahoitusta. Nykyisin on yri- tetty huomiota myös rahansijoittajain valin- 14593: tysten maksettava obligaatiolainoistaan lei- tamahdollisuuksien lisäämiseen. Osakeantira- 14594: maveroa 0.6 %. Sama leimavero on suoritet- hoituksen edistäminen olisi useistakin syistä 14595: tava myös kiinnitetyn velkakirjan muodossa suotavaa ja tärkeätä. Sen lisäksi, että sitä 14596: tapahtuvasta rahoituksesta laina-ajasta riip- tietä voidaan saada pääomaa elinkeinoelämän 14597: pumatta. Veron määrä oli vain puolet nykyi- käytettäväksi, voi osakesäästämisestä muodos- 14598: sestä v: een 1957 saakka, jolloin vero koro- tua myös sellainen pienempienkin sijoittajien 14599: tettiin nykyiseen määrääm~ä valtiontaloudel- suosima säästämismuoto, jollaisena se esiin- 14600: lisista syistä. Toisaalta ovat valtio, kunnat tyy monissa muissa maissa. Osakeomistuksen 14601: ja kiinteistöluottolaitokset sekä Osuuskasso- yleistymistä estävät kuitenkin toisaalta osake- 14602: jen Keskus Oy vapautettuja suorittamasta yhtiötulon kaksinkertainen verotus ja toi- 14603: leimaveroa obligaatiolainoistaan. Yritysten saalta osakkeiden myynnistä mahdollisesti 14604: toimintamahdollisuuksien helpottamiseksi oli- saatavan myyntivoiton verottaminen ja myy- 14605: sikin leimaveron perimisestä kaikista vuotta täessä sekä ostettaessa suoritettava leimavero. 14606: pitemmistä lainoista eli ns. pitkäaikaisista Osakesäästämisen edistämiseksi ja osakkeiden 14607: luotoista kokonaan luovuttava. Tämä koskisi vaihtuvuuden lisäämiseksi olisikin arvopape- 14608: paitsi koti- ja ulkomaisia obligaatioita myös reiden luovutuksesta perittävä leimavero 14609: kaikkia vuotta pitempiä vekseleitä, velkakir- poistettava. Tämän perusteella ehdotamme, 14610: joja ja muita saamistodisteita. 14611: Yritysten rahoitusmahdollisuuksien helpot- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14612: tamiseksi olisi tarkistettava myös eräitä ly- van. lakiehdotuksen.: 14613: hytaikaisia luottoja koskevia säännöksiä. Ny- 14614: 294 IV,52. - Leimavero. 14615: 14616: 14617: Laki 14618: leimaverolain muuttamisesta. 14619: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima- 14620: verolain (662/43) 6 ja 8 luku sekä muutetaan sanotun lain 14 §, sellaisena kuin se on 14621: viimeksi osittain muutettuna 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetussa laissa (344/61), ja 14622: 47 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä syyskuuta 1957 annetussa laissa 14623: (299/57) ja 50 §:n 1 momentti seuraavasti: 14624: 14 §. kassalle, leimattava, mikäli siitä ei ole aikai- 14625: Jäljempänä mainituista asiakirjoista, ilmoi- semmin kiinnitystä tai maksua haettaessa 14626: tuksista ja voitoista, mikäli ne eivät ole lei- suoritettu niin paljon leimaveroa kuin jäl- 14627: maverosta vapaat, peritään leimavero seuraa- jempänä säädetään, pääoman suuruuden mu- 14628: Vin määrin: kaan 0.4 prosentin määrään kultakin täy- 14629: r-----.--------- deltä markalta vuodessa. 14630: Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä 14631: taikka jonkin muUn. maksettavaksi asetettu, 14632: 0.4 prosenttia ·kultakin täydeltä markalta 50 §. 14633: vuodessa. Vekseli, joka on asetettu maksetta- Saamistodistetta annettaessa suoritettavasta 14634: vaksi, vuotta pitemmän ajan kuluessa asetta- leimaverosta ovat vapaat: 14635: miapäivästä on kuitenkin leimaverosta vapaa. 14636: 1) vakuutuslaitokselle annettu velkakirja, 14637: milloin lainan ainoana vakuutena on lainan- 14638: . . 47 §. ottajan vakuutuskirja; 14639: Velkakirja ja shekkitili- tai muu lainasop\- 2) velkakirja ja shekkitili- tai muu laina- 14640: mus on, kun se annetaan valtiokonttorille, sopimus, joka on tehty vuotta pitemmäksi 14641: pankille, säästöpankille, kiinteistöluottolaitok- ajaksi; 14642: selle, . vakuutuslaitokselle, eläkelaitokselle, 3) muu saamistodiste, jonka pääomamäärä 14643: osuuskassalle, pankkiiriliikkeelle tai muulle on enintään 500 markkaa. 14644: lainausliikettä harjoittavalle laitokselle tai 14645: 14646: 14647: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 14648: 14649: Ingvar S. Meliil. P. R. Haarla. Viktor Procope. 14650: 295 14651: 14652: IV,53.-Lak.al. N:o 74. 14653: 14654: 14655: 14656: 14657: Paaso ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta. 14658: 14659: 14660: Eduskunnalle. 14661: 14662: Leimaverolain (662/43) 30 §:ssä on sää- den harjoittajien omistuksessa. Kun 12 pal- 14663: detty kiinteistön omistusoikeuden siirtoa kos- vänä maaliskuuta 1965 annettiin laki maata- 14664: kevan luovutuskrjan leimaverovapaudesta louden perusluotosta, olisi leimaverovapaus 14665: eräissä tapauksissa. Kyseistä lainkohtaa on välttämättä ulotettava myös tämän lain mu- 14666: muutettu 5 päivänä marraskuuta 1954. Tä- kaisiin omistusoikeuden siirtoihin. Tästä 14667: män muutoksen jälkeen on kiinteistön omis- syystä olisikin leimaverolakiin lisättävä sään- 14668: tusoikeuden luovutuskirja ollut leimaverosta nös, jonka mukaan leimaverovapaus myön- 14669: vapaa siinä tapauksessa, että luovutus on nettäisiin myös silloin, kun luovutuksen saa- 14670: tapahtunut vastaanottajalle, joka luovutetun jalle on myönnetty maatalouden perusluotto- 14671: tilan sen osan tai alueen hankkimista varten lain mukainen maanosto- tai sisarosuuslaina. 14672: on saanut asutuslainsäädännön mukaisen Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 14673: maanosto- tai sisarosuuslainan. ehdotamme, 14674: Tämä leimaverovapaus on ollut erittäin 14675: tarkoituksenmukainen pyrittäessä estämään että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14676: tilojen pirstoutumista ja edistämään niiden van lakiehdotuksen: 14677: elinkelpoistamista ja säilymistä maatilatalou- 14678: 14679: 14680: 14681: Laki 14682: leimaverolain muuttanrlsesta. 14683: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leim~ 14684: verolain (662/43) 30 § :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä marras- 14685: kuuta 1954 annetussa laissa (402/54), näin kuuluvaksi: 14686: 3() §. 14687: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja dännön tai maatalouden perusluottolain mu- 14688: on leimaverosta vapaa: kaisen maanostolainan taikka, jolle on siir- 14689: retty tilaan kiinnitetty asutuslainsäädännön 14690: 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, mukainen laina tai valtion kauppahintasaa- 14691: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen minen. 14692: hankkimista varten on saanut asutuslainsää- 14693: 14694: 14695: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 14696: 14697: Hannes Paaso. Pekka Vilmi. 14698: Reino Kangas. Toivo Antila. 14699: Artturi .Tåmsen. Eino Räsänen. 14700: 296 14701: 14702: IV,54.-Lak.al. N:o 75. 14703: 14704: 14705: 14706: 14707: 'Pekkarinen ym..: Ehdotus laiksi Zeimaverolain. muuttamisesta. 14708: 14709: Eduskunnalle. 14710: 14711: Leimaverolain (662/43) 30 § : ssä on sää- keen, jossa äänet jakautuivat 6-2. Tällä 14712: detty kiinteistön omistusoikeuden siirtoa kos- päätöksellä ei asianomaisen katsottu saaneen 14713: kevan luovutuskirjan verovapaudesta mää- maanostolainaa silloin, kun aikaisemmalla 14714: rätyissä tapauksissa. Pykälän 1 mom: n 4 omistajalle myönnetty laina hänelle siirret- 14715: kohdassa on säädetty, että luovutuskirja on tiin. 14716: verovapaa silloin, kun luovutus tapahtuu Ei ole aihetta ihmetellä, että mainittu tul- 14717: vastaanottajalle, joka luovutetun tilan, sen kinta on syntynyt äänestyksellä. Maanosto- 14718: osan tai alueen hankkimista varten on saanut ja sisarosuuslainahan ei siirry automaattisesti 14719: asutuslainsäädännön mukaisen maanosto- tai eikä edes kauppakirjan ehdoillakaan uudelle 14720: sisarosuuslainan. Saman pykälän 2 mom: ssa omistajalle, vaan siitä on tehtävä hakemus 14721: on edelleen säädetty, ettei luovutuskirja ole asianomaiselle asutusviranomaiselle, joka 14722: leimaverosta vapaa kuin siltä osalta kauppa- päättää lainan siirtämisestä. Sitä ei myös- 14723: hintaa, mikä asianomaisten asutusviranomais- kään aina siirretä. Siirto tapahtuu yleensä 14724: ten antamalla todistuksena on selvitetty ole- samoilla ehdoilla kuin uuden lainan myön- 14725: van sellaisen alueen taikka, jos luovutettu täminen. Samanlaatuinen on menettely val- 14726: tila, sen osa tai alue on rakennettu, sellaisen tion kauppahintasaamisen siirtämisen osalta 14727: alueen ja sillä olevien rakennusten osalle, uudelle omistajalle. Luovutuskirjassa mää- 14728: mikä vastaanottajalle asutuslainsäädännön rätylle saajalle on kuitenkin sama asia, saako 14729: nojalla enintään olisi voitu antaa. hän lainan siirrettynä tai kokonaan uutena 14730: Edellä esitetty säännös on ollut erittäin lainana. Kummassakin tapauksessa on leima- 14731: tarpeellinen mm. tilojen elinkelpoisuuden verovapauden saanti samoin perustein edelly- 14732: edistämisen vuoksi. Eihän ole syytä verottaa· tyksenä tilan hankinnalle. Välttämättä olisi 14733: lisämaiden hankintaan eikä vähävaraisten ti- samoin meneteltävä silloin, kun luovutetta- 14734: lattomaan väestöön kuuluvien maanostoa. vaan tilaan kiinnitetty asutuslainsäädännön 14735: On kuitenkin ilmeinen epäkohta siinä, ettei mukainen tilan kauppahintasaatava siirtyy 14736: asutuslainsäädännön mukaisen maanosto- ja luovutuksen saajalle. 14737: sisarosuuslainan siirtymisen yhteydessä lei- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 14738: maverovapautta anneta. Tällainen menettely ehdotamme, 14739: johtuu KHO :n tulkinnasta (9.12.1959 taltio 14740: 7588). Mainittu päätös on tehty Korkeim- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14741: massa hallinto-oikeudessa äänestyksen jäl- van lakiehdotuksen: 14742: 14743: 14744: Laki 14745: leimaverolain muuttamisesta. 14746: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun ~eima 14747: verolain (662/43) 30 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä marras- 14748: kuuta 1954 annetussa laissa (402/54), näin kuuluvaksi: 14749: 30 §. 14750: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja 14751: -4)-Kun 14752: 1 - -luovutus 14753: - - -tapahtuu 14754: - - - -vastaanotta- 14755: --- 14756: on leimaverosta vapaa: jalle, joka luovutetun tilan, sen osan tai 14757: IV,54. ~Pekkarinen ym. 297 14758: 14759: alueen hankkimista varten on saanut asutus- kiinnitetty asutuslainsäädii.nnön .·, mukainen 14760: lainsäädännön mukaisen maanosto- tai sisar- laina tai valtion kauppahintasaaminen. 14761: osuuslainan taikka, jolle on siirretty tilaan 14762: 14763: 14764: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 14765: 14766: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. Eino Räsänen. 14767: Sylvi Halinen. Sylvi Saim.o. Aaro Lintilä. 14768: Reino Karpola. Eino Uusitalo. Hannes Paa.so. 14769: Olavi Lahtela. Reino Kangas. Erkki Haukipuro. 14770: Mauno Pohjonen. 14771: 14772: 14773: 14774: 14775: 38 E 529/66 14776: 298 14777: 14778: IV,55.- Lak.al. N:o 76. 14779: 14780: 14781: 14782: Sääskilahti ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta. 14783: 14784: 14785: Ed u skun na 11 e. 14786: 14787: Leimaverolain (662/43) 30 § :ssä on sää- sen jälkeen, jossa äänet jakautuiVIat 6-2. 14788: detty kiinteistön omistusoikeuden sirtoa kos- Tällä päätöksellä ei ·asianomaisten katsottu 14789: kevan luovutuskirjan verovapaudesta määrä- saaneen maanostolainaa silloin, kun aikaisem- 14790: tyissä tapauksissa .. Pykälän 1 mom: n 4 koh- malle omistajtalle myönnetty laina hänelle 14791: dassa on säädetty, että luovutuskirja. on vero- siirrettiin. 14792: vapaa silloin, kun luovutus tapahtuu vas- Ei ole aihetta ihmetellä, että mainittu tul- 14793: taanottajalle, joka luovutetun tilan, sen osan kinta on syntynyt äänestykseUä. Maanosto- 14794: tai !llJueen hankkimista varten on saanut ja sisarosuuslainahan ei siirry automaatti- 14795: asutuslainsäädännön mukaisen maanosto- tai sesti eikä edes kauppakirj,an ehdoillakaan 14796: sisarosuuslainan. Pykälän 2 momentissa on uudelle omistajalle, vaan siitä on tehtävä 14797: edelleen säädetty, ettei luovutuskirja ole hakemus asianomaiselle asutusviranomaiseUe, 14798: leimaverosta vapaa kuin siltä osalba kauppa- joka päättää lainan siirtämisestä. Sitä ei 14799: hintaa, mikä asianomaisten ·asutusviran- myöskään aina siirretä. Siirto mpahtuu 14800: omaisten antamaUa todistuksena on selvitetty yleensä samoilla ehdoilla kuin uuden lainan 14801: olevan selJ,aisen alueen taikka jos [uovutettu myöntäminen. Samanlaatuinen on menettely 14802: tila, sen osa tai ·alue on rakennettu, sellaisen va.ltion kauppahintatasa.amisen siirtämisen 14803: alueen ja sillä olevien 11akennusten osalle, osalta uudelle omistajalle. Luovutuskirjassa 14804: mikä vastaanottajalle asutuslainsäädännön määrätylle saajalle on kuitenkin sama asi·a, 14805: nojalla enintään olisi voitu antaa. saako hän lainan siirtymään tai kokonaan 14806: Edellä esitetty säännös on ollut erittäin uutena lainana. Kummassakin tapauksessa 14807: tarpeellinen mm. tilojen elinkelpoisuuden on leimaverovapauden saanti samoin perus- 14808: edistämisen vuoksi. Eihän ole syytä verottaa tein edellytyksenä tilan hnakinnalle. Välttä- 14809: lisämaiden h'ankintaa eikä vähävaraisten mättä olisi samoin meneteltävä silloin, kun 14810: tilattomaan väestöön kuuluvien maanostoa. luovutettavaan tila,an kiinnitetty asutuslain- 14811: On kuitenkin ilmeinen epäkohta snna, säädännön mukainen tilan kauppahintasaa- 14812: ettei asutuslainsäädännön mukaisen maan- tava siirtyy luovutuksen saajalle. 14813: osto- jta sisarosuuslainan siirtymisen yhtey- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaV!llsti 14814: dessä leimaverovapautta anneta. Tällainen ehdotamme, 14815: menettely johtuu KHO: n tulkinnasta (9. 12. 14816: 1969 taltio 75883. Mainittu päätös on tehty että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14817: Korkeimmassa hallinto-oikeudessa äänestyk- van lakiehdotuksen: 14818: 14819: 14820: Laki 14821: leimaverolain muuttamisesta. 14822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima- 14823: verolain (662/43) 30 § :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä marras- 14824: kuuta 1954 annetussa laissa (402/54), näin kuuluvaksi: 14825: 30 §. 14826: Kiinteistön omistusoikeuden Juovutuskirj:a 4) kun luovutus tapahtuu vastwanottajaHe, 14827: on leimaverosta vapaa: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen 14828: IV,55. - Sll.äskila.hti ym.. 299 14829: 14830: hankkimista varten on saanut asutuslainsää- tetty asutuslainsäädännön mukainen laina tai 14831: dännön mukaisen mwanosto- tai sisarosuus- valtion kauppahintasaaminen. 14832: lainan taikka, jolle on siirretty tilaan kiinni- 14833: 14834: 14835: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 14836: 14837: Eino Sääskilahti. Veikko llallhirova. 14838: Hannes Paaso. Pekka. Vilmi. 14839: Reino Kangas. Olavi Lahtela. 14840: 300 14841: 14842: IV,56.~La.k.al. N:o 77. 14843: 14844: 14845: 14846: 14847: R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta. 14848: 14849: 14850: Eduskunnalle. 14851: 14852: Kiinteistöjen omistusoikeuden luovutuskir- kuvuuden huomioiden tulisi luovutuskirjasta 14853: jasta lainhuudon yhteydessä perittävää lei- perittävää leimaveroa lieventää ainakin oma- 14854: maveroa korotettiin v. 1956. Rahanarvossa kotitalojen ja niitä vastaavien kiinteistökaup- 14855: tämän jälkeen tapahtuneet muutokset ovat pojen osalta. 14856: johtaneet siihen, että leimavero on muodos- Edellä sanottuun viitaten esitämme, 14857: tunut kohtuuttomaksi rasitukseksi varsinkin 14858: silloin kun kiinteistökaupan tekemisen syynä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14859: on ollut työpaikan muutos. Yhteiskunnallisen van lakiehdotuksen: 14860: muutoksen ja ~tästä johtuvan työvoiman Hik- 14861: 14862: 14863: 14864: Laki 14865: leimaverolain muuttamisesta. 14866: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima- 14867: verolain 16 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (332/56), 14868: näin kuuluvaksi: 14869: Kultllikin 14870: 16 '§. Omaisuuden arvon ollessa täydeltä 14871: markalta 14872: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja 14873: varustetaan, kun 1ainhuutoa haetaan, seuraa- enintään 3 000 markkaa ....... . 3 penniä 14874: vin Jeimamäärin: yli 3 000 markan, mutta ei yli 14875: 20 000 markkaa . . . . . . . . . . . . . 4 14876: yli 20 000 markan, mutta ei yli " 14877: 30 000 markan ............. . 5 14878: yli 30 000 markan ............ . 6 " 14879: " 14880: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 14881: 14882: Rainer Virtanen. Lauri Kantola. Veikko Saarto. 14883: 301 14884: 14885: IV,67.-Lak.a.l. N:o 78. 14886: 14887: 14888: 14889: 14890: Aitio ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. 14891: 14892: 14893: Eduskunnalle. 14894: 14895: Pienyrittäjä on monessa suhteessa heikom- vapautettava kaikki sellaiset pienyritykset, 14896: massa asemassa kuin suuryrittäjä. Raak~ joissa omistajan lisäksi ei työskentele enem- 14897: aineista, polttoaineista, sähköstä, vedestä ja pää kuin 3 muuta työntekijää. 14898: kuljetuksista aiheutuu hänelle suuremmat Mutta sellainen olotila, että esim. 4 ja 5 14899: kustannukset kuin suuryrittäjälle. Tästä joh- työntekijän tarve pienyrityksessä heti tekisi 14900: tuen pienten yritysten taloudellinen tulos jää yrityksen täysverolliseksi, ei olisi kohtuullista 14901: heikommaksi kuin suuryritysten, minkä sei- ja estäisi pienyritysten toiminnan kehitty- 14902: kan v. 1953 liikeyrityslaskennan tuloksetkin mistä. Siksi olisi verotus niiden yritysten 14903: vakuuttavasti osoittavat, ja jonka vuoksi kohdalla, joissa työskentelee n. 4-15 työn- 14904: pienyrittäjä joutuu usein kamppailemaan ta- tekijää, tehtävä asteittain nousevaksi. 14905: loudellisten vaikeuksien kanssa. Tämä asteittain nouseva vero ei kuiten- 14906: Pienyritysten säilyminen ja kehittyminen kaan saisi olla sidottu työntekijämäärään, 14907: on kuitenkin sekä kansantaloudellisista että vaan se olisi määrättävä suhteessa yrityksen 14908: työllisyysnäkökohtaisista syistä toivottavaa. liikevaihtoon. Tämä sen vuoksi, että ne pien- 14909: Ilman valtion tuntuvaa apua tällainen kehi- yritykset, joilla on käytössään pääomia, voi- 14910: tys nykyoloissa tuskin kuitenkaan on mahdol- sivat automatisoida tuotantoaan ja hyötyä 14911: lista. Pienyrityksiä suosivalla veropolitiikalla niihin pienyrittäjiin verraten, joiden tuo- 14912: valtio voi antaa pienyrittäjille tehokasta tu- tanto lähinnä riippuu työvoimapanoksesta. 14913: kea. Siksi sellainen liikevaihtovero, joka nousee 14914: Uusi' liikevaihtoverolaki, jonka mukaan kä- asteittain yrityksen liikevaihdon suuretessa, 14915: sityöläiset ja pienyrittäjät joutuivat vero- antaa suuremman oikeudenmukaisuuden. 14916: velvollisiksi, vaikeutti tuhansien käsityöläis- Tämä verotuksen uudistus merkitsisi ni- 14917: ten ja muiden pienyritysten toimintaa jopa menomaan tuhansille käsityöläisille ja pien- 14918: siinä määrin, että useat ovat joutuneet koko.. yrittäjille kilpailuolosuhteiden parantumista, 14919: naan lopettamaan toimintansa. Tämä ei voi koska juuri näiden asema uuden liikevaihto- 14920: olla tarkoituksenmukaista yritteliäisyYttä ja verolain jälkeen entisestään vaikeutui. 14921: työllisyyttä silmälläpitäen. Kaivataan liike- Edellä sanotun johdosta ehdotamme, 14922: vaihtoverolakiin sellaisia muutoksia, joissa 14923: huomioidaan pienyritysten taloudelliset vai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14924: keudet. Tämän vuoksi olisi liikevaihtoverosta van lakiehdotuksen: 14925: 14926: 14927: • 14928: Laki 14929: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 14930: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annettuun liike- 14931: vaihtoverolakiin (523/63) näin kuulluva uusi 8 a §: 14932: 14933: 8 a §. työliikkeitä ja pienyrityksiä, jotka valmista- 14934: Tämän lain tarkoittamina verovelvollisina vat tavaroita tai suorittavat tavarain muu- 14935: ei kuitenkaan pidetä niitä käsityöläisiä, käsi- tos-, puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- tai 14936: 302 rv,57. - Liikevaihtovero. 14937: 14938: asentamistöitä ja jotka käyttävät työapulai- alainen liikevaihto verokaudelta on vähem- 14939: sina enintään kolmea työntekijää, joihin .ei män kuin 10 000 markkaa, ja 50 % jos liike- 14940: lueta käsityöläisen puolisoa ja 21 vuotta vaihto on 10 000-15 000 markkaa, ja 75 % 14941: nuorempia jälkeläisiä. jos liikevaihto on 15 000-20 000 markkaa. 14942: Verovelvollinen, jolla on työntekijöitä 14943: enemmän kuin edellä 1 momentissa on mai- 14944: nittu, maksaa veroa 25 % · voimassa olevan Tämä laki tulee voimaan päivänä 14945: veron määrästä jos verovelvollisen veron- kuuta 196 . 14946: 14947: 14948: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 14949: 14950: Paavo Aitio. Veikko J. Rytkönen. 14951: Rainer Virtanen. Paavo Lagerroos. 14952: Pekka. Sila.nder. Kaino Haapanen. 14953: Aimo Laiho. 14954: 303 14955: 14956: IV,58.-Lak.al. N:o 79. 14957: 14958: 14959: 14960: 14961: Forsius: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. 14962: 14963: 14964: 14965: 14966: Eduskunnalle. 14967: 14968: V :n 1964 alusta voimaan tulleen liike- Nykyinen asiantila ei vastaa oikeudenmu- 14969: vaihtoverolain 8 §: n 1 momentin mukaan ei kaisuuden eikä kohtuuden vaatimuksia eikä 14970: elinkeinon harjoittamista liiketoimipaikkaa se turvaa kansalaisille hallitusmuodossa 14971: pitämättä ja käyttämättä apulaisina muita ta·attua yhdenvertaisuutta ~ain edessä. Se ei 14972: kuin taviopuolisoa tai 21 vuotta nuorempia ole myöskään puolustettavissa valtiontalou- 14973: jälkeläisiä pidetä sellaisena liiketoimintana, dellisista syistä, koska on ilmeistä, että juuri 14974: josta sanotun lain nojalla on suoritettava edellä mainittujen elinkeinon harjoittajien 14975: valtiolle liikevaihtoveroa. Saman pykälän 4 asiakkaat tulevat vähenemään liikeVJaihtove- 14976: momentin mukaisesti ei liiketoimipaikaksi ron aiheuttaman hintojen nousun johdosta. 14977: ktatsota mm. huonetta. tai muuta paikkaa, Tällöin vähenevät myös valtion veronsaanti- 14978: jota pääasiallisesti käytetään asumiseen. mahdollisuudet vastaavasti. Asiakaspiirin su- 14979: Täten on tahdottu helpottaa niiden useim- pistuminen sa:attaa useissa tapauksissa joh- 14980: miten sangen v'aatimattomien yrittäjien ase- taa myös siihen, että liikevaihtoverovelvolli- 14981: maa, jotka yhteisessä taloudessa olevien seksi tullut ompelija ttai muu käsityöamma- 14982: omaistensa avustamina harjoittavat elinkei- tin harjoittaja on pakotettu luopumaan mai- 14983: noa hankkiakseen näiden ja oman toimeen- nituista apulaisista.a.n ja jatkamaan Jiiketoi- 14984: tulonsa. Tällaisiin yrittäjiin kuuluu mm. om- mintaansa yksin. 14985: pelijoita, räätäleitä j:a muita käsityöläisam- Asia va:a.tii pikaista korjausta muuttamalla 14986: mattien harjoittajia niin hyvin kaupungeissa liikevaihtoverolaki·a siten, että niiksi lähi- 14987: kuin maaseudulla.. Heidän joukossa,an on omaisiksi, joita lain 8 §: n mukaan saadaan 14988: kuitenkin paljon sellaisia, joilla ei ole avio- käyttää apulaisina ilman että liiketoimintaa 14989: puolisoa tai jälkeläisiä, mutta sensijaan katsotaan liikevaihtoverovelvollisuuden alai- 14990: heillä saattaa olla apu}aisina yhteisessä tta~ seksi, ~uetruan myös elinkeinon harjoittajan 14991: loudessa olevat vanhemmat tai jompikumpi vanhemmat ja sisarukset silloin kun he ovat 14992: näistä taikka sisarukset. Lain sanamuodon yhteisessä taloudessa elinkeinon harjoittajan 14993: mukaan nämä yksinäiset yrittäjät jäävät ko- kanssa. 14994: konaan edellä mainitun säännöksen ulkopuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun- 14995: lelle, vaikka he monessa tapauksessa juuri nioittavasti, 14996: puheena olevall'a liiketoiminnallaan turvaa- 14997: vat sanottujen lähiomaistensa toimeentulon että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 14998: samalla pitäen yllä työllisyyttä, joka muuten van lakiehdotuksen: 14999: ehkä jäisi valtion tai kunnan huolehditta- 15000: vaksi. 15001: 304 IV,58. - Liikevaihtovero. 15002: 15003: 15004: Laki 15005: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15006: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun 15007: liikevV.htoveroLain (532/63) 8 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi: 15008: 15009: 8 §. 15010: Elinkeinon harjoittamista liiketoimipaik- jan kanssa yhteisessä taloudessa olevia van- 15011: kaa pitämättä j'a käyttämättä apulaisina hempita tai sisaruksia ei pidetä tässä laissa 15012: muita kuin aviopuolisoa tai 21 vuotta nuo- tarkoitettuna liiketoimintana. 15013: rempia jälkeläisiä tai· elinkeinon harjoitta.- 15014: 15015: 15016: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 15017: 15018: Saara Forsius. 15019: 306 15020: 15021: IV,59.- Lak.al. N:o 80. 15022: 15023: 15024: 15025: 15026: Haarla: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15027: 15028: 15029: Eduskunnalle. 15030: 15031: SuomalaisilLa vähittäisliikkeillä ei nykyisin suus liikeVJaihtoverottomiin · ostoksiin, osoit- 15032: ole mahdollisuutta myydä taVJama ulkomaa- taJa, että tieto tästä mahdoUisuudesta leviää 15033: laisille matlmilijoille 'l.iikevaihtoverotta muu- nopeasti ulkomaille ja vaikuttaa omalta 15034: toin kuin tullimenettelytietä siten, että ta- osaltaan turistien matkakohdesuunnitelmiin. 15035: vava lähetetään osta.jalle hänen kotimaahansa Tarpeellinen V'a[vonta on teknillisesti mah- 15036: taikka suomalaisessa satamassa olevaan ulko- dollista toteuttaa eri tavoin. Esimerkkinä 15037: maiseen ,a.Jukseen. Näitä mahdollisuuksia ·on mainittakoon Ranskassa käytännössä oleva 15038: tiettävästi käytetty hyväksi melko vähässä järjestelmä, jonka mukaan matkailija saJa 15039: määrin, osaksi tietämättömyyden, osaksi me- tehdä ostoksen liikevaihtoverovapaasti esittä- 15040: nettelyn hanka:luuden takia. mällä passinsa j:a. maksamalla ostoksen mat- 15041: Olisi ilmeisesti syytä hel pottwa ulkomaa- kashekiUä. 15042: laisten matkailij,ain täällä tekemiä vähittäis- Yksityiskohtaiset säännökset asiasta kuu- 15043: ostoksia. Eräs merkittävä keino olisi asian- luv·at luonnollisesti asetukseen eivätkä lakiin. 15044: mukaisten johtopäätösten tekeminen myös Lailla olisi ,ainoastaan tehtävä tällaisten sään'- 15045: liikevaihtoverotuksessa siitä seikasta, että nösten antaminen mahdolliseksi. 15046: myynti ulkomaalaisille matkailijoille on Tämän vuoksi ehdotan kunnioittavasti, 15047: maksutaseemme kannalta täysin rinnastet- 15048: tava ulkomaille tapahtuva:an tavaran myyn- että Eduskunta hyväksyisi seuratJ- 15049: tiin. Kokemus niiden muiden maiden osa1ta, van lakiehdotuksen: 15050: missä matkailijoille on järjestetty mahdolli- 15051: 15052: 15053: Laki 15054: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15055: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun 15056: liikevaihtoverolain (532/63), sellaisena kuin se on liikevaihtoverolain voimassaolon jatka- 15057: misesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (735/65), 1 §:n 4 momentti näin 15058: kuuluvaksi: 15059: 1 §. 15060: lytyksin tavaran myynti Suomessa oleske!l.e- 15061: '.Davaran myynnistä ulkomaille ei suoriteta valle ulkomaalaiselle katsotaan ulkomaille ta- 15062: veroa. Asetuksella säädetään, millaisin edel- pahtuvan myynnin veroiseksi. 15063: 15064: 15065: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 15066: 15067: P. R. Ha&Tl&. 15068: 15069: 15070: 15071: 39 E 529/66 15072: 306 15073: 15074: IV,60.- Lak.al. N: o 81. 15075: 15076: 15077: 15078: 15079: Haarla ym.: Ehdotus laiksi Ziikevaiht01Jerolain muuttamisesta. 15080: 15081: 15082: Eduskunnalle. 15083: 15084: Liikevaihtoverolain 2 §: n mukaisestli varsi- Edellä mainitun lainkohdan mukaan ra- 15085: nainen rakennuksella tapahtuva rakennustyö kennukseen tai rakennelmaan kuuluvan ko- 15086: jää liikevaihtoverolain ulkopuolelle. Lakia neiston, kalustoon, vesi-, viemäri-, lämpö-, 15087: säädettäm. oli tarkoituksena, ettei myöskään kaa.su- ja sähköjohdon tai muun sellaisen 15088: rakennuspaikalla tapahtuvaa betonimassan laitteen rakentamista tai niihin kohdistuvaa 15089: v·almistamista olisi pidettävä verollisena työ- muuta työsuoritusta pidetään tavaraan koh- 15090: suorituksena. Verotuskäytäntö muodostuikin distuvana verollisena työnä. Maalaustyön 15091: tämän mukaiseksi. Nyttemmin on kuitenkin osalta on verotuksessa po. säännöksestä johtu- 15092: oikeuskäytännössä katsottu, että betonimassan nut verotusteknillisiä vaikeuksia, koska maa- 15093: valmistaminen myös rakennuspaikalla aiheut- laustyöt tehdään rakennuksella tavallisesti 15094: taa verovelvollisuuden, koska betonimassaa on SaJnan urakoitsijan toimesta yhtenä kokonai- 15095: pidettävä tavanomaisena myyntituottoona. suutena ja tällöin joudutaan arvioperustein 15096: Tämän vuoksi rakennusliikkeet tulevat vero- erittelemään verollisen maalaustyön osuus 15097: velvollisiksi vastoin lain alkuperäistä tarkoi- kokonaisuraka.sta. Kun rakennukseen kohdis- 15098: tusta. Seurauksena on myös, että se sementin tuvat maalaustyöt ovat verottomia eikä ole 15099: kuljetuskustannusten nousun estäminen, jo- tarkoituksenmukaista, että ko. verraten vä- 15100: hon eduskunta pyrkii lain 17 § : n 3 moment- häisistä rakennuksiiin kuuluvista maalaus- 15101: tiin tekemällään lisäyksellä, ei toteudu. Vero- kohteista olisi suoritettava veroa, olisi lain 15102: tuskäytännön muutoksen voidaankin arvioida 2 §: n 2 momentin säännöstä muutettava 15103: korottavan rakennuskustannuksia 0.8-0.5 myös siten, että rakennuksen tai rakennelman 15104: prosentilla. Tämän vuoksi ja kun veron mää- maalaustyö ei tule verotettavaksi miltään 15105: räämisessä po. tavaroiden valmistusarvosta osin. 15106: käytännössä tulisi syntymään melkoisia vero- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, 15107: tusteknillisiä vaikeuksia, olisi lain 2 § : n 3 15108: momentin säännöstä muutettava siten, ettei että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15109: veron suorittamisvelvollisuus koske tavan- van lakiehdotuksen: 15110: omruSLila myyntituotteina pidettävien se- 15111: menttibetonimassan ja kalkkilaa.stin valmis- 15112: tusta. 15113: 15114: 15115: Laki 15116: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15117: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike- 15118: vaihtoverolain (532/63), sellaisena kuin se on osittain muutettuna liikevaihtoverolain 15119: voimassaolon jatkaJnisesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetulla lailla (735/65), 2 §:n 15120: 3 momentti näin kuuluvaksi: · 15121: 15122: 2 §. rakennustyön ei katsota kohdistuvan tava- 15123: raan, ellei kysymyksessä ole muun tavanomali.- 15124: Työn, joka kohdistuu välittömästi maa- sena myyntituotteena pidettävän tavaran 15125: alueeseen, sekä rakennuksen tai rakennelman kuin sementtibetonimassan tai kalkkilaa.stin 15126: IV,60. - Haarla ym. 307 15127: 15128: valmistaminen. Rakennukseen tai rakenne1- Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai 15129: maan kuuluvan koneiston, kalusteen, vesi-, työsuorituksen kohteena ollut tavara on toi- 15130: viemäri-, lämpö-, kaasu- ja sähköjohdon tai mitettu taikka tavara on luovutettu tullival- 15131: muun sellaisen laitteen asentamåsta tahi nii- vonn.asta vitimeistään 31 päivänä joulukuuta 15132: hin kohdistuvaa muuta työsuoritusta, maa- 1966, samoin kuin mainittuun päivään men- 15133: lausta lukuunottamatta, pidetään kuitenkin nessä tapahtuneeseen tavaran vuokrtaam.iseen. 15134: tavaraan kohdistuvana työnä. 15135: 15136: 15137: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 15138: 15139: P. B. Haarla. Raimo Daskivi 15140: 308 15141: IV,61 ........ Lak.al. 1f: o 82. 15142: 15143: 15144: 15145: 15146: Bam.ara ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami- 15147: sesta. 15148: 15149: 15150: Eduskunnalle. 15151: 15152: Voimassa olevan Hikevaihtovero1ain mu- rittamaan liikevaihtovero. Kuitenkin käyte- 15153: kwan ei halkojen, phlkkeiden, polttohakkeen tään näitä tavaroita tällöin aiua samaan tar- 15154: ja -turpeen myynnistä ole suoritettava liike- koitukseen kuin [aissa verovapaiksi säädet- 15155: v·aihtoveroa. Veroa ei ole suoritettava myös- tyjä halkoja, pilkkeitä ja polttohaketta. Kun 15156: kään silloin, kun verovelvollinen ottaa. myyn- esimerkiksi sahateollisuudessa syntyy noin 15 15157: titarkoitukseen hankkimansa tai itse vwlmis- prosentista tuotannossa käytetystä maka- 15158: tamansa edellä tarkoitetun tavaran käytettä- aineesta sah.anpurua, on kysymyksellä jo 15159: väksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen. yksin tällä teollisuuden ·alalla suuri merki- 15160: Puuta ra;aka-aineenaan käyttävässä teolJ.i- tys. Lisäksi on huomattava, että useimpia 15161: suudessa syntyy varsinaisen valmistustoimin- edellä luetelluista puujätteistä voidoon käyt- 15162: nan yhteydessä runsaasti erilaatuisia poltto- tää verovapaan polttohakkeen raaka-aineena. 15163: hakkeeseen ja pilkkeisiin sekä myös halkoihin Välttyäkseen suorittamasta liikevaihtoveroa 15164: rinnastettavia puujätteitä. Näistä voidaan tuotantonsa yhteydessä syntyvien jätteiden 15165: mainita esimerkkeinä muun muassa sahan- käyttämisestä polttoaineena omassa tuotanto- 15166: puru, pinnat, rimat, pätkät ja kuoret saha- toiminnassaan teollisuuslaitosten tulisi näin 15167: teoLlisuudessa, vanerin syrjät, kutterilastu ja ollen hankkia tarvittav:at koneet jätteiden 15168: hylkypölkyt v·aneriteollisuudessa sekä rulla.- v·almistamiseksi polttoh<akkeeksi. Tätä ei 15169: teollisuuden hylkypölkyt, sorvilastu, hylky- luonnollisestikaan voida pitää oikeana eikä 15170: ruHat ja ru:Hapuun jätteet. Tuotannon yh- tarkoituksenmukaisena. 15171: teydessä syntyvät puujätteet pyritään käyt- Kansantaloudellisesti olisi erittäin suota- 15172: tämään ensisijaisesti sehluloosateollisuuden vaa, että muihin tarkoituksiin soveltumatto- 15173: raaka-aineina. Niitä käytetään kuitenkin mien puujätteiden käyttämistä pohtoaineeksi 15174: teollisuudessa myös polttoaineina, minkä pyrittäisiin kaikin keinoin edistämään. Se 15175: lisäksi niitä myydään käytettäväksi yksityis- että niiden myynnistä sekä ottamisesta käy- 15176: talouksien lämmitykseen. Usein joudutaan tettäväksi muuhun kuin myntitarkoitukseen 15177: sanotut puujätteet menekkimahdollisuuksien on suoritettava Uikevaihtoveroa, on omiaan 15178: puutteessa varastoimaan sellaisinaan ja nii- johtamaan kehitystä siihen, että teollisuus- 15179: den hävittäminen onkin muodostunut teoUi- •1aitokset sekä myös yksityistaJoudet siirtyvät 15180: suudelle vaikeaksi ongelmaksi. Kun puujät- yhä yleisemmin käyttämään polttoaineena 15181: teitä ei, halkoja j·a pilkkeitä sekä polttoha- muualta tuotavia kivihiiltä ja polttoöljyä. 15182: ketta lukuun ottamatta, ole luettu liikevaih- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme, 15183: toverolaissa verovapaiden tavaroiden jouk- 15184: koon, joudutaan niiden myynnistä poltto- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15185: aineaksi sekä niiden ottamisesm omaan käyt- van lakiehdotuksen: 15186: töön muuhun kuin myyntitarkoitukseen suQ- 15187: IV,61.- Hama.ra ym. 15188: 15189: 15190: 15191: Laki 15192: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muuteta~an 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun 15194: ~iikevaihtoverolain 15195: (532/63) 3 §:n b) kohta näin kuuluv,a.ksi: 15196: 15197: 3 §. Tätä 1ak:iJa sovelJ.etaan, milloin myyty tai 15198: työsuorituksen kohteena ollut tavara on toi- 15199: b) pyöreä puutavara, myös kyHästettynä mitettu taikka tavara on [uovutettu tullival- 15200: tai Jahosuojattuna, halot, pillkkeet, poltto- vonnasta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 15201: turve, hake, sahanpuru sekä muut puujät- 1966, samoin kuin mainittuun päivään men- 15202: teet; poronjäkälä; nessä tapahtuneeseen tavaran vuokraamiseen. 15203: 15204: 15205: 15206: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 15207: 15208: Irma. Bam.ara. Juha Rihtniemi. Aili Vaittinen. 15209: Anna-Liisa Linkola. Timo Mäki. Jaakko Kemppainen. 15210: T. Junnila. Mikko Asunta. Saara Forsius. 15211: 310 15212: 15213: IV,62.- Lak.al. N:o 83. 15214: 15215: 15216: 15217: 15218: Hara ym..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15219: 15220: 15221: Eduskunnalle. 15222: 15223: Tällä hetkellä on kautta maan viriämässä eläimet, kuten kissat, koina:t, kalkkunat, kiis- 15224: sekä harrastajakal•astajien että kalavesien ket, kuoreet, sulkavat ovat verottomia. 15225: omistajien keskuudessa voimakas harnastus Tästä johtuen on nyt peritty liikevaihto- 15226: kalanviljelyyn ja arvokalakantojen paranta~ veroa, jopa takautuvaati vuosilta 1964-65, 15227: miseen. Tätä toimintaa tulisi ja kansantalou- mm. kirjolohesta ja sen elävästä mädistä sitä 15228: dellisesti kannattaisi tukea ja lmnnustaa maahan tuotaess·a. 15229: myös valtion taholta. Yhtähyvin kuin lalkutuotantona. pidetään 15230: Näin ei valitettavasti kuitenka1an käytän- maatalouden ja turkiseläinkasvatuksen har- 15231: nössä tapahdu. Va!ltion kalastusviranomaiset joittamista olisi myös kalanviljely ja kalo- 15232: ovat omaksuneet melko kielteisen kannan jenkasvatus pidettävä alkutuotantona. Sa- 15233: tä!llä hetkellä sopiviromaita verkkoallas- ja moin tulisi kalarehujen myynti olla vero- 15234: Lammikkoviljelykalalta näyttävän kirjolohen tonta samal.la tapaa kuin väkirehujen. 15235: suhteen j·a johtuuko tästä tai huomaamatto- Edellä olev.an perusteella ehdotamme kun- 15236: muudesta nykyistä liikevaihtoverolakia laa- nioittaen, 15237: dittaessa että kalanviijely sekä kalankasvatus 15238: ja kirjolohi (sateenkaarirautu) ovat jääneet että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15239: mainitsematta liikevaihtoverolain 3 ja 4 van lakiehdotuksen: 15240: § :ssä vaikka muut kalat ja koti- sekä riista- 15241: 15242: 15243: 15244: Laki 15245: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15246: Eduskunnan päätöksen mukahesti muutetaJan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike- 15247: vaihtoverolain 3 ja 4 § näin kuuluviksi: 15248: 3 §. ankat, iha.nhet, ka!lkkunat ja mehiläiset sekä 15249: Verotonta on seuraavien tavaroiden kalat ja tarhaturkiseläimet, kuten minkki, 15250: myynti ja maahantuonti: kettu ja chincilla kaikki elävinä, sekä 15251: a) sanoma- ja aikalmuslehdet, vähintään e) ilma-alukset ja sellaiset vesialukset, joi- 15252: kuukauden ajaksi tilattuina; den rungon suurin pituus on vähintään 10 15253: b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä metriä. 15254: tai la.hosuojattuna, halot, pilkkeet, polttohake 15255: ja -turve, poronjåJkilä; 4 §. 15256: c) maa, hiekka, sora ja kivi, sellaisenaan, Verotonta on seuraavien tavaroiden 15257: seulottuna, louhoona tai murskeena, ei kui- myynti, kun myyjänä on tavaran alkutuot- 15258: tenkaan siNoin, kun niiden myynti tai maa- ta.ja, ja niiden maahantuonti: 15259: hantuonti tapahtuu pakkauksissa tai muissa seNaisilUIIan jalostamattomina alkutuot- 15260: sellaisissa vähittäismyyntierissä; teina: 15261: d) nautaeläimet, hevoset, porot, siat, lam- ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös 15262: paat, vuohet, kaniinit, koimt, kissat, kanat, kuivattuina ja lajiteltuina, b.erne, myös pa- 15263: IV,62.- Hara ym. 311 15264: 15265: losta poistettuna, kuivattuna ja iJ.ajiteltuna, tuina, rehukaa[i ja säilörehu, elävät kasvit 15266: peruna, myös lajiteltuna, maito, myös kuo- j•a kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutustar- 15267: rittuna, kananmunat, myös iJ.ajiteltuina, liha, koitukseen myytävät juuri- ja varsimukulat, 15268: ruhoina, ruhon osina tai luuttomaksi leikat- juurakot, pistokka:at, sipulit, varrennusoksat 15269: tuna sekä muut syötävät eläinten osat tuo- ja taimet sekä irrallaan tai a.stioissa ka.svavi- 15270: reina, myös jäähdytettyinä, suolattuina tai na myytävät kiasvit tai kasvinosa.t, viherkas- 15271: ulkokuivattuina, kalat tuoreena, kuivana, vit ja leikkovihreä, sekä kotivoi, -kerma, 15272: suolattuna tai savustettuna sekä kalojen -piimä ja -juusto. 15273: elävä mäti, syötävät linnut j•a muut riista- Verotonta on myös seuraavien tava.roiden 15274: eläimet, tuoreina, myös kynittyinä, nyljettyi- myynti, kun myyjänä on tavaran llllkuperäi- 15275: nä ja sisä1mykset poistettuina, juuriselleri, nen valmistaja, ja niiden maahillntuonti: 15276: lanttu, maa-artisokka, mustajuuri, nauris, lannoitteet j·a maanviljelyskalkki, jauha- 15277: palsternakka, piparjuuri, porklmna- juna- tusjätteet, rehuselluloosa, rehukivennäis- 15278: juuri, retiisi ja retikka tuoreena. tai kuivat- aineet, väkirehut, kalarehut, kotieläinten 15279: tuna, myös puhdistettuna, lajiteltuna ja pa- ruokinnassa käytettävät teollisuuden jäte- 15280: loiteltuna, kaalika.svit, paJkokasvit, salaatti- !llineet ja. rehunsäilöntäaineet. 15281: kasvit ja sipulikasvit, kurkku, kurpitsa, lehti- Niin ikään on verotonta apteekkitavaroi- 15282: selleri, makea maissi, melooni, paprika, parsa, den myynti, kun myyjänä on apteekkitava- 15283: pin.aatti, raparperi, tomaatti ja mausteviha.n- ralaissa (374/35) tarkoitettu apteekkitaV!llra- 15284: nekset, kuten persilja, tilli, meirami ja vi- tehdas tai apteekkitavarakauppa. Verotonta 15285: hantakrassi, kaikki tuoreena tai kuivattuina, on myös apteekkitavaroiden ma:ahantuonti. 15286: myös paloiteltuna, [uonnonvaraiset tai vil- Alkutuotantona pidetään maatalouden, 15287: jellyt syötävät sienet tuoreina, myös kuivat- 1 puutarhatalouden, kalillstuksen, kalanviljelyn 15288: tuina tai suolattuirua, luonnonvarainen tai ja kalankasvatuksen, turkiseläinka.svatuksen 15289: vi·ljelty herukka, karpalo, karviaismarj1a, ja poronhoidon harjoittamista sekä sienien 15290: mansikka, mesimarja, mustikka, muurain, ja metsämarjojen poimintaa samoinkuin nii- 15291: pensasmustikka, puolukka j1a vadelma tuorei- den ja omasta alkutuotannosta saatujen 15292: na tai kuivattuina, omena tuoreena, pelto-, tuotteiden myyntiä, ei kuitenkana silloin kun 15293: puutarha- ja koristekasvien sekä hedelmä- ja myynti tapahtuu Hiketoimipaika.sta, jokia 15294: metsäpuiden kylvösiemenet, k!arkearehu, ku- sijaitsee muualla kuin illlkutuotantopaika[la 15295: ten heinät, heinäjauho, oljet, viljankuoret, tai muualla kuin ulkona y~eisellä myyntipai- 15296: ruumenet, laidunruohot tuoreina ja kuiva.t- kaUa. 15297: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 15298: Erkki Ha.ra. Nestori Kaasalainen. 15299: K. F'. Haapasalo. Esko J. Koppa.nen. 15300: 312 15301: 15302: IV,63.-Lak.al. N:o 84. 15303: 15304: 15305: 15306: 15307: Jämsen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15308: 15309: Eduskunnalle. 15310: 15311: Tammikuun 1 päivänä 1964 voimaan tul- sessa antamaan vastaukseen edustaja Tuu- 15312: leen liikevaihtoverolain 3 §: n d) koh- len y.m. edellisen helmikuun 18 jättämästä 15313: dan mukaan elävien kotieläinten, joihin ~ kysymyksestä, koskien maataloushallituksen 15314: luetaan m.m. mehiläiset ja tarhaturkiseläi>- kalatalousosaston antamaa kalastuskorttiva- 15315: met, kuten minkki ja chinchilla, myynti on rojen käytön kieltoa kirjolohen kasvatuk- 15316: verotonta. seen ja kirjolohen liikevaihtoveroa. 15317: Viime aikoina on maassamme viriämässä Ministerin vastauksessa nimenomaan lau- 15318: kokonaan uusi kotieläinmuoto, nimittäin sutaan: "On vielä huomattava, että sateen- 15319: lohikalojen kasvatus lammikoissa. Tähän kaarirautujen kasvattamista annoskaloiksi, 15320: asti saadut kokemukset osoittavat, että so- mitä sanalla lammikkoviljely yleensä tar- 15321: pivanlaatuisilla vesialueilla voidaan nykyai:- koitetaan, ei voida pitää n.s. kalastuskortti~ 15322: kaisin menetelmin, verkkoaltain seisovassa varoHla tuettavana kalavesienhoitotoimin- 15323: vesissä ja maa-altain juoksevien vesien ää- tana, vaan se on lähinnä eräänlaista koti- 15324: ressä, harjoittaa lohikalojen, eritoten kirjo- eläinhoitoa. Sama koskee myös istutuksia 15325: lohen, kasvatusta keinoruokinnan avulla luonnovaraisiin pikkuvesiin, j·oissa kaloja 15326: joko pää- tai sivueUnkeinona. Erikoisesti ruokitaan ja hoidetaan ja joissa vain vesi- 15327: tämä uusi kotieläinkasvatusmuoto voisi an- alueen omistajat taikka heiltä maksusta tai 15328: taa maamme kehitysalueille, joissa juuri ilmaiseksi luvan saaneet ovat oikeutettuja 15329: löytyy paljon puhtaita ja hyvävetisiä puro- kalastamaan." Kun siis kysymyksessä on 15330: ja järvialueita, uusia elinkeinomahdollisuuk- uusi kotieläinkasvatusmuoto, jota lähinnä 15331: sia. Eritoten maanviljelijäväestö voisi var- voidaan verrata mehiläisten ja minkin kas- 15332: sinaisen elinkeinonsa ohessa saada lohen- vatukseen, on johdonmukaista ja tarkoituk- 15333: kasvatuksesta aivan uuden tulolähteen, mikä sellista, että lammikko- ja allasv:iljellyt lo- 15334: seikka vaikuttaa ehkäisevästi maaltapakoon. hikalat, kuten kirjolohi, taimen, nieriäinen 15335: Että tällaista lohikalojen lammikko- ja ja lo?-i, niitä elä'?nä myytäessä oli~ivat li~ 15336: verkkoallaskasvatusta annoskaloiksi on pi- k~~aihtoverovapal!ta, kuten muutkln koti- 15337: dettävä lähinnä kotieläinhoitona voidaan ela1met ovat. 15338: viitata maatalousministeri: Mauno' Jussilan Esitämme kunnioittaen, 15339: 25 päivänä maaliskuuta 1966 Eduskunnan 15340: Herra Puhemiehelle valtiopäiväjärjestyksen että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15341: 37 § :n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- van lakiehdotuksen: 15342: 15343: 15344: 15345: Laki 15346: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15347: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike- 15348: vaihtoverolain 3 § näin kuuluvaksi: 15349: 15350: 3 §. a) sanoma- ja aikakauslehdet, vähintään 15351: Verotonta on seuraavien tavaroiden kuukauden ajaksi tilattuina; 15352: myynti ja maahantuonti: b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä 15353: IV,63. - Jä.msen ym. 313 15354: 15355: tai lahosuojattuna, halot, pilkkeet, poltto- e) ilma-alukset ja sellaiset vesialukset, 15356: hake ja turve; poronjäkälä; joiden rungon suurin pituus on vähintään 15357: c) maa, hiekka, sora ja kivi, sellaisenaan, 10 metriä. 15358: seulottuna, louheena tai murskeena; ei kui- Verotonta on myös vähintään neljä ker- 15359: tenkaan silloin, kun niiden myynti tai maa- taa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aika- 15360: hantuonti tapahtuu pakkauksissa tai muissa kauslehden painoksen myynti aatteelliselle 15361: sellaisissa vähittäismyyntierissä; yhdistykselle, joka harjoittamatta sanoma- 15362: d) nautaeläimet, hevoset, porot, siat, lam- ja aikakauslehtien osalta 1 § :ssä tarkoitet- 15363: paat, vuohet, kaniinit, koirat, kissat, kanat, tua liiketoimintaa julkaisee sanoma- tai ai- 15364: ankat, hanhet, kalkkunat ja mehiläiset sekä kakauslehteä pääasiassa jäseninään tai jäsen- 15365: tarhaturkiseläimet kuten minkki, kettu ja yhdistyksensä jäseninä olevia luonnollisia 15366: chinchilla, lammikko- ja verkkoallasviljellyt henkilöitä varten, samoin kuin sellaisen leh- 15367: lohensukuiset kalat, kuten kirjolohi, taimen, den maahantuonti. 15368: lohi ja nieriäinen kaikki elävinä; sekä 15369: 15370: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 15371: 15372: Artturi Jäm.sen. Pentti Pekkarinen. 15373: Paavo Niinikoski. Ale Holopainen. 15374: 15375: 15376: 15377: 15378: 40 E 529/66 15379: 314 15380: 15381: IV,64.-Lak.al. N:o 85. 15382: 15383: 15384: 15385: 15386: Jämsen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami- 15387: sesta. 15388: 15389: 15390: Eduskunnalle. 15391: 15392: Tammikuun 1 päivänä 1964 voimaan tulleen ehdotuksessa on kirjolohi liitetty verovapai- 15393: liikevaihtoverolain 4 § :ssä ei ole mainittu den kalojen luetteloon. Tämän muutosehdo- 15394: kirjolohta, entiseltä nimeltä sateenkaarirautu, tuksen valmistelutyöt, ottaen huomioon sen 15395: sellaisena jalostamattomana alkutuotteena, monitahoisuuden, vaativat kuitenkin vielä 15396: jonka myynti, kun myyjänä on tavaran määräämättömän ajan. Toiselta puolen jo nyt 15397: alkutuottaja, on verotonta, siitä huolimatta, ki'I'jolohen mädin myynnissä peritään liike- 15398: että sanotun pykälän mukaan maassamme vaihtoveroa ja on odotettavissa, että ensi syk- 15399: esiintyvät muut lohi:kalat, kuten lohi, taimen, synä, jolloin kirjolohi-istukkaita ja annoska- 15400: purotaimen ja nieriäinen, ovat verottomia. loja tulee enemmän kauppaan, on odotetta- 15401: Kun iJruitenkin varsinkin viime aikoina kirjo- vissa sekasortoinen tila kalamarkkinoilla, 15402: lohen kasvatus sekä annoskaloiksi ja istuk- koska käytännössä on vaikea eroittaa kirjo- 15403: kaiksi on voimakkaasti lisääntynyt ja kirjo- lohta, varsinkin fileerattuna ja mätimunana, 15404: lohi mtutettuna maamme luonnonvesiin on toisista lohikaloistamme. Näissä oloissa näyt- 15405: avaamassa aivan uusia uria maamme kala- tääkin aiheelliselta ja lain valvomisen kan- 15406: taloudessa, näyttää kohtuuttomalta j•a tarkoi- nalta välttämättömältäkin, ettei voida jäädä 15407: tuksettomalta pitää tätä nyt jo suomalaiseen odottamaan liikevaihtoverolain muutosehdo- 15408: kalastoon kuuluv-aa lohikalaa veronalaisena. tusta, vaan että mainittu 4 § heti oiikam- 15409: Laklia laadittaessa, jolloin kala ehkä ei ollut taisiin. 15410: tarpeeksi tunnettu maassamme, on ilmeisesti Esitämmekin kunnioittaen 15411: siihen päässyt pujahtamaan mainitunlainan 15412: virhe. Tämän seikan ovat jo huomioineet Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa- 15413: myös veroviranomaisemmekin, koska valmis- van lakiehdotuksen: 15414: teilla olevassa lidkevaihtoverolain muutos- 15415: 15416: 15417: Laki 15418: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15419: Eduskunnan päätöksen muklli8Jl muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 .annetun llike- 15420: vaåhtoverolain (532/63) 4 § näin kuuluvaksi: 15421: 15422: 4 §. rittuna; kananmunat, myös l·ajiteltuina; liha, 15423: Verotonta on seuraavien tavaroiden ruhoina, ruhon osina tai luuttomaksi leikat- 15424: myynti, kun myyjänä on tavaran alkutuot- tuna sekä mutu syötävät eläinten osat tuo- 15425: taja, j·a niiden maahantuonti: reina, myös jäähdytettyinä, jäädytettyinä, 15426: sellaisinaan jalostamattomina alkutuot- suolattuina tai ulkokuivattuina; ahven, anke- 15427: teina: rias, harjus, hauki, järvitaimen, kampela, 15428: ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös kiiski, kilohaili, myös maustettuna, kirjo- 15429: kuivattuina ja lajiteltuillla; herne, myös pa- lohi, kuha, kuore, lahna, lohi, made, muik- 15430: losta poistettuna, kuivattuna ja :lajiteltuna; ku, nahkiainen, nieriäinen, pasuri, purotai- 15431: peruna, myös iajdteltuna; maito, myös kuo- men, salakka, siika, silakka, silli, sulkava, 15432: IV,64. - Jäms6n ym. 315 15433: 15434: suutari, särki, säyne, taimen ja turska tuo- koitukseen myytävät juuri- ja varsimukulat, 15435: reena, kuivattuna, suolattuna tai savu.stet- juurakot, pistokkaat, sipulit, varrennusoksat 15436: tuna, myös sisälmykset poistettuna, sekä mai- ja taimet sekä irrallaan tai astioissa kasva- 15437: nittujen kalojen mäti; syötävät linnut ja vina myytävät kasvit tai kasvinosat, viher- 15438: muut riistaeläimet, tuoreina, myös kynittyi- kasvit ja leikkovihreä; sekä 15439: nä, nyljettyinä ja sisälmykset poistettuina; kotivoi, -kerma, -piimä ja -juusto. 15440: juuriselleri, lanttu, maa-artisokka, musta- Verotonta on myös seuraavien tavaroiden 15441: juuri, nauris, palsternakka, piparjuuri, pork- myynti, kun myyjänä on tavaran ·alkuperäi- 15442: kana, punajuuri, retiisi ja retikka tuoreena nen valmistaja, ja niiden maahantuonti: 15443: tai kuivattuna, myös puhdistettuna, lajitel- lannoitteet ja maanviljelyskalkki, jauhatus- 15444: tuna ja paloiteltuna; kaalikasvit, palkokas- jätteet, rehuselluloosa, rehukivennäisaineet, 15445: vit, salaattikasvit ja sipulikasvit, kurkku, väJkirehut, kotieläinten ruokinnassa käytettä- 15446: kurpitsa, lehtiselleri, makea maissi, melooni, vät teollisuuden jäteaineet ja rehunsäilöntä- 15447: paprika, pinaatti, raparperi, tomaatti ja aineet. 15448: maustevihannekset, kuten persilja, tilli, mei- Niin ikään on verotonta apteekkitavaroiden 15449: rami ja vihantakrassi, kaikki tuoreena tai myynti, kun myyjänä on apteekkitavaralaissa 15450: kuivattuna, myös pa:l.oiteltuna; luonnonvarai- tarkoitettu apteekkitavaratehdas tai apteekki- 15451: set tai viljellyt syötävät sienet tuoreina, tavarakauppa. Verotonta on myös apteekki- 15452: myös kuivattuina tai suolattuina; luonnonva- tavaroiden maahantuonti. 15453: rainen tai viljelty herukka, karviaismarja, Alkutuotantona pidetään maatalouden, 15454: mansikka, mesimarja, mustikka, muurain, puutarhatalouden, kal·astuksen, turkåsläinkas- 15455: pensasmustikka, puolukka ja vadelma tuo- vatuksen ja poronhoidon harjoittamista sekä 15456: reina tai kuivattuina; omena tuoreena; pelto-, sienien ja metsämarjojen poimintaa samoin- 15457: puutarha- ja koristekasvien sekä hedelmä- ja kuin niiden ja omasta alkutuotannosta saa- 15458: metsäpuiden kylvösiemenet; karkearehu, ku- tujoo tuotteiden myyntiä, ei kuitenkaan sil- 15459: ten heinät, heinäjauho, oljet, vilj·ankuoret, loin kun myynti tapahtuu liiketoimipaikasta, 15460: ruumenet, laidunruohot tuoreina tai kuivat- joka sijaitsee muualla kuin alkutuotantopai- 15461: tuina, rehukaali ja säilörehu; elävät kasvit kalla tai muualla kuin ulkona yleisellä myyn- 15462: ja kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutustar- tipaikalla. 15463: 15464: 15465: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 15466: 15467: Artturi Tåms6n. Pentti Pekkarinen. 15468: Paavo Niinikoski. Ale Holopainen. 15469: 316 15470: 15471: IV,65.- Lak.al. N: o 86. 15472: 15473: 15474: 15475: 15476: Kekkonen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15477: 15478: 15479: E d u s k u n n a 11 e. 15480: 15481: Liikevaihtoverolain 3 § :n b-kohdan mu- jotka kulkevat vähittäiskaupan kautta, ovat 15482: kaan polttopuuturpeesta ei kanneta liike- ainoastaan marginaaliveron alaisia. Lisäksi 15483: vaihtoveroa. Liikevaihtoverolain 3 § :n c- myös kasvuturvetta voidaan käyttää sa- 15484: kohdassa on myöskin "maa, hiekka, sora ja maan tarkoitukseen kuin lannoitteita. Myös 15485: kivi, sellaisenaan, seulottuna, louheena tai meillä kasvuturvetta, kun sitä käytetään 15486: murskeena" luettu liikevaihtoverovapaisiin maanparannusaineena humuspitoisuuden li- 15487: tavaroihin. Sensijaan kasvuturve on liike- sääjänä, on pidettävä täysin lannoitteisiin 15488: vaihtoverolain alaista. rinnastettavana. Läheisyys lannoitteisiin tu- 15489: Tätä jakoa on erittäin vaikea perustella. lee ilmi myös siinä, että suhteellisesti kas- 15490: Kasvuturvetta käytetään kasvualustana ku- vava osa kasvuturpeesta tullaan kaiken to- 15491: ten maata ja multaa, jotka ovat Hikevaihto- dennäköisyyden mukaan toimittamaan ku- 15492: verosta vapaita. Kasvuturvetta ja poltto- luttajille valmiiksi peruslannoitettuna. 15493: turvetta ei voi erottaa rajatapauksessa toi- Edellä esitetystä jo ilmenee, kuinka täy- 15494: sistaan. Jopa voidaan sanoa, että hyvin dellisesti! on perusteltavissa se, että kasvu- 15495: suuri osa käytetystä turpeesta kelpaa sekä turve luettaisiin vähintään marginaaliveron 15496: kasvu- että polttoturpeeksi. Myöskin kasvu- alaisiin tavaroihin. Sen lisäksi on huomat- 15497: turpeen nostomenetelmät ovat nykyään pää- tava, että nykyinen järjestelmä houkuttelee 15498: asiallisesti täysin samat kuin polttoturpeen- moniin väärinkäytöksiin. Turvetta myydään 15499: kin. Näinollen asialliset syyt näyttäisivät maana ja täten kierretään vero. Rajatapauk- 15500: johtavan siihen, että kasvuturve olisi rin- sissa onkin vaikea sanoa, milloin on maasta 15501: nastettava myös liikevaihtoveron suhteen ja milloin on kasvuturpeesta kysymys. Li- 15502: maahan ja polttoturpeeseen. säksi on todettava, että meillä vasta ensi 15503: Monistakin syistä johtuen on erittäin vai~ askeleitaan ottava kasvuturvetuotanto 15504: keaa lisätä liikevaihtoverolain 3 § :n vapaa- kamppailee· monien vaikeuksien kanssa, jo- 15505: listaa. Myös se, että kasvuturvetta jossain ten tämän tulevaisuudessa ilmeisesti tär- 15506: määrin myydään muutenkin kuin suoraan keän ja myös ulkomaankaupan kannalta 15507: tuottajalta kuluttajalle (tosin eräitä muita- todennäköisesti merkittäväksi muodostuvan 15508: kin 3 § :ssä mainittuja tavaroita), saattaa tuotantoalan alkuunpääsemistä pitäisi kai- 15509: muodostaa esteen sen sijoittamiseksi täysin kin keinoin helpottaa. 15510: liikevaihtoverovapaisiin tavaroihin. Sensi- Edellä esitettyyn viitaten olisikin kaikin 15511: jaan ei voida hakemallakaan löytää syytä, puolin perusteltavissa, että kasvuturve lisät- 15512: miksi kasvuturvetta ei sijoitettaisi ns. mar- täisiin marginaaliveron alaisiin tuotteisiin, 15513: ginaaliveron alaisiin tavaroihin. jolloin liikevaihtoverolain 4 § :n luetteloon 15514: Liikevaihtoverolaissahan on pyritty teke- lisättäisiin lannoitteiden ja maanviljelyskal- 15515: mään järjestelmän puitteissa kaikki mahdol- kin jälkeen sanat: "lannoitettu ja lannoit- 15516: linen, jotta liikevaihtovero ei vaikuttaisi tamaton kasvuturve". 15517: korottavasti elintarvikkeiden hintoihin. Sen Edellä sanotun johdosta ehdotan, 15518: vuoksi juuri maa ja multa ovat verovapaita. 15519: - Kasvuturvetta, kuten edellä todettiin, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15520: käytetään samaan tarkoitukseen kuin mul- van lakiehdotuksen: 15521: taa. - Ja samasta syystä myös lannoitteet, 15522: IV,65. - Kekkonen. 317 15523: 15524: 15525: Laki 15526: liikevaihtoverolain muuttamisesta.. 15527: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuta 1963 annetun lii- 15528: kevaihtoverolain 4 § :n toinen kohta seuraavasti: 15529: 4 §. ruokinnassa käytettävät teollisuuden jäteai- 15530: neet ja rehusäilöntäaineet. 15531: Lannoitteet, maanviljelyskalkki, lannoi- 15532: tettu ja lannoittamaton kasvuturve ja kui- 15533: viketurve, jauhatusjätteet, rehuselluloosa., Tämä laki tulee voimaan päivänä 15534: rehukivennäisaineet, väkirehut, kotieläinten kuuta 196. 15535: 15536: 15537: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 15538: 15539: Matti Kekkonen. 15540: 318 15541: 15542: IV,66.- Lak.al. N:o 87. 15543: 15544: 15545: 15546: 15547: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami- 15548: sesta. 15549: 15550: 15551: Eduskunnalle. 15552: 15553: Voimassa olev·an liikevaihtoverolain 85 § : n reämmäl1e, koska teollisuuden liikevaihtovero 15554: mukaan asetuksella voidaan säätää, ettei tila- aleni ja vammaiset työskentelivät aikaisem- 15555: päistä, vähäistä tai laadultaan erityistä mke- minkin liikevaihtoverosta vapaina. Monien 15556: toimintaa eikä myöskään mketoimintaa., jota alojen tuotteet ovat myös sellaisia, ettei pai- 15557: harjoittavan henkilön työ- ja toimintakyky kaHinen menekki riitä turV'aamaan työllisyyt- 15558: on jonkin elimen puuttumisen tai toiminta- tä ja toimeentuloa. Tiil<lainen on mm. nahka- 15559: VIajavuuden vuoksi ratkaisevasti heikentynyt, työntekijäin ammatti, johon invaliidihuolto- 15560: ole pidettävä Jiikevaihtoverolaissa tarkoitet- lain nojalla on vammaisia koulutettu ja kou- 15561: tuna Uiketoimintana. Joulukuun 20 päivänä lutetaan edelleenkin. Nahkaesineiden Vialmis- 15562: 1963 illlilletulla liikevaihtoveroasetuksella on tuksessa on kilpailu pakottanut monet vam- 15563: säädetty, että liikev•aihtoverol.aissa tarkoitet- maiset erikoistumaan jonkun määrätyn tuot- 15564: tuna liiketoimintana ei myöskään pidetä toi• teen valmistamiseen. Markkinointi on tällöin 15565: mintaa, jota harjoittaa liiketoimipaikassa tai ulotettava koko maata käsittäväksi. Myös 15566: muualla henkilö, jonkia. työ- ja toimintakyky monet ompelu-, rottinki-, harja-, kudonta-, 15567: on jonkin elimen puuttumisen tai toiminta- puu- ym. töitä tekevät vammaiset joutuvat 15568: vajavuuden vuoksi alentunut vähintään pakostakin markkinoimaan valmistamansa 15569: 70 %, mikäli toiminta yksinomaan käsittää tuotteet mkkeiden välityksellä. Jo yksin- 15570: hänen ja hänen perheensä elatukseksi valmis- omaan vammaisuuskin voi estää tai suuressa 15571: tettujen tavaroiden myyntiä tai yksinomaan määrin rajoittaa harjoitettua markkinointia. 15572: ta'VIaraan kohdistuvia työsuorituksia ja hän Vammaisten markkinointiongelman vuoksi on 15573: käyttää toiminnassaan :apunaan Jikevaihtove- perustettu Invaliidien tuotteiden myyntikes- 15574: rolain 8 §:n 1 mom:ssa mainittujen lisäksi' kus Inv'a ja Sokeain myymälät, jotka erikois- 15575: enintään yhtä muuta henkilöä. liikkeet jatkuVIIlsti toimivat raaka-aineiden 15576: Edellä mainitut säännökset antavat mer- hankkijoina ja tuotteiden myyjinä. 15577: kittä~än suojan vaikeaV~ammaisten invalidien Liikevaihtoverovapauden hakeminen mer- 15578: työllistämiselle. Käytännössä on kuitenkin kitsee vaikeavammaiselle pienyrittäjälle, joka 15579: todettu, että suoja ulottuu ainoastaan niiden käyttää markkinoinnissa apunaan liikevaihto- 15580: säännöksissä tarkoitettuihin V'aikeavammai- verovelvollista liikettä, tuntuvaa aseman huo- 15581: siin, jotka voivat myydä valmistamansa tuot- nontumista, jopa joutumista liikeV'aihtovero- 15582: teet suoman kuluttajaHe. Monilla •ammatti- velvollista epäedullisempaa.n asemaan. Liike- 15583: aloHla itsenäisinä työskentelevät vammaiset vaihtoverovelvollinen myyjä joutuu ostaes- 15584: eivät kuitenkaa.n voi näin tehdä. Pelkästään saan tavaran liikev.aihtoveron suorittamisesta 15585: käsityönä tai vähäisen koneistuksen turvin vapa.utetulta Vlllmmaiselta maksaman liike- 15586: tuotteita valmistaesaaan joutuvat invalidit vaihtoveron taV'a~an koko myyntihinnasta. 15587: kilpailukyvyn säilyttämiseksi työskentele- Raaka-aineen osalle tulee tällöin kaksinker- 15588: mään tiiviisti, joten suoraan kuluttJa.jalle ta- tainen likevaihtovero. Verovelvolliselta val- 15589: pahtuvaan ja runsaasti aikaa vievään myyn- mistajalta ostaessaan liike on oikeutettu vä- 15590: tiin ei ole mahdollisuuksia. Vammaisten kil- hentämään myyntihinnasta ostohinnan ja 15591: pailukykyhän on nykyisen Wkevaihtovero- suorittamaan veron vain näiden erotuksesta. 15592: l,ain voimassaoloaikana joutunut entistä ki- Vammaisella on oikeus hakea itsensä verovel- 15593: IV,66. -Matilainen ym. 319 15594: 15595: volliseksi, mutta silloin hän menettää lain tavaren myynnin verotusarvona pidettäisiin 15596: säätäjän hänelle tarkoittaman ja toimeentu- myyntihintaa vähennettynä tavaran ostohin- 15597: lonsa hankkimiselle välttämättömän suojan. nalla. 15598: Kaikkien vähintään 70 % työ- ja toiminta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15599: kyvystään menettäneiden vammaisten saat- nioittaen, 15600: tamiseksi samaan asemaan ja heidän työlli- 15601: syytensä turvaamiseksi tulisi liikevaihtovero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15602: lain säännöksiä muuttaa siten, että liikevaih- van lakiehdotuksen: 15603: toverosta vapautetulta vammaiselta ostetun 15604: 15605: 15606: 15607: Laki 15608: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15609: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike- 15610: vaihtoverolain (532/63) 17 §:n 1 momentin b kohta näin kuuluvaksi: 15611: 15612: 17 §. verollisena hankitun tai verollisena itse maa- 15613: Myynnin verotusarvona pidetään: hantuodun taikka 85 § :n 2 momentissa tar- 15614: koitatulta vajaJatyökykyiseltä henkilöltä ve- 15615: b) vähittäisverovelvolliselle a) kohdassa rottomana hankitun tavaran ostohinnalla. 15616: tarkoitettuj'a määriä vähennettynä myynti- 15617: tarkoitukseen käytettävän, verovelvolliselta 15618: 15619: 15620: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. · 15621: 15622: Kalle Matilainen. Heikki Hykkäälä. Sulo Bostila. 15623: Valto Käkelä. Valde Nevalainen. Uljas Mäkelä. 15624: 320 15625: 15626: IV,67.-Lak.al. N:o 88. 15627: 15628: 15629: 15630: 15631: Mäki ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15632: 15633: 15634: E d u s kun n a 11 e. 15635: 15636: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 24 §: n kaupankäynnissä tuliut yhä tavanomaisem- 15637: mwaan on kalenterikuukaudelta laskettu maksi, että ostajalle myönnetään huomatta- 15638: vero suoritettava viimeistään [ähinnä seuraa- van pitkä ailt!a laskujen suorittamiseen, ja 15639: van kalenterikuukauden viimeisenä arkipäi- huolimatta siitä, milloin laskutus tapahtuu, 15640: vänä. Tämän mukaisesti tukkuverovelvollisen on laskujen perimiselle varattava taina riit- 15641: on suoritettava liikevaihtovero sitä kuukautta tävästi aikaa, usein jopa useita kuukausia. 15642: ensiksi seuraavan kuulmuden loppuun men- Näistä syistä on veronmaksuajan lyhentä- 15643: nessä, jonka aikana hän on asiakasta laskut- misen aiheuttama epäkohta käynyt tukku- 15644: tanut tai muutoin veloittanut, kun twas vä- verovelvollisten osalta yhä ilmeisemmäksi. 15645: hittäisverovelvollisen on suoritettava vero Vaikka verovelvollinen toimii liikevaihto- 15646: samassa ajassa vasta sen jälkeen, kun myyn- verolain mukaJan itse asiassa vain veronkan- 15647: tihinta, vuokramaksu :bai työsuorituksen kor- tajana, on nykyinen menettely johtanut lu- 15648: vaus on kertynyt. kuisissa tapauksissa peräti siihen, että vero- 15649: V. 1950 annetun liikevaihtoverolain 14 §: n velvollisten on ollut hankittava käyttöönsä 15650: mukaan oli kultakin kalenterikuukaudelta lainavaroja yksinoma,a.n sen vuoksi, että he 15651: menevä Hikevaihtovero suoritettaV'a viimeis- olisivat voineet suoritta:a liikevaihtoveron 15652: tään sanottua kuukautta toiseksi seuranneen säädetyssä määräajassa. Kun tämän ei voida 15653: kruenterikuukauden .aikana. V. 1957 anne- katsoa vastaaVIan liikevaihtoverojärjestelmän 15654: tulla lailla muutettiin puheena oleV'aa sään- tarkoitusta ja veronmaksuajan pysyttämistä 15655: nöstä kuitenkin siten, että liikevaihtovero oli nykyisellään ei voida pitää enää jatkuvasti 15656: suoritettava kultakin kuukaudelta jo seuraa- perusteltuna, olisi liikevaihtoverolain 24 15657: van kuukauden kuluessa. Lainmuutoksella §: ssä säädetty veronmaksuaika saatettava 15658: pyrittiin helpottamaan valtion sUloisia raha- tukkuverovelvollisten kohdalta aikaisempaa 15659: taloudellisia Vlaikeuksia. vastaavaksi. Samalla olisi myös lain 55 § :n 15660: Liikevaihtoveron maksuajanlyhentämisestä 1 momentin säännöstä viivästyskoron suorit- 15661: on ollut seurauksena, että tukkuverovelvolli- tamisesta vastaavasti muutettava. 15662: set joutuvat yleisesti suorittamaan veron val- Edellä esitetyn perusteella esitämme, 15663: tiolle ennen kuin he itse saaV'at maksun 15664: myymistään tuotteista ja hintaan sisältyvän että Eduskunta hyväksyisi seuraa-- 15665: liikevaihtoveron haltuunsa. Viime aikoina on van lakiehdotuksen: 15666: 15667: 15668: 15669: Laki 15670: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike- 15672: vaihtoverolain (532/63) 24 § j:a 55 § :n 1 momentti näin kuuluviksi: 15673: 15674: 24 §. kauden ja vähittäisverovelvollisen kuukauden 15675: Tukkuverovelvollisen on suoritettava ka- kuluessa sanotun kalenterikuukauden päätty- 15676: lenterikuukaudelt.a laskettu vero kahden kuu- misestä. 15677: IV,67. - Mäki ym. 321 15678: 15679: 55 §. 15680: Milloin veroa ei ole suoritettu viimeistään veromäärästä, joka on asetuksella vahvistet- 15681: 24 § : ssä säädetyssä ajassa verokauden päät- tava markkamäärää pienempi. 15682: tymisestä lukien, suorittamatta jääneelle ve- 15683: rolle on maksettava viivästyskorkoa kultakin 15684: täydeltä sada.lta markalta yksi markka jo- Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai 15685: kaiselta kalenterikuukaudelta verokauden työsuorituksen kohteena ol~ut tavara on toi- 15686: päättymisestä ~ukien, ei kuitenkaan siltä ka- mitettu taikka tavara on luovutettu tuhliV'rul- 15687: lenterikuukaudelta eikä tukkuverovelvollisen vonlliasta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 15688: osalta myöskään sitä edeltäneeltä kalenteri- 1966, samoin kuin mainittuun päivään men- 15689: kuukaudelta, jonka aikana vero maksetaan nessä tapahtuneeseen tavaran vuokraami- 15690: tai ulosottoteitse perittäessä suoritetaan, eikä seen. 15691: 15692: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 15693: 15694: Timo Mäld. Matti Raipala. 15695: Jaakko Kemppainen. Pentti Mäld-Bakola.. 15696: E. J. Paavola.. Pentti Sillantaus. 15697: Alli Vaittinen. 15698: 15699: 15700: 15701: 15702: 41 E 529/66 15703: 322 15704: 15705: IV,68.-Lak.al. N:o 89. 15706: 15707: 15708: 15709: 15710: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtot•erolain muuttami- 15711: sesta. 15712: 15713: 15714: 15715: Eduskunnalle. 15716: 15717: Liikevaihtoverotuksessa on omaan kulu- myynyt tuotteitaan myös ulkopuolisille. 15718: tukseen otettujen myyntituotteiden veron- Yhdyskunnan omaan käyttöön otettujen 15719: alaisuutta pidetty aina oikeudenmukaisten tavaroiden osalta se olisi ollut samassa 15720: kilpailuedellytysten säilymisen välttämättö- asemassa kuin muutkin verovelvolliset ja 15721: mänä edellytyksenä. Voimassa olevan liike- joutunut suorittamaan niistä veroa vain 15722: vaihtoverolain 9 § :n 2 mom :ssa on kuiten- niihin käytetyistä raaka-aineista ja puoli- 15723: kin säädetty, etteivät kunta, maakunta ja valmisteista. Sitä vastoin, jos yritys olisi 15724: kuntainliitto ole verovelvollisia omistamis- valmistanut tavaroita yksinomaan yhdys- 15725: saan yrityksissä valmistetuista yhdyskun- kunnan omaan käyttöön, ei sen olisi ollut 15726: nan omaan käyttöön otetuista tavaroista. suoritettava ollenkaan veroa. Käsityk- 15727: Lainkohdan mukaan ei kunnallisten yritys- semme mukaan olisi jo tätä pidettävä riit- 15728: ten ole suoritettava liikevaihtoveroa yh- tävänä kuntien, maakuntien ja kuntain- 15729: dyskunnan käyttöön otetuista tavaroista liittojen kannalta. 15730: edes silloin, kun yritys harjoittaa liiketoi- Huhtikuun 10 päivänä 1964 annetulla 15731: mintaa myyden valmistamiaan tuotteita lailla muutettiin liikevaihtoverolain 9 § :n 15732: myös muille kuin ao. yhdyskunnalle. Tämä ,1 mom: ia siten, että liikeperiaatteiden mu- 15733: asettaa sanotut yritykset kilpailullisesti yk- kaan hoidettavat valtion laitokset, jotka 15734: sityisiä liikelaitoksia huomattavasti edulli- harjoittavat saman lain 1 § :ssä tarkoitet- 15735: sempaan asemaan sekä sanottuihin yhdys- tua toimintaa, ovat verovelvollisia myös 15736: kuntiin nähden että kilpailtaessa tarjouk- siltä osin, kuin ne luovuttavat tuotteitaan 15737: sista myös muille. Voidessaan luovuttaa val- toisille valtion laitoksille. Lainmuutoksen 15738: mistamansa tuotteet yhdyskunnan omaan seurauksena tulivat kunnalliset yritykset 15739: käyttöön verottomina yrityksellä on mah- liikevaihtoveroasetuksessa myös valtion lai- 15740: dollisuus alentaa myös muille myytävien toksia edullisempaan asemaan. Kun tätä 15741: tuotteiden hintoja yrityksen kannattavuu- ei voida pitää perusteltuna ja kun ne syyt, 15742: den siitä sanottavasti kärsimättä. jotka antoivat aiheen valtion laitoksia kos- 15743: Antaessaan esityksen nykyiseksi liike- kevan säännöksen muuttamiseen, esiintyi- 15744: vaihtoverolaiksi hallitus ehdotti asiaa val- vät myös kunnallisten yritysten yhteydessä, 15745: mistelleen komitean ehdotuksen mukaisesti, olisi liikevaihtoverolain 9 § :n 2 momentti 15746: etteivät kunta, maakunta ja kuntainliitto muutettava vastaamaan liikevaihtoverolaki- 15747: olisi verovelvollisia yrityksessään valmiste- esitykseen sisältynyttä säännöstä. 15748: tuista tavaroista, milloin niitä valmistetaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 15749: yksinomaan yhdyskunnan omaan käyttöön. 15750: Tämän mukaan olisi yritys ollut verovelvol- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15751: linen koko toiminnastaan vain, jos se olisi van lakiehdotuksen: 15752: IV,68. - Rihtniemi ym. 323 15753: 15754: Laki 15755: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15756: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun 15757: liikevaihtoverolain (532/63) 9 § : n 2 momentti näin kuuluvaksi: 15758: 9 §. Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai 15759: työsuorituksen kohteena ollut tavara on 15760: Kunta, maakunta ja kuntainliitto eivät toimitettu taikka tavara on luovutettu tul- 15761: ole verovelvollisia omistamassaan yrityksessä livalvonnasta viimeistään 31 päivänä joulu- 15762: valmistamistaan tavaroista, milloin niitä val- kuuta 1966, samoin kuin mainittuun päi• 15763: mistetaan yksinomaan yhdyskunnan omaan vään mennessä tapahtuneeseen tavaran 15764: käyttöön. vuokraamiseen. 15765: 15766: 15767: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 15768: 15769: Juha Rihtniemi. Erkki Hara. Olavi Nikkilä. 15770: Jouni Apajalahti. Jaakko Kemppainen. T. I. Vartia. 15771: Anna-Liisa Linkola. N. Kosola. Alli V aittinen. 15772: Raimo Dasldvi. Sakari Huima. P. R. Haarla. 15773: 324 15774: 15775: IV,69.- Lak.al. N:o 90. 15776: 15777: 15778: 15779: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami- 15780: sesta. 15781: 15782: E d u s k u n n a 11 e. 15783: 15784: Voimassa olevaa, 5 pmvana joulukuuta on kuitenkin jätetty ruusunmarjat ja pihla- 15785: 1963 annettua liikev.a.ihtoverol.akia (532/63) j.anmarjat. Kun näitä marjoja käytetään 15786: säädettäessä pidettiin sosiaalisista syistä tär- elintarvikkeiden raaka-aineina ja kun ne 15787: keänä, että peruselintarvikkeista suoritettava muutoinkin ovat samassa asemassa lainkoh- 15788: vero olisi mahdollisimman pieni. Tässä tar- dassa lueteltujen muiden ma.rjojen kanssa, 15789: koituksessa onkin lain 4 §: n 1 momentissa olisi myös ne säädettävä verovapaiksi. Lain 15790: säädetty peruselintarvikkeiden myynti verot- 4 § :n 1 momentin tav,araluettelosta puuttu- 15791: tomaksi sirlloin, kun myyjänä on tavaran vat myös hunaja, Juumu, kriikuna ja kirsik- 15792: 111lkutuottaja. Eiintarv.ikkeiden verorasituksen ka, joita on pidettävä meidänkin oloissa 15793: pienentämiseksi on [ain 4 § :n 2 momentissa tavanomaisina alkutuotteina. Koska nämä 15794: mainitut tärkeimmät maa- ja karj·a.taloudessa tavarat ovat elintarvikkeina rinnastettavissa 15795: käytettävät raaka-aineet vapautettu lisäksi luettelossa mainittuihin oalkutuotteisiin ehdo- 15796: Hikevaihtoverosta tavaren alkuperäiselle val- tetaan, että mainitut tavaranimikkeet lisät- 15797: mistajalle suoritettavan hinnan osalta. täisiin sanotuun luetteloon. 15798: Liikevaihtoverolain 4 §: n 1 momentissa on Perusteluina lain 4 §:n 2 momentin sään- 15799: verovapaina peruselintarvikkeina mainittu nösten ottamiselle lakiin lausuttiin haliituk- 15800: mm. klllmpela ja turska. Verotuskäytännössä sen esityksessä ta.ikanaan, että tärkeimpien 15801: on katsottu, ettei lainkohdassa tarkoiteta mll!a- ja karjataloudessa käytettävien raaka- 15802: saattaa verovapaaksi kampela- ja turskaka- aineiden, kuten väkirehujen ja maanparan- 15803: loihin Juettavll!a punakampelaa, Ruijan pal- nusaineiden myynti olisi elintarvikkeiden 15804: lasta ja sinikampelaa eikä k()ljaa ja seitiä. verorasituksen pienentämiseksi säädettävä 15805: Siinä ei ole mainittu myöskään puna-ahven- verottomaksi silloin, kun myyjänä on niiden 15806: ta, jota kuitenkin käytetään maassamme run- talkuperäinen valmistaja. Mainitun säännök- 15807: sll!a.sti elintarvikkeena. Mainittakoon, että v. sen nykyisen sanamuodon mukaan margi- 15808: 1963 tuotiin maahan eräiden yritysten toi- naaliverollisia tavaroita ovat mm. [annoit- 15809: mesta seitiä yhteensä noin milj. kg, pun.a.- teet, maanviljelyskalkki, jauhatusjätteet, re- 15810: kampelaa 84 000 kg ja sinikampelaa 91000 huselluloosa, rehukivennäisa.ineet j'a väki- 15811: kg sekä puna-ahventa 290 000 kg. rehut. Sitä vastoin luettelosta puuttuvat l.an- 15812: Lakia säädettäessä otettiin verovap,aiden noitteisiin ma.anp.a.rannusaineena verratta- 15813: tav·arain luetteloon vain Suomessa esiintyvät vissa oleva ilannoitettu ja lannoittamaton 15814: kala1ajit. Tämä ei kuitenkaan vastaa lain- kasvuturve sekä väkirehuihin ja rehukiven- 15815: säätäjän varsinaista pääta.rkoitusta saattaa näisaineisiin verrattavissa olevat vitamiini- 15816: kaikki peruselintarvikkeet verottomikai oalku- rehut. Kun myös mainittuja tavaroita. käy- 15817: tuottaja:Ue maksetun hinnan osa:lta. Ei voida tetään merkittävässä määrin maa- ja karja- 15818: pitää myöskään oikeana, että eräät tuotteet taloustuotteiden tuotannossa rwaka-aineina, 15819: asetetaan HikeVIaihtoverotuksessa vastaavia ehdotetaan, että tavaranimikkeet lannoitettu 15820: muita tuotteita epäedullisempaan asemaan. ja lannoittamaton kasvuturve sekä vitamiini- 15821: Lainkohtaa olisikin muutettava siten, että rehut lisättäisiin edellä tarkoitettuun tavara- 15822: mainitut kaJat tulisivat samaan asemaan luetteloon. 15823: muiden peruselintarvikkeiden kanssa. Tämän perusteena esitämme, 15824: Samassa lainkohdassa on verovapaina pe- 15825: ruselintarvikkeina lueteltu myös mll!assamme että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15826: yleisimmin esiintyvät marjat. M·a.initsematta van lakiehdotuksen: 15827: IV,69. - Rihtniemi ym. 325 15828: 15829: 15830: Laki 15831: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15832: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun Hike- 15833: vaihtoverolain (532/63) 4 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi: 15834: 15835: 4 §. luonnonvaraiset tai viljellyt syötävät sienet 15836: Verotonta on seuraavien tavaroiden tuoreina., myös kuivattuina ta.i suolattuina;. 15837: myynti, kun myyjänä on tavaran alkutuot- luonnonvarainen tai viljelty herukka, kar- 15838: taj.a, ja niiden maahantuonti: palo, karviaismarja, mansikka, merimarja, 15839: seUaisinaan jalostamattomina. alkutuot- mustikka, muurain, pensasmustikka, pihlaja- 15840: teina: marja, puolukka, ruusunmarja ja vadelma 15841: ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös tuoreina tai kuiV'attuina; hunaja; kirsikka, 15842: kuiV'attuina ja l.ajiteltuina; herne, myös pa.- kriikuna, Juumu ja omena tuoreena; pelto-, 15843: losta poistettuna, kuiv,attuna ja lajiteltuna; puutarha- ja koristekasvien sekä hedelmä- ja 15844: peruna, myös Jajiteltuna; maito, myös kuo- metsäpuiden kylvösiemenet; k.arkearehu, ku- 15845: rittuna; kananmunat, myös lajiteltuina; liha, ten heinät, heinäjauho, oljet, viljankuoret, 15846: ruhoina, ruhon osina tai luuttomaksi ~eikat ruumenet, :laidunruohot tuoreina ja kuivat- 15847: tuna sekä muut syötävät eläinten osat tuo- tuina., rehuk,a.ali ja säilörehu; elävät kasvit 15848: reina, myös jäähdytettyinä, jäädytettyinä, ja kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutustar- 15849: suolattuina tai ulkokuivattuina; ahven, .an- koitukseen myytävät juuri- ja varsimukulat, 15850: kerias, harjus, hauki, järvitaimen, kampela- juurakot, pistokkaat, sipulit, varrennusoksat 15851: kalat, ki.iski, kilohaili, myös maustettuna, ja taimet sekä irraHaan tai astioiss'a k'asva- 15852: kuha, kuore, lahna, lohi, made, muikku, nah- vina myytävät kasvit tai kasvinosat, viher- 15853: kiainen, nieriäinen, pasuri, puna-a.hven, pu- kasvit ja leikk<>vihreä; sekä 15854: ootaimen, salakka, siika, silaklm., siili, sul- kotivoi, -kerma, -piimä ja -juusto. 15855: kava, suutari, särki, säyne, taimen ja ,turska- Verotonta on myös seura:avien tavaroiden 15856: kalat tuoreena, kuivattuna, suolattuna tai myynti, kun myyjänä on tavaran alkuperäi- 15857: savustettuna, myös sisälmykset poistettuna, nen valmistaja, ja niiden maahantuonti: 15858: sekä mainittujen kalojen mäti; syötävät !lin- lannoitteet ja maanviljelyskalkki, [,annoi- 15859: nut ja muut riistaeläimet, tuoreina, myös ky- tettu j·a [a.nnoittamaton kasvuturve, jauha- 15860: nittyinä, nyljettyinä ja sisä:lmykset poistet- tusjätteet; rehuse1luloosa, rehukivennäis- 15861: tuina; juuriselleri, ,I,anttu, ma:a-artisokka, aineet, väki- ja vitamiinirehut, kotieläinten 15862: mustajuuri, nauris, pa1sternakka, piparjuuri, ruokinnassa käytettävät teollisuuden jäte- 15863: porkkana., punajuuri, retiisi ja retikka tuo- aineet j,a rehunsäilöntäaineet. 15864: reena tai kuivattuna, myös puhdistettuna, 15865: lajiteltuna j,a paloiteltuna; kaalik.asvit, pal- 15866: kokasvit, salaattikasvit ja sipulikasvit, kurk- Tätä lakia soveHetaan, milloin myyty tai 15867: ku, kurpitsa, lehtiselleri, makea maissi, me- työsuorituksen kohteena ollut ta.vara on toi- 15868: looni, paprika, parsa., p:inaatti, raparperi, mitettu taikka. tavara on luovutettu tullival- 15869: tomaatti ja maustevihannekset, kuten per- vonnasta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 15870: silja, tiBi, meirami ja vihantakrassi, kaikki 1966, samoin kuin mainittuun päivään men- 15871: tuoreena tai kuiv-attuna, myös paloiteltuna; nessä tapahtuneeseen tavaran vuokraamiseen. 15872: 15873: 15874: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 15875: 15876: Juha Rihtniemi. Jaakko Kemppainen. Olavi Nikkilä. 15877: Jouni Apajalahti. N. Kosola. T. 1. Vartia. 15878: Anna-Liisa Linkola. Sakari Huima. Mikko Asunta. 15879: Alli Vaittinen. P. R. Haarla. 15880: 326 15881: 15882: IV,70. - Lak.al. N :o 91. 15883: 15884: 15885: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami- 15886: sesta. 15887: 15888: E d u s k u n n a ll e. 15889: Liikevaihtoverol•ain mukaan pidetään sessa toisiinsa verrattuina erilaisessa ase- 15890: myynnin verotusarvon perusteena tavaran massa. Veronmaksuun nähden ei saisi olla 15891: myyntihinta.a. Osamaksukaupassa käteiskaup- eroa sillä, ostaako ostaja tavaran luotoUa 15892: pahinnan lisäksi perittävä osamaksulisä on esim. vekseliä vastaan vai tekeekö hän luo- 15893: luonteensa mukll!an tarkoitettu myyjälle tu- tonannosta eril.Usen osamaksusopimuksen. 15894: levaksi eriHiseksi hyvitykseksi siitä, että os- Kun vähittäismaksukauppaan joutuvat pää- 15895: t·aj.a lainaa myyjän pääomaa tietyksi ajaksi. asiassa. turvautumaan vähävaraiset kulutta- 15896: Se ei täten aiheudu tavaran hinnasta ja ar- jat, •aiheutuu osamaksulisän verottamisesta li- 15897: vosta sellaisenaan. OsamaksUlisä on osittain säksi, että iheikommassa taloudeHisessa ase- 15898: luotonannon korkoa, osittain korvausta luo- massa oleva ostaja joutuu maksamaan sa- 15899: tonannon ja iuottova:lvonnan sekä perimisen manlaisesta tavarasta olennaisesti korkeam- 15900: aiheuttamista kustannuksista tai - siirret- man hinnan kuin käteisostaja. Näistä syistä 15901: täessä osamaksusopimus rahoitusyhtiölle - olisi mkevaihtoverolakiin otettava nimenomai- 15902: korvausta tämän yrityksen kuluista ja kus- nen säännös, ettei osamaksulisää ole osaksi- 15903: tannuksista. kaan luettava myynnin verotusarvoon. 15904: Verotuskäytäntö on kuitenkin ottanut sel- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamm~, 15905: laisen kannan, että osamaksulisä on lasketta- 15906: va myynnin verotusarvoon. Ei ole perustel- että Eduskunta _hyväksyisi seuraa- 15907: tua. eikä lain periaatteiden mukaista, että eri van lakiehdotuksen: 15908: luotonantomuodot ov-at Hikev:aihtoverotuk- 15909: 15910: Laki 15911: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15912: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike- 15913: vaihtoverolain (532/63) 17 § :ään näin kuuluva 5 momentti: 15914: 15915: 17 §. 15916: 15917: Tavaraa vähittäismaksukaupalla myytäessä Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai 15918: katsotaan tavaran myyntihinnaksi kauppa- työsuorituksen kohteena ollut tavara on toi- 15919: kirjaan merkitty käteismaksuhinta, edellyt- mitettu taikka tavara on luov:utettu tullival- 15920: täen, että kauppakirjaan on käteismaksuhin- vonnasta viimeistään 31 päivänä joulukuut-a 15921: nan ohella merkitty myös osamaksulisän suu- 1966, samoin kuin mainittuun päivään men- 15922: ruus. nessä 1lapa.htuneeseen tavaran v:uokraamiseen. 15923: 15924: 15925: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 15926: 15927: Juha. Rihtniemi. Sakari Huima, Erkki Hara. 15928: Jouni Apajalahti. T. 1. Vartia. Jaakko Kemppainen. 15929: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen. N. Kosola. 15930: Raimo Ilaskivi. Timo Mäki. Olavi Nikkilä. 15931: Mikko Asunta. P. R. Haarla. 15932: 327 15933: 15934: IV,71.- Lak.al. N: o 92. 15935: 15936: 15937: 15938: Saarto ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15939: 15940: E d u s k u n n a 11 e. 15941: 15942: Viime vuosina on ollut havaittavissa kansa- tarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden menek- 15943: laisten verorasituksen tuntuvaa kiristymistä. kiä rajoittava vaikutus, joka haitallisesti on 15944: Oman ja erittäin raskaan lisänsä on vero- vaikuttanut koko tuotantoelämäämme. 15945: tukseen tuonut vuoden 1963 valtiopäivillä Kun kehitykSen suuntana tulisi olla kansa- 15946: hyväksytty liikevaihtoverolain muutos, jolla laisten hyvinvoinnin lisääminen ja ensisijai- 15947: mm. peruselintarvikkeet ja jokapäiväiset ku- sesti kohtuuhintaisten peruselintarvikkeiden 15948: lutushyödykkeet asetettiin verotuksen koh- j'a jokapäiväisten kulutushyödykkeiden riit- 15949: teeksi. Tällä epäsosiaalisella veropoliittisella tävän saannin turvaaminen jokaiselle kansa- 15950: uudistuksella on verokuormaa suhteellisesti laiselle, ehdotamme kunnioittaen 15951: eniten lisätty juuri niille kansalaispiireille 15952: joiden toimeentulo on riippuvainen pienistä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 15953: palkka- ja eläketuloista. Em. lain muutok- van lakiehdotuksen: 15954: sella on lisäksi ollut epäilemättä peruselin- 15955: 15956: 15957: Laki 15958: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 15959: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 5 päivänä 1963 annetun liike- 15960: vaihtoverolain (523/63) 3 §, sellaisena kuin se on joulukuun 30 päivänä 1965 liikevaihto- 15961: verolain voimassaolon jatkamisesta annetussa :laissa (735/65), näin kuuluvaksi: 15962: 15963: 3 §. tai lahosuojattuna, halot, pilkkeet, polttohake 15964: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti ja -turve, poronjäkälä; 15965: ja maahan tuonti, siten kuin asetuksella lä- d) maa, hiekka, sora ja kivi, sellaisenaan, 15966: hemmin määrätään: seulottuna, louheena tai murskeena, ei kui- 15967: a) peruselintarvikkeet, asusteet, tekstiilit tenkaan silloin, kun niiden myynti tai maa- 15968: ja jailkineet, ylellisyystarvikkeiksi katsottavia han tuonti tapahtuu pakkauksissa tai muissa 15969: lukuunottamatta, lääkkeet sekä lääkeaineet ja sellaisissa vähittäismyyntierissä; 15970: -välineet samoin kuin varsinaiseen kirjalli- e) nauta- sekä muut eläimet, siten kuin 15971: suuteen kuuluvat kirjat; asetuksella lähemmin säädetään; sekä 15972: b) sanoma- ja aikakauslehdet, vähintään f) ilma-alukset ja sellaiset vesialukset, joi- 15973: kuukauden ajaksi tilattuina; den rungon suurin pituus on vähintään 10 15974: c) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä metriä. 15975: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 15976: 15977: Veikko Saarto. Pekka. Silander. Rainer Virtanen. 15978: Veikko J. Rytkönen. Olavi J. Laine. Siiri Lehmonen. 15979: Aimo Laiho. Kaisu Weckman. Anna-Liisa Tiekso. 15980: Lyyli Koskinen. Toivo Friman. Martti Linna. 15981: Kaino Haapanen. Pekka. Salla. Antti Kinnunen. 15982: Kelpo Gröndahl. Lauri Kantola. Eino Tainio. 15983: Aleksi Kiviaho. Heikki Mustonen. 15984: 328 15985: 15986: IV, 72. - Lak.al. N: o 93. 15987: 15988: 15989: 15990: 15991: Sileäkangas ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta- 15992: misesta. 15993: 15994: 15995: E d u s k u n n a II e. 15996: 15997: Viime vuosina on maassamme kiinnitetty Sa;teenkaariraudun kaupallista viljelyä 15998: erityistä huomiota kalanviljelyyn. Tähän haittaa kuitenkin muun muassa se seikka, 15999: näyttääkin maassamme olevan hyvät mahdol- että tämän myynti on liikevaihtoveronalaista 16000: lisuudet lukuisissa Iammissa ja muissakin toimintaa. Sama koskee myös sateenkaari- 16001: runsaissa vesistöissä. KaJ.anviljelyllä on jo raudun mädin myyntiä. Liikevaihtoverolain 16002: merkittävä osuus kulutusta ja kalanjalos- (532/63) 4 §:n verovapaitten kalojen jouk- 16003: tusta palvelevasaa kalantuotannossa. Tämän koon ei nimittäin sateenkaarirautua ole 16004: lisäksi kalanviljely palvelee erinomaisesti luettu. Tämä tilanne on kohtuuton ja epä- 16005: matkailua luomalla uusia virkistyskalastus- oikeudenmukainen sateenkaariraudun kasvat- 16006: paikkoja. Kalanviljely näyttää sopivan eri- tajia kohtaan. Kun perusteita sateenkaari- 16007: tyisen hyvin maatalouden sivuelinkeinona raudun liikevaihtoverollisuudelle ei ole, oli- 16008: harjoitettavaksi, jolloin se luo kipeästi tar- sikin lain säännöstä muutettava. 16009: vittavia uusia työtilaisuuksia. Tärkeimmäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16010: kalanviljelyn kohteeksi on tullut sateenkaari- 16011: rautu eli kirjolohi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16012: van lakiehdotuksen: 16013: 16014: 16015: 16016: Laki 16017: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 16018: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 5 päivänä 1963 annetun liike- 16019: vaihtoverolain (532/63) 4 § näin kuuluvaksi: 16020: 16021: 4 §. kuore, lahna, lohi, made, muikku, nahkiainen, 16022: Verotonta on seuraavien tavaroiden myyn- nieriäinen, pasuri, purotaimen, salakka, sa- 16023: ,ti, kun myyjänä on tavaran alkutuottaja, <j;eenkaarirautu, siika, silakka, siili, sulkava, 16024: ja niiden maahantuonti: suutari, särki, säyne, taimen ja turska tuo- 16025: selJ.aisinaan jalostamattomina alkutuotteina: ,reena, kuivattuna, suolattuna tai savustet" 16026: ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös ;tuna, myös sisälmykset poistettuna, sekä 16027: kuivattuina ja ~ajiteltuina; herne, myös pa- mainittujen kalojen mäti; syötävät linnut ja 16028: losta poistettuna, kuivattuna ja lajiteltuna; muut riistaeläimet, tuoreina, myös kynit- 16029: peruna, myös lajiteltuna; maito, myös kuo- .tyinä, nyljettyinä ja sisälmykset poistettuina~ 16030: rittuna; kananmunat, myös lajiteltuina; liha, juuriselleri, lanttu, maa-artisokka, musta- 16031: ruhoina, ruhon osina tai luuttomaksi leikat- juuri, nauris, palsternakka, piparjuuri, pork- 16032: tuna sekä muut syötävät eläinten osat tuo- kana, punajuuri, retiisi ja retikka tuoreena 16033: reina, myös jäähdytettyinä, jäädytettyinä, tai kuivattuna, myös puhdistettuna, lajitel- 16034: suolattuina tai ulkokuivattuina; ahven, ankeJ tuna ja paloiteltuna; kaaJ.ikasvit, palkokasvit, 16035: rias, harjus, hauki, järvitaimen, kampela,' salaattikasvit ja sipulikasvit, kurkku, kur- 16036: kiiski, kilolohaili, myös maustettuna, kuha, pitsa, lehtiselleri, makea maissi, melooni, 16037: IV,72. ~ Sileäkangas ym. 329 16038: 16039: paprika, parsa, pinaatti, raparperi, tomaatti Verotonta on myös seuraavien tavaroiden. 16040: ja maustevihannekset, kuten persilja, tilli; myynti, kun myyjänä on tavaran alkuperäi- 16041: meirami ja vihan:takrassi, kaikki tuoreena . nen valmistaja, ja niiden maahantuonti: 16042: tai kuivattuna, myös paloiteltuna; luonnon- :lannoitteet ja maanviljelyskalkki, jauha- 16043: varaiset tai viljellyt syötävät sienet tuoreina, tusji1tteet, rehuselluloosa, rehukivennäisaineet, 16044: myös kuivattuina tai suolattuina; luonnon- väkirehu, kotieläinten ruokinnassa käytettä- 16045: varainen tai viljelty herukka, karpalo, kar- vät teo~lisuuden jäteaineet ja rehunsäilöntä- 16046: viaismarja, mansikka, mesimarja, mustikka, aineet. 16047: muurain, pensasmustikka, puolukka ja va- Niin ikään on verotonta apteekkitavaroiden 16048: delma tuoreina tai kuivattuina; omena tuo~ myynti, kun myyjänä on apteekkitavaralaissa 16049: reena; pelto-, puutarha- ja koristekasvien1 (374/35) tarkoitettu apteekkitavaratehdas 16050: sekä hedelmä- ja metsäpuiden kylvösiemenet; tai apteekkitavarakauppa. Verotonta on myös 16051: karkearehu, kuten heinät, heinäjauho, oljet, apteekkitavaroiden maahantuonti. 16052: viljankuoret, ruumenet, laidunruohot tuo- Alkutuotantona pidetään maatalouden, 16053: reina tai kuivattuina, rehukaali ja säilörehu; puutarhatalouden, kalastuksen, turkiseläin- 16054: elävät kasvit ja kukkaviljelyn tuotteet, ku- kasvatuksen ja poronhoidon harjoittamista 16055: ten istutustarkoitukseen myytävät juuri- ja) sekä sienien ja metsämarjojen poimintaa sa- 16056: varsimukulat, juurakot, pistokkaat, sipulit, moinkuin niiden ja omasta alkutuotannosta 16057: varrennusoksat ja taimet sekä irrallaan tai saatujen tuotteiden myyntiä, ei kuitenkaan 16058: astioissa kasvavina myytävät kasvit tai kas- silloin kun myynti tapahtuu liiketoimipai- 16059: vinosat, viherkasvit ja leikkovihreä; sekä kasta, joka sijaitsee muualla kuin alkutuo- 16060: kotivoi, -kerma, -piimä ja -juusto. tantopaikalla tai muualla kuin ulkona ylei- 16061: sellä myyntipaikalla. 16062: 16063: 16064: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 16065: 16066: Aulis Sileäkangas. Pekka Vilmi. 16067: Erkki Haukipmo. Veikko Hanhirova. 16068: Paavo Niinikoski. Mauno Pohjonen. 16069: Hannes Paaso. Reino Karpola. 16070: Mikko Volotinen. 16071: 16072: 16073: 16074: 16075: 42 E 529/66 16076: 330 16077: 16078: IV,73.- Lak.al. N: o 94. 16079: 16080: 16081: 16082: 16083: Takki ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta. 16084: 16085: 16086: 16087: E d u s k u n n a ll e. 16088: 16089: Voima.ssa olevan liikevruihtoverolain mu- sisältyy vientitavaroista perittävään h:intaan 16090: kaan on tukkuverovelvollinen oikeutettu aina näiden kustannusten osalta maksettu 16091: hankkimaan myyntitarkoitukseen käytettävät liikevaihtovero, vaikka tavaran myynti ullm- 16092: tavarat yleensä verottomina kun taas vähit- maille onkin säädetty verottomaks:i. 16093: täisverovelvollinen saa vähentää myyntitar- Tuotteiden käynnissä ja kunnOSSia pitämi- 16094: koitukseen verovei vollisena hankkimansa ta- seen käytetävät ~poltto- ja voiteluaineet sa- 16095: varan ootohinnan veronalaisesta myynnistään moin kuin muotit, mallit ja työstökoneiden 16096: myynruin verotusarvoa laskettaessa. Tavara työkalut ovat taloudelliselta merkitykseltään 16097: katsotaan hankituksi myyntitarkoitukseen, saman luontoisia kuin ne ensikäytössä lop- 16098: kun se tulee myytäväksi sellaisenaan tahi puun kuluvat tavarat, jotka liikeV!aåhtovero- 16099: käytettäväksi raaka-aineena tai puolivalmis- lain mukiaan saadaan h!lill.klria verottomina. 16100: teena taikka välittömästi ensikäytössä kulu- Poltto- ja voiteluaineet kuluvat j1a menettä- 16101: tettavaksi myy:tävän tavaran valmistuksessa. vät arvonsa heti käytettäessä ja samoin käy 16102: Tarkoituksena on tällä tavoin toteuttaa se yleensä muottien, mallien ja työstökoneiden 16103: lain periaate, että tavaran hinnassa on vain työkalujen. Muottien, mallien ja työstökonei- 16104: laissa säädettyä veroprosenttia vastaava den työkalujen suhteen on vielä huomattava, 16105: määrä liikevaihtoveroa. että kun niiitä ei yleensä voida pitää liike- 16106: Lain 14 § : n 2 momentin mukaan välittö- vai'htoverolain 13 §: n 3 momentissa tarkoi- 16107: mästi ensikäytössä kulutettaviksi ei lruiten- tettuina tavanomaisina myy;ntituotteina, voi 16108: kaan katsota koneiden j,a l·aitteiden käynnissä verovelvollinen säästää niistä men-evän liike- 16109: tai kunnossa pitämiseen käytettäviä poltto-, vaihtoveron muulta pwi.tsi niihin käytetyn 16110: voitelu- ja muita aineita eikä myöskään työ- rruaka-aineen oSialta V'almistamaJ.l.a sellaiset ta- 16111: kaluja, koneita ja laitteita sekä :nliden osia, varat itse. Kansantailoudellisesti olisi !kuiten- 16112: muotteja j:a malleja samoin kuin muita täl- kin tarkoituksenmukaisempaa rationalisoida 16113: laisiia tavaroita. Kun tuotteen valmistuksessa tuotanto tässäkin suhteessa, mikä saataisiin 16114: tarvittavat poltt0- ja voiteluaineet, työstö- aikaan jättämättä niiden valmistus erikoisliik- 16115: koneiden työkalut sekä valumuotit j~a -mal- keiden tehtäväksi. Muottien, mallien ja työs- 16116: lit on hankittava verona.J.aisina, sisältyy lop- tökoneiden työkalujen lukeminen ensikäy- 16117: putuotteen hintaan aina myös niiden hankin- tössä kuluviksi taV'aroiksi edistäisi myös täl- 16118: takustannusten osalta maksettu liikevaihto- laista rationalisointia. 16119: vero, mJiltä osin vero ketjuuntuu. V eroa mak- Tämän perusteella ehdotamme, 16120: setaan tuotteen lopullisesta hinnasta toista- 16121: miseen sellaisesta tavaran osasta, josta se jo että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16122: kerran on maksettu, mikä on v:astoi'n liike- van lakiehdotuksen: 16123: vaihtoveron kertaveron luonnetta. Niin ,ikään 16124: IV, 73. - 'l'akki ym. 331 16125: 16126: 16127: Laki 16128: liikevaihtoverolain muuttamisesta. 16129: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetrm liike- 16130: vaå:htoveroLain (532/63) 14 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi: 16131: 16132: 14 §. poltto- voitelu- ja muut aineet, ei kuitenkaan 16133: koneita ja laitteita eikä niiden osia. 16134: Väittö:mästi ensi käytössä ikulutettaviksi ta- 16135: varoiksi katsotaan myös myytävän tai vuok- Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai 16136: rattavan tavwan valmistuksessa tahi 1 §: n työsuorituksen kohtena ollut tavara on toi- 16137: 3 momentissa Illlaånituissa työsuoritukSissa mitettu taikka tavara on luovutettu tullival- 16138: käytettävät työstökoneiden työkalut, muotit vonnasta viåmeistään 31 päivänä joulukuuta 16139: ja mallit sekä koneiden j-a laitteiden käyn- 1966, samoin kuin mainittuun päivään men- 16140: nissä ja kUIIlllossa pitämiseen käytettävät nessä tapahtuneeseen ;!Javaran vuokmamliseen. 16141: 16142: 16143: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 16144: 16145: Uuno Takki. Eino Siren. P. R. Haarla. 16146: 332 16147: 16148: IV,74.-Lak.al. N:o 95. 16149: 16150: 16151: 16152: 16153: Hjerppe ym..: Ehdotus laiksi moottodajoneuvoverosta annetun 16154: lain muuttamisesta. 16155: 16156: 16157: E d u s k u n n a ll e. 16158: 16159: V :n 1965 alussa astui voimaan moottori- va11a- ja satamakuljetuksissa j·a välillä omis- 16160: ajoneuvoveroa kookevat lainmuutokset. Lain tajat kärsivät työttömyydestä. Tällalisten koh- 16161: vromaamoloaikaa j1atkettiin v:lle 1966. Uudel- dalla korkeat rekisterimaksut nostavat ajo- 16162: la laillra kuorma..autolHkennettä erikoisesti ra- kus:tannuksi·a ajokilometriä kohden huomatta- 16163: sittanut ns. dieselvero poistettiin, mutta sa- vasti. Parhain tapa olisi poistaa rekisteri- 16164: lllillia nootettiin kuorma-autojen rekisterimak- maksu dieselkäyttöisiltä ajoneuvoilta kuten 16165: sut kolminkertaiseksi. Koska samanaikaisesti bensiinlikäyttö:isiltä. Vrumisteltaessa tällaåsta 16166: nostettiin dieselöljyn hintaa, olisi rekisteri- muutosta olisi kuitenkin välittömästi aJ..ennert;- 16167: maksut pitänyt pysyttää ennallaan. Reklisteri- tava kuorma-autojen rekis:terima;ksut SamaJl- 16168: maksujen korkeus rasittaa etenkin niitä ajo- suurU!isiksi kuin ne olivat vuonna 1964. 16169: neuvon omistajia, joilla ei ole jatkuvaa teho- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 16170: kasta käyttöä. Tunnert;tuahan on, että huo- 16171: mattava osa mm. kuorma-autoista on sesonki- että Eduskunta hyväksyisi se1traa- 16172: luontoisessa käytössä ma.ansiirtotö:issä, puuta- van lakiehdotuksen: 16173: 16174: 16175: Laki 16176: moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta. 16177: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä jou- 16178: lukuuta 1964 annetun lain (655/64) 5 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1965 16179: annetussa laissa (352/65), nliin ikuulumksi: 16180: 16181: 5 §. kettiauto on rekisteröity ammattimaiseen lii- 16182: V•a.rsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, kenteeseen käytettäväJksi, on vero 2 markk!aa 16183: moottoripetrolia, nestekaasua tai sähköä 40 penniä kultakin sen kokonaåspainon 100 16184: käyttämään tarkoitetusta tai puukOOBUa käyt- kilon määräitä tai sen osalta, kuitenkin vä- 16185: tävlistä ajoneuvoota: hintään 24 markkoo; 16186: 1) hookilöautosta, jonka omapaino ei ole 3) Linja-autosta 4 markkaa 80 penniä kul- 16187: 1600 kiloa suurempi, 4 ma.rkkaa 80 penniä takin sen kokonaispainon 100 kilon määrältä 16188: kultakin 100 kilon määräitä tai sen tai sen osalta; 16189: osalta, kuitenkin vähintään 48 markkaa, sekä 4) eri:lroisautosta., lukuunottamatta 6 § : n 16190: henkilöautost.a, jonka omapaino on 1600 kiloa 1 momentin 3 kohdassa mainittuja, 3 mark- 16191: suurempi, edellä mruinituin tavoin lasketun kaa 60 penniä kultakin sen oman paånon 16192: veron lisäksi 9 marklma kultakin 1600 kiloa 100 kilon määräitä tai sen osailta; 16193: ylittävältä 100 1lci:lon määräitä tai ren osalta; 5) f[>'erävaunusta 2 markkaa 40 pennåä kul- 16194: 2) kuorma- ja pakettiautosta 3 markkaa takin sen kokonaispainon 100 kiilon määräitä 16195: 60 penniä kultakUn sen kokonaispainon 100 tai sen osaLta, kuit.etrkin vähintään 24 mark- 16196: kilon määräitä tai sen osalta, kuitenkin vä- kaa; mikäli perävaunu on r~kisteröity Ml- 16197: hintään 36 markkaa; millOiin kuorma- tai pa- mattimaisoon liikenteeseen käytettäväksi, on 16198: IV,74. - Hjerppe ym. 333 16199: 16200: vero 1 markka 80 penniä kultakin sen koko- neuvoverosta, kuin verovuodMta. on jälj·ellä 16201: n18Jispadnon 100 kiJon määrält.ä tai sen osalta, kuukausiia, sekin kuulmuffi muk8iall luettuna, 16202: kuitenkin väiliint.ään 18 markkaa; ~kä jonka kuluessa rekiisteriin merkitseminoo ta- 16203: 6) moottol'li'Pyörästä 18 marlcli:aa. pahtui. 16204: Jos moottoriajoneuvo merkitään moot;tori- 16205: ajoneuvorekisterilin Viasta verovuoden kulues- 16206: sa, on siltä verovuodelta suoritettava niin Tämä laiki tuloo voimoon päåvänä 16207: monta kahdestoistaosaa koko Vlerovuoden ajo- kuuta 19 16208: 16209: 16210: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 16211: 16212: Kauko Hjerppe. Pekka. Silander. 16213: Pekka. Salla. Aleksi Kiviaho. 16214: Pauli Puhakka.. Kaisu Weckman. 16215: Martti Linna.. Toivo Friman. 16216: Lyyli Koskinen. Kaino Haapanen. 16217: Veikko J. Rytkönen. Antti Kinnunen. 16218: 334 16219: 16220: IV, 75. - Lak.al. N: o 96. 16221: 16222: 16223: 16224: 16225: Roden ym. : Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta anne- 16226: tun lain muuttamisesta. 16227: 16228: 16229: Eduskunnalle. 16230: 16231: Sen jälkeen kun kesäkuun 29 päivänä nettu traktoreille verohelpotus, joka on nii- 16232: 1960 asetetun polttonesteverokomitean mie- den entuudestaankin edullisen suosituim- 16233: tintöön osittaisesti nojautuvana j·a v :n 1964 muusaseman huomioon ottaen lisännyt trak- 16234: virkamieshallituksen sekä sitä seuranuneen toreiden käyttöä kilpailemassa kuorma-au- 16235: parlamentaarisen hallituksen esitysten poh- tojen kanssa samoista kuljetuksista. 16236: jalta hyväksytyt moottoriajoneuvoverolaki Viimeaikaiset veroratkaisut ovat siis kai- 16237: ja polttonesteiden valmisteverolaki ovat ol- kilta kohdin kiristäneet ammattimaisen au- 16238: leet voimassa, on mainittu verotus kohdis- toliikenteen asemaa ja lisänneet tuon yh- 16239: tunut esittäin raskaana juuri ammattimai- teiskunnallemme tärkeän palveluelinkeinon 16240: sen autoliikenteen harjoittajiin. Mainitut harjoittajien vaikeuksia. Kuitenkin, ennen 16241: verolakiratkaisut muuttivat näiden amma- edellä selostettuja verolainsäädäntöratkai- 16242: tinharjoittajaryhmien verokustannusten ko- suja, oli jo v :ksi 1964 säädetyssä moottori- 16243: konaisrasitetta siinä määrin, ettei esim. val- ajoneuvoverolaissa myönnetty ammattimai- 16244: tiovallan taholla rohjettu suostua siten syn- selle kuorma- ja pakettiautoliikenteelle eri- 16245: tyneen kustannusten nousun täydelliseen tyisetu, jolla sille oli säädetty % pienempi 16246: kompensaatioon kuljetusmaksujen korotuk- moottoriajoneuvovero nimenomaan tämän 16247: sen muodossa, vaikka mm. sosiaaliministe- liikenne- ja kuljetusalan yleishyödylliseen 16248: riön suorittaman tarkistuksen yhteydessä merkitykseen ja ammatinharjoittajanäkö- 16249: todettiin kustannusten nousut tapahtuneiksi kohtiin perustuen. Tämän edun palautta- 16250: ja kuljetusmaksujen korotusesitykset oi- minen ammattimaiselle autoliikenteelle olisi 16251: keutetuiksi. Myöhemminkään ei ole tähän ehdottoman välttämätöntä. 16252: epäkohtaan ja yleensäkään ammattimaisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 16253: autoliikenteen aseman helpottamiseksi tehty kunnioittaen, 16254: valtiov~llan puolelta mitään sellaista, jolla 16255: olisi käytännössä mainittavampaa merki- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16256: tystä. Sitä vastoin on samana aikana an- van lakiehdotuksen: 16257: 16258: 16259: Laki 16260: moottoriajoneuvoverosta anetun lain muuttamisesta. 16261: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä 16262: joulukuuta 1964 annetun lain (655/64), sellaisena kuin se osittain muutettuna 23. 6. 16263: 1965 annetulla lailla (352/65) ja voimassaoloajaltaan jatkettuna 30.12. 1965 (738/65) 16264: on voimassa vuoden 1966 loppuun, 5, 9 ja 12 § näin ikuuluviksi: 16265: 16266: 5 §. 1) henkilöautosta 600 kilon kokonaispai- 16267: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, noon saakka 72 markkaa ja kultakin mai- 16268: moottoripetrolia, nestekaasua tai sähköä nitun painon ylittävältä 100 kilon mää- 16269: käyttämään tarkoitetusta tai puukaasua räitä tai sen osalta 9 markkaa; milloin 16270: käyttävästä moottoriajoneuvosta: henkilöauto on rekisteröity ammattimaiseen 16271: IV,15. - Rodtln ym. 335 16272: 16273: liikenteeseen käytettäväksi, on vero 600 ajoneuvon, joka rautatieliikenteen kanssa 16274: kilon kokonaispainoon saakka 48 markkaa kilpailematta välittää säännöllistä liiken- 16275: ja kultakin mainitun painon ylittävältä 100 nettä harvaan asutuilla seuduilla tai rauta- 16276: kilon määräitä tai sen osalta 6 markkaa; tien ja siitä kaukana olevan paikkakunnan 16277: 2) paketti-, kuorma-, linja- tai erikois- välillä, sekä myös moottoriajoneuvon, jota 16278: autosta kultakin kokonaispainon 100 kilon käytetään yksinomaan yleishyödylliseen tar- 16279: määräitä tai sen osalta 9 markkaa; milloin koitukseen tai pääasiallisesti ulkomailla. 16280: paketti-, kuorma-, linja- tai erikoisauto on Rekisteriviranomainen voi hakemuksesta 16281: rekisteröity ammattimaiseen liikenteeseen vapauttaa ajoneuvoverosta tai osasta siitä 16282: käytettäväksi, on vero 6 markkaa kultakin poliisiviranomaisen hallitseman moottoriajo- 16283: sen kokonaispainon 100 kilon määrältä tai neuvon, jota käytetään pääasiallisesti viran- 16284: sen osalta; sekä toimituksessa, sekä puolesta verosta linja- 16285: 3) moottoripyörästä 72 markkaa. auton, joka liikennöi ainoastaan kaupunki-, 16286: Jos moottoriajoneuvo merkitään mootto- kauppala- tai niihin verrattavalla asutus- 16287: riajoneuvorekisteriin vasta verovuoden ku- taajama-alueella. 16288: luessa, on siltä verovuodelta suoritettava 16289: niin monta kahdestoistaosaa koko verovuo- 12 §. 16290: den ajoneuvoverosta, kuin verovuodesta on Jos moottoriajoneuvo verovuoden ai- 16291: jäljellä kuukausia, sekin kuukausi mukaan kana poistetaan moottoriajoneuvorekiste- 16292: luettuna, jonka kuluessa rekisteriin mer- ristä, maksettakoon suoritetusta ajoneuvo- 16293: kitseminen tapahtui. verosta takaisin määrä, joka ylittää sen 16294: kuukauden loppuun lasketun veron, minkä 16295: 9 §. kuluessa a;joneuvon tunnusmerkit on viran- 16296: Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta omaiselle annettu takaisin. Jos verovuo- 16297: määräajaksi tai siksi ajaksi, minkä ajo- delta takaisin maksettava vero on pienempi 16298: neuvo on saman haltijan käytössä, vapaut- kuin 10 markkaa, älköön veroa takaisin 16299: taa varsinaisesta ajoneuvoverosta tai sen maksettako. 16300: osasta moottoriajoneuvotyypin, joka maan- 16301: puolustuksen kannalta tai muusta syystä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 16302: on maalle edullinen, niin myös moottori- mikuuta 1967. 16303: 16304: 16305: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 16306: 16307: Akseli Roden. Bror Lillqvist. 16308: Voitto Hellsten. Ville Tikkanen. 16309: 336 16310: 16311: IV,76.- Lak.al. N:o 97. 16312: 16313: 16314: 16315: 16316: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta an- 16317: netun lain muuttamisesta. 16318: 16319: 16320: E d u s k u n n a 11 e. 16321: 16322: Autoja on alettu lisääntyvässä määrin teenä maanviljelijäperheiden käyttöön on se, 16323: hankkia maaseudulle käytettäväksi maatila- ettei farmariauto nykyisen käytännön mu- 16324: talouden piirissä esiintyviin ajoihin. Näiden kaan ole autoverosta vapaa. Katsastuksissa 16325: ajojen laatu sekä maaseudulla esiintyvät pit- se on yleensä katsottu henkilöautoksi eikä 16326: kät matkat asettavat hankittavalle autolle se ~llöin maatalouskäytössä olevana ole ve- 16327: erityisiä vaatimuksia. Sen tulee soveltua mai- rosta vapaa. Silloinkin, kun se on katsottu 16328: don ja muiden maataloustuotteiden, väkilan- pakettiautoksi, on autoveron palautushakemus 16329: noitteiden yms. kuljetukseen. Lisäksi sen tu- hylätty viittaamalla kulkulaitosten ja yleis- 16330: lee olla sovelias pienehköihin henkilökulje- ten töiden ministeriön 2 päivänä joulukuuta 16331: tuksiin, kuten työntekijöiden matkoihin 1963 henkilö- ja pakettiautoista antaman 16332: etäällä oleville tiluksille sekä huonoilla säillä päätöksen säännöksiin. Kun on pidettävä tar- 16333: tapahtuviin lasten kouluun kuljetuksiin. peellisena, että maataloudessa ooiintyviin ajoi- 16334: Auton soveltuminen henkilökuljetuksiin on hin hyvin soveltuva farmarimallinen henkilö- 16335: tarpeen myös sen vuoksi, että maanviljelyk- auto autoveroa kannettaessa rinnastetaan pa- 16336: sestä toimeentulonsa saavilla ei harvoja poik- kettiautoon, olisi autoverolaki muutettava tä- 16337: keuksia lukuunottamatta ole mahdollisuutta män mukaiseksi. 16338: hankkia eri autoa henkilökuljetuksia varten. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 16339: Edellä mainituista syistä on ulkomailla ke- 16340: hitetty maatilatalouden tarpeita varten eri- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16341: tyinen paketti- ja henkilöauton sekamuoto eli van lakiehdotuksen: 16342: niin kutsuttu farmariauto. Sen leviämisen es- 16343: 16344: 16345: 16346: Laki 16347: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta. 16348: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 13 pal- 16349: vänä heinäkuuta 1962 annetun lain (370/62) 7 §:n 2 ja 4 momentti, näistä viimeksi mai- 16350: nittu momentti sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 (739/65) annetussa 16351: laissa, näin kuuluviksi: 16352: 16353: 7 §. tää sitä pääasiallisesti pakettiautona tai mai- 16354: nittuihin tarkoituksiin, oikeutettu, auton ol- 16355: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on tua haltijan käytössä kuitenkin vasta tämän 16356: sitä ensi kertaa rekisteröitä,essä merkitty re- tultua rekisteröidyksi auton omistajaksi, ha- 16357: lcisteriin pakettiautona tai ammattimaiseen kemuksesta saamaan tullihallitukselta takai- 16358: liikenteeseen käytettäväksi tahi milloin autoa sin maahan tuotaessa suoritetun autoveron 16359: ensi kertaa rekisteröitäessä rekisteriin on määrän. Palautusta on uhalla, että oikeus sen 16360: tehty merkintä auton käyttämisestä koulu- saamiseen on menetetty, haettava kuuden 16361: ajoon, on se, joka tällöin on rekisteröity kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer- 16362: auton omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyt- kitty autorekisteriin auton omistajaksi. Mitä 16363: IV,76.- Uusitalo ym. 337 16364: 16365: edellä tässä momentissa on säädetty. koskee kuluessa autorekisterikeskukselle. Samoin on 16366: myös sellaista ensi kertaa rekisteröityä far- se, joka 2 tai 3 momentin nojalla on saanut 16367: marimallista henkilöautoa, jota käytetään autoveron takaisin tai omistaa auton, josta 16368: maataloudessa esiintyviin ajoihin. vero on palautettu tai 11 § :n 3 momentin 16369: mukaisesti jätetty maksuunpanematta, vel- 16370: vollinen, jos autoa ei enää käytetä pääasialli- 16371: Jos 1 momentin nojalla verosta vapaan sesti pakettiautona, ammattimaiseen liiken- 16372: palo-, sairas- tai ruumisauton, kuorma-auton t,eeseen tai kouluajoon tahi maataloudessa 16373: tahi pakettiauton rakennetta on muutettu si- esiintyviin ajoihin, tekemään tästä edellä 16374: ten, että ajoneuvo ei enää ole sellainen, kuin mainitussa ajassa ilmoituksen autorekisteri- 16375: mainitussa momentissa, ottaen huomioon 1 keskukselle. Milloin tässä momentissa tarkoi- 16376: § :n 2 momentin ja 22 § :n säännökset, tar- tettu ilmoitusvelvollisuus on laiminlyöty, on 16377: koitetaan, on ajoneuvon omistaja velvollinen poliisiviranomaisen estettävä auton käyttö, 16378: tekemään tästä ilmoituksen kahden viikon kunnes sanottu velvollisuus on täytetty. 16379: 16380: 16381: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 16382: 16383: Eino Uusitalo. Toivo Antila. 16384: Veikko Savela. Pentti Pekkarinen. 16385: 16386: 16387: 16388: 16389: 43 E 529j66 16390: 338 16391: 16392: IV,77.-Lak.al. N:o 98. 16393: 16394: 16395: 16396: 16397: Saalasti ym.: Ehdotukset laiksi alkoholijuomaverosta ja 16398: eräiksi siihen Ziittyviksi laeiksi. 16399: 16400: 16401: Eduskunnalle. 16402: 16403: Seuraoavassa ehdoteta.an väkijuornalainsää- joka juuri tästä syystä on käytännössä m.m. 16404: däntömme verotusjärjestelmään eräitä ta.r- Ruotsissa ja Norjassa. 16405: peeHiseksi katsottuja muutoksia. V·aikka ny- Ehdotetun järjestelmän mukaan alkoholi- 16406: kyinen väkijuomalainsäädäntömme verotusta.- juomien tullit poistettaisiin ja tullimaksut 16407: valtaan seuraa muuallakin hyväksyttyjä pe- suoritettaisiin verona samoin perustein kuin 16408: riaatteita, on se rahan .arvossa ja kansainväli- kotimaassa valmistetusta juomasta. Paitsi 16409: sessä taloudellisessa yhteistyössä tapahtu- sitä, että tuloutus yksinkertaistuu lopputulok- 16410: neen kehityksen johdosta kuitenkin eräin sen silti muuttumatta., voidaan myös kiista.t- 16411: osin korjauksen tarpeessa. Niinpä tuotekoh- tomasti osoittaa, ettei alkoholijuomien vero- 16412: taisten verojen osuus valtion alkoholituloista tukseen sisiillly ulkomaisten tuotteiden syr- 16413: on nykyisin huomattavasti ·aJ.haisempi kuin jintää. 16414: 1930-luvuHa. Kun aJkoholijuomien vähittäismyynti j•a 16415: Nykyisin voimassaolevat lait ma:1lasjuoma- anniskelu ovat käteiskauppaa, voidaan vähit- 16416: verosta ja marj.aviiniverosta ehdotetaan yh- täishintoihin sisältyvät verot kuten yleensä 16417: distettäväksi uudeksi laiksi alkoholijuoma.ve- muuallakin periä valtiolle jo alkoholijuomia 16418: rosta, mikä on mahdollista, koska mainittu- vähittäismyyntiin tehtaasta luovutettaessa. 16419: jen ·lakien säännökset ovat varsin samanlai- Kun veron kanto tapahtuu v·a.in harvoissa 16420: set, ellei samat. pisteissä, on sen valvominen helpompaa kuin 16421: Täten eduskunnalla. säilyy tuoteryhmäkoh- siinä tapauksessa, että vero kannettaisiin 16422: tainen verotusoikeus, ja alkoholijuomien vä- monissa vähittäismyymälöissä. 16423: hittäismyyntihintoihin sisältyy eduskunnan Keskitetyn valvonnan periaate edeUyttää, 16424: määräämä vero, joka kuukausittain tulee v•al- että sosiaaliministeriö, jolle kuuluu valtaosa 16425: tiolle tuloutettavaksi. muust-a väkijuomalain täytäntöönpanon val- 16426: vonnasta, huolehtii myös verojen kannosta 16427: Kun ehdotetut alkoholijuomaverot ovat ja valvonnasta, varsinkin kun tuotannon sekä 16428: prosentuaalisia, ne eivät loukkaa väkijuoma- verotuksen valvontaan tarvitta.vat tiedot 16429: yhtiön hallintoneuvoston alkoholipoliittisesti kuuluvat erottamattomasti yhteen. 16430: tärkeää oikeutta alkoholijuomien vähittäis- Ehdotuksen hyväksyminen merkitsisi sitä, 16431: myyntihinnoista.. Samalla prosentuaalinen että V'altio saisi - päinvastoin kuin nykyisin 16432: verotus ·automaattisesti seuraa rahan arvon - suurimman osan alkoholituloistaan käyt- 16433: muutoksia. töönsä lopullisesti samana vuonna kuin ne 16434: Nykyisistä veroista ehdotetaan säilytettä- muodostuvat. Vastoin nykyistä käytäntöä 16435: väksi väkiviinavero, jonka määrä ehdotetaan suurin osa ·aJ.koholituloista voitaisiin myös 16436: korotettavaksi. Väkiviinaveron ·a.vulla voidaan merkitä valtion tilinpäätökseen oikealaatui- 16437: toteuttaa ns. sosiaalinen alkoho1iverotus, sina eli välillisinä veroina. .eikä harhautta- 16438: jossa veron määrä riippuu juoman alkoholi- vasti tulo- ja omaisuusverona sekä Hiketu- 16439: pitoisuudesta. lona. 16440: Uudistusta merkitsee ehdotettuun alkoholi- Kun ehdotuksen toteuttaminen merkitsi, 16441: juomaveroon sisältyvä arvovero, joka ottaes- että väkijuomayhtiön vuosivoiton ylijäämä 16442: sa.an huomioon juomien la,atueron on kaupal- suuresti nykyisestään supistuisi, ehdotetaan 16443: liselta kannalta ehdottoman välttämätön ja laki väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen 16444: IV,77.- Saalasti ym~ 339 16445: 16446: vuosivoiton käyttämisestä korvattaV>aksi laiHa I väkiviinavero 16447: väkijuomayhtiön verottamisesta ja vaHion va- Nautintotarkoituksiin kulu- 16448: rojen käyttämisestä väkijuomalain tarkoitus- tettu v. 1964 viinaa, muita 16449: perien edistämiseen, jossa ehdotetaan, että väkeviä juomia. ja viinejä 16450: vuosivoitosta kunnille suoritettava osuus kor- 7 864 504 l 100 % alkoho- 16451: vattaisiin erityisellä v·altion tulo- ja. meno- lia, väkiviinavero 7 864 504 16452: arvioon otettavana määrärahall.a.. Samalla x 17 mk = . . . . . . . . . . . . 133 698 568 mk 16453: ehdotetaan määrä:vahaa raittiustyöhön, rait- 16454: tius- j•a ·alkoholitutkimukseen, vapaaehtoiseen II alkoholijuomavero 16455: alkoholistihuoltoon sekä kunnallisten väkijuo- a) viinasta j·a muista väke- 16456: maliikkeen tarkastajien palkkaukseen. vistä joomista, 50 % . . . . 195 681 942 , 16457: Viimemainitun määrärahan säätäminen b) viineistä 35 % + 15 pfl 27 756 306 , 16458: edellyttää väkijuomalain 18 § :n muutosta, c) malla.sjuomista, laskettu 16459: jota seuraavassa myös ehdotet·al3.n. Samalla 20 %: n mukaan . . . . . . . . . 22 553 324 , 16460: ehdotetaa.n selvennettäväksi väkijuomalain 16461: 83 § :ää, joka. koskee viinien ja mallasjuo- Yhteensä mk 379 690140 16462: mien kotiv·rulmistusta. Ehdotuksen mukaan 16463: kotona valmistettav·an mallasjuoman korkein Arvion mukaan em. verojen tuotto olisi 16464: sa:llittu alkoholipitoisuus olisi kuusi paino- ollut 67 % nautintotarkoituksiin v. 1964 16465: prosenttia. Tämän muutoksen tarkoituksena myytyjen alkoholijuomien arvosta. 16466: on luoda nykyistä paremmat mahdollisuudet Edellä esitetyn nojaJla kunnioitt·aen ehdo- 16467: hallita ns. kiljukysymys. tamme, 16468: Oy Alkoholiliike Ab: n vuosikirjan 1964 16469: sisältämien lukujen perusteena. esitetään seu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16470: raava arvio ehdotettujen verojen tuotost•a: vat lakiehdotukset: 16471: 16472: 16473: 16474: Laki alkoholijuomaverosta. 16475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16476: 16477: 1 §. 16478: Alkoholijuomalla tarkoitetaan tässä laissa 3) on tullivapaata muiden lakien, asetus- 16479: mallasjuomaa ja muuta nautittavaksi tarkoi- ten tai määräysten kuin tullitariffin perus- 16480: tettua väkijuomaa. teella; tai 16481: 4) on denoturoitua sosiatB.J.iministeriön 16482: 2 §. _ määräysten mulmisesti. 16483: Maassa tehdasmaisesti v·almistetusta ja 16484: maahan tuodusta alkoholijuomasta on val- Mikäli vero on jo suoritettu, on: 16485: tiolle suoritettava veroa tämän lain säännös- 1) viejällä maasta viedyn juoman osalta; 16486: ten mukaan. sekä 16487: 2) valmistajalla väkijuomayhtiön valmista- 16488: 3 §. jalle palauttama.n tai hävittämän juoman tai 16489: Veroa ei suoriteta juomasta, joka dena.turoidun juoman osalta; sekä 16490: 1) myydään ulkomaan Suomessa toimivaUe 3) väkijuomayhtiöllä 3 §:n 1 momentin 16491: diplomaattiselle ja muulle samassa asemassa 1 kohdassa tarkoitetuille edustustoille ja vir- 16492: olevalle edustustolle virkakäyttöön ja ulko- kamiehille myydyn sekä maahan tuodun, 16493: maalaiselle diplomatllttiselle virkamiehelle, lä- mutta ulkomaiselle myyjälle talmisin palau- 16494: hetetylle konsulille taikka. mainittujen edus- tetun juoman osalta oikeus saada takaisin 16495: tustojen ulkomaan kansalaisuutta olevalle mainitusta juomasta suoritettu veron määrä. 16496: virkamiehelle henkilökohtaiseen käyttöön; tai Veron palautusta on haettaV>a. sosiaalimi- 16497: 2) viedään maasta •asimwmaisen viranomai- nisteriöitä kuuden kuukoauden kuluessa siitä, 16498: sen valvonnassa; tai kun vero suoritettiin. 16499: 340 rv,77. - Alkoholijuomavero. 16500: 16501: 16502: 5 §. Edellä 1 momentissa mainittujen hintojen 16503: Tämän Jain mukaan veronalainen mallas- erotusta vastaavan määrän valmistaja on 16504: juoma jaeta:an toiseen, kolmanteen ja neljän- oikeutettu vähentämään kultakin kalenteri- 16505: teen veroluokkaan. Veroluokkien rajat ovat kuukaudelta maksettavasta verosta niiden 16506: juomien alkoholipitoisuuden perusteella seu- maltaiden osalta, jotka on käytetty sanotun 16507: re.avat: ajan kuluessa luovutettujen juomien valmis- 16508: II veroluokka yli 2.25 ja enintään 3.2 pai- tukseen. Mikäli mainittujen vähennysten 16509: noprosenttia, III veroluokka yli 3.2 ja alle määrä on suurempi kuin v·a.Imistajan kalen- 16510: 3.7 painoprosenttia sekä IV veroluokka 3.7 terikuukaudelta suoritettava vero, sosiaali- 16511: painoprosenttia tai enemmän. ministeriö suorittaa erotuksen valmistajalle 16512: hakemuksesta.. 16513: 6 §. 8 §. 16514: Vero on: Tämän lain mukaan muut alkoholijuomat 16515: kuin mallasjuomat jaetaan alkoholipitoisuu- 16516: II veroluokan mall·asjuomasta 10 prosent- den ja juomalajin perusteella ensimmäiseen 16517: tia, III veroluokan maJlasjuomasta 20 pro- toiseen ja kolmanteen veroluokkaan seuraa- 16518: senttia ja IV veroluokan ma.Hasjuomasta vasti: 16519: 30 prosenttia väkijuomayhtiön vähittäismyyn- 16520: tihinnasta. I veroluokka: viini ja long drink juoma, 16521: alkoholipitoisuus enintään 5.0 painoprosent- 16522: 7 §. tioa, II veroluokka: viini ja sen viinoitukset, 16523: Kotimaisena valmistajalla on oikeus sruada alkoholipitoisuus yli 5.0 ja enintään 17.0 pai- 16524: tämän lain tarkoittaman mallasjuoman val- noprosenttia sekä III veroluokka: mausta- 16525: mistukseen käytettyjen maassa valmistettu- maton ja maustettu viina, whisky, konjakki 16526: jen panimomaltaiden ja maltaiden ma·a.ilman- ja rommi sekä niiden viinoitukset ja muu 16527: markkinahinnan erotuksen tasauksena 36 pen- niihin verrattava juoma, punssi, likööri ja 16528: niä kilolta, mikä määrä maksetaan valtion aperitif j1a muu siihen verrattava juoma. 16529: tulo- ja menoarviossa osoitetusta määrära- 16530: hasta. 9 §. 16531: Maa~a valmistettujen panimomaltaiden Vero on: 16532: hintana pidetään kotimaisten mallastarnoiden I veroluokan alkoholijuomasta 30 prosent- 16533: panimomaltaista perimää punnittua keskihin- tia juoman vähittäismyyntihinnasta, II vero- 16534: taa. Tätä varten mallastamot ovat velvollisia luokan alkoholijuomasta 15 penniä litralta ja 16535: kuukausittain ilmoittamaan myytyjen maltai- 35 prosenttia juoman vähittäismyyntihin- 16536: den määrän ja hinnan sosiaaliministeriölle nasta j•a III veroluokan alkoholijuomasta 50 16537: siten, että ilmoitukseen sisältyy panimomal- prosenttia juoman vähittäismyyntihinnasta. 16538: taita koskevien tietojen lisäksi tiedot pani- Mikäli II ja III veroluokan alkoholijuo- 16539: moille myytyjen muidenkin maltaiden mää- masta ei vielä ole suoritettu väkiviinaveroa, 16540: rästä ja hinnasta. on juomasta maksettava litralta 17 penniä 16541: Maltaiden maailmanmarkkinahintana pide- jolmiselta väkiviinan painoprosentilta.. 16542: tään Tanskasta vietyjen maltaiden kunkin Juoman vähittäismyyntihinnalla tarkoite- 16543: kuukauden keskimääräistä fob-hintaa. taan väkijuomayhtiön voimassa olevaan vä- 16544: Milloin 1 momentissa tarkoitettujen hinto- hittäismyyntihinnastoon merkittyä myynti- 16545: jen erotus on yhden kalenterikuukauden pi- hintaa. 16546: tuisena aikana ollut keskimäärin ainakin 16547: kymmenen sadalta korkeampi tai alempi kuin 10 §. 16548: vuoden 1965 maaliskuun tasoon perustuv•a Vero maassa valmistetusta ja maahan tuo- 16549: edellä mainittu erotus, valtioneuvosto voi dusta mallasjuomasta ja muusta alkoholijuo- 16550: valmisteverokonttorin esityksestä muuttaa masta on suoritettaVIa siitä määrästä, joka 16551: mainittua määrää joko vastaav·asti tai sitä kalenterikuukauden aikana on viety vähit- 16552: vähemmän. Sama oikeus valtioneuvostolla on, täismyyntiin. Vero on suoritettava viimeis- 16553: milloin erotuksessa on tapahtunut 1 momen- tään seuraavan kalenterikuukauden viimei- 16554: tissa mainitun määrän muuttamisen jälkeen senä päivänä sosiaaliministeriön postisiirto- 16555: ainakin edellä sanotun suuruinen muutos. tilille. 16556: rv,77. - Saalasti ym. 341 16557: 16558: 11 §. moin on ilmoitettava liikkeen toiminnan kes- 16559: Veron maassa valmistetusta mallasjuomas- keytyksestä, jos se kestää kuukautta kauem- 16560: ta ja muusta alkoholijuomasta suorittaa vaJ- min, sekä toiminnan jälleen ~laittamisesta. 16561: mistaja ja maahan tuodusta juomasfia, väki- 16562: juomayhtiö. 15 §. 16563: Milloin mallasjuoma tai muu ·alkoholijuO- Valmistajan on :asianmukaisesti pidettävä 16564: ma siirretään tehtaasta toiseen, on jälkim- v·ahvistettujen kaavojen mukaisia kirjoja, 16565: mäisen, valmistajaksi katsottavan suoritet- joista saadaan Vialvontaa varten tarpeelliset 16566: ta.va vero. tiedot. 16567: Juoman siirtoon on muun valmistaj·an Kirjoista on valmistajan sen mukaan kuin 16568: kuin väkijuomayhtiön hankittava sosiaalimi- sosiaaliministeriö määrää lähetettävä maini- 16569: nisteriön lupa. tulle ministeriölle otteita ja tietoja. 16570: 12 §. 16 §. 16571: Joka laiminlyö veron suorittamisen määrä- V almistajta on velvollinen asianomaiselle 16572: aikana, on velvollinen maksama.an suoritta- viranomaiselle tarkastusta v·arten vaadittaes- 16573: matta olevan veron lisäksi erääntyneen veron aa esittämään liikekirjat, kirjeenvaihdon ja 16574: kultakin täydeltä ma;rkalta tai sen osalta ka.uppalaskut, näyttämään hallussaan olevat 16575: yhden pennin jokaisesta maksumääräpäivästä raaka-aine- ja. valmistevarastot sekä anta- 16576: lukien kuluneelta kuukaudelta tai sen osalta. maan muut tarpeelliset tiedot samoinkuin 16577: asetflamaan käytettäviksi ta.rkastuksessa tar- 16578: 13 §. vittavat henkilöt ja välineet. 16579: Alkoholijuomaa saa tuoda maahan ja viedä Edellä 1 momentissa mainitun Hikkeen 16580: vähittäismyyntiin ainoastaan sellaisissa kul- hankkija on velvollinen antamaan tarkasta- 16581: jetusastioissa ja pulloissa, joissa selvästi mai- valle viranomaiselle tarpeelliset tiedot liik- 16582: nitaan valmistajan nimi ja missä juoma on keelle toimittl8mistaan tavaroista. 16583: va:lmistettu sekä astiaanpano- tai toimitus- 16584: merkintä ja maUasjuomien osalta myös vero- 17 §. 16585: luokka. Alkoholijuomaa älköön valmistettako tai 16586: Juoman tulee maahan tuotaessa ja vähit- säilytettäkö muissa kuin 14 § :n mukaisesti 16587: täismyyntiin vietäessä olla sellaista kuin on i1moitetuissa huoneistoissa. 16588: säädetty siitä veroluokasta tai juomalajista., 16589: johon juoman tulisi kuulua kirjanpidon ja . 18 §. 16590: kuljetusastiassa tai pullossa olevan merkin- Mitä 13, 15, 16, 23 ja 24 § :ssä sanotaan, 16591: nän mulroan, ja sellaista., ettei sen alkoholi- on myös sovellettav·a alkoholijuomaa valmis- 16592: pitoisuus myöskään tämän jälkeen nouse yli tavan tehtaan vastuunalaiseen johtajaan, 16593: säädetyn rajan. missä sellainen on. 16594: 16595: 14 §. 19 §. 16596: Alkoholijuoman valmistajan on viimeis- Jos valmistajan alkoholijuoman varastossa 16597: tään viisitoista päivää ennen v·almistuksen havaitaan vajausta, eikä valmistaja voi sitä 16598: alkamista toimitettava sosiaaliministeriölle tyydyttävästi selvittää, on hänen suoritettava 16599: liikkeestään kirjallinen ilmoitus, jossa mai- puuttuvasta määrästä säädetty vero. 16600: nitruan liikkeen laatu, nimi ja sijainti, omis- 16601: tajan nimi ja osoite sekä valmistettavan juo- 20 §. 16602: man Jaatu ja a.nnettava yksityiskohtainen Tämän lain nojalla annettujen säännösten 16603: selvitys kaikista liikkeen valmistus-, myynti-, noudattamista valvovat sosiaaliministeriö ja 16604: v·a.rasto- ja muista huoneistoista. Valmistajan sen alaiset ta:r:kastajat. 16605: on lisäksi liitettävä ilmoitukseen selvitys sii- 16606: tä, että väkijuomayhtiö on hyväksynyt haki- 21 §. 16607: jan alkoholijuoman valmistajaksi. Tämän lain noudattamista valvova viran- 16608: Mikäli olosuhteissa tapahtuu muutos tai omainen älköön asiaankuulumattomille 16609: jos liike lopettaa toimintansa, on siitä viipy- ilmaisko, mitä hänen tietoonsa on tässä toi- 16610: mättä ilmoitettava sosia·aliministeriölle. Sa- messa. tullut. 16611: 342 IV,77. - Alk:oholljuomavero. 16612: 16613: 16614: 22 §. keet, työvälineet, laitteet ja koneet tuomita 16615: Sosia.aJliministeriön päätöksestä, joka kos- veronkaVIaltamisen ta.i sen yrittämisen vuoksi 16616: kee tämän Lain mukaan suoritettava:a veroa valtiolle menetetyiksi. 16617: ta.i 23 § :n 1 momentissa mainittua toimen- 16618: pidettä, voidaan valittaa korkeimpaan hal- 25 §. 16619: linto-oikeuteen kolmenkymmenen päivän ku- Jos verotusta toimittava tai muu virka- 16620: luessa tiedoksi saamisen jälkeen. mies hänelle tämän lain muka1a.n kuuluvassa 16621: tehtävässä menettelee ·lainv.astaisesti tai lai- 16622: 23 §. minlyö hänelle tässä laissa säädetyn velvolli- 16623: Jos valmistaja jättää täyttämättä jonkun suuden taikka ilmaisee saamansa, salassa pi- 16624: 10, 13, 14, 15, 16 ja 19 §: ssä säädetyn vel- dettävän tiedon, 11angajgtakoon niinkuin 16625: voituksen, on tämän lain noudattamista v~ rikoslain 40 luvussa on säädetty: 16626: vova viranomainen oikeutettu kieltämään Tässä pykälässä tarkoitettuna viranomai- 16627: alkoholijuoman valmistuksen ja viennin teh- sena pidetään myös sitä, joka on määrätty 16628: taasta, kunnes laiminlyöty velvollisuus on tilapäisesti olemaan apuna verotuksessa. 16629: todettu täytetyksi. 16630: Milloin alkoholijuoman valmistus tai vienti 26 §. 16631: tehtaassa on 1 momentin nojalla kielletty, on Väkijuomayhtiöllä tarkoitetaan tässä la;isaa 16632: vtalmistaj-a velvollinen korvaamaan vaJ.tiolle väkijuomista 9 päivänä helmikuuta 1932 16633: kiellon toimeenpanemisesta aiheutuneet kus- annetun l.ain 2 §: ssä mainittua yhtiötä. 16634: tannukset. 16635: 24 §. 27 §. 16636: Joka. pidättää tai yrittää pidättää tämän Tarkemmat määräykset tämän Jain sovel- 16637: lain mukaan valtiolle tulev.oo veroa taikka tamisesta ja sen noudattamisen v·a1vonnasta 16638: muutoin rikkoo tämän lain säännöksiä tai rannataan asetuksella. 16639: niiden täytäntöönpanosta j1a. soveltamisesta 16640: annettuja määräyksiä, rangaistakoon, jollei 28 §. 16641: rikoslaissa ole seUaisesta teosta ankarampaa Tämä laki tulee voimaan palVana 16642: rangaistusta säädetty, sakol·la taikka enin- kuuta 196 ja sillä kumotaan 20 päivänä 16643: tään yhden vuoden vankeudella, ja voidaan joulukuuta 1934 a.nnettu laki mallasjuoma- 16644: verolliset tuotteet päällysteineen tai niiden verosta ja 30 päivänä joulukuuta 1937 16645: arvo, puolivalmisteet, raaka~aineet, tarvik- annettu laki marjaviiniverosta. 16646: 16647: 16648: 16649: 16650: Laki 16651: väkiviiniverosta annetun lain 2 §: n muuttamisesta. 16652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muuteta1an väkiviiniverosta 30 päivänä joulukuuta 16653: 1937 (457 /37) annetun 1ain 2 § seura.av·asti: 16654: 16655: 2 §. 16656: Vero suoritetaan väkiviinan painon ja on kiloa kohti 17 penniä kultakin painopro- 16657: alkoholipitoisuuden mukaa.n siten, että vero sentilta etyylialkoholia. 16658: 'IV,77. - Saalasti ym.. 348 16659: 16660: 16661: Laki 16662: väkijuomayhtiön verottamisesta ja. valtion varojen käyttämisestä väkijuomalain tar- 16663: koitusperien edistämiseen. 16664: Eduskunnan päätöksen mumaisesti säädetään: 16665: 16666: 1 §. aineiden väärinkäyttäjien huoltoon sekä, kun 16667: Väkijuomista 9 päivänä helmikuuta 1932 mainitut käyttötarpeet on riittävästi ja ta- 16668: annetussa laissa mainittu väkijuomayhtiö on sa.puolisesti tyydytetty, loput paikallisen tar- 16669: velvollinen suorittamaan valtiolle tulo- ja peen mukaan kunnassa suoritettavaan nuori- 16670: omaisuusveroa, niinkuin osakeyhtiöstä on sotyöhön ja vapaaseen lmnsansivistystyöhön; 16671: säädetty. 2) määrämha, joka vastaa vähintään nel- 16672: Kunnalle ja seura.kunrualle on väkijuoma- jääkymmentä penniä kutakin edellisenä vuon- 16673: yhtiö velvollinen maksamaan veroa ainoas- na maassa henkikirjoitettua asukasta. kohti, 16674: taan niistä tuloista, jotka yhtiö saa kiinteis- käytettäväksi avustuksirua. raittiustyöhön sa- 16675: töistään j·a teollisuuslaitoksistalll.ll sekä ha.r- moinkuin raittius- ja alkoholikysymystä kos- 16676: joittamasta.an väkijuomain anniskelusta. kevaan tutkimustoimintaan sekä alkoholijuo- 16677: Teollisuuslaitoksen v·erotettavaa tuloa arvioi- mista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä 16678: taessa pidettäköön tällöin väkijuoman valmis- tarkoittavaan toimintwan; 16679: tuksesta sa•atavana tulona sitä alinta palk- 3) määräraha, jo.klll. vasta.a. vähintään kah- 16680: kiota, jonka. yksityinen väkijuoman valmis- takymmentä penniä kutakin edellisenä vuon- 16681: taja sa:a yhtiölle valmistamistaan samanlai- na maassa henkikirjoitettua asumasta kohti 16682: sista tai niihin verrattavista väkijuomista, käytettäväksi avustuksina päihdyttävien ai- 16683: taikka. sitä hintaan sisältyvää voittoa, jonka neiden .väärinkäyttäjien va.paaehtoiseen huol- 16684: valmistajan voidaan lmtsoa saavan sellaisista totyöhön; sekä 16685: yhtiölle myymistään väkijuomista. 16686: 4) määräraha, jo11a. korvataan kunnille vä- 16687: kijuomalain 16 § :ssä mainittujen tarkasta- 16688: 2 §. jien paikkaamisesta aiheutuvat menot. 16689: Väkijuomayhtiön vuosivoitto on, sittenkuin Kunnan on, sen mukaan kuin asetuksella 16690: siitä on erotettu kohtuullinen määrä yhtiön säädetään, toimitettav'a 1 momentin 1 b koh- 16691: vararahastoon ja. osinkoa osakkeenomistajille dassa tarkoitetun rahamäärän käytöstä sosi- 16692: enintään 7 % yhtiöön maksetusta pääomasta, aaliministeriölle sen hyväksyttäväksi kunnan 16693: suoritettlllva valtioTle. talousarvioon perustuva käyttösuunnitelma 16694: ja tilinpäätökseen nojautuva selonteko. Mi- 16695: käli selontekoa ei voida joltakin osalta hy- 16696: 3 §. väksyä, vähennetään vastaava erä kunnalle 16697: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain mainitun säännöksen noja.Ua toimitettavasta 16698: otettava: rahamäärästä. 16699: 1) määräl.'aha., josta jokaiselle kunnalle 16700: suoritetaan kolme markkaa kutakin kunnassa 4 §. 16701: edellisenä vuonllla henkikirjoitettua asukasta Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 16702: kohti käytettäväksi töönpanosta annetaan asetuksella. 16703: a) puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin sekä 16704: b) puoleksi siten, että vähintään seitse- 5 §. 16705: mänkymmentäviisi penniä asukasta. kohti käy- Tämä laki tulee voimaan pa1vana 16706: tetään p.aik·allisen ta.rpeen mukaan kunnassa kuuta 196 ja kumotaan sillä väkijuomayh- 16707: suoritettava.an raittiustyöhön, muuhun väki- tiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyt- 16708: juomista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 an- 16709: t:a.rkoittavaan toimintaan ja päihdyttävien nettu laki ja sen nojalla annetut säännökset. 16710: 344 IV,77. - Alk:oholijuomavero. 16711: 16712: 16713: 16714: 16715: Laki 16716: väkijuomista annetun lain muuttamisesta. 16717: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan väkijuomista 9 päivänä helmikuuta 1932 16718: annetun lain 18 § ja 83 § seuraavasti: 16719: 16720: 18 §. Viinillä tarkoitetaan 1 momentissa juoma:a, 16721: Kaikki palkkaukset ja kustannukset 17 joka on valmistettu yksinomaan käymisen 16722: § :ssä mainituista toimista suoritetaan väki- ·avulla marjoista, hedelmistä j.a. muista sellai- 16723: juomayhtiön varoista, niin ikään muut yh- sista kasvinosista, sokerista t:ai ilman sokeria 16724: tiön liikkeen harjoittamisesta johtuvat siten, että käymisen yhteydessä muodostuvat 16725: menot. maku- ja aromiainekset ovat juomassa sel- 16726: västi hav;aittavissa. 16727: 83 §. Mallasjuomalla tarkoitetaan 1 momentissa 16728: Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa juomaa, joka on valmistettu yksinomaan käy- 16729: omaksi kotitarpeeksi valmista:a viiniä ja sel- misen avulla käyttäen veden lisäksi raaka- 16730: laista malLasjuomaa., jonka :alkoholipitoisuus aineena ainoasta:an maltaita tai maltaiden 16731: ei ylitä kuutta painoprosenttia. lisäksi viljatuotteita. 16732: 16733: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 16734: 16735: Kerttu Saalasti. Ale Holopainen. Antti 0. Pennanen. 16736: Katri-Helena Eskelinen. Mikko Asunta. Edit Terästö. 16737: Tahvo Rönkkö. Paavo Niinikosld. Aune Salama. 16738: Mauno Pohjonen. Kuuno Honkonen. Dmo Paananen. 16739: U. H. Voutilainen. Pekka Vilmi. Martti Linna. 16740: Uljas Mäkelä. Armas Leinonen. Antti Kinnunen. 16741: Artturi Jämsen. Veikko Mattila. Aili Siiskonen. 16742: Sakari Knuuttila. Toivo Antila. Impi Lukkarinen. 16743: Sylvi Saimo. Saara Forsius. Margit Eskman. 16744: Katri Kaarlonen. T. Leivo-Larsson. 16745: 345 16746: 16747: IV,78.-Lak.al. N:o 99. 16748: 16749: 16750: 16751: 16752: Uoti ym.: Ehdotus laiksi tupakkavalmisteverosta annetun lain 16753: muuttami.•1esta. 16754: 16755: 16756: Eduskunnalle. 16757: 16758: Tupakkavalmisteverosta 9 päivänä joulu- lakinsa sekä niiden perusteella annetut val- 16759: kuuta 1938 annetun lain 12 § : ssä säädetään, misteveron perimismääräykset. 16760: että "jos se, joka pitää tupakkavalmisteita Tällainen tilanne on luonnollisesti aiheut- 16761: kaupan, tahtoo korottaa tupakkavalmisteen tanut palvelurahapaikkaiselle tarjoiluhenki- 16762: hintaa, tulee hänen tehdä siitä ilmoitus tar- lökunnalle monenlaista hankaluutta ja ennen 16763: kastusviranomaisille sekä sen jälkeen, sillä kaikkea on pidettävä epäoikeudenmukaisena, 16764: tavalla kuin 7 § : n 2 mom: ssa on säädetty, että palvelurahapalkalla työskenteleviltä tar- 16765: kiinnittää pakkaukseen vastaava määrä lei- joilijoilta pidätetään osa ansiosta lain voi- 16766: mamerkkejä". malla. Tupakkavalmisteiden myynti on 16767: Edellä mainitun tupakkavalmisteverosta maamme n. 600 palvelurahapaikkaisessa an- 16768: annetun lain 12 §: n sisältämästä määräyk- niskeluravintolassa näennäisesti ehkä pieni, 16769: sestä johtuen on n. 5 000 palvelurahapaik- mutta koska tupakkavalmisteita saadaan ra- 16770: kaista tarjoilijaa joutunut suorittamaan työ- vintoloissa myydä, pitäisi myyjällä olla oi- 16771: hönsä liittyvän tupakkavalmisteiden myyn- keus saada työstään myös korvaus aivan sa- 16772: nin korvauksetta ja he ovat siten jääneet malla tavalla kuin hänen ansionsa muodostuu 16773: vaille erästä ansionosaa. 'l'ällaista järjestel- muustakin myyntityöstä. 16774: mää on pidettävä epäoikeudenmukaisena, Yllä olevan perusteella esittävät allekir- 16775: koska palvelurahapaikkainen tarjoilija on joittaneet kunnioittaen, 16776: oikeutettu perimään palvelurahan muun 16777: muassa erilaisten väki- ja mallasjuomien että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16778: myynnistä, vaikka mainittujen valmisteiden van laJkiehdotuksen: 16779: osalta ovat voimassa myös omat valmistevero- 16780: 16781: Laki 16782: tupakkavalmistaverosta annetun lain muuttamisesta. 16783: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tupakkavalmisteverosta 9 päivänä joulu- 16784: kuuta 1938 annetun lain (382/38) 12 §: ään uusi näin kuuluva 2 momentti: 16785: 16786: 12 §. 16787: valmisteiden hintaa muuhun anniskeluun 16788: 1 momentin säädöksen estämättä saadaan sovellettavan anniskelupalkkion määrällä 16789: palvelurahapaikkaisessa anniskel uravin to- myytäessä tupakkavalmisteita asiakkaalle 16790: lassa korottaa tämän lain alaisten tupakka- muun tarjoilun yhteydessä. 16791: 16792: 16793: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 16794: 16795: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen. 16796: Viljo Pousi. Olavi Saarinen. 16797: T. Leivo-Larsson. 16798: 44 E 529/66 16799: 346 16800: 16801: IV,79.- Lak.al. N:o 100. 16802: 16803: 16804: 16805: 16806: Väyrynen ym.: Ehdotus laiksi kaivosteollisuuden veronhuo- 16807: jennuksista. 16808: 16809: 16810: Ed usk unn alle. 16811: 16812: Uusien työtilaisuuksien järjestämissuunni- Suomen elinkeinoelämää pyritään edistä- 16813: telmia on valmiina runsaasti, mutta niiden mään. 16814: toteuttaminen näyttää viivästyvän. Muun- Tämän johdosta esitetään, että osakeyhtiö 16815: muassa ik:aivosteollisuuttamme edistävät eh- ja osuuskunta, joka perustaa uuden kaivok- 16816: dotukset, jotka toteutuessaan suuressa mää- sen siihen välittömästi liittyvine jalostus- 16817: rin voisivat vaikuttaa työtilaisuuksien jär- laitoksineen, olisi sekä kunnan että valtion 16818: jestämiseen, odottavat aktiivisuutta asioista verosta vapaa siltä vuodelta, jona tuotanto 16819: päättäviltä tahoilta. on aloitettu, sekä kolmelta seuraavalta vuo- 16820: Vuoden 1959 maaliskuussa jätti teolli- delta. Lisäksi esitetään, että samanlainen ve- 16821: suusneuvottelukunta valtioneuvostolle mie- rovelvollinen, joka uudistaa jo toiminnassa 16822: tintönsä, jossa monien muiden soveltuvien olevan kaivoksen tai siihen välittömästi liit- 16823: ehdotusten ohella esitettiin kaivosteollisuu- tyvän jalostuslaitoksen koneiston tahi lait- 16824: den nopeuttamista edistävä lakiehdotus, laki teita tai laajentaa näitä laitteita niin, että 16825: kaivosteollisuuden veronhuojennuksista. kaivoksen tuotantokyky tai tuotannon jalos- 16826: Teollisuusneuvottelukunnan asiaa koskevan tusaste olennaisesti kasvaa, saisi siltä vuo- 16827: lakiehdotuksen perusteluissa esitettiin mm. delta, jona uudistusta varten hankittu käyt- 16828: seuraavaa: töomaisuus on otettu käyttöön, sekä kolmelta 16829: ''Maamme maatalouselämän monipuolista- seuraavalta vuodelta vähentää veronalaisesta 16830: miseksi ja kehittämiseksi olisi välttämätöntä tulostaan 3 % uuden käyttöomaisuuden han- 16831: tehostaa malmi- ja mineraaliesiintymien et- kinta-arvosta. Tällaista käyttöomaisuutta ei 16832: simistä ja uusien kaivoksien perustamista. myöskään pidettäisi verotettavana omaisuu- 16833: Uuden kaivoksen perustaminen vaatii suuria tena edellä mainituilta vuosilta." 16834: pääomia. Malmiesiintymät sijaitsevat usein Samassa ehdotuksessa on esitetty poisto- 16835: syrjäisillä seuduilla, jolloin kaivosyhdyskun- oikeuksiin liittyviä veroteknillisiä huojen- 16836: nan perustamiskustannukset ovat poikkeuk- nuksia, jotka nekin kaivosteollisuutemme 16837: sellisen suuret. On todettava, että syrjäiselle laajentumista silmälläpitäen ovat huomion- 16838: seudulle perustettava uusi sellainen malmi- arvoisia. 16839: kaivos rikastamoineen, jonka vuosituontanto 16840: on 300 000-400 000 tonnin suuruusluokkaa, Kaikilla tahoilla oivalletaan, mikä merki- 16841: vaatii jopa 3 mrd. mk kaikkia rakennuksia, tys kaivosteollisuudellamme on rakennusvai- 16842: koneita ja laitteita varten. Koska kaivos- heen aikaisena ja myöhemmin pysyvänä työ- 16843: teollisuus lisäksi on varsin riskin alaista tilaisuuksia lisäävänä tekijänä. 16844: kivennäisesiintymien luonteen vuoksi, sa- Edelläesitettyyn viitaten ja kaivosteolli- 16845: malla kun kaivosteollisuuden tuotteiden hin- suuden sekä sitä tietä metalliteollisuuden eri 16846: nat maailmanmarikkinoilla määräytyvät teki- jalostusasteiden kehityksen jouduttamiseksi 16847: jöistä, joihin kaivosteollisuus itse ei voi vai- allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat, 16848: kuttaa, katsotaan, että olisi tarkoituksenmu- 16849: kaista edistää kaivosteollisuutta eräillä vero- että Eduskunta hyväksyisi näin 16850: helpotuksilla samaan tapaan kuin Pohjois- kuuluvan lakiehdotuksen: 16851: IV, 79. - Väyrynen ym. 347 16852: 16853: Laki 16854: kaivosteollisuuden veronhuojennuksista. 16855: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16856: 1 §. lisäksi summa, joka on kolme prosenttia 16857: Kaivosteollisuuden edistämiseksi. myönne- uudistukseen tai laajennukseen sijoitetun 16858: tään tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä kun- uuden käyttöomaisuuden hankinta-arvosta. 16859: nallisverotuksessa veronhuojennuksia sen Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö- 16860: mukaan kuin tässä laissa säädetään. omaisuutta ei pidetä veronalaisena omaisuu- 16861: tena samassa momentissa tnainituilta vero- 16862: vuosilta toimitettavissa tulo- ja omaisuusve- 16863: 2 §. 16864: rotuksissa. 16865: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai 16866: osuuskunta perustaa uuden kaivoksen siihen 4 §. 16867: liittyvine jalostuslaitoksineen, ovat osakeyh- Edellä 2 §: ssä mainittuun teollisuuslaitok- 16868: tiön tai osuuskunnan tästä teollisuuslaitok- seen tai 3 §: ssä tarkoitettua teollisuuden 16869: sesta saama tulo ja siinä käyttämä omaisuus uudistusta ja laajennusta varten hankitun 16870: verovapaita siltä verovuodelta, jona tuotanto käyttöomaisuuden hankinta-arvosta saadaan 16871: on aloitettu, sekä kolmelta seuraavalta vero- vähentää vuotuisena arvonvähennyksenä se 16872: vuodelta. määrä, mikä verovelvollisen kirjanpidossa on 16873: V erovelvollisen muusta tulosta älköön vä- tällaisena arvonvähennyksenä poistettu. 16874: hennettäkö 1 momentissa tarkoitetun verova- 16875: paan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä 5 §. 16876: johtuneita kustannuksia eikä siinä mainit- Osakeyhtiöllä tai osuuskunnalla on oikeus 16877: tuun teollisuuslaitokseen kohdistuvien velko- veronalaisesta tulostaan vähentää malmien 16878: jen korkoja. Älköön myöskään verovelvolli- ja muiden kivennäisten etsinnästä ja kaivok- 16879: sen muusta omaisuudesta vähennettäkö mai- sen maanalaisista avaamistöistä aiheutuneet 16880: nittuun teo1lisuuslaitokseen kohdistuvaa vel- kustannukset sen mukaan, kuin ne on vero- 16881: kaa. velvollisen kirjanpidossa huomioon otettu 16882: kustannuksina. 16883: 3 §. Älköön verovelvollisen veronalaisena omai- 16884: Kotimaisella osakeyhtiöllä tai osuuskun- suutena pidettäkö louhimatonta malmia tai 16885: nalla, joka uudistaa jo käynnissä Ollevan muuta vielä käyttämätöntä kivennäisesiinty- 16886: kaivoksen tai siihen liittyvän jalostuslaitok- mää tahi siihen kohdistuvaa louhintaoikeutta. 16887: sen koneistoa tahi laitteita tai laajentaa 16888: näitä laitoksia niin, että kaivoksen tuotanto- 6 §. 16889: kyky tai tuotannon jalostusaste olennaisesti Asetuksella annetaan tarkemmat säännök- 16890: kasvaa, on oikeus siltä vuodelta, jona uudis- set siitä, minkälaista yritystä on pidettävä 16891: tusta varten hankittu käyttöomaisuus on 1 § :ssä tarkoitettuna kaivosteollisuutena sekä 16892: otettu käyttöön, sekä kolmelta seuraavalta millaista jalostuslaitosta on pidettävä kaivok- 16893: vuodelta toimitettavissa verotuksissa vähen- seen liittyvänä jalostuslaitoksena samoin 16894: tää veronalaisesta tulostaan muiden lain- kuin muusta tämän lain täytäntöönpanosta 16895: säädännössä myönnettyjen vähennysten ja soveltamisesta. 16896: 16897: 16898: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 16899: 16900: Antero Väyrynen. Sinikka Luja. 16901: Reino Breilin. Ville Tikkanen. 16902: Edit Terästö. Meeri Kalavainen. 16903: Valde Nevalainen. Kalle Matilainen. 16904: Antti A. Ha.Im.e. Veikko Mattila.. 16905: 348 16906: 16907: IV,SO.-Lak.al. N:o 101. 16908: 16909: 16910: Daskivi ym.: Ehdotus laiksi kiinnitysluottopankkien vuosien 16911: 1967-1970 obligaatiolainojen veronhuojennuksista. 16912: Eduskunnalle. 16913: Maamme taloudellisen kasvun voimista- talletustilimuodot. Tästä syystä säästäjät 16914: minen ja käynnissä olevan elinkeinoraken- käyttävät mieluummin heille edullisempia 16915: teen muutoksen jouduttaminen edellyttä- sijoitusmuotoja kuin ostavat kiinnitysluot- 16916: vät uusien työpaikkojen luomista. Pääoma- topankkien liikkeelle laskemia obligaatioita. 16917: pula on ollut eräs suurimmista esteistä ta- Elinkeinoelämämme pitkäaikaisen luotan- 16918: loudellisen kasvun suotuisalle jatkumiselle. saannin turvaamiseksi riittävän tehokkaalla 16919: Rahamarkkinoiden kireyden vuoksi: elin- tavalla olisikin mitä kiireellisimmin ryh- 16920: keinoelämäämme on jouduttu kehittämään dyttävä toimenpiteisiin. Tämä edellyttää 16921: liian suuressa määrässä lyhytaikaisten luot- mm. sitä, että kiinnitysluottopankkien liik- 16922: tojen varassa, mikä johtuu mm. siitä, että keelle laskemat obligaatiot olisivat vero- 16923: maamme kiinnitysluottopankit eivät ole voi- vapaita samalla tavalla kuin valtion obli- 16924: neet riittävässä määrin tyydyttää asiakkait- gaatiotkin. Yksistään tällä voitaisiin suu- 16925: tensa pitkaaikaisen lainan tarvetta. Tämän resti kehittää pääomanmuodostusta, edis- 16926: selityksenä on osaksi se, että verotuksen tää pitkäaikaista säästämistä, nopeuttaa 16927: vuoksi kiinnitysluottopankkien obligaatio- elinkeinoelämämme kehitystä sekä luoda 16928: lainat eivät ole tasavertaisessa kilpailuase- edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymi- 16929: massa muihin sijoituskohteisiin nähden. selle. · 16930: Näistä obligaatioista menee sekä tulo- että Edellä olevan perusteella esitämme, 16931: omaisuusvero sen sijaan, että valtion liik- 16932: keelle laskemat obligaatiot ovat verova- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16933: paita, samoin kaikki rahalaitoksissa olevat van lakiehdotuksen: 16934: 16935: Laki 16936: kiinnitysluottopankkien vuosien 1967-1970 obligaatiolainojen veronhuojennuksista. 16937: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16938: 16939: Vuosilta 1967-1975 toimitettavissa tulo- lön ja jakamattoman kuolinpesän verotonta 16940: ja omaisuusverotuksissa sekä kunnallisvero- tuloa vuosilta 1967-1975 toimitettavissa 16941: tuksissa ei luonnollisen henkilön eikä jaka- mainituissa verotuksissa on myös edellä 16942: mattoman kuolinpesän veronalaiseksi tu- tarkoitetun obligaation koron maksamisen 16943: loksi katsota korkoa, mikä on saatu koti- tai lunastamisen yhteydessä suoritettu 16944: maisen kiinnitysluottopankin vuosina 1967- indeksin tai ulkomaanrahan arvon nousuun 16945: 1970 liikkeelle laskemasta sellaisesta suo- perustuva hyvitys. 16946: menrahan määräisestä obligaatiosta, jota ei Mainituilta vuosilta omaisuuden perus- 16947: ole sidottu indeksiin tai ulkomaanrahan teella toimitettavissa verotuksissa ei täl- 16948: arvoon tahi joka on sidottu indeksiin tai laista obligaatiota myöskään lueta luonnol- 16949: ulkomaanrahan arvoon enintään sen nou- lisen henkilön tai jakamattoman kuolin- 16950: sun puoleen määrään. Luonnollisen henki- pesän veronalaiseksi omaisuudeksi. 16951: 16952: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 16953: 16954: Raimo Daskivi. P. R. Haarla. 16955: Juha. Rihtniemi. Juuso Häikiö. 16956: Erkki Ba.ra. T. Junnila. 16957: Jaakko Kemppainen. 16958: 349 16959: 16960: IV,81.- Lak.al N:o 102. 16961: 16962: 16963: 16964: 16965: Raipala ym.: Ehdotus laiksi salaojittajille myönnettävästä 16966: veronhuojennuksesta. 16967: 16968: 16969: Eduskunnalle. 16970: 16971: Suomen peltojen salaojittaminen ei ole missa tapauksissa salaojitustöiden vuoksi 16972: edistynyt siinä laajuudessa kuin maatalou- asianomainen pelto on kyseisenä vuonna ke- 16973: den rationalisoinnin kannalta olisi tärkeää. santona tai ainakin sadon määrä sillä vähe- 16974: Vuotuinen salaojitusmäärä on jäänyt n. nee melkoisesti. 16975: 35 000 ha:iin, mitä vauhtia maamme peltojen Koska salaojitus olisi lopultakin saatava 16976: salaojittaminen kestäisi yli 40 vuotta. vireään käyntiin, olisi poistettava edellämai- 16977: Ei voida syyttää yksinomaan varojen puu- nitunlaisen verotuskäytännön asettama psy- 16978: tettakaan salaojitusharrastuksen laimeuteen, kologinen este, olisi toisin sanoen säädettävä 16979: .koska esim. koneellistamiseen on monilla ti- laki, jolla salaojitusvuodeksi asianomaiselle 16980: loilla uhrattu ehkä suhteettomankin paljon, viljelijälle annetaan täysi verovapautus sala- 16981: ja toiselta puolelta myöskin valtiovallan ta- ojitetun pellon osalta. 16982: holta on tuettu salaojittajia lainoin ja pie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16983: nempien tilojen kohdalla myöskin palkkioin. nioittavasti, 16984: Eräänä tärkeänä syynä viljelijäin halutto- 16985: muuteen on se, että salaojitetun pellon vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 16986: tusarvo nykyisten säännösten mukaan nousee van lakiehdotuksen: 16987: heti ojitusvuodesta lähtien, vaikka . useim- 16988: 16989: 16990: Laki 16991: salaojittajille myönnettävästä veronhuojennuksesta. 16992: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 16993: 1 §. 16994: Tämän lain tarkoituksena on salaojitus- omaisuusverosta sekä kunnallis- ja kirkollis- 16995: toiminnan edistäminen maassamme. verosta. 16996: 16997: 2 §. 3 §. 16998: Maatalousmaa on siltä vuodelta, jona sala- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- 16999: ojitus on toimeenpantu, vapautettu tulo- ja misesta annetaan asetuksella. 17000: 17001: 17002: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 17003: 17004: Matti Raipala. Mikko Asunta. 17005: 350 17006: 17007: IV,82. - Lak.al. N: o 103. 17008: 17009: 17010: 17011: 17012: Antila ym..: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistä- 17013: misestä annetun lain muuttamisesta. 17014: 17015: 17016: E d u s k u n n a 11 e. 17017: 17018: Vastauksessaan eduskunta edellytti mm. ja metsät varsin vähäiset. Yksistään pellon 17019: hyväksyessään lain kehitysalueiden talouden antama tuotto siihen liitettynä karjatalouden 17020: edistämisestä, että kehitysaluekysymyksen antama lisä on liian pieni ja senvuoksi olisi 17021: selvittelyä jatketaan ja otettaisiin harkitta- teollisen toiminnan edellytyksiä parannet- 17022: vaksi kysymys, olisiko vielä eräitä vähemmän tava. 17023: kehittyneitä kuntia liitettävä kehitysalueiden Nämä alueet, joita jäljempänä olevassa 17024: toiseen vyöhykkeeseen. Hallituksen antama· lakiehdotuksessa esitämme hallituksen esityk- 17025: esitys eduskunnalle samasta asiasta on ajan_, seen lisättäväksi, ovat esimerkiksi verotetta- 17026: kohtainen ja erittäin tärkeä. vaan tuloon nähden maamme kaikista 17027: Talousalueiden edistämistä tähtäävät toi- alueista heikoimmat ja. ylittää niissä vero- 17028: menpiteet olisi kuitenkin järjestettävä niin, äyrin hinta koko maan keskimääräisen tason. 17029: että ne kohdistuisivat kokonaisiin talousaluei- Väestön siirto varsinkin nuorison osalta on 17030: siin. Tämä on erittäin tärkeätä varsinkin myös maan suurimpia, minkä haittatekijän 17031: Pohjanmaata ja Pohjois-Satakuntaa ajatel- poistamiseksi ovat tämäntapaiset taloudelliset 17032: len, joissa taloudelliset probleemat ovat sa- tukemistoimenpiteet erittäin tarpeellisia. Tä- 17033: manlaisia. Erikoisesti Pohjanmaan taloudel-: hänastista tukemistoimenpiteistä ovat nämä 17034: lista asemaa ovat huonontaneet yhä toistuvat alueet jääneet sangen vähäiselle huomiolle. 17035: katovuodet sekä tulvien aiheuttamat tavatto- Tässä yhteydessä viittaamme myös pien- 17036: • man suuret vahingot. Nämä yhdessä ovat kuntakomitean mietintöön sisältyviin laskel- 17037: muodostaneet sellaisen taloudellisen ongel- miin kuntien kehittyneisyysasteesta. 17038: man, joka kaikkine seurausilmiöineen on: Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 17039: erittäin suuressa määrin heikentänyt kuntien taen, 17040: taloudellista kantokykyä. Näiden alueiden että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17041: luonnonrikkaudet ovat melkein olemattomat van lakiehdotuksen: 17042: 17043: 17044: Laki 17045: kehitysalueiden talouden edistämisestä annetun lain muuttamisesta. 17046: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden talouden kehittämisestä 17047: 15 päivänä huhtikuuta 1966 annetun lain (243/66) 3 § näin kuuluvaksi: 17048: 3 §. Rymättylän ja Velkuan kunnat; sekä 17049: Kehitysalueet jaetaan ensimmäiseen ja toi.. Ahvenanmaan maakunnasta Brändön, 17050: seen vyö'hykkeeseen. Föglön, Kumlingen, Kökarin, Sottungan ja 17051: Kehitysalueita ovat ensimmäisessä vyöhyk- Värdön kunnat. 17052: keessä: Kehitysalueita ovat toisessa vyöhykkeessä: 17053: Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan ja Kuo- Vaasan lääni kokonaisuudessaan. 17054: pion läänit kokonaisuudessaan; Turun ja Porin läänistä Uusikaupunki sekä 17055: Turun ja Porin läänistä Hiittisten, Houtg;. Ahlaisten ja Honkajoen kunnat, Ikaalisten 17056: karin, Iniön, Korppoon, Kustavin, Nauvon, maalaiskunta, Jämijärven, Kalannin, Kan- 17057: IV,82. - Antila ym. 351 17058: 17059: kaanpään, Karvian, Kauvatsan, Kihniön, Kii-' Korpilahden, Kyyjärven, Leivonmäen, Lu- 17060: koisten, Lavian, Lokalahden, Merikarvian, hangan, Multian, Pihlajaveden, Pihtiputaan, 17061: Mouhijärven, Parkanon, Pomarkun, Pyhä- Pylkönmäen, Saarijärven, Sumiaisten, Toi- 17062: maan, Siikaisten ja Suodenniemen kunnat vakan, Uuraisten ja Viitasaaren kunnat sekä 17063: sekä Uudenkaupungin maalaiskunta; Äänekosken maalaiskunta; 17064: Keski-Suomen läänistä Hankasalmen, Jout- Mikkelin lääni kokonaisuudessaan; sekä 17065: san, Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kymen läänistä Saaren, ~uomenniemen ja 17066: Kivijärven, Konginkankaan, Konneveden, Uukuniemen kunnat. 17067: 17068: 17069: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 17070: 17071: Toivo Antila. Pentti Mäki-Hakola. 17072: Kustaa Tiitu. N. Kosola. 17073: Eino Uusitalo. 17074: 352 17075: 17076: IV,SS.-Lak.al. N:o 104. 17077: 17078: 17079: 17080: 17081: Kiviaho ym..: Ehdotug laiksi kehitysalueiden talouden edistä- 17082: misestä annetun lain muuttamisesta. 17083: 17084: 17085: Ed us kunnalle. 17086: 17087: Vaalien edellinen eduskunta hyväksyi vätkä ne voi antaa työtä ympäristönsä 17088: lain kehitysalueiden talouden edistämisestä. työntekijöille. 17089: Lain puutteellisuuksista huolimatta on sillä Kehitysaluelain käsittelyn yhteydessä lau- 17090: merkitystä mikäli eduskunta varaa varoja sui eduskunta seuraavaa: ''Hyväksyessään 17091: lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Lain pe- lain kehitysalueiden talouden edistämisestä 17092: rusteella voidaan antaa mm. lainoja elin- Eduskunta edellyttää, että hallitus kiireel- 17093: keinoelämän ja ammattikoulutuksen edistä- lisesti selvityttää sen, millä tavalla koko 17094: miseen. Vaasan lääni voidaan liittää kehitysaluei- 17095: Lain piirin ulkopuolelle jätettiin kuitenkin den talouden edistämistä koskevan lain pii- 17096: osa Vaasan lääniä, joka käsittää Seinäjoen, .. " 17097: rnn. 17098: Lapuan, Kauhavan, Ylihärmän, Alahärmän Lain käsittelyn ja hyväksymisen jälkeen 17099: ja Pietarsaaren sekä siitä Pohjanlahden on tullut yhä selvemmäksi, että koko Vaa- 17100: rannikolle ulottuvat alueet. Koska koko san lääni on saatava kehitysaluelakien pii- 17101: Vaasan lääni kuuluu heikkoon tulonmuo- riin. 17102: dostusalueeseen, olisi koko lääni saatava Edellä olevaan viitaten esitämme, 17103: kehitysaluelain piiriin. 17104: Liikekeskukset eivät myöskään kehity että Eduskunta hyväksyisi seuraar- 17105: jos niitä ei liitetä lain vaikutuspiiriin ei- van lakiehdotuksen: 17106: 17107: 17108: Laki 17109: kehitysalueiden talouden edistämisestä annetun lain muuttamisesta. 17110: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden talouden edistämi- 17111: sestä 15 päivänä maaliskuuta 1966 annetun lain (243/66) 3 § :n 3 momentti seuraa- 17112: vaksi: 17113: 17114: 3 §. 17115: 17116: Vaasan lääni kokonaisuudessaan. 17117: 17118: 17119: 17120: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 17121: 17122: Aleksi Kiviaho. Hugo Manninen. 17123: Siiri Lehmonen. Taisto Sinisalo. 17124: Georg Backlund. Nestori Nurminen. 17125: 353 17126: 17127: IV,84. - Lak.al. N: o 105. 17128: 17129: 17130: 17131: 17132: Pohjonen ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistä- 17133: misestä annetun lain muuttamisesta. 17134: 17135: 17136: E d u s kun n a U e. 17137: 17138: Laki kehitysalueiden talouden edistämi- lisäksi kolme kuntaa, nimittäin Keuruun, 17139: sestä on annettu 12 päivänä marraskuuta Petäjäveden ja Koskenpään kunnat, joissa 17140: 1965. Laki on hyväksytty tänä vuonna. Laki elinkeinoelämän olosuhteet vastaavat Keski- 17141: määrittelee ne osat maata, joita on pidettävä Suomen kehitysaluekuntien olosuhteita ja 17142: kehitysalueina. Niillä tarkoitetaan sellaisia jotka myös läheisesti liittyvät siihen vaiku- 17143: alueita, joilla vallitsevat elinkeinoelämän tusaluekokonaisuuteen, jotka jo tulevat kehi- 17144: olosuhteet vaikeuttavat tyydyttävän työlli- tysaluepoliittisten toimenpiteiden kohteeksi. 17145: syysasteen ja tulotason ylläpitämistä ja Tämän vuoksi mainitut kolme kuntaa, joita 17146: joilla taloudellisen kehityksen siten on kat- ei ole otettu kehitysaluekunniksi, tulisi nyt 17147: sottava olevan olennaisesti jäljessä maan sellaisiksi lisätä. 17148: muista osista. Lain 3 §: ään sisältyy luettelo Edellä esitetyn perusteella esitämme, 17149: kehitysalueista. Sen 9 mom:ssa on lueteltu 17150: ne Keski-Suomen läänin 22 kuntaa, jotka että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17151: kuuluvat kehitysalueiksi. Keski-Suomessa on van lakiehdotuksen: 17152: 17153: 17154: Laki 17155: kehitysalueiden talouden edistämisestä annetun lain muuttamisesta. 17156: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden talouden edistämisestä 17157: 15 päivänä huhtikuuta 1966 annetun lain (243/66) 3 §: n 9 momentti näin kuuluvaksi: 17158: 3 §. ven, Leivonmäen, Luhangan, Multian, Petä- 17159: jäveden, Pihlajaveden, Pihtiputaan, Pylkön- 17160: Keski-Suomen läänistä Hankasalmen, Jout- mäen, Saarijärven, Sumiaisten, Toivakan, 17161: san, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Uuraisten ja Viitasaaren kunnat sekä Ääne- 17162: Kinnulan, Kivijärven, Konginkankaan, Kon- kosken maalaiskunta; 17163: neveden, Korpilahden, KoSkenpään, Kyyjär- 17164: 17165: 17166: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 17167: 17168: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo. 17169: 17170: 17171: 17172: 17173: 45 E 529/66 17174: 354 17175: 17176: IV,85.-Lak.al. N:o 106. 17177: 17178: 17179: 17180: 17181: Siiskonen: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistämi- 17182: sestä annetun lain muuttamisesta. 17183: 17184: 17185: E d u s k u n n a Ll e. 17186: 17187: Antaessaan eduskunnalle esityksen laiksi merkkinä mainittakoon, että Leppävirran 17188: kehitysalueiden t~alouden ed1stäm:ioostä halli- äyr1maara asukasta kohden oli vuoden 1965 17189: tus toteaa, että "niiden alueiden vaLintaa var- v;erotuksessa 1866 äyriä asukasta .kdhti, kun 17190: ten, joiden elillnkeinoolämän kehittymistä tu- Heinäveden vastaav;a luku oli 1661 ~ukasta 17191: lisi jouduttaa erityisen toimem.pidoohj,elman kohden. Leppävirran äyrimäärä oli siiten suh- 17192: avullla, on käytettävissä useita taloudellista ja teellisesti noin 13 % suurempi kuin Heinä- 17193: sosiaalista kOOittyn:eiS!yy;ttä valaåsevia alueit- veden. V<aBtaavasti Liperi Heinäv;eden itä- 17194: tarl.sia tutkimuksia." Hallituksen esityk&essä puolella on maataloud-elLe edullisemman maa- 17195: (No 136/1965 Vp) todetaan edelleen esimerk- peränsä vuoksi y:m. teldjöistä johtuen aina 17196: kelinä näistä "tulon muodostusta ja tulouasoa, ollut taloudelliisesti jonkin verran voimak- 17197: teollistum:isaBtetta, tuottavuutta, tiedon tasoa, kiaampi. 17198: terveydellisiä olosuhteita ja muurttohliikettä Voidaan s:iis todeta, että vetäessään kehi- 17199: selvittävät tutkimukset". tysalueiden vyöhykemjoja hallitus on lllOU- 17200: Hallituksen esityksen 3 § :lll mukaan kehi- dattanut kaavamaista menettelyä sen sijaan, 17201: tysalueen toiseen vy~öhykkeeseen olisi luettu että olisi perustanut vyöhykejaon hallituksen 17202: Mikkelin läänlistä eräitä kuntia, mm. Heinä- esityksessä malnittuilrin, edellä lueteltuihin 17203: veden, Enonkosken, Eangasilammelll j~a Savon- tutklimuk.siin. Jos vyöhykej·a:ko olisi perustu- 17204: rannan kunnaJt. Ensimmäiseen vyöhykkeeseen nut tutkimuksiin, olisivat Heinäveden lisäksi 17205: luettarl.siin oon sijaan lain 3 § :n mukaan mm. sen naapurikunnat Enonkoski, Savonr:an1la ja 17206: Kuopion lääni kokonaisuudessaan. Eduskun- Kangaslampi eli Haukiv;eden koillispuolella 17207: nan hyvii.k'Syinässä muodossa ensimmäiseen olevat Itä~Savon alueet, jotka jo ma;aperän 17208: vyöhY'kkeesoon kuuluu }ain mukiaan edelleen karuuden ja tpinnanmuodostuksen puolesta 17209: Kuopion lääni kokona:isuudessan, mutta sen eroav;at Mikkelin läänin mlllista .kun.nista, 17210: sij~an toås:een vyöhykkeeseen Mikkelin lääni kuuluneet ensimmäiooem: vyöhykkeeseen. An- 17211: kokonaisuudessaan. Tästä void~ todeta, että taessaan laki·esityksensä hallitus totesi myös, 17212: jo .antaessaan esitystään hallitus katsoi mm. että "suoritettaessa kehitysalueiden talouden 17213: marl.nittujen kuntien olev;an Mikkelin läänissä edistämistä tarkoitt.av;aa tutkimus.. ja suun- 17214: muirta vähemmän kehittyneitä. nittelutyötä voidaan saada uusia troetoja siitä, 17215: Kun kehitysaluejako lain mukaan on ve- mitä osia maasta olisi luettava kehitysalueik- 17216: detty puhtaasti läänin rajojen mukaåsesti, on si, ja laatia uus.i'a ehdotuksia tarvittaviks:i 17217: tämä tapahtunut kaav;amaista ratkaisua nou- kehittämistoimenpliteiksi." Tällaisten tutki- 17218: dattaen ja syventymättä Y'ksityiskohrtiin lä- musten ja muutoinkin paikallisten esityst.en 17219: hemmin. Niinpä ensimmäiseen vyöhykkeeseen rn.ojall'a on mahdollista selvittaa myös, :missä 17220: kuuluvat nyt Heinäveden naapurikunnlista tapauksessa jokin alue kuuluu toisen vyöhyk- 17221: esim. Leppävirta ja Liperti, jotka hyväksy- keen sij~asta ·ensimmäiseen k~hitysaluevyöhyk 17222: tyn Laån mukaan kuuluv;at siten v.aikeam- keeseen. 17223: paan kehitysalueeseen kuin Heinävesi. .Asiaa Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun- 17224: tuntevåUe on selviö, että Leppävillta Savon nioittaen, 17225: ehkä voi.makkaimmin teollistuneena maa1ais- 17226: kuntana on taloudellisesti paljon voim~.k että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17227: koompi kuin Heinäv:esi. Tästä eräänä esi- van lakiehdotuksen: 17228: IV,85. - Siiskonen. 355 17229: 17230: 17231: Laki 17232: kehitysalueiden talouden edistämisestä. annetun lain muuttamisesta. 17233: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä huhtikuuta 1966 kehitysaluei- 17234: den ~talouden edistämiseksi annetun iain (243/66) 3 §:n 3 mom. näin kuuluvaksi: 17235: 17236: 3 §. Turun j~a Porin läänistä Hiittisten, Houts- 17237: karin, Iniön, Korppoon, Kustavin, Nauvon, 17238: Mitkkelin lään!istä Heinäveden, Eoonkosken, Rymättylän ja Velkuan lrunn:at; sekä 17239: Eangas1ammen ja Savonrannan kunnat sekä 17240: 17241: 17242: H~ 29 päivänä huhtikuuta 1966. 17243: 17244: Aili Siiskonen. 17245: 356 17246: 17247: IV,86.-Lak.al. N:o 107. 17248: 17249: 17250: 17251: 17252: Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen hal- 17253: tijain palkkauksesta annetun lain mutdtamisesta. 17254: 17255: 17256: E- d u s k u n n a iJJ l e. 17257: 17258: Valtion viran ja toimen haltijain pa1kkauk- tija täyttänyt lmiksi:kymmentäyksi vuotta, on 17259: sesta annetun l.aån (1030/42) 4 §:n 2 mo- nykyisin voimassaolevan lain säännöstä pi- 17260: mentin mukaisesti luetaan ikälisiin. oikeutta- dettävä epäoikeudenmukaisena. Kun ikälisiä 17261: vikai virkavuosiksi se aika, minkä affianomai- toisaalta perustell•aan sillä, että valtio ikä- 17262: nen on kaJksikymmenyksi vuotta täytettyään lisien kautta täyttää itselleen vimn :tai toi- 17263: ollut peruspalkkruisen viran tai toimen hal- menhaltij•an suhteen kuuluvaa huo1enpitovel- 17264: tijana. Varsinkin alempiin palkkausluokkiin vollisutta ja ikälisiä siis suoritetaan viran tai 17265: sijoitettujen virkojen tai tointen haltijat as- toimenhaitijoille osittain myös siksi, etrtä he 17266: tuv·at valtion palvelukseen ennenkuin he ovat voisivat paremmin suoriutua vuosien mittaan 17267: täytäneet kaksikymmentäyksi vuotta. Nällin on kasvav.an perheensä huoltov·elvollisuudesta, 17268: l<lllita monien poliisi-, posti-, rnutatie-, tulli-, on epäoikeudenmukaista, •että ikälisiin oikeut- 17269: v.ankila- ja puolustuslaitoksen virkojen osalta, tavan palvelusajan lukeminen aloteta;an Vl3Sta 17270: joissa valtion edun katsotaan vaativan nuo- asianomaisen saavutettua kahdenkymmenen- 17271: ren ja kehityskelpoisen virkamieskUD.UJalll saa- yhden vuoden iän. A violiittoj.en solmim:isikä 17272: mista palvelukseen. V:a~kka ·asi·am.omaiset suo- on vuosien mittaan. jarokuvasti alentunut ja 17273: rittavat virkatehtäviään kantaen llJi.istä saman normaalisti on perheenlisäys tapahtunut huo- 17274: v.astuun kuin kaksikymmenrtäyksi vuotta täyt- mattavasti ennen 24 vuoden ikää, jolloin 17275: täneet virikamiehetkin, ei näitä vuosia lueta .asi,anomainen vasta parhaassa tapauksessa voi 17276: heille ikälisiin okeuttaviksi virkavuosiksi. saada ensimmäilisen ikälisänsä. 17277: Kllll ikälisät katsotaan vi:r;katehtävissä hanki- Edellä sanottuun viirtaten ehdotan kun- 17278: tun lisäpätevyyden korvaukseksi ja kun nioittavasti, 17279: asianomaåmen virkamiesten lisäpätevyyden 17280: korvaukseksi ja kllll .asianomaisten virkamies- että Eduskunta hyviiksyisi seuraa- 17281: ten pätevyys tehtäviensä hoitamisessa kasvaa van lakiehdotuksen: 17282: siihen katsomatta, onko viran tai toimenihal- 17283: 17284: 17285: Laki 17286: valtion viran tai toimen haltijain palkka.uksesta annetun lain muuttamisesta. 17287: Eduskun:nan päätöksen mukaisesti muutetaoo valtion viran tai toimen haltijain palk- 17288: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 18 päi- 17289: vänä huhtikuuta 1947 ja 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetullia laeilla (284/47 ja 17290: 393/62) muutettuna, näin kuuluvaiks:i: 17291: 17292: 4 §. on ollut perusp.alkkaisen viran tai toimen 17293: A-palkkausluokkaan kuuluvalle viran tai haltij•runa. 17294: toimen haltijalle myönnetään 3, 6, 9, 12 ja Asetuksella säädetään, :missä määrin viran 17295: 15 virkavuoden kuluttua yksi ikälisä kulla- tai toimen haltijalla on oikeus ii.kälisää v.arten 17296: kin kerralla. lukea hyväkseen aika, jonka hän on väliaikai- A 17297: 17298: 17299: 17300: Virkavuosiksi luetaan se aika, minkä asian- sena tai sijaisena hoitanut peruspalkkaista 17301: omainen :täytettyään kahd(lksantoista vuotta virkaa tai tointa taikka ollut valtion ylimää- 17302: IV,86. - Laaksonen ym. 357 17303: 17304: räisessä taikka oopimuspalkkaisessa virassa tulevien korvausten johdosta on sijoi,tettu 17305: tai toimessa taikka muussa julkisessa tai yksi- aJ,empMll palkkausluokkaan, kuin mihin se 17306: tyisessä toimessa taikka sotU~tilan aikana sota- laatunsa perusteella olisi kuulunut, myönne- 17307: palveluksessa. tään ikälisää viran tai toimen Jaatua vastaa- 17308: Virassa tai toimessa, joka virkatehtävistä van palkkausluokan mukaan. 17309: 17310: 17311: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 17312: 17313: Mikko Laaksonen. U. H. Voutilainen. Uljas Mäkelä. 17314: Antti 0. Pennanen. Väinö Vilponiemi. Ilmo Paananen. 17315: 358 17316: 17317: IV,87.-Lak.al. N:o 108. 17318: 17319: 17320: 17321: 17322: Hietala ym. : Ehdotus laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain 17323: muuttamisesta. 17324: 17325: 17326: Ed u s kun n a ~ l e. 17327: 17328: Virkamieseläkkeistä 30 paiVana syyskuuta eläkekatto virkamieseläkelaissa poistettuna 17329: 1950 annetun lain 5 § : n 1 mom: n mukaan, ja nyttemmin ei enää muissa eläkelaeissa ole 17330: sellaisena kuin se on 27 päivänä heinäkuuta kattoa. Niinpä ei v:n 1967 alusta voimaan 17331: 1962 annetussa laissa (395/62), on täyden tulevassa valtion uudessa eläkelaissa ole sää- 17332: eläkkeen määrä 66% valtion viran tai toi- detty markkamääräistä rajaa eläkkeelle. Ka- 17333: men haltijain pa:lkkauksesta annetussa laissa ton poistaminen tästäkin laista on siis pai- 17334: vahvistetun peruspalkan ja viiden ikälisän kallaan. Valtiotaloudellinen kysymys tämä 17335: yhteismäärästä, kuitenkin siten, että korkein ei ole, sillä yli 33 000 henkilöä käsittävästä 17336: täysi eläke on 22 800 mk vuodessa. V: sta valtion eläkeläisten määrästä katon alaisia 17337: 1962 on virkamiesten ansiotaso kuluvan vuo- eläkeläisiä on tätä nykyä 109 vakinaisen ja 17338: den alkuun mennessä noussut 37.4 %, mutta 2 ylimääräisen eläkkeen saajaa, joiden luku- 17339: mainittu eläkekatto on pysynyt muuttumat- määrä jatkuvasti pienenee. Lakia tulisi so- 17340: tomana. vellettavaksi myös jo eläkkeellä oleviin näh- 17341: Tästä on ollut seurauksena, että eläke- den, kuten ,aikaisemminkin eläkelakia muu- 17342: katon alaisten virkamiesten tosiasiallinen tettaessa on katsottu kohtuulliseksi ja oikeu- 17343: eläke on muihin eläkeläisiin verrattuna palk- denmukaiseksi tehdä. 17344: kojen noustessa suhteellisesti jatkuvasti alen- Edellä sanotun perusteella esitämme, 17345: tunut. Niinpä onkin eläke osalle tällaisia 17346: virkamiehiä alentunut 46.0 % :iin eläkkeen että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17347: laskuperusteena olevasta palkkauksesta. Tämä van lakiehdotuksen: 17348: ei saata olla kohtuullista. V. 1955-1958 oli 17349: 17350: 17351: Laki 17352: virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 17353: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virkamieseläkkeistä 30 pmvana syys- 17354: kuuta 1950 annetun lain 5 § : n 1 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä heinäkuuta 17355: 1962 annetussa laissa (395/62), näin kuuluvaksi: 17356: 17357: 5 §. Tämän iain mukaiseksi vahvistetaan myös 17358: Täyden eläkkeen määrä on kuusikymmentä- ne ennen tämän lain voimaantuloa myönne- 17359: kuusi prosenttia valtion viran tai toimen hal- tyt valtion eläkkeiden tarkistamisesta anne- 17360: tijain palkkauksesta annetussa laissa vahvis- tussa laissa (278/60) tarkoitetut, valtion va- 17361: tetun peruspalkan ja viiden ikälisän yhteis- roista maksettavat eläkkeet, jotka ovat mää- 17362: määrästä. räytyneet ~mnen tämän lain voimaan tuloa 17363: noudatettavana olleen eläkkeen enimmäis- 17364: määrää koskevan rajoituksen mukaisesti. 17365: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 17366: 17367: Toivo Hietala. E. J. Paavola. Ingvar S. Melin. 17368: 359 17369: 17370: IV,88. - Lak.al N: o 109. 17371: 17372: 17373: 17374: 17375: Breilin ym. : Ehdotus laiksi ammattikasvatushallituksesta an- 17376: netun lain muuttamisesta. 17377: 17378: 17379: E d u s kun n a t l e. 17380: 17381: Hallitus peruutti 6 päivänä marraskuuta Kun hyväksytyksi: tullut laki rajoittaa 17382: 1964 eduskunnalle 4 päivänä syyskuuta aiheettomasti ammattikasvatushallinon kes- 17383: 1964 annetun hallituksen esityksen n :o 105 kittämispyrkimyksiä, joiden kiireellisyys on 17384: laiksi ammattikasvatushallituksesta. Sa- nimenomaan todettu myös ammattikasva- 17385: malla hallitus antoi eduskunnalle uuden tuksesta; vastuussa olevien ammattimiesten 17386: esityksen edellä mainitun peruutetun esi- taholta, ja kun voimassa oleva laki' ei kor- 17387: tyksen tilalle, jonka eduskunta hyväksyi jaa riittävässä määrin vallitsevaa epätyy- 17388: 9. 6.1965. dyttävää tilannetta, katsomme, että edus- 17389: Peruutettu hallituksen esitys n :o 105/64 kunnan tulisi muuttaa laki em. peruutetun 17390: oli eräs niistä harvoista v :n 1965 tulo- ja esityksen mukaiseksi. 17391: menoarvioon liittyvistä lakiesityksistä, jotka Edellä olevan perusteella esitämme, 17392: saivat yksimielisesti myönteisen vastaan- 17393: oton eduskunnan eri ryhmien keskuudessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17394: van lakiehdotuksen: 17395: 17396: 17397: Laki 17398: ammattikasvatushallituksesta annetun lain muuttamisesta. 17399: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä heinäkuuta 1965 ammat- 17400: tikasvatushallituksesta annetun lain (392/65) 1 § :n 2 momentti ja 2 § :n 1 momentti 17401: näin kuuluviksi: 17402: 17403: 1 §. annetun lain (153/39), kauppaoppillaitoksista 17404: 26 päivänä toukokuuta 1939 annetun lain 17405: Ammattikasvatushallituksen tulee käsi- (155/39), merenkulkuoppilaitoksista 28 päi- 17406: tellä ne ammattioppilaitoksia, invalidien vänä toukokuuta 1943 annetun lain (453/ 17407: ammattioppilaitoksia, kotiteollisuusoppilai- 43), maatalous-, kotita1ous- ja kotiteol!lisuus~ 17408: toksia, teknillisiä oppilaitoksia, kauppaoppilai- oppilaitoksista 19 päivänä tammikuuta 1962 17409: toksia, merenkulkuoppilaitoksia, talouskou- annetuill lain (62/62), valtion ammattikoulu- 17410: luja, kotisisar- ja kodinhoitajakouluja, val- kodista 10 päivänä tammikuuta 1947 anne- 17411: tion ammattikoulukotia, edellä mainituille tun lain (12/47), ammattikoulujen opettaja- 17412: ammattikoulutusaloille opettajia valmista- opistoista 26 päivänä tammikuuta 1962 an- 17413: via erityisiä opettajainvalmistuslaitoksia, netun lain (71/62), Slekä mainittuihin lakei- 17414: ammattioppilaslautakuntia, ammattioppilas- hin liittyvien tai niiden noja:lla annettujen 17415: kasvatusta ja ammattikokeiden järjestelyä Släännösten tai muiden lakien, asetusten 17416: koskevat ja niihin liittyvät asiat, jotka am- taikka määräysten mukaan kuuluvat kaup- 17417: mattioppilaitoksista 25 päivänä huhtikuuta pa- ja teoNisuusministeriölle, maata!lousmi- 17418: 1958 annetun lain (184/58), teknillisistä nisteriöUe, maataloushallituksei11e tai sos,i- 17419: oppilaitoksista 26 päivänä toukokuuta 1939 aaliministeriölle, ei kuitenkaan sellaisia 17420: 360 IV,SS. - Ammattikasvatushallitus. 17421: 17422: 17423: asioit'a, jotka ministeriön toimialaa koske- ylitarkastajan, tarkastajan, apulaistarkasta- 17424: vien säännösten mukaan on ministeriön rat- jan ja osastosihteerin virkoja sekä raken- 17425: kaistava tai jotka asetuksella määrätään nusmestarin, reviisorin, pääkirjanpitäjän, 17426: kauppa- jru teolHsuusministeriön tai maata- toimistosihteerin, kirjaajan, kanslistin, kir- 17427: hmsministeriön käsiteLtäviksi. . janpitäjän, apulaiskirjaajan, konekirjoitta- 17428: jan, toimistoapulaisen, puhelunvälittäjän, 17429: 2 §. vanhemman vahtimestarin ja nuoremman 17430: Ammattikasvatushallitukseen voidaan pe- vahtimestarin toimia. 17431: rustaa pääjohtajan, osastopäällikön, koulu- 17432: neuvoksen, toimistopäällikön, kamreerin, 17433: 17434: 17435: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 17436: 17437: Reino Breilin. Väinö Vilponiemi. Sinikka Luja. 17438: Esko Niskanen. Uljas Mäkelä. Valdemar Sandelin. 17439: Sakari Knuuttila. Antero Väyrynen. Sylvi Siltanen. 17440: 361 17441: 17442: IV,89.- Lak.al. N: o 110. 17443: 17444: 17445: 17446: 17447: A. Saarinen ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muutta- 17448: misesta. 17449: 17450: 17451: E d u s k u n n a ~ l e. 17452: 17453: Uutta asuntotuotantolakia säädettäessä den pysyttämiseksi kohtuullisella tasolla on 17454: maaliskuussa 1966 ei edeskunta riittävässä välttämätöntä helpottaa myös rahoitusehtoja. 17455: määrässä ottanut huomioon asuntopoliittisen Tämän vuoksi ehdotamme lain 10 §: ää muu- 17456: komitean eikä asuntopoliittisten asiantunti- tettavaksi niin, että lainan takaisinmaksu- 17457: joiden käsityksiä. Tämä koskee erityisesti aika pidennetään omistusasuntojen osalta 17458: asuntotuotannon rahoitusta sekä rahoituseh- 35 vuodeksi ja lisälainan 25 vuodeksi, sekä 17459: toja, jotka ratkaisevasti vaikuttavat asumis- 11 §:ää muutettavaksi niin, että korkoehdot 17460: kustannuksiin ja tuotannon määrään. Edus- ovat samat omistus- kuin muissakin asun- 17461: kuntakin totesi, että asuntotuotannon tuke- noissa. 17462: miseen vuosittain osoitettavien varojen Kohtuuvuokraisista vuokra-asunnoista on 17463: määrä tuotantotavoitteisiin verrattuna on il- suuri puute. Niiden tuntuva lisääminen on 17464: meisesti liian pieni. Vaikka lakiin otettu 150 välttämätön nimenomaan vähävaraisia asun- 17465: miljoonan markan määrä on vähimmäis- nontarvitsijoita silmällä pitäen. Kohtuu- 17466: määrä, on se aivan liian pieni verrattuna vuokraisten asuntojen tuottaminen ja vuok- 17467: asuntopoliittisiin tavoitteisiin, joihin kuuluu ratason pitäminen jatkuvasti kohtuullisella 17468: keskimäärin 50 000 asunnon ra!kentaminen tasolla edellyttää, että niiden omistajina 17469: vuosittain seuraavien kymmenen vuoden ai- ovat yhteisöt, jotka vuokranantajina eivät 17470: kana. Tämän vuoksi ehdotamme määrärahan pyri voittoon eivätkä taloudellisesti hyöty- 17471: korottamista likemmäksi sitä määrää, joka mään vuokralaisten kustannuksella. Tämän 17472: turvaisi mainitun tuotantotavoitteen toteut- vudksi ehdotamme lain 6 § : ään lisättäväksi 17473: tamisen sekä vastaavaa muutosta lain säännöksen, joka antaa kunnille tai niiden 17474: 2 §: ään. Määrärahan tuntuva korottaminen valvonnassa oleville voittoa tavoittelematto- 17475: on välttämätöntä myös työllisyyden paranta- mille yhteisöille ensisijaisen oikeuden laino- 17476: miseksi rakennus- ja siihen läheisesti liitty- jen saamiseen. 17477: villä aloilla. Määräraha olisi lisäksi sidottava Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 17478: rakennuskustannusten nousuun, jotta kus- 17479: tannusten nousu ei vaarantaisi määrällisten että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17480: tavoitteiden toteuttamista. van lakiehdotuksen: 17481: Asumiskustannusten alentamiseksi ja nii- 17482: 17483: 17484: Laki 17485: asuntotuotantolain muuttamisesta. 17486: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan huhtikuun 22 päivänä 1966 annetun 17487: asuntotuotantolain 2 §, 10 §: n 2 ja 3 momentti sekä 11 § ja lisätään 6 §: ään uusi 7 mo- 17488: mentti seuraavasti: 17489: 2 §. musmäärärahoja varten otetaan vuosina 17490: Lainojen myöntämistä ja muita 1 § :ssä 1967-1976 valtion tulo- ja menoarvioon 17491: tarkoitettuja tukitoimenpiteitä s~kä tutki- määrärahat, joiden suuruus on ensimmäisenä 17492: 46 E 529/66 17493: 362 IV,89. - Asuntotuotantola.k:i. 17494: 17495: 17496: vuotena vähintään 210 000 000 markkaa ja varten myönnettävän asuntolainan samoin 17497: seuraavina vuosina tämä määrä lisättynä kuin 7 § : n 7 momentissa tarkoitetun lainan 17498: kunakin vuonna 30 000 000 markalla sekä laina-aika on enintään kolmekymmentäviisi 17499: määrällä, joka kunakin vuotena vastaa asun,. vuotta. 17500: tolainoista, -takuista ja -avustuksista 29 päi- Lisälainan laina-aika on enintään kaksi- 17501: vänä maaliskuuta 1949 annetun lain (224/ kymmentä vuotta. 17502: 49) sekä 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun 17503: asuntotuotantolain (488/53) sekä tämän 17504: lain nojalla myönnetyistä lainoista edellisen 11 §. 17505: vuoden a~kana kertyneitä korkoja sekä sään- Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon raken- 17506: nönmukaisia ja ylimääräisiä lyhennyksiä. tamista tai laajentamista sekä erillisen läm- 17507: Jos rakennuskustannuksissa on vuoden mityslaitoksen tai muun huoltorakennuksen 17508: 1966 kustannustasoon verrattuna tapahtunut rakentamista tai laajentamista, omakotitalon 17509: nousua, on edellä tarkoitettuja, eduskunnan rakentamista, laajentamista tai peruskor- 17510: osoittamia määräraJhoja kunakin vuonna vas- jausta sekä asuinhuoneiston hallintaan oi- 17511: taavasti korotettava. keuttavien osakkeiden hankkimista varten 17512: myönnetyn asuntolainan korko on ensimmäi- 17513: 6 §. senä viitenä vuotena yksi, seuraavana viitenä 17514: vuotena kaksi ja sen jälkeen kolme prosent- 17515: Kunnilla tai kuntien valvonnassa olevilla tia vuodessa. 17516: sellaisilla yleishyödyllisillä yhteisöillä, joiden Edellä 6 §: n 2 momentissa tarkoitetun 17517: tarkoituksena on asuntotuotannon harjoitta- rakennusaikaisen asuntolainan korko on yksi 17518: minen ja asuntojen omistaminen ilman omaa prosentti vuodessa. 17519: taloudellista hyötymistarkoitusta, on oikeus Edellä 7 §: n 7 momentissa tarkoitetun 17520: ensisijaisesti saada tämän lain tarkoittamia lainan korko on vastaaviin tarkoituksiin an- 17521: lainoja vuokratalojen rakentamista varten netuista ensisijaisista kiinnityslainoista ylei- 17522: vähävaraisia asunnontarvitsijoita varten. sesti perittävän koron suuruinen. 17523: Lisälaina on kahdeksan ensimmäistä laina- 17524: 10 §. vuotta koroton, jonka jälkeen siitä peritään 17525: yhtä suuri korko kuin samaan aikaan myön- 17526: Omakotitalon rakentamista, laajentamista netystä asuntolainasta. 17527: ja peruskorjausta, asuinhuoneiston hallin- 17528: taan oikeuttavien osakkeiden hankkimista 17529: sekä lämmityslaitoksen tai muun huoltora- Tämä laki tulee voimaan päivänä 17530: kennuksen rakentamista tai laajentamista kuuta 196 17531: 17532: 17533: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 17534: 17535: Aarne Saarinen. Pekka Silander. Leo Suonpää. 17536: Matti Koivunen. Paavo Lagerroos. Ele Alenius. 17537: Väinö R. Virtanen. Kaisu Weckman. Pekka Salla. 17538: Olavi J. Laine. Pauli Räsänen. Martti Linna. 17539: Kelpo Gröndahl. Lauha M'å.nnistö. Aleksi Kiviaho. 17540: Aimo Laiho. Toivo Friman. Veikko J. Rytkönen. 17541: Aulis Juvela. Lyyli Koskinen. Georg Backlund. 17542: Taisto Sinisalo. 17543: 363 17544: 17545: IV,90.- Lak.al. N:o 111. 17546: 17547: 17548: 17549: 17550: Pakkanen ym.: Ehdotus laiksi asuntosäästöpalkkioista. 17551: 17552: 17553: E d u s k u n n a ll e. 17554: 17555: Asunnontarvitsijain omalla rahoituksella tään kaksikymmentä sadalta oman työn 17556: on ratkaiseva osuus asunnonhankinnan ra- arvosta, ei kuitenkaan enempää kuin 3 200 17557: hoituksessa. Tämän vuoksi on tarkoituk- markkaa. 17558: senmukaista tukea ja rohkaista uusien Asuntosäästöpalkkioon on oikeutettu Suo- 17559: omien asuntojen tuotantoon tähtäävää sääs- men kansalainen, joka on rahalaitokseen 17560: tötoimintaa. Sitä voitaisiin lisätä myön- erityiselle asuntosäästötilille vuosina 196~ 17561: tämällä asuntosäästäjälle säästösuorituksen 1975 tallettamiaan varoja käyttänyt oman 17562: osalta verovapaus säästäjän tuloverosta. uuden asunnon hankintaan tai joka koko- 17563: Verohelpotuksen myöntäminen suosii kui- naan taikka osaksi rakentaa uudisraken- 17564: tenkin suurituloisia säästäjiä. Pienituloi- nuksen tai palkatta osallistuu rakennus- 17565: set asuntosäästäjät saattavat jäädä sen vai- työhön sellaisen uuden asuinrakennuksen 17566: kutuspiirin ulkopuolelle. V erohelpotuksen rakentamiseksi, johon hänen asuntonsa tu- 17567: saajan on lisäksi: vaikeata arvioida saa- lee. Asuntosäästötiliä avattaessa on tallet- 17568: mansa tuen suuruutta. Valtio ei liioin voi tajan ja rahalaitoksen välillä tehtävä asun- 17569: riittävällä tarkkuudella laskea veronhuo- tosäästösopimus. Rahalaitoksen tulee· täl- 17570: jennusten ja niiden mukaisen verotulon löin sitoutua myöntämään tallettajalle ylei- 17571: menetyksen määrää. Verohelpotukseen on sesti noudattaminsa lainaehdoin · asunnon 17572: hankalaa liittää valvontatoimenpiteitä, jotka hankintaa varten ns·. vastaantulolaina, joka 17573: ovat asuntosäästäjän aseman turvaamiseksi suuruudeltaan vastaa asuntosäästötililtä 17574: ja asuntosäästötoiminnan tavoitteiden saa- asunnon hankintaan käytettyä määrää. 17575: vuttamiseksi tarpeellisia. Asuntosäästäjän on talletettava vuosit- 17576: Edellä mainituista syistä johtuen ehdo- tain samansuuruinen määrä, vähintään 600 17577: tetaan asuntosäästötoimintaa tuettavaksi markkaa. Muuttumattomana talletuksen 17578: suoranaisella sekä säästäjälle että asunnon määrällä pyritään asettamaan säästäjät 17579: henkilökohtaiselle rakentajalle maksetta- keskenään tasavertaiseen asemaan. Talle- 17580: valla asuntosäästöpalkkiolla, jonka tulisi tukset on tehtävä vähintään kolmen peräk- 17581: olla ainakin samansuuruinen kuin tarkoi- käisen kalenterivuoden aikana. Jos tallet- 17582: tuksenmukaisen veronhuojennuksen nojalla taja ensimmäisen kalenterivuosittain las- 17583: säästäjälle tuleva keskimääräinen hyöty. kettavan ko1mivuotiskauden jälkeen jona- 17584: Asuntosäästöpalkkion myöntämisellä voitai- kin vuonna jättää tallettamatta tililleen 17585: siin ohjata asuntosäästökohteena olevan uusia varoja tai tallettaa vähemmän kuin 17586: asuintaloyrityksen kustannusmuodostusta. on sopinut, voi hän silti myöhempänä vuo- 17587: Asuntosäästöpalkkion suuruudeksi ehdote- tena jatkaa sopimuksenmukaista talletta- 17588: taan kahtakymmentä sadalta asuntosäästö- mistaan menettämättä asuntosäästöpalk- 17589: tililtä oman asunnon hankintaan käyte- kiota aikaisemmin talletetuilta määriltä. 17590: tystä määrästä, tilille maksettua korkoa Vähimmäistalletusajan asettamisella py- 17591: siihen lukematta, ei kuitenkaan enempää ritään siihen, että asuntosäästäminen pe- 17592: kuin 400 markkaa kunakin kalenterivuo- rustuisi: tallettajan tuloihin eikä johtaisi 17593: tena talletetusta säästömäärästä eikä yh- lainanottoon eikä tilisiirtoihin. 17594: teensä enempää kuin 3 200 markkaa. Hen- Väärinkäytösten ehkäisemiseksi ei asun- 17595: kilökohtaisesta rakentamisesta ehdotetaan tosäästöpalkkioon oikeuttavia talletuksia 17596: asuntosäästöpalkkiota maksettavaksi enin- voida nostaa menettämättä oikeutta palk- 17597: 364 IV,90. - Asuntosäästöpalkkiot. 17598: 17599: 17600: kioon, ennen kuin ~ri tapauksia varten sekä rakennus- ja tonttikustannukset alis- 17601: asetettu erityinen määräaika, joka laske- taa asuntohallituksen ja eräissä tapauk- 17602: taan tallettamisvuoden lopusta, on kulunut sissa asutustoimiston hyväksyttäviksi. 17603: umpeen. Tarkoituksena on, että tallettaja voi va- 17604: Niitä asunnontarvitsijoita silmälläpitäen, lita nykyisistä pankkien tilimuodoista asun- 17605: jotka perhesuhteiden tai muiden syiden tosäästötiliksi sen, jota hän pitää itselleen 17606: vuoksi aikovat hankkia yhteisen asunnon, edullisimpana ja että myös indeksitilejä 17607: ehdotetaan mahdollisuutta saada asunto- käytettäisiin silloin kun siihen on syytä. 17608: säästöpalkkio yhteisesti, jolloin yhteisesti Asuntosäästöpalkkion myöntää asunto- 17609: säästettävän määrän tulee nousta vähin- hallitus, jolle on esitettävä tarpeellinen 17610: tään 600 markkaan vuodessa. selvitys siitä, että asuntosäästöpalkkion 17611: Niitä asunnontarvitsijoita silmälläpitäen, saamisen edellytykset on täytetty. Palkkio 17612: jotka itse rakennustyötä tehden hankkivat on suoritettava takaisin, mikäli palkkion 17613: oman asunnon ehdotetaan palkkiojärjestel- saaja tai hänen perheensä jäsen ei asu vä- 17614: mää oman työn arvon perusteella. Palkkio, hintään kolmea vuotta huoneistossa, jonka 17615: jonka saamisen edellytyksistä ja suuruu- hankintaan asuntosäästöpalkkio on myön- 17616: desta säädettäisiin tarkemmin asetuksella, netty. Valtion varoista maksettavien asun- 17617: olisi enintään 20% edellä tarkoitetun oman tosäästöpalkkioiden arvioidaan olevan vuo- 17618: työn arvosta, ja kuitenkin enintään 3 200 sittain 19 200 000 mk. 17619: markkaa. Edellä lausutun perusteella sekä huo- 17620: Asuntosäästötoiminnan ohjaamiseksi voi- mioonottaen sen, että asuntosäästötoimin- 17621: daan asuntosäästöpalkkio myöntää vain sel- nan edistäminen ja kehittäminen edellä 17622: laisessa rakennuksessa olevan asunnon han- mainitulla tavalla liittyy oleellisena osana 17623: kintaan, joka sijainnin, asuntojen pohja- jo vahvistetun uuden asuntotuotantolain 17624: ratkaisun, varuste- j·a laatutason sekä kus- mukaiseen asuntotuotannon rahoitusjärjes- 17625: tannusten osalta täyttää valtion asunto- telmään ehdotamme, 17626: lainoituksen tässä kohden asettamat vaa- 17627: timukset. Tämän vuoksi tulee asuntosäästö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17628: kohteena olevan rakennuksen suunnitelmat van lakiehdotuksen: 17629: 17630: 17631: Laki 17632: asuntosäästöpalkkioista. 17633: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään. 17634: 17635: 1 §. Asuntosäästötiliä avattaessa on talletta- 17636: Uusien omien asuntojen tuotantoon täh- j·an ja rahalaitoksen välillä tehtävä asunto- 17637: täävän säästötoiminnan edistämiseksi myön- säästösopimus. Rahalaitoksen tulee tällöin 17638: netään valtio:o. varoista asuntosäästöpalk- sitoutua myöntämään tallettajalle yleisesti 17639: kiota sen mukaan kuin tässä laissa sääde- noudattaminsa lainaehdoin oman asunnon 17640: tään. hankintaa varten vastaantulolaina, joka 17641: 2 §. suuruudeltaan vastaa vähintään asuntosääs- 17642: Asuntosäästöpalkkioon on oikeutettu Suo- tötililtä asunnon hankintaan käytettyä mää- 17643: men kansalainen, joka on rahalaitokseen rää. 17644: erityiselle asuntosäästötilille vuosina 1966- Asuntosäästötili voidaan asianomaisten 17645: 1975 tallettamiaan varoja käyttänyt oman suostumuksin siirtää rahalaitoksesta toiseen. 17646: aikaisintaan vuonna 1966 aloitetussa ja vii- Rahalaitoksilla tarkoitetaan tässä laissa 17647: meistään vuonna 1977 valmistuvassa uudis- pankkia, säästöpankkia, postisäästöpankkia, 17648: rakennuksessa sijaitsevan uuden asunnon osuuskassaa ja Osuuskassojen Keskus-Oy 17649: hankintaan tai joka itse osallistuu oman nimistä osakeyhtiötä. 17650: asunnon rakennustyöhön tällaisessa raken- Vain 16 vuotta täyttänyt henkilö voi 17651: nuksessa. avata asuntosäästötilin. 17652: IV,90. ~ Pakkanen ym. 365 17653: 17654: 3 §. on suorittanut perheen oman asunnon raken- 17655: Asuntosäästötilille on talletettava vuosit- tamisen hyväksi, kuitenkin enintään 3.200 17656: tain täysin sadoin markoin samansuuruinen markkaa. 17657: määrä vähintään 600 markkaa. Talletuk- Palkkion saamisen edellytyksistä ja palk- 17658: set on' tehtävä ainakin kol men ensimmai- 17659: . kion määräytymisperusteista säädetään tar- 17660: sen kalenterivuoden aikana siten, ettei niitä kemmin asetuksella. 17661: nosteta ennen kuin kolme vuotta on kulu- 17662: nut se~ kalenterivuoden päättymisestä lu- 6 §. 17663: kien jolloin ensimmäinen erä on talletettu Valtioneuvosto voi korottaa edellä 3 ja 17664: asun'tosäästötilille, eikä ennen kuin raken- 5 § :ssä mainittuja markkamääriä yleisen 17665: nuksen rakentaminen on aloitettu, astmto- kustannustason nousua vastaavasti. 17666: osakkeiden luovutussopimus tai sitä vas- 17667: taava asiakirja on allekirjoitettu tahi tal- 7 §. 17668: lettaja on hyväksytty asunto-osuuskunnan Asuntosäästöpalkkio voidaan myöntää 17669: jäseneksi.· vain sellaisessa rakennuksessa olevan asun- 17670: Asuntosäästöpalkkiona suoritetaan taliet- non hankintaan, joka sijainn.in, asuntojen 17671: tajalle oman asunnon hankintaan käyte- pohjaratkaisun sekä varuste- ja laatutason 17672: tystä talletuksesta kaksikymmentä sada~ta sekä kustannusten osalta vastaa asuntohal- 17673: asuntosäästötililtä oman asunnon hankin- lituksen asettamia kohtuullisia vaatimuksia 17674: taan käytetystä määrästä, tilille maksettua ja jonka suunnitelmat sekä rakennus- ja 17675: korkoa siihen lukematta, ei kuitenkaan tonttikustannukset asuntohallitus, tai mikäli 17676: enempää kuin 400 markkaa kunakin ka- hakijalle on myönnetty asuntolainaa maan- 17677: lenterivuotena talletetusta säästömäärästä käyttölain nojalla, asianomaisen piirin asu- 17678: eikä yhteensä enempä.ä ku~ 3 200 m~:kkaa. tustoimisto on hyväksynyt. 17679: Ensimmäisen kolmivuotiskauden Jalkeen Mikäli kysymyksessä on omakotitalon ra- 17680: tehdyistä talletuksista maksetaan asunto- kentaminen, joka rahoitetaan ilman valtion 17681: säästöpalkkiota vain, jos tallettamisvuoden luottoja, ei asuntosäästöpalkkion myöntämi- 17682: lopusta lukien on kulunut vähintään yk~i seen kuitenkaan tarvita tämän pykälän 1 17683: vuosi ennen kuin rakennuksen rakentami- momentissa mainittuja asuntohallituksen 17684: nen ~n aloitettu, asunto-osakkeiden luovu- tarkastustoimenpiteitä, vaan kunnallisen ra- 17685: tussopimus tai sitä vastaava asiakirja on kennustarkastajan suorittama, myönteistä 17686: allekirjoitettu tahi tallettaja on hyväk- tulosta osoittava arvio, hänen todistuksel- 17687: sytty asunto-osuuskunnan jäseneksi. laan varmennettuna, riittää täydeksi näyt- 17688: teeksi asiassa. 17689: 4 §. 17690: Mikäli useammat henkilöt tallettavat yh- 8 §. 17691: teisen uuden asunnon hankkimisen rahoit- Omaksi asunnoksi katsotaan tätä lakia so- 17692: tamista varten joko samalle asuntosäästö- vellettaessa sellainen uusi asuinhuoneisto, 17693: tilille tai kukin erikseen omalle asuntosääs- jonka pinta-.ala on enintään 120 neliömet- 17694: tötililleen vuosittain yhteensä vähintään 3 riä ja jota asuntosäästöpalkkioon oikeutettu 17695: § :n 1 momentissa mab~.itu~ mä.är~I_J;, heill~ 17696: tai hänen perheenjäsenensä joko omistusoi- 17697: on oikeus saada yhteisesti enmtaan yksi keuden tai asunto-osakeyhtiön osakkuuden 17698: 3 § :n mukainen asuntosäästöpalkkio. tahi osuuskunnan jäsenyyden perusteella tu- 17699: lee ensimmäisenä asukkaana käyttämään 17700: 5 §. omana tai sellaisen perheenjäsenen, joka 17701: Suomen kansalaisella, joka kokonaan tai kuuluu asuntosäästöpalkkioon oikeutetun 17702: osaksi rakentaa uuden oman asuinrakennuk- talouteen ja saa häneltä elatuksensa, omana 17703: sen tai palkatta osallistuu rakennustyöhön asuntona. 17704: sellaisen uuden asuinrakennuksen rakenta- 9· §. 17705: miseksi, johon hänen oma asuntonsa tulee, Asuntosäästötilille oleville varoille on 17706: on myös oikeus asuntosäästöpalkkioon. asianomainen rahalaitosvelvollinen maksa- 17707: Palkkio on enintään kaksikymmentä sadl).lta maan ainakin yhtä suuren koron kuin vas- 17708: sen rakennustyön arvosta, jonka hän itse taavalle muulle samanlaiselle talletukselle 17709: tai hänen ohellaan hänen perheenjäsenensä yleisesti suoritetaan. 17710: 366 IV,90. - .Asuntos!l.ästöpalkkiot. 17711: 17712: 17713: 10 §. 14 §. 17714: Asuntosäästöpalkkion myöntää asuntohal- Jos vääriä tietoja antamalla tai Salaamalla 17715: litus omaan asuntoon muuttamisen jälkeen. todellinen asianlaita on saatu aikaan, että 17716: Mikäli hakemusta ei ole tehty yhden vuo- asuntosäästöpallkikio on suoritettu oikeudetto- 17717: den kuluessa siitä, kun asuntosäästöpalk- masti, on asuntohallituksen välittömästi 17718: kioon oikeutettu tai hänen perheenjäsenensä ryhdyttävä toimenpiteisiin näin suoritetun 17719: muutti asuntoon asumaan, on oikeus asun- asuntosäästöpalkkion perimiseksi takaisin 17720: tosäästöpalkkioon menetetty, jollei hakija valtiolle. Maksetun asuntosäästöpalkkion 17721: voi esittää viivästymisen syyksi laillista tai määrän saa tällöin ulosottaa ilman tuomiota 17722: siihen verrattavaa estettä. ja päätöstä. 17723: 15 §. 17724: 11 §. Joka on saanut asuntosäästöpalkkion on 17725: Tässä laissa tarkoitettu asuntosäästöpalk- velvollinen suorittamaan sen takaisin, mi- 17726: kio voidaan myöntää vain kerran ja ainoas- käli hän itse tai hänen perheensä j'äsen ei 17727: taan joko säästämisen tai rakentamisen pe- asu vähintään kolmea vuotta åsunnossa, 17728: rusteella. jonka hankintaan asuntosäästöpalkkio on 17729: 12 §. myönnetty. Asuntohallitus voi kuitenkin 17730: Asuntosäästöpalkkiota ei katsota veron- päättää, ettei asuntosäästöpalkkiota peritä 17731: alaiseksi tuloksi. Oikeutta asuntosäästöpalk- takaisin, mikäli asunnosta luopuminen on 17732: kioon älköön ulosmitattako. tapahtunut kuolemantapauksen, sairauden, 17733: paikkakunnalta muuton tai muun näihin 17734: 13 §. verrattavan syyn vuoksi. 17735: Tämän lain täytäntöönpano kuuluu asun- 17736: tohallitukselle. 16 §. 17737: Rahalaitosten on ilmoitettava valtiova- Tarkemmat määräykset tässä laissa tar- 17738: rainministeriölle ja asuntohallitukselle vuo- koitetun asuinrakennuksen tai huoneiston 17739: sittain maaliskuun loppuun mennessä edel- pinta-alan laskemisesta ynnä muusta: täy- 17740: lisen vuoden lopussa voimassa olleiden tä- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 17741: män lain mukaisten asuntosäästötilien lu- asetuksella. 17742: kumäärä sekä niille tehtyjen talletusten ja 17 §. 17743: sanotuilta tileiltä tapahtuneiden nostojen Tämä laki tulee voimaan päivänä 17744: yhteismäärä. kuuta 196 . 17745: 17746: 17747: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 17748: 17749: Atte Pakkanen. Eino Sääskilahti. 17750: Eino Lottanen. Mauno Pohjonen. 17751: Tahvo Rönkkö. Eeles Landström. 17752: Leo Häppölä. Paavo Niinikoski. 17753: Reino Karpola. Katri-Helena Eskelinen. 17754: Sylvi Saimo. 17755: 367 17756: 17757: IV,91.- Lak.al. N:o 112. 17758: 17759: 17760: 17761: 17762: Paavola ym.: Ehdotus laiksi sotaveteraanien asuntolainoista. 17763: 17764: 17765: E d u s k u n n a ~ l e. 17766: 17767: Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain :tai hankitulle tontille omakotitalon, olisi val- 17768: perusteella saivat v. 1939 ja sen jälkeen käy• tion lainoitusosuus määrättävä 50% :ksi hy- 17769: tyihin sotiin osallistuneet rintamamiehet vil- väksytystä hankinta-arvosta. Tämän lisäksi 17770: jelys-, asuntoviljelys-, asuntotilan tai asunto- olisi vähävaraisiJ.le sotaveteraaneille, varalli- 17771: tontin sanotussa laissa määritetyillä lunastus- suusasema ja perhesuhteet huomioonottaen, 17772: ehdoilla. Tämä oikeus edellytti heidän myös myönnettävä rivi- ja kerrostaloissa osakelai- 17773: rakennustoiminnan tukemiseksi saavan val- naa, ja omakotitaloissa lisälainaa, jonka 17774: tion lainaa edullisilla ehdoilla. V. 1949 maan- määrä saisi nousta 30 %:iin hyväksytystä 17775: hankintalakiin tehty muutos oikeutti rin- hankinta-arvosta. 17776: tamasotilaan vaihtamaan maansaantioikeu- Mainituista syistä pidämme oikeudenmu- 17777: tensa kerrostalosta saatavaan asunto-osakkee- kaisena ja kohtuullisena, että asuntovaikeuk- 17778: seen. sista vielä kärsivien sotaveteraanien tukemi- 17779: Mainituista eduista pääsivät osallisiksi seksi ryhdytään erikoistoimenpiteisiin, koska 17780: vain ne rintamasotilaat, jotka ennen lain eduskunnassa viime valtiopäivillä hyväksytty 17781: toimeenpanoasetuksessa mainittua määräai- uusi asuntotuotantolakikaan ei aseta sota- 17782: kaa olivat solmineet avioliiton. Lain täytän- veteraaneja erikoisasemaan. Tässä tarkoituk- 17783: töönpanoviranomaisten määräämä ajankohta sessa laaditun, tähän esitykseen sisältyvän 17784: 1. 10. 45 ja sanottuun päivään mennessä vält- lakiehdotuksen mukaan olisi asuntotuotannon 17785: tämätön perheellisyys johtivat sanotun oikeu- tukemiseksi valtion tulo- ja menoarvioon 17786: den jaossa kohtuuttomuuksiin, varsinkin kun otettavasta määrärahasta ensi vuoden alusta 17787: käytyihin sotiin viime vaiheissa osallistuivat lukien varattava valtioneuvoston määräämä 17788: nuoret ikäluokat, joiden normaali avioliiton osa, kuitenkin vähintään 15 % sotaveteraa- 17789: solmiminen ennen sanottua ajankohtaa olisi neille asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien 17790: ollut mahdoton ja vailla riittäviä edellytyk- osakkeiden hankkimista ja omakotitalojen ra- 17791: siä. kentamista varten. Nämä lainat myönnettäi- 17792: Koska ei kuitenkaan voida katsoa oikeu- siin asuntotuotantolaissa säädetyin edellytyk- 17793: denmukaiseksi, että valtiovalta jättäisi edellä .sin ja ehdoin, kuitenkin sellaisin, hallituksen 17794: mainituille rintamasotilaille ja heihin verrat- kohtuullisiksi katsomin poikkeuksin, että lai- · 17795: taville joko varaamatta vastaavat oikeudet nan suuruus nousisi 50 %: iin rakennuksen 17796: tai, jos tämä katsotaan mahdottomaksi, kor- tai osakkeen hyväksytystä hankinta-arvosta. 17797: vaamaan ne, on tästä syystä asuntotila- ja Lisäksi voitaisiin vähävaraisilla sotaveteraa- 17798: tonttikysymykset ratkaistava eri lailla. Kun neille myöntää kerrostaloissa osakelainaa ja 17799: kuitenkin huomattava osa sotaveteraaneja tai omakotitaloissa lisälainaa, joka anojan varal- 17800: heihin rinnastettavia, jotka ovat vailla omaa lisuusaseman ja perhesuhteet huomioonottaen 17801: .asuntoa, haluaisivat hankkia jo nyt asunto- harkinnan mukaan nousisi ,enintään 30 %:iin 17802: osakkeen tai omakotitalon, on heitä koskeva osakkeen tai omakotitalon hyväksytystä han- 17803: lainsäädäntö kohdistettava heidän asunto- kinta-arvosta. 17804: rakennustoimintansa tukemiseen riittävällä Edellä lausutun perusteella ehdotamme, 17805: lainoituksella. Jotta kaikki omaa asuntoa 17806: vailla olevat sotaveteraanit voisivat saada että Eduskunta hyväksyisi näin 17807: joko rivi- tai kerrostalosta asunto-osakkeen kuuluvan lakiehdotuksen: 17808: 368 IV,91. - Sotaveteraanien asuntolainat. 17809: 17810: 17811: 17812: 17813: Laki 17814: sotaveteraanien asuntolainoista. 17815: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17816: 1 §. Omakotitalon rakentamista varten voidaan 17817: Valtion tulo- ja menoarvioon otettavista vähävaraisille sotaveteraaneille, hänen varal- 17818: asuntolainamäärärahoista varataan vuosittain lisuusasemansa ja perhesuhteensa huomioon- 17819: valtioneuvoston määräämä osa, kuitenkin vä- ottaen myöntää lisälainaa, jonka suuruus saa 17820: hintään 15 % sotaveteraaneill.e omakotitalo- nousta 30 %:iin rakennusyrityksen hyväk- 17821: jen rakentamista tai asuinhuoneiston hallin- sytystä hankinta-arvosta. 17822: taan rivi- tai kerrostaloissa oikeuttavien osak- Osakkeiden hankkimista varten voidaan 17823: keiden hankkimista varten joko sotaveteraa- vähävaraiselle sotaveteraanille, hänen varalli- 17824: nien itsensä perustamissa tai muissa osake- suutensa ja perhesuhteensa huomioonottaen, 17825: taloissa. myöntää osakelainaa, jonka suuruus saa 17826: Sotaveteraanilla tarkoitetaan tässä laissa nousta 30 %: iin osakkeiden hyväksytystä 17827: henkilöä, joka vuonna 1939 tai sen jälkeen hankinta-arvosta. 17828: käytyjen sotien aikana reserviin kutsuttuna, 17829: nostomiehenä, vapaaehtoisena, varsinaiseen 3 §. 17830: väkeen kutsuttuna, työvelvollisena tai näihin Mitä tässä laissa säädetään sotaveteraa- 17831: rinnastettavana on osallistunut maanpuolus- ;nista, sovelletaan myös sotaleskeen, jonka 17832: tuspalveluun sotatoimialueell.a tai muualla aviopuoliso on vuonna 1939 tai sen jälkeen 17833: vihollisen tulen vaikutuksen alaisena. käydyissä sodissa kaatunut tai kadonnut 17834: Sotaveteraanien itsensä perustamalla asun- taikka sodassa saadun tai muun välittömästi 17835: to-osakeyhtiöllä tarkoitetaan asunto-osakeyh- sanottujen sotien aiheuttaman pysyväisen 17836: tiötä, jonka kaikki osakkaat ovat sotaveteraa- ruumiinvamman tai sairauden seurauksena 17837: neja. kuollut. Milloin myös sotaleski on kuollut, 17838: 2 §. sovelletaan tämän lain säännöksiä sotavete- 17839: Asuntolainaa sotaveteraanille myönnet- raanista myös kaatuneen, kadonneen tai 17840: täessä on noudatettava asuntotuotantolaissa edellä mainitulla tavalla kuoUeen sotavete- 17841: säädettyjä •edellytyksiä ja ehtoja kuitenkin raanin omiin ja ottolapsiin. Sama koskee 17842: jäljempänä mainittavin poikkeuksin. myöskin sotien jälkeen kuolleen sotaveteraa- 17843: Omakotitalon rakentamista tai asuinhuo- nin leskeä sekä omia ja ottolapsia. 17844: neiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden 17845: hankkimista varten sotaveteraaneille myön- 4 §. 17846: nettävän asuntolainan suuruus saa nousta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi- 17847: 50% :iin hyväksytystä hankinta-arvosta. kuuta 1967. 17848: 17849: 17850: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 17851: 17852: E. J. Paavola. Väinö Vilponiemi. Reino Breilin. 17853: Arvo Ahonen. Sinikka Luja. Eeles Landström. 17854: 369 17855: 17856: IV,92.- Lak.a.l. N: o 113. 17857: 17858: 17859: 17860: 17861: Hellsten ym. : Ehdotus laiksi ylioppilasasuntolalainoista. 17862: 17863: 17864: E d u s k u n n a L 1 e. 17865: 17866: Sotien jäJ.keisinä vuosikymmeninä on ollut 3 455 (12,3 %) . Niitä, joilta tietoa ei saatu, 17867: havaittavissa yhä laajempaa korkeakoulu- oli 450 (1,4 %). 17868: opiskelun demokratisoitumista. Tätä kehi- Sekä meillä että muualla on yleisesti to- 17869: tystä on tervehditty tyydytyksellä kaikissa dettu opiskelijoiden kannalta parhaaksi asu- 17870: yhteiskuntapiireissä poliittisiin mielipiteisiin mismuodoksi opiskelija-asuntola, heikoim- 17871: katsomatta. Kaikkien hyväksymä on myös maksi ratkaisuksi taas alivuokralaisasuntola. 17872: periaate, että varallisuus ei saa olla esteenä Edellä mainitut luvut osoittavat, että meillä 17873: korkeamman opetuksen ja tie.don hankkimi- vain n. 3 500 korkeakouluopiskelijaa pääsee 17874: selle, vaan että kaikille on varattava yhtäläi- osalliseksi parhaasta asumismuodosta, kun 17875: set mahdollisuudet korkeakouluopiskeluun. taas suurin ryhmä, yli 10 000, joutuu turvau- 17876: Tosiasia kuitenkin on, että monien lahjak- tumaan opiskelun kannalta epätyydyttäviin 17877: kaiden, vähävaraisten tai varattomien opis- alivuakralaisasuntoihin. Eivät edes kaikki 17878: kelijoiden tiellä on runsaasti taloudellisia päävuokralaiseksi itsensä ilmoittavat yliop- 17879: esteitä, sekä varsinaisten opintojen rahoitta- pilaat useinkaan asu tyydyttävästi, km;ka yh- 17880: misessa että opinto-olosuhteiden järjeBtämi- dessä yksiössä saattaa päävuokralaisen lisäksi 17881: sessä. Kelvollisten opiskelija-asuntojen saan~ ~ua parikin alivuokralaisopiskelijaa. 17882: tiin kohtuullista vuokraa vastaan ei varsin- Tulevaa kehitystä ta:rlkasteltaessa on todet- 17883: kaan varattomilla ja vähävaraisilla opisireli- tava tilanteen kehittyvän yhä huonompaan 17884: joilla ole mahdollisuutta, jos ja kun he jou- suuntaan. Tällä hetkellä on korkeakouluopis- 17885: tuvat kilpailemaan asunnoista kireillä vuok- kelijoita noin 30 000. Kauppa- ja teollisuus- 17886: ramarkkinoilla. Vuakratason korkeus on ylei- ministeriön toimesta lasketun ennusteen mu- 17887: sesti tunnettu. V. 1958 suoritetun, Suomen kaan korkeakouluopiskelijoiden määrä tulee 17888: virallisen tilaston sosiaalisten eriik:oistutki- lukuvuonna 1967-68 olemaan lähes 50 000. 17889: mlisten sarjassa julkaistun tutkimuksen mu- Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa suoritet- 17890: kaan muodostivat vuokramenot neljäsosan tujen tutkimusten mukaan 40 % opiskeli- 17891: kaikista opiskelijoiden menoista. Suhde ei joista pitäisi voida sijoittaa opiskelija-asun- 17892: viimeaikaisen kehityksen mukaan ole muuttu- toloihin. Tämän mukaan asuntolapaikkojen 17893: nut ainakaan parempaan suuntaan. Vaikea lukumäärän tulisi tällä hetkellä olla 12 000. 17894: asuntotilanne ei ole kuitenkaan yksinomaan Kun niitä kuitenkin on vain vajaa 3 500, on 17895: taloudellinen, vaan hyvin suuressa määrin vajaus jo nyt 8 700 a.suntolapaikkaa. Mikä 17896: myös sosiaalinen ja opiskelijan menestymi- tilanne on muutaman vuoden kuluttua, ;roiip- 17897: seen vaikuttava te!kijä. puu ratkaisevasti siitä, pystytäänkö vajaus 17898: Jos tarkastelemme korkeakouluopiskelijoi- täyttämään ja asuntolapaikkoja lisii.ämään sa- 17899: den asuntotilannetta numeroiden valossa, on massa suhteessa kuin lkorkea;kouluopiskelijoi- 17900: tilanne v. 1962 suoritetun tutkimuksen mu- den määrä kasvaa. 17901: kaan seuraava: korkeakouluopiskelijoista Varsinainen ylioppilasasuntoloiden raken- 17902: asuu vanhempiensa luona 7 760 (26.2 %) taminen aloitettiin ylioppilaiden toimesta v. 17903: aviopuolison vanhempien luona 139 (0,5% ), 1945. Näin ollen noiden vajaan 3 500 valmiin 17904: sukulaisten luona 1 445 (4,3 %) , päävuokra- asuntolapaikan rakentamiseen on tarvittu lä- 17905: laisena 6 680 (22,1 %) , alivuokralaisena hes 20 vuotta. Tulos on kuitenkin eräs par- 17906: 10142 (33,2%) ja ylioppilasasuntoloissa haita osoituksia ylioppilasnuorison omatoimi- 17907: 47 E 529/66 17908: 370 IV,92. - YlioppllaaasuntolalatDat. 17909: 17910: 17911: suudesta, sillä tästä kehityksestä ovat vas- koskevalla lailla, joka takaa riittävän määrä- 17912: tanneet lähes yksinomaan ylioppilasjärjestöt. rahan ottamisen vuosittain valtion tulo- ja 17913: Koska valtion tuen määrä valmiiden asunto- menoarvioon. Näin voidaan myös parhaiten 17914: Joiden kohdalla on ollut keskimäärin vain ottaa huomioon opiskelija-asuntoloiden eri- 17915: noin 30 %, ovat ylioppilaat joutuneet yli koispiirteet yleiseen asuntorakentamiseen ver- 17916: 2/3 rahoituksesta hankkimaan eri tahoilta. rattuna, kuten yhdyskunnan toiminnan kan- 17917: Valitettavasti uusien valtion lainojen myön- nalta välttämättömät toimisto- ja virkistäy- 17918: täminen ylioppilaiden asuntolarakennustuo- tymistilat, huolto- ja hallintohenkilökunnan 17919: tantoon on viime vuosina kokonaan lakannut. asunnot sekä yhä lisääntyvien opiskelija-avio- 17920: Ylioppilasjärjestöjen vetoomuksiin edeskunta parien kannalta merkitykselliset lastenseimet 17921: on suhtautunut myönteisesti, mutta hallituk- jne. 17922: sen toimesta on myönnetyt määrärahat Yhden asuntolapaikan on arvioitu maksa- 17923: ma!ksuajan tullessa aina karsittu ''kiireelli- van keskimäärin vähintään 10 000 markkaa 17924: sempien" menojen tieltä. Asuntoloiden raken- ilman tonttikustannuksia. Jotta edellä mai- 17925: tamisen lisääntyessä ei ylioppilaiden oma- nitut suunnitelmat olisivat toteutettavissa, 17926: toimisuudella ole kuitenkaan enää mahdolli- tulisi valtion lainoituksen osuuden olla vähin- 17927: suuksia saada varoja samassa määrin kuin tään 50 % kokonaiskustannuksista ottaen 17928: aikaisemmin. Kunnat ja liikelaitokset, sa- huomioon toottikustannukset, mikäli vuokra- 17929: moin kuin yksityisetkin katsovat monasti jo tonttia ei saada, sekä asuntoloiden vaatimat 17930: tähän mennessä antaneensa heille kohtuu- erityistilat ja vakiokalusteet. Asumiskustan- 17931: della kuuluvan tuen tälle toiminnalle. nusten kohtuullisena pitämiseksi tulisi lai- 17932: Korkeakouluopiskelijoiden asunto-ongelma nojen olla korottornia vähintään 10 vuotta 17933: on paisunut niin laajabi, ettei sitä enää ja senkin jälkeen tulisi koron olla mahdolli- 17934: voida hoitaa yksinomaan ylioppilasjärjestö- simman alhainen. Valtion tulo- ja meno- 17935: jen toimin ja rakentamalla yksityisiä asunto- arvioon tulisi myös ottaa määräraha avus- 17936: loita, vaan tällä hetkellä tarvitaan koko- tuksiksi rahalaitoksilta saatavien lainojen 17937: naisia ylioppilaskyliä ja voimakasta taloudel- koron kompensoimiseksi. 17938: lista tukea ylioppilasjärjestöjen ulkopuolelta. Valtio käyttää korkeakoulujen opetuksen 17939: Kun nykyiset asuntolat ovat vuokrataloja, rahoittamiseen vuosittain yli 50 miljoonaa 17940: joiden vuokrataso on yleistä alhaisempi, ja markkaa. Näin ollen on otettava huomioon, 17941: joihin asukkaat valitaan lahjakkuuden, vähä- että hyvät opiskeluolosuhteet lyhentävät 17942: varaisuuden ja aktiivisen ylioppilastoimin- opiskeluaikaa, ja se puolestarun merkitsee 17943: taan osallistumisen perusteella, voidaan vain kustannusten säästöä opiskelijaa kohti. Jos 17944: valtion tuella saada oikea ratkaisu aikaan opiskelija joutuu keskeyttämään opintonsa, 17945: ja turvata opiskelija-asuntoJoiden merkitys on se suoranainen tappio yhteiskunnalle. 17946: varattomien ja vähävaraisten, lahjakkaiden Korkeakouluopiskelijat muodostavat oman 17947: opiskelijoiden auttamisessa. erityisen ryhmänsä, josta yli puolet on va- 17948: Nykyinen aravalaki on osoittautunut peri- rattomia tai vähävaraisia. Käsityksemme mu- 17949: aatteessa käyttökelpoiseksi myös opiskelija- kaan ei ole oikein, että varattomien ja vähä- 17950: asuntoloiden rahoittamiseen, eikä asuntoloi- varaisten opiskelijoiden on kärsittävä sekä 17951: den erikoispiirteiden huomioon ottamisen es- taloudellisesti että sosiaalisesti huonoimmista 17952: teenä liene ylivoimaisia vaikeuksia, mutta opiSkeluolosuhteista. Esteet lahjakkaiden, ta- 17953: nykyisistä aravamäärärahoista tuskin on riit- loudellisesti heikossa asemassa olevien opis- 17954: tävästi varoja irroitettavissa suunniteltujen kelijoiden tieltä on poistettava, jotta heidän 17955: ylioppilaskylien rakentamiseen. kykyjään voidaan mahdollisimman tarkoituk- 17956: Ylioppilasjärjestöillä on tällä hetkellä suun- senmukaisesti käyttää suomalaisen yhteis- 17957: nitelmat valmiina 8000-9000 uuden asun- kunnan rakentamisessa. 17958: tolapaikan rakentamiseksi eli tämänhetkisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 17959: vajauksen poistamiseksi. Näiden suunnitel- 17960: mien toteuttaminen turvataan parhaiten eril- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 17961: lisenä korkeakouluopiskelijoiden asuntoloita van lakiehdotuksen: 17962: IV,92. - :a:~ ym. 371 17963: 17964: 17965: Laki 17966: ylioppila.sasuntolalainoista. 17967: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 17968: 17969: 1 §. enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen sa- 17970: Korkeakoulujen opiskelijoille välttämättö- dalta mainitusta hyväksyttävästä hankinta- 17971: mien ja sosiaalisesti tarkoituksenmukaisten hinnasta. 17972: vuokra-asuntoloiden, joita tässä laissa kutsu- 17973: taan ylioppilasasuntoloiksi, rakentamiseksi 5 §. 17974: myönnetään tässä laissa tarkoitettuja asunto- Asuntolalainoja myönnetään sijainniltaan, 17975: lalainoja. pohjaratkaisultaan, teknillisiltä rakenteiltaan 17976: ja varusteiltaan sosiaalisesti tarkoituksen- 17977: 2 §. mukaisten sekä asumiskustannuksiltaan koh- 17978: Tässä Laissa tarkoitettuja lainoja varten tuullisten ylioppilasasuntoloiden aikaansaa- 17979: otetaan vuosittain valtion tulo- ja meno- miseksi. 17980: arvioon siirtomääräraha, jonka suuruus Lainaa myönnettäessä lasketaan hankinta- 17981: vuonna 1965 on vähintään neljä miljoonaa kustannuksiin kohtuulliset suunnittelukus- 17982: markkaa, vuonna 1966 vähintään kuusi mil- tannukset, varsinaisten asuntojen ja yhteisti- 17983: joonaa markkaa, vuonna 1967 vähintään kah- lojen rakentamiskustannukset, välttämättömät 17984: deiksan miljoonaa markkaa, vuonna 1968 vä- tonttikustannukset, välttämättömien huolto-, 17985: hintään kymmenen miljoonaa markkaa ja toimisto-, virkistys-, sosiaali- ja puhdistautu- 17986: vuonna 1969 vähintään neljätoista miljoonaa mistilojen rakennuskustannukset, välttämät- 17987: mavkkaa. Jos rakennuskustannuksissa vuoden tömän hallinto- ja huoltohenkilökunnan asun- 17988: 1964 kustannustasoon verrattuna on tapah- tojen rakennuskustannukset sekä välttämät- 17989: tunut nousua, on sanottua määrärahaa vas- tömän vakiokalustuksen hankintakustannuk- 17990: taavasti korotettava. set siten kuin siitä asetuksella ~tarkemmin 17991: määrätään. 17992: 3 §. Milloin rakennushanke osittain käsittää ti- 17993: Tässä .laissa tarkoitetut lainat ja avustuk- loja, laitteita tai kalustoa, joka etupäässä on 17994: set myöntää ja muuta tässä laissa tarkoitet- tarkoitettu muuhun kuin ylioppilasasuntoloo 17995: tua toimintaa hoitaa valtion asuntotuotanto- ja sen asukkaiden omiin tarpeisiin, älköön 17996: toimikunta, jota jäljempänä kutsutaan Ara- niitä otettako huomioon hankintakustannuk- 17997: vaksi, noudattaen soveltuvin osin ja sen mu- sia laskettaessa. 17998: kaan kuin asetuksella tarkemmin määrätään 17999: 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun asunto- Ylioppilasasuntolaa saadaan kuitenkin 18000: tuotantolain (488/1953), sellaisena kuin se käyttää yliopistollisten lomakansien aikana 18001: on muutettuna 17 päivänä huhtikuuta 1959 muuhun .kuin sen varsinaiseen tarkoitukseen. 18002: asuntotuotantolain muuttamisesta annetulla 18003: lailla (176/1959), säännöksiä. 6 §. 18004: Asuntolalainaa voidaan myöntää yliopis- 18005: 4 §. tolle tai korkeakoululle, ylioppilaskunnalle, 18006: Asuntolalaina voidaan myöntää korkeakou- ylioppilasosakunnalle tai muulle säädetyssä 18007: luissa opiskelevien vuokra-asuntona käytettä- järjestyksessä rekisteröidylle ylioppilasyhtei- 18008: vän asuntolan rakentamista tai laajentamista sölle taikka tätä tarkoitusta varten peruste- 18009: varten. · tulle yhdistykselle tai säätiölle. 18010: Lainan suuruus on vähintään viisikym- Lainat myönnetään edellytyksellä, että yli- 18011: mentä ja enintään kuusikymmentä sadalta oppilasasuntolan rakentaminen on tarpeel- 18012: tämän lain 5 §: n mukaan laskettavasta hy- lista ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksen- 18013: vä:ksyttävästä hankinta-arvosta ja laina saa mukaista, sekä niillä muilla edellytyksillä ja 18014: sen edelle paremmalla etuoikeudella mahdol- ehdoilla, jotka asetuksella tarkemmin määrä- 18015: lisesti kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta tään. 18016: 372 18017: 18018: 7 §. kojen tai molempien suorittamisesta korkein- 18019: Asuntolalainan takaisinmaksamisen vakuu- taan viideksi vuodeksi kerrallaan, yhteensä 18020: deksi on vahvistettava kiinnitys. enintään kymmeneksi vuodeksi. 18021: 18022: 8 §. 9 §. 18023: Asuntolalainan laina-aika on korkeintaan Tarkemmat määräykset tämän lain täy- 18024: neljäkymmentäviisi vuotta. täntöönpanosta annetaan asetuksella. 18025: Asuntolalaina on kymmenen vuotta koro- 18026: ton, ja· se on maksettava takaisin yhdennestä- 10 §. 18027: toista lainavuodesta alkaen. Takaisinmaksu- Tämä laki tulee voimaan päivänä 18028: ajalta peritään korko, jonka suuruuden val- kuuta 196 . 18029: tioneuvosto vahvistaa. Arava voi kuitenkin ennen tämän lain 18030: Lainansaajalle voidaan asetuksella tarkem- voimaantuloa ryhtyä niihin toimenpiteisiin, 18031: min määrättävin edellytyksin ja ehdoin jotka ovat tarpeen lainoitustoiminnan aloitta- 18032: myöntää lykkäystä lyhennysmaksujen, kor- miseksi lain voimaan tullessa. 18033: 18034: 18035: Hlelsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 18036: 18037: Voitto Hellsten. Sulo Hostila. 18038: Esko Niskanen. Heikki Hykkäälä. 18039: Väinö Vilponiemi. Veikko Helle. 18040: Reino Breilin. Sylvi Siltanen. 18041: 373 18042: 18043: IV,93. - La.k.aJ. N :Q 114. 18044: 18045: 18046: 18047: Paa.vola. ym..: Ehdotus laiksi valtionenemmistöisten osakeyh- 18048: tiöiden toiminnan tarkastuksesta annetun lain muuttami- 18049: sesta. 18050: 18051: 18052: E d u s k u n n a l!l e. 18053: 18054: Hallitusmuodon 63 § : n mukaan "v,aJ.tion kisi sanottuj·a yhtiöitä, ei ole anoottu. V~a 18055: tuloa tuottav·aa om~utta. ja l&i~eyrityksiä asetettaisi:inlcin kysymyksena.laiseksi, onko 18056: hoidetaan ja käytetään laålla va:hvistettujen vaJ.tionenemmistöinen· osakeyhtiö valtion liike- 18057: yleisten peruSiteiden muk81arl." yr1tys, on toki pidettävä itsestään selvänä 18058: Tällä säännöksellä oli jo v:n 1917 perus- asiana, että valtion omistamat valtionyhtiöi- 18059: tusl~komibean ehdotuksffiSa laiksi Suomen den osakkeet ovat vail.tion tuloa tuottavaa 18060: valtiotalouden oikeusperustelikai ·asiaHisesti omaåsuutta, joskaa.n t:uoton määräm suhteen 18061: sama sisällys kudn sillä nyt hallitusmuodos- ei ·aioo oiekaan päästy toivottuun tai: tavoi- 18062: sakin on. Lailla on siis vahvistettava ne ylei- ooltuun tulokseen. 18063: set p-erusteet, joiden mukaan valton tuloa Puutteena ()(rJ. se, että eduskunnan valitse- 18064: tuottav·aa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoide- milla valtiontilintarkastaj1lla ei ole oikeutta 18065: ba:alll j,a käytetään, kun taas asetusteitse voi- tarkast:a:a valttionenemmistöisiä osalkey'htiöitä. 18066: dffian antaa yksityiSkohtaisempi·a säännöksiä. Heillä OIIl <rikeus vairu. tarkastusviraston väli- 18067: Jo v :n 1923 valtiopäivillä ·eduskunta ke- tyksellä saada pyytämänsä puheena. olevia 18068: hoitti hallitusta valmistamaan ja eduskun- osakeyhtiöitä ko,gkevat ,asiakirjat ja selvityk- 18069: nalle antamaan esityksen hallitusmuodon 63 set (ValtiOIIlenemmistöisten osaikieyhtiöiden 18070: § : n edellyttämäksi ~aiksi niistä perusteista, toiminnan tark8isrtu.ksesta 23. 12. 1947 anne- 18071: joiden mukaan valtion tuloa tuottavaa omai- tun lain (968/47) 3 §:n 2 mom.). Kun val- 18072: suutta ja liikeyrityksiä hoidetaan. Tätä tar- tiontilintarkastaj a:in tehtävänä hallitusmuo- 18073: koittava esitys annettiin eduskunnal.le jo sa- don mukaan on pitää eduskunnan puol<mta 18074: man vuoden .aikana, mutta esitys jäd tällöin silmäll.ä tulo- ja Il1lenl0arvion noudaJttamista 18075: lopulldoosti: käsittelemättä. Samoin kävi sekä valtioval'asrton trHaa ja hoitoa, ei heiUä 18076: Miasta v: n 1924 valtiopä.iville annetun uuden ·kuitenkaan ole oot\\1 mahdollisuutta tämän 18077: esityksen. Vasta v:n 1930 toisi:lla va:ltiopäi- tehtävän välittömään hoitam:i:soon sanottuihin 18078: villä ·eduskunnal1e annettu uusi esitys johti yhtiöihin investoitujen huomruttavien varojen 18079: lainsäädäntötuloksoon. Kun hallitus ci Imtso- osalta. Eduskunnan mahdollisuudet saada 18080: nut tarkoitW9enmuJmiseksi .sovdttaa samaan selvä ja. luotettava käsitys näiden yhtiöiden 18081: 1a:kiin säännö~ kaikkien valtion liikeyritys- toiminnasta ja varojen käytöstä ovat edellä 18082: ten ja valtJion muun tuloa tuottavan omai- esitetyn mukaiSieSti erittäin rajoitetut. Tästä 18083: suuden hoidosta, rajoittui esitys koskemaan syystä olisi myös yhtiöihin sijoitettu valtd.on 18084: ainoastaan valtion teoHisuuslaitoksia, joiden tuofltoa tuottava omaisuus saatettava j-ossakin 18085: tartkoitukslenmukaiaren hoito näytti tuolloin muodossa eduskunnan välittömän vaJvonnan 18086: ki!ireellisimmin kaipaav.an lainsäädäntötoimen- alaisek:Sii. 18087: piteitä. Esityksen perusteella wmettiin 13. 5. Edellä malinåttu laki nykyisessä muodos- 18088: 1931 1aki valti()(rl. teoH[suuslaitc:JBt.oo hoidon ja saan on pelkkä valtuuslald. Se oikeuttaa, 18089: käytön yleisistä perusteista (168/31). mutta ei velvoita valtiontalouden tarkastus- 18090: Käsiteltäessä valtion€:Ilemistöisten ooakeyh- virastoa tarkastama,8Jll sanottuja yhtiöitä. 18091: tiöiden valvontaa koskevaa kysymystä on Käytännössä va.lt1onenemmistöisten osake- 18092: todettava, ettei nädden yhtiöiden asemaa vail- yhtiöiden tarkastusvirastosta käsin tapahtuva 18093: tiokoneistooaa ole määritelty. HalLitusmuodon tarkastus onkin lain voim8Jantulosta lähtien 18094: 63 § :ssä tarkoitettua eri:kois1alcia, joka kos- hoidettu pääasi!allisesti siten, että yhtiöiden 18095: 374 IV,93- Valtioenemmist6iset osakeyhtiöt. 18096: 18097: 18098: yhtenä vuositilillltarkastajam.a on ollut joku virkatoimena. Viit.aJtta:koon tässä vielä em. 18099: yhtiökokouksen valitsema tarkastusviraston 1ain 3 § :n 1 mom:1in, jossa on säädetty, että 18100: virkamies. V :sta 1961 alkaen täJ.J.:aånen yhtiö- "suorittaessaan tässä laissa määrättyjä teh- 18101: kokouksen valitsema vuositilintarkastaja on täviä valtiontalouden tarkastusvirastolla on 18102: ollut kali.lciBsa valtioilleilemmistöisissä yhtiöissä. ne oikeudet, joista säädetään valtiontalouden 18103: Palldrion tästä tehtävästä mak:saa heille asilan- tarlrostuksesta 23. 12. 1947 (967/47 aJil.OOtun 18104: omainen yhtiö. Yhtiöiden tilintarkastajina lain 6 ja 7 § :ssä. 18105: tarkastusviraston vi:vkamiehet eivät toimi vir- Tavoitteena tulisi olla, että valtiOilleilem- 18106: kavastuulla, vaan y;ksityishenkiJöinä. Tästä mistöisten osakeyhtiöiden tarkastus tältä osin 18107: johtuu, että, että he ovat vastuulliset toimin- olisi saatettava vuonna 1947 annetun lain 18108: nastaan vain yhtiökokoukselle. edellyttämälle kann.aJ.le. Tämän vuoksi kun- 18109: Kuitenkiin voitaneen pitää selvänä, että n:ioittavasta ehdotamme, 18110: edellä mainitUIIl valtionenemmistöisen osake- 18111: yhtiön toiminnan tarkastuksesta säädetyn että Eduskunta hyväksyisi nä:im kuu- 18112: laån tarkoituksena on se, että tarkastusvirasto luvan lakiehdotuksen: 18113: tarkastaa yhtiöiden toimintaa yksinomaan 18114: 18115: 18116: Laki 18117: valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta annetun lain 18118: muuttamisesta. 18119: 18120: Eduskunnan päätöksen mlWaisesti muutetaan valrtioneoommistöisten osakeyhtiöiden toi- 18121: minnan tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 annetun lain (968/47) 1 § näin kuu- 18122: luvaksi: 18123: 18124: 1 §. omistaa enemmän kuin puolet. Sama koskee 18125: ~altiontalouden tarkastusviraston tehtä- myöskin osakeyhtiötä, jonka osakkeista tässä 18126: väm.ä on vai voa ja tarkastaa sellaisen osa:ke- tarkoitetut osakeyhtiöt tai ne ja valtio omis- 18127: y'htiön toimintaa, jonka osakkeima valtio tavat yhteensä enemmän kuin puolet. 18128: 18129: 18130: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 18131: 18132: B. J. Paavola. Pekka Pesola. 18133: 375 18134: 18135: IV,94.- Lak.al N: o 115. 18136: 18137: 18138: 18139: 18140: V. Mattila ym.: Ehdotus laiksi kotimaisten polttoaineiden 18141: käytön edistämisestä. 18142: 18143: 18144: Ed u s kun n aill e. 18145: 18146: Kulunut talvi osoitti vavahduttavasti tytä riittävästi varautumaan tästä aiheutu- 18147: kuinka huonosti maassamme on varauduttu vien valtavien kustannusten vuoksi. Tämän 18148: polttoainehuollossa mahdollisesti tapahtuviin vuoksi on ennenkaikkea pyrittävä edistämään 18149: häiriöihin. Osoittautui, että polttoainevaras- kotimaisten polttoaineiden tuotantoa ja käyt- 18150: tot, ennenkailkkea polttoöljyvarastot, ovat töä siinä määrin kuin se kansantaloudellisesti 18151: riittämättömät. Kävi myös ilmi, että monet ja työllisyyden kannalta on perusteltua, jot- 18152: kattilalaitokset ovat kokonaan nimenomaan tei polttoainetuonti kohtuuttomasti paisuisi. 18153: polttoöljystä riippuvaisia eivätkä pysty käyt- On myös varauduttava siihen, että tarvit- 18154: tämään kiinteitä ulkolaisia tai kotimaisia taessa voidaan kotimaisilla polttoaineilla no- 18155: polttoaineita. peasti peittää polttoainetuonnin vajaus. Koti- 18156: Polttoainetuonti viime vuonna vastasi läm- maisten polttoaineiden lisätty hankinta on 18157: pöarvoltaan n. 10 miljoonaa kivihiilitonnia. etukäteen huolellisesti suunniteltava ja val- 18158: Kotimaisia polttoaineita käytettiin vain noin misteltava, jotteivät arvokkaimmat metsä- 18159: puolet tästä eli n. 5 milj. kivihiilitonnia vas- alueemme tuhoutuisi, ja jottei työvoiman 18160: taava määrä. Tilanne on nopeasti kehitty- tarve olisi kohtuuton. Tämän vuoksi on eri- 18161: mässä vieläkin epäedullisemmaksi. tyisesti otettava huomioon turvevarojen käyt- 18162: Näin suuri polttoainetuonti on maalle tun- tömahdollisuus. 18163: tuva rasitus mm. valuuttamenoina, jotka vii- Kotimaisten polttoaineiden käyttö asettaa 18164: mi vuonna olivat n. 10 % vientimme arvosta, omat vaatimuksensa :polttolaitteille ja katti- 18165: sekä työtilaisuuksien menetyksenä eritoten lahuoneille. Jollei näitä seikkoja etukäteen 18166: siltä osin kuin kansantaloudellisesti olisi edul- ole otettu huomioon, on jälkeenpäin vaikela 18167: lisempaa käyttää kotimaisia polttoaineita. ja kriisitilanteessa mahdotontakin järjestää 18168: Tuontipolttoaineiden saannin mahdollisesti kotimaisten polttoaineiden käyttöä ainakaan 18169: vaikeutuessa tai tyrehtyessä ei voida ilman kohtullisella lämpöteholla ja työmäärällä. 18170: muuta yhtäkkisesti lisätä kotimaisten poltto- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 18171: aineiden hankintaa kolminkertaiseksi nykyi- taen, 18172: sestään. 18173: Pelkästään :polttoaineiden varmuusvaras- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18174: toinnilll.a ei polttoainetunnin häiriöihin pys- van lakiehdotuksen: 18175: 18176: 18177: Laki 18178: kotimaisten polttoaineiden käytön edistämisestä. 18179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 18180: 1 §. 18181: Valtioneuvoston on toimitettava selvitys polttoaineiden käytön lisäämistä ja mahdolli- 18182: tärkeimpien kulutuspisteiden polttoainehuol- suutta järjestää tarvittaessa koko polttoaine- 18183: lon järjestelystä silmälläpitäen kotimaisten huolto kotimaisilla polttoaineilla. 18184: 876 IV,94. - Kotimaiset polttoaineet. 18185: 18186: 18187: 2 §. 3 §. 18188: V aitioneuvoston on annettava asetettavatie Vakinaisesti talvikautena käytettävien kiin- 18189: toimikunnalle tehtäväksi kehittää polttoaine- teistöjen, kaukolämpölaitosten, puolustusta- 18190: hankintamenetelmiä sellaisiksi, että polttoai- loudellisesti tai kansanhuollon kannalta tär- 18191: netuonnin tyrehtyessä voidaan kohtuullisella lreiden laitosten polttolaitteet ja kattilahuo- 18192: työvoimamäärällä arvometsiä tuhoamatta riit- neet sekä näihin liittyvät tilat on siten ra- 18193: tävä polttoainehankinta suorittaa sekä suun- kennettava, että 1. 1. 1968 alkaen näissä voi- 18194: nitella ja valmistella kysymykseen tulevien daan kohtuullisella teholla ja järkiperäisesti 18195: koneiden tarvittaessa tapahtuva suurimittai- käyttää hankittavissa olevaa kotimaista polt- 18196: nen pikavahnistus sekä varata ja kunnostaa toain€tta. 18197: polttoainehuollon kannalta tärkeimmät suot 4 §. 18198: pohtoturvetuotantoa varten. Tärlkeimpiä määräyksiä tämän lain täytän- 18199: töönpanosta ja sov;eltamisesta annetaan ase- 18200: tuk~rella. 18201: 18202: 18203: 18204: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 18205: 18206: Veikko Mattila. Sakari Knuuttila. 18207: Valto Käkelä. Heikki Hykkäälä. 18208: Arvo Ahonen. Esko Niskanen. 18209: Dmari Linna. Matti Kekkonen. 18210: Valde Nevalainen. Kalle Matilainen. 18211: Sulo Hostila. 18212: 377 18213: 18214: IV,95.-Lak.aJ. N:o U6. 18215: 18216: 18217: 18218: 18219: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi vlittion tietokonekeskuksesta 18220: annetun lain muuttamisesta. 18221: 18222: 18223: E d u s k u n n a ~ l e. 18224: 18225: Huhtikuun 30 päivänä 1964 säädetyllä Tässä vaiheessa olisi varmasti vielä oh- 18226: lailla perustettiin valtion tietokonekeskus, jattavissa tämän yhä keskeisemmäksi muo- 18227: jonka tehtävänä on valtion virastojen ja dostuvan, ja voimakkaasti työpaikkojen si- 18228: laitosten tarvetta varten suunnitella ja suo- joitukseen vaikuttavan toiminnan kehitty- 18229: rittaa automaattiseen tietojenkäsittelyyn mistä. Ei liene paikallaan pyrkiä ratkaisui- 18230: liittyviä tehtäviä, huolehtia eri virastoissa hin, jotka ovat omiaan edistämään pääkau- 18231: ja [aitoksissa olevien tietokoneiden tarkoi- punkikeskeisyyttä ja peräti hallinnon de- 18232: tuksenmukaisesta yhteiskäytöstä sekä neu- sentralisoitumista, vaan olisi pyrittävä rat- 18233: voa ja avustaa virastoja ja laitoksia auto- kaisuihin, jotka tekevät mahdolliseksi ti-e- 18234: maattista tietojenkäsittelyä koskevissa kysy- tokonehankinnat ja tietokonekeskuksien 18235: myksissä. syntymiset eri puolille maata, ja jotka voi- 18236: Tähänastinen kehitys valtion hallinnossa sivat palvella myös eri puolilla maata alueel- 18237: näyttää viittaavan nopeasti lisääntyvän tie- lista valtion ulkopuolista tietojenkäsittelyn 18238: tojenkäsittelyn keskittymiseen. Lääninhalli- tarvetta. 18239: tuksilta on jo nyt otettu tehtäviä, joiden Mainitut näkökohdat huomioiden olisikin 18240: siirtyminen merkitsee työpaikkojen vähene- perusteltua muuttaa lakia valtion tietokone- 18241: mistä näissä ja uusien työpaikkojen lisään- keskuksesta (196/1964) siten, että lähinnä 18242: tymistä tietokonekeskuksessa. Kun myös lääninhallituksen yhteyteen tehtäisiin mah- 18243: yksityisen liikelaitos- ja järjestötoiminnan dolliseksi tietokonekeskusten perustaminen 18244: piirissä näytään yhä enemmän siirtyvän sitä mukaa kuin valtakunnallisen ja alueel- 18245: Helsinki-keskeiseen tietojenkäsittelyyn ja lisen tarpeen katsottaisiin sitä edellyttävän. 18246: kun voidaan ennustaa tietojenkäsittelyn val- Ehdotamme kunnioittavasti, 18247: taavan jatkuvasti uusia tehtäviä, on ennus- 18248: tettavissa tämänkin ansiosta voimakasta että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18249: työ·paikkojen siirtymistä pääkaupunkiin. van lakiehdotuksen: 18250: 18251: 18252: Laki 18253: valtion tietokonekeskuksesta annetun lain muuttamisesta. 18254: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion tietokonekeskuksesta 30 pai- 18255: vänä huhtikuuta 1964 annetun lain nimike sekä 1 § ja 2 § :n 1 mom. näin kuuluviksi: 18256: 18257: Laki 18258: valtion tietokonekeskuksista. 18259: 1 §. Iisen ja alueellisen tarpeen katsotaan sitä 18260: Valtionhallinnon tietojenkäsittelyä varten vaativan. 18261: perustetaan valtion tietokonekeskuksia, joita Tietokonekeskuksien tehtävänä on, sen 18262: jäljempänä tässä laissa sanotaan tietokone- mukaan kuin siitä ja tietokonekeskusten 18263: keskuksiksi, sitä mukaa kuin valtakunnal- välisestä työnjaosta asetuksella tarkemmin 18264: 48 E 529/66 18265: 878 IV,95. - Valtion tietokonekeskulc8et. 18266: 18267: 18268: säädetään, valtion virastojen ja laitosten viä, mikäli se voi tapahtua 2 momentissa 18269: tarvetta varten suunnitella ja suorittaa au- mainittuja tehtäviä haittaamatta. 18270: tomaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyviä teh- 18271: täviä, huolehtia eri virastoissa ja laitoksissa 2 §. 18272: olevien tietokoneiden tarkoituksenmukai- Tietokonekeskukset ovat valtiovarainmi- 18273: sesta yhteiskäytöstä sekä neuvoa ja avus- nisteriön alaisia. 18274: taa virastoja ja laitoksia automaattista tie- 18275: toj·enkäsittelyä koskevissa kysymyksissä. 18276: Tietokonekeskus voi suorittaa muitakin Tämä laki tulee voimaan päivänä 18277: kuin valtionhallinnon tietojenkäsittelytehtä- kuuta 196 . 18278: 18279: 18280: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 18281: 18282: Pentti Sillantaus. Sakari Knuuttila. Arvo Ahonen. 18283: 379 18284: 18285: IV,96.-Lakal. N:o 117. 18286: 18287: 18288: 18289: 18290: Kokkola ym.: Ehdotus laiksi tullilain muuttamisesta. 18291: 18292: 18293: Ed uskunnaUe. 18294: 18295: Tullilain 155 § : n 1 mom. on nykyään näin kanssa, ja 'pyysi valtioneuvostoa ryhtymään 18296: kuuluva: toimenpiteisiin sanotun 10 §: n muuttamiseksi 18297: "Kaupunkien velvollisuus hankkia ja kun- niin, että laivastaisuus poistuisi. Oikeuskans- 18298: nossapitää tullitoimipaikkaa varten tarvitta- leri on 17 päivänä maaliskuuta 1966 valtio- 18299: vat virkahuoneistot pakkahuoneineen ja tul- varainministeriölle antamassaan lausunnossa 18300: litavaran varastoimispaikkoineen sekä huoleh- katsonut, että tullisä.ä.nn,ön 10 § laajasti tul- 18301: tia sellaisten huoneistojen lämmityksestä ja kittuna on lainvastainen ja että on aihetta 18302: valaistuksesta ynnä hankkia tullitavaran kä- sen muuttamiseen. Lisäksi oikeuskansleri on 18303: sittelyyn ja punnitsemiseen tarvittavat väli- huomauttanut, että tullisäännön 10 § : n muut- 18304: neet jää edelleenkin voimaan, sikäli kuin se tamisesta siten kuin on tehty, olisi pitänyt 18305: eri kaupunkeihin nähden vanhastaan on ollut pidättäytyä, kunnes hallituksen edellä mai- 18306: olemassa." nittu esitys olisi tullut eduskunnassa loppuun 18307: Viime aikoina on valtion taholla esiintynyt käsitellyksi. 18308: pyrkimystä mainittujen kaupunkien velvolli- Näin ollen on syytä selventää tullilain 18309: suuksien laajentamiseen. Hallitus antoi 1962- 155 § : n 1 mom: ia niin, ettei edellä selos- 18310: vuoden valtiopäivillä eduskunnalle esityksen tettu virheellinen säätämismenettely toistu. 18311: n: o 115 tullilain muuttamisesta 155 § : n Kysymys tuulaakin lakkauttamisesta ja kau- 18312: osalta. Sen mukaan kaupunkien sanotut vel- punkien vapauttamisesta pakollisesta tullika- 18313: vollisuudet eivät olisi enää riippuneet siitä, marin ylläpitovelvollisuudesta on parhaillaan 18314: minkälainen kaupungin velvollisuus on van- erään komitean tutkittavana. Tällä hetkellä 18315: hastaan ollut. Laki- ja talousvaliokunta esitti on mahdotonta sanoa, tuleeko ja milloin ko- 18316: yksimielisesti valtiovarainvaliokunalle anta- mitean tutkimus johtamaan siihen, että kau- 18317: massaan lausunnossa n:o 5/1962, että sanottu pungit vapautuvat sanotusta velvollisuudesta. 18318: esitys hylättäisiin. Yhtenä perusteena oli se, Tänä välikautena voi esiintyä tarvetta sel- 18319: ettei valiokunnan mielestä ollut asianmu- laistenkin huonetilojen hankkimiseen tulli- 18320: kaista laajentaa kuntien ko. velvollisuuksia. toimipaikkoja varten, joiden hankkiminen ei 18321: Kel"rottu hallituksen esitys on lopullisesti kuulu asianomaisen kaupungin lakisääteisiin 18322: rauennut edellisen eduskunnan toimikauden velvollisuuksiin. Tällaisen ylimääräisen tilan 18323: päättymisen johdosta. Lokakuun 1 päivänä hankkimista edistettäisiin, jos siitä suoritet- 18324: 1965 annetulla asetuksella (511/65) muutet- taisiin valtion varoista kaupungille korvausta 18325: tiin tullisäännön 10 § siten, että siinä yksi- vuokran muodossa tai muulla tavoin. Sama 18326: tyiskohtaisesti lueteltiin ne erilaiset huone- koskee muuta ylimääräistä tehtävää tai etua. 18327: tilat, joita kaupungin tullilain 155 §: n no- Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 18328: jalla tulee hankkia. Valtioneuvostolle 20 päi- nioittavasti, 18329: vänä joulukuuta 1965 lähettämässään kir- 18330: jelmässä Kaupunkiliitto katsoi, että tullisään- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 18331: nön 10 § oli ristiriidassa tullilain 155 § : n van lakiehdotwksen: 18332: 380 IV,96. - Tull.ilaki. 18333: 18334: 18335: 18336: 18337: Laki 18338: tullilain muuttamisesta. 18339: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä syyskuuta 1939 annetun tul- 18340: lilain (275/39) 155 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 18341: 18342: 155 §. sältöä älköön asetuksella selitettäkö. Milloin 18343: Kaupunkien velvollisuus hankkia ja kun- kaupunki suostuu tullitoimipaikkaa varten 18344: nossapitää tullitoimipaikkaa varten tarvitta- haDJk:kimaan ja kunnossapitämään sellaista 18345: vat virkahuoneistot pakkahuoneineen ja tul- tarpeellista huonetilaa tai suorittamaan sel- 18346: litavaran varastoimispaikkoineen sekä huo- laisen muun toimenpiteen, jonka hankkimi- 18347: lehtia sellaisten huoneistojen lämmityksestä sen, kunnossapitämisen tai suorittamisen ei 18348: ja valaistuksesta ynnä hankkia tullitavaran katsota vanhastaan kuuluvan kaupungin vel- 18349: käsittelyyn ja punnitsemiseen tarvittavat vä- vollisuuksiin, voi valtio suorittaa huoneti- 18350: lineet jää edelleenkin voimaan sellaisena, lasta tai toimenpiteestä kaupungille kohtuul- 18351: kuin se eri kaupunkeihin nähden vanhastaan lisen korvauksen. 18352: on ollut olemassa. Tämän velvollisuuden si- 18353: 18354: 18355: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 18356: 18357: Veikko Kokkola. Artturi Koskinen. Eino Raunio. 18358: Voitto Hellsten. Veikko Helle. Pauli Burman. 18359: Antti 0. Pennanen. U. H. Voutilainen. Meeri Ka.lava.inen. 18360: 381 18361: IV,97.- Toiv.&l. lf:o 57. 18362: 18363: 18364: 18365: 18366: Junnila ym..: Tutkimuksen toimittamisesta valtiontalouden 18367: laajenemisesta kansantuotteen kasvua nopeammin. 18368: 18369: 18370: E d u s k u n n a ll e. 18371: 18372: Viime vuosien taloudelliselle tapahtumi- nalta, mitä mieltä verorasituksen nousun kan- 18373: selle maassamme on ollut tyypillistä se, että santaloudellisista vaikutuksista muuten olta- 18374: valtiontalous on laajentunut paljon nopeam- neenkin. Siltä osin kuin valtion menojen 18375: min kuin reaalinen kansantuote - siis tava- jatkuvasta kasvusta johtuva lisävarojen tarve 18376: roiden ja palvelusten tuotanto - on voinut on pakottanut erilaisten välillisten verojen 18377: kasvaa. Valtion menot olivat vuonna 1961 tai valtion laitosten kantamien maksujen ko- 18378: valtion tilinpäätöksen mukaan 4 465,3 milj. rotuksiin, valtiontalouden paisuminen on sa.. 18379: mk, mikä luku tosin ei sano likikään koko malla myötävaikuttanut - eräänä tekijänä 18380: totuutta valtion menoista mm. siitä johtuen, muiden rinnalla - hintatason ja elinkustan- 18381: että erinäiset suuret menoerät, jotka suorite- nusten kohoamiseen. Tiimä seikka yhdessä 18382: taan budjetin ulkopuolisista rahastoista, eivät palkansaajiakin yhä raskaammin kohtaavien 18383: tähän lukuun sisälly. Vuoteen 1965 mennessä välittömien verojen nousun kanssa on puo- 18384: nämä valtion tilinpäätöksen osoittamat menot lestaan ylläpitänyt palkankorotuspainetta ja 18385: olivat ennakkotietojen mukaan kasvaneet nostanut sitä tietä kustannustasoa. Osake- 18386: 6 821,0 milj. mk:aan. Jos vuoden 1961 meno- yhtiöiden ja muiden taloudellisten yritysten 18387: jen tasoa merkitään 100 :Ha, valtion menojen verojen kohoaminen on niinikään ollut eräänä 18388: kasvua osoittava indeksiluku oli vuonna 1965 kustannustasoa kohottavana ja siten kansain- 18389: 153. Jos vastaavasti vertaiUaan, miten kan" välistä kilpailukykyä rasittavana tekijänä. 18390: santuote (bruttokansantuote tuotantokustan- Eräät toiset voimakkaasti laajenevan val- 18391: nushintaan) on samana aikana kasvanut, voi- tiontalouden seurannaisvaikutukset eivät ol·e 18392: daan todeta, että kansantuotteen volyymi- yhtä riidattoman selviä. Jos ajatellaan, miten 18393: indeksi on noussut vuoden 1961 100 pisteestä tämä asiaintila vaikuttaa esim. tuotannon 18394: vain 118 pisteeseen vuonna 1965. Jos brutto- nousuun ja taloudelliseen kasvuun, tuntuu 18395: kansantuote tuotantokustannushintaan laske- tosin ilmeiseltä, että laajeneva valtiontalous 18396: taan käyvin hinnoin, se on näinä samoina tuo mukanaan niukkojen tuotannollisten re- 18397: vuosina noussut 15 710,7 milj. mk:sta 23 353,0 surssien käyttöä sellaisiin tarkoituksiin, jotka 18398: milj. mk: aan eli 48.6 %. Sekin on siis kas- taloudellisen kasvun nopeuttamisen kannalta 18399: vanut hitaammin kuin valtion menot, mutta ovat vähemmän tehokkaita kuin erinäiset 18400: tapahtuneesta inflaatiosta johtuen kuitenkin muut tuotannolliset tarkoitukset, joiden to- 18401: selvästi nopeammin kuin kansantuotteen vo- teuttamiseen ·ei kasvavan verotuksen ja val- 18402: lyymi-indeksi. tion lainaustoiminnan luottomark!kinoita rasit- 18403: iSe seikka, että valtiontalouden laajentu- tavien vaikutusten takia riitä pääomia. Tämä 18404: minen on tällä tapaa ylittänyt samanaikaisen kysymys kaipaisi kuitenkin seikkaperäisem- 18405: kansantuotteen kasvun, on johtanut talous- pää selvittämistä. Niinikään olisi tarpeen 18406: elämässämme moniin haitallisiin seuraamuk- saada objektiivista tietoa siitä, mikä osuus 18407: siin. Eräät näistä haitoista ovat niin ilmei- viime vuosien suuresti laajentuneena valtion- 18408: siä, että ne ovat riidattomasti kaikkien to- taloudella on ollut tuontikysynnän paisumi- 18409: dettavissa. Valtiontalouden nopean laajentu- seen ja siitä puolestaan aiheutuneeseen ulko- 18410: misen itsestään selvä seuraamus on ensinnä- maankaupan epätasapainoon ja valuuttava- 18411: kin verorasituksen kasvu, jonka kaikki myön- rannon ehtymiseen. Rahamarkkinoita alati 18412: tävät haitaksi ainakin veronmaksajien kan- laajeneva valtiontalous, joka tuo mukanaan 18413: 382 IV,97. - Valtiontalous. 18414: 18415: 18416: paitsi verorasituksen, myös valtion luoton- sen tulokset pitäisi samalla esittää niin yleis- 18417: tarpeen kasvun, ainakin meidän maamme tajuisesti ja selkeästi, että sitä voisivat käyt- 18418: luottomarkkinaolosuhteissa selvästi kiristää ja tää hyväkseen myös sellaiset valtiontaloudel- 18419: johtaa samalla häiriöihin korko-oloissa, val- lisiin ratkaisuihin eri tahoilla myötävaikutta- 18420: tion joutuessa kasvavassa luotontarpeessaan vat piirit, jotka eivät ole saaneet kansan- 18421: tarjoamaan valtion obligaatioiden merkitsi- taloudellista erikoiskoulutusta. 18422: jöille yhä parempia korko- ja indeksietuja. Ehdotamme näin ollen eduskunnan hyväk- 18423: Selvitystä kaipaisi kuitenkin mm. se kysy- syttäväksi toivomuksen, 18424: mys, mitkä rahalaitostyypit ja minkä elin- 18425: keinoelämän haarojen rahoitusmahdollisuudet että hallitus antaisi ensi tilassa jon- 18426: joutuvat tästä valtion lainaustoiminnasta pa- kin taloudellisen tutkimuslaitoksen tai 18427: himmin kärsimään. tätä varten erikseen asetettavan puo- 18428: Luetteloa vahvasti laajenevan valtiontalou- lueettoman , asiantuntijaelimen tehtä- 18429: den synnyttämistä taloudellisista ongelmista väksi laatia perusteellinen selvitys 18430: voisi pitkäänkin jatkaa. Kysymyksessä on niistä taloudellisWta seuraamuksista, 18431: kaiken kaikkiaan siksi me11kitsevä taloudel- joita aiheutuu siitä, että valtontalous 18432: listen pulmakysymysten sarja, että se pitäisi on maassamme viime aikoina pyrkinyt 18433: välttämättä seikkaperäisesti ja luotettavasti laajenemaan kansantuotteen kasvua 18434: selvittää. Tällaisen selvityksen täytyisi olla nopeammin. 18435: tieteeHisesti mahdollisimman pätevä, mutta 18436: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 18437: 18438: T. Junnila. Esko J. Koppanen. 18439: P. R. Haarla.. Raimo Daskivi. 18440: Matti Ra.ipala. Erkki Hara. 18441: Juha Rihtniemi. Toivo Hietala. 18442: Olavi Lähteenmäld. 18443: 383 18444: 18445: IV,98.- Toiv.al. N:o 58. 18446: 18447: 18448: 18449: 18450: Berner ym.: Vuosittaisen tulo- ja menoarvion laatimisesta pit- 18451: kän ajan taloudellisen suunnittelun pohjalta. 18452: 18453: 18454: E d u s k u n n a ll e. 18455: 18456: Eri yhteyksissä on todettu, että valtion- kustannuksia ja hukkainvestointeja. Pitkän 18457: talouden hoidossa tähän saakka käytössä ollut ajan taloudellisen suunnittelun tulisi olla se 18458: järjestelmä ei ole ollut omiaan aikaansaa- tulevaisuuden tarpeiden osoittaja, jonka poh- 18459: maan suunnitelmallista ja johdonmukaista jalta voitaisiin johtaa kuluvan hetken toi- 18460: varojen käyttöä. Vaikka mm. vuosittaisen mintaa. Suunnittelun tuloksena saatavan oh- 18461: budjettijärjestelmän kehittämistyö on jo hy- jelman tulisi osoittaa sekä koko valtiontalou- 18462: vässä vauhdissa mm. budjetin ra~enteen den että eri hallinnonalojen toiminnan yleis- 18463: osalta, on painavana puutteena edelleen pi- linjat. Tämän ohjelman tulisi olla vuosittai- 18464: dettävä sitä, että valtion taloudenpidon sen tulo- ja menoarvion laadinnan perustana. 18465: perustana ei ole luotettavaa pitkän ajan Ohjelmasta kävisi ilmi valtion uusien teh- 18466: suunnittelua. Valtiovarainministeriössä on tävien ajoitus ja valtiontalouden reaaliset 18467: tosin arvioitu tulojen ja menojen kehitystä mahdollisuudet tässä suhteessa. Ohjelma tulisi 18468: useamman vuoden tähtäyksellä, mutta koska esittää ·vuosittaisen tulo- ja menoarvioesityk- 18469: menojen arvioinnin perustana ei ole ollut sen yhteydessä eduskunnalle lisäinformaa- 18470: ministeriöiden, virastojen ja laitosten johdon tiona. Pitkän ajan suunnittelun tulisi tapah- 18471: vastuulla olevia toimintasuunnitelmia, ei täl- tua jatkuvasti siten, ·että ohjelma olisi aina 18472: laisten arvioiden realistisuutta voida pitää ajanmukaisena päätöksentekijöiden käytettä- 18473: tyydyttävänä. vissä. 18474: Valtiontaloutta koskevien päätösten ja rat- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 18475: kaisujen rationalisuuden eräänä edellytyk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 18476: senä on pidettävä luotettavaa pitkän ajan muksen, 18477: taloudellista suunnittelua. Tässä suunnitte- 18478: lussa tulisi lähteä niiden tarpeiden ennakoin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 18479: nista, jotka valtion tulisi tyydyttää. Nykyi- niiden tarpeiden ennakoimiseksi, jotka 18480: sin on eräissä virastoissa ja laitoksissa tosin valtion tulisi pidemmällä tähtäyksellä 18481: laadittu valtion toimenpiteisiin kohdistuvien tyydyttää ja että hallitus ottaisi käyt- 18482: tarpeiden selvityksiä useamman vuoden täh- töön vuosittaisen tulo- ja menoarvion 18483: täyksellä, mutta pääosasta valtion tehtäviä laadinnan perustaksi virastojen ja lai- 18484: päätetään tulo- ja menoarvion yhteydessä tosten toimintasuunnitelmille rakentu- 18485: ilman, että on riittävästi selvitetty tulevai- van pitkän ajan taloudellisen suunnit- 18486: suuden näköaloja. Tällainen lyhytjänteinen telun. 18487: päätöksenteko on omiaan aiheuttamaan Iisä- 18488: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 18489: 18490: Arne Berner. Pirkko Aro. Armas Leinonen. 18491: IV,99.- Toiv.al. N:o 59. 18492: 18493: Lähteenm.ä.ki. ym..: Useampivuotisen budjettisuunnitelman ai- 18494: kaansaamisesta. 18495: Ed u s kun n a II e. 18496: Valtion menojen paisumisessa on viime vuo- tymisestä. Tällaisia laskelmia on tietysti suo- 18497: sina entistä selkeämmin tullut esille se tosi- ritettu ja suoritetaan, mutta taloudellisina 18498: asia, että uusista lakisääteisistä menoista nousukausina, jolloin menojen epäterve pai- 18499: päättäminen tai pitkäaikaisten investointien suttaminen on helpointa, laskelmien suorit- 18500: alkaminen merkitsee monissa tapauksissa yhä taminen on vaarassa unohtua tai laskelmiin 18501: suurenevaa menojen kasvua seuraavina vuo- ei kiinnitetä huomiota. 18502: sina ja ehkä hyvinkin pitkän aikaa. Tällaisen Tarpeelliselta tuntuisikin pyrkiä valtion 18503: tilanteen olemassaolosta on hyvänä osoituk- tulo- ja menoarvion laatimista ja käsittelyä 18504: sena se, että esimerkiksi vuonna 1963 valtio- koskevassa lainsäädännössä sellaisiin muutok- 18505: varainministeriön kansantalousosastolla vuo- siin, jotka veivoittaisivat hallituksen esittä- 18506: siksi 1963-67 laaditun finanssisuunnitelman mään ja eduskunnan käsittelemään budjetti- 18507: mukaan "oletetuilla valtion tulojen lisäys- esityksen perusteluissa laskelmat lähivuosien 18508: perusteilla kasvu- ja työllisyyspoliittsesti tulo- ja menotalouden kehittymisestä ja hoi- 18509: välttämättömiin pääomamenoihin ei Jaisi tamisesta, erityisesti lakien edellyttämien ja 18510: lisäysvaraa lainkaan, vaan odotettavissaole- menoarvioon uusina otettujen menojen kehi- 18511: vat tulonlisäykset kuluisivat kulutus- ja siir- tyksestä, aloitettujen tai tiedossa olevien in- 18512: tomenojen sekä valtionvelan hoitomenojen vestointien ja uusien laitosten rahoitustar- 18513: kasvuun." (Hallituksen esitys eduskunnalle peesta sekä eduskunnassa ja hallituksessa 18514: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodeHe 1964, käsiteltävänä tai valmisteltavana olevien esi- 18515: Liite A sivu 652.) tysten mahdollisesta vaikutuksesta lähivuo- 18516: Tällainen kehitys aiheuttaa suurimmat vai- sien valtiontalouteen. 18517: keudet juuri silloin, kun suhdannetaantuman Tällaisella usean vuoden varainhoitosuun- 18518: tai muiden syiden vuoksi valtion tulojen nitelmalla, josta tulo- ja menoarvion perus- 18519: kasvu heikkenee. Ja vaikkakin valtion talous teluihin kuuluvana muodostuisi perusta tai 18520: tä:lhris·ena aikana voitaisiin hoitaa väittä- kuitenkin ohje sekä eduskunnalle että halli- 18521: mällä uusien menojen ottamista, ei asiantila tukselle seuraavien vuosien ja jo käsiteltä- 18522: ole tyydyttävä siitäkään syystä, että kuhun- näkin olevan budjetin rakentelussa ja sen 18523: kin ajankohtaan liittyvät omat kehitystar- ulkopuolella tapahtuvassa lainsäädäntötyössä, 18524: peensa ja valtion lainsäädäntötyöllä näin olisi myöskin selventävät merkityksensä val- 18525: ollen on omat tehtävänsä jokaisilla valtio- tion hallintoelimille ja laitoksille omien suun- 18526: päivHlä. Myöskään ei ole vähäistä valtion täl- notelmiensa kehittelyssä. 18527: laisena huonona aikan talouselämälle epä- Edellä olevaan perustuen kunnioittavasti 18528: terveellä lainoitustarpeellaan tuottama haitta. esitämmekin eduskunnan hyväksyttäväoksi toi- 18529: Suomen yksivuotisessa budjettijärjestel- vomuksen, 18530: mässä ei ole nimenomaista velvoitetta sen 18531: enempää hallituksella kuin eduskunnallakaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 18532: tulo- ja menoarviota käsitellessään tehdä edes useampivuotisen budjettisuunnitelman 18533: laskelmia käsiteltävän budjetin nojalla seu- aikaansaamiseksi. 18534: raavien vuosien meno- ja tulotalouden kehit- 18535: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 18536: 18537: Olavi Lähteenmäki. Olavi Nikkilä. Margit Borg-Sundman. 18538: Erkki Hara. T. 1. Vartia. Aili Vaittinen. 18539: N. Kosola. Jaakko Kemppainen. Timo Mäki. 18540: Sakari Huima. Irma Hamara. T. Junnila. 18541: Esko J. Koppanen. Mikko Asunta. P. R. Haarla. 18542: Anna-Liisa Linkola. Jouni Apa.jalahti. Raimo Daskivi. 18543: 385 18544: 18545: IV,lOO.- Toiv.al. N:o 60. 18546: 18547: Leivo-Larsson ym.: Valtion laino,ien ehtojen tarkemmasta 18548: määrittelemisestä ja epäedullisten lainojen konvertoimi- 18549: sesta. 18550: 18551: E d u s k u n n a ll e. 18552: Toisiaan seuranneet hallitukset ovat valtion koskee osaltaan myös valtion omia viran- ja 18553: kassavaikeuksien hoitamiseksi yhä enemmän toimenhaltijoita ja työntekijöitä. - Maksu- 18554: turvautuneet sellaiseen kotimaiseen lainan- tasetta tällainen lainanottopolitiikka rasittaa 18555: ottoon, joka tarjottujen korko-, vero- ja toisaalta hinta. ja kustannustason nousun 18556: indeksihyvitysten osalta on ollut toisaalta val- kautta, ja toisaalta valtion obligaatioista saa- 18557: tiolle erityisen epäedullista ja toisaalta ra- tuja pääomatuloja nauttivien tulonsaajain 18558: hansijoittajille ylen edullista. keskimääräistä suuremman tuotantoaUtiuden 18559: Tällaiset lainaoperaatiot ovat olleet sen- vuoksi. 18560: ranksiltaan koko kansantaloutemme kannalta Perusteluna tällaisille lainaehdoille on esi- 18561: haitallisia ja vahingollisia. Valtiontaloudelli- tetty, että lainoja ei muuten voitaisi sijoittaa 18562: sesti ne merkitsevät tulevina vuosina yhä markkinoille. Muissa maissa, joissa pyrki- 18563: kasvavaa menotaakkaa. Rahamarkkina- myksenä on järkevä rahanarvo. ja rahamark- 18564: ja tuotantopoliittisesti ne merkitsevät raha- kinapolitiikka, keskuspankit ovat kuitenkin 18565: markkinain kiristämistä ja rahan hinnan ko- ryhtyneet toimenpiteisiin lainaehtojen pitä- 18566: rottamista. Aivan erityisen ristiriitaista ja miseksi kohtuull.isuuden puitteissa. Tällainen 18567: kielteistä tämä rahamarkkinapolitiikka on rahapoliittinen velvollisuus kuuluu ymmär- 18568: sen vuoksi, että valtio samanaikaisesti vero- tääksemme myös Suomessa selvästi keskus- 18569: huojennuslaeilla ja muilla toimenpiteillä luo pankille. Mikäli vallitsevissa kireän rahan 18570: oman Jainanottonsa kanssa hyvillä ehdoilla olosuhteissa mahdollisuuksia ilmaantuu täl- 18571: kilpailevia, vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja, laisten valtiontaloudelle epäedullisten obli- 18572: korottaen itse sitä hintaa, minkä se joutuu gaatioiden ja muiden velkasitoumusten takai- 18573: ottamastaan luotosta maksamaan. - Rahan- sin ostamiseen tai muita keinoja mainittujen 18574: arvopoliittisesti tällainen lainanotto vaikut- lainojen konvertoimiseen, olisi tähän yhteis- 18575: taa kielteisesti ei ainoastaan ylen kalliin toiminnassa keskuspankin kanssa viipymättä 18576: rahan kustannustasoa nostavan vaikutuksen ryhdyttävä. 18577: kautta, vaan myös sen vuoksi, että ennemmin Edellä mainittuun viitaten esitämme edus- 18578: tai myöhemmin valtiovalta joutuu turvautu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18579: maan velkojensa hoitamiseksi välillisten vero- 18580: hintojen nostamiseen. Tulonjakopoliittisesti että hallitus antaessaan lainsäädän- 18581: toimenpide yhdessä yhä lisääntyvien, erilais- nön puitteissa esityksiä lalinarnottoval- 18582: ten veronhuojennusten kanssa, merkitsee tuuksista, s.amalla määrittelisi ne ylim- 18583: korko-, indeksihyvitys- ja kuoletusmaksujen mät korlw- y.m. lainaehdot, joihin 18584: siirtämstä verotuksen ja hintojen nousun hallitus lainanotossaan saa suostua 18585: kautta niiden kansalaisten maksettavaksi, sekä, että hallitus y(hteistoiminnassa 18586: joilla varallisuuden puutteen vuoksi ei ole keskuspankin kanssa mahdollisuuk- 18587: mahdollisuutta hyötyä mainitunlaisista laina- siensa mukaan ryhtyy toimenpiteisiin 18588: ehdoista ja veronhuojennuksista. Heidät pa~ jo markkino~'lle sijoitettujen epäedullis- 18589: kotetaan näin ollen yrittämään tasapainottaa ten lainojen lyhentämiseksi, obligaa- 18590: kasvavat vero- ja elinkustannusmenonsa pal- tioiden takaisin ostamiseksi ja lainojen 18591: kankorotusten avulla. Luonnollisesti tämä konvertoimiseksi. 18592: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 18593: 18594: T. Leivo-Larsson. Aili Siiskonen. 18595: Olavi Saarinen. Vappu Heinonen. 18596: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen. 18597: 49 E 529/66 18598: 386 18599: 18600: IV,101.- Toiv.a.l. N:o 61. 18601: 18602: 18603: 18604: 18605: Alenius ym.: V aZtakunnansuunnittelutoimiston organisaation 18606: uudistamisesta. 18607: 18608: 18609: E d u s k u n n a 11 e. 18610: 18611: Maamme seutusuunnittelu ja seutukaavoi- Valtakunnansuunnittelutoimiston organi- 18612: tus ovat nykyisin heikosti yhteensovellettuja. saation uudistaminen ja sen toiminnan tehos- 18613: Tilanteen korjaaminen edellyttää valtakun- taminen loisi edellytykset myös tarkoituksen- 18614: nansuunnittelutoiminnan tehostamista. Valta- mukaisen kehitysaluepolitiikan harjoittamisen 18615: kunnansuunnittelutoimiston olisi päästävä kannalta keskeisen tutkimus- ja selvitystoi- 18616: nykyistä tehokkaammin ja keskitetymmin or- minnan keskittämiselle valtakunnansuunnitte- 18617: ganisoimaan ja johtamaan seutukaavoituksen lutoimistoon. Tälläkin tavoin vähennettäisiin 18618: kannalta välttämätöntä valtakunnallisen ta- valtion menoja, sillä valtakunnansuunnittelu- 18619: son tutkimus- ja selvitystyötä. Tällöin voitai- toimistosta erillään toimivan, kehitysaluepoli- 18620: siin saada yhtesm.itallista aineistoa seutu- tiikkaa palvelevan erillisen tutkimuselimen 18621: kaavojen laatimista varten ja siten ratkaise- perustaminen tulisi kalliimmaksi. Lisäksi se 18622: vasti vähentää tarpeetonta päällekkäistyötä ja aiheuttaisi tarpeetonta päällekkäistyötä, koska 18623: seutukaavoituksesta aiheutuvia kustannuksia. kehitysaluepolitiikkaan läheisesti liittyvää tut- 18624: Seutukaavoituksen kustannukset, jotka rat- kimustoimintaa on joka tapauksessa harjoitet- 18625: kaisevassa määrin koostuvat tutkimus- ja tava myös valtakunnansuunnittelutoimistossa. 18626: selvitystoiminnasta, kohoaisivat vuosittain yli Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 18627: 10 miljoonaan markkaan, jos koko maa saatet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 18628: taisiin - kuten välttämättä olisi tehtävä - 18629: lakisääteisen seutukaavoituksen piiriin ja Ias- että valtakunnansuunnittelutoimin- 18630: kentaperuateena käytettäisiin eräiden seutu- nan tehostamista varten ryhdytään 18631: kaavaliittojen nykyisten kustannusarvioiden viipymättä toimenpiteisiin valtakun- 18632: edellyttämiä kustannuksia keskimäärin kun- nansuunnittelutoimiston organuaation 18633: taa kohden. Kun seutukaavan laatimisesta uudistamiseksi ja muiden toimintaedel- 18634: johtuvista hyväksyttävistä kustannuksista lytysten parantamiseksi siten, että toi- 18635: valtio joutuu korvaamaan voimassa olevan misto pystyy suorittamaan sille kehit- 18636: rakennuslain nojalla puolet, merkitsisi seutu- tyvässä yhteiskunnassa kuuluvat ja 18637: kaavoituksen kustannusten alentaminen tältä nopeasti lisääntyvät tehtävät. 18638: osin valtion kustannusosuuden ratkaisevaa 18639: vähenemistä. 18640: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 18641: 18642: Ele Alenius. Paavo Aitio. Martti Linna. 18643: Osmo Kock. Hertta Kuusinen. Paavo Lagerroos. 18644: Pekka. Silander. Pauli Räsänen. Rainer Virtanen. 18645: 887 18646: 18647: IV,102.- Toiv.al. N:o 62. 18648: 18649: 18650: 18651: 18652: H. Linna ym..: Tutkimuksesta kehitysalueiden talouden edis- 18653: tämiseksi annetun lain vyöhykejaoituksen tarkistamiseksi. 18654: 18655: 18656: 18657: Eduskunnalle. 18658: 18659: Hyväksyessään lain kehitysalueiden talou- Vaasan läänin puoleisen Keski-Pohjan- 18660: den edistämisestä eduskunta ei ole kiinnit- maan ja siihen liittyvien Etelä-Pohjanmaan 18661: tänyt huomiota niihin perusteisiin, joilla ja Keski-Suomen seuraavien kuntien: Hal- 18662: kehitysalueet on jaettu kahteen vyöhykkee- suan, Himangan, Kannuksen, Kaustisen, Käl- 18663: seen. viän, Lestijärven, Lohtajan, Perhon, Toho- 18664: Pohjois-Suomesta on kehitysalueiden I lammin, Ullavan, Vetelin, Alajärven, Evi- 18665: vyöhykkeeseen hyväksytty Lapin, Oulun, järven, Kortesjärven, Lappajärven, Vimpe- 18666: Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänit kokonai- lin, Kyyjärven, Kivijärven, Kinnulan ja 18667: suudessaan. Pihtiputaan keskimääräinen äyrimäärä asu- 18668: Kehitysaluelain luonne pyrkii selvittele- kasta kohti oli 1 340 ja äyrin hinta 13,78 18669: mään kehittyneisyyttä taloudellisessa mie- penniä. Numerosarjat osoittavat kiistatto- 18670: lessä ja tältä pohjalta edeten vyöhykejaon masti, että Vaasan läänin puoleinen Keski- 18671: suorittaminen nykyisen läänijaoituksen poh- Pohjanmaa ja siihen kiinteästi liittyvät kun- 18672: jalta ei tunnu perustellulta. Kehitysaluelain nat Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaan 18673: käsittelyn alkuvaiheessa todettiin, että Keski- järvialueella ovat tulotasoltaan heikompia 18674: Pohjanmaa on maamme alikehittyneintä kuin I vyöhykkeeseen kuuluvat neljä lääniä. 18675: aluetta ja verotettava tulo asukasta kohden Vaikka valtion tukitoimenpiteillä ei ole 18676: on siellä alhaisin. Mutta hallinnollisilla ra- mainittavia eroja I ja II vyöhykkeen välillä, 18677: joilla toteutettu kehitysalueilen vyöhykejako on kuitenkin hyvin todennäköistä, että pää- 18678: pudotti Vaasan läänin puoleisen Keski-Poh- omia kehitysalueiden talouden kohottami- 18679: janmaan II: een eli heikompaan tukivyöhyk- seksi ei saada riittävästi ja jos näin tapah- 18680: keeseen. tuu, suunnataan käytettävissä olevat varat 18681: Maalaiskuntien Liitto toimittaa vuosittain ensimmäiselle vyöhykkeelle ensisijaisesti ei- 18682: tilastot kuntien taloudesta koko maassa ja vätkä ne pääse nykyisen vyöhykejaoituksen 18683: tämän tilaston mukaan veroäyrejä asukasta puitteissa hyödyttämään ollenkaan kaikkein 18684: kohden vuonna 1965 on kertynyt seuraavasti köyhimpiä alueita. 18685: vuoden 1964 tulojen perusteella: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18686: äyriä penniä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiov- 18687: muksen, 18688: Lapin läänin maalaiskunnissa 1757 a. 13,28 että hallitus suorituttaisi tutkimuk- 18689: Oulun , , 1 524 " 12,99 sen kehitysalueiden talouden edistämi- 18690: Pohjois-Karjalan läänin maa- sestä annetun lain 1J11Öhykejaoituksen 18691: laiskunnissa . . ........ , .. 1 501 " 13,27 tarkistamiseksi niin, että 1 vyökyk~ 18692: Kuopion läänin maalaiskun- keeseen pääsevät kaikki 1t.e alueet, joi- 18693: nissa ................. .. 1444 "14,00 den taloudellinen asema ja kehitysaste 18694: Keskimäärin 1 556 , 13,38 sitä edellyttävät. 18695: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 18696: 18697: Heimo Linna. A.rtturi .Tåmsån. 18698: 888 18699: 18700: IV,103.- Toiv.al. N: o 63. 18701: 18702: 18703: 18704: 18705: Lahtela ym. : Erityisten elinten perustamisesta kehitysaluei- 18706: den yhdyskuntasuunnittelua, koulutusta ja kulttuurityötä, 18707: elinkeinoelämää ja tuotteiden markkinointia varten. 18708: 18709: 18710: 18711: E d u s k u n n a 11 e. 18712: 18713: Kehitysaluepolitiikan määrätietoinen har- voimia, jotka asetetuin vuositavottein pyrki- 18714: joittaminen on maassamme aloitettu säätä- vät viemään kehitystä eteenpäin. Tässä eli- 18715: mällä eräitä lakeja. Näyttää kuitenkin ilmei- messä täytyisi olla edustettuina kaikki ne 18716: seltä, että käytännössä voivat toimenpiteet elinkeinohaarat, joita voidaan luontaisesti 18717: jäädä heiveröisiksi, ellei ryhdytä viivyttele- harjoittaa kussakin läänissä. Maatalous, met- 18718: mättä erikoisiin tutkimus- ja suunnittelutoi- sätalous, teollisuus, kauppa ja liikenne sekä 18719: menpiteisiin. Nykyään oivalletaan jo yleisesti, palveluelinkeinot ovat niitä peruselinkei- 18720: että pitkän tähtäimen ohjelmointi on vält- noja, joiden edustus lienee kaikkien läänien 18721: .tämätön ja että ohjelmoinnin täytyy perus- elinkeinoelämää suunnittelevissa elimissä tar- 18722: tua tieteelliseen tutkimus- ja selvittelytyöhön. peellinen. 18723: Näin on käsittääksemme tehtävä myös kehi- Menestyksellisen kehitysaluepolitiikan eh- 18724: tysalueittemme olosuhteitten kohentamis- tona on myös se, että jokaisella läänillä on 18725: työssä. omaleimaista tuotannollista toimintaa ja 18726: Perustan jonkin alueen kehittämiselle luo oma talouspolitiikka. Tämän päämäärän saa- 18727: valtakunnan suunnitteluun niveltyvä alue- vuttamiselle luovat edellämainitut elimet 18728: suunnittelu ja siihen liittyvä yhdyskunta- mahdollisuuden. Kokemus osoittaa kuitenkin, 18729: suunnittelu. Näin ollen pitäisi valtiovallan että mahdollisuuksien käytännössä toteutta- 18730: perustaa kehitysaluelääneihin aluesuunnitte- minen edellyttää jokaiseen lääniin perustet- 18731: lua ja yhdyskuntasuunnittelua varten tutki- tavaksi markkinointi- ja mainoselimen, joka 18732: mus- ja suunnitteluelin riittävine ja pätevine yhdessä tuotantolaitosten kanssa järjestää 18733: tutkijoineen ja suunnittelijoineen. tuotesuunnittelun ja niiden markkinointia 18734: Tuotantoelämässä oivalletaan yhä selvem- kotimaassa ja ulkomailla. 18735: min, että ns. inhimillinen tekijä, on tuotan- 18736: non tekijänä tärkeä. Tämän vuoksi on kou- Näiden elinten perustamisella saataisiin 18737: lutustoimintaa kehitysalueilla aivan erityi- mielestämme kehitysaluepolitiikkaan sitä 18738: sesti tehostettava. Myös kansansivistystyön ja maakunnallista asiantuntemusta ja sävyä, 18739: yleensä kaiken kulttuuritoiminnan tehosta- joka on edellytyksenä menestykselliselle jäl- 18740: mista on pidettävä välttämättömänä juuri keen jääneitten alueittemme kehittämiselle. 18741: kehitysalueilla, joissa niiden harrastaminen Nämä elimet olisi nähtävästi tarkoituksen- 18742: tuottaa suurempia vaikeuksia kuin rinta- mukaista sijoittaa lääninhallituksiin. Elinten 18743: mailla. On ilmeistä, että koulutus- ja yleensä täytyisi luonnollisesti toimia toistensa kanssa 18744: kulttuurityön järjestämiseksi kehitysalueilla tiiviissä yhteistyössä, vaikka niille omilla 18745: on saatava erityinen elin, jossa on riittävästi toimialueillaan olisikin annettava tarpeelli- 18746: alan asiantuntijoita. nen päätäntävalta. Näin tekemällä kään- 18747: Elinkeinoelämän suunnitelmallinen kehit- nämme kehityksen suunnan nykyisestä pää- 18748: täminen ei myöskään onnistu parhaalla mah- kaupunkikeskeisyydestä maakuntakeskeisyy- 18749: dollisella tavalla, ellei kehitysaluelääneis- teen, jolla vain voidaan tehostaa niiden maa- 18750: sämme ole erityisiä tutkija- ja suunnittelu- kunnallisten voimavarojen hyväksikäyttöä, 18751: voimia ja ohjelmien toteuttamista ohjaavia jotka ovat piilevinä olemassa. 18752: IV,lOS. - La.htela ym. 889 18753: 18754: Kehitysaluekomitea on mietinnössään esit- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 18755: tänyt mm. teollistamispäälliköiden asetta- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 18756: mista kehitysaluelääneihin, maatalousohjel- muksen, 18757: man laatimista kehitysalueisiin kuuluvia lää- 18758: nejä varten, ammattikoulutuksen tehosta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 18759: mista jne. Mielestämme ehdotuksemme saa toimenpiteisiin erityisten elinten pe- 18760: tukea näistä kehitysaluekomitean esityksistä rustamiseksi kehitysalueisiin kuuluviin 18761: joten viittaamme niihin perusteluihin, joit~ läätneihin alue- ja yhdyskuntasuufllnit- 18762: kehitysaluekomitea on mietinnössään esittä- telua, koulutusta ja kulttuurityötä, 18763: nyt. elinkeinoelämää ja tuotteiden markki- 18764: '11!ointia varten. 18765: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 18766: 18767: Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen. Aulis Sileäkangas. 18768: Ale Holopainen. Reino Karpola.. Urho E. Knuuti. 18769: 390 18770: 18771: IV,104.- Toiv.al. N:o 64. 18772: 18773: 18774: 18775: 18776: Niinikoski ym.: Määrärahasta alue- ja perustutkimuksen suo- 18777: rittamiseksi Pohjois-Suomessa. 18778: 18779: 18780: 18781: E d u s k u n n a 11 e. 18782: 18783: Aluesuunnittelu on tulevaisuuteen tähtää- liikennetekijöiden rungoksi, johon paikalli- 18784: vää toimintaa, jolla yleensä on selvä käy- nen tiestö ja liikenne kussakin tapauksessa 18785: tännön päämäärä. Siinä tulee selvitettäväksi erikseen liitetään. 18786: alueen maankäytön järkiperäinen ja tarkoi- Aluesuunnittelussa myöskin väestötutki- 18787: tuksenmukainen jäsentely lähtien siitä, että muksilla on tärkeä sija, sillä tähtäähän alue- 18788: sitä käytetään tehokkaasti sekä tuotannon, suunnittelu osaltaan alueen olojen järjestä- 18789: asutuksen että julkisten laitosten sijoittami- miseen ja kehittämiseen juuri ottamalla huo- 18790: seen. Lisäksi aluesuunnittelun yhteydessä sel- mioon väestön aineelliset ja henkiset tarpeet. 18791: vitetään alueella vielä käyttämättä olevat Lisäksi väestöön ja sen toimintaan kohdistu- 18792: mahdollisuudet, kuten hyödylliseen käyttöön vien tutkimusten avulla voidaan selvittää 18793: soveliaat maa- ja vesialueet, käyttämättömät kulloinkin vallitseva tilanne ja kehityksen 18794: raaka-ainelähteet, maaperän rikkaudet, vesi- suunta. Täten löydetään lähtökohtia suunnit- 18795: voimavarat jne. Tässä pyritään siihen, että telulle ja voidaan ajoissa varautua odotetta- 18796: kaikki alueen käytettävissä olevat voimavarat vissa oleviin muutoksiin. 18797: aikaa myöten saadaan tehokkaaseen käyttöön Viime aikoina on puhuttu paljon maaseu- 18798: sekä uudet tuotantokeskukset sijoittumaan dun teollistamisesta. T!lQllisuuden merkitystä 18799: sinne, missä vielä on tilaa laajenemiselle. koko alueen elinkeinoelämän kehittämisessä ei 18800: Pitkälle teollistuneissa ja tiheään asutuissa tässä yhteydessä tarvinne korostaa. Kuitenkin 18801: maissa aluesuunnittelun pääasiallisin tehtävä on todettava, että teollisuuden saaminen Ou- 18802: on joko ahtaudesta tai suunnittelemattomuu- lun läänin alueelle samoinkuin täällä jo nyt 18803: desta, tai mikä vielä pahempi, näistä molem- olemassa olevan teollisuuden kehittäminen ei- 18804: mista samanaikaisesti johtuneiden epäkohtien vät ole yksinkertaisia tehtäviä, sillä toistai- 18805: korjaaminen. Jotta tällaisia pakkotilanteita seksi vain kovin harvat paikkakunnat voivat 18806: ei pääsisi syntymään, epäkohdat pyritään te- tarjota teollisuudelle riittävän hyvät toimin- 18807: hokkaalla suunnittelulla ehkäisemään jo en- nan edellytykset, kuten raaka-ainetta, halpaa 18808: nakolta. käyttövoimaa, pääomaa ja ammattiatitoista 18809: Aluesuunnittelun tarvetta on olemassa työväkeä. Jokaisella paikkakunnalla ei myös- 18810: myös sellaisilla alueilla, jotka ovat harvaan kään ole edullisia tuotteiden markkinointi- 18811: asuttuja, joten liiallisen asumistiheyden hait- mahdollisuuksia, vaikka tuotteet laadultaan 18812: toja ei ole niissä vielä päässyt syntymään. pystyisivätkin kilpailemaan muualla valmis- 18813: Esim. Oulun lääni lähes kokonaisuudessaan tettujen tuotteiden kanssa. Näiden kysymys- 18814: kuuluu näihin. Ennenkuin varsinaiseen suun- ten selvitys olisi myös saatava Oulun läänissä 18815: nitteluun tällaisilla alueilla lainkaan pääs- nopeasti käyntiin. 18816: tään käsiksi, alueen perustutkimustyö on saa- Mutta teollisuus ei toki ole ainoa elinkeino, 18817: tava käyntiin. jonka kehittämistä on ajateltava. Sitä edel- 18818: Kuntien kannalta liikenne- ja .tiekysymys- lyttää myös maa- ja metsätalous ja juuri 18819: ten nopean selvityksen merkitys varmaankin tällä hetkellä kenties enemmän kuin koskaan 18820: oivalletaan, sillä ennenkuin niiden sisäisten aikaisemmin. Kun tosiasiana Suomessa on pi- 18821: liikenneolojen suunnittelu voi alkaa, on voi- dettävä, että jokaisesta kymmenestä vuodesta 18822: tava tehdä suunnitelmat tiestön ja muiden keskimäärin kaksi on katovuotta ja kolme sel- 18823: IV,104. - Niinikosk1 ym. 391 18824: 18825: laista, jolloin saadaan heikonlainen sato, olisi Lähiajan kiireisimmät tutkimuskohteet, 18826: tämä otettava maatalouden kehittämissuunni- joita varten rahoituskysymykset olisi ensi si- 18827: telmissa huomioon. Tälläkin alalla on siis jassa pyrittävä järjestämään, ovat Pohjois- 18828: olemassa tarvetta tutkimustyön ja suunnitte- Suomen alueen tiestöä ja liikenneoloja sekä 18829: lun suorittamiseen yhtä hyvin kuin maaseu- kuntien ja niiden tärkeimpien taajamien ja 18830: dun toisen peruselinkeinon, metsätalouden kylien väestönkehitystä ja väenkasvun ennus- 18831: piirissä, jossa ennen muuta metsämaiden pe- teita koskevat selvitykset. 18832: ruskuivatukseen ja metsien hoitoon liittyvät Aluesuunnittelu on tulevaisuuteen tähtää- 18833: kysymykset ovat etualalla. vää toimintaa. Se on myös toimintaa, jossa 18834: Suunniteltaessa perustutkimustyön suorit- tehtävien luonne ja kiireellisyysjärjestyskin 18835: tamista Oulun läänin alueella voidaan eräänä muuttuvat kehittyvän yhteiskunnan tarpeita 18836: kaikkein myönteisimmistä tekijöistä todeta, vastaaviksi. Suunnitelmat, johon .tähtäämme, 18837: että alueella toimii Oulun yliopisto, joka lukui- onkin käsitettävä yleispiireiseksi luonnokseksi 18838: sina tieteellisine laitoksineen, monipuo- aluesuunnittelutoiminnan . alkuunsaamiseksi 18839: liaine ja ajanmukaisine tutkimusvälineineen, ottamalla huomioon ne reaaliset edellytykset, 18840: kokoelmineen, kirjastoineen ja ennen muuta mitkä tällä hetkellä näyttävät olevan ole- 18841: tutkimustyöhön koulutettuine henkilökunti- massa. Nyt on käsityksemme mukaan perus- 18842: neen voi ottaa suorittaakseen huomattavan tutkimuksen vuoro. 18843: määrän erilaisia aluesuunnittelun tutkimus- 18844: tehtäviä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 18845: tutkimustyöhön saadaan riittävästi varoja. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 18846: Edut, jotka tästä aluesuunnittelulle koituisi- vomuksen, 18847: vat, ovat moninaiset. Ensiksikin tutkimustyö 18848: saataisiin nopeasti käyntiin laajalla alalla, että hallitus ottaisi vuoden 1967 18849: koska pätevää ja nimenomaan tutkimustyö- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 18850: hön koulutettua tutkijavoimaa on riittävästi. suuren määrärahan Oulun yliopiston 18851: Tutkimustyö saadaan niinikään poikkeuk- käyttöön alue- ja perustutkimuksen 18852: setta professoritasoa olevien henkilöiden oh- suorittamiseksi Pohjois-Suomessa. 18853: jauksen alaiseksi. 18854: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 18855: 18856: Paavo Niinikoski. Eino Räsänen. 18857: Reino Kangas. Eino Sääskilahti. 18858: Erkki Haukipuro. Hannes Paaso. 18859: Artturi Jä.msen. Pentti Pekkarinen. 18860: Pekka Vilmi. 18861: 392 18862: 18863: IV,105.- Toiv.al. N:o 65. 18864: 18865: 18866: 18867: 18868: Aro ym.: Kehitysmaista tapahtuvaa.n tuontiin kohdistuvien 18869: tullien alentamisesta. 18870: 18871: 18872: E d u s k u n n a ll e. 18873: 18874: Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltain alueella pan kehittämiseksi. Meidän on kuitenkin 18875: asuu noin 15 % maapallon väestöstä, mutta myös omalta osaltamme osoitettava olevamme 18876: yhteensä näillä on lähes 60 % maailman kan- valmiit myönnytyksiin. 18877: santulosta. Myös Suomi lukeutuu maailman Monien maahamme tuotavien, kehitys- 18878: 15 rikkaimman valtion joukkoon. Kehitys- maille tärkeiden tavaroiden tullit ovat Suo- 18879: maissa on kurjuus sen sijaan jokapäiväinen messa kohtuuttoman korkeat. Seurauksena 18880: ilmiö. Heikoimmin kehittyneissä maissa väes- näiden tavaroiden kuluttajahinnat Suomessa 18881: tönlisäys ylittää ravintoaineiden tuotannon ovat myös hyvin korkeat. Tällaisia tavaroita 18882: nousun, mistä johtuen ravinnon puute ja suo- ovat mm. banaanit, joiden tuontimaksu ny- 18883: ranainen nälänhätä edelleen pahenevat. kyisin on 52-65 penniä kilolta, kahvi (tulli 18884: Yhtä tärkeää kuin on jatkuvasti parantaa 1:25-1:80 mk kilolta) ja kaabopavut 18885: omaa sosiaaliturvajärjestelmäämme on ym- (tulli 1:45-2:05 mk kilolta). Tullitilaston 18886: märtää, että myös Suomella on vastuu hei- mukaan esim. banaanien tullirasitus on 18887: kommin kehittyneiden maiden asukkaiden v. 1965 ollut 90% tuontihinnasta. Kehitys- 18888: elinmahdollisuuksien parantamisesta. maiden teollisuustuotteiden tullirasitus maas- 18889: Pelkkä raaka-aineiden tuotannon lisäämi- samme muodostuu usein tätäkin korkeam- 18890: nen ei riitä kehitysmaiden taloudellisen kas- maksi. 18891: vun nopeuttamiseen. Raaka-aineiden suhteel- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 18892: lisen rajoitetusta kysynnästä johtuen merkit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 18893: see tuotannon lisääntyminen usein alenevia vomuksen, 18894: hintoja. Keskinäinen kaupankäynti ja sen että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 18895: mahdolliseksi tekemä kehitysmaiden oman siin kehitysmaista tapahtuvaan tuon- 18896: teollisuuden luominen ovat siten niiden ainoa tiin kohdistuvien tullien alentamiseksi 18897: keino päästä lisääntyvään hyvinvointiin. Ke- ennen kaikkea kehitysmaiden keskeis- 18898: hitysmaiden kanssa käytävän kaupan lisää- ten kauppatavaroiden osalta ja ensim- 18899: minen merkitsee laajenevia markkinoita myös mäiseksi tarkastaisi, ettei kehitys- 18900: Suomen teollisuudelle. maissa tapahtuva raaka-aineen alus- 18901: Suomen on siten toimittava entistä määrä- tava jalostaminen johda korkeampaan 18902: tietoisemmin kansainvälisissä järjestöissä ke- tullirasituk&een kuin mikä itse raaka- 18903: hitysmaiden ja teollisuusmaiden välisen kau- aineeseen kohdistuu. 18904: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 18905: 18906: Pirkko Aro. Pekka Pesola. 18907: 393 18908: 18909: N,106.- Toiv.al. N:o 66. 18910: 18911: 18912: Ilaskivi ym.: Verolainsäädännön yksinkertaistamisesta. 18913: 18914: Eduskunnalle. 18915: 18916: Eräs välittömän verotuksemme pahimmista noin 20 milj. markan kustannus. Ottaen huo- 18917: epäkohdista on verolainsäädännön monimut- mioon muidenkin vero"Xelvollisten työ ja kus- 18918: kaisuus ja sekavuus. Paitsi sitä, että varsi- tannukset, voidaan välittömän verotuksen ko- 18919: naisten verolakienkin säännösten lukumäärä konaiskustannuksiksi arvioida 80-90 milj. 18920: on huomattavan suuri, verotusta koskevia nor- markkaa eli lähes kymmenesosa valtion tulo- 18921: meja on siroiteltu eri lakeihin, joista ne on ja omaisuusveron tuotosta. 18922: vaikeasti löydettävissä. :Vero-oikeuden hallit- Muissa pohjoismaissa on kiinnitetty huo- 18923: seminen tuottaa näin ollen veroviranomaisil- miota verolainsäädännön yksinkertaistami- 18924: lekin suuria vaikeuksia, ja tavallisen maallik- seen. Niinpä esim. Ruotsissa on äskettäin tätä 18925: koverovelvollisen kannalta tilanne on niin kysymystä pohtimaan asetettu erityinen ko- 18926: huolestuttava, että hänen tavallisesti on yk- mitea. Meillä viime vuonna valmistuneessa 18927: sinpä veroilmoitustaan tehdessään turvaudut- verolakikomitean mietinnössä sitä vastoin ei 18928: tava ammattimiehen apuun. Vain harvoissa ole kiinnitetty riittävää huomiota verolain- 18929: tapauksissa hän on niin selvillä verolainsää- säädäntömme yksinkertaistamiseen ja vero- 18930: dännöstä, että hän pystyy tehokkaasti tar- 'tuksen kustannusten alentamiseen. 18931: kastamaan, onko verotus oikein ja lainmukai- Käsityksemme mukaan verolainsäädän- 18932: sesti toimitettu. Tämä vaarantaa mitä suu- tömme monimutkaisuudesta aiheutuvat hai- 18933: rimmassa määrin verovelvollisten oikeustur- tat ovat kuitenkin niin huomattavat, että olisi 18934: vallisuutta. kiireesti ryhdyttävä toimenpiteisiin verola- 18935: Raskas ja vaikeasti hallittava verolainsää- kien yksinkertaistamiseksi. Tällöin olisi pää- 18936: däntö on lisäksi omiaan lisäämään verolauta- määränä pidettävä sitä, että ennakonpidätys 18937: kuntien työtä ja verovalitusten lukumäärää, olisi palkansaajien osalta heidän lopullinen 18938: sekä hidastaa verotuksen valmistumista niin veronsa. Progression poistaminen pienten ja 18939: että reikäkorttikoneiden käyttöönotosta huoli- keskisuurien tuloryhmien osalta olisi omiaan 18940: matta verotuksen toimittaminen meillä kes- helpottamaan tätä verotuksen yksinkertaista- 18941: tää noin kolme kuukautta kauemmin kuin mista. Muissa maissa kehitys onkin kulke- 18942: muissa pohjoismaissa. Myös valitusmenettely massa tähän suuntaan. 18943: on meillä liian hidas. Tästä kaikesta aiheutuu, 18944: että välittömän verotuksen kustannukset nou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 18945: sevat maasamme kohtuuttoman suuriksi. V e- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 18946: ronmaksajain Keskusliiton suorittamien las- mkusen, 18947: kelmien mukaan verotoimistojen ja -lauta- että hallitus kiireellisesti asettaisi 18948: kuntien kokonaiskustannukset nousevat noin asiantuntijaelimen tutkimaan mah- 18949: 40-50 milj. markkaan. Yhden verovalituksen dollisuuksia verolainsäädäntömme yk- 18950: käsittelykustannuksiksi on arvioitu lääninoi- sinkertaistamiseksi ja verotuksen toi- 18951: keusportaassa 30-40 markkaa ja korkeim- mittamisesta aiheutuvien kustannusten 18952: massa hallinto-oikeudessa 100 markkaa vuo- alentamiseksi ja r'Jihtyisi tämän tutki- 18953: dessa. Verotuksesta aiheutuu työnantajille muksen aiheuttamiin toimenpiteisiin. 18954: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 18955: 18956: Raimo Ilaskivi. Jouni Apa.jalahti. T. Junnila. 18957: Aili Vaittinen. Sakari Huima. Mikko Asunta. 18958: Jaakko Kemppainen. Juha. Rihtniemi. Olavi Lähteenmä.ki. 18959: Pentti Mäki-Hakola. Juuso Hä.ikiö. Timo Mäki. 18960: Olavi Nikkilä. 18961: 50 E 52!}j66 18962: 394 18963: 18964: IV,107. -Toiv.al. N:o· 67. 18965: 18966: 18967: 18968: 18969: Paavola ym.: Palkansaajien verotuksen yksinkertaistamisesta. 18970: 18971: 18972: Eduskunnalle. 18973: 18974: Merimiesverolain mukaan ennakkopidätys "Ennakkopidätys lopullinen vero-järjestel- 18975: on samalla lopullinen vero merimiestulon mään" siirtyminen edellyttäisi luonnollisesti 18976: osalta. Tällainen yksinkertaistaminen olisi myös tähänastisten erilaisten vähennysten 18977: ulotettava· koskemaan niitä palkansaajia, joi- korvaamista ''keskimääräisvähennyksellä", 18978: den verotettavan tulon muodostaa yksinomaan joka olisi pidätystaulukkoja laadittaessa jo 18979: palkkatulo. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, otettu huomioon. Tämänkään asian ei luulisi 18980: että veronmak~jien suurin ryhmä, palkan- tuottavan suurempia vaikeuksia, kun nyt jo 18981: saajat, säästyisi veroilmoitusten teolta, kun suurin osa palkansaajien vähennyksistä on 18982: verokirja. ja palkanpidätystodistus olisi hei- vahvistettu määräsuuruisiksi. 18983: dän lopullinen veroilmoituksensa ja valtio Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 18984: vuorostaan verolomakkeiden valmistus- ja nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo. 18985: painatuskuluilta. Valtiolle syntyisi huomatta- muksen, 18986: vaa säästöä myös siinä, että lopullisen vero- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 18987: tuksen valmistelu voitaisiin tällöin suorittaa toimenpiteisiin palkansaajien veroil- 18988: huomattavasti nopeammin ja pienemmällä moitusvelvollisuuden yksinkertaistami- 18989: henkilökunnalla. seksi. 18990: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 18991: 18992: E. J. Paavola. Arne Berner. 18993: Irma Karvikko. Eeles Landström. 18994: Armas Leinonen. Pirkko Aro. 18995: Tuure Salo. 18996: 396 18997: 18998: IV,108. - Toiv.al. N :o 68. 18999: 19000: 19001: 19002: 19003: Tyyne Leivo-La.rsson ym.: Veronhuojennuslakien koordinoi- 19004: misesta ja veronhuojennusten korvaamisesta muilla toimen- 19005: pitM1lä. 19006: 19007: 19008: 19009: Eduskunnalle. 19010: 19011: Eduskunta on viime vuosina säätänyt jou- ronhuojennukset eivät aikaansaa muuta kuin 19012: kon uusia veronhuojennuslakeja aikaisemmin varojen siirtoa. Näyttää siltä, että näin on 19013: säädettyjen lakien lisäksi. Näiden lakien tar- asia erityisesti säästämisen edistämiseksi sää- 19014: koituksena on ollut m.m. yleensä teollisuus- dettyjen erilaisten talletusten ja obligaatio- 19015: toiminnan, pienteollisuuden, viennin, maata- lainojen vero-, indeksiturva- ja palkkiojärjes- 19016: louden, asuntotuotannon, kehitysaluepolitii- telmien osalta, sillä ne tarjoavat melkoisia 19017: kan, säästämisen y.m. toimintojen tukeminen. keinottelumahdollisuuksia erilaisia lakien suo- 19018: Ratkaisuja on tehty ad hoc, toisistaan erilli- mia etuja hyväksikäyttäen; säästämismuotoja 19019: sinä ratkaisuina. Vaikka kussakin erillista- muuttelemalla voidaan hankkia melkoisia ve- 19020: pauksessa on voitu esittää painaviakin perus- ro-etuja ilman, että varsinaista uutta säästä- 19021: teluja sinänsä täysin hyväksyttävien tarkoi- mistä syntyy. 19022: tusten tukemiseksi veronhuojennusten avulla, Voidaan sanoa, että yhdessä liberaalisten 19023: nämä ratkaisut ovat kuitenkin useimmiten poisto-oikeuksien ja varastojen vapaan arvos- 19024: syntyneet ilman riittävää valmistelua. Usein- tusoikeuden kanssa näiden veronhuojennus- 19025: kaan ei ole ollut laskelmia siitä, paljonko toi- ten yhteisellä vaikutuksella varsinkin valtion- 19026: menpiteet vähentävät valtion tuloja; vielä talouteen on ollut aivan ratkaiseva merkitys 19027: harvemmin on edes yritetty arvioida, missä vaikkakaan näistä toimenpiteistä valtiolle ai- 19028: määrin veronhuojennukset ovat todellakin ol- heutuvien tulonvähennysten yhteismäärää ei 19029: leet omiaan tukemaan tarkoitettuja päämää- ole koskaan pyrittykään arvioimaan. Yhdessä 19030: riä tai minkälaisia näiden toimenpiteiden tullien alennuksesta johtuvien tulli- ja liike- 19031: seuraukset ovat pitkällä tähtäyksellä. vaihtoverotulojen menetysten, sekä maata- 19032: Suurimpana heikkoutena lienee kuitenkin, loustuotteiden vienti'subventioitten kanssa ne 19033: että näitä toimenpiteitä ei ole pyritty koor- ovat ratkaisevasti myötävaikuttaneet viime 19034: dinoimaan kutakuinkin johdonmukaiseksi ko- vuosien valtiontaloudelliseen kriisiin. 19035: konaisjärjestelmäksi, jonka kokonaisvaiku- Selviytyäkseen m.m. veronhuojennusten ai- 19036: tukset sekä suoritettujen toimenpiteiden väli- heuttamasta tulovajauksesta, valtiovalta on 19037: set suhteet kyettäisiin arvioimaan. Muuta- turvautunut 1) verohintojen korotuksiin, 2) 19038: missa tapauksissa näyttää siltä, että eri toi- lainanottoon kotimaisilta rahamarkkinoilta 19039: menpiteet menevät päällekkäin siten, että tai 3) fyysisten henkilöitten verotuksen lisää- 19040: joillakin elinkeinoaloilla yrittäjä voi käyttää miseen. Ensimmäinen tie on vienyt hinta- ja 19041: hyväksensä useimpiakin veronhuojennusla- kustannustason nousuun sekä maamme kilpai- 19042: keja ilman, että vastaavasti olisi olemassa lukyvyn heikkenemiseen. Toinen tie on vie- 19043: edellytyksiä myös tavoitteena olevien tuotan- nyt rahamarkkinoitten kiristymiseen sekä 19044: nollisten saavutusten lisäämiseen. Toisinaan tuotannon laajentamis- ja rationalisoimisin- 19045: toimenpiteet ja niiden seuraukset aikaansaa- vestointien vaikeutumiseen. Ja kaikki kolme 19046: vat sellaisia ristiriitaisia seurauksia, että tar- yhdessä ovat vieneet kokonaistuotannon ja 19047: koitettu tavoite mitätöityy. Monessa tapauk- -tulojen sekä säästämismahdollisuuksien vähe- 19048: sessa tarkoitettu tavoite voitaisiin saavuttaa nemiseen. On kyseenalaista missä määrin teol- 19049: ilman veronhuojennuksiakin, joten tällöin ve- lisuuden ja viennin kasvua voidaan veronhuo- 19050: 396 IV,lOS. - Veronhuojennuslakien koordinoiminen. 19051: 19052: 19053: jennuksilla tukea, mikäli samalla teollisuu- symättä tämän tuotannonhaaran kasvumah- 19054: den kilpailukykyä, investointimarkkinoita ja dollisuuksia, kun sitä vastoin uutta kasvuteol- 19055: kotimaista kysyntää supistetaan. Yhtä vai- lisuutta jää syntymättä rahamarkkinoiden ki- 19056: keata on ymmärtää miten pääomanmuodos- reyden takia. Yritteliäisyyden tukeminen ve- 19057: tusta voitaisiin veronhuojennukslla lisätä, ronhuojennuksilla johtaa näin ollen siihen, 19058: mikäli samalla supistetaan sitä tuotantoa ja että pääomanmuodostus tapahtuu ratkaise- 19059: niitä tuloja, joista säästämismahdollisuudet valta osalta yritysten sisäisen pääomanmuo- 19060: yleensä riippuvat. Kun maatalous - huo- dostuksen turvin johtaen kansantaloudelli- 19061: mioonottaen maatalouden valtiolle aiheutta- selta kannalta katsottuna virheinvestointei- 19062: mat markkinointimenot - vain varsin vähän hin. 19063: osallistuu julkisen sektorin menojen peittämi- Tämä on itse asiassa ristiriidassa terveen 19064: seen ja kun laajenevan veronhuojennusjärjes- yrittäjätoiminnan luonteen kanssa. tSe edellyt- 19065: telmän vuoksi kehitys teollisuuden osalta tää, että yrittäjä hankkii tuotantotekijät, raa- 19066: näyttää olevan menossa samaan suuntaan, on ka-aineet, työvoiman ja pääoman markkinoilla 19067: mahdotonta ymmärtää, miten jäljelle jäävä käypään hintaan. Valtiovallan tuotantoelä- 19068: veronmaksajasektori - lähinnä palkansaajat mää tukevan toiminnan pitää tähdätä näiden 19069: - pystyisi ilman varsin suuria palkankoro- tuotannon tekijäin saannin helpottamiseen, 19070: tuksia maksamaan kasvavia välillisiä ja vä- eikä tulojen turvaamiseen veropolitiikan 19071: littömiä veroja sekä nousevia elintarvikehin- avulla. Koska lainoista on suoritettava kuole- 19072: toja, ja siitä huolimatta turvaamaan sekä tuksia ja korkoja, kiihdyttää lainapääoma 19073: maataloudelle, teollisuudelle ja muille elinkei- yritystoimintaa päinvastoin kuin veronhuo- 19074: noille tuotannon ja työllisyyden ylläpitämi- jennukset, samalla kun se lisää mahdollisuuk. 19075: sen vaatiman menekin, puhumattakaan ta- sia laajentaa ja uudistaa tuotantoa. Tällaiset 19076: loudelliselle kasvulle tarpeellisten valtioval- kiihokkeet puuttuvat yleensä veronhuojen- 19077: lan ja kuntien suorittamien infrarakennein- nuksista, jotka vain heikentävät yrittäjäin 19078: vestointien rahoittamisesta esim. kulkulai- aloitekykyä ja luovat subventiomielialaa. 19079: tosten, koululaitoksen ja tutkimuksen, tervey. Valtiovallan tuotantopoliittisiin tehtäviin 19080: denhoidon y.m. aloilla. Tähän liittyvän umpi- kuuluu näin ollen tällä hetkellä - käsityk- 19081: kujan yhtenä· jo nyt näkyvänä todistuksena semme mukaan - veronhuojennusten korvaa- 19082: on viime vuosina jatkuvasti paisunut työ- minen raha. ja pääomamarkkinoita keventä- 19083: voiman siirtyminen maamme rajojen ulkopuo- vällä politiikalla. 19084: lelle. Pääoman, kilpailukyvyn ja menekin ty- Asialla on myös kauppapoliittinen merki- 19085: rehtymisen lisäksi uhkaa, jatkettaessa edel- tyksensä. Ainakin vientituotannolle myönnet- 19086: leen tällaista politiikkaa, myös työvoiman ja tyjen veronhuojennusten katsotaan yleensä 19087: kannattavien investointikohteitten puute sekä olevan ristiriidassa kilpailuperiaatteen 19088: yleisten yhteiskunnallisten palvelusten riittä- kanssa, kuten kävi ilmi hallituksen joutuessa 19089: mättömyys. Tulopoliittisen kilpailun luontee- 19090: seen tietenkin kuuluu, että teollisuus itse jat- ,peruuttamaan EFA-sopimuksen kanssa ris- 19091: kuvasti pyytää veronhuojennuksia ja tukee esityksensä. Sitä viennin 19092: tiriidassa olleen 19093: vastoin 19094: veronhuojennuslaki- 19095: on olemassa kaikki 19096: näitä pyyntöjään tuotantopoliittisiLla perus- edellytykset ja oikeudet vaatia, että suoma- 19097: teluUla. Näiden perustelujen kestävyys on laisella yrittäjällä pitäisi yhteisillä markki- 19098: kuitenkin usein kyseenalainen. Periaatteessa- noilla olla täysin yhtäläiset edellytykset 19099: kin on kyseenalaista ovatko veronhuojennuk- saada käytettäväkseen tuotantopääomia sa- 19100: set sinänsä tuotantoa kiihdyttäviä tekijöitä moilla ehdoilla kuin esimerkiksi reserviva- 19101: - usein veronhuojennusten vaikutukset ovat luuttamaiden Englannin ja Sveitsin yrittä- 19102: päinvastaisia, koska kannattavuus pyritään jillä on. 19103: tällöin turvaamaan pienemmän tuotannon laa. 19104: jentamiseen, rationalisoimiseen ja monipuo- Edellä mainittuun viitaten esitämme, 19105: listamiseen tähtäävin ponnistuksin. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19106: Viime aikoina on varsin arvovaltaiselta ta- 19107: holta osoitettu, että poistoilla ja veronhuojen- että Eduskunta antaa hallituksen 19108: nuksilla aikaansaadun edun tuloksena on voi- tehtäväksi kartoittaa kaikki nyt voi- 19109: makas pyrkimys investointien keskittämiseen massa olevat veronhoojennuslait, tut- 19110: samaan yritykseen ja entiseen tuotantoon, ky- kimaUa toisaalta niiden vaUiontalou- 19111: IV,lOS. - Leivo-Larsson ym. 397 19112: 19113: delle aihetåtamat rasitukset ja toi-. karsimiseksi mahdollisimman johdon- 19114: saalta arvioimalla niiden tuottama mukaiseksi järjestelmäksi ylhteistyössä 19115: kansantaloudellinen hyöty, Suomen Pankin kanssa, 19116: koordinoida ?tämä lait sekä samoja ryhtyä toimenpiteisiin veronhuojen- 19117: tuotantopoliittisia tarkoituksia palve- nusten korvaamiseksi mahdollisimman 19118: levat luotto-, takuu- y.m. järjestelmät laajassa mitassa luottoa- ja pääoman- 19119: ristiriitatisuuksien ja pääUekkyyden saantia helpottav-&Ua toimenpiteillä. 19120: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 19121: 19122: T. Leivo-Larsson. Aili Siiskonen. 19123: Olavi Saarinen. Vappu Heinonen. 19124: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen. 19125: 398 19126: 19127: IV,109.-Toiv.al. N:o 69. 19128: 19129: 19130: 19131: 19132: af Heurlin: Selvityksen suorittamisesta määräaikaisen verova- 19133: paus- ja -helpotuslainsäädännön vaikutuksista. 19134: 19135: 19136: E d u s kun n a He. 19137: 19138: Viime vuosina on myönnetty poikkeuslain- suutta sekä niiden erilaisia seurauksia talou- 19139: säädännöllä lukuisasti erillisiä verovapauksia delliseen kasvuun yleensä sekä sijoitustoimin- 19140: ja -helpotuksia, mitkä eivät ole perustuneet nan kohdistumiseen. Tämän selvityksen jäl- 19141: sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja joissa keen tulisi laatia ehdotukset tarpeelliseksi 19142: ei ole otettu huomioon kansalaisten tasaveroi- lainsäädännön kehittämiseksi siten, että suu- 19143: suutta. Tulo- ja omaisuusverotuksen progres- rempaan oikeudenmukaisuuteen sekä tarkoi- 19144: siivisuuden huomioon ottaen on tällaisilla toi- tuksenmukaisempaan taloudelliseen vaikutuk- 19145: menpiteillä annettu suuria etuja niille, joilla seen voidaan päästä. 19146: on eniten omaisuutta ja korkeimmat tulot. Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus- 19147: Myöskin yhteisöjen verotuksessa on mm. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19148: poisto-oikeuksilla ja varastojen aliarvostus- 19149: mahdollisuuksilla taloudellista kasvua tavoi- että ihallitus kiireellisesti selvittäisi 19150: tellen saatettu yksityiset yrittäjät eriarvoi- viime vuosina noudatetun poikkeuk- 19151: seen asemaan toisiinsa verrattuna. Täten osit- sellisen, määräaikaisen verovapaus- 19152: tain on myös ohjattu pääomaa kohteisiin, ja -helpotuslainsäädännön vaikutuk- 19153: jotka eivät ole ensiarvoisimpia, ja vaikeutettu sia valtiontalouden, yhteiskunnallisen 19154: uusien yritysten asemaa. Tämän johdosta oikeudenmukaisuuden ja kansantalou- 19155: olisi tarpeen tutkia näiden verovapautus- ja den kannalta sekä selvityksen perus- 19156: -helpotusmääräysten vaikutusta valtion ny- teella laatisi esitykset uudeksi laimää- 19157: kyiseen äärimmäisen vaikeaan rahalliseen dännöksi. 19158: asemaan, niiden sosiaalista oikeudenmukai- 19159: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 19160: 19161: Kaarlo af Heurlin. 19162: 399 19163: 19164: IV,110.- Toiv.al. N:o 70. 19165: 19166: 19167: 19168: 19169: Paavola ym.: Esityksen antamisesta valmisteverolakien koon- 19170: tamisesta. 19171: 19172: 19173: Ed uskunnaHe. 19174: 19175: Kysymys siitä, minkälaisia säännöksiä voi- siin sisältyvien säännösten soveltamista tuon- 19176: daan sisällyttää valtiopäiväjärjestyksen timaksuihin. Vaikka näistä säännöksistä osa 19177: 68 § :n 2 ja 3 momentin tarkoittamiin ns. koskee viranomaisille annettuja valtuuksia 19178: "yhden vuoden verolakeihin", on eri yhteyk- tai määrättyjä velvollisuuksia ja osa sisältää 19179: sissä tullut huomion ja erimielisyyksien koh- ankariakin verovelvolliseen kohdistuvia seu- 19180: teeksi. Niinpä joutui eduskunnan perustus- raamuksia, liittyvät ne kuitenkin kiinteästi 19181: lakivaliokunta tämän kysymyksen eteen an- niihin säännöksiin, jotka koskevat lakiehdo- 19182: taessaan viime joulukuun alussa valtiovarain- tukseen perustuvan veron käyttötarkoitusta, 19183: valiokunnalle lausunnon (n:o 10, 4.12.1964) niitä täydentäen tai sisältävät verotusmenette- 19184: hallituksen esitykseen n: o 183/1964 vp sisäl- lyä tai veronperintää koskevia tarpeelliseksi 19185: tyneen lakiehdotuksen (laki maataloustuot- katsottavia säännöksiä. Ne eivät sisällä poik- 19186: teiden tuontimaksuista) käsittelyjärjestyk- keuksia yleisistä oikeusperiaatteista tai siitä, 19187: sestä. mitä tällaisista seikoista. verolaeissa yleensä 19188: Perustuslakivaliokunta asettui tällöin sille on säädetty. Näin ollen eivät nekään aseta es- 19189: kannalle, että esityksen perusteella säädettä- teitä lakiehdotuksen käsittelemiselle yhden 19190: vään yhden vuoden verolakiin ei voitu sisäl- vuoden verolakina." 19191: lyttää säännöksiä, "jotka ovat tuontimaksuna Puuttumatta tässä kysymykseen, kestääkö 19192: kannettavasta verosta täysin erillisiä". Tä- valiokunnan siteeratussa lausuntokappa- 19193: män vuoksi oli lakiehdotuksen 1 § :n 1 mo- leessa omaksuma käsitys arvostelun valtio- 19194: mentin lopusta poistettava sanat ''kuitenkin sääntöoikeudelliselta kannalta, on aiheellista 19195: vähintään 150 000 000 markkaa", minkä kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että yh- 19196: ohessa 2 momentti oli poistettava kokonaan ja den vuoden verolain ulottuvuusraja sen mu- 19197: 3 momentista viittaus 2 momenttiin. Viitaten kaisesti vedettynä käy varsin epämääräiseksi. 19198: aikaisempaan lausuntoonsa n: o 7/1963 vp va- Tapaus tapaukselta joudutaan harkitsemaan 19199: liokunta tosin katsoi, ettei yhden vuoden· ve- sellaisia asioita kuin onko kysymyksessä ve- 19200: rolakiin saa sisällyttää sellaisia säännöksiä, rotusmenettelyä tai veronperintää koskeva 19201: "joiden osalta vähemmistölle VJ :n mukaan "tarpeelliseksi" katsottava säännös, poik- 19202: on turvattu mahdollisuus saada lakiehdotus keaako esitetty säännös "yleisistä oikeusperi- 19203: lepäämään yli vaalien". Mutta tämä periaate aatteista" tai poikkeaako se siitä, mitä tällai- 19204: ei valiokunnan käsityksen mukaan ollut es- sista seikoista verolaissa "yleensä" on sää- 19205: teenä kertyneiden tuontimaksujen käyttötar. detty. Näitä harkintaratkaisuja ei suinkaan 19206: koitusta koskevan säännöksen ottamiselle la- ole omiaan helpottamaan se, että poikkeus- 19207: kiin. Valiokunta jatkaa sitten: "Käyttötar- säännöstä, johon yhden vuoden verolain käsite 19208: koitusta ensisijaisesti selvittävien säännös- perustuu, ei ole lupa tulkita laajentavasti. 19209: ten (1 ja 8 § sekä 26 § :n 3 mom.) lisäksi la- Ne vaikeudet, joita varsin suurella toden- 19210: ki ehdotuksessa on myös muita säännöksiä, näköisyydellä voidaan olettaa puheena ole- 19211: jotka koskevat sanottua käyttötarkoitusta vassa suhteessa vastaisuudessa syntyvän, oli- 19212: taikka tuontimaksujen kantamista ja sen sivat melkoiselta osalta torjuttavissa kokoa- 19213: edellyttämiä selvityksiiä, valvontaa, maksu- malla valmistaverotuksessa noudatettavat 19214: jen tai muiden määräysten laiminlyömisestä muodollisoikeudelliset säännökset erilliseen 19215: aiheutuvia seuraamuksia sekä tullisopimuk- lakiin samaan tapaan kuin v:n 1958 verotus- 19216: 400 IV,llO. - Va.lmisteverolakien koontaminen. 19217: 19218: 19219: laissa Qn tehty tulQ. ja Qmaisuusveron, kun- misteverotuksessa noudatettavaa menettelyä 19220: nallisveron, kirkQllisveron ja kansaneläke- koskevan lain säätäminen viimeisen suureh- 19221: maksun suhteen. kon aukon muodollista vero-oikeutta, lähinnä 19222: Tällainen uudistus näyttäisi muutoinkin verotusmenettelyä koskevassa lainsäädän- 19223: olevan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, nössä. 19224: koska se toisaalta poistaisi tarpeen toistaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 19225: keskenään samansisältöisiä säännöksiä eri val- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19226: misteverolaeissa ja toisaalta hävittäisi epä- 19227: asianmukaiset ja perusteettQmat eroavaisuu- että hallitus valmistuttaisi ja amtaisi 19228: det eri lakien kesken. Kun tulliverotuksen Eduskunnalle esityksen laiksi, johon 19229: menettelyllinen puoli jo on järjestetty ja voi- siinä laajuudessa, kuin se osoittautuu 19230: daan otaksua myös liikevaihtoverotukljlen ai- mahdolliseksi, kO'Ottaisiin valmiste- 19231: nakin menettelyosaltaan ennenpitkää tulevan veroja koskevat säännökset. 19232: pysyvä.n lain varaan, täyttäisi ehdotetun val- 19233: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 19234: 19235: E. J. PaavQ].a., Pekka Pesola.. 19236: 401 19237: 19238: IV,111.- Toiv.al. N:o 71. 19239: 19240: 19241: 19242: 19243: Kemppainen: Kuntien jakamisesta tulo- ja omaisuusverotuk- 19244: sessa uutta kallesluokitusta vastaaviin kallemrykmiin. 19245: 19246: 19247: E d u s k u n n a ll e. 19248: 19249: Työpalkkojen säännöstelyssä käytettävästä Tammikuun 21 päivänä 1966 on annettu 19250: paikkaknntaluokittelusta 30 päivänä tammi- uusi laki kuntien yleisestä kalleusluokituk- 19251: kuuta 1948 annetussa sosiaaliministeriön pää- sessa ja sanotun lain mukaan valtioneuvosto 19252: töksen (84/48) paikkakuntaluokittelussa, sosiaaliministeriön esittelystä määrää viideksi 19253: jossa useiden paikkakuntien osalta on poi- vuodeksi maan kunnat enintään kolmeen 19254: kettu eri syiden perusteella vuonna 1945 kalleusluokkaan. 19255: suoritetun kalleustutkimuksen tuloksista, Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 19256: muun muassa Oulun kaupunki on sijoitettu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 19257: ensimmäiseen eli kalleimpaan luokkaan. Val- muksen, 19258: tiovarainministeriön tehtävänä on puolestaan 19259: vuosittain määrätä maamme kunnat eri ka- että fhallitus huolehtisi siitä, että 19260: leusryhmiin tulo- ja omaisuusverotuksessa kun uutta kalleusluokitusta aletaan so- 19261: tehtäviä vähennyksiä varten ja tällöin Oulun veltaa ensi vuoden alusta, että myöskin 19262: kaupunki on liki kahdenkymmenen vuoden tulo- ja omaisuusverotuksessa maan 19263: ajan sijoitettu II kalleusryhmään, mikä pää- kunnat jaettaisiin kallemluokitmta 19264: tös on tiennyt varsinkin palkansaajien taholta vastaaviin kallemrykmiin. 19265: vähennysten huomattavaa vähennystä ja 19266: siten aiheettomasti korkeampaa verotusta. 19267: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 19268: 19269: Jaakko Kemppainen. 19270: 19271: 19272: 19273: 19274: 51 E 529/66 19275: 402 19276: 19277: IV,112.- Toiv.al. N:o 72. 19278: 19279: 19280: 19281: 19282: Siren ym.: Yhdistetystä verotttsmenettelystä kunnille aiheu- 19283: tuvan kustannusosuuden tarkistamisesta. 19284: 19285: 19286: E d u s k u n n a ll e. 19287: 19288: Verotuslain mukaan valtiolle, kunnille ja pauksessa kunkin veropnrnn kuuluvan kun- 19289: kirkollisille seurakunnille suoritettavan välit- nan osuus määrätään viimeksi toimitetun 19290: tömän veron sekä kansaneläkelaitokselle tule- henkikirjoituksen osoittamassa väkiluvun 19291: van vakuutusmaksun määrää paikallinen, suhteessa. 19292: kaikille veronsaajille yhteinen verolauta- Nykyisin voimassa olevien säännösten mu- 19293: kunta. Verohallinnon paikallisjärjestelyä var- kaan vero- ja tutkijalautakuntien sekä vero- 19294: ten maa on jaettu veropiireihin, joihin kuu- toimistojen kustannuksista vastaavat valtio 19295: luu yksi tai useampia kuntia. Kussakin vero- ja asianomainen kunta kumpikin 41 prosen- 19296: piirissä on verotoimisto, jonka tehtävänä on tista, kansaneläkelaitos 12 prosentista ja 19297: suorittaa veropiirissä verotuslaissa mainittu- evankelisluterilainen seurakunta 6 prosen- 19298: jen verojen ja maksujen määräämiseen, mak- tista (VL 136 §). J aettavia kustannuksia, 19299: suunpanoon ja kantoon liittyviä tehtäviä. joista kunnan osuus on 41 prosenttia, ovat 19300: Paikalliset vero- ja tutkijalautakunnat sekä muun muassa: palkat, palkkiot, lunastukset, 19301: verotoimistot muodostavat ne kustannuspai- valaistus- ja puhtaanapitokustannukset, toi- 19302: kat, joissa syntyneistä kustannuksista myös mistokaluston ja -koneiden vuotuiset kun- 19303: kunnat joutuvat suorittamaan osuutensa. nossapito- ja huoltokustannukset, sekalaiset 19304: Poikkeuksena siitä pääsäännöstä, että kun- kustannukset, jotka muodostuvat toimista- 19305: nat veropiirin kustannuksista suorittivat vain tarvike-, rahti-, ilmoitus-, lomake- ja paino- 19306: määrätyn osan, on kunnille säädetty eräitä tuote- ym. menoista sekä ns. reikäkorttikone- 19307: yksin kustaunettavia tehtäviä. VL:n 135 § :n keskusten kustannuksista. Verojyvitys ja luo- 19308: 3 momentissa säädetään, että kunnan, jonka kituskustannuksisat on sen kunnan, jonka 19309: alueella ei ole verotoimistoa, on omalla kus- alueella mainittuja toimenpiteitä on suori- 19310: tannuksellaan varattava vero- ja tutkija- tettu, vastattava 41 prosentin osuudella koka- 19311: lautakunnille niiden tarvitsemat huoneistot. naiskustannuksista. Edellä on pyritty pää- 19312: Sitävastoin veropiiriin kuuluvista kunnista piirteittäin selvittelemään niitä veropiireissä 19313: tulee sen, jonka alueella veropiirin verotoi- syntyviä kustannuksia, joihin kuntakin jou- 19314: misto on, hankkia ja ylläpitää verotoimistolle tuu osallistumaan. 19315: tarkoituksenmukainen huoneisto (VL 135 § Verotoimistoilla on nykyisin varsinaisen 19316: 1 mom.). Verotuslaissa tarkoitettuihin var- verotustyön lisäksi monia muita tehtäviä. 19317: sinmsnn huoneiston ylläpitokustannuksiin Niinpä esim. sosiaalisen lainsäädännön kehit- 19318: luetaan V A: n 49 §: n mukaan huoneiston tymisen vuoksi joutuvat lähinnä veroviran- 19319: vuokran tai vuokra-arvon ohella lämmöstä omaiset antamaan mitä moninaisimpia selvi- 19320: sekä kylmän ja lämpimän veden käytöstä tyksiä ao. verovelvollisista, jotka tavalla tai 19321: aiheutuneet kustannukset, mikäli ne eivät toisella kuuluvat ko. säännösten piiriin. Tä- 19322: sisälly vuokraan tai vuokra-arvoon. Ylläpi- hän seikkaan ei liene kiinnitetty tarpeeksi 19323: dosta aiheutuneet kustannukset jaetaan puo- huomiota verotuslain kyseisiä kustannus- 19324: leksi valtion ja verotoimistoa ylläpitävän säännöksiä laadittaessa, mistä johtuen kun- 19325: kunnan kesken. Jos verotoimisto sijaitsee nille on siirtynyt kustannuksia sellaisistakin 19326: veropiirin ulkopuolella, tulee veropiiriin kuu- verotoimiston tehtävistä, joiden huolehtiminen 19327: luvien kuntien suorittaa yhteisesti puolet huo- on alkujaan tarkoitettu kustannuksineen yk- 19328: neiston ylläpitokustannuksista. Toisesta puo- sinomaan valtiolle. Tämän vuoksi olisi mieles- 19329: lesta vastaa valtio. Viimeksi mainitussa ta- tämme saatava aikaan nykyistä selvemmät ja 19330: IV,112........ Sir6n ym. 403 19331: 19332: tarkoituksenmukaisemmat säännökset verotus- että hallitus selvityttäisi kiireelli- 19333: ynnä muista verotoimistoihin kohdistuvista sesti kysymyksen siitä, miten yhdiste- 19334: kustannuksista sekä niiden oikeudenmukai- tystä verotusmenettelystä kunnille ai- 19335: sesta jakamisesta valtion ja kuntien kesken. heutuvaa kustannusosuutta olisi tarkis- 19336: Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- tettava ja selvityksen perusteella ryh- 19337: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tyisi tarvittaviin toimenpiteisiin. 19338: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 19339: 19340: Eino Siren. Uljas Mäkelä. 19341: Sinikka Luja. Lyyli Aalto. 19342: 404 19343: 19344: IV,118.-Toiv.at N:o 78. 19345: 19346: 19347: 19348: 19349: Aalto ym.: Kiinteän omaisuuden myymisestä kunnalle saadun 19350: voiton verovapaudesta. 19351: 19352: 19353: E d u s kun n a II e. 19354: 19355: Kiinteän omaisuuden satunnaisesta luovu- kiinteän omaisuuden satunnaisesta luovutuk- 19356: tuksesta saatu voitto on voimassa olevien sesta kunnalle vapaaehtoisin kaupoin. 19357: verotussäännösten mukaan verotettavaa tuloa Edellämainitun säännöksen hyväksymisellä 19358: sekä kunnallis- että valtionverotuksessa. Luo- ei voida katsoa olevan mitään käytännöllistä 19359: vutuksen veronalaisuus ei ole riippuvainen merkitystä valtion verotuloihin. 19360: siitä, kenelle luovutus tapahtuu. Tämän vuoksi ehdotamme edelläolevaan 19361: Nykyinen järjestelmä on omiaan kohtuut- viitaten eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 19362: tomasti nostamaan maanhintaa ja sitä kautta muksen, 19363: myös asumiskustannuksia. Erityisesti valtion- 19364: verotuksen progressiivisuus vaikuttaa tähän että se voitto, joka 'On saatu kiinteän 19365: suuntaan. omaisuuden satunnaisesta Zuovutuk- 19366: Jotta kuntien mahdollisuuksia pitää maan- sesta kunnalle vapaaehtoisin kaupoin, 19367: hinnat kohtuullisina, voitaisiin edistää, tulisi säädettäisiin kokonaan tai ainakin puo- 19368: säätää verovapaaksi se voitto, joka saadaan liksi verovapaaksi. 19369: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 19370: 19371: Lyyli Aalto. Sakari Knuuttila. 19372: Uljas Mäkelä. Viljo Virtanen. 19373: Arvo Salo. Margit Eskman. 19374: 406 19375: 19376: IV,114.- Toiv.al. N:o 74. 19377: 19378: 19379: 19380: 19381: VeD.Damo: Säätiöiden ym. verovapauksien kumoamisesta. 19382: 19383: 19384: E d u s kun n a 11 e. 19385: 19386: Valtion verotuloja vähentävät lukuisat ja Tällaista asiantilaa ei voida pitää oikeuden- 19387: epäoikeudenmukaiset tulojen ja omaisuuksien mukaisena siitä puhumattakaan, että lailliste- 19388: verovapautta säätelevät lait. Niinpä täysin tut verojen porsaanreiät edistävät taloudel- 19389: tulo- ja omaisuusverosta ja kunnallisverosta lista vinosuuntausta. meidän kaikkien yhtei- 19390: ovat vapaita verovapaat asunto-osakkeet, seksi vahingoksi. 19391: verovapaat valtion indeksiobligatiot ja vero- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 19392: vapaat miljoonapankkitalletuksetkin sekä lu- taen eduskunna hyväksyttäväksi toivomuksen, 19393: kuisat ja taloudellisesti varsin huomattavat- 19394: kin säätiöt. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 19395: Näistä syistä valtio ja kunnat menettävät toimenpiteisiin säätiöiden, asunto-osak- 19396: uskomattoman suuria verotuloja ja muut kan- keiden, valtim indeksiobligatioiden ja 19397: salaiset pienyrittäjiä ja pienituloisia myöten miljoonapankkitalletuksien verovapauk- 19398: joutuvat maksamaan toisten puolesta aina sien kumoamiseksi. 19399: vain raskaampia veroja. 19400: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 19401: 19402: Veikko Vennamo. 19403: 406 19404: 19405: IV,115.- Toiv.al. N:o 75. 19406: 19407: 19408: 19409: 19410: Suonpää ym. : Osakettiloje'lf. verotukse'lf. uudistamisesta. 19411: 19412: 19413: E d u s k u n n a 11 e. 19414: 19415: Osakeyhtiöiden osakkeiden omistajilleen nut erilaisia kanavia myöten osakkeenomista- 19416: tuottama osinkotulo on valtion verotuksessa jille. Ilmeisesti näissä yhtiöissä silloin, kun 19417: sellaista tuloa, josta tulonsaaja saa tehdä eri- voitto on suuri, vain pieni osa jaetaan osin- 19418: koisvähennyksen. Niinpä esim. työtulo on suu- kona ja muu osa käytetään osakkaiden omai- 19419: rimman veronmaksajain ryhmän tuloluokissa suuden kartuttamiseen yhtiön omaisuuden 19420: noin 25/50 % raskaammin verotettua tuloa lisääntymisenä. 19421: kuin osakkeen omistajan saama samansuurui- Pitäisi selvittää myös se, missä määrin 19422: nen osinkotulo. Kuitenkin osakkeiden omista- veroteknilliset seikat ohjaavat yhtiöiden sijoi- 19423: jien saama varsinainen verotettava osinkotulo tustoimintaa. Kun osakkeen omistajien pyrki- 19424: on vain pieni osa siitä kokonastuotosta, jonka mys on saada tulonsa verovapaana tai mah- 19425: osakkeenomistaja on osakeomistuksensa perus- dollisimman pienen veron alaisena, on seu- 19426: teella saanut ja joka ei tulon saannin ajan- rauksena voiton sijoittaminen edelleen sa- 19427: kohtana tule verotettavaksi tuloksi. Verotuk- maan yhtiöön erilaisiin rahastoihin tai inves- 19428: sen uudistaminen tältä osin olisi suoritettava, tointeihin, kunnes tulee sopiva aika toimeen- 19429: varsinkin kun sillä saattaa olla huomattava panna osakkeiden ilmaisanti tai antaa :tulo 19430: merkitys valtion taloudenkin kannalta. Tulo- muulla tavoin verovapaana. 19431: veron kuormasta on jatkuvasti suureneva osa Edellä mainittuun viitaten, ja että myös 19432: tullut palkansaajien kannettavaksi. osakeomistuksen tuottama kokonaistulo voitai- 19433: Erään tutkimuksen mukaan, jolla ·osoitet- siin saada samalla tavalla veronalaiseksi kuin 19434: tiin n.s. osakesäästämisen edullisuus, saivat muu tulo, ehdotamme kunnioittaen eduskun- 19435: esim. puunjalostusteollisuuden yhtiöiden nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19436: osakkeenomistajat 15 vuoden ajanjaksona 19437: vuodesta 1948 vuoteen 1963 osakkeidensa ko- että hallitus toimeenpanisi tutkimuk- 19438: konaistuotosta yli 70 % muuna kuin varsinai- sen siitä, miten tulo ~n jakautunut 19439: sena osinkotulona. He saivat tuloa uusosake- osakkeenomistajien osaketuloissa varsi- 19440: antien yhteydessä oikeudestaan merkitä naiseen osinkotuloon ja sellaiseen muu- 19441: osakkeita käypää markkinahintaa alemmalla hun tuloon, joka on jäänyt verotta- 19442: hinnalla tai saivat ilmaisanteina uusia tuloa matta, 19443: tuottavia osakkeita. Lisäksi osakkeiden kurs- ja jos tutkimus osoittaa se'lf. at'heel- 19444: sin nousu merkitsi heidän omaisuutensa li- liseksi, ryhtyisi sellaisiin lainsäädäntö- 19445: säystä, siis tuloa. toimenpiteisiin, että koko osaketulo saa- 19446: Edellä mainittu tutkimus koski pörssinotee- tettaisiin samalla tavalla veronalaiseksi 19447: rattuja osakkeita. Pitäisi selvittää myös, mi- kuin muukin tulo. 19448: ten n.s. perheyhtiöissä on voitojako tapahtu- 19449: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 19450: 19451: Leo Suonpää. Kaino Haapanen. 19452: Väinö B. Virtanen. Matti Koivunen. 19453: Taisto Sinisalo. 19454: 407 19455: 19456: IV,116.-Toiv.al. N:o 76. 19457: 19458: 19459: 19460: 19461: T. Salo ym.: Asnto-osak~yhtiöid~n. verotuksessa t1m~nevien 19462: epäkohtien poistamisesta. 19463: 19464: 19465: 19466: E d u s kun n a 11 e. 19467: 19468: Asuntotuotannon veronhuojennuslain alais- Eräänä asuntojen verotukseen liittyvänä 19469: ten asuntokiinteistöjen tultua viime vuosina verotusepäkohtana on pidettävä myös sitä, 19470: verotuksen piiriin, ovat asunto-osakeyhtiöiden että yhtiön omaisuusvero kohoaa sitä mukaa 19471: ja yleensä asuntokiinteistöjen verottamiseen kuin osakkeenomistajat luovuttavat huoneis- 19472: liittyvät epäkohdat tulleet yhä räikeämmin tonsa vuokralle. Joskin asunto-osakeyhtiöiden 19473: ilmi. Esimerkiksi lainojen kuoletus on vero- vapauttamista omaisuusverotuksesta tulo- ja 19474: tuksellisesti vaikeata ja vaatii erityisjärjes- omaisuusverolain 50 b § : n mukaisesti on pi- 19475: telyjä, jotta kuoletuksiin kerätyistä varoista dettävä oikeana, ei voida sensijaan pitää oi- 19476: ei jouduttaisi maksamaan huomattavaa osaa keana sitä, että yhtiön omaisuusvero sen joh- 19477: veroihin. Kysymyksen ollessa asunto-osake- dosta nousee, että joku osakkeenomistajista 19478: yhtiöstä, jossa asianomaiset osakkeenomista- vuokraa asuntonsa toiselle, koska yhtiön ve- 19479: jat itse asuvat, lainojen kuoletus voi tapah- ronmaksukyky ei ole tämän johdosta vahvis- 19480: tua rahastoteitse, jolloin säästytään tulove- tunut eikä liioin niiden osakkeenomistajien 19481: rosta mutta sensijaan joudutaan suoritta- veronmaksukyky ole tullut paremmaksi, jotka 19482: maan leimaveroa 2 % rahastoidusta mää- edelleen omassa asunnossaan asuvina joutuvat 19483: rästä, mitä myöskin on pidettävä kohtuutto- maksamaan toisen osakkeenomistajan aiheut- 19484: muutena. taman yhtiön omaisuusveron nousun kohon- 19485: Kun kiinnitettyjen lainojen korot ovat vain neen vuokran muodossa. Tällaista verotuksel- 19486: rajoitetusti vähennyskelpoisia kunnallisvero- lista menettelyä nämä osakkeenomistajat ei- 19487: tuksessa ja ne näin ollen lisätään verotetta- vät voi ymmärtää. Näissä tapauksissa veron- 19488: vaan tuloon siltä osin kuin niitä ei saa vä- lisäys olisi rajoitettava vain siihen osakkeen- 19489: hentää, merkitsee tämä puolestaan suurivel- omistajaan, joka saa huoneiston vuokrauk- 19490: kaiselle talolle vastaavasti suurempaa kun- sestalisätuloja. 19491: nallisveroa. Kysymyksen ollessa vuokrata- Nämä edellä esitetyt seikat osoittavat, että 19492: loista, joissa vuokratuloja ei voida rahas- asunto-osakeyhtiöiden ja niihin verrattavien 19493: toida, verotus· johtaa näissä olosuhteissa hel- asuntokiinteistöjen verotuksessa on verotuk- 19494: posti kohoavaan vuokratasoon. Niinpä esimer- sellisia epäkohtia, jotka aikaansaavat huomat- 19495: kiksi osakeyhtiömuotoisten aravavuokratalo- tavaa asumiskustannusten nousua ja synnyt- 19496: jen verojen määrän on laskettu nousevan en- tävät epäoikeudenmukaisuuksia. Nykyinen 19497: simmäisestä veronalaisesta vuodesta kymme- käytäntö saattaa johtaa siihen, että mitä vel- 19498: nenteen veronalaiseen vuoteen mennessä noin kaantuneempi on asuntokiinteistö sitä suu- 19499: 120 prosenttia, koska kunakin vuonna makse- remmiksi saattavat muodostus sen verot. Kun 19500: tut yhä suuremmat verot aina lisäävät seu- nykyinen verotuskäytäntö monissa kohdin 19501: raavan vuoden verojen määrää. Tämä ai- loukkaa yleisesti hyväksyttyjä ja yhteiskunta- 19502: kaansaa vuokrien nousun, mikä ennen pitkää politiikkamme kannalta tällä hetkellä keskei- 19503: mitätöi sen tarkoituksen, mihin aravalain- siä asuntopoliittisia päämääriä, olisikin mie- 19504: säädännöllä on pyritty asumiskustannusten lestämme asumiseen liittyvä verotus otettava 19505: alentamiseksi. Asiaan on mm. Aravan taholta kokonaisuudessaan kiireellisesti selvitettäväksi 19506: kiinnitetty hallituksen huomiota. ja. suoritettava ne korjaukset verolainsäädän- 19507: 408 IV,116. - Asunto-osakeyhtiöiden verotus. 19508: 19509: 19510: töön, jotka ovat välttämättömiä nykyisten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 19511: epäkohtien poistamiseksi ja asumiseen kohdis- menpiteisiin asunto-osakeyhtiöihin ja 19512: tuvan verotuksen saattamiseksi sopusointuun yleensä asuntokiinteistöihin kohdistu- 19513: yleisten asuntopoliittisten periaatteiden vassa verotuksessa ilmenevien epäkoh- 19514: kanssa. tien poistamiseksi silmällä pitäen sitä, 19515: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- että verotus tältä osin saataisiin palve- 19516: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- lemaan yleisiä asuntopoliittisia pää- 19517: muksen, määriä. 19518: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 19519: 19520: Tuure Salo. Irma Karvikko. 19521: Pirkko Aro. 19522: 409 19523: 19524: IV,117. -Hemst.mot. N:o 77. 19525: 19526: 19527: 19528: 19529: Procope m.fl.: Angående slopande av bestämmelserna om be- 19530: skattning av bostadsförmån från egen bostad. 19531: 19532: 19533: T i ll R i k s d a g e n. 19534: 19535: Reformen av hela värt skattesystem och betraktas som en inkomst och förmån, som 19536: dess materiella innehållligger i stöpsleven och kan och bör beskattas i likhet med andra och 19537: borde under den nu valda Riksdagens mandat- obestridliga former av inkomstbildning7 · 19538: period ovillkorligen kunna bringas till ett av- Företagna utredningar uppges ha ådaga- 19539: görande. Även om regeringen i en snar fram- lagt att speciellt kommunernas skattein· 19540: tid tar upp denna fråga fär man dock räkna komster skulle åderlåtas om skatten på bo- 19541: med att det kommer att dröja länge innan stadsförmån skulle slopas. Av alla invänd- 19542: beskattningssystemet fått en ny - och som ningar, som förekommit i denna länge ak- 19543: man hoppas riktigare och rättvisare - ut- tuella fråga, är den ovanstående av viss be- 19544: formning, tydelse. En undersökning utan förutfattad me. 19545: Den nuvarande skattelagstifningen inne- ning borde därför föranstaltas av finansmi. 19546: häller sä mänga orättvisor och ojämnheter, nisteriet. .Samtidigt bör man dock ihågkomma, 19547: att man trots den förestäende skattereformen att en skattesänkning - såsom mångfaldiga 19548: mäste kräva att en del särskilt i ögonenfal· exempel från stater med bättre balans i den 19549: lande detaljer omedelbart skulle korrigeras. offentliga hushållningen utvisar - pä litet 19550: Kort före sin upplösning fäste 1965 års Riks- längre sikt har en stimulerande och inkomst- 19551: dag uppmärksamhet vid en av dessa orätt- ökande effekt för både statens och den lokala 19552: visor: beskattningen av s. k. bostadsförmän förval tningens finanser. 19553: för ,egen bostad. Ehuru Riksdagen med mycket Den nödvändiga undersökningen borde 19554: stor majoritet i en kläm uttalade sig för att .iämväl utsträckas tili byresbostäder och möj· 19555: denna beskattningsform skulle utelämnas vid ligheterna att på ett rättvist sätt beakta dessa 19556: beskattningen av inkomst- och förmögenhet vid utarbetandet av de nya bestämmelserna 19557: är 1966, ansäg sig regeringen inte kunna för- för beskattning av bostadsförmån. 19558: verkliga Riksdagens önskemäl. Med stöd av vad som ovan anförts föreslås 19559: Det kan tydligen inte upprepas tillräckligt vördsamt, att riksdagen ville besluta hem- 19560: ofta, att redan ur både allmän och skatteteore- ställa, 19561: tisk synpunkt måste man fräga sig, huruvida 19562: bostaden, boendet, den till de ofrånkomliga att regeringen måtte vidtaga dtgär- 19563: levnadskostnaderna hörande omständigheten der för att ur vår skattelagstiftning 19564: att man .:. . . :. . ofta under stora uppoffringar och slopa bestämmelserna om beskattningen 19565: årslångt sparande - skaffat tak över huvudet av s. k. bostadsförmån från egen bostad, 19566: för familjen och sig själv, skall anses vara en varvid jämväl möjligheterna att beakta 19567: riktig grund för en inkomstbeskattning. Är hyresbostäiler i detta sammanhang bör 19568: det rimligt och rättvist, att just bostaden observeras. 19569: Helsingfors den 26 april 1966. 19570: 19571: Victor Procope. Ingvar S. Melin. 19572: Ragnar Granvik. Georg 0. Ehrnrooth. 19573: Erkki Hara. 19574: 19575: 19576: 52 E 529/66 19577: 410 19578: 19579: IV,117.- Toiv.al. N:o 77. 19580: Suome·nnos. 19581: 19582: 19583: 19584: 19585: Procopå ym.: Oman as-unnon tuottaman asuntoedun verotta- 19586: misen poistamisesta. 19587: 19588: 19589: Eduskunnalle. 19590: 19591: .Koko meidän verotusjärjestelmämme ja sen juuri asunto katsotaan tuloksi ja eduksi, jota 19592: aineellisen sisällön uudistus on valinkauhassa, voidaan verottaa ja jota pitää verottaa sa- 19593: ja se pitäisi nyt valitun eduskunnan toimi- malla tavalla kuin muita ja kiistämättömiä 19594: kaudella ehdottomasti voida saattaa ratkai- tulonmuodostuksen muotoja? 19595: suun. Vaikka hallitus lähitulevaisuudessa ot- Tehtyjen selvitysten ilmoitetaan osoitta- 19596: taiai tämän kysymyksen esille, on kuitenkin neen, että erityisesti kuntien verotuloista is- 19597: otettava huomioon, että tulee kestämään kettäisiin suonta, jos asuntoedun vero poistet· 19598: kauan, ennen kuin verotusjärjestelmä on saa- taisiin. Kaikista niistä vastaväitteistä, joita 19599: nut uuden - ja niin kuin toivotaan oikeam- tässä pitkän aikaa ajankohtaisena olleessa ky- 19600: man ja oikeudenmukaisemman - muodon. symyksessä on esiintynyt, on edellä mainitulla 19601: Nykyinen verolainsäädäntömme sisältää tietty merkitys. Valtiovarainministeriön pi- 19602: niin monia epäoikeudenmukaisuuksia ja epä- täisi sen vuoksi suorittaa tutkimus ilman en- 19603: tasaisuuksia, että huolimatta edessä olevasta nakkomielipidettä. Samanaikaisesti on kuiten- 19604: verotusuudistuksesta on vaadittava, että osa kin muistettava, että veron a.lennus niin kuin 19605: erityisen huomiotaherättäviä yksityiskohtia monet esimerkit valtioista, joiden julkisessa 19606: välittömästi korjattaisiin. Vähän ennen hajot- taloudessa on parempi tasapaino, osoittavat - 19607: tamistaan kiinnittivät vuoden 1965 valtiopäi- vähän pitemmällä tähtäyksellä vaikuttaa pi- 19608: vät huomiota erääseen näistä epäoikeudenmu- ristävästi ja tuloja Iisäävästi sekä valtion että 19609: kaisuuksista: nk. oman asunnon tuottaman paikallishallinnon raha-asioihin. 19610: asuntoedun verotukseen. Vaikka eduskunta Välttämätöntä olisi ulottaa tutkimus myös 19611: hyvin suurella enemmistöllä hyväksyi ponnen, vuokra-asuntoihin ja mahdolisuuksiin oikeu- 19612: jossa lausuttiin, että tämä verotusmuoto pi. denmukaisella tavalla ottaa ne huomioon 19613: täisi poistaa vuodelta 1966 toimitettavassa asuntoedun verotussäännöksiä valmisteltaessa. 19614: tulo- ja omaisuusverotuksessa, ei hallitus kat- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, eh- 19615: sonut voivansa toteuttaa eduskunnan toivo- dotetaan kunnioittavasti, että eduskunta hy- 19616: musta. väksyisi toivomuksen, 19617: On selvää, ettei voida riittävän usein tois· 19618: taa, että jo sekä yleiseltä että veroteoreetti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 19619: selta kannalta täytyy kysyä, miten asunto, että meidän verolainsäädännöstämme 19620: asuminen, se välttämättömin elinkustannuk- poistettaisiin määräykset nk. oman 19621: siin kuuluva seikka, että on - usein suurin asunnon tuottaman asuntoedun verot- 19622: uhrauksin ja vuosikausia säästäen - hankki- tam?:sesta, minkä ohessa olisi myös pi- 19623: nut katon perheensä ja itsensä päälle, on kat. dettävä silmällä mahdollisuuksia ottaa 19624: sottava tuloverotuksen oikeaksi perustaksi. tässä yhteydessä huomioon vuokra- 19625: Onko kohtuullista ja oikeudenmukaista, että asunnot. 19626: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 19627: 19628: Victor Procop6. Ingvar S. Melin. 19629: Ragnar Granvik. Georg 0. Ehrnrooth. 19630: Erkki Ha.ra.. 19631: 411 19632: 19633: IV,118.- Toiv.al. N: o 78. 19634: 19635: 19636: 19637: 19638: B. ltäsäilen ym.: Toimenpiteistä kauppavoittovtrotuksen tar- 19639: kistamiseksi. 19640: 19641: 19642: Eduskunnalle. 19643: 19644: Voimassa olevat säädökset ns. kauppavoi- haitta entisen luovuttamisen yhteydessä aset- 19645: ton verotuksessa ovat eräissä tapauksissa joh- taa rajoituksensa. 19646: taneet kohtuuttomuuksiin. Onhan kiinteistön Kauppavoittoverotuksen säädös lienee ai- 19647: kuuluttava yli 10 vuotta ja irtaimen, esim. koinaan syntynyt keinottelun estämiseksi. 19648: osakehuoneiston 5 vuotta omistajalleen, en- Tässä mielessä ei säädökseen nähden ole muis- 19649: nenkuin omistaja vapautuu mainitusta tuttamista. Asumiseen ja työmahdollisuu- 19650: kauppavoiton verotuksesta. Tämä on johtanut deksi hankitun omaisuuden kauppavoittovero- 19651: sellaiseen käytäntöön, että verotuksen pelosta tus ei sen sijaan ole oikeudenmukaista silloin, 19652: pidetään omaisuus hallussa mainittu aika- kun omaisuuden arvon lisäys on rahan arvon 19653: määrä vaikka käyttö järjestetäänkin muulla heikkenemisen vuoksi olematon tai kun omai- 19654: tavoin ja myynti tapahtuu mainitun aika- suudesta luopuminen tapahtuu vastaavan, 19655: määrän ylittämisen jälkeen. tarkoituksenmukaisemman omaisuuden han- 19656: Rahan arvon heikkenemisen vuoksi ei kinnan vuoksi. 19657: kauppavoittoverotus voine olla oikeudenmu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 19658: kainen. .Sitä se ei myöskään ole silloin kun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 19659: kauppavoittoverotus määrätään pakkoluovu- muksen, 19660: tetulla tai siihen verrattavalle kaupalle. Pa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 19661: remman ja tarkoituksenmukaisemman asun- menpiteisiin ns. kauppavoittoverotuk- 19662: non tai maatilan hankkimiselle tällainen sen säädösten tarkistamiseksi. 19663: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 19664: 19665: Eino Räsänen. Aaro Lintilä. 19666: IV,119. -Toiv.al. N:o 79. 19667: 19668: 19669: 19670: 19671: Sileäka.Dgas ym.: Työnantajan perustaman eläkelaitoksen tai 19672: eläkesäätiön kiinteistötulojen verovapauden poistamisesta 19673: tai rajoittamisesta. 19674: 19675: 19676: E d u s k u n n a 11 e. 19677: 19678: Maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne- milloin eläkesäätiön tulo ei ylitä sitä määrää, 19679: tun asetuksen (21/98) 82 § :n 12 a) kohdassa mikä tarvitaan vakuutusteknillisten perustei- 19680: säädetään, että työnantajan perustaman itse- den mukaan säätiön eläkesitoumuksista johtu- 19681: näisen eläkelaitoksen tai eläkesäätiön tuloksi van eläkevastuun peittämiseen. Kun tämä joh- 19682: ei· katsota, mitä se on toimintaansa varten taa kohtuuttomuuksiin niiden kuntien koh- 19683: saanut siihen määrään asti, kuin vakuutus- dalla, joissa oleva kiinteistö on siirretty eläke- 19684: teknillisten perusteiden mukaan laitoksen tai laitokselle tai eläkesäätiölle, olisi kunnallis- 19685: säätiön eläkesitoumuksista johtuvan eläke- verosäännöksiä siten muutettava, ettei sa- 19686: vastuun peittämiseksi tarvitaan (473/55). nottu verovapaus koske kiinteistöstä saatua 19687: Vastaava säännös on kunnallishallituksesta tuloa. 19688: kaupungissa annetun asetuksen (40/73) Edellä olevan perusteella esitämme edus- 19689: 55 § : n 6 a) kohsassa sekä tulo- ja omaisuus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19690: verolain (888/43) 24 § :n 17) kohdassa. Sään- 19691: nös on johtanut siihen, että eläkelaitosten tai että hallitus kiireellisesti tutkitut- 19692: eläkesäätiöitten omaisuudeksi on eräissä kun- taisi kysymyksen siitä, millä -tavoin 19693: nissa siirretty maa.. ja metsätiloja. Eräässä verotussäännöksiä olisi niin muutet- 19694: maalaiskunnassa on työnantajan perustarnalle tava, että työnantajan perustaman itse- 19695: eläkesäätiölle siirretty maaomaisuutta kaik- näisen eläkelaitoksen tai eläkesäätiön 19696: kiaan yli 11 % kunnan maa-alasta. Tällai- kiinteistötulojen verovapaus voidaan 19697: sesta kiinteistöstä ei suoriteta kunnallisveroa, poistaa tai sitä rajoittaa, ja antaisi 19698: tarvittavat esitykset Eduskunnalle. 19699: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 19700: 19701: Aulis Sileäkangas. Sulo Suorttanen. Matti Mattila. 19702: Wiljam Sarjala. Matti Kekkonen. Yrjö Sinkkonen. 19703: Mikko Kaarna. Eemil Partanen. Eino Sääskilahti. 19704: Ale Holopainen. Reino Kangas. Pekka Vilmi. 19705: Reino Karpola. ,Veikko Savela. Tahvo Rönkkö. 19706: Erkki Haukipuro. Eino Uusitalo. Atte Pakkanen. 19707: Paavo Niinikoski. Katri Helena Eskelinen. Leo Häppölä.. 19708: Hannes Paaso. Sylvi Saimo. Nestori Kaasalainen. 19709: Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela. Mauno Pohjonen. 19710: Mikko Volotinen. Esu Niemelä.. Artturi Jämsen. 19711: Heimo Linna. Sylvi Halinen. Eino Räsänen. 19712: Veikko Hanhirova. Toivo Antila. V. J. Sukselainen. 19713: 413 19714: 19715: IV,120.-Toiv.a.l. l'f:o 80. 19716: 19717: 19718: 19719: 19720: Suortta.nen ym.: Pakkolunastuskorvm;,ksen koron vapauttami.. 19721: sesta verotuksesta. 19722: 19723: 19724: E d u s kun n a 11 e. 19725: 19726: Pakkolunastus-, tie- tai muissa niihin ver- toukokuun 21 p: nä 1954 annetun lain 70 19727: rattavissa toimituksissa omaisuuden luovutta- § : ssä säädetään samasta asiasta, että po. kor- 19728: misen johdosta määrättyjä korvauksia ei voi- vaukselle suoritetaan korkoa kuusi prosenttia 19729: massa olevan verolainsäädännön nojalla voida laskettuna, jos kysymys on alueen luovutta- 19730: pitää verotettavana tulona, koska se on kor- misesta sitä seuraavan kuukauden alusta 19731: vausta omaisuudenluovuttajalle siitä vahin- jonka aikana tienpitäjä on ottanut alueet hal- 19732: gosta, minkä luovuttaja joutuu kärsimään tuunsa, sekä muissa tapauksissa, jollei asian- 19733: omistamansa omaisuuden pienentymisen joh- osaisen vaatimuksesta erityisestä syystä toi- 19734: dosta. Samoin on erikoislailla säädetty, ettei sin määrätä, sitä seuraavan kuukauden 19735: satunnaisen luovutuksen tuottamana voittona alusta, jonka aikana korvaus määrätään. 19736: ole pidettävä sitä voittoa, joka on saatu, kun Edellä mainituissa toimituksissa omaisuu- 19737: kiinteä omaisuus, toisen maalla oleva rakennus den luovuttamisesta maksettavaksi maa- 19738: tai niiden pysyvä käyttöoikeus otetaan vero- rätty kokonaiskorvaus muodostuu tavallisesti 19739: velvolliselta pakkolunastuksella tai muulla useammasta eri korvattavaksi määrätystä koh- 19740: siihen rinnastettavalla menettelyllä (Laki teesta, ja kun tarkoituksena on täyden kor- 19741: eräistä omaisuuden luovutuksista saadun vauksen suorittaminen syntyneestä vahin- 19742: voiton väliaikaisesta verovapaudesta 29. 6. gosta, niin maksettavan koron on katsottava 19743: 1961/342.). vastaavan sitä tuoton menetystä, minkä maa- 19744: Sen sijaan epäselvyyttä näyttää syntyneen alueen tai muun omaisuuden luovuttaja on 19745: suoritetuille korvausmäärille maksettujen kärsinyt, joutuessaan luovuttamaan omaisuut- 19746: korkojen verottamisesta. Eräät veroviran- taan toimituksessa edellytettyyn tarkoituk- 19747: omaiset katsovat tällaiselle korvausmäärälle seen omaisuuden haltuunottopäivän ja kor- 19748: maksetun koron olevan tavallista korkotuloa vauksen nostopäivän väliseltä ajalta. Kun on 19749: ja suorittaneet verotuksen. Toiset vastaavat kysymys maa-alueen luovuttamisesta rauta- 19750: viranomaiset ovat jättäneet verotuksen toi- tien tai maantien pohjaksi, niin siitä huoli- 19751: mittamatta, ottamalla huomioon maksetun matta, että aluetta on jo pitemmänkin ajan 19752: koron erikoisluonteen, mikä ilmenee kiinteän käytetty mainittuihin tarkoituksiin, saattaa 19753: omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tar- maanomistaja joutua suorittamaan tästä en- 19754: peeseen heinäkuun 14 p : nä 1898 annetun tisestä alueestaan pinta-alaperusteiden mu- 19755: lain 61 §: ssä, jossa 'säädetään. "Kun läänin- kaista veroa, koska maa-alueiden eroittamis- 19756: hallitus pakkolunastuksen johdosta antamas- toimituksiin ryhdytään useimmiten vasta vuo- 19757: saan päätöksessä määrää luovuttajille suori- sien kuluttua. Mikäli tällöin maapohjan kor- 19758: tettavista korvauksista, on korvauserille las- vauksille maksettua korkoa verotetaan, niin 19759: kettava korkoa kuusi sadalta siitä päivästä maanomistaja joutuu kaksinkertaisen verotuk- 19760: lukien, jona rakentaja työn aloittamiseksi on sen alaiseksi. 19761: ollut oikeutettu ottamaan haltuunsa lunastet- Kohtuuttamuuteen johtaa mainitun koron 19762: tavat alueet. Jos harkitaan, ettei mainittu verotus myöskin sen vuoksi, että po. toimi- 19763: korko vastaa luovuttajan sillä välin kärsimää tuksissa määrätyt korvaukset suoritetaan jäl- 19764: vahinkoa tai haittaa, myönnettäköön hänelle kikäteen useimmiten vasta vuosien kuluttua 19765: korvausta sen lisäksi, ja on pakkolunastus- omaisuuden luovuttamisajankohdasta, kun sa- 19766: lautakunnan luovuttajan pyynnöstä annet- malla suoritetaan myös korot, niin useiden 19767: tava siitä lausunto." Edelleen yleisistä teistä vuosien korkotulot joutuvat verotettavaksi sa- 19768: 414 IV,120. - Pakkolunaatuskorvauksen korko. 19769: 19770: 19771: manaikaisesti. Tällöin omaisuuden luovuttaja dännön alaan kuuluvan esityksen an- 19772: joutuu kärsimään sekä rahanarvon alenemi- tamiseksi, jolla tietoimituksessa, pak- 19773: sesta että tuloveron progressiivisuudesta joh- kolunastus- tai muussa siihen rinnas- 19774: tuvat haitat. tettavassa menettelyssä kiinteän omai- 19775: Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo- suuden, toisen maalla olevan raken- 19776: tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk- nuksen tai niiden pysyvän käyttöoi- 19777: syttäväksi toivomuksen, keuden luovuttajalle määrättyjen kor- 19778: vausten maksamisen yhteydessä saatu 19779: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti korkotulo vapautettaisiin verotuksesta. 19780: toimenpiteisiin sellaisen verolainsää- 19781: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 19782: 19783: Sulo Suorttanen. Aulis Sileäkangas. Reino Kangas. 19784: Heimo Linna. Erkki Haukipuro. Eino Räsänen. 19785: Reino Karpola. 19786: 415 19787: 19788: IV,121.- Toiv.al. N:o 81. 19789: 19790: 19791: 19792: 19793: Holopainen ym.: Erikoisveron asettamisesta kasvatus- ja kan- 19794: salaisvastuun hengen vastaiselle kirjallisu,udelle. 19795: 19796: 19797: E d u s kun n a ll e. 19798: 19799: Erikoisesti sotien jälkeiselle toiminnalle on elokuvien osalta olemassa tarkastusvirasto, 19800: yleispiirteenä uusien sovellutusten hakeminen joka asettaa eri arvoiset elokuvat eri vero- 19801: ja kauppaaminen yhteiskuntaelämän eri muo- luokkiin. 'l'ällöin on - ja aivan oikein huo- 19802: toihin. Nämä 1lmiöt eivät ole vieraita yhdel- mioitu -, että todelliset hyvät opetusfilmit 19803: lekään maalle vaikkapa joku olisi sattunut on kokonaan vapautettu veroista pääsylippu- 19804: jäämään vähemmällekin osalle sodan tuo- jen myynnissä ja näin tilaisuuksien järjes- 19805: mista menetyksistä. täjien omaksi asiaksi jää, millä tavoin hän 19806: Oman maamme kohdalla ovat nämä ilmiöt haluaa ohjelman järjestää. Tämä valtion vi- 19807: myöskin olemassa. Siksi "kansalaisvastuu - ranomaisten väliintulo esitettävien elokuvien 19808: kehityksen perusta", joka esiintyi kasvatuk- osalta tilaisuuksien verovapaudesta on ollut 19809: sen päivän viime vuoden juhlatunnuksessa, voimassa jo vuosikymmeniä, eikä kukaan puhu 19810: on sanomaa, jolle ei saisi ummistaa silmiään. mistään "noitavainoista", kuten kirjallisuu- 19811: Olipa kysymys vanhemmista, opettajista, pai- den alalla ,on viime vuosina puhuttu, jos 19812: netun - tai puhutun sanan käyttäjistä - esim. oikeusministeri on v,irkansa puolesta 19813: kaikille tämä vastuu olisi kuuluttava. Kas- joutunut puuttumaan sen pahimpiin törkyihin. 19814: vatus oikeisiin ihmissuhteisiin ja vastuun- Eikö kirjallisuuden alalla, kun siitä kum- 19815: tuntoon ei kuulu vain tiettyyn nuoruuden minkin joudutaan kantamaan mm. liike- 19816: kauteen, va.an merkitsee jatkuvaa hiljaista vaihtovero, jota vastaan niin paljon esim. 19817: kehitystä ihmisen syntymästä lapsuus- ja kustantajain taholta hyökätään, voitaisi 19818: nuoruusian kautta aikaihmisyyteen asti. mennä kirjojen lajitteluun verovapaisiin ja 19819: Oikeastaan :läpi elämän. Siksi vaatimukset verollisiin kirjoihin, joissa erikoisesti huo- 19820: täydellisesti vailla valvontaa olevasta vapau- mioitaisiin kirjat ja julkaisut, joiden sanoma 19821: desta mm. kirjallisuuden alalla ei voi olla tällä hetkellä huolestuttaa kasvatusvastuus- 19822: mahdollista. taan tietoista väestöä. 19823: Valtiovallalla on myöskin velvollisuus tar- Edelläolevan huomioonottaen ehdotamme 19824: kastella tämän päivän kasvatusongelmia ja kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo- 19825: nykyromaanien vahingollista vaikutusta aina muksen, 19826: nuorten beatles-innostukseen saakka. Kun ei 19827: voida päästä siitä käsityksestä, että niin nyky- että hallitus suorituttaisi tutkimuk- 19828: kirjailijoita kuin kustantajia hyvin suurelta sen, mitä mahdollisuuksia olisi kasva- 19829: osalta hallitsee ns. bisnes-ajatus, jonka voima tus- ja kansalaisvastuu hengen vas- 19830: sulkee vastuun kasvatustekijänä, niin olisi taisen kirjallisuuden ja julkaisujen 19831: yhteiskunnan velvollisuus ryhtyä toimenpi- erikoisverotuksen alaiseksi saattami- 19832: teisiin tällaisen ajatuksen pois siirtämiseksi seen ja ryhtyisi asian vaatimiin toi- 19833: - ainakin hallitsevana tekijänä. Onhan mm. menpiteisiin. 19834: Helsingissä 27 piiJvänä huhtikuuta 1966. 19835: 19836: Ale Holopainen. Reino Karpola. 19837: Artturi Jäm.sen. Mikko Volotinen. 19838: 416 19839: 19840: IV,122.- Toiv.al. N: o 82. 19841: 19842: 19843: 19844: 19845: Linkola: 'l'onttien luovutuksessa asunto- ja sosiaalisiin tarkoi- 19846: tuksiin sekä elinkeinoelämän tarpeisiin no11datetun vero- 19847: tuksen muuttamisesta. 19848: 19849: 19850: E d u s k u n n a ll e. 19851: 19852: Rakennustuotannon kustannusten kalleu- ten aiheettomasti korotetaan esim. asuntotont- 19853: dessa muiden asiaan vaikuttavien syiden li- tien hintoja ja asumiskustannusten nousu jat- 19854: säksi on tontin hinnalla yhä suurempi mer- kuu. Kun tapauksia, joissa edellä selostetulla 19855: kitys. Tonttien hinnat ovat nimenomaan asu- tavalla tonttien luovutus rakennustoimintaan 19856: tuskeskuksissa viime aikoina voimakkaasti estetään, on erittäin runsaasti nimenomaan 19857: nousseet aiheuttaen vastaavaa nousua raken- asutuskeskusten läheisyydessä, jonne asunto- 19858: nuskustannuksissa ja asuntotuotannossa. rakennustoimintaa olisi syytä ohjata ja pai- 19859: Aiheena tonttien hinnannousuun on ollut netta asuntorakennuskustannusten nousuun 19860: vilkas ja laajeneva rakentaminen, tarkoituk- siten keventää tai poistaa, olisi verotuksessa 19861: seen sopivien tonttien puute ja ettei alueiden omaksuttua menettelyä tonttien ammatti- 19862: asemakaavoitus ole ollut riittävän nopea maiseen myyntiin nähden siten muutettava, 19863: rakennustonttien tarpeeseen nähden. Yhtenä ettei verotus olisi esteenä .tonttien luovutuk- 19864: syynä on kuitenkin myös se, että maanomis- selle asunto- ja sosiaalisiin tarkoituksiin eikä 19865: tajaa, joka haluamatta yhdeliä kertaa myydä elinkeinoelämän välttämättömiin tarpeisiin. 19866: koko maaomaisuuttaan, myy vuosittain joi- Edellä esitetyn perusteella esitän kun- 19867: takin tontteja :rakennustarkoituksiin, verote- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 19868: taan tonttien ammattimaisesta myynnistä. muksen, 19869: Tällöin sa.notunlaisen maanomistajan on ra- 19870: joituttava va.in yhden tai kahden tontin että Juillitus ryhtyisi kiireellisesti 19871: myyntiin vuodessa, joutumatta ammattimai- sellaisiin toimenpiteisiin, ettei tonttien 19872: sen myyntiverotuksen kohteeksi ja näin ra- luovutusta asunto- ja sosiaalisiin tar- 19873: kennustarkoituksiin tonttien tarjonta vähenee koituksiin ja elinkeinoelämän välttä- 19874: tai joutuu maanomistaja myymilleen tonteille mättömiin tarpeisiin, verotustoimen- 19875: asettamaan niin korkean hinnan, että myös pitein tonttien ammattimaisena myyn- 19876: määrättävä myyntivero tulee maksetuksi. Tä- tinä katsottuna, estetä. 19877: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 19878: 19879: Anna-Liisa Linkola. 19880: 417 19881: IV,123.- Toiv.al. N:o 83. 19882: 19883: 19884: 19885: 19886: RMpala: As16tusrhMton. varojen käytön järjestämisestä val- 19887: tio-A tulo- ja mBm.>arvion puitteissa tapahtuvaksi. 19888: 19889: 19890: Eduskunnalle. 19891: 19892: Eduskunta on t\11(). ja mMtoasvioissa siir- V. 1962 valmistuneessa finanssisuunnittelu- 19893: tänyt tulo- ja menoarvion ulkopuolella ole- komitean mietinnössä tuotiin jälleen esille ne 19894: ~aan asutusrahastoon jatkuvasti suuria sum- haitat, joita täJlaiset budjetin ulkopuoliset 19895: mia, mm. v. 1963 60 000 000 mk, '1. 1964 tilitapahtumat aiheuttavat mm. valtiotalou- 19896: 60 000 000 mk, v. 1965 65 000 000 mk ja dellisen maksuvalmiusaseman arvioimiseen 19897: v:Ue 1966 55 000 000 mk. Asutusrahastolla sekä finanssisuunnitelman kehitysLinjojen 19898: on kuitenkin käytettävissää ~uosittain huo- val'lomiseen ja noudattamiseen. 19899: mattavasti en~mmän varoja, joita 11e voi Mihinkään toimenpiteisiin ei kuitenkaan ole 19900: käyttää eduskunnan päätöksestä riippumatta. ryhdytty, vaan tämä eduskunnan budjettioi- 19901: Muun muassa kerotmuksessa v,altiovarain ti- keuden ulkopuolella oleva rahaliike on saanut 19902: lasta vuodelta 1964 käy !leiville, että kysei- jatkua vuosi vuodelta. 19903: senä vuonna asutusrahaston varoista myön- Kun edellä mainittua budjetin ulkopuo- 19904: nettiin eri tarkoituksiin yhteensä 95 225 000 lista varojenkäyttöä on pidettävä eduskunnan 19905: mk. Tämä johtuu siitä, että rahastolle kertyy budjettioikeutta loukkaavana ja valtiontalou- 19906: lisävaroja aikaisemmin myönnettyjen laino- df!n yhtenäisen hoidon kannalta epätarkoituk- 19907: jen kuoletuksina ja korkoina. Lainojen koko- senmukaisena, katson, että nykyisestä käY· 19908: naismäärän kasvaessa nämä lisätarat kohoa- tiinnöstä olisi luovuttava ja saatettava asutus- 19909: vat jatkuvasti. varojen käyttö kokonaisuudessaan eduskun- 19910: Jo v. 1950 valmistuneessa mietinnössä nan '/alvonnan alle. Tämä merkitsisi sitä, 19911: finanssitoimikunta kiinnitti huomiota tähän että aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuo- 19912: valtion budjetin ulkopuoliseen rahaliikkee- letukset ja korot on tuloutettava niinkuin 19913: seen, joka silloin kuitenkin oli paljon sup- arava- ym. Ia:nojen vastaavat erät valtion 19914: peampaa kuin tällä hetkellä. Finanssitoimi- tulo- ja menoarvioon ja eri ta.rkoituksiin tar- 19915: kunta katsoi, ettei suinkaan ole ollut tarkoi- vittavat varat myönnettävä JJuoraan tulo- ja 19916: tuksena jättää maanhankintalain toteuttami- menoarviossa. 19917: seksi asutusrahastoon siirrettyjä varoja pysy- Edellä olevaan viitaten esitän eduskun- 19918: väksi rahastoksi asutustoimintaa varten, ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 19919: ehdotti, että käytäntö olisi viipymättä muu- 19920: tettava sellaiseksi, että tulo- ja menoarvion että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 19921: 6 osastoon otetaan uusi tulomomentti, jolle asutusrahaston välityksellä tapahtu- 19922: välittömästi tuloutetaan ne varat, jotka ny- van lainoitus- ym. rahoituksen jär.fes- 19923: kyisen käytännön mukaan tuloutetaan asutus- tämiseksi siten, että varo.fen myöntä- 19924: rahastoon. Tähän finanssitoimikunnan kan- minen tapahtuisi eduskunnan bud.ietti- 19925: taan yhtyivät myöhemmin valtiontalouden oikeutta loukkaamatta valtion tulo- ja 19926: tarkastusviraston tarkastusneuvosto ja val- meMarvion puitteissa ja että myön- 19927: tion tilintarkastajat. netty.ien lainojen kuoletukset ja korot 19928: tuloutettaisiin tulo. ja menoarvioon. 19929: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 19930: 19931: Matti Raipala. 19932: 19933: 19934: 53 E 529/66 19935: 418 19936: 19937: IV,124.- Toiv.al. N :o 84. 19938: 19939: 19940: 19941: 19942: Asunta. ym.: Samasta maatalouskiinteistöstä murto-osan .,;a1 19943: määräalan omistavien henkilöiden verottamisesta erikseen. 19944: 19945: 19946: Ed uskunna 11 e. 19947: 19948: Omaisuuden, erityisesti maatalouskiinteis- kamattomana, siis yhtymänä. Maatalouskiin- 19949: tön ja muun sellaisen omaisuuskokonaisuuden, teistöjen jakamista edistää mm. se, että yhty- 19950: siirtyminen seuraavalle sukupolvelle tuottaa män verotus muodostuu raskaammaksi, kuin 19951: yleisesti suuria vaikeuksia siksi, että omai- jos saman suuruinen tulo ja omaisuus verotet- 19952: .suuden lunastamiseen toisilta kanssaperiUi- taisiin osakkaiden omina tuloina ja omai- 19953: siltä tarvitaan varsinkin maatalousomaisuu- suuksina. 19954: desta saatavaan tuloon verrattuna huomatta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, että 19955: vasti varoja. Tästä syystä mm. maatalous- eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 19956: kiinteistöjä on paljon jaettu eri perillisten 19957: kesken. Näin maatalouskiinteistöistä on suuri että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 19958: osa jakautunut liian pieniksi tiloi.k:si. Näillä roimenpiteisiin samasta maatalouskiin- 19959: maatalouden harjoittaminen muuttuu huo- teistöstä murto-osan tai määräalan 19960: nommin kannattavaks~ jonka lisäksi maa- omistavien henkilöiden verottamiseksi 19961: talouskiinteistön jakaminen pienemmiksi vaa- omaisuuden perusteella toimitettavissa 19962: tii kustannusten sijoittamista mm. uusiin verotuksissa aina erikseen ja valtion 19963: rakennuksiin. Näistä syistä maatalouskiin- tuloveron sekä kunnallisveron ky- 19964: teistöjen jakaminen on kansantaloudellisesti seessä ollen niinikään eri verovelvolli- 19965: ja sosiaalisesti haitallinen toimenpide. Sen sina. 19966: vuoksi maatalouskiinteistöä tulisi viljellä ja- 19967: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 19968: 19969: Mikko Asunta.. Eino Räsänen. 19970: Saara Forsius. Pertti Mäki-Hakola.. 19971: N. Kosola.. Juuso Häikiö. 19972: 419 19973: 19974: IV,125.- Toiv.al. N:o 85. 19975: 19976: 19977: 19978: 19979: Siltanen ym.: Sosiaaliavustuksien takaisinperimisestä varak- 19980: kailta verotuksen yhteydessä. 19981: 19982: 19983: E d u s k u n n a 11 e. 19984: 19985: Julkisuudessa on useassa yhteydessä esi- jen asettaminen lisää huomattavasti hallinto- 19986: tetty harkittavaksi olisiko hyvässä taloudel- kustannuksia, koska kaikkien anojien vero- 19987: lisessa asemassa oleville henkilöille lainkaan •tetut tulot on tarkastettava. Eräissä maissa 19988: myönnettävä sosiaaliavustuksia. Varsinkin on asia ratkaistu siten, että määrätyt sosiaali- 19989: silloin, kun valtion rahatilanne on ollut erit- avustukset lasketaan verotettaviin tuloihin. 19990: täin tiukka, on esitetty ajatus tarveharkin- Tällöin tavallaan suurituloisilta peritään ve- 19991: nan ulottamisesta mm. lapsilisiin. Eräiden rotuksen kautta pois osa myönnetyistä 19992: muiden sosiaaliavustuksien, kuten perhe- ja eduista tai kaikki edut. Kun fyysillisten 19993: erityislapsilisien kohdalla tarveharkinta on _ henkilöiden verotus lähiaikoina tulee meillä 19994: järjestetty siten, että avustusta myönnetään kokonaisuudessaan uudelleen järjestettäväksi, 19995: ainoastaan niille, joiden verotettavat tulot olisi tätä ennen harkittava, voitaisiinko ve- 19996: eivät ylitä valtioneuvoston vahvistamia enim- rotuksen yhteydessä periä pois suurituloisilta 19997: mäismääriä. Tämäntapaiset tulorajat ovat heille myönnettyjä sosiaaliavustuksia. Tällöin 19998: kuitenkin osoittautuneet epätarkoituksenmu- voitaisiin menetellä joko siten, että myönne- 19999: kaisiksi sen vuoksi, että jos perheen tulot tyt avustukset luettaisiin verotettaviin tuloi- 20000: ylittävät vähän säädetyn rajatulon, avustus hin tai siten, että ne lisättäisiin maksettavaksi 20001: kokonaisuudessaan lakkautetaan. Saatetaanpa määrättyyn tuloveroon. 20002: joissakin tapauksissa joutua perimään takai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 20003: sin koko avustus, jos ylempi viranomainen nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 20004: on katsonut, ettei avustuksen saaja olisikaan muksen, 20005: ollut siihen oikeutettu. Tulorajat ovat sitä- 20006: paitsi nykyisin aivan liian tiukat esim. eri- että !hallitus ryhtyisi kiireellisesti 20007: tyislapsilisien osalta. Verotuksen perusteet laatimaan selvityksen, voitaisiinko ve- 20008: ovat sitä paitsi palkansaajien ja viljelijä- rotuksen yhteydessä periä varakkailta 20009: väestön osalta niin erilaisia, ettei tämänkal- ja suurituloisilta pois sellaisia sosiaali. 20010: ·taisten tulorajojen avulla voida kohdella tasa- avustuksia, joita heidän ei katsota 20011: Pl\Olisesti kaikkia kansalaispiirejä. Tuloraja- välttämättä tarvitsevan. 20012: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 20013: 20014: Sylvi Siltanen. Sulo Hostila. 20015: Voitto Hellsten. K. F. Haapasalo. 20016: I1ma.ri Linna. .Antero Väyrynen. 20017: Esko Nlskanen. Veikko Helle. 20018: Reino Breilin. Margit Esklund. 20019: 420 20020: IV,126.-Toiv.al. N:o 86. 20021: 20022: 20023: 20024: 20025: Pekka.rinen ym..: Verotuslain 60 §: n täydentämisestä. 20026: 20027: 20028: E d u s k u n n a 11 e. 20029: 20030: Verotuslain 59 § :n 1 mom. 2-kohdan mu- että kiinteä toimipaikka on vain siellä, missä 20031: kaan kunnallisveroa on verotuslain mukaan yhtiöllä on metsäkonttori, toisin sanoen 3-4 20032: suoritettava sille kunnalle, jossa liikettä tai asutuskeskuksessa koko maassa, vaikka osto-- 20033: ammattia on harjoitettu kiinteästä toimi- toimintaa harjoitetaan usean sadan kunnan 20034: paikasta käsin. Verotuslain 60 § :ssä on kyllä alueella. Koska Kymen lääninverolautakun- 20035: lausuttu, mitä kiinteällä toimipaikalla tar- nan omaksumaa kantaa on käsityksamme mu- 20036: koitetaan, mutta kun pykälän sanamuoto on kaan pidettävä oikeana, olisi verotuslain 60 § 20037: väljä, on se johtanut puutavarayhtiöiden täsmennettävä mainitun kannan mukaiseksi. 20038: verotuksessa eri lääninverolautakuntien osalta Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit- 20039: erilaisiin tulkintoihin, vaikka lain pitäisi olla tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-- 20040: kaikille sama. Erilaisista tulkinnoista mai- muksen, 20041: nittakoon, että Kymen lääninverolautakunta että hallitus antaisi Eduskunnalle 20042: on katsonut kiinteän toimipaikan olevan lakiesityksen verotuslain 60 § :tl. täy- 20043: siellä, m:ssä puutavarayhtiöllä on vähintään dentämiseksi niin, että puutavara- 20044: piirityönjohtaja tai metsäteknikko, joka yhtiön kiinteän toimipaikatJ. katsottai- 20045: päättää puutavaranostot. Eräät muut läänin- siin olevan siellä, missä yhtiön työn- 20046: verolautakunnat ovat sen sijaan katsoneet, johtaja asuu vakinaisesti. 20047: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 20048: 20049: Pentti Pekkatilien Pekka Vilmi. Aulis Sileäkangas. 20050: Artturi Jämsen. Paavo Niinikoski. Sylvi Saimo. 20051: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Eino Uusitalo. 20052: Veikko Hanhirova. Mauno Pohjonen. Reino Kangas. 20053: Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti. Eino Räsänen. 20054: Veikko Volotinen. Veikko Savela. Aaro Lintilä. 20055: Eino Lottanen. Sylvi Halinen. Hannes Paaso. 20056: Ale Holopainen. 20057: 421 20058: IV,127.-Toiv.al. N:o 87. 20059: 20060: 20061: 20062: 20063: E. Räsänen ym.: Tulo· ja omaisuusverolain 34 §:n tulkinnan 20064: tarkistamisesta. 20065: 20066: 20067: Eduskunnalle. 20068: 20069: Voimassa olevan tulo-- ja omaisuusverolain tukseen olisi siirryttävä vasta sitten kun am- 20070: 34 § :n mukaisesti on verolautakunnilla mah- mattimaiseen tonttimyyntiin siirrytään. 20071: dollisuus kiinteistön tonttimaan arvoa huo- Määrätessään tonttiarvoa eivät verolauta- 20072: mioimaila lisätä. tontilta tai tilalta määrättyä kunnat ole monessakaan tapauksessa huomioi- 20073: omaisuusveroa. Kun tälläinen verotus on neet niitä haittoja, jotka maanomistajille ai. 20074: viime aikoina verolautakuntien osalta huo- heutuvat siinäkin tapauksessa, jos hän siirtyy 20075: mattavasti lisääntynyt varsinkin varsinaiseen tontin myyntiin· kaava-alueilla. Tuleehan ti· 20076: maatalousmaahan nähden, on menettely ollut lan tuotannon. heikkenemisen lisäksi vielä suo- 20077: omiaan lisäämään eplWetoisuutta maanomis- ranaisia kustannuksia kaavoitus ja yleisku- 20078: .tajain keskuudessa. -Tuleehan sellaiselle maa- luina maanomistajan kannettavaksi. Näin ol~ 20079: ~alousmaan omistajalle, joka ei tontinmyyn- len on todettavissa, että verolautakunnat ovat 20080: tiä harjoita, toimenpiteestä pelkästään J.isära- tulo- ja omaisuusverolain 34 § :ää tulkites- 20081: situsta, joka kyllä seuraamukseltaan usein sa& usein ennakoineet tapahtuvaa kehi- 20082: johtaa tontinmyyntiin, koska taloudellisesti tystä, ja siten aiheuttaneet todellisen tilan- 20083: ei muutoin ole tilanteesta mahdollisuutta sel- teen vastaista verotusta, 20084: viytyä. Tämä käytäntö taas puolestaan joh- Edellä esittämäämme ·viitaten ehdotamme 20085: taa, varsinkin pientilojen kohdalla tilan näin kunnioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi 20086: pienetessä, tilalla tapahtuvan maataloustuO- toivomuksen, 20087: tannon pienenemiseen ja siten elinmahdolli- 20088: suuksien heikkenemiseen. että hallitus kt'ireellisesti tarkistairi 20089: Vaikkakin tonttiverotus määräytyy sen tl~rolautakuntien tulkintaa tulo- ia 20090: säädöksen mukaisesti, mikä alueen käypä omaisuusverolain 34 §: n loohdalla ri· 20091: hinta on, niin ~i tätä säädöstä. pitäisi ottaa ten, ettei tonttiarvoa mäörättäisi sel- 20092: ohjenuoraksi sellaisen maanomistajan koh- laiselle kiinteistölle, josta tonttien 20093: dalla, joka harjoittaa tilalla ·tuotannollista kauppaa ei harjoiteta ia niissä tapauk- 20094: toimintaa. Veroperuateen pitäisi tällöin kai- sissa, Joissa tieronkorotukseen meta 20095: ken kohtuuden nimessä. mä.äräytyä maan tuot- nään, huomioitcaisiita riittätlästi rastt: 20096: toarvon perusteella, jolloin tonttiarvon vero- teet ica kustannukset. 20097: Helaingb;sä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 20098: 20099: Paavo Niinikoski. 20100: 422 20101: 20102: IV,128.-Toiv.al. N:o 88. 20103: 20104: 20105: Linkola. ym.: Tulo- ja omaisuusverolain 50 b §: ssä tarkoitettu- 20106: jen rakennusten 'L'apauttamisesta omaisuusverosta sinä 20107: vuonna, jolloin niiden rakentaminen on aloitettu. 20108: 20109: 20110: E d u s k u n n a 11 e. 20111: 20112: Verolautakuntien toimittaessa vuoden 1963 kaamman verotuksen kohteeksi kuin mitä 20113: verotusta ovat ainakin Kotkan, Karhulan ja. siitä tulee talon valmistuttua asuttavaan 20114: Oulun verolautakunnat määränneet niille kuntoon. Kun asunto-osakeyhtiöissä yleisen 20115: asunto-osakeyhtiöille, joiden rakenteille ole- tavan mukaan kirjataan omiksi varoiksi heti 20116: vat rakennukset on suunniteltu täyttämään koko osakepääoma, vaikka siitä saattaa olla 20117: asuntotuotannon veronhuojennuslain 464/62 suurin osa vielä saatavana tulevilta osak- 20118: asettamat määräykset, omaisuusveroa tulo- ja kailta, tulee tämä maksamaton osakepääoma- 20119: omaisuusverolain määräysten mukaan. kin raskaasti nostamaan yhtiön omaisuusve- 20120: Tulo- ja omaisulliSverolain mukaan omai- roa, vaikka todennäköisesti vastaavasti osakas 20121: suusveron määrää määrättäessä asunto-osake- omassa veroilmoituksessaan on jättänyt mer- 20122: yhtiöille on otettava huomioon TOL 50 b §:n kitsemättä velakseen maksamaUoman osake- 20123: määräämä verohelpotus. Tämän mukaan pääoman ja näin tulee erä <ikäänkuin kahteen 20124: asunto-osakeyhtiön, jonka omistaman raken- kertaan verotetuksikin. 20125: nusryhmän kaikkien huoneistojen pinta- Aravalainoitetuissa taloissa yleensä omai- 20126: alasta oli verovuoden päättyessä osakkaiden suusveroa ei tule, koska 50 b § :n mukainen 20127: omassa käytössä asuinhuoneistoina enemmän helpotus tulee siellä 100% :sti saaduksi. Myös 20128: kuin neljäsosa, omaisuuden perusteella 50 § : n ei-aravatalot saavat ehkä noin 80 %:sti tä- 20129: mukaan suoritettavaa veroa on alennettava män verohelpotuksen. 20130: yhtä monella täydellä prosentilla kuin osak- Kun omakotitalon rakentajalle taataan 20131: kaiden omassa käytössä asuinhuoneistoina ole- asuntotuotannon veronhuojennuslain mukai- 20132: v:ien huoneistojen pinta-ala on rakennuksen nen helpotus myös rakennusajalle, tuntuu ou- 20133: tai rakennusryhmien kaikkien huoneistojen dolta, että yhtiömuotoisen saman lain alaisen 20134: pinta-a lasta. talon tulisi maksaa omaisuusveroa raken- 20135: Verolautakunnat, jotka ovat voineet nojau- nusajalta monin v.erroin enemmän kuin myö- 20136: tua valtiovarainministeriön lokakuun 29. päi- hemmin talon valmistuttua. 20137: vänä 1964 kirjeessään Kymen läänin verotoi- Kun tämä ei ole voinut olla lainsäätäjän 20138: mistolle antamaan ohjeeseen, eivät ole voineet tarkoitus, ja kun kui<terukin veroviranomai- 20139: katsoa, että keskeneräisestä rakennuksesta set ovat tällaisen tulkinnan omaksuneet, olisi 20140: jotkut tilat olisivat olleet osakkaiden käytössä lakia tältä osin selvennettävä. 20141: asuinhuoneistoina ennen kuin rakennus on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 20142: luovutettu asukkaille. Näin ollen rakenteilla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 20143: oleva asunto-osakeyhtiö on jääny:t ,tästä vero- muksen. 20144: huojennuksesta osattomaksi. että hallitus antaisi kiireellisesti 20145: Kun on käsitettävä, että asuntotuotannon Eduskunnalle sellaisen lakiesityksen, 20146: veronhuojennuslain tarkoituksena on myön- jolla tulo- ja omaisuusverolain ( 6071 20147: tää helpotuksia, lienee oletetltavissa, että lain 63) 50 b §: ssä tarkoitetut rakennukset 20148: laadinnassa on tässä kohdassa tullut erehdys, ovat vapaat omaisuusverosta sinä 20149: ja että lainlaatijana ei ollut tarkoitus asettaa vuonna, jolloin niiden rakentaminen 20150: asunto-osakeyhtiötä rakennusvaiheessa ras- on aloitettu. 20151: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 20152: 20153: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen. 20154: 423 20155: 20156: IV,129. - Toiva.l N: o 89. 20157: 20158: 20159: 20160: 20161: Paavola ym.: V erovelvollisten asiamiesten toimien perustami- 20162: sesta. 20163: 20164: 20165: E d u s kun n a ll e. 20166: 20167: Erityisesti nimetyt asiamiehet valvovat ve- olisi u:lotettava korkeimpaan hallinto-oikeu- 20168: rotuksessa valtion ja kuntien etuja. Sen si- teen asti, samalla kuin on paikallaan, että 20169: jaan puuttuu viranomainen, jonka velvolli- myös valtion ja kuntien asiamiesten valitus- 20170: suutena olisi huolehtia siitä, että veronmaksa- oikeutta vastaavasti laajennetaan, ja luovu- 20171: jain lainmukaisia etuja ei syrjäytetä. Vero- taan tarkastusasiamiesjärjestelmästä. Tähän- 20172: tusasioissahan esiintyy lukuisia tulkintakysy- astinen rajoitettu valitusoikeus on johtanut 20173: myksiä, joista asianomainen verovelvollinen siihen, ettei periaatteellistakaan laatua ole- 20174: ei tiedä eikä ymmärrä valittaa. Tällaisia ky- vista oikeuskysymyksistä ole saatu korkeim- 20175: symyksiä esiintyy arvaamattoman paljon, man hallinto-oikeuden päätöstä, kun tarkas- 20176: eikä tavallinen luonnollinen henkilö voi olla tusasiamies ei ole käyttänyt puhevaltaa, ja 20177: niistä selvillä eikä hän useimmiten voi aja- tämän johdosta myös siihen, että verovelvol- 20178: tellakaan, että hänen lailliset oikeutensa voi- listen oikeusturva on heikentynyt. 20179: sivat jäädä huomiotta. Tällainen mahdolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 20180: suus on kuitenkin olemassa nii:n kauan kuin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi .toi- 20181: puuttuu henkilö, joka verovelvollisten puo- vomuksen, 20182: lesta oma-aloitteisesti tutkisi veroilmoituksiin 20183: perustuvat verotuspäätökset ja käyttäisi va- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 20184: litusoikeutta asiavirheistä. Edelleen on todet- toimenpiteisiin verovelvollisten asia- 20185: tava, että kun nykyisin verovelvollisen vali- miesten toimien perustamiseksi sekä 20186: tuksen johdosta lääninhallitus pyytää valtion- verotuslain ja ennakkoperintälain 20187: ja kunnanasiamiehen lausunnon verovelvolli- muuttamiseksi siten, että valtion, kun- 20188: sen valituksen johdosta, olisi kieltämä,ttä tä- nan ja verovelvollisten asiamiehillä on 20189: hänastista tasapuolisempaa, että olisi myös valitusoikeus lääninoikeuden päätök- 20190: erityinen verovelvollisten asiamies, jolta myös sestä Korkeimpaan Hallinto-Oikeuteen 20191: pyydettäisiin lausunto verovelvollisen vali- ja vastaavasti mainituissa z~..·.eissa tar- 20192: tuksen johdosta. lroitettujen tarkastusasiamiehe"" toi- 20193: Verovelvollisten asiamiehen valitusoikeus mien lakkauttamiseksi. 20194: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 20195: 20196: E. J. Paavola. Pekka Pesola. 20197: IV,130.-Toiv.al. N:o 90. 20198: 20199: 20200: 20201: 20202: Holopainen ym.: Ä:uiapuo~isoiden yhteisverotuksen poistami- 20203: sesta. 20204: 20205: 20206: E d u s k u n n a.ll e. 20207: 20208: Avi.opuolisoiden yhteisverotus on epäkohta, suorastaan kannattamatonta, työskennellä ko 20209: johon viime aikoina monesti on kiinnitetty din ulkopuolella. Siksi on odotettaviqa, että 20210: huomiota. Progressiivisen verotuksen luon- yhteisverotuksen poistaminen lisää työint® 20211: teesta johtuen yhteisverotus kohdistuu suh- ja hyödyttää koko yhteiskuntaa kohonneen 20212: teettoman raskaana nimenomaan vapaan am- työpanoksen muodQSSa. Tällöin ehkä voidaan 20213: matin harjoittajiin, koska heidän on tulois- jossain määrin helpottaa myös sitä pulaa, 20214: taan hankittava myös oma sosiaaliturvansa. jota maassamme on erikoise11ti terveydenhoitQ- 20215: Yhteiskuntahan ei ole vielä järjestänyt va- henkilökunnasta ja muusta koulutetusta työ- 20216: paan ammatin harjoittajien eläxekysymyksiä. voimasta. Sitäpai,tai valtion verotuloissa Yh· 20217: He eivät myöskään saa vuosiloma- eivätkä teisverotuksen tuottama hyöty on nykyisin· 20218: kaikkia sairauskorvauksiåan lakisääteisesti, kin varsin vähäistä. 20219: vaan ne on edkseen ansaittava. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 20220: Kummankin aviopuolison työssäkäynti ai- nioittavasti eduskunnan hJVii'ksyvän toivu. 20221: heuttaa jo sinänsä perheen elantokustannu~ muksen, 20222: ten nousua varsinkin lastenhoidon osalta. Yh- että hallitus ryhtyisi kiirefllisiin toi- 20223: teisverotuksen seurauksena vähemmän ansait- menpiteisiin aviopUtJlistJihin kohdistu- 20224: sevan aviopuolison on tästä johtuen usein van yhteisverotuk&~Jff, poistamiseksi. 20225: Hel$ingiasä. 29 päivänä hulJ;tikuuta 1966. 20226: Ale Holop~e:n.. Mauno Pohjonen. 20227: Etnq ~en. Artturi Jä.msen. 20228: IV,131.-Toiv.al. N:o 91. 20229: 20230: 20231: 20232: 20233: Leivo.La.rsson ym.: Aviopuolisoiden yhteisverotuksen muut- 20234: tamisesta ~alinnanvaraiseksi. 20235: 20236: 20237: E d u s k u. n n a ll e. 20238: 20239: Nykyisin voimassaolevien verolakien mu. ldttua huoltovelvollisuutta ehkä laajentaa 20240: kaan jaetaan kansalaiset tuloveron osalta kol- koskemaan myös kasvattilapsia ja lähiomai- 20241: meen luokkaan. Tämä johtaa kuitenkin usein sia, joita verovelvollinen inhimillisyysayistä 20242: auuriin kohtuuttomuuksiin niinhyvin n.k. yk- huoltaa. 20243: sinäisten osalta kuin myös lapsettomien avio- Ehdotamme edelläsanottuun viitaten ed'U$- 20244: puolisoiden osalta ja tuntuisi senvuoksi pe- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20245: rustellulta tutkia tämä asia sellaisen muutok- 20246: sen mahdollistamiseksi, että päästäisiin vain että hallitus kiireellisesti suorittaisi 20247: kahteen verotettavien ryhmään, nimi.ttäin tutkimuksen aviopuolisoiden yhteis- 20248: huoltovelvollisiin ja ei-huoltovelvollisiin ja verotuksen muuttamisesta valinnan- 20249: että aviopuoli.soille annettaisiin oikeus it~ varaiseksi ja verovelvollisten jakami. 20250: valita haluavatko he yhteisverotuksen vai sesta tuloveron osalta nykyisen kolmen 20251: erillisverotuksen kummankin osalta. Tällä ta- veroluokan asemesta kahteen luokkaan 20252: voin poistuisivat nähdäksemme monet nykyi- - hultovelvollisiin ja huoltovelvolli-- 20253: sin olemassa olevat kohtuut.tomuudet ja sa- suutta vailla oleviin - sekä antaisi 20254: malla voitaisiin nykyisin kovin suppeasti tul- Eduskunnalle lakiesityksen asiasta. 20255: Hel$ingis.<lä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 20256: 20257: 'l'. Leivo-Larsson. Viljo Pousi. 20258: Impi Lukkarinen, Ola.vi Saarinen. 20259: Olli J. Uoti. Aili Siiskonen. 20260: Vappu Heinonen. 20261: 20262: 20263: 20264: 20265: 54 E 529/66 20266: 426 20267: 20268: IV,132.-Hemst.mot. N:o 92. 20269: 20270: 20271: 20272: 20273: Melin m.fl.: Angående införande av valfrihet mellan sam- och 20274: särbeskattning. 20275: 20276: 20277: Till Riksdagen. 20278: 20279: Då äkta makar sambeskattas genom att en högtutbildad kvinnlig person inte skall av- 20280: mannens och hustruns inkomster vid beskatt- skräckas at:t verka i förvärslivet bör en särbe- 20281: ningen adderas och den starkt progressiva skattning enligt svenskt mönster införas. Sär- 20282: statliga inkomstskatten tar en allt större del beskattning enligt de nya svenska skattereg- 20283: av inkomsten ju högre inkomsten är, har det lerna innebär att mannens och hustruns in- 20284: bl. a. i Norge och Sverige ansetts skäligt att komster inte längre läggs samman till ett ge- 20285: reformera sambeskattningen sålunda att val- mensamt belopp utan att skatten beräknas på 20286: frihet mellan sam- och särbeskattning införts. deras inkomster var för sig. Makar som vill 20287: När äkta makar redan beviljas vissa av- särbeskattas betalar således skatt var för sig. 20288: drag i beskattningen, bl. a. det s. k. hustru- Genom en sådan ändring av skattelagen skulle 20289: avdraget, som beviljas den av sambeskattade yrkesverksamma makar beskattas skäligare än 20290: makar, som har mindre förvärsinkomst, i av- vad nu är fallet. 20291: sikt att lindra sambeskattningen och sambe- Hänvisande till det ovanstående får vi här- 20292: skattningen uppenbart är tili fördel för de med vördsamt föreslå att riksdagen ville be- 20293: flesta familjer med lägre inkomster, bör sam- sluta hemställa, 20294: beskattningen med dess avdragsbestämmelser 20295: inte slopas. att regeringen i skyndsam ordning 20296: Emellertid medför sambeskattningen höjd måtte vidta åtgärder för en reform av 20297: skatt för ett mycket stort antal familjer, där den oskäliga sambeskattningen så att 20298: bägga makarna innehar kvalificerade och ur valfrihet mellan sam- och särbeskatt- 20299: samhällets synpunkt viktiga yrken. För att ning införs. 20300: Helsingfors den 22 april 1966. 20301: 20302: Ingvar S. Melin. Victor Procope. 20303: Georg C. Ehrnrooth. 20304: 427 20305: 20306: IV,132.-Toiv.al. N:o 92. 20307: Suomennos. 20308: 20309: 20310: 20311: 20312: Melin ym.: Yhteis- ja et·illisverotuksen ·välisen valintavapau- 20313: den toteuttamisesta. 20314: 20315: 20316: Eduskunnalle. 20317: 20318: Kun aviopuolisoita yhteisverotetaan siten, naishenkilöä ei pelotettaisi toimimasta ansio- 20319: että miehen ja vaimon tulot verotuksessa las- työssä, olisi toteutettava ruotsalaisen mallin 20320: ketaan yhteen ja voimakkaasti progressiivinen mukainen erillisverotus. Uusien ruotsalaisten 20321: valtion tulovero ottaa sitä suuremman osan verosäännösten mukainen erilHsverotus tar- 20322: tuloista, mitä suurempi tulo on, on mm. Nor- koittaa sitä, että miehen ja vaimon tuloja ei 20323: jassa ja Ruotsissa katsottu aiheelliseksi uudis- enää panna yhteen, niin että ne muodostavat 20324: taa yhteisverotus siten, että on toteutettu va- yhteisen summan, vaan vero lasketaan heidän 20325: lintavapaus yhteis.. ja erillisverotuksen vä- tuloistaan erikseen. Puolisot, jotka haluavat 20326: lillä. tulla erikseen verotetuiksi, maksavat niin muo- 20327: Kun aviopuolisoille jo myönnetään tiettyjä doin veroa kumpikin erikseen. Muuttamalla 20328: vähennyksiä verotuksessa, mm. nk. vaimovä· siten verotuslakia verotettaisiin ammatissa 20329: hennys, joka myönnetään sille yhteisverote- toimivia puolisoita kohtuullisenimin kuin mitä 20330: tuista puolisoista, jolla on vähemmän ansio- nyt on asianlaita. 20331: tuloa, tarkoituksella lieventää yhteisverotusta, Ylläolevaan viitaten pyydämme täten kun- 20332: ja yhteisverotus ilmeisesti on edullinen useim- nioittavasti ehdottaa, että eduskunta hyväk~ 20333: mille pienempitulo:sille perheille, ei yhteis- syisi toivomuksen, 20334: verotusta vähennysmääräyksineen pidä pois- 20335: taa. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 20336: Kuitenkin yhteisverotus aiheuttaa korote. toimenpiteisiin kohtuuttoman yhteis- 20337: tun veron hyvin suurelle määrälle perheitä, verotuksen uudistamiseksi niin, että to- 20338: joissa molemmat aviopuolisot ovat korkea. teutetaan valintavapaus yhteis· ja eriE- 20339: luokkaisissa ja yhteiskunnan kannalta tär· liaverotuksen välillä. 20340: keissä ammateissa. Jotta korkeasti sivistynyttä 20341: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 20342: 20343: Ingvar S. Melin. Victor Procope. 20344: Georg 0. Ehrnrooth. 20345: IV,133.- Toiv.al. N: o 93. 20346: 20347: 20348: 20349: 20350: Suorttanen ym.: Aviopuolisoiden yhteisverotuksen epäkohtien 20351: kQrja.Gmisesta. 20352: 20353: 20354: Eduskunnalle. 20355: 20356: Nykyisin voimassa oleva tulO- ja omaisuus- käytäntöön. Aviopuolisoiden yhteisverotuk- 20357: verolaki noudattaa aviopuQlisoihin nähden seen on viime aikoina julkisuudesaa kiinni- 20358: yhteil:~verotuksen periaatetta sekä tulovero- tetty paljon huomiota ja sitä on varsin pal- 20359: tu~n että omaiauusverotuksen oaalta. Tästä jon arvosteltu. Eduskuntakin on kiinnittänyt 20360: on seurauksena, että. aviopuolisot joutuvat tähän asiaan huomiota hyväksyessään 18.10. 20361: raskaamman verotuksen alaisiksi kuin mitä 1946 toivomuksen, että hallitus antaisi edus 20362: heidän tulQnsa tai omaisuutensa erikseen ve- kunnalle esityksen sellaisiksi muutoksiksi 20363: rotettuna olisivat. Ennen uuden avioliitto- tulo- ja omaisuusverolakiin, että aviopuoli- 20364: lain voimaantuloa 1.1.1930 voitiin tätä epä soiden verotuksessa palattaisiin samaan jär- 20365: oikeudenmukaista verotusjärjestelmää puol- j.estelmään, joka tulo- ja omaisuusverolain 20366: taa, koska aviopuolisoiden kesken vallitsi sil- muuttamisesta 14.12.1935 annetussa laissa oli 20367: loin suurimmalta osalta omaisuuden yhteys. omaksuttu eli, että tulosta, jonka vaimo oli 20368: Uuden avioliittolain mukaan sen sijaan kum- ansainnut kodin ulkopuolella, häntä oli vero- 20369: pikin aviopuoliso vallitsee omaa omaisuut- tettava erikseen niin kuin eri verovelvollista. 20370: taan (AL 36 §), joka periaate käytännössä Sen vuoksi edellä esitettyyn viitaten ehdo- 20371: merkitsee sitä, että aviopuolisot tulevat tasa- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- 20372: arvoisiksi varallisuusoikeudellisissakin suh- väksi toivomuksen, 20373: teissa. 20374: Kun viime aikoina avi.Qpuolisot yhä suurem- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi. 20375: massa määrin käyvät ansiotyössä, niin heidän m~npiteisiin sellaisen esityksen antami- 20376: yhteisverotuksensa on johtanut kohtuutto- seksi, jolla aviopuolisoiden ylt.teisvero. 20377: muuksiin ja epäoikeudenmukaiseen verotus- tukse-n epäkohdat korjattaisiin. 20378: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 20379: 20380: Sulo Suorttanen. Veikko 'Hanhirova. Katri Kaarlonen. 20381: Eino Lottanen. Matti Kekkonen. Sylvi Saimo. 20382: . Mikko V olotinen. Eino Räsänen. Olavi Lahtela. 20383: Beimo Linna. Pekka VUmi. Aaro Lintilä. 20384: Erkki Haukipuro. Mikko Kaarna. Eino Sä.äskilahti. 20385: Katri Helena Eskelinen. 20386: 499 20387: IV,134.-Toiv.al. N:o 94. 20388: 20389: 20390: 20391: 20392: Pa.asivuori ym.: Yksinäisle'r. henkilöiden verorasituksen lie- 20393: ventämi8estä. 20394: 20395: 20396: Eduskunnalle. 20397: 20398: Ne velvoitteet, joita yhteiskunta asettaa tannukset. Voidaan tietenkin väittää, et-tä 20399: yksinäisten henkilöiden kannettavaksi, ovat aviopuolisoiden yhteisverotus progressiota 20400: muihin ryhmiin verrattuna huomattavasti tiukentavine vaikutuksineen lisää heidän ve- 20401: suuremmat. Kuitenkin yksinäisen ihmisen saa- rorasrtustaan suhteellisesti enemmän verrat- 20402: rnat edut ovat paljon vähäisemmät kuin per- tuna yksinäiseen ihmiseen. Tämä rasitus kui- 20403: heiden taikka lapsettomien pariskuntien. Yh- tenkin tuntuu vain valtionverotuksessa, mutta 20404: tenä esimerkkinä voidaan mainita, että mm. ei jakoverona tapahtuvassa kunnallisverotuk- 20405: yhteiskunnan tuella rakennettuja halpa- sessa. Sitäpaitsi: lapseton pariskunta saa olla 20406: vuokraisia asuntoja jaettaessa yksinäinen ih- useita vuosia toisessa veroluokassa. Verolain- 20407: minen ei tule edes kysymykseenkään. Mitä säädäntömme kokonaisuudistusta odoteltaessa 20408: vähätuloisempi yksinäinen ihminen on, sitä olisi pyrittävä saamaan lievennystä yksinäi- 20409: tuka!ampi on hänen asemansa. sen ihmisen verorasitukseen perimällä kai- 20410: Erityisesti velvoitteiden taakka tuntuu ve- kilta veroa II:sen veroluokan mukaan. 20411: rotuksen epäoikeudenmukaisuudessa. Yksi- Edellä sanottuun viitaten ehdotammekin 20412: näinen ihminenhän on koko ikänsä muita ras- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 20413: kaimmin verotettu. Kuitenkin hänellä useim- muksen, 20414: miten saattaa olla jopa enemmänkin huolto- 20415: velvollisuuksia kuin esim. yhden lapsen per- että hallitus ensi kerralla tehdessään 20416: heillä taikka lapsettomilla pariskunnilla. 1\litä esityksen verolain 48 §: stä pyrkisi lie- 20417: välttämättömien elämisen tarpeiden tyydyt- vittämään yksinäiden henkilöiden ve- 20418: tämiseen tulee, nousevat ne kalliine asumis- rorasitusta poistamalla 1: sen verolu,o- 20419: ym. kustannuksineen suhteellisesti kalliim- kan ja perimällä näiltä 1.·eroa II: sen 20420: miksi kuin esim. lapsettomien parien elinkus- veroluokan mukaan. 20421: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 20422: 20423: Tyyne Paasivuori. Veikko Mattila. 20424: Uljas Mäkelä. Sulo Hostila. 20425: Meeri Kalavainen. Arvo Salo. 20426: Margit Eskman. 20427: 430 20428: 20429: IV,135.- Toiv.al. N: o 95. 20430: 20431: 20432: 20433: 20434: Kaarlonen ym.: Huoltovelvollisen naisen verotuksen muutta- 20435: misesta sosiaalisemm.aksi. 20436: 20437: 20438: E d u s k u n n a II e. 20439: 20440: Verolainsäädännössämme on epäkohtia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 20441: huoltovelvollisen naisen verotuksessa ja se ai- huoltovelvollista naista koskevien vero- 20442: heuttaa ristiriitoja sosiaaliseen oikeudenmu- lainsäännösten muuttamiseksi sosiaali- 20443: kaisuuteen pyrittäessä. semmaksi huomioon ottamalla huolet- 20444: Leskeysvähennyksen markkamäärä on aina tavien lasten lukumäärän. 20445: 500.- huolimatta lasten lukumäärästä. 20446: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 20447: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20448: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 20449: 20450: Katri Kaarlonen. Aaro Lintilä. 20451: Atte Pakkanen. Paavo Niinikoski. 20452: Toivo Antila. Tahvo Rönkkö. 20453: Reino Kangas. 20454: 431 20455: 20456: IV,136.- Toiv.al. N: o 96. 20457: 20458: 20459: 20460: 20461: Paavola ym.: Vainajan kuolinvuotenaan saaman tulon vet·o- 20462: vapa·udesta eräissä tapauksissa. 20463: 20464: 20465: Eduskunnalle. 20466: 20467: Tulo. ja omaisuusverolain 29 § :n 4 mom:n jälkeensä lesken ja alaikäisiä lapsia äidin ta- 20468: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa 8. 12. loudelliset huolet alkavat surun ohessa syn- 20469: 1873 annetun asetuksen 55 §: n 4 kohdan ja kentää perheen toimeentuloa kohta kuoleman 20470: maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15. 6. tapahduttua. Näin ollen, ja kun asian laa- 20471: 1898 annetun asetuksen 82 § :n 10 a kohdan tuun katsoen olisi kohtuullista, että vainajan 20472: mukaan voidaan sekä valtion- että kunnallis- tulo viimeiseltä elinvuodeltaan kaikissa ta- 20473: verotuksessa vainajan tuloa harkinnan mu- pauksissa harkinnasta riippumatta kokonaan 20474: kaan vähentää tai se kokonaan vapauttaa ve- vapautettaisiin valtion ja kunnan veroista, eh- 20475: rosta, jos häneltä on jäänyt leski, lapsia tai dotamme kunnioittaen, että eduskunta päät- 20476: muita perillisiä, joiden elatus on ainakin pää- täisi esittää hallitukselle toivomuksen, 20477: asiallisesti ollut hänen ansionsa varassa. 20478: Säännösten mukaan on siis verotusviran- että !hallitus verolakien uudistami- 20479: omaisten harkinnan varassa, verotetaanko täl- sen yhteydessä muuttaisi tulo- ja omai- 20480: laisissa tapauksissa kuolleen verovelvollisen suusverolakia sekä kunnallishallituk- 20481: tulo täysimääräisesti tai osittain vai vapau- , sesta kaupungissa ja maalaiskuntain 20482: tetaanko se kokonaan verosta. kunnallishallinnosta annettuja asetuk- 20483: V erottamista voidaan puoltaa, jos vaina- sia siten, että vainajan kuolinvuote- 20484: jalla on vielä kuolinvuotenaan ollut huomat- naan saamaa tuloa ei veroteta, jos hä- 20485: tavan suuret tulot tai hän on jättänyt jäl- neltä on jäänyt leski, lapsia tai muita 20486: keensä huomattavan omaisuuden. Harvoissa perillisiä, joiden elatus on ollut hänen 20487: tanauksissa asianlaita kuitenkin on näin. ansionsa varassa. 20488: Yieensähän varsinkin perheenisän jättäessä 20489: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 20490: 20491: E. J. Paavola. Arne Berner. 20492: Irma Karvikko. Eeles Landström. 20493: Armas Leinonen. Pirkko Aro. 20494: Tuure Salo. 20495: 432 20496: IV,137.-Toiv.al. N:o 97. 20497: 20498: 20499: 20500: 20501: Väyrynen ytn.: Vanhuusvähennyksen myöntämisestä 60 20502: vuotta täyttänBelle tulo- ja omaisuusverotuksessa. 20503: 20504: 20505: Eduskunnalle. 20506: 20507: Tulo- ja otn.aisuUllverolain 29 § : n 7 koh- tuu korkean ikänsä vuoksi tavallisesti tois- 20508: dan mukaan on verovelvolliselht, jos hän en· arvoisempiin .tehtäviin, joista maksettava 20509: nen verovuoden päättymistä on täyttänyt parkka on pienempi. Hänen kohdallaan ti- 20510: kuusikymmentäviisi vuotta, oikeus ns. van- lanne siis ja·tkuvasti pahenee. Olisikin siis 20511: huusvähennykseen. enemmän kuin kohtuullista muuttaa mainit- 20512: Mainittua ikärajaa ei voida pitää oikeana, tua lain kohtaa siten, että vanhuusvähennys 20513: ei ainakaan kaikissa tapauksissa kohtuullise- myönnetään jo aikaisemmin ·kuin 65 vuoden 20514: nakaan. Eräissä tehtävissä on eläkkeellesiirty- iässä. 20515: misikä eli eroamisikä 60 vuotta ja jopa sen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 20516: allekin. Olisi luonnollista, että vanhuu~wähen· kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivc>- 20517: nyksen saisi silloin, kun jää eläkkeelle. Paljon muksen, 20518: vaikeampi on tilanne sellaisten ruumiillista 20519: työtä tekevien työntekijöiden kohdalla, jotka että hallitus antaisi kiireellisesti 20520: työskentelevät yksityisellä sektorilla. Kun täl- tulo- ja omaisuusverolain 29 §: n 7 koh- 20521: lainen työntekijä alkaa lähestyä 60 vuoden dan muuttamisesta sellaisen esityksen, 20522: ikärajaa, niin ensinnäkin hänen työnsaanti- että vanhuusvähennys myönnettäisiin, 20523: mahdollisuutensa ratkaisevasti huonontuvat, milloin verovelvollinen ennen verovuo- 20524: sillä työnantajat ottavat palvelukseensa mie- den päättymistä on täyttänyt kuus,._ 20525: luummin nuorta työvoimaa. Toiseksi tällaisten kymmentä vuotta. 20526: työntekijäin ansiot vähenevät, sillä hän jou- 20527: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 20528: 20529: Antero Väyrynen. Ville Tikkanen. 20530: Veikko Mattila. 20531: IV,138.- Hemst.mot. N :o 98. 20532: 20533: 20534: 20535: 20536: Gestrin m.fl: An!J(J.e-n.de rätt tiU avdmgande av verkliga 20537: kostnader för studier ock vidare utbildning vid beskattnin- 20538: gen. 20539: 20540: 20541: 20542: Till Riksdagen. 20543: 20544: F'lere internationella utredningar, som pub- Möjligheterna att i detta nu införa ett all- 20545: licerats på åtgärd av bl. a. Unesco, bekräftar mänt system med studielön är begränsade och 20546: samstämmigt att kunskapsnivån är den fak- ett .sådant system är icke heller ändamålsen- 20547: tor, som snabbast påverkar nationalproduk- ligt i alla ovanavsedda fall. Planerna på att 20548: tens ökning. Också i vårt land förefaller man utöka de förekommande stipendierna såväl 20549: att ha kommit till insikt om, att förstärkta tili storleken som till antalet innebär åter 20550: utbildningsresurser verksamt befrämjar den endast en partiell lösning av kostnadsfrågan. 20551: ekonomiska tillväxten. Likväl har man icke i Detsamma kan sägas om de i och för sig helt 20552: alla avseenden dragit de riktiga slutsatserna berättigade önskemålen att åtminstone under- 20553: härav. De dryga kostnader, vilka i allmänhet visningen skulle vara kostnadsfri också på 20554: är förbundna med vidare utbildning efter av- andra utbildningsnivåer än inom läroplikts- 20555: slutad läropliktsskola samt med omskolning skolan. Det bör observeras att avgifterna för 20556: och övrig vuxenutbildning, beskär den enskil- själva undervisningen trots allt utgör endast 20557: des möjlighet att erhålla en mot anlag och en bråkdel av de totala studiekostnaderna, som 20558: begåvning svarande utbildning. för t. ex. en högskolestuderandes del kan 20559: På vissa begränsade områden inom utbild- uppskattas tili c: a 300 mk i månaden. Det är 20560: ningsväsendet har man visserligen nått så alltså avsevärda belopp, som de anhöriga läg- 20561: långt att t. o. m. en viss lön utgår under stu- ger ned på ungdomarnas utbildning och bety· 20562: dietiden. Den allmänna regeln är dock en dande summor, som de unga själva nödgas ar- 20563: helt annan. Kostnaderna för ungdomarnas beta ihop under studietiden. För många stän- 20564: skolgång i läroverk, folkhögskolor och andra ger kostnadsfaktorn vägen tili vidare utbild- 20565: läroinrättningar, där elevernas ålder oftast ning. I de fall där de anhöriga helt eller del- 20566: inte överstiger 20 år, bestrids i regel av för· vis bestrider studiekostnaderna, krävs av dem 20567: äldrarna. Av studenterna beräknas drygt 20 ofta stora uppoffringar. Där den studerande 20568: procent bestrida de totala studiekostnaderna åter genom eget arbete bekostar studierna för- 20569: och ungefär 45 procent hälften av dessa med längs studietiden ofta, vilket leder till ett 20570: understöd av anhöriga. övriga studenter är mindre rationellt utnyttjande av de begrän- 20571: hänvisade tili att finansiera sina studier ge- sade utbildningsresurserna. 20572: nom eget arbete och med de stipendier, som i I beaktande av det rådande läget förefaller 20573: begränsad utsträckning står tili förfogande. det att vara ett rimligt önskemål, att den som 20574: För omskolning och vuxenutbildning har i bestrider studiekostnaderna åtminstone vore 20575: viss utsträckning t. o. m. sysselsättningsmedel berättigad att göra avdrag för dem vid be- 20576: kunnat anvisas, men på detta område gäller skattningen. Redan detta skulle i många fall 20577: som allmän regel, att kostnaderna bestrids av innebära en avsevärd lättnad. Den existerande 20578: vederbörande själv. Detta gäller ofta också avdragsrätten är emellertid synnerligen an- 20579: de kostnader, vilka är förbundna med den språkslös och berör endast ungdomar i åldern 20580: fortutbildning, som vunnit insteg på allt 17-20 år och deras försörjare samt är be- 20581: flere områden och som redan kan sägas spela gränsad tili ett maximalt belopp av 500 mk i 20582: en betydelsefull roll i det totala skolningssys. året. De verkliga kostnaderna är dock såsom 20583: temet. 20584: 55 E 529/66 20585: 434 IV,138. - Opinto- j& j&tkokoulutuskustaDDukaet. 20586: 20587: 20588: visats mångdubbelt lrtörre. Härtill kommer att Hänvisande tili de anförda synpunkterna 20589: det överväldigande flertalet av den studerande har undertecknade äran föreslå, att riksdagen 20590: ungdomen är äldre än 20 år och att avdrags- ville hemställa, 20591: rätten helt saknar aktualitet för dem, som 20592: berörs av vuxenutbildningen. Slutligen kan att regeringe"' i brådska,.,de ord"'i"'g 20593: nämnas att icke ens utläggen för anskaffande måtte förbereda en sådan reform av 20594: av studielitteratur, som i våra nordiska grann- gällande skattelagstiftning, att verkliga 20595: länder ansetts jämförbara med kostnader för kost,.,ader för studier och vidare ut- 20596: ~komstens förvärvande och sålunda avdrags- bildning skulle berättiga till motsva- 20597: gilla vid beskattningen, hos oss berättigar till rande avdrag vid beskattninge, samt 20598: avdrag. I dessa avseenden bör ändringar vid· därpå inkomma tt"ll Riksdage"' med i 20599: tagas i hos oss gällande skattelagstiftning. ärendet påkallade lagförslag. 20600: Helsingfors den 24 april 1966. 20601: 20602: Kristian Gestrin. Magnus KuU. 20603: Victor Procope. Carl Olof Tallgren. 20604: Georg Backlund. 20605: 43& 20606: 20607: IV,138.- Toiv.al. N:o 98. 20608: Stwmen.nos. 20609: 20610: 20611: 20612: 20613: Gestrin ym.: Todellisten opinto- ja jatkokoulutuskustannusten 20614: vähennysoikeudesta verotuksessa. 20615: 20616: 20617: Ed uskunnaUe. 20618: 20619: Useat kansainväliset selvitykset, jotka on tut, eikä sellainen järjestelmä ole myöskään 20620: mm. Unescon toimesta julkaistu, vahvistavat :tarkoituksenmukainen kaikissa edellä tarkoi- 20621: yksimielisesti, että tiedontaso on se tekijä, tetuissa tapauksissa. Suunnitelmat lisätä ole- 20622: joka nopeimmin vaikuttaa kansantuotteen li- massa olevia stipendejä niin suuruudeltaan 20623: sääntymiseen. Myös meidän maassamme nä- kuin lukumääräitään sisältävät taas vain kus- 20624: kyy oivalletun, että lisätyt koulutusedellytyk- tannuskysymyksen osaratkaisun. Samaa voi- 20625: set tehokkaasti edistävät taloudellista kasvua. daan sanoa sinänsä täysin oikeutetuista toi- 20626: Kuitenkaan ei tästä ole kaikissa suhteissa vomuksista, että ainakin opetuksen pitäisi olla 20627: tehty oikeita johtopäätöksiä. Ne melkoiset ilmainen myös muilla koulutuksen tasoilla 20628: kustannukset, jotka yleensä liittyvät jatko- kuin oppivelvollisuuskoulussa. Täytyy ottaa 20629: koulutukseen oppivelvollisuuskoulun suoritta- huomioon, että maksut itse opetuksesta kai· 20630: misen jälkeen sekä uudelleenkoulutukseen ja kesta huolimatta ovat vain murto-osa kaikista 20631: muuhun aikuiskoulutukseen, vähentävät yksi· opiskelukustannuksista, jotka esimerkiksi kor- 20632: tyisen henkilön mahdollisuutta saada hänen keakouluopiskelijan osalta voidaan arvioida 20633: taipumuksiaan ja lahjakkuuttaan vastaavaa noin 300 markaksi kuukaudessa. Se summa, 20634: koulutusta. jonka omaiset suorittavat nuorten koulutuk- 20635: Eräillä rajoite.tuilla koulutuksen aloilla on sesta, on siis huomattava, ja nuoret itse jou- 20636: tosin päästy niin pitkälle, että opiskeluaikana tuvat työllään kokoamaan merkittäviä mää- 20637: saadaan jopa tiettyä palkkaa. Yleensä asian- riä opiskeluaikanaan. Kustannustekijä sulkee 20638: .laita on kuitenkin aivan toisin. Nuorison kou- monilta tien jatkokoulutukseen. Niissä ta- 20639: lunkäynnin kustannuksista oppilaitoksissa, pauksissa, joissa omaiset kokonaan tai osaksi 20640: joissa oppilaiden ikä useimmiten ei ylitä 20 vastaavat opiskelukustannuksista, se vaatii 20641: vuotta, vastaavat yleensä vanhemmat. Laske- heiltä usein suuria uhrauksia. Milloin taas 20642: taan, että runsaat 20 prosenttia ylioppilaista opiskeleva omalla työllään kustantaa opin- 20643: vastaa kaikista opiskelukustannuksistaan ja tonsa, opiskeluaika usein pitenee, mikä joh· 20644: noin 45 prosenttia puolesta niistä omaisten taa rajoitettujen koulutusedellytysten vähem- 20645: antaessa lisätukea. Muiden ylioppilaiden on män järkevään hyväksikäyttöön. 20646: rahoitettava opintonsa omalla työllään ja Ottaen huomioon vallitsevan tilanteen tun- 20647: niillä apurahoilla, joita rajoitetussa laajuu. tuu kohtuulliselta toivomus, että se, joka vas- 20648: de.ssa on käytettävissä. Uudelleenkoulutuk- taa opiskelukustannuksista, olisi edes oikeu- 20649: seen ja aikuiskoulutukseen on voitu osoittaa tettu tekemään niistä vähennyksen verotuk- 20650: tietyssä määrässä jopa työllisyysvarojakin, sessa. Jo tämä olisi monissa tapauksissa huo- 20651: mutta tällä alueella on yleisenä sääntönä, että mattava helpotus. Olemassa oleva vähennys- 20652: kustannukset suorittaa asianomainen itse. oikeus on kuitenkin varsin vaatimaton ja kos- 20653: Tämä pitää paikkansa usein myös niistä kus- kee ainoastaan 17-20 vuoden ikäisiä nuoria 20654: tannuksista, jotka liittyvät jatkokoulutukseen, ja heidän huoltajiaan ja on rajoitettu 500 20655: joka on levinnyt yhä useammille aloille ja markan enimmäismäärään vuodessa. Todelli- 20656: jonka voidaan jo sanoa näyttelevän merkityk- set kustannukset ovat kuitenkin, kuten on 20657: sellistä osaa koko koulujärjestelmässä. osoitettu, moninkertaisesti suuremmat. Tämän 20658: Mahdollisuudet tätä nykyä toteuttaa ylei- lisäksi valtava enemmistö opiskelevasta nuo- 20659: nen opiskelupalkan järjestelmä ovat rajoite- risosta on vanhempaa kuin 20 vuotta, ja vä- 20660: 436 IV,138. - Opinto- ja jatkokoulutuskustannukset. 20661: 20662: 20663: hennysoikaudelta puuttuu kokonaan todelli- Esitettyihin näkökohtiin viitaten allekir- 20664: suuspohja niiden kohdalla, joita aikuiskoulu. joittaneet kunnioittavasti ehdottavat, että 20665: tus koskee. Lopuksi voidaan mainita, etteivät eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 20666: edes maksut opiskeluun tarvittavan kirjalli- 20667: suuden hankkimisesta, jotka meidän pohjoi- että hallitus kiireellisesti valmistaisi 20668: sissa naapurimaissamme on katsottu verrat- sellaisen uudistuksen voimassa olevaan 20669: taviksi tulon hankkimisesta aiheutuviin kus- verolainsäädäntöön, että todelliset 20670: tanmiksiin ja siten vähennyskelpoisiksi ve- opinto- ja jatkokoulutuskustannukset 20671: rotuksessa, meillä oikeuta vähennykseen. oikeuttaisivat vastaavaan vähennyk- 20672: Näissä suhteissa on aikaansaatava muutoksia seen verotuksessa, sekä sen jälkeen an- 20673: meillä voimassa olevaan verolainsäädäntöön. taisi Eduskunnalle asian vaatimat la- 20674: kiesity kset. 20675: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1966. 20676: 20677: Kristian Gestrin. Magnus Kull. 20678: Victor Procope. Carl Olof Tallgren. 20679: Georg Backlund. 20680: 437 20681: 20682: IV,139.-Toiv.al. N:o 99. 20683: 20684: 20685: 20686: M. Mattila ym..: Verotuksessa sallittavia koulutus- ja opinto- 20687: viihennyksiä koskevien säännösten muuttamisesta. 20688: 20689: 20690: E d u s k u n n a 11 e. 20691: 20692: Tulo- ja omaisuusverolain 29 § :n 1 mo- Opiskelija :i.tse saa n.s. opintovähennyksen 20693: mentin 9 kohdan mukaan verovuonna Suo- työtulostaan vain, mikäli ihänen huoltajansa 20694: messa asunut verovelvollinen saa vähentää, ei ole saanut tehdä hänen osaltaan koulutus- 20695: milloin hän on elättänyt huollossaan olevaa vähennystä~ sanotuin ikärajoituksin. Opinto- 20696: lastaan, joka verovuonna vähintään seitsemän vähennyksen määrä vciisisataa markkaa on 20697: kuukauden ajan on saanut säännöllistä ja liian alhainen verrattuna opiskelijain suuriin 20698: täyttä opetusta ammatti- tai oppikoulussa, elinJrnstannuksiin, minkä lisäksi sen rajoitta- 20699: korkeakoulussa tai muussa niihin verratta- minen verovelvollisen kahdenkymmenenyhden 20700: vissa oppilaitoksissa, jokaisesta sellaisesta en- vuoden dkään ei ole enää perusteltavissa. 20701: nen verotusvuoden alkua seitsemäntoista vaan Myöskään se, että opintovähennystä ei an- 20702: ei kahtakymmentäyhtä vuotta täyttäneestä neta opiskelijalle, jonka huoltaja saa hänen 20703: lapsesta, jos lapsi opiskeluaikanaan on voinut osaltaan koulutusvähennyksen, ei poista opis 20704: asua kodissaan, kolmesataa markkaa, mutta kelijan verorasitusta. Vaikein tilanne opiske- 20705: muutoin viisisataa markkaa, sekä jokaisesta lijan kohdalla on kunnallisverotuksessa, joka 20706: sellaisesta lapsesta, joka ennen verotusvuoden ei anna mitään helpotusta käyhälle opiskeli- 20707: alkua ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta jalle. 20708: ja joka opiskeluaikanaan on asunut toisella Edellä olevan johdosta ·esitämme kunnioit- 20709: paikkakunnalla, kaksisataa markkaa. Saman tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 20710: lain 29 § :n 1 momentin 10 kohdan mukan muksen, 20711: verovuonna Suomessa asunut verovelvollinen että hallitus antaisi Eduskunnalle 20712: saa vähentää, milloin hän on sen ikäinen ja lakiesityksen tulo- ja omaisuusverolain 20713: saa sellaista opetusta, kuin 9 kohdassa tar- 29 § :n 1 nwmentin 9 ja 10 kohtien 20714: koitetaan, eikä hänen huoltajansa ole saanut muuttamisesta niin, että koulutusvä- 20715: tehdä sanotussa !kohdassa mainittua vähen- hennys ulotettaisiin koskemaan lasta, 20716: nystä, työtulostaan viisisa!taa markkaa. Kun- joka ennen verotusvuoden alkua ei ole 20717: nallisverolaeista puuttuvat kokonaan nämä täyttänyt kahtakymmentäneljää vuotta 20718: vastaavat n.s. koulutus- ja opintovähennyk- ja että opintovähennyksen määrä ko- 20719: siä koskevat säännökset. rotettaisiin tuhanteen markkaan, sa- 20720: Lasten koulutus jatkuu usein yli sanoltttssa malla kun opintovähennyksen antami- 20721: lainkohdassa säädetyn kahdenkymmenenyh- nen tehtäisiin riippumattomaksi koulu- 20722: den vuoden ikärajan, joissa tapauksissa van- tusvähennyksen saamisesta saman lap 20723: hempien koulutusras1tukset lisääntyvät voi- sen osalta, sekä kunnallishallituksesta 20724: makkaasti heidän saamatta tältä osin vähen- kaupungissa annetun asetuksen ja 20725: nystä verotuksessa, jonka pitäisi kohdistua maalaiskuntain kunnallishallinnosta 20726: verovelvollisiin kunkin veronmaksukyvyn annetun asetuksen muuttamisesta 20727: mukaan. Lisäksi koulutusvähennystä ei anneta niin, että koulutus- ja Qpintovähennyk- 20728: kunnallisverotuksessa, vaikka samat syyt set koskisivat myös kunnallisverotusta 20729: kuin valtionverotuksessa puoltavat sen anta- samalla tavoin kuin valtionverotusta. 20730: mista myös [runnaliisverotuksessa. 20731: Helsingissä 29 piili.vänä huhtikuuta 1966. 20732: 20733: lYiatti lYiattila. Eemil Partanen. 20734: 438 20735: 20736: IV,140.-Toiv.al. lf:o 100. 20737: 20738: 20739: 20740: 20741: Linkola: Oppi- ja kurssikirjojen hankkimisesta aiheutuneiden 20742: opintokustannusten vähennyskelpoisuuden toteuttamisesta 20743: valtion ja kunnan verotuksessa. 20744: 20745: 20746: Ed u sku nn alle. 20747: 20748: Oppi- ja korkeakouluopintoja harjoittavien sikirjojen kustannukset hyväksyttäisiin val- 20749: koululaisten ja opiskelijoiden opiskelukustan- tion ja kunnanverotuksessa vähennyskelpoi- 20750: nuksissa muodostavat oppi- ja kurssikirja- siksi menoiksi joko opiskelijalle itselleen, mi- 20751: menot huomattavan suuren menoerän. Samoin käli hänellä on verotettavaa 'tuloa taikka vas- 20752: on asianlaita monissa ammatillisissa oppilai- taavasti sille henkilölle, joka hänen huoltaja- 20753: toksissa opiskelevien kustannusten <>Salta. naan suorittaa opiskelukustannukset. Vähen 20754: Oppi- ja kurssikirjojen !kustannukset ovat nyskelpoisiksi olisi hyväksyttävä sellaiset to- 20755: kohonneet yleisistä hintoihin vaikuttavista distettavat oppi- ja kurssikirjamenot, jotka 20756: syistä ja liikevaihtoveron tähden. Nämä me- asianomaisen oppilaitoksen viranomainen 20757: noerät rasittavat opiskelijoiden ja heidän· vahvistaa voimassaoleviin kurssivaatimuksiin 20758: huoltajiensa menotaloutta lisääntyvässä perustuviksi. 20759: määrässä, sillä monilla aloilla tapahtuvan no- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun- 20760: pean tieteellisen ja !teknillisen kehityksen nioittavasti oouskunnan hyväksyttäväksi seu- 20761: vuoksi joudutaan oppi- ja kurssikirjoja uusi- raavan toivomuksen, 20762: maan entistä nopeammin. Opiskelijamäärien 20763: suuri lisääntyminen aiheuttaa myös sen, että että hallitus tutkituttaisi ert1aisissa 20764: oppi- ja kurssikirjojen lainaaminen kirjas- oppilaitoksissa, yliopistoissa ja korkea- 20765: toista on vaiheutunut ja hidastaa muutenkin loouluissa tarvittavien oppi- ja kurssi- 20766: kallista opiskelua. kirjojen hankkimisesta aiheutuneiden 20767: Kun rtällaisten !kustannusten tasoittaminen opintokustannusten vähennyskelpoi- 20768: ja opiskelun tukeminen suoranaisin avustuk- suuden valtion ja kunnan verotuksessa 20769: sin muodostuisi hankalaksi, näyttäisi ,tasa- ja ryhtyisi asian vaatimiin toimenpi- 20770: puoliselta 'ratkaisulta se, että oppi- ja kurs- teisiin. 20771: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 20772: 20773: Anna-Liisa Linkola. 20774: 489 20775: 20776: IV,141.-Toiv.al H:o 101. 20777: 20778: 20779: 20780: 20781: E. Räsänen ym.: Yhtymäverotuksen maatt'latalouksille aiheut- 20782: tamien epäkohtien poistamisesta. 20783: 20784: 20785: E d u. s k u n n a 11 e. 20786: 20787: Yhtymäverotuksen soveltaminen maatilata- määrä nousta yli puolella entisestä, vaikka 20788: loutta harjoittaviin on vakava epäikohta, jo- tilan veronmaksukyky nimenomaan isännän 20789: hon on voimakkaasti ajettu korjausta vlime kuoleman vuoksi on voinut puolella vähentyä. 20790: vuosikymmenen aikana siinä kuitenkaan on- Epäkohta yhtymäverotuksessa synnyttää 20791: nistumatta. Tätä epäkohtaa on usein paikan uusia epäkohtia. On todettu, että tilojen 20792: päällä yritetty lieventää elinkelpoisten .tilo- pirstoutuminen ja autioituminen sekä niiden 20793: jen pirstomisella ja näennäi.sillä vuokrasopi- siirtyminen keinottelijoiden käsiin on hyvin 20794: muksilla, mutta nimenomaan vaikeimmissa monessa tapauksessa korkean yhtymäverotuk- 20795: taloudellisissa oloissa asuvat yhtymien osak- sen seuraus. Se on myös omiaan edistämään 20796: okaa:t eivät ole useinkaan osanneet näitä kei- maaltapakoa ja lisäämään pakkolähdön tuo- 20797: noja käyttää hyväikseen ja· ovat siten joutu- maa ka.tkeruuden tunnetta lähtemään joutu- 20798: neet kohtuuttoman verotuksen kohteeksi. neen mielessä. 20799: Erikoisen räikeänä tämä epäkohta tulee Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 20800: esille silloin kun tilan huoltaja kuolee ja eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen, 20801: tämän jälkeen tila veroviranomaisten taholta 20802: katsotaan yhtymäksi. Kun tilaosakkaat me- että hallitus kiireellisesti tutkisi yh- 20803: nettavät mahdollisuuden kaikkiin sosaalisiin tymäverotuksen maaUlatalouks~'lle tuo- 20804: vähennyksiin ja kun tilaosakkaiden puolisoi- mat epäkohdat ja antaisi esityksen 20805: takin tämän jälkeen ryhdytään verottamaan näiden epäkohtien poistamiseksi. 20806: työn arvosta, niin saattaa tilan veroäyri- 20807: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1066. 20808: 20809: Eino Räsänen. Eino Sääsldlahti. 20810: Paavo Hiinikoski. Reino Karpola. 20811: Aa.ro Lintilä. 20812: IV,142.-Toiv.al. N:o 102. 20813: 20814: 20815: 20816: Pekkarinen ym.: Maatalousyhtymän ja kuolinpesän ve·rotuk- 20817: sessa esiintyvien epäoikeudenmukaisuuksien poistamisesta. 20818: 20819: E d u s k u n n a ll e. 20820: 20821: TulO- ja omaisuusveroasetuksen 3 § :n mu- Tästä heitä kuitenkin yhteiskunnan taholta 20822: 'kaan on yhteisenä pidettävä mm. sellaista rangaistaan verottamalla ja taksoittamalla 20823: kahden tai useamman henkilön kiinteistön maatalousyhtymänä. Tulo- ja omaisuusveron 20824: viljelemistä tai hallintaa varten muodosta, ollessa jyrkästi progressiivinen tämä johtaa 20825: maa yhtymää, joka on tarkoitettu toimimaan siihen, että kun vero määrätään osakkaiden 20826: osakkaiden yhteiByrityksenä. Kunnamsvero- yhteisen omaisuuden ja tulon perusteella ja 20827: luksen osalta ei varsinaista lain säännöstä kun maatalousyhtymälle ei anneta mitään so- 20828: m.aatalousyhtymistä ole, mutta edellämainit- siaalisia vähennyksiä, he joutuvat maksamaan 20829: tua valtion verotusta koskevaa säännöstä on huomattavasti korkeamman veron kuin erik- 20830: verotuskäytännössä sovellettu myös kunnallis- seen verotettuna. 20831: verotuksessa ja lisäksi Korkeimman hallintO- Leskien ja orpojen kohdalla tämä maata- 20832: oilkeuden päätökset ovat sanelleet kunnallis- lousyhtymän vero vaikuttaa kaikkein ras- 20833: verotuksessa noudatettava.t maatalousyhty- kaimmin. Isän kuoltua jäävät leski ja ala- 20834: 1llän taksoituksen perusteet. ikäiset lapset usein kamppailemaan suurten 20835: Vaikka lainsäätäjän tarkoituksena onkin il- taloudellisten vaikeuksien keskelle. Sen sijaan 20836: meisesti ollut rajoittaa yhtymäverotus kä- että yhteiskunta velvollisuuksiensa mukaan 20837: sittämäan vain sellaiset <tapaukset, joissa auttaisi tällaisia vaikeuksiin joutuneita, se 20838: omaisuutta on tietoisesti veron kiertämiseksi lisää heidän verotaakkaansa. Lainsäätäjän 20839: hankittu useamman eri henkilön nimiin tar- tarkoituksena ei varmaankaan ole ollut vai~ 20840: koituksena viljellä ja ·hoitaa niitä yhdessä, keuttaa näiden ahdinkoon joutuneiden ase- 20841: on verotus käytannössä mainittua lain sään- maa, mutta verolainsäännöksissä olevien punt- 20842: nöstä ,tulkittu varsin laajasti. Usein satrtnu teellisuuksien vuoksi hyvin usein näin käy- 20843: niin, että :isän ja äidin kuoltua jäävät vel- tännössä kuitenkin tapahtuu. 20844: jekset ja sisarukset asumaan samalle tilalle Vähämerkityksellinen ei ole myöskään se, 20845: ja samaan taloon. He eivä.t voi Ikäden ikään- että maatalousyhtymäverotuksen kohteeksi 20846: teessä jakaa tilaa ja rakentaa uusia raken- joutuneet menettävät melkein kaikki pienvil- 20847: nuksia kukin omalle osuudelleen, Tilat ovat jelijöille maksettavat palkkiot ja maatalous- 20848: lisäksi monasti niin pieniä, että ne jaossa .·. tnotantoavustukset. 20849: pirstoutuisivat elinkevottomiksi. Muiden elä- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 20850: mänmahdolHsuuksien puuttuessa heidän on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 20851: siis pakko asua ja hoitaa tilaa yhteisesti. sen, 20852: Käytännössä he saattavat olla eri ruokakun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 20853: taa. Heillä on usein omat kotieläimensä ja nykyisen verolainsäädännön muutta- 20854: he markkinoivat tuotteensa täysin erillisinä miseksi siten, että maatalousyhtymän 20855: sekä vastaavat muutenkin kukin omasta osuu- verotuksessa ja kuolinpesien verotuk- 20856: destaan. sessa esiintyvät epäoikeudenmukaisuu- 20857: det poistettaisiin. 20858: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 20859: 20860: Pentti Pekkarinen. Mikko Volotinen. Mauno Pohjonen. Sylvi Sa.imo. 20861: Artturi Jämsen. Eino Lottanen. Eino Sääskila.hti. Eino Uusitalo. 20862: Reino Karpola.. Pekka. Vilmi. Veikko Savela. Aaro Lintilä. 20863: Veikko Hanhirova. Pa.a.vo Niinikoski. Ale Holopainen. Eino Räsänen. 20864: Olavi Lahtela. Erkki Haukipuro. Aulis Sileäka.nga.s. Reino Kangas. 20865: Hannes Pa.a.so. 20866: IV,143.- Toiv.al. N: o 103. 20867: 20868: 20869: 20870: 20871: Veana.mo: MCJ4'Uilo'l.td61t. 'l!enltuksen kasvamisen estämisestä 20872: perku•pliäa ktwUua. 20873: 20874: 20875: E d u s kun n a 11 e. 20876: 20877: Nimenomaan maatalouden verotuksesta on Tästä syystä ehdotan kunnioittaen edus- 20878: havaittavissa, että jos perheenpää kuolee, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20879: niin verotus päinvastoin tulee asianomaiselle 20880: entistä raskaammaksi. Tämä ei ole oikein, että kaUitus ryhtyisi viivyttelemättä 20881: sillä jokainen ymmärtää, että perheenpään toimenpiteisiin verotuslainsäädännön 20882: kuoleman johdosta jälkeläisten taloudellinen siten korjaamiseksi, että perkeenpää:n 20883: asema heikkenee. kuoleman jakdosta maatalo1u:lessa ve- 20884: Vaikka tällainen epäkohta sinänsä on pieni, rorasitus· ei kasva. 20885: niin sillä on suuri periaatteellinen merkitys. 20886: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 20887: 20888: Veikko Vennamo. 20889: 20890: 20891: 20892: 20893: 56 E 529/66 20894: 442 20895: 20896: IV,lä-Toiv.al. H:o 104. 20897: 20898: 20899: 20900: 20901: Vennamo: Per1&e- ja pienviljelmie'A veron mäöräämisestä pe7,.. 20902: tohehtaari• mukaa•. 20903: 20904: 20905: E d u s kun n a 11 e. 20906: 20907: Perhe- ja pienviljelmien verotuksessa on selitetään varsin monimutkaiseksi asiaksi, 20908: suuria epäkohtia. Ehkä räikein näistä on isän- mutta asia on toisaalta kiireellinen ja vält- 20909: nänpalkan ja perheenjäsenen vero. Sitähän tämätön, voitaisiin varsin nopeasti ja mut- 20910: nostetaan, kun palkat ja ansiot maassamme kattomasti saada korjaus aikaan siten, että 20911: suurituloisille kasvavat, vaikka maatalouden vero määrättäisiin peltohehtaarin mukaan. 20912: tuotantokustannusten nousun vuoksi todelli- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 20913: nen ansio näillä tiloilla voi pienentyä. Perhe- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 20914: ja pienviljelmät joutuvat maksamaan tällöin sen, 20915: veroa jopa olemattomista tuloista. Lisäksi että <hallitus ryhtyisi kiireellisesti 20916: tämä vero on sitä raskaampi mitä pienempi toimenpiteisiin perhe- ja pienviljelmiä 20917: tila on, eikä riittävästi myöskään oteta huo- kohtuuttomasti rasittavan isännänpal- 20918: mioon monasti välttämättömien sivuansioiden kan ja perheenjäsenen veron poistami- 20919: vaikutusta. seksi ja siirtyisi selväpiirteiseen pehto- 20920: Kun näidenkin vääryyksien poistaminen hehtaarin verotukseen. 20921: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 20922: 20923: Veikko Vennamo. 20924: 448 20925: 20926: IV,145. - 'l'oiv.al. N: o 105. 20927: 20928: 20929: 20930: 20931: Hama.ra. ym.: Isännänpalkkaa koskevien määräysten tarkist• 20932: misesta leskiemäntien osalta. 20933: 20934: 20935: E d u s k u n n a 11 e. 20936: 20937: Maatalousyrittäjän erikseen verotettavaksi seen ja kohtuuttamaan tulokseen, sillä maa- 20938: tuloksi lasketaan oman työn arvo eli ns. isän- tilan puhdas tulohan on palkkatyövoiman li- 20939: nänpalkka sekä hänen perheenjäsentensä ti- säännyttyä tosiasiassa vähentynyt. 20940: lan maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän Syynä tällaiseen käytäntöön on, paitsi ve- 20941: työn arvo. Niiden perheenjäsenten joukkoon, · rolakien ylimalkaisuus myös se, että niissä 20942: joiden työn arvo täten otetaan verovelvolli- ohjeissa, jotka valtiovarainministeriö vuo- 20943: sen tulona huomioon, ei lueta verovelvollisen sittain on antanut isännänpalkan arvon pe- 20944: puolisaa (vaimoa), koska hänen tekemänsä rusteista, ei ole nimenomaan otettu huomioon 20945: työ on useimmiten kotitaloustyötä ja sellai- leskiemäntien asemaa verotuksessa. Tässä 20946: sena verovapaata. kohden olisi näin ollen pikainen korjaus saa- 20947: Kun talon isäntä kuolee, on tavallisesti tava aikaan. 20948: seurauksena, että hänen puolisonsa joutuu Edellä lausutun perusteella ehdotamme 20949: palkkaamaan tilalle lisää vierasta työvoimaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20950: huolehtiessaan itse jatkuvasti pääasiassa ko- 20951: titaloustöistä. Vero- ja taksoituslautakuntien että hallitus viipymättä ryhtyisi toi- 20952: käytännön mukaan verotetaan leskiemäntää menpiteisiin ns. isännänpalkkaa koske- 20953: kuitenkin isännänpalkasta, jopa samassa mää- vien määräysten tarkistamiseksi siten, 20954: rin kuin talon isäntää oli verotettu. V erotuk- että leskiemäntien verotus muodostuisi 20955: sessa päädytään tällöin epäoikeudenmukai- nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. 20956: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 20957: 20958: Irma Bama.ra.. Sa.ka.ri Huima.. 20959: Alli V&ittinen. Olavi Nikkilä. 20960: Mikko Asunta.. 'l'. I. Vartia. 20961: 'l'imo Mäki. Jaakko Kemppainen. 20962: H. Kosola.. Saara Forsius. 20963: Sylvi Ha.linen. 20964: IV,146.-Toiv.al. N:o 106. 20965: 20966: 20967: 20968: 20969: Pa.kkanen ym.: Maataloude'n harjoittajan oikeuttamisesta ve- 20970: rotuksessa vähentämään tulostaan eläinlääkintäkustannuk- 20971: set. 20972: 20973: 20974: E d u s kun n a 11 e. 20975: 20976: Valtion ja kunnan verotuksessa on luon- vaa menoerää. Olisi senvuoksi kohtuullista, 20977: nollisella henkilöllä oikeus vähentää verotet- että edes eläinlääkärin maksut ja ne menot, 20978: tavista tuloistaan lääkärin ja lääkekulut ym. jotka aiheutuvat eläinlääkärin määräämistä 20979: sairauden aiheuttamat kustannukset, mikäli lääkkeistä, viljelijä saisi vähentää verotetta- 20980: sairausvakuutus ei ole hänelle korvannut vista tuloistaan. 20981: näitä kustannuksia. Tässä kohdin on kehitys Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 20982: siten kulkenut oikeaan suuntaan. Toisin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 20983: ovat asiat, milloin viljelijän kotieläin sairas- 20984: tuu. että hallitus ryhtyisi viipymättä sel- 20985: Jo kotieläimen sairastuminen sinänsä voi laisiin toimenpiteisiin, että maatalou- 20986: aiheuttaa viljelijälle huomattavia menetyk- den harj'oittaja saisi valtion ja kun- 20987: siä, sillä esim. lehmän sairastuminen merkit- nan verotuksessa vähentää veronalai- 20988: see tavallisesti myös tuotannon häiriinty- sesta tulostaan ne kustannukset, jotka 20989: mistä, mutta sen lisäksi tulevat eläinlääkärin tilan kotieläinten sairastumiseen liitty- 20990: maksut ja lääkekustannukset. Etenkin syrjä- vät eläinlääkärin maksut ja tämän 20991: seudulla asuvan viljelijän kohdalla merkitse- määräämät lääkemenot hänelle vuosit- 20992: vät yksistään matkakustannukset huomatta- tain aiheuttavat. 20993: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 20994: 20995: Atte Pakkanen. Mikko Kaarna.. 20996: Leo Bäppölä. Ale Holopainen. 20997: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila. 20998: IV,147.- Toiv.al N:o 107. 20999: 21000: 21001: 21002: 21003: E. Räsänen ym.: Syrjäseutujen v~'ljelijäin ylimääräisen työ- 21004: menekin huomioon ottamisesta helpotuksena ve·rotuksessa. 21005: 21006: 21007: E d u s k u n n a 11 e. 21008: 21009: Kohtuuton työnarvojen ja isännänpalkan se näin ollen olekaan tullut huomioiduksi 21010: määrääminen verotuksessa on syrjäseuduilla, kuin harvoissa pitäjissä. Helpotuksen ulotta- 21011: jossa huomattava osa työmenekistä kuluu lä- minen myös työnarvoja ja isännänpalkkaa 21012: hinnä maitotaloustuotteiden kuljettamiseen koskevaksi siinä määrin kuin todellinen työ- 21013: vaikeissa ja vaarallisissakin olosuhteissa val- menekki on ollut, toisi tasapuolisuutta ja oi- 21014: tateiden varsille, aiheuttanut aiheellista tyy- keudenmukaisuutta syrjäseutujen ja saaristo- 21015: tymättömyyttä ja edistänyt maaltapakoa ja asukkaiden vaikeisiin olosuhteisiin. 21016: tilojen autioitumista. Nykyisten verotusperus- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 21017: teiden mukaan syrjäseutujen asukas tuntee it- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 21018: sensä samanarvoisena rintamaiden asukkai- toivomuksen, 21019: den kanssa vain veronmaksajana, ja kun ve~ 21020: rotuksessa ei hänen ylimääräistä työmenek- etät hallitus kiireellisesti suorittaisi 21021: kiään vähennyksenä huomioida, niin on epä- tutkimuksen siitä ylimääräisestä työ- 21022: kohta ilmeinen. menekistä, joka syrjäseuduilla ja saa- 21023: Voimassaolevassa verolaissa on mahdolli- ristoalue~'lla on viljelijöillä lisärasituk- 21024: suus ns. vyöhykelain avulla lieventää em. epä- sena, sekä antaisi esityksen tämän ra- 21025: kohtaa. Kuitenkaan pelkkään viljellyn tai situksen huomioimisesta vähennyksen.ä 21026: metsämaan puhtaaseen tuottoon · kohdistuvaa isännänpaZkassa ja perheenjäsenten 21027: vähennystä · ei ole pidettävä riittävänä eikä työnarvoissa. 21028: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 21029: 21030: Eino Räsänen. Reino Karpola. 21031: Paavo Nilnikoskt. Katri Helena Eskelinen. 21032: Eino Sääski1ahti. Pentti Pekkarinen. 21033: .A.aro Lintilii.. 21034: 446 21035: 21036: IV,148. - Toiv.al. lf :o 108. 21037: 21038: 21039: 21040: 21041: Ka.ngas ym.: Maataloustuotteissa käytetyn bensiinin hintaan 21042: sisältyvän veron palauttamisesta. 21043: 21044: 21045: E d u s k u n n a 11 e. 21046: 21047: Kun eduskunta kesäkuun 9 päivänä 1965 Koska bensiinin hintaan sisältyvä vero on 21048: hyväksyi seuranneen heinäkuun 1 päivästä luonteeltaan yleisten teiden käytöstä perittä- 21049: voimaan tulleet lait moottoriajoneuvoverosta vää korvausta ja kun leikkuupuimureita vain 21050: annetun lain muuttamisesta (352/1965) ja hyvin vähäisessä määrin kuljetetaan yleisillä 21051: moottoripetrolin väliaikaisesta vapauttami- teillä, olisi maataloutemme samalla tavoin 21052: sesta nestemäisten polttoaineiden valmistave- kuin muissa maissa jo on menetelty kokonaan 21053: ron lisäverosta (351/1965), eduskunta sa- vapautettava siitä verorasituksesta, joka sille 21054: malla edellytti hallituksen ryhtyvän kiireelli- nykyisin aiheutuu verollisen bensiinin käyt- 21055: sesti sellaisiin toimenpiteisiin, että maatalou- tämisestä paitsi traktoreiden myös leikkuu- 21056: den käytössä olevat bensiiniä polttoaineenaan puimureiden polttoaineena. Tämä toimenpide 21057: käyttävät traktorit tulevat polttoaineen hin- olisi leikkuupuimureiden samoin kuin maata- 21058: taan nähden tasavertaiseen asemaan moottori- loustraktoreidenkin kohdalta välttämätöntä 21059: petrolia polttoaineena käyttävien traktorei- myös sen vuoksi, että siten voitaisiin osaltaan 21060: den kanssa. alentaa meillä lähinnä luonnonolosuhteista 21061: Maatalouden käytössä on kuitenkin bensii- johtuen jo muutoinkin korkeita maatalouden 21062: nitraktoreiden ohella muitakin sellaisia ben- tuotantokustannuksia. Tämä kustannusten 21063: siinimoottorilla varustettuja työkoneita, jotka alennus tultaisiin luonnollisesti ottamaan huo. 21064: vuosittain kuluttavat verollista bensiiniä huo- mioon maataloustuotteiden hintoja määrät- 21065: mattavat määrät ja joille olisi järjestettävä täessä. 21066: joko kokonaan verosta vapaa polttoaine tai, Mikäli bensiinikäyttöisiä maataloustrakto- 21067: ellei se ole mahdollista, muulla tavoin hyvi- reita ja leikkuupuimureita ym. vastaavia 21068: tettävä polttoaineen hintaan sisältyvät verot. moottoreita varten ei mahdollisten jakeluvai- 21069: Tällaisia työkoneita ovat ennen kaikkea leik- keuksien vuoksi pystytä järjestämään tunnis. 21070: kuupuimurit, sekä sähköttömillä alueilla lyp- tamisaineella merkittyä verotonta bensiiniä, 21071: sykoneet, vesipumput kalastusveneissä ym. kuten mm. Tanskassa on järjestetty, olisi asia 21072: moottoriveneissä. hoidettava mahdollisimman yksinkertaista 21073: Käytössä olevien leikkuupuimureiden luku- hyvitysmenettelyä noudattaen. Mainittakoon, 21074: määrästä ei ole tarkkoja tilastotietoja ole- että esim. Ruotsissa maksetaan bensiinikäyt- 21075: massa. Leikkuupuimureiden myyntitilastojen töisten maataloustraktoreiden haitijoille ben- 21076: sekä maanviljelys- ja talousseurojen vuoden siiniveron palautusta keskimääräisen täyden 21077: 1964 loppupuolella keräämien tietojen perus- kompensation mukaan 340 kruunua eli 21078: teella voidaan kuitenkin todeta, että käytössä 212,40 markkaa traktoria ja vuotta kohden. 21079: olevien leikkuupuimureiden kokonaismäärä Tällöin on katsottu, että traktoreiden keski- 21080: on nykyisin 15.000-16.000 kpl ja että näistä määräinen polttoaineenkulutus on 1 272 lit- 21081: on lähes puolet bensiinikäyttöisiä. Bensiini- raa vuodessa ja että tästä on kuudesosa käy- 21082: käyttöisistä leikkuupuimureista on vielä pieni tetty ajettaessa yleisillä teillä, miltä osin ve- 21083: osa, muutamia kymmeniä kappaleita hinatta- ronpalautusta ei ole maksettu. Itsekulkevista 21084: via eli bensiinimoottorilla varustettuja veto- leikkuupuimureista on Ruotsissa maksettu 21085: puimureita ja kaikki muut eli noin 7.000 kpl bensiiniveronpalautusta noin 1 800 litrasta 21086: itsekulkevia eli ajopuimureita. verokannan 32 äyriä/litra mukaan 575 kruu- 21087: IV,148. - Eangaa ym. 447 21088: nua eli 359,20 markkaa leikkuupuimuria ja järjestettävä paitsi maataloustrakt6reissa 21089: vuotta kohden ja hinattavista leikkuupuimu- myös leikkuupuimureissa ym. maatalousko- 21090: reista vastaavasti 470 litrasta 32 äyrin mu- neissa käytetyn bensiinin osalta. 21091: kaan litralta yhteensä 150 kruunua eli 93,71 Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun- 21092: markkaa leikkuupuimuria ja vuotta kohden. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21093: Valtiovarainministeriön heinäkuun 15 päi- 21094: vänä 1965 asettama bensiinitraktorien poltto- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi- 21095: aineverotoimikunta on tosin jo antanut mie- menpiteisiin bensiinin hintaan sisälty- 21096: tinnön veronpalautuksen toteuttamisesta ben- vän veron palauttamiseksi sekä ben- 21097: siinikäyttöisten maataloustraktoreiden osalta siinikäyttöisissä maataloustraktoreissa 21098: heinäkuun 1 päivästä 1965 lähtien (komitean- että leikkuupuimureissa ym. maatalou- 21099: mietintö B 35/1966), mutta toimikunnan eh- dessa ja kalastuksessa käytetyn bensii-- 21100: dotuksia ei vielä ole toimeenpantu. Kysymyk- nin osalta heinäkuun 1 päivästä 1965 21101: sessä oleva veronpalautus olisikin kiireellisesti lähtien. 21102: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 21103: 21104: Reino Kangas. Hannes Pa.a.so. 21105: Pekka Vilmi. Erkki Baukipuro. 21106: Paavo Niinikoski. 21107: IV,149. .,.;_ Toiv.al Jf: o 101. 21108: 21109: 21110: 21111: 21112: lämsen ym.: Tiekustannuste.n saattamisesta vi.ihennyskelpoi- 21113: Biksi verotuksessa. 21114: 21115: 21116: E d u s k u n n a ll e. 21117: 21118: Kunnan- ja kyläteitä on viimeisten 10 vuo- toiset suuremmassa toiset vähemmässä määrin 21119: den aikana rakennettu fähes 20.000 km. Sa- myös yleistä liikennettä, olisi valtiovallan 21120: notut tiet ovat v. 1954 säädetyn ja v. 1958 ojennettava auttava kätensä tilanteen helpot- 21121: voimaan tulleen tielain mukaan oikeutettu tamiseksi. Kaikkein ensimmäiseksi olisi mai- 21122: anomuksesta siirtymään paikallisteiksi. Tämä nitut rasitukset saatettava lakimääräisen vä- 21123: merkitsee huomattavaa OOistY$tä maaseudun hennysoikeuden piiriin kiinteistötulon vero- 21124: tieolojen kannalta. Se ei kuitenkaan ole kyen- tuksessa. 21125: nyt poistamaan kokonaan niitä kohtuuttomia Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy- 21126: rasituksia, jotka tiehoitokunnille teiden raken- väksyttäväksi toivomuksen, 21127: tamisesta ja kunnostamisesta on aiheutunut, 21128: vaan monet hoitokunnat kamppailevat vielä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21129: juuri sanottujen rasitusten selvittämisessä. yksityis- ja asutusteiden rakentami- 21130: Uusien asutus- ja yksityisteiden kohdalla asia sessa ja kunnossapitämisessä sekä pai- 21131: on sama rakentamiseen ja kunnossapitoon kallisteiksi hyväksyttyjen teiden kun- 21132: nähden. toonpanossa ja rakentamisessa makset- 21133: Kun edellämainittu asiaintila aiheuttaa ni- tavaksi tulevien kustannusosuuksien 21134: menomaan muutenkin vähävaraisille syrjä- saattamiseksi lakimääräisiksi vähen- 21135: seutujen asukkaille kohtuuttoman suuria ra- nyksiksi kiinteistötulon verotuksessa. 21136: situksia ja kun toisaalta em. tiet palvelevat 21137: Helshigissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 21138: 21139: Artturi Jämsen. Pentti Pekkarinen. Paavo Niinikoski. 21140: 449 21141: 21142: IV,150. -Toiv.al. N:o 110. 21143: 21144: 21145: 21146: 21147: Karpola ym.: Yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossapitä- 21148: misestä aiheutuneiden kustannusten vähennyskelpoisuu- 21149: desta valtion ja kunnan t•erotuksessa. 21150: 21151: 21152: E d u s k u n n a 11 e. 21153: 21154: Maamme harvaanasutuilla ja syrjäisillä vat valtio ja kunnat yhdessä, olisi oikeuden- 21155: seuduilla on runsaasti ns. yksityisteitä ja mukaista, että yksityisteiden rakentamisesta 21156: uuden :vksityistielain mukaan niitä jatku- ja kunnossapitämisestä aiheutuvat kustan- 21157: vasti lisää rakennetaan. Tällä tavoin saadaan nukset katsottaisiin vähennyskelpoisiksi me- 21158: edes osittain parannetuksi tieverkostoa, mikä noiksi valtion ja kunnan verotuksessa. Tällä 21159: vieläkin syrjäisimmillä seuduilla on erittäin tavoin saataisiin kustannuseroja edes hiukan 21160: puutteellinen. tasoitetuksi yksityistievelvollisten ja yleisen 21161: Yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossa- tien varressa asuvien välillä. 21162: pitämisestä aiheutuu kuitenkin tieosakkaille Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 21163: verraten suuria kustannuksia. Vaikka yksi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21164: tyistielain mukaan osan kustannuksista hy- muksen, 21165: väksytyissä tapauksissa maksaakin valtio, 21166: kuitenkin tieosakkaiden osuus jää verraten että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 21167: suureksi. Tientarvitsija, jolla ei ole välittö- toimenpiteisiin verolain muuttamiseksi 21168: mässä läheisyydessä yleistä tietä, joutuu siis siten, että yksityisteiden rakentami- 21169: osallistumaan . sellaisiinkin kustannuksiin, sesta ja kunnossapitämisestä aiheutu- 21170: joita ei ole yleisen tien välittömässä läheisyy- neet kustannukset katsottaisiin vähen- 21171: dessä asuvalla. Kun ilmeisesti yhteiskunnas- ny.~kelpoisiksi valtion ja kunnan vero- 21172: samme ei ainakaan lähiaikoina päästä siihen, tuksissa. 21173: että kaikista tienpitokustannuksista Vastaisi- 21174: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 21175: 21176: Reino Karpola. Eino Lottanen. Ale Holopainen. 21177: Olavi Lahtela. Aulis Sileäkanga.s. Reino Kangas. 21178: Pentti Pekkarinen. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti. 21179: Veikko Hanhirova.. Erkki Hauk!puro. Paavo Niinikoski. 21180: ~o VolotineiL 21181: 21182: 21183: 21184: 21185: 57 E 529/66 21186: 450 21187: 21188: IV,151.- Toiv.al N:o 111. 21189: 21190: 21191: 21192: 21193: Koivunen ym..: Oikeudesta vähentää t'erotuksessa tienpiaosta 21194: aiheutuneet kustannukset. 21195: 21196: 21197: E d u s k u n n a 11 e. 21198: 21199: Tielainsäädännön uudistuksissa on pyritty että voimassa oleva verolainsäädäntö ei ota 21200: siihen, että yksityisiltä kansalaisilta siirret- huomioon verotettavasta tulosta vähennys- 21201: täisiin henkilökohtaiset tienpitorasitukset yh- kelpoisena menona niitä välttämättömiä me- 21202: teisöjen, valtion ja kuntain kautta hoidetta- noja, joita tienpito yksityisille kansalaisille 21203: viksi. Käytänniissä on kuitenkin niin, että asettaa. Vähin mitä pitäisi tehdä edellä esi- 21204: suuri määrä yksityisiä kansalaisia edelleenkin tetyn epäkohdan ja eriarvoisuuden lieventä- 21205: joutuu kantamaan suuria rasituksia pääs- miseksi, olisi verolainsäädännön muuttaminen 21206: täkseen tienkäytöstä osallisiksi. Tällaisina ra- siten, että verovelvolliset saisivat verotetta- 21207: situksina tulevat edelleenkin olemaan tiet, vasta tulostaan vähentää teidenpidosta joh- 21208: joita ei oteta uuden tielain mukaisiksi paikal- tuvat menonsa. 21209: listeiksi ja jo rakennetut ja rakennetta,•at yk- EdE.'Ilä sanottuun viitaten esitämme edus- 21210: sityistiet. Kunnan veronmaksajina vähävarai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21211: set ihmiset joutuvat uuden tielain mukaan 21212: kantamaan melkoisesti tierasituksia. Näin ol- että hallitus antaisi kiireellisesti esi- 21213: len tierasitus vain lisääntyy sellaistE.'n kansa- tyk.~en verolainsäädännön muuttami- 21214: laisten kohdalla, jotka vielä joutuvat vastaa- sesta siten, että maatalous- ja asu11to- 21215: maan henkilökohtaisestikin kulkutiestään. kiinteistö.ien verotuksessa tulo.~ta saa- 21216: Nämä moninkertaisen tierasituksen kantajat tai.~iin vähentää tienpidon verovelt·ol- 21217: ovat pääasiassa syrjäisten seutujen vähäva- liselle verovuoden aikana aiheuttamat 21218: raista väkeä. kustannukset. 21219: Tilanteen nurinkurisuutta lisää vielä se, 21220: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 21221: 21222: Matti Koivunen. Lauha Männistö. Eino Tainio. 21223: Siiri Lehmonen. Pekka Salla. Irma Rosnell. 21224: Pauli Puhakka. Rainer Virtanen. . Hugo Manninen. 21225: Martti Linna. Pekka Silander. Kaisu Weckman. 21226: 451 21227: IV,152.- Toiv.al. N :o 112. 21228: 21229: 21230: 21231: Pakkanen ym.: Maatalouskiinteistölle tarpeellisten yksityisten 21232: teiden perttstamisesta ja kunnossapidosta aihe·uJuvien to- 21233: dellisten kustannusten vähennyskelpoisu1tdesta verotuk- 21234: sessa. 21235: 21236: 21237: E d u s k u n n a 11 e. 21238: 21239: Entisistä kyläteistä tullaan ottamaan ylei- siitä, minkäluontoisen tien varrella kiinteistön 21240: sistä teistä v. 1954 annetussa laissa tarkoite- tilukset ja sen talouskeskus sijaitsevat. Nämä 21241: tuiksi yleisillä varoilla kunnossapidettäviksi rasitukset ovat suurimmat niillä tiloilla, jotka 21242: paikallisteiksi eri tiepiireissä noin 80-90 o/o sijaitsevat etäällä joko kokonaan tai ainakin 21243: teiden pituuksien mukaan laskettuna. Jäljelle suurimmaksi osaksi yleisillä varoilla kustan- 21244: jäävä osa kyläteistä samoin kuin ne kunnan- nettavista teistä. Erilaisuutta tulee eri lmn- 21245: tiet sekä asutustiet, joita ei tulla hyväksy- tien alueilla aiheuttamaan myös se seikka, 21246: maan paikallisteiksi, jäävät yksityisteinä missä määrin kukin kunta pystyy myöntä- 21247: kunnossapidettäviksi samoin kuin vanhastaan mään tieavustuksia. Huonoimmassa asemassa 21248: yksityisteinä olleet tiet. Näitä teitä koskevan ovat syrjäseutujen maatilat, jotka ovat 21249: lainsäädännön yhtenäistämiseksi eduskunta yleensä pienempiä ja heikompituottoisia kuin 21250: on 12.2.1962 hyväksynyt lain yksityisistä yleisten teiden lähettyvillä sijaitsevat kiin- 21251: teistä, mikä laki koskee kaikkia muita yksi- teistiit. 21252: tyisiä tietä, paitsi niitä, joita vain asianomai- Maatalousmaan verojyvityksessä otetaan 21253: sen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oi- huomioon pistevähennyksinä eri peltolohko- 21254: keus käyttää. Hyväksytyn lain mukaan anne- jen etäisyys maatilan talouskeskuksesta, mut- 21255: taan valtion varoista vuosittain avustusta tei maatilan etäisyyttä yleisistä teistä. Maata- 21256: määrätyt edellytykset täyttävien yksityisten louden sijaintiryhmityksessäkin voidaan ot- 21257: teiden kunnossapitoon. Tällaisia teitä ovat ne taa huomioon vain se tuotantokustannusten 21258: kunnan- ja kylätiet, joita ei hyväksytä pai- lisäys, ,jonka matkan pituus tarvikkeiden han: 21259: kallisteiksi, ja lisäksi sellaiset yksityiset tiet, kintalmstannusten ja tuotteiden myyntikus- 21260: joilla on tietyn paikkakunnan liikenteessä tannusten lisäytymisenä aiheuttaa, sen mu- 21261: huomattava merkitys tai jotka ovat :vhdys- kaisesti kuin maatalouskiinteistii.ien verotuk- 21262: teinä tarpeellisia syrjäiselle asutukselle ja sesta annetun asetuksen (376/19i>9) 7 § :ssä 21263: joista aiheutuu tieosakkaille tien pituuden säädetään. Verolakeja olisikin muutettava si- 21264: vuoksi tai muusta sellaisesta syystä erityisen ten. ('ttä maatalouskiinteistön tarvitsemien 21265: rasittavia kustannuksia. Annettavan valtion- yksityisten teiden perustamisesta ja kunnos- 21266: avun maara vaihtelee käytännössä 30- sapitämisestä kiinteistiin omistajalle tai halti- 21267: 60 %: iin, poikkeustapauksissa 70 %: iin jalle aiheutuvat rasitukset saataisiin verotuk- 21268: saakka. Myös yksityisen tien rakentamiseen ja sessa vähentää todellisten kustannusten suu- 21269: parantamiseen voidaan samoilla perusteilla ruisina. 21270: kuin kunnossapitoonkin saada valtionapua 21271: tulo- ja menoarvioon otettavien määräraho- Edellä esitetyin perustein esitämme edus- 21272: jen puitteissa. Lisäksi kunnat voivat vapaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21273: ehtoisesti harkintansa mukaan osallistua 21274: avustuksilla ja luontoissuorituksilla määrä- että hallitus viipymättä ryh.tyi.~i toi- 21275: tyt edellytykset täyttävien yksityisten teit- menpiteisiin tulo. ja omaisuusverolain 21276: ten rakentamiseen ja kunnossapitoon. (RRR/1943) sekä mnalaislmntain kun- 21277: Maatalouskiinteistöjen tienpitorasitukset nallishallinnosta 15. 6. 1898 annetun 21278: tulevat olemaan kovin erilaiset riippuen asetuksen muuttamiseksi siten, että 21279: 452 IV,152. - Yksityisteiden verohelpotukset. 21280: 21281: maatalouskiinteistön omistaja tai hal- maan joko rahassa tai luontoissuori- 21282: haltija saisi vähentää verotuksessa ve- tuksena maatalouskiinteistölle tarpeel- 21283: ronalaisesta tulosta ne todelliset kus- listen yksityisten teiden perustami- 21284: tannukset, jotka hän joutuu suoritta- sesta ja kunnossapidosta. 21285: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 21286: 21287: Atte Pakkanen. Veikko Hanhirova. Irma Hamara. 21288: Tahvo Rönkkö. Eino Sääskilahti Saara Forsius. 21289: Paavo Niinikoski. Tuure Salo. Nestori Kaasalainen. 21290: Leo lråppölä. Reino Kangas. Sylvi Halinen. 21291: Pekka Vilmi. 21292: 453 21293: IV,153.-Toiv.al. N:o 113. 21294: 21295: 21296: 21297: 21298: Pohjonen ym.: Perusteiden määräämisestä veronvähennysten 21299: suorittamiseksi tie- ja katurasituksista. 21300: 21301: Ed us kunnalle. 21302: 21303: Nykyisin ei huomioida lainkaan sitä, mil- vähennyksinä. Verohelpotusten tulisi koskea 21304: laiset veronmaksajan tieyhteydet ovat hänen myös asutuskeskusten ja -taajamien veron- 21305: suorittaessaan ammattiaan maaseudulla joko maksajia, mikäli heillä on henkilökohtaisia 21306: viljelijänä, metsätyömiehenä, pienyrittäjänä tie- tai katurasituksia. 21307: tai muun ammatin harjoittajana. Teiden hoi- Edellä mainitun perustt>e1la kunnioittaen 21308: dosta, kunnossapidosta tai tien kokonaan esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21309: puuttumisesta aiheutuvia rasituksia ei huo- muksen, 21310: mioida verotusta toimeenpantaessa, mutta 21311: ansiomahdollisuuksien vähenemiseen ne vai- että hallitus antaessaan esityksen 21312: kuttavat ylimääräisinä kustannustekijöinä. uudeksi verolainsäädännöksi antaisi 21313: Nämä kustannukset olisi verotuksessa tunnus- siinä myös asianmukaiset peru.steet 21314: tettava. Tämä "tunnustaminen" tapahtuisi verovähennysten suorittamiseksi tie- 21315: siten, että verotuksessa tierasituksista aiheu- ja katurasituksista. 21316: tuneet menot voitaisiin ottaa huomioon Vero- 21317: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 21318: 21319: Mauno Pohjonen. Olavi Lahtela.. 21320: Pentti Pekkarinen. Sylvi Saimo. 21321: Eino Uusitalo. 21322: 454 21323: 21324: IV,154.- Toiv.al. N:o 114. 21325: 21326: 21327: 21328: 21329: E. Räsänen ym.: Syrjäseutujen tiekustannusten saattamiseks-i 21330: vähennyskelpoisiks-i verotuksessa. 21331: 21332: 21333: E d u s k u n n a 11 e. 21334: 21335: Maaseudun väestöstä joutuu vielä suuri osa uhrattu yhteisen tiehankkeen tai kokonaan 21336: åsumaan aivan tiettömien taipaleitten takana, oman tien rakentamiseen. 21337: ja heidän pääsemisensä tien vaikutuspiiriin Maaseudun tierakennus on viime vuosina 21338: on usein kokonaan omatoimisuuden varassa. ollut melko hiljaista. Asutusteiden rakentami- 21339: Tämä kysyy usein kohtuuttomia kustannuksia sen vähentyminen, ns. Tapion teiden toimin- 21340: ja kun näitä kustannuksia ei ole sillä, joka nan hidastuminen määrärahojen puutteen 21341: on onnistunut saamaan kotinsa tai elinkei- johdosta ja kylä- ja kunnanteiden rakenta- 21342: nonsa valtateiden varteen, niin yhteiskunnan misen voimakas vähentyminen ovat olleet 21343: olisi myös oikeudenmukaisuuden nimissä huo- omiaan edistämään maaltapakoa ja tilojen 21344: mioitava myöskin syrjäseutujen ja saaristo- autioitumista sekä elinkeinoelämän. hakeutu- 21345: jen vaikeissa kulkuyhteyksissä asuvat. Kun mista rintamaille. Veronhuojennuksen anta- 21346: nykyisen lainsäädännön mukaan ei ole mah- minen omatoimisesti tiehankkeeseen ryhty~ 21347: dollista saada valtion tukea kuin rajoitetussa ville antaisi uusia mahdollisuuksia kesken- 21348: määrin yksityistiekustannuksiin ja monen on eräisen tierakennuksen käynnistämiselle. 21349: jäätävä kokonaan tukea vaille, niin olisi koh- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 21350: tuullista jos syrjäseutujen asukas, maanvil- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 21351: jelijä tai muu elinkeinonharjoittaja saisi toivomuksen, 21352: verotuksessa puhtaasta tuotostaan vähentää 21353: näin ylimääräisesti itse maksamansa tiekus- että hallitus kiireellisesti s-uorittaisi 21354: tannukset. Tällainen mahdollisuus edeS- tutkimuksen syrjäseutujen tienraken- 21355: auttaisi maaseudun tieolojen ratkaisevaan nuksessa aiheutuneiden tiekustannus- 21356: parantamiseen varsinkin jos verovapaus ulo- ten saattamisesta vähennyskelpoiseksi 21357: tettaisiin kaikkia niitä kuluja koskevaksi, kunnan- ja valtioverotuksessa rahallis- 21358: jotka on rahallisesti tai taikootyön muodossa ten uhrausten ja työmenekin osalta. 21359: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 21360: 21361: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti. Katri Helena Eskelinen. 21362: Paavo Niinikoski. Sulo Suorttanen. Pentti Pekkarinen. 21363: Aa.ro Lintilä. 21364: 455 21365: 21366: IV,155.- Toiv.al. N:o 115. 21367: 21368: 21369: 21370: 21371: Rönkkö ym.: Yksityistieluontoisten teiden korjausk·rutannus- 21372: ten ottamisesta vähennyksenä huomioon verotuksessa. 21373: 21374: 21375: Eduskunnalle. 21376: 21377: Syrjäisemmillä seuduilla ja vaikeiden tie- kustannuksia ei oteta huomioon vähennyk- 21378: yhteyksien takana asuvilla vie aikaa ja lisää senä verotuksessa, on epäkohta. 21379: kustannuksia asiain hoitaminen keskuspai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 21380: koilla. Näitä kustannuksia lisää hyvin lukui- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21381: silla tiloilla yksityisluontoisten teiden kun- 21382: nossapito, joka kuitenkin on välttämättömän että hallitus antaisi ensi tilassa edus- 21383: tarpeellista maidon kuljetuksen ja yleensä kunnalle sellaisen lakiesityksen, jonka 21384: koko taloudenpidon vuoksi. Nämä yksityis- mukaan viljelmälle aiheutur.eet yksi- 21385: ten kunnossapitämät tiet varsin usein pal- tyistieluontoisen tien korjauskustan- 21386: velevat myös yleistä liikenne- ja kuljetustar- nukset otettaisiin huomioon väkennyk- 21387: vetta, mm. puutavaran ajoa. Se seikka, että senä verotuksessa. 21388: näitä yksityisten suorittamia tien korjaus- 21389: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 21390: 21391: Tahvo Rönkkö. Toivo Saloranta.. Sylvi Ha.linen. 21392: Kerttu Saalasti. Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen. 21393: Mikko Kaarna.. Katri Helena Eskelinen. Eino Sääskila.hti. 21394: Ale Holopainen. 21395: 456 21396: 21397: IV,156. - Toiv.al. N: o 116. 21398: 21399: 21400: 21401: 21402: Vennamo: Tierasitusten vähennysoikeuden voimaansaattam.i- 21403: sesta verotuksessa. 21404: 21405: 21406: E d u s k u n n a 11 e. 21407: 21408: Perhe- ja pienviljelmiä rasittavat monen- keinoissa tätä vastaavat menot saadaan vä- 21409: laiset sellaiset menot, jotka eivät liity välit- hentää verotuksessa. 21410: tömästi peltoviljelykseen, mutta joita menoja Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 21411: kuitenkaan maatalous ei saa vähentää vero- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 21412: tuksessa. sen, 21413: Tällaisista menoista suurimpia ovat tie- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 21414: rasitukset. Ne voivat nousta varsin huomat- menpiteisiin tierasitusten vähennys. 21415: taviin summiin, mutta eivät ole verotuksessa oikeuden voimaansaattamiseksi vero- 21416: v?ilennyskelpoisia. Kuitenkin muissa elin- tuksessa. 21417: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 21418: 21419: Veikko Vennamo. 21420: 457 21421: 21422: IV,157.- Toiv.al. N:o 117. 21423: 21424: 21425: 21426: 21427: Kangas ym.: Metsäverotusta koskevien säädösten uudistami- 21428: sesta. 21429: 21430: 21431: Eduskunnalle. 21432: 21433: Metsäverotuksesta voimassaolevien säännös- rattuna, jopa useissa tapauksissa kohoavat 21434: ten mukaan toimitetaan verotus metsämaiden pitkäHäkin ajanjaksolla yli 100 %: iin tuo- 21435: kasvua vastaavien veroluokkien avulla mää- tosta. Asianlaita on näin varsinkin, jos aja- 21436: rättyjen tulojen perusteella. Kuluina vähen- tellaan kansantalouden kehittämisen kannalta 21437: netään näistä todellisten kantohintojen ar- jo välttämättömäksi osoitettua puun tuoton 21438: voa määrättäessä paikkakunnalla tavalliset tehostamista siinä laajuudessa kuin se on 21439: käyttö- ja kunnossapitokustannukset, työpal- toteutettava ja jos työt joudutaan rahoitta- 21440: kat ja arvon vähennykset. Säännökset tar- maan metsänomistajien omilla tuotoilla. Kun 21441: koittavat tässä vain puun kasvatuksen ja on selvästi osoitettavissa, että yhden vähen- 21442: pystyyn myynnin peittävää vaihetta. Puun nysprosenttiluvun käyttö koko maata koske- 21443: kor,iuutoiminnan kulu,ja ja tuottoja ei las- vana vaikeuttaa kehitysalueiden metsien tuo- 21444: kelmassa oteta huomioon. ton tehostamistoimenpiteitä ja johtaa koh- 21445: Liikejäämän arvioinnissa muodostaa epä- tuuttamuuteen verrattuna Etelä-Suomen pa- 21446: kohdan nykyisessä käytännössä se, että kulu- rempipuustoisen ja vähäsoisempien metsien 21447: jen osuus vähennetään koko maassa samalla omistajiin nähden, on pidettävä välttämättö- 21448: vähennysprosentilla tuottojen määrästä. Yh- mänä asiantilan kiireellistä korjaamista. 21449: den vähennysprosentin käyttö koko maata Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 21450: peittävänä johtaa vakavaan kohtuuttamuu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21451: teen erikoisesti Pohjois-Suomen ja heikko- vomuksen, 21452: metsäisten alueiden metsänomistajien koh- 21453: dalta. On helposti osoitettavissa, että metsän- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 21454: hoitotyöt, metsänhoito- ja vakuutusmaksut, toimenpiteisiin metsäverotusta koske- 21455: sekä myyntikulut, hallintokulut ja kotitarve- vien säädösten uudistamiseen ainakin 21456: puun heikosta laadusta johtuva korjaus teke- siltä osin, että puustokuutiometrin hin- 21457: vät kaikilla kehitysalueilla yli 30 o/o tuotosta. toja määrättäessä käytettäisiin eri 21458: Kehitysalueiden tiloilla ovat hyvin yleisesti osissa maata todellisia oloja vastaavia 21459: puustopääomat vähäisiä ja metsänhoitotyöt vähennysprosentteja kulujen osalta. 21460: suhteellisen suuria saataviin tuotto"ihin ver- 21461: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 21462: 21463: Reino Kangas. Hannes Paaso. 21464: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski. 21465: Pekka Vilmi. 21466: 21467: 21468: 21469: 21470: 58 E 529/66 21471: 458 21472: 21473: IV,158.-Toiv.al. N:o 118. 21474: 21475: 21476: 21477: 21478: E. Räsänen ym.: Jl etsäverohelpot1tksen myöntämisestä heikko- 21479: tuottoisille metsälöille. 21480: 21481: 21482: Eduskunnalle. 21483: 21484: Nykyinen metsäverotus vajaatuottoisten omistaja voisi saada metsäammattimiesten 21485: metsälöiden kohdalta on osoittautunut koh- todistuksen perusteella metsäverotuksensa 21486: tuttomaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Vero- oikaistuksi todellisen tuoton mukaiseksi. 21487: tus tapahtuu lähinnä maapohjan eikä metsän Sikäli kuin metsänomistaja itse on saattanut 21488: puhtaan tuoton perusteella, vaikka sen pitäisi metsälönsä vajaatuottoiseksi, älköön verohel. 21489: tapahtua yleisesti hyväksytyn periaatteen potusta myönnettäkö. 21490: mukaisesti todellisesta puhtaasta tuotosta. On Edellä esittämäämme viitaten esitämme 21491: sattunut tapauksia, että joidenkin alueiden kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 21492: kohdalta on maksuunpantu vero suurempi toivomuksen, 21493: kuin koko alueen puhdas tuotto. 21494: 1\laamme syrjäseutujen hakamaissa ja kas- että hallitus kiireellisesti ryhtyy 21495: kimctsälöissä on ilmiö yleinen. Siksi myös- toimenpiteisiin metsäverohelpotuksen 21496: kin tunnetaan oikeutettua katkeruutta vero- myöntämiseksi sellaisille metsälöille, 21497: tusta ja tämän perusteen mukaan määräyty- joiden vuotuinen puhdas tuotto jää 21498: vää metsänhoitomaksua kohtaan. huomattavasti alle nykyisen verotuk- 21499: Tähän epäkohtaan olisi lainsäädäntöteitse sen pohjana olevasta määrästä. 21500: kiinnitettävä huomiota niin, että metsän- 21501: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 21502: 21503: Eino .Räsänen. Eino Sää.skilahti. 21504: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen. 21505: Aaro Lintilä. 21506: 459 21507: 21508: IV,159.- Toiv.al. N :o 119. 21509: 21510: 21511: 21512: 21513: E. Räsänen ym.: Määräaikaisen verovapauden myöntämisestä 21514: suunnitel1nallisesti uudistetuille rnetsälöille. 21515: 21516: 21517: Eduskunnalle. 21518: 21519: Metsiemme vuotuinen kasvu jää nykyisin puun ja uudistaa sen arvokkaammille puu- 21520: alle hakkuumäärien. Tästäkin johtuen on lajeille. Näin verovapaus innostaisi metsän- 21521: metsien uudistamiseksi viime vuosina paljon viljelijää, olisi omiaan lisäämään metsiemme 21522: työtä tehty, mutta tehokkaat toimenpiteet uudistamista ja puuston vuotuista lisäkasvua 21523: vuotuisen kasvun lisäämiseksi hakkuumäärien lähinnä arvokkaimpien puulajien kohdalta. 21524: mukaisiksi puuttuvat. Vajaatuottoisten lepi- Edellä esittämäämme viitaten esitämme 21525: koiden ja koivuharveikkojen saaminen tuot- kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi toi- 21526: tamaan arvopuuta olisi kuitenkin ensiarvoi- vomuksen, 21527: nen kansantaloudellinen tavoite. 21528: Vanhojen kaski- ja hakamaiden saamiseksi että hallitus kiireellisesti antaisi esi- 21529: tuottavaan kuntoon olisi metsäverovapautus tyksen 10 vuoden verovapaudesta kai- 21530: 10 vuodeksi kaikille uudistusalueille välttä- kille metsälöille, jotka ammattimiesten 21531: mätön. Tällöin voisi metsänomistaja turvalli- tekemin suunnitelmin uudistetaan arvo- 21532: sin mielin poistaa alueiltaan kaiken roska- puuston kasvuun. 21533: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 21534: 21535: Eino Räsänen. Eino Sää.skilahti. 21536: Aaro Lintilä. Pentti Pekkarinen. 21537: Paavo Niinikoski. 21538: 460 21539: 21540: IV,160.- Toiv.al. N:o 120. 21541: 21542: 21543: 21544: 21545: Hellsten ym.: Toimenpiteistä leimaverolain 59 b §:n 2 kohdan 21546: poistamiseksi. 21547: 21548: 21549: Eduskunnalle. 21550: 21551: Voimassaolevassa laissa erilaisista huviti- mattinyrkkeilylle poikkeuksellisesti asetettua 21552: laisuuksista perittävästä leimaverosta on sää- kohtuuttoman korkeaa veroa voida pitää koh- 21553: detty, että tilaisuuksista, joissa esiintyy am- tuullisena. Kun lisäksi muiden urheilumuoto- 21554: mattinyrkkeilijöitä, on huviveroa maksettava jen ammattilaiset voivat vapaasti esiintyä 21555: 35% perittyjen pääsymaksujen bruttomää- maamme kilpakentillä ilman että tämä ai- 21556: rästä. Sensijaan muut urheilutilaisuudet ovat heuttaisi kysymyksessä olevien tilaisuuksien 21557: verosta vapaat. Urheilutilaisuuksien verova- joutumista erityisen huviveron alaiseksi, ei 21558: pautta onkin pidettävä oikeana ja ruumiilli- ammattinyrkkeilyyn kohdistettua verotusta 21559: sen kunnon sekä nuorisokasvatuksen kehi- voida tästäkään syystä pitää oikeudenmukai- 21560: tystä edistävänä. Sitävastoin ei voida asia- sena. On myös syytä todeta, että useissa 21561: syillä perustella sitä, että yhden ainoan ur- maissa ammattinyrkkeilytilaisuuksista ei pe- 21562: heilumuodon harrastajia, jotka vuosia kestä- ritä lainkaan veroa. 21563: neen sitkeän harjoittelun ja poikkeuksetta Huomioonottaen sen, että ammattinyrkkei- 21564: menestyksellisen aktiivikauden ansiosta on lyä maassamme monistakin syistä voidaan 21565: voitu kelpuuttaa ottelemaan muiden maiden harjoittaa vain vähäisessä määrin ja ettei 21566: vastaavien valiourheilijain kanssa ulkopuo- olosuhteissamme ole lainkaan mahdollista tätä 21567: lella niiden tiukkojen sääntöjen, jotka mää- urheilumuotoa harrastaa täysin ammattimai- 21568: rittelevät ns. amatööriurheilun rajat, rangais- sesti, vaan ainoastaan varsinaisen leipätyön 21569: taan valtiovallan toimenpitein erityisverolla, ohella urheilullisena harrastuksena, olisi ns. 21570: joka uhkaa nyt tehdä mahdottomaksi tällais- ammattinyrkkeily rinnastettava verotuksen 21571: ten tilaisuuksien järjestämisen ja sitä tietä suhteen muihin urheilumuotoihin. 21572: myös koko urheilumuodon harrastamisen Edellä esittämäämme viitaten esitämme 21573: maassamme. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 21574: Oltakoon itse nyrkkeilyurheilusta mitä 21575: mieltä tahansa, ehdottoman varmaa on se, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21576: että niin kauan kun tätä urheilumuotoa voi- leimaverolain muuttamiseksi siten, että 21577: daan maassamme vapaasti harrastaa, ei am- lain 59 b §:n 2 kohta poistettaisiin. 21578: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 21579: 21580: Voitto Hellsten. Heikki Hykkäälä.. Toivo Antila. 21581: Väinö Vilponiemi. Veikko Helle. Olavi Lähteenmäki. 21582: Reino Breilin. Sylvi Siltanen. Carl Olof Tallgren. 21583: Eino Uusitalo. Eeles La.ndström. Kelpo Gröndahl. 21584: Sulo Hostila.. 21585: 461 21586: 21587: IV,161.-Toiv.al. N:o 121. 21588: 21589: 21590: 21591: 21592: Kangas ym..: Valtiolta Ulan ostavan vapauttamisesta leima- 21593: veron maksusta. 21594: 21595: 21596: E d u s k u n n a 11 e. 21597: 21598: Asutustoiminta on viimeisten vuosien ai- enää kohtuullisia. Lakia olisikin niin muutet- 21599: kana keskittynyt lähinnä Pohjois-Suomeen. tava, että mainitut leimaverot jäisivät pois 21600: Tilan kauppoja tehdään kyllä jatkuvasti silloin kun valtio myy tilan uudelle omis- 21601: koko valtakunnan alueella. Muuttuneiden tajalle. 21602: olosuhteiden vuoksi monet maanviljelijät luo- Bdellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 21603: puvat tilastaan ja myyvät sen valtiolle, joka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21604: puolestaan myy tilan uudelle omistajalle. vomuksen, 21605: Tässä myynnissä on kuitenkin yhtenä vaikeu- 21606: tena tilan hinnan mukainen leimavero, joka että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin 21607: tilan ostajan on suoritettava. Koska tilan leimaverolain muuttamiseksi siten, että 21608: ostaja poikkeuksetta on vähävarainen hen- valtion myydessä tilan ostaja vapau- 21609: kilö, eivät tällaiset lisäkustannukset olisi tuu leimaveron maksusta. 21610: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 21611: 21612: Reino Kangas. Hannes Paaso. 21613: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski. 21614: Pekka Vilm.i. 21615: 462 21616: 21617: IV,162.- Toiv.al. N:o 122. 21618: 21619: 21620: 21621: 21622: Mäki: Ilolhousasroissa annettavien asiakirjain vapauttamisesta 21623: leimaverosta. 21624: 21625: 21626: Eduskunnalle. 21627: 21628: Holhouslaki edellyttää, että holhousasiat keustapauksessa se voi olla oikein, mutta 21629: monessa eri muodossa tulevat oikeuden käsi- useimmissa tapauksissa se on jo taloudellisesti 21630: teltäviksi. Täten aiheutuu jo sinänsä useissa kohtuutonta. 21631: tapauksissa hankaluutta va.javaltaisten asiain Valtion tuloja ajatellen leimaverovapau- 21632: hoidossa ja myös kustannuksia. Holhouslau- den myöntämiselle holhousasioissa ei pitäisi 21633: talmnta on tosin vapautettu leimaverosta, olla estettä ja olisi se myös sopusoinnussa 21634: mutta muutoin holhousasioissa peritään lei- niiden muiden tapausten kanssa, joissa lei- 21635: mavero asiakirjoista. Erityisen merkitykselli- maverovapaus on jo myönnetty. 21636: seksi tämä tulee silloin, kun laajat perikunnat Kaiken edelläolevan perusteella kunnioit- 21637: myyvät kiinteistön ja alaikäisten osalta on taen esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 21638: haettava lupa tällaiselle kiinteistökaupalle. vomuksen, 21639: Vajavaltaisen osuus saattaa olla hyvinkin 21640: pieni, jolloin tällaiseen luvanhakuun saattaa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 21641: mennä lähes koko perintö. - Muutoinkaan toimenpiteisiin esityksen antamiseksi 21642: ei voida pitää kohtuullisena, että yhteiskunta leimaverolain muuttamiseksi siten, että 21643: suorittaessaan vajavaltaisten asian valvontaa asiakirjat holhousasioissa tulevat lei- 21644: tekee sen vajavaltaisten kustannul•sella. Poik- maverovapaiksi. 21645: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 21646: 21647: Timo Mäki. 21648: 463 21649: 21650: IV,163.- Toiv.al. N:o 123. 21651: 21652: 21653: 21654: 21655: Pesola ym.: Opintolainojen leimaveron poistamisesta. 21656: 21657: 21658: E d u s k u n n a 11 e. 21659: 21660: Vuonna 1959 annetulla lailla perustettu lainojen korko mahdollisimman alhaiseksi, 21661: korkeakouluissa opiskelevien ja niissä loppu- jotta opiskelija ei joutuisi korkomeno,jen 21662: tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto- kanssa vaikeuksiin opiskeluaikanaan. Laino- 21663: lainojen valtiontakaus- ja takausstipendijär- jen takaisinmaksuun olisi varattava nykyistä 21664: jestelmä on käytännössä osoittautunut erit- pitempi aika. 21665: täin onnistuneeksi ja kehityskelpoiseksi opin- Nykyisiin opintojen rahoitusjärjestelyihin 21666: tojen rahoitusmuodoksi. Valtiontakausjärjes- liittyy kuitenkin vielä joitakin epäkohtia. 21667: telmän avulla voidaan ne toistaiseksi vielä Valtion takaamista opintolainoista peritään 21668: riittämättömät varat, jotka yhteiskunta kor- lainaa myönnettäessä normaali velkakirjoja 21669: keakouluopintojen rahoittamiseen voi sijoit- koskeva leimavero. Sen määrä on kuusi pro- 21670: taa, käyttää erittäin tehokkaasti ja oikeuden- millea lainan pääomasta eli esimerkiksi 2.500 21671: mukaisella tavalla. Useimmat opiskelijat voi- markan lainasta 15 markkaa. Näin valtio ot- 21672: vat saada opintojaan varten tarvitsemaansa taa leimaveron muodossa takaisin osan siitä 21673: ulkopuolista rahoitusapua valtiontakauksen edusta, jonka se antaa opiskelijalle takauksen 21674: turvin, ja yhteiskunta palkitsee parhaiten muodossa. Sama epäkohta ilmenee myö siinä, 21675: menestyneet maksamalla takausstipendien että vastaava leimavero peritään mm. vuonna 21676: muodossa lainan joko kokonaan tai osittain 1946 annetulla asetuksella (235/46) peruste- 21677: takaisin. Hukkainvestointeja ei synny lähes- tun Ylioppilaiden opintolainarahaston myön- 21678: kään siinä määrin, kuin esimerkiksi stipendi- tämistä opintolainoista. Täten valtio perii ta- 21679: tai opisl\elijanpalkka.järjestelmää käytet- kaisin osan viimeksi mainituille lainoille 21680: täessä. Kun takausstipendit jaetaan vasta myöntämästään korkosubventiosta. Tällaista 21681: opiskelijoiden valmistumisen jälkeen, pääse- menettelyä on pidettävä täysin kohtuutto- 21682: vät niistä osallisiksi todella parhaiten opin- mana. 21683: noissaan menestyneet. Sen sijaan opintojen Edellä olevan perusteella esitämme kun- 21684: alkuvaiheessa esimerkiksi aikaisemman koulu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21685: menestyksen perusteella jaettavat stipendit muksen, 21686: saattavat mennä tässä mielessä väärälle hen- 21687: kilölle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21688: Valtiontall:ausjärjestelmä kaipaa kuitenkin sellaisten säännösten ·aikaansaamiseksi, 21689: vielä laajentamista ja kehittämistä. Olisi py- ettei elokuun 6 päivänä 1943 annetun 21690: rittävä siihen, että jokaisella rahoitusapua leimaverolain (662/43) 47 §:n mu- 21691: tarvitsevalla olisi mahdollisuus rahoittaa kaista leimaveroa perittäisi valtion ta- 21692: opintonsa lainavaroin. Koska käytännössä kaamien, yleisten rahalaitosten, Yliop- 21693: vain erittäin vähän valtion takaamia opinto- pilaiden opintorahaston tai muiden 21694: lainoja on joutunut valtion maksettaviksi, valtion avustusta nauttivien opintolai- 21695: voitaisiin voimassa olevien valtiontakausten noja myöntävien rahastojen myöntä- 21696: määrää korottaa huomattavasti nykyisestään. mistä opintolainoista. 21697: Olisi myös pyrittävä subventoimaan näiden 21698: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 21699: 21700: Pekka Pesola.. Pirkko Aro. E. J. Paavola. 21701: 464 21702: 21703: IV,164.- Toiv.al. N: o 124. 21704: 21705: 21706: 21707: 21708: Pousi ym.: Ammattiautoilijain vapauttamisesta ajokortin lu- 21709: nastamiseen ja uudistamiseen liittyvästä leimaverosta. 21710: 21711: 21712: E d u s k u n n a 11 e. 21713: 21714: Yleisesti hyväksytyn periaatteen mukaan verran vaikeuksia erottaa ne, joilla on am- 21715: tulisi välttää sitä, että jonkin ammatin har- mattimainen ajokortti, mutta jotka eivät saa 21716: joittaminen joutuu erikoisverotuksen koh- pääasiallista toimeentuloaan työstään mootto- 21717: teeksi verrattuna muihin työn laadun ja an- riajoneuvon kuljettajana. Niinpä olisi leima- 21718: siotason kannalta samanarvoisiin ammattei- verosta vapaan ammattimaJsen ajokoritn 21719: hin. Ruumiillisen työn piiriin laskettavissa saanti asetettava riippuvaiseksi työnantajan 21720: ammateissa on oikeastaan vain yksi, jota ve- todistuksesta, jonka mukaan työntekijä saa 21721: rotetaan erikoisverolla. Tällaisen rasituksen toimeentulonsa nimenomaan moottoriajoneu- 21722: joutuvat kantamaan ne työntekijät, jotka toi- von kuljettajana tai toisaalta elinkeinoin- 21723: mivat ammattiautoilijoina joko itsenäisinä vasta harjoittaa ammattimaista liikennettä, 21724: yrittäjinä tai toisen palveluksessa. Näiden johon olisi liitettävä luotettava selvitys siitä, 21725: tyiintekijöiden kannalta ei leimaveron peri- että liikenneluvan haltija itse säännöllisesti 21726: mistä ammattimaisen ajokortin hankinnan ja harjoittaa liikennettä. 21727: uusimisen yhteydessä voida pitää oikeuden- Ylläolevan perusteella esitämme eduskun- 21728: mukaisena, koska muut verrannolliset työn- nan päätettäväksi toivomuksen, 21729: tekijäryhmät eivät tällaista erikoisveroa 21730: joudu suorittamaan. Toisaalta ei leimaveroa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21731: voida pitää kohtuuttomana sellaisten henki- moottoriajoneuvon kuljettamisesta 21732: löiden kohdalla, joille moottoriajoneuvolii- pääasiallisen toimeentulonsa saavan 21733: kenne ei muodosta pääasiallista ammattia eikä henkilön vapauttamiseksi ammattimai- 21734: toimeentulo lähdettä. sen ajokortin lunastamiseen ja uudis- 21735: Käytännössä tuottaisi luonnollisesti jonkin tamiseen liittyvästä leimaverosta. 21736: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 21737: 21738: Viljo Pousi. Olli J. Uoti. 21739: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. 21740: Olavi Saarinen. Aili Siiskonen. 21741: 465 21742: IV,165.-Toiv.al. N:o 125. 21743: 21744: 21745: 21746: 21747: Sandelin ym.: Ammattiajokortista perittävän leimaveron pois- 21748: tamisesta. 21749: 21750: 21751: E d u s kun n a ll e. 21752: 21753: Ammattiajokortista peritään nykyään lei- harjoittamiselle ja kun nykyistä erittäin huo- 21754: mavero korttia viranomaiselta lunastettaessa. mattavaa verorasitusta olisi pyrittävä kaikilta 21755: Tämä leimavero perustuu jo vuonna 1943 voi- mahdollisilta osiltaan vähentämään, esitäm- 21756: maantulleeseen lakiin. Olosuhteet ovat sen rnekin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21757: jälkeen, kuten kaikki tiedämme, hyvin suu- muksen, 21758: resti muuttuneet. Ammattiajokortin omista- 21759: jan maksettavaksi on tullut paljon sellaisia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 21760: veroja ja maksuja, joita ei leimaverolain voi- elinkeinon ja ammatin harjoittamiselle 21761: massaolon alkuvuosina hänellä ollut. Kun am- välttämättömän ammattiajokortin va- 21762: mattiajokortti on välttämätön edellytys am- pauttamiseksi leimaverosta. 21763: mattiautoilijan ja autonkuljettajan ammatin 21764: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 21765: 21766: Valdmera Sandelin. Akseli Roden. 21767: Ville Tikkanen. Uljas Mäkelä. 21768: 21769: 21770: 21771: 21772: 59 E 529(66 21773: 466 21774: 21775: IV,166.- 'l'oiv.al. 11': o 118. 21776: 21777: 21778: Ahonen ym.: Suojatyöpajoje-n myyntitoimin-na-n ja niide-n 21779: käyttämie-n raaka-aineiden vapauttamisesta liikevaihtove- 21780: rosta. 21781: 21782: 21783: E d u s kunnalle. 21784: 21785: Liikevaihtoverolaki nykyisessä muodossaan Liikevaihtoveroasetuksen 3 §: ssä sanotaan 21786: vaikeuttaa suuresti suojatyöpajatoimintaa. 'sairaaloiden, vajaamielislaitosten, työlaitos- 21787: Suojatyöpajan tarkoituksena on varata ten, vanhainkotien, invalidihuoltolaitosten ja 21788: työntekijälle, jonka työkuntoisuus on hei- muiden sellaisten huoltolaitosten ja huoltoloi- 21789: kompi avointen työmarkkinoiden vaatimuk- den ei katsota harjoittavan liiketoiminnan 21790: sia, työpaikka, jossa hän voi työskennellä tar- muodossa tapahtuvaa tavarain myyntiä sil- 21791: vitsematta kilpailla muiden työntekijöiden loin, kun ne myyvät hoito-, askartelu- tai ope- 21792: kanssa ja joka on järjestetty työntekijän ky- tustarkoituksessa valmistettuja tuotteitaan 21793: vyt ja rajoitukset huomioonottaen. Suojatyö- tai kun niissä sanotussa tarkoituksessa teh- 21794: paja ei ole vain työpaikka, vaan siellä suo- dään tavaraan kohdistuvia töitä'. Suojatyö- 21795: ritetaan myös työkokeilua ja invalidien työ- paja olisi rinnastettava huoltolaitokseen, 21796: hönvalmennusta yleisille työmarkkinoille. koska siinä tavallisen työn rinnalla suorite- 21797: Kansainvälisen Työjärjestön yleinen konfe- taan vammaisten työnopetusta ja työhönval- 21798: renssi hyväksyi 22.6.1956 suosituksen osatyö- mennusta ja suojatyöpajan tarkoitusperät 21799: kykyisten työhuollon periaatteiksi. Tämän ovat muualla kuin liiketoiminnassa. 21800: suosituksen eduskunta on hyväksynyt samana Kun suojatyöpajat eivät ole tarkoitettu 21801: vuonna. Suositus tähtää osatyökykyisten val- voittoa tuottaviksi yrityksiksi, päinvastoin 21802: mentamiseen kilpailukykyisiksi yleisille työ- voidakseen toimia ne tarvitsevat jatkuvaa yh- 21803: markkinoille. Sellaisten osatyökykyisten suh- teiskunnan tukea, on epäoikeudenmukaista, 21804: teen, joilla ei ole edellytyksiä valmennuksen- että niiden muutenkin heikkoa taloudellista 21805: kaan jälkeen kilpailla yleisillä työmarkki- asemaa vaikeutetaan liikevaihtoverolla. 21806: noilla, olisi suosituksen mukaan ryhdyttävä Koska nykyisestä liikevaihtoverolaista ei 21807: toimenpiteisiin, jotka tekisivät mahdolliseksi ilmene, että suojatyöpajat ja niiden käyttä- 21808: valmennuksen ja työskentelyn suojatuissa mät raaka-aineet olisivat vapaat liikevaihto- 21809: olosuhteissa. Juuri tällaisina työpaikkoina verolaista, olisi tämä sisällytettävä liike- 21810: toimivat suojatyöpajat. vaihtoverolakiin. 21811: Liikevaihtoverolain 1 § : ssä puhutaan liike- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21812: toiminnasta. 'Tavaran myynnistä, joka tapah- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo- 21813: tuu liiketoiminnan muodossa ja .. .', 'Liike- muksen, 21814: vaihtoveroa on suoritettava myös liiketoimin- 21815: nan muodossa tapahtuvasta tavaran valmis- että hallitus antaessaan esityksen 21816: tustyöstä sekä .. .'. uudeksi liikevaihtoverolaiksi vapaut- 21817: Suojatyöpajan tarkoituksena ei ole harjoit- taisi suojatyöpajat myyntitoiminnan 21818: taa liiketoimintaa, vaan antaa vajaatyökykyi- sekä suo.iatyöpajojen käyttämät raaka- 21819: sille huoltoapua työn muodossa. Suojatyöpa- aineet Ziikeva,"htoverosta. 21820: jassa syntyvä liiketoiminta on sivutuote, ei 21821: päätarkoitus. 21822: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 21823: 21824: Arvo Ahonen. · Kalle Matilainen. Aune Salama. 21825: Väinö Vilponiemi. Akseli Roden. Reino Breilin. 21826: Heikki Hykkäälä. Sinikka Luja. Esko Niskanen. 21827: 467 21828: 21829: IV,167.- Toiv.al. Jf:o 117. 21830: 21831: Haarla ym.: Tuotantokoneide"' vapauttamisesta liikevailtove- 21832: rosta. 21833: 21834: Ed uskunnaHe. 21835: 21836: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mu- suosittelemaan jäsenmaiden kansainvälisen 21837: kaan peritään liikevaihtovero tavaran myynti- kilpailukyvyn ja niiden keskeisen kilpailuase- 21838: hinnasta periaatteessa vain kertaalleen. Tuot- man kannalta edullisimpana järjestelmänä 21839: teen valmistuksessa käytettävät koneet ja Ranskassa jo sovellettavaa lisäarvoverojärjes- 21840: laitteet sekä niiden käynnissä ja kunnossa pi- telmää, mikä merkitsee tuotantokustannusteki- 21841: tämiseen käytettävät poltto-, voitelu- ja muut jöiden melkein täydellistä vapauttamista liike- 21842: aineet samoin kuin työkalut, muotit ja mal- vaihtoverosta. Länsi-Saksassa on jo annettu 21843: lit on kuitenkin hankittava aina liikevaihto- tämän mukainen esitys uudeksi liikevaihto- 21844: veron alaisina. Tuotteen lopulliseen hintaan si- verolaiksi. Eräissä maissa taas myönnetään 21845: sältyy näin ollen veronalaisina hankittujen viennin yhteydessä liikevaihtoveron palau- 21846: tuotantokoneiden ja -laitteiden, polttoainei- tusta, jota määrättäessä nyt puheena oleva 21847: den, työkalujen sekä muottien ja mallien han- veron piilevä osa on otettu huomioon. 21848: kinta- ja käyttökustannusten osuus. Näiden Kaupan liberalisointi ja kansainvälisen 21849: raaka-ainekustannuksiin verrattavien kustan- vaihdannan nopea kasvu on pakottanut kiin- 21850: nustekijöiden osalta liikevaihtovero kertaan- nittämään entistä enemmän huomiota elin- 21851: tuu, toisin sanoen liikevaihtoveroa joudutaan keinoelämämme kilpailukykyyn ja nimen- 21852: maksamaan uudestaan sellaisesta lopputuot- omaan tuotantokustannuksiin. Tällöin on liike- 21853: teen hinnan osasta, josta vero on jo kerran vaihtoverojärjestelmän vaikutus kilpailuky- 21854: maksettu. Niin ikään sisältyy myös vientita- kyyn tullut meillä niin kuin muuallakin ko- 21855: varoiden hintaan aina näiden kustannusten rostetusti esiin. Asemamme säilyttämiseksi 21856: osalta liikevaihtoveroa, vaikka tavaran myyn- kansainvälisillä markkinoilla ja jatkuvan ta- 21857: nin ulkomaille tulisi olla kokonaan verotonta. loudellisen kasvun turvaamiseksi olisi meillä- 21858: Samanlaista veron kertaantumista tapah- kin seurattava tärkeimpien kilpailijamai- 21859: tuu tosin nykyisin muissakin pohjoismaissa, demme esimerkkiä ja poistettava tuotannon 21860: mutta sen vaikutus on Suomessa haitallisin eri vaiheissa perittävä liikevaihtovero. Tämä 21861: mm. sen vuoksi, että veroprosentti on meillä voisi tapahtua parhaiten siten, että poltto- ja 21862: korkeampi kuin Ruotsissa ja Tanskassa eikä voiteluaineet sekä muotit, mallit, työkalut ja 21863: muissa pohjoismaissa peritä teollisuuspoltto- tarvikkeet katsottaisiin ensikäytössä kulutet- 21864: aineista ollenkaan liikevaihtoveroa. Lisäksi taviksi tavaroiksi. Koneiden osalta olisi suosi- 21865: Ruotsissa on investointitavarat vapautettu teltavin vastaavan laatuinen palautusjärjes- 21866: osittain liikevaihtoverosta siten, että yritys- telmä kuin ero. lisäarvoverojärjestelmässä. 21867: ten kone- ja kalustohankinnoista on suoritet- Edellä olevan perusteella esitämme, että 21868: tava liikevaihtoveroa ainoastaan 60 prosen- eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 21869: tista myyntihintaa. Eräissä maissa ovat tuo- 21870: tantotoiminnassa käytettävät tavarat jätetty että hallitus antaisi Eduskunnalle 21871: kokonaan liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle. kiireellisesti lakiesitykset liikevaihto- 21872: Näin on laita mm. Englannissa. Ranskassa so- verolain muuttamisesta siten, että tuo- 21873: vellettavassa lisäarvoverojärjestelmässä saa- tantotoiminnassa käytettävät poltto- 21874: daan tuotannossa käytettävistä raaka-aineista, ja voiteluaineet sekä muotit, mallit, 21875: tuotantokoneista ja polttoaineista ym. tuo- työkalut ja tarvikkeet katsottaisiin en- 21876: tantokustannuksista maksettu liikevaihtovero sikäytössä kulutettaviksi tavaroiksi, 21877: vähentää suoritettavan veron määrästä. Eu- sekä tuotantokoneiden vapauttamisesta 21878: roopan talousyhteisön piirissä on päädytty liikevaihtoverosta. 21879: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 21880: 21881: P. R. Haarla. Raimo Da.skivi. Juha. Rihtniemi. 21882: 468 21883: 21884: IV,168.-Toiv.al N:o 128. 21885: 21886: 21887: 21888: 21889: Linkola: Pesulain vapauttamisesta maksamasta liikevaihtove- 21890: roa valkopyykin osalta. 21891: 21892: 21893: E d u s k u n n a ll e. 21894: 21895: Liikevaihtoverolaissa määrätään myös pe- vero sen katkaisi. Jo nyt vajaan vuoden ku- 21896: sulat liikevaihtoverovelvollisiksi. Lyhyenä luessa on selvästi havaittavissa takaperoista 21897: voimassaoloaikanaan on tästä seurannut kehitystä. Jo purettavaksi tarkoitettuja lai- 21898: useita epäkohtia. tospesuloita on uudelleen käynnistetty. Pie- 21899: Liikevaihtoveron muodossa tulee valtio pe- niä koti- ja laitoskäyttöön tarkoitettuja pesu- 21900: rineeksi pesuloiden asiakkailta pestävien esi- koneita, jotka ovat vajaakäytössä ja pilaan- 21901: neiden alkuperäisen ostohinnan useampiker- tuvat nopeasti käyttökelvottomiksi huonossa 21902: taisena esineen käyttöaikana. Tällä hetkellä hoidossa, tuodaan maahamme yhä enemmän 21903: on esim. lakanan kappalepesuhinta 75 p., Kysymys ei ole tuhlauksesta ainoastaan in- 21904: josta liikevaihtoveroa 7,5 p. pesukerralta. vestointimielessä, vaan myös kulutusmielessä, 21905: Lakanan käyttöikä on yli 100 pesua. Maksettu sillä pyykki pestynä kaupallisissa pesuloissa 21906: liikevaihtovero on siis ainakin 7,50 mk. Pyyhe- kuluttaa vähemmän vettä, pesuaineita, läm- 21907: Hinan kappalepesuhinta on 28 p., ikä n. 150 pöä, sähköä ja vaatteita kuin mitä tapahtuu 21908: pesua. Tältä ajalta maksettu liikevaihtovero kotipesussa ja talopesuloissa. Väheksyttävää 21909: on 3,78 mk, eli 3-kertainen alkuperäiseen osto- ei myöskään ole vesien pilaantumiskysymys. 21910: hintaan verrattuna. Kuten tunnettua ei kotipesussa käytettyjä ns. 21911: Liikevaihtovero pesualalla on johtanut mo- synteettisiä pesuaineita voida poistaa jäte- 21912: niin tulkintavaikeuksiin ja lainkiertämisiin. vesistä niin kuin saippuaa, jota useimmat kau- 21913: Esimerkiksi talopesulat eivät maksa liike- palliset pesulat käyttävät pesuun. 21914: vaihtoveroa, vaikka niillä on samat tunnus- Vastaavan liikevaihtoveron aiheuttamat 21915: merkit kuin tavallisella liikepesulalla. epäkohdat on havaittu myös Norjassa, jossa 21916: Edellä esitetyn lisäksi on kiinnitettävä huo- liikevaihtovero valkopesun osalta poistettiin 21917: miota liikevaihtoveron aiheuttamiin kansan- äskettäin. 21918: taloudellisiin epäkohtiin. Muualla on oival- Tanskassa liikevaihtoveroa ei pesualalla ole 21919: lettu, että loppujen lopuksi asiakkaalle tulee koskaan ollutkaan. Ruotsissa, jossa liike- 21920: halvemmaksi ja vältytään turhilta investoin- vaihtovero on huomattavasti pienempi kuin 21921: neilta, kun joka perhe ei osta pesukonetta tai meillä, on ryhdyttävä myös toimenpiteisiin 21922: jokainen taloyhtiö perusta talopesulaa, vaan sen poistamiseksi pesualalta. 21923: perustetaan "Cleaning Centereitä" täydelli- Edellä esitetyn perusteella esitän kun- 21924: sine hyvässä hoidossa olevine koneistoineen, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21925: joissa joko asiakas itse suorittaa pesutyön tai muksen, 21926: sen suorittaa pesulan henkilökunta. Samoin on että haUitus antaisi kiireellisesti esi- 21927: laita myös pienien laitospesuloiden kannalta. tyksen, jossa pesulat vapautetaan val- 21928: Kehitys maassamme oli jo hyvää vauhtia me- kopyykin osalta maksamasta liikevaih- 21929: nossa tähän suuntaan, kun uusi liikevaihto- toveroa. 21930: HeJ:singissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 21931: 21932: Anna-Liisa Linkola. 21933: 469 21934: 21935: IV,169.-Toiv.al. N:o 129. 21936: 21937: 21938: 21939: 21940: Pekkarinen ym.: Liike'IJm.7ttoverolain uudistamisesta pienteol- 21941: lisuuden osalta. 21942: 21943: 21944: E d u s k u n n a 11 e. 21945: 21946: Viime vuosina on työttömyys ollut yhteis- tavalle ja järkevälle laajentumiselle, ja sen 21947: kuntamme suurin ongelma. Se on syöpäsai- kiroihin ovat monet uudet yritykset kuolleet. 21948: rauden tavoin kaivanut yhteiskuntamme elin- Liikevaihtoverolain uusimisesta on jo komi- 21949: juuria ja saattanut monen kansalaisen mie- tean mietintö, mutta siinäkään ei ole tarpeeksi 21950: len murheelliseksi. Tämän vuoksi on yhteis- hyvin huomioitu pienyrittäjien toimintamah- 21951: kunnan velvollisuus ryhtyä ohjaamaan tuo- dollisuuksien parantamista. Olisi erittäin tär- 21952: tannollista elämää siten, että saadaan synty- keätä liikevaihtoverolakia muuttaa siten, että 21953: mään entistä nopeammassa tahdissa uusia py- pienyrityksiltä vero poistettaisiin. 21954: syviä tuotannollista elämää palvelevia työ- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 21955: paikkoja. Tällöin on kiinnitettävä erikoista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 21956: huomiota yksityisyritteliäisyyden toiminta- muksen, 21957: edellytysten turvaamiseen. Erikoisesti pien- 21958: teollisuuden lisääminen veisi talouselämämme että hallitus ryhtyisi kiireelli- 21959: terveellä tavalla eteenpäin. sesti toimenpiteisiin liike'IJaihto'IJero- 21960: Nykyinen liikevaihtoverolaki, joka kohdis- lain uudistamiseksi siten, että pien- 21961: tuu raskaana tuotannolliseen elämään, on teollisuuden ja muiden uusia työpaik- 21962: muodostunut huomattavaksi jarruksi juuri koja anta'Vien pienyritysten 'Vero- 21963: pienteollisuuden kehittymiselle. Se on ollut rasitusta huomatta'IJasti 'IJähennettäi- 21964: esteenä entisten pienyritysten muuten kannat- siin. 21965: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 21966: 21967: Pentti Pekkarinen. Pekka Vilmi. Aulis Sileäkangas. 21968: Artturi J'åmsen. Paavo Niinikoslrl. Sylvi Saimo. 21969: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Eino Uusitalo. 21970: Veikko Hanhirova. Mauno Pohjonen. Reino l{angas. 21971: Olavi Lahtela. Eino Sääslrllahti. Eino Räsänen. 21972: Mikko Volotinen. Veikko Savela. Aaro Lintilä. 21973: Eino Lottanen. Ale Holopainen. Hannes Paaso. 21974: 470 21975: 21976: IV,170.-Toiv.al. N:o 130. 21977: 21978: 21979: 21980: 21981: Pekkarinen ym..: Moottorisahojen liikevaihtoveron ja tullin 21982: poistamisesta. 21983: 21984: 21985: Ed uskunnaHe. 21986: 21987: Viim~aikoina ovat metsätyöt huomattavasti 13-20 % liikevaihtovero ja ulkolaisilla sa- 21988: koneellistuneet. Hakkuutöissä on moottorisa- hoilla 15 %: n tulli sekä liikevaihtovero. Tämä 21989: hojen käyttö jo varsin yleinen ja jatkuvasti merkitsee keskitason moottorisahan hinnassa 21990: yleistyy. Täten metsätyöt muodostuvat hel- 15.000-20.000 markan lisäystä. 21991: pommiksi ja miellyttävimmiksi ja samalla Erittäin suurena epäkohtana on käytän- 21992: työteho kasvaa, josta on hyötyä koko yhteis- nössä todettu olevan moottorisahan osien koh- 21993: kunnalle. Valitettavasti ovat moottorisahat tuuttoman korkeat hinnat. Käytännön esi- 21994: liian kalliita maksaen noin 100.000 markkaa. merkkinä mainittakoon, että tavallisen koneen 21995: Pienituloiselle ja vähävaraiselle metsätyömie- pieni kuulalaakeri maksaa 2.800 markkaa, 21996: helle aiheuttaa näin kalliin koneen hankinta mutta moottorisahan vastaavanlainen laakeri 21997: usein suuria vaikeuksia. Kun metsätyömiehet maksaa 5.800 markkaa. 21998: suorittavat yhteiskunnan kannalta erittäin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 21999: arvokasta työtä vaikeissa olosuhteissa, olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 22000: yhteiskunnan velvollisuus helpottaa heidän muksen, 22001: vaikeuksiensa. Merkittävä helpotus saataisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 22002: siten, että moottorisahoilta poistettaisiin ko- menpiteisiin moottorisahoihin ja nii- 22003: konaan liikevaihtovero ja tulli ja myönnettäi- den osiin kohdistuvan liikevaihtoveron 22004: siin moottorisahoissa käytettävälle polttoai- ja tullin poistamiseksi sekä moottori- 22005: neelle hinnanalennuskorvauksia. Mainitta- sahoissa käytettävän polttoaineen hin- 22006: koon, että kotimaisilla moottorisahoilla on nan alentamiseksi. 22007: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 22008: 22009: Pentti Pekkarinen. Pekka Vilm.i. Aulis Sileäkangas. 22010: Artturi Jämsen. Paavo Niinikosld. Sylvi Sa.imo. 22011: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Eino Uusitalo. 22012: Veikko Hanhirova.. Mauno Pohjonen. Reino Kangas. 22013: Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti. Eino Räsänen. 22014: ~o Volotinen. Veikko Savela. Aaro Lintilä. 22015: Eino Lottanen. .Ale Holopainen. Hannes Paaso. 22016: 471 22017: 22018: IV,111. - 'l'oiv.al. N: o 131. 22019: 22020: 22021: 22022: 22023: Silander ym. : Pienyrittäjien ja vähittäiskauppiaiden va- 22024: pauttamisesta liikevaihtoverovewollisuudesta. 22025: 22026: 22027: E d u s k u n n a ll e. 22028: 22029: Vuoden 1964 alusta voimaan tullut liike- Liikevaihtoveron ulottaminen nam pien- 22030: vaihtoverolaki tiesi, paitsi välttämättömien yrittäjätoiminnan piiriin on se suuresti vai- 22031: elin- ja kulutustarvikkeiden saattamista vero- keuttanut ja heikentänyt näiden mahdolli- 22032: tuksen alaiseksi, myös pienyrittäjien ja vä- suuksia kilpailla suurtuottajien ja liikkeiden 22033: hittäiskauppiaiden joutumista liikevaihto- kanssa. Tämä on huomionarvoinen seikka sil- 22034: verolain piiriin. Valtiovalta on näin sälyttä- loin, kun tarkastellaan näiden väestökerros- 22035: nyt pienyrittäjien kannettavaksi suuren mää- ten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja per- 22036: rän erilaisia julkisia tehtäviä, joista monen- heensä toimeentulosta. 22037: laisten verojen ja veronluontoisten maksujen Hallituksen olisikin mielestämme uutta 22038: periminen muodostaa pääosan. Kun nämä liikevaihtoverolakia valmisteltaessa otettava 22039: tehtävät lisäksi on hoidettava erityisellä tark- huomioon voimassa olevan lain pienyrit- 22040: kuudella ja ammattitaidolla, joutuvat pien- täjille ja vähittäiskauppiaille tuottamat hai- 22041: yrittäjät uhraamaan huomattavasti aikaa ja tat ja kustannukset ja annettava esitys, jossa 22042: varoja veronkantajan tehtäviin, joita lain nämä vapautettaisiin veronkantovelvollisuu- 22043: edellyttämä veronkantopalkkio ei läheskään suudesta. 22044: korvaa. Lisäksi tähän sisältyy myös riski, joka Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus- 22045: ei vähimmässäkään määrässä kuulu pienyri- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22046: tyksen normaaliin toimintaan. Siksi tämä on 22047: pienyrittäjien ja yksityisten vähittäiskaup- että hallitus antaisi liikeva~"htovero 22048: piaiden piirissä aiheuttanut turvattomuutta lain muuttamista tarkoittavan esityk- 22049: ja pelkoa, sekä johtanut näiden yritysten lu- sen, jonka mukaan pienyrittäjät ja vä- 22050: kuisiin konkursseihin ja vapaaehtoisen yrit- ihittäiskauppiaat vapautetaan verovel- 22051: täjätoiminnan lopettamiseen. vollisuudesta. 22052: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 22053: 22054: Pekka Silander. Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen. 22055: Veikko Saarto. Kaino Haapanen. Kauko Hjerppe. 22056: Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho. P. Puhakka. 22057: .Aimo Laiho. Aulis Juvela. Pekka Salla. 22058: Georg Backlund 22059: IV,172.-Toiv.al. N:o 132. 22060: 22061: 22062: 22063: 22064: Veanamo: Hunaj<m liikevaihtoveron poistamisesta. 22065: 22066: 22067: E d u s kun n a H e. 22068: 22069: Vaikka maassamme hunajan kulutus hen- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 22070: kilöä kohti on edelleen varsin alhainen,. niin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 22071: hunajan tuotanto ei kuitenkaan ole riittävä. sen, 22072: Tämä johtuu myös ulkolaisesta kilpailusta ja 22073: raskaasta kotimaisesta liikevaihtoverosta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 22074: Kuitenkin hunajan tuottaminen voisi antaa menpiteisiin kunajan liikevaihtoveron 22075: varsin suurelle määrälle pienviljelijöitä koh- poistamiseksi. 22076: tuullisen toimeentulon ilman mitään ylituo- 22077: tantovaaraa. 22078: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 22079: 22080: Veikko Vennamo. 22081: 473 22082: 22083: IV,173.-Toiv.al,. N:o 133. 22084: 22085: 22086: 22087: Vennamo: Ammattimaisessa liikenteessä käytettävien kuorma- 22088: autojen vapauttamisesta liikevaihtoverosta. 22089: 22090: 22091: Eduskunnalle. 22092: 22093: Nykyään peritään ulkomailta tuotetuista Lisäksi on otettava huomioon, että suoma- 22094: autoista liikevaihtoveroa 25 % hinnasta, joka laisten kuorma-autojen käyttö kansainväliseen 22095: muodostuu, kun yhteenlasketaan auton cif- liikenteeseen on viime vuosina päässyt mer- 22096: arvo ja tulli. Kotimaassa valmistetuista au- kittävällä tavalla käyntiin. Kun parhaillaan 22097: toista maksetaan niinikään liikevaihtoveroa paranemassa olevat lauttayhteydet sekä Ruot- 22098: 25 o/a laskettuna auton valmistushinnasta. siin että manner-Eurooppaan tulevat jatku- 22099: Kun tämä liikevaiht.overo peritään myös vasti lisäämään Suomessa rekisteröityjen 22100: ammattimaisessa liikenteessä käytettävistä kuorma-autojen osuutta kansainvälisessä lii- 22101: kuorma-autoista, merkitsee se tuntuvaa lisä- kenteessä, on tärkeätä, että kuorma-autolii- 22102: rasitusta tämän ammatin harjoittajille välttä- kenteellemme luodaan riittävät kilpailuedelly- 22103: mättömän työvälineen hinnan korotuksen tykset ulkomaisiin liikenteenharjoittajiin ver- 22104: muodossa. Kun ammattimaisen kuorma-auto- rattuna. Mikäli Suomessa rekiteröityjä 22105: liikenteen kustannuksia on jatkuvasti muu- kuorma-autoja jatkuvasti rasittaa nykyisen 22106: tenkin lisätty erinäisin valtiovallan aiheutta- suuruinen liikevaihtovero, ei menestyksellistä 22107: min toimenpitein, ei kuorma-autojen korkeata kilpailua rahdeista ulkomaisten liikenteenhar- 22108: liikevaihtoveroa voida pitää kohtuullisena lii- joittajien kanssa ajanoloon pystytä ylläpitä- 22109: kenteen harjoittajien kannalta. Kuorma-autoi- mään. Tätä kilpailua silmälläpitäen on kysei- 22110: lijoiden vaikeuksien helpottamiseksi ja seen liikenteeseen käytetyt kuorma-autot mo- 22111: maamme ammattimaisen kuorma-autoliiken- nessa suhteessa verrattavissa ulkomaan liiken- 22112: teen jatkuvan kehityksen turvaamiseksi olisi teessä käytettyihin vesi- ja ilma-aluksiin. 22113: näinollen välttämätöntä, että liikevaihtovero, Kun lisäksi useide.n muiden ammattiryh- 22114: joka kohtuuttomasti korottaa muutenkin kor- mien kohdalla on ammatin harjoittamiseksi 22115: keita kuorma-autojen hintoja, kokonaan pois- välttämättömästi käytettävien työvälineiden 22116: tettaisiin ammattimaiseen liikenteeseen tule- kohdalla myönnetty erilaisia taloudellisia hel- 22117: vilta kuorma-autoilta. Näin menetellen ei vain poituksia, on mielestämme nyt esittämäni 22118: parannettaisi liikennettä harjoittavien autoili- ammattimaiseen liikenteeseen käytettyjä 22119: joiden asemaa, vaan samalla toimenpiteen vai- kuorma-autoja koskeva liikevaihtoveron pois- 22120: kutus kohdistuisi myös kuljetuskustannuksiin taminen tässäkin mielessä perusteltu. 22121: niitä alentavasti. 'Tämä vaikutus kuljetuskus- Edellä esittämääni viitaten ehdotan kun- 22122: tannuksiin ei varmaankaan tulisi olemaan nioittaen edusunnan hyväksyttäväsi toivok- 22123: vailla merkitystä, kun tiedetään, että nykyisin muksen, 22124: saattaa kuorma-auton myyntihinnassa olla 22125: eräissä tapauksissa jopa 10.000 markkaa pelk- että hallitus antaisi kiireellisesti laki- 22126: kää liikevaihtoveroa mukaan luettuna myös esityksen Eduskunnalle liikevaihtovero- 22127: ne liikevaihtovero-osuudet, jotka muodostuvat lain muuttamiseksi siten, että ammatti- 22128: auton alustan ostohintaan lisäksi tulevista au- maiseen liikenteeseen tulevat kuorma- 22129: ton liikennekuntoon saattamisen yhteydessä autot olisivat vapaat liikevaihtoverosta. 22130: tapahtuvista kaatolaite-, nosturi-, lava- tai 22131: korirakenne ym. kustannuksista. 22132: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 22133: 22134: Veikko VeDJl8mo. 22135: 60 E 529/66 22136: 474 22137: 22138: IV,174. - Toiv.al. N :o 134. 22139: 22140: 22141: 22142: 22143: Vennamo: Liik61XIihtoveron poistamisesta viilttämättömyys- 22144: tarclkkeilta. 22145: 22146: 22147: Ed us kunnalle. 22148: 22149: Nykyisen liikevaihtoverolain mukaan ovat Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 22150: raskaan liikevaihtoverolain alaisia välttämät- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 22151: tömyystarvikkeet, joista mainittakoon lääk- sen, 22152: keet, elintarvikkeet ja työvaatteet. Tällainen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 22153: asiantila ei voi olla oikein, vaan liikevaihto- menpiteisiin liikevaihtoverOfl, kokmaaan 22154: vero olisi poistettava välttämättömyystarvik- poistamiseksi välttämättömyystarvik- 22155: keilta kokonaisuudessaan kansamme valta- keilta kuten lääkkeiltä, elintarvikkeilta 22156: enemmistön ja vähävaraisten edun :ntukaisesti. ja työvaatteilta. 22157: Helsingissä 30 päivänä huhtikuut a1966. 22158: 22159: Veikko Vennamo. 22160: 475 22161: 22162: IV,175.- Toiv.al. B':o 135. 22163: 22164: 22165: 22166: 22167: Vennamo: LiikevtJihtoverolaitli mwuttamisesta pienyritteUäi- 22168: syyde• osalta. 22169: 22170: 22171: Eduskunnalle. 22172: 22173: Uusi liikevaihtoverolaki suosii kohtuutto- mukainen porrastus niin, että raja ei muo- 22174: masti suuryrityksiä ja tuhoaa pienyritteliäi- dostu asiattoman jyrkäksi. 22175: syyttä. Niinpä vuoden 1965 aikana lähinnä Mainituilla perusteilla ehdotan eduskunnan 22176: tämän lain johdosta maaseudulla joutui lopet- hyväksyttäväksi toivomuksen, 22177: tamaan toimintansa yli 10.000 erilaista pien- 22178: yritystä. että hallitus esittäisi liikeva~'htovet<o 22179: lain säännöksiä muutettavaksi pienyrit- 22180: Tällainen asiantila ei voi jatkua ilman, teliäisyyden osalta siten, että verovel- 22181: että kansantaloutemme ja kansamme toimeen- vollisuus vähittäisportaasta palautet- 22182: tulo kärsii suuria vaurioita. Siksi liikevaihto- taisiin tukkuportaaseen sekä todelliset 22183: vero olisi poistettava vähittäisportaasta ja pa- pienyritykset vähittäiskauppiaita myö- 22184: lautettava tukkuportaaseen. Lisäksi todelliset ten ylimenoasteikkoa hyväksi käyttäen 22185: pienyritykset olisi vapautettava kokonaan vapautettaisiin kokonaan liikevaihto- 22186: liikevaihtoverosta ja tällöin toteutettava asian- verosta. 22187: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 22188: 22189: Veikko Vennamo. 22190: 476 22191: 22192: IV,176.-Toiv.al. N:o 136. 22193: 22194: 22195: Hara ym.: Lahjoittajan oikeuttamisesta valtion verotuksessa 22196: vähentämään valtionapua nauttivalle yksityisoppikoululle 22197: tai kansanopistolle annettu lahjoitus. 22198: 22199: 22200: E d u s kun n a H e. 22201: 22202: Yksityisluontoiset oppikoulut ja kansan- tujen opetuslaitosten yleishyödyllisen tarkoi- 22203: opistot joutuvat monin tavoin turvautumaan tuksen ja keskeisen kulttuuritehtävän, olisi 22204: eri kansalaispiirien taloudelliseen tukeen var- perusteltua muuttaa asetusta niin, että laissa 22205: sinkin silloin, kun niillä on rakennustehtäviä ilmaistu tarkoitus toteutuisi. 22206: tai kun ne joutuvat suorittamaan huomatta- Lahjoitusten verovapautta käsiteltäessä on 22207: via opetusväline- ja kalustohankintoja. Siten luonnollisesti pidettävä silmällä, ettei vähen- 22208: pyritään välttämään näiden kustannusten nysoikeutta ole mahdollista käyttää väärin. 22209: siirtämistä oppilasmaksuihin, jotka muutoin- Kun yksityisoppikoulut ovat niistä annetun 22210: kin pyrkivät kohoamaan liian korkeiksi. asetuksen 57 §: n mukaan ja kansanopistot 22211: Nämä koulut ja opistot ovatkin saaneet pyr- niiden valtionavusta annetun lain soveltami- 22212: kimyksilleen suurta myötätuntoa, mutta toi- sesta annetun asetuksen 18 § :n mukaan koulu- 22213: saalta on osoittautunut lahjoitusauliutta eh- hallituksen valvonnassa ja sen tarkastusten 22214: käiseväksi tekijäksi se, ettei voimassa olevien alaisia, on väärinkäytökset mahdollista täy- 22215: tulo- ja omaisuusverotusta koskevien mää- sin estää. Tämä voi tapahtua esim. siten, että 22216: räysten mukaan ~ahjoittajilla ole verotuk- veropiirien verojohtajille annetaan määräys 22217: sessa mahdollisuutta vähentää näitä lahjoi- ilmoittaa lahjoittajalle myönnetystä vähen- 22218: tuksia verotettavasta tulosta. Tällainen nysoikeudesta kouluhallitukselle, joka toimi- 22219: asiaintila on nurinkurinen, koska kysymyk- tuttamiensa tarkastusten yhteydessä voi to- 22220: sessä ovat sivistyslaitokset, jotka muutoinkin deta, että lahjoitus on saatu ja käytetty hy- 22221: pääosalta toimivat valtionavun turvin. Asian- väksyttävään tarkoitukseen. Väärinkäytösten 22222: tila ei kuitenkaan johdu tulo- ja omaisuus- varalta muodostaa valtionavun vähentämisen 22223: verolaista, sillä lain 10 § :n 4 kohdan mukaan tai menetyksen uhka tehokkaan ehkäisykei- 22224: on tulon ja omaisuuden perusteella suoritet- non. 22225: tavasta verosta vapaa mm. sellainen opetus- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun - 22226: laitos, aatteellinen yhdistys ja muu yhteisö, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 22227: laitos tai säätiö, jolla on tieteellinen, taiteel- vomuksen, 22228: linen, kansanvalistus, maanpuolustus tai koti- 22229: maista elinkeinoelämää edistävä tai muu että voimassa olevaa tulO- ja omai- 22230: yleishyödyllinen tarkoitus. Lain nojalla an- suusveroasetusta muutettaisiin niin, 22231: netusta asetuksesta, jonka 16 §: n 3 mom: ssa että lahjoittajalle voidaan anomuk- 22232: määritellään, mihin tarkoituksiin annetuille sesta myöntää oikeus valtion verotuk- 22233: lahjoituksille valtiovarainministeriö voi osit- sessa vähentää verotettavasta tulostaan 22234: tain tai kokonaan myöntää verovapauden, sellainen lahjoitus, joka on annettu 22235: puuttuu kuitenkin laissa nimenomaan mai- valtionapua nauttivalle yksityisluon- 22236: nittu opetuslaitos, jolla on kansanvalistusta toiselle 'Oppikoululle tai kansanopis- 22237: kehittävä tarkoitus. Ottaen huomioon Sanot- tolle. 22238: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 22239: 22240: Erkki Hara. Raimo Daskivi. 22241: Mikko Asunta. Jouni Apajalahti. 22242: Juuso Häikiö. Sakari Huima.. 22243: Juha Rihtniemi. Pentti Mäki-Hakola.. 22244: 47'1 22245: 22246: IV,177.-Toiv.al. N:o 137. 22247: 22248: 22249: 22250: 22251: Linkola ym.: Yli-- ja lisätöistä saatujen ansiotulojen verova- 22252: paudesta. 22253: 22254: 22255: E d u s k u n n a 11 e. 22256: 22257: Edessä olevina vuosina olisi maamme talou- kennellä <>maksi hyödykseen ja siten säästää 22258: dellisen kehityksen kannalta ensiarvoisen tär- elinkustannuksissaan. Näin ollen voidaankin 22259: keätä, että yritteliäisyyttä, pyrkimystä suu- todeta, etteivät yli- ja lisätyöansiot usein- 22260: rempiin työnansioihin ja siten myös säästä- kaan merkitse yhtä suurta veronmaksukykyä 22261: misalttiutta voitaisiin voimakkaasti lisätä. kuin säännöllisenä työaikana saadut yhtä 22262: Tässä suhteessa on nimenomaan verotusjär- suuret tulot. Jo tästä syystä olisi varsin koh- 22263: jestelmällä ja myös verotusta koskevilla yk- tuullista, että yli- ja lisätyöstä saatujen tulo- 22264: sittäissäännöksillä erittäin suuri merkitys. jen verorasitusta huomattavasti alennettai- 22265: Voimassa olevan verotusjärjestelmän osalta siin. 22266: voidaan kuitenkin todeta, että se on <>miaan Tämän lisäksi on kuitenkin otettava myös 22267: ehkäisemään halua henkilökohtaisen työpa- huomioon, mikä merkitys taloudelliselle kehi- 22268: noksen lisäämiseen ja saavuttamaan sitä tietä tyksenemme olisi sillä, ettji yritteliäisyyttä, 22269: suurempia ansioita. Verorasituksemme on jo halua yhä suurempiin työansioihin ja sääs- 22270: sinänsä kansainvälisesti korkeimpia. Lisäksi tämisalttiutta voitaisiin lisätä. Tämä tarkoi- 22271: aiheuttaa valtion tuloveron progressiivisuus, tus voidaan saavuttaa vain siten, että yli- 22272: että mitä enemmän verovelvollinen käyttää ja lisätyöansiot saatetaan kokonaisuudessaan 22273: ajastaan ansiotyöhön ja mitä enemmän hän verotuksen ulkopuolelle. 22274: tämän johdosta ansaitsee, sitä suurempi suh- Edellä esitetyillä perusteilla esitämme, että 22275: teellinen osuus hänen on maksettava tulois- eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 22276: taan veroina. Tämän seurauksena onkin halu 22277: yli- ja lisätyöansioihin viime vuosina vero- että hallitus antaisi Eduskunnalle 22278: rasituksen yhä lisääntyessä voimakkaasti las- kiireellisesti lakiehdotuksen tulo- ja 22279: kenut. omaisuusverolain sekä kunnallishalli-- 22280: Progressiivista verotusta perustellaan tuksesta kaupungissa ja maalaiskun- 22281: useimmiten sillä, että suuremmat tulot mer- tain kunnallishallinnosta annettujen 22282: kitsevät korkeampaa elintasoa ja siten myös asetusten muultamisesta siten, että yli- 22283: suhteellisesti suurempaa veronmaksukykyä. ja lisätöistä saadut ansiotulot vapau-- 22284: Yli- ja lisätöiden seurauksena jää verovelvol- tettaisiin kokonaisuudessaan sekä val- 22285: liselle kuitenkin aina :vastaavasti vähemmän tion- että kunnallisverosta. 22286: vapaa-aikaa, jonka puitteissa hän voisi työs- 22287: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 22288: 22289: Anna Liisa Linkola. ADi Vaitti.Den. Sakari lluima. 22290: 478 22291: 22292: IV,178.-Toiv.al. H:o 138. 22293: 22294: 22295: 22296: 22297: Lähteenmäki ym.: Yli- ja lisätöistä saatujen, ansiotulojen t7a- 22298: pauttamisesta verotuksesta. 22299: 22300: 22301: E d u s kun n a 11 e. 22302: 22303: Edessä olevina vuosina olisi maamme ta- vapaa-aikaa, jonka puitteissa hän voisi työs- 22304: loudellisen kehityksen kannalta ensiarvoisen kennellä omaksi hyödykseen ja siten säästää 22305: tärkeätä, että yritteliäisyyttä, pyrkimystä elinkustannuksissaan. Näin ollen voidaankin 22306: suurempiin työansioihin ja siten myös sääs- todeta, etteivät yli- ja lisätyöansiot useinkaan 22307: tämisalttiutta voitaisiin voimakkaasti lisätä. merkitse yhtä suurta veronmaksukykyä kuin 22308: Tässä suhteessa on nimenomaan verotusjär- säännöllisenä työaikana saadut yhtä suuret 22309: jestelmällä ja myös verotusta koskevilla yk- tulot. Jo tästä syystä olisi varsin kohtuul- 22310: sittäissäännöksillä erittäin suuri merkitys. lista, että yli- ja lisätyöstä saatujen tulojen 22311: Voimassa olevan verotusjärjestelmän osalta verorasitusta huomattavasti alennettaisiin. 22312: voidaan kuitenkin todeta, että se on omiaan Tämän lisäksi on kuitenkin otettava myös 22313: ehkäisemään halua henkilökohtaisen työpa- huomioon, mikä merkitys taloudelliselle kehi- 22314: noksen lisäämiseen ja saavuttamaan sitä tietä tyksellemme olisi sillä, että yritteliäisyyttä, 22315: suurempia ansioita. Verorasituksemme on jo halua yhä suurempiin työansioihin ja sääs- 22316: sinänsä kansainvälisesti korkeimpia. Lisäksi tämisalttiutta voitaisiin lisätä. Tämä tarkoi- 22317: aiheuttaa valtion tuloveron progressiivisuus, tus voidaan saavuttaa vain siten, että yli- 22318: että mitä enemmän verovelvollinen käyttää ja lisätyöansiot saatetaan kokonaisuudessaan 22319: ajastaan ansiotyöhön ja mitä enemmän hän verotuksen ulkopuolelle. 22320: tämän johdosta ansaitsee, sitä suurempi suh- Edellä esitetyillä perusteilla esitämme, että 22321: teellinen osuus hänen on maksettava tulois- eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 22322: taan veroa. Tämän seurauksena onkin halu 22323: yli- ja lisätyöansioihin viime vuosina verorasi- että hallitus antaisi Eduskunnalle 22324: tuksen yhä lisääntyessä voimakkaasti laske- kiireellisesti lakiesityksen tulo- ja 22325: nut. 'omaisuusverolain sekä kunnallishalli- 22326: Progressiivista verotusta perustellaan tuksesta kaupungissa ja maalaiskun- 22327: useimmiten sillä, että suuremmat tulot mer- kuntain kunnallishallinnosta annettu- 22328: kitsevät korkeampaa elintasoa ja siten myös jen asetusten muuttamisesta siten, että 22329: suhteellisesti suurempaa veronmaksukykyä. yli- ja lisätöistä saadut ansiotulot va- 22330: Yli- ja lisätöiden seurauksena jää verovelvol- pautettaisiin kokonaisuudessaan sekä 22331: liselle kuitenkin aina vastaavasti vähemmän 1.1altion- että kunnallisverosta. 22332: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 22333: 22334: Olavi Lähteenmäki. T. I. Va.rtia. Esko J. Koppanen. 22335: Erkki Hara. Anna-Liisa. Linkola. Mikko Asunta.. 22336: N. Kosola. P. Haarla. A11i Vaittinen. 22337: Sakari Huima.. Raimo Ilaskivi. Irma. Ha.mara. 22338: Olavi Nikkilä. T. Junnila. Margit Borg-Sundman. 22339: 479 22340: 22341: IV,179.-Toiv.al. lf:o 189. 22342: 22343: 22344: 22345: 22346: Borg.Sundmp ym.: Verovähennyksen myöntiimisestli .:an- 22347: hempiaan tai muita liikeisiä omaisit.u.m eliittlitJiill6 lt.enki- 22348: lölle. 22349: 22350: 22351: E d u s k u n n a ll e. 22352: 22353: Verolainsäädännössämme ilmenee yhä mm. henkilön, niin perheellisen kuin yksinäisenkin 22354: epäoikeudenmukaisuus, joka kohdistuu niihin saada veronvähennystä. 22355: jotka suorittavat kunniavelvollisuuttaan van- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus- 22356: hempiaan tai muita huollettavia lähiomai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22357: siaan kohtaan kustantamalla näiden elatusta. 22358: Nimenomaan monet yksinäiset naiset suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 22359: rittavat pienistä paikoistaan näitä kustannuk- verolainsäädännön uusimiseksi niin, 22360: sia saamatta verovähennystä silloinkaan, kun että vanhempiaan ja työkyvyttömiä, 22361: ne täysin voidaan rinnastaa sellaisiin kustan- huollon tarpeessa olevia läheisiä omai- 22362: nuksiin, joista perheellisille lasketaan veron- siaan elättävä saa laskea hyväkseen 22363: alennus ilman erikoistodistuksiakin. Tähän- alaikäisen perheenjäsenen elättäjän 22364: astista joustavammin tulisi vanhempiaan ja tavoin verovähennystä. 22365: työkyvyttömiä läheisiä omaisiaan elättävän 22366: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 22367: 22368: Margit Borg-Sundman. Juuso Bäikiö. 22369: Jaakko Kemppainen. Aili Vaittinen. 22370: Pentti Mäki-Hakola. 22371: 480 22372: 22373: lV,lSO.- Toiv.al. N: o 140. 22374: 22375: 22376: 22377: 22378: Luja ym.: Lasten. päivähoitomaksun vähentämisestä ansioäi- 22379: din, eron.neen. ja lesken verotuksessa. 22380: 22381: 22382: E d u s k u n n a ll e. 22383: 22384: Suomen naiset osallistuvat tuotannolliseen mästi, mistä johtuen joudutaan turvautu- 22385: toimintaan suuremmassa määrin kuin tuskin maan yksityisiin koteihin tai laitoksiin, joissa 22386: missään muussa Länsi-Euroopan maassa. V :n hoitomaksut yleensä ovat korkeat. Tällaisissa 22387: 1960 väestölaskennan mukaan naiset muodos- tapauksissa huomattava osa äidin palkasta 22388: tivat koko maan ammatissa toimivasta väes- menee lasten päivähoitomaksuihin. 22389: töstä 39,4 o/o. Verotuksessa ei oteta huomioon vähennyk- 22390: V: n 1960 väestölaskentatiedot kertovat senä lasten päivähoidosta aiheutuneita me- 22391: edelleen, ·että koko maan naimisissa olevista noja, jotka kuitenkin ovat äidin ansiotyössä 22392: naisista, joita oli 911,426, oli ansiotyössä käymisen ehto, ja suoranainen vähennys siitä 22393: 45 %. Maalaiskunnat huomioonottaen nousi tulosta, minkä perheenäiti kodin talouteen 22394: tämä prosentti 52: een, kun ammateissa toi- tuo. Näinollen verolakeihin pitäisi saada sel- 22395: miviksi on katsottu myös maanviljelijätalouk- lainen muutos, että yksityisissä päivähoito- 22396: sien maataloustöihin säännöllisesti osallistu- laitoksissa hoidettavien lasten hoitomaksu 22397: vat naiset. Kaikkiaan oli ansioäitejä v:n 1960 olisi vähennyskelpoinen ansioäidin ja lesken 22398: lopussa 299,096. V :n 1950 väestölaskennan tulosta. 22399: mukaan oli ansioäitien lukumäärä 193,887, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 22400: joten se 10 vuoden kuluessa on lisääntynyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22401: 105,209: llä. Vastaavasti on mainitun kym- 22402: menvuotiskauden kuluessa perheen toimeen- että hallitus antaisi Eduskunnalle 22403: tulossa avustavien perheenjäsenten luku- esityksen verolain sellaiseksi muutta- 22404: määrä vähentynyt 55,300: lla. miseksi, että ansioäidin, eronneen ja 22405: Ammatissa toimivat naiset joutuvat joko lesken verotuksessa 'Otettaisiin vähen- 22406: palkkamaan kotiinsa kotiapulaisen, tai nyksenä huomioon lasten päivähoi- 22407: useimmissa tapauksissa sijoittamaan lapsensa dosta yksityisiin hoitopaikkoihin suo· 22408: päivähoitoon. ritettu maksu. 22409: Yhteiskunnan ylläpitämiä lasten päivähoi- 22410: topaikkoja on kuitenkin aivan riittämättö- 22411: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 22412: 22413: Sinikka. Luja.. Margi Eskman. 22414: Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen. 22415: Edit Terästö. Uljas Mäkelä. 22416: Aune Salama.. Heikki Hykkäälä. 22417: 481 22418: 22419: IV,181.- Toiv.al. N:o 141. 22420: 22421: 22422: 22423: 22424: Luja ym.: Kotiapulaisell6l m:aksetun palkan vähennyskelpoi- 22425: suudesta verotuksessa.· 22426: 22427: 22428: E d u s k u n n a ll e. 22429: 22430: Suomen naiset osallistuvat tuotannolliseen dolli.~mutta sijoittaa lapsiaan päivähoitolai- 22431: toimintaan suuremmassa määrässä kuin toksiin hoitopaikkojen puutteen vuoksi. 22432: tuskin m1ssaan muussa Länsi-Euroopan Verotuksessa ei kuitenkaan oteta huomioon 22433: maassa. Vuonna 1960 suoritettu väestölas- vähennyksenä kotiapulaisesta johtuvaa kus- 22434: kenta osoitti että maamme ammateissa toimi- tannuserää, vaikka kotiapulaiselle maksettu 22435: vasta väestöstä oli naisia 39,4 prosenttia. palkka on suoranainen vähennys siitä an- 22436: Lasketun työvoimaennusteen mukaan tulee siosta, minkä perheenäiti kodin talouteen tuo. 22437: naisten osuus pysymään vv. 1965-1990 noin Näin ollen verolakeihin pitäisi saada sellai- 22438: 40 prosenttina. Vuoden 1960 väestölaskenta- nen muutos, että lapsiperheiden kotiapulai- 22439: tiedot kertovat edelleen, että kaikista amma- sen palkka olisi vähennyskelpoinen ansio- 22440: teissa toimivista naisista oli naimisissa olevia äidin ja lesken tulosta. 22441: 51,2 prosenttia. Naimisissa olevien naisten Edelläolevan perusteella ehdotamme edus- 22442: osuuden on arvioitu edelleen kasvavan niin, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22443: että se olisi vuonna 1990 noin 57 prosenttia. 22444: Ammatissa toimivat naiset joutuvat useim- että hallitus antaisi Eduskunnalle 22445: missa tapauksissa palkkaamaan kotiinsa esityksen verolain sellaiseksi muutok- 22446: kotiapulaisen voidakseen käydä ansiotyössä. seksi, että ansioäidin, eronneen ja Zes- 22447: Esim. sellaisessa perheessä, jossa on pieniä ken vet·otuksessa otettaisi~'n vähennyk- 22448: lapsia, se on suorastaan äidin ansiotyössä käy- sekä hwomioon kotiapulaiselle maksettu 22449: misen ehto, sillä läheskään kaikilla ei ole 'J:nah- Palkka. 22450: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 22451: 22452: Sinikka Luja. Margit Eskman. 22453: Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen. 22454: Edit Terästö. Heikki Hykkäälä.. 22455: Aune Salama. Voitto Hellsten. 22456: 22457: 22458: 22459: 22460: 61 E 529/66 22461: 482 22462: 22463: IV,182.- Toiv.a.l. N:o 142. 22464: 22465: 22466: 22467: 22468: Leinonen: V e.rolainsäädä'MWn muuttamisesta opiskelijain työ- 22469: tukwäkenn11ksen osalta. 22470: 22471: 22472: E d u s k u n n a 11 e. 22473: 22474: Maamme eri amm.atillisisså oppilaitoksissa, tkelukustannusten peittämiseen, osan mm. 22475: kuten kauppakouluissa, ja ..opistoissa, teknil- opintolainoista aiheutuvien korkomenojen 22476: lisissä kouluissa ja -opistoissa, seminaareissa, maksamiseen. Lisäksi useat yli 21 vuotiaat 22477: korkeakouluissa jne. opiskelee useita henki- opiskelijat ovat avioliitossa ja heidän ;kannet- 22478: löitä, joiden ikä on yli 21 vuotta. tavakseen jää opiskelukustannusten lisäksi 22479: Nykyisten säädösten mukaan voi kuitenkin mm. perheen ylläpidosta aiheutuvat kustan- 22480: vain .alle 21-vuoti.as henkilö tai hänen holhOO- nukset. 22481: jansa vähentää opiskelukustannuksina vero- Edelläolevan huomioiden esitän kunnioit- 22482: tettavasta tulosta 300 mk:sta 500 mk:aan. taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 22483: riippuen siitä, onko opiskelu tapahtunut koti- 22484: tai vieraalla paikkakunnalla. Lisäksi voivat että hallitus rryhtyisi toimenpiteisiin 22485: ammatteihin valmistuneet vähentää ammatti- voimass(J)olevan verolainsäädännön sel- 22486: kirjallisuudesta aiheutuvat kustannukset, laiseksi uudistamiseksi, että myös yli 22487: jota vähennystä opiskelija ei voi suorittaa. 21 vuotias opiskelija voisi tefhdä loma- 22488: Opiskeluaikana kesä- ym. ansioilla hankitut aikana hankkimastaan tulosta riittä- 22489: tulot käyttää opiskelija ennen kaikkea opis- vän suuren vähennyksen. 22490: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 22491: 22492: Armas Leinonen. 22493: IV,lSS.-Toiv.al. N:o 143. 22494: 22495: 22496: 22497: 22498: Mäkelä. ym.: V erovapauden myöntämisestä stipendejä ja lai- 22499: noja opiskelijoille jakaville opintorahastt>ille ja säätiöille 22500: lahjoitetuista summista. 22501: 22502: 22503: E d u s k u n n a L1 e. 22504: 22505: 19 päivänä lokakuuta 1943 annetun tulo- korjaamiseksi ja ovatkin saaneet tässä asiassa 22506: ja omaisuusverolain 28 § :n 10 kohdan mu- myös valtiovallan taholta myötätuntoa. 22507: kaan on verovelvollisella oikeus tuloistaan Eräät oppilaitosten ja korkeakoulujen ulko- 22508: vähentää lahjoitukset yleishyödyllisiin tarkoi- puolella olevat rahastot ovat pyrkineet, asian 22509: tuksiin, sen mukaan kuin asetuksella sääde- merkityksen ja kauaskantoisuuden tajuten, 22510: tään. mahdollisuuksiensa mukaan tukemaan lahjak- 22511: Tulo- ja omaisuusveroasetuksen 16 §: n kaiden vähävaraisten opintoja stipendeillä ja 22512: 3 mom. perusteella valtiovarainministeriö voi edullisilla lainoilla. 22513: päättää, että lahjoitus, joka annetaan koti- Vähävaraisten opiskelijoiden vaikeudet ja 22514: maista elinkeinoelämää, taidetta tai ruumiin- niiden poistamiseksi käytettävissä olevien kei- 22515: kulttuuria edistäviin tai tieteelliseen tarkoi- nojen vähäisyyden tuntien olisi sekä opiskeli- 22516: tukseen, saadaan joko kokonaan tai osaksi joiden itsensä että yleiseltä kannalta katsoen 22517: päätöksessä mainituin ehdoin vähentää lah- aiheellista kannustaa tällaisten rahastojen toi- 22518: joittajan tuloista. mintaa ja uusien rahastojen perustamista ja 22519: Valtiovarainministeriön tulkinta mainitun poistaa kaikki lain aiheuttamat esteet, jotka 22520: pykälän kohdalla on ollut erittäin horjuva, vaikeuttavat rahastojen kartuttamista. 22521: ainakin mitä vähävaraisille lahjakkaille opis- Valtiovarainministeriön horjuvaisuus em. 22522: kelijoille stipendejä ja halpakorkoisia lainoja tulo~ ja omaisuusveroasetuksen pykälän tul- 22523: jakaviin opintorahastoihin tulee. Jollekin kinnassa on vaikuttanut ehkäisevästi lahjoi- 22524: edellä mainitunlaiselle opintorahastolle teh- tusten tekemiseen opintorahastoille. Olisi 22525: dyille lahjoituksille on valtiovarainministeriö näin ollen toivottavaa, että hallitus ryhtyisi 22526: useampanakin vuonna voinut myöntää vero- toimenpiteisiin asian korjaamiseksi ja lain- 22527: vapauden, mutta taas jonakin vuonna vero- säädännöllisillä toimenpiteillä edesauttaisi 22528: vapaus saman opintorahaston kohdalla on varojen saantia vähävaraisten lahjakkaiden 22529: evätty ja epäämistä on perusteltu sillä, että opiskelijoiden auttamiseksi. Tämä voisi ta- 22530: mainittua pykälää ei voida soveltaa ko. opin- pahtua joko niin, että mainitussa asetuksen 22531: torahastoihin. pykälässä nimenomaan mainittaisiin myös 22532: Monen lahjakkaan, vähävaraisen opiskeli- vähävaraisille lahjakkaille opiskelijoille sti- 22533: jan pyrkimykset saavuttaa toivomansa ja ky- pendejä ja lainoja ja:kavat opintorahastot ja 22534: kyjään vastaava ammatti tai korkeakoulutut- säätiöt, joille tehdyt lahjoitukset olisivat vä- 22535: kinto ovat kilpistyneet opintojen rahoitusvai- hennettävissä lahjoittajan veronalaisesta tu- 22536: keuksiin. losta, tai sitten muulla sopivalla tavalla tur- 22537: Valtion, erilaisten oppilaitosten ja korkea- vattaisiin lahjoitusten verovapaus. 22538: koulujen jakamista stipendeistä ja lainoista Olisi myös suotavaa, että hallitus ryhtyisi 22539: pääsevät osallisiksi vain harvat vähävaraiset toimenpiteisiin verovapauden hakemisen yk- 22540: nuoret. Toisaalta lähes kaikkien kansalaispii- sinkertaistamiseksi ja sen tekemiseksi jousta- 22541: rien keskuudessa nykyään tunnustetaan tosi- vammaksi siten, että jokaisen lahjoituksen 22542: asia, että varojen puute ei saa olla esteenä osalta erikseen ei tarvitsisi hakemusta tehdä, 22543: lahjakkaiden nuorten pyrkimyksille. vaan esim. lahjoitukset olisivat ilman eri ha- 22544: Opiskelijoiden omat järjestöt ovat nähneet kemusta vähennettävissä lahjoittajan tu- 22545: asian tärkeyden ja ponnistelleet epäkohdan loista, kun lahjoitus tehdään valtiovara.inmi- 22546: 484 IV,183. - La.hjoitusten verovapaus. 22547: 22548: 22549: nisteriön hyväksymälle tietyt edellytykset tamiseksi siten, että op~'ntorahastm"lle 22550: täyttävälle rahastolle tai säätiölle. ja säätiöille, jotka jakavat stipendejä 22551: Edellä olevan perusteella esitämme edus- ja lainoja lahjakkaille vähävaraisille 22552: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, opiskelijoille, lahjoituksia tekevät sai- 22553: sivat verovapauden lahjoittamastaan 22554: että, ]J,allitus ryhtyisi toimenpiteisiin summasta. 22555: tulo- ja: omaisuusveroasetuksen muut- 22556: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 22557: 22558: Uljas Mäkelä. A-V. Perheentupa. 22559: Dmari Linna. Aulis Juvela. 22560: Valdemar Sandelin. Voitto Hellsten. 22561: Margit Eskman. 22562: N,184.- 'l'oiv.al. H:o 144. 22563: 22564: 22565: 22566: 22567: Niemelä: Koulutus- ja opintovähe111ny.ten. tekemistä verotuk- 22568: sessa koskevien sään1Wsten muuttamisesta. 22569: 22570: 22571: E d u s kun n a ] 1 e. 22572: 22573: Maassamme ei ole valitettavasti vielä aikanaan voinut asua kodissaan, mutta käyt- 22574: kyetty tarjoamaan kaikille kansalaisille sa- tänyt koulumatkaan vähintään 60 km kou- 22575: maa mahdollisuutta opiskeluun. Maaseudulla lupäivää kohti, 1 000 mk, ja muutoin 1 500 22576: on monia kuntia, joissa ei ole 8-luokkaista op- mk· 22577: pikoulua eikä edes keskikoulua. Tällaisissa b)' jokaisesta sellaisesta vuonna 1950 tai 22578: kunnissa lasten kouluttaminen tulee hyvin myöhemmin syntyneestä lapsesta, joka on 22579: kalliiksi ja lasten lähettäminen oppikouluun opiskeluaikanaan asunut toisella paikkakun- 22580: muodostuu vähävaraisille perheille ylivoimai- nalla tai jonka koulumatka OIJ. ollut päivässä 22581: seksi tehtäväksi. Lukioluokkalaisten koulutus vähintään 60 km yhteensä, 500 mk. 22582: jossain lähiseudun kaupungissa maksaa lu- Milloin vuonna 1946 tai myöhemmin synty- 22583: kuvuodessa 1600-2 000 markkaa. Ammatti- nyt verovelvollinen on opiskellut edellä tar- 22584: koulutuksen kustannukset nousevat lähes yhtä koitetulla tavalla, mutta hänen huoltajansa 22585: suuriksi. ei ole saanut tehdä koulutusvähennystä, olisi 22586: Jotta edellä selostettua epä:kohtaa voitai- hänelle itselleen annettava oikeus valtion- ja 22587: siin edes osittain korjata, olisi niille verovel- kunnanverotuksessa vähentää mahdollisesta 22588: vollisille, jotka joutuvat lapsiaan koulutta- työtulostaan opintovähennyksenä 1 000 mk. 22589: maan omilla kustannuksillaan, myönnettävä Oikeus edellä mainitun koulutusvähennyk- 22590: nykyistä suuremmat koulutusvähennykset sen tekemiseen olisi annettava niille verovel- 22591: valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä voHisille, joiden verotettavat tulot eivät nouse 22592: kunnallisverotuksessa. Milloin verovelvollinen 12 000 mk suuremmiksi. 22593: on elättänyt huollossaan olevaa lastaan, joka Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun- 22594: verovuonna vähintään 7 kuukauden ajan on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 22595: opiskellut ammatti- tai oppikoulussa, korkea- muksen, 22596: koulussa tai muussa niihin verrattavasaa op- 22597: pilaitoksessa, olisi hänelle annettava oikeus että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 22598: vuoden 1966 valtion- ja kunnanverotuksessa toimenpiteisiin koulutus- ja opintlwä- 22599: vähentää köulutusvähennyksenä hennyksiä koskevien sään1Wsten muU;t- 22600: a) jokaisesta sellaisesta vuosina 1946- tamiseksi ja antaisi siitä tarvittavat 22601: 1949 syntyneestä lapsesta, joka on Opiskelu- esitykset eduskunnalle. 22602: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 22603: 22604: Esu Niemelä. 22605: IV,185.- Toiv.al. N: o 145. 22606: 22607: 22608: 22609: 22610: Paavola ym.: Oppikirjojen hankintakustannusten saattami- 22611: sesta verotuksessa vähennyskelpoiseksi. 22612: 22613: 22614: E d u s k u n n a 11 e. 22615: 22616: Korkeakouluopiskelijat käyttävät vuosit- Korkeakouluopiskelu on valmistautumista 22617: tain yhteensä 6 320 000 mk suoranaisiin opis- tulevaan ammattiin. Siihen liittyvä taloudel- 22618: kelusta ja merkittäväitä osalta kirjallisuuden linen taakka jää kuitenkin muutamia poik- 22619: hankkimisesta johtuvien kustannusten peittä- keuksia lukuunottamatta lähinnä opiskelijan 22620: miseen. Tämä vastaa n. 7 % korkeakouluopis- itsensä kannettavaksi. Tältä kannalta on mer- 22621: kelijoiden kokonaismenoista. Vuoden alusta kityksellistä ja sosiaalisen oikeudenmukaisuu- 22622: voimaan tulleen liikevaihtoverolain muutok- den kannalta kohtuullista, · että ammattiin· 22623: sen mukaan myös kirjat ovat sen alaisia, valmistautumista varten hankittava kirjalli- 22624: mikä luonnollisesti välittömästi on lisännyt suus olisi vähennyskelpoista verotuksessa. To· 22625: opiskelumenoja. Lisäksi on otettava huo- sin TOL 26 § 9 momentin mukaan saadaan 22626: mioon, että entistä useampien opiskelijoiden verotuksessa vähentää ammattikirjallisuuden 22627: on hankittava kirjansa ostamalla. Nykyisin hankkimisesta johtuneet kohtuulliseksi kat- 22628: on kirjastoissa riittämättömästi välttämä- sottavat kustannukset, mutta tämä vähennys- 22629: töntä kurssikirjallisuutta opiskelijamäärän li- oikeus koskee vain ammattiin jo valmistu- 22630: säännyttyä vuosittain paljon suuremmassa neita henkilöitä. Ammattiin valmistuvan kor- 22631: määrin kuin kirjastoihin on saatu lisää kir- keakouluopiskelijan veronmaksukyky on kui- 22632: joja. Kirjastojen lukutilojen riittämättömyys tenkin valmiin henkilön veronmaksukykyä 22633: vaikeuttaa myös tilannetta. Korkeakoulujen ratkaisevasti heikompi, josta osoituksena on, 22634: opettajat puolestaan ovat korostaneet käsikir- että opiskelijat rahoittavat yli puolet menois- 22635: jaston merkitystä opintosuorituksia tehosta- taan avustuksilla, lainoilla ja stipendeillä. 22636: vana tekijänä. Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 22637: Valtio jakaa vuosittain 170000 mk opiske- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22638: luvälinestipendeinä. Tästä summasta pääosa 22639: käytetään kirjallisuuden hankkimiseen. Val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 22640: tion jakama summa on kuitenkin vain vajaa tulo- ja omaisuusveroWit"n ~ §:n 9 mo- 22641: 3 % opiskelijoiden suoranaisiin opiskelu- mentin muuttamiseksi siten. että opis- 22642: menoihin käyttämistä kustannuksista (Li- kelijoille oppikirjojen hankkimisesta 22643: säksi on huomattava, että tutkimus, johon saa- johtuneet kustannukset katsottaisiin 22644: dut laskelmat perustuvat, suoritettiin maalis- verotuksessa välhennyskelpoisiksi. 22645: kuussa, jolloin opiskelumenot ovat vähäisem- 22646: piä kuin lukukauden alussa). 22647: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 22648: 22649: E. J. Paavola.. Armas Leinonen. 22650: Pekka Pesola. Eeles Landström. 22651: Irma Karvikko. Pirkko Aro. 22652: Tuure Salo. 22653: 487 22654: 22655: IV,186.- Toiv.al. N:o 146. 22656: 22657: 22658: 22659: 22660: Paavola. ym.: Verotuksessa sallittavaa opintovähennystä kos- 22661: kevien säännösten muuttamisesta. 22662: 22663: 22664: E d u s k u n n a ll e. 22665: 22666: Nykyisen verolainsäädännön mukaisesti poisten opintokulujen enimmäismääräksi on 22667: opiskelijoiden vanhemmat tai opiskelijat itse kuitenkin kohtuullista esittää raja, 1 000 mk, 22668: saavat vähentää 300 mk tai 500 mk verotuk- jonka alapuolelle vuotuiset todelliset opin 22669: sessa riippuen siitä, opiskelevatko he koti- tokustannukset Pöyhösen v. 1958 suoritta. 22670: paikkakunnallaan tai muualla. Tämän vähen- man tutkimuksen mukaan jäävät. Opiskelijoi- 22671: nyksen saa suorittaa ainoastaan alle 21-vuo- den kohdalla tentti- ja lukukausimaksut muo- 22672: tiaiden opiskelijoiden kohdalta. Toisaalta dostavat kuukaudessa noin 20 mk ja tämän 22673: opiskelijoiden kokonaistulot jäävät yleensä lisäksi tulevat kirjahankinnat ja muut opin- 22674: hyvin vähäisiksi, niin että he useimmiten saa- to'kustannukset. Tällöin tulee edelleenkin ot- 22675: vat pientuloisille myönnettävän vähennyksen. taa huomioon erillisenä se kustannuserä, 22676: Verolaissa ei yli 21 ikävuotta täyttäneiden joka aiheutuu opiskelun suorittamisesta vie- 22677: opiskelijoiden kohdalla ole ollenkaan otettu raspaikkakuntalaisena. 22678: huomioon opiskelun aiheuttamia kustannuk- Valtionverotuksessa tällainen vähennys 22679: sia. Yksi verotuksen epäkohdista kohdistuu olisi sisällytettävä tulo- ja omaisuusverolain 22680: tällöin siihen nuorisoon, joka, samalla kun se 29 § : n 1 mom: n 9 ja 10 kohtien yhteyteen, 22681: omien kättensä töillä huolehtii toimeentulos- joissa säädetään muista opintovähennyksistä. 22682: taan, jatkaa opintojaan valmistuakseen yhä Kunnallisverotuksessa ei tunneta lainkaan 22683: tehokkaammin palvelemaan maataan ja kan- tulo- ja omaisuusverolain edellä mainitun py- 22684: saansa. Olisi oikeudenmukaista, että heidän kälän mainitsemia opintovähennyksiä. Opinto- 22685: ansiotulojaan verotettaessa otetaan huomioon vähennykset olisi ulotettava myös kunnallis- 22686: opiskelun aiheuttamat todelliset opintokus- verotukseen ja vähennyksistä säädettävä li- 22687: tannukset. Ansiotyössä olevat opiskelijat ovat säämällä uudet kohdat kunnallishallituksesta 22688: useimmiten juuri niitä, joille opiskelun rahoi- kaupungissa 8.12.1873 annetun asetuksen 22689: tuksen järjestäminen on ollut vaikeata ja 55 § :ään ja maalaiskuntain kunnallishallin- 22690: muulla lailla kuin ansiotyöllä mahdotonta. nosta 15.6.1898 annetun asetuksen 82 §: ään. 22691: Ansiotyössä olo aiheuttaa opintoajan piden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22692: tymistä, mistä syystä edellä esitettyjen to- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 22693: dellisten opintokustannusten vähennyskel- muksen, 22694: poisuus verotuksessa korvaisi edes jossain 22695: määrin sen ajan lyhentymistä, joka lopulli- että hallitus verolakien uudistamisen 22696: sessa ammatissa toimimiseen on käytettävissä. yhteydessä sisällyttäisi tulo- ja omai- 22697: Todelliseksi opintokustannuksiksi tulisi kä- suusverolakiin alle 26-vuotiaiden opis- 22698: sittää kaikki sellaiset opiskelusta aiheutuvat kelijoiden täysimääräisen opintovä- 22699: kustannukset, jotka ovat tosittein osoitetta- hennysoikeuden sekä ryhtyisi toimen- 22700: vissa. 'Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi luku- piteisiin tämän vähennysoikeuden 22701: kausi- ja tenttimaksut, laulatur-töiden kir- ulottamisesta kunnallisverotustakin 22702: joittamisesta aiheutuvat kulut. Vähennyskel- koskevaksi. 22703: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 22704: 22705: E. :r. Paavola. Pirkko Aro. 22706: Eeles Landström. Tuure Salo. 22707: 488 22708: 22709: IV,187.- Toiv.al. B:o 147. 22710: 22711: 22712: 22713: 22714: Saalasti ym.: Opiskelijain verotuksen helpottamisesta. 22715: 22716: 22717: E d u s k u n n a ll e. 22718: 22719: Suuri osa opiskelijoista rahoittaa opiske- muodostuvat korkeammiksi ja korkomenot 22720: lunsa lainavaroilla ja hankkimillaan työtu- suuriksi. 22721: loilla. Kunnat voivat antaa ennakkopidätys- Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi olisi 22722: vapauden verotuksesta määräsummaan nouse- opiskelijain verovapaalle tulolle määriteltävä 22723: vasta tulosta. Tämä määrä riippuu verotus- asiallinen katto ja samalla asetettava vaati- 22724: kunnan kuntamuodosta, varallisuudesta ja mus todellisesta opiskelija-asemasta, ettei an- 22725: asenteesta opiskelijoihin nähden. Kun menet· siotyö houlmtttJle opiskeluajan pitentämiseen, 22726: .tely opiskelijain verotuksessa muodostuu eri vaan päinvastoin verovapaudella tuettaisiin 22727: kunnissa hyvin erilaiseksi, on asiaan syytä opiskelumahdollisuuksia. 22728: kiinnittää huomiota. Toisissa kunnissa veron- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun- 22729: pidätykset palautetaan kokonaan huomatta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22730: van suurinakin, toisissa kunnissa ennakkopi- 22731: dätysvähennys peruutetaan, jos tulo nousee että hallitus tutkituttaisi opiskelijoi- 22732: yli vaatimattomaksi asetetun rajankin. Sa- den verotusasiassa olevat epäkohdat ja 22733: massa työpaikassa opiskelijain työtulo muo. ryhtyisi toimenpiteisiin verotuksen 22734: dostuu näinollen erilaiseksi. Vaikeimmassa helpottamiseksi ja antaisi sitä koske- 22735: asemassa ovat köyhempien kuntien opiskeli- van esityksen Eduskunwalle. 22736: jat, joiden opiskelukustannukset muutenkin 22737: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 22738: 22739: Kerttu Saalasti. Tahvo Rönkkö. 22740: Katri Kaarlonen. Sylvi Balinen. 22741: Tyyne Leivo-Larsson. 22742: IV,188.- 'l'oiv.al. N':o 148. 22743: 22744: 22745: 22746: 22747: M. Mattila. ym..: Matkakustannusten vähennyskelpoisuude.n 22748: lisäämisestä verotuksessa. 22749: 22750: 22751: E d u s k u n n a 11 e. 22752: 22753: Tulo- ja omaisuusverolain 26 §:n 1 momen- kustannuksiin. Näin ollen sanottujen verola- 22754: tin 10 kohdan mukaan tulon hankkimisesta kien säännökset jarruttavat työvoiman liik- 22755: johtuneiksi ja siten verotuksessa vähennys- kumista taloudellisen ja yhteiskunnallisen ke- 22756: kelpoisiksi kustannuksiksi katsotaan verovel- hityksen tarpeen vaatimalla tavalla eivätkä 22757: vollisen matkakustannukset asunnosta työ- vastaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta rajoit- 22758: paikkaan halvinta 'kulkuneuvoa käyttäen, si- taessaan matkakulujen vähennyskelpoisuuden 22759: käli kun niiden ei voida katsoa sisältyvän, tiettyyn alhaiseen määrään. 22760: paikkakunnalla tavallisiin elantokustannuk- Edellä olevan johdosta esitämme kun- 22761: siin, ei kuitenkaan enempää kuin kuusisataa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 22762: markkaa vuodessa. Vastaavat säännökset si- vomuksen, 22763: sältyvät kunnallishallituksesta kaupungissa 22764: annetun asetuksen 55 § : n 5 a kohtaan ja että hallitus antaisi Eduskunnalle 22765: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun lakiesityksen t1tlo- ja omaisuuS'Verolain 22766: asetuksen 82 § : n 11 a kohtaan. 26 §:n 1 momentin 10 kohdan, kun~ 22767: Koska matkakustannuksia voidaan sanottu- lishallituksessa kaupungissa annetun 22768: jen lakien perusteella vähentää vain kuuteen- asetuksen 55 §:n 5 a kohdan ja maalais- 22769: sataan markkaan asti siitä huolimatta, vaikka kuntain kunnallishallituksesta anne- 22770: niiden määrä tuntuvasti ylittäisikin sen, jou- tun asetuksen 82 § :n 11 a kohdan muut- 22771: tuvat ne verovelvolliset, joilla on pitkä työ- tamiseksi niin, että vähennyskelpoisen 22772: matka, siihen tilanteeseen, ,että he eivät saa matkakustannuksen enimmäismäärää 22773: matkakustannuksiaan vähennetyksi siitäkään koskeva rajoitus poistettaisUn tai koro- 22774: osalta kuin ne eivät sisälly tavallisiin elanto- tettaisiin tuhanteen markkaan. 22775: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 22776: 22777: Matti Mattila.. Eemil Partanen. 22778: 22779: 22780: 22781: 22782: 62 E 520/66 22783: 490 22784: 22785: IV,189.- Toiv.al. N :o 149. 22786: 22787: 22788: 22789: 22790: Saarto ym.: Tupakan maino$kulujen vähennyskelpoisuuden 22791: poistamisesta verotuksessa. 22792: 22793: 22794: E d u s kun n a He. 22795: 22796: Lääketieteellinen tutkimus on yhä uudes- tulo. ja omaisuusverolakiin, että 'tupakan ja 22797: taan osoittanut, että erityisesti savukkeiden tupakkatuotteiden mainonnasta aiheutuvia 22798: poltto on suuri kansanterveysvaara. Jos kuluja ei enää saisi pitää sellaisina tulon 22799: USA:n lääkintöjohdon v. 1964 julkaiseman hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvina 22800: laajan tutkimusraportin tuloksia sovelletaan menoina, jotka saa vähentää veronalaisista tu- 22801: Suomeen, päädytään siihen, että maassamme loista. Tällöin ei terveydelle vahingollisen 22802: kuolee vuosittain ennenaikaisesti 3.000-4.000 tuotteen mainontaan enää voitaisi käyttää. 22803: henkilöä tupakanpolton vuoksi ja moninker- yhtä suuria summia kuin nykyisin ja sen räi- 22804: taisesti useamman kansalaisen terveys kärsii keimmät muodot ilmeisesti jäisivät pois. 22805: siitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22806: Eduskunta lausui 15.9.1961 toivomuksen, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 22807: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpitei- muksen, 22808: siin tupakan käyttöä lisäävän mainonnan te- 22809: hokkaaksi rajoittamiseksi. Valtioneuvoston että haUitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 22810: asettaman tupakkakomitean 13.4.1966 jättä· menpiteisiin tulo- ja omaisuusverolain 22811: mässä mietinnössä esitetään erityisen valvon- muuttamiseksi siten, että tulon hankki- 22812: takunnan nimittämistä säännöstelemään ja misesta ja säilyttämisestä aiheutumna 22813: valvomaan tupakan mainontaa. kuluina ei pidettäisi tupakan ja tu- 22814: Eräs keino tupakan mainonnan hillitsemi- pakkavalmisteiden mainostamisesta ai- 22815: seksi olisi sellaisen muutoksen tekeminen heutuneita kuluja. 22816: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 22817: 22818: Veikko Saarto. Pekka. Silander. 22819: Martti Linna. Heikki Mustonen. 22820: 491 22821: 22822: IV,190.-Toiv.al. N:o 150. 22823: 22824: 22825: 22826: 22827: Salama ym..: Väkijuomien mainoskulujen vähennyskelpoisuu- 22828: den poistamisesta verotuksessa. 22829: 22830: 22831: E duskunnaHe. 22832: 22833: Väkijuomalain mukaan maamme väki- aiheuttamia kuluja ei katsottaisi sellaisiksi 22834: juoma asioita on hoidettava niin, että samalla menoiksi, jotka tulo- ja omaisuusverolain mu- 22835: kun estetään laitonta liikettä väkijuomien kaan voidaan verotuksessa pitää vähennys- 22836: käyttö supistetaan mahdollisimman vähiin. kelpoisina. 22837: Näin ollen väkijuomien mainonta on ristirii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 22838: dassa tämän periaatteen kanssa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22839: Koska lainsäätäjä ei ole katsonut voivansa 22840: kokonaan kieltää näiden aineiden mainontaa, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 22841: on erityisen valvontakunnan avulla pyritty sellaisiin toimenpiteisiin tulo- ja omai- 22842: sitä kuitenkin rajoittamaan. Näiden pyrki- suusverolain muuttamiseksi niin, että 22843: mysten toteuttamisessa on esiintynyt jatku· väkijuomien maimostamisesta aiheutu- 22844: vasti suuria vaikeuksia. neita kuluja ei katsottaisi sellaisiksi tu· 22845: Eräs mahdollisuus, jolla voitaisiin tätä lon hankkimisesta ja säilyttämisestä 22846: mainontaa hillitä ja jota ei ole vielä käy- aiheutuneiksi menoiksi, jotka voidaan 22847: tetty, olisi se, että väkijuomien mainonnan verotuksessa vähentää. 22848: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 22849: 22850: Aune Salama. Väinö Vilponiemi. 22851: Uljas Mäkelä. Margit Eskman. 22852: Edit Terästö. Meeri Kala.vainen. 22853: Tyyne Paasivuori. Sinikka Luja. 22854: Arvo Ahonen. U. H. Voutilainen. 22855: 492 22856: 22857: IV,191.-Toiv.al. N:o 151. 22858: 22859: 22860: Laaksonen ym.: Työtapaturmasta johtuvien. korvausten. va- 22861: pauttamisesta veron. alaisuudesta. 22862: 22863: E d u s kunnalle. 22864: 22865: Työnantajalla on laissa säädetty velvolli- rittamaa korvausta on siltä osin kuin työn- 22866: suus vakuuttaa työntekijänsä tapaturman va- antaja on saanut tai saa edelleen korvauksen 22867: ralta. Sattunut tapaturma aiheuttaa työnteki- vakuutuslaitokselta, pidettävä työntekijän ve- 22868: jälle paitsi kärsimyksiä ja huolia, usein myös r<>nalaisena palkkatulona. Tapaturman perus- 22869: taloudellisia vaikeuksia. Tästä syystä on pi- teella saadun vahingonkorvauksen veronalai- 22870: dettävä oikeana ja kohtuullisena, että tapa- suus riippuisi tämän mukaan siitä, saadaanko 22871: turman perusteella saatua vahingonkorvausta su<>ritus suoraan vakuutuslaitokselta. Suoritus 22872: on pidetty saajalleen verovapaana tulona sil- olisi tällöin verovapaata. Työnantajan kautta 22873: ·loinkin, kun se on maksettu päivärahan, .elin- saatuna se <>lisi ver<>nalaista. 22874: koron tai eläkkeen muodossa. Tämä on lain- Tätä seuraamusta on pidettävä ilmeisen 22875: säädännössä ilmaistu vuosittain annetuilla kohtuuttomana ja epäoikeudenmukaisena. 22876: laeilla eräistä väliaikaisista poikkeussäännök- Tapaturman uhrin, vahingoittuneen kor- 22877: sistä verolakeihin (Lait: L 30.12.1960/523 vauksen saajan olisi luonnollisesti oltava ve- 22878: 2 § 9. kohta; L 5.1.1962/3 2 § :n 9. k<>hta; rotuksessa samassa asemassa maksettiinpa va- 22879: L 24.5.1963/244 2 § :n 8. kohta; L 7.2.1964/40 hingonkorvaus hänelle suoraan tai työnanta- 22880: 2 §: n 8. kohta ja L 30.12.1964/65 12 § :n 8. jan välityksellä. 22881: kohta). Säännöksen mukaan veronalaisena tu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 22882: lona ei ole pidettävä työtapaturman alaiseksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 22883: joutuneelle tai hänen ,omaiselleen suoritettua 22884: päivärahaa, elinkorkoa tai eläkettä taikka nii- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi- 22885: hin liittyviä lisiä. menpiteisiin verolakien asian'Omaisen 22886: Vahingon sattuessa tapaturman uhriksi säännöksen muuttamiseksi ja selventä- 22887: joutunut tai hänen perheensä on usein välit- miseksi siten, että veronalaisena tulona 22888: tömän taloudellisen avun tarpeessa. Tästä ei ole pidettävä työtapaturman alai- 22889: syystä työnantajat antavat työntekijälle ta- seksi jautuneelle tai hä1ten omaiselleen 22890: loudellista apua välittömästi ennenkuin va- maksettavaa vahingonkorvausta, päivä- 22891: kuutuslaitos ryhtyy maksamaan vakuutuksen rahaa, elinkorkoa tai eläkettä riippu- 22892: mukaisia suorituksia. Vakuutuslaitokset mak- matta siitä, suoritetaanko se suoraan 22893: savat vakuutuksen perusteella tulevan vahin- vahingoittuneelle tai hänen työnanta- 22894: gonkorvauksen usein työnantajan välityk. jan-sa välittämänä ja mikäli työnantaja 22895: sellä, toisinaan taas suoraan vahingoittuneelle. ja työntekijä ovat sopineet tai muuten 22896: Verotuskäytännössä lienee tähän asti pidetty on sovittu palkan maksamisesta sairau- 22897: selvänä, että korvaus on saajalleen verova- den tai työtapaturman ajalta, sitä 22898: paata tuloa riippumatta siitä tapahtuuko va- osaa palkasta, }'oka saadaan vahingon- 22899: hingonkorvauksen maksaminen työnantajan korvauksena työtapaturman perus- 22900: välityksellä vai suoraan vahingoittuneelle. teella valtiolta, vakuutuslaitokselta tai 22901: Verohallinnon tiedotuslehdessä <>n kuitenkin muulta korvaukseen velvoittautuneelta, 22902: erääseen Korkeimman hallinto-oikeuden pää- ei ole pidettävä saajan veron,alaisena 22903: tökseen viitaten esitetty tulkinta, että työn- t'Ulona. 22904: antajan työntekijälle tapaturman ajalta Suo- 22905: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2966. 22906: 22907: Mikko Laaksonen. U. H. Voutilainen. 22908: Antti 0. Pennanen. Väinö Vilponiemi 22909: Uljas Mäkelä. 22910: 493 22911: 22912: IV,192.-Toiv.al. N:o 152. 22913: 22914: 22915: 22916: 22917: Paavola ytri;·: Oman maan kansalaisten ravintolassa esittämän 22918: ohjelman saattamisesta verottomaksi. 22919: 22920: 22921: E d u s k u n n a 11 e. 22922: 22923: Voimassaolevan leimaverolain mukaan on todella puhua epäoikeudenmukaisuudesta. 22924: tanssitilaisuuden, kabaree-, varietee-, revyy- Heitä olisi kohdeltava tasa-arvoisina muitten 22925: tai muun niihin verrattavan esityksen tai ·esiintyvien taiteilijoiden rinnalla. Lain olisi 22926: näytännön, muotiesityksiä lukuunottamatta, oltava sama kaikille. 22927: toimeenpanemisesta ravitsemusliikkeessä, val- Siihen päästään vapauttamaHa ravintola, 22928: tioneuvoston määräysten mukaan, suoritet- jossa on suomalaista viihdeohjelmaa, siltä 22929: tava huviveroa kustakin erikseen vähintään kohdin leimaverosta ja tarkistamaHa huvive- 22930: 3 000 ja enintään 100 000 (vanhaa) markkaa rolaki niin, että ainakin kotimaisilla tämän 22931: kalenterikuukaudelta tai sen osalta. Käytän- alan taiteilijoilla olisi samat oikeudet kuin 22932: nössä tämä merkitsee sitä, että jos jokin ra- muillakin esiintyvillä taiteilijoilla. 22933: vintola ottaa ohjelmaa vaikkapa vain parik- Ehdotetut muutokset olisivat omiaan lisää- 22934: sikin päiväksi, sen on maksettava leimaveroa mään valtion verotuloja samalla, kun se val- 22935: niin paljon, ettei ohjelman järjestäminen kan- tava valuuttamäärä, joka nykyisen käytän- 22936: nata. Muutamat ravintolat kyllä maksavat nön mukaan menee ulkomaisten taiteilijain 22937: tuon leimaveron, mutta silloin ne lähes jat- palkkioihin, jäisi kotimaahan. . 22938: kuvasti kiinnittävät ulkomaisia esiintyjiä. _]}dellä esitettyyn' viitaten ehdotamme kun- 22939: Jos taas suomalainen viihdetaiteilija esiintyy niöittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 22940: jossakin tilaisuudessa, on seurauksena tilai- muksen, 22941: suuden verottaminen raskaimman huviveron 22942: mukaisesti. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 22943: Edellä mainitusta syystä on suomalaisten toimenpiteisiin leima- ja huviveroa 22944: viihdetaiteilijain työnsaanti suuresti vaikeu- koskevien säännösten muuttamiseksi si- 22945: keutunut ja heidän elämisenmahdollisuutensa ten että kaikki ravintoloissa oman 22946: tyrehtyneet. Muihin esiintyviin taiteilijoihin maan kansalaisten esittämä ohjelma 22947: verrattuna he mainitun lain kohdan johdosta 'Olisi verotonta. 22948: ovat erikoisasemassa. Tässä kohdassa voidaan 22949: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 22950: 22951: E. :r. Paavola.. Pirkko Aro. 22952: Pekka Pesola.. Eeles La.ndström. 22953: Arne Berner. 22954: 494 22955: 22956: IV,193.- Toiv.al. N:o 153. 22957: 22958: 22959: 22960: 22961: Borg-Sundman ym.: El.ii.kkeiden ve·rotuksen lieventämisestä. 22962: 22963: 22964: E d u s kun n a ll e. 22965: 22966: Vanhukset, jotka työkykynsä päivinä ovat sina oleviin. Oikeus ja kohtuus olisi, että pie- 22967: antaneet parhaansa perheelleen ja yhteiskun- net eläkkeet ja sitä vastaavat tulot vapautet- 22968: nalle, jopa ilman nykyaikaisia lisiä ja tuki- taisiin kokonaan veroista ja suuremmille an- 22969: toimenpiteitä, ovat elämänsä illassa joutuneet nettaisiin määrärajaan asti asteittainen ve- 22970: sosiaalisesti heikoimpaan asemaan. Vanhojen roalennus. Edelläolevaan viitaten ehdotamme 22971: säästäjien vaikeuksia on vielä inflaatio kär- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 22972: jistänyt. 22973: Yksi vanhusten, sekä eläkeelläolevien että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 22974: pienten vastaavien tulojen nauttijoiden on- toimenpiteisiin pienten eläkkeiden .ve- 22975: gelmia on verotuskysymys. Kuitenkaan ei rovapautuksen ja sopivaan määrära- 22976: vanhuksia enää pitäisi rinnastaa veronmaksa- jaan asti muiden eläkkei<kn verohel- 22977: jina keskipäivässään terveinä ja työkuntoi- potusten aikaansaamiseksi. 22978: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1966. 22979: 22980: Margit Borg-Sundman. Irma Bamara. 22981: Saara. Forsius. Anna-Liisa. Linkola.. 22982: Alli Va.ittinen. 22983: IV,194.- Toiv.al. N:o 154. 22984: 22985: 22986: 22987: 22988: Karvikko ym.: Pie,.,ten eläkkeiden 1:apauttamisesta verosta. 22989: 22990: 22991: Eduskunnalle. 22992: 22993: Nykyisen verolainsäädäntömme mukaan tuu yhtä ankarana eläkkeellä olevaan kuin 22994: kohdistuu sekä kunnalliS- että tulo.. ja omai- nuoreen työkykyiseenkin, vanhuusvähennystä 22995: suusverotus täysimääräisenä pieniinkin eläke- lukuunottamatta, joka kuitenkin otetaan huo- 22996: tuloihin. Koska suuri osa eläkkeensaajista mioon vasta lopullisen verotuksen yhteydessä. 22997: joutuu mm. asumaan kalliissa vuokra-asun- Kun eläkettä ei voida pitää työstä saatuna 22998: noissa, vaikeuttaa eläkkeiden verotus pahasti tulona vaan aikaisemman työsuhteen perus- 22999: heidän toimeentuloaan. Pienten eläkkeiden teella työntekijälle tulevana sosiaalisena tur- 23000: kuukausittainen verottaminen aiheuttaa li- vana, olisi pienten eläketulojen verottamisesta 23001: säksi verottajalle turhaa työtä koska lopul- luovuttava. 23002: linen vero jää alhaiseksi ja ·ennakkona kan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 23003: netut määrät joudutaan joko osittain tai ko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 23004: konaan palauttamaan lopullisessa verotuk- muksen, 23005: sessa. 23006: Kuukausittain tapahtuva veronpidätys että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi- 23007: eläkkeestä aiheuttaa myös monasti sen, että menpiteisiin pienten e~kkeiden va- 23008: elä~keensaajan on turvauduttava kunnalli- pauttamiseksi verotuksessa siten, että 23009: seen sosiaalihuoltoon voidakseen turvata jo- verotettavaksi joutuvien eläkkeiden 23010: kapäiväisen vaatimattoman toimeentulonsa. alaraja vahvistettaisiin riittiivän kor- 23011: Pienten eläkkeiden verottamisessa on pidet- keaksi. 23012: tävä kohtuuttomana sitä, että verotus kohdis- 23013: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 23014: 23015: Irma Karvikko. Eeles Landström. 23016: Tuure Salo. Pekka Pesola. 23017: Armas Leinonen. Pirkko Aro. 23018: E. J. Paavo1a. Arne Berner. 23019: 496 23020: 23021: IV,19~.- Toiv.al. N:o 155. 23022: 23023: 23024: 23025: 23026: Hostila. ym.: Määrärahasta yksityisoikeudellisessa työsopimus· 23027: suhteessa valtioon olevien työntekijäin perhe-eläkkeitä var- 23028: ten. 23029: 23030: 23031: E d u s k u n n a 11 e. 23032: 23033: Tammikuun 1 päivänä 1957 voimaan as- · Tällaista turvaa ei yksityisoikeudellisessa 23034: tuneessa virkamiesten perhe-eläkelaissa turva- työsopimussuhteessa valtioon olevien työnte- 23035: taan virkamiehen jälkeen hänen omai:stensa kijäin omaisilla ole. 23036: toim~entulo myöntämällä perhe-eläkettä, Kun kysymyksessä on sekä virkamiesten, 23037: hautausapua tai hautakustannusten kor- että työntekijäin osalta, samalle työnanta- 23038: vausta. jalle, valtiolle suoritettu työ, on oikeana pi- 23039: Perhe-eläkkeen suuruus on 20% edunjättä- dettävä, että myöskin työntekijäin omaisilla 23040: jän palkasta, ja jos edunsaajia on useampia, olisi samanlainen eläketurva perheenhuolta- 23041: lisätään toisesta edunsaajasta 8 %, kolman- jan jälkeen. · 23042: nesta 4 % sekä kustakin seuraavasta 2 % Edellä olevaan perustuen ehdotamme edus. 23043: edunjättäjän palkasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23044: Kun perhe-eläkkeiden määrät tarkistetaan että hallitus ottaisi vuoden 1967 val- 23045: valtion vi:i:}{amiesten palk~ojen :~p.uuttuessa tion tulo- ja menoarvioesityksen ,mää- 23046: voidaan katsoa tämän eläkkeeu huomattavasti rärahan yksityiso'ike1fdellisessa työsopi- 23047: turvaavan virkamiesten omaisten· toimeentu- mussuhteessa valtioon olevien .työnte- 23048: lemista perheen huoltajan kuoleman jälkeen. kijäin perhe-eläkkeitä varten. 23049: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 23050: 23051: Sulo Hostila. Valde Neva.la.inen. saJta.rl· Knuuttila. 23052: 497 23053: 23054: IV,196.- Toiv.al. N: o 156. 23055: 23056: 23057: Alenius ym.: Kauppa- ja teollisuusministeriön uudell~njät· 23058: jestämisestä. 23059: 23060: 23061: E d u s k u n n a 11 e. 23062: 23063: Teollinen ja kaupallinen kehitys maas- 2. teollisuustoiminta; 23064: samme on viime vuosina ollut nopeata. Tämä 3. merenkulku; 23065: asettaa myös näistä aloista vastaavalle minis· 4. ammattiopetus sekä teknillinen korkea- 23066: teriölle suuret vaatimukset, jotka ovat vai- kouluopetus ja teknillinen tutkimus, geologi- 23067: keat täyttää pääosiltaan jo yli sata vuotta nen tutkimus, merentutkimus sekä 23068: sitten luodulla organisaatiolla. Lisäksi kehit- 5. elinkeinotoiminta, johon liittyy kulutta- 23069: tyvä lainsäädäntö on tuonut mukanaan mi- jien suojaaminen ( elintarvikeasiat ja kulut- 23070: nisteriölle uusia tehtäviä. Sen on todennut tajavalistus) sekä ns. kartellilainsäädäntö. 23071: myös eduskunta, joka vastauksessaan halli- Kun ministeriön nykyinen ja odotettavissa 23072: tuksen esitykseen laiksi kehitysalueiden, teol- oleva toiminta on näin monipuolinen ja laaja, 23073: lisuuden ja matkailun yritystoiminnan inves- on ilmeistä, ettei ministeriön ylin johto voi 23074: tointiluotoista lausuu, että "kun kauppa- ja rajoittua yhteen ministeriin, vaan ministe- 23075: teollisuusministeriön tehtävät tulevat tuntu- reitä tulisi olla kaksi. Tällöin toinen erikois- 23076: vasti kasvamaan kehitysalueiden edistämistä tuisi hoitamaan tehtäviä, jotka edistävät ta- 23077: koskevien toimenpiteiden johdosta, olisi edus· louselämän nopeampaa kehitystä. Mutta sa- 23078: kunnan mielestä ministeriön organisaatiota malla ne tutkimus-, suunnittelu-, ohjaamis- 23079: vastaavasti kehitettävä ja vahvistettava". ja toimeenpanotehtävät, jotka tähtäävät eri- 23080: Nykyisten tehtävien tehokas hoitaminen koisesti nopeampaan teollistamiseen, vaatisi- 23081: vaatii siis kauppa- ja teollisuusministeriön vat myös vastaavaa toimistoteknillistä kehi- 23082: uudelleenjärjestelyjä. Tällaisia ovat: tystä ministeriöön. ~Siksi oHsi tarpeellista laa- 23083: 1. Taloudellisen ja teknillisen tutkimustoi- jentaa tuntuvasti kauppa- ja teollisuusminis- 23084: minnan koordinoiminen ja tehostaminen siltä teriön nykyistä teollisuusosastoa. Jotta tällä 23085: osin, kun se ei vastaa nykyajan vaatimuksia. laajennetulla osastolla olisi elävä yhteys 23086: 2. Kansantalouden kasvua koskevien suun- maan eduskuntaan, tuotantoelämään ja mui- 23087: nitelmien laatiminen. hin talouselämää lähellä oleviin virastoihin 23088: 3. Investointitoiminnan valvominen ja oh- ja laitoksiin olisi neuvoa-antavaksi elimeksi 23089: jaaminen niin, että vältytään virheinvestoin- nimettävä teollistamisneuvosto, jonka edus· 23090: neilta ja saavutetaan mahdollisimman korkea kun ta valitsisi. 23091: taloudellinen kasvu ja työllisyys. Edellä olevan perusteella esitämme edus- 23092: 4. Valtioenemmistöisten yhtiöiden tuotan- kunnan- hyväksyttäväksi toivomuksen, 23093: to- ja tutkimustoiminnan koordinoiminen ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 23094: tehostaminen niin, että valtion teollisuutta kauppa- ja teollisuusministeriön uudel- 23095: voitaisiin aloittaa myös uusilla aloilla, joko leenjärjestämiseksi siten, että ministe- 23096: nykyisten yhtymisen puitteissa tai uusia yh- riön teollisuusosaston nimenomaisiin 23097: tiöitä perustamalla. tehtäviin sisällytettäisiin maamme 23098: Kauppa· ja teollisuusministeriön nykyi- teollistamisen ja kansantalouden suun- 23099: sessä toiminnassa voidaan erottaa seuraavat nittelun jatkuva ohjaus ja edistämi- 23100: suuret ryhmät: nen ja että ministeriön yhteyteen muo- 23101: 1. kaupallinen toiminta, kotimaankauppa dostettaisiin eduskunnan valitsema 23102: ja ulkomaankauppa; neuvoa-antava teollistamisneuvosto. 23103: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 23104: 23105: Ele Alenius. Paavo Aitio. Pekka Silander. Rainer Virtanen. 23106: 63 E 529/66 23107: 498 23108: 23109: IV,197.- Toiv.al. N:o 157. 23110: 23111: 23112: 23113: 23114: Pa.aso ym..: Erityisen osaston perustamisesta kulkulaitosten ja 23115: yleisten töiden ministeriöön hoitamaan betoni- ja teräsbe- 23116: tonirakenteiden normaalimääräysasioita. 23117: 23118: 23119: E d u s k u n n a 11 e. 23120: 23121: Betoni· ja teräsbetonirakenteiden normaa- Tämän vuoksi esitämme eduskunnan lau- 23122: limääräyksissä on monessa eri asiassa annettu suttavaksi toivomuksen, 23123: päätäntävalta Suomen Betoniyhdistykselle. 23124: Vallan antaminen yhdistykselle tällaisessa ky. että !hallitus ryhtyisi kiireelliseiin 23125: symyksessä on omiaan heikentämään kansa- toimiin betoni- ja teräsbetonirakentei- 23126: laisten ja yhteisöjen oikeusturvaa. Koska va- den normaalimääräysten hoitamiseksi 23127: paaehtoiseen yhdistystoimintaan perustuva siten, että kulkulaitosten ja yleisten 23128: menettely ei tee mahdolliseksi asioiden jou- töiden ministeriöön perustettava 7Wr· 23129: tuisaa hoitamista eikä toisaalta mahdollista mien valvonta- ja valmisteluosasto hoi- 23130: hakijalle epäedullisen päätöksen muuttamista taisi nyt Suomen BetoniyhdistykseUä 23131: niin kuin yleinen käsitys oikeusturvasta pi- olevat tehtävät. 23132: tää tarkoituksenmukaisena. 23133: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 23134: 23135: Hannes Paaso. Reino Kangas. 23136: 499 23137: 23138: IV,198.- Toiv.al. N: o 158. 23139: 23140: 23141: 23142: 23143: 0. Saarinen: Työtuomioistuimen virkojen vakinaistamisesta. 23144: 23145: 23146: E du s k u n n a 11 e. 23147: 23148: La:ki työtuomioistuimesta on annettu v. Vuonna 1965 oli työtuomioistuimen käsi· 23149: 1946 ja ryhtyi se hoitamaan tehtäväänsä vuo- teltävänä 52 kannetta, joiden vuoksi se jou- 23150: den 1947 alusta. Vielä silloin ei ollut tietoa tui kokoontumaan 93 kertaa. Kuluvana 23151: sen toiminnan mittasuhteista, jonka vuoksi vuonna oletetaan työmäärän pysyvän lähes 23152: harkittiin tarkoituksenmukaiseksi, että uuteen samana.. Työtuomioistuimen käsiteltäväksi tu- 23153: tuomioistuimeen ei toistaiseksi perusteta var.. levien juttujen lukumäärä on nykyään sa· 23154: sinaisia virkoja. Tätä työtuomioistuimen teh- maa suuruusluokkaa kuin Ruotsissa, jossa 23155: tävien sivutoimista hoitamista on jatkunut 18 työtuomioistuimen tehtävät ovat samat 'kuin 23156: vuotta. meillä. Ruotsin työtuomioistuimen puheen- 23157: Työtuomioistuin on hyvin tärkeä tekijä työ. johtajan palkkaus on suurempi kuin sikäläi- 23158: sopimusten käytäntöön soveltamisessa. Työ- sen korkeimman oikeuden jäsenen, koska myös 23159: ehtosopimusten oikeaa sisällystä ja työrau. työtuomioistuin edustaa ylintä oikeusastetta. 23160: ha·asioita. koskevat työtuomioistuimen ratkai. Suomessa asia olisi järjestettävä samalla ta- 23161: sut antavat työehtosopimuksilla sen lujuuden, voin ja annettava työtuomioistuimelle sille 23162: joka on tarpeen, jotta ne täyttäisivät tehtä. kuuluva arvo luomalla sen vastaiselle työlle 23163: vänsä työolojemme ja työrauhan turvaami. tyydyttävät edellytykset. :Siksi olisi työtuo- 23164: sessa ja vastaavasti tuotannon edistämisessä. mioistuimen puheenjohtajan ja sihteerin toi- 23165: Työtuomioistuimen toiminnalla on siten myös met muutettava peruspalkkaisiksi viroiksi, 23166: taloudellista merkitystä. joka avaa mahdollisuudet työtuomioistuimen 23167: Työehtosopimusten lukumäärän ja niiden todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa tapah- 23168: alaisten työsuhteiden sekä tuotantoalojen Ii. tuvaan tehtävien laajentamisen tehokkaaseen 23169: sääntyessä työtuomioistuimen merkitys ja hoitoon. 23170: työtaakka ovat jatkuvasti kasvaneet, joten on Edellä sanotun perusteella ehdotan edus- 23171: jouduttu tilanteeseen, jolloin työtuomioistui- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23172: men työ on uudelleen järjestettävä, jotta se 23173: voisi täyttää tehtävänsä alati kehittyvällä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 23174: toiminta-alallaan. työtwomioistuimen virkojen vakinaista- 23175: miseksi. 23176: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 19u6. 23177: 23178: Olavi Saarinen. 23179: 500 23180: 23181: IV,199.- Toiv.al. N:o 159. 23182: 23183: 23184: 23185: 23186: Haarla: Uusien toimien perustamisesta työvoimatutkimustoi- 23187: mistoon. 23188: 23189: 23190: E d u s k u n n a 11 e. 23191: Työvoimaa koskevien tutkimusten sekä työ- mittäin. Jotta työvoimatutkimustoimistossa 23192: voiman tulevaa kysyntää ja tarjontaa koske- kerätty perusaineisto ja ne työvoimaennustei- 23193: vien ennusteiden tarve on huutava. Työlli- den menetelmää koskevat selvitykset ja suun- 23194: syys- ja talouspolitiikka eli koko yhteiskun- nitelmat, joita toimistossa on laadittu ja jotka 23195: tapolitiikkamme tarvitsee niitä kipeästi. Eri- työvoimatutkimusten neuvottelukunta on hy- 23196: tyisen kiireellisiä ovat tällä hetkellä nimen- väksynyt, tulisivat tehokkaasti ja nopeasti 23197: omaan maataloutta, talonrakennustoimintaa hyväksikäytetyiksi, on toimiston henkilökun- 23198: ja metalliteollisuutta koskevat ennusteet. Sa- taa ja erityisesti sen tutkijatyövoimaa ehdot- 23199: moin tarvitsisi korkeakoulupolitiikkamme tomasti lisättävä. Toistaiseksi tässä ei ole kui· 23200: tässä kehitysvaiheessa ehdottomasti korkea- tenkaan onnistuttu. 23201: kouluasteisen työvoiman kehitysennusteita Jos toimistoon vuoden 1967 alusta saatai- 23202: jne. Mm. talousneuvosto ja maatalouskomitea siin sopimuspaikkainen tutkimustyön johtaja, 23203: ovat pitäneet tärkeänä elinkeinoittaisia lyhyen pari korkea-asteista tutkijan tointa sekä näille 23204: ja pitkän ajan työvoimaennusteita. Näiden tarpeelliset avustavat toimenhaltijat, voitai- 23205: tutkimusten ja ennusteiden laatiminen on siin välittömästi vuoden 1967 alusta - edel- 23206: annettu v. 1957 kulkulaitosten ja yleisten töi- lyttäen, että muualla laadittavat tuotannon 23207: den ministeriön työvoimaosastoon perustetun volyymia koskevat elinkeinoittaiset tulevai- 23208: ylimääräisen työvoimatutkimustoimiston huo· suuden arviot sekä väestöennusteet ovat riit- 23209: leksi. Tämä toimisto on vuodesta 1958 läh- tävän ajankohtaisina tuolloin käytettävissä 23210: tien täysin riittämättömänä työvoimalla ja - ryhtyä laatimaan lyhyeksi aikaväliksi tär- 23211: määrärahoilla pyrkinyt sille annetun tehtä- keimpiä työvoiman elinkeinoittaisia ennus- 23212: vän hoitamaan. teita, alueittaisia ennusteita eräiden elinkei· 23213: Työvoimaennusteet edellyttävät luotettavia nojen työvoimasta, työvoiman pitkän ajan 23214: tietoja työvoiman määrässä, rakenteessa ja tarjontaennusteita sekä eri oppilaitoksista, 23215: käytössä tapahtuneista muutoksista. Ne edel- erityisesti korkeakouluista valmistuvien tule. 23216: lyttävät myös niissä käytettävien menetelmien vaa lukumäärää koskevia ennusteita. Tällais- 23217: suunnittelua, kokeilua ja kehittämistä. Näitä ten ennusteiden laatimisesta toimistolla on jo 23218: tehtäviä varten on ko. toimistolla neuvoa-an- kokemuksia, mutta niiden jatkuva seuraami. 23219: tavana elimenä työvoimatutkimusten neuvot. nen ja myös edelleen kehittäminen vaativat 23220: telukunta. lisää tutkijatyövoimaa. 23221: Työvoimaennusteiden menetelmätutkimus- Erityisesti työvoiman pitkänajan ammatti- 23222: ten tuloksena toimistossa on vahvistunut kä- ja koulutustarve-ennusteisiin liittyvien ongel- 23223: sitys, ·että työvoiman ja työmarkkinain eri mien ratkaisu on osoittautunut työlääksi ja 23224: osia ei voida ennusteissa käsitellä toisistaan aikaa vieväksi. Mm. Ruotsissa ja Englannissa 23225: erillisinä. Lisäksi on käynyt selväksi, että niiden selvittämiseen on kiinnitetty tässä tar. 23226: noudatettavat menetelmät riippuvat suuresti koitettua moninkertainen tutkijajoukko. Jotta 23227: mm. siitä, pyritäänkö kysyntä· vai tarjonta- myös meillä mm. työvoiman liikkuvuuteen, 23228: ennusteeseen, tehdäänkö lähiajan (keskim. 1. sen ammattirakenteen muuttumiseen ja eri· 23229: vuosi) vai pitkän ajan (keskim. 10 vuotta) tyisesti akateemisen koulutuksen kustannuk. 23230: ennuste, koskeeko se työvoimaa kokonaisuu- siin liittyvät, pitkänajan työvoimaennustei- 23231: dessaan, vai halutaanko siitä tietoja myös den kannalta avainasemassa olevat kysymyk. 23232: elinkeinoittain sekä ,ammatti- ja koulutusryh- set tulisivat tarkoituksenmukaisella tavalla 23233: IV,199. - Haarla. 501 23234: 23235: valaistuiksi, on näitä koskevat tutkimukset tehtäviä hoitaa ylimääräinen virastotyönte- 23236: saatava suoritetuiksi. Edellytyksenä tällöin kijä, koska toimistolla ei ole ollut määrärahaa 23237: on, että työvoimatutkimustoimistoon voidaan kanslistin palkkaamiseen. 23238: palkata päteviä ja yksinomaan näiden kysy- Edellä olevan perusteella esitän kunnioit- 23239: mysten selvittelyyn omistautuvia tutkijoita. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 23240: Pätevien ja tässä ennustetyössä jatkuvasti py. sen, 23241: syvien tutkijoiden saamiseksi on tarpeen, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi· 23242: toimet ovat alun perin riittävän hyvin pal- menpiteisiin työvoimatutkimuksen joh- 23243: kattuja. Uusien ylimääräisten tutkijain toi- tajan, tutkijain sekä näitä avustavien 23244: mien perustaminen vaatii tutkijoita avusta- ja niihin kuuluvien aputoimien perus- 23245: rien uusien tutkimusapulaisten toimien pe· tamiseksi ja saattaisi ne palkkauksel- 23246: rustamista, sillä ennusteiden laatimiseen ja taan sellaisiksi, että niihin saata1'.siin 23247: niitä koskevien tutkimusten tekemiseen kuluu alun perin pätevää ja näissä tehtävissä 23248: runsaasti rutiininomaisia aineiston keruu-, pysyvää henkilökuntaa ja otettavaksi 23249: laskenta- ym. tehtäviä. Toimiston nykyinen tätä tarkoitusta varten määrärahan 23250: toimistoapulaistyövoima on niihin riittämä. vuoden 1967 tulo. ja men'Oarvioesityk. 23251: tön. Mm. toimiston kanslia- ja konekirjoitus. seen. 23252: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 23253: 23254: P. R. Haarla. 23255: 502 23256: 23257: IV,200.- Toiv.al. N:o 160. 23258: 23259: 23260: 23261: 23262: T. Salo ym.: Rajavartilaitoksen värt,ättyjen henkilöiden va- 23263: kinaistamisesta. 23264: 23265: 23266: E d u s kun n a 11 e. 23267: 23268: Rajavartiolaitoksen värvättyjen henkilöi- Rajajääkärit saavat yleiskoulutuksen li- 23269: den, rajajääkärien oikeudellinen asema on säksi erittäin monipuolisen koulutuksen mitä 23270: varsin erikoislaatuinen valtion hallinnossa. moninaisimpiin erikoistehtäviin rajavartiolai- 23271: Värvätyt eivät ole virkasuhteessa valtioon, toksen piirissä. Rajajääkärien työ on erittäin 23272: vaan eräänlaisessa julkisoikeudellisessa palve- vastuunalaista ja tapahtuu varsin vaikeissa 23273: lussuhteessa. Tästä johtuu, että heidän sosiaa- olosuhteissa yleensä asumattomilla seuduilla. 23274: liset ja taloudelliset oikeutensa eivät perustu Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit· 23275: virkamieslainsäädäntöön, vaan yleensä ainoas· tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 23276: taan sisäasiainministeriön pysyväismääräyk- muksen, 23277: siin. 23278: Värvätyt otetaan rajavartiolaitoksen palve- että ikaUitus viipymättä ryhtyisi toi- 23279: lukseen palvelussopimuksella vuodeksi kerral- menpiteisiin rajavartiolaitoksen vär- 23280: laan. Tästä on seurauksena pysyvä epävar. vättyjen ihenk~'löiden vakinaistamiseksi 23281: muuden tila palvelussuhteen jatkuvuudesta. sekä valtion virkamiehille kuuluvien 23282: Värvättyjen sosiaaliset oikeudet ovat yleensä sosiaalisten oikeuksien ulottamiseksi 23283: vielä heikompia kuin valtion tilapäisten toi- koskemaan myös heitä. 23284: mihenkilöiden. Työstään värvätyt saavat vä- 23285: häisen rahapalkan sekä eräitä luontaisetuja. 23286: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 23287: 23288: Tuure Salo. Matti Kekkonen. 23289: Juha Rihtniemi. Pirkko Aro. 23290: 503 23291: 23292: IV,201.-Toiv.al. N:o 161. 23293: 23294: 23295: 23296: 23297: Leivo-Larsson: ..lf.äärärahasta sähknsanomankantajain ylimää- 23298: räisten toimien perustamista varten. 23299: 23300: 23301: Eduskunnalle. 23302: 23303: Sähkösanomien kotiin kantajina toimii män tietoliikenteen välittömässä palveluk· 23304: Helsingissä 45 henkilöä, jotka kaikki ovat sessa olevat toimivat virkavaiansa velvoitta. 23305: työsuhteessa. Tehtävän luonne on kuitenkin mina. 23306: sen laatuinen, että se edellyttäisi ehdottomasti Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 23307: virkasuhdetta, sillä heidän tehtäviinsä kuu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 23308: luu toimittaa tulevat sähkösanomat vastaan- sen, 23309: ottajille. Jotta tämä tärkeä tietoliikenteen että hallitm ottaisi valtion vuoden 23310: muoto ei millään tavalla joutuisi kärsimään, 1967 tulo- ja menoarvioesitykseen riit- 23311: olisi nämä työntekijät saatettava virkasuhtee. tävän suuren määrärahan 45 säihkösa- 23312: seen, jolloin mm. virkavalan velvoite sitoisi nomankantajan ylimääräisen toimen 23313: heitä toimittamaan tehtävänsä tunnollisesti. permtamista varten ja että nämä yli- 23314: Sähkösanomasalaisuuden säilyttäminen mie- määräiset toimet si}'oitettaisiin A 5 23315: lestämme jo edellyttää sitä, että kaikki tä- palkkausluokkaan. 23316: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 23317: 23318: T. Leivo-Larsson. 23319: 504 23320: 23321: IV,202.- Toiv.al. N:o 162. 23322: 23323: 23324: 23325: 23326: Pekkarinen ym.: Virkamies-kansanedustajan palkkausta kos- 23327: kevien säännösten muuttamisesta. 23328: 23329: 23330: E d u s k u n n a ~ 1 e. 23331: 23332: Tasapuolisuusperiaatteen mukaan on val- Sen vuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että 23333: tion virkamiehillä oikeus kuulua eduskun- kahden palkan maksamisesta luovuttaisiin ja 23334: taan. Useita virkamiehiä onkin valittu nykyi- virkamies-kansanedustajillekin maksettaisiin 23335: seenkin eduskuntaan. Virkamies-kansanedus. vain kansanedustajan palkka. 23336: tajien palkkauksessa on kuitenkin erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun· 23337: suuri epäkohta siinä, että he saavat nostaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 23338: valtiolta kaksi palkkaa, toisen virastaan ja muksen, 23339: t<iisen kansanedustajantehtävästä. Kansan. 23340: edustajantehtävä on vähitellen muodostunut että 'hallitus ryhtyisi kiireellisesti 23341: vaativaksi ja suuritöiseksi tehtäväksi. Kun jo. toimenpiteisiin kansanedustajien palk· 23342: kaisen edustajan olisi tämä vastuunalainen kauslain muuttamiseksi siten, että vir- 23343: tehtävä suoritettava mahdollisimman hyvin ja kamies-kansanedustajat eivät saisi nos- 23344: niin ollen keskityttävä yksinomaan sen hoi. taa valtiolta kahta palkkaa, vaan heil- 23345: tamiseen, ei sen ohella kukaan pysty virka- lekin maksettaisiin ain'Oastaan kansan- 23346: tehtäväänsä edes tyydyttävästi hoitamaan. edustajan palkka. 23347: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 23348: 23349: Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen. Esu Niemelä. 23350: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Heimo Linna. 23351: Veikko Hanhirova. Aaro Lintilä. Ale Holopainen. 23352: Mikko Volotinen. Toivo Saloranta. Hannes Paaso. 23353: Aulis Sileäkangas. Eino Sääskilahti. Sylvi Saimo. 23354: Eemil Partanen. Wiljam Sarjala. Eino Uusitalo. 23355: Pekka Vllini. Nestori Kaasalainen. Reino Kangas. 23356: Paavo Niinikoski. Sylvi Halinen. Eino Räsänen. 23357: 505 23358: 23359: IV,203. - Toiv.al. N: o 163. 23360: 23361: 23362: 23363: 23364: Perheentupa ym.: Virkamies-kansanedustajain palkkausta ja 23365: kansanedustajain eläkeoikeutta koskevien säännösten tar- 23366: kistamisesta. 23367: 23368: 23369: E d u s k u n n a } l e. 23370: 23371: Valtion viran- ja toimenhaltijain palk- lain nykyisen sanamuodon mukaan suoriteta 23372: kauksesta annetun lain 10 § :n mukaan sellai- minkäänlaisia vähennyksiä kansanedustajan 23373: sen valtion virkamiehen, joka toimii kansan- eläkkeistä. 23374: edustajana, peruspalkasta pidätetään kolman- Edellä sanottujen epäkohtien poistaminen 23375: nes sinä aikana, jona virkamies toimii kansan- on välttämätöntä, jotta julkisista varoista ei 23376: edustajana. Tämän lisäkisi hän saa täyden jouduttaisi kansanedustajille suorittamaan 23377: kansanedustajalle kuuluvan palkan kansan- kaksinkertaista palkkausta ja että kansan- 23378: edustajan toimesta edustajain palkkioista an- edustajat saatettaisiin yhdenvertaiseen ase- 23379: netun lain mukaisesti. Kuntien tai kuntain- maan heille tulevan eläketurvan suhteen. 23380: liittojen viranhaltijana toimiva kansanedus- Lähtökohtana olisi tällöin palkkauksen osalta 23381: taja saa kansanedustajan vuosipalkkion li- pidettävä sitä, että hänen virastaan tuleva 23382: säksi palkkaa virastaan tai toimestaan sen palkkaus suoritetaan kansanedustajalle vain 23383: mukaan, kuinka työnantajana oleva kunta siltä osin, kuin se ylittää kansanedustajan 23384: tai kuntainliitto on päättänyt. Valtionapua palkkion. Tämän periaatteen mukaisesti olisi 23385: saavat yksityiset yhteisöt ja laitokset noudat- tarkistettava valtion viran- ja toimenhalti- 23386: tavat yleisesti valtion käytäntöä. jain palkkauksesta annettua lakia sekä kun- 23387: Ei voitane pitää oikeudenmukaisena ja tien ja kuntainliittojen viranhaltijain palk- 23388: kohtuullisena, että edellä kerrotuin tavoin kauksen valtionapua koskevia säännöksiä, jol- 23389: eräille kansanedustajille suoritetaan julki- loin ei ainakaan valtionapua tarpeettomasti 23390: sista varoista kahden eri tehtävän perusteella suoritettaisi sellaisten kunnallisten viranhalti- 23391: palkkaa samalla, kun kansanedustaja käytän- jain palkkaukseen, jotka toimivat kansan- 23392: nössä on estynyt hoitamasta varsinaista vir- edustajina. Muiden kuin valtionapua saavien 23393: kaansa. Tämä menettely asettaa myös eri kunnallisten viranhaltijain osalta kysymyksen 23394: kansanedustajat eriarvoiseen asemaan siitä järjestäminen olisi ehkä tarkoituksenmukai- 23395: riippuen, mikä on heidän ammattinsa kan- sinta sillä tavoin, että kuntien keskusjärjestöt 23396: sanedustajan tehtävän lisäksi. antaisivat asiasta tarpeelliset suositukset. 23397: Kansanedustajien eläkeoikeus määräytyy Kansanedustajien eläkejärjestelmän uudista- 23398: tästä oikeudesta annetun erityisen lain perus- minen olisi ilmeisesti tarkoituksenmukaisinta 23399: teella.. Tämän lain 10 § : n 2 momentin mu- suorittaa siten, että kansanedustajien eläke- 23400: kaan vähennetään sellaisen kansanedustajan oikeutta koskevat määräykset yhdenmukaiste- 23401: eläkkeestä, joka saa muuta eläkettä valtion taan valtion eläkelain säännösten kanssa, jol- 23402: varoista, puolet, kuitenkin enintään puolet loin perhe-eläkeasia samalla ratkeaisi. 23403: muun eläkkeen määrästä siihen ehkä makset- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 23404: tavine lisäyksineen. Tämän säännöksen pe- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23405: rusteella voivat ne kansanedustajat, jotka 23406: saavat muuta eläkettä valtion varoista kuin 23407: kansanedustajan eläkettä, saada kaksinker- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 23408: taista eläkettä. Sama koskee niitä kansanedus- toimenpiteisiin valtion, kuntien ja 23409: tajia, jotka kansanedustajaeläkkeen lisäksi kuntainliittojen sekä muiden julkisten 23410: saavat .eri työ- ja virkaeläkelakien mukaista yhteisöjen ja laitosten viranhaltijain 23411: eläkettä. Tällaisen eläkkeen perusteella ei palkkausta koskevien lainsäännösten 23412: 64 E 529j66 23413: 506 IV,203. - Virkamies-ka.nsa.nedustajain palkkaus. 23414: 23415: 23416: ja määräysten tarkistamiseksi siten, ylittää kansanedustajalle maksettavan 23417: että kansanedustajana toimivalle palkkion, ja että kansanedustajien elä- 23418: edellä sanotulle vira?Vhaltijalle, j'oka keoikeutta koskeva lainsäädäntö 23419: on estynyt virkaansa hoitamasta, suo- uudistettaisiin valtion eläkelain mu- 23420: ritettaisiin hänen virastoon maksetta- kaiseksi, ottaen samalla huomioon per- 23421: vasta palkkauksesta vain se osa, joka he-eläkkeiden järjestämisen. 23422: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 23423: 23424: A-V. Perheentupa. Valde Nevala.inen. 23425: X. l!'. Haapasalo. U. B. Voutil&inen. 23426: Esko Niskanen. Pauli Burman. 23427: Ilmo Paananen. Arvo Salo. 23428: 507 23429: 23430: IV,204.- Toiv.al. N:o 164. 23431: 23432: 23433: 23434: 23435: Vennamo: Kansanedustajien kwukausipalkan alentamisesta. 23436: 23437: 23438: E d u s k u n n a J l e. 23439: 23440: Kansanedustajien kuukausipalkan jatku- Tarvitaan selvästi suunnanmuutosta. Ja 23441: vaa korottamista yhdessä muiden korkeapaik- tämä voidaan parhaiten aikaansaada vain si- 23442: kaisten virkamiesten palkankorotusten kanssa ten, että Suomen eduskunnan kansanedusta- 23443: on kansalaisten keskuudessa jo kauan arvos- jat, jotka viime kädessä päättävät valtion 23444: teltu aina vain äänekkäämmin. Kieltää ei voi- asioista, näyttävät kaikille rakentavaa esi- 23445: kaan arvostelun oikeutusta, kun lisäksi ote- merkkiä. 23446: taan huomioon kansanedustajien saarnat Mainituista syistä ja kun toisaalta kansan- 23447: muut korvausedut matkakuluineen ja päivä- edustajalle tulee maksaa asianmukainen 23448: rahoineen. palkka, jotta vähävaraisempikin voisi olla 23449: Viime vuosina on palkkojen prosenttikoro- kansanedustajana, ehdotan kunnioittaen 23450: tuslinjalla jouduttu yhä suurempiin palkka- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23451: eroihin rinnan tuhlailevan asioiden hoidon 23452: kanssa, minkä seurauksena valtiovallan ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 23453: loudelliset vaikeudet ja raskaat verot ovat toimenpiteisiin kansanedustajien lcuu- 23454: kaikkien todettavissa. kausipalkan alentamiseksi 25 %:lla ny- 23455: kyisestään. 23456: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1966. 23457: 23458: Veikko Vennamo. 23459: 508 23460: 23461: IV,205.- Toiv.al. N:o 165. 23462: 23463: 23464: 23465: 23466: V ilmi ym.: Kalliinpaikanlisäjärjestelmän kumoamisesta. 23467: 23468: 23469: E d u s k u n n a H e. 23470: 23471: Virkamiespalkat on porrastettu kuntien tahansa. Palkkausjärjestelmä on muutettava 23472: kalleusluokituksen mukaan sillä tavoin, että sellaiseksi, että virkamiehet rupeavat hakeu- 23473: kalleimmik:si luokitelluissa kunnissa virka- tumaan myös maaseudulle ja syrjäseuduill~ 23474: miehille maksetaan normaalin palkan lisäksi avautuviin toimiin. Koska maaseudulla asu- 23475: kalliinpaikanlisiä. Tästä on seurauksena, miseen ilmeisesti liittyy kustannustekijöitä, 23476: että samaa virkaa tai tointa hoitavan viran· joita kuntien kalleuspaikkakuntaluokitusta 23477: tai toimenhaltijan palkka riippuu osaksi laadittaessa ei ole osattu arvioida, olisi koko 23478: paikkakunnasta, jolla hän toimii. Kalliinpai. kalliinpaikanlisäjärjestelmästä asteittain luo- 23479: kanlisäjärjestelmän perusteluna on pyrkimys vuttava ja virkamiespalkat tehtävä paikka- 23480: saada päteviä virkamiehiä myös sellaisille kunnasta riippumatta .samoik:si koko maassa. 23481: paikkakunnille, joilla elantokustannukset ovat Syrjäisten seutujen kohdalla olisi kuitenkin 23482: tavallista kalliimmat. tehtävä poikkeus, koska vuosikymmenien ko- 23483: Nykyinen kalliinpaikanlisäjärjestelmä on kemus osoittaa, ettei syrjäiselle tai poikkeuk-. 23484: ~uitenkin käytännössä osoittautunut epäon. sellisen kylmälle paikkakunnalle saada päte- 23485: nistuneeksi. Jo kauan on ollut havaittavissa, vää virkamiestä samalla palkalla kuin asu· 23486: että kaHeimmiksi luokitelluille paikkakun- tuskeskukseen. Nykyistä syrjäseutulisäjärjes- 23487: nille on paljon helpompi saada päteviä virka- telmää olisi laajennettava ja syrjäseutulisiä 23488: miehiä kun halvoiksi luokitelluille paikkakun- nostettava niin paljon, että virkamiehiä ru- 23489: nille. Parhaat virkamiehet ovat keskittyneet peaisi hakeutumaan myös syrjäseuduilla 23490: Helsinkiin ja muihin kalleimmiksi luokitel. avautuviin virkoihin ja toimiin. 23491: tuihin keskuksiin. Tämä tosiasia viittaa sii. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 23492: hen, että kuntien kalleusluokitus ei nykyisel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 23493: lään ole tosiasioita vastaava. Kalleimmiksi muksen, 23494: luokitellut paikkakunnat eivät ilmeisesti ole- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 23495: kaan niin kalliita, kuin kuntien kalleusluoki. toimenpiteisiin nykyisen kalliinpai- 23496: tusta laadittaessa on kuviteltu. kanlisäjärjestelmän asteittain kumoa- 23497: Valtion hallinnon tehokkuus kärsii, jos ti· miseksi virkamieskunnan kokonais- 23498: lanne saa jatkua nykyisellään. Yhteiskunnan palkkausta alentamatta ja syrjäseutu- 23499: pitäisi saada palvelukseensa. päteviä virka. lisäjärjestelmän laajentamiseksi ja 23500: miehiä olipa toimipaikka missä osassa maata syrjäseutulisien nostamiseksi. 23501: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 23502: 23503: Pekka Vilmi. Reino Kangas. 23504: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti 23505: Olavi Lahtela. Veikko Hanhirova. 23506: 509 23507: 23508: IV,206.- Toiv.al. N:o 166. 23509: 23510: 23511: 23512: 23513: Laaksonen ym.: Valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta 23514: annetun lain muuttamisesta. 23515: 23516: 23517: B d u s k u n n a 1: 1 e. 23518: 23519: Heinäkuun 24 päivänä 1964 annettu laki rittaminen näin saattaa siirtyä aina syyspuo. 23520: valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta lelle saakka, mikä ei voi olla herättämättä 23521: (427/64) eli ns. menettelytapalaki on sitä aiheellista tyytymättömyyttä valtion viran 23522: nyt kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa tai toimenhaltijain keskuudessa. 23523: käytäntöön sovellettaessa osoittautunut mo· Menettelytapalaista puuttuvat myös täysin 23524: nessa suhteessa puutteelliseksi. säännökset, joita noudattaen voitaisiin sopi- 23525: Lain suurimpia heikkouksia ovat 4 §: ään si- muskauden aikana esiintyvät sopimusta tai la- 23526: sältyvä säännös virkamiespalkkojen korotta- kia koskevat tulkintaerimielisyydet saattaa 23527: misesta siten, että palkankorotukset ovat suh- työtuomioistuimen tapaan järjestetyn puo- 23528: teellisesti samansuuruiset kaikille, mikäli ar- lueettoman elimen ratkaistavaksi, mikä antaa 23529: vioitavan yleisen ansiotasomuutoksen perus- valtioneuvostolle mahdollisuuden soveltaa la. 23530: teena olevat palkkausten korotukset ovat ol- kia ja tulkita sopimusta itselleen tarkoituk- 23531: leet suhteellisesti samansuuruisia. Tästä sään- senmukaisella tavalla ja virkamieskunnan va- 23532: nöksestä on väistämättömänä seurauksena hingoksi. 23533: alimmissa palkkausluokissa olevien viran tai Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 23534: toimenhaltijain reaalisen ansiotason alenemi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 23535: nen. vomuksen, 23536: Epätyydyttävänä on pidettävä myös sitä, että !hallitus kiireellisesti asettaisi 23537: että lain mukainen neuvotteluaikataulu on komitean valmistelemaan valtion vir- 23538: tarpeettoman pitkä. Pahimmassa tapauksessa kamiespalkkausten tarkistamisesta an- 23539: saadaan eri neuvotteluvaiheet loppuun suori- netun lain (427/64) muuttamista ja 23540: tetuiksi vasta kunkin vuoden kesäkuun 15 antaisi eduskunnan käsiteltäväksi sel- 23541: päivään menn~, ja palkankorotusten Suo- vityksen mukaisen muutosesityksen. 23542: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 23543: 23544: Mikko Laaksonen. Antti 0. Pennanen. 23545: 510 23546: 23547: IV,207.- Toiv.al. N:o 167. 23548: 23549: 23550: 23551: 23552: Laaksonen ym..: Viran ja toimen haltijain palkkausasetuksen 23553: 6 §:n epäoikeudenmukaisuksien korjaamisesta. 23554: 23555: 23556: E d u s k u n n a 11 e. 23557: 23558: Valtion viran ja toimenhaltijain palk- Epäjohdonmukaisena ja valtion edun vas- 23559: kauksesta tammikuun 19 päivänä 1943 anne- taisena on pidettävä myös sitä, että palk- 23560: tun asetuksen (36/43) 6 §: ään sisältyvät mää- kausasetuksnn 6 § : n 2, 3, 4, 5 ja 6 momentissa 23561: räykset niistä palvelusajoista, jotka viran tai mainituista palvelusajoista saadaan ikälisiä 23562: toimenhaltija saa lukea hyväkseen ikälisiin varten lukea hyväksi vain 4 vuotta ylittävä 23563: oikeuttavana palvelusaikana, ovat puutteelli- aika. Tällä määräyksellä rajoitetaan aiheet- 23564: sia ja epäjohdonmukaisia. Määräyksen mu- tomasti ja yhteiskunnan edun vastaisesti hen- 23565: kaisesti saa viran tai toimenhaltija lukea kilöiden siirtymistä valtion palvelukseen. 23566: ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi sotati- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 23567: lan aikaisen sotapalveluksen lukuunottamatta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 23568: kuitenkaan säännönmukaista asevelvollisuus. vomuksen, 23569: aikaa, joka sotien aikana asevelvollisuutensa 23570: suorittaneilla oli nykyistä asevelvollisuusai- että hallitus kiireellisesti selvityt- 23571: kaa huomattavasti pitempi. Tämä johtaa sii- täisi valtion vimn ja toimenhaltijain 23572: hen, että asianomaiset henkilöt ovat ikälisiin palkkauksesta annetun asetuksen (36/ 23573: oikeuttavaa aikaa laskettaessa muita huo- 43) 6 §: ään sisältyvät epäoikeudenmu- 23574: nommassa asemassa. kaisuudet ja kohtuuttomuudet kiinnit· 23575: Kun rauhan aikana suoritettua asevelvolli- täen tällöin erityistä hU()miota asevel- 23576: suusaikaa ei saada lukea ikälisiin oikeutta- vollisuusajan lukemiseen rajoituksitta 23577: v-aksi palvelukseksi aiheuttaa tämä sen, että ikälisiin oikeuttavaksi palvelusajaksi 23578: naispuoliset viran tai toimenhaltijat sekä ne, sekä asetuksen 6 §:n 2, 3, 4, 5 ja 6 mo- 23579: jotka sairauden tai muiden syiden vuoksi va- menteissa mainittujen palvelusaikojen 23580: pautetaan asevelvollisuuden suorittamisest& lukemiseen rajoituksetta ikälisiin oi- 23581: ovat asevelvollisuuttaan suorittamaan joutu- keuttavaksi palvelusajaksi ja S'Uorit- 23582: via paremmassa asemassa. taisi tämän selvityksen mukaisesti ase- 23583: tuksen muuttamisen. 23584: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 23585: 23586: Mikko La.a.ksonen. Vå.inö Vilponiemi. 23587: Antti 0. Pennanen. Dmo Paana.n.en. 23588: U. H. Voutilainen. Uljas Mäkelä.. 23589: 511 23590: 23591: IV,208.- Toiv.al. N:o 168. 23592: 23593: 23594: 23595: 23596: Sillantaus ym.: Valtion. viran. ja toimen. haltijain. ikä- ja vir- 23597: kavuosisäännösten muuttamisesta. 23598: 23599: 23600: E d u s k u n n a He. 23601: 23602: Valtion virkamiesten palkkauk$Sta annet- manlaista palvelua, yleensä rintamapalvelua, 23603: tujen säännösten mukaan saadaan ikälisään kuin reserviläistenkin, olisi kohtuullista ne 23604: oikeuttavana aikana ottaa huomioon se aika, rinnastaa niiltä osin kuin asevelvollisuusaika 23605: minkä henkilö on sotatilan aikana ollut sota- ylittää yhden vuoden. 23606: palveluksessa, lukuunottamatta kuitenkaan Ehdotammekin kunnioittavasti, että edus. 23607: säännönmukaisen asevelvollisuuden suoritta- kunta hyväksyisi toivomuksen, 23608: misaikaa (Palkkauslaki 4 §, Palkkausasetus 23609: 6 §). Säännösten soveltamisessa joudutaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin. 23610: kuitenkin epäoikeudenmukaisuuteen syystä, valtion. viratn- ja toimen.haltijoitten. 23611: että asevelvollisuusaika oli eri ikäluokilla pi- ikälisä- ja virkavuosisäännösten muut. 23612: tuudeltaan erilainen, vuodesta kahteen vuo- tamiseksi s$ten, että sodanaikaisesta 23613: teen. palveluksesta otettaisiin. ikälisää ja 23614: Koska sodanaikainen kahden vuoden ase- virkavuosia laskettaessa huomioon se 23615: velvollisuusaika oli muutaman kuukauden aika, mikä ylittää tavanmukaisen. yh- 23616: mittaisen koulutusajan ylittävältä osalta sa- den vuoden. asevelvollisuusajan. 23617: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 23618: 23619: Pentti Sillantaus. Sa.ka.ri Knuuttila. 23620: 512 23621: 23622: IV,209.- Hemst.mot. N: o 169. 23623: 23624: 23625: 23626: 23627: Procope m.fl.: .Angående förbättring av lönev~1lkoren för 23628: statsanställda socialsköterskor. 23629: 23630: 23631: T i 11 R i k s d a g en. 23632: 23633: Till de grupper av :löntagare som under de riska värdbyråer, på sjukhusen osv. är jäm- 23634: senaste ären blivit efter i löneutvecklingen förbart vad beträffar ansvar, självständigt 23635: hör sjuksköterskorna trots att deras betydelse ingripande, eget omdöme, kontakter tili myn- 23636: på arbetsmarknaden på intet sätt minskat och digheter och vårdinstanser mm. 23637: trots att tillgången på sjuksköterskor i sam- Med stöd av ovanstående och andra där- 23638: hället inte blivit större. med sammanhängande omständigheter före- 23639: Bland sjuksköterskor i statsjänst intar so- slås vördsamt att riksdagen ville besluta hem- 23640: cialsköterskorna i löneavseende en särskilt stäUa, 23641: eftersatt ställning. De befinner sig nu i lö- 23642: neklass A 15, medan t.ex. hälsosystrarna, att regeringen måtte vidtaga åtgär- 23643: som erbjuder det närmaste till hands lig- der för att förbättra lönevillkoren för 23644: gande jämförelsemateria.let, är placerade tre socialsköterskor i statens tjänst, var- 23645: löneldasser högre. Utbildningstiden för såväl vid hälsosystrarnas löneklass ( .A 18) 23646: hälsosystrar som socialsköterskor är lika läng. borde vara normgivande för socialskö- 23647: Det arbete, som utförs av socialsköterskor vid terskornas löneförhöjning. 23648: uppfostringsrådgivningsbyråer, vid psykiat- 23649: Helsingfors den 26 april1966. 23650: 23651: Victor Procope. Alli Vaittinen. Irma Hamara. 23652: 513 23653: 23654: IV,209.- Toiv.al. N:o 169. Suomennos. 23655: 23656: 23657: 23658: 23659: Procope ym.: Valtion pa~veluksessa olevien sosiaalihoitajien 23660: palkkaetujen parantamisesta. 23661: 23662: 23663: E d u s k u n n a 11 e. 23664: 23665: Niihin palkansaajaryhmiin, jotka viime voloissa, psykiatrisissa huoltotoimistoissa, sai- 23666: vuosina ovat jääneet jälkeen palkkakehityk- raaloissa jne. suorittama työ on vertailun 23667: sessä kuuluvat sairaanhoitajat siitä huoli- kestävä, mitä tulee vastuuseen, itsenäiseen 23668: matta, •että heidän merkityksensä työmarkki- toimintaan, omaan arvostelukykyyn, yhtey- 23669: noilla ei ole millään tavalla vähentynyt eikä denpitoon viranomaisiin ja huoltolait()ksiin 23670: sairaanhoitajien määrä yhteiskunnassa ole ym. 23671: tullut suuremmaksi. Yllä olevan ja muiden siihen liittyvien 23672: Valtion palveluksessa olevien sairaanhoita- seikkojen perusteella ehdotetaan kunnioitta- 23673: jien joukossa on sosiaalihoitaji1le palkkauk- vasti, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 23674: sen suhteen erityisen jälkeenjäänyt asema. He 23675: ovat nyt A 15 palkkausluokassa, kun esimer- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin 23676: kiksi terveyssisaret, jotka ovat lähinnä käy- valtion palveluksessa olevien sosiaali- 23677: tettävissä olevaa vertailuaineistoa, on sijoi- hoitajien palkkaetujen parantamiseksi, 23678: tettu kolme palkkausluokkaa ylemmaksi. Ter- jo~win terveyssisarien palkkausluok- 23679: veyssisarien ja sosiaalihoitajien koulutusaika kaa ( A 18) olisi pidettävä ohjeena so- 23680: on yhtä pitkä. Sosiaalihoitajien kasvatusneu- siamihoitajien palkankorotukse~le. 23681: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 23682: 23683: Victor Procope. Aili Vaittinen. Irma Ha.mara. 23684: 23685: 23686: 23687: 23688: 65 E 529/66 23689: 514 23690: 23691: IV,210.- Toiv.al. N:o 170. 23692: 23693: 23694: 23695: 23696: Leivo-La.rsson ym..: Valtion viran ja toimen haltijain puku- 23697: avustus- ja virkap1tkuooustuskysymyksen järjestämisestä. 23698: 23699: 23700: E d u s k u n n a ll e. 23701: 23702: Valtionrautateillä työskentelee n. 20 000 vi- kuitenkaan tyydyttänyt minkään viraston tai 23703: ran ja toimen haltijaa, joille maksetaan kor- laitoksen henkilökuntaa ja siksi asia on vielä 23704: vausta siitä, että he joko joutuvat käyttä- järjestämättä. Se, että asia ei ole saavuttanut 23705: mään tavallisesta asusta poikkeavaa virkapu- virastojen ja laitoksien henkilökuntajärjestö- 23706: kua tai ovat sellaisessa vaatteita kuluttavassa jen hyväksymistä, johtunee siitä, että komi- 23707: tehtävässä, jota ei voida kohtuudella vaatia tean ehdotuksesta valtiovarainministeriö 23708: suorittamaan ilman erityistä pukuavustusta. esitti huononnuksia aikaisemmin saavutet- 23709: Myös valtion muiden virastojen ja laitosten tuun etuun ja .tätä ei liene eduskunta tarkoit- 23710: piirissä on olemassa viran ja toimen halti- tanut lausuessaan hallitukselle toivomuksen. 23711: joita, joista osalle maksetaan tällaista kor- Mainittakoon, että ko. komiteassa ei ollut mu· 23712: vausta. Valtiolla on myös eräitä virastoja tai kana virastojen ja laitosten henkilökuntajär- 23713: laitoksia, joiden henkilökunnalle on järjes- jestöjen edustusta. 23714: tetty luontaisantijärjestelniä, jolloin nämä vi- Edellä esittäinäämme viitaten ehdotamme 23715: ran ja toimen haltijat saavat täyden korvauk- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 23716: sen velvollisuudesta käyttää tavallisuudesta toivomuksen, 23717: poikkeavaa asua. 23718: Eduskunta on kerran aikaisemmin jo lausu- että hallitus ma!hdollisimman pian 23719: nut .tästä asiasta hallitukselle toivomuksen, järjestäisi valtion viran ja toimen hal- 23720: että se tutkisi virkamiesten virkapuku- ja pu- tijain pukuavustus- ja virkapukuavus- 23721: kuavustusk:ysymyksen ja· järjestäisi sen oikeu- tuskysymyksen nykyajan vaatimuksia 23722: denmukaisella ja yhdenmukaisella tavalla vastaavaksi ja yihtenäiseksi kaikkien 23723: kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa. valtion virastojen ja laitosten osalta 23724: Asiaa on tutkinut myös valtioneuvoston henkilökuntaa tyydyttävällä tavalla ja 23725: asettama komitea, joka teki vuonna 1965 eh- varaisi tätä varten valtion ensi vuoden 23726: dotuksen virkapuku- ja pukuavustuskysy- tulo- ja menoarvioon määrärahan. 23727: myksen järjestämiseksi. Komitean ehdotus ei 23728: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 23729: 23730: T. Leivo-La.rsson. Aili Siiskonen. 23731: Olavi Saarinen. Vappu Heinonen. 23732: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen. 23733: 515 23734: 23735: IV,211.- Toiv.al. N:o 171. 23736: 23737: 23738: 23739: 23740: Borg-Sundman ym.: Vanhimpien eläkeläisten aseman järjes- 23741: tämisestä. 23742: 23743: 23744: E d u s k u n n a 1 1 e. 23745: 23746: Eduskunnan äskettäin säätämä uusi virka- kahteen ryhmään, josta juuri kaikkein van- 23747: mieseläkelaki, joka korjasi monta epäkohtaa himmat taas jätetään huonompaan asemaan. 23748: ja puutteellisuutta, aiheutti eräitä epäoikeu- Edelläesitetyn nojalla ehdotamme kun- 23749: denmukaisuuksia. Jälleen kerran lainsäädän- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 23750: nössä sivuutettiin kaikkein vanhimpien kan- vomuksen, 23751: salaisten ryhmä. Ennen heinäkuun 1 päivää 23752: 1962 eläkkeelle siirtyneet joutuvat nyt toisiin että luillitus kiireellisesti selvityttää 23753: aivan vastaavista viroista ja toimista myö- vanhimpien eläkeläisten kysymyksen 23754: hemmin eläkkeelle tuleviin nähden epäedulli- ja ryhtyy toimenpiteisiin oikeudenmu- 23755: seen poikkeusasemaan. Tätä ei voi pitää oi- kaisen eläkkeen järjestämiseksi ennen 23756: keudenmukaisena. ·Mielivaltaisen ajankohdan !heinäkuun 1 päivää 1962 eläkkeelle 23757: muodostamaHa rajaviivalla ei tulisi jakaa siirtyne~1le. 23758: muuten samassa asemassa olevia kansalaisia 23759: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 23760: 23761: Margit Borg-Sundman. Jaakko Kemppainen. 23762: Juuso Häikiö. Aili Vaittinen. 23763: Georg 0. Ehrnrooth. 23764: 516 23765: 23766: IV,212. - Toiv.al. N: o 172. 23767: 23768: 23769: 23770: 23771: Borg-Sundman ym.: Vapaaehtoisessa. palveluksessa sodan ai- 23772: kana puolustusvoimissa suoritetun työn lukemisesta palve- 23773: lusvuosiksi valtion elä.kevuosia. laskettaessa. 23774: 23775: 23776: E d u s kun n a 11 e. 23777: 23778: Valtion eläkelainsäädännössä on valtion vi- massa oleville viran- ja toimenhaitijoille 23779: ran- ja toimenhaitijoina oleville miehille myönnettäisiin oikeus lukea eläkettä varten 23780: myönnetty oikeus lukea ·eläkettä varten hy- hyväksi se aika, minkä he ovat toimineet va- 23781: väksi se aika, jolloin he palvelivat asevelvol- paaehtoisissa maanpuolustustehtävissä liike- 23782: lisina vakinaisessa väessä ja heille on mah- kannellepannuissa puolustusvoimissa. 23783: dollista lukea eläkettä varten hyväksi sodan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme; 23784: aikainen palvelus maamme hyväksi puolus- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23785: tusvoimissa. Sen sijaan ei valtion viran- ja 23786: toimenhaitijoina oleville naisille ole myön- että vapaaehtoisessa palveluksessa 23787: netty oikeutta lukea eläkettä varten hyväksi sodan aikana puolustusvoimissa suori- 23788: palvelua maanpuolustustehtävissä. Olisi oi- tettu työ luettaisiin palvelusvuosiksi 23789: kein ja kohtuullista, että kaikille tässä ase- valtion eläkevuosia laskettaessa. 23790: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 23791: 23792: Margit Borg-Sundman. Jaakko Kemppainen. 23793: Alli Vaittinen. Juuso Häikiö. 23794: Pentti Mäki-Hakola. 23795: 517 23796: 23797: IV,213. - Toiv.al. N: o 173. 23798: 23799: 23800: 23801: 23802: Forsius ym. : Naisten vapaaehtoisen sodanaikaisen palveluksen 23803: l1tkemisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi. 23804: 23805: 23806: E d u s kun n a 1< l e. 23807: 23808: Vuosien 1939-45 aikana monet Suomen vuoksi, että eduskunta hyväksyi vuonna 1956 23809: naiset joko järjestöjen jäseninä tai vapaa- lain sotavammaisista annetun lain soveltamis- 23810: ehtoisina hoitivat puolustusvoimissa aivan sa- alan laajentamisesta, jossa korvauksen saa- 23811: manlaisia tehtäviä kuin valtion viran ja toi- jien piiriä laajennettiin mm. juuri näiden 23812: men haitijoina olevat naiset. Tällaisia tehtä- henkilöiden osalta. Sanotun lainmuutoksen 23813: viä olivat muun ohella emännöitsijän, sairaa- perusteella nimittäin nyttemmin maksetaan 23814: lahenkilökuntaan kuuluneiden, viestittäjän, ruumiinvamman tai sairauden johdosta kor- 23815: sähköttäjän, kaukokirjoittajan ja kanslia- vausta mm. sille, joka naisjärjestön jäsenenä 23816: apulaisen toimet. Useat näitä tehtäviä hoita- on ollut vuonna 1939 tai sen jälkeen pmtta 23817: neista ovat myöhemmin tulleet puolustuslai- ennen 1 päivää heinäkuuta 1945 sotilasviran- 23818: toksen, posti- ja lennätinhallituksen 'tai sai- omaisen tai järjestönsä määräämässä ja val- 23819: raalalaitoksen palvelukseen ja siten valtion vomassa työssä sotilaallisen lait,oksen tai muo- 23820: viran ja toimen haltijoiksi. Olisi sen vuoksi dostelman piirissä. 23821: kohtuullista, että heidän sodanaikainen pal- Edellä esitetyn perusteella ja siihen viita- 23822: veluksensa rinnastettaisiin samalla tavoin vi- ten esitämme kunnioittaen eduskunnan hy- 23823: ran ja toimenhaltijana suoritettuun palveluk- väksyttäväiksi toivomuksen, 23824: seen kuin reserviläisten palvelus liikekanna1- 23825: lepannuissa puolustusvoimissa. Näin sitä suu- että hallitus antaisi Eduskunnalle 23826: remmalla syyllä, kun eräät kaupungit j.a maa- esityksen virkamieseläkkeistä annetun 23827: laiskunnatkin ottavat huomioon mm. sodan lain muuttamisesta siten, että naisten 23828: aikaisen lottapalvelun. vapaaehtoinen vakinainen palvelus so- 23829: Tasavertaisten oikeuksien myöntäminen dan aikana liikekannellepannuissa puo- 23830: puolustusvoimissa sotien aikana palvelleille lustusvoimissa laskettaisiin palveluksi 23831: naisilla on täysin perusteltua myös sen valtion viran ja toimen haltijana. 23832: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 23833: 23834: Saara. Forsius. Alli Va.ittinen. 23835: Inna. .Bamara.. . T. 1. Vartio.. 23836: J.uuso Häikiö. 23837: 518 23838: 23839: IV,214.- Toiv.al. N:o 174. 23840: 23841: 23842: l"orsius ym.: Sodan aiheuttaman erikoislainsäädännön joh- 23843: dosta erinäisiin virastoihin perustettujen erikoisosastojen 23844: henkilökunnan eläkkeensaantioike1ulesta. 23845: 23846: 23847: E d u s k u n n a 11 e. 23848: 23849: Eräissä valtion virastoissa on toimistoja tai mainittakoon, että hallitus on v: n 1956 tulo- 23850: erikoisosastoja, jot,ka aikanaan ovat muodos- ja menoarvioesityksessään 16 Pl. II:2 mom:n 23851: tuneet viimeksi käytyjen sotiemme aiheutta- kohdalla ehdottanut maksettavaksi maanlu- 23852: man erikoislainsäädännön ja sen toimeen- nastuslautakunnan toimihenkilöille, maan- 23853: panon johdosta. Niiden toiminta on näissä hankintalain toimeenpanon tarkastajille sekä 23854: merkeissä jatkunut vuodesta vuoteen, ilman Maatalousseurojen Keskusliitolle ja maan- 23855: että niitä tai niiden henkilökuntaa on aiot- viljelys. ja talousseuroille maanhankinta- 23856: tukaan vakinaistaa. !Sellaisia ovat mm. val· laissa annetun toimivallan käyttämistä var- 23857: tiokonttorin ns. korvausasiainosasto, valtio- ten tarpeellisia tehtäviä hoitaneille toimi- 23858: varainministeriön korvausasiaintoimisto ja henkilöille myönnettävät sellaiset ylimääräi- 23859: niihin rinnastettavat, maatalousministeriön set .eläkkeet, joiden osalta noudatetaan, mitä 23860: asutusasiain alaisina toimivat asutusvalio- valtion ylimääräisten toimenhaltijain eläk- 23861: kunta ja asutustoiminnan johtajat. Niiden keistä on säädetty, kuitenkin niin, että eläk- 23862: henkilökunta on osittain toisista virastoista keen määrä määräytyy vastaavassa asemassa 23863: ja luovutetulta alueelta siirtyneitä viran ja olevan valtion viran tai toimen haltijan eläk- 23864: toimen haltijoita, osittain muissa kuin vai- · keen mukaisesti. 23865: tion tehtävissä aikaisemmin toimineita hen- Tämän mukaisesti ei näytä olevan mitään 23866: kilöitä. estettä siihen, etteikö edellä tarkoitetuissa 23867: Suuri osa sanotusta henkilökunnasta on korvausasiain hoitamista varten aikanaan pe· 23868: nyttemmin joko muuttanut vakinaisluontoi- rustetuissa, ja edelleenkin toimivissa erikois- 23869: siin valtion tai kunnan virkoihin ja toimiin osastoissa palveleville toimihenkilöille voitaisi 23870: taikka hakeutunut niistä muuten pois. Osa on myöntää eläkettä heidän palvelusvuosiensa 23871: jäänyt edelleen tehtäviään hoitamaan, niiden perusteella edellä ma:initunlaisin tai vastaa- 23872: joukossa näiden erikoisosastojen alkuvai- vin lainsäännöksin ja samoin perustein, mitä 23873: heista saakka mukana olleitakin. Kun viimei- valtion ylimääräisten toimenhaltijain eläk- 23874: sistäkin sotavuosista on jo yli puolitoista keistä on säädetty. Sen vuoksi ehdotamme, 23875: vuosikymmentä, samoissa tehtävissä työsken- ,viitaten esitettyihin perusteluihin, eduskun- 23876: telee vielä parhaillaankin monia sellaisia hen- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 23877: kilöitä, jotka alkavat olla eläkeiässä tai saa- 23878: vuttaa sellaisen palvelusvuosien määrän, joka että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 23879: valtion vakinaisen tai ylimääräisen viran tai toimenpiteisiin sodan aiheuttaman eri- 23880: toimen haltijalle merkitsisi ainakin osaeläk- koislainsäädännön ja sen toimeenpanon 23881: keen saamista vaaditut ikävuodet täytettyään. johdosta erinäisiin virastoihin perus- 23882: Edellä mainitussa erikoisosastoissa jatkuvasti tettujen erikoisosastojen, henkilökun- 23883: toimiville henkilöille ei sitä vastoin sellaista nan saattamiseksi eläkkeensaantioikeu- 23884: oikeutta yleensä ole myönnetty. teen nähden valtion ylimääräisten 23885: Eräänlaisena osoituksena siitä, että tällai- toimenhaltijain kanssa rinna.~tettuun 23886: sille poikkeusasemassa oleviUekin toimihenki- asemaa-n. 23887: löille voidaan lakimääräisesti myöntää eläke, 23888: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 23889: 23890: Saara Forsius. AUi Vaittinen. 23891: 519 23892: 23893: IV,215.- Toiv.al. N: o 175. 23894: 23895: 23896: 23897: 23898: Forsius: V aUion viran ja toimen haltija.in palkkauksesta an- 23899: netun asetuksen 6 § :n muuttamisesta. 23900: 23901: 23902: E d u s k u n n a 11 e. 23903: 23904: Valtion viran ja toimen haltijain palkkauk- kussairaaloissa. Li.säksi heitä on kaupunkien, 23905: sesta 19 päivänä tammikuuta 1943 annetun kauppaJoiden ja maalaiskuntien, kuntayhty- 23906: asetuksen 6 § :n 2 momentissa säädetään mien, yksityisten säätiöiden ja yhdistysten 23907: muun ohella, että viran tai toimen haltija omistamien laitosten palveluksessa. Sen vuoksi 23908: saa siitä ajasta, minkä hän on 21 vuotta olisi oikein ja kohtuullista, että heidät rin- 23909: täytettyään ollut kunnan, kuntien keskusjär- nastettaisiin kaikissa suhtei·ssa niihin valtion 23910: jestön tai kuntien yhtymän virassa tai uskon- viran ja toimen haltijoihin, jotka mainitun 23911: nollisen yhdyskunnan toimessa, opettajana asetuksen 6 § :n mukaan ja sen edellyttämin 23912: yksityisessä korkeakoulussa tai valtion avus- ehdoin ovat oikeutettuja lukemaan hyväkseen 23913: tusta nauttivasaa yksityisessä oppi- ja kasva- sanotun pykälän 2 momentin 3 kohdassa mai- 23914: tuslaitoksessa, lääkärinä, eläinlääkärinä, sai- nitun palvelun. Asianmukaisen korjauksen 23915: raanhoita.jattarena tai mielisairaanhoitajana saaminen heidän asemaansa tässä kohden on 23916: yhtiön, yhteisön tai yksityisen laitoksen pal- täysin perusteltua jo senkin vuoksi, että val- 23917: veluksessa, valtion avustusta nauttivan maa- tioneuvosto helmikuun 14 päivänä 1957 teke- 23918: taloudellisen tai kotitaloudellisen järjMön, minsä päätöksin on myöntänyt !Suomen Las- 23919: metsänhoitolautakunnan, kes:kusmetsäseuran, tenhoitajain yhdistys r.y.: lle viran ja toimen 23920: keskuskauppakamarin, kauppakamarin, tie- haltijain neuvotteluoikeudesta 22 päivänä 23921: teellisen tai taiteellisen järjestön tahi laitok- tammikuuta 1943 annetun lain mukaisen 23922: sen, tai yhdysliikenteessä valtionrautateiden neuvotteluoikeuden. Näin ollen ei ole enää 23923: kanssa olevan kunnallisen tai ymsityisen rau- mitään muodollistakaan estettä puheena ole- 23924: tatien palveluksessa, lukea hyväkseen sen van korjauksen suorittamiselle. 23925: ajan, joka ylittää neljä vuotta, jos tämä virka Edellä lausutun perusteella ehdotan kun- 23926: tai 'toimi on ollut päätoimi sekä pätevyys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 23927: ehtoihin ja laatuun nähden siihen valtion vomuksen, 23928: virkaan tai toimeen rinnastettavissa, mihin 23929: hän tästä vira.sta tai toimesta erottuaan on että hallitus ryhtyisi etnsi tilassa toi- 23930: ensiksi tullut. menpiteisiin valtion virat~, ja toimen 23931: Kuten edellä olevasta ilmenee, asetuksen haltijain palkkmuksesta 19 päivänä 23932: 6 §: n .2 momentin kolmannessa kohdassa sen tammikuuta 1943 amnetun asetukse;n 23933: nykyisessä muodossa ei ole otettu huomioon 6 §:n, sellaiseM kuin se on muutet- 23934: ikälisään oikeuttavana aikana sitä aikaa, tu'lta 12 päivänä joulukuuta 1951 an- 23935: minkä viran tai toimen haltija .on ollut las- netussa asetuksessa, muuttamiseksi 23936: tenhoitaj.ana yhtiön, yhtei,sön tai yksityisen siten, että V'h'OIIb ja toimen haltijoihin, 23937: laitoksen palveluksessa. jotka saavat 'ikälisää varte1t hyväkseen 23938: Ny;kyisin lastenhoitajia on viran tai toimen lukea sanotwn pykälän 3 kohdan mu- 23939: haitijoina ka.ikissa valtion sairaaloissa ja kes- kaisen palvelusajan, luettaisiin myös 23940: lastenhoitajat. 23941: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 23942: 23943: Saara Forsius. 23944: 520 23945: 23946: IV,216.- Toiv.al. N:o 176. 23947: 23948: 23949: 23950: 23951: Forsius: Toimenpiteistä puolustuslaitoksen siviiUvirkailijain 23952: oikeuttamiseksi lukemaan palvelusvuosiksi eläkettä varten 23953: suojeluskuntajärjestössä palvelemamsa aika. 23954: 23955: 23956: E d u s k u n n a 11 e. 23957: 23958: Syyskuun 30 päivänä 1950 upseerien, ali- paan kuin upseereilta, aliupseereilta ja lento- 23959: upseerien ja lentomestarien oikeudesta eläk- mestareilta. 23960: keeseen annetun lain (463/1950) 3 §:n 1 mo- Epäkohta olisi sen vuoksi korjattava ja 23961: mentin mukaan saa tämän lain mukaan eläk- asia järjestettävä. siten, että myös puolustus- 23962: keeseen oikeutettu viran tai toimen haltija, laitoksen palveluksessa olevat siviilivirkailijat 23963: joka suojeluskuntajärjestössä on päätoime- saisivat eläkettä varten lukea hyväkseen sen 23964: naan hoitanut sellaista tointa, josta palkkaus ajan, minkä he suojeluskuntajärjestössä pää- 23965: hänelle on suoritettu muista varoista kuin toimenaan ovat hoitaneet sellaista tointa, 23966: valtion tulo- ja menoarviossa myönnetyistä josta palkkaus heille on suoritettu muista 23967: määrärahoista, lukea eläkettä varten hyväk- varoista kuin valtion tulo- ja menoarviossa 23968: seen sen ajan, jona hän on ollut tämän l,aa- myönnetyistä määrärahoista. 23969: tuisessa palvelussuhteessa valtioon. Kaiken edellä sanotun perusteella ehdotan 23970: Tällaista oikeutta ei kuitenkaan ole niillä kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 23971: puolustuslaitoksen palveluksessa olevilla hen- toivomuksen. 23972: kilöillä, jotka palvelevat muihin kuin upsee- 23973: rin tai aliupseerin tahi lentomestarin toimiin että hallit1ts ensi tilassa ryhtyisi toi- 23974: nimitettyinä. Niin ollen ei puolustuslaitoksen menpiteisiin virka:mieseläkkeistä 30. 9. 23975: siviilivirkailijoilla, joista kuitenkin usella on 1950 a.nnetun lain 3 § :n 1 momentin 23976: upseerin tai aliupseerin arvo, ole oikeutta täydentämiseksi siten, että myös puo- 23977: lukea eläkettä varten hyväkseen alussa. mai- lustuslaitoksen palveluksessa 'olevat si- 23978: nittua palvelusta niinkuin upseereilla, ali- viilivirkailija.t saisivat lukea eläkettä 23979: upseereilla ja lentomestareilla. Tällainen puo- varten hyväkseen sen palvelusajan, 23980: lustuslaitoksen palveluksessa olevien henkilöi- minkä he ovat s1wjeluskuntajärjestössä 23981: den asettaminen erilaiseen a.sema{ln on sitä päätoimena-an hoitaneet sellaista tointa, 23982: kohtuuttomampaa, kun useilta siviilivirkaili- josta palkkaus heille on suoritettu 23983: joilta varsinaisten virkatehtäviensä lisäksi muista varoista ku~'n valtion tulo- ja 23984: vaaditaan myös päivystyspalvelua samaan ta- menoarviossa myönnetyistä määrä- 23985: rahoista. 23986: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 23987: 23988: Saara Forsius. 23989: 521 23990: 23991: IV,217.- Hemst.mot. N:o 177. 23992: 23993: 23994: 23995: 23996: Gestrin m.fl.: Angående ändring 1w 6 § lagen om familje- 23997: pension och begrallJningshjälp för statstjänstemän. 23998: 23999: 24000: T i ll R i k s d a g e n. 24001: 24002: Genom penningvärdets försämring råkade Statspension för innehavare av tjänst el- 24003: fiire kriget skapade änke- och pupillkassor ler befa ttning utgör hos oss som regel 66 % 24004: i en ohållbar ställning. De pensioner dessa av lönen, vilket rimligen förutsätter en änke- 24005: kunde utdela motsvarade på intet sätt de in- pension på åtminståne 33 %. Vid kommunal 24006: betalningar, som i tiden gjorts för att säker- pensionering tillämpas i stor omfattning 24007: ställa efterlevandes utkomst. För den · skull denna gradering som även kommit till an- 24008: fick en statskommitte i uppdrag att under- vändning vid åtminstone en del av de stats- 24009: söka möjligheterna av en omorganisation och dominerade aktiebolagen. 24010: finansiell rekonstruktion av kassorna. Kom- Genom lagstiftning av år 1956 (förf. saml. 24011: mittens arbete resulterade i att en lag år 1952 696/1956) överfördes Familjepensionsfon- 24012: stiftades om upprättandet av en Familjepen- dens tillgångar till statsverket, som även 24013: sionsfond, som verkade med statsbidrag, för övertog ansvaret för dess förbindelser. Redan 24014: att en höjning av de inflationsdrabbade pen- dessförinnan hade fondens ekonomiska ställ- 24015: sionerna skulle kunna verkställas. ning förstärkts och den ursprungliga motive- 24016: Då det gällde pensioner åt änkor efter in- ringen för den låga procentsatsen starkt för- 24017: nehavare av tjänst eller befattning ansåg sig :svagats för att enligt vår mening förlora 24018: kommitten icke kunna föreslå högre belopp hela sitt sakliga innehåll i och med den ovan- 24019: än 20 % av den försäkrades lön. Procentsatsen nämnda lagstiftningsreformen, varigenom 24020: bestämdes med hänsyn till den föreslagna statsverket övertog ansvaret för fondens för- 24021: centralfondens svaga ställning i lagen till bindelser. 24022: detta belopp. På grund av det ovan sagda får vi vörd- 24023: Det är uppenbart, att en så anspråkslös samt föreslå, att riksdagen ville besluta hem- 24024: änkepension icke förslår till en skälig livs- ställa, 24025: föring. Den innebär ett avsteg från den be- 24026: hovsprincip, som bör följas då det gäller pen- att regeringen måtte framlägga för- 24027: sioner. Inter~ationell norm är att änkepensio- slag om sådan ändring oo 6 § lagen om 24028: ner uppgår till hälften av den lön, som ve- familjepension och begravningshjälp 24029: derbörande persons make åtnjutit. Samma för sta:tstjänstemän, att familjepension 24030: princip följs bl.a. i övriga nordiska Iänder skulle 1ägå med 33 % av den försäk- 24031: då det gäller familjepensionerbg. rades lön. 24032: Helsingfors den 26 april 1966. 24033: 24034: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin. Carl Olof Tallgren. 24035: Evald Häggblom. Magnus Kull. Lars Lindeman. 24036: 24037: 24038: 24039: 24040: 66 E 529/66 24041: 522 24042: 24043: IV,217.-Toiv.al. N:o 177. Suomennos. 24044: 24045: 24046: 24047: 24048: Gestrin ym.: Perhe-eläkkeistä ja 'VaUion virkamiesten hautaus- 24049: avuista annetnn lain 6 § :n muuttamisesta. 24050: 24051: 24052: E d u s k u n n a 11 e. 24053: 24054: nahanarvon huononemisen johdosta joutui- riaatetta noudatetaan mm. muissa pohjois- 24055: vat ennen sotia perustetut leski- ja orpokassat maissa, kun on kysymys perhe-eläkkeistä. 24056: kestämättömään asemaan. Ne eläkkeet, jotka Valtion eläke viran tai toimen haltijalle on 24057: ne pystyivät jakamaan, eivät millään tavalla meillä säännöllisesti 66 % palkasta, mikä 24058: vastanneet niitä maksuja, jotka aikanaan oli kohtuudella edellyttää ainakin 33% :n leski- 24059: suoritettu jälkeenjääneiden toimeentulon var- eläkettä. Kunnallisissa eläkkeissä sovelletaan 24060: mistamiseksi. Siitä syystä eräs valtion komi- suuressa määrin tätä asteikkoa, joka on tul- 24061: tea sai tehtäväksi tutkia mahdollisuuksia kas- lut käytäntöön myös ainakin osassa valtion 24062: sojen uudelleen järjestämiseksi ja rahallisesti hallitsemia osakeyhtiöitä. 24063: ennalleen saattamiseksi. Komitean työstä oli Vuonna 1956 säädetyllä lailla (asetuskok. 24064: tuloksena, että vuonna 1952 säädettiin laki 696/1956) siirrettiin perhe-eläkesäätiön varat 24065: perhe-eläkesäätiön perustamisesta, joka toimi valtiolle, joka otti myös vastatakseen sen si- 24066: valtion avustuksen varassa, jotta voitaisiin toumuksista. Jo sitä ennen oli säätiön talou- 24067: toimeenpanna niiden eläkkeiden korotus, joi- dellinen asema vahvistunut ja alhaisen pro- 24068: hin inflaatio oli kohdistunut. · senttimäärän alkuperäinen perustelu suuresti 24069: Viran tai .toimen haltijoiden leskien eläk- heikentynyt ja meidän mielestämme asialli- 24070: keiden suhteen komitea ei katsonut voivansa sesti menettänyt kokonaan merkityksensä yllä 24071: ehdottaa suurempaa määrää kuin 20% va- mainitussa lainsäädäntöuudistuksessa, jolloin 24072: kuutetun palkasta. Prosentti säädettiin laissa valtio otti vastatakseen säätiön sitoumuksista. 24073: täksi määräksi ehdotetun keskussäätiön hei- Yllä sanotun perusteella ehdotamme kun- 24074: kon aseman vuoksi. nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo- 24075: On ilmeistä, ettei niin vaatimaton leskieläke muksen, 24076: riitä kohtuulliseen elämiseen. Se merkitsee 24077: poikkeusta siitä tarpeen periaatteesta, jota on että hallitus antaisi esityksen sellai- 24078: seurattava., kun on kysymys eläkkeistä. Kan- sesta muutoksesta perfhe-eläkkeistä ja 24079: sainvälinen ohje on, että leskieläkkeet nouse- valtion virkamiesten hautausavuista 24080: vat puoleen siitä palkasta, jota asianomaisen annetun lain 6 §: ään, että perhe-eläke 24081: henkilön puoliso on nauttinut. ISamaa. pe- olisi 33 % vakuutetun palkasta. 24082: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 24083: 24084: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin. Carl Olof Tallgren. 24085: Evald Häggblom. Magnus Kull. Lars Lindeman. 24086: 523 24087: 24088: IV,218.- Toiv.al. N:o 178. 24089: 24090: 24091: 24092: 24093: Hama.ra. ym.: Eräiden ennalleen jätettyjen eläkkeiden korot- 24094: tamisesta. 24095: 24096: 24097: E d u s k u n n a 11 e. 24098: 24099: Perhe-eläkelain, annettu 29. 6. 1951, tul- Palkka- ja hintataso on v :sta 1952 kohon- 24100: lessa voimaan 1. 1. 1952 lakkasi mm. siviili- nut huomattavasti. Muiden kuin edellämai- 24101: virkakunnan leski- ja orpokassan, kouluvir- nittujen perhe-eläkkeiden ulkopuolelle jäänei- 24102: kakunnan eläkekassan ja valtion rautatei- den eläkkeeseen oikeutettujen viran ja toimen 24103: den eläkelaitoksen toiminta. Tällöin siirrettiin haltijoiden eläkkeet ovat vastaavasti kohon- 24104: rahaston varat yhteensä 8.66 milj. markkaa neet palkan nousujen mukaisesti, mutta nä- 24105: valtion haltuun. Näin lakanneeseen vakuutus- mä ·~ennalleen jätetyt" eläkkeensaajat ovat 24106: toimintaan perustuneiden eläkkeiden osalta rahanarvon jatkuvasti aletessa, vuosien mit- 24107: on edelleen voimassa perhe-eläkelain 20 § :n taan joutuneet yhä huonompaan asemaan 24108: säännöksistä ilmenevä periaate, jonka mu- omatta syyttäån, mikä ei voine olla oikeu- 24109: kaan ne eläkkeet, jotka olisi voitu myöntää denmukaista. 24110: m:yös perhe-eläkelain mukaan, jos eläkkeen Esimerkkinä voidaan mainita, että esim. 24111: jättäjän kuolema olisi tapahtunut perhe-elä- yllämainitun kassan maksama kaupunginlää- 24112: kelain voimassa ollessa, oli muunnettava per- kärin lesken eläke on 36,53 mk/kk ja nykyi- 24113: he-eläkelain mukaan eläkkeiksi, kun taas ne nen kaupungin leskieläke vastaavassa ta- 24114: eläkkeet, joita ei olisi voitu myöntää perhe- pauksessa on n. 300 mk/kk. 24115: eläkelain mukaan, oli jätettävä ennalleen ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 24116: suoritettava entisten ehtojen mukaan. nioittavasti eduskunnan hyväusyttäväksi toi- 24117: Perhe-eläkeviraston laatiman tilaston mu- vomuksen, 24118: kaan oli huhtikuun lopussa v. 1958 näitä en- 24119: nalleen jätettyihin eläkkeisiin oikeutettuja että haUitus rryhtyisi kiireellisesti 24120: elossa. 1127 henkilöä, joista huomattavim- toimenpiteisiin eräiden ennalleen jä- 24121: man ryhmän muodostivat muut kuin valtion tettyjen eläkkeiden korottamiseksi per- 24122: viran ja toimen hatlijain jälkeenjääneet. he-eläkelain turva4 nauttivien kans.<ta 24123: Vastaava luku oli v. 1960 laskenut 1068 hen- samanarvoisiksi. 24124: kilöön ja kuolleisuus on tässä ryhmässä erit- 24125: täin suuri. 24126: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 24127: 24128: Irma lla.m&ra.. Jouni A.pa.jalahti. 24129: Margit Borg-Sundman. P. R. Haarla. 24130: Aili Siiskonen. Anna-Liisa Linkola. 24131: Pentti Sillantaus. Olavi Lähteenmäki. 24132: Tyyne Leivo-Larsson. A11i Vaittinen. 24133: Saara. Forsius. 24134: 524 24135: 24136: IV,219.-Toiv.al. N:o 179. 24137: 24138: 24139: 24140: 24141: Procope ym.: Virkamieseläkkeitä koskevien säännösten mwut- 24142: tamisesta sotiin osallistuneiden osalta. 24143: 24144: 24145: E d u s k u n n a 11 e. 24146: 24147: Virkamieseläkkeistä annetun lain perus- Kun kuitenkin hyvin suuri osa on sellaisia, 24148: teella voi viran- tai toimenhaltija siirtyä eläk- joille ei vielä 58 vuoden iässä ole kertynyt 24149: keelle kun hän täyttää 63 vuotta. Hän on oi- kuin n. 20 eläkevuotta niin pitäisi täyteen 24150: keutettu saamaan silloin eläkettä palvelus- eläkkeeseen vaadittavien palvelusvuosien raja 24151: vuosiensa. perusteella. alentaa tällaisissa tapauksissa 20 vuoteen ja 24152: Eräissä ammateissa - kuten esim. lentävä vastaavasti pitäisi asianomainen oikeuttaa 24153: henkilökunta armeijassa - pääsee eläkkeelle pääsemään nuorempanakin eläkkeelle, jos hä- 24154: jopa 40 vuoden iässä ja palvelusvuosia tar- nen työkykynsä on alentunut 40 %: iin. On 24155: vitsee täyden eläkkeen saamiseksi olla vain n. nimittäin todettu, että varsin usein henkisen 24156: 17 vuotta. työn tekijät saavat veritulppia ja muita sy- 24157: Perusteena siihen, että määrätyissä amma- dänsairauksia ja joutuvat varsin lyhyen lo· 24158: teissa eläkkeelle pääseminen on järjestetty man jälkeen uudelleen samaan kuluttavaan 24159: varsin nuorena on johtunut ennenkaikkea työhön, joka aiheuttaa heidän liian aikaisen 24160: siitä, että ammatti kuluttaa näitä henkilöitä kuoleman. 24161: suuremmassa määrässä kuin muita. Armei· Elellä olevan perusteella esitämme kun- 24162: jassa on lisäksi muitakin perusteita. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24163: Käydyt pitkäaikaiset ja raskaat sodat ovat muksen, 24164: koetelleet sotaveteraaneja varsin ankarasti 24165: ja heidän <Sekä fyysillinen että henkinen kun- että hallitus viipymättä antaisi suo- 24166: tonsa on vastaavasti alentunut. Kun sellaiset rittaa terveydellisen tutkimuksen nii- 24167: henkilöt, jotka nyt toimivat valtion viroissa den valtion viran- ja toimenhaltijain 24168: ja toimissa ovat sotien aikana joutuneet toi- keskuudessa, jotka ovat joutuneet osal- 24169: mimaan sotilastehtävissä, joissa paine ja vas- listumaan sotiin, ja asettaisi sen jäl- 24170: tuu alaisista on ollut suuri, olisi hyvin tär- keen komitean valmistamaan tarpeelli- 24171: keätä, että nämä henkilöt voisivat siirtyä sia muutoksia virkamieseläkkeistä an· 24172: eläkkeelle ainakin viisi vuotta aikaisemmin nettuun lakiin. 24173: kuin muut valtion viran. ja toimenhaltijat. 24174: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 24175: 24176: Victor Procope. Esko l. Koppanen. 24177: 525 24178: 24179: IV,220.- Toiv.al. N :o 180. 24180: 24181: 24182: 24183: 24184: Sileäkangas ym..: Vaikeasti vammautttneiden työnttkijäin ja 24185: ja virkamiesten oikeuttamisesta siirtymään eläkkeelle edel· 24186: lyttämättä täyttä työkyvyttömyyttä. 24187: 24188: 24189: E d u s k u n n a ll e. 24190: 24191: Maamme työ. ja virkasuhde-eläkkeitä kos- nojalla mahdollista. Koska kuitenkin monet 24192: kevassa lainsäädännössä on muutaman viime vaikeavammaiset työskentelevät sellaisissa 24193: vuoden aikana saavutettu merkittäviä tulok- ammateissa tai tehtävissä, joista heille ei ai- 24194: sia, jotka ovat varmistaneet eläketurvan kai- heudu kohtuutonta rasitusta, olisi aikaisempi 24195: kille työ- tai virkasuhteessa oleville. Tässä eläkkeelle siirtyminen järjestettävä vapaaeh- 24196: eläkelainsäädännössä on yleiseksi eläkkeelle toiseksi ja siten sallittava niiden, jotka vam· 24197: siirtymisen iäksi vahvistettu 65 vuotta lu- mastaan huolimatta voivat työskentelyä jat- 24198: kuunottamatta ,eräitä poikkeuksellisen vaati· kaa yleiseen eläkeikään saakka, mahdollisuus 24199: vissa tai raskaissa ammateissa toimivia, joi- pysyä työpaikassaan 65 ikävuoteen asti. 24200: den eläkeikä on alempi. Määrättäessä kaikille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 24201: muille vakuutetuille yleinen ja sama eläke- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24202: ikäraja, ,ei ole otettu huomioon sitä tosiasiaa, muksen, 24203: että vaikeasti vammautuneiden henkilöiden 24204: olisi syytä päästä eläkkeelle muita aikaisem- että hallitus kiireellisesti selvityt- 24205: min, koska he ovat normaalissa ansiotyössään täisi, millä tavoin työ.' ja virkasuhde- 24206: joutuneet kuluttamaan voimiaan paitsi itse eläkelainsäädännössä voitaisiin turvata 24207: työn suorittamiseen myös vaikeasta vammasta vaileeasti vamrnautuneille työnteki- 24208: heille jatkuvasti aiheutuneiden ja aiheutuvien jöille ja virkamiehille nuzjkdollisuus 24209: haittojen voittamiseksi. Kokemus on osoitta- siirtyä eläkkeelle ennen 65 ikävuotta 24210: nut, joskaan sitä ei liene vielä tutkimuksin ilman, että edellytettäisiin työkyvyttö- 24211: selvitetty, että vaikeavammaisten elinikä on myyseläkkeen saantiin oikeuttavaa työ- 24212: tuntuvaSti yleistä elinikää alhaisempi. Näin kyvyttömyysastetta ja että heille mak- 24213: ollen on perusteltua syytä järjestää vaikea- settavan eläkkeen määrää ei vähennet- 24214: vammaisille mahdollisuus päästä eläkkeelle ai- täisi siitä, mihin he yleiseen eläkeikään 24215: kaisemmin kuin mitä nykyisin on eläkelakien asti palveltuaan olisivat oikeutettuja. 24216: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 24217: 24218: Aulis Slleäkangas. Eino Sä.äskilahti. 24219: SulQ Bostila. Olavi Saarinen. 24220: U. B. Voutila.inen. Pekka Pesola. 24221: Timo Mäki. Antti A. Balm.e. 24222: 526 24223: 24224: IV,221. - Toiv.al. N: o 181. 24225: 24226: 24227: 24228: 24229: Pousi ym.: Valtion viran ja toimen haltijain ikälisäjärjestel- 24230: ?)tän ulottamisesta koskemaan valtion työntekijöitä. 24231: 24232: 24233: E d u s k u n n a 11 e. 24234: 24235: Valtion töissä olevat ovat palkka- ja vaa moninkertaisesti fyysillisen kunnon heik- 24236: muissa työsuhteissa toisistaan huomattavasti kenemisen. 24237: poikkeavassa asemassa. Erityisesti tämä tulee Ainoa tie mainittujen epäkohtien korjaami- 24238: esille toteutettaessa ns. ikälisäjärjestelmää, seksi on ryhtyä suorittamaan valtion työnte- 24239: jonka eduista pääsevät nykyisellään nautti- kijöille ikälisää samoilla perusteilla . kuin vi- 24240: maan yksinomaan viran ja toimen haltijat. ran ja toimen haltijoillekin, eli kaksikym· 24241: Tämän johdosta on valtion työntekijäin palk- mentäyksi vuotta täyttäneille työntekijöille 24242: kataso jäänyt huoma.ttavasti jälkeen saman- jokaiselta kolmen vuoden palvelusajalta las- 24243: arvoisia töitä tekevien viran ja toimen hal- kien viisi prosenttia työntekijän ammatin mu. 24244: tijain palkkauksesta. kaisesta. tuntipalkasta aina viiteen ikälisään 24245: Perustelut sanotun ikälisäjärjestelmä saakka. 24246: yleistäruisestä koskemaan myös valtion työn- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 24247: tekijöitä ovat aivan samat kuin viran ja toi· kunnan päätettäväksi toivomuksen, 24248: men haltijainkin kohdalla. Työn jatkuva suo- 24249: ritus ja siinä vuosien ja vuosikymmenien ai- että haUitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 24250: kana hankittu kokemus pitää ottaa huomioon menpiteisiin lainsäädännön uudistami- 24251: ja palkita. seksi siten, että vaUion viran ja toi- 24252: Nykyisen järjestelmän vallitessa valtion men haltijoiden ikälisäjärjestelmä tu- 24253: työntekijän palkka monesti jopa pienenee lee koskemaan myös valtion työnteki- 24254: ikävuosien mukana siitä huolimatta, että ikä- jöitä. 24255: vuosien tuoma työkokemus useimmiten kor- 24256: Iielsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 24257: 24258: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen. 24259: Vappu Heinonen. Olli J. Uoti. 24260: Olavi Saa.rinen. Aili Siiskonen. 24261: 527 24262: 24263: IV,222.- Toiv.al. N:o 182. 24264: 24265: 24266: 24267: 24268: af Heurlin ym.: Valtion työvirastojen toimialaan kuluvien 24269: töiden toteuttamisesta kokomtisohjelman pu.itteissa. 24270: 24271: 24272: E d u s k u n n a 11 e. 24273: 24274: Maa· ja vesirakennustöissä työskentelee rakennustöistä näet valtion töiden osuus on n. 24275: maassamme vakinaisesti ainakin n. 100.000 54 % ja jos otetaan huomioon lisäksi se osuus, 24276: henkilöä, joille v. 1965 maksettiin palkkoja mikä muista töistä suoritetaan valtion laino- 24277: kaikkiaan 533 milj. mk. Tästä henkilökun- jen ja palkkioiden turvin, vastaava prosent· 24278: nasta huomattava osa on nimenomaan tälle tiluku on n. 62. Edellä selostetut epäkohdat 24279: alalle ·koulutettua ja siten pitkäaikaisen ko- koskevat nimenomaan val.tion töitä, joista 24280: kemuksen ja ammattitaidon omaavaa erikois- huomattava osa erityisesti tienrakennuksen 24281: henkilökuntaa. osalla on tapahtunut epäedullisena vuodenai- 24282: Näiden kansantalouden ja taloudellisen ke- kana. 24283: hityksen kannalta erittäin tärkeiden töiden Parannus asiaan voidaan saada vain siten, 24284: suorittamiseksi maahamme on hankittu n. että valtion työvirastot laativat töitä koske- 24285: 8 000 varsinaista maarakennuskonetta sekä vat suunnitelmat riittävän pitkällä tähtäyk- 24286: useita tuhansia p.ienempiä yksiköitä, jotka sellä kokonaisohjelman puitteissa ja että töitä 24287: pääosaltaan ovat yksityisten pienyrittäjien varten varataan tarvittavat työmäärärahat 24288: omistuksessa. varsinaiseen valtion tulo- ja menoarvioon. 24289: Sekä ammattitaitoisen erikoishenkilökun- Tällöin työt voidaan suorittaa kokonaisuuden 24290: nan että kalliiden eriko.iskoneiden taloudelli- kannalta edullisimpana aikana ja edullisim- 24291: sen käyt,ön elellytyksenä on, että tarjolla on malla tavalla ottaen huomioon tasainen työl- 24292: työtä mahdollisimman. tasaisesti kautta vuo- lisyys alalla ja alimmat mahdolliset kokonais- 24293: den ja että nimenomaan näiden töiden suo- kustannukset. Siten turvataan alalla työsken- 24294: rituksen kannalta edullisin vuodenaika ts. se televän henkilökunnan jatkuva työmahdolli· 24295: aika, jolloin maa on jäätymättömänä, ikäyte· suus, jolloin myös ammattitaidon kohottami- 24296: tään tehokkaasti hyväksi. Näin ei viime vuo- nen helpottuu. 24297: sina ole tapahtunut, vaan hyvin monissa ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 24298: pauksissa työkauden huippu on sattunut vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24299: den kylmimpään aikaan, jolloin työtulokset 24300: jäävät heikoiksi ja kustannukset muodostuvat että hallit·us kiireeUisesti ryhtyisi 24301: korkeiksi sekä tehtyä työtuntia että käsitel- toimenpiteisiin valtion työvirastojen 24302: tyä massayksikköä kohti. Tälläinen tilanne ei toimialaan kuuluvien töiden suunnitte- 24303: voi olla järkevä sen paremmin kansantalou- lemiseksi sekä toteuttamiseksi etukä- 24304: delliselta kuin yksityistaloudelUseltakaan teen laaditun kokonaisohjelman puit- 24305: kannalta katsottuna. teissa siten, että ne ftoteutetaan ympä- 24306: Valtion teettämät työt ovat tässä suhteessa rivuotisina ja kansantalouden kom.nalta 24307: keskeisessä asemassa. Maamme maa- ja Vesi- eduUisimmaUa tavalla. 24308: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 24309: 24310: Kaarlo af Heurlin. Sakari Knuuttila. 24311: Va.lto Käkelä. Arvo Ahonen. 24312: 528 24313: 24314: IV,223.- Toiv.al. N:o 183. 24315: 24316: 24317: 24318: Helle ym.: Toimenpiteistä työUisyysnäkökohtien huomioonot- 24319: tamiseksi valtion virastojen ja laitosten hankinnoissa. 24320: 24321: E d u s k u n n a ll e. 24322: 24323: Samanaikaisesti kun maassamme vallitsee tämäänkin ammattitaitoista työvoimaa tilaus- 24324: vaikea joukkotyöttömyys ja osa teollisuut- kannan puutteen takia esim. Ruotsiin, kuten 24325: tamme työskentelee vajaatehoisesti, suuntau- nykyisin tapahtuu. 24326: tuu maastamme jopa julkisten virastojen ja Nykyinenkin vaikea työllisyystilanne on 24327: laitosten piiristä huomattavia hankintoja ja vakava muistutus siitä, ettei maassamme nou- 24328: tilaisuuksia ulkolaisille kilpailijoille siten en- datettu työvoimapolitiikka ole riittävän teho- 24329: tisestäänkin vaikeuttaen kotimaisen teollisuu- ka.sta ja monipuolista. Työvoimapolitiikassa 24330: den mahdollisuuksia ylläpitää tuotantoa ja näytetään kiinnitettävän etupäässä huomiota 24331: korkeata työllisyyttä. Kotimaisen tuotannon työttömyyden haitallisten seurausten poista- 24332: tukemisen, ohjaamalla sille julkisten viran- miseen tietyömailla ja näihin verrattavilla 24333: omaisten ja laitosten hankintoja, on monissa töillä sekä työllisyysavustuksilla sen sijaan, 24334: maissa todettu olevan erinomainen keino yl- että päähuomio kiinnitettäisiin toimenpitei- 24335: läpitää varsinkin kausi- ja suhdannevaihte- siin, joilla voidaan ylläpitää korkeaa työlli- 24336: luille herkillä teollisuusaloilla korkeata tuo- 'syyttä ja estää työttömyyden syntymistä. 24337: tantoa ja työllisyyttä. Ellei näin meneteltäisi Eräs tekijä nykyiseen tilanteeseen on se, että 24338: syntyisi monilla teollisuusaloilla huomattavaa työv.oimaviranomaiset eivät voi riittävän 24339: työttömyyttä, jonka poistaminen tulee yhteis- ajoissa puuttua sellaisiin kysymyksiin, joilla 24340: kunnalle taloudellisesti erittäin raskaaksi. ylläpidettäisiin työllisyyttä. Eräs toiminta- 24341: Maassamme noudatettu työvoimapolitiikka tapa, jolla ennakolta voidaan esim. suhdan- 24342: pohjautuu jo 1930-luvulta tutuiksi käyneisiin teiden heiketessä turvata työllisyys ennen- 24343: työttömyystöihin ja -avustuksiin, jotka kan- kaikkea teollisuuden piirissä, olisi em. valtion 24344: santaloudellisesti ovat jokseenkin kannatta- omien hankintojen ohjaaminen nykyistä voi- 24345: mattomia investointeja. Jos osa jo syntyneen makkaammin kotimaisille yrittäjille silmällä- 24346: työttömyyden poistamiseen uhrattavista mää- pitäen alan työlli:syystilannetta. 24347: rärahoista käytettäisiin ulko- ja kotimaisten Edellä mainittuun viitaten ehdotamme 24348: hankintojen mahdollisten hintaerojen tasaa- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 24349: miseen ja siten voitaisiin ainakin valtion vi- toivomuksen, 24350: rastojen ja laitosten hankintoja antaa en- 24351: tistä runsaammin kotimaisille tuotantolaitok- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 24352: sille, tulisi täten tapahtuva kotimaisen tuo- toimenpiteisiin sellaisen valtion viras- 24353: tannon ·tukeminen takaisin moninkertaisesti toille ja laitoksflle tarkoitetun hankin- 24354: säästyneiden työttömyysmäärärahojen, sosiaa- taohjesäännön aikaansaamiseksi, jolla 24355: lihuoltomenojen ym. varojen muodossa. Näin virastot ja laitokset velvoitettaisiin 24356: kotimaisia tuotantolaitoksia suosimalla, kun alistamaan tietyn markkamäärän ylit- 24357: kysymyksessä ovat julkiset hankinnat, voisi tävät hankinnat työvoimaviranomais· 24358: kotimainen teollisuus ylläpitää .tasaista tuo- ten lharMntaan tehokkaisiin toimenpi- 24359: tantoa ja työllisyyttä, ~eikä joutuisi lomaut- teisiin ryhtymiseksi tarkoituksella tur- 24360: tamaan työntekijöitä ja mahdollisesti menet- vata kotimainen työllisyys. 24361: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 24362: 24363: Veikko Helle. Antero Väyrynen. 24364: Eino Siren. Va.lto Käkelä. 24365: Kalle Matilainen. Heikki Hykkäälä. 24366: 529 24367: 24368: IV,224.-Toiv.al. N:o 184. 24369: 24370: 24371: 24372: 24373: Laaksonen ym.: Valtion virastoissa ja laitoksi-Ssa olevien työ- 24374: turvallisuuslain vaatimuksia vastaamattomien työtilojen 24375: saattami-Sesta asianmukaiseen kuntoon. 24376: 24377: 24378: E d u s k u n n a 11 e. 24379: 24380: Työturvallisuuslaki, joka annettiin 28.6. Näinollen vallitsee useissa valtion virastoissa 24381: 1958, koskee myös valtiota työnantajana. ja laitoksissa laiton tilanne. 24382: Koska useat valtion virastot ja laitokset ei- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 24383: vät lain voimaantullessa olleet työtilojensa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 24384: puolesta valmiit ko. lakia täysin noudatta- vomuksen, 24385: maan, on sosiaaliministeriö myöntänyt niille 24386: eripituisia lykkäyksiä lain määrättyjen pykä- että hallitus kiireellisesti selvityt- 24387: lien osalta. Nämä lykkäysajat ovat nyt päätty- täisi, missä määrin valtion virastoissa 24388: neet, lukuunottamatta rautatielaitokselle vuo- ja laitoksissa vielä on sellaisia työti- 24389: den 1967 loppuun saakka myönnettyä lyk- loja, jotka eivät täytä työturvallisuus- 24390: käystä. lain vaatimuksia sekä miten paljon 24391: Valtionhallinnon eri aloilla on kuitenkin näiden lainmukaiseen kuntoon saatt~ 24392: edelleen huomattavan paljon sellaisia työ- minen tulisi maksamaan ja esittäisi 24393: paikkoja, jotka eivät täytä työturvallisuus- Eduskunnan hyväksyttäväksi asianmu- 24394: lain vaatimuksia, koska työtilojen parantami- kaisen määrärahan tähän tarkoitukseen. 24395: seen varatut määrärahat ovat riittämättömät. 24396: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 24397: 24398: Mikko Laaksonen. Antti 0. Pennanen. 24399: 24400: 24401: 24402: 24403: 67 E 529/66 24404: IV,225.-Toiv.al. N:o 185. 24405: 24406: 24407: 24408: 24409: Leivo-Lanscm ym,: Vwasfojen ja laitosten työturvallisuuden 24410: lelt.oriamiseata. 24411: 24412: 24413: Eduskunnalle. 24414: 24415: Vuoden 1964 syksyllä sosiaaliministeriössä Mielestämme työturvallisuuslaki velvoittaa 24416: asetettiin toimikunta, jonka tehtävänä oli tut- myös valtiota työnantajana täyttämään teh- 24417: kia työturvallisuuden soveltamista valtion tävänsä. 24418: virkasuhteessa suoritettavaan työhön. Sanottu Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 24419: toimikunta antoi mietintönsä 23.12.1965. Tie- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 24420: tämämme mukaan on toimikunta havainnut vomuksen, 24421: monien virastojen ja laitosten osalta varsin- 24422: kin niin sanottujen sosiaalisten tilojen puut- että hallitus antaisi virasto~"Ue ja lai- 24423: teita, vaikka työturvallisuuslaki asettaa työn- toksille ohjeet täyttää työturvallisuus- 24424: antajalle velvollisuudet näiden sosiaalitilojen lain kaikki vaatimukset ja esittäisi val. 24425: rakentamiseksi. Huomattavia puutteita näi- tion ensi vu·oden tulo- ja menoarvioon. 24426: den sosiaalisten tilojen osalta on vielä ole- valtion virastojen ja laitosten sosiaali- 24427: massa monissa valtion virastoissa ja laitok- tilojen rakentamiseen tarvittavat 24428: sissa myös valtioon työsuhteessa olevien osalta. määrärakat. 24429: Helsingissä 26 päivän~ huhtikuuta 1966. 24430: 24431: T. Leivo-Larsson. Aili Siiskonen. 24432: Olavi Saarinen. Vappu HeiJloneu.. 24433: Impi Lukkarinen. 24434: IV,226.-Toiv.al. N:o 186. 24435: 24436: 24437: 24438: 24439: leuueu ym.: VaUi<m mraa ja toimen haltijain sekä työnte- 24440: kijäin. tyq~a -~epäkohtien korjaamisesta. 24441: 24442: 24443: Ed ll&kllnn alle. 24444: 24445: Valtion viran- ja toimenhaltijain sekä työn- valtion viran- ja toimenhaltijain työolot tut- 24446: tekijäin työoloissa esiintyy huomattavassa kittava koko valtakunnan alueella ja ~ 24447: määrin epäkohtia, jotka kaipaisivat korjaa- tutkimuksessa olisi myös viran- ja toimenhal- 24448: mista. Kun ammattientarkastus ei liioin puutu tijain sekä työntekijäin ammattijärjestöjen 24449: valtion toimipiiriin kuuluviin laitoksiin ja kuuleminen välttämätöntä. 24450: työmaihin, pysyy tilanne useissa paikossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24451: jatkuvasti muuttumattomana. nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo- 24452: Työoloja tarkasteltaessa on havaittavissa, muksen, 24453: että toimenhaltijain ja työntekijäin ruokailu-, 24454: pukeutumis- ja sosiaaliset tilat ovat riittä- että hallitus ryhtyisi toime$piteisiin 24455: mättömät, että esimerkiksi postin, lennätti- valtion viran- ja toimenhaltijain sekä 24456: men, rautatielaitoksen ja poliisihenkilöstön työntekijäin työoloissa olevien epäkoh- 24457: työoloissa esiintyy hämmästyttä.viäkin epä- tien. selvittämiseksi sekä ryhtyisi toi- 24458: kohtia. Epäkohtien selville saamiseksi olisi menpiteisiin epäkohtien poistamiseksi. 24459: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 24460: 24461: Antti Q. Penna.neu. • 1)'. H. Voutilainen. 24462: IV,227.- Toiv.al. N: o 187. 24463: 24464: 24465: 24466: 24467: Leinonen: Valtion virkamiesten ulkomaisia opintomatkoja 24468: koskevasta järjestelystä. 24469: 24470: 24471: Eduskunnalle. 24472: 24473: Kansainvälinen yhteistyö on kaikilla aloilla sellainen käytäntö, että virkamiehet saisivat 24474: tullut yhä välttämättömämmäksi. Välimatkat omalla kustannuksellaan tai pienen matka- 24475: ovat lyhentyneet monien nykyaikaisten kulku- apurahan turvin tehdä opintomatkoja ulko- 24476: välineiden ansiosta. Useilla aloilla uhrataan maille menettämättä tältä ajalta varsinaista 24477: suunnittelemattomuuden vuoksi varoja tur- palkkaustaan. Voimassa olevat säännökset ei- 24478: haan, sen vuoksi että yhteistyötä naapurien vät tätä kuitenkaan salli. 24479: kanssa ei ole olemassa tai se ei ole kyllin riit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24480: tävä. Pienellä maallamme ei kuitenkaan olisi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 24481: tähän varaa. Meidän pitäisi voida oppia tois- sen, 24482: ten kokemuksista ja siltä pohjalta luoda 24483: meille sopivia, uusia menettelytapoja. Mm. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 24484: koulutoimeen käytetään varoja tavattomasti. menpiteisiin sellaisten säännösten ai· 24485: Se onkin oikein, sillä varat, joita kulutetaan kaansaamiseksi, että valtion virastojen 24486: nousevan polven tulevaisuuden hyväksi, eivät ja laitosten päälliköille annettaisiin 24487: koskaan mene hukkaan. Yhteistyön aikaan· valta hyväksyä alaisilleen virkamie- 24488: saamiseksi entistä tehokkaampana olisi välttä- hille oikeus tehdä opintomatkoja ulko- 24489: mätöntä, että virkamiehemme voisivat tehdä ma~"lle omalla kustannuksellaan tai apu- 24490: kyllin riittävin edellytyksin opintomatkoja rahan turvin menettämättä tältä ajalta 24491: ulomaille. Kun stipendejä ei aina näytä ole- virasta tulevaa varsinaista palkkaus- 24492: van riittävästi saatavissa, olisi sallittava edes taan. 24493: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 24494: 24495: Armas Leinonen. 24496: 533 24497: 24498: IV,228.-Toiv.al. N:o 188. 24499: 24500: 24501: 24502: 24503: Kemppainen: Virkamiesten omaan alaan kuluvan Ziiketoimin- 24504: nan kieZtämisestä. 24505: 24506: 24507: Eduskunnalle. 24508: 24509: Hyvän tavan mukaisena pidetään sitä, että itsensä tieten tahtoen esteellisiksi oman toi- 24510: virkamies on puolueeton. Tähän onkin yleensä mialansa asioiden käsittelyyn paremman an- 24511: pyritty. Maassamme on kuitenkin voittanut sion toivossa. Tämän vuoksi ja ottaen huo· 24512: viime aikoina yhä enemmän alaa käsitys, että mioon sen, mitä eduskunnan oikeusasiamies 24513: virkamies voi harjoittaa liiketoimia erityi- on vuoden 1965 helmikuulla antamassaan 24514: sesti siinä ammatissa, millä alalla hänellä on päätöksessä lausunut esitän eduskunnan hy- 24515: esittelyvalta tai jolla hän tavalla tai toisella väksyttäväksi toivomuksen, 24516: valmistelee päätöstentekoa tai jopa osallistuu 24517: niihin. Myös on pidetty sopivana, että muut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 24518: kin korkeassa asemassa olevat virkamiehet miin sellaisten säädösten aikaansaami- 24519: ovat harjoittaneet erilaista liiketoimintaa. seksi, joilla estetään virkamiesten 24520: Tämä on erityisesti rakennusalalla johtanut omaan alaan kuuluva kaikkinainen lii- 24521: erittäin arveluttaviin muotoihin. Niinpä ketoiminta. 24522: useassa tapauksessa virkamiehet ovat tehneet 24523: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 24524: Jaakko Kemppainen. 24525: IV,229. - Toiv.al. N: o 189. 24526: 24527: 24528: 24529: 24530: Helle ym.: f'oimenpif&Ufi Kerooan nuorisovankilan henkilö- 24531: kunnan ruu.to-owjefli prwantamiseksi. 24532: 24533: 24534: Eduskunnalle. 24535: 24536: Keravan nuorisovankilan miesosaston hen- tarvetta t\Simerkiksi jo vartijoitten osalta 24537: kilökunnan lukumäärä on tällä hetkellä 103. 18:lle toinienhaltijalle. Vartijoitten lisäksi 24538: Näistä 43: lle on voitu varata virka- tai vuok- tarvitaan mm. yli-rartijoita ja virkamieskun- 24539: ra-asunto. Lisäksi voidaan poikamiesm.ajoi- taa. Kuitenkaan ei Keravan nuorisovankila 24540: tukseen sijoittaa 14 vartijaa. Osa asunnoista voi tarjota yhtään asuntoa uudelle henkilö- 24541: on vanhoja ja epäajanmukaisia ja lisäksi suu- kunnalle. Todennäköisesti asuntopulasta joh- 24542: rin osa vähemmän sopivia perheasunnoiksi tuen, ehkä myös siitä, että nuoret vangit 24543: vain 36 m2:n pinta-aloineen, joissa kuitenkin tunnetaan vankeinhoitoväen keskuudessa ras- 24544: joutuu asumaan 5-6 hengen perheitäkin kashoitoisena aineksena, nuorisovankilan 24545: asuntopulasta johtuen. Edellä mainituissa avoinna oleviin toimiin ei yleensä ole ollut 24546: liian pienissä vuokra-asunnoissa asuvien toi- hakijoita oman laitoksen ulkopuolelta. Samoin 24547: menhaltijoiden sekä niiden, jotka ovat joutu- on ollut havaittavissa henkilökunnan siirty- 24548: neet vuokraamaan asunnon Järvenpään ja mispyrkimystä muualla sijaitseviin laitoksiin. 24549: Keravan kauppalan ympäristöstä, lukumäärä Nuorisovankilan virkamies. ja toimenhalti- 24550: on 28, joten tällä hetkellä on henkilökunnan jakunta ei siten ole halunnut ottaa lopulli- 24551: asunnontarve mainittu 28 asuntoa. seksi elämäntehtäväkseen nuorisovankila- 24552: Valtion vuokra-asunnon vapautuessa on sii- työtä. Koska on pelättävissä ja varmaakin, 24553: hen aina ollut runsaasti hakijoita, mikä joh· ettei laajentuvaan laitokseen ole asuntopu- 24554: tuu osittain m~untopulasta kasvavassa Kera- lasta johtuen saatavissa pätevää ja korkeata- 24555: van kauppalassa, osittain taas siitä, että var- soista henkilökuntaa, vaan lisätarve on tyy· 24556: tijakunnan epäsäännölliset työvuorot aiheut- dytettävä nuorella ja liikkuvalla tilapäishen- 24557: tavat pyrkimystä päästä asumaan laitoksen kilökunnalla, jolle ei o'l.e järjestettävissä val- 24558: iähettyville. Siten on jatkuvasti ollut havait- tion puolesta asuntoa, katsovat allekirjoitta- 24559: tavissa, että valtion vuokra-asuntojen määrä neet Keravan nuorisovankilan hnekilökunnan 24560: Keravan nuorisovankilassa on riittämätön. asuntotilanteen niin vaikeaksi, että ensi ti- 24561: Osa henkilökunnasta on tietenkin kyennyt lassa olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin valtion 24562: ratkaisemaan asuntokysymyksensä omatoimi- vuokra-asuntojen rakentamiseksi. 24563: sesti joko rakentamalla omakotitalon tai os- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 24564: tamalla kerrostalohuoneiston. Henkilökunnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24565: suurelle enemmistölle tällainen onnellinen muksen, 24566: ratkaisu ei kuitenkaan ole mahdollinen talou- 24567: dellisista syistä. että hallitus kiireeUisesti ryhtyy toi- 24568: Asuntotilanteen tekee nykyistä ajankohtai- me'npit eisiin K erava'n m.torisovookilan 24569: semmaksi se seikka, että kuluvan vuoden ai- henkilökunnan vaikeaksi muodoBU- 24570: kana valmistuu nuorisovankilan uusi vanki- neen asuntopulan param,tamiseksi esim. 24571: laosasto, mikä aiheuttaa henkilökunnan Iisä- valtion vuokra-asu'ntoja rakentamalUJ. 24572: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 24573: 24574: Veikko Helle. Eino Shin. 24575: IV,ISO.-Toiv.al. N:o 190. 24576: 24577: 24578: 24579: 24580: Juntlfia. 1Di·: Astmttö1thikennmfoiminnan elvyttämisestä val- 24581: tion. taka'Uksilla rakennus- ja asunnoM.ankintaluotoill6. 24582: 24583: 24584: El d u s k u n n a 11 e. 24585: Maamme asunto-oloissa vallitsee yleisesti sesti siitä, että lrurtt-Glaitosten olisi saatava 24586: tunnettuja puutteellisuuksia, ja yleinen po- myöntämilleen lain()ille parempia vakuuksia 24587: liittinen mielipide vaatii parhaillaan voimltk- kuin asunnontarvitsijat pystyvät järjestä- 24588: kaasti myös valtiovallan toimenpiteitä asun- mään. Mutta jonkin verran saattaisi asunnon- 24589: tojen tuotannon lisäämiseksi. Tätä tehtävää rakennustoimintaa kuitenkin elvyttää sellai- 24590: ei voida kuitenkaan tod·ella tehokkaasti rat- nenkin menettely, että asunnonrakennustoi- 24591: kaista esim. siten, että Arava-määrärahoja minnan yhteydessä tarvittavien luottojärjes- 24592: olennaisesti lisättäisiin; jo yksistään valtion- telyjen helpottamiseksi ryhdyttäisiin anta- 24593: talouden tämänhetkinen tila asettaa tässä suh- maan samantapaisia valtiontakuita, joita 4. 24594: teessa voittamattomia esteitä. Asunnonraken- päivänä heinäkuuta 1963 annetun asianomai- 24595: nustoiminnan tehostamisen on näin oJien ensi sen lain perusteella on ryhdytty antamaan 24596: sijaisesti tapahduttava asunnon tarvitsijoiden pienteollisuuden ja keskisuuren teollisuuden 24597: ja asunnonrakennusalalla toimivien yrittäjien sekä työliikkeiden kehittämiseksi, tai viennin 24598: yhteisten, omatoimisten ponnistelujen tietä. edistämiseksi 14. päivänä syyskuuta 1962 an- 24599: Valtiovallan olisi kuitenkin tuettava tätä netun vientitakuulain perusteella. 24600: omatoimisuutta sellaisin keinoin, jotka eivät Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 24601: liiaksi rasita muutenkin ylirasittunutta val- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24602: tiontaloutta. Eräs tällainen keino saattaisi 24603: olla valtiontakuiden antaminen asunnonra- ettii hallitus kiireellisesti selvittäisi, 24604: kennuslainoille. On kyllä totta, että vaikeu- voitaisiinko asunnonrakennustoimintaa 24605: det riittävien asunnonhankintaluottojen saan- elvyttää muun ohessa myös siten; että 24606: nissa johtuvat ennen kaikkea luottomarkki- valtio ryhtyisi antamaan takauksia ra· 24607: noiden yleisestä kireydestä, ja vain toissijai- kennus- ja asunnonhankintaluotoille. 24608: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 24609: 24610: T. Junnila. Erkki Ha.ra. 24611: Toivo Hietala.. Raimo Daskivi. 24612: Juha. Rihtniemi. 24613: 536 24614: 24615: IV,231.- Toiv.al. N:o 191. 24616: 24617: 24618: Paasivuori ym.: Asunto-osakkeiden hankkimisesta ·valtion vi- 24619: rastojen ja laitosten henkt."lökurmalle virka- ja vuokratalo· 24620: jen rakentamisen sijasta. 24621: 24622: E d u s kun n a 11 e. 24623: Työnantajan ja työntekijän edun mukaista vaikka ne ovatkin melko lyhytaikaisia, valtion 24624: on, että on käytettävissä työsuhdeasuntoja. virka- ja vuokra-asunnoista perittävät vastik- 24625: Myös valtiolla on virka- ja vuokra-asuntoja keet ja vuokrat peittävät valtion osakkeen- 24626: huomattava määrä, kaikkiaan n. 20 000. omistajana maksaman yhtiövastikkeen. Val- 24627: Näistä valtion omistamista asunnoista on tion on kustannettava omissa taloissaan kaikki 24628: suuri määrä omakotityyppisiä puurakennuk- hoitokustannukset. Varsinkin erillisissä puu- 24629: sia valtion omistamalla maapohjalla. Asun- rakenteisissa taloissa hoitokustannukset ovat 24630: tokanta on osaltaan vanhaa. Lähes vuosisadan jatkuvasti suuremmat kuin kivirakenteisissa 24631: ikäiset puiset rakennukset eivät ole harvi- kerrostaloissa, joissa lisäksi osakkeenomistaja 24632: naisia. Tällaisten rakennusten kunnostaminen kustantaa vain ns. sisäkorjaukset. Muut kor- 24633: nykyajan vaatimusten mukaisiksi on osoittau. jauskustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiö- 24634: tunut kalliimmaksikin kuin vastaavan tarpee- lain 12 §: n mukaisesti asunto-osakeyhtiölle. 24635: seen sopivan asunto-osakkeen ostaminen. Kun Nykyajan kulkuyhteydet eivät myöskään 24636: valtion virastojen ja laitosten henkilökunnan vaadi valtion asuntojen sijoitusta virka- tai 24637: sijoituspaikoissa tapahtuu jatkuvasti muu- työpaikan välittömään läheisyyteen, kuten 24638: toksia, jää valtion asuntoja tarpeettomiksi. usein aikaisemmin. 24639: Näin saatetaan joutua luopumaan melko Valtiovarainministeriön 8 päivänä tammi- 24640: uusistakin rakennuksista, joista ei monesti- kuuta 1960 (n:o 20) antamien valtion tulo- 24641: kaan saada riittävää hintaa, koska ne sijait- ja menoarvion soveltamista koskevien yleis- 24642: sevat kaavoittamattomalla valtion omista- määräysten 8. C kohdan mukaan tosin voi- 24643: Dlalla maalla. Tällaisissa tapauksissa olisi daan ostaa asunto-osakehuoneistoja virastojen 24644: asunto-osakkeesta luopuminen valtiolle paljon ja laitosten henkilökunnan virka- tai vuok- 24645: taloudellisempaa. ra-asunnoiksi määrätyin edellytyksin, mutta 24646: Asunto-osakkeen ostaminen valtiolle on ny- hallitus on toistaiseksi varsin harvoissa ta- 24647: kyisin mahdollista ainoastaan ilman aravalai- pauksissa suostunut sanottuihin ostoihin, eikä 24648: noitusta rakennetuista taloista, sillä asunto- valtion virastoille ja laitoksille ole annettu 24649: tuotantolain täytäntöönpanosta ja soveltami- ohjeita mainittujen valtiolle edullisten ja hen- 24650: sesta 26.6.1959 annetun asetuksen n: o 268 kilökunnalle sopivien a'suntojen hankkimi- 24651: 9 § :n 1. kohdan mukaan valtio ei voi omistaa seen. 24652: aravaosakehuoneistoja. Syrjäisillä seuduilla Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 24653: ei asunto-osakkeiden ostaminen tule luonnol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24654: lisesti kysymykseen, mutta sitä olisi käytet- muksen, 24655: tävä paikkakunnilla, missä on saatavissa että hallitus antaisi ohjeet asunto- 24656: kunnollisia sekä sopivan hintaisia osakehuo- jen hankkimiseksi valtion virastojen ja 24657: neistoja. laitosten henkilökunnalle nimenomaan 24658: Erillisen omakotitalotyyppisen virka- tai asunto-osakkeita ostamalla silloin, kun 24659: vuokra-asunnon rakentaminen on luonnolli- se on tarkoituksenmukaisempaa kuin 24660: sesti suhteellisesti kalliimpaa kuin suuremman valtion virka- ja vuokratalojen raken- 24661: rakennuksen tekeminen. Kysymykseen tule- taminen. 24662: vissa osaketaloissa on yleensä vähän lainoja ja 24663: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 24664: 24665: Tyyne Paasivuori. Meeri Kalavainen. 24666: Edit Terästö. Veikko Mattila. 24667: Arvo Salo. 24668: 537 24669: 24670: IV,232.-Toiv.al. N:o 192. _, 24671: 24672: 24673: 24674: 24675: Salama ym.: Toimenpiteistä vanhusten asuntotuotannon tuke- 24676: miseksi. 24677: 24678: 24679: E d u s k u n n a 11 e. 24680: 24681: Vanhusten lukumäärän lisääntyminen uutta asuntoa joutuessaan usein luopumaan 24682: maassamme on tosiasia. Kun esim. vuosisadan entisestä asunnostaan esim. eläkkeelle siirty- 24683: alussa oli miesten keski-ikä 45 v. ja naisten misen vuoksi. Vanhusten talohankkeita suun- 24684: 50 v. niin nykyisin miesten keski-ikä on 65 v. nitellessaan ja toteuttaessaan joutuvat monet 24685: ja naisten 74 v. Elintason kohoaminen ja lää· kunnat niin vaikeiden taloudellisten ongel- 24686: ketieteen jatkuva kehittyminen sekä sosiaalis- mien eteen, että hankkeet lykkäytyvät vuo- 24687: ten olosuhteiden parantuminen tulee edelleen desta toiseen tai jäävät kokonaan toteutu- 24688: nostamaan keski-ikää ja vanhusten luku- matta. Tämä on katsottava sekä vanhusten 24689: määrä lisääntyy. Onkin arvioitu heidän luku· että yhteiskunnallisen kehityksen ja oikeu- 24690: määränsä 1960-luvun loppupuolella runsaasti denmukaisuuden kannalta tappiolliseksi. 24691: ylittävän 10% väestörakenteesta. On selvää, Vanhusten asuntotalohankkeiden toteutumi- 24692: että tällainen kehitys tuo mukanaan monia on- nen olisi suuriarvoista myös työllisyystilan- 24693: . gelmia vanhusten avohuollon ja laitoshuollon teen kannalta. Olisi erittäin tärkeätä, että 24694: kohdalla. Yhteiskunnan ja vanhusten omalta valtiovallan taholta voitaisiin nykyistä te- 24695: kannalta katsoen olisi tietenkin erittäin onnel- hokkaammin osoittaa huokeakorkoisia laina- 24696: Hsta, jos voitaisiin mahdollisimman pitkälle ja varoja kunnille tähän tarkoitukseen käytettä- 24697: lyhytaikaiseksi siirtää turvautumista laitos" väksi. 24698: huoltoon, joka kustannuksiltaan on erittäin Edelläolevaan viitaten esitämme kunnioit- 24699: kallista. Laitoshuolto ei myöskään ole mieluista taen eduskunnan hyväksyttäväksi· toivomuk- 24700: aina vanhuksille itselleen. Monissa kunnissa on sen 24701: aloitettu, jopa saatu. jo toteutetuksikin, van- että fhallitus ryhtyisi kiireellisesti 24702: husten asuntotalohankkeita, joiden avulla voi· toimenpiteisiin vanhusten asuntotuo- 24703: daan luoda mahdollisuudet vähävaraisille tannon tukemiseksi osoittamalla varoja 24704: vanhuksille viihtyisään vanhuudenkotiin. Il- halpakorkoisten lainojen myöntämi- 24705: man yhteiskunnallisia toimenpiteitä olisi van- seksi tähän tarkoitukseen. 24706: husten mahdotonta saada enää hankituksi 24707: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 24708: 24709: Aune Salama.. Arvo Ahonen. 24710: Artturi Koskinen. Sulo Hostila.. 24711: Margit Eskman. Reino Breilin. 24712: Sinikka. Luja.. Lyyli Aalto. 24713: Edit Terästö. Sylvi Siltanen. 24714: S. Knuuttila.. Tyyne Pa.asivuori. 24715: Antti A. Ha.lme. Urho E. Knuuti. 24716: 24717: 24718: 24719: 24720: 68 E 529/66 24721: &38 24722: IV,t88.-'l'oiv.al. N:o 193. 24723: 24724: 24725: 24726: 24727: Siiskontil JDL·• La.itWjea JAfÖntämisestä kuaailZe kimSanelä- 24728: kettä nauttivien. vähävaraisten. van.husten. ja työkyvyttö- 24729: mien. vuokra-asun.tojen. raken.tamista varten.. 24730: 24731: 24732: Eduskunnalle. 24733: 24734: Yli puoli miljoonaa. kansalaista.mme saa. ny- kaa.n tuo minkäänlaista helpotusta. vähävarai- 24735: kyisin k8.11Sl1neläkettä. Lähes puolet näistä. sille vanhuksille. Myöskin kunnat ovat saa- 24736: vanhuksista. tai työkyvyttömistä elää siinä. neet viime vuosina. hoidettavakseen sitä suu- 24737: määrin puutteellisissa olosuhteissa, että he ruusluokkaa olevia lakisääteisiä velvoituksia, 24738: sa.a.vat kansaneläkkeen tukiosan täysimääräi- ettei niistä läheskään kaikilla ole mahdolli- 24739: senä ja että he_illä on mahdollisuus myöskin suuksia yksin vastata tämänlaatuisesta asun- 24740: parhailla.a.n haettavana olevaan tukilisään. torakennustoiminnasta. Valtion toimesta voi~ 24741: Näistä eduista. huolimatta on näiden kansa.- daan vanhusten asuntokysymyksen järjestä- 24742: laistemme asema muodostunut täysin kestä- mistä jossain määrin tukea. myöntämällä kun- 24743: mättömäksi. Kehitys vuokramarkkinoilla asu- nille halpakorkoisia lainoja kansaneläkettä 24744: tuskeskuksissa on johtanut siihen, että nämä saavien vanhusten asuntojen rakentamista 24745: vanhukset joutuvat käyttämään monasti hei- varten edellyttäen, että asianomaiset kunnat 24746: konkin asunnon vuokraamiseen puolet, jopa. puolestaan myös osallistuvat rakennuskustan- 24747: enemmänkin kuukausieläkkeestään. Monet nuksiin. 24748: häädetyt vanhukset ovat joutuneet kunnallis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 24749: koteihin, kun eivät ole saaneet minkäänlaista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24750: asuntoa, vaikka muutoin voisivat täysin huol- 24751: taa itsensä. Vuokra-asuntojen rakentami- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 24752: nen vanhusten asuntotarvetta vasten olisi men.piteisiin. halpakorkoiste'lt lain.ojea 24753: eräs keino tukea. kansaneläkkeen turvin elä- myön.tämiseksi kun.n.ille kaman.eläkettä 24754: viä vanhuksia., jotka. eivät muutoin ole hoivaa. 'ltauttivien. vähävaraisten. va11ihusten. ja 24755: ja hoitoa. vailla. Yksityiseen voitontavoitte- työkyvyttömien. asuttavaksi tarkoitet- 24756: luun perustuva. rakennustoiminta. ei kuiten- tujen. vuokra-asun.tojen rak~mtamiseen. 24757: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 24758: 24759: Aili Siiskonen. '1'. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen. 24760: IV,234.- Toiv.al. R': o 194. 24761: 24762: 24763: 24764: 24765: Voti ,._: Miiirärolutsta ~si asuntotuotantoa varten. 24766: 24767: 24768: Eduskunnalle. 24769: 24770: Eduskunnan maaliskuussa 1966 hy.äksy. koska. ll$. suuret ikäluokat ovat parhaillaan 24771: mät asuntotuotantolait sisältävät useita sel- perheenperustamiässä ja yhteiskunnan ta- 24772: laisia heikkoub:ia., jöiden poistamiseen tulisi holta asuntojen rakentamiseen tarvittava tuki 24773: kiireellisesti ryhtyä. Kyseessä ovat kuitenkin on siten määrältään juuri lähivuonna suu- 24774: niin laajairantoiset uudistukset, että uutta rempi kuin aikaisemmin ja jälleen 4---6 vuo- 24775: lainsäädäntöä on tuskin mahdollista saada len kuluttua. 24776: aikaan siten, että uusi laki olisi voimassa jo Nykyolosuhteissa on pidettävä vähimmäis- 24777: woden 1967 alusta lukien. tavoitteena sitä, että määräraha valtion lai- 24778: Kaikkein suurimpana käytännön heikkou- noittamaan asuntotuotantoon kaksinkert&iste- 24779: tena on pidettävä sitä, että lain edellyttämä, taan lähivuosiksi. 24780: valtion vuosittaiseen tulo- ja menoarvioon Edellä olevan perusteella esitämme kun- 24781: otettava määräraha on liian pieni, eikä sen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24782: turvin voida poistaa asunnoista asutuskeskuk- muksen, 24783: sissa olevaa peruavajausta eikä nostaa asun- että kaUitus 'Ottaisi vuoden 1967 tu- 24784: tojen keskimääristä kokoa ja asumistasoa lo- ja menoarvioesitykseensä 250 mil- 24785: sellaiseksi, kuin sosiaalinen asuntopolitiikka joonan markan määräraihan valtion 24786: edellyttäisi. Määrärahan pienuuteen on välttä- halpakorkoisiksi lainoiksi asuntotuo- 24787: mättä kiinnitettävä huomiota kiireellisesti, tantoa varten. 24788: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 24789: 24790: Olli J. Uoti. Olavi Sa.a.rinen. 24791: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen. 24792: Vappu Heinonen. T. Leivo-Larsson. 24793: 640 24794: 24795: N,235.- Toiv.al. N:o 195. 24796: 24797: 24798: 24799: 24800: Xemppa.ineD.: Ylt()ppilaide-n asuntolanha-nkkeide-n rakennusva- 24801: rojen myöntämisestä teknillisten opistoje-n oppilaiden asun- 24802: toje-n rakentamiseen. 24803: 24804: 24805: Eduskunnalle. 24806: 24807: Valtion talousarviossa ·varataan vuosittain miseen myönnetään niitä varoja, joita tä- 24808: varoja ylioppilaiden oppilasasuntoloiden ra- hän tarkoitukseen on muutoin varattu. 24809: kentamiseen. Tällä menettelyllä on tahdottu Edellä olevan epäoikeudenmukaisuuden 24810: turvata se, että korkeakouluissa ja yliopis- korjaamiseksi esitän kunnioittaen eduskun- 24811: toissa opiskelevat ylioppilaat saavat, tosin hi- lausuttavaksi toivomuksen, 24812: taasti, asuntokysymyksensä hoidettua. 24813: Teknillisten opistojen oppilaista on valta- että hallitus jakaessaan varoja yli- 24814: osa ylioppilastutkinnon suorittaneita ja voi- oppilaiden asuntolahankkeita varten, 24815: daanpa sanoa, että opiskelu opistoissa muu- myöntäisi suhteellisen osan vuosittain 24816: toinkin muistuttaa korkeakouluopiskelua. Eduskunnan talousarviossa varatusta 24817: Tästä johtuen voitaneen pitää kohtuullisena, määrärahasta teknillisten opistojen op- 24818: että myös heidän asuntokysymyksensä hoita- pilaiden asuntojen rakentamiseen. 24819: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 24820: 24821: Jaakko Kemppainen. 24822: 541 24823: 24824: IV,236. - Toiv.a.l. N: o 196. 24825: 24826: 24827: 24828: 24829: Koppanen: Teknillisten oppilaitosten asuntolakysymyksen hoi- 24830: tamisesta. 24831: 24832: 24833: Edus.kunna.lle. 24834: 24835: Yhä kasvava oppilasmäärä teknillisissä op· dettu parhaiten. Pelkästään insinöörioppilai- 24836: pilaitoksissa on tuonut esille polttavan ja vai- len määrä koko maassa on noin 3 500 ja kas- 24837: keasti ratkaistavan ongelman - asuntokysy- vuvauhti noin 10 %, joten ongelma vain pa- 24838: myksen. Muutenkin niillä paikkakunnilla, henee vuosi vuodelta. Koska on ymmärrettä- 24839: joissa teknillisiä oppilaitoksia sijaitsee, vallit- vää, etteivät opiskelijat voi omatoimisesti 24840: see asuntopula. ja samanaikaisesti joutuvat asiaa ratkaista, kysymyksen hoito vaatii yh- 24841: opiskelijat, jotka useasti ponnistelevat talou- teiskunnan laajamittaista ja nopeata asiaan- 24842: dellisten vaikeuksien kanssa, kilpailemaan puuttumista. 24843: asunnosta vapailla asuntomarkkinoilla. Esi- Edelläolevaan viitaten kunnioittaen esitän 24844: merkkinä mainittakoon Tampere, jossa teknil- eduskunnan päätettäväksi seuraavan toivo· 24845: lisessä oppilaitoksessa opiskelee noin 750 muksen, 24846: asuntoa tarvitsevaa opiskelijaa. Siellä on op- 24847: pilastalo, jossa on vain 186 asuntopaikkaa, jo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 24848: ten vajaus on noin 500, ja kuitenkin Tampere menpiteisiin teknillisten oppilaitosten 24849: on paikkakunta, jossa kysymys lienee hoi- asuntolakysymyksen hoitamiseksi 24850: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 24851: 24852: Esko J. Koppanen. 24853: M2 24854: 24855: IV,287.-Toiv.a.l. N:o 197. 24856: 24857: 24858: 24859: 24860: Koppanen: Biiffävä.A ~a-asuntoloiden määrän perusta- 24861: misesta u1LS11Ze kmo~uZu- ja yZiopistopaikkakunnilZe. 24862: 24863: 24864: Eduskunnalle. 24865: 24866: Uusien korkeakouluopiskelijoiden maara kalupaikkakuntien kohdalla on 0 %. Tämä 24867: maassamme on viime vuosina kasvanut voi- epäkohta rasittaa ennenkaikkea vähävaraisia 24868: makkaasti. Vuonna 1965 valmistui 12 023 ja varattornia opiskelijoita, joiden tiellä on 24869: uutta ylioppilasta ja ennusteen mukaan muutenkin runsaasti taloudellisia esteitä sekä 24870: uusia ylioppilaita valmistuu keväällä 1970 itse opintojen rahoittamisessa että opinto-olo- 24871: noin 17 000. Heistä lähtee korkeakouluihin jen kelvollisessa järjestämisessä. Varsinkin 24872: opiskelemaan n. 11 000. Absoluuttisen määrän juuri tyydyttävien asuntojen saanti kohtuul- 24873: vuotuinen lisäys on siis melkoista luokkaa ja lista vuokraa vastaan tuottaa heille suuria 24874: asettaa suuret vaatimukset mm. opiskelijoi- vaikeuksia. 24875: den asuntolatilanteelle. Ylläesitetyn perusteella ja siihen viitaten 24876: Korkeakoululaitoksissa opiskelevien mää- esitän kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt- 24877: rän nopea lisääntyminen pahentaa entises- täväksi toivomuksen, 24878: täänkin opiskelijoiden kohdalla vallitsevaa 24879: asuntopulaa. Näin on asian laita varsinkin että haZUtus ryhtyisi pikaisesti toi- 24880: uusissa vastaperustetuissa. korkeakoulukau- menpiteisii-n sellMsen lainsäädännön 24881: pungeissa, joissa ei ole lainkaan olemassa tar- aikaansaamiseksi, jolla taattaisiin riit- 24882: koitusta varten rakennettuja oppilasasunto- tävän 'Opiskelija-asuntoloiden määrän 24883: loita. Kun muilla korkeakoulu- ja yliopisto- perustaminen uusille korkeakoulu- ja 24884: paikkakunnilla pääsee opiskelijoista :ri. 10 ~ 11liopistopaikkaku:n.nilZe. 24885: asuntoloihin, niin vastaava luku uusien opis- 24886: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 24887: 24888: Esko J. Koppanen. 24889: IV,238.- Toiv.al. N:o 198. 24890: 24891: 24892: 24893: 24894: af Heurlia. ym. : Kiiytä•'IWlliset~. kielitaidot~. edistämisestä val- 24895: tio• ZaitoltaW(L 24896: 24897: Eduskunnalle. 24898: 24899: Kielitaito, erittäinkin riittävä ky'ky käytän- vänä taitona varsinaisen ammattitaidon li- 24900: nössä sekä ymmärtää että puhua vieraita kie- säksi, tulisi parannuma asiaan saada positii- 24901: liä ei maassamme ole läheskään sillä tasolla visilla toimenpiteillä, kuten osoitetun käy- 24902: kuin mitä lisääntyvä kansainvälinen kanssa- tännön kielitaidon korvaamisella palkki<>Sti- 24903: käyminen edellyttäisi. Valtion ja sen laitosten pendin, ylimääräisen palkkalisän .tms. muo- 24904: henkilökunnan osalta on pyritty välttämättö- dossa. 24905: missä tapauksissa asettamaan viran tai toimen Nykyisin kieltenopetuksen yleistyessä mm. 24906: haltijalle ehdottomia kielitaitovaatimuksia, kansakouluissa, kansalais- ja työväenopis· 24907: mitä kuitenkin ymmärrettävistä syistä ei lä- toissa ja ottaen huomioon yleisradion, televi- 24908: heskään aina ole voitu asettaa nykyajan vaa- sion ym. nykyajan tekniikan tarjoamat mah- 24909: timuksia vastaavaksi. Ei edes kaksikielisillä dollisuudet käytännön kielitaidon kehittämi- 24910: alueilla toisen kotimaisen kielen taitoon ase- seen eivät mahdollisuudet kielitaidon hankki- 24911: tetut vaatimukset ole kyenneet takaamaan miseen rajoitu enää suppeaan piiriin. Yleis- 24912: joustavan ja tasapuolisen palvelun mahdolli- tyvä kieltenopiskelu tulisi vain saada määr~ 24913: suuksia molemmille kieliryhmille. Monissa tietoisemmaksi. Asian laajakantoisuuden täh· 24914: maissa on onnistuttu positiivisin toimenpi- den tulisi mahdollinen opiskelupalkkio tms. 24915: tein, kuten muodossa tai toisessa korvaamalla järjestelmä huolella suunnitella ja määrätä 24916: saavutetun kielitaidon hankkimiskustannuk- voimaanastuvaksi sellaisen määräajan kulut. 24917: sia pääsemään parempiin tuloksiin. On tun- tua että kaikki olisivat tasaveroisissa ase- 24918: nettua että monien maatamme suurempien ja m~a. Toimenpiteiden tulisi rajoittua valtion 24919: tärkeämpiä kieliä käyttävien valtioiden viral- hallinnossa niihin tapauksiin, joissa hyvästä 24920: liset tai muut edustajat maassamme hankki· kielitaidosta on yleisön palvelun, valtion 24921: vat lyhyessä ajassa sujuvan suomenkielen tåi- oman sisäisen hallintotarpeen tai muun päte- 24922: don kun sensijaan meidän maastamme on jou- vän syyn tähden yleistä etua. 24923: duttu lähettämään suuria maailman kieliä vi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 24924: rallisina kielinä käyttäviin maihin edustajia, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 24925: jotka eivät lainkaan tai vain välttävästi osaa- muksen, 24926: vat ko. kieltä. Myöskin maamme matkailun 24927: kannalta on pidettävä valitettavana, että että hallitus s'II.M'ittaisi selvitykset~. 24928: matkailijoiden kanssa tekemisiin tulevien val- siitä, m~'llaisit~. toimet~.piteit~. tulisi 24929: tionlaitosten palveluksessa riittämättömässä edistää· molempiet~. kotimaistet~. kielten 24930: määrin on henkilöitä, jotka hallitsisivat tyy- sekä suurte11. maailmankieltet~. käytän- 24931: dyttävästi jotakin naapurimaan kieltä tai jo- t~.öllistä taitoa valtiot~. hallinnossa ja 24932: takin suurta maailmankieltä. Koska kielitai· valtion laitoksissa. 24933: toa on joka tapauksessa pidettävä täydentä- 24934: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 24935: 24936: Kaarlo af Heurlin. Kristian Gestrin. 24937: 644 24938: 24939: IV,239.- Toiv.al. N :o 199. 24940: 24941: 24942: 24943: 24944: Kemppainen: Keskusvirastojen velvoittantisesta käyttämää'lli 24945: asiantuntijatehtävissä maan eri osissa olevia elinkeinonkar- 24946: joittajia. 24947: 24948: 24949: Eduskunnalle. 24950: 24951: Korkeamman koulutuksen saaneiden hen- taa yli koko maan ulottuvaa tehtävien jakoa, 24952: kilöiden jakautuma maamme eri osien kesken koska tällöin monet henkilökohtaiset suhteet 24953: on varsin epäoikeudenmukainen. Maassamme voivat vaikeutua. Tämä on kuitenkin epä- 24954: on alueita, joilla näitä henkilöitä ei ole, kohta, joka on korjattava. 24955: vaikka tarve on ilmeinen. Toisaalta on huo- Tämän perusteella ja ottaen huomioon sen, 24956: mattava, että tämän alan yrittäjät toimivat että maatamme on ennen muuta tasapuoli- 24957: usein suurissa vaikeuksissa Helsingin ulkopuo- sesti kehitettävä, ehdotan kunnioittaen edus- 24958: lella. Tämä johtuu siitä, että valtion antamat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 24959: erilaiset yksityistehtävät eivät hyvistä yrityk- 24960: sistä huolimatta jakaudu tasaisesti maamme että hallitus viivytyksittä antaisi 24961: eri alueiden kesken. On voitu todeta, että keskusvirastoille ohjeet, jotka velvoit- 24962: usein se, että henkilö asuu Helsingissä on ky- tavat niitä erilaisissa asiantuntijateh- 24963: vykkyyden mitta, vaikka monessa tapauksessa tävissä käyttämään maamme eri osissa 24964: muualla olevan henkilön teoreettinen tieto olevia elinkeinonharjoittajia ja poik- 24965: ja käytännön kokemus voivat olla suuremmat keuksetta silloin, kun työkohteen lä- 24966: ja kun oppiarvo on sama, ei sijaintipaikka heiseltä alueelta on asiantuntijavoimaa 24967: voi ratkaista henkilön pätevyyttä. On luonnol- saatavissa. 24968: lista, että keskusvirastojen henkilöstö Vastus- 24969: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 24970: 24971: Jaakko Kemppainen. 24972: 545 24973: 24974: IV,240.- Toiv.al. N:o 200. 24975: 24976: 24977: 24978: 24979: Paavola ym.: Valtion rakennustoiminnan saattamiseksi julki- 24980: seksi jo tarjousvaihllessa. 24981: 24982: 24983: E d u s k u n n a ll e. 24984: 24985: Kuten tunnettua on valtion rakennustoi- kisen yhteiskunnan rakentamistoimintaan 24986: minta vuosien kuluessa jatkuvasti laajentu- saiSI sille kuuluvan arvonannon. Julkista 24987: nut käsittäen se melkeinpä kaikki rakentami- avaamista ei tietämämme mukaan ole tarjon- 24988: seen kuuluvat muodot. Huomattava osa näistä neiden liikkeitten läsnäöllessa kokeiltu esiin. 24989: suoritetaan ulkopuolisilla käyttäen ns. ura· maamme pääkaupungissa kuin kerran. Ja tu. 24990: kointimenetelmää. Kohteiden ja tarpeiden kas- lokset silloin suuren rakennuskohteen ollessa 24991: vaessa nousevat urakkasummat esimerkiksi kysymyksessä olivat täysin molempia osapuo. 24992: huonera:kennusalalla huomattavan suuriksi. lia tyydyttävät. 24993: Sama koskee myös maanrakennustöitä ja mui- Julkisen avaamisen muodot eri maissa ovat 24994: takin valtion teettämiä töitä. kylläkin jossain määrin poikkeavia. Asian 24995: Urakointijärjestelmän periaatteena on, että johdosta ehkä perustettavan komitean työs- 24996: n. 10-15 alan liikkeeltä tiedusteliaan tar- kentelyä edesauttaisivat monet eri maissa saa- 24997: jousta, kun ensin ennakkotiedoilla on tarkis- vutetut kokemukset, joten muutos urakoin- 24998: tettu asianomaisten liikkeiden sopivaisuus. nissa olisi helposti toteutettavissa. Tämä tie. 24999: Tämän jälkeen on tarjousten saavuttua tysti edellyttäisi myös suunnitteluvaiheessa 25000: yleensä tehty sopimus halvimman tarjouksen huomattavampaa tarkkuutta sekä pitkäjän- 25001: tehneen kanssa. Kun tarjoukset esimerkiksi nitteisempää suunnittelua, sillä meillä nyt 25002: suurten kohteiden, kuten sairaaloiden raken- vallitseva käytäntö, keskeneräisin suunnitel- 25003: tamisen ollessa kyseessä, teettävät huomatta- min alullepantu yritys, on kuten lukuisat esi- 25004: van suuren työn tarjousvaiheessa, josta myös merkit ovat osoittaneet, alttiimpi epäonnis- 25005: suurin osa käytännöllisesti katsoen menee tumaan kuin sellainen, joka on pitkäjännit- 25006: hukkaan, voidaan katsoa, että tämä urakoi. teisesti suunniteltu, ja aiheuttaa huomattavia 25007: den autotapa on jossain suhteessa vanhentu· lisäkuluja ja epävarmuutta työn kestäessä. 25008: nut ja kaipaisi pikaista korjausta. Huomat- Koska esittämämme muutos toisi julkisilla 25009: takoon vielä, ettei valtion taholta ole koskaan varoilla suoritettavan rakennustoiminnan käy- 25010: toimitettu ennakoivaa ja sitovaa massalasken- täntöön huomattavaa parannusta, esitämme 25011: taa, joka olisi urakan annon pohjana ja hel- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 25012: pottaisi huomattavasti tarjoavien liikkeiden toivomuksen, 25013: työtä. Tämä massamääriin perustuva ura- 25014: kointitapa on käytössä melkeinpä kaikissa että hallitus kiireellisesti tutkitut- 25015: maissa ja on ihmeteltävä, miksi sitä ei ole har- taisi, mitä mahdollisuuksia on valtion 25016: kittu käyttöön otettavaksi meidän maas- harjoittaman rakennustoiminnan saat- 25017: samme. Olisi myös mielestämme harkittava tamiseksi julkiseksi jo tarjousva~'hees 25018: urakkatarjouksen annon yhteydessä täysin saan, ja jos on, ryhtyy kiireellisesti 25019: julkista avaamista, jolloin alituiset "jälkipu. asian vaatimiin toimenpiteisiin. 25020: heet" jäisivät pienemmälle ja luottamus jul· 25021: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 25022: 25023: E. J. Paavola. Armas Leinonen. 25024: Eeles Landström. Pirkko Aro. 25025: Pekka Pesola. 25026: 69 E 529/66 25027: 546 25028: 25029: IV,241.-Toiv.al. N:o 201. 25030: 25031: 25032: 25033: 25034: E. Räsänen ym.: Valtion kuljetusten antamisesta entistä suu- 25035: remmassa määrin yksityisille yrittäjille. 25036: 25037: 25038: Eduskunnalle. 25039: 25040: Maamme kuorma-autoilijoissa on herättä· piirissä tapahtuva siirtyminen entistä enem- 25041: nyt huolestumista valtion virastojen ja laitok- män yksityisten yrittäjien kuorma-autopalve- 25042: sien kuorma-autokaluston lisääntyminen ja luksiin on myös merkkinä oman kuljetustoi- 25043: kuljetustoiminnan asteittainen sosialisoitumi- minnan kannattamattomuudesta. 25044: nen. Yleisesti on tiedossa, että kuljetukset yk- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 25045: sityisen yrittäjän toimittamana tulisivat jous- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 25046: tavammin hoidetuksi ja kustannuksiltaan huo- toivomuksen, 25047: keammiksi. Maamme kuorma-autoilijoiden au- 25048: tokanta on nykyisellään riittävän suuri ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 25049: hyväkuntoinen täyttämään vaativatkin kul- toimenpiteisiin valtion virastojen ja 25050: jetustarpeet. Lisäksi itsenäisten kuorma-au- 'laitosten sekä valtionenemmistöisten 25051: toilijoidemme heikko ansiotaso vaatisi välttä- yhtiöiden kuorma-autokuljelusten anta- 25052: mättä lisääntyviä kuljetustehtäviä, eikä näin miseksi entistä suuremmassa määrin 25053: ollen valtion ja valtion yhtiöiden kuljetus- yksityisille y·rittäjille ja omaa kulje- 25054: luston lisääminen ole tarpeellista, vaan kan- tustarvetta varten tapahtuvan kuor- 25055: santalouden kannalta pikemminkin vahingol- ma-autokaluston hankinnan vähentä- 25056: linen toimenpide. Yksityisten liikelaitosten miseksi. 25057: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 25058: 25059: Eino Räsänen. Sulo Suorttanen. 25060: Paavo N'rlnikoski. Pentti Pekkarinen. 25061: Eino Sääskilahti. Aa.ro Lintilä. 25062: 547 25063: 25064: IV,M2.- Toiv.al. N: o 202. 25065: 25066: 25067: 25068: 25069: E. Räsänen ym.: Siilinjärven nimismiespiirin perustamisesta. 25070: 25071: 25072: Eduskunnalle:. 25073: 25074: Siilinjärven kunnan alueelle sattuvat lii- Siilinjärven mm1smiespurm perustaminen 25075: kenteelliset solmukohdat, suuret kuntainliitto- ei aiheuta liSävirkojen perustamista. Onhan 25076: jen laitokset, voimistuneet asutustaajamat nykyisellään Kuopion nimismiespiiri, johon 25077: Siilinjärven kirkonkylässä ja Toivalassa, Ris- Siilinjärvi kuuluu, kahden nimismiehen hoi- 25078: salan lentokenttä työmaineen, viitostien ja dossa. Apulaisnimismiehen viran siirtäminen 25079: Savon radan työmaat sekä jatkuvasti lisään~ Siilinjärvelle ja Siilinjärven nimismiespiirin 25080: tyvä asukasmäärä ovat lisänneet myös polii- perustaminen olisi näin taloudellisestikin tar- 25081: sivoiman tarvetta pitäjän alueella. Kun kunta koituksenmukainen ratkaisu. 25082: kuitenkin kuuluu Kuopion apulaisnimismies- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 25083: piiriin, jossa nimismiehen virkapaikka on kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 25084: Kuopion kaupungissa, niin ei yleisön palvelu toivomuksen, 25085: ja poliisitoimen tehokkuus ole paras mahdol- 25086: linen. Asioiminen nimismiehen virkahuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 25087: neessa Kuopiossa tuottaa kuntalaisille työajan menpiteisiin SiiUnjärven nimismiespii- 25088: menetyksen lisäksi ylimääräisiä matkakuluja. rin perustamiseksi. 25089: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 25090: 25091: Eino· Räsänen. Katri Helena Eskelinen. Pentti Pekkarinen. 25092: IV,243.-Toiv.al. N:o 203. 25093: 25094: 25095: 25096: 25097: Leinonen: Oulun. ktiitputigin poliisivoimain lisäämisestä. 25098: 25099: Ed us kun n a 11 e. 25100: 25101: Ensi kerran vuonna 1962 ja toisen kerran v. 1939 oli kaupungissa yhtä poliisitoimen hal- 25102: 'Vuonna 1965 esitin silloiselle hallitukselle toi- tijaa kohti 319 asukasta. 25103: vomuksen Oulun kaupungin poliisivoimien li- Tosin tämän vuoden tilaston mukaan jois- 25104: säämiseksi. Perustalin esitystäni silloisirt ti- sakin maaseutukaupungeissa tai kauppalois:Sa 25105: lastotiedoin, jotka osoittivat, että Oulun kau- on vielä epäedullisempi suhdeluku kuin Ou- 25106: pungin poliisivoimat verrattuna muiden ran- lun kaupungissa, mutta kun ottaa huomioon 25107: nikkokaupunkien vastaaviin voimiin olivat jo Oulun kaupungin aseman satamakaupunkina 25108: silloin vallan suhteettomat. Sen jälkeen ti- ja maamme suurimpana varuskuntakaupun- 25109: lanne Oulun kohdalla ei ole parantunut. Kau- kina sekä sen, että se on rautatie-, lento- ja 25110: punki on tosin saanut lisäystä, mutta se on maantieliikenteen solmukohta ja että Oulussa 25111: ollut niin pientä, että toiellisuudessa poliisi- poliisille kuuluu henkikirjoitus ja siviilirekiB- 25112: voimat suhteessa kaupungin asukaslukuun terin pito ym. tehtävät, joita ei ole maaseu- 25113: ovat tällä .hetkellä entistäkin pienemmät. dulla eikä pienemmissä kaupungeissa, voidaan 25114: :Myös Oulun lääninhallitus on jatkuvasti Oulun tilannetta pitää maan huonoimpana, 25115: esittänyt sisäasiainministeriöön, että Oulun kun on kysymy-s poliisivoimista ja sille lan- 25116: kaupungin poliisin miesvahvuutta olisi huo- keavasta työstä. 25117: mattavasti lisättävä, mutta tuloksettomasti. Edellä esittämiini lukuihin viitaten on po- 25118: Oulun kaupunki on viime vuosien aikana liisin vahvuus noussut vain 70 %, vaikka asu- 25119: kasvanut räjähdysmäisesti. Pin~a-alaltaan se kasluku on kolminkertaistunut. Kun ottaa 25120: on vuoden 1965 vaihteessa tapahtuneen alue- huomioon, että poliisien työaika on huomat- 25121: liitoksen takia tällä hetkellä maan suurin. tavasti lyhentynyt, kuten vastaavasti muil- 25122: Myös asukasluku on noussut huomattavasti. lakin aloilla, mutta työ tehtävien monipuo- 25123: Kun v. 1939 Oulussa oli 25 520 henkikirjoi- listumisen takia lisääntynyt, on tilanne sitä- 25124: tettua asukasta, on asukasluku tämän vuoden kin kestämättömämpi. 25125: henkikirjojen mukaan jo n. 81 000, siis yli Oulun poliisivahvuuden suuri jälkeenjää- 25126: kolminkertainen. Poliisilaitoksen koko mies- neisyys näkyy seuraavasta, väkiluvultaan 25127: vahvuus on tällä hetkellä 149, joten yhtä toi- suurimpien satamakaupunkien poliisivah- 25128: menhaltijaa kohti on 543 henkikirjoitettua vuusvertailusta: 25129: asukasta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että 25130: 1 2 3 5 25131: Kaupunki Henkikirjoitettu Poliisin kokonais· Montako henki· Montako lisätointa 25132: väkiluku v. 1965 vahvuus v :n 1966 kirj. asukasta Oulnn tulisi saada 25133: menoarviossa yhtä poliisitoimen- ollakseen muiden 25134: haltijaa kohti kanssa tasavahva 25135: Helsinki ..................... . 494 796 1905 260*) 152 25136: Turku ...................... . 137 636 419 328 90 25137: Pori ........................ . 59 616 146 408 43 25138: Vaasa ....................... . 46 749 117 400 47 25139: Kotka ...................... . 32 379 103 314 100 25140: Kemi ....................... . 29 599 93 318 97 25141: Oulu ........................ . 78270 149 525 0 25142: 25143: 25144: x) Tämän sarakkeen luvut nousevat, jos vuoden 1966 henkikirjoitusluvut olisivat tiedossa. 25145: IV,24S. - Leinonen. 649 25146: 25147: Sarake n: o 5 osoittaa, paljonko Oulu on väkilukuun ja tehtäviin nähden verrattune, 25148: muista jäljessä, mutta tämäkään sarake ei muihin kaupunkeihin on minimaalisen pieni 25149: anna oikeutta sille, koska muilla kuin Hel- ja tilanne näin ollen kestämätön. 25150: singillä ja Turulla ei ole niitä riesoja nis- Edellä selostettuun viitaten ehdotan kun- 25151: koillaan kuin Oululla; Kotkalla ja Kemillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 25152: ei ole mm. henkikirjoitusta eikä niin valta- muksen, 25153: vaa ei-henkikirjoitettua väestöä. Miten valta- 25154: van erivahvuinen poliisi voikaan olla maan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 25155: kaupungeissa sille lankeavan työn suhteen! menpiteisiin Oulun kaupungin poliisi- 25156: Poliisipäällystön suhteen on tilanne hyvin voimain lisäämiseksi ottaen huomioon 25157: heikko. nykyisen poliisimäärän pienuuden, 25158: Kaikesta edellä sanotusta pitäisi käydä sel- kaupungin laajentumisen ja asukas- 25159: ville, että poliisivahvuus Oulun kaupungissa määrän suuren kasvun. 25160: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 25161: 25162: Armas Leinonen. 25163: 550 25164: 25165: IV,244. - Toiv.al. N: o 204~ 25166: 25167: 25168: 25169: 25170: lläikiö: Määrärahasta eräiden poliisilaitosten järjestysosasto- 25171: jen komisarioiden toimien muuttamiseksi yletnmiksi toi- 25172: miksi. 25173: 25174: 25175: Ed uskunnaHe. 25176: 25177: Keskisuurten kaupunkien Lahden, Oulun, kan komisarioiden toimet pitäisi samalla 25178: Porin, Jyväskylän, Kuopion ja Vaasan polii- muuttaa 1 luokan komisarion toimiksi. Nämä 25179: silaitosten järjestysosastojen päälli~köinä toi- 2 luokan komisariot toimivat keskisuurissa 25180: mivien 1 luokan komisarioiden toimet pitäisi kaupungeissa järjestyspoliisin päällikön lii- 25181: muuttaa ylikomisarion toimiksi. Mainittujen himpinä apulaisina ja viransijaisina ja myös- 25182: keskisuurten kaupunkien järjestyspoliisin kin heidän työmääränsä on varsin suuri. He 25183: päällikköinä toimivat komisariot ovat poliisi- joutuvat hoitamaan muun muassa liikenne- 25184: laitosten suurimpien osastojen päällikköjä ja lupa. ja ajokortteja koskevia asioita. Muutos 25185: heidän työmääränsä ja vastuunsa ovat var- toisi samalla pienen parannuksen näiden 2 25186: sin suuria. He toimivat järjestyspoliisin pääl- luokan komisarioiden palkkaukseen, jotka 25187: likköinä nopeasti kasvavissa ja kehittyvissä tällä hetkellä kuuluvat palkkausluokkaan 25188: väkirikkaissa kaupungeissa ja he vastaavat A 19. 25189: näiden kaupunkien poliisivartioiunista ja Edellä mainitut keskisuuret kaupungit ovat 25190: partioiunista sekä yleisen järjestyksen ja tur- väkirikkaita ja nopeasti kehittyviä kaupun- 25191: vallisuuden ylläpitämisestä kuin myöskin lii- keja. Kaupunkien väkiluvut ovat tällä het- 25192: kenteen valvonnasta ja ohjauksesta. Virka- kellä noin 50 000-80 000 henkeä ja niiden 25193: asemansa puolesta he ovat rinnastettavissa väkiluku lisääntyy vuodessa noin 1000- 25194: Helsingin poliisilaitoksen toimiupseeriin ja 3 000 hengellä. 25195: ylikomisarioihin sekä poliisilaitosten apulais- Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun- 25196: poliisimestareihin. Mainittujen kaupunkien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 25197: järjestyspoliisin päällikkökomisarioiden toi- vomuksen, 25198: mien muuttaminen ylikomisarion toimiksi 25199: olisi poliisilaitosten organisation kannalta että hallitus ottaisi vuoden 1967 tu- 25200: myöskin erittäin tarpeen vaatima ja se pi- lo- ja menoarvioesitykseen riittävän 25201: täisi viipymättä toteuttaa. Kun mainitut suuren määrärahan Lahden, Oulun, 25202: päällikkökomisariot kuuluvat tällä hetkellä Porin, Kuopion, Jyväskylän ja Vaasan 25203: palkkausluokkaan A 21, toisi muutos samalla poliisilaitosten järjestysosastojen pääl- 25204: pienen parannuksen näiden päällikkökomisa- likköinä toimivien 1 luokan komisarioi-- 25205: rioiden palkkaukseen sillä heidän palkkauk- den toimien muuttamiseksi ylikomisa- 25206: sensa pitäisi olla ainakin samansuuruinen rioiden toimiksi ja sanottujen järjes- 25207: kuin toimiupseerin ja ylikomisarion. tysosastojen 2 luokan komisarioiden 25208: Edellä mainittujen keskisuurten kaupun- 'toimien muuttamiseksi 1 luokan komi- 25209: kien poliisilaitosten järjestysosastojen 2 Iuo- sarion toimiksi. 25210: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 25211: 25212: Juuso Häiki.ö. 25213: 551 25214: 25215: IV,245.- Toiv.al. N:o 205. 25216: 25217: 25218: 25219: 25220: Pennanen ym..: Rikospoli~1isän maksamisperusteiden muutta,- 25221: misesta. 25222: 25223: 25224: Ed uskunnaHe. 25225: 25226: Valtion tulo- ja menoarvioon on varattu Kun hallituksen rikospoliisilisän korotta- 25227: 7 IPl IX luvun 22 momentille määrärahaa mista koskevan esityksen perustelut tarkoit- 25228: rikospoliisilisän maksamista varten rikospolii- tivat kuitenkin vain varsinaisissa rikospolii- 25229: sityötä suorittaville poliisitoimenhaltijoille. sitehtävissä toimivia poliisitoimenhaltijoita, 25230: Rikospoliisilisää maksetaan vuodelta 1956 ei korotettua kahden palkkausluokan suu- 25231: olevien sisäasiainministeriön antamien mää- ruista rikospoliisilisää ole voitu suorittaa kau- 25232: räysten mukaisesti, sellaisina kuin niitä on punkien tai kauppaloiden järjestyspoliisissa 25233: täydennetty Poliisin Käskylehdissä 3/1962 ja yksinomaan kuulustelu- ja tutkintatehtävissä 25234: 1/1964. Määräysten mukaan rikospoliisilisää toimiville ylikonstaapeleille ja vanhemmille 25235: suoritetaan kaupunkien poliisilaitosten, suo- konstaapeleille, jotka tehtävän laadun mu- 25236: jelupoliisin ja keskusrikospoliisin varsinai- kaan ovat oikeutetut rikospoliisilisään. Myös 25237: sessa rikospoliisityössä toimiville poliisitoi- maaseutupoliisin piirissä rikospoliisilisän 25238: menhaltijoille sekä kaupunkien ja kauppaloi- maksemisessa vallitsevat epäkohdat jäivät 25239: den järjestyspoliisissa kuulustelu. ja tutkin- edelleen korjaamatta, sillä vanhentuneesta 25240: tatehtäviä hoitaville ylikonstaapeleille ja paikkakuntaluettelosta johtuen ei osalle maa- 25241: vanhemmille konstaapeleille. Maaseutupolii- seudun poliisitoimenhaltijoista voida suorit- 25242: sissa rikospoliisilisää suoritetaan niille polii- taa rikospoliisilisää, vaikka nämä lääninhalli. 25243: sitoimenhaltijoille, jotka vahvistetun työn- tuksen vahvistaman työnjaon mukaan toimi- 25244: jaon mukaan toimivat yksinomaan rikospolii- vat poliisipiirinsä rikostutkintatyössä. 25245: sityössä sisäasiainministeriön vuonna 1956 ni- Kun rikospoliisitehtävien menestyksellinen 25246: meämillä paikkakunnilla. hoitaminen edellyttää näiden tehtävien kes- 25247: Valtion varsinaiseen tulo- ja menoarvioon kittämistä myös maaseudulla asianmukaisen 25248: vuodelle 1966 merkittiin 7 Pl IX luvun 22 koulutuksen saaneiden poliisimiesten suoritet- 25249: momentille lisäystä 1 035 777 markkaa rikos- taviksi, tulisi kaikille rikospoliisitehtäviin 25250: poliisilisän suorittamiseksi vuoden 1966 alusta määrätyille suorittaa tehtävän laatuun ja voi- 25251: lukien asianomaisen poliisitoimenhaltijan massa oleviin säännöksiin perustuva palkkaus 25252: oman palkkauksen ja sitä kahta palkkaus- ilman paikkakuntarajoituksia. 25253: luokkaa ylemmän palkkauksen välistä eroa Sisäasiainministeriö on toistuvasti esittänyt 25254: vastaavana. Edellä mainitun lisäyksen kanssa rikospoliisilisän maksamiseen varatun mää- 25255: on rikospoliisilisän maksamista varten varattu rärahan korottamista edellä kerrotun epäkoh- 25256: vuoden 1966 tulo- ja menoarvioon yhteensä dan poi:stamista silmällä pitäen. Kun vuoden 25257: 1 900 177 markan suuruinen määräraha. Lisä- 1966 tulo- ja menoarvioon rikospoliisilisän 25258: määrärahaesitystä käsitellessään eduskunnan maksamista varten varattu määräraha on kä- 25259: valtiovarainvaliokunta totesi ed. Helteen ym. sityksemme mukaan riittävä edellä kerrottu- 25260: raha-asia-aloitteen n: o 163/1965 Vp. perus- jen epäkohtien korjaamiseen, olisi 7 Pl IX 25261: teella rikospoliisilisän maksamisessa olevan luvun 22 momentin perusteluja täsmennet- 25262: tiettyjä epäoikeudenmukaisuuksia. Käsityk- tävä, jotta rikospoliisilisän maksaminen voi- 25263: semme mukaan määrärahan lisäys tarkoitti, .taisiin saattaa oikeudenmukaiselle pohjalle. 25264: paitsi rikospoliisilisän korottamista kahden Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 25265: palkkausluokan suuruiseksi myös aloitteessa nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 25266: esilletuotujen epäkohtien poistamista. muksen, 25267: 552 IV,245. - Bikospollisillsli. 25268: 25269: 25270: että hallitus ryhtyisi viipymättä toi- kuulustelu- ja tutkintatehtävissä toimi- 25271: menpiteisiin rikospoliisilisän maksa- ville ylikonstaapelet.'Ue ja vanhemmt.'lle 25272: misperusteiden muuttamiseksi siten, konstaapeleille sekä maaseutupoliisissa 25273: että korotettua rikospoliisilisää voitai- ilman paikkakuntarajoituksia kaikille 25274: siin suorittaa varsinaisissa rikospoliisi- niille poliisitoimenhaltijm'lle, jotka lää- 25275: tehtävissä toimivien poliisitoimenhalti- nirllhallituksen vai!.vistaman työnjaon 25276: jain lisäksi myös kaupunkien ja kaup- mukaan on määrätty toimimaan rikos- 25277: palain järjestyspoliisissa yksinomaan poliisitehtävissä. 25278: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 25279: 25280: Antti Pennanen. Ville Tikkanen. 25281: Mikko Laaksonen. Artturi Koskinen. 25282: IV,246.-Toiv.al. N:o 206. 25283: 25284: 25285: 25286: 25287: Hamara. ~·: Poliintoimen haltijain matkakustannusten kor- 25288: vaamisesta. 25289: 25290: 25291: E d u s kun n a U e. 25292: 25293: Nykyaikainen poliisitoiminta vaatii ehdot- tusta uudistuksesta aiheutunut lisäkustannus 25294: tomasti auton käyttämistä virkatehtävissä omaa autoaan käyttäville poliisitoimen haiti- 25295: varsinkin maaseutuoloissa, missä matkat ovat joille. Tämän edun menetys olisi heille kor- 25296: pitkiä. Tästä syystä, varsinkin poliisipiireissä, vattava ainakin siten, että valtio suorittaisi 25297: joissa ei ole valtion poliisiautoa, poliisikun- täysimääräisesti heille kaikki virkamatkoista 25298: taan kuuluvat henkilöt joutuvat näissä teh· aiheutuneet matkalaskut. Tästä syystä ehdO- 25299: tävissä käyttämään omaa autoaan, mitä on tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- 25300: tehokkaan poliisitoiminnan kannalta pidet- väksi toivomuksen, 25301: tävä välttämättömänä menettelynä. Kun 25302: moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 25303: lmuta 1964 annetun lain mukaan bensiini- toimenpiteisiin poliisitoimen haltijain 25304: käyttöisistä autoista ei enää kanneta mootto- matkakustannusten korvauksesta an- 25305: riajoneuvoveroa ja kun moottoriajoneuvove- nettujen säännösten muuttamiseksi si- 25306: rosta 30 päivänä joulukuuta 1947 annetun ten, että poliisitoimen haltijain omassa 25307: lain mukaan poliisiviranomaisten virkakäy- piirissään suoritettavat virkamatkat 25308: tössä olleet moottoriajoneuvot vapautettiin ai- tulisivat täysin korvatuksi. 25309: kaisemmin veron suorittamisesta, on maini· 25310: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 25311: 25312: Irma H'amara. Aili Siiskonen. 25313: Saara Forsius. Pentti Sillantaus. 25314: Aili Vaittinen. 25315: 25316: 25317: 25318: 25319: 70 E 529j66 25320: 654 25321: 25322: IV,247. - Toiv.al. N: o 207. 25323: 25324: 25325: 25326: 25327: Hamara ym..: Auto- ja moottoripyöräveron takaisin suoritta- 25328: misesta poliisitoimen haltijalle. virkatehtävissä käytettä- 25329: västä omasta autosta. 25330: 25331: 25332: Ed uskunnaHe. 25333: 25334: Maamme moottoriajoneuvokanta on viime liisin ammattiin, että ilman sitä poliisitoimen 25335: vuosina huomattavasti kasvanut ja tieliikenne hoitamisesta maaseudulla ei tulisi mitään. On 25336: liikennevahinkoineen jatkuvasti lisääntynyt, helppoa arvata, mitä haitallisia seurauksia 25337: mikä samalla on lisännyt poliisin tehtäviä. siitä syntyisi, jos poliisityötä ei voitaisi tehdä 25338: Valtio ei ole kuitenkaan pystynyt hankki- täydellä teholla. Kun poliisikuntaan kuulu- 25339: maan poliisin käyttöön riittävästi moottori· vat joutuvat virkansa ja työnsä hoitamista 25340: ajoneuvoja. Varsinkin maaseudulla on paljon varten hankkimaan moottoriajoneuvon auto- 25341: poliisipiirejä, joissa ei ole lainkaan valtion veron johdosta kalliilla hinnalla, tulisi val- 25342: poliisiautoa. Sen vuoksi monien maaseutuni- tiovallan suhtautua ymmärryksellä tähän 25343: mismiespiirien nimismiesten ja poliisien on asiaan ja auttaa heitä taloudellisesti, näin 25344: ollut pakko hankkia itselleen autoja, joita he varsinkin sen, vuoksi, kun työnantajan velvol- 25345: sisäasiainministeriön luvalla saavat käyttää lisuutena yleensäkin on hankkia kaikille 25346: virantoimituksessa. Yksityinen auto tuleekin työntekijöilleen tarpeelliset työvälineet. 25347: maaseutuolosuhteissa usein valtiolle halvem- Tästä syystä ehdotamme kunnioittaen edus· 25348: maksi kuin valtion omistama poliisiauto. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 25349: Nykyaikainen poliisitoiminta vaatii ehdot- 25350: tomasti auton käyttämistä virkatehtävissä että hallitus kiire-e-llisesti antaisi 25351: varsinkin maaseudulla, missä matkat ovat pit- Eduskunnalle e-sityksen auto- ja moot- 25352: kät. Eihän voida ajatellakaan, että liikenne- toripyöräverosta 13 päivänä heinä- 25353: vahinkotapauksessa poliisit menisivät kolari- kuuta 1962 annetun lain muuttamisesta 25354: paikalle polkupyörällä tai muulla hitaalla siten, että ne poliisitoimen haltijat, 25355: keinolla. Samoin rikostutkinnassa, pidätetty- jotka joutuvat virkatehtävissään käyt- 25356: jen henkilöiden kuljetuksessa, hälytystapauk- tämään omaa autoaan, oikeutettaisiin 25357: sissa ja muutenkin tarvitaan kuljetuksiin ja hakemuksesta saamaan autostaan suo- 25358: tapahtumapaikalle menoon moottoriajoneu- ritetun auto. ja moottoripyöräveron ta- 25359: voa. Auto liittyy nykyisin niin kiinteästi po- kaisin. 25360: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 25361: 25362: Irma Hamara. Aili Siiskonen. 25363: Saara Forsius. Aili Vaittinen. 25364: Pentti Sillantaus. 25365: 555 25366: 25367: IV ,248.- Toiv.al. N: o 208. 25368: 25369: 25370: 25371: 25372: Pennanen ym.: Ennakolta määrättä·vien vapaapäiväin järjes- 25373: tämisestä maaseutupoliisimiehille. 25374: 25375: 25376: E d u s k u n n a ll e. 25377: 25378: Maaseutupoliisissa on suuri ryhmä poliisi- laista mahdollisuutta ei nykyisin ole, tuottaa 25379: toimenhaltijoita, joiden työajasta ei ole ole- työaikasäännösten ulkopuolella olevalle polii~ 25380: massa minkäänlaisia säännöksiä. Työaika simiehelle·· melkoisia vaikeuksia hoitaa välttä- 25381: määräytyy yksinomaan niiden tehtävien pe- mättömiä yksityisasioitaan. Lisäksi on todet- 25382: rusteella, joita maaseudun poliisitoimenhalti- tava, että maaseudun poliisitoimenhaltija jou- 25383: jat joutuvat poliisiammattiin kuuluvina suo- tuu normaalien virkatehtäviensä suorittami- 25384: rittamaan arkisin ja sunnuntaisin kaikkina sen ohella olemaan jatkuvasti päivystysluon- 25385: vuorokauden aikoina. Työaikasäännösten teisessa hälYtysvalmiudessa, mikä seikka li- 25386: puuttuessa ei maaseutupoliisimiehellä ole ti- sää merkittävästi työn rasittavuutta. Tilapäi- 25387: laisuutta säännölliseen viikkolepoon. Näin ol- set vapaa-ajat, joihin kaikesta huolimatta si- 25388: len lepo- ja vapaa-ajat muodostuvat varsin sältyvät jatkuvan työn laadusta johtuvat 25389: satunnaisiksi ja epäsäännöllisiksi. jännitystilat, eivät käsityksemme mukaan 25390: Suomen Poliisien Liitto r.y. on kiinnittä- anna tarkoituksenmukaista lepoa ja virkis- 25391: nyt vallitsevaan epäkohtaan huomiota jo hei- tystä. · Kun säännöllisten vapaa-aikojen ja 25392: näkuun 31 päivänä 1959 sisäasiainministe- viikkolevon tarkoituksena on työn aiheutta- 25393: riölle jättämässään kirjelmässä, jossa pyydet- man rasituksen poistaminen, ei liene yleisten 25394: tiin ministeriön toimenpiteitä ennakolta vah- periaatteiden hengen mukaista, että jokin toi- 25395: vistettavien vapääpäivien järjestämiseksi sel- menhaltijaryhmä on muihin toimenhaitijoi- 25396: laisille maaseudun poliisitoimenhaltijoille, joi- hin nähden poikkeuksellisessa asemassa. 25397: den suorittama työ ei kuulu nykyisin voimassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25398: olevien työaikasäännösten piiriin. Tiedossam- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 25399: me on, että myös poliisin työaikakomitea on muksen, 25400: Sisäasiainministeriölie jättämässään kirjel- 25401: mässä ehdottanut vallitsevan epäkohdan kor- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi- 25402: jaamista. menpiteisiin neljän ( 4) ennakolta mää- 25403: Käsityksemme mukaan myös maaseudun rättävän vapaapäivän järjestämiseksi 25404: poliisitoimenhaltijalla tulisi olla mahdollisuus kuukaudessa työaikasäännösten ulko- 25405: ennakolta tietää ne päivät, jolloin hän on va- puolella oleville maaseutupoliisimie- 25406: paa virkatehtäviensä hoitamisesta. Kun täl- hille. 25407: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966 . 25408: 25409: .Antti Pennanen. Mikko Laaksonen. 25410: U. H. Voutilainen. Ville Tikkanen. 25411: .Artturi Koskinen. 25412: 656 25413: 25414: IV,249. - Toiv.al. N: o 209. 25415: 25416: 25417: 25418: 25419: Pennanen ym.: Työaikalain ulkopuolella olevan poliisikunnan 25420: ylityökorvauksen järjestämisestä. 25421: 25422: E d u s k u n n a l J• e. 25423: 25424: Valtion virkamiehiin nykyisin sovelletta- olevat poliisin eri asteiset virkamiehet mo- 25425: vien työaikasäännösten mukaan virkamiesten nissa :tapauksissa ja jatkuvastikin suoritta- 25426: katsotaan jakaantuvan useaan eri ryhmään. maan tuntimääriltään niin pitkiä työjaksoja, 25427: Yhden osan muodostavat virastotyöaika-ase- että ne edellyttäisivät sanottujen lisä- ja yli- 25428: tuksen alaiset virkamiehet, toisen osan työ- työkorvausten maksamista. Tämä seikka on 25429: aikalain alaiset virkamiehet, kolmannen osan todistettu muun muassa työaikalisäpäätök- 25430: ne virkamiehet, joiden työajasta on annettu sen johdosta valtiovarainministeriön ohjeiden 25431: määräyksiä joko virastoa tai laitosta koske- mukaisesti 1. 7. 1963 alkaen pidetyssä työai- 25432: vassa asetuksessa tai alemman asteisilla hal- kakirjanpidossa. Työaikalisäpäätöksen sovel- 25433: linnollisilla määräyksillä ja neljännen osan tamisessa työaikalain ulkopuoliseen poliisi- 25434: ne virkamiehet, joiden työajasta ei ole an- kuntaan on tullut :todistetuksi myöskin se 25435: nettu mitään määräyksiä. seikka, että työ on ollut valvottavissa. Esteitä 25436: Tähän valtion virkamiesten työaikamää- ylityökorvauskysymyksen ratkaisemiseen ei 25437: räysten mukaiseen ryhmittelyyn viitaten voi- siis pitäisi olla. 25438: daan todeta, ·että poliisin eri muodostelmien .Sen lisäksi, että yHtyäkorvauskysymyksen 25439: virkamiesten työajat määräytyvät eri perus järjestäminen varmastikin kohottaisi työsaa- 25440: teilla ja muodostuvat eri pituisiksi. Työaika- vutuksia, se olisi myös työnantajan, valtio- 25441: säännökset ovat hajallaan ja eri asteisia. Työ- vallan, kannalta taloudellisempaa kuin pyrkiä 25442: aikalain ulkopuolella olevien ryhmien osalta esimerkiksi henkilöstön lisäämiseen siinä mää- 25443: säännökset ovat erittäin puutteellisia ja eräit- rin, ettei ylityötä olisi pakko teettää ja tehdä, 25444: ten ryhmien osalta ei ole minkäänlaisia sään- sillä onhan aikoja, jolloin selvitään normaa- 25445: nöksiä. Tämä työaikamääräysten hajanaisuus leilla työajoilla. 25446: ja puutteellisuus on aiheuttanut varsin huo- Poliisikunnan taholta katsottuna tässä 25447: mattavia epäkohtia muun muassa työaikojen asiassa nykyisin vallitsevaa epäoikeudenmu- 25448: huomioon ottamisessa ja nimenomaan työajan kaista asiantilaa ei voida pitää hyväksyttä- 25449: pituuden perusteella suoritettavien erilaisten vää. Sitä ei voida pitää oikeana myöskään 25450: korvausten maksukysymyksissä sekä vapaa- yhteiskunnan ja valtiovallan kannalta ajatel- 25451: aika- ja varallaolokysymyksissä ja niin edel- len. 25452: leen. Nykyisten säännösten mukaan on työ- Edellä sanottuun viitaten kunnioittavasti 25453: ajan pituuden perusteella suoritettavia lisä- esitetään eduskunnan päätettäväksi lausua 25454: ja ylityökorvauksia, lukuun ottamatta osaan toivomus hallitukselle, 25455: työaikalain ulkopuolista poliisikuntaa sovel- 25456: lettua työaikalisäpäätöstä ja eräitä erillisrat- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi- 25457: kaisuihin perustuvia ylityökorvauksia, mak- menpiteisiin työaikalain ulkopuolella 25458: settu poliisissa vain työaikalain piiriin kuu- olevan p•oliisikunnan ylityökorvausky- 25459: luville virkamiehille. Poliisityön laadun symyksen järjestämiseksi oikeudenm'tlr 25460: vuoksi joutuvat myös työaikalain ulkopuolella kaisella tavalla. 25461: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 25462: 25463: Antti 0. Pennanen. Mikko Laaksonen. 25464: U. H. Voutilainen. Ville Tikkanen. 25465: Artturi Koskinen. 25466: 557 25467: IV,250.-Toiv.al. N:o 210. 25468: 25469: 25470: 25471: 25472: Pennanen ym.: Määrählhasta kort,aukseksi maaseudun polii- 25473: simiehille asunnon käyttämisestä toirnistoUloina. 25474: 25475: 25476: E d u s k u n n a lL e. 25477: 25478: Uuden verotuslain tultua voimaan vuoden otto poliisimiehen kotona on muodostunut 25479: 1960 alusta iukien toimitetaan tulo- ja omai- varsin laajaksi. 25480: suusperotus, kunnallisverotus ja kirkollisvero- Edellä olevasta on seurauksena, että polii- 25481: tus sekä kansaneläkemaksujen määrääminen simiehet joutuvat kaikissa niissä kunnissa ja 25482: yhteisesti. Kesäkumi 29 päivänä 1961 annettu toimipiireissä, joissa ei ole poliisivartiokont- 25483: laki ulosottolain muuttamisesta säätää, että toria, varaamaan omasta asunnostaan kans- 25484: maalla toimii ulosottomiehenä nimismies ja liatehtävien ja kuulustelujen toimittamista 25485: ttl()sottoäpulaisena lääninhallituksen määrää- varten työhuoneen, jota ei voida ajatellakaan 25486: mä poliisimies tai muu henkilö. Veronulos- kästettäväksi muuhun tarkoitukseen. Ellei 25487: otto on tämän vuoksi siirtynyt kaikkien näi- asunto-olosuhteista johtuen ole tilaisuutta va- 25488: den verojen ja maksujen osalta maaseudulla rata tarkoitukseen erillistä huonetta, poliisi- 25489: yksinomaan poliisin suoritettavaksi, mistä on miehillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin 25490: ollut luonnollisena seurauksena maaseutupo- käyttää perheensä asuintiloja edellä mainit- 25491: liisin kansliatehtävien tuntuva lisääntyminen. tujen virkatehtävien hoitamiseen. Maaseudun 25492: Verojen ja maksujen ulosoton tehostami- polii.simiehille aiheutuu näin ollen virkateh- 25493: seksi otettiin uuteen lain voimaan tultua käyt- täviensä hoitamista varten varatun huoneen 25494: töön ns. maksukehoitusmenettely, jolloin ulos- tai huoneistotilan ylläpitokustannuksista huo- 25495: ottoapulainen lähettää maksuvelvolliselle mattava ylimääräinen menoerä, josta nykyi- 25496: inaksukehoituksen, jonka perusteella maksu- sin ei ole mahdollisuutta saada minkäänlaista 25497: velvollinen suorittaa verojäämän tai mak- korvausta. Erityisen kohtuuttomana voidaan 25498: sun määräaikaan mennessä ulosottoapulaisen pitää myös sitä, että poliisimies suorittaa vir- 25499: luona. Maaseudun puutteellisista ja varsin katehtäviensä hoitamista varten varaamas- 25500: usein kokonaan puuttuvista valtion ylläpitä- taan huoneesta omaisuusveron, kuten muusta- 25501: mistä työskentelytiloista johtuen ulosottoapu- kin . asumiseen tarkoitetusta huoneistopinta- 25502: laisena toimiva poliisimies joutuu perimään alasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme 25503: nämä maksut määrättyinä aikoina päivittäin kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi- 25504: pääasiallisesti kotonaan. Perimisasioiden vomuksen, 25505: määrä saattaa piiristä riippuen olla yhden 25506: ulosottoapulaisen kohdalla vuosittain jopa tu- että hallit'us ottaisi vuoden 1967 tu- 25507: hansia. Myös varsinaiseen poliisitoimeen kuu- lo- ja menoarvioesitykseen määrärahan 25508: luvat tehtävät, kuten kuulustelut yms. maa- 50 markan suuruisen kuukausittaisen 25509: seudun poliisimies joutuu useasti toimitta- korvauksen maksamiseksi nUlle maa· 25510: maan \Samoissa puitteissa. Monet maaseudun seudun poliisirniehille, jotka omasta 25511: poliisimiehet joutuvat määräyksen perusteella asunnostaan joutuvat varaamaan toi- 25512: toimimaan myös henkikirjoituksen piirimie- mistotilat virkatehtäviensä hoitamista 25513: hinä, joissa tehtävissä asiakkaitten Vastaan- varten. 25514: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 25515: 25516: Antti 0. Pennanen. Ville Tikkanen. 25517: Mikko Laaksonen. Artturi Koskinen. 25518: 558 25519: 25520: IV,251. -Toiv.al. N:o 211. 25521: 25522: 25523: 25524: 25525: Holopainen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta pienipainoksis- 25526: ten maaseutupäivälehtien postinkuljetus- ja jakelumaksu- 25527: jen alentamisesta. 25528: 25529: 25530: Ed us kunnalle. 25531: 25532: Päättyneiden valtiopäivien aikana on edus- den tulkinnat monista asioista ovat aivan eri 25533: kunnan täysistuntokeskusteluissakin käsitelty luokkaa kuin noiden vaikeuksiin uupuneiden 25534: ns. pienten päivälehtien avustuskysymystä, pienten omilla paikkakunnillaan ilmestynei- 25535: joka keskustelu on saanut aikaan yleisen mie- den lehtien mielipiteet. Kun kaupallisia leh- 25536: lipiteiden vaihdon asiassa. Herätetyn avus- tiä ja niiden mielipiteitä hallitsevat vain 25537: tusesityksen pohjana on ollut toivomus val- muutamat taloudelliset konsernit ja niiden 25538: tion tuen saamisesta vaikeuksissa kamppaile- edut, on helppoa käsittää miksi oikeutetusti 25539: vien pienipainoksisten maaseudun lehtien hen- puhutaan "vapaan lehdistön kuolemasta" jota 25540: gissäpi tämiseksi. valtiovalta auttaa niillä toimenpiteillä, joita 25541: Kysymys suomalaiselle demokratialle ei mm. postinkuljetukset sekä ilma- että maa- 25542: saisi olla vieras, sillä ns. kaupallisen lehdis- kuljetuksina suuremmille lehdille ja kaupal- 25543: tön panos on jo nyt niin suuri, että voidaan liselle lehdistölle merkitsee. 25544: hyvällä syyllä puhua "vapaan lehdistön kuo- On laskettu, että postimaksut - jakelu~ 25545: lemasta", sen kilpailun painostuksesta, jossa paikkakuntien jakeluerikoismaksuineen saat- 25546: pienet maaseutulehdet kaupallisen · lehdistön tavat merkitä jollekin n. 10 000--15 000 vuo- 25547: hallitessa markkinoita ovat. sikerran lehdelle jopa yli 25 % lehden net- 25548: Ei ole pitemmällä tähtäimellä onnekasta tohinnasta. Samaa eivät nämä kuljetusmak- 25549: maalle, että ikäänkuin silmät ummessa val- sut merkitse jollekin suurelle lehdelle, jonka 25550: tion asiaan kiinnittämättä huomiota katsel- ilmoitus- yms. tulot ovat aivan eri luokkaa. 25551: laan tätä epätoivoista kamppailua, jossa maa- Myöskään se, että esim. maakuljetuksena kul- 25552: seutulehtien (vain harvoja pikkeuksia lu- kevien lehtien kuljetusmaksut hinnoitetaan 25553: kuunottamatta) toiminnan tien pää häämöit- saman kilohinnan mukaan kulkipa paketti 25554: tää. kymmenen - taikka tuhat kilometriä, ei liene 25555: Ei myöskään ole vaikeata etsiä näytteitä puolustettavissa millään oikeudenmukaisuu- 25556: millä tavoin sodanjälkeisenä aikana on eräi- len syyllä. 25557: den kaupallisten lehtien toimesta harjoitettu, Tuntuisikin siltä, että ensivaiheessa valtion 25558: jopa valtakunnan politiikan vastaista kirjoit- suojelun osoittaminen pienten · painosten 25559: telua, joka on ollut omiaan kehittämään omaaville maaseutulehdille olisi järjestettävä 25560: maassa mielipidesuuntia, jotka eivät tunne siten, että lehtien postinkuljetusmaksujen ja 25561: edes pienintäkään sovittelun halua vähäistä- jakelupaikkakuntien jakeluerikoismaksujen 25562: kään vastaantulemisesta ns. kompromissin kohdalla valtion toimesta suoritettaisiin no- 25563: tielle niiden suurten vaikeuksien kohdalla peasti tutkimus ja pyrittäisiin näiden mak- 25564: joita maan virallisella poliittisella sektorilla sujen tuntuvaan alentamiseen. 25565: hoidetaan. Näin on päässyt syntymään se Ei maakuntalehtien kohdalla olisi varmaan 25566: ikävä tilanne, joka vallitsee kuluttajaväestön vaikeuksia mitoittaa kuljetusmaksut sellai- 25567: ja maatalousväestön elinetujen ymmärtämyk- siksi, että esim. oman maakunnan (so. talous- 25568: sen kesken. alueen) alueella olisi postin perusmaksu niin 25569: Monet pienet maaseutuväestön mielipitei- vähäinen, että se todella lehtien taloudessa 25570: den ja aatteellisten ajatusten vapauden tul- pääsisi vaikuttamaan näkyvästi tällaisen oi- 25571: kit, maaseutulehdet, ovat lakanneet ilmesty- keutetun suojan olemassaolosta maakunta- 25572: mästä ja tilalle on tullut sellaisia lehtiä, joi- lehtien hyväksi. 25573: IV,251. - Holopainen ym. 669 25574: 25575: Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- pienipainoksisten maaseutupi.iivälek- 25576: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tien postinkuljetusmaksujen ja jakelu- 25577: muksen, paikkakuntien jakelumaksujen tuntu- 25578: vaan alentamiseen ja ryhtyisi asian 25579: että hallitus ensi tilassa suorituttaisi vaatimiin toimenpiteisiin. 25580: tutkimuksen mitä mahdollisuuksia olisi 25581: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 25582: 25583: Ale Holopainen. Reino Karpola. 25584: Olavi Lahtela.. Mikko Volotinen. 25585: 660 25586: 25587: IV,i52.-Toiv.al N:o 212. 25588: 25589: 25590: 25591: 25592: Voutilainen ym.: Postilaitoksen henkilökunnan vapaalippuoi- 25593: keuden järjestämisestä. 25594: 25595: 25596: Ed u s kun n alle. 25597: 25598: Valtionrautateiden henkilökunnalle on jär- huomattavasti lisätä ilman, että aiheutettai- 25599: jestetty yhtenä sosiaalisena etuna rajoi- siin hankaluuksia yleisön matkustamiselle. 25600: tettu vapaalippuoikeus VR: n omissa kulku- Postiautot useinkin hitaitten aikataulujensa 25601: neuvoissa. Tätä toimenpidettä voidaankin pi- takia kulkevat melko tyhjinä, joten riittävää 25602: tää oikeaan osuneena eikä siitä ole ollut hait- matkustustilaa olisi henkilökuntaakin varten. 25603: taa varsinaiselle matkustavalle yleisölle. Ottaen huomioon myös postilaitoksen henki- 25604: Sen sijaan Posti- ja lennätinlaitoksen pii- lökunnan palkkatason ja toisaalta käytännön 25605: rissä ei ole toteutettu vastaavaa järjestelmää, valtionrautateillä, olisi vapaalippujärjestel- 25606: vaikka siihen olisi ollut kaikki edellytykset. mää myös postilaitoksen piirissä tarkistettava 25607: Tällä hetkellä postilaitoksen piirissä anne- ja yhdenmukaistettava VR:n järjestelmän 25608: taan henkilökunnalle vapaalippuja erittäin kanssa. 25609: rajoitetusti, vain noin 2 000 vapaalippua vuo. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi- 25610: dessa. Esim. sairaala- ja lääkärissäkäyntejä tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 25611: varten pitäisi voida saada vapaalippu rajoi- muksen, 25612: tuksetta samoin kuin muukin vapaalippujen 25613: saamisen järjestely voisi olla joustavampaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 25614: ja tarkoituksenmukaisempaa. postilaitoksen henkilökunnan vapaa- 25615: Tällä hetkellä postilaitoksen linja-autolin- lippuoikeuden järjestämiseksi vastaa- 25616: joja on 199 ja linja-autoja mainituilla lin- valle tasolle valtionrautateillä vallitse- 25617: joilla 420. Linjojen ja autojen lukumäärästä van käytännön kanssa. 25618: johtuen vapaalippujen lukumäärää voitaisiin 25619: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 25620: 25621: U. U. H. Voutilainen. Arvo Ahonen. 25622: K. F. Haapasalo. Heikki Hykkäälä. 25623: Sinikka Luja. 25624: 561 25625: 25626: IV,258.- Toiv.al. N:o 218. 25627: 25628: 25629: 25630: 25631: V. A. Virtanen ym..: Julkisoike-udellisessa urakkasuhteessa 25632: posti- ja puhelinliikenteen palveluksessa olevien palkkauk- 25633: sen ja sosiaalisten etujen parantamisesta. 25634: 25635: 25636: Hd uskunnaUe. 25637: 25638: Posti- ja lennätinhallituksen palveluksessa jotka tuskin koskaan korottavat äänensä saa- 25639: on suuri määrä osapäivätoimisia, ns. julkisoi- dakseen itselleen oikeutta. Ja kuitenkin on 25640: keudellisessa urakkasopimussuhteessa olevia kysymyksessä ammattikunta, joka on välttä- 25641: kansalaisia maaseudun syrjäisillä kolkilla. He mätöntä ja joiden palvelu koituu koko yhteis- 25642: ovat puhelin- tai postiaseman hoitajia, maa- kunnan hyödyksi. 25643: laispostinkantajia jne. Sopimukset tehdään Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 25644: usein varsin pitkäaikaisiksi; sitäpaitsi pirtin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 25645: perälle sijoitettu puhelinkeskus tai postiauto- muksen, 25646: tien varressa oleva postipaikka sitovat toimen 25647: määrättyyn paikkaan, jota on vaikea muualle että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 25648: muuttaa. menpiteisiin ns. julkisoikeudellisessa 25649: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- urakkasopimussuhteessa posti- ja puhe- 25650: riö vahvistaa Posti- ja lennätinhallituksen linliikenteen palveluksessa olevien 25651: esityksestä sopimusten ylä- ja alarajan. Sa- palkkausolojen tuntuvaksi korottami- 25652: moin tapahtuu korotusesityskin, joka tavalli- seksi ja sosiaalististen etujen ulottami- 25653: sesti kulkee huomattavasti muitten palkanko- seksi myös näitä työntekijäryhmiä 25654: rotusten jälkeen. koskeviksi. 25655: Nämä postin ja puhelinliikenteen palveluk- 25656: sessa olevat ovat niitä maan hiljaisimpia, 25657: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 25658: 25659: Viljo Virtanen. Uljas Mäkelä. 25660: U. H. Voutilainen. Kalle Matilainen. 25661: Dmo Paananen. 25662: 25663: 25664: 25665: 25666: 71 E 529/66 25667: 562 25668: 25669: IV,254.- Toiv.al. N :o 214. 25670: 25671: 25672: 25673: 25674: Niinikoski ym..: N estemäisen, polttoaineen hinnan saattanni~ 25675: sesta samansuuruiseksi koko maassa. 25676: 25677: 25678: EduskunnaBe. 25679: 25680: Polttonesteveron käsittelyssä on eduskunta pennin hinnan alennus ei lisäisi Etelä-Suo- 25681: vuoden 1962 valtiopäivillä hyväksynyt toivo- messa polttoaineen hintaa kuin vajaalla yh- 25682: muksen, että moottoriajoneuvojen polttoai- dellä pennillä, mutta toteutettuna toisi oi- 25683: neen hinta olisi saatava samah!i koko maassa. keutta ja tasapuolisuutta vaikeissa oloissa 25684: Asian hoitamisesta on käyty neuvotteluja, asuvien keskuuteen. 25685: jotka eivät vielä ole johtaneet tulokseen. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 25686: Maamme syrjäisten seutujen elinkeinoelämä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 25687: on kaikin puolin huonommassa asemassa kuin vomuksen, 25688: Etelä-Suomen suuret asutuskeskukset. Rahti- 25689: kustannukset lisäävät huomattavasti erilais- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- 25690: ten tarvikkeiden hintoja ja siten tämä epä- menpiteisiin, n,estemäisoo polttoaineen 25691: kohta lisääntyy. . hinnan, saamiseksi samansuuruiseksi 25692: Polttoaineen kulutus syrjäseudulla on pal- koko maassa. 25693: jon vähäisempi kuin rintamailla. Siksi 3-5 25694: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 25695: 25696: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. 25697: Artturi Jämsen. Erkki Ha.ukipuro. 25698: Hannes Pa.a.so. 25699: 563 25700: 25701: IV,255. - Toiv.al. N: o 215. 25702: 25703: 25704: 25705: 25706: Rönkkö ym..: Bensiinikäyttöisten traktoreiden ja leikkuupui- 25707: mureiden polttoaineveron tarkistamisesta. 25708: 25709: 25710: E- d u s k u n n a 11 e. 25711: 25712: Parin viime vuoden aikana on tapahtunut on erikoisesti senkin vuoksi tarpeellinen, 25713: järjestelyjä dieselkäyttöisten moottoriajoneu- koska mainittujen bensiinikäyttöisten konei-' 25714: vojen polttoaineverotuksessa. Näillä järjeste- den omistajina on ensisijaisesti vähävaraisia 25715: lyillä on pyritty siihen, että nimenomaan pienviljelijöitä. 25716: pelto- ym. maataloustöissä voimakoneena käy- Edellä olevaan perustuen esitämme kun- 25717: tettävien diesel-traktoreiden, joilla ei ajeta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 25718: yleisillä teillä, polttoaineen hinta on alempi muksen, 25719: kuin ajoneuvoilla, joita käytetään yleisillä 25720: maanteillä. Tässä polttoaineen hinnan järjes- että hallitus antaisi ensi t~'lassa Edus- 25721: telyssä jäi lain ulkopuolelle täysin samanlai- kunnalle lakiesityksen, jonka mukaan 25722: sissa maataloustöissä käytettävät bensiini- bensiinikäyttöisten traktoreiden ja 25723: käyttöiset traktorit ja leikkuupuimurit. On leikkuupuimureiden polttoainevero tu- 25724: kohtuullista, että ne saatetaan verotukseen lee samaan suhteeseen kuin on poltto- 25725: nähden samanarvoisiksi diesel-voimakoneiden ainevero dieselkäyttöisten traktoreiden 25726: polttoaineen hintaan nähden. Tämä tarkistus ja leikkuupuimureiden polttoaineessa. 25727: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 25728: 25729: Tahvo Rönkkö. Mikko Kaarna. 25730: Ale Holopainen. Reino Karpola. 25731: Eino Räsänen. Katri Helena Eskelinen. 25732: Pentti Pekkarinen. Sylvi Halinen. 25733: Kerttu Saalasti. Mauno Pohjonen. 25734: Eino Sääskilahti. 25735: 564 25736: 25737: IV,256.- Toiv.al. N:o 216. 25738: 25739: 25740: 25741: 25742: Sääskilahti ym.: Moottoriajcmeuvoissa käytettävän, polttoai- 25743: ?7.ee"' hinnan, määräämisestä samaksi koko maassa. 25744: 25745: 25746: Ed uskunn aBe. 25747: 25748: Ammattimaista kuorma-autoliikettä har- Syrjäi.sillä seuduilla, kuten Pohjois-Suo- 25749: joittavien keskuudessa on tunnettu huolestu- messa, JOssa kuljetukset tapahtuvat yksin- 25750: mista jo pitemmän aikaa toimeentulon jat- omaan autokuljetuksina, alentaisi polttoaineen 25751: kuvasti heikentyessä. Tähän ovat vaikutta- samanhintaisuus myöskin tuotantokustannuk- 25752: neet· kohonneet kustannukset ja erikoisesti ve- sia. 25753: rot ja vakuutusmaksut. Toisaalta on tilannetta Hinnan tasaus ei käsityksemme mukaan ole 25754: vaikeuttanut ajojen vähyys, sillä maassamme mikään ylivoimainen tehtävä, jos vain on riit- 25755: on suuri osa kuorma-autoilijoita, jotka ovat tävästi halua ja tapahtuisi se parhaiten maa- 25756: huomattavan osan vuodesta työttömänä. hantuonnin yhteydessä. Mainittakoon tässä 25757: Moottoriajoneuvojen käyttäjille tehtäisiin lisäksi, että Virolaisen hallitus on asian jo 25758: oikeutta entistä paremmin määräämällä periaatteessa ratkaissut ja hinnan tasaus piti 25759: polttoaineen hinta saman suuruisaksi koko tulla voimaan vuoden 1964 alusta, mutta se 25760: maassa. Samalla kun polttoaine määrättäisiin on jostain syystä jäänyt toteutumatta. 25761: saman hintaiseksi, saatettaisiin myöskin yrit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 25762: täjät tasaveroiseen asemaan keskenään. Tämä nioittavasti, eduskunnan päätettäväksi toivo- 25763: koskee samassa suhteessa myöskin viran- ja muksen, 25764: toimenhaltijoita, jotka tehtävänsä vuoksi jou- 25765: tuvat käyttämään moottoriajoneuvoa. Samoin että hallitus ryhtyisi toime?7.piteisiin, 25766: myöskin yk,sityiset henkilöt, jotka työnsä moottoriajoneuvoissa käytettävän, polt- 25767: vuoksi joutuvat käyttämään autoa, ovat syrjä- toaineen hinn,an määräämiseksi saman 25768: seudulla huonommassa asemassa, joutuessaan suuruiseksi koko valtakunn,an alueella. 25769: maksamaan korkeaa hintaa polttoaineesta, ja 25770: jota ei heille mitenkään kompensoida. 25771: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 25772: 25773: Eino Sääskilahti. Reino Kangas. Pekka. Vihni. 25774: Hannes Pa.aso. Erkki Haukirova. Olavi Lahtela. 25775: 565 25776: 25777: IV,257. -'l'oiv.al. H:o 217. 25778: 25779: 25780: 25781: 25782: Vennamo: Bensiinikäyttöisten traktoreiden käyttökustannus- 25783: ten alentamisesta. 25784: 25785: 25786: E d u s k u n n a 1~ e. 25787: 25788: Vaaleja edeltänyt hallitus sorti bensiini- noudatetun linjan mukaan isompia. Tämä- 25789: käyttöisten traktorien omistajia. Edellinen kään ei ole oikein. 25790: eduskuntakin teki tästä huomautuksen ja Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 25791: vaati bensiinikäyttöisten traktorien tasaver- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 25792: taista kohtelua moottoripetroolia käyttävien sen, 25793: traktorien kanssa. että hallitus heti järjestäisi bensiini- 25794: Mutta hallitus ei noudattanut eduskunnan käyttöisten traktorien käyttökustan- 25795: kantaa, vaan laiminlöi asian hoitamisen. nukset tasavertaisiksi moottoripetroo- 25796: Polttoainetoimikunnan mietintö ei myöskään lia käyttävien traktoreiden kanssa 25797: ole oikeudenmukainen pienempien tilojen ben- kaikkiin viljelijövhin nähden oikeuden- 25798: siinikäyttöisiä traktoreita kohtaan. Se suosi mukaisella tavalla. 25799: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 25800: 25801: Veikko Vennamo. 25802: 566 25803: 25804: IV,258.- Toiv.al. N: o 218. 25805: 25806: 25807: 25808: 25809: E. Räsänen ym.: Kuorma-autojen urakkataksojen korjaami- 25810: sesta. 25811: 25812: 25813: E d u s k u n n a 1 ~ e. 25814: 25815: Maamme kuorma-autoilijoiden heikosta minen juuri valtion työmailla esiintyviin epä- 25816: järjestäytyneisyydestä ja siitä johtu- kohtiin loisi luottamusta yrittäjien ja valtio- 25817: vasta epäterveestä taksakilpailusta johtuen vallan välisiin suhteisiin ja tekisi oikeutta 25818: eivät kuorma-autojen vähimmäistaksat ole kuorma-autoilijoiden työteliäälle ammatti- 25819: viime vuosina nousseet kustannustasoa ja kunnalle. 25820: yleistä ,ansiotasoa va,staavalla määrällä. Päin- Kun kustannustason noususta johtuvat tak- 25821: vastoin on havaittavissa, että keskinäinen sakorjaukset huomioidaan linja-autoliiken- 25822: kilpailu ajomahdollisuuksista on antanut teessä melko välittömästi, josta johtuen linja- 25823: kuormausurakoitsijoille laajan mahdollisuu- autojen taksoissa tapahtunut nousu onkin v. 25824: den huomattavien alitaksojen maksamiseen. 1951 lähtien n. 2.5 kertainen kuorma-autojen 25825: Edellä esitetystä johtuen on kuorma-autoi- perustarosan maansiirrossa pysyessä markka- 25826: lijoiden nettoansio viime vuosina huomatta- määräisesti samana, niin on epäkohta kuor- 25827: vasti laskenut. 'Tätä selitetään usein niin, että ma-autopuolella ilmeinen. 25828: maassamme olisi kuorma-autoja nykyisellään Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 25829: huomattavasti liikaa. Kuitenkin on helposti kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 25830: todettavissa, että jos kuorma-autoilijoidemme vomuksen, 25831: työaika olisi 8-tuntinen, niin kalustomme ei 25832: nykyi,sellään olisi riittävä. Työaikaa on jou- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 25833: duttu jatkamaan, että pysyttäisiin pelissä. toimenpiteisiin kuorma-autojen urakka- 25834: Kuorma-autoilijoiden keskuudessa on eni- taksojen korjaamiseksi kustannustason 25835: ten herättänyt huolestumista se, että valtion nousua vastaavalle tasolle sekä huoleh- 25836: työmaillakin, lähinnä TVH: n ja metsähalli- tisi taksojen noudattamisesta kaikissa 25837: tuksen kuljetuksissa on tapahtunut voimassa kuljetuksissa. 25838: olevien taksojen polkemista. Korjauksen Saa- 25839: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 25840: 25841: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti Pentti Pekkarinen. 25842: Paavo Niinikoski. Sulo Suorttanen. Aaro Lintilä. 25843: 567 25844: 25845: IV,259. -Toiv.al. N:o 219. 25846: 25847: 25848: 25849: 25850: Haarla. ym.: EFTAn uZkopuolelta tuotuja raaka-aineita käyt- 25851: tävien kotimaisten tuottajien kilpailukyvyn parantami- 25852: sesta EFTAn piirissä tullitariffin muutoksin. 25853: 25854: 25855: E d u s k u n n a l ~ e. 25856: 25857: EFTA-sopimuksen 7. artiklan ja lokakuussa tuotteilla ei ole rationaalista, tullien alenta- 25858: 1965 Kööpenhaminassa pidetyn EFT A-minis- minen olisi keino, jolla kilpailukykymme hei- 25859: terineuvoston kokouksen päätöksen mukaan kentymistä EFTAn piirissä voitaisiin estää. 25860: tullinperuutusta (drawback) ei 1.1.1967 al- Koska asian kiireellisyys vaatii tullitariffin 25861: kaen hyväksytä Eftan jäsenmaiden välisessä pikaista tarkistamista, olisi jonkin valtion eli- 25862: kaupassa niiden tavarain osalta, jotka saavat men, esimerkiksi tullitari:ffilautakunnan, teh- 25863: EFTA-tullikohtelun. Koska EFTA-alueen täväksi annettava tutkia kysymystä ja esit- 25864: ulkopuolelta tuotuja raaka-aineita käyttävät tää muutoksia tullitarif:fiin niissä kohdin, 25865: kotimaiset yrittäjät voivat siis 1.1.1967 alkaen joissa muutoksista on odotettavissa lisäystä 25866: hyötyä vain joko tullinperuutuksesta tai EFTA-viennissämme, mutta ei kansantalou- 25867: EFTA-kohtelusta, tulevat heidän vientihin- den kannalta haitallisessa määrin tuonnissa 25868: tansa EFTa-alueelle vietäessä kohoamaan EFTAn ulkopuolelta. 25869: raaka-aineesta perityn tullin korkeudesta riip- Mainituista syistä johtuen ehdotamme kun- 25870: puen useissa tapauksissa kilpailukyvyttömiksi. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 25871: Vientikustannusten kohoamisesta on odotet- muksen, 25872: tavissa vaikeuksissa erityisesti ns. uusien vien- 25873: tituotteittemme markkinoinnissa EFTAan, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- 25874: mikä on erittäin valitettavaa varsinkin, kun menpiteisiin tullitariffilautakunnan tai 25875: uusien tuotteittemme myymiseksi ulkomaille muun soveliaan valtion elimen velvoit- 25876: on viime vuosina uhrattu melkoisesti työtä ja tamiseksi vuoden 1966 loppuun me11r 25877: varoja. Tuotantomme kilpailukyvyn heikke- nessä oma-aloitteisesti esittämään tulli- 25878: nemisellä on myös epäsuotuisa vaikutuksensa tariffiin muutoksia, joilla EFTAn ul- 25879: maamme maksutaseen kehitykseen ja talou- kopuolelta tuotuja raaka-aineita käyt- 25880: delliseen kasvuprosessiin. tävien kotimaisten tuottajien k'/,"lpa'/,"lu- 25881: Sellaisten EFT An ulkopuolelta tuotavien kykyä EFTAn piirissä voitaisiin pa- 25882: raaka-aineiden, joiden korvaaminen EFTA- rantaa. 25883: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 25884: 25885: P. R. Haarla.. Raimo naskivi. 25886: 568 25887: 25888: IV,260.- Toiv.al. N:o 220. 25889: 25890: 25891: 25892: 25893: Haarla: Työllisyysvarojen ohjaamisesta teollisuuden käyttöön 25894: halpakorkoisina lainoina. 25895: 25896: 25897: Ed usk unnaBe. 25898: 25899: Keskisuuren ja pienen teollisuuden merki- suurelle ja pienelle teollisuudelle tarkoite- 25900: tys maamme talouselämässä on tunnustettu. tuista tukitoimenpiteistä ei ole riittävästi huo- 25901: Keskisuurella ja pienellä teollisuudella on to- Lehdittu, on jopa .todettava niitä supistetun 25902: dettu olleen suuri merkitys myös työllisyyden viime vuosina. Valtion mahdollisuudet kehit- 25903: hoidossa, kehitysalueilla merkitys saattaa jos- tää ja laajentaa keskisuurta ja pientä teolli- 25904: kus olla ratkaisevaa laatua. Huolimatta ratio. suutta paranisivat huomattavasti, jos jo usean 25905: nalisoinnista ja automatisoinnista tarvitsee vuoden vireillä olleet hankkeet työllisyysvaro- 25906: pieni ja keskisuuri teollisuus toimintansa luon- jen ohjaamiseksi mainitun teollisuuden lainoi- 25907: teesta johtuen suhteellisen runsaasti ihmistyö- tuksiin saataisiin toteutetuksi. Tällä toimen. 25908: voimaa. Keskisuuren ja pienen teollisuuden piteellä olisi kaksi välitöntä seurausta, kehitys- 25909: työllisyyspoliittisesta merkityksestä teollisuus- alueiden teollisuutta voitaisiin lisätä ja usein 25910: poliittisena työllistäjänä antaa selvityksen se täysin tuottamattorniin tarkoituksiin sijoitet- 25911: seikka, että viimeksi kuluneiden 14 vuoden tuja työllisyysvaroja pienentää. Myöhemmin 25912: aikana, ts. kahden viimeisen liikeyrityslasken- erittäin merkittävänä tekijänä olisi se, jos 25913: nan välillä, on mainittu teollisuudenosa luo- työllisyysmäärärahat myönnettäisiin halpa- 25914: nut n. 100 000 uutta työpaikkaa. Tällä het. korkoisina lainoina, ne palautuisivat takaisin 25915: kellä keskisuuri ja pieni teollisuus antaa toi- valtion käyttöön. 25916: meentulon suunnilleen puolelle maamme koko Edellä mainittuun viitaten ehdotan kun- 25917: teollisuusväestöstä. Erittäin vaikuttavana esi. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 25918: merkkinä voidaan mainita, arvosteltaessa mai- muksen, 25919: nitun teollisuuden mahdollisuuksia työllisyy- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 25920: den hoidossa, että noin yhden kausityöttömän menpiteisiin työllisyysvarojen ohjaami- 25921: työllistämiseen tarvittavaa pääomaa vastaa- seksi teollisuuden käyttöön halpakor- 25922: valla investoinnilla on em. teollisuus pystynyt koisina lainoina erityisesti !huomioiden 25923: luomaan pysyvän työpaikan. Edellä esitetty keskisuuren ja pienen teollisuuden tar- 25924: huomioonottaen herättää ihmetystä, että keski- peet. 25925: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 25926: 25927: P. R. Haarla.. 25928: 569 25929: 25930: IV,261.- Toiv.aJ. N:o 221. 25931: 25932: 25933: 25934: 25935: Pohjonen ym.: Alihankintatoiminnan käyttömahdollisuuksien 25936: tutkimisesta. 25937: 25938: 25939: E d u s kun n a U e. 25940: 25941: Pienteollisuuteen katsotaan kuuluvan pal· menpiteillä voidaan tärkeää pienteollisuut. 25942: velus- ja huoltoelinkeinot sekä koti. ja käsi- tamme kehittää. 25943: sekä varsinainen pienteollisuus aina 50 työn- Erikoisesti monissa teollistuneissa maissa 25944: tekijän ja 1 miljoonan nykymarkan vuosituo. on levinnyt laajalla n.s. alihankintatoiminta. 25945: tannon yrityksiin asti. Näin määriteltynä on Se on osoittautunut edulliseksi. Meidän maas- 25946: laskettu pienteollisuuden osuus koko teollisuu- samme tämä alihankintatoiminta on päässyt 25947: desta työpalkkojen mukaan noin 95 prosenttia, vasta vaatimattomaan alkuun. Se voisi kui- 25948: työntekijöiden perusteella noin 40 prosenttia tenkin tarjota mahdollisuuksia teollisuuden 25949: ja tuotannon arvostakin yli 30 prosenttia. syntymi,seen paikkakunnille, joilla sitä ei vielä 25950: Pienteollisuuden on arvioitu antavan toimeen- lainkaan ole. Se voisi tehostaa suur- ja pien- 25951: tulon noin puolelle miljoonalle henkilölle. Li- teollisuuden yhteistoimintaa. Se saattaisi an- 25952: säksi sen välillinen vaikutus on erittäin mer. taa merkittäviä lisäansiomahdollisuuksia 25953: kittävä. Se lievittää varsinkin rakenteellista maaseudun pienyrittäjille ja pienviljelijä- 25954: työttömyyttä. Pääomaköyhässä maassamme väestölle. 25955: sen investoinnit ja yleiskustannukset työn- Alihankintatoiminnan kehittäminen tässä 25956: tekijää kohti ovat suhteellisen pienet. Pien- vaiheessa edellyttäisi selvitystä sen nykyisestä 25957: teollisuutta on viime aikoina pyritty eri tavoin laajuudesta, sen mahdollisuuksista ja tarpeel- 25958: kehittämään. Tässä suhteessa on mm. myön- lisista toimenpiteistä. Tämän selvityksen on 25959: netty pienteollisuuslainoja, pienteollisuus- katsottava kuuluvan valtiovallan tehtäviin. 25960: yrittäjiä varten on luotu maata käsittävä Edellä mainitun perusteella kunnioittaen 25961: neuvojaverkosto ja useihin lääneihin on ase- <ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi· 25962: tettu teollisuustoimikunnat. vomuksen, 25963: Toivotaan, että pienteollisuutta erittäin voi- 25964: makkaasti kahlehtiva liikevaihtoverotus saa- että hallitus tutkituttaisi ensi 25965: daan mahdollisimman pian lainsäädäntöteitse tilassa n.s. alihankintatoiminnan käyt- 25966: ratkaisevasti kevenemään ja pienyrittäjien tömahdollisuudet ja tarpeelliset toimen- 25967: lainoituksen helpottamiseksi saadaan tarpeel- piteet teollisuuden kehittämisessä myös 25968: linen valtion takaus. Monilla muillakin toi- maaseudun mahdollisuudet huomioon- 25969: ottaen. 25970: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 25971: 25972: Mauno Pohjonen. Sylvi Saim.o. 25973: Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen. 25974: Eino Uusitalo. 25975: 25976: 25977: 25978: 25979: 72 E 529/66 25980: 570 25981: 25982: IV,262.- Toiv.a.l. N:o 222. 25983: 25984: 25985: 25986: 25987: Paavola. ym.: Toimenpiteistä Televan muodostamiseksi osake- 25988: yhtiöksi. 25989: 25990: 25991: E d u s k u n n a 11 e. 25992: 25993: Valtion sähköpaja perustettiin v. 1945 val- neet kilpailemaan hinnoista TELEVAn 25994: mistamaan puhelin-, radio- ja sähköalan ko- kanssa. Eräänä esimerkkinä TELEVAn pyr- 25995: neita valtion tarpeita varten. Luonteeltaan se kimyksestä laajentaa toimintaansa yksityisille 25996: on valtion teollisuuslaitos, joka toimii posti- markkinoille oli sen esiintyminen mm. viime 25997: ja lennätinlaitoksen alaisena konepajana. syksynä Helsingissä pidetyillä Suomen kan- 25998: Tämän johdosta sille vuosittain osoitetaan sainvälisillä messuilla, joilla sillä oli oma 25999: valtion tulo- ja menoarviossa arviomääräraha osasto. Tätä ei voida pitää valtion teollisuus- 26000: menojen peittämiseen. Vaitioneuvoston pää- laitoksen luonteen ja tarkoituksen mukaisena. 26001: töksellä 16.11.1961 valtion sähköpajan TELEVAn toiminnan laajentamispyrki- 26002: uudeksi nimeksi määrättiin TELEVA, joka myksiin ovat aikoinaan myö8 laitoksen omat 26003: otettiin yleiseen käyttöön v: n 1962 alusta tilintarkastajat kiinnittäneet huomiota useam- 26004: lukien. TE,LEVAn tuotantoon kuuluvat ra- paan otteeseen. Heidän huomautuksensa mu- 26005: dio-, puhelin- ja vahvavirta-alan laitteet. kaan sen asema posti- ja lennätinlaitoksen 26006: Vahvavirta-alan tuotanto käsittää pääasiassa alaisena konepajana edellyttäisi, että sen tuo- 26007: sähkömoottoreita ja -pumppuja sekä erilaisia tannosta tähänastista suurempi osa kohdis- 26008: sähköalan kytkimiä. Sen vuosivaihto v. 1961 tuisi valtion laitosten ja ennen kaikkea juuri 26009: oli n. 365 milj. mk. posti- ja lennätinlaitoksen tarpeiden tyydyt- 26010: Huolimatta luonteestaan valtion teollisuus- tämi,seen. 26011: laitoksena ja siten tarkoituksestaan valmistaa Vaitiovalta ei käsityksemme mukaan saa 26012: ja myydä tuotteitaan vain valtion tarpeita suosia mitään yritysmuotoa toisten edellä, 26013: varten TELEVA on kuitenkin jo pitemmän vaan sen on suhtauduttava niihin kaikkiin 26014: aikaa kilpaillut yleisesti yksityisillä markki- tasapuolisesti. TELEVA on nykyisellään, ku- 26015: noilla. Tässä suhteessa on herättänyt erityistä ten edellä on mainittu, pienten sähköpajojen 26016: huomiota sen myöntämät val'lsin huomattavat kanssa kilpailussa ylivoimainen, mikä ei suin- 26017: alennukset ostajilleen. Tällaisten alennusten kaan johdu sen tuotteiden laadusta, vaan sen 26018: antamiseen TELEVA pystyy siitä syystä, että valtion laitoksena nauttimista etuoikeuksista. 26019: se valtion teollisuuslaitoksena nauttii tuntu- Tasaveroinen kilpailu edellyttää yhtäläistä 26020: vaa verovapautta. 1Se ei maksa tulo- ja omai- lähtökohtaa. 26021: suusveroa eikä leimaveroa ja maksaa vain Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun- 26022: puolet kunnallisverosta. Tämän johdosta sillä nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 26023: on aivan toisenlaiset edellytykset kuin vas- muksen, 26024: taavan a;lan yksityisillä yrittäjillä. On sattu- 26025: nut, että eräiden yksityisten alan yrittäjien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 26026: on täytynyt jopa kokonaan lopettaa joidenkin toimenpiteisiin TELEVAn muodosta- 26027: tuotteiden valmistus, koska ne eivät ole kyen- miseksi osakeyhtöiksi. 26028: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 26029: 26030: E. J. Paavola. Eeles La.ndström. 26031: Arne Berner. Pirkko Aro. 26032: 571 26033: 26034: IV,268.- Toiv.al. N:o 228. 26035: 26036: 26037: 26038: 26039: Helle ym.: Maaseudun teollistamisohje~man valmistamisesta. 26040: 26041: 26042: E d u s k u n n a He. 26043: 26044: Maatalouden koneeliistuminen ja muu Maan yleistä- t-eollistamista tarkoittavaan 26045: rationalisointi vapauttavat maatilataloudesta suunnitteluun tulee ,edellä mainituista syistä 26046: jatkuvasti työvoimaa, jonka uudelleen sijoit- liittyä erityinen maaseudun teollistamisohjel- 26047: taminen täysitehoiseen tuotannolliseen toi- ma. Sen päämääräksi on asetettava pienteolli- 26048: mintaan on yhteiskuntamme nykyisessä kehi- suuden aikaansaaminen maaseudulta löyty- 26049: tysvaiheessa talouspolitiikan tärkeimpiä teh- vien ,tuotantoedellytysten hyväksikäyttöä var- 26050: täviä. Tätä työvoimaa ei enää voida sijoittaa ten ja ennestään olemassa olevan koti- ja 26051: uusille viljelystiloille siten maataloustuotan- pienteollisuuden edistäminen sen toiminta- 26052: toa laajentaen, koska elintarvikkeiden tuo- mahdollisuuksia parantamalla ja sen laajene- 26053: tannossa on nyt jo saavutettu kokonaisuutena mista haittaavia esteitä poi,stamalla. 26054: katsoen täydellinen omavaraisuus ja eräiden Edellä olevan perusteella esitämme kun- 26055: karjataloustuotteiden tuotosylijäämän mark- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 26056: kinointi ulkomaille kohtaa lisääntyviä vai- muksen, 26057: keuksia. 26058: Mikäli valtiovalta ei ryhty tilanteen vaati- että hallitus kiireellisesti r'!fhtyisi 26059: miin toimenpiteisiin, tulee maaseudulta kau- toimenpiteisiin maaseudun teollistami- 26060: punkeihin ja muihin väestökeskuksiin suun- seksi ja että se sitä varten valmistaisi 26061: tautuva muuttoliike entisestään voimakkaasti maaseudun teollistamisohjelman, jonka 26062: kasvamaan aiheuttaen jatkuvaa asuntopulaa mukaisesti suunnitellut toimenpiteet 26063: ja muuttavalle väestölle lisääntyviä sopeutu- käytännössä suoritettaisiin. 26064: misvaikeuksia. 26065: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 26066: 26067: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Valto Käkelä. 26068: Eino Siren. ~tero Vä~en. Heikki Hykkäälä. 26069: 572 26070: 26071: IV,264. -Toiv.al. N:o 224. 26072: 26073: 26074: 26075: A. Saarinen ym.: Valtiojohtoisen rakennus- ja rakennusele- 26076: menttituotantoa harjoittavan yrityksen perustamise,sta. 26077: 26078: E d u: s kun n a 1 ili e. 26079: ,To vuonna 1962 tehtiin eduskunnalle aloite puitteissa. Erikois- ja hajarakentaminenkin 26080: osakeyhtiömuotoisen valtiojohtoisen suureh- tulee edullisemmaksi vain sellaisten suunnit- 26081: kon rakennusyrityksen perustamiseksi. Aloi- telu- ja tuotantoyksiköiden toimesta, joilla on 26082: tetta perusteltiin sillä, että valtion ja valtio- riittävät taloudelliset ja teknilliset resurssit 26083: johtoinen yritystoiminta on monilla muilla käytettävissään. 26084: aloilla osoittautunut kannattavaksi ja talous. Rakennustoiminnan luotantarpeen yhtey- 26085: elämää kehittäväksi. Valtio on suuri ra.ken- dessä on jatkuvasti esitetty vaikeutena pää- 26086: nuttaja, se sijoittaa vuosittain suuria summia omapula. Meillä sijoitetaan vuosittain raken- 26087: suoraan omiin rakennuskohteisiin ja lisään- nustoimintaan yli 4 000 mmk. :Mikäli tarkoi- 26088: tyvän määrän lainoja rakennustoimintaa var- tuksenmukaisemmalla organisatiolla ja tek- 26089: tenn Näin ollen valtiolla olisivat mitä par- niikan tehokkaalla hyväksikäytöllä voitaisiin 26090: haimmat edellytykset esiintyä myös rakenta- alentaa kustannuksia esim. vain 5 %,lla, 26091: jana valtion ja kansalaisten etujen mukai· voitaisiin säästää niinkin merkittävä summa 26092: sella tavalla. kuin 200 mmk. Valtion omin toimenpitein 26093: Talouselämässä pyritään kaikilla aloilla voitaisiin merkittävällä tavalla edistää pää- 26094: yhä suurempaan voimien keskittämiseen, suu- omien tuottavampaa käyttöä. Tämä kävisi 26095: rempiin tuotantoyksikköihin. Tämä kehitys mahdolliseksi siten, että valtiovallan taholta 26096: ja pyrkimys ilmenee erittäin voimakkaana tehtäisiin aloite riitävän suuren ja sellaisen 26097: rakennus- ja rakennusaineteollisuuden yritys- rakennusyrityksen perustamiseksi, jossa val. 26098: toiminnassa. Alan asiantuntijat pitävät epä- tiolla olisi osake-enemmistö ja jonka toiminta- 26099: kohtana tuottavuuden ja kustannusten kan- piiriin kuuluisi talonrakennus- sekä maa- ja 26100: nalta sitä, että rakennusalan yritystoiminta vesirakennustoiminta, rakennuselementti- ja 26101: on hajanaista ja pirstoutunut yli 700 yrityk- mahdolliseksi muukin rakennustarviketeolli- 26102: seen mikä vaikeuttaa laajamittaista pitkäjän- suus. Tällainen yritys voisi merkittävällä ta- 26103: nitteistä ja suunnitelmallista rakentamista. valla vaikuttaa asuntotuotannon jouduttami- 26104: Tarpeeton ja kansantalouden kannalta epä- seen, asumiskustannusten alentamiseen ja 26105: rationaalinen pirstoutuneisuus ylläpitää myös kurissa pitämiseen, erityisesti tonttikustan- 26106: työntekijäin ja toimihenkilöiden keskuudessa nusten osalta hankkimalla suuria maa-alueita 26107: epävakaita työsuhteita ja sosiaalisen turval- asuntotarkoituksia varten. 26108: lisuuden riittämättömyyttä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 26109: Rakennusalalla on kehitetty ja otettu käy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26110: ·täntöön uusia tuotanto- ja työmenetelmiä, 26111: mutta asiantuntijoiden käsitysten mukaan että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi- 26112: niitä ei voida riittävästi käyttäii, hyväksi liian menpiteisiin riittävän suuren valtio- 26113: pienten rakennuskohteiden ja yritysten johtoisen, pääasiassa rakennus- ja ele- 26114: vuoksi. Täyselementtimenetelmän edut voi- menttituotantoa harjoittavan talioudel- 26115: daan täydellisemmin realisoida vain laaja- lisesti ja teknillisesti tehokkaan yri- 26116: mittaisen ja keskitetyn aluerakentamisen tyksen perustamiseksi. 26117: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 26118: 26119: Aarne Saarinen. Taisto Sinisalo. Martti Linna. Veikko J. Rytkönen. 26120: ~er ,~en. Leo Suonpää. Pekka. Silander. Väinö R. ,irtanen. 26121: Toivo Friman. Ele Alenius. Aimo Laiho. Georg Backlund. 26122: Lyyli Koskinen. Pekka Salla. Aleksi Kiviaho. 26123: 573 26124: 26125: IV,265. -Toiv.al. N:o 225. 26126: 26127: 26128: 26129: 26130: Sinisalo ym.: Kymenlaakson talouselämän monipuolista- 26131: misesta. 26132: 26133: 26134: E d u s k u n n a 1l e. 26135: 26136: Kymenlaakso on maamme talousalueista Kymenlaaksoon on muodostunut kokonainen 26137: kaikkien yksipuolisimmin kehittynyt puun- teollistumattomien köyhien kuntien ryhmä, 26138: jalostusteollisuuteen. Teollisuuden osuus väes- joiden asukkaiden elämän vaikeudet ovat eri- 26139: tön toimeentulon antajana on Kymenlaaksossa koisen suuret. Näitä alueita puunjalostusteol- 26140: melkoisesti valtakunnallista keskimäärää suu- lisuus käyttää ja säilyttää raaka-aineen ja 26141: rempi - onhan se lähes 40 %, kun luku koko työvoiman reservialueina. Kymenlaaksossa on 26142: maassa on 31 % - ja metsäteollisuuden suh- väkiluvun vähenemistä tapahtunut 11: ssä 26143: teellinen osuus teollisuudesta on tämän maa- maakunnan 18 kunnasta, joiden lisäksi amma- 26144: kunnan alueella runsaasti kaksinkertainen tissa toimiva väestö on viimeisen kymmen- 26145: koko maan vastaavaan lukuun verrattuna. vuotiskauden aikana vähentynyt kahdessa 26146: · Aivan viime vuosinakin metsäteollisuuden muussakin kunnassa. 26147: osuus on laajentunut, mutta eräiden muiden Puunjalostusteollisuudessa ja tästä johtuen 26148: teollisuusalojen kehitys pysähtynyt vieläpä Kymenlaakson teollisessa kehityksessä on saa- 26149: eräiden alojen tuotanto supistunut. Valta. vutettu vaihe, että ellei perusteellista kään- 26150: kunnallisen suunnittelutoimiston, Kymen- nettä talouselämän monipuolistamisen suun- 26151: laakson Seutukaavayhdistyksen ja eräiden taan saada aikaan, niin teollisuuden merkitys 26152: muiden suorittamat tutkimukset osoittavat voi lisääntyä ja tuotanto kasvaa lisääntyvän 26153: tämän yksipuolisuuden seikkaperäisten tutki- koneistumisen ja automatisoinnin mutta ei 26154: musten valossa. .työntekijöiden määrän kasvun seurauksena. 26155: Tällainen yksipuolisuus aiheuttaa lukuisia Tämä on varsin lohduton näköala, kun Ky- 26156: haittailmiöitä ja vaikeuksia maakunnalle ko- menlaakso jo nyt on pitkän aikaa esiintynyt 26157: konaisuudessaan ja eritoten työläis- ja pien- suurimpana yhtenäisenä työttömyysalueena 26158: viljelijävaltaiselle väestönosalle. etelä-Suomessa. Etenkin naisten ja varsinkin 26159: keski-ikäisten naisten työnsaannin ongelma on 26160: Työväestön toimeentulo Kymenlaaksossa on jo nyt hyvin vakava pulma lähes kaikissa 26161: suuremmin kuin missään muualla maassa maakunnan kunnissa. 26162: riippuvaista harvalukuisista ja tiiviisti jär- Talouselämän yksipuolisuudesta kärsivät 26163: jestäytyneistä suuromistajista sekä kapitalis- myös pienyrittäjät ja pienviljelijät. 26164: tiseen talousjärjestelmään olennaisesti kuulu- Kymenlaakson talouselämän yksipuolisuu- 26165: vista ja puunjalostusteollisuudessa erikoisen desta johtuvien haittatekijöiden esiintymiseen 26166: herkästi ilmenevistä taloudellisista kriiseistä. on jo useiden vuosien aikana kiinnitetty yleis- 26167: Talouselämän yksipuolisuus jarruttaa maa- täkin huomiota. Työväenjärjestöt ja eräät 26168: kunnan yleistä kehitystä. Kymmenvuotiskau- maakunnalliset yhteisöt ovat toistuvasti teh- 26169: tena 1950-1960 teollisuus kykeni tarjoamaan neet esityksiä epäkohtien poistamiseksi. Kui- 26170: lisätyöpaikkoja Kymenlaaksossa vain vajaa tenkaan valtiovallan .taholta ei ole ryhdytty 26171: 2 000 lisäyksen ollessa 2,5 %, kun se koko toimenpiteisiin, joilla voitaisiin estää Kymen- 26172: maassa oli samaan aikaan 6,5 %. laakson talouselämän yksipuolisuudesta ai- 26173: Puunjalostusteollisuuden keskeinen asema heutuvien haittojen syveneminen ja turvata 26174: maakunnan talouselämässä on vaikuttanut maakunnan talouselämän tasapainoinen kehi- 26175: myös siihen, että varsinkin itä- ja pohjois- tys. Esimerkiksi valtiojohtoisen tuotantotoi- 26176: 574 IV,265. - Kymenlaakson ta.louselll.ttJ.ä.. 26177: 26178: 26179: minnan ja suomalais-neuvostoliittolaisen ta- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi- 26180: loudellisen yhteistyön tarjoamia mahdolli- menpiteisiin Kymenlaakson talouselä- 26181: suuksia olisi tässä mielessä mahdollisuus män monipuolistamiseksi ja puun- 26182: käyttää. jalostusteollisuuden yksipuolisesta ase- 26183: Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo- masta Kymenlaakson asukkaille aiheu- 26184: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tuvien monien haittojen ja vaikeuksien 26185: muksen, lieventämiseksi. 26186: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 26187: 26188: Taisto Sinisalo. Lyyli Koskinen. 26189: 575 26190: 26191: IV,266.- Toiv.al. N:o 226. 26192: 26193: 26194: 26195: 26196: Hjerppe ym.: Rautaruukki Oy :n tuottaman raaka-aineen va- 26197: raan nojaavan laivateollisuuden aloittamisesta Pohjois- 26198: SU()messa. 26199: 26200: 26201: E d u s k u n n a liL e. 26202: 26203: Metalliteollisuuden kehittämiselle on maas- voimakasta nousua ja tuotantopohjan laajen- 26204: samme varsin hyvät mahdollisuudet työnteki- tumista. Se vahvistaisi Pohjois-Suomen teol- 26205: jäin pysyvän ammattitaidon ja korkean tek- lisuutta ja merkitsisi pysyviä työpaikkoja 26206: nillisen tason vuoksi. Erikoisen hyviä koke- tällä tunnetusti alityöllisyysalueella. Tällai- 26207: muksia on saatu laivanrakennustoiminnassa, nen teollisuus kehittäisi myös metallin pien- 26208: joiden vienti merkitsee kaupassamme varsin teollisuutta lähiympäristössä. Perämeren ran- 26209: huomattavaa osaa. Laivantuotantomme heik- nikolla on myös runsaasti laivateollisuudelle 26210: koutena on telakoittemme pienuus ja suuret sopivia satamapaikkoja. 26211: raaka-aineiden kuljetuskustannukset. V. 1967 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 26212: aloittaa Raahen seudulla toimiva Rautaruukki kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26213: Oy teräslevyjen tuottamisen. 'Tähän raaka- 26214: ainevaraan on mahdollista perustaa suurta että hallitus suorituttaisi tutkimuk- 26215: luokkaa oleva laivanrakennustuotanto Pohjois- sen Rautaruukki Oy :n tU()ttaman 26216: Suomeen, jolloin kuljetuskustannukset jäisi- raaka-aineen varaan nojaavan laiva- 26217: vät pieniksi. Rautaruukin tuotteen edelleen teollisuuden aloittamismahdollisuuksia 26218: jalostaminen merkitsisi metalliteollisuuden Pohjois-SU()messa. 26219: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 26220: 26221: Kauko Hjerppe. Pekka Salla. 26222: Martti Linna. Antti Kinnunen. 26223: Toivo Friman. Paavo Lagerroos. 26224: 576 26225: 26226: IV,267.-Toiv.al. N:o 227. 26227: 26228: 26229: 26230: 26231: Vennamo: Tutkimuksen toimittamisesta Neste Oy:n varojen 26232: käytöstä. 26233: 26234: 26235: E d u s kun n a U: e. 26236: 26237: Valtion yhtiöt ovat yhteistä kansallista hemmän oopivista tai harkituista varojen käy- 26238: omaisuuttamme. Koska näin on asianlaita, töistä. Ne, jotka yhtiössä ovat tehneet tällai- 26239: niin näissäkin yhtiöissä pitäisi yhteisten varo- sista asioista huomautuksia, ovat joutuneet 26240: jen käytössä noudattaa kohtuullisuutta ja jär- epäsuosioon ja sivuun. Tämä ei ole asianmu- 26241: kevyyttä. kaista, koska he ovat olleet .oikealla asialla. 26242: Maassamme on Neste Oy-niminen valtion Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 26243: yhtiö, jolla on valtiovallan järjestämin toi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 26244: menpitein eräänlainen monopoli öljyn alalla. sen, 26245: Siksi tämä yhtiö on erittäin kannattava. että hallitus kiireellisesti puolueetto- 26246: Mutta tämä ei oikeuta yhtiön varojen käyt- masti ja pätevästi tutkituttaisi väitetyt 26247: töä tuhlailevasti ja harkitsemattomasti. Neste Oy:n twhlailevat ja muut asiat- 26248: Julkisuudessa on useaan otteeseen kerrottu tomat varojen käytät sekä antaisi tästä 26249: Neste Oy: Ii ylellisistä saunoista ja muista vä- selvityksen Eduskunnalle. 26250: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1966. 26251: 26252: Veikko Vennamo. 26253: 577 26254: 26255: IV,268.-Toiv.al. N:o 228. 26256: 26257: 26258: 26259: 26260: Kinnunen ym.: Rautaruukin tuotannon laajentumiseen perus- 26261: tuvasta metalliteollisuuden laajentamisesta Pohjois-Suo- 26262: ~nessa. 26263: 26264: 26265: 26266: 26267: E d u s kun n a 11 e. 26268: 26269: Uutta teollisuuta Suomeen suunniteltaessa metalliteollisuudelle. Myöskin karkeaa teräs- 26270: on asetettava ensimmäiseksi ehdoksi kotimai- levyä voidaan käyttää konepajateollisuudessa. 26271: nen raaka-ainepohja, ja tältä perustalta suun- Riittävän laajan raaka-ainepohjan. Rauta- 26272: niteltava teollisuutta, joka vähentää ulko- ruukki tarjoaa metalliteollisuudelle silloin 26273: maisten tavaroid,en tuontitarvetta. Ulkomailta kun se laajentaa tuotantoaan valmistaen 26274: tuodaan Suomeen 46.6% kaikista kotimaassa ohuita teräslevyjä, muototerästä ja muita sen 26275: tarjolla olevista metalliteollisuuden tuotteista. tuotantoon läheisesti Hittyviä metalliteollisuu- 26276: Metalliteollisuutta kehittämällä voidaan suu- den puolivalmisteita. Tämä luo erittäin suu- 26277: rih osa tuotannosta korvata kotimaisilla val- ret mahdollisuudet metalliteollisuuden lisää- 26278: misteilla. Suomen metalliteollisuus on nykyi- miseen ja kehittämiseen Pohjois-Suomessa. 26279: sin laadullisesti korkeatasoista ja. hinnoiltaa.n Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 26280: kilpailukykyistä, joten sillä on mahdollisuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo- 26281: det kilpailla vastaavien ulkolaisten laitosten muksen, 26282: kanssa. 26283: Rautaruukki valmistaa jo nyt harkkorau- että !hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 26284: taa. Ra.kenteilla olevan laajennussuunnitelman Rawtaruukin tuotannon laajentumiseen 26285: mukaan laitos tulee vuoden 1968 alussa aloit- perustuvaan metalliteollisuuden lisää- 26286: tamaan karkean teräslevyn valmistamisen. miseen ja laajentamiseen Pohjois- 26287: Harkkoraudasta ja terä,slevystä muodostuu Suomessa. 26288: uusi Pohjois-Suomen tarjoama raaka-aine 26289: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 26290: 26291: Antti Kinnunen. Toivo l'rima.n. Pauli Räsänen. 26292: Hugo Manninen. Martti Linna. Kauko Hjerppe. 26293: Veikko J. Rytkönen. Antero Väyrynen. Pekka Salla. 26294: Erkki Haukipuro. 26295: 26296: 26297: 26298: 26299: 73 E 529/66 26300: 578 26301: 26302: IV,269.- Hemst.mot. N: o 229. 26303: 26304: 26305: 26306: 26307: Melin.: Angående öveTföring av insynen över Rikkihappo Oy 26308: till handels- och industrirninisteriet. 26309: 26310: 26311: T i 11 R i k s d a g e n. 26312: 26313: Förhållandet mellan statmakten å ena si- handels- och industrlministeriet står f.n. det 26314: dan och de statsägda aktiebolagen å andra si- industriellt verksamma Rikkihappo Oy med 26315: dan har under senare i år i flera samman- industrianläggningar i Villmanstrand, Gam- 26316: hang behandlats både inom riksdagen och lakarleby, Kotka, Harjavalta, Vihtavuori, 26317: statsrådet. I september 1961 tillsatte handels- Vasa och Nystad. Rikkihappo Oy:s dotterbo- 26318: och industriministerlet en kommission för att lag Vuorikemia är beläget i Björneborg. Rik- 26319: utreda hur de inbördes relationerna mellan kihappo sorterar nu under lantbruksministe- 26320: staten som aktieägare och de till handels- och riet. 26321: industriministeriets förvaltningsområde hö- Att överföra Rikkihappo till handels- och 26322: rande statliga aktiebolagen borde regleras industriministeriet torde förutsätta en för- 26323: på ·ett ändamålseniigare sätt än för närva- ändring av förordningen om lantbruksminis- 26324: rande. Flera av de reformförslag som nämnda teriet, där Rikkihappo upptages. Ett prejudi- 26325: kommission gjorde har kunnat förverkligas. kat föreligger i fråga om Veitsiluoto Oy, som 26326: Ett motiv för ökad koordinering av stats- år 1949 öveHördes från lantbruksministeriet 26327: bolagens verksamhet är tanken att regeringen till handels- och industriministeriet. Därvid 26328: mera än hittills, liksom i vissa andra Iänder ändrades förordningen om lantbruksministe- 26329: bl.a. i Västeuropa, vill använda sina företag riet och statsrådet beslöt även formellt, att 26330: som finanspolitiska eller lokaliseringspoli- Veitsiluoto underställs handels- och industri- 26331: tiska instrument. lt'rågan om statens möjlig- ministeriet. 26332: heter att i högre grad än för närvarande be- Med hänvisning till det ovanstående före- 26333: gagna sina bolag som ekonomisk-politiskt inst- slår undertecknad, att riksdagen ville besluta 26334: rument förutsätter givetvis ett utredningsar- hemställa, 26335: bete med beaktande av bl.a. utländska erfa- 26336: renheter. att regeringen måtte överföra in- 26337: En jämförelsevis enkel praktisk reform hos synen över Rikkihappo Oy f1·ån 26338: oss vore en koncentration av överinseendet lanbruksministeriet till handels- och 26339: över alla industriellt verksamma statsbolag industriminirl eri et. 26340: till handels- och industriministeriet. Utanför · 26341: Helsingfors den 29 april 1966. 26342: 26343: Ingvar S. Melin. 26344: 579 26345: 26346: IV,269.- Toiv.al. N:o 229. Suomennos. 26347: 26348: 26349: 26350: 26351: Melin: Rikkihappo Oy:n valvonnan siirtämisestä kauppa- ja 26352: teollisuusministeriölle; 26353: 26354: 26355: E d u S1 k u n n a 11 e. 26356: 26357: Toisaalta valtiovallan ja toisaalta valtion suusministeriöön. Kauppa- ja teollisuusminis- 26358: omistamien osakeyhtiöiden välistä suhdetta teriön ulkopuolella on tällä hetkellä teolli- 26359: on viime vuosina käsitelty useissa yhteyk- suutta harjoittava Rikkihappo Oy, jolla on 26360: sissä sekä eduskunnassa että valtioneuvos- teollisuuslaitoksia Lappeenrannassa, Kokko- 26361: tossa. Syyskuussa 1961 kauppa- ja teollisuus- lassa, Kotkassa, Harjavallassa, Vihtavuorella, 26362: ministeriö asetti toimikunnan selvittämään, Vaasassa ja Uudessakaupungissa. Rikkihappo 26363: miten osakkeenomistajana olevan valtion ja Oy:n tytaryhtiö Vuorikemia sijaitsee Po- 26364: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- rissa. Rikkihappo kuuluu nyt maatalousmi- 26365: haaraan kuuluvien valtion osakeyhtiöiden nisteriön alaisuuteen. 26366: keskinäiset suhteet pitäisi tähänastista tar- Rikkihapon siirtäminen kauppa- ja teolli- 26367: koituksenmukaisemmin järjestää. Useat mai- smtsministeriön alaisuuteen edellyttänee maa- 26368: nitun toimikunnan tekemistä u11distuschdo- talousministeriöstä annetun asetuksen muut- 26369: tuksista on voitu toteuttaa. tamista Rikkihapon osalta. Ennakkotapauk- 26370: Eräs syy valtionyhtiöiden toiminnan suu- sen tarjoaa Veitsiluoto Oy, joka vuonna 1949 26371: rempaan yhdenmukaistamiseen on valtion siirrettiin maatalousministeriöstä kauppa- ja 26372: halu tähänastista enemmän, niin kuin eräissä teollisuusministeriöön. Silloin muutettiin 26373: muissa mm. Länsi-Euroopan maissa, käyttää maatalousministeriöstä annettua asetusta ja 26374: yrityksiään raha- tai paikkakuntapoliittisina valtioneuvosto päätti muodollisestikin, että 26375: välineinä. Kysymys valtion mahdollisuuk- Veitsiluoto alistetaan kauppa- ja teollisuusmi- 26376: sista suuremmassa määrässä kuin tähän asti nisteriölle. 26377: käyttäa yhtiöitään taloudellis-poliittisena vä- Yllä olevaan viitaten allekirjoittanut eh- 26378: lineenä edellyttää tietysti selvittelytyötä, dottaa, että eduskunta hyväksyisi toivomuk- 26379: jossa mm. ulkomaiset kokemukset otetaan sen, 26380: huomioon. 26381: Eräs suhteellisen yksinkertainen käytän- että hallitus siirtäisi Rikkihappo 26382: nöllinen uudistus meillä olisi kaikkien teolli- Oy:n valvonnan maatalO'Usministe- 26383: suustoimintaa harjoittavien valtionyhtiöiden riöltä kanppa- ja teollisuusministe- 26384: valvonnan keskittäminen kauppa- ja teolli- riölle. 26385: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 26386: 26387: Ingvar S. Melin. 26388: 580 26389: 26390: IV,270. -Toiv.al. N:o 230. 26391: 26392: 26393: 26394: 26395: Koivunen ym.: Toimenpiteistä henkilöautojen valmistuksen 26396: turvaamiseksi Valmet Oy: n toimesta. 26397: 26398: 26399: E d u s k u n n a lle. 26400: 26401: Maamme ulkomaankaupan tuonnin enem- että osakin siitä jo nykyisillä vähittäishin- 26402: rliyys oli viime vuonna 700 milj. ja sitä edel- noilla tarjonnee sarjana mahdollisuudet· me- 26403: lisenä vuotena 685 milj. markkaa. Vastaavasti nestykselliseen ja kannattavaan henkilöauto- 26404: maahamme tuotujen henkilöautojen tuonti- tuotantoon. 26405: arvo oli viime vuonna 328 milj. ja edellis- Suurimmat vaikeudet henkilöautotuotan- 26406: vuonna 299 milj. markkaa. Henkilöautojen non aloittamiseen lienevät pääomakysymys ja 26407: tuontiin käytetty valuutta teki lähes puolet maamme EF'l'A-sopimuksen kautta hyväksy- 26408: maamme ulkomaankaupan tuontienemmyy- mät rajoitukset alkavan kotimaisen teollisuu- 26409: destä kahden viime vuoden aikana. den suojaamisesta ulkolaisen suurteollisuuden 26410: Ulkomaankauppamme tasapainottomuus, kilpailulta. Ilmeisesti aluksi tällaista erikois- 26411: yli sadantuhannen kappaleen vuotuinen hen- suojaa tarvittaisiin. Rahoituksen järjestämi- 26412: kilöautojen maahantuonti, krooniseksi muo- nen pitäisi olla hoidettavissa osoittamalla tar- 26413: dostunut työttömyys ja korkean ammattitai- koitukseen muutenkin työttömyyden torjun- 26414: don omaavien metallityöntekijäinkin maasta taan osoitettavia varoja. Näin sijoitettuna py- 26415: pako ovat asioita, joiden johdosta on käyty syväisluontoinen työttömyyden lieventäminen 26416: keskustelua kotimaisen henkilöautotuotannon olisi ilmeinen. 26417: aloittamisen mahdollisuuksia. Mm. Valme- Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mu- 26418: tin Jyväskylän tehtaiden ammattiosastojen kaan Valmet Oy:n toimesta on suoritettu tut- 26419: toimesta on otettu yhtey~siä Valmet Oy:n kimuksia henkilöautotuotannon kaupallisista, 26420: johtoon, maakuntaliittoon ja piirin kansan- teknillisistä ja taloudellisista edellytyksistä. 26421: edustajiin kotimaisen henkilöautotuotannon Mikäli nämä tutkimukset tulevat antamaan 26422: aloittamistoimenpiteiden kiirehtimiseksi. takeita siitä, että työllisyys, ulkomaankaupan 26423: Asia,sta käydyissä keskusteluissa on todettu t.asapainoittaminen ja yleinen kansantalou- 26424: maassamme olevan melkoiset edellytykset sano~ temme etu puoltavat henkilöautotuotannon 26425: tun uuden tuotannon aloittamiseen. Tehdään- aloittamista maa,ssamme, olisi mielestämme 26426: hän mm. Tourulan tehtailla traktoreita, jotka asiaa lähdettävä toteuttamaan. 26427: laatunsa ja hintansa puolesta ovat kansain- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 26428: välisesti kilpailukykyisiä. Rautapohjan teh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26429: das valmistaa paperikoneita ja erittäin vaati- 26430: via voimansiirtolaitteisiin kuuluvia osia rauta- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 26431: teiden linjavetureihin, saaden töistään arvo- toimenpiteisiin, joilla turvattaisiin Val- 26432: sanan ''korkeata kansainvälistä tasoa". Lisäksi met Oy :n toimesta aloitettava henkilö- 26433: maassamme vuosittain markkinoitavien hen- autojen valmistus maassamme. 26434: kilöautojen määrä on noussut niin suureksi, 26435: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 26436: 26437: Matti Koivunen. Toivo Friman. Pekka Silander. 26438: Kaisu Weckman. Lauha Männistö. Olavi J. Laine. 26439: Siiri Lehmonen. Pekka Salla. Hugo Manninen. 26440: Pauli Puhakka. Kauko Hjerppe. Eino Tainio. 26441: Irma Rosnell. 26442: 581 26443: 26444: IV,271.- Toiv.al. N:o 231. 26445: 26446: 26447: 26448: 26449: Bcklund: Kaivostoiminnan aloittam·isesta Jurvan kunnassa. 26450: 26451: 26452: E d u s k u n n a ll e. 26453: 26454: Jurvan kunnassa on suoritettujen tutki- alue. Koska on nähtävissä, että mainittujen 26455: muksien perusteella todettu nikkeli- ja kupa- 0siintymien hyväksikäyttö voi siirtyä epä- 26456: rimalmiesiintymiä. V. 1959 paikallisten mal- määräiseen tulevaisuuteen, valtiovallan olisi 26457: minetsijäin lähettämien näytteiden perus- ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin tutki- 26458: teella geologinen tutkimuslaitos aloitti kent- muksen loppuun saattamiseksi ja malmiesiin- 26459: tätyöt suorittaen syväkairauksia Niemenkylän tymien hyväksi käyttöön kaivostoiminnan 26460: Hautakankaan maastossa. Tutkimulcset kes- aloittamiseksi Jurvan kunnassa. Kaivostoi- 26461: keytyivät geologisen tutkimuslaitoksen osalta minnan aloittaminen toisi kansantaloudelle 26462: varojen puutteen vuoksi, mutta näytteet suuren hyödyn ja samalla se toisi pysyvän 26463: esiintymi•stä, jotka löydettiin Säläsjärven työkohteen Jurvan kuntaan, josta muutto- 26464: länsipuolelta, olivat siksi lupaavia, että Mal- liike on ollut huomattavan suurta. 26465: minetsijät Oy aloitti tutkimukset uudelleen. Edellä lausuttuun viitaten ehdotan edus- 26466: Nyttemmin on Malminetsijät Oy suoritta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26467: nut kunnan eri puolilla laajoja tutkimuksia, 26468: joiden tulokset johtivat syväkairaukseen ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 26469: malmivaltaukseen Jurvan Niemenkylässä. menpiteisiin malminetsintätutkimuk- 26470: Malminetsijät Oy:n aluevaltaukset käsittävät sien loppttttn saattamiseksi ja kaivos- 26471: n. 18 ha ja 'tiettävästi koeporauksissa on löy- toiminnan aloittamiseksi Jurvan kun- 26472: detty varsin rikas kupari- ja nikkelimalmi- nassa. 26473: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 26474: 26475: Georg Baeklund. 26476: 582 26477: 26478: IV,272. -Toiv.al. N:o 232. 26479: 26480: 26481: 26482: 26483: Friman ym.: Rautakaivostoiminnan aloittamisesta Kolarin 26484: Ratttuvaarassa. 26485: 26486: 26487: E d u s kun n a 11 e. 26488: 26489: Yli sata vuotta on kulunut rautamalmin larin ja Kittilän raaka-aine-esiintymien vä- 26490: löytymisestä Kittilässä ja Kolarissa. Sen jäl- lille. ,Jotta kasvavalla metalliteollisuudel- 26491: keen niiden tutkimusta on suoritettu jossain lamme olisi tulevaisuudessa raaka-ainetta ja 26492: määrin eri aikoina. Toisen maailmansodan jotta taloudellinen verenkierto myös Lapin 26493: alettua suoritettu rautatietutkimuksen aloit- alueella saataisiin vahvistumaan, on ryhdyt- 26494: .taminen todistaa näiden löytöjen arvon, sekä tävä ajoissa ~ekemään tarvittavia suunnitel- 26495: hyväksikäyttöön liittyvän kuljetuskysymyk. mia läänissä löytyvien metalliraaka-aineiden 26496: sen :tärkeyden. hyväksikäyttämiseksi. 26497: Sotien jälkeen tapahtuneet löydöt ja suo- Kun nyt Kolarin Rautuvaaran osalta on 26498: ritetut tutkimukset ovat johtaneet uusien me- suoritettu tutkimukset loppuun ja ne osoitta- 26499: talliraaka-aineiden paljastumisiin erikoisesti vat siellä olevan mahdollisuuksia rautakaivos- 26500: Kittilän alueella. Tänään jo tiedetään, että toiminnan aloittamiseen sillä edellytyksellä, 26501: Lapin maaperällä on edellytyksiä kannatta- että tarkoitukseen varataan valtion :toimesta 26502: valle kaivostoiminnalle, vaikka tutkimustoi- halpakorkoista pääomaa ja alennetut rauta~ 26503: minta on vasta kunnollisesti alkanut. Oulun tiekuljetusknstannnkset, on olemassa kaikki 26504: läänissä toimintansa aloittava Rautaruukin mahdollisuudet Lapin raudan hyväksikäytölle 26505: tehdas voi saada raudan raaka-ainetta toistai- ja sitä tietä tapahtuvalle tehokkaalle työttö- 26506: seksi mm. Kärväsvaaran ja Raajärven kaivok- myyden torjunnalle. 26507: silta, mutta niiden ehdyttyä täytyy ottaa käy- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 26508: täntöön uusia kaivoksia. Tällaisina tulevat ky. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26509: symykseen Kolarin ja Kittilän tunnetut rau- muksen, 26510: tamalmiesiintymät. Kolarin radan kohta val- 26511: mistuttua on rauta siellä käyttömahdolli.suuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 26512: sien piirissä. Kittilän löytöjen käytön edelly. rautakaivostoiminnan aloittamiseksi 26513: tyksenä taas on rautatien rakentaminen Ko- Kolarin Rautuvaarassa. 26514: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 26515: 26516: Toivo Friman. Pekka Salla. 26517: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio. 26518: 583 26519: 26520: IV,273.- Toiv.al. N:o 233. 26521: 26522: 26523: 26524: 26525: Mustonen ym..: Kaivostoiminnan aloittamisesta Lahnaslam- 26526: milla. Sotkamon k1tnnassa. 26527: 26528: 26529: E d u s k u n n a LJte. 26530: 26531: Sotkamon kunnan alueelta on löydetty kaivosalue on varsin hyvällä paikalla kulku- 26532: erittäin laaja talkkiesiintymä, n.s. Lahnaslam- yhteyksien suhteen. Matkaa maant~it.se on 26533: min talkki. Tutkimukset ja koerikastuk:sen on Vuokatin asemalle 14 km ja Kajaaniin 24 km. 26534: suorittanut itse paikanpäällä Suomen Malmi Täällä teollisuutta vailla olevalla alueella jo 26535: Oy. jo kolme vuotta sitten. Kaivosalueelle on työllisyydenkin kannalta kaivostoiminnan ai- 26536: rakennettu noin kilometrin pituilien maantie kaansaaminen olisi mitä kaivatuin toimenpide, 26537: ja suoritettu muita valmisteluja, joihin on sillä onhan Kainuu maamme pahimpia vajaa- 26538: käytetty varoja noin miljoona nykymarkkaa. työllisyysalueita, vaikka sieltä ei puutu työ- 26539: Asiantuntijoitten antamien lausuntojen mu- kohteita paremmin kuin työvoimaakaan, jota 26540: kaan koe-rikastustulokset ovat olleet erittäin nyt menee huomattavasti Ruotsiin. Lahnas- 26541: myönteiset. Maamme paperiteollisuus on suu- lammin talkkiesiintymän hyväksikäyttö kuu- 26542: rin talkin kuluttaja. Nykyisin tuodaan maa- luu mielestämme niihin ratkaisuihin, joita 26543: hamme huomattavat määrät talkkia ulko- valtiovallan tulisi suorittaa Kainuun teol- 26544: mailta. On ilmeistä, että ilman valtiovallan listamiseksi. 26545: toimenpiteitä kaivostoiminnan aloittaminen . Edellä esitetyn perusteella ehdotamme elus- 26546: ei ole mahdollista siinä laajuudessa, mihin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26547: edellytykset ovat olemassa. Talkin louhinta 26548: sanotulla kaivoksella tulisi olemaan erittäin ta- että hallitus r1fhtyisi kiireellisiin toi- 26549: loudellista, koska kaivos tulisi toimimaan avo- menpiteisiin kaivostoiminnan aloitta- 26550: kaivoksena, sillä mineraali esiintyy aivan miseksi Lahnasl.ammilla Sotkamon kun- 26551: maanpinnasta. lähtien. Sijaintinsa puolesta nassa. 26552: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 26553: 26554: Heikki Mustonen. Paavo Lagerroos. 26555: 584 26556: 26557: IV,274.- Toiv.al. N:o 234. 26558: 26559: 26560: 26561: 26562: Månnistö ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Siilinjärven 26563: kunM.ssa sijaitsevalla a:patiittialueella. 26564: 26565: 26566: B d n s k u n n a 111 e. 26567: 26568: .Siilinjärven kunnan alueella on löydetty olisi tärkeä ja myönteinen asia myös Pohjois . 26569: määrältään merkittävä ja laadultaan korkea- Savon työllisyyskysymyksen hoitamiselle. 26570: luokkainen apatiittiesiintymä. Tutkittu alue Koska yksityinen pääoma ei ilmeisesti tunne 26571: on 4 km etäisyydellä Siilinjärven kirkonky- riittävää mielenkiintoa apatiittilöydösten hy- 26572: lästä. Alueen halki kulkee Siilinjärven-Juan- 26573: 1 26574: väksikäyttöön ja on todennäköistä, että ilman 26575: kosken rautatie ja Siilinjärven-Nilsiän valtiovallan toimenpiteitä ei kaivostoiminnan 26576: maanti(l, joten kuljetusmahdollisuudet ovat aloittaminen ole mahdollista, edellä esitetyn 26577: hyvät. Kaivostoiminnan aloittaminen ei vaa- perusteella ehdotamme eduskunnan hyväksyt~ 26578: tisi suuria perustamiskustannuksia, koska kai- täväksi toivomuksen, 26579: vantotyöt voidaan aloittaa avolouhintana. 26580: Kun fosfaattilannoitteiden raaka-aineet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 26581: tuodaan ulkomailta, merkitsisi siirtyminen menpvteisiin kaivostoiminnan aloitta- 26582: kotimaiseen raaka-aineeseen huomattavaa va- miseksi Sit"linjärven kunnassa sijaitse- 26583: luuttasäästöä. Kaivostoiminnan aloittaminen valla apatiittialueellit. 26584: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 26585: 26586: Lauha Männistö. Aarne Pulkkinen. 26587: Hugo Manninen. Veikko J. Rytkönen. 26588: 585 26589: 26590: IV,275.- Toiv.al. N: o 235. 26591: 26592: 26593: 26594: 26595: Nevalainen ym.: Teollisuuden perustamisesta Kiteen Puhok- 26596: ·seen. 26597: 26598: 26599: B d u s k u n n a ll e. 26600: 26601: Pohjois-Karjalan läänin eteläinen osa on den tarpeisiin erinomaisesti soveltuvan maa- 26602: miltei kokonaan vailla .teolHsuutta. Pysyvien alueen, jonka se on valmis luovuttamaan tar- 26603: työpaikkojen puuttuessa muuttotappiot ovat koitukseen edullisin ehdoin. Edellä mainitun 26604: erittäin suuret ja väestön tulotaso alhainen. metsävaratutkimuksen lisäksi kunta on laadi- 26605: Suuresta muuttoliikkeestä huolimatta alue on tuttanut insinööritoimisto Olli Heikinhei- 26606: tyypillistä vajaatyöllisyysaluetta. molla teollisuussuunnitelman, joka rakentuu 26607: Vaikka alue onkin suuressa määrin Etelä- pääasiassa faneri- ja lastulevytuotannon va- 26608: Suomen puunjalostusteollisuuden raaka-aine- raan, joilla tuotteilla jo nyt, mutta varsinkin 26609: lähde, riittää puuta varsinkin faneri- ja laatu- lähitulevaisuudessa tiedetään olevan nopeasti 26610: levyteollisuuden laajenevan tarpeen tyydyttä- ja voimakkaasti kasvavaa kysyntää sekä koti- 26611: miseksi, kuten metsänhoitaja Eero Heliö on että ulkomaanmarkkinoilla. Teollisuuden pe- 26612: aluetta koskevassa metsävarojen tutkimuk- rustamista on osaltaan edistämässä voimaan 26613: sessa todennut. astunut kehitysaluelaki, jonka mukaisesti Ki- 26614: Kiteen Puhos sijaitsee Pohjois-Karjalan teen Puhos kuuluu I vyöhykkeeseen. 26615: eteläisen alueen keskellä. Sillä on perinteitä Kun ei ole varmaa, että yksityisten toimesta 26616: teollisuuden sijaintipaikkana. Kuljetusolosuh- syntyisi Kiteen Puhokseen teollisuutta riittä- 26617: teiden ratkaisevasti parantuessa Puhos on jäl- vän nopea!Sti, ehdotamme eduskunnan hyväk- 26618: leen noussut keskeiselle sijalle teollisuutta syttäväksi toivomuksen, 26619: suunniteltaessa. Alue sijaitsee kolmen kesto- että hallitus r'!!htyisi kiireellisiin toi- 26620: päällystetyn valtatien risteyksessä, sen vie- menpiteisiin Kiteen Puhoksen teollista- 26621: ressä on juuri valmistumassa Parikkalan-- miseksi joko niin, että tehtävän suorit- 26622: Onkamon rautatie ja Puhos on Saimaan ka- taisi jo toimiva valtiojohtoinen yritys 26623: navan syväväylän varrella. taikka että tehtävää varten perustet- 26624: Kiteen kunta on hankkinut omistukseensa taisiin va'l!tionenemmistöinen osakeyh- 26625: Puhoksesta n. 70 ha: n suuruisen, teollisuu- tiö. 26626: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 26627: 26628: Valde Nevalainen. Urho E. Knuuti. 26629: U. B. Voutilainen. Ville Tikkanen. 26630: Antti 0. Pennanen. Eero B'å.kkinen. 26631: Antero Väyrynen. 26632: 26633: 26634: 26635: 26636: 74 E 529/66 26637: 586 26638: 26639: IV,276. - Toiv.a.l. N: o 236. 26640: 26641: 26642: 26643: 26644: PUakk& ym..: Malmien etsimis- ja tutkimustoiminnan tehos- 26645: . tamisesta Pohjois-KMjoJ,assa. 26646: 26647: 26648: E d u s k u n n a ll e. 26649: 26650: U\lSien pysyvien työpaikkojen luominen tutkiminen. Näin voidaan kartoittaa sellaiset 26651: Pohjois-Karjalaan on välttämätöntä. Muu- malmiot, joiden käyttöönotto voidaan katsoa 26652: toin .ei kyetä maalrunnan asukkaille tarjoa- taloudelliseksi. 26653: maan työtä eikä kohoavaa elintasoa. Näyt- Malmien etsimis. ja tutkimustoimintaa 26654: täisi siltä, että hyvät edellytykset työpaikko- ovat maakunnassa harjoittaneet pääasiassa 26655: jen saantiin olisi kaivostoiminnan ja sen tuot- alasta kiinnostuneet yhtiöt. Se ei ole ollut riit- 26656: teiden jalostamisen piirissä. Pohjois-Karjala tävän laajaa, eikä tutkimuksen tuloksia ole 26657: kuuluu nimittäin malmirikkaisiin alueisiin. aina saatettu julkisuuteen. Riittäviin tulok- 26658: Toiminnassa olevan Outokummun kaivoksen siin pääsemiseksi olisi valtion ryhdyttävä tätä 26659: ohella järvimalmien noston ja käytön lisäksi tehtävää tehokkaammin hoitamaan. Jos tutki- 26660: kaivostoimintaa on harjoitettu Enon Hutun- musten avulla löydetään, kuten olettaa sopii, 26661: vaarassa, Pielisjärven Mätäsvaarassa ja Enon kaivoskelpoisia malmioita ja ne saatetaan toi- 26662: Otravaarassa. Toiminta on alkuvaiheessa Kai- mintaan, niin siten saadaan menestyksellisellä 26663: vin Luikonlahdella. Kaivostoimintaan johta- tavalla torjutuksi työttömyyttä. Samalla se 26664: neita esiintymiä on siis löydetty useita, vaikka merkitsee maakunnan vaurauden kohotta- 26665: maakunnan maaperästä onkin tutkittu vain mista. 26666: vähäinen osa. Eräitä pienempiä esiintymiä Edellä lausutun perusteella ehdotamme 26667: tunnetaan eri puolilla maakuntaa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26668: Malmien etsiminen johtaa varmasti uusien 26669: esiintymien löytöön. Mainittakoon, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 26670: vuonna 1957 Maakuntaliiton toimeenpane- menpiteisiin malmien etsimis- ja tutki- 26671: lll8.SS8. malminetsintäkilpailussa saatiin lähes mustoiminnan tehostamiseksi ja kaivos- 26672: 6 000 näytettä, joista hyviä noin 200. Täysin kelpoisten malmioiden käyttöönottami- 26673: välttämätöntä onkin malmien etsinnän tehos- seksi Pohjois-Karjalassa. 26674: taminen ja tavattujen esiintymien lähempi 26675: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 26676: 26677: Pa.uli Puhakka. Hugo Ma.nnjnen. 26678: LyyH Koskinen. Lauha M"annistö. 26679: Veikko J. Rytkönen. 26680: 587 26681: 26682: IV,277.- Toiv.al. N:o 237. 26683: 26684: 26685: 26686: 26687: Puhakka. ym.: Toimenpiteistä metalliteollisuuden perstami- 26688: seksi Pohjois-Karjal(W;n. 26689: 26690: 26691: E d u s k u n n a 11 e. 26692: 26693: Pohjoiwurjalasta muuttaa . jatkuvasti puolista. Esimerkiksi metalliteollisuutta ei ole 26694: parhaassa työiässä olevia ihmisiä muualle.· juuri nimeksikään. Jos metalliteollisuuden ja- 26695: Muttaliike on niin suuri, että maakunnan asu- lostusarvo asukasta kohden koko maassa mer- 26696: ka~luku jatkuvasti vähenee. Asukasluvun vä- kitään 100, niin on se Pohjois-Karjalan osalta 26697: hentymisestä huolimatta on talvikausina työt- merkittävä 8. Eräät muutkin teollisuusalat 26698: tömien luku noussut jopa 8 000. Tämä on seu- ovat heikosti kehittyneet. 26699: rausta siitä, että Pohjois-Karjala on teolli- Maakunna~sa ·on varmasti edellytyksiä me- 26700: sesti jälkeenjäänyt alue. Maakunnassa on teol- talliteollisuuden laajentamiselle ja muidenkin 26701: lisuuden ja käsityön osuus asukasta kohden teollisuusalojen kehitykselle. Eräät asiantun- 26702: vain 23,5 % koko aineellisen tuotannon ar- tijat ovat sanoneet, että Pohjois-Karjalaan 26703: vasta, kun se koko maa huomioonottaen on voitaisiin perustaa suurehko konepaja. Tällai. 26704: 54,6 %. Tilanteeseen ei näytä tulevan paran- seen hankkeeseen ryhtyminen vaatisi kuiten- 26705: nusta ilman erikoistoimenpiteitä, sillä jatku- kin perusteellisen tutkimuksen. Se pitäisi 26706: vasti teollisuusrakennusten rakentaminen panna toimeen välittömästi valtion toimesta. 26707: maakunnassa on vähäisempää kuin esim. Samassa yhteydessä pitäisi selvittää Pohjois- 26708: Etelä~Suomessa. Uimaharjun selluloosateh- Karjalan metalliteollisuuden perustaJUisedel- 26709: taan valmistuminen ja suunniteltu Wärtsilä- lytykset kokonaisuudessaan. 26710: yhtYmän lukkotehtaan rakentaminen eivät Edellä sanotun perusteella ~hdotamme edus- 26711: vielä poista maakunnan 'teollisen kehityksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26712: jälkeenjääneisyyttä. Myöskään äskettäin hy- 26713: väksytyt kehitysaluelait eivä't tuone suurta- että hallitus kiireellisesti tutkitut- 26714: kaan muutosta tilanteeseen. taisi Pohjois-Karjalan metalliteolli~ 26715: Talousalueella ei kuitenkaan ole kysymys suuden laajentamisedeUytykset ja ryJJ,- 26716: vain teollisen kehityksen jälkeenjääneisyy- tyisi tutkimuksen tulosten mukaisiin 26717: destä, vaan jo oleva teollisuus on liian yksi- toimenpiteisiin. 26718: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 26719: 26720: Pauli Puha.kk:a.; 26721: Lyyli Koskinen. 26722: Veikko J. Rytkönen. 26723: 588 26724: 26725: IV,278. - Toiv.a.l. N :o 288. 26726: 26727: 26728: 26729: 26730: Tainio ym.: Maan malmivaroihin pe1'Ustuvan korkealaatuista 26731: terästä tuottat,an jalostuslaitoksen rakentamisesta. 26732: 26733: 26734: E d u s k u n n a 11 e. 26735: 26736: Ulkomailta tuodaan Suomeen runsaasti tar- toksen rakentamiseksi ovat siis entistäkin pa- 26737: jolla olevista metalliteollisuuden tuotteista. remmat. · 26738: Kehittämällä metalliteollisuutta ja sen perus- Ei ole maamme edun kannalta oikein, että 26739: teollisuutta voitaisiin suurin osa näistä tuot- myös Kemin kromi vietäisiin ulkomaille ku- 26740: teista korvata kotimaisella tuotannolla. Me- ten tapahtuu Otanmäen tuottaman vanadiitin 26741: talliteollisuuden ja sen perusteollisuuden jat- suhteen. Kromi, samoinkuin muutkin metallit 26742: kuvan ja laajentuvan toiminnan kannalta muo- olisi jalostettava kotimaassa niin pitkälle kuin 26743: dostuu erityisen tärkeäksi raaka-aineiden riit- mahdollista ja ainoastaan oman tarpeen ylit- 26744: tävyyden turvaaminen. Mutta jo tunnettujen tävä osa tuotannosta olisi vietävä ulkomaille. 26745: esiintymienkin käyttöönoton kautta voitaisiin Siksi olisikin kiireesti ryhdyttävä laati- 26746: kehittää ja laajentaa metallin perusteolli- maan suunnitelmia erikoisterästä valmistavan 26747: suutta. teollisuuslaitoksen rakentamisesta. Korkealaa- 26748: Pohjois-Suomen tunnetut malmiesiintymät tuista terästä tuottavan jalostuslaitoksen tuo- 26749: muodostavat edellytykset esimerkiksi erikois- tantoa voitaisiin suunnata valmistamaan esi- 26750: terästä tuottavan teollisuuden kehittämiselle. mel'kiksi teräksen seostusmetallia, metallike- 26751: Tällaisina voitaisiin mainita Otanmäki Oy: n raamisia tuotteita, ruostumatonta- ja hapon- 26752: tuottama vanadiitti sekä Kemin kromi-, Ni- kestävää terästä. 26753: valan nikkeli-, Kittilän mangaani- ja monet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus- 26754: muut esiintymät. Kaivostoiminnan käyntiin kunnan päätettäväksi toivomuksen, 26755: saaminen Nivalan nikkeli- ja Kemin kromi- 26756: esiintymillä on jo käynnissä. Lisäksi ovat että \hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 26757: suunnitelmat valmiina kromin jalostuslaitok- maastamme 'löytyviin malmivarQ'I."hin 26758: sen rakentamiseksi Tornion Röyttään. Edelly- perustuvan korkealaatuista terästä tuot- 26759: tykset erikoisterästä tuottavan teollisuuslai- tavan jalostuslaitoksen rakentamiseksi. 26760: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 26761: 26762: Eino Tainio. Kauko Hjerppe. 26763: Paavo Lagerroos. Antti Kinnunen: 26764: Pekka Salla.. Anna-Liisa Tiekso. 26765: Toivo l'rima.n. 26766: 589 26767: 26768: IV,279.- Toiv.al. N:o 239. 26769: 26770: 26771: 26772: 26773: Vilmi ym.: Kolarin kaivostoiminnan laajentamisesta ja mal- 26774: minetsinnän tehostamisesta. 26775: 26776: 26777: E d u s k u n n a 11 e. 26778: 26779: Pohjois-Suomi kamppailee jatkuvasti vai- kaan ole riittävät työtilaisuuksien säilyttämi- 26780: kean työttömyyden kourissa. Metsävarojen voi- seksi ja uusien aikaansaamiseksi. 26781: makas väheneminen on omiaan vähentämään .Tämän huomioonottaen esitämme eduskun- 26782: työtilaisuuksia. Ilahduttavana piirteenä on nan lausuttavaksi .toivomuksen, 26783: kuitenkin todettava, että Kolarin rata on val- 26784: mistumassa. Näin ollen malmivarojen siirtä. _että hallitus t·yhtyisi viivytyksittä 26785: minen jalostuslaitoksiin ja vientiin on mah- toimiin Kolarin kaivostoiminnan Zaa,. 26786: dollista. Kaivostoiminnan kehittäminen ja jentamiseksi ja malminetsinnän kaikin- 26787: malminetsinnän nykyinen vaihe eivät kuiten- puoliseksi tehostamiseksi. 26788: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 26789: 26790: Pekka Vilmi. Reino Kangas. 26791: Paavo Niinikoski. Hannes Paaso. 26792: Eino Sääskilahti. 26793: 590 26794: 26795: IV,280.- Hemst.mot. N:o 240. 26796: 26797: 26798: 26799: 26800: Backlund: Angående undersökning rörancle {ö1·läggandet av 26801: industrier till södra Ö8terbotten. 26802: 26803: 26804: T i 11 R i k s d a g e n. 26805: 26806: Södra. österbotten hör till landets härdast märksamhet än hittills bl.a. i form av en 26807: drabbare undersysselsättningsområden. Som undersökning om vilka industrier som skulle 26808: en följd härav har emigrationen härifrån kunna lämpa sig och kunna rekommenderas 26809: också varit större än i andra delar av landet. för omrädet i fräga. 26810: Ovsaken till sysselsättningssvärigheterna är Med hänvisning härtill frän undertecknad 26811: att området saknar industrier av någon be- därför föreslä att riksdagen ville hemställa, 26812: tydelse. Vid ekilda tillfällen har försök gjorts 26813: att locka industrier till omrädet och även att regeringen måtte tillsätta en ex- 26814: i riksdagen har motioner inlämnats i detta pertkommitte för att undersöka vilka 26815: syfte. Nägot resultat har emellertid inte upp- industrier som skulle kunna vara lämp- 26816: nätts och någon ändring i situationen har liga att förläggas till södra Osterbot- 26817: inte hell.er inträtt. Det vore därför skäl att ten. 26818: från statsmaktens sida ägna Saken större upp- 26819: Helsingfors den 30 april 1966. 26820: 26821: Georg Backlund. 26822: 591 26823: 26824: IV,280. - Toiv.al. N: o 240. 26825: 26826: 26827: 26828: 26829: Backlund: T'1dkimuksesta teollisuuslaitosten sijoittamiseksi 26830: Etelä-PohjanmooUe. 26831: 26832: 26833: Ed u s kun n a 11 e. 26834: 26835: Etelä-Pohjanmaa on maamme kovimmin olisi senvuoksi syytä osoittaa tähänastista 26836: koeteltuja alityöllisyysalueita. Tästä johtuen suurempaa huomiota asiaan mm. tutkimalla, 26837: siirtolaisuus tältä alueelta on myös ollut suu- mitkä .teollisuudet voisivat soveltua ja olla 26838: rempaa kuin maan muista osista. Työllisyys. suositeltavia kysymyksessä olevalle alueelle. 26839: vaikeuksien syynä on, ettei alueella ole hiu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus- 26840: kankaan merkittävää teollisuutta. Teolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 26841: suutta on yritetty houkutella alueelle eri 26842: yhteyksissä ja eduskunnassakin on tehty tätä että hallitus asettaisi asiantuntija- 26843: tarkoittavia aloitteita. Tuloksia ei kuitenkaan komitean tutkimaan mitkä teollisuudet 26844: ole saavutettu eikä tilanteessa myöskään ole saattaisivat sopia sijoitettaviksi 61eliii- 26845: tapahtunut mitään muutosta. Valtiovallan selw Pohjanmaalle. 26846: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 26847: 26848: Georg Backlund. 26849: 592 26850: 26851: IV,281. - Toiv.al. N :o 241. 26852: 26853: Karpola ym.: Saha-, vaneri- ja lastulevyteollisuuden perusta- 26854: misesta Kiteen Puhokseen. 26855: E d u. s k u n n a 11 e. 26856: Kiteen kunta on suorituttanut tutkimuksen taisiin käyttää myös sopivasti raaka-aine- 26857: siitä, mitä mahdollisuuksia olisi uuden puun- kuljetuksiin. 26858: jalostusteollisuuden menestykselliselle toimin- Puhoksen seutu on rakenteellisesti pysyvää 26859: nalle Kiteen Puhoksessa. Tässä tutkimuksessa alityöllisyysaluetta. Näin ollen perustyövoi- 26860: on raaka-ainevarojen osalta tultu seuraavan- man saanti teollisuuslaitokseen olisi vaiva- 26861: laisiin johtopäätöksiin: tonta. Joensuussa sijaitsevat Värtsilän teknil- 26862: Hankinta-alueella on runsaat metsävarat linen ammattikoulu ja maakunnan ammatti- 26863: ja suhteellisen vähän puunjalostusteolli- koulut, joista yksi sijaitsee Puhoksen välittö- 26864: suutta. Hakatusta raakapuusta viedään ny- mässä läheisyydessä, Kiteen kirkonkylässä, 26865: kyisin suurin osa muualle jalostettavaksi, turvaisivat ammattitaitoisen työvoiman saan- 26866: vaikka jalostus voisi tapahtua yhtä hyvin nin. 26867: tai kenties paremminkin lähellä raaka-aine- Edellä mainitut näkökohdat huomioon- 26868: lähteitä. Verrattaessa hakkuumahdollisuuksia ottaen voitaisiin Puhokseen perustaa tutki- 26869: nykyisiin hakkuumääriin voidaan todeta, että musten mukaan 30 000 ms vuosituotannon 26870: hakkuusuunnitetta ei ole vielä läheskään saa- vaneritehdas, 100 000 ms lastulevytehdas ja 26871: vutettu. Kun hakkuusuunnite on laadittu 15 000 std: n sahalaitos. Yhteensä käytettäisiin 26872: edullisinta metsänhoidollista saavutusta sil- mainituilla teollisuuslaitoksilla 400 000 p-ms 26873: mälläpitäen, voidaan todeta, että metsänhoito erilaista ainespuuta vuodessa. Teollisuuslaitos 26874: alueella kärsii hakkuiden vähäisyydestä. Li- pystyisi tarjoamaan työpaikan välittömästi 26875: säksi hakkuusuunnite on varovaisesti mitoi- noin 1 000 henkilölle, sekä raaka-aineen han- 26876: tettu. Jo tämänhetkisen metsätalouden voima- kinnassa noin 2 000 henkilölle. Palveluelin- 26877: peräisyysasteen katsotaan sallivan suurem- keinot mukaan luettuina teollisuuslaitos an- 26878: piakin hakkuumääriä. Tarkastelun ulkopuo- taisi toimeentulon n. 6 000-7 000 asukkaan 26879: lella on edelleen kokonaan Neuvostoliitosta yhdyskunnalle. 26880: tuotava puu, joka muuttaisi tilanteen oleel- Käsityksemme mukaan valtiovallan tulisi 26881: lisesti edullisemmaksi. Raaka-aine näin ollen entistä enemmän edistää raaka-ainevaro- 26882: tulisi riittämään uudellekin puunja.lostusteol- jamme hyväksikäyttöä. Samalla sen tulisi 26883: lisuudelle. Asiantuntijat ovat sanoneet, että entistä tehokkaammin tasoittaa toimenpiteil- 26884: Puhoksen ympäristö on raaka-ainevarojensa lään maassamme vallitsevia kehityseroja ja 26885: puolesta edullisin uuden puunjalostusteolli- kiinnittää entistä enemmän huomiota uusien, 26886: suuden sijaintipaikka maassamme. pysyvien työpaikkojen luomiseen, varsinkin 26887: Kuljetusmahdollisuudet Puhoksen teolli- alityöllisyysalueille. Kun mainitun suuruinen 26888: suudelle tulisivat muodostumaan mahdolli- teollisuuslaitos vaatii verraten paljon inves- 26889: simman monipuolisiksi. Puhos . sijaitsee kol- tointi- ja käyttöpääomaa, joten sen rakenta- 26890: men eri suuntaan lähtevän uuden kesto- minen yksinomaan yksityisellä pääomalla 26891: päällystien risteyksessä. Onkamon-Parikkalan tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia, ehdotamme 26892: rautatie joka valmistuu vuoden 1966 aikana, kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 26893: ohittaa Puhoksen, Saimaan kanavan syvä- vomuksen, 26894: väylä tulee niinikään kulkemaan verraten 26895: läheltä Puhosta, joten ulkomaankauppaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 26896: menevät valmiit tuotteet voitaisiin lastata jo toimenpiteisiin saha- vaneri- ja lastu- 26897: tehdasalueella sellaisiin aluksiin, joissa ne levyteollisuuden perustamiseksi Kiteen 26898: voidaan kuljettaa perille saakka. Vesistöä Voi- Puhokseen. 26899: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 26900: Reino Karpola. Mikko Volotinen. 26901: Pentti Pekkarinen. PauH Puhakka. 26902: Ale Holopainen. 26903: 693 26904: 26905: IV,282.- Toiv.al. N:o 242. 26906: 26907: 26908: 26909: 26910: Holopainen ym.: Toime,.,piteistä jyrsi,.,tu·rpeen käytön lisää- 26911: miseksi. 26912: 26913: 26914: Ed uskumnaUe. 26915: 26916: Valtion varoilla on usean vuoden ajan Kun monien polttoturpeen tuotantoon so- 26917: tuettu turveteollisuutta ja turvetutkimusta. pivien soidan vaikutuspiirissä oleva teollisuus 26918: Tulo- ja menoarviossa on ollut siirtomäärä- on luomassa edellytyksiä suurisuuntaiselle 26919: raha turveteollisuuden tarpeisiin sopivien turpeen käytölle, olisi samanaikaisesti ryh- 26920: soiden ojitussuunnitelmien laatimiseksi ja to- dyttävä myös toimenpiteisiin soiden valmis- 26921: teuttamiseksi, näiden soiden kunnostamiseksi tamiseksi turvetuotantoa varten, mikä vie 26922: turvetuotantoa varten, tuotantokokeilujen aikaa useita vuosia. Peruskuivatuksen suorit- 26923: suorittamiseksi, turpeen käsittelytekniikan tamisessa on kuitenkin oma riskinsä, joten 26924: kehittämiseksi, alan tutkimus- ja julkaisu- olisi pyrittävä valtion varoin valmistamaan 26925: toiminnan edistämiseksi sekä turveteollisuu- ,turveteollisuuden tarpeisiin sopivia jo tut- 26926: den tukemiseksi. kittuja soita. ·Tämä on sitäkin tärkeämpää, 26927: Turvetuotannossa ja sen edistämisessä on kun otetaan huomioon, että se merkitsee sa- 26928: yksipuolisesti kiinnitetty huomiota polttotur- malla polttoainevaraston muodostumista krii- 26929: peen käyttöön lauhdevoimalaitoksissa ja viime sitilannetta varten hyvin pienin pääomakus- 26930: aikoina erikoisesti ns. kasvuturpeeseen. Sitä tannuksin sekä polttoaineomavaraisuuden 26931: vastoin polttoturpeen käyttö teollisuuslaitos- lisäämistä. Kun turvesuot sijaitsevat alityöl- 26932: ten höyrykattilalaitoksissa ja suurissa keskus- lisyysalueilla, on tällä myös työllisyyden 26933: lämmityslaitoksissa on jäänyt liian vähälle kannalta suurta merkitystä. 26934: huomiolle. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 26935: Polttoturpeen käytölle on kuitenkin par- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 26936: haat edellytykset juuri teollisuuden höyry- muksen, 26937: kattilalaitoksissa, joissa taloudelliset mahdol- 26938: lisuudet tuontipolttoaineiden rinnalla ovat että hallit'US kiireellisesti t'1/''htyisi toi- 26939: aivan toista luokkaa kuin lauhdevoimalaitok- menpiteisii"" jyrsinturpee"" käytö"" li- 26940: sissa. Vuoksenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa, säämiseksi ja siiM mielessä 'tf:yhtyisi 26941: Keski-Suomessa ja Savossa eräät teollisuus- tehostamaan turveteollisuude"" tarpei- 26942: laitokset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta siin sopivien soide"" ojit'USsuunnitel- 26943: jyrsinturpeen käyttöön ja ovat ottaneet huo- mien laatimista ja toteuttamista, näi- 26944: mioon turpeen käyttömahdollisuuden kattila- den soiden kunnostamista turvetuota""- 26945: hankinnoissaan. Näillä alueilla tehdyt tutki- toa vartM mm. Pohjois-Karjalassa, Sa- 26946: mukset ovat myös osoittaneet useita suo- vossa ja Keski-Suomessa, tuotanto- 26947: alueita, jotka ovat turpeentuotannon tarkoi- kokeilujen suorittamiseksi, sekä tur- 26948: tuksiin sopivia. peen käsittelytek,.,iikan ja sen poUta- 26949: laitteiden kehittämiseksi. 26950: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 26951: 26952: Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen. 26953: Artturi Jämsen. Reino Karpola. 26954: Mauno Pohjonen. Mikko Volotinen. 26955: Antti 0. Pennanen. 26956: 26957: 26958: 75 E 529/66 26959: IV,283.- Toiv.al. N':o 243. 26960: 26961: 26962: 26963: L. Koskinen ym.: Metalliteollisuudeflt sijoittamisesta Mikkeliflt 26964: Uiiinin Qlueeije.. 26965: 26966: 26967: Ed uskunnaUe. 26968: 26969: ·Väestön muuttoliike maaseudulta suuriin kusten tarjoamien mukavuuksien kaipuu. Se 26970: asutuskeskuksiin on viime vuosien aikana li- ei pidä paikkaansa. Ratkaisevin syy maalta- 26971: sääntynyt huolestuttavassa maarm. Sitä pakoon on se, että tyÖ- ja toimeentuloedelly- 26972: osoittavat tilastot maakuntien väkiluvun jat- tykset jatkuvasti huononevat maaseudulla. 26973: kuvasta alenemisesta ·ja asuntokeskuksiin Maatalouden ja metsätöiden jatkuva ko- 26974: muuttaneiden luvun jyrkästä kohoamisesta. neelli.stuminen on vaikuttanut suuresti maa- 26975: Muuttoliike näyttää eri lääneissä vaikuttavan seudun työtilaisuuksien vähenemiseen. Kun 26976: eri tavalla, vaikka yleisenä piirteenä onkin vastaavasti muita työtilaisuuksia ei ole avau- 26977: maalaisituntien väestön väheneminen. tunut, on väestön muuttoliike täten muodos- 26978: Muuttoliike on ·luonnollinen ilmiö, mutta tunut pakolliseksi. Näin tulee tapahtumaan 26979: jos se muodostuu suhteettoman laajaksi maal- vastaisuudessakin, vieläpä lisääntyvässä mää- 26980: tapaoksi, se on jo epätervettä yhteiskuntake- rin, ellei maaseudun työoloja ryhdytä tehok- 26981: hitystä, josta aiheutuu monenlaisia haittoja kaasti järjestämään valtiovallan avulla. 26982: ja vaikeuksia. Asutuskeskusten laajeneva Metalliteollisuuden aloittaminen avaa työ- 26983: teollistuminen avaa yhä uusia työtilaisuuksia, ja toimeentulomahdollisuuksia ja täten voi- 26984: mutta voimakkaan muuttoliikkeen tuomaa daan välttää liiallista väestön muuttoliikettä 26985: työvoimaa se ei kuitenkaan pysty sijoitta- j.a maaseudun autioitumista. 26986: maan, vaan syntyy jatkuvasti alueellista Mikkelin läänin alue on jäänyt melkein ko- 26987: työttömyyttä sellaisenakin aikana, jolloin konaan vaille teollisuutta, vaikka mm. maa- 26988: työtilanne on tavallista myönteisempi. Asu- perätutkimuksissa on todettu olevan luonnon- 26989: tuskeskuksissa vallitseva asuntopula, joka rikkauksia, ja muitakin edellytyksiä suur- 26990: viime vuosina on ollut suorastaan vaikea, on teollisuuden menestymiselle on riittämiin. 26991: osittain liiallisen muuttoliikkeen seurausta. Maatalouden ha.rjoittaminen sen sijaan me- 26992: Niin ikään koulu-, terveys- ja sosiaalihuollon nestyy huonosti maapohjan bru.uden huo- 26993: sekä monen muun niihin verrattavan yhteis- mioon ottaen. Tästä E~yystä väestön muutto- 26994: kunnallisen toiminnan osalla syntyy häiriöitä liike on suurempaa kuin muualta maasta. 26995: asutuskeskuksissa, koska nopeasti lisääntyvän Syntyneen talouS- ja väestöpoliittisen tilan- 26996: väestön tarpeet kasvavat nopeammin kuin teen korjaamiseksi on kiiroosti ryhdyttävä 26997: niitä kyetään tyydyttämään. Nåistä häi- toimenpiteisiin teollisuuden sijoittamiseksi 26998: riöistä joutuu kärsimään koko asutuskeskus- Mikkelin läänin alueelle. 26999: ten väestö. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, edus- 27000: Väeston muuttoliikkeen eli maaltapaon kunnan hyväksyttäväksi toivomu~, 27001: syitä on käsitelty monessa yhteydessä ja mo- 27002: nestikin on esitetty aivan väariä perusteita. että '!hallitus ryhtyisi kiireellisesti 27003: On nimittäin väitetty, että sen suurimpana toimenpiteisiin m6italliteollisuuden si- 27004: syynä olisi maaseutuväestön, varsinkin nuori- joittamiseksi Mikkelin liiäm"' alueelle. 27005: son liiallinen huvittelunhalu ja asutuskes- 27006: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 27007: 27008: Lyyli Koskinen. Martti LinnA. Hugo Manninen. 27009: Veikko J. Rytkönen. Aimo Laiho. Pauli Puhakka. 27010: Siiri Lehmonen. 27011: IV,284.- Toiv.a.l. N:o 244. 27012: 27013: 27014: M. Linna ym..: Puunjalostuslaitosten rakentamisesta Haapa,. 27015: järven tai Pyhäjärven Ol. kunnan alueelle. 27016: 27017: Ed us k unna.He. 27018: 27019: Kalajokilaakson talousalue, jonka muodos- vollista puuta voidaan Haapajärven-Iisal- 27020: tavat Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Ni- men radan varrella hankkia vuosittain seu- 27021: valan, Pyhäjärven (01.), Raution, Reisjärven, raavat määrät: kuusipaperipuuta 400 000- 27022: Sievin ja Ylivieskan kauppala, on pinta-alal- 50 000 pm3, mäntypaperipuuta 400 000- 27023: taan n. 5 400 km2. Viljeltyä pinta-alaa on n. 450 000 pm3 ja koivupaperipuuta 400 000- 27024: 73 000 ha ja väkiluku suunnilleen 65 000. 500 000 pm3. Raakapuutavarat riittäisivät 27025: Edellä mainitut kunnat muodostavat alueelli- siis n. 60 000 selluloosatonnin vuosittaiseen 27026: sen kokonaisuuden, joka on eräs maamme hei- valmistukseen erikseen jokaisen puulajin 27027: koimmin teollistuneita seutuja. Kun alueelta kohdalla. Kun vielä raakapuuta voitaisiin 27028: puuttuu teollisuus, aiheutuu elinkeinoelämän hankkia Reisjärven, Sievin, Nivalan, Haapa- 27029: yksipuolisuudesta jatkuva rakenteellinen veden ym. kuntien alueelta, voidaan todeta, 27030: työttömyys ja muuttoliike aiheuttaa lisäksi että raaka-aineen saanti suunnitellulle teolli- 27031: suurta väestötappiota. Työttömyyden laajuu- suuslaitokselle voidaan täysin turvata. 27032: desta antavat kuvan muutamat työttömyys- Metsänhoitaja Varsta totesikin: "Puutava- 27033: luvut. Niinpä vv. 1955-56 oli työttömiä ran hankinta tehtaalle ei aiheuttane suuria 27034: 3 393, 1956-57 2 750, 1957-58 2 976, 1958- sijoituksia, sillä onhan totuttu hankkimaan 27035: 59 3 335 ja 1959-60 3 300. Työttömien huip- puuta mm. vientiin..Maakuljetusoloissa ta- 27036: puluvut ovat siis yli:ttäneet 5 % asukaslu- pahtuneen perusteellisen muutoksen jälkeen 27037: vusta. tyydyttääkin alue kaikki ainespuun jalostus- 27038: Kun :tilanne talousalueella on edellä kuva- toiminnalle välttämättömät edellytykset, 27039: tunlainen, on sen korjaamiseksi jotakin teh- luontosuhteet, työvoiman saannin sekä kulje- 27040: tävä. Mm. Pohjois-Pohjanmaan Maakunta- tussuh teet." 27041: liitto on yhdessä Kalajokilaakson talousalueen Tutkimuksessa päädytäänkin siihen loppu- 27042: Liitto r.y:n kanssa - jonka muodostavat tulokseen, että Haapajärven-Iisalmen rau- 27043: alussa mainitut kunnat - kiinnittäneet huo- tatien varteen rakennettava selluloosatehdas 27044: miota tilanteen korjaamiseen ja laatineet sitä saataisiin taloudellisesti täysin kannattavaksi. 27045: varten useita suunnitelmia. Eräänä korjaus- Vaihtoehtona - ·ellei selluloosatehdasta jos- 27046: muotona on päädytty siihen, että alueelle tain syystä voida rakentaa- olisi tutkittava 27047: olisi saatava rakennetuksi puunjalostusteolli- lastulevy- tai kuitulevytehtaan tai jonkin 27048: suuslaitoksia. Tässä tarkoituksessa mm. Pyhä- muun puunjalostuslaitoksen rakentamista so- 27049: järven kunta on suorituttanut :tutkimuksen pivalle paikalle, lähinnä Haapajärven tai Py- 27050: siitä, olisiko alueen metsävaroihin perustuen häjärven (Ol.), kunnan alueelle. 27051: mahdollista rakentaa huomattavaa puunjalos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 27052: tusteollisuutta. Tutkimus käsitti .tältä alueelta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27053: seuraavat kunnat: Haapajärvi, \Kärsämäki, 27054: Pyhäntä, Kiuruvesi, Pyhäjärvi ( 01.) , Piela- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 27055: vesi, Pihtipudas, Sonkajärvi ja Vieremä sekä toimenpiteisiin puunjalostusteollisuus- 27056: Iisalmen maalaiskunta. Metsänhoitaja Osmo laitoksien perustamismahdollisuuksien 27057: Varsta päätyy näissä kymmenessä pitäjässä tutkimiseksi ja laitosten rakentami- 27058: suorittamansa tutkimuksen tuloksena siihen, seksi Haapajärven tai Pyhäjärven 27059: että selluloosatehtaan raaka-aineeksi kelvol- (Ol.) kunnan alueelle. 27060: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 27061: 27062: Martti Linna. Kauko Hjerppe. Antero Väyrynen. Antti Kinnunen. 27063: 596 27064: 27065: IV,a85.-Toiv.al. N:o MIS. 27066: 27067: 27068: 27069: 27070: Mäki-Hakola ym.: Toimenpiteistä pienteollisuustalojen Arava- 27071: lainoituksen aikaansaamiseksi. 27072: 27073: 27074: HduskunnaUe. 27075: 27076: Vuodesta 1947 lähtien on tutkittu tehO- teollisuuden kasvusta aiheutuvaa työhuoneti- 27077: kasta keinoa käsi- ja pienteollisuuden työ- lojen tarpeen lisäystä. 27078: huoneongelman ratkaisemiseksi. Elinkeinora- Pienteollisuustaloratkaisussa saavutetaan 27079: kenteessamme voimakkaimmin kehittyneen seuraavat edut: 27080: käsi- ja pienteollisuuden sekä palveluelinkei- - Yhteisratkaisussa toteutettu hankkeen 27081: nojen vieläkin voimakkaamman kasvun rahoitus avaa mahdollisuudet sellaisellekin 27082: eräänä esteenä on ollut sama ongelma. Ta- yrittäjälle teollisuustilojen rakentamiseen, 27083: louselämän tervehdyttämisen ja erityisesti oi- joilla yksin ei tälläistä mahdollisuutta eril- 27084: kean työllisyyspolitiikan hoitamiseksi olisi liskiinteistön rakentamiseksi ole, 27085: kuitenkin käsi- ja pienteollisuutta sekä pal- - pienteollisuustaloratkaisussa säästetään 27086: veluelinkeinoja ihmistyövaltaisena elinkeino- niin yritystä kohti vähentyneinä ulkoseinä- 27087: muotona pyrittävä kaikin keinoin tukemaan. kustannuksina kuin saniteetti- ja muissa ra- 27088: Osoituksena .tilanteen vakavuudesta on erään kennusteknillisissä kustannuksissa, lämmitys. 27089: ikkunattomien työhuonetilojen käyttöä tutki- laite- ja lämpökustannuksissa, sosiaalisten ti- 27090: neen komitean mietintö, jossa todetaan, että lojen rakentamiskustannuksissa, väestönsuoje- 27091: tällä hetkellä n. 1,5 milj. m2 rakennettua ti- lun aiheuttamien velvoitteiden kustannuk- 27092: laa on ikkunattornissa rakennuksen osissa. sissa, yritysten välisissä ja muissa kuljetus- 27093: Näistä tiloista huomattava osa on juuri käsi- kustannuksissa, jolloin yhteisjärjestelyillä 27094: ja pienteollisuuden sekä palveluelinkeinojen voidaan hankkia yhteistä kuljetuskalustoa. 27095: käytössä. Edelleen säästetään yritysten pankki-, asioi- 27096: Aikaisemmin mainittujen tutkimusten ja mis-, posti- jne. asioiden hoitamisesta johtu- 27097: kokeilujen tuloksena on löydetty useitakin vissa kustannuksissa järjestämällä pienteolli- 27098: pieniin tehdaskiinteistöihin soveltuvia talou- suustaloissa yhteinen pankki-, posti- tms. toi- 27099: dellisia ja teknillisiä ratkaisuja. Merkittävin misto sekä yhteinen lähettikeskus, 27100: ratkaisu on kuitenkin erityisesti pienimpien - erityisen merkittävä on pienteollisuus- 27101: käsi- ja pienteollisten yritysten sekä palvelu- taloissa olevien yritysten lisääntyneet yhtei- 27102: elinkeinoa harjoittavien yrittäjien kannalta set ja keskinäiset toimitusmahdollisuudet yk- 27103: teollinen yhteistalo pienteollisuustalo. sittäistoimituksiin verrattuna. Organisoimalla 27104: 1950-luvulta lähtien onkin suunnitelmalli- alihankinta- ja osatoimituksia pienteollisuus- 27105: sesti toteutettu käytettävissä olevien taloudel- taloissa olevien yritysten kesken päästään yh- 27106: listen mahdollisuuksien mukaan pienteolli- teistoimitusten lisääntymisessä varsin huO- 27107: suustalojen rakentamisohjelmaa, jolloin aloit- mattaviin tuloksiin. 27108: teen tekijöinä ovat tavallisesti olleet käsi- Valtiovalta on jo todennut pienteollisuus- 27109: ja pienteollisuusjärjestöt. Tällaisia pienteolli- talojen merkityksen elinkeinoelämässä va: 27110: suustaloja on nykyisin eri puolille maata val- pauttaessaan mm. pienteollisuustalojen tun- 27111: mistunut 35, joiden yhteinen tilavuus on n. nusmerkit täyttävät kiinteistöt v. 1959 ns. 27112: 1400 000 ms. Todettakoon vielä, että nykyi- peitetyn osingon verotuksesta. 27113: sen rakennusohjelman mukainen, tällä tavalla Vaikka pienteollisuustaloratkaisu avaakin 27114: toteutettu vuotuinen työhuonetilojen lisäys monelle pienyrittäjälle entistä paremmat 27115: ei vielä vastaa edes vuotuista käsi- ja pien- mahdollisuudet ajanmukaisen työhuonetilan 27116: IV,285. - Miki-Ba.kola ym. 597 27117: 27118: hankkimiseen, ei nykyisten rahoitusmahdolli- Edelläolevan perusteella esitämme edus- 27119: suuksien vallitessa pienimpien, mutta silti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27120: merkittävien käsi- ja pienteollisten yritysten 27121: ole mahdollista käyttää hyväkseen pienteolli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisii-n. 27122: suustaloratkaisua. pienteollisuustalojen Arava-lainoituk- 27123: Asuntotuotannossa valtio on tunnetusti te- sen aikaansaamiseksi sekä varaamaan 27124: hokkaasti edistänyt rakennustoimintaa Ara.- valticm. tulo- ja menoarvioon 10 mt'lj. 27125: va-lainoituksilla. Sama aperiaatetta voitaisiin mk pienteollisuustalojen Arava-lai- 27126: toteuttaa myös pienteollisuustalojen raken- Mina ~ytettäväksi. 27127: nustoiminnassa. 27128: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 27129: 27130: Pentti Mäki-Hakola. Eino Uusitalo. Mikko Asunta.. 27131: 598 27132: 27133: IV,286.-'l'oiT.al. B':o 146. 27134: 27135: 27136: 27137: 27138: Nii.nikoski ym..: Pienrrittäjäkunnan luot01tS4GntimahdoUi· 27139: suuksien parantamisuta. 27140: 27141: 27142: Ed uskunna.He. 27143: 27144: Uusien pienyritysten perustamisen suurim- Emme voi pitää oikoona, että kyseiselle 27145: pana esteenä maassamme ovat rahoitusvai- pienyrittäjäryhmälle ei ole suotu lainojen 27146: keudet. Vaikka viime vuosina on useissa yh- saamisessa yhtäläisiä mahdollisuuksia mui- 27147: teyksissä korostettu yrittäjätoiminnan elvyt- den pienyrittäjäryhmien kanssa. Varsinkin 27148: tämiseksi välttämätöntä rahoitusjärjestelmän maamme kehitysalueilla kyseiset pulmat ovat 27149: luomista, ei silti ole päästy tyydyttäviin tu- yritystoiminnan alkuunpääsemisen jarruna ja 27150: loksiin. Vuosittain on tulo- ja menoarvion samalla ne vaikeuttavat uusien työpaikkojen 27151: puitteissa myönnetty lainoja kyseiseen tar- syntymistä. Seurauksena on myös, että am- 27152: koitukseen, mutta ottaen huomioon lainojen mattikouluista päässeet nuoret jäävät ilman 27153: erittäin suuren kysynnän viime vuosina, ei työpaikkoja kotiseudullaan. 27154: ole voitu tyydyttää kuin pieni osa rahoitus- Kyseisen yrittäjäkunnan aseman helpotta- 27155: tarpeesta. miseksi pidämme välttämättömänä, että val- 27156: Erään yrittäjäkunnan, kuorma- ja henkilö- tion toimenpitein tehdään mahdolliseksi pi- 27157: autoilijain, autokorjaamaiden ja .maalaamoi- tempiaikaisten lainojen saanti budjettiva- 27158: den sekä maatalouskonekorjaamoiden ja näi- roista. Lainojen korko saisi olla enintään 4 % 27159: hin verrattavien pienyritysten perustajien ja laina-aika n. 8-15 vuotta. 27160: luotonsaantimahdollisuudet ovat olloot viime- Edellä mainituin perustein ehdotamme 27161: aikoina suorastaan olemattomat. Tämä on lä- kunnioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi 27162: hinnä johtunut paitsi rahamarkkinoillaruma toivomuksen, 27163: vallitsevasta kireästä tilanteesta myös siitä, 27164: että alkuvaikeuksissa kamppailevilla pienyrit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 27165: täjillä ei ole ollut mahdollisuuksia antaa pyy- sellaisen lainsäädännön valmistelemi- 27166: tämiensä lainojen vakuudeksi rahalaitosten seksi, että pienyrittäjäkunnalle järjes- 27167: edellyttämiä hyviä vakuuksia, ja myös siitä, tettäisiin entistä paremmat mahdolli- 27168: että tällaiset yrittäjät alkuvaikeuksistaan suudet lainojen saamiseksi. 27169: päästäkseen tarvitsevat pitempiaikaisia lai- 27170: noja. 27171: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 27172: 27173: Paavo Niinikoski. Katri Helena Eskelinen. Eem.il Partanen. 27174: Aulis Sileäkangas. Ale Holopainen. Kustaa. Tiitu. 27175: Erkki Haukipuro. Sylvi Saim.o. T. Saloranta. 27176: Eino Sääskilahti. Reino Kangas. Esu Niemelä. 27177: Reino Karpola. Hannes Pa.a.so. Eino Lottanen. 27178: Tahvo Rönkkö. Wiljam Sarjala. Yrjö Sinkkonen. 27179: Atte Pakkanen. Olavi Lahtela. Pekka Vilmi. 27180: Mikko Volotinen. Sylvi HaJinen. Eino Räsänen. 27181: Leo Häppölä. Veikko Hanhirova. Mauno Pohjonen. 27182: Kerttu Saalastl Heimo Linna. Pentti Pekkarinen. 27183: Katri Kaarlonen. Sulo Suorttanen. Aaro Lintilä. 27184: Artturi Jämsen. Mikko Kaarna. 27185: IV,287.- Toiv.al. N:o 247. 27186: 27187: 27188: 27189: 27190: Ve:au.rao: H~rkoiten perusluoton järjestämisestä pien- 27191: yrittiijitov..-... INhifl-ämistä varten. 27192: 27193: 27194: EduskunaaHe. 27195: 27196: Mikäli maassamme h&lutaan turvata :työ ja dun ja muun pienyrittäjätoiminnan k-ehittä- 27197: .toimeentulo kaikille kansalaisille, on välttä- miseksi. Hämmästyttävästi näitä asioita ei 27198: mätöntä tehokkaasti edistää pienyritteliäi- vielä ole saatettu asianmukaiseen kuntoon, 27199: syyttä kaikilla elinkeinoelämän aloilla. Va,in vaikka vakavat puutteet ovat olleet jo kauan 27200: tällä tavoin saadaan maahamme maatalouden kaikkien nähtävissä. 27201: rinnalla rehevä yritteliäisyys, joka käyttää Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 27202: hyväkseen inhimillistä työn taitoa ja yrittä- . taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 27203: milsen halua. sen, 27204: Ammattitaidon puutteen rinnalla pien- 27205: yritteliäisyyttä haittaa eniten pääomien että hallitus 'ryhtyisi kiireeUisiin 27206: puute. Lisäksi lainojen korko on ki>htuutto- Zainsäädäntöloimenpiteisiin käsityö- ja 27207: man korkea ja vakautetun luoton saaminen muun todellise'lb pie'lbyf'itteliiiisyyde• 27208: pitemmäksi ajaksi on pienyrityksille mel- tarvitseman halpakOt"kfJiwn ja tlakau- 27209: keinpä mahdotonta. tetun perusluoton järjestämiseksi maa- 27210: Maassamme tarvitaan siis kiireellisesti ja seudun ja muun p'ienyritfäjiitoimm- 27211: kipeästi perusluoton järjestämistä maaseu- nan kehittämiseksi. 27212: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 27213: 27214: Veikko Vennamo. 27215: 600 27216: 27217: IV,288. - Toiv.a.l. N :o 248. 27218: 27219: 27220: 27221: 27222: Helle ym.: Sosiaaliturvakustannusten kompensoimisesta käsi- 27223: ja pienteollwudeUe. 27224: 27225: 27226: Ed u s kun n a 11 e. 27227: 27228: Viime vuosina on maassamme toteutettu Lähimmän 15 vuoden aikana on ihmistyÖ- 27229: laaja sosiaalisen lainsäädännön uudistus. voimavaltaisen käsi- ja pienteollisuuden mer- 27230: Koko tälle lainsäädännölle on ollut tunnus- kitys taloudellisen kasvun ja erityisesti työl- 27231: omaista, että sen aiheuttamat kustannukset lisyyspolitiikan kannalta yleisesti tunnus- 27232: ovat pääasiassa siirtyneet työnantajien mak- tettu. Pysyvien työtilaisuuksien perustami- 27233: settavaksi jakaantuen yksinomaan suhteessa nen käsi- ja pienteollisuudessa on ollut mah- 27234: maksettuihin .työpaikkoihin. Tällä hetkellä, dollista varsin pienillä alkupääomilla. Tule- 27235: jolloin työntekijäin eläketurvajärjestelmän vaisuutta ajatellen erityisesti käsi- ja pien- 27236: ja sairausvakuutuslain elinkeinoelämälle tule- teollisuuden sekä keskisuuren teollisuuden 27237: vat rasitukset eivät vielä vaikuta täydellä te- mahdollisuudet paitsi oman markkinatalou- 27238: hollaan, lasketaan yrityksen normaalikustan- den piirissä myös uusviennin lisääjänä on 27239: nusten käsi- ja pienteollisuudessa nousevan jo todettu merkityksellisiksi. Näin ollen ei ole 27240: 24-26 % maksetuista palkoista. Kun liike- yhdentekevää, minkälaisissa kilpailuolosuh- 27241: vaihtoverolaki osaltaan myös perustuu työ- teissa käsi- ja pienteollisuutemme pyrkii em. 27242: hön, nousevat työpalkkoihin sidotut maksut si- tavoitteisiin. Jo yksistään yleisen tasavertai- 27243: ten 34-36 %. · suuden pohjalta asiaa tarkastellen eri elin- 27244: Ihmistyövoimaa runsaasti käyttävässä käsi- keinoryhmien kilpailuolosuhteiden tulisi olla 27245: ja pienteollisuudessa muodostavat työpalkat samanlaiset. 27246: kustannustekijänä suuremman osan kuin elin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 27247: keinoelämässä yleensä. Tästä on välittömänä eduskunnan lausuttava:ksi toivomuksen, 27248: seurauksena, että myös sosiaalikulujen ja lii- 27249: kevaihtoveron rasitukset ovat vastaavasti että hallitus selvityttäisi mitä mah- 27250: suuremmat. Käsi- ja pienteollisuuden kannet- dollisuuksia olisi välittömän verotuk- 27251: tavaksi näin siirtyneet rasitukset ovatkin ai- sen yhteydessä tai muulla tavoin kom- 27252: heuttaneet vakavaa häiriötä tämän yrittäjä- pensoida sosiaaliturvakustannusten kä- 27253: ryhmän kilpailuolosuhteissa muihin elinkei- si- ja pienteollisuudelle aiheuttamaa 27254: noryhmiin nähden. rasitusta. 27255: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 27256: 27257: Veikko Helle. K. F. Haapasalo. 27258: 601 27259: 27260: 1V,289.- Toiv.al. N:o 249. 27261: 27262: 27263: 27264: 27265: Hjerppe ym..: PientooZZis'Uuden tukemisesta Pohjois-Suomessa. 27266: 27267: 27268: EduskunnaUe. 27269: 27270: Omavaraiselle raaka-ainepohjalle perustu- toinneille, saamme yhden työpaikan perusta- 27271: vaa kotimarkkinateollisuutta on Oulun läänissä miskustannukseksi 17 500 mk. Tämä laskelma 27272: verraten vähän johtuen pääoman niukkuu- osoittaa, että olisi varsin taloudellista kehit- 27273: desta, ostovoimaitaan heikohkosta kulutus- tää pienteollisuuden osuutta maan teollista- 27274: alueesta, harvasta asutuksesta, epäedullisista misessa lisäämällä huomattavasti pienteolli- 27275: rahtisuhteista jne. Nykyisen teollisuuden ja suuden lainamäärää vuosittain tai siirtyä 27276: väestön tarpeet ovat kuitenkin jo siksi suuret, pienteollisuuden omaan rahoitusjärjestel- 27277: että ne luovat perustan määrättyjen aputeolli- mään, kuten jo keskisuuressa teollisuudessa 27278: suuksien ja kulutustavaroita tuottavan teolli- toimintaan, esimerkkinä Teollistamisrahasto 27279: suuden aikaansaamiselle. Tällaisia aloja olisi- Oy. Pienteollisuuden takauslaitos antaa jo 27280: vat mm. rakennusaineteollisuus, kutoma- ja nyt suuren tukensa takuukysymyksiä selvi- 27281: vaateteollisuus jne., joiden kehittymismahdol- tettäessä. 27282: lisuuksia lisäävät vielä kehittyvät markki- Oulun läänin pienteollisuudella on edellä 27283: nointimahdollisuudet ulospäin maakunnasta, esitetyillä perusteilla hyvät mahdollisuudet 27284: ennen kaikkea Ruotsiin ja Norjaan. kehittyä, mikäli vain pääoma-, yrittäjien neu- 27285: Investointien rahoittaminen on vaikeimpia vontatyö- ja jatkokoulutus- sekä markkinoin- 27286: kysymyksiä maakunnassa. Pienteollisuuslai- tikysymykset saadaan tehokkaasti ratkais- 27287: nat ovat osaltaan auttaneet, mutta eivät riit- tuiksi. Niiden hoitamisessa tarvitaan kuiten- 27288: tävästi. Mainittakoon, että Oulun pienteolli- kin valtiovallan nykyistä tuntuvampaa pa- 27289: suuspiirin alueella myönnetyt lainat vv. nosta. 27290: 1961-1964, määrältään 2 149 910 mk vasta- Edellä olevan perusteella ehdot8Jil.me kun- 27291: sivat 29,4% koko anotusta määrästä. Tämän nioittaen eduskunnan lausuttavaksi :toivomuk- 27292: lainoituksen turvin on pystytty luomaan noin sen, 27293: 320 pysyvää työpaikkaa. Jos huomioimme pt. että hallitus ryhtyisi kaikkiin toi- 27294: lainan osuudeksi 50 % koko investoinnista menpiteisiin pienteollisuuden tukemi- 27295: sekä .tarvittavan liikepääoman 30 % inves- seksi Pohjois-Suomessa. 27296: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 27297: 27298: Kauko Hjerppe. Hannes Paaso. Reino Kangas. 27299: Martti Linna. Jaakko Kemppainen. Paavo La.gerroos. 27300: Antti Kinnunen. Paavo Niinikoski. Pauli Räsänen. 27301: 27302: 27303: 27304: 27305: 76 E 529/66 27306: 602 27307: 27308: IV,290.- Toiv.al. N: o 250. 27309: 27310: 27311: 27312: 27313: Mäki-Hakola ym.: H alpakorluJise., laiM., myö.,tämisestä alle 27314: 10 000 k W :., pie.,voimalaitoksille. 27315: 27316: 27317: E d u s k um n a U e. 27318: 27319: PUvesistöjemme ulkopuolisissa pienem- missä yksiköissä ja vielä paikallista voiman- 27320: missil vesistöissä on vesivoimaa yhteensä huoltoa palvelevana hitaasti, ei pienvesivoi- 27321: 360 000 k W vastaten 1 500 000 000 kWh: n man tukeminen mitenkään vaiktmta valta- 27322: vuosituottoa. Tästä vesivoimasta on raken- kunnallisen voimatalouden kehittimistä tai 27323: nettu noin 8 %, mikä vastaa 29 000 kW :n te- pyrkimyksiä rakentaa suuria yksiköitä ker- 27324: hoa ja 129 000 000 kWh: n vuosituottoa. Pää- rallaan. Lisäksi pääosa sanotusta pienvesi- 27325: vesistöjemme latvaosissa ja sivuhaaroissa on voimasta sijaitsee alityöllisyysalueilla. 27326: 10 000 kW tai sitä pienempien koskien yh- 'Pienvesivoimalaitosten rakentamista puol- 27327: teenlaskettu teho 250 000 kW, vuosienergiaksi tavat myös useat erityiset syyt. !Paikallista 27328: laskettuna 1150 000 000 kWh. Tästä vesivoi- voimanhuoltoa palvelemaan rakennettu vesi- 27329: masta on rakennettu n. 45% eli 113 000 kW. voimalaitos vähentää sähkön muunt0- ja siir- 27330: Rakentamatonta pienvesivoimaa on siten tokustannuksia, lisää käyttövarmuutta ja pa- 27331: maassamme jäljellä 467 000 kW. Pienvesi- rantaa mahdollisuuksia tasalaatuisen sähkön 27332: voima laitosten rakentamiseen soveltuvia kos- toimittamiseen myös kulutushuippujen ai- 27333: kia on :noin 200 kpl. kana. Erityinen tarve vesivoimalaitosten ai- 27334: Mikäli pienvesivoimalaitosten rakentami- kaansaamiseen esiintyy vesistötöiden yhtey- 27335: seen olisi käytettävissä 5% lainaa, tulisi yli dessä. Vesistösuunnitelmia ei kyetä laatimaan 27336: puolet Suomen pienvesivoimasta taloudelli- tasapuolisesti ja kokonaisvaltaisesti, ellei 27337: sesti rakennuskelpoiseksi paikalliskulutusta kaikkia perustuotannan kohottamiseen täh- 27338: palvelemaan. Vesivoiman rakentaminen on tääviä toimenpiteitä tueta samalla tavoin. 27339: maamme luonnonvarojen käyttöönottoa. Vesi- Toisaalta laajat vesistösuunnitelmat jossain 27340: voimalaitokset ova kestoajaltaan pitkäikäisiä muodossa kuitenkin toteutetaan, jolloin pa.i. 27341: ja siten ne lisäävät pysyvästi varallisuut- kallisen voimahuollon kehittäminen samassa 27342: tammi). Maamme teollisuuden laajentumisesta yhteydessä täytyisi voida varmistaa. Tämä 27343: yhä suurempi osa tulee nykyisin jalostusteol- on tärkeää myös siksi, että vesistöjen kun- 27344: lisuuden osalle. J alostustoollisuus ei kuiten- nossapidon ja hoidon suorittajaksi voimata- 27345: kaan voi olla kilpailukykyinen ellei tuotan- lous yleisimpänä vesistön hyväksikäyttäjänä 27346: nossa voida käyttää hyväksi myös kotimaisia on osoittautunut parhaiten soveltuvaksi. Edel- 27347: luonnonvaroja. Tästä syystä vesivoimalaitos- läolevan perusteella esitämme eduskunnan hy- 27348: ten rakentaminen on kansantaloudellisesti väksyttäväksi toivomuksen, · 27349: tarkoituksenmukaista perustuotannon lisää- 27350: mistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 27351: Koska koko energiantarpeeseemme verrat- toime.,piteisii., halpakorkoise., lama., 27352: tuna Suomen pienvesivoimamäärä on vähäi- myö.,tämiseksi alle 10 000 k W :., pie.,- 27353: nen ja sen rakentaminen tapahtuu pienem- vesivoimalaitoksille. 27354: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 27355: 27356: Pentti Mäki-Hakola. Veikko Savela. 27357: 603 27358: 27359: IV,291. -Toiv.al. N:o 251. 27360: 27361: 27362: 27363: 27364: Savela ym.: Ptr11ntsthkkelyksen. modifioin.titeoUisuuden. pe- 27365: rustmnisesttJ. 27366: 27367: 27368: E d u s k u: n n a l :l e. 27369: 27370: Maassamme on perunajauhoteollisuus li· kg eli 85 %. Suomessa on teollisuuden koko- 27371: sääntynyt viime vuosina siinä määrin, että naiskäyttö ehkä 10-12 milj. kg, josta koti· 27372: perunan vuotuisista satovaihteluista huoli· maista perunatärkkelystä vain 4---5 milj. kg. 27373: matta pystytään nykyinen kotimainen kulutus Ilmeisesti on olemBBSa edellytykset lisätä teol- 27374: joka vuosi tyydyttämään. Poikkeuksellisen hy- lisuudessa kotimaisen perunajauhon käyt- 27375: vinä perunavuosina, kuten esimerkiksi v. 1960, töä 5--10 milj. kg vuodessa yli nykyisten 27376: tuotti perunajauhoteollisuus perunajauhoa n. määrien, jos kotimaisella perunatärkkelyksellä 27377: 24 milj. kg. Kun nykyinen kulutus on n. 9 tyydytetään yhtä suuri osuus teollisuuden 27378: milj. kg vuodessa, jäi tätä kyseiselle teollisuu- tärkkelyksen käytöstä kuin Ruotsissa. 27379: delle varastoon erittäin suuret määrät. Huo- Ruotsissa perustuu perunajauhon suuri 27380: limatta siitä, että valtion viljavarasto osti n. käyttö teollisuuden tarpeisiin siihen, että siellä 27381: 9 milj. kg perunajauhoa, jota se ei laske liik- on riittävästi modifiointitehtaita, jotka val- 27382: keelle toistaiseksi, on perunajauhon markki- mistavat modifioituja perunatärkkelystuot. 27383: noimistilanne heikko. Myös tulevaisuudessa on teita. Tätä voidaan käyttää lähes kaikkiin nii- 27384: todennäköisesti vaikeuksia tässä suhteessa, hin tarkoituksiin, mihin teollisuus tärkke. 27385: koska vuotuinen valmi~tus huonoimpinakin lystä tarvitsee. Jotta Suomessa perunajauho- 27386: vuosina tullee vastaamaan ,edellä mainittua teollisuuden kapasiteetti voitaisiin käyttää 27387: 9 milj. kg: n tarvetta. Uutta perunajauhoteol- hyväksi ja toisaalta perunan viljely pitää riit. 27388: lisuutta on nimittäin perustettu kokonaan tävän laajana sekä taata myös riittävä tuotta- 27389: uusille alueille mm. ISavoon, Keski-Suomeen jahinta teollisuusperunalle, olisi maahamme 27390: ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä lisätty myös en- nopeasti perustettava perunajauho- tai muun 27391: tisillä alueilla mm. Etelä-Pohjanmaalla. Tämä teollisuuden yhteyteen modifiointiteollisuutta. 27392: tulee tasoittamaan satovaihteluiden aiheutta- Kun kysymyksessä on uusi teollisuuden ala, 27393: mia eroja vuotuisessa valmistuksessa. eikä yksityinen teollisuus ole osoittanut kiin- 27394: Edellisestä johtuen tulevat perunajauhon nostusta asiaan, olisi valtion ryhdyttävä aina- 27395: markkinointikysymykset maassamme jatku- kin aloitteentekijäksi. 27396: vasti olemaan vaikeat, ellei perunajauholle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 27397: keksitä uusia käyttömuotoja. Naapurimaas. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 27398: samme Ruotsissa käytetään tärkkelystä kaik- muksen, 27399: kiaan 32 milj. kg. Tästä on kotimaista peruna- 27400: tärkkelystä 27 milj. kg ja tuontitärkkelystä että hallit-us kiireellisesti ryhtyisi toi- 27401: n. 5 milj. kg eli vähemmän kuin meillä Suo- men-piteisiin. perunatärlrikelyksen. modi- 27402: messa. Teollisuus käyttää Ruotsissa tärkke- f-toin.titeollisuuden. perustamiseksi maa- 27403: lystä yhteensä n. 26 milj. kg vuodessa ja hamme. 27404: tästä on kotimaista perunatärkkelystä 22 milj. 27405: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 27406: 27407: Veikko Savela. Heimo Linna. 27408: Aaro Lintilä. Erkld Baukipuro. 27409: 604 27410: 27411: IV,292.- Toiv.al. N :o 252. 27412: 27413: 27414: 27415: 27416: Haukipuro ym.: Maaseudun. sähkön kulutuksen lisäämisestä 27417: ja sähkön hinnan alentamisesta. 27418: 27419: 27420: Ed u s kun na U e. 27421: 27422: ·Maaseudun sähköjakeluyhtymissä kulut- saantinsa turvaamiseksi rakentamaan ja uusi- 27423: tajahinnat ovat kalliin jakeluverkoston vaati- maan kalliita muuntamoita, runkojohtoja ja 27424: mien kustannuksien vuoksi korkeammat kuin paikallisia vesivoimalaitoksia. Näiden raken- 27425: suurissa asutuskeskuksissa. Mitä suuremmaksi taminen aiheuttaa jakeluyhtymissä rahoitus- 27426: sähkö kulutus kasvaa yhtymien alueella, sitä vaikeuksia, mikä vuorostaan aiheuttaa sähkön 27427: halvemmaksi jakelukustannukset kWh kohden myyntihintojen nousua. Tämän hinnannousun 27428: muodostuvat. Viime aikoina on maaseudulla välttämiseksi olisi tärkeitä perusinvestointeja 27429: ryhdytty. käyttämään polttomoottoreita kor- varten maaseudun jakeluyhtymien saatava 27430: keiden tariffien vuoksi sellaisissa paikoissa, pitkäaikaisia halpakorkoisia lainoja. 27431: joissa sähkönkäyttöä olisi pidettävä tarkoi- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 27432: tuksenmukaisena. Näin on tapahtunut erityi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo- 27433: sesti maataloudessa ja pienteollisuudessa. Kun muksen, 27434: tämä suuntaus on jakeluyhtymien ja maamme 27435: ulkomaankaupan kannalta epäedullinen, olisi että hallitus selvittäisi maaseudun 27436: sähkötariffien perusteita muutettava nykyi- sähkötariffeja ja niiden suuruuteen 27437: seen käytäntöön soveltuvammaksi. Esimerkiksi vaikuttavia tekijöitä siinä tarkoituk- 27438: peltohehtaariin sidotut tariffimaksut eivät sessa, että sähkön kulutus maaseudulla 27439: enää ole tarkoituksenmukaisia. saadaan lisääntymään ja sitä kautta 27440: Maaseudun jakeluyhtymät joutuvat Sähkön- sähkön hinnat alenemaan. 27441: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 27442: 27443: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi. 27444: Paavo Niinikoski. Veikko Savela. 27445: Artturi Jämsen. Antti Kinnunen. 27446: Reino Kangas. Martti Linna. 27447: 605 27448: 27449: IV,293.- Toiv.a.l. N:o 253. 27450: 27451: 27452: 27453: 27454: Leinonen ym.: Sähkö"" hi,taeroje"" tasoittamisesta. 27455: 27456: 27457: Ed uskunnaHe. 27458: 27459: Sähkö on välttämätön kulutustarvike niin jois-Suomen työväestön runsas Ruotsiin siir- 27460: yksityisille kansalaisille kuin teollisille yri- tyminen, ei voi olla valtiovallan ja koko 27461: tyksillekin ja on :teollisten yritysten perusta- maan kannalta tervettä työllisyyspolitiikan 27462: misen edellytys ja ,toiminnan jatkuva ehto. hoitamista. Siksi olisi sähkön tariffipolitiik. 27463: Pohjois-Suomessa, joka on maamme kehitys- kaan saatava nopeasti tarkistus, joka asettaa 27464: alueista laajin ja yhtenäisin, on tässä suh- Pohjois ja Etelä-Suomen sähkön kuluttajat 27465: teessa suuria epäkohtia. Vaikka maan vesi- tasavertaiseen asemaan. 27466: voimalaitoksista huomattavin osa sijaitsee Hintasuhteiden erot johtuvat maaseudun 27467: Pohjois-Suomessa, saatetaan kuluttajalta voi- sähköyhtiöiden suurista pääomamenoista, 27468: malaitoksen äärellä periä jo viisinkertainen jotka taasen puolestaan harvaan asuttujen 27469: sähkön hinta verrattuna Etelä-Suomeen. seutujen pienjännitelinjojen ja ronuntoase- 27470: On näin ollen luonnollista, että nykyinen mien rakennuskustannukset ovat aiheuttaneet. 27471: sähkötariffipolitiikka on muodostunut teolli- Koska Etelä-Suomen kuluttajia hyödyttä- 27472: suuden sijoittamisen suoranaiseksi esteeksi ja vät valtavat voimansiirtolinjat on rakennettu 27473: mikäli nykyistä tariffipolitiikkaa jatketaan, voimalaitosyhtiöiden ja yleisillä varoilla si- 27474: ei Pohjois-Suomeen suunniteltavalla uudella ten, etteivät niihin sijoitetut pääomat rasita 27475: teollisuudella ole läheskään samanlaisia toi- kuluttajakuntaa, on oikein ja kohtuullista, 27476: minnan edellytyksiä kuin maan etelä-osassa. että valtiovalta sopiviksi katsomillaan toimen- 27477: Epäkohdat tariffipolitiikassa ovat tehneet piteillä tekee mahdolliseksi sähkön hintaero- 27478: tehottomaksi myös Pohjois-Suomen teollisuu- jen tasoittamisen maan vauraampien seutujen 27479: den veronhuojennuslain, ja vie merkityksen ja kehitysalueiden välillä. 27480: valtion pienteollisuudelle myöntämiltä lai- Edellä selostettuun viitaten ehdotamme 27481: noilta. Voimalaitosten soveltamat tukkuhin- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 27482: nat, joissa Oulujoen alueella noudatetaan vomuksen, 27483: 10% ja Kemijoen alueella 15% halvempia 27484: tukkuhintoja kuin Etelä-Suomessa, ei riitä että halUtus ryhtyisi välittömästi 27485: epäkohtaa tasoittamaan. tarmokkaisiin toimenpiteisiin sähkön 27486: Koska voimavirran liittymis- ja tariffi- nykyisten mm. uuden teollisuuden syn- 27487: maksuina useinkin peritään suunnilleen sama tymistä estävien suurten hintaerojen 27488: hinta kuin minkä alityöllisyysalueen yrittäjä tasoittamiseksi avustus-, lainoitus- ym. 27489: mahdollisesti saa valtiolta pienteollisuuslai- tarpeellisiksi katsomiaan keinoja käyt- 27490: naa, ei uutta yksityistä teollisuutta ole pääs- täen, jotta Pohjois-Suomen alityölli- 27491: syt syntymään, vaan alueella jatkuu vuo- selle talouselämälle suotaisiin tässä suh- 27492: desta toiseen paha rakenteellinen työttömyys. teessa samat toimintaedellytykset kuin 27493: Tällainen asiantila, josta johtuu mm. Poh- maan vauraammissakin osissa. 27494: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 27495: 27496: Armas Leinonen. Tuure Salo. 27497: 606 27498: 27499: IV,294.- Toiv.al. N':o 254. 27500: 27501: 27502: 27503: 27504: Leinonen ym.: Toimenpiteistä sähkönjakelupolitiikan uudis- 27505: tamiseksi. 27506: 27507: 27508: E d u s kun n a 11 e. 27509: 27510: Kun sähköenergian kehittämiselle atomi~ hentuneen sähkönjakelupolitiikan kehittämi- 27511: voimalaitosten ansiosta on rajattomat mah- seksi lainsäädännöllisin ym. toimenpitein, 27512: dollisuudet, ja kun sähköenergia energiamuo- jotta kaikki kuluttajat ja ennen kaikkea pie- 27513: doista omaa kaikkein monipuolisimmat käyt- net ja Pohjois-Suomen ja muiden harvaan 27514: tömahdollisuudet ja on taloud·essa ja teolli- asuttujen ja alityöllisyysalueiden yritykset 27515: suudessa helpoimmin käytettävää, sekä ottaen voisivat saada yleishyödyllistä sähköener- 27516: huomioon että sähkön jakelukustannukset tu- giaa sen todellisella tuotantohinnalla ja että 27517: levat sitä pienemmiksi, mitä suuremmaksi tu- sähköverkosto yleishyödyllisyydessä pitkällä 27518: lee kulutus, sekä sen että suuret teollisuus- tähtäyksellä rinnastettaisiin esim. tieverkos- 27519: laitokset pystyvät hankkimaan sähköenergian toon. 27520: sen tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 27521: mutta pienet ja alkavat ja ennen kaikkea nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 27522: Pohjois-Suomen ja muiden harvaan asuttu- muksen, 27523: jen seutujen yritykset ja kuluttajat joutuvat 27524: maksamaan tariffi- ja perustamiskustannuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 27525: sina niin kohtuuttoman hinnan sähkön käyttö- lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin van- 27526: mahdollisuudesta ja tariffi-, virranhinta- ja hentuneen ja epäterveen sähkönjakdu- 27527: korkokuluina niin korkean hinnan sähkön jat- p'olitiikan uudistamiseksi siten, että ku- 27528: kuvasta käytöstä, että se nostaa kohtuutto- luttajat ja ennen kaikkea pienyrittä- 27529: masti toimivien pienyritysten tuotantokus- jät saisivat sähköenergiaa sen todelli- 27530: tannuksia ja lamaannuttaa yritteliäisyyden silla tuotantohinnalla ja jotta täfhän 27531: ja aktiivisuuden ratkaisevasti suurelta osalta. päästäisiin, sähköverkosto yleishyödyl- 27532: Hallituksen olisi heti ryhdyttävä toimenpi- lisyydessä pitkällä tähtäyksellä rinnas- 27533: teisiin koko kansantaloutta rasittavan täysin tettaisiin esimerkiksi tieverkostoon. 27534: epäterveeseen suuntaan kehittyneen ja van- 27535: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 27536: 27537: Armas Leinonen. Tuure Salo. 27538: 607 27539: 27540: IV,295. -Toiv.al. N:o 25.5. 27541: 27542: 27543: 27544: 27545: E. :B.ä.iänen 1J1L: Sähkö-virran hinnan saattamisesta samaksi 27546: koko ma«sM. 27547: 27548: 27549: Ed uskunnaBe. 27550: 27551: Syrjäseutujen sähköistämiselle on asettanut yleistyessä on sähkö voimakoneena menettänyt 27552: rajoituksia se, ettei sähkövirran hintaa ole merkitystään. 27553: voitu saada maassamme kaikille kuluttajille Kulutukseen perustuva perustariffi, joka 27554: samansuuruiseksi. Syrjäseutujen elinkeinoelä- olisi sama koko maassa niin maaseudulla kuin 27555: mälle asettaa taas rajoituksensa se, ettei liit- kaupungissakin, olisi omiaan poistamaan nY· 27556: tymis- ja teollisuustariffimaksut ole saman- kyisen epäkohdan. Sen toteuttamisessa olisi 27557: laiset kaupungeissa ja maaseuduilla. Näiden kieltämättä vaikeuksia maaseudun sähköyh- 27558: epäkohtien vuoksi tarpeellista liittyjämäärää tymien kohdalta ilman valtiovallan tehokasta 27559: ei saada kaikkiin maaseudulle suunniteltuihin apua, mutta tämän avun järjestäminen olisi 27560: muuntopiireihin ja teollisuus sekä muu yrit- kaiken oikeudenmukaisuUS- ja ta:sapuolisuus- 27561: täjätoiminta hakeutuu kaupunkeihin. periaatteen pohjalta valtiovallan velvollisuus. 27562: Maatalouden kannalta peltohehtaarimää- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 27563: riin perustuva tariffipolitiikka on epäoikeu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi. 27564: denmukainen. Peltokuvioiden epäsäännölli· vomuksen, 27565: syyden vuoksi ei sähköä voida tehokkaasti kai- 27566: killa tiloilla käyttää hyvärosi. ·Traktoria käy. että hallitus "nklpeasti ryhtyisi toi- 27567: tetään voimakoneena ja, leikkuupuimurin menpiteisiin sähkövirran hinnan saa- 27568: miseksi samaksi koko maamme alueella. 27569: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 27570: 27571: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti 27572: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen. 27573: Aaro Lintilä.. 27574: 608 27575: 27576: IV,296.-Toiv.al. N:o 2ö6. 27577: 27578: 27579: 27580: 27581: Saalasti ym.: Sähkön, saattamisesta oikeuden,mukaisesti palve.- 27582: lemaan, tuotan,toelämää. 27583: 27584: 27585: Ed uskunnaHe. 27586: 27587: Perustuslain mukaan on maassamme vero- dalla erikoisvero, josta olisi päästävä ja siir- 27588: tusoikeus valtiolla, kunnalla ja seurakunnalla. ryttävä kulutuksen mukaisiin maksuihin. 27589: Yhdyskuntaelämän kehittyessä ovat ·kunta- Sama sähköverkostoon liittymismaksujen, ta- 27590: muotojen tarjoamat palvelukset huomattavasti riffien ja sähkövirran hinnan korkeus estää 27591: erilaistuneet riipuen kuntien varallisuudesta. myös pien- ja keskisuuren teollisuuden kehit- 27592: Vaikka kuntien kustannusosuuksia on valtion tymistä alueilla, missä pysyvien työpaikkojen 27593: avustuksin pyritty tasoittamaan, ei sittenkään muodostuminen olisi välttämätöntä. 27594: ole pystytty aikaansaamaan sellaista kustan- Olisi sen vuoksi selvitettävä, mitkä ovat ne 27595: nusten jakoa, joka tekisi mahdolliseksi tasa. toimenpiteet, joilla sähkön käyttö saataisiin 27596: puolisen ,talous-, sosiaali. ja kulttuurielämän oikeudenmukaisesti palvelemaan tuotantoelä- 27597: kehittymisen. mää koko maassa ja vapauduttaisiin virheelli- 27598: Eräänä kehitystä jarruttavana ja kustan- sistä kustannusten jakosidonnaisuuksista. Nyt 27599: nustasoa korottavana tekijänä ovat sähköistä- ovat sähköistämiskustannukset ja sähkön hin- 27600: miskustannukset ja korkea sähkövirran hinta nat korkeimmat lähellä Pohjois-Suomen voi- 27601: maalaiskunnissa. malaitoksia ja suurin siirtotappioin etelään 27602: Kun sähkölinjojen perustamia- ja kunnossa. siirretty virta sen sijaan voidaan tarjota ku- 27603: pitokustannukset haja-asutuksessa ovat suu- luttajille halvemmalla. 27604: ret, ovat sähköyhtiöt perustaneet sähkönkulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun~ 27605: tushinnoittelun tueksi n.k. tariffijärjestelmän, nioittaen eduskunnan lausuttavaksi rtoivomuk- 27606: joka maataloudessa on kytketty peltohehtaa- sen, 27607: reihin. Tämä kytkentä on virheellinen erito- että hallitus tutkituttaisi, mitkä ovat 27608: ten sen vuoksi, että sähkön käyttö eri tiloilla ne toimen,piteet, joilla sähkön, käyttö 27609: on kovin erilaista. Enää ei puinnissa käytetä ja sähköistäminen saataisiin oikeudtm- 27610: juuri sähköä eikä viljan kuivattamistakaan mukaisesti palvelemaan tuotantoelä- 27611: suoriteta tilalla, vaan yhteisissä kuivaamoissa. mää koko maassa ja vapauduttaisiin 27612: Tariffiyksikköä kohti laskien on sähkön kulu- virheellisistä kustannusten jakosidon,.. 27613: tus lisääntynyt. Pinta-alaan sidottu tariffi- naisuuksista ja antaisi sitä koskevan 27614: järjestelmä on mielestämme maatalouden koh- esityksen Eduskunnalle. 27615: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 27616: 27617: Kerttu Saalasti. Paavo Niinikoski. 27618: Katri Kaarlonen. Tahvo Rönkkö. 27619: 609 27620: 27621: IV,297.- Toiv.al. N:o 257. 27622: 27623: 27624: 27625: 27626: Vennamo: Syrjäseutujen sähköistyskustannusten alentami- 27627: sesta: 27628: 27629: 27630: Ed u s kun n alle. 27631: 27632: Maaseudun ja sen syrjäseutujen sähköistä- han sähkön suurkuluttajat sähköä moninker- 27633: minen on kiireellinen ja tärkeä asia. Asiaa on taisesti halvemmalla hinnalla. 27634: myös tutkinut valtioneuvoston asettama ko- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 27635: mitea, joka äskettäin on antanut mietintönsä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 27636: Syrjäisempien ja vähävaraisempien seutu. sen, 27637: jen sähköistämisen suurimpana esteenä ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin t'oi- 27638: sähköistämiskustannukset ja sähkötariffit. menpiteisiin erityisesti syrjäisempien 27639: Koska sähkö on välttämätön nykyaikaisessa ja väkävaraisempien seutujen sähköis- 27640: elämässä, niin yksityisen sähkön tarvitsijan tyskustannusten alentamiseksi sekä säh- 27641: kustannukset olisi saatava alennetuiksi koh- kön tariffimaksujen saattamiseksi oi- 27642: tuullisiksi. Samoin tariffimaksut olisi saatava keudenmukaisiksi ja kohtuullisiksi. 27643: oikeudenmukaisiksi ja alennetuiksi. Saavat- 27644: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 27645: 27646: Veikko Vennamo. 27647: 27648: 27649: 27650: 27651: 77 E 529/66 27652: 610 27653: 27654: IV,298.-Toiv.al. N:o 258. 27655: 27656: 27657: 27658: 27659: Vilmi ym.: Korkeajärvnitelinjojen rakentamisesta valtion kus- 27660: tannuksella syrjäseuduilla. 27661: 27662: 27663: E d u s k u n n a 1i e. 27664: 27665: Vaikka maaseudun sähköistäminen onkin den vuoksi ulottanut tukijärjestelmäänsä riit. 27666: viimeisten vuosien aikana edistynyt verlat- tävän pitkälle. Tukijärjestelmää olisikin tä- 27667: tain hyvin, ovat kaikkein syrjäisimmät seu- män vuoksi syrjäisten ja harvaan asuttujen 27668: dut jääneet kokonaisuudessaan sähköistyksen seutujen hyväksi kiireellisesti tarkistettava. 27669: ulkopuolelle. Tämä on johtunut hyvin suurelta Mielestämme tällä kohtaa voitaisiin tehdä rat- 27670: osaa voimassa olevasta valtionapujärjestel- kaiseva parannus siten, että kalliit korkea- 27671: mästä, sillä sähköistystä toteuttaneet jakelu- jännitelinjat rakennettaisiin kokonaisuudes. 27672: yhtiöt eivät ole saaneet valtion avustusta sel- saan valtion kustannuksella. Näin menetellen 27673: laisten alueiden sähköistämiseen, missä kus- perustamiskustannukset alenisivat yksityisen 27674: tannukset ovat nousseet vahvistettuja nor- sähkön kuluttajan kohdalla, ja sähköistämi- 27675: meja korkeammiksi. Onkin luonnollista, että nen voitaisiin syrjäseutujenkin osalta ny- 27676: syrjäisten seutujen asukkaat, jotka yleensä kyistä tuntuvasti helpommin toteuttaa. 27677: ovat vähävaraisinta väestöä, eivät ole talou- Kun suuriakin sähköyhtymiä on avustettu 27678: dellisista syistä johtuen voineet ilman valtion valtion toimesta korkeajännitelinjojen taken. 27679: tukea lähteä talouksiaan sähköistämään. ,tamisessa, olisi samaa periaatetta sovellettava 27680: Kun samanaikaisesti on valtion varoin myös harvaan asuttujen seutujen ja vaikeim- 27681: avustettu tuntuvasti rintamaiden ja tiheään missa olosuhteissa elävien kansalaisten koh- 27682: asuttujen alueiden sähköistystä, on ollut vää- dalla. 27683: rin jättää harvaan asuttujen seutujen väestö Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 27684: tälläkin kohtaa toisarvoiseen asemaan. Pitäi- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi. 27685: sihän samojen etujen kuulua niillekin ihmi- vomuksen, 27686: sille, jotka ovat asuinpaikakseen valinneet 27687: maamme syrjäisimmät seudut, sillä sielläkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 27688: on pakko elää ja asua. Ja sähkö on siellä yhtä valtionavustusjärjestelmän tarkistami- 27689: tarpeellinen kuin rintamaidenkin asukkaille. seksi ja muuttamiseksi sellaiseksi, että 27690: Onkin pidettävä erittäin epäoikeudenmukai- syrjäseutujen ja perustettavien asutus- 27691: sena, että maan syrjäisimmät ja köyhimmät alueiden sähköistämiseen tarvittavat 27692: alueet ovat jääneet sähköistämättä sen vuoksi, korkeajännitelinjat rakennettaisiin ko- 27693: että valtio ei ole kustantannusten kalleu- konaisuudessaan valtion kustannuk- 27694: sella. 27695: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 27696: 27697: Pekka Vilmi. Reino Kangas. 27698: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti 27699: Veikko Hanhirova. 27700: 611 27701: 27702: IV,299. - Toiv.al. N :o 259. 27703: 27704: 27705: 27706: 27707: \ 27708: 27709: Vilmi ym.: Maaseudun sähköistä.mistä koskevan ·valtionavus-· 27710: tuksen lisäämisestä. 27711: 27712: 27713: E d u s k u n n a 11 e. 27714: 27715: Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kustannusten noususta. Valtionapuehtojen 27716: on maaseudun sähköistämistä toteutettu erit- mukaan eivät maakunnalliset sähköyhtymät 27717: täin tehokkaasti. Ratkaisevimmin tähän suo- ole saaneet eräitä poikkeuksia lukuunotta- 27718: tuisaan kehitykseen on vaikuttanut tarkoituk- matta valtionapua sellaisille alueille, missä 27719: seen vuosittain myönnetty valtion tuki. Kui- kustannukset ovat nousseet yli 210 mk. ta- 27720: tenkin erikoisesti Pohjoi~Suomessa ja muual- riffiyksikköä kohden. Kun syrjäseuduilla har- 27721: lakin maassamme on vielä runsaasti syrjäisiä vasta asutuksesta ja pitkistä matkoista joh- 27722: alueita, jotka pääasiassa asutuksen hajanai- tuen kustannukset nousevat helposti 300- 27723: suuden vuoksi ovat edelleen ilman sähköä. 400 mk. tariffiyksiköltä, pitäisi valtionavun 27724: Äskettäin työnsä päättänyt maaseudun säh- "kattorajaa" koroittaa nykyisestä 210 mk:sta 27725: köistäiDisen tarvetta ja edellytyksiä tutkinut vähintään 400 markkaan tariffiyksiköltä. 27726: komitea onkin todennut, että maassamme on Vielä parempi ratkaisu kustannusten jaossa 27727: vielä 120.000 sähkötöntä kotia. olisi se, että koko maassa määrättäisiin yk·si- 27728: Käsityksemme mukaan tämä on vakava yh- tyisiltä kuluttajilta perittävä liittymismaksu 27729: teiskunnallinen epäkohta, joka täytyisi val- kaikkialla samaksi esim. a. 100 mk. tv: Itä, 27730: tiovallan kiireellisesti korjata. Pitäisihän kai- valtion avustuksen peittäessä kokonaan ylime- 27731: kille kansalaisille asuinpaikasta huolimatta nevän osan. On täysin kohtuutonta, että val- 27732: turvata edes lähimain samanlaiset elämisen tionavun turvin on sähköistetty kustannuk- 27733: mahdollisuudet. Tämä olisi myös tehokkainta siltaan halvat rintamaat, mutta samanaikai- 27734: kehitysaluepolitiikan toteuttamista, missä sesti on unohdettu syrjäseudut ja köyhät asu- 27735: olisi helpointa päästä nopeasti sanoista tekoi- tusalueet. Tasavertaisuus ja yhteiskunnalli- 27736: hin. nen oikeudenmukaisuus vaatii tämän epäkoh- 27737: Kuitenkin maaseudun sähköistämiseen dan pikaista korjaamista. 27738: myönnettyjä valtion avustusmäärärahoja on Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 27739: viimeisten vuosien aikana jatkuvasti supis- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 27740: tettu, mistä syystä vielä sähköä vailla olevien vomuksen, 27741: alueiden sähköistäminen on tuntuvasti hidas- 27742: tunut. Osaltaan tähän on ollut vaikuttamassa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 27743: myös se, että valtionapuperusteet maaseudun toimenpiteisiin maaseudun sähicöistä- 27744: sähköistämisen tukemiseksi ovat olleet yli 10 mistä koskevan valtionavustuksen lisää- 27745: vuotta ennallaan ja näin jääneet tuntuvasti miseksi ja valtionapua koskevien perus- 27746: jälkeen tänä aikana tapahtuneesta yleisestä teiden tarkistamiseks·i. 27747: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 27748: 27749: Pekka Vilmi. Reino Kangas. Aulis Sileäkangas. 27750: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. Erkki Haukipuro. 27751: Eino Lottanen. Veikko Hanhirova. Ale Holopainen. 27752: Reino Karpola. Toivo Antila.. 27753: 612 27754: 27755: IV,300. - Toiv.al. N: o 260. 27756: 27757: 27758: 27759: 27760: V. A. Virtanen: Sähköistämisen valtionavustuksen korottami- 27761: sesta saaristolueilla. 27762: 27763: 27764: Ed uskunnalie. 27765: 27766: Saimaan saaristossa - samoinkuin muis- dyttävä pikaisiin toimenpiteisiin sähköis- 27767: sakin saaristoissa - asuu väestö vaikeissa tyksen Vllll!tion avustusten korottamiseksi 27768: oloissa pitkien vesimatkojen takana ja on ta- siten, että myös saariston väestöllä olisi mah- 27769: loudellisesti sellaisessa asemassa, ettei se omin dollisuus koneistaa talouttaan ja siten päästä 27770: voimin voi toteuttaa elinmahdollisuuksiinsa vähänkin tasavertaisempaan asemaan muualla 27771: vaikuttavia uudistuksia, vaikka yrityshalua asuvien mm. maataloudenharjoittajien kanssa. 27772: kyllä on. Näiltä alueilta siirtyy vuosittain työ- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotan 27773: kykyistä väestöä teollisuusseuduille. Kuntien kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 27774: taloudellinen kestokyky heikkenee, kun veroa vomuksen, 27775: maksava väestö siirtyy muualle. Mahdolli- 27776: suuksia teollisuudelle ei juuri ole ja pien- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 27777: teollisuuskin on miltei olematonta. menpiteisiin sähköistämisen valtion- 27778: Saariston asujamiston elinmahdollisuudet avust'Uksen tuntuvasti korottamiseksi 27779: paranisivat huomattavasti, jos sinne saatai- saaristoalueilla niin, että myös saaris- 27780: sHn ulotettua sähkö. Nykyisen lainsäädän- ton väestöllä olisi taloudelliset mah- 27781: nön puitteissa väestöUä ei ole siihen trulou- dollisuudet sähkön saantiin. 27782: delil'isia mahdollisuuksia. Siksi olisi ryh- 27783: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 27784: 27785: Viljo Virtanen. 27786: 613 27787: 27788: IV,301. -Toiv.al. N:o 261. 27789: 27790: 27791: 27792: 27793: V. A. Virtanen ym.: Dieselgeneraattoriyhdistelmän avulla 27794: hankitun sähkön hankintakustannusten saattamisesta val- 27795: tion lainaam ja avustukseen oikeuttavaksi. 27796: 27797: 27798: E d u s kun n a H e. 27799: 27800: Vaikka maamme sähköistäminen on viime niinkuin se osallistuu tariffiyksikköhinnan 27801: vuosina kulkenut voimakkaasti eteenpäin, on alentamiseen normaalitapauksissa, milloin 27802: kuitenkin vielä alueita, joihin ei sähkö ulotu. sähkön hankinta tariffiyksikköä kohti muo- 27803: Lähinnä on kysymys maan syrjäisimmistä dostuu keskimääräistä korkeammaksi. Koska 27804: seuduista ja saaristosta, joissa elämä muuten- dieselgeneraattoriyhdistelmän avulla voidaan 27805: kin on rintamaitten elämää ankeampaa. Eräät saada helpotusta kaikkein vaikeimmissa olo- 27806: alueet sijaitsevat niin poikkeuksellisissa suhteissa elävien talouksiin vieläpä huomat- 27807: oloissa, että sähkövoiman vieminen edes sie- tavasti vähäisemmin kustannuksin, olisi mie- 27808: dettävin kustannuksin ei ole mahdollista. lestämme valtion apu ulotettava käsittämään 27809: Tämän epäkohdan poistamiseksi ovat saa- myös dieselgeneraattoriyhdistelmän kautta 27810: riston ja syrjäseutujen asukkaat ryhtyneet sähköistettyjä talouksia. Luonnollisesti tämä 27811: hankkimaan joko yksinään tai naapuritalouk- tulisi kY'symykseen vain siellä, missä ei koh- 27812: sien kanssa yhteisvoimin ns. dieselgeneraatto- tuullisin kustannuksin voida käyttää taval- 27813: riyhdistelmiä, jonka avulla he ovat ratkais- lista sähköä. 27814: seet taloutensa sähköistämisen. Dieselgene- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 27815: raattoriyhdistelmä onkin osoittautunut sekä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 27816: käytännölliseksi että tehokkaaksi ratkaisuksi. muksen, 27817: Tosin se ei täysin vastaa sähkövoiman suo- 27818: mia etuja, mm. puimakoneen käyttö ei ole että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 27819: mahdollista. Kuitenkin se tyydyttää talouk- siellä, missä sähkön saanii muuten ei 27820: sien pääasiallisen sähkövoiman tarpeen siellä, ole mahdollista tai taloudellisesti tar- 27821: missä sähkön saanti muutoin on joko lähes koituksenmukaista, myös dieselgene- 27822: mahdotonta tai sen hankkiminen muodostuu raattoriyhdistelmän avulla hankitun 27823: sekä yhteiskunnalle että yksityiselle kohtuut- sähkön hankintakustannukset katsot- 27824: tomia kustannuksia vaativaksi. taisiin sellaisiksi sähkön hankintakus- 27825: Dieselgeneraattoriyhdistelmän hankintaa tannuksiksi, joihin Mrmaalia käytän- 27826: rajoittaa kuitenkin se, että valtio ei osallistu töä noudattaen myönnettäisiin valtion 27827: tämäntapaisen sähkön hankintakustannuksiin lainaa ja avustusta. 27828: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 27829: 27830: Viljo Virtanen. Urho E. Knuuti. 27831: Antti 0. Pennanen. 27832: 614 27833: 27834: IV,302. - Toiv.al. N: o 262. 27835: 27836: 27837: 27838: 27839: Lahtela ym.: Kemijoen vesistön säännöstelyn yleissuunnitel- 27840: man laatimisesta. 27841: 27842: 27843: E d u s k u n n a 11 e. 27844: 27845: Kemijoen vesistössä on rakennettu voima- suunniteltava myös paikallinen tieverkko nip- 27846: laitoksia jo noin 20 vuoden ajan. Tämä ra- pukuljetusta ja rakennettavia patosiltoja sil- 27847: kentaminen on merkinnyt huomattavaa työ- mällä pitäen. Edelleen tällaisessa yleissuun- 27848: tilaisuutta Lapin läänissä. Näissä töissä on ol- nitelmassa voidaan kalastuskysymykset ym. 27849: lut eräinä vuosina yli 4 000 työntekijää. Ve- ratkai·sta parhaiten. 27850: sivoiman rakentamista uhkaa tällä hetkellä Valtio toteuttaa kustannuksellaan Kymi- 27851: kuitenkin varsin suuri hidastuminen ja työn- joen muuttamisen nippuväyläksi, samoin se 27852: tekijämäärä on supistunut kymmenenteen suunnittelee Kokemäenjoen rakentamista nip- 27853: osaan aikaisemmasta. Uusien voimalaitosra. puväyläksi. Valtio toteuttaa kustannuksellaan 27854: kennusten aloittamisajankohdasta ei ole tie- laajoja säännöstelyjä ja vesistön järjestelyjä 27855: toa.. Kemijoki Oy ilmoittaa myyvänsä suu- em. alueiden talouselämän kohentamiseksi. 27856: ressa määrin kalustoaan. Koko Kemijoen ra- Täten olisi perusteltua, että Kemijoenkin 27857: kentamisohjelma jopa pääuoman osalta näyt- yleisjärjestelyt toteutettaisiin kokonaan val- 27858: tää jäävän kesken. Tekojärvien rakentaminen tion kustannuksella ja voimalaitosyhtiöt huo- 27859: on siirtynyt vuodesta toiseen. lehtisivat vain omien voimalaitosportaittensa 27860: Kemijoen rakentamisen seurauksena uitto- rakentamisesta ja näihinkin olisi valtion osal- 27861: olosuhteet muuttuvat vesistössä. Kala ei nouse listuttava silloin, kun niitä voidaan käyttää 27862: enää vesitöön. Suuria alueita on pantu veden siltoina ja kun niiden rakentaminen nippu- 27863: alle tai ostettu jo tässä tarkoituksessa. Täten väylän kannalta on välttämätöntä. Tällaisilla 27864: on Lapin talouselämälle saatettu merkittävä Kemijoen kokonaisjärjestelytoimenpiteillä ve- 27865: menetys, mikäli voimalaitosrakentaminen tu- sivoiman rakentaminen saataisiin Kemijoen 27866: loa tuottavana toisaalta tyrehtyy. Haitallisinta vesistössä taloudelliseksi ja siten vesiraken- 27867: on se epätietoisuus siitä, mitä Kemijoen vesis- nustyöt jatkumaan .täydessä laajuudessaan. 27868: tössä todella tullaan tekemaan. Ounasjoen Samalla voitaisiin Kemijoesta tehdä niin 27869: säännöstelystä, sen toimeenpanosta tai hyl- halpa kuljetusväylä, että se kohottaisi kan- 27870: käämisestä olisi saatava kiireisesti päätös. Eri- tohintoJa ja loisi edellytykset laajoille met- 27871: tyisesti yrityksestä vahinkoa kärsivien kan- sänparannustoimenpiteille käytännöllisesti 27872: nalta tämä päätös olisi ;tarpeen. katsoen koko Lapin läänissä. Edellä olevan 27873: Kemijoen vesistö voitaisiin ilmeisesti par- perusteella esitämme kunnioittaen eduskun- 27874: haiten järjestää siten, että valtio laatisi kii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27875: reellisesti yleissuunnitelman, johon voimalai- 27876: tosporrastuksen ja säännöstelyjen lisäksi lii- että hallitus laadituttaisi kiireelli- 27877: tettäisiin suunnitelma uiton muuttamisesta sesti Kemijoen vesistön säännöstelystä 27878: nippukuljetukseksi esim. Vuotaosta Kitistä yleissuunnitelman, jossa Kemijoki 27879: pitkin Kemijärvelle ja siitä edelleen Kemiin. muutettaisiin nippu-uittoväyläksi ja 27880: Tällöin voitaisiin luopua kalliista erottelusta jolla taattaisiin Kemijoen vesivoiman 27881: Kemissä ja Vuostimossa. Järjestelyssä olisi jatkuva rakentaminen. 27882: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 27883: 27884: Olavi Lahtela. Reino Kangas. 27885: 615 27886: 27887: IV,SOS. -Toiv.al. N:o 268. 27888: 27889: 27890: 27891: 27892: Friman ym.: Lokan. ja Porttipahdan. vedensäännöstelyaltaan 27893: raJcentamisesta. 27894: 27895: 27896: E d u s k u n n a 1~ e. 27897: 27898: Jo toistakymmentä vuotta sitten tehtiin van satunnaisissa töissä työskentelevät ihmi- 27899: suunnitelmia Lokan ja Porttipahdan veden- sset saisivat siinä myös pitempiaikaisen vaki. 27900: säännöstelyaltaan rakentamiseksi. Vaikka naisen työpaikan. Lisäksi yksityisten hallussa 27901: suunnitelmat ovat valmiit ja niiden edellyt- olevien erilaisten koneiden pitempiaikaiselle 27902: tämä väestönsiirtokin on allasalueelta suori- käytölle tämä työmaa avaisi mahdollisuuk- 27903: tettu, ei varsinaiseen rakentamiseen ole vielä sia. 27904: ryhdytty, vaan työt ovat rajoittuneet met- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 27905: sien hakkui~iin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 27906: Kemijoen valmiiksirakennettujen ja tule- muksen, 27907: vaisuudessa rakennettavien voimalaitosten te- 27908: hokkaan käytön kannalta tämä allas on vält- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 27909: tämätön. Se voisi muodostaa sopivan työttö- Lokan ja Porttipahdan. vedensäännös- 27910: myystyökohteen Sodankylän ja sen naapuri- telyaltaan raken-tamiseksi Kitisen ja 27911: kuntien vajaatyöllisyysalueilla. Nykyään ai- Luiron. vesistössä. 27912: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 27913: 27914: Toivo Friman. Eino Tainio. 27915: Anna-Liisa Tiekto. Pekka Salla. 27916: 616 27917: 27918: IV,304. - Toiv.al. N :o 264. 27919: 27920: 27921: 27922: 27923: Niskanen ym.: Tttrun sataman saattamisesta IIangon sataman 27924: kanssa SOJmanlaiseen asemaan rahtitasoitusjärjestelmään 27925: nähden. 27926: 27927: 27928: E d u s k u n n a 11 e. 27929: 27930: Nykyisin voimassa oleva rahtitasoitusjär- Koska Turun ja Hangon satamat ovat luon- 27931: jestelmä ja siihen liittyvät Hangon satamaa nolliset talvisatamamme, olisi yleisen edun 27932: 16. 4-15. 2 välisenä aikana koskevat eri- mukaista saattaa ne periaatteessa samaan ase- 27933: koismääräykset ovat talvimerenkulun ja val- maan rahtitasoitusjärjestelmään nähden. Täl- 27934: takunnan yleisen edun kannalta osoittautu- löin tulisi noiden kummankin sataman kapa- 27935: neet käytännössä monessa suhteessa haitalli- siteetti parhaalla mahdollisella tavalla. käy- 27936: siksi. Nyt voimassa oleva rahtitasoitusjärjes- tetyksi ulkomaankauppamme hyväksi. 27937: telmä lisämääräyksineen aiheuttaa valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 27938: rautateille tarpeettomia tyhjien vaunujen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 27939: kuljetuksia, laivojen tyhjänä kuljettamista 27940: Turusta Hangon satamaan ja joskus myös että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 27941: päinvastoin sekä jäänmurtajille näistä tur- toimenpiteisiin Turun sataman saatta- 27942: hista kuljetuksista aiheutuvaa lisätyötä, joka miseksi IIangon sataman kanssa sa- 27943: normaalijärjestelyillä voitaisiin poistaa. Var- manlaiseen asemaan voimassa olevaan 27944: sinkin ankarina pakkastalvina viimeksimaini- rahiitasoitusjärjestelmään nähden. 27945: tulla seikalla olisi suuri kansantaloudellinen 27946: merkitys. 27947: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 27948: 27949: Esko Niskanen. Reino Breilin. 27950: Voitto Hellsten. Sylvi Siltanen. 27951: 617 27952: 27953: IV,305.- Hemst.mot. N:o 265. 27954: 27955: 27956: 27957: 27958: Backlund: Angående skapande av en oljehamn och en olje- 27959: depå på Bockholmen i Kaskö. 27960: 27961: 27962: T i 11 R i k s d a g e n. 27963: 27964: Användningen av olja för uppvärmnings- ständen och otillräcklga oljeupplag krissitua- 27965: och andra ändamäl har under de senaste tioner i oljetillförseln uppstä. Det vore där- 27966: åren starkt ökat i värt land och ökningen för önskvärt att ~ett större oljeupplag eller 27967: fortgår i oförminskad omfattning. Priset på varför inte rent av ett oljeraffinaderi för- 27968: oljan och dä främst brännoljan, som använ- lades till detta omräde. Kaskö stad äger na- 27969: des mest, kan variera rätt betydligt beroende turliga förutsättningar att kunna bli förlägg- 27970: på de transportkonstnader som tillkommer ningsort för en dylik anläggning, detta så 27971: och som stiger i relation tili avståndet frän mycket mer som orten ligger centralt för om- 27972: oljeupplagen till konsumenten. Det är där- rädet och har en god hamn samt järn- och 27973: för skäl att försöka ästadkomma oljedepäer landsvägsförbindelse inåt det bakom liggande 27974: sä nära stora konsumentcentra som möjligt. upplandet. 27975: Södra österbotten utgör numera, inte minst Med hänvisning till ovanstående får under- 27976: tack vare grönsaksodlingarna i växthus pä tecknad därför vördsamt föreslå att riksda- 27977: detta omräde, ett sädant större konsument- gen vi11e hemställa, 27978: centrum. Pä grund av de relativt stora a,v- 27979: stånden till oljeupplag fördyras uppvärm- att Regeringen måtte vidta åtgärder 27980: ningskostnaderna i växthus och privata hem för att påskynda de förberedande ar- 27981: och under stränga vintrar, som den nyss till- betena för skapande en oljehamn och 27982: ändalupna, kan på grund av de långa av- en oljedepå på Bockholmen i Kaskö. 27983: He1singfors den 29 april 1966. 27984: 27985: Georg Backlund. 27986: 27987: 27988: 27989: 27990: 78 E 529'/66 27991: 618 27992: 27993: IV,305. - Toiv.al. N :o 265. 27994: Stwmennos. 27995: 27996: 27997: 27998: 27999: Backlund: Öljysataman ja öljyvaraston perustamisesta Kas- 28000: kisten Pukkisaareen. 28001: 28002: 28003: B d u s k u n n a 11 e. 28004: 28005: öljyn käyttö lämmitys- ja muihin tarkoi- pitkistä matkaista ja riittämättömistä öljy- 28006: tuksiin on viime vuosina lisääntynyt maas- varastoista johtuen. Senvuoksi olisi toivotta- 28007: samme voimakkaasti ja lisääntyminen jatkuu vaa, että tälle alueelle sijoitetaan suurehko 28008: vähentymättömänä. Eniten käytetyn öljyn ja öljyvarasto tai miksei suor&staan öljynjalos- 28009: lähinnä polttoöljyn hinta voi vaihdella san- tamo. Kaskisten kaupungilla on luonnolliset 28010: gen suuresti kuljetuskustannusten aiheutta- edellytykset sellaisen laitoksen sijoituspai- 28011: masta lisästä johtuen, se kun nousee öljyva- kaksi, näin sitäkin suuremmalla syyllä, kun 28012: raston ja jakelupaikan välisen matkan suh- paikka sijaitsee alueen keskellä ja sillä on 28013: teessa. &nvuoksi on syytä yrittää saada ai- hyvä satama sekä rautatie- ja maantieyhteys 28014: kaan öljyvarastoja niin lähelle suuria kulut- teampana olevaan sisämaahan. 28015: tajakeskuksia kuin mahdollista. Etelä-Poh- Edellä lausuttuun viitaten ehdotan kun- 28016: janmaa on nyttemmin, varsinkin tämän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 28017: alueen kasvihuonevihannesviljelijöistä joh- muksen, 28018: tuen, sellainen suurehko kuluttajakeskus. öl- 28019: jyvarastojen suhteellisen etäisen sijainin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 28020: vuoksi lämmityskustannukset nousevat kas- valmistavien töiden kiire;htimiseksi öl- 28021: vihuoneissa ja yksityiskodeissa ja ankarina jysataman ja öljyvaraston perusta- 28022: talvina, kuten äsken päättynytkin oli, saat- mista varten Kaskisten Pukkisaareen. 28023: taa öljyntoimituksessa ilmetä kriisitilanteita 28024: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 28025: 28026: Georg Backlund. 28027: 619 28028: 28029: IV,806.- Hemst.mot. N:o 266. 28030: 28031: 28032: 28033: 28034: Korsbäck m.fl.: Angående åstadkommande av ett oljeupplag 28035: i Kaskö stad. 28036: 28037: 28038: Ti1l Riksdagen. 28039: 28040: Till följd av särskilda brister i brännolje- stånden till oljeupplag ,talar för, att ett ol- 28041: beredningen och den exceptionellt kalla vin- jeupplag borde byggas i Kaskö stad. Sedan 28042: tern innevarande är försattes växthusod- fjärrvägen frän Kaskö genom mellersta Fin- 28043: larna i :Syd-öst€rbotten i ett katastrofläge, land till östgränsen blivit byggd blir behovet 28044: som hotade att omintetgöra en stor mängd av oljeupplag i Kaskö ännu större och san- 28045: växthusodlingar. Den plötsligt uppkomna nolikt så stort att ett oljeraffinaderi därut- 28046: stagnationen i oljedistributionen till dessa över borde byggas i staden. 28047: växthusodlare blev en skrämmande påmin- Med hänvisning till vad som ovan anförts 28048: nelse om behovet av bättre beredskap för föresläs att riksdagen ville besluta hemställa, 28049: brännoljeförsörj:riingen i aHmänhet och 28050: särskilt i Syd-österbotten. att regeringen skyndsamt måtte 28051: Behovet av brännolja i denna landsdel har vidta nödiga åtgärder för åstadkom- 28052: uppskattats till 50-60 milj. kg per är. Denna mandet av ett oljeupplag i Easkö stad. 28053: relativt stora förbrukning och de länga av. 28054: Helsingfors den 26 april 1966. 28055: 28056: Verner Korsbäck. Ragnar Granvik. 28057: Victor Procope. Henrik Westerlund. 28058: Georg C. Ehrnrooth. Evald Häggblom. 28059: Magnus KuU. 28060: 620 28061: 28062: IV,306.- Toiv.al. N:o 266. 28063: Suomennos. 28064: 28065: 28066: 28067: 28068: Korsbäck ym.: Öljyvaraston aikaansaamisesta Kaskisten kau- 28069: punkiin. 28070: 28071: 28072: Ed u s kun n a ll e. 28073: 28074: Polttoöljyvalmiuden erinäisistä puutteista ten kaupunkiin rakentamisen puolesta. Kas- 28075: ja tavattoman kylmästä talvesta johtuen Ete- kisista Keski-Suomen halki itärajalle kulke- 28076: lä-Pohjanmaan kasvihuoneviljelijät joutuivat van kaukotien tultua rakennetuksi öljyva- 28077: hätätilaan, joka uhkasi tuhota suuren mää- raston tarve Kaskisissa muodostuu vieläkin 28078: rän kasvihuoneviljelyksiä. Äkillisesti ilmen- ,suuremmaksi ja todennäköisesti niin suureksi, 28079: nyt öljyntoimitusten keskeytyminen näille että kaupunkiin tulisi rakentaa sen lisäksi öl- 28080: kasvihuoneviljelijöille muodostui pelottavaksi jynjalostamo. 28081: muistutukseksi paremman polttoöljynhuolto- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 28082: valmiuden tarpeesta yleensä ja erityisesti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 28083: Etelä-Pohkanmaalla. 28084: Polttoöljyn tarve tässä osassa maata on ar- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 28085: vioitu 50-60 milj. kg:ksi vuodessa. Tämä tarpeellisiin toimenpiteisiin öljyvaras- 28086: suhteellisen suuri kulutus ja pitkät matkat ton aikaansaamiseksi Kaskisten kau- 28087: öljyvarastoihin puhuvat öljyvaraston Kaskis- punkiin. 28088: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 28089: 28090: Verner Korsbäck Ragnar Granvik. 28091: Victor Procope. Henrik Westerlund. 28092: Georg 0. Ehrnrooth. Evald Häggblom. 28093: Magnus Kull. 28094: 621 28095: 28096: IV,307.- Toiv.al. N:o 267. 28097: 28098: 28099: 28100: Leinonen: Toimenpiteistä pientonnistokannan kehittämiseksi. 28101: 28102: E d u s kun n a 11 e. 28103: 28104: Puutavarankuljetus maastamme Itämeren miseksi, joita maamme pientonniston kehittä- 28105: ja Pohjanmeren satamiin tapahtuu pääosil- minen edellyttää, kaipaa valtiovallan erikois- 28106: taan pientonnistoluokkaan kuuluvilla aluk- toimenpiteitä esim. järjestämällä lainoituksia. 28107: silla. Ennen sotia meillä oli varsin kilpailu- Nämä toimenpiteet tulevat entistäkin välttä- 28108: kykyinen pientonnisto, mutta nykyään on mättömämmiksi liikenteen Saimaan kanavalla 28109: pientonnistoluokkaan kuuluvien alustemme avautuessa, jolloin puutavarankuljetus pien- 28110: melkein täydellinen puuttuminen tarjonnut aluksilla tulee yhä merkittävämmäksi. 28111: ulkomaisille varustamoille tilaisuuden vallata Pientonnistomme kehittämisellä on myös 28112: nämä kuljetukset omille aluksilleen. Tästä on nimenomaan työllisyyskysymyksenä :tärkeä 28113: ollut seurauksena, että maamme on joutunut merkityksensä. Tämä merkitsee koulutettua 28114: maksamaan vuosittain miljardeja markkoja työvoimaa sekä päällystö- että miehistöase- 28115: rahtimaksuina ulkomaisille varustamoille. massa. Ei ole oikein, että tämän koulutetun 28116: Nettovetoisuudeltaan 200-500 rek. tonnin työvoiman on aluskantamme vähäisyydestä 28117: suuruisilla pienaluksilla tapahtuneiden kulje- johtuen hakeuduttava muihin ammatteihin 28118: tusten osalta on suomalaisten pienalusten tai siirryttävä palvelemaan ulkomaiden lai- 28119: osuus esim. vv. 1950-57 alentunut voihin. Kun työvoiman koulutus on kysynyt 28120: 43.8 %sta 12.1 %: iin. V. 1959 alle 500 rek. yhteisiä varojamme, olisi maamme kannalta 28121: tonnin aluksilla viedystä sahatusta puutava- edullista käyttää tätä työvoimaa hyväksi. 28122: rasta oli suomalaisten alusten osuus enää vain Kunnollinen pientonnisto, joka usein käy ko- 28123: noin 3% ja pyöreästä puutavarasta oli suo- timaassa, tarjoaa varsinkin perheellisille me- 28124: malaisten alusten osuus enää alle 5 %. renkulkijoillemme ensiluokkaisen työpaikan. 28125: Eduskunta on 21. 4. 1961 hyväksynyt pien- Pientonnistokysymys ei työllisyyden kan- 28126: tonniston veronhuojennuslain vv:ksi 1961- nalta rajoitu vain merenkulkijoihimme, vaan 28127: 70, mikä omalta osaltaan luo edellytyksiä sen merkitys on telakoidemme ja korjauspa- 28128: pienalusten hankinnalle maallemme. Maini- jojen kannalta huomattava. Tämä koskee sekä 28129: tun lain voimaantulon jälkeen on kuitenkin maassamme rakennettavia pientonnistoluokan 28130: voitu todeta, että veronhuojennuslain avulla aluksia että hankittavia second hand-aluksia, 28131: yksin emme voi saada hankituksi pienaluk- jotka pystyisivät tarjoamaan hyödyllisiä työ- 28132: sia, sillä sotien ja teknillisen kehityksen seu- tilaisuuksia maallemme. Meillä kansakuntana 28133: rauksena olemme ny.t siinä tilanteessa, että ei ole varaa unohtaa pientonnistoamme ja 28134: käytännöllisesti katsoen tyhjästä on luotava sen avulla maalle hankittavia huomattavia 28135: kotimainen pienaluskanta, jonka tulisi pystyä rahtituloja. 28136: toimimaan menestyksellisesti kansainvälisessä Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioit- 28137: kilpailussa. Nykyaikaisen, kilpailukykyisen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 28138: pientonniston luomiseen ei nimenomaan pien- sen, 28139: varustajilla, jotka perinteellisesti ovat huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 28140: lehtineet pienaluksilla tapahtuvista kuljetuk- menpiteisiin maamme pientonnistokan- 28141: sista, yksikään ole pääomaköyhässä maas- Mn kehittämiseksi myöntämällä val- 28142: samme edellytyksiä, ellei rahoituskysymysten tion pitkäaikaisia ja halpakorkoisia 28143: ratkaisemiseksi luoda välttämättömiä järjes- lainoja pientonnistoluokkaan kuulu- 28144: ,telyjä. Näiden rahoituskysymysten ratkaise- vien alusten varustajille. 28145: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 28146: 28147: Armas Leinonen. 28148: 622 28149: 28150: IV,308.- Toiv.al. N:o 268. 28151: 28152: 28153: 28154: 28155: Ahonen ym. : Valtion virastotalon rakentamisesta Muuramen 28156: kuntaan. 28157: 28158: 28159: E d u s k u n n a ll e. 28160: 28161: Muuramen kunnassa olevat valtion viras- rien, jotka käsittävät Muuramen, Korpilah- 28162: tot, valtionverolautakunta, posti- ja nimis- den ja Säynätsalon kunnat, keskellä olevana 28163: miehen kanslia toimivat lähes olemattomissa Muurame on virastojen oikea sijoituspaikka. 28164: ja puutteellisissa tiloissa. Kaikki toimivat Muuta pelastusta tilanteeseen ei ole ja luon. 28165: myös vuokrahuoneissa ja lyhytaikaisin vuok- nollisesti myös ainoa oikea ratkaisu on se, että 28166: rasopimuksin, jolloin on tarjolla vaara käydä valtio rakentaa virastotalon, jossa on tarpeel- 28167: niin kuin vuosi sitten, että nimismiehen vuok- liset vir·astotilat ja välttämättömät asunnot. 28168: rasopimus saanottiin irti talonomistajan ot- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus. 28169: taessa huoneiston omaan käyttöönsä. Muura- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 28170: men tapaisessa pienessä kunnassa ei myöskään 28171: ole sellaisia tiloja saatavissa, joita virastot että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 28172: tarvitsevat. valtion virastotalon rakentamiseen 28173: Toisaalta ei voida ajatella virastojen siir- Muuramen kuntaan. 28174: tämistä muualle, sillä vero- ja nimismiespii. 28175: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 28176: 28177: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen. 28178: Aune Salama.. Mauno Pohjonen. 28179: 623 28180: 28181: IV,309. - Toiv.al. N: o 269. 28182: 28183: 28184: 28185: 28186: Ahonen ym.: Määrärahasta valtion virastotalon rakentamista 28187: varten V iitasaaren kuntaan. 28188: 28189: 28190: E d u s kun n alle. 28191: 28192: Valtion virastotalon rakentaminen Viita- taissa tiloissa. Erikoisesti on mainittava posti 28193: saarelle on ollut asianomaisissa virastoissa ja puhelin, mutta myöskin verotoimisto ja 28194: esillä jatkuvasti. Tämä suunnitelma näytti jo poliisitoimi kaipaavat riittäviä tiloja. Kun 28195: toteutuvankin kun hallituksen esittämänä .tietämämme mukaan rakennussuunnitelmat- 28196: eduskunta hyväksyi jo v: n 1963 tulo- ja me- kin ovat valmiina jo vuosia sitten. Viitasaa- 28197: no arvioon rakennustöiden aloittamista varten ren kunnan tarkoitusta varten lahjoittama.lle 28198: 300 000 mkn määrärahan. Edelleen v: n 1964 tontille ja. kun osittainen ra.hoituskin on jo 28199: tulo- ja menoarvioon eduskunta hyväksyi eduskunnan taholta. toteutettu, olisi kohtuul- 28200: aloitteiden nojalla 300 000 mkn määrärahan. lista. saada. rakennustyöt käyntiin. 28201: Näin hyvällä alulla rahoituksensa puolesta oli Edellä esittämiimme perusteisiin viitaten 28202: jo tämän paikkakunnalle niin tärkeän ja vai. ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk- 28203: tionkin kannalta välttämättömän rakennus- syttäväksi toivomuksen, 28204: suunnitelman toteutuminen. Jatkorahoitusta 28205: ei kuitenkaan ole tullut, joten on valitetta- että rhallitus ottaisi vuoden 1967 28206: vaa, jos jo näinkin pitkälle viety suunnitelma tulo- ja menoarvioesitykseen 500 000 28207: varojen puutteessa raukeaa. markan määrärahan valtion virastota- 28208: Viitasaaren kirkonkylä on pohjoisen Keski- lon rakentamista varten Viitasaaren 28209: Suomen suurin taajama, jossa valtion eri· vi- kuntaan. 28210: rastot toimivat hyvin vaatimattomissa ja ah- 28211: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 28212: 28213: Arvo Ahonen. Mauno Pohjonen. 28214: 624 28215: 28216: IV,310. - Toiv.al. N: o 270. 28217: 28218: 28219: 28220: 28221: Ahonen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Suolahden 28222: kauppalaan. 28223: 28224: 28225: EduskunnaBe. 28226: 28227: Valtion virastotalohanke on ollut vireillä määrättävässä puurakennuksessa, jossa ei ole 28228: parikymmentä vuotta. Valtion tlintarkasta- kunnollisia päivystys-, kuulustelu- eikä pidä- 28229: jat ovat todenneet virastotalon rakentamisen tettyjen tiloja. 28230: kiireelliseksi. Kauppalanhallitus on viimeksi Nimismiehen kanslia toimii yksityiseltä 28231: vuonna 1962 tehnyt asiasta perustellun ano- vuokratussa baari-ravintola huoneistossa. 28232: muksen kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- Sairausvakuutustoimisto on kallisvuokrai- 28233: nisteriölle sekä sen jälkeen lähetystöjen ym. sessa liiketalossa vuokralla. 28234: kautta useita kertoja kiirehtinyt asiaa. Edel- Työasiamiehen toimisto on hätäratkaisuna 28235: leen kauppala on osoittanut kauppalan kes- sijoitettu lihan tarkastamohuoneeseen. 28236: kustasta noin 75 000 neliömetrin suuruisen Kaikille edellä mainituilla virastoille ja lai- 28237: tontin valtiolle. Kauppalan tekemä varsin toksille olisi ensi tilassa saatava riittävät ti- 28238: merkittävä lahjoitus edellyttää kuitenkin vi- lat rakennettavasta virastotalosta, jota suun- 28239: rastotalon suunnittelun aloittamista ensi ti- niteltaessa olisi varauduttava myös kauppa- 28240: lassa ja rakennustyön aloittamista työllisyys- lan voimakkaasta kasvusta johtuvaan virasto- 28241: tilanteen sitä vaatessa. tilojen lisätarpeeseen sekä varattava tilaa 28242: Suolahden, Sumiaisten ja Konnaveden ve- myös asunnoiksi. 28243: ropiirin verotoimisto on ,tilapäisesti sijoitettu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 28244: kauppalan rakennustoimiston huoneistoon, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 28245: joka välttämättä :tarvitaan kauppalan omaan muksen, 28246: käyttöön. 28247: Postitoimisto toimii yksityiseltä vuokra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 28248: tussa, kallisvuokraisessa kangasmyymälässä. valtion virastotalon rakentamiseen 28249: Poliisilaitos toimii lähiaikana purettavaksi Suolahden kauppalaan. 28250: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 28251: 28252: Arvo Ahonen. Aune Salama. 28253: Sakari Knuuttila. Artturi Jämsen. 28254: Artturi Koskinen. Mauno Pohjonen. 28255: 625 28256: 28257: IV,311.- Toiv.al. N:o 271. 28258: 28259: 28260: 28261: 28262: Eskma;n ym.:. L'tlitJia;n, vimstvtalon suunnittelu- ja rakennus- 28263: työn toteuttamisesta. 28264: 28265: 28266: E d u s k u n n a 1,1 e. 28267: 28268: Lavittn. kunnassa toimivat valtion virastot kuin esim. tienrakennustyöt. Lavian kirkon- 28269: ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa, kylän kehittämistä elinkelpoiseksi maaseudun 28270: jotka postia lukuunottamatta ovat vuokrat- asutustaajamaksi olisi virastotalon toteutumi- 28271: tuja huoneistoja. Virastojen toimitilat sijait- nen osaltaan myös edistämässä. 28272: sevat useissa tapauksissa myös paloturvalli- Virastotaloon esitetään varattavaksi toimis- 28273: suuden kannalta epätarkoituksenmukaisissa totilat seuraaville, pa.ikka:kunnalla jo oleville 28274: rakennuksissa eikä niillä ole arkistolain mu- vil-astoille: 28275: kaisia arkistotiloja käytettävissään. Lavian 1. Lavian - rSuodenniemen - Mouhijär- 28276: kirkonkylässä on myös kolmea kuntaa palve- ven veropiirin verotoimisto, 28277: levia valtion vira·stoja, esim. verotoimisto, 2. 'Lavian - Suodenniemen - Mouhijär- 28278: kansaneläkelaitoksen piiritoimisto ja nimis- ven kuntien -sairausvakuutustoimisto, 28279: miehen kanslia, joiden sijoittaminen ajanmu- 3. Edellämainittujen kuntien kansaneläke- 28280: kaisiin toimitiloihin olisi jo yleisönpalvelun toimisto, 28281: ja kokoustoiminnan kannalta välttämätöntä. 4. ·Lavian käräjäkunnan käräjähuoneisto, 28282: Lavian kunnanvaltuusto on jo tehnyt pää- 5. Lavian - Suodenniemen - Kiikoisten 28283: töksen tontin lahjoittamisesta korvauksetta kuntien nimismiespiirin kanslia, 28284: valtion virastotaloa varten paikasta, joka val- 6. Posti- ja lennätintoimisto (jolla nykyi- 28285: tion viranomaisten toimesta katsotaan sovel- sin on vanha oma talo omalla tontilla, jonka 28286: tuvaksi .tarkoitukseen. Kirkonkylää varten on myynnistä olisi valtiolla tuloa) 28287: hyväksytty rakennuskaava, joka kuitenkin 7. Työvälitystoimiston vastaanottotilat, 28288: vielä on lääninhallituksessa vahvistamatta, jo- 8. Poliisivankilan tilat, 28289: ten virastotalo voitaisiin sijoittaa myös kaa- 9. Ammatinvalinnan ohjaustoimiston huo- 28290: vallisesti :tarkoituksenmukaisesti. neisto, 28291: Virastotalon rakentaminen antaisi raken- 10. Tiepiirin mahdolliset toimitilat. 28292: nusvaiheessa hyödyllisen työkohteen, johon Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 28293: voitaisiin sijoittaa lLavian ja lähikuntien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 28294: työttömyyskortistoihin hyväksyttyjä töihin. 28295: Pohjois~Satakunnan työllisyystilannehan on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 28296: tunnetusti erittäin vaikea ja valtion sijoitus- toimenpiteisiin ILavian virastotalon 28297: osuuteen soveltuvia työkohteita ei ole näillä suunnittelu- ja rakennustyön toteutta- 28298: seuduilla edes suunniteltuna. Rakennustyö miseksi. · 28299: saataneen suunnitelluksi sittenkin nopeammin 28300: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 28301: 28302: Margit Eskman. Uljas Mäkelä. 28303: Valdemar Sandelin. A-V. Perheentupa.. 28304: 28305: 28306: 28307: 28308: 79 E 529/66 28309: 62.6 28310: 28311: IV,312.- Toiv.al. N:o 272. 28312: 28313: 28314: 28315: 28316: Knuuttila ym.: Vira.stotalor~; :mkentamisesta Laukaaseen. 28317: 28318: 28319: E d u s k u n n a 11 e. 28320: 28321: Laukaan kirkonkylässä on tällä hetkellä Virastotalon rakentaminen olisi paikkakun- 28322: vuokratiloissa useita valtion vira.stoja ja toi- nalla myöskin tarpeen vaatima :työllisyys- 28323: toimistoja: nimismiehen toimisto ja poliisi- kohde, sillä Lauka.assa. on vuosittain ollut 28324: asema, verotoimisto, posti- ja lennätintoimisto, työttömyyttä. 28325: kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehen toi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 28326: misto, sairausvakuutustoimisto. Kun näistä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 28327: lisäksi useat ovat puutteellisissa tiloissa ja 28328: erillään siten, että yleisön a.sioiminen niissä että hallitus r'!fo:tyisi toimenpiteisiin 28329: on hankalaa, olisi välttämätöntä niiden sijoit- virastotalm~ rct/centamiseksi Laukaa- 28330: taminen ensi tilas.sa yhteiseen virastotaloon. seen. 28331: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta. 1966. 28332: 28333: Sakari Knuuttila. Arvo Ahonen. 28334: Mauno Pohjonen. Aune Salama. 28335: 28336: 28337: 28338: 28339: .. . 28340: 627 28341: 28342: IV,313.- Toiv.al. N:o 273. 28343: 28344: 28345: 28346: 28347: . A. · Koskinen ym.: Määräraltasta Karstulan virastotalon ra- 28348: kentamiseen. 28349: 28350: 28351: E d u s k u n n a 11 e. 28352: 28353: Valtion toimenpitein on kuluneina vuosina tarvitaan myös postien säilyttämiseen kulje- 28354: eri puolille maatamme rakennettu vira..<Jtota- tuksen väliseksi ajaksi. 28355: loja. Valtion virastojen laajeneminen on ai- Toimistossa työskentelee: 28356: heuttanut sen, että toimenpide on ollut täy- toimistonhoitaja ja kuusi virkailijaa sekä 28357: sin oikea, sekä virastojen hajanaisuus ja mo- kolme ylimääräistä postinkantajaa sekä yksi 28358: nissa tapauksissa huutava puutteellisuus on postin kuljettaja. Lajittelutyötä tehdään toi- 28359: aiheuttanut ja jatkuvasti aiheuttaa suoras- mistosta kolmelle postinkantolinjalle, sekä yh- 28360: taan ylitsepääsemättömiä esteitä kehittyvässä delle postinkuljetuslinjalle. · · 28361: yhteiskunnassa..Puutteellisuus ei ole ainoas- Karstulan posti- ja lennätintoimiston ny- 28362: taan liikekeskuksissa ja kaupungeissa, vaan kyinen huoneisto on tarkoitukseensa sopima- 28363: sama ahdinkotila vallitsee maaseudun suu- ton eikä paikkakunnalta ole saatu vuokrattua 28364: rimmissa kirkonkyHssä. .tarkoitukseen sopivaa huoneistoa. Toimiston 28365: Karstula on kunta Keski-Suomessa, jossa on kasvaneen liikenteen hoitamisesta mahdo- 28366: jatkuvasti eletään tilanteessa, jossa valtio ei .ton selviytyä nykyisissä olosuhteissa yleisöä 28367: omista minkäänlaista huoneistoa, jossa val- tyydyttävällä tavalla. Mainittakoon vielä, 28368: tion virastot toimivat. Vuokrahuoneistoissa että Karstulan kunnanvaltuusto on useita 28369: työskentelevät valtion verotoimistot, nimis- vuosia sitten lahjoittanut 5 000 m2 käsittävän 28370: miehen kanslia, käräjät, poliisiputka sijaitsee tontin keskeiseltä paikalta kirkonkylästä. 28371: maanviljelijän asuntoon järjestetyssä pie- Karstulan virastotaloon tulisi varata Kars- 28372: nessä huoneessa, jollaista ei ole millään tulan posti- ja lennätintoimistoa varten noin 28373: alueella muualla valtakunnassa. 400 m2 virkatilaa, joka on laadittu Karstu- 28374: Karstulan posti- ja lennätintoimisto toimii lan posti- ja lennätintoimiston huoneistoksi 28375: nykyisin :tammikuun 1 päivästä 1952 lukien Karstulan virastotaloon. Luonnos on laadittu 28376: vuokratussa huoneistossa 108 m2. '+ holvi ja rakennushallituksessa ja tunnetaan asia hy- 28377: arkistotilaa 24 m2. Toimistonhoitajan virka- vin posti- ja lennätinhallituksen kiinteistö- 28378: asunto on 63m2. toimistossa. Että tästä äärettömän puutteelli- 28379: sesta tilanahtaudesta päästäisiin, edellä lau- 28380: Saman sopimuksen piiriin kuuluu myös sumaamme viitaten kunnioittaen ehdotamme 28381: valtion puhelinkeskuksen ja erilaisten laittei- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 28382: den tarvitsemat tilat. Varsinaiseen postityö- 28383: hön yleishuoneineen jää 108 m2. Tämä tila että hallitus ottaisi vuoden 1967 28384: on erittäin ahdas jo paikallisen postiliikkeen tul'O- ja menoarvwesitykseen 500 000 28385: hoitamistakin varten. Tilanpuutetta lisäävät markan määrärdhan virastotalon ra- 28386: 12 postiautolla kuljetettavan postin lajittelu, kentamisen aloittamiseksi Karstulan 28387: joka toimitetaan toimistossa valmiiksi. Tilaa kirkonkylään. 28388: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 28389: 28390: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen. 28391: Mauno Pohjanen. Sakari Knuuttila. 28392: Impi Lukkarinen. 28393: IV,314. -Toiv.al. N:o 274. 28394: 28395: 28396: 28397: 28398: KoiVtmeB. ym. :. Mu11i'a.m;en virastotalon rakennussuunnitel- 28399: mien jatkamisestw. j(t, rakennustöiden aloittamisesta. 28400: 28401: 28402: E d l!l s k u n n a ll e. 28403: 28404: Valtion virastotalon suunnittelu ja raken- miseen täll-aisissa tapauksissa, joissa. talon 28405: taminen Muuramen kuntaan todettiin muu- tarpeellisuus on kiistämätön. Valtion sijoituS- 28406: tama vuosi sitten sekä tarpeelliseksi että kii- toimintaa voidaan ja pitää ohjat-a. sellaisten 28407: reelliseksi. Virastotaloon suunniteltiin sijoi- töiden rahoittamiseen, jotka .ovat ajankohtai- 28408: tettavaksi mm. nimismiehen ja poliisin toimi- sia ja kiireellisiä. Huomioonottaen rakennus- 28409: tiloja, verotoimiston tiloja ja postitoimist() alan työntekijäin pysyvän suuren työttömyy- 28410: sekä eräitä asuntoja. Rakennushallituksessa denkin pitäisi talonrakennustoimintaa mää:rä- 28411: on ministeriön määräyksestä tämän virasto- tietoisesti lisätä. 28412: talon .suunnittelutyöt keskeytetty toistaiseksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme -edus- 28413: Syynä vireillä olevien suunnittelutöiden kes- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 28414: keyttämiseen on virastotalojen rakentamiseen 28415: vuosittain irroitettavien rakennusmääräraho- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 28416: jen niukkuus. toimenpiteisiin JJtw;ramen kuntaan 28417: Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan raJkennettavan valtio-n virasW<Uon 28418: rakennusmäärärahojen yleinen vähyys ei ole rakennussuunni·telmien jatkamiseksi 28419: riittävä peruste suunnittelutöiden keskeyttä- ja rakennustöiden aloittamiseksi. 28420: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 28421: 28422: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen. 28423: Kaisu Weckma.u. Toivo Friman. 28424: Pauli Puhakka.. 28425: 629 28426: 28427: IV,Slö.-Toiv.al. N:o 275. 28428: 28429: 28430: 28431: 28432: Lalltela. ym.: VirastoJalon rakentamisesta Kemijärven kaup- 28433: palaan. 28434: 28435: 28436: E d u s k u n n a 11 e. 28437: 28438: Virastotalon rakentaminen Kemijärven netta. Puhelinkeskusta ei voi automatisoida, 28439: kauppalaan on ollut jo kauan suunnittelun koska ei ole käytettävissä tarvittavia tiloja. 28440: alaisena. Sille on varattu myös tontti. Raken- Tämä aiheuttaa nopeasti kasvavassa kauppa- 28441: nustöihin ei kuitenkaan ole vielä ryhdytty. pala•ssa yhä enenevää haittaa. Monet muut 28442: Tämän on voinut jollakin tavalla ymmärtää, valtion virastot potevat tilan puutetta, josta 28443: kun kauppalan asemakaavaa ei ole vahvis- on luonnollisesti seurauksena suuria vaikeuk- 28444: tettu ja alueella on ollut rakenteilla sellu- sia tehtävien hoidossa. Kaikki näkökohdat 28445: loosatehdas ja on rakenteilla aluesairaala, puoltavat virastotalon rakentamisen aloitta- 28446: · joita on voitu pitää kiireellisimpinä töinä. mista kiireellisesti 28447: Kun nyt selluloosatehdas on valmistumaisil- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 28448: laan ja sairaala piakkoin valmistuu, on viras- tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 28449: totalon rakentamisen aika tullut valtiontalou- sen, 28450: den ja työllisyyspolitiikankin huomioon 28451: ottaen. Virastotalon tarvehan on ollut kipeä että· hallitus ryhtyisi kiireellisesti 28452: · jo pitkät ajat. Poliisilaitos toimii niin ala- toimenpiteisiin virastotalon rakentami- 28453: arvoisissa ja pienissä tiloissa, että tuskinpa sen aloittamiseksi Kemijärven kaup- 28454: missään muualla on vastaavanlaista tilan- palaan. 28455: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 28456: 28457: Olavi Lahtela. Veikko Baukirova. 28458: 630 28459: 28460: IV,316.- Toiv.al. N:o 276. 28461: 28462: 28463: 28464: 28465: V. Mattila ym.: Virastotalon rakentamisesta Ähtärin kun- 28466: taan. 28467: 28468: 28469: E d n s k u n n a 1 l e. 28470: 28471: Käytäntö on osoittanut, että valtion raken- ovat valmistuneet jo v. 1962. Virastotaloon 28472: nuttamat uudet virastotalot ovat huomatta- on suunniteltu sijoitettaviksi mm. valtion 28473: vasti nostaneet. maaseudun paikallishallinnon puhelinlaitoksen automaattikeskus, jonka lait- 28474: tasoa. teet on jo tilattu ja saapunevat v. 1967, johon 28475: Ähtärissä sijaitsevat virastot: nimismiehen mennessä huonetilojen pitäisi olla valmiina. 28476: kanslia, verotoimisto, posti, puhelinlaitos ja Ähtärin kunta on päättänyt luovuttaa val- 28477: työasiamiehen toimisto ovat vuokrahuoneis- tiolle ,tontin virastotaloa varten kunnan hal- 28478: toissa eri puolilla taajamaa, mm. nimismiehen linto- ja liikekeskuksesta. 28479: kanslian ja verotoimiston etäisyys toisistaan Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 28480: on yli 3 km, josta on paljon haittaa kuntalai- esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 28481: sille. Koska tilapäishuoneistot ovat epäkäy- muksen, 28482: .tännöllisiä, ei valtion paikallishallinnon teh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 28483: hokkuus muutenkaan ole paras mahdollinen. virastota-lon rakentamiseksi Ähtärin 28484: Ähtärin eri virastojen huonetilaohjelmat kuntaan. 28485: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 28486: 28487: Veikko Mattila. Bror Lillqvist. 28488: 631 28489: 28490: IV,317.-Toiv.al. N:o 277. 28491: 28492: 28493: 28494: 28495: Niemelä: Heinäveden virastotalon r·akentamisesta. 28496: 28497: 28498: E d u s k u n n a 11 e. 28499: 28500: Valtion eri virastoilla on Heinävedellä epä- paikalla Heinäveden kirkonkylässä. Piirustuk- 28501: tyydyttävät huoneistotilat. Ne sijaitsevat eri set ovat olleet valmiina jo jonkin aikaa, joten 28502: puolilla kirkonkylää vuokrahuoneistoissa. työn aloittaminen vaatii vain rahoitusta. 28503: Varsinkin verotoimiston huoneisto on huono Heinävedellä vallitsee jatkuva alityöllisyys 28504: ja toimiston kasvavaa tilantarvetta ei voida talvisaikaan rakennustyöväen keskuudessa. 28505: vuokraamalla enää tyydyttää. Saadun tiedon Kunnan omat rakennustyöt eivät voi turvata 28506: mukaan Mikkelin lääninhallitus on asettanut työtilaisuuksia riittävästi. 28507: Heinäveden virastotalon kiireellisyysjärjes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus- 28508: tyksessä ensimmäiselle sijalle Mikkelin lää- kunnan hyväksyttäväksi toivomu~sen, 28509: nissä. 28510: Heinäveden kunta lahjoitti ·kuusi vuotta etiä hallitus ryhtyisi kiireellisiin 28511: sitten valtiolle virastotalon tontin lisäalueeksi toimenpiteisiin Heinäveden virasto- 28512: 20 aaria, entinen tontti on myös 20 aaria, talon rakentamiseksi. 28513: joten tontti on yhteensä 40 aaria keskeisellä 28514: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 28515: 28516: Esu Ni~melä. 28517: 632 28518: 28519: IV,318. - Toiv.al. N: o 278. 28520: 28521: 28522: 28523: 28524: Pekkarinen ym. : Suonen,joen ·virastotalon rakennnstöiden 28525: a.loittami~esta. 28526: 28527: 28528: 28529: E d u s k u n n a 11 e. 28530: 28531: . Suonenjoen kirkonkylä on muodostunut Jatkuva väestönlisäys ja Suonenjoen 'kun- 28532: laajaksi hallinnolli.seklsi keskustaksi, jossa si- nan nykyinen kehitys edellyttävät, että val- 28533: jaitsevat erilaiset valtion virastot, kuten tion eri virastojen käyttöön rakennettaisiin 28534: postitoimisto, nimismiespiirin :toimisto, vero- sinne pikaisesti ajanmukainen virastotalo, 28535: piirin ,toimisto, tie- ja vesira:kennushallituk- jota. varten on jo tonttikin varattu. 28536: sen alaisen tiemestarin toimisto ja vasta pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 28537: rustetun Suonenjoen kihlakunnan :tuomarin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 28538: kanslia ja arkisto. Nämä kaikki virastot ja muksen, 28539: toimistot toimivat nykyisin hajallaan ahtaissa 28540: ja epäkäytännöllisissä vuokratuissa toimito- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 28541: tiloissa, joissa asioiden hoito ja a.siakkaiden Suonenjoen virastotalon rakennustöi- 28542: palvelu on hankalaa ja puutteellista. de?t aloittamiseksi. 28543: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1966. 28544: 28545: Pentti Pekkarinen. Mikko Volotinen. 28546: Reino Karpola. Eino Lottanen. 28547: Veikko Hanhirova. Eino Uusitalo. 28548: Eino Räsänen. 28549: IV,319.- Toiv.al. N:o 279. ·.·- 28550: 28551: 28552: 28553: 28554: Pohjonen.ym.: Virastotalo1t. ro,kentamisesta Joutsaan. 28555: 28556: 28557: E d u s k u n n a 11 e. 28558: 28559: Kun Joutsan kunta yhdessä Leivonmäen ja paikan rak-entaminen: • Kyläkeskusten auto- 28560: Luhangan kuntien kanssa liitettiin v. 1960 matisointi voi tapahtua vasta .tämän jälkeen. 28561: uuteen Keski-Suomen lääniin, aiheutui tästä 4. Joutsan verotoimisto (Jootsan, Leivon.- 28562: toimenpiteestä monia valtion paikallisen piiri- mäen ja Lnhangan kunnat). 28563: hallinnon järjestelyjä. Verotoimisto sijaitsee vuokrahuoneistossa 28564: Läänin kolme Itä-Hämeen kuntaa muodos- kunnan vuokraamissa tiloissa. 28565: taa melko yhtenäisen alueen, jonka paikalli- Edellä on esitetty ·tärkeimmät virastot ja 28566: nen valtionhallinnollinen ja virastollinen toimipaikat, joiden sijoittaminen yhteiseen 28567: keskus sijaitsee Joutsan kirkonkylässä. Kun virastotaloon olisi valtion, kuntien ja asuja- 28568: valtion virastot ja toimipaikat sijaitsevat miston kannalta tärkeätä ja taloudellista. 28569: erittäin hajallaan vuokrahuoneistoissa ja osit- Sopiva ja keskeinen . rakennuspaikka on 28570: tain puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa, on edullisesti .saatavissa, sillä Joutsan kirkon- 28571: aihetta ryhtyä kehittämään virastotaloa Jout- seudun rakennuskaava-alueelle on muodostet- 28572: san kirkonkylään. tavissa noin 10 000 m2 :n suuruinen yleisten 28573: Joutsassa toimivat seuraavat paikallishal- rakennusten alue. Tälle alueelle on esitetty 28574: linnon virastot ja toimipaikat: valtion virastotalo rakennettavaksi ja on 28575: 1. J outsan, Leivonmäen ja Luhangan pii- kunta lupautunut luovuttamaan omistamansa 28576: rin nimismiehen kanslia ja poliisiasema. maa-alueen - noin 2 500 m2 - sanottuun 28577: 2. J outsan posti- ja lennätintoimipaikka tarkoitukseen. 28578: (vuokrahuoneistossa). Edellä mainittuun viitaten kunnioittaen 28579: 3. J outsan puhelintoimipaikka (Valtion ehdotamme eduskunnan hyväksy.ttäväksi toi- 28580: puhelin Jyväskylän piiri). vomuksen, 28581: Puhelinlaitoksen automatisoinnin esteenä 28582: on vuokrahuoneisto ja riittämättömät tilat. e~tä hallitus ryhtyisi kiireellisiin 28583: Kun puhelinolojen perusteellinen ajanmu- toimenpiteisiin virastotalon rakentami- 28584: kaistamisen edellytyksenä on automatisointi, seksi J outsaan. 28585: on erittäin tärkeätä J outsan puhelintoimi- 28586: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 28587: 28588: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo. 28589: Artturi Koskinen. Pentti Sill&nta.us. 28590: Sakari Knuuttila. 28591: 28592: 28593: 28594: 28595: 80 E 529/66 28596: 634 28597: 28598: IV,320.-Toiv.al. N':o 280. 28599: 28600: 28601: 28602: 28603: Puh&kka ym.: Virastotalon rakentamisesta Juuan kuntar.r.n. 28604: 28605: 28606: E d u s k u n n a 11 e. 28607: 28608: Valtion eri virastojen huonetarpeen tyy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 28609: dyttämiseksi olisi Juuan kuntaan rakennet- eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen, 28610: tava virastotalo. Hankkeen, josta suunnitel- 28611: mat lienevät jo valmiina ja jota asianomai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 28612: nen kunta oli ehdottanut työkohteeksi, to- toimenpiteisiin virastotalon rakenta- 28613: teuttaminen olisi erittäin tarpeellinen työ- tniseksi Juuan kuntaan. 28614: tilaisuuksien aikaansaamiseksi. 28615: nelsingissä 28 päivänä lmhtikuuta 1966. 28616: 28617: Pauli Puhakka. Lauha Männistö. 28618: Lyyli Koskinen. Hugo Manninen. 28619: Veikko J. Rytkönen. 28620: 685 28621: 28622: IV,321.- Toiv.a.l. N:o 281. 28623: 28624: 28625: 28626: 28627: E. Räsänen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Kaavin 28628: kuntaan. 28629: 28630: 28631: E d u s k u n n a 11 e. 28632: 28633: Valtion virastotalon rakentaminen syrjäi- sesti suuriin keskuksiin ja rintamaille. Ei 28634: seen ja köyhään Kaavin kuntaan mahdolli- kuitenkaan liene tasapuolista ja oikeudenmu- 28635: simman nopeasti on todellisen tarpeen sane- kaista, että ,tällainen rakennustoiminta en- 28636: lemå. Puuttuvat virastotilat ja asunnot ovat siksi ohjataan sinne, missä muutenkin on 28637: aiheuttaneet sen, ettei avoinna oleviin virkoi- pääomia ja muita mahdollisuuksia rakenta- 28638: hin ole hakijoilla ollut sitä kiinnostusta kuin miseen ja mmsä on saatavissa vuokrahuoneita 28639: mitä olisi ollut asianmukaisten tilojen ollessa virastotiloiksi. Kun maamme syrjäisiinmät 28640: kysjrm.yksessä. Riittävien tilojen puute he1- läänit ja taloudellisesti heikot kunnat ovat 28641: kentää myös yleisölle tehtäviä palveluksia. jääneet virastotalojen rakentamisessa heikom- 28642: Asuntotilan puuttuminen on taas johtanut malle osalle, niin olisi· Kaavin kunta kiitolli- 28643: monen viranhaltijan valitsemaan asuinpai- nen kohde uudessa virastotalojen rakennus- 28644: kakseen n. 15 km päässä olevan Juankosken ohjelmassa. 28645: kirkonkylän. Näin köyhä Kaavin kunta me- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 28646: nettää verotuloja, joka on omiaan heikentä- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 28647: mään myös kunnan kuntalaisilleen antamia toivomuksen, 28648: palveluksia. Muualla asuva viranhaltija vie- 28649: raantuu myös työpaikkapitäjästään ja hänen että hallitus kiireellisesti · ryhtyisi 28650: palvelutasonsa laskee. valtion virastotalon ... :.rakentamiseen 28651: Viime aikoina on ollut suuntauksena val- Kaavin kuntaan. · · ' ··, 28652: tion virastotalojen rakentaminen pääasialli- 28653: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 28654: 28655: Eino Räsänen. Pentti Pekkarinen. Katri Helena Eskelinen. 28656: IV,322.- Toiv.al. N:o 282. 28657: 28658: 28659: 28660: 28661: Sirin Yll\·: Valtion t"i?f~MtQtal,cm rakentamisesta Orimattilaan. 28662: 28663: 28664: E d u s k u n n a 11 e. 28665: 28666: Orimattilassa olevat valtion virastot toimi- Kunnanvaltuusto on jo vuonna 1957 päättä- 28667: vat :nykyWn vuokrahuon.eistoissa hajallaall nyt lahjoittaa valtion virastQtaloa. varten noin 28668: kirk~ylän eri puolilla. Tuomiokuuaan ar- 4 000 :m2 laajuisen tontin kirkonkylän keskus- 28669: kiston tiloja lukuunottamatta ovat mainitut ta.sta. Mielestämme puheena olevan virastota- 28670: virastolnwneistot epitarkoituksenmukaisia ja lmt rakentamisen tarvetta on pidettävä erityi- 28671: ahtaita. Sen vuoksi on laadiUu suunnitelma sen kiireellisana huomioon ottaen käytössä 28672: valti.Qll virast(}talon rakentamiseksi Orimatti- olevien vuokfatilojen heikon kunnon. 28673: lan kirkonkylään. Siihen tulisivat tilat Mänt- Edellä. olevan :perusteella. ehdotamme kun- 28674: sälän toomi0kuntaa, 0l.'imatiila:n nimismies, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 28675: piirin poliisia~maa, Orimattilan ym. kuntien muksen, 28676: veropiirin verotoimistoa ja Orimattilan posti- 28677: t<»mi.stoa. varten. Näiden virastojen osalta että hallitus r'lfhtyisi toime111piteisiin 28678: ovat olemassa huonetilaohjelmat lukulUlotta- valtion virastotalo?'~, rakentwmiseksi Ori- 28679: m.atta. pQStit<ilinistoo. PQS.ti- ja lennätinhalli- mattilaan välittömästi sen jiitkeen, kun 28680: tukSt~Sta.. on kuitenkin ilmoitettu, että tältä- r~ken'ltusta koskeva suun111ftelma on 28681: kin osin haonetilaohjelma on valm~teilla. valmistunut. 28682: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 28683: 28684: Siuikka. Luja.. 28685: IV,323. -Toiv.al. N:o 283. 28686: 28687: 28688: 28689: 28690: !'tebo· YJR.: VaUM~ ~t~n rakentamisesta Kemijärven 28691: kauppalaan. 28692: 28693: 28694: E d li s k a n n a 11 ~. 28695: 28696: K~ijäl'ven kaul'palassa :ovat työskentely- hitystendenssi on sellainen, että valtion piiri- 28697: ()].osuhteet valtiG'rl -virastoissa ja niid~n mah- baliinto kasvaa ja sen tehtävät lisääntyvät Ja 28698: dollisuudet palvclta yieisöä ~lleet jo mtm.km mooipuolist\rvat. 28699: vuosien ajan erittäin huO'llot. Su~rastaan ah- Uuden virastotalon rakentamiMn ~~jär 28700: distaviksi voidaan virastotiloja luonnehtia ven kauppalaan un ollut vireillä jo pitemmän 28701: mm. poliisitoim~n, työnvälityksen, tuomiokun- aikaa. Useat ministeriöt ja kesktlsviPMtot ovat 28702: n..an bnstran .sekä pöstin ja lennättimen ilmoittaneet p:aoltavansa hankkeen toreutta- 28703: osalta. !Poliisilaitos ja tuomiokunnan kanslia mista kiirooUisesti. HmmetilMhjeltnakin -on 28704: ovat nykyisin rakennuksessa, j·oka sijaitsee laadittu. Sen mukaMl-e-i virastot täl'Vitsisivat 28705: puoliksi katuosuudella. · Polilisilaitoksen si~ tilaa yhteensä n. 20 000 ms. Vil1lSt&tttiO'ft ra~ 28706: jainti liikenteen haittana ei voi olla esimerkil- kentamiS'e'lll vakaviirtpana esteenä on ilmeisesti 28707: listä yleisen järjestyksen valvomiSen kannalta. ollut tonttikY'Symys. · VimstotaloUe varatalle 28708: Poli~Haiooksen :osalta voidaan edelleen tO- tontille <m nimittäin ~äs yksityineB. yhdistys 28709: deta, ettei sen nykyisissä tiloissa ole minkään~ rakentanut kokoushu~neistonsa ilman valtmn 28710: laista tutkintovankien säilytyspaikkaa. Vero- vira'JlQma.isten lupaa. Nyt tonttiasia näytti.i 28711: vil"astoHa å ole arkistointimahdollisuuksia, kuitenkin järjestyvän kaikkia. osapuolia tyy- 28712: sairausvakuutustoimisto ja kansaneläkelaitok- dyttävällä tavalla. Miel-estämme >ei tämin jil- 28713: sen piiritoimisto ovat tlpätarko'ituksenmukai- koon saa eniii v'iivyteUi muitten rakennus~ 28714: sissa vuokrahuoneistoissa. Kun vuokrahuoneis- töjtten aloittamista tarkoittavien toimenpi- 28715: tojakin on saatavissa nopeasti kasvavassa Ke- teitten osalta. Kiireeliisin tehtävä on piirus- 28716: mijärven kauppalassa erittäin rajoitetusti, on tusten laatiminen. 28717: tilojen puuttuminen eräänä esteenä siihenkm, Edellä esittämäämme · vi'itaten ehdotamme 28718: ettei ammatinvalinnanohjaustoimintaa ole kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi· 28719: päästy aloittamaan. Puhelimen automatisoin- vomuksen, 28720: tia ei voida ajatellakaan, ennenkuin on saatu 28721: tiloja, mihin automaattinen keskus voidaan si- että fhallitus ryhtyisi kiireellisesti 28722: joittaa. Yleisenä toteamuksena voidaan vielä toimenpiteisiin valtion virastotalon ra- 28723: sanoa, ettei millään virastolla ole laajenemis- kentamiseksi Kemijärven kotuppalaan. 28724: mahdollisuuksia, kun toisaalta kuitenkin ke- 28725: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 28726: 28727: Anna-Liisa. Tiekso. Eino Tainio. 28728: Pekka Salla.. Toivo Friman. 28729: Ele Alenius. 28730: 638 28731: 28732: IV,324.-Toiv.al. N:o 284. 28733: 28734: 28735: 28736: 28737: ·U~~O. ym..:. Valtion virastotalon rakentamisesta Ä.htärin 28738: lmntaan. 28739: 28740: 28741: E d u s k u n n a ll e. 28742: 28743: Valtion virastotalon saaminen Åhtärin vamassa, siellä sijaitsevat mm. kuntainliiton 28744: kuntaan on tullut erittäin ajankohtaiseksi. ammattikoulu ja rakenteilla oleva kuntain 28745: Valtion virastot kunnassa sijaitsevat nykyisin liiton aluesairaala, jotka myös osaltaan lisää- 28746: kovin hajallaan. Esim. mainittakoon, että ni- vät painetta ja kiirehtivät virastotalon saan- 28747: mismiehen kanslian ja verotoimiston väliä on tia. 28748: yli 3 ilon, sijaiten molemmat virastot yksi- Virastotalon huonetilaohjelma on valmistu- 28749: tyistalossa..Pidätettyjen säilytystilat ovat sa- nut jo v. 1962. Åhtärin kunta on varannut 28750: moin yksityisasunnon . talousrakennuksessa keskeiseltä paikalta virastotaloa varten ton- 28751: 11/.5 kilometrin etäisyydellä nimismiehen tin, joka luovutetaan valtiolle korvauksetta. 28752: kansliasta. Posti sijaitsee hyvin ahtaissa ti- Nyt olisi vain päästävä nopeasti rakentamaan 28753: loissa, postin jakajien ja posteljoonien on virastotaloa. 28754: .työskenneltävä kellarihuonee.ssa, jossa ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28755: ikkunoita. Puhelimen automatisointia ei voida nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 28756: .Ähtärissä suorittaa, koska keskustilat on tar- muksen, 28757: koitus sijoittaa rakennettavaan virastotaloon. 28758: Nämä esimerkit osoittavat virastotalon tar- että hallitus r'Jihtyisi kiireeUisiin.:toi- 28759: peen erittäin suureksi. Lisäksi mainittakoon, menpiteisiin virastotalon rakentami- 28760: että Ähtärin keskusta on voimakkaasti kas- seksi Ä.htärin kuntoom. 28761: Helsingissä 22 päivänä huh-tikuuta 1966. 28762: 28763: Eino Uusitalo. Mauno Pohjonen. Pentti Pekkarinen. 28764: 639 28765: 28766: IV,325.- Toiv.al. N:o 285. 28767: 28768: 28769: 28770: 28771: Haukipuro ym.: Rautatieliikenteen nopeutta1nisesta ja tava-- 28772: raliikenteen rahtien alentamisesta Oulun ja Helsingin vä- 28773: UUä. 28774: 28775: 28776: E d u s kun n a 11 e. 28777: 28778: Pohjois-Suomen .teollisuus on viime vuosi- Junaliikenteen parantaminen Pohjois-Suo- 28779: kymmeninä runsaasti lisääntynyt. Teollisuu- meen vaatii Seinäjoen-Parkanon-Tampe- 28780: dessa on jalostusaste noussut myös merkittä- reen radan rakentamisen, ja radan peruspa- 28781: västi. Tästä syystä teollisuus on tullut riippu- rantamisen tarpeellisin osin Seinäjoen-Ou- 28782: vaiseksi nopeista ja jatkuvB~sti käytettävissä lun välillä sekä liikkuvan kaluston uusimisen. 28783: olevista kuljetuksista. Koska rautatien vaatimat peru:sinvestoinnit 28784: Rautatie on edullinen kuljetusmuoto Poh- ovat muihin liikenneinvestointeihin verrat- 28785: jois-Suomesta Etelä-Suomen kulutuskeskuk- tuna suhteellisen pienet, olisi ne rahoitettava 28786: siin ja satamiin. Rautateitä kehittämällä voi- kiireellisesti: 28787: daan oleellisesti alentaa Pohjois-Suomen kul- Edellä olevan perusteella esitämme eduS:. 28788: jetuskustannuksia. Rautatien matkustajalii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 28789: kenteen nopeuttaminen olisi alueen talouselä- 28790: män kannalta merkittävä, sillä se helpottaisi että kalitus kiirehtisi niitä toimen- 28791: käyntejä Etelä-Suomessa ja toisaalta lisäisi piteitä, jo~'Ua voidaan ra'Utatieliiken- 28792: Pohjois-Suomen turistiliikennettä. Ilmeisesti nettä Oulun· ja Helsingin välillä ~ 28793: on täysin mahdollista liikennöidä Oulun- peuttaa ja alentaa Pohjois-Suomen ta- 28794: Helsingin väli 7 tunnissa. varaliikenteen rdkteja. 28795: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 28796: 28797: Erkki Haukipuro. Veikko Savela. 28798: Reino Kangas. Paavo Niinikoski. 28799: Antti Kinnunen. Martti Lbma. 28800: IV,326.- Toiv.al. N:o 286. 28801: 28802: 28803: 28804: 28805: af Belll'liD. ym.: Setvityksui suorittamisesta siitä, miten val- 28806: tion hällin'IW'lt henkilöliikennetarve voitaisiin taloudellisem- 28807: min tyydyttää. 28808: 28809: 28810: 28811: E d u s k u n n a 1i e. 28812: 28813: :Kuljetuskustannukset ri:modostavat nyky- suoritettu sellaisissa maissa, mitkä ovat huo- 28814: yhteiskunnaasa huomattavan korkean ja mattavimpia autontuotantomaita, ja joissa 28815: yleensi kasvavan kustannustekijän. Erikoi- tällaiset ,toimenpiteet eivät edes ole olleet mak- 28816: sesti meidän harvaan asutussa maassamme on sutaseen kannalta tarpeen. Näissä maissa val- 28817: näin asian laita. Kasvavan osan näistä kulje- tiovarain !tila ei ole antanut myöskään aihetta 28818: tuksista .suorittavat nykyisin moottoriajoneu- em. suureen säästäväisyyteen mikä meillä 28819: vot ja kyseessä ollen henkilöliikenne yksityis- olisi ollu,t välttämätöntä. 28820: autot. Tämä kehitys on merkinnyt jouk).rolii- Nykyisin mm. valtioneuvostolla ja monilla 28821: ke:rmevälineiden ja ammattimaisen henkilölii- valtion laitoksilla, kuten keskusvirastoilla, 28822: kenteen {tabiautojen) suhteellisen merkityk- Sufrmen Pankilla on laajaasa mitassa käytet- 28823: sen supistumista ja tavallisen henkilöauto- tävissä virka-autoja, joista aiheutuu kaikki 28824: kannan valtavaa kasvua. kustannukset mukaanlukien enemmän meneja 28825: Tämä kehitys voi saavuttaa mittasuhteita, valtiolle kuin jos ensiksikin käytettäisiin te- 28826: joita ei voida kansantaloudellisesti ainakaan hc;>kkaasti mahdollisuudet valtion i1:8ensä suo- 28827: meidän maaSsamm.e jo kauppataseen kan- ranaisesti tai välillisesti omistamien kulkuvä- 28828: nalta pitää nykyhetk~lä sl,LOtavana. Laajem- lineiden muodossa (rautatiet, valtion yhtiö- 28829: missa puitteissa tulisi pyrkiä selvään työn- muodossa omistama lento.. ja linja-autolii- 28830: jakoon eri liikennevälineiden välillä s1ten, että kenne) ja sen täydennykseksi muut bllektii- 28831: ylikapasiteettia ja hukka-ajoja voidaan supis- viset kulkuvälineet. Mikäli lisäksi tärkeissä 28832: taa sekä saada kaildPen k8.ll#ltlta parhain tu- valtion tehtävi$ä. toimiville virkamiehille an- 28833: los aikaan. Tämii ~lyttiä ~-o maan kulje- nettaisiin mahdollisuus käyttää joko taksiau- 28834: tusongelmien riittävP. .. ;ieivi.t}'ISti. sekä valta- toja tai kohtuullista kilometrikorvausta vas- 28835: kunnallista liikennepolitiikkaa. Kysymys on taan omaa kulkuvälinettä, kuten eräissä meitä 28836: ollut eräiltä osin toisin selvityksen kohteena, paljon varakkaimmissa maissa on tehty, voi- 28837: mm. Maailmanpankin maamme kulkulaitos- taisiin ilmeisesti supistaa valtion henkilöauto- 28838: ten kehittämistä varten myöntämien lainojen kannasta johtuvia menoja. Mitkään seikat ei- 28839: ehtona. Valtiovalta on viime vuosina pyrki- vät myöskään viittaa siiten, että edustavuu- 28840: nyt supistamaan henkilöautojen tuonnin no- den tähden vapaan valuutan maista hankitut 28841: peasta kasvusta aiheutuvia maksutaseen on- erittäin korkeatasoiset virka-autot lisäisivät 28842: gelmia yllätyksellisillä verotoimenpiteillä, valtiovaltaamme kohdistuvaa taloudellista 28843: mitkä eivät kuitenkaan ole muodostaneet osaa luottamusta kotimaassa ja ulkomailla. Vuo- 28844: määrätietoisesta ja suunnitelmallisesta poli- teen 1938 Suomen iPankki ei omistanut lain- 28845: tiikasta koordinoida maan erilaatuisten kul- kaan virka-autoja. Monissa maissa ei edes val- 28846: kuvälineiden toimintaehdot tasapuolisesti si- tiovarainministerillä ole käytettävissä virka- 28847: ten, että paras kokonaistulos saavutettaisiin. autoa. Kuitenkin näissä tapauksissa on voitu 28848: Rajoitustoimenpiteitä ei meillä myöskään val- saada tarvittaessa pitkäaikaisia lainoja pal- 28849: tiovalta ja sen ylin johto ole kohdistanut it- jon edullisemmilla ehdoilla kuin mitä meillä 28850: seensä siten kuin monissa maissa on rajoitettu valtiovarainministeriö viime vuosina on pys. 28851: ns. virka-autojen käyttö paljon vähäisem- tynyt hankkimaan. Ulkomailla on valtion 28852: mäksi kuin meillä. Säästötoimenpiteitä on ylimmän johdon säästävyyteen virka-autoihin 28853: IV,326. - af Heurlin ym. 641 28854: 28855: nähden vaikuttanut ei ainoastaan pyrkimys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 28856: suoranaiseen säästöön vaan myöskin esimer- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 28857: kin antamiseen kaikille kansalaisille turhan että hallitus suorituttaisi pikaisen 28858: ylellisyyden välttämiseksi. Osatekijänä on selvityksen siitä, miten valtion hallin- 28859: usein ollut muualla halu välttää pysäköidyn non yleensä sekä erikoisesti valtion 28860: henkilöautomäärän kärjistämiä Iiikenneruuh- ylimmän keskushallinnon henk~'lölii 28861: kia. Pääkaupungissamme on nykyinen liiken- kennetarve tehokkaimmin ja taloudel- 28862: neruuhka pidättyvyyteen kehottava. lisimmin voitaisiin tyydyttää ottaen 28863: Maksutaseemme vaatii käyttämään välittö- tällöin huomioon sekä joukkokuljetus- 28864: mästi kaikkia järkeviä keinoja niin suurten välineiden (ratctatiet, lentokoneet, lin- 28865: kuin pientenkin parannusten aikaansaami- ja-autot jne.) että vuokra-autojen käy- 28866: seksi. Mikäli valtio ja erikoisesti valtion ylim- tön täydennettyinä mahdollisuudella 28867: mät viranomaiset entistä suuremmassa mää- virkatehtävissä nykyistä suuremmassa 28868: rin käyttävät sellaisia kulkuvälineitä, joiden määrin korvata valtion virka-autoja 28869: aiheuttamat pääoma. ja kulutusmenot vähem- johtaville virkamiehille maksettavilla 28870: män rasittavat kauppatasetta, ja erikoisesti k~'lometrikorvauksilla sekä että selvityk- 28871: nyt pidättyisivät kaikista vapaasta valuutta- sen käynnissä ollessa pidätyttäisiin 28872: varantoamme supistavista henkilöautojen os- sellaisista henkt'löautohankinnoista, mit- 28873: toista, olisi tästä myös varmaan edullisia hei- kä supistavf&t maamme vapaata valuut- 28874: jastusvaikutuksia muutenkin. tavarantoa. 28875: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 28876: 28877: Kaarlo af Heurlin. Arvo Salo. Antti 0. Pennanen. 28878: A-V. Perheentupa. Voitto Hellsten. Esko Niskanen. 28879: Margit Eskman. 28880: 28881: 28882: 28883: 28884: 81 E 529/66 28885: 642 28886: 28887: IV,327.-Toiv.a.l. N:o 287. 28888: 28889: 28890: 28891: 28892: Breilin ym. Rautatielaitoksen sosiaalitoiminnassa t'allitsevien 28893: puutteiden poistamisesta. 28894: 28895: 28896: Ed us kunnalle. 28897: 28898: Valtionrautateiden vuokra-asuntojen ra- silloin tilapäisiksi asunnoiksi tarkoitettuna 28899: kentamiseen ei ole viime vuosina kiinnitetty eivät enää vastaa kunnoltaan ja kooltaan 28900: riittävää huomiota. Valtionrautateiden palve- nykyisin asunnolle asetettavia vaatimuksia. 28901: luksessa, jossa on noin 35 000 henkilöä, on Mm. työturvallisuuslaki määrittelee rauta- 28902: vielä paljon sellaisia asunnontarpeessa olevia tielaitokselle velvoituksia sosiaalitilojen ra- 28903: rautatieläisiä, erityisesti suurperheisten ja kentamisessa. Tässä velvoituksen täyttämi- 28904: alempipaikkaisten keskuudessa, joilla ei ole sessä on rautatielaitos huomattavasti jäljessä 28905: minkäänlaisia taloudellisia mahdollisuuksia ja määräaika, jolloin lain edellyttämät tilat 28906: asunnon hankkimiseen omatoimisesti. Asun- tulisi olla valmiina on jo kulumassa umpeen. 28907: tojen tarvetta on vielä lisännyt se, että useilla Tämän vuoksi näyttää ilmeiseltä, että rauta- 28908: liikennepaikoilla on jouduttu tai joudutaan tielaitos ei näiden määrärahojen turvin selviä 28909: purkamaan huomattava maara rautatien niistä velvoitteista, joita työturvallisuuslaki 28910: virka- ja vuokra-asuntoja vanhuuden, uusien sille asettaa puhumattakaan niistä muista so- 28911: asemarakennusten, keskusratapihojen vaati- siaalitoimeen liittyvistä toimenpiteistä, jota 28912: mien aluejärjestelyjen tai asemakaavamuu- mm. asuntotuotanto olisi. 28913: tosten takia. Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen 28914: Niinpä esimerkiksi Kouvolassa on tämän ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 28915: takia menetetty 40 asuntoa ja Imatralla 16 vomuksen, 28916: asuntoa. Samanlaisia tapauksia on lähi- 28917: aikoina näkyvissä Oulun, Iisalmen ja monien että hallitus ottaisi vuoden 1967 28918: muiden asemien kohdalla. Lukuisilla paikka- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 28919: kunnilla aikaisemmin rakennetuissa asunto- suuren määrärahan koko rautatielai- 28920: taloissa olisi suoritettava suuren luokan perus- toksen sosiaalitoiminnassa vallitsevien 28921: korjaus, jonka kustannukset nousevat useisiin puutteiden poistamiseksi sekä asunto- 28922: miljooniin. Sen lisäksi on joukko jo talvi- tuotanto- että myös työturvallisuuslain 28923: sodan aikoihin rakennettuja parakkeja, jotka velvoitteiden täyttämiseksi. 28924: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 28925: 28926: Reino Breilin. Antti A. Halme. Esko Niskanen. 28927: Voitto Hellsten. 28928: 643 28929: 28930: IV,328.- Toiv.al. N: o 288. 28931: 28932: 28933: 28934: 28935: Kekkonen: Valtion rautateiden rahtimaksujen saattamisesta 28936: yksinomaan kuljetuskustannuksiin perustuvaksi. 28937: 28938: 28939: Ed usk unna lle. 28940: 28941: Erityisesti teollisuudessa muodostavat kul- merkittävästi se rasittaa myös Pohjois-Suo- 28942: jetukset varsin huomattavan kustannusteki- men rannikon teollisuutta, jolla ei ole sata~ 28943: jän. Niiden merkitys muodostuu sitä suurem- mia välittömässä läheisyydessään pitkänä 28944: maksi, mitä kauempana teollisuus sijaitsee. talvikautena. 28945: Erityisen selvästi tämä tulee esiin puun- Tällainen rahtipolitiikka luonnollisesti hil- 28946: jalostusteollisuuden alalla, missä kehitys- litsee teollisuutta sijoittumasta kehitysaluei- 28947: alueiden metsäteollisuutta rasitetaan sellai- den raaka-ainelähteille. 28948: silla menoerillä, joita ei kehittyneillä alueilla Kuljetuspalvelun hinnan määrääminen jol- 28949: olevalla teollisuudella ole. Valtionrautatiet lakin muulla kuin kustannusperusteella ei ole 28950: perivät nimittäin kuljettamastaan jalosteesta taloudellisen ajattelutavan mukaista. Kuten 28951: korkeamman rahdin kuin kuljettamastaan edellä selostetusta käy ilmi, tämä rahti- 28952: raaka-aineesta. Niinpä paperitonnin rahti järjestelmä on johtanut siihen, että kehitys- 28953: saattaa nousta n. 70 %, selluloosatonnin n. alueet ovat jääneet heikompaan asemaan kuin 28954: 50% ja sahatavaratonnin rahti n. 10% kor- teollistuneempi Etelä-Suomi. 28955: keammaksi kuin raakapuutonnin rahti. Edellä todetun perusteella esitän kunnioit~ 28956: Kun rautateille ei aiheudu jalostettujen taen toivomuksen, 28957: tuotteiden kuljettamisesta kustannuksia enem- 28958: pää kuin raakapuunkaan kuljettamisesta, voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 28959: daan korkeampaa rahtia pitää .ylimääräisenä toimenpiteisiin valtionrautateiden ta- 28960: verona, jonka valtiovalta on,, asettanut. Tä- riffijärjestelmän muuttamiseksi siten, 28961: män ylimääräisen rasitteen kohteeksi joutu- että rahtimaksu ei enää olisi tavaran 28962: vat ennen muuta sisämaassa sijaitsevat teol- arvosta riippuva, vaan että sen perus- 28963: lisuuslaitokset, joiden täytyy kuljettaa kaikki teena olisivat yksinomaan kuljetuk- 28964: tuotteensa maitse vientisatamaan. Varsin sesta aiheutuvat kustannukset. 28965: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 28966: 28967: Matti Kekkonen. 28968: 644 28969: 28970: IV,329. - Toiv.a.l. N :o 289. 28971: 28972: 28973: 28974: 28975: Kemppainen ym.: Valtionrautateiden kuljetustariffien perus- 28976: teiden muuttamisesta. 28977: 28978: 28979: Ed us kunnalle. 28980: 28981: Valtionrautateillä nykyisin voimassa oleva alueelle, esim. Oulun lääniin. Siksi rauta- 28982: ns. arvotariffijärjestelmä, jossa tavaran arvo teiden olisi siirryttävä omiin kustannuksiin 28983: oleellisesti vaikuttaa rahdin suuruuteen, on perustuviin tariffeihin. Näinhän on tapahtu- 28984: aikansa elänyt ja vanhentunut. Nykyään sel- nut vuoden 1965 alusta lähtien Norjassa ja 28985: luloosatonnin rahti on 36-38 % ja paperi- tiettävästi varsin positiivisin tuloksin mm. 28986: tonnin 51-53 % enemmän kuin paperipuu- rautateiden oman talouden kannalta. 28987: tonnin rahti. Tätä arvotariffiluokitukseen pe- Edellä esiintuotuihin näkökohtiin viitaten 28988: rustuvaa rahtieroa puolustetaan yleensä sillä, kunnioittavasti esitämme eduskunnan lausut- 28989: sillä, että kuljetettavia raaka-ainetonneja on tavaksi toivomuksen, 28990: enemmän kuin tuotetonneja. On kuitenkin ta- 28991: loudellisen ajattelutavan vastaista, että kul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 28992: jetuspalvelun hinta määrätään jollain muulla nykyisten arvotariffijärjestelmään pe- 28993: kuin kustannuspohjalla. Korkeat tuotteiden rustuvien valtionrautateiden kuljetus- 28994: rahdit ovat yhtenä tärkeänä tekijänä estä- tarffien muuttamiseksi todellisiin kus- 28995: mässä teollisuuden sijoittumista raaka-aine- tannuksiin perurtuviin tariffeihin. 28996: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 28997: 28998: Jaakko Kemppainen. Kauko Hjerppe. 28999: Hannes Paaso. Reino Kangas. 29000: Paavo Niinikoski. Armas Leinonen. 29001: Kerttu Saalasti. Antti Kinnunen. 29002: 646 29003: 29004: IV,330.- Toiv.al. N: o 290. 29005: 29006: 29007: 29008: 29009: Leinonen ym.: Valmiiksi jalostettujen tuotteiden rahtikustan- 29010: nusten tasaamisesta. 29011: 29012: 29013: Eduskunnalle. 29014: 29015: Pohjois-Suomessa vallitsee jatkuva työttö- Yksi pahimpia esteitä esim. puuraaka- 29016: myys, joka on vaikeasti hoidettavissa talous- aineen taloudelliseen jalostamiseen Pohjois. 29017: elämän laskusuhdanteiden aikana ja jota Suomessa on rahtikustannusten epäoikeuden- 29018: ei edes noususuhdanteiden aikoinakaan ole mukainen jakautuminen raaka-aineiden ja 29019: saatu tyystin tyrehtymään. Tästä johtuen jalostetun tavaran välillä. Ellei tasoitukseen 29020: parasta työvoimaa valuu jatkuvasti ulko- ryhdytä, tilanne tulee pysymään ennallaan. 29021: maille, ennenkaikkea naapurimaahamme Se tietää pysyvää työttömyyttä Pohjois- 29022: Ruotsiin, jossa on jatkuva työvoiman puute. Suomessa ja työvoiman mitä epätaloudelli- 29023: Maallemme kaikista epätaloudellisinta lii- sinta jatkuvaa maasta siirtoa. 29024: kettä - työvoiman maasta siirtoa - ei Edellä selostettuun viitaten ehdotamme 29025: saada loppumaan, ellei ryhdytä tarmok- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 29026: kaasti mitä pontevimpiin toimenpiteisiin val- toivomuksen, 29027: miin työvoiman omassa maassa käyttämiseksi 29028: järjestämällä työtilaisuuksia esimerkiksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 29029: uutta teollisuutta luomalla. Raaka-aineista ei toimenpiteisiin valmiiksi jalostettujen 29030: suinkaan ole puutetta, kun on Pohjois-Suo- tuenteiden rahtien saattamiseksi oikeu- 29031: mesta kysymys. Maamme metsävarojen pää- denmukaisempaan suhteeseen raaka- 29032: osa sijaitsee siellä. Maaperä on malmirikasta, ainekuljetusrahtien kanssa, niin etta 29033: joka metalliteollisuuden ollessa maassamme mm. Pohjois-Suomessa, jossa työtilai- 29034: nousukaudessa on huomioon otettava tekijä. suuksista on huutava puute, pysty- 29035: Nykyisin käytettävissä olevan taloudellisim- tään raaka-aineita jalostamaan entistä 29036: man voiman - koskivoiman - alkulähteet enemmän niiden alkuläktet."llä. 29037: sijaitsevat myös siellä. 29038: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 29039: 29040: Armas Leinonen. Tuure Salo. 29041: 646 29042: 29043: IV,331.-Toiv.al. N:o 291. 29044: 29045: 29046: 29047: 29048: Pellirinen ym..: Rautatierahtien uudelleen järjestämisestä. 29049: 29050: 29051: E d u s kunnalle. 29052: 29053: Kuljetuskysymykset liittyvät läheisesti elin- Rautateiden rahtimaksut määräytyvät ny- 29054: keinoelämän kehittymiseen. Kuljetusmatkan kyisin tavaran arvon mukaisesti. Tällöin ja- 29055: pituudesta riippuen muodostuu rahdin lostetun puutavaran rahti muodostuu suhteel- 29056: osuus tuotteen kokonaiskustannuksista joko lisen korkeaksi jalostamattomaan verrattuna. 29057: pieneksi tai suureksi. Kun tuotteen valmis- Kun tiedetään, että mm. Savosta tulevat val- 29058: tuskustannukset ovat suunnilleen saman suu- miin selluloosan tai sahatavaran rahtikustan- 29059: ruiset olipa tuotantolaitos missä tahansa, vai- nukset melkein yhtä suuriksi kuin niiden var- 29060: kuttaa matkan pituus ratkaisevasti tuotan- sinaiset valmistuskustannukset, ei todellakaan 29061: non kannattavuuteen. Tästä johtuen tuotanto- ole ihme, että raakapuun jalostaminen tässä 29062: laitokset ovat kasaantuneet lähelle kulutus- maakunnassa on jäänyt lapsipuolen asemaan. 29063: paikkoja ja vientisatamia. Savoon, josta on Jotta parannusta saataisiin aikaan, olisi rah- 29064: pitkät kuljetusmatkat, ei. tuotantolaitoksia ole timaksuja alennettava ja järjestettävä ne 29065: päässyt syntymään riittävässä määrin, vaikka valmiita tuotteita suosiviksi. 29066: siellä on raaka-aineita ja työvoimaa huomat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 29067: tavasti enemmän kuin nykyiset tuotantolai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 29068: tokset tarvitsevat. Seurauksena on ollut jat- muksen, 29069: kuva työttömyys ja elinkeinotoiminnan huo- 29070: mattava jälkeenjääneisyys maan useimpiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 29071: muihin osiin verrattuna. Väestön poismuutto manpiieisiin rautatieraJhtien alentami- 29072: on tältä alueelta ollut suhteellisesti suurin seksi ja uudelleen järjestelemiseksi si- 29073: maassamme. Tämän vuoksi olisi elinkeinotoi- ten, etteiviit ne ole esteenä Pohjois, Si~ 29074: mintaa ja erikoisesti puunjalostusteollisuutta sä- ja Itä-Suomen puunjalostusteolli- 29075: pyrittävä tällä alueella kaikin keinoin edis- suuden ja muun yrittäjätoiminnan ke- 29076: tämään. hittymiselle. 29077: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1966. 29078: 29079: Pentti Pekkarinen. Erkki Haukipuro. 29080: Artturi Jämsen. Mauno Pohjonen. 29081: Reino Karpola. Enio Sääskilahti. 29082: Veikko Hanhirova. Veikko Savela. 29083: Mikko Volotinen. Olavi Lahtela. ~ 29084: Eino Lottanen. Ale Holopainen. 29085: Pekka. Vilmi. Reino Kangas. 29086: Hannes Paaso. Eino Räsänen. 29087: Eino Uusitalo. Aaro Lintilä. 29088: Paavo Niinikoski. Sylvi Saimo. 29089: 647 29090: 29091: IV,332.-Toiv.al. N:o 292. 29092: 29093: 29094: 29095: 29096: Breilin ym.: Määräraha.sta varastomiehen toimien perustami- 29097: seksi valtionrautateille. 29098: 29099: 29100: E d u s k u n n a 11 e. 29101: 29102: Valtionrautateiden varasto-osaston eri sisä- mattikoulutukseensa, mutta he toivovat li- 29103: varastoilla on noin 100 työntekijää, jotka työs- säksi, että rinnan heidän koulutuksensa ke- 29104: kentelevät puhtaasti varastonhoidollisissa hittämisen kanssa hoidettaisiin myös heidän 29105: tehtävissä, kuten pakkaajan, tavaran ulosan- palkkausjärjestelmänsä siten, että heidän 29106: tajan ja varastomiehen nimikkeillä. työsuhteensa vakinaistettaisiin. 29107: Näiden työntekijäin työtä on työn vaati- Mainitsemiemme valtionrautateiden varas- 29108: vuudesta, vastuunalaisuudesta ja vaihtelevai- tojen työntekijäin välittöminä työtovereina 29109: suudesta johtuen ollut vaikea urakoida ja ja lähimpinä esimiehinä toimii varastomesta- 29110: niinpä heidän palkkauksensa onkin järjes- reita, jotka ovat virkasuhteessa. Edellä mai- 29111: tetty yleensä tuntipalkkaiseksi. Viime vuo- nitut varastotyöläiset joutuvat usein toimi- 29112: sina on kuitenkin, jotta saataisiin näiden maan näiden virkasuhteessa olevain viransi- 29113: työntekijäin palkkaus kohtuullisemmalle ta- jaisina vuosiloma- ja sairasloma-aikoina. 29114: solle, ryhdytty maksamaan näille kuukausi- Tällä hetkellä varastomestareiden toimet 29115: palkkaa, kuten työehtosopimuksessa siitä sa- kuuluvat 13 palkkausluokkaan ja näin ollen 29116: notaan. olisi varastomiesten palkkauksen oltava 11 29117: Jotta voitaisiin käyttää varastotyöntekijäin palkkaluokassa. Tämän palkkausluokan foi- 29118: työvoimaa riittävästi hyödyksi ja jotta työn- miin oikeutettaisiin varastonhoidollisen pe- 29119: tekijät kykenisivät hoitamaan heille uskotut ruskurssin suorittaneet varastotyöntekijät. 29120: varastonhoidolliset tehtävät tarpeeksi hyvin, Vastaavasti varastomestarin tutkinnon suo- 29121: on viime vuosina järjestetty varastotyönteki- rittaneen varastomiehen palkkaus tulisi sijoit- 29122: jöitä varten erilaisia oppikursseja. Niinpä taa 12 palkkausluokkaan. Työntekijäin käsi- 29123: varastotyöläisille on annettu työnantajan toi- tyksen mukaan tulisi 11 palkkaluokan varas- 29124: mesta mahdollisuus suorittaa kaksi viikkoa tomiehen toimia saada eri varastopaikoille 29125: kestävä varastonhoidollinen peruskurssi. Tä- yhteensä 20 ja 12 palkkausluokan varastomie- 29126: män lisäksi ovat eräät varastomiehet suorit- hen toimia 30. 29127: taneet varastomestarin kurssin saamatta siitä Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen 29128: huolimatta sanottuja nimityksiä, koska po. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 29129: toimia on käytettävissä liian vähän. Tämä vomuksen, 29130: koulutusmuoto on ollut hyvä ja sitä kehittä- 29131: mällä päästäneen siihen, että valtionrautatei- että .hallitus 'ottaisi vuoden 1967 tu- 29132: den varastojen hoito ja suoritusteho kohoa- lo- ja menoarvioesitykseen tarpeellisen 29133: vat vastaavien yksityisten varastojen tasolle. määrärahan 20 11. palkkaluokan ja 30 29134: Varastojen työntekijät ovat olleet tyytyväi- 12. palkkaluokan varastomiehen toi- 29135: siä uudistuksiin, joita on saatu heidän am- men perustamiseksi valtionrautateille. 29136: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 29137: 29138: Reino Breilin. Esko Niskanen. 29139: Voitto Hellsten. Antti A. Halme. 29140: 648 29141: 29142: IV,S33.- Toiv.al. N: o 293. 29143: 29144: 29145: 29146: 29147: Mäkelä. ym.: Määrärahasta valtionrautateiden kaikkien asema- 29148: miesten siirtämiseksi A 10 palkkausluokkaan. 29149: 29150: 29151: 29152: Ed usk unnall e. 29153: 29154: Valtionrautateiden henkilökunnasta muo- oli suoritettu asemamiespalkkauksen yhte- 29155: dostavat asemamiehet lukumääräisesti suu- näistäminen lopullisesti, katsoivat valtiova- 29156: rimman ryhmän. Heidän tehtäväpiirinsä lai- rainministeriön palkkaosaston virkamiehet 29157: toksen palveluksessa kattaa valtaosan liiken- asiantuntijalausunnoista huolimatta tarpeel- 29158: neosastolla esiintyvistä tehtävistä. Tästä joh- liseksi jakaa asemamiehet jälleen kahteen 29159: tuen on asemamieskoulutuksen saaneen henki- palkkausluokkaan, vaikka hinkäänlaisia pe- 29160: lökunnan käyttöarvo rationaalisena ryhmänä rusteltuja jakoperusteita ei ollut olemassa. 29161: suurin muihin ryhmiin verrattuna. Tästä Kun tämä päätös on nyt käytäntöön sovel- 29162: huolimatta ei asemamiesten palkkausta ole lettu, niin voidaan todeta sen järjettömyys. 29163: tarkistettu samassa suhteessa kuin käyttöarvo Samalla liikennepaikalla ja samoissa työvuo- 29164: on lisääntynyt, vaan palkkaratkaisujen yh- roissa sekä samoja tehtäviä hoitavina sa- 29165: teydessä todetaan ryhmän lukumääräinen suu- manikäinen asemamies saattaa joutua työs- 29166: ruus ja sen perusteella tarkistuksen taloudel- kentelemään pienemmällä palkalla kuin hä- 29167: linen mahdottomuus. nen työtoverinsa. Tätä ei voida pitää asialli- 29168: Aikaisemmin olivat asemamiehet luokitel- sena eikä oikeudenmukaisena menettelynä, 29169: lut liikennepaikkojen perusteella kolmeen eri vaan siihen olisi saatava korjaus. 29170: palkkausluokkaan, joka jaoittelu saatiin tar- Rautatiehallituksen jakoperuste näiden eri 29171: peettomana poistetuksi viimeisten alemman palkkausluokkien välillä on teennäinen, 29172: palkkausluokan asemamiesten toimien pois- mutta lienee kuitenkin ainoa asiallinen tässä 29173: tuttua eduskunnan päätöksellä vuoden 1952 asiattomuuden tilassa. Vuoden 1963 toisessa 29174: talousarviosta. Tämän jälkeen ovat asema- lisämenoarviossa muutettiin 3 453: sta perus- 29175: miehet olleet samassa palkkausluokassa, ja palkkaisesta ja 9024:stä ylimääräisestä ase- 29176: oli tämä täysin perusteltua muun muassa mamiehen toimesta 3060 peruspalkkaista ja 29177: sillä, että asemamiesten tehtävät vaativuu- 625 ylimääräistä asemamiehen tointa 9: stä 29178: tensa ja kiihkeytensä puolesta ovat samat kai- 10:een palkkausluokkaan, 393:n peruspalk 29179: killa niillä liikennepaikoilla, joissa asemamie- kaisen ja 299:n ylimääräisen toimen jäädessä 29180: hen pitäminen katsotaan tarpeelliseksi. Ase- 9:een palkkausluokkaan. Voimme todeta, että 29181: mamiehen alkupalkka käsitetään usein vir- tällä toimenpiteellä ei ole saatu palkkausluok- 29182: heellisesti palkka usl uokituksessa näkyvänä kien keskeisessä kiistassa aikaan muuta kuin 29183: asemamiehen peruspalkkana, vaikka tosiasial- eripuraisuutta. Perusteluksi asemamiesten 29184: lisesti asemamiehen alkupalkka on kolmea palkkauksen jakamiselle on valtiovarainminis- 29185: palkkausluokkaa alempana oleva asemamies- teriön palkkausosaston virkamiesten taholta 29186: alokkaan palkkaus. Aiokas voi saada varsi- esitetty edellä mainitun alkupalkan korkeus, 29187: naista asemamiehelle kuuluvaa palkkausta joka aiheuttaisi seurausilmiöitä, jos kaikkien 29188: korkeintaan vasta noin 5 vuoden kuluttua asemamiesten palkkaus olisi siirretty A 10 29189: palvelukseen astumisestaan. Näin ollen ei ase- palkkausluokkaan. Edellä esittämästämme 29190: mamiehen peruspalkkaa voida pitää alku- kuitenkin ilmene, ettei tällainen lausuma ole 29191: palkkana. Vaikka vuoden 1952 talousarviossa perusteltu, koska asemamiehen alkupalkka ei 29192: IV,333. - liUkeli ym. 649 29193: 29194: ole A 9 palkkausluokka vaan se on A 6, jol- että hallitus valmistellessaan vuoden 29195: loin seurausilmiöistä tässä tapauksessa ei ole 1967 tulo- ja menoarvioesitystä saat- 29196: vaaraa. taisi valtionrautateiden asemamiehet 29197: Edellä esittämäämme viitaten kunnioit- jälleen kaikki samaan palkkausluok- 29198: taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi Zuokkaan A 10 ja ottaisi tätä varten 29199: toivomuksen, tarvittavan määrärahan. 29200: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 29201: 29202: Uljas Mäkelä. Heikki Hykkäälä. 29203: Dmo Paa.na.nen. Margit Eskman. 29204: 29205: 29206: 29207: 29208: 82 E 529/66 29209: 650 29210: 29211: IV,334.- Toiv.al. N:o 294. 29212: 29213: 29214: 29215: 29216: 0. Saarinen ym.: V altion·rautateiden vetovoimakaluston ja 29217: työkoneiden kuljettajien aseman järjestämisestä. 29218: 29219: E d u s kun n a ll e. 29220: 29221: Valtionrautateiden rataosaston työkone- olevia, joten heidän palkkauksensa ja muut 29222: kanta on uudistunut viime vuosina erittäin etuisuutensa määräytyvät sen mukaisesti. 29223: voimakkaasti. Tämä on todettava suurena Kun samapalkkaisuus on hyväksytty eri 29224: myönteisyytenä ja samanlaisen kehityksen sukupuolta edustavien työntekijöiden kesken, 29225: toivotaan jatkuvan. Uudistuneen työkonekan- tuntuu järjen vastaiselta, että samaa työtä 29226: nan ohessa on rataosastolle tullut erilaisia ra- suorittavat ja samaan sukupuoleen kuuluvat 29227: tatyövaunuja ja ratakuorma-autoja, joilla ovat palkkauksellisesti niin erilaisessa ase- 29228: hoidetaan rataosaston kuljetukset. Tällä ta- massa kuin edellä on kerrottu ja että heidän 29229: voin järjestellen on saatu suuria ajan ja kus- oikeudellinen asemansa niin suuresti poikkeaa 29230: tannusten säästöjä rataosaston työmäärära- toisistaan. Ainoa oikea menettely mieles- 29231: hoissa. tämme olisi se, että kaikki valtionrautateiden 29232: Työkoneiden kuljettajiksi on koulutettu liikkuvien työkoneiden ja vetovoimakaluston 29233: autonajokortin omaavia miehiä. Koulutet- kuljettajat olisivat virkasuhteessa. 29234: taessa heitä tähän tehtävään on heiltä vaa- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen 29235: dittu moottorikonetuntemuksen lisäksi opas- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 29236: tintutkinto, joka on tullut suorittaa konepii- vomuksen, 29237: rien päälliköille. Hyvän terveyden lisäksi on että !hallitus kiireellisesti ryhtyisi 29238: ko. työntekijäin omattava myös täydellinen toimenpiteisiin valtionrautccteiden ve- 29239: väriaisti, joka tarkistetaan säännöllisin mää- tovoimakaluston ja työkoneiden kul- 29240: räajoin. jettajien aseman järjestämiseksi siten, 29241: Palkkauksessa ja oikeudellisessa suhteessa että he kaikki tulisivat virkasuhteeseen 29242: ovat työntekijät työehtosopimuksen alaisia ja ja että heille annettaisiin sen mukai- 29243: saavat melko vaatimatonta tuntipalkkaa. Vas- nen koulutus, että se vastaisi käytän- 29244: tavissa tehtävissä valtionrautateiden muilla nössä junaturvallisuussäännön vaati- 29245: osastoilla työskentelevät ovat virkasuhteessa muksia. 29246: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 29247: 29248: Olavi Saarinen. Aili Siiskonen. 29249: T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen. 29250: 661 29251: 29252: IV,335.-Toiv.al. N:o 295. 29253: 29254: 29255: 29256: 29257: 0. Sa.a.rinen ym.: Valtionrautateiden siivoustoiminnan järjes- 29258: telystä. 29259: 29260: 29261: E d u s kun n alle. 29262: 29263: Valtionrautateiden koneosaston eri vari- niihin etuisuuksiin, joita virkasuhde samaa 29264: koilla työskentelee moottorivetureiden ja työtä suorittaville virkasuhteessa oleville sii- 29265: matkustajavaunujen puhdistajina yksityisoi- voojille tarjoaa. Nämä työntekijät jäävät 29266: keudellisessa työsuhteessa olevina yhteensä osattomiksi työaikalisästä, lauantai-illan sun- 29267: noin 270 naistyöntekijää. Aikaisemmin suori- nuntaityökorvauksesta sekä myöskin yötyön 29268: tettiin vaunujen siivoustyöt yksinomaan lii- aikahyvityksestä; koska nämä valtioneuvoston 29269: kenneosaston toimesta ja olivat näissä tehtä- päätöksen mukaisesti tulevat vain virkasuh- 29270: Vlssa työskentelevät työntekijät virkasuh- teessa oleville työntekijöille. Koska näin ollen 29271: teessa olevia ylimääräisiä toimenhaltijoita. saman työnantajan palveluksessa olevilla ja 29272: Joitakin vuosia sitten siirrettiin osa näistä samaa tehtävää suorittavilla työntekijöillä on 29273: siivoustehtävistä töiden rationalisoinnin huomattavassa määrin erilainen palkka ja 29274: vuoksi koneosaston varikoille. Tällöin ei siir- muut etuisuudet, rikkoo tämä mielestämme 29275: retty kaikkia työntekijöitä osastolta toiselle, maamme eduskunnassa ratifioitua samapalk- 29276: vaan koneosasto otti tätä tehtävää varten kaisuussuositusta. 29277: myös uutta työvoimaa, joka otettiin yksin- Edellä esittämäämme viitaten kunnioit- 29278: omaan työsuhteeseen. Eräiltä työntekijöiltä taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 29279: peruutettiin siirron yhteydessä määräyskir- toivomuksen, 29280: jat, jolloin he tulivat työsuhteeseen ja me- 29281: nettivät mm. oikeutensa ikälisiin. Tällä ta- että hallitus kiireellisesti suoritut- 29282: valla heikennettiin näiden muutenkin pieni- taisi tutkimuksen valtionrawtateiden 29283: palkkaisten työntekijöitten palkkausta, koska siivoustoiminnan järjestelystä ja hoi- 29284: heille maksetaan vain niinsanottu rinnastus- taisi asian siten, että kaikki siivous- 29285: palkka, joka kylläkin johdetaan virkasuh- tehtävissä toimivld saisivat määräys- 29286: teessa olevien siivoojien palkkauksesta, mutta kirjan ylimääräiseen toimeen ja että 29287: koska nämä työntekijät ovat työsuhteessa, ei heille annettaisiin myös koulutusta 29288: heillä ole oikeutta ikälisiin, eikä muihinkaan tähän tehtävään. 29289: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 29290: 29291: Ola.vi Sa.a.rinen. Aili Siiskonen. Va.ppu Heinonen. 29292: T. Leivo-La.rsson. 29293: 652 29294: 29295: IV,336.-Toiv.al. N:o 296. 29296: 29297: 29298: 29299: 29300: Kekkonen ym.: Työntekijäin osuuden lisäämisestä yritysten 29301: omistuksessa, voitonjaossa ja päätösvallan käytössä. 29302: 29303: 29304: Eduskunnalle. 29305: 29306: Poliittisella demokratialla on Suomessa jo vaativat itselleen mahdollisuutta osallistua 29307: vuosikymmenien perinteet. Jokaiselle täysi- työpaikkaansa koskevien ratkaisujen tekoon. 29308: kasvuiselle henkilölle on tunnustettu oikeus- Työelämän organisaatioon pyritään saamaan 29309: osallistua yhteiskuntansa asioista päättämi- sellainen muutos, joka muuttaa yrityksen 29310: seen. Työelämän piirissä nimenomaan suur- omistajien ja työntekijöiden välisen suhteen 29311: teollisuuden osalta ei ole tapahtunut vastaa- yhdenvertaisten kanssayrittäjien väliseksi 29312: vanlaista kehitystä. Työntekijän ja yrityk- suhteeksi. Työntekijät on tunnustettava yrit- 29313: sen omistajan välinen suhde on yhä vanhalla täjiksi, sillä heidän käsillään ja aivoillaan 29314: patriarkaalisella kannalla. Työntekijää ei pi- tekemänsä työ liittyy yrittämiseen yhtä olen- 29315: detä kanssayrittäjänä, vaan ainoastaan vuok- naisena tekijänä kuin yritysten omistajien 29316: rattuna työvoimana, jolla ei ole oikeutta suorittamat ratkaisut. 29317: osallistua yrityksen asioista päättämiseen. Työelämän organisaation uudistaminen 29318: Työntekijällä ei ole työelämän nykyisen orga- suurteollisuudessa on otettava kiireellisesti 29319: nisaation puitteissa riittäviä mahdollisuuksia vakavan selvityksen kohteeksi. On pyrittävä 29320: tulla kuulluksi työpaikkaansa ja työnsä tu- löytämään keinot, joilla työntekijöiden osal- 29321: losten jakamista koskevissa asioissa. lisuutta yritysten omistuksessa voidaan ny- 29322: Työntekijöiden ammattiliitot syntyivät kyisestään huomattavasi lisätä. Samoin on 29323: työntekijöiden turvaksi. Ne ovat kyenneet tutkittava, millä tavoin työntekijät voidaan 29324: toiminnallaan rajoittamaan yritysten omista- tehdä osallisiksi yritysten voitosta. Ja on 29325: jien yksinvaltaa ja edistämään työntekijöi- perusteellisesti selvitettävä, millä tavoin työn- 29326: den aineellisia etuja. Ne ovat osoittautuneet tekijöille voidaan järjestää edustus yritysten 29327: suuriarvoisiksi työntekijöiden itsekunnioituk- päätösvaltaa käyttäviin toimielimiin. 29328: sen kohottajina. Mutta samalla työnantajien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 29329: ja työntekijöiden väliset etuvastakohdat ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 29330: usein tarpeettomasti kärjistyneet. Hallitsijoi- muksen, 29331: den ja hallittujen väliseen suhteeseen ei työ- 29332: elämän piirissä ole vielä löydetty kansanval- että hallitus asettaisi kiireellisesti 29333: taista ratkaisua. asiantuntijakomitean laatimaan selvi- 29334: Teollisen demokratian toteuttaminen työ- tyksen ja tarpeelliset lakiesitykset 29335: elämän piirissä on noussut polttavana ongel- siitä, millä tavoin työntekijöiden 29336: mana esille kaikissa pitkälle kehittyneissä osuutta yritysten omistuksessa, voiton- 29337: maissa. Työntekijät eivät tyydy vuokratun jaossa ja päätösvallan käytössä voitai- 29338: välikappaleen asemaan, vaan oikeutetusti siin nykyisestään lisätä. 29339: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 29340: 29341: Matti Kekkonen. Heimo Linna. Eino Uusitalo. 29342: Paavo Niinikoski. ~kko Volotinen. Eino Lottanen. 29343: Veikko Hanhirova. Mikko Kaarna. Olavi Lahtela. 29344: Artturi J"åmsen. Erkki Haukipuro. A. Holopainen. 29345: Sylvi Halinen. Aulis Sileäkangas. Toivo Antila. 29346: Kerttu Saalasti. 29347: 653 29348: 29349: IV,337.- Toiv.al. N:o 297. 29350: 29351: 29352: 29353: 29354: Lahtela ym.: Voiton- ja vastuunjakoa sekä työläisosakkeiden 29355: käyttöä koskevasta koket.'lusta. 29356: 29357: 29358: Eduskunnalle. 29359: 29360: YksityiS- ja yhteisedun niveltäminen toi- tamassa tuotantolaitoksessa ja tuntee, että 29361: siinsa on talouselämässä alituinen kompas- laitoksen omistaja hyötyy liiallisesti hänen 29362: tuskivi. Massoittuminen ja proletarisoutumi- työnsä tuloksista. 29363: nen luovat yhteiskuntaelämään jatkuvia jän- Kokemukset muissa maissa osoittavat, että 29364: nitystiloja ja työntekijäin ja työnantajien "teollisuuden torpparivapautuksella" voidaan 29365: välillä on taistelua, joka puuduttaa tuotanto- todella tehokkaasti kohentaa niiden kansa- 29366: koneistoamme. Mietittäessä keinoja näiden laistemme elämää, jotka ovat vielä omista- 29367: epäkohtien poistamiseksi on monissa maissa mattoman proletariaatin turvattomassa ase- 29368: päädytty yllättävän samansuuntaisiin ratkai- massa. Näinollen voidaan tässä esitettyä, 29369: suihin kuin ne, joilla Suomessa aikoinaan lähinnä teollisuuden omistussuhteiden uudel- 29370: suoritettiin torpparivapautus ja on sen jäl- leenjärjestelyä pitää eräänä tärkeimmistä 29371: keen toteutettu asutustoimintaa. Tarkoituk- tämän hetken reformeistamme. Ilman sitä ei 29372: senahall on ollut tehdä omistamattomista ih- taloudellista kansanvaltaa kyetä käytännössä 29373: misistä sen tuotantolaitoksen - oman tilan toteuttamaan. On paikallaan että koekile- 29374: - omistajia, missä itsekukin työskentelee. malla tätä "talonpoikaista periaatetta" jos- 29375: Tämän maataloudessa hyväksi havaitun jär- sakin valtion omistamassa yrityksessä luodaan 29376: jestelmän, jossa itsenäinen talonpoika omis- meille Suomeen soveltuvat menettelytavat 29377: taa tuotanto- ja asumisomaisuuden sekä mää- tässä tärkeässä kysymyksessä ennen mahdol- 29378: rää työnsä tuloksien käyttämisestä, sovelta- lisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. 29379: minen muissakin elinkeinoissa on täysin mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29380: dollista. Näyttää myös ilmeiseltä, että vain nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 29381: sen avulla ratkaistaan esimerkiksi suurteolli- muksen, 29382: suudessa työskentelevien työntekijöiden mo- 29383: nia ongelmia ihmistä parhaiten tyydyttävällä että hallitus suomuttaisi kiireelli- 29384: tavalla. On todettu, että voiton- ja vastuun- sesti kokeilun jossakin valtion omista- 29385: jaon sekä ns. työläisosakkeiden käyttöön ot- massa osakeyhtiössä voiton- ja vas- 29386: tamisella vapautetaan valtio- ja yksityiska- tuunjaosta ja ns. työ'läisosakkeidefl. 29387: pitalististen yritysten palveluksessa olevat käytöstä teollisuuden palveluksessa 29388: työntekijät niistä riesoista, joita syntyy, kun olevien työläisten ja toimihenkilöitten 29389: ihminen joutuu työskentelemään toisen omis- aseman kohentajana. 29390: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 29391: 29392: Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti Mikko Volotinen. 29393: Pekka Vilmi. Hannes Paaso. Tuure Salo. 29394: Reino Kangas. Eino Lottanen. Reino Karpola. 29395: Sylvi Halinen. Veikko Hanhirova. Juuso Häikiö. 29396: 654 29397: 29398: IV,338.- Toiv.al. N: o 298. 29399: 29400: 29401: Lähteenmäki ym. : Osakeomistuksen ja ·-säästämisen edistä- 29402: mistä tarkoittavista toimenpiteistä. 29403: 29404: Eduskunnalle. 29405: Osakeomistus ja -säästäminen ovat useissa Viime vuosikymmenen aikana on julkisin 29406: maissa muodostuneet sekä taloudellisessa että varoin jouduttu rahoittamaan valtiojohtoisia 29407: poliittisessa suhteessa tärkeiksi kehitysteki- yrityksiä verovaroilla, yhteensä useilla sa- 29408: jöiksi. Niiden levittämisellä mahdollisimman doilla miljoonilla markoilla. Valtion omistus 29409: laajoihin kansankerroksiin estetään pääoman saattaa meidän pääomaköyhässä maassamme 29410: ja omistuksen keskittyminen harvain käsiin olla teollistamisprosessin jouduttamiseksi 29411: samalla kun saadaan pääomaa entistä run- eräissä tapauksissa paikallaan, mutta pysy- 29412: saammin teollisuuden ja kaupan investoin- väistä ja alati laajenevaa järjestelmää ei täl- 29413: tien rahoittamiseen. Yhtiöiden omien pää- laiselle omistuspohjalle perustuvista laitok- 29414: omien lisääntyessä paranee niiden taloudelli- sista ole syytä luoda. Valtionyhtiöthän eivät 29415: nen asema ja kilpailukyky kansainvälisillä suinkaan edusta demokraattista, vaan byro- 29416: markkinoilla. kraattista ja samalla epäpersoonallista omis- 29417: Osakeomistuksen laajeneminen kansan kes- tuksen muotoa. Olisikin päinvastoin ryhdyt- 29418: kuuteen on omiaan tasoittamaan niitä eroa- tävä harkitsemaan valtion omistamien osake- 29419: vaisuuksia, joita eri yhteiskuntaluokkien kes- yhtiömuotoisten yritysten omistuksen levit- 29420: ken on olemassa. Sen avulla saadaan toisaalta tämistä mahdollisimman laajoihin käsiin, 29421: kansalaiset tuntemaan omistuksen tunnetta ja ennen kaikkea asianomaisten yhtiöiden oman 29422: toisaalta pääsemään sen päätäntävallan käyt- työntekijä- ja toimenhaltijakunnan keskuu- 29423: täjäksi, jonka osakeomistus tuo aina muka- teen. Tarkoituksenmukaisinta ei kuitenkaan 29424: naan. Kun nimenomaisena tarkoituksena on ole, niin kuin valtion talouden tervehdyttä- 29425: pyrkiä laajentamaan osakeomistusta yritys- miskomitean joulukuun 2 päivänä 1960 anta- 29426: ten omien työläisten ja toimihenkilöiden pii- massa mietinnössä n: o 3 lausutaan, että val- 29427: riin, on myöskin mahdollisuus tällä tavalla tio myisi sen hallussa tällä hetkellä jo olevia 29428: lisätä heidän kiinnostustaan yhtiön toimintaa valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden osak- 29429: kohtaan. keita, koska siten ei edistettäisi aktiivista 29430: Taloudellisesti ja poliittisesti edistyneissä teollistamistoimintaa. Osakkeiden myynnin 29431: läntisissä maissa osakeomistus on laajentunut olisi tapahduttava siten, että yhtiöiden osake- 29432: jatkuvasti. Yhdysvalloissa on kehitys ollut pääomia korotettaessa valtio ja sen laitokset 29433: viime aikana varsin nopeaa. Tällä hetkellä luopuvat merkintäoikeudestaan ja korotettu 29434: lasketaan, että suunnilleen joka kymmenes määrä myydään kansanosakkeina. Osakepää- 29435: Yhdysvaltain kansalainen omistaa teollisuus- oman korotuksesta saatavat varat olisi yh~ 29436: laitosten osakkeita, vastaavan luvun oltua tiöiden käytettävä lähinnä tuotannon laajen- 29437: kahdeksan vuotta sitten, jolloin viimeinen tamista tarkoittavien investointien rahoitta- 29438: tätä edeltänyt tutkimus suoritettiin, joka miseen. Erityisesti olisi kiinnitettävä huo- 29439: kuudestoista kansalainen. Ruotsissa omistaa miota sellaisiin investointikohteisiin, joiden 29440: tällä hetkellä suunnilleen joka kahdestoista kansantaloudellinen merkitys on suuri, mutta 29441: kansalainen pörssinoteerattuja osakkeita. To- jotka laajuutensa puolesta ovat niin mitta- 29442: dellinen luku on suurempi, mutta tarkkoja via, että niiden rahoitus saattaisi tuottaa vai- 29443: tilastoja ei ole laadittu muista kuin pörssi- keuksia. Tällä tavoin olisi pyrittävä rahoit- 29444: noteeratuista osakkeista. tamaan mm. luonnonrikkauksien hyväksi- 29445: Meillä Suomessa pörssinoteeratuilla yh- käyttöön tähtääviä investointeja, kuten met- 29446: tiöllä on tällä hetkellä suunnilleen 350 000 säteollisuutta ja kaivannaisteollisuutta. 29447: osakkeenomistajaa, joista Kansallis-Osake- Sen puhtaasti kansantaloudellisen edun li- 29448: Pankin osuus on hieman yli 100 000 ja Oy säksi, joka osakesäästämisen levittämisellä 29449: Pohjoismaiden Yhdyspankin osuus hieman aikaansaadaan, on otettava huomioon osake- 29450: alle 100 000. säästämisen välilliset vaikutukset. Kehitty- 29451: IV,338.- Lähteenmäki ym. 655 29452: 29453: vässä yhteiskunnassa on taloudellisilla kysy- Edellytyksenä on kuitenkin, että valtio- 29454: myksillä keskeinen asema ja niiden tunte- valta ryhtyy tarpeellisiin lainsäädäntötoi- 29455: muksen tarve kasvaa jatkuvasti. Osakesääs- menpiteisiin verotusjärjestelmän muuttami- 29456: tämisen laajentaminen kansanosakkeiden seksi. Ensi sijassa olisi pyrittävä siihen, ettei 29457: muodossa on eräs keino saada eri kansalais- osakesäästäminen ole verotuksessa muita sääs- 29458: piirit kiinnostumaan taloudellisista kysymyk- tämismuotoja huonommassa asemassa. Ennen 29459: sistä ja tuntemaan osavastuuta taloudelli- muuta olisi varsinaisen kaksinkertaisen vero- 29460: sista ratkaisuista. On todennäköistä, että tuksen haitat poistettava. Useiden maiden 29461: kansanosakkeiden omistajat seuraisivat aina- verolainsäädännössä on hyväksyttykin peri- 29462: kin niiden yhtiöiden toimintaa, tuotanto- aate, että vero jaetun voiton osalta on pie- 29463: mahdollisuuksia ja laajennussuunnitelmia, nempi kuin muun verotettavan tulon osalta. 29464: joissa heillä on osakkeita. Tällä tavoin heidät Samoin olisi muutettava säännöksiä, jotka 29465: saataisiin entistä suuremmassa määrin kiin- määräävät osakeantien yhteydessä kannetta- 29466: nostumaan myös talouselämän yleisestä kehi- vaksi leimamaksun ja aiheuttavat lisärasituk- 29467: tyksestä. Talouselämän eri ilmiöiden välis- sen sekä sitä kautta haittaavat osakepää- 29468: ten riippuvaisuussuhteiden ymmärtäminen omien korottamista. Osakekaupoissa makset- 29469: sekä yhteisvastuun tunne lieventävät niin tava leimavero on niin ikään esteenä osake- 29470: ikään eri intressiryhmien välillä vallitsevia kauppojen vilkastumiselle. Jos näihin vero- 29471: ristiriitoja. Kaikilla näillä keinoilla luodaan poliittisiin korjauksiin ryhdytään, on myös 29472: edellytykset kansantalouden kasvun kannalta varmaa, että yksityisen sektorin yrityksissä 29473: tarkoituksenmukaisen talouspolitiikan har- laajennetaan osakeomistusta. 29474: joittamiseen ja annetaan säästäjille mahdol- Pyrittäessä parantamaan teollisuuden kil- 29475: lisuus inflaatiolta varmimmin suojattuun pailukykyä kansainvälisillä markkinoilla olisi 29476: säästämiseen. niin välitön kuin välillinenkin verotus saa- 29477: On esitetty väitteitä, ettei varsinainen pien- tava samalle tasolle kuin niissä maissa, joiden 29478: säästäjäväestö saisi osakeanneissa ääntään teollisuuden tuotteiden kanssa suomalainen 29479: tarpeeksi kuuluville, vaan ·että valtaa näissä teollisuus joutuu näillä markkinoilla kilpai- 29480: yhtiöissä kuitenkin käyttäisivät lähinnä suur- lemaan. Tämä näkökohta on erityisen täh- 29481: osakkaat ja että jo merkintävaiheessa osak- dellinen nyt, kun liittyminen kansainvälisiin 29482: keet joutuisivat lähinnä viimeksi mainituille taloudellisiin sopimuksiin on tullut m,aamme 29483: piireille. Ulkomaisten esimerkkien mukaisesti kqhdalla ajankohtaiseksi. On välttämätöntä, 29484: voitaisiin kuitenkin ensisijainen merkintä- etteivät kotimaiset yhtiöt ole korkeamman 29485: oikeus antaa sekä aktiivisille työntekijöille verorasituksen alaisena kuin ulkolaiset. 29486: että eläkerajan saavuttaneille, invaliditeetin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 29487: perusteella yhtymän palveluksesta pois siir- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 29488: tyneille työntekijöille sekä yhtymän palve- 29489: luksessa olleiden leskille. Samoin voitaisiin että hallitus ryhtyisi osakeomistuk- 29490: näihin ryhmiin lukeutuvien alaikäisille lap- sen ja -säästämisen edistämistä tar- 29491: sille myöntää merkintäoikeus. Osakkeita voi- koittaviin toimenpiteisiin poistamalla 29492: taisiin myös tarjota yleisölle, jonka merkintä- omistamisen leviämistä kaikkiin kan- 29493: oikeutta ylimerkinnän sattuessa kuitenkin salais- ja yhteiskuntapiireihin estävän 29494: olisi rajoitettava. verotuslainsäädännön ha~:tat ja teke- 29495: Samoin voitaisiin äänioikeuden käyttämi- mällä valtiojohtoisten yhtiöiden työn- 29496: sen yläraja säätää esimerkiksi asunto-osake- tekijöille ja toimVhenkilöille sekä 29497: yhtiölaissa säädetyllä tavalla suhteellisen pie- muille kansalaisille mahdolliseksi 29498: neksi. Toisaalta on muistettava, että osakkei- päästä mainittujen yritysten paa- 29499: den on oltava helposti rahaksimuutettavia ja omankoroiuksien yhteydessä yritysten 29500: taattava ainakin talletuskoron tuotto. osakkaiksi. 29501: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 29502: 29503: Ola.vi Lähteenmäki. Mikko Asunta.. 29504: T. Junnila. Raimo Daskivi. 29505: Juha Rihtniemi. 29506: 656 29507: 29508: IV,339. - Toiv.al. N': o 299. 29509: 29510: 29511: 29512: 29513: Sinisalo ym.: Valtion yhtiöiden työ1äisten edustajien fllimeä- 29514: misestä yhtiöiden johtokuntiin. 29515: 29516: 29517: E d u s k u n n a 11 e. 29518: 29519: Valtion omistamien ja hallitsemien teolli- Vieläkään ei ole otettu vakavasti työläisten 29520: suuslaitosten toimintaa harjoitetaan melkein mahdollisuuksia edistää teollisuuslaitosten 29521: samalla tavalla kuin yksityiskapitalistisia toiminnan kehittämistä yhtiön johtoon valit- 29522: tuotanto- ja liikelaitoksia. Ne ovat jäseninä tujen edustajien kautta. 29523: mukana kaikissa yksityisten teollisuuden- Ajatus työläisten edustajien osallistumi- 29524: harjoittajain taloudellisteknillisissä, markki- sesta yksityisten tuotantolaitosten johtoon ja 29525: nointi- ja työmarkkinajärjestöissä sekä yh- hallintoon ei ehkä vielä lähiaikoina saavuta 29526: teenliittymissä. Ne toteuttavat omassa toimin- yksityisten teollisuuslaitosten yhtiökokousten 29527: nassaan yhteiselinten päätöksiä, jotka ovat hyväksymistä, mutta valtion omistamissa ja 29528: useimmiten yksityisten teollisuudenharjoitta- hallitsemissa tuotantolaitoksissa se pitäisi vii- 29529: jien sanelemia. Siksi työläisten ei ole helppo pymättä toteuttaa. Työläisten edustajien mu- 29530: havaita eroa yksityisen ja valtion teollisuu- kana olosta yhtiöiden johtokunnissa tulisi 29531: den toimintaperiaatteiden välillä. Heillä ei olemaan merkittävää hyötyä yhtiöiden toi- 29532: ole myöskään mahdollisuutta johtoelinten minnalle. Työläisiä koskevissa sekä yhtiön 29533: kautta olla edistämässä valtion tuotantolai- toiminnan kehittämistä tarkoittavien suunni- 29534: tosten toiminnan kehittämistä. telmien ja päätöksien teossa on työläisten 29535: Sotien päätyttyä alkanut olojemme yleinen kokemuksen huomioimisella siinä määrin mer- 29536: demokratisoituminen on parantanut myös kitystä, että sitä kannattaisi kuunnella. 29537: työolosuhteita. Työväen ja ammatillisten jär- Työläisten edustajien valitseminen valtion 29538: jestöjen voimistumisen seurauksena tapahtu- omistamien ja hallitsemien yhtiöiden johto- 29539: nut työehtosopimus- ja luottamusmiesjärjes- kuntiin tulisi suorittaa määräajaksi kunkin 29540: telmän laillistuminen ja vakinaistuminen, yhtiön työntekijäin toimeenpanemissa vaa- 29541: tuotantokomiteain muodostuminen sekä työn- leissa. Ne voitaisiin esimerkiksi toimeenpanna 29542: tekijäin ammatti- ja sivistystason kohoami- samalla kertaa, kun toimeenpannaan tuotan- 29543: nen ovat merkinneet suotuisaa kehitystä. Sen tolaitosten tuotantokomiteain jäsenten vaali. 29544: suurta myönteistä merkitystä myös tuotanto- Vaalien toimeenpanijoina voisivat olla yhtiön 29545: laitosten kehittämis- ja laajentamistyölle ei työehtosopimussuhteessa olevat ammatilliset 29546: ole monasti ajateltu ja arvostettu. järjestöt. 29547: Tapahtuneen kehityksen seurauksena ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 29548: myös työnantajat ryhtyneet uudistamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 29549: vanhentuneita herra- ja komentovaltaisia 29550: työnjoh tomenetelmiä. Tieteellis-psykologi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 29551: silla työnjohtomenetelmillä pyritään vain valtion yhtiöiden työläisten valitse- 29552: vähentämään työntekijäin ja työnantajain mien edustajien nimeämiseksi valtion 29553: väliset kitkasuhteet minimiin teollisuuslaitos- omistamien ja hallitsemien yhtiöiden 29554: ten häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi. johtokuntiin. 29555: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 29556: 29557: Taisto Sinisalo. Eino Tainio. Olavi J. Laine. 29558: Rainer Virtanen.·· Aarne PulkJ4nen. , AlekSi Kiviaho. 29559: 657 29560: IV,340.-Toiv.a.l. N:o 300. 29561: 29562: 29563: 29564: 29565: Tainio ym.: Geol<Jgisen tutkimustoi'ntinnan tehostamisesta. 29566: 29567: 29568: 1<1· d u s k u n n a ll e. 29569: 29570: Geologinen tutkimustoiminta maassamme tärkeäksi raaka-aineiden riittävyyden turvaa- 29571: on ollut varsin vähäistä, vaikka viime vuo- minen. Näiden teollisuusalojen kehittäminen 29572: sina siinä on tapahtunut vähäistä pa- työllisyyden kannalta on erittäin tärkeää. 29573: rannusta. Geologinen ja geofysikaalinen kar- Siksi olisi geologiseen tutkimustoimintaan 29574: toitus, joka on menestyksellisen malmin- kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja 29575: etsinnän perusedellytyksiä, on vielä kesken- käytettävä runsaammin varoja. Ehkä olisi 29576: eräistä, tai osittain vanhentunutta. Mainitta- syytä myös harkita voitaisiinko tutkimustoi- 29577: koon vain, että esim. Lapissa on malmiperä- minnan joustavammalla organisoimisella te- 29578: karttoja, jotka ovat valmistuneet vuosisadan hostaa tutkimuksia. Olisi myös syytä neuvo- 29579: alussa, eivätkä enää vastaa nykyajan vaati- tella esimerkiksi Neuvostoliiton kanssa sikä- 29580: muksia. Maaperäkarttoja Lapin läänin ja läisen tutkimusvälineistön ja tutkijoiden 29581: itä-Suomen alueilta ei ole saatavissa ja suuret käyttämiseksi maamme maaperätutkimustoi- 29582: alueet ovat kokonaan kartoittamatta. Sama minnassa, kun esimerkiksi Muurmanskin alue 29583: on todettva aerofysikaalisesta kartoituksesta. on suurelta osalta tutkittu voitaisiin sieltä 29584: Geologisessa tutkimustoiminnassa olemme- saada kalustoa ja tutkijoita Lapin läänin 29585: kin huomattavasti jäljessä naapurimaistamme. alueen tutkimiseen. 29586: Tehdyt löydökset pohjois- ja itä-Suomessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 29587: ovat osaltaan kansan miesten tekemiä, joskin eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 29588: tieteellisellä tutkimusellakin on niissä osuu- 29589: tensa, mutta niiden lähempi tutkiminen on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi- 29590: usein suorittamatta. Tämä johtuu siitä, että menpiteisiin maamme geologisen tut- 29591: tutkimustoimintaan käytetyt määrärahat ovat kimustoiminnan tehostamiseksi, kiin- 29592: olleet riittämättömät ja myös siitä, ettei ole nittäen samalla huomiota jo tehtyjen 29593: tunnettu kiinnostusta maaperätutkimus- löydösten tarkempaan tieteelliseen yk- 29594: toimintaan. sityiskohtaisempaan tutkimiseen. 29595: Metalli- ja sen perusteollisuuden jatkuvan ja 29596: laajentuvan toiminnan kanna!l1t.a muodostluu 29597: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 29598: 29599: Eino Tainio. Antti Kinnunen. 29600: Rainer Virtanen. Pekka Salla. 29601: Kauko Hjerppe. Anna-Liisa Tiekso. 29602: Toivo Friman. Georg Ba.cklund. 29603: 29604: 29605: 29606: 29607: 83 E 529j66 29608: 658 29609: 29610: IV,341.- Hemst.mot. N:o 301. 29611: 29612: 29613: 29614: Procope m. fl.: Angående nedbringande av kostnaderna för 29615: utrikespass och förlängning av deras giltighetstid. 29616: 29617: 29618: Till Riksdagen. 29619: 29620: Frågan om önskvärdheten att vi:Llkoren 10 svlkr. för svensikspräkigt pwss 29621: för utställande av pass åt medborgarna vid 11 svkr. för pass på sv:enska + ett främ- 29622: resor till utlandet skuUe vara lika i de nor- mande stråk 29623: diska länderna har varit föremåll för ingåc 29624: ende uppmä!'iksamhet inom Nordiska rådet. 29625: 12 svlkr. för pass på svenska + 2 främ- 29626: mande språ.k 29627: Något 1-esultat har ilnan tyvärr ännu inte 29628: kunnat uppnå. När ä.rendet senast denna 29629: 13 svkr. för pass på svenska + 3 främ- 29630: mande språlk 29631: vinter behandlades vid Nordiska rådets 14. 29632: session i Köpenhamn framgick det, att Fin- Sedan dess har- betecknande nog- av- 29633: land var det enda land, som ännu inte tagit gifterna i Finland höjts t1lil 20 mark och 29634: ställning till saken. Detta är så mycket mera 50 mark. 29635: iögonenfallande och beklagligt som resepassen I Finland och Island utkräver myndighe- 29636: hos oss är de dyraste och giltighetstiden för terna större avgifter än vad som åtgår till 29637: passen kortare än vad :fallet nu är i de andra rutt täcka lkostnaderna i samband med utstäl- 29638: nordiska läderna. landet av passet, ett sakförhålla:nde, som 29639: Enligt de uppgifter Nordiska rådets tra- Nordiska rådet anmällkt på. 29640: fikutskott vid årsskiftet 1964/65 insamlat Vad gHtighetstiden för passen beträffar 29641: uttas vid utförande av pass följande avgif- kan det konstateras, att Norge och Island re- 29642: ter: da:n följt Danmarks exempel och utvidgat 29643: giltighetstiden till högst 10 år mot tidigare 29644: Danmark: 5 :oospektive 3 år. I Sverige undersökes sa- 29645: För pass med en giltighetstid av 5 år, 10 ken och torde inom kort avgöras i positiv 29646: d:kr rik:tning. I vårt land har däremot ej iheUer 29647: För pa:ss med en giltigihetstid av 10 år, 20 i detta avseende nägra förbättringar åstad- 29648: dkr kommits. 29649: Finland: Med belliktande av vad som ovan .a:nförts 29650: För pass med en gil.tighetstid av 1 år, 10 föresläs vördsamt att riksdagen ville hem- 29651: mark ställa, 29652: För pa·ss med engiltighetstid av 5 år, 30 29653: mark att regeringen måtte vidtaga ome- 29654: delbara åtgärder i syfte att nedbringa 29655: Island: kostrwderna för utstäUande av utri- 29656: För pass moo en giltigMtstid av 3 år, 150 kespass till samma, av myndigheternas 29657: isl. tkr. självkostnader bestämnda nivå som i 29658: Norge: de andra nordiska länderna, ävensom 29659: För pass med en g:iltighetstid av 5 år, 10 sörja för att passe.ns längsta NZtighets- 29660: nkr tid utsträcks från nuvarande fem till 29661: Sverige: tio år. 29662: För pass med en gHtighetstid av 5 år: 29663: Helsingfors den 29 .april 1966. 29664: 29665: Victor Procope. T. E. Nordström. 29666: 659 29667: 29668: IV,341.- Toiv.al. N:o 301. Suomennos. 29669: 29670: 29671: 29672: 29673: Procope ym.: Ulkomaanpassien hinnan alentamisesta ja nii- 29674: den viomassaoloajan pitentämisestä. 29675: 29676: 29677: ~ d u s k u 11 11 a ll c. 29678: 29679: 29680: Kysymys sen seikan suotavuudesia, että 12 Rkr passista, joka on rkirjoitettu ruot- 29681: kansalaisten uLkomaanpassien antamisehdot siksi + 2 vieraalla kiele.hlä, 29682: olisivat yhdenmukaiset pohjoismaissa, on 13 Rkr passista, joka on kirjoitettu ruot- 29683: ollut tarkan huomioon kohteena Pohjoismai- 29684: den neuvostossa. Mihinikään tulokseen ei va- 29685: siksi + 3 vieraalla kielellä. 29686: litettavasti vielä ole pää8ty. Kun asiaa vii- Sen jiiJlkeen - kuvaavaa kyllä ~ maksut 29687: meksi tänä talvena käsiteltiin Pohjoismaiden Suomessa on korotettu 20 mavkkaan ja 50 29688: neuvoston 14. istunnossa Kööpenhaminassa, marlrkaan. 29689: ilmeni, että Suomi on ainoa maa, joka ei vielä Suomessa ja Islannissa viranomaiset peri- 29690: oie ottanut kantaa asiaan. Tämä on sitäkin vät suurempia maksuja kuin mitä kustannus- 29691: silmiinpistävämpää ja valitettavaa, kun ulko- ten peittämiseen passin annossa tarvitaan, 29692: maanpassi on meillä kallein ja sen voimassa- mistä asiaintilasta Pohjoismaiden neuvosto on 29693: oloaika lyhyempi kuin muissa pohjoismaissa tehnyt huomautuksen. 29694: nykyisin. Mitä passin voimassaoloa~kaan tulee on to- 29695: Pohjoismaiden neuvoston 'kulku:Laitosvalio- dettavissa, etti Norja ja Islanti jo ovat seu- 29696: kunnan vuoden vaihteessa 1964-65 kerää- ranneet Tanskan esimerkikiä ja pitentäneet 29697: mien tietojen mukaan veiotetaan passia an- voimassaoloaikaa kol1keintaan 10 vuodeksi ai- 29698: nettaessa seuraavat maJksut: kaisemman 5 tai vastaavasti 3 vuoden ase- 29699: mesta. Ruotsissa asiaa tutkitaan ja se ratkais- 29700: Tanska taneen lähia:i!koina myönteisesti. Meidän maas- 29701: 5 vuoden passista . . . . . . . . . . 10 Tikr samme sitävastoin 'ei tässäkään suhteessa ole 29702: 10 vuoden passista . . . . . . . . . . 20 T<kr saatu aikaan mitään parannuksia. 29703: Suomi Siihen nähden, mitä edellä on lausuttu, eh- 29704: 1 vuoden passista . . . . . . . . 10 markkaa dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk- 29705: 5 vuoden passista 30 ma!"kkaa sybtäväJksi toivomuksen, 29706: Islanti että 1uillitus välittömästi 1·yhtyisi 29707: 3 vuoden passista . . . . . . . . 150 Isl. kr. toimenpiteisiin ulkomaanpassin hin- 29708: Norja ~ akntamiseksi samaksi, viranomais- 29709: 5 vuoden passista . . . . . . . . . . 10 Nkr ten omakustannustasoa vastaavaksi 29710: Ruotsi kuin muiss,a pohjoismaissa, sekä huo- 29711: 5 vuoden passista lehtisi siitä, että passin pisin voimas- 29712: 10 Rkr ruotsinkielisestä, saoloaika pitennettäisiin nykyisestä 29713: 11 Rkr passista, jdka on kirjoitettu ruot- viidestä v'lUJdesta kymmeneen vuoteen. 29714: siksi + yhdellä vieraalla kieleLlä, 29715: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 29716: 29717: Victor Procope. T. E. Nordström. 29718: 660 29719: 29720: IV,342.- Toiv.al. N: o 302. 29721: 29722: 29723: 29724: 29725: Forsius ym.: T1wremehujen tuonthna.ksnn poistamisesta. 29726: 29727: 29728: E d u s k u n n a 11 e. 29729: 29730: Eduskunta lausui 16. 5. 1958 toivomuksen, Tuontimaksun alentamista on aikaisemmin 29731: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sellaisiin vastustettu sillä perusteella, että sillä suojel- 29732: toimenpiteisiin, että kauppaan saadaan riit- Iaan kotimaista mehuteollisuutta. Tuontimak- 29733: tävä valikoima lähinnä marja-, omena- ja ry- susta ja ennen vuotta 1961 voimassa olleesta 29734: pälemehuista valmistettuja alkoholittomia korkeasta tullista huolimatta kotimainen tuo- 29735: pöytä-, juhla- ja seurajuomia, ja että niiden remehuvalikoima rajoittuu pariin omenatuo- 29736: tarjolla pitäminen anniskeluravintoloissa teh- remehulaatuun, joita niitäkään ei ole saatu 29737: dään pakolliseksi. ravintolakäyttöön. Ruotsissa saavutetut koke- 29738: mukset osoittavat, että kotimainen tuotanto 29739: Eduskunnan lausuman toivomuksen toteut- pääsee elpymään vasta sitten, kun runsas ul- 29740: taminen on ·ollut vaikeata kotimaisen tuotan- komainen lajivalikoima on herättänyt yleisön 29741: non vähäisyyden ja korkean tuontimaksun keskuudessa riittävästi kysyntää. 29742: vuoksi, mikä nykyisin on 40 % tuotteen hin- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 29743: nasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 29744: AlkoholiUomia rypälemehuja rasittavasta 29745: tuontimaksusta on seurauksena, että niiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 29746: vähittäismyyntihinta muodostuu halpoja vii- menpiteisiin tuoremehujen tuontimak- 29747: nejä kalliimmaksi. sun poistamiseksi. 29748: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 29749: 29750: Saara Forsius. Irma Ham.ara. Sylvi Halinen. 29751: Aili Vaittinen. 29752: 661 29753: 29754: IV,343.- Toiv.al. N: o 303. 29755: 29756: 29757: 29758: :Pohjonen ym.: Toimenpiteistä Helsingin epäterveen kehityk- 29759: sen pysäyttämiseksi. 29760: 29761: 29762: E d u s k u n n a ll e. 29763: 29764: Kun pääministeri Karjalaisen hallitus an- vaikeuksiin olojen kehittämisessä ja työlHsyy- 29765: toi esityksen eduskunnalle eräiden valtion vi- den turvaamisessa. Valtakunnan tulisi kyetä 29766: rastojen ja laitosten hajasijoituksesta, s·e pe- antamaan työtä kaikille kansalaisilleen. Ei ole 29767: rusteli sitä m.m. seuraavasti: "Valtakunnan oikein, että muu :Suomi kasvattaa lapset ja 29768: pääkaupunkina Helsingin kaupunki on maan luovuttaa nämä työikäisinä ilmaiseksi pääkau- 29769: lainsäädäntövallan elinten, ylimmän toimeen- pungille. 29770: panovallan ja keskushallinnon sekä ylimpien .Jos lasketaan, että muu Suomi luovuttaa 29771: tuomioistuinten sijoituspaikka. Pääkaupun- Helsinkiin ja "teollisuus-:Suomeen" vuosittain 29772: gista on myös muodostunut maan teollisuu- 15 000 asukasta, joiden pääoma-arvoksi las- 29773: den, kaupan, liikenteen ja sivistyselämän kes- ketaan 5 miljoonaa vanhaamarkkaa, niin muu 29774: kus. Etenkin viime vuosikymmeninä Helsin- Suomi suorittaa ylimääräisen "vapaaehtoisen" 29775: gin kaupunki ja sen ympäristökunnat ovat veron, jonka suuruus on 75 miljardia vanhaa- 29776: kasvaneet ja kehittyneet maan muita osia markkaa. Näin ollen ei ole ihme, että muun 29777: voimakkaammin. Maan henkisten ja taloudel- Suomen toimintamahdollisuudet jatkuvasti 29778: listen voimavarojen liiallista keskittymistä yh- heikkenevät. On aiheellista selvittää pääkau- 29779: delle paikkakunnalle ei kuitenkaan voida pi- pungin jatkuvasta paisumisesta aiheutuvat 29780: tää· koko maan kannalta oikeana, ja Helsingin mitä moninaisimmat haitat ja kustannukset 29781: kaupungillakin on väkiluvun nopeasta kasvus- verrattuna terveen haja~ijoituksen tuomiin 29782: ta jo aiheutunut monia vaikeuksia. Yhteiskun- etuihin ja kustannuksiin. 29783: nan terveen kehityksen edistämiseksi hallitus Pääkaupungin haittoina tunnetaan ylei- 29784: pitääkin välttämättömänä ja kiireellisenä ryh- sesti liikennepulmat, puhtaan veden saanti, 29785: tymistä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla voi- li'kavesikysymykset, ilman saastuminen ja 29786: daan tasoittaa maan eri osien kehityksen eroa- melu, virkistysalueiden puuttuminen, tontti- 29787: vaisuuksia ja edistää voimavarojen jakautu- · hintojen kohtuuton kohoaminen jne. Tässä 29788: mista entistä tasaisemmin maan eri osien kes- · "'Vaiheessa kaivataan nopeita toimenpiteitä 29789: ken." Helsingin ja sen lähiympäristön liiallisen ja 29790: Helsingissä on jo nyt yli 10 prosenttia koko epäterveen kasvun ehkäisemiseksi. 29791: maan väestöstä. Se on tiheämmin asuttu kuin Monessa maassa on pyrkimyksenä luoda lä- 29792: esim. monet suuret Keski- ja J_,~änsi-Euroopan hinnä alityöllisyysalueille voimakkaita teolli- 29793: kaupungi:t. Sen räjähdysmäinen kasvu näyt- suus-, kauppa- ja muita elinkeinokeskuksia. 29794: tää edelleen jatkuvan, sillä yli puolet valta- Tiedämme, että m.m. Ruotsissa on pääpaino 29795: kunnan koko väestönkasvusta on viime vuo- nykyään :Suur-Tukholman liian nopean kas- 29796: sina sijoittunut lähinnä muuttoliikkeen vai- vun hidastuttamisessa ja maan muiden osien 29797: kutuksesta pääkaupungin ja sen suurimpien talouselämän kehittämismahdollisuuksien li- 29798: naapurikuntien alueelle. säämisessä. 29799: Väestökehityksen vinosuuntaus on mennyt Valtion budjetissa hallinnolliset menot kaik- 29800: jopa niin pitkälle, että varsinainen maalta- kine lisäkustannuksineen tekevät nykyisin lä- 29801: pako on muuttunut paoksi maaseutukaupun- hes 50 prosenttia ja pelkät virkamiespalkat 29802: geista. jo noin 40 prosenttia, joten huomion kiinnit- 29803: Koko maan talouselämän kannalta ei ole oi- täminen myös hallintokoneiston kustannuksiin 29804: kein, että vain pääkaupunki ja pieni osa maas- on aiheellista. Hallintokulut ovat vuosittain 29805: ta teollistuu ja kehittyy, kun sen sijaan suu- noin 2,5 miljardia nykymarkkaa. Hallintoku- 29806: rimmassa osassa maatamme joudutaan suuriin lujen supistamiseksi olisi selvitettävä, eikö 29807: 662 IV,343. - Helsingin epäterve kehitys. 29808: 29809: 29810: tarkoituksenmuka.isempaa olisi siirtää päätän- maakunnallisen itsehallinnon käytännöllistä 29811: tävaltaa valtion eri keskusvirastoista maakun- toteuttamista olisi kiirehdittävä. 29812: taportaisiin. Maamme kaipaa koko valtakuntaa käsittä- 29813: Helsingin liiallisen kasvun vastapainoksi vän teollisuuden ja tuotannon sekä hallinnon 29814: olisi kiireimmiten eri talousalueille ja maa. suunnittelua ja tehostamista käsittävän koko- 29815: kuntiin kehitettävä voimakkaita teollisuus-, naisohjelman. 29816: tuotanto-, hallinto- ja kulttuurikeskuksia. Mielihyvin on todettava, että eduskunnassa 29817: Myös kunnallisissa puitteissa olisi kehitettävä on saatu aikaan n.s. kehitysaluelait, jotka suu- 29818: tarkoituksenmukaisia keskuksia. Maaltapako relta osalta tähtäävät juuri terveeseen haja- 29819: tulisi saada rajoittumaan kunkin kunnan tai sijoitustoimintaan. 29820: muutaman kunnan muuttoliikkeeksi, jolloin Edellä mainitun perusteella on todettava, 29821: voitaisiin ensi sijassa kehittää maa.<Jeutukes- että koko kansakunnan menestyminen edellyt- 29822: kuksia. tää, että hajasijoituksen mahdollisuudet riit- 29823: .Jotta voitaisiin maakuntia kehittää ja haja. tävästi selvitetään niin pian kuin mahdollista 29824: sijoituksia toteuttaa, tulisi valtiovallan ryh- koko talouselämän, kulttuurin ja hallinnon 29825: tyä erityisiin toimenpiteisiin. Tällaisia toi- piirissä. Tämä tehtävä kuulun ensi sijassa hal- 29826: menpiteitä ovat m.m. verovapaudet, tonttipo- litukselle ja eduskunnalle. · 29827: litiikka, lainoitus, tariffipolitiikka, työvoiman On paikallaan, että mahdollisimman pian 29828: koulutus ja sijoittaminen jne. Talouspolitii- päästään valtiovallan taholta yhteistoiminnas- 29829: kassa olisi kehitettävä kunkin maakunnan sa Helsingin kaupungin kanssa neuvottele- 29830: luontaisia teollisuus-, maa- ja metsätalous- maan ja sopimaan menettelytavoista pääkau- 29831: sekä muita elinkeinoja niin, että koko maa. pungin epäterveen kehityksen estämiseksi. 29832: kunnan väestölle voitaisiin turvata jatkuvasti Edellä mainittuun viitaten kunnioittaen 29833: työmahdollisuuksia. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 29834: Hajasijoitusta toteutettaessa on myös muis- vomuksen, 29835: tettava, että Suomessa on ollut jo 100 vuotta 29836: vireillä maakunnallisen itsehallinnon toteut- että hallitus asettaisi komitean selvit- 29837: taminen. Vain sen turvin voidaan saada sitä tiimiiibn. ratkaisevict. toimenpiteitä H el- 29838: päätäntävaltaa, jota kunkin maakunnan tel·ve singin epitterveen kehityksen pikaiseksi 29839: ja tuloksellinen kehittäminen edellyttää. Siksi pysäyttämiseksi. 29840: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 29841: 29842: Mauno Pohjonen. Pentti Pekkarinen. Eino Lottanen. 29843: Olavi Lahtela. Eino Uusitalo. Ma.tti Kekkonen. 29844: Sylvi Saimo. 29845: 663 29846: 29847: IV,344.- Toiv.al. N:o 304. 29848: 29849: 29850: 29851: 29852: Kemppainen: Pysyvien työpaikko,ien lisäämisestä. 29853: 29854: 29855: E d u s k u n n a 11 e. 29856: 29857: Ruotsin sisäasiainministeriö on antanut asuntojen ylituotantoa ja tyhjinä seisovia 29858: määräyksen, jonka mukaan vanhoja raken- asuntoja. Tämä ilmiö on havattavissa mm. 29859: nuksia saadaan purkaa vain työvoimaviran- niin lähellä eduskuntaa kuin HeL'lingin lähis- 29860: omaisten luvalla. Toimenpide liittyy asunto- töllä. 29861: tuotannon kasvun rajoittamisaikeisiin. Sen Tämän vuoksi ja kun ei ole ollut nähtävis- 29862: tarkoituksena on antaa entistä paremmat sä toimia, jotka olisivat tähdänneet työpaikko- 29863: mahdollisuudet teollisuuden investointitoimin- jen lisäämiseen, ehdotan eduskunnan lausutta- 29864: nalle, joka on valtakunnan hyvinvoinnin pe- tavaksi toivimukS'en, 29865: rusedellytys. Ruotsissa on tarkoitus lisätä 29866: a,suntotuotantoa seuraavan viiden vuoden ai- että 1hallitus t·yhtyisi viivytyksittä 29867: kana, jos suhdanteet selvästi pakottavat sii- kaikkiin tarpeellisiin toimiin pysyvien 29868: hen. työpaikkojen lisäämiseksi rajoittamalla 29869: Eri yhteyksissä on mainittu maassamme py- mm. asuntqtuotannon määrärahoja ja 29870: rittävän 50 000 asunnon vuotuiseen tuotan- siirtämällä muita ja niitä teollisuuden 29871: toon, mikä merkitsee sitä, että kymmenen vuo- investoinnille niin, että ka·ikrlle suoma- 29872: den kuluttua maassamme on asuntoja n. laisille voidaan tarjota työpaikka omas- 29873: 100 000 liikaa, mutta työpaikkoja edelleen sa maassa. 29874: liian vähän. Jo nyt on eräillä paikkakunnilla 29875: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 29876: 29877: J.aakko Kemppainen. 29878: B. 29879: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista 29880: virastotalojen rakentamiseen sekä sivistyksellisiin, taloudellisiin, 29881: sosiaalisUn ym. tarkoituksiin sekä kulkulaitosparannuksön. 29882: 29883: 29884: 29885: 29886: 84 E 529/66 29887: 667 29888: 29889: IV,845. - Ra.h.a.l. N :o 1. 29890: 29891: 29892: 29893: 29894: Ahonen ym: Määrärahan osoittamisesta Keuruun paikallissai- 29895: raalan laajennuksen toteuttamiseen. 29896: 29897: 29898: E d u s k u n !ll a ll e. 29899: 29900: Keuruun paikalliJSsairaailia, joka palvelee a.putilrut, sekä sen yhteyteen rakennettavan 29901: K.euruun ja sen pOhjoispuolella olevien pitä- 42- pa~kkaisien varuskuntaosaston rakenJtami- 29902: jie:n Mu1tillill j1a Pihlajaveden ·asU!kkaiden sella muodosta1a riittävän itehokk!ataksi lääkin- 29903: sekä osittain myös t'Jtelä- j•a länsipuolella ole- nölliseksi keslmklseksi, joka palVlelee koko län- 29904: via kuntia, 0!11 osoitta'Uitunut liian >ahtaaksi, tistä Eeski-Suomea. 29905: minkä johdosta lääkintöhallitus onkin päivä- - Toimenpiteellä saavutet1aa111 huomatta- 29906: määrällä 20. 10. 1964 oillreu.ttanut 1aatimalliD vaa ltaloudelli.sta säästöä vast•a1sia käyttökus- 29907: huonetilaohj•elmllill loojennu.sta Vlarten, minkä t·annuk!sia ajateltaessa. 29908: laajoonuksen tulisi sisältää yksi .täydellinen - Henkilökysym~kset voidaan järjestää 29909: poti1asosasto sekä tarko:iltuksemnukaiset apu- tehokkaammin ja v>armistautua paremmin 29910: tilat. SairaJalan v·aiikutusalue käsilttää n. henkilökunnan saaJhllista. 29911: 24 000 asulmsta ja :tulee väkiluku lähmn~ - Soti1atslääkärin tehtävät voitaneen liit- 29912: Keuruulie 1siir.tyvän mruskunnan ·ansiosta tää paremmin kunnanlääkärin tehrtäviin. 29913: kasvamaan. Lääkintöhallitus on 28. 5. 1965 Muulla tavoin menetellen j•a lääkäripulan 29914: käydyssä neuvottelussa alustavasti hyväksy- huomioon O'tt1aen ei voida varmistautua soti- 29915: nyt huonetilaohjelman siltä osin, mikä koskee ],a:slääkärin :saamisesta. 29916: kunnan asiassa tekemää aloitetta. - Viaruskuntasaiva:alat toimivat yleensä 29917: V. 1963 :syksyllä aloiloottiin Keururm kun- alhaisella kapasiteetilla. On kansantaloudel- 29918: nassa Keurusselän varuskunnan rakennus- lisesti väärin tietysti val\!entaa sellaist:a, jonka 29919: työt. Työt OVIat edistyneet niin, että toisen tietää :epätaloudelliseksi. Ralmntamalla osas- 29920: mkennusv:aihoon •toteuttaminen aloite<taan al- tot samaa111 kokonaisuuteen, voidoon v•arus- 29921: kav•ana työllisyysl\!aurt:Rna. Tämä toinen ra- kuntaosastoa käyttää kuntalaisten hyödyksi 29922: kennusVIaihe sisältää myös varu!Slrunoosairaa- ja päinvMtoin. 29923: lan vakent,amisen. - Toimenpiteellä voidlllan Keruun kaup- 29924: K.eurunn kunnanvaltuusto käsitell~än palamaisesta .t•aajamast~a muodO!'Itaa sellainen 29925: sairaal.an huonetiloohj·elmaa päätti jättää ·terveydenhoidollinen keskus, kuin lääkintö- 29926: asi•an pöydäll-e ja neuvotella puolustusminis- hallituksen ohjoot edellyttävät. Riittävän lää- 29927: teriön kanssa •siitä, mitä mahdollisuuksia kärivoilman sa:amisella (3 kunnanlää!käriä + 29928: olisi rakentaJa varuskuntasairaala pail{!allis- Haapamä.en ja Pihlaj•aveden yhteinen kun- 29929: sairaalan yhteyteen. Keuruu.n paikallissai- nanlääkäri) voidaan päivy.stys- ym. olosuh- 29930: raala sijaitsee Keururm kirkonkylässä ja sen teet järj:estää selLai.siksi, 'että lääkärityövoi- 29931: tOlll!tti•alue on riittävä suuunirtelman toteutt-a- man saaminen yl·eensä voidaan tu!'VIalta. 29932: miseksi koko l~ajuudessaan. Varusk:ulllta:sai- Suunnitelman käytännöllinen toteutt,ami- 29933: 11ata1an rakentamisella pa~kallissairBJalan yh- nen ja yihtcistoimima •edellyt.täväJt, .e.ttä osas- 29934: teyteen saavutettaisiin 1ainakin seuraavlllt tojen r111koonu:styöt rt:()iteutetlllan samanaikai. 29935: edut: sesti. Puolustusministeriön alaine:n työ pi- 29936: - Keuruun nykyinen sairaaLa (47 ho.ito- täisi a1()irttaa lähiaikoina, kosk!a sairaal:an tu· 29937: paiklma, joista synnytyspaikkoja 11) voitai- lisi olla valmis siihen mennessä, kun joukiko- 29938: siin oman loojoonUJShlliiJJklreen, joka käJSittää osastot siirtyvät Keuruulle, eli v. 1968 men- 29939: 32 hoi•topaildooisen osaston ja tarpeelliset nessä. 29940: 668 IV,345. - Keuruun paikallissa-iraal;L 29941: 29942: 29943: Keuruun kunnan oma QSUus kokonaissuun- Edellä oleva1an viita!l::en ehdotamme kun- 29944: nirtelma:sta .tulisi sooda sa:i:r.ll!al,aralrennUSiten nioi1:taen, 29945: valtionapuohjelmruan niin, että valtion v.l967 29946: talousarviossa voitaisiin osoittaa erillim·en että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 29947: määrär.aha <t-ämän hankkeen 'toteuttamiseksi. tulm- ja menoarvioon 300 000 markkaa 29948: Via1tion osuus perustami,S!kUstlannuk\Si,sta on Keuruun paikallissairaalan laajennuk- 29949: 31.5 % eli n. 300 000 mk. scn toteuttamiseen. 29950: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 29951: 29952: Arvo Ahonen. Aune Salama. 29953: Sakari Knuuttila. Artturi Koskinen. 29954: Mauno Pohjonen. 29955: 689 29956: 29957: IV,346. - Rah.al. N: o 2. 29958: 29959: 29960: 29961: 29962: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluesai1·aalan ralt:en- 29963: tamiseksi Viitasaarelle. 29964: 29965: 29966: E d u s k u n n a 11 e. 29967: 29968: Viitasaaren kunta omistaa v. 1951-52 ra- Viitasaat~ella nykyisen :kun'lliarnsairaaLan tollit- 29969: kel1Jl1etun kunnansairaalan, jokia käsittää 21 tia käyttää hyvin :aluesair:aaLan 11akennuspaik- 29970: hoitopaikl~a:a. Kuormitus on ollut useina vuo- lmna. Alue käsittäisi ehkä n. 40 000 asukasta 29971: ·SIDa maan paikallissairaaloitten suurin, noin riippuen :siitä voitaisiinko Kuopion keskus- 29972: 150-182 %. Saimallan yht:eydessä .toimii eril- saira.~alapiiriin kuuluvia naapurikuntiamme 29973: lisessä vanhassa :erittäin heikkokuntoisessa Keitelettä j:a VeiSantoa aj:rutel1a samaan alue- 29974: puurakiennuksessa 9 paikkainen synrnytys- sairaalapiiriin, johon ne sijaintinsa puolesta 29975: osasto. ·eri.t:täin hyvin :sopisivat, varsinkin :kun suun- 29976: Kunta on vuonna 1963 tehnyt lääki'llitöhal- nitteilla oleva Kuopion-Vaasan tie yhdistäisi 29977: litukselle kunnansaimalan Laaj·en.tamista kos- Vesannon elimellisesti juuri Viitasaaren pii- 29978: kevan perustamissuunnitelman, joka on edel- riin. 29979: leen lääkintöhallirtuksessa käsiteltävänä. Tämä Kun nykyistä Vii,t·a:saat-en kuun~:nsairaa 29980: suu1mit~t:lma käsitti sairaalan la:ajoo4Jami:sen hvakin jo käyttävät mm. osin Kannonkosken, 29981: 90-paikkaiseksi siten, että synnytysosastolle Konginkankaan, Keiite1ee:n ja Pihtiput·a:an 29982: tulisi 15 paiklma, kroonikoine 30 paikkaa ja kuntiern asuldraat (ku:nnansaimalalla on em. 29983: Viarsinaiselle :saiva:ala.osa!Stolle 45 paikkaa. kuntien kanssa ns. nettot.appion korvaamis- 29984: Kmornsten osaston sijo~ttaminern sairaalan sop~mus), niin osoittaa ;tämä, että Viiitasaari 29985: yhteyteen johtuu 5. 12. 1962 tapahtuneesOO. on sijainni1trua.n sopiva sairrualan paikaksi. 29986: vanhainkodin sairasosaston tulipalosta ja on Ko. ton:ttilalue, johon on saatavissa lisltaluet- 29987: sekä lääkintö- että sosiaaliviranomaisten pyr- tailcin, oo n. 2.5 ha ja :sern sijainti erittäin 29988: kimyksenä nykyisin sijoittaa krooniset poti• muh:allinen j:a sopiva :sairaal:a.lle. 29989: laat sairaaloihin eikä vanhainkoteihin. Ko. 1alueen kunnista .ei ti·ettävästi millään 29990: Lähimmät kunnansaivrualat ovat Pihtipu- oJ.e paik:koj:a ainesairaJaloissa ja Keski-Suo- 29991: taaTha (n. 40 km) , Keite1eellä (n. 45 km) , men keslrnssairaalassakin ovat kuntien !hoito- 29992: Äänekoskella ja Saarijäl'VIellä (kumpaankin paikat yleensä riittämättömät, joten aluesai- 29993: n. 60 km) sekä Kivijärvellä (n. 70 ikm). raa,La:n sruanti olisi tarpeellinen keskussairaa- 29994: Kun koko pohjoisessa Kieski-Suomessa .ei lan painoon helpottam:isenk.in taJkia. 29995: em. ku'llllansairrualoitte:n Usäkisi ole ollenkaan Edellä ·esitetyn perusteella ehdotamme kun- 29996: aluesaimaLaa, on vidme aikoina esitetty aja- nioittaen, 29997: tuksia aluesaimalan sa:amiseksi pohjoiseen 29998: Keski-Suomeen j·a on :asian rtiimoilta maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 29999: kunnassa jo pidetty yksi neuvotrtelukokous- tulo- ja m~noarvioon 500 000 markan 30000: kin. Viitasaari :alueen keskusta:ss:a hyv:ioo rtie- määrärahan aluesairaa~an suunnitte- 30001: yMeyksien varrella ol:Usi sopiva j:a voitaisiin l·uun ja rakentamiseen Viitasaarelle. 30002: Helsingissä 27 päivärnä huhtikuuta 1966. 30003: 30004: Arvo Ahonen. Aune Salama. 30005: Sakari Knuuttila. Artturi Koskinen. 30006: Mauno Pohjonen. 30007: 870 30008: 30009: IV,347.- Rah.al. N :o 3. 30010: 30011: 30012: 30013: 30014: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan sairaalan 30015: lisärakennuksen rakentamista varten. 30016: 30017: 30018: E d u s k u n n a ll e. 30019: 30020: Lärulcintöhallirtuk!Se.n tehtyä 24. 11. 1961 lromuklsestia tiedetään, että muute:n ci sruada 30021: päätöksensä pitkälailmisesti sairaiden henki- hookilöktmt~aa pysymään ttai edes hakeuttu- 30022: löiden hoidon järjestämisestä y1eissaiM,aloi- mawnkarun kyseisiin laitoksiin. 30023: doo yhteydessä toimivilla asirunomaisi:lla osas- K!eski-Suomessa. sijaitseVIa Laulman tkunta 30024: toilla ja asetti tavoirtJteeksoon, on erittäin surkean pitkäailmisesti 'saiMJdoo 30025: etrtä pitkäailroaista hoitoa kaipaavat sairoo,t hoitopai:kkatilJanitJeen rtakia ;tehnyt lääkinrt:ö- 30026: hoidetaan yleissairaaJalaitoksen yht·eydessä ja hallitukselle esirtyk:sen pailkallissaivaalansa 30027: ootä kysymyksMSä o1eVIaan rbarkoituikseen l1aaje.ntamiseksi. LääkintöhalliJtus on 19. 3. 30028: tarvitttaVIat Sla.:iJraansijat Vlara.taan pääasiassa 1962 ilmotttanut periaatteessa hyväksyvänsä 30029: paikallissaiM,aloihin ryhtyivärt kunnat toi- Laukaan sairaaLan 1ruaj,enJt:amisen noin 60 30030: menpiteisiin kyseisl!en paiklroj'en saamiseksi sairaansij1alla, jotka kunnan 'esityksen mu- 30031: sairaaloihi:nsa. Käytännössä lääkintöhialliJtus kaisesti V1amtaan pitkäikaisesti saireiden holi- 30032: ei ole kuitooaman juuri ,nimeksikään toteut- rtopaikoikisi. Laajennusta koskeva huonetila- 30033: tanut tavoitet•t:a,an, koskia se :ei ole vielä hy- ohjelma on hyväksytty 30.11.1963. Piirus- 30034: väksynytt kuin muutaman suunnitelman ja tukset ja työselitykset ovat lääkintöhallituk- 30035: varoja ei !kai ol1enkwan ikysei.siin rtlarkoituk- sen hyväksytttävinä, mutta kunnan edustajien 30036: siw. Siksi läädcintöhallitukisen ;tJavoit•e on jää- saan1iaJll vaikutuksen mukaan lälilcinrtöoollitus 30037: nyt kuolleeksi ja kauniiksi toteamukse.ksi. ei tule !lciirehtimään niiden ihyväksymistä 30038: Käytännössä tilanne on kuitenkin niin huo- eikä anrtamaw rahoituspäiitöstä. Tilanne on 30039: lestuttaV'a, että wsi.Jassa olisi päästävä tosi rt~e. kuitenkin näin kestämätön, ,ettei viivytyksiin 30040: lroilhin. ole V'aMa. 30041: Nykyisellään pitkäaikaisesti sairaiden hoito Eduskunnan vaWovarainV'aliokoooon sai- 30042: on asiallisesti vain heidän makuuttamista:an vaal:aj,aoston vierailtua 13. 10. 1965 ;tutustu- 30043: hoitotasoLtaan surkeilla ja kaikin puolin ;aLa- massa Laukaan tilanitooseen, niin silloin tuli 30044: arvoisilLa kunnalliskotien sairasosastoiilla rt:ai matkallia olleiden edustajien henkilökohtai- 30045: ehkä vähän parempitasoisissa sairnskode.issa. ,sin havainnoin tilaJllltoon surkeus todetuksi. 30046: Suurin osa hoitopaikoista on kuitenkin kaiken Sen jälkoon ilrun sairaaJ,aj!aootQ kävi Lau- 30047: arvostelun al~apuolella. Asiantuntijoiden kä- 1\illlassa on sosirualiministeriö k:ehoit1Janut knu- 30048: sityksen muhan pirt:Jkäla.ikaisesti saåMi1Ja. jJU. taJa kiin:ni1Jtämään '88ioon. huomiota ja koros- 30049: sairwirta vanhuksia ei missään tapauksessa tanut lairtoksen ala-arvoisen koonon johdosta 30050: pitäisi jättää V'ain mwkuul1e j~a sitein loppu- lmstämättömäksi muodostunutrta pitkäaimi- 30051: iäkseen vuoteeseensa, VIaJan heidät olisi mJah- sesti sairaiden ihoirtotasoa j~a myös sitä, etrtä 30052: dollisimmJall aikaisessa vaiheessa saaJIJava hoitotilojen epäkäyttännöllisyyden, puutteel- 30053: asianmuk~eoo sairaalahoitoon, jossa heidät lisuuden ja huonouden rtlaJlcia lJaitokJSoon on 30054: voiJOO.isiin kuntouttaa liikuntakykyisiksi j1a ollut erit:rtäin vaikea sa;aoo koulutettua sai- 30055: siten saada yh1!eiskunnalle paljon halvemmin raanhoitovoimaa. Kun lisäksi la.Ltosta joudu- 30056: kustannuksåiD. hoidettaviksi. Niid~, joirt:Ja e1 tarun jatJkuV'asti ylikuormittamwan, ntin mi- 30057: saada ikuntoutetuiksi, hoito olisi ehdotltomasti niswriö on lmtsonut vielä laitoksen palotur- 30058: järjestettävä sellaisiin sairaalalaitoksiin, vall<isuudoo. huomioiden rtilantoon muodostu- 30059: joissa henkilökunta pystyy lheidält kohtuul- neen sellaåseksi, et1!ei sosiwalihuo1to voi :enää 30060: lisin vaivoin riittävän hyvin hoitamaan. Ko- pidempä,än pitää vastuutl!aan lähes katastro- 30061: IV,M7. - Ahonen ym. 30062: 30063: 30064: :liaaliseksi muodostunutta hoitotiLannetta. On reuksista. ToivOititavMti Laphilil:hden eurul- 30065: kysy;ttävä, että kuka tilanrtee!Sita vastoo~ La- linen tapaus o.soittaa riittävän selvästi, .että 30066: pinla.hdessa 22. 4. 1966 tapahtUIIloon erittäin S8JD.oista on ryhdyttävä tekoihin sellaisissa 30067: surkean ja kolro 1ooata jänk:y.ttänoon lailtos- tapaukJSissa, joissa ihm~.nkien :u:hlm on ole- 30068: palOJl ylhteydessä on :taas 'esitetty syyllisiä. massa. Tällainen tilanJne on Lau.lmassa. Lau- 30069: Kun laitokset ovrat vakenJteelliJsesti ~aisia koon sairaaLan loojenta.m<iseen on päästävä 30070: kuin mistä Lauk:a;assailån on kysymys, niin välittömästi varaamaila ta:vkoituslla val'ten 30071: niitä ei ole mahdollisuus saada ikuntoon muu- ri:ittä.vll. määräraha. 30072: ten kuin rakenJtamalla uusi. Ja 1rnn vra1tio ei Edcllä esitetyn perusteella ·esitämme kun- 30073: myönnä r.ahoitusosuutta8JD. :eikä .anna siten nioittaen, 30074: mahdollisuutta uuden ohjciden mukialaesti 30075: ra!k:e.nnetun laitoksen l.'all:rootamiseen, niin että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30076: onko syy kunnissa, kunnan luOittamusmie- tulo- ja menoarvioon 550 000 markan 30077: hissä tai henkilökunn1assa. Ellci valtio myön- määräraha1t Laukaan sairaaLan lisära- 30078: nä oouutta8JD. uusien laitosten raiwwtamise.en, kennuksen rakentamista varten. 30079: niin kyllä v:a1tion täytyy myös wstalta seu- 30080: :Helsingllissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 30081: 30082: Arvo Ahonen. Aune SaJa.m.a.. Artturi ltollkinen. 30083: Sakari Knuuttila.. Artturi Jäm.sen. Mauno Pohjonen. 30084: 672 30085: 30086: IV,348. - Rah.al. N: o 4. 30087: 30088: 30089: 30090: 30091: Ahonen ym.: Määrärahan (}Soittamisesta valtion virastotalmt 30092: rakentamiseksi Pihtiputaan kuntaan. 30093: 30094: 30095: Eduskunnalle. 30096: 30097: ·Pilhltipuman kutmassa olevlllt v•altion viras- mm toimesta tulta:Unin tonttikysymysk,in jär- 30098: tot, val<tionverolautakunta, posti- ja ni- jestämään parhaalla mrahdollise1la taVJalla. 30099: mismielhen klansliia, .toimiVJat puutteellisissa Virostatalon rakeJlJlluksen ralk:oossa v<>irtai- 30100: oloissa. Kaikki toimivat myös vuokrahuo- siin vaikoo;a rtyöllisyymila!llll!Citta helpottaa, 30101: neissa j•a lyhytaikaisin vuoknasopimuksiln. koska rakennustöistä Pihtiputaallakin on 30102: Pihtiputaan tapaisessa pienehkössä rkurmassa kova puute. 30103: ei mysökään ole sellaisira tilojra sa;atavissa, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 30104: joita vivast.ot ta:rvilltse.vat. Muuta pelastusta nioittoon, 30105: .tilanrt:eeseen ei ole •ja luonnollisesti myös 30106: ainoa oirkera ratkaisu on se, että valtio iltse että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30107: l'a•kenma v:inastotalon, jossa <>n wrpeelliset tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 30108: vivastotilat ja välttämärttömä.t asunnot. KU!ll- määrärahan valtion virastotalon raken- 30109: tamiseksi Pihtiputaan kuntaan. 30110: Hclsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 30111: 30112: Arvo Ahonen. Aune Salama. Artturi Koskinen. 30113: 673 30114: 30115: IV,349.-Rah.al. N:o 5. 30116: 30117: 30118: 30119: 30120: AntUa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurikan Lusankylästä 30121: Myllykylän kautta Jalasjärven Jokipiikin johtavan tien 30122: suunnitteluun. 30123: 30124: 30125: Eduskunnalle. 30126: 30127: RUISkealan Mannori harjoirtroaa mruatalous- nettu joenperkauksen johdosta uusia siltoja, 30128: kalkin louhinta;a ja murskausta Kurikan jotka yhd~täisivät liikellltoon T·amper.e- 30129: kauppalan alueella Myllykylä ni:misessä pai- Vaasa-valtrutiehen. Näinollen sen alueen liirt;.. 30130: lressa. Tämä ma.1Jalouskalkin kuljetus <tapah- täminen ylciseen tiev,erkostoon korjaallltuisi 30131: tuu eritt~im laaj,alle koko Etelä-Pohjanmoon tällä Lusankylä-Jokipii kautta:kulkutiellä, 30132: alueella. Murtroa varsinaisen louhintapaikan josta pitkään on suoritettu !toimenpiteitä, 30133: välittömässä läiheisyydessä ti,everkosto on erit- jotka iJruilte.Illka.an eiväJt ole johrbaneet tulOik- 30134: täin puutteellinen ja hreikkolamtoinen, siksi seen. 30135: ma.antien mk:entaminren Seinäjoki-Kristiina- Edellä oleVian perusteena ehd<rtamme, 30136: irontllatieltä Kurikan Lusa.nkylästä Myllykylän 30137: ]mUitta Luopa;a;n ja siitä edelleen Jalasjärven että Eduskunt,a ottaisi vuoden 1967 30138: Jokipiihin JaLasjoen eteläpuoHtse olisi tar- tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa 30139: peellista rakentaa. Se palvelisi samalla erit- tiesuunnan tutkimista ja suunnitelman 30140: täin suuria kyläryhmiä, jotka käytämnölli- tekoa varten Kurikan Lusankylästä 30141: sesti lmtsoen ovaJt tällaista kauttrukulku- ja Myllykylän kautta Jal.asjärven Joki- 30142: yhdystietä vailla. TälLe alueel~. on rake.n- piikin. 30143: Helsingissä 29 päivänä huhtikuUita ·1966. 30144: 30145: Toivo AntUa. N. Kosola. 30146: Pentti M'å.ki-Bakola. Akseli Roden. 30147: Eino Uusitalo. 30148: 30149: 30150: 30151: 30152: 85 E 529/66 30153: 674 30154: 30155: IV,850.- R&h.al. N:o 6. 30156: 30157: 30158: 30159: 30160: Antila ym.: Mii.äriir"._ osoittamisesta rnaatalousopiston 30161: su'Un~itteZua tJGrttm Ilmajoen kuntaan Korven kouluUlalle. 30162: 30163: 30164: 30165: Ed u sk u n nalle. 30166: 30167: Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu Tima- suoritetaan perinpohjaista tutkimustyötä, 30168: joon Korven tilalla on uudistwwa.iheessaan, olisi erittäin paikallaan huomioida myöskin 30169: Koulun keskittämistä edelleen auu.renunaksi tä.mii valtion omistama erittäin suuri ja voi· 30170: ykaiköbi on pitkää.n pohdittu. Kun nykyi- makkaasti viljelty Korven koulutila Ilmajoen 30171: nen maatalousopistojen oppilawää.rä on ja.t- pitäjässä maanviljelyopiston suunnittelussa. 30172: lrnvasti kasvamassa, mutta oppilaspaikoista Edelli esitetyn perusteella esitimme, 30173: on suorastaan huutavaa puutetta, olisi pai- 30174: kallaan perustaa kyseiselle tilalle agrologien &ttii EdvJk111nta ottaisi vuoda 196'1 30175: koulutusta valmistava opisto. Keskeisen ai- tulo- ja m6'1f.oarvioon. 20 000 markan 30176: jaintilwa ja valtakunna.Hisen asemansa. takia .ruuruisen mäiiräralum maattJlowopis. 30177: tulisi varmasti tämän opiston käyttö olemaan f01n ..uunmttelua varten llmajoR 30178: erittäin euuri. Kun näiden koulujen sijoituk- ltuntaaiR. K()f"tten koulutilaUI. 30179: lellta parlu.ill&an valtioneuv011ton piirissä 30180: Helsingissä. 29 pä.ivä.nä. huhtikuuta 1966. 30181: 30182: Toivo Antila. !1'. ltoaola. 30183: Akseli Roden. Pentti Mäki-Hakola. 30184: Eino Uult&to. 30185: 675 30186: 30187: IV,351. - Rah.a.l. N: o 7. 30188: 30189: 30190: 30191: 30192: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta vankan kantatien n:o. 30193: 67 kunnostomisee• Kauhajoen ja Kristiinankaupungin vä- 30194: lillä. 30195: 30196: 30197: Eduskunnalle. 30198: 30199: Vanha kantatie n:o 67 joka kulkee Kauha- dollisuuksien parantamisesta, ehdotetaan 30200: joelta Karijoen ja Lapväärtin kautta Kris- edelläesitettyyn viitaten kunnioittavasti 30201: tiinankaupunkiin vaatii oikaisua ja osittaisen 30202: muutoksen on nyt tullut ajankohtaiseksi että Edusk'lli/Ata ottaisi vuoden 1967 30203: Kristiinankaupungin satamaan ja saira81laan tulo- ja tntmoarvioo. 400 000 markmr. 30204: nopeaa pääsyä varten. suuruisen siirtomäärärtikam. Kauha- 30205: Koska. nyt ei ole kysymys uuden tien ra- joki - KMiioki - Lapväärtti - 30206: kentamisesta vaan vanhan mutkaisen tieosuu- Kristiitwtnka'ltpu1tki kulkevan "~ 30207: den oikaisu- ja kunnostustöistä ja tien var- kantatien n:o 67 oikaisu. ja kunnostus- 30208: rella olevien asutustaajamien liikennemah- töiden aloittamista uarle•. 30209: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 30210: 30211: Toivo .A.ntila. PemU Miiki·Bakola. 30212: Veikko Sa.vela.. Ba.nnes Paaao. 30213: Akseli Roden. Eino Uusitalo. 30214: N.Koaola. 30215: 676 30216: 30217: IV,352. -Rah.al. N:o 8. 30218: 30219: 30220: 30221: 30222: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupunkiin 30223: johtavan väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutkan 30224: kohdalla. 30225: 30226: 30227: Ed u sk un n a 11 e. 30228: 30229: - Eduskunta on valtion v:n 1962 ja 1963 sen mukaan neljä kertaa osoittaessaan maa- 30230: tulo- ja menoarviosSa 20 Pl. II väylätyöt, rärahan työtä varten, ja vastauksessaan tulo- 30231: kauppa- ja teollisuusministeriöön kohdistuvat ja menoarvioesityksiin katsonut väylätyön 30232: haUinnonhaarat myöntänyt siirtomäärärahan erittäin tarpeelliseksi ja sen lisäksi on edus- 30233: käytettäväksi Kristiinankaupungin edustalla kunta vuoden 1964 menoarvion ko. momen- 30234: valtion vesialueelia olevan ns. Härkmeren tin perusteluissa lausunut edellyttävänsä, 30235: mutkan oikaisua - ja osittain tehtävää sy- että työ aloitetaan ensi tilassa, ehdotetaan 30236: vennystyötä varten 21 jalan syvyydessä kul- edelläesitettyyn viitaten kunnioittavasti, 30237: keville laivoille. 30238: Töiden aloittamiseen tarvitaan merenkul- että Edusku.nta ottaisi vuoden 1967 30239: kuhallituksen lausunnon 30. 1. 1962 KD N: o tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 30240: 609/59/601 mukaan 650 000 mk. suuruisern siirtomäärärahan Kristiinan- 30241: Koska mainitun määrärahan saaminen on kaupunkiin johtavan väylän töiden 30242: ollut päiväjärjestyksessä useita vuosia ja aloittamiseen ns. Härkmeren mutkan 30243: eduskunta on valtiovarainvaliokunnan esityk- kohdaUa valtion vesialueella. 30244: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 100.~k 30245: 30246: 30247: Toivo Antila. Akseli Roden. 30248: 677 30249: 30250: IV,353. - Rah.al. N: o 9. 30251: 30252: 30253: 30254: 30255: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesa Isotta-navetan rakenta- 30256: miseksi Isonkyrön kuntaan. 30257: 30258: 30259: E d u s k u n n a ll e. 30260: 30261: Nopea kehitys maassamme vaikuttaa enen- Rehun jalostaminen "maitotehtaassa" tar- 30262: tyvästi myös maatilatalouteen, ja perhevil- joaa mahdollisuuden, jossa suurtuotannon 30263: jelmien sidonnaisuus maatilaansa lisääntyy etuja voi käyttää hyväksi pienestä tilakoosta 30264: huomattavasti väestön muuttoliikkeen takia. huolimatta. 30265: Pienkarjoissa maidon tuotantokustannukset Isossakyrössä on perustettu ~hteinen yri- 30266: muodostuvat kalHiksi ja näinollen kannatta- tys suunnittelemaan ja toteuttamaan rehun 30267: mattomiksi. Tähän on etsitty ratkaisua suur- jalostamista suur~m koon navetan ja nyky- 30268: navettajärjestelmästä, mikä on ajateltu muo- aikaisen tekniikan aVUJlla. Siihen on liittynyt 30269: dostettavaksi joko osuustoiminta- tai osake-· mukaan 90 maanviljelijää merkiten n. 400 30270: yhtiöpohjalle. Monessa maakunnassa ympäri ha käsittävän tuoreen rehun sopimusviljely- 30271: maan on suurnavettakysymys varsin ajan- alan isoa navettaa varten, jota on kutsuttu 30272: koihtainen ja on saanut suurta huomiota nimellä Isotta (iso navetta). Mainitulla pel- 30273: osakseen. toalalla tuotettavan rehun jalostaminen on 30274: Suunnitelmat rehun jalostamiseksi mai- toiminnan pääntääränä. - Selvyyden vuoksi 30275: doksi tuottajaviljelmän ulkopuolisena toimin- on mainittava, että sopimusviljelyala käsit- 30276: tana ovat lähteneet alkuun siitä, että Etelä- tää n. 24% mukana olevien omistamasta pel- 30277: Pohjanmaalla on rehun viljelyyn pakko. Vil- toalasta, sopimus ei liity m:Hlään tavalla jä- 30278: janviljelyn kohtaamat vaikeudet ovat johta- senten omistamiin kotieläimiin ja "maitoteh- 30279: neet siihen, että on etsitty lisää jalostus- ja taan" tarkoituksena on hoitaa rehunjalostus 30280: markkinointimahdollisuuksia alueella luontai- liikeperiaatteella omistaen lehmät, rakennuk- 30281: selle rehuntuotannolle. set ja tarvittavat koneistot. 30282: Meidän oloissamme on 100 lehmän navetta 30283: Nykyaikaisen rehunviljelyn, säilönnän, jo todella suuri ja siinä on mahdollisuuksia 30284: ruokinnan ja karjataloustekniikan kelhitys käyttää nykyajan m&hdollisuutksia hyväksi. 30285: eräissä muissa maissa on mennyt runsaasti Liikeyritys- tai yksiomistuksen pohjalla toi- 30286: eteenpäin. Vaikka Suomi onkin rehunvilje- mivina on USA:ssarakennettu 1000, Uudes- 30287: lyyn ja karjatalouden harjoittamiseen näh- sa Seelannissa 300, Ranskassa 700, Englan- 30288: den epäedullisessa asemassa, niin menetelmät nissa 400, Ruotsissa 280, Tanskassa 150, 30289: ovat jääneet ajastaan jäJ.keen. Samalla on Lä,nsi-Saksassa 280, Itä-Saksassa 440 ja Ita- 30290: todettava, että kannattavuussyistä nykyaikai- lia.ssa 500 lehmän navetoita. Valtiojohtoisten 30291: sen tekniikan hyväksikäyttämisen mahdolli- maitten kohda1la puuttuu tietoja, mutta 30292: suudet ovat rajoitetut meillä pienestä keski- Neuvostoliiton ja Jugoslavian kohdalla on 30293: määräisestä karjakoosta johtuen. mainittu 1 000-1500 lypsylehmän yksiköis- 30294: Varsinaisilla rehunviljelyalueilla toivotaan tä. - Suurin suunnitteilla olevista on Esse- 30295: läydettävän keinoja ja menettelytapoja re- nin kaupungin ~äJ.teisyydessä 90 viljelijän 30296: huntuotannon, etenkin tuorerehujen, vilje- toimesta rakennettava, johon tulisi 2 000 iJ.yp- 30297: lyyn ja säilöntään. Tämä met-.kitsisi peltovil- sylehmää. 30298: jelyn voimaperäistämistä ja kannattavuuden Mikään suurista navetoista ei ole toisensa 30299: lisääntymistä. Karjattomuuteen siirtyneen kaltainen, jokainen on sovitettu omien ym- 30300: maatalouden haittatekijöitä on toisaalta run- päristötekijäinsä mukaiseksi kokonaisuu- 30301: saasti nähtävissä. deksi. 30302: 678 IV,353. - Isotta-navetan rakentaminen. 30303: 30304: Mainittu suunnitelma on edistynyt koko että karjatalous on maataloutemme suurin 30305: ajan. Aluksi kartoitetuista tehtävistä on sel- rahatulojen tuottaja. 30306: vitetty melkoinen osa, mutta edessä olevien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 30307: tehtävien tutkiminen ja ratkaisu ei ole enää kunnioittaen, 30308: yksityisille henkiTöille mahdollista. että Edusku,nta 'Qttaisi vuoden 1967 30309: Suunnitelman toteuttamismaih.doHisuudet tulo- ja me.noarvioon 30 000 marku:n 30310: ovat selvästi olemassa. Monista uJkomaisista suuruisen määrärahan IsottOAtavetan 30311: esimerkeistä on löydettävissä kokonaisratkai- suunnittelua ja rakentamista vartem 30312: sun suuntaviivoja. Kokemuksen ja esimerkin 1sonkyrön kwntaam ja että se olisi 30313: puute kotimaassa on kuitenkin haittta, jonka maataloudellisen tutkimuskeskuksen 30314: tulisi kiireesti tu11a poistetuksi. Olemme jää- jatkuvassa valvonnassa rehunviljelyn 30315: neet kehityksestä sivuun siitä huolimatta, ja -käytön selvittelyn osalta. 30316: Helsingissä 27 päivänä ih.uhtikuuta 1966. 30317: 30318: Toivo Antila. N. Kosola. 30319: Veikko Savela. Pentti Mäki-Hakola. 30320: Ragnar Granvik. Aaro Lintilä. 30321: Eino Uusitalo. 30322: 679 30323: 30324: IV,354.-Rah.al. N:o 10. 30325: 30326: 30327: Aro: Määrärahan osoittamisesta Helsingin länsisataman, Ka- 30328: tajanokan ja Kotkan sataman järjestelymestarien palk- 30329: kauksen parantamiseen. 30330: 30331: 30332: E d u s k u n n a ll e. 30333: 30334: Ne valtionrautateiden järjestelymestarit, teessä, jolloin Neuvostoliitto ~ähettää ja vie 30335: jotka toimivat Helsingin Länsisataman ja tavaransa omalla rautatiekalustollaan. Tämä 30336: Katajanokan sekä Kotkan satamissa palvellen kaikki on jo osoituksena kuinka suurta lii- 30337: maamme tuonti- ja vientiliikennettä kanta- kennettä satamien järjestelyruestarit joutu- 30338: vat suurimman vastuun ulkontaankaupas- Yat hallitsemaan. He yksin ovat vastuussa 30339: tamme. Merenkulkuhallituksen antamista vuo- koko siitä paineesta jolla satamissa työsken- 30340: sitilastoista saamme kuvan Helsingin ja Kot- nellään. Tähän virkaan nimitetäänkin \"ain 30341: kan satamien liikenteestä koko maahan ver- ne miehet, jotka ovat vuosikausia työsken- 30342: rattuna. nelle0t konduktööreinä satamissa ja näin saa- 30343: v. 1959 Helsinki 2 546 619 tonnia eli 16.3 % neet tuntuman työn vastuunalaisuudesta, 30344: Kotka sekä ammatin vaativiin velvoitteisiin. Kuiten- 30345: 2 785 883 " " 17.9% kin järjestelymestarien kokonaispalkkaus jää 30346: 5 332 502 tonnia eli 34.2 % pienemmäksi kuin veturinkuljettajien ja kon- 30347: v. 1960 Helsinki 3 428 538 tonnia eli 17.7% duktöörien, jotka aina työskentelevät järjes- 30348: Kotka 3 306 313 " " 17.1% telymestarien alaisina, sillä onhan hän hei- 30349: dän esimiehensä. Järjestelymestarin on jo- 30350: 6 734 851 tonnia eli 34.8 % kaisessa työvuorossaan päivittäin tehtävä 30351: v. 1961 Helsinki 3 204 246 tonnia eli 16.0 % tarkka ja selvä työsuunnitelma usealiekin 30352: Kotka 3 444 884 , , 17.2 % työryhmälle ja valvottava joka hetki, että 30353: 6 649 130 tonnia eli 33.2 % sitä noudatetaan. Pienikin poikkeama työ- 30354: suunnitelmasta voi aiheuttaa laivoille suuria- 30355: v. 1962 Helsinki 3 517 697 tonnia eli 17.7% kin odotusaikoja, jotka muodostuvat hyvin 30356: Kotka 3 332 555 " " 16.8 % kalliiksi. Tämän lisäksi tulee hänen seurata, 30357: 6 850 252 tonnia eli 34.5 % että vaunut ovat oikein kuormatut. Virheel- 30358: lisesti tai huolimattomasti kuormattu vaunu 30359: v. 1963 Helsinki 3 227 310 tonnia eli 16.1 % voi sisä-Suomessa aiheuttaa arvaamattomia 30360: Kotka 3 135 060 " " 15.6 % vahinkoja ja pysäyttää koko junaliikenteen 30361: 6 362 370 tonnia eli 31.7% linjalla. Kaikkeen tähän pystyy vain suuren 30362: kokemuksen omaava ja vastuunsa tunteva 30363: Maamme satamien koko ulkomaisesta ta- järjestelymestari. 30364: varaliikenteestä vuosina 1959-1963, Helsin- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 30365: gin ja Kotkan osalle tulee yli kolmannes eli 30366: 33.56 %: a. Tämän lisäksi on huomattava, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30367: että Merenkulkuhallituksen tilastoista puut- tulo- ja menoarvioon 12 870 markkaa 30368: tuvat kokonaan ne liikkeet ja laitokset, joilla Helsingin länsisataman ja Katajano- 30369: on keskusvarastonsa Helsingin ja Kotkan kan yhteensä neljän sekä Kotkan sata- 30370: satamissa ja palvelevat vain kotimaan sisäistä man kuuden 17 palkkaluokan järjes- 30371: tarvetta. Samoin on asia Neuvostoliitosta tu- telymestarin virkojen muuttamiseksi 30372: levan ja menevän liikenteen kanssa, joka ta- 20 palkkaluokan vastaavien järjestely- 30373: pahtuu puhtaasti rautateiden tavaraliiken- mestarien viroiksi. 30374: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 30375: 30376: Pirkko Aro. 30377: 680 30378: 30379: IV,355.- R&h.al N :o 11. 30380: 30381: 30382: 30383: 30384: Asunta ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittami- 30385: seksi Pälkäneen ja lluopioisten välillä. 30386: 30387: 30388: E d u s k u n n a 11 e. 30389: 30390: Pälkäneeltä Luopioisten ja Padasjoen suun- kenne nykyisellä tiellä, joka lisäksi on ainoa 30391: taan ovat tieyhteydet jatkuvasti olleet varsin yhdystie Pälkäneen kirkolta Luopioisiin edel- 30392: heikot. Niinpä nykyinen tie Pälkäneen-Luo- lyttää, että tien parantamiseen ja uusimiseen 30393: pioisten välillä on mutkainen eikä enää vas- kiireellisesti ryhdytään. 30394: taa lähimainkaan nykyaikaiselle liikenneväy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30395: lälle asetettavia vaatimuksia. nioittaen, 30396: Tie- ja vesirakennushallituksessa on laa- 30397: dittu suunnitelmat. sen parantamiseksi ja oi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30398: kaisemiseksi sekä saattamiseksi asialliseen tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan 30399: kuntoon. Suunnitelmat ovat täysin valmiit määrärahan käytettäväksi tietöiden 30400: mm. Pälkäneen kk.-Kukkolan kylän välillä. aloittamiseen välillä Pälkäner-Luopioi- 30401: Määrärahoja ei kuitenkaan ole saatu tien ra- nen. 30402: kentamiseen. Nähdäksemme yhä kasvava Ui- 30403: Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 1966. 30404: 30405: Mikko Asunta. Olavi Nikkilä. Kuuno Honkonen. 30406: Timo Mäki. Valdemar Sandelin. Antti A. Halme. 30407: 681 30408: 30409: IV,356.-Rah.al. N:o 12. 30410: 30411: 30412: 30413: 30414: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami· 30415: seksi Kittilän Puljusta Enontekiön Nunnaseen. 30416: 30417: 30418: Eduskunnalle. 30419: 30420: Maantien rakentaminen Kittilän kunnan TVHn toimesta on tämä tie tutkittu ja 30421: Puljun kylästä Enontekiön kunnan Nunna- tarvittavat suunnitelmat sekä kustannusar- 30422: sen kylään olisi saatava välittömästi käyn- viot laadittu, joten tietyö voitaisiin heti aloit- 30423: tiin. Kylien väliä on vain n. 22 km, jolta taa, kun vain olisi sitä varten varoja. Tul- 30424: väliltä vielä tie puuttuu kokonaan. Enon- koon vielä lisäksi mainituksi, että työllisyys 30425: tekiöltä on tie Nunnaseen sekä samoin on tie ei ole näissä kunnissa helposti järjestettä- 30426: Norjan rajalle ja ,edelleen Alttaan. Kittiiästä vissä, joten tien rakennustyö helpottaisi suu- 30427: on maantieyhteys Puljuun, josta tiestä Te- resti alueen työllisyyden hoitamista. Paikalli- 30428: pasto-Pulju hyvää öljysoratietä. Tämän set kunnallisvaltuustot pitävät tämän tien 30429: edellä mainitun tiepätkän teko yhdistäisi rakentamista erittäin kiireellisenä. 30430: Kittilän kunnan Enontekiön kuntaan, jolloin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 30431: näiden syrjäisten kuntien välinen yhteys huo- nioittavasti, 30432: mattavasti lyhenisi. Edelleen on tästä tiestä 30433: suurta hyötyä kauttakulkutienä Suomen ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30434: Norjan välillä. Turismi, joka jatkuvasti ke- tulo- ja menoarvioon 250 000 markan 30435: hittyy, on jylhien maisemien vuoksi suuntau- määrärahan maantien rakentamiseksi 30436: tunut pohjoisimpaan Lappiin kaivaten pa- Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön 30437: rantuvia liikenneyhteyksiä. Tämä tie tulee kunnan Nunnaseen. 30438: erittäin huomattavasti palvelemaan matkailu- 30439: liikennettä. 30440: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 30441: 30442: Toivo Friman. Pekka Salla. 30443: .An.na.-Liisa Tiekso. Eino Tainio. 30444: 30445: 30446: 30447: 30448: 86 E 529/66 30449: 682 30450: 30451: IV,357. - Ra.b.al. N: o 13. 30452: 30453: 30454: 30455: 30456: Friman· ym.: Määrärahwn. osoittamisesta tien rakentamiseksi 30457: Lintulasta H anhima4han. 30458: 30459: 30460: E d u s k u n n a 11 e. 30461: 30462: Kittilän kunnan Hanhimaan ja Lintulan moin tapahtuisi maidon- ja lihankeräily. Pos- 30463: kylien väli, joka on n. 9 km, kaipaa kiireel- tinkuljetus voitaisiin samoin hoitaa jousta· 30464: lisesti tieyhteyttä. Molempiin kyliin on tie- vasti tien tultua rakennetuksi. TVHn toi- 30465: yhteys, mutta matkaa tien kautta Lintulasta minta hyötyisi suuresti, kun se voisi tietä 30466: Hanhimaahan on n. 100 ikm. kunnostaa yhtäjaksoisena. Esim. talviaurau.s 30467: Lintulan ja Hanhimaan välinen yhdystie on kallista ja aikaa vievää, kun joudutaan 30468: olisi monesta syystä välttämätön saada raken- kahta pitkää tietä hoitamaan pistotienä. Val· 30469: netukst Maidonkeräily olisi kustannuksiltaan tion metsätaloudelle tämä tie olisi myös tär- 30470: paljon halvempi, jos tie olisi käytössä. Keli- keä, sillä metsähallituksella on suuret metsä- 30471: rikko poistuisi suurelta osaa väestöä. Nyt työmaat ko. alueella. 30472: ovat Sirkan ja Könkään kylissä lossit, joiden Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 30473: kautta liikenne tapahtuu, sekä syksyisin että nioittaen, 30474: keväisin ylipääsemättömät aiheuttaen silloin 30475: suurta haittaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30476: Linja-autoliikenteelle olisi suurta etua mai- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 30477: nitun tienpätkän rakentamisesta, sillä silloin määrärahan tien rakwntamiseksi Lintu· 30478: voitaisiin ajaa tie yhtenäisenä renkaana. Sa- lasta H anhimaahan. 30479: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 30480: 30481: Toivo Friman. Pekka. Salla. 30482: Anna-Liisa. Tiekso. Eino Tainio. 30483: 683 30484: 30485: IV,358. -Ra.b..al. N:o 14. 30486: 30487: 30488: 30489: 30490: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta kodin talouden leh- 30491: torinviran perustamiseksi Helsingin kotitalousopettajaopis- 30492: toon. 30493: 30494: 30495: Eduskunnalle. 30496: 30497: Koska kehitys on viime vuosina ollut var- tiolle. Asian korjaamiseksi tehtiin syksyllä 30498: sin nopeaa myöskin kotitalouden alalla, on 1965 raha-asiain alote n: o 151 teoreettisen 30499: osoittautunut tarpeelliseksi, että kotitalous- kodin talouden lehtorinviran perustamiseksi 30500: opettajien koulutusta maassamme ja erityi- Helsingin kotitalousopettajaopistoon. Lehto- 30501: sesti Helsingin kotitalousopettajaopistossa rin virkaan on suunniteltu liitettäväksi myös- 30502: olisi syytä täydentää. Kotitalous ei ole, niin- kin kansantalouden ja yhteiskuntaopin ope- 30503: kuin meillä vielä varsin yleisesti luullaan, tus, samoin kirjanpito ja markkinatalous jo-- 30504: yksinomaan ruoanva1mistusta ja erilaisten hon liittyy kuluttajavalistus. Kuten edellä jo 30505: mekaanisten kodissa esiintyvien tehtävien mainittiin opetetaan ko. aineita jo tuntiopet- 30506: suorittamista, vaan kotitalous merkitsee ny- tajavoimin opistossa. 30507: kyään koko kodin ja perheen toiminnan jär- Aloitteen johdosta on eduskunta vuoden 30508: jestämistä taloudellisten periaatteiden mu- 1966 talousarviossaan lausunut: "Eduskun- 30509: kaan. Jos otamme huomioon, että varsin nan mielestä aloitteessa tehty ehdotus ope- 30510: suuri osa kotitalouksien kautta ku1kevista tuksen vakinaistamisesta kotitalousopettaja- 30511: rahamääristä kulkee juuri perheenemäntien opistossa on huomion arvoinen, minkä vuoksi 30512: käsien kautta, ymmärrämme, että kansantalou- Eduskunta lausuu odottavansa, että Hallitus 30513: dellisesti ei suinkaan ole yhdentekevää mi- ottaa asian harkittavakseen ja ryhtyy siinä 30514: ten nämä rahat käytetään ja millainen tulos tarpeellisiin toimenpiteisiin". 30515: niiden avulla saavutetaan. Juuri tätä taus- Kouluhallituksen ko. asiaa koskevassa eh- 30516: taa vastaan olisikin välttämätöntä, että koti- dotuksessa mainittu 30517: talousopettajat, joiden tehtävänä on levittää palkkaluokka on A 26 + 3 ikälisää 7 070,- 30518: kotitaloudellista valistusta kentällä, perehdy- vähennys tuntiopettajapalkkiosta . 3 815,- 30519: tetään ensisijaisesti taloudelliseen ajatteluun Yhteensä mk 3 255,- 30520: sekä teoreettiseen kodin talouteen. 30521: Teareettista kodin taloutta, kansantaloutta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30522: yhteiskuntaoppia, kirjanpitoa ja markkina- nioittaen, 30523: taloutta opetetaan jo nyt Helsingin koti- 30524: talousopettajaopistossa tuntiopettajavoimin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30525: Usein vaihtuvien tuntiopettajien työ ei voi tulo- ja menoarvioon 3 255 markan 30526: johtaa samaan tulokseen kuin jos opetus hoi- suuruisen määräraJuun kodin talouden 30527: dettaisiin vakinaisin opettajavoimin. Tunti- lehtorinviran perustamiseksi Helsingin 30528: opetus ei taloudellisessakaan mielessä tätä kotitalousopettajaopistoon. 30529: taustaa vastaan ole edullisin ratkaisu val- 30530: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 30531: 30532: Irma. Ha.ma.ra. T. Leivo-La.rsson. Olavi Lähteenmäki. 30533: Sylvi Halinen. Saara. Forsius. Viktor Procope. 30534: Tyyne Paasivuori Margit Borg-Sundman. Georg 0. Ehnrooth. 30535: 684 30536: 30537: IV,S59. -Rah.al. N:o 15. 30538: 30539: 30540: 30541: 30542: Hanhirova. ym.: Määrärahan osoittamisesta Muurolan--Mella- 30543: järvenr-Aavasaksan maantien parannustutkimusta varten. 30544: 30545: 30546: E d u s k u n n a 11 e. 30547: 30548: Muurolan - Mellajärven - Aavasaksan lisesti laadittava suunnitelma, että varsinai- 30549: tie on hyvin vilkkaasti liikennöity, koska se seen parantamistyöhön voitaisiin läihivuosina 30550: 1yhentää huomattavasti Rovaniemen- Aava- ryhtyä. Tämän johdosta esitämme kunnioit- 30551: saksan välistä matkaa. Liikenne ja erittäin- taen, 30552: kin raskaat puutavarakuljetukset lisääntyi- 30553: vät huomattavasti Aavasaksan sillan valmis- että Eduskwnta ottaisi vuodern 1967 30554: tuttua. Nykyinen öljysoralla päällystetty, tulo- ja menoarvioon 25 000 markan 30555: vain 4 metrin .'levyinen tie, ei vastaa siihen määrärahan Muurolan- MeUajärven 30556: kdhdistuvaa liikennettä, joten tien leventä- - Aavasaksan maantien parannustut- 30557: misestä ja kestopäällystämisestä olisi kiireel- kimusta vwrt6'n. 30558: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 30559: 30560: Veikko Hanhirova. Pekka Vilm.i. Eino Sääskilahti. 30561: 685 30562: 30563: IV,360.-Rah.al. N:o 16. 30564: 30565: 30566: 30567: 30568: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Äkäslompolon- 30569: Kilpisjärven maantien öljysorastuksen loppuun suoritta- 30570: miseksi. 30571: 30572: 30573: Eduskunnalle. 30574: 30575: Palojoensuun-Kilpisjärven maantiestä että Eduskunta Qttaisi vuoden 1967 30576: jää kuluvana vuotena vielä 20 .km öljysoras- tulo- ja mernoaroioon 1 200 000 mar- 30577: tamatta. Tie on vaikeasti kunnossapidettävä kan .määrärahan Palojoe-nsuun-Kil- 30578: soratienä materiaalivaikeuksien vuoksi. Kun pisjärvoo maantien öljysorastuksen 30579: ottaa huomioon tien huomattavan merkityk- loppuun suorittamista varfJen. 30580: sen matkailu- ja kauttakulkutienä, olisi sen 30581: öljysorastus viipymättä suoritettava loppuun, 30582: joten esitämme kunnioittaen, 30583: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 30584: 30585: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti. 30586: 686 30587: 30588: IV,361.- Rah.al. N:o 17. 30589: 30590: 30591: 30592: 30593: Hanhirova ym.: Mäiiriirakan osoittamisesta Äkäslompolo'llr- 30594: YUästunt.uri" tie• rakentamista varten. 30595: 30596: 30597: Eduskunnalle. 30598: 30599: Äkäslompolon-Y1lästunturin vilillä suun- että Eduskt~~nta ottaisi vuoden 1967 30600: nitteilla olevalle matkailuhotellin paikalle on fhilo- ja m.611(J(J1'tJioon 1 200 000 mar- 30601: suoritettu tietutkimus ja laadittu tien raken- kan määrärahml. A.käslompol(m-Ylläs- 30602: tam.issuunniteltma. Kun hotellin rakentami- tunturin välisM tien r~ta 30603: nen tulee pian ajankohtaiseksi, olisi tien ra- varten. 30604: kentamiseen kiireellisesti eybdyttävä, että 30605: rakennustarvikkeet voitaisiin kuljettaa pai- 30606: kaHe. Tämän johdosta esitämme kunnioittaen, 30607: Helsingissä 25 päivänä huhtikuurta 1966. 30608: 30609: Veikko Hanhirova.. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti. 30610: 687 30611: IV,362.-B.ah.al. N:o 18. 30612: 30613: 30614: 30615: 30616: HulbirOV& JlD.: M äöriirahr.m osoittamisesta PUljur~r-Nunna,.. 30617: 1sn tien rtikM&tmnuta varten. 30618: 30619: 30620: Eduskunnalle. 30621: 30622: Tiesu.unnaata Tepasto-..-Pulju-Nunnanen että Eduskunta ottaisi vuodMI. 1967 30623: on jo rakennettu väli Tepasto.-Pulju. Kun tulo- ja me1100rtlioOB 9 500 000 mar- 30624: tiestä lQppuun rakennettuna muod~tuisi kan määrära'Mn Puljun-Nufl!1t(J,S6n 30625: huomattava matkailu~ ja yhdystie Kittilän ja väli861& tien rakentamista vart~m. 30626: Enontekiön kuntien välillä, olisi sen raken- 30627: nustyö viipymättä. loppuun suoritettava. 30628: Tämän johdosta esitämme kunnioittaen, 30629: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 30630: 30631: Veikko Hanhirova. Pekka. Vilmi. 30632: 688 30633: 30634: IV,S63.-R&h.a.l. N:o 19. 30635: 30636: 30637: 30638: 30639: Hamhirova. ym.: - Jf.äilträrahoo osoittamisesta Sinetän-Raanu- 30640: jä?'Ven maantien parannustyötä varten. 30641: 30642: 30643: Eduskunnalle. 30644: 30645: Sinetän-Raanujärven tie on heikkoraken- aikana olisi ihuomruttaVIaSti rtaloudellisem.pa.a, 30646: teinen, etenkin tieosan sillaJt ovat hyvin huo- olisi tien paratlltamiseen saatava myös Viaroja 30647: not. Tie on tärkeä imaUJttakullrutie, jonka kesän. aj·aksi. 30648: merkitys lisääntyy vielä huoma.ttavasti Ko- Täm.äm johdosta esitämme ikunnioitta.en, 30649: larin sementtitehtaan valmistuttua. Tiestä 30650: onkin laad1ttu p1a.rannussm.1mmtelma jota että Eduskunta ott.aisi vuoden 1967 30651: kuluneena talV~ena aloitettiin pienemmässä tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 30652: määrässä toteuttaa työllisyyiStyönä. Kun tien kan määrärahan Sinetän-Raanujär- 30653: suunta useissa kohdin suuntautuu käy.tössä ve.n maantien kesäaikana suoritettavaa 30654: olevaa tietä, jonka ,p~r~J,ntaminen sulan maan parannustyötä varten. 30655: Helsingissä 25 päivänä huhJtilruuta 1966. 30656: 30657: Veikko Hanhirova.. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti. 30658: 689 30659: 30660: IV,864.-Rah.al. N:o 20. 30661: 30662: 30663: 30664: 30665: Hanbirova. ym.: MääräraJt.Mi, osoittamisesta Kolarinsaaren sil- 30666: tatmunnitteluja varten. 30667: 30668: 30669: Eduskunnalle; 30670: 30671: Sillan rakentamilnen Kolarin saareen olisi sin tilalle silta, että 9alal'Em •asuklmat saisivat 30672: •erittäin tarpeellinen sen asukkaille. Saa.ree.n pysyvän yhteyd<en asutuskeskuksiin. Kun 30673: kuljetaan nykyisin wnhal1a lossilla, jolla Peliosta lähiaikoina vapautuu :käytöstä Jol- 30674: kulku hankiaJan lossipa.ikan j'a pitkällisten manputaan vanha silta, olisi: suunnite1tav;a 30675: lrelirikkojen vuoksi on kovin epäVI8l'lll:aJa. Saa- sen siirtämistä ja sijoittamista edellä ·maini- 30676: oossa on huomattava ·asutus, jolm saa pää- tulle lossipaikalle. 30677: as1allisemman toimeentulonsa karjata:lous- Tämän johdosta esiJtämme kunnioittaen, 30678: tuotteista, joita kuljetta:v1at &sutuakeskuksiin 30679: myytäväksi. Kun kulku :kclirikkooikoina :kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30680: keytyy use:ik:si viikoiksi, joUJtuVJat l$8:8.ren tulo- ja menoarvjoon 5 000 markan 30681: ·asukkaat sum~iin v;ai:keuksiin eristetyn ue- määrärahan Kolarinsaaren siltll$uun- 30682: mansa vuoksi. 01Jtaen huomioon esitetyt nä- nitteluja varten Kokurin ku,nnassa. 30683: kökohdat, olisi nailrennettava epäv;armoo los- 30684: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 30685: 30686: Veikko Hanhirova.. Pekka Vilmi. 30687: 30688: 30689: 30690: 30691: 87 E 529/66 30692: 690 30693: 30694: IV,365.- Rah.al. N: o 21. 30695: 30696: 30697: 30698: 30699: Hanhirova. ym.: Määrärahan osoittamisesta N uotiorannan- 30700: Martimon maantien peruskorjauksen suorittamista varten. 30701: 30702: 30703: Eduskunnalle. 30704: 30705: Vv. 1938-1939 rakennettiin Ylitomion Luomajoon-Mamimon välisen tieosuuden 30706: kunnassa Nuotiorannalta Luomajoen kautta peruslrorjaaminen tarpeen va:a.tima. 30707: Martimon seisaJmeeHe johtav1a 25 lkm pitui- Myös työllisyyden kmma1ta on tien kun- 30708: nen maantie. Tien Imn.tav·a !Jrerros jäi silloin nostustöiden suorittamista pidettävä !tär- 30709: kovin ohueksi, ja kun tietä ei o1e ralrenita- keänä. Onhan Ylitorn.ion kuntoa Lapin läänin 30710: misen jälkeen sanottav.asti kunnostettu, on se v;aikemta työllisyysalue1Jta ja OIIl varmaa, 30711: erittäin heikkokuntoin:en eikä vastll!a 'enää että myös talvikaurteDJa 1966 j·a 1967 rtuloo 30712: alunperin ru;etet;tuja llik:eDJteellisiä Vlaatimuk- tällä <alueella €Sii.ntymään l'UilSalaSti työttö- 30713: sia. myyttä. 30714: Ylitornion kullillall puo~.esta on monien vuo- Edellä e&ttämäämme viitaiten ehdotamme 30715: sien aiklan:a j•a useaan otteeseen esitetty tie- ku.nnioittoon, 30716: vil1anoma.1sille tien peruskorjauksen suoritta- 30717: mista. Nyt on Lapin maanviljelysinsinööri- että Eduskunt.a ottaisi vuoden 1967 30718: piirin toimesta valmistunut paraJlltamissuun- tulo- ja menoarvioon 330 000 markan 30719: nitelma Nuotiorannan-Luomaojen väliselle suuruisen määrärahan Nuotiorannan- 30720: 10 km pituiselle tieosuudelle. Jo tämänkin MartirriiOn maantien peruskorjauksen 30721: tieosuuden kunnosllaminen paDa.111taisi tilan- suorittamista varte,n Ylitornion kun- 30722: netta tuntuvasti, mutta tien tarpeen ja lii- nassa. 30723: ikenteelliset näkökohdat huomioiden on myös 30724: Helsingissä 27 päivänä huhitikuuta 1966. 30725: 30726: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti 30727: 691 30728: 30729: IV,366.- Rah.al. N: o 22. 30730: 30731: 30732: 30733: 30734: Hanhirova. ym.: Määrärahan osoittamisesta Lautamaa'flt-Kalk- 30735: kimaan tien rakentamista varten. 30736: 30737: 30738: Eduskunnalle. 30739: 30740: A.llatornion kunnassa Lautamaan-Kalkki- kialkin kuljetusta Kemijokivarteen j1a muual- 30741: maan ;tien rakellltJaminen olisi erittäin tar- lekin Pohjois-Suomeen, koska tunnettu kalk- 30742: peellinen paikallis.ille asukkaille ja asutuksen kikivilouhos (tuotanto yli 100 000 tonnia vuo- 30743: laajenemisel1e tien V'ailmtuspiiriin. AlaJtor- dessa) sijlllitsoo Kalkkimaassa. 30744: nion kunnan taholta on esitetty, että tien m- Tämä 14 kilometriä pitkä tiesuunta on 30745: kentaminen otettaisiin ensimmäiselle sijalle tutlrittu ja suunnitelmat laadittu, joten sen 30746: kunnan alueen t-eiden rakennusohjelmassa. mkentamisoon olisi viipymättä ryhdyttävä. 30747: Tie yhdistäisi kolme väkirikasta kylää, Ruot- Tämän johdosta esitämme k:unnioilttae:n, 30748: talan, Kalkkimaan ja Lautamaan. Tiellä 30749: olisi erittäin tärkeä merkitys kulkuyhteyk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30750: sien parantamisessa, koska se Iyhenltäisi huo- tulo- ja menoarvioon 580 000 markan 30751: mattavasti matkaa lmnnan ~eslrnkseen ja Ke- määrärahan Lautamaa'flt-Kalkkimaan 30752: miinkin. Se edistäisi viljelysmaiden ja met- välisen tien rakentamista varte,n. 30753: sien käyttömahdollisuuksia sekä ma&talous- 30754: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 30755: 30756: Veikko Hanhirova. Pekka VUmi. Eino Sääskilahti. 30757: 692 30758: 30759: IV,367. -Rah.al. N:o 23. 30760: 30761: 30762: 30763: 30764: lla.nhirova ym..: Määrärahan osoittamisesta Tornion aseman- 30765: Keroputaan tieosan parantamista varten. 30766: 30767: 30768: E d u s k u n n a 11 e. 30769: 30770: Tornion-Pellon välinen valtamaantie tn:o ym. käynnit naapurissa o1e näissä mukana. 30771: 21 on vilkkaasti liillrennöity, eikä 111ykyine:n VrurtaJavat luVUJt eräillä muilla Tornion- j•a 30772: öljysol'lapäällyste sitä kestä. Tien 1eventämi- Muonion-laakson ylikulkupaikoilla- ov·at seu- 30773: sestä j•a kestopäällystämisMtä onkin alettu I'Ioovwt: Aav:asaksa 25 833, Pello 15 269, Ka- 30774: laatia suunnitelmia, joista Tornion aseman- resuvamo ·35 984, Kilpisjärvi 39 801 moottori- 30775: Ke.ooputaan välinen osa on jo valmiillla. Tien ajoneuvoa. 30776: merkiitys suuren p,aikallis.liike.nteen ja no- Edellä esitetyn lisäbi on todetroava, että 30777: peasti paisuneen rkaukotaval'laliikenteen pää- tioo paranrtJamistyö on myöskin työllisyyden 30778: väylänä koko Länsi-Lapin ja läntisen Perä- kannalta onnistunut, koska se tarjoaa työtä 30779: Pohjol<an alueel1a on erittäin suuri. Mu1Jta huomattavaJle miesmäärälle ja työkohteista 30780: erikoisen suuri se on myöskin kansainväli- aJisessa Tornionjokilaaksossa on j1atkuv·asti 30781: senä matkailutiooä. Tornion ikautta rtapah- puutetta. 30782: tuv:a mamtielii:kenne lisääntyy lähes viidoo- Tämän vuoksi esitämme ikUlllnioilttaen, 30783: neksellä vuosittain. Tätä osOOttavat mm. tulli- 30784: laitoksen julkaisemaJt tilastot, joiden mulman että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30785: 1.1ajan ylittäneiden moottoriajoneuvojen luku tulo- ja m~noarvioon 3 700 000 mar- 30786: Torniossa v. 1960 oli vähän yli 100 000, kan määrärahan Tornion aseman-Ke- 30787: mutta v. 1965 jo yli 300 000. LuVUJt tarkoit- roputaan välisen tieosan par.antamista 30788: tavat varsilllaiselt matkailuliikeTIJil:elttä, eivätkä varten. 30789: varsinaisen :vajaseutuväiestön runsawt Ostos- 30790: Helsingissä 25 päivänä !huhtikuuta 1966. 30791: 30792: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sä.äskilahti. 30793: 693 30794: 30795: IV,S68.-Rah.al. N:o 24. 30796: 30797: 30798: 30799: 30800: Hanhirova ym.: Määrärahan osoitta·misesta Aapajoen paikal.. 30801: listien siltojen uudelleen rakntamista varten. 30802: 30803: 30804: E d u s k u n n a 11 e. 30805: 30806: .AJapajoon pai•mallistioo sillat Karungissa Tämän johdosta esitämme kunnioittaen, 30807: ovwt eri·ttäilll heikot j·a 'kantavuuaeltaan vain 30808: 8 tonnia, jolm rajoittaa suuresti tiellä suori- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30809: tettavia .tavarakuljeltuksia. Kun näiden wm- tulo· ja menoarvwon 230 000 markan 30810: hojen puusiltojen kunto, joista Irak& oo ra- määrärahan Aapajoen paikallistien 30811: kennettu jo v. 1930 j·a yksi v. 1949, vuosilt- siltojen uudelleen rakentamista varte-n. 30812: tain aåna huononee, olisi niiden tilalle ikii- 30813: reellisesti rakennettava uudet silla.t. 30814: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 30815: 30816: Veikko Ha.nhirova.. Pekka. Vilmi. Eino Sääskila.hti. 30817: 694 30818: 30819: IV,369.-Ra.h.al. N:o 25. 30820: 30821: 30822: 30823: 30824: Hanhirova. ym.: Määrärahan osoittamisesta Muonion-Palo- 30825: joensuun maantien öljysorastuksen loppuun suorittamista 30826: varten. 30827: 30828: 30829: Eduskunnalle. 30830: 30831: Muonion-Balojoensuun välisellä maan- Tämän johdosta esitämme ik:unnoittaen, 30832: tiellä on suoritettu parannustöitä useina vuo- 30833: sioo ja kuluvana vuollllla päällystetään öljy- että Eduskunta oUaisi vuoden 1967 30834: soralla osa tiestä, mutta loppUO!Sa jää vielä tulo- ja menoarvioon 900 000 markan 30835: päällystämättä. Kun tie on tärkeä maltkailu- määrärahan Muonion-Paloje,nsuun 30836: ti:e, olisi se sallitava kokonaisuudessaan öljy- maantien öljysorastuksen loppuun suo- 30837: sorattua. rittamista varten. 30838: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 30839: 30840: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sää.skilahti. 30841: 696 30842: 30843: IV,S70. - :&a.h.al. N: o 96. 30844: 30845: 30846: 30847: 30848: Hanhirova. ym.: Määrärahtm osoittamisesta Pakasjoen-Muo- 30849: nion maantieosan parannustyötä varten. 30850: 30851: 30852: Eduskunnalle. 30853: 30854: Tornion-Muonion maantiestä on väli Pa- tav:ara- ja matkailuliilrenteessä, olisi sen pa- 30855: kasjoki-Muonio vielä pa!'atlrtamatJta. Myös. ra:nnustöihilll kiireellisesti ryhdyttävä. 30856: kin Muonioota Kilpisjärvelle on pa:vannus- Täten ehdotamme kunnioittaen, 30857: töitä suurimmalta osalta suoritettu ja par- 30858: haillaan vielä suoriteta;a:n parammustöitä vä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30859: lillä Muonio-Palojoensuu. Kun tämä tie on tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan 30860: huomattava kansainvälinen lmu1JtaJmlkutie määrärahan Pakasjoen-Muonion väli- 30861: sen maantieosan parannustyötä varten. 30862: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 30863: 30864: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti. 30865: 696 30866: 30867: IV,371.- Ra.h.al. N:o 27. 30868: 30869: 30870: 30871: 30872: HaDhirova ym.: Miiäriiraha:tt osoittamisesta N unnase?~r-Lis 30873: man-Bepojoen tiesuunnan tutkim1tksen loppuun suoritta- 30874: mista varten. 30875: 30876: 30877: Eduskunnalle. 30878: 30879: Nunnasen-Lisman-Repojoen tiesuunta kennustöihinkin voitaisiin lähivuosina ryh- 30880: on tutkittu jo Lismaan saakka. Kun Kittilän tyä. Tämän johdosta esitämme kunnioittaen, 30881: -Inarin tie kuluvana vuonna valmistuu lii- 30882: kennöitäväiin kuntoon, oliSi mainittu tien että Eduskwnta ottaisi vuoden 1967 30883: tutkimus kiireellisesti loppuun suoritettava, tulo- ja meMarvioon 50 000 m.arkam 30884: että myös varsinaisen tien, j{)ka yhdistäisi määräraham N wnnasemr--Lismam-Re- 30885: Inarin ja Enontekiön kunnat toisiinsa, rn- pojoen tiesuunnan tutkimuks&n lop- 30886: puun suorittamista vartelft. 30887: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 30888: 30889: Veikko Hanhirova. Pekka VUmi. Eino Sääskilahti. 30890: 697 30891: 30892: IV,372. - Rah.al. N: o 28. 30893: 30894: 30895: 30896: 30897: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 30898: rakentamiseksi Tornion kaupunkiin. 30899: 30900: 30901: Eduskunnalle. 30902: 30903: Kysymys valtion virastotalon ra;kentami- rostetummin valtion kiireellisesti toteutetta- 30904: sesta Tornioon on ollut vireHlä jo sodan vien rakennushankkeiden joukossa. Tätä 30905: päättymisestä lähtien. Uuteen vaiheeseen osoittaa sekin, että eduskunta hyväksyi jo 30906: asia joutui 1950-luvun puolivälissä Lapin vuoden 1965 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 30907: lääninhallituksen tehtyä esityksen toimitalon markan määrärahan rakennustöiden aloitta- 30908: rakentamisesta kaupungissa hajallaan ja tar- mista varten. 30909: koitukseen sopimattomissa tiloissa työskente- Näin hyvä:Hä aluHa rahoituksen puolesta 30910: leviä virastoja - mm. Alatornion nimismies- on jo tämä paikkakunnalle tämä ja vaition- 30911: piirin toimistoa, kaupungin poliisilaitosta, kin kannalta välttämätön rakennussuunnitel, 30912: Tornion tuomiokunnan arkistoa, verotoimis- man toteuttaminen. Jatkorahoitusta ei kui- 30913: toa sekä posti- ja lennätimkonttoria - var- tenkaan ole tullut, joten on valitettavaa, jos 30914: ten. näinkin pitkälle viety suunnitelma varojen 30915: Kiireellisen ajankohtaiseksi on kysymys puutteessa raukeaa. 30916: muodostunut sen jälkeen, kun on todettu, Virastotalorakennuksen rahoituksen järjes- 30917: että ratkaisevaa parannusta seudun erittäin tämistä mahdol:lisimman pian kiirehtii erityi- 30918: puutteellisiin puhelinyhteyksiin ei ole odotet- sesti sekin tosiasia, että työllisyystilanne tu- 30919: tavissa, ennenkuin uusi automaattinen puhe- lee Tornion seudulla vallitsevan rakennus- 30920: linkeskus on saanut tarvitsemansa erikoissuo- laman vuoksi todennäköisesti muodostumaan 30921: jat rakennettavassa virastotalossa. ensi talvikautenakin erittäin vaikeaksi. 30922: Rakennushallituksen taholla oyat Tornion Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun- 30923: posti- ja virastotaloa koskevat selvitykset ja nioittavasti, 30924: suunnitelmat edistyneet niin pitkälle, että 30925: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30926: katsoi j'O v:n 1964 tulo- ja menoarvion val- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 30927: mistelun yhteydessä perustelluksi esittää ko. kan määrärahom valtion virastotalon 30928: työn ottamista valtion rakennusohjelmaan. rakentamista varten TO'J'f1l,ion kaupwn- 30929: Hiljattain suoritetut tiedustelut osoittavat kiin. 30930: tämän työn olevan jatkuvasti ja entistä ko- 30931: He1singissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 30932: 30933: Veikko Hanhirova. 30934: 30935: 30936: 30937: 30938: 88 E 529/66 30939: 698 30940: 30941: IV,37S.- Rah.al. N :o 29. 30942: 30943: 30944: 30945: 30946: Hanhirova.: Määrärahan osoittamisesta 7.'ornion Röyttän sa- 30947: tama-alueelle johtavan 9 metrin väylän rakentamiseksi. 30948: 30949: 30950: E d u s kun n a 11 e. 30951: 30952: Lapin läänin loutraisosien elinkeinoelämän ditty, mutta toistaiseksi ei tutkimukseen ole 30953: kohentam.ispyrkimysten kannalta on alueen ollut varoja käytettävissä. Monien jo lähitu- 30954: satamaolojen jatkuvana kehittämisellä tärkeä levaisuudessa tehtävien - ja mm. Peräme- 30955: merkitys. Tornion kaupunki on omalta osal- ren malmisatamakysymy>kseen liittyvien - 30956: taan selvitellyt mahdollisuuksi'a omistamansa ratkaisujen vuoksi on kuitenkin kiistatonta, 30957: Röyttän sataman palveluvalmiuden paranta- että mainittu tutkimus olisi suoritettava 30958: miseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollisimman pikaisesti. 30959: Röyttän varsinaisella satama.1alueella saadaan Edellä esitettyyn viitaten esitän kun- 30960: helposti ja suhteellisen vähin kustannuksin nioittavasti, 30961: ruopatuksi syvältävyydeltään 8 metrin väylä 30962: ja että 9 metrin väylänkin rakentamiskustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 30963: nukset ovat kohtuulliset. Satama-alueen ulko- tulo- ja moooarvioon 60 000 markan 30964: puolella olevan väylän osalta yksityiskohtai- suuruisen määrärahan tutkimuksen 30965: sia tutkimuksia ei valtion viranomaisten toi- suorittamiseksi 9 metrin väylän ra- 30966: mesta ole vielä suoritettu. Asianomaisen val- kentamismahdollisuuksista ja kustan- 30967: tionelimen arvion mukaan tällaisen tutki- '11.Uksista Tornion Röyttässä satama- 30968: muksen kustannukset, haraussyvyyden ollessa alueen ulkopuolella olevan väylä., 30969: 10,5 metriä, nousevat 60 000 markkaan. Tor- osalla. 30970: nion kaupungin pualesta on asiaa kiireh- 30971: Hetsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 30972: 30973: Veikko Hanhirova.. 30974: 699 30975: 30976: IV,374.-Rah.al. N:o 30. 30977: 30978: 30979: 30980: 30981: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tutki- 30982: miseksi Nuotiorannasta Portimojärvelle. 30983: 30984: 30985: Eduskunnalle. 30986: 30987: Ylitornion kunnan alueen runkotieverkosto nut Tornionjoen yli rakennettu Aavasaksan 30988: ei vastaå nykyajan liikenteelle asetettavia silta. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että lii- 30989: vaatimuksia. Tämän vuoksi on Ylitornion kenne voisi Portimojärven kylässä jakaantua 30990: kunta jo useiden vuosien aikana anonut, että Aavasaksan ja Ylitornion Nuotiorannan 30991: valtion toimesta suoritettaisiin paikallistie- suuntaan, jolloin matkat pitäjän keskukseen 30992: suunnan tutkiminen ja laadittaisiin suunni- sekä Tornion ja Kemin suuntaan lyhenisivät 30993: telma ja kustannusarvio Ylitornion Nuotio- tuntuvasti eikä Aavasaksalle muodostuisi lii- 30994: rannan kylästä Ylitornion Portimojärvelle kenteessä pullonkaulaa. On selvää, että näillä 30995: rakennettavaa n. 14 km pituista paikallis- metsärikkailla alueilla mm. puutavaran kul- 30996: tietä varten. jetukset oikotien johdosta paranisivat ratkai- 30997: Ehdotettu tielinja yhdistää valtatien n:o sevasti. 30998: 21 Aavasaksan-1\Iellakosken-Muurolan- Paikallisena tekijänä on otettava huomioon 30999: Rovaniemen maantiehen. Nykyisin joudutaan mm. se, että useilta suurilta asutusalueilta ja 31000: Ylitornion Alkkulan ja Nuotiorannan raken- vanhoista kylistä saataisiin tämän tien avulla 31001: nussuunnitelma-alueiden kylistä sekä Armas- suora yhteys kunnan keskukseen ja Nuotio- 31002: saaren ja Kainuunkylistä Rovaniemelle kul- rannan kylässä sijaitsevalle meijerille. Mai- 31003: jettaessa käyttämään kiertotietä Aavasaksan donkuljetuskin meijeriin tapahtuu nykyisin 31004: kautta, mikä lisää matkaa 9-15 km verrat- kiertotietä Aavasaksan kautta, aiheuttaen 31005: tuna siihen, että olisi käytettävissä suora tie- tuntuvia lisäkustannuksia. Maantien välittö- 31006: yhteys. Ylitornion rakennuskaava-alueella on mään läheisyyteen tulisi myös Nuotiorannan 31007: nykyisin n. 2 000 ja sen välittömässä lähei- kylän takalistossa oleva rajavartioston komp- 31008: syydessä n. 500 asukasta. Lisäksi on Armas- pania. 31009: saaren ja Kainuunkylissä yhteensä n. 1 500 Edellä esitetyn johdosta esitämme kun- 31010: asukasta. Koska näillä asukkailla on huo- nioittaen, 31011: mattava liikennetarve Rovaniemen suuntaan 31012: on yhdystien rakentaminen tärkeää. Aava- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31013: saksan- Mellakosken- Muurolan-Rovanie- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan 31014: men maantie on öljysorattu ·ja tämän tien suuruisen määrärahan Nuotiorannan 31015: merkitys kauttakulku- ja kaukoliikennettä ja Portimojärven välisen tien suuMan 31016: välittävänä tienä on suuri. Sitä on huomat- tutkimustyötä varten. 31017: tavasti entisestään lisännyt juuri valmistu- 31018: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 31019: 31020: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. 31021: Eino Sääskila.hti. Olavi Lahtela.. 31022: 700 31023: 31024: IV,375. - Rah.al N :o 31. 31025: 31026: 31027: 31028: 31029: Hanhirova. ym..: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tutki- 31030: miseksi Muonion kunnan Muotkooaarasta Tiurajärvelle. 31031: 31032: 31033: E d u s k u n n a ll e. 31034: 31035: Lapin liikennekysymykset on suurelta osin dyttäjänä. Väestö on jo pitkään odottanut 31036: jouduttu ratkomaan maantieyhteyksiä raken- tiehankkeen toteuttamista, sillä tuskin juuri 31037: tamalla. Sen pohjoisimpiin kuntiin ei ole mistään löytyy vaikeammin liikennöityjä 31038: rauta.tieyhteyttä ja maantieyhteydetkin ovat alueita ja ellei tiekysymystä saada ratkaistua 31039: monin paikoin varsin puutteelliset. ::Muonion ja täten luoda väestölle sen ensimmäisiä pe- 31040: kunnassa mm. puuttuu hyvin tärkeä tie- rusedellytyksiä elinkeinonsa harjoittamiseen, 31041: yhteys ::Muotkavaarasta Tiurajärvelle. Kun- on edessä vain yksi vaihtoehto - poismuutto 31042: nan sisäistä liikennettä, mutta myöskin kaut- alueelta. 31043: takulkuliikennettä ajatellen tie Muotkavaara Uutta tietä tulisi rakentaa vain n. 20 kilo- 31044: -Tiurajärvi-Äkäslompolo olisi kiireesti ra- metriä, koska 10 kilometrin matkalla on jo 31045: kennettava. Tie lyhentäisi kahden Länsi-La- ennestään tyydyttävänkuntoinen tie, välillä 31046: pin tunnetun matkailukeskuksen Äkäslompo- Tiurajärvi-Äkäslompolo. 31047: lon ja Pallaksen välistä matkaa 50 kilomet- Tien rakentaminen olisi siis erittäin tär- 31048: riä. Aavahelukan suunnitellun lentokentän keä ja kiireellinen tehtävä, mutta sitä ennen 31049: tehokas käyttö edellyttäisi ehdottomasti tä- olisi tiesuunta tutkittava ja laadittava tar- 31050: män tien rabntamista. Kun tie tulisi kulke- vittavat suunnitelmat kustannusarvioineen. 31051: maan 15 kilometrin matkan kauniin Äkäs- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 31052: järven länsirannan vesistöaluetta, voidaan nioittavasti, 31053: siitä odottaa hyvin suosittua matkailureittiä. 31054: Tien vaikutuspiiriin tulisi paikallisen asu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31055: tuksen lisäksi runsaasti valtion metsiä, joiden tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 31056: hyväksikäytölle tie tarjoaisi hyvät edellytyk- määrärahan tiesuunnmn tutkimiseksi 31057: set. Tärkein merkitys tiellä olisi kuitenkin Muonion kunnan Muotkavaarasta Tiu- 31058: paikallisten asukkaiden liikennetarpeen tyy- rajätrveUe. 31059: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 31060: 31061: Veikko Hanhirova.. Pekka Vilmi. 31062: Eino Sääskilahti Ol&vi La.htel&. 31063: 701 31064: 31065: IV,376. -Ra.h.al. N:o 32. 31066: 31067: 31068: 31069: 31070: Hanhirova. ym..: Määrärahan osoittamisesta Kuttasen-Kulti- 31071: man polkutien rakentamista varten. 31072: 31073: 31074: E d u s k u n n a 11 e. 31075: 31076: Polkutien rakentaminen Kuttasen kylästä matkailunkin kannalta merkityksellinen, 31077: Kultiman kylään Enontekiöllä. mutta ennen kaikkea tarpeellinen kylän asuk- 31078: Kultiman kylä on nykyään vailla tie- kaille. Tämän johdosta esitämme kunnioit- 31079: yhteyksiä ja se tuottaa kylän asukkaille, var- taen, 31080: sinkin pitkinä kelirikkoaikoina suuria vai- 31081: keuksia. Tämä 9,2 km pitkä tiesuunta onkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31082: tutkittu autolla ajattavan polkutien rakenta- tulo- ja menoarvioon 250 000 markan 31083: mista varten. Kun tiesuunta kulkee kauniin määrärahan K uttasen-K'liltiman pol- 31084: Tarvantejoen varsia, olisi tien rakentaminen kutien rakentamista varten. 31085: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 31086: 31087: Veikko Hanhirova. EinoSääskilahti Pekka VUmi. 31088: 702 31089: IV,S77.- Ra.h.a.l. N:o SS. 31090: 31091: 31092: 31093: 31094: Hanhirova. ym.: Määrärahan osoittamisesta Saukkoriipin- 31095: Konttajärven maantien parannustöitä varten. 31096: 31097: 31098: Eduskunnalle. 31099: 31100: Saukkoriipin-Konttajärven maantie Pel- kallisille asukkaille ja matkailun edistämi- 31101: lossa on heikkorakenteinen ja kapea. Lisäksi selle. Tämän johdosta esitälbme kunnioit- 31102: ovat tien rummut ja sillat hajoamistilassa. taen, 31103: Tietä onkin alettu kunnostaa kuluvana vuo- 31104: tena uusimalla tieosan heikoin silta. Tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31105: parannustyön jatkaminen olisi erittäin tar- tulo- ja menoarvioon 900 000 markan 31106: peellinen, koska mm. huomattavat puutavara- määrärahan Saukkoriipin-Konttajär- 31107: kuljetukset kulkevat sen kautta. Lisäksi tien ven maantien parannustyön jatka- 31108: kuntoonsaattamisesta olisi suurta hyötyä pai- mista varten. 31109: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 31110: 31111: Veikko Hanhirova.. Eino Sä.äskila.hti. Pekka. Vllmi. 31112: 703 31113: 31114: IV,378. - B.a.h.al. N': o 34. 31115: 31116: 31117: 31118: 31119: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Väylänvarren tien 31120: 811tojen, uusimistyötä varten. 31121: 31122: 31123: Eduskunnalle. 31124: 31125: Väylänvarren tien sillat, Pellon ja Kolarin olla aina 30 tonnia. Tällaisten kuormien kul- 31126: kunnissa, jotka :ookennettiin heti sotien jäl- jettaminen tapahtuu ns. "omalLa vastuulla", 31127: keen, rulrevat ikestokyvyltään siiinä määrin jollaisia tauluja on ilmestynyJt siltojen päi- 31128: huonontua, että olisi ryhdyJttävä kiireell.isiin hin, ja joka menettely ei suinkaan ole sove- 31129: toimenpiteisiin niiden uusimiseksi. Muussa li'llStJa. 31130: tapauksessa saalttaa liikenne joutua milloin Krm VäylänV'arren tietlä on kaikkioon 6 31131: tahansa suuriin vaikeuksiin j·a ne ovat hyvin siltaa, joiden yhteinen kustannusarvio on 31132: vaarallisia liikentelle. Muun kevYemmän ja 1600 000 mal'lklrea, olisi aina vuosittain uu- 31133: vaslmamman kuljetuksen ohella on puutava- sittava osa silloista. 31134: Dan kuljetus joko suoraan Kemin tehtaille tai Tämän johdosta esitämme kunnioiltmv.asti, 31135: Pellon rautatieasemalle runsasta ja kun em- 31136: merkikisi Naamijoon silita on menkitty vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31137: 10 tonni•a kanmvaksi, ymmärtää hyvin kuin- tulo- ja menoarvioon 400 000 markan 31138: ka voo:oollista nykyisen puutavarokuorman määrärahan Väylänvarren tie1t silto- 31139: on siitä .ajaa, koska sen bruttopaino saattaa jen uusimistyötä varten. 31140: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 31141: 31142: Veikko Hanhirova. Eino Sä.äskila.hti. 31143: 704 31144: 31145: IV,379. - Rah.a.l. N: o 35. 31146: 31147: 31148: 31149: 31150: Hostllt.: .lläärärahan osoittamisesta maantien ja siihen liitty .. 31151: vien st'ltojen rakentamiseen Karhulan kauppalassa. 31152: 31153: 31154: E d u s k u n n a 11 e. 31155: 31156: Helsingin -Kotkan- Karhulan- H~ tyy vaivatta nielemään koko kasvavan ohi- 31157: minan-Lappeenrannan runkotie on, kuten tusliikenteen. Professori Meurman on tästä 31158: yleisesti tiedetään ma:amme voimallliaim.min 1a:aJtinutkiin selvän suunnitelman. 31159: lilikennöiltyjä m818J1teitä. Hoideta;anhan tämän Kun Kouvolan-TtaVIaJStilan runkotie VJal- 31160: tien ~avulla koko Kaakkois-Suomen j·a osiin mistui v: n 1964 aikana lopulliseen kuntoon, 31161: itäisenkin Suomen mwantiekuljetukset. Kar- titesi se Karhulan läpi suuntlautuvan liHren- 31162: hulan k:auppalan kohdalla :tämän runkotien toon voimakasta lmsvua. 31163: liillrenoo on muodostunut, sisäisen liikenteen Raskas, taVJilJttoma:sti laajentunut maantie- 31164: siiihoo yhdistyessä, kauppalan viranomaisille liikenne läpi ·kauppalan Hamin'an satamasta 31165: huolta IIIDtavaksi liilkennekysymyikseksi. Summan tehtailta, Kotkan satamasta, Kymi- 31166: Yleisen ajaJttelutavan ja käytännönkin jokiva.rren teollisuus1aitoksil.Jta ja Kouvolasta 31167: mukaan l'askas ja nopea ohirttava liikenne on aJSettanut uuden moottoritien rakentami- 31168: olisi vietävä asutustllJa.jamien ja yhdyskun- sen ~a:rlhulassa todelLa aj,ankohtaiseksi. Kun 31169: tien oht Karhulan kohdalta joudutaan kui- tähän lisätään Helsingin-Haminan-Lap- 31170: tenkin poiikkeukselliseen olotilaan. peenram.nan l.iike:nne, 30 000 henkilöä käsit- 31171: Karhu1an asutus ulottuu pitkänomaisena tävän Karhulan j,a Kymin sekä 35 000 hen- 31172: ja kapeana eteläisestä mel'enrannan niemestä kilöä käsi1:Jtävän Kotkan ~eskeiset liikentteet, 31173: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Kaup- niin ymmärtää iklauppalan viranomaisten 31174: pa1an ·asutuksen muodostuksesta, mikä taas huolestumisen liikennekysymyksensä !1altklai- 31175: rakentuu ~teollisuus1aitosten sijoiltuksee.n, joh- sun viipymisestä valtiOIIl ,taholta. 31176: tuu kuitenkilll, että Vla1taOSJa autoMi.ken.teestä Edellä olevan perusteella ehdotan, 31177: on paikallista. OhlttaVJan ~liikenteen suuruus 31178: on eri liikennelaskelm.iJSsa ollut 10-20% :n että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31179: luokkaa. Yhteenvetona on tuttu siihen tulok- tulo- ja menoarvi!aon 1 000 000 markan 31180: seen, että nykyinen Karhulan k:auppa1am. sen määrärahan töiden aloittamiseksi Kar- 31181: k:apeimmallta kohdalta lävistävä m818J1tie on hulan kauppalassa maantien ja siihen 31182: vietävä niin, että se vastaå.suudessa.Jdn pys- liittyvien siltojen rake,ntamiseksi. 31183: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 31184: 31185: Sulo Hostila. 31186: 706 31187: 31188: IV,380.- Ra.h.al. N: o 36. 31189: 31190: 31191: 31192: 31193: Hostila: Määrärahil:n osoittamisesta Karhulan yhteiskoul:un 31194: ottamiseksi valtion haltuun. 31195: 31196: 31197: E d u s k u n n a ll e. 31198: 31199: Karhulan kaup:palassa toimiva Karhulan on kuitenkin voitu pitää alempana Suomen 31200: yhteiskoulu on perustettu v. 1920. Yhteiskou- yksityisoppikoulujen keskimääräistä tasoa, 31201: lun kannatusyhdistys r.y:n haLlinnassa koulu mikä ratkaisevasti riippuu saaduista avustuk- 31202: on ollut alusta lähtien. Koulun oppilasmäärä sista. Karhulan kauppala, Kymin kunta sekä 31203: on noin 800. Uuden koulutalon ti:lavuus on kauppalan teollisuuslaitokset ovat kiitettä- 31204: 19 500 ms, ja rakennettiin se rahoitusvai- vällä tavalla koulun kannatusyhdistystä 31205: keuksista johtuen kolmessa. vaiheessa vuosina avustuksin auttaneet. 31206: 1952-60. Vanhan koulutalon tilavuus on Karhulan kauppala voimakkaana teolli- 31207: 5 300 ms ja on koulu edelleenkin käytössä. suusyhdyskuntana on 75 %:sesti työläisten 31208: Tämä koulu valmistui vv. 1923-24. Koulun kauppala, mikä suhdeluku näkyy myöskin 31209: peruskorjaus suoritettiin v. 1954. oppilaiden kokonaismäärästä. Taloudelliset 31210: Karhulan yhteiskoulun koulupiiri käsittää mahdollisuudet näiden lasten vanhemmilla 31211: Karhulan kauppalan ja Kymin kunnan. Tä- eivät ole ·lastensa kouluttamiseksi hyvät, mistä 31212: män lisäksi oppilaita on jonkun verran ym- johtuen koulun saaminen valtion kouluksi 31213: päristökunnista. olisi omiaan helpottamaan ensiksikin koulun 31214: Kuusi vuotta ajassa taaksepäin perustet- tarmokkaan kannatusyhdistyksen vaikeaksi 31215: tiin Karhulan kauppalaan toinen yksityinen muodostunutta taloudellista tilaa sekä toi- 31216: oppikoulu, Sunilan yhteiskoulu, jossa alusta seksi kaikkien lahjakkaiden, joskin varatto- 31217: lähtien .alimmat luokat olivat kaksoisluok- mien lasten koulutus tulisi entistäkin parem- 31218: kina. V. 1963 suoritetun tiedustelun perus- min hoidetuksi. 31219: teella kävi ilmi, että kaikesta huolimatta käy Karhulan yhteiskoulu on maamme vanhim- 31220: kauppalasta lapsia n. 400 lähikaupungin, pia yksityiskouluja maaseudulla ja vanhin 31221: Kotkan oppikouluissa. Tästä johtuen on jo yksityiskoulu suurkauppaloissamme. 31222: v: sta 1961 lähtien tutkittu mahdollisuuksia Edellä olevan perusteella ehdotan, 31223: kolmannen oppikoulun perustamisesta kaup- 31224: palaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31225: Karhulan yhteiskoulun rakentaminen on tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan 31226: tapahtunut lainavaroin ja koulun velat ovat määrärahan Karhulan yhteiskoulun 31227: tavattoman suuret. Koulun lukukausimaksut ottamiseksi valtion haltuun. 31228: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 31229: 31230: Sulo Bostila. 31231: 31232: 31233: 31234: 31235: 8~ E 529/66 31236: IV,381.- Bah.al K: o :rt. 31237: 31238: 31239: 31240: 31241: lloåila: Jf.....,.._ 31242: ~esta kelirikko- ja yhdysaluksen 31243: ~lå•Wri ~ Suomenlahdelle. 31244: 31245: 31246: 31247: Bdtukunnall e. 31248: 31249: Ulk~aaristo on jäiQyt vime vuosien -. Kl.lilmyhteydet ovat Jmitenkin erinomaisen 31250: l\itykses.tä :m&aSS8Jll1Ile pahoin jälkeen kai- vaikeat täille kaukaiselle saarelle. A:rmeijan 31251: kesta siitä, millä pyritään kanulaisten hy- hoitamana on kelirikkoaJus Pyhtää vaikeim- 31252: viksi tekemä.än kaikki mahdollinen toimeen- pina vuodena.ik:oim pyrkinyt yhteyttä :pitä- 31253: tulon helpottamiseksi. Erikoisesti liikemte- mään. Kaikesta huolimatta joka syys ja 31254: yhteydet saaristoon ovat usein jääneet kehi- kevät jää aikoja, jo:lloin saari on täydellises1i 31255: tyksestä paljon jälkeen. Pahinta rajaseutuam- ilman yhteyttä mante:reeseen. 31256: me tässä mielessä lienee juuri saaristomme. Riittävän tehokas ja jäissäkin kulkeva ke- 31257: Erikoisesti kelirikon aikana useat sadat kan- lirikkoalus olisi· saatava hankituksi yhteyden- 31258: salaisemme ovat kokonaan ilman säännönmu- pitoon Haapasaareen ja myöskin toisiin itäi- 31259: kaista kosketusta mantereeseen. Kuitenkin sen Suomenlahden ulkosaariin. Vain se voisi 31260: useiden saaristomme asukkaiden on asuttava ratlmisevasti auttaa itäisen Suomenlahden 31261: karuissa oloissa. Usealle kaJ.astus on ainoa saariston asukkaita. 31262: mahdollinen elinkeino ja sen harjoittaminen Edellä olevan perusteella ehdotan, 31263: on mahd@Uista vain kauempana merellä. 31264: Saaristossa. asuu usein myöskin se-llaista että Eduskunta ottaisi vuodem. 1967 31265: kansano11aa, joiden oleminen ka~ana ~ tulo- ja menoarvioon 440 {)()0 markca 31266: saaristossa on aivan välttämätöntä. Suomen määrärahan kelirikko- ja '!}hdysaluksefl, 31267: pienin maalaiskunta - Haapasaari - ta hankkimiseksi itäiselle Suomenlahdelle 31268: eräs tyypi1linen tässä mielessä. Saarilla asuu ZiikMtee'tf. hoitamiseksi H oapasaara 31269: merivartijoita, luotseja ·ja kalastajia. Kaik- ja muun. ttJkosaarist01t. asukkaiaa 31270: kien heidän olon~~a jatkuvasti vartiopaikal- avuksi saamtosta m8!7ttereese61t. 31271: laan on valtakuJUIRlll,e tarpeellista. 31272: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 31273: 31274: Sulo Boatila. 31275: IV,382.-B.a.h.al H:o 88. 31276: 31277: 31278: 31279: 31280: Hostila: Määrärahan osoittamisesta St'Uan rakentamiseksi Pyh- 31281: tälln knntm Ilelltis~t!tfl. 31282: 31283: 31284: E d u s k u n n a 11 e. 31285: 31286: Suomlellllahden ranni!koUa, Pyhtää.n lmn- peimmiln tarvitaan, on aina kelirikosta joh- 31287: toon kuuluvan, n. 2 000 ha loojuisen Muna- tUJeD. liikennelrelvo.ton. Lisä.ksi meren ran- 31288: piDtin saaren erott.aa man;t.eDeel'ilt.la Keihäs- :nalla, m • meren nousun ja Laskun välillä 31289: salmi. Saarella asu~ v;a;ki11aisesti n. 400 hen- sa.attaa joka vuosi olla 1.5 m ko11~roa, 31290: kilöä, jotka v~n saaVIalt e:La.tuk.senfla ei lautta v881ioo ·tarkoitustaan. 31291: ilmlastubMta ja maanviljely<klsestä. Vuooi vuo- Saaristoasiain pysyvä neuvOII:.telutkunta, 31292: delta ovat kuitenkin mahdollisuudet lmlas- joma kävi paikan päällä 1962, piti silLan ra- 31293: tuksella itsensä elättämiseen lhteikootynoot, kentamista välttämä.ttömäJnä sekä kiireelli- 31294: mistä johtuen jo 100-200 ik!ansa1a:i!Stta käy senä. Eduskunta hyväksyi sillian rakentamista 31295: ansiotyössä mlilltereella aina Kotkaa ja Kar- lroskevan toiwmusaloi·tteen määrärahan 08()lt- 31296: hulaa myöten. Lisäksi saareen siirtyneet siir- tamiseksi 1963 meno. ja tuloarvå.oon. Halli- 31297: tolaiskalastajat Koivistalta, Lavansaarelta, .tus ei kuitenkaan toistaiseksi ole ryhtynyt 31298: Suursaaresta ja Tytärsaaresta eivät ole saa- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi. 31299: neet lupauksien mukaisia kalirustusv®ä käyt- Saacistoonme lienee tällä hetkellä meidrun 31300: töö:nsä, mistä johtuen näiden kala&tajienkin pahinta raj1aseutuamm•e. Siellä asuväen hy- 31301: on entistä suuremmassa määrin käyltävä an- väksi tulisi tehdä kaikki mahdollinen. Tästä 31302: siOityöa'!ä mante:rreella. johtuen olisi saa,taV'a rakennetuksi sHta Kei- 31303: Maanviljelys on ioinen elinkeinoha.al'la, häBsalmoon, vain sen v1almistuminen ratkaise- 31304: :millä. soorella rumvalt elatuksensa ha.nkkiV'at. vasti auttaisi Munapirtin saarelaisia yhtey- 31305: 8a:al'lel1a olisivat m;ahdollisuudet maanvil;ie- denpidossa. mantereeseen, mikä myös ~toisi 31306: lyks0n ja karjatalouden. kehittämiselle, mikäli mulmn~an toimeentulon Vlarmistamisen ik.alas- 31307: tuotteiden markkinointi saatai<nin paremmin tajille ja maanvil;ilelijöille. Saareen on myös- 31308: ooidetuJmi. Kullmyhteydet OV!at kui.tenlcin ol- kin kehittynyt veneenveistoteollisuutta ja 31309: leet esteenä. nol"maa& kehit;}'lk.sen eteenpäin lisääntyvä aktiVJiteetti tämänkin aan.ma.tin 31310: menolle. ha.rjoittamisell.e edellyttää nrkya.ikaisia kul- 31311: Keihässa1moon ;ioMa:a mantereen poole.lJtia kuyhteyksiä. 31312: Keihässalmen kunll18.1tttiie ja ede)1een Keihäs- EdeNä olevan perusteella ehdotan, 31313: salmen ran.taJtie. Munapirtin puolellra on val- 31314: miina Munapirtin kylätie,, joka on määrätty että Eduskunta ottaisi vuode" 196'7 31315: pa~istieksi 5. 5. 1960. Keihässa.l.men yli t!U),o.. ja menoarvioon 300 000 markan 31316: lii:kenntet.tä vä\Wtåä ]NiltM 12 Wmi:n :J.a.uttJa, määrärahan s'll1lan rakentamiseksi Pyh- 31317: joka juuri kelirik® taikana, ikun muttaa iki- tään kunnan KeihässalmeM. 31318: Helsingissä 21 päiväiDä hlilh~tilmuta 1966. 31319: 31320: Sulo Hostila.. 31321: 708 31322: 31323: IV,S83. - Rah.al N :o 39. 31324: 31325: 31326: 31327: 31328: Häikiö ym.:. Määrärahan osoittamisesta asuntorakennuksen 31329: rakentamiseen · Keravan nuorisovankilan henkf.'lökuntaa 31330: varten. 31331: 31332: 31333: Eduskunnalle. 31334: 31335: Keravan nuorisovankilan henkilökunnan annetun asetuksen 1 §: n mukaisesti laadul- 31336: asuntokysymys muodostaa vaikean ongelman. taan korkeatasoista, koska on luonnollista, 31337: Sanotun vankilan miesosaston pysyvän että kaikki vankeinhoidon mahdolliset voima- 31338: henkilökunnan lukumäärä on tällä hetkellä varat ja keinot käytetään rikollisuuden tor- 31339: 112, minkä lisäksi on osan vuotta palveluk- juntaan juuri yhteiskunnan vastaisen asen- 31340: sessa vuosiloma- y.m. sijaisia noin kahdek- noitumistavan alkuvaiheessa. Todennäköisesti 31341: san vartijaa. Näistä on 43: lle voitu varata asuntopulasta johtuen, ehkä myös siitä, että 31342: valtion virka- tai vuokra-asunto ja vielä voi- nuoret vangit tunnetaan vankeinhoitoväen 31343: daan ns. poikamiesmajoitukseen sijoittaa 24 keskuudessa ns. raskashoitoisena aineksena, 31344: vartijaa. Osa asunnoista on vanhoja ja epä- nuorisovankilan avoinna oleviin toimiin ei 31345: ajanmukaisia ja lisäksi suurin osa vähem- yleensä ole ollut hakijoita oman laitoksen 31346: män sopivia perheasunnoiksi vain 36 m2:n ulkopuolelta. Päinvastoin on ollut havaitta- 31347: pinta-aloineen, joissa kuitenkin joutuu asu- vissa henkilökunnan siirtymispyrkimystä 31348: maan 5-6 hengen perheitäkin asuntopulasta muualla sijaitseviin laitoksiin. Nuorisovanki- 31349: johtuen. lan virkamies- ja toimenhaltijakunta ei siten 31350: Valtion vuokra-asunnon vapautuessa on ole halunnut ottaa lopulliseksi elämäntehtä- 31351: siihen aina runsaasti hakijoita, mikä johtuu väkseen nuorisovankilatyötä, vaan tähyilevät 31352: osittain asuntopulasta kasvavassa Keravan omasta mielestään parempaan laitokseen. 31353: kauppalassa osittain taas siitä, että vartija- Koska on siis osoittautunut, ettei uuteen lai- 31354: kunnan epäsäännölliset työvuorot aiheutta- tokseen ole asuntopulasta johtuen saatavissa 31355: vat pyrkimystä päästä asumaan laitoksen pätevää ja korkeatasoista henkilökuntaa, vaan 31356: lähettyville. Siten on jatkuvasti ollut havait- lisätarve on ollut tyydytettävä nuorella ja 31357: tavissa, että valtion vuokra-asuntojen määrä liikkuvalla tilapäishenkilökunnalla, jolle ei 31358: Keravan nuorisovankilassa on riittämätön. myöskään ole järjestettävissä valtion puo- 31359: Osa henkilökunnasta on tietenkin kyennyt lesta edes yhteismajoitusta, katsovat allekir- 31360: ratkaisemaan asuntokysymyksensä omatoimi-' joittaneet Keravan nuorisovankilan henkilö- 31361: sesti joko rakennuttamalla omakotitalon tai kunnan asuntotilanteen niin vaikeaksi, että 31362: ostamalla kerrostalohuoneiston. Henkilökun- ensi tilassa olisi cyhdyttävä toimenpiteisiin 31363: nan· suurelle enemmistölle tällainen onnelli- valtion vuokra-asuntojen rakentamiseksi. 31364: nen ratkaisu ei kuitenkaan ole mahdollinen Henkilökunta on yrittänyt harkita myös 31365: taloudellisista syistä. muita keinoja asuntotilanteen korjaamiseksi 31366: Asuntotilanteen on tehnyt entistä ajankoh- ja mm. Helsingin Hakan edustajat ovat käy- 31367: taisemmaksi se seikka, että vuoden 1966 neet selostamassa oman asunnon hankinta- 31368: alussa otettiin käyttöön uusi vankilaosasto, mahdollisuuksia, mutta heidän antamiensa 31369: jota varten on palkattu lisää henkilökuntaa. tietojen mukaan on Aravan lainoittamassa 31370: Kuitenkaan ei Keravan nuorisovankila voi kerrostaJossakin lainojen korko ja kuoletus 31371: sairaanhoitajaa lukuunottamatta tarjota sekä yhtiövastike niin suuret, että esimer- 31372: asuntoja uudelle henkilökunnalle, jonka kui- kiksi perheellisen vartijan, jonka palkkaluo- 31373: tenkin pitäisi olla nuorisovankilasta 14. 9. 62 kat ovat A 11 ja A 13, on mahdoton niistä 31374: IV,SSS.- Hiikiö ym. 709 31375: 31376: selviytyä, jos molemmat aviopuolisot eivät voi vempaa kuin muu · asunnontuotanto; ;j6h0n. 31377: olla ansiotyössä. Monelle jo ns. omarahoitu.s- valtio kuitenkin osallistuu ns. aravatoimin- 31378: osuuskin tuottaa suuria vaikeuksia. nallaan mm. juuri Keravan kauppalan 31379: Valtion vuokratalon rakentaminen nuoriso- alueella, jonka asuntovajausta kysymyksessä 31380: vankilan henkilökunnalle on allekirjoittanei- oleva valtion kerrostalo kaventaisi. 31381: den käsityksen mukaan myös hyvin suuressa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31382: määrässä valtion edun mukaista. Ensinnäkin nioittavasti, · 31383: laitokseen olisi talon rakentamisen jälkeen 31384: mahdollista saada laadultaan korkeatasoista että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31385: henkilökuntaa, mikä koituu vankeinhoidon tulo- ja menoarvioon 100 000 marktm 31386: vaikean kasvatustyön hyväksi. Toiseksi ran- määrärahan 30 perheen suuruisen 31387: gaistuslaitokselle on hyötyä monessa muo- asuntorakennuksen suunnittelemiseksi 31388: dossa siitä, että henkilökuntaa asuu mahdolli- ja rakentamisen aloittamiseksi Kera,. 31389: simman runsaasti laitoksen alueella. Vielä van nuorisovankilan henkilQkuntaa 31390: kiinnittäisimme huomiota siihen, että asun- varten. 31391: tojen rakentaminen vankityövoimalla on hal- 31392: Helsingissi 29 päivänä huhtikuuta 1966. 31393: 31394: Juuso Häiki.ö. Saara. Forsius. 31395: no 31396: 31397: 31398: 31399: 31400: lläkk'inen ym.: Miii.ir4raha'A osoittMAiBe;dtz 8okeair& Keskmtii- 31401: tolle käsityötuotttide"" myyntit&immt~» vMfen. 31402: 31403: 31404: Eduskunnalle. 31405: 31406: Ammatissa. olevista sokeista toimii Suo- kia. jatkuvasti lmrottaneet tukkuliikk~ille 31407: messa yhä edelleen suurin osa kfisity61äisinä. myöntätniää.n alennuksia, jotka tekivät jo 31408: Heidän sijoittumisensa muilJ.e aloille kohtaa 47% hinnasta. LiMksil voidrum vielä myön- 31409: ylirvoimaisia vaikeuksia, koska avoimet työ- tiiä muita alennuk.si,a. Tästä seuraa, että So-- 31410: markkinat avautuvat heille perin hitaasti ja keva puolestaan voi maksaa sokea:lle valmista- 31411: koska eivät ole s.aaneet kouh1tusta muuhun jalle vain 45 % vähittäishinnasta. Niinollen 31412: ammattiin. Kohtuullisen toimeentulon turvaa- katsoi komitea sokeain tuotteiden myyntitoi- 31413: mista siinä ammatissa, johon heidät on val- minnan olleen kestämättömässä tilanteessa. 31414: mennettu, on pidettävä oikeudenmukaisena Ainoana ratkaisuna komitea piti valtion tuen 31415: vaatimuksena siinäkin tapauksessa, että yh- voimakasta lisäämistä. 31416: teiskunta joutuu lisääntyvässä määrin heidän Esittäessään valtion tuen olisäämistä komi- 31417: ammattitoimintaansa tukemoon. tea lähti siitä, että lisätyllä määrärahalla toi- 31418: Teollisuuden taholta tulevan kilpailun li- saalta voidaan ostaa sokeiden käsityönteki- 31419: sääntyminen, kasvava maahantuonti ja tuot- jäin tuotteita kor:keammaUa hinnaJ.la kuin 31420: teiden, erityisesti karkeisharjojen, kulutuk- muuten olisi mahdollista, ja toisaalta sinä 31421: sen väheneminen aiheuttavat kasvavia mark- voidaan tehostaa myyntitoimintaa. Myynnin 31422: kinointivaikeuksia sokeiUe käsityöläisille. Val- keskittämisellä Sokevaan voitaisiin myös li- 31423: mistuneiden esineiden kaupaksi saanti vaatii sätä selllaisten suurkuluttajien kiinnostusta 31424: yhä enemmän käsityöläisen aikaa, samalla sokeiden valmistamun tuotteisiin kuin Val- 31425: kun tuotteen ihinnasta jää yhä vähäisempi tion Hankintakeskus, Valtion Rautatiet, PuQ- 31426: osa työpallmksi. Tässä tilanteessa odottavat lustuslaitos jne. KeräilyHikkeenä toimivan 31427: käsityöläiset apua sokeiden oman järjestön Sokevan tulisi voida maksaa: valmistajaille 31428: myyntielimiltä, joina toimii 19 eri kaupun- sellainen tai parempikin hinta kuin minkä 31429: geissa sijaitsevaa paikallisten sokeainyhdis- tukkuliike tuotteesta mabaa. 31430: tysten omistamaa vähittäism.yymälää ja So-- Pyrkiessään laskemaan valtion tuen mää- 31431: :keain Keskusliiton liikelaitos Sokeva, j()ka rää komitea piti lähtökohtana Ruotsista saa- 31432: toimii keräily- ja tukkuliikkeenä. Erityisesti tuja tietoja. V. 1962 De Blindas Förenings 31433: Sokeain Keskusliitolla olisikin edellytyksiä Försäljningsbo!.ag sai myyntitoimintaansa 31434: käsityötuotteiden myynnin edistämiseksi, jos varten valtionapua 450 000 kruunua. Kuiten- 31435: liitto saisi toimintaansa varten riittävästi ta- kaan Ruotsissa ei ole sokeita käsityöntekijöitä 31436: loudcllista tukea. enemmän kuin Suomessa. Kulumassa olevana 31437: Etsiessään keinoja sokeiden omatoimisen budjettivuonna Ruotsissa on valtiona.pu 31438: toimeentulon parantamiseksi hallitussihteeri 580 000 kruunua. Sokeain Keskusliiton saa- 31439: Tauno Koposen puheenjohdolla toiminut So- ma avustus on edelleen 20 000 mk. Sokevan 31440: keiden kuntouttamiskomitea kiinnitti huo- myyntitoiminnasta johtuvat kustannukset 31441: miota käsityötuotteiden myyntitoiminnan nousevat eri vuosilta 17-23% myynnin ar- 31442: edistämiseen. Komitea totesi 29 päivänä mar- v:osta, silti esim. mainostoiminta on ollut mil- 31443: IlaSkuuta 1963 päivätyssä mietiiUlJÖSSään mm., tei olematonta ja myyntimiesten käyttö erit- 31444: että jatkuvasti kiristyneen kilpailun takia täin rajoitettua. 31445: teihtaat ovat tuotteittensa markkinoinnin ta- Sanotun perustee.U.a esitämme, 31446: IV,384. - Blkkinen J1U.. 711 31447: että Eduskunta vuoden 1967 tulo- den myynti~iatlt5 tMM ~ 31448: ja menoarviossa korottaisi Sokeain wotuisoo valtion.avwn nykyisestä 31449: Keskusliitolle sokeiden käsityötuottei- 20 000 markasta 120 000 markaksi. 31450: Helsingissä. 29 päivänä huhtikuuta 1966. 31451: 31452: V&lcM B'Wal&iMa. Vlljo Virtanen. 31453: Alliu o. ...,._ Sulo Hostila. 31454: Urho Ktl:uti. 31455: 712 31456: 31457: IV,385.-B.a.h.al. N:o 41. 31458: 31459: 31460: 31461: 31462: Kangas ym.: · Määrärahan osoittamisesta Piippolan ·. mieskoti- 31463: teoUisuuskoulun puutyönopettajan viran muuttamiseksi 31464: metallityöopettajan viraksi. 31465: 31466: 31467: E d u s k u n n a 11 e. 31468: 31469: Eduskunta on useammassa eri yhteydessä jan (metallityö- ja konekorjaus) pl. A 18 31470: lausunut käsityksenään, että kiertäviä koti- toimeksi, sekä siirrettäväksi Piippolan mies- 31471: teollisuuskouluja olisi liitettävä mm. eri ope- kotiteollisuuskouluun perustettavalle metalli- 31472: tusiinjoina kiinteisiin kotiteollisuuskouluihin. ja koneenkorjausosastolle. Toimenpide tie- 31473: Kotiteollisuusopetuskomitea esitti v. 1964 täisi rahallisesti lisäystä paikassa 1 800 mk 31474: myöskin komiteamietinnössään, että jokaiseen ja ylityöpalkkioina 800 mk siis yhteensä 31475: kiinteään kotiteollisuuskouluun olisi saatava 2 600 mk. Perustamiskustannusten osalta 31476: nuorison koulutustarpeita vastaava metalli- tulkoon mainituksi, että tarvittavat opetus- 31477: ja koneenkorjausosasto. tilat järjestää käytettäväksi Piippolan kunta, 31478: Molemmat edellä mainitut kannanotot ovat ainoastaan koneiden muutoshankintoihin tar- 31479: oikeaan osuneita, koska valtaosa kotiteolli- vittaisiin 7 000 mk. Säästöinä edellä mainit- 31480: suuskouluissa käyvistä nuorista opiskelee tuihin menoihin saavutettaisiin yhden johto- 31481: pääasiassa siinä mielessä, että he tulevat jat- kunnan ja yhden johtajanviran lakkauttami- 31482: kamaan elämäntehtäväänsä maaseutuelämän sesta aiheutuvat kulut. On myöskin otettava 31483: piirissä. Nyt kuitenkin kehityksen tulos huomioon, mikä etu saavutetaan opetustehossa 31484: osoittaa yhä lisääntyvää koneeliistumista tällä vaatimattomalla uhrauksella, koska ope- 31485: myös maaseutuelämän piirissä, ja näin ollen tus tehostuu ja opetusaika jatkuu 170 päi- 31486: koneiden korjaus- ja huoltotaito on välttä- västä 220 työpäivään vuodessa. 31487: mätön jokaiselle, joka niiden parissa joutuu Kaiken edellä olevan perusteella ehdo- 31488: työskentelemään. Ymmärrämme hyvin, mikä tamme kunnioittaen, 31489: kansantaloudellinen etu on, jos koneitten 31490: hoito suoritetaan asiantuntemuksella. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31491: Kun Oulun läänin kotiteollisuusyhdistys tulo- ja menoarvioon Piippolan mies- 31492: on ilmoittanut, että siltä puuttuvat taloudel- kotiteollisuuskoulun yhden puutyö- 31493: liset edellytykset jatkaa Oulun läänin 1 kier- opettajanviran muuttamiseksi metalli- 31494: tävän mieskotiteollisuuskoulun toimintaa, eh- työopettajanviraksi sekä opetuslinjan 31495: dotetaan koulu 1. 1. 1966 alkaen lakkautetta- muutoksesta a~'heutuviin kustannuk- 31496: vaksi sen ammattiopettajan (puutyö) pl siin 7 600 markkaa. 31497: A 13 toimi muutettavaksi ammattiopetta- 31498: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 31499: 31500: Reino Ka.ngas. Hannes Pa.aso. 31501: Erkki Ha.ukipuro. Paavo Niinikoski. 31502: 713 31503: 31504: IV,S86.- Rah.al. N: o 42. 31505: 31506: 31507: 31508: 31509: Xnuuti ym..: Määrärahan osoittamisesta Kemin kaupungissa 31510: olevan valtion virastotalon laajennussuunnitelmien laati- 31511: miseksi. 31512: 31513: 31514: Eduskunnalle. 31515: 31516: On ehtinyt kulua vajaat kymmenen vuotta kanssakäymistä ja kun toimistoja käyttävälle 31517: siitä kuin Kemin kaupunkiin valmistui val- yleisölle olisi myöskin tärkeää, että .voisi hoi- 31518: tion virastotalo. Jo talon rakennusvaiheessa taa asiat mahdollisimman keskitetyksi, olisi 31519: paikalliset asiantuntijat olivat sitä mieltä,· välttämätöntä saada jo mainitun virastotalon 31520: että rakennuksesta tulee liian pieni. Talon laajennustyöt alulle. 31521: valmistuttua tämä olikin tosiasia. Talon ulko- Edellä oleva perusteella ehdotamme kun- 31522: puolelle jäivät tuolloin kokonaan Kansan~ nioittaen, · 31523: eläkelaitoksen piirtoimisto, työnvälitystoi- 31524: misto ja osa verovirastoa. Tämän jälkeen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31525: tullut valtion elimistä Kemiin myöskin sai- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 31526: rausvakuutustoimisto, joka niinikään on si- suuruisen määrärahan Kemin kaupun- 31527: joittautunut vuokrahuoneistoon. Kun kaikilla gissa olevan valtion virastotalon laa- 31528: edellä mainituilla virastoilla on keskinäistä jennussuunnitelmien tekoa varten; 31529: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 31530: 31531: Urho E. Xnuuti. Eino Tainio. 31532: 31533: 31534: 31535: 31536: 90 E 529j66 31537: '" 31538: IV,387.-Bah.al. N:o 43. 31539: 31540: 31541: 31542: 31543: lCoppaata: JIMräralmn. outUamisesta Porvoon-Mäntsälän. 31544: ---ll,.mkiiiia tua.O... rakennustöiden. aZoiltamisee.,... 31545: 31546: 31547: Eduskunnalle. 31548: 31549: Porvoon-Mäntsälän-Hyvinkään maantie avainasemassa ryhdyttäessä kuljettamaan ja· 31550: muodOIIItat. viimeisen puuttuvrm renkaan Hel- lostamon tuotteita Keski- ja Pohjois-Suomeen. 31551: singin uloimmasta bhätieatä, joka puolikaa- Liikenne on ennakoitu niin suurcåsi, että ja- 31552: rena alkaen Inkoon syviisa.tanlasta kulkee lostamolta lähtee raakaa tankkiauto joka mi- 31553: Virkka.l.an, Lohjan ja ebki vielä Karkkilan nuutti eli 60 autoa tunn.issa ja 960 autoa 31554: kautta Hyvinkään kaupunkiin ja siitä Mänt- kaksivuoroisena päivinä Vastaava määrä 31555: sälän kautta Porvooseen. Koko läänin tiever- tyhjiä. autoja palaa luonnollisesti takaisin. 31556: kosto on aikojen kuluessa kehittynyt niin, Mäntsälässä kuljetukset voivat hajaantua 31557: että kaikki tärkeimmät tiet johtavat pääkau- valtatie n: o 5: ttä käyttäen Lahden kaupun- 31558: punkiin. Yhteydet itä-liinsisuunnassa ovat gin kautta kohti pohjoista, mutta osa tulee 31559: erittäin kehnot. Tiet ovat kapeita ja mutkik- suuntautumaan Hyvinkäälie ja siitä edelleen 31560: kaita, ja 8'00rat yhteydet suurien asutuskes- Hämeenlinnan ja Tampereen suuntaan. Tie· 31561: kusten väliltä puuttuvat kokonaan. Suunni- yhteys Porvoo-Mäntsäli on nyk:yiselliiän 31562: teltu ja länsipäästiin jo aloitettu kehätie niin heikko, ettei se tule k.o. liikennettä kes- 31563: vähentäisi suuresti liikennepainetta keskus- tämään. Tie on jo nyt keväisin ja pitkälle 31564: taan ja lyhentäisi huomattavasti nykyisiä kesään monin paikoin rikki ja eri.ttliin vai- 31565: etäisyyksiä. Niinpä esim. matka Mäntsälästä keasti liikennöitävässä ~kunnossa. Suoranaiset 31566: Hyvinkäälle lyhenisi nykyisestä 37 kilomet- kata.stroo:fit ovat vätstämättömiä. Mainittu 31567: ristä noin 25 kilometriin. Liikennepaine on kehätie muodostaisi jarrun uusien teollisuus- 31568: mainitulla tieosuudella viimeisen vuosikym- l,aitosten hakeutumiselle Helsinkiin ja sen 31569: menen aikana voimakkaasti kasvanut. Tämä laitamille. Kun kunnollinen tie olisi käytet- 31570: johtuu monista tekijöistä, joista tärkeimpinä tävissä ja sen varsilta saatavissa sopivia teol- 31571: mainittakoon autokannan valtava nousu lää- lisuustontteja, teollisuuslaitokset tyytyisivät 31572: nin alueella, Porvoon ja Mäntsälän jokien jäämään kauemmas pääkaupungista. Tämä 31573: aikaisemman puutavaranuiton ja kuljetusten olisi ''kehitysaluepolitiikkaa" Uudenmaan 31574: muuttuminen maantiekuljetuksiksi, tien var- lääniin sovellettuna. 31575: rella olevien astustaajamien voima.kas talou- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 31576: dellinen kehittyminen Helsinkiin suuntautu- tavasti, 31577: van muuttopaineen heijastusvaikutuksena 31578: jne. Tämän tien päähän Porvoon lähelle on että Eduskunta ottaisi v'UOden. 1967 31579: vahnistumassa valta.vat mittasuhteet omaava tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 31580: Neste Osakeyhtiön öljyvarasto ja öljynpuh- määrärahan Porvoon.-Män.tsälän- 31581: distamo, joka valmistunee ensi vuonna. Tie- Hyvinkään. maantien. raken.n.mtöiden 31582: yhteys Porvoo-Mäntsälä-Hyvinkää on aloittamiseen.. 31583: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 31584: 31585: Esko :r. Koppanen. 31586: t15 31587: IV,388. - :Rah.al. H :o 44. 31588: 31589: 31590: 31591: 31592: itoppeDell: Jl.,...raluM NDittamisesta Hyvinkään asemara- 31593: k~MukJeA nakMnust,.m aloittmnista varten. 31594: 31595: 31596: Edu•kaaaalle. 31597: 31598: Hyvinkään ..ul'llkellnu., joka on raken- sib.iyviä matkuta.jajunia on 82. Kunkau- 31599: nettu llelsincia-Hämtenlhm.an ra.utatittt deMM myydään keskimäärin 16000 kpl eri- 31600: valmistumiaen yhteydeeaä eli yli sata vuotta laista matkalippua sekä käsitellään 1 aoo 31601: sitten, on jo siinä. m.ää.rin vruihentunut ra- matkatavara- ja. 1 500 kiitota.v.a.ralähetystä. 31602: kenteeLlisesti sekä ark:kitehtuuriteat~ ettei se Päivittäin pysäköidään 88ellla-alueelle 4() 31603: enää vastaa. tJ.ykyiam matkustajaliikenteen henkilöautoa., 24 moottoripyörää ja mopedia 31604: va.atim.uksia. KWJ. Hyvinkään asema. lisäksi sekä 600 polkupyörää, joiden: sijoittamiseen 31605: sijaitsee Hangon radan. flek:i Helsingin pää.. varatut tilat ovat aivan riittämättömät. 31606: radan vä.liselli alueella ollen .ns. '"kolmioase- Hyvinkään kaupu~n viranomaisten ta- 31607: ma", on Hangon radan matkustajalaituri pi- holta on myöskin todettu em vaikeudet. 31608: tänyt rakentaa erilleen päålaiturista, mikä Tässä mielessä järjesti kaupunki vuonna 1961 31609: osalta.an haittaa huomattavasti mkenteen hoi- rautatie- ja linja-autoaseman suunnittelukil- 31610: tamista. Hyvinkäin kaupungin kasvun mu- pailun, jonka voittivat arkkitehdit Valjakb 31611: kana on myöskin rautatietä käyttävitm mat- ja Kortteinen "Kaupungin a.vain"-nimiselli 31612: kustajien lukwuiärii. li.Wi.ntynyt. Marras- suunnitelmallaan. Sen mukaan ma.tkll8tajara- 31613: kuun 12 päivänä 1963 insinööritoimisto tapiha ja asemarakennus tulisivat r.akennet- 31614: Pentti Polvisen suorittaman liikennetutki- ta.vibi kokonaan uuteen paikkaan, joka on 31615: muksen yhteydessä todettiin Hyvinkään ase- noin 300 metriä nykyisestä asemasta pohjoi- 31616: ma.n kautta kulktmUt vuorokaudessa yli 5 000 seen. Täällä tulisi myöskin kaupungin livitse 31617: henkilöä. Matkustajaruuhka n.rsinkin aamuin kulkeva päätie ylittämään rautatien. Rauta- 31618: ja illoin on erittäin suuri. Kun on odotetta- tieliikenteen kannalta katsoen hunitelma. 31619: vissa, että matkustajien lukumäärä tulee jat- tulisi vastaamaan liikenteen vaatimuksia. 31620: kuvasti kasvamaan, olisi liikenteen turvaJli- Edeltäolevaan viitaten ehdotafi kunnioit- 31621: sen hoidonJrin kannalta saa.tava kummatkin taen, 31622: laiturit toistensa yhteyteen ja varustettava 31623: aJikäytäviUä, joita käyttäen matkustajat voi- että Eduskunta ottaisi vuodtm 1967 31624: sivat turvallisesti poistua asema-alueelta sekä tulo- ja menoarvio0on 1 milj. markan 31625: liikkua laitureille. Liikenteen suuruutta osoit- • määrärahan H yvinkäiitn asemaraken- 31626: taa se, että Hyvinkään aseman kautta kulkee nuksem, raketnnustyön aloittamista var- 31627: vuorokausittain 144 junaa, joista täällä py- ten. 31628: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 31629: 31630: Esko J. Koppanen. 31631: 716 31632: 31633: IV,389. - Rah.al. N: o 45. 31634: 31635: 31636: 31637: 31638: Koppanen: Määrärahan. osoittamisesta U-ude~maan. läänin po- 31639: liisien palkkausta varten.. 31640: 31641: 31642: Eduskunnalle. 31643: 31644: Maan poliisivoimain kehittä.mistyössä ovat kaaksi muodostunut asukasluvun •nousu väes- 31645: erikoisesti uudet kaupungit ja muut nuoret, tökeskuksissa ja. tästä seurausilmiönä havait- 31646: nopeasti kehittyvät yhdyskunnat viime vuo- tava rikoJlisuuden [isääntyminen sekä toisaal- 31647: sien aikana jääneet yhä enenevässä määrin ta autokannan kasvun aiheuttama liikenteen 31648: vanhempiin yhdyskuntiin verrattuna epäoi- vilkastuminen ovat johtamassa nykyisen po- 31649: lreudenmukaiseen asemaan. Tämän seurau- liisihenkilöstön Uudenmaa.n läänin alueella 31650: sena poliisivoimien niukkuudesta johtuen tilanteeseen, jossa liian pienellä henkilökun- 31651: useassa tapauksessa ei ole voitu suoritta·a nalla ei enää selvitä paisuvasta työmäärästä. 31652: edes välttämättömintä järjestyksen valvontaa, Muita kiireel!lisempinä odottavat poliisivoi- 31653: jolloin kansalaiset eivät ole saaneet osakseen mien .lisäystä lähinnä Espoon, Helsingin 31654: sitä suojaa, mitä jokainen lainalaisen yhteis- mlk: n, Hyvinkään, Lohjan ja Tuusulan ni- 31655: kunnan jäsen on oikeutettu itselleen vaati- mismiespiirit. Vain tehokkailla ja nopeilla 31656: maan. Uudenmaan läänin alueella, jonne val- toimenpiteillä saadaan tämänhetkiseen tilan- 31657: takunnan eri osista tapahtuva muuttoliike on teeseen välttämätön korjaus. 31658: ollut erikoisen voimakasta, tullen todennäköi- Edelläolevan perusteella ehdotan kunnioit- 31659: sesti myös sellaisena lähivuosien ja -vuosi- tavasti, 31660: kymmeninä jatkumaan, riittävien poliisivoi- 31661: mien puute ·on selvemmin todettavissa kuin että Eduskunta ·ottaisi V'UOden. 1967 31662: missään muualla koko maassa.. Nykyiseen ti- tulo- ja men.oarviocm lisäyks:~nä 31663: lanteeseen olisi nopeasti saatava korjaus. mk 700 000:- Uudemmaom läänin. po- 31664: Muuttoliikkeen ansiosta erikoisen voimak- liisien paJ,kka'UKta vart~. 31665: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 31666: 31667: Esko J. Koppanen. 31668: 717 31669: 31670: IV,390.-Fin.mot. N':o 46. 31671: 31672: 31673: 31674: 31675: ' .KuU m.fl.: An.gående anvisand av anslag för förbättrande och 31676: fördjupande ,.(W infartsleden tiZl V alkom hamn. 31677: 31678: 31679: Till Riksdagen. 31680: 31681: Ombygganden av järnvägen till Lovisa för projektering av farledsförbättringar in 31682: är 1961 från smalspårig tili bredspärig ökade till Valkom. Sjöfartsstyrelsen har därefter 31683: väsentligt Valkom hamns betydelse. På grund på basen av verkställd undersökning funnit, 31684: av de stegrade krav på hamnens kapacitet, att infartsleden till hamnen borde fördjupas 31685: som de förbättrade .transportförhållandena från nuvarande 7.3 meter till 9 meter. Med 31686: medfört, har Lovisa stad nedlagt ett kost- den djupare farleden skulle sådant tonnage 31687: nadskrävande arbete på en erforderlig ut- som kräver större djup kunna anlita Valkom 31688: , byggnad och modernisering av Valkom hamn. hamn. Totalkostnaderna för fördjupningsar- 31689: Stadens kostnader för dessa arbeten belöper betet har beräknats tili 5.1 miljoner mark. 31690: sig tili ca 6 miljoner mark. För inledandet av arbetena borde anslag 31691: Hamnen betjänar nu den vidsträckta eko- upptas redan i nästa års budget. 31692: nomiska regionen kring Lahtis och Heinola Med hänvisning tili ovanstående föreslår 31693: och lättar kännbart trycket på landets östli- vi, 31694: gaste hamnar. att Riksdagen i statsförslaget för 31695: Ett effektivt utnyttjande av den moderni- år 1967 måtte uppta ett ansZag på 3 31696: serade hamnen förutsätter emellertid att in- miljoner mark för inZedande av arbe- 31697: fartsleden fördjupas. I enlighet härmed upp- tena på förbättrande och fördjupande 31698: togs redan i 1962 ärs statsbudget ett anslag av infartsZeden tiZZ V alkom hamn. 31699: Helsingfors den 26 april 1966. 31700: 31701: Magnus Xull. Arne Berner. 31702: Ingvar S. :Melin. Victor Procope. 31703: Henrik Westerlund 31704: IV,890.- Bah.al. N: o 46. 31705: 31706: 31707: 31708: 31709: K1111 ,... : JfiiNra1a• DsoiU4misesta V aZkon. satamaan joh- 31710: 14wcm '~'å!ilä• p~ta.iseen ja syventämiseen. 31711: 31712: 31713: B d u s k u lll n a ll e. 31714: 31715: LoviisaaD johtavan rautatitm muuttamine• tavan väylän paranm.ustäi.dm IUlQJllittelua 31716: v. 1961 kapearaiteisesta leveä.raiteisebi. lisäsi varten. Meren1rnllmha.mt-. • senjälkeen toi- 31717: oleellisesti V alkon sataman merkitystä. Pa.. meelllpa.nnUi!S3 tutkimuksessa :havainnut, etiä 31718: :rantuneiden liikenneyhteyksien aiheuttamista sataman sisääntuloväylää olisi syvennettävä 31719: sataman toimintatehoon kohdistuvista lisään- nykyisestä 7.:t metristä 9 metriin. Väylän 31720: tyneistä vaatimuksista johtuen Loviisan kau- syventämisen jälkeen voim sellainen tonnisto, 31721: punki on tehnyt varojakysyvää. työtä Valkon joka edellyttää suurempaa syvyyttä, käyttää 31722: satam.an. tarpeenmukaista laajentamista ja ny- V alkon satamaa. Syventämistyön kokonais- 31723: kyaikaistamista silmälläpitäen. Näitä töitä kustannukset on laskettu 5.1 miljoonaksi mar- 31724: koskevat kaupungin kustannukset ovat olleet kaksi. Töiden aloittamiseksi olisi määräraha 31725: noin 6 miljoonaa markkaa. otettava jo ensi vuoden m~noa:rvioon. 31726: Satama palvelee nyt laajaa Lahden ja Hei- Yllä lammtuun viitaten ehdotamme, 31727: nolan seudun talousaluetta ja helpottaa tun- 31728: tuvasti maan itäisimpien satamien painetta. että Eduskunta ottaisi vuode'n 1967 31729: Nykyaikaistetun sataman tehokas hyväksi- tulo- ja menoarvioon 3 m~'ljoonan mar- 31730: käyttö edellyttää kuitenkin sisääntuloväylän kan mi:Miräralwn Valkon sataman si- 31731: syventämistä. Niinpä jo vuoden 1962 tulo- ja sääntulrwäylän parolntamis- ja syven- 31732: menoarvioon otettiin määräraha Valkoon joh- tämistöiden aloittamista varte'n. 31733: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 31734: 31735: Magnus KuU. Arne Be:me:r. 31736: Ingvar 8.. Kelin. Vic•or Procop6• 31737: Bemik Wuterlund. 31738: ,., 31739: 31740: IJa\emap: A_,.nda ..U.de oo anslag för planerande 31741: ecl i~ .w •betena pd landsvägen mellan Lovisa 31742: och Lahti. 31743: 31744: 31745: TUl Rikada.gen. 31746: 31747: Det är inte föremligt. med rikets intresse tivt utnyttjande av V alkCIDI. hamn om.öjligt. 31748: a.tt östnyland a.v.folkas genom emigration Enda.st ca 10 proeent av ha.mnens trafik sk:er 31749: eller avflyttning oeh att all aktivitet i södra nu med lastbi}a:r, medan denna andel för 31750: Finland koncentreras till Helsingfors-regio- övriga hamnar torde vara 30--60 procent. 31751: nen. Dessvärre visar befolkningsstatistiken För att ge Lovisa-nejden möjligheter att 31752: att innevånarantalet i Lovisa-nejden fortsätt- snabbare utveckla sig ekonomiskt och :för att 31753: ningsvis sjunker. Tillgängliga siffror :för ge dess innevånare arbete samt mera av 31754: Lovisa stad samt Lappträsk, Liljendal, PernA trygghet och trivsel, horde landsvägen mellan 31755: och Strömfors kommuner utvisar, att den ge- Lovisa och Lahtis snabbt utbyggas. Därom 31756: mensamma innevånarsifill'an sjnnkit från torde myndigheterna oekså vara underkun- 31757: 23 988 år 1950 tili 22 456 år 1960. Småkom- niga, eftersom terrängen mellan Forsby och 31758: munkommittens prognos för år 1970 lyder Lahtis år 1965 undersökts genom flygfoto- 31759: på en ytterligare minskning tili 20 576. Un- grafering. En del andra planeringsarbeten 31760: der samma period, 1970-års prognos inräk- har också utförts. Enligt undertecknads upp- 31761: nad, stiger befolkningssiffrorna våldsamt i fattning borde planeringsåtgärderna ytter- 31762: Helsingfors-regionen. ligare effektivise:ras oeh päskyndas om den 31763: Lovisa stad har gjon stora ansträngnin- ogynnsamma utveeklingen inom Lovisa-nej- 31764: gar för att bättra upp det hotande Higet. En- den skall kunna verlmmgsfullt stävjas. 31765: hart i Valkom hamn har staden investerat Med hänvisning tili det ovan sagda före- 31766: över 6 miljoner mark under de senare åren. slås vördsamt, 31767: Detta för att stimulera sjöfarten på Lovisa, 31768: inte minst med utgångspunkt ifrån, att Vai- att Riksdagen i statsförslaget för 31769: kmn hamn är den mest naturliga hamnen år 1967 måtte uppta ett 10 150 000 31770: ä.ven :för Lahtis--Heinola ekonomiska om- mark stor'b anslag för plcme:rand.at ock 31771: :råde. inledandet av byggnadsO!Fbetwu på 31772: Den yttent diUiga landsvägs:förbindelsen l4rnlsviigt7f! mellfm Lovisa otA Lftktis. 31773: mellan Lovisa och Lahtis gör dock ett effek- 31774: Helsingfors den 28 april 1966. 31775: 720 31776: 31777: IV,391.-Rah.al N:o 47. _·Suomennos. 31778: 31779: 31780: 31781: 31782: # •• ·'. Lindeman: Määrärahan osoittamisesta töiden suu-nnittelemista 31783: ja aloittamista varten Loviisan ja Lahden välisellä ntaan- 31784: tiellä. 31785: 31786: 31787: Ed u s kun n a ll e. 31788: 31789: Valtakunnan edun mukaista ei ole, että taman tehokkaan hyväksikäytön mahdotto- 31790: Itä-Uusimaa autioituu siirtolaisuuden tai maksi. Kuorma-autoilla hoidetaan nyt vain 31791: poismuuttamisen vuoksi ja että eteläisen Suo- n. 10 prosenttia sataman liikenteestä, kun 31792: men kaikki toimeliaisuus keskittyy Helsingin vastaava osuus muiden satamien kohdalla lie- 31793: seudulle. Väestötilasto osoittaa valitettavasti nee noin 30-60 prosenttia. Jotta Loviisan 31794: Loviisan seudun asukasluvun jatkuvasti ale- seutu saisi mahdollisuuden nopeampaan ta- 31795: nevan. Loviisan kaupungin sekä Lapinjärven, loudelliseen kehittymiseen ja jotta sen asuk- 31796: Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kun- kaille saataisiin työtä sekä enemmän turvalli- 31797: tien osalta käytettävissä olevat luvut osoitta- suutta ja viihtyvyyttä, Loviisan ja Lahden 31798: vat, että niiden yhteinen asukasmäärä on välinen maantie olisi nopeasti rakennettava. 31799: laskenut vuoden 1950 23 988: sta vuonna 1960 Viranomaisetkin lienevät tästä tietoisia, koska 31800: 22 456: een. Pienkuntakomitean ennuste vuo- Forsbyn ja Lahden välinen maasto on ilma- 31801: delle 1970 ennakoi yhä vähenemistä kuvaten tutkittu vuonna 1965. Eräitä mui- 31802: 20 567: een. Samana ajanjaksona, vuoden 1970 takin suunnittelutöitä on suoritettu. Alle- 31803: ~nnuste mukaanluettuna, Helsingin seudun kirjoittaneen käsityksen mukaan suunnittelu- 31804: väestön määrä kohoaa voimakkaasti. toimenpiteitä pitäisi vielä tehostaa ja kiireh- 31805: Loviisan kaupunki on nähnyt paljon vai- tiä tehokkaan sulun asettamiseksi Loviisan 31806: vaa parantaakseen uhkaavaa tilannetta. Kau- seudun epäsuotuisalle kehitykselle. 31807: punki on yksinomaan Valkon satamaan si- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun- 31808: joittanut viime vuosien aikana yli 6 miljoo- nioittaen, 31809: naa markkaa. Tämän se on tehnyt elvyttääk- 31810: -seen Loviisan merenkulkua varsinkin sitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31811: ·silmälläpitäen, että Valkon satama on myös tulo- ja menoarvioon 10 150 000 mar- 31812: Lahden ja Heinolan talousalueen luonnolli- kan määrärahan Loviisan ja Lahden 31813: nen satama. välisen maantien suunnittelutyötä ja 31814: Loviisan ja Lahden välinen äärimmäisen rakennustöiden aloittamista varten. 31815: _huono tieyhteys tekee kuitenkin Valkon sa- 31816: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 31817: 31818: Lars Lindeman. 31819: 721 31820: 31821: IV,392.- Fin.mot. N: o 48. 31822: 31823: 31824: 31825: 31826: Lindeman m.fl.: .Angående anvisande av anslag för Svenska 31827: Finlands folktings verksamhet. 31828: 31829: 31830: Till Riksdagen. 31831: 31832: Vårt lands svenskspråkiga befolkning upp- bli folktinget övermäktiga. 3/4 av dess bud- 31833: rätthåller för närvarande ett samlande organ get måste täckas genom frivilliga medlems- 31834: av synnerligen stor betydelse, Svenska Fin- avgifter. Folktingets budget för år 1966 ba- 31835: lands Folkting. Folktinget består av 60 folk- lanserar på c. 110 000 mk. Detta är en stor 31836: tingsmän vilka väljs meddelst allmänna och summa att bringa ihop meddels donationer 31837: hemliga val som förrättas vart sjätte år. och insamlingar. Dagens samhälle fordrar 31838: Röstberättigad är varje svenskspråkig med- dock rationell planering och målmedvetet ut- 31839: borgare som fyllt 21 år. Vid senaste folk- redningsarbete i en omfattning som vida 31840: tingsval avgavs över 100 000 röster. Folk- överstiger de resurser man med stora upp- 31841: tingets uppgift är att betjäna den svensk- offringar kan få fram på privat väg. Därför 31842: språkiga befolkningens intressen. förefaller den enda utvägen för att bevara 31843: Det är numera - i språkfredens tid - och utveckla folktinget som ett sakligt forum 31844: allmänt omvittnat att vårt lands svensksprå- för finlands-svenska angelägenheter vara ett 31845: kiga minoritet är en värdefull tillgång, inte statsunderstöd av tillräcklig storlek. Ett väl 31846: minst på grund av det nordiska samarbetet; arbetande folkting med statsbidrag skulle 31847: en minoritet vars intressen bör beaktas av sannolikt även underlätta samarbetet och 31848: hela landet. Genom att folktingsinstitutionen kontakterna mellan folktinget och myndig- 31849: omfattar alla de politiska partier som har heterna. 31850: svenskspråkiga medlemmar är den svensk- I princip har statsmakten erkänt folktings- 31851: språkiga befolkningens allsidiga representa- institutionens betydelse genom att årligen 31852: tion tryggad. Folktinget har även i sin verk- bevilja dess specialorgan Svenska Yrkesut- 31853: samhet städse kunnat hålla sig utanför parti- bildningsstyrelsen och Svenska Språkvårds- 31854: politik och anlagt sakliga synpunkter på de nämnden små understöd. Självfallet återstår 31855: frågor som förelagts. många andra viktiga ting att bevaka. För 31856: närvarande räknar folktinget ytterligare med 31857: I praktiken har hela samhället kommit att understöd från bl. a. ett fyrtiotal kommuner. 31858: dra nytta av folktinget. Under hela efter- Trots detta måste c. 61 000 mk eller i stort 31859: krigstiden har detta organ fungerat som sett hälften av utgifterna inbringas ,genom 31860: remissinstans för myndigheterna i ärenden medlemsavgifter tili folktingets garantiföre- 31861: av vitalt intresse för den språkliga minori- ning. Detta är onekligen mycket tungt även 31862: teten. Institutionen har även självmant flera om man självfallet inte strävar till att helt 31863: gånger bragt ärenden under behandling i frångå medlemsavgifterna. För att försäkra 31864: den regelrätta statsförvaltningen. sig om en fortlöpande kvalitativt högtstående 31865: Det förefaller ostridigt att folktingets och kvantitativt tillräcklig information samt 31866: verksamhet kommer hela landet till godo i planering och bevakning av den språkliga 31867: form av utlåtanden, utredningar och repre- minoritetens problem, borde helst 2/3 av den 31868: sentativa ställningstaganden. Som organisa- summa som hittills uppburits i medlemsav- 31869: tionsform är folktinget en unik och demo- gifter erhållas i form av statsbidrag till folk- 31870: kratisk institution. tinget. Genom att bevilja nämnda understöd 31871: Tyvärr hotar de ekonomiska faktorerna att uttrycker statsmakten sin uppskattning av 31872: 91 E 529/66 31873: 722 IV,S92. - Ruotsalaisen Suomen ka.nsa.nkll.rll.jit. 31874: 31875: 31876: folktingets arbete och bekräftar därm.ed även att Riksdagen i statsförslaget för 31877: sin i princip positiva inställning tili landets år 1967 måtte upptaga ett anslag om 31878: svenskspråkiga befolkning. 40 000 mark som statsbidrag för 31879: Med hänvisning tili ovanstående föreslår Svenska Finlands folktings verksam- 31880: vi vördsamt, het. 31881: Helsingfors den 21 april 1966. 31882: 31883: Lars Lindeman. Dma.ri Linna.. Victor Procope. 31884: Eino Sirin. Verner Korsbäck Evald Jrå.ggblom. 31885: Georg Backlund. Olavi Saarinen. Kristian Gestrin. 31886: Bror Lillqvist. .A.rne Berner. Veikko Vennamo. 31887: E. J. Paavola. Georg 0. Ehrnrooth. Matti Kekkonen. 31888: 723 31889: 31890: IV,S92.-Rah.al. N:o 48. Suomennos. 31891: 31892: 31893: 31894: 31895: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsalaisen Suo- 31896: men kansankäräjien toimintaa varten. 31897: 31898: 31899: Eduskunnalle. 31900: 31901: Maamme ruotsinkielinen väestö ylläpitää senmaksuin. Kansankäräjäin v:n 1966 tulo- 31902: nykyään yhteiselintä, Ruotsalaisen Suomen ja menoarvion loppusumma on n. 110 000 mk. 31903: kansankäräjiä, jolla on sangen suuri merki- Tämä on suuri määrä koottavaksi lahjoituk- 31904: tys. Käräjät muodostuvat 60 edustajasta, silla ja keräyksillä. :Meidän päiviemme yh- 31905: jotka valitaan joka kuudes vuosi yleisillä ja teiskunta vaatii kuitenkin järkiperäistä suun- 31906: salaisilla vaaleilla. Jokainen 21 vuotta täyt- nittelua ja määrätietoista selvitystyötä siinä 31907: tänyt ruotsinkielinen kansalainen on ääni- määrin, että se paljolta ylittää ne voimava- 31908: oikeutettu. Viime kansankäräjävaaleissa an- rat, joita suurin uhrauksin yksityistä tietä 31909: nettiin yli 100 000 ääntä. Kansankäräjäin voi saada. Senvuoksi tuntuu siltä, että ainoa 31910: tehtävänä on palvella ruotsinkielisen väes- keino kansankäräjäin säilyttämiseksi ja ke- 31911: tön etuja. hittämiseksi suomenruotsalaisten kysymysten 31912: Nyttemmin - kielirauhan vallitessa - on asiallisena forumina on riittävän suuri val- 31913: yleisesti tunnustettu, että ruotsinkielinen tiontuki. Valtionavun turvin hyvin työsken- 31914: vähemmistö on maallemme arvokas varsinkin televä kansankäräjät voisi todennäköisesti 31915: pohjoismaisen yhteistyön kannalta; koko myös helpottaa kansankäräjäin ja viranomais- 31916: maan on syytä ottaa huomioon tämän vähem- ten välistä yhteistyötä ja yhteyksiä. 31917: mistön edut. Koska kansankäräjälaitoksessa Valtiovalta on periaatteessa tunnustanut 31918: ovat edustettuina kaikki ne poliittiset puo- kansankäräjälaitoksen merkityksen myön- 31919: lueet, joissa on ruotsinkielisiä jäseniä, ruot- tämällä vuosittain sen erityiselimille, 31920: sinkielisen väestön kaikinpuolinen edustus on Ruotsalaiselle Ammattikoulutushallitukselle 31921: turvattu. Toiminnassaan kansankäräjät on (Svenska Yrkesutbildningsstyrelsen) ja Ruot- 31922: myös alati voinut pysyä puoluepolitiikan ul- salaiselle kielilautakunnalle (Svenska Språk- 31923: kopuolella ja käsitellä esille tulevat kysymyk- vårdsnämnden) pientä tukea. Tietenkin li- 31924: set asiallisten näkökohtien mukaan. säksi on monia muitakin tärkeitä asioita val- 31925: Käytännössä koko yhteiskunnalle on koitu- vottavana. Tällä haavaa kansankäräjät laskee 31926: nut hyötyä kansankäräjistä. Koko sodanjäl- saavansa vielä avustusta mm. noin neljältä- 31927: keisen ajan tämä elin on ollut viranomaisten kymmeneltä kunnalta. Tästä huolimatta on 31928: läheteportaana kielellisen vähemmistön tär- n. 61 000 mk eli suurin piirtein puolet me- 31929: keitä etuja koskevissa asioissa. Kansankärä- noista saatava jäsenmaksuin kansankäräjäin 31930: jät on myös useita kertoja oma-aloitteisesti kannatusyhdistykselle. Kieltämättä tämä on 31931: saattanut asioita varsinaisen valtionhallinnon hyvin raskasta, vaikkakaan ei tietenkään ko- 31932: käsiteltäväksi. konaan pyritä luopumaan jäsenmaksuista. 31933: Kiistämättömältä tuntuu, että kansankärä- Jatkuvan laadullisesti korkeatasoisen ja mää- 31934: jäin toiminta on hyödyksi koko maalle sen rällisesti riittävän tedotustoiminnan sekä 31935: lausuntojen, selvitysten ja edustavien kan- kielellisen vähemmistön pulmista johtuvien 31936: nanottojen muodossa. Järjestysmuotonsa puo- suunnittelu- ja valvontatöiden varmistami- 31937: lesta kansankäräjät on ainutlaatuinen ja de- seksi tulisi mieluimmin 2/3 siitä summasta, 31938: mokraattinen laitos. joka tähän saakka on koottu jäsenmaksuina, 31939: Valitettavasti taloudelliset seikat uhkaavat saada kansankäräjille valtionavun muodossa. 31940: muodostua kansankäräjille ylivoimaisiksi. 3/4 Myöntämällä mainitun avustuksen valtiovalta 31941: sen menoista on peitettävä vapaaehtoisin jä- osoittaa arvostavansa kansankäräjäin työtä ja 31942: 724 IV,392. ~ Ruotsalaisen Suomen kansankäräjät. 31943: 31944: 31945: todistaa siten periaatteessa myönteisen suh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31946: tautumisensa maan ruotsinkielistä väestöä tulo- ja menoarvioon 40 000 markan 31947: kohtaan. määrärahan valtionavustuksena Ruot- 31948: Yllä lausuttuun viitaten ehdotamme kun- salaisen Suomen kansankäräjäin toi- 31949: nioittaen, minnan tukemiseksi. 31950: Helsingissä 21 päivänä_ huhtikuuta 1966. 31951: 31952: Lars Lindema.n. -Dmari Linna.. Victor Procope. 31953: Eino Siren. Verner Korsbäck Evald Häggblom. 31954: Georg Backlund. Olavi Saarinen. Kristian Gestrin. 31955: Bror Lillqvist. Atne Berner. Veikko Vennamo. 31956: E. J. Paavola. Georg 0. Ehrnrooth. Matti Kekkonen. 31957: 725 31958: 31959: IV,898.-Rah.al. N:o 49. 31960: 31961: 31962: 31963: 31964: Linkola: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten toimisto- 31965: apulaisten virkojen pe1·1tsta.miseksi maatalousopp~taitoksiin. 31966: 31967: 31968: E d u s k u n n a ll e. 31969: 31970: Lähes kaikki maatalousoppilaitokset ova+ tehtävään tulisi olla kauppakoulu tai vas- 31971: nykyisin yhdistettyjä oppiLaitoksia ja useim: taava, paLkkaluokaksi ehdotetaan A 7. 31972: milla on melko laaja verstastoiminta, kauppa- Vakinaisten toimistoapulaisten tarve koskee 31973: puutarha ym. Koulujen toiminta· on muuten- kiireellisimmin seuraavia maatalouS<Jppilai- 31974: kin vilkasta ja monipuolista. Kaikesta tästä toksia: Mustialan maatal<Jusoppilaitos, Pien- 31975: aheutuu lisää kirjanpito-, kirjeenvaihto- yms. viljelysneuvojaopisto, Paimion maatalousker- 31976: toimistotyötä, joka on etupäässä oppilaitosten honeuvojaopisto, Otavan, Kujalan, Tarvaa- 31977: rehtoreiden huolena ja joka nykyisin a}kaa lan, Nurmeksen, Keski-Pohjanmaan, Pohjois- 31978: olla niin laaja, että siitä selviytyminen ilman Pohj,anmaan ja Kymenlaakson maatalousop~ 31979: vakinaista toimistoapulaista on erittäin vai- pilaitokset, Lepaan, Seppälän, Siikasalmen, 31980: keaa. Aj,an irroittaminen varsinaisiin reh- Suonenjoen, Muuruveden, Lappeen, Loimaan, 31981: torintehtäviin, joiden kuitenkin tulisi olla j'a Jokioisten maataloudelliset oppilaitokset; 31982: pääasiallisena tehtävänä, on melkein mah- Korsholm lantbruksskolor ja Ilomantsin 31983: dotonta toimistotöiden runsauden vuoksi. pienviljelijäkoulu sekä Rovaniemen maata- 31984: Apua on palkattu oppilaitosten palvelus: louS<Jppilaitos, yhteensä kaksikymmentäyksi 31985: väen ja koulutiloilla työskentelevien palk~ (21) ylimääräisen toimistoapulaisen tointa. 31986: kaukseen varatuilla varoilla. Toimistoapu- Näistä 19 ja III kp, 1 II ja 1 1 kp, joiden 31987: laisten toimet <Jvat kuitenkin tämän johdosta maksamaan 111 kp syrjäseudunlisä ja yh- 31988: olleet tilapäisluontoisia ja niihin on sen dessä tapauksessa 1 kp syrjäseudunlisä. 31989: vuoksi ollut vaikea saada päteviä toimihen- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 31990: kilöitä. Kun valtion tilinpitoa ~tarkastavat nioittaen, 31991: henkilöt ovat lisäksi useaan otteeseen tehneet että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 31992: huomautuksia maatalousoppilaitosten tilien ja tulo- ja menåarvioon 135 908 markan 31993: muun toimistotyön suhteen sekä osoittaneet suuruisen määrärahan kahdenkymme- 31994: puutteellisuuksien johtuvan pätevän henkilö- nenyhden palkkaluokkaan .A 7 kuulu- 31995: kunnan puutteesta, tulisi toimistoapu kai- van ylimääräisen toimistoapulaisen vi- 31996: kissa maatalousoppilaitoksissa sa;ada vakinais- ran. perustamiseksi maatalousoppilai- 31997: tetuksi. Pätevyysvaatimuksena tällaiseen t oksiin. 31998: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 31999: 32000: Anna-Liisa Linkola. 32001: 726 32002: 32003: IV,S94.- Rah.al. N:o 50. 32004: 32005: 32006: 32007: 32008: Linkola ym..: Määrärahan osoittamisesta Kotkan lyseon kou- 32009: lurakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi. 32010: 32011: 32012: Eduskunnalle. 32013: 32014: Va:ltion omistaman Kotkan lyseon nykyi- vielä ns. kiertäviä luokkia. Tilanne ei kui- 32015: nen koulurakennus on rakennettu v. 1905. tenkaan voi jatkua tällaisena. 32016: V. 1940 valmistui rakennukseen lisäsiipi, joka Kun Kotkan lyseon tontti on nykyisen 32017: avarsi huomattavasti silloin ahtaaksi käyneitä suuruiselle koululle liian pieni ja sen raken- 32018: koulutiloja. Nykyisessä koulurakennuksessa nusala jo nyt ylittää suurimman kaupungin 32019: on 13 varsinaista luokkahuonetta sekä tarvit- rakennusjärjestyksen sailiman määrän, ei 32020: tavat erikoisluokat. Tilat on käytetty niin nykyistä koulurakennusta voida enää laajen- 32021: tarkoin luokkahuoneiksi, ettei opetusvälineitä taa. Ainoa keino on uuden koulutalon raken- 32022: ja koulukalustoa ole voitu sijoittaa kunnolli- taminen Kotkan lyseolle. Kouluhallitus on 32023: siin tiloihin. Samoin puuttuu oppilaiden käyt- todennut tämän Kotkan kaupunginhallituk- 32024: töön tarkoitettu kerhohuone, sekä tällä het- selle osoitetussa kirjelmässään 20. 4.1960. 32025: kellä myöskin kirjaston lukusali. Valtion ja Kotkan kaupungin kesken on 32026: Kouluun on voitu ottaa vuosittain: vain sovittu kiinteistöjen vaihdosta siten, että 32027: kaksi I luokkaa ja oppilasmäärä on vaihdel- Kotkan kaupunki luovuttaa valtion omistuk- 32028: lut 410-470. Luokkien lukumäärä on ollut seen Kotkan III kaupunginosan 58 korttelin 32029: tavallisesti 14, jolloin ainakin yksi luokka n: o 6 ja maksaa valtiolle lisäksi välirahaa 32030: on joutunut olemaan vailla vakinaista luok- 252 000 mk ja sitä vastaan, että valtio puo- 32031: kahuonetta ja on se sekä lukion linjajaon lestaan luovuttaa kaupungin omistukseen 32032: ,tähden muodostuneet lisäopetusryhmät sijoi- Kotkan lyseon nykyisen talon ja tontin. Tar- 32033: tettu kulloinkin vapaina oleviin luokkahuo- koituksena on uudelle tontille rakentaa 21 32034: neisiin. luokkahuonetta käsittävä koulurakennus. Ku- 32035: Oppikouluun pyrkivien oppilaiden sijoitta- lunee'Il kesän aikana on saatu lyseon uuden 32036: minen nykyisiin koulurakennuksiin on Kot- tontin muodostaminen valmiiksi ja näin ollen 32037: kassa huomattavasti vaikeutunut. Tilastojen voidaan ruveta toteuttamaan rakennussuun- 32038: mukaan näyttää, että pääsytutkinnossa hy- nitelmia, sillä tilanne tulee lyseossa vielä 32039: väksyttyjen kouluun ottamatta jääneiden vaikeutumaan, kun nyt otetut suuret luokat 32040: poikaoppilaiden määrä on kasvanut huomat- tulevat linjajaon perusteella vielä jaetuiksi. 32041: tavasti. Tästä syystä otettiin lyseoon syksyllä Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 32042: 1963 ja 1964 kolme I luokkaa, 100 oppilasta, taen, 32043: ja syksyllä 1965 tilanahtauden vuoksi vain 32044: 75 oppilasta, ulkopuolelle jäi hyväksytyistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32045: ottamatta 47 oppilasta. Oppilaiden lukumäärä tulo- ja menoarvioon 400 000 markan 32046: on tällä hetkellä 555 ja luokkia 17. Luokka- suuruisen määrärahan Kotkan lyseon 32047: huoneiksi on muutettu luonnontieteen kokoel- koulurakennuksen töiden aloittamista 32048: mahuone sekä kirjaston lukusali. Lisäksi on varten. 32049: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 32050: 32051: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen. 32052: 727 32053: 32054: IV,395.- Rah.al. N: o 51. 32055: 32056: 32057: 32058: 32059: Linkola ym. Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknt1Usen 32060: oppt1aitoksen koulurakennuksen töiden aloittamiseen. 32061: 32062: 32063: E d u s k u n n a 11 e. 32064: 32065: Kotkan teknillinen koulu sai v. 1951 ope- kään:laista laajennustarvetta otettu huomioon. 32066: tustilat Kotkan teknillisten koulujen Jo v. 1962 jouduttiin oppilaitosta varten 32067: (KOTEKOn) rakennuksissa. Syksyllä 1962 väliaikaisesti vuokraamaan Kotkan kaupun- 32068: aloitti toimintansa samoissa tiloissa teknilli- gilta teknilliselle opetukselle sopimattomia 32069: nen opisto ja on siinä koneenrakennuksen kansakoulutiloja. 32070: opintosuunnan käsittävä koneosasto ja talon- Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama 32071: rakennuksen opintosuunnan käsittävä raken- KOTEKOn uudelleenjärjestelytoimikunta on 32072: nusosasto.. Teknillisessä koulussa on vastaa- mietinnössään 11. 9. 1963 tullut siihen tulok- 32073: vien opintosuuntien lisäksi koneosaston kone- seen, että Kotkan teknillistä oppilaitosta var- 32074: mestarien opintosuunta. Oppilaitos on lisäksi ten on rakennettava uudisrakennus. Kotkan 32075: vuorovuosina järjestänyt laboranttikursseja kaupunki on tarjonnut valtiolle teknillisen 32076: ja alikonemestarikursseja. Pääsykokeissa hy- oppilaitoksen rakentamista varten 1.85 ha:n 32077: väksyttyjä pyrkijöitä on vuosittain ollut run- suuruisen alueen Kotkan X kaupungin- 32078: saasti, varsinkin konerakennuksen opinto- osassa L-anginkoskella. Tontti rajoittuu Lan- 32079: suunnalle, että tämä tarvitsisi rinnakkais- ginkosken luonnonpuistoon läillnessä ja Lan- 32080: osaston. Kymenlaakson teollisuuden taholta ginkoskentiehen eteläpuolella. Kotkan kau- 32081: on esitetty paperiteollisuuden (puun kemial- punki on 14.5.1964 päättänyt korvauksetta 32082: lisen jalostuksen) opintosuunnan perusta- luovuttaa sen oppilaitoksen tarpeita varten. 32083: mista tyydyttämään Kymenlaakson ja koko Vaihto- ja luovutussopimus valtion ja Kot- 32084: Kaakkois-Suomen paperi- ja selluloosateolli- kan kaupungin välillä tehtim maaliskuun 23 32085: suuden teknikko- ja insinööritarv-etta. p: nä 1966. Tämän sopimuksen mukaan val- 32086: Syyslukukauden alussa 1962 oli oppilai- tio saa edellämainitun tontin sekä suorituk- 32087: laitoksen teknillisessä opistossa (I luokilla) sena Kotkan kaupungin haHintaan siirtyvistä 32088: oppilaita 42 ja teknillisessä koulussa 246 eli KOTEKOn tiloista 3 936 775 mk. Kun nyt 32089: yhteensä 288 oppilasta. Syyslukukauden kaikki muodol>liset toimenpiteet valtion ja 32090: alussa 1963 oli teknillisessä opistossa (I-II Kotkan kaupungin välillä on suoritettu ja 32091: luokilla) 87 oppilasta ja teknillisessä kou- valtio saa viiden vuoden aikana korvaussum- 32092: lussa 264 eli yhteensä 351 oppilasta. Syys- man suorituksen, on olemassa täydet mah- 32093: lukukauden 1964 alussa oli teknillisessä opis- dollisuudet kiireellisesti ryhtyä toteuttamaan 32094: tossa (I-II luokilla) 128 oppilasta ja tek- Kotkan tekninisten oppilaitosten oman raken- 32095: nillisessä koulussa 269 eli yhteensä 397 oppi- nuksen rakennushanketta. 32096: lasta. Oppilaitoksen oppilasmäärä tulee to- Edellä olevaan viitaten esitämme, 32097: teutumisvaiheessa olevien suunnitelmien mu- 32098: kaan nousemaan 630:een jakautuen 21 luok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32099: kaan. tulo- ja menoarvioon: 1 000 000 markan 32100: Kotkan teknillisten koulujen (KOTEKO) määrärahan Kotkan teknillisen oppi- 32101: rakennuksia 1940-luvun loppupuolella suun- laitoksen koulurakennuksen töidenr 32102: niteltaessa ei teknillisen oppilaitoksen min- aloittamista varten. 32103: Helsi.ngissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 32104: 32105: Anna-Liisa Linkola. Juha. Rihtniemi. 32106: 728 32107: 32108: IV,396.- Rah.al. N: o 52. 32109: 32110: 32111: 32112: 32113: ·Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Reitkallin puutarha- 32114: koulun lunastamiseen valtiolle. 32115: 32116: 32117: Eduskunnalle. 32118: 32119: V. 1898 aloitettiin läntisen Viipurin läänin sille, ja Reitkalli onkin ainoastaan naisopis· 32120: maanviljelysseuran toimesta Sippolassa, Liik- kelijoita varten tarkoitettu puutarhuriopisto. 32121: kalan kartanossa, talous- ja puutarhakoulu Koulu on saanut valtionapua ensimmäisen 32122: aikaisemmin perustettujen maataloudellisten kerran v. 1904, ja siitä lähtien kulloinkin val- 32123: koulujen, meijeri- ja karjanhoitokoulujen tion tulo- ja menoarvioon merkityn määrä- 32124: rinnalle. V. 1906 muutettiin koulu vakinai- rahan puitteissa. Tilanne koulun kohdalta 32125: selle paikalleen V:ehkalahdelle Reitkallin ky- kuitenkin muuttui, kun Reitkallin kartanon 32126: lään, ja toimi täällä Sippolan maatalous- ja omistajan ja koulun perustajan kuoltua ja 32127: puutarhakoulun nimisenä, kunnes v. 1933 valtion evättyä valtionavun, koulusta oli v. 32128: muutettiin Reitkallin puutarhakouluksi. 1933 muodostettava osakeyhtiö. Koulun yllä- 32129: Koulun ohj.elma käsitti aluksi seitsemän pitäminen on tuottanut suuria vaikeuksia, ja 32130: kuukautta kestävän puutarha- eli ns. kesä- tämän vuoksi osakeyhtiö on tarjonnut sitä 32131: kurssin ja talvikauden kestävän talous- eli helmikuun 14 päivänä 1963 päivätyHä kir- 32132: talvikurssin. V. 1907 alkoi puolitoista vuotta jeellä valtiolle. Kauppahinnaksi arvioitiin 32133: kestävä neuvojakurssi ja v. 1911 perustettiin 496 094 mk. Mainittakoon, että Reitkallin 32134: opettajakurssi. Näiden lisäksi säilytettiin puutarhakoulun kokonaispinta-ala on 92 ha, 32135: vielä entinen kesäkurssi. Mainitut kolme josta puutarhamaata on 5.2 ha ja peltoa 32136: kurssia ovat olleet opetusohjelmassa v: een 32.5 ha ja loput metsää ja joutomaata. 32137: 1929 saakka, jolloin lokakuussa valmistuivat Kun Reitkallin puutarhakoulu on maan 32138: viimeiset opettajat ja neuvojat. Seuraavan ainoa naisille tarkoitettu ammattikoulu, olisi 32139: vuoden marraskuussa alkoi 2-vuotinen puu- sen jatkuvuus välttämättä turvattava. Nykyi- 32140: tarhakurssi, joka on myöskin nykyisin kou- nen osakeyhtiömuoto on kannattamaton, ja 32141: lun ohjelmassa. Koulu on kuitenkin kehit- ainoa pelastus olisikin, että valtio ottaisi Reit- 32142: tänyt ohjelmaansa nykymaailman vaatimuk- kallin puutarhakoulun omistukseensa. 32143: sia vastaavaksi ja perustanut tässä mielessä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 32144: v. 1960 yleisen puutarhurilinjan rinnalle lii- 32145: kelinjan, jolla puutarhurikoulutuksen ohella että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32146: luetaan kaupallisia aineita, opiskellaan ruot- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 32147: sinkieltä ja konekirjoitusta. Tältä linjalta arviomäärärahan ReitkaUin puutarha- 32148: valmistuneet ovat sijoittuneet erittäin hyvin. koulun lunastamiseksi valtiolle. 32149: Liikelinja soveltuu erittäin hyvin juuri nai- 32150: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 32151: 32152: Anna-Liisa. Linkola. Juha Rihtniemi. 32153: 729 32154: 32155: IV,397.- Rah.al. N :o 53. 32156: 32157: 32158: 32159: 32160: I. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon--Lohjan- 32161: Salon yhdysradan sttunnittelutöitä varten. 32162: 32163: 32164: Eduskunnalle. 32165: 32166: Helsingistä Turkuun tarvitaan ennenpit- sen seutukaavojen valmistumisen ajankoh- 32167: kää nopea rautatieyhteys. Sitä vaatii sekä dista. Tämä vaatisi nyt kysymyksessä olevan 32168: kansainvälinen tavara- että matkailuliikenne, ratasuunnan nopeata vahvistamista, jotta seu- 32169: koska liikenteen ja matkailun Neuvostoliit· tusuunnittelu näillä alueilla pääsisi etene- 32170: toon kasvaessa siitå muodostuu osa kansain- mään. Seutukaavaliittojen lakisääteisiin teh- 32171: välistä kauttakulkuväylää. Siltojen valmistu- täviinhän kuuluu juuri liikennealueiden va- 32172: mista melko läheisessä tulevaisuudessa Ruot- raaminen ja liikenteellisten oloj.en kehittämi- 32173: sista Tanskaan ja edelleen Euroopan man- nen. 32174: tereelle on pidettävä vain ajan kysymyksenä. Rautatiehallituksen toimesta on osittain 32175: Silloin on myös avattava rautatielauttalii- tutkittu Lohjan kautta vedettävää ratasuun- 32176: kenne Turusta Ruotsiin. taa ja yhteistyössä rautatiehallituksen kanssa 32177: Seutukaavalliset näkökohdat vaativat ky- on Helsingin Seutukaavaliitto tutkinut välin 32178: seisen ratasuunnan tutkimuksen nopeata al- Espoo-Lohja. Ratasuunnan on todettu so- 32179: kuunpanoa. Tätä asiaa ovat lukuisissa neu- veltuvan sekä Salon, että Lohjan yleiskaava- 32180: votteluissa pohtineet Helsingin Seuttikaava" järjestelyihin. 32181: liitto, läntisen Uudenmaan molemmat seutu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 32182: kaavaliitot, Salon Seutukaavaliitto sekä Tu- 32183: run Kauppakamari. Kaikissa näissä neuvot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32184: teluissa on asetuttu puoltamaan ratasuuntaa, tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 32185: joka kulkisi Espoosta Lohjan kautta Saloon, määrärahan Espoon-Lohjan-Salon 32186: joka on suorin ja lyhyin suunta. yhdysradan suunnittelutöiden alkuun- 32187: Lakisääteisesti perustetut seutukaavaliitot panemiseksi. 32188: ovat saaneet sisäasiainministeriöitä määräyk- 32189: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 32190: 32191: Dmari Linna. Voitto Hellsten. Pekka. Silander. 32192: Aimo Laiho. Sylvi Siltanen. Reino Breilin. 32193: Lars Lindeman. V. J. Sukselainen. Lauri Kantola. 32194: Irma. Karvikko. Paavo Aitio. Esko Niskanen. 32195: Pekka Pesola. Kaarlo af Heurlin. 32196: 32197: 32198: 32199: 32200: 92 E 529/66 32201: 730 32202: 32203: IV,398.- Rah.a.l. N: o 54. 32204: 32205: 32206: 32207: 32208: Lintilä. ym.: :Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan 32209: maatcilousopp'l."laitoksen kouluh"lan maataloustuotantoraken- 32210: nuksen sunnitteluun ja rakentamiseen. 32211: 32212: 32213: Eduskunnalle. 32214: 32215: Kannuksen kunnassa sijaitsevan Keski- Alustavissa suunnitelmissa on laskettu maa- 32216: Pohjanmaan maatalousoppilaitoksen rakenta- taloustuotantorakennuksen tilavuudeksi noin 32217: mista on viime vuosina suoritettu laajassa 6 500 m3 ja kustannusarvioksi suunnittelu- 32218: määrin koulutilojen ja opettajain asuntolain määrärahoineen n. 650 000 mk. Kun oppilai- 32219: osalta. Näiltä osin tarjoavatkin oppilaitoksen tos sijaitsee keskellä maamme luontaisinta 32220: tilat erinomaiset mahdollisuudet nyt nuorille karjataloustuotantoaluetta ja siten kasvattaa 32221: maatalousalan opiskeluun. . uutta polvea työskentelemään karjatalouden 32222: Oppilaitoksen opetustyöhön kiinteästi kuu- parissa, olisi myös käytännön opetus saatava 32223: luvaa maatilaa on viime vuosina myös laajen- koulutilalla nykyaikaa vastaavaksi ja tule- 32224: nettu, joten sen pinta-ala käsittää nyt 66 ha ville karjakoille suuntaa antavaksi. Ajanmu- 32225: peltoa ja metsää n. 200 ha. Kun maatilalla kainen maataloustuotantorakennus olisi myös 32226: on vanha ja huomattavasti pienempää tar- opettava retkeilykohde maa- ja karjataloutta 32227: vetta palvelemaan rakennettu maataloustuo- harjoittavalle väelle. 32228: tantorakennus, niin vaikeuttaa se nykyisin Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 32229: maatilan kannattavaisuutta ja nimenomaan 32230: karjatalouskoulun käytännöllistä opetusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32231: Erittäin toivottavaa on, että oppilaitoksen tulo- ja menoarvioon 650 000 markkaa 32232: rakennusohjelmaan kiinteästi kuulunut uuden Keski-Pohjanmaan maatalousopp'l."lai- 32233: maataloustuotantorakennuksen rakentaminen toksen koulutilan maataloustuotanto- 32234: toteutettaisiin mahdollisimman pian, jonka rakennuksen suunnitteluun ja raken- 32235: jälkeen koko oppilaitos olisi ~äpikäynyt tamiseen. 32236: uudelleen rakentamisen. 32237: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 32238: 32239: Aaro Lintilä.. Erkki Haukipuro. 32240: Pentti Pekkarinen. Sakari Huima. 32241: 731 32242: 32243: IV,399.-Rah.al. N:o 55. 32244: 32245: 32246: 32247: 32248: Lintilä ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitok- 32249: sen J(eski- ja Etelä-Pohjanmaan koeaseman uudisrakennus- 32250: ten rakentamista varten. 32251: 32252: 32253: Eduskunnalle. 32254: 32255: Metsätalouden merkitys Keski- ja Etelä- Pohjanmaan uuden kokeilualueen toiminnan 32256: Pohjanmaan talouselämän kehittymiselle ja aloittamiseksi ja seuraavana vuonna s·amaan 32257: erityisesti työllisyyden turvaamiselle on ensi- tarkoitukseen perustaroistoimien jatkamiseen. 32258: arvoinen, koska alueen metsien tuoton kohot- V: n 1965 menoarviossa eduskunta on myön- 32259: tamiselle on olemassa laajamittaiset mahdol- tänyt 40 000 mk:n suuruisen määrärahan 32260: lisuudet suorittamalla vesiperäisten metsä- Kannuksen kuntaan sijoitettavan metsäntut- 32261: maiden kuivatuksia ja muita perusparannus- kimuslaitoksen koeaseman kahden uudisra- 32262: töitä. Tässä tarkoituksessa on valtiovallan kennuksen suunnitteluun. 32263: toimesta useissa komiteoissa laadittu selvityk- Edellytykset ovat siis olemassa Keski- ja 32264: siä metsien tuoton kohottamismahdollisuuk- Etelä-Pohjanmaan uuden koeaseman uudis- 32265: sista ja niissä on voitu perustellusti todeta, ra!kennustöiden aloittamiselle, mikäli tarkoi- 32266: että alueen metsien tuottoa voidaan tarkoi- tukseen myönnettäisiin tarpeelliset varat v:n 32267: tuksenmukaisin perusparannuksin lisätä 1967 menoarviossa. 32268: usealla miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Alueella vallitsee runsaasti työttömyyttä. 32269: Näin laajamittaisen toiminnan menestyksel- Näin ollen olisi mitä tarpeellisinta, että 32270: listä läpiviemistä varten on samalla tehostet- alueen talouselämän kehittämiselle välttämä- 32271: tava myös metsäntutkimusta, jotta käytän- tön metsätalouden kehittämisohjelman toteut- 32272: nön metsätalous saisi käyttää hyväkseen ki- taminen kiireellisesti saadaan käyntiin, sa- 32273: peästi kaipaamiaan tutkimustietoja esiinty- moin kuin tässä työssä välttämätöntä tutki- 32274: vien ongelmien ratkaisemiseksi sekä toimin- mustoimintaa tehostetuksi. 32275: nan rationalisoimiseksi. On korostettava, että Edellä olevan perusteella esitämme kun- 32276: alueen erikoislaatuiset metsälliset pulmaky- nioittavasti, 32277: symykset vaativat tullakseen ratkaistuksi ni- 32278: menomaan alueellisen tutkimustoiminnan te- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 32279: hostamista perustamalla koekenttiä ja koe- den 1967 tulo- ja menoarvioon 650 000 32280: asemia. markan suuruisen määrärahan metsän- 32281: Asian merkityksen eduskunta on aikaisem- tutkimuslaitoksen Keski- ja Etelä- 32282: min todennut. V. 1961 myönnettiin määrä- Pohjanmaan koeaseman uudisraken- 32283: rahoja maiden hankkimiseen Keski- ja Etelä- nusten rakentamista varten. 32284: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 32285: 32286: Aaro Lintilä. Erkki Haukipuro. 32287: Pentti Pekkarinen. Sakari Huima. 32288: 732 32289: 32290: IV,400.- Rah.al. N:o 56. 32291: 32292: 32293: 32294: 32295: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Köyliön varavankilan 32296: henkilökunnan asuinrakennuksen rakentamiseen. 32297: 32298: 32299: E d u s k u n n a ll e. 32300: 32301: Murheellisen vankilapalon jälkeen on joka tutustuu toisaalta vankien selliin ja toi- 32302: Köyliössä sijaitseva varavankila rakennettu saalta henkilökunnan asuntoihin jää varsin 32303: uudelleen varsin nykyaikaiseksi vankilaksi. ristiriitainen kuva vankilakokonaisuudesta. · 32304: Vankllan työskentely ja toiminta ei ole Vankeinhoito-osastolla on tiettävästi jo 32305: kuitenkaan riippuvainen yksin vankilan kun- valmiit piirustukset laadittuna, v. 1964 32306: nosta, vaan ratkaisevasti siihen vaikuttaa myönnetyn määrärahan turvin tehdyt, mutta 32307: henkilökunta. Kun tämäkin vankila sijaitsee itse rakennustöiden aloittamiseen tarvittava 32308: syrjäisellä paikall.a, niin henkilökunnalle määräraha puuttuu. 32309: olisi luotava mahdollisimman hyvät olosuh- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 32310: teet vapaa-ajan vietolle ja levol:le. Asuntoky- ehdotamme, 32311: symys muodostuu tällöin yhdeksi ratkaise- 32312: vaksi. Köyliön varavankilan henkilökunnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32313: asuntotilanne on luvattoman heikko, jonka tulo~ja menoarvioon 300 000 mark~ 32314: vuoksi tuo kymmenen asuntoa käsittävä kaa Köyliön varavankilan henkt'lö- 32315: asuinrakennus olisi kiireellisesti aikaansaa- kunnan asuinrakennuksen rakennus- 32316: tava. Ellei näin menetellä, jää kokonaisuudis- töiden aloittamista varten. 32317: tus jätleen kerran puolitiehen. Vieraalle, 32318: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 32319: 32320: IDjas M'åkelä. Aulis Juvela. 32321: Väinö Vilponiemi. Eeles Landström. 32322: 733 32323: 32324: IV,401.- Rah.al. N:o 57. 32325: 32326: 32327: 32328: 32329: Mäkelä ~·: Määrärahan osoittamisesta Rauman-Lauttaky- 32330: Zän maantien parantamiseen ja kestopäällystämiseen. 32331: 32332: 32333: E d u s k u n n a 11 e. 32334: 32335: Maantien Takentaminen Raumalta. Lautta- tuvat Euran kautta ja tulevat kuljetukset 32336: kylään ja edelleen Helsinkiin johtavaan val- täältä entisestään kasvamaan sen jälkeen, 32337: tatiehen oli suuri parannus Rauman seudun kun Euran-Mannilan nykyinen erittäin 32338: talousalueen liikennekysymyksiin. heikko tieosuus on saatu nykyajan liikenteen 32339: Nykyise!Qään ei tien kunto kuitenkaan vaatimaan kuntoon. Säkylässä sijaitseva Län- 32340: enää kestä lisääntyvää ja raskasta kuormi- nen Sokeri Oy suorittaa niin ikään tätä 32341: tusta, sillä Rauman-Lauttakylän tieosuus Rauman-Lauttakylän tietä kuljetuksiaan. 32342: on vain öljysorapintainen ja usein korjauk- Kun vielä mainitaan vilkas pienteollisuuspi- 32343: sen alaisena. Tämän tien kautta tapahtuu täjä Lappi Tl., joka on tien välittömässä 32344: huomattavassa määrin vientitavaran kulje- vaikutuspiirssä, voidaan todeta, että tämän 32345: tus Rauman satamaan, josta taas vastaavasti tien kunto on suurimerkityksellinen Rauman 32346: tuodaan teollisuuden polttoaineita ja kemi- seudun talousalueen teollisuudelle ja liike- 32347: kalioita ym. tuontitavaraa eri puolille maata elämäJle sekä myöskin maamme ulkomaan- 32348: toimitettavaksi. Raumalla sijaitsevat Rauma- kaupalle, sen viennille ja tuonnille. Oma 32349: Repola Oy:n tehtaat sekä muukin teoLlisuus merkityksensä on tiellä myöskin henkilölii- 32350: Rauma.lla hankkii suuret määrät puutavaraa kenteen osalta Helsinkiin ja Tampereelle. 32351: juuri tämän tien vaikutusalueen piiristä. Edellä olevan perusteeLla esitämme kun- 32352: Koko Rauman-Lauttakylän tieosuus kulkee nioittavasti, 32353: huomattavan teollisuusalueen halki, sillä mm. 32354: Eurassa sijaitsee A. Ahlström Oy:n Kaut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32355: tuan tehtaat jonka. teollisuuden kuljetusky- tulo- ja moooarvioon 6 000 000 mark~ 32356: symykSet näyttelevät suurta osaa tällä kaa Rauman-Lauttakylän maantien 32357: alueella. Eura on· myöskin merkittävä maan- parantamiseksi ja kestopäällystämi- 32358: tieliikenteen keskus ja varsinkin puutavaran seksi nykyajan kasvavaa liikennettä 32359: kuljetukset Hankilahdelta Rauma.Ue tapah- vastaavaksi. 32360: Helsingissä 19 päivänä hut.tikuuta 1966. 32361: 32362: Uljas M'åkelä.. Väinö Vilponiemi. Aulis Juvela. 32363: 734 32364: 32365: IV,402. -Rah.al. N:o 58. 32366: 32367: 32368: 32369: 32370: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Euran-Kiukaisten- 32371: Harjavallan maantien parantamiseen. 32372: 32373: 32374: Eduskunnalle. 32375: 32376: Euran-Kiukaisten-Harjavallan maantie useampia n.s. pikalinjoja ajaa tätä kautta. 32377: on eräs Turun ja Porin läänin keskiosan Kun tie ohittaa Euran ja Kiukaisten kir- 32378: tärkeimmistä maanteistä. Sen päät-episteissä konkylien asutustaajamat, jotka myös aiheut- 32379: on melkoisen suuria teollisuuslaitoksia, sa- tavat liikennekuormitusta tielle, niin voidaan 32380: moinkuin sen varrellakin. Harjavallassa ovat todeta sen olevan melkoisen suuren liiken- 32381: Outokumpu Oy:n ja Rikkihappo Oy:n suu- teen rasittama. 32382: ret tehtaa.t, sekä lukuisia muita pienempiä Nykyinen maantie Euran-Harjavallan 32383: teollisuuslaitoksia. Eurassa ovat Ahlström välille on vuosisatojen kuluessa kehittynyt 32384: Oy:n paperinjalostustehtaat ja lähellä sitä vanhasta karjapolusta maantieksi ja on sen 32385: Säkylän kunnan alueella Länsi-Suomen So- kunto myös sen mukainen. Tien pohjamaan 32386: keritehdas Oy ja Paraste Oy: n konepaja. kantavuus on paikoitellen heikko. Ja koska 32387: Kiukaisissa on Satanahka Oy: n nahkateh- tietä ei ole rakennettu kunnollisesti perusta- 32388: taat. Kaikkien näiden teollisuuslaitosten kul- maHa, se on herkkä routimaan. Tie on kaut- 32389: jetukset suoritetaan pääasiassa maanteitse. taaltaan myös hyvin mutkainen. Pahimmat 32390: Kun Uuteenkaupunkiin nyt on rakenn-ettu mutkt ovat Kiukaisten kirkonkylän ja Ha- 32391: Rikkihappo Oy: n teollisuuslaitoksia, joita rolan kyJien kohda.lla. Näkyvyys tällä osuu- 32392: vielä huomattavasti laajennetaan, ja kun della on, tien mutkaisuudesta, maaston epä- 32393: näiden laitosten ja Harja.vallassa olevien sa- tasaisuudesta ja asutuksen tiheydestä joh- 32394: man yhtiön tehtaiden väliset kuljetukset tul- tuen erittäin huonoa. Kiukaisten kunnan 32395: laan hoitamaan pääasiassa maanteitse alussa Harolan kylässä on Köyliönjoen yli johtava 32396: mainittua maanti-etä pitkin, niin on todetta- kapea yli 80 vuotta sitten rakennettu kivinen 32397: va, että Euran-Harjavallan maantie on holvisilta. TVH: n tarkastajat ovat jo useita 32398: teollisuud-en toiminnalle erittäin tärkeä. vuosia sitten todenneet, että sillan holvit 32399: Myös kuljetukset Hangosta HarjavaUan ovat rappeutuneet, silta käytännöllisesti kat- 32400: suuntaan ovat varsin merkittävää luokkaa ja soen ilman kaiteita. Tiellä on tämän lisäksi 32401: tulevat ne jatkuvasti lisääntymään. Niinpä muitakin huonossa kunnossa olevia siltoja 32402: v. 1962 syksyllä kiinnittivät m.m. Salon ym- ja kapeita rumpuja. Tien leveys on nykyisin 32403: päristökunnat valtiovallan edustajien huo- n. 6 m. Euran kunnan ja Kiukaisten kunnan 32404: miota Hangon-Harjavallan maantien pa- keskustassa on jouduttu antamaan tielle 50 32405: rantamiseen. Euran-Harjavallan maantie km/t nopeusrajoitus. Tie ei vastaa nykyisel- 32406: on -eräs varsin tärkeä osa tästä tiestä. Laiti- lään tämän hetken ja alati kasvavan liiken- 32407: lan-Euran maantien valmistuttua on tien teen vaatimuksia. 32408: merkitys siitäkin lisääntynyt, sillä nyt suun- Tieviranomaisille on tehty lukuisia esityk- 32409: nataan Naantalista Jähtevät suuret öljykul- siä tämän tien parantamisesta. M.m. Rauman 32410: jetukset Harjavallan suuntaan tätä tietä pit- ta.lousalueen seutukaavaliitto teki siitä esityk- 32411: kin. Harjavallan suunnasta taas suoritetaan sen jo vuonna 1959. TVH: n Turun piiri on 32412: miltei koko Vakka-Suomen maatalouden ta.r- tutkinut tämän tien parantamiseksi tarpeel- 32413: vitsemat väkilannoitekuljetukset tätä tietä Uset seikat ja laatinut suunnitelman tien 32414: pitkin. Myös matkustajaliikenteen kannalta parantamisesta. Sen mukaan tulisi tie raken- 32415: tiellä on huomattava merkitys. Se on Vaa- nettavaksi kokonaan uudestaan 1 A-luokan 32416: san-Porin-Turun liikenneväylänä, m.m. kestopäällysteiseksi tieksi. Päällysteeksi suun- 32417: IV,402. - Mä.kelä JD1. 735 32418: 32419: nitelmassa on ehdotettu öljysoraa, mutta Eu- siirtotyömaata majoituksineen, vain kuljetuk- 32420: ran kirkonkylässä tästä päällystämisestä saa- sia käyttäen. Suunniteilman mukaan tielle 32421: dut huonot kokemukset osoittavat, ja ottaen tulisi rakennettavaksi eritasoristeys Peipoh- 32422: huomioon liikenteen kasvun, päällystyksen jan-Rauman rautatien yli, sekä 3 siltaa, 32423: osalta suunnitelmaa olisi ilmeisesti siltä jotka työt sopinevat hyvin talvityönä teetet- 32424: osadta muutettava. TVH:n Turun piiri on täväksi. 32425: tutkimuksissaan todennut, että maasto tut- TVH:n laatimaan suunnitelmaan sisältyy 32426: kitulla tielinjalla on tasaisuutensa vuoksi lisäksi suunnitelma ns. Kiukaisten yhdystien 32427: edullista tienrakentamiseHe. Koska maaleik- rakentamisesta. Tämä tarkoittaa tietä, joka 32428: kauksia on vähän, on rakennustyö erittäin johtaa Euran-Kiukaisten-HarjavaH.an van- 32429: sopiva talvi työksi. TVH: n Turun piiri on halta maa.ntieltä täUe uudelle tielle dähellä 32430: vuonna 1965 suorittanut suunnitelman tar- Peipohjan-Rauman rautatietä. Tämän yh- 32431: kistuksen. Suunnitelmasta on jo hankittu dystien rakentaminen olisi tarpeellista erikoi- 32432: kuntien y.m. lausunnot, joten tämän erittäin sesti Kiukaisten kunn·an kannalta, joskin sillä 32433: tarpeellisen työn ·aloittamiseen ei pitäisi olla tietysti on yleisempääkin merkitystä. TVH 32434: mitään muuta estettä kuin varojen saaminen on tutkinut myös Kiukaisten-Eurajoen- 32435: sitä varten. Harjavadlan puoleisessa päässä Rauman tiesuunnan, joka tulisi olemaan Kiu- 32436: on jo valmiina liittymä Porin-Helsingin kaisten yhdystien jatkon·a Rauman suuntaan. 32437: valtatielle, sekä Harjavallan r.akennuska.ava- Sitten kun myös tämä tie rakennetaan, niin 32438: alueelle johtava sisääntulotie. Eurassa tie silloin Euran-Harjavallan maantien merki- 32439: voidaan helposti iliittää Laitilan-Euran tys Harjavallan ja Kiukaisten välillä lisään- 32440: maantiehen. tyy suuresti, koska silloin saadaan suora 32441: Tien rakentaminen olisi tarpeellista edeUä Harjavalta-Rauma maantieyhteys, jollaista 32442: esitettyjen Hikenteellisten syiden lisäksi ei nykyisin ole ollenkaan olemassa. Kiukais- 32443: myös sen takia, että rakennustyö loisi työ- ten yhdystien rakentamisella olisi Kiukaisten 32444: tilaisuuksia, joita tien lähivaikutusalueella kunnan kannrulta suuri merkityksensä myös 32445: välttämättä tarvitaan. Euran-Kiukaisten- kunnan Eurakosken asutustaajamaan tekeillä 32446: Harjavallan-Porin alueel:la on viime aikoi- olevan .rakennuskaavan Laatimisen ja toteut- 32447: nakin, huolimatta verrattain vilkkaasta ra- tamisen takia. 32448: ktnnustoiminnasta, esiintynyt työttömyyttä, Edellä esitetyn perusteella esitämme, 32449: suuremmassa määrin Kiukaisissa j·a Porissa, 32450: mutta myös muissakin kunnissa. Kun tämä että Eduskunta ottaisi vuoden 196'1 32451: työmaa tulisi olemaan verrattain taajaan tulo- ja metnoarvioon 750 000 markan 32452: asutulla alueella, niin sille voitaisiin sijoittaa määrärahan Euraflt-Kiukaiste'llr-Har- 32453: työntekijöitä useammankin kunnan alueelta, javallan maantien pa-rantamiseM. 32454: ilman, että siitä muodostetaan varsinaista 32455: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 32456: 32457: Uljas Mäkelä. Eeles Landström. 32458: Väinö Vilponiemi. Aulis Juvel&. 32459: 736 32460: 32461: IV,403.- Rah.al. N: o 59. 32462: 32463: 32464: 32465: 32466: M'åkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta EU1·ajoen-Lapin Tl. 32467: -Hinnerjoen-Honkilahden-Yläneen maantien paranta:- 32468: miseksi. 32469: 32470: 32471: E d u s k u n n a 11 e. 32472: 32473: Eurajoen-Lapin Tl.-Hinnerjoen-Honki- saasti aikaa, olisi alustaviin tutkimustöihin ja 32474: lahden-Yläneen linjalla kulkeva maantie on suunnitelmien laatimisiin kiireellisesti ryh- 32475: kunnoltaan ala-arvoinen, mutkikas ja kapea, dyttävä ja jo aloitetut tutkimukset vietävä 32476: mutta silti liikenteellisesti vilkas. Tämän päätökseen. Ehkä juuri näistä syistä johtuen 32477: tien kautta on mm. Honkilahden ja Hinner- Rauman talousalueen seutukaavaliitto pitää 32478: joen kunnilla ainoa yhteys lähimpään kau- tämän tien suunnittelua ja rakentamista ensi- 32479: punkiin . Raumalle, jonka satamaan sekä sijaisena tiekysymyksen hoitamisena Rauman 32480: Rauma-Repolan selluloosatehtaalle ja sahalle talousalueella. Vähäisenä ei ole myöskään pi- 32481: tuleva puutavarankuljetus tapahtuu suurelta dettävä tämän tien rakentamiseen liittyvää 32482: osalta tätä tietä käyttäen. Puutavarankulje- työllisyyskysymyksen hoitamista näiden kun- 32483: tus tulee nykyisestään vielä kasvamaan kun tien alueilla. 32484: Rauma-Repola Oy:n paperitehdas valmistuu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 32485: Niin ikään on näille alueille syntynyt viime 32486: vuosina teollisuutta ja kaupan kuljetukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32487: ovat lisääntyneet. Tien käyttäjäksi on tullut tulo- ja menoarvioon 70 000 markan 32488: lisäksi uusi Säkylän varuskunta. määrärahan suunnitelmien laatimiseksi 32489: Ennen pitkää on koko tiensuunta tutkit- ja loppuunsaattamiseksi Eurajoki- 32490: tava ja tie rakennettava nykyistä liikennettä Lappi Tt.-Hinnerjoki-Honkilahti- 32491: vastaavaksi ja turvalliseksi. Kun tutkimus- Yläne maantien parantamiseksi. 32492: työt ja suunnitelmien laatimiset vievät run- 32493: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 32494: 32495: Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi. Aulis Juvela. 32496: 737 32497: 32498: IV,404. -Rah.al. N:o 60. 32499: 32500: 32501: 32502: 32503: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Raunwn seminaarin 32504: työpajarakennuksen rakentamiseksi. 32505: 32506: 32507: Ed u s k u nn a 11 e. 32508: 32509: V. 1958 voimaantulleen kansakouluasetuk- oppil88~ ja metallityöpaja, jossa on 20 op- 32510: sen mukaan kansakoulun poikain ·käsityön· pilaalle työtilaa. Semina~ri on asettanut myös 32511: opettajalta vaaditaan kelpoisuusehtona käsi- työstökoneita näihin tiloihin. Näiden entis- 32512: työnopettajan tutkinto. Opettajien valmistus ten ammattikoulutilojen vuokrausaika päät· 32513: tapahtuu Rauman seminaarissa sen rinnak· tyy 31. 5. 1966. 32514: kaisluokiHa. Valmistus aloitettiin v. 1963. Kun lisätilan saaminen työpajoiksi ilman 32515: Siihen otetaan keskikoulun suorittaneita mie- uuden rakennuksen aikaansaamista näyttää 32516: hiä ja koulutusaika on neljä vuotta. Nyt on mahdottomalta ja varsinkin kun mainittu 32517: valmistuksessa I, II ja III vuosikurssi, vuo- vuokrasojimus päättyy ensi keväänä, joutuu 32518: den kuluttua olisi vuosikursseja täydet neljä. käsityönopettajain ja kansalaiskoulunopetta- 32519: Opettajaintarve edellyttäisi, että joka toinen jain valmistus v. 1966 kestämättömään tilaan. 32520: vuosi otettaisiin rinnakkaisluokka, jota suun- Uusia oppilaita ei voida ottaa ja entisten 32521: nitelmaa ei kuitenlkaan ole voitu tilan puut- opiskelu on keskeytettävä, yhtä vuosikurssia 32522: teen vuoksi toteuttaa. lukuunottamatta. 32523: V. 1964 kansalaiskoulunopettajain kelpoi- Edellä selostettu opettajainvalmistus on 32524: suudesta ja valmistumisesta annetun asetuk- aloitettu ol~ttaen, että työpajarakennus saa- 32525: sen mukaan Rauman ,seminaarissa valmiste· daan hyvissä ajoin rakennetuksi. Jo v: n 32526: taan myös kansalaiskoulun puutyön, ~talli 1962 menoarviossa on nimittäin varattu suun- 32527: työn sekä kone- ja sähköopin opettajia ikan· nittelutyötä varten 50 000 mk ja v:n 1963 32528: sakoulunopettajista, kotiteollisuusopettajista menoarviossa 40 000 mk. Rakennustyön aloit~ 32529: sekä teknikoista ja insinööreistä. Tämä val- tamiseksi on v: n 1965 menoarvioon merkitty 32530: mistus aloitettiin vuosi sitten. työpajarakennuksen osalle 300 000 mk. Kun 32531: Rauman seminaarissa on ennestään työ- 11akennuksen suunnittelutyö ja piirtäminen jo 32532: pajatilaa vain kansakoulunopettajain valmis- on edennyt riittävän pitkälle ja ikun kysy- 32533: tamista varten (n. 120 m2 puutyöpajatilaa myksessä olevan opettajainvalmistuksen kes- 32534: 20 höyläpenkille ja n. 50 m2 metallityöpajaa, keyttämitlen olisi myös seminaarin opettaja- 32535: jossa ei ole yhtään työstökonetta). Luku- voimat huomioon ottaen erittäin hankalaa ja 32536: vuonna 1963-64 saatiin kaupungin kansa- taloudellisesti epäedullista, niin edellä esite- 32537: laiskoulusta käyttöön yksi metallityöluokka. tyn pe.rosteella kunnioittaen:, ehdotamme, 32538: Lukuvuodeksi 1964-65 tätä ei enää voitu . .' 32539: 32540: 32541: 32542: saada, mutta sen sijaan vuokrattiin semi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32543: naarilla käytöstä poistettu valmistavan am- tulo- ja menoarvioon 950 000 markkaa 32544: mattikoulun (ent. kunnalliskodin) puutyö- Rauman seminaarin työpajarakennuk- 32545: paja, jossa voi työskennellä kerrallaan 12 sen raken,tamiseksi. 32546: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 32547: 32548: Uljas Mäkelä. Aulis Juvel&. 32549: A-V. Perheentupa.. Ma.rgit Eskman. 32550: 32551: 32552: 32553: 93 E 529/66 32554: 738 32555: 32556: IV,405.- Rah.al. N:o 61. 32557: 32558: 32559: 32560: 32561: Mäki ym.: Mää1·ärahan osoittam·iscstn varsinaisen va:ttat·ie 32562: n:o 4:n pMantamiseksi. 32563: 32564: 32565: E d u s k u n h a 11 e. 32566: 32567: Suunnaltaan luonnollisin maantieväylä vistamiset on tutkimustöiden puolesta ilmei- 32568: Helsingistä Pohjois-Suomeen on kulkenut ns. sesti varsin nopeasti suoritettavissa. On näin- 32569: nelostietä. Kuitenkin tämä tieosuus välillä ollen aiheellista tässä vaiheessa myös saada 32570: Hyvinkää-Padasjoki on jäänyt jatkuvasti varat tien rakentamiseen, kun ammattiviras- 32571: alkeelliseen peruskuntoonsa ja olosuhteiden tonkin ilmoitusten mukaan määrärahan puut- 32572: pakosta kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- tuminen on ollut varsinaisesti syynä tien 32573: nisteriö on 3. 7. 1963 antamanaan päätöksellä parantamisen viipymiseen. 32574: siirtänyt valtatien 4 :n väliaikaisesti tieosalle Kun sanotun tien merkitys nimenomaan 32575: Helsinki-Lahti ja siitä edelleen välille Lahti matkailumielessä on suuri ja jatkuvasti voi- 32576: -Padasjoki, joista edellinen on valtatie n:o m~kkaasti lisääntymässä, ei myöskään se 32577: 5 ja jälkimmäinen kantatietä n: o 58. Minis- seikka, että tien alkupään ratkaisusta saat- 32578: teriön taholta on korostettu toimenpiteen taa kuntien kesken olla eri mieltä, saisi olla 32579: väliaikaisuutta, mutta nyt se on jatkunut jo esteenä parantamiselle, etenkin kun kysymys 32580: 3 vuotta. Eri yhteyksissä on tähän epäkoh- on ratkaistava V'alta·kunnallisesti liikennettä 32581: taan jatkuvasti, niin eduskunnassa ikuin 1rnn- arvostellen. Mainitun tien varressa olevien 32582: tien ja maakunnallisten elintenkin taholta kuntien elinkeinotoiminnalle on tämän tien 32583: kiinnitetty huomiota eikä erikoisviraston ta- mel'kitys suuri. 32584: hOlta ole kiåstetty tiesuunnitelman toteutta- Kaiken edelläesitetyn perusteella kunnioit- 32585: misen välttämättömyyttä. taen esitämme, 32586: Tiettävästi TVH:n toimesta on suoritettu 32587: yksityiskohtaistakin tutkimusta tien rakenta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32588: miseksi uudelleen lähes valmiiksi, sisältyen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan 32589: valmistavaan ehdotukseen kolme eri mahdol- suuruisen määrärahan ns. varsinaisen 32590: lisuutta tien eteläpään ratkaisuksi. Näin ol- valtatie 4:n parantamista varten. 32591: len tien rakentamista varten tarvittavat vah- 32592: ' 32593: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 32594: 32595: Tilno Mäki. v. o... Mäkinen. Olavi Nikkili. 32596: Sulo Suorttanen. Mikko Asunta.. Esko J. Koppanen. 32597: 32598: 32599: 32600: 32601: . \ 32602: ,;,- 32603: 739 32604: 32605: IV,406.- Rah.al. N:o 62. 32606: 32607: 32608: 32609: 32610: Mäki: 1llää1·ärahm~ osoittamisesta HämeenlinMn poliisilaitok- 32611: sen u-usia toimia 'IHJrten. 32612: 32613: 32614: E d u s k u n n a 11 e. 32615: 32616: V eroottaessa Hämeenlinnaa vastaavansuu- vwllan toista luokkaa kuin sisämaan kaupun- 32617: ruisiin kaupunkeihin, Kotkaan ja Kemiin, gissa Hämeenlinnassa .. Jos kuitenkin verra- 32618: saattaa ensi hetkessä tuntua siltä, että näissä taan numerotietoja esim. vuodelta 1964, on 32619: satlliiil.akaupungeissa poliisin työmä.ärä olisi todettava seuraavaa: 32620: 32621: poliisihenkiLöstöä .... 32622: :~ ~ 32623: 32624: 32625: .., 32626: :o 32627: .... 32628: 'il 32629: ~ 32630: .., 32631: o! 32632: ;; -.~... 32633: :o 32634: 32635: ,...... 32636: .!<1 32637: ,.14 32638: ·;::Q) 32639: ....-d 32640: 2' 32641: -rc 32642: 0,<::1 32643: P<o 32644: .,..14 32645: ~ ] ·~ 32646: .,~ p 32647: ~ ~~ 32648: rl.l rl.l 32649: ..,., .... 0 32650: = s:::: 32651: ...= 32652: o! p 32653: ~ =0 'iil Q) 32654: Q) 32655: rl.l 32656: ,.14•.-. 32657: = 32658: Q) p, 32659: ~~ 32660: ,.14..14 32661: :o! 32662: ~ 32663: :o! 32664: p, 32665: ,.14 32666: = ,.14 32667: ,.14 h 32668: 0 (; ,<::1 32669: 0 32670: ..14''"' 32671: .... Q) 32672: .... ' - ' 32673: ~ 32674: :.:= 32675: 0 32676: :::: 32677: ...... :: = 32678: "' Q) 32679: o!o<:l 32680: 32681: Kotka ............. 6 + 13 + 72 + 9 = 100 2104 760 1767 309 32682: Kemi ............. 6 + 15 + 63 + 9 = 93 2866 1399 1723 317 32683: Hämeenlinna ....... 5 + 10 + 42 + 6 = 63 2 690 1364 2187 474 32684: (Esitys 6 + 15 + 52 + 10 = 83 429) 32685: 32686: 32687: Mainittu tilasto antaa myös selvän kuvan HMltopoliisi on muodostettu ti1apäisenä 32688: siitä, että poliisin henkilöstön määrä Hä- kolmen miehen ryhmänä, jota johtaa vain 32689: meen:linnassa on huomattavasti pienempi vanhempi konstaapeli. Ottaen huomioon mm. 32690: kuin mitä työnumerot edellyttäisivät veiTat- kaksi suurta mielisairaalaa, Lammin työloai- 32691: tuna näihin kahteen samansuuruiseen kau- tos, Perttulan ja Yläneen koulukodit sekä 32692: punkiin. vankilan sijainti, on kuitenkin huoltopolii- 32693: Kun Vanajan kunta pääosiltaan v. 1967 sHla erittäin runsas työmäärä, jonka johtoon 32694: aJussa liitetään Hämeenlinnan kaupunkiin ja vaadittaisiin ainakin ylikonsta.a.peli. - Eri- 32695: myös poliislaitoksen henkilöstö joudutaan tyinen puute on se, ettei poHisilaitoksessa ole 32696: uudeil'leen harkitsema•an, on perusteltu aihe ainoatakaan naispoliisia. 32697: tässä yhteydessä myös korjata ede1läviitattu Osoitetoimisto työskenteilee vanhemman 32698: jälkeenjääneisyys. konstaapelin johdotla, vailclta moniaalla täl- 32699: Rikospoliisin osalta todettakoon tässä, laista virastoa V"arten on oma johtajansa. 32700: ettei yksi komisario pysty osastoa yksin hoi- Alueliitoksen yhteydessä väkiluku kasva;a 32701: tamaan ja johtamaan, va•an on toinen komi- 30 500:sta 35 500:aan, joten siinä yhteydessä 32702: sario välttämätön. Sillä seikalla, että Hä- Hämeenlinna muutamalla tuhannella sivuut- 32703: meenlinna nyt on suurimpien kaupunkiem- taa sekä Kemin että Kotkan. On niinikään 32704: me välisten teiden suurristeys, on merkit~k aihetta todeta, että varsinainen l'llajempi 32705: sensä tietysti ensi sijassa. liikennerikkomus- maaseutu osin liitetään Janakkalan kuntaan 32706: ten ja siis järjestyspoliisin osalta, mutta ja kaikki taajamat tulevat kaupunkiin. 32707: oleellisesti se myös iisää muiden rikosten Pinta-allaltaan 'kaupunki kasvaa 31.2 km: sta 32708: :määrää. 166 lmn:iin. 32709: 740 IV,406. - Hämeenlinnan poliisilaitos. 32710: 32711: 32712: Tähänastista henkilökunnan puutetta ku- 1 komisario 2 Jk. . . . . . . . . . . . . . . . . (A 19) 32713: vastaa sekin, että kansliatöissä on viime 5 ylikonstaape1ia . . . . . . . . . . . . . . . . . (A 16) 32714: .aikoina ollut 5 virastovara työläistä, joiden 4 vanhempaa. konstaapelia ........ (A 14) 32715: avulla voitaisiin lisätyn henkilökunnan tul- 2 nuorempa.a konstaapelia yp. . . . . . (A 13) 32716: tua suorittaa ne suuret ylimääräiset työt, 2 nuorempaa konstaapelia ap. . . . . (A 12) 32717: joita alueliitos sinänsä tuo tuUessaan. 2 naiskonstaapelia ................ (A 11) 32718: Hämeenlinnan poiiisimestari kuuluu 24 · 2 kirjuria 1 1k. . . . . . . . . . . . . . . . . . . (A 8) 32719: palkka[uokkaan, ollen palkkaluokka Kemin 1 lrlrjuri 2 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (A 7) 32720: ja Kotkan osalta 25. Hämeenlinnan poliisi- 1 puhelunvälittäjä . . . . . . . . . . . . . . . . (A 6) 32721: laitoksen rikososaston komisario rikospoliisi- 32722: lisän avulLa sivuuttaa paikassa poliisimestfi- · Edellä esitetyn perusteeLLa kunnioittaen 32723: rin. Kun Hämeenlinnan väkiluku nyt tuntu- ehdotan, 32724: vasti sivuuttaa edellämainittujen· . v-ertailu· 32725: kaupunkien v-äkiluvun, lienee väihintäån koh- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo- 32726: tuulilista, että tässä suoritetaan yhden palk- dem 1967 . tulo- ja menoarvioon 32727: kaluokan korotus. 165 000 markkaa Hämee.nlm.ruvn po- 32728: liisilaitokseM perustettavia uusia tloi- 32729: Hämeenlinnan poliisilaitokseen olisi perus- mia varten. 32730: tettava seuraa~at uudet toimet: 32731: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 32732: 32733: Timo M"å.ki. 32734: 741 32735: 32736: IV,407.-Rah.al. N:o 63. 32737: 32738: 32739: 32740: Mäkinen ym..: Määrär·ahan osoittamisesta Riihirnäen-Lahden 32741: maantien rakenn.stöiden a~oittamiseksi välillä H aapahuhta 32742: -Oitti.. 32743: 32744: 32745: E d u s k u n n a ll e. 32746: 32747: Lahti - Riihimäki - Loppi - Perähuhta sijoittaa. Sen vuoksi maantien rakennustyön 32748: maantie on suunniteltu itä~länsisuuntaiseksi jatkaminen .on vi:j,lttiimätöntä työllisyyden 32749: ~aitakunnalliseksi kantatieksi, joka tqisesta ylläpitäJUiseksi .Etel~- HäJneessä. 32750: päästään liittyy Lahdesta Itä-Suomeen johta- Riihimäki-Perähuhta välisen tieosan val- 32751: viin maanteihin j·a toisesta päästään länsi- mistaminen vuoden 1967 aikana tulee hno- 32752: ja ~ounais-Suo:men tieverkkoon. Lisäksi tie mattavasti parantamaan Riihimäen talous- 32753: tulee toimimaan eteläisimmän Hämeen kun- alu~:Jen tieyhtey)rsiä, mutta niin kauan, kuin 32754: tien välisenä yhdystienä. Vuodesta 1956 läh- Riihimä:ki-Lahti tieosa on rakentamatta, ei 32755: tien on maantien Riihimäeltä länteen suun- läntselle haaralle saada sitä käyttöä, joka 32756: tautuva, n. 34 km: n pituinen osa Periihuh- sille on tarkoitettn valtakunnallisen tiever- 32757: taan ollut rakenteilla pieniltä osiltaan ker- kon osana. Senvuoksi on tåirkeätä, että itään- 32758: rallaan ja TVH: n rahoitusohje~ma;n mukaan päin suuntautuvan tieosan rakennustyö suo- 32759: vielä rake;nteilla oleva n. 13 km: n pituinen ritetaan lYhyemmän ajan kuluessa kuin itäi- 32760: väli Topeno--:-Perähuhta valmistuu vuonna sen haaran ra:kennustyö. Riihimäki-Lahti 32761: 1967, jolloin se päällystetään. Sen sijaan tieosan rakentamista varten olisikin tulo- ja 32762: Riihimäeltä itään suuntautuvan maantien meuoarvioon v.arattava oma määrärahansa, 32763: osan r~;~;kennustyö on kokonaa;n 11-loittamatta jolloin työ voidaan suorittaa keskeytyksittä 32764: ja lopullisten suunnitelmien laathninenkin ja tieosan valmistuminen antaisi tien var- 32765: on ollut ajoittain keskeytyksissä. rella sijaitseville kunnille mahåollisuuksia 32766: Tämän vuoden puolella on kuitenkin pysyvien työpailrkojen luomiseen. 32767: TVH:n Hämeen piirille osoitettu varoja 15.7 Riihimäki (Haapahuhta)-Oitti välisen tie- 32768: k;m:n pituisen välin Riihimäki (Haapahuhta) osan kustannus~U"vio on mk 9 920 000,-. Kun 32769: -Oitti työpiirustusten tekemistä varten. Ne työn suoritusajaksi on laskettava vähintään 32770: vl!lmistuvat tämän vuoden loppnun ;me:n- kolme vuotta, tu1isi vuoden 1967 tulo- ja 32771: nesiä, joten Riihimäki-~ahti tieosan raken- menparvioon varata mk 3 000 000,- suurui- 32772: nustyön al<>.ittamiselle vuoden 1967 aikana· ei nen määräraha töiden aloittamista varten. 32773: ole estettä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 32774: Rii:btmiiki-:Perähnhdan välisen tieosan ra- nioittaen, 32775: ken:nustyö on ollnt !Jelsingin ·työvoimapiirin 32776: työllisyystyökohteena ja vankien siirtotyö- ett(i E(luskunta ottaisi vuoden 1967 32777: maana n. 10 vuoden ajan. Kun mainfttu osa tul.o- ja menoa,rvioon Riihimäen-La,h- 32778: tiestä valmistuu niiden töiden osalta, joita dem maq,ntiem rakennustyötä va,rten 32779: voidaan työllisyystöinä suorittaa, ei Riihi- /J 000 000 mk:n suuruisen määrärahan 32780: mäen talousa'lueella ole muuta sellaista val- käytettäväksi töiden aloittamiseen vä- 32781: miiksi suunniteltua valtion tietyökohdetta, lt1.lä . Riihimäki (Ha.apahuhta)-Oitti. 32782: johon työntekijöitä voidaan tarpeen vaatiessa 32783: Helfingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 32784: 32785: V. 0. Mäkinen. 0. J. Uoti. Osmo Kock. 32786: Timo Mäki. Ola.. N~. Uuno Takki. 32787: Ensio Partanen. Lyyii Aålto. ·. · · · Leo Häppölä.. 32788: Kaino Haapanen. 32789: 742 32790: 32791: IV,408. - Rah.al. N': o 64. 32792: 32793: 32794: 32795: 32796: Niemelä: lffäärärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi, pitkä- 32797: aikai,<~ik.~i laitwiksi kitJenraiva1lskttstanmtsten rahoittam1·- 32798: seksi. 32799: 32800: 32801: E d u s k u n n a 11 e. 32802: 32803: Kivenraivaus ja kivisten seutujen maa- ha, joten avustus on ollut noin lj6 kustan- 32804: talouden tärkein parannustyö. Vasta ldven- nuksista. 32805: raivauksen jälkeen voi näiden seutujen vil- Maanviljelysseurojen keräämän maatalous- 32806: jelijän ja työntekijän ty&a.nsio ja elintaso kirjanpitoaineiston perusteella lasketut keski- 32807: nousta. määräiset työmenekkiluvut osoittavat selvästi 32808: Kiviset pellot keskittyvät pääasiassa järvi- kivisyyden työmenekkiä lisäävän vaikutuksen. 32809: alueelle, vaikka vähäisempiä kivisiä alueita Kivisyyden kohoaminen ensimmäisestä nel- 32810: on muuallakin maassa. Viljelijäin ilmoitus- jänteen luokkaan on aiheuttanut työmenekin 32811: ten ja eräiden lisäselvitysten mukaan pelto- lisääntymisen 25 %: Ua. Edellä mainittu ja 32812: jen pinta-alat, joilta kivet voidaan kohtuul- se, että peltojen kivisyys asettaa maatalouden 32813: lisin kustannuksin poistaa, jakaantuvat eri koneellistamiselle rajoituksen, ovat huomat- 32814: maanviljelysseurojen alueilla seuraavasti: tavina tekijöinä kivisten alueiden tappiolli- 32815: Kivistä. kohtuullisin seen maatalouteen. - Tämä taas puolestaan 32816: kustannuksin raivattava aiheuttaa sen, että kivisiltä alueilta on väes- 32817: peltoala v. 1950 alueen tön poismuutto kaikkein voimakkainta. 32818: koko peltoalasta Kivenraivaustoiminnan edistämiseksi ja 32819: ha % maatalouden tuotantokustannusten tasoitta- 32820: Mikkelin läänin mvs .. 37 500 35.7 miseksi olisi kivenraivauspalkkioiden lisäksi 32821: Kuopion läänin mvs .. . 32100 21.9 valtion varoista varattava 1 000 000 mk: n 32822: Keski-Suomen mvs ... . 19 000 18.4 määräraha jaettavaksi halpakorkoisina ja 32823: Pohjois-Karjalan mvs . 18 300 18.4 pitkäaikaisina Jainoina kivisten peltojen rai- 32824: Satakunnan mvs ..... . 8200 10.4 vauskustannusten rahoittamiseen. Lainojen 32825: Itä-Hämeen mvs ..... . 7 700 14.5 saantiin pitäisi olla oikeus kaikilla kivisiä 32826: Muut alueet ......... . 41000 2.6 peltoalueita omistavilla viljelijöillä. Lainan 32827: Yht. ja keskim. koko saannin ehtona olisi, että raivauksen suun- 32828: maassa 175 000 7.2 nittelu ja raivatun alueen hyväksyminen suo- 32829: ritetaan maatalouden neuvontajärjestön toi- 32830: Puheena olevia kivisiä peltoja on v: n 1950 mesta, samoin kuin kivenraivauspalkkioiden- 32831: jälkeen raivattu n. 30 000 peltoa. Näinkin kin saannissa. 32832: voimakkaan. kiven11aivaustoiminnan ovat teh- Edellä olevaan viitaten ehdotan, 32833: neet mahdolliseksi valtion varoista myönnetyt 32834: kivenraivauspalkkiot, joita on maksettu alle että Eduskun.ta ottaisi vuoden 1967 32835: 15 peltoha:n tiloille keskimäärin 200 nyky- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan 32836: markkaa raivattua peltohehtaaria kohti. Ki- määrärahan jaettavaksi halpakorkoi- 32837: venraivauksen kokonaiskustannukset on ar- sina, pitkäaikaisina lainoina kivenrai- 32838: vioitu suunnitelmia tehtäessä lähes 1 000 mk/ vauskustannusten ra-hoittamiseksi. 32839: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 32840: 32841: Esu Niemelä. 32842: 743 32843: 32844: IV,409. - Rah.al. N: o 65. 32845: 32846: 32847: 32848: 32849: Niemelä: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen saaristo- 32850: alueen meijer·eille kelirikonaikaisen maidon keräilyn lisä- 32851: ku.~tannuksiin. 32852: 32853: 32854: 32855: E d u s k u.n n a U e. 32856: 32857: Saimaan, Kallaveden ja osaksi Pielisen maidontuotantoalueiden. -- Varsinkin syk- 32858: vesistöalueiden meijereiden keräilyalueet syisin järvien jäätyessä ja keväisin jäiden 32859: poikkeaNat oleelJisesti muuaQla maassamme sulaessa muodostuu vuosittain ~ähes kuukau- 32860: sijaitsevien meijereiden hankinta~allueista. den pituinen . kelirikkokausi, jonka aikana 32861: Vesistöt ovat .Laajat rikkoen maaston sa- Itä-Suomen saaristoalueen meijereiLle tulee 32862: doilla lahdilla. ja. sa1milla. - Maantiet kier- vielä huomattavia lisäkustannuksia sa-ariston 32863: tävät laajoja, mutkittelevia vesistöalueita, maidonkuljetuksen järjestelystä. 32864: maantieverkosto on harva, tiet ovat mäkisiä Jl*äid,en meijereiden keräily- ja maatalou- 32865: ja suurimmaksi osaksi heikossa kunnossa. den tuotantokustannusten tasoittamiseksi olisi 32866: Viljelmät sijaitsevat tälilä aJueella järvien valtion varoista varattava 100 000 nmk:n 32867: rannoilla ja pitkien välimatkojen päässä toi- määräraha jaettavaksi meijereille lisä.kUJlje- 32868: sistaan. Niiden harva sijainti johtuu maa- tusayustuksena . saariston maidonkuljetuksen 32869: talousmaan vä;häisyydestä ja siitä johtuu järjestelyyn kelirikkoaikoina. Tämän lisäkul- 32870: myös viljelmien pienuus, meijereihin maitoa jetusa.v:ustuksen jaossa. huomioitaisiin saaris- 32871: lruhettävien viljelijöiden keskimääräinen leh- ton viLjelijöille ja meijereille koituvat yli- 32872: mäluku on 3. määräiset kustannukset kelirikkoaikoina, jot- 32873: Po. vesistöjen alueella on tuhansia saaria, ka kustannukset mwksettaisiin valtion va- 32874: joissa on tuhansia. viljeJmiä, saarien asukas- roista. 32875: luku on yli 10 000. Saarissa olevat viljelijät Edellä mainittuun viitaten ehdotan, 32876: saavat pääasiallisen toimeentulonsa maidon 32877: tuottamisesta, joten maatalouden harjoitta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32878: minen on heille pää- eikä sivuelinkeino, niin- tulo- ja mll!noarvioqn 100 000 nyky- 32879: kuin ulkosaariston kalastaja-viljelijöille. markutn määrärahan jaettavaksi Itä- 32880: Kaikki edellä mainitut seikat_ vaikuttavat Suomern saaristoalueen meijere~'lle keli- 32881: siihen, että näiden vesistöjen alueen meije- rikkoaikm'na saaristosta suoritettavan 32882: reiden maidonkuljetuskustannukset ovat huo- maidorn keräilyn lisäkmtatnnust!en rar 32883: mattavasti korkeammat _~ui~ _yhtenäisten hoittamiseksi. 32884: Helsingissä 27 pliivä~ä htilitikuuta 1966. 32885: 32886: Esu Niemelä. 32887: 744 32888: 32889: IV,410.- Rah.al. N:o 66. 32890: 32891: 32892: 32893: 32894: Hlemelä. yrn.: Määrärahan osoittamisesta Sairnaan vesistö- 32895: alueen keskMkalatwiljelylaitoksen rakentamisen a.loittami- 32896: seen. 32897: 32898: 32899: Eduskunnalle. 32900: 32901: Harrastus kalavesien hoitoa kohtaan on kalanviljelyyn maamme suurimman yhtenäi- 32902: viime vuosina lisääntynyt moninkertaiseksi. sen vesh;töalueen, Saimaan piirissä, jonka ri- 32903: Kalastusta muodossa tai toisessa harrastavat ltu vesistö tarjoaa epäilemättä nopeasti tu- 32904: kansalaiset ovat yhä selvemmin huom8illlleet lolmia. Runsaa puutavaran uittotoiminta ja 32905: kalavesien hoidossa esiintyvät puutteellisuu· moMt teollisuuslaitokset aiheuttavat jatku- 32906: det. Epäkohtia on monessa yhteydessä edus- vuti tilli alueella vahinkoja kalakannalle ja 32907: kuntaa myöten arvostettu. Awostelu on tur- on auonnolliilta, että myös tästä syystä pyri- 32908: haa, ellei varoja myöntämällä. anneta mah- tiiin kalavesien hoitoa käytettävissä olevin 32909: dollisuutta korjata puutteita välttämättömit- keinoin edistämään. Tämä. voi tapahtua vain 32910: täkin kohdin. Pahimpia epäkohtia on ollut yhteiskunnan antaman tuen turvin. 32911: tehokkaiden nykyaikaisen kalanviljelyn tar- Keskuskalanviljelylaitoksen perustaminen 32912: peita tyydyttivien laitosten puuttuminen. on sitä suuruusluokkaa, että tärkeään kalas- 32913: Kalastushallinnon suunnitelmia suurten., laa. tusalan neuvonta- ja valistustyöhön pääasial- 32914: jojen vesistöalueiden kalanviljelyn tarpeita lisesti tarkoitetut ns. kalastuskorttivarat 32915: tyydyttävien keskuskalanvilje1yla.itosten ra. osoittautuvat laitosten rakentamiseen riittä- 32916: kentamiseksi ei ole voitu vuosikymmeniä jat- mättömiksi. 32917: kuneista yrityksistä huolimatta varojen puut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 32918: tuessa ,toteuttaa. On l.aS'kettu että koko Et~ nioittMm, 32919: ja Keski-Suomea varten r'ittiä kolme kes- 32920: kuskalanviljelylaitosta, joissa pystytään pi- ettli Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32921: tämään emokaloja ja turvata mädin saanti. tulo. ja menoarvioon 400 000 markkaa 32922: Pienten laitosten rakenta.minen ja ylläpitä- käytettäväksi Saimaan, vesistöalueen 32923: minen on epätaloudeliista. keskmka:lan,viljelylaitoksen ralu;ntami- 32924: On johdonmukaista lähteä tehokkaaseen sen aloittamiseksi. 32925: Helsingissä 28 piiv~nä huhtikuuta 1966. 32926: 32927: Esu Niemelä. VUjo Vfrta.neu. 32928: IV,411.- Rah.al. N:o 67. 32929: 32930: 32931: 32932: 32933: Pa.a.ao ym.: MääräraJtan, osoittamisesta. Haukiputaan Onkamon 32934: kylän ja Kiimi1tgiflr.-.Yli-Iin rnaantien t•älisen yhdystie- 32935: suunnitelman laatimiseksi. 32936: 32937: 32938: Eduskunnalle. 32939: 32940: Haukiputaan kunnassa sijaitsevaan Onka- Haulriputaan kunnassa olevat sahalaitokset 32941: mon kylään johtaa aiemmi•n raken:nettu tarvitsevat raaka-aineekseen. 32942: maantie, joka haarautuu ns. pistotienä Hau- EdeUä · kerrottuun viitaten ehdotamme 32943: kiputaan-Kiimingin maantiestä. Jo pitem- kunnioittaen, 32944: män aikaa on toivottu saatavan Onkamon 32945: tie kauttakulkutieksi siten, että rakennettai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 32946: siin n. 14 km. pituinen. y;hdystie Kiimin- tulo. ja menoarvioon 10 000 mMkan 32947: gin-Yli-Iin maantiehen. Rakennettavan tien- suuruisen määrärahan H aukiputaan 32948: alueella on metsiä ja viljelyskelpoisia maita, kunmassa sijaitsevan Onkamon kyUiln 32949: jotka samalla saataisiin asutuksen käyttöön. ja Kiimingin-Yli-Iin maantien väli- 32950: Täten saataisiin suorempi yhteys aina Lapin sen yhdystiesuunnitelma"' ja kustan- 32951: läänin rajoilla · asti oleviin metsiin, joita nusarvion laatimista varten. 32952: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 32953: 32954: Htumes Pa.uo. Erkki Haukipu.ro. Altturi .JälnsiL 32955: Pekka Vilmi. Pentti Pekkarinen. Paavo ll'iiJlikoaki. 32956: 32957: 32958: 32959: 32960: 94 E 529/66 32961: 746 32962: 32963: IV,412. - Rah.al. N :o 68. 32964: 32965: 32966: 32967: 32968: Paaso ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta Praavan sataman kun- 32969: nostamiseen. 32970: 32971: 32972: E d u s k u n n a ll e. 32973: 32974: Merenkulun kasvamisen luomiseksi olisi jouduttaisiin ruoppaamaan maata n. 32975: varsinaisten sataiDiemme laajennuksen ja 500 000 m3 jos väylän syvyydeksi halutaan 32976: kunnostu:ksen ohella saatava uusia pienem- 2·6 jal'kaa ja n. 350 000 m3 jos syvyydeksi 32977: piä ·laivauspa.ikkoja. TäLlainen, suhteeLlisen haJutaan 24 jalkaa. Suunnitelma on siten 32978: vähilllä kustannuksilla kuntoon saatettava olemassa sataman kunnostamiseksi. 32979: luonnonsatama on Praavan lahti Iijokisuun On huomattava, että Iin kunta ja sen ym- 32980: välittömässä 1äJheisyydessä. Saarten ympä- päristö kuuluu k.orjaamattomiin vajaatyöl- 32981: röimä ja siten myrskyiltä suojattu Praavan lisyysalueisiin minkä parantamiseksi on jo 32982: lahti on kauttaaltaan . 22 jalan ja osittain syytä kiinnittää huomio. Satamarakennustyö 32983: 30 jalan syvyinen mutta sisääntuloväylä on ja myöhemmin lisääntyvä puutavaran las- 32984: va.in 20 jadan syyYinen n. 1300 m: n mat- taus ovat dähes ainoat nyt ajateltavissa olevat 32985: kalla. Nykyisin Lahdesta pääsevät ulos n. keinot millä työllisyyttä voitaisiin !kohentaa. 32986: 3500 m3 pinotavaraa lastaavat laivat. Suu- Edellä esitetyn perusteel'l:a ehdotamme, 32987: remmat daivat ovat lastatta.va avomerellä. 32988: V. 1956 t~htiin metsähallituksen toimesta että Eduskumta ,ottaisi vuode'n 1967 32989: Praavan sataman rakennussuunnitelma, joka tulo- ja menoarvioon 750 000 markan 32990: käsitti väylän ruoppaamisen ja satamalai- miiärärahan Praavan sataman kun- 32991: turin rakentamisen. Suunnitelman mukaan nostamiseen. 32992: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 32993: 32994: Hannes Paaso. Eino Sää.skilahti. Pentti Pekkarinen. 32995: 747 32996: 32997: IV,413. - Rah.al. N: o 69. 32998: 32999: 33000: 33001: 33002: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivikon kmtlutilalle 33003: opetustilojen lisäämiseksi Pohjois-Suomeen perustettamaa 33004: maatalousopistoa varten. 33005: 33006: 33007: E d u s k u n n a 11 e. 33008: 33009: Tunnettua on, että nykyisin toiminnassa Kysymys koko laajuudessaan on ollut myös- 33010: olevat Mustialan maamiesopisto ja Hyvin- kin Pohjois-Suomen ja itäisen rajaseutu- 33011: kään pienviljelijäopisto eivät ole kyenneet alueen maatalouskomitean tutkittavana. Maa- 33012: tyydyttämään maatalousteknikkojen tarvetta. talousministeriölJe antamassaan [ausunnossa 33013: Nämä opistot ovat voineet ottaa vastaan 7 päivänä maaliskuuta 1951 komitea yksi- 33014: vain murto-osan hakijoista ja suuret määrät mielisesti esittää, että. Pohjois-Suomea ja 33015: pätevistäkin hakijoista on tilan puutteessa itäistä rajasel.1tua varten ol'isi perustettava 33016: johtuen täytynyt syrjäyttää. Opiskelumah- maata1ousteknikkoja valmistava pienviljeH- 33017: dollisuuden puute on erittäin selvästi tuntu- jäopisto ja että tämä olisi sijoitettava Mu- 33018: nut Pohjois-Suomessa., jonka maalaisnuori- hoksen kunnassa olevalle koulutilalile sielilä 33019: solla on hyvin rajoitetut mahdollisuudet nyt olevien maataloudellisten koulujen yh- 33020: päästä osamseksi korkeammasta maatalous- teyteen. Tähän mielipiteeseen on myöskin 33021: opetuksesta. Oulun läänin talousseura yhtynyt kirjelmäs- 33022: Epä!kohdan korjaamiseksi on tehty useita sään maatalousministeriölUe 8 päivänä touko- 33023: esityksiä maatalousopiston perustamiseksi kuuta 1951. 33024: Pohjois-Suomeen. Niinpä jo 14 · vuotta sit- Muhoksella on opisto suunniteltu sijoitet- 33025: ten, Oulun läänin talousseuran, Peräpohjo- tavaksi valtion omistamalle Koivikon koulu- 33026: lan maanviljelysseuran, Lapin maatalousseu- tilalle, joka sijaitsee 38 km Oulusta luonnon- 33027: ran ja. Kajaanin maanviljelysseuran toimin- kauniil'La paikalla Oulunjokivarressa. Tilan 33028: nanjohtajat esittivät maatalousministeriöLle kokonaispinta-rula on 890 ha, josta peltoa 143 33029: osoittamassaan kirjelmässä 28 päivänä maa- ha, puutarhaa 1 ha, IJ.asinalaista viljelystä 33030: liskuuta 1950, että pienviljelijäopisto kiireel- 1 000 m2 ja 7 ha tonttialuetta ja puistoa. 33031: lisesti perustettaisiin Koivikon koUJlutilalle Karjarakennus on uusi ajanmukainen, tii- 33032: Muhokselle. Samaa asiaa käsiteltiin myöskin lestä valmistettu 72 lelrmälJ.e, sikala 40 ema- 33033: Oulunjoki1laakson kuntain edustajien neuvot- kolle ja kanala. 200 kanalle, lisäksi nuoren 33034: telutilaisuudessa Koivikon kouluti1alla joulu- karjan pihatto ym. maatalnusrakennuksia. 33035: kuussa v. 1950. Muhoksen kokouksessa, jossa Tiladla, joka on 'kouJutilana vuodesta 1857, 33036: olivat edustettuina Muhoksen lisäksi Uta- on nykyisin maanviljelyskoulun ensi vuoden 33037: järven ja Säräisniemen (Vaala) kunnat, to- kurssi. Karja.nhoitakoulu järjestää myös joka 33038: dettiin mm. että maatalous on vaikeuksissa vuosi kolllllikuukautisen karjantarkkailukar- 33039: Pohjois-Suomessa senkin vuoksi, että täällä jakoita valmista.van kurssin. Hakijoita on 33040: on Hian vähän maatalouden piirissä koulu- kouluihin riittänyt niin, että esim. maa.nvllde- 33041: tettuja ammattimiehiä, koska toiminnassa ole- lyskouluun on voitu viime vuosina ottaa vain 33042: vat maamiesopistot sijaitsevat Etelä-Suo- 1/4 p~ijöistä. Oppilaiden lisäksi on koulu- 33043: messa., josta ne vaataosaltaan saavat oppi- til'aUe sijoitettu puutarhaharjoittelijoita, sika- 33044: lasaineksensa ja jonne he opistosta päästyään talouskouluharjoittelijoita, aikaisemmin eläin- 33045: · jääV'ät Etelä-Suomen voimaperäistä maata- lääkärinharjoitteLijoita ja nykyään Oulun yli- 33046: loutta tehostamaan. Tämän vuoksi päädyt- opiston opettajain valmistuslaitoksen maata- 33047: tiin siihen, että koko maan edun kannalta lousharjoittelijoita. 33048: olisi mitä pikimmin rakennettava maamies- Syksyllä 1963 valmistuivat uudet ajan- 33049: opisto KoiV'ikon koulutilalle Muhokselle. mukaiset koulu- ja. oppilasrakennukset. Ne 33050: 748 IV,413. - Pohjois-Suomen maatalouaopisto. 33051: 33052: 33053: ovat tilavuudeltaan 12 500 m3 ja käsittävät voiset. Opisto-opetuksen a1loittaminen ei niin 33054: kou!lurakennuksen, jossa ovat luokat (2 var- ollen enää voine vaatia kovinkaan suuria 33055: sinaista ja 2 erikoisluokkaa) laboratorion, lisäkustannuksia. Joka tapauksessa ne jää- 33056: kirjaston, havaintovälinevaraston, opetuskeit- vät vähäisiksi verrattuna siihen, mitä koko- 33057: tiön, oppilaskeittiön ja ruokasalin sekä hyvät naan uuden .opistotilan luominen tUJlisi vaa- 33058: hooltotilat. Naisoppilaiden asuntolassa on si- timaan. Koivikon puolesta puhuu vielä se- 33059: jaa 72 oppilaalle ja miesoppilaiden a!;tUJ.to- kin, ettli l!!illä on yli 100 vuotta vanhat kou- 33060: lassa 24: Ue. Asuntojen yhteydessä. on myös luperinteet ja että se sijaitsee läheUä Oulun 33061: erinomaiset ihuolto- ja seurustelutiLat, mm. yliopistokaupunkia, josta käsityksemme mu- 33062: voimistetlusali. Samalla valmistui yhteinen kaan olisi saatavissa päteviä tuntiopettajia 33063: hake-halkolämpökeskus, joka on mitoitettu ja ja opetusm.ateriaalia. 33064: sijoitettu: niin, että siitä riittää tehoa rabn. Noihin edetllytyksiin nojautuen eduskunta, 33065: nustilojen lisäämisehle huomattavastikin. Hy. hylätessään erilaisten maatalouskoulujen 33066: viä. asuntoja. on oppilaitokselle 13 perheelle määrära;ha.aloitteita vuoden 1965 tulo. ja 33067: ja 5 yksiötä. (Niistä OIJ nyt käyttilnättä. 3 men.oarvi()Il. käsittelyn yhteydessä, lausui aloit- 33068: perheasuntoa ja 2 yksiötä.) Oulun läänin teen n:o 11 (1965 vp.) johdosta odottavansa, 33069: Talousseura, Muhoksen kunta ja Muhoksen että hallitus :ryhtyy toimenpiteisiin maata- 33070: Maamiesseura ovat perustaneet v. 1961 Mu- Lousopiston perustam.isebi Muhoksen kun- 33071: hoksen maatalousopiston kannatusyhdistyk- nassa olevalle Koivikon lroulutilalle. 33072: sen, joka. on hankkinut tontin laihjoitetta- Edellli sanotun perusteeJla. ehdotamme 33073: va;ksi Koivikolle lisä.nä tonttiadueelle kun kunnioittaen, 33074: maataJ.ousopiato tänne sijoitetaan. KyseiselJä 33075: tontilla on oppilasrakennukseksi sopiva ra- e#ä Eduskunta ottaisi vwden 1967 33076: kennus. t'l.M~ ja menoarvioon10 000 markan 33077: On siis todetta.va, että valtio on uhrannut su11;ru~en määrärahanMu1wl&en, kun- 33078: huomattavasti varoja Koivikon koulqtilan ke- tMSsa olevalle Koivikan koulutilolle 33079: hittäaniseksi nykyaikaiseksi kouLu- ja malli- opetustilojtm. li8ä.iimis11ksi Pohjois-Suo- 33080: tilaksi. Varsinkin viimeksi valmistuneet kou- meen, perustettavoo maatalousopisroa 33081: lu- ja oppillliJJ'iikennubet ovat huomicmar- vt.trten. 33082: Helsingissä. 21 päivänä huhtikuuta 1966. 33083: 33084: Haunes Pa.aso. Pekka. Vilmi. 33085: J\nro Ahonen. Eino Sääskilahti. 33086: 749 33087: 33088: IV,414.-Rah.al. N:o 70. 33089: 33090: 33091: 33092: 33093: Pa.aso JDl.: MiJärärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaalla 33094: valtiot~- omistuksessa olevien tuottokelpoisten soiden kuivat- 33095: tamiseksi. 33096: 33097: 33098: Ed tlBk 11 n 1la lle. 33099: 33100: KäsiWllessään v. 1959 vaLtiopäivillä H. nettua alityöllisyyttä. . Soiden kuivtatuksen 33101: Paa:son ym. jä.ttämää aloitetta, hyYäJi:syi yhteydessä tulee esille vaLtion !tulo- ja me- 33102: eduskunta 25. 5. 1959 aloitteessa esitetyn noarviossa v:lle 1965 (sivu 680) <eSitetty 33103: ponnen "että hallitus ryhtyisi kiir.eellisesti W0081ll1U8 pikaisesta ja itlehokkaasta metllän- 33104: toimenpiteisiin va1tioo omistuksessa olevien hoito-ohj:elmBBta ma&mme taloudelliseksi kaa- 33105: Pohjois-Pohj8Illlllaan tuottokelpoistoo soiden vamiseksi, joka soiden osalta on alettava 33106: kuivatltam.iseksi työttömyyttä tehok:k.a:ammilll ojituksella. Vaikka ojiituilrset suoritetarunkin 33107: lieven.tävänä han.Jolreena". Sen jälkeen val- pä00si1taan koneellisesti, on rtyön yhteydessä 33108: tiOOJeumsto asetJti 30. 5. 1962 M. peruskui- käytettävä aina. miestyövoimaakin, mi,kä vai- 33109: vatuskomi.wan, jonka :tehtävää laajennettiin Jmttaa työllisyyden säilymiseen. 33110: viclä seuraavan vuoden joulukuussa. Komi- Edellä esiltetttyyn viita~n ja kun valtiolla 33111: tea sai tyÖiniSä valmiiksi 7. 7. 1964 ja on mie- on Pohjois-Pohjanmualla 322 800 hehtaaria 33112: tinnössään todennut Pohjois-Pohjanmaan oji- ojitettavaa suota, ehdotamme kunnioittaen 33113: tuskelpoiste.n BOide.n .aJaksi 336 100 ha (miet. 33114: sivu 68), ol1en kokonaissuoala ky:se:isessä ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33115: lousalueessa 1 021 000 ha. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar- 33116: Komirt:.oon ehdottaman ja koko maata käsit- kan suuruisen määrärahan työZUsyy- 33117: tävän kuivatusohjelman voidaan melkoisella d6tt turvuamistarkoit'Uksessa kilytettä- 33118: varmuudella e.nnlli!Jta,a viipyvän niin pitkälle, väksi Ptohjois-Pohjanmaalw valtion 33119: -ettei se liilhivuosina ehdi teholdraanunin lie- omistuksessa olevien tuottokelpoisten 33120: veJlltä.mään alueella vallitsevaa ja hyvi111 tun- soiden kuivattamiseksi. 33121: Helsilllgissä 21 päivänä huhti,kutrta 1966. 33122: 33123: Hannes Paaso.· Pekka Vilmi. 33124: Artturi J'å.ms8JL Eino Sää.skilahti. 33125: 750 33126: 33127: IV,415.-Rah.al. N:o 71. 33128: 33129: 33130: 33131: 33132: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta merilohilaitoksen ra- 33133: .kentamiseksi lijokisuulla olevaan Hietastin lammikkoväy- 33134: lään. 33135: 33136: 33137: Eduskunnalle. 33138: 33139: Taivalkosken kUJl1nassa sijaitsew.an Ohta- rakennuspiirin toimesta Oillkin laadittu ~toi 33140: ojaan parlhaillaan suunnitteilla olev;an kal,an- vomuksen mukainen suunnitelma, minkä 33141: vilj,elyslaitoksen pyrkimyksenä on säilyttää avulla saataisiin villtaarnaan puhdasta vettä 33142: niitä lohikalakantoja, jotka ovat tuhoutu- mainittuihin lammikoihin. Samoin vuoden 33143: massa Pohjois-Suomen lohijokien voimatalou- 1966 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- 33144: den käyttöönoton vuoksi. Ohtaoj:aan suuamilt- dessä eduslrulllta lausui, että hallitus ryhtyy 33145: teilla olevaa keskuskalanvi!ljely&aitosta . on toimenpiteisiin suunnitelman j1a kustannus- 33146: käsiteltävä n.s. lohil:aitoksena, jonlm toiminta arvion laatiiDiseksi merilohilaitoksen raken- 33147: tulee keskittymään pääasiallisesti jokilohi- tamista varten Iijokisuulla olevaan Hretastin 33148: kannan säilyttämiseksi ja merilohikannan lammikkovä)'llään (valt.var.val. miet. s. 84). 33149: turvaamisekisi se sinämsä ~ei voi pllllvella. Meri- 1\faataloushallituk,sen kalatalousosastolle olisi 33150: loh~kaooan säilymiseksi Ohitaojan la~toksen nyrt välttämättä myönmJttävä .sen verran va- 33151: ohella on 'sa1a1tava. oma laitos, mihin emoka- roj1a, että Hieta;stin haaran av.aamisen yhtey- 33152: lanpoikaset voidaan siirtää ka'sv'atettaviksi dessä olisi suunnitelma valmiina merilohilai- 33153: istutusiikään saa;kka. Sellainen lailtos on oltava toksen rakentamiseksi. 33154: Perämeren välittömässä .läheisyydessä, missä Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 33155: kalansikiöillä on mahdollisuus jo varhaisessa ehdotamme, 33156: vaiheessa kotiutua. merivedessä elämiseen. 33157: Parhajmpia ja tarkoituksoon sopivimpana että Eduskunt.a ottaisi vtwden 1967 33158: meriilohilaitoksen sijainttipaikkana on pidet- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan 33159: tävä Iijokisuu1rt:a i11aarautuvaa Hretastin suuruis~n määrärahan suunnitelman 33160: (Hiastin) lammikkoväylää. EdJiskunta lausui ja kustannusarvion laatimiseksi meri- 33161: 15. 3. 1963 :toiv;omuksen, että hallitus ryhtyisi lohilaitoksen rakentamista varten Ii- 33162: toimenpiteisiin Iijoen suistossa olevan Hie- jokisuulla olevaan Hietastin lammik- 33163: tastiln haaran avaamiseksi. Oulun .tie- ja v.esi- koväylään. 33164: Helsingissä 20 päivänä hulhtikuuta 1966. 33165: 33166: Hannes Paaso. Erkki Ha.ukipuro. Reino Kangas. 33167: 751 33168: 33169: IV,416.- Rah.al. N:o 72. 33170: 33171: 33172: 33173: 33174: Paaso ym.: MääräraJtan osoittamisesta keskuskalanviljetylai- 33175: toksen ensimmäisen vaiheen loppuunrakentamiseksi Taival- 33176: kosken Ohtaojaan. 33177: 33178: 33179: Eduskunnalle. 33180: 33181: Pohjoisten lohijokiemme r.aikeutaminen on markan suuruisen sii11tomäärärahan.. Ohta- 33182: ,edistynyt llliin piltkä:lle, että Iijoen sulkemi- oj,an laitoksen .tarkoituksena on toimia vasta- 33183: sen jälkeen on pakko eri1ltäin huoma:tltavasti kuoriutuneiden kalanpoikasten tuottajana 33184: tehosta;a Itämeren ja :siihen laskevien ~ niin vail.ti0111 kalanviUelyltoiminta:a ,kuin myös- 33185: töjen lohikalojen säilyttämiseen tähtääviä kin velvoiteistutuksia varten. 33186: toimenpiteitä. Niin raikentajien kustannet- Laitos on suunniteLtu mkennettava:ksi sel- 33187: taviksi määrätitävien velvoiteistutusteln suo- laiseksi, että se tuottaisi vuosittain 3 milj. 33188: rittamilnen kuin valtion oman istutusohjel- kpl vastakuoriUJtuneita ja 50 000 lkpl :istutus- 33189: man wteutlta.minen edellyttävät, että on ole- ikäisiä poikasia. Laiit()S tulisi olemaan myös- 33190: massa tarpeellinen määrä riilttävän suuria kin tutkimus- j:a koeasemana. 33191: emokalalailtoksina toimivia lreskuslmlanvilje- Rakennuskustan,n,ulkset ovat kokonaisuudes- 33192: lys1aitoksia, joista vastakuoriutuneet poikaset saan arvion mulman n. 2 m~lj. markkaa. Ra- 33193: voidaan siirtää asi11100maisiin paikallisiin lai- kentaminen voitaisiin kuiltenkin suorittaa 33194: toksiin istutuskuntoon 'kasvlWtettaviksi. Maa- kahdiCiSSa v:aihoossa, jolloin ensimmäisen vai- 33195: t.aloushallituksen kalatalousosaston toimeksi- heen kustwnnukse.t olisivat 1 200 000 mavk- 33196: annosta on Kalataloussäätiö suorittanut tut- kaa. 33197: kimuksia Taivalkosken Ohtoojaan rakennet- Edellä es:iltetyn perusteella kunnioit·taen 33198: t;avaa kalanviljelyslaitosta val1ten. Tutkimus- ehdotamme, 33199: ten tulostein pernstoolla on Kalataloussäätiö 33200: saanut tehtäväkseen laatiia suunnitelman k.o. että Eduskunta ottatisi vuoden 1967 33201: laitolksen rwkenltami.seksi. SuunniteLmien lop- tulo- ja merwarvioon 1 000 000 mar- 33202: puunsattamiSJta varrten varasi eduskunta 1965 kan suuruisen määrärahan· keskuska- 33203: vuoden tulo- j1a menoarviossa 100 000 mark- lanviljely laitoksen ensimma~en vai- 33204: koo ja rakennusvaihoon aJ.kuunsaattamiseksi heen loppuunrakentamista varten Tai- 33205: vuoden 1966 . tulo- j·a menoarviossa 200 000 valkosken Ohtaoioon· 33206: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 33207: 33208: Hannes Paaso. Erkki Haukipuro. Reino Ka.ngas. 33209: 7!)2 33210: 33211: IV,417.-Rah.al. N:o 73. 33212: 33213: 33214: 33215: 33216: Pa.aso ysn.: Määrärahat~ osöittamisesta hylkeentapporahan 33217: maksami.,eksi en:tisen suuruisena. 33218: 33219: 33220: E d u s k u n n a 11 e. 33221: 33222: Pohjanl.M~n tunoottu hyLkeiden runsaus ehtineet muodostua vahingoksi, lienee hylje- 33223: on ollUJt ja on vi:elä;k:in paik.a:llisen kalastaja- kalastajien moite oikea syntymättömien hyl- 33224: väestön roimeentulon uhkana. Hylje Oll:l meri- keenpoikasten ltapporaham. suhteen. Noin ol- 33225: peto, j~a syö kalat pyydyksi.stä ja monessa len olisi paiik:allaan, että silloin kun hylkeen- 33226: iliapauk:8esss. repii ik:alliit ik:alastusvälineet. Hal- poikanen Jtumristetoon k.o. pedon sikiöksi, 33227: liituk:sen !taholta onkin kiinnitetty huomiota olisi siitäkin ma:ksellta-va puoli tapporahaa. 33228: hyljekann;an tehokkaaseen vähenrt:.ämiseen Siitä syystä ettei jaJtkuvasti vähätuOittoi- 33229: niiln, että vaitioneutoston päältöksellä 15. 8. semmakBi muodostuvassa •kaJ&rtajien amma- 33230: 1957 alettiin maksaa 20 nm.k: n suurusta tissa o1e muuillak818ll tavalla~ turval1ltu hylkei- 33231: tappomhaa, joka VUOIIilla 1963 annetulla pää- den aiheuttamien vahinkojen korvamuista ja 33232: töksellä korotettiin 40 mal'kaksi. Tapporahan että valtioneuvoston päätöksessä. 14. 11. 1963/ 33233: lrorottami..sen !teho hylj;ek:annan välhtentämiseen 509 oleva hyllreenta.pporaha.n m.aksamisa.ika 33234: näacyy selvästi siiillä, että kun v. 1963 mak- päättyy kuluvan vuoden lopussa, olisi koh- 33235: settiin tappOrahaa 1624 hy1k.eestä. niin v. .tuul.Li8ta, ettJt& k.o. ltappoDahain, maksamista 33236: 1964 sitä ma,ksettiin 5 126 hylkeestä. Viime- jatkettaisiin ainakin vuosina 1967 ja 1968. 33237: nminitun valtiooeuvoston päätöksen jälkei- Edellä lausuttuun 'Viitaten ehdotamme kun- 33238: senä ajik:ana oWIIt hyljeka1astajaJt valittaneet nioiltta:en, 33239: sitä, 16ttei enää ole suoritettu taplJ(lrahaa 33240: emakkohylkeiden mukana saaduisia synty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33241: mättömistä hylkeem.poirloosista. Kun kaikkia tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 33242: muilta yksiJtyisiä ja yhteiakunt8J8. uhkaavia määräraha hylkeentapporohotn, mak- 33243: hairtltoja pyrlitään torjumaan jo niiden ilme- samista varten entisen suuruisena. 33244: IllfJililisvajheessa, ja jo silloin kun ne eivät ole 33245: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 33246: 33247: Hannes Paaso. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.. 33248: Eino Sääskila.hti. Reino Ka.ngu. Reino Ka.rpola. 33249: Pekka Vilmi. 33250: 753 33251: 33252: IV,418.-Rah.al. N:o 74. 33253: 33254: 33255: 33256: 33257: Paavola. ym.: Määrärahan osoittamisesta maan poliisivoimien 33258: vahvistamiseksi. 33259: 33260: 33261: E d u s k u n n a II e. 33262: 33263: Viime vuomna ovat suurta yleisöä ikuohut- välineistössä, puut·teellisuuksia, joiden kor- 33264: tanoot varsin monet ma$SilJIIl.me sattuueet.sel- jaamisen jällreen ViaSta voidaJaal vaatia en- 33265: vittämåittömäJt rikokset, ikuten Isojoen ja Ke- tistä parempia tuloksia. 33266: min murlhat, Tulijärven murha kaksine ja JärjestY~Spoliisivoimi!en lisääDJtyminen vai- 33267: Bodomjärv·en murha kolmine uhreineen ja kuttaisi tehokkaåSti mm. pahoinpitelyjen ja 33268: Turun kuristusmurha. päihtyneiden esiintymisten supistumiseen. 33269: Se, joka lähemmin on tutustunut niin ri- Siitä on Helsingissä saatu vähäisiä, mutta 33270: kospoliisin kuin järjestys- ja liiikmmepoliisin vakuuttavia todistuksi~. Myös nuorisorikolli- 33271: työolosuhteisiin sekä niihin laiminlyöntci!hin, suuden ja autoV!arkauksien ehkäisemisessä OIIl 33272: joita va:l!tiovalta on ;tehnYit poliisivoimiemmc järjestyspoliisin lisäämisellä rtehokas vaiku- 33273: lrohilbtämiisessä, joutuu päättelemään, että tus. 33274: väärä · SäästäväiJSyys on pääasiallisin tekijä Poliilsivoimie.n puute ei koske ainoastaan 33275: lähes kaikikiin niihin puutteellisuuksiin, mitä kaupunkeja ja muilta vilkkaita lii:kekeskuk- 33276: poliisin toiminnassa tällä hetkellä havaitJaan. sia. Laajan maaseudun ~RSujamisto ei tunne 33277: Poliisimme on joutunutt yliV'Oimaisiin tehtä- itseään hengen, ruumiin ja omaisuuden puo- 33278: viin, koska sen lukumäärä ei vastaa kasva- l€Sta niin :turvatUiksi ;ku]n sillä on oikeus vaa- 33279: vaa- 33280: 111J00n våiestön. eikä Usäänty:neen liirke:nteen ti;a. Yhden konsta;apelin' järjestelmä nykyi- 33281: timuksia. Silten kaiik:Jldalla poliisin toiminta- senä moottoroituna ruikana on tuskin riittävä 33282: lohkoilla on he.nkilökuntoo arveluttavrul vä- ·pienimrrnässäkään nimismiespiirissä. 33283: hän. Edellä olevan peru.steellra ehdotamme kun- 33284: Edellä mainitun lisäiksi on rikosturtkimus- nioittavasti, 33285: henkilöstön ylirtyökorvauskysymys edelleen 33286: ratkaisemaJtta, samoin vakanssiw järjestely. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33287: Rikospoliisin kouluttamista voitaisiin paljon- tulo- ja menoarvioon yhde,n miljoonan 33288: kin parantaa j.a ikelhii!Jtää käyttämällä moon markan määrärahan käytettäväksi 33289: kok.O poliisikunnan hyväksi pääkaupungin maan poliisivoimien vahvistamiseksi, 33290: tarjoamia monipuolisia mahdollisuuksia. ll- kouluttamiseksi sekä st'lle tarpeellisen 33291: meisiä ja varsin suuria puutteellisuUJksia välineistön hankkimiseksi. 33292: esiintyy lisäksi ·riarostutkimuksen teknillisessä 33293: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 33294: 33295: E. J. Paavola. Annas Leinonen. 33296: Irma Karvikko. . Eeles Landström. 33297: Pirkko Aro. 33298: 33299: 33300: 33301: 33302: 95 E 529/66 33303: 764 33304: 33305: IV,419.-Rah.al. N:o 75. 33306: 33307: 33308: 33309: 33310: V. B. Pa.rta.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden ve- 33311: turivarikon huoltorakennuksen rakennustöiden aloittami- 33312: seksi. 33313: 33314: 33315: Eduskunnalle. 33316: 33317: Lahden ve.turivarikon olosuihtoot ov:at pääs- lain säädösten vastaavaan kuntoon." Edellä 33318: seet kehittymään täysin kestämättömäksi. Va- esitetty simatti on otettu pöytäkirj:asta, jossa 33319: rikko on rakennettu vuonna 1895 ja sellai- em. vaatimukset on esitetty VR:n 2 kone- 33320: senaan on vielä käytössä. Ymmärtää hyvin, piirin päällikölle. 33321: etteivät olosuhteet enää voi vastata nykyisiä Mainilttujen epäikohtien korjaamiseen on 33322: vaatimuksia, jolloin työntekijäin työskentely- rautrutiehallitukselle myöllilletty aikaa vuoden 33323: tilat ja huoltotarpeet eivät täytä työturvalli- 1967 loppuun mennessä. Asian vallmvuuden 33324: suuslain alkeellisimpiakaan vaatimuksia. rtrukia ei voida ajatellakkioo.n, että mitään jat- 33325: Lahd:en piirin am.m:aJtltientarkastaja on vii- koolkaa enää voitaisiin myörutää, vaan oo 33326: meks~ 20 päivänä marraskuuta 1964 suorilt- Lahden veturitallin huo11toitilat sa.altava ensi- 33327: ta.man.sa tarkastuksen perusteella määrännyt tilassa asianmukaiseen kuntoon. Rahanpuut- 33328: m.m. seuraavaa: "Todettiin, että veturitallin teen ·takia ei ole miltään korjaustöitä voitu 33329: työolosuhteet ovat täysin ala-.arvoisessa kun- ottaa ohj1elmaam. Lahden varikon kohdalla. 33330: ll08SIIl, joten ne eiväJt missään suhJt.eessa vas- Ott:tae.n huomioon nykyisen tilaniteen lienee 33331: taJa voimaf!Sa olevan työturvallisuus1adn vaa- käytännöllisi.nJtä kii:ooell:isEBti toteu1:Jtaa ensin 33332: timuksia. VeturitaJllin suhteellisen alhainen Lahden varilkon huoltor~ennuksen aikiaan- 33333: läanpötila kylmänä vuodoo aikana, :MBvaus- sa:a.minen. Rautatiehalliltuksen piirissä lt.unne- 33334: morutJtujen kosteus ja ovien suuret raot ai'- taan hyviin :asiantilan vakavuus, mutta käy- 33335: he.uttaWlit siellä työslreniteleville. työntekijöille tännön toE.enpi.teisiin ei ole. auennurt mah- 33336: helposti terveydellisiä hailttoja. Varsinaiset dollisuuksia. 33337: sosiaalitilat puuttuvat kokonaan. Huonokun- VR:n 2 konepiirin alueella on ltoibeutebtu 33338: toisia pukukaappeja, jQita on aivan liian vä- eräitä välttämättömiä vastaavia lrorjausWiltä, 33339: hän, on sijoitettu eri puolille tallin seinus- mutta Lahden kohdalla ei asia ole saanut 33340: :toille. Pesupai.klmltla on eräässä Wlin osassa myönteistä ratkaisua. 33341: ru<>Steineri peltikaukalo aivan korkeapaine.- Edellä esiOOttyyn viiltate.n esitämme kun- 33342: kiwttila.n vieressä. Lisäksi heikkokuntoisessa :nöoittavasti, 33343: hikoiluhuon0098a on suihku, jonka työnlte.ki- 33344: jät ovat omilla varoill:aan han:kkiJloot, ettei että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33345: pesuvetltä tarvitse kail11:.1aa toiselita puolelta tulo- ja menoarvioon 100 000 marka.n 33346: hallia. Edellä esitetyn perusteella kehoitan määrärahan Lahden veturivarikon 33347: Teiltä ensi tilassa ryhtymään työturvallisuus- huoltorakennuksen suunnittelu.a ja töi- 33348: lailll 299/58 säännösten edellyttämiin toimen- den aWittamista varten. 33349: pilteisii.n mainittujen tilojen saadltamiseksi 33350: Helsingissä 27 päiväJnä huhtikuuta 1966. 33351: 33352: BDSio Partanen. Uuno Takld. 33353: Osmo Kock. V. 0. Mäkinen. 33354: 755 33355: 33356: IV,420.-Ra.h.al. N:o 76. 33357: 33358: 33359: 33360: 33361: Saim.o ym.: Moorärahan osoittamisesta avustukseksi kuntien 33362: neuvolatoiminMSsa otettavien irtosol1tnäytteiden tutkimus- 33363: kustannusten osittaiseen korvaamiseen. 33364: 33365: 33366: Eduskunnalle. 33367: 33368: Maassamme on kehitetty naisten joukikotar- edellyttää, että kunnille äitiys- ja lastetn- 33369: kastusjärjestelmä, joika varsin tehokkaasti tuo oouvolatyohön osoi.tetta'V'ia varoja lisälbtäisiin 33370: esiin niissä ikäluokissa tavattav&t kohdun sen verran, e:ttä se riittäisi peittämään puo- 33371: kauLaosan syöpiiltapaukseit varhoaiS- ja esiastei- let näytteiden tutkimisen aiheutJtam.ista kUB- 33372: neen, missä niitä useimmm tilastojen mukaan tannuksista. Kun maaBSamme syntyy vuo- 33373: ilmenee, so. 40-50-vuotiaiUa. Kehitys on kui- sittain n. 80 000 lasta, tarvittaisiin ta:rkoituk- 33374: tenkin kaikkialla maailmaam kul·kemassa sel- soon valtion varoja n. 400 000 mk. 33375: laiseen suuntaan, että tätä vaM'!aJ.lista syöpä- Edellä esitettyyn viitaiten ehdota:mme Jron- 33376: tautia esiinJtyy vuosi vuodelta enemmäin myös nioi1Jtavasti, 33377: nuoremmissa ikäluokissa. Koska se viimeksi 33378: maiimtui,Ue on nimenomaan äitien sairaus, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33379: voiltaisiin asiOOJtunJtijain !käsityksen mukla:aa:t valticm varsinaiseen tulo- ja meno- 33380: saada v-arsin käyttökelpoinen nuorempien ikä- arvioon mk 400 000 suuruisen arvio- 33381: ryhmioo tarkkailujärjestelmä aikaan si.ten, määrärahan käytettäväksi avustuksen.a 33382: että äideiltä silloiln, kun raskaus todetaan ja kuntien äitiys- ja lastenneuvolatoimin- 33383: tOinen kun he tulevat synnytyksen jälkeen taan äideiltä neuvoZatoiminnan yhtey• 33384: lääkärin suorittamaan jälkitarkastll!kseen, dessä otettavien irtosolunäytteiden tut- 33385: Otettaisiin ns. irtosolunäyte synnytyselimistä. kimuskustannuksien osittaiseksi lorJr. 33386: Tämä olisi suuremmitta järjestelyittä aikaan- vaamiseksi valtion vo,roin. 33387: saatavissa kaildrialla maassamme, mutta se 33388: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 33389: 33390: Sylvi Saim.o. Alli Vaittinen. 33391: Katri Helena Eskelinen. Kerttu Saalasti. 33392: Aune Salama. 33393: 756 33394: 33395: IV,421.-Rah.al. N:o 77. 33396: 33397: 33398: 33399: 33400: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien avustamiseksi 33401: naispuolisen väestönsä kohtusyöpäjoukkotarkastusten toi- 33402: mittamista varten. 33403: 33404: 33405: Eduskunnalle. 33406: 33407: Kohdun kaulaosan syövän varhais- ja esi- tenkllialil pidettävä asianmukaisena, että kun- 33408: asteiden toteamiseksi on Suomessa pel'U800el- naJt joutuvat yksin kaJlltamaan kaikki joukkoc 33409: listen ja vieläkin oo:ilttain jatkuvien kokeilu- tarkastuksista aiheurtuv81t menot. Käsityk- 33410: jen pohjalta luotu menrert:Jtelytapa, naisten semme mukaan olisi valtion osallistuttava 33411: säännönmukaiset joukkotal'lkastukset, joita myös tämän tery;eydenhoito:työn rahoittami- 33412: käyttäen on viime vuoden loppuun mennessä seen. Koska sen avulla aikaansaatava talou- 33413: tutkittu yli 60 000 naista. Tarkastusten pe- dellinen säästö kohdistuu lähinnä sail'laaloiden 33414: rusteella on yli 400 naista saaJtu niin ajoissa ylläpitoon, josta vaLtio yleensä maksaa 50% 33415: ho1toon, että he mitä todennälköisimmin ovat (tämänWarutuiset potilarut on hoidettava kes- 33416: pelastetut tältä syöpäJtaudilta. kussairaaloissa) , olisi nä:hdäksemme valtion 33417: Tätä menettelytapaa luotaessa tarvittavat avun tähän työhön oLtava v:astaavasti 50 % 33418: kokeilut on suurimmaksi osaksi mhoitettu joukkotal'lkastusten kustannuksista. 33419: lahjavaroin. Jat:kuvrut, :kokeiluj·en p·erusteella Nykyiset säännönmukaiset joukkotar.kasttik- 33420: käyntiin .pannut joukkotarkastukset taas ra- set järjestetään yleensä siten, että kunakin 33421: hoitetaan kuntien - maruaiskurutien, kauppa- vuonna kutsutaan tarkastukseen mieluimmi.n 33422: loiden ja kaupunkien - tarkoi·tusta val'lten ai.nakin lrolme ikäluokkaa, so. kulloinkin ,cy. 33423: myöntämillä määrärahoilla. Tänä vuonna jo symyksessä oleV~ana vuonna 40, 45 ja 50 33424: lähes puoLet maamme lkunnista OIIl tehnyt!; vuotta täyttävät naiset. Ta11kastukseen tällä 33425: tällaisten joukkotarkastusten järjestämisestä perusteella; kutsuttavia naisia olisi vuosittain 33426: päätöksen.. silten arviolta eninitään 150 000. Kustaamukset 33427: Tällainen lterveydenhoitotyön mu()lt;o on to- :tarkastettavaa kohden arvioidaJan 15 mar- 33428: dettu tehokkaaksi, koska joukkotarkastusten . kaksi, josta ehdottamamme valtionapu olisi 33429: perusteella hoitoon määrättyjen potilaiden puolet eli mk 7,50. 33430: hoitoaika sairaaloissa on vain murto-osa siitä EdeUä esitettyyn viitarten ehdotamme kun- 33431: hoitoajasta, mikä on v:arwttav:a sellaiselle po- nioittavasti; 33432: tila&le, jonka koihdnn kaulaosan 'syöpä ·on 33433: päässyt!; leviämään lähikudoksiin ennen sen että Eduskunta ottaisi vwaden 1967 33434: toteamista, saavutetaan näillä tarkastuksilla valtion varsinaiseen tulo- ja meno- 33435: terveydenhoidollisten tulosten lisäksi talou- arvioo;n 1125 000 markan suuruinen 33436: dellista säästöä. Tämä säästö voidaan jo nytt arviomäärärahan käytettäväksi niiden 33437: arvioida useiksi miljoollliksi markoiksi pelkäs- kuntien avustamiseen, jotka järjestä- 33438: tään sairaalakustannusten osalJta. vät naispuolisen väestönsib joukkotar- 33439: Suomessa kehitetty joukkotarkastusten to- kastuksen kohdun kauwosan syövän 33440: teuttamistapa on onnistUI!Jtu sa~amaran. ikustan- varhaistoteamiseksi. 33441: nuiksiltaan varsin kohtuulliseksi. Ei ole kui- 33442: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 33443: 33444: Sylvi Saimo. Kerttu Saalasti. 33445: Katri-Helena Eskelinen. Aili Vaittinen. 33446: Aune Salama. 33447: 757 33448: 33449: IV,422.-Rah.al. N:o 78. 33450: 33451: 33452: 33453: 33454: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen--Kan- 33455: gasniemen tien suunnitteluun. 33456: 33457: 33458: E d u s k u n n a 11 e. 33459: 33460: Lievestuore-Koogasn:iemi välinen nykyi- nopeasti valmiksi. Lisäksi edellämainittu Lie- 33461: sin käyrt;össä oleva maaiDitie on !llykyisillään vestuore-Kangasniemi suunniltteilla oleva 33462: erittäin pahasti routiva ja mutkaisuurtensa tioesuulllta on huomattavasti lyhempi, sekä 33463: takia erittäin vaarallinen. Tie ja vesiraken- maastonsa puolesta edullisempi kuin n)11kyisin 33464: nushalliJtuksen toimeksiannosta on jo vuosia käytössä oleVIa maantie. 33465: sitten tehty alustavat suunnitelmat edellä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme lnm- 33466: mainiJtrm rtien ra.mentamiseksi nykyisiä kulku. nioittavasti, 33467: neuvoja. ja turvallisuutta vastaavaksi. - Kun 33468: tie tulisi palvelemruan suurta li:i;kenn:että ja että Eduskunta ottasi vuoden 1967 33469: se niveltyisi nyt jo ra:kenteilla olevien Jyväs- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan 33470: kylä-HankasaJ.mi-Pieksämäki ja Jyväskylä määrärahan Lievestwore-Kangasniemi 33471: -Hankasalmi-Kuopio maanteihin, olisi lo- välisen tien lopullise,n suunnitelman 33472: pullinen suunnitelma saatava mahdollisimman aikaansaamista varten. 33473: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 33474: 33475: Sylvi Saimo. Sakari Knuuttila. Wiljam Sarjala. 33476: 758 33477: 33478: IV,423. - Ra.h.al. N: o 79. 33479: 33480: 33481: 33482: T. Salo ym..: Määrärahan osoittamisesta radiopuhelinverkon 33483: aikaansaamiseksi Pohjois-Lapin erämaa-alueille. 33484: 33485: E d u s k u n n a 11 e. 33486: 33487: Lapin syrjäseutujen puhelinolojen paran- tarkoittaisi n. kahdenkymmenen radiopuheli- 33488: tamiseksi on posti- ja lennätinlaitos viime men ja niiden tarvitsemien tukiasemien hin- 33489: vuosien ·aikana pyrkinyt määrärahojen puit- taa asennuskustannuksineen. 33490: teissa tekemään parhaansa. Kuitenkin on Tämän ohessa perustettavan radioverkon 33491: mm. Inarinjärven rannoilla asuvien kalasta- kautta olisi puhelinverkkoon liitettävissä joi- 33492: jasaamelaisten yhteystarpeen tyydyttäminen takin yleisiä puhelupaikkoja. Tilaajaliittymiä 33493: jäänyt taloudellisten ja teknillisten vaikeuk- siitä olisi luonnollisesti annettavissa myös 33494: sien takia toteuttamatta, vaikka sekä kun- esim. metsä- ja tietyömaille, poroerotuksiin 33495: nanhallitus että saamelaiset itse ovat teh- ja muille tilaajapuhelinta pysyvästi tai ly- 33496: neet lukuisia anomuksia puhelimien saami- hytaikaisesti tarvitseville ao. tukiaseman kuu- 33497: seksi asutuksiinsa. Vaikeutena on erikoisesti luvaisuusalueella. Lisäksi verkosto ratkaisisi 33498: ollut langallisten puhelinyhteyksien hankala laajan erämaaseudun alueella sattuvan pe- 33499: ja suuria kustannuksia kysyvä rakentaminen lastuspalvelun suuretsintöjen yhteyskysymyk- 33500: kyseessäoleviin maastollisesti rikkanaisiin erä- sen, koska siihen olisi satunnaisesti liitettä- 33501: maaseutuihin. Samanlaisia syrjäisiä asutuksia vissä myös kannettavia ja ajoneuvoihin si- 33502: on myös Enontekiön kunnan syrjäseudulla. joitettavia radiopuhelimia. 33503: Kun mm. kotimainen teollisuus nykyisin Lukuisat vaitionkin laitokset Lapissa ovat 33504: jo pystyy toimittamaan eri tarpeisiin sovel- järjestäneet omia sisäisiä yhteyskysymyk- 33505: tuvia radiolaitteita, on jo kauan sitten he- siään hankkimalla tukiaseman ja siihen liit- 33506: rännyt ajatus ratkaista tällaisen haja-asu- tyviä radiopuhelimia. Näin on laita mm. tie- 33507: tuksen puhelintarve siten, että hankittaisiin ja vesirakennuslaitoksen, metsähallinnon, il- 33508: radioasemia, joilla järjestettäisiin radioteitse mailuviestin, poliisi- ja palotoimen, rajavar- 33509: yleiseen puhelinverkkoon liittyviä puhelimia tiolaitoksen sekä valtion yksityistenkin voi- 33510: näiden saamelaisten asumapaikoiUe. Tämä malaitosyhtiöiden joiden yhteysverkostot kui- 33511: olisi kiistattomasti taloudellisin ratkaisu tenkin ovat suurelta osalta liikkuvia (ajo- 33512: asialle. Jotta kuitenkin yksityisten tilaajien neuvoihin asennettuja ja kannettavia) ra- 33513: liittyminen tällaiseen radioverkkoon olisi diopuhelimia varten. Metsähallinnolla on La- 33514: mahdollista, olisi voimassaoleviin Hittymis- pissa kuitenkin radioverkkoja myös kiintei- 33515: maksuihin koskeviin ohjeisiin tehtävä lisäys, de~ metsätyömaiden puhelinyhteyksinä, jol- 33516: jonka mukaan tällaisen tilaajaliittymän liit- lainen järjestelmä sopivasti täydennettynä 33517: tymismaksuna matkasta huolimatta olisi nor- vastaisi edellä tarkoitettua erämaa-asutusta 33518: maalin liittymän pääsymaksu, koska sen kus- palvelevaa radiopuhelinverkostoa. 33519: tannuksetkaan eivät olisi verrannollisia ti- Esitämme edellä sanotun perusteella, 33520: laajien etäisyyteen tukiasemasta. Myös olisi 33521: sallittava tarvittava lievennys puhelinsalai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33522: suutta koskeviin säännöksiin, jotta tällaiseen tulo- ja menoarvioon 170.000 markan 33523: yhteiseen verkkoon olisi mahdollisuus kytkeä määrärahan radiopuhelinverkon ai- 33524: useita tilaajaliittymiä. kaansaamiseksi Pohjois-Lapin erämaa- 33525: Suunnitelman toteuttamiseksi tarvittava alue~1le. 33526: määräraha olisi arviolta 170.000 mk, mikä 33527: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 33528: 33529: Tuure Salo. Pirkko Aro. 33530: 769 33531: 33532: IV,424.-Rah.al. N:o 80. 33533: 33534: 33535: 33536: 33537: Sandelin: llfäärärahan osoittamisesta Kangasalan virastotalon 33538: rakennmtöiden aloittamiseen. 33539: 33540: 33541: E d u s k u n n a ll e. 33542: 33543: Kangasalan kunnan alueella valtion viras- dyttäisi kuntalaisia, vaikka paikallisten viran- 33544: tot kuten posti, verotoimisto ja poliisi toimi- haltijain taholta on tehty kaikki voitava asia- 33545: vat ahtaissa ja epäkäytännöllisissä huoneti- kaspalvelun tehostamiseksi. 33546: loissa. Verotoimistolle ja poliisille on vuok- Virastotalon rakentaminen on ollut vireillä 33547: rattu huoneistot yksityisiltä. Nämä. huoneis- v: sta 1957 alkaen, mutta tuloksetta. Kunnan 33548: tot eivät ole suunniteltu toimistokäyttöön. viranomaisille annettiin v. 1957, jolloin tontti 33549: Varsinkin poliisilaitoksen kohdalla on tilanne luovutettiin valtiolle, lupaus, että rakennus- 33550: vaikea, koska nykyisin ei voida järjestää te- työt toteutetaan ik:iireellisesti. Tätä lupausta 33551: hokasta päivystystä, joka Hämeen läänin suu~ ei ole valtion puolesta täytetty. 33552: rimpiin kuuluvassa nimismiespiirissä olisi Kangasalan kunnan alueella on parin viime 33553: välttämätöntä. Pidätettyjen huone sijaitsee talven aikana esiintynyt työttömyyttä raken- 33554: aivan erillään vanhassa puurakennuksessa, nustyöntekijöitten keskuudessa. Tänä talve- 33555: joka ei täytä sen enempää turvallisuus- kuin nakin on noin 150 työntekijää vailla työtä. 33556: palomääräyksiäkään. On hyvin oletettavaa, Tilanne tulee todennäköisesti olemaan talvi- 33557: että paloviranomaiset kieltävät koko -raken- kautena 1966-1967 yhtä heikko. Näino'llen 33558: nuksen käytön. virastotalon rakennustyö huomattavalla ta- 33559: Verotoimisto toimii vanhassa teollisuuskiin- valla auttaisi myös työllisyyttä. 33560: teisössä, johon ei ole voitu järj.estää tarpeel- Suunnitelmat rakennustyötä varten ovat 33561: lisia kokous- ym. ti:l.oja. Arkistolain edellyt- niin pitkällä, että töiden aloittamiseen ei ole 33562: tämät tilat puuttuvat kokonaan. esteitä. 33563: Posti työskentelee v. 1912 valmistuneessa Edellä mainittuun vitaten ehdotan kun- 33564: rakennuksessa. Nykyiset toimitilat eivät täytä nioittaen, 33565: edes työturvallisuuslakien vaatimuksia. Mai- 33566: nittakoon lisäksi, että rakennus tulee puret- että Edmkunta ottaisi vuoden 1967 33567: tavaksi, koska se sijaitsee osittain liikenne- tulo- ja menoarvioon 500 000 markatn 33568: alueella. TVH: n laatimat tien parantamis- suuruisen määrärahan Kangasalan vi- 33569: suunnitelmat valmistuvat syksyyn mennessä. rastotalon rakennustöiden aloittamista 33570: On selvää, että virastojen toiminta ei varten. 33571: näissä olosuhteissa ole sellaista, että se tyy- 33572: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 33573: 33574: Valdemar Sandelin. 33575: 760 33576: 33577: IV,425. - Rab..al. N: o 81. 33578: 33579: 33580: 33581: 33582: Sillantaus ym..: Määrärahi'rtn osoittamisesta kokonaistutkimuk- 33583: sen suorittamiseksi Jä1·vi-Suomen vesireittien rakentamista 33584: varten. 33585: 33586: 33587: Eduskunnalle. 33588: 33589: Eduskunta hyväksyi huhtikuun 10 pnä Kuljetusolojamme tullaan kyseellisen tut- 33590: 1964 yksimielisesti edustaja Tuulen ym. kimuksen perusteella saatavien lainojen pe- 33591: aloitteen pohjalla toivomuksen "että hallitus rusteella jatkuvasti parantamaan ja mieles- 33592: suorituttaisi Järvi-Suomen kanavoiruismah- tämme olisi välttämätöntä, että tutkimus suo- 33593: dollisuuksista teknillis-taloudellisen tutkimuk- ritettaisiin ensi tilassa myöskin merikanavoi- 33594: sen sitten, kun varoja ja tutkijavoimia on misen osalta. Erittäin tärkeätä tämä olisi 33595: tarkoitukseen käytettävissä 1'. myös sen vuoksi, että parhaillaan meillä on 33596: Saman vuoden keväällä myönsi Maailman- suunnitteilla monia tälle asialle läheisiä hank- 33597: pankki maallemme lainan käytettäväksi keita kuten maan eteläosan käyttövesikysy- 33598: kaikki kuljetusmuodot huomioon ottaen kul- myksen ratkaisu, jätevesien johtaminen me- 33599: jetus- ja liikenneolojemme kehittämiseksi. reen ja uittokanavien saaminen myös meren 33600: Kun lainan myöritämiseen liittyi ehto, että yhteyteen. 33601: maamme suorituttaisi kansainvälistä asian- Kun näitä kaikkia tutkimisen arvoisia 33602: tuntija-apua hyväksi käyttäen alan tutkimuk- hankkeita pyritään ajamaan kiireellisinä, 33603: sen, on sittemmin hollantilaisen Nedeco-yh- olisi aika ryhtyä laatimaan yhtenäistä koko- 33604: tymän toimesta tutkimus suoritettu. Vesikul- naissuunnitelmaa vesikuljetusmahdollisuuk- 33605: jetusten osalta tutkimuksessa on kiinnitetty siemme parantamiseksi merilaivakuljetus ta- 33606: erityistä huomiota uittokanavien parantamis- voitteena, jolloin ilmeisesti voitaisiin myös 33607: tarpeeseen. Suurimpana haittana sisävesilii- osa viitatuista tavoitteista tutkia. Myöskin 33608: kenteelle mainitaan kuitenkin talvi eräiden Nedecon mielestä vaatii kuljetusolojemme ke- 33609: muiden jo ·tiedossamme olevien haittateki- hittäminen tähänastista yhtenäisempää suun- 33610: jöiden kanssa. Tämän johdosta voidaan täs- nitelmaa ja välttämätöntä koordinointia eri 33611: säkin yhteydessä todeta, että meillä niinkuin kuljetusmuotojen välillä. 33612: kaikissa muissakin samoilla leveysasteilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 33613: olevissa maissa haittaavat ilmastolliset teki- nioittaen, 33614: jät vesikuljetuksia, mutta näistä haittateki- 33615: jöistä huolimatta on muualla maailmassa mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 33616: Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissakin pidetty den 1967 tulo- ja menoarvioon 50.000 33617: välttämättömänä rakentaa merikanavia myös markan siirtomäärärahan suunnitel- 33618: näillä leveysasteilla. Niinpä myös Nedecon man laatimista varten tekniUistalou- 33619: lausunnossa epäilysten esittämisestä huoli- dellisen kokonaistutkimuksen suoritta- 33620: matta todetaan että "asiantuntijaryhmä kan- miseksi Järvi-Suomen vesireittien ra- 33621: nattaa laajan tutkimuksen suorittamista si- kentamista ja merikanavoimista var- 33622: sävesistöjen laivaliikenteen mahdollisuuk- ten. 33623: sista". 33624: Helsingissä 29 päivänä hul1tikuuta 1966. 33625: 33626: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen. 33627: 761 33628: 33629: IV,426.- Rah.al. N: o 82. 33630: 33631: 33632: 33633: 33634: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkänsalmen silta- 33635: työtä varten. 33636: 33637: 33638: Eduskunnalle. 33639: 33640: Kysymys Särkänsalmen pengerrys- ja silta- .ta-alueiden pengertämisestä ovat valmiit ja 33641: työn aloittamisesta ja liikenneyhteyksien pa- ne on TVH hyväksynyt. Tätä siltaa varten 33642: rantamisesta Rymättylän saaristokunnan ja ovat jo luonnon perustukset hyvät, vahvat 33643: mantereen välillä ovat jo vuosikausia olleet kallioiset rannat, joiden pengertämisen jäl- 33644: vakavan valmistelutyön alaisina ja odottavat keen varsinaisen sillan osuudeksi tulisi n. 33645: kiireellistä ratkaisuaan. 120 m. Sillan jatkuva viivästyminen herät- 33646: Nykyisellään tilanne on muodostunut täy- tää levottomuutta, sillä mm. teollisuuden pii- 33647: sin kestämättömäksi, sillä n. 650 m:n levyi- rissä voi syntyä tarve hakeutua muualle, 33648: senä väylällä, joka eroittaa saariston mante- mikä merkitsee uusia vaikeuksia ko. alueen 33649: reesta, välittää liikennettä vain vanha lossi, asukkaille. 33650: jonka liikennöimiskelpoisuuden hyväksi on Tulo- ja menoarvioon merkittyjen ja aloi- 33651: tehty kaikki se, mikä on mahdollista, mutta tettavaksi suunniteltujen muiden silta- ja tie- 33652: tuntikausia kestävistä jonotuksista ei siltaa töiden rinnalla puolustaa hyvin paikkaansa 33653: rakentamatta tällä tiellä päästä. Särkänsalmen sillan aikaansaaminen, jonka 33654: Suoritettujen laskelmien mukaan kysymyk- merkitys koko suomenkielisellä saaristo- 33655: sessä on valtakuntamme vilkbimmin Hiken- alueella elävä:lle väestölle on hyvin suuri, ja 33656: nöity lautta, jossa kuormitusta kesäaikaan on jonka tarpeellisuutta ei kukaan ole voinut 33657: n. 1 250 ajoneuvoa vuorokaudessa, v: n 1965 asettaa kyseenalaiseksi. 33658: huippukuormituksen noustessa 2 000: een. Täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 33659: laisen sulun takana on myös se teollinen toi- 33660: minta, jota Rymättylässä nykyisin on, ja joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33661: tarjoaa työtä n. 50 henkilölle. Teollisuuden- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar- 33662: km kehittämiselle olisi alueella hyvät edelly- kan määrärahan Särkänsalmen penger~ 33663: tytkset, sillä esim. satama on erinomainen. rys- ja siltatyön aloittamista varten. 33664: Suunnitelmat sillan rakentamisesta ja ran- 33665: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 33666: 33667: Sylvi Siltanen. Esko Niskanen. 33668: Voitto Hellsten. Reino Breilin. 33669: 33670: 33671: 33672: 33673: 96 E 529/66 33674: 762 33675: 33676: IV,427.- Rah.al. N:o 83. 33677: 33678: 33679: 33680: 33681: Siren ym..: Määrärahan osoittamisesta jalankulkutunnelin ra- 33682: kentamiseksi ja asemalaiturien suurentamiseksi Keravan 33683: asema-alueella. 33684: 33685: 33686: Eduskunnalle. 33687: 33688: Voimakkaasti kehittyvän ja jatkuvasti teol- · Kun tätä luvatonta kulkua ei ole voitu eikä 33689: listuvan Keravan kauppalan keskustassa si- voida henkilökunnan riittämättömyyden 33690: jaitsee kauppalan rautatieasema, joka on vuoksi tehokkaasti valvoa, on lukuisia onnet- 33691: maamme vilkkaimpia liikennepaikkoja. Sen tomuustapauksia päässyt syntymään. 33692: kautta kulkee päivittäin noin 130 erilaista Keravan ratapihan vaarallisuus ja sen mat- 33693: junaa, joiden matkustajien yhteismäärä nou- kustajiin ja erittäinkin koululaisten vanhem- 33694: see vuorokaudessa lähes 6 OOO:een. Tähän piin synnyttämä epävarmuuden ja turvatto- 33695: määrään sisältyvät myös junaan siirtyvät, muuden tunne voidaan poistaa rakentamalla 33696: eli ns. vaihtomatkustajat. Eniten on matkus- ensi tilassa asema-alueelle ratapihan alittava 33697: tajia ruuhka-aikoina, eli aamuisin työhön jalankukutunnerli sekä levittämällä ja piden- 33698: mentäessä ja iltaisin työstä palattaessa. Vil- tämällä asemalaitureita. 33699: kas junaliikenne ja raiteiden väliset ahtaat Tähän lieneekin nyt mahdollisuuksia, koska 33700: laiturit ovat tehneet asema--alueesta erittäin tietämämme mukaan äskettäin vahvistetussa 33701: vaarallisen niin matkustajille kuin muillekin Keravan ratapihasuunnitelmassa tällaisia toi- 33702: ratapihaa käyttäville. Luvatonta radan ylit- menpiteitä myös edellytetään. 33703: tämistä tapahtuu myös runsaasti, sillä asema- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 33704: alueen itäpuolella asuvat matkustajat eivät nioittavasti, 33705: junalle kiirehtiessään käytä etäämpänä ole- 33706: vaa ylikulkusiltaa, vaan oikaisevat ratapihan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33707: poikki melko säännöllisesti. Näin tekevät tulo- ja menoarvioon 2 300 000 mar- 33708: myös tavara-aseman asiakkaat samoin kuin kan suuruisen määrärahan jalankulku- 33709: monet muutkin henkilöt, jotka käyvät asioi- tunnelin rakentamiseksi ja asemalaitu- 33710: massa kauppalan keskustassa. Näin tekevät rien leventämis- ja pidentämistöiden 33711: valitettavasti myös hyvin monet koululaiset. suorittamiseksi Keravan asema-alueella. 33712: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 33713: 33714: Eino Siren. Sinikka Luja. 33715: 763 33716: 33717: IV,428.- Ra.h.al. N: o 84. 33718: 33719: 33720: 33721: 33722: Siren ym..: Määrärahan osoittamisesta Tikkurilaan rakennetta- 33723: van valtion virastotalon rakennustöiden aloittamiseksi. 33724: 33725: 33726: Eduskunnalle. 33727: 33728: Helsingin maalaiskunnan asukasmäärä on alkeellisissa olosuhteissa. Tämän seikan on 33729: viimeisten 18 vuoden aikana kasvanut yli todennut myös Eduskunnan oikeusasiamies 33730: viisinkertaiseksi ja oli ennakkotietojen mu- vuodelta 1962 antamassaan tarkasttiskerto- 33731: kaan vuoden 1965 lopulla noin 60 000 henkeä. muksessa. Valtion virastotalon rakentaminen 33732: Lähivuosien aikana tulee väestön kasvu ole- Tikkurilaan on siis välttämätön ja kiireel- 33733: maan vieläkin voimakkaampaa suunnitteilla linen. 33734: olevien uusien kerrostaloalueiden ja muiden Tietoisena poliisilaitoksen ja muidenkin 33735: asumataajamien tultua täysin rakennetuiksi. eri paikkoihin sijoitettujen valtion virastojen 33736: Tämän maamme suurimman maalaiskunnan vaikeasta toiminnasta sekä siitä kuntalaisille 33737: hallinnollisessa keskuksessa, Tikkurilassa, ole- aiheutuneesta suuresta hankaluudesta, Hel- 33738: vat valtion eri virastot toimivat ahtaissa ti- singin maalaiskunta on 10. 5. 1961 lahjoit- 33739: loissa ja etää:llä toisistaan. Vaikeimmassa ase- tanut valtiolle virastotalon rakentamista var- 33740: massa on poliisilaitos, joka vanhan poliisi- ten noin 5 000 m2 suuruisen tontin erittäin 33741: talon ikäytyä ahtaaksi, on joutunut useam- sopivalta paikail.ta kunnan keskuksesta, Tik- 33742: paan otteeseen sijoittamaan osastojaan poliisi- kurilasta. Tämän lisäksi on kunnanvaltuusto 33743: aseman ulkopuolelle vuokrahuoneistoihin. Ku- myöhemmin myöntänyt valtiolle käyttöoikeu- 33744: luvankin vuoden aikana on laitoksen pakiko den lahjoitettuun tonttiin liittyvään noin 33745: vuokrata lisää työtiloja kasvavalle henkilö- 1600 m2 suuruiseen lisäalueeseen. Valtio 33746: kunnalleen. on ottanut lahjQitU!ksen vastaan ja rakennus- 33747: Vanha poliisitalo, joka on rakennettu 1920- hallituksessa valmistetaan parhaillaan viras- 33748: luvulla alle 10 000 asukkaan tarpeita varten, totalon lopullisia piirustuksia. Suunnitellun 33749: ei täytä enää edes viiJttävästikään nykyajan virastotalon kerrosala olisi 6 090 m2 ja tila- 33750: vaatimuksia. iSen tilat ovat täysin riittämät- vuus 25 250 ms sekä sen arvioitu kustannus- 33751: tömät ja huonokuntoiset myös niiden noin arvio noin 3 300 000 markkaa. 33752: 1 000 pidätetyn henkilön osalta, joita joudu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33753: taan vuosittain asemalla olosuhteiden pakosta nioittavasti, 33754: säilyttämään. Kun asemalta puuttuvat lisäksi 33755: vesijohdot, peseytymistilat, vaatteiden kuiva- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33756: tustilat s~kä asianmukaiset sisäkäymälät, on tulo- ja menoarvioon 3 500 000 markan 33757: todettava, että niin pidätettyinä olevat hen- määrärahan Tikkurilaan rakennettavan 33758: kilöt kuin heidän vartijansa:kin joutuvat elä- valtion virastotalon rakennustöiden 33759: mään ja toimimaan tässä talossa erittäin aloittamista varten. 33760: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 33761: 33762: Eino Siren. Sinikka Luja. 33763: 764 33764: 33765: IV,429.-Rah.al. N:o 85. 33766: 33767: 33768: 33769: 33770: Suonpää ym.: Määräraha-n osoittamisesta Ka-ngasalan virasto- 33771: talon rakentamistöitä varten. 33772: 33773: 33774: Eduskunnalle. 33775: 33776: Kangasalan kunnan alueella toimivat val- valtiolle keskeiseltä paikalta virastotaloa var- 33777: tion· viranomaiset täysin tarkoitustaan vas- ten tontin ja talon lopulliset piirustukset 33778: taamattomissa olosuhteissa. Tämä koskee ni- ovat valmistuneet. Useat keskusvirastot ovat 33779: mismiehen kansliaa, poliisilaitosta, postia, asettaneet Kangasalan virastotalon kaikkein 33780: verotoimistoa, vero- ja tutkijalautakuntaa ja kiireellisimpiin kuuluvaksi, mutta siitä huo- 33781: kihlakunnan henkikirjoittajaa. Eräillä näistä limatta ei sitä varten ole esitetty määrära- 33782: ei ole minkäänlaista virkahuonetta. haa. On pidettävä tärkeänä, että rakennus- 33783: Nimismiehen kanslia ja poliisilaitos toimi- työhön saadaan ensi tilassa määräraha ja 33784: vat vuokrahuoneistossa, joka ei ole tällaista virastotalo rakennettua, jotta viranomaiset 33785: käyttöä varten rakennettu ja on tarkoituk- voisivat suorittaa asianmukaisissa olosuhteissa 33786: seen soveltumaton. Pidätettyjä säilytetään eri työnsä, jotka paikkakunnalla tapahtuneen 33787: rakennuksessa, jota ei voida kunnolla läm- voimakkaan kehityksen johdosta ovat suu- 33788: mittää. Kangasalan väkiluku on lähes 14 000 resti lisääntyneet. Erityisen ajankohtaiseksi 33789: henkeä ja edellämainittua virastoa samoin- rakentaminen on katsottava paikkakunnan 33790: kuin eräitä muistakin käyttävät myös lähi- työllisyystilanteen vuoksi. 33791: kuntien asukkaat, nimismiespiiri on Hämeen Edellä esittämäämme viitaten kunnioit- 33792: läänin suurimpia. Verotoimisto työskentelee taen ehdotamme, 33793: huonoissa olosuhteissa, mm. lautakunnilla ei 33794: ole kokoushuonetta. Myös kihlakunnan hen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33795: kikirjoittajan työskentelyolosuhteet ovat tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 33796: puutteelliset ja sitäpaitsi toisen kunnan määrärahan Kangasalan virastotalon 33797: alueella. rakentamistöitä varten. 33798: Uuden virastotalon suunnitelmat ovat ol- 33799: leet vireillä jo vuosia. Kunta on luovuttanut 33800: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 33801: 33802: Leo Suonpää. Kaisu Weckman. 33803: Väinö R. Virta.nen. Kuuno Honkonen. 33804: 765 33805: 33806: IV,430.- Ra.h.al. N:o 86. 33807: 33808: 33809: 33810: 33811: Suorttanen ym;: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan amma- 33812: tillista koulukeskusta varten. 33813: 33814: 33815: Eduskunnalle. 33816: 33817: Kouvolan kaupungissa on parhaillaan ra- pukuompeluosastolla. Näistä osastoista on 33818: kenteilla n.k. Kouvolan ammatillinen koulu- viisi poikien osastoa ja kaJksi tyttöjen osastoa. 33819: keskus. Tämä on maataloushallituksen alai- Oppilaita tähän kouluun otetaan rajoitulr- 33820: nen oppilaitos, joka on muodostettu entisistä setta ympäri maata, joten koulu ei palvele 33821: Säkkijärven nais- ja mieskotiteollisuuskou- yksinomaan paikallista tarvetta. 33822: luista, joista ensiksi mainittu sijaitsi välillä Valtion tulo- ja menoarvioon v: lle 1966 ei 33823: Valk~alan kunnassa ja viimeksi mainittu ole otettu määrärahaa koulukeskuksen ra- 33824: Kouvolan kaupungissa. Uuden kouluraken- kennushankkeen rahoitukseen enempää kuin 33825: nuksen valmistuttua tulevat molemmat kou- tarvittavien opettajien ja toimihenkilöiden 33826: lut Kouvolaan. Kotitalous- ja kotiteollisuus- .toimien perustamiseenkaan. Koulun johto- 33827: oppilaitoksista 19.1.1962 annetun lain 14 kunta on ehdottanut, että perustettaisiin seu- 33828: § : n mukaan voidaan tulo- ja menoarvion ra- raavat opettajien toimet: pukuompeluopin 33829: joissa myöntää yksit~luontoisille oppilaitok- ammattiopettajien toimi, A 18 pl., maatalous- 33830: sille avustusta tai .lainaa tahi avustusta ja konekorjausosaston insinööriopettajan toimi, 33831: lainaa yhteensä enint.ään 80 sadalta hyväk- A 23 pl., maatalotl.skonekorjausosaston työn- 33832: syttävistä hankinta- ja rakennuskustannuk- opettajan toimi, A 13 pl., putki- ja levy- 33833: sista valtioneuvoston vahvistamien ehtojen työnosaston ammattiopettajan toimi, A 18 pl., 33834: mukaan. Ennen kuill, Kouvolan ammatillisen puutyöosaston työnopettajan toimi, A 13 pl. 33835: koulukeskuksen rak~nnustyöt aloitettiin käy- ja kutoma- ·ja liinavaateompeluosaston työn- 33836: tiin neuvotteluja valtiovallan edustajien opettajan toimi, A 13 pl. Kun määrärahaa 33837: kanssa aina ministeritasoa myöten kouluhank- ei ole mainittuihin tarpeisiin, niin tästä on 33838: keen rahoittamisesta, jolloin valtion edusta- seurauksena, että rakennusten valmistuttua 33839: jat ilmoittivat, että sen puolelta tuleva ra- ·28. 2. 1966 maatalouskonekorjausosasto, putki- 33840: hoitus suoritetaan kolmen vuoden aikana. ja levytyöosasto sekä pukuompeluosasto 33841: Tähän mennessä on valtio suorittanut osuu- eivät voi aloittaa toimintaansa, vaan tilat 33842: destaan avustuksena 109 200 mk ja lainana jäävät näiltä osin tyhjiksi. 33843: 226 760 mk. Tehtyjen urakkasopimusten mu- Sen vuoksi edellä esitettyyn viitaten ehdo- 33844: kaan koulukeskuksen rakennukset, jotka ovat tamme, 33845: tilavuudeltaan 19 100 ms, ja joiden kustan- 33846: nukset ovat rakennusten osalta 2 212 850 ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33847: kaluston osalta 268 000 mk, valmistuvat kai- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark- 33848: kilta osiltaan 28. 2. 1966. Tällöin koulusta kaa, josta 500 000 markkaa avustuk- 33849: tulee 167 oppilaan koulu, jossa annetaan sena ja 500 000 markkaa lainana Kou- 33850: 1-2 vuotista opetusta seitsemällä eri osas- volan ammatillisen koulukeskuksen ra- 33851: tolla, nimittäin puutyöosastolla, rakennustyö- kennusta varten, sekä 52 566 markan 33852: osastolla, maalaustyöosastolla, putki- ja levy- määrärahan saman koulukeskuksen 33853: työosastolla, maa talouskonekorjausosastolla, edellä mainittujen opettajan toimien 33854: kutoma- ja liinavaateompeluosastolla sekä perustamista varten. 33855: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 33856: 33857: Sulo Suorttanen. E. J. Paavola.. Arne Berner. 33858: 766 33859: 33860: IV,4Sl.-Rah.al. N:o 87. 33861: 33862: 33863: 33864: 33865: Suortta.nen ym.: Määrärah.an osoittamisesta Sääksjärven- 33866: Kausalan maantien oikaisu- j~ risteyksen järjestelysuunni- 33867: telman rahoittamista varten. 33868: 33869: 33870: E d u s k u n n a 11 e. 33871: 33872: Iitin kunnan Kausalan kylästä johtaa ete- edellyttää molemmille maanteille yhteistä yli- 33873: lään kaksi varsin vilkkaasti liikennöityä kulkusiltaa Kausalan rautatieaseman lähei- 33874: maantietä, nim. Kausalan-Haapakimolan ja syydessä. 33875: Kausalan-Sääksjärven maantiet. Ne muo- Kun suunnitelman kustannusarvio oli v. 33876: dostavat Kausalan rautatieaseman välittö- 1959 123 milj. mk, niin kustannustason 33877: mässä läheisyydessä kaksi tasoristeystä Kou- nousun huomioonottaen se olisi nykyisin 170 33878: volan-Riihimäen rautatien kanssa, joista milj. vmk, eli 1700 000 nmk. 33879: toinen sijaitsee rautatieaseman itäpuolella, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 33880: toinen sen länsipuolella. Molemmissa tasoris- nioittaen, 33881: teyksissä on tapahtunut useita liikennevahin- 33882: koja. V. 1959 on jo TVH vahvistanut Sääks- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33883: järven-Kausalan maantien oikaisu- ja ris- tulo- ja menoarvioon 1 700 000 markan 33884: teyksen järjestelysuunnitelman rautatienyli- suuruisen määrärahan asianmukaisesti 33885: tyksineen, jonka suunnitelman avulla näiden vahvistetun Sääksjärven - Kausalan 33886: vilkkaasti Hikennöityjen teiden liikennetur- maantien oikaisu- ja risteyksen järjes- 33887: vallisuutta voitaisiin huomattavasti parantaa telysuunnitelman rahoittamista ja 33888: ja helpottaa Kausalan asutustaajaman asuk- suunnitelman edellyttämien töiden 33889: kaiden rautatien ylittämistä. Suunnitelma aloittamista varten. 33890: Helsngissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 33891: 33892: Sulo Suorttanen. Mikko Ka.a.rna. Yrjö Sinkkonen. 33893: 767 33894: 33895: IV,432.- Rah.a.l. N: o 88. 33896: 33897: 33898: 33899: 33900: Sääskila.hti: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 33901: seksi Kittilä1t kunnan ·muljusta Enontekiön kunnan Nun- 33902: naseen. 33903: 33904: 33905: E d u s k u n n a 11 e. 33906: 33907: Maantien rakentaminen Kittilän kunnan nettua, sillä karjataloustuotteiden markki- 33908: Puljusta Enontekiön kunnan Nunnaseen olisi no1m1seen ei ole mahdollisuuksia. Kittilän 33909: saatava viipymättä työn a!lle. Mainittujen kunnan Kaukosessa on meijeri, joka voisi 33910: kylien väliä on vain 22 km, jolta väliltä vielä ottaa vastaan myöskin Enontekijön kunnan 33911: tie puuttuu. Enontekiöltä on tie Nunnaseen alueelta .tulevan maidon ja joka voitaisiin 33912: ja samoin sieltä on tie Norjaan suoraan myöskin ,kannattavasti keräillä Puljun-Nun- 33913: Kantokeinon kautta Alttaan. Kittiiästä on tie- nasen välisen tien valmistuttua. 33914: yhteys Puljuun, josta Tepaston-Puljun vä- Tulkoon lisäksi mainittua, että työllisyys 33915: linen osuus on öljysorapäällysteinen. Tämä ei ole mitenkään helposti hoidettavissa Kitti- 33916: edellä mainitun tiepätkän teko yhdistäisi Kit- lässä ja Enontekiöllä, joten työkohteena mer- 33917: tilän ja Enontekiön kunnat keskenään; Tä- kitsee tietyön aloittaminen myöskin erittäin 33918: ten saataisiin kahden syrjäisen kunnan kes- tervetullutta lisää. Tietä varten on kaikki 33919: kinäinen yhteys huomattavasti lyhemmäksi. tarvittavat tutkimukset suoritettu ja kustan- 33920: Tiestä on suurta hyötyä kautta:kulkutienä nusarviot olemassa, puutuu vain varat. Kun- 33921: Suomen ja Norjan välillä. Turismi, joka jat- nat ovat myöskin asettaneet tämän tien aivan 33922: kuvasti kehittyy, on suuntautunut jylhien etusijalle sekä Kittilässä että Enontekiöllä. 33923: maisemien vuoksi suuressa määrin Lappiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun- 33924: kaivaten jatkuvasti parempia yhteyksiä. Tä- nioittavasti, 33925: mä tie tulee erittäin suuressa määrin palve- 33926: lemaan juuri matkailijoita. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33927: Enontekijön puolella on monia huomatta- tulo- ja menoarvioon 250 000 markan 33928: via kyliä Nunnasen lisäksi, joissa on viimeis- määrärahan maawtien rakentamiseksi 33929: ten vuosien aikana kiinnitetty huomiota kar- Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön 33930: jatalouteen. Kehitys ei kuitenkaan pääse riit- kunnan Nunnaseen. 33931: tävästi elpymään, ellei tätä tietä saada raken- 33932: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 33933: 33934: Eino Sääskilahti. 33935: 768 33936: 33937: IV,433.-Rah.al. N:o 89. 33938: 33939: 33940: 33941: 33942: Sääskilahti ym..: Määrärahan, osoittamisesta maantie n:o 78 33943: perusparannustöide~ suorittamiseksi välillä Ranua-Rova- 33944: niemi. 33945: 33946: 33947: Eduskunnalle. 33948: 33949: Kulkuyhteydet Rovaniemeltä Ranualle ovat suurempi ja että se sen vuoksi tarvitsee va- 33950: pelkästään maantieyhteyksien varassa. Suorin roista leijonan osan. Vaikka myönnettäisiin 33951: yhteys Lapin läänin keslrnksesta on tietä N: o liikennetiheys ja sen sanelemat vaatimukset, 33952: 78 käyttäen, joka samalla jatkuu Pudasjär- niin ei niillä syillä voida vastustaa tällaisen 33953: velle yhtyen siellä Oulun-Kuusamon maan- valtatien kuntoonpanoa, mistä nyt on kysy- 33954: tiehen. Tämä tie on siis Ranuan kunnan mys. Vaikka tällä on suuri merkitys paikalli- 33955: valtasuoni, jota myöten pääasiallinen yhteys selle väestölle sekkä Ranuan ja Rovaniemen 33956: on oman läänin keskukseen ja myöskin ete- kunnille, niin sillä on myöskin huomattavin 33957: lään. suuri valtakunnallinen me:rkitys. Ranuan 33958: Suurin liikenne on luonnollisesti Ranuan- kuntaan ei ole rautatietä, joten se on yksin- 33959: Rovaniemen välillä, joten tämän osuuden omaan maantiekuljetusten varassa ja lähes 33960: kuntoon saaminen on elintärkeä. Lisäksi on yksinomaan tien n:o 78 varassa tapahtuu 33961: syytä mainita, että ·tie on juuri tällä välillä kaikki raskaskin kuljetus. 33962: kaikkein kehnoimmassa kunnossa. Liikenne- Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioit- 33963: turvallisuuskin vaatii pikaista peruskor- tavasti, 33964: jausta, jolloin liikenteelle vaaralliset kurvit 33965: ja mäet poistetaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 33966: TVH: n Lapin piirillä on olemassa tarvitta- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 33967: vat suunnitelmat tien kuntoonpanoa varten, määrärahan maantien n:o 78 perus- 33968: joten tarvitaan vain varoja. Usein väitetään, parannustöiden suorittamista varten 33969: että liikennetiheys on etelässä huomattavasti väUUä Ranua-Rovaniemi. 33970: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 33971: 33972: Eino Sääskilahti. 33973: 769 33974: 33975: IV,434.- Rah.al. N:o 90. 33976: 33977: 33978: 33979: 33980: Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisest(t sero-bakteriolo- 33981: gian labo·ratorion peru,stamisek.si Rovaniemen kaupunkiin. 33982: 33983: 33984: E d u s k u n n a 11 e. 33985: 33986: Serobakteriologian tutkimusten suorittami- että Lapin läänin al11eelta ja alueelle on var- 33987: seksi näytteet on jouduttu Lapin läänin sin runsaasti valtakunnan rajan ylittävää lii- 33988: alueelta lähettämään aina Ouluun ja Helsin- kennettä. Näin ollen kulkutautien yllättävä 33989: kiin ·saakka, koska läänin alueella ei ole täl- esiintyminen .on aina otettava huomioon. 33990: laiseen tutkimustoimintaan soveltuvia labora- Edellä mainituista syistä l;apin läänin 33991: torioita. Tästä syystä, ja kun jo näytteiden alueella olisi kiireellisesti perustettava valtion 33992: kokoaminen usein vie runsaasti aikaa - on- serobakteriologian laboratorio. Sen paikaksi 33993: han Lapin läänin pituus lähes puolet maam- parhaiten sopisi Rovaniemi. Henkilökunta 33994: me koko pituudesta - kuluu näytteidenotto- voitaisiin aluksi palkata tilapäisen henkilö- 33995: hetkestä siihen kun tutkimuksen tulos on kunnan palkkaukseen varatuilla maarara- 33996: näytteiden lähettäjän tiedossa niin paljon hoilla. Laboratorion perustamiseen tarvittai- 33997: aikaa, että se vakavan kulkutaudin kyseessä siin 120 000 mk. 33998: ollen saattaa muodostua potilaalle kohtalok- Yllä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 33999: kaaksi. Lisäksi on otettava huomioon, että nioittavasti, 34000: sairausvakuutuksen voimaantultua otettavien 34001: näytteiden määrä on huomattavasti lisäänty- että Eduskutvta ottaisi vuoden 1967 34002: nyt ja työpaine nykyisissä laboratorioissa tulo- ja menoarvioon 120 000 markan 34003: vastaavasti kasvanut. Tilanne Lapin läänin määrärahan serobakteriologian labora- 34004: · alueella onkin kehittynyt tutkimustulosten torion perustamiseksi Rovaniemen 34005: selvittämisnopeuden osalta yhä huonompaan kaupunkiin. 34006: suuntaan. Tilanteen vakavuutta lisää vielä se, 34007: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 34008: 34009: Eino Sääskilahti. Reino Karpola.. 34010: Hannes Paaso. Pekka Vilm.i. 34011: Erkki Haukipuro. Veikko Hanhirova. 34012: 34013: 34014: 34015: 34016: 97 E 529j66 34017: 776 34018: 34019: IV,435. - Rah.al. N: o 91. 34020: 34021: 34022: 34023: 34024: U'uitelo ym..: Miijirära:Jui,n osoittmnisesta Tuomwmiemen met- 34025: säopiston rakennustöiden aloittamiseen. 34026: 34027: 34028: E d. u s k u n n a l h. 34029: 34030: Ähtärin kunna.\iSa $ijaitseva Tuomarniemen aloittaa v: n 1966 puolella. 'J'arkoitu]lsee,.. ei 34031: metsäopisto toimii erikoisen huonoi~. osit- ole kuitenkaan määräraitoja käytatävissä. Tä- 34032: tain käytökelvottomissa, rakennu.stiloissa. Suu- män vuoksi ensi vuoden talousarvioon tulisi- 34033: rin osa opiston rakennuksista on hyvin kin ottaa edes pieni summa rakennustöiden 34034: vanhoja, kunno~taan heikkoja ja nykyajan aloittamista varten. 34035: opetukseen täysin sopimattomia. Kehnojen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun. 34036: rakennustilojen vuoksi kurssille ei voida ottaa nioittaen, 34037: oppilaita siinä määrin kuin mitä normaali- 34038: tiloissa opetusta muuten kyettäisiin järjestä- että Eduskunta ottaisi vuode• 196'1 34039: mään. tulo- jtl men.oQ,rviotm 300 000 marka.tt, 34040: Uusien rakennusten suunnittelu on par- mäiirärahom. Tuo~n melsiiopi.sp 34041: haillaan meneillä. Osa suunnitelmista on jo ton mkenw,ustöids• tlloitttlmlata VM• 34042: siinä vaiheessa, että rakennustyöt voitaisiin te•. 34043: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 34044: 34045: Bill() 'O'usitalQ. 34046: 771 34047: 34048: IV,436- J'in.mot. N:o 92. 34049: 34050: 34051: 34052: 34053: Westef'l\Ul4 m.fl.: A,ng(iende anvisande av anslag för utbyg- 34054: gande 8V V «Uwm fisk- tJch trålarharnn. 34055: 34056: 34057: Ti11 'Riksdagen. 34058: 34059: Då den statliga trål~rhli~S~t)mmit:~Sionep, foJ."tsatta fiskh~;tl1,teril!gen ä:r att mottagnin- 34060: för ,'l,l~gefär tre 'år sedan under ordförande- gen. av · fisk i hanmen ordnas sålunda, att 34061: skap av skärgåPdsdelegationens o;rdförapde, möj!igheter för e,q fortsatt rationell fiskför- 34062: pFofessor Ilmari Husti(lh inlämnade sitt be- ädling törefinnes. A vsikten är att bereda 34063: tänkande till statsrådet, föreslogs h1rättande möjlighet :för i ett sep,are skede, rensning 34064: av en trålar- oeh fiskhamn bl. a. i Lovisa, oeh förpaekning av ilanförd fisk för att 34065: Valkom. möta den alltmera hårdnande konkurrensen 34066: Lovisa stad har, i samråd tned den lwm- frän utländBk sida, en konku:rrens som hotar 34067: mitte, som lokalt berett ifrågavarande att beröva den egna fiskarbefokningen dess 34068: ärende, även konstaterat behovet av en tids- levebröd. 34069: enlig, tillräekligt stor hamn för landsijttnitlg Dl i östra delen av Fin.ska viken inga 34070: oeh mottagning av de fiskmäp.g~er, upp- tillfred&Ställande hamnanläggningar för fisk- 34071: gående till ca. 800 QOO 1\:g. vårströmming oeh hantming stå till buds, anser vi det vara av 34072: hmemo~ 1 500 000-2 000 000 kg. tl'!lström- störita vikt, att frågan snarast möjligt får 34073: ming årHgen, som fjskas il}(ffll den ttutän%ta sin slutliga lösning. De totala kostnaderna 34074: hamnens verkningsomrä<le, :för trålarhamnen är enligt detaljerade be- 34075: Då de förefilltligll anlägg:g.ingarna i Lo- Päknin«ar 903 000,.,__, Statens kostna.dsandel 34076: viSil inte l!ingt•e mQtsvarar sitt ändam~l utan i trålfJ,fh~:rmttln me<l en beriiknad 75% in- 34077: synnerligen k~tsamma reparatiQner wb dä. ~ av de totala kostnaderua skulle utgöl.'a 34078: ka5aulfiggningarna i Valkom hamn är av- 677 200.-. Under förutsättnipg att 34079: seqda för handelsfartyg {)Ch s~lunda alltför 100 000,-,-- liltatl'!medel erhålles under ipneva- 34080: hö~ för att fiskebätarna slrnlle lnpu~a an- rande är för jgångsättaudet av arbetena på 34081: vända dem, har åtglirc:ler vidt!!-gits, att genom f•hama.w, i VAJkom. skulle ytterligare krä- 34082: plan~ring av d~t av Lpvisa stad enåom för vas 577 21>0,- i statsansl.ag för projektets 34083: trälarhanmsändamål den 10.1.1963 inköpta fullföli.~de. 34084: området söder om Valkom hamn iordnirigs- Med hii.nvuming tili ovanståeude har vi 34085: stiUa ~n ,P..Imut för f~P~ringe~ växande äran föv~lå, 34086: behov. 34087: Den statliga tJ.'f\l~rbam.Jls~ommitten har på att Rik8dagen i statsförslaget för 34088: ort oeh ställe tidigar~ kcmsttttcrnt områdets år 1967 måttc uppta ett 577 250 mark 34089: lämplighet för ändamålet. Av betydelse för stort anslag för utbyggande av V al- 34090: hela landet oeh av utomordentlig vikt för den kmn fisk- ock tf'dla't'kamn. 34091: Helsingfors den .27 llJ>~il lM6. 34092: 34093: Henrik Westerlund. Lars Lindeman. 34094: Magnus KuU. Kristian Gestrin. 34095: 772 34096: 34097: IV,436. - Rah.al. N: o 92. S1wnwnnos. 34098: 34099: 34100: 34101: 34102: Westerlund ym.: Jl.l äärä1·ahan osoittamisesta V alkon kala- ja 34103: troolarisataman laajentamiseen. 34104: 34105: 34106: E d u s k u n n a ll e. 34107: 34108: Saaristoasiainvaltuuskunnan puheenjohta- ja kalan jatkokäsittelyn kannalta erinomaisen 34109: jan, professori Ilmari Hustichin puheenjoh- tärkeää on järjestää kalan vastaanottaminen 34110: dolla toimineen valtion troolarisatamatoimi- satamassa niin, että saavutetaan mahdolli- 34111: kunnan jättäessä noin kolme vuotta sitten suudet järkiperäisesti jalostaa kalaa edelleen. 34112: mietintönsä valtioneuvostolle se ehdotti pe- Tarkoituksena on myöhemmässä vaiheessa 34113: rustettavaksi troolari- ja kalastussataman luoda mahdollisuus perata ja pakata maihin- 34114: mm. Loviisan Valkoon. tuotua kalaa ulkomaisen, yhä kovenevan kil- 34115: Loviisan kaupunki on yhteistoiminnassa pailun kohtaamiseksi, joka kilpailu uhkaa 34116: asiaa paikallisesti valmistelleen komitean riistää omalta kalastajaväestöltämme sen elin- 34117: kanssa myöskin todennut ajanmukaisen, riit- mahdollisuuden. 34118: tävän suuren sataman tarpeen vuosittain n. Kun Suomenlahden itäosassa ei ole kalan- 34119: 800 000 kiloon nousevan kevätsilakkasaaliin käsittelyyn sopiVIa satamarakenteita, pi- 34120: ja lähes 1 500 000-2 000 000 kiloon nousevan dämme erityisen tärkeänä, että kysymys mah- 34121: troolisilakkasaaliin, jotka kalastetaan aiotun dollisimman pian lopullisesti· ratkaistaan. 34122: sataman vaikutusalueella, maihintuomista ja Troolarisatamasta aiheutuvat kokonaiskustan- 34123: vastaanottamista varten. nukset ovat yksityiskohtaisten laskelmien mu- 34124: Kun Loviisassa olemassaolevat laitteet eivät kaan 903 000,-. Valtion osuus troolarisata- 34125: enää vastaa tarkoitustaan ellei niitä erittäin man kustannuksista 75% panoksen mu- 34126: suurin kustannuksin korjata ja kun Valkossa kaan kokonaiskustannuksista laskien olisi 34127: sijaitsevat laiturirakennelmat on tarkoitettu 677 250,---". Edellyttäen, että tänä vuonna saa- 34128: kauppa-aluksille ja ovat niinollen liian kor- daan valtion varoja 100 000,- Valkon kala- 34129: keita kalastusalusten käytettäviksi, on ryh- sataman töiden aloittamiseen, tarvittaisiin 34130: dytty toimiin Loviisan kaupungin nimen- suunnitelman toteuttamista varten valtion- 34131: omaan troolarisatamatarkoitukseen 10.1. 1963 avustuksena lisää 577 250,-. 34132: ostaman Valkon satamasta etelään sijaitsevan Yllä lausuttuun viitaten ehdotamme kun- 34133: alueen kunnostamisen suunnittelemiseksi ka- nioittaen, 34134: lankäsittelyn kasvavaa tarvetta varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34135: Valtion troolarisatamakomitea on itse pai- tulo- ja menoarvioon 577 250 markan 34136: kalla todennut alueen tarkoitukseen sopi- määrärahan V alkon kala- ja troolari- 34137: vaksi. Koko maan kannalta merkityksellistä sataman laajentamiseen. 34138: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 34139: 34140: Henrik Westerlund. Lars Lindeman. 34141: Magnus KuU. Kristian Gestrin. 34142: 773 34143: 34144: IV,437.- Fin.mot. N:o 98. 34145: 34146: 34147: 34148: 34149: Westerlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för bredd- 34150: ning ·av 81•a1'iå bro. 34151: 34152: 34153: T i 11 R i k s d a g e n. 34154: 34155: Svartå bro ( den s.k. Drägsby bron) av förbi Borgå stad som i viss mån avlastar 34156: riksväg 6 och 7 belägen 47 km. från Hel- trycket för brons vidkommande kommer tra- 34157: singfors i Borgå lk. utgör en av våra farli- fikintensiteten på den nuvarande infartsvä- 34158: gaste trafikfällor. Ifrågavarande bro är gen till Borgå stad väster ifrån allt fortsätt- 34159: byggd 1934, endast 6 m. bred och motsvarar ningsvis också i framtiden att vara synner- 34160: pä intet sätt närmelsevis ens rimliga krav ligen stark. Oberoende av den senast nämnda 34161: med hänseende till, att riksväg 6 och 7 är omständigheten, men med tanke på att kost- 34162: en av landets ur trafikintensitetssynpunkt naderna för en brobreddning i stort sett in- 34163: sett livligast trafikerade vägar, och dessutom skränker sig till eller motsvaras av de mate- 34164: av karaktären Europaväg. riella skador på grund av trafikolyckor, som 34165: Den nuvarande trafikintensiteten enligt se- den nuvarande bron förorsakar under rela- 34166: naste undersökningar på riksväg 6 och 7 sti- tivt kort tid, för att inte ens tala om direkta 34167: ger till 7 700 förvandlade personbilsenheter personskador, är orsak nog för att initiativet 34168: i medeltal per dygn. Denna trafikintensitet förverkligas, sävida inte den nya bron som 34169: ligger endast drygt ettusen personbilsenheter anknytes till den blivande motorvägen (ring- 34170: i medeltal per dygn under fastställt beräknat vägen förbi Borgå stad) i skyndsam ordning 34171: behov av motorväg, vilket återigen skulle för- bygges, och anslutes till den nuvarande riks- 34172: utsätta en 13 1/2 m. bred landsvägsbro. Med vägen. · 34173: hänseende till att trafikintensiteten den när- Med hanvisning till ovanstående har vi 34174: maste tiden beräknas stiga med 10-15 % äran föreslå, 34175: per år är behovet av en breddning av Svartå 34176: bro tili ca. 10 m. en särdeles viktig angelä- att Riksdagen i 1967 års statsförslag 34177: genhet. · måtte uppta ett 300 000 mark stort 34178: Trots att en motorväg i en avlä.gsen fram- anslag för en breddning av Svartå 34179: tid kommer att byggas i fO:rm av en ringväg bro. · 34180: Helsingfors den 22 april 1966. 34181: 34182: Henrik Westerlund. Victor Procope. 34183: Kristian Gestrin. Magnus Kull. 34184: Ingvar S. Melin. 34185: 774 34186: 34187: IV,437.-Rah.al. N:o 93. 34188: 34189: 34190: 34191: 34192: Westerl\lnd ytn.: Määt·ämhan osoittamisesta Svartån sillan 34193: leventämistä wrten. 34194: 34195: 34196: 1<1 d u s k u n n a ll e. 34197: 34198: Helsingistä 47 km: n päässä PorvOön maa- Yoon kaupun~in ohi kulkevana kehiitienä, 34199: laiskunnassa valtatiellä 6 ja 7 sijaitseva miltä jossain määrin helpottaa siltaan koh- 34200: Svartån silta (n.k. Drägsbyn silta) on vaa- distuvaa painetta, liikennetiheys tulee nykyi- 34201: rallisimpia liikenneloukkujamme. Kysymyk- sellä sisääntulotiellä Porvoon kaupunkiin iän- 34202: sessäoleva vain 6 m leveä silta on rakennettu nestä yhä jatkuvasti myös tulevaisuudessa 34203: 1934 eikä se millään tåvoin vastaa lähestul- olemaan erityisen suuri. Riippumatta vii- 34204: koonkaan edes vähimmäisvaatimuks'ia huo- meksi mainitusta seikastå mutta huomioon 34205: mioon ottaen, että våltatie 6 ja 7 on liiketme- otta~n, että sillan leventämisestä aiheutuvat 34206: tiheydefi puolesta maan vilkkaimmin liikefi- kustannukset suurin Diirtein ovat l'lljoitetut 34207: nöityjä teitä, ja lisäksi sillä on Enrooppatien ja vastaavat niitä liikenneonnettömuuksista 34208: luonne. aiheutuvia ain~llisiå vahinkt>ja, joita nykyi- 34209: Vii:tneisten tutkimusten mukäan valtatie sestä sillasta suhteellisen lyhyessä ajassa 34210: 6: n ja 7: n liikennetiheys kohoaa k~kimää aiheutuu, puhumattakaan suoranaililista hen- 34211: rin 7 700 muunnettuun henkilöautoyksikköön kilövahirtgUista, on olemassa täysi peruste 34212: vuorokaudessa. Tämä liikennetiheys on keski- aloittoon toteuttamiseksi ellei uutta siltaa, 34213: määrin vuorokaudessa vain runsas tuhat hefi· joktt liittyy tulevaafi moottoritiehen (Por- 34214: kilöautoyksikköä vähemmän kuin moottori- voon kaupungin ohituskehätie), kiireelli~sti 34215: tien tarpeelle vahvistettu määrä, mikä puo- i'ak~nneta ja liitetä nykyiseen valtatiehen. 34216: lestaart edellyttäisi 13.5 metrin levyilftä maan- Edellä lausttttuun viitaten ehdotamme kun- 34217: tiesiltaa. Huomioon ottaen että liikennetihey- niöittaen, 34218: den lähiaikoina lasketaan kohoavan 10- 34219: 15 %: lla vuodessa, Svartän sillan leventä- ettii Eduskunta ottaisi vuoden 1961' 34220: mistarve noin 10 metrillä on erityisen tär- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 34221: keää. määriit·ah.an Svartån sillan leventä- 34222: Siitä huolimatta, että joskus tulevaisuu- mistä -~Jarten. 34223: dessa tulee rakennettavaksi moottoritie Por- 34224: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 34225: 34226: Henrik Westerlund. Vioktr P~cope. 34227: Kristian Gestrin. Magnus Kull. 34228: Ingvar S. Melin. 34229: 775 34230: 34231: IV ,438. - Rah.al. N: o 94. 34232: 34233: 34234: 34235: 34236: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta moontien rakennus- 34237: työn jatkamiseksi Ranuan kun.nan Kel4n kyl&tä Telkkä- 34238: liUin. 34239: 34240: 34241: E d u s k u n n a 11 e. 34242: 34243: Rånuan ktttman eteläosassa. aloitettiin muu- kin merkitys. Metsärikkaan alueen halki kul- 34244: tamä. -vuosi sitten n. 16 km pituisen yhdystien ke-vaha muodostuu tiestä käytetty puutavaran 34245: rakentuminen Kelan kylän ja Telkkä.län -vä- kuljetustie. Myös koululaiskuljetusten ja lä- 34246: lille. Viimeksi tietä rakennettiin v. 1962 tal- hes ainoan tulolähteen maidon kuljetuksen 34247: Vtllla työttömyymyöni, jolloin giitä 1fähniHtui järjestämiseksi on tie sa.ata:va koko pituudel- 34248: ä.jöknntoon :Kelan ja Siuruanjoen -välinen ti~ taan rakeillletuksi. Ranua:n kunta on useaan 34249: ®J.1 jt)ka on pituudeltaan n. 8 km. RakenttJ.- otteeseen kiirehtinyt tien rakennustöiden jat- 34250: minen on keskeytetty Siuruanjoeli ylityspai- kamista ja kunta on asettanut thm rakenta- 34251: kati lwhdalle, Keskeyttihuisen syyksi mainit- misen kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäi- 34252: tiin 8e, että met!Jähällitus oli valittanut Siu- selle sijalle. Kun tien rakentamiseen on jo 34253: ruanjokeen tulevasta sillasta ja sillan pai- uhrattu huomattava määrä valtion varoja, 34254: kasta. olisi se saatava kolro pituudeltaan valmiiksi 34255: Kökonaan aloittamatta ja rakentamatta on rakennetuksi ja. tuottavaan käyttöön. 34256: vielii Siuruanjoen ja 'l'elkkälän välinen tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 34257: osuus, joka sekin on pituudeltaa.n n. 8 km. nioittaen, 34258: Kun tälläkin rakentamattomalla tieoMlla on 34259: va11hempaakin asrtt\tsta ja uusiA. tiloja on pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34260: rrtlrteilla, un tien rakentaruista ruyös tälle vä- tulo~ ja menoarvioon 100 000 markan 34261: lille pidettävä aivan välttämättlimänä. Tulee- · mliärärtlfluJn keskeneräh-ekn jääneen 34262: han tällä kahden valtatien, Rantlall-"-Pudas- '»Wil:1f.tien rakennmtyön jatkamiseksi 34263: jiirven ja Rånua.n-Kelan välisten malmtei- Ranu.an ku.nnan Kelan kylästä Telkkä- 34264: dell yhdy!4tielll olemaan hnoruattava yleinen- liiiin. 34265: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 34266: 34267: H&Jmes Paaae. 34268: :Relao KaBfM. 34269: EiJle SILäsldiUti. 34270: 776 34271: 34272: IV,439. - Rah.al. N :o 95. 34273: 34274: 34275: VUmi ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan mkenn,ustöiden 34276: al-Oittamiseksi Tornionjoen yli Pellon lossipaikan kohdalla. 34277: 34278: Eduskunnalle. 34279: 34280: Liikenneyhteyksien parantaminen Tornion- ja 376 873, v. 1964 autoja 90 892 ja 436 733 34281: joen yli Pellon kirkonkylän kohdalla on ollut henkilöä, sekä v. 1965 aikana 66 329 autoa ja 34282: jo vuosikymmeniä vireillä. Moottorilauttalii- 476 302 henkilöä. Liikenne ja sen kasvu olisi 34283: kenne saatiin aikaan v. 1949. Tämä järjes- varmaan vieläkin suurempaa, josa paikalla 34284: tely tunnustettiin heti alkuun viranomaisten- olisi silta, sillä moottorilautan kantokyky, ve- , 34285: kin taholta väliaikaiseksi ratkaisuksi, koska den virtavuus ja kelirikkakansien sääriitot 34286: sillan rakentamista jo silloin pidettiin lopul- vaikeuttavat liikennettä erittäin suurestai. 34287: lisena tavoitteena. Pahimpina kelirikkakausina on liikenne Pel- 34288: Sillan tarve Pellon kohdalla on viimeisen lon lassipaikan kohdalla ollut kokonaan py- 34289: vuosikymmenen aikana edelleenkin kasvanut. sähdyksissä. Vuosina 1954-1964 laaditun 34290: Tornionjokilaaksossa tapahtunut kehitys tilaston mukaan on liikenne tullitiellä ollut 34291: osoittaa, että Pellon kirkonkylästä on muo- kokonaan pysähdyksissä keskimäärin 55 vuo- 34292: dostunut jokilaakson taloudellinen ja maan- rokautta vuotta kohden. Raskaan liikenteen 34293: tieteellinen keskus, jonka merkitys kasvaa osalta on ylikulku ollut poikki pahimpina 34294: jatkuvasti. Asutustaajamana:kin on Pello tulva- ja kelirikkavuosina peräti 129 päivää 34295: huomattava, sillä muutaman neliökilometrin vuodessa. On luonnollista, että tällaiset lii- 34296: alueella jo n:rt asuu lähes 3 000 henkeä. Myös kennekatkot ovat harmillisia ja aiheuttavat 34297: lähimaakunnan kehittyvä maantieliikenne suurta kansantaloudellista vahinkoa valta- 34298: suuntautuu Pelloon. Lapin läänin keskukseen kuntien väliselle liikenteelle. 34299: Rovaniemelle suuntautuu Pellon kunnasta Sillan tarve Pellon kohdalla on kiisaton. 34300: kolme maantietä, joista kaksi lähtee Pellon Sen on todennut myi)skin Pohjoismainen tie- 34301: lassipaikan läheisyydestä. Lisäksi Kolarin liikennekomitea ja Pohjoiskalottikomitea, 34302: kunnan ja ylisen jokilaakson vaikutus on jotka ovat pitäneet sillan rakentamista Pel- 34303: merkittävä. Samoin Ruotsin puolella oleva loon erittäin kiireellisenä toimenpiteenä. Sil- 34304: paikallinen asutus on huomattava, mm. Pa- lan paikka on tutkittu n. 250 m nykyisen 34305: jalan asutustaajama ja Neistenkankaan kylä lauttapaikan yläpuolelle. Vesioikeuden lupa 34306: ovat jatkuvassa yhteydessä Pellon tullitien on jö annettu ja siltasuunnitelma on vah- 34307: kautta Suomen puolelle. Rajakaupan puit- vistettu. Kun tehdyn sopimuksen mukaan 34308: teissa tapahtuva tavarainvaihto samoinkuin sillan rakentaminen kuuluu Suomen valtiolle, 34309: muunkin kanssakäviriihen' on ·erittäin vil- Ruotsin maksaes.qa · puolet · kustannuksista, 34310: kasta. l\Iyös puuta\rariin vienti" on ylisestä olisi sillan rakentamiseen ryhdyttävä kiireel- 34311: Tornionjokilaaksosta ja Royzmiemen sri\ui- lisesti.· 34312: nasta erittäin merkittäYää. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 34313: Iåikcnne Pellon tullitiellä Tornionjoen yli nioittaen, 34314: on huomattavan runsasta. Niinpä v. 1960 34315: ylitti valtakunnan rajan tällä kohtaa mat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34316: kailu- ja rajaliikenteestä laaditun virallisen tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 34317: tilaston muka~n 64 143 autoa ja 298 441 hen- suuruisen määrärahan sillan rakenmts- 34318: kilöä, v. 1962 vastaavat luvut olivat 75 467 töiden aloittamiseksi Tornionjoen yli 34319: Pellon lossipaikan kohdalla. 34320: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 34321: 34322: Pekka Vilmi. Reino Kangas. 34323: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti. 34324: Veikko Ha.nhirova. 34325: 777 34326: 34327: IV,440. -Rah.al. N:o 96. 34328: 34329: 34330: 34331: 34332: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittam-isesta l!altion virasto- 34333: talon Nikentamiseksi N oormarkkuun. 34334: 34335: 34336: E d u s k u n n a 11 e. 34337: 34338: Valtion virastotalon rakentaminen Nool·- teelle vaikeuksia. Veropiirin verotoimisto 34339: markkuun on pantu vireille v. 1958. Taloa työskentelee puutteellisissa. vuokratiloissa vai- 34340: varten on Noormarkun kunta lahjoittanut v. Yleisötilat ovat täälläkin liian ahtaat Noor- 34341: 1960 tontin erittäin hyvältä ja keskeiseltä markun nimismies asuu vuokrahuoneistossa ja 34342: paikalta kunnan keskustasta: Virastotalon kanslia sijaitsee hänen asunnossaan. Tilapäi- 34343: huonetilaohjelma on valmistunut v: 1961 ja nen pidätettyjen säilytyspaikka on vuok- 34344: suunnittelu on aloitettu samana vuonna. rattu yksityisistä tiloista. Tämä sen parem- 34345: Vahvistetun huonetilaohjelman mukaan ra- min kuin nimismiehen kansliakaan eivät lä- 34346: kennukseen tulevat tilat postitoimistoa, Noor- heskään vastaa niitä vaatimuksia, jotka Noor- 34347: markun veropiirin verotoimistoa ja Noormar- markun tapaisessa kaupungin välittömässä lä- 34348: kun nimismiespiiriä varten. Talon kustannus- heisyydessä sijaitsevassa kunnassa on asetet- 34349: arvio on 580 000 mk. tava poliisin toiminnalle. Porin kaupungin 34350: Virastotalon rakentaminen olisi saatava kii- läheisyys ja kuntaa halkovat uudet Porin- 34351: reellisesti toteutetuksi, sillä siihen suunnitel- Vaasan ja Pohjois-Satakunnan tiet ova.t huo- 34352: lut toimistot ja virastot joutuvat tällä het- mattavasti viime aikoina lisänneet poliisin 34353: kellä toimimaan varsin epätyydyttävissä työmäärää, josta syystä ·kunnollisten työs- 34354: oloissa. Niinpä mm. postitoimisto sijaitsee kentelyolosuhteiden tarve on tullut yhä il- 34355: täysin ala-arvoisissa olosuhteissa korjauskel- meisemmäksi. 34356: vottomassa jo purettavaksi määrätyssä ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 34357: kennuksessa, joka ei varsin runsaankaan läm- nioittavasti, 34358: mityksen avulla voi turvata edes siedettäviä 34359: työolosuhteita talviaikana. Yleisötilat käsit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34360: tävät vain muutaman neliömetrin, mikä vilk- tulo- ja menoarvioon 580 000 mk: n 34361: kaan postiliikenteen huomioon ottaen tuottaa Jnäärärahan valtion virastotalon raken- 34362: suurta hankaluutta palveluun nähden. Sitä- tami.~eksi N oornwrkkuun. 34363: paitsi talon sijainti aiheuttaa postiautoliiken- 34364: Helsingissä 2!1 päivänä huhtikuuta 1966. 34365: 34366: Väinö Vilponiemi. A-V. Perheentupa. 34367: Uljas Mäkelä. Margit E. Eskman. 34368: 34369: 34370: 34371: 34372: 98 E 529/66 34373: IV,441.- Ra.h.al. N':o 97. 34374: 34375: 34376: 34377: 34378: V. A. Yå't&nea; Määri~Walutn osoittamisesta Heinäveden vi- 34379: md~ft... rtlklnff;uflcnd-tn aloittcrmisee'lt. 34380: 34381: 34382: 34383: 34384: Heinä.veden kirkolle ön su-unniteltu valtion Edellä olevaan viitaten ehootan ktmnioit· 34385: virastotalo. 8uunnit~huat ovat valmiit ja ta~n, 34386: odot.tavat vain rahoitululen järjestyntistl. 34387: K01tkt. Heiniv~llä on esiintynyt jatk'llvaa etti Edlukunta ottaisi vuoden 1967 34388: työttömyyttä varsinkin ralrennu&työväen kes- tulo- Ja me'IWflrvioon 300 000 mt~rkka4 34389: lantdessa, ja koska mainitun vira&tot&lon H einiiv~ 'IJirastotalon rake-nnmtöi- 34390: tarve on ensiarvoisen tärkeä., olisi välttämä- den aloittamtBeksi, 34391: tDntil., että rak(lnnustyö !fa.A.taisiih viipymättä 34392: alull~. 34393: 34394: Helsingissä 26 päivithll. hUhtikuuta 1986. 34395: 34396: Vilj& Virtanen. 34397: IV,442. -Rah.al. N:o 98. 34398: 34399: 34400: 34401: 34402: V. A. Virtaaen: Mdiirilrahan ()soittamisesta Kerimäen virasto- 34403: tåltiff. stt'!ttt.1titt6l1tt/tft; ja rakennustöiden aloittamiseen. 34404: 34405: 34406: E d u s k u n n a 11 e. 34407: 34408: Valtion virastotalon rakentaminen on Keri- Kerimäen verotoimistotilat ovat kunnan 34409: Jnäen kohdalla tarpeellinen erikoiliesti valtion ,·uokl'aamassa rakennuksessa, mutta tilat tar- 34410: omien htitosten sijoittamiseksi virastotaloon. vittaisiin muihin tarkottuksiin. 34411: Tätä silmällä pitäen Kerimäen kunta on jo Kerimäen kttfita on 20. 12.1962 tekemänsä 34412: vnode&ta 1958 alkaen monissa neuvotteluissa päätöksen mukaisesti antanut sekä sisäasiain- 34413: ja kirjallisesti kiinnittänyt valtion vii'an- ministeriölle että Miklt.elin läitninhallitukselle 34414: omaisten · huomiota1 jotta tämä puute poistet- tiedoksi sopivan &Utiruisea tonttialueen iah- 34415: tahliin, työllisyystyönä erikoisesti huomioiden jaittamisesta valtiolle Virastotalon rakentami- 34416: rabnnusalan työttömyyden kunnassa. selu!i Kerimäelle. 34417: Perusteluina valtion virastotalon rakenta- J.Mellä mainitut viralrtot toimivat t8llä het- 34418: misebi e&itib seu:raavat .niktikohdat: kellä erittäin puutteellisissa tiloissll, joten 34419: Kerimäen postitalo erittäin puutteellisine esitämme, että näiden .tärkeiden valtion viras- 34420: pienirte tiloineen sijaitsee asemakaava,.;ålueen tojen edunkirt mukaista olisi sijoittäa ne yh- 34421: kadun päällä, joka aiheuttaa sert, että posti- teen valtion virastotaloon, jost.a tu.lisi alueel- 34422: talo joutunee aikanaan siltä paikalta pois- linen k~ Kerimäelle. 34423: tettavaksi. Virastotaloon voitaisiin sijoittaa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 34424: nämä tilat. t~Wn, 34425: Kerimäen nimismiespiirin virkahuone- ja 34426: ulo8ottof,Qimitilat lXIottavat . pårannusta tila- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34427: päisten vuokratilojen kohdlllta ke8kitetyksi tulo- ja menoarvioon 200 000 markkäa 34428: virltStotalotiloiliii'l. J(erimäen virastotalon suunnittelua ja 34429: rakennu8töiden aloittamiSta varten. 34430: .Helsingissä 26 päivånä huhtikuuta 1966. 34431: 34432: Viljo Viriaae:a. 34433: 34434: 34435: 34436: ; __ :::··· 34437: 780 34438: 34439: IV,448.- Ra.b.al. N:o 99. 34440: 34441: 34442: 34443: 34444: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion am- 34445: mattikoi~lttkodin oppt'las- ja opettaja-as1tntolarakennw~ten 34446: suunnitteluun ja roAentamiseen. 34447: 34448: 34449: Eduskunnalle. 34450: 34451: Valtion ammattikoulukotiin Espoon Leppä- eräs työnopettaja asuu saunan ullakolla, josta 34452: vaarassa on anottu viitenätoista vuotena vuo- saunan savupiippu menee läpi keskeltä huo- 34453: sitalousarvioehdotuksessa määrärahaa oppi- netta. 34454: lasasuntolarakennuksen rakentamista varten, Koulu ottaa oppilaansa kaikkialta maasta, 34455: mutta toistaiseksi tuloksetta. pääasiassa orpoja tai muuten huollon tar- 34456: Jotta kysymys on todella huutavasta tar- peessa olevia. Hakijoita on vuosittain noin 34457: peesta, todistanee parhaiten se, että asunto- 250, mutta majoituskurjuuden vuoksi ei voida 34458: lana käytetty vanha Mäkkylän kartanon pää- vuosittain ottaa kuin 50. Koulu on kaksi- 34459: rakennus on 140--160 vuotta vanha, osittain vuotinen. 34460: maan sisään painunut puutalo, joka ei täytä Kun koulu työskentelee yhteiskuntamme 34461: enää alkeellisimpiakaan asumisvaatimuksia. vähäosaisten lasten ammattiin sijoittamiseksi, 34462: Talon yläkerrassa asuvat oppilaat ovat suo- olisi lopultakin aika rakentaa mainitulle val- 34463: rastaan hengenvaarassa ja jos esim. sattuisi tion ammattikoulukodille kunnon asuntola 34464: tulipalo, tuskin voitaisi välttyä ihmisuhreilta. oppilaille ja opettajille riittävästi asuntoja. 34465: Puhtaanapidosta ei juuri voi olla puhetta, Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotam- 34466: sillä talossa on esim. vain yksi vesihana. mekin kunnioitaaen, 34467: Koulun ohjelmaan sisältyy myös tyttöjen 34468: opetus, mutta ,tyttöjä ei ole voitu ottaa, koska ett Eduskunta otta.isi vuoden 1967 34469: .heille ei olisi minkäänlaisia majoitusmahdolli- tulo- ja menoarvioon 20 Pl: n II luvun 34470: suuksia. Ja kuitenkin koulun opetustilat on uudelle momentille 250 000 markkaa 34471: laadittu silmällä pitäen myös tyttöjen ope- valtion ammattikoulukodin oppilas- ja 34472: tusta. Henkilökunta asuu niinikään suurelta opettaja-as·untolarakennusten suunnit- 34473: osaltaan varsin alamittaisissa asunto-olosuh- telua ja pohjatutkimuksia sekä t·aken- 34474: teissa mm. jo "tappotuomion" saaneissa 'para- nustöiden kiireellistä aloittamista var- 34475: keissa, esimerkkinä mainittakoon, että mm. ten. 34476: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 34477: 34478: Viljo Virtanen. Kalle Ma.tila.inen. 34479: Uljas Mäkelä. Ilmo Paananen. 34480: 781 34481: 34482: IV,444.-Rah.al. N:o 100. 34483: 34484: 34485: 34486: 34487: V. A. Virtanen ym.~ Määrärahan osoittamisesta Ker·imäen yh- 34488: .teiskoulun rakennustöiden aloittamiseen. 34489: 34490: 34491: Eduskunnalle. 34492: 34493: Kerimäen keskikoulu on v. 1961 perustettu l\Iainittakoon, että seudun työllisyysnäky- 34494: valtion keskikoulu. Oppilaita on nykyisin 235. mät ovat huolestuttavat, joten myös siitä 34495: koulu toimii peräti epätarkoituksenmukaisissa syystä olisi varat koulutalon rakentamiseksi 34496: vuokratiloissa jakautuen opetus neljään eri saatava viipymättä. 34497: kohteeseen. Tästä johtuen kunnan Iahjoitta- Edelläolevaan perustuen ehdotamme kun- 34498: malie tontille on suunniteltu rakennettavaksi nioittaen, 34499: uusi koulutalo. Piirustukset on jo hyväksytty. 34500: Koulutaloa varten piti olla varat jo v:n 1965 että Eduskunta o~taisi v1wden 1967 34501: talousarviossa. Kun niitä ei siinä esiintynyt, tulo- ja menoarvioon, 20 PZ:<n II luvun 34502: pidettiin selvänä, että varat sisältyvät v:n :33 rnornentin b) lwhtaa.n 600 000 34503: 1966 tulo- ja menoarvioon, josta ne kuiten- markkaa Kerimäen yhteiskoulun ra- 34504: kin puuttuivat. Kerimäen suunniteltu keski- kennustöiden aloittamiseksi. 34505: koulurakennus on suuruudeltaan 16 770 ms, 34506: pinta-alan ollessa 4162 m2. Kustannusarvio 34507: on 2 000 000 mk. · 34508: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 34509: 34510: Viljo Virtanen. Dmo Paananen. 34511: 1V,445.- Rah.a.l. N:o 101. 34512: 34513: 34514: 34515: 34516: V. A.. Virta.aq ym. : Määriinihan osoittamisesta sillan suun- 34517: nitteluun ja rakeittamwen Tappuvirran lossiväylälle. 34518: 34519: 34520: liltltuk ttllll alle. 34521: 34522: i;tJ,vonliij.n.au~Viljolahden~Varkauden vä- silla-n rakentam.i&eksi aJ.oitettaiaiin viipymät- 34523: lisellä m.u.niielli hida.2tuttaa Tappuvirran tä, sillä ~un lrokemuksen mukaa,n tqtki" 34524: l<ll8i suuresti liikennettä. V a.ikka täniä tie 91l mus- ja suunnittelutyöt vievät runsaasti ai- 34525: lyhyin Savonlinnan ja Varkauden välillä. ote.. kaa. 34526: vi.sti, siirtyy suuri mältrli liikenteestä pidem- Tappuvirran lossiväyläp. leveys on noi.n 34527: mälle reitille voidaksensa siten säästää aikaa, 300 m, mutta pergentämällä. sitä voida~J.n hel- 34528: vaikka se siten muodostuukin epätaloudelli- pQi!ti kave}ltaa ainakin puolella. Uslroisimmt'l- 34529: semmaksi. Myös ~avoinlinnan.---.Heinäveden kin, ettei ~illan rakentaminen Tappuvirran 34530: viUBOO liikenne joutuu kulkemaan suurim- lossiväyliille ole ylivoimaip.en taloudelliBesti- 34531: malta osaltaan Tappuvirran lossin kautta ja kaan toteutettavaksi. 34532: t\trttemaan. lossin aih@utta.man lisähaitan. Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotam- 34533: Saimaan vesistön yittibninen Savonlinnasta mekin kannwittaen, 34534: itään tapahtuu Orivirran, Hankivirran ja 34535: Tappuvirran lossin kautta. Nyt on vihdoin- että Eduskunt(l, o4taisi vuoden 1967 34536: kin saatu varat Orivirran siltatöitä varten. tulo- ja menoarvioon 100 000 m«rkan 34537: Tärkeysjärjestyksessä seuraavana pidämme määrärahan si.Uan suun?tittelua jp, töi- 34538: nyt esittämäämme Tappuvirtaa. Sen vuoksi den aloittamista varten Tappuvirran 34539: olikin mitä toivottavinta, että tutkimustyöt lossiväylälle. 34540: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 34541: 34542: 34543: Viljo Virtanen. Dmo Pa.a.na.nen. 34544: IV,~. -IWl.a,l. H:o 102. 34545: 34546: 34547: 34548: 34549: V. Å. VirtauJJ. Jlll.: Jtiii.Wärakan osoittamisesta sillan suun- 34550: nittdtt'lfin J• 'l'akenlcmiseen Puumalansalmeen. 34551: 34552: 34553: Jldu•ktllll&lle. 34554: 34555: Pu,umalfUl.......lt~ahOOu. pitiji~n l'ajalta ~-e 01. lJ;fBYUWf ~ tlt'ktllltlsil- 34556: PuumalQ&ll suullt&utuvaa.n · ll}a&fltieoikaisu. lasta, että si.tl ei~rit saisi Mda8t1ltiaa lll\\Ut 34557: suunnitelmaan kuuluu vllitt~i myös sil~ sittawunnltelma.t. 34558: la.lt rakentaminen Puumalaan. Sillan tarpeel- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ~~ 34559: lisuutta ei voida riittävästi korostaa, sUli. 8t1n tamme kunnioittaen, 34560: puuttuminen nykyisin uhkaa monasti pysäh- 34561: dyttiä kokonaisen kirkonkylän liikenteen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34562: Sillan rakelltami»en Puum&lansalmeen on- tulo. ja menoMV·toon, 100 (){)() mMkluJa 34563: kin yl~i&@sti tunnustetu tarpeen stmelemaksi. sUJ4Jn suunttitlet«,n ~ 'T8kennwi.YUM 34564: Jostakin syystä sen aikaansaaminen ei ole alf#ittamista varten Puumalansalmeen. 34565: edistynyt, vaan tämi aaarl.topitijla kirkon- 34566: kylään johtava virranylitys ta.pahtuu edel- 34567: leenkin lossilla. 34568: Helsingissä 26 · piivw hwhtikuuta 1966. 34569: 34570: Viljo Virtanen. Dmo Paananen. 34571: 784 34572: 34573: IV,447.- R:a.h.al. N:o 103. 34574: 34575: 34576: 34577: 34578: V. A. Virtasen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan 34579: . seminaarin utuli~rakennusten sttunnitteluun. 34580: 34581: 34582: E d u .11 k u n n a 11 e. 34583: 34584: Sa.vonlinnan &eminaarin oppilasasuntola ja Jotta rakennustyöhön voitaisiin päästä Bnsi 34585: oppilasruokala toimivat edelleenkin vanhoissa tilassa, olisi jo tässä vaiheessa ryhdyttävä 34586: entisissä Savonlinnan yleisen sairaalan raken- laatimaan suunnitelmia rakentamista varten. 34587: nuksissa, jotka sijaitsevat etäällä seminaa- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun- 34588: rista, ollen välimatkaa noin 2 km. On sel- nioittaen, 34589: vää, että tämäntapainen hajasijoitus on epä- 34590: käytännöllinen ja kaikinpuolin vaikeuttaa e1ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34591: seminaarin jokapäiväistä työskentelyä. Semi- .tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun 34592: naarilie on kaupunki luovuttanut kauniin ja 24 momentille 100 000 markkaa Savo11r 34593: riittij,vän alueen oppilasasuntolaa ja -ruoka- linnan seminaarin uudisrakennusten 34594: laa varten. suunf!,ittelu.a varten. 34595: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 34596: 34597: VUjo Virta.nen. Dm.o Pa.a.nanen. 34598: 785 34599: 34600: IV,448.-Rah.al. lf:o 104. 34601: 34602: 34603: 34604: 34605: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinva- 34606: linnanohjaustoimiston aikaansaamiseksi Savonlinnaan. 34607: 34608: 34609: Eduskunnalle. 34610: 34611: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- 67.1 % toimeentulonsa maa- ja metsätalou- 34612: riön vahvistaman piirijaon mukaan ammatin- desta. Tämän elinkeinohaaran voimakkaasti 34613: valinnanohjauksen Joensuun piiriin kuuluu koneeliistuessa joutuvat monet nuoret siirty- 34614: Pohjois-Karjalan lääni ja Savonlinnan kau- mään pois tämän elinkeinohaaxan perinteelli- 34615: punki ympäristökuntineen Mikkelin läänistä. sistä ammateista. Tietojen ja ohjauksen 34616: Tällä alueella, jossa v. 1960 väestölaskennan puuttuessa nuoret hakeutuvat työmarkkinati- 34617: tietojen mukaan asui 268 940 henkeä, toimii lanteen vaihteluille herkkiin tilapäistehtäviin 34618: vain v. 1963 perustettu Joensuun piiritoi- eivätkä osaa käyttää hyväkseen esim. käy- 34619: misto ja sekin täysin vajaamiehitteisenä. Kun tännön työssä tarjoutuvia mahdollisuuksia 34620: koko maassa n. 40% ikäluokasta pääsee vuo- hankkia itselleen pysyvä ammatti. 34621: sittain osalliseksi ammatinvalinnanohjauk- V. 1965 alusta invaliidien ammatinvalin- 34622: sesta on vastaava prosenttiluku ammatinva- nanohjaus siirtyi sosiaaliministeriöitä kulku- 34623: linnanohjauksen Joensuun piirissä vain 13 Laitosten ja yleisten töiden ministeriön alai- 34624: ja Savonlinnan kaupungissa ympäristökunti- suuteen ja yleisen ammatinvalinnanohjausor- 34625: neen käytännöllisesti katsoen 0. ganisaation tehtäväksi. Koska invaliidilakiin 34626: Ammatinvalinnanohjauksen Joensuun pii- perustuviin ammattikoulutushakemuksiin on 34627: rin eteläosassa asuvilla nuorilla on olematto- yleensä liitettävä myöskin lausunto ko. hen- 34628: man mahdollisuudet päästä ohjaukseen. Oh- kilön soveltuvuudesta hakemalleen koulutus- 34629: jaukseen hakeutuminen on monelle nuorelle alalle ja koska invaliidien ammatinvalinnassa 34630: matkakulujen takia taloudellisestikin mahdo- on otettava huomioon monia rajoittavia teki- 34631: tonta. Piirin eteläosan kunnissa Savonlin- jöitä, ovat kaikki invaliidit ammatinvalinta- 34632: nassa, Enonkoskella., Kerimäellä, Punkahar- ongelmissaan ·asiantuntija-avun tarpeessa. 34633: julla, Rantasalmella, Savonrannassa, Sää- AmmatinvaJinnanohjaustoimistojen etäisen si- 34634: mingissä ja Sulkavalla asuu yhteensä n. jainnin ja niiden suuren ohjattavien määrän 34635: 62 000 henkeä. Tämän alueen koulujen lähtö- takia ohjaukseen pääseminen tuottaa em. alu- 34636: luokilla oli v. 1964 1649 oppilasta, joista een invaliideille suuria vaikeuksia. Lisäksi 34637: keski- ja kansalaiskoulun viimeisellä luokalla matkakustannuksista ja ohjauspaikkakunnissa 34638: 1459 ja lukion viimeisellä luokalla 190. Koti- oleskelusta aiheutuvat kustannukset voidaan 34639: seudun elinkeinoelämän yksipuolisuuden ta- korvata invaliidille vain erikoistapauksissa.. 34640: kia näiden nuorten elinympäristöstä puuttuu Edellä esitetyistä syistä, johon kuuluu Sa- 34641: esimerkkejä esim. pienteollisesta yrittäjätoi- vonlinnan kaupunki, Enonkosken, Rantasal- 34642: minnasta ja yleensä elinkeinoelämän tarjoa- men, Kerimäen, Punkaharjun, Rantasalmen, 34643: mista lukuisista mahdollisuuksista. Kun alue Sa.vonrannan, Sulkavan ja Säämingin kun- 34644: kuuluu lisäksi ns. alityöllisyysalueisiin tuot- nat, tarvittaisiin ammatinvalinnanohjaustoi- 34645: taa sen nuorisolle työelämään sijoittuminen misto, jonka sijaintipaikkakuntana olisi Sa- 34646: erityisiä vaikeuksia. Tästä syystä ammatinva- vonlinna. Savonlinnan ammatinvalinnanoh- 34647: linnanohjauksen ja varsinkin siihen liittyvän jaustoimiston henkilökunnan tarve on seuraa- 34648: eri työaloj•a koskevan tiedotustoiminnan puu- va: 34649: te koetaan kipeänä epäkohtana. 1 vanhempi ammatinvalinnanohjaaja 34650: Edellä esitetyn alueen maalaiskuntien am- 2 nuorempaa ammatinvalinnanohjaajaa 34651: matissa toimivasta väestöstä sai v. 1960 1 nuorisotyönvälittäjä 34652: 99 E 529/66 34653: 786 IV,448. - Savonlinnan ammatinvalinnanohjaustoimisto. 34654: 34655: 34656: Vanhempi ammatinvalinnanohjaaja toimii perustamisesta aiheutuvat kustannukset v. 34657: toimiston esimiehenä ja osallistuu ohjaustyö- 1967 aikana olisivat 45 000 markkaa. 34658: hön. Ohjaajien keskeinen työnjako on pan- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin 34659: tava toimeen kunnittain siten, että kukin saa kunnioittaen, 34660: likimäärin saman työmäärän. Nuorisotyönvä- 34661: littäjä avustaa ohjaajia ohjausta saaneen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34662: nuorison työhönsijoittamisessa ja suorittaa tuW- ja menoarvion 12 Pl:n XII lu- 34663: toimistotehtävät. vun asianomaisille momenteille yh- 34664: Toiminnan ·aloittamiseksi v. 1967 alussa teensä 45 000 markkaa ammatinvalin- 34665: olisi perustettava ylim. vanhemman ammatin- nanohjaustoimiston aikaansaamiseksi 34666: valinnanohjaajan ja tilap. nuorisovälittäjän Savonlinnaan. 34667: toimet. Heidän palkkauksestaan ja toimiston 34668: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 34669: 34670: Viljo Virta.nen. Dmo Paananen. 34671: 787 34672: 34673: IV,449.-Rah.al. N:o 105. 34674: 34675: 34676: 34677: 34678: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen Kainun 34679: satamaan johtavan väylän syventämistä ja oikaisemista 34680: varten. 34681: 34682: 34683: Eduskunnalle. 34684: 34685: Kalajoen kunta on viime vuosien aikana poistaminen merkitsisi kuuden metrin väylää. 34686: rakentanut Kainun sataman elvyttääkseen Väylän rouppaamiseksi on jo valmiit suunni- 34687: elinkeinoelämää kuntansa alueella. Kunta on telmat, joiden toteuttaminen vaatisi meren- 34688: sijoittanut satamaansa varoja jo yli 1 300 000 kulkuhallituksen laskelmien mukaan arviolta 34689: markkaa, mikä sinänsä on erittäin merkittävä 800 000 markkaa. Tarkoituksena on oikaista 34690: suoritus ja osoittaa kunnan johtoelinten ja syventää väylää kuuden metrin syvyiseksi. 34691: kauaskatseisuutta. Ottaen huomioon Kalajoen Sen jälkeen satamassa käyvien laivojen koko 34692: kunnan taloudelliset mahdollisuudet on suo- ja lukumäärä kohoaisi huomattavasti, mikä 34693: ritetulle työlle annettava sitäkin suurempi omalta osaltaan edelleenkin elvyttäisi joki- 34694: arvo. laakson talouselämää. Vuoden 1964 tulo- ja 34695: Mitä Kainun sataman merkitykseen muu- menoarviossa on jo myönnetty tarkoitusta 34696: ten tulee, niin on todettava, ettei sen talous- varten määräraha 100 000 mk, samoin vuo- 34697: elämää elvyttävä vaikutus suinkaan rajoitu den 1966 budjetissa. Lisää olisi kuitenkin 34698: Kalajoen kuntaan, vaan sillä on erittäin saatava, jotta työ voitaisiin antaa suoritetta- 34699: suuri merkitys hyvin laajalla alueella koko vaksi. 34700: Kalajokilaaksossa ulottuen jopa pohjoiseen Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 34701: Savoon saakka. Se on siis vaikuttanut työ- kunnioittaen, 34702: tilaisuuksia lisäävästi näillä alueilla, jotka 34703: ovat maamme heikoimmin teollistuneita että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34704: alueita. tulo- ja menoarvioon 300 000 markan 34705: Kainun satamaan pääsevät tällä hetkellä suuruisen määrärahan Kalajoen Kai- 34706: vain neljän rp.etrin syväyksen omaavat laivat nun satamaan johtavan väylän syven- 34707: sen vuoksi, että sisääntuloväylällä on muu- tämistä ja oikaisemista varten. 34708: taman sadan metrin levyinen kannas, jonka 34709: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 34710: 34711: Antero Väyrynen. Martti Linna.. Kauko Hjerppe. 34712: 788 34713: 34714: IV,450.- Ra.h.al. N:o 106. 34715: 34716: 34717: 34718: 34719: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun konepajan 34720: rakennustöiden aloittamista varten. 34721: 34722: 34723: Eduskunnalle. 34724: 34725: Oulun konepaja sijaitsee Oulun rautatie- deltä Oulun asemalta. Toimenpiteet tässä 34726: aseman ratapiha-alueella. On itsestään sel- suhteessa on jo viety niin pitkälle, että uu- 34727: vää, että konepajan sijainti ja toiminta kes- den konepajan rakentaminen sen puolesta 34728: kellä kasvavaa kaupunkia ei ajanoloon voi voisi alkaa koska tahansa. 34729: olla mahdollista. Nykyinen käytettävissä Olisi siis erittäin tärkeätä, että uuden ko- 34730: oleva alue on epätarkoituksenmukainen ja nepajan rakentamistyöt saataisiin mahdolli- 34731: ahdas. Laajenemismahdollisuuksia ei ole mi- simman pian alkuun, jotta Oulun ratapihaa~ 34732: hinkään suuntaan, minkä lisäksi konepajan kin voitaisiin laajentaa ja päästä uuden ase- 34733: nykyisellä paikalla olo estää täydellisesti marakennuksenkin rakentamiseen käsiksi. Ou- 34734: kaikki kasvavan rautatieliikenteen vaatimat lun konepajalle kuuluvat tavaravaunujen 34735: ratapiha- ja muut järjestelyt. Mainittakoon korjaustyöt ja siihen läheisesti liittyvät työt. 34736: lisäksi, että pääosa rakennuksista on yli 70 Uusi konepaja olisi kuitenkin syytä rakentaa 34737: vuotta panhoja puurakenteisia rakennuksia. siten, että sille annettaisiin myöskin tavara- 34738: Näiden syiden vuoksi rautatiehallitus on- vaunujen rakentaminen. 34739: kin jo noin seitsemän vuotta sitten tehnyt Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 34740: periaatepäätöksen konepajan siirtämisestä toi- kunnioittaen 34741: seen paikkaan Oulun kaupungin alueella ja 34742: alueen hankkimisesta sitä varten. Alueen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34743: hankintatoimenpiteet on pantu käyntiin ja tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan 34744: uutta konepajaa varten on varattu noin 30 suuruisen määrärahan Oulun konepa- 34745: hehtaarin suuruinen maa-ala Oulun-Kon- jan suunnittelun loppuun saattamista 34746: tiomäen radan varresta 5 kilometrin etäisyy- ja rakennustyön aloittamista varten. 34747: Helsingissä 22 huhtikuuta 1966. 34748: 34749: Antero Väyrynen. Antti Kinnunen. Kauko Hjerppe. 34750: 789 34751: 34752: N,451.-Ra.h.al. N:o 107. 34753: 34754: 34755: 34756: 34757: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvan-Kylmä- 34758: län-Loukusan maantien rakentamista varten. 34759: 34760: 34761: E d u s kun n a 11 e. 34762: 34763: Vaikka koillis-Pohjanmaalla onkin viime taisiin. Kouvan kylä on nykyisin "pussin" 34764: vuosina rakennettu paljon ja hyviä teitä, perässä, mutta puheena{)levan tien rakenta- 34765: niin on sittenkin todettava, että päätiever- misella tämä "pussi'"' poistettaisiin. Maan- 34766: koston tihentämisessä on toivomisen varaa. tiellä olisi merkitystä laajemmaltikin kuin 34767: Eräs tällainen tiehanke olisi Loukusa- vain paikalliselle asujamistolle, sillä siten au- 34768: Kylmälä-Kouva Taivalkosken ja Pudasjär- keaisi kauttakulkutie etelä-pohjoissuunnassa. 34769: ven kunnissa. Tieosuuden pituus on vain noin Edellä esittämämme perusteella ehdo- 34770: 20 kilometriä, mutta sillä olisi erittäin suuri tamme kunnioitJtaen, 34771: ja ratkaiseva merkitys nimenomaan Kouvan 34772: kylän ja Jäkälävaaran suunnassa asuville ih- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34773: misille ja myöskin näiden alueiden metsä- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan 34774: teollisuudelle. Kouvan kylästä on nykyisiä suuruisen määrärahan Kouvolan- 34775: teitä myöten lähimmälle rautatieasemalle yli Kylmälän-Loukusan maantien raken- 34776: 110 kilometriä, mikä lyhenisi yli kuudella- tamista varten Pudasjärven ja Taival- 34777: kymmenellä kilometrillä, jos maantie Kou- kosken kunnissa. 34778: valta Kylmälän kautta Loukusaan rakennet- 34779: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 34780: 34781: Antero Väyrynen. Ville Tikkanen. 34782: 790 34783: 34784: IV,452.-Rah.al. N:o 108. 34785: 34786: 34787: 34788: 34789: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami- 34790: seksi Romppaisen salmeen Taivalkosken kunnassa. 34791: 34792: 34793: E d u s k u n n a 11 e. 34794: 34795: Taivalkosken Jokijärven kylässä Taivalkos- mia on olemassa. Romppaisensalmi on noin 34796: ken-Tyräsjärven tieosuudella on Romppai- 90 metriä leveä ja. syvimmiltä kohdaltaan 34797: sensalmen lossL Sota-aikana oli tällä paikalla noin 3-4 metriä syvä. Pohja on suhteellisen 34798: silta, mutta se oli rakennettu väliaikaiseksi. hyvä, joten rakentamisella siinä mielessä ei 34799: Liikennettä on vuosikausia hoitanut sillan pitäisi olla vaikeuksia. Näillä seuduilla on 34800: puuttuminen. Romppaisensalmeen olisi vih- puutava:van kuljetuksessa siirrytty hyvin 34801: doinkin saatava rakennetuksi pysyvä silta. paljon autokuljetuksiin. Tämänkin seikan 34802: Jo vuosia. sitten suoritetun liikennelaskennan huomioonottaen olisi tarpeellista ryhtyä kii- 34803: mukaan kulki vuosittain kyseisen lossin kaut- reellisesti liikenteen helpottamiseksi r:akenta- 34804: ta paljon yli 20 000 autoa ja traktoria sekä maan siltaa Romppaisensalmeen. 34805: muuta ajoneuvoa. Kun lossin kantavuus on Edellä esittämämme perusteella ehdotamme 34806: vain 12 tonn~a, joutuvat raskaammat kulku- kunnioittaen, 34807: neuvot j'a raskaassa la.stissa olevat ·autot kul- 34808: kemaan kiertotien kautta, jolloin lisämatkaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 34809: kertyy yli 60 kilometriä. Kelirikon aikana tulo- ja menoarvioon 500 000 markan 34810: joutuu muukin, siis keveämpikin liikenne te- suuruisen määrärahan Romppaisen sal- 34811: kemään saman kierroksen. meen rakennettavan sillan rakennus- 34812: Lossin korvaamista sillalla on jo kauan työn aloittamista varten Taivalkosken 34813: suunniteltu Ja tiettävästi valmiita suunnitel- kunnassa. 34814: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 34815: 34816: Antero Väyrynen. Ville Tikkanen. 34817: VALTIOPÄIVÄT 34818: 1966 34819: 34820: LIITTEET 34821: V 34822: 34823: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 34824: TOIVOMUSALOITTEET 34825: 34826: 34827: 34828: 34829: HELSINKI 1966 34830: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 34831: Talletustoiminnan edistämistä sekä lainojen koron alentamista ja 34832: indeksiehdon poistamista tarkoittavia laki- ja toivomusaloitteita. 34833: 34834: 34835: 34836: 34837: 100 E 529/66 34838: 795 34839: 34840: V,l.- La.k.al. N: o 118. 34841: 34842: 34843: Ilasldvi ym.: Ehdotus laiks·i nuorison taUettr,stoiminnan edis- 34844: tämisestä. 34845: 34846: 34847: E d u s k u n n a 11 e. 34848: 34849: Vuoden 1965 valtiopäivillä annettiin edus~ jolloin säästäjä täyttää 25 vuotta. Sen pi- 34850: kunnalle ha;llituksen esitys laiksi nuorison tuuden tulee kuitenkin olla vähintään kolme 34851: talletustoiminnan edistämisestä. Vaalien jäl- vuotta. Palkkasäästötilille talletetut varat 34852: keen tämä esitys on raennut. Tällaista lakia ovat sidotut koko säästökaudeksi, mutta 34853: voidaan kuitenkin monista syistä pitää tar- erityisistä syistä, kuten avioliiton tai kus- 34854: peellisena. tannuksia vaativan opiskelun vuoksi, voi- 34855: Hallituksen esityksessä todettiin, että val- daan varat nostaa jo aikaisemmin. Valtio 34856: tiovalta on eri toimenpitein pyrkinyt edis- tukee Ruotsissa nuorisosäästötoimintaa an- 34857: tämään säästämistoimintaa, mm. talletusten tamalla varat vuosittain toimitettavien ar- 34858: v.erovapaudcila. Näillä toimenpiteillä onkin vontojen palkintoihin ja osoittamalla varoja 34859: ollut suotuisa vaikutus talletustoimintaan. säästötoiminnan mainostamiseen. Arvon- 34860: Hallitus kiinnitti huomiota myös siihen, että nassa saadut palkinnot ovat verottomia. 34861: nuorten henkilöiden ansiotulot ovat viime Myös Suomessa tulisi valtiovallan toimen- 34862: vuosien aikana yleensä kasvaneet. Nuoriso pitein edistää nuorison talletustoimintaa. 34863: ei kuitenkaan käytä varojaan aina hyödyl- Tämä tapahtuisi sopivimmin säätämällä eri- 34864: lisesti, kuten esimerkiksi opintojensa ra- tyinen asiaa koskeva laki. Hallituksen esi- 34865: hoittamiseen. Tämän vuoksi tulisi nuorten tyksen perustelujen mukaan Suomen olosuh- 34866: oppia tuntemaan säästämisen hyödyllisyys. teisiin soveltuisi parhaiten verraten yksin- 34867: Talletusten määrän kasvaminen olisi merki~ kertainen ja pelkistetty nuorison säästämis- 34868: tyksellinen myös maamme talouselämälle ra- toimintaa koskeva järjestelmä. Nuorisosääs- 34869: halaitosten luotonantomahdollisuuksien li- tämisen tulisi olla vapaaehtoista. Talletuk- 34870: sääntyessä. Nuorten säästämistoiminnassa set tehtäisiin laissa määritellyissä rahalai- 34871: olisi ennen kaikkea päästävä tavoitesäästä- toksissa avattaville erityisille nuorisotalle- 34872: miseen, esimerkiksi oman asunnon rahoit- tustileille, joille maksettaisiin rahalaitosten 34873: tamiseksi. Rahalaitokset taas voisivat sääs- neuvottelukunnan suosituksen mukainen 34874: tämisen tuloksena avustaa lainoilla tavoit- korko ja indeksihyvitys. Nuorisotalletusti- 34875: teiden saavuttamisessa. lin olisi oikeutettu avaamaan henkilö, joka 34876: Nuorison järjestetystä säästämistoiminnasta ei ole täyttänyt 27 vuotta ennen sen kalen- 34877: on monissa maissa saatu myönteisiä koke- terivuoden päättymistä, jonka kuluessa tal- 34878: muksia. Ruotsissa tämä toiminta on vapaa- lettaminen on aloitettu. Tallettajalla voisi 34879: ehtoista. Islannissa ja Norjassa on nuorten olla vain yksi nuorisotalletustili. 34880: talletustoimintaa ryhdytty kehittämään lain- Nuorisosäästämistä ei tulisi rajoittaa yk- 34881: säädännön avulla. Ruotsissa nuorison sääs- sinomaan palkkatuloon, kuten muissa poh- 34882: tämistoiminta perustuu sopimukseen, jossa joismaissa. Hallitus esittikin, että nuoriso- 34883: osapuolilla ovat palkansaaja, hänen työnan- talletustilin saisi avata henkilö, jolla on an- 34884: tajansa ja pankki. Sopimuksessa palkan- siotuloa. Näin nuorison talletustoiminta tu- 34885: saaja antaa työnantajalleen oikeuden pi- lisi koskemaan myös maa- ja metsätalouden 34886: dättää jokaisesta säästöaikana saamastaan harjoittajia ja heidän perheenjäseniään sekä 34887: palkasta määrätyn rahamäärän, joka on vä- ammatti- ja liikkeenharjoittajia. Nuorisotal- 34888: hintään 10 prosenttia palkansaajan brutto- letustilille tulisi tallettaa vähintään 25 34889: palkasta. Työnantaja tallettaa pidättämänsä markkaa kuukaudessa. Tallettajalla olisi oi- 34890: rahamäärän palkansaajan pankissa avaa- keus jatkaa tallettamista nuorisotalletusti- 34891: malle korolliselle palkkasäästötilille. Sääs- lille sen vuoden loppuun, jonka aikana hän 34892: tökausi jatkuu aina sen vuoden loppuun, täyttää 30 vuotta. Tallettaminen tapahtuisi 34893: 796 V,l. - Nuorison talletustoiminta. 34894: 34895: joko työnantajan tai tallettajan itsensä toi... käisemiseksi henkilö, joka on lopettanut 34896: mesta. Nuorison saamiseksi runsain joukoin nuorisotalletustilinsä, ei saa avata uutta 34897: mukaan talletustoimintaan hallitus ehdotti, nuorisotalletustiliä. 34898: että valtion varoista jaettaisiin arpomalla Valtiokonttorissa suoritettavassa arvon- 34899: tallettajien kesken vuosittain määrä, jonka nassa jaettavien palkintojen lukumäärä ja 34900: suuruus on yksi prosentti edellisen vuoden suuruus olisi valtiovarainministeriön mää- 34901: lopussa nuorisotalletustileillä olleiden varo- rättävä. Suurin palkinto olisi ehkä 30 000 34902: jen yhteismäärästä, korkoa ja indeksihyvi'- markkaa. Palkintoina jaettava määrä tulisi 34903: tystä mukaan lukematta. Arvontaan osal- ottaa vuosittain valtion tulo- ja menoar- 34904: listuvat ne tallettajat, jotka kalenterivuo- vioon. Kysymykseen voisi tulla myös mää- 34905: den aikana ainakin kahdeksana kuukautena rärahan myöntäminen nuorisosäästämistoi- 34906: ovat tallettaneet nuorisotalletustilille vähin- minnan tunnetuksi tekemistä varten. 34907: tään 25 markkaa kuukaudessa. Ensimmäi- Jotta nuorison talletustoiminnan edistä- 34908: sen arvonnan tapahduttua vuonna 1967 on mistä koskeva järjestelmä voisi käytännössä 34909: aikaisemmin tallettaneiden osalta arvontaan toteutua, olisi välttämätöntä laissa turvata 34910: osallistumisen lisäedellytyksenä se, ettei nuorisotalletustileillekin tietyt verottomuus- 34911: niitä vähimmäistalletuksia, jotka aikaisem- edut. Nuorisotalletustilistä kertyvien tulo- 34912: min ovat oikeuttaneet arvontaan, ole nos- jen, siis korkojen ja indeksihyvitysten, ja 34913: tettu. Tällä tavalla tallettaja voi jonakin arvonnassa saatavien palkintojen ei tulisi 34914: vuotena olla tallettamatta uusia varoja nuo- olla veronalaista tuloa eikä nuorisotalletus- 34915: risotalletustilille, mutta saa silti osallistua tilin pääoman veronalaista omaisuutta. 34916: jonakin myöhempänä vuonna arvontaan, jos Edellä mainituilla perusteilla esitämme, 34917: hän on uudelleen tallettanut laissa edelly- 34918: tetyn määrän eikä ole nostanut aikaisempia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan 34919: vähimmäistalletuksia. Väärinkäytästen eh- lakiehdotuksen: 34920: 34921: 34922: Laki 34923: nuorison talletustoiminnan edistämisestä. 34924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 34925: 34926: 1 §. Tallettajalla voi olla vain yksi nuoriso- 34927: Rahalaitoksiin voidaan erityisille nuoriso- talletustili. Edellä 1 momentissa tarkoite- 34928: talletustileille tallettaa varoja sen mukaan taan ansiotulolla palkkaa, sekä ammatti- 34929: kuin tässä laissa säädetään. Rahalaitoksella ja liiketuloa. 34930: tarkoitetaan tässä laissa pankkia, säästö- 3 §. 34931: pankkia, osuuskassaa, Osuuskassojen Kes- Edellä 2 § :n 3 momentissa tarkoitetaan 34932: kus Oy nimistä osakeyhtiötä ja postisäästö- palkkatulolla kaikenlaatuista palkkaa, palk- 34933: pankkia. kiota, osapalkkiota sekä muuta etuutta tai 34934: 2 §. korvausta, joka suoritetaan virasta tai toi- 34935: Nuorisotalletustilin on oikeutettu avaa- mesta, samoin kuin työstä, tehtävästä taikka 34936: maan henkilö, jolla on ansiotuloa ja joka ei palveluksesta, jonka tulon tai palkan saaja 34937: ole täyttänyt 27 vuotta ennen sen kalente- korvausta vastaan on sitoutunut työn tai 34938: rivuoden päättymistä, jonka kuluessa tallet- tehtävän antajalle tekemän, sekä ammatti- 34939: taminen on aloitettu. Sanotun tilin on myös ja liiketulolla kaikenlaista tuloa ammatista, 34940: oikeutettu avaamaan enintään edellä mai- liikkeestä ja elinkeinosta. 34941: nitun ikäinen, mutta ennen tallettamisvuo- 34942: den alkua 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka 4 §. 34943: maa- tai metsätalouden harjoittajana tahi Nuorisotalletustilille talletetaan vähintään 34944: tämän perheenjäsenenä tekee työtä maa- 25 markkaa kuukaudessa. Tallettajalla on 34945: tai metsätalouden hyväksi. Nuorisotalletus- oikeus jatkaa talletuksien tekemistä nuori... 34946: tilin avannutta henkilöä kutsutaan jäljem- sotalletustilille sen vuoden loppuun, jonka 34947: pänä tässä laissa tallettajaksi. aikana hän täyttää 30 vuotta. Nuorisotal- 34948: V,l. - Ilaskivi ym. 797 34949: 34950: letustilille talletetuista varoista maksetaan seen. Nuorisotalletustilin siirtäminen muulla 34951: rahalaitosten neuvottelukunnan suosituksen tavalla katsotaan sen lopettamiseksi. 34952: mukainen korko ja indeksihyvitys. 34953: 8 §. 34954: 5 §. Edellä 6 § :n 1 momentissa tarkoitetun 34955: Nuorisotalletustilille talletetaan varoja arvonnan toimittaa valtiokonttori kultakin 34956: joko siten, että työnantaja pidättää työn- kalenterivuodelta lähinnä seuraavan kesä- 34957: tekijän palkasta tämän ilmoittaman mää- kuun loppuun mennessä. 34958: rän ja lähettää sen työntekijäitä kustan- Rahalaitosten on toimitettava Valtiokont- 34959: nuksia perimättä tämän osoittamaan raha- torilie tiedot arvontaan oikeutetuista nuori- 34960: laitokseen, taikka siten, että tallettaja itse sotalletustileistä kultakin kalenterivuodelta 34961: huolehtii varojen tallettamisesta kuukausit- lähinnä seuraavan maaliskuun loppuun men- 34962: tain rahalaitokseen. nessä. 34963: 9 §. 34964: 6 §. Vuosilta 1967-1969 toimitettavissa tulo- 34965: Niiden tallettajien kesken, jotka kalente- ja omaisuusverotuksissa sekä kunnallisvero- 34966: rivuoden aikana ovat vähintään kahdeksana tuksissa veronalaiseksi tuloksi ei katsota 34967: kuukautena tallettaneet nuorisotalletustilille korkoa eikä indeksihyvitystä, joka on saatu 34968: ainakin 4 § :n 1 momentissa mainitun mää- tässä laissa tarkoitetulle nuorisotalletusti- 34969: rän, minkään kalenterivuoden aikana teh- lille tehdystä talletuksesta. Sanotuilta vuo- 34970: tyä sanotussa momentissa tarkoitettua vä- silta toimitettavissa tulo- ja omaisuusvero- 34971: himmäistalletusta nostamatta, ja joilla en- tuksissa ei tällaista talletusta myöskään pi.. 34972: simmäiseksi mainittuna kalenterivuotena on detä veronalaisena omaisuutena. 34973: ollut jatkuvaa ansiotuloa tai jotka sanot- Tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä kun- 34974: tuna vuotena maa- ja metsätalouden harjoit- nallisverotuksessa veronalaisena tulona ei 34975: tajina tahi perheenjäseninä ovat tehneet pidetä palkintoa, joka on saatu 6 § :n 1 34976: työtä maa- tai metsätalouden hyväksi, jae- momentissa tarkoitetussa arvonnassa. 34977: taan valtion varoista vuosittain arpomalla 34978: määrä, jonka suuruus on yksi prosentti edel- 10 §. 34979: lisen vuoden lopussa nuorisotalletustileillä Jos vääriä tietoja antamalla tai salaamaHa 34980: olleiden varojen yhteismäärästä, korkoa ja todellinen asianlaita on saatu aikaan, että 34981: indeksihyvitystä mukaan lukematta. 6 § :n 1 momentissa tarkoitetussa arvon- 34982: Arpomalla jaettavien palkintojen luku- nassa saatu palkinto on suoritettu oikeudet- 34983: määrästä ja suuruudesta päättää valtiova- tomasti, on valtiokonttorin välittömästi ryh- 34984: rainministeriö. dyttävä toimenpiteisiin näin suoritetun pal- 34985: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo- kinnon perimiseksi valtiolle takaisin. Nos- 34986: sittain määräraha 1 momentissa tarkoitet- tetun palkinnon määrän saa tällöin ulosot- 34987: tuja palkintoja varten. taa ilman tuomiota tai päätöstä. 34988: 34989: 7 §. 11 §. 34990: Henkilö, joka on lopettanut nuorisotalle- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän- 34991: tustilinsä, ei saa avata uutta nuorisotalle- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 34992: tustiliä. tuksella. 34993: Nuorisotalletustilin omistajan pyynnöstä 34994: rahalaitos voi siirtää nuorisotalletustilin toi- Tämä laki tulee voimaan päivänä 34995: seen toimipaikkaansa tai toiseen rahalaitok- kuuta 196 . 34996: 34997: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 34998: 34999: Raimo Daskivi. Juha Rihtniemi. T. 1. Vartia. 35000: T. Junnila. Olavi Lähteenmäki. Olavi Nikkilä. 35001: Erkki Hara. Esko J. Koppanen. Aili Vaittinen. 35002: Jouni Apajalahti. P. R. Haarla. Pentti Mäki-Hakola. 35003: Anna-Liisa Linkola. Juuso H'åikiö. 35004: 798 35005: 35006: V,2.- Toiv.al. N :o 305. 35007: 35008: 35009: af Heurlin ym.: Toimenpiteistä säästämisen edistämiseksi. 35010: 35011: Ed u s kun n alle. 35012: 35013: Maamme talouselämä on jo kauan kärsinyt myös usein obligaatiosäästäminen tai muu 35014: pääomapulasta. Erikoisesti sellaiset ratkaise- vastaava. Palkkiojärjestelmä mitä hyvällä me- 35015: vasti pääomansaaunista riippuvat alat kuin nestyksellä on kokeiltu ja nyttemmin vaki- 35016: asuntotuotanto ja rakennustoiminta yleensä naisena järjestelmänä omaksuttu useissa pää- 35017: ovat tästä haitasta eniten joutuneet vaikeuk- omarikkaissa ja laajan vapaaehtoisen säästö- 35018: siin. Valtiovalta on tosin myöntämällä talle- toiminnan omaavissa maissa, olisi meillä eri- 35019: tuksille verovapauden ja monilla muilla lain- koisen tarpeen nuorille, joille tulisi täten mie- 35020: säädäntötoimenpiteillä pyrkinyt edistämään lekkäämmäksi tavoitesäästäminen hyvissä 35021: säästämistoimintaa. Useat verovapausedut ajoin ennen naimisiin menoa tai ainakin en- 35022: säästämisen, asuntotuotannon ja yleensä pää- nen ensimmäisten lasten syntymää. 35023: omanmuodostuksen hyväksi ovat kuitenkin Palkkiojärjestelmä ei moneen vuoteen lain- 35024: olleet yksipuolisia sikäli, että tuki on korkein kaan rasittaisi valtion tulo- ja menoarviota, 35025: varakkaimpien ja suurituloisempien osalta koska palkkiot tulisi maksaa vasta tavoitesääs- 35026: eikä varattomilla ja pienituloisilla ole näistä tökauden päättyessä esimerkiksi viiden vuoden 35027: tukitoimenpiteistä ollut lainkaan tai ainoas- kuluttua palkkiosäästämisen aloittamisesta. Se 35028: taan hyvin vähäinen välitön hyöty. lisäys säästöpääomiin, mikä hyvin järjestetyllä 35029: Riittävä säästämistoiminta ja pääomanmuo- palkkiosäästämisellä olisi saavutettavissa, olisi 35030: dostus on kansantaloudelle ensiarvoisen tär- omiaan vaikuttamaan tasoittavasti ylikor- 35031: keä, jolloin hyvän kokonaistuloksen saavutta- keaan korkotasoomme ja olisi varmastikin 35032: miseksi tulisi kaikkien kansankerrosten sääa- omiaan lisäämään lainamahdollisuutta mo- 35033: tämistoimintaa edistää tasapuolisesti. Sosiaa- nien valtion nyt verovaroilla suorittamien in- 35034: linen oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnan ta- vestointien osalta. Lisätty säästäminen mer- 35035: sapuolinen kehittyminen vaativat myös edistä- kitsisi parantuneita rahoitusmahdollisuuksia 35036: mään vähävaraisimpien kansankerrosten saa- ei ainoastaan lainaa haluaville säästäjille vii- 35037: mista säästöpääoman omistajiksi oli sitten ky- den vuoden kuluttua, vaan parantuneita ra- 35038: seessä säästötilit tai säästäminen omakotitalon, hoitusmhdollisuuksia kaikelle yksityisellekin 35039: asunto-osakkeen tai oman pienyrityksen muo- investointitoiminnalle sangen läheisessäkin tu- 35040: dossa. levaisuudessa. 35041: Lisäämällä yksityisten tavoitesäästämistä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun- 35042: omaan asuntoon, yritykseen t.m.s. voidaan, nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 35043: varsinkin mikäli vastaava kulutuksen supista- 35044: minen kohdistuu sellaisiin vapaata ulkomaan että hallitus hankkisi selvityksen 35045: valuuttavarantoa heikentäviin hyödykkeisiin si{tä, miten valtion toimenpitein yleen- 35046: kuin henkilöautot y.m., edistää hintatason va- sä ja erittäinkin säästämisestä makset- 35047: kavuutta ja parantaa maksutasetta. tav~'7Za palkkim'7Za vo~"taisiin edistää pää- 35048: Monissa muissa maissa on pitkäjännittei- omanmuodostusta ja säästämistä kai- 35049: sille säästäjille annettu palkkiota esimerkiksi kissa kansankerroksissa sekä miten voi- 35050: viiden tai kuuden vuoden tavoitesäästämisen taisiin erityisesti edistää asuntosäästä- 35051: perusteella, jolloin kyseiseen tarkoitukseen on mistä ja asuntorakennustoiminnan ra- 35052: hyväksytty säästötili rahalaitoksessa, mutta hoituksen turvaamista. 35053: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 35054: 35055: Kaarlo a.f Heurlin. Veikko Kokkola. Eino Raunio. 35056: Antero Väyrynen. U. H. VoutUainen. Valto Käkelä. 35057: Valdemar Sandelin. Kalle Matilainen. Sulo Hostila. 35058: 799 35059: 35060: V,S.- Toiv.al. N: o 306. 35061: 35062: 35063: 35064: 35065: Vennamo: Lainojen koron alentamisesta ja indeksiehdon pois- 35066: tamisesta. 35067: 35068: 35069: Ed u s kun n a 11 e. 35070: 35071: Kireä rahapolitiikka on johtanut siihen, set on pantu velallisten ja heikompivaraisten 35072: että pankkilainojen korko on noussut ja tär- kannettaviksi. 35073: keältä osalta eri laitoksista myönnettävät lai- Mainituilla perusteilla ehdotan eduskunnan 35074: nat ovat indeksiehtoisia. Tällä tavoin korkora- hyväksyttäväksi toivomuksen, 35075: situs velallisten kohdalta on muodostunut koh- 35076: tuttoman suureksi, hipoen monasti jopa rikos- että ihallitus kiireellisegti ryhtyisi 35077: lain kieltämiä kiskurikorkoa. asianmukaisiin talouspoliittisiin toimen- 35078: Tällainen asiantila johtuu harjoitetusta piteisiin, että lainojen korko alenee 35079: virheellisestä talouspolitiikasta, jonka seurauk- kohtuulliseksi ja että niiden raskas in- 35080: deksiehto poistuu. 35081: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 35082: 35083: Veikko Vennamo. 35084: VALTIOPÄIVÄT 35085: 1966 35086: 35087: LIITTEET 35088: VI 35089: 35090: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 35091: TOIVOMUSALOITTEET 35092: 35093: 35094: 35095: 35096: HELSINKI 1966 35097: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO 35098: 35099: 35100: 101 E 529/66 35101: Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen ottamista valtion haltuun, sai- 35102: raslain rakentamista, terveyden- ja sairaanhoitoa sekä matkafiutoi- 35103: minnan kehittämistä ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 35104: 806. 35105: 35106: VI,l. - Lak.at l!J :o 119. 35107: 35108: 35109: 35110: .Tå.m.sen ym. : Ehdotus laiksi kunnallisista yleissairaaloista an- 35111: netun. lain. muuttamisesta. 35112: 35113: 35114: E d u s k u n n a il e. 35115: 35116: Kunnallisista yleissairaaloista annetun lain sijaan keskussairaaloiden osalta ei ole por- 35117: (561/1965) 25 §:n mukaan annetaan keskus- rastusta lainkaan. Tämä on epäkohta, joka 35118: sairaalan käyttökustannuksiin valtionapua 50 on yleensä kaikkialla tunnustettu, mutta lä- 35119: prosenttia tarpeellisten kustannusten mää- hinnä valtiontaloudelliseen tilaan tai muihin 35120: rästä ja 32, §: n mukaan aluesairaalan käyt- syihin vedoten ei ole tullut hyväksytyksi lo- 35121: tökustannuksiin kuntakohtaise.sti aluesairaa- pulliseen lakiin. 35122: lan jäsenkuntien taloudellisesta kantokyvystä Myös sairaalapoliittisesti kokonaisuutta 35123: riippuen, niinkuin siitä asetuksella tarkem- ajatellen valtionapujärjestelmän tulisi olla 35124: min säädetään, vähintään 40 prosenttia ja sellainen, että valtionavun suhteellinen osuus 35125: enintään 50 prosenttia tarpeellisten kustan- kaikissa sairaalaryhmissä olisi yhtä suuri. 35126: nusten määrästä. Paikallissairaalan osalta Muussa tapauksessa saattaa olla seurauksena, 35127: ovat vastaavat valtionapuprosentit vähintään että eräät kunnat pyrkivät varaamaan sairaa- 35128: 25 ja enintään 50 prosenttia. lapaikat yksinomaan keskussairaalasta, jossa 35129: Kun kuntien taloudellisia rasitteita on valtionavun osuus on suurempi kuin paikal- 35130: useilla hallinnon aloilla lakisääteisesti viime lissairaalassa. Kokonaisuuden kannalta täl- 35131: aikoina lisätty ja tästä johtuen varsinkin laista menettelyä ei voida pitää tarkoituksen- 35132: varattomien kuntien asema on vuosi vuodelta mukaisena eikä suositeltavana. Vaikka val- 35133: käynyt yhä vaikeammaksi, on muun muassa tionapu olisi tarpeellisista kustannuksista kai- 35134: eduskunnan talousvaliokunta lain käsittelyn kissa sairaalaryhmissä prosentuaalisesti sama, 35135: yhteydessä katsonut oikeudenmukaiseksi eh- merkitsisi tämä kuitenkin markkamääräisesti 35136: dottaa, että kuntien ylläpitämien yleissai- pienempää valtionapua paikallissairaaloille 35137: raalain käyttökustannuksiin annettavan val- kuin keskussairaaloille, joissa kustannukset 35138: tionavun suuruus määrätään kaikissa sairaa- ovat yleensä huomattavasti korkeammat kuin 35139: laryhmissä kuntakohtaisesti liukuvaksi talou- paikallissairaaloissa. 35140: dellisesta kantokykyluokasta riippuen. Ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 35141: lousvaliokunnan hyväksymää ja ehdottamaa nioittaen, 35142: porrastusta kuitenkin supistettiin niin, että 35143: sen merkitys käytännössä jää vain muodolli- että Eduskunta hyväksyisi se~Uraar 35144: seksi nimenomaan aluesairaaloissa ja varsin van. lakiehdotuksen: 35145: vähäiseksi paikallissairaaloissakin, kun sen 35146: 35147: 35148: Laki 35149: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta. 35150: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista yleissairaaloista 29 pal- 35151: vänä lokakuuta 1965 annetun lain (561/65) 25 § : n 1 momentti sekä 32 §: n 1 ja 2 35152: momentti näin kuuluviksi: 35153: 35154: 25 §. raalan jäsenkuntien taloudellisesta kantoky- 35155: Keskussairaalan käyttökustannuksiin anne- vystä riippuen, niinkuin siitä asetuksella 35156: taan valtionapua kuntakohtaisesti keskussai- tarkemmin säädetään, vähintään 25 prosent- 35157: VI,l. - ltwmalliset yleiuairaala.t. 35158: 35159: 35160: tia ja enintään 75 prosenttia tarpeellisten enintään 75 prosenttia tarpeellisten kustan- 35161: kustannusten määrästä. nusten määrästä. 35162: Paikallissairaalan perustamis- ja käyttö- 35163: kustannuksiin annetaan valtionapua kunta- 35164: kohtaisesti kunnan-tai kuntien taloudellisesta 35165: 32 §. kantokyvystä riippuen, niinkuin siitä ase- 35166: Aluesairaalan perustamiskustannulmiin an- tuksella tarkemmin säädetään, vähintään 25 35167: netaan valtionapua 50 prosenttia sekä käyttö- prosenttia ja enintään 75 prosenttia tarpeel- 35168: kustannuksiin kuntakohtaisesti aluesairaalan listen kustannusten määrästä. Poliklinikka- 35169: jäsenkuntien taloudellisesta kantokyvystä toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin ei an- 35170: riippuen, niinkuin siitä asetu:ksella tarkem- neta valtionapua. 35171: min säädetään, vähintään 25 prosenttia ja 35172: 35173: 35174: Helsingissä 26 :päivänä huhtikuuta 1966. 35175: 35176: Artturi Jämsen. PentU Pekkarinen. 35177: Paavo N:iillikoski.. Bino Lottanen. 35178: Ale Holopainen. Mikko Volotinen. 35179: VI,2.- Lak.al. N: o tao. 35180: 35181: 35182: 35183: 35184: L. Koskinen ym..: Ehdotus laiksi t·uberkuloosilai, muuttami- 35185: sesta. 35186: 35187: Ed u s kun n a ·H e. 35188: 35189: Muutamia vuosia sitten uudistettiin tuber- tuberkuloosilain kllllD8.lle aiheuttamat menot 35190: kuioosilaki. Sillä parannettiin tuberkuloottis- nousevat toisissa kunnissa veroäyriä kohdtm 35191: ten hoito- ja huoltomahdollisuuksia. Sellai- huomattavasti suuremmiksi kuin keskimäärin 35192: sena kuin se eduskunnassa tuli hyväksytyksi, koko m.a.assa. Tämän vuoksi pitäisi valtion, 35193: kuntien maksuosuus lain aiheuttamista tehtä- käsityksemme mukaan, antaa tasoittavaa 35194: vistä jäi kuitenkin liian suureksi. Kun kun- avustusta suoraan kunnille niihin menoihin, 35195: tien taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet joita niille aiheutuu tuberkuloosilain mää- 35196: ja kunnallisverotus noussut, ovat kuntien räämien pakollisten tehtävien suorittamisesta. 35197: mahdollisuudet parantaa tuberkuloottisten Tämän vuoksi ehdotamme lakiin muutoksen, 35198: huoltoa, esim. toipilasrahaa maksaen, ammat- että kunnille, joissa ko. lain aiheuttamat 35199: tiopetusta järjestäen jne. vaikeutuneet. Tä- menot kohoavat veroäyriä kohden suurem- 35200: män vuoksi, käsityksemme mukaan, valtion- miksi kuin keskimäärin ko'ko maassa, anne- 35201: avustusta tuberkuloosihoito- ja huoltolaitok- taan ylimääräistä tasoitusavustusta. 35202: sille olisi lisättävä. Kuntien mahdollisuuksien parantamiseksi 35203: Tuberkuloosilain mukaan perustetuille pa- hoitaa tuberkuloosilain niille määräämät vel- 35204: rantoloille kunnat joutuvat maksamaan niin voitteet esitämme, 35205: rakentamis- kuin ylläpitokustannuksistakin 35206: hoitopaikkaa kohden samanlaisen osuuden että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 35207: riippumatta kunnan varallisuudesta ja ta- van lakiehdotuksen: 35208: loudellisista mahdollisuuksista. Tästä johtuen 35209: 35210: 35211: Laki 35212: tuberkuloosilain muuttamisesta.. 35213: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1960 annetun 35214: tuberkuloosilain (355/60) 31 § niin kuuluvaksi: 35215: 35216: 31 §. Heikossa taloudellisessa ase!Jl8&18. olevan 35217: Valtion varoista myönnetään kunnalle lisä- kunnan voi valtioneuvosto anomuksesta va- 35218: avustusta tämän lain 26, 27 ja 30 § : n mukai- pauttaa joko kokonaan tai osittain 1 momen- 35219: sista kustannuksista se osa, minkä kustan- tissa mainituista menoista, jolloin ne jäävät 35220: nukset jonakin vuonna ovat nousseet vero- valtion maksettavaksi. 35221: äyriä kohden vähintään kymmenen prosent- 35222: tia suuremmiksi kuin keskimäärin koko Tämä laki tulee voimaan päivänä 35223: maassa. kuuta 196 35224: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 35225: 35226: Lyyli Koskinen. Irma Rosnell. Siiri Lehmonen. 35227: Pauli Puhakka.. Veikko J. Rytkönen. Lauri Ka.utola. 35228: Kaisu Weck:maa. 35229: 808· 35230: 35231: VI,3.- Lak.al. N:o 121. 35232: 35233: V. Mattila ym.: Ehdotus laksi mielisairaanhoitajien k01tlu- 35234: tuksesta. 35235: 35236: E d u s k u n n a 11 e. 35237: 35238: Maamme mielisairaanhoitajien koulutus on On otettava myös huomioon, että mielisai- 35239: syystä taikka toisesta jäänyt jälkeen siitä ke- raanhoitajat muodostavat oman erikoisryh- 35240: hityksestä, mikä mielisairaanhoidon alalla on mänsä sairaanhoitohenkilöstössä, koska hei- 35241: viimeisten vuosien aikana tapahtunut, eikä dän saamansa koulutus edellyttää vain mieli- 35242: näin ollen vastaa tarkoitustaan eikä niitä vaa- sairaiden hoitamista. Jokainen henkilö on 35243: timuksia, mitä mielisairaanhoitajien työlle alalle tullessaan tästä tietoinen. Kysymys on 35244: nykyään asetetaan. siis henkilöistä, jotka ovat tehtäväkseen valin- 35245: Koulutuksen perustana on yhä edelleen v. neet mielisairaanhoitajan vaikean alan. 35246: 1917 käytäntöönotettu vuoden pituinen kou- Kaiken edellä olevan huomioiden on tär- 35247: lutus- ja opetusohjelma. Ottaen huomioon keätä, yhteiskunnan edun muka:ista ja maan 35248: sen tosiasian, että mielisairaanhoitajat muo- mielisairaanhoidon kehitykselle välttämä- 35249: dostavat sen sairaanhoitohenkilökunnan ryh- töntä, että mielisairaanhoitokoulutus kiireelli- 35250: män, jolle varsinainen mielisairaaloiden poti- sesti uudistetaan. 35251: lashoito kuuluu, on mainittua asiantilaa pi- Eduskunta on joulukuun 12 päivänä 1958 35252: detävä varsin valitettavana ja outona. Jotta hyväksynyt toivomusaloitteen, jossa sanotaan 35253: voitaisiin turvata maan mielisairaanhoidon mm.: 35254: jatkuva kehitys, on mielisairaanhoitajien kou- "Mielisairaanhoitokurssien vahvistettu kou- 35255: lutus pikaisesti uudistettava. lutusohjelma ei enää vastaa mielisairaanhoi- 35256: Mielisairaanhoitajien koulutuksen jälkeen- don alalla tapahtuneen kehityksen ja uusien 35257: jääneisyydestä johtuen on viime aikoina py- hoitomenetelmien asettamia vaatimuksia. Mo- 35258: ritty lisäämään mm. sairaanhoitajia mieli- net sairaalat, joissa kursseja järjestetään, 35259: sairaaloihin laajemman teoreettisen opetuksen ovat sen vuoksi pyrkineet sitä vähitellen 35260: saaneina, sekä muitakin tälle alalle varsinai- uusimaan ja siinä niille on annettu varsin 35261: sesti kuulumattomia henkilöitä. Maassa val- vapaat kädet lääkintöhallituksen taholta. 35262: litsevan sairaanhoitajapulan ja mielisairaan- Tämä on kuitenkin ollut omiaan johtamaan 35263: hoidon erikoisluonteen huomioiden, on sai- siihen, että että koulutus on epäyhtenäistä 35264: raanhoitajia kuitenkin ollut erittäin vaikea ja eri koulutuspaikoissa eri tasoista. Nykyistä 35265: mielisairaaloihin saada. Niinpä mielisairaan- koulutusaikaa täytynee edellä mainituista 35266: hoitajat edelleenkin muodostavat mieli"ai- syistä pitää liian lyhyenä. Se, että koulutus 35267: raaloiden varsinaisen hoitohenkilökunnan hei- on olojen kehittymisestä huolimatta jäänyt 35268: dän määränsä ollessa 90-98% mielisairaa- uudistamatta, on ilmeinen epäkohta." 35269: loiden hoitohenkilökunnasta. Niinpä mm. kun- Edellä esitetyillä perusteilla esitämme kun- 35270: tainliittojen mielisairaaloissa, sekä yksityis.. nioittaen, 35271: ten kuntien omistamien kunnaJliskotien mie- 35272: litautiosastoilla on vastuu potilashoidosta että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 35273: lähes yksinomaan mielisairaanhoitajilla. van lakiehdotuksen: 35274: 35275: Laki 35276: m.ielisairaanhoitajain koulutuksesta. 35277: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 35278: 1 §. 35279: Mielisairaanhoitajain koulutusta varten pe- raaloi:hin, joita tässä laissa sanotaan koulu- 35280: rustetaan mielisairanhoitajakouluja mielisai- tussairaaloiksi. 35281: VI,S. - V. Mattila ym. 809 35282: 35283: 2 §. 1'§. 35284: Mielisairaanhoitajakoulun kurssin pituus Jatkokoulutus osastorrhoitajiksi aikoville 35285: on 24 kuukautta. mielisairaanhoitajille kestää yhden vuoden. 35286: Tänä. aikana annetaan koulutusta pääasiassa 35287: 3 §. sairaalahallinnon ja yleissairaanhoidon aloilta, 35288: Mielisairaanhoitajakoulu toimii koulutus- sekä työnjohdollisessa tehtävässä edellytettä- 35289: sairaalan yhteydessä, mutta hallinnollisesti vissä teoreettisissa aineissa. 35290: erillisenä siten, että sillä on oleva oma tulo- Osastonhoitajakoulutuksen saanut mielisai- 35291: ja menoarvionsa, jonka koulutussairaalan raanhoitaja merkitään sairaanhoitohenkilös- 35292: omistava yhteisö vahvistaa. töstä pidettävään luetteloon mielisairaalan 35293: Koulutuksen kustannukset suoritetaan val- Osastonhoitaj ana. 35294: tion varoista koulutussairaaloille. 8 §. 35295: Jatkokoulutus mielisairaanhoidon kuntout- 35296: 4 §. tamistehtäv:iin aikoville, peruskoulutuksen 35297: Mielisairaanhoitokoulun toimintaa johtaa saaneille mielisairaanhoitajille kestää yhden 35298: ja valvoo koulun johtokunta. vuoden ja tänä aikana annetaan opetusta 35299: pääasiassa työ- ja askarteluhoitoon - sekä 35300: Koulun johtokunnan jäseniä ovat koulu- muissa kuntouttamiseen liittyvissä teoreetti- 35301: tussairaalan ylilääkäri, ylihoitaja ja koulun sissa ja käytännöllisissä aineissa. 35302: johtaja. Heidän lisäkseen ammattikasvatus- 35303: 1 momentissa mainitun jatkokulutuk- 35304: hallitus määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan sen saanut mielisairaanhoitaja merkitään 35305: yhden koulutussairaalan palveluksessa olevan sairaanhoitohenkilöstöstä pidettävään luette- 35306: mielisairaanhoitajan, sekä kaksi koulutussai- loon työn- ja askartelunohjaajana. 35307: raalan omistavan yhteisön ehdottamaa jä- 35308: sentä, joista toisen tulee olla opetustoimessa 35309: 9 §. 35310: kokemusta saanut. Pääsyvaatimuksena mielisairaanhoitajakou- 35311: luun on, että hakija on; 35312: 5 §. 35313: Mielisairaanhoitajakoulun hyväksyttävästi 1) täyttänyt kahdeksantoista vuotta, vaan 35314: suorittanut henkilö omaa pätevyyden mieli- ei kahtakymmentäkahdeksaa vuotta, ellei ha- 35315: sairaiden hoitajana ja merkitään hänet sai- kijalle ole myönnetty erivapautta, jonka 35316: raanhoitohenkilöstöstä pidettävään luetteloon. mukaan oppilaaksi voidaan ottaa jo kaksi- 35317: Mielisairaanhoitaja on oikeutettu toimimaan kymmentäkahdeksan, mutta ei kolmeakym- 35318: koulutustaan vastaavissa tehtävissä lääkärin mentä vuotta täyttänyt hakija, 35319: ja osastonhoitajan valvonnan alaisena. 2) suorittanut vähintään kansakoulun 35320: oppimäärän, 35321: 3) on hyvämaineinen ja että hänellä on to- 35322: 6 §. distus terveydestään, sekä 35323: Mielisairaanhoitajakoulun käyneiden jatko- 4) että hän on suoritetuissa soveltuvuus- 35324: koulutusta varten perustetaan jatko-opistoja. kokeissa todettu mielisairaanhoitotehtäviin 35325: Jatkokoulutusta annetaan kahdella opetus- sopivaksi. 35326: suunnalla; 10 §. 35327: a) osastonhoitajiksi ja Tarkemmat ohjeet koulutuksesta ja maa- 35328: b) mielisairaanhoidon kuntouttamistehtä- räykset tämän Jain soveltamisesta annetaan 35329: viin aikoville. asetuksella. 35330: 35331: 35332: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 35333: 35334: Veikko Mattila.. Artturi Koskinen. 35335: Tyyne Pa.a.sivuori.. Urho E. Xnuuti. 35336: 35337: 35338: 35339: 102 E 529/66 35340: 810 35341: 35342: VI,4. - Lak.a.l. • :0 122. 35343: 35344: 35345: Lintilä ym.: Ehdotus laiksi terveyden.huoltoteknikoista. 35346: 35347: Ed us k unn alle. 35348: Lääkäripula on jatkunut maassamme vuo- tännöllisenä ja tehokkaana toimenpiteenä tu- 35349: sikausia. Toimenpiteet tämän koko kansamme lee kysymykseen lääkärintoimen uudelleen ar- 35350: terveydenhuoltoa jäytävän epäkohdan korjaa- viointi. Lääkärit joutuvat nykyisin usein suo- 35351: miseksi ovat toistaiseksi olleet täysin riittä- rittamaan toimenpiteitä, jotka eivät vaadi 35352: mättömät. On ilmeistä, ettei lääkäritarvetta lääketiet.een lisensiaatin tutkintoa, vaan jotka 35353: koskevissa. ennusteissa ole otettu riittävästi voisi terveydenhuollolliselta. kannalta yhtä 35354: huomioon taloudellisen ja sosiaalisen kehityk- pätevästi tehdä suppeamman koulutuksen 35355: sen mukanaan tuomaa lääkintäpalvelusten ky- saanut henkilö. Siirtämällä lääkäreiltä nämä 35356: synnän lisäystä. Kun sairausvakuutusjärjes- tehtävät erityisille terveydenhuoltoteknikoille 35357: telmän perusteella ruvetaan vuoden 1967 voidaan lääkärit vapauttaa yksinomaan lää- 35358: alusta korvaamaan 60 % lääkärin perimistä käreille kuuluvien tehtävien suorittamiseen. 35359: palkkioista., tulee tämä epäkohta entistä räi- Terveydenhuoltoteknikoiksi olisi koulutet- 35360: keämmin esiin. Erityisen epätyydyttävää on tava ylioppilastutkinnon suorittaneita sai- 35361: myös se, että kansalaiset joutuvat eriarvoi- raanhoitajia. Koulutuksen tulisi kestää noin 35362: seen asemaan asuinpaikkansa vuoksi, koska kahden vuoden ajan. 35363: lääkärit ovat jakautuneet perin epätasaisesti Kun lääkäripulan aiheuttamien epäkohtien 35364: maan eri osiin. korjaamista. on pidettävä erittäin kiireellisenä 35365: On näin Qllen selvää, että samalla kun lää- tehtävänä, ehdotamme, 35366: kärikoulutusta nykyisestään lisätään tarvi- 35367: taan myös muita toimenpiteitä puheena ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 35368: van epäkohdan korjaamiseksi. Tällaisena käy- van lakiehdotuksen: 35369: 35370: Laki 35371: terveydenhuoltotelmikoista. 35372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 35373: 1 §. kinnon ja sairaanhoitajalle säädetyt opin- 35374: Terveydenhuoltoon kuuluvia tehtäviä, joissa näytteet suoritettuaan on saanut asetuksella 35375: ei edellytetä itsenäisiä tutkimustoimenpiteitä, säädettävän terveydenhuoltoteknikoilta vaa- 35376: on oikeutettu suorittamaan terveydenhuolto- dittavan erikoiskoulutuksen ja on julistettu 35377: teknikko sen mukaan kuin asetuksella tar- terveydenhuoltoteknikoksi. 35378: kemmin säädetään. 35379: 3 §. 35380: 2 §. Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 35381: Terveydenhuoltoteknikolla tarkoitetaan hen- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 35382: kilöä, joka on merkitty lääkintöhallituksen tuksella. 35383: pitämään terveydenhuoltoteknikoita koske- 35384: vaan luetteloon. 4 §. 35385: Terveydenhuoltoteknikoita koskevaan luet- Tämä laki tulee voimaan päivänä 35386: teloon merkitään henkilö, joka ylioppilastut- kuuta 196 . 35387: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 35388: 35389: Aaro Lintilä. Olavi Lahtela. 35390: Veikko Savela. Pentti Pekkarinen. 35391: Erkki Ha.ukipuro. 35392: 811 35393: 35394: VI,5. - Lak.al. 1f: o 128. 35395: 35396: 35397: 35398: 35399: Kaarlonen ym.: Elu/,Qtus laiksi ku1HWUB6sftJ 1uxli1t.Mito- 35400: oousta. 35401: 35402: 35403: Eduskunnalle. 35404: 35405: Yhteiskuntarakenteessa tapahtuneiden ja kuuluvan sen kodinhoitoavun pnrnn, jota 35406: tapahtuvien muutosten johdosta ovat maaseu- kunnallisella kodinhoitotoiminnalla tarkoite- 35407: dulla maa- ja kotitaloudessa toimivat naiset taan ja tuetaan yhteiskunnan varoin. 35408: joutuneet työsidonnaisuuden vuoksi niin vai- Kun kotiavustustajatoimintakäsite on muo- 35409: keisiin olosuhteisiin, että sosiaalinen oikeu- toutunut jo määrättyä vanhusten avustamis- 35410: denmukaisuus vaatii toimenpiteitä. toimintaa koskevaksi, olisi lomaemäntätoimin- 35411: Kunnallisesta kodinhoitajatoiminnasta saa- nasta niin ikään saatava lakiin selvät mää- 35412: dut kokemukset osoittavat avun tarvitsijoita räykset. Maa- ja kotitaloudessa toimivien 35413: olevan niin paljon, ettei maatalouskoteihin naisten yhtäjaksoinen työ vuodesta toiseen 35414: voi saada apua, vaikka tilanne olisi kuinka ilman työaika- ja lomalakien sosiaaliturvaa 35415: vakava. aiheuttaa uupumustiloja ja ammattisairauk- 35416: Omatoimisuuden pohjalta on ryhdytty toi- sia vakavine seuraamuksineen, joista sitten 35417: menpiteisiin lomaemäntätoiminnan järjestä- lapset ja koko koti kärsivät. Tilapäisavun 35418: miseksi maksullisena. Tämä toiminta edellyt- saaminenkaan ei ole mahdollista nykyoloissa 35419: tää ammattiin koulutettua henkilöstöä ja hei- ilman järjestettyä toimintaa ja siksi yhteis- 35420: dän palkkauksensa. järjestämistä yhtenäiseksi. kunnan tulisi antaa apunsa ja tukensa loma- 35421: Palkkausmenot nousevat kuitenkin niin kor- emäntätoiminnalle. Yksityisten järjestöjen 35422: keiksi, että kodeilta perittävien maksujen ta- toimesta vapaaehtoisin voimin ei lomaemäntä- 35423: soittamiseksi ja kohtuullisena pitämiseksi tar- toimintaa taloudellisista syistäkään saada 35424: vitaan varoja, joiden kerääminen vapaaehtoi- käyntiin pienissä kunnissa. 35425: sille järjestöille on ylivoimaista. Lomaemäntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 35426: toiminta on myös osoittanut, että työssä il- 35427: menee 1'1ll1Saa8ti puhtaasti sosiaalista toimin- että Eduskunta hyväksyisi seuroo- 35428: taa. Näin ollen katsomme kyseisen toiminnan va.n lakiekdotuksen: 35429: 35430: 35431: Laki 35432: kunnallisesta kodinhoitoavusta.. 35433: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 35434: 1 luku. kunnan avulla ensisijaisesti huolehtia lapsi- 35435: rikkaissa ja muissa niihin verrattavissa ko- 35436: Yleisiä säännöksiä. deissa perheenäidin säännölliseen kodin- ja 35437: taloudenhoitoon kuuluvista tehtävistä tai 35438: 1 §. avustaa niiden suorittamisessa, milloin per- 35439: Kunnallisen kodinhoitoavun tarkoituksena heenäiti tahi emännyyttä hoitava henkilö 35440: on, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään oman tahi muun perheenjäsenen synnytyksen, 35441: ja kodinhoitotoiminnan ohjesäännössä tarkem- sairauden, liikarasituksen, tarpeellisen loman 35442: min määrätään, kunnan palveluksessa olevien taikka muun näihin verrattavan syyn takia 35443: kodinhoitajien ja muun tarpeellisen henkilö- on tilapäisesti estynyt tehtäviään hoitamasta. 35444: 8_l2 VI,5. - KwmaJJinen kodinhoitoapu. 35445: 35446: 35447: Kunnallista kodinhoitoapua voidaan antaa ran tai toimen haltija palkkausluokassa A 1(} 35448: myös vanhuksille ja muillekin erityistä huo- ja johtava kodinhoitaja vastaavasti palkkaus~ 35449: lenpitoa tarvitseville. luokassa A 12. Peruspalkan lisäksi heille suo- 35450: ritetaan ikälisää, laskien virkavuodet kunnan 35451: 2 §. virkasäännön mukaan, se määrä, minkä val- 35452: Kunnallinen kodinhoitotoiminta on sosiaali- tion viran tai toimen haltija saa mainitussa 35453: ministeriön ja sosiaalihuollon piiritarkasta- palkkausluokassa. Lisäksi heille suoritetaan 35454: jain ohjauksen ja valvonnan alainen. kalliinpaikan- ja syrjäseutulisää samoin pe- 35455: Kodinhoitotoimintaa kunnassa johtaa ja rustein kuin vastaavalle valtion viran tai 35456: valvoo sosiaalilautakunta. toimen haltijalle. 35457: Ikälisää varten kodinhoitotoiminnan viran- 35458: 3 §. haltija saa lukea hyväkseen myös sen ajan, 35459: Kodinhoitotoimintaa varten kunnallisval- minkä hän on ollut koulutettuna kodinhoi- 35460: tuuston on hyväksyttävä ohjesääntö, jonka tajana valtion tai yksityisoikeudellisen yhtei- 35461: sosiaaliministeriö vahvistaa. sön päätoimisessa työssä. 35462: Edellä 8 § : ssä mainittujen täydennyskurs- 35463: 4 §. sien ajalta viranhaltijalla on oikeus saada 35464: Kodinhoitoavusta peritään muilta kuin va- täysi palkka. 35465: rattomilta ja vähävaraisilta sosiaaliministe- 35466: riön vahvistamien perusteiden mukainen koh- 10 §. 35467: tuullinen korvaus. Kunta suorittaa kodinhoitotoiminnan vi- 35468: ranhaltijalle tämän toimitusmatkojen aiheut- 35469: 2 luku. tamat kohtuullisiksi katsottavat matkakus- 35470: tannukset kunnallisvaltuuston vahvistamien 35471: Viranhaltijat ja muu henh"lökunta. perusteiden mukaan. 35472: 5 §. 35473: Kunnassa voi olla kodinhoitajan virka tai 11 §. 35474: useampia tällaisia virkoja. Toimituspaikassaan kodinhoitajalla on oi- 35475: Lisäksi kunnassa voi olla sosiaalilautakun- keus, mikäli työ siellä kestää vähintään kuusi 35476: nan apuna kodinhoitotoiminnan ohjausta ja tuntia, saada vapaa ravinto ja tarvittaessa 35477: valvontaa varten johtavan kodinhoitajan yösija. 35478: virka tai useampia tällaisia virkoja. Jos henkilö, joka käyttää kodinhoitajan 35479: apua, ei varattomuuden takia voi antaa hä- 35480: 6 §. nelle ravintoa tai yösijaa tai jos kodinhoi- 35481: Kodinhoitajan ja johtavan kodinhoitajan taja samana päivänä työskentelee useammassa 35482: kelpoisuusehdoista ja koulutuksesta säädetään kodissa saamatta niissä ravintoa tai yösijaa, 35483: asetuksella. kunta suorittaa hänelle niiden hankkimisesta 35484: 7 §. aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. 35485: Kodinhoitajan ja johtavan kodinhoitajan Kodinhoitajalla ei ole oikeutta hänelle tä- 35486: työ- ja vapaa-aikojen yleistä järjestelyä kos- män lain mukaan tulevien palkka- ja muiden 35487: kevat määräykset annetaan 3 § :ssä maini- etujen lisäksi ottaa hänen apuansa käyttä- 35488: tussa ohjesäännössä, jossa myös määrätään väitä palkkiota virkaansa lain, asetuksen tai 35489: tarkemmin kodinhoitajan ja johtavan kodin- ohjesäännön mukaan kuuluvien tehtävien hoi- 35490: hoitajan tehtävistä. tamisesta. 35491: 35492: 8 §. 12 §. 35493: Kodinhoitajan ja johtavan kodinhoitajan Edellä 1 § :n 2 momentissa tarkoitetun ko- 35494: on ainakin kerran kymmenessä vuodessa otet- dinhoitoavun antamiseksi kunta voi myös ot- 35495: tava osaa alan täydennyskursseihin. taa palvelukseensa tehtävään kykeneviä ja 35496: sopivia koko- tai osapäivätoimisia työnteki- 35497: 9 §. jöitä, joita tässä laissa sanotaan tehtävien 35498: Kodinhoitaja saa kunnalta peruspalkan sa- luonteesta johtuen joko kotiavustajiksi tai 35499: mojen perusteiden mukaan kuin valtion vi- lomaemänniksi. 35500: VI,5. -'- Kaarlonen ym. 813 35501: Kunta voi myös tukea taloudellisesti yksi- 4 luku. 35502: tyisten järjestöjen toimesta suoritettavaa ko- 35503: tiavustaja- ja lomaemäntätoimintaa. Koulutus. 35504: Mitä edellä 7, 10 ja 11 § :ssä on säädetty 17 §. 35505: kodinhoitajasta, koskee soveltuvin osin myös Kodinhoitajia kouluttavan oppilaitoksen 35506: kotiavustajaa ja lomaemäntää. tulee ennen toimintansa aloittamista hankkia 35507: siihen sosiaaliministeriön lupa. Laitoksen on 35508: 13 §. alistettava opetussuunnitelmansa ja ohjesään- 35509: Kodinhoitotoiminnan viranhaltija kotiavus- tönsä sosiaaliministeriön vahvistettaviksi 35510: taja ja lomaemäntä älkööt ilmaisko sivulli- 35511: selle, mitä he toimessaan ovat saaneet tietää 18 §. 35512: heidän apuaan käyttävästä perheestä tai hen- Kodinhoitajia kouluttavat oppilaitokset 35513: kilöstä. saavat valtionapua 65 prosenttia todellisista 35514: sosiaaliministeriön hyväksymistä, asetuksella 35515: tarkemmin määrättävistä vuosimenoistaan. 35516: 3 luku. Omien rakennusten ja huoneistojen hank- 35517: Valtionapu. kimisesta ja peruskorjauksesta, oppilaitoksen, 35518: oppilasasuntolan ja koulukeittiöiden kalus- 35519: 14 §. tojen, työvälineiden ja koneiden sekä ha- 35520: Valtio osallistuu kodinhoitajain 9 §: ssä vainto- ja työn opetuksessa tarpeellisten ko- 35521: tarkoitetusta palkkauksesta kunnille aiheutu- neiden ja työvälineiden peruahankinnoista 35522: viin kustannuksiin kuntien taloudellisesta sekä niistä johtuneiden lainojen vakauttami- 35523: kantokyvystä riippuen 30-80 prosentilla pe- sesta aiheutuviin menoihin voi valtio tulo- 35524: ruspalkan sekä ikä-, kalliinpaikan- ja syrjä- ja menoarvion puitteissa antaa avustusta ja 35525: seutulisien kuin myös näistä johtuvien työn- myöntää lainaa yhteensä enintään 80 pro- 35526: antajan lakisääteisten sosiaaliturvamakSujen senttia :hyväksytyistä hankinta-, ja rakennus- 35527: määrästä. kustannuksista. . 35528: Valtionapua ei kuitenkaan myönnetä Oppilaitoksen kunnallisille kodinhoitajille 35529: useamman kuin yhden kodinhoitajan palk- järjestämille, sosiaaliministeriön hyväksy- 35530: kaukseen kutakin alkavaa tuhattaviittäsataa mille täydennyakursseille annetaan valtion- 35531: maalaiskunnan ja kahtatuhattaviittäsataa apua samojen perusteiden mukaan kuin var- 35532: kaupungin ja kauppalan henkikirjoitettua sinaiseen koulutukseen. 35533: asukasta kohden, ellei sosiaaliministeriö kun- 35534: nan alueen laajuuden tai sen liikenne- ja 19 §. 35535: asumisolojen vuoksi katso olevan erityistä ai- Sosiaaliministeriö vahvistaa ohjelman ko- 35536: hetta toisin määrätä. dinhoitajia kouluttavien oppilaitosten opetta- 35537: Jos kunnassa on vähintään kymmenen ko- jien täydennyakursseja varten ja suoritetaan 35538: dinhoitajaa, joiden palkkaukseen kunta saa näistä kursseista aiheutuvat kustannukset val- 35539: valtionapua, myönnetään valtionapua myös tion varoista tulo- ja menoarvioon otetun 35540: johtavan kodinhoitajan palkkaukseen. määrärahan puitteissa. 35541: 35542: 15 §. 20 §. 35543: Kunnalle voidaan tulo- ja menoarvion ra- Sosiaaliministeriö vahvistaa ne yleiset oh- 35544: joissa sosiaaliministeriön vahvistamien perus- jeet, joiden mukaan 12 § :ssä mainittujen 35545: teiden mukaan myöntää valtionapua koti- kotiavustajien ja lomaemäntien koulutus jär- 35546: avustajista ja lomaemännistä aiheutuviin kus- jestetään. 35547: tannuksiin. 35548: 35549: 16 §. 5 luku. 35550: Kunnalle tämän lain nojalla suoritettavasta Erinäisiä säännöksiä. 35551: valtionavusta on vähennettävä puolet niiden 35552: korvausten määrästä, jotka kunta 4 § :n no- 21 §. 35553: jalla on perinyt kunnallisen kodinhoitajan Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 35554: antamasta kodinhoitoavusta. tamisesta sekä 3 ja 4 luvussa tarkoitetun 35555: 814 VI,5. - KlJnna11ine kodiDiloitoapu. 35556: 35557: 35558: valtionavun tai lainan hakemisesta ja sen kaan kuuluneet oikeudet palkkaan ja luon- 35559: suorittamisesta annetaan asetuksella. toisetuihin sekä kunnal1W8ta kodinhoitajista 35560: annetun lain muuttamisesta 8 päivänä kesä- 35561: 22 §. kuuta 1964 annetussa laissa (315/64) säädet- 35562: Tämä laki tulee voimaan pa1vanä tyyn lisäpalkkioon, jos hän kolmen kuukau- 35563: kuuta 196 , ja sillä kumotaan kunnallisista den kuluessa tämän lain voimaantulosta kir- 35564: kodinhoitajista 2 päivänä kesäkuuta 1950 an- jallisesti sosiaalilautakunnalle ilmoittaa sitä 35565: nettu laki (272/50) myöhempine muutoksi- haluavansa. 35566: neen. Kunnalle tällaisen kodinhoitajan palkkauk- 35567: Tämän lain voimaan tullessa virassa oleva seen annettava valtionapu suoritetaan kun- 35568: kunnallinen kodinhoitaja säilyttää hänelle ai- nallisista kodinhoitajista 2 päivänä kesäkuuta 35569: kaisemmin voimassa olleiden säännösten mu- 1950 annetun lain (272/50) mukaisesti. 35570: 35571: 35572: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 35573: 35574: Katri Kaarlonen. Matti Mattila.. Yrjö Sinkkonen. 35575: Kerttu Sa.alasti. Toivo Antila.. Sulo Suortta.nen. 35576: Sylvi llalin.en. Aulis Sileäkangas. Veikko Hanhirova. 35577: Ka.tri-Belen& Eskeliuen. Pekka. Vilmi. Mauno Pohjonen. 35578: Sylvi Sa.imo. Reino Kangas. Mikko Kaa.rna.. 35579: Kustaa Tiitu. Eino :Räsänen. Beimo Linna.. 35580: V. J. Sukselainen. Eino Sääskila.hti. Artturi J'ä.msen. 35581: Esu Hieme1ä.. Beino Ka.rpola.. Tahvo Rönkkö. 35582: Aa.ro Liutilä. Leo Bäppö1ä.. Pentti Pekka.r:i.nen. 35583: Olavi Lahtela.. Paavo Hiinikoald. lfestori Kaasalainen. 35584: Eemil Pa.rta.nen. Bino Lottanen. Tauno 1. Vartia.. 35585: Eiao UlUltalo. lliklm Volotiaea.. 35586: 815 35587: 35588: VI,G- Lak.al. H: o 124. 35589: 35590: 35591: 35592: Pakkanen ym.: Ehdotus laiksi apteekkilaitoksesta annetun 35593: lain muuttamisesta. 35594: 35595: E d u s k u n n a ll e. 35596: 35597: Apteekkilaitoksesta 4 päivänä tammikuuta rastojen liiketoiminnan voitosta. Edellä mai- 35598: 1928 annetun lain (4/28) 10 §:n mukaisesti, nittuun lakiin olisi tästä johtuen tehtävä 35599: sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta muutos, jonka perusteella lääkevaraston si- 35600: 1953 annetussa laissa (301/53), Helsingin jaintipaikkakunnalla olevat yliopistot ja kor- 35601: yliopiston apteekilla on oikeus lääkintöhalli- keakoulut pääsisivät osallisiksi paikkakunnan 35602: tuksen kussakin tapauksessa antamalla lu- lääkevaraston liiketoiminnan tuloksista, jol- 35603: valla pitää lääkevarastoja sellaisilla paikka- loin tieteellistä työtä voitaisiin nykyistä te- 35604: kunnilla, joilla on suuria sairaaloita. Lää- hokkaammin edistää lääkevaraston sijainti- 35605: kintöhallituksen myöntämien lupien perus- paikkakunnan yliopistoissa ja korkeakou- 35606: teella on näitä lääkevarastoja perustettu eri luissa. 35607: puolille maata. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 35608: On kohtuullista, että niillä paikkakunnilla, nioittaen, 35609: joissa lääkevarastoja on, muutkin yliopistot että Eduskuttta hyväksyisi .utwaa- 35610: ja korkeakoulut pääsevät osallisiksi lääkeva- van l<!Jtiehdotuksen: 35611: 35612: 35613: Laki 35614: a.pteekkilai.tokaesta. a.nnet1Ul lain muutta.miaeata. 35615: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutet aan apteekkilaitoksesta 4 päivänä tammi- 35616: kuuta 1928 annetun lain (4/28) 10 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 29 pltivänä 35617: kesäkuuta 1953 annetussa laissa (301/53), näin kuuluvaksi: 35618: 10 §. gin yliopiston on luovutettava Helsingin ulko- 35619: puolella olevan kunkin lääkevaraston sijainti- 35620: Kuitenkin olkoon Helsingin yliopiston ap- paikkakunnan yliopistoille ja korkeakouluille 35621: teekilla oikeus lääkintöhallituksen kussakin yhteensä kahdeksankymmentä sadalta sijainti- 35622: tapauksessa antamalla luvalla pitää lääke- paikkakunnan lääkevaraston kunkin tilivuo- 35623: varastoja, edellisessä momentissa mainituista den voitosta. 35624: rajoituksista huolimatta, sellaisilla paikka- 35625: kunnilla, joilla on suuria sairaaloita. Helsin- 35626: 35627: 35628: Helsingissä. 28 päivänä huhtikuuta 1966. 35629: 35630: Atte Pakkanen. Arvo Ahonen. Vå.inö R. ~irtanen. 35631: Reino Kangas. Kalle Matilainen. U. H. ~outilainen. 35632: Reino Karpola. Kaisu Weckman. Jaakko Kemppainen. 35633: Artturi Jämsen. Aulis Juvela. Voitto Hellsten 35634: Eino Sä.ä.skila.hti. Sylvi Saimo. ~o Asunta. 35635: ~o ~olotinen. Ta.hvo Rönkkö. Paavo Aitio. 35636: Mauno Pohjonen. ~aldemar Sandelin. Katri-Helena Eskelinen. 35637: 816 35638: 35639: VI,7.-Lak.al. N:o 125. 35640: 35641: 35642: 35643: 35644: Mäkelä ym..: Ehdotus laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta 35645: ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain muuttami- 35646: sesta. 35647: 35648: 35649: E d u s kunnalle. 35650: 35651: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen lutuksen lisääntyminen on lisännyt sen työn 35652: vuosivoiton käyttämisestä annetun lain mu- tarvetta, jonka avulla pyritään edistämään 35653: kaan jaetaan vuosivoiton ylijäämästä kun- terveitä elämäntapoja ja hoitamaan alkoho- 35654: nille nykyisin 2,40 mk jokaista kunnassa listihuollon moninaiset tehtävät. Voidak- 35655: herigillekirjoitettua asukasta kohti. Tämä semme edes osittain palauttaa tilanteen sii- 35656: osuus on pysynyt markkamääräisesti samana hen, missä oltiin yli kymmenen ·vuotta sit- 35657: jo yli kymmenen vuotta, sillä viimeksi tätä ten, olisi kunnille tuleva osuus vuosivoitosta 35658: osuutta korotettiin eduskunnan päätöksellä korotettava 3,60 mk: aan hangillekirjoitettua 35659: maaliskuun 11 päivänä 1955. asukasta kohti, josta määrästä tulisi puolet 35660: Tästä ajankohdasta lähtien on rahan arvo käyttää lain määräysten mukaan raittiuden 35661: laskenut niin paljon, että sen työn suoritta- edistämiseen ja toinen puoli kunnan yleisiin 35662: minen jota varojen turvin kunnissa tulee tarpeisiin. Tätä korotusta tukee myös koti- 35663: tehdä, on suuresti vaikeutunut. Koska kns-- markkinatavarain tukkuhintaindeksin nousu 35664: tannukset ovat jatkuvasti nousseet, ova.t kun- v:sta 1955, jonka mukaan vuosivoitto-osuu- 35665: nat joutuneet vaikeuksiin 'alkoholin käytön den tulisi olla 3,70 nlk. 35666: aiheuttamien vaurioiden hoitamisessa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 35667: Alkoholin kulutus . on· tänä aikana kasva- 35668: nut laskettuna henkilöä kohti 100% :ksi alko- että Eduskunta hyväksyisi s.euraa- 35669: holiksi muutettuna 20 %. Tämä on lisännyt van lakiehdotuksen: 35670: myös valtion alkoholista saamia tuloja.. Ku- 35671: 35672: 35673: 35674: Laki 35675: väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä. annetun lain 35676: muuttamisesta. 35677: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen 35678: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 annetun lain 2 § :n 2 momentti, 35679: sellaisena kuin se on 11 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (122/55), näin kuu- 35680: luvaksi: 35681: 2 §. nassa edellisenä vuonna henkikirjoitettua 35682: asukasta kohti, käytettäväksi niinkuin 3 § :ssä 35683: Valtion saamasta vuosivoiton ylijäämästä säädetään, ja 35684: suoritetaan kullekin kunnalle: 2) rahamäärä, joka vastaa yhtä markkaa 35685: 1) rahamäärä, joka vastaa yhtä markkaa kahdeksaakymmentä penniä jokaista 1 koh- 35686: kahdeksaakymmentä penniä jokaista kun- dassa tarkoitettua asukasta kohti, käytettä- 35687: Vl,7. - :Mäkelä ynt. 817 35688: väksi kunnan yleisiin tarpesiin, ei kuiten- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 35689: kaan yhteensä enempää kuin 30 % koko sa- väkijuomayhtiön vuoden 1966 vuosivoiton 35690: notusta ylijäämästä. käyttämiseen. 35691: 35692: 35693: 35694: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 35695: 35696: Uljas Mäkelä. Sinikka Luja. Edit Terästö. 35697: Tyyne Paasivuori. Veikko Mattila. Akseli Roden. 35698: Aune Salama. U. H. Voutilainen. Antti A. Halme. 35699: Urho E. Knuuti. Arvo Salo. Voitto Hellsten. 35700: Margit Eskman. Ilmo Paananen. Reino Breilin. 35701: Väinö Vilponiemi. 35702: 35703: 35704: 35705: 35706: 103 E 529/66 35707: 818 35708: 35709: VI;S. - Lak.al. N: o 126. 35710: 35711: 35712: 35713: 35714: L. Koskinen ym.: Ehdotus laiksi väkijuomayhtiön ·verottami- 35715: sesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain muut- 35716: tamisesta. 35717: 35718: 35719: E d u s k u n n a ll e. 35720: 35721: Viimeisten vuosien aikana on kuntien ta- Valtio on viimeisinä vuosina jatkuvasti li- 35722: loudellinen asema suuresti vaikeutunut. sännyt kuntien tehtäviä, jotka ovat vaikutta- 35723: Eräänä syynä siihen on ollut kuntien val- neet heikentävästi kuntien talouden hoitoon. 35724: tionavustusten suhteellisen osuuden pienene- Edellä esitettyjen syiden perusteella on to- 35725: minen. Edellisen 5-6 vuoden aikana tämä dettava, että väkijuomayhtiön voittovaroista 35726: siirtymä valtiolta kuntien rasitukseksi on ol- voimassa olevan lain perusteella suoritettu 35727: lut yli miljardi vanhaa markkaa. Väkijuoma- määrä ei ole riittävä. Myös eduskunta on 35728: yhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton kiinnittänyt tähän epäkohtaan huomiota. 22 35729: käyttämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 päivänä marraskuuta 1963 eduskunta on hy- 35730: annettua lakia (207/35) säädettäessä lain- väksynyt toivomuksen että "Ha.illitus suori- 35731: säätäjän tarkoituksena oli, että kuntien osuus tuttaisi tutkimuksen väkijuomayhtiön voitto- 35732: tulisi muodostua 30% :n suuruiseksi yhtiön varojen kunnille tulevan osuuden epäsuh- 35733: voittovaroista. teesta ja jälkeenjääneisyydestä vuodesta 1955, 35734: Lain alkuvuosina 1930 luvulla kuntien jolloin kuntien osuutta viimeksi korotettiin, 35735: osuus oli yli 13 %, mutta v. 1962 se oli enää ja ryhtyisi ensi tilassa tutkimuksen edellyttä- 35736: alle 7 %. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka miin toimenpiteisiin väkijuomayhtiön voitto- 35737: em. lakia on muutettu, viimeksi 11 päivänä varojen kunnille tulevan osuuden tuntuvaksi 35738: toukokuuta 1955 annetulla lailla. Laissa edel- lisäämiseksi." Lainsäätäjä itse, puhuessaan 35739: lytetty vuosivoitto-osuus on alunperin tarkoi- tuntuvasta lisäämisestä, toteaa, että kuntien 35740: tettu myös kunnille korvaukseksi siitä, ettei- osuuksien korottamisen tarve on nyt jo ole- . 35741: vät ne saa verottaa väkijuomayhtiöitä kuin massa. 35742: rajoitetulta osin. Rahan arvo on tämän jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 35743: keen jatkuvasti alentunut, sekä ennakolta es- 35744: tävä ja jo olemassa olevien alkoholivaurioi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 35745: den korjaamiseksi tehtävä huoltotyö vaatii van lakiehdotuksen: 35746: yhä enemmän kuntien varoja. 35747: 35748: 35749: 35750: Laki 35751: väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain 35752: muuttamisesta. 35753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen 35754: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivältä toukokuuta 1935 annetun lain 2 §: n 2 momentti, 35755: sellaisena kuin se on 11 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (122/55), näin kuulu- 35756: vaksi: 35757: 2 §. Valtion saamasta vuosivoiton ylijääiDästä 35758: suoritetaan kullekin kunnalle: 35759: VI,s. - L. Koskinen ym. 819 35760: 35761: 1) rahamäärä, joka vastaa yhtä markkaa kunnan yleisiin tarpeisiin, ei kuitenkaan 35762: viittäkymmentä penniä jokaista kunnassa enempää kuin 30 prosenttia koko sanotusta 35763: edellisenä vuonna henkikirjoitettua asukasta ylijäämästä. 35764: kohti, käytettäväksi niin kuin 3 §: ssä sää- 35765: detään, ja 35766: 2) rahamäärä, joka vastaa yhtä markkaa Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 35767: viittäkymmentä penniä jokaista 1 kohdassa väkijuomayhtiön vuoden 1966 vuosivoiton 35768: tarkoitettua asukasta kohti, käytettäväksi käyttämiseen. 35769: 35770: 35771: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 35772: 35773: Lyyli Koskinen. Hugo Manninen. 35774: Veikko Johannes Rytkönen. Toivo Friman. 35775: Matti Linna. Pauli Puhakka. 35776: Aimo Laiho. Siiri Lehmonen. 35777: 820 35778: 35779: VI,9.-Lak.al. N:o 127. 35780: 35781: 35782: 35783: 35784: Vllponiemi ym.: Ehdotukset laeiksi raskauden keskeyttämi- 35785: sestä annetun lain ja ster~'lisoimislain muuttamisesta. 35786: 35787: 35788: 35789: E d u s kun n a 11 e. 35790: 35791: Perhesuunnittelu ja seksuaalineuvonta ovat taitoa kuin entinen maatalousvaltainen yh- 35792: jo miltei kaikissa sivistysmaissa periaatteelli- teiskunta. On luonnollista, että vanhemmat 35793: sesti hyväksytty ja monissa toteutettukin. yrittävät hankkia lapsilleen mahdollisimman 35794: Suomessa on perhesuunnittelu ja seksuaali- hyvän koulutuksen ja ammattitaidon. Pieni- 35795: kasvatus valtakunnallisesti katsoen kokonaan palkkaisille ja vaikeissa sosiaalisissa oloissa 35796: laiminlyöty, minkä vuoksi varsinkin vaikeissa eläville perheille tämä muodostuu kuitenkin 35797: sosiaalisissa ja taloudellisissa oloissa elävien ylivoimaiseksi, jos lapsiluku kasvaa liian 35798: perheiden asema käy monasti kestämättö- suureksi. . 35799: mäksi. Tämä on johtanut laittomien raskau- Äidin terveys heikkenee iän ja lapsiluvun 35800: denkeskeytysten suureen määrään, arviolta kasvaessa. Uusien raskauksien mukanaan 35801: noin 20 000 vuodessa. tuomat vaarat lisääntyvät synnytyskertojen 35802: Laki raskauden keskeyttämisestä (82/50) lisääntyessä. Asiaa ei ole katsottava vain 35803: antaa mahdollisuuden raskauden keskeyttä- synnytystapahtuman mukaisesti, vaan äidin 35804: miseen, jos raskauden jatkuminen tai lapsen on pystyttävä myös huoltamaan ja koulutta- 35805: synnyttäminen aiheuttaisi naisen ruumiin tai maan lapsensa yhteiskuntakelpoisiksi kansa- 35806: sielun terveydelle "vakavan vaaran". Vaa- laisiksi. Tämän takia raskauden keskeytys 35807: ran lääketieteellinen arviointi on usein vai- olisi sallittava, jos äiti on jo synnyttänyt 35808: kea, koska ei ole "vakavan vaaran" tarkkaa neljä lasta. 35809: mittaa, ja usein lääkärin on vaikea saada var- Neljäkymmentä vuotta täyttäneiden nais- 35810: ma kuvaa potilaan elämänolosuhteista. Yksin- ten yleinen terveydentila, kesto- ja sopeutu- 35811: omaan sosiaalisilla ja taloudellisilla syillä ta- miskyky ovat jo alentuneet, vaikka selviä sai- 35812: pahtuvaa raskauden keskeytystä ei nykyinen rauksia ei olisikaan. On kohtuutonta velvoit- 35813: laki salli. Kuitenkin olisi tärkeätä nimen- taa 40 vuotta täyttäneitä naisia enää synnyt- 35814: omaan perhesuunnittelu- ja seksuaalineuvon- tämään, jos he itse eivät katso ruumiillisten 35815: nan riittämättömyyden vuoksi sallia lailli- tai henkisten voimavarojensa siihen riittävän. 35816: nen raskauden keskeytys :tapauksissa, joissa Usein kokee tällainen äiti raskaudentilansa · 35817: sosiaaliset ja taloudeHiset vaikeudet muo- perheen tuhona, koska hänen joutumisensa 35818: dostuvat äidille ja lapsen tulevaisuudellie pois ansiotyöstä merkitsisi perheelle taloudel- 35819: ylivoimaisiksi. Täysin vapaaseen raskauden lista katastrofia. Lasten koulutus, perheen 35820: keskeytykseen, kuten monissa maissa on ta- asuntokysymys jne. on järjestetty edellyt- 35821: pahtunut, ei meilJlä ilmeisesti voida vielä täen, että perheenäiti käy jatkuvasti ansio- 35822: mennä, mutta rajoitettu raskauden keskeyt- työssä. 35823: tämisperusteiden laajentaminen ja selventä.- Edellä esitetyn perusteella esitämme, 35824: minen ovat tarpeen vaatimia. 35825: Nykyajan jatkuva teknillinen ja yhteis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat 35826: kumiallinen kehitys vaatii kansalaisilta täy- lakiehdotukset: 35827: dellisempää valmentautumista ja ammatti- 35828: VI,9. - VUponiemi ym. 821 35829: 35830: Laki 35831: raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta. 35832: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan raskauden keskeyttämisestä 17 pa1vana 35833: helmikuuta 1950 annetun lain (82/50) 1 § sekä lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti seu- 35834: raavasti: 35835: 1 §. teko on sisältynyt naisen toimintavapauden 35836: Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä törkeän loukkauksen, niin myös aina, milloin 35837: noudattaen naisen suostumuksella keskeyttää: nainen makaamisen tapahtuessa ei ollut täyt- 35838: 1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen tänyt kuuttatoista vuotta; tai 35839: synnyttäminen naisen sairauden, ruumiinvian 5) kun on perusteltua syytä otaksua, että 35840: tai heikkouden vuoksi aiheuttaisi hänen ruu- naisella tai odotettavan lapsen isällä on sel- 35841: miinsa tai sielunsa terveydelle vakavan vaa- laisia periytyviä taipumuksia, jotka jälkeläi- 35842: ran; tätä vaaraa arvosteltaessa otettakoon sissä tulisivat aiheuttamaan mielisairautta, 35843: huomioon myöskin naisen terveyteen vaikut- tylsämielisyyttä tai vaikean ruumiillisen sai- 35844: tavat erikoisen vaikeat elämänolot ja muut rauden tai muun vaikean vian. 35845: olosuhteet; 35846: 2) kun nainen on täyttänyt 40 vuotta; 5 §. 35847: 3) kun nainen on synnyttänyt jo neljä 35848: lasta; Raskauden keskeyttämiseen 1 § :n 2, 3 ja 35849: 4) kun nainen on maattu olosuhteissa, joita 4 kohdan mukaan voidaan ryhtyä ilman kah- 35850: tarkoitetaan rikoslain 25 luvun 4 ja 5 § :ssä den lääkärin lausuntoa, kun riittävä selvitys 35851: sekä 20 luvun, 1, 3, 8 ja 9 §: ssä, tai saman on. 35852: luvun 6 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa, jos 35853: 35854: 35855: 35856: 35857: Laki 35858: sterilisoimislain muuttamisesta. 35859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1950 annetun 35860: sterilisoimislain (83/50) 2 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi: 35861: 35862: 2 §. se aiheuttaisi vaaran hänen hengelleen tai 35863: terveydelleen, sekä jos hän on täyttänyt 40 35864: Samoin voidaan nainen, jolla on vaikea sai- vuotta tai synnyttänyt neljä lasta. 35865: raus tai ruumiinvika, hänen suostumuksel- 35866: laan sterilisoida raskauden estämiseksi, jos 35867: 35868: 35869: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 35870: 35871: Väinö Vilponienti. U. B Voutilainen. 35872: Lyyli Aalto. Reino Breilin. 35873: Uljas Mäkelä. Sylvi Siltanen. 35874: Esko Niskanen. 35875: 822 35876: 35877: VI,lO.- Lak.al. N:o 128. 35878: 35879: 35880: 35881: 35882: Leskinen ym.: Ehdotus laiksi matkatoimistoliikkeistä ja laiksi 35883: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muutta- 35884: misesta. 35885: 35886: 35887: E d u s k u n n a ll' e. 35888: 35889: Jatkuvasti kehittyvät liikenneyhteydet ja mielellään tähän edulliseen ja vaivattomaan 35890: kohoava elintaso ovat tehneet mahdolli- matkustusmuotoon. 35891: seksi sen kehityksen, mikä toisen maail- Seuramatkan järjestely ei kuitenkaan 35892: mansodan jälkeen on tapahtunut matkai- vaadi minkäänlaisia lipunmyyntioikeuksia, 35893: lijaliikenteessä sekä Suomessa että Suomen koska matka suoritetaan yleensä vuokra- 35894: ja ulkomaiden välillä. Erityisesti suurim- tuilla linja-autoilla, lentokoneilla ja lai~ 35895: mat matkatoimistot ovat aloitekyvyllään ja voilla. Seuramatkatoiminta alkoi sen vuoksi 35896: toiminnallaan merkittävästi kehittäneet vetää puoleensa yrittäjiä, jotka ilman am- 35897: maamme matkailuelämää, mitä myös tule- mattikokemusta ja enimmäkseen tilapäis- 35898: vaisuudessa voidaan pitää sangen riippu- luontoisella toiminnallaan pyrkivät saavut· 35899: vaisena matkatoimistojen aktiivisesta toi- tamaan pikaisia ja tuntuvia voittoja. Näissä 35900: minnasta. yrityksissään he useimmiten onnistuivatkin. 35901: Matkatoimistojen pääasiallinen tehtävä Koska heillä useinkaan ei ollut ammatti- 35902: on matkojen järjestäminen ja matkalippu- taitoista henkilökuntaa eikä riittäviä tie- 35903: jen myynti yleisölle. Voidakseen menes- toja onnistuneen seuramatkan valmiste- 35904: tyksellisesti harjoittaa tätä toimintaa mat- luista, he järjestivät elinkeinovapauden 35905: katoimiston on hankittava mahdollisimman turvin ja matkatoimiston nimeä käyttäen 35906: monen liikenneyrityksen lipunmyyntioikeu- yleisölle usein ala-arvoisia matkoja erittäin 35907: det. Eri maiden rautatiehallinnot esimer- halvalla, varsinkin siksi, että toiminta ta- 35908: kiksi vaativat tällöin tuntuvan takuusum- pahtui vain varsinaisella matkailukaudella, 35909: man asettamisen ja myöskin muulla tavoin joten ns. hiljaisen kauden vaikutus vuo- 35910: matkatoimisto joutuu liikenneyritysten val- den liikevaihtoon jäi kokonaan pois. Mitä 35911: vonnan alaiseksi. Niinkauan kuin matka- edellä on sanottu pätee tälläkin hetkellä. 35912: toimistot harjoittavat pääasiallisesti tätä Kuvatun kehityksen tuloksena on jou- 35913: myyntityötä, pystyivät ainoastaan vakava- duttu tilanteeseen, että Suomessa on ny" 35914: raiset ja luotettavat matkatoimistot täyttä- kyään erittäin kirjava kokoelma matka- 35915: mään liikenneyritysten ehdot, joten min- toimiston nimellä kulkevia yrityksiä. 35916: käänlainen valvonta valtiovallan taholta ei Tunnettuja ovat ne monet tapaukset, jol'- 35917: ollut tarpeen. loin matkan järjestäjä ei ole pystynyt suo- 35918: Huono kannattavuus pakotti matkatoi- riutumaan velvoitteistaan, vaan seuramat- 35919: mistot etsimään uusia tulolähteitä ja siinä karyhmät ovat omin varoin saaneet järjes- 35920: suhteessa ryhmä- ja seuramatkojen järjes- tää paluunsa kotimaahan. 35921: täminen tarjosi aikoinaan hyvän ratkaisun, Eräs julkisuuteen tullut tapaus sattui jo 35922: koska tällainen toiminta vaatii huomatta- heinäkuussa vuonna 1961 ja vastaavanlai- 35923: vasti vähemmän työvoimaa, huoneistotilaa nen tapaus kuluvan vuoden keväällä. 35924: ja kustannuksia kuin yksityisten matkojen Tällaiset tapaukset ovat omiaan va- 35925: järjestäminen. Seuramatkat vastasivatkin hingoittamaan maamme mainetta ulko- 35926: todella tarvetta, koska uudet matkailija- mailla ja vaikeuttamaan kunnollisten mat- 35927: piirit, joilta puuttuivat sekä kokemus mat- ka toimistoliikkeiden toimintaa. Valtaosa 35928: kustamiseen että kielitaito, turvautuivat tällaisilla matkoilla matkan järjestäjän ta- 35929: VI,lO. - Leskinen ym. 823 35930: 35931: holta tapahtuneista puutteista ja laimin- järjestävät ryhmä- ja seuramatkoja, ja 35932: lyönneistä ei tule yleiseen tietouteen, koska muillakin matkatoimistotoiminnan aloilla 35933: matkan osanottajat eivät kotimaahan pa- on esiintynyt lukuisia puutteellisuuksia ja 35934: lattuaan katso useinkaan aiheelliseksi ryh- kun tehokasta valvontaa ei voida saada 35935: tyä asian käsittelyyn oikeudessa, lähinnä yksityisten toimenpiteillä aikaan, on vält- 35936: siitä syystä, että korvauksen saaminen täl- tämätöntä saattaa matkatoimistotoiminta 35937: laisten matkojen järjestäjiltä oikeuden pää- luvasta riippuvaksi elinkeinoksi ja oman 35938: töksestä huolimatta on epävarmaa. lainsäädännön piiriin. 35939: Matkatoimistojen vastuu asiakkailleen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme 35940: asiakkaistaan onkin huomattava, sillä kunnioittaen, 35941: sangen harvoilla elinkeinotoiminnan aloilla 35942: asiakas maksaa etukäteen suorituksista ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 35943: palveluksista, mitkä hän tulee saamaan. van lakiehdotuksen: 35944: Koska lähes kaikki matkatoimistoliikkeet 35945: 35946: 35947: 35948: Laki 35949: matkatoimistoliikkeistä. 35950: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 35951: l §. Matkatoimistoliikkeen toimintaan tulee 35952: Matkatoimistotoiminnan harjoittaminen sisältyä passien ja viisumien hankinta, 35953: on jäljempänä säädetyin poikkeuksin sal- matkavakuutusten välittäminen sekä mat- 35954: littu vain kulkulaitosten ja yleisten töiden kavaluutan osto ja myynti kulloinkin voi- 35955: ministeriön luvalla tässä laissa annettuja massaolevien määräysten mukaisesti. 35956: määräyksiä j·a ehtoja noudattaen. Matkatoimiston toiminnan on käsitettävä 35957: Ministeriöllä tarkoitetaan tässä laissa 2 § :ssä mainitut toimintamuodot ja sillä 35958: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- on oltava lipunkirjoitusoikeudet kaikkiin 35959: riötä. liikennemuotoihin Suomessa ja tärkeimpiin 35960: 2 §. muissa pohjoismaissa sekä rautatielippujen 35961: Matkatoimistoliikkeellä tarkoitetaan tässä kirjoitusoikeuksia muualla Euroopassa ja 35962: laissa liikeyritystä, jonka toiminta käsit- Kansainvälisen Ilmakuljetusliiton (IATA) 35963: tää joko kaikki tai osan seuraavista toi-- asiamiesoikeus. 35964: mintamuodoista: Matka-asioimistolla on oltava lipunkir- 35965: 1) lippujen myynti yleisiin kulkuneuvoi- joitusoikeudet kaikkiin liikennemuotoihin 35966: hin ja kulkuneuvojen vuokrauksen Suomessa ja sillä saa olla ne myös muissa 35967: välittäminen; pohjoismaissa. Matka-asioimiston on har- 35968: 2) ryhmä-, seura- ja valmismatkojen jär- joitettava 2 § :n 1, 3 ja 4 kohdissa ja se 35969: jestäminen tai välittäminen; saa harjoittaa 2 § :n 2 kohdassa mainittua 35970: 3) matkailijoiden paikallisen kuljetuksen, toimintaa kuitenkin vain lipunkirjoitusoi- 35971: kiertoajelujen ja opastuksen järjes- keuksiensa edellyttämässä laajuudessa. Li'" 35972: täminen tai välittäminen; säksi sillä on oikeus välittää niitä matka- 35973: 4) hotellihuoneiden tai muun majoituk- toimistojen palveluja, joita se ei itse saa 35974: sen varaaminen yöpymistä tai täysi- harjoittaa. 35975: hoitoa varten sekä siihen tarvittavien Seuramatkatoimiston on harjoitettava 2 35976: majoitus- ja ateriakuponkien myynti. § :n 2-kohdassa mainittujen vähintään 10 35977: henkilölle tarkoitettujen ryhmä- ja seura- 35978: 3 §. matkojen järjestämistä ja välittämistä ja 35979: Matkatoimistoliikkeitä ovat matkatoimis- se saa harjoittaa tähän toimintaan liitty- 35980: tot, matka-asioimistot ja seuramatkatoimis- vänä muita 2 § :ssä mainittuja toiminta- 35981: tot. muotoja. 35982: 824 VI,lO. - 1\ctatkatoimistollikkeet. 35983: 35984: 35985: 4 §. Liikehuoneiston siirtoon on haettava mi- 35986: Lupa matkatoimistoliikkeen harjoittami- nisteriön hyväksyminen. 35987: seen myönnettäköön ja liikkeen vastaava Lupaan voidaan liittää muita tarpeelli- 35988: hoitaja hyväksyttäköön, kun selvitetään, seksi havaittavia ehtoja. 35989: että liikkeen perustaminen paikkakunnalle 35990: on tarpeellinen sekä hakija ja vastaava 8 §. 35991: hoitaja täyttävät 5 ja 6 pykälissä säädetyt Haettaessa lupaa matkatoimistoliikkeen 35992: edellytykset. harjoittamiseen on hakemuksessa mainit- 35993: tava: 35994: 5 §. 1) liikken laji ja nimi, jolla sitä tullaan 35995: Lupa voidaan antaa Suomen valtiolle tai harjoittamaan ja kunta, jossa liike 35996: kansalaisluottamusta nauttivalle Suomen tulee sijaitsemaan; 35997: kansalaiselle, joka hallitsee itseään ja omai- 2) tuleeko hakija itse vastaavana hoita- 35998: suuttaan ja on tunnettu rehelliseksi ja luo- jana hoitamaan liikettään; 35999: tettavaksi tahi Suomessa rekisteröidylle 3) hakijan, vastaavan hoitajan sekä, kun 36000: yhtiölle, 'osuuskunnalle tai y~distyksell~, hakijana on yhtiö, osuuskunta, yhdis- 36001: säätiölle taikka muulle suomalaiselle yhtei- tys, säätiö tai muu yhteisö, sen hal~i 36002: sölle jonka hallituksen puheenjohtaja, vas- tuksen puheenjohtajan, vastuunalais- 36003: tuuu'alaiset yhtiömiehet ja toimitusjohtaja ten yhtiömiesten ja toimitusjohtajan 36004: täyttävät edellä tässä pykälässä luvan ha- täydelliset nimet, ammatit ja asuin- 36005: kijalle asetetut vaatimukset. paikat. 36006: Hakemukseen on liitettävä: 36007: 6 §. 36008: Matkatoimiston ja seuramatkatoimiston 1) jäljennös yhtiöjärjesyksestä, yhtiöso- 36009: vastaavalta hoitajalta vaaditaan suostumuk- pimuksesta tai säännöistä Ja ote 36010: sensa lisäksi, että hän on : kauppa- tai yhdistysrekisteristä, kun 36011: hakijana on yhtiö, osuuskunta, yhdis- 36012: 1) Suomen kansalainen; tys, säätiö tai muu yhteisö; 36013: 2) hyvämaineinen ja hallitsee itseään ja 2) selvitys siitä, että hakija sekä liik- 36014: omaisuuttaan; keen vastaava hoitaja täyttävät 5 ja 36015: 3) vähintään 25 vuoden ikäinen; 6 § :ssä säädetyt vaatimukset; 36016: 4) riittävän koulutuksen saanut; ja 3) selvitys 3 § :ssä mainituista lipunkir- 36017: 5) toiminut vähintään 5 woden ajan joitusoikeuksista; 36018: matkatoimistoalalla, mistä ajasta hän 4) Suomen Liikenteen Luottamusneuvos- 36019: on ollut ainakin 3 vuotta johtavassa ton lausunto hakemuksesta. 36020: asemassa. Ministeriö hankkii hakemuksesta tarvit- 36021: Matka-asioimiston vastaavalta hoitajalta taessa muita lausuntoja. 36022: vaaditaan, että hän : 36023: 1) täyttää 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdissa 9 §. 36024: mainitut edellytykset; Matkatoimistoliikkeen harjoittajalle myön- 36025: 2) on vähintään 21 vuoden ikäinen; ja netään hakemuksesta lupa uuden toimiston 36026: 3) toiminut vähintään 1 vuoden ajan mat- perustamiseen, kun selvitetään, että se on 36027: katoimistoalalla. paikkakunnalle tarpeehlinen ja liikehuo- 36028: neisto täyttää 7 § :n 1 mometissa asetetut 36029: 7 §. vaatimukset. 36030: Matkatoimistoliikettä on harjoitettava Hakemukseen on liitettävä ote kauppa- 36031: säännöllisesti ja keskeytyksettä sijainnil- tai yhdistysrekisteristä ja hakijalle matka- 36032: taan ja yleisöpalvelun kannalta sopivassa toimistoliikkeen harjoittamiseen myönnetty 36033: liikehuoneistossa. lupa tai sen jäljennös sekä Suomen Lii- 36034: kenteen Luottamusneuvoston lausunto hake- 36035: Matkatoimistoliikkeen harjoittamisen eh- muksesta. 36036: tona on, että luvansaajana on ennen liike- 36037: toiminnan aloittamista ministeriön hyväk- 10 §. 36038: symä 1 momentissa tarkoitettu liikehuo- Yhteisön hallituksen puheenjohtajan, toi- 36039: neisto. mitusjohtajan tai vastaavan hoitajan ero- 36040: VI,lO. - Leskinen ym,. 825 36041: 36042: tessa taikka muutoin lakatessa tointansa tavien yritysten reiteille tai harjoitta- 36043: hoitamasta on hakemus uuden henkilön hy- vat muuta niille luonnostaan kuulu- 36044: väksymisestä tai, jollei sellaista ole saatu, vaa toimintaa; 36045: ilmoitus syistä tähän tehtävä ministeriölle 2) kuntien sekä valtakunnallisten ja pai- 36046: kuukauden kuluessa siitä, kun edellinen kallisten matkailijayhdistysten harjoit- 36047: lakkasi tointansa hoitamasta. tamaa hotellihuoneiden tai muunlai- 36048: sen majoituksen välittämistä sekä mat- 36049: 11 §. kailijoiden paikallisen kuljetuksen, 36050: Matkatoimistoliikkeen harjoittajan on kiertoajelujen ja opastuksen järjes- 36051: tehtävä ministeriölle ilmoitus niistä muu- tämistä Suomessa; 36052: toksista, jotka ovat tapahtuneet luvan edel- 3) asiamiestä, joka edustaa korkeintaan 36053: lytyksenä olleisiin olosuhteisiin, viipymättä kahta kotimaista eri liikennemuotoa; 36054: ja viimeistään kuukauden kuluessa luettuna ja 36055: muutoksen tapahtumispäivästä. 4) yritystä, jonka toiminta käsittää ai- 36056: noastaan kulkuneuvojen vuokrauksen 36057: 12 §. tai niiden vuokrauksen välittämisen; 36058: Jos luvan saaja laiminlyö liikkeen aloit- sekä 36059: tamisen yhden vuoden kuluessa luvan 5) järjestöä, yhdistystä tai yritystä, joka 36060: myöntämisestä, on lupa katsottava rauen- järjestää tai välitää ryhmä- tai seura- 36061: neeksi, jollei ministeriö tämän ajan ku- matkoja vain omille jäsenilleen, vir- 36062: luessa tehdystä hakemuksesta erityisestä kailijoilleen ja työntekijöilleen sekä 36063: syystä myönnä pidennystä. heidän perheenjäsenilleen eikä tällä 36064: Jos tässä laissa luvan myöntämiselle tai toiminnalla pyritä liikevottoon. 36065: liikkeen vastaavalle hoitajalle säädettyjä 36066: edellytyksiä ei enää ole olemassa, on lupa 15 §. 36067: tai vastaavan hoitajan hyväksyminen pe- Nimitystä matkatoimisto, matka-asioi- 36068: ruutettava, jollei oikaisua tehdä ministe- misto ja seuramatkatoimisto eivät saa käyt- 36069: riön määräämän ajan kuluessa. tää muut kuin ne, joille on myönnetty tä- 36070: Ministeriö voi peruuttaa luvan joko mää- män lain mukainen lupa. 36071: räajaksi tai kokonaan, jos lupaehtoja ei Toiminnassaan matkatoimistoliikkeen on 36072: noudateta, tai liikettä ei muutoin hoideta käytettävä toimiluvan mukaista nimitystä. 36073: asianmukaisesti tahi jos luvansaaja ryh- 36074: tyy harjoittamaan liikehuoneistossaan muuta 16 §. 36075: liiketomintaa kuin matkatoimistotoimintaa Matkatoimistotoiminnan valvonnasta mää- 36076: taikka muutoin rikkoo tämän lain säännök- rää ministeriö. 36077: siä. 36078: 17 §. 36079: 13 §. Ministeriön tämän lain nojalla antamaan 36080: Matkatoimistoliikkeen harjoittajan kuo- päätökseen saa hakea muutosta muutoksen- 36081: lin- tai konkurssipesällä on oikeus entisen hausta hallintoasioissa 24 päivänä maalis- 36082: luvan nojalla jatkaa liikettä puolen vuo- kuuta 1950 annetun lain (154/50) mukai- 36083: den ajan lukien liikkeenharjoittajan kuo- sesti. 36084: lemasta tai konkurssin alkamispäivästä. Kuitenkin on päätöstä noudatettava siitä 36085: Ilmoitus liikkeen jatkamisesta ja vastaa- huolimatta, että se ei ole saanut lainvoimaa. 36086: vasta hoitajasta on kuolin- tai konkurssi- 36087: pesän hoitajan tehtävä ministeriölle viipy- 18 §. 36088: mättä. Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla 36089: 14 §. annettuja määräyksiä, rangaistakoon sa- 36090: Tämän lain säännökset eivät koske : kolla. 36091: 1) säännöllistä kuljetustoimintaa harjoit- 19 §. 36092: tavia yrittäjiä tai yhteenliittymiä si- Joka harjoittaa tämän lain tullessa voi- 36093: käli kuin ne myyvät matkalippuja maan matkatoimistoliikettä, saa jatkaa toi- 36094: omille reiteilleen sekä mahdollisesti mintaansa ilman lupaa neljä kuukautta 36095: muiden samaa liikennemuotoa harjoit- lain voimaantulosta. 36096: 104 E 529j66 36097: 826 VI,lO. - :Matkatoim.istoltikkeet. 36098: 36099: 36100: 20 §. 21 §. 36101: Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel- Tämä laki tulee voimaan kuun 36102: tamisesta antaa kulkulaitosten ja yleisten päivänä 19 . 36103: töiden ministeriö. 36104: 36105: 36106: 36107: Laki 36108: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. annetun lain muuttamisesta. 36109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27 36110: päivänä syyskuuta 1919 annetun lain (122/19) 3 § :ään, sellaisena kuin se on 12 päi- 36111: vänä joulukuuta 1941 annetussa laissa (858/41), uusi, näin kuuluva 23 kohta: 36112: 3 §. edes annettavien ehtojen ja määräysten 36113: Allamainitut elinkeinot ovat erityisissä alaisia, nimittäin: 36114: laeissa ja asetuksissa annettujen tai vast- 36115: 23) matkatoimistoliikkeet. 36116: 36117: 36118: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta i966. 36119: 36120: Väinö Leskinen. Kaarlo Pitsinki. 36121: Veikko Helle. Väinö VUponiemi. 36122: Voitto Hellsten. 36123: 827 36124: 36125: VI,11.-Toiv.al. N:o 307. 36126: 36127: 36128: 36129: 36130: Aalto ym.: Esityksen antamisesta laiksi kansanterveystyöstä. 36131: 36132: 36133: E- d u s k u n n a ll e. 36134: 36135: Kansanterveyskomitea jätti lokakussa 1965 sesti täsmentämistä, mutta ne joka tapauk- 36136: valtioneuvostolle mietinnön, joka sisältää var- sessa muodostavat pohjan puheena olevan 36137: teen otettavia ehdotuksia alan lainsäädännön alan kehittämiselle. Kansanterveystyön tehos- 36138: kehittämiseksi. Lakiehdotus tarkoittaa ylei- taminen kuuluu tärkeimpiin ja kiireellisim- 36139: sestä lääkärinhoidosta, kunnallisista terveys- piin yhteiskuntamme tehtäviin. Sen vuoksi ei 36140: sisarista, äitiys- ja lastenneuvoloista, kunnan olisi viivyteltävä alan lainsäädäntötoimia. 36141: kätilöistä, kansakoulujen lääkärintoimesta ja Komitean ehdotuksen nyt valmistuttua on 36142: kunnanlääkärintoimesta annettujen lakien aihetta odottaa hallituksen lakiesitystä asiasta. 36143: koontaa. Tärkeintä on se, että ehdotus merkit- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi~ 36144: sisi toteutettuna kauan odotettuja parannuk- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36145: sia muun muassa terveysneuvonnan, kun- muksen, 36146: touttamisen, hammassairauksien vastustamis- 36147: työn ja kouluterveydenhoidon aloilla. Samoin että hallitus kiireellisesti antaisi 36148: tulisivat ratkaistuiksi useat kehitystä jarrut- Eduskunnalle asianomaisen komitean 36149: taviksi osoittautuneet hallinnolliset kysymyk- ehdotuksen pohjalla esityksen laiksi 36150: set. Komitean ehdotukset vaativat luonnolli- kansanterveystyöstä. 36151: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 36152: 36153: Lyyli Aalto. Margit Eskman. Väinö Vilponiemi. 36154: Arvo Salo. U. H. Voutilainen. mjas Mäkelä. 36155: Viljo Virtanen. 36156: 828 36157: 36158: VI,12. - Toiv.al. N: o 308. 36159: 36160: 36161: 36162: Paasivuori ym.: Pitkäaikaisesti sa4raiden.. hoitopaikkatarpeen 36163: selvittä~isestä. 36164: 36165: 36166: E d u s k u n n a 11 e. 36167: 36168: Lääketieteen ja sairaanhoidon kehityksen ,Lähes kymmenen vuotta tämän jälkeen Lää- 36169: sekä elintason nousun johdosta on vanhem- kintöhallitus päätti juhlaistunnossaan 24/11 36170: pien ikäluokkien osuus väestörakenteessa jat- 1961 "että pitkäaikaista hoitoa kaipaavat hoi- 36171: kuvasti kasvanut. Tämä kehitys tulee yhä jat- dettaisiin yleissairaalalaitoksen yhteydessä ja 36172: kumaan. Väestöennusteiden mukaan on 65 että kysymyksessä olevaan tarkoitukseen tar- 36173: vuotta täyttäneiden lukumäärän arvioitu 60- vittavat sairaansijat varattaisiin pääasiassa 36174: luvun lopulla nousevan n. 10 prosentiksi koko paikallissairaloista." Jälleen on kulunut viisi 36175: väestöstä. On selvää, että tämä kehitys aiheut- vuotta, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei 36176: taa myöskin pitkäaikaisesti sairaiden vanhus- vieläkään ole ryhdytty. Jos eivät lääkintövi- 36177: ten lukumäärässä huomattavaa kasvua. Osa ranomaiset pysty asiaa hoitamaan olisi se hoi- 36178: heistä tietenkin voidaan hoitaa kotihoidossa., dettava sosiaaliviranomaisten toimesta selvit- 36179: mutta suuri osa pitkäaikaisista sairaista tar- tämällä, mitkä vanhuuden sairauksia ja muita 36180: vitsee ainakin :finaalihoitona sairaaloiden pitkäaikaista sairaalamaista hoitoa tarvitsevia 36181: taikka kunnallisten vanhainkotien sairasosas- varten varustetut kunnallisten hoitolaitosten 36182: tojen apua. Laki kunnallisista yleissairaaloista sairasosastot on luettava niiden sairasosastojen 36183: ei velvoita sairaaloita pitkäaikaisesti sairaita piiriin, jotka tehtävänsä asianmukaista suorit- 36184: hoitamaan, jolloin on pakko turvautua van- tamista varten on saatettava valtionavusta 36185: hainkotien sairasosastoihin. Niiden tilat eivät osallisiksi. Edelleen olisi pitkäaikaisesti sairai- 36186: kuitenkaan riitä tarvetta tyydyttämään. Sitä- den hoidon järjestämistä koskevat velvoittavat 36187: paitsi vanhainkotien sairasosastot eivät saa säännökset saatava lakiin kunnallisista yleis- 36188: valtionapua. Tilanne pitkäaikaisesti sairaiden sairaaloista, samoin olisi tarkistettava maini- 36189: kohdalla on nyt jo erittäin kriitillinen ja ke- tun lain säännöksiä siltä osin kuin ne koske- 36190: hityksen mukana se käy yhä kriitiHisemmäk- vat niiden sairaalapaikkojen määriä, joita 36191: si, ellei asian hoitamiseksi ryhdytä tarvitta- kunnat ovat velvollisia hankkimaan. 36192: viin toimenpiteisiin. Asiaan on kyllä jo kiinni- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 36193: tetty virallisten elintenkin huomiota. Jo 1952 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36194: asetettu vanhustenhuoltokomitea esitti asian- muksen, 36195: tuntijaelimen asettamista tutkimaan pitkäai- 36196: kaisesti sairaiden vanhusten sekä eräiden mui- että hallitus asettaisi asian1un..tijaeli- 36197: den akuuttivaiheen sivuuttaneiden pitkäaikai- ~n selvittämään.. pitkäaikaisesti sai- 36198: sesti sairaiden hoidon järjestämistä. Sosiaali- raiden.. vanhusten.. ja akuuttivaiheen si- 36199: huollon keskusliitto niinikään on pyytänyt vuuttaneiden.. muiden.. pitkäaikaisesti 36200: lääkintöhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin sairaiden hoitopaikkatarpeen.. ja tä~n 36201: perusteellisen selvityksen hankkimiseksi po. tarpeen edellyttä~t sairaala- ja so- 36202: asiasta ja selvityksen perusteella antamaan siaalivirano~aisten velvoitteet sekä an- 36203: ehdotuksen pitkäaikaisesti sairaiden hoidon taisi tarvittavat ehdotukset lain..muutok- 36204: järjestämisestä tarkoituksenmukaisella tavalla. siksi. 36205: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 36206: 36207: Tyyne Paasivuori. Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen. 36208: Uljas Mäkelä. Veikko Mattila. Lan Lindeman. 36209: Edit Terästä. Sulo Hostila. Bror Lillqvist. 36210: Aune Salama. Margit Eskman. 36211: 829 36212: 36213: VI,18. - Toiv.al. ll :o 309. 36214: 36215: 36216: 36217: 36218: Sandelin ym.: Avoterveydenhuoltoa koskevien uudistusten ai- 36219: kaansaamisesta. 36220: 36221: 36222: E d u s kun n a 11 e. 36223: 36224: Maamme sosiaalista lainsäädäntöä luotaessa suunnittelu ja ohjelmointi ovat sitäkin vält- 36225: ja. edelleen kehitettäessä, ovat kansan tervey- tämättömämpiä, koska kaikkia tavoitteita ei 36226: teen liittyvät toimenpiteet saavuttaneet yhä yleensä, osaksi taloudellisista ja osaksi muista 36227: keskeisemmän aseman. Lukuisia :terveyden- syistä johtuen, voida yhdellä kertaa. toteuttaa, 36228: huollollisia epäkohtia on saatu poistetuksi ja vaan tavoitteet on pyrittävä asettamaan oi- 36229: samalla on luotu perustaa. terveydenhuoltopo- keaan toteuttamisjärjestykseen ja ajoittamaan 36230: litiikan vastaisilla tehtäville. Tähän edulliseen niin, että paras mahdollinen tulos saavute- 36231: kehitykseen ovat vaikuttaneet paitsi lääketie- taan. Sikäli kuin on kysymys terveydenhuol- 36232: teen merkittävät saavutukset myös lukuisa losta ja sitä tarkoittavien suunnitelmien oi- 36233: joukko muita tekijöitä, joista on mainittava keasta toteuttamisjärjestyksestä, ei huomiota 36234: mm. kansan sivistystason ja varallisuuden myöskään voida kiinnittää y.ksinomaan tervey- 36235: huomattava kohoaminen, elinkeinoelämän ja denhuollon kahden pääalan terveydenhoidon 36236: teollisuustoiminnan vilkastuminen sekä valta- ja sairaanhoidon keskinäisiin suhteisiin, vaan 36237: kunnan tieverkoston ja tiedotusvälineistön le- nimenomaan ja mitä suurimmassa määrin 36238: vinneisyys ja niiden käytön helppous yhä laa- näiden kummankin toimintahaaraa käytettä- 36239: jemmissa väestöpiireissä. Kun lisäksi kansan vissä olevien palvelusmuotojen tehokkaaseen ja 36240: terveyden jatkuva kohottaminen ja ylläpitä- tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestyk- 36241: minen on havaittu erääksi nyky-yhteiskunnan seen. 36242: tärkeimmistä tehtävistä, on luonnollista, että Kun maamme terveydenhuoltopolitiikassa 36243: terveydenhuoltoon liittyvät toimenpiteet ovat ei viime vuosien aikana ole riittävässä määrin 36244: saavuttaneet yhä ·keskeisemmän aseman maan kiinnitetty huomiota terveydenhuollon koko- 36245: sosiaalipolitiikassa yleensä. Rinnan taloudelli- naissuunnitteluun ja sen tarkoituksenmukai- 36246: sen kasvun kanssa ja pääosaltaan yhteiskun- seen toimeenpanojärjestykseen yleensä, on 36247: nan taloudellisen tuen turvin on mahdolli- tästä ollut seurauksena painopisteen suuntau- 36248: suuksia terveydenhuoltoon liittyvien palve- :tuminen varsin yksipuolisesti sairaalapalvelus- 36249: lusten saantiin jatkuvasti lisätty, mistä syys- ten puolelle. Tästä syystä on sairaalalaitok- 36250: tä viime aikojen kehitystä puheena olevalla semme kehittäminen saavuttanut, taloudelliset 36251: alalla on pidettävä varsin merkittävänä. ja muut voimavaramme huomioon ottaen, sel. 36252: Edellä mainitusta myönteisestä kehitykses- laiset mittasuhteet, ettei kehitystä kaikissa 36253: tä huolimatta, on terveydenhuoltomme kehit- suhteissa voida pitää parhaana mahdollisena 36254: tämistyössä havaittavissa huomattavia puut- koko terveydenhuollon toimintakenttää sil- 36255: teitakin. Erityisen merkittävinä nämä puut- mälläpitäen. Vaikka runsauden pulasta ei sai- 36256: teet tulevat esille tarkasteltaessa maamme ter- raalapalvelustenkaan alalla voida puhu, on 36257: veydenhuoltoon liittyvien toimenpiteiden nykyisin kuitenkin todettavissa määrätyn epä- 36258: suunnittelua ja niiden toimeenpanojärjestystä suhteen vallitsevan toisaalta ehkäisevän ter- 36259: yleensä. Itsestään selvää on tai ainakin pitäi- veydenhoidon ja avosairaanhoidon sekä toi- 36260: si olla, ettei riittävän menestyksellistä tervey- saalta sairaaloissa annettavan sairanhoidon 36261: denhuoltopolitiikkaa sen paremmin kuin mi- kehittämistyössä. Kun hyväksyttyjä sairaan- 36262: tään muutakaan toimintaa voida suorittaa il- sijoja oli maassamme 1950 luvun puolivälissä 36263: man ennakolta tarkoin määrättyjä tavoitteita runsaat 43 000 eli noin 10 sairaansijaa 1000 36264: ja suunnittelua. Tällainen kokonaisvaltainen asukasta kohti, olivat vastaavat luvut esim. 36265: 830 '\1'1,13. - Avoterveydenhuolto. 36266: 36267: 36268: vuonna 1963 jo noin 59 000 sairaansijaa ja säkin suhteessa vähemmälle huomiolle. Myös- 36269: noin 13 sairaansijaa 1 000 asukasta kohti. Sai- kään sairausvakuutuslain aikaansaaminen ei 36270: raansijojen lukumääräinen lisääntyminen on sinänsä ole tuomassa toivottua tulosta sairaa- 36271: siten ollut merkittävä myös väkiluvun kasvun loihin kohdistuvan paineen keventäjänä, ellei 36272: huomioon ottaen. Kun vastaavaa kehitystä ei samalla huomattavassa määrin lisätä lääkintä- 36273: ole tapahtunut ehkäisevän terveydenhoidon ja palvelusten saantimahdollisuuksia avotervey- 36274: avosairaanhoidon alalla, olemme. väistämättä denhuollossa. Tämän vuoksi ja sairaaloihin 36275: ajautumassa, mikäli suunnanmuutosta ei ter- kohdistuvan paineen keventämiseksi tulisi vas- 36276: veydenhuoltopolitiikassamme tapahdu, sikäli taisen terveydenhuoltopolitiikkamme kohdis- 36277: outoon tilanteeseen, että pääomaköyhässä ja tua määrätietoisesti ehkäisevän terveydenhoi- 36278: lääkäripulaisessa maassamme on varaa antaa don ja ·avosairaanhoidon kehittämiseen, jolloin 36279: kansalaisten sairastua ja myös heidät hoitaa samalla luotaisiin edellytykset myös sairaus- 36280: mitä ajanmukaisimmissa sairaaloissa, mutta ei vakuutuslain todella tehokkaalle toteuttami- 36281: sensijaan varaa todella tehokkaasti estää sai- selle. 36282: rauksien syntymistä puhumattakaan siitä, että Edellä tarkoitettujen päämäärien toteutta- 36283: erinäisin järjestelyin sairauksia voitaisiin miseksi valmistui vuoden 1965 syksyllä kan- 36284: useassa tapauksessa menestyksellisesti ja huo- santerveyskomitean mietintö (Komiteamietintö 36285: mattavasti taloudellisemmin hoitaa myös sai- N: o B 72/1965), johon sisältyvillä ehdotuk- 36286: raaloiden ulkopuolella. silla on pyritty luomaan lähivuosien tavoitteet 36287: Sairaalavaltainen terveydenhuol topoli tiik- nimenomaan ehkäisevän terveydenhoidon ja 36288: kamme on siten johtanut kansalaiset etsimään avosairaanhoidon alaan kuuluvien toimenpi- 36289: lääkintäalan palveluksia sieltä, missä niitä teiden tehostamiseksi maassamme. Tämän 36290: helpoimmin on saatavissa eli sairaaloista ja vuoksi ehdotamme kunnioittaen eduskunnan 36291: niiden poliklinikoista. Tästä puolestaan on ol- hyväksyttäväksi toivomuksen, 36292: lut seurauksena sairaaloiden jatkuva ylikuor- 36293: mittuminen, josta ei ·ole katsottu voitavan sel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 36294: viytyä muutoin kuin yhä uusia sairaaloita ra- menpiteisiin avoterveydenhuoltoa kos- 36295: kentamalla. Tilannetta on osaltaan lisäksi vai- kevien uudistusten aikaansaamiseksi 36296: keuttanut myös se seikka, että yhteiskunnan pääkohdiltaan niiden suuntaviivojen 36297: tukitoimenpiteet ovat suuntautuneet huomat- mukaisesti, jotka sisältyvät edellä mai- 36298: tavasti suuremmassa määrin sairaalapalvelus- nittuun kansanterveyskomitean mietin- 36299: ten puolelle, avoterveydenhuollon jäädessä täs- töön. 36300: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 36301: 36302: Valdemar Sandelin. Artturi Koskinen. 36303: 831 36304: 36305: VI,14.- Toiv.al. N:o 310. 36306: 36307: 36308: 36309: 36310: Niska.nen ym.: Toimenpiteistä slSalSen kannattavuuden ta- 36311: sausjärjestelmän aikaansaamiseksi apteekkilaitokseen. 36312: 36313: 36314: 36315: Eduskunnalle. 36316: 36317: Useiden vuosikymmenien ajan, jokaisten mässä sairaiden ihmisten kustannuksella, sillä 36318: valtiopäivien alkaessa on eduskunnalle jätetty apteekkimaksun tuotto, jonka suuruus tällä 36319: alotteita, joissa on esitetty apteekkilaitoksen, hetkellä on n. 10 miljoonaa markkaa, kertyy 36320: lääketeollisuuden ja lääkkeiden tukkukaupan sairailta ihmisiltä heidän ollessaan pakotet- 36321: ottamista valtion haltuun. Käsityksemme mu- tuja lääkkeitä ostamaan. 36322: kaan kehitys vie tähän ennemmin tai myö- Muissa Pohjoismaissa on luotu apteekkilai- 36323: hemmin, sillä nykyaikaisessa yhteiskunnassa toksen sisälle sisäinen tasausjärjestelmä, 36324: on luonnollista, että yhteiskunta huolehtii jonka avulla suurten ja pienten apteekkien 36325: kaikista sairaanhoitoon ja sairauteen yleensä kannattavuuksien kohtuuttoman suuria eroa- 36326: välillisesti tai välittömästi liittyvistä tehtä- vuuksia on voitu vähentää. Erittäin tärkeä 36327: vistä. näkökohta on, että tämän tasausjärjestelmän 36328: Tämän asian lainsäädännöllisen käsittelyn puitteissa on voitu vähentää painetta lääk- 36329: luonteesta johtuen ei kuitenkaan nykyisillä keiden hintoja kohtaan ja valita lääkkeiden 36330: voimasuhteilla ole mitään voitu tehdä ja niin hintoja määrättäessä kannattavuustaso keski- 36331: ovat kaikki muutkin apteekkilaitosta koske- määräisen kannattavuuden eikä pienimpien 36332: vat uudistukset siirtyneet jatkuvasti eteen- apteekkien kannattavuuden perusteella. Täl- 36333: päin ja asiassa tehdyt aiotteet ovat jääneet lainen kehitys olisi kaikessa suhteessa sekä 36334: hurskaiden toivomusten asteelle. lääkkeitä ostavan yleisön että yhteiskunnan 36335: Tällä hetkellä olisi apteekkilaitoksen si- itsensä edun mukaista. 36336: säistä uudistamista koskevat pyrkimykset Vaikka periaatteessa olemme sitä mieltä, 36337: kuitenkin jo korkea aikp. saada käytännön te- että apteekkitavarakauppa, lääketeollisuus ja 36338: kojen asteelle. Sairausvakuutustoiminnan ke- lääkkeiden jakelutoiminta kokonaisuudessaan 36339: )littyessä yhä suurempi osa lääkkeiden osta- on otettava yhteiskunnan haltuun, olisi kä- 36340: miseen kuuluvista rasitteista siirtyy yhteis- ., sittääksemme kuitenkin apteekkilaitoksemme 36341: kunnan harteille ja näinollen olisi kaikin. puo- suhteen edes jonkinlaisiin uudistuksiin jo nyt 36342: Iin yhteiskunnan omankin edun mukaista en- käytännössäkin päästävä. Tuota suurta 36343: tistä tarkemmin kontrolloida lääkkeiden hin- uudistusta ei voida yhtäkkisesti toteuttaa, 36344: nanmuodostumista ja siihen vaikuttavia teki- mutta toisaalta on vää.rin vain odottaa ja 36345: jöitä. Nyt voimassa olevassa järjestelmässä antaa kaiken olla sellaisena kuin se satoja 36346: lääketaksa tosin on määrätty yhteiskunnan vuosia jo on ollut. 36347: toimesta yhtäJäiseksi koko maata varten, Olisi tärkeää, että tässä aloitteessa esitetyt 36348: mutta lääketaksassa määrätty myyntipalkkio näkökohdat asiantuntijoista kokoonpannun 36349: määräytyy pienimpien apteekkien kannatta- komitean avulla kiireellisesti tutkittaisiin ja 36350: vuuden perusteella. Suurimmissa apteekeissa että samassa yhteydessä realistiselta pohjalta 36351: muodostuu kannattavuus tämän johdosta koh- viitoitettaisiin ne kehityslinjat, joiden puit- 36352: tuuttoman korkeaksi, eikä apteekkimaksujär- teissa voidaan pyrkiä koko lääkehuollon ja 36353: jestelmä tässä suhteessa ole kyennyt saamaan lääkkeiden valmistuksen yhteiskunnan hal- 36354: todellista, tasaavaa merkitystä. Voimassa ole- tuun saattamiseen. 36355: vaa apteekkimaksujärjestelmää on lisäksi ai- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 36356: heellisesti arvosteltu siitä, että siinä valtio vä. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi :toivo- 36357: lillisesti on ikäänkuin osaltaan ollut hyöty- muksen, 36358: 832 VI,14. - Apteekkilaitoksen tasausjll.rjestebnä. 36359: 36360: 36361: että hallitus kiireellisesti asettaisi laskettuihin perusteisiin ja että sa- 36362: komitean, jonka tehtävänä olisi tutkia massa yhteydessä viitoitetaan ne suun- 36363: ja ehdottaa toimenpiteet, joiden taviivat, joiden puitteissa kehitystä, 36364: avulla luodaan sisäisen kannattavuu- kaikin lainsäädäntömme suomin mah- 36365: den tasausjärjestelmä apteekkilaitok- dollisuuksin lähdetään ohjaamaan 36366: seemme muiden Pohjoismaiden esimer- niin, että lääkkeiden jakelu, lääkkeiden 36367: kin mukaisesti ja että 'tämän järjestel- tukkukauppa ja lääketeollisuus voi- 36368: män voimaansaattamisen jälkeen siir- daan asteittain siirtää yhteiskunnan 36369: rytään lääketaksaa määrättäessä keski- haltuun. 36370: määräisen kannattavuuden mukaan 36371: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 36372: 36373: Esko Niskanen. Voitto Hellsten. Valde Nevalainen. 36374: Reino Breilin. Dmari Linna.. Sulo Hostila. 36375: Sakari Knuuttila. 36376: 833 36377: 36378: VI,15. - Toiv.al. N :o 311. 36379: 36380: 36381: 36382: 36383: Niskanen ym..: Eläkeiän määräämisestä apteekkioikeuksien 36384: haltijoille. 36385: 36386: 36387: E· d u s k u n n a 11 e. 36388: 36389: Eduskunnalle on ai'kaisemmin jätetty aloit- nittu, ettei apteekkioikeuksien vapautuessa 36390: teita, joissa on esitetty eroamisiän määrää- uusia enaa myönnettäisi yksityisille henki- 36391: mistä apteekkareille ja näiden aloitteiden pe- löille, vaan vapautuvat oikeudet otettaisiin 36392: rusteluissa on aivan oikein viitattu apteekki- valtion haltuun, joko nykyisen yliopiston ap- 36393: oikeuden haltijan keskeiseen merkitykeeen ap- teekkijärjestelmän puitteissa tai luomalla tar- 36394: teekkien hoidon ja yleisen lääkintäturvalli- koitusta varten uusi apteekkiverkosto, mikäli 36395: suuden kannalta. Monissa maissa tällainen se lainsäädäntömme puitteissa eduskunnan 36396: eläkeikä on määrätty. Mm. Norja'SSa ja Tans- nykyisillä voimasuhteilla on mahdollista. 36397: kansaa se on 70 vuotta, Ruotsissa 67 vuotta. Eläkeiän määrääminen apteekkareille va- 36398: Miten suuren luokan asian kanssa tämän ky- pauttaisi huomattavan määrän apteekkioi- 36399: symyksen yhteydessä ollaan tekemisissä, sen keuksia ja siten osaltaan helpottaisi niiden 36400: osoittaa esimerkiksi vuonna 1964 vallinneen järjestelyjen suorittamista, joiden edessä yh- 36401: tilanteen perusteella tehty tilasto. Mainittuna teiskuntamme lääkeaineiden jakeluun ja lää- 36402: vuonna maamme 527 :stä apteekkarista 23,1 % kekauppaan nähden joka tapauksessa on. 36403: eli 122 oli yli 65 vuotiaita. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 36404: Eduskunnalle on myös aikaisemmin useaan tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt- 36405: otteeseen jätetty aloitteita apteekkilaitoksen täväksi toivomuksen, 36406: ja lääketeollisuuden kuin myös apteekkita- 36407: varakaupan ottamisesta kokonaan valtion hal- että kalli:tus ryhtyisi kiireellisesti 36408: tuun. Huomioon ottaen tämän uudistuksen toimenpiteisiin eläkeiän määräämiseksi 36409: vaatiman käsittelyjärjestyksen on kuitenkin apteekkioikeuksien kaltijoille yhteis- 36410: ilmeistä, ettei kysymystä voida yht'äkki- kunnassamme muilla aloilla normaa- 36411: sesti ratkaista, vaan siinä joudutaan etene- listi vallitsevien säädösten mukaisesti. 36412: mään asteittain. Eräänä keinona on mai- 36413: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 36414: 36415: Esko Niskanen. Voitto Hellsten. 36416: Reino Breilin. Ilmari Linna. 36417: Sakari Knuuttila. 36418: 36419: 36420: 36421: 36422: 105 E 529/66 36423: 834 36424: 36425: VI,16.- Toiv.al. N: o 812. 36426: 36427: 36428: 36429: 36430: Leivo-Larsson ym.: Lääketeollisuuden ja apteekkien ottami- 36431: sesta valtion haltuun. 36432: 36433: 36434: E d u s k u n n a ll e. 36435: 36436: Eduskunnan piirissä on useaan otteeseen Niinhyvin valtio kuin kunnat joutuvat suu- 36437: ollut käsiteltävänä kysymys apteekkilaitoksen ressa määrin suorittamaan lääkkeiden käy- 36438: ottamisesta yhteiskunnan haltuun. Eduskun- töstä aiheutuvia kustannuksia. Tämä yhteis- 36439: nan toivomuksesta on hallitus aikaisemmin kunnan osuus on suuresti kasvanut sairausva- 36440: suorituttanut asiaa koskevia tutkimuksia ja kuutuslain voimaan tultua. Se merkitsee, että 36441: vissiä terveeseen suuntaan käyvää uudistu- huomattava osa yhteiskunnan varoista käyte- 36442: mista jo ol'lut havaittavissa mm. kanta-ap- tään erään monopoliasemassa olevan yksityi- 36443: teekkioikeuksien iopettaminen ja Yliopiston sen tuotanto- ja liiketoiminnan alan tukemi- 36444: Apteekin oikeuksien laajentaminen, mutta seen kohtuuttomien hintojen maksamisen 36445: nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan vastaa muodossa. 36446: yksityisten kansalaisten ja yhteiskunnan Nykyinen yksityinen monopolijärjestelmä 36447: etuja ja tarpeita. on osoittautunut myös alan työntekijöiden 36448: Lääketeollisuuden laajentuminen on tuonut kannalta vähemmän suositeltavaksi. Myös 36449: oman lisänsä epäkohtiin. Lääkkeiden ja lää- asian moraalinen puoli, nimittäin se, että ke- 36450: keaineiden mainonta on aivan viimeisten vuo- nelläkään ei pitäisi olla oikeutta rikastua 36451: sien aikana laajentunut valtavasti. Se on mm. toisten ihmisten sairauden kustannuksella, on 36452: johtanut lääkkeiden huomattavaan väärin- asia, johon on syytä suhtautua vakavasti 36453: käyttöön, aiheuttanut terveydellisiä haittoja, asiaa käsiteltäessä. 36454: johtanut jopa kuolemantapauksiin ja aiheut- Edelläsanottuun viitaten ehdotamme edus- 36455: tanut vastasyntyneillekin elämänaikaisia sai- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 36456: rauksia. 36457: Monopoliasema on johtanut lääketeollisuu- 36458: den sekä lääkkeitten tukku- ja vähittäiskau- että hallitus kiireellisesti antaisi 36459: pan hintakiskontaan, joka hakee vertaistaan. Eduskunnalle esityksen lääketeolli- 36460: Hinnat saattavat myös vaihdella eri aptee- suuden ottamiseksi valtion haltuun ja 36461: keissa, mikä saattaa johtua esim. apteekkarin samoin, että apteekit asteittain sitä 36462: käsityksestä vastuustaan apteekin hoidosta mukaa kuin uusien apteekkioikeuksien 36463: ja henkilökunnastaan. Tästä johtuen saat- antaminen tulee kysymykseen, otet- 36464: ,taa apteekkarin liikevoitto myös vaihdella taisiin valtion omistukseen ja h'oitoon. 36465: huomattavasti. 36466: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 36467: 36468: T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen. 36469: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen. 36470: Viljo Pousi. 36471: 835 36472: 36473: VI,17. - Toiv.a.l. N: o 313. 36474: 36475: R. Virtanen ym.: Lääketeollisuden, apteekkitavarain maahan- 36476: tuonnin ja tukkumyynnin sekä apteekldlaitoksen ottami- 36477: sesta valtion haltuun. 36478: 36479: Ed u s kun n a ll e. 36480: 36481: Helmikuun 7 päivänä 1946 asetti valtioneu- taisi mahdollisuuden lääkkeiden tuotannon 36482: vosto sosialisoimiskomitean tutkimaan ja ja jakelun uudelleen järjestämiseen, jossa ny- 36483: suunnittelemaan sopiVIen elinkeinoelämän kyistä paremmin otettaisiin huomioon kansa- 36484: alojen mahdollista yhteiskunnan haltuun ot- laisten terveydelliset ja taloudelliset näkö- 36485: tamista. Valtioneuvostolle maaliskuun 31 päi- kohdat. Pieniin yksikköihin jakautuneen ja- 36486: vänä v. 1950 antamassaan lausunnossa sosiali- J-:eluportaan ottaminen valtion haltuun ei 36487: soimiskomitea mm. ehdotti toimikunnan aset- mielestämme yleisesti ole perusteltavissa. Ap- 36488: tamista laatimaan ehdotukset maan apteekki- teekkilaitos, vaikka jakautuukin pieniin yk- 36489: laitoksen järjestämisestä. Komitean mietin- sikköihin, toimii kuitenkin alalla, jossa so- 36490: nössä lähdetään siitä, että apteekkitavarain siaalisilla ja terveydellisillä näkökohdilla 36491: maahantuonti ja tukkumyynti otetaan valtion voidaan tämän jakeluportaan kansallista- 36492: haltuun. Samoin jakeluverkosto. Lääketeolli- mista puoltaa. 36493: suuden kohdalla edellytettiin valtion lääke- Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen kan- 36494: teollisuuden luomista ja tällä alalla toimivien sallistamisen puolesta puhuu sekin, että val- 36495: tehtaitten siirtämistä valtion omistukseen ja tio ja kunnat osallistuvat nykyisin jo monilla 36496: hallintaan. eri tavoin terveydenhoidon kustannuksiin. 36497: Ehdotuksensa perusteluissa komitea ko- Sairausvakuutuslain kehittäminen vapaan 36498: rosti lääkkeiden ja lääkeaineiden tuotannon lääkäri- ja lääkehuollon asteelle edellyttää 36499: sekä myynnin yleishyödyllistä luonnetta tode- myös yksityiseen voitontavoitteluun perustu- 36500: ten, että "yksityistä voittoperiaatetta voidaan van lääketuotannon ja jakelun ottamista val- 36501: kaikkein vähimmin hyväksyä alalla, jonka yk- tion haltuun. Sairausvakuutuslain voimaan- 36502: sinomaisena tarkoituksena on sairauksien eh- tulon jälkeen tapahtuneet laboratoriomaksu- 36503: käiseminen tai parantaminen." jen ja lääkkeiden hintojen korotukset osoit- 36504: Kysymys lääketeollisuuden ja apteekkilai- tavat myös edellä mainitun toimenpiteen tar- 36505: toksen kansallistamisesta on monistakin eri peellisuuden. 36506: syistä tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Lää- Edellä sanottuun viitaten estiämme edus- 36507: keteollisuuden ja apteekkilaitoksen tehtävänä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36508: olisi mielestämme huolehtia siitä, että kansa- 36509: laiset saisivat lääkkeet mahdollisimman hal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 36510: valla. Suurelta osalta kaupallisiin näkökohtiin lääketeollisuuden, apteekkitavarain 36511: perustuvasta lääkkeiden ja lääkeaineiden maahantuonnin ja tukkumyynnin 36512: mainostamisesta pitäisi voida luopua. Lääke- sekä apteekkilai·toksen ottamiseksi val- 36513: teollisuuden ottaminen valtion haltuun an- tion haltuun. . 36514: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 36515: 36516: Rainer Virtanen. Kelpo Gröndahl. Siiri Lehmonen. 36517: Leo Suonpää. Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso. 36518: Laauri Kntola. Veikko Saarto. Paavo Aitio. 36519: Aarne Pulkkinen. Heikki Mustonen. Aimo Laiho. 36520: Veikko J. Rytkönen. Paavo Lagerroos. Toivo Friman. 36521: Väinö R. Virtanen. Pauli Puhakka. Lyyli Koskinen. 36522: Pekka Silander. Kaisu Weckman. Taisto Sinisalo. 36523: Kaino Haapanen. Lauha Männistö. Kauko Hjerppe. 36524: Martti Linna. Matti Koivunen. Olavi J. Laine. 36525: 836 36526: 36527: VI,18. - Toiv.al. N: o 314. 36528: 36529: 36530: 36531: 36532: Voutilainen ym.: Apteekkitavarain tukkukaupan, lääketeolli- 36533: suuden ja apteekkilaitoksen ottamisesta valtion omishlkseen. 36534: 36535: 36536: 36537: E d u s k u n n a ll e. 36538: 36539: Toisen maailmansodan jälkeen on valtion terveyden- ja sairaanhoitoa, on periaatteelli- 36540: oma yritystoiminta maassamme kasvanut lä- selta kannalta katsoen arveluttavaa, että täl- 36541: hinnä uusia yrityksiä perustamalla ja entisiä laistä toimintaa sallitaan har~oittaa yksityi- 36542: laajentamalla. Sen sijaan on melkein koko- sen voittoperiaatteen mukaan. Voiton hank- 36543: naan laiminlyöty hankkia yhteiskunnalle ne kimista sairauden kustannuksella lienee pi- 36544: edut, jotka eräillä aloilla olisivat saavutetta- dettävä vakavana epäkohtana. 36545: vissa keskittämällä yksityisten omistamia yri- Nykyisestä järjestelmästä seuraa vakavia 36546: tyksiä valtion omistukseen ja hallintaan. Sa- haittoja, jotka voidaan poistaa vain sosiali- 36547: malla kun valtiokapitalismi on laajentunut ~mimisen avulla. Suoritetuissa selvityksissä on 36548: melkoisesti esimerkiksi kaivosteollisuuden, käynyt ilmi vallitsevassa järjestelmässä ilme- 36549: aloilla, ovat monet valtion tehtäväpiiriin lä- nevä rakenteellinen mutkikkuus ja liikapor- 36550: heisemmin kuuluvat elinkeinot jätetty yhteis- rastus sekä tehtaitten ja tukkuliikkeitten mo- 36551: kunnallisen omistuksen ulkopuolelle, vaikka nilukuisuus, mistä johtuen koko järjestelmä 36552: ne luonteeltaan sosiaalisina ja yieishyödylli- on kansantaloudellisesti epärationaalinen. 36553: sinä kuuluisivat läheisesti valtion toimialaan Yritysten omistukselliset suhteet ja etuyhtey- 36554: ja vaikka valtion haltuun keskittämällä olisi det lääkäri- ja apteekkikuntaan ovat epäkoh- 36555: saavutettavissa suuria kansantaloudellisia tia, jotka ovat poistettavissa vain omistusoi- 36556: etuja. Tyypillisen esimerkin tästä tarjoaa keuden siirtämisellä. 36557: lääketeollisuus, apteekkitavarain rtukku- 36558: kauppa ja apteekkilaitos. Lääketeollisuuden, apteekkitavarain tukku- 36559: Jo ennen ensimmäistä maailmansotaa esi- kaupan ja apteekkilaitoksen sosialisoimista 36560: tettiin maassamme ajatus apteekkilaitoksen koskevia tutkimuksia on suoritettu siinä mää- 36561: hoitamisesta valtion monopolin avulla. Esi- rin, että varsinaisten perustutkimusten suo- 36562: merkkinä siitä, että apteekkilaitoksen yhteis- rittamista asiassa ei voida pitää tarpeelli- 36563: kunnallistamista on pidetty tarkoituksenmu- sena. Avainasemassa yhteiskunnallistamisen 36564: kaisena myös porvarillisella taholla, on v. toimeenpanemisessa on pidettävä aptookkita- 36565: 1920 tehty aloite apteekkilaitoksen ottami- varain tukkukauppaa, jonka yhteiskunnallis- 36566: sesta valtion haltuun ja hoidettavaksi. Vuon- taminen avaa mahdollisuudet järjestelmässä 36567: na 1945 eduskunnan toivomuksena esitettiin olevien räikeimpien puutteiden poistamiseksi 36568: tutkimusten toimittamista apteekkilaitosten ja yhteiskunnallistamisen jatkamiselle lääke- 36569: ottamisesta valtion haltuun. Suoriteuissa sel- teollisuuden piirissä ja apteekkilaitoksessa. 36570: viyksissä, joita ovat laatineet mm. pankin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36571: johtaja Linturi ja sosialisoimiskomitea, on nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 36572: päädytty myönteiseen tulokseen itse pääasi- muksen, 36573: assa, nimittäin siinä, että maan apteekkita- 36574: varahuolto on parhaiten järjestettävissä yh- että hallitus kiireellisesti antaisi 36575: teiskunnan toimesta. Koska lääketeollisuutta, Eduskunnalle esityksen laiksi apteekki- 36576: apteekkitavarain tukkukauppaa ja apteekki- tavarain tukkukaupan keskittämi- 36577: laitosta on pidettävä olennaisena osana yleistä sestä valtion yksinoikeudeksi ja ryh- 36578: VI,18, -Voutilainen ym. 837 36579: 36580: tyisi samalla toimenpiteisiin suunnitel- lisuuden ja apteekkilaitoksen 'Ottami- 36581: man aikaansaamiseksi maan lääketeol- seksi valtion omi~ukseen ja hallintaan. 36582: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 36583: 36584: U. H. Voutilainen. Urho E. Knuuti. M. Laaksonen. 36585: Bror Lillqvist. Tyyne Paasivuori. Väinö Vilponiemi. 36586: Uljas Mäkelä. Margit Eskman. Ilmo Paananen. 36587: Lyyli Aalto. Sinikka Luja. Antti A. Halm.e. 36588: Sylvi Siltanen. Pauli Burman. Meeri Kalavainen. 36589: Antero Väyrynen. Akseli Roden. Sylvi Siltanen. 36590: Edit Terästö. K. F. Haapasalo. Reino Breilin. 36591: Viljo Virtanen. Ensio Partanen. A-V. Perheentupa. 36592: Eero Häkkinen. Kalle Matilainen. Lyyli Aalto. 36593: Valde Nevalainen. Arvo Salo. Eino Raunio. 36594: Antti 0. Pennanen. 36595: 838 36596: 36597: VI,19.-Toiv.al. N:o 315. 36598: 36599: 36600: 36601: 36602: Kemppainen: Toimenpiteistä sairaaloiden rakennuskustannus- 36603: ten nousun estämiseksi. 36604: 36605: 36606: E d u s k u n n a 11 e. 36607: 36608: Maamme sairaalalaitos on voimakkaan ke- torisen kehityksen mukana, mutta toisaalta 36609: hityksen alainen. Sen vaatimat kustannukset on ilmeistä, että sekä rakennusten huonetila- 36610: ovat varsin merkittävät. Arvosteltaessa kus- ohjelmien laadinnassa, että niiden suunnitte- 36611: tannuksia ja hyväksyttäessä kustannusar- lussa ei ole noudatettu varallisuutemme mu- 36612: vioita ovat sairaalat jaetut kolmeen luokka.an, kaista säästäväisyyttä. Myöskin voi olla niin, 36613: mitä tulee niiden käyttötarkoitukseen. Kus- että jotkut varsin vähälukuisat ja tästä joh- 36614: tannuksien on arveltu jakautuvan siten, että tuen tärkeät ryhmät esittävät rakennustoimi- 36615: maaseudulle rakennettava paikallissairaala on kunnille sellaisia vaatimuksia, että niiden to- 36616: huokein ja sitä hieman kalliimpi on aluesai- teuttaminen on ollut omiaan nostamaan kus- 36617: raala ja että keskussairaala on kaikkein kal- tannuksia yli sen, mitä on voitu arvioida. Ot- 36618: lein. Nyt, kun joitakin sairaaloita on raken- taen huomioon sen, että sairaalalaitoksen ke- 36619: nettu, on voitu todeta, että sairaalapaikan hitys edellyttää ennen muuta sitä, että sai- 36620: hinta riippumatta siitä, mikä on sairaalan raalapaikat jakautuvat tasaisesti maamme eri 36621: tyyppi, on usein sama. Niinpä nyt rakenteilla alueille ja että varoja niiden toteuttamiseen 36622: olevan Raahen aluesairaalan yhden potilas- näin ollen pyritään säästämään väittämällä 36623: paikan hinta on lähes 100 000 nmk eli jopa liian suuria ja kalliita ratkaisuja ehdotan 36624: kalliimpi kuin keskussairaalapaikka. Tämä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 36625: toteamus, paitsi, että se merkitsee sairaala- toivomuksen, 36626: ohjelman toteuttamisen osalta huimaavaa 36627: kustannusten ylittämistä tehdyistä arvioista, että hallitus kiireelliseGti tutkisi ne 36628: se merkitsee sitä, että taloudelliset mahdolli- syyt, jotka aiheuttavat sairaaloiden ra- 36629: suudet sairaalaohjelman toteuttamiseksi ny- kennuskustannusten n'ousun huomatta- 36630: kyään oletetussa laajuudessa merkitsevät oh- vasti yli sen, mitä on arvioitu ja selvi- 36631: jelman siirtämistä erityisesti Helsingin ulko- tyksen saatuaan antaisi ohjeet, joita 36632: puolella olevan Suomen sairaanhoidon jär- noudattamalla mainittu kehitys voi- 36633: jestämisen osalta sietämättömän pitkälle. daan estää ja saada sairaalalaitos 'to- 36634: Sairaanhoidon vaatimien rakennusten han- teutettua tasaisesti koko maata varten. 36635: kintahinnat ovat nousseet luonnollisesti infla- 36636: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 36637: 36638: Jaakko Kemppainen. 36639: 839 36640: 36641: VI,20.-Toiv.al. N:o 316. 36642: 36643: 36644: 36645: 36646: Laaksonen ym.: Komitean asettamisesta tutkimaan sairaalar 36647: rakennustoiminnassa ilmeneviä epäkohtia. 36648: 36649: 36650: E d u s k u n n a 11 e. 36651: 36652: Sairaalalaitos muodostaa merkittävän osan kesälomien aikana. Maaseudulta ei kuiten- 36653: yhteiskunnallista sosiaalihuoltoa. Sen laitok- kaan saa helpolla hoitotyövoimaa. 36654: siin on sijoitettuna huomattavia, kansalaisilta Toinen kysymys on miten saa näille kesälo- 36655: veroina perittyjä, rahamääriä. Näiden varojen masijaisille asuntoja, koska sairaala ei voi pi- 36656: sijoittaminen tarkoituksenmukaisella tavalla tää reservissä tällaisia ylimääräisiä asuntoja. 36657: on siten jokaisen kansalaisen asia. Asutuskeskuksissa sensijaan kesäaikainen 36658: Sairaalarakennustoimintaa on maassamme asuntotilanne ei ole niin vaikea. 36659: hoidettu tähän mennessä ilman kokonaissuun- 36660: nitelmaa. Tämän johdosta tulokset ovatkin Edellämainittujen sairaaloitten asuntora- 36661: nähtävissä ratkaisuina, jotka eivät ole par- kennustoiminnassa on myöskin ilmeisiä epä- 36662: haita mahdollisia. Rakennustoiminnassa ei ole kohtia, jotka johtuvat lähinnä valtionavun 36663: huomioitu kokonaisuuden tarvetta, vaan ku- epäjohdonmukaisesta myöntämisestä. Sosiaali- 36664: kin sairaalatoiminnan ala suunnittelee raken- ministeriön a:lainen vajaamielishuolto toteut- 36665: tamista omaa tarvettaan silmälläpitäen. Sai- taa henkilökunnan asuntorakennustoiminnassa 36666: raaloitten sijoittelussa on ilmeisiä epäkohtia. terveitä periaatteita, myöntäen valtionavun 36667: Nykyisen käytännön mukaisesti sairaala si- nykyaikaista asumistasoa edellyttäville asun- 36668: joitetaan sinne, mikä kunta tarjoaa parhaim- noille. Sensijaan mielisairaaloissa lääkintö- 36669: man tai perustetulle kuntainliitolle taloudelli- hallitus myöntää valtionapua vain jos esim. 36670: sesti edullisimman ratkaisun. Kuka tarjoaa yksinäisen asunnon pinta-ala on korkeintaan 36671: suurimman tontin tai muulla tavalla tukee 16 m2. Kuntainliitot olisivat halukkaita ra- 36672: kuntainliittoa taloudellisesti. Tämän mukai- kentamaan kunnollisia asuntoja, mutta lää- 36673: sesti sairaaloita sijoitetaan varsin epämääräi- kintöhallituksen kieltäytyminen suorittamasta 36674: siin paikkoihin kauas asutuskeskuksista, jopa valtionapua estää sen. 36675: aivan korpeen. Edelläolevaan viitaten tarvittaisiin toimen- 36676: Tällä tavalla saadaan sairaaloitten toi- piteitä, jotta ei enää pääsisi tapahtumaan sel- 36677: minta edullisesti alkuun, mutta aiheutetaan laisia virheitä kuin tähän saakka, ja että sai- 36678: sen jatkuvalle toiminnalle suuria vaikeuksia. raalalaitoksen toimintaa rahoitettaessa huo- 36679: Kaukana asutuskeskuksista sijaitseviin sai- mioitaisiin jo syntynyt tilanne ja asuntora- 36680: raaloihin on ensiksikin vaikea saada työvoi- kennustoimintaa tuettaisiin riittävässä mää- 36681: maa. Tämä pätee sekä lääkäri- että muuhun rin niitten laitosten kohdalla, jotka jo on si- 36682: hoitotyövoimaan nähden. Mutta tämä ei koske joitettu työvoiman saannin kannalta epäedul- 36683: vain vakinaista työvoimaa, vaan vielä suu- liseen ympäristöön. 36684: rempi vaikeus tulee esille tilapäisen työvoi- 36685: man saannissa. Joku teollisuuslaitos sijoitet- Esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 36686: tuna kauas asutuskeskuksesta voi silti toimia vomuksen, 36687: menestyksellisesti, sillä se ei tarvitse samalla 36688: tavoin sijaistyövoimaa. Kesälomien aikana että hallitus välittömästi nimeavn 36689: esim. teollisuuslaitos voi olla pysähdyksissä. komitean tutkimaan sairaalarakennus- 36690: Tämä ei kuitenkaan käy sairaalan kohdalla. toiminnassa ilmeneviä epäkohtia ja 36691: Sairaalan on toimittava, nimenomaan mieli- että komitea kiireellisesti valmistaisi 36692: sairaaloitten ja vajaamielislaitosten, myöskin ehdotuksensa toimenpiteiksi, joitten 36693: 840 VI,20. - Sairaa.larak6nnustoi.minta. 36694: 36695: 36696: mukaan sairaaloitten rakennustoimin- henkilökunnan asuntorakennustoimin- 36697: taa ja sijoi-ttelua valvottaisiin yhtenäi- taa rah'oitettaessa huomioitaisiin val- 36698: sen suunnitelman puitteissa ja että litseva ·Ulanne ja tapaihtunut kehitys. 36699: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 36700: 36701: Mikko Laaksonen. Lyyli Aalto. 36702: 841 36703: 36704: Vl,21.- Toiv.al. N:o 317. 36705: 36706: 36707: 36708: 36709: af Heurlin ym.: Aluevarausten tekemisestä Helsingin yliopis- 36710: tallisen keskussairaalan tarpeita varten. 36711: 36712: 36713: 36714: E d u s k u n n a ll e. 36715: 36716: Aikoinaan tehdyt sopimukset ja voimassa laajempaa tonttialuetta tarpeellisena. Val- 36717: oleva lainsäädäntö yliopistollisista keskussai- tioneuvoston asettaman ns. Meinander-komi- 36718: raaloista edellyttävät lähivuosina Helsingin tean viime vuonna valmistuneen mietinnön 36719: yliopistollisen keskussairaalan rakentamista N: o 9 B/65 ehdotus sijoittaa vastoin ai- 36720: säädettyyn laajuuteensa. Erittäin vaikeana kaisempia suunnitelmia kaikki nyt Helsingin 36721: tunnettu lääkäripula maassamme myöskin te- keskusta-alueella sijaitsevat sairaalapaikat 36722: kee välttämättömäksi valtiolle tämän laki- Meilahden jo nyt ahtaalle vain noin 20 h: n 36723: määräisen velvoitteen hoitamisen. Helsingin suuruiselle alueelle, mikä ei alueella vuoden 36724: yliopistollisessa keskussairaalassa paine li- kuluessa käyttöön tulevat jo rakennetut noin 36725: sääntyy lähivuosina entistä jyrkemmin, koska 2 100 paikkaa huomioonottaen täytä edes 36726: sen lisäksi, että keskussairaalapiiri käsittää puoltakaan em. normista, olisi erittäin vahin- 36727: koko Uulenmaan läänin paria kuntaa lu- gollinen toteutettuna Uudeltamaalta ja kau- 36728: kuunottamatta, millä alueella väkiluvun empaakin tuleville potilaille sekä maamme 36729: kasvu on ylivoimaisesti suurin maassamme, lääketieteelliselle opetukselle ja tutkimuk- 36730: myöskin Helsingin yliopiston valtakunnalli- selle. Kysymys Uudenmaan keskussairaala- 36731: siin koko maan väestöä ja pitkälle erikoistu- paikkojen sijoituksesta samoin kuin Helsin- 36732: nutta lääketieteen opetusta palveleviin paik- gin Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja 36733: koihin kohdistuu samoin erikoisen voimakas yleensä lääketieteellisen tutkimuksen alueva- 36734: paine. Tämä on johtanut erittäin pitkiin jo- rauksista tulisi ratkaista ottaen huomioon 36735: notusaikoihin vahingoksi potilaille ja lääke- muutkin perusteet kuin valtioneuvoston ja 36736: tieteen opetukselle koko valtakunnassa. muiden valtion laitosten sinänsä perusteltu 36737: Uusien yliopistoklinikoiden rakentaminen tarve saada käyttöönsä nyt sairaalakäytössä 36738: on tehtävän laajuuden ja monitahoisuuden olevat kaikki tontit Helsingin keskustaosissa. 36739: huomioon ottaen paljon aikaa vievä tehtävä Aluevaraukset tulisi tehdä ottaen huomioon 36740: erityisesti oljelmointiin ja suunnitteluun näh- Uudenmaan läänin melko pian tapahtuvan 36741: den, mikäli halutaan päästä tarkoituksenmu- väestön kasvun noin kaksinkertaiseksi sekä 36742: kaiseen taloudelliseen ratkaisuun. Tällöin tu- varat-en kutakin lisäpotilaspaikkaakin varten 36743: lisi myöskin aluekysymykset ja .tonttivarauk- vähintään 200 m2 ja mikäli on kyseessä ope- 36744: set keskussairaalan uusia osastoja suunnitel- tus ja tutkimustarkoituksia palveleva sairaala 36745: taessa ratkaista siten, että kaikille Uuden- mieluimmin kaksinkertainen määrä tontti- 36746: maan eri osista ja muualta saapuville kes- alaa. Tässä yhteydessä tulisi sairaalasijoitus- 36747: kussairaaln palveluksia käyttäville, samoin ja -suunnittelu niveltää yleiseen yhdyskunta- 36748: heidän omaisilleen ja lääketieteen opetuS- ja suunnitteluun ja erikoisesti myös liikenne- 36749: tutkimustoiminnalle voidaan taata väljät ti- suunnitteluun ottaen huomioon koko keskus- 36750: lat, joustavat liikenneyhteydet ja riittävät sairaalapiirin, Uudenmaan väestö. Käyttäen 36751: paikoitusalueet. Kansainvälisenä asemakaava- apuna maakunnallista sairaanhoitosuunnitte- 36752: ja sairaalanormina on edistyneissä maissa jo lua voidaan parhaiten päästä potilaiden edut 36753: kauan ollut miniminä 200 m2 tonttialuetta turvaamaan sekä samalla varaamaan hyvät 36754: potilaspaikkaa kohden yleensä sairaaloissa ja mahdollisuudet opetuksen ja tutkimuksen tar- 36755: opetussairaaloissa on pidetty huomattavasti peille. Sairaalasuunnitteluun varattu aika ja 36756: 106 E 529/66 36757: 842 VI,21. - Helsingin yliopiston keskussairaala. 36758: 36759: 36760: määrärahat saadaan moninkertaisena takaisin yliopistollisen keskussairaalan Uuden- 36761: tehokkaamman ja taloudellisemman ja sa- maan läänin väestöä palvelevien uttSien 36762: malla potilaille inhimillisemmän sairaalan keskussairaalaosastojen tarpeita varten 36763: muodossa. Koska Uudenmaan sairaanhoito- sekä edelleen Helsingin Yliopiston lää- 36764: suunnittelu yleensä ja erikoisesti keskussai- ketieteellistä tiedekuntaa sekä keskus- 36765: raalapaikkojen osalta on kiireellinen tehtävä sairaalan opetus- ja tutkimustoimintaa 36766: tulisi se heti saada jälleen käyntiin. varten huolehtimaan samalla siitä, että 36767: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme riittävässä laajuudessa voitaisiin heti 36768: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ryhtyä suunnittelutoimenpiteisiin H el- 36769: singin yliopistollisen keskussairaalan 36770: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti puuttuvien klinikoiden rakentamiseksi 36771: toimenpiteisiin riittävän laajojen alue- ottaen tällöin huomioon koko Uuden- 36772: varausten aikaansaamiseksi Helsingin maan tulevankin saimalatarpeen. 36773: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 36774: 36775: Kaarlo af Heurlin. Tyyne Paasivuori. 36776: Eino Siren. Ilmari Linna. 36777: Lars Lindeman. 36778: 843 36779: 36780: VI,22.- Toiv.al. N :o 318. 36781: 36782: 36783: 36784: 36785: Uoti: Uuden keskussairaalarakennuksen aikaansaamisesta Hä- 36786: . meenlinnan kaupunkiin. 36787: 36788: 36789: E d u s k u n n a ll e. 36790: 36791: Kesäkuun 27 päivänä 1950 annetun lain linnan kaupunginsairaalan toiminta on hajoi- 36792: perusteella keskussairaaloiden rakentamisesta tettu neljään eri toimintapisteeseen, jotka 36793: on maamme keskussairaalaverkoston raken- eivät pysty sen paremmin hoidon tason kuin 36794: nusohjelma jo toteutettu varsin pitkälle. kapa:siteetinkaan vuoksi huolehtimaan kun- 36795: Uudet nykyaikaiset keskussairaalat ovat mer- nolla kaupungin sairaalatehtävistä. 36796: kinneet käännekohtaa niiden maakuntien sai- Millään asiallisilla syillä ei ole pystytty 36797: raalaoloissa, joihin keskussairaala on jo saatu puolustamaan tehtyä ratkaisua Hämeenlin- 36798: aikaan. Periaatteena on pyritty pitämään nan keskussairaalan osalta ja kysymyksessä 36799: sitä, että keskussairaaloista tulee riittävän on lievimmässäkin tapauksessa erään maamme 36800: väljiä ja monipuolisia tehokkaan sairaala- keskeisen maakunnan, Etelä-Hämeen, ver- 36801: toimen harjoittamisen edellyttämällä tavalla. taansa hakeva syrjintä maan sairaalaoloja 36802: Erittäin valitettavana ja laajalti ihmette- järjestettäessä. Todettakoon edelleen, että 36803: lyä herättävänä poikkeuksena on ollut Hä- Hämeenlinnan .kaupungissa on sekä kanta- 36804: meenlinnan ns. keskussairaalan rakentaminen. kaupungin alueella että siihen ensi vuoden 36805: Keskellä kaupunkia ahtaalla tontilla sijaitse- alusta liitettävillä alueilla kymmeniä keskus- 36806: van vanhan ja sairaalakai nykyaikaisessa mie- sairaalan rakentamiseen soveliaita tontteja. 36807: lessä täysin sopimattoman lääninsairaalan Kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi Hä- 36808: kylkeen on vain rakennettu lisärakennus. meenlinnan ja sitä ympäröivä nmaakunnan 36809: Tontille · voitaisiin periaatteessa rakentaa sairaalakysymyksessä esitän kunnioittaen 36810: vielä uusiakin lisätiloja, mutta maaperätut- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 36811: kimusten mukaan maaperä on sellainen, että 36812: raskaiden rakennusten rakentaminen sille olisi että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 36813: erittäin epätaloudellista. Nykyisellään taas tarpeellisiin toimenpiteisiin kunnolli- 36814: mainittu keskussairaala ei pysty alkuunkaan sen keskussairaalan aikaansaamiseksi 36815: täyttämään tarkoitettua tehtäväänsä. Sai- Hämeenlinnan kaupunkiin sekä pyr- 36816: raala ei voi ottaa läheskään kaikkia, hoitoa kisi kaupungin kanssa käytävillä neu- 36817: välttämättä tarvitsevia potilaita vastaan ja votteluilla sellåiseen tulokseen, että 36818: ahtaiden tilojen vuoksi on koko sairaalassa nykyinen vanhaa lääninsairaalaa laa- 36819: annettavan hoidon taso toista luokkaa kuin jentamalla OJikaansa«tu keskusairaala 36820: varsinaisissa keskussairaaloissa. voitaisiin saattaa kaupungin käyttöön 36821: Hämeenlinnan kaupungissa vallitsee muu- kaupunginsairaalaksi. 36822: toinkin suoranainen sairaalakurjuus. Hämeen- 36823: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 36824: 36825: Olli J. Uoti. 36826: 844 36827: 36828: VI,23. - Toiv.al. N: o 319. 36829: 36830: 36831: 36832: 36833: Manninen ym.: Määrä-rahasta Varkauden seudun aluesairaa- 36834: lan laajentamiseen. 36835: 36836: 36837: E d u s k u n n a 11 e. 36838: 36839: Varkauden kaupungin, Heinäveden, Kan- hakeutuvat sinne, koska kunnat eivät monista 36840: gaslammin, Rantasalmen, Jäppilän ja Jorois- syistä voi rakentaa sellaista kunnan sairaala- 36841: ten ma.alaiskuntien perustama kuntainliitto verkostoa, joka vastaisi nykyajan sairaanhoi- 36842: omistaa Varkaudessa olevan Varkauden seu- don tarpeita. 36843: dun aluesairaalan, jossa on 120 hoitopaikkaa. Kunnat, jotka omistavat aluesairaalan, 36844: Sairaalan rajoittunut hoitopaikkojen luku ei eivät omin taloudellisin edellytyksin voi laa- 36845: kuitenkaan vastaa seutnlrnnnan sairaalatar- jennusta toimeenpanna, vaan tarvitaan val- 36846: vetta. Niinpä viime vuoden aikana on si- tiovallan apua. Tavallisten yhteismäärärahO- 36847: raalahoitoa saaneiden määrä noin 7 % ja jen varassa saattaa sairaalan laajentaminen 36848: kirurgisen osaston kohdalla 17 % suurempi lykkääntyä pitkiksikin ajoiksi eteenpäin. 36849: kuin hoitopai,kkojen luku. Sairaala sijaitsee Tästä syystä olisi tämän sairaalan erikois- 36850: alueella, josta on suunnilleen yhtä pitkät väli- tarvetta ja sen laajentamista varten saatava 36851: matkat meljään keskussairaaJ.aan Kuopioon, erikoismääräraha. 36852: Joensuuhun, Savonlinnaan ja Mikkeliin, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 36853: sairaalahoidon tarpeessa olevien ihmisten on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36854: vaikea hakeutua näihin, koska niissäkin on muksen, 36855: tilanahtautta. Senvuoksi olisi Varkauden seu- 36856: dun aluesairaalaa laajennettava niin, että se että hallitus ottaisi vuoden 1967 36857: vastaisi Varkauden talousalueen sairaalatar- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- 36858: vetta. Lääkintöhallituksen taholta on lausuttu rahan Varkauden se-udun alu.esairaa- 36859: sellainen käsitys, että sairaalaa olisi laajen- lan laajentamista varten. 36860: nettava, sillä. ympäröivän maaseudun potilaat 36861: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 36862: 36863: Hugo Manninen. Lauha Mä.nnistö. 36864: Veikko J. Rytkönen. Aarne Pulkkinen. 36865: 845 36866: 36867: VI,24. -Toiv.al. N:o 320. 36868: 36869: 36870: 36871: 36872: Uoti ym.: Määrärahasta Riihimäelle rakennettavan aluesai- 36873: raalan rakennustöitä varten. 36874: 36875: 36876: E d u s kun n a ll e. 36877: 36878: Riihimäen aluesairaalan kuntainliiton, jo- aatesopimuksen mukaan uuden valtion sai- 36879: hon kuuluvat Riihimäen kaupunki, Janakka- raanhoitajakoulun tarkoituksiin 'tulisi olen- 36880: lan, Lopen, Hausjärven ja Kärkölän kunnat, naisesti helpottamaan koko Etelä-Hämeen 36881: aluesairaalan rakennussuunnitelmat ovat edis- sairaanhoitajapulaa, tulisi aluesairaalan ra- 36882: tynet niin pitkälle, että rakennuskompleksin kentaminen saada viivytyksettä alkuun. Mi- 36883: pääpiirustuksia laaditaan parhaillaan ja ne käli mahdollisuuksia ilmenee, tulisi ,tarkoituk- 36884: valmistunevat kuluvan vuoden syksyyn men- seen osoittaa valtion osuutta vastaavia määrä- 36885: nessä. Uusi aluesairaala rakennetaan Kirjauk- rahoja jo kuluvan vuoden lisämenoarvioissa. 36886: sen alueelle Riihimäelle ja rakennustyöt saa- Vähimmäistavoitteena on pidettävä sitä, että 36887: taneen välittömästi käyntiin sen jälkeen, kun valtion rahoitusosuus ratkaistaan vuoden 1967 36888: valtion osuus rakennuskustannuksista, joka varsinaisen tulo. ja menoarvion yhteydessä. 36889: on 50 % kokonaiskustannuksista, saadaan jär- Edellä olevan. perusteella esitämme kun- 36890: jestetyksi. 62.000 m3 käsittävän rakennus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 36891: kompleksin kustannusarvio on kaikkiaan noin muksen, 36892: 12 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus on 36893: siten 6 milj. markkaa, jonka lisäksi hoito- että hallitus ottaisi vuoden 1967 36894: paikkaa kohti tuleva kuntien osuus rakennus- tulo- j amenoarvioesitykseensä 6 milj. 36895: kustannuksiin on järjestyksessä sitä mukaa, markan määrärahan Riihimäen 36896: kuin työt edistyvät. Hankkeen loppurahoitus kaupunkin sekä Janakkalan, Lopen, 36897: on myös lainoituksen osalta periaatteessa sel- Hausjärven ja Kärkölän kuntien muo- 36898: villä. dostaman kuntainliiton omistukseen 36899: Koska Riihimäellä ja muissa ko. kuntain- tulevan Riihimäen kaupungin Kirja- 36900: liiton kunnissa on varsin suuri vajaus sai- uksen alueelle 'rakennettavan aluesai- 36901: raalapaikoista ja koska lisäksi nykyinen alue- raalan rakennustöihin. 36902: sairaalan kiinteistö käytettynä tehdyn peri- 36903: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 36904: 36905: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen. 36906: Viljo Pousi. Olavi Saarinen. 36907: T. Leivo-Larsson. 36908: 846 36909: 36910: VI,25. -'Toiv.al. N:o 321. 36911: 36912: 36913: 36914: 36915: Vaittinen ym..: Määrärahasta Joensuun kapunginsairaalan ra- 36916: kentamista varten. 36917: 36918: 36919: Eduskunnalle. 36920: 36921: ~anhusten ja kroonista tautia sairastavien sairastavien jonot kasvavat, on käynyt kun- 36922: joukon voimakkaasti lisääntyessä on entistä noltaan erittäin heikoksi ja 32 000 asukkaan 36923: enemmän tullut tarvetta sellaisten sairaan- suuruisessa kaupungissa paikkaluvultaan riit- 36924: sijojen aikaansaamiseksi, joissa kroonikkoja tämättömäksi. Useat huoneet pakkaskautena 36925: voidaan hoitaa. Samanaikaisesti maalta- ovat olleet vain varastona, koska lämpömit- 36926: muutto kaupunkeihin juuri mainittujen ryh- tari osoittaa pakkasasteita eikä sairaita voida 36927: mien kohdalla on käynyt entistä monilukui- näihin tiloihin sijoittaa. Sairaala, joka toimi 36928: semmaksi, koska kaikki palvelumuodot ovat ensiarvoisessa palvelutehtävässään ei nykyi- 36929: yleensä kaupungeissa helpommat tavoittaa ja sellään pysty suorittamaan kaikkia sairaalalle 36930: tämä on lisännyt painetta asutuskeskusten asetettuja tehtäviä, vaan odottaa kiireellisesti 36931: sairaaloissa. Tietysti voitaisiin kieltäytyä tois- uudistamista. 36932: paikkakuntalaisten vastaanottamisesta, mutta Edellä olevaan ja työllisyyskysymykseen 36933: sekään ei käytännössä ole mahdollista. Sai- viitaten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan 36934: raala ei saa rajoittaa toimintaansa vain sai- hyväksyttäväksi toivomuksen, 36935: raalaan otettujen potilaiden hoitamiseen. 36936: vaan sen tulee tarjota palveluksia myös sen että hallitus ottaisi vuoden 1967 36937: ulkopuolella asuvalle väestölle. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 36938: Joensuun kaupunginsairaala, jossa vuo- määrärahan Joensuun kaupunginsai- 36939: desta toiseen vanhuksien ja kroonista tautia raalan rakentamista varten. 36940: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 36941: 36942: Aili Vaittinen. Antti 0. Pennanen. 36943: 847 36944: 36945: VI,26. - Toiv.al. N :o 322. 36946: 36947: 36948: 36949: 36950: Koppanen: Määrärahasta Hyvinkään seudun sairaalan laa- 36951: jentamista varten. 36952: 36953: 36954: E d u s k u n n a 11 e. 36955: 36956: . Hyvinkään seudun sairaalan kuntainliitto käri. Lääkintöhallitus on hyväksynyt sai- 36957: on suunnitellut sairaalansa laajentamista. raalamme sairaalalain 24 § edellytetyksi pai- 36958: Tarkoituksena on saada sairaala, johon kaik- kallissairaalaksi. 36959: kiaan tulee 158 sairaansijaa. Nykyisessä Hy- Hyvinkään seudun sairaalan kuntainliit- 36960: vinkään seudun sairaalassa on 72 varsinaista toon kuuluvat Hyvinkään kaupungin lisäksi 36961: paikkaa. Lääkintöhallitus on sairaalan jatku- Hyvinkään maalaiskunta sekä Hausjärven, 36962: van ylikuormituksen vuoksi hyväksynyt tois- Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan pitäjät. 36963: taiseksi sairaalaan 82 sairaansijaa sen vuoksi Sairaala on jatkuvasti ylikuormitettu. Kuor- 36964: että tarvittava lisähenkilökunta voitaisiin mitusprosentit ovat eri vuosina olleet seuraa- 36965: ottaa valtion avun piiriin. Nykyisessä sairaa- vat: 36966: lassa on kirurginen osasto, jossa on 26 sai- 1962 .......... 105,4 36967: raansijaa, sisätautiosasto, jossa on 22 ja las- 1963 .......... 104,41 36968: tenosasto (sekaosasto) , jossa on 20 sairaan- 1964 .. .. .. . .. . 104,03 36969: sijaa sekä synnytysosasto, jossa on 14. Lisäksi 1965 . . . . . . . . . . 99,40 36970: sairaalassa on 2 leikkaussalia, laboratorio, 36971: Röntgenosasto, poliklinikka sekä itsenäisesti 36972: toimiva veripalvelu. Sairaalassa toimii muun Kunnat ovat käyttäneet sairaalaa seuraa- 36973: muassa kirurgian ja sisätautien erikoislää- vasti: 36974: 1962 1963 1964 1965 36975: hoitop. % hoitop. % hoitop. % hoitop. % 36976: Hyvinkää ........... 22154 70,2 22 607 74,5 22 668 72,8 20 753 69,8 36977: Hyvinkään mlk. . . . . . 4 338 13,8 3 745 12,3 3 539 11,4 29443 9,9 36978: Nurmijärvi ......... 225 1,7 490 1,6 332 1,1 996 3,3 36979: Tuusula ............. 1024 3,3 987 3,3 1078 3,5 1527 5,1 36980: Hausjärvi ........... 350 1,1 249 0,8 336 1,1 536 1,8 36981: Mäntsälä ............ 1229 3,9 972 3,2 1364 4,3 1137 3,8 36982: Muut ............... 1922 6,0 1302 4,3 1818 5,8 1882 6,3 36983: 36984: Sairaalassa vallitsevasta tungoksesta ja tävissä. 1965 hoidettiin kaikkiaan 3922 poti- 36985: ahtaudesta antanevat seuraavat luvut jonkin- lasta. 36986: laisen käsityksen. - Poliklinikalla, jonka Sairaala palvelee tällä hetkellä lähes 80 000 36987: muodostaa yksi tutkimus- ja yksi vastaanotto- asukkaan väestöä, joka jatkuvasti kasvaa. 36988: huone, kävi viime vuoden aikana n. 15 000 Laajennuksen suunnittelua kiirehti myös il- 36989: potilasta. Päivystystapauksia oli yli 3 500. moitus Helsingin yliopistollisen keskusairaa- 36990: Lei!kkauksia suoritettiin yli 1 300. Synnytyk- lan taholta, ettei siellä voida ajatella sairaan- 36991: siii. oli 547. Röntgenosastolla, joka kokonai- sijojen lisäämistä. 36992: suudessaan käsittää vain 25 m2, suoritettiin Laajennus on ajateltu toteutettavaksi ny- 36993: viime vuoden aikana yli 9 200 tutkimusta. kyisen sairaalan yhteyteen alueelle, joka on 36994: Varsinkin leikkauspäivinä on tavallista että asemakaavallisesti yhdistetty sairaalan tont- 36995: potilaat joutuvat makaamaan sairaalan käy- tiin. Tähän ,:(iaajennusosaan sijoitetaan leik- 36996: 848 VI,26. - Hyvinkään seudun sairaala. 36997: 36998: 36999: kausosasto, poliklinikka, röntgenosasto, labo- avun yleiseen suunnitelmaan, ei laajennuk- 37000: ratorio-osasto, fysikalinen osasto, ver~palvelu seen ole saatu lupaa ryhtyä. 37001: ja apteekki sekä kaksi kirurgista hOito-osas- Väestöennusteiden mukaan tulee Hyvin- 37002: toa joissa kumma:ssakin on 32 sairaansijaa. kään seudun saimala v: nna 1980 palvele- 37003: La~jennus on suunniteltu siten, että uutta'· maan lähes 100 000 ihmisen väestöä. Huo- 37004: osaa voidaan tulevaisuudessakin tarvittaessa mioiden Hyvinkään kaupungin väestön tu- 37005: entisestään laajentaa. Nykyisen sairaalan ra- leva kasvu voidaan todeta, että kun akuuttien 37006: kennukseen, jossa suoritetaan tarvittavat yleissairauksien sairaansijojen tarve lasket- 37007: muutostyöt sijoitetaan 20 paikkainen gyne- tuna 6 % mukaan väestöstä viime vuonna 37008: gologinen ~sasto ja 12 paikkain~n synn~ys oli 138 sairaansijaa (tällöin kaupungin käy- 37009: osasto sekä 3 sisätautiosastoa, joJ.Sta kaks1 on tössä oli todellisuudessa vain 71), on vastaava 37010: 20 ja yksi 22 paikan osasto. Yhdessä 20 pai- luku v: nna 1980 jo 210. Sama kasvava puute 37011: kan osastossa on 14 sairaansijaa lapsille ja koskee tietenkin myös kaikkia osakaskuntia. 37012: 6 eristyspaikkaa. Laajennusosaan tulee siis Kaiken yllä olevan huomioiden on selvää 37013: kaikki toimenpideosastot ja 64 sairaansijaa miten tärkeää on saada parannus aikaan 37014: ja nykyiseen sairaalarakennukseen 94 sijaa. Hyvinkään seudun sairaaloihin. Ei ole liioi- 37015: Näitä molempia yhdistää tunneli. teltu puhua katastrofalisesta tilanteesta, joka 37016: Sairaalan laajennussuunnitelmat ovat edis- vääjäämättömällä varmuudella jatkuvasti pa- 37017: tyneet niin pitkälle, että lääkintöhallitus on henee. 37018: hyväksynyt sairaalan laajentamista ja perus- 37019: korjausta koskevat pääpiirustukset lokakuun Edellä olevaan viitaten ehdotan, että edus- 37020: 22 p :nä 1964. . . kunta hyväksyisi toivomuksen, 37021: Laajennustöiden kustannukset on arviOitu 37022: kohoavan n. 7 000 000 mk määrään. Tästä että hallitus ottaisi VU().den 1967 37023: summasta n. 500 000 tarvitaan nykyisen sai- tulo- ja menoarvioesi:tykseen riittävän 37024: raalan muutostöihin ja kunnostamiseen. määrärahan Hyvinkään seudun sai- 37025: Koska suunnitelmaa ei vielä ole otettu Valtion- raalan laajentamista varten. 37026: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 37027: 37028: Esko J. Koppanen. 37029: 849 37030: 37031: VI,27.- Toiv.al. N: o 323. 37032: 37033: 37034: 37035: 37036: .A.. Koskinen ym.: Määrärahasta Karstulan seudun kuntain- 37037: liiton paikallissairaalan rakentamisen aloittamiseksi. 37038: 37039: 37040: E d u s k u n n a ll e. 37041: 37042: Maassamme vallitsevat sairaalaolot ovat vuonna 1965 lääkärin asunto, jossa paikallis- 37043: sodan jälkeisinä vuosina korjautuneet sairaalan johtava lääkäri nykyään asuu. 37044: suuressa mittakaavassa. Keskussairaaloita Vuonna 1965 syksyllä eduskunnan valtio- 37045: maamme kaupunkeihin on rakennettu, jotka varainvaliokunnan sairaalajaosto kävi paikan 37046: ovat maaseudunkin asujamistolle olleet erit- päällä tutustumassa Karstulan paikallissai- 37047: täin suurimerkityksellisiä. Mutta maaseudun raalan heikkoon kuntoon ja totesivat maini- 37048: väestön sairaalatarve ei ole keskussairaaloilla tun sairaalajaoston jäsenet silloin, että sai- 37049: yksistään pelastettu. On suorastaan järkyttä- raalamme kuuluu maamme kurjimpiin hoito- 37050: vää todeta tilanne, kun maaseudun sairaala- paikkoihin. Karstulan nykyisen paikallis- 37051: olot ovat monissa tapauksissa muodostuneet sairaalan paikkaluku on vain 19, mikä ei 37052: suorastaan sairasmaja-asteelle, mikä monis- alkuunkaan riitä palvelemaan Karstulan- 37053: sakin tapauksissa maaseudulla on todetta- Kyyjärven- Pylkönmäen kuntien asukkaita 37054: vissa. ;Sairaalle pitäisi apua hädän hetkellä nykyhetken vaatimusten mukaisesti. Näiden 37055: saada, mutta hoitopaikkojen puute vanhoissa kuntien yhteinen asukasmäärä on tällä het- 37056: vuosikymmeniä sitten rakennetuissa hirsi- kellä 12 554 henkeä. 37057: majoissa estää avun saannin, tilojen ahtau- Kun suunnitellun paikallissairaalan kus- 37058: den sekä rakennusten rappioitumisen vuoksi. tannusarvio on lokakuun 8 päivänä 1964 37059: Karstulan seudun kuntainliiton alue, jonka lääkintöhallitukseen lähetetyn perustamis- 37060: muodostaa kolme kuntaa, Karstula - Kyy- kustannusten erittelyn mukaan 2 230 000 37061: järvi - Pylkönmäki, on yksi niitä. Sairaala- markkaa, olisi rakentamisen aloittamiseen kii- 37062: hanke on ollut vireillä lähes 20 vuotta, mutta reellisesti saatava alkurahoitus. 37063: vieläkään ei ole päästy sanoista tekojen as- Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme 37064: teelle. Suunnitelmat ja piirustukset ovat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 37065: lääkintöhallituksessa sekä rakennushallituk- vomuksen, 37066: sessa valmiina käsittäen yhteensä 47 sairaan- 37067: sijaa. Sairaalan tonttialue on useita vuosia että hallitus ottaisi vuoden 1967 37068: sitten lääninarkkitehdin ja lääkintöhallituk- tulo- ja menoarvioesitykseen 750 000 37069: sen hyväksymä kiitosmaininnalla, tontin marlcan määrärahan Karstulan seudun 37070: pituussuunnan kokonaisuudessaan ulottuessa kuntainliiton paikallissairaalan raken- 37071: eteläpuolella olevaan Pääjärven rantaan. tamisen aloittamiseksi Karstulan kun- 37072: Suunnitellulle sairaala-alueelle rakennettiin nassa. 37073: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 37074: 37075: Artturi Koskinen. Sakari Knuuttila,. 37076: Arvo Ahonen. Aune Salama.. 37077: Mauno Pohjonen. 37078: 37079: 37080: 37081: 37082: 107 E 529/66 37083: 850 37084: 37085: VI,28. - Toiv.al. N :o 324. 37086: 37087: 37088: 37089: 37090: Hanhirova: Määrärahasta Ylitornion paikaUissairaalan t'aken- 37091: tamista varten. 37092: 37093: 37094: E d u s k u n n a ll e. 37095: 37096: V. 1961 on lääkintöhallitus myöntänyt Tornion sairaalaan. Ylitornio on erittäin vai- 37097: Ylitornion paikallissairaalan perustamisluvan keassa asemassa, jota suuresti vielä lisää se, 37098: ja on sittemmin hyväksynyt myöskin tontin että klmta on taloudellisesti heikko. Vuodesta 37099: ja rakennusohjelman. Luonnospiirustukset 1951 alkaen on kunnassa vallinnut jokatal- 37100: ovat lääkintöhallituksessa. Sairaalahanke on vinen työttömyys. Verotulojen kertyminen 37101: ollut vireillä 2. 11. 1959 lähtien. Kuutena osöittaakin vuosi vuodelta alenevaa suuntaa. 37102: perättäisenä vuotena on jo tehty ns. valtion- Tämä käy selville Maalaiskuntien liiton ko- 37103: avun ennakkoilmoitus. Valtionapua hankkeen koamista tilastoista. Vuonna 1965 tekivät 37104: toteuttamiseen olisi saatava ainakin 75 %. veroäyrit Lapin läänin maalaiskunnissa leski- 37105: Nykyisin Ylitornion sairaita hoidetaan yli määrin asukasta kohti 1 747, mutta Ylitornion 37106: sata vuotta vanhassa maalaistalossa. Siinä on kunnassa vain 1 431 veroäyriä. 37107: 14 hoitopaikkaa, joista 2 hoitopaikkaa syn- Ylitornion 40-paikkaisen paikallissairaalan 37108: nytyspuolella. Kuvaavaa on, että esim. perustamiskustannukset tekevät ennakko- 37109: 4 x 4 m. suuruinen huone on lääkärin ja yli- ilmoituksen mukaan sairaalan osalta 3 081 580 37110: hoitajan kansliana, laboratoriona, leikkaus- markkaa ja sairaalan henkilökunnan asunto- 37111: salina., röntgenhuoneena ja poliklinikkana. talon osalta 497 725 markkaa. eli yhteensä 37112: Rakennuksessa on yksi naisten ja yksi mies- 3 579 305 markkaa, josta edellytetty kunnan 37113: ten huone. Potilaita on jatkuvasti myöskin osuus eli 25 % tekee 894 826 markkaa. Tätä 37114: käytävällä. Keittiön vieressä olevassa huo- osuutta varten on talousarviossa varattu 37115: neessa on lastenosasto ja sitten on synnytys- 250 000 markkaa ja osa kunnan osuudesta jou- 37116: huone. Kaikki on siis suuressa ahtaudessa ja dutaan rahoittamaan lainavaroilla. 37117: sekamelskassa. Rakennuksessa on uunilämmi- Edellä olevan perusteella ehdotan edus- 37118: tys ja vesitilanne on heikko. Tilanne pahenee kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37119: jatkuvasti. Lapin ja Kemin keskussairaalain 37120: laajennukset ovat 10-15 vuoden päässä ja että hallitus ottaisi vuoden 1967 37121: Tornion yleinen sairaala tulee ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 37122: alusta Tornion kaupungille, Alatornion- ja määrärahan Ylitornion paikallissairaa- 37123: Karungin kunnille· yhteiseksi paikallissairaa- lan rakentamista varten. 37124: laksi ja tämän jälkeen ei ylitorniolaisia pääse 37125: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 37126: 37127: Veikko Hanhirova. 37128: 851 37129: 37130: VI,aD.- Totv.&l. !f:o 315. 37131: 37132: 37133: 37134: 37135: Aro ym.: Ter·ueyden- ja sairaanhoitohenkilökunnan koUlutuk- 37136: sen siirtämisestä ammattikasvatushallituksen johtoon ja 37137: valvonttum. 37138: 37139: 37140: E d u s k u n n a 11 e. 37141: 37142: Kuluvan vuoden alussa aloitti kauppa- ja sen valvonnan alaista. I.Jääkintöhallitus on 37143: teollisuusministeriön alaisena toimintansa nyttemmin todennut, ettei se varsinaisen teh- 37144: ammattikasvatushallitus, jonka tehtäviin tävänsä kärsimättä voi enää hoitaa yhä laaje- 37145: kuuluu ko. ministeriön piiriin kuuluvan nevaa koulutustoimintaa, ellei sinne perusteta 37146: ammattikasvatuksen johto ja valvonta. tätä varten erillistä osastoa. Tätä lääkintö- 37147: Koulutoimen hallinnollinen keskittäminen luo hallitus ei kuitenkaan ole pitänyt tarpeelli- 37148: ·entistä paremmat edellytykset näiden alojen sena etenkään nyt, kun ammattikasvatushal- 37149: opetuksen kehittämiselle. Ammattikasvatus- litus on perustettu. Lääkintöhallitus onkin 37150: hallituksen alaisen koulutuksen lisäksi anne- esittänyt, että sen ylläpitämä koulutus- 37151: taan maassamme ammattikoulutusta myös toiminta siirrettäisiin ammattikasvatushalli- 37152: usean muun ministeriön ja keskusviraston tukseen. Valtioneuvosto on tehnyt periaate- 37153: alaisena. V. 1963 valmistuneessa opetushal- päätöksen, jonka mukaan terveydenhuolto- 37154: lintokomitean mietinnössä on kiinnitetty huo- henkilöstön koulutusuudistuksen kokonais- 37155: miota tähän ja esitetty, että useiden eri järjestely siirretään ammattikasvatushalli- 37156: keskusvirastojen alaisuudessa oleva ammatti- tukselle. 37157: kouJ!utus olisi kokonaisuudessaan siirretltävä Valtioneuvoston periaatepäätöksen lisäksi 37158: opetusministeriöön. Valtion vuoden 1966 tulo- vaatii opetustoimen siirtäminen lainsäädän- 37159: ja menoarviossa olikin otettu huomioon mah- nöllisiä toimenpiteitä. Lisäksi on koko laajaa 37160: dollisuuksien valmisteleminen edellä esitetty- terveyden- ja sair.aanhoitohenkilöstöä koskeva 37161: jen uudistusten toimeenpanolle. Kuitenkaan yhtenäinen koulutuslainsäädäntö laadittava. 37162: ei ammattikasvatushallituksen siirtäminen Sairaanhoitajien koulutusta koskeva lain- 37163: opetusministeriöön ole vielä ollut esillä. Se, säädäntö on vuodelta 1929 ja kätilöiden kou- 37164: että opetushallintokomitean esittämää koko- lutusta koskeva lainsäädäntö vuodelta 1934. 37165: naisuudistusta ei ole vielä saatu aikaan, vaan Nämä lait ovat kiireellisen uusimisen tar- 37166: ammattikasvatushallitus toimii toistaiseksi peessa ottaen huomioon näiden vuosikymme- 37167: vielä kauppa- ja teollisuusministeriön alai- nien aikana sairaanhoitotyöhön kohdistuneit- 37168: sena, ei saisi kuitenkaan hidastaa ammatti- ten vaatimusten kasvun. Kokonaan ilman 37169: koulutuksen keskittämistä yhteen keskusviras- lainsäädännön tukea hoidetaan esim. apuhoi- 37170: toon. tajien, lastenhoitajien, laboratorio- ja rönt-- 37171: Opetushallintokomitea kiinnitti erityisesti genhoitohenkilökunnan koulutus ja mielisai- 37172: huomiota siihen, että terveyden- ja sairaan- raanhoitajien koulutus on vain osittain lain- 37173: hoidon alalla annettava ammattikoulutus jat- säädännöllä vahvistettu. Lisäksi puuttuu 37174: kuvasti monipuolistuu ja tarvitsee edelleen kokonaan sairaanhoitajien erikois- ja jatko- 37175: kehittyäkseen yhteyksiä muuhun ammatilli- koulutusta koskeva laki. Tällainen järjestely 37176: seen koulutukseen. Komitea ehdottikin, että ei voine antaa riittävän hyvää pohjaa kou- 37177: kysymys :terveyden- ja sairaanhoitoalan kou- lutuksen kehittämiselle sellaiseksi, että se 37178: lutuksen siirtämisestä muun ammatillisen ope- tehokkaasti voisi palvella nykyisiä terveyden- 37179: tuksen yhteyteen olisi kiireellisesti erikseen ja sairaanhoidon tarpeita. Tästä syystä olisi 37180: selvitettävä. Terveyden- ja sairaanhoitoalan l.lUdistustyö koko laajuudessaan kiireellisesti 37181: koulutus on :tähän asti ollut lääkintöhallituk- s(latava alkuun. 37182: 852 VI,29. - Sairaanhoitajien koulutus. 37183: 37184: 37185: Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus- tämiseksi ammaHiikaiootushalUtuksen 37186: kunnan hyväksy·ttäväksi toivomuksen, johtoon ja valvontaan sekä samalla 37187: antaisi ammattikasvatushallituksen 37188: että hallitus kiireellisesti rylttyis·i tehtäväksi ryhtyä valmistelemaan ko. 37189: toimenpiteisiin terveyden- ja sairaan- ihenkilöglön koulutusta koskevaa uutta 37190: hoitohenh1ökunnan koulutuksen siir- lainsäädäntöä. 37191: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 37192: 37193: Pirkko Aro. Irma Karvikko. 37194: 853 37195: 37196: VI,30. - Toiv.al. N: o 326. 37197: 37198: 37199: 37200: 37201: Vaittinen ym..: Sairaanhoito- ja terveydenhoitohenkilökun- 37202: nan konl1~tuksen siirtämisestä opetu.~ministeriön alaisuu- 37203: teen. 37204: 37205: 37206: E d u s kti n n a ll e. 37207: 37208: Yhteiskunnan kehitys vaatii kaikilla aloilla Sairaanhoitajat ovat edelleen suurin sai- 37209: koulutuksen tehostamista ja monipuolista- raanhoitoalan ryhmä ja lääkäreiden rinnalla 37210: mista. Lukuisissa eri yhteyksissä onkin viime kantavat sairaanhoidon kokonaisvastuuta. 37211: vuosina kiinnitetty huomiota koulutuskysy- lJääkärikoulutus on aina ollut opetusministe- 37212: myksiin. 1\:lyös opetustoimen hallinnon riön alainen. 37213: organisaatio on ollut tarkastelun kohteena ja Sairaanhoitajien ja muun sairaanhoito- 37214: on esitetty toimenpiteitä opetushallinnon ha- henkilökunnan vanhentunut ja puutteellinen 37215: janaisuuden vähentämiseksi. Vuonna 1963 koulutusta koskeva lainsäädäntö olisi myös 37216: valmistuneessa opetushallintokomitean mie- hallinnon siirtämisen yhteydessä kiireellisesti 37217: tinnössä on ehdotettu, että nykyisin useiden uusittava. Sairaanhoitajien valmistuminen 37218: eri keskusvirastojen alaisuudessa oleva ammattiinsa perustuu marraskuun 2 päivänä 37219: ammattikoulutus siirrettäisiin kokonaisuudes- 1929 annettuun lakiin (340/29) ja helmikuun 37220: saan opetusministeriön alaisuuteen ja sinne- 27 päivänä 1933 annettuun asetukseen 37221: perustettaisiin tarkoitusta varten ammatti- (59/33). Tämä lainsäädäntö on osoittautunut 37222: kouluhallitus. Kuluvan vuoden alussa kauppa- vanhentuneeksi ja puutteelliseksi, eikä näin- 37223: ja teollisuusministeriöön perustettua ammatti- ollen anna riittävää tukea oppilaitoksien toi- 37224: kasvatushallitusta voitaneen pitää pohjana minnalle. Sairaanhoitajien koulutuksesta on 37225: edellä mainittujen uudistusten toimeen- pääasiassa huolehtinut valtio. Kätilöiden kou- 37226: panolle. lutus tapahtuu elokuun 17 päivänä 1934 anne- 37227: Opetushallintokomitea kiinnitti erityistä tun asetuksen (320/34) mukaan valtion toi- 37228: huomiota siihen, että terveyden- ja sairaan- mesta. Mielisairaanhoitajien koulutusta voi- 37229: hoidon alalla annettava koulutus jatkuvasti daan sairaanhoitajien koulutuksesta annetun 37230: monipuolistuu ja tarvitsee edelleen kehit- asetuksen (59/33) mukaan antaa lääkintö- 37231: tyäkseen yhteyksiä muuhun ammatilliseen hallituksen määräämissä mielisairaaloissa. 37232: koulutukseen. Komitea ehdotti sen johdosta, Tämän perusteella mielisairaanhoitajien kou- 37233: että kysymys terveyden- ja sairaanhoitoalan lutus tapahtuu nykyään mielisairaaloita yllä- 37234: koulutuksen siirtämisestä muun ammatillisen pitävien kuntien ja kuntainliittojen toimesta. 37235: opetuksen yhteyteen olisi kiireellisesti erik- Lääkintävoimistelijain koulutus perustuu lää- 37236: seen selvitettävä. kitysvoimistelijain ja koulutettujen hierojien 37237: koulutuksesta ja ammattitoiminnasta tammi- 37238: Terveyden- ja sairaanhoidon alalla toimi- kuun 31 päivänä 1946 annettuun asetukseen 37239: vien työntekijäryhmien lukumäärä on vii- (85/46). Apuhoitajien, lastenhoitajien sekä 37240: meisten vuosikymmenien aikana huomatta- röntgen- ja laboratoriohenkilöstön koulutus 37241: vasti lisääntynyt ja on edelleen lisääntymässä on kokonaisuudessaan vielä lainsäädäntöä 37242: toiminnan monipuolisesti kehittyessä. Kaik- vailla. 37243: kien näiden eri ryhmien koulutusta olisi näin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37244: ollen kehitettävä kokonaissuunnitelman poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 37245: jalta. Sen vuoksi olisi johdonmukaista, että muksen, 37246: koko sairaanhoitohenkilöstön koulutus olisi 37247: saman, ammattikoulutukseen erikoistuneen että haUitus ryhtyisi kiireellisesti 37248: keskusviraston alainen. toimenpiteisiin sairaanhoito- ja tervey- 37249: 854 VI,30. - Sairaanhoitajien koulutus. 37250: 37251: 37252: denhoitoalalla työskenteleviett koulu- siirretään kokonaisuudessaan Qpetus- 37253: tusta koskevan lainsäädännön uudista- ministeriön alaisuuteen. 37254: miseksi siten, että ammmttikoulutus 37255: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 37256: 37257: Aili Va.ittinen. Erkki Ha.ra. Jaakko Kemppainen. 37258: Anna-Liisa Linkola. N. Kosola.. Antti 0. Pennanen. 37259: Olavi Lä.hteenmäki. Sakari Huima. Meeri Kala.vainen. 37260: Timo Mäki. Olavi Nikkilä. T. Leivo-La.rsson. 37261: Irma Hama.ra. Juha. Rihtniemi. Aili Siiskonen. 37262: Esko J. Koppanen. T. I. Vartia. · Ale Holopainen. 37263: T. Junnila.. Jouni Apajalahti. Reino Karpola.. 37264: Margit Borg-Sundman. Raimo Ila.skivi. Mikko Volotinen. 37265: Sylvi Saimo. 37266: 855 37267: 37268: VI,Sl.- Toiv.al. N:o 327. 37269: 37270: Vaittinen ym.: Sairaanhoitajien km·keakouluopintojen kehittä- 37271: misestä. 37272: 37273: · E d u s k u h n a ll e. 37274: 37275: Sairaanhoitajien erikois- ja jatko-opintoja käyty epävirallisia neuvotteluja sairaanhoita- 37276: on jo parin vuosikymmenen ajan määrä- jien korkeakouluopintojen järjestämiseksi. 37277: tietoisesti kehitetty. Viimeisten kymmenen Vuonna 1965 oli sairaanhoitajakouluihin 37278: vuoden ajan on erikoisalojen jatko-opiskeluun yhteensä 4 945 hakijaa, joista 1 681 eli 34 % 37279: ollut mahdollisuuksia Helsingin sairaan- oli ylioppilaita. Eri kouluihin valittiin yh- 37280: hoitajaopiston lisäksi myös kahdeksassa teensä 1 519, joista 833 ylioppilasta eli 37281: muussa maan sairaanhoitajaopistossa. Opet- 54.9 % hyväksytyistä. Eräät 'koulut hyväksy- 37282: tajakoulutus sekä hallinnollinen jatkokoulu- vät opiskelijoiksi yksinomaan ylioppilastut- 37283: tus on sen sijaan näihin saakka ollut keski- kinnon suorittaneita ja muutamien koulujen 37284: tettynä Helsingin sairaanhoitajaopistoon. opiskelijoista valtaosan muodostavat ylioppi- 37285: Korkeakouluopintojen tai sellaisiksi hyväk- laat. 37286: syttyjen opintojen tarve on kuitenkin sairaan- Kun parhaillaan pohditaan ratkaisuja yli- 37287: hoitajien keskuudessa ilmeinen. Jo nykyisin opisto- ja korkeakouluopiskelumahdollisuuk- 37288: monet sairaanhoitajat ovat suorittaneet yli- sien lisäämiseksi Ja viimeksi perustetut yli- 37289: opistollisia tutkintoja, mutta alan pääaineen, opistot ja korkeakoulut hakevat uusia toi- 37290: terveyden- ja sairaanhoidon korkeakouluopis- mintamuotoja, olisi sairaanhoitajien korkea- 37291: keluun ei ole ollut mahdollisuutta kotimaassa. kouluopintojen kehittäminen huomioitava 37292: Yliopistollinen opetus avaisi myös mahlolli- yhtenä ratkaisuna. Tässä mielessä Suomen 37293: suuksia sairaanhoidon tutkimuksille ja tutki- Sairaanhoitajaliitto on kuluvan vuoden alussa 37294: jain kouluttamiselle. Sairaanhoidon tutki- tehnyt valtioneuvostolle esityksen sairaan- 37295: muksia on jo tähän mennessä jonkin verran hoitajien korkeakouluopetuksen järjestämi- 37296: suoritettu ja Sairaanhoidon Tutkimuslaitos seksi. Sairaanhoidon pitämiseksi korkeatasoi- 37297: perustettiin äskettäin sairaanhoitajien aloit- sena ja nopean kehityksen asettamien vaa- 37298: teesta. timusten mukaisena edellämainitulla toimen- 37299: Helsingin sairaanhoitajaopiston kehittämi- piteellä olisi kauaskantoinen merkitys. 37300: nen korkeakouluksi on ollut opiston perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 37301: misesta lähtien tavoitteena ja siinä mielessä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 37302: se on saanut vuosien 1948-50 aikana Rocke- muksen, 37303: feller-säätiön tukea. Asian kehittämiseksi on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 37304: tehty vuosien varrella useita aloitteita. Kulu- sairaanhoitajien korkeakouluopintojen 37305: van vuoden aikana on Turun sairaanhoitaja- kehittämiseksi siien, että sairaanhoita- 37306: opiston ja Turun yliopiston yhteistyön tulok- jat voisivat suorittaa terveyden- ja 37307: sena aloitettu sairaanhoitajien yliopisto-opis sairaanhoidon alalla yliopistollisia tut- 37308: kelu. Myös Tampereella ja Jyväskylässä on kintoja. 37309: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 37310: 37311: Aili Vaittinen. Erkki Ha.ra.. Jaakko Kemppainen. 37312: Anna-Liisa. Linkola.. N. Kosola. Antti 0. Pennanen. 37313: Olavi Lähteenmäki. Sakari Huima.. Meeri Kala.vainen. 37314: T. Junnila.. Olavi Nikkilä. T. Leivo-Larsson. 37315: Margit Borg-Sundman. Juha Rihtniemi. Aili Siikonen. 37316: Irma. Ha.ma.ra.. Jouni Apajala.hti. Ale Holopainen. 37317: Esko J. Koppanen. Raimo Ilaskivi. Reino Karpola. 37318: Timo Mäki. T. I. Va.rtia. Mikko Volotinen. 37319: Sylvi Saimo. 37320: 856 37321: 37322: VI,S2.-Toiv.al. N:o 328. 37323: 37324: 37325: 37326: 37327: Helle ym.: 7'oi1nenpiteistä sairaanhoitohenk{tökunnan koulu- 37328: tuksen l.isäämiseksi. 37329: 37330: 37331: E d u s k u n n a ll e. 37332: 37333: Koulutetun hoitohenkilökunnan puute on manaikaisesti vielä eräät työpolitiikan alaan 37334: muodostunut vakavaksi esteeksi maamme koko kuuluvat suunnitelmat- yötyön aikahyvitys 37335: sairaalatoiminnalle. Kaikkiaan useita satoja ja lyhennetty työaika - täysin määrin toteu- 37336: virkoja on nyt täyttämättömänä ja yli 1 000 tuvat, ei nykyinen koulutusvauhti vähäisin 37337: sairaansijaa poissa käytöstä. Sairaaloiden lisäyksin tule riittävästi tyydyttämään tar- 37338: käyttövajaus edustaa kolmen keskikokoisen vetta. 37339: keskussairaalan täyttä tehoa. Sairaanhoitohenkilöstön pulan poistami- 37340: Aikaisempinakin vuosina on jouduttu ke- seksi on esitetty monenlaisia toimenpiteitä, 37341: säisin useissa sairaaloissa pitämään osastoja joiden vaikutus on kuitenkin kyseenalainen. 37342: suljettuina kesälomasijaisten saannin tyreh- Ainoa toimenpide, jolla varmuudella on mer- 37343: dyttyä, mutta talvikuukausina ovat osastot kitystä sairaaloiden henkilökunnan lisäämi- 37344: yleensä olleet täysitehoisessa toiminnassa, sessä, on koulutuksen huomattava laajentami- 37345: vaikka henkilökunnan saannissa on ilmennyt nen. Tässä meidän maamme on siinä suhteessa 37346: vaikeuksia. Vuosi 1962 oli ensimmäinen pit- monia. muita maita onnellisemmassa asemassa, 37347: kiin aikoihin, jolloin vuosiloma-aikojen ulko- että pyrkijöitä sairaanhoitajakouluihin on 37348: puolella jo on jouduttu pitämään huomattava riittävästi. >Viime vuosina vain 25-30 % 37349: määrä sairaansijoja käyttämättöminä siksi, kaikista pyrkijöistä on voitu sijoittaa sai- 37350: ettei pätevää henkilökuntaa ole ollut saata- raanhoitoalan oppilaitoksiin. 37351: vissa. Kaikkein vaikein on ollut tilanne eri- 37352: koistuneiden.sairaanhoitajien kohdalla, ja eri- Kun parhaillaan ovat tulossa ne vuodet, 37353: tyisesti röntgen- ja laboratorio- ja leikkaus- jolloin ns. suuret ikäluokat tulevat työmark- 37354: salisairaanhoitajat ovat olleet erittäin vai- kinoille, olisi mitä tarkoituksenmukaisinta oh- 37355: keasti saatavissa. jata heitä sairaanhoitoalalle, jossa odottavat 37356: Koulutetun henkilökunnan puutetta esiin- naisille sopivimmat mahdolliset työalat, jotka 37357: tyy myös muissa sairaaloiden viranhaltijaryh- lisäksi lakkaamatta osoittavat laajentumisen 37358: missä. Apuhoitajia, röntgenteknillisiä- ja labo" merkkejä. 37359: ratorioapulaisia on viime aikoina ollut mil- Koulutetun henkilökunnan puute esiintyy 37360: tei mahdotonta saada ja näitä virkoja onkin vaikeimpana siellä, missä on paljon sairaan- 37361: parhaillaan täyttämättä yhteensä useita. sa- hoitolaitoksia. Samalla on todettava, että sai- 37362: toja. Näiden viranhaltijaryhmien sekä erikois- raanhoitajakoulumme eivät tällä hetkellä si- 37363: tuneiden sairaanhoitajien puute haittaa kaik- jainniltaan suosi niitä paikkakuntia, joissa on 37364: kien sairaaloiden toimenpideosastojen toi- paljon sairaaloita. Sairaanhoitajakoulujen 37365: mintaa, ja näin kaikki sairaalalaitokset kärsi- oppilailla on taas ymmärrettävistä syistä tai- 37366: vät vajaakäyttöisinäkin näiden viranhaltijoi- pumusta jäädä ainakin aluksi sen sairaalan 37367: den puutteesta. .ty-öhön, jonka osastoilla he ovat suorittaneet 37368: Koulutetun sairaanhoitohenkilöstön tarve harjoittelunsa. Koulutuksen lisäystä olisikin 37369: tulee v. 1965-1968 sairaalalaitoksen huomat- suunniteltava juuri niille paikkakunnille, 37370: tavan laajentumisen vuoksi lisääntymään jotka maassamme ovat muodostuneet sairaan- 37371: niin paljon, ettei ilman poikkeuksellisen te- hoidon keskuksiksi. 37372: hokkaita .toimenpiteitä kaikkia jo valmiina Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo- 37373: olevia eikä rakenteilla olevia sairaaloita voida tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 37374: pitää tehokkaassa sairaalakäytössä. Kun sa- sen, 37375: VI,32. - Helle ym. 857 37376: 37377: että :hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- säämiseksi erityisesti niillä paikkakun- 37378: menpiteisiin sairaanhoitajien, erikos- nilla, joissa on paljon sairaanhoitolai- 37379: sairaarvhoitajien, apuhoitajien sekä toksia ja joissa koulutetun henkilökun- 37380: röntgenteltnillisten- ja laboratorioapu- '1Um puute nyt on ja lähitulevaisuu- 37381: laisten koultutuksen huomattavaksi li- dessa tulee olemaan vaikein. 37382: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 37383: 37384: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Heikki Hykkäälä. 37385: Eino Siren. Antero Väyrynen. V. 0. Mäkinen. 37386: Valto Käkelä. 37387: 37388: 37389: 37390: 37391: 108 E 529/66 37392: 858 37393: VI,33. - Toiv.al. N: o 329. 37394: 37395: 37396: 37397: 37398: Eslana.n ym.: Kätilöiden, apuhoitajien ja lastenhoitajien kou- 37399: luttnmisesta saimanhoitajiksi. 37400: 37401: 37402: E d u s kun n a 11 e. 37403: 37404: Sairaalatoiminnan kehittymistä ja tehostu- ovat jo saaneet oman kurssinsa puitteissa eri- 37405: mista maassamme kasvavaa tarvetta vastaa- näisiä sairaanhoitoon liittyviä perustietoja, 37406: vasti on omalta osaltaan ollut vaikeuttamssa voitaisiin heistä kouluttaa päteviä sairaan- 37407: koulutetun sairaanhoitohenkilökunnan puute. hoitajapätevyyden omaavia hoitajattaria ly- 37408: Lisääntyneestä sairaanhoitajien koulutuksesta hyemmällä jatkokoulutuksella, kuin varsinai- 37409: huolimatta on esiintynyt jatkuvaa hakijoiden nen sairaanhoitajakoulu edellyttää. Mainittu- 37410: puutetta kymmenissä jopa sadoissa sairaan- jen ammattikuntien keskuudessa on ilmennyt 37411: hoitajien viroissa. On ilmeistä, että pätevät halua tällaisen jatko-opetuksen saamiseen, 37412: sairaanhoitajat h;Yvin suuressa määrin eri jota tietä he voisivat valmistua vaativiinkin 37413: 11yistä vaihtavat ammattia tai jäävät pois alan virkoihin päteviksi hakijoiksi. 37414: sairaanhoitotehtävistä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 37415: Maassamme koulutetaan kätilöitä, lasten- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37416: hoitajia ja apuhoitajia erilaatuisiin sairaan- 37417: hoidollisiin tehtäviin. Oman erityisopetuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 37418: sensa ohessa heille annetaan tietoja ja oh- kätilöiden, apuhoitajien ja lastenhoi- 37419: jausta myös sairaanhoidon yleisissä perus- tajien jatkokoulutuksen järjestämiseksi 37420: teissa. Sairaaloissa onkin työ monissa hoito- niin, että mainitm'lla ammattihenki- 37421: vaiheissa viimeksimainittujen ammattihenki- löillä olisi mahdollisuus valmistua kou- 37422: löiden .tehtävänä. lut etuiksi sairaanhoitajiksi. 37423: Koska kätilöt, apuhoitajat ja lastenhoitajat 37424: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 37425: 37426: Margit Eskman. V. 0. Mäkinen. 37427: Aune Salama.. Veikko Mattila.. 37428: Sinikka Luja. Valdemar Sandelin. 37429: Uljas Mäkelä. Edit Terästö. 37430: 859 37431: 37432: VI,34. - Toiv.a.l. N: o 330. 37433: 37434: 37435: 37436: 37437: La.gerroos ym.: Sairaarnhoitajaopiston perustamisesta Kai- 37438: 1fiU1tn keskussairaalan yhteyteen. 37439: 37440: 37441: E d u s k u n n a 11 e. 37442: 37443: Maassamme on viime vuosina rakennettu ·Lääkintöhallituksen toimesta on suoritettu 37444: useita keskussairaaloita. Parhaillaan on alka- valmistavia toimenpiteitä jo niin pitkälle, 37445: massa rakennustyö tai suunnitelmat valmis- että ensi syksynä Kajaanissa alkaa sairaan- 37446: tuneet eräistä uusista keskussairaaloista. hoitajakoulu yhden suppean vuosiluokan mer- 37447: Tämä sairaalalaitoksen kehitys suurentaa :kou- keissä. Koulu joutuu alussa toimimaan 37448: lutetun sairaanhoitohenkilöstön vajausta, joka vuokratiloissa. Sen toimintaa on .tarkoituk- 37449: erityisesti sairaanhoitajien osalta on ollut sena seuraavina vuosina laajentaa. Sairaalan 37450: pysyvää jo usean vuoden ajan. Tämä vajaus suunnittelussa on huomioitu, että sairaanhoi- 37451: voidaan poistaa vain lisäämällä sairaanhoi- tajien koulutus tulisi tapahtumaan keskus- 37452: tajien koulutusta. Tehtävän suoritus edellyt- sairaalan alueelle rakennettavassa laitoksessa. 37453: tää muiden toimenpiteiden ohella myös uusien Nyt pitäisikin jo kiireellisesti ryhtyä suun- 37454: sairaanhoitajaopistojen ja -koulujen perusta- nittelemaan rakennuksia, joihin koulu voisi 37455: mista. Monet oppilaitoksista toimivat uusien siirtyä. Maan yleisen sairaanhoitohenkilöstön 37456: keskussairaaloiden yhteydessä. vajauksen poistamiseksi olisi tarpeellista pe- 37457: Eduskunta hyväksyi vuoden 1965 tulo- ja rustaa Kainuuseen sairaanhoitajaopisto. 37458: menoarvioon perustelulausuman Kainuun kes- Kainuussa on ammattikoulutus. ja -kasva- 37459: kussairaalan varsinaisen sairaalarakennuksen tus huomattavasti jäljessä maan kehittyneem- 37460: rakentamisesta sekä 250 000 markan lisätyn .:pien talousalueiden olosuhteista. Alueella on 37461: määrärahan. Kuluvan vuoden tulo- ja meno- vain yksi keskusammattikoulu. Laaja työttö- 37462: arvioon hyväksyttiin 6 miljoonan markan ·. myys on jatkuvasti Kainuun nuorison vai- 37463: määräraha, se riittää töiden ensimmäisen keutena. Sairaanhoitajaopiston perustaminen 37464: vaiheen suorittamiseen. Kainuun keskussai- parantaisi myös alueen ammattikoulutusta ja 37465: raalan suunnitelma on lopullisesti valmistu- osaltaan helpottaisi nuorten naisten vaikeaa 37466: nut. Urakkatarjoukset on rakennustoimikun- työttömyysongelmaa. 37467: nassa käsitelty ja ne ovat ny:t rakennushalli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme 37468: tuksen käsiteltävinä, joten varsinaisen sai- eduskunnan hyväksyttäV"äksi toivomuksen, 37469: raalan rakentaminen voidaan panna lähi- 37470: kuukausina alulle. .Sairaalan huolto- ja lämpö. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 37471: keskuksen rakennustyöt ovat valmistumassa toimenpiteisiin sairaanhoitajaopiston 37472: ja se luovutetaan toukokuussa kuntainliiton perus-tamiseksi Kainuun keskussairaa- 37473: keskussairaalan käyttöön. lan yhteyteen. 37474: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 37475: 37476: Paavo Lagerroos. Heikki Mustonen. 37477: Anna-Liisa. Tiekso. Kauko Hjerppe. 37478: 860 37479: 37480: VI,35. - Toiv.al. N :o 331. 37481: 37482: 37483: 37484: 37485: Lintilä ym.: Saimanhoitajakoul1tn perustamisesta Kokkolaan. 37486: 37487: 37488: E d u s kun n a 11 e. 37489: 37490: Maassamme tunnetaan hyvin yleisenä sai- Kun Kokkolassa ja koko maakunnassa ei 37491: raanhoi:tajapula. Tilanne on pahin Pohjois- ole lainkaan keskikoulu- ja ylioppilaspoh- 37492: Suomessa ja harvaan .asutuUa maaseudulla. jaisia ammattikouluja tytöille, tarjoaisi sai- 37493: Yleensä ne seudut, joilla sairaanhoitajakou- raanhoitajakoulu erittäin toivotun lisän 37494: lut sijaitsevat, saavat hoitajia lähes riittä- alueen a.mmattikouluoloihin. On varmaa, 37495: västi. On ilmeistä, että lähiaikoina tullaan että koulu tulisi saamaan riittävästi hyvää 37496: perustamaan uusia sairaanhoitajakouluja. oppilasainesta ja sitä :tietä saataisiin koulu- 37497: Toivoa sopii, että uudet koulut sijoitetaan tetuksi niin Kokkolan sair.aaloita kuin myös 37498: sellaisille paikkakunnille, joissa on koulun maakunnan paikallisia tarpeita varten sai- 37499: toiminnalle edellytykset ja joissa ei aikai- raanhoitajia. Koulun sijoittaminen tunnetun 37500: semmin ole vastaavanlaista koulua. alityöllisyysalueen, myös naisten kohdalla, 37501: V :n 1965 .alussa ryhdyttiin rakentamaan keskustaan avaisi monelle varattomalle nuo- 37502: Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa Kokko- relle mahdollisuuden sairaanhoitajan ammat- 37503: laan. Suunnitelmien mukaan sairaalan pi- tiin, mihin nykyisissä oloissa ei kaikilla 37504: täisi pystyä vastaanottamaan ensimmäiset halukkailla ole mahdollisuutta. 37505: potilaat v: n 1968 loppupuolella. Jo tässä Koska jo keskussairaalan rakentamisen 37506: vaiheessa on nähty ,tarpeellisena sairaanhoi- aikana olisi hyvä tietää Kokkolan sairaan- 37507: tajakoulutuksen aikaansaaminen keskussai- hoitajakoulun toiminnan alkaminen, niin olisi 37508: raalan yhteyteen. Koulu voisi aluksi toimia periaatteellinen päätös koulun perustamisesta 37509: osittain vuokratiloissakin. HavaintO- j.a har- tehtävä mahdollisimman pian. 37510: joituskohteita olisi keskussairaalan lisäksi 37511: kaupungin paikallissairaalassa ja kulkutauti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 37512: sairaalassa. Myö kaupungin lastenkodit ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37513: -seimet sekä äitiysneuvolat tarjoaisivat mah- 37514: dollisuuden lastenhoidon harjoitteluun. Näi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 37515: den lisäksi voitaisiin käyttää myös lähikun- sairaanhoitajakoulun · perustamiseksi 37516: tien paikallissairaaloita ja vanhainkotien Kokkolaan. 37517: sairasosastoja harjoittelupaikkoina. 37518: Helsingissä 29 päivänä huhikuuta 1966. 37519: 37520: Aa.ro Lintilä. Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro. 37521: 861 37522: 37523: VI,36. - Toiv.al. N: o 332. 37524: 37525: 37526: 37527: 37528: Sääskilahti ym.: Lapin sairaanhoitajakoulun rakennustyön 37529: aloittamisesta Rovaniemen kaupungissa. 37530: 37531: 37532: E d u s k u nn a ll e. 37533: 37534: Lapin sairaanhoitajakoulu perustettiin hankalaa ja kallista. Mainittakoon, että oppi- 37535: v. 1956 ja on toiminut siten jo yli kymmenen laille on täytynyt järjestää ruokailukin ns. 37536: vuotta. V. 1961 perustettiin kouluun yli- baariruokailuna, joka ei ole suasiteltavaa. 37537: määräiset toimet. Rovaniemen kaupunki luo- Tavanomaiseen sairaalan yhteydessä tapahtu- 37538: vutti v. 1961 erittäin sopivan ja hyvän tontin vaan ruokailuun päästäisiin samalla, kun oma 37539: sairaanhoitaj.akoululle. Tontin pinta-ala on sairaanhoitajakoulu rakennetaan. Valtionta- 37540: 30 109 m2. Huonetilaohjelma on laadittu louden kannalta olisi myöskin järkevää ryh- 37541: 1961 ja hyväksytty 1964. tyä kiireesti rakentamaan mainittua koulua, 37542: Lapin sairaanhoitajakoulu on perustettu sillä vuokrat nykyisin tekevät Lapin sairaan- 37543: Lapin läänin sairaanhoitajatarvetta tyydyt- hoitajakoulun menoissa n. 17 000 mk:aa kuu- 37544: tämään. Koulu on osoittautunut erittäin tar- kaudessa, eli yli 200 000 mk vuodessa. 37545: peelliseksi. Koulun tarve tiedetään erittäin Voidakseen .toimia menestyksellisesti ja val- 37546: hyvin myöskin lääkintöhallituksessa, joka on mistaa riittävrusti sairaanhoitajia ja apuhoita- 37547: jatkuvasti lisännyt oppilasmäärää. Koulusta jia tarvitsee Lapin sairaanhoitajakoulu ehdot- 37548: on valmistunut sairaanhoitajia tähän men- .tomasti oman koulutalon, jonka rakennustyö 37549: nessä seuraavasti: v. 1959 17, v. 1960 24, on saatava käytiin viipymättä. 37550: 1961 25, 1962 24, 1963 29, 1964 27, 1965 38 37551: ja vuonna 1966 valmistuu peräti 60 sairaan- Edellä lausuttuun viitaten esitämme kun- 37552: hoitajaa ja siitä edelleen vuosittain 48. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 37553: Lapin sairaanhoitajakoulun yhteyteen on vomuksen, 37554: lisäksi perustettu apuhoitajakoulu, johon ote- 37555: taan vuosittain kahdelle kurssille 25 oppi- että hallitus ryhtyisi kiireelliseKti 37556: lasta. Apuhoitajia tulee siten valmistumaan toimenpiteisiin Lapin sairaanhoitaja- 37557: vuosittain 50. koulun rakennustyön aloittamiseksi 37558: Koulu toimii vuokratiloissa ja hajallaan, Rovaniemen kaupungissa. 37559: joten koulutuskin kärsii ja ·erityisesti se on 37560: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 37561: 37562: Eino Sääskilahti. Reino Karpola. Veikko Hanhirova.. 37563: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi. Hannes Pa.a.so. 37564: 862 37565: 37566: VI,37.-Toiv.a.l. N:o 338. 37567: 37568: 37569: 37570: 37571: Linkola: Kymenlaakson sairaanhoitajakoulun rakentamisesta. 37572: 37573: 37574: E d u s k u n n a 11 e. 37575: 37576: Kymenlaakson sairaanhoitajakoulu on toi- vuudeksi on arvioitu 28 000 ms ja kustan- 37577: minut Kotkassa v:sta 1957. .Se on toiminut nukset n. 3 milj. mk:ksi. 37578: alusta alkaen vuokratiloissa. Samoin oppilaat Jotta sairaanhoitajakoulun rakennustyöt 37579: ovat majoitetut ·eri puolille kaupunkia. Tar- voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian, olisi 37580: koituksena on rakentaa koululle oma raken- valmistavat toimenpiteet, rakennusohjelma ja 37581: nus Kotkan keskussairaalan iJ.äheisyyteen. piirustukset, saatava suoritetuksi. 37582: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit- 37583: Kotkan keskussairaala, jonka rakennustyöt taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 37584: ovat parhaillaan käynnissä, valmistuu v. 1968. sen, 37585: Keskussairaalan ja sairaanhoitajakoulun toi- että halUtm ryhtyisi kiireellisesti 37586: minnan kannalta olisi välttämätöntä saada toimenpiteisiin Kymenlaakson sairaan- 37587: myös koulu samoihin aikoihin uusiin suojiin. hoitajakoulun suunnittelutöiden lop- 37588: Suunnitelmien mukaan tulisi koulusta 144 puunsaattamiseksi ja rakennustöiden 37589: oppilaan sisäoppHa.itos, jonka rakennustila- aloittamiseksi. 37590: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 37591: 37592: Anna-Liisa. Linkola.. 37593: 863 37594: 37595: Vl,38. - Toiv.al. H :o 334. 37596: 37597: 37598: 37599: Linkola: Erikois- ja jatko-opintojen järjestämisestä Lappeen- 37600: rannan sairaanhoitajakoulussa. 37601: 37602: 37603: E d u s k u n n a ll e. 37604: 37605: Maassamme on viime vuosina rakennettu Kymen läänin alueella on keskussairaala 37606: useita keskussairaaloita. Tämä sairaalalaitok- Lappeenrannassa ja parin vuoden kuluttua 37607: sen kehitys suurentaa koulutetun sairaan- valmistuu toinen keskussairaala Kotkaan. 37608: hoitohenkilöstön vajausta, joka erityisesti sai- Sairaanhoitajakoulut ovat sekä Lappeenran- 37609: raanhoitajien osalta on ollut pysyvää jo usean nassa että Kotkassa. Näistä kouluista valmis- 37610: vuoden ajan. Tämä vajaus voidaan poistaa tuneet sairaanhoitajat ovat pakoitetut ha- 37611: vain lisäämällä sairaanhoitajien koulutusta. keutumaan erikoistuessaan Helsinkiin tai 37612: Kysymyksessä ei kuitenkaan ole yksin- muualle. Kun kuitenkin erikoissairaanhoita- 37613: omaan sairaanhoitajien lukumääräinen puute, jien tarve kahden keskussairaalapiirin 37614: vaan yhtä vaikeaksi on muodostunut erikois- alueella tulee huomattavasti kasvamaan, 37615: koulutusta saaneen hoitohenkilökunnan saanti. olisi paikallaan järjestää jatkokoulutus joko 37616: Maamme kaikissa yleissairaaloissa on erikois- ·Lappeenrantaan tai Kotkaan. Kotkan sairaan- 37617: koulutuksen saaneista hoitajista pysyvää puu- hoitajakoulu, vaikka on alkanut toimintansa 37618: tetta, eikä nykyisillä koulutusjärjestelyillä jo 1957, toimii tällä hetkellä vuokratiloissa 37619: ilmeisesti pystytä· tyydyttämään tarvetta, ja uutta koulurakennusta ei ole vielä suun- 37620: jonka kehittyyä ja laajeneva .sairaalalaitok- niteltu. Sensijaan Lappeenrannassa olisi käy- 37621: semme aiheuttaa. tettävissä ,tarvittavat tilat jatkokoulutukseen. 37622: Sairaanhoitajien erikois- ja jatko-opintoja Edellä olevaan viitaten ehdQtan kunnioit- 37623: on jo parin vuosikymmenen ajan määrätietoi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 37624: sesti kehitetty. Viimeisten kymmenen vuoden sen, 37625: ajan on erikoisalojen jatko-opiskeluun ollut että hallitus r'Jjhtyisi kiireellisesti 37626: mahdollisuuksia Helsingin sairaanhoitaja- toimenpiteisiin erikois- ja jatko-opinto- 37627: opiston lisäksi kahdeksassa muussa maamme jen järjestämiseen Lappeenrannan sai- 37628: sairaanhoitajaopistossa. raanhoitajakoulussa. 37629: 37630: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 37631: Anna-Liisa Linkola. 37632: 864 37633: 37634: VI,39. -Toiv.al. N:o 335. 37635: 37636: 37637: 37638: 37639: Linkola ym.: Lastenhoitajien koulutuksen laajentamisesta. 37640: 37641: 37642: E d u s k u n n a ll e. 37643: 37644: Lastenhoitaja on lastenhoidollisen erityis- kodeissa suoritettavaan lastenhoitotyöhön. 37645: koulutuksen saanut henkilö, jonka koulutus Lastenkotien lisäksi meillä on kuitenkin useita 37646: tähtää lähinnä lastenkodeissa :tapahtuvaan muita laitoksia, joissa tarvittaisiin erikois- 37647: lastenhoitotyöhön. Näissä kodeissa kasvatet- koulutuksen saaneita lastenhoitajia ja joissa 37648: tavat 'lapset ovat suurimmalta osalta joko lastenhoitajien avulla voitaisiin helpottaa 37649: asosiaalisten vanhempien lapsia tai orpoja ja mm. vaikeaa sairaa.nhoitajatilannett.a.. Tällai- 37650: siten erityiskasvatuksen tarpeessa. sia laitoksia ovat mm. lastensairaalat, sairaa- 37651: Lastenhoitajien koulutus kestää 12 kuu- loiden lastenosastot, synnytyslaitokset, lasten 37652: kautta ja ,tulee maksamaan lastenhoitajaksi päiväkodit ja lastenseimet. Epäpätevillä ja 37653: aikovalle noin 2 000 markkaa. Lastenhoitaja- tilapäisesti näissä tehtävissä toimiikin nykyi- 37654: kouluun pääsemiseksi vaaditaan hakijalta sin lastenhoitajia. 37655: käytännössä keskikoulututkinto tai sitä vas- Kuten edellä olevasta selviää, ei ;lasten- 37656: taavat tiedot. Koulutus on nykyisellään suu- hoitajakoulutus nykyisellään vastaa erilaisten 37657: rimmalta osalta käytännön työtä. Yksi päivä lastenhoitotehtävien vaatimaa tarvetta. Kou- 37658: viikossa on lukupäivä ja muut viikon opis- lutuksen uudistamisella ja tehostamisella voi-, 37659: kelupäivät oppilaat tekevät kahdeksantuntisia taisiin laajentaa huomattavasti ias.tenhoita- 37660: työpäiviä oppilaitoksissaan. jien käyttöä nykyisestä lastenkodeissa tapah- 37661: Koulutettuja lastenhoitajia on maassamme tuvasta lastenhoitotyöstä monille muille las- 37662: tällä hetkellä noin 5 000 ja vuosittain val- tenhoitoa vaativille aloille. Samalla voitaisiin 37663: mistuu viidestä lastenhoitajakoulusta noin lastenhoitajien asema vakiinnuttaa ja pysyt- 37664: 350 uutta lastenhoitajaa. Vuosittainen uusien tää heidän palkkauksensa ja siihen liittyvät 37665: lastenhoitajien tarve on kuitenkin iastenhoi- sosiaaliset edut paremmin kehityksen tasalla. 37666: tajayhdityksen ilmoituksen mukaan vain noin Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 37667: 100-150 ja yhdistys, joka välittää työpaik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 37668: koja lastenhoitajille, ei ole pystynyt osoitta- muksen, 37669: maan läheskään kaikille valmistuville lasten- 37670: hoitajille koulutusta vastaavaa työpaikkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 37671: Lastenhoitajia työskenteleekin tämän vuoksi lastenhoitajien koulutuksen laajenta"'. 37672: paljon aivan koulutusta vastaamattomissa miseksi palvelemaan nykyistä useam- 37673: työpaikoissa. pia tarkoitusperiä. ottamalla erityisesti 37674: Monet lastenhoitajat siirtyvät sitä paitsi huomioon lastenhoitajien mahdollisuu- 37675: Suomessa vallitsevan huonon työtilanteen det toimia lastensairaaloissa, sairaaloi- 37676: johdosta ulkomaille ja varsinkin ruotsin- den lasten'osastoilla, synnytyslaitok- 37677: kielisistä kouluista valmistuvat usein Ruotsiin sissa ja päivähoitokodeissa selkä lasten- 37678: työskentelemään. hoitajien vuotuisen tarpeen tutkimi- 37679: Lastenhoitajien nykyisin saama koulutus seen ja kouluteftavien määrän mitoit- 37680: rajoittaa heidän pätevyytensä vain. Iasten- tamiseen tarvetta vastaavaksi. 37681: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 37682: 37683: Anna-Liisa Linkola. Irma Ha.ma.Ta. 37684: 865 37685: 37686: VI,40. - Toiv.al. N :o 336. 37687: 37688: 37689: 37690: 37691: Häkkinen ym.: Uusien koulu- ja asuntolarakennusten aikaan- 37692: saamisesta Kuopion sairaanhoitajaopistolle. 37693: 37694: 37695: E d u s k u n n a ll e. 37696: 37697: Kuopion sairaanhoitajaopisto toimii enti- puolistaa, jos käytettävissä olisi kunnolliset 37698: sissä Kuopion lääninsairaalan rakennuksissa. koulu- ja oppilasasuntolarakennukset. Esim. 37699: Työskentelyolosuhteet näissä vanhoissa raken- mielisairaanhoitajakoulutus voitaisiin liittää 37700: nuksissa ovat erittäin huonot. Vanhanaikainen opetusohjelmaan, sillä Kuopiossa ja sen välit- 37701: sairaalarakennus sopii huonosti kouluraken- tömässä läheisyydessä on 3 mielitautisairaa- 37702: nukseksi. Luokkahuon~iloja on kyllä tällä Iaa, joita voitaisiin käyttää harjoittelupaik- 37703: hetkellä riittävästi, mutta ne ovat epätarkoi- koina. 37704: tuksenmukaisia. Vielä huonommin nämä van- Jo runsas 10 vuotta sitten pidettiin uusien 37705: hat rakennukset sopivat oppilasasuntolaksi. rakennusten saamista Kuopion sairaanhoi- 37706: Asuinhuoneet ovat epämukavia ja niitä on tajaopistolle välttämättömänä. Kaupunki 37707: liian vähän. Samassa huoneessa joutuu asu- varasi silloin .tähän tarkoitukseen sopivan 37708: maan 4 oppilasta, mikä on haitallista opis- tontinkin. Uusien rakennusten saaminen on 37709: kelun kannalta. Osa oppilasta on täytynyt edelleen ajankohtainen. Rakennusvaiheen 37710: sijoittaa asumaan Kuopion keskussairaalaan, aikana ne myös helpottaisivat paikkakunnan 37711: koska entisessä lääninsairaalassa ei ole riit- kroonista työttömyystilannetta. 37712: tävästi tilaa. Edellä sanotun perusteella esitämme edus- 37713: Kuopion sairaanhoitajaopistossa opiskelee kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37714: tällä hetkellä noin 280 sairaanhoitajaksi, 40 37715: röntgenhoitajaksi, 60 apuhaitajaksi ja 60 eri- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 37716: koishoitajaksi. Kun Kuopiossa ja sen lähi- toimenpiteisiin uusien koulu- ja asun- 37717: ympäristössä on runsaasti erilaisia sairaaloita, tolarakennusten aikaansaamiseksi Kuo- 37718: joita voidaan käyttää harjoittelupaikkoina, pion sairaanhoitajaopiGtolle. 37719: voitaisiin hoitajakoulutusta lisätä ja moni- 37720: Kuopiosaa 26 päivänä huhtikuuta 1966. 37721: 37722: Eero Häkkinen. Edit Terästö. 37723: Valde Nevalainen. Antti 0. Pennanen. 37724: Meeri Kalavainen. 37725: 37726: 37727: 37728: 37729: 109 E 529/66 37730: 866 37731: 37732: VI1 41.- Toiv.al. N: o 337. 37733: 37734: 37735: 37736: 37737: Linkola. ym.: Toimenpiteistä sairaatnhoitajien asunto-olojen 37738: korjaa·miseksi. 37739: 37740: 37741: Eduskunnalle. 37742: 37743: Maamme sairaanhoitajakunnan asunto-olot lisi myös pyrkiä rakentamaan tarpeellinen 37744: ovat nykyisellään varsin epätyydyttävät. Sai- määrä perheasuntoja, jotta myös perheelli- 37745: raalahenkilökunnan asuntorakennustoimin- sille henkilökuntaan kuuluville tarjoutuisi ti- 37746: nassa on jatkuvasti noudatettu ns. asuntola- laisuus asua sairaalan asunnossa. Sairaanhoi- 37747: linjaa, ts. rakennettu yhteistiloja käsittäviä tajien asuntojen vähimmäiskokona tulisi 37748: asuinhuoneita. Näissä yhteisasuintiloissa pitää 35 m2:n suuruista yksiötä. 37749: asuinhuoneet ovat yleensä pieniä, keittomah- Eräänä syynä yhteisasuntoloiden rakenta- 37750: dollisuudet ja mukavuudet rajoitettuja ja miseen on ollut se, että asunnot ovat olleet. 37751: mahdollisuus häiriytymättömään yksityis- ns. luontoisetuasuntoja :ts. vuokra niistä on 37752: elämän viettämiseen vapaa-aikana näin ollen ollut käypää hintaa alempi. Kuitenkin Suo- 37753: ollen vähäistä. Perheellisiäkään sairaanhoita- men sairaanhoitajaliitto on useassa eri yhtey- 37754: jia varten ei yleensä voida järjestää suurem- dessä esittänyt, että sen mielestä tulisi virka- 37755: paa asuntoa. Normienmukaisissa asunnoissa suhteeseen liittyvän asuntoedun vuokravastik- 37756: on keskimääräinen pinta-ala 15-16 m2, ja keen olla käyvän hinnan mukainen, joten tä- 37757: vasta viime v'Uosina on sopimusteitse saatu män ei pitäisi olla esteenä kunnollisten asun- 37758: aikaan, että edes 20 m2 :n suuruiset tilat hy- tojen rakentamiselle. Mainitun periaatteen to- 37759: väksytään. teuttaminen edellyttää nykyisen tilanteen oi- 37760: Seurauksena on ollut, että varsin useat keudenmukaista korjaamista, mutta siten voi- 37761: asuntolat ovat jääneet joko kokonaan tai osit- daan tällä hetkellä vallitsevat epäkohdat lo- 37762: tain tyhjiksi. Tällaista tilannetta ei tieten- pullisesti poistaa. 37763: kään voida pitää tyydyttävänä enempää sai- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme 37764: raalain kuin henkilökunnankaan kannalta, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37765: koska näin sijoitetut rahatavarat eivät hyö- 37766: dytä kumpiakaan. että hallitus kiireellisesti suoritut- 37767: Sairaalan henkilökunnalle asuntoja raken- taisi sairaanhoitajien asunto-oloja kos- 37768: nettaessa tulisi noudattaa Aravan vaatimuk- kevan tutkimuksen ja tarkistaisi ja 37769: sia huoneistojen koon ja .tyyppijakautuman korjaisi ne epiiJ;,ohdat, jotka nykyisin 37770: suhteen. Tällöin voitaisiin sopivalla tavalla ovat esteenä kunnollisten asuntojen 37771: ottaa huomioon ne erikoisolosuhteet, jotka sai- saamiselle. 37772: raalamaailmassa vallitsevat. Erityisesti tu- 37773: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 37774: 37775: Anna-Liisa. Linkola.. Aili Va.ittinen. 37776: 867 37777: 37778: VI,42.- Toiv.al. N: o 338. 37779: 37780: 37781: 37782: 37783: Aalto ym..: Esityksen antamisesta laiksi lääkintävoimisteli- 37784: joista. 37785: 37786: 37787: 37788: E d u s k u n n a ll e. 37789: 37790: Maailman terveysjärjestön (WHO) määri- On selvää, että tällainen toiminta kaipaisi 37791: telmän mukaan terveys ei merkitse vain sai- kuntouttamistiloja ja -välineistöä, kenties eri- 37792: rauden puuttumista eikä nykyajan .tervey- koisia kuntouttamiskeskuksia sekä ennenkaik- 37793: denhuollon tehtävä liioin ole pyrkiä lisää- kea erikoiskoulutuksen saanutta työvoimaa, 37794: mään vain ihmisen elinvuosia ja 'lieventä- lääkintävoimiiStelijoita. Kuntouttamistoimin- 37795: mään kärsimyksiä, vaan pyrkimyksenä on nan kehittämisen esteenä on ollut pätevän 37796: jatkaa kansalaisen "•tehokasta elämää". Tämä henkilökunnan puuttuminen niin laitos- kuin 37797: terveydenhuollon määritelmä, joka tavallaan avohuoltotoimintaakin varten. Erikoisesti 37798: ~Sisältää ikuntouttamiiStavoitteenkin, koskee tämä puute on ollut havaittavissa lääkintä- 37799: ~Siis jokaista kansalaista. Terveitä on varjel- voimistelijoitten kohdalla, joita koulutetaan 37800: tava sairauksilta, mutta heidän työkykynsä vuosittain aivan liian vähäinen määrä ottaen 37801: ja kuntonsa vaalimiseksi tarvitaan muuta:kin. huomioon kysynnän tarpeen. 37802: Sairaat ja vammaiset sekä pysyvästikin va- Vaikka kuntouttamistoiminta on siis hyvin- 37803: jaakykyiset on autettava mahdollisimman kin tarpeellista sekä taloudellisesti kannatta- 37804: pian niin toimintakelpoisiksi kuin mahdol- vaa, ei se maamme kunnissa kuitenkaan saa- 37805: lista. Tämä kaikki edellyttää kuntouttamis- vuta sitä merkitystä, mikä toiminnalle kuu- 37806: työtä olennaisena osana valtakunnallisessa luisi ja mikä sillä olisi, jos valtiokin viralli- 37807: terveydenhuoltotyöstä. Nykyajan terveyspal- sesti myöntäisi sen tarpeelliseksi ja olisi val- 37808: veluksessa keskeisenä oleva kuntouttamistoi- tonavun muodossa mukana työssä lääkintä- 37809: minta tähtää nimenomaan toiminta- ja työky- voimistelijakoulujen aikaansaamiseksi sekä 37810: vyn ja sosiaalisen kelpoisuuden edistämiseen kunnallisten lääkintävoimistelijoiden virkojen 37811: ja säilyttämiiSeen. Näitä tarpeita on vuosikau- perustamiseksi. 37812: sia todiiSteltu ja myönteistä kehitystäkin on 37813: monessa suhteessa havaittavissa, mutta käy- Vaikka tässä vaiheessa ei katsottaisikaan 37814: tännölliset järje~Stelyt sekä kokonaissuunnit- mahdolliseksi kunnallisen lääkintävoimisteli- 37815: telut ja -ohjelmat valtakunnallisissa puit- jatoimen järjestämistä sellaiselle lakisäätei- 37816: teissa puuttuvat vielä, vaikka ihmisen tervey- sellä pohjalle kuin on tapahtunut terveyssi- 37817: den ja .työkunnon säilyttämisessä, paranta- sar- ja kätilötoimen kohdalla, niin ainakin 37818: misessa ja ennalleen palauttamisessa on ar- olisi varattava niiHe kunnille, jotka haluavat 37819: voa sekä henkisessä että kansantaloudellisessa perustaa lää:kintävoimistelijan viran, tähän 37820: mielessä. mahdollisuus antamalla tarpeelliset säännök- 37821: :Sosiaaliturvan lisääntyessä tulevat myös set .tällai•sen lääkintävoimiiStelijan asemasta, 37822: vanhukset pysyttäytymään entistä kauemmin tehtävistä ja toiminnasta sekä hänen palk- 37823: heille luonnollisessa elämänympäristössään kauksestaan aiheutuviin kustannuksiin myön- 37824: omassa kodissaan. Tämän johdosta heidän nettävästä valtionavusta esim. siihen tapaan 37825: kuntouttamisessaan tarvitaan kaikkia niitä kuin kunnalliisi•sta kodinhoitajista on sää- 37826: palveluksia, joita nykyaikainen sairaanhoito detty. 37827: voi tarjota. Avohuollon ohella tulisi kuntout- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 37828: tamistoiminta ulottaa myös vanhainkodeissa kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 37829: ja muissa hoitolaitoksissa oleviin vanhuksiin. toivomuksen, 37830: 868 VI,42. - LIILkintivo:lmistelijat. 37831: 37832: 37833: että hallitus antaisi Eduskunnalle ja toiminoostaan kunnallisessa tai 37834: lääkintävoimis'telijoista lakiesityksen, muussa palvelussuhteessa sekä heidän 37835: joka sisältäisi tarpeelliset säännökset palkkaukseensa annettavasta valtion- 37836: lääkintävoimistelijoitten koulutuk- avusta. 37837: sesta, heidän asemastaan, iehtävistään 37838: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2966. 37839: 37840: Lyyli Aalto. Uljas Mäkelä. Arvo Salo. 37841: 869 37842: 37843: V1,43.- Toiv.al. N: o 339. 37844: 37845: 37846: 37847: 37848: Eskelinen ym.: Uusien, lääkin,tävoimistelijakurssien, pernsta- 37849: misesta. 37850: 37851: 37852: E d u s kun n a 11 e. 37853: 37854: Lähivuosina kuntouttamishoidon tarve tu- pioon saatava lääkintävoimistelijakurssi tule- 37855: lee jatkuvasti lisääntymään. Kuitenkin koko vaa tarvetta varten. 37856: Itä-Suomea ajatellen valmistuu Lappeenran- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 37857: nan lääkintävoimistelijakurssilla kahden vuo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 37858: den aikana 16 lääkintävoimistelijaa. Se on sen, 37859: laajaa aluetta ajatellen aivan liian vähäistä. 37860: Jos kuntouttamishoidon tarvetta pyritään että hallitus antaisi eduskunnalle esi- 37861: tyydyttävästikään lähivuosina hoitamaan, on tyksen uusien, lääkintävoimistelija- 37862: kuntoutuskeskuksia lisättävä. Tämän huo- kurssien perustamisesta. 37863: mioon ottaen olisi Itä-Suomeen ainakin Kuo- 37864: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 37865: 37866: Katri Helena Eskelinen. Aaro Lintilä. 37867: Sylvi Saimo. Eino Räsänen. 37868: Sylvi Balinen. Pentti Pekkarinen. 37869: Olavi Lahtela. Tahvo Rönkkö. 37870: 870 37871: 37872: VI,44. - Toiv.al. N: o 340. 37873: 37874: 37875: 37876: 37877: Kemppainen: Syrjäseutujen lääkärinhoidon pysyvästä järjes- 37878: telemisestä. 37879: 37880: 37881: E d u s k u n n a 11 e. 37882: 37883: Useassa eri yhteydessä on esitetty toivomus, pien ja vähäväkisimpien lääkärinhoito voitai- 37884: että hallitus kiinnittäisi huomiota siihen epä- siin saada edes auttavalle tasolle ja että kes- 37885: kohtaan, joka aiheutuu erityisesti siitä, että kusvirastot käyttäisivät .töiden alueellisen ja- 37886: paaosa oppineistoa keskittyy Helsinkiin. kautumisen suhteessa kohteen lähistöllä ole- 37887: Tämä epäkohta tunnetaan erityisesti lääkärei- vaa asiantuntijatyövoimaa ja että erityisesi 37888: den, insinöörien ja arkkitehtien, juristien ja valtion komiteoissa otettaisiin huomioon asiaa 37889: teologien puutteena maamme muissa osissa. läheisesti koskevana paikkakunnan asiantun- 37890: Tämän epäkohdan korjaaminen siten, että temus, ja että tämä erityisillä säädöksillä ja 37891: se perustuisi henkilökohtaiseen velvollisuuden ohjeilla varmistettaisiin. 37892: tuntoon, näyttää olevan mahdotonta. Valtio- Tämän huomioon ottaen kunnioittaen ehdo- 37893: valta jakaa pääosan tehtäviä helsinkiläisille tan eduskunnan iJ.ausuttavaksi sellaisen toivo- 37894: asiantuntijoille. Lääkäreitä sen enempää kuin muksen, 37895: muutakaan oppineistoa ei velvoiteta käytän- 37896: nön kokemuksen saavuttamiseksi toimimaan että hallitus ryhtyisi viivytyksittä 37897: maamme syrjäseuduilla. Ottaen huomioon toimenpiteisiin syrjäseutujen vähävä- 37898: edellä esitetyt ja kaikkien tiedossa olevat kisten lääkärinhoidon pysyväksi jär- 37899: muutkin epäkohdat, voitaisiin pitää sopivana, jestelemiseksi ja kaikkiin soveltuviin 37900: että ennenkuin lääkärille annetaan ns. erikois- toimiin, että oppineiston tasainen ja- 37901: lääkärin oikeudet, hänet veivoitetaan olemaan kautuminen viivytyksittä tehdään 37902: kunnan- .tai vastaavissa lääkärintehtävissä · maassamme pysyväksi. 37903: kolmen vuoden ajan, jotta maamme köyhim- 37904: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 37905: 37906: Jaakko Kemppainen. 37907: 871 37908: 37909: VI,45. -Toiv.al. N:o 341. 37910: 37911: 37912: 37913: 37914: Kinnunen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maalaiskuntien 37915: kunnanlääkäritilanteen korjaamiseksi. 37916: 37917: 37918: E d u s k u n n a 11 e. 37919: 37920: Suomen terveyden- ja sairaanhoidon vai- vaikeuksia lääkärin työajan järjestelyissä 37921: keana ongelmana on suuri puute lääkärityö- ikunnissa, kunnan pienuuden tai päinvastai- 37922: voimasta. Tätä ongelmaa vielä lisäksi vai- sessa tapauksessa kunnan hajanaisuutta ja 37923: keuttaa lääkärien epätasainen sijoittuminen pitkiä etäisyytksiä, työskentelyolosuhteiden 37924: maan eri osiin :t:s. lääkärien pyrkimys sijoit- puutteellisuutta jne. Huomattavana piirteenä 37925: tua sairaaJloihin, etelä-Suomeen, kaupunkei- Ouiun läänin alueella on havaittavissa se, että 37926: hin ja suurempiin asutuskesku"ksiin. Tästä kunnanlääkärien pysyvyys on huomattavasti 37927: syystä lääkärityövoiman niukkuus ilmenee parempi kunnissa tai kuntaryhmi:ssä, joissa 37928: selvimmin syrjäisemmissä kunnissa, joiden on on useampia kuin yksi kunnanlääkäri ts. 37929: eräissä tapauksissa lähes mahdoton saada eräänlainen lääkäriasema. 37930: kunnanlääkäriä. Tilannetta !kuvaa hyvin tie- Maalaiskuntien kunnanlääkäritilanteen pa- 37931: dot kunnanlääkäreistä 1.1.1966 Oulun läänin rantamiseksi esitämme kunnioittaen eduskun- 37932: alueella. Perustettuja ja ainakin jo kerran nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 37933: haettavaksi julistettuja kunnanlääkärinvir- 37934: koja oli maalaiskunnissa kaikkiaan 53 kappa- että hallitus ryhtyisi tutkimaan 37935: letta. Näistä pysyvästi täytettyjä oli 37 kap- mahdollisuuksia maalaiskuntien kun- 37936: paletta. Tilapäisesti viransijaisen hoitamia nanlääkäritilanteen korjaamiseksi 37937: virkoja oli 2 kappaletta. Pitkäaikaisesti haki- esim. useampien lääkäreiden muodosta- 37938: joiden puuttuessa viransijaisen hoitamia vir- mien lääkäriasemien perustamisella 37939: koja oli 5 kappaletta. Kokonaan vailla lääkä- maaseudulle ja että tutkittaisiin mah- 37940: riä hakijoiden ja viransijaisten puuttuessa oli dollisuuksia sellaisen lainsäädännön ai- 37941: 9 virkaa. kaansaamiseksi, että valmistuneet 37942: ISyinä siihen, että maalaiskuntien on vai- lääkärit osoitettaisiin enintään vuoden 37943: keaa saada kunnanlääkäreitä, voidaan pitää praktikointiin kunnanlääkäreinä. 37944: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 37945: 37946: Antti Kinnunen. Kauko Hjerppe. 37947: Jaakko Kemppainen. Hannes Pa.aso. 37948: 872 37949: 37950: VI,46.- Toiv.al. N: o 342. 37951: 37952: 37953: 37954: 37955: Niinikoski ym.: K11,nnanlääkäreiden virka-asuntojen pinta- 37956: alojen yhdenmukaistamisesta. 37957: 37958: 37959: E d u s k u n n a ll e. 37960: 37961: Maassamme on vallinnut lääkäripula. Siitä dollisuus asian ratkaisemiseksi on se, että val- 37962: ovat erityisesti kärsineet maalaiskunnat. Hou- tiovalta määrittää lääkärin virka-asunnon 37963: kutellakseen lääkäreitä toimiin ovat kunnat pinta-alan yhtäläisten perusteiden mukaiseksi 37964: joutuneet rakentamaan yhä suurempia ja koko maassa. 37965: suurempia lääkärien virkataloja. Sisäasiain- Tähän viitaten esitämme eduskunnan lau- 37966: ministeriö on huomannut tämän epäkohdan suttavaksi toivomuksen, 37967: lähettäessään kiertokirjeen kunnille. Tässä 37968: kiertokirjeessä ilmoitettiin ne kustannukset, että hallitus määrittäisi kunnan- 37969: minkä lääkärien talot saavat maksaa. Tällä lääkäreiden virka-asuntojen pinta- 37970: ei ole kuitenkaan ollut suurtakaan merkitystä, alat yhdenmukaisiksi ja alaltaan koh- 37971: sillä se ei ole miLlään tarvoin hillinnyt lääkä- tuullisiksi ja velvoittaisi lääkäreitä 37972: rien vaatimuksia. Pienet kunnat ovat aivan niitä noudattamaan. 37973: erityisesti joutuneet vaikeuksiin. Ainoa mah- 37974: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 37975: 37976: Paavo Niinikoski. Hannes Paaso. Reino Kangas. 37977: 873 37978: 37979: VI,47.-Toiv.al. N:o 348. 37980: 37981: 37982: Lähteenmäki ym..: H ammaslääkinnän organisaation kehittä- 37983: misestä. 37984: 37985: B d u s k u n n a 11 e. 37986: 37987: Maassamme oli 1.1.1966 2195 hammaslääkä- Lääkintöhallituksessa edustaa hammashoi- 37988: riä, käytännön kokemuksen omaavia hammas- dollista asiantuntemusta ylimääräll!en ylilää- 37989: hoitajia n. 450 ja oppisopimusteitse tai ham- kärin virassa lähinnä kouluhammashoidon 37990: masteknikkokoulun käyneitä laillistettuj a tarkastajana toimiva hammaslääkäri. Hä- 37991: hammasteknikoita jonkun verran yli 400. nellä ei kuitenkaan ole edes asioiden esittely- 37992: Hammashoitohenkilökunnan lukumäärä kas- oikeutta lääkintöhallituksen kolleegiossa. Lää- 37993: vaa jatkuvasti. Tällä hetkellä on esim. vuo- ninlääkärien toimistoissa ei ole hammaslääkä- 37994: tuinen hammaslääkärilisäys n. 100 hammas- reitä. ·Maamme lääkintälaitoksen hammas- 37995: lääkäriä. Tehdyt suunnitelmat edellyttävät hoidollista asiantuntemusta edustaa näin ol- 37996: hammashoitohenkilökunnan määrän kolmin- len sekä keskus- ·että aluehallinnon piirissä 37997: lmrtaistamista lähimmän kahdenkymmenen ainoastaan yksi hammaslääkäri. Vertailun 37998: vuoden aikana. vuoksi mainittakoon, ·että Ruotsin hammas- 37999: Kuntien kouluhammaslääkäreinä työsken- hoidon vastaavissa johtotehtävissä toimii yli 38000: telee nykyisin n. 850 hammaslääkäriä. Ar- 30 hammaslääkäriä. 38001: violta 350 hammashoitajaa tai siksi harjoit- Lainsäädännön johdosta lääkintöhallituk- 38002: :televaa toimii myös tällä hammashoitosekto- sen työmäärä on hammashoidon alalla viime 38003: rilla. Helsingin ja Turun Yliopiston hammas- vuosina jakuvasti lisääntynyt. Kuuluvathan 38004: lääketieteen laitoksissa, ylioppilaiden tervey- nykyisin lääikinto'1uilllitu:ksen tehtäviin mm. 38005: denhoidon piirissä, puolustusvoimien, vanki- uJ.komailla valmistuneiden hammaslääikärei- 38006: loiden sekä eräiden kuntien tai yhteisöjen va- den pätevöittäminen, hammaslääiketieteen 38007: paaehtoisesti järjestämien lastentarhaikäisten lkandidaattien !kunnissa tllipah.tuvan työsken~ 38008: ja oppikoululaisten hammashoidon palveluk- t·elyn vailvonta, hammasteknikon, erikoisham- 38009: sessa on myös runsaasti hammaslääkäreitä mastekrtikon ja hammashoitajan koulutusky- 38010: ja. muuta hammashoitoh'enkilökuntaa. symysten järJestelyt ja heidän !toimintansa 38011: Valtion tai kunnan apua nauttivissa ham- valvonta. Kun lisäksi hammashoitohenikil~ 38012: mashoitolait()lksissa toimii näin ollen jo nyt ikunnan määrä11in€1Il kasvu, kouiluhammashoi- 38013: huomattava osa koko maan hammashoitohen- don jat!kuva laajeneminen ja läälkeainekysy- 38014: kilökunnasta. mytkset kaiken aikaa lisäävät näitä. tehtäviä, 38015: Kouluhammashoito, joka nykyisin on toteu- olisi tarlroituksenmubista saada lääkin~ 38016: tettu n. 60% :sti, maksaa valtiolle vuosittain ha:llitulkseen oma toimisto hammaslääkintää 38017: n. 10 milj. markkaa. Kouluhammashoidon varten. 38018: laajentuessa nämä menot kasvavat jatku- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 38019: vasti. Siksi on tärkeätä, että hoidon kehittä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38020: minen tapahtuu :tarkoituksenmukaisella ta- 38021: valla. Keskitetty suunnittelu, yhtenäiset hoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 38022: tomenetelmät, hammaslääketieteen kehityk- toimenpiteisiin maamme hammaslää- 38023: sen seuraaminen ja sen tutkimustulosten so- kinnän organisaation kehittämiseksi ja 38024: v;eltaminen käytäntöön ova;t täJ1öin varteen- hammaslääkintätoimis'ton aikaansaami- 38025: otettavia tekijöitä. Ne edellyttävät kuitenkin seksi lääkintöhallitukseen . 38026: .Jääkintälaitoksemme johdolta paljon ;työtä. 38027: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 38028: 38029: Olavi Lähteenmäki Mikko Asunta. 38030: Alli Vaittinen. Esko J. Koppanen. 38031: T. Junnila. 38032: 110 E 529/66 38033: 874 38034: 38035: VI,48. - Toiv.al. N :o 344. 38036: 38037: 38038: 38039: 38040: Paananen ym.: Toimenpiteistä hammashoidon järjestämiseksi 38041: avohuollossa ole1Jille vajaamielisille. 38042: 38043: 38044: E d u s k u n n a 11 e. 38045: 38046: LaiHa kansakoU!l1Ijen hammaslääkärintoi- jaamielisen hoitamiseen kotona sekä turvat- 38047: mesta (297/56) on järjestetty kuntien vel- taisiin kyseisten lääkinnällisten palvelusten 38048: vollisuus huolehtia alueellaan olevien kansa- saaminen yhtäläisin perustein kaikille maan 38049: koulujen oppilaiden hampaiden tarkastuk- eri osissa. 38050: sesta ja niiden lkunnossapitämiselksi tarpeel- Kyseessä on verraten suppea lasten ja 38051: lisesta hammaslääkärinhoidosta. Sen sijaan nuorten ryhmä, jonka määrä on helposti sel- 38052: on suunnitelmallinen ja maksuton hampai- vitettävissä kuntien vajaamieliskortistoista. 38053: den tarlkastus ja hoito yhteiskunnan puolesta Jotta hoito olisi tehokasta ja jotta voitai- 38054: järjestämättä oppivelvollisuuden suorittami- siin varmistua siitä, ettei hoito myöhemmin 38055: sesta vapautettujen kotona olevien vajaa- mene osaksi hukkaan, olisi hammashoito 38056: mielisten lasten ja nuorten osalta. U!lotettava ko$kemaan kaikkia kotona tai 38057: Vajaamielisten saattamista yhteiskunnan muualla avohuollossa olevia 5-17-vuotiaita 38058: järjestämän hammashoidon osalta tasaver- vajaamielisiä. 38059: taiseen asemaan muiden lasten ja nuorten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 38060: kanssa on pidettävä kansalaisten yhdenver- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 38061: taisuusperiaatteen vaatimana. Maamme kun- :toivomuksen, 38062: nat ovatkin jo useissa tapauksissa osoittaneet 38063: valmiutensa kyseisen hoidon järjestämiseen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 38064: kouluhammashoidon laajuudessa, mutta nii- toimenpiteisiin lakisääteisen ham- 38065: den tulisi saada sitä varten valtionapua, niin mashoidon järjestämiseksi avohuol- 38066: kuin laissa kansakoulujen hammaslääkärin- lossa oleville vajaamielis~'lle koulu- 38067: toimesta on säädetty. Samalla tuettaisiin hammashoidon laajuudessa ja sen mu- 38068: perheiden taloudellisia mahdollisuuksia va- kaisin valtionapuperustein. 38069: Helsingissä 29 päi'vänä huhtikuuta 1966. 38070: 38071: Ilmo Pa.a.nanen. A·V. Perheentupa.. 38072: 876 38073: 38074: VI,49. - Toiv.al. N: o 345. 38075: 38076: 38077: 38078: 38079: Paasivuori ym.: Esikouluikäisten 6-vuotiaiden saattamisesta 38080: ilmaisen hammashoidon piiriin. 38081: 38082: 38083: E d u s k u n n a 11 e. 38084: 38085: Kansakoululaisten hammashoitoon on män vuoksi hammastarkastukset ja hammas- 38086: maassamme kiinnitetty kiitettävää huomiota. hoito olisi ulotettava jo kaikkiin 6-vuotiai- 38087: Jo yli 50 vuotta sitten kunnat perustivat siin. Tässä iässä lapsi saa ensimmäiset py- 38088: ensimmäiset hammashoitola.nsa. Valtiovallan syvät hampaansa, joiden .terveydestä olisi pi- 38089: taholla on saatu aikaan vuonna 1957 voi- dettävä alusta lähtien hyvää huolta. Se 38090: maan tullut laki, joka velvoittaa kunnat vuo- muodostuisi tärkeäksi tekijäksi koko kanrsan- 38091: teen 1967 mennessä järjestämään kansakou- .terveystyönkin kannalta katsoen. Asian hoi- 38092: lulaisilleen mahdollisuuden saada ilmaista taminen ei varmaan muodostuisi :taloudelli- 38093: hammashoitoa. Useimmat kunnat ovat ulot- sestikaan ylivoimaiseksi, koska 6-vuotiaiden, 38094: taneet maiksuttoman hampaiden tarkastulk- eli esikouluikäisten hammastarkastukset ja 38095: sen ja hoidon koskemaan muitakin oppivel- -hoito voitaisiin suorittaa kansakoululaisille 38096: vollisuusikäisiä. Lisäksi lastentarhojen alle varatuissa hammashoitotiloissa käyttämällä 38097: oppivelvollisuusikäisetkin on saatettu ainakin jo olemassa olevaa henkilökuntaa ja teknil- 38098: eräissä kaupungeissa maksuttoman hammas- listä hammashoitovälineistöä. On myös otet- 38099: hoidon piiriin. tava huomioon, että riittävän ajoissa aloi- 38100: Siitä huolimatta, että lasten hammaStar- tettu hammashoito vähentäisi huomattavasti 38101: kastukseen ja -hoitoon on edellä kerrotulla hoidontarvetta var.ttuneempien oppivelvolli- 38102: tavalla kiinnitetty huomiota, on kuitenkin suusikäisten keskuudessa, jolloin se merkit- 38103: mm. hammasmätä suuresti lisääntynyt. Tämä sisi myös .taloudellista säästöä. Eräät kunnat 38104: onkin lkaitkkein levinneimpiä sairaulksia las- ovat jo käytännössä :toteuttaneet esikoulu- 38105: ten hampaistossa tuhoten esim. hammaskm- ikäisten 6-vuotiaiden hammastarkastusta ja 38106: teen ja hammasluun. Ellei vioittuneita ham- -hoitoa ja olleet myös tyytyväisiä kokeilun 38107: paita ajoissa korjata, saattaa mätä levitä antamiin :tuloksiin. 38108: yhä syvemmälle ja lopuksi ns. hammasyti- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 38109: meen ja sitä !kautta verenlkiertoon, jOlloin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 38110: se aiheuttaa häiriöitä myöskin yleisvoinnissa. vomuksen, 38111: Kun on ,tutkittu kansakoulujen ensimmäis- 38112: ten luokkien oppilaita, on sadan ~apsen jou- että halUtus tutkituttaisi 6-vuotiai- 38113: kosta saattanut' löytyä yksi ainoa, jolla on den esikouluikäisten hammashoi- 38114: täysin terveet hampaat. Monien 7-vuotiaiden don tarpeen ja merkityksen sekä an- 38115: uudetkin hampaat ovat jo niin pitkälle pi- taisi esityksen heidän saattamises- 38116: laantuneita, ettei niitä enää voi edes kor- taan ilmaisen fhammashoidon piiriin. 38117: jata, vaan ne on kokonaan poistettava. Tä- 38118: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 38119: 38120: Tyyne Pa.asivuori. Sulo Bostila.. 38121: Uljas Mäkelä. Sylvi Siltanen. 38122: Edit Terästö. Arvo Salo. 38123: Meeri Ka.la.vainen. Bror Lillqviat. 38124: Veikko Mattila. Aune Salama.. 38125: Margit Bskma.a. 38126: 876 38127: 38128: VI,50. - Toiv.al. N: o 346. 38129: 38130: 38131: E. Räsänen ym..: Lääninhammaslääkärin virkojen perusta- 38132: misesta. 38133: 38134: Eduskunnalle. 38135: 38136: Kansakoululaisten hammashoito on jo Lääninhammaslääkärillä tulisi olemaan 38137: kohta 10 vuotta kuulunut lainsäädännön myös tärkeä tehtävä ns. ennakolta ehkäise- 38138: piiriin ja se on :tänä aikana kehittynyt val- vän ja valistavan hammashoidon toteuttami- 38139: tavasti. Täillä hetkellä jo n. 60 % maamme sessa maakunnissa. Tutkimustulosten mu- 38140: kansakoululaisista saa lakisääteistä suun ja ilraan huolellisesti suoritettu enn~ohoito 38141: hampaan hoitoa ja siihen käytetään valtion säästää valtion varoja suuria määriä, mutta 38142: varoja vuosittain vähintään 8 milj. mk. koska ennakkohoitoa ei ole kyetty järjestä- 38143: Tämä rahamäärä on kuitenkin huomatta- maan, onhan hammashoito-organisaatiota 38144: vasti kasvamassa. Tämän lisäksi on ole- johtamassa, valvomassa ja ohjaamassa ai- 38145: massa suunnitelmia ja on myöskin tehty noastaan yksi ylimääräinen ylilääkäri lää- 38146: eduskunta-aloitteita alle kouluikäisten ham- kintöhallituksessa, on tämä ennakolta ehkäi- 38147: mashoidon saamiseksi lakisääteiseksi. Koke- sevä puoli jäänyt kokonaan järjestämättä. 38148: mukset ovat osoittaneet, että samalla kuin Edellämainittu lääninhammaslääkärin 38149: hammashoito laajenee ja yhä suuremmat toiminta on katsottu erittäin tarpeelliseksi 38150: määrät hammaslääkäreitä tulee lakisääteisen esim. Ruotsissa. .Siellä toimii tällä hetkellä 38151: hammashoidon antajiksi olisi syytä tehostaa ns. hammashoidon tarkastajina 24 hammas- 38152: myöskin hammashoidon .valvontaa. Hammas- lääkäriä ja heidän toimintansa laajentuessa 38153: lääkärit eivät kykene aina organisoimaan heidän lukumääräänsä on jo ehdotettu li- 38154: työtäm~ä sillä tavalla, että se olisi tarkoi- 38155: sättäväksi. 38156: tuksenmukaisinta; ja sitäpaitsi säästyttäisiin 38157: monilta rturhilta kyselyiltä ja mahdollisilta Norjassa lääkintöhallitustamme vastaavan 38158: epäselvyyksiltä laskutuksissa, jos läänin por- hälsodirektoraatin alaisena toimii lääneissä 38159: taassa olisi hammaslääkäreitä, lääninham- toistaiseksi 9 hammaslääkäriä, minkä lisäksi 38160: maslääkäreitä, jotka kykenisivät neuvomaan, Oslossa ja Bergenissä on itsenäisesti ham- 38161: ohjaamaan ja valvomaan sosiaalista ham- mashoitoasioista vastaava hammaslääkä- 38162: mashoitotyötä tekevien hammaslääkäreitten rijohtaja ja hammashoidon tarkastajat. Yh- 38163: toimintaa. Tällaisille hammaslääkäreille, teenvetona voidaan todeta, että Ruotsissa 38164: jotka toimisivat läänin portaassa läänin- :toimii sosiaalisen hammashoidon johto- ja 38165: hammaslääkäreinä, olisi va~sin suuri työ- valvontatehtävissä yli 30 hammaslääkäriä, 38166: maa myös kuntien neuvonantajina hammas- Norjassa alun toistakymmentä ja meillä 38167: hoitoasioita järjestettäessä. Tällä hetkellä Suomessa 1 hammaslääkäri. 38168: kunnat suunnittelevat ja rakentavat koulu- Edellä olevan perusteella esitämmekin 38169: hammashoitolat ja vastaanottohuoneistot ai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38170: van itsenäisesti ilman, että heillä on min- 38171: käänlaista keskitettyä apua tämän :toimin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 38172: nan järjestelyssä. Lääninhammaslääkäri toimenpiteisiin lääninhammaslääkä- 38173: valtion virkamiehenä tulisi edistämään kun- rin virkojen aikaansaamiseksi maa- 38174: tien toimintaa asiallisten kouluhammashoito- hamme. · 38175: olosuhteiden aika~aamiseksi. 38176: Helsingissä 26 päivänä· huhtikuuta 1966. 38177: 38178: Eino Räsänen. Aulis SUeäkangas. 38179: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen. 38180: Aa.ro Lintilä. 38181: 877 38182: 38183: VI,51.- Toiv.al. N:o 347. 38184: 38185: 38186: 38187: 38188: Siltanen ym. : Ehkä.isevän hammashoitotoiminnan toteuttami- 38189: sesta. 38190: 38191: 38192: Ed u s kun n a ll e. 38193: 38194: Paikattu hampaisto, vajaasta hampaistosta miselle oikealle, ~terveelliselle pohjalle tulisi 38195: puhumattakaan, ei ole koskaan virheettömän luonnollisesti perustua vapaaehtoisen sokerin 38196: veroinen. Täten keinot, joilla hammastautien säännöstelyyn, jonka pohjana olisi sokerin 38197: esiintymistä voidaan estää tai vähentää, ovat järkevään käyttöön tähtäävä valistustoiminta. 38198: vielä paljon arvokkaampia kuin ne keinot, Äskettäin julkisuuteen .tulleen hammaslääkä- 38199: joilla joko korjataan jo syntyneitä vikoja, rikomitean mielestä olisi tehostettava myös 38200: poistetaan leukaluihin saakka levinneet tuleh- alaan liittyvää tutkimustoimintaa, koska ma- 38201: duspesälldreet tai aikaansaadaan hel,potusta keisten käytön yhteydessä saattaa olla mah- 38202: kipuun. Tämän lisäksi voidaan hammastau- dollista suhteellisen yksinkertaisin keinoin 38203: tien ehkäisevä toiminta katsoa varsin mer- vaikuttaa sokerin vahingollista vaikutusta vä- 38204: kitykselliseksi yksinomaan taloudellistenkin hentävä.sti. 38205: näkökohtien perusteella. Erittäin runsaitten tutkimustulosten valossa 38206: Parin viimeisen vuosikymmenen aikana on on myös nykyään mahdollista lisätä hampaan 38207: erikoisesti hammasmädäri. eli ha:mmasikarielk- 'vastustuskykyä. On todettava, että tässä suh- 38208: sen torjuntaa varten luotu erinomaiset mah- teessa p!}rhaat tulokset on saavutettu fluori- 38209: dollisuudet, joskin on todettava, että saatu- · y'hdiste:iltä ikäy.ttämäM.ä. Eritoten fluorin li- 38210: jen tulosten soveltaminen käytäntöön on esi- sääminen juomaveteen on osoittautunut erit- 38211: merkiksi Suomessa laiminlyöty miltei koko- täin tehokkaaksi lkeindksi. Eri lääketieteen 38212: naan. Hammaskarieksen ennakolta ehkäisevä alojen asiantuntijat ovat todenneet, että 1- 38213: toiminta on kehittynyt !koska hamma.Skarielk- 1.5 mg fluoria litrassa vettä vähentää ham- 38214: sen syyt ja siihen liittyvät biokemialliset masmätää jopa 60-prosenttisesti. Vaikutus on 38215: ilmiöt tunnetaan jo melko tarkoin. Niinpä sama, olivatpa fluorisuolat luonnostaan ve- 38216: tiedetään varmuudella, että karies on bak- dessä tai siihen keinotekoisesti lisättyjä. V. 38217: teerien aiheuttama. Näiden elintoimintojen 1963 laskettiin kaikkiaan 71 milj. henkilön 38218: edelly.tyksenä on sopivan elatusaineen, lä- maailmassa käy.ttävän keinotekoisesti fluorat- 38219: hinnä käymiskelpoisten hiilihydraattien riit- tua vettä. Suomessakin fluoria lisätään ve- 38220: tävä saanti. Siksi pitäisi pyrkiä rajoittamaan teen Kuopiossa, kun taas rapakivialueilla, 38221: ykspuolisten ravintoaineiden, kuten sokerin eräillä paikkakunnilla Länsi- ja Kaakkois- 38222: ja makeisten sekä runsaasti sokeriaineita si- Suomessa fluoria on luonnostaan kaivovesissä 38223: sältävien leipomotuotteiden ja virvoitusjuo- aina 2.5 mg/litra asti. Näillä alueilla esiln- 38224: mien käyttöä nimenomaan toistuvasti nautit- tyykin hammasmätää huomattavasti vähem- 38225: tujen välipalojen muodossa. Sokerin säännös- män kuin muualla Suomessa. 38226: telyn karieksen esiintymistä huomattavasti Jotta ihmiset osaisivat käy.ttää hyödykseen 38227: vähenrtävästä vaikutuksesta on runsaasti ehkäisevän hammashoidon mahdollisuuksia ja 38228: havaintoja mm. sota-ajalta, jolloin sokerin- ymmärtäisivät paremmin myös suun ja ham- 38229: käyttöä jouduttiin useassa maassa pakosta paiden puhtaanapidon merkityksen, olisi 38230: rajoittamaan. Säännöstelyvaiheen . päätyttyä meillä kiinnitettävä entistä suurempaa huo- 38231: on vastaavasti todettu hammaBkarielksen esiin- mi(}ta hammashoidolliseen valistustoimintaan. 38232: .tymisen lisääntyneen entiseen määräänsä ja Vaikkakaan sen tuloksia ei voida arvioida ra- 38233: yli.ttäneenkin sen. On selvää, että ravinto- hassa eikä sen vaikutusta voida mitata esim. 38234: aineiden liian yksipuolisen nauttimisen ohjaa- hammasmädän ja muiden hammastautien vä- 38235: 878 VI,51. - Ehkll.isevll. ham.paa.nhoito. 38236: 38237: 38238: henemisenä, on ilmeistä, että oikein suoritet- :tensuojeluliitto, Samfundet Folkhälsan i 38239: tuna, toistuvana ja jatkuvana toimintana Svenska Finland, iLastensuojelukeskusliitto 38240: ~sekä psykologisesti oikein esitettynä sen vai- sekä pienessä määrin paikalliset terveyshoito- 38241: kutukset eivät voi olla merkityksettömät, vaan viranomaiset ja hammaslääkärijärjestöt. 38242: se ilmenee suun hygienian parantumisena ja Valistustoiminta on meillä melkein yksin- 38243: haluna korjauttaa hampaita entistä parem- omaan keskittynyt kansakoululapsiin sekä 38244: min. Muilla aloilla vastaavasta toiminnasta osittain heidän vanhempiinsa ja opettajiinsa. 38245: on hyviä kokemuksia (.tuberkuloosi, lasten Mielestämme tämä toiminta pitäisi ulottaa 38246: kuolleisuus jne.). koko kansaa koskevaksi ja sen tulisi alkaa jo 38247: Hammashoidolliseen valistustyöhön ovat äitiys.. ja lastenneuvoloissa. 38248: eri maissa kiinnittäneet huomiota hammas- Kaiken edellä esitetyn perusteella esitämme 38249: lääkärijärjestöt, sairaskassat siellä, missä kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 38250: missä hammashoito kuuluu niiden ohjelmaan, toivomuksen, 38251: sekä vapaaehtoiset terveydenhoitojärjestöt. 38252: Edellä mainittujen lisäksi sitä ovat taloudel- että hallitus kiireellisesti ryihtyisi 38253: lisesti tukeneet osittain suurteollisuus, ham- toimenpiteisiin ehkäisevän ja valista- 38254: mastahna- ja hammasharjateollisuutta edus- van hammashoidon tehostamiseksi 38255: tavat liikemiespiirit sekä valtio siellä, missä maassamme ja että halli'ius asettaisi 38256: hammashoito on joko osittain tai kokonaan komitean tutkimaan ja suunnittele- 38257: kansallistettu. maan m.aamme ehkäisevän hammashoi- 38258: Suomessa hammashoidollista valistustoi- totoiminnan toteuttamistapoja. 38259: mintaa ovat suorittaneet Mannerheimin Las- 38260: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 38261: 38262: Sylvi Siltanen. Voitto Hellsten. Va.lto Käkelä.. 38263: Meeri Kalava.inen. Ilmari Linna. Sulo Hostila.. 38264: Sinikka. Luja. Esko Niskanen. K. F. H.a.apasa.lo. 38265: Edit Terästö. Reino Breilin. Antero Väyrynen. 38266: Aune Sa.lama.. Tyyne Paasivuori. Veikko Helle. 38267: Lyyli Aalto. Ka.Ue Matilainen. Margit Eskman. 38268: 879 38269: 38270: VI, 52. - Toiv.a.l. N: o 348. 38271: 38272: 38273: 38274: 38275: Forsius ym..: Eläinsuojelulain puutteellisuuksien poistami- 38276: sesta. 38277: 38278: 38279: Ed u s kun n a 11 e. 38280: 38281: Nykyinen eläinsuojelulakimme on monessa tuihin, edellä kosketeltuihin yksilöiden tekoi- 38282: kohden korjauksen ja uudistuksen tarpeessa. hin ja laiminlyönteihin. Varsinkin näiden :te 38283: Sen voimaantulosta kuluneet runsaat 20 kojen ennakolta estämiseksi olisi yhteiskun- 38284: vuotta ovat tuoneet siksi paljon muutoksia nan valvontamahdollisuuksia nykyisestä te- 38285: sekä teknillisen että taloudellisen elämän mo~ hostettava. Voimassa olevan lainsäädännön 38286: ninaisilla aloilla, etteivät ne ole voineet olla mukaan ei nimittäin poliisilla tai eläinsuoje- 38287: vaikuttamatta myös niihin jokapäiväisen elä- luvalvojana ole mahdollisuutta puuttua il- 38288: män ilmiöihin, joiden valvominen ja ohjaami- meiseen törkeätäkin laiminlyöntiä todista- 38289: nen kuuluu luontokappaleiden suojaamistoi- vaan tapaukseen, ennenkuin hän toteaa eläi- 38290: miin. Vailkkallrin. eräisiin epälkohtiin on osi~t men olevan niin kurjassa tilassa, että se on 38291: tain puututtu asetusteitse, kuten on tapahtu- joko tapettava tai toimitettava hoitQa saa- 38292: nut mm. eläinten kuljetuksesta moottoriajo. maan. 38293: neuvoilla v. 1955 annetuin asetuksin, jää la- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit- 38294: kiin vielä useassa suhteessa täydentämisen va- tavasti eduskunnan !hyvälksyttäväksi toivo- 38295: raa ja vain itse lain eikä ainoastaan asetuk- mulksen, 38296: sen säännöksin korjattavia puutteellisuuksia. 38297: Edellä kosketeltu kehitys ei ole pysähtynyt että >hallitus ensi Wassa antaisi 38298: ainoastaan aineellisen elämän alalla havaitta- Eduskunnalle esityksen laiksi, jossa 38299: viin muutoksiin, vaan sen vaikutukset huo- muuttuneita ja kehittyneitä olosuh- 38300: mataan myös yleisessä ajattelutavassa ja ai- teita vastaavasti eläinsuojelulain eläin- 38301: kaisemmilta vuosilta muuttuneessa suhtautu- ten swojelua t'Urvaavia säännöksiä iäy- 38302: misessa luontokappaleiden suojeluun. Yhteis- dentämällä ja valvontaa tehostamalla 38303: kunnan odotetaan nykyistä enemmän puuttu- poistettaisiin siinä nykyisin vallitsevat 38304: van valvovalla kädellään epäkohdiksi katsot- p'Uutteellisuudet. 38305: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 38306: 38307: Saara Forsius. Irma Hama.ra. Aili Vaittinen. 38308: 880 38309: 38310: VI,53.-Toiv.al. N:o 349. 38311: 38312: 38313: 38314: 38315: Eskelinen ym.: Maakunnallisten eläinlääketieteellisten labora- 38316: torioiden perustamisesta.. 38317: 38318: 38319: E· d u s k u n n a 11 e. 38320: 38321: Eläinlääkintähuollon kehittäminen edellyt- Sovelletun tutkimuksen piirissä toimiville 38322: tää tällä alalla työskentelevien ammattimies- klooillisiHe laboratorioille on välttämätöntä, 38323: ten työolosuhteiden parantamista. Tarvitaan että ne ovat kiinteässä yhteydessä käytännön 38324: eläinlääJketietoollisiä Ikiiinisiä [aboratorioita, olosuhteisiin. 38325: joissa eläinlääkäreiden valvonnassa voitaisiin Eduskunnan talousvaliokunta on aikaisem- 38326: suor.ttaa eläinten sekä laboratorioon lähete- min tehdyn aloitteen perusteella käsitellyt 38327: ,tyn materiaalin kliinisiä tutkimuksia. Tut- .tätä kysymystä ja .todennut, että "eläinlääke- 38328: kimusten. avulla pyrittäisiin lähinnä torju- tieteellisten laboratorioiden perustaminen 38329: maan eläinten puutos- ja aineenvaihdunta- näyttää perustellulta." 38330: tauteja. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 38331: Yhteistyö.ssä maataloudellisten koelaitosten taen eduskunnan hyväksyttäväksi :toivomuk- 38332: ja neuvontajärjestöjen kanssa kliinisten labo- sen, 38333: ratorioiden tulisi antaa tarvittavia tietoja ja 38334: lausuntoja kotieläinhoitoon liittyvistä ajan- että hallitus antaisi Eduskunnalle 38335: kohtaisista kysymyksistä. Ne voisivat toimia esityksen maakunnallisten eläinlääke- 38336: myös yhdysaliminä biolääketieteen ja maata- tieteellisten kliinisten laboratorioiden 38337: louden välillä. perustamisesta maahamme. 38338: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 38339: 38340: Katri Helena Eskelinen. Wiljam Sarjala. Eino Räsänen. 38341: Sylvi Halinen. Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen. 38342: Sylvi Saimo. Aaro Lintilä. Tahvo Rönkkö. 38343: Nestori Kaasalainen. 38344: 881 38345: 38346: VI, 54. - Toiv.al. N: o 350. 38347: 38348: 38349: 38350: 38351: Uusitalo ym.: Määrärahasta eläinlääkärien sairasmatkoista 38352: aiheutuvien kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi valtion 38353: varoista. 38354: 38355: 38356: H d u s k u n n a ll e. 38357: 38358: Eläinlääkintähuo1to maassamme olisi pi- rantaa eläinlääkärin saantimahdolHsuutta ja 38359: kaisen uudistamisen ja parantamisen :tar- säästyä monilta suurilta menetyksiltä, mitä 38360: peessa. Eläinlääkäriverkosto on hyvin harva, eläinten sairaus aiheuttaa. Eläinlääkintö- 38361: eläinlääkäriä ei :saada aina välttämättömään huoltoa ei yksistään tällä toimenpiteellä saa- 38362: tarpeeseen ja matkojen ollessa pitkät, eläin- teta nykyajan tarpeita vastaavaksi. Lisäksi 38363: lääkäriä ei kyetä kustantamaan läheskään tarvitaan enemmän eläinlääkäreitä tahi muita 38364: kaikkiin sairaustapaukisiin. Toisaalta eläinsai- eläinlääkintäkoulutuksen saaneita henkilöitä 38365: raudet ovat lisääntyneet huolestuttavassa siinä määrin, että jokaiseen pitäjään tulee 38366: määrin. Nämä tekijät yhdessä velvoittavat vähintään yksi eläinlääkintäasioita tunteva 38367: kiinnittämään erikoista huomiota eläinlääkin- henkilö. Kun tämän järjestelyn toteuttami- 38368: tähuollon tehostamiseen. nen vie useita vuosia, olisikin alkuratkaisuna 38369: Valtiovallan huomiota on kiinnitetty jo ai- otettava käytäntöön komitean osamietinnössä 38370: kaisemminkin mainittuun epäkohtaan. ehdottarua matkakustannusten osittainen kor- 38371: Vuonna 1952 eduskunta lausui toivomuksen vaaminen valtion varoista. Jos valtion va- 38372: hallitukselle .eläinlääkintähuollon parantami- roista korvattaisiin eläinlääkärien matkaku- 38373: sesta. Vuonna 1955 valtioneuvosto asetti ko- lut esim. yli 10 km: n ylittäviltä matkoilta, 38374: mitean tutkimaan mainittua asiaa ja seuraa- parannettaisiin tällä toimenpiteellä melkoi- 38375: vana vuonna komitea jätti osamietinnön sesti eläinlääkintähuoltoamme ja helpotettai- 38376: eläinlääkintähuollo:sta. Siinä ehdotetaan mm., siin karjanomistajien taloudellista asemaa. 38377: että eläinlääkärinavun saannin tehostami- Edellä olevaan viitaten Eilidotamme kun- 38378: seksi maksettaisiin kotieläiminä pidettyjen nioittaen ,eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 38379: eläinten sairauden tai niitä kohdanneen tapa- muksen, 38380: turman vuoksi tehdystä matkasta määrätyin 38381: edellytyksin korvausta vatlion varoista. että hallitus ottaisi vuoden 1967 38382: Komitean ehdotusta matkakustannusten tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- 38383: korvaamisesta on pidettävä oikeaan osuneena rahan eläinlääkärien sairasmatkoista 38384: ja oikeudenmukaisena ratkaisuna. Jo tällä aiheutuvien kustannusten osittaiseksi 38385: toimenpiteellä voitaisiin huomattavasti pa- korvaamiseksi valtion varoista. 38386: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 38387: 38388: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. 38389: Mauno Pohjonen. Veikko Savela. 38390: Toivo Antila. 38391: 38392: 38393: 38394: 38395: 111 E 529j66 38396: 882 38397: 38398: VI,55.- Toiv.al. N:o 351. 38399: 38400: 38401: 38402: 38403: Weckman ym.: Tutkimuksen toimittamisesta alle kouluikäis- 38404: ten lasten maksuttomasta terveydentt'lan tarkkat.'lusta. 38405: 38406: 38407: E d u s k u n n a II e. 38408: 38409: Maassamme on noin puoleen miljoonaan viin tapauksiin. Monesti on saatu todeta, että 38410: nouseva määrä alle kouluikäisiä lapsia. Näi- lääkärin luona käynti olisi pitänyt suorittaa 38411: den terveydentilan tarkkailusta huolehtivat jo aikaisemmin. Tämän laiminlyönnin joh- 38412: kunnalliset lastenneuvolat. Tilastot v. 1957 dosta hoitokustannukset voivat muodostua 38413: osoittavat kuitenkin, että jokaista alle koulu- erittäin kalliiksi tai pahimmassa tapauksessa 38414: ikäistä lasta kohden on vain 2,5 neuvolakäyn- sairaus ei ole enää autettavissa. 38415: tiä. Tämä käyntien vähälukuisuus johtuu Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että vain 38416: siitä, .että neuvolatoiminnasta nykyisellään ei harvassa tapaukisessa alle kouluikäiset lap- 38417: ole katsottu olevan sitä hyötyä, mikä sillä set pystyvät itse selvittämään tautinsa oi- 38418: pitäisi olla varsinkin vauva-asteen jälkeen, reita. 38419: ottaen huomioon sen valtavan koneiston, joka Jotta tilanteeseen saataisiin ratkaiseva pa- 38420: tarkoitusta varten on maassamme luotu. rannus, pitäisi alle kouluikäisten lasten olla 38421: Vakavana epäkohtana on esim. se, että neu- mahdollista aina turvautua lääkäriin huolta 38422: volaissa ei anneta sairaille lapsille apua ja aiheuttavien oireiden ilmetessä ja saada vält- 38423: onpa suorastaan kielletty tuomasta sairaita 'tämätön lääkärin- ja poliklinikkahoito mak- 38424: lapsia neuvoloihin, vaikka kyseessä ei olekaan suttoma;sti. Olisi syytä harkita, eikö jo olevaa 38425: tarttuva tauti. neuvolaverkostoa voitaisi käyttää apuna ja 38426: Jos neuvolatoiminta olisi kehitetty sellai- niiden toimintaa tässä mielessä kehittää ja 38427: selle asteelle, että se huolehtisi paitsi alle kou- laajentaa ja ellei näin voitaisi menetellä, niin 38428: luikäisten lasten terveydentilan tarkkailusta, jotain muuta mahdollisuutta käyttäen. 38429: myös maksuttoma:sta lääkärin- ja mahdolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 38430: sesta poliklinikkahoidosta sairaustapauksissa, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38431: niin se varmaan vastaisi paremmin tarkoitus- 38432: taan ja lasten yleinen terveydentilanne maas- että hallitus tutkituttaisi mahdolli- 38433: samme paranisi huomattavasti. suuksia alle kouluikäisten, vauva-as- 38434: Lasten käyttäminen yksityisesti lääkärissä tetta varttuneempien lasten maksutta- 38435: 'tietää suuria lisämenoja perheille ja varsin- musta terveydentilan tarkkailusta sekä 38436: kin vähävaraisissa perheissä tällaiset käynnit sairaustapauksissa lääkärin- ja polikli- 38437: joudutaan rajoittamaan vain aivan pakotta- nikkahoidosta. 38438: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 38439: 38440: Kaisu Weckman. Paavo Lagerroos. 38441: Aulis J'uvela. Väinö R. Virtanen 38442: Lauha Månnistö. Pauli Räsänen. 38443: Pauli Puhakka. Pekka Silander. 38444: 883 38445: 38446: VI,56. - Toiv.al. N: o 352. 38447: 38448: 38449: 38450: 38451: Siiskonen ym. : Alle 16-vuotiaiden lasten sairaalahoitopäivä- 38452: maksun alentamisesta. 38453: 38454: 38455: Eduskunnalle. 38456: 38457: V. 1958 hallitus antoi asetuksen, jolla sai- että juuri vähävaraisissa perheissä lapsiluku 38458: raaloiden hoitopäivämaksu aikuisten osalta on keskimääräistä suurempi. Tämänlaatuisen 38459: korotettiin 400 markasta 600 markkaan hoi- rasituksen lisääminen ei saisi missään tapauk- 38460: tovuorokautta kohti. Samalla asetuksella ko- sessa leimata yhteiskunnan toimenpiteitä. 38461: rotettiin alle 16-vuotiaiden lasten hoitopäi- Hoitomaksu yleisissä sairaaloissa on nykyi- 38462: vämaksu aikaisemmasta 200 markasta 600 sin 6 mk hoitovuorolkaudelta. Pidämme oikeu- 38463: markkaan. den- ja kohtuudenmukaisena, että alle 16-vuo- 38464: Näin hallitus kumosi asetuksenaan lähes tiaiden lasten hoitopäivämaksu määrätään sa- 38465: 100 vuotta vallinneen perinteen. Samalla se man suhteen mukaan aikuisten hoitopäivä- 38466: poikkesi huomattavasti siitä meillä yleisesti maksuun kuin mitä se oli ennen 29. 8. 1958 38467: hyväksytystä ja toteutetusta käytännöstä, annettua asetusta. 38468: jolla on pyritty kiinnittämään erikoista huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 38469: miota lasten ja nuorten terveyden- ja sairau- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38470: denhoitoon, jonka on todettu luovan pohjaa 38471: terveelle yhteiskuntakehitykselle. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 38472: Lasten sairaalamaksujen huomattavan toimenpiteisiin alle 16-vuotiaiden las- 38473: suuri korotus on saattanut monet perheet ta- ten sairaalahoitopäivärnaksun alenta- 38474: loudellisiin vaikeuksiin. Näin erityisesti siksi, miseksi kolmeksi markaksi. 38475: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 38476: 38477: Aili Siiskonen. T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen. 38478: 884 38479: 38480: VI, 57. - Toiv.al. N: o 353. 38481: 38482: 38483: 38484: 38485: Weckman ym..: Lasten sairaalahoitopäivämaksun määräämi· 38486: sestä puoleksi aikuisten maksusta. 38487: 38488: 38489: E d u s k u n n a 11 e. 38490: 38491: Noin sadan vuoden ajan o:n hoitopäivä- kuntien liiton paheksuva kanta tähän muu- 38492: maksu valtion sairaaloissa ollut lapsista tokseen. Suomen Kaupunkiliitto on sillä kan- 38493: alempi kuin aikuisista. V. 1896 määrättiin nalla, että lapsialennusperiaate pitäisi saat- 38494: se puoleksi aikuisten maksusta. Tätä periaa- taa jälleen sairaaloi•ssa voimaan. Se on lähet- 38495: tetta on jatkuvasti johdonmukaisesti nouda- tänyt asiasta kirjelmän mm. 7. 4. 1960 valtio- 38496: tettu. Rahan arvon alentumisen johdosta on neuvostolle ja toinen 2. 8. 1961 sisäasianmi- 38497: sairaalamaksuja korotettu useinkin, mutta nisteriölJe. Niissä K!aupunkiliitto ehdottaa 38498: aina on lapsialennus säilytetty viime aikoihin 'k:eskuss1,1.iraaloissa suoritettavista maksuista 38499: asti. Valtion esimerkkiä seuraten ovat myös annetun asetuksen muuttamista siten, "että 38500: kunnat ottaneet sairaaloissaan käytäntöön sa- hoitopäivämaksu lapsesta määrättäisiin puo- 38501: man suuruisen lapsialennuksen. h~ksi aikuisten malksuista". KaupunkiHitto 38502: 38503: Kun sairaalalaki astui voimaan v:n 1957 on perustel:lut eihdotustruan mm. sillä, että 38504: alusta ja sen johdosta annettiin asetus kes- "alhaisilla sairaa:lamaksuilla on sekä sosiaali- 38505: kussairaaloissa suoritettavista maksuista politiikassa että käytännössä katsottu olevan 38506: (682/56) tuli vanha lapsialennusperiaate !kansan terveyttä edistävä vaikutus. Tämä 38507: myös voimaan kuntainliittojen keskussairaa- ikoslkee varsinhln tulevaa sukupolvea ja siis 38508: loiden ja yliopistol:Egten keskussairaaloiden lapsia. Kun lasten sairaalahoidosta perittä- 38509: osalta. HoitopäivämaJksuiksi määrä:ttiin III vät maksut ovat rittävän alhaiset, poistuu se 38510: 'luokassa ahle 15-vuotiaista lapsista 200 mk vaara, .että vanhemmat laimirrlyövät lastensa 38511: ja muista potilaista 400 mlk. saattamisen sairaalahoitoon tästä aiheutuvien 38512: kustannusten vuoksi." 38513: V. 1958 tuli yllättävä muutos, kun asetuk- Käy.tettävissä olevien tilastojen mukaan 38514: silla (382-389/58) kumottiin lapsialennus- sairaaloissa olevista alle kouluikäisistä lap- 38515: periaate sairaalamaksujen alalla ja hoitopäi- sista on noin 20% joutunut olemaan hoidossa 38516: vämaksu määrättiin valtion siviilisairaaloissa yli kuuikauden ja noin 10 % yli 'kolme kuu- 38517: ja keskussairaaloissa III luokassa lapsesta sa- kautta. Kouluikäisten osalta on yli kuukau- 38518: mak,si kuin aikuisesta; nimittäin 600 mk: ksi. den :sairaalassa olleita 25 % ja yli kolme kuu- 38519: Lasten sairaalamaksut korotettiin täten yht- kautta olleita 14 %. Mitä pitemmäksi sairaa- 38520: äkkisesti 200 %. Uusi asetus astui voimaan 1 lassaoloaika muodostuu, sitä enemmän kiireh- 38521: päivänä lokakuuta 1958. ditään lasta pois maksuvaikeuksien vuoksi. 38522: Kunnat ovat pyrkineet tulkitsemaan sai- Samaan aikaan, kun monissa muissa maissa 38523: raalalakia siten, että hoitopäivämaksun tulee ·on siirrytty tai pyritään siirtymään maksut- 38524: olla myös kunnan 1sairaaloissa sama kuin kes- tomaan sairaalahoitoon, kuljetaan meillä 38525: lmssairaaloissa. Ne ovat myös korottaneet tässä suhteessa taaksepäin. Tällaiseen ei ole 38526: sairaalamaksuja ja poistaneet lapsialennuk- mitään syytä, ei edes taloudellisesti, koska po- 38527: sen. Vain harvoissa kunnissa on, kuten esim. tilaiden hoitopäivämaksut ovat sittenkin vain 38528: Helsingissä säilytetty lapsilla muita alemmat pieni osa sairaalan kokonaiskustannuksista. 38529: hoitopäivämaksut. Tähän asiaan odotettiin korjausta sairausva- 38530: Kuntien taholta ei oltu vaadittu lapsialen- kuutuslain kautta. Koska sairausvakuutuslaki 38531: nusten poistamista. Mm. Maalaiskunta-leh- ei korvaakaan hoitopäivämaksuja ollenkaan, 38532: dessä (1958 s. 614-615) esitettiin Maalais- on tämä asia edelleen järjestämä.ttä. 38533: VI,57. ~ Weckman ym. 885 38534: 38535: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- loissa ja keskussairaaloissa suoritettti- 38536: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vista maksuista annettujen asetusten 38537: muuttamiseksi niin, että lasten hoito- 38538: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti päivämaksu määrättäisiin puoleksi ai- 38539: toimenpiteisiin valtion siviilisairaa- kuisten maksusta. 38540: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 38541: 38542: Kaisu Weckman. Lauha Männistö. Paavo Lagerroos. 38543: Aulis Juvela. Pauli Puhakka. Väinö R. Virtanen. 38544: Pekka Silander. 38545: 886 38546: 38547: VI,58.- Toiv.al. N:o 354. 38548: 38549: 38550: 38551: 38552: Aalto ym.: 1'oimenpiteistä sydän- ja reumasairauksien ehkäi- 38553: semiseksi ja niiden hoidon tehostamiseksi. 38554: 38555: 38556: E d u s k u n n a II e. 38557: 38558: Vielä muutama vuosikymmen sitten pidet- ei tulisi aiheuttamaan valtiolle ja kunnille 38559: tiin suomalaisten kansallisonnettomuutena tu- paljoakaan lisäkustannuksia ottaen huo- 38560: berkuloosin suurta levinneisyyttä maahamme. mioon, että ne jo nykyisellään vastaavat suu- 38561: Määrätietoisen valistustyön, rokotusten ja rimmasta osasta sairaaloiden menoista. 38562: hyvien hoitomenetelmien ansiosta on .tämän Vaikka sairausvakuutuslaki turvaakin sairas- 38563: taudin luonne muuttunut. Sairaus enää har- tuneitten perheiden minimitoimeentulon, ai- 38564: voin johtaa kuolemaan. Nykyisten menetel- heuttaa sairaus pitkäaikaisuudellaan monen- 38565: mien ansiosta tämä tauti todetaan jo varhai- laisia ongelmia yksilöille ja perheille. Par- 38566: sessa vaiheessa ja sen tuhot pystytään torju. haassa työiässä sairastunut perheenhuoltaja 38567: maan. Sen sijaan ovat sydän- ja reumasairau- joutuu monta kertaa etsimään kevyempää 38568: det levinneet uudeksi kansallisonnettomuu- työtä ja ammattitaidottomana tämä ei aina 38569: deksemme. Sydän- ja verisuonten taudit joh. ole mahdollista. Yhtenäisen kuntouttamislain- 38570: tavat kuolleisuustilastoamme ja reumasairau- säädännön puuttuessa ei taas esim. sydänin- 38571: det invalidien tilastoa. Ne eivät tosin ole tart- validilla ole mahdollisuuksia nykyisen invali- 38572: tuvia tauteja, kuten tuberkuloosi, mutta nii- dihuoltolain aikana pitempiaikaiseen ammat- 38573: täkin voitaisiin määrätietoisella valistustyöllä tikoulutukseen. Sairauden johtaessa kuole- 38574: ennakolta ehkäistä ja tautien alkuvaiheessa . maan joutuvat kunnat usein huolehtimaan 38575: parantaa, jos asianosaiset ymmärtäisivät jälkeenjääneiden perheenjäsenten toimeentu. 38576: mennä aikanaan hoitoon. !osta. 38577: Tuberkuloosin vastustamistyössä kuten pa. Jos sydänsairauksien ja reuman vastusta- 38578: rantamisessakin on ollut viranomaisilla ja mistyöhön ja ehkäisyyn uhrattaisiin saman 38579: .työtä vapaaehtoisesti tekevien järjestöjen jä- verran huomiota, varoja ja työtä, mitä nyt 38580: senillä suurena apuna jo vuosikymmeniä ol- tapahtuu tuberkuloosinkin ehkäisytyöhön, us- 38581: lut ja parin muodonvaihdoksenkin läpikäy- komme, että monelle henkilölle selviäisi jo en- 38582: nyt tuberkuloosilaki, jossa on tarkkaan yksi- nakkoon vaara ja taipumus sairastua ko. tau- 38583: löitynä tuberkuloosin vastustamistyö, yksilöä teihin, jolloin asianosaiset osaisivat jo aika~ 38584: koskevat säännökset sekä korvaukset ja val- naan vaihtaa työtä tai vähentää sitä, jolloin 38585: !11ionapu. Nyt voimassa olevassa laissa on jo he pystyisivät vielä ehkä vuosikymmeniä itse 38586: kaikille maamme tuberkuloosiin sairastuneille elättämään perheensä ja itsensä. Lisäksi tu- 38587: kansalaisille taattu ilmainen sairaalahoito ja lisi lisätä sairaalapaikkoja, joita varsinkaan 38588: Jäiilk:keet. Sen lisäksi ikrmnat malksavat paran- :roumasairaitten !kohdalla ei ole riittävästi. Sa- 38589: to1oista päässeille toiphlaHle vielä erikseen ns. moin myös hoidon pitäisi oUa ilmaista kai- 38590: toipilasrahaa. kille kansalaisille, kuten tuberkuloosipotilail. 38591: lakin on. 38592: Vapaaehtoisin järjestövoimin työskennel- 38593: lään jo varsin myönteisin tuloksin sekä sydän- Vaikka sairausvakuutuslaki auttaakin 38594: sairauksien että reuman ehkäisemiseksi ja pa- omalta osaltaan myös sydän- ja reumasairai- 38595: rantamiseksi. Tässä työssä päästäisiin kui- den toimeentuloa, tulisi valtion kiinnittää ny- 38596: tenkin nykyistä paljon parempiin tuloksiin, kyistä enemmän huomiota ja varoja näiden 38597: jos säädettäisiin erikseen näistäkin taudeista tautien ennakolta ehkäisyyn ja hoitoon, mitä 38598: ja niiden vastustamisesta laki. Toimenpide nykyisin tapahtuu. 38599: VI,58. - Aalto ym. 887 38600: 38601: Yllä ol-evaan viitaten ehdotamme eduskun- miseksi esim., antamalla erikseen sy- 38602: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, däntauti- ja reumalait, joissa toimen- 38603: piteet yksilöitäisiin samaan tyyliin 38604: että hallitus kiireellises-ti ryhtyisi kuin nykyisessä tuberkuloosilaissa teh- 38605: toimenpiteisiin sydän- ja reumasai- dään tuberkuloosin ja sen vastustami- 38606: rauksien ehkäisyn ja hoidon tehosta- misen suhteen. 38607: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 38608: 38609: Lyyli Aalto. U. H. Voutilainen. 38610: Uljas M'åkelä. Arvo Salo. 38611: Viljo Virtanen. 38612: 888 38613: 38614: VI,59.- Toiv.al. N:o 355. 38615: 38616: 38617: 38618: 38619: Flinck ym.: Määrärahasta Kangasalle Reumaliiton aloitteesta 38620: rakennetun reumasairaiden kuntouttamislaitoksen perusta- 38621: miskustannusten peittämiseen. 38622: 38623: 38624: E d u s k u n n a ll e. 38625: 38626: Maassamme arvioidaan olevan nykyisin n. Kuntouttamislaitoksen tilavuus on 7 300 38627: 250 000 reumatauteja sairastavaa henkilöä, ms, pinta-ala 2 100 m2 ja pohjakerrokseen 38628: joista n. 100 000: lla on pysyvää haittaa sai- on varattu mahdollisuudet kaikkeen asiantun- 38629: raudestaan. Reuma on näiden numeroiden va- tijoiden tarpeellisena pitämään fysikaaliseen 38630: lossa kansantaudeistamme kaikkein tuhoisin, hoitoon. Siellä on savihoito-, lääkekylpy-, pa- 38631: joka iskiessään useimmiten juuri työkykyi- raffiinihaude- ja lääkintävoimisteluosastot, 38632: sessä iässä oleviin ihmisiin aiheuttaa jatku- huoneet liikehoitoja ja UKW- ym. sädehoitoa 38633: vasti satamiljoonaluokkaa olevia kansantalou- varten sekä kahluu- ja vedenalaiskäsittelyal- 38634: dellisia tappioita. Lisäksi monet reumasairaat las. Askartelu ja myöhemmin ns. suojattu 38635: joutuvat työkyvy:ttömyytensä takia elämään työpaja ja työkokeilu kuuluvat oleelliaina 38636: kokonaan yhteiskunnan antaman avun va- osina laitoksessa annettavaan kuntouttami- 38637: rassa. seen. - Hoitoaika laitoksessa on kahdesta vii- 38638: Reumasairaiden hoidon tehostamiseksi on kosta kolmeen kuukauteen, joten vuosittain 38639: Reumaliitto v:sta 1952 alkaen perustanut eri voidaan kuntouttaa n. 600 henkilöä, jotka il- 38640: puolille maata reumatoimistoja, joissa on reu- man tätä laitosta ja siinä annettavaa lyhyt- 38641: masairauksiin perehtynyt lääkäri ja sairaan- aikaistakin hoitoa olisivat enemmän :tai vä- 38642: hoitaja sekä suuremmissa .toimistoissa lisäksi hemmän pysyvästi työkyvyttömiä ja yhteis- 38643: sosiaa.lihoitaja j'a lärukintävoimistelija. Reu- kunnan huollettavina. Näin ollen on laitok- 38644: matoimistoissa, joita on kaikkiaan 21, kävi sen lääketieteellinen ja myös kansantaloudel- 38645: viimevuoden aikana lääkärin vastaanotoilla linen merkitys erinomaisen suuri. 38646: 8 746 potilasta yhteensä 29 369 kertaa. Vai- Kangasalan kuntouttamislaitoksen raken- 38647: keammat tapaukset joudutaan kuitenkin oh- nuskustannukset nousivat 1100 000 mk:aan, 38648: jaamaan alan ainoaan erikoissairaalaan, Reu- vaikka suunnittelussa onkin kartettu kaikkea 38649: musäätiön sairaalaan Heinolaan. ylellisyyttä ja tarpeettomasti kustannuksia 38650: nostavia yksityiskohtia. Reumaliitto on pys- 38651: Reumasäätiön sairaala, jossa on vain 320 tynyt .tarvittavasta summa:sta rahoittamaan 38652: potilaspaikkaa, ei tilanahtauden vuoksi yk- eri tavoin hankkimillaan varoilla vain kol- 38653: sin kykene hoitamaan kaikkia avun tarpeessa manneksen, joten 2/3 rakennuskustannuksista 38654: olevia. Sen vuoksi Reumaliitto on perustanut on jouduttu peittämään lainoilla. 840 000 38655: Kangasalle 50-paikkaisen kuntouttamislaitok- mk:n lainanotto on ymmärrettävästi rasitta- 38656: sen, jossa voidaan antaa fysikaalista ja jälki- nut ReumaJiiton taloutta suuresti ja palkotta- 38657: hoitoa reumasairaalasta päässeille reumasai- nut supistamaan juoksevia toimintamenoja 38658: raille tai sellaisille, joiden sairaus ei välttä- vaikeuttaen täten tuntuvasti liiton reumasai- 38659: mättä vaadi erikoissairaalahoitoa tai joita raiden hyväksi suorittamaa valtakunnallista 38660: tilanpuutteen, iän :tai muun syyn takia ei työtä. 38661: voida ottaa hoitoon Reumasäätiön sairaalaan. Kuntouttamislaitoksessa potilailta peritään 38662: Laitos aloitti toimintansa 2.12.1963 ja sen hoitopäivämaksuna ainoastaan yleisten sai- 38663: vihkiäiset pidettiin 23.8.1964. Hoitopäivien raaloiden hoitopäivämaksu lisättynä 11 mk:n 38664: lukumäärä v. 1965 oli 17.539 ja laitos on jat- vrk-korvauksella fysikaalisiin hoitoihin kuu- 38665: kuvasti ollut .täynnä. Laitoksessa hoidettiin luvista käsittelyistä. Eräät maamme kunnat 38666: 605 potilasta, joille annettiin 44 306 hoitoa. ovat sitoutuneet maksamaan tukimaksuna 38667: VI,59. - Flinck ym. 889 38668: 38669: 4 mk kulitakin knutalaisensa hoitopäivältä, vahvistaman suunnitelman mukaisista hyväk- 38670: jonka omakustannushinta on 20 mk ilman syttävistä perustamiskustannuksista. 38671: pääomamenoja. Mikäli korkoihin ja kuoletuk- Tämän lain ja edellä olevan selvityksen pe- 38672: siin ei saada valtionapua, jäävät ne kokonai- rusteella ehdotamme eduskunnan päätettä- 38673: suudessaan ra:sittamaan Reumaliiton omaa ta- väksi toivomuksen, 38674: loutta edellisessä kappaleessa mainituin seu- 38675: rauksin. että hallitus mtaisi vuoden 1967 38676: Joulukuun 22 päivänä 1951 annetun lain tulo- ja menoarvioesitykseen 200 000 38677: (Laki reumatautisten hoitolaitosten val'tion- markan määrärahan Kangasalle Reu- 38678: avusta) mukaan voidaan reumatautisten hoi- maliiton alJoitteesta rakennetun reuma- 38679: tolaitosten perustamiseen myöntää valtion va- sairaiden kuntouttamislaitoksen perus- 38680: roja enintään puolet sisäasiainministeriön tamiskustannusten peittämiseksi. 38681: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 38682: 38683: Anni Flinck. Kaisu Weckman. 38684: Kuuno Honkonen. Antti A. Halme. 38685: 38686: 38687: 38688: 38689: 112 E 529/66 38690: 890 38691: 38692: VI,60.- Toiv.al. N:o 356. 38693: 38694: Lehmonen ym.: Reumasairauksien ennakolta ehkäisevistä toi- 38695: menpiteistä. 38696: 38697: Eduskunnalle. 38698: Sairausvakuutuslain voimaan tulltua ovat omasta aktiivisuudestaan hoitaa vähäiseltäkin 38699: kansalaiset entistä paremmin saaneet lääkä- näyttävää reumasairautta jo sen alkuvai- 38700: rin- ja läälkehoitoa sairauksiinsa. heessa. Reumasairauksien hoitoa vaikeuttaa 38701: Terveydenhoitoon ennalta ehkäisevine toi- myöskin tämän alan sairaaloiden puute. Val- 38702: menpiteineen ei laki nykyisellään vielä vel- tiovallan toimenpitein ei ole rakennettu yh- 38703: voita mm. reumasairauksiin nähden. tään reumasairaalaa tähän maahan, vaan ne 38704: Reumasairaudet, jotka hyvin erilaatuisina reumahoitola't ja -kodit, joissa näitä sairauk- 38705: ja monin tavoin invalidisoivat väestöämme - sia hoidetaan, on perustettu vapaaehtoisesti 38706: johtava:t veri- ja sydänsairauksien jälkeen toimivien järjestöjen aloitteesta. 38707: sairaustilastojamme ja ovat työkyvy,ttömyyk- Vapaaehtoisella järjestötoiminnan pohjalla 38708: sien syntymisen syynä, eivät tule nykyisen ei näin suuria väestöryhmiä voida koskaan 38709: lain avulla tarpeeksi hyvin huomioiduiksi. nykyisen lääketieteen vaatimusten mukaisesti 38710: Meidän maassamme ei ole mitään reumasai- hoitaa, vaan se vaatii yhteiskunnan taholta 38711: rauksien ennakolta ehkäisevää toimintaa, joka järjestettyä toimintaa. Ennakolta ehkäise- 38712: kohdistuisi koko kansaan joukkovalistustyönä vänä toimenpiteenä tulisi suorittaa joukkova- 38713: ja lakisääteisin toimenpitein veivoittaisi kan- listusta reuman vaarallisuudesta, reumaan 38714: salaiset työntekijöinä ja työnantajina toteut- saira:stumisalttiuteen vaikuttavista tekijöistä, 38715: taman taudin ennakolta ehkäisevät toimenpi- työpaikan vaikutuksesta sairauteen ja sen 38716: teet sellaisina kuin nykyinen lääketiede ne välttämisen mahdollisuuksista. Vaikka reuma 38717: voi määritellä. Suuri osa väestöstämme sai- ei olekaan tarttuva :tauti, niin kansainvälinen 38718: rastaa tietämättään reumaa, tulee lääkärin- kokemus osoittaa, että esim. sellainen enna- 38719: hoitoon vasta silloin kun tauti on jo kehitty- kolta ·ehkäisevä toiminta kuin työpaikka ja 38720: nyt sellaiseen vaiheeseen, että se aiheuttaa sen vaikutus potNaa,lle ennako'lta selvitettynä, 38721: työkyvyttömyyden. Tilastoituina tällaisia ovat estäneet työntekijöitä menettämästä työ- 38722: reumahoitoa ajoittain tai jatkuvasti tarvitse- kykyään. Laki reumasairauksien torjumisesta 38723: via kansalaisia on maassamme noin 180 000, edellyttäisi myös parannettua työturvalli- 38724: mutta tosiasiassahan ,tähän sairausryhmään suuslakia ja sen toteuttamista, sillä nykyisel- 38725: sairastuneiden henkilöiden lukumäärä on suu- lään ei näiden lakien avulla juuri mitenkään 38726: rempi, sillä esim. metsätyöläisten keskuudessa torjuta kylmyyden, kosteuden ja vedon ai- 38727: on runsaasti henkilöitä, jotka pitävät osit- heuttamia sairastumisalttiuksia. Myöskin reu- 38728: taist työkuntoaan yllä vain patenttilääk- matoipilaille tulisi turvata lakisääteisesti toi- 38729: keillä, siksi ·ettei reuman :työkyvyttömyys- pilasraha em. sairauden jälkeen. 38730: vaaraa ole kyllin tehokkaasti tuotu julkisuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 38731: dessa esiin. Väestömme reumaan sairastumis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38732: altiutta osoittaa jo yksistään sekin, että kau- 38733: pallinen lääketeollisuus valmistaa ja mainos- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 38734: taa lukumääräisesti eniten juuri erilaisia reumasairauksien ennakolta ehkäise- 38735: reumalääkkeitä. Mitään lakimääräistä velvoi- viin ja hoitoa tehostaviin toimenpitei- 38736: tusta kun ei ole olemassa reumaan sairastu- siin antamalla tätä tarkoittavan laki- 38737: neiden henkilöiden hoitoon hakeutumisesta, esityksen Eduskunnalle. 38738: vaan se johtuu henkilön varallisuudesta, 38739: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 38740: 38741: Siiri Lehmonen. Martti Linna. Aarne Pulkkinen. 38742: Aulis .Tuvela. Pekka Salla. Kauko Hjerppe. 38743: Matti Koivunen. Heikki Mustonen. Georg Backlund. 38744: Kaisu Weckman. P. Puhakka. 38745: 891 38746: 38747: VI,61.- Toiv.al. N:o 357. 38748: 38749: 38750: 38751: 38752: Eskelinen ym.: Pysyvien kuntouttantiskeskusten perustami- 38753: sesta eri puolille maata. 38754: 38755: 38756: E d u s k u n n a 11 e. 38757: 38758: Kuntouttamistoiminta on parhaillaan val- toutuslaitoksen tulisi päätehtävänä antaa lää- 38759: tion komitean tutkittavana. Tulee kuitenkin iketieteel:Iistä kuntouttamista eri muodoissa. 38760: viemään wrsin paljon aikaa ennen lkuin Esimerkiksi nykyisin Itä-Suomessa !tällaiseen 38761: päästään lainsäädännöllisesti kuntouttamis- toimintaan on vain hyvin rajoitetusti mah- 38762: toimintaa järjestämään maassamme. Jo nyt dollisuuksia, jos otetaan huomioon, että väes- 38763: pitäisi kiireellisesti perustaa eri puolille töstä keskimäärin 1% tarvitsee kuntouttamis- 38764: maata tehokkaha kuntouttamiskeskuslaitok- hoitoa. Niinpä esim. Itä-Suomen sairausva- 38765: sia. Tässä vaiheessa olisi tärkein saada pysy- kuutusalueen käsittäessä yli 800 000 asu- 38766: vät kuntoutuskeskukset Kuopioon, Vaasaan ja kasta, pitäisi keskuslailtosten voida antaa vuo- 38767: Rovaniemelle. sittain kuntoutushoitoa lyhyempinä tai pi- 38768: Kuntoutuslaitosten tulisi olla keslmssairaa- ,tempinä jaksoina 8 000 henkilölle. Nykyisin 38769: loiden yhteydessä tai kiinteästi lainsäädän- siitä vain pieni murto-osa voidaan tyydyttää. 38770: nöllä siihen liitettyinä. Eräänä mahdollisuu- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 38771: tena on keskussairaalalainsäädäntöä uudis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 38772: tamalla perustaa mainitut laitokset. Kun muksen, 38773: kuntien taloutta rasittaa varsinkin kehitys- 38774: alueilla keskussairaaloiden ylläpito, pitäisi että hallitus antaisi kiireellisesti 38775: tämä seikka lainsäädäntöuudistuksessa huo- Eduskunnalle esityksen pysyvien kun- 38776: mioida niin, et'tä valtionavustus kuntoutus- touttamiskeskusten perustamisesta eri 38777: laitoksen kohdalla olisi hyvin korkea./ Kun- puolille maata. 38778: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 38779: 38780: Katri-Helena Eskelinen. Katri Kaarlonen. Aaro Lintilä. 38781: Sylvi Saimo. Wiljam Sarjala. Eino Räsänen. 38782: Sylvi Halinen. Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen. 38783: Kerttu Saalasti. Tahvo Rönkk:ö. 38784: 892 38785: 38786: VI,62.- Toiv.al. N: o 358. 38787: 38788: 38789: 38790: 38791: Häkkinen ym.: Lisäyksestä vtwden 1966 tulo- ja m.enoarvwon 38792: vastasokeutuneille tarkoitett1ta kuntoutushoitoa varten. 38793: 38794: 38795: 38796: E d u s kun n a ll e. 38797: 38798: Aikuisena sokeutuneen henkilön kuntoutu- sestä ja jäljellä olevan työkyvyn hyväksi 38799: miselle on ratkaiseva sairaalahoitoa välittö- käyittämisestä. 38800: mästi seuraa;va vaihe, jolil.oin !hänen on hyväk- Sokeiden Kuntouttamiskomitea toteaa 38801: syttävä muuttunut tilanne sekä pyrittävä edellä mainitussa mietinnössään, että jokai- 38802: kohti itsenäistymistä ja sopivan työn löytä- sella sokeutuneella iästä riippumatta pitäisi 38803: mistä. Tähän tilanteeseen liittyvät vaikeudet olla mahdollisuus saada ohjausta sokeana elä- 38804: ovat sekä henkistä laatua että jokapäisen misessä, liikkumisessa, jokapäiväisissä toi- 38805: elämän käytännöllisistä toimista selviytymi- missa jne. Kysymyksessä olevaa tehtävää ei 38806: seen liittyviä. Merkitsee huomattavaa epäkoh- 'Voida hoitaa sairaaloissa, ~ausuu ero. !komitea. 38807: taa, että näkökyvyn menettämiseen liittyvän Jo pelkästään taloudellisista syistä ei voida 38808: sairaalahoidon jälkeen sokea ja vaikeasti nä- ajatella, että sairaaloissa olisi sokeiden kun- 38809: kövikainen jää vaille opastusta näkövian ai- touttamiseen erikoistuvaa henkilökuntaa. 38810: heuttamassa uudessa tilanteessa. Näinollen maassa :tulisi olla erityinen laitos, 38811: Useiden muiden vammaryhmien kohdalla johon kun'touttamisen tarpeessa olevat sokeat 38812: kuntouttamishoito on jo ehtinyt saada vakiin- voidaan ohjata. Tämän laitoksen tehtävänä 38813: tuneet muodot ja toiminta katsotaan invalii- olisi mm. luottamuksen palauttaminen sokean 38814: dihuoltolaissa säädettyyn huoltoon itsestään omiin mahdollisuuksiin, päivittäisten toimin- 38815: selvänä sisältyväksi. Niinpä raajavammainen tojen opettaminen, apuvälineiden käytön 38816: saa sairaalahoidon yhteydessä tai sen jakoksi opastus, ammattityötä edeltävä työskentely 38817: erityisessä kuntouttamislaitoksessa tilaisuu- työhön ohjauksen selvittämiseksi ja kuntout- 38818: den liikkumis- ja toimintakyvyn harjoituk- tamisen jatkotilanteen hahmottaminen. 38819: seen, proteesin käytön opastukseen ja joka- 38820: päiväisen elämän !taitojen opettelemiseen. Kun jatkuva vastasokeutuneiden ohjaus- 38821: Vastaavasti saa puhe- ja äänihäiriöinen pu- tarve ei lukumääräisesti ole kovin suuri - 38822: heterapiaa ja tuberkuloosipotilas työhoitoa. vastasokeutuneita arvioidaan vuosittain tule- 38823: V aitioneuvoston asettama Sokeiden Kun- van noin 40 - ei liene .tarkoituksenmukaista 38824: touttamiskomitea toteaa 28.11.1963 päivä- perustaa yksinomaan tätä :tarkoitusta varten 38825: tyssä mietinnössään, e'ttä myös aikuisiässä so- laitosta. Sopeuttava kuntouttamisohjaus voi- 38826: keutuneet tarvitsevat rohkaisua, neuvoja ja taisiin anltaa sellaisessa laitoksessa, jossa on 38827: tukea voidakseen parhaalla mahdollisella ta- muutakin sokeainhuoltoon kuuluvaa toimin- 38828: valla jatkaa elämäänsä muuttuneissa olosuh- taa. Tyyskylän kartanossa Siuntiossa Sokeain 38829: teissa. Niinikään ammattikoulutuksen yhtey- Keskusliitto harjoittaa sellaista huoltolaitos- 38830: dessä havaitaan yhä uudestaan, että äsken SO- ja kurssitoimintaa, jonka yhteyteen sopeultta- 38831: keutuneet sokeainkoulua käymättömät aikui- van kuntouttamishoidon järjestäminen hyvin 38832: set tarvitsevat ensin runsaasti aikaa yleiseen niveltyisi. Kokeilutarkoituksessa liitto on jo 38833: totutteluun ja eräiden sokealle tarpeellisten vuosina 1963-1966 järjestänyt Tyyskylässä 38834: perustaitojen opetteluun ja vasta sitten pääs- muutamia kuntoutuskursseja. Niiden yhtey- 38835: tään tehokkaasti käsiksi ammatin oppimiseen. dessä iaitos oo. todettu tarikoitulkseen sopi- 38836: Mitä nopeammin sopivaa tukea voidaan Vlalksi selkä kurssimuotoisesti järjestetty lkun- 38837: asianomaiselle antaa, sitä paremmin voidaan touttamishoito kaitkin puolin enna!ldro-odotutk- 38838: varmistua sokeutuneen elämänuskon säilymi- sia vastaavalksi. 38839: VI,62.- Häkkinen ym. 893 38840: 38841: Maassamme löytyy kymmenittäin passiivi- tukea saatuaan huolehtimaan vastasokeutu- 38842: siksi jääneitä sokeita, joiden kuntoutumisen neiden kuntouttamisesta, esitämme eduskun- 38843: esteeksi ei voi havaita muuta syytä kuin nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38844: asiantuntevan tuen ja ohjauksen puute 38845: oikeana aikana. Tällaisten tapausten vähen- että hallitus antaisi Eduskunnalle 38846: tämiseksi ja sokeutuneiden ,työ- ja toiminta- esityksen BO 000 markan ottamisesta li- 38847: kyvyn palautumisen jouduttamiseksi olisi kii- säyksenä vuoden 1966 tulo- ja menoar- 38848: reellisesti huolehdittava tarpeellisista toimen- vioon avustukseksi Sokeain Keskus- 38849: piteistä sopeuttavan kuntoutushoidon järjes- liitto ry: lle vastasokeutuneille tarkoi- 38850: tämiseksi säännönmukaiselle kannalle. Kun tettua sopeuttavaa kuntoutushoitoa var- 38851: Sokeain Keskusliitto on valmis taloudellista ten. 38852: ~~ Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 38853: 38854: Eero Häkkinen. Urho E. Knuuti. 38855: Erkki. Hara. Edit Terästö. 38856: Valde Nevalainen. Viljo Virtanen. 38857: Antti 0. Pennanen. Sulo Hostila. 38858: 894 38859: 38860: VI,63.- Toiv.al. N: o 359. 38861: 38862: 38863: 38864: 38865: Berner ym.: Syöpätarkastuksia ja syöpäpott"laiden hoitoa kos- 38866: kevan lain aikaansaarnisesta. 38867: 38868: 38869: Ed u s kun n a 11 e. 38870: 38871: Maamme sairaanhuoltoa koskeva lainsää- hoidon järjestäminen on sairaanhuollossa suu- 38872: däntö on jatkuvasti kehittynyt. Paitsi yleistä rimpia lähiajan tavoitteita.' 38873: sairaanhuoltoa on eräistä ·erityisistä sairauk- Syöpä:tautej'a koskevat :ta:rlka.stu:kset oolisi en- 38874: sista annettu lakeja, joilla on pyritty ,turvaa- nakkoehkäisyn ja taudin varhaisen toteami- 38875: maan sairaille tarpeellinen hoito ja korvaa- sen vuoksi saatava lakisääteiseksi. Syöpä- 38876: maan sairaudesta aiheutuneet kustannukset. tautien hoito ja potilaiden kuntouttaminen 38877: Tällaisia säännöksiä on annettu muun muassa olisi järjestettävä esimerkiksi samanlaiseksi 38878: tuberkuloosista ja hengityshalvauspotilaiden kuin tuberkuloosipotilaidenkin. Tämä vaatii 38879: hoidosta. ehdottomasti asiaa koskevan lain. Monelta 38880: Eräitä vakavia sairauksia on kuitenkin jää- taholta onkin kiirehditty ,tällaisen lain sää- 38881: nyt tarpeellista lainäädäntöä vaille. Syöpä- tämistä, mutta tuloksia ei vielä valitettavasti 38882: taudit ovat yleistyneet yhä kasvavassa mää- ole saatu. Kuitenkin kysymyksessä on asia, 38883: rässä. Uusia syöpäpotilaita tulee vuosittain joka ei enää siedä viivytystä. 38884: huolestuttavan runsaasti. Syöpätautien hoito Tämän perusteella ehdotamme kunnioittaen 38885: on usein niin kallista, että ilman yhteis- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38886: kunnan voimakasta tukea siihen ei ole mah- 38887: dollisuukisia. Tämä koskee myöskin parautu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38888: neiden syöpäpotilaiden kuntouttamista ja syöpätarkastuksia ja syöpäpotilaiden 38889: ammattikoulutusta. Syövän lääketieteellisen hoitoa koskevan lain aikaansaamiseksi. 38890: voittamisen ohella syöpäpotilaiden tehokkaan 38891: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 38892: 38893: Arne Berner. Valto Käkelä. Pirkko Aro. 38894: E. J. Paavola. Eeles Landström. Timo Mäki. 38895: Tuure Salo. Ingvar S. Melin. Armas Leinonen. 38896: 895 38897: 38898: VI,64. - Toiv..al. N :o 360. 38899: 38900: 38901: 38902: 38903: L. Koskinen ym.: 2'oimenpiteistä syöpäsairaalain valtion- 38904: avun turvaarrtiseksi. 38905: 38906: 38907: E d u s k u n n a 11 e. 38908: 38909: Syöpätauteihin sairastuneiden potilaiden niiden käy,töstä aiheutuva nettotappio. Kun 38910: hoitamiseksi Suomen Syöpäyhdistys ja ,Syöpä- näiden sairaaloiden ylläpidossa on pystytty 38911: säätiö ovat viimeksi kuluneiden 15 vuoden toisaailta noudaktamaan suurta säästäväi- 38912: aikana perustaneet kuusi sairaalaa sädehoitoa syyttä- tämä käy ilmi mm. Maalaiskuntien 38913: saavia potilaita varten. Niissä on tällä het- Liiton julkaisemasta sairaalain taloustilas- 38914: kellä kaikkiaan 280 sairaansijaa. Kun käyn- tosta v. 1963 - ja kun ,toisaalta niissä hoi- 38915: nissä olevat rakennustyöt on saatettu päätök- dettavilta potilailta peritään vuorokautta 38916: seen, edellä mainittujen sairaaloiden paikka- kohden vain sama hoitomaksu, mikä valtion 38917: luku nousee 371: een. Lisäksi on perusteilla ja kuntainliittojen sairaaloissakin potilaalta 38918: kaksi uutta, potilaiden suuren lukumäärän peritään, olisi nähdäksemme yleisen edun mu- 38919: vuoksi välttämättömäksi osoittautunutta lai- kaista huolehtia näiden sairaaloiden yllä- 38920: tosta, joiden valmistumisen jälkeen syöpäjär- pitoon tarvittavan riittävän suuren julkisen 38921: jestöjen sairaaloiden yhteinen paikkaluku avun .turvaamisesta. Ellei tähän päästä, saat- 38922: tulee olemaan n. 450. Suurin osa perustamis- taa olla välttämätöntä nostaa potilailta perit- 38923: kustannuksista on rahoitettu ja tullaan edel- täviä hoitomaksuja. Pahimmassa tapauksessa 38924: leenkin rahoittamaan lahjavaroin. on edessä näiden sairaaloiden toiminnan vai- 38925: Jo nykyisin hoidetaan syöpäjärjestöjen sai- keutuminen jopa niiden lopettaminen. On 38926: raaloissa lähes 5 000 potilasta vuosittain. Kun pidettävä selviönä, ettei vapaaehtoiseen rahoi- 38927: hoidon tarpeessa olevia syöpäsairaita on ,tukseen taloutensa pohjaavien järjestöjen ole 38928: maassamme yli 20 000, on hoitomahdollisuuk- mahdollista kantaa vuodesta toiseen kasvavia, 38929: sien lisääminen kiireellistä. kymmenien miljoonien vanhojen markkojen 38930: Kun syöpäjärjestöt ovat oloissamme ainut- suuruisia ylläpitotappioita. 38931: laatuisella ,tavalla hankkineet vapaaehtoista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 38932: apua vaikeasti sairaiden kansalaisten hoito- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 38933: paikkojen puutteen poistamiseksi, saattaisi vomuksen, 38934: odottaa, että valtio ja kunnat puolestaan huo- 38935: lehtisivat siitä, ettei näiden tärkeiden sairaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 38936: loiden ylläpitämisestä enää aiheudu sairaa- syöpäjärjestöjen sairaaloiden riittävän 38937: loiden perustajajärjestöille lisäkustannuksia. suuren valtionavun jatkuvaksi turvaa- 38938: Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan näi- miseksi ja niiden ioimintaedeUytysten 38939: den sairaaloiden valtionapu on vuodesta :toi- säilyttämiseksi. 38940: seen jäänyt huomattavasti pienemmäksi kuin 38941: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 38942: 38943: Lyyli Koskinen. Aimo Laiho. Taisto Sinisalo. 38944: Veikko J. Rytkönen. Hugo Manninen. Pauli Puhakka. 38945: lVlartti Linna. Toivo Friman. Siiri Lehmonen. 38946: 896 38947: 38948: VI,65. - Toiv.al. N: o 361. 38949: 38950: 38951: 38952: 38953: Lehmonen ym.: Kansalaisten oikeuttamisesta maksuttomaan 38954: syöpätarkast~tkseen ja hoitoon. 38955: 38956: 38957: E d u s kun n a ll e. 38958: 38959: .Maassamme todetaan vuosittain n. 10 000 Yhteiskunnan kannalta katsottuna muistutta- 38960: uutta syöpätautitapausta tehostuneiden tutki- vat molemmat taudit toisiaan siinäkin mie- 38961: musmenetelmien ja yleisen 'tutlkimusvalistuik- lessä, että ajoissa aloitettu tehokas hoito pa- 38962: sen lisääntymisen seuraamuksena. Syöpään lauttaa sairastuneet työkykyisiksi. 38963: sairastuneiden todellisen lukumäärän voidaan Monissa sellaisissa maissa, joissa sairau- 38964: olettaa kohoavan huomattavasti nykyistä suu- desta johtuvia kustannuksia ei vastaa yhteis- 38965: remmaiksi jos maassamme oilisi voimassa syö- kunta, on voimassa erikoinen syöpälaki, jonka 38966: päsairauksien torjumiseksi tube:rlkuloosi!laikiin merkitys on suoraan verrannollinen meilläkin 38967: verrattava prukolJinen terveystarkastus, jossa voimassa olevaan tuberkuloosilakiin. Näin on 38968: nyt vielä piilevinä olevat tapaukset voitaisiin asianlaita esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa. 38969: todeta varhaisessa vaiheessa ja saattaa poti- Tähän suuntaan meilläkin on lainsäädäntöä 38970: las asinmukaiseen hoitoon. Lääketiede ei ole kehitettävä, ottamalla huomioon ne myöntei- 38971: kokonaisuudessaan vielä rat1kaissut syövän set saavutukset, jotka esim. tuberkuloosin 38972: ongelmaa, mutta todetJtuj·en tapausten luku- torjunta- ja hoitotyÖISsä jo on saavutettu. 38973: määrästä hyvin huoma.ttava osa on voitu pa- Periaatteessa syövän hoito- ja torjuntatyössä 38974: rantaa ja poti.las palauttaa tyokuntoiseiksi tulee olla maksuttoman hoidon järjestäminen 38975: pitkäaikaiseLla hoidolla. kaikille syöpään sairastuneille ja maksutto- 38976: Sydän- ja verisuonitaudit, tuberkuloosi man syöpätarkastuksen järjestäminen tervey- 38977: sekä syöpä ovat kansansairauksistamme pa- denhoitopiireittäin koko maassa kaikille kan- 38978: himmat. Tuberkuloosiin sairastuneiden hoito salaisille. 38979: on jo miltei kaikilta osiltaan järjestetty mak- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 38980: suttomaksi. Samoin tulisi suhtautua myöskin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 38981: syöpään. Yhteiskunnan kannalta katsottuna 38982: molemmat taudit ovat hyvin samanlaisia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 38983: Hoitoaika on molemmissa pitkä, lääketieteen toimenpiteisiin sellaisen syöpälain 38984: saavutuksista huolimatta kumpaakaan tautia aikaan saamiseksi, jolla kansalaiset 38985: ei ole vielä voitettu, hoitokustannukset ja oikeutettaisiin maksuttomaan syöpä- 38986: hyvin kalliit, syövässä aivan erityisen kalliit. tarkastukseen ja hoitoon. 38987: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 38988: 38989: Siiri Lehmonen. Pekka Salla. Kauko Hjerppe. 38990: Aulis Juvela. Veikko J. Rytköen. Matti Koivunen. 38991: Kaisu Weckman. Heikki Mustonen. Lauri Kantola. 38992: Martti Linna. Pauli Puhakka. Georg Backlund. 38993: Aarne Pulkkinen. 38994: 897 38995: 38996: VI,66. - Toiv.al. N: o 362. 38997: 38998: 38999: 39000: 39001: Vennamo: Vuosittaisen maksuttoman syöpäta1·kastuksen to- 39002: teuttamisesta. 39003: 39004: 39005: E d u s kun n a 11 e. 39006: 39007: Syöpä on kehittymässä huolestuttavasti taen eduskunnan hyvä~syttäväksi toivomuk- 39008: kansantaudiksi. Erityisesti se on vaarallinen sen, 39009: naisille heidän täytettyään 40 vuotta. 39010: Syöpä voidaan todeta pätevästi vain otta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 39011: malla asianmukaiset näytteet. Jos tämä ta- toimenpiteisiin vuosl7;taisen maksutfio- 39012: pahtuu riittävän ajoissa, voidaan onnetto- man syöpätarkastuksen toteuttamiseksi 39013: muus useimmiten torjua. ainakin kaikille maamme yli 40 vuotta 39014: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- täyttänel1le naispuolis2?le henk21öl?le. 39015: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 39016: 39017: Veikko Vennamo. 39018: 39019: 39020: 39021: 39022: 113 E 529/66 39023: 898 39024: 39025: VI,67. - Toiv.al. N: o 363. 39026: 39027: 39028: 39029: 39030: Ka.a.rna. ym.: MääJrärahasta 'l'aipalsaal'en B-saira<ila.rt rakenta- 39031: mista varten. 39032: 39033: 39034: EduskunnallP. 39035: 39036: Taipalsaal·en B-sairaalan kuntainliitto on B-sairaalapotilaita erittäin huonokuntoisissa 39037: perustettu 21 päivänä toukokuuta 1962 pide- kunnalliskotien mielisairasosastoissa, jopa 39038: tyn kuntain edustajakokouksen päätöksellä. yleisillä osastoillakin ja kun kunnat ovat jo 39039: Kuntainliiton perussäännön on Kymen lää- varautuneet rahoittamaat oman osuutensa 39040: ninhallitus päätö~ellään 28.12.1962 vahvista- sairaalan rakentamiskustannuksista, niin eh- 39041: nut. Sairaalan hoi·topaikkamääräksi on vah- dotamme kunnioittaen eduskunnan lausutta- 39042: vistettu 240 hoitopaikkaa ja perustamiskus- vaksi toivomuksen, 39043: tannukset on arvioitu yhteensä 5 957 300 mar- 39044: kaksi. että hallitus ottaisi vuoden 1967 tulo- 39045: Kun kuntainliitolla on jo sairaalan pää- ja menoarvzoesitykseensä 1 500 000 39046: piirustukset olemassa, ja sen jäsenkunnilla markan määrärahan TaipaZsaaren 39047: on erittäin huutava pula B-sairaalapaikoista, · B-sairaalan rakentamista varten. 39048: koska ne ovat joutuneet hoitamaan näitä 39049: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 39050: 39051: Mikko Kaarna.. Valto Käkelä. 39052: 899 39053: 39054: VI,68. - Toiv.al. N :o 364. 39055: 39056: 39057: 39058: 39059: Männistö ym.: Mieli$airacilahoidon. järjestämisestä maksutto- 39060: maksi. 39061: 39062: 39063: E d u s k u n n a 11 e. 39064: 39065: Mielisairaudet ovat luonteensa takia erit- tuvia sairaalanhoitokustannuksia. Mieli- 39066: täin vaikeasti hoidettavia ja aiheuttavat sai- sairauksia esiintyy perintötekijöiden ja 39067: raan perheessä monia vaikeuksia. Usein hoito samanlaisten ympäristötekijöiden takia toisi- 39068: mielisairaalalaitoksessa on pitkäaikaista ja naan useitakin tapauksia saman perheen kes- 39069: vaatii suuria taloudellisia menetyksiä, minkä kuudessa. Hoitokustannusten korvaaminen 39070: vuoksi hoitoo.n hakeudutaan liian myöhäi- muodostuu silloin ylivoimaiseksi rasitteeksi 39071: sessä vaiheessa. Sairauden pahentuessa hoito- perheelle. Taloudellisten vaikeuksien takia 39072: aika muooostuu pidemmäksi ja kalliimmaksi joutuu perhe usein hajoamaankin suojellak- 39073: ja potilaat joutuvat sitomaan kauaksi aikaa seen terveidenperheenjäsenten elämisen mah- 39074: muutoinkin Yähälukuisia sairaanhoitopaik- dollisuuksia. 39075: koja. Sairauden akuutissa vaiheessa sairaan Nykyisin jo annetaan tuberkuloosin hoito 39076: koko lähin ympäristö elää mielenterveyttä yhteiskunnan toimesta maksutta. Mielisairau- 39077: horjuttavan paineen alaisena ja tämän takia det ovat verrattavissa tähän sairauteen mm. 39078: sairaaseen suhtaudutaan usein ennakkoluuloi- pitkäaikaisuutensa puolesta. Molemmissa ryh- 39079: sesti vähentäen sairaan parantumismahdo.lli- missä hoidolla saavutetaan potilaiden saatta- 39080: suuksia. Jo tästäkin syystä olisi perusteltua minen :takaisin yhteiskunnan pariin tuotta- 39081: antaa sairaalle mahdollisuus päästä hoitoon viksi yhteiskunnan jäseniksi. 39082: riittävän aikaisessa vaiheessa taloudellisten Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 39083: vaikeuksien estämättä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39084: Mielisairaudestaan toipuneen henkilön on 39085: erittäin vaikea saada entistä työpaikkaansa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 39086: Usein toipila;s joutuu tyytymään vähemmän tutkimuksen suorittamiseksi siitä, mi- 39087: vastuulliseen ja huonommin palkattuun työ- ten mielisai·raalahoito voitaisiin järjes- 39088: hön kuin aikaisemmin. Kun sairaudella on tää maksuttomaksi, ja antaisi edus- 39089: taipumus uusiutua, ei potilaalle edellä mai- kunnan käsiteltäväksi sitä koskevan 39090: nitusta :syystä ole edellytyksiä kustantaa tois- lakiesityksen. 39091: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 39092: 39093: Lauha Männistö. :Rainer Virtanen. Hugo Manninen. 39094: Siiri Lehmonen. Ka.uko Hjerppe. Aulis Juvela. 39095: Kaisu Weckman. Pekka. Salla. Veikko J. Rytkönen. 39096: Toivo Friman. Matti Koivunen. V'åinö :R. Virtanen. 39097: Anna-Liisa Tiekso. Georg Backlund. 39098: 900 39099: 39100: VI,69. - Toiv.al. N: o 365. 39101: 39102: 39103: 39104: 39105: Sileäkangas ym.: MieUsairaalain hoitomaksujen korottami- 39106: sesta. 39107: 39108: 39109: 39110: E d u s k u n n a ll e. 39111: 39112: Voimassa olevan mieli~sairaslain (187/52) hyväksyttävänä tai tarkoituksenmukaisella 39113: 39 § :n nojalla on sisäasiainministeriö 30.5. tavalla em. :suurehkoja kansaneläke-eriä kuu- 39114: 1966 antamallaan päätöksellä (324/56) vah- kaudessa. Tästä johtuen ko. henkilöiden ti- 39115: vistanut mielisairaanhoitolaitoksessa hoidetta- lejä, jotka ovat sosiaalilautakuntien ja sai- 39116: van potilaan hoitopäiviilmalk:sut. Tämän raaloiden hoidettavina, on kertynyt lukuisa 39117: mukaan ovat A-luokan mielisairaanhoitolai- joukko. Näille tileille myös vuosien kuluessa 39118: toksen hoitokustannukset yleensä 75 mk ja karttuu erittäin huomattavia rahamääriä. 39119: B-luokan yleensä 60 mk kuukaudessa, ulko- Tällöin tulee vallitsevaksi 1sellainen suoras- 39120: kuntalaisten osalta' kuitenkin 50 % korkeam- taan kyseenalainen periaate, että pääasiassa 39121: mat. Sen sijaan sellaisen yksinäisen henki- julkisin vai·oin rahoitettu sosiaaliturva olois- 39122: lön, joka saa kansaneläkkeen peruosan lisäksi samme voi eräiden eläkkeensaajaryhmien 39123: täysimääräinen tukiosan ja jonka hoitokus- osalta olla paljon suurempi kuin mitä he ela- 39124: tannusten suorittamisesta sosiaalilautakunta tukseensa ja hoitoonsa tarvitsevat. Nykyinen 39125: on antanut em. laitoksille marosusitoumuksen, järjestelmä johtaa myös siihen, kuten usein 39126: kansaneläketulot ovat kuntaryhmistä riip- on todettu, että potilaan kuoltua säästön 39127: puen nykyään 172, 158 tai 144 mk kuukau- per\i sukulainen, joka ei ole koBkaan pitänyt 39128: dessa. Sosiaalilautakunnalle kansaneläkelain huolta asianornaiesta eläkkeensaajasta. Yh- 39129: 45 §: n mukaan maksetusta kansaneläkkeestä teiskunnalle kokonaisuudessaan aiheutuu myös 39130: on huollettavalle omaan käyttöön henkilö- potilaan hoidosta mielisairaanhoitolaitoksessa 39131: kohtaisia tarpeita varten annettava se osa, paljon enemmän kustannuksia hoitopäivää 39132: mikä jää jäljelle, kun hoidon korvaus eläk- kohti kuin mitä potilaalta saadaan perityksi, 39133: keen suorittamisajalta on maksettu, mutta ko8kå kuntien pitää hoitopäivämaksun Usälksi 39134: kuitenkin vähintään asetuksella säädetty suorittaa laitoksille huomattavan suuret 39135: määrä, mikä nykyisin on 20 mk. kuukaudessa. maksuosuudet (nettotappio). 39136: Näin yksinäiselle henkilölle esimerkiksi on Edellä mainitut epäkohdat esiintyvät 39137: voimassa olevien säännösten mukaan makset- muussakin laitoshoidossa, mutta eivät niin 39138: tava edellä mainittua kansaneläkeosuutta tuntuvina kuin mielisairaiden kohdalla. 39139: omaan käyttöön 20-112 mk kuukaudessa. Vajaamielisten osalta on vastaavat ongelmat 39140: Hoitomaksujen pienuudesta, johtuen suurim- . suurelta osin ratkaistu hoitomaksujen koro- 39141: mat eläkeosuudet annetaan B-luokan mieli- tuksen avulla. Kun vajaall!ielisten ja mieli- 39142: sairaanhoitolaitoksissa . hoidettaville. Kun· li- sair.l!-itt~ laitoshoito ja yhteiskunnalli:set int- 39143: säksi on odotettavissa, että kansaneläkkeet . ressit molempien potilasryhq~.ien suhteen ovat 39144: tulevat määrältään edelleen koho&maan mieli- melko iäheisesti rinn~tettavissa !keskenään, ei 39145: sairaanhoitolaitosten hoitomaksujen sen si- ole käsitettävissä, miksi ei myös mielisairait- 39146: jaan pysyessä entisellään, tulevat eläkkeen- ten laitoshoitomaksuja voitaisi korottaa edes 39147: saajan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut lähemmäksi nykyisin voimassa olevia kansan- 39148: eläkevarat jatkuvasti suurenemaan. elälkemääriä etenkin, kun ,pitlk:äaikaisesti mie- 39149: Käytännössä todetaan lisäksi jatkuvasti, lisairaat vaLtaosaltaan saav111t kansaneläkkeen 39150: etteivät varsinkaan mielisairaat laitoshoidossa täysimääräisenä tukiosineen. 39151: ole kykeneviä mielentilansa tai henkisen heik- Kunnalliset keskusjärjestöt ja eräät sosiaa- 39152: koutensa vuoksi käyttämään hyödykseen lialan erikoisjärjestöt ovat tehneet esityksiä 39153: VI,69. - Sileäkangas ym. 901 39154: 39155: sisäsa:siainministeriölle mielisairaalain hoito- 39156: maksujen korottamiseksi. Samoin ovat em. että hallitus maarm.s~ sisäasiain- 39157: järjestöt useaan otteeseen esittäneet valtio- ministeriön kiireellisesti tutkimaan 39158: vallalle kyseessä olevan ongelman ratkaise- mielisairaaloitten hoitomaksujen koro- 39159: mista kansaneläkelain säännöksiä muutta- tustarpeen ja ryhtymään sanottujen 39160: malla. Em. toimenpiteet eivät ole johtaneet maksujen korottamiseksi nivhin toimen- 39161: kuitenkaan tulokseen. piteisiin, joihin asianhaamt antavat 39162: Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- aihetta. 39163: tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 39164: muksen, 39165: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 39166: 39167: Aulis Sileäkangas. Mikko Volotinen. Erkki Haukipuro. 39168: Reino Kangas. Toivo Antila. Reino Karpola. 39169: Veikko Hanhirova. Paavo Niinikoski. Eino Räsänen. 39170: Hannes Paaso. Aaro Lintilä. 39171: 39172: ,, 39173: 39174: 39175: 39176: 39177: • ·.• 39178: 902 39179: 39180: VI,70.- Toiv.al. N:o 366. 39181: 39182: 39183: 39184: 39185: Eskelinen ym.: Vajaamielish1wllon järjestämisestä Kuopion 39186: Uiänissä. 39187: 39188: 39189: B d u s k u n n a ll e. 39190: 39191: Vajaamielishuollon alalla on maassamme Edellä olevan perusteella esitämme kun- 39192: menty eteenpäin ja parannuksia on saatu nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo- 39193: aikaan. Kuopion lääni on kuitenkin jäänyt muksen, 39194: vaille omaa keskuslaitosta, käytäntö on osoit- 39195: tanut, ettei Mikkelin ja Kuopion läänien yhtei- 39196: seksi huoltolaitokseksi tarkoitettu Vaaliala että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 39197: pysty .tyydyttämään Pohjois-Savon paikka- toimenpiteisiin vajaamielishuorton jär- 39198: tarvetta, joka lähivuosina ja jatkuvasti jestämiseksi Kuopion läänissä. 39199: kasvaa. 39200: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 39201: 39202: Katri Helena Eskelinen. Eino Räsälen. 39203: Sylvi Saimo. Pentti Pekkarinen. 39204: T.ahvo Rönkkö. 39205: 903 39206: 39207: VI,71.-Toiv.al. N:o 367. 39208: 39209: 39210: 39211: 39212: Heinonen ym.: Yksityisten vajaamielislatitosten taloushenkilö- 39213: kunnan palkkaukseen annettavan valtionooun perusteiden 39214: tarkiRtamisesta. 39215: 39216: 39217: E d u s k u n n a ll e. 39218: 39219: Sosiaaliministeriö on hyväksynyt yksityi~ kilökunnalle ei ole maksettu mm. ikälisää ja 39220: siä vajaamielislaitoksia koskevan toimisään- työaikalisää, koska näihin menoihin ei ole 39221: nön joka sisällöltään vastaa julkisen hallin~ saatu valtionapua. Täten on vajaamielislai- 39222: non virka- ja muita säännöksiä. Mainittu tosten henkilökunta saatettu ikeskenään eri- 39223: toimisääntö on voimassa kaikissa yksityisissä arvoiseen asemaan. 39224: vajaamielislaitoksissa ja se koskee ko. laitos- Sisäasiainministeriön alaisissa ja lääkintö- 39225: ten muuta, kuin taloushenkilökuntaa. Mm. hallituksen valvontaan kuuluvissa kuntien ja 39226: seuraavat ammattiryhmät ovat ulkopuolella kuntainliittojen omistamissa sairaaloissa on 39227: ko. toimisäännön: keittiöapulaiset, osastoapu- valtionapu ulotettu koskemaan kaikkia hen- 39228: laiset, siivoojat, pesijät sekä apu- ja huoLto- kilökuntaryhmiä ja näille maksettavia ikä- 39229: miehet, jotka työskentelevät työsopimussuh- lisiä ja työaikalisiä. ·Mainittujen sairaalain 39230: teessa ja kuukausipalkkaisina. Sosiaaliminis- omasta harkinnasta on riippunut, missä [aa- 39231: teriön toimesta jätettiin taloushenkilökun- juudessa. he ovat saattaneet henlldlakuntaDBa 39232: ,taan kuuluvat ammattiryhmät toimisäännön virkasuhteeseen. Kun yksityiset vajaamielis- 39233: ulkopuolelle, josta johtuen he ovat jääneet laitokset ovat monessa suhteessa verrattavissa 39234: huomattavasti epäedullisempaan asemaan kuntien ja kuntainliittojen otnistamiin sai- 39235: kun sanottujen: laitosten muu henkilökunta. raaloihin, tuntuisi luonnolliselta, että myös 39236: Sosiaaliministeriö on myös käytännössä val- vajaamielislaitosten talous-, apu- ja konehen- 39237: tionapua; myöntäessään kyerirtyt valvomaan kilökunnalle maksettaisiin ikälisää kuten sai- 39238: sen, että yksityisten vajaamielislaitosten hen- raaloidenkin · em. henkilökunnalle ja että ikä- 39239: kilökunta sosiaalisiin ym. etuihin nähden on lisistä aiheutuvat kustannukset .tulisivat val- 39240: keskenään pidetty eriarvoisessa asemassa. tionavun piiriin. 39241: Kysymys yksityisten vajaamielislaitosten Edellä· olevaan viitaten esitämme eduskun- 39242: palveluksessa olevien työntekijäin ikälisiin nan hyväl7'yttäväksi toivomuksen, 39243: myönnettävästä valtionavusta on ~ollut esillä 39244: jo kauan, mutta tähäna:stiset ko. laitosten ja että haltitus antaisi Eduskunnalle 39245: työntekijöitä edustavat järjestön esitykset so- esityksen vajaamielislain muuttami- 39246: siaaliministeriölle eivät ole johtaneet tulok- ;~esta sitM~, että se oike1tttaisi asetuk- 39247: seen. Vaikka jonkinlaisena edistyksenä on pi- sella tarkemmin ja oikeudenmukai- 39248: dettävä sitä, että sosiaalimini:steriö on hyväk- semmin määt·ittelemään valtionavun 39249: ,synyt vajaamielislaitoksia koskevan, virka- perusteet yksityisten vajaamielislai- 39250: sääntöä vastaavan toimisäännön, ei toimi- tosten palveluksessa olevan talous- 39251: sääooön alaisuuteen ole saatettu laitosten ta- henh'lökunnan palkkaukseen ja ikä- 39252: loushenkilökuntaa. Tästä johtuen taloushen- lisii1t liittyviin kysymiJksiin. 39253: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966 39254: 39255: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. Olavi Saarinen. 39256: Aili Siiskonen. Viljo Pousi. T. Leivo-La.rsson. 39257: 904 39258: 39259: V1,72.-Toiv.al. N:o 368. 39260: 39261: 39262: 39263: 39264: Linkola ym.: Määrärahasta Kuusa:nkosken 1!ajoomieli.slaitok· 39265: sen rakennu.stöiden jatkamista va.rten. 39266: 39267: 39268: E d u s k u n n a 11 e. 39269: 39270: Kuusankoskelle rakennettavan Kymen lää- toksissa hoidettavina vain 198. Kunnallis- 39271: nin vajaamielishu(}llon keskuslaitoksen ra- kodeissa, lastenkodeissa ja mielisairaaloissa, 39272: kennustyön I vaihe päättyy ensi kesänä ja joihin vajaamieliset eivät suinkaan kuulu, oli 39273: tällöin pääsee laitos aloittamaan toimintansa. hoidettavana 249 vajaamielistä. Kodeissa 39274: K(}Ska I vaiheeseen sisältyy vain 75 hoito- hoidettavina olevista 605 vajaamielistä odotti 39275: paikkaa, olisi kehitysvammaisten huollon laitospaikkaa 371. Kiireellisen hoitopaikan 39276: kannalta varsin tärkeätä, että II vaihe ra- tarpeessa oli tällöin sosiaalilautakuntien 39277: kennustyössä voitaisiin •saada heti ensi tule- luettel{)n mukaan 246 vajaamielistä. Tämä 39278: vana syksynä alkuun. Näin sen vuoksi, että tutkimus osoitti, että vajaamielishoitopaikko- 39279: seuraavassa vaiheessa rakennustyöt nimen- jen tarve läänissä oli suuri ja se oli hoidetta- 39280: omaan ke•skittyvät hoitopaikkojen rakentami- vissa vain perustamalla {)ma keskuslait(}S, 39281: seen, sillä tämän vaiheen valmistuttua nou- jonka rakentaminen tulisi saattaa loppuun 39282: see hoitopaikkojen lukumäärä sanotussa lai- mahdollisimman nopeasti. 39283: toksessa yli 200. Kuusankosken vajaamielishuollon keskus- 39284: Tämä Kymen läänin kuntien yhteinen va- laitos muodostaa valmistuttuaan myös kes- 39285: jaamielislaitos, jonka kuntainliiton perus- kuksen läänin kunnissa harjoitettavalle va- 39286: sääntä vahvi•stettiin 26.2.1963, tulee lop- jaamielisten avohuoltotyölle, mikä kaikkialla 39287: puunrakennettuna käsittämään 516 hoito- maassamme on vasta aivan alkuvaiheessaan. 39288: paikkaa, hallintorakennuksen, talouskeskuk- Kun keskuslait(}S on Kymen läänin kan- 39289: sen ja 180 asuntoa, joiden yhteinen tilavuus nalta erittäin tärkeä, tulisi sen nyt. a.loiltetun 39290: on noin 100 000 m8 ja kustannusarvio n. 19 työn jatkua keskeytymättä. 39291: milj.mk nykyisen kustannustason mukaan Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 39292: laskettuna. Rakennustyö on jaettu useam- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 39293: paan eri vaiheeseen ja nyt aloitettuun I ra- sen. 39294: kennusvaiheeseen tulee 75 hoitopaikkaa, ta- 39295: louskeskus ja osa hallintorakennuksesta. Tä- että hallitus ottaisi vuoden 1967 39296: hän osaan kuuluu ooin 20 000 m3 • tulo. ja menoarvioesitykseen riittävän 39297: Kymen läänissä suoritettiin v. 1961 viral- suuruisen määrärahan Kuusankosken 39298: linen tutkimus vajaamielishoidon tarpeelli- vaj(l..(l!Wt.iel.islait()ksen rakennustöiden 39299: suudesta. Tällöin luetteloitiin läänin alueella edelleenjatkamista varten. 39300: 1 048 vajaamielistä, joista oli vajaamielislai- 39301: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 39302: 39303: Anna-Liisa Linkola. Aln Vaittinen: 39304: 905 39305: 39306: VI, 73. - Toiv.al. N: o 369. 39307: 39308: 39309: 39310: 39311: Sileäkangas ym.: Tutkimuksen toimittamisesta vajaarnielislai- 39312: tosten hoitopäivämaksuja koskevien säännösten tarki.dami- 39313: sesta. 39314: 39315: 39316: E d u s k u n n a ll e. 39317: 39318: Maaliskuun 7 päivänä 1958 annetun va- perimaan tai palauttamaan .tarpeelliset ta- 39319: jaamielislain (107/1958) 24 § :n mukaan va- sauserät. Koska kuntainliittojen vajaamielis- 39320: jaamielislaitoksessa annetusta hoidosta on se laitoksi,ssa valtionavun, hoitomaksujen ja 39321: kunta, jonka sosiaalilautaku~nan esityksestä muiden tulojen jälkeen jäävä nettotappio pe- 39322: vajaamielinen on· laitokseen otettu, velvolli- russäännön mukaan on perittävä jäsenkun- 39323: nen suorittamaan laitokselle kultakin hoito- nilta, aiheuttaa hoitopäivämaksun määrää- 39324: vuorokaudelta sosiaaliministeriön vahvista- mismenettely säännönmukaisesti muutoksia 39325: man hoitopäivämaksun. Itselleen tai ympä- kuntien maksuosuuksiin jälkikäteen ja siten 39326: ristölleen vaarallisek>si katsottavan taikka myös muita kuin hoitopäivämaksun oikaisu- 39327: vahvasti rikollisia taipumuksia osoittaneen laskutuksia. Koska lopullinen hoitopäivä- 39328: vajaamielisen hoitomaksut suorittaa kuiten- maksu tulee vaihvistetuksi yleensä vasta ti- 39329: kin valtio. · Kunnan oikeudesta periä kor- linpäätöksen valmistuttua, joudutaan vah- 39330: vausta vajaamielisen hoitokustannuksi,sta on vistetun tilinpäätöksen mukaisia lukuja sen 39331: säädetty huoHoapulaissa. vuoksi myöhemmin ,tarkistamaan. 39332: Vajaamielislaitoksen hoitopäivämaksut Hoitopäivämaksun määräämismenettelystä 39333: määrätään niin, että ne vastaavat 45 % val- laitoksille aiheutuneen selvittelyn lisäksi vas- 39334: tionapuun oikeuttaviksi hyväksytyistä hoito- taavaa moninkertaista laskutusta joudutaan 39335: kustannuksista. Koska lopullinen hoitopäivä- suorittamaan myös sosiaalilautakunnan pe- 39336: maksu voidaan määrätä vasta kalenterivuo- riessä korvauksia vajaamielishoidosta. Täl- 39337: den päätyttyä jälkikäteen, vahvistaa sosiaa- löin lopullisen hoitopäivämaksun vahvistami- 39338: liministeriö vuoden aikana tapahtuvaa lasku- nen ja vajaamielislaitoksen laskutuksen ta- 39339: tusta varten talousarvion perusteella hoito- sauserien hoitamisen viivästyminen aiheuttaa 39340: päivämaksun ennakon. Koska lopullinen hoi- sekavuutta. ja viivästymisiä. 39341: topäivämaksu yleensä aina poikkeaa vahvis- Sairaalalaitosten hoitDmaksut on yleensä 39342: tetusta ennakosta, suoritetaan tasoi,tus sen vahvistettu sairaalaryn1ittäin kiinteiksi eikä 39343: vahvistamisen jälkeen. niihin vaikuta se, minkä suuruisiksi :todelliset 39344: Kun valtionapuun oikeuttavat vajaamie- hoitokustannukset muodostuvat. Niin ikään 39345: laitosten (11 kpl) kustannukset v. 1963 vaih- kunnalliskotien hoitomaksut vahvistetaan 39346: telivat 8,48-18,93 mk:aan hoitopäivältä, huoltoapuna annettavan hoidon osalta etu- 39347: vahvistetut hoitopäivämaksut muodostuivat käteen, tosin laitosten tasosta riippuen eri- 39348: myös varsin erisuuruisiksi vaihdellen 3,82-- suuruisiksi ja ns. itse maksaviita perittävät 39349: 8,52 mk: aan. Vajaamielisten päivähoitoloi- hoitomaksut määrää vapaan harkintansa mu- 39350: den valtionapuun oikeuttavat kustannukset kaan kunnallisvaltuusto. Valtion avustaman 39351: ja hoitopäivämaksut vaihtelivat vastaavasti. vajaamielislaitoshoidonkaan osalta tuskin on 39352: Vajaamielislaitosten hoitopäivämaksujen välttämätöntä määrätä hoitomaksuja kus- 39353: määrääminen todellisten valtionapuun oi- tannuksista riippuviksi. 39354: keuttavien vuosikustannusten perusteella jäl- Oman kysymyksensä muodostaa se, onko 39355: kikäteen aiheuttaa vajaamielislaitoksille mel- vajaamielislaitosten hoitopäivämaksut koh- 39356: koista hankaluutta niiden ensin joutuessa las- tuullista pitää nykyisellä tasolla niiden olles- 39357: kuttamaan hoitopäivämaksun ennakot, ja lo- sa eräissä tapauksissa mielisairaalain hoito- 39358: pullisen maksun tultua vahvistetuksi, vielä maksuihin verrattuina moninker,taisia. Yksi- 39359: 114 E 529/66 39360: 906 Vl,73. - Vajaamielislaitosten hoitopäivämaksut. 39361: 39362: 39363: ty.isen suoritettavan hoidon korvauksen kan- .ien määräämistä koskevia säännöksiä 39364: nalta tuskin on perusteltua, että yleensä mie- niin muutettava, että maksut olisivat 39365: lisairaalahoitoa pitkäaikaisemmaksi muodos- edeltäpäin lopullisesti määrätyt erik- 39366: tuvasta vajaamielislaitoshoidosta peritään seen varsinaisissa vajaamielislaitok- 39367: korkeampia hoitomaksuja. sissa ja vajaamielisten päivähoito- 39368: Edellä olevan perusteella esitämme edus- toissa sekä selvityttäisi, miten yksityi- 39369: ktmnan hyväksyttäväksi toivomuksen, set vajaamielislai:tokset voisivat saada 39370: riittäväsit muuta, korvausta nntamas- 39371: että kaUitus tutkituitaisi, olisiko taan hoidosta. 39372: vajaamielislaitosten hoitopäivämaksu- 39373: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966 39374: 39375: Aulis Sileä.kangas. Veikko Hanhirova; 39376: Wilja.m Sarjala. Erkki Haukipuro. 39377: Mikko Kaarna. Paavo Niinikoski. 39378: Hannes P.a.aso. Mauno Pohjonen. 39379: Petti Pekkarinen. Ale Holopainen.- 39380: A-V. Perheentupa. Reino Karpola. 39381: Matti Kekkonen. Mikko Volotinen. 39382: Nestori Kaasalainen. Aaro Lintilä.. 39383: 907 39384: 39385: VI,74.-Toiv.al. N:o 870. 39386: 39387: 39388: 39389: 39390: Vaittinen ym.: VajlUiliikkeisten. ai·vovauriolasten tutkimuksen, 39391: hoidon, opetuksen ja työhönsijoittamisen jiirjestämisestä. 39392: 39393: 39394: Fl d u s k u n n a ll e. 39395: 39396: Maassamme syntyy vuosittain noin 150- Maassamme toimivat raajarikkoisten las- 39397: 200 vajaaliikkeistä aivovaurio- eli va-lasta. ten koulut sekä eräät suurimmat kunnat ovat 39398: Näiden henkilöiden tutkimus, hoito, opetus ja pyrkineet kiitettävällä tavalla auttamaan 39399: työhönsijoittaminen ovat tällä hetkellä vailla näiden lasten opetustyön järjestämistä, 39400: yhteiskunnan riittävää huolenpitoa. mutta yleisintä maassamme kuitenkin vielä 39401: Lasten vanhempien ja alan erityisjärjes- on asian jättäminen vaille tarpeellista huo- 39402: tön Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörel- miota. 39403: sehämmade r.y:n rajoitettujen voimavarojen Aivovanrion omaavan henkilön työhönsi- 39404: lisäksi olisi kiireellisesti selvitettävä miten joittuminen varsin perusteellisen ja menes- 39405: .tälle raajarikkoisten lasten erikoisryhmälle tyksellisenkin ammattikoulutuksen jälkeen 39406: sekä heidän vanhemmilleen voitaisiin luoda on osoittautunut vaikeaksi. Aivo- ja liikunta- 39407: nykyistä paremmat olosuhteet aivovaurion vammaisten laajamittaisempi työllistäminen 39408: omaavien henkilöiden monien ongelmien rat- vaatii yhteiskunnan alkuunsaattavaa ja tu- 39409: kaisun helpottamiseksi. kevaa toimintaa ja suojatyöpaikkaverkoston 39410: Aivovauriolasten sekä heidän vanhem- luomista, jossa yhteydessä mm. va-tapausten 39411: piensa keskeisinä pulmakysymyksinä todetta- työllistäminen tulisi järjestää. 39412: koon mm. seuraavaa: Koska kymmenien va-Iasten kohtalona on 39413: Maassamme ei ole riittävästi koulutettuja elinikäinen kotihoito tulisi luoda menettely, 39414: asiantuntijoita, tutkimuspoliklinikoita eikä jonka avulla lasten vanhemmat ja erityisesti 39415: hoitolaitoksia vajaaliikkeisten aivovauriolas- heidän äitinsä saisivat riittävästi opastusta 39416: ten tarkkailua, tutkimista ja PY'SYVää hoitoa ja asiantuntevaa apua läpi elämän jatku- 39417: varten. vassa aivovauriolapsen hoito. ja huolto- 39418: Se, että eräät maamme lasten- ja keskus- työssä. 39419: sairaalat ovat kiinnittäneet lasten ongelmiin Esitetyn huomioon ottaen ehdotamme kun- 39420: huomiota on ilahduttavaa, mutta suurin osa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 39421: maasta on pysyvästi vailla riittäviä va-lasten muksen, 39422: hoitomahdollisuuksia. 39423: Vuosittain syntyy 70-100 sellaista aivo- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 39424: vauriolasta, joilla ovat älylliset edellytykset siin vajaaliikkeisten aivovauriolasten 39425: kouluopetukseen. Kolmannes kaikista va- ttttkimukseen, hoitoon, opetukseen ja 39426: lapsista on täY'Sin normaaliälyisiä. Va.ikeit- työhönsijo#ta.miseen liittyvien pul- 39427: ten liikuntahäiriöittensä ja pakkoliikkeit- mien ratkaisemiseksi sekä asettaisi 39428: tensä vuoksi jää kuitenkin suurin osa aivo- asiantuntijakomitean valmistelemaan 39429: v.auriolapsima ilman oppivelvollisuuslain suo- kysymystä koskevia lainsäädännöllisiä 39430: maa kouluopetusta. muutos- ja uudistustehtäviä. 39431: Helisngissä 29 päivänä huhtikuuta 1966 39432: 39433: Aili Vaittinen. TimoMäki Jaakko Kemppainen. 39434: Sa.a.ra. Porsius. Margit Borg-Sundman. Pentti M'åki-Hakola. 39435: Mikko Asunta.. 39436: 908 39437: 39438: VI, 75. - Toiv.al. N: o 371. 39439: 39440: 39441: 39442: 39443: E. Räsänen ym.: Kaatumcttautisten hoitopaikkojen lt~säämi 39444: sestä. 39445: 39446: 39447: E d u s k u n n a 11 e. 39448: 39449: Kaatumatautia sairastavien ainoana hoito- sellaiset, joilla olisi mahdollisuudet parantu- 39450: laitoksena maassamme toimii Kaatumatautis- miseen, jäävät vaille laitoshoitoa. Kotioloissa 39451: ten hoitoyhdistys r.y: n omistuksessa olevat olevien potilaiden hoitomahdollisuuksien 39452: Vaajasalon parantolat Kuopion mlk.ssa. Nä- puutteet ja heidän usein haitallinen vaiku- 39453: mä yksityisellä pääomalla ja osittain valtion tuksensa ympäristölleen ovat lisäksi ilmeiset. 39454: tuella toimivat, 222 potilaspaikkaa käsittävät Edellä esittämiimme perusteluihin viitaten 39455: hoitolaitokset ovat kuitenkin osoittautuneet esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk- 39456: hoitotarpeeseen nähden aivan riittämättö- syttäväksi toivomuksen, 39457: miksi, sillä maassamme on kaatumatautia sai- 39458: rastavia n. 20 000, joista välittömän sairas- ef:tä hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi- 39459: hoidon tarpeessa lasketaan olevan ainakin menpiteisiin kaatumatautisten hoito- 39460: 2 500. Näin ollen vain vajaa 10 % potilaista paikkojen lisäämiseksi Kaatumatautis- 39461: voi saada asianmukaista hoitoa ja usein juuri ten hoitoyhdistys r.y :n hoitolaitoksiin. 39462: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 39463: 39464: Eino Räsänen. Katri Helena Eskelinen. Pentti Pekkarinen. 39465: 909 39466: 39467: VI,76.- Toiv.al. N :o 372. 39468: 39469: 39470: 39471: 39472: P. Räsänen ym. : Raskauden keske-yttämistä koskevan lainsää- 39473: dännön uudistamisesta. 39474: 39475: 39476: 39477: E d u s k u n n a ll e. 39478: 39479: Nykyisen aborttila,in mukaan "raskaus voi- Hsten aborttien aiheuttamaan syyllisyy- 39480: daan lain säännöbiä noudattaen oikeustoimi- dentunnetta. 39481: kelpoi.sen naisen .suostumuksella keskeyttää, 2) Vältyttäisiin pakkoavioliitoilta ja yksi- 39482: kun raskauden jatkuminen lapsen' synnytyk- näisiltä äideilitä, jotka ovat tulleet raskaaksi 39483: sen tai ruumiin vian tai heikkouden vuoksi ilman rakkaussuhdetta pelkästä tietämättö- 39484: aiheuttaa naisen terveydelle vakavan vaaran. myydestä, kokemattomuudesta, uteliaisuu- 39485: Tätä vaaraa arvosteltaessa otettakoon huo- desta, miehen petkuttamana tms. seikan tu- 39486: mioon naisen terveyteen vaikuttavat erikoi- loksena. Yksinäisten äitien ongelmanahan on 39487: sen vakavat sosiaaliset olosuhteet." todettu olevan yhteiskunnallinen häpeä, hal- 39488: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, ettei ny- veksunta ja vihamielisyys, työpaikan menet- 39489: kyinen laki ril!Skauden keskeyttämisestä ole täminen sekä taloudellisen aseman heikkous, 39490: poistanut monia siihen liittyviä sosiaalilääke- koska makaajaa useinkaan ei tavoiteta ja si- 39491: tieteellisiä ongelmia eikä riittävästi turvaa ten elatusapua peritä. Aroissa ammateissa ti- 39492: naisille kuuluvaa yksilöllistä vapautta ja lanne johtaa useimmiten vaikeuksiin, esim. 39493: elämän kunnioittamisen sijasta tilanne on opettajat ja sairaanhoitajat voivat menettää 39494: johtanut moniin yksilön ja yhteisön kannalta virkansa. Usein nainen voi joutua muutta- 39495: kielteisiin ilmiöihin, jotka suurimmaksi maan kokonaan toiselle paikkakunnalle. Ta- 39496: osaksi voitai.siin poistaa helpottamalla lailli- vallista on myös, että äiti joutuu vahvaan 39497: sen abortin saantia. Tämän suuntaista käsi- masennustilaan, jossa hän yrittää lähdettää 39498: tystä puoltavat myös asiantuntijalausunnot sikiön tai tehdä itsemurhan. 39499: sekä lukuisat päivä- ja viikkolehdissä eri- 3) Vältyttäisiin opintojen keskeytyksiltä. 39500: laisissa keskustelutilaisuuksissa esitetyt mie- 39501: lipiteet. 4) Suojattaisiin äidit liian monilta synny- 39502: Riittämättömän perhekasvatuksen ja eh- tyksiltä, ylirasitukselta ja ennenaikaiselta 39503: käisyvalistuksen vielä vallitessa laillisen abor- rappeutumiselta, helpotettaisiin vähävarais- 39504: tin nykyistä vapaampaa saantia puoltavat ten perheiden toimeentuloa, vähennettäisiin 39505: seuraavat seikat: perheriitoja ja asu:misvaikeuksia. Huomatta- 39506: 1) Sillä vähennettäisiin laittomia abortte- koon tässä yhteydessä, että laittomiin abort- 39507: ja, joita laskelmien mukaan tehdään maas- teihin ovat tavallisimmin johtamll!SSa köy- 39508: samme noin 30 000 vuosittain ja jotka puos- hyys ja asuntokurjuus, onnettomat perheolo- 39509: karien suorittamina vaarantavat äidin ter- suhteet kuten esim. miehen juopottelu, pi- 39510: veyden tai hengen .tai aborttiyrityksen epä- tempiaikainen työttömyys, miehen sukupuo- 39511: onnistuessa syntyvän lapsen terveyden. Epä- lisuhde ,toiseen naiseen, miehen sairastumi- 39512: kohdaksi on katsottava myös se, että varak- nen tuberkuloosiin ja monien tällaisten kiel- 39513: kailla sanotaan olevan mahdollisuus vaarat- teisten seikkojen aiheuttama aviomiehen ke- 39514: tomaan aborttiin, kun köyhemmät sitävas- hoitus tai pakotus. 39515: toin joutuvat puoskarien käsiin. Laittomien 5) Vältyttäisiin avioliitossa ei-toivotuilta 39516: aborttien väheneminen vähentäisi myös rikos- lapsilta, joiden kohdalla myöhemmässä elä- 39517: oikeudellisia toimenpiteitä ja. tämä olisi mässä on todettu enemmän sopeutumisvai- 39518: omiaan poistamaan jo suoritettujen rikoksel- keuksia ja hermostollisia häiriöitä vanhem- 39519: 910 VI, 76. - Raskauden keskeyttll.minen. 39520: 39521: 39522: pien tiedostetun tai tiedostamattoman viha- keytyksen terveydellinen vaara vähäiseksi ja 39523: mielisen suhtautumisen takia. erittäin tärkeänä on pidettävä myös näkö- 39524: 6) Vältyttäisiin aviottomilta ei-toivotuilta kohtaa, että tällöin toimenpide ei tuottaisi 39525: lapsilta, joiden elämää vaikeuttaa pelkästään naiselle psyykisiä häiriöitä, koska kysymyk- 39526: jo raskaan kielteisesti moralisoiva nimitys sessä ei vielä olisi tietävän, tuntevan ja tah- 39527: "äpärä". Mikäli aviottomia lapsia silti syn- tovan yksilön tuhoaminen, siis varsinainen 39528: nytettäisiin, olisi heidän asemansa paljon pa- lapsennmrha ja koska nainen ei olisi vielä 39529: rempi, koska ympäristö ,tietäisi heidän ole- ehtinyt V'irittäytyä :fyysisesti ja psyykisesti 39530: van vapaasta tahdosta siitettyjä eli siis toi- äidinrooliin. 39531: vottuja. 9) Naiset saisivat suuremman yksilölli- 39532: 7) Vähennettäisiin raskauden pelon ai- sen vapauden noudattaa omaa katsomustaan, 39533: heutt.ami.a V'aikeuksia seksuaalielämässä, esim. sillä äitihän viimekädessä aina kantaa lapsen 39534: kyvyttömyyttä ja kylmyyttä. kasvatukseen liittyvät rasitukset ja huolet. 39535: 8) Päästäisiin aikaa vievästä paperi- Edellä esitetyin perustein esiltämme kun- 39536: sodasta, joka tekee hankalaksi jo nykyisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 39537: lain sailiman abortin saamisen tuottaen pal- muksen, 39538: jon vaivaa ja huolta sekä lääkäreille että po- että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 39539: tilaille ja pitkittää varsinaiseen toimenpitee- siin nykyisen raskauden keskeyttä- 39540: seen pääsyä. Kun keskeytys voitaisiin suorit- mistä koskevan lainsäädännön uudis- 39541: taa aivan rwskauden alkuvaiheessa, jäisi kes- tamiseksi. 39542: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 39543: 39544: Pauli Räsänen. Irma Rosnell. Osmo Kock. 39545: Anna-Liisa Tiekso. Ele Alenius. Pauli Puhakka. 39546: Siiri Lehmonen. Antti Kinnunen. Lauha. Männistö. 39547: Kaisu Weckman. Heikki Mustonen. Jaakko Kemppainen. 39548: Olli J. Uoti. 39549: 911 39550: 39551: V1,77.- Toiv.al. N:o 373. 39552: 39553: 39554: 39555: 39556: Honkonen ym.: Tupakkateollisuuden ottamisesta valtion hal- 39557: tuun. 39558: 39559: 39560: E d u s k u n n a ll e. 39561: 39562: Viime vuosina ovat ~eri puolilla maailmaa pakkamonopolien kilpailuolosuhteissa paas- 39563: suoritetut lääketieteelliset tutkimukset yhtä- tä, vaan ratkaisu löytyy tupakkateollisuuden 39564: pitävästi osoittaneet tupakoinnin aiheutta- ottamisessa valtion haltuun. Näin voitaisiin 39565: mat kansanterveydelliset haitat hämmästyt- mainonta lopettaa ja mainontaan tähän saak- 39566: tävän suuriksi. Tutkimusten tulosten joh- ka ·osoitetut varat voitaisiin käyttää kansan- 39567: dosta on useissa maissa ryhdytty radikaali- terveyttä edistävään valistuskampanjaan. 39568: siin valistustoimepiteisiin tupakoinnin lopet- ,Jo vuonna 1950 valmistuneessa ns. sosiali- 39569: tamiseksi ja esim. tupakan myynti on saa- soimiskomitean mietinnössä todettiin, että tu- 39570: tettu alle 16-vuotiaille kokonaan kieltää. pakka.teollisuus on "jo nyt kypsä sosialisoita- 39571: Meillä sen :sijaan ollaan tässä suhteessa pa- vaksi ja teknillisesti suhteellisen helppo ot- 39572: hasti jäljessä. Aikana, jolloin pitäisi harjoit- taa valtion haltuun." Vuoden 1950 jälkeen 39573: taa voimaka,sta valistustoimintaa tupakoin- tapahtunut kehitys ja lääketieteen saavutta- 39574: nin estämiseksi, ovat suuret tupakkayhtiöm- mat tutkimustulokset puoltavat vakuutta- 39575: me voitontavoittelussaan kehittäneet kaik- vasti :tällaisen ratkaisun välttämättömyyttä 39576: kialle ulottuvan ja tupakointia ihannoivan myös kansan terveyden kannalta 39577: mainonnan, jolla yritetään saada tupakointi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 39578: yhä yleisemmäksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39579: Terveenä ja· järkevänä periaatteena tällai- 39580: sen vahingollisen nautinto-aineen myynnissä että hallitus kieltäisi välittömästi 39581: oHsi pidettävä sitä, että tupakkaa olisi ilman tupakan mainonnan ja ryhtyisi toi- 39582: mainontaa sitä haluavien saatavissa, mutta menpiteisiin tupakkateollisuuden utta- 39583: sitä ei pitäisi mainonnalla tyrkyttää kenel- miseksi valtion halt'U!Un. 39584: lekään. Tähän ei kuitenkaan nykyisten tu- 39585: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 39586: 39587: Kuuno Honkonen. Kelpo Grönda.hl. 39588: Pekka Silander. Aimo Laiho. 39589: 912 39590: 39591: VI,78.- Toiv.al. N:o 374. 39592: 39593: 39594: 39595: 39596: Jä.msen ym.: Tupakkateollisuuden ottamisesta valtion hal- 39597: tuun. 39598: 39599: 39600: 39601: E d u s k u n n a 11 e. 39602: i•. 39603: Useissa Länsi-Buroopan maissa on myös tu- odotettavissa lähivuosikymmeninä yhä kas- 39604: pakkateollisuus otettu yhteiskunnan haltuun, vavia kansanterveyden vaurioita. 39605: kuten Suomessa väkijuomaliike on valtion Tupakkateollisuuden valtiollistamisen jäl- 39606: valtion monopolina. Ruotsissa valtion tupak- keen olisi tähänastista helpompaa kok<> yh- 39607: kamonopoli toteutettiin 'jo v. 1915. teiskunnan puitteissa työsk~nnellä tupakoin- 39608: titapaa vastaan, vaikka siten ei tietenkään 39609: Väkijuomaliikkeen sosialisoinnin tärkeiln- tätä ongelmaa kokonaisuudessaan voitaisi 39610: pänä perusteluna on ollut se, että on tahdottu ratkai<Sta. Valtion monopoli voisi määrätie- 39611: poistaa yksityinen voitontavoittelu koko yh- toisesti supistaa ja kokonaan lopettaakin tu- 39612: teiskunnalle moninaisia vahinkoja aiheutta- pakkatu<>tteiden mainonnan. Sen tuotannossa 39613: van nautintoaineen kauppaamisesta. Katso- voitaisiin pyrkiä johdonmukaisesti tervey- 39614: taan, että väkijuomaliikettä voidaan hoitaa delle mahdollisimman vähän vaaroja aiheut- 39615: parhaiten sosiaaliset näkökohdat huomioon- tavien tupakkalajien käytön lisäämiseen vaa- 39616: ottaen ja kansan raitistumiseen pyrkien, kun rallisten kustannuksella. Valtion monopoli 39617: yhteiskunta voi vapaasti päättää kaikista al- voisi rajoittaa myyntipisteitten lukua. ja ko- 39618: koholijuomien myyntiin ja anniskeluun liit- konoon luopua kaikkina vuorokaudenai1ro:ina 39619: tyvistä kysymyksistä. tapahtuvasta tupakka-automaattien tarjon- 39620: Tupakkateollisuuden valtion haltuun otta- nasta. Mainittakoon, että Ruotsissa ~savukkei 39621: mista voidaan perustella samalla tapaa kuin den kokonaiskulutus on nykyisin osapuilleen 39622: väkijuomaliikkeen monopolia. Lääketieteelli- sama kuin Suomen huolimatta väkiluvun 39623: nen tutkimus on viime vuosina osoittanut suuremmuudesta; nähtävästi tähän tilantee- 39624: etenkin savukkeidenpoltosta syntyvät kan- seen on ainakin oSittain ollut ansionsa sikä- 39625: santerveydelliset haitat hämmästyttävän suu- läisen tupakkamonopolin harjoittamalla poli- 39626: riksi. Eetillisesti katsoen on väärin, että yk- tiikalla. 39627: sityiset teollisuusyrittäjät pyrkivät tupakka- Tupakkatehtaiden valtiollistaminen olisi 39628: tuotteiden mahdollisimman laajaan myyntiin maassamme suhteellisen helposti toteutetta- 39629: Ja huomattaviin voittoihin kansanterveyden vissa. Tupakkateollisuushall on vahvasti kar- 39630: kärsimisen kustannuksella. Erityisesti yleistä tellisoitunut ja on vain muutaman yrittäjän 39631: mielipidettä ärsyttää se häikäilemättömyys, käsissä; niistäkin lienee yksi ulkomaisen tu- 39632: jolla savukkeiden valmistajat mainostavat pakkakapitaalin omistuksessa. Valtion sosia- 39633: tuotteitaan pyrkien valloittamaan niiden lisoimiskomitea selvitteli sotien jälkeen eräi- 39634: käyttäjäksi myös kasvavan sukupolven. den teollisuusalojen yhteiskunnallistamista 39635: Tässä pyrkimyksessään tupakkateollisuus on ja ehdotti v. 1950 antamassaan mietinnÖiSsä 39636: myös melko pitkälti onnistunut, sillä nuori- tupakkateollisuuden sosialisoimista liittäen 39637: son tupakanpolton levinneisyyttä esittelevät vielä mietintöönsä siitä valmiit lakiehdotuk- 39638: tutkimukset ovat vahvistaneet jokapäiväisen set Näiden selvittelyjen pohjalta olisi halli- 39639: elämän havainnot tupakkatavan etenemisestä tuksen helppoa valmistaa oma lakiesityksensä 39640: yhä mwrempiin ikäluokkiin. Tästä taasen on tupakkateollisuuden sosialisoimisesta. 39641: VI,78.- Jäms6n ym. 913 39642: 39643: Edellisen perusteella ehdotamme eduskun- että hallitvus kiireellisesti antaisi la-- 39644: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, kiesityksen tupakkateollisuuden val- 39645: tion haltuun ottamisesta. 39646: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 39647: 39648: Artturi J'å.msen. Matti Kekkonen. Reino Karpola. 39649: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen. 39650: Paavo Niinikoski. Mauno Pohjonen. Eino Sääskilahti 39651: Reino Ka.nga.s. Mikko Volotinen. 39652: 39653: 39654: 39655: 39656: 115 E 529/66 39657: 914 39658: 39659: VI,79. -Toiv.al. N:o 375. 39660: 39661: 39662: 39663: 39664: Männistö ym.: Toimenpiteistä tupakoinnin kieltämiseksi ylei,.. 39665: sissä huonett'Zoissa. 39666: 39667: 39668: Eduskunnalle. 39669: 39670: Tupakanpoltto yleisissä huoneistoissa on neistoihin epäsiisteyttä, jopa toisinaan tuli- 39671: viime vuosina jatkuvasti yleistynyt. Kokous- palon vaarakin. 39672: huoneissa saattaa monituntisen neuvottelun Ottaen huomioon ,etenkin savukkeenpolton 39673: kestäessä huoneilma käydä paksuksi tupa- suuret kansanterveysvaarat jo yleinen etu, 39674: kansavusta. Monissa työhuoneissa ja konttori- saatikka suurten kansalaisryhmien viihtyi- 39675: ,tilois.sa tupakoinnin salliminen aiheuttaa syys, kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin 39676: työpäivän mittaan sellaista ilman pilaantu- julkisissa huonetiloissa .tupakoinnin rajoitta- 39677: mista, josta seuraa suoranaista työtehon las- miseksi. Harkintakykyisimmin voisivat tupa- 39678: kua. Pienissä ruoka- ja kahvibaareissa tupa- koinnin kieltämistä koskevia määräyksiä an- 39679: kointi vähentää ruokailijain viihtyisyyttä ja taa kansanterveys- ja ammattientarkastusvi- 39680: on epäterveellistä erityisesti niissä työpäi- ranomaiset, mutta sitä varten heille olisi 39681: väänsä suorittaville henkilöille. laissa ,taattava riittävät valtuudet. 39682: Tupakoinnin sallimisesta julkisissa huo- Edellisen perusteella esitämme eduskun- 39683: neistoissa aiheutuu varsin terveydellisiä vaa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39684: roja, mutta myös muita haittoja. Tupakoi- 39685: mattomilta riistetään tällöin heidän mielipi- että hallitus kiireellisesti antaisi 39686: dettään useimmiten edes kysymättä eräs ih- lakiesityksen, jossa kansanterveys- 39687: misen perusoikeus, puhtaan ilman saanti. ja ammattientarkastusviranomaisille 39688: Tupakoimattomat joutuvat erittäin tavalli- taattaisiin riittävät valtuuden ylei,.. 39689: sesti työpaikoissaan ja ruokaillessaan kärsi- sissä huonetiloissa tapahtuvan tupa- 39690: mään jatkuvasta epäviihtyisyydestä, joka on koinnin kieltämiseksi tai rajoittami- 39691: myös mielenterveyden kannalta haitallista. seksi. 39692: Tupakoinnista aiheutuu myös yleisiin huo- 39693: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 39694: 39695: Lauha Männistö. Lyyli Koskinen. Siiri Lehmonen. 39696: Martti Linna. Ka.i.su Weckman. Pekka. Salla.. 39697: Irma Rosnell. Veikko Saarto. Hugo Manninen. 39698: Aulis Juvela. Pauli Puhakka.. Aarne Pulkkinen. 39699: Veikko J. Rytkönen. 39700: 915 39701: 39702: VI,SO.- Toiv.al. N :o 376. 39703: 39704: 39705: 39706: 39707: Salama ym.: Scwukelaatikkojen varustamisesta savukkeenpol- 39708: ton terveydellisiä haittoja osoittavalla merkinnällä. 39709: 39710: 39711: E·d uskunnalle. 39712: 39713: Tupakanpoltto osoittaa jatkuvaa lisäänty- iton vaaroilta. Asi:a ei ole vain kutakin yksi- 39714: mistä ja erityisen huolestuttavassa määrin se löä itseään koskeva, vaan terveydellisten vaa- 39715: on leviämässä yhä nuorempien ikäluokkien ratekijäin kautta koko yhteiskuntaa koskeva. 39716: keskuuteen. Harvinaista ei ole enää kansa- Meidän kaikkien etuhan liittyy siihen, että 39717: kouluikäisten, jopa alimmilla luokilla ole- jokainen voisi säilyttää työkykynsä ja toi- 39718: vien, tupakointi. mintatarmonsa mahdollisimman hyvänä. 39719: Lisääntyvään tupakanpolttoon on olemassa Moni,ssa maissa on jouduttu kiinnittämään 39720: monia syitä. Kodin vaikutus on tässä hyvin huomiota tähän tupakanpolton alaikäisille 39721: ratkaiseva. Joukkohenki on myös hyvin mää- aiheuttamaan vaaraan. Siitä ovat osoituksena 39722: räävä monen kohdalla tässä asiassa. Huonot mm. ne toimenpiteet, joilla on kokonaan kiel- 39723: tavathan yleistyvät helposti joukossa ja sil- letty tupakan myynti alaikäisille ja savuke- 39724: loin varsinkin heikkotahtoisemmat yksilöt askit on varustettu savukkeenpolton tervey- 39725: joutuvat houkutuksille alttiiksi, eikä toisten dellisiä haittoja koskevalla merkinnällä, näin 39726: taholta tuleva suoranainen painostuskaan ole on menetelty mm. Yhdysvalloissa. Niinikään 39727: tuntematonta. on eräi<lsä maissa ki,elletty tupakka-automaat- 39728: tien pito, koska ei ole mahdollista estää lap- 39729: Kotien usein osoittaman välinpitämättö- sia käyttämästä niitä. 39730: myyden ja joukkohengen vaikutuksesta kou- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 39731: lunkaan kasvattava vaikutus ei aina pysty kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39732: tuottamaan toivottua tulosta. 39733: Tutkimukset ovat osoittaneet, että tupa- että hallitus a;ntaisi kiireellisesti laki- 39734: kanpoltolla ja varsinkin savukkeiden poltta- esityksen, jolla määrättäisiin savuke- 39735: misella on monia haitallisia vaikutuksia ih- laatikot varustettcwaksi savukkeenpol- 39736: misen terveydelle. Yhteiskunnan tulisi sen ton 'terveydellisiä haittoja ja vaaroja 39737: takia kaikin käytettävissä olevin keinoin itu- osoittavalla merkinnällä ja tehtäisiin 39738: kea niitä pyrkimyksiä, joiden tarkoituksena mahdolliseksi tupakanmyynni11, kieltä- 39739: on varjella ennen muuta nuoria tupakanpol- minen alaikäisille. 39740: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 39741: 39742: Aune Salama.. Uljas Mäkelä. 39743: Ensio Partanen. Edit Terästö. 39744: Tyyne Paasivuori Margit Eslana.n. 39745: 916 39746: 39747: VI,81.-Toiv.al. N:o 377. 39748: 39749: 39750: Terästö ym.: Tutkimuksen toimittamisesta tupakoi11,11,in ai- 39751: heuttamista kansanterveydellisistä vaaroista ja kansanta- 39752: loudellisista tappioista. 39753: 39754: Eduskunnalle. 39755: 39756: Tupakan valmistevero tuotti v. 1963 val- sena. Keuhkoputken krooninen :tulehdus 39757: tiolle .tuloja yli 300 milj. mk. Tämän joh- (keuhkokatarri) alentaa vielä suurempien 39758: dosta monet katsovat, että olisi taloudellisesti tupakoitsijajoukkojen työkykyä. Tupakoitsi- 39759: vahingollista ryhtyä savukkeiden polttoa ra- joiden työkyvyn heikkeneminen on niinikään 39760: joittaviin toimenpiteisiin. Tällöin unohdetaan, melkoinen kansantaloudellinen haitta. 39761: että tupakanpoltosta aiheutuu huomattavia Tupakoinnista aiheutuu kesäisin monilukui- 39762: kansantaloudellisia tappioita, vaikka tupakka sia metsäpaloja ja kautta vuoden melkoinen 39763: kieltämättä valtiolle onkin kiitollinen vero- määrä koti- ym. tulipaloja joissa mm. kym- 39764: objekti. meniä henkilöitä vuosittain saa surmansa. - 39765: Etenkin Englannissa ja Yhdysvalloissa Tupakoinnin aiheuttama hämärässä näkemi- 39766: viime vuosina toimitettujen laajojen savuk- sen heikkeneminen ja moottoriajoneuvonkul- 39767: keenpolton terveydellisiä haittoja koskeneiden jettajien tupakkavälineiden käsittelyn aiheut- 39768: tutkimusten perusteella voidaan nykyisin tama tarkkaavaisuuden huononeminen aiheut- 39769: arvioida, että savukkeenpoltto lyhentää ihmi- taa ilmeisesti joukon liikenneonnettomuuksia 39770: sen keski-ikää päivittäin poltettujen savuk- ja tuottaa siten merkittävän määrän talou- 39771: keiden määrästä riippuen ai.J:lakin 3-8 vuo- dellisia vaurioita. 39772: della. Eniten tähän vaikuttavat savukkeen- Nämä esimerkit riittävät osoittamaan, että 39773: poltosta aiheutuva lisääntyvä hengitys. ja olisi aiheellista toimittaa tutkimus siitä, 39774: verenkiertoelintautikuolleisuus. Amerikan lää- kuinka suuria tupakoinnin tuottamat kansan- 39775: kintöjohdon v: n 1964 alussa ilmestyneen laa- .taloudelliset tappiot ovat. Tämän tutkimuk- 39776: jan tutkimusraportin mukaan keski-ikäisten sen tulos ilmeisesti hätkähdyttäisi kansalai- 39777: ja sitä vanhempien miesten kuolleisuus keuh- set yhä laajemmalti näkemään, että tupa- 39778: kosyöpään on 10 kertaa, muihin keuhkojen kointi ei ole vain kansanterveydellinen vaan 39779: tauteihin 6 ker.taa sekä sydän- ja verisuoni- myös kansantaloudellinen pulmakysymys, ja 39780: tauteihin 1,7 kertaa niin suuri kuin tupakoi- siten helpottamaan todella tehokkaisiin toi- 39781: mattomien. Tämä savukkeenpolttajien ennen- menpiteisiin ryhtymistä tupakoinnin rajoit- 39782: aikainen kuolleisuus lyhentää heidän tuotta- tamiseksi. 39783: van työnsä kautta 10-20 %: lla, mikä luon- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 39784: nollisesti merkitsee huomattavaa kansantalou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39785: dellista rasitusta. 39786: Useat savukkeenpolttajien potemat taudit että ·hallitus kiireellisesti toimittaisi 39787: aiheuttavat pitkäaikaista joko täydellistä tai lääketieteelliseen ja sosiaaliseen tutki- 39788: osittaista työkyvyttömyyttä. Maassamme on mukseen perustuvan selvityksen tupa- 39789: prof. Klaus Järvisen tutkimuksen mukaan n. koinnin maassamme aiheuttamista kan- 39790: 200 000 parantumatonta keuhkolaajentuma- santerveydellisistä vaaroista ja kansa"'- 39791: tautia eairastavaa, jotka ovat saaneet tautinsa taloudellisista tappioista. 39792: etupäässä pitkällisen tupakanpolton seurauk- 39793: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 39794: 39795: Edit Terästö. Sakari Knuuttila. 39796: Uljas Mäkelä. Lyyli Aalto. 39797: Tyyne Paasivuori. Eero Häkkinen. 39798: 917 39799: VI,82.- Toiv.al. N :o 378. 39800: 39801: 39802: 39803: 39804: Vilmi ym..: Tupakkatuotteiden mainonnan rajoittamisesta. 39805: 39806: 39807: Eduskunnalle. 39808: 39809: Savukkeiden myynti on maassamme vuo- reellisiin toimenpiteisiin tupakkamainonnan 39810: desta 1955 lähtien kohonnut 30 %: lla, vaildm rajoittamiseksi tai kokonaan kieltämiseksi. 39811: juuri siitä lähtien savukkeenpolton suuret Ainoa toimenpide, jonka hallitus tällä alalla 39812: kansanterveydelliset vaarat ovat alkaneet on suorittanut, on v. 1962 tupakkateollisuu- 39813: luotettavasti tulla todetuiksi. den edustajien kanssa käydyt neuvottelut 39814: Savukkeiden kulutuksen yleinen kasvu ja tupakan TV-mainonnasta. Näiden neuvottelu- 39815: varsinkin niiden käytön leviäminen naisten jen tuloksena tupakan TV-mainonta keskey- 39816: ja yhä nuorempien ikäluokkien keskuuteen tettiin vuoden 1963 ajaksi, mutta on sen jäl- 39817: ovat huomattavalta osalta kiihtyneen mainon- keen jatkunut uudelleen. Eri lääkäri- ja 39818: nan syytä.· Joukkotiedoitusvälineet kertovat kansanterveysjärjestöjen taholta ,tupakkateol- 39819: kiehtovin kuvin ja sanoin siitä, miten tietyn lisuudelle esitetyt toivomukset tupakan mai- 39820: savukemerkin polttaminen on muka oikotie nonnan rajoittamisesta eivät liioin ole :tuotta- 39821: miehuuteen ja menestykseen. Nykyaikainen neet tuloksia. 39822: mainospsykologia on kehittänyt tämän vahin- Koska vapaaehtoista tietä ei siis voida 39823: gollisen nautintoaineen esittelyyn sellaisia päästä tupakanmainonnan rajoittamiseen - 39824: suggeroivia esitystapoja, joiden kriitilliseen vähimmäisvaatimuksina TV-mainonnan lopet- 39825: arviointiin ja torjumiseen tavallinen kansa- taminen ja ns. suggeroivien mainoskeinojen 39826: lainen varsinkaan nuori ei pysty. Kansan- hylkääminen tyytymällä vain asiallisesti tie- 39827: terveydestä vastuussa olevilla viranomaisilla dottavaan mainontaan - on siihen ryhdyt- 39828: ja sen hyväksi työskentelevillä vapaaehtoisilla tävä lainsäädännöllistä tietä. Tällöin on pa- 39829: järjestöillä ei taasen ole taloudellisia mahdol- rasta, että ylimmät kansanterveysviranomai- 39830: lisuuksia tehokkaaseen vastapropagandaan. set saavat valtuudet harkintansa mukaan ra- 39831: Tupakkailmoittelun runsaat mainostulot ovat joittaa ja tarvittaessa kokonaan kieltää kan- 39832: saattaneet eräät joukkotiedotusvälineet sellai- santerveyden kannalta vaarallisina pidettä- 39833: seen riippuvuussuhteeseen, että niihin on vai- vien tupakkatuotteiden mainontaa. 39834: kea saada edes tupakan terveyshaittoja asial- Edellisen perusteella esitämme eduskun- 39835: lisesti esitteleviä tiedotuksia. nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 39836: Yhteiskunta on eräillä muilla ilmeisiä ylei- 39837: siä vaaroja aiheuttavilla aloilla ryhtynyt ra- että hallitus kiireellisesti antaisi 39838: joittamaan haitalliseksi katsottua mainontaa. lakiesityksen, }'ossa lääkintöhallituk- 39839: Nåin on jo kauan tehty alkoholijuomien mai- selle myönnettäisiin valtuudet harkin- 39840: oonnan osalta ja viime vuosina myös lisään- tansa m'Uikaan rajoittaa kansantervey- 39841: tymässä olevan lääkeaineiden väärinkäytön deUe vaarallisten tupakkatuotteiden 39842: torjumiseksi. V. 1961 eduskunta hyväksyi mainontaa. 39843: myös toivomuksen, että hallitus ryhtyisi kii- 39844: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 39845: 39846: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova. Mauno Pohjonen. 39847: Bino Sääskilahti. Erkki Haukipuro. Aaro Lintilä. 39848: Ensio Pa.rta.nen. 39849: 918 39850: 39851: VI,83.- Hemst.mot. N: o 379. 39852: 39853: 39854: 39855: 39856: Melin m.fl.: Angående beredning av lagstiftning för förbyg- 39857: gande och eliminering av luftföroreningar. 39858: 39859: 39860: 39861: T U l R i k s d a g en. 39862: 39863: Luftföroreningsproblemet har blivit skräm- Enligt svenska medicinska utlåtanden ned- 39864: mande aktuellt i storstäder och tättbe- s·ätter koloxid blodets• syretransporterande 39865: folkade regioner världen över. Bilarnas och förmåga. Kolvätena har cancerfrämjande 39866: andra motorfordons avgaser, bostadsupp- verkningar. Man har kunnat konstatera att 39867: värmningsanläggningar, som eldas med sten- storstäder har fyra gånger högre lungcan- 39868: koi och olja, förbränningsugnar för avfall cerfrekvens än landsbygden, vilket delvis kan 39869: samt industrianläggningar är de svåraste förklaras genom luftföroreningar. Förutom 39870: spridarna av föroreningar. Giftig svaveil.'dio- cancersjukdomar kan illamående, huvudvärk 39871: xid, sot, aska, stoft o.a. partiklar uppfyller och allergiska åkommor i tätorter tillskrivas 39872: och förorenar den luft vi andas, angriper den förorenade luften. 39873: andningsorgan och ögon och kan förorsaka Förenta Staterna, och .där främst delstaten 39874: svåra sjukdomar och t.o.m. död, för att inte Kalifornien, har länge varit föregångsland 39875: tala om vantrivsel och stress. Många andra när det gäller avgasrenare på bilar. Tidigare 39876: Iänder är härvidlag i ett svårare läge än Fin- har bara vissa delstater · föreskrivit maximi- 39877: land, m~n även hos oss har problemet blivit normer :för koloxiden i avgaserna och dessa. 39878: aktuellt på ett sätt som gör det nödvändigt har inte heller gällt bilar med m1ndre än 2,3 39879: att nu ta itu med det. Då det i vårt land liters cylindervolym. Men nu har man be- 39880: ännu inte har gjorts några utredningar om slutat att kräva avgasrenare på alla bilar i 39881: luftföroreningens styrka och dess skadeverk- hela USA. Enligt de nya reglerna måste alla 39882: ningar mä några utländska rön och åtgärder bilar av 1968 års modell med mer än 0,8 li- 39883: omnämnas. (En undersökning av luftförore- ters cylindervolym, som säljs i USA, vara 39884: ningen i Helsingfors torde igångsättas ännu försedda med någon form av avgasrening. 1 39885: detta år. Institutet för Arbetshygien har de europeiska bilfabriker, bl.a. svenska Volvo, 39886: gjort upp en plan för en dylik undersökning, som exporterar till USA, arbetar man nu in- 39887: som skulle sträcka sig över en femårsperiod.) tensivt med att f~ fram system för avgasre- 39888: Förenta Staterna, Västtyskland och England ning som kan vara i produktion redan till 39889: har av förhållandell88 tvång redan gjort en 1968 ärs modeller. Särskilt inriktar man sig 39890: del för att lösa detta problem. Skadeverk- på att åstadkomma en efterförbränning av 39891: ningarna är dels av ekonomisk, dels av medi- avgaserna omedelbart när de strömmar ut ur 39892: cinsk art. I Sverige har statens luftvårds- cylindrarna. 39893: nämnd utfört undersökningar på flera plat- · Det är icke :för tidigt att även i värt land 39894: ser i landet. Utvecklingen visar skrämmande börja utreda denna fråga och förbereda en 39895: tendenser. Det har beräknats att kostnaderna lagstiftning på området. Helsingfors cityom- 39896: för luftföroreningar exkl. bränsle:förluster i råde lider av stark luft:förorening bland an- 39897: Sverige uppgår till 200 milj. kronor per år. nat p.g.a. den starka citytrafiken. 1 Åbo, 39898: De medicinska aspekterna är mera svärbe- Tammerfors och andra av vära större städer 39899: räknade men självfallet ännu viktigare. En- och tätorter pockar förhällandena småningom 39900: ligt en uppgift i den engelska tidskriften Me- pä åtgärder :för att eliminera koloxidöver- 39901: dical News gär i England varje år 30 000 skottet i stadsluften. De amerikanska avgas- 39902: personer en förtidig död till mötes p.g.a. luft- normerna är kanske inte tillämpliga på vära 39903: föroreningar. förhållanden. 1 de körprov där koloxidhalten 39904: VI,83. - Melin ym. 919 39905: 39906: mä:t:s mgår t.ex. mycket l.ittet tomgångskör- att en statlig utredning i bråd- 39907: n.ing, medan just tomgångskörning i bilköer skande ordning tillsätts för att förbe- 39908: är ett av de svårare problemen h<lS oss. Men reda en lagsti{tning avsedd att före- 39909: det väsentliga för våra förhållanden är att bygga och i görligaste utsträckning eU- 39910: avgasrenare har utexperimenterats även av minera de luftföroreningar, som i det 39911: europeiska bilfabriker. En lagstiftning om ob- urbaniserade samhäUet åstadkoms av 39912: ligatoriska avgasrenare bör därför även bl.a. Mlar, industrianläggningar och 39913: kunna åstadkommas i vårt land. värmecentraler. 39914: Hänvisande :till det ovansagda får vi här- 39915: med vördsamt föreslå att riksdagen ville be- 39916: sluta hemställa, 39917: Helsingfors den 19 april 1966. 39918: 39919: Ingvar S. Melin. Jouni Apajalahti. Torsten Nordström. 39920: Georg C. Ehrnrooth. Pirkko Aro. Evald Häggblom. 39921: Victor Procope. Henrik Westerlund. Magnus Kull. 39922: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren. Eeles Landström. 39923: 920 39924: 39925: VI,83. - Toiv.aJ. N:o 379. Suomennos. 39926: 39927: 39928: 39929: Melin ym.: Rmansaastumisen estämistä ja poistamista tar- 39930: koittavan lainsäädännön valmistelemisesta. 39931: 39932: 39933: Ed uskunnaUe. 39934: 39935: llman saastumisen ongelma on tullut pe- Ruotsalaisten lääketieteellisten lausuntojen 39936: lottavan ajankohtaiseksi suurkaupungeissa ja mukaan hiilimonoksidi vähentää veren ha- 39937: taajaanasutuissa seuduissa kaikkialla maail- penkuljetuskykyä. Hiilivedyt edistävät syö- 39938: massa. Autojen ja muiden moottoriajoneuvo- vän syntymistä. On voitu todeta, että suurkau- 39939: jen poistokaasut, asuntojen lämmityslaitteet, pungeissa esiintyy neljä kertaa niin paljon 39940: joissa käytetään kivihiiltä tai öljyä, roskien- keuhkosyöpää kuin maaseudulla, mikä osaksi 39941: polttouunit sekä teollisuuslaitokset ovat epä- voidaan selittää ilman saastumisesta jobtu- 39942: puhtauksien pahimpia levittäjiä. Myrkylli- vaksi. Syöpäsairauksien lisäksi voidaan taa- 39943: nen rikkidioksidi, noki, tuhka, pöly ja muut jamissa esiintyvien pahoinvoinnin, päänsäryn 39944: hiukkaset täyttävät ja saastuttavat sen ilman, ja allergisten vaivojen syyksi lukea saastunut 39945: jota me hengitämme, tunkeutuvat hengitys- ilma. 39946: elimiin ja silmiin ja voivat aiheuttaa vaka- Yhdysvallat, ja siellä ensi sijassa Kalifor- 39947: via sairauksia, jopa kuoleman, puhumatta- nian osavaltio, on kauan ollut edelläkävijä- 39948: kaan epämukavuudesta ja rasituksesta. Mo- maa autojen poistokaasunpuhdistajien alalla. 39949: net muut maat ovat tässä suhteessa pahem- Aikaisemmin on vain joissakin osavaltioissa 39950: massa asemassa kuin Suomi, mutta meilläkin säädetty enimmäismäärät poistokaasujen hii- 39951: ongelma on tullut niin ajankohtaiseksi, että limonoksidille, eikä tämäkään. ole koskenut 39952: on välttämätöntä käydä siihen käsiksi. Koska autoja, joissa sylinteritilavuus on pienempi 39953: meidän maassamme ei vielä ole selvitetty il- kuin 2.3 litraa. Mutta nyt on päätetty vaa- 39954: man saastumisen voimakkuutta ja sen hait- tia poistokaasunpuhdistajat kaikkiin autoihin 39955: tavaikutuksia, mainittakoon joitakin ulko- koko USA: ssa. Uusien ohjeiden mukaan on 39956: maisia huomioita ja .toimenpiteitä. (Tutki- kaikissa Yhdysvalloissa myytävissä vuoden 39957: mus iJman saastumisesta Helsingissä pan!ta- 1968 mallia olevissa autoissa, joiden sylinteri- 39958: neen alulle vielä tänä vuonna. Työterveyslai- tilavuus on yli 0.8 litraa, oltava jonkinlainen 39959: tos on suunnitellut sellaista tutkimusta, joka poistokaasunpuhdistus. Eurooppalaisissa au- 39960: käsittäisi viisivuotiskauden.) Yhdysvallat, totehtaissa, mm. ruotsalaisessa Volvossa, joka 39961: Länsi-Saksa ja Englanti ovat olosuhteiden harjoittaa vientiä USA: han, työskennellään 39962: pakosta jo tehneet jotain tämän ongelman nyt pontevasti sellaisen poistokaasunpuhdis- 39963: ratkaisemiseksi. Haittavaikutukset ovat tusjärjestelmän kehittämiseksi, jota voidaan 39964: osaksi taloudellisia, osaksi lääketieteelli- soveltaa jo vuoden 1968 mallien tuotannossa. 39965: siä. Ruotsissa on valtion ilmanhuoltolauta- Erityisesti pyritään aikaansaamaan poisto- 39966: kunta pannut toimeen tutkimuksia useissa kaasujen jälkipoltto heti niiden sylintereistä 39967: paikoissa maata. Kehityksen suunta on pe- virratessa. 39968: lottava. On laskettu, että ilman saastumisen 39969: aiheuttamat kustannukset polttoaineen huk- Ei ole liian aikaista aloittaa myös meidän 39970: ·kaa lukuun ottamatta nousevat Ruotsissa 200 maassamme tämän kysymyksen selvittäminen 39971: milj. kruunuun vuodessa. Lääkinnällinen ja valmistella alan lainsäädäntöä. Helsingin 39972: puoli on vaikeampi arvioida, mutta tietenkin keskusta kärsii pahasta ilmansaastumisesta 39973: vielä tärkeämpi. Englantilaisessa aikakaus- mm. voimakkaan keskustaliikenteen takia. 39974: lehdessä Medical News'issa olleen tiedon mu- Turussa, Tampereella ja muissa suuremmissa 39975: kaan kuolee Englannissa joka vuosi 30 000 kaupungeissamme ja taajamissamme vaativat 39976: ihmistä ennenaikaisesti saastuneen ilman ta- olosuhteet vähitellen toimenpiteitä liian hii- 39977: kia. limonoksidin poistamiseksi niiden ilmasta. 39978: VI,SS. - Kelin ym. 921 39979: 39980: Amerikan poistokaasunormit eivät ehkä sovi kunnioittavasti, että eduskunta hyväksyisi 39981: meidän oloihimme. Niihin ajokokeisiin, joissa toivomuksen, 39982: hiilimonoksidipitoisuutta mitataan, kuuluu 39983: esimerkiksi liian vähän joutokäyntiajoa, kun että tJaltiotl. toimesta pan~ kii- 39984: juuri joutokäyntiajo autojanoissa on pahim- reeUisesti 'loimeen selvitys seUaisen 39985: pia ongelmia meillä. Mutta meidän olojemme Zainsäädånn.Öfl. tJalmistelemiseksi, Joka 39986: kannalta on olennaista, että eurooppalaiset- tarkoittaa sen t'lmansaastumisen estä- 39987: km autotehtaat ovat valmiiksi kokeilleet pois- mistä ja makdollisim'ffiMI, suuressa 39988: tokaasunpuhdistajat. Laki pakollisista poisto- määrin poistamista, Jota kaupunkilais- 39989: kaasunpuhdistajista on sen vuoksi voitava ai- tuneessa yhteiskunnassa aiheuttavat 39990: kaa,nsaada meidänkin maassamme. mm. autot, teollisuuslaitokset ja läm- 39991: Yllä sanottuun viitaten ehdotamme täten pökeskukset. 39992: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 39993: 39994: Ingvar S. Melin. Jouni Apajalahti. Torsten Nordström. 39995: Georg C. Ehrnrooth. Pirkko Aro. Evald Häggblom. 39996: Victor Procop6. Henrik Westerlund. Magnus KuU. 39997: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren. Eeles Landström. 39998: 39999: 40000: 40001: 40002: 116 E 5119/66 40003: 922 40004: 40005: VI,84.-Toiv.al. N:o 380. 40006: 40007: 40008: 40009: 40010: Hanhirova. ym.: Matkailuhotellin rakentamisesta Aavasaksan. 40011: vaaralle Ylitornion kunnassa. 40012: 40013: 40014: 40015: 40016: E d u s k u n n a ll e. 40017: 40018: Matkailuliikenne on Lapissa jatkuvasti kas- ja siellä käyvien matkailjoiden määrä on no- 40019: vanut, vaikka monet valtakunnallisestikin ni- peasti vuosi vuodelta kasvanut. Kun nyt on 40020: mekkäät ja merkittävät matkailukohteet ovat rakennettu Aavasaksan kohdalle Tornionjo- 40021: ilman majoitustiloja ja matkailuhotellia. Eräs keen silta, tulee se varmaan lisäämään suu- 40022: tällainen on Ylitornion kunnassa oleva, laa- resti ulkolaista matkailua Aavasaksalla. Mat- 40023: jalti tunnettu Aavasaksa. kailuhotellin piirustukset ovat valmistumassa 40024: Matkailun kannalta olisi välttämätöntä ra- rakennushallituksessa. 40025: kentaa Aavasaksalle nykyaikainen matkailu- Matkailuhotellin rakentaminen olisi myös- 40026: hotelli. Aav:asaksa on Länsi-Lapin eteläisin kin työllisyyskysymyksenä merkittävä, sillä 40027: luonnonolosuhteiltaan nykyaikaiset vaatimuk- Ylitornion kunta on valtakunnan vaikeinta 40028: >Set täyttävä matkailukohde, jossa voidaan tar- työttömyysaluetta. Kunnassa on jouduttu val- 40029: jota niin kesä- kuin talvimatkailulle mainiot tion ja kunnan toimenpitein sijoittamaan 40030: edellytykset. 8en etäisyys mm. Kemin lento- työllisyystöihin vuosittai:p. 600-700 työnteki- 40031: kentältä on vain n. 85 kilometriä, joten se jää. Tilanne on sama myöskin tällä hetkellä, 40032: soveltuu hyvin nykyisin suosituksi tulleeseen sillä mm. rakennustyökohteita ei ole käytän~ 40033: "pakettimatkailuun", jolloin mennään etääm- nöllisesti katsoen lainkaan. 40034: pääkin viikonlopuksi sopivaan lomanvietto- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 40035: paikkaan. Samalla kun Aavasaksa on lähellä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40036: keskuksia, se sijaitsee Euroopan suurimpien 40037: erämaitten äärellä, alueella, joita maassamm~ että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 40038: on syytä ottaa kiireesti matkailun käyttöön. toimenpiteisiin nykyaikaisen matkailu- 40039: Aavasaksan vaaralle, jonne hotelli tulee, on hotellin rakentamiseksi Aavasaksan 40040: rakennettu hyvä kestopäällysteinen maantie vaaralle Ylitornion kunnassa. ' 40041: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 40042: 40043: Veikko Hanhirova. Olavi Lahtela. 40044: Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti. 40045: 923 40046: 40047: Vl,85.- Toiv.al. N:o 381. 40048: 40049: 40050: 40051: Koppanen: Toimepiteistä kotimaanmatkailun edistämiseksi. 40052: 40053: Ed u s kunnalle. 40054: 40055: Kansainvälisen matkailuliiton äskettäin an- opetus-, sisäasiain-, ja sosiaaliministeriöiden 40056: tamien tietojen mukaan maailman maiden kautta. Vaikka valtion tuki matkailun edis- 40057: kansainväliseen matkailijaliikenteeseen osal- tämiseen onkin vuosittain noussut, on sen 40058: listuneiden ihmisten lukumäärän arvioitiin kokonaismäärä kuitenkin vielä verraten vaa- 40059: kohonneen v. 1964 105. milj. henkilöön. Suu- timatonta suuruusluokkaa. 40060: rin osa, 73 %, täs~ä tuli Euroopan maiden Hajanaisuus ja suunnitelmattomuus, joka 40061: osalle. Saman arvion mukaan näihin matkoi- matkailun alalla nykyisin vallitsee tulisi pois- 40062: hin käytettiin rahaa koko maailmassa yli 10 taa käyttämällä uudelleen järjestelyissä hy- 40063: miljardia dollaria, mistä määrästä Euroopan väksi jo olemassa olevaa organisaatiota sekä 40064: maiden osalle tulin. 60 %. Nämä luvut anta- matkailualan keskusliittoa, Suomen Matkailu- 40065: vat kuvan matkailun saavuttamasta laajuu- liittoa, johon kuuluu 25 alueellista matkaili- 40066: desta ja taloudellisesta merkityksestä. Ne va- jayhdistystä. Useiden eri puolilla maata 40067: lottavat kuitenkin vain osaa matkailun koko- sijaitsevien pienten matkailijayhdistysten 40068: naisuudesta. Vielä suurempi on nimittäin tueksi tulisi maa jakaa matkailupiireihin, 40069: niiden ihmisten määrä, jotka matkailevat jotka voisivat keskusliiton alaisina toimien 40070: omien kansallisten rajojensa sisäpuolella. hoitaa suurempia taloudellisia ja organisa- 40071: Matkailun valtavan yleistymisen ja sen ta- toorisia voimavaroja vaativia, kotimaan mat- 40072: loudellisen merkityksen kasvaessa useimmat kailulle välttämättömiä tehtäviä kuten alueel- 40073: maat ovat ruvenneet kiinnittämään matkai- listen julisteiden, rainojen, elokuvien ja leh- 40074: lun ja matkailuo1osuhteiden kehittämiseen tisten toimittamisen sekä paikallisen matkai- 40075: huomiota. lukoulutuksen järjestämisen. Tehokkainta ja 40076: Maamme maantieteellinen sijainti ja luon- valtioHekin halvinta olisi käyttää näitten pii- 40077: nonsuhteet tarjoavat matkailunemme huomat- rien keskusliittona jo olemassa olevaa keskus- 40078: tavia etuja, mutta asettavat toisaalta myös organisaatiota, jonka hallitukseen kuuluu 40079: tietyt rajoituksen sen kehittymiselle. Suomi jästmyhdistysten nimeämien edustajien lisäksi 40080: pystyy harvaan asuttuna m.aama tarjoamaan myös valtiovallan nimeämiä jäseniä. Keskus- 40081: vielä luonnonrauhaa, jonka matkailullinen liiton ja matkailupiirien aluetoimistojen 40082: arvo tuntuu jatkuvasti vain kasvavan. Luon- avulla voitaisiin maakuntien matkailutyös- 40083: tomme erikoispiirteet, järvi- ja metsärikkaus, kentelystä poistaa se hajanaisuus ja saJttu- 40084: valoi·sat kesäyöt, ainutlaatuinen meren saa- manvaraisuus, joka on rasittamssa kotimaan- 40085: risto ja tunturien Lappi kestävät hyvin kil- matkailumme kehittymistä. 40086: pailun myös kansainvälisissä puitteissa ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus- 40087: antavat näin ollen edellytykset matkailu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40088: taseemme tervehdyttämiselle, kotimaan mat- 40089: kailumme tukemisen ja organisaation terveen että !hallitus ryhtyisi kiireelli- 40090: kehittämisen avulla. sesti toimenpiteisiin kotimaanmatkai- 40091: Pääosa valtion matkailun edistämiseen lun edistämiseksi suorituttamalla pi- 40092: käyttämistä varoista myönnetään kulkulaitos- kaisesti tutkimuksen matkailuorgåni- 40093: ten ja yleisten töiden ministeriön kautta, saatiosta ja sen kehittämisestä sekä 40094: mutta tiettyihin erikoistarkoituksiin mat- varaamalla riittävän määrärahan tar- 40095: kailualalla on varoja myönnetty myös mm. peellisten uudistusten toteuttamiseksi. 40096: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 40097: 40098: Esko J. Koppanen. 40099: 924 40100: 40101: VI,86. - 'l'oiv.al. !f: o 382. 40102: 40103: 40104: 40105: 40106: Koppanen: Leirintäasetuksen aikaansaamisesta. 40107: 40108: 40109: E d u s k u n n a ll e. 40110: 40111: Leirintämatkailu on maassamme tämän päi- vastuun leirint.ialueiden perustamisesta ovat 40112: vän ilmiö, sillä leirinnällä ei ole takanaan kantaneet kunnat, sillä v. 1965 avoinna 40113: kymmenien vuosien kehityskaarta, kuten on olleista alueista on n. 67 % kuntien hoidossa, 40114: matkailumme muilla muodoilla. Kuitenkin n. 7 % valtion, n. 18 % eri järjestöjen ja 40115: leirintämatkailu lienee jo tällä hetkellä loput n. 8 % ovat yksityisten hoitamia. 40116: maamme matkailun päämuoto, jonka jatkuva Koska matkailumme pääosa käyttää hy- 40117: ripeä kehittyminen on yllättänyt rohkeimmat- väkseen lukuisia leirintäalueitamme, on ensi- 40118: kin arvioitsijat. Kunnat, järjestöt ja eräät arvoisen tärkeää saada pikaisesti niitä kos- 40119: yksityiset ovat luoneet maahamme nopeasti keva leirintäasetus. Asetuksella kyettäisiin 40120: leirintäalueverkoston, joka käsittää nykyisin pitämään leirintäalueitten taso kilpailukelpoi- 40121: n. 300 leirintäaluetta. sena verrattuna naapurimaittemme ja Keski- 40122: Vielä nopeammin kuin alueitten määrä, on Euroopan vastaaviin alueisiin. Onhan nurin- 40123: kasvanut niillä yöpyneitten luku, sillä kesällä kurista, että samaan aikaan kun hotelleista, 40124: 1965 yöpyi leirintäalueillamme n. 850 000 matkustajakodeista ja muista vastaavista 40125: matkailijaa. Leirintäalueiden teknillisten lait- matkailijoille tarkoitetuista yöpymis. ja oles- 40126: teiden, palvelusten ja vartioinnin paranemi- kelupaikoista on annettu tarkat määräykset, 40127: nen on tapahtunut myös rinnan muun kehi- leirintäalueet, joilla suurin osa matkailijoista 40128: tyksen kanssa. nykyisin yöpyy, ovat jääneet ,täysin ilman 40129: Jos leirintäalueittemme tasoa katsotaan lei- yhdistävää ja valvovaa asetusta. 40130: rintäkomitean esittämän luokitteluehdotuksen Edellä esitetyn perusteella esitän edus- 40131: valossa, voidaan todeta, että alueista on en- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40132: simmäisen luokan alueita n. 15 %, toisen luo- 40133: kan n. 37 % ja kolmanteen luokkaan sijoittuu että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti 40134: 48 %. Vaatimattomimpaan luokkaan sijoit- toimenpiteisiin leirintäasetuksen ai- 40135: tuvat alueet ovat lähinnä harvaanasutuilla kaansaamiseksi. 40136: seuduilla Lapissa ja maamme itäosissa. Pää- 40137: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 40138: 40139: Esko J. Koppanen. 40140: 925 40141: 40142: V1,87.-Toiv.al. N:o 383. 40143: 40144: 40145: 40146: 40147: Koppanen: Ulkoilupuistojärjestelmän luomista koskevan ko- 40148: konaissuunnitelman laatimisesta Lapin osalta. 40149: 40150: 40151: Eduskunnalle. 40152: 40153: Lapin varsinainen erämaaluonto on tur- Tälle ulkoilupuiston sydänalueelle rakennet- 40154: vattu lähinnä luonnonsuojelualueiden muo. taisiin eri yrittäjien toimesta tasoltaan erilai- 40155: dossa. Suojelualueet jakaantuvat kahteen set hotellimatkailumajat, retkeilykodit, leirin- 40156: ryhmään: tieteellisiä tutkimuksia varten va- täalueet, asuntovaunualueet, motellit ja ran- 40157: rattuihin luonnonpuistoihin ja erikoisen mai- tamajat. Ympäröiville suurille eräalueille tu- 40158: semakuvan tms. johdosta rauhoitettuihin kan- lisivat tunturi- ja autiotuvat retkeily- ja ka- 40159: sallispuistoihin. Luonnonpuistoihin on viime lastustukikohdiksi. Majoituspaikoista lähtisi 40160: vuosina myös ulkoilijoilla ollut mahdollisuus päivittäin tunturioppaiden johtamat vaellUS- 40161: tutustua viitoitettuja retkeilyreittejä pitkin. retkikunnat eri puolille ulkoilupuistoa. En- 40162: Koska matkailu perusluonteensa mukaisesti nenkaikkea pyrkimyksenä tulisi olla, että täl- 40163: etsiytyy maisemallisesti parhaimmille ja eri- lainen ulkoilupuisto olisi monipuolisen toi- 40164: koisimmille paikollle, ovat kansa11ispuistot minnan keskus eikä vain pelkkä majoitus- ja 40165: jatkuvasti keskeisiä matkailupaikkoja. Jotta ravitsemusliikkeen sijaintipaikka. 40166: luonnonsuojelulliset ja matkailulliset pyrki- Edelläolevaan viitaten ehdotan eduskun- 40167: mykset eivät kumoaisi toist~nsa tavotteita, tu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40168: lisi ensimmäisenä Lapin osalta laatia koko. 40169: naissuunnitelma, jossa luontaisiin vielä uusi että hallitus laatisi Lapin osalta ko- 40170: puistomuoto, ulkoilupuistot. Niiden kehittä- konaissuunnitelman, jossa luotaisiin ul.; 40171: misessä olisivat ratkaisevina matkailun ja ul- koilupuistojärjeS'teZmä, minkä kehittä- 40172: koilun edut. Näiden puistojen tulisi olla tu- misessä olisi ratkaisevina otettava huo- 40173: hansien hehtaarien suuruisia ja niiden varsi- mioon matkailun ja retkeilyn edut. 40174: nainen rakennuslupa-alue olisi suppeahko. 40175: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 40176: 40177: Esko J. Koppanen. 40178: 926 40179: 40180: VI, SS. - Toiv.al. N: o 384. 40181: 40182: 40183: 40184: 40185: Lahtela ym.: Maalaistalolomailun kehittämisestä Lapin lää- 40186: nissä ja Inarin matkm1ukeskuksen rakentamisesta. 40187: 40188: 40189: EduskunnaUe. 40190: 40191: Etsittäessä keinoja Taka-Lapin olosuhteit- valla tavalla, on meidän jo kansallisista syistä 40192: ten kohentamiseksi on päädytty monenlaisiin aiheellista tehdä samoin. Tällöin on paikal- 40193: ehdotuksiin. Porotalouden kehittäminen on laan lähteä kehitystyöhön Taka-Lapin luon- 40194: tähän asti antanut merkittävimmän tuloksen. taisten edellytysten pohjalta, sillä millään 40195: Sen jatkuvaa tehostamista tultaneenkin jat- keinotekoisilla ratkaisuilla ei päästä järjelli- 40196: kamaan. Puunjalostusteollisuuden sijoitta- seen lopputulokseen. 40197: mista Inarin alueelle on menneinä vuosina 40198: myös voimakkaasti ajettu. Asiallisia peruste- Eräs Taka-Lappiin luontaisesti sopiva elin- 40199: luja on voitu esittää sellaisen jalostuslaitok- keinoelämän haara on matkailuteollisuus. 40200: sen perustamiseksi, joka käyttäisi raaka-ai- Lappi sinänsä on Suomen parhaita matkailu- 40201: neenaan sen puutavaran, jota ei voida kuljet- kohteita, mutta aivan erityisesti sitä on Ta- 40202: taa Kemin eikä Kemijärven teollisuudelle. ka-Lappi, jossa jo nyt verrattain runsaasti 40203: Tällaisen puunjalostusteollisuuden perusta- matkailijoita. Matkailun lisäämiseen on kui- 40204: mismahdollisuuksia on syytä luonnollisesti tenkin olemassa arvaamattoman suuret mah- 40205: vielä tutkia ja selvitellä, jotta tilanteen niin dollisuudet. Tämän toteaa mm. Matkailun ke- 40206: salliessa voitaisiin suunnitelmat toteuttaa hittämiskomitea v. 1964 valtioneuvostolle jät- 40207: siinä muodossa ja laajuudessa kuin mah- tämässään mietinnössä. Komitea esittää, että 40208: dollista. Samalla on nähdäksemme valtio- Inarin järven rannalle olisi ryhdyttävä luo- 40209: vallan toimesta valvottava, että se vakuutus, maan kansainväliset mittasuhteet täyttävää 40210: jonka metsähallitus tiettävästi on antanut La- turistikeskusta, koska yhä useammat matkai- 40211: pin teollisuustoimikunnalle Inarin alueen lijat vaativat nykyaikaisia mukavuuksia ja 40212: puun jatkuvasta ja tasaisesta käyttöönotosta, palvelua. Komitean mietinnössä kiinnitetään 40213: toteutuu myös käytännössä. Laajamittaisesta huomio myös ns. maalaistalolomailuun ja suo- 40214: turkistarhauksesta on puhuttu, ja lienee jon- sitellaan sen kehittämistä, Omat, Ruotsin ja 40215: kinlaisia suunnitelmia myös olemassa tämän varsinkin Itävallan kokemukset os·oittavat, 40216: asian hoitamiseksi. Työllisyyden ylläpito on että tämä matkailijoiden majoitusmuoto tulee 40217: kuitenkin edelleen hyvin vaikea Taka-Lapissa, jatkuvasti suositummaksi. Eipä olekaan ihme, 40218: erityisesti Inarin alueella. Kun Ylä-Tuloman että esimerkiksi Ruotsissa valtio myönsi v. 40219: voimalaitostyöt ovat loppuneet, tilanne on 1963 maalaistalolomailun tukemiseen 40 000 40220: pahentunut. Tietöitä voidaan luonnollisesti kruunua. 40221: järjestää ja onkin järjestettävä, mutta pysy. Taka..;Lapin elinkeinoelämää kehitettäessä 40222: vää työllisyyttä niillä on mahdoton saavut- olisi todellakin käytettävä hyväksi matkailu- 40223: taa. Tämän .takia olisi valtiovallan kiinnitet- teollisuuden suomat mahdollisuudet. Kun 40224: tävä entistä vakavampi huomio Taka-Lapin monet muut teollisuuden rakentamiset vaati. 40225: työllisyyden hoitamiseen. On syytä ottaa huo- vat jopa ulkomaisten markkinamahdollisuuk- 40226: mioon sekin seikka, että Taka-Lappi on taval- sien selvittämistä ja luomista ennen kuin nii- 40227: laan Suomen näyteikkuna Norjan ja Neuvos- hin voidaan ryhtyä, ovat matkailuteollisuu- 40228: toliiton Jäämeren alueitten Finnmarkenin ja den edellytykset ulkomaisten ja kotimaisten 40229: Murmanskin rinnalla. Kun molemmat naapu- kokemusten mukaan jo sinänsä olemassa, tar- 40230: rit uhraavat paljon varoja alueittensa kaikin- vitaan vain käytännöllistä :toteuttamista. 40231: puoliseen kehittämiseen ja tuloksia tuotta- Koska ala on kuitenkin Taka•Lapinkin väes- 40232: VI,ss.- Lahtela ym. 927 40233: 40234: :tölle laajahkosti harjoitettuna verrattain outo kenteen kannalta tärkeä merkitys. Ne olisivat 40235: ja siinä tarvitaan myös pääomia, näyttää il- omiaan tasapainottamaan Lapin väestön 40236: meiseltä, että valtiovallan pitäisi tukea mat- asuinpaikallista sijoittumista ja samalla ne 40237: kailuteollisuuden harjoittamista nykyistä estäisivät omalta osaltaan Lapin joutumasta 40238: enemmän. Mielestämme olisi paikallaan aloit- samankaltaiseksi muuttotappioalueeksi, jota 40239: taa viivyttelemättä parin suurehkon matkai- esimerkiksi Norjan ja Ruotsin pohjoisalueet 40240: lukeskuksen rakentaminen Taka-Lapin tällä hetkellä ovat ja josta epäterveestä suun- 40241: alueelle. Toinen näistä olisi sijoitettava Ina- tauksesta molemmat maat suuriakaan uhrauk- 40242: rin ja toinen Enontekiön tai Muonion sia kaihtamatta yrittävät tarmokkaasti va- 40243: alueelle. iKoska Inarin työllisyyden hoitami- pautua. 40244: nen vaatii nopeita toimenpiteitä, olisi syytä Edellä olevan perusteella esitämme kun- 40245: toteuttaa ensiksi Inarin alueen matkailukes- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 40246: kuksen rakentaminen, ellei ole valtiotalou- muksen, 40247: dellisia mahdollisuuksia ryhtyä molempien 40248: matkailukeskusten rakentamiseen yhtaikaa. 40249: Matkailukeskusten ohella olisi valtiovallan että hallitus ryhtyisi kiireelliseS'ti 40250: tuettava koko Lapissa myös ns. maalaistalolo- sellaisiin toimenpiteisiin, jo~1la tuetaan 40251: mailun edistymistä, koska sillä pienimmin maalaistaloloma~1un kehittämistä La- 40252: kustannuksin voitaisiin lisätä alueen väestön pin läänissä ja Inarin alueelle kan- 40253: työllisyyttä ja kohottaa alhaista ansiotasoa. sainväliset vaatimukset täyttävän mat- 40254: Taka-Lappiin sijoitetuilla suurehkoilla mat- kailukeskuksen rakentamista. 40255: kailukeskuksilla olisi myös yhteiskunnan ra- 40256: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 40257: 40258: Olavi Lahtela. Veikko Hanhirova. 40259: 928 40260: 40261: VI,89.- Toiv.al. N :o 385. 40262: 40263: 40264: 40265: 40266: Sillantaus ym.: Matkatoimistojen luotettavuuden. ja vastuu- 40267: kykyisyyden. varmistamisesta. 40268: 40269: 40270: Eduskunnalle. 40271: 40272: Matkailu Olli viime vuosina lisääntynyt huo- sia antaa asetus matkatoimistotoiminnasta. 40273: mattavasti maassamme. Samanaikaisesti on Komitea päätti työnsä 1962 jättäen mietin- 40274: ulkomaille suuntautuvien ryhmä- ja seurue- tönsä valtioneuvostolle. Maamme matkailuyh- 40275: matkojen järjestäjien joukkoon syntynyt distykset suhtautuivat kuitenkin tehtyyn esi- 40276: uusia yrittäjiä, joista kaikki eivät ole kyen- tykseen kielteisesti perustellen kantaansa 40277: neet tarjoamaan riittävän luotettavaa ja va- sillä, että mietinnön mukainen asetus tai laki 40278: kaata palvelua. Matkailun nousu sekä alalla tehdessään matkatoimistoista voimakkaasti 40279: vallitseva kilpailu ovat olleet omiaan aiheut- valtionjohtoisia, kuristaisi maastamme kaiken 40280: tamaan tällöin yhä lisääntyvässä määrin epä- yksityisen yritystoiminnan matkailualalla. 40281: terveitä ilmiöitä, niin matkojen mainonnan Komitean mietinnön kehitteleminen pitem- 40282: asiallisuuden ja totuudenmukaisuuden kuin mälle jäikin kesken asian tyrehtyessä sille as- 40283: järjestäjinä toimineitten, usein lyhytaikais- teelle. 40284: tenkin, yrittäjien taloudellisen luotettavuu- Seura- ja muun ryhmämatkailun lisään- 40285: den suhteen. Kokemattomuuden ja lyhytjän- tyessä jatkuvasti on kontrolloidun ja järjes- 40286: nitteisyyden synnyttämä matkajärjestelyjen .tetyn matkatoimistotoiminnan tarve vastaa- 40287: lähes täydellinen pätemättömyys ei aiheuta vasti kasvanut. Alan keskusjärjestö, Suomen 40288: ainoastaan karvaita pettymyksiä matkoille Matkatoimistoyhdistys pystyy takaamaan ai- 40289: osallistujille, vaan on omiaan antamaan ne- noastaan omien jäsenyritystensä luotettavuu- 40290: gatiivisen kuvan maamme luotettavuudesta den, jolloin kaikki tilapäisluontoiset ns. villit 40291: asianomaisissa matkailumaissa. alan yritykset jäävät kaiken suunnitelmalli- 40292: :Syyksi syntyneelle tilanteelle on katsottava suuden ja valvonnan ulkopuolelle, eikä niistä 40293: nykyinen käytäntö, jonka mukaan voi kuka ole olemassa edes minkäänlaista luetteloa. 40294: asiasta kiinnostunut tahansa ryhtyä järjestä- Koska ei voi olla oikein, että edellä ilmen- 40295: mään em. matkoja, koska minkäänlaista vi- neistä seikoista johtuen joitakin säästöjeilsä 40296: rallista kontrollia tai takuujärjestelmää ei turvin toiveikkaina lomamatkalle lähteneitä 40297: ole. Tunnetut ja vakiintuneet matkatoimistot, onkin odottamassa karvas pettymys matkan 40298: jotka muodostavat maassamme suurimman keskeytyessä, majoituksen puuttuessa lupauk- 40299: osan alan yrityksistä, ovatkin esittäneet mo- sista ja sopimuksista huolimatta tai matkatoi- 40300: neen otteeseen vakavan huolestumisensa ny- miston varojen äkillisesti loppuessa paluu- 40301: kyisestä tilanteesta, joka on omiaan horjutta- matkan ollessa käsillä, ehdotamme eduskun- 40302: maan luottamusta kaikkia alan yrityksiä koh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40303: taan, sekä tällä tavoin vaikeuttamaan oleel- 40304: lisesti matkatoimistoalan työskentelymahdol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 40305: lisuuksia. yleisölle matkoja myyvien matkatoi- 40306: Matkatoimistojen aloitteesta valtioneuvosto mistojen luotettavuuden ja vastuuky- 40307: ~tti 1960 komitean tutkimaan mahlollisuuk- kyisyyden varmistamiseksi. 40308: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 40309: 40310: Pentti Sillantaus. Irma Hama.ra.. Timo Mäki. 40311: 929 40312: 40313: VI,90.- Toiv.al. N:o 386. 40314: 40315: 40316: 40317: 40318: HaJ.inen ym..: A.nniskeluoikeuksien epäämisestä paaastassa 40319: moottoriajoneuvoilla liikkuvia henkilöitä palvelev'/,"lta ma- 40320: joit1ts- ja ravitsemusliikke'/,ttä. 40321: 40322: 40323: Eduskunnalle. 40324: 40325: Maahamme on viime vuosina perustettu keinä pidettäville matkailijahotelleille. Viime 40326: useita automatkailijoita palvelevia motelleja, mainitussa tapauksessa anniskelu on sallittua 40327: jotka tarjoavat siistejä ja halpoja yösijoja vain hotelleissa asuville ja aterian yhteydessä 40328: sekä myös ruokailumahdollisuuden, jota käyt- myös muille matkustajille. - Motellin luon- 40329: tävät hyväkseen myös sellaiset autoilijat, teeseen ei kuulu toimia varsinaisena matkaili- 40330: jotka eivät yövy motellissa. hotellina. Motelleja ei myöskään yleensä sijoi- 40331: V. 1962 valmistuneessa Oy Alkoholiliike teta suuriin asutuskeskuksiin, missä tonttien 40332: Ab :n hallintoneuvoston asettaman hotelli- ja korkeat hinnat lisäävät perustamiskustannuk- 40333: ravintolatoimikunnan mietinnön ensimmäi- sia. Näin motelleilta yleensä puuttuvat laissa 40334: sessä osassa katsotaan, että matkailun voi- mainitut anniskeluoikeuksien myöntämisen 40335: makkaasti lisääntyessä tarvittaisiin välttä- edellytykset. Poikkeuksena ovat suuret mat- 40336: mättä nykyistä huokeampaa tasoa edustavia kailijoita palvelevat moottorihotellit. 40337: hotelleja. Motelleissa yöpyvät ja motellien ravinto- 40338: Suomen hotelli- ja ravintolaliiton toimin- loissa ruokailevat henkilöt saapuvat sinne 40339: nanjohtaja varatuomari Onni Salo on lehdis- melkein poikkeuksetta omilla autoillaan. Täl- 40340: tölle syksyllä 1964 antamassaan haastatte- löin on olemassa vaara, että he lähtevät ajoon 40341: lussa katsonut motellilaitoksen jatkuvasti le- alkoholin vaikutuksen alaisena. Uusimpien 40342: viävän. Niiden perustaminen on nimittäin tutkimusten mukaan autonajotaito alkaa hei- 40343: mahdollista yksityisillekin, jopa niin, että ketä heti, kun verenalkoholi on noussut 0.2- 40344: motellin työt voidaan hoitaa yhden perheen 0.3 promilleen eli niin korkeaksi, että se voi- 40345: voimin. Tällöin kustannuksia voidaan vähen- daan mitata. Tähän riittää 1-2 pulloa olutta. 40346: tää ja pitää huonemaksut suhteellisen alhai- Auton ajaminen humalatilan nousuvaiheessa 40347: sina. on erityisen vaarallista. V. 1949 mietintönsä 40348: Jotkut jo toiminnassa tai perusteilla olevat jättänyt verenalkoholikomitea esittikin ran- 40349: motellit ovat ryhtyneet hankkimaan anniske- gaistavaksi sitä, joka nautittuaan enemmän 40350: luoikeuksia. Mikäli motellien ravintoloille kuin 2.25 painoprosenttia alkoholia sisältävää 40351: niitä myönnettäisiin ,motellin luonne rauhal- juomaa ryhtyy kuljettamaan moottoriajo- 40352: lisena ja halpana yöpymispaikkana ilmeisesti neuvoa ennen kuin kaksi tuntia on kulunut 40353: kärsisi." Mainitussa hotelli- ja ravintolatoimi- nauttimisen lopettamisesta, vaikkei häntä voi- 40354: kunnan mietinnössä todetaan, että nykyiset- taisikaan muuten syyttää rattijuoppoudesta. 40355: kin hotelliravintolat on yleensä mitoitettu ho- Anniskeluoikeuksien myöntäminen motel- 40356: tellivieraiden tarvetta suuremmiksi ja ne ovat lien ravintoloille kehittää motellilaitosta sen 40357: siten menettäneet merkityksensä varsinaisina tarkoituksella vieraaseen ja matkailuolojen 40358: majoitusliikkeiden ravintoloina. Ei ole mi- kannalta virheelliseen suuntaan sekä tuottaa 40359: tään syytä tehdä samaa virhettä moottoriajo- vaaraa liikenneturvallisuudelle. 40360: neuvoilla liikkuville matkailijoille tarkoitet- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 40361: tujen majoitusliikkeiden kohdalla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40362: Väkijuomalain 30 §:n mukaan anniskelu- 40363: lupa voidaan antaa maaseudulla vain suurissa että hallitus kiireellisesti antaisi lää- 40364: asutuskeskuksissa oleville 1 luokan ravinto- ninJhallituksme ja väkijuomayhtiölle 40365: loille ja matkailijaliikenteen kannalta tär- ohjeet siitä, että pääasiassa moottori- 40366: 117 E 529/66 40367: 930 VI,90. - Majoitusliikkeiden a.Dlliskeluoikeudet. 40368: 40369: 40370: ajoneuvoilla liikkuvia henkilöitä pal- ke~1Ze ei tulisi myöntää anniskeluoi- 40371: veleville majoitus- ja ravitsemusliik- keuksia. 40372: 40373: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 40374: Sylvi Halinen. Paavo Niinikoski. 40375: Reino Karpola. Kerttu Saalasti. 40376: Mikko Volotinen. Katri Helena Eskelinen. 40377: Artturi Jämsen. Sylvi Sa.imo. 40378: Katri Kaarlonen. 40379: 931 40380: 40381: VI,91. - Toiv.al. N: o 387. 40382: 40383: 40384: 40385: 40386: Leinonen: AnniskeZuravintoZain hoidossa esiintyvien epäkoh- 40387: tien poistamisesta. 40388: 40389: 40390: Ed uskunnaUe. 40391: 40392: Viime vuosina tavan takaa esiintyneistä ka- Epäkohtana on pidettävä myös sitä, että 40393: vallusuutisista on melkein säännöllisesti käy- ravintoloiden keskeisen kovan kilpailun joh- 40394: nyt selville, että anastetut varat ovat suurelta dosta monet yrittäjät houkuttelevat yleisöä 40395: osalta käytetty ravintoloissa väkijuomiin. On palkkaamalla toinen toistaan vetävämpiä ul- 40396: jo aihetta kysyä, kuinkahan paljon Oy Alko- kolaisia varietee- ym. taiteilijoita, joitten esi- 40397: holiliike Ab:n voittovaroista on kavallettuja tykset ovat monasti myös moraalisesti epäi- 40398: rahoja. Kummastuttavaa on, että anni.skelura- lyttävällä tasolla. 40399: vintoloiden hoidosta ja valvonnasta vastuussa Yhä vielä yleisesti esiintyvä anniskelura- 40400: olevat henkilöt eivät tällaisissa tapauksissa vintoloiden hoidon epäkohta on se, että niistä 40401: ole kiinnittäneet huomiota tietyn asiakkaansa usein puuttuu alkoholittomia juhlajuomia, 40402: laskujen jatkuvaan kasvamiseen ja holtitto- esim. tuoremehua. Tyytymättömyyttä herät- 40403: maan rahantuhlaukseen. tävä seikka on niin ikään se, että alkoholitto- 40404: Anniskeluravintoloiden hoidon osalta on ai- mista juomista ravintoloissa peritään koh- 40405: heellista tähdentää eräitä muitakin epäkoh- tuuttoman korkea tarjoilupalkkio. Eräässä 40406: tia. tunnetussa tapauksessa perittiin tuoreme- 40407: Erään pääkaupungissa suoritetun tutki- husta 500% :n yrittäjänvoitto. Vertailun 40408: muksen mukaan melkoinen osa juopumuksesta vuoksi todettakoon, että väkijuomien keski- 40409: pidätetyistä nuorista oli humaltunut anniske- määräinen anniskelukorvaus on n. 35 %. 40410: luravintoloissa käyttämistään väkijuomista, Nåiden epäkohtien poistamiseksi olisi kiin- 40411: vaikka anniskelu on kokonaan kielletty alle nitettävä erikoista huomiota anniskeluravin- 40412: 18-vuotiaille ja vaikka Alkoholiliikkeen an- toloiden valvonta- ja tarkastustoiminnan te- 40413: niskeluohjeiden mukaan on erityistä varovai- hostamiseen. 40414: suutta noudatettava vielä 18-24-vuotiaille- 40415: kin väkijuomia tarjoiltaessa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun 40416: Juopumuspidätykseen johtanut väkijuo- nan päätettäväksi toivomuksen, 40417: mien käyttö oli v. 1959 poliisin tilastojen mu- 40418: kaan 21.5 % :ssa kaikista pidätystapauksista että 'halUtus ryhtyisi kiireellisiin toi- 40419: tapahtunut anniskeluravintolassa, vaikka an- menpiteisiin anniskeluravintolain hoi- 40420: niskeluohjeiden mukaan päihtyneelle tai dossa esintyvien epäkohtien poistami- 40421: päihtymisen merkkejä osoittavalle ei saisi ra- seksi. 40422: vintolassa väkijuomia tarjoilla. 40423: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 40424: 40425: Armas Leinonen. 40426: 932 40427: 40428: VI,92. - Toiv.al. N: o 888. 40429: 40430: 40431: 40432: 40433: Pennanen ym..: Rahaston, perustamisesta raittiushotellien, ja 40434: -ravin,tolain, rahoittamiseksi. 40435: 40436: 40437: Eduskunnalle. 40438: 40439: Matkailu on osoittanut meidänkin maas- valtion rahaston perustaminen, josta voitai- 40440: samme voimakasta kasvua. Sitä voidaan pitää siin myöntää halpakorkoisia lainoja raittius- 40441: ja eräänä elinkeinohaarana, jolla on myös ravintoloiden perustamiseksi. Norjassa, jossa 40442: oma kansantaloudellinen merkitys. Työajan matkailua on pyritty todella määrätietoisesti 40443: lyhentäminen tulee sitä vielä entisestään li- kehittämään, on jo vuodesta 1951 lähtien 40444: säämään. Matkailu on muodostumassa myös toiminut tällainen "Statens Fond for alko- 40445: entistä selvemmin varsinaiseksi kansanmat- holfrie hoteller, andre herberger och bevert- 40446: kailuksi ja näin yhä useammalle tarjoutuu ninger" niminen rahasto. Sitä hoitaa siellä so- 40447: mahdollisuus loma-aikana tai vapaapäivänään siaaliministeriö ja siitä myönnetään osarahoi- 40448: tutustua uusiin paikkakuntiin ja niiden olo- tuksena lainoja hotellien, matkustajakotien ja 40449: suhteisiin. ravintoloiden perustamiseen, laajentamiseen 40450: Koska matkailulla on merkitystä yleisen ja uusimiseen. Tämän rahaston avulla on pys- 40451: viihtyisyyden ja mielenterveyden kannalta, tytty myötävaikuttamaan korkeatasoisten a 40452: olisi asiaa pyrittävä myös yhteiskunnan toi- kilpailukykyisten alkoholittomien hotelli- ja 40453: menpitein tukemaan. Entistä suurempien ravintolayritysten lisäämiseen eri puolille 40454: joukkojen saadessa tilaisuuden matkojen suo- maata. 40455: rittamiseen tulevat kustannuskysymykset Erityisesti kasvavaa liikennettä ja väkijuo- 40456: näyttelemään entistä keskeisempää osaa. Täl- mien liikenneturvallisuudelle aiheuttamaa 40457: löin joudutaan kiinnittämään huomiota myös uhkaa ajatellen olisi tämän norjalaisten esi- 40458: hotellien ja ravintoloiden mahdollisuuksiin merkin mukaan saatava lisätyksi meilläkin al- 40459: täyttää tehtävänsä ja tarjota palveluksiaan koholittomien hotellien ja ravintoloiden mää- 40460: kohtuulliseen hintaan. rää. 40461: Viime aikoina on entistä useammille paik- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- 40462: kakunnille, myös varsinaiselle maaseudulle, tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 40463: ryhdytty perustamaan anniskeluravintoloita. muksen, 40464: Nämä muodostavat omilla kulkuneuvoilla liik- 40465: kuville entistä suuremman houkutuksen väki- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 40466: juomien nauttimiseen joka taas vaarantaa menpiteisiin sellaisen valtion rahaston 40467: yleistä liikenneturvallisuutta. Samalla ne li- perustamiseksi, josta myönnettäisiin 40468: säävät väkijuomien käyttöä muutenkin, joka !halpakorkoisia lainoja raittiushrJtellien, 40469: on voimassaolevan väkijuomalain periaatteen ja -ravintoloiden, perustamisen, laajen- 40470: vastaista. tamisen ja uudistamisen rahoittami- 40471: Eräänä ratkaisuna anniskelusta vapaiden seksi. 40472: ravintoloiden aikaansaamiseksi olisi sellaisen 40473: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 40474: 40475: Antti 0. Pennanen. Urho E. Knuuti. Meeri Kala.vainen. 40476: 933 40477: 40478: VI,93.- Toiv.al. N :o 389. 40479: 40480: 40481: Salama ym.: Raittius- ja nuorisotyöhön sekä päihdyttävien 40482: aineiden väät-inkäyttäjien vapaaehtoiseen huoltoon käytet- 40483: tävien avustusmäärärahojen saattamisesta lakimääräisiksi. 40484: 40485: Eduskunnalle. 40486: 40487: Väkijuomien kulutus osoittaa maassamme uusia ongelmia joiden ratkaisemiseen meidän 40488: jatkuvaa lisääntymistä. Kulutuksen kasvu on valmistauduttava. Tämä on myös raittius- 40489: ylittää väestönlisäyksen määrän, joka mer- työtä suoritettaessa otettava huomioon. 40490: kitsee sitä, että sekä käyttäjien määrä että Lisääntyvä väkijuomien käyttö lisää myös 40491: nautittavat määrä ovat kasvaneet. alkoholistien lukumäärää. Tämä merkitsee al- 40492: Kun vuonna 1950 väkijuomien kokonaisku- koholistihuoltomenojen jatkuvaa kasvamista. 40493: lutus oli 39,9 milj. litraa oli kulutus vuonna Nämä lisäävät kuntien taloudellista taakkaa. 40494: 1965 jo 81,4 milj. litraa. Tämä viime vuoden Alkoholistien huollossa on päästy parhaisiin 40495: kulutus merkitseekin tämän vuosisadan kor- tuloksiin vapaaehtoisuuteen perustuvalla toi- 40496: keinta kulutusta 100 %: ksi alkoholiksi muu- minnalla. Vapaaehtoisesti hoitoon pyrkivien 40497: tettuna, tehden jokaista hengillekirjoitettua vapautuminen alkoholi.sta on osoittautunut 40498: asukasta kohti 2,37 litraa. useimmissa tapauksissa kestäväksi ratkai- 40499: Kulutuksen kasvaminen on lisännyt myös suksi, verrattuna niihin tapauksiin, joissa 40500: valtion alkoholituloja samassa suhteessa. henkilö Qn jouduttu pakkopäätöksellä lähet- 40501: Vuonna 1965 käytettiin väkijuomien ostami- tämään hoitolaitokseen. 40502: seen 638 735 000 markkaa, vastaavan raha- Voidaksemme taata ajanmukaisen raittius- 40503: määrän ollessa vuonna 1950, 158 200 000 valistustyön ja nuorisotoiminnan sekä vapaa- 40504: markkaa. ehtoisen alkoholistihuoltotyön suorittamiselle 40505: Ottaessamme huomioon väkijuomien nau- riittävät edellytykset ja varmuuden niiden 40506: tintotarkoituksiin tapahtuvan käytön aiheut- jatkamisen mahdollisuuksista, olisi yhteiskun- 40507: tamat monet yksilölliset ja sosiaaliset haitta- nan taloudellinen tuki saatava lakisäätei- 40508: vaikutukset sekä sen jatkuvasti kasvavalle lii- seksi, esimerkiksi maan hengillekirjoitettuun 40509: kenteelle ja koneeliistuvalle työelämälle ai.. asukasmäärään perustuvana. Tarkoituksen- 40510: heuttamat vaarat, on yhteiskunnan kokonai- mukaisella tavalla järjestettynä niiden avulla 40511: suuden kannalta välttämätöntä tehostaa ter- voitaisiin myös huomattavasti helpottaa niin 40512: veiden ja raittiiden elämäntapojen omaksumi- valtion kuin kuntienkin osalle tulevia tehtä- 40513: seksi tehtävää työtä. viä. 40514: Koska väkijuomien käyttö on yleistymässä Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 40515: myös nuorten keskuudessa, olisi vapaa-ajan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 40516: harrastustoimintaa · pyrittävä kehittämään muksen, 40517: niin, että se muodostuisi yleisiä kasvatuspyr- 40518: kimyksiä ja yhteiskuntavastuuta tukevaksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 40519: Nuorten keskuudessa tehtävää työtä olisi kai- sellaisiin toimenpiteisiin, joilla rait- 40520: kin voimin tehostettava ja tuettava heidän tiustyöhön ja nuorisotyön tukemiseen 40521: omatoimisuuteen tähtääviä pyrkimyksiään. sekä päihdyttävien aineiden väärin- 40522: Toteutumassa oleva 40-tuntinen työviikko käyttäjien vapaaehtoiseen huoltoon 40523: tulee lisäämään vapaa-aikaa myös muiden käytettäväksi tulevat avustusmäärära- 40524: kuin vain nuorten osalta. Se tuo mukanaan hat saataisiin lakimääräisiksi. 40525: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 40526: 40527: Aune Salama. Tyyne Pa.asivuori. Väinö Vilponiemi. 40528: IDjas Mäkelä. Edit Terästö. Margit Eskman. 40529: Arvo Ahonen. 40530: 934 40531: 40532: VI,94.-Toiv.al. N:o 390. 40533: 40534: 40535: 40536: 40537: M. Linna ym.: Väkijuomien ja tupakan mainonnan kieltämi- 40538: sestä valtion laitoksissa. 40539: 40540: 40541: E d u s k u n n a 11 e. 40542: 40543: Yhteiskunnan edun mukaista on pyrkiä koska on kysymys sananvapaudesta. Mutta 40544: sellaisten vahingollisten nautintoaineiden joka tapauksessa valtion olisi lopetettava ko- 40545: kuin väkijuomien ja tupakan kulutuksen vä- konaan väkijuomien ja tupakan mainonnan 40546: hentämiseen. Väkijuomalain 5 § :n mukaan salliminen omissa laitoksissaan ja niiden il- 40547: tämä tavoite kuuluu maan alkoholipolitiikan moitustiloissa, koska tämä voidaan .toteuttaa 40548: päämääriin. Syksyllä 1961 eduskunta hyväk- hallinnollisin määräyksin. Erityisen tähdel- 40549: syi toivomuksen, että hallitus ryhtyisi suun- listä olisi kieltää ,tupakan mainonta Oy Yleis- 40550: nitelmallisiin toimenpiteisiin tupakankäytön radio Ab: n omistaman Suomen Television 40551: vastustamiseksi, mm. tupakan mainontaa te- lähetyksissä, koska tätä tietä se kohdistuu 40552: .hokkaasti rajoittamalla. mitä tehokkaimmin myös nuoriin ja lapsiin . 40553: Tästä huolimatta näitä vahingollisia IliRU- Valtioneuvoston olisi niinikään huolehdit- 40554: tintoaineita sallitaan mainostaa ja siten työs- va siitä, että väkijuomien ja tupakan julis- 40555: kennellä niiden menekin lisäämiseksi. Alko- te- ym. mainonta kiellettäisiin kaikissa val- 40556: holimainontaa tosin hillitään Oy Alkoholi- tion omistamien laitosten ilmoitustiloissa. 40557: liike Ab:n alaisen Alkoholimainonnan Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 40558: vontakunnan toimesta. Mutta tupakkaa mai- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo- 40559: nostetaan täysin vapaasti ja yhä kiihtyvästi muksen, 40560: niin lehdistössä kuin televisiossa, minkä joh- 40561: dosta kansanterveydelle vaarallisimman tu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 40562: pakkalajin, savukkeiden, myynti on kasvanut toimenpiteisiin väkijuomien ja tupa- 40563: viime vuosinakin huomattavasti. kan mainonnan kieltämiseksi kaikissa 40564: Vahingollisten nautintoaineiden yleisen valtion omistamissa laitoksissa ja nii- 40565: mainoskiellon aikaansaaminen on vaikeaa, den ilmoitustiloissa. 40566: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 40567: 40568: Martti Linna. Aimo Laiho. 40569: Siiri Lehmonen. Kelpo Gröndahl. 40570: Pauli Puhakka. Olavi Laine. 40571: Antti Kinnunen. Matti Koivunen. 40572: Kaisu Weckman. Pekka Salla. 40573: Aulis J'uvela. Eino Tainio. 40574: 935 40575: 40576: VI,95.- Toiv.al. N: o 391. 40577: 40578: 40579: 40580: 40581: Sa.imo ym.: Toimenpiteistä lapsiin ja nuoriin henkt"löihin koh- 40582: distuvan alkoholimainonnan estämiseksi. 40583: 40584: 40585: E d u s kun n a 11 e. 40586: 40587: Viime aikoina on kauppaan tullut sekä seen sosiaaliministeriön harkintaan. Valmis- 40588: koti- että ulkomaisia makeis- ja suklaavalmis- teiden myynti on sallittu ainoastaan sosiaali- 40589: teita, joiden ilmeisenä tarkoituksena on ministeriön myöntämällä luvalla. Luvat, 40590: tehdä tunnetuksi määrättyjä väkijuomalaa- jotka tosin koskevat vain niitä alkoholima- 40591: 'tuja. Tiettävästi niitä ostavat meillä etu- keisia, joissa on alkoholia yli 2.25 % tuot- 40592: päässä lapset, vaikka eräissä makeisissa on teen painosta, on annettu edellä mainitun 40593: maininta "Ei lapsille". Niiden hinta on kui- täytäntöönpanoasetuksen 30 § : n 3 momentin 40594: tenkin vain muutamia kymmeniä pennejä, nojalla, joka kuuluu: "Muita dematuroimat- 40595: joten tämäkin houkuttelee lapsia niitä osta- tomia valmisteita kuten lääkkeitä voidaan 40596: maan. Täten heidät johdatetaan pitämään kuitenkin sosiaaliministeriön luvalla myydä 40597: alkoholijuomia, kuten whiskyä ja konjakkia ilman rajoituksia, jos valmiste on pienissä, 40598: jonakin sellaisena, joiden maku jä käyttö on valmiiksi täytetyissä astioissa ,tai alkoholipi- 40599: hienoa ja tavoiteltavaa. Tällainen lapsiin toisuuteensa nähden niin kallista tahi kokoo- 40600: kohdistuva alkoholimainonta on jyrkässä ris- mukseltaan sellaista, ettei ole syytä epäillä 40601: tiriidassa raittiuskasvatuksen tavoitteiden sitä käytettävän juovutustarkoitukseen." 40602: kanssa. Kysymyksessä on siksi vakava epäkohta, 40603: Varsin monet näistä makeisista sisältävät että valtiovallan tulisi se korjata. Kun väki- 40604: etylialkoholia, eräissä tapauksissa jopa niin juomalain mukaan alkoholijuomia ei saa 40605: paljon, että se huomattavasti ylittää 2.25 % myydä 21 vuotta nuoremmille eikä annis- 40606: tuotteen painosta. Kesäkuun 6 päivänä 1958 kella 18 vuotta nuoremmille, täytyisi myös 40607: lain täytäntöönpanosta annetun asetuksen heihin kohdistuva alkoholijuomien mainonta 40608: 24 § :n mukaan denaturoimaton valmiste on kieltää. 40609: enemmän kuin 2.25 % etyylialkoholia sisältä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 40610: vä valmiste, jonka valmistukseen on käytet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40611: ty väkiviinaa tai muuta väkijuomaa ja joka 40612: ei ole väkijuomana nautittavaksi tarkoitettu. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 40613: Denaturoimattomien valmisteiden valmis- toimenpiteisiin lapsiin ja nuoriin hen- 40614: tus ja maahantuonti tapahtuu Oy Alkoholi- kilöihin mm. alkoholimakeisten avulla 40615: liike Ab: n välityksellä kuitenkin niin, että kohdistuvan alkoholimainonnan estä- 40616: jokaisen erän maahantuonti alistetaan erik- miseksi. 40617: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 40618: 40619: Sylvi Saimo. Kerttu Saalasti. 40620: Katri Helena Eskelinen. Toivo Antila. 40621: Katri Kaarlonen. Olavi Lahtela. 40622: 936 40623: VI,96.- Toiv.al. N:o 392. 40624: 40625: 40626: 40627: 40628: Apajalahti: Väkijuomalaissa tarkoitettujen mallasjuomien vä- 40629: hittäismyyntiä, kuljettamista ja hallussapitoa koskevien 40630: t·ajotusten Ueventämisestä. 40631: 40632: 40633: E d u s kun n a 11 e. 40634: 40635: Kun kieltolaki Suomessa kumottiin 1930- nuorisolle, mahdollisuuden omaehtoisiin va- 40636: luvun alussa, tehtiin alkoholia koskevista ra- lintoihin, joiden merkitys yksilön kypsymi- 40637: joitusmääräyksistä suhteellisen tiukat. Tämä selle on huomattava. Tämän takia olisi syytä 40638: oli luonnollista, sillä pitkän .täysin alkoholit- nyt, kun alkoholilainsäädäntöä muutenkin on 40639: !toman 'ajan jälkeen ei olisi ollut tarkoituk- lähdetty uusimaan, siirtyä ns. III lk. oluen 40640: senmukaista siirtyä täysin vapaisiin olosuh- kohdalla vapaampaan myyntiin. 40641: teisiin. Viime vuosien aikana olosuhteet ovat Maaseudun ja asutuskeskusten välinen 40642: kuitenkin maassamme olennaisesti muuttu- eroavaisuus on tullut korostetusti esille myös 40643: neet. Yleinen sivistystaso on noussut ja Al- käsillä olevassa asiassa. Maaseudun asuk- 40644: koholiliikkeen ja eri raittiusjärjestöjen toi- kaat ovat nykyisin ainakin yhtä ajattelevia 40645: mesta tehty tehokasta työtä alkoholin- ja harkitsevia kuin kaupunkilaiset. Heidän 40646: käyttömme muuttamiseksi miedompiin juo- jatkuva pitäminen eriarvoisessa asemassa 40647: miin ja harjoitettu tuloksellista toimintaa oluen saantiin nähden on perusteltavissa 40648: raittiusvalistuksen saralla. vain tunnesyin - ei asiasyin. 40649: On ymmärrettävää, että vapaampien ra- Edellä olevan perusteella katson aiheelli- 40650: joitusmääräysten antamisessa on nähty vaara seksi 'esittää eduskunnan hyväksyttäväksi 40651: elämäntapojemme terveydelle. Toisaalta on toivomuksen, 40652: kuitenkin huomattava, että ylenmääräinen 40653: suojeleminen, jota aivan erityisessä määrässä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 40654: esiintyy nuorisoon nähden,· muodostaa vaka- toimenpiteisiin väkijuomista annetun 40655: van esteen yksilöiden minärakenteen kehitty- lain muuttamiseksi siten, että maini- 40656: miselle, mikä puolestaan aiheuttaa jäämistä tussa laissa tarkoitettujen mallasjuo- 40657: tunne-elämän kypsymättömyyteen, joka taas mien vähittäismyynti, kuljettaminen 40658: johtaa helposti juopotteluun. Vapaampi ja hallussapito sallitaan nykyistä va- 40659: kanta antaisi sen sijaan kansalaisille myös paammin. 40660: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 40661: 40662: Jouni Apajalahti. 40663: 937 40664: 40665: VI,97.- Toiv.al. N:o 398. 40666: 40667: 40668: 40669: 40670: Karvikko ym.: Mietojen mallasjuomien, virvoitusjuomien ja 40671: tuoremehujen hintojen alentamisesta anniskeluravinto- 40672: loissa. 40673: 40674: 40675: Eduskunnalle. 40676: 40677: Pro:f. Oskari Reinikaisen puheenjohdolla v. joismaisen alkoholitilaston mukaan meillä on 40678: 1938-1946 toiminut valtion alkoholikomi- yksinomaan väkevää, vaan koetettaisiin oh- 40679: tea esitti mietinnössään, että raittiusjuomien jata kulutusta mietoihin mallasjuomiin sekä 40680: tulisi anniskeluravintol0issa olla halvempia alkoholittomiin hedelmä- ja marjajuomiin. 40681: kuin alkoholijuomien. Tätä periaatetta, jota Näiden juomien valikoima anniskeluravin- 40682: kansanraittiuden kannalta on pidetätvä ai- toloissa on pieni, niiden esittely heikkoa, 40683: van oikeana, ei kui.tenkaan ole noudatettu. jopa siinä määrin, että tarjoilijat eivät aina 40684: Kolmessa eritasoisessa helsinkiläisessä an- näytä olevan tietoisia siitä, että niitä on saa- 40685: niskeluravintolassa helmikuussa 1965 suori- ,tavana, ja hinnat usein korkeammat kuin 40686: tetut tiedustelut osoittivat, että lukuunotta- vastaavien alkoholijuomien. 40687: matta väkijuomayhtiön tytäryhtiön ravinto- Tämä asiantila ei ole sopusoinnussa väki- 40688: lassa 60 pennillä saatavaa kivennäisvettä juomalain periaatepykälän kanssa, jonka 40689: olutpullon (79-89 p.), lasin mietoa (67 p.) mukaan väkijuomaliike on järjestettävä si- 40690: ja väkevää (79 p.) viiniä saa halvemmalla ten, että mm. väkijuomien käyttöä supis- 40691: kuin esim. pullon Coca-Colaa (80 p.-1 mk tetaan mahdollisimman vähiin. 40692: 20 p.), lasin ulkomaista tuoremehua (1 mk- Edellä olevan perusteella ehdotamme 40693: 1 mk 75 · p.) tai annoksen kahvia (1 mk eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, 40694: 50 p.-3 mk 50 p.). Vieläpä 1 veroluokan 40695: olutpullo maksaa 1 mk-1 mk 20 p., mikäli että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 40696: sitä on saatavana. toimenpiteisiin anniskeluravintoloita 40697: Tämä on sitäkin_ oudompaa, kun väkijuo- koskevien määräysten muuttamiseksi 40698: mayhtiön pyrkimyksenä on jo pitkän aikaa siten, että mietoja mallasjuomia, vir- 40699: ollut kulutuksen ohjaaminen väkevistä juo- voitusjuomia ja tuoremehuja olisi 40700: mista miedompiin. Johdonmukainen ajattelu niissä saatavana halvempaan hintaan 40701: ja toiminta edellyttäisi, että tässä pyrki- kuin alkoholijuomia. 40702: myksessä .ei pysähdyttäisi olueen, joka poh- 40703: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 40704: 40705: Irtna. Karvikko. Pirkko Aro. 40706: 40707: 40708: 40709: 40710: 118 E 529j66 40711: 938 40712: 40713: VI,98.- Toiv.aJ. N: o 394. 40714: 40715: Knuuti ym.: Enemmän kuin 2,25 painoprosenttia etyylialko- 40716: holia sisältävän mallasjuoman valmistamisen antamisesta 40717: yksinomaan valtion omistamalle vä.kijuomayhtiölle. 40718: 40719: E d u s k u n n .a 11 e. 40720: Voimassaolevan väkijuomalain mukaan on Valtion monopolin käsiin keskitetty 40721: sellaisten denaturoimattomien aineiden, väkijuomajärjestelmä edellyttää periaat- 40722: jotka sisältävät enemmän kuin 2,25 pai- teessa sitä, että kenellekään yksityiselle 40723: nopros~nttia etyylialkoholia, valmistus, maa. ei väkijuomien käytöstä nautintotarkoituk- 40724: hantuonti ja kauppa, eräin poikkeuksin, val- siin saa muodostua voittoa eikä siihen saa 40725: tion omistaman väkijuomayhtiön hoidet- liittyä mahdollisuutta taloudellisen hyödyn 40726: tavana. Tällaisen poikkeuksen muodostaa saavuttamiseen. 40727: mallasjuomien valmistus, joka tapahtuu mui- Väkijuomalain alaisten mallasjuomien os- 40728: den kuin Alkoholiliikkeen toimesta. tamiseen käytettiin vuonna 1965 yli 134 mil- 40729: Näiden väkijuomalain alaisten, mutta joonaa markkaa, eli 20,57 % koko väkijuo- 40730: muiden kuin väkijuomayhtiön valmistamien, miin käytetystä rahamäärästä. Tämä jo 40731: mallasjuomien kulutus on osoittanut jatku- osoittaa, millaisista arvoista on näiden ainei- 40732: vaa nousua. Kun vuonna 1950 ~niitä kulutet- len valmistuksessa ja myynnissä kysymys. 40733: tiin 22 milj. litraa, oli kulutus vuonna 1965 Siitä voidaan eräänä osoituksena pitää myös 40734: jo 54 milj. litraa. Tästä kulutuksesta tulee sitä valtavaa oluen mainontaa, jota sanoma- 40735: huomattava osa niiden käyttäjien osalle, lehdissä ja muissa tiedotusvälineissä harjoi- 40736: jotka pyrkivät oluen avulla saavuttamaan tetaan. Sen ilmeisenä tarkoituksena on pyr- 40737: humalatilan. Tämä käyttö aiheuttaa monia kimys oluen kulutuksen ja sen kautta val- 40738: haittavaikutuksia, jotka eivät suinkaan ra- mistajille tulevan taloudellisen hyödyn jat- 40739: joitu vain käyttäjään itseensä, vaan kohdis- kuvaan lisääntymiseen, seurauksista piittaa- 40740: tuvat myös hänen perheeseensä, lähiympäris- matta. 40741: töön ja koko yhteiskuntaan. Kaiken edellä esitetyn huomioonottaen on 40742: Mietona juomana olut levittää helposti pidettävä oikeana sitä pyrkimystä, että vä- 40743: juomatapaa, siihen tottuu pian ja se aiheut- kijuomalain alaisen mallasjuoman valmistus 40744: taa usein siirtymistä väkevämpien juomien olisi saatettava valtion haltuun samalla ta- 40745: käyttämiseen. Ns. olutmaissa esiintyy run- valla kuin muidenkin sanotun lain alaisten 40746: saammin alkoholismia kuin Suomessa, mikä aineiden valmistus ja maahantuonti. Silloin 40747: on todettu mm. Maailman Terveysjärjestön väkijuomajärjestelmämme olisi yhdenmukai- 40748: suorittamissa tutkimuksissa. nen ja sitä voitaisiin myös hoitaa tarkoituk- 40749: Oluen käytön lisääntyminen muodostaa senmukaisemmin kuin mitä nyt on asianlaita. 40750: vakavan vaaran myös liikenneturvallisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 40751: delle. Koska jo pienetkin olutmäärät aiheut- kunnan päätettäväksi toivomuksen, 40752: tavat ihmisen elimistössä helposti turtu- 40753: mista ja velttoutta, heikentää se tarkkaavai- että hallitus r'!/htyi3i kiireellisesti 40754: suutta. Jatkuvasti kasvava liikenne edellyt- toimenpiteisiin sellaisen muutoksen ai- 40755: tää päinvastoin entistä suurempaa huolelli- kaansaamiseksi väkijuomalakiin, että 40756: suutta. Alkoholin nauttiminen johtaa vää- oikeus enemmän kuin 2,25 painopro- 40757: rään tilannearviointiin omasta suoritusky- senttia etyylialkoholia sisältävän mal- 40758: vystä, seurausten muodostuessa usein kohta- lasjuoman valmistamiseen annettaisiin 40759: lokkaiksi. Tämä on käynyt selville myös yksinomaan valtion omistamalle väki- 40760: omassa maassamme suoritetuissa tutkimuk- juomayhtiö'lle. 40761: sissa, joita mm. Helsingin Yliopiston oikeus- 40762: lääketieteen laitoksessa on suoritettu. 40763: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 40764: Urho E. Knuuti. Uljas :Mäkelä. 40765: 939 40766: 40767: VI,99. - Toiv.a.l. N :o 395. 40768: 40769: 40770: 40771: 40772: Eskelinen ym.: Kotimaisten tuoremehujen valmistuksen, ja 40773: käytön edistämisestä. 40774: 40775: 40776: E d u s kun n a 11 e. 40777: 40778: Maamme hedelmäsato on viime vuosina ,tehostuu. Hedelmien käytön lisääntyminen 40779: huomattavasti kasvanut, joten varsinkin parantaa terveystilannetta ja kovin puutteel- 40780: omenoita on ollut vaikea saada kaupaksi sinä linen raittiiden juhla- ja seurajuomien va- 40781: lyhyenä aikana, jonka meikäläiset lajikkeet likoimamme kasvaa. 40782: säilyvät hyvinä. Myöskään puutarha- ja met- Tuoremehujen käytön lisääminen vaatii 40783: sämarjasatoa ei ole osattu käyttää hyväksi. valtiovallankin toimenpiteitä. Tärkeätä olisi, 40784: Tehokas keino hedelmien ja marjojen että asia tulisi mahdollisimman monipuoli- 40785: kauppaan saattamiseksi on tuoremehu- sesti valaistuksi, jotta tutkittaisiin mahdol- 40786: jen valmistaminen niistä. Sveitsin esimerkin lisuudet uusitm, hyvänmakuisten ja säilyvien 40787: mukaisesti us·eimmat Keski-Euroopan maat, tuoremehulaatujen aikaansaamiseksi ja sel- 40788: viime aikoina myös Pohjoismaat, ovat kehit- vitettäisiin ne keinot, joilla nämä juomat 40789: täneet menetelmiä, joilla saadaan aikaan ar- saataisiin yleisön tietoisuuteen ja käyttöön. 40790: vokkaita, hedelmien kaikki suoja-aineet si- Eräänä mahdollisuutena asian eteenpäin- 40791: sältäviä mehulaatuja. Myös Suomessa on ai- viemiseksi voisi olla sellaisen elimen perusta- 40792: nakin marjoista ja omenasta onnistuttu val- minen, joka valtion tuen turvin voisi ottaa 40793: mistamaan maukasta ja hyvin säilyvää tuo- huolehtiakseen yllämainituista tutkimus- ja 40794: remehua. tiedotustehtävistä, tai riittävän määrärahan 40795: T·ehdasvalmisteisen tuoremehun kulutus on myöntäminen jollekin kansalaisjärjestölle 40796: Suomessa jatkuvasti lisääntynyt ja oli se näiden tehtävien suorittamista varten. 40797: viime vuonna arviolta 0.5 litraa henkilöä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 40798: kohti. Ruotsissa se oli tällöin kolme kertaa nioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- 40799: suurempi ja Sveitsissä peräti 40 kertaa suu- vomuksen, 40800: rempi kuin meillä. 40801: Tuoremehujen valmistusta ja käyttöä li- että ihallitus ryhtyisi kiireellisiin 40802: säämällä saavutetaan monia arvokkaita tu- toimenpiteisiin kotimaisten tuore- 40803: loksia. Hedelmien ja puutarhamarjojen mehujen valmistuksen ja käytön edis- 40804: viljely kehittyy ja metsämarjojen talteenotto tämiseksi. 40805: 40806: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 40807: Katri Helena. Eskelinen. Olavi Lahtela.. 40808: Katri Kaarlonen. Eino Räsänen. 40809: Sylvi Saimo. Pentti Pekkarinen. 40810: Sylvi Halinen. Tahvo Rönkkö. 40811: 940 40812: 40813: VI,lOO.- Hemst.mot. N:o 896. 40814: 40815: 40816: 40817: 40818: Lillqvist m.fl.: .A.ngående bildande a;v ett centralt org(J;n, för 40819: konsumentupplysning. 40820: 40821: 40822: T i 11 R i k s d a g e n. 40823: 40824: 1 ett samhälle med värt ekonomiska system om olika varors och tjänsters verkliga värde 40825: dirigeras medborgarnas behov i stor ut- i förhållande tili priset. Direkta köpråd eller 40826: sträckning genom reklam. Detta är i och för avrädan från köp bör i informationen även 40827: sig förkastligt och har många negativa verk- ingå. Ett effektivt samarbete med konsument- 40828: ningar för samhället, näringslivet och den en- upplysningsorgan i utlandet bör även skapas 40829: skilda konsumenten. Några skäliga krav pä och deras rön och erfarenheter till tillämp- 40830: reklamens sanningshalt har inte ställts av la- liga delar utnyttjas. T. ex. en veckotidning 40831: gen och upprätthälles heller inte av annon- med lättlästa och systematiskt framställda 40832: sörerna. Reklamens värde för konsumenterna sammanfattningar borde t.o.m. gratis kunna 40833: som information är därför minst sagt tvivel- utdelas tili samtliga hushåll i landet. Radio 40834: akrtig. Eftersom det torde vara svårt att och TV bör även användas av konsumentupp- 40835: åstadkomma en moralisk uppryckning bland lysningsorganet. Uppenbara meningslösheter 40836: annonsörerna borde en saklig, objektiv och och osanningar i reklamen bör påtalas. 40837: effektiv konsumentupplysning skapas. En hel All konsumentupplysning bör fritt och. 40838: del forskningsarbete utförs redan i Finland utan kostnad fä citeras i alla tidningar. Kost- 40839: och framförallt utomlands för att fä fram naderna för konsumentupplysningen, - vilka 40840: olika varors värde för konsumenterna. Infor- kommer att bli skäligen små i förhållande 40841: mationen till konsumenterna om dessa forsk- tili nyttan, bör bestridas av staten. 40842: ningsresultat är beklagligt ineffektiv och Med hänvisning tili ovanstående motive- 40843: osystematisk. ring föreslär undertecknade vördsamt, att 40844: De ekonomiska resurserna hos de organ riksdagen ville besluta hemställa, 40845: som idkar konsumentupplysning stär inte i 40846: någon rimlig proportion tili annonsörernas. att regeringen i skyndsam ordning 40847: Ett starkt centralt organ som är oberoende måtte vidtaga åtgärder i syfte att 40848: av näringslivet och har ett nödigt antal for- bilda ett centralt organ för effektiv 40849: skare, jurister och journalister bör skapas för konsumentupplysning vars utgi{ter 40850: att fä fram och effektivt sprida information bestrides av staten. 40851: Helsingfors den 28 april 1966. 40852: 40853: Bror Lillqvist. Kaarlo af Heurlin. Verner Korsbäck. 40854: Lars Lindeman. Magnus Kull. Tyyne Paasivuori. 40855: Akseli Roden. 40856: 941 40857: 40858: VI,lOO.- Toiv.al. N:o· 396. SuomenMs. 40859: 40860: 40861: 40862: 40863: Lillqvist ym.: Kuluttajavalistuksen keskuselimen 1nuodosta- 40864: misesta. 40865: 40866: 40867: E d u s kun n a 11 e. 40868: 40869: Meidän talousjärjestelmämme mukaisessa hän tiedotustoimintaan pitäisi sisällyttää 40870: yhteiskunnassa ·kansalaisten tarpeita ohja- myös suoranainen ostoneuvonta ja varoitus 40871: taan suuressa määrin mainonnalla. Tämä on ostamisesta. On saatava aikaan myös tehokas 40872: sellaisenaan hylättävää ja se vaikuttaa mo- yhteistyö ulkomaisten kuluttajavalistuselin- 40873: nin tavoin kielteisesti yhteiskuntaan, elinkei- ten kanssa ja sopiviita osin käytettävä. hy- 40874: noelämään ja yksityiseen kuluttajaan. Laki väksi niiden huomioita ja kokemuksia. Esi- 40875: ei vaadi mainokselta riittävästi totuudelli- merkiksi helposti luettava ja järjestelmälli- 40876: suutta, eivätkä sitä valvo myöskään ilmoitta- siä yhteenvetoja sisältävä viikkolehti pitäisi 40877: jat. Mainoksen arvo kuluttajille tietolähteenä vieläpä ilmaiseksi voida jakaa kaikkiin 40878: on sen vuoksi vähintään epäilyttävä. Koska maamme talouksiin. Kuluttajavalistuselimen 40879: lienee vaikeata saada ilmoittajien keskuu- on käytettävä hyväksi myös radiota ja TV :tä. 40880: dessa aikaan moraalista nousua, olisi luotava Ilmeisistä mainonnassa esiintyvistä mielettö- 40881: asiallinen, objektiivinen ja tehokas kuluttaja- myyksistä ja perättömyyksistä on huomau- 40882: valistus. Koko joukko tutkimustyötä suorite~ tettava. 40883: taan jo .Suomessa ja ennen kaikkea ulko- Kaikkea kuluttajavalistusta on saatava va- 40884: mailla, jotta eri tavaroiden arvo kuluttajille paasti ja kustannuksitta lainata kaikissa leh- 40885: saataisiin selville. Kuluttajien valistaminen dissä. Kuluttajavalistuksen kustannuksista, 40886: näistä tutkimustuloksista on valitettavan te- jotka tulevat olemaan verraten pieniä hyö- 40887: hotonta ja siltä puuttuu järjestelmällisyys. tyyn verrattuna, on valtion vastattava. 40888: Kuluttajavalistusta harjoittavien elinten Yllä oleviin perusteluihin viitaten allekir- 40889: taloudelliset mahdollisuudet eivät ole järjes- joittaneet kunnioittavasti ehdottavat edus~ 40890: jellisessä suhteessa ilmoittajien mahdollisuuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 40891: siin. Voimakas keskuselin, joka on riippuma- 40892: ton elinkeinoelämästä ja jolla on tarpeellinen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 40893: määrä tutkijoita, lakimiehiä ja sanomalehti- toimenpiteisiin tehokkaan kuluttajava- 40894: miehiä, olisi luotava, jotta eri tavaroiden ja listuksen keskuselimen muodostami- 40895: palvelusten todellinen arvo hintoihin verrat- seksi, jonka kustannuksista valtio vas- 40896: tuna ~saataisiin tehokkaasti tiedotetuksi. Tä- taa. 40897: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 40898: 40899: Bror Lillqvist. Lars Lindeman. Magnus Kull. 40900: Akseli Roden. Tyyne Paa.sivuori. Verner Korsbäck 40901: Kaarlo a.f Heurlin. 40902: 942 40903: 40904: VI,101. -Toiv.al. N:o 397. 40905: 40906: 40907: 40908: 40909: Kemppainen ym.: Televisiomainonnan rajoittamisesta. 40910: 40911: 40912: E d u s k u n n a 11 e. 40913: 40914: Kaupallinen televisiomainonta on Suo- on rakennettu ja television katselualue peit- 40915: messa saanut alkunsa taloudellisista syistä. tää jo lähes koko maamme asutun alueen. 40916: Kun Tes-TV, sittemmin Oy Tesvisio Ab Viime vuoden lopussa tv-lupien määrä oli 40917: vuonna 1956 aloitti säännölliset näköradiolä- 731.986 eli 109.531 enemmän kuin vuoden 40918: hetykset, se tarvitsi toiminnalleen taloudel- 1964 päättyessä. Tv-lupien kokonaismäärä 40919: lisen perustan, jota ei voitu rakentaa lupa- edustaa lähes 44 milj. mk:n .vuotuista. tuloa 40920: maksujen varaan. Osa varoista saatiin kau- ja se kasvaa samassa suhteessa kuin lupien 40921: pallisista mainoslähetyksistä, osa muuten. määrä. Esimerkiksi v. 1965 sai Oy Yleisradio 40922: Myöskin Oy Yleisradio katsoi vuonna 1957 katselulupamaksuina n. 7,4 milj. mk enem- 40923: televisiotoimintansa aloittamisen mahdol- män tuloja kuin v. 1964. Erittäin suurta tu- 40924: liseksi vain niitten lisätulojen avulla, joita loa edustavat näiden lisäksi kuuntelulupa- 40925: oli saatavissa kaupallisista mainosohjelmista. maksut, joitten määrä niinikään kasvaa auto- 40926: Katselulupamaksuista ei siinä vaiheessa ollut ja matkaradioiden käytön lisääntyessä. 40927: vielä odotettavissa mainittavia tuloja. Oy Yleisradio on edelleen vapaa valtion 40928: Varsinkin lähetysaseman ja verkon rakenta- tulo- ja omaisuusverosta sekä kunnallisve- 40929: misen ajaksi pidettiin lisätuloja ,tarpeellisina. roista vuonna 1951 säädetyn erikoislain pe- 40930: Oy Yleisradion toimilupa kielsi kaikenlaisen rusteella. Sen taloudellisesti hyvää asemaa 40931: mainonnan, mutta. vuonna 1957 siihen teh- osoittaa myös se, ettei yhtiön ole :tarvinnut 40932: tiin muutos, joka oikeutti mainontaan tele- edes käyttöomaisuuden huomattavia li- 40933: visiossa. säyksiä varten turvautua lainanottoon ja 40934: Oy Yleisradion toimiluvan sallimaa televi- että se on voinut poistaa kirjanpidossaan 40935: siomainontaa hoitaa yksinoikeudella erityi- jopa arvokkaiden kiinteistöjen arvot sekä 40936: nen osakeyhtiö, jossa osakkaina on pääasiassa toimia merkittävänä lainanantajana val- 40937: erilaisia taloudellisia yrityksiä. Tämä yhtiö tiolle. Lupamaksuista nykyisin kertyvän tu- 40938: vuokraa tarvitsemansa lähetysajan Oy Yleis- lon .täytyy sen tähden riittää kohtuullisella 40939: radioita, jonka verkkoa käyttäen lähetykset taloudenhoidolla ilman välittömästä mainon- 40940: tapahtuvat. nasta kertyviä vuokramaksujakin hyvätasoi- 40941: Mainonta televisiossa merkitsee huo- seen ja sopivaa ajanvietettä sekä sivistystä ja 40942: mattavaa poikkeusta toimiluvassa olevasta ja virkistystä sisältävään ohjelmaan. 40943: määräyksestä, jonka mukaan Oy Yleisradion Niitä taloudellisia syitä, jotka aikanaan 40944: on huolehdittava sisällöltään ja esitystaval- puolsivat mainontaa televisiossa, ei enää ole 40945: taan arvokkaiden ja asiallisten sekä puo- olemassa. Kaupa;llisen mainonnan tuoman 40946: lueettomien ja sopivaa ajanvietettä tarjoa- taloudellisen tuen avulla toiminut Oy Tes- 40947: vien ohjelmien lähettämisestä. Katselijoita visio Ab on myös siirtynyt Oy Yleisradion 40948: ärsyttäviä kotiin tunkeutuvia välittömän omistukseen ja fusioitu siihen, joten :tämän- 40949: mainonnan lähetyksiä ei voida pitää arvok- kään vuoksi ei mainonnan sallimista televi- 40950: kaana tai puolueettomana ohjelmana tai siossa enää tarvita. 40951: sopivana ajanvietteenä. Niitä on kuitenkin Televisiolähetyksissä Oy Yleisradiolla on 40952: siedetty, kun niistä saatua tuloa on väitetty samanlainen valtion julkisen tiedotusväli- 40953: Oy Yleisradion :taloudelle välttämättömäksi. neen asema kuin ääniradiolähetyksissäkin. 40954: Oy Yleisradion taloudellinen asema ei tiet- Joukkotiedotustoiminta tältä kohdin on Suo- 40955: tävästi enää kaipaa välittömästi mainoksesta messa lähes samalla tavoin järjestetty kuin 40956: saatua lähetysajan vuokraa. Lähetysverkko muissa Pohjoismaissa. Poikkeuksen muodos- 40957: VI,lOl. - Kemppainen ym. 943 40958: 40959: taa Suomessa valtion julkiselle tielotusväli- Näiden ohjelmien salliminen edellyttää 40960: neelle sopimaton televisiomainonta. Tätä myös että ne ovat tasoltaan hyviä eivätkä sa- 40961: poikkeusta ei kuitenkaan ole syytä enää sal- laisestikaan sisällä mainontaa. On myöskin 40962: lia, kun sen peruste on poistunut. Televisio luotava televisioon sellainen järjestys, että jo 40963: on Suomessakin asetettava palvelemaan oi- ennakolta voidaan ehkäistä huonoa makua 40964: keata tehtäväänsä asiallisen tiedotuksen, hy- osoittavat ja alhaisia viettejä kiihottavat oh- 40965: vän ajanvietteen ja muun korkeatasoisen oh- jelmat samoinkuin sellaiset, joissa väkivaltai- 40966: jelman lähettäjänä. Mainosvälineen tehtävä suus, väkijuomien nauttiminen ja muut 40967: ei sovi sen yksinoikeutettuun asemaan. huonot tavat asetetaan ihanteiksi niille tu- 40968: Katselijat eivät ikaipaa muiden ohjelmien hansille lapsille ja nuorille, jotka kuuluvat 40969: seuraamista häiritsevää välitöntä mainontaa. television katselijoihin. 40970: Siinä kuluu runsaasti katseluaikaa hukkaan. Edellä olevan perusteella esitämme kun- 40971: Se myös ärsyttää katselijoita, jotka eivät ole nioittaen eluskunnan hyväksyttäväksi toivo- 40972: hankkineet televisiota mainoksia katsellak- muksen, 40973: seen. Sen sijaan mainospuolen ohjelmien jou- 40974: kossa on ollut useita kiinnostavia, arvokkaita että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 40975: ja hyviä ohjelmia, minkä vuoksi niitten kiel- sellaisiin toimenpiteisiin, että tele- 40976: tämiseen ei liene syytä. Tässä yhteydessä ei visiomainonta nykyisessä muodos- 40977: kuitenkaan saisi harrastaa muuta mainontaa saan lopetettaisiin, mutta että se sal- 40978: kuin toiminimen mainitseminen ennen littaisiin välittömästi ennen tai 40979: tai jälkeen ohjelman. jälkeen mainosohjelman. 40980: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 40981: 40982: .Jaakko Kemppainen. Paavo Niinikoski. 40983: Hannes Paaso. Georg 0. Ehrnrooth. 40984: Kelpo Gröndahl. Uljas Mäkelä. 40985: 944 40986: 40987: VI,102.- Toiv.al. N:o 398. 40988: 40989: 40990: 40991: 40992: Vennamo: Syrjinnän estämisestä radw- ja televisWtoimin- 40993: nassa. 40994: 40995: 40996: E d u s k u n n a ll e. 40997: 40998: Radio ja televisio ovat valtiovallan omis- Asiantila.an. on siis saatava korjaus. 40999: tuksessa ja määräysvallassa. Kun näin on ol- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 41000: lut asianlaita, luulisi että näitä laitoksia käy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuk- 41001: tetään tasapuolisesti ja että kaikki kansalais- sen, 41002: piirit voivat saada esiintyä vuorollaan. 41003: Toisin on kuitenkin tapahtunut. Valtaa pi- että hallitus kiireellisesti ryh- 41004: tävä suuntaus on syrjinyt kilpailijoitansa ja tyisi sellaisiin lainsäädäntötoimen- 41005: heikompia. Tämä on herättänyt suurta kat- piteisiin, että radion ja television 41006: keruutta semminkin, kun tällainen menettely mielival:tainen käyttö toisten mieli- 41007: ei ole :Suomen perustuslain ja voimassaole- pidesuuntien ja väestöryhmien syrji- 41008: vien lakien tarkoituksen mukainen. miseksi ehdottomasti estyy. 41009: 41010: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 41011: Veikko Vennamo. 41012: 945 41013: 41014: VI,103.- Toiv.al. N: o 399. 41015: 41016: Knuuti ym.: K uluttajain suojaamisesta terveydelle vahingol- 41017: liselta mainonnalta. 41018: Ed usk unn.alle. 41019: Tuotannon koneeliistuminen on tehnyt esiintyy myös usein piirteitä, joista ostaja 41020: mahdolliseksi tuotaa entistä runsaammin eri- voi saada täysin harhaanjohtavan ku- 41021: laisia kulutushyödykkeitä, joiden määrään van mm. niiden laadusta ja ravintoarvosta. 41022: vaikuttaa myös elintason nousun mukanaan Myös lukemattomien muiden tuotteiden, ku- 41023: ,tuoma lisääntyvä kysyntä. Liikenneolosuhtei- ten esimerkiksi kirjallisten painotuottei- 41024: den kehittyminen, joka on ratkaisevasti ly- den, elokuvien ja muiden kohdalla mainon- 41025: hentänyt välimatkoja, on myös tuonut muka- nan muodot ovat usein epäasiallisia. 41026: naan yhä vilkastuvan kaupankäynnin val- Nykyaikaisessa mainonnassa on ryhdytty 41027: tioiden välille. Perustettujen kauppa- ja ta- käyttämään entistä enemmän suggestiivista 41028: lousyhteisöjen pyrkimyksenä on niinikään mainontaa, jota ei voida pitää kuluttajien 41029: helpottaa eri maiden välistä kauppatoimin- kannalta hyvä:ksyttävänä. Mainonnanhan tu- 41030: taa. Näin voidaan sanoa, että koko maapallo lisi perustua tosiasioihin ja sen avulla olisi 41031: on yksi ja suuri markkina-alue. ostajalle annettava oikeat tiedot tuotteeseen 41032: Nämä muutokset hyödykkeiden määrissä liittyvistä vaihtoehdoista. 41033: ja kauppaamistavoissa ovat tuoneet esille On selvää, että mainontaa tarvitaan, mutta 41034: niiden käytön ja valmistuksen kannalta tär- samalla on otettava huomioon ne yleiseen ku- 41035: keän tekijän, mainonnan. Massatiedotusväli- luttajan suojeluun liittyvät näkökohdat, jot- 41036: neiden kautta ovat myös mainonnan muodot ka mainonnassa on nykyisten tiedotus- ja 41037: oleellisesti muuttuneet. Mainonnan tar- muiden mainosvälineiden hyväksikäytössä 41038: koituksena on tiedottaa saatavissa olevista otettava huomioon. Kokonaisuuden etu ja ku- 41039: tarvikkeista, mutta samalla siihen saattaa luttajan suojeleminen epäterveeltä mahion- 41040: liittyä myös suostuttelua ja huomion herät- nalta edellyttää silloin toimenpiteitä myös 41041: tämistä. Tästä johtuu, että mainontaan voi yhteiskunnan taholta. Meilläkin olisi ryh- 41042: helposti liittyä myös epäasiallisia piirteitä, dyttävä valmistelemaan mainontaa koske- 41043: jopa tahallista harhaanjohtamistakin. On- van lainsäädännön aikaansaamista. Monissa 41044: han mainonnan tarkoituksena lisätä ku- maissa, viimeksi Belgiassa, on säädetty lää- 41045: lutusta ja siten myBs tarvikkeiden valmis- kemainontaa koskeva laki. Kauppa- ja teol- 41046: tuksen kautta saatuja tuloja. lisuusministeriö huolehtii meillä elintarvik- 41047: Eräänä osoituksena siitä mikä arvo mai- keiden tarkastuksesta ja lääkintöhallitus 41048: nonnalla annetaan on se, että siihen käyte- valvoo lääkeaineiden kauppaa. Näiden viral- 41049: tään vuosittain monissa maissa jopa lähes listen elinten tueksi tarvittaisiin kuitenkin 41050: kolme prosenttia, Suomessakin yli 2 %, kan- mainoslaki, johon voitaisiin sisällyttää kaikki 41051: santulosta. Silloin on kysymys jo sangen suu- mainontaan liittyvät kuluttajan suojelun 41052: rista rahamääristä. kannalta välttämättömiksi katsottavat sään- 41053: Suomessakin on jouduttu kiinnittämään nökset. 41054: useissa eri yhteyksissä huomiota siihen, Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 41055: että mainonnassa ilmenee monia epäasiallisia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 41056: piirteitä. Tähän ovat antaneet aiheen mm. 41057: lääkeaineiden, kuten erilaisten hormooni- ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 41058: vitamiinivalmisteiden mainonta, joiden arvo toimenpiteisiin sellaisen kuluttajain 41059: on usein hyvin kyseenalainen. Samoin tupa- suojelun kannalta tarpeellisen lain 41060: kan ja alkoholin mainonta, ihmisen tervey- aikaansaamiseksi, joka estäisi kulutta- 41061: delle vaarallisten aineiden mainontana, on jain joutumisen jopa terveydelle va- 41062: vahingollista. Elintarvikkeiden mainonnassa ihingollisen mainonnan uhriksi. 41063: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 41064: Urho Knuuti. U. H. Voutilainen. 41065: 119 E 529/66 41066: VI,104.- Toiv.al. N: o 400. 41067: 41068: 41069: 41070: 41071: Perheentupa ym.: Alkuperää koskevan merkinniin liittämi- 41072: sestä uähittäisktw.passa myytiivii'R- tuotantotavarflihi'R-. 41073: 41074: 41075: EduskunnaUe. 41076: 41077: Kotimaisen tuotannon hyväksi harjoite- kotimaisen tuotannon myyntiä ja ulkomaan 41078: :tusta laajasta tiedotustoiminnasta huolimatta kaupan tasapainoa tukevat toimenpiteet 41079: voidaan edelleen todeta, että vähittäiskau- ovat juuri tällä hetkellä koko kansantalou- 41080: passa tarjona olevat tuontitavarat usein pe- den kannalta keskeisen tärkeitä, olisi kiireel- 41081: rusteettomasti syrjäyttävät vastaavat koti- lisesti saatava aikaan yhtenäinen säännöstö 41082: maiset tuotteet. Viittaaminen ulkomaiseen al- siitä, että vähittäiskaupassa oleviin :tuontita- 41083: kuperään ei ilmeisesi enää lisää tuotteeseen varoihin olisi liitettävä alkuperää koskeva 41084: kohdistuvaa ostohalua kuten aikaisemmin merkintä. 41085: yleisesti oli asian laita, mutta ostajat eivät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 41086: vielä riittävän määrätietoisesti pyri asetta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 41087: maan kotimaisia kilpailukykyisiä tuotteita 41088: ensi sijalle. Osittain tämä johtunee siitä, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 41089: tuotteen alkuperä ei ole kyllin selvästi ha- toimiin sellaise'R- säännöstän aikaa'n- 41090: vaittavissa. Vaikka alkuperän selkeä merkit- saamiseksi, jolla määrättäisiin liittä- 41091: seminen ilmeisesti olisi yleisen edun kannalta maan alkuperää koskeva merkintä 41092: perusteltua, on siitä olemassa säännöksiä kaikkiin vähittäiskaupassa myytäviin 41093: vain joiltakin rajoitetuilta osin. Kun !kaikki tuontitavaro-ihin. 41094: 41095: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 41096: A-V. Perheentupa. Dm.o Paananen. 41097: Väinö Vilponiemi. Ensio Partanen. 41098: K. F. Haapasalo. Arvo Salo. 41099: 947 41100: 41101: VI,105.- Toiv.al. N:o 401. 41102: 41103: 41104: 41105: 41106: Saimo ym.: LomitttJjie• palklcoomisesftJ pienviljelijäperheiden 41107: em.ännille. 41108: 41109: 41110: Eduskunnalle. 41111: 41112: .Aniharvat ovat ne pienviljelijäperheiden Sekä henkisesti että ruumiillisesti vapaa-ajan 41113: emännät, jotka pystyvät järjestämään itsel- puute jättää helposti ylirasittum.isen merkit. 41114: leen edes jonkinlaista vuosilomaa, saati sit- Kunnollinen loma olisi välttämätön niiden 41115: ten kunnollista. Syyt tähän ovat ennen poistamiseksi ja uuden työtarmon hankkimi- 41116: muuta taloudelliset, mutta nykyisin ainakin seksi. 41117: yhtä vaikeaksi on kohonnut myös se, että Pienviljelijöitten emäntien saama sosiaali- 41118: vaikka loma muutoin olisikin kenties mah- nen ,tuki -yhteiskunnalta on vähäinen. Nyt yh- 41119: dollinen, niin lomittajaa loma-ajaksi hoita- teiskunnan olisi astuttava askel heitä kohti ja 41120: maan talon taloustöitä ei ole helppo saada. autettava lomittajien palkkaamiseksi. VaUion 41121: Pienviljelijän emännän ahkera uurastus jää olisi avustettava tällaisia lomittajia samoin 41122: palkitsematta. perustein kuin kunnallisia kodinhoitajia, 41123: Tähän mennessä ei ole vielä löydetty jär- jolloin myös maaseudun vähävaraisille tulisi 41124: jestelmää, jolla tämä asia olisi voitu rat- mahdolliseksi virkistävän loman pitäminen. 41125: kaista, vaikka sosiaalisen oikeudenmukaisuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 41126: den ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen olisi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 41127: vaatinut sitä jo vuosikymmeniä sitten. Sa- 41128: massa asemassa kuin pientalojen äidit, ovat että ihalltVius ryhtyisi kiireellisiin 41129: myös monet muut pikkuyrittäjien vaimot, toimenpiteisiin lomittajien palkkaami- 41130: jotka ovat mukana paitsi kodin taloustehtä- seksi pienviljelijäperheitten em.ännt"lle 41131: vissä myös yritystoiminnan hoitamisessa. Ky- samojen perusteiden ja valtion tuen 41132: symys on suuresta sosiaalisesta epäkohdasta. turvin kuin kunnallisia kodinhoitajia. 41133: 41134: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 41135: Sylvi Saim.o. Olavi Lahtela. .Artturi J'åms6n. 41136: 948 41137: 41138: VI,106.- Toiv.al. N :o 402. 41139: 41140: 41141: 41142: 41143: Linkola: Juomaveden saannin turvaamisesta Haapasaaressa. 41144: 41145: 41146: Eduskunnalle. 41147: 41148: Eräs Haapasaaren, Suomen pienimmän ja Haapasaaresta on Vanhankylänmaa, jossa on 41149: eristetyssä asemassa olevan kunnan, ongel- hyvävesinen kaivo. Vesi on sieltä vaikeasti 41150: mia on talousveden saannin :turvaaminen. saatavissa, kun se on pääasiassa tuotava 41151: Kovina talvina samoinkuin kuivina kesinä, miesvoimin. Ainoana ratkaisuna olisi saada 41152: jolloin pohjavesi laskee saaren matalakaivo- vesijohto yllämainitusta saaresta merenpoh- 41153: jen täten kuivuessa, on vesitilanne erittäin jaa pitkin Haapasaareen. 41154: vaikea. Edellä olevaan viitaten ehdotan kun- 41155: Tilanteen ratkaisemiseksi on olemassa nioittaen eduskunnan hyväksyttävväksi :toi- 41156: kaksi vaihtoehtoa. Kun saaren maaperä on vomuksen, 41157: kokonaan kalliota, olisi tilanteen parantami- 41158: seksi mahdollisuus rakentaa porakaivoja. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 41159: Näiden kustannukset ovat kuitenkin niin kor- toimenpiteisiin juomaveden saannin 41160: keat, ettei kunta pysty niitä suorittamaan. turvaamiseksi H aapasaaressa. 41161: Toisena vaihtoehtona olisi johtaa juoma- 41162: vesi lähisaaresta. Kolmen kometrin päässä 41163: 41164: Helsingissä. 27 päivänä huhtikuuta 1966. 41165: Anna-Liisa. Linkola. 41166: 949 41167: 41168: VI,107.-Toiv.al. N:o 408. 41169: 41170: 41171: 41172: 41173: Baipala: Kirveellä tapahtuvan saha,., vaneri- ja paperipuun 41174: Zeimauksen kieltämisestä. 41175: 41176: 41177: Eduskunnalle. 41178: 41179: Valitettavan usein joutuvat kirveellä lei- ajankohtana. Tällöin olisi myöskin mahdol- 41180: matut saha-, vaneri- ja paperipuut odotta- lisuus jättää pystyyn joitakin jo leimatuita 41181: maan kaatamista useita vuosia, jolloin nii- puita, jos niin olisi tarpeen leimauksessa sat- 41182: hin ilmestyy hintaa alentavia laatuvikoja, tuneiden virheiden tai muiden seikkojen 41183: kuten lahoa, mustia leimauskoroja, pihkavuo- vuoksi. 41184: toa jne. Kaatamisen siirtyminen voi johtua Edellä oivan perusteella ehdotan kun- 41185: kysynnän ja hinnan heikkoudesta., omistajan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 41186: vaihdoksista, jne. Usein myöskin osa leimi- muksen, 41187: kosta voi jäädä kaatajilta huomaamatta ja 41188: jää sitten vuosikausiksi lahoamaa.n. että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin 41189: Jos leimaus olisi suoritettu jollakin väri- toimenpiteisiin kirveellä tapahtuvan 41190: aineella, ei edellämainittuja vikoja saattaisi saha-, vaneri- ja paperipuun leimauk- 41191: syntyä ja myöskin myyjällä olisi vapaammat sen kieltämileksi. 41192: mahdollisuudet myydä leimikkonsa sopivana 41193: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 41194: 41195: Matti Raipala. 41196: VALTIOPÄIVÄT 41197: 1966 41198: 41199: LIITTEET 41200: VII 41201: 41202: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 41203: TOIVOMUSALOITTEET 41204: 41205: 41206: 41207: 41208: HELSINKI 1966 41209: VALTIONEUVOBTON KIB.TAPAINO 41210: >.,··· 41211: Kunnallislain, huoltoapu- Ja rakennuslain muuttamista, lmnnaiUsvero- 41212: tusta, tonttikeinottelun estämistä, rantalainsäädännön aikaansaamista 41213: sekii liikenneturvallisuutta ym. koskevia laki- Ja toivomusaloitteita. 41214: 41215: 41216: 41217: 41218: 120 E 529/66 41219: 955 41220: 41221: Vn,t.- Lak.al lf:o 129. 41222: 41223: 41224: 41225: 41226: Aalto ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta. 41227: 41228: 41229: Ed uskumnalle. 41230: 41231: Kunnallislain 4 §: n 1 momentissa on sää- Kunnallislain 4 §: n tulee olla sisällöltään 41232: detty, että "kunnan on tämän lain mukaan väljä, jotta se voisi joustavasti mukautua 41233: ja lain muutoin säätämissä rajoissa hoidet- olosuhteiden muutoksiin. Asian kuulumisen 41234: tava yhteiset talous-, järjestys- ja muut kunnan toimialaan tulee riippua suuressa 41235: asiansa, mikäli ne voimassa olevain lakien määrässä siitä, onko tarkoituksenmukaista, 41236: ja asetusten mukaan eivät ole muun ikuin soveliasta ja kohtuullista, että asian hoitaa 41237: kunnallisen viranomaisen käsiteltäviä". Tämä kunta. Komitean käsityksen mukaan so- 41238: lain sanamuoto, joka pääosaltaan on peräisin siaalipolitiikan alaan kuuluvat kunnan teh- 41239: 1865~vuoden kunnallisasetuksesta, on jo yli tävät menevät ulommaksi kuin erityislain- 41240: aikansa elänyt ja väärinkäsityksiä aiheuttava. säädännössä on nykyään säädetty. Erityi- 41241: Sen vuoksi valtioneuvoston asettama kunnan sesti komitea on korostanut asunto-olojen 41242: toimiala-komitea, jossa sisäasiainministeriö, kehittämisen ja yksityisen asuntorakennus- 41243: kunnalliset keskusjärjestöt ja kunnat ovat toiminnan tukemisen kuulumista kunnallis- 41244: olleet edustettuina, on vuonna 1964 paine- lain 4 § : ssä tarkoitettuun kunnan toimialaan. 41245: tussa y>ksimielisessä mietinnössään (Komi- Sen sijaan komitea ei ole nimenomaan mai- 41246: teanmietintö 1964: A 2) esittänyt ehdotuk- ninnut, kuuluuko 4 §: ssä tarkoitettuun toi- 41247: sen hallituksen esitykseksi eduskmmalle mialaan myös asumistuen antaminen väh:ä- 41248: laiksi kunnallislain muuttamisesta, ja siihen varaisille vanhuksille. Tämänkin tehtävän on 41249: sisältyy ehdotus mainitun lain 4 § :n uudeksi katsottava kuuluvan sanottuun toimialaan. 41250: sanamuodoksi Komitea on lisäksi ehdottanut, Sen sijaan kunta komitean käsityksen mu- 41251: että sanamuodoltaan ylimalkaiseksi jäävää kaan ei saa puuttua puhtaasti · kirkollisiin 41252: 4 §: ää selvennettäisiin hallituksen esityk- asioihin, ei edes taloud~llisen tuen antamisen 41253: sessä esitettäviilä ja eduskunnassa hyväk- muodossa. Tältä osalta komitea on myös vii- 41254: syttävillä perusteluilla ja että säädettäisiin tannut u.skonnonvapauslakiin. Komitean on 41255: vielä laki ennakkotiedon antamisesta kunnan katsottava osuneen oikeaan edellä mainituin 41256: yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä. kohdin. 41257: Eduskunnalle jätettiinkin ennakkotiedon an- .Sitä vastoin emme voi yhtyä komitean kä- 41258: tamista koskeva lakiesitys, jonka käsittely sitykseen siltä osin, kuin se koskee yksityisen 41259: jäi kuitenkin viime valtiopäivillä kesken. liiketoiminnan tukemista ja avustusten 41260: Sen sijaan eduskunnalle ei annettu mainit. myöntämistä ns.. puoluejärjestöille. Kum- 41261: tua esitystä kunnallislain muuttamisesta eikä paankin kysymykseen nähden komitea, hy- 41262: ole tietoa siitä, tuleeko hallitus sanotun esi- väksyessään korkeimman hallinto-oikeuden 41263: tyksen antamaan. Sen tähden ja kun kun- antamien päätösten mukaisen kannan sellai- 41264: nallislain selventäminen on katsottava tär- senaan edelleen noudatettavaksi, on esittänyt 41265: keäksi, teemme tämän lakialoitteen. kunnan toimialalle liian ahtaat rajat. Ylei- 41266: Kunnan toimiala-komitea on melko laa- nen hallintokäytäntö on lainkäytöstä ja ko- 41267: jasti esittänyt mietinnössään, mitä näkökoh- mitean käsityksestä poikkeava. Nykyaika 41268: tia tulisi kunnallislain 4 § : ää käytäntöön vaatii kunnilta entistä korkeampaa palvelus- 41269: sovellettaessa ottaa huomioon. Komitea ei ole ten tasoa, ja se edellyttää niissä kehittynyttä 41270: yleensä pyrkinyt muuttamaan kunnan toimi- talouselämää sekä hyvää kunnan taloudel- 41271: alaa siitä, miksi se on tähän mennessä kehit- lista kantokykyä. Tämän saavuttamiseksi 41272: tynyt, vaan poistamaan erheellisiä käsityksiä. kunnalla tulee olla oikeus antaa taloudel- 41273: 956 vn,1. - Kunnallislaki. 41274: 41275: lista tukea yksityiselle elinkeinotoiminnalle avustaminen. Tältä osalta ylimalkainen 41276: silloin, kun tuen antaminen on katsottava yleissäännös ei siis ole riittävä, mutta muulta 41277: kunnan kannalta tarpeelliseksi. Kunnan osalta voimme hyväksyä sen periaatteen, 41278: tulee myös saada antaa avustuksia yksityis- että kunnan tehtäviä ei laissa yksityiskohtai- 41279: ten järjestöjen suorittamaa sivistys-, rait- sesti luetella, niin kuin Iueteitiin vielä 1917- 41280: tius-, nuoriso-, urheilu- ja muuta yleishyö- vuoden maalaiskuntien kunnallislaissa. 41281: dyllistä työtä varten, riippumatta siitä, mikä Aloitteessa ehdotettu 4 §: n sanamuoto 41282: järjestö työtä suorittaa. Tätä vaatii yhteis- poikkeaa muutoinkin jonkin verran komitean 41283: kunnallinen oikeudenmukaisuus. Kun hal- ehdottomasta sanamuodosta. Eroavaisuudet 41284: linto-oikeudellinen lainkäyttö on nykyään eivät kuitenkaan ole senluonteisia, että niitä 41285: toisella kannalla ja kun lainkäytön nykyinen olisi syytä tuoda tässä esiin. 41286: suunta saattaa edelleen jatkua aloitteen ja Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 41287: valiokunnan perusteluista huolimatta, näyt- nioittavasti, 41288: tää olevan tarpeellista säätää itse laissa, että 41289: kunnan toimialaan kuuluu mainitunlainen että Eduskunta hyviiksyi$i seuraa- 41290: elinkeinotoiminnan tukeminen ja järjestöjen van lakiehdotuksen: 41291: 41292: 41293: 41294: ·Laki 41295: kunnaJUsla.in muuttamisesta.. 41296: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun- 41297: nallislain (642/48) 4 § seuraavasti: 41298: 41299: 4 §. heilu- ja muun yleishyödyllisen työn avusta- 41300: Kunnan . toimialaan kuuluvat ne asiat, minen, riippumatta siitä, mikä järjestö työtä 41301: jotka laissa on säädetty sen hoidettaviksi, ja suorittaa. 41302: muut kuntaa koskevat asiat. Niihin ei kuulu Kunnan asiat on hoidettava tämän lain 41303: asia, joka lain mukaan on muun kuin kun- mukaan, jollei muussa laissa ole toisin sää- 41304: nan hoidettava. detty. 41305: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kunnan Kunnan oikeuksia ja sille lain mukaan 41306: toimialaan kuuluu myös tarpeelliseksi katsot- kuuluvia tehtäviä voidaan kunnalta siirtää 41307: tava yksityisen elinkeinotoiminnan taloudel- vain lailla. Sama koskee uusien tehtävien 41308: linen tukeminen sekä yksityisen järjestön ja velvollisuuksien antamista sekä niiden ja 41309: suorittaman sivistys-, raittius-, nuoriso-, ur- kunnan oikeuksien sisällön selittämistä. 41310: 41311: 41312: Helsingissä 29 päivänä huJ?.tikuuta 1966. 41313: 41314: Lyyli Aalto. Kalle Matilainen 41315: U. H. Voutilainen. Valto Käkelä. 41316: Väinö Mäkinen. Heikki Hykkäälä.. 41317: Akseli Roden. Esko Niskanen. 41318: Arvo Salo. Bror Lillqvist. 41319: Veikko Kokkola. Uljas Mäkelä. 41320: 957 41321: 41322: VII,2.- Lak.al. N: o 130. 41323: 41324: 41325: 41326: 41327: Aalto ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta. 41328: 41329: 41330: Eduskunnalle. 41331: 41332: Kunnallislain 57 §: n 1 kohdan mukaan määräraha ostamista varten ja sitten vielä 41333: vaaditaan myönteisen päätöksen tekoon, että päätettävä määräenemmistöllä itse kaupasta. 41334: vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla ole- Kun sitä vastoin kunta myy kiinteää omai- 41335: vista valtuutetuista sitä kannattaa, kun pää- suutta, se tekee määräenemmistöllä vain 41336: tös koskee kiinteän omaisuuden ostamista, yhden päätöksen. Kaksinkertainen määrä- 41337: myymistä tai vaihtamista. Määräenemmistöä enemmistöjärjestelmä on katsottava tarpeet- 41338: ei kuitenkaan vaadita, milloin on kysymys tomaksi. Riittää, että määräenemmistöllä 41339: rakennustontista tai asemakaavalainsäädän- päätetään kiinteän omaisuuden ostoon tarvit- 41340: nöllä järjestetystä asiasta. Mainitun 57 §: n tavasta määrärahasta. Sen tähden olisi 41341: 3 kohdan mukaan sanottu määräenemmistö 57 § : n 1 kohdasta poistettava sana "osta- 41342: vaaditaan myönteisen päätöksen tekoon myös, mista". Tämä muutos on omiaan käytännössä 41343: kun on kysymyksessä uuden määrärahan helpottamaan rakennusmaan ja muun kun- 41344: myöntäminen tai entisen määrärahan korot- nalle tarpeellisen maan ostamista. 41345: taminen. Koska kiinteää omaisuutta ei voida Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 41346: ostaa ilman siihen tarkoitukseen myönnettyä nioittavasti, 41347: määrärahaa, on valtuuston nykyään tehtävä 41348: mainituissa ostoasioissa päätös määräenem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 41349: mistöllä kahdessa eri vaiheessa, nimittäin van lakiehdotuksen: 41350: ensiksi myönnettävä määräenemmistöllä 41351: 41352: 41353: Laki 41354: kunnalHslain muuttamisesta. 41355: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun- 41356: nallislain (642/48) 57 §:n 1 kohta seuraavasti: 41357: 41358: 57 §. 1. kiinteän omaisuuden myymistä tai vaih- 41359: Päätöksen tekoon vaaditaan, että vähin- tamista, paitsi mitä rakennustontteihin sekä 41360: tään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista rakennuslainsäädännöllä järjestettyihin asioi- 41361: valtuutetuista sitä kannattaa asioissa, jotka hin tulee; 41362: koskevat: 41363: 41364: 41365: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 41366: 41367: Lyyli Aalto. Akseli Roden. 41368: U. H. Voutilainen. Bror Lillqvist. 41369: V. 0. Mäkinen. Uljas Mäkelä. 41370: Kaarlo af Heurlin. Viljo Virtanen. 41371: 958 41372: 41373: vn,s.- Lak:.aJ.. N: o 1s1. 41374: 41375: 41376: 41377: 41378: Fr:ima.n ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta. 41379: 41380: 41381: Eduskunnalle 41382: 41383: Kunnallislain 4 §:ssä on määritelty kun- sesti harjoittaa liiketoimintaa ja teollisuutta. 41384: nan toimivallakai hoitaa "yhteiset talous-, Siitä on niille ollut tuloja, jotka ovat mer- 41385: järjestys- ja muut asiansa, mikäli ne voi- kinneet kuntalaisten verotukseen huojen- 41386: massa olevain lakien mukaan eivät ole muun nusta. Onpa sellaisia kuntia, joissa tällaiset 41387: kuin kunnallisen viranomaisen käsiteltäviä". tulot tekevät useita pennejä veroäyriä koh- 41388: Käytännössä tämä toimivaltamääritelmä on den. Kun kuntien menot ovat viime aikoina 41389: aiheuttanut monia tulkintavaikeuksia. Var- lisääntyneet ja veroäyrin hinnat nousseet, 41390: sinkin "yhteisten talousasioiden" käsitettä on olisi hyvinkin aihetta ryhtyä etsimään mui- 41391: tulkittu yk!lityistapauksissa eri tavalla. takin tuloja kuin verotuksella saatavia. Val- 41392: Vuosikymmenien aikana monet kunnat tiovalta on säilyttänyt kunnille velvollisuu- 41393: ovat harjoittaneet monenlaista tuloatuotta- den sijoittaa määrätty osuus työttömiä töi- 41394: vaa liiketoimintaa. Mutta vaikka vuonna hin. Monissa kunnissa talven aikana on ollut 41395: 1948 uudistetussa kunnallislaissa toimivalta- vaikeaa sijoittaa heitä hyödyllisesti. Kunnille 41396: säännös on samanlainen kuin entisessä - olisi varattava mahdollisuus sijoittaa työttö- 41397: onpa sitä hieman laajennettukin - niin siitä mistä oma osuutensa omiin liike- tai tuotan- 41398: huolimatta ylemmät hallintoviranomaiset tolaitoksiin. 41399: ovat nykyistä lakia monissa tapauksissa Viime aikoina erityisesti yksityiset teolli- 41400: tulkinneet niin, ettei kunta ole saanut pe- suuslaitokset ovat ryhtyneet kiristämään 41401: rustaa uusia tuloatuottavia liikelaitoksia. kunnilta etuja ilmaisten tonttien ja alhai- 41402: Toisaalta laintulkintaviranomaiset ovat salli- sempien tariffien muodossa. Tällaisten etu- 41403: neet kuntien tehdä ·lahjoituksia tuotantolai- jen antaminen on voinut tapahtua vain kun- 41404: toksille tai yhtiöille, vaikkeivät ne ole kunta- talaisten kustannuksella. Kunnallista toimi- 41405: laisten "yhteisten asioiden hoitajia". Tällai- valtaa koskeviin säännöksiin olisi tehtävä 41406: sia lahjoituksia, ilmaisia tonttimaita ja selvennys niin, ettei kunta saa luovuttaa 41407: muita etuisuuksia, on luovutettu yksityisille omaisuutta tai rahanarvoisia etuja muille 41408: ja jopa annettu suoranaisia avustuksia yh- kuin kunnallisille yrityksille ja että kunnille 41409: tiöille, vaikkei ainakaan mistään sosiaali- tulisi mahdollisuus joko yksin tai yhdessä 41410: avusta ole voinut olla kysymys. Tällainen toisten kuntien kanssa harjoittaa myös tu- 41411: kirjava ja ristiriitainen toimivaltasäännösten loatuottavaa liiketoimintaa. 41412: tulkinta on monessa tapauksessa tullut kun- Edelläolevan perusteella ehdotamme, 41413: nan veronmaksajille hyvin kalliiksi. 41414: Käytäntö monissa kunnissa on osoittanut, :että Eduskunta hyväbyiJJi seuraa- 41415: että kunnat joko yksin tai yhdessä toisten van lakiehdottiksen: 41416: kuntien kanssa ovat voineet menestykselli- 41417: VII,S. ~ l"rlmaD ym. 41418: 41419: 41420: 41421: 41422: Laki 41423: Jmnnallislain muuttamisesta. 41424: Ed.'Uklllman päätöksen mukaisesti llUI1detaan .Z7 päivänä elokuuta 1948 annetun kun- 41425: nallislain (642/48) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 41426: 4 §. toiminnan harjoittaminen joko yksinään tai 41427: Kunnan on tämän lain mukaan ja lain yhdessä muiden kuntien kanssa taikka osake- 41428: muutoin säitämissä rajoissa .hoidettav.a yla.- yhtiön muodossa, jollka. osakkeista lamta tai 41429: teiset talous-, järjestys- ja mu11t asiansa, kunnat omistavat enemmistön. Muille kuin 41430: mikäli ne V<limassa olevain lakien ja asetus- edellä tarkoitetuille liikeyrityksille kunta ei 41431: ten mukaan eivät ole muun kuin kunnaUisen saa luovuttaa omaisuuttaan tai rahatlli.TV:Oisia 41432: viranomaisen käsiteltäviä. Kunnan yhteiseksi etuja muuten kuin täyttä korvausta vastaan. 41433: asiaksi katsotaan myös tuloa tuottavan liike- 41434: 41435: 41436: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 41437: 41438: Toivo Friman. Kauko Hjerppe. Paavo Lagerroos. 41439: Pauli Puhakka. Pekka Silander. Aimo Laiho. 41440: Hv.go Manninen. Veikko Rytkönen. Kuuno Honkonen. 41441: 960 41442: 41443: VU,4.- Lak.al. N: o 182. 41444: 41445: 41446: 41447: Helle ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta. 41448: 41449: E d u s kun n a ll e. 41450: 41451: Kunnallisten tehtävien hoidossa on yhä kunnassa ollut mahdoton hoitaa tehtäviä 41452: enemmän siirrytty luottamusmiesten käytöstä omien työasioittensa ohella. 41453: erikoiskoulutuksen saaneiden virkailijoiden Pienten maalaiskuntien suuresta lukumää- 41454: palkkaamiseen. Usein on todettu, ettei sa- rästä johtuu, ettei ole tarkoituksenmukaista 41455: nottu ilmiö suinkaan merkitse luottamusmies- määrätä kunnanjohtajan virkaa kaupungin- 41456: ten syrjäyttämistä kunnallishallinnosta. Vi- johtajan viran tavoin pakolliseksi kaikissa 41457: ranhaltijoiden lukumäärän lisääntyminen maalaiskunnissa. Se seikka, että kunnanjoh- 41458: johtuu lähinnä erikoistumisesta. Teknillinen tajia on tällä hetkellä 123, osoittaa, että 41459: kehitys, kuntien velvoitteiden ja tehtävien järjestelmää on pidetty onnistuneena. Kui- 41460: jatkuva lisääntyminen ja kuntien kasvami- tenkin varsin vähäpätöisinä pidettävät syyt 41461: nen muuttavat nopeasti olosuhteita ja vaa- ovat joskus olleet esteenä kunnanjohtajan 41462: tivat uusia toimenpiteitä. virkojen perustamiselle niissäkin tapauksissa, 41463: Ammattitaitoisen väen kouluttaminen on joissa sanottua virkaa olisi ollut pidettävä 41464: luonut edellytykset sille, että erikoiskoulu- tarpeellisena. Todettakoon, että · yli 8 000 41465: tuksen saaneiden henkilöiden paikkaaminen asukkaan maalaiskuntia on 103 ja näissä 41466: kuntien palvelukseen on yleensä mahdollista. kunnanjohtajia 82. Sen vuoksi, että kunnal- 41467: Kunnanjohtajajärjestelmästä on saatu lishallintoa voitaisiin myös maalaiskunnissa 41468: myönteisiä kokemuksia. Erittäinkin ovat sa- edelleen kehittää ja tehostaa, ehdotamme, 41469: notun järjestelmän edut tulleet esille keski- 41470: kokoisissa ja suurissa maalaiskunnissa. Luot- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 41471: tamusmies-puheenjohtajan on suuremmassa van lakiehdotuksen: 41472: 41473: Laki 41474: Jrnnnal)jslain muuttamisesta. 41475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elokuun 27 päivänä 1948 annetun kun- 41476: nallislain (642/48) 68 § näin kuuluvaksi: 41477: 68 §. 41478: Kunnanjohtajan virka perustetaan val- !kuntaan perustetaan kunnanjohtajan virka. 41479: tuuston päätöksellä. Jos kunnanjohtajan virka päätetään lak- 41480: Milloin maalaiskunnan asukasluku ylittää kauttaa, on päätös alistettava valtioneuvos- 41481: kahdeksantuhatta, tulee kunnassa olla kun- ton vahvistettavaksi. 41482: nanjohtajan virka, jollei valtioneuvosto eri- Kun kunnanjohtaja ensimmäisen kerran 41483: tyisistä syistä toisin määrää. Vaitioneuvosto ryhtyy virkaansa hoitamaan, katsotaan kun- 41484: ·voi kunnanvaltuustoa kuultuaan myös mää- nanhallituksen puheenjohtajaksi valitun toi- 41485: rätä, että edellä sanottua pienempäänkin mikausi päättyneeksi. 41486: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 41487: 41488: Veikko Helle. Dmo Paananen. 41489: U. H Voutilainen. Eino Siren 41490: Väinö Vilponiemi Kalle Matilainen. 41491: Uljas Mäkelä Antero Väyrynen. 41492: 961 41493: VU,5.- Lak.al. N: o 133. 41494: 41495: 41496: 41497: 41498: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta. 41499: 41500: 41501: Ed usk unnall e. 41502: 41503: Kunnallislain 4 § : ssä määritellään kunnan edullisia .teollisuustontteja järjestämällä tai 41504: toimiala. Tapahtuvien laintulkinnan perus- osallistumalla aktiivisena osakkaana yrityk- 41505: teella kunnalla on oikeus edistää työllisyyttä seen, olisi voimassa oleva kunnallislain 4 '§ 41506: kunnassa, paitsi yleisluonteisin toimenpitein, (kunnallislaki, annettu Helsingissä 27 päi- 41507: joita vaikea työllisyystilanne saattaa vaatia. vänä elokuuta 1948) niin tulkittava, ettei 41508: Tällöin voi tulla kysymykseen esim. se, että! tähän olisi lainsäädännöllisiä esteitä, mikäli 41509: kunta ottaa järjestääkseen töitä, joiden suo- kunnan näin laajennettu toiminta kussakin 41510: rittaminen tai rahoittaminen kunnan toi- yksityistapauksessa olisi kunnallisvaltuuston 41511: mesta muutoin ei olisi mahdollista, tai osal- harkinnan mukaan taloudellisesti perusteltu. 41512: listuu muiden toimesta järjestettävien töiden Nykyisen laintulkinnan epäkohtana on äsket- 41513: kustannuksiin, joita se muutoin ei voisi ottaa täin tullut julkisuuteen tapaus, jossa Keu- 41514: vastattavikseen (Reino Kuuskoski, Arno ruun kunnanvaltuuston yksimielisestä ta- 41515: Hannus, Kunnallislaki siv. 43--44). Tällai- kauspäätöksestä on valitettu sillä perusteella, 41516: sen kunnan toimenpiteen katsotaan kuuluvan että kunta on mennyt toimialansa ulkopuo- 41517: kuitenkin kunnan toimialaan vain siinä ta- lelle ja siten paikkakunnalle työllisyyden 41518: pauksessa, että työllisyyden turvaaminen kannalta tärkeä teollisuuslaitoksen perusta- 41519: pakottaa erityisiin toimenpiteisiin (KHO mista ainakin viivytetään. 41520: 18. 10. 1963 taltio 3953). Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 41521: Koska kunnan ja ,kuntalaisten edun mu- 41522: kaista on torjua uhkaava työttömyys ennak- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 41523: koehkäisevillä toimenpiteillä, mm. tukemalla . van lakiehdotuksen: 41524: :paikkakunnalle syntyvää teollisuutta esim. 41525: 41526: 41527: 41528: Lakf 41529: kunnallislain muuttamisesta. 41530: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnallis- 41531: lain (642/48) 4 § :ään näin kuuluva uusi 3 momentti: 41532: 4 §. edistämiseksi tarpeelliseen liiketoimintaan, 41533: mikäli kunnallisvaltuusto harkitsee sen talou- 41534: Kunnalla on oikeus osallistua työllisyyden dellisesti perustelluksi. 41535: 41536: 41537: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 41538: 41539: Sakari Knuuttila. Kaarlo af Heurlin. Valde Nevalainen. 41540: Ensio Partanen. Reino Breilin. Valto Käkelä. 41541: Ilmo Paananen. Meeri Kalavainen. Ville Tikkanen. 41542: Sulo Hostila. 41543: 121 E 529/66 41544: VU,6.- Lag.mot. N:o 134. 41545: 41546: 41547: 41548: 41549: Kull m.fl.: lf'örslag till lag om ändring av kommnallage-n. 41550: 41551: 41552: 41553: TiH Riksdagen. 41554: 41555: Samhällsutvecklingen har för kommU:- undantag av uttrycket "övriga" i förord- 41556: nerna medfört en utvidgning ruv antalet och ningen om kommunalförvaltning på landet 41557: arten av de kommunala uppgifterna. Detta av år 1865 och i förordningen om kommu- 41558: :förhållande har dels lett till en expansion nalförvaltning i stad av år 1873. På drygt 41559: av kommunens verksamhetsområde och hundra år har betydelsen av begreppet 41560: dels till osäkerhet om gränserna för kom- "hushållnings- och ordningsangelägenheter" 41561: munens kompetens. Inte minst är detta ändrats väsentiigt. Uttrycket avsåg ur- 41562: fallet i fråga om de åtgärder kommunerna sprungligen detsamma för förvaltnings- 41563: efter kriget och i li\ynnerhet under de se- angelägenheter, men dess betydelse är nu- 41564: naste åren vidtagit för främjande och mera avsevärt snävare. 41565: Wlderstödjande av näringslivet inom kom- Den ändring av definiti10nen som gjor- 41566: munen. des i 1948 års lrommunallag genom tiNägget 41567: Det är därför av synn.erlig vikt, att den "övriga." motiverades med att uttrycket hus- 41568: lagstiftning som reglerar kommunens kom- hållnings- och övriga angelägenheter var allt- 41569: petensområde rör sig m.ed klara begrepp för trångt för att beteckna det dåvarande 41570: och motsvara.r kraven i ett föränderligt verksamhetsområdet för kommunen. bl.a. des6 41571: samhälle. alllt viktigaoo uppgifter som avser främjande 41572: Liksom i de flesta andra länder har det av socialvård och allmä.n :välfärd. Riks- 41573: även hos oss ansetts nwturligt, a.tt kommu- dagens avsikt m.ed tillä.gget var doek mte 41574: nens allmänna kompetens skall baseras på att åstadkomma ni.gon sakl~ ändring av 41575: ett vidsträckt generellt stadgande, som möj- kompetensområdet. Det är emellertid 41576: liggör en smidig anpassning till ändrade uppenbart, att uttrycket "hushållnings- och 41577: förhållanden. Gällende kompetensstadgande ordningsangelägenheter", som tidigare inne· 41578: utgöres av 4 § kommunallagen och har ba.r en begränsning av självstyrelsen, efter 41579: följande lydelse: ändringen framstod som exempel på kom- 41580: "Kommun äger enligt denna lag oeh munens gemensamma uppgifter och a.tt 41581: inom de gränser lag i övrigt utstakar gränserna för kommunens kompetens här- 41582: vårda sina gemensamma hushållnings-, med blev obestämda. På denna grund kan 41583: ordnings- och övriga angelägenheter, så- det konstateras, att uttrycket "hushåll- 41584: vitt desamma ej enligt gälloode lagar och nings-, ordnings- och övriga. angelägenheter" 41585: förordningar börn handläggas av annan inte ger någon anvisning om gränsdrag- 41586: än kommunal myndighet. . ningen för den kommunala verksamheten. 41587: Kommun tillkommande rättigheter eller Uttrycket är inte mer upplysande än om 41588: medelst lag tilldelade uppgifter må icke det i stället helt enkelt stod "angelägen- 41589: densamma fråntagas annorlunda än genom heter", och borde därför med fördel ut- 41590: lag, ej heller nya skyldigheter eller upp- mönstras ur kompetensstadgandet. 41591: gifter för kommun på annat sätt stadgas". Åven uttrycket "gemensamma angelägen- 41592: Stadgandet är redan ur språklig syn- heter" i gällande kompetensstadgande är 41593: punkt mindre lyckat. Den definition på redan tili sin språkliga avfattning mindre 41594: kommunens verksamhetsområde som inne- väl valt, eftersom ordet gemensam logiskt 41595: fattas i bestämmelsen ingick redan med sett inte kan hänföras tili ett subjekt i 41596: VII,6. - KuU ym. 963 41597: 41598: singularis. Kravet. på att en angelägenh~t närmast motsvaras av enbart hushålln.irigs- 41599: skall vwra gemensam har spelat en stor och ordningsangelägenheter, medan tili öv- 41600: roll i den praktiska kommunalverksam- riga angelägenheter även måste räknas så- 41601: het1:ln och rättstillämpningen. Gemensam- druna; som faller utanför kommunens för- 41602: hetskravet har nämli:gen getts en kvanti- valtning i vedertrugen bemärkelse, är ter- 41603: tativ tolkning och bestämmande för om men inte lyckligt vald. Enbart uttryeket 41604: kommunen skall äga vårda en viss angelä- "angelägenheter" utan närmare benäm- 41605: genhet har därvid varit om angelägenhet1:ln ningar torde dock väl motsvara också kom- 41606: tillgodosett ett behov eller ett intresse hos mittens i:ntentioner. 41607: allru eller de1J stora flertalet av kommun- , Det centrala i ett nytt kompetensstad- 41608: medlemmarna. Rättspraxis har visserligen gande borde utgöras av begreppet kom- 41609: gjort betyande eftergifter från kravet på munens angelägenheter eller kommunala 41610: att angelägenheterna skall vara gemen- angelägenheter. I enligt härmed borde i 41611: samma i vedertagen bemärkelse, men så 4 § stadgas, att kommunen äger vårda sina, 41612: länge uttrycket "gemensam" bibehålles i d.v.s. kommunens angelägenheter. För en 41613: kompetensstadgandet ka,n kommunerna klarare utformning av lagrummet förelig- 41614: knappast i rättstillämpningen tillerkännas ger även skäl att i första momentet endrust 41615: den större rörelsefrrhet som en dynamisk uppta bestämmelsen om den allmänna kom- 41616: samhällsutveckling kräver. I stället för petensen medan bestämmelsen om kommu- 41617: gemensamhetskravet borde det allmänna nens speciella kompetens med fördel kan 41618: intresset vara bestämmande för den koru- hänskjutas tili andra momentet medan det 41619: munala verksamheten liksom samhälleliga nuvarande andra momentet med smärre 41620: åtgärder över huvud betingas av de därmed språkliga förbättringar komme att utgöra 41621: förenade allmänna intressena. Avgörande ett nytt tredje moment. 41622: för om en angelägenhet ska1l hänförrus til.[ Det som avses med kompetensstadgandet - 41623: kommunens kompetensområ.d.e borde vara ett generellt angivande av föremålet för 41624: om det ur allmänna synpunkter är lämpligt verksamheten - blir på detta sätt ut- 41625: eller skäil.igt att angelägenheten blir förmål tryckt på ett enklare och begripligare sätt 41626: för kommunens omvårdnad. För ernående än genom den nuvarande bestämmelsen. 41627: av den erforderliga rörelsefriheten för kom- Det är inte nödvändigt att i kompetensstad- 41628: munerna är det därför betydelsefullt att i gandet ange vad som bör vara känneteck- 41629: kompetensstadgandet beträffande ikommu- nande för de angelägenheter kommunen 41630: nens angelägenheter slopa beteckningen "ge- äger omhänderha. Ännu m.indre är det 41631: mensam.ma". möjligt att genom en uppräkning av de 41632: Den kommritte, som statsrådet tilisatte kommunala uppgifterna ange kommunens 41633: den 24 augusti 1961 för att utreda huru verksamhetsområde, en metod som för 41634: kommunens allmänna kompetens borde de- landskommunernas del en tid prövats i Fin- 41635: finieras i fråga om utgivande av bidrag land och härvid befunnits förkastlig. Även 41636: och vidtagande ruv andra ekonomiska stöd- framdeles måste det därför i stort sett bli 41637: åtgärder med särskild hänsyn tili närings- en uppgift för rättspraxis att närmare ange 41638: och företagsverksamhet, har även i sitt år gränserna för den kommunala verksamhe- 41639: 1964 avgivna betänkande bl.a. föreslagit ten. Genom införande av ett elastiskt, ge- 41640: en revision av kompetensstadgandet i 4 § nerellt stadgande av ovan angiven typ he- 41641: kommunallagen i: enlighet med ovan an- varas åt kommunerna deras frihet att med 41642: givna riktlinjer både vad gäller uttryckena beaktam.de av de lokala förhållandena och 41643: "gemensamma" och "hushållnings- och öv- dynamiken i utvecklingen taga egna initia- 41644: riga angelägenheter". Enligt kommittens tiv och göra självständiga insatser på olika 41645: förslag skulle dock i: stället för begreppet ver ksamhetsområden. 41646: "hushållnings- och ordningsangelägenheter" Också ur nordisk synpunkt skulle en ovan 41647: komma, begreppet "förvaltningsangelägen- avsedd generalklausul rörande kommunens 41648: heter". Med tanke på att ordet förvaltning kompetensområde vara påkallad. De 41649: använts med helt annan innebörd på andra danska, norska och svenska kommunalla- 41650: ställen i kommunallagen och på att termen gaJI'na anger kommunens kompetens på ett 41651: förvaltningsangelägenheter språkligt sett sätt som nära ansluter sig tili den ovan fö- 41652: 964 VU,6. - JtnnnalJisiaki. 41653: 41654: 41655: reslagna. De nämnda nordiska ländernas vidkommande väljer ett liknande stadgande 41656: bestämning av det kommunala verksamhets- för koJI111iunens kompetens. 41657: området har existerat oförändrad under Hänvisande till det sagda föreslär vi 41658: en läng tid oeh har befunnits ändamälsenlig. vördsamt, 41659: Detta bör vara ägnat att minska eventuella 41660: betänkligheter mot att man för finsk rätts att Riksdagen mdtte antaga fiJljarule 41661: lagförslag: 41662: 41663: 41664: 41665: Lag 41666: om ändring av kommunalla.gen. 41667: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 4 § kommunallagen erhälla följande ändrade 41668: lydelse: 41669: 41670: 4 §. 41671: Kommunen äger själv, efter vad i denna Kommunen tillkommande rättigheter oeh 41672: lag närmare bestämmes, värda sina angelä- medelst lag tilldelade upgifter kan ieke 41673: genheter, sävitt ieke handhavandet därav fräntagas densamma annorlunda än genom 41674: enligt gällande .författningar tillkommer lag. Detsamma gäller även stadgandet wv 41675: annan. nya skyldigheter eller uppgifter för kom- 41676: Angäende vissa kommunala angelägenhe- munen. 41677: ter är särskilt stadgat. 41678: 41679: 41680: Helsingfors den 29 april 1966. 41681: 41682: Magnus KuU. Georg 0. Ehrnrooth. 41683: Verner Korsbäck. T. E. Nordström. 41684: Jle~ ~esterlund. Kristian Gestrin. 41685: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik. 41686: Victor Procope. Ingvar S. Melin. 41687: 965 41688: 41689: VU,6.-Lak.al. N:o 134. 41690: SuOMennos. 41691: 41692: 41693: 41694: 41695: Kull ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisuta. 41696: 41697: 41698: E d u s k u n n a 11 e. 41699: 41700: Yhteiskunnan kehitys on kunnille aiheut- vuodelta 1873. Runsaasti sadan vuoden ai- 41701: tanut kunnallisten tehtävien lukumääräisen kana käsite "talous- ja järjestysasiat" on 41702: ja laadullisen .lisääntymisen. Tämä on joh- olennaisesti muuttunut. Sanonta tarkoitti 41703: tanut toisaalta kunnan toiminta-alan laaje- alunperin samaa kuin hallintoasiat, mutta 41704: nemiseen. ja toisaalta kunnan toimivallan sen merkitys on nyttemmin huomattavasti 41705: rajoja koskevaan epävarmuute~n. Näin ei ahtaampi. 41706: vähiten ole asianlaita niiden toimenpitei- Määritelmän muutosta, joka tehtiin vuo- 41707: den kohdalla, joihin kunnat sodan jälkeen den 1948 kunnallislaissa lisäyksellä "muut", 41708: ja varsinkin viime vuosina ovat ryhtyneet perusteltiin esittämällä, että sanonta talous-. 41709: elinkeinoelämän edistämiseksi ja tukemi- ja muut asiat oli liian ahdas kuvaamaan 41710: seksi kunnassa. kunnan silloista toiminta-alaa, mm. sen yhä 41711: Sen vuoksi on erittäin tärkeätä, että kun- tärkeämpiä tehtäviä sosiaalihuollon ja ylei- 41712: nan toimivallan ulottuvuutta sääntelevässä sen hyvinvoinnin· edistämisessä. Eduskun- 41713: lainsäädännössä käytetään selviä käsitteitä nan tarkoituksena ei kuitenkaan ollut saada 41714: ja että se vastaa muuttuvan yhteiskunnan lisäyksellä aikaan mitään toimiva;1.ta-alueen 41715: asettamia vaatimuksia. asiallista muutosta. Ön kuitenkin ilmeistä, 41716: Kuten useimmissa muissa maissa on myös että sanonta "talous- ja järjestysasiat", · 41717: meillä pidetty luonnollisena, että kunnan joka aikaisemmin tiesi itsehallinnon rajoi- 41718: yleinen toimivalta perustuu laajaan yleis- tusta, muutoksen jälkeen tuli olemaan esi- 41719: säännökseen, joka mahdollistaa joustavan 41720: mukautumisen muuttuviin olosuhteisiin. merkkinä ku,nnai1 yhteisistä tehtävistä ja 41721: Voimassa olevana toimivaltasäännöksenä että kunnan toimivallan ·rajat täten kävi- 41722: on kunnallislain 4 §, joka kuuluu seuraa- vät epämääräisiksi: Tällä perusteella on 41723: vasti: todettavissa,. ettei sanonta "talous-, järjes- 41724: "Kunnan on tämän lain mukaan ja lain tys- ja muut asiat" anna mitään osviittaa 41725: muutoin·· säätämissä raJOissa hoidettava kunnallisen toiminnan rajaamiselle. Sa- 41726: yhteiset talous-, järjestys- ja muut asiansa, nonta ei. ole sen valaisevampi kuin jos sen 41727: mikäli ne voimassa olevain lakien ja ase- asemesta yksinkertaisesti sanottaisiin "asiat" 41728: tusten mukaan eivät ole muun kuin kun- ja sen vuoksi olisi asialle eduksi, jos· se 41729: nallisen viranomaisen käsiteltäviä. poistettaisiin toimivaltasäännöksestä. ' 41730: Kunnan oikeuksia tahi lailla kunnalle Myös voimassa olevan. toimivaltasäännök- 41731: annettuja tehtäviä älköön siltä siirrettäkö sen sanonta "yhteiset asiansa" on jo kie- 41732: muutoin kuin lain nojalla, älköön myös- lellisen ilmaisunsa puolesta vähemmän on- 41733: kään uusia velvollisuuksia tai tehtäviä nistuneesti valittu, koskapa sanaa "yhtei- 41734: muulla tavalla kunnalle säädettäkö." set" loogisesti katsoen ei voi liittää yksi- 41735: Säännös on jo kielelliseltä kannalta vä- kössä olevaan subjektiin. Vaatimus, että 41736: hemmän onnistunut. Säännökseen sisältyvä asian on oltava yhteinen, on näytellyt tär- 41737: kunnan toimialan määritelmä, sanontaa keätä osaa käytännön. kunnallistoiminnassa 41738: "muut" lukuunottamatta, oli jo maalais- ja oikeuskäytännössä. Yhteisyysvaatimuk- 41739: kuntain kunnallishallinnosta annetussa ase- selle on nimittäin annettu määrällinen tul- 41740: tuksessa vuodelta 1865 ja kunnallishalli- kuinta, ja ratkaisevana kysymyksessä, 41741: tuksesta kaupungista annetussa asetuksessa onko kunnalla oleva oikeus hoitaa tietty 41742: 966 VII,6. - Kunnallislaki 41743: 41744: 41745: asia on tällöin ollut se näkökohta, tyydyt- Uuden toimivaltasäännöksen keskeisenä 41746: tääkö tuo tuo asia kaikkien kuntalaisten osana tulisi olla käsite kunnan asiat tai 41747: tarvetta tai onko se kaå.kkien kuntalaisten kunnalliset asiat. Tämän mukaisesti pitäisi 41748: tai heidän suuren enemmistönsä edun mu- 4 § :ssä säätää, että kunnan tulee hoitaa 41749: kainen. Oikeuskäytäntö on tosin sallinut asiansa t.s. kunnan asiat. Lainkohdan sel- 41750: huomattavilll lievennyksiä vaatimukseen, vemmäksi muotoamiseksi on myös syytä 41751: että "asiain" tulee olla vakiintuneessa mie- ottaa ensimmäiseen momenttiin vain yleistä 41752: lessä yhteisiä, mutta niin kauan kuin sa- toimivaltaa koskeva säännös, kun taas sään- 41753: nonta "yhteinen" pysytetään toimivalta- nös kunnan erityisestä toimivallasta sopi- 41754: säännöksessä, kunnille tuskin oikeudenkäy- vasti voidaan siirtää toiseksi momentiksi, 41755: tössä voi sallia sellaista suurempaa liikku- jolloin nykyinen toinen momentti pienin 41756: mavapautta, jota joustava yhteiskunnalli- kielellisin parannuksin tulisi olemaan kol- 41757: nen kehitys vaatii. Yhteisyysvaatimuksen mantena momenttina. 41758: asemesta tulisi yleisen edun olla rllltkai- Toimivaltasäännöksen tarkoitus - toi- 41759: sevana kunnallisessa toiminnassa kuten yh- miooan kohteen yleinen ilmaiseminen - 41760: teiskunnalliset toimenpiteet yleensäkin ovat tulee tällä. tavoin lausutuksi yksinkertai- 41761: niihin liittyvien yleisten etujen sanelemia. semmalllll ja paremmin käsitettäväliä ta- 41762: Jonkin• asian kuulumista kunnan toimi- valla: kuin nykyisessä säännöksessä. Toimi- 41763: valta-alueeseen harkittaessa tulisi ratkai- valtaaäännöksessä. ei ole välttämättä lau- 41764: sevana näkökohtana olla, onko yleisten nä- suttava sitä, mikä on tunnusomaista niille 41765: kökohtien ka.nnaltlll soveliasta tai kohtuul- asoille, joita kunnan on hoidettava. Vielä 41766: lista saattaa asia kunnan hoidon kohteeksi. vähemmän on mahdollista luettelemalla 41767: Kuntien tarpeellisen liikkumavapauden saa- kunnan tehtävät osoittaa kunnan toiminnan 41768: vuttamiseksi on sen vuoksi tärkeätä kun- alaa. Suomessa on maalaiskuntien osalta 41769: nan asiain osaJlta poistaa sanonta "yhteiset" jonkin aikaa kokeiltu tätä menetelmää, 41770: tobnivaltasäännöksestä. joka tällöin on havaittu hylättäväksi. Oi- 41771: Valtioneuvoston elokuun 24 päivänä 1961 keuskäytännön tehtäväksi jää sen vuoksi 41772: asettama komitea, jonka tehtävänä on ollut yleensä vastedeskin ta.rkemmin osoittaa 41773: selvittää, miten kunnan yleinen toimivalta kunnaJ.lisen toiminnan rajat. Saattamalla 41774: tulisi määritellä asioissa, jotka koskevat voimaan sellainen joustava, yleinen säin- 41775: arvustusten myöntämistä ja ryhtymistä mui- nös, jota edellä on kaavailtu, kunnille säi- 41776: hin taloudellisiin tukitoimenpiteisiin erityi- lytetään niiden vapaus paikalliset olosuh- 41777: sesti elinkeino- ja yritystoiminnan kohdalla, teet ja kehityksen muuttuvaisuus huomioon 41778: onkin vuonna 1964 antamassaan mietin- ottaen tehdä omia aloitteita. ja antaa itse- 41779: nössä mm. ehdottanut kunnallislain 4 § :ssä näisen panoksensa toiminnan eri aJ.oilla. 41780: olevan toimivaltasäännöksen muuttamista Kunnan toimivaJ.lan alaa koskev81, yllä 41781: edellä esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti tarkoitettu yleissäännös olisi myös pohjois- 41782: sekä sanonnan "yhteiset" että sanojen "ta- maiselta näkökannalta tarpeen vaatima. 41783: lous- ja muut asiat" osalta. Komitean eh- Tanskan, Norjan ja Ruotsin kunnallislait 41784: dotuksen mukaan käsitteen "talous- ja jär- ilmaisevat kunnan toimivallan tavalla, joka 41785: jestysasiat" tilalle kuitenkin tulisi käsite läheisesti muistuttaa yllä ehdotettua. Kun- 41786: "hallintoasiat". Ottaen huomioon, että sa- nallisen toiminnan alan määrittely, sellai- 41787: naa hallinto kunnallislain muissa kohdissa sena kuin se on mainituissa pohjoismaissa, 41788: on käytetty aivan toisen sisältöisenä ja että on muuttamattomana ollut voimassa pitkän 41789: termi hallintoasiat kielellisesti katsoen lä- ajoo ja se on havaittu tarkoituksenmukai- 41790: hinnä vastaa yksinomaan talous- ja järjes- seksi. Tämä seikka on omiaan vähentämään 41791: tysasioita, kun taas muihin asioihin on luet- mruhdollista pelkoa valita Suomen oikeuden 41792: tava myös sellaisia, jotka lankeav31t kun- kohdalla samanlainen säännös kunnan toi- 41793: nan hallinnon ulkopuolelle, tämän sll!nonnan mivallasta. 41794: vakiintuneessa mielessä, termi ei ole onnis- Viitll!ten edellä lausuttuun ehdotamme 41795: tuneesti valittu. Sanonta "asiat" yksinään, kunnioittaen, 41796: ilman tarkempia määrittelyjä, vastannee 41797: kuitenkin hyvin myös sitä, mitä komitea että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 41798: on ta-rkoittanut. van lakiehdotuksen: 41799: VII,6. - Xull ym. 967 41800: 41801: Laki 41802: kunnallislain muuttamisesta. 41803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallislain 4 § näin kuuluvaksi: 41804: 41805: 4 Kunnan oikeuksia ja: lailla kunnalle an- 41806: K unnan\ on sen muk§.aan k um 41807: . t"assa.. l a1ssa 41808: . nettuja tehtäviä älköön siltä siirrettäkö 41809: tarkemmin säädetään itse hoidettava asi- muutoin kuin lain nojalla. Sama koskee 41810: ansa, mikäli ne voimassa olevien lakien myös uusien velvollisuuksien tai tehtävien 41811: ja asetusten mukaan eivät ole muun kuin säätämistä kunnalle. 41812: kunnallisen viranomaisen käsiteltäviä. 41813: Kunnan eräiden asiain osalta on säädetty 41814: erikseen:. 41815: 41816: 41817: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 41818: 41819: Magnus KuU. Georg 0. Ehrnrooth. 41820: Verner Korsbäck. T. E. Nordström. 41821: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin. 41822: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik. 41823: Yietor Procope. Ingvar S. Melin. 41824: 968 41825: 41826: VII,7.-La.k.al. N:o 135. 41827: 41828: 41829: 41830: 41831: Niskanen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 57 § :n kumoami- 41832: sesta. 41833: 41834: E d u s kun n a ll e. 41835: 41836: Voimassa olevan kunnallislain mukaan kun- mistä, jolloin kuitenkin maksusuunnitelma 41837: nallisvaltuuston päätökset tehdään yleensä vahvistetaan yksinkertaisella äänten enem- 41838: yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Tärkeim- mistöllä; tahi 41839: pänä poikkeuksena tästä säännöstä ovat kun- 6. takaussitoumuksia. 41840: nallislain 57 §: n säännökset, joiden mukaan Edellä mainittujen. määräenemmistösään- 41841: päätöksen tekoon vaaditaan kahden kolmas- nösten pääasiallisena tarkoituksena lienee 41842: osan enemmistö saapuviUa olevista valtuute- katsottava olevan pyrkiä estämään kunnan 41843: tuista asioissa, jotka koskevat: taloudellista asemaa ehkä heikentävien pää- 41844: 1. kiinteän omäisuuden ostamista, myy- tösten harkitsematon tekeminen. Kunnallis- 41845: mistä tai vaihtamista, paitsi mitä rakennus- hallintomme on kuitenkin nykyisin jo siinä 41846: tontteihin sekä asemakaavalainsäädännöllä määrin kehittynyttä, että kysymyksessä ole- 41847: järjestettyihin asioihin tulee; van määräenemmistösäännöstön voimassa py- 41848: 2. kunnan hoidettavain lainajyvästöjen syttämiseen ei enää ole riittävää aihetta, kun 41849: sekä kunnan tuloista muodostettavain pysy- otetaan huomioon myös siitä aiheutuvat, kun- 41850: väisten rahastojen perustamista tai lakkaut- nallishallinnon tehokasta hoitamista vaikeut- 41851: tamista taikka niiden sääntöjen muuttamista tavat hankaluudet ja tulkintavaikeudet. Kä- 41852: taikka varojen osoittamista tällaisesta rahas- sityksemme mukaan sanotut säännökset olisi- 41853: tosta, niin myös verotuksella koottavan mää- kin kumottava, niinkuin vastaavien säännös- 41854: rän korottamista; ten osalta mm. Ruotsissa on menetelty. 41855: 3. määrärahain myöntämistä, mikäli on Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme 41856: päätettävänä määrärahain korottaminen tai kunnioittaen, 41857: kokonaan uusien määrääminen; 41858: 4. uuden viran perustamista; että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 41859: 5. lainojen ottamista tai uudistamista van lakiehdotuksen: 41860: taikka saadun lainan maksuajan pidentä- 41861: 41862: 41863: Laki 41864: kunnallislain 57 § :n kumoamisesta. 41865: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 41866: Täten kumotaan 27 päivänä elokuuta 1948 Tämä laki tulee voimaan kuun päi- 41867: annetun kunnallislain (642/48 57 §. vänä 196 . 41868: 41869: 41870: 41871: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 41872: 41873: Esko Niskanen. Väinö 17ilponiemi. 41874: Alutero 17ä~en Jlntti A. Halme. 41875: Eino Siren 41876: 969 41877: 41878: vu,s. - Lak.al. 1f: 0 136. 41879: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi kunnaUislain 107 §:n kumoami- 41880: sesta. 41881: 41882: Ed us kunnalle. 41883: Viime aikoina on pyritty lieventämään mäksi valtiovallan toimesta tapahtuvan val- 41884: kunnallislaissa säädettyä kuntien päätösval- vonnan, että voidaan varmistaa ·tarpeellisten 41885: lan alistamisvelvollisuutta. Eduskunnan pii- yhdenmukaisten periaatteiden seuraaminen 41886: rissäkin on keskusteltu koko alistuajärjestel- näiden maksujen perusteiden määräämisessä 41887: män lopettamisesta. Yleisesti katsotaan, että ja niiden suuruuden asianmukaisella tasolla 41888: kunnallishallinnon tason nousu luo edelly- pitämisessä. Ei ole kuitenkaan perusteltuja 41889: tykset kuntien toimivaltaa rajoittavien sään- syitä epäillä, etteikö maksujen yhdenmukai- 41890: nöst!')n Heventämiseen ja voistamiseen. suus tulisi säilymään alistuavelvollisuuden 41891: Kunnallislain 107 § : n mukaan kaupungin- poistamisen jälkeenkin. Maassahan on jo 41892: valtuuston p~tös, joka koskee uusia tai lisät- pitemmän aikaa ollut käytännö~ä järjes- 41893: tyjä maksuja yleisestä liike~teestä, niinkuin telmä, jonka mukaan Suomen Satamaliitto, 41894: tie-, silta-, satama- ja lauttamaksuja tai joSsa satamia ylläpitävät ku!mat ovat ''jäse- 41895: muita sellaisia, tulee alistaa sisäasiainminis- ninä, antaa suosituksen yhdenmukaisista sa- 41896: teriön vahvistettavaksi. Käytännössä tämän tama- ja liikennemaksutaksoista niihin kuu- 41897: määräyksen mukainen alistusvelvollisuus ra- luvine perusteineen. Tällainen järjestelmä 41898: joittunee koskemaan satamamaksuja, joita tulisi vastaisuudessakin turvaamaan tarpeel- 41899: kannetaan aluksilta, ja liikennemaksuja, joita lisessa määrin yhdenmukaisen maksujärjes- 41900: kannetaan tava:roista. telmän. Mitä· tulee :maksujen suuruuden· ·pitä- 41901: On ollut havaittavissa, että satamamaksu- miseen asianmukaisella· tasolla, niin onhan 41902: jen ja liikennemaksujen alistaminen ministe- ilmeis,tä,, että satamia ylläpitävät .kunnat ovat 41903: riön vahvistettavaksi aiheuttaa lukuisia han- tä~ä suhteessa parhaita asiantuntijoita ja 41904: kaluuksia ja on epäedullinen satamia yllä- niiden tulisi saada päättää ilman tarpeetto- 41905: pitäville kaupungeilla. Tämä ilmenee mm. mi~ rajoituksia satamien tuloista. Satamia 41906: siinä, että sisäasiainministeriö usein alentaa ylläpitävät kaupungithan suorittavat satamia 41907: käytäntöön vahvistettavaksi maksut pienem- yHäpitäessään kansantalouden kannalta mitä 41908: miksi kuin mitä satamakaupungit ovat esit- tärkeintä tehtävää eikä voi olla oikein, että 41909: täneet. Usein myös vahvistaminen viipyy mi- rajoitettu vapaus päättää satamatuloista on 41910: nisteriössä niin kauan, että siitä aiheutuu johtanut siihen, että satamat ja varsinkin 41911: kaupungille tuntuvia menetyksiä ja vaikeuk- vientisatamat ovat muodostuneet kunnille 41912: sia. tappiollisiksi. , 41913: Kunnallislain 107 § :n alistusvelvollisuutta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 41914: on perusteltu mm. sillä, että lainsäätäjä on 41915: yleisen edun kannalta katsonut välttämättö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 41916: van lakiehdotuksen: 41917: 41918: Laki 41919: kunnallislain 107 § :n kumoamisesta. 41920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädettään: 41921: Täten kumotaan 27 päivänä elokuuta 1948 41922: annetun kunnallislain (642/48) 107 §. 41923: 41924: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 41925: Taisto Sinisalo. Olavi J. Laine. 41926: Eino Tainio. Kelpo Gröndahl. 41927: 122 E 529/66 41928: 97() 41929: 41930: VU,9.- Lak.al. N :o 137. 41931: 41932: 41933: 41934: 41935: L. Koskine:q. ym.: Ehdotukset laeiksi kunnaUiskallituksesta 41936: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an- 41937: nettujen asetusten muuttamisesta. 41938: 41939: 41940: E d u s k u n n a 11 e. 41941: 41942: Verovelvollisilla on oikeus vähentää tulo- tuu maksamaan kurinallisveroa. On myös 41943: ja omaisuusverotuksessa kiinnitettyjen vel- otettava huomioon, että läheskään kaikilla 41944: kain korot kokonaan. Kunnallisverotuksessa vähävaraisilla kansalaisilla ei ole tilaisuutta 41945: sen sijaan vähennysoikeus on rajoitettu. Ny- saada valtion varoista myönnettyjen lainoJen 41946: kyisten kunnallisverotusta koskevien säännös- turvin rakennettua asuntoa, vaan asunnon 41947: ten mukaan kiinnitettyjen velkain korkome- hankkiminen joudutaan suorittamaan. ns. va- 41948: noja saa vähentää 500 mk mikäli korkomenot pailta markkinoilta, jolloin ainoa rahoitus- 41949: ovat alle 1 000 mk, ja muussa tapauksessa muoto on kalliskorkoinen luotto. Tällöin kor- 41950: puolet, kuitenkin enintään 2 000 mk. komenot asunnon hankkimisesta muodostuvat 41951: Yksistään verotusperiaatteellisista seikoista poikkeuksellisen suuriksi. On olemassa mui- 41952: johtuen olisi oikein ja kohtuullista, että takin tekijöitä, jotka edellyttäviit korkome- 41953: edellä ma.i:nittuja vähennysmääriä korotettai- nojen vähennysmäärien korottamista nykyi- 41954: siin. Mutta kun kunnallisverotus tunnetusti sestään kunnallisverotuksessa: 41955: rasittaa eniten pienempituloisia tulonsaaja- Edellä esittämiimme perusteisiin viitaten 41956: ryhmiä, joiden kohdalla mm. oman asunnon ehdotamme, 41957: hankkimisesta johtuvat kustannukset ovat 41958: huomattavasti nousseet, ei voida pitää oi- että Edusku.nta hyväksyisi seuraavat 41959: keudenmukaisena, että korkomenoistakin jou- lakiehdotukset: 41960: 41961: 41962: Laki 41963: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 41964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 41965: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 kohta, seNaisena kuin se on 5 päi- 41966: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57), näin kuuluvaksi: 41967: 41968: 55 §. tion omistamasta, suoritetut vuokramaksut, 41969: Tulona pidetään sitä säästöä, joka syntyy, kiinnittämättömäin velkain korot sekä kiinni- 41970: kun verovelvollisen kiinteän tahi irtaimen tettyjen velkain koroista, jos niiden määrä 41971: pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen taikka on alle kahdentuhannen markan, enintään 41972: hänen nauttimansa eläkkeen, eläkerahan, ar- tuhat markkaa, muussa tapauksessa puolet, 41973: movuoden tai muun sellaisen etuuden ra- kuitenkin enintään kolmetuhatta nykymark- 41974: haksiarvioidusta tuotosta sekä siitä määrästä, kaa. Verosta vapaa on kuitenkin, mitä on 41975: minkä verran hänen omaisuutensa muuten saatu naimaosana, huomenlahjana tai etu- 41976: on lisääntynyt lahjan, perinnön, testamentin, osana jakamattomasta pesästä tai myötäjäi- 41977: sääntöperinnön ynnä muun sellaisen kautta, sinä, niin myös lahja, perintö, testamentti, 41978: luetaan pois tarpeelliset vuotuiset kunnossa- sääntöperintö, joka on tullut puolisolle tahi 41979: pito- ja työkustannukset, työpaikat, kohtuul- suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle 41980: liset arvonvähennykset, maasta, paitsi vai- perilliselle. Tuloksi on myös luettava rahaksi 41981: VII,9, - L. Koskinen ym. 971 41982: 41983: arvioituna se etu, joka verovelvollisella on saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla 41984: ollut oman tai perheensä tarpeeseen käyte- niihin verrattavalla saannolla vastiketta 41985: tystä omasta tai vapaasta asunnosta, niin vastaan, jos se on ollut luovuttajan oma, 41986: myös se työ, minkä verovelvollisen kotona kiinteä kymmentä ja irtain viittä vuotta ly- 41987: olevat lapset tahi muut perheen jäsenet, hä- hyemmän ajan, muusta samanlaisesta luo- 41988: nen vaimoansa lukuun ottamatta, ovat teh- vutuksesta syntynyt tappio kuitenkin voi- 41989: neet verovelvollisen talouden hyväksi, ellei tosta vähennettynä. Tuloista ei saa lukea 41990: heitä erikseen veroteta, kuitenkin huomioon pois verovelvollisen ja hänen perheensä elan- 41991: ottaen kunkin perheen jäsenen kohdalta ne tokustannuksia, joihin myös luetaan asun- 41992: vähennykset, jotka tämän pykälän 3 ja 4 nonvuokrat sekä verovelvollisen itseään var- 41993: kohdassa mainitaan. Niin ikään on tuloksi ten pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus 41994: luettava, mitä verovelvollinen on osinkona ynnä mitä muuta on niihin verrattava. Äl- 41995: saanut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, köön luettako pois sitäkään, mitä verovelvol- 41996: vaikka sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle linen on sijoittanut uudisrakennuksiin ja 41997: olisikin pantu kunnallisveroa, sekä satunnai- uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajentami- 41998: set voitot, niihin luettuna sellaisen kiinteän seksi koneisiin ynnä muuhun sellaiseen. 41999: tai irtaimen omaisuuden satunnaisesta luovu- 42000: tuksesta saatu voitto, jonka luovuttaja on 42001: 42002: 42003: 42004: 42005: Laki 42006: ma.ala.iskunta.in knnnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta.. 42007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 42008: päivänä kesäkuuta 1898 annetussa asetuksen (21/98) 82 §:n 7 kohta, sellaisena kuin se 42009: on 5 päivänä joulukuuta 1957 (389/57) annetussa laissa, näin kuuluvaksi: 42010: 82 §. velvollisen ja hänen perheensä elantokus- 42011: tannuksia, joihin myös luetaan asunnon 42012: 7) 'Tuloista on oikeus vähentää maasta, vuokra sekä verovelvollisen itseään varten 42013: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok- pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus 42014: ramaksut, kiinnittämättömäin velkain korot ynnä mitä muuta on niihin verrattava. Äl- 42015: sekä kiinnitettyjen velkain koroista, jos nii- köön luettako pois sitäkään, mitä verovelvol- 42016: den määrä on alle kahdentuhannen markan, linen on sijoittanut uudisrakennuksiin ja 42017: enintään tuhat markkaa, muussa tapauksessa uudisviljelyksiin tai liikkeensä 'laajentami- 42018: puolet, kuitenkin enintään kolmetuhatta seksi koneisiin ynnä muuhuri sellaiseen. 42019: markkaa. Sitävastoin ei saa lukea pois vero- 42020: 42021: 42022: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1%6. 42023: 42024: Lyyli Koskinen. Ola.vi J. Laine. 42025: Veikko Johannes Rytkönen. Taisto Sinisalo. 42026: Kaino Haapanen. Veikko Saarto. 42027: Martti Linna. Pauli Puhakka. 42028: Aulis Juvela. Siiri Lehmonen. 42029: Pekka Salla. 42030: 972 42031: 42032: VU,lO. -Lak.al. N:o 138. 42033: 42034: 42035: 42036: 42037: Lukkarinen ym.: Ehdotukset lae.iksi ku.,nallishallituksesta 42038: kaupu.,gissa ja maalaisku.,tm., ku.,nallishallinnosta annet- 42039: tujen asetusten muuttamisesta. 42040: 42041: 42042: Ed uskun nalle. 42043: 42044: Elinkustannusten jatkuvasti kohotessa ja tava toimeentulossa. Samoin opiskelijain ke- 42045: rahanarvon heikentyessä on vähätuloisten säansiot joutuvat verohle, vaikka he sitten 42046: kansaJ.aisten elämä kiristynyt entisestään. talven mittaan jautuvat elämään lainojen ja 42047: Kunnallisverokin ottaa osansa niinkin pie- yhteiskunnan suomien avustusten varassa ke- 42048: nistä tuloista, ettei niiden varassa voi koko sän tulojen tultua loppuun käytetyiksi ennen 42049: vuotta tulla toimeen. Kun kunnallisverotuk- opiskeluvuoden päättymistä. 42050: sessa ei moniin vuosiin ole korotettu perus- Ehdotamme, että perusvähennyksen ala- 42051: vähennysten rajaa, joutuvat mm. eläkeläiset rajaa korotettaisiin kaupungeissa 700 mar- 42052: jo pienistä vuosieläkkeistä maksamaan veroa kasta 1 200 markkaan ja ylärajaa 1 200 mar- 42053: sellaisessakin kunnassa, missä on noudatettu kasta 1 600 markkaan sekä maalaiskunnissa 42054: perusvähennyksen korkeinta rajaa. On koh~ alarajaa 500 markasta 800 markkaan ja ylä- 42055: tuutonta, että vanhusten entisistä työpaikois- rjaa 800 markasta 1 200 markkaan. 42056: taan saarnat pienet eläkkeet, samoin osatyö- Edelläolevaan viitaten ehdotamme, 42057: kykyisten usein tilapäiset vähäiset ansiotulot 42058: joutuvat verotetuiksi samaan aikaan kun että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 42059: kuntien on samoja henkilöitä usein avustet- vat lakiehdotukset: 42060: 42061: 42062: Laki 42063: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 42064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishahlituksesta kaupungissa 8 päi- 42065: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on 42066: 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (521/60), näin kuuluvaksi: 42067: 55 §. suuruinen perusvähennys, tai jos tulo on 42068: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- 1600 markkaa suurempi, mainittu vähennys- 42069: datettava seuraavia säännöksi: määrä vähennettynä yhdellä prosentilla jo- 42070: kaisesta täydestä 10 markan määrästä, jolla 42071: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä- tulo ylittää 1 600 markan määrän. 42072: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 1 600 42073: markan määrää suurempi, vähennettäköön 42074: siitä vielä, sen mukaan kuin kaupunginval- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 42075: tuusto kutakin vuotta varten päättää, vähin- 196 tuloista toimitettavassa kunnallisvero- 42076: tään 1 200 markan ja enintään 1 600 markan tuksessa. 42077: VU,lO. - Lukkarinen ym. 973 42078: 42079: Laki 42080: maalaiskuntain JmnnamsbalUnnost& annetun asetuksen muuttamisesta. 42081: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 42082: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 10 kohta, sellaisena kuin 42083: se on 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (522/60), näin kuuluvaksi: 42084: 82 §. rusvähennys, tai jos tllio on 1200 markkaa 42085: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- suurempi, mainittu vähennysmäärä vähen- 42086: datettava seuraavia säännöksiä: nettynä yhdellä prosentilla jokaisesta täy- 42087: ---------=-------- destä 10 markan määrästä, jolla tulo ylittää 42088: 10) Jos verovelvollisen tulo edellä mainit- 1 200 markan määrän. 42089: tujen vähennysten jälkeen ei ole 1 200 mar- 42090: kan määrää suurempi, vähennettäköön vielä 42091: sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 42092: vuotta varten päättää, vähintään 800 mar- 196 tuloista toimitettavasaa kunnallisvero- 42093: kan ja enintään 1 200 markan suuruinen pe- tuksessa. 42094: 42095: 42096: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 42097: 42098: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen. 42099: Vappu Heinonen. Viljo Pousi. 42100: Olavi Saarinen. 42101: 974 42102: 42103: vn,11. -:- Lak.al. N :o 139. 42104: 42105: 42106: 42107: 42108: Vartia ym.: Ehdotukset laeiksi kunnal1Jishallituksesta kau- 42109: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu- 42110: jen asetusten muuttamisesta. 42111: 42112: 42113: E d u s kun n a B e. 42114: 42115: Kunnallishallituksesta kaupungissa ja valtiolle vai yksityiselle maanomistajalle, 42116: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu- olisi valtiolle maksettu vuokra saatava vä- 42117: jen asetusten mukaan ei valtion omistamasta hentää tulosta myös kunnallisverotuksessa. 42118: maasta maksettua vuokraa saada vähentää Tämän perusteella ehdotamme, 42119: kunnallisverotuksessa tulosta. Sitä vastoin on 42120: sanottu vuokra vähennyskelpoinen valtion- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 42121: verotuksessa. Kun vuokra on samanlainen vat lakiehdotukset: 42122: kustannus siitä riippumatta, maksetaanko se 42123: 42124: 42125: 42126: Laki 42127: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 42128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 42129: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 kohta, sellaisena kuin se on 5 päi- 42130: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57), näin kuuluvaksi: 42131: 42132: 55 §. huomenlahjana tai etuosana jakamattomasta 42133: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- pesästä tai myötäjäisinä,. niin myös lahja, 42134: datettava seuraavia säännöksiä: perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka 42135: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää 42136: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- ,tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. Tu- 42137: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen loksi on myös luettava rahaksi arvioituna se 42138: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- etu, joka verovelvollisella on ollut omaan tai 42139: rahan, armovuoden tai muun sellaisen etuu- perheensä tarpeeseen käytetystä omasta tai 42140: den rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä vapaasta asunnosta, niin myös se työ, minkä 42141: määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa verovelvollisen kotona olevat lapset tahi muut 42142: muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun 42143: testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel- ottamatta, ovat tehneet verovelvollisen talou- 42144: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- den hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, 42145: tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, kuitenkin huomioon ottaen kunkin perheen- 42146: työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, jäsenen kohdalta ne vähennykset, jotka tä- 42147: maasta suoritetut vuokramaksut, kiinnittä- män pykälän kolmannessa ja neljännessä 42148: mättömäin velkain korot sekä kiinnitettyjen kohdassa mainitaan. Niin ikään on tuloksi 42149: veikaiu koroista, jos niiden määrä on alle luettava, mitä verovelvollinen on osinkona 42150: tuhannen markan, enintään viisisataa mark- saanut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, 42151: kaa, muussa tapauksessa puolet, kuitenkin vaikka sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle 42152: enintään kaksituhatta markkaa. Verosta va- olisikin pantu kunnallisveroa, sekä satunnai- 42153: paa on kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, set voitot, niihin luettuna sellaisen kiinteän 42154: VII,ll. - Vartio ym. 42155: 42156: 42157: tai irtaimen omaisuuden satunnaisesta luo- lukea pois verovelvollisen ja hänen pedleensä 42158: vutuksesta saatu voitto, jonka luovuttaja on elantokustannuksia, joihin myös luetaan 42159: saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi asunnon vuokra sekä verovelvollisen itseään 42160: muulla niihin verrattavalla saannolla vasti- varten pitämän palvelusväen palkkaus ja 42161: ketta vastaan, jos se on ollut luovuttajan elatus ynnä mitä muuta on niihin verratta- 42162: omana, kiinteä kymmentä ja irtain viittä vaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä ve- 42163: vuotta lyhyemmän ajan, muusta samanlai- rovelvollinen on sijoittanut uudisrakennuk- 42164: sesta luovutuksesta syntynyt tappio kuiten- siin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajen- 42165: kin voitosta vähennettynä. Tuloista ei saa tamiseksi koneisiin ynnä muuhun sellaiseen. 42166: 42167: 42168: 42169: 42170: Laki 42171: maalaiskuntam kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 42172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinn.osta 15 42173: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 7 kohta, sellaisena kuin se on 5 päi- 42174: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (389/57), näin kuuluvaksi: 42175: 42176: 82 §. situhatta markkaa. Si.tä vastoin ei saa lukea 42177: Verotettavaa tuloa taksoitmtt.aessa on nou- pois verovelvollisen ja hänen perheensä elan- 42178: datettava seuraavia säännöksiä: tokustannuksia, joihin myös luetaan asun- 42179: non vuokra sekä verovelvollisen itseään var- 42180: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta ten pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus 42181: suoritetut vuokramaksut, kiinnittä~ättömäin ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa. Äl- 42182: velkain korot sekä kiinnitettyjen velkain ko- ki>ön luettako pois sitäkään, mitä verovel- 42183: roista, jos n:iiden määrä on alle tuhannen vollinen on sijoittanut uudisrakennubiin ja 42184: markan, enintään viisisataa markkaa, muussa uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajentami- 42185: tapauksessa puolet, kuitenkin enintään kak- seksi k{)neisiin ynnä muuhun sellaiseen. 42186: 42187: 42188: Helsingissä 29 päivänä huhti·kuuta 1966. 42189: 42190: T. 1. Vartia. Olavi Nikkilä. Sa.a.rn. Forsius. 42191: 976 42192: 42193: VU,ll.- Lak.al. N: o 140. 42194: 42195: 42196: 42197: 42198: Vartia. ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun- 42199: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen 42200: asetusten muuttamisesta. 42201: 42202: 42203: Eduskunnalle. 42204: 42205: Voimassa olevan V'erolainsäädännön mu- nettely hlsää myös tarpeettomasti henkilökoh- 42206: kaan ovat lrihmitettyjen velkain korot val- taisten takausten käyttöä, mikä meillä on 42207: tionverotukseacsa kokonaisuudessaan vähen- muutoinkin liian runsas. Näin ollen olisi koh- 42208: nyskelpoisia, .kun sen sijaan kunnallisvero- tuullista että kiinnitettyjen velkain korot 42209: tuksesSa niiden vähennysoikeus on siten ra- säädettäisiin myös kunnallisverotuksessa ko- 42210: joitettu, että niiden määrän ollessa alle konaisuudessaan vähennyskelpoisiksi poista- 42211: 100 000 vmk saadaan tulosta vähentää 50 000 malla asianomaisista säännöksistä tätä vähen- 42212: vmk ja muussa tapauksessa puolet kuiten- nysoikeutta rajoittavat määräykset. 42213: kin enintään 200 000 vmk. Vähennysoikeuden laajentamisella ei kun- 42214: Mainittujen sälinnösten mukaan ei kiinni- tien verotulojen kannalta ole sanottavaa mer- 42215: tettyjen velkain korkoja saada vähentää kun- kitystä. V: n 1952 verolakiesitystä valmistel- 42216: nallisverotuksessa täysimääräisinä silloinkaan, taessa toiniitetuissa koeverotuksi&<la saatujen 42217: kun niitä on pidettävä tulon hankkimisesta tulosten mukaan ei lriinnitettyjen lainojen 42218: ja säilyttämisestä aih«:lutuneina kustannuk- korkojen vähentäminen täysimääräisinä olisi 42219: silla. Kyseessä ol,eva vähennysoikeuden ra- korottanut veroäyrin hintaa käytännöllisesti 42220: joittaminen johtaa siten uooin kohtuuttomuu- katsoen lainkaan. Sen johdosta, että vähen- 42221: teen verorasitukSen jakaantumisessa. Kiinni- nyksen ylärajaa korotettiin v. 1957 15 000 42222: tettyjen velkojen korkojen vähennysoikeuden vmk:sta 200000 vmk:aan on muutoksen 42223: rajoitukset kohdistuvat sitä paitsi ,etenkin merkitys tässä suhteessa vieläkin vähenty- 42224: heikommassa taloudellisessa asemassa oleviin nyt. 42225: kiinteistönomistajiin ja yrittäjiin sen vuoksi, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 42226: että he paljon suuremmassa määrin kuin va- 42227: kavaraiset V'erovelvolliset joutuvat käyttä- että Eduskunta hyväksyisi seur~ 42228: mään luottojensa vakuutena kiinlllityksiä. Me- vat lakiehdotukset: 42229: 42230: 42231: 42232: 42233: Laki 42234: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 42235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi- 42236: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 1 kohta, sellaisena kuin se on 5 päi- 42237: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57) näin kuuluvaksi: 42238: 42239: 55 §. men paaoman viran liikkeen tai työtoimen 42240: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläkera- 42241: datettava seuraavia säännöksiä: han, armovuoden tai muun sellaisen etuuden 42242: ) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- rahaksi arvioidusta tuotosta sekä sidtä mää_. 42243: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi [rtai- rästä, minkä verran hänen omaisuutensa 42244: VII,12. - Vartia ym. 977 42245: 42246: muutoin on lisäållltynyt lahjan, perinnön, tes- rnainitaan. Niin ikään on tuloksi luettava, 42247: tamentin, sääntöperinnön ynnä muun sellai- mitä v;erovelvollinen on osinkona saanut osa- 42248: l:lffil kautta, luetaan 'Pois tarpeelliset vuotuiset keyhtiöstä tai osuuskunnasta, vaikka sHle 42249: kunnossapito- ja käyttökustannukset, työpal- 00akcyhtidlo tari D':>uu;,kunnalle olisikin pantu 42250: krut, kiohtuulliset arvonvähennykset, maasta, kuillnallisvero, sekä satunnaiset voitot, niihin 42251: paitsi valtion omiistamasta, suoritetut vuokra- luettuna sellaisten kiinteän tai irtaimen omai- 42252: mrulffiut sekä v:elkain korot. Verosta vapaa on suuden sa;tunnaisesta luovutu.Jm,esta saatu 42253: kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, huo- v;oitto, jonka luovuttaja on saanut ostamalla 42254: menlahjana tai etuosa;na jakamattomasta pe- tai vwihtamalla tahi muulla niihin verratta- 42255: sästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, pe- valla saannolla v.astiketta vastaan, jos se on 42256: rintö, testamentti tahi sääntöperintö, jol"a on ollut Juovuttajan omana, kiinteä kymmentä ja 42257: tullwt puolisolle tahi suoraan ylenevää tai irtain viittä yuott.a lyhyemmän ajan, muusta 42258: alenevaa polY.ea olevalle perilliselle. Tuloksi samanlaisesta luovutuks·est.a syntynyt taP'Pio 42259: on myös luettava rahwksi arvioituna se etu, kuiteillkin voitoSita vähennettynä. Tuloista ei 42260: joka \~erovelvolli:seUa on ollut oma.aill tai per- saa lukea pois vero;nelvollis!en ja hänen per- 42261: heensä tarpeeseen käytetystä omasta., tai va- heensä elantokus:tannuksia, joihin myös lue- 42262: paasta asunnosta., niin myös se työ, minkä t,aan :asunnon vuokra sekä verov;elvoHiS:an it- 42263: verov-elvollisen kotona olevat lapset tahi muut seään varten pitämän pa:lvelusväen palkkaus 42264: perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuunotta- ja elatus ynnä mitä muuta on niihin verrat- 42265: matta ovat tc.h.Ec2t Ycrovch-oULsen talouden tavaa. Älköön luett81ko pos sitäkään, mitä ve- 42266: hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kui- lovdYollincn on ~ijoittanut uudisrakennuk- 42267: tenkin huomioon ottaen kuinkin perh;cenj&se- siin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajen- 42268: nen kohdalta ne vähennyksert, jotka tämän tamiseksi koneisiin ynnä muuhun srellaiseen. 42269: pykälän kolmaillnessa ja neljännessä kohdassa 42270: 42271: 42272: 42273: 42274: Laki 42275: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 42276: Eduskunnan päätöksen mukaiSJesti muutetaan maalaisrlumtain kunnallishallinnosta 15 42277: päivänä k!esäkuuta 1898 annetun :asetuksen 82 §: n 7 kohta, sellais,ena kuå.n se on 5 päi- 42278: 1 42279: 42280: 42281: vänä joulukuuta 1957 ·annetussa lailissa (389/57), näin kuuluvaksi: 42282: 42283: 82 §. e1antokustannuksia, joihin myös luetaan 42284: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- asunnon vuokra sekä verovelvolliSten itS:eään 42285: datettava seuraavia säännöksiä: Yarten pitämän palV'elusväen palkkaus ja e1a- 42286: tus ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa. 42287: 7) TllioiSJta cm oikeus vähentää maasla, Xlköön luettako pois sitäkään, mitä Yerovel- 42288: paitsi valtion omistamasta, suorit.etut vuokra- Yollinen on sijoittanut undisrakennuksiin ja 42289: maksut sekä velkain korot. Sitä vastoin ei saa uudisviljelykså.in tai liikkeensä laajentami- 42290: lukea pois verovelvollisen ja hänen perheeillsä seksi koneisiin ynnä muuhun sellaiseen. 42291: 42292: 42293: Helsilllgnssä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 42294: 42295: T. I. Vartia. N. Kosola. Erkki Hara. 42296: Juha Rihtniemi. T. Junnila. Jaakko Kemppainen. 42297: Jouni Apajalahti. Mikko Asunta. Sakari Huima. 42298: Anna-Liisa Linkola. Timo Mäki. Olavi Nikkilä. 42299: Raimo Ilaskivi. E. J. Koppanen. Alli Vaittinen. 42300: P. R. Haarla. 42301: 123 E 529/66 42302: 978 42303: 42304: VII,lS.-Lak.al. N:o 141. 42305: 42306: 42307: 42308: 42309: R. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta 42310: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet- 42311: tujen asetusten muuttamisesta. 42312: 42313: 42314: E d u s k u n n a 11 e. 42315: 42316: Viime vuosien aikana on valtiovalta lisän- palkkatuloihin kohdistuva erikoisvähennysoi- 42317: nyt kuntien velvoitteita yhteiskunnallisten keus, jota valtionverotuksessa on usean vuo- 42318: asioiden hoidossa ja samanaikaisesti supis- den ajan jo sovellettu. Edellä mainittu vä- 42319: tanut omaa osuuttaan, minkä seurauksena hennysoikeus tulisi ulottaa myös siihen osaa 42320: on ollut tuntuva veroäyrin hinnan kohoami- liike- ja ammattituloa jota on pidettävä koh- 42321: nen kaikissa kuntamuodoissa. Kunnallisten tuullisena korvauksena verovelvollisen am- 42322: tehtävien laajentuminen ja niiden aiheut- matissaan ja liikkeessään suorittamasta 42323: tama kunnallisverorasituksen kasvu ovat yh- työstä. 42324: dessä vanhentuneiden kunnallisverotusta Vähennyksen määrään nähden olemme sitä 42325: koskevien säädösten kanssa aiheuttaneet sen, mieltä, että se voisi nyt aluksi olla kymme- 42326: että pääosa kunnallisverosta on palkkatu- nen sadalta ja enintään 1500 mk. 42327: loista kertyvää veroa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 42328: Palkkatuloiliaan elävien kansalaisten ve- 42329: rotaakan keventämiseksi olisi kunnallisvero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 42330: tuksessakin otettava käytäntöön samanlainen vat lakiehdotukset: 42331: 42332: 42333: 42334: Laki 42335: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 42336: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pal- 42337: vänä joulukuuta 1893 annetun asetuksen 55 §:n 1 momenttiin näin kuuluva 3 a) kohta: 42338: 42339: 55 §. tään tuhatviisisataa markkaa; niin myös 42340: kymmenen sadalta sellaisesta osasta ammatti- 42341: 3 a) Sen lisäksi mitä edellä on säädetty, ja liiketuloa, jota on pidettävä kohtuullisena 42342: saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vä- korvauksena verovelvollisen ammatissaan ja 42343: hennykset: kymmenen sadalta palkkatulojen liikkeessään suorittamasta työstä, ei kuiten- 42344: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- kaan enempää kuin tuhatviisisataa markkaa. 42345: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä 42346: sekä maa- tai metsätaloutta harjoittavan ve- 42347: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun 42348: perheenjäsenensä maa- ja metsätalouden hy- Tämä laki tulee voimaan päivänä 42349: väksi tekemän työn arvosta, kuitenkin enin- kuuta 196 . 42350: VII,13. - R. Virtanen ym. 979 42351: 42352: Laki 42353: maalaiskuntain kunnaJlishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 42354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi- 42355: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 9 a) 42356: kohta: 42357: 42358: 82 §. tään tuhatviisisataa markkaa, niin myös kym- 42359: menen sadalta sellaisesta osasta ammatti- ja 42360: 9 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, liiketuloa, jota on pidettävä kohtuullisena 42361: saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vä- korvauksena verovelvollisen ammatissaan ja 42362: hennykset: kymmenen sadalta palkkatulojen liikkeesään suorittamasta työstä, ei kuiten- 42363: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- kaan enempää kuin tuhatviisisataa markkaa. 42364: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä 42365: sekä maa- ja metsätaloutta harjoittavan ve- 42366: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun 42367: perheenjäsenensä maa- ja metsätalouden hy- Tämä laki tulee voimaan päivänä 42368: väksi tekemän työn arvosta, kuitenkin enin- kuuta 196 . 42369: 42370: 42371: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 42372: 42373: Rainer Virtanen. Kelpo Gröndahl. !leikki n[ustonen. 42374: Kaino Haapanen. Pekka Silander. Paavo Lagerroos. 42375: V. J. Rytkönen. Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka. 42376: Väinö R. Virtanen. Veikko ,saarto. Georg Backlund. 42377: 980 42378: 42379: VII,14.- Lak.al. N: o 142. 42380: 42381: 42382: 42383: 42384: R. Virtanen ym. : Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta 42385: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet- 42386: tujen asetusten muuttamisesta. 42387: 42388: 42389: E d u s k u n n a ll e. 42390: 42391: Eduskunnan v. 1962 hyväksymän lain mu- hankkimisesta johtuvat menot olleet vähen- 42392: kaan on verovelvollisella oikeus valtion vero- nyskelpoisia. Samaa periaatetta tulisi sovel- 42393: tuksessa vähentää tuloistaa eräin rajoituksin taa myös työmatkakustannuksiin nähden, 42394: työmatkoista aiheutuneet kustannukset. Kun- jotka kiistattomasti ovat myös tulon hank- 42395: nallisverotuksen osalta on edellä mainittua kimisesta johtuvia pakollisia kuluja. 42396: periaatetta sovellettu jo v: sta 1959 lähtien. Pitempien työmatkojen osalta on todettu, 42397: Viimeaikainen kehitys onkin johtanut siihen, ettei nykyinen 600 mk: n vähennysoikeus 42398: että yhä useammat työläiset sekä viran- ja riitä, varsinkaan jos asianomainen henkilö 42399: toimen haltijat käyvät työssä asuinpaikka- joutuu työmatkallaan käyttämään kulkuneu- 42400: kuntansa ulkopuolella tai asuvat hyvin voa. Tämän vuoksi olisi vähennysoikeuden 42401: etäällä työpaikastaan. Työmatkoista aiheutu- ylärajaksi määrättävä 1 200 mk. 42402: neista kuluista on täten muodostunut välttä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 42403: mätön tulon hankkimisesta koituva menoerä. 42404: Verolainsäädännössämme jo aikoja sitten että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 42405: omaksutun periaatteen mukaan on tulon van lakiehdotuksen: 42406: 42407: 42408: 42409: Laki 42410: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. 42411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi- 42412: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 1 momentin 5 a) kohta, sellaisena kuin 42413: se on 30 päivänä joulukuuta 1959 annetussa laissa (523/59), näin kuuluvaksi: 42414: 42415: 55 §. kakustannuksista on erikseen tai palkkaan 42416: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- sisältyen saatu korvaus eikä enempää kuin 42417: datettava seuraavia säännöksiä: tuhatkaksisataa markkaa vuodessa. 42418: 42419: 5 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, 42420: verovelvollisen ansiotulosta on vähennettävä 42421: siihen kohdistuvat matkakustannukset asun- 42422: nosta työpaikkaan halvinta kulkuneuvoa Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta 42423: käyttäen, ei kuitenkaan siltä osin kuin mat- 196 toimitettavassa kunnallisverotuksessa. 42424: VII,14. - R. Virtanen ym. 981 42425: 42426: Laki 42427: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. 42428: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 42429: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 1 momentin 11 a) kohta, sellaisena 42430: kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1959 annetussa laissa (524/59), näin kuuluvaksi: 42431: 42432: 82 §. kakustannuksista on erikseen tai palkkaan 42433: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- sisältyen saatu korvausta eikä enempää kuin 42434: datettava seuraavia säännöksiä: tuhatkaksisataa markkaa vuodessa. 42435: 42436: 11 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, 42437: verovelvollisen ansiotulosta on vähennettävä 42438: siihen kohdistuvat matkakustannukset asun- 42439: nosta työpaikkaan halvinta kulkuneuvoa Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta 42440: käyttäen, ei kuitenkaan siltä osin kuin mat- 196 toimitettavassa kunnallisverotuksessa. 42441: 42442: 42443: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 42444: 42445: Rainer Virtanen. Kelpo Gröndahl. Heikki Mustonen. 42446: Kaino Haapanen. Pekka Silander. Paavo Lagerroos. 42447: V. J. Rytkönen. Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka. 42448: Väinö R. Virtanen. Veikko Saarto. Georg Backlund. 42449: VII,15. - Lak.al. N: o 143. 42450: 42451: 42452: 42453: 42454: Friman ym.: Ehdotus la·iksi kunnan hallinnon lisätystä val- 42455: vonnasta annetun lain kumoamisesta. 42456: 42457: 42458: E d u s k u n n a ll e. 42459: 42460: Joulukuun 12 päivänä 1941 on annettu kiinteässä yhteistyössä kunnaJJisha1lituksen ja 42461: laki kunnan hallinnon lisätystä valvonnasta. valtuuston kanssa. Tähän hänellä useinkaan 42462: Jos kunta tailoudelli!'l'ista vaikeuksista suoriu- ei oman toimensa ohella ol'e mahdollisuutta. 42463: tualrneen on anonut j,a saanut valtiolta avus- Joissakin tapauksissa kuntaV1alvojaksi on 42464: tusta 1ainana tai 'apurahan, voidaan kunnan määrätty - sopivien ehdokkaiden puutteessa 42465: hallinto sanotun laim. mukaan toistaiseksi henkilö, joka €Ii ole perehtynyt kunnallishal- 42466: määrätä 1isätyn valvonnan 'alaiseksi. Laki lintoon ja -ta1outeen. 42467: koskee siten ainoastaan toimenrpiteitä talou- Valvojan toiminta onkin useissa tapauk- 42468: delliseen ahdinkotilaan joutuneen kunnan sissa rajoittunut vain puuttumiseen yksittäis- 42469: hallinnon ,tervehdyttämiseksi. Tämän lain tapauk:siin ja kunnan asioihin paneutuminen 42470: alaisia kuntia on n)'lkyään vain kaksi. on jäänyt enimmäkseen joittenkin valtuuston 42471: Laki on iJmeisesti poikkeusajan laki eikä kokousten seuraamiseen. Tästä johtuen on 42472: ole tarkoitettu pysyvästi voimMSa olevaksi. syntynyt tarpeettomia hankauksia kunnan 42473: Poikkeuslain luontoiseksi lainsäätäjä on sen päättävien elinten ja valvojan kesken. Ja 42474: tarlwittanut senkin vuoksi, että se on jätetty enimmäkseen ne ovat johtuneet melko vähä- 42475: KunL: n ulkopuolelle. pätöisistä asioista, kuten luottamusmiesten 42476: Joka tapauksessa laista on muodostunut palkkiomäärärahoihin puuttumisesta jne. 42477: viime akoina erittäin ankarasti kunnallista Joissakin tapauksissa valvoja on selvästi ylit- 42478: itsehallintoa rajoittava tekijä niille kunnille, tänyt toimivaltansa, kuten äskettäin eräässä 42479: jotka sanotun lain nojalla on määrätty lisät- julkisuudessakin huomiota saaneessa koulu- 42480: tyyn valvontaan. Päätäntävallan siirtämi- kysymyksessä. 42481: nen miltei kokonaisuudessaan laissa tarkoite- Vaikka lisättyyn valvontaan asetettu kunta 42482: tulle valvojalle asettaa nämä kunnat muista voi päästä siitä vapaaksi, mikäli olosuhteet 42483: kunnista niin paljon poikkeavaan asemaan, ovat muuttuneet, niin siitä huolimatta olrisi 42484: ettei oikeastaan voida enää puhua mistään paikallaan, että laki tarpeettomana kumot- 42485: kunnallisesta itsehallinnosta. Jos yli 20 taisiin. Kunnallislakiin s:ilsältyvät määräenem- 42486: vuotta sitten lain säätämiselle onkin ollut mistö-, valitUS- ja :alistussäännöt sekä läänin- 42487: perustetta, niin nykysin laki on kunnallis- hallitukselle ja muille valtion viranomaisille 42488: hallintoomme täysin soveltumaton ja osoit- erikoislakien mukaan kulliuva valvonta, kor- 42489: tautunut aikansa eläneeksi. vaavat nykyisin täydellisesti kuntav.alvoja- 42490: Lain mukaan annetaan valvojalle miltei järjestelmän. Tilintarkastus, joka sekin on 42491: rajattomat va1tuudet. Valvojan tarkistetta- on jo pätevien asiantuntijain hoidossa, kor- 42492: vaksi on alistettava tulo- ja menoarvdo sekä vaa osaltaan järjestelmän. Ei voida myöskään 42493: kaikki sellaiset päätökset, joita varten kun- unohtaa kunnallismiestemme ja virkamiesten 42494: nan menoarviossa ei ole osoitettu määrärahaa asiantuntemusta. TäHaisten vaikeuksissa ole- 42495: tali jota varten menoarvioon otettu määrä- vien kuntien päättävissä elimissä olevilla kun- 42496: raha ei riitä. naJ.lism.i.ehållä on riittävästi kokemusta ja 42497: Jotta valvoja kykenisi suorittamaan l'ain vastuuntuntoa oman kunnan asioitten hoi- 42498: tarkoittaman valvontatehtävän todella kun- tamisesta, ettei ole tarkoituksenmukaista jat- 42499: nan edun mukaisesti, tulisi valvojan seurata kaa tätä kunnallishallintoomme soveltuma- 42500: jatkuvasti kunnan talouden hoitoa ja olla tonta va:lvontajärjestelmää. 42501: VII,15. - Friman ym. 983 42502: 42503: Ne taJoudelliset vaikeudet, joihin. kunnat kohtuutonta asettaa sen seuraukset kuntien 42504: nykyisin voivat joutua, eivät Slliinkaan ole itsehallintoa rajoittamaan. 42505: kuntien itsensä aåheuttamia, vaan ne johtuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme, 42506: kulloinkin vallitsevasta taloudellisesta tilan- 42507: teesta sekä siitä yleisestä politiikasta, mitä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 42508: maassamme harjoitetaan, joten olisi täysin van lakiehdotuksen: 42509: 42510: 42511: Laki 42512: kunnan hallinnon lisätystä valvonnasta annetun lain kumoamisesta. 42513: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 42514: 42515: Täten kumotaan kunnan hallinnon lisä- maantuloa valvojalle tai lääninhallitukselle 42516: tystä valvonnasta 12 päivänä joulukuuta 1941 alistettuihin päätöksiin sovellettakoon kuiten- 42517: annettu laki (862/41). Ennen tämän lain voi- kin kumotun lain säännöksiä. 42518: 42519: 42520: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 42521: 42522: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso. 42523: Pauli Puhakka. Pekka Salla. 42524: 984 42525: 42526: VII, 16. - Lak.al. N: o 144. 42527: 42528: 42529: 42530: 42531: Sarjala ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kantokykyluo- 42532: kituksesta. 42533: 42534: 42535: E d u s k u n n a 11 e. 42536: 42537: Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudista- kykyluokituslaista on siten muodostunut 42538: mista koskevat suunnitelmat ovat jääneet välttämätön lähtökohta valtionosuusuudistus- 42539: keskeneräisiksi muun muassa sen tähden, ten toteuttamiselle. 42540: ettei kustannustenjaolle ole aikaisemmin löy- Laki kuntien yleisestä kantokykyluokituk- 42541: detty yleisesti hyväksyttyä pohjaa. Eduskun- sesta voitaneen säätää sisällöltään hallituksen 42542: nan käsiteltävänä oli tosin hallituksen esitys rauenneen esityksen mukaiseksi. Tällöin on 42543: kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta, edellytettävä, että asetuksella annetaan luo- 42544: mutta luokitusperusteiden yksityiskohtaisen kituksesta sellaiset yksityiskohtaiset säännök- 42545: selvittelyn ollessa vasta komitea-asteella ei set, joita kuntien valtionavustuskomitea saa- 42546: sanottua lakiesitystä katsottu voitavan käsi- dun ennakkotiedon mukaan tulee ehdotta- 42547: tellä loppuun ennen eduskuntavaaleja. Nyt- maan. Komitean puheenjohtajan julkisuu- 42548: temmin on kuntien valtionavustuskomitea, dessa antaman tiedotuksen mukaisesti kun- 42549: jonka tehtäväksi luokituksen suunnittelu on tien yleinen kantokykyluokitus ehdotetaan 42550: annettu, saanut työnsä tältä osin loppuun. suoritettavaksi lähinnä sen mukaan, kuinka 42551: Näin ollen ovat edellytykset kantokykyluoki- suuren osan käyttö- ja pääomamenoistaan eri 42552: tuslain säätämiseen olemassa. Laki olisi saa- kunnat voivat kattaa omilla verotuloillaan 42553: tava säädetyksi vielä vuoden 1966 aikana, keskimääräisen veroäyrin hinnan puitteissa. 42554: jotta sitä voitaisiin ryhtyä osittain sovelta- Luokitusperusteita koskevana yleisenä peri- 42555: maan jo ensi vuoden alusta. Luokituslaki on aatteena komitea pitää myös sitä, että val- 42556: kiireellinen myös siitä syystä, että useat tionosuuksin on pyrittävä kunnille lähinnä 42557: suunnitelmat kuntia koskevan lainsäädännön turvaamaan tietyn toiminnallisen keskitason 42558: kehittämiseksi ovat riippuvia sen säätämi- saavuttaminen. Nämä lähtökohdat samoin 42559: sestä. Niinpä mm. peruskoulun kustannusten- kuin suunnitellut muutkin perusteet olisi 42560: jakoa koskevan ehdotuksen täsmentäminen sisällytettävä 1uokitusasetukseen. 42561: vaatii kantokykyluokituksen vahvistamista. Edellä olevan perusteella esitämme kun- 42562: Samoin riippuu sairaalatoimen valtionosuus- nioittaen, 42563: uudistuksen suunnittelu oleellisesti tästä luo- 42564: kituksesta. Monia muitakin luokitukseen si- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 42565: dottuja suunnitelmia on kehitteillä. Kanto- van lakiehdotuksen: 42566: 42567: 42568: 42569: Laki 42570: kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta. 42571: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 42572: 42573: 1 §. kantokykyluokitus siten, kuin tässä laissa 42574: Valtion ja kuntien välistä kustannusten säädetään. 42575: jakoa varten sekä käytettäväksi muutoin 2 §. 42576: kuntien taloudellisen kantokyvyn määräämi- Kantokykyluokituksessa kunnat jaetaan 42577: sen perusteena toimitetaan kuntien yleinen kymmeneen luokkaan käyttäen perusteina 42578: VII,16. - Sarjala ym. 985 42579: 42580: tietoja, jotka yhdessä antavat mahdollisim- suntoja luokituksen soveltamiseen liittyvistä 42581: man oikean kuvan kunkin kunnan taloudelli- kysymyksistä. Toimikunnassa tulee kuntien 42582: sesta kantokyvystä. Tällöin on kiinnitettävä keskusjärjestöillä olla edustajansa. 42583: huomiota muun muassa kunnan jäsenten 42584: veronmaksukykyyn ja kunnan muihin talou- 4 §. 42585: dellisiin voimavaroihin, kunnallisen vero- Kantokykyluokituksessa tarvittavat tiedot 42586: rasituksen suuruuteen, kunnan erikseen sää- kokoaa ja laskutoimitukset suorittaa tilas- 42587: dettylliin ja muihin velvollisuuksiin sekä tollinen päätoimisto. 42588: kunnan asutusmuotoon, elinkeinorakenteeseen Kunnat ovat velvolliset antamaan tilastolli- 42589: ja muihin olosuhteisiin. selle päätoimistolle sekä 3 § :n 2 momentissa 42590: Tarkempia säännöksiä perusteista, joiden mainitulle toimikunnalle ja sisäasiainministe- 42591: nojalla kantokykyluokitus toimitetaan, anne- riölle kantokykyluokitusta varten tarvittavat 42592: taan asetuksella. tiedot ja selvitykset. 42593: 3 §. 42594: Kantokykyluokituksen vahvistaa sisäasiain- 5 §. 42595: ministeriön esityksestä valtioneuvosto kalen- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- 42596: terivuodeksi kerrallaan ennen edellisen vuo- misesta annetaan asetuksella. 42597: den loppua. 42598: Sisäasiainministeriön avuksi asetetaan toi- 6 §. 42599: mikunta, jonka tehtävänä on valmistella eh- Kantokykyluokitus vahvistetaan ensimmäi- 42600: dotus kantokykyluokitukseksi ja antaa lau- sen kerran vuodeksi 1967. 42601: 42602: 42603: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 42604: 42605: Wiljam Sarjala. Reino Karpola. Kerttu Saalasti. 42606: Aaro Lintilä. Esu Niemelä. Katri Kaarlonen. 42607: Mikko Kaarna. Erkki Haukipuro. V. J. Sukselainen. 42608: Aulis Sileäkangas. Nestori Kaasalainen. Eino Räsänen. 42609: Toivo Antila. Sylvi Saimo. Tahvo Rönkkö. 42610: Ale Holopainen. Hannes Paaso. Matti Mattila. 42611: Veikko Savela. Pekka Vilmi. Yrjö Sinkkonen. 42612: Paavo Niinikoski. Heimo Linna. Artturi Jämsen. 42613: Pentti Pekkarinen. Leo Häppölä. Kustaa Tiitu. 42614: Eino Uusitalo. Reino Kangas. Eino Lottanen. 42615: Sylvi Halinen. Eemil Partanen. Katri-Helena Eskelinen. 42616: Mikko Volotinen. Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti. 42617: Sulo Suorttanen. Matti Kekkonen. 42618: 42619: 42620: 42621: 42622: 124 E 529/66 42623: 986 42624: 42625: VII,17. -Lak.al. N:o 145. 42626: 42627: 42628: Aalto ym. : Ehdotus laiksi ennakkotiedon antamisesta kunnan 42629: yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä. 42630: 42631: E d u s k u n n a ll e. 42632: 42633: Hallitus antoi 1965-vuoden valtiopäivillä kiksi on, koskei ole valitettu korkeimpaan 42634: eduskunnalle esityksen N :o 155 laiksi en- hallinto-oikeuteen saakka, yhä vielä epä- 42635: nakkotiedon antamisesta kunnan yleistä selvää, saako kunta tukea yksityistä asun- 42636: toimiala111 koskevista kysymyksistä. Esitystä torakennustoimintaa. Samoin on epäselvää 42637: ei käsitelty mainituilla valtiopäivillä lop- samasta syystä, saako kunta antaa asumis- 42638: puun, joten se raukesi silloisen eduskun- tukea vähävaraisille vanhuksille muulla ta- 42639: nan toimikauden päättymisen johdosta. Kun voin kuin lakisääteisenä huoltoapuna (enti- 42640: mainitun lain säätäminen on katsottava tar- senä köyhäinhoitona). Sitä paitsi ennakko- 42641: peelliseksi eikä ole tietoa siitä, tuleeko hal- tiedon voi saada nopeammin kuin valituk- 42642: litus antamaan uuden esityksen, teemme seen päätöksen jo siitäkin syystä, ettei en- 42643: tämän lakialoitteen. Sen pohjana on mai- nakkotietomenettelyssä ole vastapuolta, jota 42644: nittu hallituksen esitys. Ainoa huomatta- pitäisi kuulla. 42645: vampi muutos· on siinä, että 3 § :ssä kielle- Ennakkotiedon antaminen ei ole lainkäyt- 42646: tään antamasta ennakkotietoa kunnan vi- töä eikä tuomioistuimen toimialaan puuttu- 42647: ranomaisen ratkaisemasta asiasta. Tämä li- mista vaan oikeudelliselta luonteeltaan hal- 42648: säys on tehty, jotta samaa kysymystä ei linnollinen ohje. Ennakkotieto estää asian 42649: tutkittaisi sekä ennakkotietomenettelyssä tutkimisen valituksen johdosta vain siinä 42650: että valitusteitse. tapauksessa, että päätetty asia on aivan 42651: Ennakkotiedon antaminen on katsottava sama, josta ennakkotieto on annettu. En- 42652: tarpeelliseksi kunnallislain 4 § :n epäselvyy- nakkotieto ei sido valitusviranomaista sen 42653: den vuoksi. Sanotun 4 § :n muuttaminen- ratkaistessa toista samanlaista asiaa. 42654: kaan ei tee ennakkotiedon saamista tar- Ennakkotiedon hakeminen on kunnan vi- 42655: peettomaksi. ranomai§en vapaan harkinnan varassa eikä 42656: Valitusjärjestelmä ei yksistään riitä sel- hakeminen estä asian ratkaisemista. Jos 42657: vyyden saamiseksi määrätyn asian kuulu- asia ratkaistaan ennen ennakkotiedon anta- 42658: misesta kunnallislain 4 § :ssä tarkoitettuun mista, on kunnallishallituksen heti ilmoitet- 42659: kunnan yleiseen toimialaan. Yleensä kun- tava siitä toimialalautakunnalle·, jotta se 42660: nan viranomaisen päätöksistä ei valiteta. jättää ennakkotiedon antamatta. 42661: Tällaisissa tapauksissa ei valitusjärjestel- Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 42662: mästä ole apua selvyyden saamisen näkö- nioittavasti, 42663: kannalta katsottuna. Kysymys, jonka lain- 42664: mukaisuus on epäselvä, pysyy epäselvänä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 42665: vuosia, jopa vuosikymmeniä. Niinpä esimer- van lakiehdotuksen: 42666: 42667: 42668: Laki 42669: ennakkotiedon antamisesta kunnan yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä. 42670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 42671: 42672: 1 §. 42673: Kysymyksestä, kuuluuko asia, jota laissa seen toimialaan, voidaan antaa sitova en- 42674: ei ole erikseen säädetty kunnan hoidetta- nakkotieto siten, kuin tässä laissa sääde- 42675: vaksi, kunnallislain 4 § :n mukaan sen ylei- tään. 42676: VII,17. - Aalto ym. 987 42677: 42678: 2 §. sitä ennen on kuulutettava, niin kuin kun- 42679: Ennakkotiedon antaminen on sJ.Saasiammi- nalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 42680: nisteriön yhteydessä olevan kunnan toimiala- Milloin päätös koskee jotakuta yksityisesti 42681: lautakunnan asiana. ja tämä voi sillä perusteella päätöksestä 42682: valittaa, päätös on kunnallishallituksen toi- 42683: 3 §. mesta viipymättä annettava hänelle todis- 42684: Ennakkotietoa voi hakea valtuusto tai teellisesti tiedoksi. 42685: kunnallishallitus. 42686: Ennakkotieto voidaan antaa, milloin se 6 §. 42687: katsotaan tärkeäksi. Lautakunnan päätökseen, jolla hakemus 42688: Ratkaistusta asiasta älköön annettako en- on jätetty tutkittavaksi ottamatta tai jolla 42689: nakkotietoa. on päätetty olla antamatta ennakkotietoa, 42690: Jos asia ratkaistaan ennen kuin on pää- ei saa hakea muutosta. 42691: tetty haetun ennakkotiedon antamisesta, Lautakunnan päätöksestä, jolla on an- 42692: tulee kunnallishallituksen heti ilmoittaa nettu ennakkotieto, saa valittaa korkeim- 42693: asian ratkaisemisesta toimialalautakunnalle .. paan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa 42694: tiedoksi saamisesta. Valitusoikeus on kun- 42695: 4 §. nallishallituksella, kunnan jäsenellä ja sillä, 42696: Lautakunnassa on puheenjohtaja, vara- joka katsoo yksityistä oikeuttaan loukatun. 42697: puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä, jotka Myös valtuusto saa hakea muutosta pää- 42698: samoin kuin heidän varamiehensä valtio- tökseen, joka on annettu sen hakemuksesta, 42699: neuvosto määrää neljäksi vuodeksi kerral- ja sellaiseen kunna.llishallituksen hakemuk- 42700: laan. Jäsenistä yksi on määrättävä sisä- sesta annettuun päätökseen, jonka mukaan 42701: asiainministeriön viran haitijoista ja vähin- valtuuston päättämän asian hoitaminen ei 42702: tään kolme kuntien keskusjärjestöjen eh- kuulu kunnan yleiseen toimialaan. 42703: dottamista henkilöistä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asia on 42704: Lautakunnan jäsenten tulee olla kunnai- käsiteltävä kiireellisenä. 42705: Hsoikeuteen taikka kunnallishallintoon tai 7 §. 42706: -talouteen perehtyneitä. Puheenjohtajan, va- Ennakkotietoa, jota koskeva päätös on 42707: rapuheenjohtajan ja vähintään kahden saanut lainvoiman, on sitovana noudatet- 42708: muun jäsenen on oltava tuomarinviran hoi- tava asiassa, jota varten se on annettu. 42709: tamiseen oikeuttavan tutkinnon suoritta- 42710: neita. Puheenjohtajalta vaaditaan lisäksi 8 §. 42711: kokemusta tuomarintehtävissä. Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 42712: töönpanosta annetaan asetuksella. 42713: 5 §. 42714: Lautakunnan päätös, jolla on annettu en- 9 §. 42715: nakkotieto, on heti kun se on toimitettu Tämä laki tulee voimaan päivänä 42716: kunnallishallitnkselle, tämän toimesta saa- kuuta 196 . Sitä ennen voidaan ryhtyä 42717: tettava kunnan jäsenten tiedoksi pitämällä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen- 42718: päätös kunnassa yleisesti nähtävänä, mistä piteisiin. 42719: 42720: 42721: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 42722: 42723: Lyyli Aalto. Akseli Roden. IDjas Mäkelä. 42724: V. 0. Mäkinen. Bror Lillqvist. Sakari Knuuttila.. 42725: Kaarlo af Heurlin. U. H. Voutilainen. Esko Niskanen. 42726: 988 42727: 42728: VII,18. - Lak.al. N: o 146. 42729: 42730: 42731: 42732: 42733: Käkelä ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten viranhaltijain ja 42734: työntekijäin eläkelain muuttamisesta. 42735: 42736: 42737: E d u s k u n n a 11 e. 42738: 42739: KunnaHisten viranhaltijain ja työnteki- siin myönnetään valtionapua samoin perus- 42740: jäin eläkelain (202/64) 1 § :n 4 momentissa tein kuin muillekin kunnallisille sairaaloille 42741: säädetään, että lakia sovelletaan sellaisen ja sairaaloiden toiminta vastaa käytännössä 42742: yhdistyksen työntekijään, jossa on jäsenenä täysin muutoinkin kunnallisten sairaaloiden 42743: yksinomaan kuntia, kuntainliittoja ja nii- toimintaa. Näin ollen ei ole olemassa perus- 42744: den muodostamia yhdistyksiä ja joka elä- teita siihen, että sanotut sairaalat jäävät 42745: kelaitoksen ohjesäännössä määrättävällä ta- kunnallisen eläkejärjestelmän ulkopuolelle 42746: valla on liittynyt eläkelaitoksen jäsenyhtei- vain sen vuoksi, että yksityiset teollisuus- 42747: söksi. Tästä säännöksestä johtuen on kun- ja liikelaitokset tukevat niiden toimintaa 42748: nallisen eläkejärjestelmän ulkopuolelle jää- suorittamalla osan sairaaloiden kustannuk- 42749: nyt kaksi aluesairaalaa, joita ylläpitää sai- sista. Nykyinen tilanne on aiheuttanut epä- 42750: raalayhdistys sekä yksi keskusparantola, varmuutta sairaaloiden henkilökunnan kes- 42751: joka on organisoitu osakeyhtiön muotoon. kuudessa ja osittain myös vaikeuttanut hen- 42752: Nämä järjestelyt ovat olleet välttämättö- kilökunnan saantia näihin sairaaloihin. 42753: miä sen vuoksi, että sanottujen yhteisöjen Työntekijöiden eläkelain soveltamisesta ai- 42754: Jasenma on enemmistönä olevien kuntien heutuvat menot ovat myös melkoisesti li- 42755: lisäksi myös yksityisiä teollisuus- ja liike- sänneet puheena olevien sairaaloiden kus- 42756: laitoksia. tannuksia, mistä puolestaan on aiheutunut 42757: Sairaalalain (492/56) 2 § :ssä säädetään, taloudellista lisärasitusta niin hyvin val- 42758: että sellaisesta sairaalasta, jossa kuntien tiolle kuin asianomaisille kunnillekin. 42759: ohella on osakkaana yksityinen laitos tai Kun kysymyksessä olevat aluesairaalat 42760: yhtymä, on, mikäli kunnat yhteisesti omis- sekä tuberkuloosiparantola muodostavat 42761: tavat vähintään puolet sairaalasta, sovel- merkittävän osan maamme aluesairaala- ja 42762: tuvin kohdin voimassa, mitä sairaalalaissa keskusparantolaverkostossa, olisi välttämä- 42763: on säädetty alue- tai kunnan paikallissai- töntä, että ne voitaisiin myös eläkejärjes- 42764: raalasta. Asiallisesti samansisältöinen sään- telmän osalta rinnastaa kunnallisiin sairaa- 42765: nös sisältyy myös vuoden 1967 alussa voi- loihin. 42766: maan tulevan kunnallisista yleissairaaloista Edellä esitetyin perustein ehdotamme 42767: annetun lain 4 § :n 3 momenttiin. Vastaava kunnioittavasti, 42768: säännös on tuberkuloosilain 5 § :n 3 momen- 42769: tissa. Näiden säännösten perusteella mainit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 42770: tujen sairaaloiden ja parantolan kustannuk- van lakiehdotuksen: 42771: VII,18. ~ Käkelä ym. 989 42772: 42773: 42774: 42775: Laki 42776: kunnallisten viranhaltijain ja. työntekijäin eläkelain muuttamisesta.. 42777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun 42778: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) 1 § :ään uusi 5 momentti 42779: ja siirretään aikaisempi 5 momentti 6 mom entiksi seuraavasti: 42780: 1 §. 42781: Eläkelaitoksen jäsenyhteisönä voi olla Tämä laki ei koske viranhaltijaa eikä 42782: myös sairaalaa ylläpitävä osakeyhtiö tai työntekijää, jonka virka- tai työsuhteeseen 42783: yhdistys, jossa kuntien tai kunnan osuus perustuvasta eläketurvasta on säädetty 42784: on vähintään puolet. Tätä lakia sovelletaan erikseen. 42785: myös tällaisen yhteisön työntekijään. 42786: 42787: 42788: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 42789: 42790: Valto Käkelä. Juha Rihtniemi. 42791: Heikki Bykkäälä. Leo Häppölä. 42792: 990 42793: 42794: VII,19. - Lak.al. N: o 147. 42795: 42796: 42797: 42798: 42799: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttami- 42800: sesta. 42801: 42802: 42803: E d u s k u n n a 11 e. 42804: 42805: Aikansa eläneen ja ristiriitoja herättävän manttaalikuntalaitosta jo täysin tarpeetto- 42806: manttaalikuntalaitoksen lakkauttaminen on mana. Manttaalikunnat eivät tarjoa pienintä- 42807: ollut vireillä vuosikymmeniä. Vuoden 1960 kään apua pienviljelijöille, mutta pakollisilla 42808: valtiopäivillä hyväksyttiin laki manttaali- manttaalimaksuilla rasittavat vähävaraista 42809: kuntalaitoksen lakkauttamisesta, mutta edus- pienviljelijäväestöä. 42810: kunnan silloinen vähemmistö äänesti lain le- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 42811: päämään yli vaalien. Vuoden 1962 vaalien 42812: jälkeisillä valtiopäivillä eduskunta hylkäsi että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 42813: po. lakkautuslain, vaikka asiantuntijat, har- van lakiehdotuksen: 42814: vaa poikkeusta lukuunottamatta, pitivätkin 42815: 42816: 42817: 42818: Laki 42819: manttaalikunnan lakkauttamisesta. 42820: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 42821: 42822: 1 §. ryhtyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat 42823: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnal- tarpeen manttaalikunnan toiminnan lopetta- 42824: lishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 an- miseksi. Tällöin selvitysmiehillä on oikeus 42825: nettuun asetukseen (21/98) sisältyvät sään- muuttaa manttaalikunnan omaisuutta ra- 42826: nökset manttaaliin pannusta maasta ja lai- haksi, sikäli kuin se selvitystä varten on tar- 42827: toksista sekä niiden omistajain ja haltijain peellista. Kiinteätä omaisuutta älköön kui- 42828: kuntakokouksesta, joista tässä laissa käyte- tenkaan luovutettako ilman kuntakokouksen 42829: tään nimitystä manttaalikunta. erityistä lupaa muutoin kuin myymällä se 42830: julkisessa huutokaupassa. 42831: 2 §. Tämän lain voimaan tultua saadaan mant- 42832: Manttaalikunnan pesä on selvitettävä vii- taalikunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä 42833: den vuoden kuluessa tämän lain voimaan määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys 42834: tulosta. sitä vaatii. 42835: Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuu- 42836: den kuukauden kuluessa tämän lain voimaan 4 §. 42837: tulosta valittava selvityksen toimeenpanoa Manttaalikunnan tuntemattamille velkojille 42838: varten yksi tai useampia selvitysmiehiä, joi- on hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen, 42839: den vaalista on ilmoitettava lääninhallituk- kun vuosihaasteessa määrättynä paikalle- 42840: selle. Jollei selvitysmiehiä määräajassa ole tulopäivänä ilmoittautuneet tai ennen ilmoit- 42841: valittu, määrää heidät lääninhallitus. tautumisajan päättymistä tiedossa olleet vel- 42842: kojat ovat saaneet täyden suorituksen sekä 42843: 3 §. tarpeelliset varat on pantu erilleen riitaista, 42844: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa mant- erääntymätöntä tai muuta sellaista saamista 42845: taalikunnan asioita selvityksen aikana sekä varten, jonka maksamista ei voida välittö- 42846: VII,19. - Haapasalo ym. 991 42847: 42848: mästi toimittaa, manttaalikunnalle jää omai- ninhallitukselle. Senkin jälkeen, kun sel- 42849: suutta, varat on käytettävä kuntakokouksen vitys on saatettu loppuun, selvitysmiesten 42850: päättämällä tavalla johonkin maataloutta asiana on tarvittaessa käyttää manttaalikun- 42851: edistävään tarkoitukseen. nan puhevaltaa. 42852: Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä 6 §. 42853: järjestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta Selvityksen aikana kuntakokoukseen edel- 42854: 1869 annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68) leen sovelletaan 1 §: ssä mainitun asetuksen 42855: on säädetty. Milloin manttaalikunnan omai- säännöksiä kuitenkin niin, että kuntakokouk- 42856: suus ei riitä sen velan maksamiseen, kanta- seen saavat ottaa osaa ainoastaan ne mant- 42857: koon manttaalikunta selvitysaikana mant- taaliin pannun maan ja laitosten omistajat 42858: taalimaksua niin, että velka voidaan suorit- ja haltijat, jotka lain voimaan tullessa ovat 42859: taa. kuntakokouksessa äänioikeutettuja. 42860: 5 §. 42861: 8elvitysmiesten on kultakin kalenterivuo- 7 §. 42862: delta kahden kuukauden kuluessa sen päät- Tehtävä, jdka muualla laissa on asetettu 42863: tymisestä annettava kuntakokoukselle tili manttaaliin pannun maan ja laitosten omis- 42864: sekä selostus niistä toimista, joihin he ovat tajien ja haltijain kuntakoko~selle, siirtyy 42865: ryhtyneet manttaalikunnan toiminnan lopet- tämän lain voimaan tullessa kunnalle. 42866: tamiseksi. 42867: Selvityksen tultua suoritetuksi selvitys- 8 §. 42868: miesten on viivytyksettä annettava kunta- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- 42869: kokoukselle lopputilitys. Selvityksen lop- misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase- 42870: puunsaattamisesta on tehtävä ilmoitus lää- tuksella. 42871: 42872: 42873: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 42874: 42875: K. F. Haapasalo. U. H. Voutilainen. Voitto Hellsten. 42876: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen. Antti A. Halme. 42877: Reino Breilin. Kalle Matilainen. Valto Käkelä. 42878: Heikki Hykkäälä. Dmo Paananen. Sakari Knuuttila. 42879: Eino Raunio. Uljas M'åkelä. Valdemar Sandelin. 42880: Veikko Kokkola. Antero Väyrynen. Antti 0. Pennanen. 42881: V. 0. M'åkinen. 42882: 992 42883: 42884: VII,20.- Lak.al. N: o 148. 42885: 42886: 42887: 42888: 42889: Laiho ym. : Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta. 42890: 42891: 42892: E d u s k u n n a H e. 42893: 42894: Mantta:alikuntalaitoksen tarpeettomuus on vanhentunut. Vuoden 1965 valtiopä;ivillä hy- 42895: perustellusti tuUut selvitetyksi niissä toivo- väksyttiin laki manttaali:kunnista, mutta 42896: mus- ja [akaloitteissa, joita viimeisten vuosi- eduskunnan silloinen vähemmistö äänesti lain 42897: kymmc.nien kuluessa on eduskunnalle tehty, lepäämään yLi vaahen. Laki- ja talousvalio- 42898: samoinkuin eduskunnassa käydyissä 'kieskuste- kunnan mietintöön liitetyssä vas.em:måston yh- 42899: luissakin. Niissä on (J<Soitettu, ettei manttaali- teisessä vasrtalauseoosa sanotaan: ''Vaikka la- 42900: kunnalla ole ,enää mitään muuta tehtävää ki:ehdotus sisältääkin huomattavia uudistuk- 42901: kuin omaamansa v•erotusoikeutta hyväkseen srra nykyiseen manttaalikuntalaitosta koske- 42902: käyttäen koota varoja ja jakaa ne. Vanhaa, vaan lainsäädäntöön verrattuna, jää edelleen 42903: epäikamanvaltaista manttaalikuntalitoksen kyseenalaiseksi laåtoksen tarpeel1isuus. Mikäli 42904: päätäntävaltaa hyväkseen käyttäen suurten manttaalikuntia ei lainsäädännöllä tarpeetto- 42905: tilojen omistajilla on mahdollisuus saneHa mina Jakka.uteta, tulisi ne tehdä vapaaehtoi- 42906: kanrreitujen verojen jako. Käytäntö todistaa, siksi." 42907: että kootut vamt on yleensä lahjoitettu Maa- Käytännössä on todettu, että mantta.alikun- 42908: taloustuottajain Keskusliitolle tai sen a.laisille nilla ei 'enää ole mitään kunnan toimintapii- 42909: järj,estöille tai porvarillisten seuratalojen toi- riin verr3Jttavia tehtäviä. Manttaalikuntalai- 42910: minnan tukemiseen ja nillden velkojen mak- toksen ylläpitämiseen nykyoloissa ,ei ole ai- 42911: samisiin. hetta. Se tehtävä, joka manttaa.Hkunnilla on 42912: VailMa manttaalikuntalaitoksen säilyttä- maatalousväestön yhteisten asiain hoitajana, 42913: mistä ,puoltavien porvarillistenkin piirien ta- voidaan hoitaa vapaaehtoisten yhtymien pii- 42914: holla ollaan pakotettuja myöntämään tämän rissä. Koska manttaalikuntalaitoksella ei ole 42915: laitoksen aikansa eläneisyys, puolletaan sen mitään muuta merkitystä kuin muutenkin 42916: olemassaolemista kuitenkin sillä verukkeella, raskaan vemrtuksen alaisena olevan pienvilje- 42917: että sillä olisi merkitystä maatalousväestön lijäväestön rlistäminen, on tällajsen laitoksen 42918: yhteisten asiain hoitamisessa. Tällaiset väit- lakkauttaminen välttämätöntä. 42919: tämät kumoutuvat kuitenkin sillä, että Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 42920: manttaaJikuntien järjestysmuoto, jota koske- 42921: vat säännökset edelleen sisältyvät maalais- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 42922: kuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä kesä- van lakiehdotuksen: 42923: kuuta 1898 annettuun asetukseen (21/98) on 42924: 42925: 42926: 42927: Laki 42928: manttaalikunnan lakkauttamisesta. 42929: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 42930: 42931: 1 §. nökset manttaaliin pannusta maasta ja lai- 42932: Tämä laki kumoaa maalaislmntain kunn3Jl- toksista sekä niiden omistajain ja haltijain 42933: lishallinnosta 15 päivänä ke.sä:kuuta 1898 an- kunta.kokouksesrta., joista tässä laissa käyte- 42934: nettuun asetukseen (21/98) sisältyvät sään- tään nimitystä manttaalikunta.. 42935: VII,20. - Laiho ym. 993 42936: 42937: 2 §. Manttaalikunnan vclat suoritetaan siinä 42938: Manttaalikunnan pesä on selvitettävä vii- järjestyksessä klllin 9 päivänä marraskuuta 42939: den vuoden kuluessa tämän lain voimaan tu- 1868 annetussa ,etuoikeusasetuksessa (32/68) 42940: losta. on säädetty. Milloin manttaalikunn.an omai- 42941: Manttaalikunnam. kuntakokouksen on kuu- suus ei riitä sen velan maksamiseen, kanta- 42942: den kuukauden kuluessa tämän lain voimaan koon manttaalikunta selvitysaikana mantt.aa- 42943: tulosta valittava selvityksen toimeenpanoa limaksua niin, että V€'lka voidaan suorittaa. 42944: varten yksi tai useampia selvitysmiehiä, joi- 42945: den vaalista on ilmoitettava lääninhallituk- 5 §. 42946: selle. Jollei selvitysmiehiä määräajassa ole Selvitysmiesten on kultalcin kalenterivuo- 42947: valittu, määrää heidät läänånhallitus. delta kahden kuukauden kuluesa sen päätty- 42948: misestä .annettava kuntakokoukselle tili sekä 42949: 3 §. selostus niistä toimista, johin he ovat ryhty- 42950: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa mant- neet manttaalikunn.an toiminnan lopettami- 42951: taalikunnan asioita selvityksen .aikana sekä seksi. 42952: ryhtyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat Selvityksen tultua suoritetuksi selvitys. 42953: tarpeen manttaalikunnan toiminnan lopetta- miesten on viivytyk:sittä annettava kunta- 42954: miseksi. Tällöin selvitysmiehillä on oikeus kokoukselle lopputilitys. Selvityksen loppuun- 42955: muuttaa manttaalikunnan omaisuutta ra- saattamisesta on tehtävä ilmoitus lääninhalli- 42956: haksi, sikäli kuin se selvitystä varten on tar- tukselle. Senkin jälkeen, kun selvitys on saa- 42957: peen. Kiinteätä omaisuutta älköön kuitenkaan tet!tu loppuun, selvitysmiesten asiana on tar- 42958: luovutettako ilman kuntakokouksen erityistä vittaessa käyttää manttaalikunnan puheval- 42959: lupaa muutoin kuin myymällä se julkisessa taa. 42960: huutokaupassa. 6 §. 42961: Tämän lain voimaan tultua saadaan mant- Selvityksen adk.ana kuntakokoukse&cm edel- 42962: taalikunnan toimintaa jatka:a ainoastaan siinä leen sovelletaan 1 § :ssä mainitun asetuksen 42963: määrin kuin ,tarkoituksenmukainen selvitys säännöksiä kuitenkin niin, että kuntakokouk- 42964: sitä vaatM. seen saavat ottaa osaa ainoastaan ne mant- 42965: 4 §. taaliin pannun maan ja laitosten omistajat ja 42966: Manttaalikunnan tuntemattomille velkojille haltijat, jotka lain voimaan tull~ma ovat 42967: on hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen, kuntakokouksessa äänioikeutettuja. 42968: kun vuosihaaste~ma määrättynä paikalletulo- 42969: päivänä ilmoittautuneet tai ennen ilmoittau- 7 §. 42970: tumisajan päättymistä tiedossa olleet velkojat Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu 42971: .ovat saaneet täyden suorituksen sekä tarpeel- manttaaliin pannun maan ja laitosten omis- 42972: Liset varat on pantu erilleen riitaista, erään- tajioo ja haltijain kuntakokoukselle, s:id.rtyy 42973: tymätöntä tai muuta sellaista saamista var- tämän lain voimaan tull~ma kunnalle. 42974: ten, jonka maksamista ei voida välittömästi 42975: toimittaa, manttaalikunnalle jää omaisuutta, 8 §. 42976: varat on käytettävä kuntakokouksen päättä- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- 42977: mällä tavalla johonkin maataloutta edistä- misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase- 42978: vään tarkoitukseen. tuksella. 42979: 42980: 42981: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 42982: 42983: Aimo Laiho. Martti Linna. 42984: Aleksi Kiviaho. Lyyli Koskinen. 42985: V. J. Rytkönen. Toivo Friman. 42986: Siiri Lehmonen. Kaino Haapanen. 42987: 42988: 42989: 42990: 42991: 125 E 529/66 42992: 994 42993: 42994: VII,21.- Lak.al. N:o 149. 42995: 42996: 42997: 42998: 42999: V. A. Virtanen ym.. Ehdotus laiksi arpajaislain muuttami- 43000: sesta. 43001: 43002: 43003: E d u s kun n a H e. 43004: 43005: Eduskunta hyväksyi 1 paiVana syyskuuta yleisön käytettävänä koskevat yleiset saan- 43006: 1965 arpajaislain (491/65), joka tuH voi- nökset. Viimeksi mainittujen säännösten mu- 43007: maan kuluvan vuoden alusta. Lakiin otettiin kaan lupa jo mainittujen automaattien ja 43008: muun muassa säännös, jonka mukaan ns. laitteiden asettamiseen maksua vastaan ylei- 43009: pikkuarpajaiset eräin edellytyksin saadaan sön käytettäväksi voidaan antaa automaatti- 43010: järjestää ilman erityistä lupaa. Lakia sää- toimintaa varten perustetulle julkisoikeudel- 43011: dettäessä tarkoitettiin nais- ja nuorisojärjes- liselle yhdistykselle varojen hankkimiseksi 43012: töjen sekä kotiseutu- ja urheiluseurojen ja [aissa lueteltuihin tarkoituksiin. Laista puut- 43013: erilaisten hyväntekeväisyysyhdistysten toi- tuu kuitenkin varojen jakoa koskevat sään- 43014: meenpanemissa juhlissa järjestettyjä tavan- nökset, mitkä on annettu asetuksella. Ottaen 43015: omaisia, vähätuottoisia ja luonteeltaan tila- huomioon puheena olevista varoista jaetta- 43016: päisiä arpajaisia, kuten lakiehdotuksen pe- vien avustusten merkityksen maamme vapaa- 43017: rusteluissa mainitaan. Lain sanamuoto sallii ehtoista sosiaalista toimintaa harjoittaville 43018: kuitenkin eräiden tavara-arpajaisiksi katsot- kansalaisjärjestöille sekä kertyvien varojen 43019: tavien pelien, kuten esimerkiksi Englannissa määrän, on avustusten jakoa koskevia sään- 43020: ja Ruotsissa runsaasti harrastettavan bingo- nöksiä pidettävä varsin olennaisina koko 43021: pelin järjestämisen varojen keräyksen kan- raha-automaattitoiminnalle ja ne olisi sen 43022: nailta varsin laajoissakin mittasuhteissa ilman vuoksi otettava arapajaislakiin. 43023: viranomaisen lupaa tai edes viranomaiselle Voimassa olevan, maaliskuun 2 päivänä 1962 43024: tehtävää ilmoitusta. Kun mainittu bingo- annetun raha-automaattiasetuksen 27 § :n 43025: peli, jota ei arpajaislakia säädettäessä ole mukaan raha-automaattiyhdistyksen tuotto 43026: voitu ottaa huomioon, aivan ilmeisesti on lä~ jaetaan vuosittain avustuksina oikeuskelpoi- 43027: hiaikoina leviämässä myös Suomeen, olisi sille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille, 43028: tehtävä mahdolliseksi antaa bingo- ja muita jotka toimivat asetuksessa (ja arpajaislaissa) 43029: sen kaltaisia, tavanomaisista arpajaisista mainituilla toimialoilla. Jo kuudentoista vuo- 43030: poikkeavia pelejä koskevia järjestys- ym. tar- den ajan noudatetun käytännön mukaan val- 43031: peelliseksi katsottavia määräyksiä asetuksella tioneuvosto on toimittanut avustusten jaon 43032: sihloinkin, kun tällaisia pelejä järjestetään kerran vuodessa, mitä asetuksen sanamuo- 43033: arpajaislain 2 § :n 2 momentissa tarkoite- donkin on katsottu edellyttävän. Viime vuo- 43034: tuissa olosuhteissa. Arpajaislakiin tehtävä den aikana kuitenkin on poikettu tästä peri- 43035: edellä tarkoitettu täsmennys aiheuttaisi vas- aatteesta myönnettäessä kahdessa tapauksessa 43036: taavan muutoksen voimassa olevaan arpajais- avustusta varsinaisen avustusten jaon sano- 43037: asetukseen tai sisäasiainministeriössä parhail- tulta vuodelta tultua jo toimitetuksi. Maini- 43038: laan valmisteltavana olevaan tavara-arpajais- tun 27 §: n mukaan valtioneuvosto voi har- 43039: asetukseen, johon myös puheena olevia peli- kintansa mukaan jättää jonakin vuonna 43040: toimintoja koskevat yksityiskohtaiset sään- 20 % yhdistyksen edellisen vuoden tuotosta 43041: nökset olisivat sopivimmin otettavissa. jakamatta ja näin jakamatta jätetyt varat 43042: Arpajaislaki sisältää raha- ja tavara-arpa- on jaettava avustuksina lähinnä seuraavien 43043: jaisia sekä vedonlyöntiä urheilu- ja hevos~ viiden vuoden kuluessa. Tällaisia edellisinä 43044: kilpailuissa koskevien yleisten säännösten vuosina jakamatta jätettyjä varoja on osoi- 43045: ohella myös eräiden peliautomaattien ja mui- tettu käytettäväksi mainituissa kahdessa 43046: den pelilaitteiden pitämistä maksua vastaan "ylimääräisessä" avustustenjaossa. 43047: vn,21.- V. A. Virtanen ym. 995 43048: 43049: Kun edellä selostetut raha-automaattiase- arpajaislaissa nimenomaan määrättävä yhdis- 43050: tuksen avustusten jakoa koskevat säännökset tyksen puhdas tuotto kokonaisuudessaan ker- 43051: ovat aiheuttaneet jakamisen ajankohdan ran vuodessa jaettavaksi avustuksina laissa 43052: osalta erilaisia tulkintoja eikä pelkästään mainittuihin tarkoituksiin. 43053: valtioneuvoston ha11kintaan perustuvan oi- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh- 43054: keuden jättää osa yhdistyksen tuotosta jona- dotamme, 43055: kin vuonna jakamatta voida katsoa olevan 43056: sopusoinnussa arpajaislaissa mainittujen näi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 43057: den varojen käyttötarkoitusten kanssa, olisi van lakiehdotuksen: 43058: 43059: 43060: Laki · 43061: arpajaislain muuttamisesta. 43062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä syyskuuta 1965 annettuun arpa- 43063: jaislain (491/65) 2 § : ään uusi 3 momentti ja muutetaan lain 3 § : n 4 momentti seuraa- 43064: vasti: 43065: 2 §. joittamaan perustetulle julkisoikeudelliselle 43066: yhdistykselle varojen hankkimiseksi yleisen 43067: E.dellä 2 momentissa mainituin edellytyk- kansanterveyden edistämiseen, lastensuojelun 43068: sin tavanomaisista arpajaisista poikkeavin tukemiseen, aistiviallisten huoltamiseen, van- 43069: tavoin järjestettävästä muusta sellaisesta .toi- husten huollon tukemiseen, invalidihuollon 43070: minnasta, jossa siihen osallistuvalle luvataan tukemiseen, nuorisokasvatuksen kehittämi- 43071: arpomisella tai muulla sattumaan perustu- seen, valmistautumiseen ihmishenkien suoje- 43072: valla toimituksella määrättävä voitto, voi- lemiseen ja pelastamiseen suuronnettomuuk- 43073: daan kuitenkin määrätä asetuksella. sissa ja kaikille avoimien lomanviettopaikko- 43074: jen hankkimiseen tai ylläpitämiseen taikka 43075: 3 §. tähän verrattavaan lomanviettomahdollisuuk- 43076: sien edistämiseen. Yhdistyksen puhdas tuotto 43077: Peliautomaattien ja muiden 1 § : n 2 mo- on kokonaisuudessaan kerran vuodessa jaet- 43078: mentissa tarkoitettujen pelilaitteiden pitämi- tava avustuksina oikeuskelpoisille yleishyö- 43079: seen maksua vastaan yleisön käytettävänä dyllisille yhteisöille ja säätiöille. 43080: voidaan antaa lupa automaattitoimintaa har- 43081: 43082: 43083: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 43084: 43085: Viljo Virtanen. Magnus Kull. Dmari Linna. 43086: Lyyli Aalto. V. J. Rytkönen. A-V. Perheentupa. 43087: Uljas Mäkelä. V. 0. M'åkinen. Irma Rosnell. 43088: U. H. Voutilainen. Taisto Sinisalo. Sulo Suorttanen. 43089: Voitto Hellsten. Väinö VilP.oniemi. Reino Kangas. 43090: Margit Eskman. Valdemar Sandelin. Toivo Friman. 43091: Esko Niskanen. T. Saloranta. 43092: 996 43093: 43094: VU,22.- La.k.al. N: o 150. 43095: 43096: 43097: 43098: 43099: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi evankeZisZuterilaisten seurakun- 43100: tien virkataloista ja rakastoista annetun lain muuttami- 43101: sesta. 43102: 43103: 43104: 43105: E d u s kun n a 11 e. 43106: 43107: Vuoden 1919 hallitusmuodossa julistettua taa yhteisöjä niiden kunnallisveron alaisista 43108: uskonnonvapauden periaatetta ei ole toteu- tuloista. 43109: tettu yhteiskunnallisessa elämässä siinä laa- Siten ovat velvollisia suorittamaan kirkolle 43110: juudessa kuin hallitusmuodossa vahvistettu veroa osakeyhtiöt, avoimet kommandiitti- ja 43111: periaate edellyttää. Syynä tähän ovat monet laivanisännistöyhtiöt, osuuskunnat tai muut 43112: uskonnonvapauden tiellä olevat yhteiskun- yhtymät sekä kaikki yhdistykset. Kirkko ve- 43113: nalliset esteet, joita ei ole vieläkään lainsää- rottaa siten mm. asunto-osakeyhtiöitä, vaikka 43114: dännöllä kumottu. niiden osakkeenomistajat ovat kaikki kirkosta 43115: Valtionkirkon etuoikeutettu asema yhteis- eronneita, ja pienimpiäkin elinkeinon tai 43116: kunnassa on pahimpana esteenä uskonnonva- ammatin harjoittamiseksi perustettuja vero- 43117: pauden toteutumiselle. Siihen nojautuen tusoikeudellisia yhtymiä, joissa esim. kaksi 43118: kirkko ulottaa kahlitsevan vaikutuksensa kirkosta eronnutta harjoittaa elinkeinoa tai 43119: koko kulttuurielämäämme ja estää nykyai- ammattia yhteistoiminnassa yhteiseen las- 43120: kaisen kasvatus- ja opetustoiminnan sekä tie- kuun, samoin kirkko verottaa yhdistyksiä kat- 43121: teellisen tutkimustyön kehittymistä. Yhä ki- somatta siihen, kuuluvatko niiden jäsenet 43122: ristyvässä kansainvälisessä kilpailussa kult- kirkkoon vai ei, sekä hyvin laajasti talous- ja 43123: tuuritasosta tämä koituu maallemme vaka- liike-elämää, koska se on rakentanut suurim- 43124: vaksi vaaraksi ja loukkaa uskonnonvapautta. maksi osaksi yhteisöjen pohjalle. 43125: Kirkon jo säätyajoilta peräisin olevien talou- T,alous- ja liike-elämään kohdistuva kirkon 43126: dellisten etuoikeuksien vuoksi käytetään verotus siirtyy kohonneina kustannuksina 43127: maassamme vuosittain moninkertaisesti suu- kuluttajien maksettavaksi. Siten myös tätä 43128: rempi summa yhteiskunnan varoja aikansa tietä pakotetaan kirkosta eronneetkin välilli- 43129: eläneiden käsitysten levittämiseen kuin tie- sesti maksamaan kirkolle veroa. Yhden kat- 43130: teelliseen tutkimustyöhön, vaikka epäusko somustavan tukeminen tällaisella pakkovero- 43131: näiden käsitysten todenperäisyyteen on levin- tuksella on kaikkea muuta kuin vapautta 43132: nyt jo kirkon omien muurienkin sisäpuolelle. omantunnon kysymyksissä. 43133: Kirkon taloudelliset etuoikeudet pakotta- 43134: vat vielä monessa muodossa kirkosta eron- Eduskunnan on jo korkea aika ryhtyä 43135: neenkin osallistumaan kirkon ylläpitoon ja· toteuttamaan uskonnonvapautta käytännölli- 43136: sen toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. sessä yhteiskunnallisessa elämässä, kun maas- 43137: Niinpä esim. uskonnon opetuksesta ja uskon- samme on ollut sen niminen lakikin voimassa 43138: nonopettajien koulutuksesta johtuviin menoi- jo yli 40 vuotta. Tätä asiaa edistäisi osaltaan 43139: hin joutuvat osallistumaan kaikki veronmak- se, että kirkon oikeus verottaa yhteisöjä ku- 43140: sajat, myös kirkosta eronneet. Vaikka kirk- motaan. 43141: koon kuulumaton onkin vapautettu henkilö- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 43142: kohtaisesta kirkonverosta, joutuu hän kuiten- 43143: kin maksamaan kirkolle välillisesti myös ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 43144: roa sen kautta, että kirkolla on oikeus verot- van lakiehdotuksen: 43145: VII,22. - Sinisalo ym. 997 43146: 43147: 43148: Laki 43149: eva.nk:eHsluterila.isten seurakuntien virkataloista ja. ra.ha.stoista. annetun 43150: Ia.in muuttamisesta.. 43151: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan evankelisluterilaisten seurakuntien vir- 43152: kataloista ja rahastoista 25 päivänä helmikuuta 1966 annetun lain (106/66) 13 § näin 43153: kuUJluvaksi: 43154: 13 §. 43155: Varojen hankkimiseksi seurakunnan talous- maksettavaksi on pantu kunnallisveroa, ei 43156: arvioon otettujen menojen suorittamiseksi on, kuitenkaan henkilö, joka ei ole evankelislute- 43157: jollei seurakunnan varsinaiset tulot ja käy- rilaisen seurakunnan jäsen, ei muu uskon- 43158: tettävissä olevat pääomat riitä, määrättävä nollinen yhdyskunta ja sen seurakunta eikä 43159: kannettavaksi kirkollisvero, jonka suoritta- osakeyhtiö, avoin-, kommandiitti- tai laivan- 43160: miseen ottavat osaa kunnallisverotuksessa isännistöyhtiö, osuuskunta, säätiö tai muu 43161: taksoitettujen tulojen mukaan kaikki, joiden yhtymä tai yhdistys. 43162: 43163: 43164: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 43165: 43166: Taisto Sinisalo. Eino Tainio. 43167: Rainer Virtanen. Aarne Pulkkinen. 43168: Olavi J. Laine. 43169: 998 43170: 43171: VII,23.-La.g.mot. N:o 151. 43172: 43173: 43174: KuU m.fl.: Förslag till lag angående ändring at' lagen om 43175: socialkjälp. 43176: 43177: Ti11 Riksdagen. 43178: 43179: Inom vår sooialvård har vi problem, som som i sin helhet betalar kostnaderna för so- 43180: kräver snabba Mgärder av statsmakten. Ett cialhjälp utgiven åt en zigenare. För mindre 43181: av dessa problem är zigenarbefolkningens an· kommuner ter detta sig som stora utgifter, 43182: passning i samhället. Hela problem.komplexet då det framgått att zigenarna i a.llmänhet 43183: är vis9erlligen av den art, att det kräver oftare är i behov av socialhjälv än andra in- 43184: åtgärder på lång sikt som bör vara baserade vånare. 43185: på en noggrann utredning. Dook synes det Kommunernas farhågor för ökade soeiala 43186: vara av nöden att med de1lösningar råda kostnader, vilka de ej kan få ersatta av an- 43187: omedelbar bot på vissa missförhållanden å nan kommun då zigenarnas mantalsskriv- 43188: zigenarnas ställning inom socialvården. Illingsort ofta är oklar, har lett till att vård- 43189: I vårt ~and har vi ca 4 500 zigenare. Detta Jösningarna ofta gjorts på mycket kort sikt. 43190: är enligt nordiska mått en synnerligen hög Detta betyder att zigenarna ställts utanför 43191: siffra, då t.ex. Sverige endast har ca 1000 den moderna soeialvårdens allt större möj- 43192: zigenare. Medan man i Sve:cige vidtagit en ligheter till effektiv vård. 43193: del åtgärder på längrre sikt, har problemet Emedan li>sandet av zigenarnas anpassning 43194: hos ~ tillsvidare inte rönt vederbörlig upp- i vårt samhälle måste anses såsom en statlig 43195: märksamhet från statsmaktens sida. uppgift oeh då täckandet av deras social- 43196: I samband med att tidningspressen för ea hjälpskostnader kan 8l1Bes säsom ett steg mot 43197: ett år refererart; ett upprör.ande fall, då en denna lösning, synes det vara riktigt wtt 43198: liten flieka inte bereddes normal samhälJs.. dessa kostnader helt e11lägges ·av staten. 43199: vård av n.ågra lrommuner, framgick det även Med stöd av det ovanstående föreslås, 43200: att kommunernas farhågor i det närmaste 43201: var av ekonomisk art. Enligt gällande lag att Riksdagen måtte godkänna föZ.. 43202: om socialhjälp blir kommunen vanJ.rigtvds den jande lagförslag: 43203: 43204: Lag 43205: angående ändring av lagen om socialhjälp. 43206: I enlighet med Riksdagens beslut fogas mll 43 § lagen om socialhjälp av den 17 43207: februari 1956 (116/56) ett nytrt 5 mom. och 1Jill 45 § ett nytt 4 mom. som följer: 43208: 43 §. 45 §. 43209: 43210: Kommunen äger rätt att erhålla full er- Ansökan om i 43 § 5 mom. avsedd ersätt- 43211: sättning ur statell'S medel för sociaJ.hjälp, ning göres på skild bl~t. 43212: som enligt 1 eller 2 § lämnats åt person till- 43213: hörande zigenarbefolkningen. 43214: 43215: Helsingfors den 26 april 1966. 43216: 43217: Magnus KuU. Ragnar Granvik. 43218: Verner Korsbäck. Ingvar S. Melin. 43219: Kristian Gestrin. Jouni Apajalahti. 43220: Georg Backlund. 43221: 999 43222: 43223: VII,23. - Lak.al. N :o 151. Suomennos. 43224: 43225: 43226: Kull ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta. 43227: 43228: E d u s k u n n a ll e. 43229: Maamme sosiaalihuollon piirissä on ongel- kustannukset. Pienille kunnille tämä näyttää 43230: mia, jotka vaativat nopeita toimenpiteitä aiheuttavan suuria menoja, kun on osoittau- 43231: "YaltiovaJ.lan taholta. Eräs näistä ongelmista tunut, että mustalaiset yleensä useammin 43232: ·on mustalaisväestön sopeuttaminen yhteis- ovat huoltoavun tarpeessa kuin muut asuk- 43233: kuntaan. Tosin koko ongelmavyyhti on sen kaat. 43234: laatuinen, että se vaatii toimenpiteitä pit- Kuntien pelätessä lisääntyviä sosiaali- 43235: källe tähdäten ja niiden tulee perustua tark- kuluja, joista ne eivät voi saada korvausta 43236: kaan selvitykseen. Näyttää kuitenkin tarpeel~ muulta kunnalta, koska mustalaisten henki~ 43237: liselta osaratkaisuin välittömästi poistaa kirjoituspaikka useasti on epäselvä, on jou-' 43238: eräitä mustalaisten sosiaalihuoltoa koskevia duttu siihen, että huoltoa koskevat ratkaisut 43239: epäkohtia. usein on tehty hyvin lyhyttä aikaa silmällä 43240: Maassamme on noin 4 500 mustalaista. pitäen. Tämä tietää sitä, että mustalaiset 43241: Pohjoismaisten mittojen mukaan tämä on ovat jääneet vaille nykyaikaisen sosiaalihuol-' 43242: sangen suuri luku, kun esim. Ruotsissa on 1on tarjoaman tehokkaan hoidon yhä laaje- 43243: vain noin 1 000 mustalaista. Ruotsissa on\ nevia mahdollisuuksia. 43244: ryhdytty erinäisiin pitkälle tähtääviin toi-· Koska mustalaisten yhteiskuntaansopeutta- 43245: menpiteisiin, mutta meillä tämä ongelma miskysymyksen ratkaisemisen on katsottava 43246: sitävastoin ei toistaiseksi valtiovallan taholta kuuluvan valtion tehtäviin ja kun heidän 43247: ole saanut osakseen asianmukaista huomiota. huoltoapukustannustensa suorittamista on 43248: Sanomalehdistön selostaessa noin vuosi sit- pidettävä askeleena oikeaan suuntaan . tuon 43249: ten kuohuttavaa tapausta, jossa pienelle ty- kysymyksen ratkaisemiseksi, tuntuu olevan 43250: tölle eräiden kuntien taholta ei annettu nor- paikallaan, että yaltio kokonaan suorittaa 43251: maalia yhteiskunnallista huoltoa, kävi myös sanotut kustannukset. 43252: ilmi, että kuntien pelko oli lähinnä tail.oudel- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, 43253: lista laatua. Voimassa olevan huoltoapulain 43254: mukaan kunta tavallisesti joutuu kokonaan että Eduskunta hyväksyisi sev.raa- 43255: maksamaan mustal·aiselle -annetun huoltoavun van lakiehdotuksen: 43256: 43257: Laki 43258: huoltoapulain muuttamisesta. 43259: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun huolto- 43260: apulain (116/56) 43 § :ään uusi 5 momentti ja 45 § :ään uusi 4 momentti näin kuulu- 43261: vina: 43262: 4 §. 45 §. 43263: 43264: Kunnalla on oikeus saada valtion "Yaroista 43 § : n 5 momentissa tarkoitettua kor- 43265: täysi korvaus huoltoavusta, joka 1 tai 2 § :n "Yausta koskeva anomus on tehtävä eri lomak- 43266: mukaan on annettu mustalaisväestöön kuulu- keella. 43267: valle henkilölle. 43268: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 43269: 43270: Magnus Kull. Ragnar Granvik. 43271: Verner Korsbäck. Ingvar S. Melin. 43272: Kristian Gestrin. Jouni Apajalahti. 43273: Georg Backlund. 43274: 1000 43275: 43276: VII,24. - Lak.al. N: o 152. 43277: 43278: 43279: 43280: 43281: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muutta•tnisesta. 43282: 43283: 43284: E d u s kun n a He. 43285: 43286: Sen jälkeen kun lait työsuhteen perus- huomattava pitkä, on mielestämme tarpeel- 43287: teella maksettav·asta e'läkkeestä antavat elä- lista, että huoltoapulain 5 § muutettaisiin 43288: keturvan, ei huoltoapulain mukaan maksetta- niin, että se antaisi työntekijälle paremman 43289: valla eläkkeellä ole enää merkitystä. Kun turvan kuin nyt voimassaolevassa laissa. 43290: kuitenkin siirtymäkausi siihen akaan, jolloin Edellä mainitsemaamme viitaten ehdo- 43291: laki työsuhteen perusteella maksettavasta tamme, 43292: eläkkeestä kuin myös laki lyhytaikaisten työ- 43293: suhteiden perusteella maksettavasta eläk- että Eduskunta hyväksyisi seur~ 43294: keestä antavat tarvit'liavan eläketurvan, on van lakiehdotuksen: 43295: 43296: 43297: Laki 43298: huoltoapulain muuttamisesta. 43299: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun 43300: huoltoapulain (116/56) 5 § näin kuuluvaksi: 43301: 43302: 5 §. 43303: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on mioon työntekijän saamaa kansaneläkettä tai 43304: oNut saman työnantajan työssä tai:kka pal- muuta siihen verrattavaa sosiaalista avus- 43305: vellut samassa liikkeessä tai yrityksessä vä- tusta tai eläkettä. Elatus on maksettava nii- 43306: hintään kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana den perusteiden mukaan, jotka sosiaaliminis- 43307: menettänyt työkykynsä siinä määrin, ettei teriö ottamalla huomioon paikkakuntien elin- 43308: voi itseään työllä elättää, on hänellä oikeus kustannusten kalleuden vahvistaa kutakin 43309: sooda kuolinpäiväänsä asti elatuksensa työn- kuntaa varten. 43310: antajaltaan tai hänen perillisihään tahi liik- Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta 43311: keen taikka yrityksen omistajalta. tässä pykä[ässä on säädetty, työntekijällä ei 43312: Liikkeen tai yrityksen omistajan tai hal- kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä me- 43313: tijan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sa- netyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheut- 43314: nottuun oikeuteen. tanut sen rikollisella toiminnalla, kevytmieli- 43315: Edellä 1 momentissa tarkoitetun elatuksen sellä elämällä tai muulla törkeällä tuotta- 43316: suuruutta määrättäessä älköön otettako huo- mukseUaan. 43317: 43318: 43319: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 43320: 43321: Kalle Matilainen. Valde Nevalainen. 43322: Valto Käkelä. Sulo Hostila. 43323: Heikki Hykkäälä. Uljas Mäkelä. 43324: 1001 43325: 43326: VU,25.- L&k.al. N: o 153. 43327: 43328: 43329: 43330: 43331: Weckman ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulai"" muuttamisesta. 43332: 43333: 43334: Eduskunnalle. 43335: 43336: Kansaneläkelakia laadittaessa edellytettiin, Kun työnantajan suorittama huoltoapulain 43337: että kansaneläkkeen maksaminen ei vaikuta 5 §: n edellyttämä elatus olisi suoritettava vä- 43338: vähentävästi työntekijäin työnantajaltaan hentämättömänä silloinkin, kun työntekijä 43339: saamaan elatukseen. Siitä huolimatta on jo saa kansaneläkettä tai muuta s:tihen verratta- 43340: vuosia vallinnut sellainen epäoikeudenmukai- vaa sosiaalista avustusta tahi eläkettä, olisi 43341: suus, että jokaisen kansaneläkkeen korotuksen huoltoapulakiin otettava tästä nimenomainen 43342: jälkeen työnantajat vähentävät huoltoapulain sää.nnös. 43343: 5 § : n perusteella maksamastaan eläkkeestä Tämän perusteella ehdotamme kunnioitta- 43344: edellämainitun korotuksen. Tästä epäkohdasta vasti, 43345: aJ:h.eutuen ovat nykyiset huoltoapulain 5 § : n 43346: mukaan työntekijöille maksettavat eläkkeet että Edusku,ta hyväksyisi seuraa- 43347: aivan riittämättömät. va"" Zakiehdotukse"": 43348: 43349: 43350: Laki' 43351: huoltoapulain muuttamisesta. 43352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun 43353: huoltoaJPulain (116/56) 5 § näin kuuluvaksi: 43354: 43355: 5 §. 43356: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on muuta siihen verrattavaa sosia:aJ.ista avus- 43357: ollut saman työnantajan työssä taikka palvel- tusta tai ,eläkettä. Elatuksen suuruuden mää- 43358: lut samassa liikkeessä tai yrityksessä vähin- rää, eUei siitä sovita, sen kunnan sosiaali- 43359: tään kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana lautakunta, jonka alueella työntekijä asuu. 43360: menettänyt työkykynsä siinä määrr.in, ettei Elatus on määrättävä niiden perusteiden 43361: voi itseään työllä elättää, on hänellä oikeus mukaan, jotka sosiaaliministeriö ottamalla 43362: saada kuolinpäiväänsä asti elatuksensa työn- huomioon paikkakuntien elinkustannusten 43363: antajaltaan tai hänen perillisiltään tahi liik- kalleuden vahvistaa kutakin kuntaa varten. 43364: keen taikka yrityksen omistajalta. Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta 43365: Liikkeen tai yrityksen omistajan tai halti- tässä pykälässä on säädetty, työntekijäLlä ei 43366: jan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sanot- kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä me- 43367: tuun oikeuteen. netyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheut- 43368: Edellä. 1 momenti&c;m tarkoitetun elatuksen tanut sen rikollisella toiminnalla, Irevytmieli- 43369: suuruutta määrättä:essä älköön otettako huo- sellä elämällä tali muulla törkeällä tuottamuk- 43370: mioon työntekijän sa:amaa kansaneläkettä tai sell.aan. 43371: 43372: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 43373: 43374: Kaisu Weckman. Lauha. Männistö. Väinö R. Virtanen. 43375: Aulis Juvela. Pauli Puhakka. Pekka. Silander. 43376: Pa.a.vo La.gerroos. 43377: 126 E 529/66 43378: 1002 43379: 43380: VU,26.- Lak.al. N: o 154. 43381: 43382: 43383: 43384: 43385: V. R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muutta- 43386: misesta. 43387: 43388: 43389: Ed u skunn alle. 43390: 43391: Köybäånhoito1ain huoltoapulaiksi muutta- perimään takaisin, kun perheen huoltaja on 43392: misen yhteydessä jäi lakiin edelleen ankarat onnistunut työhön pääsemään tai jos perheen 43393: määräykset huoltoaVUSitusten takaisin mak- piiristä jo poissa olevat lapset saavat vähän- 43394: samisen velvollisuudesta. Nämä määräykset kin ansiotuloja. Näissä tapauksissa ei huolto- 43395: ovat jopa niinkin ankaria, että korvaus an- viranomaisia näy pmdättävän riittävästi se- 43396: netusta huoltoavusta voidaan periä aVUllSaa- kään, että perheet tarvitsisivat välttämättä 43397: jan lapsilta tai vanhemmilta. Voipa kunta itse kaikki ansiotulonsa aikaisemmista vcloista 43398: varojen puutteessa korvausvelvolJillse:lta periä selviytyäkseen. 43399: huoltoavun takaisin työllä työlaitoksessa. .Aiheetta ei kansalaisten keskuudessa var- 43400: Lakia valmistelevassa komiteassa olivat maankaan kysytä, miksi pitää maksaa takai- 43401: korvaussäädökset vHkkaan pohdinnan alai- sin sellainen yhteiskunnallinen avustus, jota 43402: sina, mutta perhekokonaisuuden säilyttämi- annetaan vain äärim:mä.isessä avuntarpeessa 43403: seen vedoten nämä epäinhimilliset määräyk- oleville ihmisille, kun samanaikaisesti yhteis- 43404: set uuteen huoltoapulakiin edeJ.leen jätettiin. kunnallisia varoja käytetään varakkaitten 43405: Erikoisen suurta huolta annettujen huolto- kansaJaJispiirienkin tukemiseen ilman min- 43406: apujen takaisinkorvaaminen aiheuttaa koti- käänl·aista takaisinmaksamisen velvollisuutta. 43407: avustusta saaville henkilöille. Hyvin useat Edellä olevan johdosta ehdotamme, 43408: kunnat tulkitsevat huoltoapulain korvaus- 43409: määräyksiä ahtaasti ja niinpä eshlntyy ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 43410: pauksia, jolloin työttömyyden vuoksi per- van lakiehdotuksen: 43411: hoolle annettuja avustuksia ryhdytään heti 43412: 43413: 43414: 43415: Laki 43416: huoltoapulain muuttamisesta.. 43417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 17 päivänä helmikuuta 1956 anootun 43418: huoltoapulain (116/56) 4 § ja muutetaan lain 29, 30 ja 38 § seut~aavasti: 43419: 43420: 29 §. 43421: Sellaiselle henkilölle 1 § : n mukaan anne- apulain 11 § : n edellyttämänä kotiavustuk- 43422: tusta huoltoavusta, jonka elaJtuksesta ja hoi- sensa. Keneltiikään älköön otettako korvausta 43423: dosta toinen on 3 tai 5 §: n mukaan velvolli- siitä huoltoavusta, jonka hän on saanut en- 43424: nen vastaamaan, on kunnalla oikeus saada nenkuin on täyttänyt 16 vuotta. Myöskään 43425: 31 § :ssä mainitulla tavalla määrättävä kor- älköön keneltäkään otettako korvausta hä- 43426: vaus elatusvelvolliselta. nelle hänen täytettyään 16, mutta ei 21 43427: vuotta annetusta huoltoavusta, elilei avustami- 43428: 30 §. sen syynä ole ollut hänen huolimattomuuten- 43429: Keneltäkään älköön korvausta otettako sa, kevytmielinen tai pahantarpaå.nen elämänsä 43430: siitä huoltoavusta, joka on annettu huolto- tahi muu sellainen 'filYY. 43431: VII,26. - V. B. Virtanen ym. 1003 43432: 43433: Milloin huoltoavun antamisen syynä on ol- nut korvausvelvollisen suorittaessa korvausta 43434: lut avunsaajan tuberkuloosi, miclisairaus, va- työllään 40 ja 41 § : n mutkaan. 43435: j.aamielisyys, karutumatauti tai muu pitkäl- 43436: listä hoitoa vaativa sairaus, älkoon korvausta 38 §. 43437: perii:Jtäkö muutoin kuin 33 § : ssä tai 34 § : n Hakemus 28, 29 ja 36 §: n mukaisen kor- 43438: 1 momootissa mainituin tavoin, ellei siihen vauksen saamisesta on tehtävä lääninhalli- 43439: oLe erityistä syytä. Korvauksen vaatimisesta tukse1J.e. Hakemukseen on liitettävä 9 § :n 1 43440: voidaan näin ikään luopua, milloin huolto- momentissa mainittu selostus sekä selvitys 43441: avun gyynä on ollut avunsaajan työttömyys, huoltoavun kustrunnuksista. 43442: johon hän ei itse ole ollut gyypää, taikka Vaatimus, joka perustuu 5 § :ssä mainit- 43443: muu kuin edellä mainittu sairaus tai rumiin- tuun elatusvclvollisuutoon, on pantava vi- 43444: Viika, sekä muulloinkin, kun siihoo katsota.an reille viimeistään huoltoavun antamista seu- 43445: olevan syytä. raavan kalenterivuoden aikana, uhalla, että 43446: Jos harkitaan, attä ·korvausvelvollinen kor- oikeus korvaukseen on menetetty siitä huolto- 43447: vausta suorittamalla vaarantruisi mahdollisuu- avusta, jota elatUEWelvolliinen, jolta korvausta 43448: den itsensä ja omruistensa el'ättämiseen, älköön haetaan, ·ei ole suostunut korvaamaan. Muissa 43449: korvausta häneltä otetttako. tapauksissa noudatetaan, mitä saamisen van- 43450: Älköön korvausvelvolliselta otettako kor- hentumisesta yleisesti on voimassa. 43451: vausta siitä huoltoavusta, minkä henkilö, josta Huoltoapu katsotaan annetuksi silloin, kun 43452: hän on velvoilinen pitämään huolta, on saa- kunnalle on siitä syntynyt kustann:uk:sia. 43453: 43454: 43455: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 43456: 43457: Väinö R. Virtanen. · Aulis Juvela. 43458: Leo Suonpää. Lauha Männistö. 43459: Paavo Lagerroos. Pauli Räsänen. 43460: Kaisu Weckman. Georg Backlund. 43461: 1004 43462: 43463: vn,21 ~ Lak.al. N: o 155. 43464: 43465: 43466: 43467: 43468: Haapasalo ym..: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.. 43469: 43470: 43471: Eduskunnalle. 43472: 43473: Voimassa olevan, 28 pa.IVana syyskuuta seikka, ettei talvionginta piikillä ole rinnas- 43474: 1951 annetun kalastuslain 4 §: n mukaan on tettu kalastuslaissa onkimiseen, onkin herät- 43475: kunnassa olevalla vesialueelia jokaisella kun- tänyt enemmän tyytymättömyyttä kuin mi- 43476: nassa asuvalla oikeus erinäisin poikkeuksin kään muu kalastuslain määräys. Asiantilan- 43477: harjoittaa onkimista. Itse kalastuslaissa ei ole korjaamiseksi ehdotamme, että tämän sisäl- 43478: määritelty onkimista, vaan sen 4 §: n 3 mo- töinen muutos tehtäisiin kalastuslain 4 §: ään, 43479: mentin mukaan voidaan asetuksella määrätä, missä päinvastoni kuin nykyisessä asetuksessa 43480: onko jotakin kalastustapaa pidettävä onki- piikkionginta talvella jäältä rinnastettaisiin 43481: misena. Joulukuun 28 päivänä 1951 kalas- tavalliseen onkimiseen. Ne kokemukset, jotka 43482: tuslain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta on saatu pilkkionginnasta, eivät oikeuta käsi- 43483: annetun asetuksen (N:o 695/51) 2 §:n mu- tykseen, että tällä onkimisella vaarannettai- 43484: kaan kalastuslain 4 §: n 1 momentissa tarkoi- siin kalakannan säilyminen. Päinvastoin piik- 43485: tettuna onkimisena on pidettävä sellaista kionginta useissa tapauksissa vähentää vesis- 43486: onkimista, jota harjoitettaessa vapa tai siima töjen liian runsasta ja usein kitukasvuista 43487: on onkijan kädessä taikka käden ulottuvilla ahvenkantaa, mikä on estänyt arvokalojen 43488: eikä vieheenä ole piikki, uistin, perho tai lisääntymisen asianomaisessa vesistössä. Mi- 43489: muu keinotekoinen laite. käli kuitenkin arvokalan säilyminen ja li- 43490: Näyttää ilmeiseltä, että kalastuslakiasetus sääntyminen jossain hoidetussa vesistössä 43491: on supistanut onkimisen käsitettä nimen- voisi vaarautua nyt laajennettavaksi ehdo- 43492: omaan pilkkiämiseen nähden. Erittäinkin on- . tetun piikkiongintaoikeuden johdosta, esi- 43493: kimista ns. ketjupilkillä ei käsitteellisesti tämme, että tällaisissa kalanviljelysvesissä 43494: voida erottaa onkimisesta pohjaongella, ja tarvittaisiin omistajan tai haltijan lupa on- 43495: tapahtuvat pilkkiäminen ja muu onkiminen kimiseenkin. 43496: muutoinkin usein samalla tavalla onkijan On sanottu, että mikäli piikkionginta rin- 43497: vaihtaessa vain viehettä onkeensa. Useimmi- nastetaan muuhun onkimiseen, vähenisivät 43498: ten kuitenkin käytetään piikkiä pääasialli- kalastushoitomaksuista kertyvät kalavesien 43499: sesti talvella jäällä ongittaessa. Sensijaan hoitoon tulevat varat. Tämän vuoksi onkin 43500: avovedellä voi piikin käyttö, mikäli sitä hei- tarpeen, että kalastuslain 83 §: ää muutettai- 43501: tetään, olla rinnastettavissa heittouistimen siin siten, että kalastuksenhoitomaksun on 43502: käyttöön taikka sitä vedettäessä veneen pe- velvollinen suorittamaan jokainen 16 vuotta 43503: rässä uisteluun. Piikin käyttö avovedellä on- täyttänyt henkilö, vaikka hän vain harjoit- 43504: kimisessa voi niinmuodoin aiheuttaa väärin- taisi onkimista. Mahdollisten väärinkäytösten 43505: käsityksiä ja tulkintamahdollisuuksia, mitä ei estämiseksi ja valvonnankin kannalta olisi 43506: ole pelättävissä pilkillä ongittaessa jäältä tal- paikallaan, että jokainen 16 vuotta täyttä- 43507: visaikaan. nyt kalastaja osallistuisi myös kalastuksenhoi- 43508: Nimenomaan piikin käyttö onginnassa tal- toon. 43509: visaikaan on tullut erinomaisen suosituksi Huomioon ottaen ammattikalastajaväestön 43510: kalastusmuodoksi, ja tarjoaa se kymmenille- vaikean taloudellisen aseman lähinnä meren 43511: tuhansille kalamiehille virkistystä sekä vaih- ulkosaaristossa, olisi kalastuslain 83 § kui- 43512: telua ruokavalioon nimenomaan talvella, jol- tenkin muutettava siten, että ammattimaiset 43513: loin ulkoilumahdollisuudet muutoinkin ovat kalastajat olisi vapautettava kalastuksenhoito- 43514: rajoitetut samoinkuin ruokavaliokin. Se maksun suorittamisesta. Koska heidän luku- 43515: VII,27. - Haapasalo ym. 1005 43516: 43517: määränsä on suhteellisen vähäinen, ei tämä Asiantuntijat ovat äsken arvioineet, että 43518: tietäisi kalastuksenhoitomaksuista kertyvien tällä hetkellä meillä vesihehtari ja sen ka- 43519: tulojen vähentymistä. lasto edustaa n. 1 500-2 000 mk pääomaa. 43520: Kalastushoitomaksut kertyvät kalastajilta, Kalastusharrastuksen nykyisin valtavasti li- 43521: joista suurin osa on harrastajakalastajia eli sääntyessä tuottaa tämä pääoma myös tuloja. 43522: ts. urheilu-virkistys- ja kotitarvekalastajia. Samoinkuin riistanhoitomaksutulot käyte- 43523: Kotitarvekalastajista on osa myös maanomis- tään lähinnä metsästäjäjärjestöjen suoritta- 43524: tajia. maan valistus- ja riistanhoitotyöhön, tulisi 43525: Kalastuslain 53 §: n mukaan kalastusoikeu- kalastuksenhoitomaksutkin käyttää lähinnä 43526: den haltija on velvollinen niin järjestämään harrastajakalastajajärjestöjen valistus-, kala- 43527: kalavetensä hoidon ja kalastuksensa, että vesihoito- ja kalakannan parantamistyön tu- 43528: kala- ja rapukannan säilyminen on turvattu. kemiseen. 43529: Tähän kohtaan vedoten on tähän asti kalas- Tämän vuoksi olisi tehtävä tarpeelliset 43530: tuksenhoitomaksuista kertyneistä varoista muutokset kalastuslain 83 ja 101 §: iin. 43531: 70-80 % jaettu maanomistajien järjestöille, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 43532: mutta tämä ei voi olla oikeudenmukaista, nioittaen, 43533: sillä nykyisin jo kalastusvedet tuottavat 43534: vuokra- ja ~upamaksutuloja huomattavasti ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 43535: osalla näistä tuloista tulisi kala- ja rapu- van lakiehdotuksen: 43536: kannan säilyminen turvata. 43537: 43538: 43539: 43540: Laki 43541: kalastuslain muuttamisesta. 43542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun ka- 43543: lastuslain (503/51) 4, 83, 85 ja 101 § näin kuuluviksi: 43544: 43545: 4 §. kulla. Muikun, silakan ja kilohailin pyyntiä 43546: Kunnassa olevalla vesialueena olkoon jo- verkoilla saa sellaisella harjoittaa jokainen 43547: kaisella kunnassa asuvalla oikeus harjoittaa kunnassa asuva. 43548: onkimista muualla paitsi lohi- ja siikapitois- Onkimisena on pidettävä sellaista onki- 43549: ten vesistöjen koskissa ja virtapaikoissa, rau- mista, jota harjoitettaessa vapa tai siima on 43550: hoituspiireissä, kalanviljelyslammikoissa ja onkijan kädessä tai käden ulottuvilla ja vie- 43551: niihin verrattavissa sekä 13 §: ssä mainituissa heenä on mato täky tai muu luonnollinen 43552: paikoissa. Loheksi luetaan, milloin erikseen ei syötti sekä talvella jäältä ongittaessa piikki. 43553: ole toisin säädetty, myös taimen, järvitaimen Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas- 43554: ja purotaimen eli tammukka. Älköön onki- tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus 43555: mista kuitenkaan ilman lupaa harjoitettako kalaveden omistajan tai vuokraajan tavan- 43556: niin lähellä toisen asuttua rantaa, kylpy- tai omaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai 43557: muuta sellaista paikkaa, että siitä aiheutuu häiriintyy. · 43558: omistajalle tai haltijalle haittaa. Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yhtei- 43559: Älköön onkimista myöskään harjoitettako siä että jaettuja kalavesiä. 43560: ilman veden omistajan tai haltijan lupaa ka- Milloin erityiset syyt vaativat, on maata- 43561: lanviljelyalueilla, joilla omistajan tai hal- lousministeriö oikeutettu määrätyllä alueella 43562: tijan toimesta on arvokalojen istutuksen rajoittamaan 1 ;Ia 2 momentissa tarkoitettua 43563: vuoksi annettu kalastusta rajoittavia mää- kalastusta tai sen kokonaan kieltämään. 43564: räyksiä määräajaksi. 43565: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- 83 §. 43566: tassa olevalla vesialueelia olkoon jokaisella Älköön kukaan 16 vuotta täyttänyt hen- 43567: kylässä asuvalla oikeus harjoittaa onkimista kilö harjoittako kalastusta, ellei hän ole suo- 43568: ja muuta koukkukalastusta, ei kuitenkaan rittanut kalastuksenhoitomaksua ja hänellä 43569: haukisiimalla, heittouistimella tai vieterikou- todisteena ole mukanaan maksusta annettua 43570: 1006 VII,27. - Kalastuslaki. 43571: 43572: 43573: kuittia. Kalastuksen harjoittajiksi älköön kui- 85 §. 43574: tenkaan katsottako pyynnissä mukana olevia Kalastamassa ollessaan on jokaisen, jolla 43575: a.puhenkilöitä. on velvollisuus suorittaa kalastuksenhoito- 43576: .Ammattimaista kalastusta harjoittava hen- maksu, vaadittaessa näytettävä maksusta an- 43577: kilö ei kuitenkaan ole velvollinen suoritta- nettu kuitti sille, jonka asiana on valvoa 43578: maan kalastuksenhoitoma'ksua. Tällaisena am- kalastuksesta annettujen säännösten noudat- 43579: mattimaisena kalastajana pidetään henkilöä, tamista, samoinkuin kalastusoikeuden halti- 43580: joka asianomaisen verolautakunnan todistuk- jalle, vesialueen omistajalle ja vuokraajalle 43581: sena osoittaa, että hän viimeksi antamansa sekä heidän väelleen, Ammattimaista kalas- 43582: veroilmoituksen mukaan on ansainnut enim- tusta harjoittavan henkilön on pidettävä mu- 43583: män osan tuloistaan kalastuksella. kanaan ja esitettävä 83 §: n 2 momentissa 43584: Kalastuksenhoitomaksu, joka menee val- tarkoitettu verolautakunnan todistus. 43585: tiolle, on kolme markkaa vuodessa. Valtio- 43586: neuvostolla on kuitenkin valta muuttuneiden 43587: olosuhteiden sitä vaatiessa korottaa kalastuk- 101 §. 43588: senhoitomaksua. Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain 43589: Kalastuksenhoitomaksuista kertyneet varat otettava kalatalouden edistämiseen määrä- 43590: käytetään kalastuksenhoitomaksun suoritta- raha, joka vastaa ainakin sitä määrää, minkä 43591: neitten kalastajain järjestöjen toimesta suo- kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksen- 43592: ritettuun kalataloudelliseen valistustyöhön, hoitomaksun suorittaneiden henkilöiden kes- 43593: kalavesien hoitoon, kalakannan parantami- kimääräisen lukumäärän ja kulumassa olevan 43594: seen ja kalavesien hoitoon liittyvään tutki- vuoden kalastuksenhoitomaksun suuruuden 43595: mukseen. perusteella laskien on katsottava kalastuk- 43596: Vieraiden valtioiden lähetystöjen ja pal- senhoitomaksuina kertyvän. Tarkoitukseen on 43597: kattujen konsulien virastojen ulkomainen kuitenkin myönnettävä vähintään se määrä, 43598: henkilökunta sekä hallituksen vieraat voidaan mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt 43599: vapauttaa kalastuksenhoitomaksun suoritta- sen vuoden edellisenä vuonna, jota varten 43600: misesta. tulo- ja menoarvio on laadittu. 43601: 43602: 43603: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 43604: 43605: K. F. Haapasalo. Sulo Hostila. Eino Siren. 43606: Viljo Virtanen. Artturi Koskinen. Väinö Vilponiemi. 43607: Veikko Helle. Vappu Heinonen. Antti A. Halme. 43608: Veikko Kokkola. Heikki Hykkä.ä.lä. Antero Väyrynen. 43609: Valto Käkelä. Sylvi Siltanen. Ilmo Paananen. 43610: Meeri Kalavainen. Tyyne Paasivuori. Uljas Mäkelä. 43611: Arvo Ahonen. Lars Lindeman. Voitto Hellsten. 43612: Impi Lukkarinen. Lyyli Aalto. Arvo Salo. 43613: Kalle Matilainen. Kaarlo Pitsinki. Akseli Roden. 43614: 1007 43615: 43616: VII,28.- Lak.al. N: o 156. 43617: 43618: 43619: 43620: 43621: Suonpää ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta. 43622: 43623: 43624: E d u s k u n n a 11 e. 43625: 43626: Nykyinen vuoden 1952 alusta lähtien voi- jotka estävät arvokkoompien kalojen lisään- 43627: massaollut kalastuslaki on aiheuttanut tyyty- tymistä, olisi sitä lainsäädännössäkin suosit- 43628: mättömyyttä maata omistamattomien virkis- tava. Terveellisenä ulkoilu- ja retkeilymuo- 43629: tys- j.a harrastelij,akalastajien keskuudessa. tona talvionginta.ha.rrastuksen leviäminen on 43630: Kalastuslain mukaan kalastusoikeus on v·ain kansanterveyden kannalta hyödyllinen, mfn- 43631: vesialueiden omistajilla ja niillä, joille he kä vuoksi kaJ,astuslain sille asettamat esteet 43632: ovat sen luovuttaneet. Maata omistamatto- olisi poistettava. 43633: man väestön fualastusoikeus on turvaamatta. Kun kalastuslain perusteellinen uudistumi- 43634: Aikaisemmin jo vuosisatoja. maassamme val- nen näyttää viivästyvän, olisi sitä ennen kor- 43635: linneen käytännön muka,an on esim. onki- jattava. eniten hankaluutta aiheuttavat epä- 43636: mista saanut ha.rjoitta.a vapaasti jok.ainen kohdat. Ainakin talvena jään ,aikana tapah- 43637: kansalainen. Nykyisen lain mukaan kuitenkin tuva piikkionkiminen olisi rinnastettava 43638: onkiminenkin ilman vesioikeuden omistaj,an muuhun onkimiseen, jolloin se olisi ilman 43639: lupaa on sallittu vain sen kunnan alueella, erikoista lupaa sallittu oman kunn:an 43640: missä asianomainen onkimisen harrastaja alueella. SuorittamaUa. fualastuskortin lunas- 43641: asuu. Viime aikoina on l,a,aj.alle levinnyt tusmaksun suuruisen lisämaksun saisi oikeu- 43642: ulkoilu-, virkistäytymis- ja ajanvietetarkoi- den jään aikana piikkionkimiseen meressä ja 43643: tuksessa talvionginnan eli ns. piikkionginnan yli 100 ha.:n suuruisissa järvissä asumiskun- 43644: harrastus. Tälle harrastelulle kalastuslaki ja nan ulkopuolellakin. Tämän lisämaksun 43645: sen toimeenpanoasetus aiheuttavat suuria tuotto menisi asetuksella lähemmin määrä- 43646: hankaluuksia. Asetuksen mukaan ei piikki- tyllä tavalla kalastuskunnille ja kalastushoi- 43647: ongintaa kalastuslain 4 §: n edellyttämässä toyhtymille kalavesien hoitotarkoituksiin 43648: mielessä lueta onkimiseksi, j.oten piikkionki- käytettäväksi. 43649: mista ei saa ilman kalaveden omistaj.an lu- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun- 43650: paa harjoittaa edes omassa asumiskunnassa. nioittavasti, 43651: Kun piikkionginta on katavesien hoidon 43652: kannalta edullinen ja suositeltava kalastus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 43653: muoto, koska sillä hävitetään sellaisia kaloja, van lakiehdotuksen: 43654: 43655: 43656: Laki 43657: kalastuslain muuttamisesta. 43658: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun m- 43659: lastusla.in (503/51) 4 § :n 3 momentti ja lisätään 83 §: ään uusi 3 ja 4 momentti, jolloin 43660: nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti: 43661: 43662: 4 §. 43663: Tarvittaessa voidaan asetuksella määrätä, 43664: Onkimisena pidetään myös seUaista jään onko jotakin kalastustap,a.a pidettävä onki- 43665: aikana tapahtuva,a. onkimista, jolloin viehee- misena. 43666: nä on piikki tai muu keinotekoinen laite. 43667: 1008 vn,2s. - Xalastusla.ki. 43668: 43669: 43670: 83 §. Kalastuksenhoitolisämaksu menee asetuk- 43671: sella lähemmin määrätyllä tavalla kalastus- 43672: Suorittamalla kalastuksenhoitomaksun suu- kunnille ja k.alastushoitoyhtymille ka1avesien 43673: ruisen kalastuksenhoitolisämaksun on oikeus huoltotarkoituksiin. 43674: meressä ja yli 100 hehtaarin suuruisissa jär- 43675: vissä harjoitta.a jään aikana onkimista muun- 43676: _kin kuin ruminkunnan alueella. 43677: 43678: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 43679: 43680: Leo Suonpää.. Rainer Virtanen. Kuuno Honkonen. 43681: Pekka Sila.nder. Våinö R. Virtanen. Matti Koivunen. 43682: Kaino Kaa.pa.nen. Kaisu Weckman. Taisto Sinisalo. 43683: 1009 43684: 43685: VU,29. -Lak.al. N:o 157. 43686: 43687: 43688: 43689: 43690: Aalto ym.: Ehdotus l(J;iksi rakennuslain muuttamisesta. 43691: 43692: 43693: Eduskunnalle. 43694: 43695: Rakennuslaki ei nykyisellään pysty tur- tamismahdollisuuksien luominen kuntien ny- 43696: vaamaan yhteiskunnan järjestetyn kehityk- kyisillekin kaavoitussuunnitelmille helpot- 43697: sen vaatimaa rakennusmaan saantia. Tästä taisi ratkaisevasti lähes umpikujaan joutu- 43698: aiheutuu paitsi kehityksen hidastumista myös nutta rakennusmaan järjestettyä saantia ja 43699: suuri·a taloudellisia, liikenteellisiä ja sosiaali- johtaisi kuntien omatoimisuuden täysimää- 43700: sia epäkohtia. Vilkkaimmillaan käynnissä räiseen hyväksikäyttöön. On todettava, ~tei 43701: oleva maassamuutto ja sen yhteydessä tapah- maalaiskunnilla toistaiseksi ole edes mahdol- 43702: tuva väestön keskittyminen taajamiin vaatii lisuuksia järjestää rakennusmaan saantia 43703: kiireellisiä toimenpiteitä, jotta voitaisiin vält- sieltä, missä sitä taajamien kehityksen kan- 43704: tyä syntymässä olevien epäkohtien myöhem- nalta tarvittaisiin. Kysymys koskee sekä kes- 43705: mältä, koko yhteiskUnnalle erittäin kalliiksi keisiä asutuspaineen alaisia alueita, että 43706: muodostuvalta ja väistämättömältä korjaa- myös hitaammin kehittyviä taajamia ja on 43707: miselta. Kysymys on kokonaisuudessaan laaja ma;a~aiskunnissa aivan sama kuin kaupun- 43708: ja vaatii rakennuslain kehittämisen lisäksi geissa ja kauppaloissa. 43709: myös muun asumiseen, tuotantoelämään ja Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 43710: vapaa-ajanviettoon liittyvän lainsäädännön nioittavasti, 43711: kiireellistä kokonaisvaltaista kehittämistä. 43712: Edellytysten luominen kuntien tonttipoli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 43713: tiikan tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle on van lakiehdotuksen: 43714: kuitenkin järjestettävissä erillisenä. Toteut- 43715: 43716: 43717: 43718: Laki 43719: rakennuslain muuttamisesta.. 43720: . Eduskunnan pää,töksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä sää- 43721: detyllä tavalla, muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 43722: 43 § :n 1 ja 3 mometti, 52 § :n 1 ja 2 kohta, 53 § :n 1 momentti, 60 § :n 1 momentti, 43723: 70 § : n 1 momentti ja 92 § : n 2 momentti sekä lisätään 52 § : ään uusi 2 momentti ja 43724: lakiin uusi 110 a § seura;avasti: 43725: 43 §. Edellä 2 momentissa tarkoitetusta raJOI- 43726: Asemakaavassa voidaan enintään viiden tuksesta johtuvasta korvauksesta säädetään 43727: vuoden ajaksi kieltää uudisrakennusten ra- 70 §:ssä. 43728: kentaminen ennenkuin tarpeelliset kadut ja 52 §. 43729: muut liikenneyhteydet sekä viemärit on ra- Asemakaava-alueella valtioneuvosto voi 43730: kennettu ja vedenhankinta turvattu ( raken- myöntää kaupungille luvan lunastaa: 43731: nuskielto). Sisäasiainministeriö voi tarvit- 1) rakennustontin, jota ei ole rakennettu 43732: taessa pitentää 1dellön voimassaoloaikaa pääasiallisesti asemakaavan mukaan viiden 43733: enintään kolme vuotta kerrallaan. vuoden !kuluessa senjä!lkeen, kun rakentami- 43734: seen on annettu omistajalle tai haltijalle kau- 43735: 127 E 529/66 43736: 1010 Vll,29.- Rakennuslaki. 43737: 43738: 43739: pungin kehotus, kuitenkin vain milloin lu- vän hinnan mukainen korvaus, jolloin maan 43740: nastamislupaa on haettu vuoden kuluessa arvoa määrättäessä ei ole otettava huomioon 43741: mainitun määräajan päättymisestä; sellaisia hintasuhteita, joita kaavan mukai- 43742: 2) alueen, joka sisältyy rakennuskortteliin, nen alueen käyttö ei edeLlytä tai jotka vasta 43743: tarkoituksenmukaisen järjestelyn aikaan saa~ alueeNe vahvistettavassa ikaavassa voivat 43744: miseksi ahtaasti tai muutoin sopimattomasti tulla kysymykseen. Milloin korvaus on mää- 43745: rakennetulla alueella taikka korttelissa, jonka rättävä maasta, jolla kaava on pääasiassa 43746: rakennukset kokonaan tai huomattavalta toteuttamatta, ei korvauksessa ole otettava 43747: osaltaan ovat palaneet tai muutoin tuhoutu- huomioon arvoa, joka maalle voi tulla vasta 43748: neet taikka käyneet niin huonokuntoisiksi, myöhemmin. 43749: ettei niiden enää voida katsoa soveltuvan 43750: tarkoitukseensa käytettäviksi. 43751: 70 §. 43752: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun Jos maanomistaja 28 § : n 2 momentissa, 43753: kehotuksen antamisesta, samoinkuin sen pe- 30 § : n 2 momentissa, 43 § : n 2 momentissa 43754: ruuttamisesta tai siitä, että velvoitus on täy- tai yleiskaavassa liikenneväyläksi osoitetun 43755: tetty on kaupunginhallituksen viipymättä a!lueen osalta 30 § :n 1 momentissa tarkoite- 43756: toimitettava kiinteistötuomarille tai kihla- tun rajoituksen johdosta ei voi kohtuullista 43757: kunnantuomarille ilmoitus merkinnän teke- hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen) 43758: miseksi kiinnitysasiain pöytäkirjaan. Kun maataan, on omistajalla oikeus saada kau- 43759: merkintä kehotuksen antamisesta on tehty, pungilta korvaus vahingosta, joka hänelle 43760: ei tontin omistusoikeuden tai hallinnan siir- siten koituu. Samanlainen oikeus on vastaa- 43761: tyminen uudelle omistajalle tai haltijalle estä vasti sillä, jolla ennen yleiskaavan tai asema- 43762: 1 momentin 1 kohdassa olevan säännöksen kaavan hyväks~tä oli nautinta-, rasite-, 43763: soveltaip.ista. tai muu sellainen oikeus alueeseen. 43764: 53 §. 43765: Valtioneuvosto voi myöntää kaupungille 43766: luvan rakentamattomien ja asemakaava- 43767: alueen ulkopuolella muidenkin alueiden lu- 43768: ______ ______ _ 92 43769: ......._ §. 43770: 43771: nastamiseen, miiJloin kaupungilla, huomioon- Kaupungilla ei ole oikeutta saada luovut- 43772: ottaen vastaisetkin tarpeet, ei ole riittävästi tamansa tontin osalta korvausta kadun tai 43773: käytettävissä rakennusmaata eikä kaupunki viemärin rakentamisesta, jollei luovutuskir- 43774: voi sitä riittävästi hankkia kohtuullisilla jassa ole pidätetty·· oikeutta ··siihen. Tonttia 43775: ehdoilla muulla tavoin taikka milloin lunas- luovutettaessa perittävän korvauksen suu- 43776: tamista muutoin on pidettävä tarpeellisena, ruus on luovutuskirjassa erikseen mainittava. 43777: jotta kaupungin yleinen asuntotuotanto tai 43778: kaupungin muu suunnitelmallinen rakenta- 43779: minen voidaan turvata. Mitä edellä on raken- llO.a §. 43780: tamattomista alueista sanottu koskee myös Mitä 52 § : n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa 43781: aluetta, jolla sijaitsevien rakennusten arvo, ja 2 momentissa, 53 § : ssä sekä 92 § : ssä on 43782: on alueen arvoon verrattuna vähäinen. säädetty, sovelletaan vastaavasti maalaiskun- 43783: nassa, siten että mitä on sanottu asemakaa- 43784: vasta, asemakaava-alueesta ja tontista, koskee 43785: 60 §. myös rakennuskaavaa, rakennuskaava-aluetta 43786: Omaisuudesta, joka lunastetaan tämän lain ja rakennuskorttelissa olevaa rakennuspaik- 43787: perusteella, on omistajalle suoritettava käy- kaa. 43788: 43789: 43790: Heisingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 43791: 43792: Lyyli Aalto. Viljo Virtanen. 43793: Esko Niskanen. Margit Eskman. 43794: 1011 43795: 43796: VII,30. -Lak.al. N:o 158. 43797: 43798: 43799: 43800: 43801: Kekkonen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta. 43802: 43803: 43804: E d u s k u n n a ll e. 43805: 43806: Rakennusmaan riittävyyden turvaamiseksi koitukseensa käytettäväksi. Lisäksi ehdote- 43807: ja sen hinnan sekä asumiskustannusten koh- taan, että lunastamiseen vastaavin perustein 43808: tuullisena pitämiseksi varsinkin suuremmissa voitaisiin antaa lupa maalaiskunnan raken- 43809: asutuskeskuksissa ja niiden lähiympäristössä nuskaava-alueella. 43810: ovat erityiset toimenpiteet tarpeen. Eräänä Rakennuslain 53 § : n mukaan valtioneu- 43811: toimenpiteenä, joka on katsottava tarpeelli- vosto voi myöntää kaupungille luvan asema- 43812: seksi, on rakennuslain (370/58) muuttami- kaava- ja yleiskaava-alueella sekä sellaisella 43813: nen ja täydentäminen asuntorakennustoimin- alueella, jonka valtuusto on päättänyt kaa- 43814: taan ja siihen liittyviin tarkoituksiin tarvit- voitettavaksi, lunastaa rakentamaUoman 43815: tavien alueiden lunastamista kunnalle koske- alueen, milloin kaupungissa ei ole riittävästi 43816: vien säännösten osalta. Rakennuslakiin on ja kohtuullisilla ehdoilla käytettävissä ra- 43817: syytä tehdä eräitä muitakin muutoksia, kennnsmaata taikka milloin lunastamista on 43818: jotka palvelevat edellä mainittuja päämääriä. muusta syystä pidettävä tarpeellisena yleisen 43819: Rakennuslain 52 § : n 1 kohdan mukaan asuntotuotannon tai kaupungin muun suun- 43820: valtioneuvosto voi asemakaava-alueella antaa nitelmanmukaisen rakentamisen edistämistä 43821: kaupungille luvan lunastaa rakennustontin, varten. Näin lunastetusta maasta yksityistä 43822: jota ei ole rakennettu pääasiallisesti kaavan rakennustoimintaa varten muodostetut tontit 43823: mukaisesti, milloin omistaja ei ole seitsemän on luovutettava asemakaavassa määrättyyn 43824: vuoden kuluessa kehotuksen saatuaan raken- tarkoitukseen kohtuullisessa ajassa. Nämäkin 43825: tanut tonttia. Sama koskee vastaavasti kaup- säännökset koskevat vastaavasti kauppalaa. 43826: palaa. Säännöstä olisi muutettava niin, että Jotta säännösten nojalla saataisiin riittävät 43827: mainittu määräaika lyhennetään viiteen vuo- mahdollisuudet asuntorakennustoimintaa ja 43828: teen ja että kehotus velvoittaa myös tontin siihen liittyviä tarkoituksia varten tarvitta- 43829: uutta omistajaa tai haltijaa. Säännös olisi vien alueiden lunastamiseen kunnalle koh- 43830: lisäksi ulotettava uuden 110 a § :n nojalla tuullisin ehdoin, niitä ehdotetaan muutetta- 43831: koskemaan rakennuskaava-alueen rakennus- vaksi ensinnäkin siten, että lunastamislupa 43832: paikkoja maalaiskunnassa. Näin voidaan voi koskea myös sellaista aluetta, jolla ei ole 43833: saada rakennuskelpoisten tonttien ja raken- voimassa yleis- tai asemakaavaa tai jolle kaa- 43834: nuspaikkojen rakentamista kaava-alueilla no- vaa ei ole vielä päätetty laadittavaksikaan, 43835: peutetuksi ja siten edistää niiden käyttämistä eli kunnan koko aluetta. Kun kaava ja jo 43836: tarkoitukseensa. kaavan laatimista koskeva päätös aiheuttavat 43837: Uudelleen rakennettavien alueiden lunasta- maan arvon usein varsin huomattavan kohoa- 43838: mista koskevaa rakennuslain 52 § : n 2 koh- misen, alueiden hankkimisen kunnalle tarvit- 43839: dan säännöstä, jonka mukaan voidaan myön- taessa Innastamalla pitäisi olla mahdollista 43840: tää lupa ahtaasti tai muutoin sopimattomasti tätä ennen. Toiseksi ehdotetaan säännösten 43841: rakennetun tai sellaisen alueen lunastamiseen, muuttamista niin, että myös rakennetun 43842: jonka rakennukset kokonaan tai melkoiselta alueen lunastamiseen voidaan antaa lupa. 43843: osalta ovat palaneet tai muutoin tuhoutu- Tämä ei kuitenkaan koskisi asemakaava- 43844: neet, ehdotetaan täydennettäväksi niin, että aluetta, jonka kohdalta rakennetun alueen lu- 43845: lunastamisen perusteena mainitaan myös ra- nastaminen määräytyisi edellä mainitun 43846: kennusten käyminen niin huonokuntoisiksi, 52 § : n mukaan. Kolmanneksi säännöstä olisi 43847: ettei niiden enää voida katsoa soveltuvan tar- muutettava niin, että lunastaminen myös vas- 43848: 1012 VII,30. - Rakennuslaki. 43849: 43850: 43851: taisten tarpeiden tyydyttämisen turvaami- vahv.is.tamista voitaisiin jouduttaa erityisesti 43852: seksi käy mahdolliseksi. Tällöin olisi samalla sellaisissa kunnissa, joissa väestö voimak- 43853: kumottava säännös, joka koskee lunastetuista kaasti lisäänyy ja kaavoja pitäisi saada nO- 43854: alueista muodostettujen tonttien luovutta- peast~ .~ikaan, . ja jotta muutoinkin paran- 43855: mista tarkoitukseensa käytettäväksi koska nettaisim yhteiskunnan mahdollisuuksia ra- 43856: tämä säännös osaltaan ny<kyisin sisäitää sen kennustoiminnan ja kunnallisteknillisen kun- 43857: ettei lunastamista vastaisia tarpeita silmäni toonpanon tarkoituksenmukaiseen ·suunnitte- 43858: pitäen ole pidettävä mahdollisena. Lisäksi luun, ohjaamiseen ja ajoittamiseen samoin 43859: 53 § :n säännökset olisi ulotettava koskemaan kuin muidenkin palvelusten järjestämiseen. 43860: vastaavasti maalaiskuntia. Nykyisinhän kaavan vahvistamisesta kunnalle 43861: Rakennuslain 60 § :n 1 momentin mukaan aiheutuvat velvoitukset saattavat monissa ta- 43862: omaisuudesta, joka sanotun lain nojalla lu- pauksissa, varsinkin jos kaava-alueet ovat 43863: n~stetaan, on .omistajalle suoritettava käyvän 43864: laajoja ja niitä on paljon, muodostua niin 43865: hmnan mukamen korvaus. Suurelta osalta raskaiksi, että kaavoja ei uskalleta hyväksyä 43866: tästä säännöksestä on aiheutunut ettei lunas- ja alistaa vahvistettaviksi niin nopeasti kuin 43867: tamislupia ole lain 52 eika 53 ' § : n nojalla sinänsä olisi alueiden käytön järjestämisen 43868: haettu. Lunastuskorvauksen on pelätty saat- kannalta tarpeen. Tästä saattaa olla seurauk- 43869: tavan nousta niin korkeaksi, että sillä on sena, että rakentaminen tapahtuu pitkäänkin 43870: maan hintoja paikkakunnalla yleisesti nos- poikkeuslupien nojalla, ja muitakin epäkoh- 43871: tava vaikutus. Maan hintaan suuremmissa tia. Näistä syistä ehdotetaan säädettäväkai 43872: väestökeskuksissa ja niiden ympäristössä vai- että samaan tapaan, kuin rakennuskaava~ 43873: kuttavat varsin huomattavasti kaava ja sen alueiden kohdalta jo on voimassa rakennus- 43874: mukainen rakennusoikeus sekä muut yhteis- lain 101 §: n 2 momentin nojalla, asemakaa- 43875: kunnan toimenpiteet. Tämän vuoksi eriastei- vassa voitaisiin kieltää käyttämästä rakennus- 43876: set kaavat olisi pyrittävä valmistelemaan ja kortteliin kuuluvaa maata, ennen kuin tar- 43877: vahvistamaan siten, etteivät ne etukäteen peelliset kadut ja muut liikenneyhteydet sekä 43878: tarpeettomasti nosta asuntotarkoituksiin käy- viemärit on rakennettu ja vedenhankinta tur- 43879: tettävän maan hintaa. Mikäli rakennuslain vattu, ilman että tämän johdosta on suori- 43880: käyvän hinnan mukainen lunastuskorvaus tettava omistajalle lain 70 § :ssä tarkoitettua 43881: muodostuisi yhteiskunnan toimenJ>iteistä joh- korvausta. Rakentamisrajoitus ei koskisi ra- 43882: tuen kohtuuttomaksi lunast~ttavan kiinteistön kentamista maatalouden ja siihen verratta- 43883: ekäyttötarkoituksen mukaiseen käypään ar- vien elinkeinojen tarpeita varten. Se olisi 43884: voon verrattuna, olisi se määrättävä otta- voimassa enintään kolme vuotta, mutta sisä- 43885: malla huomioon lunastettavan omaisuuden asiainministeriö voisi pitentää sen voimassa- 43886: käyttötarkoitus lunastuslupahakemuksen tekO- oloaikaa enintään kolmeksi vuodeksi kerral- 43887: ·hetkenä. Tällöin voitaisiin eliminoida sekä laan. Tästä lain 43 §: ään tehtävästä muu- 43888: kaavan lunastettavan maan hintaa nostava toksesta johtuen olisi myös 70 § : ää muutet- 43889: että sitä eräissä tapauksissa alentava vaiku- tava. 43890: tus. Lisäksi ehdotetaan, että rakennuslain 43891: 92 § :n 2 momentissa kiellettäisiin sisällyttä- 43892: Lunastuskorvauksen tosiasialliseen suuruu- m~tä luovutushintaan, millä kunta myy 43893: teen vaikuttaa myös se kuinka nopeasti se omistamansa alueen, korvausta kadun ja vie- 43894: lunastettavan omaisuuden haltuun oton jäl- märin rakentamisesta ilmoittamatta sen mää- 43895: keen maksetaan korvaukseen oikeutetulle. rää erikseen luovutuskirjassa. Tämän sään- 43896: Tässä kohden olisi saatava nopea korjaus tie- nöksen tarkoituksena olisi ehkäistä virheelli- 43897: alueiden lunastuskorvausten suorittamisen sen käsityksen muodostuminen asiaa tunte- 43898: kohdalla. Samasta syystä olisi rakennuslain mattomille siitä, mikä on luovutetun alueen 43899: lunastusmenettelyn mukaiset korvaukset py- varsinainen hinta. Tarkoituksena on myös 43900: rittävä suorittamaan kohta sen jälkeen kun erikseen esittää leimaverolain (662/43) sään- 43901: lunastettava omaisuus on otettu pois sen nöksiä selvennettäväksi niin, ettei mainittua 43902: omistajan hallinnasta. :korvausta ole otettava huomioon määrät- 43903: Tässä yhteydessä ehdotetaan muutettavaksi täessä lainhuutoa haettaessa suoritettavan 43904: myös rakennuslain 43 § :n 1 momentti, jotta leimaveron perusteena olevaa kiinteistön ar- 43905: uema- ja rakennuskaavojen laatimista ja voa. 43906: VII,30. - Jiekkonen ym. 1013 43907: 43908: Alussa mainittujen päämäärien edistämh· Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 43909: seksi eduskunnalle olisi annettava saman- 43910: aikaisesti esitys laiksi kunnallislain muutta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 43911: misesta. Näitä päämääriä ovat osaltaan tar- van lakiehdotuksen: 43912: koitetut edistämään eduskunnan hyväksymä 43913: uusi asuntotuotantolaki ja siihen liittyvät 43914: muut esitykset. 43915: 43916: 43917: 43918: Laki 43919: rakennuslain muuttamisesta. 43920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67' § : ssä mää.- 43921: rä.tyllä tavalla, muutetaan. 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58) 43922: 43 §:n 1 ja 3 momentti~ 52 §:n 1 ja 2 kohta. &3 §.:n 1 momentti, 60 §:n 1 momentti, 43923: 70 §:n 1 momentti ja ..92 §:n 2 momentti sekä lisätään 52 §:ään uusi 2 momentti ja 43924: lakiin uusi 110 a § seuraavasti: 43925: 43 §. 43926: Asemakaavassa voidaan kieltää käyttä- niiden enää voida katsoa soveltuvan tarkoi- 43927: mästä rakennuskortteliin kuuluvaa maata, tukseensa käytettäviksi; 43928: ennen kuin tarpeelliset kadut ja.. muut liiken- 43929: neyhteydet sekä viemärit on rakennettu ja Mitä edellä 1 kohdassa on. säädetty, sovel- 43930: vedenhankinta on turvattu, enintään kolmen letaan sen estämättä:, että tontti kehotuksen 43931: vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin antamisen jälkeen on siirtynyt uudelle omis- 43932: maatalouden ja siihen verrattavien elinkei- tajalle tai haltijalle. Kehotuksen antamisesta 43933: nojen . tarpeita varten (rakentamisrajoitus). samoin kuin sen peruuttamisesta tai siitä, 43934: Sisäasiainministeriö voi tarvittaessa pitentää että velvoitus on täytetty, on kaupunginhalli- 43935: rajoituksen voimassaoloaikaa enintään kolme tuksen toimesta viipymättä lähetettävä kiin- 43936: vuotta kerrallaan. teistötuomarille tai kihlakunnantuomarille 43937: ilmoitus merkinnän tekemistä varten kiinni- 43938: Edellä 2 momentissa tarkoitetusta rajoituk- tysasiain pöytäkirjaan. 43939: sesta johtuvasta korvauksesta säädetään 43940: 70 §:ssä. 53 §. 43941: Valtioneuvosto voi myöntää kaupungille 43942: 52 §. luvan rakentamattomien ja asemakaava- 43943: Asemakaava-alueella valtioneuvosto voi alueen ulkopuolelle muidenkin alueiden lu- 43944: myöntää kaupungille luvan lunastaa: nastamiseen, milloin kaupungissa ei ole riit- 43945: 1) rakennustontin, jota ei ole rakennettu tävästi ja kohtuullisilla ehdoilla käytettävissä 43946: pääasiallisesti asemakaavan mukaisesti viiden rakennusmaata taikka milloin lunastamista 43947: vuoden kuluessa sen jälkeen, kun rakenta- muutoin on pidettävä tarpeellisena, jotta ylei- 43948: miseen on kaupungin taholta annettu omis- nen asuntotuotanto tai kaupungin muu suun- 43949: tajalle tai haltijalle kehotus, kuitenkin vain, nitelmallinen rakentaminen voidaan vastai- 43950: milloin lunastamislupaa on haettu vuoden setkm tarpeet huomioon ottaen turvata. 43951: kuluessa mainitun määräajan päättymisestä; 43952: 2) alueen, joka sisältyy rakennuskortteliin, 43953: tarkoituksenmukaisen järjestelyn aikaansaa- 60 §. 43954: miseksi ahtaasti tai muutoin sopimattomasti Omaisuudesta, joka kaupungissa lunaste- 43955: rakennetulla alueella taikka korttelissa, jonka taan tämän lain perusteella, on omistajalle 43956: rakennukset kokonaan tai huomattavalta suoritettava käyvän hinnan mukainen kor- 43957: osalta ovat palaneet tai muutoin tuhoutuneet vaus. Mikäli käyvän hinnan mukainen kor- 43958: taikka käyneet niin huonokuntoisiksi, ettei vaus kuitenkin muodostuisi ilmeisen kohtuut- 43959: 1014 Vll,SO. - Rakennuslaki. 43960: 43961: 43962: tomaksi lunastettavan omaisuuden käyttötar- tai asemakaavan hyväksymistä oli nautinta-, 43963: koituksen mukaiseen käypään arvoon verrat- rasite- tai muu sellainen oikeus alueeseen. 43964: tuna, on se määrättävä ottamalla huomioon 43965: myös lunastettavan omaisuuden käyttötarkoi- 43966: tus silloin kun hakemus lunastusluvan saa- 92 §. 43967: miseksi on pantu vireille. Kaupungilla ei ole oikeutta saada luovutta- 43968: mansa tontin osalta korvausta kadun tai vie- 43969: märin rakentamisesta, jollei luovutuskirjassa 43970: 70 §. ole pidätetty oikeutta siihen. Korvausta ei 43971: Jos maanomistaja 28 § :n 2 momentissa, saa sen määrää luovutuskirjassa erikseen il- 43972: 30 § :n 2 momentissa tai yleiskaavassa liiken- moittamatta sisällyttää luovutushintaan. 43973: neväyläksi osoitetun alueen osalta 30 § :n 1 43974: momentissa tarkoitetun rajoitulrsen johdosta 110 a §. 43975: ei voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla Mitä 52 § :n 1 ja 2 kohdassa ja 2 momen- 43976: käyttää hyväkseen maataan, on omistajalla tissa sekä 53 § : ssä on säädetty, sovelletaan 43977: oikeus saada kaupungilta korvaus vahingosta, myös maalaiskunnassa vastaavasti niin, että 43978: joka hänelle siten koituu. Samanlainen oikeus mitä on sanottu asemakaavasta, koskee myös 43979: on vastaavasti sillä, jolla ennen yleiskaavan rakennuskaavaa. 43980: 43981: 43982: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 43983: 43984: Matti Kekkonen. Ale Holopainen. 43985: Eino Sääskilahti. Wiljam Sarjala. 43986: Olavi Lahtela. Eemil Partanen. 43987: Aaro Lintilä.. Mikko Volotinen. 43988: 1015 43989: 43990: VII,31.- Lak.al. N :o 159. 43991: 43992: 43993: 43994: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta. 43995: 43996: 43997: E d u s k u n n a ll e. 43998: 43999: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu Tällainen korvausjärjestelmä ei tee mahdol- 44000: muodostaa tällä hetkellä erään keskeisim- liseksi siirtää edes. pakkolunastuksen kautta 44001: mistä yhteiskunnallisista ongelmista. Se maan ansiotonta arvonnousua yhteiskunnan 44002: asettaa esteitä yhteiskuntasuunnittelun to- haltuun. Tämän vuoksi esitämme pakkolu- 44003: teuttamiselle, rakennustoiminnan kehittämi- nastusoikeuden laajentamista ja yksinker- 44004: selle ja pitää yllä jatkuvaa asuntopulaa ja taistamista. Ehdotuksemme mukaan yleinen 44005: johtaa asumiskustannusten kohtuuttamaan asuntotuotannon tarkoituksiin tapahtuvaa 44006: nousuun kuten toivomusaloitteen N :o 433 rakentamattoman maan pakkolunastuspää- 44007: perusteluissa on yksityiskohtaisesti osoi- töstä kuntien ei tarvitsisi alistaa nykyisen 44008: tettu. käytännön mukaan vahvistettavaksi ja täl- 44009: Rakennusmaan ottaminen yhteiskunnan lainen pakkolunastusoikeus annettaisiin 44010: haltuun on tehokkain ratkaisu ongelmaan. myös maalaiskunnille. Kunnille omaisuu- 44011: Kun sen toteuttaminen saattaa vielä viedä desta olisi sen luovuttajalle suoritettava 44012: aikaa, olisi välttämättä toteutettava edes korvaus, mutta lunastushinta tulisi niin 44013: joitakin sellaisia uudistuksia, joilla kuntien · määritellä, että ansioton arvonnousu jäisi 44014: maankäyttöoikeutta laajennettaisiin. Tä- kunnille. 44015: män ovat todenneet monet asiantuntijaeli- Lakiehdotuksen edellyttämän korvauksen 44016: met lausunnoissaan ja samaa korosti Viro- suorittamisen perusteena olisi rakennusmaan 44017: laisen hallitus antaessaan marraskuussa hinta v. 1948, johon lisätään kohtuullinen 44018: 1965 eduskunnalle esityksen rakennuslain korko ja tukkuhintaindeksillä mitattava ra- 44019: muuttamiseksi. Esityksen perusteluissa to- han arvon aleneminen sekä tontin omista- 44020: dettiin, että "rakennusmaan riittävyyden jan parannustoimenpiteiden aiheuttama ar- 44021: turvaamiseksi ja sen hinnan kohtuullisena von nousu. Tällainen korvausperuste tekisi 44022: pitämiseksi varsinkin suurimmissa asutus- mahdolliseksi sen, että kaavoitustoimenpi- 44023: keskuksissa ja niiden lähiympäristössä ovat teestä, rakennusoikeuden muuttumisesta, lii- 44024: erityiset toimenpiteet tarpeen". Edellinen kenneyhteyksien paranemisesta tai muusta 44025: eduskunta ei kuitenkaan suorittanut näi- tällaisesta yhteiskunnan toimenpiteestä joh- 44026: den toimenpiteiden edellyttämiä ratkaisuja, tuvasta syystä aiheutuvaa maan hinnan 44027: vaan hallituksen esitys raukesi eduskunnan nousua ei huomioitaisi korvausta suoritet- 44028: toimikauden päättyessä. Myöskään yksityi- taessa. 44029: set edustaja-aloitteet eivät johtaneet uudis- Rakennusmaan lunastaminen kuntien 44030: tusten toteuttamiseen. omistukseen tuLee lisäämään kuntien me- 44031: Tämän vuoksi ja viitaten edellämainitun noja. Tämän vuoksi olisi valtion myönnet- 44032: lisäksi mm. asuntotonttikomitean hahmot- tävä .kunnille avustusta lunastuskustannus- 44033: telemiin ratkaisuihin, pidämme tarpeellisena ten peittämiseen silloin kun se kustannus- 44034: esittää rakennuslakiin tehtäväksi rakennus- ten suuruuden j:a kunnan taloudellisen ase- 44035: maan käyttöä koskevia muutoksia. man vuoksi on tarpeellista. 44036: Kaupungeilla ja kauppaJoilla on nykyisin Jos kunnat jatkuvasti myyvät omista- 44037: hyvin rajoitetut mahdollisuudet pakkolu- miaan maa-alueita, luo se yhä uusia edel- 44038: nastaa rakennusmaata asuntorakennustar- lytyksiä tonttikeinottelun jatkumiselle. 44039: koituksiin. Pakkolunastusmenetelmä on han- Jotta maan ansioton arvonnousu saataisiin 44040: kala ja rakennuslaki edellyttää, että kun- jäämään yhteiskunnan haltuun siinäkin ta- 44041: nat suorittavat lunastamastaan maasta pauksessa, että kunnat luovuttavat raken- 44042: "käyvän hinnan mukaisen korvauksen". nusmaata yksityisille, eivätkä käytä sitä 44043: 101(} VII,31. - Rakennuslaki. 44044: 44045: 44046: omaan rakennustoimintaan, olisi luovutus- sellaisia muutoksia, että kunnat tarvittaessa 44047: muotona oltava rakennuslain mukaan lu- voivat asettaa vuokraamiselle ehdon, että 44048: nastetun maan osalta yksinomaan vuok- vuokra peritään koko vuokrakaudelta sen 44049: raaminen. Tämä tulisi johtamaan vuokraus- alkaessa yhtenä tai useampana eränä. Täl- 44050: järjestelmän yleistymiseen kaikkeen kun- laisia vuokrasopimuksia voitaisiin luonnol- 44051: nan luovuttamaan maahan nähden. lisesti soveltaa vain varakkaisiin rakenta- 44052: Kun yksinomaan vuokrausjärjestelmään jiin tai rakennuttajiin nähden. 44053: siirtymistä on vastustettu mm. sillä, että Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo- 44054: myynti olisi edullisempaa kunnille, koska tamme, 44055: alueitten hankintaan sidotut varat saadaan 44056: näin nopeammin takaisin, edellytä:mm:e, että että Edusku'nta hyväksyisi seuraa- 44057: mm. tontinvuokraussäänJtöstöön tehdään Va'n lakiehdotuksen: 44058: 44059: 44060: 44061: Laki 44062: rakennuslain muuttamisesta.. 44063: Eduskunnan päätekse:n mukaisesti kumotaan 16 päivänä elokuuta 195S annetun ra- 44064: kennuslain (370/58) 53 § :n 1 momentti, lisätään 50 § :ään uusi 2 ja 3 momentti sekä 44065: uusi 1()2. a § ja 102 'b § sekä muutetaan 60 §- :n 1 ja 2 momentti, 61 § :n 2 momentti, 44066: 69 §- ja 115 § :n 2 momentti seuraavasti: 44067: 44068: 5~ §. jöiden vaikutuksen estämiseksi vahvistetaan 44069: asetuksella. korvauksen suorittamisen perus- 44070: Asemakaava- ja yleiskaava-alueella sekä teet. Hinnoitteluperusteena tulee olla raken- 44071: sellaisella alueella, jooka kaupunginval- nusmaan hinta vuonna 1948, johon lisätään 44072: tuusto on päättänyt kaavoitettavaksi, kau- kohtuullinen korko ja tukkuhintaindeksillä 44073: punki saa. llman erityistä lupaa. lunastaa ra- mitattava rahan arvon alentaminen sekä 44074: kentamattoman alueen, milloin kaupungilla tontin omistajan parannustoimenpiteiden 44075: ei ole riittävästi ja kohtuullisilla ehooma aiheuttama arvon nousu. 44076: käytettävissä :rakenimsmaata tai milloin lu- 44077: nutamista on muusta syystä pidettävä tar- 44078: peellisena yleisen asuntotuotann;on tai kau- 44079: ___ _________ _ 44080: ____., 611 §.. 44081: 44082: pungin muun suunnitelmanmukaisen raken- Luna.stustoimikuntaan vali11See kaupun- 44083: ta.mise:n edistämistä varten~ ginvaltuusto 4 kaleD!te:riVI!Wdek.si kerral- 44084: Lunastamaansa maata kunta sa& luovut- laan puheenjohtajan ja neljä muuta jäsentä 44085: taa vain vuokraamalla. sekä kaikille varamiehen. Pob:eenjohtajan 44086: on oltava lainoppinut ja muitten jäsenten 44087: 60 §. rakennusten ja maiden arvioimiseen pereh- 44088: Omaisuudesta, joka kaupungissa luna.ste- tyneitä. LuOVllttaja ja vas1!aanottaja saavat 44089: taan tämän lain perusteella, on omistajalle lisäksi valita lunastustoimikuntiin kumpikin 44090: suoritettava korvaus. yhden jäsenen. Lunastustoimikuntaan ei saa 44091: K&l"Vausta määrättäessä · älköön otettako valita paikkakunnan alioikeuden puheenjoh- 44092: hoomioon sellaista omaisuuden arvon munt- tajaa tai jäsentä. 44093: tumist3', joka aiheutuu kaavoitustoimenpi- 44094: teestä, rakennuS&ikeuden muuttamisesta, 44095: liikenneyhteyksien parantamisesta tai mui- 69 §. 44096: hin näihin verrattavista. yhteiskunnan suo- Valtion varoista su:o:riteta.an kaupungille 44097: rittamista toimenpiteistä tai taTjonnan ra- avustusta asemakaavan laati:misesta. ja ylei- 44098: joittamisesta ja muusta tällaisesta syystä seen sekä asuntorakennmtarlimtukseen käy- 44099: johtuvasta hintasuhteiden vaihtelusta. Kaa- tettävien alueiden lunastamisesta aiheutu- 44100: van ja rakennusoikeuden aiheuttaman ar- vien kustannusten }l(!littämiseen · milloin se 44101: vonlisän ja muiden hintaa korottavien teki- kustannusten suuruuden ja kaupungin ta-· 44102: VII,31. ~ Sinisalo ym. 10.17 44103: 44104: loudellisen aseman vuoksi katsotaan tarpeel- 102 b §. 44105: liseksi. Lunastustoimitusta varten asetetaan maa- 44106: 102 a §. laiskuntiin lunastustoimikunnat. Lunastus- 44107: Rakennuskaava-alueella sekä sellaisella toimikunnista on voimassa mitä on säädetty 44108: alueella, joka on päätetty kaavoitettavaksi, tämän lain 61 § :ssä. 44109: kunta saa ilman erityistä lupaa lunastaa 44110: rakentamattoman alueen, milloin kunnalla 115 §. 44111: ei ole riittävästi ja kohtuullisin ehdoin käy- 44112: tettävissä rakennusmaata tai milloin lunas- Rakennuskaavan laatimisesta ja maastoon 44113: tamista on muusta syystä pidettävä tarpeel- merkitsemisestä sekä yleiseen tarkoitukseen 44114: lisena yleisen asuntotuotannon tai kunnan ja asuntorakennustoimintaan käytettävien 44115: muun suunnitelmanmukaisen rakennustoi- alueiden lunastamisesta aiheutuneiden kus- 44116: minnan edistämistä varten. tannusten peittämiseen maalaiskunnalle suo- 44117: Mitä edellä on sanottu, koskee myös ritetaan valtion varoista avustusta m.illoin 44118: asema- ja. yleiskaava-aluetta. se kustannusten suuruuden ja kunnan ta- 44119: Lunastuskorvauksesta on voimassa mitä loudellisen aseman vuoksi katsotaan tar- 44120: siitä on säädetty tämän lain 60 § :ssä. peelliseksi. 44121: Lunastamaansa maata kunta saa luovut- 44122: taa vain vuokraamalla. 44123: 44124: Belsiagissä 2'7 päivänä hnhtikuuta 1966. 44125: 44126: Taisto Sinisalo. Ola.vi J. Laine. 44127: Lyyli Koskinen. Veikko Saarto. 44128: V. J. Rytkönen. Osmo Kock. 44129: 44130: 44131: 44132: 44133: 128 E 529/66 44134: 1018 44135: 44136: Vfi,32.- Lak.al. N: o 160. 44137: 44138: 44139: 44140: 44141: Suonpää ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta. 44142: 44143: 44144: E d u s kun n alle. 44145: 44146: Rakennuslain mukaan tontinomistajille omakotitonttien kohdalla asuntopinta-alan 44147: määrättävät kadun ja viemärin rakentamisen neliömetriä kohden monenkertaiset kerrosta- 44148: korvaukset ovat omakotiomistajien kohdalla loihin verraten. Omakotiomistajien ka.tu- ja 44149: kohtuuttoman suuria. Erityisesti vanhem- viemärirasituksen helpottamiseksi olisi raken- 44150: milla asemakaava-alueilla., joissa usein tontin nuslakia niin muutettava, että tontin pinta- 44151: pinta-ala on rakennusoikeuteen verr.a.ten alllln osuutta pienennettäisiin korv.auksen suu- 44152: suuri, joutuvat omakotitonttien omistaja.t ruutta määrättäessä. 44153: suorittamaan kadun ja viemärin rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme ..kun- 44154: sen korvausta sellaisen tonttipinta-.allllll pe- nioittaen, · 44155: rusteeUa, jota he eivät välttämättä tarvitse 44156: eivätkä voi tehokkaasti käyttää hyödykseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 44157: Vuonna 1964 rakennuslakiin tehdyn kor- van lakiehdotuksen: 44158: jauksen jälkeenkin nämä . korvaukset ovat 44159: 44160: 44161: Laki 44162: rakennuslain muuttamisesta. 44163: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun raken- 44164: nusLain (370/58) 86 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä toukokuuta 1964 44165: annetussa laissa (239/64), näin kuuluvaksi: 44166: 44167: 86 §. Milloin kaupunginhallitus on ennen tämän 44168: lain voimaan tuloa rakennusLain 91 § :n no- 44169: Milloin tonttia, lukuun ottamatta yleistä jalla määrännyt korvauksen, joka tontin- 44170: rakennusta, teollisuus- taikka muuta tuotan- omistajan on rakennuslrain perusteella suori- 44171: tolaitosta tahi Vlarastorakennusta varten tar- tettava kadun tai viemärilaitoksen rakenta- 44172: koitettua tonttia, saa voim:assa olevien mää- misesta, ja tämän lain mukainen korvaus on 44173: räysten mukaan käyttää asumista varten, pienempi kuin jo määrätty korvaus, kaupun- 44174: otetaan tontinomistajan suoritettavaa kor- ginhallituksen on määrättävä korvaus uudes- 44175: vausta määrättäessä tontin pinta..al:asta, siltä taJan tämän lain säännöksiä soveltaen. Täl- 44176: osalta kuin se ylittää tontille rakennetta- löin on aikaisemmin määrätystä korvauksesta 44177: vaksi sallitun kerrosal.an kolminkertaisen erääntymättä olevia vuotuismaksuja alennet- 44178: määrän, huomioon vain neljännes. tava niin, että korvauksen koko määrä ei 44179: ylitä tämän lain mukaisen korvauksen 44180: määrää. 44181: 44182: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 44183: 44184: Leo Suonpää. Kaino Haapanen. Kuuno Honkonen. 44185: Rainer Virtanen. Väinö R. Virtanen. Matti Koivunen. 44186: Pekka Silander. Kaisu Weckman. Taisto Sinisalo. 44187: Olavi J. Laine. 44188: 1019 44189: 44190: VII,SS. - Lak.al. N: o 161. 44191: 44192: 44193: 44194: 44195: Koppanen: Ehdotus laiksi luorwwnsuojelulain muuttamisesta. 44196: 44197: 44198: E d u s kun n a U e. 44199: 44200: Riistanhoitotyöhön kiinteästi liittyvä riis- Suomea. liuuhkajan merkityksen selvittele- 44201: talle vahingollisten petojen kurissapito on miseksi on seuraavassa riista- ja vahinkoeläi- 44202: vuosi vuodelta rajoittunut yhä harvempiin met otettu omiksi ryhmikseen. Riistanisäkkäi- 44203: Jajeihin. Maamme luonnonolosuhteita sil- sii:J;l ,aineiston lajeista on luettu orava, jänis, 44204: mälläpitäen suoritetut tutkimukset hiirihau- · piisami ja kärppä, riistalintuihin ka.nalin- 44205: kan, ketun, kanaha.uk.a.n, muuttohaukan; maa- nut, sorsalinnut ja sepelkyyhky sekä vahin- 44206: kotkan ja huuhkajan ravinnosta sekä tutki- gollisiin jyrsijöihin vesimyyrä, rotta, pelto- 44207: muksiin pohjautuva valistustoiminta ovat j.a metsämyyrät sekä hiiret. Ahvenanmaan 44208: olleet omiaan vaikuttamaan kunkin lajin aineistoa ei ole sen erikoisaseman takia otettu 44209: todellisen vahingollisuuden uudelleen arvioin- mukaan. 44210: tiin. 44211: Huuhka.ja on maassamme viimeisen vuosi- Riistanisäkkäät ................. . 12.7% 44212: sadan .a.ik.ana. suuresti vähentynyt epäoikeu- Vahingo!l~~t_jyrsijät ........... . 55.4% 44213: denmukaisen Vta.inoamisen johdosta, ja lienee Muut msakkaat ................ . 5.2% 44214: pi:an tässä mielessä verrattavissa kotkaan. Riistalinnut . . .................. . 14.4% 44215: Huuhkajan nykyinen harvinaisuus ja toden- Varislinnut .................... . 1.3% 44216: näköinen nopea edelleeri h.arvinaistuminen Muut linnut ................... . 6.2% 44217: vähentävät sen tekemän riistanhoidollisen 44218: vahingon kaikki.alla Suomessa. jokseenkin pie- Eri riistjaeläimet muodostavat huuhkajan 44219: neksi. Huuhkaja on jo nyt paikoitellen rau- pesimisa.jan va.vinnosta. yhteensä noin nel- 44220: hoitettu yksityisillä mailla ja edellä maini- jänneksen (27.1 %). Huuhkajan voidaan siis 44221: tuista syistä johtuen valtion metsämailla. sanoa. jossakin määrin kilpailevan riistasta 44222: Oulun Yliopiston vt. apulaisprofessori, fH. metsästäjien kanssa. Huuhkajan suorittama 44223: tri Seppo Sulkavan vv. 1952-65 tekemän riistaverotus j.akaantuu kuitenkin niin tasai- 44224: tutkimuksen mulma.n on voitu saada selvyys sesti monen eri riistalajin kesken, että mi- 44225: huuhkajan ravinnon koostumuksesta eri osissa kään yksityinen laji ei kärsi sanottavasti: 44226: 44227: % % % 44228: Metso . . . . . . . . . . . . . . 1.9 Peltopyy . . . . . . . . . . . . 0.2 Orava. . . . . . . . . . . . . . . 4.8 44229: Teeri . . . . . . . . . . . . . . . 3.3 Siniso~~sa, . . . . . . . . . . . . 0.9 Jänis . . . . . . . . . . . . . . . 4.0 44230: Riekko . . . . . . . . . . . . . . 3.9 Tavi . . . . . . . . . . . . . . . 1.4 Piisami . .. .. .. .. .. .. 2.8 44231: Pyy . . . . . . . . . . . . . . . . 0.7 Sorsalintu sp . . . . . . . . 0.6 Kärppä . . . . . . . . . . . . . 1.1 44232: Kanalinnun poikanen 1.4 Sepelkyyhky . . . . . . . . 0.1 44233: 44234: 44235: UlkomaiUa. tehdyt vastaavat tutkimukset Suomessa. Lintujen osuus on kaikissa näissä 44236: osoittavat, että Ruotsissa huuhkaja on syö- maissa samaa suuruusluokkaa, 20-30%. 44237: nyt eniten rottia., Norjassa. sekä Saksassa eri Samaten se jakoontuu kaikissa tapauksissa. 44238: pikku myyrälajej.a (Suomessa. vesimyyriä). verraten tasaisesti useiden linturyhmien kes- 44239: Pienehköt nisäkkäät ovat siten laajalti Eu- ken. Eri linturyhmien osuudet poikkeavat 44240: roopassa huuhkajan mieluisimpia saalislajeja. niinikään eri maissa toisistaan verraten vä- 44241: Nisäkkäiden kokonaisosuus on kuitenkin var- hän. Muiden eläinryhmien esiintymisessä 44242: sinkin Ruotsissa j1a Norj.assa pienempi kuin huuhkaj111.n ravinnossa. on Ruotsissa todettu 44243: 1020 VII,SS. - Luonnonsuojelulaki. 44244: 44245: 44246: sen syöneen huomattavan paljon kaloja ja sesti suhtauduttu. Rauhoittama.lla huuhlmja 44247: Norjassa sammakoita. saadaan vainoamisen j·a la:a.jenev.an ~~J.Sutus 44248: Huuhkaja soolistaa, siten muissakin maissa toiminn:an johdosta yhä harveneva huuhka.ja- 44249: petolinnuksi ja varsinkin pöllöksi harvinai- kantamme säilymään eläimistössämme. Täten 44250: sen monenl·aisia eläimiä. Pääravinnon muo- myös, kun muut pöllölajimme ovat rauhoitet- 44251: dostavat kuitenkin jyrsijät. Huuhkajan riip- tuj.a, säästetään monia todella hyödyllisiä 44252: puvuutta näistä osoittal8. sekin, ettei huuh- pöllöl.a.jeja, joita tähän asti on tietämättö- 44253: ka.ja yleensä pesi huonoina myyrävuosina. myydessä ja vahingossa tapettu huuhka.jina. 44254: Meillä ja muissa maissa tehdyin tutkimuk- Edellä olevan perusteella ehdotan, 44255: sin on voitu todeta, -ettei huuhkaja ole riis- 44256: tanhoidon ja muun talouden kannalta niin että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 44257: vahingollinen kuin siihen on tunteenomai- van lakiehdotuksen: 44258: 44259: 44260: 44261: Laki 44262: lliOUODSUojeJ:alain muuttamisesta. 44263: Eduskunnan päätöksen muka.isesti muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun 44264: luonnonsuoj~u1ain CH/23) 13 §, selJ.a.isena kuin se on 13 päivänä :huhtikuuta 1962 &n- 44265: netussa laissa, näin kuuluV'IIlk&i: 44266: 44267: 13 §. 44268: Kaikki riistaeläimiin kuulumattomat li;n- Piekanan raah.Qittamisesta. valtion metsä- 44269: mit sekä niiden pesät ja munat ov.a.t aina mailla päättää maatalousmi.uisteriö. 44270: rauhoitettuja, paitsi piekana Lapin läänissä, Riistaeläimiin kuuJumattomista nisäkkäistä. 44271: korppi, varis, nMkka., harakka, nä:fhi, va.rpu- ovat naali, lumikko, lepakot, siili ja liito- 44272: nen, kesykyyhky, räkätti- j.a. mustaras.tu, orava aina rauhaitetut. · 44273: ka.n.ahaukka ja varpushaukka sekä lokit, lu- Riistaeläinten rauhoittamisesta säädetään 44274: kuunottamatta kala;lokki:a. metsästyslaissa. · 44275: 44276: 44277: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 44278: 44279: Esko J. Koppanen. 44280: 1021 44281: 44282: VU,34.- Lak.al. N :o 162. 44283: 44284: 44285: 44286: 44287: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tuulaakin lakkauttamisesta ja 44288: sen kanto-oikeuden perusteella kaup1tnkien suoritettavana 44289: olevien valtiontehtävien aiheuttamien menojen suorittami- 44290: sesta valtion varoista. 44291: 44292: 44293: Eduskunnalle. 44294: 44295: Lähinnä satama:lmupungeilla on oikeus kun ne vielä edeLliSietlä vuotena olivat n. 9 44296: tuulaaki-ni'IllJisen jul.kisoikeudellisen maksun milj. mk. Tulojen supistuks~ta huolimatta 44297: kantoon. Maksu perustuu kaupungeissa tul- ovat vanhojen kaupunkien erikoiSrrasitteista 44298: lattujen tavaroiden tullimaksun suuruuteen, johtuvat menot :kuitenkin yhä edelleen li- 44299: ja on jo pitemmän aikaa olilut 2 % ulkomaan- sääntyneet. V. 1962 ne olivat 26.2 milj. mk 44300: liikenteen tavarain tullimaksusta. kun ne edellisenä vuonna olivat 24.2 milj. 44301: Tuulaakin kanto-oikeus on tarkoitettu kor- mk. Samansuuntaå,sena kehitys on jatkunut 44302: vaamaan kaupunkien ma:ksettavaksi tulevat tämän jälkeenkin. 44303: yleiset v.altion tehtävät, kuten maistl."aatin, Tuu.la.ak:ijärjestelmä kunnJille tul:evine val- 44304: raastuvanoilreuden, syyttäjistön, ulosottolai- tiontehtävi'IlOOD. on epäoikeudenmukainen ja 44305: toksen, rakennustarkastuksen, poli:isi1aitoksen vanhentunut myös siksi, että tuulaaikitulot 44306: ja kaupunginvan.kiil..a:n pidosta aiheutuvat me- jakaantuvat kaupung.eiUe erittäin epätasai- 44307: not sekä tullihuonei$tojen ylläpidosta kau- sesti ja riippumatta valtion tEfutävien worit- 44308: punlcien mak.settavalksi tUlevat kustarunilmet. tannioo;ta aiheutuneima menoista. 44309: Käytännössä ei tuulaakituJ.oilla kuitenkaan Kaupu;ngilt ~vat jo pitemmän aikaa olleet 44310: ole tullut korvatuksi näitä menoja. Suomen valmiit luopumaan tuulaa:kin kanto-oi;keu- 44311: Satamaliiton tuulaakikysiymystä käsittele- desta edellyttäen, että vailtio ottaa huoleh- 44312: mään asettama komitea toteaa mietinn&män tiaksoon 'Dii..istä e!'linäisistä v:a.ltion tehtävistä, 44313: v:lta 1956, että vajaus, joka on täytynyt jotka ovat asetetut kaupunkien ikustannetta- 44314: täyttää kunnalldsverotuksella oli 1930-luvun vaksi. ns. vanhojen kaupunkliemme erikois- 44315: lopulla keskimäärin ihiuk.an. yli 40%. Se ko- ramtteena. Tällaista ratkaisua on myös pe- 44316: hosi sotien jihlkeen 1940-luvu:n loppuvuosiin rusteellisesti va.lm.isteltu, jota osoittaa se, 44317: mennessä 66% :si ja 1951-1955 vajauksen että jo v. 1932 jätetti.dn vailtioneuvostolle 44318: keskiaTVoa osoittava luku oli jo yli 71 %. asiaa tutkineen komitean mietintö. Sisäasia- 44319: V. 1962 tuuJ.aakijärj,estelmä koki tuntuvan minislleriön toivomuksesta S. Satamaliiton 44320: huononnuksen eduskunnan eneinllristön hy- asettama komitea sai asioo. käsiteReen mie- 44321: väsyttyä lait maataloustuotteiden markki- tintönsä valmiiksi v. 1956. Hal:lituksen ta- 44322: nointirahastosta sekä tull.itariffin muutoksista holta on ilmoitettu, että tuulaakikysymystä 44323: ja muutettua osan aikaisemmin perityistä edal,loon selvitetään v. 1959 asetetun valtion 44324: tuUeista tuontimaksuiksi, joihin nähden ei komitean taholta, jootka tehtävänä on valtion 44325: ole tuulaakimaksun kanto-oikeutta. ja kunti<en välisen kustannusjaon perustedden 44326: Suomen Satamaliiton kokoamien tietojen kokonaistarki.stus ja valtionapujärj-estelmän 44327: mukaan uuteen järjestelmään siirtyminen ai- uudistaminen. Huomioon ottaen asian tärkey- 44328: heutti jo heti ensimmäisenä vuotena tuu- den on välttämätönJtä, että se saadaan viipy- 44329: laaikitulojen supistuksia esim. Vaasan. kau- mättä ratkaåsuun. 44330: pungin osalta 84%, Kotkan kaupungin Ratkaisun suorittamisen siirtämistä ei voi- 44331: osalta 50%, Turul}. kaupungin osalta 43% tane perustella truloudellåsilla syillä, sill.ä vai- 44332: jne. Tuulaaklitulot kaupungeille olivat v. tiollahan lienee mahdollisuus lisätä kuntien 44333: 1962 kokonaisuudessaan enää 8.4 mil.j. mk. nyt tuulaalkina kantama maksu tulleihin ja 44334: 1022 VU,S4. - Tuulaakin lakkauttaminen. 44335: 44336: 44337: tuotantomaiksudhin ja nam ainakin osittain viin. Ulosottolaitoksen toiminta taas kuuil.uu 44338: saada korvatuksi kuntien tähän saakka suo- oleellisesti maistraatin ja oikeudenkäytön 44339: rittamien menojen aiheuttamat kulut. piliriin. Myös muut nyt kuntien kannetta- 44340: Ns. vanhojen kaupunkien rasitteena nyt vana olevat tehtävät ovat kiistattomaati val- 44341: olevien tehtävien kuulumista valtiontehtävien tion tehtäviä. 44342: piiriin ei myöskään voitane saattaa kyseen- Kaiken tämän perusteella ehdotamme, 44343: alaiseksi. Mm. maistraatin, raaatuvanoikeu- 44344: den ja syyttäjistön toiminta kuuluu muun oi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 44345: keuslaitoksen yHäpidon ohessa, vailtion tehtä- van lakiehdotuksen: 44346: 44347: 44348: Laki 44349: tuulaakin lakkauttamisesta ja sen kanto-oikeuden perusteella kaupunkien 44350: suoritettavana olevien valtiontehtävien aiheuttamien menojen suorittamisesta 44351: valtion varoista. 44352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 44353: 44354: 1 §. syyttäjistön, ulosottolruitoksen, poliisilaitok- 44355: Kaupunkien oikeus kantaa tuulaakia lak- sen ja kaupunginvankilan sekä tullihuoneis- 44356: kautetaan. tojen ylläpitämisestä kaupunkien maksetta- 44357: 2 §. vaksi tulevat kustannukset. 44358: Sen estämättä, mitä muUS8a valtiontehtä- 44359: viä koskevaasa lruinsäädännössä oo. säädetty, 3 §. 44360: suorittaa valtio niistä tehtävistä aiheutuvat Tarkemmat määräykset tämän lain sovel- 44361: kustannukset, jotka on määrätty kaupun- tamisesta antaa valtioneuvosto. 44362: kien suoritettavaksi niillä olleen tuulaakin 44363: kanto-oikeuden perusteella, kuten maistraa- Tämä iaki tulee voimaan päivänä 44364: tin, rakennustarkastuksen, raastuvanoikeuden, kuuta 196 . 44365: 44366: 44367: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 44368: 44369: Taisto Sinisalo. Aulis Juvela. 44370: Lyyli Koskinen. Eino Tainio. 44371: Osmo Kock. Paavo Lagerroos. 44372: Olavi J. Laine. Veikko Saarto. 44373: Kelpo Gröndahl. Leo Suonpää. · 44374: 1023 44375: 44376: VII,35. - Lak.al. N: o 163. 44377: 44378: 44379: 44380: 44381: 0. Saarinen: Ehdotus· laiksi vesilain muuttamisesta. 44382: 44383: 44384: E d u s k u n n a ll e. 44385: 44386: Vesilain ojitusluvun mukaan on yhteisestä metsänparannustyöt eivät haitallisesti viiväs- 44387: ojituksesta pidettävä aina suuritöinen ojitus- tyisi eikä vesHain vuoksi ammattityövoimaa 44388: toimitus, mikäli kaikki siitä hyötyvät eivät $idottaisi toisarvoisiin tehtäviin. 44389: sovi ojituksesta. Samaten on suoritettava Edellä olevan perusteella esitän kunnioit- 44390: ojituksen aiheuttamasta vahingosta ja hai- tavasti, 44391: tasta aina korvaus, vaikka asianomainen hyö- 44392: tyisikin ojituksesta. Vesilakia olisi tältä osin että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 44393: muutettava, jotta valtion toimesta tehtävät van lakiehdotuksen: 44394: 44395: 44396: Laki 44397: vesilain muuttamisesta. 44398: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä .toukokuuta 1961 annetnn 44399: vesilain 6 luvun 6 § :n 3 momentti ja 10 § :n 3 momentti näin kuuluviksi: 44400: 6 §. 10 §. 44401: Ojituksesta hyötyä saavalla on oikeus Milloin ojitus tarkoittaa pääasiassa metsä- 44402: edellä tässä pykälässä tal"koitetun korvauk- maan ojitusta ja se toteutetaan kokonaan 44403: sen saamiseen, jos korvaus ojituksella saata- valtion toimesta ja asianomainen virkamies 44404: vaan hyötyyn verrattnna on merkittävä. on laatinut sitä varten suunnitelman, ei oji- 44405: tustoimitusta tarvitse pitää tämän pykälän 44406: 1 momentin 3) ja 4) kohdassa mainituissa 44407: tapauksissa. 44408: 44409: 44410: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 44411: 44412: Olavi Saarinen. 44413: 1024 44414: 44415: VII,36. - Lak.al. N: o 164. 44416: 44417: 44418: 44419: 44420: Suonpää ym. : Ehdotus laiksi vesialueiden jaon kieltämisestä. 44421: 44422: 44423: E d u s k u n n a 11 e. 44424: 44425: Kalastuslain mukaan kalastusoikeus on ve- siin yhteisten vesialueiden jakamiseksi. Kala- 44426: sialueen omistajalla. Tämä on rajoittanut vesien jaossa pienien kesämökkialueiden omis- 44427: suuressa määrin sellaisten harrastelijakalas- tajat voivat saada niin pienen vesialueen 44428: tajien kalastusmahdollisuuksia, jotka kotitar- kapeana kaistana rannassa, että kun soutu- 44429: vekalastuksena tai virkistysmielessä kalasta- veneen keula on vedetty rannalle, niin perä 44430: vat. Sen vuoksi monet vähävaraisetkin lii- saattaa olla toisen omistamalla vesialueella. 44431: kekeskusten kalastusta harrastavat asukkaat Ei jää mitään kalastusmahdollisuutta, vaikka 44432: ovat hankkineet järvien ja meren rannoilta palsta alkujaan on hankittu juuri ajanviete- 44433: tai saaristosta pieniä maa-aloja kesämökin kalastusta silmälläpitäen. Kalavesien hoidon 44434: tai kalamajan rakennuspaikoiksi. Maa-alueen kannalta olisi jakamisen sijaan päinvastoin 44435: kauppakirjaan on useimmiten merkitty, että pyrittävä kalavesien hoito keskittämään ka- 44436: kauppaan liittyy myös kalastusoikeus. Kalas- lastuskuntien ja niitä suurempien kalastus- 44437: tusoikeus heillä on ollutkin, jos kysymyk- hoitoyhtymien tehtäväksi. Vesialueiden jaka- 44438: sessä olevalla alueella kalavesiä ei ole jaettu. mistoimitukset olisi estettävä. 44439: Yhteisten kalavesien hoidosta ja muista asi- Edellä olevan .perusteella ehdotamme kun- 44440: oista on vastannut kalastuskunta. nioittavasti, 44441: Viime aikoina ovat kuitenkin monet suur- 44442: ten maaomaisuuksien omistajat, joilla maan- että Eduskunta hyväksyisi se-uraa- 44443: omistuksensa perusteella, on myöskin suurien van lakiehdotuksen: 44444: vesialueiden omistus, ryhtyneet toimenpitei- 44445: 44446: 44447: Laki 44448: vesialueiden jaon kieltämisestä. 44449: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 44450: Sen estämättä, mitä jakolainsäädännössä Tämä laki tulee voimaan päivänä 44451: muuten on säädetty, on yhteisten vesialuei- kuuta 196 . 44452: den jakaminen kielletty, ellei huomattava 44453: yleinen etu sitä vaadi. 44454: 44455: 44456: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 44457: 44458: Leo Suonpää. Pekka Silander. Kuuno Honkonen. 44459: Rainer Virtanen. Väinö R. Virtanen. Matti Koivunen. 44460: Kaino Haapanen. Kaisu Weckman. Taisto Sinisalo. 44461: 1025 44462: 44463: VII,37. - Lak.al. N: o 165. 44464: 44465: 44466: 44467: 44468: Forsius: Ehdotus laiksi vuokra-alueiden järjestelystä kaupun- 44469: geissa ja kauppalaissa annetun lain muuttamisesta. 44470: 44471: 44472: E d u s k u n n a ll e. 44473: 44474: Vuokr·asuhteiden järjestelystä kaupun- Edellä lainattu ja erma1sm vertailuin si- 44475: geissa j,a kauppaloissa 9 päivänä ma·alis- sällöltään valaistu vuokrasuhteiden järjeste- 44476: kuuta 1962 annetun lain 1 §: ssä on omak- lystä kaupungeissa ja kauppalaissa 9 päivänä 44477: suttu sinänsä oikeille sosiaalisille näkökoh- maaliskuuta 1962 annetun Lain 1 §: n sään- 44478: dille 11akentuva periaate siitä, että säädetyllä nös ei kuitenkaan saata, enempää sosiaali- 44479: lailla on pääasiallisena silmämääränä turvata selta kuin oikeudellisperiaatteelliseltaka.a.n 44480: vuokramiehen oma.an asuntoon liittyvää so- kannalta. k'atsottuna, anta,a. tarpeellista ja 44481: siaalista intressiä. Kosketeltu periaate on oikeana· pidettävää turvaa ainaka.an ns. siir- 44482: l.ain 1 §: ssä ilmaistu seuraawsti: "Milloin toväkeen kuuluville vuokramiehille. Sanotun 44483: vuokramies vuokraoikeudella hallitsee toisen lain perusteluista (N :o 101/1960 vp.) ei 44484: omistamaa m!llata kaupungin tai eri kuntana myöskään ilmene, että kyseistä uutta Lakia 44485: olevan kauppalan alueella, ja omista·a vuokra- valmisteltaessa olisi erityisesti tutkittu siirto- 44486: alueella asuinrakennuksen, jossa hän vaki- väkeen kuuluvien vuokmmiesten asemaa 44487: tuisesti 'asuu ja jota ynnä vuokra-aluetta enempää :lain soveltamisalan kuin sen vastai- 44488: käytetään pääasiallisesti tähän asuntotarkoi- sen toimeenpanon kannaltakaan. Tällaista 44489: tukseen, turvata'an hänen oikeutensa sen mu- tutkimusta on v·arma.ankin ollut omiaan vai- 44490: kaan kuin jäljempänä säädetään." - keuttamaan se seikka, että siirtoväki on ja- 44491: Vertailun vuoksi mainittakoon, että ti- kaantunut eri puolille maata ja ettei sen olo- 44492: heissä asumisryhmissä olevien vuokra-aluei- suhteita tiettävästi ole minkään järjestönkään 44493: den lunastamisesta. v. 1936 annetun Lain taholta etukäteen ja esim. tilastollisesti sel- 44494: 1 §: ssä, sellaisena kuin sanottu l·ainkohta vitetty nyt puheenaolevassa suhteessa. Tun- 44495: on 22. 3. 1946 'annetussa laissa (N :o 221/46), tuu kuitenkin jo yleisperiaatteelliselta kan- 44496: on lain tarkoittaman suojaa S!lla.van vuokra- naltakin tarkasteltuna, .että vuokriasuhteiden 44497: miehen käsite laajempi kuin puheenaolevan, järjestelystä kaupungeissa ja kauppaloisaa 44498: vuokrasuhteiden järjestelystä kaupungeissa 9. 3. 1962 annettuun lakiin tehdään ainakin 44499: ja kauppaloissa 9. 3. 1962 annetun lain siirtoväestä puheenollen sellainen "lievennys" 44500: 1 § :ssä, luonnehtien v:n 1946 Laki mainitun- sanotun Jain 1 § :ssä muuten omaksutusta 44501: laista vuokramiestä seuraavasti: "Joka "tämän 1asuntotarkoituksen" (oman :asumis- 44502: vuokra-alueella hallitsee toisen omistamaa intressin) turv·aamisen periaatteesta, kuin 44503: maata - - - ja joka vuokra~alueella omis- tässä jäljempänä mainitaan. Täl.ainen "jous- 44504: taa asuinrakennuksen, jossa hän vakinaisesti tavuus" kyseisen lain soveltamisal'an määrit- 44505: asuu ja jota ynnä vuokra..aluetta käytetään telyssä on ainakin yhtä perusteltua kuin sa- 44506: pääasiallisesti asuntotarkoitukseen - - - man lain 1 §: n 3 momentissa ns. aatteel- 44507: -." - Kosketellussa suhteessa yhdenmu- listen yhdistysten hyväksi tehty lievennys- 44508: Jrejnen säännös on myös 22. .6. 1945 (niin- kin, josta viimeksimainitusta olisi oikeastaan 44509: ikään VJ 67 § :ssä säädetyssä järjestyksessä käytettävä - ei lievennyksen, va'an suoras- 44510: syntyneessä) lajssa maanvuokrasuhteiden pi- taan poikkeuksen nimitystä. 44511: dentämisestä eräissä tap.auksiss.a, mikä asian- Vuokramiehen toimeentulolle tarpeellisen 44512: tila on säilytetty sanotun lain 1 § : ssä myös- (ja usein samalla suorastaan välttämättö- 44513: kin sellaisena kuin ko. lainkohta kuuluu mänkin) elinkeinon jatkamiseen liittyvä 44514: 30. 12. 1960 ·annetussa laissa (N :o 511/60). intressi on kuitenkin niin tärkeä, että sille 44515: 129 E 529/66 44516: 1026 VII,37. - Vuokra-alueiden järjestely. 44517: 44518: 44519: olisi kyseisessä vuokrasuhteiden järjestelyä jopa hallitusmuotomme 5 § : ssä lausutun 44520: ~aupungeissa ja kauppalaissa koskevassa kansalaisten yhdenvertaisuusperiruatteenkin 44521: laissa annettavra tarpeellista suojaa myöskin kannalta arv·elutta,vaa, jos vuokrasuhteiden 44522: muista kuin siirtoväkeen kuuluvista vuokra- järjestelystä kaupungeissa ja ka.uppaloissa 44523: miehistä puheenollen, olkoonkin että oikeus- 9. 3. 1962 annettu 1aki jäisi niin yksipuoli- 44524: turvan tarve hav,aitaan selvemmin ja voimak- sesti ja m.joitetusti "oman asumisintressin" 44525: ~amman asteisena juuri siirtoväen piiriin turvaamista tarkoittavan lain luonteiseksi 44526: kuuluvien vuokllamiesten kohdalla. - Ver- kuin se on 9. 3. 1962 annetussa laissa. Aivan 44527: tailun vuoksi mainittakoon, että elokuun 16 erikoista aihetta on tässä yhteydessä kiinnit- 44528: päivänä 1958 annetussa. l.aissa eräiden tää huomiota siirtoväen aseman tarkasteluun 44529: vuokra-alueiden 1unastamisesta ma.alaiskun- lruin sov~eltamisal!lln määrittelyä silmihllä pi- 44530: nissa (N :o 361/1958) on puheenaolev.anlai- täen. Tältä osin olisi asi~aa vielä uudelleen 44531: nen oikeusturva ulotettu koskemaan, paitsi huolellisesti harkittava, ja sen perusteella 44532: sellaista vuokramiehen hallitsemaa :aluetta, tehtävä tarpeellinen muutos po. lain 1 §: ään. 44533: jota käytetään pääasi,allisesti asuntoalueen.a, - Lopuksi on syytä myös viitata - niin- 44534: yhtäläisesti myös elinkeinon (maatilatalouden ikään vertailumielessä - 10. 2. 1961 .anne- 44535: tai ~alastuksen) harjoittamiseen käytettyä tun, uuden huoneenvuokralain 37 §: n sää- 44536: vu.okro-aluetta (saman lain 1 § : n 1 mom.). dökseen, jonka. mulman vuokralaisen etu on 44537: Näin sa.attrua asianlaita olla - tietyin Jaista mainitusta lainkohdasta ilmenevin tavoin tur- 44538: lähemmin ilmenevin edellytyksin - siinäkin vattu myös sen vuokra-arvon lisäyksen suh- 44539: tapauksessa., ·ettei vuokramiesten hallussa ole- teen, joka vuokralaisen harjoittamasta elin- 44540: vralle alueelle ole vielä edes rakennettu asuin- keinotoiminnasta on aiheutunut vuokran.an- 44541: rakennusta. Tähän katsoen ja ottaen lisäksi tajan omistamalle huoneustolle, mikä turva 44542: huomioon, että mainittu v:n 1958 laki on varsinaisesti tulee vaikutukselliseksi vuokra- 44543: ensisijraisesti vuokra-alueiden Lunastamista suhteen päättyessä, mutta vaikuttaa varmas- 44544: tarkoittava laki ja tässä kirjoituksessa lä- tikin olemassaoLonaan välillisesti jo vuokra- 44545: hemmin kosketeltu laki on ,ensisij~aisesti vuok- suhteen kestäessäkin. 44546: rasuhteiden vastaista järjestelyä koskeva Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun- 44547: laki, lunastamisen jäädessä - kuten esityk- nioittaen, 44548: sen (N :o 101/1960 vp.) sanamuoto ja perus- 44549: telutkin selvästi osoittav,at - taka-alalle Ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 44550: ikäänkuin vain toissij,aisesti kysymykseen tu- van lakiehdotuksen: 44551: levaksi vuohamiehen suojaamiskeinoksi, on 44552: 44553: 44554: Laki 44555: vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppatoissa annetun lain 44556: muuttamisesta. 44557: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokra..alueiden järjestelystä kaupun- 44558: geissa ja kaupp:aloissa 9 päivänä maaliskuuta 1962 annetun lain (218/62) 1 § näin kuu- 44559: luvaksi: 44560: 1 §. Mitä tässä laissa on säädetty vuokvamie- 44561: Milloin vuokramies vuokraoikeudella hal- hestä, sovellettakoon v,asmavasti asuntoyhtei- 44562: litsee toisen omistamaa maata lmupungin tai soon, milloin se omistaa vuokra-alueella 44563: eri kuntana olevan kauppalan alueella ja asuinrakennuksen, jota ynnä vuokra-aluetta 44564: omistaa vuokra-alueella asuinrakennuksen, käytetään pääasiallisesti asuntotarkoitukseen 44565: jossa hän vakituisesti .asuu ja jota ynnä ja jossa yhteisön osakkiaita tai jäseniä vaki- 44566: vuokra-aluetta käytetään pääasiallisesti tä- tuisesti asuu siten, että vähintään puolet 44567: hän asuntot.a.rkoitukseen, turv,ataan hänen asuntojen yhteenlasketusta huoneistoalasta 44568: oikeutensa sen mukaan kuin jäljempänä sää- on heidän haHinnassaan. 44569: detään. Sama olkoon laki kuolinpesän osak- Milloin rekisteröity a~atteellinen yhdistys 44570: kaista, jos joku heistä asuu vuokra-alueella. omistaa vuokra..alueeHa rakennuksen, jota 44571: VII,37. ~ Forsius. 1027 44572: 44573: käytetään yhdistyksen hallituskeskuksena ja sensa on hankkinut Sosialististen Neuvosto- 44574: toim.italona, sovellettakoon yhdistykseen vas- tasavaltojen Liitolle vuosina 1940 tai 1944 44575: taavasti, mitä tässä laissa on säädetty vuok- luovutetuille alueilLe jääneen, mainitunlaisen 44576: ramiehestä. asuinrakennuksen tilalle, turvataan hänen 44577: Milloin vuokr·amies vuokraoil~eudel1a hal- oikeutensa sen mukaan kuin jäljempänä tässä 44578: litsee toisen omistamaa maata kaupungin tai laissa säädetään edellytyksin, että kyseistä 44579: eri kuntana olevan kauppalan alueella ja l'lakennusta käytetään yksinomaan asuntotar- 44580: omistaa vuokr·a-alueella asuinrakennuksen, koitukseen tai asuntotarkoituksen ohella hä- 44581: jossa hän vakituisesti asuu j.a jonlm hän nen toimeentulolleen tarpeellisen elinkeinon 44582: taikka hänen aviopuolisonsa tahi suoraan jatkamiseen. 44583: etenevää tai takenevaa polvea oleva sukulai- 44584: 44585: 44586: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 44587: 44588: Saa.ra Forsius. 44589: 1028 44590: 44591: VU,SS. - Lak.al. N :o 166. 44592: 44593: 44594: 44595: 44596: Suonpää ym.: Ehdotu.s laiksi vuokra-alueiden järjestelystä 44597: kaupungeissa ja kauppaloissa annetun lain muuttamisesta. 44598: 44599: 44600: E d u s k u n n a ll e. 44601: 44602: Vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa vät kuntien omistukseen, jolloin entisille 44603: ja kauppaloissa annettiin laki 9 päivänä maa- vuokramiehille osoitetaan uusi rakennus- 44604: liskuuta 1962. Tällä lailla pyritään turvaa- paikka taikka suoritetaan lain edellyttämä 44605: maan vuokramiesten asema ja toisaalta, ot- korvaus. Useat kaupungit saavat näin omis- 44606: taen huomioon kaupunkikuntien olosuhteet, tukseensa aivan kaupungin keskustassa tai 44607: helpottamaan kunnan mahdollisuuksia tar- lähellä sitä olevaa arvokkainta tonttimaata. 44608: koituksenmukaisen kaavoituksen ja maapoli- Ettei kunnissa syntyisi pyrkimystä lyhytnä- 44609: tiikan hoitamisessa. Laki antoi vuokramiehille köisen edun tavoitteluun ryhtymällä myy- 44610: yhden vuoden aikana lain voimaantulosta mään näitä haltuunsa saamiaan tonttimaita 44611: mahdollisuuden tehdä ilmoitus Vuokrananta- ja luovuttamaan niitä yksityisen keinottelun 44612: jalie siitä, että haluaa oikeutensa järjestet- piiriin, olisi lakiin otettava säännös siitä, 44613: täväksi lain edellyttämällä tavalla. Määrä- että kunta saa tämän lain perusteella hal- 44614: aikaan mennessä vuokra-alueiden järjestelyä tuunsa saamiaan tontteja luovuttaa vain 44615: koskevia hakemuksia annettiin kaupungeissa vuokralle. 44616: ja kauppaloissa 10 598. Näistä vuokra-alueista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 44617: on kunnan omistamalla maalla 8 108 eli nioittaen, 44618: 76.5 %. 44619: Yleisimmäksi käytännöksi kuntien omista- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 44620: mien maiden kohdalla tulee ilmeisesti muo- van lakiehdotuksen: 44621: dostumaan se, että em. tontit ja alueet jää- 44622: 44623: 44624: Laki 44625: vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppaJoissa annetun lain muuttamisesta. 44626: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätääp vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa 44627: ja kauppaloissa 9 päivänä maaliskuuta 1962 annettuun lakiin (218/62) näin kuuluva 44628: 68a §: 44629: 44630: 68a §. tettuja tontteja kaupunki saa luovuttaa vain 44631: vuokralle. 44632: Tämän lain mukaan kaupungin omistuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä 44633: seen ja hallintaan tulevasta maasta muodos- kuuta 196 . 44634: 44635: 44636: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 44637: 44638: Leo Suonpää.. Rainer Virtanen. 44639: Pekka Silander. Väinö R. Virtanen. 44640: Kaino Haapanen. Kuuno Honkonen. 44641: Matti Koivunen. Taisto Sinisalo. 44642: 1029 44643: 44644: Vfi,39.-Lak.al. N:o 167. 44645: 44646: 44647: 44648: 44649: Raipala ym. : Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain 44650: muuttamisesta. 44651: 44652: 44653: E d u s kun n a 11 e. 44654: 44655: Suolan ym. kemikalioiden käyttö yleisillä taan, tuntuisi lopultakin olevan aika lopet- 44656: teillä aiheuttaa maamme autokalustolle vuo- taa autojen pilalle ruostuttaminen valtion 44657: sittain kymmenien miljardien vanhojen mark- melkoisilla kustannuksilla. 44658: kojen ruostevauriot. Autojen korjauskustan- Parhaiten sen voi aikaansaada eduskunta 44659: nukset suurenevat ja ikä tästä huolimatta tekemällä ·tielainsäädäntöön tarvittavan sää- 44660: lyhen-ee. Suolainen sohju tunkeutuu joka döksen. 44661: koloon ja naarmuun ja aiheuttaa nopeasti Edellä olevan perusteella ehdotamme, 44662: peltien pilaantumisen. Nykyoloissa, jolloin 44663: nastarenkaiden käyttö liukkaina aikoina on että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 44664: nopeasti yleistynyt ja hiekan käyttö ilman van lakiehdotuksen: 44665: suolaa auttaa riittävästi liukkauden torjun- 44666: 44667: 44668: 44669: Laki 44670: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta. 44671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954 44672: annetun lain (243/54) 11 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti: 44673: 44674: 11 §. 44675: Tien kunnossapidon yhteydessä älköön käy- tavat tien käyttäjien kalustolle huomattavia 44676: tettäkö sellaisia kemikaalioita, jotka aiheut- vaurioita. 44677: 44678: 44679: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 44680: 44681: Matti Raipala. Mikko Asunta. 44682: 1030 44683: 44684: VII,40. - Lak.al. N: o 168. 44685: 44686: 44687: 44688: 44689: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain 44690: muuttamisesta. 44691: 44692: 44693: E d u s k u n n a 11 e. 44694: 44695: Kuntien osuutta paikallisteiden rakentamis- tettaisiin näistä kustannuksista. Kun tähän 44696: ja kunnossapitokustannuksista alennettiin v. ei kuitenkaan tässä vaiheessa päästäne, voi- 44697: 1960 tehdyllä lain muutoksella. Sen jälkeen- taisiin kuntien kustannusosuutta nykyises- 44698: kin on näiden kustannusten katsottava ra- tään alentaa. 44699: sittavan kunt_ien taloutta huomattavassa mää- Sen vuoksi ehdotamme Helain 87 § : n 1 44700: rin. Varsinkin niissä kunnissa, joissa pai- momenttia muutettavaksi siten, että kunnan 44701: kallisteitä on paljon, aiheutuu paikallistie- peruskorvaukseksi katsottaisiin 10% teiden 44702: kustannuksista menoerä, jolla on tuntuva vai- tekemisen ja samoin kunnossapidon osalta. 44703: kutus veroäyrin hintaan. Sen perusteella, mitä edellä on sanottu, 44704: Kun kunnilla on paljon muitakin taloudel- ehdotamme, 44705: il.isia velvoitteita, ja kun paikallisteiden kus- 44706: tannusten on katsottava kuuluvan valtiolle, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 44707: olisi paikallaan, että kunnat kokonaan vapau- van lakiehdotuksen: 44708: 44709: 44710: Laki 44711: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta. 44712: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä annetun lain (243/54) 44713: 87 § : n 1 momentti, sellaisena kuin se on 22. 12. 1960 (501/60), annetussa laissa, näin 44714: kuuluvaksi : 44715: 87 §. mukaan, suuriko kunnassa olevien maanteiden 44716: Kunnan suoritettavaa korvausta määrät- osuus on sen alueella olevien maanteiden ja 44717: täessä katsotaan peruskorvaukseksi 10 pro- paikallisteiden yhteenlasketusta pituudesta 44718: senttia teiden tekemisen ja 10 prosenttia nii- ja paljonko kunnassa on paikallisteitä asu- 44719: den kunnossapidon kustannuksista, ja perus- kasta kohden, seuraavien perusteiden mu- 44720: korvausta alennetaan tai korotetaan 86 §: ssä kaan: 44721: tarkoitettua luokitusta vastaavasti sekä sen 44722: 44723: 44724: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 44725: 44726: V. J. Rytkönen. Hugo Manninen. Paavo Laagerroos. 44727: Lyyli Koskinen. Toivo Friman. Aarne Pulkkinen. 44728: Aimo Laiho. Taisto Sinisalo. Lauha Männistö. 44729: 1031 44730: 44731: 44732: 44733: 44734: Sileäkangas ym..: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun laJin 44735: muuttamisesta. 44736: 44737: 44738: 44739: Eduskunnalle. 44740: 44741: VoimlUlSa olevan yleisistä teistä annetun toon. Käytännössä on mahdollista käyttää 44742: Lain (243/1964) mukaan suoritetaan ma,an- täUaista tienpitoaineen ottopaikkaa hyväksi 44743: ti.enpidosta aiheutuvat kustannukset yleensä myös valtion muiden teiden tienpidossa tai 44744: valtion varoista. Poikkeuksena tästä sään- vieläpä myydä soraa jopa sillle kunnalle, joka 44745: nöstä kuitenkin on, että kunta on V·elvolli- on sor.ap.aikan luovuttanut, tai muulle sitä 44746: nen korvauksetta valtiolle luovuttamaan tarvitsevalle. Niin ikään voidaan jo valmiiksi 44747: maantien rakentamista tai parantamista var- rakennettua tietä Vlar.ten v·ahvista.a tiesuunni- 44748: ten tarvittavat .alueellaan sij.aitseva.t, omista- telma, jossa ti.en liitännäisalueeksi otetaan 44749: mansa ma~alueet, sillä tielain 67 § :n 2 mo- myöhemmin pysyvästi tarvittava tienpito- 44750: mentin mukaan kunnalla ei ole oikeutta aineen ottop.aikka, jolloin kunnan, suunnitel- 44751: saada luovuttamistaan alueista korvausta, man kohdistuessa sen omistamaan .aJueeseen, 44752: mikäli valtioneuvosto ei erityisessä tap~.uk on luovutettava tällainenkin alue ilmaiseksi. 44753: sessa toisin määrää. Varsinkin sellaisissa kunnissa., joissa soraa 44754: Vaikkakin periaatteessa voit.aisiin lähteä on saa.tavissa niulmsti j.a joissa kunnat erityi- 44755: siitä, ettei kuntaa maanomistajana; ole syytä sin ponnistuksin ovat hankkineet omistuk- 44756: missään suhteessa aset~ toiseen asemaan seensa soranottopaiman tyydyttääkseen sen 44757: kuin maanomistajia yleensä, on kuitenkin avulla oman ja kuntalaisten soratarpeen, on 44758: käytännössä jouduttu suurimpiin kohtuutto- kohtuutonta, että valtio sisällyttää tiesuun- 44759: muuksiin nimenomaan siHoin kun kunnat nitelmaan tällaisen soranottopaikan ja ottaa 44760: ov.at joutuneet luovuttamaan valtiolle kor- sen korvauksetta hallintll!ansa ja käyttöönsä. 44761: vauksetta tienpitoa varten sooon tad muun Kun pelkästään sitä, että kunta voi ano- 44762: tienpitoaineen ottop.aikkoja, jotka sa.attavat muksesta sa.ada korVIa.uksen, mikäli valtioneu- 44763: sijaita hyvinkin kaukana tiealueesta. Mikäli vosto erityisessä tapauksessa niin määrää, ei 44764: tällainen tienpitoaineen ottopaåkka sisältyy voida pitää tyydyttävänä, esitämme edeLlä 44765: vahvistettuun tiesuunnitelmaan, siirtyy se esitetyillä perustelullila., 44766: tien r·akentamisen yhteydessä valtion hallin- 44767: taan ja käytetään soma tai muuta tienpito- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 44768: ainetta myöhemmin myös tien kun.nossapi- van lakiehdotuksen: 44769: 44770: Laki 44771: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta. 44772: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä toukokuuta 1954 yleisistä 44773: teistä annetun 1ain (243/1954) 67 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi: 44774: 67 §. 44775: maasta tai tiehen IJ.iitännäsalueena kuulu- 44776: Valtiolla sekä kunnalla, jollei kysymys ole vasta pysyvästi tarvittavasta tienpitoaineen 44777: kunnan .aJueensa ulkopuoleLla omistamasta ottamispaikasta, ei ole oikeutta edellä tässä 44778: 1032 VII,41. - Yleiset tiet. 44779: 44780: 44781: luvussa säädettyyn tai tässä laissa edellyte- seen, mikäJi v·altioneuvosto ei erityisessä ta- 44782: tystä pakkolunastuksesta johtuva.an korvauk- pauksessa. toisin määrää. 44783: 44784: 44785: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 44786: 44787: Aulis Sileäkangas. Pentti Pekkarinen. Reino Karpola. 44788: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova. Mikko Volotinen. 44789: Hannes Paaso. Erkki Haukipuro. Eino Räsänen. 44790: Ale Holopainen. Mauno Pohjonen. Aaro Lintilä. 44791: 1033 44792: 44793: VII,42. - Lak.al. N: o 170. 44794: 44795: 44796: 44797: 44798: Suorttanen ym: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain 44799: muutfa,misesta. 44800: 44801: 44802: E d u s k u n n a ll e. 44803: 44804: Yleisistä teistä 21. 5. 1954 annetun lain nushallitus on ottanut alueen haJ.,tuunsa j1a 44805: 70 §: n muka.an suoritetaan tietoimituksissa ryhtynyt tien tekemiseen. Näiden haittojen 44806: määritettäville korvauksille korkoa kuusi pro- osuus on tientekoaikana jopa suurempikin 44807: senttia. Mikäli kysymys on ~lueen luovutta- kuin ti~en lopullisesti v,almistuttua. Päätty- 44808: misesta, :alkaa koron kasvu sitä seuraaVian neessä tietoimituksessa on haittojen suuruus 44809: kuukauden ensimmäisestä päivästä, jonka ollut maatalousmaalla 1-3 kertainen maa- 44810: kuluessa tienpitäjä on ottanut alueen hal- pohjasta saatuun korvaukseen verrattuna. Se 44811: tuunsa. Muiden korvausten osalta vastaava seikka,, ettei korkoa suoriteta koko korvaus- 44812: aj·ankohta on, ellei asianomaisen vaatimuk- summalla samalla tavalla, on muodostanut 44813: sesta erityisistä syistä toisin määrätä, sitä vakavan epäkohdan, joka voitaisiin poistaa 44814: seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, muuttamaJla tielain 70 § : ää. 44815: jonka kuluessa korvaus määritetään. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen 44816: Haltuunottopäivän ja tietoimituksen lop- ehdotamme, 44817: pukokouksen pitämisen välinen aika on 44818: y[eensä ollut noin viitisen vuotta. Tienraken- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 44819: tamisesta johtuvien haittojenkin vaikutus on van lakiehdotuksen: 44820: alkanut väLittömästi kun tie- j,a v.esiraken- 44821: 44822: 44823: 44824: Laki 44825: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta. 44826: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 24 päivänä toukokuuta 44827: 1954 a.nnetun lain (243/54) 70 § näin kuuluvaksi: 44828: 70 §. sitä seuraavan kuuk.a.uden alusta., jonka 44829: aikana tienpitäjä on ottanut alueen haltuun- 44830: Tässä luvussa tarkoitetulle korvaukselle sa, sekä muissa tapauksissa sitä seuraavan 44831: suoritetaan korkoa kuusi prosenttia Laskettu- kuukauden alusta, jonka aikana vahinko ta,i 44832: IlJa, jos kysymys on ,ail_ueen luovuttamisest.a, haitta on syntynyt. 44833: 44834: 44835: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 44836: 44837: Sulo Suorttanen. Atte Pakkanen. 44838: 44839: 44840: 44841: 44842: 130 E 529/66 44843: 1034 44844: 44845: VII,43.-Lak.al. N:o 171. 44846: 44847: 44848: 44849: 44850: Aalto ym.: Ehdotus laiksi pysäköintivalvontamaksusta. 44851: 44852: 44853: E d u s k u n n a ll e. 44854: 44855: Mootto:viltjoneuvolmnna.n ja liikenteen k·as- vuoksi toivottavaa, että tiellä kulkevat ny- 44856: vaessa kasv.aa myös liikennerikkomusten ja kyistä useammin saisivat sopivan ojennuksen 44857: ennen kaikkea vähäi•sten liikennerikkomusten tieliikenteessä tekemistään vähäisistä virheis- 44858: lukumäärä. Erity[sen voimakkaasti kasvaV1a1t tä, vaikkei hei.tä jokaisesta pikkurikkeestä 44859: pysäköintirikkomukset, jotka etenkin väestö- tuomitta.isikaa.n mngaistukseen. 44860: keskuksissa liikenteen jatkuvasti lisääntyessä Useassa eri yhteydessä on todettu, ettei 44861: johta,vat liikenteen tukkeutumiseen j.a elin- nykyisen rangaistusjärjestelmän puitteissa 44862: keinoelämän häiriytymiseen. Liikennemää- yleensä ole mahdollista. saattaa kaikkia vä- 44863: räysten noudattam[sen valvonta on maassam- häisiin tieliikennerikkomuksiin syylilistyneitä 44864: me toistaiseksi ollut varsin vähäistä, mistä edesvastuuseen eikä tällainen olisi edes tar- 44865: seuna.uksena on oUut yleinen kurittomuus. koituksenmukais1Jakaa.n. Tämän vuoksi olisi 44866: Heikko valvonta on johtunut poliisin miehis- meillä, kuten useimmissa muissa maissa, 44867: töpulasta j.a siitä, että käytettäv.issä oleva joista esimerkkinä mainittakoon YhdysvaHat, 44868: poliisihenkilöstö nykyisen järjestelmän puit- Neuvostoliitto, Saksan liittotasaval•ta, Eng- 44869: teiss·a suur.ess,a määrin on sidottu .ns. sisätöi- lanti, Hol.la.nti, Italia j1a Etelä-Afrikan tasa- 44870: hin, vähäpätöisten pysäköinti- ja vastaavien valta sekä pohjoismaista Ruotsi ja Norja, 44871: rikkomusten kuulusteluun ym. kansliatöihin, otettava käytäntöön erityinen hallinMllista 44872: kun nykyisen järjestelmän puitteissa vähäi- laa.tua oleva järjestelmä vähäisten pysä- 44873: sin ja selvinkin rikkomus on edelly.ttä.nyt köinti- ja mahdollisesti myös muiden vähäis- 44874: täydellistä kuulustelua, erityisen ra.ngaistus- ten tiel.iikennerikkomusten Vlalvonta,ll! ja kä- 44875: vrua.timuksen esittämistä jne. Toisena syynä sittelyä varten. Vähäisestä järjestelmän pii- 44876: vailvonna.n puuttumiseen on myös mainittu, riin kuuluvasta virheestä ei asianomaista 44877: että kun vähäisten tieliikennerikkomusten yleensä tällöin asetettaisi syytteeseen, v:a.a.n 44878: rankaiseminen nykyisen järjestelmän mu- hänen olisi suoritettava erityinen etukäteen 44879: kaan ei ole tarkoitustaan vastaavaa ja lisäksi vahvistettu, rikkomuksen laadun muka:an mi- 44880: rankaisemisella sa:avutettuun etuun verrattu- toitettu maksu. Pikkurikkomukset voidatan 44881: na aiheuttaa yhteiskunnalle kohtuuttomia tällöi.n selvittää paikan päälilä, ja :asianomai- 44882: kustannuksia, on käytännössä usein kokonaan sen rikkojan suorittaessa yleensä määrä- 44883: luovuttu asianomaisen rank.aisemisesta ja aj,assa maksun, voidaan enempi esitutkinta 44884: muun ojennuskeinon puutteessa tyydytty jättää suorittamaUla eikä asiassa muutoin- 44885: pelkästään suulliseen huomautt.amiseen, taik- kaan tarvitse ryhtyä muihin toimenpiteisiin. 44886: ka pysäköintirikkomusten osalta, koska asian- Tällä tavoin vältytään myös vähäisten liiken- 44887: omainen yleensä ei ole tavoitettavissa, on nerikkomusten poliisi- ja oikeuslaitokselle 44888: rikkomus usein jätetty kokonaan sillensä. aiheuttamasta työpaineesta ja tarpeettomasta 44889: Suullisten v.aroitusten teho, shlloin kun niitä ruuhkasta. Nämä vimnomaiset voivat tällöin 44890: yleensä voidaan antai8, on kuitenkin todettu keskittyä liikenneturvallisuuden kannalta 44891: v.arsin heikoksi tai suomstaan olemattomaksi. tärkeämpiin asioihin. 44892: Sopivana ei myöskään voida pitää käytäntöä, Jo tässä vaiheessa ovat tiediikennerikko- 44893: jonka mukaan voimassaolevia määräyksiä mukset ,aiheuttaneet tuomioistuinlaitokselle 44894: voidaan v.apa.asti rikkoa ilman mitään seu- valtavan paineen ja ruuhkan. Heikosta Viall- 44895: raamuksia. Liikennekurin kannalta olisi sen vonnasta huolimatta on tieliikennerikkomuk- 44896: VII,43. - Aalto ym. 1035 44897: sistla tuoillittujen sakkorangaistusten luku- kansaJaispiir.ejä. Rangaistusten yleinen 44898: määrä nol,l.SSut suorastaan räjähdyksenomai- käyttö on vieläkin epäilyttävämpää, milloin 44899: sesti. Kun v. 1960 tieliikennerikkomuksista rikkomuksia, kuten liikennerikkomuksia, on 44900: tuomittiin sakkoihin 91157 tapauksessa~ oli padjon, ja käytännössä vain harvoista voi- 44901: v.astaava luku v. 1963 jo 115 285, eli peräti druan asianomaista rang.aista. Komitean eh- 44902: 53 % kaikista ko. vuonna .tuomituista. sakko- dottaman järjestelmän puitteissa kansalaiset 44903: rangaistuksista. Tilastojen mukaan on näistä eivät ta.as, mikäli eivät itse hal,ua, vähäisen 44904: noin 3/4 tuomittu ran~aistusmääräyksiin, ts. liJ.kennerikkomuksen johdosta joutuisi tuo- 44905: kyseessä ovat olleet vähäiset, laaduJ..1Jaan yk- mioistuimeen, eikä heitä myöskään po. vir- 44906: sinkertaiset ja selvät rikkomukset, jotka olisi heistä yleensä sakotettaisi. 44907: voitu selvittää paljon yksinkertaisemminkin, Rangaistusmääräyskomitean ehdotuksen 44908: esim. juuri nyt po. wllvontamaksujärj.esrel- julkisuudessa saamasta myönteisestä vas- 44909: män puitteissa. taanotosta huolimatta. komitean ehdottamaa 44910: Valtioneuvosto asetti jo marraskuun 27 järjestelmää ei toistaiseksi ole toteutettu. Ko- 44911: päivänä 1958 komitean harkitsemaa,n, voitai- mitean mietinnön valmistumisen jälkeen ku- 44912: siinko rangaistusmääräysmenettelyä eräiltä luneet viisi vuotta ovat osoittaneet komitean 44913: osin, esim. liikennerikkomusren osa1t·a, kehit- arvioinnit oikeiksi, j1a uudistuksen puuttuessa 44914: tää nykyistä joustavammaksi. Tämä ns. ran- yhä heikentynyt liikenteen valvonnan teho 44915: gaistusmääräyskomitea jätti mietintönsä v·al- on aiheuttanut tieliikenneonnettomuuksien 44916: tioneuvostolle joulukuun 12 päivänä 1961. jyrkän kasvun. V:asta,avasti on vähäpätöisten 44917: Mietinnössään komitea ehdotti vähäisten tie- liikennerikkomusten käsittely tuomioistui- 44918: liikennerikkomusten osaJ·ta uutta käsittely- missa aiheuttanut valtavan jutturuuhkan, 44919: tapaa, ~ns. maksullisten liikenneVia.roitusren josta seuna.uksena on ollut tuomioistuimien 44920: käyttöä. Komitea totesi mietinnössään, ettei työtaakan lisääntyminen ja ,asioiden käsitte- 44921: kaikkia liikenne- ja nimenoma,an pysäköinti- ltyn venyminen yhä pitkäaikaisernmaksi. 44922: rikkomuksia lllykyisel[äkään ja. vielä vähem- Myös eduskunta on 13 päivänä huhti- 44923: män vastaisuudessa voida tarkiotuksenmu- kuuta 1965 hallituksen esitykseen tieliikenne- 44924: kaisesti selvittää j:a ran~aista nykyisen jär- l,ain muuttamisesta antamassaan Vl8.stauksessa 44925: jestelmän puitteissa. Ti1anne on jo nyt lii- la.usunut haJlitukselle toivomuksen, että hal- 44926: kennekurin ja oikeushallinnon kannalta huo- Utus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin 44927: lestuttava, mutta moottoriajoneuvojen käy- nimenomaan vähäisten liikennerikkomusten 44928: tön yleistyessä tulee tilanne vieläkin va.ikeu- valvonnan, rankaisemisen ja käsittelyn saat- 44929: tumaan, jollei vähäisten liikenneri.kkomusren tamiseksi nykyailmisemmaJ[e jta yksinkertai- 44930: valvonnassa ja käsittelyssä päästä yksinker- semmaHe kannaJJe. Hallituksen toimeksi- 44931: tai,sempruan järjestelyyn. annosta onkin Lainvalmistelukunta vuoden 44932: KriminailipoHittiselta kannalta komitea 1965 lopussa valmistanut ehdotuksen halli- 44933: edelleen totesi, että vähäiset liikennerikko- tuksen es1tykseksi eduskunnaJle laiksi pysä- 44934: mukset sinänsä ha.rv.oin osoittavat rekijässä köintivirhemaksustla. 44935: rikollista mieltä, eikä rikkoja näin oUen Kuten viimeksi mainitun ehdotuksen na.- 44936: yleensä ole varsinaisen rangaistuksen tar- mestä hawaita.an, edellyttää [:ainvaJmistelu- 44937: peessa. Sakkom.ngaistusten käyttämisestä kunta, toisin kuin rangaistusmääräyskomi- 44938: si·ten, että myös vähäpätöiset rikkomukset tea., uudistuksen tässä va[heessa koskevan 44939: käsitellään tuomioistuimessa, aiheutuu sen V·ain vähäisiä pysäköintirikkomuksia. Nämä 44940: sijaan se epäkohta, että muutoin la,inkuuliais- rikkomukset muodostavrut vähäisten liikenne- 44941: ten kansal.aisten kunnioitus tuomioistuislai- rikkomusten ylivoimaisesti suurimman ja 44942: tosta ja 11angaistusjärjestelmää kohta&n vä- myös nopeimmin kasvavan ryhmän. Heikosta 44943: henee, kun he kaikist1a aivan vähäpätöisistä pysäköinnin valvonnasta huol:ima.tta on siten 44944: rikkomuksista tuJevat tavalban leimatuiksi esim. Helsingin kiaupungissa syytteeseen sa.a- 44945: "rikollisiksi". Kunnioituksen rikosta seuraa- tettujen seisottamis- ja pysäköintirikkomus- 44946: vaa 11allgaistusta kohtaan on myös katsottu ten lukumäärä kasvanut vuodesta 1964 VllQ- 44947: yleisesti vähenevän, mikäli määrätyistä rikok- teen 1965 24.1 % ja vastaav,a&ti vuodesta 44948: sista joudutaan rankaisema,an käytännölli- 1960 vuoteen 1965 peräti 165 %. Tehokkaan 44949: sesti katsoen koko väestöä <tai ainakin laajoja val.vonnan puitteissa olisivat nämä luvut mo- 44950: 1036 VII,43. - Pysäköintivalvontamaksu 44951: 44952: ninkevtaiset. PysäköintivaJvontamaksuj.a käy- sesta. Kunnallisella pohjalla tapahtuva py- 44953: tettäisiin kaikkiin vähäisiin seisottamis- ja säköinnin valvonnan tehostaminen ehdotetaan 44954: pysäköintirikkomuksiin, kui.tenkin sellaisin sen vuoksi toteutettavaksi siten, että kunnal- 44955: rajoituksin, ettei 'VIBlvontamaksua käytettäisi lisen pysäköinnin valvojan toimenpiteistä 44956: milloin määräysten rikkomisesta on aiheutu- kertyvät valvontamaksut jäisivät ao. kun- 44957: nUJt vahinkoa taikka mainitta;wLa v,aa.ma tai nalle. Kunnallisen pysäköinnin vailvonnan 44958: ilmeistä haitta/ll. muilile tiellä kulkeviHe tai a!loittaminen olisi asianomaisen kunnallisval- 44959: näiden turvallisuudelle. Asetuksella määrät- tuuston harkinnassa, kuitenkin niin että pää- 44960: täisiin tarkemmin ne rikkomukset, joihin tös olisi alistettava sisäasiainministeriön vah- 44961: pysäköinti VlllJ1vontamaksujärjestelmää sovcl- vistettavaksi. 44962: lettaisiin. Tällä tavoin olisi myös riittävät Pysäköintiv,aJlvontamaksuja määräisivät se- 44963: takeet siitä, että käytäntö olisi yhdenmukai- kä poliisivir.anoma.iset että kunnalliset pysä- 44964: nen j.a, että kaikkia kansalaisia kohdeltaisiin köinnin valvojat. Kosk,a kunnallisen pysä- 44965: sa.ma.lila tavoin. Törkeät ta.paukset, esim. py- köinnin v<a:lvojan tai valvonta-1a,pulaisen toi- 44966: säköiminen suojatielle tai toisen rinoolle, mivalta, kuitenkin rajoittuisi v.ain vähäisiin 44967: jäisivät edelleen sakotettaviksi, kookei ky- seisotta.mis- j.a pysäköintirikkomuksiin, olisi 44968: seessä ole lakiehdotuksen tarkoittama vähäi- heidän valvonnan yhdenmuk.aisuut1Ja silmäHä 44969: nen rikkomus. Ran~a.istusmääräyskomitean pitäen tehtävä poliisille ilmoitukset sffil.a.isista 44970: mietintöön sisältyy ehdotus järjestelmän havaitsemistwa.n törkeistä seisottamis- ja py- 44971: edeHyttämiksi ka.av.akkeiksi ym, joita sopi- säköimisrikkomuksista,, jotka eivät kuulu 44972: V•asti voidaan käyttää nyt ehdotettua järjes- uuden l<ain piiriin. Poliisiviranomainen ja 44973: telmää toteutett,a.essa. Vaikka uusi järjesteJ.- kunnallinen pysäköinnin v•alvoja tarkk.ailisi- 44974: mä käsityksemme mukaan periaatteessa välit- vat kukin osaltaan alaistensa. antamien mak- 44975: tömästi voitaisiin saattaa. koskem.a.an kaikkia sukehotuksen edellyttämien maksujen kerty- 44976: vähäpätöisiä mkennerikkomuksia, voidaan mistä. Jollei kunnallisen pysäköinnin vail.von- 44977: näin ollen todeta, että jo ns. pysäköintirik- tatoimen piirissä määrättyä maksua olisi 44978: komuksiinkin ~~ajoitettu yksinke:rtaistettu määräa,j,assa suoritettu, tekisi pysäköinnin 44979: järjesteilmä on omia.an suuresti helpottamaan valvoja ko. virheestä tavanmukaisen rikosil- 44980: poliisin työpainetta. ja mahdollisuuksia m- moituksen poliisill-e. 44981: kenteen vcalvonnan tehostamiseen. Kun uuden 44982: järjestelmän käytäntöön soveltamisesta p.a.r- RangaistusmääräySkomitean mietintöön si- 44983: haiten voidaan saada kokemuksia juuri vä- sältyy käyttökelpoinen ehdotus vähäisten lii- 44984: häisten seisotta.mis- j.a pysäköimisrikkomus- kennerikkomusten valvonnan j1a käsittelyn 44985: ten piirissä, edellytämme, että uutta. järjes- yksinkertaistamiseksi j,a tehostamiseksi. Käy- 44986: telmää ,aJluksi sovelletaan juuri mainitunlai- täntö on osoittanut, että poliisin mahdolli- 44987: siin rikkomuksiin, jonka jälkeen järjestelmä, suudet pysäköinnin valvonnan tehostamiseen 44988: kun siitä on saa:tu käytännön kokemuksia, henkilökunnan jatkuvan puutteen takia ovat 44989: myöhemmin laajennetMn koskemaan kaikkia rajoitetut, eikä täysin koulutettujen poliisi- 44990: vähäpätöisiä liikennerikkomuksia. miesten käyttö yksinkertaisiin pysäköinnin 44991: Pysäköinnin vaJlvonnan tehostaminen on va1lvonta.tehtäviin myöskään aina ole tarkoi- 44992: erityisen tärkeätä suurissa väestökeskuksissa. tuksenmuk.aista. Näin ollen lmtsomme tar- 44993: V&tiowJta ei ole pystynyt riittävästi lisää- peelliseksi r.ang.aistusmääräyskomitean laa.ti- 44994: mään poliisin työvoimaa, jolloin ensisijaisesti ma.an lakiehdotukseen sisällyttää mahdolli- 44995: juuri pysäköinnin valvonm on kärsinyt työ- suuden pysäköinnin valvonnan tehostamiseen 44996: voimapulasta.. Koska valvonnan puutteesta kunnallisella pohjalla.. Kun rangaistusmää- 44997: aiheutuu vcakavaa haittaa j,a; häiriötä ko. räyskomitean ehdotus ei toistaiseksi, asian 44998: paikkakuntien liikenteeHe, olisi ·asianomaisille järjestämisen kiireellisyydestä ja aj.ankohtai- 44999: kunnille vam.ttava mahdollisuus os:allistua suudesta huolimatta ole johoo.nut lainsäädän- 45000: pysäköinnin vt8!l:vonooan, jolloin kunnan kui- tötoimenpiteisiin, ehdotamme täten kunnioit- 45001: tenkin on saa.ta.va taloudellista vastiketta taen, 45002: niistä kuluista, jotka aiheutuvat valtiolle että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 45003: kuuluvien liikennevalvontatehtävien hoitami- van lakiehdotuksen: 45004: VII,43. - Aalto ym. 1037 45005: 45006: 45007: Laki 45008: pysäköintivalvontamaksusta.. 45009: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: '•' 45010: ;..:. J.~. :,. 45011: 45012: 45013: 45014: 1 §. Milloin on erittäin painavia syitä, voi polii- 45015: Vähäisestä tieliikenteessä tehdystä seisotta.- siviranomainen tai kunnallinen pysäköinnin 45016: mis- tai pysäköimisvirheestä voidaan rikkoja valvoja pitentää 2 momentissa säädettyä ai- 45017: määrätä suorittamaan erityinen pysäköinti- kaa enintään seitsemällä vuorokaude:lJa,. 45018: v&vontamaksu sen mukaan kuin tässä itaissa 45019: säädetään. 6 §. 45020: 2 §. PysäköintiVia~vontamaksun suorittamista 45021: Pysäköintivalvontamaksu voidaan määrätä tarkoittavassa maksuk:ehotuksessa on ilmoi- 45022: suoritettavaksi ainoastaan sellaisesta seisotta- tettava, miten maksu suoritetaan ja mitä seu- 45023: mis- tai pysäköimisvirheestä, josta ei ole ai- r.auksia maksun laiminlyömisestä on. 45024: heutunut vahinkoa eikä mainittavaa vaa.raa JolJei pysäköintivalvontamaksua ole mää- 45025: tai ilmeistä haittaa muille tiellä kulkeville tai räajassa suoritettu, on virheen johdosta, mi- 45026: näiden turv.aJHsuudel,le. käli aiheelJiseksi havaitaan, ryhdyttävä vii- 45027: pymättä syytetoimenpiteisiin. Maksukehotus 45028: katsotaan tällöin rauenneeksi. 45029: 3 §. 45030: Kunnallisvaltuusto voi, milloin se paikka- 45031: . 8 §. 45032: kunnan liikenteen vilkkauden huomioon ot- Ajoneuvon kuljettajaLla., joka katsoo soo- 45033: taen pysäköinnin valvonnan tehostamiseksi mansa. pysäköintivalvontamaksua koskevan 45034: on tarpeen, päättää, että seisottamista ja py- maksukehotuksen aiheettomaksi, on oikeus 45035: säköimistä valvotaan myös kunnan toimesta. kehotuksessa mainitun maksuajan kuluessa 45036: Päätös on .al.istetta.va sisäasiainministeriön esittää siitä v'astalause poliisiviranomaiseRe 45037: v.ahvistettavaksi. bi kunnalliselle pysäköinnin vaJvojaUe. Jos 45038: 4 §. vastalause hyväksytään, on maksukehotus pe- 45039: Tämän lain edeLlyttämä va:lvonta sekä huo- ruutettava ja, milloin ma.ksu jo on suoritettu, 45040: lehtiminen pysäköintivirhemaksujen perimi- se on määrättävä asianomaiselle pala.utetta- 45041: sestä on poliisin sekä, miUoin kunt&an on Vtaksi. 45042: järjestetty kunnaUinen pysäköinnin valvonta- Miltoin pysäköintivalvontamaksu on suori- 45043: toimi, myös kunnallishallituksen valitseman tettu sel,laisen virheen johdosta, joka on tuo-. 45044: pysäköinnin va;1voj,an tehtävänä. mioistuimen l·ainvoiman saaneelJa pääuiksel[ä 45045: Kunnallisella pysäköinnin valvoj.ailla voi tai as1aa rangaistusmääräyksin käsiteltäessä 45046: valvontatehtävissä olla .apulaisia. luettu ajoneuvon ikuljetta.jan syyksi rangais- 45047: tava.na tekona, maksu on h.akemuksesta pa- 45048: lautettava takaisin sen suorittaneelle. 45049: 5 §. 45050: Pysäköintiv.ail:vontamaksu, jonka suuruus 9 §. 45051: on kaksikymmentä marklooa., on ajoneuvonsa Pysäköintiv.a:lvontamaksu kuuluu valtioLle. 45052: virheellisesti pysäköin·een kuljettajan suori- Milloin kuntaan on tämän lain mukaisesti 45053: tettava. järjestetty myös kunnallinen pysäköinnin 45054: Poliisin sekä kunn&llisen pysäköinnin v.al- . valvonta, jää kunnallisen pysäköinnin valvo- 45055: vojan ja val'Vonta~apulaisen on, jo:J.,Lei pysä- jan tai hänen valvonta~apulaisen.sa antaman 45056: köintivirhe olosuhteet huomioon ottaen ilmei- maksukehotuksen perusteell,a suoritettu mak- 45057: sesti ole vähäpätöinen, heti .a.nnettava a.joneu- su kuitenkin asia,nomaiseUe ikunnaHe. Tällai- 45058: von kulj·ettajalle kirjallinen kehotus maksun seen maksuun ei ole sovellettava, mitä erik- 45059: suorittamiseen seitsemän vuorokauden ku- seen on säädetty kunnaillisesta maksusta va- 45060: luessa kehotuksen antamispäivästä. Jollei kul- pauttamisesta. 45061: jettaja ole paikalJa virheen tullessa ilmi, 10 §. 45062: sellainen maksukehotus voidaan kiinnittää Kunnallinen pysäköinnin valvoja ja val- 45063: ajoneuvoon näkyvälle paikalle. vonta-apul.a.inen on virassaan velvollinen il- 45064: 1088 VII,43. - Pysäköintiva.lvontama.ksu 45065: 45066: 45067: moittamaan poLiisH,le selLaisista. toteamistaan vähäisenä seisottamis- ja pysäköimisvirheenä 45068: seisottamis- ja pysäköimisvirheistä, joista tä- ja annetaan muut määräykset lain täytän- 45069: män 1ain 2 § :n johdosta ei voida antaa py- töönpanosta, 45070: säköintivalrvontamaksun suorittamista tarkoit- 45071: tavaa maksukehotusta. 45072: 11 §. Tämä iJ.aki tuLee voimaan ... ·' .. 45073: p&vana 45074: Asetuksella säädetään, mitä on pidettävä kuuta 1966. 45075: 45076: 45077: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 45078: 45079: Lyyli Aalto. Aili Siiskonen. Hertta Kuusinen. 45080: Sakari Knuuttila. Valdemar Sandelin. Olavi Lahtela. 45081: Uljas Mäkelä. V. J. Rytkönen. Timo Mäki. 45082: Arne Berner. Olli J. Uoti. Sylvi Siltanen. 45083: Jaakko Kemppainen. Arvo Salo. Antero Väyrynen. 45084: Kuuno Honkonen. Viljo Virtanen. Margit Eskman. 45085: E. J. Paavola. V. 0. Mäkinen. Antti A. Halme. 45086: Viktor Procope. Antti 0. Pennanen. Olavi Nikkilä. 45087: Veikko Mattila. Aili Vaittinen. Matti Mattila. 45088: Voitto Hellsten. Mi.kko Volotinen. Anna-Liisa Linkola. 45089: 1039 45090: VII,44. - Toiv.al. N: o 404. 45091: 45092: 45093: 45094: 45095: af Heurlin ym.: Toimenpiteistä terveen yhdyskuntamuodos- 45096: tuksen tur·vaamiseksi. 45097: 45098: 45099: E d u s kun n a U e. 45100: 45101: Maassamme on taajama-asutuksen voima- loudellisen kehityksen, ovat mm. Lohjan 45102: kas kasvu luonut suuria ongelmia. Liian mo- kauppala ja maalaiskunta, joista voitaisiin 45103: nessa tapauksessa on myös yksityinen täysin muodostaa uusi keskikokoinen kaupunki, Kar- 45104: suunnittelematon maan jakaminen .taajaa asu- jaan kauppala ja maalaiskunta, Porvoon 45105: tusta varten ja valvomaton yhdyskuntara- kaupunki ja maalaiskunta, Paraisten kaup- 45106: kentaminen johtanut yhä epätaloudellisten pala ja maalaiskunta. Englannin New Towns 45107: kuin epäsosiaalisten asuntoalueiden syntyyn. Act - lain (laki uusista kaupungeista) esi- 45108: Epäkohdat ovat osittain johtuneet siitä, ettei- kuvaa soveltaen tulisi meilläkin helpottaa 45109: vät eriasteiset viranomaiset ole aina riittä- tällaisten pienten keskusten muodostumista 45110: västi huolehtineet säädettyjen asemakaava- voimakkaiksi alueellisiksi keskuksiksi, jolloin 45111: ja rakennuslakien noudattamisesta, mutta tontinhintoja ja rakentamiskustannuksia ko- 45112: ilmeisesti ·ei lainsäädäntö maassamme vielä hottavaa painetta suuremmissa keskuksissa 45113: kään ole kaikissa suhteissa riittävän tehokas voitaisiin torjua, kuitenkin siten, ettei kei- 45114: takaamaan terveen, koko yhteiskunnan kan- notteluluontoinen ja hajanainen rakentami- 45115: nalta tarkoituksenmukaisen, sosiaalisen ja nen näissä uusissa kaupungeisSa johtaisi vain 45116: taloudellisen yhdyskuntamuodostuksen. Maan epäkohtien :siirtymiseen niiden alueelle. 45117: jakaminen ja rakentaminen, varsinkin mil- Kiinteistöjen hintojen kohti:mttöinan nou- 45118: loin se tapahtuu yksityisten voittoa tavoitte- sun hillitseminen, asumiskustannUsten pitä- 45119: levien rakentajien toimesta osaksikaan, edel- mi!llen kohtuullisina sekä kehitysmahdolli- 45120: lyttää voimakkaampaa viranomaisten johtoa suuksien turvaaminen .teollisuudelle ja ta- 45121: ja valvontaa kuten jo on asianlaita muissa louselämälle edellyttää paljon voimakkaam- 45122: pohjoismaissa, Englannissa, Alankomaissa paa otetta yhteiskunnan taholta. Kuntien 45123: jne. Paitsi uusien yhdyskuntien rakentami- asemakaavallisia oikeuksia tulisi lisätä, ennen 45124: nen edellyttää myöskin jo syntyneiden liian kaikkea tulisi maalaiskunnat asettaa tasa- 45125: tiheiden, repaleisten ja slummiutuneiden taa- veroiseen asemaan kaupunkien ja kauppaloi- 45126: jamien saneeraus maassamme uutta lainsää- · den kanssa antamalla niillekin yksinoikeus 45127: däntöä. Myöskin tulisi tällöin harkita keinoja hyväksyä kaavat alueellaan. Myöskin nykyi- 45128: miten hyvät kehitysedellytykset omaavien siä käytännössä vähämerkityksellisiksi osoit- 45129: pienempien keskusten, mitkä sijaitsevat kul- tautuneita mahdollisuuksia lunastaa maata 45130: kuyhteyksiin, jäävapaisiin satamiin, raaka- rakennuslain perusteella tulisi laajentaa olen- 45131: ainesaantiin ja markkinoiruismahdollisuuksiin naisesti. Koska lainsäädännöllä on kaavan 45132: nähden soveliaasti, kehitystä voitaisiin ohjata laatiruiskustannukset siirretty kunnille miltei 45133: ja jouduttaa siten, että niistä muodostuu kokonaan ja lain mukaan 'kunnat joutuvat 45134: "uusia kaupunkeja" vastapainoksi liialliselle kokonaan rahoittamaan ja käytännössä suu- 45135: keskitykselle maan pääkaupunkiin. Kokemus rimmaksi osaksi myös kantamaan kustannuk- 45136: Englannin oloista osoittaa, että maassamme- set kaavojen toteuttamisesta, tulisi lunastus- 45137: kin lienee sellaisia keskuksia, joiden voima- määräyksillä ja velvoitteilla huolehtia siitä, 45138: kas kehittäminen olisi koko valtakunnan että kaavoitettu ja kunnallistekniikalla 45139: edun mukaista. Kehityskelpoisia paikkakun- varustettu tontti luovutetaan lyhyen määrä- 45140: tia, joiden sijainti, maaperä ja kulkuyhtey- ajan kuluessa rakentamiseen. Maassamme jo 45141: det tekisivät mahdolliseksi voimakkaan ta- talviolosuhteista sekä maaperästä johtuen on 45142: 1040 VII,44. - Yhdyskuntamuodostus. 45143: 45144: 45145: katujen sekä viemar1en ja vesijohtojen ra- on taloudellisesti mahdollinen 80-100 vuo- 45146: kentaminen sangen kallista ja omiaan kohot- den kuluttua. Kunnille tulisi myös tehdä 45147: tamaan asumismenoja sekä talouselämän ja mahdolliseksi aluelunastusten rahoittaminen 45148: teollisuuden kustannuksia. Lainsäädännöllä joko varmistamalla niille pitkäaikaisia lai- 45149: ja paikallisten viranomaisten toimenpiteillä noja tähän tarkoitukseen valtion myötävaiku- 45150: tulisi huolehtia siitä, että mitään taajaa asu- tuksella kuten Ruotsissa tai antamalla kun- 45151: tusta ei lainkaan synny ilman asianmukaisesti nille oikeus suorittaa lunastus'korvaus kaavoi- 45152: vahvistettua kaavaa ja sen mukaisesti heti tettavista alueista pääosalta obligaatioissa 45153: rakennettua kunnallistekniikkaa sekä myös- edellyttäen, että kunta luovuttaa tontin sel- 45154: kin siitä, että järkevästi alueittain raken- laisilla ehdoilla edelleen, ettei keinotteluvoit- 45155: nettu kunnallistekniikka tulee ensi tilassa te- toja kenellekään voi syntyä. 45156: hokkaaseen taloudelliseen käyttöön eikä tont- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 45157: tien omistajilla ole mahdollisuutta jättää kunnan päätettäväksi toivomuksen, 45158: kauaksi aikaa tonttejaan maan hinnan korot- 45159: tamistarkoituksessa rakentamatta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 45160: Mahdollisuus kunnille aluepakkolunastuk- toimenpiteisiin lainsäädännön uudista- 45161: siin on tärkeä paitsi sosiaalisesti terveen ja miseksi mm. siten, että maalaiskunnil- 45162: taloudellisesti järkevän yhtenäisen yhdys- lekin myönnetään samat asemakaaval- 45163: kuntarakentamisen turvaamiseksi kokonaan liset oikeudet kuin kaupunge~1la ja 45164: uusilla alueilla myöskin vanhojen sopimatto- kauppaloilla on, että kaikille kunnille 45165: masti rakennettujen alueiden saneerauksessa. varataan mahdollisuus aluepakkolunas- 45166: Kaukaa ei tarvitse hakea esimerkkejä maas- tuksiin asemakaavoitettavilla alueilla, 45167: samme "saneerauksesta", mikä on ,todellisen että erityismääräyksin tuetaan kehi- 45168: saneerauksen täydellinen vastakohta ja mi- tysedellytykset omaavien maaseutukes- 45169: hin OI.J. jouduttu mm. tehokkaan aluepakko- kusten kehittymistä ns. uusiksi kau- 45170: lunastussäädöksen: puuttuessa. Esimerkiksi pungeiksi, että abuepakkolunastus- 45171: Ruotsissa ja Englannissa on pystytty, toisin oikeus valtioneuvoston päätöksellä voi- 45172: kuin meillä, sangen tyydyttävästi uudista- taisiin antaa kunnille saneerattaviin 45173: maan vanhoja kaupunginosia tehokkaamman kaava-alueisiin nähden, että kunnille 45174: lainsäädännön nojalla. tehtäisiin mahdolliseksi luovuttaa 45175: Aluepakkolunastusoikeuden kautta saatu- alueet rakentamiseen ns. tonttioikeu- 45176: jen alueiden tulisi yleensä jäädä yhteiskun- della, että kunnat saisivat oikeuden 45177: nan omistukseen siten, että niiden edelleen suorittaa pakkolunastuskorvaukset ob- 45178: luovuttaminen tapahtuisi joko pitkäaikaisella ligaatioilla, että kunnilla olisi auto- 45179: vuokraoikeudella tai ottaen meillä käytän- maattisesti oikeus pakkolunastaa uusien 45180: töön Ruotsissa jo noin 60 vuoden lainsää- kaava-alueiden tontit, mitkä on varus- 45181: däntöön perustuvan tonttioikeusjärjestelmän tettu kunnallistekniikalla, l'!f'hyemmän 45182: (tomträtt). Vaikkapa kunnat saisivat välit- määräajan kuluessa, ellei tontin omis- 45183: tömästi tai lyhyeh'köllä maksuajalla korvauk- • taja joko itse rakenna tonttia kaavan 45184: sen aluerakentajilta kunnallistekniikasta, jäisi mukaisesti tai lwovuta sitä täten ra- 45185: itse rakennusmaa siten yhteiskunnalle, jolloin kennettavaksi. 45186: alueen uudelleen kaavoitus ja rakentaminen 45187: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 45188: 45189: Kaarlo af Heurlin. U. H. Voutilainen. 45190: 1041 45191: 45192: VII,45.- Toiv.al. N: o 405. 45193: 45194: 45195: 45196: 45197: Lahtela ym..: Nykyaikaisen yhdyskuntasuunnittelun saattami- 45198: sesta yhdyskuntien rakentamisen perustaksi. 45199: 45200: 45201: E d u s kun n a U e. 45202: 45203: Kaupunkien, kauppaloidemme ja maalais-- läisistä haluaa asua kantakaupungin ulko- 45204: kuntiemme rakentamisessa seurataan vielä puolella. 45205: vanhoja ja epäinhimillisiä linjoja. Tulokset Nykyaikainen yhdyskuntasuunnittelu on 45206: ovat sen mukaisia. Kallion kaupunginosan pitkäaikaisten ja perusteellisten tutkimusten 45207: uudelleen rakentaminen Helsingissä lienee ja saatujen kokemusten avulla löytänyt rat- 45208: esimerkkinä tyypillisin. Myös muissa kau- kaisun yhdyskuntien rakentamiseksi niin, 45209: pungeissamme ja kauppaloissamme on vas- että ne palvelevat parhaalla mahdollisella ta- 45210: taavia esimerkkejä. Vaikeat liikenneongel- valla niissä asuvaa väestöä. Alan lainsäädän- 45211: mat ja asukkaita häiritsevät sosiaaliset ja töä olisikin niin kehitettävä, että nykyaikai- 45212: biologiset epäkohdat näyttävät vähin erin nen yhdys-kuntasuunnittelu niveltyneenä val- 45213: muuttuvan ylivoimaisiksi esteiksi yhdyskun- takunnan- ja aluesuunnitteluun muodostaisi 45214: tiemme terveelle kehitykselle. Niiden aiheut- tinkimättömän perustan yhdyskuntiemme ra- 45215: tamat ,taloudelliset menetykset ovat arvaa- kentamiselle. Nähdäksemme vain tällä menet- 45216: mattoman suuret ja ne on koko kansan kor- telyllä voimme vapautua myös liian pienistä 45217: vattava, joten valtiovallan velvollisuus on asunnoista ja liian suuresta asumistiheydes- 45218: ryhtyä tähänastista tehokka.ampiin toimenpi- tämme. 45219: teisiin yhdyskuntiemme rakentamisen saatta- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 45220: miseksi oikeille urille. Valtiovallan velvolli- tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 45221: suutta on omiaan lisäämään se näkökohta, sen, 45222: että kysymys on suomalaisen ihmisen asuin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 45223: paikoista ja elämänympäristöstä. Eräänä toimenpiteisiin lainsäädäntömme niin 45224: osoituksena siitä, ettei "kasarmikaupunki" muuttamiseksi, että nykyaikainen yh- 45225: miellytä suomalaista asumisympäristönä, dyskuntasuunnittelu muodostaisi pe- 45226: ovat erään lehden tiedusteluunsa saarnat vas- t·ustan yhdyskuntiemme rakentami- 45227: taukset, joiden mukaan yli puolet helsinki- selle. 45228: HelsingiS'Sä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 45229: 45230: Olavi Lahtela. Veikko Hanhirova. 45231: 45232: 45233: 45234: 45235: 131 E 529/66 45236: 1042 45237: 45238: VII,46.- Toiv.al. N:o 406. 45239: 45240: 45241: 45242: 45243: Kangas ym.: ElimJoimaisten taajamien aikaansaamisesta maa- 45244: sentualueille. 45245: 45246: 45247: EduskunnaUe. 45248: 45249: Maa- j·a metsätaloudesta siirtyy jatkuvasti rakentajille. Maankäyttölaki rajoittaa kui- 45250: työvoimaa palveluelinkeinoihin ja teollisuu- tenkin tällaista asutushallituksen taajamiin 45251: teen eli ns. kaupunkiammatteihin. Mitä suuntautuvaa toimintaa. Tältä osin pitäisi 45252: enemmän taajama-asutusta jollakin alueella lainsäädäntöä kiireellisesti muuttaa. 45253: on, sitä paremmin alue on kyennyt säilyttä- Elinvoimaisissa taajamissa on teollistami- 45254: mään väestönsä. Jo yli 1000 asukkaan taa- selle parhaat mahdollisuudet ja uutta teolli- 45255: jamissa asukasluku on muutamia poikkeuksia suutta on esim. Pohjois-Pohjanmaalla asettu- 45256: lukuunottamatta jatkuvasti lisääntynyt. nut Haapavedelle, Vihantiin ja Ruukkiin. 45257: Eräillä alueilla, kuten esim. Siikajoen latva- Näissäkin tapauksissa olisi kuitenkin tehostet- 45258: alueilla taajamat ovat kehittyneet hitaasti, tava kunnallisteknillisiä töitä ym. kehityk- 45259: jolloin on vaarana koko asutuksen voimakas sen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä, jotta 45260: väheneminen. Taajamien puuttuessa ei niiden asukasluvun kasvua voitaisiin jou- 45261: alueelle jäävälle maa.. ja metsätalousväes- duttaa. 45262: tölle voida kohtuullisella etäisyydellä tarjota Uusi kunt:ajaotus voisi myös t;ehokkaastli 45263: esim. riittäviä kaupan palveluksia. Tämä voi edistää elinvoimaisten taajamien syntymistä. 45264: johtaa aikanaan yhä suurempaan maaseudun Ennen kuntien yhdistämistä olisi kuitenkin 45265: autioitumiseen jopa siinä määrin, ettei esim. taajamasuunnitelmat oltava valmiina. 45266: metsänparannustoimintaa ja hakkuita voida Edellä olevan perusteella esitämme kun- 45267: :tehokkaasti suorittaa. Täten olisi tärkeätä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 45268: että maaseudun .taajamia suunnitelmallisesti vomuksen, 45269: kehitettäisiin ja esim. valtakunnansuunnit- 45270: telutoimisto laatisi suunnitelman kehitet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 45271: tävistä taajamista. elinvoimaisten taajamien kehittämi- 45272: Köyhät maalaiskunnat eivät myöskään ole seksi maaseutualueille ja muuttaisi 45273: aina voineet alueellaan olevissa taajamissa mm. tässä tarkoituksessa asutuslain- 45274: riittävästi huolehtia kunnallisteknillisistä säädäntöä niin, että asutushallitus 45275: töistä, kaavoituksesta ja tonttipolitiikasta. voisi nykyistä paremmin kaavoittaa 45276: Asutushallitus on mm. Rannalla, Kaari- taajamissa ostamiaan alueita ja teet- 45277: nassa ja Sodankylässä kaavoittanut os- tää niiden kunnallisteknilliset työt. 45278: tamiaan alueita ja luovuttanut ne Omakoti- 45279: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 45280: 45281: Reino Kangas. Erkki Haukipuro. 45282: Paavo Niinikoski.. Hannes Paaso. 45283: Pekka Vilmi. 45284: 1043 45285: 45286: VII,47.-Toiv.al. N:o 407. 45287: 45288: Ahonen ym.: Selvityksen suorittamisesta kolmen kuntamuo- 45289: don sä~'lyttämi.~en, tarpeellisuudesta. 45290: 45291: Ed uskunnaUe. 45292: Voimassa olevan kunnallislain mukaan velvollisuudet ,taajamien kehittämisessä jok- 45293: maamme kunnat ovat maalaiskuntia, kaupun- seenkin samat kuntamuodosta riippumatta. 45294: keja tai kauppaloita. Maalaiskuntia oli Pyrkimykset nykyistä suurempien ja voi'- 45295: vuonna 1965 yhteensä 476, kaupunkeja 46 makkaampien maalaiskuntien muodostami- 45296: ja kauppaloita 24. seen tulevat niin ikään vähentämään kunta- 45297: Näistä kuntamuodoista maalaiskunta ja muotojen välillä olevia eroja. 45298: kaupunki ovat vanhimmat. Kauppalat on Toisaalta myös kaupunkien ja kauppaloi- 45299: neljää lukuunottamatta perustettu vasta den välillä olevat erot ovat jo verraten pie- 45300: maan itsenäistymisen jälkeen. Enin osa niistä net ja suunnitteilla olevien uudistusten joh- 45301: on muodostettu erottamalla maalaiskuntaan dosta nähtävästi tulevat yhä vähenemään. 45302: muodostunut kauppapaikka, liikenneristeys Merkittävä askel tässä suhteessa otettiin 45303: tai perustettu teollisuuslaitos lähiympäristöi- vuonna 1959 luotaessa useita lakeja muutta- 45304: neen omaksi kunnakseen. Viime vuosina ei malla ns. uusien kaupunkien järjestelmä. 45305: kuitenkaan enää ole perustettu uusia tämän- Näissä eli huhtikuun 1 päivän 1959 jälkeen 45306: luonteisia kauppaloita, koska menettelyn on perustetuissa kaupungeissa noudatetaan pit- 45307: havaittu huomattavasti vaikeuttavan jäljelle kän siirtymäajan useissa tärkeissä suhteissa 45308: jäävän maalaiskunnan tarpeellista kehittä- kauppaloita koskevia säännöksiä. Viime ai- 45309: mistä ja usein uhkaavan koko kunnan elin- koina on esiintynyt pyrkimyksiä myös ns. 45310: kelpoisuutta. Sitä vastoin on perustettu useita vanhoja kaupunkeja koskevien säännösten 45311: kauppaloita siten, että maalaiskunta kokonai- yhdenmukaistamiseen kauppaloissa voimassa 45312: suudessaan on muutettu kauppalaksi. Käy- olevien säännösten kanssa. 45313: tännössä tämä on johtanut siihen, että asial- Näistä syistä on varsin kysymyksenalaista, 45314: linen ero kauppaloiden ja maalaiskuntien onko nykyoloissa enää ,tarkoituksenmukaista 45315: välillä on suurelta osalta poistunut, koska säilyttää kunnallislainsäädännössämme kun- 45316: varsin monet nykyiset ni.aalaiskunnat mm. tien jakamista ainakaan kolmeen kuntamuo- 45317: asutusrakenteeltaan, palveluvarustukseltaan toon, j-ollaista jakoa muissa maissa ei yleensä 45318: ja kehitysedellytyksiltään täysin vastaavat ole. 45319: kauppalaksi muuttuneita kuntia. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti 45320: Tähän kehitykseen on huomattavasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 45321: myötävaikuttanut sen käsityksen yhä ylei- vomuksen, 45322: sempi hyväksyminen, että kunnassa tulee että hallitus viipymättä suorituttaisi 45323: kuntam110dosta riippumatta olla asianmukai- selvityksen, siitä, onko kun'tien jaka- 45324: sesti suunniteltu ja rakennettu rid,ttävän voi- mista kolmeen kuntamuotoon pidet- 45325: makas keskustaajama, joka samalla palvelee tävä vielä tarpeellisena, sekä kiireelli- 45326: koko kunnan tarpeita. Huomioon ottaen jo sesti ryhtyisi niihin laimäädäntötoi- 45327: ,toteutetut ja suunnitteilla olevat lainuudis- menpiteisiin, joihin, selvitys saaffaa 45328: tukset ovat myös kunnan mahdollisuudet ja antaa aiheen. 45329: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 45330: Arvo Ahonen. Kalle Matilainen. Mikko Asunta. Wiljam Sarjala. 45331: Väinö Vilponiemi. Jaakko Kemppainen. Aarne Pulkkinen. Katri Kaarlonen. 45332: E. J. Paavola. Aili Vaittinen. Pauli Puhakka. Verner Korsbäck 45333: Kustaa Tiitu. Ale Holopainen. Sulo Suorttanen. Sakari Knuuttila. 45334: K. F. Haapasalo. Uldas Mäkelä. Pentti Sillantaus. Tahvo Rönkkö. 45335: Atte Pakkanen. Esko Niskanen. Toivo Saloranta. Eino Siren. 45336: Bror Lillqvist. Olavi Lahtela. Aili Siiskonen. Veikko Vennamo. 45337: 1044 45338: 45339: VII,48.-Toiv.al. N:o 408. 45340: 45341: 45342: 45343: 45344: Kantola ym..: Uude'fl!maan läänin seutukaavan aikaansaami- 45345: sesta. 45346: 45347: 45348: E d u s kun n a ll e. 45349: 45350: Maamme elää parhaillaan poikkeuksellisen pelisuunnittelun pohjalla, tuloksena ei voi 45351: voimakkaan yhteiskunnallisen ja taloudelli- muuta kuin asutuksen ja liikenteen täydelli- 45352: sen murroksen keskellä. Sitä ilmentää teollis- nen puuroutuminen sekä maa- ja metsätalou- 45353: tuminen ja väestön suurilukuinen siirtyminen den harjoittamiseen ja virkistykseen soveliai- 45354: maataloudesta teollisuuteen ja palveluelinkei- den alueiden lopullinen häviäminen. Tämän 45355: noihin, maaseudulta kaupunkeihin ja asutus turmiollisen kehitysnäkymän reaalisuutta li- 45356: taajamiin. Vyöryessään ennennäkemättömällä sää vielä erityisesti se kasvava väestöpaine, 45357: vauhdilla eteenpäin tämä uusi kehitys muut- joka lähimpien vuosikymmenien aikana tulee 45358: toliikkeineen on tuonut yhdyskuntasuunnitte- kohdistumaan Uudellemaalle. Tilastollisen 45359: lun eteen monia vaikeasti ratkaistavia ongel- päätoimiston laatiman ennusteen mukaan 45360: mia. Etelä-Suomessa ne ovat jo muodostuneet tuo väestönlisäys tulee lähimmän 30 vuoden 45361: suorastaan sellaisiksi, ettei niitä kyetä ratkai- aikana olemaan n. 600 000 henkeä eli 75 % 45362: semaan ilman laajempaa kokonaisuutta käsit- koko maamme vaestönlisäyksestä. Kun saman 45363: tävää lakisääteistä seutukaavasuunnittelua, ennusteen mukaan Uudenmaan väestöstä v. 45364: mikäli halutaan välttyä taloudellisten ja 1990 asuu peräti 90 % kaupungeissa, voidaan 45365: kulttuurihistoriallisten arvojen tuhoutumi- helposti käsittää miten valtavia ja kiireelli- 45366: selta ja muilta vaikeasti korvattavilta vahin- siä tehtäviä järkevän ja tasapainoitetun yh. 45367: goilta. dysku,ntasuunnittelun aikaansaaminen Uudel- 45368: Huolestuttavin on tilanne epäilemättä tällä lamaalla asettaa. K;äsityksemme mukaan se ei 45369: hetkellä Uudellamaalla, jonne väestön muut- ole mahdollista nykyisen hajanaisen seutu- 45370: toliikkeen paine on rajuimpana kohdistunut kaavoituksen pohjalla ja siksi valtiovallan pi- 45371: ja yhä edelleen kohdistuu. Sen seurauksena täisi puuttua kiireellisesti asiaan ja turvata 45372: on parhaillaankin rakenteilla tai suunnitteilla lakisääteistä tietä koko Uudenmaan lääniä 45373: kymmeniä eri kokoisia asuntoalueita taikka koskevan seutukaavan aikaansaaminen. 45374: "nukkumalähiöitä", jotka eivät muodosta mi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 45375: tään varsinaisia asumisyhdyskuntia. Niistä on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 45376: pikemminkin muodostumassa jäsentymätöntä 45377: asutusmassaa, joka niin hyvin työpaikkojen, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 45378: liikelaitosten kuin kulttuuritoimintojenkin toimenpiteisiin koko Uudenmaan lää- 45379: kannalta on täysin pääkaupungista riippu- niä koskevan yhtenäisen, sitovan ja as- 45380: vaista. Selvää myös lienee, että mikäli tämä teittain laadittavan seutukaavan ai- 45381: kehitys saa edelleenkin jatkua nykyisen pala- kaan.saamiseksi. 45382: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 45383: 45384: Lauri Kantola. Kaino Haapanen. Sinikka Luja. 45385: Rainer Virtanen. Olavi J. Laine. Veikko Helle. 45386: Veikko Saarto. Kuuno Honkonen. Eino Siren. 45387: 1046 45388: 45389: VII,49. - Toiv.al. N: o 409. 45390: 45391: 45392: 45393: 45394: Laine ym.: K unnmn sisäisen rajoitetun patikaUisen itsehallin- 45395: non toteuttamisesta. 45396: 45397: 45398: 45399: Eduskunnall!e. 45400: 45401: Yleisenä piirteenä on viime vuosina ollut vät taajamat yhä kauemmaksi hallintokes- 45402: kuntien tehtävien ja velvoitusten jatkuva li- kuksista. Näin viitoittuva yhteiskunnallinen 45403: sääntyminen. Kunnat joutuvat ratkaisevalla kehitys talouselämän ja siitä aiheutuvan väes- 45404: tavalla osallistumaan mm. koululaitoksen, so- törakenteen muutoksen seurauksena mitätöi 45405: siaalihuollon, kansansivistystyön ja tervey- pala palalta kunnallisen itsehallinnon lähei- 45406: den- ja sairaanhoidon ylläpitämiseen ja ke- syyden ja paikallisen tuntemuksen. 45407: hittämiseen. Kunnallishallinto on lisääntynyt Yhteiskuntatutkimuksen puutteellisuuk- 45408: tehtävillä, jotka vielä aikaisempina vuosi- sista huolimatta on nähtävissä, ettei nykyinen 45409: kymmeninä yleisen yhteiskunnallisen luon- asetelma kunnallishallinnossa näytä suinkaan 45410: teensa takia kuuluivat valtiovallan tehtäviin. pysyvältä. Elinkeinoelämässä ja yhteiskunta- 45411: Lähivuosien kehitysennusteet viittaavat sii- rakenteessa tapahtuvat muutokset muokkaa- 45412: hen, että oman lisänsä kuntien hallinnon teh- vat kunnallishallintoa niin alueellisen laajen- 45413: tävämäärään antaa koulutoimen kehittäminen tumisen kuin lisääntyvien tehtävienkin osaLta. 45414: sekä jatkuvasti laajentuva sosiaalivakuutus. Kun lisäksi pienkunta-ongelma ratkaistuna 45415: :Seuraukset tämänsuuntaisesta kehityksestä johtanee suurempiin kuntamuotoihin ja kan- 45416: eivät kunnallisessa itsehallinnossa yksin enää salaisten tarpeiden lisääntyessä kuntien hal- 45417: ole taloudellisia vaan myös hallinnollisia. linnolliset tehtävät moninkertaistuvat, on 45418: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kunnallishallinnon uudistaminen kehitystä 45419: kw;vu on johtanut valinnallisten luottamus- vastaavaksi välttämätöntä. 45420: henkilöiden aseman ja osuuden supistumi- 45421: seen kunnallishallinnon toimeenpanoelimissä Mielestämme olisi ryhdyttävä nopeasti 45422: ja hallinnonohjien siirtymiseen entistä enem- suunnittelemaan kunnan sisäisen (kaupun- 45423: män viranhaltijain käsiin. Viranhaltijain ase- ginosien, asutustaajamien, kyläkuntien) ra- 45424: man ja vaikutusvallan lujittaminen kunnal- joitetun paikallisen itsehallinnon kehittämistä. 45425: lishallinnossa on merkinnyt paikallisen itse- Kunnallishallinnon uudistaminen näin toteu- 45426: hallinnon kansanvaltaisten ja demokraattis- tettuna lujittaisi parhaiten kuntien hallinnon 45427: ten oikeuksien kaventumista. Jo nyt monet kansanvaltaista olemusta. Jakamalla perus- 45428: merkit viittaavat siihen, että edessä olevien kunta hallinnollisten tehtävien osalta pienem- 45429: yhteiskunnallisten muustosten myötä joudu- piin alueisiin antaisi se kuntalaisille oikeuden 45430: taan vähitellen jyrkkään virkavaltaisuuteen, valinnallisten luottamushenkilöiden kautta 45431: jolloin hallintokeskuksista käsin, varsinkin osallistua hallintoon etunaan asioiden lähei- 45432: suurissa asutustaajamissa määrättäisiin, mikä syys ja paikallinen asiantuntemus. Tueksi 45433: "sivussa" oleville ja ns. "syrjäkylän" kunta- edellä esitetyille näkökohdille haluamme vii- 45434: laisille olisi sallittavaa. tata kunnallislain 10 luvun kunnallispiiriä 45435: Maamme väestörakenteen muutosten seu- koskevaan osaan, missä keskeisimpänä pe- 45436: rauksena yhdyskuntasuunnittelussa alueittai- riaatteena on kunnan alueen jakaminen lain 45437: nen rakentaminen tulee nykyisestään huomat- tai asetuksen nojalla hallintopiireihin, hallin- 45438: tavasti vielä laajentumaan. Uusia asuma- nollisten tehtävien hoitamisen helpottami- 45439: alueita tulee muodostumaan ennen kaikkea seksi. 45440: suurten ja keskisuurten kaupunkien läheisyy- J ouduttaessa lähitulevaisuudessa etsimään 45441: teen ja tämän kehityksen voimistuessa ,työnty- ratkaisua kunnallisen hallinnon uudistami- 45442: 1046 VII,49. - Kunnan itsehallinto. 45443: 45444: 45445: seksi tulisi mielestämme pitää aina silmällä Edellä sanottuun viitaten ehdotame edus- 45446: sitä, että kuntalaisten harrastus ja osuus pai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 45447: kallishallinnossa saadaan säilymään voimak- 45448: Imalla j'a laajalla kansanvaltaisella perus- että fhallitus ottaisi huomioon kun- 45449: talla. Uusisaakin kehitysolosuhteissa olisi nallishallinnon kehittämisen välttä- 45450: kunnallishallinnossa nojattava kunnan jäsen- mättömyyden ja ryhtyisi suunnittele- 45451: ten omaan päätäntävaltahallintaan, mihin kä- maam kunnan sisäisen rajoitetun pai- 45452: sityksemme mukaan rajoitetun paikallisen it- kallisen itsehallinnon toteuttamista ja 45453: sehallinnon ,toteutuessa on olemassa parhaat sitä koskevan lainsäädännön kehittä- 45454: edellytykset. mistä. 45455: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 45456: 45457: Olavi J. Laine. Lyyli Kosldnen. Rainer Virtanen. 45458: Kelpo Gröndahl Taisto Sinisalo. Kaisu Weckman. 45459: Veikko J. Rytkönen. Veikko Saarto. Aarne Saarinen. 45460: Pekka Silander. 45461: 1047 45462: 45463: VII,50.- Toiv.al. N:o 410. 45464: 45465: 45466: Holopainen ym.: Kuntien yhteistoimintaa koskevien säännös- 45467: ten tarkistamisesta. 45468: 45469: 45470: E d u s kun n a U e. 45471: 45472: Kuntainliittojärjestelmän puitteissa on köisyyden mukaan säilymään ja kuntainliitto- 45473: maassamme perustettu jatkuvasti lisää suuria jen luku melko varmasti myös lisääntymään. 45474: kuntainliittoja. Sekä sairaalahallinnon että Kuntainliittojen lisäämiseen on suurelta 45475: ammattikoulutoiminnan osalta on :todettu osalta vaikuttamassa valtiovallan ohjaava toi- 45476: suuren laitoksen edut mm. pätevän henkilö- minta tässä suhteessa. 45477: kunnan saamiseksi ja toiminnan kaikinpuoli- Toiminnan laajentuminen kuntainliittojen 45478: seksi keskittämiseksi. Kuntainliittojärjestel- puitteissa aiheuttaa, ja on jo aiheuttanut, pe- 45479: män on eräistä heikkouksistaan huolimatta to- ruskuntien kuntainliittomenojen huomatta- 45480: dettu täyttävän :tarkoituksensa verrattain hy- van kasvun. Varsinkin maalaiskunnista siir- 45481: vin. tyy verovaroja merkittäviä summia kunnan 45482: Silloin kun useat pienet ja tavallisesti vä- ulkopuolelle, etupäässä kaupungeissa oleviin 45483: hävaraiset kunnat ryhtyvät perustamaan suuriin kuntainliittoihin. Kuntainliiton si- 45484: uutta kuntainliittoa, on ensimmäisenä esillä jaintipaikkakunnalia asuva henkilö maksaa 45485: sijaintipaikkaa koskeva kysymys. Viimeksi tietenkin verot asuinkunnalleen. Tässä yhtey- 45486: mainittu johtaa tavallisesti pitkäaikaisiin eri- dessä huomattakoon, että kuntainliiton sijain- 45487: melisyyksiin, jotka hidastavat hankkeen syn- tikunta saa hyväkseen mainitun palkan ve- 45488: tymistä ja ovat omiaan laitoksen käynnissä rottamisen lisäksi lukuisia muita etuja. Näitä 45489: ollessakin aiheuttamaan kitkaa jäsenkuntien ovat esim. lyhyet sairaalamatkat ja kuntain- 45490: kesken sekä toisaalta aiheuttamaan usein pe- liiton suuret tarveainehankinnat sekä palvelu- 45491: rusteetontakin laitoksen toiminnan jarru- elinkeinojen tuottama hyöty. 45492: tusta. Esimerkkinä mainittakoon, että sairaala- 45493: Siitä huolimatta, että lähivuosina päästäi- kuntainliittojen osalta kokonaismenot ja 45494: siin entistä suurempiin kuntayksiköihin, tu- palkkakustannusten osuus on vuonna 1963 ol- 45495: lee kuntainliittojärjestelmä kaiken todennä- lut seuraava: 45496: 45497: Yleissairaalat kokonaismenot joista palkat 45498: mmk % mmk 45499: Yliopistolliset keskussairaalat •••••• 0 0 53.3 63.7 34 45500: Muut keskussairaalat ................ 40.0 63.2 25 45501: Aluesairaalat ....................... 20.0 63.7 13 45502: Kuntainliittojen paikallissairaalat .... 12.1 63.2 8 45503: Valtion sairaalat, jotka siirtyivät kun- 45504: nille 1. 7. 1965 ••• 0 •• 0 •••••••• 0 •••• 30.4 59.4 18 45505: Yhteensä 155.8 63.0 98 45506: 45507: Mi·elisairaalat 45508: A-mielisairaalat ..................... 69.2 58.5 40 45509: B-mielisairaalat ..................... 32.0 57.9 19 45510: Kaikki yhteensä 101.2 58.0 59 45511: 45512: Keskusparantolat 0 ••• 0 ••••• 0. 42.8 44.7 19 45513: Yhteensä 299.8 58.7 176 45514: 1048 VII,50. - Kuntien yhteistoiminta. 45515: 45516: 45517: Mikäli edellä olevien lisäksi otettaisiin huo- osan käyttömenojen nettotappiosta suorittai- 45518: mioon myös kuntainliittojen ammattikoulut, sivat kaikki jäsenkunnat käytön mukaisessa 45519: vajaamielislaitokset, .työlaitokset ym. tulisi suhteessa. 45520: palkkojen kokonaismääräksi arviolta noin Se seikka, että ns. järjestysmuotokomitea 45521: 200 mmk. Sanotusta luvusta on helposti to. parhaillaan tutkii, millä tavoin lähinnä sai- 45522: dettavissa se hyöty, minkä kuntainliit<>n si- raalakuntainliittojen hallinto olisi alueelli- 45523: jaintikunta saa jo yksistään verotulojen muo. sesti järjestettävä, ei voine olla esteenä edellä 45524: dossa. selostetun epäkohdan pikaiselle k<>rjaami- 45525: Useimpien sairaalakuntainliittojen perus- selle. 45526: säännöissä on kaiken lisäksi säännös ns. yli- Sen vuoksi, että kuntainliittojen on edellä 45527: käyttömaksusta, jonka perusteella kunta jou- mainituista syistä kats<>ttava taloudellisesti 45528: tuu suorittamaan paikkojen riittämättömyy- hyödyttävän sijaintikuntaa muiden jäsenkun- 45529: den vuoksi suhteellisesti suuremman osan tien kustannuksella ja kun kuntainliittojen 45530: käyttötalousmenoista kuin enemmän paikkoja lukumäärän ja kuntainliittomenojen on kat- 45531: varannut laitoksen sijaintikunta. Kun ote- sottava jatkuvasti lisääntyvän ja kohtuutto. 45532: taan hu<>mioon kuntainliiton sijaintikunnalle masti rasittavan useimpia jäsenkuntia, ehdo. 45533: tuottama kaikinpuolinen hyöty, on mainittua tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 45534: ylikäyttömaksua tämän johdosta pidettävä muksen, 45535: täysin kohtuuttomana. 45536: Epäkohdan korjaamiseksi voitaisiin mene- että hallitus ensi tilassa suorituttaisi 45537: tellä esim. siten, että osa kuntainliiton käyt- tutkimuksen kuntien 'Yhteistoimintaa 45538: tötalousmenoista sen jälkeen kun valtion koskevien säännösten iarkistamiseksi ja 45539: avustettava osuus on vähennetty, jäisi kun- ryhtyisi asian vaatimiin toimenpitei. 45540: tainliiton sijaintikunnan vastattavaksi. Muun siin. 45541: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 45542: 45543: Ale Holopainen. Hannes Paaso. Mikko Volotinen. 45544: Artturi Jämsen. Aaro Lintilä. Aulis Sileäkangas. 45545: Paavo Niinikoski. Esu Niemelä. Mauno Pohjonen. 45546: Pekka Vilmi. Pentti Pekkarinen. Sylvi Halinen. 45547: Mikko Kaarna. Reino Karpola. V. J. Sukselainen. 45548: Nestori Kaasalainen. Olavi Lahtela. 45549: 1049 45550: 45551: VII,51.- Toiv.al. N: o 411. 45552: 45553: 45554: 45555: 45556: Sääskilahti ym..: Selvityksen laatimisesta uusien kaupunkien 45557: tarpeesta. 45558: 45559: 45560: Eduskunnalle. 45561: 45562: Elinkeinorakenteen muuttumisesta johtuva puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muuta- 45563: väestön siirtyminen kaupunkeihin on saat- mia muita jäseniä. Ministeriö vahvistaa 45564: tanut monet vanhat kaupungit lähes ylivoi- uuden kaupungin rakentamissuunnitelman. 45565: maisten vaikeuksien eteen ja synny,ttänyt Korporaatiolla on vaLta mainitun ministeriön 45566: etenkin asumiseen liittyviä epäkohtia, jotka suostumuksella hankkia vapaaehtoisilla kau- 45567: vaativat pikaista korjausta. Kaupunkien poilla tai pakkolunastuksella uuden kaupun- 45568: liian nopeasta kasvusta on ollut seurauksena gin rakentamiseen tarvittavat maa-alueet ja 45569: tontinhintojen huima kasvu ja asumiskustan- sen tulee huolehtia paitsi kaupunkisuunnitte- 45570: nusten kohtuuton nousu, asunnontarvitsijoi- lusta myös tarvittavassa laajuudessa erilais- 45571: den hädällä keinottelu, jatkuvasti kasvavat ten rakennusten rakentamisesta ja kunnallis- 45572: liikennevaikeudet kaupunkien keskustassa, teknillisten töiden suorittamisesta. Uuden 45573: työmatkojen piteneminen ja monia muita kaupungin rakentamiseen tarvittavan pää- 45574: haittoja. oman korporaatio saa lainaksi valtiolta 60 45575: Jotta vanhat kaupungit saisivat aikaa on- vuoden maksuajalla. Englannissa, Skotlan- 45576: gelmiensa ratkaisemiseen ja voisivat pysäyt- nissa ja W alesissa on tähän mennessä raken- 45577: tää asumiskustannusten kohtuuttoman nou- nettu tai parhaillaan rakennetaan uusia kau- 45578: sun, olisi yhteiskunnan ryhdyttävä toimenpi- punkeja koskevan lain nojalla 21 uutta kau- 45579: teisiin uusien kaupunkien rakentamiseksi eri punkia. 45580: puolille maata. Kaupunkeihin muuttavaa Uusien kaupunkien rakentaminen tarjoaisi 45581: väestöä voisi sijoittua näihin uusiin kaupun- rakennusinsinööreille, arkkitehdeille, kaupun- 45582: kei.hl.p., joihin voisi siirtyä väestöä myös lii- ginsuunnittelijoille ja muille ammattimie- 45583: kakansoitetuista vanhoista kaupungeista. Se hille tervetulleen tilaisuuden uusien kaupun- 45584: olisi omiaan alentamaan asumiskustannuksia ginrakentamismenetelmien soveltamiseen. 45585: vanhoissa kaupungeissa. Saatuja kokemuksia voitaisiin myöhemmin 45586: Meillä ei ole Suomessa kokemusta uusien käyttää hyväksi myös vanhojen kaupunkien 45587: kaupunkien rakentamisesta, mutta Englan- uudestirakentamisessa. 45588: nissa tästä asiasta on jo 20 vuoden kokemus. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 45589: Vuonna 1946 Englannin parlamentin säätä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 45590: män uusia kaupunkeja koskevan lain nojalla muksen, 45591: asunto- ja paikallishallintoministeriö on voi- 45592: nut varata jonkin alueen uuden kaupungin että hallitus asettaisi kiireellisesti 45593: paikaksi, jos kansallisen edun on katsottu komitean laatimaan selvityksen uusien 45594: vaativan uuden kaupungin perustamista kaupunkien tarpeesta Suomessa ja te- 45595: sille paikalle. Uuden kaupungin rakentami- kemään asian vaatimat käytännöUiset 45596: sesta on käytännössä vastannut ministerin ni- ehdotukset. 45597: mittämä kehityskorporaatio, johon kuuluu 45598: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 45599: 45600: Eino Sääskilahti. Veikko Hanhirova. 45601: Hannes Paaso. Pekka Vilmi. 45602: Reino Kangas. Olavi Lahtela. 45603: 132 E 529/66 45604: 1050 45605: 45606: VII, 52. - Toiv.al. N: o 412. 45607: 45608: 45609: 45610: 45611: Pulkkinen ym.: Valtion. ja kun-tien. kustan-n-usten-jaon. uudis- 45612: tamisesta. 45613: 45614: 45615: EduskunnaUe. 45616: 45617: Valtion ja kuntien keskeisen kustannusten- yhteiskunnallisiin tehtäviin - opetus-, sai- 45618: jaon uudistaminen siten että kuntien suuria raala- ja sosiaalitoimi, työttömyys, liikenne- 45619: .taloudellisia vaikeuksia voitaisiin lieventää ja yhteydet - asteittain lisätään ja tavoit- 45620: kunnallisverotaakan jatkuva nousu estää, on teena pidetään näiden siirtämistä kokonaan 45621: jo pitemmän aikaa todettu erääksi keskei- valtion varoista rahoitettavaksi. Yhdessä kun- 45622: seksi yhteiskunnalliseksi uudistustehtäväksi. nallisverotusjärjestelmän uudistuksen kanssa 45623: Asiaa valmistelemaan asetettiin valtion ko- tämä muodostaa tärkeimmän kunnallistalou- 45624: miJteakin jo syksyllä 1959. Komitea ei ole kui- dellisen tavoitteen. 45625: tenkaan edistynyt työssään siten, että se olisi VaLtion ja kuntien kustannustenjaon uudis- 45626: voinUt vielä tähänkään mennessä jättää esi- taminen olisi vaikutukseltaan hyvin monita- 45627: tyksiään kustannustenjaon uudistamisesta. hoinen. Se poistaisi monia sosiaalisia epäkoh- 45628: Kuntien rasitteiden ja kunnallisverotaakan tia ja loisi edellytykset yleiseen yhteiskunnal- 45629: kasvuun ovat vaikuttaneet keskeisesti valtion liseen uudistustoimintaan sillä nykyisin ni- 45630: kunnille asettamat lisääntyneet tehtävät. menomaan kuntien taloudelliset vaikeudet 45631: Työllisyyslailla ja sairaalalain huononnuk- ovat esteenä monien uudistusten .toteuttami- 45632: sella on lisätty kuntien menoja. N.s. vanhojen selle. Kuntien taloudellisen aseman vahvista- 45633: kaupunkien erikoisrasitteet ovat jatkuvasti minen on välttämätöntä myös kansanvaltai- 45634: kasvaneet vaikka tuulaakitulot ovat supistu- sen itsehallintojärjestelmämme säilyttämiseksi 45635: neet. Kansaneläkkeiden tukiosakustannusten ja suojaamiseksi. 45636: siirtäminen huomattavalta osalta kuntien ra- Kaikkeen edelläsanottuun viitaten ehdo- 45637: sitteeksi lisää huomattavasti monien kuntien tamme, eduskunnan hyväksyttäväbi toivo- 45638: ja erikoisesti suuremmissa taloudellisissa vai- muksen, 45639: keuksissa olevien kuntien vaikeuksia. Porva- 45640: rillisenemmistöisen eduskunnan aikana vuo- että hallitus ryhtyy kiireellisesti 'toi- 45641: sina 1962-1965 on monilla muillakin laeilla menpiteisiin valtion ja kuntien. kustan-- 45642: ja kuntien kannalta .tärkeillä budjettivaro- n-ustenjaon uudistamiseksi siten, että 45643: jen supistuksilla vaikeutettu kuntien talou- n.y'f; kuntien rasitteena olevat yleiset 45644: dellista asemaa. yhteiskunn-alliset tehtävät siirretään 45645: Kuntien vaikeuksien lieventämisen tulee asteittain valtion varoista rahoitetta- 45646: ,tapahtua siten, että valtion osuutta yleisiin vaksi. 45647: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 45648: 45649: Aarne Pulkldnen. Lyyli Koskinen. 45650: Taisto Sinisalo. Heikki Mustonen. 45651: Veikko J. Rytkönen. Paavo La.gerroos. 45652: 1051 45653: 45654: VII,53. - Toiv.al. N :o 413. 45655: 45656: 45657: Sarjala ym.: Toimenpiteistä kuntien yleisen kantokykyluoki- 45658: tuksen soveltamiseksi valtion ja kuntien väliseen kustan- 45659: nustenjakoon. 45660: 45661: EduskunnaUe. 45662: 45663: Hallitus antoi vuoden 1964 lopulla edelli- tävän laajaksi. Niinpä muutoksia olisi teh- 45664: selle eduskunnalle esityksen laiksi kuntien tävä kansakoululakiin, kirjastolakiin, sairaa- 45665: yleisestä kantokykyluokituksesta. Mainitun lalakiin, avoterveydenhoitoa koskeviin lakei- 45666: lakiesityksen käsittely eduskunnassa jäi kes- hin, yleisistä teistä annettuun lakiin jne. 45667: ken. Kun nyttemmin kuntien valtionavustus- Oman selvityksensä vaatisi ilmeisesti myös 45668: komitea, joka on saanut .tehtäväkseen suunni- kansaneläkkeen tukiosakustannusten jakautu- 45669: tella kantokykyluokituksen yksityiskohtaiset minen. Lisäksi olisi ehkä uudelleen otettava 45670: perusteet, on saanut .työnsä tältä osin suorite- tutkittavaksi kantokykyluokituksen soveltu- 45671: tuksi ja jättänee ehdotuksensa lähiviikkoina, vuus peruskoulun, kansanterveystyön ja huol- 45672: lienee oootettavissa, että hallitus tekee asiasta toavun kustannusten jakoon, joista kaikista 45673: välittömästi uuden lakiesityksen ed"nskun- on jätetty komiteanmietinnöt. Kuntien val- 45674: nalle. Mikäli laki kuntien yleisestä kantoky- tionavustuskomitea tullee .tosin jättämään 45675: kyluokituksesta tulee eduskunnaBSa hyväksy- yleisluontoisen ehdotuksen luokituksen sovel- 45676: tyksi, voidaan kuntien valtionapujärjestel- tamisesta, mutta yksityiskohdat vaativat kun- 45677: mää vihdoinkin ryhtyä uudistamaan säätä- kin lain osalta erillistä käsittelyä. 45678: mällä valtionosuudet porrastettavik.si kuntien Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- 45679: taloudellisen kantokyvyn mukaan. tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 45680: Uutta kantokykyluokitusta voitaneen ryh- muksen, 45681: tyä välittömästi S{>Veltamaan ainakin työlli- 45682: syys-, paikallistie- ja paikallissairaalakustan- että hallitus suorituttaisi, asianomai- 45683: nuksiin. Samoin sitä voitaneen soveltaa ensi sen komitean jätef:tyä ehdotuksensa 45684: vuoden alusta voimaan tuleviin aluesairaa- laiksi kuntien yleisestä kantokykyl!uo- 45685: loita, eläinlääkintähuoltoa ja terveystarkasta- kituksesta, kiireellisen selvityksen sa- 45686: jia koskeviin valtionapusään:nöksiin. Kiireelli- notun luokituksen soveltamisesta val- 45687: sesti olisi kuitenkin jo tämän vuoden aikana tion ja kuntien väliseen kUS'tannusten- 45688: ryhdyttävä selvittämään, millä ,tavoin muita jak(Jm sekä tekisi sanotun selvityksen 45689: kustannustenjakosäännöksiä olisi muutettava, perusteella tarvittavat lainmuutosesi- 45690: jotta valtionapujen porrastus saataisiin riit- tykset. 45691: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 196-6. 45692: 45693: Wiljam Sarjala. Yrjö Sinkkonen. Nestori Kaasalainen. 45694: Aaro Lintilä. Artturi Jäm.sen. Sylvi Saimo. 45695: Mikko Kaarna . Kerttu Saalasti. Hannes Paaso. 45696: Aulis Sileäkangas. Katri Kaarlonen. Pekka Vilm.i. 45697: Ale Holopainen. Sulo Suorttanen. Heimo Linna. 45698: Toivo Antila. Tahvo Rönkkö. Reino Kangas. 45699: Veikko Savela. Matti Mattila. Olavi Lahtela. 45700: Paavo Niinikoski. Sylvi Halinen. Eino Lottanen. 45701: Pentti Pekkarinen. Reino Karpola. Katri Helena Eskelinen. 45702: Eino Uusitalo. Mikko Volotinen. Eino Sääskilahti. 45703: Leo Häppölä.. Esu Niemelä. V. J. Sukselainen. 45704: Eemil Partanen. Erkki Haukipuro. Eino Räsänen. 45705: Matti Kekkonen. 45706: 1052 45707: 45708: VII,54.-Toiv.al. N:o 414. 45709: 45710: 45711: 45712: 45713: Haukipuro ym..: Kuntainliittojen laitoksiin osallistumisesta 45714: aiheutuvan rasituksen jakamise-sta kuntien kesken taloudel- 45715: lisen kantokyvyn mukaan. 45716: 45717: 45718: EduskunnaUe. 45719: 45720: Viime vuosina kuntien on ollut ryhdyttävä otettu huomioon myöskään kuntainliittojen 45721: hoitamaan tehtäviään entistä enemmän yh- sisäisessä kustannustenjaossa. Näin ollen on 45722: teistoiminnassa keskenään. Niinpä kuntainlii- kuntainliittomenoista tullut vähävaraisille 45723: tot ovat tulleet yleisiksi kaikilla hallinnon- kunnille kohtuuton rasitus, jonka helpottami- 45724: aloilla. Erityisesti sairaalatoimessa tultaneen seen olisi kiireellisesti ryhdyttävä. Todetta- 45725: siirtymään lähivuosina nykyistä laajemmissa koon, etteivät tätä tarkoittaneet ehdotukset 45726: puitteissa tapahtuvaan hallintoon, mutta li- esimerkiksi säädettäessä lakia kuntien ylei- 45727: säksi näyttää siltä, että koulutoimenkin teho- sistä sairaaloiSta toteutuneet, vaikka jo täl- 45728: kas hoitaminen edellyttää kuntien lisättyä löin osoitettiin uudistuksen välttämättömyys. 45729: yhteistoimintaa. Puheena olevan kehityksen Sitä tärkeämpää olisi saada nyt aikaan tar- 45730: mukana on kysymys kuntainliittojen kustan- vittavat lainmuutokset. 45731: nustenjaosta muodostunut polttavaksi vähä- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- 45732: varaisten kuntien osalta. ,tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 45733: Maassamme on lukuisia kuntia, joissa osal- muksen, 45734: listusmismaksut kuntainliittoihin vievät lähes 45735: puolet verotuksella kootuista varoista. Kysy- että hallitus kiireellisesti antaisi esi- 45736: myksessä ovat usein laitokset, jotka mitoite- tykset kuntainliittojen sairaaloita, op- 45737: ,taan koko maakunnan tai talousalueen tar- pilaitoksia ja huoltolaitoksia koskevien 45738: peita silmälläpitäen ja joiden hallintoon eivät lakien muuttamisesta siten, että niihin 45739: varsinkaan pienet kunnat paljon voi vaikut- osallistumisesta aiheutuva asitus tulisi 45740: taa. Kuntainliitoille annettavaa valtion tukea jakautumaan jäsenkuntien kesken näi- 45741: ei ole porrastettu niiden jäsenkuntien kanto- den taloudellisen kantokyvyn mukaan. 45742: kyvyn mukaan eikä tätä näkökohtaa ole 45743: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 45744: 45745: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. Pekka Vilmi. 45746: Aulis Sileäkangas. Veikko Hanhirova. Artturi Jäm.sen. 45747: Heimo Linna. Paavo Niinikoski. Wiljam Sarjala. 45748: Hannes Paaso. Reino Karpola. 45749: 1053 45750: 45751: VII,55.- Toiv.al. N: o 415. 45752: 45753: 45754: 45755: 45756: Haukipuro ym.: Toimenpiteistä kuntien luotonsaantivaikeuk- 45757: sien helpottamiseksi. 45758: 45759: 45760: Eduskunnalle. 45761: 45762: Maalaiskuntien investoinneista rahoitetaan laitoksetkaan yleensä voi myöntää riittävästi 45763: nykyisin pitkäaikaisin luotoin noin 40 %. lainoja. Kaiken kaikkiaan maalaiskuntien 45764: Valtionlainoja maalaiskunnat saavat vuosit- luottokysymys on jäänyt yhtenäisesti järjes- 45765: tain noin 16-18 milj. mk ja rahalaitosluot- ,tämättä. 45766: toja 40-42 milj. mk. Luotousaanti on var- Saadun ennakkotiedon mukaan kuntien 45767: sinkin epäedullisen suhdannekehityksen luottokomitea tulee jättämään mietintönsä 45768: aikoina osoitautunut varsin vaikeaksi. Maa- lähikuukausina. Kun on olemassa vaara, että 45769: laiskunnat joutuvat kilpailemaan lainansaau- tämä mietintö monien muiden vastaavien sel- 45770: nista yksityisten luotantarvitsijoiden kanssa vitysten tavoin jää pelkäksi ehdotukseksi, on 45771: ja useissa tapauksissa turvautumaan paikal- aihetta erityisesti ·kiirehtiä asian jatkotoimen- 45772: lisiin rahalaitoksiin, joiden merkitys toi- piteitä. Tarpeelliset lakiesitykset olisi saatava 45773: saalta elinkeinotoiminnan kehittämisessä olisi eduskunnan käsiteltäviksi mahdollisimman 45774: keskeinen. Niinpä maalaiskunnat joutuvat ot- pian. 45775: tamaan lähes puolet tarvitsemastaan rahalai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- 45776: tosJuotosta paikallisilta säästöpankeilta ja tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 45777: osuuskassailta vähentäen siten yksityisen sek- muksen, 45778: torin mahdollisuuksia. Valtakunnallisten luo· 45779: tonantajien asiakkaina eivät vähävaraiset että halli-tus kiirehtisi kuntien luot- 45780: maalaiskunnat aina pysty esiintymään tasa- tokomitean työn valmistumista sekä 45781: veroisina muiden kuntien kanssa. Työllisyys- välittömästi mietinnön jättämisen jäl- 45782: vaihtelujen tasoittamiseksi eivät monetkaan keen ryhtyisi valmistelemaan -tarvitta- 45783: kunnat pysty suunnittelemaan luotonkäyt- via lakiesityksiä kuntien luotonsaan- 45784: töään järkiperäisesti, koska vaikeina työlli- tiv.aikeuksien helpottamista silmälläpi- 45785: syyskausina eivät enempää valtio kuin raha- täen. 45786: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 45787: 45788: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. Esko Niskanen. 45789: Aulis Sileäkangas. Veikko Hanhirova. Kauko Hjerppe. 45790: Heim.o Linna. Wiljam Sarjala. Pekka Vilmi. 45791: Hannes Paaso. Reino Karpola. Paavo Niinikoski. 45792: Artturi Jämsen. 45793: 1054 45794: 45795: VU,56. - Toiv.al. N: o 416. 45796: 45797: 45798: 45799: 45800: Saarto ym. : Kuntien luotonsaantitarpeen tyydyttämisestä. 45801: 45802: 45803: E d u s k u n n a ll e. 45804: 45805: Viime vuosina on maamme kuntien osalta tovoittoisten kuntien asukkaiden taas jou- 45806: ollut havaittavissa jatkuvaa .taloudellisten tuessa kantamaan poikkeuksellisen nopeasti 45807: vaikeuksien lisääntymistä. kasvaneita taloudellisia velvoitteita. 45808: Taloudellisten vaikeuksien eräänä perus- Kuntien mahdollisuuksia ratkaista perusin- 45809: syynä on epäilemättä pidettävä kuntien teh- vestointitarpeensa luottopolitiikan varassa on 45810: tävämäärän jatkuva lisääntyminen ja tätä puolestaan vaikeuttanut kilpailu, jota kunnat 45811: kehitystä vastaamattomat valtiovallan tuki- luottomarkkinoilla joutuvat käymään yksi- 45812: toimenpiteet. tyisten luotonhakijoiden kanssa. 45813: Toisaalta on myös todettava, että viime Aivan ilmeiseksi tosiasiaksi onkin näin ol- 45814: vuosien väestöllisellä muuttoliikkeellä on ol- len muodostunut se, että kunnat eivät enää 45815: lut oma osuutensa kuntien taloudellisiin vai- ilman valtiovallan ripeätä ja voimakasta tu- 45816: keuksiin. kea tule selviytymään taloudellisista vaik:euk- 45817: Väestömäärän laskua on ollut havaittavissa sistaan. 45818: erikoisesti maatalousvaltaisissa ikunnissa ja Edellä esitettyyn viitaten, ehdotamme kun- 45819: väestömäärän räjähdyksenomaista kasvua nioittaen eduskunnalle hyväksyttäväksi toivo. 45820: puolestaan monissa teollisuusvaltaisissa kun- muksen, 45821: nissa. Ensin mainituissa kunnissa on kehitys 45822: johtanut usein lähes ennallaan säilyneiden että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi- 45823: kunnallisten tehtävämäärien aiheuttamien ta- menpiteisiin kuntien luotansaantitar- 45824: loudellisten rasitteiden j-outumista yhä pie- peen tyydyttämiseksi. 45825: nemmän asukasmäärän kannettavaksi, muut- 45826: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 45827: 45828: Veikko Saarto. Väinö R. Virtanen. Lauri Kantola. 45829: Lyyli Koskinen. Kaisu Weckman. Rainer Virtanen. 45830: Kelpo Gröndahl. Toivo Friman. Siiri Lehmonen. 45831: Pekka Silander. Aulis Juvela. Antti Kinnunen. 45832: Olavi J. Laine. Pekka Salla. Osmo Kock. 45833: Paavo Lagerroos. Kauko Hjerppe. Taisto Sinisalo. 45834: Georg Backlund. 45835: 1055 45836: 45837: VU,57.-Toiv.al. N:o 417. 45838: 45839: 45840: 45841: 45842: Lahtela ym.: Kuntien valtionapusäännösten muuttamisesta 45843: valtionavun saattamiseksi kunnan veroäyristä riippuvaksi. 45844: 45845: 45846: H d UJ s kun n a ll e. 45847: 45848: Valtion asettama komitea tutkii parhail- säännöksiä niin muuttaa, ·että valtion ik:un- 45849: laan kustannusten jakoa valtion ja kuntien nille määräämien tehtävien suorittamisesta 45850: kesken. Harkittavana on laaja ja tärkeä ky- aiheutuvista kustannuksista kunta olisi vel- 45851: symys, sillä kuntien osuus julkisista menoista vollinen maksamaan maaraosan veroäyrin 45852: on jatkuvasti ja huolestuttavasti kasvanut. hinnasta ja sen ylimenevältä osalta valtio 45853: Se oli v. 1945 16 %, 1950 lähes 30 % ja maksaisi kustannukset kokonaan. Voi olla, 45854: 1958 34 %. Etenkin köyhät kunnat ovat täs- että asian käytännöllinen ratkaisu muodostuu 45855: täkin syystä joutuneet taloudellisiin vaikeuk- vaikeaksi, mutta mikäli tällainen järjestelmä 45856: siin. Kun on kysymyksessä näin kipeä ja kii- olisi toteutettavissa, helpottaisi se erikoisesti 45857: reellisesti korjattava epä;kohta, on paikallaan, vähävaraisia kuntia. 45858: että myös eduskunnan piirissä oleva asiantun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 45859: temus saadaan mahdollisimman nopeasti ja nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 45860: tehokkaasti etsimään ratkaisua epä:kohdan muksen, 45861: korjaamiseksi. Tämä voi koitua myös komi- 45862: tean työlle hyödylliseksi, ja on mahdollisesti että hallitus kiireellisesti tutkisi, voi- 45863: omiaan nopeuttamaan ja kiirehtimään sen daanko valtionapusäännöksiä muuttaa 45864: työskentelyä. siten, ef:tä valtion kunnille määräämien 45865: Epäkohdan korjaamista harkittaessa jou- tehtävien suorittamisesta aiheutuvista 45866: dutaan ilmeisesti lähinnä .tutkimaan uutta kustannuksista kunta olisi velvollinen 45867: kantokykyluokitusta ja valtionapujen yhdis- maksamaan määräosan veroäyrin hin- 45868: tämistä. Lisäksi näyttäisi olevan tarkoituk- nasta ja sen yli menevältä osalta val-tio 45869: senmukaista tutkia, voitaisiinko valtionapu- maksaisi kustannukset kokonaan. 45870: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 45871: 45872: Olavi Lahtela. Veikko lla.nhirova.. 45873: 1056 45874: 45875: VU,ISS.-Toiv.al. N:o 418. 45876: 45877: 45878: 45879: 45880: Leinonen ym.: Kuntien valtionapujärjestelmän epäkohtien 45881: korjaamisesta. 45882: 45883: 45884: Ed u s kun n a ll e. 45885: 45886: Valtio avustaa kuntia nykyään hyvin mo- hes kokonaan (90 %) , jäävät pienet kaupun- 45887: nilla eri aloilla. Avustukset suoritetaan osit- git epäilemättä avustusperustetta määrät- 45888: tain kuntatyypin mukaisesti, osittain kiinni- täessä epäoikeudenmukaiseen asemaan, Epä- 45889: tetään huomiota muita vaikeammassa ase- oikeudenmukaisuus ei ilmene suinkaan vain 45890: massa olevien kuntien erityisiin olosuhtei- kansanopetuksen alueella. Monissa kuntainlii- 45891: sn. Tässä jaottelussa on er.äs kuntaryhmä vii- toissa ovat pienet kaupungit niinikään varsin 45892: meaikaisen kehityksen tuloksena jäänyt syr- epäoikeudenmukaisessa asemassa. 45893: jään silloin, kun muut sitä vastaavat ovat Edellä olevan perusteella katsomme, että 45894: päässeet edullisempaan asemaan. Kyseessä kuntien saaman valtionavun järjestelmä olisi 45895: oleva kuntaryhmä on vanhat pienet kaupun- kokonaisuudessaan tutkittava uudelleen. Esi- 45896: git. Niinpä ne saavat esimerkiksi kansakoulu- tämmekin kunnioittavasti eduskunnan hyväk- 45897: laitoksensa ylläpitoon vain saman suuruisen syttäväksi toivomuksen, 45898: avustuksen, 35 %, kuin suuret kaupungit, 45899: joilla kuitenkin on olennaisesti paremmat että hallitus kiireellisesti toimeenpa- 45900: edellytykset taloutensa hoitamiseen. Vastaa- nisi tutkimuksen missä määrin kuntien 45901: vankokoiset ja -tyyppiset muut kunnat, kaup- nykyinen valtionapujärjestelmä on eri 45902: palat ja viime vuosina perustetut uudet kau- kuntamuodoille tasapuolinen ja oikeu- 45903: pungit, ovat valtionapuihin nähden parem- denmukainen ja antaisi saadun selvi- 45904: massa asemassa. Kun maalaiskunnissa, varak- tyksen perusteella esityksen todettujen 45905: kaissakin, valtio maksaa opettajien palkat lä- epäkohtien korjaamiseksi. 45906: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 45907: 45908: Armas Leinonen. Tuure Salo. 45909: 1057 45910: 45911: VII,59.- Toiv.al. N: o 419. 45912: 45913: 45914: 45915: 45916: E. Räsänen ym.: Paikkakuntakalleusluokituksen poistamisesta 45917: tai muuttamisesta oikeudenmukaisemmaksi. 45918: 45919: 45920: E d u s k u n n a ll e. 45921: 45922: Nykyisin käytännössä oleva paikkakunta- voiman pakoa ,kalliimmille" paikkakunnille 45923: kalleusluokittelu, joka on peräisin säännöste- ja toisaalta haluttomuutta siirtyä työhön syr- 45924: lyn ajoilta, on monessa suhteessa osoittautu- jäseuduilla, joilla maksetaan heikompaa palk- 45925: nut epäoikeudenmukaiseksi. Kalleimpia paik- kaa, vaikka elinkustannukset kuitenkin tule- 45926: kakuntia ovat nykyisen järjestelmän mukaan vat kalliimmiksi. Näin paras työvoima ka- 45927: suurimmat kaupungit ja asutuskeskukset ja saantuu keskuksiin ja syrjäseudut jäävät 45928: syrjäiset pitäjät iln luokiteltu elinkustannuk- usein epäpätevän ja heikomman työvoiman 45929: siltaan halvimmiksi. varaan. Tällainen kehitys ei ole kansantalou- 45930: Tildellisuudessa elämä syrjäseutujen kun- temme eikä yhteiskunnallisten etujemme mu- 45931: nissa tulee useinkin kalliimmaksi kuin ns. kaista. 45932: kalliilla paikkakunnilla. Syrjäseuduilla ei esi- Edelläesittämiimme perusteluihin viitaten 45933: merkiksi ole oppi- ja ammattikouluja, josta esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk- 45934: johtuen lasten koulukustannukset ovat huo- syttäväksi toivomuksen, 45935: mattavasti suuremmat kuin koulupaikkakun- 45936: nilla asuvilla. Samoin monien tarvikkeiden että hallitus ryhtyisi ensi t'ilassa toi- 45937: hinnat ja muutenkin elämiseen tarvittavien menpiteisiin paikkakuntakalleusluokit- 45938: hyödykkeiden hankkimiskustannukset ovat 'telun kokonaan poistamiseksi tai sen 45939: kalliimmat. muuttamisesi syrjäseutujen kunnissa 45940: Koska palkkaus vaihtelee 'kunnan kalleus- asuv~7le 'oikeudenmukaisemmaksi. 45941: luokasta riippuen, on siitä seurauksena työ- 45942: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 45943: 45944: Eino Räsänen. Aaro Lintilä. 45945: 45946: 45947: 45948: 45949: 133 E 529/66 45950: 1058 45951: 45952: VII,60.- Toiv.al. N:o 420. 45953: 45954: 45955: 45956: 45957: Raipala ym.: Maaseudun kuntien saattamisesta veronsaajina 45958: tasapuoliseen asemaan kaupunkikuntien kanssa. 45959: 45960: 45961: 45962: E d u s k u n n a 11 e. 45963: 45964: Maaseudun elinkeinotoiminnan tuloksia ei k!ennettä ei veroteta siellä, missä sen tulot 45965: veroteta yksinomaan maaseudun kuntien hy- koostuvat, vaan ~ähinnä vain siellä, mistä sitä 45966: väksi, vaan varakkaammaJt yhdyskunnat ovat johdetaan. Tukku- ja tuontiliikkeiden toi- 45967: veronsaajana etuoikeutetussa asemassa maa- minta kohdistuu maaseudulle, mutta maaseu- 45968: seudun kustannuksella. Tässä kohden voidaan dulta kertyvä.t tulot eivät jää sinne verotet- 45969: todeta seuraavaa: taviksi. Esimerkkejä voi luetella lisää: vesi- 45970: Maa- ja metsätalouden verotettava tulo on voimalaitosten, monien rakennus-, asennus-, 45971: laskelmallinen keskimääräisarvo, jonka lasku- maansiirto-, asfaltoimis- yms. liikkeiden maa- 45972: perusteiS'ta on vähennetty mm. työnarvot. seudulla ;tJapahtuvan .ansi.dtoiminnan tulos ve- 45973: 8en työn arvo, mikä maa- ja metsätalouden rotetaan pääasiassa muualla. Pääkaupunki 45974: hyväksi tehdään, tulee erikseen arvioituna hyötyy .tässä eniten. 45975: tunnetuista syistä vain osaltaan huomioonote- Syy siihen, että maaseudun kunnat jäävät 45976: tuksi verotuksessa. Metsätalouden varsinainen kerrotulla .tavalla vaille niitä verotuloja, 45977: liiketaloudellinen tulos, mikäli sitä ensinkään jotka niiden veratuksen piiriin tulisi kohtuu- 45978: verotetaan, siirtyy maalaiskunnista muualle della katsoa kuuluvan, on verolainsäädän- 45979: verotettavaksi. Ns. kiinteitä ostopaikkoja, joi- nössä. Liikkeen ja ammatin harjoittamisen 45980: den osalle jaetaan liiketuloa, on maaseudulla kiilllteä toimipaikka ratkaisee, mikä !kunta saa 45981: vain vähän. V erolakiin hyvässä tarkoituksessa verottaa liike- ja ammattituloista. Suurem- 45982: otettu ostopaikkasäännös :todellisuudessa siir- pien maaseudun 'tarpeita palvelevien ja maa- 45983: ,tää verotuloa pääkonttoreiden sijaintikun- seudulla toimivien liikkeiden kiinteä toimi- 45984: nille, ennen muuta kaupunkeihin, johon osto- paikka ei suinkaan ole yleensä maaseudulla, 45985: toiminta ainakin muodollisesti valtaosaltaan vaan useimmiten jossakin suuressa kaupun- 45986: keskittyy. Näin maaseudun ikunnat saavat ve- gissa. Näin verotuslaki suosii veronsaajana 45987: rottaa vain vähäisen .osan sen maaseudulla ta- suurimpia iJ.iikekeskuksia. Se suosii myös pää- 45988: pahtuVIaD. toiminnan tuloksesta, minkä tulot konttorikuntaa, jonka osalle se edellyttää pää- 45989: muodostuvat maaseudulla. Kun tämä toi- konttorin olemassaolon perusteella jaettavaksi 45990: minta tarkoittaa maamme suurimman rikkau- 5 % liiketulosta. Kun pääkonttorissa, joksi 45991: den aiheen, metsien, hyväksikäyttöä, on koh- verotuksessa käsitetään jo asunnon yhtey- 45992: tuutonta, että sen tulokset siirtyvät verotet- dessä oleva ,johtoporraskin", saatetaan aina- 45993: taviksi metsien sijaintikunnista muualle, kin muodollisesti päättää ja hyväk!syä liik- 45994: missä veronsaaja on muutoinkin suurituloi- keen ostot ja myynnit tai suurimmlllt niistä, 45995: nenkunta. pääkonttorikunta saa wrottaa usein paljon 45996: Samantapaista verotulojen siirtymistä enemmän kuin 5% Jiiketulosta. Verotuslaki 45997: maaseuduLta kohti kaupunkeja on havaitta- suosii lisäJksi kotikuntaa siten, että se saa ve- 45998: vana myös muun elinkeinotoiminnan koh- rottaa ns. henkilökohtaiset :tulot !kokonaan. 45999: dalla. Sellaistenkin yhtiöiden kotipaikaksi, joiden 46000: Niinpä vakuutusliikkeen tulon verottaa toiminta rtapa.htuu pääasiassa maaseudulla, on 46001: pääkonttorikunta, yleensä siis kaupunkipaik- usein rekisteröilty pääkaupunlk:i. Verotuskäy- 46002: kiakunta, vaikka maaseudulla on hyvinkin nä- täntökään ei näytä kiinnittävän huomiota sii- 46003: kyvää ja .tuntuvaa vakuutustoimintaa. Lii- hen, missä Jiiketoiminta tosiasiallisesti tapah- 46004: VII,60. - Raipa.la ym. 1059 46005: 46006: tuu, vaan siihen, m~kä on muodollisesti liike- ten ym. vähennysten myöntämistä). Kun yh- 46007: toimien päättämisp:aik:ka. Tästä hyötyy lä- teisön, päästä:kseen esim. kohtuuttomasta har- 46008: hinnä pääkaupunki maaseudun kuntien kus- kintaverotuksesta, ei monessa tapauksessa !tar- 46009: tammksella. vitse tehdä muuta kuin rekisteröidä kotipai- 46010: Paitsi että maaseudun kunn!lit ovat veron- kakseen Helsinki, on odotettavissa, että kysy- 46011: saajana huonommassa asemassa, verohallin- myksessä oleva epäsuhde tulee maaseudun ja 46012: non kunnille jaettavat lkustannukset nousevat pääikaupungin väHllä vain suurenemaan. 46013: maaseudulla veroäyriä kohden huoma:t'taVIall Maalaisikuntien vaikeudet kasvavat, maalta- 46014: suuriksi, yleensä sitä suuremmiksi, mitä pie- pako lisääntyy, yrittäjäkunta karttllla maa- 46015: nituloisernpi kunta on kysymyksessä. Keski- seutua entistäkin 'enemmän ja kaikki pyrkii 46016: tetyn ja kalliin verohallinnon edut eivät tule keskittymään lähinnä pääkaupunkiin. Kun 46017: tasapuolisesti maaseudun, erityisesti maalais- vie1ä Wkenneolojen kehittyminen on omiaan 46018: kuntien osalle, VJaan maalaiskunnat joutuvat helpottamaan tätä maaseudun kustannuiksella 46019: osallistumaan sellaisiinkin . kustannuksiin, tap:a:htuvaa keskittymistä, olisi ryhdyttävä te- 46020: jotka johtuvat valtion ja suurimpien keskus- hokkaisiin toimenpiteisiin sen estämiseksi. 46021: ten erityistarpeista. Niissä suunnitelmissa, joita on olemassa ve- 46022: Helsinki on pääkaupun:ki-wsemansa perus- rotuksen uudistamiseksi ei kuitenkaan ole 46023: teella veronsaajana muita edu:llisemmassa ase- tiettävästi ,tähän seikkaan kiinnitetty huo- 46024: massa jo sen vuoksi, että sinne on koottu val- miota. 46025: tionhallinnon johtoelimet ja laitokset ja että Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- 46026: myös taloudellisen elämän johto on keskitty- tämme eduskunnan lausuttavaksi toivomu!k- 46027: mässä pääkaupunkiin. Pääkaupunki on muo- sen, 46028: dostunut myös kaupan keskukseksi. Sen suu- 46029: rista liikkeistä on muodostunut myös maaseu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 46030: dun liikkeiden ja ~asukkaiden ostopaikkoja. sellaisiin toimenpiteisiin, että maaseu- 46031: Kaikki tämä ja lisä:ksi verotulojen siirtymi- dun kunnat pääsevät veronsaajina ta- 46032: nen Helsinkiin antaa Hclsingille edellytykset sapuoliseen asemaan kaupunkikuntain 46033: toteuttaa verotuksen lievemmässä muodossa kanssa ja antaisi Eduskunnalle tätä 46034: ikuin maaseudulla (vrt. veroäyrin hintaa, har- tarkoittavan verolakiesityksen. 46035: kintaverotusta, etujen raha-arvoja, sosiaalis- 46036: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 46037: 46038: Martti Raipala. Mikko Asunta. 46039: 1060 46040: 46041: VU,61.-Toiv.al. N:o 421. 46042: 46043: 46044: 46045: 46046: VeD.D.ILlllo: K 'Untie.n verotasa'Uksen aikaansaamisesta. 46047: 46048: 46049: Eduskunnalle. 46050: 46051: Nykyinen talouspolitiil.dta ja suunta Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 46052: autioittaa tkiihtyvästi nimenomaan maaseu- taen eduskunnan hyväksyttävä:ksi itoivom.uk 46053: dun syrjäisempiä seutuja ja kaukaisempia sen, .. :'l 46054: maakuntia. 46055: Tämän seurauksena kuntien verotulot al- että hallitus ryhtyisi kiireemsesti 46056: kavat kuivua ja verorasitus jäljelle jäävälle t<Jimenpiteisiin kuntien verotasauksen 46057: väestölle tulee kohtuuttoman raskaaksi. Syr- tai muun tarvittavan t'Uen aikaansaa- 46058: jäisempien seutujen ja heikompivaraisempien miseksi niin, että syrjäisemmät ja vä- 46059: kuntien 'talous on myös ajautumassa umpiku- hävaraisemmat kunnat eivät ajaudu 46060: jaan. taloudelliseen 'Umpikujaan eivätkä 46061: Asiaan tarvitaan kiireellistä korjausta. Lu- siellä as'Uvat joudu maksamaan koh- 46062: paukset eivät enää riitä, vaan tarvitaan te- tuuttomia k'Unnallisveroja. 46063: koja. 46064: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 46065: 46066: Veikko Vennamo. 46067: 1061 46068: 46069: VU,62.-Toiv.aJ. N:o 422. 46070: 46071: 46072: 46073: 46074: E. Räsänen ym.: Kunnallisen verorasituksen tasoittamisesta. 46075: 46076: 46077: Ed uskunna~le. 46078: 46079: Väestön maaltapakoon on todettu hyvin On tode'btavissa, että asuinpaikan valintaa 46080: suurelta osalta vaikuttaneen sen epäoikeuden- Vlauraampiin kuntiin tapahtuu nykyisin sel- 46081: mukaisen :ti.!lanteen eri kuntien ja kuntamuo- västi ikeinottelutarkoituksessa. 46082: tojen kesken, että heikosta ansiotasosta joh- Ellei tehokkaisiin toimenpiteisiin nopeasti 46083: tuen kunnallinen verorasitus jakaantuu maas- ryhdytä, niin kuntien toiminta köyhillä 46084: samme ko"\Tin epätasaisesti. Tulotasoltaan hei- alueilla ikäy kestämättömäksi. Yhdenvertai- 46085: ik:oimmissa kunnissamme on ve:voäyrin hinta suus ja tasapuolisuus eri kuntien ikesken jää 46086: 15--16 penniä ja rikkaammissa ikunnissa se saavuttamatta ja juopa syvenee. Yhteiskun- 46087: jää alle 10 pennin. Lisäksi on todettavissa, nalle tulee tämän tilanteen seuraamuksena 46088: että korkeamman veroäyrin kunnat eivät tuleva epäterve maaltapako tuottamaan suu- 46089: köyhyydessään 'PYstY järjestämään jäsenil- ria ku!rtannuksia asutuksen ja työllisyyden 46090: leen sellaisia palveluksia, ikuin mitä vau- järjestelyssä. Kun asiantilaa voidaan huo- 46091: raampien kuntien .taholla ikuntalaisille järjes- mattavasti korjata kuntien valtionavun 46092: tetään. oikeudenmukaisella järjestelyllä, niin olisi 46093: Kol"kean veroäyrin kuntaan ei tunneta tätä keinoa heti käytettävä. 46094: teollisuuden, pienteollisuuden eikä muunkaan Edellä esilttämäämme viitaten ehdotamme 46095: yrittäjätoiminnan muodon alalta kiinnos- 'kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 46096: tusta, koska korkea verotus heikentää kan- vomuksen, 46097: nattavuutta. Samoin virkamiehistö tällaisten 46098: kuntien alueella samoin kuin elinkeinoelämän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 46099: palveluksessa olevat toimihenkilöt hakeutuvat toimenpiteisiin kunnallisen verorasi- 46100: asumaan sellaiseen pitäjään, jossa veräyrin tuksen tasoittamiseksi niin, ettei kun- 46101: .hinta on alhainen ja kunnan tarjoamat pal- nallisten palvelusten taso köyhissä 46102: velukset terveyden. ja sairaanhoidon ja ope- kunnissa samalla heikentyisi. 46103: .tus- ja sivistystoimen osalta ovat paremmat. 46104: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 46105: 46106: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti Pentti Pekkarinen. 46107: Paavo Niinikoski. Reino Ka.Tpola.. Aa.To Lintilä. 46108: Katri Helena Eskelinen. 46109: 1062 46110: 46111: VII,63. - Toiv.al. N: o 423. 46112: 46113: 46114: 46115: 46116: 0. Saarinen ym..: Aineellisen verolainsäädännön uudistami- 46117: sesta kunnallisverotuksessa. 46118: 46119: 46120: E d u s k u n n a ll e. 46121: 46122: Eduskunta on jo useaan otteeseen esibtänyt Edel!lä mainitut ja muut verotuksessa ole- 46123: hamtukselle :toivomuksia verolainsäädän- vat epäkohdat ja niiden olemassaolo myön- 46124: tömme uudistamiseksi. Mi.ltei ainoana seu- netään, mutta niiden korjamniseen ei ole 46125: rauksena näistä ,toivomuksista on 'Ollut äsket- ,toistaiseksi päästy. Kun kuitenkin lukuisat 46126: täin suoritettu verotuksen :teknillinen uudis- verotusta tutkineet komiteat ovat hankkin·eet 46127: tus. asiaa koskevat perusteelliset selvitykset, tun- 46128: ~Sen sija:an aineelliseen verolainsäädäntöön tuisi siltä, että viimeinkin olisi mahdollisuus 46129: ei ole saatu kauan odotet~tuja parannuksia päästä verolainsäädännön uusimiseen ja sitä 46130: aikaan, ja on verotus, ·erityisesti ikunnallis- tietä pahimpien epäkohtien poistamiseen. 46131: VIerdtuksen OSalta, muodostunut ama epä- Edellä mainittuun viitaten ehdotaiDIIlle 46132: oiikeudenmukaisemmaJksi pienituloisia !koh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 46133: taan. Valtio on jatkuvasti siirtänyt !kunnille 46134: uusia tehtäviä, mikä on aiheuttanut 1kasvav;ia että hallitus kiireellisesti antaisi 46135: tJa:loudellisia rasituksia. Kun kunnallisvero- Eduskunnalle esityksen aineellisen 46136: lakimme ei ,tunne progressiivisuutta, ei sen verolainsäädännön uudistamiseksi kun- 46137: säännösten mukaan veroja määrättäessä tule nallisverotuksessa. 46138: huomioonotetuksi verovelvollisen veronmaksu- 46139: kyky juuri millään tavoin. 46140: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 46141: 46142: 0. Saarinen. Aili Siiskonen. 46143: Viljo Pousi. Vappu Heinonen. 46144: Impi Lukkarinen. T. Leivo-Larsson. 46145: 1063 46146: 46147: VU,64. - Toiv.al. N :o 424. 46148: 46149: 46150: 46151: 46152: Saloranta ym.: Kunnallisverotuksen muuttamisesta liike- ja 46153: ammattitulojen osalta. 46154: 46155: 46156: E d u s k u n n a II e. 46157: 46158: V erotuslain 60 § : n mukaan kiinteällä toi- Vuonna 1961 mietintönsä jättänyt verolaki- 46159: mipaikalla, joka antaa kunnalle verotusoikeu- komitea (komiteanmietintö n:o 4--1961) eh- 46160: den liike- ja ammattituloista, tarkoitetaan dott.ikin tulon jakamista koskeviin säännök- 46161: pa:ilk'kaa, jossa liikkeen tai 8lll1D.atin harjoit- siin useita muutoksia. Vaikkakaan verolakiko- 46162: tamista 'VIal"ten on erityinen laitos tai jossa miteankaan ehdotukset eivät kaikUta osin 46163: on ryhdytty erityisiin jrurjestelyihin, kuten olleet hyväksyttäviä, olisivat ne kuitenkin 46164: paikkaa, missä sijaitsee liikkeen johto, sivu- johtaneet osittain parempaan lopputulokseen 46165: liike, teoll.isuuslaitos, tuotantolaiJtos, työpaja kuin voerotuslain säännökset. Joka taJpauksessa 46166: tai myymälä taikka muu pysyväinen osto- tai vert1tuslain käytäntöön soveltaminen on osoit- 46167: myyntirpaikka. Kiinteäksi toimipaikaksi lue- tanut, että kunnallisverotuksen verotuspaik- 46168: taan myös käytössä oleva lkaivoos tai muu löy- kaa koskevat säännökset kaipaavat kiireelli- 46169: dös, kivilouhos, turvesuo, soranotto- tai muu sesti tarkistamista ja uusimista. 46170: siihen verrattava paikka taikka palstoitettu- Kohtuuttomuutta on aiheUJtunut erityisesti 46171: jen tJai palstoitettaviksi tarkoitettujen kiin- puutavaramkkeitten verotettavan tulon 46172: teistöjen ammaitimruisessa myynnissä nämä jaossa eri kuntien kesken. Vaikkakin vero- 46173: kiinteistöt ja rakennusurakoinnissa paikka, tusl~a.in 60 § mainitsee kiinteänä .toimipaik- 46174: jossa sellaista urakointia on huomattawssa kana myös ostopaikan, ei säännös kuitenkaan 46175: määrässä harjoitetJtu, sekä linjaliikenteen haT- johda riittävän oikeudenmukaiseen tulon ja- 46176: joittamisessa myös liikkeen huoltopaikka tai !koon. Ne kunnat, joista puutavara hankitaan, 46177: muu erityinen, liikennettä palveleva pysyväi- eivät ole saaneet sellaista osuutta verotetta- 46178: nen !Laitos. Lain 61 § säätää, että milloin lii- vasta tulosta, joka niill.e kohtuuden mukaan 46179: ketulosta on suoritettava kunnallisveroa kuuluisi. Useimmat ·tällaiset kunnat eivät ole 46180: useammalle !kunnalle, siitä on viisi prosenttia saaneet lainkaan veroäyrejä puutavarayhtiötä 46181: taikka, milloin olosuhteet antavat siihen ai- verotettaessa. KäsitY'ksemme mukaan on kui- 46182: hetta, suurempi tai pienempikin osuus vero- tenkin mahdollista laatia sellaiset säännökset, 46183: tettJava siinä kunnassa, jossa pääkonttori si- jotka ottavat huomioon nykyistä huomatta- 46184: jaitsee ja muu osa niissä kunnissa, joissa vasti oikeudenmukaisemmin hakkuukuntien 46185: muuta kiinteätä •toimipaikkaa on käytetty, edut verotuksessa. Eräs tapa olisi säätää h!Rk- 46186: jaettuna kohtuuden mukaisesti eri kunnissa kuukunnille tuleva!ksi kunnallisvero metsän- 46187: valmistettujen tavaroiden arvon, liikew.ihdon myynnin yhteydessä, jolloin vero voitahliin 46188: suuruuden, sijoitettujen varojen määrän, periä metsänostajalta joko hakkuuarvon tai 46189: työntekiji1in lukumäärän tai muiden sellais- muun sopivaksi kaJtsottavan perusteen mu- 46190: .ten perusteiden mukaan, jotka voivat osoittaa kaan. Toinen mahdollisuus olisi säätää laissa, 46191: eri 'kunnissa saaduksi katsottavan tulon mää- että tietty osuus puutavaraliikkeen verotetta- 46192: rää. vasta tuJosta jaetaan hakkuukuntien kesken. 46193: Edellä mainitut, k_unnrullisverotuksessa ve- Muitakin tapoja, joita käyttäen saavutettai- 46194: rotettavan tulon jakamista eri kuntien kesken siin hakkuukunnille nykyistä oikeudenmukai- 46195: koskevllit säännökset eivät ole !kaikiLta osiltaan sempi tulos, on alemassa. Näistä olisikin suo- 46196: osoittautuneet oikeudenmukaisiksi ja koh- ritettava kiireellisesti perusteellinen selvitys 46197: tuulliseen lopputulokseen johtaviksi. Sään- ja sen nojaLla ryhdyttävä lainsäädäntötoimen- 46198: nösten tarkistaminen onkin jo ollut esillä. piteisiin. Korostamme erityisesti sitä seikkaa, 46199: 1064 VII,64. - Kunnallisverotus. 46200: 46201: etJtä puutavaran hakkuukunnat ova;t usein mällä sitä ·huomatJtavasti käypää hintaa alem- 46202: he~kossa taloudellisessa asemassa olevia !kun- masta hinnasta sisaryhtiöille, jolloin on aiheu- 46203: tia, joissa veroäyrin hinta on kohtuuton ni- :tetuu kunnaJllisverotulojen menetystä tuntu- 46204: menomaan kapeasta verotuspohjasta johtuen. vaatikin eräille heikossa taloudellisessa ase- 46205: V erotetJtavan !tulon siirtyminen tällaisesta massa oleville kunnille. Myös meijerien ja rteu- 46206: :kunnasta vauraJaiDpaan ikuntaan on jo yleisei- lt'asbamojen kohdalla on Hmenny.t verotetta- 46207: täkin kannalta huolestuttava ilmiö. van tulon jaossa eri kuntien kesken epäoikeu- 46208: Myös vakuutusyhtiöiden kohdalla on osit- denmukaisuutta. 46209: tain havaittavissa samanlajgta epäoikeuden- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 46210: mukaisuutta kuin edellä on mainittu puuta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 46211: varaliikkeistä. V akuutu8yhtiöitten verotet- 46212: tava !tulo jää yleensä yhtiöitten sijaintipai- että hallitus kiireellisesti selvityt- 46213: kalle siitä huolimatta, että niiden toiminta täisi kysymyksen, millä tav<Oin kunnal- 46214: ulottuu usein lähes kaikkien ·kuntien alueelle. lisverotuksen verotuspaikkaa koskevia 46215: Tämäkin epäkohta kaipaa korjaamista. Säh- ja muita säännöksiä olisi niin muutet- 46216: kövoiman tuotannosta syntyneen verotettavan tava, että liike- ja ammattituloista 46217: tulon jakamisessa on samoin ilmennyt koh- kunnallisvero tulee ni't"lle kunnille, 46218: tuuttomuuksia. Erityisesti on mainittava siitä, joissa tulo on todella syntynyt, ja sel- 46219: etJtä sähkövoimaa tuottavan yhtiön veroteta- vityksen nojalla antaisi tarvittavat esi- 46220: vaa tuloa on siirretty toisiin kuntiin myy- tykset Eduskunnalle. 46221: 46222: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 46223: Toivo Saloranta. Tahvo Rönkkö. Kustaa Tiitu. 46224: Reino Kangas. Heimo Linna. Paavo Niinikoski. 46225: Sulo Suorttanen. Olavi Lahtela. Esu Niemelä. 46226: Mikko Kaarna. Toivo Antila. Reino Karpola. 46227: Atte Pakkanen. Nestori Kaasalainen. 46228: 1065 46229: 46230: VII,65. - Hemst.mot. N: o 425. 46231: 46232: 46233: 46234: 46235: Tallgren m.fl.: Angående avskaffande av omfångsbeskattnin- 46236: gen i kommunalbeskattningen. 46237: 46238: 46239: TUl Riksdagen. 46240: 46241: Stadgandena om om:fångsbeskattningen i avancerat samhälle ån det för vilket om- 46242: vår skattelagsti:ftning är av gammalt datum :fångsbeskattningsstadgandena ursprungligen 46243: och omfångsbeskattningsprincipen har be~a skrevs och ett rikt facetterat näringsliv och 46244: rats o:förändrad till våra dagar. I den år 1958 modern affärsverksamhet ställer en skatte- 46245: tillkomna beskattningslagen uttrycks princi- nämnd sammansatt av lekmän -låt vara med 46246: pen i lagens 72 § 1 mom. punkt 4). ofta lång beskattningsrutin och lokalkänne- 46247: Omfångstaxeringens motiv har ansetts dom - inför svårigheter som vida övergår 46248: vara, att envar som har fördel av kommunens dess förmåga. Här finns en uppenbar risk 46249: tjänster och anläggningar också skall delta för godtycke. I allt flere skattenämnder har 46250: i kommunens kostnader. Kommunalbeskatt- därtill omfångsbeskattningen tenderat att bli 46251: ningen är tili sin natur en fördelningsskatt. en ordinär beskattningsform, fa:stän den 46252: Affärer och :fastigheter ökar kommunens all- ursprungligen avsetts som ett undantagsför- 46253: männa kostnader samtidigt som de har för- farande. 46254: delar och drar nytta 'av kommunens verk- Omfångsbeskattningen har troligen passat 46255: samhet och åtgärder. Därför - har man an- de enklare och mindre förhållanden den ska- 46256: sett - bör de bära sin andel av kommunens pats för, men i dagens mera utvecklade och 46257: kostnader oavsett om rörelsen lämnat över- mångsidiga samhälle med dess rikit diiferen- 46258: skott eller ej. Genom omfångsbeskattning har tierade näringsliv har den inte mera berät- 46259: lagstif.taren även velat ge kommunen möj- tigande. 46260: lighet att gardera sig mot inkomstbortfall, Under hänvisning till ovanstående har vi 46261: som mera kännbart kan påverka kommunens äran föreslå att riksdagen ville besluta hem- 46262: skatteintäkter och skattöresvalör. Detta har ställa, 46263: ansetts berättigat, emedan dessa kategori~r 46264: skattskyldiga även ansetts representera god att regeringen måtte viiltaga åt- 46265: skattebetalningsförmåga. gärder för genomförande av en reform 46266: Ovan relaterade synpunkter, vilka anförts av kommunalbeskattningen så, att den 46267: som motiv :för omfångsbeskattningen är som föråldrade omfångsbeskattningen, som 46268: synes föråldrade för att inte säga förlegade. i ett modernt samhälle saknar berätt- 46269: I själva verket visar erfarenheten att om- iganden, ihelt avskaffas och att för alla 46270: fångsbeskattningen drabbar mindre företa- grupper av skattskyldiga den faktiska 46271: gare och t.ex. fiskare vilkas näringsutövning inkomsten lägges till grund för er- 46272: även annars är osäker. Ett betydligt mera läggande av kommunal inkomstskatt. 46273: Helsingfors 28 april 1966. 46274: 46275: Carl Olof Tallgren; Victor Procope. 46276: 46277: 46278: 46279: 46280: 134 E 529/66 46281: 1066 46282: 46283: VII,65.- Toiv.al. N: o 425. 46284: SuomenMS. 46285: 46286: 46287: Ta.llgren ym..: Harkintaverotuksen poistamisesta kunnallisve- 46288: rotuksessa. 46289: 46290: Eduskunnalle. 46291: 46292: Harkintaverotusta koskevat säännökset mälle kehittynyt yhteiskunta kuin se, jota 46293: verolainsäädännössä ovat vanhaa perua ja varten harkintaverous alunperin laadittiin, 46294: harkintaverotuksen periaate on pysynyt sekä monrtahoinen elinkeinoelämä ja nyky- 46295: muuttamattomana meidän päiviimme asti. aikainen liiketoiminta asettavat maa:llikoista 46296: Vuoden 1958 verotuslaissa sanottu periaate muodostetun verolautakunnan - olkoonkin, 46297: on ilmaistu 72 §: n 1 momentin 4 kohdassa. että sillä usein on pitkäaikainen verokokemus 46298: Harkintataksoituksen perusteeksi on kat ja paikallistuntemusta - sellaisten vaikeuk- 46299: sottu se näkökohta, että jokainen jolla on sien eteen, jotka suuresti ylittävät sen kyvyt. 46300: hyötyä kunnan palveluksista ja laitteista Tässä on olemassa ilmeinen mielivaltaisuu- 46301: myös on velvollinen osallistumaan kunnan den vaara. Sitäpaitsi harkintaverotus on yhä 46302: kustannuksiin. Kunnallisverotus on luonteel- useammassa verolautakunnassa pyrkinyt muo- 46303: taan jakovero. Liikkeet ja kiinteistöt Hsäävät dostumaan tavalliseksi verotusmuodoksi, 46304: kunnan yleisiä kustannuksia samalla kun vaikka se alunperin oli tarkoitettu poikkeuk- 46305: niille on hyötyä kunnan toiminnasta ja sen selliseksi menettelyksi. 46306: toimenpiteistä. Sen vuoksi - niin on kat- Harkintaverotus on luultavasti ollut sopiva 46307: sottu - niiden tulee kantaa osuutensa kun- niissä yksirrkertaisemmissa ja pienemmissä 46308: nan kustannuksista riippumatta siitä,. onko oloissa, joita varten se on luotu, mutta mei- 46309: Hike tuottanut ylijäämää vai ei. Lainsäätäjä dän päiviemme kehittyneessä ja monipuoli- 46310: on halunnut harkintaverotuksella antaa kun- sessa ythteiskunnassa, jossa elinkeinoelämä on 46311: nalle mahdollisuuden suojautua sellaiselta tu- sangen erilaistunutta, sillä ei enää ole oikeu- 46312: lojen vähenemiseltä, joka tuntuvalla !tavalla ltusta. 46313: voi vaikuttaa kunnan verotuloihin ja vero- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 46314: äyrin: hintaan. Tämä on katsottu oikeutetuksi, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 46315: koska ltämänlaatuisten verovelvollisten on kat- muksen, 46316: sottu edustavan myös hyvää veronmaksu- 46317: kykyä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 46318: Kuten havaitaan, edellä selostetut näkökoh- kunnallisverouudistuksen toteuttami- 46319: dat, jotka on esitetty harkintaverotuksen pe- seksi niin, että vanhentunut harkinta- 46320: rusteiksi, ovat epäajankohtaisia, ettemme sa- verotus, jolta nykyaikaisessa yhteis- 46321: noisi vanhentuneita. Kokemus ,osoittaa itse kunnassa puuttuu oikeutus, kokonaan 46322: asiassa, etltä harkintaverotuksen kohteeksi poistetaan, ja että kaikkien verovel- 46323: joutuvat pienemmät yrittäjät ja esim. kalas- vollisryhmien kohdalla todellinen tulo 46324: tajat, joiden elinkeinon harjoittaminen muu- pannaan kunnallisen tuloverQn maksa- 46325: tenkin on epävarmaa. Huomattavasti pitem- misen perusteeksi. 46326: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 46327: 46328: Carl Olof Tallgren. Victor Procope. 46329: 1067 46330: 46331: VII,66.- Toiv.al. N:o 426. 46332: 46333: 46334: 46335: 46336: Vennamo: Harkintaverotusjärjestelmän rajoittamisesta tai 46337: poistamisesta. 46338: 46339: 46340: E d u s kun n a H e. 46341: 46342: Harkintaverotusta koskevat säännökset ja dentäviä säännöksiä >tai muutoin olisi koko 46343: niistä annetut sovellutusohjeet ovat niin yli- harkintaverotus poistettava. 46344: malkaiset, että tällainen verotus on herättäny,t Lausutun perusteella ehdotan kunnioittaen 46345: ,k!asvavaa epävarmuutta ja katkeruutta kan- eduskunnan hyväksy,ttävä:ks1 toivomuksen, 46346: salaisten keskuudessa. Huomattavistakin har- 46347: kintamielival<taisuuksista puhutaan yleisesti. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 46348: Mainituista syistä tarvitaan asiantilaan toimenpiteisiin harkintaverotuksen ra- 46349: korjausta. Tarpeellinen harkintaverotus ei joittamiseksi välttämättömiin ja lama 46350: saa johtaa mielivaltaiseen harkintaan, vaan selvästi rajoitettuihin tapauksiin, 46351: tulee sen perustua objektiivisiin seikkoi- ellei koko harkintave'Y'otusjärjestelmää 46352: hin. Ilmeisesti tätä varten .tarvitaan täy- voida poistaa. 46353: Helsjngissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 46354: 46355: Veikko Vennamo. 46356: 1068 46357: 46358: VII,67.- Toiv.al. N:o 427. 46359: 46360: 46361: 46362: 46363: Vennamo: Perus- ja lapsivähennysten korottamisesta maalais- 46364: kuntain kunnallisverotuksessa. 46365: 46366: 46367: E d u s k u n n a [ l e. 46368: 46369: Kunnallisverotuksessa ovat pienimmät kun lköyhissä kunnissa kuljetaan lain sallimaa 46370: perus- ja [apsivähennykset maalaiskunnissa alarajoo, vaikka kuten sanottu niissä juuri 46371: edelleenkin huomattavasti alhaisemmat kuin <tarvittaisiin korkeampia vähennyksiä. 46372: kaupungeissa ja kauppaloissa. Ylärajan ja Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- 46373: alarajan välillä on samoin huomattava ero. taen eduskunnan JlyVäksyttäväksi toivomuk- 46374: Juurimainitut seikat ovat johtaneet siihen, sen, 46375: että vä:häval"aisissa kunnissa ja kehitysalueilla 46376: myönnetään perus- ja lapsivähennykset pal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 46377: jon pioo..empinä kuin varakkaissa lkunnissa ja toimenpiteisiin perus- ja lapsivähen- 46378: rintamailla. Toisin sa.noen varakkaammat nysten kunnallisverotuksessa korotta- 46379: alueet saavat suuremmat perus- ja lapsi- miseksi maalaiskunnissa sekä samalla 46380: vähennykset :kuin vähävaraiset seudut, vaiklm huolehtisi asianmukaisin lainsäädäntö- 46381: a.sian tilan pitäisi oLla päinvastaisen. toimenpitein vähävaraisten kuntien 46382: :Selvästi nykyinen perus- ja lapsivähennys riittävistä verotuloista. 46383: on maalaiskunnissa liian alliainen varsinkin, 46384: 46385: Helsingissä 25 rpäivänä huhtikuuta 1966. 46386: Veikko Vennamo. 46387: 1069 46388: 46389: VII,68. -Toiv.al. N:o 428. 46390: 46391: 46392: 46393: 46394: Vennamo: Hakkuupaikkaperiaatteen voimaansaattamisesta ve- 46395: rotuksessa. 46396: 46397: 46398: E d u s k u n n a ~ 1 e. 46399: 46400: Tunnetusti siirtyy valtavia verotuloja tenkin vaatisi, ootä puutavarayhtiöiden voi- 46401: syrjäseuduilta ja ns. metsävaltaisista kun- toista puutavaran hankintaan liittyvä osa 46402: nista suurten asutuskeskusten ja rintamaiden olisi verotettava asianomaisissa maalaiskun- 46403: hyväksi. Tämän vääryyden seurauksena mak- nissa. Jakoperusteena voitaisiin käyttää esim. 46404: savat köyhät alueet raskaita kunnanveroja ja tällöin ikussa:kin kunnassa hakattuja puu- 46405: ;työn puute ja taloudellinen turvattomuus on tavaramääriä. 46406: jokapäiväinen ilmiö, kun pääomia omatoimi- Luonnollisesti tämän asiantilan korjaami-- 46407: saan elinkeinoelämän kehittämiseen ei ole nen kuuluisi hallitukselle ja sen olisi jo pitä- 46408: käytettävissä. nyt aikoja sitten antaa tästä. asia&ta esitys 46409: Jfaikki tämä johtuu epäoikeudenmukaisesta eduskunnalle. Mutta kun näin ei ole tapah- 46410: ja nurinkurisesta verotuslainsäädännöstämme, tunut ja kun asian ympärillä harjoitetaan 46411: jota vanhat puolueet ovat olleet tekemässä. V'ain hämäävää lupailua, niin esitän edus- 46412: Jotta voisimme laajat alueet maassamme pe- kunnan hyväksyttäväksi toi:vomuksen, 46413: lastaa autioitumiselta ja taloudelliselta umpi- 46414: ikujalta, on siis verotuslainsäädäntöä radikaa- että lhaUitus antaisi kiireellisesti 46415: Jisesti muutettava ja saatava se oikeuden- Eduskunnalle esityksen verotuslainsää- 46416: mukaiselle pohjalle. dännön muuttamiseksi siten, että M. 46417: Varsin yksinkertaisesti tämä tapahtuu, jos hakkuupaikkaperiaate saatettaisiin voi- 46418: verotuslainsäädäntöömme hyvä:ksytään ns. maan, jolloinka ns. metsävaltaiset pitä- 46419: hakkuupaikkaperiaate. Jokainenhan tietää, jät ja syrjäseudut saisivat huomatta- 46420: että laajoilla alueilla maassamme hakataan vat määrät lisää kunnallisia verotuloja 46421: paljon puutavaraa, mutta tästä taloudellisesta tuloista, jotka kuuluisivat niiden vero- 46422: toiminnasta saatu taloudellinen 'hyöty vero tettaviin, mutta jotka tuZ.Ot nykyisten 46423: tetaan ennen kaikkea puunjalostusteollisuu- lakien mukaan verotetaan muualla. 46424: den keskuspaikoissa. Oikeudenmukaisuus ku.i- 46425: 46426: Helsingissä 25 päivä:nä huhtikuuta 1966. 46427: Veikko Vennamo. 46428: 1070 46429: 46430: VII,69.- Toiv.al. N:o 429. 46431: 46432: 46433: 46434: 46435: V; A. Virtanen ym.: Kunnan oikeuttamisesta saamaan leima- 46436: veron muodossa kunnallisveroa metsänmyyntituloista. 46437: 46438: 46439: E d u s k u n n a 11 e. 46440: 46441: Maamme syrjäisimmät ja usein myös köy- saisi se kunta, ~onka alueella metsä sijaitsee, 46442: himmi1t lkunnat ovat tavallisesti myös niitä 1lukea hyväkseen määrätynsuuruisen prosentin 46443: kuntia, joissa on paljon metsiä. Nämä kunnat leimaverona kunnanveron tuottona. Ostajalle 46444: eivät kuitenkaan saa lukea hyväkseen vero- tulisi luonnollisesti antaa oikeus vähentää 46445: tuksessa metsänmyynniistä veroa lukuunotta- näin maksamansa kunnanvero lopullisesta 46446: matta niiden työpalkkojen osalta, joita hak- kunnanverostaan. Kun näin kannettu kunnal- 46447: kuissa syntyy. Niinpä näissä kunnissa kun- linen leimavero olisi koko valtakunnassa sa- 46448: nallisverotus on usein sangen raskas, eivätkä mansuuruinen, olisi sillä myöskin se hyöty, 46449: nämä kunnat pysty tästä johtuen tekemään etteivät ostajat V'alitessaan metsän omoa aseta 46450: edes lähimainkaan oomanlaisia palveluja kun- syrjäisiä ja usein !kailiimmat veroäyrit omaa- 46451: talaisilleen kuin rintamaiden kunnat. Toi- via kuntia .toisia huonompaan asemaan. On 46452: saalta on selvää, ettei teollisuutta ainakaan luonnollista, että .ns. hankintakaupoissa tulisi 46453: lähivuosina saada ulottumaan näihin kuntiin vähentää työn osuus pois kunnallisesta leima- 46454: ja sitä tietä saada helpotusta näiden !kuntien verosta, koska työn osuushan joutuu muuta 46455: raskaaseen kunnallisverotukseen. tietä kunnalliseen verotukseen. Mainittakoon, 46456: Jotta nämä syrjäisten metsäseutujen kun- että eduskunta on 12 päivänä helmikuuta 46457: tien asukkaat voisivat päästä edes osittain 1960 hyväksynyt tätä asiaa 'koskeV'an toivo- 46458: helpommalla verotuksella, olisi käsityksemme musaloitteen, mutJta hallitukset eivät ole ryh- 46459: mukaan kohtuullista, että mainituilla kunnille tyneet toivomuksen edellyttämiin toimenpitei- 46460: tehtäisiin mahdolliseksi saada kunnanveroa siin. 46461: myös metsäkaupoista. Tosin eduskunta hy- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun- 46462: väksyessään äsk~täin ns. verGtuslain hyväk- nioittaen .eduskunnan hyväksyrtJtäväksi toivo- 46463: syi verotuskohteeksi myös "ostopaikan" muksen, 46464: myyntipaikan lisäksi. On kuitenkin toden- 46465: näköistä, että tämä määritelmä ei tule teke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 46466: mään oikeutta syrjäisille m~äkunnille, vaan toimenpiteisiin verotuslain muuttami- 46467: pikemminkin ostopaikoiksi krutsotaan ne asu- seksi niin, -että metsänmyynnin yhtey- 46468: tuskeskukset, joissa metsäyhtiöillä on piiri- dessä saisi se kunta, j>Ossa metsä sijait- 46469: konttorinsa. see, määrätyn prosentin mukaisen 46470: Yksinkertainen ehdotuksemme olisi maini- leimaveron kunnallisverotuksena osta- 46471: tun epäkohdan poistamiseksi, ~tä metsän- jalta, jolla tulisi olla oikeus vähentää 46472: myyntiin sääd~täisiin kunnallinen leimavero näin maksamansa kunnallisvero lopul- 46473: eli ns. aksiisivero. Kustakin metsäkaupasta lisesta kunnanverostaan. 46474: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 46475: 46476: Viljo Virtanen. Uljas Mäkelä. 46477: U. B. Voutila.inen. Akseli Roden. 46478: Ilmo Paananen. 46479: 1071 46480: 46481: VII, 70. - Toiv.a.l. N: o 430. 46482: 46483: 46484: 46485: 46486: Rönkkö ym.: Kiinnitettyjen velkain korkojen vähentämisestä 46487: täysimääräisinä kunnallisverotuksessa. 46488: 46489: 46490: Ed u s kun n a 11 e. 46491: 46492: Jo pitemmän aikaa ovat rahalaitokset pyr- ei ole perusteltavissa, vaan on pyritltävä sii- 46493: kineet sellaiseen käytäntöön, että [ainan- hen, että myös kiinnitettyjen lainojen korko- 46494: annossa olisi lainan vakuutena kiinnitetty menot on oikeus verotuksessa vähenif.ää. 46495: vakuus, aikaisemmin käytetyn takausvakuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 46496: den tilalla. Kiinnitysvakuus onkin tullut tästä niloittaen eduskunnan 1hyväksyttäväksi toivo- 46497: johtuen hyvin yleisesti käytäntöön, ja näin muksen, 46498: on varsinkin maaseudulla maatalou&kiinteis- 46499: töihin nähden. Voimassaolevien lakien mu- että hallitus antaisi ensi tilassa Edus- 46500: kaan saadaan kiinnittämättömäin velkain kunnalle lakiesityksen, jonka perus- 46501: korot vähentää kunnallisverotuksessa, mutta teella saataisiin vähentää myös kiinni- 46502: kiinnitettyjen velkojen ko:vkoja täysimääräi- tettyjen velkain korot täysimääräisinä 46503: sinä ei swada vähentää. Tällainen menettely kunnallisverotuksessa. 46504: 46505: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 46506: Tahvo Rönkkö. Reino Karpola. Ale Holopainen. 46507: Kerttu Saalasti. Katri Helena Eskelinen. Eino Räsänen. 46508: Mikko Kaarna. Mauno Pohjonen. Pentti Pekkarinen. 46509: Eino Sä.äskilahti. 46510: 1072 46511: 46512: VII,71.- Toiv.al. N:o 481. 46513: 46514: 46515: Väyrynen ym..: Aravavuokrataloyritysten, oikeuttamisesta 46516: kunnallisve·rotuksessa kokonaan tulostaan vähentämään 46517: kiinnitettyjen velkojen korot. 46518: 46519: E d u s kun n a 11 e. 46520: 46521: Asuntotuotantolain perusteella iainoiteturt tasoa paikkakunnalla edustava vuokra, oikeu- 46522: osakeyhtiömuotoiset aravavuokratalot, joilla rtettaisiin kunnallisverotuksessa tulostaan vä- 46523: luonteensa mukaisesti on kannattavana huo- hentämään kokonaan myös kiinnitettyjen vel- 46524: mattavat säännöllisiä lyhennyksiä vaativat kojensa korot. Jos as1aa lähemmin :tutkittaessa 46525: ve~at ja joiden osalta veroprosenttikin on val- ilmenee, että tasapuolisuus- j·a kohtuussyyt 46526: tion verotuksessa korkea, ovat joutuneet asun- vaativat tämän edun ulottamista muihinkin 46527: totuotamnon veronhuojennuslain mukaisen esim. !kuntien toimesta aikaansaatuihin vuok- 46528: verovapausajan päätyttyä asunto-osakeyhtiö- rataloyrityksiin .tai tiettyilhin pienasunto- 46529: muotoisiin asuintaloyrityksiin verrattuna koh- tyyppeihin, kuten aravaomaJkotitaloihin, la- 46530: tuuttoman verorasituksen alaiseksi. Samaa kien muutos olisi esitettävä tapahtuvaksi täl- 46531: voidaan vastaavasti sanoa osuuskuntamuotoi- laisessa suuremmassa laajuudessa. Tutkimatta 46532: sista aravavuokrataloyrityksistä. tätä epäkohtaa ei nykytillanteessa voida jät- 46533: Ilmeuneen epäkohdan poistamiseksi voitai- tää. 46534: siin tietysti menetellä niin, etltä voimassa ole- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 46535: van tulo. ja omaisuusveroasetuksen 20 § : ään nioittaen eduskunnan hyväksy,ttäväksi toivo- 46536: lisättäisiin saannös, jolla sanotunlaisten muksen, 46537: aravavuokratalojen vuotuinen arvonvähennys 46538: rakennuksista korotettaisiin kivitalojen osalta että hallitus kiireellisesti tutkisi, 46539: 4 prosentiksi ja puutalojen osalta 5 prosen- mitä mahdollisuuksia on voimassa 46540: tiksi omaisuuden hankinta-arvosta esim. 20 olevien verotussäännösten pikaiseksi 46541: vuoden aikana siitä lukien, jolloin omaisuus muuttamiseksi niin, että enintään koh- 46542: on otettu käyttöön. Tämä sinänsä toivottava tuullisiksi katsottavia vuokria vuokra- 46543: uudistus ei kuitenkaan ole riittävä, jos aiotaan laisiltaan perivät asuntotuotantolain 46544: v~;~.rmistua siitä, etteivät vuokrat puheena- perusteella lainoitetut aravavuokra- 46545: olevissa vuokrataloissa nousisi nykyisestään, taloyritykset ja samaa sosiaalista tar- 46546: kuten vuokratalorintamalla pelätään koh- koitusta palvelevat vastaavassa ase- 46547: .tuuttomassa määrin :tapahtuvan. Sen vuoksi massa olevat muut vuokrataloyritykset 46548: tarvittaisiin muitakin tilannetta helpottavia olisivat oikeutetut kunnallisverotuk- 46549: toimenpiteitä, ja lähinnä nähdäksemme sel- sessa vähentämään tulostaan kokonaan 46550: laiset muutdkset voimassa oleviin kunnallis- myös kiinnitettyjen velkojen korot, 46551: verolakeihin, kunnallishalli.tuksesta kaupun- sekä samalla, mitä mahdollisuuksia 46552: gissa ja maalaiskuntien kunnallishrullinnosta olisi vastaavan uudistuksen ulottami- 46553: annettuihin asetuksiin, että ainakin asunto- seen aravalai1110jen turvin aikaan- 46554: tuotantolain perusteella lainoitetut osake- saatuihin omakoti- ja asunto-osake- 46555: yhtiö- ja osuuskuntamuotoiset aravavuokra- asunto1'hin, ja ryhtyisi sitä tarkoitta- 46556: taloy:ritykset, joiden vuokraamista asunto- viin toimenpiteisiin. 46557: tiloista peritään enintään !kohtuullista vuokra- 46558: Helsingissä 26 pitilvänä huhtikuuta 1966. 46559: 46560: Antero Väyrynen. Edit Terästö. Sinikka Luja. 46561: Veikko Kokkola.. Valde Nevalainen. Ka.lle Matilainen. 46562: Reino Breilin. Antti A. Balme. Veikko Mattila. 46563: 1073 46564: 46565: Vll,72.- Toiv.al. N:o 432. 46566: 46567: 46568: Siiskonen ym..: Tutkim·uksen toimittamisesta kaupunkien ja 46569: kauppalain asuntotarkoituksiin käytettävän maan ottami- 46570: sesta yhteiskunnan haltuun. 46571: 46572: 46573: E d u s kun n a H e. 46574: 46575: Yhteiskuntamme yleisenä kehityspiirteenä vuoden kuluessa nousseet noin 800 %. Tämä 46576: lähimpinä vuosikymmeninä on kaupungeissa on johtanut ennennäkemättömään keinotte- 46577: ja kauppaloissa asuvan väestön lukumäärän luun ja erityisen tonttikeinottelulla suuria 46578: hyvin voimakas kasvu. Tilastollinen pää- omaisuuksia hankkilvan ammattikunnan syn- 46579: toimisto ja valtakunnansuunnittelutoimisto tyyn. Kuitenkin komiteakin katsoo, että nou- 46580: ovat tehneet laskelmia, jotka osoittavat, että sun voidaan periarutteessa katsoa kokonaisuu- 46581: väestönlisäys kaupungeissa ja kauppaloissa dessaan johtuvan yhteiskunnan toimenpiteistä 46582: tulisi vuoteen 1990 mennessä olemaan n. j·a sen kehityksestä eikä asianomaisten tont- 46583: 1 350 000 asukasta. Yhteiskunnan kaupunki- tien omistajien tai keinottelijoiden lto·imen- 46584: maistumisen edistyessä muodostuu asunto- piteistä. 46585: ongelmasta entistä polttavampi. Jo nykyisin Komitea toteaa, että esim. tontin hinnan 46586: suuri osa asutuskeskuksissa asuvasta ja sinne lisääntyminen 100/mk kerros m2 vastaa 125 46587: vuosittain muuttavasta väestöstä kamppailee mk/huoneisto m2. Tämä merkitsee 6 %:n 46588: vaikean asuntopulan kourissa. koron mukaan [askien kuukausivuokra nou- 46589: Asunto-ongelmamme eräs olennaisimpia sua n. 60 p/huoneisto m2. Näin ollen esim. 46590: piirteitä on osakeasuntojen erittäin kol'kea 60m2 :n asunnossa vuokran nousu on n. 37 mk 46591: hinta ja kaikkien asuntojen kohtuuttoman kuukaudessa eli 444 mk vuodessa. Korkeat 46592: korkeat vuokrat. Asuntomenojen osuus pal- tonttihiiil.nat tietävät melkoisia lisäkustannuk- 46593: kansaajaväestön tuloista on meilllä suunnatto- sia myös elinkeinoelämälle ja erityisesti teol- 46594: man suuri, vaihdellen useimmissa tapauksissa lisuudelle, vaikuttaen siten haitallisesti 46595: 30-50 %:n välillä. Tämä on vastoin kaikkia maamme kansainväliseen !kilpailukykyyn. 46596: kansainvälisiä sosiaalipoliittisiia suosituksia. Tonttien hiiil.tojen jatkuva nousu on myös 46597: Keskeisenä syynä asuntojen korkeisiin neliö- aiheuttanut yhteiskunnallisia epäkohtia siten, 46598: met·rivuokriin ja asunto-osakkeiden ylettö- että kiinteistön omistajat ovat hyvinkin pit- 46599: miin hintoihin ovaJt tonttikustannukset. kään pidättyneet myynneistä ja Takentami- 46600: Asuntotonttien hinnat ovat sotien jälkeisenä sesta, aiheuttaen tällaisella keinottelulla luon- 46601: aikana kohonneet maassamme kohtuuttomasti. nolliselle kehitykselle vakavia häiriöitä. 46602: Vaationeuvoston asettama asuntotonttikomitea Edellä olevan perusteella yhteiskuntasuun- 46603: -on välimietinnössään 4 päivältä marraskuuta nittelun ja halpojen asuntojen tuotannon edis- 46604: 1964 ,todennutkin, että maan alkuperäinen tämiseksi ja kun maan ansiotonta arvonnou- 46605: arvo on lyhyen ajan kuluessa tontiksi muo- sua ja tonttikeinottelua vastaan •ei ole muuta 46606: dostamisen johdosta voinut kohota monikym- riittävän tehokasta keinoa, ehdotamme edus- 46607: menkerttaiseksi. Komitean mietinnössä esitetty kunnan hyväksyttäväksi ,toivomuksen, 46608: Ravaskan laskema Helsingin tonttihinta- 46609: indeksi, joka osoittaa tietyllä alueella sijait- että hallitus kiireellisesti suorittaisi 46610: sevien tonttien keskiimääräistä hintakehitystä, tutkimuksen, miten kaupunkien ja 46611: on vuodesta 1954 vuoteen 1962 kohonnut kauppaloiden asuntotarkoituksiin käy- 46612: 100: sta hiukan yli 800: n pisteen. Sen mukaan tettävä maa voitaisiin ottaa yhteiskun- 46613: ovat tonttien hinnaJt Helsingissä kahdeksan nan haltuun. 46614: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 46615: Aili Siiskonen. T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen. 46616: 135 E 529/66 46617: 1074 46618: 46619: VII,73.-Toiv.al. N:o 433. 46620: 46621: 46622: 46623: 46624: Sinisalo ym.: Yleisen edun kannalta välttämättömän raken- 46625: nusmaan ottamisesta yhteiskunnan haltuun. 46626: 46627: 46628: Ed u s kun n a ll e. 46629: 46630: Rakennusmaan · hinnan kohtuuton nousu Asuntotonttikomitean välimietinnön mu- 46631: muodostaa tällä hetkeNä erään keskeisim- kaan 1rakerutamattomasta asumiseen tarkoite- 46632: mästä yhteiskunnallisista ongelmista. Se aset- tusta ja siihen sopivasta maasta omistavat 46633: taa esteitä rakennustoiminnan kehittymiselle, kaupungit ja kaupprulat vajaat 30 % ja :val- 46634: pitää yllä jatkuvaa asuntopulaa ja johtaa tio vain 1 %. Pääosan omistavat yksityiset 46635: asumiskustannusten kohtuuttomaan nousuun. ja yhtiöt. Komitean arvioiden mukaan yli 46636: Valtioneuvoston v. 1963 asettama asunto- 10 000 asukkaan kuntien oma maa riittää 46637: tuotantokomitea :toteaa 4 päivänä marras- tyydyttämään asuntotonttien tarpeen keski- 46638: kuuta 1964 antamassaan välimietinnössä, että määrin 2-8 vuoden aikana esim. uusimmissa 46639: tonttien hintojen nousu on viime vuosina kaupungeissa ja kauppaJoissa vain 1,5-5 46640: jatkuvwsti ylittänyt yleisessä hintatasossa vuoden ailkana. 46641: tapahtuneen kehityksen. Nousu on ollut no- Ansiottomalla arvonnousulla keinotttelu ja 46642: peirnta Helsingissä ja yleensä hitaampaa, siitä johtuva ra:kennusmaan hinnan nousu 46643: mutta kuitenkin varsin voimakasta, muissa herättää yhä voimakkaampaa arvostelua ja 46644: kaupungeissa ja kauppruloissa. Valtion teknil- kiireellisiä toimenpiteitä. Tähän velvoittavat 46645: lisen tutkimuslaitoksen rakennustaloudellisen jo hyväksymämme kansainväliset sopimukset- 46646: laboratorion ja asuntotonttikomitean tietojen kin. Eduskunnan helmikuussa 1964 käsitte- 46647: mukaan ovat tonttien hinnat kohonneet v. lemä Kansainvälisen Työkonferenssin v. 1961 46648: 1954-1962 Helsingissä n. 8-ker:taisesti ja hyväksymä yleissopimus (N: o 115) jdka kos- 46649: muissa kaupungeissa 2-5 kertaisesti. Eräiden kee asunto-oloja, sanoo: " ... julkisten viran- 46650: tutkimusten mukaan viimeisen 10 vuoden omaisten on ryhdyttävä !kaikkiin ta;rkoituk- 46651: aikana tonttien hintojen nousu on ollut Hel- senmukaisiin toimenpiteisiin maa-alueilla 46652: singissä 10-kertainen. Merkillepantavaa on, keinottelun ehkäisemiseksi." Useissa muissa 46653: että kun tonttihintojen huimaava nousu alkoi maissa onkin ryhdytty ,tätä vastaaviin toi- 46654: Helsingissä ja sen lähiympäristössä erikoisen menpiteisiin. 46655: voimakkaana vyörynä 1950-luvun alkuvuo- Asuntorakennustoiminta sekä yhdyskunta-, 46656: sina, on 60-luku [aajentanut rakennusmaan kaupunki- ja !llsutustaajamwsuunnittelu voi- 46657: hinnan kohoamisen useampiin muihinkin daan kunnollisesti toteuttaa rvain silloin, 'kun 46658: maamme asutuskeskuksiin. Nyt ylikorkeat suunnitteluviranomaisten rakentamiseen tar- 46659: :tonttihinnat eivät enää öle yksinomaan pää- koittama maa otetwan yhteiskunnan hallin- 46660: kaupungin eikä edes yksinomaan Uudenmaan taan eli kunnat tai valtio ottavat haltuunsa 46661: ja Lounais~Suomen rasite, vaan ilmiö ulot- sellaisen asutuskeskuksissa, -taajamissa ja nii- 46662: tuu koko maahan. den ympäristössä olevan rakentamiseen ja sa- 46663: Monien sei'kkojen perusteella voidaan neeraamiseen välttämättömän maan, 46664: arvioida, että rakennusmaan hinnannousu 46665: ,tulee edelleen jatkumaan, ellei yhteiskunnan 1. jota kunnan ja valti<On viranomaiset 46666: taholta ryhdytä kiireellisiin toimenpiteisiin tarvitsevat julkiseen käyttöön; 46667: asiassa. Tonttien hintojen nousua aiheuttaa 2. sellaiset ra:kentamatJtomat ja !rakennetut 46668: rakennusmaan yksityinen omistus, voimistuva maa-alueet, joita tarvitaan kaupunkien ja 46669: väestön siirtyminen asutuskeskuksiin ja taaja- asutustaajamien asuttamissuunnitelmien edel- 46670: !llsutuksen yleistyminen maaseudullakin. lyttämään rakentamiseen. 46671: VII,73. - Sinisalo ym. 1075 46672: 46673: Yihteiskunnan haltuun ottaminen tulisi kos- kohtaisesta 'ja ~perheen toimeentuloa varten 46674: kemaan vain niitä llllueita, jotka yleisen edun harjoitetun elinkei!non menetyksestä. Jos ra- 46675: !kannalta on välttämätöntä rakentaa tai sa- kennusmaata tai tonttia on käytetty elinkei- 46676: neera.ta. non harjoittamiseen, on korvaus suoritettava 46677: Eräiden laskelmien mukaan asuntotontti- - omistajan niin V'aatiessa - vastaavalla 46678: maan !tarve olisi vuosittain kdko maan pinta- maa-alueella. 46679: ala.sta 0.0016 % ja !kaupunkien da ikauppa- Rakennusmaan luovutushinnan 'ja korvaus- 46680: loiden pinta-alasta vain 0.16 %. Tämä osoit- perusteiden määrittelyä varten olisi astettava 46681: taa, että rakennusmwan yhteiskunnalli!starni- erilliset V'altion tai !kunnalliset toim.ilkunnat. 46682: nen tulisi ulottumaan vain suihte~Ilisesti var- Yhteiskunnan 'haltuun otettua maata olisi 46683: sin vähäisiin maa-alueisiin da että nykyisin käytettävä ensi sijassa valtion tai kuntien 46684: rakennusmaan hintojen kohtuuton nousu koi- itsensä harjoititamaa ra;kennustoimintaa vax- 46685: tuu vain hyvin pienen maa.nomistrujaryhmän ten. Yksityisille rakentajiUe tontin luovutta- 46686: tai keinottelijain hyödyksi. minen voisi tapahtua vain vuokra- tai muuta 46687: Kun tavoitteena on nimenomaan ja yksin- käyttösopimusta vastaan, j<Jlloin tontin käyt- 46688: omaan rakennusmaalla !keinottelun estäminen, täjäitä peritään kohtuullinen vuokra. 46689: niin yhteiskunnan haltuun ei ole syytä ott·aa: Rakennusmaan lunastaminen yhteiskunnan 46690: 1. omakoti- eikä muita i>ientontteja, joille esim. kuntien haltuun muodostaa niin laajan 46691: omistaja haluaa rakentaa talon pääasiassa toimenpiteen, että !kunnat eivät voi selvitä 46692: omaan käyttöönsä; siitä ilman valtiovaUan taloudellista tukea. 46693: 2. rakennettuja tontteja, joiden rakennuk- Valtion ja yksityisten rahalaitosten tulisi 46694: set ovat käytännössä ja joita ei ole suunni- antaa kunnille halpakorkoisia ja pitkäaikaisia 46695: teltu uudelleen ra:kennettaviksi. lainoja rakennusmaan lunastarnista v·arten. 46696: Yhteiskunnan haltuun ottaminen olisi suo- Koska asumiSkurjuus ja -ahtaus sekä 46697: ritettava siten, että maan ihinta ja !tontin asunto- ja tonttikei!nottelu on suurelta osal- 46698: omistajan rakennusmaalle aiheuttama arvon- t.aan seurausta liikekeskuksissa olevan maan 46699: nousu !korvataan j•a tällöin myös huomioidaan yksityisestä omistuksesta, esitämme, edellä 46700: korvauksen antaminen muista ma;hdollisista sanottuun viitaten eduskunnan hyväksyttä- 46701: menetyksistä. Rakennusmaan luovutushin- väksi toivomuksen, 46702: nassa otettaisiin näin ollen huomioon: 46703: 1. ·että rakennusmwa.n ja ,tontin hinnan pe- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 46704: rustana on vuoden 1948 hinta, johon lisätään toimenpiteisiin yleisen edun kannalta 46705: kdhtuullinen kotko ja tukkuhintaindeksillä välttämättömän rakennusmaan ottami- 46706: mitattavan rahanarvon alenemisen sekä ton- seksi yhteiskunnan haltuun, tonttikei- 46707: tin omistajan parannustoimenpiteiden ·aiheut- nottelun bopettamiseksi Ja asunto- 46708: tama arvon nousu; kustannusten alentamiseksi taaja- 46709: 2. arvioitu korvaus rakennuksista ja tap- asutuksen alueilla. 46710: pioista, mitä koituu omistajalle esim. henkilö- 46711: 46712: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 46713: Taisto Sinisalo. Veikko J. Rytkönen. Veikko Saarto. 46714: Lyyli Koskinen. Olavi J. Laine. Osmo Kock. 46715: 1076 46716: 46717: VII,74. -Toiv.al. N:o 434. 46718: 46719: 46720: 46721: 46722: E. Räsänen ym.: Pakkolunastuskorvausten suorittamisen no- 46723: peuttamisesta. 46724: 46725: 46726: E d u s k u n n a ll e. 46727: 46728: Valtion pa:kkolunastaessa maata yleisen lunastushinta tyydyttäisi luovuttajaa, olisi 46729: tierakennuksen ja lentokenttärakennuksen hänelle varattava muutoksenhakumahdolli- 46730: tarpeisiin maan omistajilta tai haitijoilta suus pakkolunastushinnan ja vaatimansa 46731: jää korvauksen suoritus nykyisen käytännön hinnan erotuksesta. Tällainen järjestely vas- 46732: mukaan !kohtuuttoman myöhäiseen ajankoh- taisi oikeustajun periaatetta, helpottaisi käy- 46733: taan. Vaikka eräissä tapauksissa ,Juovutta- tännön järjestelyä molempien osapuolten 46734: jaUa onkin mahdollisuus ennakkokorvauksen taholla. 46735: saamiseen, jäävät korvaukset pääasiaiJ.lisesti V ajaa kaksi vuotta sitten eduskunnassa 46736: ilopputoimituksen jälkeen tapahtuviksi, ja laki- ja talousvaliokunnan esityksestä hyväk- 46737: usein !kestää yli 10 vuotta tiealueen mene- syttiin toivomus maapohjakorvausten maksu- 46738: tyksestä, ennenkuin korvauksen saantiin suoritusten nopeuttamisesta, mutta tiettävästi 46739: päästään. Korvaussummalie maksetaan täl- tämä toivomus ei vielä ole johtanut minkään- 46740: löin korkoa, mutta kun veroviranomainen laisiin käytännön tuloksiin. 46741: pitää tätä veronalaisena tulona, ja se lisätään Edellä esittämäämme viita!ten ehdotamme 46742: suoritusvuoden muihin tuloihin, on epäkohta kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 46743: ilmeinen. Onhan maanomistajan monessa toivomuksen, 46744: tapauksessa täytynyt !tällä välin hankkia 46745: lisää vastikkeeksi tontti- tai maatalousmaata että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 46746: useinkin velkavaroin, josta hän toisaalta on toimenpiteisiin valtwn hallintaan otet- 46747: joutunut korkomenetyksiin. tujen maa-alueiden ja niillä olevien 46748: Kun tällainen tilanne yl-eisesti tulkitaan rakennusten korvaussuoritusten mak- 46749: vain vahvemman oikeudella toimivan valtion sattamiseksi heti, kun maanomistaja 46750: etuoikeudeksi, olisi vaitionkin kannalta edul- tai -haltija menettää oikeutensa käyt- 46751: disempaa siirtyä maapohjan korvaushinnan tää tai hallita tätä luovutettavaksi jou- 46752: määräämiseen ja sen suorittamiseen jo alku- tunutta tai määrättyä aluetta. 46753: .toimituksessa. Ellei tällöin määrätty pakko- 46754: 46755: Helsingissä 26 päivänä huhikuuta 1966. 46756: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti. Pentti Pekkarinen. 46757: Paavo Niinikosld. Sulo Suorttanen. Aaro Lintilä. 46758: Katri Helena Eskelinen. 46759: 1077 46760: 46761: vn,75. - Hemst.mot. N: o 435. 46762: 46763: 46764: 46765: 46766: Tallgren m. fl.: Angående ändring av lagen om expropriation 46767: av fast egendom för aUmänt behov. 46768: 46769: 46770: Till Riksdagen. 46771: 46772: 1 samband med landsvägsbyggen har för- nödvändigt att Btaten vid planering av väg- 46773: farandet vid expropriation av vägmark i all- byggen oeh vid beräkning av kostnaderna för 46774: mänhet väckt besvärande uppmärksamhet och dessa i första hand skulle beakta de utgifter. 46775: medborgarnas rättssäkerhet har på ett oro- som förvärvet av vägmark förorsakar. 46776: väckande sätt rubbats genom en alltför tids- Med hänvisning Jtill det ovansagda föreslår 46777: ödande expropriationsprocedur. Enskilda undertecknade vördsamt, att riksdagen ville 46778: Jtomtägare, vilkas mark utpålats för expro- ,besluta hemställa, 46779: priation av vägmark får normalt vänta i 46780: åratal förrän statens ersättning utbetalas. att regeringen till riksdagen mdtte 46781: Vägen är oftast redan färdig och rtrafiken i avlåta proposition om sådan ändring 46782: full gång långt förrän jordägaren får sin av lagen om expropriation av fast 46783: ersättning för den mark han upplåtit för egendom för allmänt behov, att jord- 46784: allmänna ändamål. Egnahemsägare kan tvin- ägare tillkommande ersättning för 46785: gas från gård och grund utan att veta när upplåten vägmark utbetalas senast ett 46786: staten ämnar betala ersättning för den expro- år efter det vägbyggnadsarbetena på- 46787: prierade marken. På grund härav vore det börjats. 46788: Helsingfors den 26 april 1966. 46789: 46790: Carl Olof Tallgren. T. E. Nordström. 46791: Victor Procope. Ragnar Granvik. 46792: Magnus Kull. Kristian Gestrin. 46793: Ingvar S. Melin. Verner Korsbäck. 46794: 1078 46795: 46796: VU,75.-Toiv.al. N:o 435. 46797: Suomennos. 46798: 46799: 46800: 46801: 46802: Ta.llgren ym..: Kiinteän omaisuuden pakkolunastusta yleiseen 46803: tarpeeseen koskevan lain m.uuttamisesta. 46804: 46805: 46806: E d u s k u n n a iJ.l e. 46807: 46808: Maanteiden xakentamisen yhteydessä on tämätöntä, että valtio tienrakennuksia suun- 46809: menettely tiemaata pakkolunastettaessa he- niteltaessa ja niiden kustannuksia arvioi- 46810: rättänyt kiusallista huomiota ja kansalaisten taessa ensisijaisesti otltaisi huomioon ne 46811: oikeusvarmuus on huolestuttavasti horjunut menot, joita tiemaan hankkiminen aiheuttaa. 46812: liian paljon aikaa vievän pakkolunastusme- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitJtaneet 46813: nettelyn johdosta. Yksityiset tontinomistajat, kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk- 46814: joiden maa on paalutettu tiemaan pakkolu- syttäväksi toivomuksen, 46815: nastamista va:r!ten, joutuvat säännönmukai- 46816: sesti odottamaan vuosikausia ennen ikuin val- että hallitus antaisi eduskunnalle 46817: tion korvaus maksetaan. Useimmiten tie on esityksen kiinteän omaisuuden pakko- 46818: jo valmis ja liikenne täyttä päätä käynnissä lunastuksesta yleiseen tarpeeseen an- 46819: ennen kuin maanomistaja saa korvauksensa netun lain muuttamisesta siten, että 46820: maasta, jonka hän on Juovuttanut yleiseen luovutetusta tiemaasta maanomista- 46821: tarkoitukseen. Omakodin omistaja voi joutua jalle tuleva korvaus maksetaan viimeis- 46822: jättämään maat ja mannut tietämättä mil- tään vuoden kuluessa siitä kun tien- 46823: [oin va;1tio aikoo maksaa korvauksen pakko- rakennustyö 'On aloitettu. 46824: lunastetusta maasta. Tämän vuoksi olisi vält- 46825: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 46826: 46827: Carl Olof Tallgren. T. E. Nordström. 46828: Victor Procope. Ragnar Granvik. 46829: Magnus Kull. Kristian Gestrin. 46830: Ingvar S. Melin. Verner Korsbäck. 46831: 1079 46832: 46833: vn, 76.- Toiv.al. N :o 436. 46834: Mäki ym.: K un.nan. oikeuttamisesta luovuttamaan kiinteätä 46835: omaisuutta alihinnasta tai korvauksetta eräisiin tarkoituk- 46836: siin. 46837: E· d u s kun n a 11 e. 46838: KUDJtien perustaessa erilaisia laitoksiaan tehtävien vä;litöntä suorittamista varten. On 46839: yhteistoimin on jatkuvasti esiintynyt anka- näin ollen todettava, että y;allitseva käytäntö 46840: raa kilpailua siitä, mihin kuntaan :tällainen on pahasi ristiriidassa voimassa olevan lain 46841: laitos sijoitetaan. Valtion laitosten ja yritys- kanssa. Va~kkapa kunnissa yleensä vallitsee 46842: ten osalta on niinikään vallinnut !kuntien solidaarisuus kuntalaisten kesken sikäli, ettei 46843: keskeinen !kilpailu niiden saamisesta, jolloin tällaisista tapauksista ole valitettu, :tapahtuu 46844: valtiokin on usein ratkaissut kysymyksen sen sitäkin silloin tällöin. Kun kuitenkin on ole- 46845: perusteella, mitä etuja kunta taloudellisesti massa näin olellinen ristiririta lainsäädännön 46846: on tarjonnnit.. Alikehittyneiden alueiden elä- ja yleisen käytännön välillä, joka käytäntö 46847: mää el vytettäessä haj&Sijoituksella tulee tämä koskee aina julkista yhdyskuntaa ja jossa 46848: .laitosten perustaminen uusilla sijoituspai- suhteessa vaitionkin taholta myötävaikute- 46849: koil11a oleellisesti lisääntymään. Kuntien pyr- taan lainvastaiseen menettelyyn, lienee erit- 46850: kiessä elvytJtämään elinkeinotoimintaa ovat !täin vakava tarve ristiriidan korjaamiseksi. 46851: ne jatlkuvasti joutuneet luovuttamaan esim. Kun ilmeisesti kunnat tulevat edelleen 46852: teollisuustontteja hintaan, joka ei ()le vas- epäilyistä huolima;tta tehokkaasti kiinnipitä- 46853: tannut hankintakustannuks~a. Kaikki tämä mään oikeudestaan itsehallintoon ja kunnat 46854: käytäntö on osoittanut vuosi vuodelta huo- pyrkivät yhä a!ktiivisempaan toimintaan 46855: mattavaa lisääntymistä. alueensa ja asukkaittensa kaikenpuoliseksi 46856: Aikoinaan maalaiskuntien ja kaupunkien hyödyksi, tuntuu ilmeiseltä, ettei edelläselos- 46857: kunnallislaki en 5 § : t sisälsivät määräyksen, tettua käytäntöä pystytä lainsäädännölläkään 46858: että lkunnan omaisuutta on hoidettava siten, poistamaan. Näin ollen lienee mahdollisuu- 46859: ettei si,tä vähennetä. Uutta kunnallislakia tena vain korj·ata kunnallislakia siten, että 46860: valmiste~taessa sisäHytettiin myös tällainen edellämainitunlainen toiminta lainsäädän- 46861: säännös lakiin, mutta eduskunnan vaHokun- nöllä hyväksytään. 46862: :takäsittelyssä katsottiin se epätäsmälliseksi, Kaiken edellä olevan ·perusteella lkunnioit- 46863: koska eräissä tapauksissa esim. käytettäessä taen esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi 46864: verontasausrahaston varoja tai kunnan jou- toivomuksen, 46865: tuessa sosiaalisen maareformin takia luovut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 46866: tamaan maata tosiasiallisesti kunnan omai- toimenpiteisiin kunnallislain muutta- 46867: suutta vähennettiin. Nykyiseen kunnalli.s- miseksi siten, että kunnalla olisi 46868: lakiin tuli sijaan säännös, että kunnan var- kunnallisvaltuuston määräenemmistön 46869: sinaisiin menoihin ei saa käytttää pääoma- päätöksellä oikeus luovuttaa kiinteätä 46870: tuloja. Vaikka tämä säännös ei suoranaisesti omaisuutta käypää arvoa alemmasta 46871: kiellä kunnan omaisuuden [uovutusta alle hinnasta tai korvauksetta sellaisen lai- 46872: käyvän hinnan, se kuitenkin asettaa sen !~'a toksen, yrityksen tai muun sellaisen 46873: joituksen, ettei pääomatuloja voida vuosit- hankkeen hyväksi, jolla ooidaan katsoa 46874: tain käytJtää enempää ikuin mitä pääoma- olevan oleellinen merkitys sosiaalisen, 46875: menojen kattaminen vaatii. sivistyksellisen tai elinkeinoelämän 46876: Korkein hallinto-oikeus on siltäpairtsi lukui- edistämiseksi kunnassa tai jolla muu- 46877: sissa tapauksissa katsonut jo !kunnallislain toin voidaan katsoa olevan yleisesti 46878: 4 § :n mukaan !kunnalla olevan esteen lahjoit- kunnan asukkaiden hyvinvointia tai 46879: taa tai alihintaan luovuttaa omaisuutt·aan, kunnan taloutta oleellisesti edistävä 46880: ellei se tapa;hdu tiettyjen ikunnalle kuuluvien merkitys. 46881: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 46882: Timo Mäki. E. J. Paavola. Pentti Sillanta.us. 46883: Jaakko Kemppainen. Matti Raipala. Alli Va.ittinen. 46884: Pentti M'åki-Ba.kola. 46885: 1080 46886: 46887: VU,77.-Toiv.al. N:o 437. 46888: 46889: 46890: 46891: 46892: Aalto ym.: Maanomistajien velvoittamisesta ilmoittamaan 46893: kunnalle kiinteän omaisuuden myynnistä. 46894: 46895: 46896: H d u s k u n n a II e. 46897: 46898: Nykyisin tunnustetaan täysin yleisesti kun- harkita, onko tarkoituksenmukaista pyrkiä 46899: tien ratkaiseva osuus tarkoituksenmukaisen hankkimaan kyseistä aluetta kunnan omis- 46900: maa- ja tonttipolitiikan hoidossa. Järkevä tukseen. 46901: tonttipolitiikka puolestaan luo edellytykset Tämän vuoksi esitämme ed~llä olevaan vii- 46902: kunnollisen asuntopolitiikan harjoittamiselle. ltaten eduskunnan hyväksyttäväksi ;toivomuk- 46903: Vasta sitten kun kunnilla on riittävästi sen, 46904: omistuksessaan maa-alueita, ne voivat valvoa 46905: maanhintaa ja vaikuttaa siihen. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 46906: Jotta kunnan mahdollisuuksia saada omis- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön 46907: tukseensa tarpeellisia maa-alueita, voitaisiin aikaansaamiseksi, joka velvoittaisi 46908: edistää, tulisi maanomistajille säätää velvol- maanomistajat ilmoittamaan asian- 46909: lisuus ennakolta ilmoittaa kunnalle maan- omaiselle kunnalle aiotusta kiinteän 46910: myyntiaikomuksistaan. Kunta voisi tällöin omaisuuden myynnistä tai vaihdosta. 46911: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 46912: 46913: Lyyli Aalto. Sakari Knuuttila. Margit Eskman. 46914: Arvo Salo. Viljo Virtanen. U. H. Voutilainen. 46915: Väinö Vilponiemi. Uljas Mäkelä. 46916: 1081 46917: 46918: VII,78.-Toiv.al. N:o 438. 46919: 46920: 46921: 46922: 46923: Raipala.: Kuljetusteiden alueeksi jäävän maa-alan pienentä- 46924: misestä. 46925: 46926: 46927: Ed u s kun n a ll e. 46928: 46929: Maatamme halkovat nykyisin monilukuiset jäävää alaa ja toiseksi, voitaisiinko ja millä 46930: voimansiirtolinjat, joiden alle jää kymmeniä tavoin voimalinjain •alle jäävää maata käyt- 46931: tuhansia hehtaareja ennen täydessä ttuotto- tää nykyistä hyödyllisemmin tai sijoittaa 46932: !kunnossa ollutta metsämaata, joka nyt jää voimalinjaJt maan sisään. Eräs mahdollisuus 46933: täysin hyödyttömäksi. olisi muodostaa voimalinjoille esim. yhteis- 46934: Myöskitn tiealueiksi !käytetään hämmästyt- lailtumia tai kasvattaa niillä metsäpuiden tai- 46935: tävän paljon pinta alaa verrattuna varsinai- mia tai vaikkapa joulukuusia. 46936: seen ajoradan ~eveyteen. Käytännössä on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh- 46937: yleistä esim. sellainen tapa, että ajoradan dotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 46938: leveyden ollessa 7 m, koko tiealueen levey- muksen, 46939: deksi ltulee 25-30 m. On ilmeistä, että suun- 46940: nitelmia tehtäessä on monissa tapauksissa että hallitus suorituttaisi tutkimuk- 46941: menty liian loiviin luiskiin jne., mitkä tar- sen siitä, voitaisiinko erilaisten kulje- 46942: peettomasti suurentavat pellon ja metsän tusteiden alueeksi jäävää maa-alaa 46943: kasvulta pois jäävää pinta-a1aa. pienentää ja millä tavoin voimalinjo- 46944: Näin ollen olisi vakavasti !tutkittava ensik- jen alle jäänyttä maata voitaisiin käyt- 46945: sikin, mitä ma.Jhdollisuuksia olisi pienentää tää hyödyksi. 46946: voimalinjojen, rauta. ja maanteiden alueiksi 46947: 46948: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 46949: Matti Raipala. 46950: 46951: 46952: 46953: 46954: 136 E 529/66 46955: 1082 46956: vn,79.-Hemst.mot. N:o 439. 46957: 46958: 46959: 46960: 46961: Melin m.fl: Angåe1tde utredning av möjligheterna att in- 46962: rätta en statlig tomtlånefond. 46963: 46964: 46965: 46966: T i l: l R i k s d a g e n. 46967: Bostadskostnaderna i Finland är höga i bristande resurser för långsiktiga egna mark- 46968: jämförelse med t.ex. de övriga nordiska län- köp utgör en spärr mot :flramsynt p:Janering 46969: derna. Detta beror bl.a. på tomtprisernas och ökat bostadsbyggande tilJ rimliga kost- 46970: myc:k:et lkraftiga stegring under efterlkrigs- nader. Ett tryggat Ultbud av kommunal bygg- 46971: tiden. Beteclknande för utveckilingen är aJtt nadsmark till skäligt pris skulle effektivt 46972: tomtpriserna i Helsingfors ooh Östra Esbo kunna bidra till att motverka tomtprisernas 46973: under tioårsperioden 1953-62 stigit från stegring. 46974: basåret 1953 = 100 tHl indexta:let 948 år En statlig tomtlånefond för finansiering av 46975: 1962. Följande indexserie återger tomtpriser- kommunernas markköp borde därför kunna 46976: nas stegring i ovannämnda or:ter: 1954--124, skapas. Ett tänkblllrt alternativ vore att låta 46977: 1955-137, 1956-250, 1957-317, 1958-359, redan existerande kreditinstitut förmedla lån 46978: 1959-451, 1960-631, 1961-680 och 1962- ,tiJl kommunerna för köp av tomtmark för 46979: 948. Ef.ter sistnämnda år har tomtprisernas bostadsproduktion på viillkor som närmrure 46980: stegring ytterligare forltgått. regleras. Staten skulle ihärvid å sin sida möj- 46981: Tomtfrågan har fått en sådan betydelse liggöra kreditinstitutens upplåning av erfor- 46982: llitt dess lösning kräver speciella åtgärder. derligt krupital för kreditgivning till kommu- 46983: En aktiv kommunal markpolitik behövs och nerna. När den statliga ikolonisationsverksam- 46984: en dylik politik är beroende av kommunernas 'heten inte mera tar sikte på att grunda nya 46985: befogenheter och finansiella resurser. Kommu- jordbrukslägenheter, borde medel från kolo- 46986: nernas svårigheter är närmast av finansiell nisationsfonden kunna lösgöras ,tilli förmån 46987: art; mrurkförvärven stälJer sig dyra och kan för kommunala markköp. 46988: på grund av kommunenas övriga omfattande 1 Norge har även under det senaste året 46989: åtaganden ej direkt finansieras via kommu- med gotJt resultat använts s.k. markköpobli- 46990: nailskatten. Markköpen .måste därför i hög gationer, där kommunerna kunnat erbjuda 46991: grad finansieras genom krediter. markförsäljaJre ersättning i form av sta.ts- 46992: Kommunerna bör ges finansiella möjlig- garanterade värdepapper. 46993: heter att för långsiktig bostadsproduktion Kommunernas ekonomiska möjligheter thll 46994: köpa oplanerad råmark som förr eller senare markförvärv torde även kunna underlättas 46995: kommer att behövas för ,bebyggelse och på så genom skattepoliltiska åtgärder. Sålunda torde 46996: sätt hindra mrurkägarna att komma i åtnju- inkomstskatten vid försäljning av mark till 46997: tande av den många gånger oförtjänrta vinst kommun i prissänkande syfte kunna slopas 46998: som stads- resp. byggnadsplaner för med sig för att kommunernas kon:kurrensförmåga vid 46999: för bostadstomternas del. Köp på lång sikt inköp av tomtmark måtte öka. : 47000: av oplanerad mark gör att tomternas pris- Hänvisande tili ovanstående får vi ihärmed 47001: nivå effektivare kan hållas nere än om en vördsamtt föreslå att riksdagen vi:ll.e besluta 47002: kommun tillsammans med ett antal konkur- hemställa, 47003: trerande köpare söker förvålrva tomtmark på 47004: en ltypisk säljares marknad med starkt pris- att regeringen i skyndsam ordning 47005: uppdrivande ef.ter:firågetryck. Kommunernas måtte utreda möjligheterna att inrätta 47006: VII, 79. ~ Melin ym. 1083 47007: 47008: en statlig tomtlånefond, som skuUe v~'lka finan&llt kunde stöda en a'kti- 47009: tillhandahålla krediter för långsiktiga vare kommunal markpolitik i syfte att 47010: kommunala markköp i avsikt att möj- ytterst nedbringa bostadskostnaderna, 47011: liggöra en billigare bostadsproduktion, samt vidta av utredningarna lämplig- 47012: liksom övriga eventuella åtgärder, befunna åtgärder. 47013: Helsingfors den 21 april 1966. 47014: 47015: Ingvar S. Melin. Carl Olof Ta.Ugren. Georg 0. Ehrnrooth. 47016: 1084 47017: 47018: VU,79.-'l'oiv.al. N:o 439. 47019: Suomennos. 47020: 47021: 47022: 47023: 47024: Melin ym.: Valtion tonttilainarahaston perustamismahdolli- 47025: suuksien selvittämisestä. 47026: 47027: 47028: E d u s k u n n a iJ. 1 e. 47029: 47030: Asumiskustannukset ovat ~Suomessa suuret levien ostajien kanssa yrittää hankkia tontti- 47031: verrattuina vastaaviin kustannuksiin esim. maata luonteenomaisten ostajan markkinoi- 47032: muissa pohjoismaissa. Tämä johtuu mm. :tont- den vallitessa, jolloin kysyntäpaine voimak- 47033: tien hintojen sangen voimakkaasta noususta kaasti kohottaa hintoja. Voimavarojen puut- 47034: sotien jälkeisenä aikana. Kehitystä kuvaa se, tuminen estää kuntia itse ostamasta maata 47035: että tonttien hinnalt Helsingissä ja Espoon pitkälle tähdäten ja ehkäisee siten kaukonä- 47036: itäosassa kymmenvuotiskautena 1953-62 köisen suunnittelun ja kohtuullisin kustan- 47037: ovat nousseet perusvuoden 1953 vertailulu- nuksin tapahtuvan asuntojen rakentamisen li- 47038: vusta 100 indeksilukuun 948 vuonna 1962. säämisen. Kunnallisen rakennusmaan tur- 47039: Seuraava indeksisarja osoittaa tonttien hin- vattu tarjonta kohtuulliseen hintaan voisi te- 47040: tojen kohoamisen edellä mainituilla alueilla: hokkaasti auttaa tonttien hintojen kohoami- 47041: 1954-124, 1955~137, 1956-250, 1957-317, sen vastustamisessa. 47042: 1958--359, 1959--451, 1960--631, 1961-680 ~sen vuoksi olisi saatava aikaan valtio:r. 47043: ja 1962-948. Viimeksi mainitun vuoden jäl- tonttiHanarahasto kuntien maanostojen ra- 47044: keen tonttien hintojen kohoaminen on edel- hoittamista varten. Toinen ajateltavissa oleva 47045: leen jatkunut. vaihtoehto olisi antaa jo toimivien rahalaitos- 47046: Tonttikysymys on saanut sellaisen merki- ten hoitaa lainojen välitltäminen kunnille 47047: tyksen, että sen ratkaiseminen vaatii erityis- tonttimaan ostoja varten asuntotuotantoa sil- 47048: toimenpiteitä. Tarvitaan aktiivista kunnal- mälläpitäen tarkemmin määrättävin ehdoin. 47049: lista tonttipolitiikkaa ja sellainen politiikka Tällöin valtio puolestaan :mahdollistaisi luot- 47050: on riippuvainen kuntien toimivallasta ja nii- tolaitosten luotonoton tarpeellisen pääoman 47051: den rahallisista voimavaroista. Kuntien vai- saamiseksi kunnille myönnettäviä luottoja 47052: keudet ovatkin lähinnä taloudellista laatua; varten. Kun valtion asutustoiminnan silmä- 47053: maiden hankkiminen on kallista eikä sitä voi määränä ei enää ole uusien viljelystilojen 47054: kuntien muiden suurten velvoitteiden vuoksi muodostaminen, tuilisi asutusrahastosta voida 47055: rahoittaa suoraan kunnanveroteitse. Sen irroittaa varoja kunnahlisia maanostoja var- 47056: vuoksi maiden ostot on suuxelta osalta rahoi- ten. 47057: tettava luotoilla. Norjassa on myös viime vuonna hyvin rtu- 47058: Kunnille tulee suoda mahdollisuudet pit- lobin !käytetty ns. maanosto-obligarutiota, jol- 47059: källe tähtäävää asuntotuotantoa varten ostaa loin kunnat ovat voineet tarjota maan myy- 47060: kaavoi<ttamatonta maata, jota ennemmin rtai jiLle !korvausta valtion talkaamien arvopape- 47061: myöhemmin tarvitaan rakentamista varten, reiden muodossa. 47062: ja siten estää maanomistajia hyötymästä mo- Kuntien taloudellisia mahdollisuuksia 47063: nestikin ansiottomasta voitoSta, jonka asema- hankkia omistukseensa maata voitaneen hel- 47064: kaava ja vast1aavasti rakennuskaava tuottaa pottaa myös veropoliittisin toimenpitein. 47065: asuntotonttien kohdalla. Ostam.lla kaavoitta- Niinpä voitaneen maata kunnalle myytäessä 47066: matonta maata pitkälle tähdäten voidaan hinnanalennusmielessä tulovero poistaa jotta 47067: tonttien hintaJtaso tehokkaammin pitää alhai- kuntien kilpailukyky tonttimaata ostettaessa 47068: sena kuin jos kunta rinnan joidenkin kilpai- -lisääntyisi. 47069: VD,79. - Melin ym. 1085 47070: 47071: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- varten tarkoituksin tehdä halvempi 47072: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- asunnontuotanto mahdolliseksi, samoin 47073: muksen, kuin muut moihdolliset toimenpiteet, 47074: jotka voisivat tukea aktiivisempaa 47075: että hallitus kiireellisesti selvittäisi kunnallista maapohjapolitiikkaa viime 47076: mahdollisuudet perustaa vaZtwn tont- kädessä asumiskustannusten alentami- 47077: tilainarahasto, joka antaisi luottoja seksi, sekä ryhtyisi selvitysten mukaan 47078: kuntien pitkälle tähtääviä maanostoja sopiviksi katsottaviin toimenpiteisiin. 47079: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 47080: 47081: Ingvar S. Melin. Carl Olof Tallgren. Georg C. Ehrnrooth. 47082: 1086 47083: 47084: VII,SO.-Toiv.al. N:o 440. 47085: 47086: 47087: 47088: 47089: Kosola ym.: Tonttihintojen n.ousun selmittämisestä. 47090: 47091: 47092: B d u .s k u n n a 11 e. 47093: 47094: Asutus maamme :taajamissa on viime vuo- asemaikaavoitusta. Tälhän perustuen on esi- 47095: sina voimakkaasti lisääntynyt. Vaikka tämä tetty mm. yhä suurempien pakkoJ!unastus- 47096: asutuksen kasvu onkin ollut tiedossa, ei seutu- oikeuksien myöntämistä kunnille ja verotuk- 47097: kaavoja, yleiskaavoja, asemakaavoja ja rra- sen korottamista. 47098: :kennuskaavoja ole laadittu sillä nopeudella, Edelleen on korostettu nimenomaan maan- 47099: kuin asianmukainen tonttipolitiikka olisi viljelijäväestön hyötyvän ns. maan ansiotto- 47100: edellyttänyt. Kunnallisteknilliset rt;yöt kaavoi- masta 'arvonnoususta. Todettakoon, että 47101: tetuilla alueilla ovat aikataulusta jäljessä. maanomistajat maksavat asutuskeskuksissa 47102: Asutuskeskusten tieverkoston raken1taminen omaisuusveroa maan to!lttiarvon perusteella 47103: on viivästynyt nimenomaan yleiskaavojen j~a se onkin useimmiten tuloveroa suurempi, 47104: puuttumisen vuoksi ja kulkuhankaluudet ovat lukuunottamatta niitä tapauksia, jolloin on 47105: siten aiheuttaneet voimakasta tonttien kysy kysymyksessä tontinmyyntiä koskeva verotus. 47106: tää keskusta-alueilla. Mikäli yhteiskunta pyrkii esim. pakkotoimen- 47107: Tonttihintoihin on lisäksi huomattavasti pitei1lä ja tonttien hinnan säännöstelyllä 47108: vaikuttanut verotus. Maanomistaja, jonka ulosmittaamaan tätä ns. ansiotonta arvon- 47109: suku on saattanut asua tilaa jo useamman nousua, saattavat aiheutuvat kulut yhteiskun- 47110: miespolven ajan, saattaa asutuskeskusten nalle nousta saavutettua hyötyä suuremmaksi 47111: alueella joutua verotettavaksi ammattimai- ja siten näillä ei saada tontJtihintoja alene- 47112: sesta tontinmyymisestä, mikäli hän myy maan. 47113: useampia tontteja. Vero voi olla yli 50 % Asutuskeskuksissa tonttihintoja voidaan 47114: tontin hinnasta, mikäli myyjän vuositulot pitää kohtuullisina V'ain sellaisilla toimen- 47115: nousevat suuriksi. Tämän tapainen verotus piteillä, jotka lisäävät tonttien tarjontaa. 47116: on omaansa ehkäisemään :tonttien myyntiä. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 47117: Jos taas esim. ns. yleishyödylliset rakennus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo- 47118: yritykset myyvät halvalla hankkimiaan !tont- muksen, 47119: teja korkealla hinnalla, voivat ne vähentää 47120: erilaisia kulujaan siinä määrim, että verotuk- että hallitus selvityttäisi, missä hää- 47121: sen osuus jää merkityksettömäksi. rin kaavoituksen jälkeenjääneisyys 47122: Viime aikoina on erityisesti korostettu jul- asutuskeskusten liikenneväylien hidas 47123: kisessa keskustelussa sitä, että maanomistajat rakentaminen sekä tontinmyynnin ve- 47124: tonttihinnoilla aiheuttavat asun'tokustannU:k- rotus ovat aiheuttaneet wnttipulaa ja 47125: sien nousua ja estävät tarkoituksenmukaista sitä kautta tonttihintojen nousua. 47126: 47127: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 47128: Niilo Kosola. Alli Vaittinen. Saara Forsius. 47129: P. Mäki-Hakola. Sakari Huima. Mikko Asunta. 47130: T. I. Vartia. Olavi Nikkilä. Eino Uusitalo. 47131: Olavi Lähteenmäki. 47132: 1087 47133: 47134: VU,81.- Toiv.al. N: o 441. 47135: 47136: 47137: 47138: 47139: Vilponiemi ym.: Tonttikeinottelun estämisestä. 47140: 47141: 47142: H d u s kun n a II e. 47143: 47144: Asumiskustannukset ovat Suomessa ylei- len aiheuttamaan yhä suurempia vaikeuksia 47145: sesti korkeat, jopa valtion ihuokeakorkoisten rakennustoiminnalle. 47146: lainojen turvin rakennetuissa ,taloissa. Niiden Tonttikysymyksen hoito riippuu suurelta 47147: alentamiseen pyritään mm. rakennuskustan- osalta kuntien toimenpiteiSJtä. Tehokkain 47148: nuksia alentavilla tteknillisillä parannuksilla. keino ylettömien tontinhintojen ehkäisemi- 47149: Viime vuosina onkin tässä suhteessa, V'arsin- seksi on näet ilmeisesti se, että kunnat ha:nk- 47150: kin elementtirakentelun tiellä, saavutettm kiV'at omistukseensa riittäviä asuintarkoituk- 47151: huomattavia edistysaskeleita. siin soveltuvia maa-alueita ja luovuttavat 47152: Samaan aikaan ova:t. kuitenkin ton'ttikus- niistä tontteja kohtuullisin ehdoin ra:kennut- 47153: ta:nnu!kset erityisesti Helsingissä, mutta jos- tajille. 47154: sain määrin muissakin keskuksissa, olleet voi- Ton'ttikysymys on kuitenkin niin vaikeasti 47155: makkaassa nousussa. Niinpä tonttien hinnat hoidettavissa oleva j·a yleiseen asuntqpolitiik- 47156: ovat pääkaupungissa nyikyisin moninkertai- kaan niin kiinteästi liittyvä ongelma, että 47157: set siihen tasoon verrattuna, millä ne vielä myös valtiovallan oli:si siihen kovin ottein 47158: 3-4 vuotta sitten olivat. Tästä on ollut seu- tartu~J;tava. 47159: rauksena asuntojen hintojen jatkuva nousu ja Edellä olevan nojalla esitämme eduskunnan 47160: se, ettei Arava enää vuosikausiin ole katsonut hyväksyttäväksi toivomuksen, 47161: voivansa lainoittaa Helsingin kantakaupun- 47162: gin alueella tapahtuvaa rakentamista koh- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 47163: tuuttomien tontinhintojen vuoksi. Muissa kes- toimenpiteisiin tonttikeinottelun estä- 47164: kuksissa tämä kehitys on ollut hitaampaa, miseksi ja kohtuuttomien tontinhinto- 47165: mutta ,tulee se epäilemättä niissäkin vähitel- jen alentamiseksi. 47166: 47167: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 47168: Väinö Vilponiemi. Reino Breilin. Esko Niskanen. 47169: Antero Väyrynen. Uljas Mäkelä. Veikko Helle. 47170: Antti A. Halme. 47171: 1088 47172: 47173: VU,82.-Toiv.al. N:o 442. 47174: 47175: 47176: 47177: 47178: Kemppainen: Asemakaavan Uuulintarajan rajoittamisesta. 47179: 47180: 47181: E d u s k u n n a ll e. 47182: 47183: Maan hinnannousuun on voimakkaasti vai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 47184: kuttanut hidas kaavoitus. Oulussa on lMdittu miin asemakaavan laadinta-ajan ra- 47185: sitä noin seitsemän vuotta, Tampereella kym- joittamiseksi riippuvaksi sen laajuu- 47186: menen ja Raahessa jo yli puolenkymmenen desta ja kuitenkin niin, että asemar 47187: vuotta. Tästä on aiheutunut paljon haittaa kaavan laadintaa wrten annettavan 47188: yhteiskunnalle ja maanomistajille. Kun kui- rakennuskiellon pituus olisi enintään 47189: ,tenkin hyvällä !tahdolla ja tarmokkaana kolme vuotta. 47190: asioiden hoitamisella asemakaavojen laadinta- 47191: aikaa voidaan huomattavasti lyhentää, esitän 47192: eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen, 47193: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 47194: 47195: Jaakko Kemppainen. 47196: 1089 47197: 47198: VII,83. - Toiv.al. N: o 443. 47199: 47200: 47201: 47202: 47203: Hamara ym.: Maanhankintatoiminnan yhteydessä kartoitta- 47204: matta jääneiden tilojen kartoittamisesta myöhemmin val- 47205: tion kustannuksella. 47206: 47207: 47208: E d u s k u n n a ll e. 47209: 47210: Kun maanhankintalain tarkoituksiin aika- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 47211: naan otettiiJn tiluksia eri kiinteistöistä, ja lkun nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivO- 47212: näin lunastettuja tiluksia myöhemmin lohkot- muksen, 47213: tiin, oli lohkomista toimeenpantaessa voi- 47214: massa määTäys, että kartta laaditaan kunkin että hallitus antaisi tutkia, m<tSsa 47215: luovuttajatilan kohdalta vain menetetyistä määrin on sellaisia tiloja, joista maan- 47216: .tiluksiata, vaikka menetys useasti yhdessä hankintalain tarkoituksiin tiluksia 47217: ennen myytyjen taikka [uovute1Jtujen alueit- lohkottaessa on jouduttu tekemään 47218: ten !kanssa oli yli sen mää:rän, että kartta kartta vain erottavasta alasta koko ti- 47219: olisi ollut laadittava koko tilasta. Lohkominen lan kartan asemesta, ja jos aiheeUista 47220: ja siis kartan !tekeminen mainitussa maan- on, muuttamaan jakolain toimeenpa- 47221: hankintalohkomisiasa tapahtui valtion kus- noasetusta siten, että koko tilan kartan 47222: tannuksella. Kun meneteLtiin tavallisuudesta tekemisestä ja muusta sen johdosta 47223: poikkeavalla tavalla, on myöhemmin usein aiheutuneesta työn lisästä myöhem- 47224: jouduttu tilanteeseen, että koko rt;ilan kartta missä osittamistoimituksissa aiheutu- 47225: joudutaan laatimaan joko määräalan ostajan neet kustannukset suoritettaisiin val- 47226: taikka kantatilan omistajan kustannuksella. tion varoista. 47227: Kun syntyneeseen tilanteeseen ei kumpikaan 47228: ole syypää, piltäisi tämä epä:kohta korjata. 47229: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 47230: 47231: Irma Hamara. N. Kosola. 47232: Pentti Mäki-Hakola. Mikko Asunta. 47233: Sakari Huima. Sylvi Halinen. 47234: Saara Forsius. Atte Pakkanen. 47235: 47236: 47237: 47238: 47239: 137 E 529/66 47240: 1090 47241: 47242: VII,84.- Toiv.al. N: o 444. 47243: 47244: 47245: 47246: 47247: Kemppa.inen: Esityksen an.tamisesta rakenn1tslain muuttami- 47248: sesta. 47249: 47250: 47251: E d u s k u n n a 11 e. 47252: 47253: Voimassaolevassa rakennuslaissa on .todettu ikennusha.nke huomattavaa haittaa !kaavoi- 47254: useilta puutteellisuuksia, joista mainitaan esi- tuksen toteuttamiselle vaiko ei. 47255: merkkeinä seuraavat: SamaJ.la olisi harlkitta.va määräenemmistö- 47256: Rakennuslain mukaan rakennuskiellon val- periiaatetta asemakaavan hyvä!ksymiselle sen- 47257: litessa joudutaan usein tutkimaan rakennus- jälkeen kun se ensimmäisen kerran on vah- 47258: lupaa myönnettäessä, tuottaako jokin raken- vistettu, jotta asemakaavaolot olisivat vakaat. 47259: nushanke huomattavaa 'haittaa !kaupungin Yleisen rakennuksen tontin valtaamisella 47260: kaavoitJtamiselle. Kun haitan määrä "huomat- asemakaavaan voi kaupunkHrnnta pitkäksi 47261: tava haitta" on selitetty, olisi tärkeätä tietää, ajaJksi rajoittaa jonkun tontin käy;ttöoi!keutta. 47262: miJhin sitä verrataan. Tässä vertailussa on Tämän VU()ksi asemakaavassa tulilsi nimetä 47263: erittäin tärkeä asem.ak>BJavan valmiusaslt'e ellli tontin taa-koitus ja .vapauttaa tontti maini- 47264: asiakirja, j()hon verrataan. Käytännössä on tusta asemakaavamerkinnästä ellei kaupunki 47265: hyvin ugein esiintynyt tapauksia, joissa kunta sitä määräajassa rakenna. 47266: ilmoittaa jo luonn()kseen perustuen jonkin Edellä olevan .perusteella ehdotan kunnioit- 47267: hankkeen tuottavan huomattavaa haittaa kaa.. taen eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen, 47268: voituksen toteuttamiselle. Olisi ;tarpeellista, 47269: että kaavoituksen tulee olla pitemmälle kehi- että hallitus tutkisi käytännössä to- 47270: tettyä ja asemakaavan muooollisen valmiu- dettuja puutteellisuuksia, ja tulkinnan- 47271: den sellainen, että se kunta-rurteessa on muo- varaisuuksia v-oimasiaolevassa raken- 47272: dollisesti valmis ja, että se vähintään on nuslaissa ja antaisi ensi tilassa Edus- 47273: valtuuston hyväksymänä jätetty sisäa.siain- kunnalle esityksen voimassa olevan ra- 47274: ministeriölle vahvi!stettavaksi. Tällöin ilmei- kennuslain muuttamisesta. 47275: sesti voidaan ratkaista, tuott81ako jokin Ta- 47276: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 47277: 47278: Jaakko Kemppainen. 47279: 1091 47280: 47281: VII,85.- Toiv.al. N: o 445. 47282: 47283: 47284: 47285: 47286: Kemppainen: Rakennusmääräysten suunnittelu- ja valvOt~ta 47287: elimen perustamisesta. 47288: 47289: E d u s kun n a H e. 47290: 47291: Ra;kentamista koskevat määräykset ovat rakennukset), JOissa määräysten puute voi 47292: eriJtyisesti m:i.tä .tulee erilaisiin virallisi~n nor- synnyttää kdhtalokkaita seurauksia. 47293: mei:hin .huomattavasti puutteelliset. Tämä Tunnettu tosiasia on se, että illlaastamme 47294: joh!tuu siitä, että niiden laadinta on monelta puuttuu täysin norm:i.tustyön johto ja elin, 47295: osalta .täysin vwpaaehtoisten voimien varrassa. joka valmistelee normeja. Tämän puutteen 47296: Maassamme ei ole järjestettyä rakentamis- poistamiseksi esitän kunnioittaen eduskunnan, 47297: ohjeiden laadintaa ei!kä valvontajärjestclmää. lausuttavaks] ltoivomnksen, 47298: Paikalliset Takennustar'kastajat jou'tuvat mo- 47299: nessa tapauksessa päättämään rakentamisesta että hallitus ryhtyisi viivytyksittä 47300: kovin ylimalkaisten ohjeiden perusteella. Yhä toimenpiteisiin kulkulaitosten ja yleis- 47301: uudet rakenteet, uudet rakennusainee't ja ten töiden ministerwn yhteyteen pe- 47302: uudet rakennustavat ovat omiaan vaikeutta- rustettavan ja tarpeen tullen eri jär- 47303: maan työtä. Perusteeron varovaisuus voi olla järjestöillä tiiydennettävän rakennus- 47304: kehityksen eSte ja turlha .rohkeus voi aiheuttaa määräysten suunnittelu.. ja valvonta- 47305: henkiJlöv·aaroja. Jo nyt voidaan todeta olevan elimen perustamiseksi. 47306: olemassa rakennustapoja (täysetlementti- 47307: Helsingissä 27 päivänä huhtikuun 19f*i~ 47308: 47309: 47310: Jaakko Kemppainen. 47311: 1092 47312: 47313: VII,86. - Toiv.al. N :o 446. 47314: 47315: 47316: 47317: 47318: Kemppainen: Ohjeiden antamisesta julkisten rakennusten ja 47319: niiden rakennusosien standa:rdisoimisesta. 47320: 47321: 47322: E d u s k u n n a } 1 e. 47323: 47324: Maassamme on parhaill&an käynnissä suuri on pyytänyt eraan yliopiston rakentamista 47325: ja kustannuksia vaativa kansalaiskoulujen var.ten elementtitarjouksen telak<a, jolta 47326: rakennusohjelma. Tämäm ohjelman toteutta- toivotaan saatavan riilttävän suuria vailmis- 47327: minen vaatit usein toistuvia ratkaisuja. osia, olisi myös maassamme kiinnitettä jul- 47328: Niinpä voidaan todeta, että asunnot ovat kisten rakennusten toteuttamisen yhteydessä 47329: vain kahta tyyppiä, ludk!kain muoto on sama huomiota valmisosien mahdollisimman laa- 47330: ja ns. käytännön opetustilojen pinta-ala on jaan käy1Jtöön. Tätä varten ehdotan edus- 47331: liikipitäen sama. Tämä tarjoll!a varsin hyviä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 47332: mahdollisuulksia ns. standardisoinniHe ja il- 47333: meisesti myös valmiiden ra!kennusosien !käy- että hallitus antaisi vilivytyksittä 47334: tölle. keskusvirastoiUe ohjeen julkisten ra- 47335: Kun viime marraskuulla Bonnissa kokoon- kennusten ja niiden rakennusosien 47336: tui kongressi, jo:p:ka teemana ennen muuta standardisoimiseksi kustannusten alen- 47337: &i koulujen ja korkeakoulujen rakentaminen tamista varten. 47338: :ns. valmisosista ja kun mm. Tanskan valtio 47339: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 47340: 47341: Jaakko Kemppainen. 47342: 1093 47343: 47344: VII,87.- Toiv.al. N:o 447. 47345: 47346: 47347: 47348: 47349: Niinikoski ym.: Toimenpiteistä betoni- ja teräsbetonirakentei- 47350: den normaalimääräysten 48 § :n 1 kohdan muuttamiseksi. 47351: 47352: 47353: E d u s kun n a 11 e. 47354: 47355: Suunniteltaessa eri1aisia rakenteita on että hallitus ryhtyisi toimiin betoni- 47356: suunnittelutyötä suoritJtavat <insinöörit luoki- ja teräsbetonirakenteiden normaali- 47357: teltu kahteen ryhmään, korkeakoulu- ja opis- määräysten 48 §:n 1 kohdan muutta- 47358: toinsinöörit. Suunnittelua koskevissa betoni- miseksi seuraavasti: 47359: ja teräsbetonirakenteiden normaalimääräyk- 1. A-luokan rakenteiden ~Suunnitte 47360: ,sissä ei edellytetä muuta taidonmittaa kuin luun ja niiden kantavuuden tarkasta- 47361: suor.iJtettu loppututkinto. Pätevyyden muu miseen liittyvät laskelmat saa tehdä 47362: ;toteaminen jää Suomen betoniyhdistyksen ja piirustukset laatia diplomi-insinöö- 47363: päätöksen varaan. Opistoinsinöörin kohdalla 1·in tutkinwon suorittanut 3 vuoden 47364: olevat pätevyysvaatimukset ovat varsin epä- kokemuksen omaava ja teknulisen 47365: määräiset ja niiden saaminen on i·lmeisen vai- opiston loppututkinnon suorittanut 5 47366: keasti saavutettaviJssa. Jotta mahdolliset ltul- vuoden kokemuksen omaava rakennus~ 47367: kintaerimielisyydet vältettäisiin ja toisaaLta insinööri. Suunnittelijan pätevyyden 47368: hyvin koulutetuiUe opistoinsinööreille annet- toteaa rakennusluvan myöntävä viran- 47369: ;taisiiln mahdollisuudet riittävän kauan käy- omainen. 47370: tännössä olleina saada samat oikeudet esi- 47371: tämme eduskunnan lausuttavaksi ;toivomuk- 47372: sen, 47373: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 47374: 47375: Paavo Niinikoski. Hannes Paaso. Veikko Hanhirova. 47376: 1094 47377: 47378: VU,SS. - Toiv.al. N: o 448. 47379: 47380: P. Räsänen ym.: Toimenpiteistä kirkon erottamiseksi valtiosta. 47381: 47382: E d u s kun n a ll e. 47383: Ihmisoikeuksien yleisessä dulistuksessa sa- ja kuuroille. On myös sattunut usein, että 47384: notaan, että "kaikilla henkilöillä on ajatuk- kirkosta eronneiden mielenrauhaa on häiritty 47385: sen, omantunnon ja uskonnon v•apaus" ja että läJhettelemällä heille kirkollisverolappuja. 47386: "kullakin yksilöllä on oikeus mielipiteen ja Kirkon ja valtion erottamisella säästettäisii!Il 47387: lausunnon vapauteen." valtion käyttöön kymmeniä miljoonia mark- 47388: Se, että maassamme vallitsee valtiokirkko- koja, jotka voitaisiin käyttää \todelliseen rak- 47389: järjestelmä, johtaa käytännön elämässä, lmu- kauden työhön, sairaalapaikkojen l.isäämi- 47390: luopetuksen puitteissa, kansa:koulun opetta- seen, ~lomakotien rakentamiseen raskaan :työn 47391: jien viJrkoja haettaessa, sairaaloissa, sota- kuluttamille äideillemme, \tieteelliseen perhe- 47392: väiessä, valtiopäivillä, rukouspäivien ja vero- kasvatukseen jne. 47393: tuksen yihteydessä lukematltomiin :tilanteisiin, Väestörekisterin pi!to kuuluisi luonnostaan 47394: joissa nykyinen uskonvapauslaki ·ei turvaa valtion :tehtävii!n. Tämä turvaisi samalla sen, 47395: kansalaisten henkiisiä ja taloudellisia perus- että ilhmiset voisivat kirjeitse ilman heidän 47396: vapauksia, vaan antaa kirkkoinstitutiota kan- vapauttaan loukkaavaa henkilökohtaista 47397: nattaville malhdollisuuden välillisi!in tai vä- käyn!tiä, "pakkorippiä" ja kuukauden mi- 47398: litltömiin pakotteisiin. Tämä synnyttää epä sanoruisaikaa erota kirkosta. Samalla poistuisi 47399: sopua ja hedelmätöntä kitkaa ihmisten väli- epäkohta, että 1päiivätyössä käyvien on miltei 47400: sissä suhteissa ja luo pohjan muotokrist:i!lli- ma!hdoton muuttaa kirjansa siviHirekisteriin, 47401: syydelle, tekopy'hyydelle ja kaksinaismoraa- koska kirkonkanslioiden aukioloajat ovat 47402: lille ja hajoittaa siten ehkä ihmiskuvaa, mikä juuri työaikana. VaHion tehtäviin kuuluisi 47403: on välttämätön yksilön ja kansan mielen- myös hautausmaiden ja ruumishuoneiden 47404: terveydelle. yUäpi1o j.a hoito. Täten kirkkoon !kuulumat- 47405: Vai!Jtiolkirkkomme vuotuinen budjetti on y'Ji tom.ille voitaisiin turvata hautapai.\'ka ja ruu- 47406: 110 milj. mk. Tiete~llisen käsityksen mukaan ruishuoneiden käyttö oikeudenmukaisesti ja 47407: näistä varoista vain n. 15 % käytetään yh- säästelttäisiin heidän smevat omaisensa näic. 47408: teiskuntaa hyödyttäväsH, mikä merkitsee den järjestelyjen yhteydessä ilmenneiltä vir- 47409: sitä, että kirk!ko tekee diakonia- ja nuoriso- kapapiston henkisiltä pakotteilta. 47410: työtä, hoitaa hautausmaita ja pitää väest:ö- Evankelis-luterilaisen kirk-on valti'OSta erot- 47411: rekisteriä. Tämä on herättänyt kansalaisten taminen ei vain saat!taisi sitä tasaveroiseksi 47412: keskuudessa ankaraa arvostelua, etenkin muiden uskonnollisten ylhdyskuntien kanssa, 47413: koska veroa maksavat yhteisöt ja yhtymät vaan se synnyttäisi! elävää kristillisyyttä ja 47414: joutuvat myös kirkon pakkoverotuksen koh- vapauttaisi !l'atkaisevasti koko kansamme hen- 47415: teeksi, vai!kka nämä laitokset eivät missään kisiä voimavaroja luomalla vilpittömä!t avoi- 47416: muodossa voi :tulla osallisiksi kirkon palve- met suhteet ihmisten välille. Se lujittaisi 47417: luksista ja vaikka näiden jäseninä on usein koko kansamme yhtenäisyyttä. 47418: monia kirkkoon kuulumattomiakin. Lisäksi Edellä esi,tettyyn viitaiten kunnioittaen eh- 47419: jokainen valtion veroa maksava kirrkosta eron- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 47420: nutkin kansalainen joutuu kirkon ylläpitoon muksen, 47421: välillisesti osallistumaan koska valti<o käyt- 47422: tää huomattavan suuria summia piispojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 47423: palkkoihin, tuomiokapitulien kuluihin sekä jotka ovat tarpeen kirkon erottamiseksi 47424: palkkaamalla papit arme~jaan, vankiloihin valtiosta. 47425: Helsingissä 29 ·päivänä huhtikuuta 1966. 47426: Pauli Räsänen. Irma Rosnell. Lauha Männistö. 47427: Siiri Lehmonen. Ele AlenillS. Lyyli Aalto. 47428: Hertta Kuusinen. Osmo Kock. Olli J. Uoti. 47429: Kaisu Weckman. Pauli Puhakka. lieUkki M11Stonen. 47430: Matti Koivunen. Georg Backlund. Antti Kinnunen. 47431: 1095 47432: 47433: Vll,89.- Toiv.al. N:o 449. 47434: 47435: Volotinen ym.: Yhtymiltä kannettavien kirkollisverojen jaka- 47436: misesta kirkkokuntien kesken komitean ehdottamalla ta- 47437: valla. 47438: 47439: E d u s k u n n a 11 e. 47440: Syyskuun 19 pa1vana 1944 tehdyssä väli- kurrtakäsittelyyn, kenties syystä, että uusi 47441: rauhasopimuksessa tapahtunut alueluovutus verolaki oli :tällä välin jossain määrin muut- 47442: aiheutti sen, että Suomen ortodoksinen tanut tilannetta lakiesityksen kohdalla. 47443: kirkkokunta joutui menettämään pääosan Asiaa on yritetty hoiitaa eduSkunta-aloittei- 47444: a1ueestaan ja n. 90% omaisuudestaan. Tämän den kau'tta, mutta nekään eivät ole :tähän 47445: menetyksen !korvaulkseiksi! v: n 1960 ~opussa mennessä johtaneet tulokseen. Viimeksi on 47446: pliättyneenä !ki:rlk!kdkunnan jäHeenra:kennus- ed. Ale Holopainen ja !11 muuta kansan- 47447: kautena rakennettiin valtion varoilla 13 uutta edustajaa tehneet viime keväänä eduskunta- 47448: :kirk!koa, 19 pappilaa ja 44 rulkoushuone1tta kys~lyn asiassa, johon opetusministeri on 47449: sekä hanlkittiin niihin. hautausmai!hin tarvit- myötäillen vastannut. Irtse asian käytännöl- 47450: tavat maa-alueet. VaJtio antoi myös ki:rlkllro- iiset järjestelyt ovat kumm:in!kin jäätyneet 47451: kullillail yleiselle rahastoHe avustusta tänä johonkin kiinni. Lukuisat ortodoksisen kirk- 47452: jä1loonra!kennuSkautena. kOkunnan jäsenet, jatJka ovalt osakkaina 47453: Jo kohta sotien jälkeen kirkkokunnan ta- maamme taloudellisissa yh.teisöissä, joutuvat 47454: holta ryhdyttiin mui.lhinkin toimenpiteisiin näiden kautta maks.amaan osittain kill'kollis- 47455: kirkkokunnan :taloude1lisen aseman !kohenta- veroa luterilaiselle kirkolle. 47456: miseksi. Kirkkokunta Qli alueluovutuksessa Toisaalta koh!tuussyyt vaativat, että J~hty 47457: menettänyt mm. :tuloa ,tuottavat kiinteis- mien suorittama kirkollisvero jaetaan evan- 47458: :tönsä.. Lisäksi monet kirkkokunnan jäsenistä kclisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon kes- 47459: kootut talo11delliset yhteisöt olivat purkau- ken niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa, 47460: tuneet eivätkä voineet antaa enää kirkko- toisaalta ortodoiksiuen lkiiiklkoikunta sodasta 47461: kunnalle verotuloja. Eräiden kansanedusta- eniten kärsimään joutuneena tarvitsee vält- 47462: jain aloitlteina yritet:tiin kirkkokunnan uu- tämätltä jatikuvaa ta:loudellista. tulkea, milkä 47463: sille seurakunnille saada muodostettua ns. on 8aatavissa edelliimainituiLla veroj.akoroenet- 47464: tukimetsiä, mutta nämä aiotteet eivä't joh- telY'liä, jon!ka .ai'k:aansaaan.iselks tarvitaan, ku- 47465: taneet eduskunnassa t11loksiin. lten komitea on ehdottanut muutamien lakien 47466: Sitten valtioneuvosto asetti v. 1956 iJmmi~ ja asetusten muutoksia. 47467: tean tutkimaan kysymystä, miten eräiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 47468: yhtymien maksamat !kirkollisverot olisi jaet- kunnioittaen .eduskunnan päätettäväksi toi- 47469: tava evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kir- vomuksen, 47470: kon kesken. Komitea ~aati lakiehdotuksen, 47471: joka toteutettuna olisi tuottanut ortodoksi- että hallitus ryhtyisi toinienpitei- 47472: selle kirkolle näiden yhtymien vero-osuuden siin komitean ehootuksen mukaisen 47473: kautta sen tuen, ~olla !kirkkokunta nykyi- esityksen aikaansaamiseksi yhtymtitä 47474: sissä oloissa olisi 'Voinut toimintaansa yllä- kannettavien kirkollisverojen jakau- 47475: pitää. Mainitun evankclisluterilaisen ja or- tumisesta evankelisluterilaisen kirlcon 47476: todoksisen kirkon verojakokomitean ehdotuk- ja Suomen ortodoksisen kirkkokunnan 47477: set eivät tulleet hallituksen esityksinä edus- kesken. 47478: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 47479: Mikko Volotinen. Erkki Haukipuro. Olavi Lahtela. 47480: Ale Holopainen. Reino Kangas. Antti 0. Pennanen. 47481: Reino Karpola. Mikko Kaarna. Eemil Partanen. 47482: Aulis Sileäkangas. Eino Räsänen. Veikko Savela. 47483: Nestori Kaasalainen. Sulo Suorttanen. Eino Uusitalo. 47484: Pekka Vilmi. Matti Kekkonen. U. H. Voutilainen. 47485: Eino Sääskilahti. Veikko Hanhirova. Aili Vaittinen. 47486: 1096 47487: 47488: VII,90.- Toiv.al. N:o 450. 47489: 47490: 47491: 47492: 47493: Apajalahti: Julkisten huvitilaisuuksien toimeenpanosta py- 47494: häpäivinä annetun asetuksen mn·uttamisesta. 47495: 47496: 47497: E d u s kun n a U e. 47498: 47499: Astus julkisten huvitilaisuuksien toimeen- sin. Päinvastoin rajoituksen lopputulos on 47500: panosta pyhäpäivinä (8.4.1938/155) kieltää aivan toinen kuin miksi se on tarkoitettu, 47501: julkisten huvien, näyttelyjen, näytösten, kil- sillä rukouslauantaisin esiintyy hyvin usein 47502: pailujen ja niihin verrattavien julkisten ti- levottomuuksia ja järjestyshäiriöitä enemmän 47503: laisuuksien toimeenpanon mm. hallituksen kuin tavallisina lauantaina. Koska lisäksi 47504: määräämien kiitos-, katumus ja rukouspäi- Suomessa vallitsee uskonnonvapaus, uskonnon 47505: vien aattoliHasta kello kahdeksastatoista lu- valitseminen tai valitsematta jättäminen ei 47506: lkien neljäkolmatta tunnin aikana, e1lei iää- saa rajoittaa vapaa-ajan vieton mahdollisuuk- 47507: nirihalHtus myönnä poikkeusta siten kuin sia, vaan kullakin .täytyy olla mahdollisuus 47508: saman asetuksen 2 § : ssä säädetään. oman harkintansa mukaan valita vapaa-ajan 47509: On kuitenkin yleisesti todettu, että tämä viettotapansa. 47510: rajoitus aiheuttaa varsinkin nuorison keskuu- Kaiken edellä esitetyn perusteella esitän 47511: dessa hyvinkin jyrkkiä vastareaktioita. On eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 47512: osoittautunut selvästi, että on epätarkoituk- 47513: senmukaista koettaa saada ihmiset hiljenty- 47514: . 47515: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 47516: mään rukouspäivän viettoon pakkokeinoin. menpiteisiin julkisten huvitilasuuk- 47517: Rukouspäivän vieton tulee tapahtua vapaa- sen toimeenpanosta pyhäpäivinä an- 47518: ehtoisuuden pohjalta. Viimeaikaiset tapahtu- netun asetuksen muuttamiseksi siten, 47519: mat ovat selvästi osoittaneet, että niitä, jotka että rukouslauantaisin saa järjestää 47520: eivät halua vapaaehtoisesti hiljentyä rukous- kello kahdeksantoista jälkeenkin julki- 47521: päivän viettoon, ei saada hiljentymään myös- sia huveja, näyttelyjä, näytöksiä, kil- 47522: kään siten, että rajoitetaan huvitilaisuuksien pailuja ja niihin verratiavia julkisia 47523: järjestämismahdollisuuksia rukouslauantai- tilaisuuksia ilman erityistä lupaa. 47524: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 47525: 47526: Jouni Apajalahti. 47527: 1097 47528: 47529: Vll,91. - Hemst.mot. N: o 451. 47530: 47531: 47532: 47533: 47534: Backlund m. fl.: Angående upphävarande av bestämmelserna 47535: om nöjesförbud i samband med böndagar. 47536: 47537: 47538: T i11 R i k s d a g e n. 47539: 47540: Under många år har de av regeringrurna bestämmclserna omfaJttar gäililer alla med- 47541: faststäillda bestämmelserna om böndagrurnas borgare, även dem som inte tillh.ör den evan- 47542: firande varit föremål för diskussion ooh me- gelisk-lutheriska kyrkan eller andra religiösa 47543: ningsutbyten. Meningarna ha.r därvid gått samfund utgör de ett tvångmässigt inkräJk- 47544: starkt isär om ny.tta.n, nödvändigheten oclh tam.de ·på de medborgerliga frih.eterna i all- 47545: önskvärdheten av deras bibehållande. På män!het ooh lkan lknappast heUer anses stå 47546: grund av de inskränkningar i medborgarnas i överensstämmelse med begreppet religions- 47547: fri:heter som genom nöjesförbudet i samband frilhet. Olika religiösa samfund må själva 47548: med böndagarna införts haT missnöjet med för sina medlemmar ratta för dessa för- 47549: bestämmelserna om dagens begående ooh pro- piliktande beslut men det tilllkommer inte 47550: testerna däremot rent av tagi!t kravallartade statsirullkten att utfärda för ailla medborgrure 47551: fmmer. Fdn polisens sida ihar det också i of- giiililande och med religionsutöva.ndet för- 47552: fentligheten vittnats om de ökade svårigheter bunda påbud. Böndagsbestämmelsema bör 47553: i fråga om ordningens upprätthålla.nde på därför som en ikvarleva från en förgången 47554: bönlördagskvällarna som nöjesförbudet lett tid avSkaffas. 47555: rtiH.. Detta huvudsakligast ;på grund av att Hänvisande .till ovanstående får underteck- 47556: ungdomen inte !haft någon annanstaiD.S att nade vördsamt föreslå att riksdagen ville hem- 47557: saan.las än .på grutor ooh vägax eller på ut- ställa, 47558: Skänknings- och andra restauranger. Under 47559: sädam.a föi'håJlianden måste det ifrågasättas att regeringen måtte vid:taga åtgär- 47560: om. inte bestämm.elsema lkring böndagarna det i syfte att med det snaraste upp- 47561: ~ett tili en ralkt motsatt effekt än vad man lhäva bestämmelserna om nöjesförbud i 47562: avsett. Då de inSkränkningar oclh påbud som samband med böndagarna. 47563: Helsingfors den 27 april 1966. 47564: 47565: Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso. 47566: Osmo Kock. Veikko Saarto. · 47567: 47568: 47569: 47570: 47571: 138 E 529/66 47572: 1098 47573: 47574: Vll,91.- Toiv.al. N: o 451. 47575: Suomennos. 47576: 47577: 47578: 47579: 47580: Backlund ym.: Huvikieltomääräysten kumoamisesta rukous- 47581: päivien yhteydessä. 47582: 47583: 47584: E d u s k u n n a 11 e. 47585: 47586: Hallitusten vahvistamat rukouspäivien viet- kevat kaikkia kansalaisia, myöskin niitä, 47587: toa koskevat määräykset ovat vuosien ajan jotka eivät kuuluu evankelisluterilaiseen kirk- 47588: olleet keskustelun ja mielipiteidenvaihdon koon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskun- 47589: kohteena. Niiden säilyttämisen, hyödyllisyy- taan, ne tietävät pakonomaista puuttumista 47590: den, vä:lttämälttömyyden ja toivottavuuden kansalai.S'ten vapauteen yleensä ja niiden tus- 47591: osalta mielipiteet ovat menneet kovasti ristiin. kin voidaan katsoa olevan S(}pusoinnus8a us- 47592: Siitä syystä, että kansalaisten vapautta rajoi- konn(}nvapauskäsitteen kanssa. Eri uskonnol- 47593: tetaan, jotka rajoitukset aiheutuvat huvikiel- liset yhdyskunnat tehkööt itse jäseniään vel- 47594: losta rukouspäivinä, tyytymättömyys päivän voittavat päätöksensä, mutta valtiovallan 47595: viettoa koskeviin määräyksiin ja vastalauseet asiana ei (}le antaa kaikkia kansalaisia koske- 47596: n.iitä vastaan ovat saaneet jopa katumellakoi- via ja uskonnonharjoittamiseen sidottuja käs- 47597: den tapaisia muotoja. Julkisuudessa on polii- kyjä. Rukouspäiviä k(}skevat määräykset on 47598: sinkin taholta tunnustettu huvikiellosta ai- senvuoiksi menneen ajan jäänteinä poistet- 47599: heutuneet lisääntyneet vaikeudet järjestyksen tava. 47600: ylläpidossa rukouslauantaisin. Näin on ennen Yllä lausuttuun viitaten ehdotamme kun- 47601: kaikkea syystä, että nuorisolla ei ole ollut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 47602: muita kokoontumispaikkoja kuin kadut ja tiet muksen, 47603: tai anniskelu- ja muut ravintolat. Näinollen 47604: on kyseenalaista eivätkö rukouspäivien viet- että hallitus ryhtyisi toime11,piteisiin 47605: toa koskevat määräykset ole johtaneet aivan siinä tarkoituksessa, että huvikielto- 47606: vastakkaiseen tulokseen kuin mitä on. tarkoi- määräykset rukouspäivien yihteydessii 47607: tettu. Kun rajoitus- ja kieltomääräykset kos- ensi tilassa kumottai$im. 47608: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 47609: 47610: Georg Backhmd. Amla.-Liisa 'fiekso. 47611: Osmo Kock. Veikko Saarto. 47612: 1099 47613: 47614: VII,92. - Toiv.al. N :o 452. 47615: 47616: 47617: 47618: 47619: A. Salo ym.: Rukouspäivän viettoa koskevien määräysten ku- 47620: moamisesta. 47621: 47622: 47623: E d u s kun n a H e. 47624: 47625: Erityisten kiitos-, katumus- ja rukouspäi- että rukouspäivän viettäminen valtioneuvos- 47626: vien vietto ja varsinkin siihen liittyvät rajoi- ton määräyksestä loukkaa uskonnonvapauden 47627: tukset julkisten huvien ja niihin verrattavien periaatetta. 47628: tilaisuuksien järjestämisessä on aiheuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 47629: järjestysviranomaisille jatkuvaa huolta. Sen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 47630: sijaan eivät valtiovallan näitä päiviä koske- 47631: vat toimenpiteet ole mainittavasti lisänneet että ihallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 47632: kiitollisuuden tunteita, katumusmieltä taikka miin ns. rukouspäivän viettoa koske- 47633: hartauden harjoitusta. Lisäksi on ilmeistä, vien määräysten kumoamiseksi. 47634: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 47635: 47636: Arvo Salo. Pauli Burma.a 47637: Lyyli Aalto. Uljas 1\l'åkelä. 47638: Kaarlo af Heurlin. 47639: 1100 47640: 47641: VII,93. - Hemst.mot. N: o 453. 47642: 47643: 47644: 47645: 47646: Backlund m. fl.: Angående överföring av folkbokföringen 47647: från kyrkan till statlig myndighet. 47648: 47649: 47650: T i 11 R i k s d a g e n. 47651: 47652: Det faktum att den s.k. folkbokföringen i rekt beskatta även medborgare som inte är 47653: huvudsak handhaB av den evangelisk-lut- medlemmar av den evangelisk-lutherska kyr- 47654: herska kyrkan måste anses som en föråldrad kan. Det kan vidare inte anses förenligt med 47655: och numera mindre önåvärd företeelse. Det det moderna samhällets principer att folkbok- 47656: må vara envar obetingat fritt att ansluta och föringen handhaves av ett eller annat reli- 47657: inregistrera sig och sina minderåriga barn i giöst samfund. För konsekvensens skull och 47658: vilket religiöst samfund som helst men när för den smidiga skötseln av medborgarnas an- 47659: det gäller den egentliga folkbokföringen, dvs. gelägenheter bör denna uppgift överföras på 47660: inregistreringen av nyfödda, av inflyttade offentlig statlig myndighet. 47661: och utflyttade eller med döden avgångna på Hänvisande tili ovanstående får underteck- 47662: de olika orterna i landet, är detta en ange- nade därför föreslå att riksdagen ville hem- 47663: lägenhet som bör ankomma på offentlig myn- ställa, 47664: dighet, närmast då den som handhar mantals- 47665: skrivningen, och inte kyrkan. Detta är så att regeringen i skyndsam ordning 47666: mycket mer nödvändigt som man från kyrk- måtte avge en proposition som avser 47667: ligt håll hänvisar till just folkbokföringen att överföra folkbokföringens uppgif- 47668: som förevändning för rätten att tili och med ter från · kyrkan tt1l offentlig statlig 47669: i strid med religionsfrihetslagens § 12 indi- myndighet. 47670: Helsingfors den 27 april 1966. 47671: 47672: Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso. 47673: Osmo Kock Veikko Saarto. 47674: 1101 47675: 47676: Vll,93. - Toiv.al. N: o 453. 47677: Suomennos. 47678: 47679: 47680: 47681: 47682: Backlund ym.: Väestörekisterinpidon siirtämisestä kirkolta 47683: valtion viranomaiselle. 47684: 47685: E d u s k u n n a 11 e. 47686: 47687: Se tosiasia, että nk. väestörekisterinpidosta pauslain 12 §: ää epäsuorasti verottaa myös 47688: huolehtii pääasiassa evankelis-luterilainen kansalaisia, jotka eivät ole evank:elis-luteri- 47689: kirkko, täytyy katsoa v1-nhentuneeksi ja ny- laisen 'kirkon jäseniä Edelleen ei voi pitää 47690: kyisin vähemmän toivottavaksi ilmiöksi. Jo- nykyajan yhteiskunnan periaatteiden mukai- 47691: kainen olkoon täysin vapaa liittymään ja re- sena sitä, että väestörekisterinpito on jonkun 47692: kisteröimään itsensä ja alaikäiset lapsensa uskonnollisen yhdyskunnan tehtävänä. Joh- 47693: mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan tahansa, donmukaisuuden ja kansalaisten asioiden 47694: mutta mitä tulee varsinaiseen väestörekiste- joustavan hoidon vuoksi on tämä tehtävä 47695: rinpitoon, ts. syntyneiden, paikkakunnalle ja siirrettävä julkiselle valtion viranomaiselle. 47696: pois muuttaneiden tai kuolleiden relkisteröin- Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet sen 47697: tiin eri puolilla maata, on tämän tehtävän vuoksi ehdottavat, että eduskunta hyväksyisi 47698: kuuluttava julkiselle viranomaiselle, lähinnä toivomuksen, 47699: sille, joka huolehtii henkikirjoitu'ksesta, eikä 47700: kirkolle. Tämä on sitäkin tarpeellisempaa, kun että hallitus antaisi kiireellisesti esi- 47701: kirkon .taholta viitataan juuri väestörekiste- tyksen väestörekisterinpitotehtävien 47702: rinpitoon ja vaaditaan sitä tekosyynä käyt- siirtämisestä ki1·kolta julkiselle valtion 47703: täen oikeutta vieläpä vastoin uskonnonva- viranomaiselle. 47704: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 47705: 47706: Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso. 47707: Osmo Kock. Veikko Saarto. 47708: 1102 47709: 47710: Vfi,94.- Toiv.al. N: o 454. 47711: 47712: 47713: 47714: 47715: Haukipuro ym.: V aaliluettelojen ym. laatimista helpottavista 47716: muutoksista maarekisterin tai henkikirjan pidossa. 47717: 47718: 47719: E d u s k u n n a ll e. 47720: 47721: Monissa kunnissa on nyttemmin erotettu kaukaiseen äänestyspaikkaan enää, kun ru- 47722: eri tiloiksi ja rakenn-ettu ne tilojen uJiko- peaa tuntumaan, että heidän nimensä puut- 47723: palstat, jotka sijaitsevat kaukana toisten ky- tuvat kaikkialla vaa:.Iuettelosta. Eri vuosina 47724: lien sisällä. Maarekisterissä ja sen mukaan ovat olleet eri paikoissa, joten ei mitään 47725: henkikirjassa ne yhä säilyvät alkuperäisen yhtäjaksoista tottumusta heille voi muodos- 47726: kylänsä kohdalla, vaikka sellaiset voitaisiin tua. Viitaten vuoden 1943 valtiopäiville jä- 47727: liittää .toiseenkin kylään, koska pikku tiloilla tettyyn toivomusaloitteeseen N: o 20 (Liitteet 47728: ei ole osuutta jakoikunnan yhteismaihin ja siv. 76) ehdotamme eduskunnan päätettäväksi 47729: koska monet kylät kuuluvat keskenään sa- toivomuksen, 47730: maan jakokuntaan. Kunnantoimistojen käyt- 47731: .täessä henkikirjaa tuo aiheuttaa lisätyötä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 47732: verotuksessa ja monissa muissa luetteloissa. menpiteisiin, että voimassa olevaa 47733: Pahinta on, että kunnan antamista ohjeista kyläjaoitusta voitaisiin muuttaa siir- 47734: huolimatta henkikirjoittaja, ollen vailla tar- tämällä muiden kylien alueella tila 47735: peellista paikallistuntemnsta, ei osaa vaali- kylästä toiseen kunnan tai omistajan 47736: luettelon pohjaan oikein sijoittaa noita kauko- aloittee~a joko maakirjan tutkimuk- 47737: palstojen asukkaita, mi:kä ilmenee vasta sissa tai siten että henkikirjoituslomak- 47738: äänestystilaisuudessa. Toiset heistä löytyvät keiden keräämisen helpottamiseksi 47739: lähimmän äänestyspaikan luettelosta, toiset henkikirja voitaisiin laatia toiseen 47740: eivät, ja läheskään aina ei tule lähdetyksi kuin rnm1,rekmerin järjestykseen. 47741: Helsingissä 29 päivänä. huhtikuuta 1966. 47742: 47743: Erkki Baukipuro. Artturi Jämsen. 47744: 1103 47745: 47746: VD,95. - Toiv.al. N: o 455. 47747: 47748: 47749: 47750: 47751: Vemmmo: Metsästystä koskevien säännösten tarkistamisesta. 47752: 47753: 47754: E d u s k u n n a 11 e. 47755: 47756: Metsästystä rajoittavat ja niistä määräävät nitel.tu ottamalla riittävästi huomioon maa- 47757: sääännökset ovat alkaneet muodostua maa- seudun pieneläjien tarpeita. 47758: seudun pieneläjille .toimeentuloa huomatta- Mainituilla nerusteilla ehdotan kunnioit- 47759: vasti vaikenttavaksi tekijäksi niinkuin tar- .taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 47760: peettomat kalastusrajoi.tuksetkin. sen, 47761: Kuitenkin metsästys ja kalastus varsinkin 47762: syrjäisemmillä seuduilla on maaseutuväestön että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 47763: ikivanha tapa. menpiteisiin myös metsästystä koske- 47764: On ymmärrettävää, että metsänriistan ja vien säännösten tarkistamiseksi maa- 47765: kalakannan säilyttämiseksi tarvitaan yhteis- seudun pieneläjien tarpeita vastaa- 47766: kunnan säännöksiä, mutta niitä ei ole Suun- viksi: 47767: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 47768: 47769: Veikko Vennamo. 47770: 1104 47771: 47772: Vll,96. - Toiv.al. N: o 456. 47773: 47774: 47775: 47776: 47777: Niemelä: Majavien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja 47778: majavan rauhoitusmääräysten muuttamisesta. 47779: 47780: 47781: Eduskunnalle. 47782: 47783: Eräin paikoin maatamme majava on levin- perkautettava uudestaan. Samalla metsän 47784: nyt jo liikaa. Koska se on rauhoitettu eläin, puusto ja taimisto on myös ,tuhoutunut. 47785: on sen ampumislupa an.Oittava maatalous- Nykyinen lainsäädäntö ei ole majavien suh- 47786: ministeriöitä. Tämän luvan saanti kestää hy- teen ajan tasalla. Siksi metsästys ja rauhoi- 47787: vässäkin tapauksessa 6-8 viikkoa, ja sinä tusmääräyksiä olisi muutettava. 47788: aikana teki majavayhdyskunta suuria vahin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus- 47789: koja patoamaHa ojia, joka nostaa lampien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 47790: ja järvien veden pintaa, muodostaa soille ja 47791: notkelmiin uusia järviä. Vahinkoa koituu kas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 47792: vavalle metsälle, ojitetuille soille ja suovilje- toimenpiteisiin majavien aiheuttamien 47793: lyksille. vaknkojen korvaamiseksi ja majavan 47794: On tapauksia, missä maanomistajan omilla rauhoitusmääräysten muuttamiseksi 47795: varoilla ja valtion lainoituksella ojitettu suo siten, etiä ampumisluvan voivat myön- 47796: on joutunut sellaiseen tilaan, että sen ojat on tää paikalliset poliisiviranomaiset. 47797: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 47798: 47799: Esu Niemelä. 47800: 1105 47801: 47802: VII,97.- Toiv.al. N:o 457. 47803: 47804: 47805: 47806: 47807: Sääskilahti ym.: Hirvenkaatolupamaksun perusteiden muut- 47808: tami..~esta. 47809: 47810: 47811: 47812: E d u s k u n n a ll e. 47813: 47814: Bränkäynti oli esi-isillämme pääelinkeino ven kaatamaan. Annetussaluvassahanon tar- 47815: ja se on jällleen huomattavasti Hsääntynyt koin määrätty alue, josta tuo hirvi on kaa- 47816: sekä kehittynyt viimeisten vuosien aikana. dettava. Tästä johtuen olisi hirvenkaatolupa- 47817: Siitäkin huolimatta, että yhteiskunta on laki- maksu muutettava alhaisemmaksi, että köy- 47818: sääteisesti puuttunut eränkäyntiin eli met- hempikin kansalahien voisi sen vaikeuksitta 47819: sästykseen, on tämä vanha ammatti tullut hankkia. Käsityksemme mukaan åsia pitäisi 47820: jälleen suosioon. Asutuskeskusten asukkaille hoitaa siten, että luvasta perittäisiin vain 47821: eränkäynti on tietysti suurelta osalta miel- 30 markkaa, mutta kaatomaksu perittäisiin 47822: lyttävä vapaa-ajan harrastus, mutta se ei ole erikseen niiltä, jotka ovat onnistuneet eläi~ 47823: suinkaan sitä syrjäseudun asukkaalle. Erityi- men saamaan. Viimemainittu maksu voisi olla 47824: sesti Pohjois-Suomen asukkaalle metsästys on 50 måi·kkaa ja joka olisi miellyttäväkin mak- 47825: tuiki välttämätön ja tarpeellinen sivuansio. saa, kun on hirven onnistunut saamaan. Jär- 47826: Hirvikanta on maassamme jatkuvasti Ii- jestelmä olisi oikeudenmukainen, eikä se sa- 47827: sääntyny;t ja olosuhteet näyttävät jatkuvasti nottavasti pienentäisi valtion tulojakaan. 47828: olevan sellaiset, että lisäystä tapahtuu vas- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 47829: taisuudffiaaJkin. Venäjältä on tullut Pohjois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 47830: Suomeen uusi hirvikanta, joka vaikuttaa erit~ vomuksen, 47831: täin elinvoimaiselta. Aikaisemmin Pohjois- 47832: Suomen hirvikanta oli ns. lapasarvihirviä, että hallitus ryhtyisi kii1·eesti toi- 47833: mutta nyt on jo kauan ollut valtavana enem- menpiteisiin hit·venkaatolupamaksun 47834: mistönä ns. hankosarvihirvi. muuttamiseksi siten, että varsinainen 47835: Hirvenkaatamiseen tarvittava lupa on koh- lupa maksaisi 30 markkaa ja hirven 47836: tuuttoman kallis köyhälle ihmiselle lunastaa, kaato lisäksi 50 markkaa. 47837: kun ei ole varmuutta siitä, että onnistuu hir- 47838: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 47839: 47840: Eino Sää.skilahti. Erkki Haukipuro. 47841: Heimo Linna. .A.a.ro Lintilä.. 47842: Pentti Pekkarinen. 47843: 47844: 47845: 47846: 47847: 13!J E 529/öö 47848: 1106 47849: 47850: VII,~S.- Toiv.al. N:o 458. 47851: 47852: 47853: 47854: 47855: Kemppa.ine~: Arvokaloj~'l'~ rauhoittamisesta Kiiminki- ja Si- 47856: mojoessa. 47857: 47858: 47859: E d u s k u n n a 11 e. 47860: 47861: Pohjanlahteen laskee Suomen puolelta vielä seltä. Näin menetellen Suomi huolehtisi myös 47862: kaksi jokea, joissa on olemassa vähäinen lohi- osaltaan Itämeren lohikannan säilyttämisestä, 47863: kanta. Kun lainsäädännön mukaan lohi kuu- josta Ruotsi on kantanut päähuolen. Tämän 47864: luu valtiolle, voidaan ·pitää ilmeisenä, että perusteella esitän eduskunnan lausuttavaksi 47865: valtion on myös huolehdittava sen kannan toivomuksen, 47866: riittävänä säilymisestä. Valtio, joka omistaa 47867: lohen Kiiminki- ja Simojoessa, ei kuitenkaan että lohi ja muu arvokkaanpuolei- 47868: nykyisillä toimilla ja nykyisellä vuokraamis- nen kala rauhoitetaan Kiiminki- ja 47869: menettelyllä ole huolehtinut kannan säilymi- s~'m!ojoessa kolmeksi vuodeksi ja että 47870: sestä. Tämän voi ainoasta1;1n turva.ta kala- ka.n'taa muutoinkin istutuksilla täyden- 47871: kannan rauhoittai,Uinen kaikelta pyydystämi- netään. 47872: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 47873: 47874: Jaakko Kemppainen. 47875: 1107 47876: 47877: VII,99.- T()iv.a.l. N:o 459. 47878: 47879: 47880: 47881: 47882: Xoppa.nen: V irkistyskolastuk~n kaikenpuolisesta kehittämi- 47883: sestä. 47884: 47885: 47886: E d u s kun n a 11 e. 47887: 47888: Suomen rannikot, sisäjärvet ja joet muo- myös välttämätöntä, että kalastuskuntien kes- 47889: dostavat erinomaiset luonnolliset puitteet vir- ken saataisiin aikaan laajamittaista yhteis- 47890: 'kistyskaJ.astulkselle; joka lisääntyneen ma,tkai- toimintaa, jotta suurehkot vesialueet saatai- 47891: luinnostuksen sekä leiri- ja retkeilyharrastuk- siin yleiseen virkistyskalastuskäyttöön ja 47892: sen johdosta on saanut yhä uusia ja moni- suunnitelmallisen parannustyön piiriin. Ka- 47893: vivahteisempia muotoja. Urheilukalastajien lastuslupien saantia olisi yksinkertaistettava 47894: lukumäärä on nopeasti lisääntynyt, kalastus- ja niiden välittämisessä olisi päästävä riit- 47895: välineistö monipuolistunut ja teknillisesti tävään keskitykseen. 47896: parantunut, ja virkistyskalastus on ulotettu Virkistyskalastuksesta saatavat tulot olisi 47897: yhä laajemmille alueille ympäri maata. iKa- käytettävä kokonaisuudessaan kalastusmah. 47898: lastusmahdollisuuksien kehittäminen järki- dollisuuksien parantamiseen, jotta nykyisen 47899: peräisesti ja suunnitelmallisesti on käynyt matkailumainonnan esittämät tiedot Suo- 47900: välttämättömäksi, koska luonnollinen kehitys mesta luonnonläheisenä, urheilukalastukseen 47901: ei ole näyttänyt pystyvän vastaamaan kas- soveliaana maana tulisivat katteellisiksi. 47902: vavia tarpeita. Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioit- 47903: Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota lei- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 47904: rintäalueiden, matkailukeskusten ja retkeily- muksen, 47905: reittien lähivesien kalakannan jatkuvaan 47906: tarkkailemiseen ja parantamiseen. Koska mat- että hallitm ryhtyisi pikaisesti toi- 47907: kailualueiden vesistöihin tulisi istuttaa jat- menpiteisiin virkistyskalastuksen suun- 47908: kuvasti ennenkaikkea arvokalaa kalakannan nitelmalliseksi kehittämiseksi ja val- 47909: täydentämiseksi, olisi kalanviljelyä tehostet- voisi, että virkirlyskalastuksesta saa- 47910: tava. Yksityisten toimesta aloitettua kalan- dut tulot käytetään kokonaimudessaan 47911: viljelytyötä olisi tuettava tehokkaasti neu- kalastusmakdollimuksien kaikenpuoli- 47912: vonta- ja myyntiorganisaation avulla. Olisi seen parantamiseen. 47913: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 47914: 47915: Esko J. Koppanen. 47916: 1108 47917: 47918: VII,lOO.- Toiv.al. N:o 460. 47919: 47920: 47921: 47922: 47923: Voutilainen ·ym.: 'Ulk01?..ulain aikaansaamisesta. 47924: 47925: 47926: E d u s k u n n a ll e. 47927: 47928: Ulkoilu ja retkeily eri muodoiSsaan on kyinen retkeilijä tai ulkoilija voi millään ta- 47929: viime vuosina huomattavasti yleistynyt ja valla tai se on ainakin erikoisen vaikeata, 47930: saanut piiriinsä runsaasti harrastajia kai- hakea yhteyttä maanomistajaan tai haltijaan, 47931: kista ikäryhmistä ja väestöpiireistä. Voimassa saadakseen tämän suostumuksen maaJJ.a oles- 47932: oleva lainsäädäntö on kuitenkin niin kirjava, keluun tai siellä suoritettavaan yöpymiseen, 47933: että retkeilyä tai ulkoilua harrastavan kan- tulentekoon, kalastamiseen tai muuhun sellai- 47934: salaisen liikkuessaan luonnon parissa vieraalla seen. Taas luonnonsuojelulain tarkoitus ei sel- 47935: maalla on hänen vaikea suoralta kädeltä tie- laisenaan sovi ulkoilijaa ja retkeilijää var-- 47936: tää, missä on lupa liikkua ja missä ei. Voi- ten, koska sen sisältö rakentuu toiselle poh- 47937: massa olevissa laeissa kylläkin annetaan sään- jalle eikä edistämään ulkoilua ja retkeilyä. 47938: nöksiä ulkoilusta ja retkeilystä, mutta on Ottaen huomioon ulkoilun ja retkeilyn 47939: nämä säännökset annettu lähinnä muita tar- kasvaneen levinneisyyden maassamme olisi 47940: koituksia .varten. Ajatellaan vain rikoslakia, tätä .tarkoittavia säännöksiä ja määräyksiä 47941: kalastus. ja metsästyslakia, lakia naapuruus- täydennettävä ja, ennenkaikkea yhtenäistet- 47942: suhteista, palosuojelulakia jne. Näitä lakeja tävä siten, että luvallisessa tarkoituksessa 47943: on luonnollisesti retkeilijänkin noudatettava, liikkuva ulkoilija tai retkeilijä, jos hän ker- 47944: mutta ne eivät sellaisenaan sovellu retkeilyä ran noudattaa tarpeellista huolellisuutta ja 47945: ja ulkoilua koskeviksi ohjeiksi ja määräyk- varovaisuutta eikä aiheuta tahallista vahin- 47946: siksi. koa, voisi vaivatta todeta oikeutensa ja vel- 47947: Edellä mainittujen lakien tarkoitus on pää- volli:;mutensa liikkuessaan vieraalla maalla. 47948: asiassa suojata omistajaa tai haltijaa hänen Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme 47949: omaisuuteensa kohdistuvalta oikeudenlouk eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi- 47950: kaukselta tai ~säätää muita erikoismääräyksiä. vomuksen, 47951: Näin ollen mainitut lait lähtevät rajoitetusta 47952: näkökulmasta ja nekin ovat useihin eri lakei- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi- 47953: hin liittyvät. Lainsäädäntömme mukaan jo menpiteisiin. retkeilyä ja ulkoilua var- 47954: pelkkä liikuskelu toisen maalla - sienestä- ten tarkoitetun erityisen ulkoilulain 47955: mistä ja marjastamista lukuunottamatta - ja ulkoilua koskevien yhtenäisten 47956: edellyttää asianomaisen maanomistajan tai - määräysten aikaansaamiseksi. 47957: haltijan lupaa. On ymmärrettävää, ettel.nyF- 47958: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 47959: 47960: U. H. Voutilainen. Margit Eskman. 47961: Uljas Mäkelä. Sinikka Luja. 47962: Lyyli Aalto. Viljo Virtanen. 47963: Eino Siren. Veikko Mattila. 47964: Antti 0. Pennanen. Pauli Burman. 47965: Aune Salama. 47966: 1109 47967: 47968: VII,101. - Toiv.al. N: o 461. 47969: 47970: 47971: Kantola ym.: Ranta-alueiden rauhoittamisesta rakentamiselta 47972: su,uren yleisön käyttöön. 47973: 47974: E d u s k u n n a l } e. 47975: 47976: Asutuskeskusten laajeneminen erityisesti Koska lainsäädäntömme esimerkit muilla- 47977: Etelä-Suomessa tulee laadittujen väestöennus- kin •. aloilla usein etsitään läntisestä naapuri- 47978: teiden mukaan jatkumaan entistä voimak- maastamme, niin on syytä .tässäkin todeta, 47979: kaampana edessä olevina vuosikymmeninä. että viimeksi v. 1952 ·.Ruotsissa uudistettiin 47980: Tämän kehityksen vaikutukset ei~ät rajoitu siellä jo kauan aikaa voimassa ollut ranta- 47981: itse asutuskeskuksiin, vaan laajalti myö_s nii- laki. Se antaa lääninhallituksille valtuuden 47982: den ympäristöön. · rauhoittaa me)'en, järvien ja muiden vesis- 47983: Lakisääteisen yhdyskuntasuunnittelun ni- töjen rannat kaikelta rakentamiselta aina 47984: menomaisena tarkoituksena olisi huolehtia 300 m :n etäisyydelle rantaviivasta. Tämän 47985: siitä, että asutuksen laajeneminen tapahtuu ohella sama la.ki ta.kaa yleisölle vapaan pää- 47986: kokonaisuuden .kannalta järkevästi ja tar'koi- syn ranta-alueelle ja sen käytön uintiin ja 47987: tuksenmukaisesti ja että asukkaille voidaan ulkoiluun. Tällaisen lainsäädännön tulokset 47988: tuelvaisuudessakin varata mni. riittävät mah- ovat erittäin myönteiset, sillä lain suomia 47989: dollisuudet ulkoiluun ja muuhun vapaa-ajan valtuuksia on Ruotsissa. myös tehcrkkaasti 47990: viettoon. Jo tällä hetkellä on kuitenkin sel- käytetty. 47991: västi todettavissa, että ny:kyiset kaavoitus- Edellä olevan perusteella katsomme, että 47992: säännökset ovat riittämättömät, mikäli aio- vapaa-ajan viettoa koskevista ongelmista 47993: taan turvata nopeasti kasvavien asutuskes- edellä esittiimäJnine on yksi rkaik!kein kipeim- 47994: lrnsten asukkaille tilaisuus päästä nauttimaan piä ja siksi. esitämme eduskunnan hyväksyt- 47995: runsaiden luonnonvesi~töjemme ja niiden täväksi toivomuksen, 47996: rantojen tarjoamista vapaa-ajanviettomahdol- 47997: lisuuksista. Suurestikaan liioittelematta voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 47998: daan sanoa, että ellei pikaisesti .ryhdytä to- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön 47999: -della päättäviin toimenpiteisiin, niiri lasten- aikaansaamiseksi, joka antaisi viran- 48000: lapsillamme ei ole mahdollisuutta pystyttää . omaisille mahdollisuuden rauhoittaa 48001: telttaansa järven tai meren rannalle aina- ainakin suurempien asutuskeskusten 48002: kaan Uudenmaan läänissä. ·· läheisyydessä vielä rakentamattomina 48003: Mielestämme tilanne on ajautunut sellai- olevat vesistöjen rannat kaikelta yksi- 48004: seksi; että meilläkin olisi rkorkea aika säätää tyiseltä rakentamiselta ja jQUa t1trvat- 48005: erityinen rantalainsäädäntö, joka antaisi vi- t.aisiin suurelle yleisölle nykyistä va- 48006: ranomaisille riittävät mahdollisuudet ranto- paampi oikeus rantojen käyttämiseen 48007: jen •rauhoittamiseen ainakin yksityiseltä ra- uinti-, ulkoilu- ja virkistyskalastustar- 48008: kentamiselta., milloin se on välttämätöntä koituksiin. 48009: uinti-, retkeily. ja virkistyskalastusmahdolli- 48010: suuksien turvaamiseksi suurelle yleisölle. 48011: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 48012: .. ;.., 48013: 48014: 48015: 48016: Lauri. Kantola.. Pauli Puhakka. Väinö R. Virtanen. 48017: Rafuer 'Virtanen~ Martti· ·Linna. Sinikka. Luja. 48018: Veikko Saarto. Olavi J. Laine. Veikko Helle. 48019: Lyyli Koskinen. Kuuno Honkonen. Eino Siren. 48020: Kaino Jlaa.panen. Taisto Sinisalo. Matti Koivunen. 48021: Georg Backlund. 48022: 1110 48023: 48024: Vfi,102. - Toiv.al. N :o 462. 48025: 48026: 48027: 48028: 48029: A. Salo ym.: Rantalainsäädännön aikaansaamisesta. 48030: 48031: 48032: E d u s k u n n a 11 e. 48033: 48034: Kansalaistemme oikeudet nauttia vapaan teita, että luonnon itsensä suomista virkistys- 48035: luontomme ja erityisesti vesistöjemme tarjoa- mahdollisuuksista ja kauneusarvoista pääse- 48036: mista virkistysmahdollisuuksista ovat nykyi- vät nauttimaan vain harvat etuoikeutetut. 48037: sin sangen rajoitetut. Oi·keusjärjestY'ksemme Niitä on periaatteessa pidettävä yhteisenä 48038: turvaa tämän mahdollisuuden ainoastaan omnisuutena. 48039: niille, joilla on maaperään ja sen mukana Ny.kyaikaisen katsomuksen mukaan on yh- 48040: esim.. rantaan omistuso1keus. Meidän oikeus- teiskunnan huolehdittava siitä, että ranta- 48041: tieteemme ei ole hyväksynyt edes sellaista alueiden käyttö ohjataan järkiperäisesti ja 48042: jokamiehen oikeutta .toisen maalla liikkumi- tarkoituksenmukaisesti, niin että rannrut, joita 48043: seen, jolka ·esimerlillrsi Ruotsissa on katsottu on pidettävä .täl'lkeänä 'kansallisomaisuutena, 48044: luonnolliseksi. Ja vaikka sellainen oikeus tun- rakennetaan - ja soveltuvin osin jätetään 48045: nustettaisiinkin, sen soveltaminen nY'kyisissä rakentamatta - yleistä etua, yhteistä etua 48046: oloissa, jot,ka merkitsevät kehitystä kohti yhä silmämääränä pitäen. 48047: suurempaa ahtautta, ei ilman yksityigkohtai- Tätä odottavat myös .tulevat sukupolvet. 48048: sia säädöksiä olisi mahdollista. Suunnittelematon rlllkentaminen ja rantojen 48049: Hälyttävin on tilanne kaupunkien, kauppa- joutuminen entistä suuremmassa määrin kei- 48050: Joiden ja muiden asutustaajamien kohdalla. nottelun kohteiksi johtaa tilanteeseen, jota 48051: Kaupunkien ja kauppaJoiden oikeudelliset ja ei haUitse .kukaan. Asia on tärkeä myös ih- 48052: taloudelliset mahdollisuudet .ryhtyä. toimenpi- misten mielenterveyden ja tasapainoisen kehi- 48053: teisiin vapaiden rantojen varaamiseen ovat ty-ksen mahdollistaiDisen kannalta. 48054: sangen vähäiset, usein oletnattomat. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 48055: Viime aikoina on yhä ponnekkaammin ko- kunnan hyvä.ksyttäväksi 1oivomuksen, 48056: rostettu vesiensuojelun merkitystä. Vesien- 48057: suojelu katsotaan jokaisen kansalaisen vel- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 48058: vollisuudeksi, mutta toisaalta kansalaiset ovat toimenpiteisiin sellaisen et-ityisen ran- 48059: sangen eriarvoisessa asemassa keskenään, kun tala~nsäädännön aikaan saamiseksi, 48060: verrataan heidän mahdollisuuksiaan ja oi- joka turvaisi Suornen kansalaisille yh- 48061: keuksiaan käyttää rantoja. Vesien nopea, hä- täläisen oikeuden rantojen virkistys- 48062: lyttävä saastuminen entisestäänkin kaventaa käyttöön ja mahdollistaisi yhtenäisen 48063: näitä mahdollisuuksia. On vastoin kansalais- suunnittelun rantojen rakentamisessa. 48064: ten oikeustajua ja ihmisoikeuksien periaat- 48065: Helsingissä 28 pä.ivänä huhtikuuta 1966. 48066: 48067: Arvo Salo. Sa.ka.ri Knuuttila. A-V. Perheentupa. 48068: Lyyli Aalto. Uljas IGkeli. ''· Pauli Burman. ,; · 48069: Esko N'lSkanen. Ilmo Paaamen; · Ka.a.rlo af: "Heurlin. 48070: 1111 48071: 48072: VII,103. - Toiv.al. N: o 463. 48073: 48074: 48075: 48076: 48077: Linkola: Vesilain mukaisten lupahakemusten käsittelyn kii- 48078: rehtim·isestä: , , 48079: 48080: 48081: Ed u s k u n n a 11 e. 48082: 48083: Haminan kaupunki jätti helmikuussa 1961 Tähän saakka on selviydytty vain tilapäis- 48084: hakemuksen luvan saamiseksi veden ottoon järjestelyillä, jotka ovat tulleet maksamaan 48085: Haminan kaupungin ja sen asukkaiden tar- satoja tuhansia markkoja. Nämä tilapäis- 48086: peisiin. Vaikka tämä yhdyskunnan veden järjestelyt käyvät suurelta osalta tarpeet- 48087: saantia koskeva lupahakemus on ollut vi- tomiksi sen jälkeen, kun vuosia vireillä 48088: reillä jo alun kuudetta vuotta, on vasta ollut kokonaisratkaisu saadaan toteutetuksi. 48089: pidetty toimituksen alkukokous. Ennen- Valtiovallan taholta olisi kiinnitettävä 48090: kuin lupahakemus tulee vesioikeuden rat- mitä vakaviti.ta huomiota ·edellä selostetun- 48091: kaistavaksi, toimitusmiesten on pidettävä laisten epäkohtien poistamiseen. 48092: katselmuskokous ja loppukokous. Edellä olevaan viitaten ehdotan eduSkun- 48093: Näyttää siltä, että tähänastisella vauh- nan hyvä:ksyttävälksi toivomuksen, 48094: dilla menee vielä useita vuosia, ennenkuin 48095: asia saadaan vesioikeuden käsiteltäväksi. että h.allitus ryhtyisi kiireellisiin 48096: Se, kuinka kauan asia kestää vesioikeu- lainsiiädännöllisiin ja muihin toimen- 48097: dessa, on täysin arvailujen varassa. Kun piteisiin, jotta vesilain mukaisiin lu- 48098: kaupunki v. 1961 jätti lupahakemuksensa pahakemuksiin saataisiin päätökset 48099: oli kaupungin vesitilanne erittäin kriitilli- kohtuullisessa ajassa. 48100: nen, kuten asian laita on tälläkin hetkellä. 48101: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 48102: 48103: Anna-Liisa Linkola. 48104: 1112 48105: 48106: VII,104.-Toiv.a.l. N:o 464. 48107: 48108: 48109: 48110: 48111: Kinnunen ym..: Uponneiden uittopuiden nostajien oikeu,ksien 48112: turvaamisesta. 48113: 48114: 48115: E d u s k u n n a 11 e. 48116: 48117: Puutava.rayhtiöt ja niiden muodosta.mat pieniä eivätkä vastaa puiden noston ja 48118: uittoyhdistykset eivät useastikaan välitä maalle siirtämisen vaatiman työn ja uuras- 48119: uponneiden ja uppoamistilassa olevien uit- tUksen todellista arvoa. Lisäksi on huomat- 48120: topuiden korjaamisesta mlteen, koska siitä tava, että puut muu8sa. tapauksessa jäisivät 48121: aiheutui niille puiden arvoon nähden huo- pysyvästi veteen monenlaiseksi haitaksi ja 48122: matta.van suuria kustannuksia. Jos sitten hyödyttämättä ketään. 48123: vesialueiden o:mi:sta.jat .tai haltijat talikka Jollei laki8i korjata j·a selvennetä puiden 48124: asianomaisten paikkakuntien asukkaat suu- talteen otta.jien eduksi, tulee seurauksena 48125: rella ja vaikeissa olosuhteissa suoritetta- olemaan huomattava kansantaloudellinen 48126: valla työllä· ottavat nämä puut tai osan menetys, koska puutavårayhtiöt j8i uittoyh- 48127: niistä ylös vedestä, on uittajayhtiöHlä ja distykset eivät tunne vastaisuudessa uppo- 48128: uittoyhdistyksillä vesilain 97 ja 98 § :n mu- puiden nosta.mista kohtaan sen suurempaa 48129: lkaan oikeus saada nämä muiden vedestä kiinnostusta kuin tähänkään asti ja koska 48130: nosta.mat uittopuut haltuunsa suorittamalla vesilain edellä mainitut pykälät merkitse- 48131: nostajille puiden talteen ottamisesta. ja vi- vät huononnusta edelliseen, 28. 10. 1915 hy- 48132: ranomaisille tehdystä ilmoituksest8i aiheu- väksyttyyn lakiin, mikä käytännös~ tUlee 48133: tuneet kustannukset. Tällä ta:valla yhtiöt epäilemättä johtamaan siihen, etteivät 48134: ja yhdistykset soovat puut uudelleen hal- myöskään ne ranta-asukkaat ym. asiasta 48135: tuunsa paljon pienemmin kustannuksin kuin kiinnostuneet kansalaiset, jotka näihin asti 48136: siinä tapauksessa, että puut niiden toimesta ovat uppopuita. nostaneet, ole siitä jatku- 48137: nostettaisiin vedestä. Vahinkoa joutuvat vasti kiinnostuneita. 48138: tällaisissa tapauksissa kärsimään puiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 48139: nostajat, jotka useinkin ovat uittoseutujen eduskunnan päätettäväiksi toivomuksen, 48140: vähävaraista. väkeä, joka ryhtyy uponnei- 48141: den tai uppoamistilassa olevien puiden nos- että hallitus antaisi kiireellisesti esi- 48142: toon toivossa saada pitää vaikealla ja vaa- tyksen vesilain muuttamiseksi siten, 48143: rallisellakin työllä pelastamansa puut. Puu- että uponneiden ja uppoamassa olevien 48144: tavarayhtiöiden ja uittoyhdistysten puiden uittopuiden nostajien oikeudet vedestä 48145: nosta.jille suoritta.mat korvaukset ovat kovin haltuunsa ottamiin puihin turvattai- 48146: siin. 48147: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 48148: 48149: Antti Kinnunen. Aleksi Kivia.ho. 48150: Heikki Mustonen. Aimo Laiho. 48151: Aarne Pulkkinen. Pauli Räsänen. 48152: 1113 48153: 48154: VU,105.- Toiv.al. N:o 465. 48155: 48156: 48157: 48158: 48159: I. Linna ym.: Helsingin seudun vesihuoltoon liittyvän Päi- 48160: jänne-suunnitelman lootimisen kiirehtimisestä. 48161: 48162: 48163: E d u s k u n n a ll e. 48164: 48165: Helsingin kaupunki on päättänyt ottaa Valtioneuvosto on määrännyt TVH :n tut- 48166: vesijohtolaitoksia varten vettä Karjaanjoen kimaan ja laatimaa•n suunnitelman Helsingin 48167: vesistöön kuuluvasta Hiidenvedestä. Tässä seutua varten. TVH pitää edullisempana. ve- 48168: tarkoituksessa on jo rakenteilla 12 km pitui- den ottamista Päijänteen suunnasta, josta 48169: nen kalliotunneli Hiidenveden ja Vantaan- veden saantimahdollisuudet ova.t parikym- 48170: joen vesistöön kuuluvan Sa:lmijä~ven välille. mentä kertaa suuremmat kuin Karjaanjoen 48171: Vedenottoon liittyvä katselmustoimitus on vesistöstä. Mainitun suunnitelman loppuun- 48172: parhaillaan käynnissä Karjaanjoen vesistö- saattaminen ja toteuttaminen olisi Helsingin 48173: alueella olevissa kunnissa. Vedenotto Hiiden- seudun kannalta kiireellinen ja välillisesti se 48174: vedestä tulee aiheuttamaan häiriöitä Länsi- vaikuttaisi siihen, että vedenotto Karjaanjoen 48175: Uudenmaan taloudellisessa kehityksessä, koska vesistöstä voidaan lopettaa. KGska: ns. Päijän- 48176: alueen omat vesivarat ovat rajoitettuja. Jo nesuunnitdman vesilain mukainen lupakä- 48177: nyt yritys aiheuttaa välitöntä va:hinJkoa sen sittely tulee vaatimaan runsaasti aikaa1 ja 48178: vuoksi, ettei tiedetä lopullisesti, kuinka suuri toteuttaminenkin useita vuosia, olisi suunni- 48179: mahdollinen vedenotto tulee olemaan ja mitä telmat joko Helsingin kaupungin tai valtion 48180: rajoituksia esim. jätevesien vesistöön johta- toimesta saatettava kiireesti lupR~käsittelyyn. 48181: miselle asetetaan. Lohjanseudun jätevesien Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 48182: johtaminen Lohjanjärveen tulee muodostu- nioittaen eduSkunnan hyvälksyttä,väJksi toivo- 48183: maan varsin haitalliseksi, mikäli veden juok- muksen, 48184: sutusta Hiidenvedestä oleellisesti supistetaan. 48185: Tämän haitan estämiseksi Lohjan seudun että haUitus kiirehtisi H els~ngin seu- 48186: kunnat ja teGllisuus joutuvat toteuttamaan dun vesihuoltoon liittyrän Päijänne- 48187: kalliita jätevesien jOhtamiseen liittyviä inves- suunnitelman laatimista, sen ves~'lain 48188: tointeja. Vedenotto Hiidenvedestä Helsingin mukaiseen lupakäsittelyyn saattamista 48189: suuntaan olisi näistä syistä G1tava vain tila- sekä lop1tllista toteutta.mista. 48190: päisratkaisu ja lopetettava jo 1970-luvun 48191: alkupuolella. 48192: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 48193: 48194: Ilmari Linna. Uuno Takki. 48195: Lars Lindeman. Matti Mattila. 48196: Esko J. Koppanen. 48197: 48198: 48199: 48200: 48201: 140 E 529/66 48202: 1114 48203: 48204: VII,106. - Toiv.al. N: o 466. 48205: 48206: 48207: 48208: Suortta.nen ym.: Määt·ämhasta su1tnnitelman laatimiseksi jä- 48209: tevesitunnelin rakentamisesta K~tusankoskelta Suomenlah- 48210: teen. 48211: 48212: 48213: E d u s k u 11 11 a 11 e. 48214: 48215: Kymijoki Kuusankoskelta Suomenlahteen vesialue jäisi: ulkomerelle ja olisi asiantun~ 48216: saa Kymenlaakson teollisuuslaitoksista ja tijain optimistisen käsityksen mukaan läpi- 48217: asutuskeskuksista jätevesikuormituksen, jo- mitaltaan n. 1.5 km ja pessimistisen käsi- 48218: ka ns. asukasvastineluvuilla ilmaistuna vas- tyksen muka:an n. 8 km. 48219: taa yli 4 milj. asukasta eli koko maan väki- Jätevesitunnelin suunnittelun tekee erit- 48220: lukua. Kymijoen jätevesiä puhdistetaan n~ täin kiireelliseksi se, että Kymenlaakson sa- 48221: kyisin jossain määrin, mutta ei läheskään moinkuin koko maan teollisuus- ja asutus- 48222: riittävästi. Jätevesien jatkuvasta johtami- taajamat hakevat parhaillaan vesioikeuk- 48223: sesta mainittuun vesistöön on ollut seurauk- silta lupia jätevesiensä johtamiseen vesis- 48224: sena kalakannan häviäminen ja uintimah- töihin. Kymenlaakson osalta on hakemuk- 48225: dollisuuksien loppuminen, sillä viimeisten sia vireillä n. parisen kymmentä; Lupaha- 48226: tutkimusten mukaan ei Kymijoen vesi enää kemusten yhteydessä joudutaan ratkaise- 48227: sovellu uimavedeksi!. Kun mainittu joki viT- maan m.m. rakennettavien vedenpuhdistus~ 48228: taa järvettömän alueen halki on siitä muo- laåtosten perusteet. Asiantuntijoiden käsi- 48229: dostunut sen varrella asuvien n. 100 000 tyksen mukaan jätevesitunnelin rakentami- 48230: henkilön lähin vesistö. Tästä syystä vesis- nen on puolta halvempi ratkaisu Kymen- 48231: tön merkitys virkistyskäyttöön sopivana on laakson jätevesikysymyksen hoitamiseksi 48232: valitettava menetys tälle väestölle. kuin vedenpuhdistuslaitosten rakentaminen. 48233: Kymijoen vettä joutuvat Kotkan kau- Tästä syystä olisi: ensin selvitettävä kaikki 48234: punki, Karhulan kauppala j·a mahdollisesti tunnelin rakentamiseen liittyvät kysymyk- 48235: myöhemmin Myllykosken ja Inkeroisten set ja sen jälkeen vasta ratkaista. em. lupa- 48236: asutustaajamat sekä jokivarren ja meren- hakemukset. 48237: rannikon teollisuus kallein kustannuksin Kun maataloushallituksell81 ei ole varoja 48238: puhdistama:an käyttövedekseen. Käsiteltävä tällaisen suunnitelman teettämiseen, olisi 48239: vesimäärä on noin 50 m3 js eli 6-7 kertaa tarkoitusta varten myönnettävä 200 000 48240: suurempi Helsingin vedenkäyttöä. mk :n suuruinen määräraha. 48241: Eräiden asiantuntijoiden käsityksen mu- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- 48242: kaan olisi koko Kymenlaakson jätevesikysy- nioitt81en eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 48243: mys järkiperäisemmin ja halvemmin kus- vomuksen, 48244: tannuksin ratkaistavissa rakentamalla tun- 48245: neli Kuusan<koskelta, Kouvolan, Myllykos- että hallitus ottaisi vuoden 1967 48246: ken, Inkeroisten, Anjalan, Karhulan ja Kot- tulo- ja menoarvioesitykseen 200 000 48247: kam; kautta mereen. Tunneli alkaisi Voik- markan suuruisen määrärahan suun- 48248: kaalta ja päättyisi yli 20 m syvyyteen me- nitelman tekemiseksi jätevesitunnelin 48249: reen Rankin saaren eteläpuolella. Kun Ky- rakentamisesta K uusankoskelta, Kou- 48250: mijoen jätevedet nykyisin. pilaavat Kotkan, volan, Myllykosken, Inkeroisten, An- 48251: Karhulan ja Pyhtään rannikkovedet, niin jalan, Karhulan Ja Kotkan kautta Suo- 48252: tunnelin rakentamisen johdosta pilaantunut menlahteen. 48253: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 48254: 48255: Sulo Suortta.nen. Mikko Kaarna. Yrjö Sinkkonen. 48256: 1116 48257: 48258: VII,107.- Toiv.al. N:o 467. 48259: 48260: 48261: 48262: 48263: V. Mattila ym..: Lisäyksestä vuoden 1966 tulo- ja mM~oar 48264: vioon Kyrkösjärven säännöstelysuunnitelmn laatimista t-'ar- 48265: ten. 48266: 48267: 48268: E d u s k u n n a ll e. 48269: 48270: Kyrönjoen · tulvasuojelua varten on val- ja -puhdistus. Seinäjoen kaupungin yleiska:a- 48271: tion toimestSJ alustavasti tutkittu 10-15 voo valmistuminen, Seinäjoen !kaupungin ve- 48272: mi:lj. m8 :n säännöstelyaltaan rakentamis- sivoimailaitolksen uusiminen, Seinäjoen lkehä- 48273: mahdollisuuksia Seinäjoen kaupungin alu- tien rakentaminen, Seinäjoen-Jll!lasjärven 48274: eella sijaitsevaan Kyrkösjärven maastoon. tiehanlklk:een suunnittelu, Seinäjoen taJ.viur- 48275: Kyrönjoen vesistön kuntoonpanoa ja sen heilUikeEirnksen laajentaminen selkä Törnålvän 48276: tSJrkoituksenmukaisen käytön edistämistä [uonnonpuiston ja uima;lan ik~hitt·äminen mat- 48277: varten Kyrkösjärven säännöstelyallas on kailutarkoituksia varten. 48278: erittäin tarpeellinen. Koska kuitenkin Kyr- Kyrkösjärven altaan tutkiminen on tie- 48279: kösjärven altaan yhteyteen liittyy useita ja vesirakennushallituksessa katsottu Ky- 48280: muitSJ rakennushankkeita, on välttämä- rön~oen vesistön kuntoonpanoa varten tar- 48281: töntä, että vSJltion toimesta tehtävä Kyr- koituksenmukaiseksi. Myös Seinäjoen kau- 48282: kösjärven allassuunnitelma sll!adaan val- punki pitää altaan rakentamista tarkoituk- 48283: miiksi ja va'h'Vistettua 'huomattSJvasti nope- senmukaisena ja kaupunki on jo antanut 48284: ammin kuin normaali käytäntö vesistöjen J7ksityisille suunnittelutoi:rnistoille vesihuol- 48285: kuntoonpanotöissä edellyttää. lon, voimalaitoksen ja yleiskaavan suun- 48286: Erityisesti Seinäjoen kaupungin useat ra- nittelut tehtäväksi siten, että ne sovitetaan 48287: kennushankkeet ovll!t siinä määrin sidotut yhteen Kyrkösjärven säännöstelyaltaan 48288: Kyrkösjärven 8Jllassuunnitelman valmistu- kanssa. 48289: miseen, että näiden hankkeiden riittävän Edellä olevan· perusteella 'esitämme edus- 48290: nopean ja asianmukaisen toteuttamisen kunnan hyväksyttäväksi toi'Vomuksen, 48291: vuoksi sekä päälileilkikäin. menon estämise!ksi 48292: olisi välttämätöntä Kyrkösjärven a.Uassuun- että hallitus antaisi eduskunnalle 48293: nitelman rpillrninoo vahvistaminen. TäHaisia esityksen riittävän suuren määrärahan 48294: •hanlktkeita, joiden Kyrirösjärven a:ltaan val- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1966 48295: mistumiseen <liittyvä 'Vii·pyminen uhba pa- tulo- ja menoarvioon Kyrkösjärven 48296: hasti häiritä Seinäjoen !kehittämistä, ovat säännöstelysuunnitelmmi· kiireellistä 48297: mm. seuraavat: Seinäjoen kaupungin ja laatimista varten. 48298: osittain myös sen ympäristön veden'hanlkinlta 48299: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 48300: 48301: Veikko Mattila. Bror Lillqvist. 48302: Pentti M'åki-Hakola. Akseli Roden. 48303: 1116 48304: 48305: VII,108.- Toiv.al. N:o 468. 48306: 48307: 48308: 48309: 48310: Tainio ym.: Tuonti- ja vientimaksun kantamisesta kuntien 48311: kehittämistä ja kunrumapitämistä 'L'arten. 48312: 48313: 48314: E d u s k u n n a ll e. 48315: 48316: Satrumism ja niihin liittyvien laitteiden yksin kannettavaksi. Samalla mainittu ko- 48317: sekä tullikamarien rakentamisesta ja niiden mitea korostaia sitä, että valtion olisi ny- 48318: kunnossa pidosta aiheutuvat kustannukset kyistä enemmän tuettava taloudellisesti sa- 48319: kunnille katsottiin aikoinaan korvantuvan tamarakennustoimintaa ja satamien kehit-- 48320: niille myönnetyllä tuulaakimaksun kanto- tä,mistä. Näin ei kuitenikaan Oil:e tapalhtu- 48321: oikeudella. Lisäksi on tulkittJu tuulaaki- nrut, varun viime vuosina on valtion suora- 48322: maksun olevan korvausta eräille kaupunki- nainen avustus kokonaan lopetettu. 48323: kunnille sellaisten v81ltion tehtävien suo- Satamien keh:i!ttämisestä ja niiden kun- 48324: rittamisesta johtuneista menoista, jotka nossapidosta kuitenkin enimmin hyötyvät 48325: maaseudulla kustantaa valtio. Kun tuu- niitä käyttävät. Näin ollen olisikin koh- 48326: laakimaksun perimisoikeus on supistettu tuullista, että satamien kehittämisestä ja 48327: käsittämään yksin'Omaan ulkomailta sata- kunnossapidosta johtuvista kustannuksista 48328: mien kautta tuotavia tavaroit31, ja kun si- joutusivat vastaamaan. niitä käyttävät yh• 48329: täkin on supistettu mm. maataJloustuottei- ti'Öt. Siksi olisri ryhdyttävä toimenpit~isiin 48330: den markkinoimisrahas1Jolailla, on tuulaaki- määrätynsuurui:sen tuonti- ja vientimaksun 48331: maksun kanto-oikeus v81l'sinkin vientisata- säätämiseksi, jonka satamia omistavat kun- 48332: mia kustantavien kuntiten osaltru menettä- nat saisivat pertä satamiensa kautta vie- 48333: nyt merkiitylksensä. dystä ja tuodusta tavarasta. Maksun suu- 48334: Merisatamakaupunkien satamamenot ovat ruudeksi voitaisiin määrätä 0,3-0,4 % vie- 48335: jatkuvasti olleet satamista saatuj'a tuloja dystä tavarasta. Tällaiseaa toimenpiteenä 48336: suuremmat. Saadut tulot eivät ole riittä- olisi merkitystä satamaolojen kehittämi- 48337: neet peittämään edes satamien kunnossa- seksi kansruinväliselle tasolle. 48338: pitokustannuksia. Laajennus- ja rakennus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 48339: työt sekä osittruin kunnossapitokustannuk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 48340: set ovat jääneet verovaroilla peitettäväksi. 48341: Vientisatamia rakentaneet ja niiden kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 48342: nosta huolehtivat kunnat ovatkin joutu- toimenpiteisiin tuonnista ja viennistä 48343: n~et; .taloudellisi<in vaikeuksiin. kannettavan määrätyn suuruisen mak- 48344: Vrultioneuvoston aikoinaan asettama sata- sun säätämiseksi, jonka satamia omis- 48345: maJkomitea esittikin mietinnössään, ettei sa- tavat kunnat saisivat periä . sata- 48346: tamien ralkentamisesta, niiden suorit~y miensa kehittämisestä ja kunnossapitä- 48347: vyn jatkuvasta kehittämisestä ja kunnossa- misestä johtuvien menojen peittämi- 48348: pidosta johtuvia taloudellisia rasituksia seksi. 48349: voida asettaa satamia ylläpitävien kuntien 48350: Helsingissä 28 pätvänä huhtikuuta 1966. 48351: 48352: Eino Tainio. Taisto Sinisalo. 48353: Anna-Liisa Tiekso. Martti Linna. 48354: Pekka Salla. Aleksi Kiviaho. 48355: 1117 48356: 48357: VII,109. - Toiv.al. N: o 469. 48358: 48359: Lagerroos ym.: Kunnallisten virkojen täyttämisestä määrä- 48360: ajaksi. 48361: 48362: E d u s k u n n a 11 e. 48363: Vfuneisen. vuosikymmenen _aikana .on kun- Nyt kuitenkin kunnallisvaltuustoi1ta ja 48364: tien ja kuntainliittoJen tehtävämäärä suu- muilta toimiala.staan vastuussa olevilta sekä 48365: resti kasvanut. Tämä kehitys on johtanut asianomaisen virkadlijan valinnan suoriita- 48366: kunnallisten vh·kailijoiden määrän huomat- neilta elimiltä puuttuu keinoja vrulvoa alais- 48367: tavaan lisääntymiseen. Sen seurauksena on tensa viranhaltijain työtä. Kunnalliset 48368: luottamusmiesten päätäntävalta suhteelli- määräykset; ja vi<rkasääntöjen säädökset ei- 48369: sesti vähenJtynyt. vät vastaa muuttuneita olosuhteita, ne te- 48370: Kunnallisten hallintotehtävien tehokas kevät monista virkamiehistä käytännössä 48371: hoito edellyttää, että tehtäviä suorittavat erottamattomia, vaikka: laki sisältääkin 48372: viranhaltijat ovat suoraan va.stuussa hei- muodollisen mahdollisuuden virkailijan erot- 48373: dät valinneelle kunnalliselle elimelle. Ny- tamiseen~ 48374: kyisin tämä va.stuu on monien johtavien Nämä olosuhteet ovat johtaneet virka- 48375: viranhaltijain osalta osittain muodollinen. valtaistumisen kasvamiseen -kunnallisilla 48376: Y.a:ltuusto voi vaJlirtJa yksinkertaisella enem- toimialoilla. Siirtä on ollut seurauksena 48377: mistöllä kaupungin-, kauppaJlan~ tai kun- kunnallisen palvelun tehon heikkeneminen 48378: nanjohtajan, mutta jos hän:e.t aiottaisiin ja luottamusmiesten merkityksen vähenty- 48379: virheiden tai kykenemättömyyden takia minen. Tilanteen pllll'antamisclOO. olisi tar- 48380: erottaa virastoon, tarvittaisiin erottamiseen peellista muuttaw kumiallislwkia niin, että 48381: kolmen. neljänneksen äänten enemmistön li- tärkeimmät kuntien ja kuntainliittojen vi- 48382: säksi vielä lääninhallituksen vahvistus. Mo- rat · ·täyte·ttäiSiin määräajaksi. Järjestely 48383: nien. muidenkin johtavien vi<ranhaltijain ei johtaisi kyvykkäiden ja tehtäviään tun- 48384: koodalla on vastaavia alistusmääräyksiä nollisesti hoitavien ·viranhaltijoiden vaih- 48385: erottamiseen nähden. Viime· vuosina on tumiseen, kosrka heidät voitaisiin valita. toi- 48386: eräissä kunnissa syntynyt vaikea.sti selvi- ntikauden päätyttyä uudelleen virkaansa. 48387: tettäviä erimielisyyksiä valtuustojen ja Sen sijaan kyvyttömät ja tehtävimsä so- 48388: johtavien vi<rkam:testen välillä. Asioiden veltum,~tomat henkilöt voitaisiin tarpeen 48389: hoito on vaikeutunut, kun nämä virkac vaatiessa erottaa ja he voisivat siirtyä teh- 48390: miehet ei-vät ole noudattaneet valtuuston täviin, johin he taipumustensa ja kykyjensä 48391: tekemiä päätöksiä ·eikä ole myöskään ollut puolesta paremmin soveltuvat. Näin voi- 48392: jäykkien erottamissäännösten takia mah- taisiin kunnallista: palvelua tehostaa ja 48393: dollisuutta erottaa heitä vira.staan. luottamusmiesten vastuuta ja merkitystä 48394: Usein perustella:an johtavien kunnallis- lisätä. 48395: vh·kamiesten palkkausta ja työolosuhteita Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 48396: järjesteltäessä ja: parannettaessa, että hei- eduskunnan päätettäväksi toirvo:i:nuksen, 48397: dät on saatettava työolosuhteissa samaan 48398: asemaan yksityisellä sektorilla talouselämän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 48399: palveluksessa olevien kanssa. Tämä perus- toimenpiteisiin kunnallislain muutta- 48400: telu pitäisi ottaa: huomioon myös vastuun miseksi niin, että tärkeimmät kunnal- 48401: ja asioiden tehokkaan hoidon osalta, ja liset virat täytettäisiin määräajaksi. 48402: rinnastus olisi ulotettava myös virkasuh- 48403: teen irtisanomiseen ja päättämiseen. 48404: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 48405: Paavo Lagerroos. Pekka Sila,nder. Veikko Saarto. Olavi J. Laine. 48406: Veikko J. Rytkönen. Lyyli Koskinen. Pekka Salla. Kaisu Weckman. 48407: Pauli Puhakka. Hugo Manninen. Siiri Lehmonen. Kauko Hjerppe. 48408: Aulis Ju'\i'ela. 48409: 1118 48410: 48411: VII,110.- Toiv.al. N: o 470. 48412: 48413: 48414: 48415: 48416: Laaksonen: Kunnallisten viranhaltijain ja. työntekijäin eläke- 48417: lain soveltamisalan laajentamisesta koskemaan kuntain 48418: omistamien osakeyhtiömuotoisten laitosten henkilökuntaa. 48419: 48420: 48421: E-duskunnalle. 48422: 48423: Vuoll:D'a 1964 säädetty kunnallisten vi- nallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä- 48424: ranhaltij-ain ja työntekijäin eläkelaki ra- kelakia muutettava siten, että myös sellai- 48425: joittaa pii<rimsä kuntien, kuntainliittojen set osakeyhtiöt, joiden jäseninä on yksin- 48426: tai näiden muodos~en yhdistysten pal- omaan kuntia, tulisivat lain soveltamis- 48427: veluksessa olevalt viranhaltijat ja . tyen- piiriin. 48428: tekijät. Tämän mukaisesti muut kuntien Edellä sanotuun viitaiten ehdotan kun- 48429: ja kuntainliittojen :Q!Uodostamat yhteisöt,. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 48430: kuten esim. osakeyhtiöt, joista. tyypillisim- vomuksen, 48431: piä ovat kuntie~ yhteiset sähkölaitokset, 48432: jäävät lain ~kopuolelle. Tällöin ei myös- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 48433: kään näiden laitosten henkilökunnalla ole toimiin kunnallisten 'f1iraahaltijain ·ja 48434: samoja eläke-etuja kuin muilla kuntien· tai työntekijäin eläkelain · muuttamiseksi 48435: kuntainliittojen palveluksessa olevilla. Kun siten, että sanottua. lakia tullatm 80- 48436: ei ole kohtuullista eikä tarkoituksenmukais- veltamaan, myös· se.Uaisttm osakeyhtiö- 48437: takaan, että työntekijäin eläke-etuudet riip- . muotoisten .laitosten, .henkilökun,taa"", 48438: puvat siitä,. mikä juridinen muoto on va- joiden, jii.semnä on yksinomaat~. ku?ttta 48439: littu kuntien yhteistoiminnalle, olisi kun. tai kun,tai""liittoja. 48440: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 48441: 48442: Mikko Laaksonen. 48443: 1119 48444: 48445: VII,111.- Toiv.al. N:o 471. 48446: 48447: 48448: 48449: 48450: Voutilainen ym: Pakollisen tapaturmavakuutuksen aikaansaa- 48451: misesta kunnallisille luottamustointen hoitajille. 48452: 48453: 48454: E d u s k u n n a 11 e. 48455: 48456: Tapaturmavakuutuslain mukaan on oikeus sa samaa sovellettava myös julkiseen yhdys- 48457: tapaturmakorvaukseen sillä, joka sopimuksen kuntaan, tässä tapauksessa kuntaan. 48458: perusteella, työntekijänä, vastikkeesta tekee Nykyisin on käytäntö jahtanut siihen, että 48459: toiselle, työnantajalle, tämän johdon ja val- useissa luottamustehtävissä joudutaan ole- 48460: vonnan alaisena. Tämä ei kuitenkaan koske maan melko usein ja ainakin syrjäseudulla 48461: kunnallisia luottamushenkilöitä, jotka voi- tekemään matkat hyvinkin kaukaa ja huono- 48462: daan lain mukaan pakottaa tehtäväänsä. jen yhteyksi·en takaa. Ta.paturman vaara on 48463: eri1koisesti matkoilla ja joskus se voi olla 48464: Kunnallisia luottamushenkilöitä on maas- mahdollista luottamustehtävää suoritettaessa- 48465: samme kymmeniätuharusia, jo y'ksistä.än ·kun- kin niin !kuin on joissakin tapauksissa 'käy- 48466: nallisvaltuutettuja on yli 10 000. Kunnallis- nyt. 48467: lwki edellyttää, että luottamustehtävään va- Kunnat ()Vat tiettävästi ottaneet vapaaeh- 48468: littu henkilö ei saa luottamustehtävästä muu- toisia vakuutuksia luottamushenkilöilleen, 48469: ta kuin varsin rajoitetuissa tapauksissa kiel- mutta käytäntö ei liene varsin yleistä eikä 48470: täytyä niin kuin kunnallislain 18 § säätää. siihen ole nimenomaista lakiin perustuvaa 48471: Lainsäätäjä on asettanut velvollisuuden kun- velvoitusta. Tämä epäkohta olisi korjåttava 48472: nan asukkaalle vastaanottaa ja hoitaa erilai- ja saatava lakiin perustuva velvoitus kunnille 48473: sia luottamustehtäviä, mutta on jättänyt huo- ottaa t111paturrmava:kuutus luottamushell'kilöil- 48474: mioon ottamatta kunnallisen elimen vastuun leen. 48475: esimerkiksi niissä tapauksissa, kun asianomai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 48476: nen luottamustoimen haltija joutuu tapatur- kunnan hyviiJksyttäväiksi toivomuksen, 48477: nian uhriksi joko itse tehtävässä, matkalla 48478: luottamustointa hoitamaan tai sieltä pois. että hallitus ryhtyisi ensi til&sa toi- 48479: Kun tapaturmavakuutuslwki asettaa työnan- menpiteisiin pakollisen tapaturmava- 48480: tajan velvolliserosi huolehtimaan työntekijäin kuutuksen aikaansaamiseksi kunnalli- 48481: mahdollisesta tapaturmasta, olisi ·periaattees- s~1le luottamustointen hoitajille. 48482: 48483: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 48484: 48485: U. B. Voutila.ines. Arvo Ahonen. Viljo Virtanen. 48486: Uljas Mäkelä. Antti 0. Pennanen. Veikko :Mattila. 48487: Lyyli Aalto. Margit Eskman. Pauli Burman. 48488: Eino Siren. Sinikka Luja. Aune Salama. 48489: 1120 48490: 48491: VU,112. - Toiv.al. N: o 472. 48492: 48493: 48494: 48495: 48496: Karpola. ym.: Entisten kunnanteiden kuttnossapitokustannuk- 48497: siin annettooan valtiontwun suurentamisesta. 48498: 48499: 48500: E d u s k u n n a ll e. 48501: 48502: Maamme tielainsäädäntö on ollut viime tion ja ku1man varoista. Annettu etu on siis 48503: vuosina ratkaisevien muutosten kohteel}a. En- osittain otettu pois. 48504: tisistä kunnanteistä on luovuttu ja näistä on Erikoisesti on syytä huomioida, että edellä 48505: muodostettu niin sanottuja paikallisteitä. mainittujen uusien .kustannusten maksajiksi 48506: Näiden paikallistiepäätöksen 'saaneiden teiden ovat joutuneet syrjäisten seutujen vähäva- 48507: osalta voidaankin 'katsoa kehityksen meruneen raiset kansalaiset. Tiheään asutuilla seuduilla 48508: ainwkin osittain eteenpäin. Sen sijaan niiden ei kovin paljon kunnanteitä ollutkaan ja jos 48509: entisten kunnanteiden osalta, jotka eivät ole oli, ne yleensä saivat paikallistiepäätöksen 48510: saaneet paikallistiepäätöstä, on kehitys ollut vilkkaamman henkilöliikenteen taikia. Kuiten- 48511: täysin päinvastainen. Kun kunnat on vapau- kin nekin syrjäseutujen entiset kunnantiet, 48512: tettu ensisijaisesta tienpitovelvollisuudesta, joita ei hyväksytty pai'kallisteiksi, ovat mo- 48513: on viimeksi mainitui'Sta teistä jouduttu muo- nissa tapauksissa verraten raskaasti liiken- 48514: dostamaan yksityisteitä ja näin ollen on jou- nöityjä, koska ne palvelevat paikallisina puu- 48515: duttu palaamaan vuosikymmenien takaiseen tavaran kuljetusteinä. Näin ollen olisikin kii- 48516: käy1;äntöön, j'osta jo kerran on käytännön reellisesti muutettava tielainsäädäntöä siten, 48517: hankaluuden ja epäoikeudenmukaisuuden että niiden entisten kunnanteiden, jotka eivät 48518: takia luovuttu. · ole saaneet paikallistiepä.ätöstä., .kunnossapito- 48519: Ne entiset kunnanrtiet, jotka eivät ole saa- kustannusten valtionavustusprosenttia suu- 48520: neet paikallistiepäätöstä on monissa tapauk- rennettaisiin ja lopusta vastaisi kunta. 48521: sissa jouduttu ja,kaanlaan tiey;ksiköilhin ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kUn- 48522: niille teille on poikkeuksetta jouduttu perus- nioittaen eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo- 48523: twmaan tiehoitokunta. Kunnossapitokustan- muksen, 48524: nuksista lain mukaan vastaa vain osittain 48525: valtio. Joissakin maalaiskunn.issa kustan- että hallitus kiireellisesti antaisi tie- 48526: nusten loppuosasta vastaa kunta, mutta suu- lainsäädäntöön selwiset muutosehdo- 48527: ressa osassa maalaiskuntia kunnat eivät voi tukset, että yksityisteiksi jääneiden 48528: heikon taloudellisen tilansa takia osallistua entisten kunnanteiden kunnoss.apito- 48529: kuin ko-vkeintaan osaan jäljelle jäävistä 'kus- kustannustern valtionavustusprosenttia 48530: tannuksista. Näin ollen osa kunnossapitokus- suurennettaisiin ja, ~ttä kunnossapito- 48531: tannuksista jää yksityisten vastattava,ksi, kustannusten bappuosasta vastaisi ko- 48532: vaikka aiemmin näidenkin teiden kunnossa- konaisuudessaan kunta .. 48533: pitokustannukset on suoritettu kokonaan val- 48534: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 48535: 48536: Reino Karpola. Mikko Volotinen. Erkki Baukipuro. 48537: Olavi Lahtela.. Eino Lottanen. Artturi .Tåmsen. 48538: Pentti Pekkarinen. Aulis Sileäkanga.s. Paavo Niinikoski. 48539: Veikko Baukirova. Pekka Vllmi. Ale Holopainen. 48540: Reino Kangas. Eino Bääskilahti. 48541: 1121 48542: 48543: VU,113.- Toiv.al. N :o 473. 48544: 48545: 48546: 48547: 48548: M. Mattila ym.: Määrärahasta yleisten teiden rakentamisesta 48549: maanomistajille aiheutuvien menetysten km·vaamiseksi. 48550: 48551: 48552: H d u s k u n n a 11 e. 48553: 48554: Yleisten teiden rakentaminen ja tiever- omistajien osalta vielä useilla vuosilla. 48555: koston kaikinpuolinen parantaminen on ta- Tällaista monia vuosia kestävää korvausten 48556: louselämän kehittämisen ja nopeasti lisään- odotusaikaa ei voida pitää oikeudenmukai- 48557: tyvän liikenteen joustavan sujumisen kan- sena niitä maanomistajia kohtaan, jotka 48558: nalta välttämätöntä. Näitä toimenpiteitä joutuvat luovuttamaan alueitaan teiden 48559: ei voida kuitenkaan suorittaa aiheuttamatta alle seurauksella, että oman elinkeinon har- 48560: taloudellisia menetyksiä ja haittaa niille joittaminen vaikeutuu monasti erittäin pa- 48561: maanomistajille, jotka joutuvat luovutta- hoihin jopa pahimmissa tapauksissa tila pirs- 48562: maan omistamaansa maata tietarkoituksiin. toutuu elinkelvottomaksi tai perheen asunto 48563: Nämä menetykset on tienpitäjän toimesta joudutaan purkamaan. 48564: maanomistajille korvattava. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 48565: Yleisiä teitä rakennettaessa maanomista- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 48566: jilta lunastettavista alueista sekä tien ra- vomuksen, 48567: kentamisesta johtuvista haitoista ja va- 48568: hingoista suoritettavat korvaukset muodos- että hallitus ottaisi vuoden 1967 48569: tavat vain vähäisen osan tien rakentami- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 48570: sesta aiheutuvista muista kustannuksista. suuren määrärahan yleisten teiden ra- 48571: Tästä huolimatta maanomistajat joutuvat kentamisesta maanomistajille aiheutu- 48572: odottamaan korvauksia monia vuosia. Mi- vien menetysten korvaamiseksi heti 48573: käli joku tietoimituksen piiriin kuuluvista alueen haltuunoton tapahduttua tapa- 48574: maanomistajista valittaa toimitusmiesten uksissa, joissa asianosaisen oikeus kor- 48575: antamasta korvauspäätöksestä, lykkäytyy vaukseen on ilmeinen. 48576: korvausten maksaminen kaikkien maan- 48577: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 48578: 48579: Matti Mattila. Pekka Vilmi. 48580: Hannes Paaso. 48581: 48582: 48583: 48584: 48585: 141 E 529/66 48586: 1122 48587: 48588: VII,114. -Toiv.al. H:o 474. 48589: 48590: 48591: 48592: 48593: K. Mattila ym.: V mth.M tielain mukaisten korvausten mak-- 48594: samisett. 'nOpeuttamisesta. 48595: 48596: 48597: H d u s kun n a 11 e. 48598: 48599: Vuoden 1958 alusta tuli voimaan laki Lisäksi se aiheuttaa monasti hankaluuksia 48600: yleisistä teistä. Uusi laki muutti huomat- uusien teiden suunnitteluvaiheessa, koska 48601: tavasti aikaisemmin voimassa olleen lain maanomistajat eivät haluaisi luovuttaa 48602: mukaista menettelyä korvausten maksamic. maataan tietarkoituksiin peläten, että tien 48603: sesta maanomistajille, jotka joutuvat luo- rakentamisesta aiheutuneista. menetyksistä 48604: vuttamaan omistamaansa maata tietarkoi- ja haitoista määrättävien korvausten mak- 48605: tuksiin. Ed puolilla maatamme on kuiten- saminen viipyy vuosikymmeniä. 48606: kin lukuisia sellaisia teitä joiden rakenta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 48607: minen on aloitettu ennen vuotta 1958 ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 48608: joista korvaukset on suoritettava vanhan 48609: lain mukaisesti, mutta joista korvaukset että hallituksen toimesta selvitettäi- 48610: on vielä maksamatta. Tämä on aiheuttanut siin kuinka paljon vanhan tielain mu- 48611: katkeTUutta maanomistajain keskuudessa, kaisia korvauksia on maanomistajille 48612: jotka ovat pahimmissa tapauksissa jopa maksamatta ja mitä olisi tehtävissä 48613: kymmeniä vuosia sitten joutuneet luovut. korvausten maksamisen nopeuttami- 48614: tamaan omistamaansa maata tietarkoituk- seksi. 48615: siin, mutta korvaukset ovat vielä saamatta. 48616: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 48617: 48618: Matti Mattila.. Pekka. Vilmi. 48619: Hannes Paaso. 48620: 1123 48621: 48622: VII,llö.- Toiv.al. N:o 475. 48623: 48624: 48625: 48626: 48627: Sileä.ka.ngas ym.: Toimenpiteistä ennakkokorvauksen suoritta- 48628: miseksi tiealueen ZuovuttajaZZe omaisuuden Zuovuttamisen 48629: yhteydessä. 48630: 48631: 48632: Ed uskunnaUe. 48633: 48634: Yleisten teiden rakent~isesta tai paran- vuoden 1898 pafukolunastusla:kia uudistetta- 48635: tamisesta johtuvien korvausten suorittaminen vaksi mm. siten, että :maanluovuttajalle olisi 48636: maanluovuttajille viipyy monissa tapauksissa maksettava ennakkokorvaus samanaikaisesti 48637: kohtuuttoman kauan. Korvausasiain käsitte- kuin hän joutuu luopumaan omaisuutensa 48638: lyä ja ratkaisemista viivästyttää maanmit- hallinnasta. Yastaava oikeudenmukainen muu- 48639: tausinsinöörien suuri työtaakka ja usein tos olisi saatava myös vuoden 1954 tielakiin, 48640: myös valitusten ruuhkautuminen eri oikeus- mikä edellyttäisi sitä, että lakiin otettaisiin 48641: asteisiin. nimenomaiset säännökset myös ennaJkkokor- 48642: Yleisistä teistä 21. 5. 1954 annetun lain vauksen arvioimista ja vahvistamista koske- 48643: 80 §:n 2 momentin nojalla voi tienpitäjä vasta menettelystä. Pakollinen enna:kon suo- 48644: harkintansa mukaan suorittaa ennakkokor- rittamisvelvollisuus olisi perusteltua senkin 48645: vausta, milloin asianosaisen oikeus korvauk- takia, että tiekorvaukset muodostavat vain 48646: sen saantiin on ilmeinen. Käytännössä on suhteellisen vähäisen osan tienrakennuskus- 48647: enna:kkokorvaulmia maksettu asuin- ja karja- tannuksista. 48648: talousrakennusten sekä liikerakennusten siir- Edellä olevan nojalla ehdotamme edus- 48649: tokustannuksista, mutta ei yleensä lainkaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 48650: maa-alueen luovutuksesta tai muista vahin- 48651: goista, jotka tien tekemisestä aiheutuvat. En- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi- 48652: nakkokorvausten merkitys on näin ollen jää- menpiteisiin yleisistä teistä annetun 48653: nyt varsin rajoitetuksi, koska lakimääräistä lain muuttamisesta niin, että tiealueen 48654: v;elvollisuutta niiden suorittamiseen ei ole luovuttajalZe suoritettaisiin ennakko- 48655: asetettu. korvaus samanaikaisesti kuin hä,n jou- 48656: Tässä yhteydessä on todettava, että viime tuu luopumaan omaisuutensa hallin- 48657: vuoden puolella valmistui ns. paklkolunastus- nasta. 48658: menettely.komitean mietintö, jossa ehdotetaan 48659: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 48660: 48661: Aulis Sileäkangas. Reino Kangas. Reino Karpola. 48662: Mikko Volotinen. Erkki Haukipuro. Atte Pakkanen. 48663: Pentti Pekkarinen. Paavo Niinikoski. Eino Sääslålahti. 48664: Tahvo ltönkkö. Pekka Vilmi. 48665: 1124 48666: 48667: VII,116.- Toiv.al. N: o 476. 48668: 48669: 48670: 48671: 48672: Haukipuro ym.: Paikallisteiden kustannusten jakoperusteita 48673: koskevan selvityksen kiirehtimisestä. 48674: 48675: 48676: E d u s kun n a.ll e. 48677: 48678: Yleisistä teistä annetun lain (243/54) 84- asettanut tielain t·arkistamistoimikunnan, 48679: 90 § : n perusteella jaetaan paikallisteiden jonka eräänä tehtävänä on sanottujen ikus- 48680: tekemisestä ja kunnossapidosta aiheutuvat tannustenjakoperusteiden uusiminen. Toimi- 48681: kustannukset valtion ja kuntien kesken. Mai- kunnan työstä ei tältä osin ole saatu tietoja 48682: nitut säännökset ovat sinä lyhyehkönä ai- eikä ehdotuksia liene jätetty. Asian tärkey- 48683: kana, jona niitä on sovellettu, osoittautuneet den vuoksi on vaikea ymmärtää sitä, ettei 48684: puutteellisiksi ja eräissä tapauksissa suoras- kysymystä ole käsitelty kiireellisemmin. 48685: taan kohtuuttomiin tuloksiin johtaviksi. Pai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- 48686: kallisteistä aiheutuvaa rasitusta ei ole onnis- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 48687: tuttu jakamaan kuntien kesken niiden talo11-- muksen, 48688: dellisen kantokyvyn edellyttämässä suhteessa. 48689: Useat kunnat ovatkin joutuneet anomaan että hallitus kiirehtisi tielain tarkis- 48690: valtioneuvostolta helpotusta puheena oleviin t.amistoimikunnan ehdotusta paikallis- 48691: kustannuksiin. Määrärahojen puutteessa ei teiden kustannustenjakoperusteiden 48692: näitä helpotuksia ole läheskään tarpeellisessa 'Osalta asettamalla toimikunnalle mää- 48693: laajuudessa voitu myöntää. Paikallisteiden räajan sekä ehdotuksen valmistuttua 48694: kustannustenjakojärjestelmä vaatisi kiireel- antaisi Eduskunnalle tarvittavan lain- 48695: listä uudistamista. Kulkulaitosten ja yleis- muutosesityksen. 48696: ten töiden ministeriö on useita vuosia sitten 48697: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 48698: 48699: Erkki Haukipuro. Veikko Haukirova. Aulis Sileäkangas. 48700: Heimo Linna. Matti Kekkonen. Reino Kangas. 48701: Paavo Niinikoski. Mikko Volotinen. Eino Sääskilahti 48702: 1126 48703: 48704: VII,117.-Toiv.al. N:o 477. 48705: 48706: 48707: 48708: 48709: Niemelä ym.: Kttntien vapauttamisesta paikallisteiden kun- 48710: nossapitovelvollisuudesta. 48711: 48712: 48713: Ed uskunnaUe. 48714: 48715: Uuden tielain ja Yksityistielain voimaan- nossapidosta ja raJk:entamisesta lankeaa huo- 48716: tulon järkeen uskottiin tieolojen nopeaan ko- mattava rasitus kunnille, vie'läpä niin, että 48717: hentumiseen. Maanteiden rakentaminen onkin köyhät, pinta-alaltaan suuret kunnat joutu- 48718: tapahtunut suhteellisen ripeästi lähinnä sen vat eniten kärsimään tästä velvoituksesta. 48719: johdosta, että niitä on tehty työllisyystöillä. Kuntien maksupakko on johtanut siihen, 48720: Sen sijaan paikallisteiden ja muiden pienem- että kunnat talousarviota laatiessaan ja suun- 48721: pien teiden rakentamisessa ei ole päästy nitellessaan kunnan alueen tiestön korjaamis- 48722: eteenpäin niin nopeasti kuin olisi dllut tar- toimenpiteitä, ovat pakotettuja seuraamaan 48723: peellista. Nyt onkin laskettu tarvittavan noin vain puhtaasti paikallistieosuuksiensa kun- 48724: 40-50 miljoonaa markkaa, jotta jo suunni- nossapitomahdollisuuksia. Tällöin yksityistei- 48725: teltujen ja suunnitteilla olevien paikallistei- den avustus- ja rakentamistoimenpiteet siir- 48726: den rakentamisesta selvittäisiin. Tähän sum- tyvät vuodesta toiseen. Tämän johdosta näyt- 48727: maan eivät sisälly vielä asutushallituksen tääJkin olevan aiheellista, että paikallisteiden 48728: alaiset asutustiet ja muut yksityistiet, mikä -joita on nykyään vajaat 30 00 km- talou- 48729: on todistus määrärahojen pienuudesta. dellinen vastuu siirretään kokonaisuudessaan 48730: Vaikka nykyinen tielainsäädäntö tuntee valtion hoidettavaksi. Vain tällä tavalla voi- 48731: vain käsitteet "yleinen tie" ja "yksityinen daan tehdä oikeutta syrjäisten vähävaraisten 48732: tie", ei jako käytännössä oiekaan näin yksi- seutujen tieolojen kehittämiselle. 48733: selitteinen. Yleisten teiden ryhmässähän on Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 48734: vielä jako maanteihin ja paikallisteihin. Sa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 48735: moin yksityistiet jakaantuvat vielä moneen 48736: eri ryhmään. On myös tunnettu tosiasia, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 48737: käytännössä paikallistiet palvelevat yleistä toimenpiteisiin kuntien vapauttami- 48738: tarvetta siksi laajasti, että ne ovat milteipä seksi paikallisteiden kunnossapitokus- 48739: kaikkialla maanteihin rinnastettavia. Tällöin tannuksista. 48740: on epäoikeudenmukaista, että näiden kun- 48741: Helsingissä 27 päivänä huhtiikuuta 1966. 48742: 48743: Esu Niemelä. Eino Sääskilahti Paavo Niinikoski. 48744: Aaro Lintilä. Eemil Partanen. Yrjö Sinkkonen. 48745: Heimo Linna. Aulis Sileäka.ngas. Sulo Suorttanen. 48746: Leo Häppölä. Matti Kekkonen. Eino Räsänen. 48747: V. J. Sukselainen. Ale Holopainen. Pekka Vilmi. 48748: Veikko Haukirova. 48749: 1126 48750: 48751: VII,118.- Toiv.al. N: o 478. 48752: 48753: 48754: 48755: 48756: Niemelä ym.: Määrärahasta yksityisteiden avustusten suorit- 48757: tamiseksi täysimääräisinä. 48758: 48759: 48760: Ed uskunnaUe. 48761: 48762: Yksityistielakia voidaan pitää pienteiden Kun ensisijaiSena avustetJtavana on pidetty 48763: kannalta tyydyttävänä. Sen mukaan voidaan paikallisteitä, ovat yJksityiset tiet joutuneet 48764: sa;ada valtionavustusta tien tekemiseen ja kärsimään myös tästä. Yksityisteiden avustus- 48765: kunnossapitoon. Avustukset ovat kuitenkin ja rakentamistoimenpiteet ovat siirtyneet 48766: olleet liian pieniä, niitä on maksettu alhaisim- vuodesta toiseen. Tämän vuoksi ylksityisten 48767: pien proseruttimäärien mukaan, ja viime teid-en osalta ei tapahdu riittävää edistystä, 48768: vuonna kdko tarkoitukseen käytetyn määrä- vaikloo. laki näiden rakentamisesta on ollut 48769: rahan suuruus oli vain 1,8 miljoonaa mark- valmiina jiO monta vuotta ja tieratkaisut kun- 48770: kaa ja kuluvan vuoden budjetissa siihen on nissa ovat jonossa odotuslistal~a. Yksityistie- 48771: varattu 2,5 milj. markkaa. Lain mukaan rasitus koskee !kaikkein pahimmin juuri syr- 48772: avustusta voitaisiin antaa aina 90 prosenttiin jäseuduilla ja pitkien välimatkojen päässä 48773: saakka, mutta käytännössä tällaisiin prosent- a;suvia kansalaisia ja heidän toimeentuloaan. 48774: tilukuihin ei ole päästy. Viime vuonna yksi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus- 48775: tyistieavustusta saaneiden teiden pituus oli kunnan hyväksytltävälksi toivomuksen, 48776: 20 400 kilometriä. 48777: Erityisen ankarana taloudellinen ll'asitus on että hallitus ottaisi vuoden 1967 48778: painanut niiden entisten kylä- ja kunnan- budjettiesitykseen ni~n suuren määrä- 48779: teiden käyttäjiä, joita teitä ei ole otettu pai- rahan yksityisteiden avustamiseen, että 48780: kallisteiksi. Niitä tosin ei ole paljon, mutta lain mukaiset avustukset voitaisiin suo- 48781: ne jakaantuvat maantieteellisesti epätasai- rittaa täysimääräisinä. 48782: sesti. 48783: Helsingissä 27 päivänä !huhtikuuta 1966. 48784: 48785: Esu Niemelä. Eino Sääskila.hti. Matti Kekkonen. 48786: Aa.ro Lintilä. EemU Partanen. Sulo Suorttanen. 48787: Heimo Linna. Aulis Sileäkangas. Eino Räsänen. 48788: V. J. Sukselainen. Pa.a.vo Niinikoski. Pekka Vilmi. 48789: Leo H'å.ppölä. Yrjö Sinkkonen. Veikko Hanhirova.. 48790: A. Holopainen. 48791: 1127 48792: 48793: VII,119.-Toiv.al. N:o 479. 48794: 48795: 48796: 48797: 48798: Pekkarinen ym.: Yksityistielain muuttamisesta. 48799: 48800: 48801: E d u s k u n n a 11 e. 48802: 48803: SOitien jälkeen maamme tielainsäädäntö on kunnissa on vain muutama lyhyt paikallistie. 48804: kehitetty pitkälle peittäen ehkä 90% !kaikesta Sitäpaitsi lainsäädärutöä uusittaessa huonon- 48805: tarpeesta. Lakien toteuttaminen käytännössä nettiin jo saavutettuja etuja palautettaessa 48806: tuottaa kuitellikin vakavia j.a usein ylivoimai- esim. eräitä kunna~ ja kyläteitä yksityisibi 48807: sia vaikeuksia syystä, että organisatiossa on osakkaita rasittavi:ksi yksityisteiksi. 48808: puutteellisuuksia ja tiemäärärahojen jako on Lukuisat pienemmätkin tiemme ovat jo ny- 48809: täysin epäoikeudenmukainen. Kuntia kovin kyään tävkeitä yleisen liikenteen, erityisesti 48810: epätasaisesti ·:vasittava paikaJllistielaitos olisi raskaan puutavara'liikenteen kannalta, että 48811: siirrettävä kokonaan valtion !k:ustannettavaksi. tässä suhlteessa niillä on täysin paikallistien 48812: Ei voi olla oikein se, että joissakin kunnissa mevkitys. Lisäksi olisi otettava huomioon epä- 48813: liikenne voidaan hoitaa pääasiassa maantie- tasaisesti jakautunut kuntien ja yksityisten 48814: verkostolla ja joissakin suurissa syrjäisissä kansalaisten rasitus tielaitoksemme ylläpitä- 48815: pitäjissä kuntaa on rasittamassa pääasiassa misessä. 48816: paikallis- ja ytksityi.stieyerkosto. Tieverkoston Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme 48817: tasapuolinen kehittäminen maassamme on en- kunnioittaen ,eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 48818: siarvoisen tärkeä yhtä hyvin eteläisille kuin vomuksen, 48819: pohjoisillekin maakunnille ja senvuolksi v;al- 48820: tiovallan on nyt vihdoinkin järjestettävä oh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 48821: jeiHa viranomaiset arvostamaan, :kJehittämään toimewpiteisiin yksityistiela~n muutta- 48822: ja suunnittelemaan nykyistä tasapuolisemmin miseksi siten, että kaikki entiset kun- 48823: myös pienempiä teitä. nan- ja kylätiet sekä ne yksityiset 48824: Paikallistie:vasitus lainsäädännöstä johtuen tiet, joilla on kauttakulkU- ja muuta 48825: on jakaantunut todella räikeän epätasaisesti huornattavampaa liikenteellistä merki- 48826: silitä syystä, että lukuisissa kunnissa paikal- tystä muutettaisiin paikallisteiksi. 48827: listeitä on jopa yli 100 km kun taas toisissa 48828: Helsingissä 28 päivänä !huhtikuuta 1966. 48829: 48830: Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö. Juuso Bä.ikiö. 48831: Mauno Pohjonen. Esu Niemelä. K. F. Haapasalo. 48832: Reino Karpola. Ale Holopainen. Sylvi Balinen. 48833: Aaro Lintilä. 48834: 1128 48835: 48836: VII,120.- Toiv.al. N:o 480. 48837: 48838: 48839: 48840: 48841: Pohjonen ym.: Kunn~, kylä- ja asutusteiden muuttamisesta 48842: yksityisteiksi johtuvien kustannusten järjestämisestä. 48843: 48844: 48845: Ed uskunnaUe. 48846: 48847: Laki yksityisistä teistä on annettu 15 päi- tyistielaki ei johtaisi yksityisten kansalaisten 48848: vänä kesäkuuta 1962. Sen piiriin ovat siir- oikeuksien kaventamiseen ja tierasitusten 48849: tyneet myöskin ne kunnan-, kylä- ja asutus- nousuun, olisi lakia tältä osin tarkistettava 48850: tiet, jotka eivät ole tielain voimaanpanolain siten, että 'kaikki entiset kunnantiet, joita 48851: mukaisessa järjestyksessä muuttuneet vähäi- ei ole otettu paikallisteiksi, vaan siirtyneet 48852: sen li:i.kenteellisen merkityksensä vuoksi pai- yksityisteiksi, ostettaisiin paikallisteiksi sa- 48853: kallisteiksi. Näitä teitä lienee maassamme moilla ehdoilla kuin muutkin pa:i.kallistiet. 48854: noin 3 000 km eli noin 10 prosenttia niiden Myös useiden kylä- ja austusteiden siirtymi- 48855: teiden määrästä, jotka on siirretty paikkai- nen yksityisteiksi on lisännyt yksityisten 48856: listeiksi. Näin ollen mm. monet kunnan tiet, syrjäseutujen kansalaisten rasituksia. Tämä 48857: joista kunta on aiemmin pitänyt huolta, jou- 48858: 1 48859: ei ole oikeudenmukaista. Siksi yksityis- 48860: tuvat uuden tielain perusteella jälleen yksi- tiela:kia on tarpeellisilta osin tarkistettava. 48861: tyisten huollettaviksi. Nämä tiet voivat saada Edellä mainittuun viitaten ehdotamme 48862: valtion apua, mutta se on yleensä melko vä- eduskunnan hyväJksytt1iväksi toivomuksen, 48863: häinen. Kunnan avustuksia yksityisteille on 48864: yleensä myös myönnetty, mutta niiden määrä että hallitus esittäisi mahdollisim- 48865: on ollut kovin vaatimaton. Se, kuinka paljon man pian lakia yksityisistä teistä niin 48866: kunta myöntää avustusta yksityiselle tielle muutettavaksi, ettei entisten kunnan-, 48867: ja myös ne ehdot, joita kunta asettaa avus- kylä- ja asutusteiden muuttuessa yksi- 48868: tuksen saamiselle, ovat kunnan vapaasti har- tyisteiksi näiden teiden osakkaiden ra- 48869: kittavissa. Laki ei velvoita kuntia entisen situkset- entisestään lisää,nny. 48870: kunnantien 'kunnossapitoon. Jotta uusi yksi- 48871: Helsingissä 20 päivänä huhti:kuuta 1966. 48872: 48873: Mauno Pohjonen. Artturi .Tämsen. 48874: Eino Lottanen. Paavo Niinikoski. 48875: Sylvi Sa.imo. 48876: 1129 48877: 48878: VU,121.- Toiv.al N: o 481. 48879: 48880: 48881: 48882: 48883: Luja ym.: Tieliikenneasetuksen 17 § :n 6 momentin selventä- 48884: misestä. 48885: 48886: 48887: Ed uskunnaUe. 48888: 48889: Vuonna 1957 annetun tieliikenneasetuksen Myös ajoneuvon pysähdyttäminen tällai- 48890: 17 §: n 6 momenrtin mukaan ajoneuvon, joka sissa risteyksissä saa usein naurettavia piir- 48891: tulee muunmuassa yksityiseltä tieltä yleiselle teitä ja aiheuttaa vaaraa:kin muulle liilk:en- 48892: tielle tai kadulle, on pysähdyttävä ja väis- teelle. Nimittäin vain erittäin harvat henki- 48893: tettävä sitä, joka kulkee yleisellä tiellä tai löt voivat omalla:kaan paikkakunnalla olla 48894: kadulla. Niinikään on sen, joka aikoo ylei- tietoisia liikenneväylien oikeudellisesta luon- 48895: seUä tieltä tai kadulta kääntyä yksityiselle teesta vieraspaikkakuntalaisista puhumatta- 48896: tiielle, väistettävä jokaista muuta tiellä ikul- kaan. 48897: kevaa. Kyseistä säännöstä olisikin mielestämme 48898: Yksityisen tien käisite oli melkoisen suppea selvennettävä siten, että säännös vastaisi al- 48899: j,a selkeä, kunnes vuoden 1963 alusta tuli kuperäistä tarkoitustaan ja vastaisi sitä, mi- 48900: voimaan yksityistielaki, jolloin mm. suurin ten tavallinen ihminen jokapäiväisessä elä- 48901: osa kyläteistä, jotJka siihen osti olivat olleet mässään käytännössä menettelee ja miten 48902: yleisiä teitä, muuttuivat yksityisiksi teiksi. hänen voidaan olettaa normaalisti käyttäy- 48903: Tästä on ollut seurauksena paitsi sekavuutta tyvän ja menettelevän liikenteessä. Kysymyk- 48904: tieliikenneasetuksen mainitun kohdan tulkin- sessä olevassa säännöksessä voitaisiin esimer- 48905: nassa myös mahdottomia tilanteita liiken- kiksi käsite yksityinen tie korvata määritel- 48906: teessä, kun yksityistielain mukainen yksityi- mällä tonttiliittymä tai siihen verrattava, jol- 48907: sen tien käsite on hyvin laaja. Esime:vkiksi loin ajoneuvon tullessa tonttiliittymästä tai 48908: alueella, jolla asema- tai rakennuskaavaa ei siihen verrattavasta yleiselle tielle tai ka- 48909: ole vahvistettu eikä näin ollen liikenneväyliä dulle on pysähdyttävä. 48910: luovutettu yleiseen käyttöön, on teon rangais- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 48911: tavuus ja syyllisyys liikennerikkomukseen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 48912: johtunut vain siitä, onko asianomainen tul- 48913: iut yleiselle tielle sellaiselta liikenneväylältä, 48914: jota ei vielä ollut luovutettu yleiseen käyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 48915: töön katuna tai rakennuskaavatienä, täysin tieliiken;neasetuksen 17 §:n 6 momen- 48916: siitä riippumatta, vaikka asianomainen olisi tin muuttamiseksi siten, että sen alku- 48917: tullut oikealta ja asiallisesti samanarvoiselta peräinen tarkoitus yksityisen tien kä- 48918: liikenneväylältä, ja yleistä tietä kulkeneen sitettä koskevalta osalta tulisi sään- 48919: olisi tullut väistää, mikäli toinen väylä olisi nöksessä lausutuksi ja selvennetyksi. 48920: ollut luovutettu yleiseen käyttöön. 48921: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 48922: 48923: Sinikka Luja. Valde Nevalainen. 48924: Lauri Kantola. Olavi Saarinen. 48925: Kaarlo af Heurlin. Meeri Kalava.inen. 48926: Pekka Salla. Olli J. Uoti. 48927: 48928: 48929: 48930: 142 E 520/66 48931: 1180 48932: 48933: vn,122.- Toiv.al. N: o 482. 48934: 48935: 48936: 48937: 48938: Knuuttila: Toimenpiteistä liikenneturvallisuuden parantami- 48939: seksi. 48940: 48941: 48942: Ed uskunnaUe. 48943: 48944: Viime vuonna !kuoli maassamme liikenne- kasvatuksen tehostaminen. Viimeksi mainittu 48945: onnettomuuksissa noin 1000 henkilöä. Julki- tulisi voida sisällyttää !kaikkien koulujen 48946: suudessa esitettyjen ennusteiden mukaan opetusohjelmiin palkollisena. Kun edellä mai- 48947: kuolee tai loU!kkaantuu tulevan kahdenkym- nitut toimenpiteet eivät lisäisi valtion me- 48948: meoonviiden vuoden kuluessa noin joka kym- noja ja niiden myönteinen vahtus on jo 48949: menes !kansalainen 'liikenneonnettomuuksissa. tutkimuksilla todettu,· olisi edellä mainittui- 48950: Kun liikenneonnettomuuksien luku maas- hin toimenpiteisiin !kiireellisesti ryhdyttävä. 48951: samme on suhteellisesti suurempi !kuin mo- Edellä mainittuun viitaten ehdotan edus- 48952: nissa muissa Suomen verrattavissa maissa kunnan hyväksyttäväimi rtoivomukisen, 48953: moottoriajoneuvoj,en määrään verrattuna, on 48954: maassamme nähdäkseni aihetta ryhtyä kaik- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 48955: kiin sellaisiin lkohtuullisiin toimenpiteisiin, toime;npiteisiin liikenneturvallisuuden 48956: joilla tilannetta voitaisiin parantaa. Tällai- parantamiseksi määräämällä yleisen 48957: sia toimenpiteitä ovlllt yleisen kattonopeuden kattonopeuden ainakin alemp~'luokkai 48958: määrääminen, kuten on !kaikissa Yhdysval- sille yleisille teille, tehostamalla liiken- 48959: tain osavaltioissa kolmea lukuunottamatta nevalvontaa ja lisäämällä liikennekas- 48960: julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan, vatuksen koulujen opetusohjelmiin. 48961: liikennevalvonnan tehostaminen ja lii:kenne- 48962: He1singissä 28 päivänä hU'htikuUita 1966. 48963: 48964: Sakari Knnuuttila. 48965: 1181 48966: 48967: VII,123. -Toiv.al. N:o 483. 48968: 48969: 48970: 48971: 48972: T. Salo ym.: Maantieliikenteen valvonnan tehostamisesta. 48973: 48974: 48975: Ed uskunnaUe. 48976: 48977: Liikenneonnettomuustilanne maanteillä on säämistoimenpiteet ovat johtaneet hämmäs- 48978: kuluvana talvena muodostunut lähes katas- tylttäviin putoamisiin kolarill:näärissä. 48979: trt>faaliseksi. Onnettomuuksien maara on Tilannetta Suomessa kuvaa se tosiasia, että 48980: kasvanut ennakolta edellytettyä nopeampaa vai'ktka liikenne on kasvanut ikymmenkertai- 48981: vauhtia. Mitään suunnanmuutosta kehityk- sesti, on vwlwvien viranomaisten määrä suu- 48982: sessä ei ole odotettavissa. Päinvastoin kerto- rin piirtein ennallaan. Suomen maanteillä, 48983: vat alustavat tiedot esimerkiksi helmi- ja j·oita on n. 70 000 kilometriä, liikkuu päivit- 48984: maaliskuulta, että niin !hyvin kuolonuhrien täin keskimäärin 40 liikennettä v<a:lwvaa au- 48985: kuin uhrien yleensädrin määrä on voimistu- topartiota. 48986: v<assa kasvussa. Liikennevalvonta on eräs poHisitoimenpide, 48987: Tilanteen hoitamiseksi tarviitaan monia joka sellaisenaan ei ole pelkästään miellyt- 48988: pitkän tähtäyksen toimenpiteitä. Investoin- tävä liikennevälineitä käyttäville. On kui- 48989: nit teiden parantamiseen on saatava seuraa- tenkin osoittautunut, että liikennevalvonnan 48990: maan liikenteen kasvua. On voitava tehostaa ennaJkkoehkäisevä va:hlrutus on erittäin suuri. 48991: koulutust·a. On witava tehostaa kasvatustoi- Näkyvä valvonta rauhoittaa liikennettä ja 48992: mintaa. Emme kuitenkaan voi turvata yksin pa!kottaa sen pienen vähemmistön liikennöi- 48993: viitatunlaisiin pitkän tähtäyksen toimenpitei- jistä, joka ei halua piitata määräysten nou- 48994: siin. On tehtävä voitava tilanteen nopeaksi dattamisista, käyttäytymään oi!kein ja kun- 48995: pa:rantamisetksi. Tällaisista kiireellisistä toi- nollisesti. 48996: menpiteistä ylivoimaisesti tärkein on liiken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 48997: nevalvonnan lisääminen. On saatava lisää nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi seu- 48998: kalustoa. On saatava lisää !henkilö/kuntaa lii- raavan toivomuksen. 48999: kennJettä vailvomaan. 49000: Muiden maiden esimerkit osoittavat, että että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin toi- 49001: lisäämällä liikennevalvontaa saadaan onnet- me,npiteisiin maantieliikenteen valvon- 49002: tomuuslukujen kasvu oleellisesti !hidastettua. nan oleelliseksi tehostamiseksi. 49003: Viimeksi Ruotsissa suoritetut valvonnan Ii- 49004: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 49005: 49006: Tuure Salo. Irma. Karvikko. Pirkko Aro. 49007: 1132 49008: 49009: VU,124.- Hemst.mot. N: o 484. 49010: 49011: 49012: 49013: 49014: KuU m. fl.: Angående ökning av rörliga polisens resurser i 49015: och för ökad trafiksäkerhet. 49016: 49017: 49018: T i 11 R i k s d a g e n. 49019: 49020: Trafikolyckorna ökar i antal i vårt land I vårt land är möjligheterna till en effek- 49021: och utgör i detta nu ett av vårt samhälles tiv, synlig trafikkontroll alldeles för små. Den 49022: största problem. År 1955 omkom 498 persO- rörliga polisen, på viiken kontrollen av lands- 49023: ner i trafikolyckor medan tio år senare, år vägstrafiken ankommer, har ca 800 befatt- 49024: 1965, antalet hade ökat med över 100 % till ningshavare isin tjänst. Antalet är detsamma 49025: över 1 000 st. Motsvaranle ökning gäller även som år 1949. Rörliga polisens bilpark uppgår 49026: vad beträffar person- och materielskador. till 120 personbilar och 32 motorcyklar. Av 49027: Trafikolyckorna medför lidanden och ekono- dessa har endast 22 bilar och 8 motorcyklar 49028: miska svårigheter för ett ständigt ökande an- avdelats för det trafiktäta Nylands Iän. 49029: tal personer. Trafikolyckorna medför även Med dessa knappa resurser kan rörliga poli- 49030: ökade trafikförsäkdngsavgifter för den en- 8en inte bedriva modern, synlig trafikkont- 49031: skilde medborgaren, ty dessa avgifter måste roll och de8S möjligheter att reda upp trafik- 49032: höjas i den utsträckning ersättningarna i stockningar, att leda den ö'kande helgtrafi- 49033: samband med olyckor kräver större insatser ken o.a. liknande uppgifter är begränsade. 49034: av försäkringsbolagen. För samhället bety- År 1955 hade vi i vårt land 198 815 bilar 49035: der de ökade trafikolyckorna förutom vård- och motorcyklar medan siffran år 1965 var 49036: kostnader o.dyl. minskade skatteintäkter då 621 277 st. År 1970 berä'knas denna motor- 49037: flere av de skadade helt eller delvis mister sin fordonspark ha stigit till över en miljon en- 49038: arbetsförmåga. heter. En ö'kad trafiksäkerhet är därför ett 49039: De åtgärder som man hittills i vårt land av de mest angelägna problemen under den 49040: har vidtagit för att öka trafiksäkerheten har närmaste tiden. En allsidig utredning av möj- 49041: inte varit tillräckliga. Ett exempel på mo- ligheterna att åstadkomma en förbättring på 49042: derna åtgärder är den i Sverige förrättade detta område är därför en uppgift som 49043: s.k. Mälarundersökningen år 1965. Denna un- brådskar. 49044: dersökning visade att den synliga trafikkont- Med hänvisning till vad som ovan anförts 49045: rollen hade en lugnande inverkan på trafi- föreslås vördsamt att riksdagen ville besluta 49046: ken. Man ökade den synliga trafikkontrollen hemställa, 49047: på några vägsträckor till det tredubbla un- 49048: der två månader medan man på en kontroll- att regeringen i skyndsam ordning 49049: sträcka bibehöll normal trafikkontroll. På de måtte undersöka möjligheterna att öka 49050: effektivare kontrollerade sträckorna sjönk de den rörliga polisens resurser i syfte att 49051: svåra trafikolyckorna med 66 % medan de öka trafiksäkerheten varvid särskild 49052: under samma tid ökade med ca 30 % på kont- uppmärksamhet borde fästas vid rör- 49053: rollsträckan där endast normalkontroll ut- liga polisens möjligheter «tt fullgöra 49054: fördes. en effektiv synlig trafikkontroll. 49055: Helsingfors den 22 april 1966. 49056: Magnus KuU. Victor Procop6. 49057: Henrik Westerlund. Carl Olof Tallgren. 49058: Ingvar s. Melin. 49059: 1133 49060: 49061: VU,124.-Toiv.al. N:o 484. 49062: Suomennos. 49063: 49064: 49065: Kull ym.: Liikkuvan poliisin voimavarojen lisäämisestä liiken- 49066: neturvallisuuden parantamiseksi. 49067: 49068: E d u s kun n a U e. 49069: 49070: Liikenneonnettomuuksien luku maassamme Meidän maassamme tehokkaan näkyvän 49071: nousee ja tällä haavaa ne ovat yhteiskun- liikenteenvalvonnan mahdollisuudet ovat 49072: tamme suurimpia ongelmia. Vuonna 1955 me- aivan liian vähäiset. Liikkuvalla poliisilla, 49073: netti 498 ihmistä henkensä liikenneonnetto- jonka tehtäviin maantieliikenteen valvonta 49074: muuksissa ja kymmenen vuotta myöhemmin kuuluu, on palveluksessaan noin 800 toimen- 49075: eli vuonna 1965 uhrien luku oli noussut yli haltijaa. Lukumäärä on sama kuin vuonna 49076: sadalla prosentilla eli yli 1 OOO:een. Vastaava 1949. Liikkuvan poliisin ajoneuvokanta on 49077: lisäys on tapahtunut myös henkilövahinkojen 120 henkilöautoa ja 32 moottoripyörää. 49078: ja aineellisten vahinkojen kohdalla. Liikenne- Näistä on vain 22 autoa ja 8 moottoripyörää 49079: onnettomuudet aiheuttavat yhä enenevälle määrätty vilkasliikenteiseen Uudenmaan lää- 49080: määrälle ihmisiä kärsimyksiä ja taloudellisia niin. Niin niukoin voimava:r:oin liikkuva po- 49081: vaikeuksia. Yksityiselle kansalaiselle niistä liisi ei voi toimittaa nykyaikaista, näkyvää 49082: koituu myös suurempia liikennevakuutus- liikenteenvalvontaa ja sen mahdollisuudet 49083: maksuja, sillä näitä maksuja on korotettava selvittää liikenteen ruuhkautumia, ohjata li- 49084: samassa määrin, kuin onnettomuuksista ai- sääntynyttä liikennettä pyhäisin ja hoitaa 49085: heutuvat korvaukset vaativat suurempia suo- muita tämän tapaisia tehtäviä ovat rajoite- 49086: rituksia vakuutusyhtiöiltä. Yhteiskunnan tut. 49087: kannalta lisääntyvät liikenneonnettomuudet Maassamme oli vuonna 1955 198 815 autoa 49088: tietävät paitsi hoitokustannuksia ym. myös ja moottoripyörää vastaavan luvun vuonna 49089: vähentyneitä verotuloja useiden vahingoittu- 1965 ollessa 621 277. Arvioidaan, että tämä 49090: neiden menettäessä työkykynsä joko koko- moottoriajoneuvokanta vuonna 1970 on nouS- 49091: naan tai osittain. sut yli miljoonan yksikön. Sen vuoksi li- 49092: Toimenpiteet, joihin maassamme tähän sätty liikenneturvallisuus on lähiajan tär- 49093: mennessä on ryhdytty liikenneturvallisuuden keimpiä ongelmia. Mahdollisuuksien kaikin- 49094: lisäämiseksi, eivät ole olleet riittäviä. Esi- puolinen selvittäminen parannuksen aikaan- 49095: merkkinä nykyaikaisista toimenpiteistä on saamiseksi tällä alalla on niin ollen kiireelli- 49096: Ruotsissa toimeenpantu ns. Mälartutkimus nen tehtävä. 49097: vuonna 1965. Tämä tutkimus osoitti, että nä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 49098: kyvällä liikenteenvalvonnalla on liikennettä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 49099: rauhoittava vaikutus. Näkyvä liikenteenval- muksen, 49100: vonta lisättiin eräillä tieosuuksilla kolmin- 49101: kertaiseksi kahden kuukauden aikana samalla että hallitus kiireellisesti tutkisi 49102: kun valvonta eräällä tarkistusosuudella pysy- mahdollisuudet lisätä liikkuvan polii- 49103: tettiin normaalina. Tehokkaammin valvotuilla sin voimavaroja liikenneturvallisuuden 49104: osuuksilla vaikeiden liikenneonnettomuuksien parantamiseksi kiinnittäen erityistä 49105: lukumäärä aleni 66 : lla prosentilla niiden lu- huomiota liikkuvan poliisin mahdolli- 49106: vun noustessa samanaikaisesti 30: llä prosen- suuksiin toimittaa tehokasta, näkyvää 49107: tilla tarkistusosuudella, jossa oli vain nor- liikenteenvalvontaa. 49108: maali valvonta. 49109: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 49110: Magnus Kull. Victor Procope. 49111: Henrik Westerlund. Carl Olof Tallgren. 49112: Ingvar S. Melin. 49113: 1134 49114: 49115: VII,125. - Toiv.al. N: o 485. 49116: 49117: 49118: 49119: 49120: Leivo-La.rssoa ym.: Tieliikenteen valvonnan tehostamisesta. 49121: 49122: 49123: EduskunnaHe. 49124: 49125: Tieliikenteen tehokas v-alvonta lisää liiken- huomattavasti lisättävä ja sen käyiltöön lkiie- 49126: neturvallisuutta välhentäen ylinopeU'ksin .aja- reellisesti hanlkittava tarvittavaa välineistöä, 49127: mista, uhkarohkeita ohituksia jne. Se torjuu jotta se voisi voimafklkaasti lisätä liikennepar- 49128: myös ennaltaehkäisevästi rattijuoppoutta. tiointia. Liikkuvan Poliisin liikennepartioille 49129: Liikennevalvontaa suorittaa maassamme olisi toimitettava helppokäyttöisiä hengitys- 49130: etupäässä Liik!kuva Poliisi, jonka toiminta ilmasta alkoholinvaikutuksen alaisuuden pal- 49131: samalla torjuu muutakin rik!oJ.lisuutta, mm. jastavia laitteita, koska nyikyisin lievän rat- 49132: salapolttoa. Vaikka tieliikenne on viime vuo- tijuoppouden toteaminen on vaikeata esim. 49133: sikymmenen !kuluessa ainalkin nelinkertaistu- iltatunteina ravintoloista lähteneiden osalta. 49134: nut, on Liikkuvan Poliisin vahvuutta lisätty Edellä olevan perusteella esitämme edus- 49135: tänä aikana vain niukasti. Sen toiminta kär- kunnan hyväksyttävrurnsi toivomuksen, 49136: sii myös teknillisen kaluston, erityisesti au- 49137: tojen puutteesta. Tämän johdosta valvonta. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 49138: tarkastusten suorittamistiheys tuskin on toimenpiteisiin tieliikenteen valvonnan 49139: enempää kuin yksi kymmenesosa Ruotsin tehostamiseksi, erityisesti Liikkuvan 49140: v·astaavasta luvusta. Poliisin miesvahvuutta ja sen teknil- 49141: Liikkuvan Poliirsin miesmäärää olisi siksi listä kalustoa lisäämällä. 49142: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 49143: 49144: T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen. 49145: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen. 49146: U85 49147: 49148: VII,126. - 'l'oiv.al. N :o 486. 49149: 49150: 49151: 49152: 49153: Sinisalo ym.: LiikMneturvalZisuutta edistävän valistustyön 49154: tehostamisesta. 49155: 49156: 49157: Ed uskunnaUe. 49158: 49159: Maallltieliikenteen kasvu, erityisesti henki- nettu joissakin kouluissa ylimääräisinä tun- 49160: löautojen lisääntyminen, on johtanut liiken~ teina, mutta se on ollut luonteeltaan satun- 49161: nevahinkoj,en määrän kohoamiseen niin suu- naista harrastustoimintaa. Vahinkotilastojen 49162: reksi, että siitä on muodostunut vakava yh- kasvu osoittaa, ettei liikenneopetuksen ja tur- 49163: teiSkunnallinen ongelma. Kuolonuhrien luku vallisen liikenteen ohjaustoimet o1e vielä riit- 49164: maantieliikenteessä nousee vuosittain noin tävät. Tämän voi päätellä 'siitwkin, että meillä 49165: 1 000 henikilöön. Lyhyemmäksi tai pitemmäksi liikenneonnettomuuksia tapa:htuu tuntuv;asti 49166: ailk:aa sairaalahoitoon joutuvien · loukk!aantu- runsaammin kuin muissa pohjoismaissa. Hol- 49167: neiden lukumäärä ylittää 20 000. Suurelle ih- titon ajotapa ja liildruminen näyttää yhä li- 49168: misjoukolle aiheutuu kärsimyksiä, työkyvyn sääntyvän. Se on vaarana ei vain omalle, 49169: menetystä sekä suurta taloudellista vahinkoa, vaan myös muiden liikenteessä oLevien hen- 49170: jotka valitettavan usein jäävät pysyviksi. gelle ja terv,eydellä. Turvallisen liikenteen 49171: Liikennevahingoista 'aiheutuu myös yhteis- edistämiseen tulisi saada mukaan monilu- 49172: kunnalle suuria menetyksiä. Ihmisten työky- kuisten kansalaisjärjestöjen mielenkiinto ja 49173: vyn menetys on yhiteiskunnalle suuri vahinko. toiminta, yksityisten kansalaisten yleinen 49174: Sairaalahoitoon, huoltoon ja kuntouttamiseen harrastus. Huolellisesta j,a turvallisen liiken- 49175: tarvitaan paljon työtä ja suuria taloudellisia teen edistämisestä tulisi saada kehittymään 49176: uhrauksia. Sairaalahoitoon tarvitaan jat'ku- yleinen kansalaisasenne, jossa mahdollisim- 49177: v.asti useita tuhansia hoitopaikkoja, joten on man moni olisi muikana. 49178: ymmärrettävää :liikennevahingoista yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 49179: kunnalle aiheutuvien taloudellisten menetys- kunnan hyvälrosyttäväiksi toivomwksen, 49180: ten suuruus vahingoittuneille ja heidän omai- 49181: Silleen aiheutuvien kärsimysten ja menetys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 49182: ten lisäksi. UikenneturvaZiZsuutta edistävän 'IJalis- 49183: Turvallisen liikenteen ohjausta ja neuvon- tustyön tehostamiseksi, liikenneopetuk- 49184: taa on maassamme harjoittanut Talja huo- sen l(}ttamiseksi oppiaineeksi ~ 49185: mattavassa määrässä tunnustusta ansaitse- valtion omistamien jq, avustamU. •- 49186: valla uuttlemudella. Lillrennreopetusta. on an~ pilaitosten opetusohjelt'fi,('IO,n. 49187: HeJ.sinPsä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 49188: 49189: 1'&iåo 8illilaJo. 49190: 1L Virtauea. 49191: 1136 49192: 49193: VU,127.-Toiv.aJ.. N:o 487. 49194: 49195: 49196: 49197: 49198: Hara ym.: Kuorma-autojen akselipainorajojen saattamisesta 49199: tiestömme laatua ja muiden maiden käytäntöä vastaavaksi. 49200: 49201: 49202: Ed uskunnaUe. 49203: 49204: Suomen maanteillä ovat nykyisin voimassa kimusten tulokset kaikkialla osoittavat sa- 49205: kuorma- ja linja-autoja koskevat 8 tonnin maa: kuljetuskustannukset alenevat, mikä 49206: akselipaino- ja 13 tonnin telipainorajat. taas vaikuttaa alentavasti kuljetettavien tuot- 49207: Nämä painorajat astuivat voimaan heinäkuun teiden hintoihin. Erään suomalaisen tutki- 49208: 1 pnä 1961 annetulla asetuksella. Tämän muksen mukaan tavallisella nuppikuorma- 49209: jälkeen on tapahtunut erittäin huomattavaa autolla suoritettavien kuljetusten kustannuk- 49210: kehitystä ajoneuvokaluston kuormituskestä- set laskisivat lähes 13 %: lla, mikäli akseli- 49211: vyydessä ja tiestömme kunnossa. Ajokalustoa paino korotettaisiin 8 tonnista 10 tonniin. 49212: ei kuitenkaan ole tästä suotuisasta kehityk- Telirakenteisten autojen kuljetuskustannuk- 49213: sestä huolimatta voitu tehollisesti käytää hy- sissa lasku olisi noin 15 % siirryttäessä 13 49214: väksi, koska alhaiset akselipainot ovat olleet tonnin telipainosta 16 ·tonnin telipainoon. 49215: sille esteenä. Tehdyt korotusesitykset eivät toistaiseksi 49216: Liikenteellisten olosuhteiden suotuisa kehi- ole johtaneet tuloksiin. On epäilty tiestömme 49217: tys ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu kul- kestävyyttä. Kun autoliikenteeltä kootaan ny- 49218: jetusalalla ovat useimmissa Euroopan maissa kyään vusittain veroja eräiden laskelmien 49219: johtaneet akselipainojen korotuksiin. Varsin mukaan noin 1 300 mk vuodessa autoyksikköä 49220: yleisesti käytetään 10 tonnin akselipaino- ja kohden, ja kun tästä käytetään teittemme 49221: 16 tonnin telipainorajaa. Tiettävästi Euroo- hyväksi vuosittain vain noin 600 mk voidaan 49222: pan maista vain Norjassa ja Kyproksessa tiestömme laatua edelleen voimakkaasti ko- 49223: ovat voimassa vielä alhaisemmat akselipaino- hottaa, mikäli tieliikenteeltä kerätyt varat 49224: rajat kuin Suomessa. EEC-maissa, joiden todella tehokkaasti käytetään varsinaiseen 49225: kanssa Suomi jatkuvasti joutuu yhä lähem- tarkoitukseensa. Näin epäilyjä korkeampia 49226: pään kaupalliseen kanssakäymiseen, akselipai- akselipainoja kohtaan voitaisiin hälventää. 49227: nojen on määrä nousta nykyisistä 10 ja 16 Ylläoleviin perusteluihin viitaten esitämme 49228: tonnista vuonna 1974 13 ja 19 tonniin. Kui- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 49229: tenkin esim. Ranska on jo huomattavasti 49230: edellä tätä yhteistä aikataulua 13 ja 21 ton- että ryhdyttäisiin maamme t.alous- 49231: nin akseli- ja telipainoineen. Ruotsin eteläi- elämän kansainvälisen kilpatlukyvyn 49232: sillä pääteillä sallitaan nykyisin 10 tonnin sekä ammattimaisen kuorma-autoliiken- 49233: akselipaino ja 16 tonnin telipaino. On siis teen kannalta välttämättömf:in toimen- 49234: ilmeistä, että olemme jääneet jälkeen yleis- piteisiin voimassa olevien akselipaino- 49235: eurooppalaisesta kehityksestä. rajojemme soottamiseksi tiestömme laa- 49236: Akselipainojen · korottamisen taloudellisia tua ja muiden maiden ·käytäntöä vas- 49237: vaikutuksia on tutkittu monissa maissa, mm. taavalle tasolle. 49238: Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Norjassa. Tut- 49239: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 49240: 49241: Erkki Hara. Raimo Daskivi. 49242: P. R. Haarla. N. Kosola. 49243: Olavi Lähteenmäki. 49244: 1137 49245: 49246: VII,128. - Toiv.al. N: o 488. 49247: 49248: 49249: 49250: 49251: Hellsten ym.: Tavaraliikennettä hoitavien autonkuljettajien 49252: vapauttamisesta vastaamasta kuormauksessa tapahtuneista 49253: rikkomuksista. 49254: 49255: 49256: E d u s kun n a B e. 49257: 49258: Yleisen käytännön mukaan maantiekulje- minen on muodostunut myös vaaraksi ylei- 49259: tuksissa määrää liikennöitsijä kuormauksesta. seUe turvallisuudelle maanteillä. 49260: Tästä täysin vakiintuneesta käytännöstä huo- Edellä mainittujen ilmeisten epäkohtien 49261: limatta vastaa kuitenkin kuljettaja maantiellä korjaaminen ja poistaminen on mahdollista 49262: viranomaisiin nähden tieliikenneasetuksen vain muuttamalla tieliikennelakia ja -asetusta 49263: kuormausta koskevista määräyksistä ja jou- siten, että myös vastuu kuormauksessa tapah- 49264: tuu tässä suhteessa tapahtuneista rikkomuk- tuneista rikkomuksista siirretään liikennöit- 49265: sista maksamaan sakot. Vaikkakin useissa ta- sijän tai muun kuormauksesta määräävän 49266: p~mksissa liikennöitsijä korvaa kuljettaja:lle kannettavaksi. 49267: sakon aiheuttaman taloudellisen menetyksen, Edellä· mainittuun viitaten ehdotamme 49268: niin kulj·ettaja joutuu kuitenkin kärsimään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 49269: kaikki seuraukset ajokorttiinsa saamistaan 49270: ikävistä merkinnöistä ja pahimmassa tapauk- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 49271: sessa menettämään ajokorttinsa ja näin ollen toimenpiteisiin tieliikennelain ja -ase- 49272: luopumaan ammatistaan. Kiristyvä kilpailu tuksen muuttamiseksi siten, että työ- 49273: kuljetusalaUa on aiheuttanut sen, että kul- sopimussuhteessa . olevat tavaraliiken- 49274: jettaja ei voi työpaikan menettämisen pelossa, nettä hoitavat autonkuljettajat vapau- 49275: hyvästä halusta huolimatta, vaikuttaa siihen, tettaisiin vastaamasta kuormauksessa 49276: että lain ja asetuksen määräyksiä noudatet- tapahtuneista rikkomuksista ja vastuu 49277: taisiin kuormauksessa. siirrettäisiin liikennöitsijöille tai muille 49278: Edellä mainittu varsin yleinen tieliikenne- kuormauksen suhteen määräysvaltaa 49279: lain ja -asetuksen määräysten kuormaukselle käyttäm"lle. 49280: asettamien määräysten noudattamatta jättä- 49281: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 49282: Voitto Hellsten. Artturi Koskinen. Reino Breilin. 49283: Veikko Helle. Väinö Vilponiemi. Sylvi Siltanen. 49284: Heikki Hykkäälä. Sulo Hostila. 49285: 49286: 49287: 49288: 49289: 143 E 529/66 49290: 1138 49291: 49292: Vll,129. - Toiv.al. N: o 489. 49293: 49294: 49295: 49296: 49297: Hellsten ym.: Liukueste~'llä varustettujen renkaiden määrää- 49298: misestä pakollisiksi talvella linja- ja kuorma-autoissa. 49299: 49300: 49301: E d u s kun n a U e. 49302: 49303: Etenkin pitkän ja lumisen talven aikana vähentämässä palkattujen autonkuljettajien 49304: ovat linja-autot ja raskaat kuorma-autot jou- työturvallisuutta kuin myös aiheuttamassa 49305: tuneet aiheuttamaan mäkisillä ja il.iukkailla taloudeliisia menetyksiä. 49306: teillämme liikenneruuhkia, ketjukolareita sekä Edellä ·esittämäämme viitaten ehdotamme 49307: ojaanajoja, jotka suurelta osaltaan ovat ai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 49308: heutuneet siitä, että kuorma-autoissa ja linja- 49309: autoissa ei käytetä liukuesteillä varustettuja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 49310: renkaita vaan tavalli:sia talvirenkaita. sellaisiin toimenpiteisiin, että yleisessä 49311: Tällaiset tapaukset vähentävät liikennetur- liikenteessä toimivissa linja--autoissa ja 49312: vallisuutta eivätkä parhaankaan ajotaidon kuorma-autoissa (ammattimaisessa lii- 49313: omaavat autonkuljettajat voi niiltä välttyä kenteessä ja liikenteessä omaan lu- 49314: koska tällöin ei ole kysymys ajotaidosta vaan kuun) olisi pakollisesti käytettävä tal- 49315: ajovälineen puutteellisuudesta. vella liukuesteillä varustettuja ren- 49316: Yleisen iiikenneturvallisuuden heikkenemi- kaita. 49317: sen iJ:isäksi tällaiset tapaukset ovat osaltaan 49318: Hl8lsingissä 29 .päivänä huhtikuuta 1966. 49319: 49320: Voitto Hellsten. Antero Väyrynen. 49321: Väinö Vilponiemi. Heikki Hykkäälä. 49322: Eeles Landström. 49323: 1139 49324: 49325: VII,130.- Toiv.al. N.:o 490. 49326: 49327: 49328: 49329: 49330: Huima ym.: Ajokilometrimäärän merkitsemisestä rekisteriot- 49331: teeseen käytetyn auton uusintakatsastuksessa. 49332: 49333: 49334: E d u s k u n n a :1.1 e. 49335: 49336: Käytettyjen autojen kauppa on autokan- myös auton mittarissa katsastuspäivänä ollut 49337: nan jatkuvasti lisääntyessä ja myös nykyisen kilometrimäärä. Tällä pienellä toimenpiteellä 49338: osittaisen autotuontisäännöstelyn vuoksi enti- voitaisiin •edes jossain määrin ·ennakolta eh- 49339: sestäänkin kasvanut. Tässä kaupankäynnissä käistä .ei v·ain käytettyjen autojen kaupoissa 49340: esiintyvät väärinkäytökset ja ka.tkerien os- esiintyviä väärinkäytöksiä vaan myös liiken- 49341: tajien mielenilmaisut ovat yleisesti tunnettuja nevahinkoja ja onnettomuuksia. 49342: ja luovat osaltaan ikävän varjon rehellisten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 49343: autonmyyjien ylle. Samoin on selvää, että uiottaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 49344: auton iän salaamisella esim. mittarin kilo- muksen, 49345: metrimäärän pienentämisel.lä voorannetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 49346: liikenneturvallisuutta. Auto voi olla omista- moottoriajoneuvoasetuksen muuttami- 49347: jan vaihtuessa sekä omistajalle että ympä- seksi niin, että käytetyn auton uusin- 49348: ristölle v>aarallinen. Tämän vuoksi, kun kahta takatsastuksessa merkitään rekiesteri- 49349: vuotta vanhemmat autot pitää lain mukaan otteeseen katsastustoimituksen hetkellä 49350: katsastuttaa kerran vuodessa ei olisi sanot- auton mittarissa ollut ajokilometri- 49351: tava lisätyö katsastusmiehille merkitä uusin- määrä. 49352: tatarkastuksen yhteydessä rekisterikirjaan 49353: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 49354: 49355: Sakari Huima.. N. Kosola. 49356: Jouni Apajalahti. Mikko Asunta. 49357: Alli Vaittinen. 49358: 1140 49359: 49360: VII,lSl.- Toiv.al. N:o 491. 49361: 49362: 49363: 49364: 49365: Paasivuori ym.: Jalankulkijan velvoittamisesta pimeän ai- 49366: kana yleisellä tiellä liikkuessaan käyttämään heijastavaa 49367: ainetta ole'L'aa kilpeä tai nauhaa. 49368: 49369: 49370: E d u s· kun n a l1 e. 49371: 49372: Pimeän ajan liikenne käy yhä vaaralli- 1963 1964 49373: semmaksi lisääntyvän ajoneuvokannan joh- Kuolleita ................ 297 300 49374: dosta. Erityisesti tämä kohditsuu jalankulki- Loukkaantueita ........... 2176 2285 49375: joihin, jota osoittaa seuraava tilasto: 49376: 49377: 1963 ja 1964 Kuolleet Loukkaantuneet Yhteensä. 49378: Valaistus Lukumäärä % Lukumäärä % Lukumäärä % 49379: Päivänvalo ............ . 342 57.3 2826 63.4 3168 62.7 49380: Hämärä ............... . 41 6.9 290 6.5 331 6.6 49381: Pimeä ................. . 214 35.8 1338 30.1 1552 30.7 49382: 597 100.0 4454 100.0 5051 100.0 49383: 49384: Tie valaistu ........... . 73 12.2 765 17.2 838 16.6 49385: Tie valaisematon ....... . 141 23.6 573 12.9 714 14.1 49386: Ei tietoa valaist. . ...... . 7 7 49387: 49388: Kuten edellä olevasta jalankulkijoita kä- jastavalla pinnalla varustetut nauhat tai kil- 49389: sittävästä tilastosta ilmenee, lähes 40% vet. Tutkimusten mukaan heijastimilla va- 49390: loukkaantumisista tai kuolemantapauksista rustettu jalankulkija näkyy lähivaloilla ajet- 49391: on sattunut joko heikosti v·alaistuilla tai pi- taessa n. 130 metrin päähän, kun sensi·jaan 49392: meillä ajoradoilla. Viime aikoina suoritetut tummiin v·arutteisiin puettu jalankulkija nä- 49393: tutkimukset ovat osoittaneet selvästi, että ajo- kyy vain 20-30 metrin etäisyydeltä. Kauko- 49394: neuvojen valot nykyisellään eivät voi riittä- valoilla ajetta·essa havaittavuus lisääntyy 49395: vän tehokkaasti paljastaa pimeässä liikkuvia tuntuvasti. Tämän perusteena jo voidaan to- 49396: tienkäyttäjiä, eHei ajoneuvon nopeus ole deta, että mikäli jalankulkijat ja pyöräilijät 49397: 25-40 km/t. Kun käytännössä on mahdo- s&ataisiin käyttämään heijastavaa ainett•a 49398: tonta saada lainsäädännöllä ja valaistustoi- olevia nauhoja tai kilpiä, voitaisiin heidät 49399: menpiteillä autoilijoita käyttämään lähiva- havaita ajoneuvosta käsin jo riittävän kau- 49400: loilla ajaessa!an näin alhaisia nopeuksia, on kaa ja välttää näin pimeän aikana satoja 49401: näin oUen ainoa mahdollisuus tehdä muu:t yliajoja ja lukematon määrä kriitillisiä tilan- 49402: tienkäyttäjät paremmin nähtäviksi. Jalankul- teita. Toimenpide olisi mitä suuremm8iSSa 49403: kijoiden turvallisuuteen on kiinnitetty huo- määrin liikenneturvallisuudelle eduksi. 49404: miota sirt:en, että heitä kehoitetaan ja opaste- Edellä sanottuun viitaJten ehdotamme kun- 49405: taan käyttämään ensi sijaisesti tien vasenta nioittoon eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 49406: reunaa, jolloin he pimeäHäkin näkevät vas- muksen, 49407: taan tulevan ajoneuvon paremmin ja voivat 49408: tarviJtta.essa helpommin väistää, ·JOS päälle- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 49409: ajon vaara uhkaa. Erittäin suuren parannuk- toimenpiteisiin tieliikennettä koskevien 49410: sen heidän havaitsemisekseen on tehnyt hei- laki- ja asetusmääräysten muuttami- 49411: VII,131. - Paasivuori ym. 1141 49412: 49413: seksi niin, että jalankulkijat velvoitet- liikkuessaan käyttämään heijastavaa 49414: taisiin pimeän aikana yleisillä teillä ainetta olevaa kilpeä tai nauhaa. 49415: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 49416: 49417: Tyyne Paasivuori. Sylvi Siltanen. 49418: Akseli Rodin. Edit Terästö. 49419: Ilmari Linna. Sulo Hostna: 49420: Bror Lillqvist. Kalle Matilainen. 49421: 1142 49422: 49423: VII,132. - Toiv.al. N: o 492. 49424: 49425: 49426: 49427: Pennanen ym.: TieUikennelain muuttamisesta väkijuomien 49428: vaikutuksen alaisena tapahtuneen ajoneuvon kuljettamisen 49429: rankaisemista koskevien säännösten osalta. 49430: 49431: 49432: E d u s kun n a U e. 49433: 49434: Moottoriajoneuvon kuljettaminen juopu- alin ns. langet,tava raja, jolla pyritään estä- 49435: neena tai alkoholin tai muun huumausaineen mään rattijuoppoutta. Ruotsissa tämä raja 49436: vaikutuksen alaisena on voimassaoilevan tie- on 0.5 promillea ja siellä on ehdotettu tämän 49437: liikennelain mulkaan rangaistava teJko. Sa- ~ajan alentamista 0.3 promilleen. 49438: mat säännölkset koskevat myös sitä joka tie- Eräänä osoituksena tämän rajan vai!kutuk- 49439: ten ·antaa ajoneuvon~Sa tällaisessa tilassa ole- sesta voitaneen pitää sitä, että Ruotsissa mui- 49440: van henkilön kuljetettavaksi. den kuin 1raittiiden vakuutusyhtiöiden rait- 49441: Milloin on syytä epäillä sellaisen rikoksen tiusryhmille vahvistettu alennus vakuutus- 49442: oLevan kysymylkse.ssä, josta saattaa rikoslain maksuista on vain 10 %, Suomessa se on 49443: mukaan s·eurata ankarampi rang.aistus kuin 30 %. Ilmeisesti meilllä liilkennela:insäädäntö 49444: kuusi kuulkautta vanlkeutta voidaan suorittaa ja oikeuskäytäntö eivät ole y~htä tehoklk.aasti 49445: henkilöön käypä tarkastus, ottaa veri!koe ja pystyneet estämään rattiju10ppoutta kuin 49446: suorittaa muu tutkimus mikä voi tapahtua naapurimaassamme. 49447: ilman sanottavaa haittaa. Verinäytteen ja Moottoriaj·oneuvojen määrän Hsääntyessä 49448: muun lääketieteellistä asiantuntemusta vaa- ja liikenteen kasvaessa ovat nämä !kysymykset 49449: tivan tutkimuksen saa suorittaa vain lää- tulleet entistä lkeSkeisimpinä esille. Voidak- 49450: käri. semme suojella kansalaisi·amme liikenteen 49451: LaJki ei määrittele milloin ihenkilö on !kat- vaaroilta ja edesvastuuttomien alkoholia ja 49452: sottava alkoholin vaikutuksen alaiseksi. Tuo- muita huumausaineita käyttävien moottori- 49453: mioistuin voi päärtölksessään nojata verinäyt- ajoneuvoj,en kuljettajien aiheuttamUta on- 49454: teen tai kliinisten IkiOkeiden tuloksiin tai to- nettomuuksilta olisi meiillälkin pyrittävä te- 49455: distajien lausuntoihin. Mitään langettavaa hostamaan liilkenneturvallisuutta myös sää- 49456: v'erenalkohoJin arvoa ei meillä 'Ole määrätty. tämällä monissa muissa maissa käytännössä 49457: Päihtym~en määrittely kliinisten kokei- jo oleva promilleraja. 49458: den perusteella on ihyvin vaihtelevaa. Yksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 49459: lön suorituskyvyn heikkenemisen arvioimi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 49460: nen ja vertailu normaaliin olotilaan on usein 49461: varsin vaikea. Mm. ryhdistäytymällä voidaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 49462: tilapäisesti !kohentaa suorituskykyä 1sen ly- sellaisiin toimenpiteisiin, joilla tielii- 49463: hyen ajan min.kä kliininen koe ikestää. kennelakiin saataisiin sellainen muu- 49464: Alilroholin vaikutuksesta tarkkuutta vaati- tos, että moottoriajoneuvon kuljett.aja, 49465: vaan työhön suoritetuissa tutkimuksissa on jonka verenalkoholin määrä on ajon 49466: käynyt selville, että suorituskyiky alkaa hei- aikana ollut vähintää,n 0.3 promillea, 49467: keitä jo hyvin alhaisten verenalkoholimäärien mutta jota ei voida tuomita tieliiken- 49468: olllessa ikysymyiksessä. V e11enalkdholin määrä nelain 8 § :n nojalla, rangaistaisiin 49469: on näytteen perusteella helposti todettavissa. sakolla tai korkeintaan kolmen kuu. 49470: Tälhän perustuen monissa maissa on säädetty kauden vankeudella. 49471: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 49472: 49473: Antti 0. Pennanen. U. H. Voutilainen. 49474: Urho E. Knuuti. Meeri Kala.vainen. 49475: 1143 49476: 49477: VII,133.- Toiv.al. N:o 493. 49478: 49479: 49480: 49481: 49482: Leinonen ym..: Asosiaalisen aineksen estämisestä osallistu- 49483: masta moottoriajoneuvoliikenteeseen. 49484: 49485: 49486: E d u s k u n n a 11: e. 49487: 49488: Liikenteessä aiheuttaa rattijuoppous vuo- Olisi myös luotava järjestelmä, jonka avulla 49489: sittain puolisentoistasataa kuoLonuhria ja lä- ajokortin saaneiden alkoholitapoja voitaisiin 49490: hes puolitoistatuhatta loulkikaantumista. Lii- seurata muulloinkin kuin rattijuoppousta- 49491: kenneraittiuden ~d~stämiseksi on valistus- pauksia 'Selvitettäessä, ja voitaisiin toimittaa 49492: työtä alkoholin vaarallisuudesta liikenteessä piileviä alkoholistitapauksia maJhdo1lisimman 49493: tehostettava ja liikennevalvontapartioita li- ajoissa hoitoon. Uusintarattijuoppojen ajo- 49494: sättävä. Mutta erityistä huomiota vallltii myös kortin tak,aisin antamisesta o:tisi luovuttava. 49495: asosiaalisen aineksen estäminen osalHstumasta Ajokortitta alroiholin vaikutu&sen alaisena 49496: moottoriajoneuV'Oliilk:entJeeseen. ajamisen torjumiseksi olisi ra:ngaistava myös 49497: Epäsosiaalinen aines muodostaa valtaosan tällaisen hen!kilön seurassa ollutta, jo!ka on 49498: rattijuoppoudesta tuomituista. Niinpä Hel- laiminlyönyt velvollisuutensa estää rattijuop- 49499: singi,ssä suoritetussa tutkimuiksessa todettiin poa ajoon lähtemästä. Yileistä mielipidettä 49500: 2/3: lle rattijuoppoudesta tuomituista olleen olisi herätettävä, jotta !kansalaiset valppaasti 49501: ennestään poliisin kirjoissa merkintOjä alko- avustaisivat poliisiviranomaisia poistamaan 49502: holijuomien kä~östä aiheutunaista rikkeistä asosiaaHsia hen!kilöitä moottoriliikenteestä 49503: ja 1/4 heistä oli ajanut ·ilman ajokorttia. muulloinkin kuin vasta maantiegangsterismin 49504: Kansainvälisissä tutkijakongresseissa 'On pää- tai muun törkeän ajorikoksen jo tapahdut- 49505: dytty siihen, että suurta osaa rattijuoppou- tua. 49506: desta on pidettävä ennalkoivana merkkinä al- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 49507: kavasta alikoholismista. Tähän ainek:seen tus- kunnan hyväJksyttäväksi toivomuksoo, 49508: kin voidaan vaillruttaa ennaltaehikäisevästi 49509: kovimmillakaan raigaistumsilla. että hallitus kiireellisesti selvityt- 49510: Asosiaalisen aineksen aiheuttamien liiken- täisi, mitä toimenpiteitä käyttämällä 49511: nevaa~rojen torjumiseksi olisi harkittava kei- voidaan tehokkaimmin estää asosiaali- 49512: noja heidän rattiin pääsemisensä tekemisen sen aineksen osallistuminen moottori- 49513: mahdollisimman vaikeaksi. Jo ajokortteja ajoneuvoliikenteeseen, ja antaisi sel- 49514: myönnettäessä olisi nyikyistä tehok:k&a~mmin vityksen perusteella tarvittavat esityk- 49515: selvitettävä iha\kijan alikoholin\käyttötavat. set. 49516: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 49517: 49518: Armas Leinonen. Eeles Landström. Pirkko Aro. 49519: 1144 49520: 49521: VU,134.- Toiv.al. N: o 494. 49522: 49523: 49524: 49525: 49526: Linkola. ym.: Avatun, alkoholia sisältävän pullon tai muun 49527: astian auton ohjaamossa pitämisen kieltämisestä. 49528: 49529: 49530: E d u s k u n n a 11 e. 49531: 49532: Tieliikennelain 8 § :ssä on kriminalisoitu tuuria ei myöskään edistä se, että pysälköi- 49533: moottoriajoneuvon kuljettaminen alkoholin dyssä autossa, vaikika sitä ei ole yritettyikään 49534: vaikutuksen alaisena. Alkdholin liikenteehle saada liikkeelle, on ruv-ettu ryypiSkelemään. 49535: aiheuttamat vaarat ihuoonioonottaen olisi lain Mainittakoon, että tämän sisälltöinen lain- 49536: kiertämisen estiimiseksi ja eräiden muiden säännös on voimassa eräissä Yhdysvaltojen 49537: vaarojen välttämiseksi l-akia kuitenkin täy- osa>valtioissa, ja sen on todettu helpottavan 49538: dennettävä siten, että esim. sakllrovangaistulk:- rattijuoppouden valvontaa. 49539: sen uhalla !kiellettäisiin myöSkin avrutun, al- Edellä olevaan viitaten ~hdotamme kun- 49540: koholia sisältävän pullon tai muun astian nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 49541: pitäminen auton ohjaamossa helposti saata- muksen, 49542: vassa paikassa. On sattunut tapauksia, jol- 49543: loin moottoriajoneuvoa alkoholin vaikutuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 49544: sen alaisena kulj.ettanut on, poliisin pysäy- sellaisen lisäyksen aikaansaamiseksi 49545: tettyä ajoneuwn, mutta ennen !kuin he ovat liikennemääräyksiin, joilla kiellettäi- 49546: ehtineet sen luo, poliisien nähden nauttinut siin avatun, alkoholia sisältävän pul- 49547: allkdholia, jonka jälkeen hänen veressään lon tai muu,n astian pitäminen auton 49548: l!ljon aikana olleen promillemäärän osoitta- ohjaamossa. 49549: minen on ollut mahdotonta. Liikennekult- 49550: Helsingissä 27 päivänä huhtilkuuta 1966. 49551: 49552: Anna-Liisa. Linkola.. Aili Va.ittinen. 49553: 1145 49554: 49555: VU,135. - Toiv.al. N: o 495. 49556: 49557: 49558: 49559: 49560: E. Räsänen ym.: Henkilöautojen alustalle rakennettujen pa- 49561: kettiautojen nopeusrajoituksen tarkistamisesta. 49562: 49563: 49564: E d u s k u n n a I 1 e. 49565: 49566: SäädOksen mukainen nopeusmjoitus paket- v<allisuustoimien kanssa käsikädessä. Tämän 49567: tiautoille maassamme on 70 km tunnissa. periaatteen mukaisesti olisi syytä tarkistaa 49568: Kun pakettiautojen mallisto ja niiden ajo- henkilöautojen alusta1le ja niiden moottorilla 49569: ominaisuudet ovat kovin erilaiset, niin ra- varustettujen pakettiautojen nopeusrajoitusta 49570: joitus koskiessaan kaikkia pakettiautoja ei vapauttamaHa ne kokonaan rajoituksesta tai 49571: ole joustava. Henikilöautojen alustalle ja sa- nostamalla rajoituksen ylälraja 90 lun tun- 49572: malla moottorilla varustettu pakettiauto voi nissa. 49573: turvalllisesti !kulkea yhtä suurella nopeudella Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 49574: kuin henlkilöautollrin, ja tämä houkuttelee no- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 49575: peuden ylityksiin. Varmaan jokainen tällai- mu!ksen, 49576: sella pakettiautolla ajaja onkin syyllistynyt 49577: rikkomukseen nopeusrajoituksen ylittämi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 49578: sestä. henkilöautojen alustalle rakennettuje:n 49579: Voimassa olevien säädösten pitäisi yleensä pakettiautojen nopeusrajoituksen tar- 49580: kulkea elävän elämän sekä tarpeellisten tur- kistamiseksi. 49581: Helsingissä 26 päivänä huhti'kuuta 1966. 49582: 49583: Eino Räsänen. Sulo Suorttanen. 49584: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen. 49585: Eino Sääskilahti. Aaro Lintilä. 49586: 49587: 49588: 49589: 49590: 144 E 529/66 49591: 1146 49592: 49593: VU,136.-Toiv.al. N:o 496. 49594: 49595: 49596: 49597: 49598: Vilponiemi ym..: Moottoriajoneuvon a.foluvan peruuttamista 49599: koskevien säännösten muuttamisesta. 49600: 49601: 49602: E d u s k u n n a ll e. 49603: 49604: 'l'ieliikennelaissa ja moottoriajoneuvoase- kuin ammattimaisesti toisen palveluksessa 49605: tuksessa säädetään perusteista, milloin moot- autonkuljettajana toimivan henkilön ajo- 49606: toriajoneuvon ajolupa saadaan peruuttaa luvan peruuttamisen yhteydessä on aina ky- 49607: sekä kenen toimivaltaan ajoluvan peruutta- sym.ys asianomaisen toimeentulomahdollisuuk- 49608: minen kuuluu. Tällöin moottoriajoneuvon sien vaikeuttamisesta, jopa noiden mahdolli- 49609: ajoluvan peruuttaminen on eräissä tapauk- suuksien kokonaan riistämisestäkin. Lisäksi 49610: sissa tuomioistuimen, ,eräissä taas poliisi- on huomioon ottamisen arvoista, että auton- 49611: viranomaisen toimivaltaan kuuluva toimen- kuljettajaa tullaan ajokortin peruuttamisen 49612: pide. Poliisiviranomaisen toimivaltaan kuulu- muodossa rankaisemaan toistamiseen rikko- 49613: vana toimenpiteenä on ajoluvan peruuttami- muksesta, josta kenties pelkkä sakkorangais- 49614: nen usein ainoastaan yhden henkilön harkinta- tus olisi yleisten rangaistusnormien mukaan 49615: vallasta riippuva ja tällöin on mahdollista, riittävä. Samasta rikkomuksesta useamman 49616: että ratkaisun asiapitoisuus ja harkintaval- rangaistuksen langettaminen (esimerkiksi 49617: lan käytön puolueettomuus ei aina täytä sakkorangaistus ja ajoluvan peruuttaminen) 49618: niitä oikeudenkäytön vaatimuksia, jotka on on katsottava kohtuuttomaksi, etenkin, kun 49619: asetettava yksityisen kansalaisen oikeustur- ajoluvan peruuttaminen rangaistuksena on 49620: van perusteiksi. Inhimillistä on, että harkin- Yälillisiltä seuraamuksiltaan yleensäkin poik- 49621: tavaltaa käyttävä poliisiviranomainen saattaa keuksellisen raskas jokaisessa sellaisessa ta- 49622: eräissä tapauksissa omata virheellisen käsi- pauksessn, kun se kohdistuu ammattimaisesti 49623: tyksen ratkaistavana olevasta asiasta ja kysy- autoa kuljettavaan henkilöön. 49624: myksessä olevasta henkilöstä, jolloin viran- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 49625: omaisen päätös voi värittyä tuon virheellisen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 49626: käsityksen mukaisesti. 49627: Kun moottoriajoneuvon ajoluvan peruutta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 49628: minen on eräissä tapauksissa saattanut tapah- toimenpiteisiin moottoriajoneuvoase- 49629: tua vähäisestäkin liikem1erikkomuksesta, on tuksen muuttamiseksi moottoriajoneu- 49630: katsottava, että tällöin kajotaan kansalaisten von ajoluvan peruuttamista koskevien 49631: ammatin tai elinkeinon harjoittamisen mah- säännösten osalta sikäli, kuin se kos- 49632: dollisuuksiin, josta aiheutuvat vahingot saat- kee poliisiviranomaisen harkintavaltaa 49633: tavat olla arvaamattoman suuret. Ammatti- eräissä tapauksissa. 49634: maisen autoliikenteen harjoittajan, samoin 49635: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 49636: 49637: Väinö Vilponiemi. Antti A. Halme. 49638: Antero Väyrynen. Esko Niskanen. 49639: 1147 49640: 49641: VII,137.-Toiv.al. N:o 497. 49642: 49643: 49644: 49645: 49646: Niinikoski: Järjestysoikeuksien toimialan laajentamisesta 49647: koskemaan autoliikenneasioita. 49648: 49649: 49650: E d u s k u n n a ll e. 49651: 49652: Maamme kauppalat vastaavat suuressa 4 päivänä lokakuuta 1957 annetun mootto- 49653: maarm rakenteeltaan ·ainakin pienemp1a riajoneuvoasetuksen 75 §: n 1. kohdassa näet 49654: kaupunkeja, joiden maistl'laatteja vastaa sanotaan: 49655: kauppaloissa järjestysoikeus, vaik'eivät kaikki "TilausliikenneluVIan myöntää ministeriö 49656: tehtävät olekaan 1aivan sama.t. Eräs il- tai ministeriön ohjeiden m~aan lääninhalli- 49657: meinen puute on ainakin eräiden kauppa- tus ja määrää samalla mm. Eikenneta1ksan." 49658: loiden talksi,autoilijain mielestä 'se, ettei jär- Saman asetl]ksen 76 § : n 1: ssa k~hdassa taa- 49659: jestysoikeus voi määrätä li~kennelupien @im- sen sanotaan: "Tilausliikennettä varten kau- 49660: mäismäärää, kuten !kaupungissa maistraatti k!apunkiailueella vahvistaa maistraatti liiken- 49661: moottoriajoneuvoasetu:J.>;sen 76 §: n 3. kohdan neta.ksan ... " Saman § : n 3. kohdassa sano- 49662: mukaan. taan mm. että maistraatti voi kuitenkin mää- 49663: Kunnallislain 214 § :ssä, jollla järjestys- rätä liikennelupien enimmäismäärän. 49664: oikeudelle on annettu lainsäädännöllinen pe- Mielestäni ei ole oikein ja !kohtuullista, 49665: rusta, 1ausutruan, ·että järjestysoikeuden teh- että kaupunkien ja ål:auppaloiden välillä on 49666: tävistä ja asettamisesta on voimassa se, mitä tässä taksiautoilijoille tärkeässä asiassa noin- 49667: maistraatista on säädetty. Näin ei kuitenkaan kin paljon eroa. 49668: käytännössä ole asianlai,ta, sillä järjestys- Edellä 1esittämääni viitaten ehdotan edus- 49669: oikeuksille ei ole uskottu kuin osa niistä teh- ·kunnan hyväksyttävä!ksi toivomuksen, 49670: tävistä, jotka kuuluvat maistraateiUe. 49671: Eräissä seHaisissa elinkeinotoimintaan liit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 49672: tyvi,ssä kysymyksissä, jotJka nY'kyisin kaup- toimenpiteisiin kauppaloiden järjestys- 49673: palassa kuuluvat lääninhallituksen ja kau- oikeuksia koskevan lainsäädännön 49674: pungissa maistrawtin ratkaistaviin, voi mai- muuttamiseksi sellaiseksi, että se myös- 49675: nita 27. 9. 1919 annetun .elinkeinolain 22 § :ssä kin ,autoliikenteen osalta vastaisi maist- 49676: tarkoitettujen taksojen sekä järjestyssääntö- raateille uskottuja tehtäviä. 49677: jen vahvistamisen. 49678: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 49679: 49680: Paavo Niinikoski. 49681: 1148 49682: 49683: VII,1S8.- Toiv.al. N:o 498. 49684: 49685: 49686: 49687: 49688: Ahonen ym.: .Traktorien varusteita koskevien määräysten 49689: saattamisesta liikenneturvallisuutta paremmin vastaavalle 49690: tasolle. 49691: 49692: 49693: E d u s kun n a 11 e. 49694: 49695: Tra;kltorin !käyttö j,a liik.ennöiminen yleisillä kaksi takiavaloa ja mm. SaJksassa edellisten 49696: teillä on jatkuvasti lisääntynyt. Kuljetus- ja lisäksi yksi tai kaksi jarruvaloa ja suunta- 49697: liikennevälineeksi yleistyessään olisi trakto- vilkut. Näissä maissa on ,todettu, että erityi- 49698: rin vastattaVIa niitä samoja vaatimuksia, sesti hitaasti liikkuvat traktorit on pimeän 49699: joita mu:i!l.le liikenteessä mukana oleville aj'kana selvästi ilmaistava muille, varsinkin 49700: moottoriajoneuvoille on ,asetettu. Näin ei kui- takaa tuleville autoille. Me1lläkin tulisi olla 49701: tenkaan nykyään ole asianlaita, v-aan traJkto- pyrkimytksenä, että yleisillä teilJä Hikikuvien 49702: rin lii'kenneturvallisuus1aitteet ovat varsin tr,a;k!torien ja niihin !kytkettyjen peräv-aunu- 49703: puutteelliset. Niinpä nytkyään sattuu varsin- jen laitteita ja varusteita !koskevat määräyk- 49704: kin pimeänä aikana ylhä useammin onnetto- set olisivat samat kuin vastaavat määräykset 49705: muulksia, joissa ,auto törmää takaapäin trak- kuorma-autoilla ja niihin kytketyillä perä- 49706: toriin, jota erityisesti lumi- tai vesisateessa vaunuiUa. 49707: on erittäin Vlaikea nähdä sen ainoana vaToi- Edellä olevaan \Tiitaten ehdotamme kun- 49708: tuslaitteena olevien lheil~kotehoisten heijasti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 49709: mien ollessa loan tai kuorman peitossa. TraJk- muksen, 49710: torien perävaunuja ei merkitä ,rekisteriin 49711: eikä niitä tarvitse 'katsastaa, niiden kuntoa ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 49712: laitteita ei tarkasteta kuin satunnaisten lii- toimenpiteisiin traktorien varusteita 49713: kennevalvontojen yhteydessä, mistä johtuen koskevien määräysten saattamiseksi 49714: laitteiden !kunto on usein varsin alla-M'Voinen. liikenneturvallisuutta paremmin vas- 49715: Muissa pohjoismaissa on tmaktorien perä- taavalle ta90lle. 49716: vaunussa oltava heijastimen ohella myös 49717: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 49718: 49719: Arvo Ahonen. Ville Tikkanen. 49720: Veikko Mattila. Väinö Vilponiemi. 49721: 1149 49722: 49723: VU,139.- Toiv.al. N': o 499. 49724: 49725: 49726: 49727: Breilin ym.: Traktorien saattamisesta uusintakatsastusvelvolli- 49728: suuden alaisiksi. 49729: 49730: E d u s k u n n a l1! e. 49731: 49732: Tieliikennelain 4 § :ssä määrätään, että Tätä tarvetta korostaa erityisesti viellä se, 49733: "tieliikenteessä käytettävän ajoneuvon ja lait- että traktoria käytetään liikenteessä yleisim- 49734: teen on oltava rakenteeltaan, kunnoltaan, va- min siihen kytketyn perävaunun kanssa. 49735: rusteiltaan ja ikuormitukselta.an sellainen, että T11aktoreiden perävaunujen V·almistarn.isessa, 49736: sililä voidaan turvallisesti liikkua ja se muu- korjaamisessa ja huollossa on sitä paitsi erit- 49737: toinkin soveltuu liikenteeseen". Moottoriajo- täin yleisesti harrastettu sellaista "nyrkki- 49738: neuvoasetuksessa on puolestaan säädetty, mi- teollisuutta", joka ei voi erityisemmin taata 49739: ten tieliikenteessä !käytettävien ajoneuvojen mainittujen rnkenteiden asiaillisuutta enem- 49740: ja laitteiden 1:1akenteiden, kunnon j.a: varus- pä:ä raaka-aineiden kuin l'aikennekonstruktioi- 49741: teiden asiallisuutta tulee tarkastaa ja valvoa. denkaan suhteen. Lisäksi ovat myöhemmin 49742: Varsinaisen tyyppi!k:atsastuksen lisäksi tämä tehdylt rakennemuutokset (esimel'kiksi voi- 49743: ta:vkastus ja vallvonta tapahtuu kysymyksessä malliSiirtolaitteiden välityssuhteiden muutok- 49744: olevien ajoneuvojen ja laitteiden uusintakat- set, joina on ollut mahdollista ik:olhottaa trak- 49745: sastuksissa, joista on niin~kään moottoriajo- torin ailikuperäistä rakenteellista ajonopeutta) 49746: neuvoasetuksessa säädetty. Poikkeuksen tähän olleelt jatkuvasti mahdollisia. 49747: kuitenkin muodostavat traiktorit, joista sano- Liikenteessä ilmi tulleet tapaukset osoitta- 49748: taan moottoriajoneuvoasetu:Imen 50 § : ssä, että vat myös, että traktori-perävaunu-yhdistelmät 49749: "traktoria ja moottorityökonetta ei oorvitse edustavat niin rwkenteen, !kunnon lkuin v•arus- 49750: uusinta!katsastaa, jollei siihen ilmaannu eri- teittensakin suhteen mitä suurinta kirJa- 49751: tyistä syytä". vuutta j.a että puutteellisuudet näiden ajo- · 49752: Moottorityökoneen uusintakat'sastuksesta neuvojen kdhdalla ovwt suoraJStaan räikeät. 49753: vapauttaminen on ymmärr~tävää, sillä tuol- Kun näillä epä:kohdilla on ~rittäin suuri lii- 49754: loin on selvästi kysymys työkoneesta eikä lii- kenneturvallisuutta vaa:rantava vai:kutus, on 49755: kennevälineestä. Traktorin kohdalla asia on vä:ltttämätöntä, että myös traktodt ja niiden 49756: kuitenkin toisin, sillä maamme tällä hetkellä perävaunut sekä muut niihin Hiik:enteessä 49757: lähes 140 000 yik:silkköä käsittävästä traktori- käytettävät laitteet asetetaan uusintakatsas- 49758: kannasta käytetään eräiden arvioiden mu- tusvelvollisuuden alai.siksi samalla tavoin 49759: kaan ainakin 90 000-110 000 111aktoria ylei- kuin muidenkin ·ajoneuvojen katsastuksesta 49760: sillä teillä tapahtuvaan kulj,etustoimintaan on määrä:tty. 49761: tai muuhun liikennöimiseen. Yksinomaisesti Edellä olevaan viiltaten ehdotamme edus- 49762: tyokoneina käytettävien traiktoreiden määrä kunnan hyvälk:syttäväksi toivomuksen, 49763: on häviävän pieni. Traktori on siis yleisesti 49764: ottaen kuljetus- j.a liikenneväiline, jollaisena että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 49765: sen Mkenlteen, kunnon ja varusteiden tarkas- toimenpiteisiin traktoreiden, niiden 49766: taminen ja valvonta on yhtä välttämätöntä perävaunujen sekä niihin liikenteessä 49767: kuin minkä rohansa muunkin moottoriajo- käytettävien laitteiden uusintakatsas- 49768: neuvoasetuksen mukaan uusintaikatsastusvel- tusveloollisuuden alaisiksi saattami- 49769: vollisuuden alaisen ajoneuvon tai l·aitteen. seksi. 49770: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 49771: 49772: Reino Breilin. Sylvi Siltanen. 49773: Sakari Knuuttila. Sinikka Luja. 49774: 1150 49775: 49776: VII,140.-Toiv.al. N:o 500. 49777: 49778: 49779: 49780: 49781: Landström ym..: Traktorien ja niiden perävaunujen varusta- 49782: misesta taka- ja jarruvaloin. 49783: 49784: 49785: E d u s kun n a l1 e. 49786: 49787: Traktorikannan kasvaessa muun ajoneuvo- ripyoraan kytketyt. Mitä tu[ee vielä trakto- 49788: kannan mukana ja tralrtoreitten tultua mu- reitten nopeuteen tai hitauteen, on niiden 49789: ka·an myös liikennekuvaan, on pohdittava Mkenteellinen nopeus yleensä 30-35 ikmjh. 49790: vaikavasti täyttävätkö traktorit perävaunui- Miikäli hitautta pidetään valottomuuden pe- 49791: neen nykyisellään edes tyydyttävästi turval- rusteena, putoaa perusteelta näinkin pohja 49792: lisuusvaatim~et. V alitetJtav.an useasti s·aa pois, !kun tiedetään, että em. moottorityöko- 49793: lukea [ehdistä, että asianmukaisten valolait- neitten suurin rakenteellinen nopeus on vain 49794: teiden puuttuminen traJktorista tai sen perä- 10 km/h. Perusteita traktoreitten liikennetur- 49795: vaunusta, on aiheuttanuJt ihmishengen mene- valllisuuslaitteiden erivapausasemaan ei pi- 49796: tyksen. Muuta liikennettä hitaammin kulkeva täisi olla, etenkin kun toisessa vaakakupissa 49797: traktori tai maantielle pysälköity traktori, painavat raskaina jo menetetyt ihmishenget 49798: jol1a ei ole ns. takavaloja joita nykyinen ·ase- ja !tilanteen näin jatJkuessa vielä menetettä- 49799: tus ei vaadi, saattaa koitua pimeänä ai!kana vät. 49800: muullle liikenteelle todelliseksi surmanlou- Edellä esitettyyn viitaten ehdot·amme kun- 49801: kuksi. Tässä tapaulksessa ei myookään trak- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 49802: torin kuljettajan oma henki ole turv.assa. muksen, 49803: Traktoreille on suotu poikkeuksellinen ja 49804: kyseenalainen erikoisasema valaistuslaitteiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 49805: suhteen. Perustelu, että rtra:ktori on peHrikä toimenpiteisi~n sellaisen muutoksen an- 49806: tyokone, on katteeton. Nurinkurista on myös- tamiseksi moottoriajoneuvoasetukseen 49807: kin vedota alhaiseen lii!k!kumisnopeuteen, sillä ja moottoriajoneuvoasetuksen täytän- 49808: takaatulevalle ja ohittavalile liikenteellehän töönpanoa koskevaan päätökseen, että 49809: koituu tästä entistä suurempi vaaramomentti traktorit ja niiden perävaunut määrät- 49810: pimeänä ailkana. täisiin varustettavaksi asianmukaisin, 49811: Miksi suvaita tällaista poikkeusta, kun siitä liikenneturvallisuude,n kannalta välttä- 49812: eivät "n·auti" muihinkaan moottorityölmnei- mättömin taka- ja jarruvaboin sekä 49813: siin ikytketyt perävaunut, eivät edes mootJto- suunnanmuutosta osoittavin laittein. 49814: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 49815: 49816: Eeles Landström. E. J. Paavola. 49817: 1151 49818: 49819: VII,141.- Toiv.al. N:o 501. 49820: 49821: 49822: 49823: 49824: Roden ym. : Traktorien ja niiden perävaun·ttjen varustami- 49825: sesta asianmukaisin valolalittein. 49826: 49827: 49828: 49829: E d u s k u n n a 11 e. 49830: 49831: Lokakuun 4 päivänä 1957 annetun mootto- ajoneuvon riittävän ajoissa havaittavissa. Ja 49832: riajoneuvoasetuksen 48 §: n 1 momentin b)- tämän lisäksi yhtä hyvin suunnanmuutosta 49833: kohdan mukaan saadaan traktori hyväksyä osoittavien valojen kuin jarruvalojenkin 49834: .liikenteeseen dilman seisonta- ja jarruvaloja puuttuminen aiheuttaa yllättäviä vaaratilan- 49835: sekä traktoriperävaunut lm1kulaitosten ja teita myös valoisana aikana liikennöitäessä, 49836: yleisten töiden ministeriön moottoriajoneuvo- koska traktori noine puutteellisuuksineen 49837: asetuksen täytäntöönpanosta 21. 11. 1957 an- muodostaa ennalkolta arvaamattoman y~lätys 49838: taman 1päätöksen 45 § :n 1 momentin b -koh- ltekijän muille liikenteessä mukana oleville. 49839: dan mukaan niinikään ilman rt;aka- ja jarruva- ,sen ohella, että kaikissa autoissa ja niiden · 49840: valoja sekä suunnanmuutosta osoittavia lait- perävaunuissa vaaditaan olemaan nuo liiken- 49841: teita. Kun edellä mainittu moottoriajoneuvo- neturvallisuusvarusteet, myös moottorityöko- 49842: asetus, samoin kuin mainittu kulkulaitosten neeseen ja moottorikäyttöiseen laitteeseenkin 49843: ja yleisten töiden ministeriön moottoriajoneu- kytketyn perävaunun tulee olla varustettu 49844: voasetuksen täytäntöönpanoa koskeva päätös takavaloilla ja lisäksi kulkulaitosten ja yleis- 49845: on annettu, on ilmeisesti pysähdyttävä ajat- ten !töiden ministeriön edellä viitatun päätök- 49846: telemaan !traktoria vain maatalouden työko- sen mukaan vieläpä "moottoripyörään kyt- 49847: neena, ajatWlematta lainkaan traktorien osaJ.- kettävän perävaunun tulee olla siten varus- 49848: listumista tieliikeroteeseen. Kun traktoreiden tettu, kuin autoon kytketltävästä perävau- 49849: määrässä on ta,pahtunut voimakas kasvu ja nusta on määrätty", myöntäen tässä kohden 49850: koko maassa olevien traktorien määrä on ko- kuitenkin vapauden jarruvalojen ja suunnan 49851: honnut noin 130.000, on niiiden osuus Hiken- muutosta osoitttavien laitteiden suhteen, mutta 49852: teessä mukana olevina ja kuljetuksia suorit- edellyttäen, että moottoripyöränkin perävau- 49853: tavina moottoriajoneuvoina myös kasvanut nussa tulee olla ns. takavalot. Kun traktorien 49854: kaikki ennakkopäätelmät ylitttäen. nau:ttimaa poikkeuksellista erikoisasemaa ja 49855: Nykyisessä käytössään ei traktori siis ole- oikeutta olla mukana Hikenteessä puutteelli- 49856: kaan enää va1n maatalouden työkone, vaan sin liikenneturvallisuuslaittein on arvosteltu, 49857: huomattava lkuJjetusajoneuV'O, jalka !käyttää on tuon erikoisaseman puolustelijoiden ta- 49858: yleisiä teitä siinä kuin muutkin moottoriajo- holta nojauduttu kahteen seikkaan selittäen, 49859: neuvO<t. Kun traktodt ovat kuittenkin edel- että traktori on työkone ja että traktorin liik- 49860: leenkin edellä mainituin säädöksin vapaat kumisnopeus on alhainen. Nämä kumpikin 49861: 'liikkumaan puutteenisin liikenneturvaHisuus- peruste ovat perusteluina aikalailla ontuvia 49862: varustein, on niiden liiikenteessä mukana syystä, että traktori ei enää nykyisin ole yk. 49863: olosta muodostunut sekä niille itselleen että sinomaan työkone vaan myös kuljetusväline, 49864: muulle tietä käyttävälle moottoriajoneuvolii- kuten jo edellä on todettu, ja että työkonei- 49865: kenteelle varsin huomattava vaaratekijä. Eri- siin ja moottorikäyttöisiin [aitteisiinkin- siis 49866: tyisesti tralktO<rien arheuttamat vaaratilanteet ainoastaan traktoria lukuunottamatta - kyt- 49867: ovat mahdollisia pimeänä aikana liikennöi- ketyn perävaunun tulee olla taikavaloin rvarus- 49868: täessä ja traktoreita yleisille teille pimeänä tetun. Mitä taas tulee siihen, että traktorin 49869: aikana pysäköitäessä, koska ne ns. pimeinä eli liikkumisnopeus on alhainen, ei se yksiselit- 49870: siis lainkaan taakse päin valaisemattomina teisesti pidä paikkaansa. Ensinnäkin !trakto- 49871: ajoneuvoina eirvät ole niitä taikaa lähestyvän rin suurin ·ra,kenteellinen nopeus on yleensä 49872: 1152 VU,141. - Traktorien va.lolaitteet. 49873: 49874: 49875: 30-35 km/h, kun sitä vastoin edellä esimerk- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 49876: kinä käytetyn moottorityökoneen ja moottori- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 49877: käyttöisen laitteen suurin rakenteellinen no- 49878: peus on vain 10 !km/h. Tämän lisäksi on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 49879: vielä mainittava, että on traktoreita, joiden toimenpiteisiin sellaisen muutoksen an- 49880: nopeus on suurempi kuin 35 ikmjh, siUä tie- tamiseksi moottoriajoneuvoasetukseen 49881: detään ainakin eräiil'lä ruueilla maassamme ja moottoriajoneuvoasetuksen täytän- 49882: muutetun traktorien välityssuihteita niiden töönpanoa koskevaan päätökseen, jolla 49883: liikenteeseen ottamisen jälkeen, jolloin eräi- traktorit ja niiden perävaunut mää- 49884: den tietojen mukaan olisi ko. traktoreilla rättäisiin varustettavaksi asianmukai- 49885: päästy ajonopeuteen 50 km/h ja eräissä ta- sin, liikenneturvallisuuden kannalta 49886: pauksissa kai vie!lä sitäkin hiukan sumem- välttämättömin taka- ja jarruvaloin 49887: piin nopeuksiin. Perusteet traktoreiden lii- sekä suunnanmuutosta osoittavin lait- 49888: kenneturvallisuuslaitteiJ:taan erivapaus8S€- tein. 49889: massa pitämiseen ovat siis erittäin heikot. 49890: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 49891: 49892: Akseli Roden. Uljas M'åkelä.. 49893: Veikko Mattila. Tyyne Paasivuori. 49894: Bror Lillqvist. U. B. Voutilainen. 49895: Voitto Hellsten. 49896: 1153 49897: 49898: VU,lft.-Toiv.al. B:o 501. 49899: 49900: 49901: 49902: 49903: Vilponiemi ym.: Traktoreita ja niiden käyttöä koskevien mäij.. 49904: räysten uudistamisesta. 49905: 49906: 49907: 49908: E d u s kun n a B e. 49909: 49910: Traktorien käyttö ja Jiikennöiminen ylei- korjaamisesta on myös määräyksiä, ettei 49911: sillä teillä on jatkuvasti lisääntynyt syystä, eräitä kohtia saa korjata Mtsaamalla. Kun 49912: että tralktoreista on tullut yhä enemmän traktorikorjauksia tehdään hyvin paljon 49913: muun kuin maatalouden ammatin harjo1tta- "kyläseppien pajoissa", on todennäköistä, 49914: misen työväline. Ku'ljetus- ja liikenneväJi- ettei näitä säännöksiä aina noudateta jo sen- 49915: nooksi yleistyessään tralktorin olisi käsityk- kään vuoksi, kun traktoreita ei ole pakko 49916: semme mukaan vastattava niitä samoja vaa- esittää uusintakatsastettavaksi. 49917: timUlksia, joita muilile liilk:enteessä mukana Kun traktorit )'lhä enemmän Jiikennöi'Våt 49918: oleviNe tähän verrattarvi1le moottoriajoneu- yleisillä ·teiLlä, olisi mielestämme myös vaadit- 49919: voi.1le on liilkenneturva:llisuutta silmählä pi- ·tava .traktorin kuljettajalta nykyistä enem- 49920: täen vaatimulksiiksi asetettu. T~llöin tulee män sekä liikennetietoutta että taitoa sopeu- 49921: ensisijaisesti esiin kysymys traktoreiden uu- tua jatkuvasti vilkastuvaan liikenteeseen. 49922: sintrukatsastuksen ralmselksi saattamisesta. Al- Traktorin kuljettajan ikäraja ajokortin saa- 49923: [ekirjoirttaneiden mielestä plisi mitä p~kem miseen ja ajoko11ttiin liittyvät muut velvoit- 49924: min saatava säännäkset traiktorien ja niiden teet olisi mielestämme saatettava myös sa- 49925: perävaunujen vuosittaisesta lkatsastusvelvoil- moiksi kuin au:ton ajokontia koskevat vas- 49926: lisuudesta. taavat ehdot ovat. Tuntuu käsittämättömältä, 49927: Trakltorien varusteiden puutteellisuus on että liikenteessä saa samanaikaisesti kulkea 49928: hyvin usein ollut syynä onnettomuuksiin, kaksi saman kokonaispainon omaavaa ajo- 49929: joista on ollut seurauksena ihmishenkien me. neuvoa, joiden kuljettajien ammattipätevyy- 49930: netyksiäkin. Nykyiset määräykset traktorien teen nliihden on huomattavasti toisistaan poik- 49931: perävaunujen jarruista ovat melkoisen lievät. keavat vaatimukset. Esimerkiksi perävaunul- 49932: Mielestämme näiden määräysten tiukentami- lista traktoria täydessä kuormassa kuljetta- 49933: nen. olisi tarpeen ja yleensäkin tulisi käsityk- rvalta !henkilöltä vaaditaan pätevyytenä vain 49934: semme mulkaan soveltaa ltmktoreiden ·perä- 16 vuoden ikä ja vähäiseksi katsottava suul- 49935: vaunuihin jarrujen, jarruvalon sekä taka- linen kuulustelu, joka saattaa olla hyvinkin 49936: valon suhteen samoja ruinimivaatimuksia puutteellinen. Sitä vastoin jo henkilöauton 49937: kuin on vastaavasti säädetty autojen perä- kuljettajana toimivalta vaaditaan 18 vuoden 49938: vaunuja koskevaksi. Tällöin tulisi siis kysy- ikä ja erittäin perusteellinen autokoulun suo- 49939: mykseen myös määräysten antaminen .trak- rittaminen sekä katsastusmiehen valvomana 49940: toriperävaunujen jarru- ja talkavaJlolaitteiden suoritettu ajokoe ja .tutkinto. Tähän voidaan 49941: pakollisuudesta. Traktorien varusteiden va- tietenkin väittää, että henkilöauton suurem- 49942: javuudeksi on niinikään kai luettava se, että masta nopeudesta johtuen iperusteellisempi 49943: taustapeili, joka säännösten mukaan saa ny- ajOikoulutus on vä:lttämätön, mutta toisaaJlta 49944: kyisin olla kokonaan ajoneuvon ääriviivojen tosiasiat kertovat, että vain pieni osa vahinko- 49945: sisäpuolella, ei yleensä anna kuljettajalle nä- tapauksista aiheutuu nopeudesta, kun sitä 49946: kyvyyttä taaksepäin traktorin liikkuessa vastoin Uikennevahinkojen valtaosa on liiken- 49947: perävaunu kuormattuna tai käytettäessä pe- Iteessä .tehdyistä virheistä ja varomattomuu- 49948: rävaunussa korkeita laitoja tai umpinaista desta ahlleutuneita. 49949: korirakennetta. Traktorien perävaunujen liikennevakuutta- 49950: Ajoneuvoissa ilmenevien puutteellisuuksien minen ei nykyisin ole .pakollinen, vaikka ni- 49951: 145 E 529/66 49952: 1154 VD',142. - Traktorien kll.yttömäirä.ykset. 49953: 49954: 49955: menomaan .traMorien perävaunullisina liiken- vuoksi pidämme tärkeänä, että traktoriliiken- 49956: teeseen käyttäminen muodostaa useimmiten teen valvontaan kiinnitettäisiin huomiota ja 49957: suuremman liikenneturvallisuutta vaaranta- tässä kohdin ilmenneet epäkohdat poistettai- 49958: van tekijän kuin pelkän traktorin liikennöi- siin. 49959: minen. Mielestämme traktorien perävaunujen Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 49960: liikennevakuutuspakon alaiseksi saattaminen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 49961: olisi ehdottoman välttämätöntä jo pelkästään 49962: siitäkin syystä, etä nykyisin saavat niinkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 49963: nuoret kuin 16-vuotiaat .toimia kuljettajana toimenpiteisiin traktorin kuljettajaa 49964: näissä ajoneuvoyhdistelmissä. ja ajokortin saantia varten annettujen 49965: Traktoriliikenteen valvonta on meillä jää- määräysten tiukentamiseksi, traktorien 49966: nyt myös melkoisen väJhälle huomiolle ja onpa varusteita koskevien määräysten saat- 49967: sattunut .tapauksia, että samalla kertaa kun tamiseksi liikenneturvallisuutta pa- 49968: poliisin maantiepartiot ovat tarkastaneet remmin vastaavalle tasolle, trakto- 49969: autojen kuljettajien papereita, ajoneuvojen rien ja niiden perävaunujen uusinta- 49970: kuntoa ja kuormitusta, on traktorien tarkas- katsastuspakon saattamiseksi voimaan, 49971: taminen ko. tarkastuspaikan ohittaessaan jä- traktorien perävaunujen rekisteröin- 49972: tetty suorittamatta. On ilmeistä, että valvon- nin ja liikennevakuutuksen saattami- 49973: nan iaiminlyömfuen aiheutt~a erittäin hel- seksi pakolliseksi sekä traktorien raken- 49974: posti laiminlyöntejä liikennevälineen varus- netta ja kuntoa sekä liikennöimistä 49975: teiden ja niiden kunnon suhteen. Tämän koskevan valvonnan tehostamiseksi. 49976: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 49977: 49978: Väinö Vilponiem.i. Reino Breilin. 49979: Antero Väyrynen. 'Antti A. Halm.e. 49980: Voitto Hellsten. Esko Niskanen. 49981: Arvo Ahonen. Veikko Helle. 49982: VU,143.-Toiv.al. N:o 503. 49983: 49984: 49985: 49986: 49987: Tikkanen ym.: T.aksiootoilijain vapauttamisesta suurten sete- 49988: lien vaihtamisvelvoZUsudesta. 49989: 49990: 49991: E d u s k u n n a 11 e. 49992: 49993: Maassamme tapahtuu valitettavasti jatku- pitäisi käsityksemme mukaan taksiautoilijat 49994: vasti :taksiautoilijoihin kohdistuvia ryöstöjä lainsäädännöllisin toimenpitein vapauttaa 49995: ja ryöstöyrityksiä; murhien määrän ollessa suurten setelien vaihtamisvelvollisuudestl\. 49996: onneksi viime vuosina verraten vähäisen. Ruotsissa mm. Motalassa taksiautoilijain ra- 49997: Nåmä ryöstöt ja niiden yritykset ovlllt:kui- hanvaihtamisvelvollisuus e.m. syistä on rajoi- 49998: tenkin seurauksiltaan usein siksi vakavia, että tettu jopa niin pieneen summaan :kuin ·10 49999: olisi tehtävä kaikki mahdollinen näiden, teko- kruunun seteliin. 50000: jen jo ennalta ehkäisemiseksi. Suoritetut tut- Edelläesittämäämme viitaten ehdotamme 50001: kimukset ovat osoittaneet, että valtaosa teoista eduSkunnan hyvälksy:ttävälksi toivomuksen,· 50002: on tehty autoilijan rahojen anastamistarkoi- 50003: tuksessa, vain harvoin on ollut kyseessä auton että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 50004: anastaminen. Koska näillä cyöstäjillä on toimenpiteisiin rahalain muuttamisek8t 50005: useimmiten se käsitys, että taksiautoilijoilla siten, että taksiautoilijat vapautettai- 50006: on mukanaan suuria rahasummia mm. vaihto- siin suurten setelien vaihtamisvelvoUi- 50007: rahoiksi suurien setelien vaihitamista varten, suudesta. , 50008: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 50009: 50010: Ville Tikkanen. Antero Väyrynen. 50011: 1166 50012: 50013: VU,144.- Toiv.al. N:o 504. 50014: 50015: 50016: 50017: 50018: Vii.yrynen JD1•: Tu~sun poistamisesta ja kaupunkien 50019: vapauttamisesf11 niitä. vastaavista valtiohaUinnon rasituk- 50020: sista. 50021: 50022: 50023: E d u s k u n n a 11 e. 50024: 1 50025: 50026: 50027: 50028: 50029: Aikoinaan tapulikaupungeille ja myöhem- tulot koko maassa vuonna 1960 olivat noin 50030: min useimmille merikaupungeille annettiin 8,8 miljoonaa markkaa, olivat ne vuonna 1963 50031: oikeus kantaa kaupunkeihin ,tuotavista ja noin 6,3 miljoonaa marimaa. Kun esimeriribi 50032: sieltä vietä.vistä !tullinalaisista tavaroista lisä- Oulun kaupunki sai vuonna 1961 tuulaaki- 50033: tullia eli tuulaairimaksua velvoillisuutta w.s- tuloja 31 250 markkaa, olivat sen näitä vas- 50034: taan osallistua eräisiin valtiolle kuuluviin teh- taavat valtionhallinnon menot samana aikana 50035: täviin sekä. paikallisesta tullihallinnosta ai- peräti 772 200 markkaa, joten epäsuhde tulo- 50036: heutuviin rasituksiin. Nykyisin kantavat tuu- jen ja vastaavien menojen kohdalla on suo- 50037: laakia maassamme kaikki muut tullikamari- rastaan räikeä. 50038: kaupungit paitsi Tampere, Lahti, Jyväskylä Edellä esittämämme perusteella kunnioit- 50039: ja Hämeenlinna. Kaikesta huolimatta vii- taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi 50040: meksimainitutkin kaupungit ovat kustanta- toivomuksen, 50041: n.eet tullitilat ltullitoimipaikoille ja vastan- 50042: neet muistakin taloudellisista rasituksista. että hallitus kiireellisesti antaisi 50043: Sen lisäksi, että maamme kaupungit, kuten Eduskunnalle esityksen tuulaakimak- 50044: edellisestä käy ilmi, ovat keskenään erilai- sun poistamisesta ja kaikkien kaupun- 50045: sessa asemassa, on ;todettava, että maatalous- kien vapauttamisesta niistä valtionhal- 50046: tuotteiden tuontimaksujärjestelmien seurauk- linnon rasituksista, jotka nit'lle on sää- 50047: sena kaupunkien tuulaakitulot ovat romah- detty tuulaakimaksun kanto-oikeutta 50048: dusmaisesti laskeneet ja kehitys näyttää edel- vastaan. 50049: leenkin sellaisena jatkuvan. Kun tuulaaki- 50050: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 50051: 50052: Antero Väyrynen. Urho E. Knuuti. 50053: Uljas Mäkelä. 50054: 1167 50055: VU,145.- Toiv.al. N:o 505. 50056: 50057: 50058: 50059: 50060: Veuaa.: Mtmtlatilikun.talattoksen lakkauttamisesta. 50061: 50062: 50063: E d u s k u n n a 11 e. 50064: 50065: Nojautuen jo helmikuun 10 päivänä 1961 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 50066: .tekemääni eduskunta-aloitteeseeni, jossa olen muksen, 50067: esittäny.t manttaalikuntalaitoksen lakkautta- että hallitus ryhtyisi kiireellisM 50068: mista sen vuoksi, että eduskunnan selvä enem- toimenpiteisiin. man.ttaalikunfalaitok- 50069: mistö on tosiasiassa sen lakkauttamisen kan- sen lakkauttamiseksi tarpeettomana jo 50070: nalla ja sanottu laitos on sitäpaitsi vanhen- vanhentuneena sekä epäkansanvaltoi- 50071: tunut ja epäkansanvaltainen, ehdotan kun- sena. 50072: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 50073: 50074: Veikko Vennamo. 50075: 1158 50076: 50077: VII,146.- Toiv.al. N: o 506. 50078: 50079: 50080: 50081: 50082: H8.ra. ym..: Sodan uhrien huollon tukemisen lisäämisestä raha- 50083: automaattiasetuksessa lueteltuihin toimialoihin. 50084: 50085: 50086: Eduskunnalle. 50087: 50088: . Raha-automaattiasetuksen 27 §: ssä sääde- lista saada raha-automaattivaroja vain van- 50089: tään, millä tavoin Raha-automaattiyhdistyk- husten huoltoon varatusta määrärahasta. Kun 50090: sen ·toiminnasta saatu tuotto käytetään avus- kaikkien näiden sodan uhrien hoitotyön kehit- 50091: tUksina oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yh- tämistä olisi edelleenkin syytä jatkaa ja te- 50092: teiSöille ja säätiöille. 1Siinä Juetellaan useita hostaa ja kun sodan uhrien huoltoa muuten- 50093: sellaisia aloja, joilla toimiville yhteisöille ja kin on pidettävä yhiteiskuntamme ensi sijai- 50094: säätiöille avustuksia myönnetään. On pidet- .sena velvollisuutena, olisi käsittääksemme 50095: tävä puutteena, ettei näiden alojen joukossa aiheellista Hsätä raha-automaattiasetuksen 27 50096: ole erikseen mainittu sodan uhrien huoLtoa. § :ssä lueteltuihin toimialoihin omana kohta- 50097: Raha-~auomaattivarojen käyttäminen myös n'aan myös sodan uhrien huollon tukeminen. 50098: sodan uhrien huollon kaikinpuoliseen edistä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 50099: miseen on käsittääksemme sellaista toimintaa, kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 50100: jota kansalaiset kernaasti näkisivät tuettavan vomuksen, 50101: myös raha~automaattivaroista myönnettävin 50102: avustuksin. Nykyisin tuetaan raha-automaat- että hallitus kiireellisesti muuttaisi 50103: tivaroista esim. sotainvalidihuoltoa samalle raha-automaattiasetusta siten, että sen 50104: lohkolle myönnettävästä määrärhasta, josta 27 §: ssä lueteltuihin toimialoihin lisät- 50105: yleisenkin invalidihuollon piiriin on avustuk- täisiin sodan uhrien huollon kehittä- 50106: set jaettava. Kaatuneitten omaisten ja sota- minen. 50107: veteraanien liitoilla ~ienee nykyisin mahdol- 50108: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 50109: 50110: Erkki Hara. Timo Mäki. 50111: Pekka Salla. U. H. Voutilainen. 50112: Olavi Saarinen. Sulo Hostila. 50113: Eino Sääskilahti. Aulis Sileäkangas. 50114: Antti A. Halme. Victor Procope. 50115: 1159 50116: 50117: VU,147.-Toiv.al. N:o 507. 50118: 50119: 50120: 50121: 50122: Heinonen ym.: Huoltoapua tarvitsevien henkt"löiden sairaa- 50123: laan tai muuhun hoitolaitoksee-n pääsyn nopeuttamisesta. 50124: 50125: E d u s kun n a ll e. 50126: 50127: Voimassaolevan huoltoapulain 7 §: n mu- tia pitkäaikaisempia toimenpiteitä myö- 50128: kaan "Huoltoapua on sen kunnan annettava, hemmin. Jos on kysymys esim. mielisairau- 50129: jossa huoltoavun tarpeessa oleva hen- den tai muun psyykiHisen tapauksen hoi- 50130: IJdlö oleskelee". Lainsäätäjä on täten tahto- toon ottamisesta, saattaa ,tällainen potilas 50131: nut varmistaa huoltoavun tarpeessa olevan muodostua jopa vaaraksi ympäristölleen tai 50132: mahdollisuudet saada apua välittömästi ja omaisilleen niinkuin joskus on rtapahtunut- 50133: niin että "vanhan lain" aikana vallinneet kin. 50134: epäkohdat, avun viivästyminen esim. koti- Erityisen kohtalokasta saattaa oleskelupai- 50135: paikkaoikeuden selvittelyn takia ja täysin kasta aiheutuva kuntien vä:linen selvittely 50136: hyödy:ttömät kiistat siitä, kuka on velvolli- olla yksinäisen synnyttäjän kohdalla. Usein 50137: nen apua antamaan, saataisiin poistetuksi. voi tällaisen nuoren naisen oleskelu- 50138: Mutta lakiin on kuitenkin jäänyt puutteelli- kunta olla vaikeasti selvitettävissä, kun hän 50139: suus, joka aiheuttaa monenlaista tulkintaa ja on oleskeli ut esim. eri työpaiikoissa ·tai 50140: usein saa aikaan sen, että kaikkein kipeim- omaistensa 1uona useammaUakin paikkakun- 50141: mässä huollon rta~eessa oleva usein jää sitä nalla saman vuoden aikaan tulematta edes 50142: paitsi. henkikirjoihin merkityksi. Lasta odottavaa 50143: Huoltoapulain samassa 7 §: ssä nimittäin äitiä olisi kuitenkin välittömästi autettava, 50144: säädetään: "Milloin huoltoapua on annettava sillä rikoslakimmekin sää.tää rangaistuksen 50145: hoitona sairaalassa .tai parantolassa sille, joka jättää lwpsensynnyttäjän turvat- 50146: tahi 18 § :ssä tarkoitetussa huoltolaitok- tomuuden tilaan. Asiallinen ja tarkoitustaan 50147: sessa, (" ... kunnalliskoti tai sosiaaliministe- vastaava hoitopaikka rtälliselle äidille olisi 50148: riön suostumuksella vanhainkati, sairaskoti Ensi Koti ftai muu vastaava äitikoti. Ensi 50149: tai muu huoltolaitos". 18 §) on velvollisuus Kodeissa äidit saavat hoitaa ;raskauden vii- 50150: huoltoavun antamiseen kuitenkin sillä kun- meisellä kuukaudella ja välittömästi lapsi- 50151: nalla, missä hän pääasiallisesti oleskelee". neen turvapaikan synnytyksen jälkeen. Ko- 50152: Samassa pykälässä tosin sanotaan, että "jos dissa he oppivat itse hoitamaan lastaan ja 50153: huoltoapua on kiireellisesti annettava, on sen huolehtimll!an sekä omasta että lap·sen 50154: kunnan missä henkilö oleskelee, annettava toimeentulosta myöhemmin. Äitien huolta- 50155: hoitoapua, kunnes asianomainen kunta voi minen Ensi Kodessa on siis myös ehkäisevää 50156: huollon järjestää", mutta käy.tännössä tämä huoltoapua sanan kaikkein parhaimmassa 50157: on jäänyt kuolleeksi kirjdmeksi ja tavalli- merkityksessä. 50158: sesti ikunna;t kiistelevät keskenään siitä, Kuntien huoltoviranomaiset vetoavat 50159: minkä kunnan on annettava maksusitoumus ik:uitenkin huo1toapulain 7 §: ään j·a !kieltäyty- 50160: johonkin huoltolaitokseen. Kun asianomaista vät antamaan maksuosoitusta Ensi Koteihin, 50161: ei ilman maksusitoumusta hoitolaitokseen jos oleskelukunnan selville saaminen on vai- 50162: oteta, saattaa avunsaanti viivästyä huolletta- keata. Odottavan äidin kohdalla .tällainen 50163: van .terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, selvittely ei kuitenkaan voi pitkään jatkua, 50164: tärkeällä ja ratkaisevalla hetkellä. Tästä voi sillä lapsi syntyy säännönmukaisena aikana 50165: aiheutua myöskin !lisäkustannuksia sosiaa- ja huollon tarve on kaikkein suurin juuri 50166: liselle huoltotoiminnalle, kuka ne sitten jou- sillä hetkellä. On suorastaan ihmisarvoa alen- 50167: tuneekin maksamaan, koska asianomaisen tavaa, että yhteiskunnassamme voidaan jät- 50168: tila odotusaikana saatta·a huonontua ja vaa- tää äiti ja lapsi tällaisena hetkenä tukea ja · 50169: 1160 VII,147. - Huoltoapua ta.rritaevien sa.ira.anhoito. 50170: 50171: 50172: apua vaille vain senvuoksi, että kunnai ha- vuoksi kunnioittaen eduskunnan hyväi{· 50173: luavat säästää !tai siil."'tää. :toistensa maksetta· syttäväksi toivomuksen, 50174: vaksi muutaman sadan markan suU:l'Uisia ku- 50175: luja. että hallitus kiireellisesti tutkitut- 50176: Kysymyksessä oleva huoltowplliain 7 § si- taisi millä tavoin huoltoapulain 7 § 50177: sältää siis liian monimutkaisia ja tulkinnan saataisiin muutetuksi siten, että huol- 50178: varaisia, vieläpä !toistensa kansSa. ristiriidassa toavun tarpeessa olevat henkiWt, jotka 50179: olevia, määräyksiä. SeMaisenaan se on ai- tarvitsevat hoitoa sairaaloissa, paran- 50180: heuttanut ja aiheuttaa edelleen turhaa pape- toloissa tai muissa vastaavissa hoito- 50181: risotaa ja riitelyä eri kuntien välillä. ,Se olisi laitoksissa saisivat hoitoa välittö- 50182: siis pikaisesti muutettava selvemmäksi ja yk- mästi ilman avunsaamista edeUyttä- 50183: siselitteisemmäksi. Ehd<rtammekin tämän vää kotipaikka selvitystä ja antaisi 50184: siitä Eduskunnalle esityksen. 50185: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 50186: 50187: Vappu Heinonen. Olavi Saarinen. 50188: Aili Siiskonen. Impi Lukka.rinen. 50189: Viljo Pousi. T. Leivo-Larsson. 50190: 1161 50191: 50192: VII,148.-Toiv.a.J. N:o 508. 50193: 50194: 50195: 50196: 50197: Landström ym.: Softtuitilurvan laajentamisesta koko katsas- 50198: tusmieskuntaa koskevaksi. 50199: 50200: 50201: Ed uskunnaUe. 50202: 50203: V: n 66 musaa. siir.ryttiin Suomessa keski- daan pitää juuri sosiaalisen turvan puuttu- 50204: tettyyn moottoriajoneuvojen ~ntiin ja minen suurimmalta osalta katsastustoimin- 50205: Autorekisterikeskus Helsingissä alkoi hoi- nan parissa. työskentelevHtä. Eihän viimeis- 50206: taa kOko maan moottoriajoneuvorekisterin. ten 25-30 vuoden .ai'kana maamme perus- 50207: Näin ollen poliisiviranomaisten ja [ääninhaJ.- palkkaisten katsastusmiesten lukumäärässä 50208: litusten suorittama työ moottoriajoneuvojen ole tapahtunut mainittavaa muutosta. 50209: rekisteröinnissä pieneni melkeinpä minimiin Katsastustoiminnan kehittäminen koskee 50210: aikaisempaan kä~äntöön nähden. Joh- välillisesti koko kansakuntaa. Katsastustoi- 50211: donmukaisena seurauksena tästä oli se, että minnan kehittämisessä olisi sentähden pyrit- 50212: maamme katsastuskonttoreiden työmäärä tävä siihen, että lkdko lkatsastusmieskunta 50213: suureni rekisteröintiasioiden takia n. nauttisi sitä sosiaalista turvaa, jota muutkin 50214: 25-30%. valtion virkamiehet ja että. ns. tilapäistyö- 50215: Todettu on, että kdko maassa katsastus- voima poistettaisiin ja tarpeellinen määrä 50216: konttoreissa suorittavat varakatsastusmiehet uusia peruspalkkaisia virkoja perustettaisiin. 50217: n. 70-75 % koko työmää.rästä, eli nyt kun Edelleen olisi pyrittävä siihen, että katsas- 50218: siirryttiin uuteen rekisteröintijärjestelmään, tustoiminta saataisiin vihdoinkin suorittaa 50219: näiden varakatsastusmiesten työmäärä lisään- kunnollisissa oloissa, eli ~ettaisiin kat- 50220: tyi huomattavasti, nimenomaan työmäärä, sastusasemat. Suoritetaanhan katsastustoimi- 50221: josta nämä ns. varakatsastusmiehet eivät saa tus autojen osalta Suomessa. edelleen erittäin 50222: .työmäärän kasvun edellyttämää korvausta. ·primitiivisissä olosuhteissa. 50223: V:arakatsastusmiesten palkkaushan on si- Edellä esi~yn :johdosta ehdotamme kun- 50224: dottu ns. toimitusyksikköihin, eli mitään poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 50225: japalkkoo ei ole, ei myöskään kesälomakor- muksen, 50226: vausta, ei sairausajan palkkaa eikä yll:eensä että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 50227: mitään muutakaan sosiaalista turvaa. siin soriaaliturvat~. laajentamiseksi 50228: Viimeaikoina on katsastustoiminnassa ha- koko katsastuamieskunlaa koskevaksi 50229: vaittu puutteeHisuuksia. Eräänä syynä .tähän ja uusien peruspalkkaisten virkojen 50230: voidaan pitää sitä, että työvoiman vaihto bt- perustamiseksi sekä katsastustoimin- 50231: sastuskonttoreissa on erittäin suuri. Syynä nan yleisten edellytysten parantami- 50232: taasen !tähän työvoiman muutt.umiseen Voi- seksi. 50233: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 50234: 50235: Eeles Laadström. Voitto Hellsten. 50236: Uljas Mäkelä. B. 1. Paavola. 50237: - Vå.blö VllpoDiemi 50238: 50239: 50240: 50241: 50242: 146 E 529/66 50243: 1162 50244: 50245: VII,149.- Toiv.al. N: o 509. 50246: 50247: 50248: 50249: 50250: Landström ym.: Toimenpiteistä huoltopoliisiosaston saami- 50251: seksi Poriin. 50252: 50253: 50254: E d u s kun n a 11 e. 50255: 50256: Kuten tunnettua on Pori länsirannikon kin hajallaan sijaitsevien satamien ja suur- 50257: merkittävä sa.tamakaupunki, jossa tarkal- ten etäisyyksien kaupungissa tietää kasvav:aa 50258: leen luikien on neljä satamaa. Ihmetystä he- työmäärää. 50259: rättää että poliisilaitoksella ei !tässä kaupun- Koska epäkohta ihavaittiin jo vuosia sit" 50260: gissa ole erikoistunutta huoltopoliisiosastoa, ten, eikä korjausta ole vielä saatu aikaan, 50261: vaikka ko. poliisiosaston tehtäväpiiriin kuu- olisi asiaan mitä· kiireimmin puututtava. Ny- 50262: luvat velvoitteet ovat suuret. kyisellään on poliisilaitoksessa vähintäin 14 50263: .Porin poliisilaitoksen toimesta on ilmolto- henkilön vajaus. Satamiin ei nykyisellään 50264: poliisiosaston perustaminen otettu useita ker- voida järjestää tarvittavaa päivystystä. Ki- 50265: toja esille, mutta para:-nu.sta asiaan odotel- peimpänä havaitaan puute huoLtopoliisin työ- 50266: taessa on huoltopoliisin tehtävät jouduttu sä- saralla ja 'kuulusteluteihtävissä. 50267: lyttämään rikososaston erään ryhmän haa-- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 50268: teille. Poliisitoimen 'laajan kentän hoitamista kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 50269: miehistön vajaalukuisuus on ymmärrettävästi toivomuksen, 50270: vaikeuttanut. · 50271: Vuoden vaihteen alueliitoksen jälkeen kas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 50272: vaa Porin kaupungin asukasluku noin seitse- toimenpiteisiin huoltopoliisiosaston 50273: määnkymmeneentuhanteen. Täm ti~ sitä, saamiseksi Poriin, ottaen huomioon 50274: että yhtä poliisimiestä kohti on kaupungissa kaupungin satamasijainnin ja asukas- 50275: 538 asukasta. Samanaikaisesti :asukasluvun määrän sekä pinta-alan kasvun vuo- 50276: lisäyksen kanssa laajenee kaupUngin pinta- denvaihteen alueliitoksessa. 50277: ala noin kaksinkertaiseksi, mikä ennestään- 50278: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 50279: 50280: Eeles Landström. Uljas Mäkelä. 50281: Aulis Sileäkangas. E. J. Paavola. 50282: ' Väinö Vilponiemi. 50283: 1163 50284: 50285: VII,150. - Toiv.al. N: o 510. 50286: 50287: 50288: 50289: 50290: Luja ym.: Raha-a11.tomaattivarojen jakamisesta sodan uhrien 50291: huollon tukemiseen. 50292: 50293: E d u s k u n n a 11 e. 50294: 50295: Sotainvalidien ja kaatuneiden omaisten huollon :turvaaminen ilman, että heidän 50296: huollossa on maallemme ollut ominaista itsensä tarvitsisi käydä kansalaisten ovia - 50297: se, että lainsäädännöllisten toimenpiteiden ja omiatuntoja ~ ·kolkuttamassa. 50298: ohella on harjoitettu laajaa ja monipuolista Sosiaaliseen toimintaan on vuosittain käy- 50299: vapaaehtoista huoltotyötä, joka on voinut tettävissä huomattava summa raha-automaat- 50300: merkittävällä tavalla täydentää lainsäädän- tien voittovaroja. Kun eri •tarkoituksiin jaet- 50301: nön puutteellisuuksia. Vuosien kuluessa sota- tavaksi tulevien varojen määrä on· vuodesta 50302: invalideille ja kaa-tuneiden omaisille vapaa- to~een säännöllisesti noussut, on mahdollista 50303: ehtoisella pohjalla annettu tuki on [ukui- irrottaa niistä entistä !tuntuvastikiu suurempi 50304: sissa tapauksissa auttanut asianomaisia sel- osa soaan uhrien huoltotyöhön käytettäväksi 50305: viytymään heitä kohdanneen menetyksen !tarvitsematta vähentää muiden avustusta 50306: aiheuttamista vaikeuksista ja sijoittumaan sa.aneiden . ryhmien osuutta.. Antamalla vuO- 50307: takaisin yhteiskun:taan sitä hyödyttäviksi jä- sittain näistä varoista edellä sanottuun tar- 50308: seni!ksi. Tämä tuki on todennäJköisesti ol[ut koitukseen il'iittävä määrä varoja, voidaan 50309: myös omiaan ·ehkäisemään mielialan katkeroi- sodan uhrit vapauttaa yli parin vuosikym- 50310: tumista, ehkäpä myös yhteiskunnan vastai menen kestäneestä keräystoiminnasta vai- 50311: sen asenteen muodostumista niiden keskuu· keammassa asemassa olevien kohtalotoverei- 50312: dessa, jotka pahimmin ova.t kärsineet ja densa hyväksi ja samalla kuitenkin turvata 50313: edelleen kärsivät sodan tuhoista. huollon jatkUvuus valtion menoja millään 50314: Laajamittaisen vap11aehtoisen huoltotyön :tavoin lisäämättä. Voitaneen pitää myös var- 50315: haJ:Ojoittaminen on ollut mahdollista vain sen mana, että tällainen tarkoitus erinomaisesti 50316: vuoksi, että asianomaiset itse, siis sotainvali- vastaa raha-auto:tllaattien voittovarojen käy- 50317: dit ja kaatuneiden omaiset, ovat vuodesta toi- tölle asetettuja ,periaatt~ita. 50318: seen eri muodoin hankkineet varoja voidak- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme 50319: seen auttaa niitä heistä, jotka enimmin apua kunnioittaen ·eduskunnan •hyväksyttäväksi 50320: ovat !tarvinneet ja tarvitsevat. Niinpä sota- toivomuksen, 50321: invalidityön mhoittamiseksi on . järjestetty 50322: vuos1ttain valtakuniuillinen varojenkeräys että hallitus t'yhtyi.Si kiireellisesti 50323: yli kahtenakymmenenä vuotena. Yleensä yh• toimenpiteisiin raha-automaattiasetuk- 50324: det ja samat miehet ovat kaikkina näinä vuo- sen muuttamiseksi niin, että raha- 50325: sina olleet keräystä paikkakuunallaan järjes- automaattien voittQvaroja voitaisiin 50326: tämässä ja sitä suorittamassa. Voitaneen kat- jakaa nimenomaan myös sodan uhrien 50327: soa, että he suorittivrut oman osuutensa yh- huollon tukemiseen ja että tähän tar- 50328: teiskunnan hyväksi täyteen määräänsä jo koitukseen vuosittain osoitettaisiin sel- 50329: sodan kestäessä ja että viimeistään nyt on lainen määrä, joka takaa tähän asti 50330: yhteiskunnan vuoro tarttua asioihin ja tur- harjoitetun vapaaehtoisen huoltotyön 50331: vata sotainvalidien ja kaatuneiden omaisten jatkuvuuden. 50332: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 50333: 50334: Sinikka Luja. Margit Eskman. Kaarlo af Heurlin. 50335: Aune Salama. Edit Terästö. Antero Väyrynen. 50336: Antti A. Balme. 50337: 1164 50338: 50339: VU,151. - Toiv.al. N :o 511. 50340: 50341: 50342: 50343: 50344: V. Mattila. ym.~ Kunlien oikeuttamisesta saamaan kuolleen 50345: hoidokin laitoshoidon korva1LS kansaneläkevaroista. 50346: 50347: 50348: E d u s k u n n a ll e. 50349: 50350: Kansaneläkelain 43 §: n mukaan voidaan ritataan ihänelle itselleen. Hoidettavan kuol- 50351: kansaneläkettä käyttää eläkkeensaajan hoito- tua menevät näin kertyneet varat hänen pe- 50352: kustannusten korvaamiseen. Sosiaalilauta- rillisilleen ;tai Jähisukulaisten .puuttuessa val- 50353: takunnan on kuitenkin annettava eläkkeestä tiolle. On täysin kohtuutonta, että sukulaiset, 50354: eläkkeensaajalle itselleen hänen omaan käyt. jotka eivät koskaan ole huoltaneet ko. hoi- 50355: töönsä henkilökohtaisia tarpeita varten ase- dettavaa, saavat kertyneet varat kansan- 50356: tuksella erikseen 'Vahvistettu elMeen osa. eläkkeen ltukiosista, ~oihin valtio ja kunnat 50357: Huoltoapulain 31 § :n mukaan kunta saa hoi- ovat osallistuneet. 50358: oon kustannuksista korvaUksena sen määrän, Edellä esitetyn perusteena ehdotamme 50359: mikä siitä hoidosta halvimmalla saatavissa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 50360: olleelta huoltopaikalta on laitokselle vahvis- 50361: tetun ttaksan mukaan suoritettava. että hallit1LS ryktyisi toimenpiteisiin 50362: Nykyisin on taksa A-mielisairaaloissa 2,50 huoltoapulain jtJ kansaneläkelain sään.- 50363: mk/vrk ja B-mielisairaaloissa 2 mk/vrk, jot- nöksien muutttmtisekri sitfm, etlä 50364: ka m.aksnt eivät läheskään "WtStaa kunniHe kunttJ kertyneistä kansaneläketJtJroista 50365: aiheutuneita ·kustannuksia. Em. säännöksistä hoidossa olle6ft kuoltua saisi laitoskoi- 50366: on seurauksena, että mielismr&'anhoitolaitok- dosta korvauksena määrän, mihin 50367: sissa huottoapuna ihoitoa saaville ·henkilöille hooltoawsta kunntJlle aiheutuneet to- 50368: kertyy huomattavasti varoja :tallatustileille delliset kmtnn.ukset kohtuudella ooi- 50369: kansaneläkkeen ja hoitomaksnn välisestä ero- daan tJrtJioida otttJmalla myös huo- 50370: tuksesta. Varsin monille huonettaville kertyy mioon kanMtwmt~kstd. 50371: myös varoja eläkkeen siitä osasta, joka suo- 50372: Helsingissä. 20 päivänä huhtikuuta 1966. 50373: 50374: Veikko Mattila. Arvo AboDeD. 50375: Bror Lillcpjsl Kaarlo af BearliD. 50376: Tyyne Pa.a.sinori. 50377: 1165 50378: 50379: VU,152.- Toiv.al. N: o 512. 50380: 50381: 50382: 50383: 50384: Siren ym.: Kun.tie"' ja ku"'tainliittojen työlaitosten siirtämi- 50385: sestä valtion. omistukseen.. 50386: 50387: 50388: r 50389: E d u s k u n n a !l e. 50390: 50391: Huoltoapulain (116/56) 24 § :n mukaan tavista ja työvelvollisista muodostavat huol- 50392: kunnalla tulee tarpeen mukaan olla lain toapulain nojalla sinne määrätyt vain vähäi- 50393: 40 §: ssä .tarkoitettuja työvelvollisia sekä sen osan. Työlaitogten !toiminnan luonne on 50394: 25 §:ssä mainittuja avunsaajia varten työlai- siten suurelta osalta velvoitteiden täytän- 50395: tos :tai osuus sellaiseen. Nykyisin näissä kun- töönpanoa, mikä yleensä katsotaan valtion 50396: tien ylläpitämissä laitoksissa on eräiuwn mui- asiaksi. Perusteltua olisikin siirtää !työlaitok- 50397: denkin lakien säännösten nojalla sinne set valtion omistukseen ja ylläpidettäväksi. 50398: määrättyjä henkilöitä. Niinpä ir:tolaislain Valtiolla on m8ihdollisuus sopeuttaa nämä lai- 50399: (57/36) mukaisiksi työlaitoksiksi on yleensä tokset muihin täytäntöönpano- ja rangais- 50400: hyväksytty huoltoo.pulain mukaiset ltyölaitok- tuslaitoksiin sillä tavoin, että niiden käyttö 50401: set. Kunnalliset työlaitokset toimivat osittain tulee tarkoituksenmukaisemmaksi ja myös ta- 50402: myös päihdyttävien aineiden väärinkäy;tJtä- J'OudeJ.lisemmaksi kuin nykyisin. 50403: jien huollosta annetun lain (96/61) 11 §:n Edellä lausutun nojalla esitämmekin edus- 50404: tarkoittamina huoltoloina. Edelleen ko. työ- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 50405: laitoksiin määrätään ·lapsen elatusavun tur- 50406: vaamisesta eräissä !tapauksissa annetun lain että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 50407: (614/48) nojalla elatusavun suorittamisen siin. kuntie-n, ja kun.tai'mJiittojen omis- 50408: ~aiminlyönyt elatusvelvollinen .työllään ela- tamien työlaitosten siirtämiseksi val- 50409: tusapua korvaamaan. Työlaitoksessa hoidet- tion omistukseen ja yl'läpidettäväksi. 50410: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 50411: 50412: Eino Sirin. Uljas Mäkelä. 50413: Sinikka. Luja.. Lyyli Aalto. 50414: 1166 50415: 50416: VII,153. - Toiv.al. N: o 513. 50417: 50418: 50419: 50420: 50421: Lahtela ym.: Kansalaisten:: yhdenvertaisuuden turvaamisesta 50422: kaupunkien vuokra-asuntojen jakelussa. 50423: 50424: 50425: Ed uskunnaUe. 50426: 50427: Helsinkiin muualta . muuttaneen väestön salaisten mielestä Helsingin kaupungin har- 50428: keskuudessa on herä.ttänyt ikävää huomiota joittama syrjintä on perustuslain vastaista. 50429: se havainto, että Helsingin kaupungin omis- Joka tapauksessa se on ristiriidassa kansa- 50430: tamiin vuokra-asuntoihin muualta muutta- laisten oikeustajun kanssa. 50431: neiden ei ole ma,hdollista päästä ennen kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 50432: on asunut vähintään 10 vuotta Helsingissä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 50433: Tästä on seurauksena, että varsin monet yk· muksen, 50434: sityiset henkilöt ja perheet, jotka taloudelli- 50435: sen ja sosiaalisen asemansa puolesta olisivat että hallitus kiireellisesti selvittäisi, 50436: suurimmassa yhteiskunnan ltuen .tarpeessa, onko Helsingin kaupungin ja mahdol- 50437: eivät pääse siitä osallisiksi kaupungin lisesti muidenkin kaupunkien vuokra- 50438: vuokra-asuntojen muodossa. Mahdollisesti asuntojen jakelussa harjoittama syr- 50439: muissakin kaupungeissa harjoitetaan sa- jintä perustuslain vastaista, ja ryhtyi- 50440: manlaista syrjintää muualta muuttaneita si toimenpiteisiin kansalaisten yhden- 50441: kohtaan. vertaisuuden turvaamiseksi tarpeen 50442: Perustuslakiemme mukaan kansalaiset vaatiessa lainsäädännön avulla. 50443: ovat yhdenvertaisia Jain edessä. Monien kan- 50444: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 50445: 50446: Olavi Lahtela. Heimo Linna. . 50447: Mauno Pohjonen. Aulis Sileäka.nga.s. 50448: Veikko Savela. Veikko Hanhirova. 50449: 1167 50450: 50451: Vll,154. - Toiv.al. N: o 514. 50452: 50453: 50454: 50455: 50456: Aalto ym.: KoircwerQ.n yhdistämisestä varsinaiseen verotus- 50457: menettelyyn. ,, 50458: 50459: 50460: E d u s kun n a 11 e. 50461: 50462: Joulukuun 12 päivänä 1958 annetun vero- kanto- ja tilitystehtävistä aiheutuisi, on kui- 50463: ,tuslain (482/58) mukaan koiraveron mak- .tenkin huomattavasti pienempi, varsinkin 50464: suunpano ja kanto jäi v:n 1960 alusta kun- nyt, kun tietokoneita käytetään verotuksen 50465: nallishallituksen erikseen toimitettavaksi. ja maksuunpanon määräämisessä, kuin ne 50466: Tästä tulee aiheutumaan huomattavaa lisä- lisävaivat ja kustannukset, mitkä kunnallis- 50467: vaivaa ja tarpeettomia kustannuksia, mitkä hallituksille aiheutuvat koiraveron erikseen 50468: vältettäisiin, j6s koiraveron maksuunpano jä- maksuunpanemisesta ja kantamisesta. Koko- 50469: tettäisiin toimitettavaksi yhdistetyssä vero- naisuuden kannalta olisi epäilemättä tarkoi- 50470: tusmenettelyssä ja jos koiravero kannettai- tuksenmukaisempaa tarkistaa koiraveroase- 50471: siin veronkantoviranomaisen toimesta samas- tuksen ja verotuslain säännökset näiltä 50472: sa yhteydessä kuin sen perittäviksi tulevat kohdin. 50473: muu verot ja maksut. Edellä esitetyiLlä perusteilla ehdotamme 50474: V erotuslakia säädettäessä vastustettiin val- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 50475: tionvarainministeriön .taholta koiraverotuk- seuraavan toivomuksen, 50476: sen liittämistä yhdistettyyn verotusmenette- 50477: lyyn sillä perusteella, että se tarpeettomasti että hallitus kt'treellisesti ryhtyisi 50478: mutkistuttaisi tätä. Käsityksemme mukaan se toimenpiteisiin koiraveron yhdistämi- 50479: lisätyö, mikä verotus- ja veronkantoviran- seksi varsinaiseen verotusmenettelyyn. 50480: viranomaisille koiraveron maksuunpano-, 50481: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 50482: 50483: Lyyli Aalto. U. H.Voutilainen. 50484: Uljas Mäkelä. Arvo Salo. 50485: Viljo Virtanen. 50486: 1168 50487: 50488: Vfi,11S5. - Toiv.al. N :o 515. 50489: 50490: 50491: 50492: 50493: lfiinikOiki ym.: Koirien wtioloajan pitentämisestä Oulun ja 50494: Lapin läänissä. 50495: 50496: 50497: E duskunnaUe. 50498: 50499: Nykyisen metsästyslain mukaan koirat on kohta. Myös koirien kannalta pitempi va- 50500: pantava kiinni keväisin myös Oulun ja Lapin paus on paikallaan. Siitä ei ole myöskään 50501: läänissä jo maaliskuun 1 päivänä. Tätä ei vahinkoa riistalle tähän vuodenaikaan. 50502: kuitenkaan voida pitää perusteltuna, koska Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus- 50503: talvi on vielä tähän aikaan täysi, eivätkä koi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 50504: rat lumen paljoudesta johtuen pysty irral- 50505: laan ollessaankaan tekemään vahinkoja, ku- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin 50506: ten väitetään. toimenpiteisiin. lroirien irtwloajan pi- 50507: Aikaisemmin koirien kiinnipito wlkoikin dentämiseksi Oulun ja Lapin lää- 50508: vasta huhtikuussa. Tämä oli onnistuneempi neissä huhtikuun 1 päivään saakka. 50509: Pohjois-Suomen kannalta kuin nykyinen Iain- 50510: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 50511: 50512: Paavo Niinikoski. Reino Kangas. 50513: VALTIOPÄIVÄT 50514: 1966 50515: 50516: LIITTEET 50517: VIII 50518: 50519: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA 50520: TOIVOMUSALOITTEET 50521: 50522: 50523: 50524: 50525: HELSINKI 1966 50526: VALTIONEUVOSTON KIR.JAPAINO 50527: 50528: 50529: 147 E 529/66 50530: Opetushallinnon keskittämistä, tieteellistä tutkimustyötä, yleistä 50531: ammattioppivelvollisuutta, perhekasvatusta, yleishyödyllistä 50532: harrastustoimintaa sekä lehdistön taloudellisen aseman 50533: kohentamista ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 50534: 1173 50535: 50536: vm,l.-Lak.al. N:o 172. 50537: 50538: 50539: 50540: 50541: Leinonen: Ehdotus laiksi yhtenäiskoulujärjestelmään siirty- 50542: misestä. 50543: 50544: 50545: E d u s k u n n a 11 e. 50546: 50547: Meillä on jo kahden vuosikymmenen ajan naan riippumatta vanhempien varallisuu- 50548: keskusteltu maan koululaitoksen uudistami- desta ja kodin sijaintipaikasta, olisi mie- 50549: sesta ja mielipiteet ovat jakautuneet jyr- lestämme saatava viipymättä aikaan laki, 50550: kästi. Ei myöskään pääjohtaja R. H. Oitti- jonka perusteella kunnat voisivat vapaa- 50551: sen johdolla toiminut peruskoulukomitea, ehtoisesti siirtyä kansakoulun ja oppikou- 50552: joka antoi ensimmäisen osamietintönsä lun osalta yhtenäiskoulujärjestelmään, jossa 50553: viime syyskuun 22 päivänä, ole saanut ai- peruskoulu olisi yhdeksänvuotinen ja johon 50554: kaan sellaista esitystä, jonka perusteella voisi kuulua myös lukio. Myöhemmin sää- 50555: sitä huomattavsti muuttamatta voitaisiin dettäisiin lopullinen laki koulujärjestel- 50556: välittömästi toteuttaa laajaksi suunniteltu mästä. 50557: uudistusehdotus kunnallista koululaitosta Edellä lausutun perusteella kunnioittaen 50558: vaarantamatta. Kun kuitenkin koulutoi- esitän, 50559: . memme tarvitsisi nopeaa kehittämistä so- 50560: siaalisemmaksi, niin että kaikilla lapsilla että Eduskunta hyväksyi&i seuraa- 50561: olisi mahdollisuus saada omien kykyjensä van Uikiehdotukseft.: 50562: ja taipumustensa edellyttämä opetus koko- 50563: 50564: Laki 50565: yhtenäiskoulujärjestelmään siirtymisestä. 50566: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 50567: 1 §. keen ja on vastaavasti viisi-, neli- tai kol- 50568: Sen estämättä, mitä muuten on säädetty mivuotinen. 50569: kunta voi järjestää koululaitoksensa yhte- 50570: näiskouluksi, niinkuin tässä laissa sääde- 3 §. 50571: tään. Paikallisten olosuhteiden mukaan koulu 50572: voidaan muodostaa kokonaisuudeksi, johon 50573: 2 §. kuuluvat kaikki yhtenäiskoulun osat, taikka 50574: Yhtenäiskouluun kuuluu yhdeksänvuoti- joitakin osia tai vuosiluokkia. 50575: nen peruskoulu ja kolmivuotinen lukio. Koulun johtajana on rehtori. 50576: Peruskoulu jakautuu varsinaiseen kansa- 50577: kouluun, kansalaiskouluun ja keskikouluun. 4 §. 50578: Kansalaiskoulu alkaa peruskoulun kuuden Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, 50579: vuosiluokan jälkeen ja on kolmivuotinen. yhtenäiskoulusta ja sen osista on soveltu- 50580: Kansalaiskoulu voi kuitenkin olla kaksivuo- vin kohdin voimassa, mitä vastaavasti lailla 50581: tinen, jos varsinainen kansakoulu on seit- on säädetty kansakoulusta ja oppikoulusta. 50582: senvuotinen. Keskikoulu alkaa peruskoulun Lukio kuitenkin on oppilaille maksuton ja 50583: neljän, viiden tai kuuden vuosiluokan jäi- he saavat mutkin sosiaaliset edut, jotka 50584: 1174 VIII,l. - Yhtenä.iskoulujll.rjestelmi. 50585: 50586: 50587: peruskoulussa annetaan. Myös lukion val- Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpa- 50588: tionapu suoritetaan samojen perusteiden nosta ja yhtenäiskoulun järjestämisestä an- 50589: mukaan kuin peruskoulun. netaan asetuksella. 50590: Tämä laki ja sen nojalla annetut muut 50591: 5 §. säännökset lakkaavat olemasta voimassa, 50592: Tämän lain säännökset eivät koske muita kun viimeistään vuonna 1975 annettava laki 50593: kuin tässä laissa mainittuja kouluja. Tämä valtakunnan koulujärjestelmästä tulee voi- 50594: laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1968. maan. 50595: 50596: 50597: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 50598: 50599: Armas Leinonen. 50600: 117ö 50601: 50602: vm,2.- Lak.al. N:o 173. 50603: 50604: 50605: 50606: Tiekso ym.: Ehdotukset laeiksi koulujärjestelmän perusteista 50607: sekä kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen valtion- 50608: avusta. 50609: 50610: E d u s k u n n a 11 e. 50611: 50612: Eduskunta lausui marraskuun 22 päivänä olleet sen käytettävissä jo riittävän pitkän 50613: 1963 toivomuksen, että hallitus ryhtyisi kii- valmisteluajan. Olemme sitä mieltä, että 50614: reellisesti toimenpiteisiin peruskonlumme asia on saatettava kiireellisesti eduskunnan 50615: uudistamiseksi yhtenäiskouluperiaatteen mu- käsiteltäväksi. Vaikka peruskoulukomitean 50616: kaisesti ottaen huomioon kouluohjelmakomi- työ onkin vielä kesken mm. asetusehdotuksen 50617: tean v. 1959 valmistuneen mietinnön ja sen ja koulutoimen aluehallinnon osalta ja 50618: jälkeen suoritettujen kokeilujen tulokset vaikka opetusministeriö on asettanut toimi- 50619: sekä antaisi välittömästi koulunuudistusta kunnat selvittämään opettajainvalmistusta 50620: koskevat lakiesitykset eduskunnalle. koskevia muutoksia ja uudistuksia sekä pe- 50621: Valtioneuvosto asetti edellä mainitun ruskoulun opetussuunnitelmia ja kasvatus- 50622: eduskunnan päätöksen johdosta helmikuussa tavoitteita, on mielestämme ensiarvoisen tär- 50623: 1964 komitean selvittämään koulunuudistuk- keätä, että eduskunta saa tilaisuuden vah- 50624: seen liittyviä monitahoisia ongelmia. Komi- vistaa aikaisemmin tekemänsä periaatepää- 50625: tean tehtäväksi annettiin mm. laatia ehdo- töksen koulujärjestelmän perusteista tarkoit- 50626: tukset säännöksiksi, joilla määritellään kou- tavalla lainsäädännöllä. Eduskuntahan on 50627: luohjelmakomitean mietinnössä ja eduskun- ilmoittanut pitävänsä peruskoulun uudista- 50628: nan toivomusponnessa tarkoitetun yhtenäis- mista kiireellisenä mm. sen vuoksi, että rin- 50629: koulujärjestelmän perusrakenne ja vahviste- nakkaiskoulujärjestelmässä esiintyy niin 50630: taan yhtenäiskoulujärjestelmän toteuttami- suuria epäkohtia, ettei sen avulla enää riit- 50631: nen lähivuosien koulupoliittiseksi tavoitteeksi. tävän hyvin pystytä käyttämään peruskou- 50632: Komitea jätti I osamietintönsä valtioneuvos- lun monitahoista tehtävää. Edelleen edus- 50633: tolle 22 päivänä syyskuuta 1965. Tähän mie- kunta piti ratkaisua kiireellisenä sen vuoksi, 50634: tintöön sisältyvät ehdotukset laeiksi koulu- että se voitaisiin ottaa huomioon runsaasti 50635: järjestelmän perusteista ja kunnallisten ja varoja vaativassa kansalaiskoulujen rakenta- 50636: yksityisten oppikoulujen valtionavusta. misessa. 50637: Hallitu..<~ ei ole kuitenkaan antanut edus- Edellä esitetyn perusteella esitämme, 50638: kunnalle kysymyksessä olevia esityksiä, 50639: vaikka peruskoulukomitean ehdotukset ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 50640: vat lakiehdotukset: 50641: 50642: Laki 50643: koulujärjestelmän perusteista. 50644: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 50645: 1 luku. 2 §. 50646: Koulujärjestelmän runkona on kunnan 50647: Koulujärjestelmä. koululaitos, jossa on oppivelvollisille tarkoi- 50648: tettu peruskoulu ja johon voi kuulua lasten- 50649: 1 §. tarha, lukio ja peruskoulun oppimäärälle 50650: Valtakunnan koulujärjestelmä kehitetään rakentuvia ammatillisia oppilaitoksia. 50651: yhtenäiskouluperiaatteen mukaiseksi niin Kunnan koululaitosta täydentävät valtion; 50652: kuin tässä laissa säädetään. kuntainliittojen ja muiden yhteisöjen sekä 50653: 1176 VIII,2. - Koulujll.rjestelmä.n perusteet. 50654: 50655: 50656: säätiöiden ja Suomen kansalaisten ylläpitä- Peruskouluun voi kuulua oppivelvollisuus- 50657: mät kunnan kanssa yhteistoiminnassa olevat ikäisten erityiskouluja ja -luokkia. 50658: lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Kuurojen ja sokeain lasten peruskoulu on 50659: Kunnan peruskoulua voi korvata muu kuin kymmenvuotinen. 50660: kunnan ylläpitämä koulu niin kuin tässä 50661: laissa säädetään. 6 §. 50662: Erityisiä tarkoituksia varten valtio voi Peruskoulun opetussuunnitelmiin tulee 50663: ylläpitää peruskoulua vastaavia tai perus- sisältyä, sen mukaan kuin asetuksella sääde- 50664: koulun oppimäärän osalle rakentuvia kou- tään, uskontoa, siveysoppia, ympäristöoppia. 50665: luja ja, milloin se maan opetustoimen kan- äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vierasta 50666: nalta tärkeän koulukokeilun vuoksi tai paik- kieltä, historiaa, yhteiskuntaoppia, kansalais- 50667: kakunnan kielellisen vähemmistön koulutus- taitoa, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, 50668: tarpeen tyydyttämiseksi taikka muun eri- luonnonhistoriaa, maantietoa, liikuntaa, ter- 50669: tyisen syyn vuoksi on tarpeellista, avustaa veysoppia, kuvaamataitoa, musiikkia, käsi- 50670: tällaisia kouluja. työtä, kotitaloutta sekä elinkeinoelämään 50671: keskeisesti liittyviä, ammatinvalinnan edel- 50672: 3 §. lytyksiä lisääviä oppiaineita ja käytännölli- 50673: Kunta on velvollinen huolehtimaan perus- siä harjoituksia. Näiden aineiden lisäksi voi- 50674: kouluopetuksen järjestämisestä. Kunnan teh- daan vähäisin tuntimäärin opettaa muutamia 50675: tävänä on muutoinkin edistää kouluolojen muitakin aineita. Peruskoulun opetussuun- 50676: kehittämistä. nitelmaan voi kuulua kasvatukselliseen oh- 50677: Kunta voi täyttää 1 momentissa säädetyn jantaan ja ammatinvalinnanohjaukseen va- 50678: velvollisuutensa myös yhteistoiminnassa tois- rattuja tunteja. 50679: ten kuntien kanssa ja käyttämällä apunaan Peruskoulun yläasteella opetettavien ainei- 50680: muitakin kuin kunnallisia kouluja. den yleiset opetusohjeet ja tarvittaessa myös 50681: Vaitioneuvosto voi velvoittaa kaksi tai use- oppimäärät vahvistaa kouluhallitus. 50682: ampia kuntia yhteistoimintaan peruskoulu- 50683: opetuksen järjestämiseksi. Peruskoulun opetusryhmien muodostami- 50684: 4 §. sesta säädetään asetuksella. 50685: Lukion ja ammatillisen ·oppilaitoksen ope- Oppilaan opintosuunnan peruskoulun ylä- 50686: tus rakentuu peruskoulun oppimäärälle, mi- asteella valitsee hänen huoltajansa saatuaan 50687: käli lailla tai asetuksella ei ole toisin sää- koulun taholta selvityksen oppilaan toden- 50688: detty. näköisistä mahdollisuuksista menestyä eri 50689: Lastentarhasta, lukiosta ja ammatillisesta opintosuunnilla. 50690: oppilaitoksesta samoin kuin kunnan perus- 50691: koulua korvaavasta oppikoulusta on tässä 7 §. 50692: laissa säädetyin poikkeuksin voim.a.ssa, mitä Mikäli tästä laista ei muuta johdu, perus- 50693: niistä on erikseen säädetty. koulusta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä 50694: kansakoulusta on lailla säädetty. Tällöin 50695: sovelletaan peruskoulun ala-asteeseen varsi- 50696: 2 luku. naista kansakoulua koskevia säännöksiä, ylä- 50697: asteeseen kansalaiskoulua ja kansakouluun 50698: Peruskoulu. kuuluvaa keskikoulua koskevia säännöksiä 50699: 5 §. sekä 5 §: n 4 momentissa tarkoitettuihin kou- 50700: Varsinainen kansakoulu, kansalaiskoulu ja luihin ja luokkiin vastaavia kansakouluun 50701: keskikoulu yhdistetään yleistä peruakasva- kuuluvia kouluja ja luokkia koskevia sään- 50702: tusta antavaksi yhtenäiseksi peruskouluksi, nöksiä. 50703: joka on yhdeksänvuotinen. Oppivelvollisuudesta on voimassa, mitä 50704: Peruskoulun kuusi alinta vuosiluokkaa siitä kansakoululaissa (247 /57) on säädetty, 50705: muodostaa sen ala-asteen ja kolme ylintä kuitenkin niin, että peruskoulun oppilas on 50706: yläasteen. täyttänyt oppivelvollisuutensa suoritettuaan 50707: Peruskoulun ala-asteella kaikkien oppilai- koulun koko oppimäärän. Oppivelvollisen 50708: den opetus on pääasiassa samansisältöistä. oikeudesta päästä muun kuin oman piirinsä 50709: Yläasteella opetus jakautuu opintosuuntiin. peruskouluun säädetään asetuksella. 50710: VIII,2. - ".riekso ym. 1177 50711: 50712: Peruskoulun viranhaltijain palk:kauksesta valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan vähin- 50713: ja eläkkeistä säädetään erikseen. tään kuusi ja enintään kymmenen jäsentä ja 50714: Peruskoulun yläasteen piiriä älköön muo- näistä yhden puheenjohtajaksi. Lisäksi kou- 50715: dostettako niin pieneksi, ettei siinä olisi ase- lulautakuntaan kuuluu jäseninä kaksi kun- 50716: tuksella säädettävää määrää kouluun pan- nan koululaitoksen opettajiston keskuudestaan 50717: tavia lapsia. valitsemaa edustajaa, joista toisen tulee olla 50718: peruskoulun opettaja. 50719: Kaksikielisen kunnan koululautakunnassa 50720: tulee olla ainakin kaksi jäsentä vähemmis- 50721: 3 luku. tönä olevasta kieliryhmästä ja peruskoulun 50722: opettajiston valitsemina edustajina jäsen 50723: HaUinto. kummastakin kieliryhmästä. Sellaisten asioi- 50724: 8 §. den käsittelyä varten, jotka koskevat vain 50725: Tämän lain toimeenpanon ylin johto ja jompaakumpaa kieliryhmää, lautakunta ja- 50726: valvonta kuuluu opetusministeriölle ja sen kautuu kahteen yksikieliseen osastoon, joista 50727: alaisena kouluhallitukselle. Lastentarhojen toinen käsittelee suomenkielisiä ja toinen 50728: ja ammatillisten oppilaitosten hallinnollisista ruotsinkielisiä kouluja ja lastentarhoja kos- 50729: alistussuhteista muihin ministeriöihin ja kes- kevat asiat. Kunnallisvaltuusto määrää osas- 50730: kusvirastoihin on kuitenkin voimassa, mitä tojen puheenjohtajat ja varsinaiset jäsenet 50731: niistä on erikseen säädetty. asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista kou- 50732: Kouluhallituksen apuna ja alaisena on jo- lulautakunnan jäsenistä sekä valitsee niihin 50733: kaisessa läänissä läänin koulutoimisto, jonka niin monta samaan kieliryhmään kuuluvaa 50734: päällikkönä on läänin kouluneuvos ja jossa lisäjäsentä, että kummankin osaston kokoon- 50735: on valtion tulo- ja menoarvion rajoissa muuta pano on sellainen kuin koululautakunnasta 50736: henkilökuntaa. Läänin koulutoimiston teh- on 1 momentissa säädetty. Osaston tehtä- 50737: tävänä on suorittaa tämän lain mukaisen vistä ja toimivallasta on muutoin voimassa, 50738: koulunuudistuksen suunnittelua läänin puit- mitä koululautakunnasta on säädetty. 50739: teissa, ohjata ja valvoa muuta läänissä ta- Edellä tässä pykälässä mainittujen jäsen- 50740: pahtuvaa koulusuunnittelua sekä suorittaa ten lisäksi kunnallisvaltuusto voi valita kou- 50741: muut asetuksella sille määrätyt tehtävät. lulautakuntaan tai sen osastoon määrättyä 50742: Läänin koulutoimiston neuvoa antavana koulutoimen alaa koskevien asioiden käsit- 50743: elimenä on läänin koululautakunta, johon telyä varten yhden tai useamman pysyvän 50744: valtioneuvosto kutsuu neljäksi vuodeksi ker- asiantuntijan, jolla on lautakunnan tai sen 50745: rallaan puheenjohtajan ja yhdeksän muuta osaston kokouksessa puhe- mutta ei ääni- 50746: jäsentä sekä näiJle varamiehet. Jäsenistä valtaa. 50747: samoin kuin heidän varamiehistään kolme Kunnassa, jossa on tämän lain mukainen 50748: tulee valita kuntien keskusjärjestöjen nimeä- kunnan koululaitos, ei ole kansakoululauta- 50749: mistä läänin kuntien oloja tuntevista hen- kuntaa. 50750: kilöistä, kolme läänin alueen kansakoulun- 50751: tarkastajista ja kolme muuta sellaisista hen- 10 §. 50752: kilöistä, että lautakunnassa on myös oppi- Koululautakunta johtaa ja valvoo kunnan 50753: koulujen ja ammatillisten oppilaitosten koululaitosta ja suorittaa, mikäli 12 §: stä 50754: asiantuntijoita. Milloin läänin alueella ei ole ei muuta johdu, ne tehtävät, jotka kunnan 50755: kuutta kansakouluntarkastajaa, saadaan kan- koululaitoksen koulujen ja lastentarhojen 50756: sakouluntarkastajajäsenen varamieheksi va- johtokunnille sekä kansakoululautakunnalle 50757: lita läänin alueen kunnan peruskoulun tai niistä annettujen säännösten mukaan kuulu- 50758: kansakoulun opettajanviran haltija. Kaksi- vat. Kouluohjesäännössä voidoon kuitenkin 50759: kielisen läänin koululautakunnassa tulee olla määrätä, että muilla kuin peruskouluilla on 50760: riittävä kielellisen vähemmistön edustus. oma johtokunta, joka on kunnan koululai- 50761: toksen yleistä järjestystä koskevissa asioissa 50762: 9 §. koululautakunnan alainen. 50763: Kunnan kouluhallintoa varten kunnassa Koululautakunnan valvontaan kuuluvat 50764: on koululautakunta, johon kunnallisvaltuusto kunnan peruskoulua korvaavat koulut. Mi- 50765: 148 E 529/66 50766: 1178 VIII,2. - Koulujärjestelmän perusteet. 50767: 50768: 50769: käli kouluohjesäännössä ei ole erityisestä 4 luku. 50770: syystä toisin määrätty, koululautakunnan 50771: asiana on tarkkailla kunnassa toimivia suo- Kunnan koululaitoksen järjestäminen. 50772: men- ja ruotsinkielisiä peruskouluopetusta 50773: tai sitä vastaavaa opetusta antavia kouluja, 13 §. 50774: jotka ovat velvolliset antamaan lautakun- Tässä laissa tarkoitetun koulunuudistuksen 50775: nalle sen pyytämät tiedot koulun toimin- suunnittelua ja valmistelua varten kunnan 50776: nasta ja käsittelemään lautakunnan niille tulee kuuden kuukauden kuluessa tämän 50777: tekemät koulua koskevat ehdotukset. lain voimaantulosta lukien asettaa koulu- 50778: suunnittelutoimikunta. 50779: Koululautakunnan asiana on perehtyä 50780: Koulusuunnittelutoimikunta lakkaa, kun 50781: kunnan kouluoloihin ja tehdä ehdotuksia nii- 50782: kuntaan on perustettu tässä laissa tarkoitettu 50783: den kehittämisestä sekä antaa viranomaisille 50784: kunnan koululaitos ja asetettu sitä johtava 50785: lausuntoja 2 momentissa tarkoitettuja kou- 50786: kunnan koululautakunta. 50787: luja koskevista koulutoimen yleiseen järjes- 50788: telyyn liittyvistä asioista. 50789: 14 §. 50790: Koululautakunnan tehtävistä ja toimival- Kunnan tulee valmistaa ja viimeistään 50791: lasta sekä muutoksenhausta sen päätöksiin valtioneuvoston asettaman määräajan ku- 50792: säädetään asetuksel1a. luessa toimittaa kouluhallituksen hyväksyt- 50793: täväksi kunnan koulusuunnitelma, joka si- 50794: 11 §. sältää arvioidun koulutustarpeen perusteella 50795: laaditun selvityksen niistä toimenpiteistä, 50796: Koululautakunnan apuna sille kuuluvia joihin lmnta aikoo ryhtyä tässä laissa tarkoite- 50797: valmistelu- valvonta- ja toimeenpanotehtä- tun kunnan koululaitoksen järjestämiseksi ja 50798: viä varten' tulee kunnassa, jonka asukasluku kouluolojensa kehittämiseksi. Kunnan koulu- 50799: henkikirjan mukaan ylittää 2 000, olla kou- laitosta järjestettäessä on mahdollisuuksien 50800: luasiain johtajan virka. Tämä virka on pää- mukaan käytettävä hyväksi kunnassa toimi- 50801: virka, jos kunnan asukasluku ylittää 8 000. via oppikouluja. Koulusuunnitelmasta, jonka 50802: Kaksikielisessä kunnassa, jossa kielelliseen pohjalta kunnan kouluohjesääntö laaditaan, 50803: vähemmistöön kuuluvien asukkaiden luku- tulee ilmetä, miten peruskouluopetus . k~ 50804: määrä on sellainen kuin 1 momentissa sää- nassa järjestetään, mitä muita kouluJa Ja 50805: detään tulee väheril.mistönkielisiä kouluja ja lastentarhoj,a kunnan koululaitokseen sisäl- 50806: lasten~rhoja koskevia tehtäviä varten olla lytetään, mitkä koulut korvaavat kunnan 50807: vastaavasti toinen kouluasiain johtajan virka. peruskoulua sekä millä tavoin ja missä ajas- 50808: Kouluasiain johtaj;an virka voi olla kahden sa koulusuunnitelmaan sisältyvät järjestelyt 50809: tai useamman kunnan yhteinen. aiotaan toteuttaa. 50810: 50811: 15 §. 50812: 12 §. Valtioneuvoston tulee kahden vuoden ku- 50813: Kunnan koululaitokseen kuuluvalla kou- luessa tämän lain voimaantulosta lukien kou- 50814: lulla, jolla ei ole omaa johtokuntaa, tulee luhallituksen esityksestä sekä asianomaisia 50815: olLa vanhempainneuvosto, johon kunnallis- kuntia ja kuntien keskusjärjestöjä kuultuaan 50816: valtuusto valitsee lähinnä oppilaiden van- vahvistaa alueelliset toimeenpanosuunnitel- 50817: hempien keskuudesta viisi jäsentä neljäksi mat, joissa määrätään, mihin mennessä alu- 50818: vuodeksi kerrallaan. Vanhempainneuvoston een kunkin kunnan on toimitettava koulu- 50819: tehtävänä on valvoa koulun toimintaa, yllä- suunnitelmansa kouluhallituksen hyväksyttä- 50820: pitää ja edistää yhteyksiä koulun ja kotien väksi ja mistä ajankohdasta lukien kunnan 50821: välillä sekä tarvittaessa tehdä ehdotuksia koululaitos on perustettava, sekä annetaan 50822: koulun johtajalle, koululautakunnalle tai tarvittaessa määräykset kuntien yhteistoi- 50823: muulle kouluviranomaiselle sekä suorittaa ne minnasta koulusuunnitelmien laatimisessa ja 50824: muut tehtävät, jotka sille asetuksen tai kou- kouluolojen järjestämisessä. Toimeenpano- 50825: luohjesäännön mukaan kuuluvat. suunnitelmat on laadittava siten, että kun- 50826: Vahheinpainneuvoston sihteerinä toimii nan koululaitos perustetaan maan kaikkiin 50827: koulun johtaja. kuntiin kymmenen vuoden kuluessa tämän 50828: VIII,2. - 'l'iekso ym. 1179 50829: 50830: lain voimaantulosta lukien ja että erityistä omaisuuden käyttöoikeus luovutetaan kor- 50831: huomiota kiinnitetään vähävaraisten ja syr- vauksetta kunnalle, joka on velvollinen 50832: jäisten kuntien kouluolojen kehittämiseen. huolehtimaan omaisuuden kunnossapidosta 50833: V aitioneuvosto voi muuttaa toimeenpano- ja, kun kiintestöä lakataan käyttämästä 50834: suunnitelmaa, milloin se lain toimeenpanon kunnan koululaitoksen tarpeisiin, palautta- 50835: kannalta on tarkoituksenmukaista, ja eri- maan sen käyttöoikeuden valtiolle. 50836: tyisestä syystä myöntää pidennystä siinä Valtioneuvosto voi, mikäli kunta niin ha- 50837: asetettuun määräaikaan. luaa, luovuttaa asetuksella säädettävien pe- 50838: Valtioneuvosto voi kouluhallituksen esi- rusteiden mukaisin ehdoin valtion oppi- 50839: tyksestä antaa kunnalle, jonka koulusuun- koulun kiinteistön omistusoikeuden kun- 50840: nitelma on hyväksytty, luvan kunnan kou- nalle korvauksetta tai kohtuullisesta ko'l'- 50841: lulaitoksen perustamiseen ennen toimeenpa- vauksesta. 50842: nosuunnitelman vahvistamista tai siinä ase- 50843: tettua määräaikaa. 19 §. 50844: Kunta voi ottaa haltuunsa yksityisen oppi- 50845: 16 §. koulun varoineen ja velkoineen muuttaak- 50846: Kunnan koululaitoksen järjestämisestä seen sen kunnan koululaitokseen kuuluvaksi 50847: määrätään kunnan kouluohjesäännössä. Oh- kouluksi tekemällä siitä koulun omistajan 50848: Jesaannön valmistamisesta, hyväksymisestä, kanssa kirjallisen haltuunottosopimuksen, jo- 50849: vahvistettavaksi alistamisesta ja vahvistami- hon otettavista ehdoista säädetään asetuk- 50850: sesta sekä muuttamisesta on voimassa, mitä sella. Sopimukselle on hankittava kouluhal- 50851: kansakoulun ohjesäännöstä on säädetty. lituksen hyväksyminen. Haltuunottoa älköön 50852: rajoitettako koskemaan vain osaa koulun va- 50853: roista tai veloista taikka siihen sisältyvistä 50854: 17 §. kouluasteista, jollei kouluhallitus anna sii- 50855: Kunta on velvollinen perustamaan tämän hen kummankin osapuolen hakemuksesta ja 50856: lain mukaisen kunnan koululaitoksen val- tarpeellisiksi katsomin.sa ehdoin suostumus- 50857: tioneuvoston määräämästä ajankohdasta lu- taan. 50858: kien. 50859: Peruskoulu muodostetaan, mikäli koulu- 20 §. 50860: ohjesäännössä ei ole toisin määrätty, as- Milloin yksityinen oppikoulu otetaan krm- 50861: teittain siten, että kouluun lukuvuosittain nan haltuun ja muutetaan kunnan koulu- 50862: kunnan koululaitoksen perustamisesta lu- laitokseen kuuluvaksi kouluksi, sen vakinai- 50863: kien lisätään uusi vuosiluokka. sessa palveluksessa tai koevuosilla oleva reh- 50864: tori tai opettaja, joka siihen suostuu, siir- 50865: 18 §. retään, mikäli mahdollista, entistä toimintaa 50866: Tämän lain mukaista koulujärjestelmää vastaavaan kunnan koulun virkaan tai teh- 50867: toteutettaessa keskikouluasteen sisältävät tävään sitä haettavaksi julistamatta. 50868: valtion oppikoulut on, milloin niitä ei ole Kunnan haltuun otetun yksityisen oppi- 50869: tarkoituksenmukaista muuttaa valtion lu- koulun henkilökunnan eläkkeiden järjeste- 50870: kioiksi tai käyttää 2 § :n 4 momentissa mai- lystä säädetään erikseen. 50871: nittuun tarkoitukseen, kunnan peruskoulu- 50872: tarpeen niin vaatiessa, muutettava kunnan 21 §. 50873: koululaitokseen kuuluviksi kouluiksi siten, Yksityinen oppikoulu, jonka omistaja sii- 50874: että niiden kiinteä j'a irtain omaisuus luo- hen suostuu, voidaan kunnan kouluohje- 50875: vutetaan kunnille niiden koululaitokseen säännössä määrätä peruskoulua vastaavien 50876: kuuluvan koulun tarpeisiin taikka kahdelle luokkien osalta korvaamaan kunnan perus- 50877: tai useammalle kunnalle niiden yhteistä koulua. Perusko-qlua vastaavan osan oppi- 50878: koulua varten. laille koulu on tällöin maksuton ja heille 50879: Kouluhallituksen hyväksymän kunnan annetaan muutoinkin samat edut kuin kun- 50880: koulusuunnitelman mukaan kunnan koulu- nan peruskoulun oppilaille. Sama oppikoulu 50881: laitokseen kuuluvaksi kouluksi muutettava voi korvata myös kahden tai useamman kun- 50882: valtion oppikoulu lakkaa valtioneuvoston nan peruskoulua. 50883: päättämästä ajankohdasta lukien. Tällai- Mitä 1 momentissa on säädetty, on vas- 50884: sen koulun irtain omaisuus sekä kiinteän taavasti voimassa valtion oppikoulun osalta. 50885: 1180 vm,2. - Koulujärjestelmä.n perusteet. 50886: 50887: 50888: Suostumuksen valtion oppikoulun käyttämi- kunta saa valtiolta avustusta vähintään 5 50889: seen tähän tarkoitukseen antaa opetusminis- ja enintään 95 prosenttia sekä kuoletuslai- 50890: teriö ja sopimuksen koulun käyttämisestä naa vähintään 2,5 ja enintään 25 prosenttia 50891: tekee kouluhallitus. rakennuskustannusten määrästä sen mukaan 50892: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kunnan kuin 3 momentissa säädetään. Jos raken- 50893: peruskoulua korvaavaan yksityiseen oppikou- nuskustannukset ylittävät valtioneuvoston 50894: luun voidaan liittää peruskoulun alimpia vahvistamien perusteiden mukaan määrätyn 50895: vuosiluokkia vastaavat luokat siten, että täl- normaalihinnan, valtionapu ja kuoletuslaina 50896: lainen koulu korvaa peruskoulua sen kaik- on laskettava normaalihinnasta, jollei valtio- 50897: kien vuosiluokkien osalta. Näistä luokista neuvosto erityistapauksessa myönnä rahoi- 50898: on tässä laissa säädetyin poikkeuksin voi- tusta normaalihinnan ylittävistä kustannuk- 50899: massa, mitä kunnallisen kansakoulupiirin sista. 50900: kouluksi määrätystä yksityisestä kansakou- Rakennuskustannuksiksi luetaan myös koh- 50901: lusta on säädetty, kuitenkin niin, että luok- tuullinen liittymismaksu koulurakennusten 50902: kien perustamiseen ei vaadita valtioneuvos- yhdistämisestä veden, sähkön tai lämpö- 50903: ton lupaa. energia hankintaa varten perustetun laitok- 50904: sen verkostoon sekä pihamaan kulutusker- 50905: 22 §. roksen rakennuskustannukset. 50906: Jos kouluhallituksen hyväksymään kunnan Rakennuskustannuksiin kunnille annettava 50907: koulutussuunnitelmaan sisällytetyn yksityi- valtionapu ja kuoletuslaina on kuntien ylei- 50908: sen oppikoulun omistaja ei ole kuuden kuu- sen kantokykyluokituksen mukaan seuraava: 50909: kauden kuluessa koulusuunnitelman hyväk- 50910: symisestä lukien suostunut tekemään koulu- valtionapu kuoletuslaina 50911: hallituksen hyväksymien ehtojen mukaista 1 luokassa 95% 2.5% 50912: 19 §: ssä tarkoitettua haltuunottosopimusta 2 85% 5.0% 50913: tai 21 § :n 1 momentissa tarkoitettua sopi- 3 " 75% 7.5% 50914: musta koulun käytämisestä kunnan perus- 4 " 65% 10.0% 50915: koulua korvaavana kouluna, koulun tai, mil- 5 " 55% 12.5% 50916: loin se on yliopistoon johtava, koulun keski- 6 " 45% 15.0% 50917: kouluasteen valtionapu, eläkkeisiin annetta- 7 " 35% 17.5% 50918: vaa valtionapua lukuun ottamatta, lakkau- 8 " 25% 20.0% 50919: tetaan asteittain sitä mukaa kuin kunnan 9 " 15% 22.5% 50920: peruskoulun 5-9 vuosiluokat perustetaan. 10 " 5% 25.0% 50921: " 50922: 23 §. Painavasta syystä valtioneuvosto voi sal- 50923: Kunnan koululaitokseen kuuluvien koulu- lia, että valtionapu ja kuoletuslaina myön- 50924: jen ja sen peruskoulua korvaavien koulujen netään kunnalle suurempana kuin 3 momen- 50925: toiminta voidaan, sen mukaan kuin asetuk- tissa on säädetty. 50926: sella säädetään, järjestää siten, että opetta- Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtion 50927: jat hoitavat opetusta toisessa koulussa ja rahoituksen tuella hankitun peruskoulura- 50928: että koulujen huoneistoja, kalustoa, kirjas- kennuksen ensikertaiseen kalustamiseen ja 50929: toja ja opetusvälineitä luovutetaan korvauk- varustamiseen tarpeellisin opetusvälinein 50930: setta koulujen yhteiseen käyttöön. Asetuk- myönnetään valtionapua samojen perustei- 50931: sella säädetään myös, missä tapauksissa kun- den mukaan kuin rakennuksen hankkimi- 50932: nan koululaitokseen kuuluvilla kouluilla voi seen. Näiden perushankintojen normaalihin- 50933: olla yhteisiä opettajanvirkoja. tojen perusteet vahvistaa valtioneuvosto. 50934: Mitä 1--4 momentissa on säädetty, on 50935: vastaavasti voimassa niiden perusparannus- 50936: 5 luku. töiden osalta, jotka kunta suorittaa perus- 50937: koulun käytössä olevassa 18 § :n mukaisesti 50938: Peruskoulun valtionavustus. kunnalle luovutetussa rakennuksessa. 50939: 50940: 24 §. 25 §. 50941: Omien peruskoulurakennusten hankkimista Kunnalla, joka 19 § :ssä tarkoitatuin ta- 50942: ja niissä tehtäviä perusparannuksia varten voin ottaa haltuunsa yksityisen oppikoulun 50943: vm,2. - Tiekso ym. 1181 50944: 50945: varoineen je velkoineen, on oikeus saada menot, jotka valtioneuvosto vuosittain vah- 50946: valtiolta avustusta ja kuoletuslainaa koulun vistaa erilaisille opetushuoneille, oppilas- 50947: vakautettujen velkojen maksamiseen sovel- asuntoloille ja opettaja-asunnoille sekä hy- 50948: tuvin kohdin samojen perusteiden mukaan väksyttävän määräiset vuokramaksut huo- 50949: kuin se saisi niitä haltuun otettavan kou- neistoista, joita asianomaisella luvalla käy- 50950: lun rakennusten hankkimiseen peruskoulua tetään peruskoulun opetushuoneina tai op- 50951: varten. pilasasuntoloina, ja 50952: Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle, 2) muut peruskoulun käyttömenot, joiden 50953: joka ostaa yksityisen oppikoulun pysyvässä oppilasta kohden lasketun määrän valtio- 50954: käytössä 1 päivänä tammikuuta 1964 tai neuvosto vuosittain todellisten keskimää- 50955: sen jälkeen olleen rakennuksen tontteineen räisten kustannusten perusteella vahvistaa 50956: kunnan koululaitokseen kuuluvaa koulua ja joihin ei lueta rakennuspääoman korkoa 50957: varten, valtion avustusta ja kuoletuslainaa ja kuoletusta, velkojen korkoja ja kuole- 50958: enintään siitä osasta· kauppahintaa, minkä tuksia, oppilaiden terveydenhoidon ja ham- 50959: harkitaan vastaavan niiden velkojen mää- paanhoidon kustannuksia eikä hallinnon 50960: rää, josta valtion rahoitus annettaisin siinä kustannuksia. 50961: tapauksessa, että rakennus tontteineen siir- Mitä 1-3 momentissa on säädetty, on 50962: tyisi kunnan omaksi 19 § :ssä säädetyssä vastaavasti voimassa niistä kustannuksista 50963: järjestyksessä. jotka kunnalle aiheutuvat peruskouluope- 50964: 26 §. tuksen järjestämisestä 21 § :ssä tarkoitetulla 50965: Kunta saa vuotuista valtionapua 90 pro- tavalla. 50966: senttia niistä peruskoulun todellisista käyt- Milloin peruskoulu on kahden tai useam- 50967: tömenoista, jotka johtuvat opettajien ja man kunnan yhteinen tai milloin peruskou- 50968: asuntolanhoitajien laissa määrätyistä pal- lussa on toisesta kunnasta olevia oppilaita, 50969: koista ja niistä menevistä työnantajan so- kukin kunta saa valtionavun asetuksella 50970: saaliturvamaksuista, oppilasasuntoloista määrättävin perustein lasketusta osuudes- 50971: sekä oppilaiden majoituksesta ja kyydityk- taan tällaisen peruskoulun käyttömenoihin. 50972: sestä, ja sen lisäksi 3 momentissa tar]):oite- 50973: tuista muista käyttömenoista valtionapua 27 §. 50974: kuntien yleisen kantokykyluokituksen mu- Yksityinen oppikoulu, joka 21 § :n 1 tai 50975: kaan seuraavasti: 3 momentissa tarkoitetuin tavoin korvaa 50976: kunnan peruskoulua, ei saa valtiolta avus- 50977: 1 luokassa 95% tusta kunnan peruskoulua korvaavien luok- 50978: 2 85% kien osalta. 50979: 3 " 75% Milloin valtion oppikoulua käytetään 21 50980: 4 " 65% § :ssä tarkoitetuin tavoin korvaamaan kun- 50981: 5 " 55% nan peruskoulua, kunta on velvollinen val- 50982: 6 " 45% tiolle suorittamaan omia oppilaitaan vastaa- 50983: 7 " 35% van osuuden kunnan peruskoulua korvaa- 50984: 8 " 25% vien luokkien aiheuttamista todellisista 50985: 9 " 15% käyttömenoista, joista vähennetään saadut 50986: 10 " 5% tulot ja asianomaisen kunnan hyväksi 26 § :n 50987: " 1-3 momentissa säädettyjä perusteita so- 50988: Painavasta syystä kouluhallitus voi myön- veltaen laskettu valtion osuus. Kunnan 50989: tää 1, 2 tai 3 kantokykyluokkaan kuuluvalle osuuteen ei sovelleta 26 § :n 4 momentin 50990: kunnalle valtionavun suurempana kuin 1 säännöstä. 50991: momentissa on säädetty. Tämän lain mukaista peruskoulua vas- 50992: Edellä 1 momentissa tarkoitetuiksi val- taavaksi järjestetyn muun kuin 21 § :n 3 50993: tionapuun oikeuttaviksi muiksi käyttöme- momentissa tarkoitetun yksityisen koulun 50994: noiksi luetaan käyttömenoihin voidaan asetuksella sääde- 50995: 1) omien peruskoulurakennusten ja pe- tyin ehdoin antaa sama valtionapu kuin 50996: ruskoulun käytössä olevien valtion raken- kunnan peruskoulun käyttömenoihin, jos 50997: nusten ne todellisten kunnossapitokustan- koulu maan opetustoimen kannalta tärkeän 50998: nusten perusteella arvioidut kunnossapito- koulukokeilun vuoksi tai paikkakunnan kie- 50999: 1182 Vlll,2. - Koulujll.rjestelmll.n perusteet. 51000: 51001: 51002: lellisen vähemmistön koulutustarpeen tyy- roineen ja velkoineen kunnalle siinä tapauk- 51003: dyttämiseksi taikka muun erityisen syyn sessa, että koulun toiminta lopetetaan. 51004: vuoksi on tarpeellinen. Avustusta älköön Tämän lain voimaantulon jälkeen perus- 51005: myönnettäkö, jos koulua ylläpidetään talou- tetulle yksityiselle oppikoululle, jossa on 51006: dellisen voiton saavuttamiseksi tai jos se keskikouluaste, voidaan antaa valtionapua 51007: perii oppilailta muita tai suurempia maksuja vain, jos koulun omistaa kunta tai kuntain- 51008: kuin kuin avustusehdoissa on sallittu. Oi- liitto taikka osakeyhtiö, jossa kunnalla yk- 51009: keuden tässä momentissa tarkoitetun val- sin tai yhdessä toisen kunnan kanssa on 51010: tionavun saamiseen myöntää valtioneuvosto. pääasiallinen määräämisvalta, jonka ne si- 51011: toutuvat säilyttämään. 51012: 6 [uku. Painavasta syystä valtionapu voidaan kui- 51013: Erinäisiä säännöksiä. tenkin 4 j'a 5 momentin säännösten estä- 51014: 28 §. mättä antaa yksityisen oppikoulun ylläpitä- 51015: Kansakoulusta, oppikoulusta ja ammatilli- jälle. Luvan valtionavun antamiseen 4 mo- 51016: sesta oppilaitoksesta kunnassa, jossa ei ole mentin säännösten estämättä antaa opetus- 51017: tämän lain mukaista kunnan koululaitosta, ministeriö. 51018: on jäljempänä tässä pykälässä säädetyin 29 §. 51019: poikkeuksin voimassa, mitä niistä on muu- Tämän lain voimaan tullessa toimineesta 51020: toin säädetty. keskikouluasteen sisältävästä oppikoulusta, 51021: Kansakoulua tai valtion oppikoulua pe- joka sijaitsee koululaitoksensa tämän lain 51022: rustettaessa tahi valtion oppikoulun toimin- mukaisesti järjestäneessä kunnassa ja jota 51023: tamuotoa muutettaessa sekä myönnettäessä ei ole siirretty kunnan koululaitokseen tai 51024: lupaa kansakouluun kuuluvan keskikoulun saatettu kunnan peruskoulua korvaavaksi 51025: tai yksityisen oppikoulun perustamiseen kouluksi, on 4 § :ssä, 10 § :n 2 momentissa, 51026: taikka yksitYisen keskikoulun laajentami- 22 § :ssä ja 28 § :n 4 momentissa säädetyin 51027: seen yliopistoon johtavaksi on huolehdittava poikkeuksin voimassa, mitä oppikoulusta on 51028: siitä, että toimenpide edistää tässä laissa säädetty. 51029: tarkoitettuun koulujärjestelmään siirty- Tämän lain voimaan tullessa toimineesta 51030: mistä. yksityisestä kansakoulusta, joka sijaitsee 1 51031: Valtion oppikoulun sekä valtionapua momentissa tarkoitetussa kunnassa ja jota 51032: nauttivan kansakoulun tai yksityisen oppi- ei ole liitetty kunnan koululaitokseen tai 51033: koulun rakennus, jonka piirustuksille hae- saatettu kunnan peruskoulua korvaavaksi 51034: taan vahvistusta tämän lain voimaantulon kouluksi, on 10 § :n 2 momentissa säädetyin 51035: jälkeen, on niin sijoitettava, ettei se hait- poikkeuksin voimassa, mitä yksityisestä 51036: taa tässä laissa tarkoitetun koulujärjestel- kansakoulusta on säädetty. 51037: män toteuttamista. 51038: Valtionavun antamiseen yksityiselle op- 30 §. 51039: pikoululle tämän lain voimaantuloa vuoden Tarkemmat säännökset tämän lain täytän- 51040: kuluttua seuraavasta heinäkuun 1 päivästä töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 51041: lukien vaaditaan sen lisäksi, mitä valtion- tuksella. 51042: avun ehdoista muutoin on voimassa, että Asetuksella annetaan säännökset myös 51043: omistaja sitoutuu olemaan vähentämättä tässä laissa tarkoitetun koulujärjestelmän 51044: koulun kiinteätä ja siihen rinnastettavaa kehittämistä varten tarpeellisen kokeilu- 51045: omaisuutta sekä luovuttamaan koulun va- toiminnan järjestämisestä. 51046: 51047: 51048: 51049: Laki 51050: Imnna]Usten ja yksityisten oppikoulujen valtionavusta. 51051: EduSkunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 51052: 1 §. joka täyttää säädetyt ehdot, saa toimin- 51053: Opetuskieleltään suomen- tai ruotsinkieli- taansa varten valtionapua tämän lain mu- 51054: nen kunnallinen tai yksityinen oppikoulu, kaan. 51055: vm,2. - 'l'iekso ym. 1183 51056: 51057: Tätä lakia soveNetaan 1 momentissa tar- eläkkeistä, jotka koulu maksaa opettajille, 51058: koitettuun oppikouluun, joka sijaitsee kou- toimihenkilöille ja palveluskunnalle, ei kui- 51059: lujärjestelmän perusteista pa1vana tenkaan siltä eläkkeen osalta, mikä ylittää 51060: kuuta 19 annetussa laissa ( 1 ) tar- vastaavaan palkkausluokkaan kuuluvasta 51061: koitetun kunnan koululaitoksen perusta- valtion virasta tai toimesta kulloinkin mak- 51062: neessa kunnassa ja joka ei saa valtionapua settavan eläkkeen määrän; ja 51063: mainitun lain 27 § :n 3 momentin nojalla. 4) 30-100 prosenttia siitä rahamäärästä 51064: Tämä laki ei koske oppikoulun niitä luok- lukion oppilasta kohden, jonka valtioneu- 51065: kia, joiden osalta koulu koulujärjestelmän vosto tilivuosittain erilaisia oppikouluja var- 51066: perusteista annetun lain 21 § :ssä tarkoite- ten vahvistaa vähintään 150 markaksi ja 51067: tuin tavoin korvaa kunnan peruskoulua tai enintään 300 markaksi. 51068: joka kuuluu kunnan, kuntainliiton tai sel- Määrättäessä 4 kohdassa tarkoitettuja lu- 51069: laisen osakeyhtiön ylläpitämään oppikou- kion oppilaskohtaisia rahamääriä lainkoh- 51070: luun, jossa yhdellä tai useammalla kunnalla dassa mainitut vähimmäis- ja enimmäismää- 51071: on pääasiallinen määräämisvalta. rät katsotaan korotetuiksi tai alennetuiksi 51072: yhtä monella täydellä sadanneksella kuin 51073: 2 §. elinkustannusindeksi on asianomaisen tili- 51074: Oikeuden tässä laissa säädetyn valtion- vuoden kuudentena kalenterikuukautena 51075: avun saamiseen jatkuvasti tai määräajaksi ollut korkeampi tai alempi kuin sinä kalen- 51076: myöntää opetusministeriö. terikuukautena, jona tämä laki on tullut 51077: 3 §. voimaan. 51078: Valtionavun saamisen ehtona on: 5 §. 51079: 1) että koulu on jatkuvan sivistystarpeen Valtioneuvosto voi erityisestä syystä 51080: vaatima; . myöntää valtion tulo- ja menoarvion ra- 51081: 2) että koulua ei yHäpidetä taloudellisen joissa oppikouluille ylimääräistä avustusta 51082: voiton tavoittelemiseksi; lukiota ja kokeilutoimintaa varten. 51083: 3) että koulu on muodoltaan sellainen 51084: kuin valtion oppikoulusta on säädetty tai 6 §. 51085: sen harkitaan kokeilutoiminnalla tuottavan Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän- 51086: erityistä hyötyä maan opetustoimene; ja töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 51087: 4) että koulu täyttää asetuksella sääde- tuksella. 51088: tyt muut valtionavun ehdot. 51089: 7 §. 51090: 4 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä hei- 51091: Oppikoulu saa valtionapua näkuuta 19 , ja sitä sovelletaan oppikou- 51092: 1) 90 prosenttia opettajien palkoista siltä lulle sitä tilivuotta, jonka aikana sen si- 51093: osin. kuin ne eivät ylitä valtion vastaavista jaintikuntaan on perustettu koulujärjestel- 51094: viroista, toimista tai tehtävistä maksettavia män perusteista annetussa laissa tarkoitettu 51095: palkkoja; kunnan koululaitos, seuraavan tilivll{)den 51096: 2) 90 prosenttia 1 kohdan mukaan val- alusta ~ukien maksettaviin vaHionapuihin, jol- 51097: tionapuun oikeuttavista palkkauksista me- loin yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 51098: nevistä työnantajan sosiaaliturvamaksuista; päivänä lokakuuta 1950 annettuun lakiin 51099: 3) 75 prosenttia niistä asetuksella säädet- (493/50) ja siihen myöhemmin tehtyihin 51100: tyjen perusteiden mukaisesti myönnetyistä muutoksiin perustuva valtionapu lakkaa. 51101: 51102: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 51103: 51104: Anna-Liisa Tiekso. Veikko Saarto. Kelpo Gröndahl. 51105: Pekka Salla. Lyyli Koskinen. Aimo Laiho. 51106: Rainer Virtanen. Georg Backlund. Martti Linna. 51107: Pekka Silander. Aleksi Kiviaho. Hertta Kuusinen. 51108: Olavi J. Laine. Lauri Kantola. Siiri Lehmonen. 51109: Kauko Hjerppe. Hugo Manninen. Kaisu Weclanan. 51110: Kuuno Honkonen. Aarne Saarinen. Pauli Räsänen. 51111: 1184 51112: 51113: VIU,S.-Lak.al. N:o 174. 51114: 51115: 51116: 51117: 51118: Breilin ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51119: 51120: 51121: Ed uskunn alle. 51122: 51123: Kansakoululain 9 §:n mukaan kansa- tettavien virkojen haltijoilla. Opetustilojen 51124: koulun yhdessä opettavan opetusryhmän tarve voitaisiin puolestaan osaksi korvata 51125: maksimisuuruutena on I-II luokilla 34 ja vuoroluvun avulla. Näin ollen muutoksen ai- 51126: muilla luokilla 40 oppilasta. Lukumäärät heuttamat lisäkustannukset eivät ilmeisesti 51127: ovat tuntuvasti suuremmat kuin muissa poh- nousisi kovin korkeiksi. Näyttää siltä, ettei 51128: joismaissa. Opetuksen rteho ei voi olla kärsi- lukumäärien alentamisessa tulisi tyytyä edel- 51129: mättä tästä. Kouluhallitus suoritti vuoden lämainittuihin lukuihinkaan, vaan alentaa 51130: 1965 lopulla tutkimuksen siitä, paljonko kas- luvut 30: een ja 25: een. Opetustehon lisää- 51131: vaisi opettajanvirkojen sekä opetustilojen misen ohella muutos myös helpottaisi lakkau- 51132: tarve, jos opetusryhmien maksimiluvut alen- tmtavien opettajanvirkojen haltijoiden sijoit- 51133: nettaisiin 34: een ja 28: een. Tutkimuksen tu- tamista uusiin vastaaviin tehtäviin. 51134: los osoitti, että virkojen tarve lisääntyisi n. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 51135: 800: lla ja opetusluokkien tarve n. 600: lla. 51136: Opettajatarve kasv·aisi kuitenkin yksinomaan että EdUskunta hyväksyisi seuraa- 51137: väestötaajamissa, ja uudet virat voitaisiinkin van lakiehdotuksen: 51138: suureksi osaksi täyrttää maaseudulla lakkau- 51139: 51140: 51141: 51142: Laki 51143: kansakoululain muuttamisesta. 51144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 51145: kansakoululain (248/57) 9 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi: 51146: 9 §. useammalta kuin kolmelta vuosiluokalta. 51147: Yhdessä opetettavaan ryhmään, johon kuu- Muuhun opetusryhmään voi kuulua enintään 51148: luu oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä tai kolmekymmentä oppilasta ja enintään vii- 51149: toiselta luokalta, äl:köön opetettako enempaa deltä eri vuosiluokalta. 51150: kuin kaksikymmentäviisi oppilasta älköönkä 51151: 51152: 51153: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 51154: 51155: Reino Breilin. Aune Salama. 51156: 1185 51157: 51158: VIII,4. - Lak.al. N: o 175. 51159: 51160: 51161: 51162: 51163: Bykkäälä ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51164: 51165: 51166: Ed usk unn alle. 51167: 51168: Heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kansa- nessä lähes 80% :n suuruusluokkaa. Kun 51169: koululain (247/57) 78 §:n 3 momentin mu- kansakoululain 78 § :n 3 momenttiin sisälty- 51170: kaan suoritetaan kauppalalle lainkohdan 1 viä oppilaskoht·aisia valtionavun markkamää- 51171: momentissa tarkoitetun valtionavun sijasta riä ei ole tarkistettu kustannustason nousua 51172: vuotuisena kertakaik.kiSena valtionapuna ku- vastaavasti, on tästä ollut seurauksena kaup- 51173: takin oppilasta kohti määrä, jonka suuruuden palain ja ns. uusien kaupunkien kansakoulu- 51174: valtioneuvosto vahvistaa vähintään 10 ja menoihin saatavan valtionavun merkittävä 51175: enintään 14 mk:ksi. Kansakoululain 81 §:n väheneminen. 51176: 2 mom: n mukaan suoritetaan myös tammi- Erässä toisessakin suhteessa mainitut kun- 51177: kuun 1 päivän 1959 jälkeen perustetulla kau- .tamuodot ovat jääneet valtionavun saantiin 51178: pungille valtionapua sttmojen perusteiden nähden epäoikeudenmukaiSeen asemaan. Kan- 51179: mukaan kuin kauppalalle. sakoululain muutt·amisesta huhtikuun 30 päi- 51180: Valtioneuvosto on vuosittain ant·amallaan vänä 1964 annetun lain (221/64) 91 a § :n 51181: päätöksellä vahvistanut kauppaloille kansa- mukaan "Opettaja, jonka tehtäväksi se on 51182: koululaitoksen ylläpitämiseen oppilasmäärän annettu, on velvollinen valvomaan kouluruo- 51183: perusteella maksettavan valtionavun siten, kailua siihen itse osallistuen, ja koulun yl- 51184: että se vuonna 1958, eli kansakoululain voi- läpitäjällä on o~keus saada tästä aiheutuviin 51185: maantulovuotena, oli muutoin 10 mk paitsi kustannuksiin valtionapua samojen perustei- 51186: kansalaiskoulun osalta 14 mk, ollen kyseiset den mukaan kuin kouluateriain kustannuk- 51187: määrät vastaavasti v. 1959 10 ja 14, v. 1960 siin". Mainittua lakiesitystä käsitellessään 51188: 11 ja 14, v. 1961 11 ja 14, v. 1962 12 ja 14, eduskunta totesi, ettei hallitus ollut esittänyt 51189: v. 1963 12 ja 14, v. 1964 13 ja 14 sekä v. muutettavaksi kansakoululain 78 § :n 3 mo- 51190: 1965 13 ja 14 mk.· menttia, mistä seuraa, ettei kappaloUla ja ns. 51191: Kansakoululain voimaantulovuotena, eli v. uusilla kaupungeilla ole mahdollisuutta saada 51192: 1958, olivat kauppalain ja nyttemmin myös vaLtionapua nyt säädettävästä kansakoululai- 51193: ns. uusien kaupunkien aikaisemmin mainitun toksen ylläpitämisen liSämenoista. Tästä 51194: lainkohdan mukaiSet kansakoulumenot Tilas- syystä eduskunta edellytti, lain hyväksyes- 51195: taollisen päätoimiSton julkaiseman kuntien sään, hallituksen toimenpiteitä mainitun epä- 51196: finanssitilaston mukaan 8 453 200 mk sekä kohdan korjaamiseksi. Kun lisäksi viimeksi 51197: vastaavasti v. 1959 8 616 610, v. 1960 suoritettujen laskelmien mukaan kansalais- 51198: 9 450 710, V. 1961 10 909 350, V. 1962 koulun ylläpitämisen on todettu olevan 55- 51199: 12 325 590 ja v. 1963 13 089 300 mk. Puheena 90% kalliimman kuin v.arsinaisen kansakou- 51200: olevat kansakoulumenot ovat siten .nousseet lun, tulisi myös mainittu seikka ottaa huo- 51201: v:een 1963 mennessä n. 55% :lla eli keskim. mioon puheena olevien kuntamuotojen kan- 51202: n. 11 %:lla vuotta kohden. Y.aikka tilasto- sakoulumenoihin saatavaa valtionapua mää- 51203: tietoja ei vuosilta 1964 ja 1965 olekaan vielä rättäessä. 51204: saatavissa, voitaneen pitää todennäköisenä, Edellä lausutun perusteena ehdotamme 51205: ettei kustannusten nousu mainittuina vuosina kunnioittaen, 51206: ole ollut ainakaan edellisiä vuosia pienempi. 51207: Tämän mukaisesti on kyseisten kansakoulu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51208: menojen nousu siten ollut v:een 1966 men- van lakiehdotuksen: 51209: 149 E 529/66 51210: 1186 VUI,4. - Ka.Dsakoulula.ki. 51211: 51212: 51213: 51214: Laki 51215: kansakoululain muutta.mlsesta. 51216: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kan- 51217: sakoululain (247/57) 78 § :n 3 momentti näin kuuluvaksi: 51218: 78 §. :vahvistaa vähintään 18 ja enintään 30 mar- 51219: kaksi. 51220: Tässä pykälässä mainitun valtionavun si- 51221: j·asta suoritetaan kauppalalle vuotuisena ker- 51222: takaikkisana valtionapuna kutakin oppilasta Tämä laki tulee voimaan päivänä 51223: kohti määrä, jonka suuruuden valtioneuvosto kuuta 196 . 51224: 51225: 51226: HeLsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 51227: 51228: Heikki Bykkäälä.. Ka.lle Matilainen. 51229: Viljo Virtanen. Reino Breilin. 51230: Eino Raunio. U. B. Voutilainen. 51231: Sulo Bostila.. Sinikka. Luja.. 51232: 1187 51233: 51234: vm,5.- Lak.al. N: o 176. 51235: 51236: 51237: 51238: Kalavainen ym: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttami- 51239: sesta. 51240: 51241: Eduskunnalle. 51242: Yhdessä opettavien luokkien oppilasmäärät kansakoulujen yhdessä opetettavia luokkia 51243: jäivät kansakoululaissa kohtuuttoman suu- siinä määrin, että paljon kouluja ja opet- 51244: riksi, koska lakia säädettäessä juuri suuret tajanvirkoja on lakkautettu. Vielä suurem- 51245: ikäluokat olivat tulossa kouluikään. Kun oli paa määrää uhkaa lakkautus, ellei säännöksiä 51246: ilmeistä, että syntyvyys ennen pitkää tulisi muuteta. 51247: laskemaan ja että sen vuoksi oli vältettävä Kun ylisuurissa luokissa on mahdoton saa- 51248: perustamasta uusia kansakouluja, hallitus vuttaa hyviä opetustuloksia, varsinkin niissä, 51249: esitykseSsään ja eduskunta lain hyväksyes- joissa opettajan on yhdessä opetettava kah- 51250: sään jätti kansakoulumme huomattavasti huo- den tai usean vuosiluokan oppilaita, olisi 51251: nompaan asemaan kuin missä toisten poh- lain säännöksiä yhdessä opetettavan luokan 51252: joismaidenkansakoulut olivat ja nytkin ovat. oppilasmääristä jonkin verran muutettava. 51253: Hallitus ilmoittikin lakiesityksessään, että Oppilasmäärän alentaminen pienissä kou- 51254: lain yhtenä päätarkoituksena oli saada kan- luissa olisi oleva vähän suurempi kuin niissä, 51255: sakouluissa tilaa suurille ikäluokille ja että joissa kukin opettaja hoitaa vain yhden vuo- 51256: tätä koskevia säännöksiä voidaan myöhem- siluokan opetusta. Näin menetellen muutokset 51257: min tarkistaa. eivät myöskään aiheuta sanottavia Usäkustan- 51258: Kansakoulujen oppilasmäärät ovat tähän nuksia. 51259: mennessä jo huomattavasti alentuneet. Syn- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, kun- 51260: tyvyyden alentumisen ohella myös väestön nioittaen ehdotamme, 51261: siirtyminen syrjäseuduilta asutuskeskuksiin 51262: ja viimeksimainituissa oppilaiden siirtyminen että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51263: kansakoulusta oppikouluun ovat pienentäneet van lakiehdotuksen: 51264: 51265: 51266: Laki 51267: kansakoululain muuttamisesta. 51268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan- 51269: sakoululain (247/57) 9 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi: 51270: 9 §. mekymmentäneljä. Jos yhdessä on opetettava 51271: Yhdessä opetettavaan ryhmään, johon kuu- kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita, 51272: luu oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä ja oppilasmäärä saa olla ensin mainitussa ta- 51273: toiselta vuosiluokalta, älköön otettako enem- pauksessa enintään kaksikymmentä ja jäl- 51274: pää kuin kolmekymmentä oppilasta älköönkä kimmäisessä enintään kaksikymmentäkuusi. 51275: muuhun opetusryhmään enempää kuin kol- 51276: 51277: 51278: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 51279: 51280: Meeri Kalavainen. Sinikka Luja. Antero Väyrynen. 51281: Aune Salama. Antti A. Halme. Voitto Hellsten. 51282: Edit Terästö. Sylvi Siltanen. Veikko Helle. 51283: 1188 51284: 51285: Vm,G.-Lagmot. N:o 177. 51286: 51287: 51288: 51289: 51290: KuU m.fl.: Förslag tiU lag om ändring t1IV folkskolZagen. 51291: 51292: 51293: TUl Riksdagen. 51294: 51295: De elever per lära.ravdelning, som fastställ- Vad vära nordiska grannländer beträffar 51296: des i nya folkskollagen och folkskolförord- har man t. ex. i Sverige i syfte att effektivi- 51297: ningen, är uppenbart för höga, sannolikt be- sera undervisningen faststä1lt elevantalet pä 51298: roende på att nämnda författningar utarbe- folkskolans lägstadium tili högst 25 per lä- 51299: tades och slutbehandlades under en tid dä raravdelning och pä mellanskolestadiet till 51300: de stora årskullarna hade börjat sin skol- högst 30 ele'V'er. 51301: gäng. Läget har emellertid snabbt förändrats. Moo hänvisning tiJl v:ad ovan framhällits 51302: Det synes med tanke på skolarbetets effek- föreslär vi, 51303: tivitet och behovet av indåviduell undervis- 51304: ning finnas mycket starka skäl för att maxi- att Riksdagen miltte antaga följande 51305: miantalet elever ·borde sänkas. lagförslag: 51306: 51307: 51308: Lag 51309: om ändring av folkskollagen. 51310: I enlighet med Riksdagens beslut skall 9 § 1 mom. folkskollagen av den 1 juli 1957 51311: (247/57) erhälla följande ändrade lydelse: 51312: 51313: 9 §. tre årsklasser. Till en annan undervisnings- 51314: Tili en undervisningsgrupp, tili viiken grupp må höra högst 30 elever från högst 51315: höra elever från folkskolans första eller fem skilda ärsklasser. 51316: andra och tredje klass, mä icke sammanföras 51317: mera än 25 elever, icke heller från flera än 51318: 51319: 51320: Helsingfors den 26 april 1966. 51321: 51322: Magnus KuU. Carl Olof Tallgren. 51323: Verner Korsbäck Kristian Gestrin. 51324: Evald H'åggblom. 51325: 1189 51326: 51327: vm,6.-Lak.aJ.. N:o 177. Suomennos. 51328: 51329: 51330: 51331: 51332: Xull ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51333: 51334: 51335: E d u s k u n n a ll e. 51336: 51337: Uudessa kansakoululaissa ja kansakouluase- Pohjoismaisissa naapurimaissamme on esim. 51338: tuksessa vahvistetut yhdessä opettavaan ryh- Ruotsissa opetuksen tehostamismielessä vah- 51339: mään otettavien oppilaiden lukumäärät ovat vistettu kansakoulun ala-asteen oppilasmäärä 51340: ilmeisesti liian suuret, mikä todennäköisesti yhdessä opetettavaa ryhmää kohden enintään 51341: johtuu siitä, että :m.aånitut säännökset val- kahdeksikymmeneksiviideksi ja keskikouluas- 51342: misteltiin ja käsiteltiin loppuun aikana, jona t·eella enintään kolmeksikymmeneksi oppi- 51343: suuret ikäluokat olivat aloittaneet koulun- laaksi. 51344: käyntinsä. Tilanne on kuitenkin nopeasti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 51345: huonontunut. Koulutyön tehokkuuden ja yk- 51346: silöllisen opetuksen tarpeen kannalta näyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51347: tää olevan hyVIin perusteltua syytä alentaa van lakiehdotuksen: 51348: oppilaiden enimmäislukua. 51349: 51350: 51351: 51352: Laki 51353: kansakoululain muuttamisesta. 51354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan- 51355: sakoululain (247/57) 9 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi: 51356: 9 §. lasta älköönkä useammalta kuin kolmelta 51357: Yhdessä opettavaan ryhmään, johon kuu- vuosiluokalta. Muuhun opetusryhmään voi 51358: luu oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä tai kuulua enintään kolmekymmentä oppilasta ja 51359: · toiselta ja kolmannelta luokalta, älköön otet- enintään viideltä eri vuosiluokalta. 51360: tako ooempää kuin kaksikymmentäviisi oppi- 51361: 51362: 51363: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 51364: 51365: Magnus KuU. Carl Olof Tallgren. 51366: Verner Korsbäck. Kristian Gestrin. 51367: Evald Häggblom. 51368: 1190 51369: 51370: VIU,7.- Lak.al. N:o 178. 51371: 51372: 51373: 51374: 51375: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51376: 51377: 51378: E d u s kun n a ll e. 51379: 51380: Lupajärjestehnistä kansakoulutoimessa on kuin eduskunta oli edellyttänyt. Nyt maan 51381: saatu siksi huonoja kokemuksia, ettei ole köyhimmät ja harvaanasutut kunnat ovat 51382: syytä harkitsemruttoii1ll!Sti rajoittaa kuntien jo saaneet joko kansakouluun kuuluvan keski- 51383: itsehahlinto-oikeutt.a. koulun, yksityisen oppikoulun tai valtion 51384: Hyväksyessään kansakoululain eduskunta oppikoulun. S.en vuoksi ei enää ole syytä 51385: oli sitä mieltä, että maan syrjäisillä ja köy- asetukselJa rajoittaa puheenaolevien koulujen 51386: hiRä seuduiHa sijaitsevilla kunnilla tuilisi olla perustamista. Kun rajoitussäännöksiä on tul- 51387: oi:keus saada kansakouluun kuuluva keskikou- kittu kohtuuttoman ankarasti ja kun niiden 51388: lunsa ennen muita. Sen vuoksi oli a.sianmu- säiily:ttämiseen enää ei ole aihetta, esitämme, 51389: kaista, että kansakouluasetuksen 36 § : ään 51390: ot.ettiin tämän mukaiset säännökset. V alitet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51391: tavasti niitä on käytetty pruljon ankarammin van lakiehdotuksen: 51392: 51393: 51394: 51395: Laki 51396: kansakoululain muuttamisesta. 51397: Eduskunnan päätöksen mukaåsesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 51398: kainsakoululain (247/57) 2 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi: 51399: 51400: 2 §. 51401: K€Skikoulun tulee oppilasmäärältään vastata 51402: Kansakouluun voi kuulua keskikoulu, kun valtion keskikoulua. 51403: se on paikkakunnan sivistystarpeen vaatima. 51404: 51405: 51406: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 51407: 51408: Armas Leinonen. Eeles Landström. 51409: 1191 51410: vm,s. - Lak.Q.l. N: o 179. 51411: 51412: 51413: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain mwu.ttamisesta. 51414: 51415: 51416: Eduskunnalle. 51417: 51418: Suomessa ovat yhdessä opetettavan opetus- opetustyön tehostamiseen tähtäävä uudistus 51419: ryhmäm oppilasmäärät suur:emmat kuin mis- toteuttaa viivyttelemättä. Yhdessä opetettava 51420: sään muussa pohjoism.aassa. Myös lainsäädän~ opetusryhmä voidaan nykyisen kansakoulu- 51421: nön saUimat mahdollisuudet luokan jakami- lain mukaan jakaa kahdeksi erikseen opetet- 51422: seen kahteen erikseen opetettavaan opetus- tavaksi ryhmäksi ainoastaan äidinkielessä ja 51423: ryhmään ovat huomattavasti vähäisemmät. laskennossa silloin, jos opetusrhymään kuu- 51424: Seurauksena on se, ettei maamme kouluissa luu 1. ja 2. vuosi~uokan oppilaita, sekä nyt- 51425: voida päästä samoihin opetustuloksiin kuin temmin myös toista kotimaista tai vierasta 51426: naapurimaiden kouluissa. Kun koulu luo poh- ldeltä pakollisena aineena opetettaes:sa kah- 51427: jan taloudelliselle ja k.uilttuurilliselle kilpahlu- tena ensimmäisenä opetusvuotena. Käytännön 51428: kyvyllemme, on kyseessä erittäin vakava epä- opetustyö on osoittanut, että jakamisen tarve 51429: kohta. Maamme opettajille til.arme tietää on yhtä suuri ja perusteltu näissä aineissa 51430: myös huomattavasti muiden pohjoism.aiden muillakin vuosiluokiila sekä voimistclussa. 51431: opettajia raskaampaa työmäärää. Kun luok- Edellä estetyn perusteella ehdotamme kun- 51432: kien oppi:lasmäärien pienen.rt.ämli.nen on sellai- nlioittaen 51433: nen koulun sisäinen uudistus, joka ei ole riiP- 51434: puvuussuhteessa vireillä olevista koulujärjes- että Eduskunta hyväksyisi seuraa.- 51435: telmän uudistamissuunnitelmista, tulisi tämä van lakiehdotuksen: 51436: 51437: 51438: 51439: Laki 51440: kansakoululain muuttamisesta. 51441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun 51442: kansakoululain (247/57) 9 §:n 1 ja 4 momentti näin kuuluviksi: 51443: 51444: 9 §. Asetuksella voidaan säätää, että erityisessä 51445: Yhdessä opet.ettavaan ryhmään, johon kuu- taapuksessa yhdessä opetettavien määrän tu- 51446: luu oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä, toi- lee olla edellä tässä pykälässä säädettyä pie- 51447: selta tai kolmannelta luokalta, älköön otet- nempi ja että edellä säädettyä useampiakin 51448: tako enempää kuin kalmikymmentäviisi oppi- vuosiluokkia sadaan opettaa yhdessä. Niin- 51449: lasta, älköönkä useammalta kuin kolmelta ikään asetuksella säädetään, millä ehdoin 51450: vuosiluokalta. Muuhun opetusryhmään voi muutoin yhdessä opetettava ryhmä saadaan 51451: kuulua enintään kolmekymmentä oppilasta ja äidinkielessä, laskennossa, voimistelussa ja 51452: enintään viideltä eri vuosiluokalta. toisessa kotimaisessa tai vieraassa ki·elessä ja- 51453: kaa kahdeksi opetusryhm.äksi. 51454: 51455: 51456: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 51457: 51458: Armas Leinonen. Eeles Landström. A-L. Tiekso. 51459: 1192 51460: 51461: VI0,9. - Lak.aJ. N: o 180. 51462: 51463: 51464: 51465: 51466: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51467: 51468: 51469: E d u s k u n n a 11 e. 51470: 51471: Maaseudun asukasmäärän vähentyessä pie- järjestää näitä aineita varten eri piireihin. 51472: nenevät monien maalaiskoulujen oppilas- Kun yhdestä koulusta yläluokat kuljetettai- 51473: määrät. Siten ovat monet kaksiopettajai- siin naapurikouluun ja sieltä vastaavasti 51474: set koulut muuttumassa yksiopettajaisiksi. vietäisiin keskiluokat toiseen, voisi kaksi 51475: Samalla kun opetusaika lyhenee, myös ope- pientä koulua toimia kolmiopettajaisen kou- 51476: tuksen tehokkuus vähenee. lun tehokkuudella, kun kummassakin kah- 51477: Koululaitoksen uudistuessa täytyy myös desta koulusa olisi esimerkiksi oma alakou- 51478: opetuksen monipuolistua. Niinpä toisen ko- lunsa sekä toisessa luokat III-IV ja toisessa 51479: timaisen ja vieraan kielen opetus on tule- taas V-VI. Jotta kunnat saisivat vapauden 51480: massa parhaillaan oppiaineeksi varsinaiseen järjestää koulutoimensa tarkoituksenmukai- 51481: kansakouluun. Pienet oppilasmäärät vai- semmin, olisi piirijaon ahtaita säännöksiä 51482: keuttavat kuitenkin opetuksen järjestä- tässä suhteessa muutettava. 51483: mistä. Sen vuoksi pitäisi olla mahdollista Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 51484: järjestää koulupiirien rajat niinkin, että nioittavasti, 51485: kieltä opiskeltaessa piiri on suurempi. Pien- 51486: ten koulujen opetustehoa voitaisiin lisätä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51487: muissakin aineissa, jos oppilaat voitaisiin van lakiehdotuksen: 51488: 51489: 51490: Laki 51491: kansakoululain muuttamisesta.. 51492: Eduskunnan päätöksen mukaisesti listään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan- 51493: sakoululain (247/57) 16 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti: 51494: 51495: 16 §. saman alueen lapsista tai kokonaiset vuosi- 51496: - - - - - - - - - - - - - - luokatkin kuuluvat toiseen koulupiiriin. 51497: Piiri voidaan muodostaa sitenkin, että osa 51498: 51499: 51500: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 51501: 51502: Armas Leinonen. 51503: 1193 51504: 51505: VIII,10.- Lak.al. N:o 181. 51506: 51507: 51508: 51509: 51510: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51511: 51512: 51513: E d u s k u n n a ll e. 51514: 51515: Tasavallan Presidentti on eräässä puhees- Kansakoululain mukaan kunnan on huo- 51516: saan korostanut, ,erttä kaikilla lapsilla tulee lehdittava siitä, että kaikki lapset suoritta- 51517: olla mal1dollisuus päästä omien synnyniiåsten vat vähintään kahdeksanvuotisen oppivelvol- 51518: edellytystensä mukaiseen kouluun riippu- lisuuden. Kunta voi pidentää sen yhdeksän- 51519: matta vanhempien varllJllisuudesta, yhteiskun- vuotiseksi. Vuoteen 1970 mennessä kansa- 51520: nallisesta asemasta ja siitäkin, onko koti Kai- koululain mukruinen oppivelvollisuus onkin 51521: nuussa tai Helsingissä, pitäjän keskustassa pantava täytäntöön. Kun kansalaiskoulu tu- 51522: tai syrjäky:lässä. Toistaiseksi tällaista mah- Jee oppilasta kohden huomattavasti kalliim- 51523: dollisuutta kuitenkaan ei kaikilla ole. Suu- maksi kuin keskikoulu, eivät kokonaiskustan- 51524: rimmat puutteeLlisuudet esiintyvät Pohjois- nukset sanottavasti kohoa, tuskin lainkaan, 51525: Suomessa, mutta etelämpänäkin on laajoja vaikka kunnat samassa ajassa toteuttavat 51526: alueita, joissa vähävaraisilla vanhemmilla ei myös keskikoulujen perustamisvelvollisuuden, 51527: ole varoja suorittaa oppikoulun lukukausi- koska se vähentää vastaavasti kansalaåskou- 51528: maksuja, hankkia oppikirjoja ja koulukyy- lun kustannuksia. 51529: ditystä tai majotusta. Vasta silloin, kun kai- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 51530: kissa kunnissa on kansakouluun kuuluva ehdotamme, 51531: keskikoulu, jonka lapset voivat käydä samoin 51532: edellytyksin kuin muunkin kansakoulun, Ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51533: savallan Presidentin mielipide voi toteutua vam. lakiehdotuksen: 51534: edes keskikoulun osalta. 51535: 51536: 51537: Laki 51538: kansakoululain muuttamisesta. 51539: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 51540: kansakoululain (247/57) 17 § näin kuuluvaksi: 51541: 51542: 17 §. väksyttäviä oppilaita on ilmoittautunut keski- 51543: Kansakoulupiiriin on perustettava varsinai- koulun ensimmäiselle vuosiluokaJJ.e vähintään 51544: nen kansakoulu, jos siihen pantavia lapsia kolmekymmentä. 51545: on vähintään kaksikym.mentäseitsemän, kuiten- Varsinaista kansakoulua älköön lakkautet- 51546: kin niin, että harvaanasutuissa ja saaristo- tako, ellei lapsimäärä kolmena perättäisenä 51547: kunnissa se on tehtävä, jos kouluun pantavia vuonna ole ollut viittätoista pienempi eikä 51548: lapsia on vähintään kaksikymmentä. Keski- keskikoulua, eHei sen oppilasmäärä vuosiluok- 51549: koulupiiriin on koulu perustettava viimeis- kaa kohden ole alentunut alle kahdenkym- 51550: tään vuonna 1970, jos tähän kouluun hy- menen. 51551: 51552: 51553: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 51554: 51555: Armas Leinonen. Eeles Landström. 51556: 150 E 529/66 51557: 1194 51558: 51559: vm,11.- Lak.aJ. N: o 182. 51560: 51561: 51562: 51563: 51564: Leinonen ym..: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51565: 51566: 51567: E d u s k u n n a 11 e. 51568: 51569: Kansakoululain 2 §: n mukaan kansakou- kouluja maalaiskunnissa, mutta tällaisesta 51570: luun voi kuulua myös apukoulu, hitaasti kansakoulujen sijoittamisesta on syntynyt 51571: edistyvien luokkia ja muita opipvelvollisuus- erimielisyyttä. Poikkeustapauksessa voitaisiin 51572: ikäisten kouluja. Näihin kuuluvat myös ns. muukin koulu tarkoituksenmukaisesti sijoit- 51573: tarkkailuluokat, joiUe erityisesti kaupun- taa vieraan kunnan alueelle. Jotta epäselvyy- 51574: geissa, mutta viime aikoina myös maaseu- det vältettäisiin, olisi kansakoululain 17 §: ään 51575: dul;la, on otettu sellaisia oppilaita, joita me- otettava säännös ·siitä, että kallJSakoulu voi- 51576: nestyksellisesti ei ole voitu opettaa yleisessä daan, kun siihen on erityistä syytä, perustaa 51577: kansakoulussa ja jotka psyyki.sestli poikkea- vi.eraankin kunnan alueelle. Siihen on nyt 51578: vina eivät myöskään kuulu apukouluissa ope- tarjoutunut ti1laisuuksia, koska jokin määrä 51579: tettaviin. Sellaisessa tapauksessa, jossa lap- kansa:koulurakennuksia, vieläpä sellaisia, jois- 51580: sen kasvatusvaikeuksia ·ei voida parantaa ko- sa on huoneisto myös oppi:lasasuntolalle, on 51581: tiin vetoamalla, koulussa täytyy olla oppilas- jäänyt tyhjäksi. 51582: asuntola. Asuntolakoulun sijoittaminen oman Edellä kerrotun perusteella ehdotamme, 51583: kunnan .aluelle ,ffi kuitenkaan aina ole kasva- 51584: tukse1lisesti edullista. Niinpä eräillä kaupun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51585: geilla on tarkkailuluokkien trupaisia asuntola- van lakiehdotuksen: 51586: 51587: 51588: Laki 51589: kansakoululain muuttamisesta. 51590: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 51591: kansakoululain (247/57) 17 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti: 51592: 51593: 17 §. 51594: - - - - - - - - - - - - - - tyistä syytä, sijoittaa vieraan kunnan 51595: Kansakoulu voidaan, kun siihen on eri- aih<eelle. 51596: 51597: 51598: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 51599: 51600: Armas Leinonen. Eeles Landström. 51601: Aune Salama. 51602: 1196 51603: 51604: vn1,12.- Lak.al. N:o 183. 51605: 51606: 51607: 51608: 51609: Linkola.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51610: 51611: 51612: E d u s k u n n a 11 e. 51613: 51614: Kansakoululain 87 §: n mukaisestå kau- Kaupungin ,kansakouluntarkastajan kelpoi- 51615: punki, jossa on vähintään 15 000 asukasta, suusehdot ova.t samat kuin valtion kansakou- 51616: on velvollinen asettamaan oman päävirkaisen lrmtarkastajan, myöskin hän on virkatehtä- 51617: kan:sakouluntarkastajan. Poikkeuksen tästä vissään samassa asemassa kuin valtion kansa- 51618: säädöksestä muodostavat kuitenkan tammi- kouluntarkastaja. 51619: kuun 1 päivän 1959 jälkeen perustetut kau- Kun kansakoulutoimen yleinen johto ja 51620: pungit. Jos mainittu kaupungi ei halua aset- valvonta kuuluu valtiolJe ja kun myös kau- 51621: taa omaa kansakouluntarkastajaa, yhdiste- pungin kanBakouluntarkastajan on virkatoi- 51622: tään se lähimpään valtion kansakouluntarkas- minnassaan valvottava valtion etua, niin on 51623: tajan piiriin. Sellaisia kaupunkeja ovat Rova- täysin oikeutettua, että kaupungin päävirkai- 51624: niemi, Hyvinkää, Riihimäki, Kouvola, Seinä- sen kansakouluntarkastajan palkkaukseen 51625: joki ja Varkaus. saadaan sama valtionapu kuin opettajien 51626: Näin on siis kaupunkikunnil~e annettu lisä- palkkaukseen. 51627: velvoitus, jota ei ole vastaavasti kauppala- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen 51628: ja maalaiskunnå.lla. Laissa säädetty rpäävir- esitän, 51629: kainen kunnallinen kansakouluntarkastaja 51630: joudutaan palkkaamaan 20:een kaupunkiin, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51631: joissa vain neljässä on enempi asukkaita kuin van lakiehdotuksen: 51632: Espoon kauppalassa. 51633: 51634: 51635: Laki 51636: kansakoululain muuttamisesta. 51637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 51638: kansakoululain (247/57) 81 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä toukokuuta 51639: 1961 (256/61) annetussa laissa, näin kuuluvaksi: 51640: 51641: 81 §. jen hankkimisesta ja kunnossapidosta, oppi- 51642: Kaupunki saa vuotuista valtionaJpua 33% lai!lle ilmaiseksi annetUlista oppikirjoista ja 51643: kansakoululaitoksensa ylläpitämisestä johtu- muista koulutarvikkeista ja työaineista, op- 51644: vdsta todellisista menoistaan, joiksi luetaan pilaiden kouluaterioista ja muusta avustuk- 51645: päävirkaisen kansakouluntarkastajan ja opet- sesta sekä tämän lain määräämästä lääkä- 51646: tajien laissa määrätyt paJkat, kustannukset rinhoidosta. 51647: omien kouluhuoneistojen kunnossapitämisestä, 51648: kaluston, opetusvälineiden ja koulukirjasto- 51649: 51650: 51651: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 51652: 51653: Anna-Liisa Linkola. 51654: 1196 51655: 51656: vm,ts. - La.k.aJ. N: o 184. 51657: 51658: Pekkarinen ym.: Ehdotm laiksi kansakoululain muuttami- 51659: sesta. 51660: 51661: E d u s kun n a 11 e. 51662: 51663: Kansakoululain 17 § :n mukaan perustettu siin, mistä on ollut seurauksena, että useiden 51664: varsinainen kansakoulu voidaan lakkauttaa, pienten koulujen oppilasmäärät ovat vähen- 51665: joo oppilasmäärä kolmena perättäisenä vuon- tyneet mainittuihin minimimääriin ja niiden 51666: na on ollut alle viidentoista. Opettajien palk- aillekin. Tällöin on tullut ajankohtai·seksi 51667: kaukseen tulevan valtionavun suhteen on harkita koulun lakkauttamista. Sellaisissa 51668: kansakoUiluasetuksen 179 §: ssä säännös, että tapauksissa, joissa oppilaiden kuljetus toiseen 51669: yksiopettajaisen koulun opettajan palkkauk- koulupiiriin on hankalaa ja piirissä on käyt- 51670: seen saadaan valtionapua, mikäli koulW!Sa on tökclpoiset koulurakennukset, joille on vai- 51671: vähintään kolmetoista oppilasta ja kaksiopet- kea löytää edes muuta käyttötarkoitusta, ei 51672: taja:isen koulun toisen opettajan palkkauk- koulun lakkauttamista voida pitää tarkoituk- 51673: seen, jos oppiiaita on kaksikymmentäviisi. senmukaisena. 51674: Milloin opettajan palkkaamiseen jo aikaisem- Kun kansakoululain 17 § :ssä ei kuitenkaan 51675: min on myönnetty valtionapua, ei avustusta ole mitään poikkeussäännöstä, jonka perus- 51676: lakkauteta, ellei opp~laiden luku kolmena pe- teella pienen koulun toimintaa voitaisiin jat- 51677: rättäisenä vuotena tai muutoin pysyvästi ole kaa ja kun on epävarmaa, missä määrin val- 51678: jäänyt edellä mainittuja määriä pienem- tioneuvosto voi kansaikouluasetuksen 179 § : n 51679: mäksi. V altioneuvostolla on oikeus erityisestä rperustella myöntää poikkeuksia oppilasmää- 51680: syystä myöntää poikkeuksia valtionavun saan- riin, olisi paikallaan lisätä jo kansakoululain 51681: nin ehdoksi asetetuista oppillasmääristä. 17 § : ää.n uutena momenttina säännös siitä, 51682: Harvaanasutuilla seuduilla oppilaiden kul- 'että esim. opetusministeriöllä olisi poikkeus- 51683: jetus koulupiiristä toiseen saattaa tuottaa vai- tapauksessa oikeus myöntää kunnalle lupa 51684: keuksia ja kohtuuttomia kustannuksia sekä ylläpitää varsinaista kansakoulua, vaikka sen 51685: rasittaa tarpeettomasti kuljetettavda oppi- oppilasmäärä olisi alle säädetyn vähimmäis- 51686: laita. määrän. 51687: Tästä johtuen onkin menneinä vuooina ra- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 51688: kennettu runsaasti pieniä kouluja. Syrjäisillä 51689: seuduilta on viime aikoina siirtynyt asuk- että Edmkunta hyväksyisi seuraa- 51690: kaita huomattavassa määrin asutuskeskuk- van lakiehdotuksen: 51691: 51692: Laki 51693: kansakoululain muuttamisesta. 51694: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa- 51695: koululain (247/57) 17 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti: 51696: 17 §. 51697: - - - - - - - - - - - - - - myöntää poikkeuksia 1 momentissa sääde- 51698: Emtyisistä syistä opetusministeriö voi tyistä oppHasmääristä. 51699: 51700: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1966. 51701: 51702: Pentti Pekkarinen. Eino Uusitalo. Eino Lottanen. 51703: Ale Holopainen. Reino Karpola. Artturi J'åms6n. 51704: Aulis Sileäkangas. Oavi Lahtela. Veikko Hanhirova. 51705: Mikko Volotinen. Mauno Pohjonen. 51706: Reino Ka.ugas. Eino Räsänen. 51707: 1197 51708: 51709: Vlfi,l4.- Lak.al. N :o 185. 51710: 51711: 51712: 51713: 51714: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi kamakoul'lilain muuttamisesta. 51715: 51716: 51717: 51718: Ed usk unnall e. 51719: 51720: Heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kansa- merkkeinä voidaan mainita mm. Raahe-Sa- 51721: koululain (247/57) 81 § :n 1 momentin mu- loinen-Pattijoki ja Kotka-Karhula-Kymi 51722: kaan, sellaisena kuin se on toukokuun 19 yhdistymishankkeei. 51723: päivänä 1961 annetussa laissa (256/61), saa Kaupunkien kansakoulujen valtionapujär- 51724: kaupunki vuotuista valtionapua 33 % kansa- jestelmän uudistamiseen on tosin kiinnittänyt 51725: koululaitoksensa ylläpitämisestä johtuvista huomiota kansakoululainsäädännön tarkista- 51726: todellisista menoistaan, joiksi luetaan opetta- mistoimikunta, joka vuonna 1965 valmistu- 51727: jien laissa määrätyt palkat, kustannukset neessa toisessa osamietinnössään (Komitean- 51728: omien kansakouluhuoneistojen kunnossapitä- mietintö N:o B 36/1965) ehdottaa kaupun- 51729: misestä, kaluston, opetusvälineistön ja koulu- kien valtionapujärjestelmää yksinkertaistet- 51730: kirjastojen hankkimisesta ja kunnossapidosta, tavaksi siten, että valtionapu myönnettäisiin 51731: oppilaille ilmaiseksi annetuista oppikirjoista ainoastaan opettajien laissa säädettyjen palk- 51732: ja muista koulutarvikkeista ja työaineista, kojen perusteella (45 %) , jolloin kaupunki 51733: oppilaiden kouluateriasta ja muusta avustuk- yksinään saisi vastata kaikista muista kansa- 51734: sesta sekä tämän lain määräämästä lääkärin- koululaitoksensa ylläpitomenoista. Vaikka eh- 51735: hoidosta. Saman lain 78 ja 79 § : n mukaan dotettua valtionapujärjestelmän uudistamista 51736: saavat maalaiskunnat, kauppalat ja ns. uudet puhtaasti käytännöllisistä syistä onkin pidet- 51737: kaupungit valtionapua kansakoululaitostensa tävä huomattavana parannuksena nykyiseen 51738: ylläpitämiseen opettajien palkkojen ja lapsili- järjestelmään verrattuna, ei sitä kuitenkaan 51739: sämaksujen osalta 90% ja muiden menojen voida hyväksyä sellaisessa muodossa, että 51740: osalta maalaiskunnat 2/3 sekä kauppalat ja kaupungit uudistusta toteutettaessa saatettai- 51741: ns. uudet kaupungit 10-14 markkaa oppi- siin nykyistäkin epäoikeudenmukaisempaan 51742: laata kohti. asemaan valtionapujen saantiin nähden. Kun 51743: Edellä lausutun johdosta ja kun kaupungit peruskoulukomitean ehdotuksen mukaan opet- 51744: ennen uuden kansakoululain voimaantuloa tajien palkkaukseen saatavien valtionapujen 51745: saivat valtionapua määrätyn markkamäärän tulisi olla kuntamuodosta riippumatta 90%, 51746: kutakin oppilasta kohti, on kaupunkien ta- olisi edellä mainituista syistä jo tässä vai- 51747: holla esiintynyt oikeutettua tyytymättö- heessa määrättävä kyseisten valtionapujen 51748: myyttä nykyistä valtionapujärjestelmää koh- osuudeksi kaupunkienkin kohdalta 90 %, 51749: taan toisaalta järjestelmän tarpeettomasta jolla toimenpiteellä aivan ilmeisesti helpotet- 51750: monimutkaisuudesta johtuen ja toisaalta siitä taisiin uuteen koulujärjestelmään siirtymistä 51751: syystä, että järjestelmällä ns. vanhat kaupun- sekä saatettaisiin kaupungit nykyistä oikeu- 51752: git ovat joutuneet kohtuuttoman epäoikeu- denmukaisempaan asemaan kansakoululaitos- 51753: denmukaiseen asemaan muihin kuntamuotoi- tensa ylläpitämisessä. 51754: hin verrattuna. Viimeksi mainitusta syystä Edellä lausutun johdosta ehdotamme kun- 51755: on nykyinen määrättyä kuntamuotoa syrjivä nioittaen, 51756: valtionapujärjestelmä lisäksi muodostunut 51757: vakavaksi esteeksi tarkoituksenmukaisten että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51758: kuntauudistusten toteuttamiselle, joista esi- van lakiehdotuksen: 51759: 1198 VIII,14. - Kansakoululald.. 51760: 51761: 51762: 51763: 51764: La kJ 51765: kansakoululain muuttamisesta.. 51766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun 51767: kansakoululain (247/57) 81 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on toukokuun 19 päivänä 51768: 1961 annetussa laissa (256/61), näin kuuluvaksi: 51769: 81 §. maksuista, jotka kaupunki on suorittanut 51770: Kaupunki saa vuotuista valtionapua 90% edellä sanottujen palkkojen perusteella. 51771: kansakoululaitoksensa palkkausmenoista, 51772: joiksi luetaan opettajien, tuntiopettajien ja 51773: työnohjaajien laissa määrätyt palkat. Sa- Tämä laki tulee voimaan päivänä 51774: moin valtio korvaa 90% niistä lapsilisä- kuuta 196 . 51775: 51776: 51777: Helsingissä 23 päivä:qä huhtikuuta 1966. 51778: 51779: Valdemar Sandelin. Sakari Knuuttila. 51780: 1199 51781: 51782: vm,15.- La.k.al. N: o 186. 51783: 51784: 51785: 51786: Savela ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51787: 51788: 51789: E d u s kun n a ll e. 51790: 51791: Kansakoululaki säädettiin aikana, jolloin pienten koulujen lakkauttamista ja oppilai- 51792: sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat oli- den kyyditsemistä suurempin sillä perusteel- 51793: vat tulossa kouluikään. Kun kansakoulut oli- la, ~että heidän mielestään niissä olisi parempi 51794: vat jo siirtoväen lapsista saaneet huomatta- opetus, mistä kuitenkaan ei ole esitetty mi- 51795: van määrän lisäoppilaita, oli pakko muuttaa tään selvitystä. Päin vastoin kouluhallituk- 51796: lain säännöksiä niin, että }apset, jotka eivät sen sotien jälkeen järjestämässä koko maata 51797: mahtuneet omaan piirinsä kansakouluun, voi- käsittävässä ainekirjoituksen kokeessa todet- 51798: tiin kyyditä sellaiseen omassa tai vieraassa tiin, että yksiopettajaisten koulujen oppilaat 51799: kunnassa sijaitsevaan kouluun, johon he osasivat kirjoittaa ·ainakin yhtä hyvin kuin 51800: mahtuivat. Siten päästiin perustamasta uusia moniopettajaisten koulujen oppilaat. 51801: kansakouluja. Lasten koulumatkat ikuitenkin Koulun menetys on kyläyhteisölle suuri 51802: tulivat rasittaV!iks:i. Asetuksella sallittiin kyy- vahinko. Sen :lakkauttaminen lisää kylän lap- 51803: ditys, joka vei lapsiUa päivittäin kolme tun- siperheiden halua muuttaa toiselle paikka- 51804: tia. Kun lasten koulutuntien lukumäärä on kunnalle. 51805: ~7 tuntia päivässä ja sen Hsäksi heidän Voimassa olevia säännöksiä on myös py- 51806: on luettava kotiläksynsä ja kun yksityisen ritty soveltamaan lasten oikeutta väheksyen 51807: oppilaan pakolliset viipymiset koululla ylei- vapaammin kuin lainsäätäjä on tarkoitta- 51808: sen kouluajan jälkeen saattoivat myöhästyt- nut. Lasten oikeuksien turvaamiseksi olisi 51809: tää hänet kyydityksistäkin, niin olosuhteet kansakoululain 16 §: n 2 mom. säännös pa- 51810: muodostuivat lukuisissa tarpauksissa erittäin lautettava samaan muotoon kurin se oli sitä 51811: kohtuuttomi·ksi. Kun tilannetta voitiin pitää ennen voim$SSa oHoossa oppivelvollisuuslais- 51812: väliaikaisena, maaseutuväestö mukautui sii- sa. Sekin tarjosi kunnille riittävät mahdolli- 51813: hen, vaikka mm. ·pääkaupungissa syntyi kou- suudet tarkoituksenmukaisten kansakoulupii- 51814: lulakko, kun oppilaita oli siirrettävä 15 mi- rien muodostamiseen. Saman pykälän 3 51815: nuutin matka autossa toiseen kouluU.n. mom:n säännös olisi kirjoitettava niin, ettei 51816: Suuret ikäluokat ovat jo olleet useita vuo- se anna tilaisuutta nykyiselle virheelliselle tul- 51817: sia poissa kansakouluista. Siitä huolimatta kinnalla. 51818: entinen lainsäädäntö on pidetty edelleen voi- Edellä kerrotun perusteella kunnioittaen 51819: massa. Sen perustella on nyt ryhdytty pie- esitämme, 51820: Illien maalaiskoulujen joukkolakkautuksiin. 51821: Runsa:soppilaisiakin kouluja on täten lakkau- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51822: tetu ja tilalle rakennettu suuria keskuskou- van lakiehdotuksen: 51823: luja. Jotkut kansakouluntarkastajat vaativat 51824: 51825: 51826: Laki 51827: kansakoululain muuttamisesta. 51828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivästä heinäkuuta 1957 annetun 51829: ka:nsakoululaå.n (247/57) 16 § näin kuuluvaksi: 51830: 51831: 16 §. tään piirien rajaJt ja kansakoulujen paikat, 51832: Kansakoulutointa varten kunta on jaettava on ·laadittava niin, etteivät oppilaiden koulu- 51833: kansakoulupiireihin. Piirijako, jossa määrä- matkat ~leensä ole vtiittä kilometriä pitem- 51834: 1200 VIII,15. - J:tansakoululaki. 51835: 51836: 51837: piä. Jos kahteen tai useampaan kuntaan kuu- käli pitkämatk:aisten oppilaiden kyyditys ja 51838: luvaa asuma~aluetta ei sopivasti voida jakaa majoitus on järjestettävissä tarkoituksenmu- 51839: kuntien omiin koulupiireihin, se on muodos- kaisella tavalla. 51840: tettava kuntien yhteiseksi piiriksi. Älköön uutta k:ansakoulupiiriä ilman riit- 51841: Kansalaiskoulua ja kansakoulun osana ole- tävää syytä muodostettako niin pieneksi, että 51842: voo keskikoulua varten kunta voidaan kui- varsinainen 'kansakoulu sen tähden tulisi yk- 51843: tenkin jakaa laajempiinkin piireihin tai pi- siopettajaiseksi, ,eikä kansalaiskoulun piiriä 51844: tää jakamattomana taikka liittää useampia niin pieneksi, ettei siinä olisi asetukselila sää- 51845: kuntia tai niiden osia yhteiseksi piiriksi, mi- dettävää määrää kouluun rpantavia lapsia. 51846: 51847: 51848: Helsingissä 27 päåvä:nä huhtikuuta 1966. 51849: 51850: Veikko Savela. Aaro Lintilä. 51851: Pekka Vilmi. Beim.o Linna. 51852: Eemil Partanen. Eino Uusitalo. 51853: Erkki Baukipuro. 51854: 1201 51855: 51856: vm,16.- Lak.al. N:o 187. 51857: 51858: 51859: 51860: Savela ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51861: 51862: 51863: Eduskunnalle. 51864: 51865: Sotien jälkeen maassamme oli ankara kauttamaan kouluja, joiden huoneistot ovat 51866: puute kansakoulujen oppilaspaikoista. Siirto- heikoimmat, näyttää erityinen lakkautusuhka 51867: väen lapset oli sijoitettava pienentyneen kohdistuvan myös niihin kouluihin, joilla on 51868: maan kansakouluihin. Saksalaiset olivat tu- hyvät huoneistot ja joiden siirto toisiin tar- 51869: honneet Pohjois-Suomessa suuren määrän koituksiin sen tähden on edullista kunnalle. 51870: koulutaloja. Sotakorvauksia suoritettaessa Tämä viimeksimainittu suuntaus vaatii val- 51871: ei ollut riittävästi varoja uusien koulutalojen vontaa, eikä yleensäkään pitäisi lakkauttaa 51872: rakentamiseen niin nopeasti kuin kasvanut kouluja, joiden oppilasmäärä ei ole laskenut 51873: oppilasmäärä edellytti. Näissä vaikeuksissa pienemmäksi kuin kansakoululaissa on sää- 51874: keksittiin kaikki mahdollisuudet lasten sijoit- detty. Sen 17 § nimittäin sisältää tätä var- 51875: tamiseksi niihin kouluihin, joissa oli tilaa. ten rajat. Pykälän viimeinen lause kuitenkin 51876: Siltä ajalta on peräisin myös säännös, että on antanut aiheen virheelliseen tulkintaan, 51877: lapsi voidaan siirtää käymään toista kansa- se kun tekee pykälän alkuosan säännökset 51878: koulua, ellei autokyyditystä käyttäen päivit- täysin merkityksettömiksi. Onhan koulun lak- 51879: täinen koulumatka vie kolmea tuntia pitem- kauttamisen yhteydessä aina sen alue liitet- 51880: pää aikaa ja että kuinka suuri koulu tahansa tävä naapuripiireihin, elleivät kysymyksessä 51881: voitiin lakkauttaa, jos piiri yhdistettiin naa- ole sellaiset tilapäiset lakkauttamiset, joita 51882: puripiireihin. Nämä säännökset olivat niissä sodan jälkeen saattoi johtua huoneistojen 51883: oloissa välttämättömiä, mutta ne ovat pahasti puuttumisesta. Vakiintuneissa oloissa pykä- 51884: haitanneet kansakoulutoimen kehittämistä. län viimeinen lause onkin asiallista poistaa. 51885: Kun sitten kansakoulujen oppilasmäärät Edellä sanottuun nojautuen esitämme, 51886: ovat odottamattoman jyrkästi laskeneet, on 51887: koulujen ja opettajanvirkojen lakkauttami- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51888: nen alkanut suuressa mittakaavaiSa. Vaikka van lakiehdotuksen: 51889: -onkin luonnollista, että kunnat pyrkivät lak- 51890: 51891: Laki 51892: kansakoululain muuttamisesta. 51893: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kansa- 51894: koululain (24:7/57) 17 § kuulumaan seuraavasti: 51895: 17 §. ristokunnissa se on tehtävä, jos kouluun pan- 51896: Kansakoulupiiriin on perustettava varsi- tavia lapsia on vähintään kabikyn:unentä. 51897: nainen kansakoulu, jos siihen pantavia lap- Sitä älköön lakkautettako, ellei lapsimäärä 51898: sia on vähintään kaksikymmentäseitsemän, kolmena perättäisenä vuonna ole ollut viittä- 51899: kuitenkin niin, että harvaanasutuissa ja saa- toista pienempi. 51900: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 51901: Veikko Savela. Aulis Sileäka.ngas. Kustaa Tiitu. 51902: Erkki Baukipuro. Mikko Volotinen. Aaro Lintilä.. 51903: Paavo Niinikoski. Toivo Antila.. Eino Uusitalo. 51904: Beimo Linna. Esu Niemelä. 51905: 151 E 529/66 51906: t202 51907: 51908: VIII,17.-Lak.al. N:o 188. 51909: 51910: 51911: 51912: 51913: Sillantaus ym: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta. 51914: 51915: 51916: E d u s k u n n a ll e. 51917: 51918: Vuonna 1947 mietintönsä jättänyt vajaa- väin.In.MSa asemassa olevaan ryhmään lapsia 51919: kykyisten lasten huoltokomitea totesi puhe- ja aikuisia" ja todetaan, että on olemassa 51920: vikaisten lasten joukoosa olevan twpauksia, pysyvä tarve näiden tapauksi·en tutkimiseksi 51921: jossa "sekä älykkyys että kuulo samoinkuin ja hoitamiseksi. Eräs toimenpide tällaisten 51922: puhe-elimet ovat normaalit, mutta lapsi oppi- lasten opetuksen ja kuntouttamisen aikaan- 51923: velvollisuusikään tullessaan siitä huolimatta saamiseksi olisi erityisopetuksen luominen sa- 51924: on vielä täysin tai melkein puhekyvytön". maan tapaan kuin on esimerkiksi kuulo- ja 51925: Tällaiset lapset eivät -kuulu sen enempää ny- näkövikaisille. Kuitenkaan kansakoululain 14 51926: kyisten aistivialliskoulujen piiriin kuin kan- § ei tunne tällaisia puheen kehityksessä vii- 51927: sakoululain mukaisille erityisluokillekaan. västyneitä silloin kun se johtuu muista ikuin 51928: Näitä ns. afasia-tapau:ksia ilmoitetaan vuosit- kuulo- ja puhe-elinten viallisuudesta taikka 51929: tain viranomaisille parisenkymmentä maas- muun kehityksen jälkeenjääneisyydestä. 51930: samme, mutta niiden todellista määrää on Edellisen p.erusteella esitämmekin kunnioit- 51931: vaikea arvioida. Vuonna 1955 jätetyssä puhe- tavasti 51932: hwiriöisten erityishoitolmmitean .mietinnössä 51933: kiinnitetään myös huomiota (luku Afasia ss. Eduskunnan hyväksyttäväksi seu- 51934: 8-9) tähän "pieneen, mutta sitäkin säälittä- raavan lakiehdotuksen: 51935: 51936: Laki 51937: kansakoululain muuttamisesta. 51938: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa- 51939: koululain (247/57) 14 § näin kuuluvaksi: 51940: 51941: 14 §. liikkeisine taikka milloin koulutoimen yleistä 51942: l\Iilloin kansakoulu on eri'l{SOOn järjestetty kehittämistä varten on tarpeen järjestää eri- 51943: kuulo- tai näkövikaisille, puheen kehityksessä tyisiä kokeilukouluja, voidaan näiden koulu- 51944: viivästyneille, vajaami•elisille ja henlci.sessä jen osalta poiketa tämän luvun säännöksistä, 51945: kehityksessä viivästyneille, sairaille tai vajaa- niinkuin siitä asetuksella säädetään. 51946: 51947: 51948: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 51949: 51950: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen. 51951: 1203 51952: 51953: VUI,18.- Lak.al. N:o 189. 51954: 51955: 51956: 51957: 51958: Voutilainen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttami- 51959: sesta. 51960: 51961: 51962: E d u s k u n n a ll e. 51963: 51964: Kansakouluhuoneistojen luovuttaminen var- nesti erittäin vaikeata, ja se voi helposti 51965: sinaisen koulutyön ohella erilaisen kansa- johtaa mielivaltaisuuteen. Koko yhteiskun- 51966: lais- ja harrastustoiminnan käyttöön on nallinen toiminta rakentuu poliittisten puo- 51967: viime aikoina lisääntynyt. Kansakoulujen lueiden ja kansalaisten niiden kautta har- 51968: voimistelusalit ovat yleensä voimistelu- ja joittaman poliittisen toiminnan varaan. Po- 51969: urheiluseurojen harjoitus- ja kilpailutarkoi- liittisin tunnuksin toimivat nuoriso- ym. kan- 51970: tuksiinkin käytettävissä. Yhä useammissa salaisjärJestöt suorittavat arvokkaana pidet- 51971: kunnissa on nähty tärkeii;ksi luovuttaa kan- tävää kansalaiskasvatusta, jonka arvon kiis- 51972: sakouluhuoneistoja myös muiden järjestöjen täminen ja mahdollisuuksien rajoittaminen 51973: kokous-, kerho- ym. toimintaan. Tällä tavoin ei voi olla yhteiskunnan edun mukaista. 51974: kansakoulun yhteisin varoin rakennetut, Jotta kansakouluhuoneistojen käyttö mui- 51975: varsin suuria taloudellisia arvoja edustavat hinkin kuin koulun omiin tarkoituksiin saa- 51976: koulutalot ovat tulleet laajaan ja tehokka- taisiin mahdollisimman laajaksi ja tehok- 51977: seen käyttöön, mikä sekä periaattelliselta kaaksi ja jotta menettely kouluhuoneistojen 51978: että taloudelliselta kannalta on mielekästä. luovutuksessa näihin muihin tarkoituksiin 51979: On kuitenkin todettavissa, että käytäntö saataisirin yhtenäiseksi, tulisi kansakoulula- 51980: ei ole kaikkialla muodostunut yhtäläiseksi, kia tarpeellisilta kohdilta muuttaa ja sel- 51981: vaan että lukuisilla paikkakunnilla kansa- ventää. Nykyisen lain 12 § tulisi muuttaa 51982: kouluhuoneistojen käyttöoikeus on monilta sellaiseksi, että siinä selvästi ilmaistaisiin 51983: nuoriso- ym. kansalaisjärjestöiltä ·evätty. pyrkimys kouluhuoneistojen käytön tehosta- 51984: Kansakoululain ja sitä täydentävätn kansa- miseen. Vastaavasti olisi kansakouluasetus 51985: kouluasetuksen määräysten tulkinta on ollut muokattava sopusointuun tämän periaat- 51986: lcirjavaa. Kansakouluasetuksen 51 §: n sa- teellisen näkemyksen kanssa. 51987: nontaa, että lupaa ei saa myöntää poliittisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 51988: tilaisuuksiin, on käytetty erityisen ahtaasti nioittaen, 51989: ja tarkoituksellisesti työväen nuorisojärjes- 51990: töihin nähden. Rajan vetäminen poliittisten että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 51991: ja ei-poliittisten tilaisuuksien välillä on mo- van lakiehdotuksen: 51992: 51993: 51994: Laki 51995: kansakoululain muuttamisesta. 51996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun 51997: kansakoululain (247/57) 12 § näin kuuluvaksi: 51998: 51999: 12 §. edistäviä tilaisuuksia varten, joissa voidaan 52000: Kouluhuoneistoja tulee luovuttaa varsinai- edellyttää pidettävän moitteeton järjestys ja 52001: sen koulutyön ohella myös sellaisia nuoriso- joiden tarkoituksena ei ole taloudellisen 52002: ym. kansalaisjärjestöjen toimeenpanemia edun saavuttaminen. Luvan kouluhuoneisto- 52003: harrastustoimintaa ja sivistyspyrkimyksiä jen käytöstä tällaisiin tarkoituksiin myön- 52004: 1204 VIII,18. - Kansakoululaki. 52005: 52006: 52007: tä.ä kansakoulun johtokunta. Näiden tilai- sottava peittävän huoneiston siivouksesta, 52008: suuksien järjestäjiltä saadaan periä huoneis- lämmi:tyksffitä ja valaistuksesta aiheutuneet 52009: ton käyttämisestä enintään sellainen kor- kustannukset. 52010: vaus, jonka kohtuullisesti arvioituna on kat- 52011: 52012: 52013: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 52014: 52015: U. H. Voutilainen. Viljo Virtanen. Arvo Salo. 52016: Uljas Mäkelä. Kalle Matilainen. Urho E. Knuuti. 52017: Akseli Roden. Antti o. Pennanen. Sylvi Siltanen. 52018: Anni Finck Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto. 52019: 1201) 52020: 52021: VIII,19. - La.k.al. N: o 190. 52022: 52023: 52024: 52025: 52026: Leinonen: Ehdotus laiksi lukioluokkien järjestämisestä kansa- 52027: koululaitokseen. 52028: 52029: 52030: E d u s kun n a ll e. 52031: 52032: Maassamme on vuodesta 1946 saakka ollut laat pääsevät tasaväkJisinä muiden keskikou- 52033: kunnallisia k€Skikouluja ja nykyään niiden lujen oppilaiden kanssa kilpailemaan niistä. 52034: lukumäärä on jo yli sadan. Kuitenkaan nii- Eduskunnan huomattava enemmistö on 52035: hin ei ole voitu perustaa lukioludkkia, vaikka esittänyt käsityksensä, että yhdeksänvuoti- 52036: muut keskikoulut ovat melkeinpä rajoitta- nen kunnaillinen peruskoulu olisi kiireelli- 52037: matta saaneet lisäitä vuosiluokkiensa määrää sesti yleistettävä. Tätä uudistusta vaikeut- 52038: aina yLiopistoon johtavaksi kouluksi saakka. taa ja viivästyttää. se nurinkurinen asiain- 52039: Tästä on myös johtunut se epäkohta, että tila, että sil'le tielle, johon koulunuudistuk- 52040: kunnaJlisen lreskHroulun käyneillä ei ole käy- sessa pyr1tään, on kasattu suuria edellä ker- 52041: tännössä yhtä hyviä mahdollisuuksia lukion rottuja vaikeuksia. Sen vuoksi ehdotan kun- 52042: käymiseen kuin kahdeksanluokkaisten oppi- nioittaen, 52043: koulujen oppilailla. Vain sikäli kuin lukion 52044: oppilaspaikat eivät täyty oman keskikoulun että Eduikunta hyväksyisi seuraa~ 52045: oppi~aista, kunnallisten keskikoulujen oppi- van TnJr,iehdotuksen: 52046: 52047: 52048: Laki 52049: lukioluokkien järjestämisestä kansakoulula.itokseen. 52050: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 52051: 1 §. detty rahapal>kkaus ja eläke on yhtä suuri 52052: Sen estämättä mitä muuten on säädetty kuin vastaavasti valtion oppikoulun tUnti- 52053: kunta voi valtioneuvoston luvalla järjestää. opettajalle ja voohemmal'le lehtorille suori- 52054: kansakouluun kuuluvaan keskikouluun myös tetaan. 52055: lukioluokat. Niistä on voimassa, mitä kan- 2 §. 52056: sakoululaissa ja kansakoululaitoksen viran- Tarkemmat säännökset kansakoululaitok- 52057: haltåjain palkkauksesta ja eläkkeistä an:ne- seen kuuluvien lulciolukkien järjestämisestä. 52058: tu&;a laissa on säädetty. Kuitenkin lukion ja tämän lain täytäntöönpanosta annetaan 52059: lehtorin ja tuntiopettajan osalta laissa sää- asetuksella. 52060: ' 52061: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 52062: 52063: Armas Leinonen. 52064: 1206 52065: 52066: VIII,20. - Lak.al. N: o 191. 52067: 52068: 52069: 52070: 52071: Holopainen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 52072: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 52073: 52074: 52075: E d u s k u nn a ll e. 52076: 52077: Kansakoululaitoksen viranhaltijoiden palk- sen koulut epäedulliseen asemaan. Tämä kos- 52078: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain 38 §: n kee erityisesti kunnallista keskikoulua, koska 52079: 1 momentin mukaan saa viranhaltija, jolla ei vaWon ja yksityisessä keskikoulussa ei mi- 52080: ole säädettyä kelpoisuutta, varsinaisen palk- tään epäpätevyysvähennystä toimiteta. Näin 52081: kauksen ja ylituntipalkkion kymmenellä pro- ollen epäpätevän viranhaltijan varsinaisesta 52082: sentilla vähennettynä. Niille säädettyä kelpoi- palkkauksesta ja ylituntipa}kkiosta suocitet- 52083: suutta vailla oleville väliaikaisille viranhalti- tavaa kymmenen prosentin vähennystä kos- 52084: joille, joiJ:la on opetusmill!isteriön määräämä keva kohta olisi laista poistettava. 52085: kelpoisuus, suoritetaan varsinainen palkkaus Tämän johdosta ehdotan, 52086: ja ylituntipalkkio vähentämättömänaä heinä- 52087: kuun 1969 loppuun asti. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 52088: Palkan maksaminen kymmenellä prosentilla van lakiehdotuksen: 52089: vähennettynä on saattanut kansalroululaitok- 52090: 52091: 52092: 52093: Laki 52094: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 52095: muuttamisesta. 52096: Eduskunnan päätöln~en mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- 52097: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain 38 §:n 1 momentti, 52098: sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa, näin kuuluvaksi: 52099: 52100: 38 §. jalla on sama oikeus luontoisetuihin kuin va- 52101: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisesti kinaisella viranhaltijalla, ja hän on velvolli- 52102: hoitamaalll määrätyllä on oikeus saada palk- nen suorittamaan niistä korvausta, niin kuin 52103: kausta samojen perusteiden mukaan, kuin 36 § :ssä on säädetty. 52104: sitä 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 § :n nojalla suorite- 52105: taan vakinaiseUe viranhaltijalle. Palkkausta 52106: virantoimituksen keskeytyksen ajalta suorite- 52107: taan hänelle 10 ja 11 §: ssä säädettyjen pe- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo- 52108: rusteiden mukaan. Väliraikaisella viranhoita- kuuta 1966. 52109: 52110: 52111: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 52112: 52113: Ale Holopainen. 52114: 1207 52115: 52116: VIII,21. - Lagmot. N: o 192. 52117: 52118: 52119: 52120: 52121: Kull m.fl: Förslag till . lag angående ändring oo lagen om 52122: tjänsteinnehavarnas inom folkskoleväsendet avlöning och 52123: pensioner. 52124: 52125: 52126: T i ll R i k s d a g e n. 52127: 52128: F'olkskolföreståndare åligger att leda och rar emellertid int.e den krävda arbetspl'lesta- 52129: övervaka nndervisnings- och uppfostringsar- tionen. Detta gäller framför allt förestån- 52130: betet i skolan, vården och anlitandet av bi- darna i de större skolorna. Genom bestä:m- 52131: blioteket, övervaka skolans kosthåll och elev- melser i folkskollagen får föreståndararvodet 52132: internat, följa med 'de andra lärarnas under- stiga till högst så mycket som lärare i högre 52133: visning i enlighet med vad som ji folkskol- folkslm:la erhåller för fyra veckotimmar. 52134: stadgan bestämmes, leda lärarna till in- Detta "tak" för föreståndararvodet medför 52135: bördes samarbete, tillse att god disciplin och en orättvisa för föreståndarna ri större skolor, 52136: ordning råder i skolan mm. Ur detta stad- där ansvarSJbördan och arbetsuppgifterna är 52137: gando i folkskolförordningen - och flere större än i mindre skolor. 52138: andra i folkskolförfattningarna - framgår Med stöd av det ovansagda föreslås vörd- 52139: lrlart och tydligt, att föreståndaren bör vara samt, 52140: skolans pedagogiska ledare. Det arvode före- att Riksdagen måtte godkänna föl- 52141: ståndarna uppbär för sitt uppdrag, motsva- jande lagförslag: 52142: 52143: 52144: Lag 52145: angående ändring av lagen om tjänsteinnehavarnas inom folkskoleväsendet avlöning 52146: och pensioner. 52147: Enligt Riksdagens beslut skola 8 §, 1 mom. punkterna 1 och 2 i lagen av den 1 juli 1957 52148: om tjästeinnehavarnas inom folkskoleväsendet avlöning och 'pensioner (248/57) erhålla 52149: följande ändrade lydelse: 52150: 52151: . 8 §. 52152: Innehavare av lärartjänst, som handhar 2) i fristående medborgarskola och hjälp- 52153: skolföreståndarens uppgifter, tillkommer i skola ett belopp som motsvarar en och en 52154: årligt föreståndararvode: haJ.v gång vid dessa skolor utgående arvode> 52155: 1) i den egentliga folkskolan ett belopp, för veckoövertimme samt ytterligare för 52156: som motsvarar en och en halv gång lärare i varje annan lärare med huvudsyssla i sko- 52157: högre folkskola tillkommande arvode för lan en fjärdedel av det veckoövertimsarvodet 52158: V'OCkoövertimme samt ytterligare för varje motsvarande beloppet; samt 52159: annan lärares klass i skolan en fjärdedel av 52160: sag'da belopp för veckoövertimme; 52161: 52162: Helsingfors den 29 april 1966. 52163: 52164: Magnus Kun. Evald Häggblom.· 52165: 1208 52166: 52167: VIII,21. - Lak.al. N: o 192. Suomennos. 52168: 52169: 52170: 52171: 52172: Xull ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 52173: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 52174: 52175: 52176: E d u s k u n n a 11 e. 52177: 52178: Kansakoulun johtajan tulee johtaa ja val- suoriltu:sta. Tämä koskee ennen kaikkea suur- 52179: voa koulun opetUS- ja kasvatustyötä, kirjas- ten koulujen johtajia. Kansakoululaissa ole- 52180: ton hoitoa ja käyttöä, valvoa koulukeittolaa vien säännösten johdosta joht-ajan palkkio 52181: ja oppilasasuntolaa, seurata muiden opetta- saa nousta enintään siihen m.ää.rä:ä.n, jonka 52182: jien opetusta sen mukaan kuin kansakoulun yläkansakoulunopettaja saa neljästä viikko- 52183: ohjesäännössä määrätään, ohjata opettajat tunnista. Tämä "katto" aiheuttaa vääryyden 52184: kieskinäiseen yhteistyöhön, huolehtia siitä, suurten koulujen johtajille, joiden vastuun 52185: että koulussa vallitsee hyvä kuri ja järjestys taakka ja tootävämäärä on suurempi kuin 52186: ym: Tästä kansa:kouluasetuksen säännöksestä pienten koulujen johtajien. 52187: - ja useista muista kansa.koulu~ainsäädän Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan kun- 52188: nön säännöksistä - illmenee aivan selvästi, nioittaen, 52189: että johtajan tulee olle koulun opetusopilli- 52190: sena johtajana. Johtajien tehtävästään saama että Eduskunta hyväksyisi seuraa" 52191: palkkio ei kuitenkaan vastaa vaadittua työ- van lakiehdotuksen: 52192: 52193: 52194: Laki 52195: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä. annetun lain 52196: muuttamisesta. 52197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 'ka.nsa:koulu- 52198: laitoksen viranhal·tijaiu palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain (248/57) 8 §: n 1 52199: momentin 1 ja 2 kohta näin kuuluVIikai: 52200: 52201: 8 §. 2) erillisessä kansalaiskoulussa ja apukou- 52202: Koulun johtajan tehtävää hoitava opetta- lussa .näissä kouluissa maksettavaa viikkoyli- 52203: janviran haltija saa vuotuista johtajanpalk- tuntipalkkiota vastaavan määrän puolitoista- 52204: kiota: kertaisena sekä .lisäksi ·kutakin koulun muuta 52205: 1) varsinaisessa kansakoulussa yläkansa- ~päätoimista opettajaa kohden yhden neljäs- 52206: koulunopettajan viikkoylitunnista maksetta- osan viikkoy:Iitunnin palkkiota vastaavasta 52207: vaa p.alkkiota vastaavan määrän puolitoista- määrästä; sekä 52208: kertaisena sekä lisäksi kutaklin ilrou:lun muun 52209: opettajan luokkaa kohden yhden neljäsosan 52210: sanotun viikkoylituntipalkkion määrästä; 52211: 52212: 52213: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 52214: 52215: Magnus Kun. Evald Häggblom. 52216: 1209 52217: 52218: VIU,22.- Lak.al. N: o 193. 52219: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhalti- 52220: jain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami- 52221: sesta. 52222: E d u s kun n a 11 e. 52223: Kansakoulunopettajain määrävuosilisäko- tujen valtion opetusvirkojenimu ja toimien 52224: rnitea puo1taa 3. 7. 1956 valtioneuvostolle an- haltijoiden osalta on ollut juuri yllä sanottu 52225: tamassaan mietinnössä 10-vuotiskorotuksen. näkökohta. Kansakoululaitoksen viranhalti- 52226: myöntämistä kansakoululaitoksen opetus- jain mahdollisuudet siirtyä taisille aloille 52227: virkojen haltijoille. Painavimpana perus- vastaaviin tai paremmin palkattuihin toimiin 52228: teena komitea pitää opetusvirkojen haltijoilla ovat kokemuksen mukaan myös niin ikään 52229: olevaa ylenemisrn.ahdoHisuuksien puutetta varsin pienet. Komitean käsityksen mukaan 52230: selkä vähäisiä mahdollisuuksia siirtyä toisille nimenomaan opettajat näyttäväJt olevan yle- 52231: aloille. nMlismahdoHisuuksien suhteen huonommassa 52232: V a:ltion viran- tai toimenhaltijain p.alk- asemassa kuin muut virkamiehet. Tästä on 52233: kauksesta 19. 1. 1943 annetun asetuksen 4 § :n ollut seurauksena, -ettei aina ole ollut saata- 52234: mukaan normaaliJyseon opettaja, valtion vissa alalle pätevintä työvoimaa. 52235: oppikoulun vanhemp[ ja nuorempi lehtori Voimassaolevan kansakoululaitoksen viran- 52236: sekä apulaisrehtori, valtion tekn:i1lisen oppi- haltijain palkkauksesta ja eläk:lreistä annetun 52237: 1aitoksen yliopettaja ja lehtori, maataloudel- lain 3 § : n 2 momentin mukaan on vain kun- 52238: listen oppilaitosten lehtorit ja opettajat ynnä nallisen kesikikoulun !J.€Jhtorin viran va:kinai- 52239: eräät muut ko. asetuksen kohdassa mainitut sella haltijalla oikeus 10-vuotiskorotukseen, 52240: viil"anha:ltijat saavat palveltuaan yhteensä 10 jolloin hän saa lukea hyväkseen mainitussa 52241: vuotta vakinaåsena tai ylimääräisenä maini- virassa vakituisena palvelemansa ajan, V ~1- 52242: tuissa viroissa tai toimissa tahi vastaavassa tion viran- tai toimenhaltijan palkkauksesta 52243: tilapäisessä tehtävä8Sä. palkkausta yhtä palk- annetun asetuksen 4 § : n mukaan saadaan 52244: kausluokkaa korkoo.mpana kuin mitä näissä 10-vuot:iskorotusta varten lukea hyväksi myös 52245: v:i;roissa tai toirn.issa muutoin suoritetaan. ylimääräisissä viroissa tai toimissa tai vas- 52246: Ka.nsa:kouluiaitoiksen viranhaltijat ovat taavissa tilapäisissä tehtävissä palveJ.tu aika. 52247: oikeuksiensa ja velvollisuu:ksiensa. su:htoon V amaavaa periaatetta ol,isi sovellettava myös 52248: rinnastettu voimassaolevas88. 1ainsäädännössä kansakoululaitoksen viranhaltijoihin. 52249: valtion virkoihln. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 52250: Kansakoululaitoksen viranhaltijoilla on ehdotamme, 52251: omalla alallaan erittäin pien-et ytenemisrn.ah- 52252: dollisuudet. Tärkeimpänä perusteena 10-vuo- että Ed'USkunta hyväksyisi seuraa- 52253: tiskorotu.kse-n •käytäntöönottamiselle main.it- van lakiehdotuksen: 52254: 52255: Laki 52256: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkka.uksesta ja eläkkeistä. annetun la.in 52257: muuttamisesta. 52258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti! muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- 52259: kauksesta ja eläkkeistä 1 päåvänä heinäkuuta 1957 annetun lain 3 § : n 2 momentti seu- 52260: raavasti: 52261: 3 §. tai väliaikaisena mainituissa viroissa palk- 52262: kauksen yhtä palkkausluokkaa korlreamrn.an 52263: Kansakoululaitoksen viranhaltija saa pal- palkkausluokan mukaan lrnin mitä edellä on 52264: veltuaan 10 vuotta vakinaisena, koevuosilla säädetty. 52265: 52266: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 52267: 52268: Armas Leinonen. Eeles Landström. 52269: 152 E 529/66 52270: 1210 52271: 52272: VIII,23. - Lakal. N: o 194. 52273: 52274: 52275: 52276: 52277: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 52278: palkkauksesta ja eläkkeistä annet1~n lain muuttamisesta. 52279: 52280: 52281: E d u s k u n n a 11 e. 52282: 52283: Kansakoululaitoksen palkkauslain 8 § :n rätä samoin perustein kuin keskitkoulussa, 52284: 1 mom: n mukaan kansakoulussa koulun joh- vaan pienissä kouluissa palkkio on pienempi 52285: taja saa johtajan tehtävistä palkkiota viikko- ja kasvaa luokka- tai oppilasmäärän perus- 52286: y:litunnista maksettavaa palkkiota vastaavan teella. Tämän vuoksi ei ole oikeudenmu- 52287: määrän puolitoistakertaisena. Tämän lisäksi kaista, että palkkiolle asetetaan katto, jottei 52288: v,arsinaisen kansakoulun johtaja saa kou- se nousisi kuin 1/3: aan keskikoulun lehtorin 52289: lunsa jokaista muuta luokkaa, paitsi omaansa, paildkiosta, olipa kansakoulu miten suuri 52290: kohti ja kansalaiskoulun johtaja jokaista tahansa. Kansakoulun ja kansalaiskoulun 52291: päätoimista opettajaa, oma virkansa pois johtajien palkkion yläraja olisi epäoikeuden- 52292: luettuna, kohti palkkion, joka vastaa viikko- mukaisena poistettava. 52293: ylituntipalkkion neljäsosaa. Johtajan palk- Kansa- tai kansalaiskoulun yhteydessä on 52294: kiolle on kuitenkin määrätty yläraja niin, harvaanasutuilla seuduilla oppilasasunto- 52295: että palkkio voi olla enintään neljää viikko- loita. Kansakouluasetuksen 118 §: n 1 mo- 52296: yilituntia vastaava. Lain perusteluissa ei hal- mentin 1) kohdan mukaan kansakoulun joh- 52297: litus sano, minkä vuoksi kansakoulussa joh~ tajan ~tulee valvoa oppilasasuntolaa. Kui- 52298: tajan palkkiolle on asetettava yläraja. Se tenkaan hän ei saa iaskea oppilasasuntolaa 52299: on ~todennäköisesti hyväksynyt sellaisenaan palkkionsa perusteisiin, ikuten koulunsa luok- 52300: v: n 1955 virkamiespalkkausten tarkistus- kia ~tai kansalaiskoulussa opettajan virkaa. 52301: komitean ehdotuksen. 15. 11. 1955 valtioneu- Ottaen huomioon oppilasasuntolan valvomi- 52302: vostolle jättämässään mietinnössä komitea sesta aiheutuvan runsaan lisä.työn, olisi 52303: (siv. 170) katsoo, että palkkion ylärajaksi· asuntola johtajan palkkiota määrättäessä 52304: olisi määrättävä noin kahta palkkausluok- otettava huomioon. 52305: kaa vastaava erotus, koska keskikoulun reh- Edellä sanotun perusteella esitän kun- 52306: tori saa kolmea palkkausluokkaa vastaavan nioittavasti, 52307: palkkion. 52308: Kansakoulun johtajan palkkiota ei koulu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 52309: jen erilaisen suuruuden vuoksi voida mää- van lakiehdotuksen: 52310: 52311: 52312: 52313: Laki 52314: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta Ja eläkkeistä annetun lain 52315: muuttamisesta. 52316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain pa!lk- 52317: k:auksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 8 §:n 1 mo- 52318: mentti näin kuuluvaksi: 52319: 52320: 8 §. 1) varsinaisessa kansakoulussa yläkansa- 52321: Koulun johtajan tehtäviä hoitava opetta- koulunopettajan viikkoylitunnista maksetta- 52322: janviran haltija saa vuotuista johtajanpalk- vaa palkkiota vastaavan määrän puolitoista- 52323: kiota: kertaisena sekä lisäksi kutakin koulun muun 52324: VIII,23. - Leinonen. 1211 52325: 52326: opettajan luolclma ja oppilasasuntolaa koh- muuta päätoimista opettajaa ja oppilasasun- 52327: den yhden ne!l.jäsosan sanotun viikkoylitunti- tolaa kohden yhden neljäsosan viikkoylitun- 52328: palkkion määrästä; nin palkkiota vastaavasta määrästä; sekä 52329: 2) erillisessä kansalaiskoulussa ja apukou- 3) keskikoulussa samojen perusteiden mu- 52330: lussa näissä kouluissa maksettavaa viikko- kaan kuin valtion keskikoulun rehtori. 52331: ylituntipa1kkiota vastaavan määrän puoli- 52332: toistakertaisena sekä lisäksi kutakin :koulun 52333: 52334: 52335: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 52336: 52337: Armas Leinonen. 52338: 1212 52339: 52340: VID,24.- Lak.al. lf :o 195. 52341: 52342: 52343: 52344: 52345: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 52346: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 52347: 52348: 52349: E d u s k u n n a 11 e. 52350: 52351: Aikaisemmin iltajatko-opetuksessa ja var- paremmuudesta varsinaisen kansakoulun 52352: haisnuorisotyössä 25 pidettyä tuntia lain mu- opettajien tuntipalkkaukseen verrattuna, 52353: kaan katsottiin ~hdeksi: vuosiviikkotunndksi. mikä epäkohta olisi korjattava. 52354: Palkkausasetuksen 11 § :.ssä on määrätty, että EdeHä esitetyn perusteella kunnioittaen 52355: vuosiviikkotuntiin kuuluu 33 todella pidet- ehdotan, 52356: tyä tuntia. Kur.ssimuotoisen kansalaiskoulun 52357: ja nuorisOkerhojen johtamisesta opettajalle että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 52358: tuleva palkkaus pienenee tämän vudksi koh- van lakiehdotuksen: 52359: tuuttomasti entisestä varsin vaatimattomasta 52360: 52361: 52362: 52363: Laki 52364: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 52365: muuttamisesta. 52366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansa!koululaitoksen vilranhaltijain palk- 52367: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain 39 § kuulumaan seuraa- 52368: v;asti: 52369: 52370: 39 §. Kansalaiskoulussa ja nuorisotyössä matso- 52371: Tuntiopettaja ja työnohjaaja saavat tunti- taan kahdenkymmenenviiden pidetyn oppi- 52372: palkkiota, joka suoritetaan kultakin viikko- tunnin vastaavan yhtä vuosiviikkotuntia. 52373: tunnilta, saman määrän, :mikä vastaavåssa 52374: ol'OOilhteissa suoritetaan kansakoulunopetta- 52375: jalle yJitunni[ta kotityökorvauksineen. 52376: 52377: 52378: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 52379: 52380: Armas Leinonen. 52381: 1213 52382: 52383: VIII,25. - Lak.a.l. N: o 196. 52384: 52385: 52386: 52387: 52388: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhal- 52389: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami- 52390: sesta; 52391: 52392: 52393: E d u s k u n n a 11 e. 52394: 52395: Kansakoululaitoksen viranhaltijain pa.lk- dlivat 21.5 % ja 31.5% korkeammat ylä:kan- 52396: kauksesta ja eläkkeistä annetussa laissa sää- salroulunopettajan viikkotuntipalkkaa, on sen- 52397: detty kansakoulunopettajien palkkausluokka kin vuoksi yläkansakoulunopettajien viikko- 52398: ja viikoittainen opetusvelvollisuus on: tuntipalkkaa nostettava. Onhan kansalaiskou- 52399: lun- ja apukoulunopettajaån ylituntipallclrio- 52400: alakansakoulunopettaja A 14 plj24 vt. kin vain 10 % suurempi yläkansakoulunopet- 52401: yläkansakoulunopettaja A 18 p'lj30 vt. tajan ylituntipalkkiota. 52402: kansalaiskoulunopettaja A 19 plj26 vt. Alentamalla y'lälkansakoulunopettajan vii- 52403: apukoulllllOIPettaja A 19 pl/24 vt. koittaisen opetusvelvollisuuden 26:een viikko- 52404: tuntiiln saadaan yläkansakoulunopettajan 52405: Palkka yhdeltä viikkotunnilta kuukaudessa viildrotuntipa.lka:ksi. 23.90 markkaa ilruukau- 52406: oli vuoden 1964 peruspalkan mukaan lasket- dessa. 52407: tuna: Laki täten muutettuna on yläkansakoulun- 52408: opettajan viikkotuntipa.Thka 11.1 %, kansa- 52409: alakansakoulunopettaja 21.50 markkaa laiskoulunopettajan viikkotuntipalkka 16.9 % 52410: yläkansakoulunopettaja 20.70 , ja apukoulunopettajan viikkotuntipalkka 52411: kansa:la.iskoulunopetta;ja 25.15 26.6% .alakansakoulunopettajan viikkotunti- 52412: apukoulunopettaja 27.25 " palkkaa suurempi!. Tätä porrastusta !kansa- 52413: " koulunopettajien opetusvelvollisuudessa ja 52414: Ottaen huomioon ylälmnsakoulunopettajan samalla viikkotuntipaikassa on pidettävä ny- 52415: pitemmän valmistusajan ja laajemman ope- kyistä oikeudenmukaisempana. 52416: tusasteiikon tulisi palkan viikkotunnilta olla Edellä sanotun perustoolla ehdotamme, 52417: alakansakoulunopettajan viikkotuntipalkkaa 52418: suuremman. Kun kansalaiskoulun- ja apu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 52419: koulunopettajien nykyiset viikkotuntipalkat van lakie.hdotukse"': 52420: 52421: 52422: 52423: Laki 52424: kansakoululaitoksen viranhaltijain pa.lkka.uksesta. ja. eläkkeistä annetun lain 52425: muuttamisesta.. 52426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kaJWalk:oulu!l!aiitoksen viranhaltijain pa;lk- 52427: kauksesta ja eläklreistä 1 päitvänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 40 §:n 1 mo- 52428: menttå, sellaisena kuin se on 13 päivänä heinäkuuta 1964 annetussa laissa (399/64), näin 52429: kuuluvaksi: 52430: 40 §. 52431: Opettajanvirkojen haltijan viikoittainen jan 24, ylä.klansailroulunopettajan 26, kansa- 52432: opetusvelvollisuus on: alaka.nsakoulunopetta- laiskoulussa opettavan ylä:kansakoulunopetta- 52433: 1214 VIII,25. - Kansakoululaitoksen vira.nhaltijain palkkaus. 52434: 52435: 52436: jan sekä toista kotimaista tai vierasta kieltä paikassa toiSt!a kotimaista tai: vieras1ta kieltä 52437: opettavan yläkansakoulunopettajan 26, a~pu opettavan yläkansakoulunopettajan 24 ja 52438: koulussa opettavan yläkansakoulunopettajan keskikoulun lehtorin 26 viikkotuntia. 52439: samoin kuin kahdessa taå useammassa toimi- 52440: 52441: 52442: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 52443: 52444: Armas Leinonen. Aune Salama. 52445: Eeles Landström. Pirkko Aro. 52446: 1215 52447: 52448: VIII,26.- Lak.al. N:o 197. 52449: 52450: 52451: Linkola: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain 52452: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta. 52453: 52454: E d u s k u n n a ll e. 52455: 52456: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- detty kansakoulunopettajien palkkausluokka 52457: kauksesta ja eläkk:eistä annetussa laissa sää- ja viikottainen opetusvelvollisuus on: 52458: alakansakoulunopettaja A 14 plj24 viikkotuntia 52459: yläkansakoul unopettaj·a A 18 plj30 , 52460: kansalaiskoulunopettaja A 19 plj26 , 52461: wpukoulunopettaja A 19 pl/24 , 52462: Palkka yhdeltä viikkotunnilta kuukaudessa Alentamalla yläkansakoulunopettajan vii- 52463: on voimassaolevan peruspalkan mukaan las- kottaisen opetusvei vollisuuden 28: aan viikko- 52464: kettuna: tuntiin saadaan yläkansakoulunopettajan 52465: alakansakoulunopettaja 25.08 ma1•kkaa viikkotuntipalkaksi 25.85 markkaa kuukau- 52466: yläkansalroulunopettaja 24.13 dessa. 52467: kansalaiskoulunopettaja 29.30 " 52468: Lakia täten muutettuna on yläkansakou- 52469: apukoulunopettaja 37.75 " lunopettajan viikkotuntipalkka 3.07 % ala- 52470: " kansakoulunopettajan viikkotuntipalkkaa kor- 52471: Ottaen huomioon yläkansakoulunopettajan 52472: pitemmän valmistusajan ja laajemman ope- keampi sekä kansalaiskoulun- ja apukoulun- 52473: tusasteikon tulisi palkan viikkotunnilta olla opettajien viikkotuntipalkat 13.34 % ja 52474: alakansakoulunopettaj·an vii·kkotuntipalkkaa 22.28% yläkansakoulunopettajan viikkotunti- 52475: suuremman. . Kun kansalaiskoulu- ja apu- palkkaa suuremmat. Tätä porrastusta kansa- 52476: koulunopettajien nykyiset viikkotuntipalkat koulunopettajien opetusvelvollisuudessa ja 52477: ovat 21.43 % ja 31.58 % korkeammat ylä, viikkotuntipaikassa on pidettävän nykyistä 52478: kiansakoulun opettajan viri.kkotuntipalkkaa, on oikeudenmukaisempana. 52479: senkri.n vuoksri. yläkansakoulunopettajan viik- Edellä sanotun perusteella ehdotan, 52480: kotuntipalkkaa nootettaya. Onhan kansalais- 52481: koulun- ja apukoulunopettajien ylituntipalk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 52482: kiokin vain 10 % suurempi ylälmnsakoulun- van lakiehdotuksen: 52483: opettajan ylituntipalkkiota. 52484: 52485: Laki 52486: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain 52487: muuttamisesta.. 52488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain pa.lk- 52489: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 40 §: n 1 mo- 52490: mentti näin kuuluvaksi: 52491: 40 §. 52492: Opettajanvirkojen haltijain viikoittainen jan 26, apukoulussa opettavan yläkansakou- 52493: opetusvelvollisuus on: alakansakoulunopetta- lunopettajan 24 ja keskikoulun lehtorin 26 52494: jan 24, yläkansalroulunopettajan 28, kansa- viikkotuntia. 52495: laiskoul ussa opettavan yläkansakoulunopetta- 52496: 52497: Helsingissä 21 pruivänä huhtikuuta 1966. 52498: 52499: Anna-Liisa Linkola. 52500: 1216 52501: 52502: vm, 27.- Lak.al. N: o 198. 52503: 52504: 52505: 52506: 52507: Sandelin ym..: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhalti- 52508: jain perhe-eläkkeistä ja hautausavuista annetun lain muut- 52509: tamisesta. 52510: 52511: 52512: 52513: E d u s kun n a 11 e. 52514: 52515: :Kansakoululaitoksen viranh&tijrun perhe- asiana, että myös kansakoutula.itoksen viran- 52516: eläkkeistä. ja hautausavuista ma.aliskuun 11 haltijain perhe-eläke- jlll! hautausapuetuisuu- 52517: päivänä 1966 annetulla lail.La. (148/66) py- det suoritetaan valtion varoista niihin oikeu- 52518: rittiin kansa.koululaitoksen viranhaltijain tetuiille yhtäläisten perusteiden mukaisesti 52519: oikeudel:linen ja taloudellinen asema saatta- riippumatta siitä., minkä kunnan pabeulk- 52520: maan yhdenmukruseksi vastaavanJ.aatuisten sessa asianomainen lmnsakoululaite>ksen 52521: valtie>n virkamiesten kanssa siten, että myös viranhoaltija on kulloinkin sattunut olemaan 52522: kansakoululaitoksen viranhaltijain jälkeen ja myös riippumatta siitä., minkälaisen väli- 52523: jääneet omaiset saava.t valtion varoista suo- aikaisen ratkaisun kunta on tehnyt. 52524: ritettavan perhe-eläketurvan. Nyt voimassa oleva [.aki ei johda yhden- 52525: VMtoin hallituksen esityksen perusteluja mukaiseen vaan kirjavaan ja epäoikeuden- 52526: edellä ta-rkoitetuksi laiksi sisä.liytettiin lakiin mukaiseen ratkaisuun. Laki merkitsee myös 52527: sä.ä.nnös, jonka mukaan valtion varoista suo~ kuntien asettamista eriarvoiseen asemaan 52528: ritettava perhe-eläke ja hautausapu onkin samankin kuntamuodon puitteissa, ei asial- 52529: vain toissijainen. Tätä .tarkoittava lain 2 § : n listen ja esim. taloudellisten, vaan sattuman- 52530: 3 momentin säännös on seuraavan sisätltöi- varaisten näkökohtien perusteella. Ei voida 52531: nen: "Jos edunsaajalla kunnallisen kansa- pitää oikeudenmukaisena eikä kehittyvän yh- 52532: koululaitoksen viranhaltijan jälkeen on teiskunnan aainsäädännön kannalta tarkoi- 52533: oikeus perhe-eläkkeeseen, hautausapuun tai tuksenmuka.isellQ nimenomaan "rangaista" 52534: hautauskustannusten korvaukseen myös kun- määrättyjä kuntia sen johdosta, että. ne odot- 52535: nan varoista, hänellä on oikeus tämän :Lain taessaan valtion ratkaisua ova.t vapaaehte>i- 52536: mukaiseen suoritukseen vain sikäli ja siltä sesti ja omalla kustannuksell.aoo saattaneet 52537: osin kuin se on kunnan va.roista maksettavaa myös kansakoululaitoksen viranhaltijat yhtä- 52538: perhe-eläkettä., hautausapua tai ha.utauakn&- läisen perhe-eläketurvan alaiseksi kuin kun- 52539: tannusten korvausta suurempi." Käytännössä nan muutkin viranhaltijat. Tällaisen Lainsää- 52540: lainkohta merkitsee sitä, että lukuisa joukko dännön aika.amaanrlnen ja voimassa pysyttä- 52541: kuntia joutuu, vastoin [ain perusteluja, jat- minen merkitsisi periaatteessa lopun alkua 52542: kuvasti kustantamaan omista varoistaan kan- aktiiviselle ja omatoimiselle kunnallispolitii- 52543: sakoululaitoksensa viranhaltijain perhe-eläke- kalle, joka tähän asti on maassamme merkit- 52544: turvan. täväNä taval'la myötävaikuttanut koko yhteis- 52545: Kun kansakoululaitoksen vira.nhaltijain kunnallisen kehityksen eteenpäinviemiseen 52546: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain yleensä. 52547: (248/57) mukaan kansakoululaitoksen viran- Edellä lausutun johdosta ehdotamme kun- 52548: haltijoaJ.la on oikeus virasta erottuaan saada nioittaen, 52549: valtion varoista elinkautista eläkettä laissa 52550: säädettyjen perusteiden mukaisesti, on pi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 52551: dettävä [uonnollisena ja itsestään selvänä van lakiehdotuksen: 52552: vm,21. - Sandelin ym. 1217 52553: 52554: 52555: Laki 52556: kansakoululaitoksen viranhaltijain perhe-eläkkeistä. ja hautausavusta annetun lain 52557: D!Uutta!Oisesta. 52558: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- Tämä laki tulee voimaan päivänä 52559: taan. kansakouluLaitoksen viranhaltijain kuuta. 196 . 52560: perhe-eläkkeistä ja hautausavuista maalis- 52561: kuun 11 päivänä 1966 annetun lain (148/66) 52562: 2 § :n 3 momentti. 52563: 52564: 52565: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 52566: 52567: Valde Sandelin. Sakari Knuuttila. 52568: 52569: 52570: 52571: 52572: 153 E 529/66 52573: vm,2s.- Lak.al. N :o 199. 52574: 52575: 52576: 52577: 52578: Leinonen ym.: Ekdotus laiksi vanhaan palkkaukseen jäänei- 52579: den kansakoulunopettajien ja oppilasasuntolanhoitajien 52580: eläkkeiden ja elinkautisten apurahojen järjestämisestä. 52581: 52582: 52583: E d u s k u n n a ll e. 52584: 52585: Eräiden valtion varoista suoritetta.vien Vaikka vanhat eläkkeet em. lain (AsK 52586: b.n.sakoululaito~n viranhaltijain eläkkeiden 502/58) mukaan on :määrätty samlllJl suurui- 52587: ja elinkautisten apurahojen järjestelystä siksi kuin nykyisin voimassa. olevan lain 52588: 19. 12. 1958 annettu laki (AsK 502/58) mää- (AsK 248/57) mukaiset eläkkeet, ei säädös 52589: rää, millä tavalla kansakoulula.itoksen opetta- koske vanhaan palkkaukseen jääneiden eläk- 52590: jihle ja illSuntolanhoita.jille ennen 1 päivää keitä, jotka myönnetään elokuun 1 päivän 52591: elokuuta 1958 myönnetyt eläkkeet järjeste- 1958 jä'Lkeen. Ma.inituille opettajille myönne- 52592: tään. tään eläke sen suuruisena kuin eläkkeet mak- 52593: Ko. lain 2 §: n mukruan yläkansakoulun- settiin ennen uuden palkkauslain voi- 52594: opettajan vanha peruseläke ( = em. eläkkeen- maantuloa. Vaitiokonttorin ilmoituksen mu- 52595: saajalle myönnetty vakinainen eläke) määrä- kaan eläke 355,25 mk/kk. 52596: tään 1. 8.1958 lukien saman suuruisaksi kuin Tämän vuoksi ne vanhaan palkkaukseen 52597: kansakoululaitoksen viranha:ltijain paJkkla.uk- jääneet, joille eläke myönnetään 1. 8. 1958 52598: sesta ja eläkkeistä 1. 7. 1957 annetun [ain jälkeen, ovat jääneet perusteettomasti paljon 52599: (AsK 248/57) mukaan määrätty täysi ylä- huonomp8J8.Jl asemaan kuin ne opettajat, 52600: kansakoulunopettaja.n eLäke. Tällä hetkellä joille eläke on myönnetty ennen 1. 8. 1958. 52601: ko. täysi eläke on 616 mk/kk. Epäkohdan korjaamiseksi tulisi ko. van- 52602: Vastaava säädös on alakansakoulunopetta- haan palkkaukseen jääneiden opetta.jien eläk- 52603: jan ja oppilasasuntolanhoitajan eläkkeistä. keet määrätä samansuuruisiksi kuin kansa- 52604: Kansakoululaitoksen viranhrultijrui palk- koululaitoksen vimnha:ltijain palkkauksesta 52605: kauksesta ja eläkkeistä 1. 7. 1957 lllJlnetun ja eläkkeistä 1. 7.1957 .annettu laki määrää. 52606: [.ain 48 §:n 2 mom:n mukaan kansakoulun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 52607: opettajalla ja oppll.asasuntolanhoitajal!l.a, 52608: joka. oli nimitetty ennen 1 päivää elokuuta että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 52609: 1958, oli oikeus jäädä ennen 1. 8. 1958 voi- van lakiehdotuksen: 52610: massa. olleeseen palkkaukseen. 52611: 52612: 52613: Laki 52614: vanhaan palkkaukseen jääneiden kansakoulunopettajien ja oppilasasuntolanhoitajien 52615: eläkkeiden ja elinkautisten apurahojen järjestämisestä. 52616: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 52617: 1 §. joille eläke tai elinkautinen apuraha on 52618: Niille kansakoulunopettajille ja 18suntolan- myönnetty tai myönnetään 1. 8. 1958 jälkeen, 52619: hoitaji1Je, jotka kansakoululaitoksen vir·an- suoritetaan eläke sen suuruisena kuin kansa- 52620: haltijain palkka.uksesta ja eläkkeistä 1. 7. koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta 52621: 1957 annetun lain 48 § : n 2 momentin perus- ja eläkkeistä annetussa laissa (AsK 248/57) 52622: teella ovat 'jääneet vanhaan pa.l.kkaukseen ja on säädetty tai säädetään. 52623: VIII,28. - Leinonen ym. 1219 52624: 52625: näkansakoulunopettajan täysi elinkauti- kahdellakymmenelliviidellä jad.linen. Jos 52626: nen apuraha määrätään saman suuruiseksi kaksi lukua on edellä tarkoitettua lähimpänä 52627: kuin edellä mainitun lain mukainen yläkan- lukuna, suoritetlllan tasoitus suurempaan 52628: sakoulunopettajan täysi eläke, lillakansakou- näistä. 52629: lunopettajan täysi elinkautinen apuraha vas- 3 §. 52630: taavasti saman suuruiseksi kuin alakansakou- Valtiokonttorin asiana on määrätä tämän 52631: lunopettajan täysi eläke sekä asuntolanhoi- lain muka.an järjestettävien eläkkeiden ja 52632: tajan täysi elinkautinen apuraha vastaavasti elink,autisten apu:oo.hojen suuruus ja huoleh- 52633: saman suuruiseksi kuin oppilasasuntolanhoi- tia niiden suorittamisesta. 52634: tajan täysi eläke. 52635: Jos elinkautinen apuraha ei ole täysi, mää- 52636: rätään se uudelleen yhtä moneksi kahdes- 4 §. 52637: kymmenesosaksi 2 momentissa tarkoitetusta Asianosainen, joka ka.tsoo, että ,tämän !Lain 52638: täydestä eläkkeestä kuin se on 01.1ut täydestä nojalla annettu päätös :loukkaa hänen lail- 52639: e:linkautisesta apul'ahasta. Lista oikeuttaan, saa siitä valittaa Korkeim- 52640: paan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen 52641: 2 §. päivän kuluessa päätöksestä tiedon saa- 52642: Edellä 1 § :ssä olevien säännösten nojaåJa tuaan. 52643: uudelleen määrätyn eläkkeen tai elinkauti- 5 §. 52644: sen apurahan määrä tasoitetaan lähimpään Tarkempia määräyksiä tämän [:ain sovel- 52645: sel!La.iseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on tamisesta annetaan .tarvittaessa asetuksella. 52646: 52647: 52648: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 52649: 52650: Annaa Leinonen. Eeles La.ndström. 52651: Aune Salama. A-L. Tiekso. 52652: 1220 52653: 52654: VID,29.- La.k.al. N: o 200. 52655: 52656: 52657: 52658: 52659: Luja. ym.: Ehdotus laiksi lääninkoululautakunnista. 52660: 52661: 52662: 52663: E d u s kun n a ll e. 52664: 52665: Koululaitoksen kehittyessä on jouduttu lintoa varten, joten sen on varsin vaikea 52666: vaiheeseen, jossa tarvitaan koulutoimen suun- perehtyä kaikkiin niihin alueellisiin kysy- 52667: nittelun tehostamista. Kansakoulujen osalta myksiin, joita näiden asioiden valmistelu 52668: suunnittelu tapahtuu kunnan viranomaisten edellyttäisi. Kaikkia osapuolia tyydyttävään 52669: ja kansakouluntarkastajien yhteistyönä, mut- ratkaisuun pääsemiseen tarvitaan usein myös 52670: ta kuntienkin piirissä olisi päästävä huomat- monenlaista sovittelua, jossa paikallinen ja 52671: tavasti perusteellisempaan ja monipuolisem- alueellinen asiantuntemus olisi välttämätöntä. 52672: paan koulusuunnitteluun, jossa otettaisiin Tästä syystä on useasti ollut kysymys alueel- 52673: huomioon paitsi oman kunnan kaikki koulu- lisen kouluhallinnon järjestämisestä. Sen 52674: tustarpeet ja -mahdollisuudet myös lähikun- aikaansaaminen näyttää kuitenkin edellyttä- 52675: tien koulusuunnitelmat. vän koulujärjestelmää koskevien lopullisten 52676: Tämän hetken ajankohtaisin kunnallinen päätösten tekemistä. 52677: koulukysymys on kansalaiskoulun ralkentami- Kun alueellista koulusuunnittelua kuiten- 52678: nen. Riittävän monipuolista opetusta tarjoa- kin kiireellisesti kaivattaisiin, olisi sitä var- 52679: vien kansalaiskoulujen rakentaminen olisi ten luotava kouluohjelmakomitean 1959 teke- 52680: sekä pedagogisesti että taloudellisesti tarkoi- män ehdotuksen mukaisesti jokaiseen lääniin 52681: tuksenmukaista. Se on kuitenkin usein mah- ~äänin koululautakunta, jonka tehtävänä olisi 52682: dollista vain pienten lähikuntain keskeisenä tehdä aloitteita ja antaa ~ausuntoja läänin 52683: yhteistyönä tai yhtymisenä suuren kunnan koulukysymyksistä, erityisesti useampia kun- 52684: kansalaiskouluun. Kaikki tämä edellyttää tia koskevista. Lautakunnan <Ylisi myös py- 52685: entistä parempaa suunnittelua ja eri näkö- rittävä järjestämään läänissä opettajien jat- 52686: kohtien sovittelua. kokoulutusta sekä suorittamaan muitakin teh- 52687: Yhtä tärkeä kysymys on oppikouluopetuk- täviä, jotka ovat omiaan edistämään koulu- 52688: sen järjestäminen. Keskikoulujen sijoituk- toimen kehittymistä. 52689: sessa ei ilmeisesti ole ollut riittävästi suun- Läänin koululautakuntien jäsenten mää- 52690: nittelua. Yksityiskouluja on perustettu sinne, rääminen olisi jätettävä valtioneuvostolle. Jä- 52691: missä aloitteellisuutta on ollut ja varoja seniksi olisi nimitettävä koululaitoksen kehit- 52692: saatu kokoon, mutta laajempaa alueellista tämisestä kiinnostuneita ja suunnittelutyöhön 52693: valmistelua ei yleensä olle suoritettu, eikä se perehtyneitä henkilöitä. 52694: ole edes näyttänyt tarpeelliseltakaan, kun Läänin kolrlulautakunnan tulisi saada ot- 52695: oppikouluun pyrkijöiden määrä on ollut pal- taa palvelukseensa toimiston päällikkönä toi- 52696: jon suurempi kuin koulupaikkojen. Näin ei miva sihteeri, jonka palkkaus olisi järjes- 52697: kuitenkaan voida enää jatkaa, vaan keski- tettävä siten, että tällaiseen virkaan kannat- 52698: kouluopetuksenkin sijoittelussa on tehtävä taa koulualaan hyvin perehtyneiden henkilöi- 52699: perusteellisempaa valmistelutyötä. Vielä tar- den siirtyä. Lautakunnan palvelukseen tulisi 52700: peellisempaa on lukioiden sijoittelu. Ei niitä- kiinnittää riittävästi henkilökuntaa. 52701: kään voida perustaa jokaisen keskikoulun Kaiken edellä olevan perusteella ehdo- 52702: jatkoksi, vaan alueellisten tarpeiden tyydyt- tamme kunnioittaen, 52703: täjiksi. 52704: Kouluhallituksella ei ole minkäänlaista että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 52705: orgaanisaatiota oppikoulujen alueellista hal- van lakiehdotuksen: 52706: VIn,29. - Luja ym. 1221 52707: 52708: Laki 52709: Iääninkoullllautakunnista.. 52710: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 52711: 1 §. Läänin koululautakunnalla on päätoiminen 52712: Jokaisessa läänissä on kouluhallituksen sihteeri ja valtion tulo- menoarvion rajoissa 52713: alainen läänin koululautakunta, jonka pu- muuta henkilökuntaa. 52714: heenjohtajan ja kahdeksan jäsentä sekä hei- 52715: dän varamiehensä valtioneuvosto kutsuu nel- 2 §. 52716: jäksi vuodeksi kerrallaan. Läänin koululauta.- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- 52717: kunnan tehtävänä on seurata läänin koulu- töönpanosta annetaan asetuksella. 52718: olojen kehitystä sekä laatia suunnitelmia ja 52719: tehdä aloitteita kouluolojen kehittämiseksi, 52720: antaa viranomaisille lausuntoja toimialaansa 52721: kuuluvista asioista sekä suorittaa asetuksella Tämä laki tulee voimaan päivänä 52722: määrätyt muut tehtävät. kuuta 19 . 52723: 52724: 52725: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 52726: 52727: Sinikka Luja. Antti A. Halme. 52728: Aune Salama. Dmo Paananen. 52729: Margit Ekman. K. af Heurlin. 52730: Edit Terästö. Antero Väyrynen. 52731: 1222 52732: 52733: vm,so.- La.k.aJ. N: o 201. 52734: 52735: 52736: Linkola.: Ehdotus la~'ksi yksityisoppikoulujen valtio'IUJIVusta 52737: annttun Zain muuttamisesta. 52738: 52739: 52740: E d u s k u n n a ll e. 52741: 52742: Yksityisoppikoulujen valtionapujärjestel- sityisoppiko\llujen valtionapulakia muutetaan 52743: mässä suoritettiin v. 1950 säädetyllä lailla siten1 että saman luontaisten pakollisten so- 52744: perusteellinen uudistus, jonka tarkoituksena siaalisten maksujen korvMtnisessa nyt vallit- 52745: oli korvata yksityisoppikouluille entistä tasa- seva erilaisuus poistetaän. Itarkittaessa, onko 52746: puolisemmin, oikeudenmukaisemmin ja koh- noudatettava täyden korvauksen 'Vai prosen- 52747: tuullisemmin koulun ylläpitämisestä koituvia tuaalisen korvauksen periaatetta, jotka kum- 52748: menoja. Tällöin omaksuttiin mm. se periaate, pikin esiintyvät voimassa olevassa laissa, on 52749: että lakimääräisesti koulun maksettavaksi tu- kiinnitettä:vä huomiota siihen, että prosen- 52750: levat sosiaalisluontoiset maksut korvataan tuaalinen valtionapu, jonka· määrä voi vaih- 52751: valtionavun muodossa kokonaisuudessaan. della 50-75 %:n viilillä, Mettaisi koulut 52752: Tämä ilmenee valtionapulain (493/50) 5 § :n hyvin erilaiseen asemaan siitä riippuen, mil- 52753: säännöksestä, että koulu saa valtionapuna. sen laisen prosentin mu.W.n ne saavat valtion- 52754: määrän, jonka koulu lain mukaan joutuu apua. Tämä ei olisi oikein, kun kysymyksessä 52755: suorittamaan työnantajan lapsilisämaksuna ovat menoerät, jotka ovat lakimääräisiä ja 52756: tai sitä vastaavana menona. Myöhemmin laa- joiden suhteen koululla ei ole harkinnan mah- 52757: kia v. 1962 muutettaessa aloitteen pohjalla dollisuutta. Sitä paitsi prosentuaalisen val- 52758: sisällytettiin tapaturmavakuutusmaksut ja tionavun suuruuden määräämisperusteet, 52759: työttömyysvakuutusmaksut ns. prosentuaali- jotka on asetuksella säädetty, eivät ole sel- 52760: sen valtionavun piiriin. Tämä merkitsi sitä, laiset, että ne soveltuisivat nyt kysymyksessä 52761: että täyden korvauksen periaatteen asemesta olevan tapaisten menojen korvaamista kos- 52762: omaksuttiin nyt osittaisen, prosentuaalisen kevan prosentin määräämisperusteiksi. Tästä 52763: korvauksen periaate, joten täysin samanluon- syystä olisi lakia muutettava siten, että 5 §: n 52764: teiset, pakolliset, sosiaaliset maksut tulivat 3)-kohtaan sisällytettäisiin lapsilisien ohella 52765: korvattavaksi kahta eri periaatetta noudat- myös koulun maksamat tapaturma-, työttö- 52766: taen. Epäjohdonmukaisuutena voidaan pitää myys..,, sairausvakuutus- ja työntekijäin elä- 52767: myös, että työntekijäin eläkevakuutuslakien kelakien aiheuttamat maksut. Vastaavasti 52768: aiheuttamia maksuja ei lainkaan sisällytetty olisi prosentuaalisen valtionavun piiristä pois- 52769: valtionapuun oikeuttavien menojen joukkoon, tettava kaksi ensiksi mainittua maksuryhmää, 52770: vaikk·a lakia muutettiin siten, että välttä- jotka sinne voimassa olevassa laissa sisälty- 52771: mättömien toimihenkilöiden ja palveluskun- vät. Sanaa sosiaaliturvamaksu käytetään ao. 52772: nan eläkkeet säädettiin valtionapuun oikeut- merkityksessä. 52773: taviksi menoiksi. V. 1963 säädetyn sairaus- Edellä sanotun perusteella ehdotan kun- 52774: vakuutuslain (34/63) aiheuttamat vakuutus- nioittavasti, 52775: maksut ovat niinikään edellisiin täysin rin- 52776: nastettava pakollinen sosiaalinen maksuerä, että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 52777: joka valtion tulisi korvata. van Zakiehdotwksen: 52778: Asiallinen johdonmukaisuus vaatii, että yk- 52779: vm,so. - LiDkola. 52780: 52781: Laki 52782: yksityisoppikoulujen valtiona.vu sta annetun lain muuttamisesta. 52783: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päi- 52784: vänä lokakuuta 1950 annetun lain (493/50) 5 § :n 1 momentin 3 ja 5 b kohdat, sellaisina 52785: kuin ne ovat 29 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (363/62), näin kuuluviksi: 52786: 5 §. 52787: Koululle, joka nauttii 4 §:n 1 kohdassa 52788: -------------- 52789: -~ < - • 52790: 52791: 52792: 52793: 52794: 5) 50-75 sadalta seuraavista todellisista 52795: tarkoitettua valtionapua, kouluhallitus myön- ja hyväksytyistä menoista: 52796: tää asetuksella tarkemmin määrättyjä perus- --~----------- 52797: teita noudattaen lisäavustusta: b) palovakuutusmaksuista; 52798: 52799: a) määr8.n, jot:tka koulu lain mukaåii jou- 52800: tuu suorittamaan työnantajan so8iaåliturva-, 52801: tapaturmavakuutlis- ja työttömyysvakiiutlis- 'f'ämä iaki tlllee voiinåan 52802: sekä työntekijäin eläkevakuutusmaksliinä. kuuta 196 . 52803: 52804: 52805: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 52806: 52807: A.D.iia-Liisa Linkola. 52808: 1224 52809: 52810: VIII,31.- La.k.al. N:o 202. 52811: 52812: 52813: 52814: 52815: Linkola.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta 52816: annetun lain muuttamisesta. 52817: 52818: 52819: Eduskunnalle. 52820: 52821: Suunnitteilla olevan koulu-uudistuksen val- Koulussa oppilaille annettavilla sosiaali- 52822: mistelu on komitea-asteella ja siinä yhtey- silla eduilla tarkoitetaan tavallisimmin sitä, 52823: dessä tultaneen laatimaan ehdotukset kai- että oppilaille annetaan ilmaiseksi oppikirjat 52824: kista niistä uudistuksista, jotlffi koululaitok- ja opetusvälineet sekä kouluateria, korvataan 52825: sessa ovat tarpeen, jotta se kaikin puolin pitkämatkaisimpien oppilaiden matkoista ja 52826: vastaisi nykyaikaisen kehityksen asettamia mahdollisesti saattamisesta aiheutuvat kulut, 52827: vaatimuksia. Laajakantoisen uudistuksen to- minkä lisäksi sosiaalisiin etuihin voidaan 52828: teuttaminen ei kuitenkaan voi tapahtua yh- myös lukea vapauttaminen joko kokonaan 52829: dellä kertaa, vaan siihen tarvitaan verrattain tai osittain oppilasmaksuista. 52830: pitkä siirtymiskausi, toisaalta toimeenpano- Näistä eduista on valtion oppikouluissa 52831: teknillisistä näkökohdista johtuen, toisaalta toistaiseksi toteutettu vain oppilasmaksurasi- 52832: valtiotaloudellisista syistä. Niinpä pääjohtaja tuksen keventäminen myöntämällä vapaaop- 52833: R. H. Oittisen puheenjohdolia toiminut "Yh- pilaspaikkoja ja antamalla sisaralennuksia. 52834: tenäiskoulun kustannustoimikunta" on viime Kaikkien edellä mainittujen etujen toteutta- 52835: vuoden lopulla julkaisemassaan mietinnössä minen on kuitenkin valtion oppikouluissa 52836: arvioinut siirtymäkauden pituudeksi 15-25 mahdollinen budjettiteitse ilman erityistä 52837: vuotta. lainsäädäntöä. Yksityisoppikouluissa on va- 52838: Toisaalta on selvää, että eräät uudistukset paaoppilaspaikkoja annettava yksityisoppi- 52839: on tärkeätä toimeenpanna huomattavasti no- kouluasetuksen (46 §) mukaan samaa asteik- 52840: peammin. Niinpä ei ole mitään syytä jäädä koa noudattaen kuin nykyisin on voimassa 52841: nk. sosiaalisten uudistusten suhteen odotta- va[tion oppikouluissa. Eduskunta on näiden 52842: maan erilaisten järjestelmäkysymysten rat- etujen lisäämiseksi vuosittain ottanut tulo- 52843: keamista, puhumattakaan siitä, että näiden ja menoarvioon määrärahan. Samoin edus- 52844: uudistusten toteuttamista jouduttaisiin jol- kunta on vuosittain ottanut tulo- ja meno- 52845: lakin alueilla odottamaan 15-25 vuotta. Tä- arvioon määrärahan oppilaille ilmaiseksi an- 52846: hän on sitäkin vähemmän syytä, kun kysy- nettavien oppikirjojen hanliliimista varten. 52847: mys lähinnä vain on tarvittavien varojen Näitä etuja voidaan siis myös yksityisoppi- 52848: osoittamisesta eikä näiden uudistusten tar- kouluissa lisätä harkinnan mukaan valtion 52849: peellisuudesta ole olemassa periaatteellista tulo- ja menoarviota käsiteltäessä. 52850: erimielisyyttä. Valtion oppikoulujen osalta Huomattavin sosiaalinen epäkohta nykyi- 52851: asia on toteutettavissa siten, että valtion sessä oppikoulussa onkin siinä, ettei ilmais- 52852: tulo- ja menoarvioon otetaan tarkoitusta var- ten kouluaterioitten antamiseksi eikä pitkä- 52853: ten määräraha. Yksityisoppikouluissa asia matkaisten oppilaitten matkakustannusten 52854: on yksinkertaisemmin ja valtion kannalta il- korva;amiseksi julkisista varoista ole ryhdytty 52855: meisesti myös halvimmin järjestettävissä si- mihinkään toimenpiteisiin. Tosin monet kou- 52856: ten, että sosia&isten etujen myöntämisestä lut ovat joko omin varoin tai kunna[ta saa- 52857: kouluille aiheutuneet kustannukset lainmuu- mansa avustuksen turvin ryhtyneet anta- 52858: toksella säädetään [uettaviksi niihin kustan- maan ilmaisia aterioita v·apaaoppilaille ja 52859: nuksiin, joista koulu saa yksityisoppikoulu- korvaamaan matkakustannuksia tapauksissa, 52860: jen valtionapulain (363/62) 5 § :n 5 kohdan joissa niiden rasittavuus olisi muutoin muo- 52861: mukaista ns. prosentuaalista valtionapua. dostunut oppilaan koulunkäynnin esteeksi, 52862: VIII,31. - Linkola. 1225 52863: 52864: mutt_a yleisesti asia ei ole tällä tavoin rat- Tosin on huomattava, että koska valtion- 52865: kaistavissa, vaan vaatii valtiovallan järjes- apu peittäisi vain osan menoista, jäisi loppu- 52866: telmällisiä toimenpiteitä. osa rasittamaan koulun taloutta ja voisi vai- 52867: Sosiaalisten etujen antamisesta aiheutu- kuttaa kohottavasti lukukausimaksuun. Toi- 52868: vista kustannuksista on em. "Yhtenäiskoulun saalta kunnat ilmeisesti olisivat auliit osal- 52869: kustannustoimikunta" [aatinut selvityksiä. listumaan sosiaalisten etujen järjestämiseen 52870: Niiden mukaan ravintoainemenot olivat maa- joko myöntämällä tarkoitusta varten eri- 52871: seudulla sijaitsevissa kunnallisissa keskikou- tyistä avustusta tai esim. järjestämällä op- 52872: luissa 27,75 mk oppilasta kohti ja kaupun- pikoululaisten kuljetuksen yhdessä kansa- ja 52873: gissa sijaitsevassa Jyväskylän kunnallisessa kansalaiskouiulaisten kuljetuksen kanssa, jol- 52874: keskikoulussa 51,56 mk oppilasta kohti. Mat- loin kustannukset jäisivät suhteellisen vähäi- 52875: kakustannusten korvaus oli keskimäärin maa- siksi. Ateriakustannuksia voitaisiin osittain 52876: seudun kunnallisissa keskikouluissa 56,81 mk myös peittää siten, että muilta kuin vapaa- 52877: oppilasta kohti, mutta Jyväskylässä sensi- oppilailta perittäisiin pienehkö ateriamaksu. 52878: jaan vain 2,95 mk oppilasta kohti. Selvää Koska sen suuruus valtionavun ansiosta tu- 52879: onkin, etteivät matkakustannukset kaupun- lisi olemaan korkeintaan 10-20 penniä ate- 52880: geissa ole läheskään saman suuruusluokan rialta, ei se rasittaisi kotia edes niinkään 52881: kustannuskysymys kuin maaseudulla, erityi- paljon kuin jos lapsi aterioisi kotona. 52882: sesti syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla. Valtiotalouden kannalta on huomattava, 52883: Jos lähdetään siitä, että em. sosiaaliset että edellä suunniteltu sosiaalisten etujen 52884: edut, ilmainen ateria ja matkakulujen kor- järjestäminen ei ilmeisesti toteutuisi kautta 52885: vaus pitkämatkaisille oppilaille annettaisiin koko keskikoulun samanaikaisesti, vaan muo- 52886: aluksi keskikoulun osa[ta, on edellä mainit- dostuisi tarpeellinen ylimenokausi, joka hel- 52887: tujen kustannustekijöiden mukaan lasketta- pottaisi uusien menoerien sopeuttamista ki- 52888: vissa, että kustannukset yksityisoppikoulujen reänkin budjetin puitteisiin. 52889: osalta nousisivat 7,6 milj. nmk:aan. Jos nämä Edellä sanotun perusteella ehdotan kun- 52890: menot lainmuutoksella oikeutettaisiin luke- nioittavasti, 52891: maan ns. prosentuaaliseen valtionapuun oi- 52892: keutettaviksi menoiksi, joista valtio lain mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 52893: kaan keskimäärin suorittaa 62,5 %, olisi val- van lakiehdotuksen: 52894: tiolle aiheutuva menonlisäys n. 4,7 milj. nmk 52895: 52896: Laki 52897: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta. 52898: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 52899: päivänä lokakuuta 1950 annetun lain 5 §: n 1 momentin 5 kohtaan, sellaisena kuin se 52900: on 29 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (363/62), uusi j ja k alakohta seu- 52901: raavasti: 52902: 5 §. 52903: KouluHe, joka nauttii 4 §: n 1 kohdassa j) kouluaterian antamisesta keskikoulun 52904: tarkoitettua valtionapua, kouluhallitus myön- oppilaille aiheutuneista kustannuksista; sekä 52905: tää asetuksella tarkemmin määrättyjä perus- k) keskikoulun oppilaiden matkakustan- 52906: teita noudattaen lisäavustusta: nusten korvaamisesta aiheutuneista menoista. 52907: 52908: 5) 50-75 sadalta seuraavista todellisista Tämä laki tulee voimaan päivänä 52909: ja hyväksytyistä menoista: kuuta 196 . 52910: 52911: 52912: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 52913: 52914: Anna-Liisa Linkola. 52915: 154 E 529/66 52916: 12M 52917: 52918: VJU,SI.- La.k.al. N: o 903. 52919: 52920: 52921: 52922: 52923: V. E. Parta.nen ym.: Ehdotus iaiksi yksity-lsoppikoulujen val- 52924: tionavusta annetun lain muuttamisesta. 52925: 52926: 52927: E d u s kun n a 11 ~. 52928: 52929: neisenll periaatteena. on pidetty sitä, ·ettlt toimesta laldin tuli lisäy~ 6 §, joSSå tm.•- 52930: yksityi$oppikou1Ujen rehtor~iltä ja opettajiltä vattiin eläkooiireus. Silloin perhe-eläkeoikeus 52931: vaaditaan Elania pätevyys kutn valtion oppi" ei vi·elä ollut ajankohtainen, koska valtion 52932: koulujen vastaavia tehtäviä hoitavilta. Tä- oppikoulujen viran- ja toimenhåltija.ta mak~ 52933: mlin periaatteen mukaisesti on myös palkkaus suivat sen i~. Lähi 6 § muuttui siis \rafi.hen• 52934: määrätty Såltlöjen pet'Usteiden mukaisesti pe- ttmooksi ja epäoikeudenmukaiseksi vasha vttö· 52935: ruspälkköinoon, ikä- ja kalliinpaikanlisineen den 195'7 ålussa, kun våltitm oppikotilujefi 52936: sekä ylituntipal.kkioitieeh. Samoin on peri- opettajien perhe-eläke .tuli mäksuttoliia.lmi'. 52937: aatteena pidetty sitä, että yksitydsoppikoulu- Edellä esitety$tä eplioikeudenmukaiwu- 52938: j(m toimihenkilöid~ sekä palveluskunnan desta. koituu haittaa opetustoimelle, Yksityi&- 52939: pa.lkkaedut o\'at samat kuin vastaavien hen- oppikoulujen opettajat pyrkivät, hankittuaan 52940: kilöiden valtion oppikouluissa. Yksityisoppi- riittävästi virkavuosia ja. muita virka-ansioi- 52941: koulujen rehtoreille, opettajille, toimihenki- ta, siirtymään valtion oppikoulujen palveluk- 52942: löille sekä. palveluskunuaile on .turvattu eläke seen. Tästä on seurauksena tarpeetonta opet- 52943: samojen perusteiden mukaisesti kuin vastaa- tajien wiiht11.Inista, rodkä ei ole eduksi ope- 52944: via tehtäviä valtion oppikouluissa hoitaville. tuksen jatkuvuudelle. Tämä myös lisää pä.t& 52945: Tästä ·eläkkeestä saavat koulut valtionapua vien opettaJien epätaMistå jakaut1llnista 52946: l.ain mukaan 75%. asutuskeskusten ja Inaaseudun kesken, koska 52947: Kun edellä mainittuja periaatteita v. 1950 valtion oppikoulut ovat pääasiassa asutus- 52948: annetun lain (493 /50) nojalla al·ettiin toteut- keskuksissa ja tilanteesta kärsivät erityisesti 52949: taa valtion oppikouluj·en viran- ja toimenha.l- irutaseudulla toimivat yksityise:t oppikoulut, 52950: tijat maksoivat itse perhe-eläketurvan saami- joiden muutenkin on vaikeata saada opettaja- 52951: sesta aiheutuneet menot. V: n 1957 alusta tuli pulan takia riittävästi päteviä opettajia. Kai- 52952: kuitenlil valtion vdrkamiehille ja siis myös ktlla oppikouluilla pitäisi sen vuolmi. olla 52953: valtion oppikoulujen opettajille perhe-eläke- 1nahdol1isuUs tarjota samanlaiset taloudelliset 52954: turva ma:ksuttomaksi. Tämä komptmsoitiin si- edut palveluksessaan oleville. 52955: ten, .että valtion virkamiehille ei silloin toteu- 52956: tettua yleistä palkankorotusta lainkaan an- Kustannuksista, jotka aiheutuisivat val- 52957: nettu. Edellä mainitun yhdenmukaisuusperi- tiolle yksityisoppikoulujen rehtoden, opetta- 52958: aatteen nojalla yksityisoppikoulujen :rehtorit, jien, toimihenkilöiden ja pahneluskunnan saa- 52959: opettajat, toimihenkilöt ja palvceluskunta jäi- miseksi perhe-eläkeoikeutetuiksi., on Yksityis- 52960: vät myös ilman palkankorotusta saamatta lroulujen Keskustoimiston ja Yksityiskoulujen 52961: kuitenkaan maksutonta perhe-eläke-etua. Tä- Eläkekassan aloitteesta ja myötävaikutuksella 52962: mä ei varmaankaan ole ollut tarkoitus, vaan tehty yksityiskohtainen tutkimus Valtion 52963: se on syntynyt ilmeisestJi huomaamatta. Hal- Tietokonekeskuksessa. Tutkimuksen aineis- 52964: litus piti kyllä ykSityisoppikoulujen valtion- tona käytettiin tarpeellisia tietoja niistä ke- 52965: apulain perusteluissa (11/50) tärkeänä, että väällä 1964 yksityisoppikoulujen palveluk- 52966: yksityisoppi:kouluj,en rehtorit ja opettajat sessa olevista, jotka tulisivat lain mahdollisen 52967: saavat samat palkkaedut kuin vastaavat val- hyväksymisen jälkeen perhe-eläkkeen piiriin. 52968: tion oppikoulujen rehtorit ja opettajat, mutta Näitä henkilöitä oli yhteensä 4 378. Tutkimus 52969: esityksestä jäivät kokonaan pois sekä eläke- käsitti siis käytännöllisesti katsoen kaikki ky- 52970: että perhe-eläke-edut. Sivistysvaliokunnan symykseen tulevat henkilöt. 52971: VIU,82. - V. E. Partanen ym. 52972: 52973: 52974: Tutkimus suoritettiin siten, että jokaisen 107 695 marimaa modessa siten. laskettuna, 52975: henkilön kohdalla laskettiin mahdollisen sen- että valtionapu olisi perhe-eläikkeistä saman- 52976: hetkisen perhe-eläkkeen suuruus, jonka jäl- suuruinen kuin jo säädetty eläkevaltionapu 52977: keen henkilöt ryhmiteltiin iän mukaisesti, ja eli 75 sadalta. Perhe-eläkkoon suuruus las- 52978: laskettiin sama.na vuonna syntyneiden hen- kettiin 1. 1. 1965 palkkatason mukaisesti, jo- 52979: kilöiden perhe-eläkkeiden kesk'iarvo. Tämä ten tutkimus on rahamäärän suhteen ajan ta- 52980: kerrottiin Tilastollisen Päätoimiston laskel- sa.lla. 52981: mien mukaisella kuolleisuusluvulla, jolloin Edellä sanotun perusteella kunnioittava.crti 52982: saatiin todennäköinen perhe-eläkkeen määrä ehdotamme, 52983: kwmkin ikäryhmässä. Näiden summa on 52984: maksettava perhe-eläke kokonaisttude8Saati. ~ttä Eduskunta kyväksyi8i S8'Uroo- 52985: '.rntkimus anroi tulokseksi valtion csu.udeksi Mn lakiehdotuksen: 52986: 52987: 52988: 52989: Laki 52990: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta. 52991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päivänä 52992: l<'kakuuta 1950 annetun lain 6 §:ään, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1962 52993: annetUBSa laissa (363/62), Uusi näin kuuluva 2 motnentti: 52994: 52995: 6 §. 52996: stltä osin, kuin koulu maksaa ne valtion 52997: Mitä edellä on säädetty rehtorien, opetta- Virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hautaus- 52998: jien, toimihenkilöiden ja palveluskuntaan avuista voimMSa. olevassa laissa säädettyjä 52999: kuuluvien eläkkeestä ja sitä varten annetta.- perusteita ja määriä noudattaen. 53000: vtl8ta valtionavusta., koskee myös koulun näi- 53001: den henkilöiden jälkeen maksamaa perhe-elä- 53002: kettä, hautau.sapua ja hautauskustannusten Tämä [aki tulee voimaan päiV'än.ä. 53003: kOM'austa sekä niihin antliettavaa valtionapua kuuta 196 . 53004: 53005: 53006: Helsi,ngissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 53007: 53008: Ensio Partanen. Arvo .Ahonen. 53009: 1228 53010: 53011: Vfii,S3.- La.k.al. N: o 204. 53012: 53013: Siltanen ym..: Ehdotus laiksi oppikr ,alun oppilaiden koulun- 53014: käynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta. 53015: 53016: Eduskunnalle. 53017: Oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin kun määrärahasta säästettiin 20 %. Lukion 53018: avustamisesta 22 päivänä wroakuuta 1949 käyntiä va,rten anottiin 1 589 ja myönnettiin 53019: annetun lain (439/49) mukaan lahjakas, vä- 879 ·apurahaa ja keskikoulun kahden ylim- 53020: hävarainen ja ·ahkera oppikoulun lukioasteen män luokan käyntiä varten vastaavasti 998 53021: oppilas voi saada v,altiolta apurahaa opiske- ja 334 apurahaa. Myönnettyjen apurahojen 53022: luaan varten. Erityisistä syistä voidaan apu- keskimääräinen suuruus oli 229 mk. 53023: raha antaa myös keskikoulun kahden ylim- Koulunkäyntikustannukset ovat v:sta 1959 53024: män luokan oppila.Hle. Apuraha annetaan lähtien, jolloin apurahojen suuruus viimeksi 53025: lukuvuodeksi kerrallaan j:a sen suuruus on määrättiin, huomattavasti · noussut, minkä 53026: 180-360 mk. Lain 3 § : ssä · säädetään, että vuoksi apumhoja olisi korotettava. Erityi- 53027: jos valtion viran tai toimen .haltijan palk- sesti pitkämatkaisille oppiiaiHe nykyiset 1/l.pu- 53028: kausta korotetaan tai lilleunetaan voimass:a rahat ovat riittämättömät. Edellä todettiin, 53029: olevien säännösten nojaH.a virallisen elinkus- että voimassa olevan lain mukaan ·a.purahoja 53030: tannusindeksin kohoamisen tai alenemisen voitaisiin korotta:a, kun valtion vil"an tai toi- 53031: johdosta, voidaan apurahoja tulo- ja meno- men ha1tijain palkkausta korotetaan. Tätä 53032: arvion rajoissa, ja v.altioneuvoston ·antamien mahdollisuutta valtioneuvosto ei kuitenkaan 53033: ta.rkempien ohjeiden mukaisesti samassa suh- ole kerliaahan käyttänyt. Apurahojen korot- 53034: teessa korottaa tai alentaa. Viiltion tulo- ja taminen olisikin tehtävä lakisidonnaiseksi 53035: menoa.rviossa apura.hoihin val'attu. rahamäärä eikä valtioneuvoston ha.rkinnasta riippuvaksi. 53036: on jo useita vuosia ollut 250 000 mk. Sen nojalla, mitä ede'l1ä on lausuttu, esi- 53037: Lukuvuodeksi 1956-66 apurahoja anottiin tämme kunnioittavasti, 53038: 364 koulusta 2 587 oppiLaaUe ja. myönnettiin 53039: 337 kouluun 1 223 oppilaalle. Anottu määrä että Eduskunta hyväksyisi näin 53040: oli 718 335 mk ja myönnetty 279 792 mk, kuuluvan lakiehdotuksen: 53041: 53042: 53043: Laki 53044: oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta. 53045: Eduskunrran päätöksen mukaisesti muutetaan oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin 53046: avustamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1949 annetun lain (439/49) 3 §, sellaisena kuin 53047: se on 11 päivänii joulukuuta 1959 annetussa l·aissa (464/59), näin kuuluvaksi: 53048: 3 §. johdosta,, on 1 momentissa mainittuja apu- 53049: Apul"aha ·annetaan lukuvuodeksi kerral- rahoj•a samassa suhteessa korotettava tai 53050: la.an, sen suuruus on 270-540 markkaa. alennettava. 53051: Jos valtion viran tai toimen haltijain palk- 53052: kausta koroteta:an tai alennetaan voimassa 53053: olevien säännösten nojalla virallisen elinkus- Tämä laki tulee voimaan päivänä 53054: tannusindeksin kohoamisen tai alenemisen kuuta 196 . 53055: 53056: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 53057: 53058: Sylvi Siltanen. Aune Salama. Esko Niskanen. Valto Käkelä. 53059: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto. Reino Breilin. Sulo Hostila. 53060: Sinikka Luja. Voitto Hellsten. Tyyne Paasivuori. K. F. Haapasalo. 53061: Edit Terästö. Dmari Linna. Kalle Matilainen. Veikko Helle. 53062: Margit Eskman. 53063: 1229 53064: 53065: vm,34.- Lak.al. N:o 205. 53066: 53067: 53068: 53069: 53070: Leinonen ym..: Ehdotus laiksi valtion oppikoulujen keski- 53071: kouluasteen lukukausimaksujen poistamisesta. 53072: 53073: 53074: EduskunnaUe. 53075: 53076: Yleisesti kaikki kansalaiset ovat sitä mieltä, siksi oppikoulujen keskikouluasteella. Luon- 53077: että lapsen pääseminen oppikouluun ei saisi nollisin järjestys lienee, että valtion kaikissa 53078: olla riippuvainen vanhempien varallisuu- omissa kouluissa tämä uudistus aluksi pan- 53079: desta, yhteiskunnallisesta asemasta eikä ko- naan toimeen. Ns. kunnalliset keskikoulut, 53080: din sijaintipaikasta. Sen sijaan on voimak- jotka toimivat kansakoulujen yhteydessä ovat 53081: kaita erimielisyyksiä siitä, millainen koulu- jo vapaat lukukausimaksuista. Koska ei ole 53082: järjestelmä parhaiten takaisi pääsyn tässä syytä valtion muissakaan oppikouluissa - 53083: suhteessa vallitsevista epäkohdista. Ei kui- ainakaan oppivelvollisuusikäisten asteella, 53084: tenkaan ole syytä uutta koulujärjestelmää siis keskikouluissa - lukukausimaksuja säi- 53085: etsittäessä ja luotaessa, koska se näyttää vie- lyttää, olisi niistä pyrittävä vapautumaan, 53086: vän paljon aikaa, luopua yrityksestä saada koska ne vakavasti haittaavat vähävaraisten 53087: nykyisen järjestelmän mukaan toimivat kou- ja suuriperheisten vanhempien lasten oppi- 53088: lut niin sosiaalisiksi kuin mahdollista. koulun käyntiä, vaikka helpotuksiin onkin 53089: Ensimmäisenä silmään pistävänä epäkoh- monissa tapauksissa pyritty. 53090: tana kiinnittyy huomio oppikoulujen luku- Valtion oppikoulujen keskikoululuokkien 53091: kausimaksuihin, jotka lukemattomissa ta- lukukausimaksujen lakkauttamiseen olisi 53092: pauksissa rasittavat lasten vanhempia vallan mentävä asteittain. Ensiksi olisi ne poistet- 53093: kohtuuttomasti. Kaikissa ainakin oppivel- tava maaseutukouluista, joita on verrattain 53094: vollisuusikäisten kouluissa, jotka toimivat vähän, sitten muista kohtuullisen järjestely- 53095: tavallaan rinnakkain täydellisen kansakoulun ajan kuluessa. 53096: kanssa, tulisi olla myös samat edut kuin Edelläselostettuun viitaten ehdotamme 53097: kansakoulussakin. Jos on lahjoja opiskeluun, kunnioittaen, 53098: siihen pitäisi luoda tasavertaiset mahdolli- 53099: suudet. Tästä johtuen lukukausimaksuista että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 53100: olisi pyrittävä asteittain vapautumaan, en- van lakiehdotuksen: 53101: 53102: 53103: Laki 53104: valtion oppikoulujen keskikouluasteen lukukausimaksujen poistamisesta. 53105: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 53106: Maalaiskunnan alueella toimivien valtion maksuja. Muiden valtion oppikoulujen keski- 53107: oppikoulujen keskikouluasteella ei syyskuun kouluasteen lukukausimaksut lopetetaan syys. 53108: 1 päivästä 1967 lähtien kanneta lukukausi- kuun 1 päivästä 1970. 53109: 53110: 53111: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 53112: 53113: Armas Leinonen. Tuure Salo. 53114: 1230 53115: vm,s5.- Lak.al. N:o 206. 53116: 53117: 53118: 53119: 53120: Haukipuro ym.: Ehdotus laiksi keskikoulun opp~1aiden kou- 53121: lumatkojen ja -ateriain kustannuksista. 53122: 53123: 53124: 53125: Ed uskunnaHe. 53126: 53127: Koululaitoksessamme on oppilaille annatta- laiskouJ.un oppilaita. Eräitä lisäjärjestelyjä 53128: via sosiaalisia etuja koskeva kehitys ollut il.uonnollisesti tarvitaan, mutta ne eivät olen- 53129: erilainen kansakoulussa j.a oppikoulussa. naisesti J.:aajentane nykyistä koulul•aislmlje- 53130: Kansakoulun oppilaat saa;vat mm. ilmaisen tusjärjestelmää. 53131: kouluaterian ja kuljetuksen koululle, mikäli Oppilasruokailu on jo nykyisin lähes kai- 53132: koti sijaitsee viittä kilometriä kauempana kissa oppikouluissa järjestetty, mutta sitä ei 53133: koulusta. Oppikoulussa on il.asten vanhempien julkisin varoin missään muodossa tueta, 53134: kustannettava sekä kouluateria että koulu- niitä tapauksia lukuunottamatta, joissa. kun- 53135: matkoista aiheutuvat menot, joskin eräissä nat ovat tätä tarkoitusta varten myöntäneet 53136: tapauksissa koulu tai kunta antaa näitä avustuksia. Kohtuullista kuitenkin olisi, että 53137: etuja, lähinnä v·apaaoppilaille. Aikaisemmin, oppivelvollisuusiässä oleville lapsiUe koulu- 53138: jolloin oppikoulun käynti :oo.joittui pääasial- ateria annettaisiin yhteiskunnan kustanta- 53139: lisesti varakkaampiin väestöpiireihin, saattoi mana varsinkin, kun kunnollisella. kouluate- 53140: pitää perusteltuna, että va.nhemm-a.t kustan- rialla on kansanterveyden ja nuorison fyysi- 53141: sivat oppikouluakäyvien Lastensa kouluate- sen kunnon kehittymisen kannalta ensiarvoi- 53142: riat ja koulumatkat. Sen jälkeen kun oppi- nen merkitys. Koska kunna-t huolehtivat kan- 53143: koulun käynti on suuresti l!llajentunut . ja sakoulujen oppilasruokailun järjestämisestä, 53144: ulottuu ~äpi kaikkien väestökerrosten sekä voitaisiin tämä tehtävä uskoa kunna!He myös 53145: maan syrjäisimmil!le ja vähävaraisimmille oppikoulun oppivelvollisuusiässä olevien oppi- 53146: alueille, on kysymys ainakin oppivelvollisten laiden osalta mikäli koulu ja kunta siitä 53147: l•asten saattamisesta samaan asema!lln koulun- sopivat. Kunnan olisi luonnon.isesti saatava 53148: käynnin yhteydessä annettavien sosiaalisten sekä oppilaskuljetusten että kouluate:riain 53149: etuisuuksien suhteen tullut ajankohtaiseksi. järjestämiseen valtionapua ja käytännölH- 53150: Eri kansaJaispiireissä vallitsee myös täysi sistä syistä v;altiona.vun perusteet voisivat 53151: yksimielisyys tällaisten järjestelyjen koh- olla samat kuin ka.nsakoulumenoihi.n annet- 53152: tuu:Hisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. tavasta valtionavusta on voimassa. Niinikää:n 53153: Koulumatkojen kustannukset saattavat eri- voitaisiin käytänöllisistä syistä edellä maini- 53154: tyisesti syrjäisillä j.a harvaan asutuilla seu- tut edut antaa keskikouluasteen kaiki'He op- 53155: duiUa muodostua. suoranaiseksi esteeksi var- pilaille. Lukion ·oppilaiden matka- ja ruo- 53156: sinkin vähävaraisista kodeista olevien lasten kailukustannukset sen sijaan jäisivät edelleen 53157: oppikoulun käynnille. Toisaalta tämän asian vanhempien maksettav-aksi. 53158: toteuttaminen käytänössä on ~ähinnä järjes- Laskettaessa keskikoulun oppilaiden koulu- 53159: telykysymys, koska kuntien toimesta jo on matkojen ja oppilasaterian järjestämisestä 53160: valmiina kuljetusorganisaatio kansa- ja kan- aiheutuvia kustannuksia voidaan lähtökohta- 53161: salaiskoulun oppi'J,aiden kuljetusta varten. na pitää yhtenäiskoulun kustannustoimikun- 53162: Useimmissa tapauksissa voidaan myös paik- nan suorittamia l·askelmia ja kustannuslas- 53163: kakunnan oppikoulun oppilaiden matkat jär- kuja. Ottaen huomioon eri kuntamuotojen 53164: jestää yksinkertaisesti siten, että heidät kansakoulumenojen valtionavusta voimassa 53165: oikeutetaan kulkemaan samoissa kuljetusvä- olevat säännökset ja lukuvuoden 1964/65 op- 53166: lineissä, jotka kuljettavl8it kansa- j·a kansa- pilasmäärät saadaan seu:ooava laskelma: 53167: VUI,:J&. ....,. BIJ.'Qlg.l)lU'O fQI.. 1281 53168: 53169: oppi- lmljetus ruokailu yhteensä 53170: :S:JW.ta- las- opp. v~t.ltion- opp. valtio~- opp. vl!.ltion- 53171: muoto yht. yht. yht. 53172: ~ää.ri\ lto4ti mk a.pu kohti mk apu kohti Q.P\l 53173: mk mk mk mk mk mk 53174: mlt 53175: Kaupungit • 88 000 6.49 571120 53.44 4 702 720 1551900 59.93 5 273 840 1551900 53176: Uudet kau- 53177: pungit ja 53178: kauppalat 36 000 4.38 157 680 129~ 42.74 1538 640 131040 47.12 1696 320 144; 000 53179: Maalaiskun- 53180: nat . . • . 60 000 29.38 1762 800 1175 200 35.90 2154 000 1436 000 65.28 3 916 800 2 611200 53181: Yht. 184 000 2 491 600 1188 160 8495 360 3118 940 10 886 960 4 307100 53182: 53183: Koska. yhtenäiskoulun kustannustoimikun- laiden jakautuminen vanhojen kaupunkien 53184: nan laskelmat edustav:at vuoden 1962 kustan- ja ns. uusien kaupunkien kesken on tarkko- 53185: nustasoa, on edellä mainittuja loppusummia jen lukujen puuttuessa jauduttu arvioimaan, 53186: korotettava kertoimell.a 1.2, jolloin päädy- mutta tämän mahdollisen virhelähteen vaiku- 53187: tään siihen, että valtiolle aiheutuvat kustan- tus ei voine olla sanottavan suuri. 53188: nukset olisivat 5 168 520 markkaa. Tämän H- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 53189: säksi tulee se menoerä, joka aiheutuisi maan nioittaen, 53190: köyhimmille ja harvaan asutuilla kunnille 53191: annettavasta ylimääräisestä valtionavusta. Li- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 53192: säksi on vielä tehtävä se varaus, että oppi- van lakiehdotuksen: 53193: 53194: 53195: 53196: Laki 53197: keskikoulun oppilaiden koulu,w.a.tkojen ja. -ateriain kustannuksista, 53198: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 53199: 53200: 1 §. . Opettaj•a, jonka tehtäväksi se on annettu, 53201: Kunnalla on oikeus oppikoulun esityksestä on velvollinen valvomaan kouluruokailua sii- 53202: ottaa hoidettavakseen kouluun kuuluvan kes- hen itse osallistuen ja kunna:IJa on oikeus 53203: kikoulun oppilaiden maksuton kuljetus ja sa;ada tästä aiheutuviin kustannuksiin val- 53204: kouluateriat sen mukaan kuin tässä laissa tionapua samojen perusteiden mukaan kuin 53205: säädetään. Esityksen tekee valtion oppikou- kouluateriain kustannuksiin. 53206: lun puolesta koulun rehtori ja muun oppi- 53207: koulun puolesta koulun johtokunta. 53208: Oppilaiden ku:ljetuksen ja kouluateriain 4 §. 53209: järjestämisestä päättää kunnallisv.altuuston Valtio korva:a maala.iskunna.Ue kaksi kol- 53210: myöntämien määrärahojen :vajoissa kunnallis- mannesta niistä todeUisista menoista, jotka 53211: hallitus. johtuv•at tässä laissa tarkoitetusta kuljetuk- 53212: 2 §. sesta ja kouluateriasta. 53213: Kunnan järjestämä kuljetus annetaan op- Ka.uppalalle j·a tammikuun 1 päivänä vuon- 53214: piiliaalle, jonka koulumatka on viittä kilomet- na 1959 jälkeen perustetulle kaupungille 53215: riä pitempi tai hänen kuljettavakseen vaa- suoritetaan vuotuisena valtionapuna 1 mo- 53216: ~aiJ.ilinen. Sama olkoon ·laki oppilaasta., jolle mentissa tarkoitetuista menoista se suhteelli- 53217: koulumatka oppilaan terveydentilan tai muun nen osa, jolla kauppalan tai kaupungin kan- 53218: erityisen syyn vuoksi muodostuisi ilman sakoululle annetun valtionavun on sinä 53219: tässä laissa tarkoitettua kuljetusta liian vai- vuonna katsottava korvaavan vastaavia kan- 53220: keaksi tai rasittavaksi. sakoulun kustannuksia. 53221: Muun kuin 2 momentissa tarkoitettu kau- 53222: 3 §. punki saa vuotuista valtionapua 33 % tämän 53223: Jolmisena työpäivänä annetaan oppilaalle lain soveltamisesta johtuvista todellisista me- 53224: koulussa riittävä ateria. noistaan. 53225: 1232 vm,35. - Koulumatkakustannukset. 53226: 53227: 5 §. sesta aiheutuviin menoihin vastaavasti sama 53228: Milioin oppikouluun kuuluu lukio, voidaan osa, minkä kunta saa sellaisena apuna ka.nsa- 53229: sen oppilaalle kunnallisvaltuuston päätöksen koululrutoksensa vuotuisiin kustannuksiin. 53230: mukaan antaa samat edut kuin tämän lain 53231: mukaisesti keskikoulun oppilaalle. Etuja vas- 7 §. 53232: taava korvaus on koulun tai opilaan suoritet- Tail'kemmat säännökset tämän lain täytän- 53233: tava kunnalle, eikä niistä aiheutuvia menoja töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- 53234: oteta huomioon kunnan valtionapua määrät- tuksella. 53235: täessä. 8 §. 53236: 6 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 53237: Jos kunta saa kansakoululain (247/57) mikuuta 1967. Sen jälkeen kun laki on an- 53238: 80 § :n nojalla ylimääräistä valtionapua kan- nettu, voidaan 1 §: ssä tarkoitetut esitykset 53239: sakoululaitoksen aiheuttamien vuotuisten tehdä ja määrärahat myöntää sekä ryhtyä 53240: kustannusten alentamiseen, annetaan sille yli- muihin toimenpiteisiin, joita tarvitaan iLain 53241: määräistä valtionapua tämän lain soveltami- soveltamiseksi sen voimaantulosta lukien. 53242: 53243: 53244: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 53245: 53246: Erkki Baukipuro. Paavo Niinikoski. Mauno Pohjonen. 53247: Kerttu Saalasti. Wiljam Sarjala. Sulo Suorttanen. 53248: Katri Kaarlonen. Hannes Paaso. Eemil Partanen. 53249: Eino Lottanen. Pekka Vilmi. Matti Kekkonen. 53250: Reino Karpola. Eino Uusitalo. Eino Räsänen. 53251: Veikko Savela. Eino Sääskilahti. Mikko Kaarna.. 53252: Aaro Lintilä. Artturi Jämsen. Sylvi Balinen. 53253: Aulis Sileäkangas. Reino Kangas. Olavi Lahtela. 53254: 1233 53255: 53256: VUI,36. - Lak.al. N: o 207. 53257: 53258: 53259: 53260: 53261: Vaittinen ym.: Ehdotus laiksi oppi- ja ammattikoulujen ter- 53262: veyssisarista. 53263: 53264: 53265: E d u s kun n a He. 53266: 53267: Maamme yleisen terveyden- ja sairaan- ehkäisy, ensiapupalvelu ja mielenterveys- 53268: hoidon sekä yleisen sosiaaliturvajärjestel- työ). Kouluterveyssisaren tehtäviin kuuluu 53269: män kehittyessä ovat nimenomaan oppi- ja valmistella lääkärintarkastukset ja toimia 53270: ammattikoulujen oppilaat jääneet järjestel- koululääkärin apuna näissä tarkastuksissa 53271: mällisen terveydenhoitotyön kannalta tois- sekä välittää lääkärin antamat ohjeet, neu- 53272: arvoiseen asemaan. Lastenneuvolaissa aloi- vot ja määräykset opettajille, oppilaille ja 53273: tettu ja kansakouluissa jatkettu terveyden- koteihin, sekä suorittaa koululääkärin mää- 53274: hoitotyö on useimmiten katkennut näiden räämät toimenpiteet oppilaille. 53275: oppilaiden osalta. 2. Terveellisen kouluympäristön luomi- 53276: Kansakoulujen terveydenhoitopalvelun la- nen tarkoittaa oppilaiden koulupäivien jär- 53277: kisääteisen alun muodosti vuoden 1944 ase- jestämistä tasapainoisiksi, opettajien ja op- 53278: tus kunnallisista terveyssisarista. V. 1952 pilaiden sekä kodin ja koulun suhteiden 53279: säädettiin laki kansakoulujen lääkärintoi- edistämistä, koulun ja koulutien turvalli- 53280: mesta ja v. 1956 hammaslääkärintoimesta. suuden sekä kouluruokailun tarkkailua 53281: Oppi- ja ammattikoulujen terveydenhoito- sekä myös yleisen kouluhygienian valvon- 53282: työn kehittäminen on jäänyt alan keskus- taa (koulun kunnossapito, valaistus, ääni- 53283: virastojen tehtäväksi. Varsinaisen lainsää- eristys, lämmitys, tuuletus, käymälät, vesi- 53284: dännön muodostaman turvan ja riittävän ·ja viemärilaitteet sekä koulun asianmukai- 53285: työntekijämäärän puuttuessa terveydenhoi- set terveydenhoitotilat ja -välineet). 53286: totyö valtion oppikouluissa, yksityisoppi- 3. Terveyskasvatuksella ja -valistuksella 53287: kouluissa ja ammattikouluissa on ollut puut- tarkoitetaan sekä yksilö- että luokkakoh- 53288: teellista. taista opetusta ja neuvontaa. Viime vuo- 53289: Jotta oppi- ja ammattikoulujen tervey- sina on korostettu terveellisten tapojen ja 53290: denhoitopalvelu voisi kehittyä tehokkaaksi tottumusten juurruttamista koulunuorisoon, 53291: ja oppilaita mahdollisimman hyvin autta- koska ennakolta ehkäisevä terveydenhoito- 53292: vaksi, on kouluihin perustettava koululää- työ on halvinta ja koska tuo ikäkausi on 53293: kärien avuksi terveyssisaren koko- tai osa- tavoitteiden saavuttamiselle otollinen. 53294: päivävirkoja koulujen oppilasmäärän mu- Terveyskasvatuksen ja -valistuksen anta- 53295: kaisesti. miseen pystyviä ammattitaitoisia työnteki- 53296: Kouluterveyssisaren toimialaan kuuluu jöitä ei ole pystytty osoittamaan: lääkä- 53297: neljä päätehtäväryhmää: 1) yksilöön koh- reitä ei riitä tälläisiin tehtäviin ja esim. 53298: distuva terveydenhoitotyö, 2) terveellisen voimistelunopettajilla ei ole näihin tehtä- 53299: kouluympäristön luominen ja edistäminen, viin riittävää ammatillista pätevyyttä eikä 53300: 3) terveyskasvatuksen ja -valistuksen anta- myöskään aikaa. 53301: minen ja 4) terveyskortiston hoito. 4. Terveyskortiston hoitoon kuuluu oppi- 53302: 1. Yksilöön kohdistuvalla terveydenhoito- laskorttien ajantasalla pitäminen asiaan- 53303: työllä tarkoitetaan varsinaista koulutervey- kuuluvine merkintöineen sekä terveyskort- 53304: denhoitopalvelua (oppilaiden terveydenti- tien hankkiminen uusien oppilaiden enti- 53305: lan määrittäminen, erityistutkimusten suo- sistä kouluista kesän ja tarvittaessa luku- 53306: rittaminen, todettujen vikojen ja häiriöi- kansien aikana. Ammatinvalinnanohjauk- 53307: den saattaminen hoitoon, tartuntatautien sen lisääntyessä keskikoulu- ja lukioasteen 53308: 155 E 529/66 53309: 1234 Vm,sa. - Oppi- ja ammattikoulujen terveyssisa.ret. 53310: 53311: 53312: viimeisen luokan oppilaille merkitsee se sa- Lukuvuonna 19·64/65 maassamme oli 157 53313: malla myös lisätehtäviä koululääkärille ja ammattioppilaitosta, joiden yhteinen oppi- 53314: terveyssisarelle. lasmäärä oli 32 555. Yleisistä ammattikou- 53315: Koulujen terveydenhoitotyön tehokkuus luista on valtion keskusammattikouluja 8, 53316: ratkaisee, saavutetaanko asetetut tavoitteet kuntainliittojen ammattikouluja 46 ja yk- 53317: vai jääkö toiminta nimelliseksi ja pelkäs- sityisten kuntien omistamia 21. 53318: tään tilastomaininnaksi. Monissa yksityis- Ainakin sellaisiin oppi- ja ammattikou- 53319: oppikouluissa, joihin viime vuosina on pal- luihin, joiden oppilasmäärä on vähintään 53320: kattu terveyssisaria koululääkärin avuksi, 900, tulisi perustaa kokopäivätoiminen kou- 53321: on terveyssisarille varattu yleensä niin vä- luterveyssisaren virka ja oppilasmäärältään 53322: hän työtunteja, ettei niiden sallimassa pienempiin kouluihin osapäivätoimisia vir- 53323: ajassa työ aina vastaa tarkoitustaan. Val- koja työmäärän mukaisesti. Lukuvuoden 53324: tion oppikoulut eivät ole pystyneet tähän- 1964/65 tietojen mukaisesti tämä merkit- 53325: kään, koska myönnetyt määrärahat eivät sisi n. 40-50 kokopäiväviran ja n. 150- 53326: ole riittäneet terveyssisaren palkkaamiseen. 200 erisuuruisen osapäiväviran perusta- 53327: Lukuvuonna 1965-66 maassamme oli 145 mista oppikoulujen osalta. Yksityisoppi- 53328: valtion oppikoulua, 350 yksityisoppikoulua koulujen palveluksessa on nykyään n. 100 53329: ja 99 kunnallista keskikoulua. Edellisenä terveyssisarta. 53330: lukuvuonna yliopistoon ja korkeakouluihin Edellä olevan perusteella ehdotamme, 53331: johtavista 384 oppikoulusta oli 15 yli 1 000 53332: oppilaan koulua, 24 oli sellaisia, joissa oppi~ että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 53333: lasmäärä oli 900-999 välillä ja 38 kou- van lakiehdotuksen: 53334: lussa oppilasmäärä oli 800-899 välillä. 53335: 53336: 53337: Laki 53338: oppi. ja ammattikoulujen terveyssisarista. 53339: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 53340: 1 §. veellisen kouluympäristön luominen ja edis- 53341: Jokaisessa oppi- ja ammattikoulussa, täminen, 3) terveyskasvatuksen ja -valis- 53342: jonka oppilasmäärä on vähintään 900, tu- tuksen antaminen. Kouluterveyssisaren teh- 53343: lee olla päätoiminen terveyssisar. Oppilas- tävät määritellään tarkemmin ohjesään- 53344: määrältään pienemmissä kouluissa tulee olla nöissä. 53345: osapäivätoiminen terveyssisar; pienehköillä 4 §. 53346: kouluilla voi olla yhteinen terveyssisar, Oppikouluterveyssisaren ohjesäämi.ön hy- 53347: jolloin hänen virkansa voi työmäärän pe- väksyy kouluhallitus ja vahvistaa lääkintö- 53348: rusteella tulla kokopäivätoimiseksi. hallitus, ammattikouluterveyssisaren ohje- 53349: säännön hyväksyy ammattikasvatushallitus 53350: 2 §. ja vahvistaa lääkintöhallitus. 53351: Oppi- ja ammattikouluissa toimivalla ter- 53352: veyssisarelia tulee olla lääkintöhallituksen 5 §. 53353: hyväksymä terveyssisaren pätevyys. Tarkempia määräyksiä tämän lain täy- 53354: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan 53355: 3 §. asetuksella. 53356: Kouluterveyssisaren tehtävä oppi- ja am- 6 §. 53357: mattikoulussa on kolmijakoinen: 1) yksi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä 53358: löön kohdistuva terveydenhoitotyö, 2) ter- kuuta 196 . 53359: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 53360: 53361: Aili Vaittinen. P. R. Haarla. 53362: 1235 53363: 53364: vm,s7.- Lak.al. N: o 208. 53365: 53366: 53367: 53368: 53369: Linkola: Ehdotus laiksi kesäyliopistoista ja ni~"lle myönnettä- 53370: västä valtionavustuksesta. 53371: 53372: 53373: E d u s kunnalle. 53374: 53375: Kesäyliopistotoiminta on maassamme alka- mahdollisuuksia ja antaneet heille tilaisuuden 53376: nut yli puolivuosisataa sitten, sillä v. 1912 opiskella useinkin vähin kustannuksin Irotoa 53377: aloitti toimintansa Jyväskylän seminaarin yh- käsin. 53378: teyteen perustettu kyseisen laatuinen kesä- Kesäyliopistojen ja niiden opiskelijamää- 53379: kurssitoiminta. V: een 1955 oli toiminnassa rän jatkuva kasvu ovat kiinnittäneet valtio- 53380: vain kaksi kesäyliopistoa nimittäin Jyväsky- vallan huomioon kesäyLiopistotoiminnan jär- 53381: län ja Turun kesäyliopistot. Viimeksi kulu- jestämiseen tarkoituksenmukaisella kannalle 53382: neen vuosikymmenen aikana on kesäyliopisto- eduskunnan lausuttua asiasta toivomuksen 53383: toiminta voimakkaasti laajentunut. Tämä on vastauksessaan v: n 1961 tulo- ja menoarvio- 53384: ollut luonnoUinen seuraus ylioppilaitten mää- esitykseen 10 Pl. VII: 5 kohdalla valt~oneu 53385: rän nopeasta kasvamisesta ja opiskelumahdol- vosto asetti asiaa valmistelemaan kesäyliopis- 53386: lisuuksien vaikeutumisesta yliopistoissa sekä tokomitean. Komitea on ehdottanut kesäyli- 53387: korkeakouluissa niiden tilanahtauden, opet- opistojen toiminnan ja niille myönnettävän 53388: tajavoimi,en puutteen ja numerus clausuksen valtion avustuksen järjestämistä lakisäätei- 53389: käytäntöönottamisen takia. sello kannalle. 53390: Kesäyliopistot ovat tarjonneet tilaisuuden Kesäyliopiston perustaminen on edellytetty 53391: valmistavien oppikurssien pro exercitio-kokei- valtioneuvoston antamasta luvasta riippu- 53392: den ja pääasiallisesti alempien yliopistollisten vaksi. Lupa olisi tarpeen erityisesti siitä 53393: arvosanojen sekä osatenttien suorittamiseen. syystä, että sitä myönnettäessä voitaisiin ylei- 53394: Kesäyliopistojen tutkintojen suorittaminen sen kulttuuripolitiikan kannalta harkita ke- 53395: on tapahtunut yliopistojen valvonnassa ja säyld.opistojen lukumäärää, perustamista ja 53396: niiden opettajavoimat ovat jatkuvasti päte- sijoittamista. 53397: vöityneet huomattavan määrän yliopiston Kesäyliopistot olisivat opetusministeriön 53398: professoreista, dosenteista ja muista opetta- valvonnan alaisia ja niiden ohjelman vahvis- 53399: jista toimiessa kesäyliopistojen opettajina. taisi opetusministeriö. 53400: Ylioppilaiden osuus kesäyliopistojen oppilas- V aitio on tähän saakka aivan pienin mää- 53401: kunnassa on jatkuvasti kasvanut, mutta myös rärahoin avustanut kesäyliopistotoi:mintaa. 53402: huomattava määrä oppikoulu- ja kansakou- V: n 1965 tulo- ja menoarvioon eduskunta otti 53403: lunopettajia on suorittanut nHssä jatko- 257 000 mk kesäyliopistojen toiminnan avus- 53404: opintoja. Niiden asema kansainsivistystyössä tamiseksi. Huomattava osa kustannuksista 53405: ja nykyaikaisessa aikuiskasvatuksessa on li- jäisi täten edelleen kuntien osalle sekä opiske- 53406: säksi ollut varsin merkittävä. lijain lukukausimaksui:lla ja kurssi- ja tentti- 53407: Kesällä 1964 oli toiminnassa 10 kesäyli- maksuilla koottaviksi. Koska opiskelijat huo- 53408: opistoa, nimittäin Turun, Tampereen, Oulun, mattavalta osalta ovat vähävaraisista kansa- 53409: Kuopion, Lappeenrannan, Etelä-Pohjanmaan, laispiireistä, ei heidän maksujensa jatkuva 53410: Vaasan, Lahden, Savonlinnan ja Rovaniemen korottaminen ole suotava. Tämän vuoksi olisi 53411: kesäyliopistot sekä lisäksi Jyväskylän kasva- kesäyliopistojen valtionapu määrättävä 53412: tusopillisen korkeakoulun kesälukukausi. 70% :ksi yliopistomaisen opetuksen osalta 53413: Opiskelijoita niissä oli yli 14 000 ja niissä sekä ma.tkakorvauksista ja päivärahoista, 53414: suoritettiin useita tuhansia yliopistollisia jotka pätevätie opettajistolle suoritetaan. 53415: tutkintoja. Kesäyliopistot ovat täten huomat- Komitea ehdottaa valtion avustusta myön- 53416: tavasti helpottaneet ylioppilaiden opiskelu- nettäväksi vasta, ~kun kesäyliopisto on toimi- 53417: 1236 VIII,37. - :S:esäyliopistot. 53418: 53419: 53420: nut kaksi vuotta. Tämän määräajan kuluessa Edellä sanotun perusteella ehdotan, 53421: kesäyliopistolla olisi mahdollisuus osoittaa 53422: täyttävänsä valtionavustuksen myöntämiseen että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 53423: tarvittavat edellytykset. van lakiehdotukse-n: 53424: 53425: 53426: 53427: Laki 53428: kesäyliopistoista ja. niille myönettävästä valtionavustuksesta.. 53429: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 53430: 53431: 1 §. 3) työkausi kestää vähintään 6 viikkoa ja 53432: Kesäyliopistossa annetaan opiskelijain poh- se opetus, joka on tarkoitettu yliopistotasoi- 53433: jakoulutuksesta riippumatta yliopistotasolla seksi, on järjestetty niin, että se opetustason 53434: olevaa opetusta. Tämän lisäksi voidaan siinä ja opettajien pätevyyden puolesta vastaa 53435: antaa yleissivistävää ja eri alojen erikoisope- Helsingin yliopistossa annettavaa opetusta; 53436: tusta. sekä että 53437: KesäyliQ'Pistossa voidaan panna toimeen 4) valtionavustuksena saadut varat käyte- 53438: kuulusteluja. tään niihin tarkoituksiin, joihin ne on myön- 53439: Kesäyliopiston ylläpitäjänä voi olla yksi- netty, ja käyttämättä jäänyt avustus palau- 53440: tyinen yliopisto, muu yksityinen korkeakoulu, tetaan valtiolle. 53441: kunta, yhdistys tai säätiö. 53442: Kesäyliopisto saa valtionavustusta sen mu- 5 §. 53443: kaan kuin tässä laissa säädetään. Kesäyliopiston hallinnosta ja taloudenhoi- 53444: dosta säädetään asetuksella. 53445: 2 §. 53446: Kesäyliopiston perustamiseen on saatava 6 §. 53447: valtioneuvoston lupa. Mikäli kesäyliopisto ei täytä vaimonavus- 53448: Kesäyliopistot ovat opetusministeriön val- tuksen saamisen ehtoja, tai jos sen toimin- 53449: vonnan alaisia. nassa ilmenee ,epäkohtia, joita ei huomau- 53450: 3 §. tuksista huolimatta korjata, on valtioneuvos- 53451: Kesäyliopisto voi toimittuaan kahden VUQ- tolla valta päättää valtionavustus joko kQ- 53452: den ajan ja mikäli se täyttää tässä laissa konaan tai osittruin lakkautettavaksi tai pe- 53453: säädetyt ehdot, saada valtionavustusta 70% ruuttaa toimilupa. 53454: todellisista ja hyväksyttävistä, asetuksella 7 §. 53455: tarkemmin määrättävistä palkkausmenoista, Valtion yliopiston ja korkeakoulun järjes- 53456: niihin luettuina lakisääteiset menot, samoin tämässä kesäyliopistQ-Opetuksessa on soveltu- 53457: kuin matkakustannusten korvauksesta ja päi- vin kohdin noudatettava tämän lain sään- 53458: värahasta. nöksiä. 53459: 4 §. 8 §. 53460: Valtionavustuksen saamiseksi vaaditaan, Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta- 53461: että misesta annetaan asetuksella. 53462: 1) kesäyliopistoa ei ylläpidetä taloudelli- 53463: sen voiton tavoittamiseksi; 9 §. 53464: 2) kesäyliopistossa noudatetaan opetusmi- Tämä laki tulee voimaan kuun 53465: nisteriön hyväksymää ohj-elmaa; päivänä 196 . 53466: 53467: 53468: HelSingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 53469: 53470: .Anna-Liisa. Linkola.. 53471: 1237 53472: vm,ss.-Lak.al. N:o· 209. 53473: 53474: 53475: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä anne- 53476: tun lain muuttamisesta. 53477: 53478: E d u s kun n a 11 e. 53479: Voimassa oleva korkeakoulustipendilaki on määrä kasvanut näiden vuosien aikana lähes 53480: vuosien mittaan auttanut varsin suuresti 200% 14 500:sta 43 OOO:een. Tosin edus- 53481: opiskelijoita. Stipendien saajat ovat käytet- kunta hyväksyi 4 päivänä joulukuuta 1962 53482: tävissä olevien tietojen mukaan poikkeuksetta mm. meidän kansandemokraattien aloitteen 53483: täyttäneet stipendilainsäädännön vaatimukset perusteella muutoksen korkeakoulustipendi- 53484: eikä apurahojen väärinkäyttämistä liene sat- lakiin. Se olisi lisännyt stipendien määrän 53485: tunut. oikeaan suhteeseen. Hallitus ei kuitenkaan 53486: Kielteisenä puolena on kuitenkin pakko to- vahvistanut lain muutosta. Tä.män vuoksi eh- 53487: deta, ettei apurahojen lukumäärää ole lisätty dotamme, että lain 3, 4 ja 6 §: ään tehdään 53488: lainkaan lain hyväksymisestä lähtien, vuo- apurahojen lukumäärää ja suuruutta koske- 53489: desta 1953. Kun kuitenkin jo nykyistä sti- vat muutokset. 53490: pendijärjestelmää luotaessa apurahat todet- Edellä olevan perusteella esitämmekin, 53491: tiin riittämättömiksi lukumääräitään, niin ei 53492: ole ihme, että epäkohta nyt 13 vuoden jäl- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 53493: keen on huutava, sillä onhan opiskelijain van lakiehdotuksen: 53494: 53495: Laki 53496: korkeakoulustipendeistä annetun lain muuttamisesta. 53497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä kesä- 53498: kuuta 1953 annetun lain (252/53) 3 §, 4 § :n 1 momentti sekä 6 §, sellaisina kuin ne 53499: ovat 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (527/60), näin kuuluviksi: 53500: 3 §. seitsemänsadanviidenkymmenen markan suu- 53501: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppilai- ruista puolistipendiä sekä viisituhatta kol- 53502: den ensimmäisen vuoden korkeakouluopintoja mensadan markan suuruista opiskeluväline- 53503: varten, joilla katsotaan olevan hyvät edelly- stipendiä. 53504: tykset tieteelliseen työskentelyyn tai erikoi- 53505: set taipumukset menestykselliseen toimintaan 53506: yhteiskunnan ja valtion palveluksessa asete- 53507: taan tuhat tuhannenkahdensadan markan 6 §. 53508: suuruista stipendiä. Kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suo- 53509: rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakoulussa 53510: 4 §. harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä lisen- 53511: Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea- siaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa varten, 53512: koulussa opiskeleville jaettavaksi asetetaan jaettavaksi asetetaan vuosittain neljäsataa 53513: vuosittain viisituhatta tuhannenkahdensadan kahdentuhannen markan suuruista tutkimus- 53514: markan suuruista kokostipendiä, viisituhatta stipendiä. 53515: 53516: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 53517: 53518: Kuuno Honkonen. Kelpo Gröndahl. 53519: Pekka Silander. Aimo Laiho. 53520: Aulis Juvela. 53521: 1238 53522: 53523: VIII,39. - Lak.al. N :o 210. 53524: 53525: 53526: Kalavainen ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä an- 53527: netun lain muuttamisesta. 53528: 53529: E d u s k u n n a 11 e. 53530: 53531: Nykyisin voimassa oleva laki korkeakoulu- esillä olevan lain sisältöä tarkistettaisiin, jotta 53532: stipendeistä on v:lta 1953. Lain mukaan jae- se nykyisellään paremmin vastaisi tarkoitus- 53533: taan maamme yliopistoissa ja korkeakou- taan. 53534: luissa opiskeleville vähävaraisille ja lahjak- Eduskunta hyväksyi 4 pMvänä joUlukuuta 53535: kaille sekä nuorille tieteen harjoittajille val- 1962 edustajien aloitteen pohjalta muutoksen 53536: tion varoista vuosittain erilaisia stipendejä. korkea:koulustipendilakiin.- Lainmuutosta ei 53537: Opiskelijoiden määrä näinä vuosina on hallitus esittänyt vahvistettavaksi. Tämän 53538: erittäin voimakkaassa kasvussa. Suuret ikä- vuoksi ehdotamme, että lain 3, 4 ja 6 § : ään 53539: luokat ovat nyt pyrkimässä yliopistoihin ja tehdään stipendien lukumäärää koskevat 53540: korkeakouluihin. Opiskelijoiden monet vai- muutokset. 53541: keudet tunnetaan. Varsinkin taloudelliset sei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 53542: kat näyttelevät merkittävää osaa. H~nta- ja 53543: kustannustason nousu sekä opiskelijoiden lu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 53544: kumäärän kasvu jo mm. edellyttäisivät, että van la-kiehdotuksen: 53545: 53546: Laki 53547: korkeakoulustipendeistä annetun lain muuttamisesta. 53548: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä kesä- 53549: kuuta 1953 annetun lain (252/53) 3 §, 4 §:n 1 momentti sekä 6 §, sellaisena kuin ne 53550: ovat 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (527/60), näin kuuluviksi: 53551: 3 §. 53552: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppi- pendiä, kaksituhatta viidensadanseitsemän- 53553: laiden ensimmäisen vuoden korkeakouluopin- kymmenen marikan suuruista puolistipendiä 53554: toja varten, joilla katsotaan olevan hyvät sekä kaksituhatta sadanseitsemänkymmenen 53555: edellytykset tieteelliseen työskentelyyn tai markan suuruista opiskeluvälinestipendiä. 53556: erikoiset taipumukset menestykselliseen toi- 53557: mintaan yhteiskunnan ja valtion palveluk- 53558: sessa, asetetaan viisisataa kahdeksansadan- 6 §. 53559: yhdeksänkymmenen markan suuruista sti- Kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suo- 53560: p,endiä. rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakou- 53561: 4 §. lussa harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä 53562: Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea- lisensiaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa var- 53563: koulussa opiskeleville jaettavaksi asetetaan ten, jaettavaksi asetetaan vuosittain kaksisa- 53564: vuosittain kaksituhatta kahdeksansadanyh- taa tuhannenkahdensadanseitsemänkymmenen 53565: deksänkymmenen markan suuruista kokoati- II1alrkan suuruista tutkimusstipendiä. 53566: 53567: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 53568: 53569: D[eeri Jtala~en. Edit Terästö. 53570: Pauli Burman. Antti A. Halme. 53571: Sulo Hostila. Reino Breilin. 53572: Margit Eskman. Sakari Jtnuuitila. 53573: 1239 53574: 53575: VIII,40. - Lag mot. N :o 211. vm,4o.- Lak.ai. N: o 211. 53576: 53577: 53578: 53579: 53580: Tallgren m. fl.: Förslag till lag angående Tallgren ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulu- 53581: ändt·ing av lagen om högskolestipendier. stipendeistä annetun lain muuttamisesta. 53582: 53583: 53584: Till Riksdagen. E d u s kun n a H e. 53585: 53586: Statens nugällande system för högskolesti- Voimassaoleva valtion korkeakoulustipen- 53587: pendier baserar sig på en år 1953 given lag. dijärjestelmä perustuu 1953 annettuun la- 53588: Högskolestipendiernas antal har varit oför- kiin. Korkeakoulustipendien lukumäärät ovat 53589: ändrat ända sedan 1953, samtidigt med att vuodesta 1953 lähtien pysyneet muuttumat- 53590: antalet högskolestuderande har tredubblats. tomina, kun taas korkeakouluopiskelijoiden 53591: Stipendiernas storlek justerades år 1960. määrä on sanotusta vuodesta lukien kolmin- 53592: Man kan konstatera att vårt land på ett kertaistunut. Markkamäärien tarkistus on 53593: flagrant sätt blivit efter i den utveckling suoritettu vuonna 1960. Voidaankin todeta, 53594: som kännetecknar övriga länders system för että maamme korkeakouluopiskelijat ovat 53595: bekostande av högskolestudier efter andra jääneet ratkaisevasti jälkeen siitä kehityk- 53596: världskriget. I ett flertal europeiska Iänder sestä, mikä on ollut luonteenomaista useim- 53597: torde 40-90 % av studenterna bedriva pien muiden maiden ylioppilaiden korkea- 53598: studier med stöd av statsstipendier. I Fin- kouluopintojen rahoitusjärjestelyille toisen 53599: land är stipendiernas andel i studiefinansie- maailmansodan jälkeisenä aikana. Useissa 53600: ringen i medeltal 3 % och icke en enda stu- Euroopan maissa saattaa 40-90 % ylioppi- 53601: dent i landet kan finansiera sina studier laista harjoittaa opintojaan valtion stipen- 53602: enbart med högskolestipendier. dien turvin. Suomessa stipendien osuus opis- 53603: kelun rahoituskeinona on keskimäärin 3 % 53604: kokonaisrahoituksesta eikä ainoakaan yliop- 53605: pilas maassamme voi rahoittaa opiskeluaan 53606: pelkästään korkeakoulustipendien turvin. 53607: Såsom en brist i det nuvarande stipendie- Nykyisen stipendijärjestelmän epäkohtana 53608: systemet kan dessutom påtalas att det icke on lisäksi todettava, ettei se ulotu kaikkien 53609: täcker studier vid samtliga högskolor. Utom korkeakoulujen opiskelijoihin. Lain suomien 53610: lagens förmåner står studera:ridena vid lä- etujen ulkopuolelle jäävät opettajakorkea- 53611: rarhögskolorna, vilka dock jämställas med koulujen opiskelijat, jotka kuitenkin esim. 53612: andra högskolestuderanden t.ex. i lagen om opintolainojen valtiontakauksesta annetussa 53613: statsgarantier för studielån. laissa on rinnastettu muiden korkeakoulujen 53614: opiskelijoihin. 53615: E:riligt nugällande lag utdelas åt begåvade Nykyisen lain mukaan jaetaan lahjakkaille 53616: och medellösa studenter och unga vetenskaps- ja vähävaraisille opiskelijoille ja nuorille tie- 53617: idkare årligen av statens medel följande teen harjoittajille valtion varoista vuosittain: 53618: stipendier: 53619: - 100 st. 890 mks stipendier för första - 100 kpl 890 markan suuruista stipendiä 53620: årets studerande; ensimmäisen vuoden opiskelua varten; 53621: - 1 000 st. 890 mks s.k. helstipendier; - 1 000 kpl 890 markan suuruista n.s. ko- 53622: kostipendiä; 53623: - 1000 st. 570 mks s.k. halvstipendier; - 1 000 kpl 570 markan suuruista puolisti- 53624: pendiä; 53625: - 1 000 st. 170 mks stipendier för studiema- - 1 000 kpl 170 markan suuruista opiskelu- 53626: teriel; välinestipendiä; 53627: 1240 VIII,40. ~ Korkeakoulustipendit. 53628: 53629: 53630: _, 100 st. 1270 mks forskningsstipendier åt - 100 kpl 1270 markan suuruista tutkimus- 53631: studeranden med kandidat- eller motsva- stipendiä kandidaatin t:ai vastaavan tut- 53632: rande examen, vilka vid högskola utföra kimuksen suorittaneille opiskelijoille, 53633: vetenskapligt forskningsarbete för licen- jotka korkeakoulussa harjoittavat tieteel- 53634: tiatexamen eller doktorsgrad; listä tutkimustyötä lisensiaatin tutkintoa 53635: tai tohtorin arvoa varten; 53636: - 220 mks tilläggsstipendier för studier på - 220 markan suuruisia vieraspaikkakunta- 53637: främmande ort försåvitt medel härför laisen lisiä, mikäli tulo- ja menoarviossa 53638: beviljats i statsbudgeten. on tarkoitukseen myönnetty varoja. 53639: 53640: Enligt undertecknades åsikt borde stipen- Mielestämme olisi ryhdyttävä pikaisiin 53641: diesystemet i brådskande ordning justeras toimenpiteisiin voimassaolevan stipendijär- 53642: så att det åtminstone motsvarar de minimi- jestelmän saattamiseksi ainakin niiden vä- 53643: krav, som i detta hänseende kan ställas på. himmäisvaatimuksien mukaiseksi, jotka val- 53644: statsmakten. Vid sidan om högskolestuden- tiolle voidaan tässä suhteessa asettaa. Kor- 53645: ternas ökade antal bör härvid även beaktas keakouluopiskelijoiden lukumääräisen kasvun 53646: studenternas förändrade sociala bakgrund; ohella on tällöin kiinnitettävä huomiota myös 53647: man kan icke nå ett tillfredsställande resul- tapahtuneeseen opiskelijoiden sosiaalisen 53648: tat enbart genom enkel multiplicering. Den taustan muuntumiseen; tyydyttävään tulok- 53649: anhängiggjorda frågan om totalreform av seen ei voida päästä yksinkertaisen kerta- 53650: studiestödsystemet blir måhända förverk- laskun avulla. Vireilläoleva opintotukijärjes- 53651: ligat först efter ett antal år och därför borde telmän kokonaisuudistus saattaa toteutua 53652: det gällande systemet fortgående förbättras vasta vuosien kuluttua ja siksi onkin kiinni- 53653: och utvecklas. tettävä jatkuvaa huomiota olemassaolevan 53654: järjestelmän kehittämiseen ja laajentamiseen. 53655: Med hänvisning till det ovansagda föreslår Edellä ,olevan perusteella ehdotamme, 53656: vi, 53657: att Riksdagen måtte antaga följande että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 53658: lagförslag: van lakiehdotuksen: 53659: 53660: 53661: Lag Laki 53662: angående ändring av lagen om högskolesti- korkeakoulustipendeistä annetun lain muut- 53663: pendier. tamisesta. 53664: I enlighet med Riksdagens besl ut ändras Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu- 53665: i lagen den 5 juni 1953 om högskolestipen- tetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä ke- 53666: dier (252/53) 1 § 2 mom., sådant det lyder säkuuta 1953 annetun lain (252/53) 1 §: n 53667: i lagen den 13 november 1959 (404/59), och 2 momentti, sellaisena kuin se on 13. 11. 1959 53668: 3-6 §§, sådana de lyda i lagen den 30 de- annetuissa laissa (404/59), ja saman lain 3- 53669: cember 1960 (527/60), som följer: 6 § sellaisina kuin ne ovat 30. 12. 1960 anne- 53670: tussa laissa (527/30), näin kuuluviksi: 53671: 53672: 1 §. 1 §. 53673: 53674: Ovan avsedda läroanstalter, för vilka i Mainittuina oppilaitoksina, joista tässä 53675: denna lag användes benämningen högskola, laissa käytetään nimitystä korkeakoulu, tu- 53676: äro Helsingfors universitet, Oulun yliopisto, levat kysymykseen Helsingin yliopisto, Ou- 53677: Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo lun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun 53678: Akademi, Tekniska högskolan, Tammerfors yliopisto, Åbo Akademi, Teknillinen korkea- 53679: tekniska högskola, Villmanstrands tekniska koulu, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 53680: högskola, Joensuu högskola, Kuopio högskola, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, 53681: Kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögsko- Joensuun korkeakoulu, Kuopion korkeakoulu, 53682: VIII,40. - Tallgren ym. 1241 53683: 53684: lan, Handelshögskolan vid Åbo Akademi, Tu- Kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögsko· 53685: run kauppakorkeakoulu, Veterinärmedicinska lan, Handelshögskolan vid Åbo Akademi, 53686: högskolan, Jyväskylän kasvatusopillinen kor- Turun kauppakorkeakoulu, Eläinlääketie- 53687: keakoulu, Helsingin vt: opettajakorkeakoulu teellinen korkeakoulu, Jyväskylän kasvatus- 53688: och Turun vt: opettajakorkeakoulu. opillinen korkeakoulu, Helsingin vt: opet- 53689: tajakorkeakoulu ja Turun vt: opettajakor- 53690: keakoulu. 53691: 53692: 53693: 3 §. 3 §. 53694: För sådana särskilt begåvade studenters Sellaisten lahjakkaiden ylioppilaiden en- 53695: högskolestudier under 'det första studieåret, simmäisen vuoden korkeakouluopintoja var- 53696: vilka anses äga goda förutsättningar för ten, joilla katsotaan olevan hyvät edellytyk- 53697: vetenskapligt arbete eller särskilda anlag set tieteelliseen työskentelyyn tai erikoiset 53698: för framgångsrik verksamhet i samhällets taipumukset menestykselliseen toimintaan 53699: och statens tjänst, anslås femhundra sti- yhteiskunnan ja valtion palveluksessa, asete- 53700: pendier på ettusentvåhundra mark. taan viisisataa tuhannenkahdensadan mar- 53701: kan suuruista stipendiä. 53702: 53703: 4 §. 4 §. 53704: För studerande, som idka studier vid Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea- 53705: högskola, anslås för utdelning från och med koulussa opiskeleville jaettavaksi asetetaan 53706: det andra studieåret årligen femtusen hel- vuosittain viisituhatta tuhannen kahdensa- 53707: stipendier på ettusentvåhundra mark, femtu- dan markan suuruista kokostipendiä ja viisi- 53708: sen halvstipendier på åttahundrafemtio tuhatta kahdeksansadanviidenkymmenen 53709: mark, och femtusen stipendier på tvåhundra- markan suuruista puolistipendiä. 53710: trettio mark för studiemateriel. 53711: Helstipendierna tilldelas främst dem, som Kokostipendejä annetaan etupäässä niille, 53712: vid bedrivande av regelbundna studier icke jotka eivät suorita säännöllistä opiskeluaan 53713: kunna bo hemma. vanhempiensa luona asuen. 53714: 53715: 5 §. 5 § 53716: Åt studerande som tilldelats hel- eller halv- Koko- tai puolistipendin saaneelle opiske- 53717: stipendium, må på grund av f!)retedd utred- lijalle voidaan esitetyn selvityksen perus- 53718: ning beviljas tillägg för vistelse på främman- teella myöntää vieraspaikkakuntalaisen lisä, 53719: de ort, vilket utgör trehundra mark. joka on suuruudeltaan kolmesataa markkaa. 53720: 53721: 6 §. 6 §. 53722: För utdelning åt studerande med kandi- Kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suo- 53723: dat- eller motsvarande examen, vilka vid rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakou- 53724: högskola utföra vetenskapligt forskningsar- luissa harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä 53725: bete för licentiatexamen eller doktorsgrad, lisensiaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa var- 53726: anslås årligen tvåhundra forskningsstipen- ten, jaettavaksi asetetaan vuosittain kaksi- 53727: dier på tretusen mark. sataa kolmentuhannen markan suuruista 53728: tutkimusstipendiä. 53729: 53730: Helsingfors den 28 april 1966. Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 53731: 53732: Carl Olof Tallgren. Pentti Sillantaus. Matti Kekkonen. 53733: Magnus KuU. T. Leivo-Larsson. Pauli Burman. 53734: Anna-Liisa Tiekso. Tuure Salo. Georg Backlund. 53735: 53736: 53737: 156 E 529/66 53738: 1242 53739: 53740: vm,4t. - Lak.al. N: o 212. 53741: 53742: 53743: 53744: 53745: Burman ym. : Ehdotus laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja 53746: niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto- 53747: lainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta. 53748: 53749: 53750: E d u s kun n a H e. 53751: 53752: Korkeakouluissa opiskelevien ja niissä lop- Ei voida ajatella, että valtion opintotakaus- 53753: pututkinnon suorittaneiden henkilöiden opin- lautakunnan toimesta alennettaisiin keski- 53754: tolainojen valtiontakauksesta tammikuun 16 määräistä takaussummaa, joka opintokustan- 53755: päivänä 1959 hyväksytyn ja heinäkuun 1 päi- nustutkimusten mukaan riittää vain 5--6 53756: vänä 1959 voimaan astuneen lain soveltami- kuukauden opiskelumenoihin. Korkeakouluis- 53757: sesta saadut kokemukset ovat osoittaneet lain sa opiskelevien opiskelukustannukset ovat 53758: 1 § :ssä säädetyn, sellaisena kuin se on heinä- siinä määrin kasvaneet, että varattomista ko- 53759: kuun 24 päivänä 1964 annetussa laissa (425/ deista lähtöisin olevien nuorten mahdollisuu- 53760: 64), voimassa olevien takauksien enimmäis- det jatkaa opintotietä korkeakouluasteella 53761: määrän 20 m:ilj. mk riittämättömäksi. Vuo- ovat heikentyneet ratkaisevasti. Kun opinto- 53762: den 1965 loppuun mennessä on myönnetty lainojen takausjärjestelmä on osoittautunut 53763: kaiken kaikkiaan jo 9 965. takausta ja ne varsin tehokkaaksi opintojen rahoituksen 53764: edustavat 17 670 285 mk: n takausmäärää. kannalta, sen kaikinpuolinen tehostaminen 53765: V: n 1965 :lopussa oli voimassa takauksia on tarpeen vaatimaa. 53766: 15 298 178 mlk, ts. enimmäismäärä oli lähes Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme 53767: kokonaan käytetty. Kun takausten kysyntä kunnioittaen, 53768: jatkuvasti kasvaa, tulee takauksen saanti vai- 53769: keutumaan. että Eduskunta hyväksyisi sueraa- 53770: van lakiehdotuksen: 53771: 53772: Laki 53773: korkeakouluissa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden. henkilöiden 53774: opintolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta. 53775: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakouluissa opiskelevien ja niissä 53776: loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta 16 päivänä 53777: joulukuuta 1959 annetun lain (13/59) 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on heinä- 53778: kuun 24 päivänä 1964 annetuissa laissa (425/64), näin kuuluvaksi: 53779: 53780: 1 §. 53781: 53782: Valtiontakauksia saa samanruikaisesti olla 53783: voimassa enintään 30 000 000 markkaa. 53784: 53785: 53786: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 53787: 53788: Pauli Burman. Esko Niskanen. Urho E. Knuuti. 53789: Valde Nevalainen. Reino Breilin. A-V. Perheentupa. 53790: Antti A. Halme. Sylvi Siltanen. Arvo Salo. 53791: 1243 53792: 53793: VIII,42. - Lak.al. N: o 213. 53794: 53795: 53796: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja 53797: niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto- 53798: lainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta. 53799: 53800: E d u s kun n a H e. 53801: Kork~oului8sa opiskelevien ja niissä lop- myönnetty 9 965 valtiontakausta yhteiseltä 53802: pututkinnon suorittaneiden henkilöiden opin- määrältään 17 670 285 markkaa. Valtionta- 53803: tolaånojen valtiontakauksesta 16 päivänä tam- kauksen saaneet opiskelijat ovat hyvin hoi- 53804: mikuuta 1959 annetun lain eli ns. opinto- taneet laJina-asiansa. Valtio on joutunut ta- 53805: takauslain (13/59) mukaan on opiskelumah- kauksen perusteella tähän mennessä suoritta- 53806: dollisuuksien parantamiseksi voitu myöntää maan vain 16 550 markkaa. Voidaan siis to- 53807: valtion takauksia akateemista loppututkintoa deta, että takausjärjestelmästä on saatu 53808: varten korkeakouluissa opintojaan harjoitta- myönteisiä kokemuksia. Valtiontakaukset on 53809: vien lahjakkaåden, ahkerien ja vähävaraisten yleensä myönnetty olemaan voimassa arvioi- 53810: opiskelijain opintolainoille ja myös akateemi- dun opiskeluajan ja sen jälkeen vielä noin 53811: sen loppututkinnon suorittaneiden henkilöi- kaksi vuotta. Niitä oli vuoden 1965 päät- 53812: den mainittujen edellytysten vallitessa saa- tyessä voimassa 15 298 178,07 markkaa. Jotta 53813: mien opintalainojen yhddstämiseksi annatta- v:altiontakauksien myöntämisessä ei tulisi ta- 53814: ville lainoille. Opintotakauslain 1 § : n 3 mo- pahtumaan keskeytyksiä, olisi alussa mai- 53815: mentin mukaan, sellaisena kuin se on 24 päi- nittua lakia muutettava siten, että valtion- 53816: vänä heinäkuuta 1964 annetussa laissa (425/ takauksia saisi samanaikali.sesti olla voimassa 53817: 64) valtiontakauksia saa samanaikaisesti olla enintään 30 000 000 markkaa. 53818: voimassa enintään 20 000 000 markkaa. Edellä olevan perustoolla ehdotamme, 53819: Opintotakauslain voimaan tulosta eli 1 päi- 53820: västä heinäkuuta 1959 lukien vuoden 1965 että Eduskunta hyv'äksyisi seuraa- 53821: loppuun mennessä on mainitun lain nojalla van lakiehdotuksen: 53822: 53823: Laki 53824: korkeakouluissa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden 53825: opintolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta. 53826: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakouluissa opiskelevien ja niissä 53827: loppututkinnon suorittaneiden henkdlöiden opintolainojen valtiontakauksesta 16 päivänä 53828: tammikuuta 1959 annetun lain 1 § : n 3 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä 53829: heinäkuuta 1964 annetussa laissa (425/64), näin kuuluvaksi: 53830: 1 §. 53831: Valtiontakauksia saa samanaikaisesti olla 53832: voimassa enintään 30 000 000 markkaa. 53833: 53834: 53835: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 53836: 53837: Kuuno Honkonen. Aimo Laiho. Impi Lukkarinen. 53838: Pekka Silander. Aulis Juvela. Olavi Lahtela. 53839: Kelpo Gröndahl Pertti Sillantaus. Magnus Kull. 53840: E. J. Paavola. Lyyli Aalto. 53841: 1244 53842: 53843: vni,43. -Lak.al. N:o 214. 53844: 53845: 53846: 53847: 53848: Lintilä. ym.: Ehdotus laiksi Kokkolån maakuntakorkeakou- 53849: lusta. 53850: 53851: 53852: E d u s k u n n a ll e. 53853: 53854: Ylioppilaiden valmistuminen on jo useita niinkuin anglosaksisten maiden collegeissa 53855: vuosia ollut niin runsasta, että heidän opin- on yleistä, myös oppikoulun loppuastetta kor- 53856: tojensa jatkaminen yliopistoissa ja korkea- vaavaa linjajakoista opetusta. Ne opiskelijat, 53857: kouluissa on muodostunut vaikeaksi. Uusien jotka tarvitsevat erityisesti kielitaitoa, sai- 53858: yliopistojen perustamisella ja entisten laa- sivat oppikoulun kahdeksatta kouluvuotta 53859: jentamisella tietysti voidaan tuoda tilantee- vastaavana aikana jo kielissä tehokkaan ope- 53860: seen helpotusta, mutta se tulee suhteellisen tuksen. Toiset voisivat valita äidinkielen ja 53861: kalliiksi ja vie enemmän aikaa kuin olisi historian linjan, kolmannet luonnontieteelli- 53862: käytettävänä. Sen vuoksi toinen tie, anglo- sen jne. 53863: saksisten maiden collegeja vastaavien maa- On luonnollista, että asia tarvitsee tarkkaa 53864: kuntakorkeakoulujen järjestäminen, näyttää ja monipuolista harkintaa, ennenkuin jär- 53865: välttämättömältä. Niissä annettaisiin alem- jestelmää aletaan yleisesti toteuttaa. Ensim- 53866: paa korkeakouluopetusta humanististen ja mäinen maakuntakorkeakoulu olisikin perus- 53867: luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon ta- tettava lähinnä kokeilutarkoituksessa. Se olisi 53868: solle saakka. Suhteellisen huokealla voitai- kuitenkin saatava pian, jotta siitä saatu ko- 53869: siin tämä opetus järjestää useissa tieteen- kemus .voisi olla maan korkeinta opetusta 53870: haaroissa, joissa yleensä on runsaasti opiske- uudelleen järjestettäessä huomioon otetta- 53871: lijoita, kuten äidinkielessä, vieraissa kielissä, vana. 53872: historiassa, maantieteessä, eläintieteessä, kas- Kokkolan kaupunki on osoittanut riittävän 53873: vitieteessä ja biologiassa. maa-alueen tällaiselle valtion toimesta perus- 53874: Opiskelevan nuorison kannalta olisi tär- tettavalle maakuntakorkeakoululle. Kokkola 53875: keätä, että erikoistuminen eri aloille voisi on myös varsin etäällä Oulusta, jossa on 53876: tapahtua nykyistä aikaisemmin. Lukuisat lähin yliopisto, sekä muista yliopistoista. Kok- 53877: maaseudun lukiot ovat kuitenkin siksi pie- kolan korkeakoulu siten täyttäisi laajan 53878: niä, että niihin ei voida varata niin monia alueen muodostaman korkeakoulutyhjiön. 53879: ja eri suuntiin johtavia linjoja kuin asutus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 53880: keskuksien oppikouluissa. Maakuntakorkea- 53881: koulussa, jonka alueella on paljon pieniä että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 53882: maalaisoppikouluja, olisikin syytä järjestää, van lakiehdotuksen: 53883: 53884: 53885: Laki 53886: Kokkolan maakuntakorkeakoulusta. 53887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 53888: 1 §. 53889: Kokkolan kaupunkiin perustetaan valtion kan tai sitä vastoo:V'an oppimäärän suorit- 53890: varoilla ylläpidettävä maakuntakorkeakoulu, taneille sekä korkeakouluopetusta · edellä sa- 53891: jossa annetaan yliopistoon valmistavaa ope- notun valmistavan oppijakson päättäneille ja 53892: tusta valtion lukion viimeistä edellisen luo- muille ylioppilaille. 53893: VIII,4S. - Lintili ym. 1246 53894: 53895: Korkeakoulussa voidaan suorittaa luonnon- 2 §. 53896: tieteiden ja humanististen tieteiden kandi- Korkeakoulu on opetusministeriön alainen. 53897: daatin tutkintoja sekä kansakoulun eri astei- 53898: den ja eri oppiaineiden opettajien virkakel- 3 §. 53899: poisuuteen ja jatkokoulutukseen kuuluvia Korkeakoulun suunnittelua ja toiminnan 53900: virkatutkintoja. aloittamisen lähempää valmistelua varten ase- 53901: Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa jär- tetaan väliaikainen hallintoelin, josta sääde- 53902: jestetään korkeakoulussa muuta opetusta tään asetuksella. 53903: tutkintoineen. 53904: 53905: 53906: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 53907: 53908: Aaro Lintilä. Heimo Linna. 53909: Nestori Nurminen. Sakari Huima. 53910: Pentti Pekkarinen. 53911: 1246 53912: 53913: Vm,44.-Lak.al. N:o 215. 53914: 53915: 53916: 53917: 53918: Aalto ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun 53919: lain muuttamisesta. 53920: 53921: 53922: E d u s kun n a H e. 53923: 53924: Kansakoulun kehittäminen erityisesti kan- henkeä, vuosittain yhdeksällä nuorella 2 000 53925: salaiskoulun asteella, samoin ammattiopetuk- asukasta kohti on mahdollisuus aloittaa opin- 53926: sen tehostaminen ja laajentaminen ovat eräät tonsa lain tarkoittamissa yleisissä ammatti- 53927: tämän hetken koulunuudistuksen tärkeim- kouluissa; pienemmissä kaupungeissa ja 53928: mistä tavotteista. Kun keskikouluopetusta sen kauppaloisaa on vastaava opintojen alkamis- 53929: viimeaikaisesta yleistymisestä huolimatta ei niahdollisuus säädetty ylläpidettäväksi vuo- 53930: vielä voida järjestää kaikille nuorille, pide- sittain kolmelle, mutta kaikissa maalaiskun- 53931: tään vastaavan yleisen sivistyspohjan anta- nissa vain yhdelle nuorelle 1 000 asukasta 53932: mista myös kansakoululinjalla välttämättö- kohti. Tätä vastaavalle koulutuslaajuudelle 53933: mänä. Tässä mielessä ammatillisten oppilai- on säädetty annettavaksi määräsuuruinen 53934: tosten ylläpito on tehty kunnille pakolliseksi, valtion avustus. Lain 12 § : n mukaan val- 53935: vaikka se merkitseekin huomattavaa talou- tioneuvosto voi anomuksesta myöntää muulle- 53936: dellista rasitusta juuri kansakoulupohjaisen kin ammattioppilaitokselle samansuuruisen 53937: jatko-opetuksen järjestämisessä. Se merkitsee valtion avustuksen. Tätä lain kohtaa ovat 53938: kuitenkin samalla tehokasta 2-3 vuotista viranomaiset tulkinneet niin, että kunnan, 53939: ammattiopetusta tuhansille kansakoulusta joka haluaa ylläpitää ammattiopetusta laa- 53940: päässeille. Suoritetut laskelmat osoittavat jempana kuin mitä 1aki velvoittaa, on anot- 53941: nim. että kauppa- ja teollisuusministeriön tava valtion avustusta erikseen tälle minimin 53942: alaiset ammattioppilaitokset ja kauppaoppi- ylittävälle osalle. Toisaalta kunnat kuiten- 53943: laitokset sekä maataloushallituksen alaiset kin ovat monilla seuduilla olleet valmiit yl- 53944: maataloudelliset, kotitaloudelliset ja kotiteol- läpitämään ammattiopetusta huomattavasti 53945: lisuusoppilaitokset voivat muutaman vuoden laajempana kuin mitä laki velvoittaa. Val- 53946: kuluttua tarjota jatko-opintomahdollisuuksia tion avustukseen on tällaisessa tapauksessa 53947: vuosittain ainakin 35 000: lle kansakoulusta kyllä aina suostuttu, mutta viranomaiset ovat 53948: pääsevälle, joten jatko-opiskelupaikkojen kuitenkin esim. maalaiskunnille asettaneet 53949: tarve tältä pohjalta on paljon pienempi kuin ehdon, ettei koulun laajuus saa ylittää lain 53950: keskikouluun pohjautuvassa jatkokoulutuk- velvoituksen kolminkertaista määrää. Alle- 53951: sessa. kirjoittaneiden käsityksen mukaan tämä ei 53952: Ammattikoululainsäädännössä on kuitenkin ole tarkoituksenmukaista. Toisaalta olisi kun- 53953: eräitä puutteellisuuksia ja myös ammatti- nalle taattava lakimääräinen valtionavustus 53954: kouluviranomaisten käsitys lain soveltami- kaikkiin oppilaspaikkoihin, eikä vain lain 53955: sesta on varmaan joskus ollut liian suppea. velvoittamaan vähimmäismäärään. 53956: Ammattikoululain 6 ja 7 §: ien mukaan ovat Kun ammattikoulutuksen laajentaminen ja 53957: kunnat velvolliset ylläpitämään ammatillista monipuolistaminen edelleen on välttämätöntä 53958: opetusta sellaisessa laajuudessa, että kau- ja kiireellistä, esitämme kunnioittavasti, 53959: punki- ja kauppalakunnassa, jonka henkikir- 53960: joitettujen asukkaitten määrä ylittää 20 000 että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 53961: van lakiehdotuksen: 53962: VIII,44. - Aalto ym. 1247 53963: 53964: Laki 53965: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.. 53966: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ammattioppilaitoksista 25 pa1vana huhti- 53967: kuuta 1958 annetun lain ( 184/58) 11 § : ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 mo- 53968: mentti muuttuu 3 momentiks1, seuraavasti: 53969: 53970: 11 §. paikkojen osalta, jotka kunnat tai kuntain- 53971: liitot ovat varanneet yli sen, mitä tämän 53972: Samaan valtion avustukseen on ammatti- lain 6 ja 7 §: ssä on säädetty. 53973: oppilaitos oikeutettu myös niiden oppilas- 53974: 53975: 53976: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 53977: 53978: Lyyli Aalto. Arvo Salo. 53979: Uljas M'åkelä. Esko Niskanen. 53980: Viljo Virtanen. 53981: 1248 53982: 53983: VIII,45. - Lak.al. N: o 216. 53984: 53985: 53986: 53987: 53988: Kantola ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun 53989: lain muuttamisesta. 53990: 53991: 53992: E d u s kun n a He. 53993: 53994: Kansalaiskouluista saa joka vuosi päästä- Ammattikoulujen taloudenhoidolle olisi 53995: todistuksen suuri määrä sellaisia oppilaita, välttämätöntä, että lain tätä kohtaa täsmen- 53996: joilla ei aikaisemmassa koulunkäyntinsä vai- netään; laki asettaa myöskin määrättyjä ta- 53997: heessa ole öllut mahdollisuutta päästä oppi- loudellisia rasituksia vähävaraisten perheiden 53998: koulujen kautta jatkamaan korkeamman si- lasten ammattikouluun pääsemisen esteeksi. 53999: vistyksen ja opin tielle. Ammattioppilaitoksista annetussa asetuk- 54000: Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että vä- sessa määrätään mm. että oppilaaksi pyrkivä 54001: hävaraåset lasten vanhemmat taloudellisista saavuttaa vähintään 15 vuoden iän sinä 54002: syistä eivät o1e voineet maksaa oppikoulujen vuonna kun hänet otetaan oppilaaksi ylei- 54003: korkeita lukukausi- ym. maksuja. Lisäksi op- seen ammattikouluun. Tämä merkitsee, että 54004: pikouluihin vuosittain otettavien oppilaiden oppilas viimeistään toisella oppivuodella ei 54005: määrä on rajoitettu, joten tästäkin syystä enää saa lapsdlisä.ä; hänen toimeentulonsa en- 54006: ammattikoulutusta on voimakkaasti lisättävä t1isestään vaikeutuu, sillä iän lisääntyessä 54007: ja kehitettävä. elantokustannukset myöskin lisääntyvät. Tä- 54008: Kehittyvän tekniikan aikakaudella tarvi- män johdosta on välttämätöntä, että oppi- 54009: taan pätevää ammattityövoimaa teollisuuslai- laille ainakin jo toiselta oppivuodelta läh- 54010: toksiin ja muuhun käytännöllisen elämän tien maksetaan kohtuullista päivärahaa. Tä- 54011: palvelukseen. V. 1958 hyväksytty laki ammat- hän antaa mahdollisuuden se, että oppilas 54012: tioppilaitoksista edellyttää, että varsinkin yleensä toisella oppivuodella joutuu teke- 54013: yleistä ammattikoulutoimintaa on huomatta- mään sellaisia töitä jotka tuottavat tuloa 54014: vasti laajennettava. Laki ammattioppilaitok- koululle. 54015: sista on kuitenkin puutteellinen, koska se Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 54016: on tulkinnan varainen ja jättää månisteriön 54017: harkinnasta rippuvaksi, mitä laissa määrä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 54018: tyistä ammattikoulujen kuluista sisällytetään van lakiehdotuksen: 54019: valtionapua koskevaksi. 54020: 54021: 54022: 54023: Laki 54024: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta. 54025: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä huhtikuuta 1958 ammatti- 54026: oppilaitoksista annetun lain (184/58) 11 §: n 2 momentti ja lisätään lakiin uusi 26 a §. 54027: 54028: 11 §. 54029: palkkojen ja eläkkeiden suuruisina, omien 54030: Todellisia menoja määrättäessä otetaan rakennusten vuokra-arvo, määrättynä valtio- 54031: huomioon palkkausmenot ja eläkkeet, kuiten- neuvroston vahvistaman pernsteen mukaan, 54032: lci.n korkeintaan valtion vastaavissa laitok- ottamatta kuitenkaan lukuun tontin arvoa 54033: sissa vastaavista tehtävistä maksettavien ja sitä osaa rakennusten arvosta, mikä vas- 54034: VIII,45. - Kantola ym. 1249 54035: 54036: taa valtion oppilaitoksille antamaa rakennus- koulutarpeisiin, palo- ja tap·aturmavakuutus- 54037: avustusta, vuokramäärät vuokratuista huo- maksuihin sekä lääkkeisiin ja lääkärinpalk- 54038: neistoista, joiden vuokran maksamiseen oppi- kioihin tarvittavat vuotuiset kustannukset. 54039: laitoksen omistaja ei muuten saa avustusta, 54040: sekä valaistukseen, lämmitykseen, veteen, 26 a §. 54041: käyttövoimaan, huoneiston, koneiden, työväli- Yleisen ammattilroulun ja valtion keskus- 54042: neiden ja kaluston kunnossapitoon ja kor- ammattikoulun oppilaille maksetaan valtion 54043: jaukseen, kanslia- ja painatustöihin, niin myös varoista päivärahaa toisen oppivuoden alusta, 54044: opettaja- ja oppilaskirjaston sekä opetustar- lukien oppilaan täytettyä kuusitoista vuotta. 54045: peiden, raaka-, tarve- ja puhdistusaineiden Päivärahan suuruudesta määrätään asetuk- 54046: hankkimiseen, oppivelvollisten oppilaiden sella. 54047: 54048: 54049: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 54050: 54051: Lauri Kantola. Pauli Puhakka. Siiri Lehmonen. 54052: Veikko Saarto. Pekka Silander. Lyyli Koskinen. 54053: Osmo Kock Matti Koivunen. Kaisu Weckman. 54054: :Rainer Virtanen. Kelpo Gröndahl. Georg Backlund. 54055: 54056: 54057: 54058: 54059: 157 E 529/66 54060: 1250 54061: 54062: VIII,46. - Lak.al. N: o 217. 54063: 54064: 54065: 54066: 54067: Kock ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun 54068: lain muuttamisesta. 54069: 54070: 54071: 54072: E d u s kun n a H e. 54073: 54074: Maamme ammattikoululaitos ei ole kehit- palakuntien paikkavarausten osalta 50 sa- 54075: tynyt niin, että se pystyisi tyydyttämään dalta ja maalaiskuntien osalta 65 sadalta hy- 54076: vaatimuksia, joita teknillinen kehitys asettaa väksyttävistä rakennuskustannuksista. Pykä- 54077: työntekijäin ammatilliselle koulutukselle. län saruamuoto on ehdollinen, ja käytännössä 54078: Vaikka tilannetta onkin pyritty viime vuo- sitä on tulk]ttiU niin, että valtionavustukseksi 54079: sina jossain määrin korjaamaan, jää ammat- katsotaan myös valtion myöntämät lainat. 54080: tikouluihin pyrkivistä ja ammattikoulutusta Tällainen tulkinta merkitsee sitä, että valtion 54081: tarvitsevista nuorista yhä suurempi osa kou- osuudet ovat asiallisesti jääneet alle 50 ja 54082: lujen ulkopuolelle. Valtakunnansuunnittelu- 60%:n. 54083: toimiston järjestämässä suurten ikäluokkien Valtionapuun nähden rinnastetaan kaup- 54084: koulunkäyntiä ja työmarkkinoille tuloa kos- palat puheena olevassa laissa kaupunkeihin, 54085: kevassa selvityksessä todetaan, että nähtä- kun ne sen sijaan saavat esim. kansakoulujen 54086: vissä oleva eri koulumuotojen, lähinnä oppi- osalta saman valtionavun kuin maalaiskun- 54087: ja ammattikoululaitoksen, laajentuminen niin nat. Kun suurimmat kauppalat on muutettu 54088: voimakkaaksi kuin sen arvioidaan muodostu- kaupungeiksi, olisi oikeudenmukaista rinnas- 54089: vankin, ei ole riittävä estämään opetuksen taa kauppalat maalaiskuntiin myös ammatti- 54090: ulkopuolelle jäävien nuorten määrän lisään- oppilaitoksista annetussa laissa. 54091: tymistä lähimpien vuosien aikana. Erityisesti Kuntien velvoitteet ammattioppilaspaikko- 54092: Pohjois- ja Itä-Suomen nuoriso on heikossa jen aikaansaamiseksi ovat osoittautuneet liian 54093: asemassa oppilaitosten tarjoamiin palveluk- raskaiksi monien kuntien kohdalla. Lisäksi 54094: siin nähden. Näin on asian laita varsinkin olisi tarkoituksenmukaista ja varsinkin nuo- 54095: ammattikoulutuksen osalta. Esim. Lapissa oli rison kannalta edullista, että kunnille suo- 54096: v. 1955 oppikouluissa 15-19-vuotiaista nuo- taisiin mahdollisuus perustaa enemmän oppi- 54097: rista 10,3 %. laspaikkoja kuin laki vähimmäismääränä edel- 54098: V :n 1959 alussa voimaan tullut laki am- lyttää. Olisikin aiheellista korottaa valtion- 54099: mattioppilaitoksista asettaa velvoitteet kun- avustuksia kaupungeille 60 %: ksi sekä kaup- 54100: nille varata määrätty määrä oppilaspaikkoja paloille ja maalaiskunnille 75 %: ksi, jolloin 54101: asukaslukuun nähden. Laissa säädettyjen vel- kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet tar- 54102: voitusten täyttäminen on aiheuttanut jo tä- peen vaatiessa ylittää lain asettamat velvoit- 54103: hän mennessä monille kunnille huomattavia teet, eivätkä köyhimmätkään kunnat joutuisi 54104: taloudellisia vaikeuksia. ylivoimaisiin vaikeuksiin täyttäessään lain 54105: Ammattioppilaitoksista annetun lain määräyksiä. 54106: 14 § :ssä määritellään valtion ja kuntien mak- Edellä esi,t'etyn perusteella ehdotamme, 54107: suosuudet oppilaitosten huoneistojen hankki- 54108: miseksi. Tämän säännöksen mukaan voidaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 54109: valtionavustusta myöntää kaupunki- ja kaup- van lakiehdotuksen: 54110: VIII,46. - Kock ym. 1251 54111: 54112: Laki 54113: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta. 54114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä huhtikuuta 1958 ammatti- 54115: oppilaitoksista annetun lain (185/58) 14 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi: 54116: 14 §. 54117: Tämän lain 6 ja 7 § :ssä tarkoitetulle ylei- den ja maalaiskuntien paikkavarausten osalta 54118: selle ammattioppilaitokselle myönnetään 75 sadalta hyväksyttävistä rakennuskustan- 54119: omien huoneistojen hankkimiseksi oppilaitok- nuksista valtioneuvoston vahvistamien perus- 54120: selle valtionavustusta kaupunkikuntien paik- teiden mukaan. 54121: kavarausten osalta 60 sadalta ja kauppaloi- 54122: 54123: 54124: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 54125: 54126: Osmo Kock. Aulis Juvela. Pekka Salla. 54127: Ele Alenius. Siiri Lehmonen. Toivo Friman. 54128: A-L. Tiekso. Pauli Räsänen. Georg Backlund. 54129: Irma Rosnell. 54130: 1252 54131: 54132: VIII,47.- Lak.al. N:o 218. 54133: 54134: 54135: 54136: 54137: Linkola: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun lain 54138: muuttamise.sta. 54139: 54140: 54141: E d u s kun n a H e. 54142: 54143: Ammattioppilaitoksista 25 päivänä huhti- Lain 14 § :n 3 momentissa säädetään, että 54144: kuuta 1958 annetun lain (184/58) 14 § :n oppilaskotien ja opettajien asuntojen ra- 54145: 1' mom :n mukaan lain 6 ja 7 § :ssä tarkoi- kentamiseen voidaan valtionavustusta myön- 54146: tetulle yleiselle ammattioppilaitokselle voi- tää valtioneuvoston vahvistamien perustei- 54147: daan myöntää omien huoneistojen hankki- den mukaan menoarviossa olevan määrä- 54148: miseksi oppilaitokselle valtionavustusta kau- rahan rajoissa, kuitenkin enintään 50 sa- 54149: punki- ja kauppalakuntien paikkavaraus- dalta hyväksyttävistä kustannuksista. Käy- 54150: ten osalta 65 sadalta hyväksyttävistä ra- tännössä tätä säännöstä on sovellettu siten, 54151: kennuskustannuksista valtioneuvoston vah- ettei tulo- ja menoarvioon ole otettu kuin 54152: vistamien perusteiden mukaan. Säännök- v. 1960 50 milj. mk :n määräraha, josta jaet- 54153: sen nojalla on 30. 4. 1959 annettu valtio-. tiin oppilaskotien rakentamiseen puolet 54154: neuvoston päätös ammattioppilaitoksille avustuksina ja puolet kuoletuslainoina. 54155: omien huoneistojen hankkimiseksi annet- · Kun miltei jokaiselle kuntainliiton yllä- 54156: tavan valtionavustuksen perusteista. Pää- pitämälle ammattioppilaitokselle oppilaskoti 54157: töksen 7 § :stä käy ilmi, että lain tarkoitta- on tarpeen pitkien koulumatkojen vuoksi, 54158: maa valtionavustusta voidaan myöntää ei kysymyksessä olevan säännöksen seu- 54159: myös kuoletuslainana. Käytännössä onkin rauksena olevaa tilannetta ole pidettävä 54160: valtionavustusta myönnettäesää menetelty tyydyttävänä. Erityisesti joutuvat asiasta 54161: siten, että puhdasta avustusta on myön- kärsimään syrjäseutujen oppilaat ja heidän 54162: netty vain noin 25-30 % hyväksyttävistä vanhempansa. Tämän vuoksi on tarpeen 54163: rakennuskustannuksista ja loppuosa an- muuttaa puheena olevaa valtionapusään- 54164: nettu kuoletuslainoina siten, että nämä nöstä. Myös opettajien asuntojen osalta 54165: laskettuna yhteensä muodostavat lain tar- muutos on paikallaan, koska käytännössä 54166: koittaman valtionavustusmäärän. ei ole useinkaan mahdollista saada opetta- 54167: Lakia on näin ollen ryhdytty ilmeisesti- jille tyydyttäviä asuntoja muutoin kuin 54168: kin tulkitsemaan vastoin lainsäätäjän tar- rakentamalla heille asuntola koulun toi- 54169: koitusta. Tästä on johtunut, että kuntien mesta. Syytä on todeta, että varatesaaan 54170: osuus lain tarkoittamista ammattikoulujen ammattikoulupaikkoja keskusammattikou- 54171: perustamiamenoista on käytännössä tullut lusta, kunnan ei tarvitse osallistua oppi- 54172: suuremmaksi kuin alunperin tarkoitettiin. laskodin ja opettajien asuntolan rakennus- 54173: Mainittakoon, että silloin kun kunta va- kustannuksiin kuin 30% määrällä varat- 54174: raa paikkoja valtion keskusammattikou- tujen oppilaspaikkojen osalle tulevista ra- 54175: lusta, kunnan osuudeksi jää lain mukaan kennuskustannuksista. 54176: kaupunki- ja kauppalakunnille 50% ja Kohtuullista on vielä, että edellä puheena 54177: maalaiskunnille 35% paikkavarausten osalle olleita ammattioppilaitoslain valtionapu- 54178: tulevista perustamiskustannuksista. Jotta säännöksiä muutetaan sillä. tavoin, että ne 54179: sanottu valtionavustus tulisi käytännössä koskevat kaikkia niitä ammattioppilaitok- 54180: olemaan sen mukainen kuin on pidettävä sia, jotka ovat saaneet tai tulevat saamaan 54181: kohtuullisena ja lainsäätäjän tarkoituksen edellä puheena ollutta valtionavustusta. 54182: mukaisena, on tarpeen muuttaa mainittua Edellä lausutun perusteella ehdotan, 54183: ammattioppilaitoksista annetun lain sään- 54184: nöstä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-, 54185: van lakiehdotuksen: 54186: VIII,47. - Linkola. 1253 54187: 54188: Laki 54189: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta. 54190: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattioppilaitoksista 25 pa1vana 54191: huhtikuuta 1958 annetun lain (184/58) 14 § :n 1 ja 3 momentti näin kuuluviksi: 54192: 14 §. rakentamiseen myönnetään valtionavus- 54193: Tämän lain 6 ja 7 § :ssä tarkoitetulle tusta valtioneuvoston vahvistamien perus- 54194: yleiselle ammattioppilaitokselle myönnetään teiden mukaan 70 sadalta hyväksyttävistä 54195: omien huoneistojen hankkimiseksi oppilai- kustannuksista. 54196: tokselle valtionavustusta kaupunki- ja 54197: kauppalakuntien paikkavarausten osalta 50 54198: sadalta ja maalaiskuntien paikkavarausten Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 54199: osalta 65 sadalta hyväksyttävistä raken- mikuuta 1967. Aikaisemmin lain 14 § :n 1 54200: nuskustannuksista valtioneuvoston vahvis- ja 3 momentin nojalla ammattioppilaitok- 54201: tamien perusteiden mukaan. sille myönnetty valtion kuoletuslaina muut- 54202: tuu avustukseksi 1 päivästä tammikuuta 54203: Oppilaskotien ja opettajien asuntojen 1967 alkaen. 54204: 54205: 54206: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 54207: 54208: Anna-Liisa Linkola. 54209: 1254 54210: 54211: VIII,48.- Lak.al. N:o 219. 54212: 54213: 54214: Leinonen ym..: Ehdotus laiksi kansanopistojen valtionavusta 54215: annetun lain muuttamisesta. 54216: 54217: E d u s kun n a H e. 54218: 54219: Kansalais- ja työväenopistojen valtion- Audiovisuaalisten opetusvälineitten käyttö 54220: avusta 21 päivänä syyskuuta 1962 annetussa on suuresti lisääntynyt. Kouluhallituksenkin 54221: laissa säädetään, että opistot saavat valtion- toimesta on valmrist,ettu opetustarkoitukseen 54222: apuun oikeuttaviin menoihinsa lukea myös soveltuvia filmejä, joita suositellaan opisto- 54223: opiston rehtorin ja opettajien sekä w,gun jen käyttöön. Vuokraamisesta vain on suo- 54224: opistotyöhön tarvittavan henkilökunnan ra- ritettava maksu, jota ei kuitenkaan saa lukea 54225: hana maksettavien palkkojen perusteella valtionapuun oikeuttaviin menoihin. Korkein 54226: työantajana suorittamat sosiaalimenot. Tä- hallinto-oikeus on erään valituksen johdosta 54227: hän perustuen opetusministeriö on kirjelmäl- 17 päivänä syyskuuta 1963 antamassaan pää- 54228: lään N: o 6043 syyskuun 25 päivänä 1963 töksessä katsonut, ettei filmeistä maksettuja 54229: vahvistanut yleiset perusteet mainittujen vuokria voida pitää sellaisina kaluston tai 54230: palkkaus- ja eläkemenojen hyväksymisestä opetusvälineiden hankkimisesta johtuvina 54231: valtionapuun oikeuttaviksi menoiksi. Niihin menoina, joita tarkoitetaan kansakoululain 54232: hyväksytään myös virkavarpausajan palkkaus 78 §: ssä. Tämän päätöksen sisältämää peri- 54233: noudattaen niitä säännöksiä, jotka ovat voi- aatetta luonnollisesti sovelletaan koulutoimen 54234: massa valtion viran tai toimen haltijain palk- kaikilla aloilla. Tarkoituksenmukaista ja ta- 54235: kauksesta. Tämä onkin oikein ja luonnol- loudellista kuitenkin olisi edistää vuokraa- 54236: lista. Johdonmukaista nyt olisi, että vastaa- mrista. Kouluthan näet voisivat ostaa esim. 54237: vaa periaatetta sovellettaisiin kansanopistoi- filmejä, jolloin niiden hinta olisi valtion- 54238: hin ja niiden työntekijöihin nähden. Näin ei apuun oikeuttava.a menoa. Sama koskee 54239: kuitenkaan ole asianlaita. Kansanopistot ei- myös elokuvakoneita. Äskettäin annetussa 54240: vät taloudellisesti vaikeassa asemassa toimi- laissa opintokerhotoiminnan valtionavusta 54241: vina ole kyenneet maksmaan sairauden tai säädettiin, että valtionapua annetaan opinto- 54242: synnytysloman ajalta palkkaa, koska ne eivät ja havaintovälineiden vuokraamisesta aiheu- 54243: ole saaneet siltä osalta valtionapua. S'iksi tlmeista kuluista. Vastaava muutos olisi teh- 54244: olisi tarpeellista muuttaa kansanopistojen tävä myös lakiin kansanopistojen valtion- 54245: valtionavusta annettua lakia siten, että mai- avusta. 54246: nitut oppilaitokset saisivat lukea valtion- Edellä lausutun perusteella kunnioittaen 54247: apuun oikeuttaviin menoihinsa myös työnan- c>hdotamme, 54248: tajana suorittamansa sosiaalimenot. Samalla 54249: olisi laista poistettava säädös, että kansan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 54250: op,istot saavat takaisin suorittamiaan lapsi- 1Jan lakiehdotuksen: 54251: lisämaksuja vastaavan määrän. Tämä muu- 54252: tos ykc;;inkertaistaiRi myös tehtäviä tilityksiä. 54253: 54254: Laki 54255: kansanopistojen valtionavusta annetun lain muuttamisesta. 54256: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanopistojen valtionavusta 7 päivänä 54257: heinäkuuta 1950 annetun lain (361/50) 2 §, 4 §: n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin 54258: se on 10 päivänä joulukuuta 1954 annetussa laissa (462/54), sekä 4 kohta näin kuulu- 54259: viksi: 54260: 2 §. mainitut ehdot täyttävä kansanopisto saa val- 54261: Vähintään kaksi vuotta toiminut ja 9 §: ssä tiolta vuotuista avustusta seuraavasti : 54262: VIII,48. - Leinonen ym. 1255 54263: 54264: 1) alempana luetelluista todellisista me- 1) oppilaitoksen laajuuteen ja laatuun 54265: noistaan perusavustusta 70 prosenttia; jos nähden tarpeellisiksi katsottavien opettajien 54266: opisto toimii syrjäseudulla tai sen toiminta- ja muun opistotyötä varten tarvittavan hen- 54267: alue on vähävaraista paikkakuntaa tai sen kilökunnan rahassa maksettavat palkat sekä 54268: taloudellinen asema muista samanluontoisista oppilaitoksen näiden perusteella suorittamat 54269: syistä on heikko, valtioneuvosto voi myöntää sosiaalimenot; 54270: lisäavustusta enintään 15 prosenttia; 54271: 2) kansankorkea:koulu lisäavustusta 15 <pro- 4) lämmitys-, vedenhankkimis-, valo- ja 54272: senttia opettajien rahassa maksettavista voimavirtamenot sekä opetusvälineitten ja 54273: palkka-, opetusväline-, kirjasto- ja painatus- tarpeellisen opistokaluston hankkimisesta ja 54274: menoista; kunnossapidosta, opetusvälineitten vuokraa- 54275: 3) vähävaraisille oppilail1e jaettaviksi apu- misesta, palovakuutuksista, kirjastosta ja 54276: rahoiksi kutakin vähävaraista oppilasta kohti yleisestä terveydenhoidosta sekä oppilaitoksen 54277: korkeintaan 70 prosenttia työkaudeksi vah- toimintaa koskevista ilmoituksista ja paina- 54278: vistetusta opintomaksujen kokonaismäärästä. tustöistä aiheutuvat menot. 54279: 54280: 4 §. 54281: Oppilaitoksen valtionapuun oikeuttaviin Tämä laki tulee voimaan päivänä 54282: todellisiin menoihin luetaan: kuuta 196 . 54283: 54284: 54285: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 54286: 54287: Armas Leinonen. Eeles Landström. 54288: 1256 54289: 54290: VII1,49. - Lak.al. N: o 220. 54291: 54292: 54293: V. Mattila ym.: Ehdotus laiksi kirjastolain muuttamisesta. 54294: 54295: Ed u s kun n a 11 e. 54296: Voimassa olevan kirjastolain toimeenpa- tärkeätä pyrkiä huolehtimaan näiden varo- 54297: nosta annetun asetuksen mukaisesti on koulu- jen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tällöin 54298: hallituksen apuna ja alaisena yleisten kirjas- on kirjastontarkastajana erittäin vastuulli- 54299: tojen toiminnan ohjausta ja valvontaa var- nen tehtävä. Hänen tulee valvoa kunnalli- 54300: ten kirjastontarkastajia, asetuksen mukaan sen kirjastotyön hoitoa, mutta voidaan edel- 54301: "tarvittava määrä". Nykyään maa jakaantuu lyttää hänen tehokkaasti antavan apua myös 54302: -Ahvenanmaata lukuunottamatta- seitse- paikallisen kirjastotyön kaikinpuoliseksi ke- 54303: mään tarkastuspiiriin. Tarkastajien vähäi- hittämiseksi, apua, jota kunnat tarvitsevat. 54304: sen määrän vuoksi ovat tarkastuspiirit koh- Kirjastontarkastajana onkin tähän paikallis- 54305: tuuttoman suuria, eikä tarkastajilla par- tuntemuksensa ansiosta suuret mahdollisuu- 54306: haasta tahdostaan huolimatta ole mitään det, mutta tarkastuspiirien ollessa nykyisin 54307: mahdollisuuksia hoitaa tärkeää työtään niin liian laajoja on tarkastajana mahdollista tu- 54308: tehokkaasti, kuin olisi sekä kirjastolaitoksen tustua kunkin kunnan kirjastolaitokseen vain 54309: ja sen laajojen käyttäjäpiiiren että yhteis- harvoin eikä tällöinkään paneutua sen kehit- 54310: kunnan edun mukaista. Tällä hetkellä jou- tämiseen ·sillä tavalla kuin olisi välttämä- 54311: tuu yksi tarkastaja työskentelemään esim. töntä. 54312: sellaisella alueella, jonka muodostaa pääosa Tarkastajien määrän lisäämiseksi on koulu- 54313: kahdesta väkirikkaasta läänistä ja johon hallitus tehnyt esityksiä, jotka eivät ole joh- 54314: kuuluu myös kaksi maan suurinta kaupunkia. taneet tuloksiin. Kuitenkin voidaan pitää 54315: Kuitenkin juuri kirjastontarkastaja voisi tarkoituksenmukaisena näiden virkojen luku- 54316: kouluhallituksen ja kuntien välillä työsken- määrän lisäämistä niin, että kullakin !äänillä 54317: televänä viranhaltijana voimakkaasti edustaa on oma tarkastajansa. 54318: sitä nykyistä tehokkaampaa alueellista kult- Edellä mainitun perusteella ehdotamme 54319: tuurihallintoa, jonka välttämättömyyttä kunnioittaen, 54320: viime aikoina on useissa tutkimuksissa ja 54321: selvityksissä tähdennetty. Kun voimassa oleva että Eduskunta hyväksyisi seura-a- 54322: kirjastolaki on lisännyt kuntien käytettävissä van lakiehdotuksen: 54323: olevia kirjastomäärärahoja, on ensiarvoisen 54324: 54325: 54326: Laki 54327: kirjastolain muuttamisesta. 54328: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokunta 1961 annetun 54329: kirjastolain (235/61) 12 § näin kuuluvaksi: 54330: 12 §. varten on jokaisessa läänissä peruspalkkai- 54331: Kirjastojen alueellista hallintoa ja ohjausta sena viranhaltijana kirjastontarkastaja. 54332: 54333: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 54334: 54335: Veikko Mattila. Arvo Ahonen. 54336: Kalle Matilainen. A-V. Perheentupa. 54337: Kaarlo af Heurlin. Akseli Roden. 54338: Antero Väyrynen. U. H. Voutilainen . 54339: 54340: 54341: 54342: • 54343: 1257 54344: 54345: VIII, 50. - Lak.a.l. N: o 221. 54346: 54347: 54348: 54349: 54350: Leinonen: Ehdotus laiksi kirjeopistoista. 54351: 54352: 54353: E d u s k u n n a l J. e. 54354: 54355: Nuorison hyväksi järjestää jokainen sivis- kunnillekaan minkäänlaisia kustannuksia ja 54356: tysvaltio paljon varoja vaativan koululai- vaikka se ilmeisesti olisi voinut mitä suurim- 54357: toksen. Äskettäin hyväksytyillä laeilla on massa määrin lisätä koulunkäyntinsä päättä- 54358: myös meidän maamme koulutointa huomatta- neen nuorison jatkuvaa opiskelua. 54359: vasti tehostettu. Kuitenkin kokemus sekä Jos on todettava, että itseopiskelija suul- 54360: meillä että muissa maissa osoittaa, että varsi- lisesti osaa vierasta kieltä, ei kansakoulu voi 54361: naisen koulun lisäksi on valtion pidettävä selviytyä tutkijan tehtävästä. Sen sijaan 54362: huolta myös koulunkäyntinsä päättäneiden oppikoulun asianomaisen aineen lehtori voisi 54363: nuorten työn ohella tapahtuvasta jatkuvasta tässä suhteessa olla pätevä kuulustelija. Mil- 54364: opiskelusta. Tätä tarkoittavia säännöksiä loin taas opiskelija haluaa suorittaa työ- 54365: sisältyy kansakoululakiin, ja työväenopisto- näytteen käytännöllisenä ammattialalla, vas- 54366: jen toiminta tarkoittaa pääasiassa samaa. taava ammattikoulu pitäisi olla käytettävänä. 54367: Monissa maissa on lisäksi koulunkäyntinsä Kansakoulujen lisäksi tarvittaisiin siis val- 54368: päättänyttä nuorisoa varten järjestetty eri- tion oppi- ja ammattikoulut kirjeopetuksen 54369: tyisiä kirjeopistoja, ja nimenomaan tarmok- avustajiksi. Vaikeasti siihen Velvoitettavia 54370: kaat nuoret ovat voineet niiden avulla tehok- yksityiskouluja ei ole syytä ottaa lukuun. 54371: kaasti täydentää sitä tieto- ja taitomäärää, 54372: jota he työssänsä tarvitsevat. Kirjeopistoja On luonnollista, että niin kansakoulujen 54373: on meilläkin jo toiminnassa. Kuitenkin niiden kuin muidenkin oppilaitosten opettajat tar- 54374: tutkinnot edellyttävät riittävää valvontaa, vitsisivat vaivannäöstään kohtuullisen palk- 54375: jotta niiden perusteella annetut todistukset kion, jottei heidän vastahakoisuutensa olisi 54376: saisivat luotettavuuden ja kirjeopetus sen esteenä opiskelun kehittymiselle. Palkkion 54377: ansaitseman arvon. Uutta kansakoululain- korvaamiseen tulisi valtion ainakin osittain 54378: säädäntöä suunniteltaessa oli tarkoituksena osallistua. Niin ikään olisi eduksi, jos kirje- 54379: järjestää kansakoulut avustamaan valtion opistolle voitaisiin myöntää vapaakirjeoikeus 54380: tarkastuksen alaista kirjeopetusta siten, että kumpaankin suuntaan kulkevassa kirjeen- 54381: opiskelijoilla olisi oikeus oman koulupiirinsä vaihdossa. Kirjeopiston kantamia kurssimak- 54382: kansakoulussa valvonnan alaisena suorittaa suja pitäisi voida kontrolloida ja ainakin pe- 54383: ne koetehtävät, jotka ovat välttämättömiä ruskoulua koskevan opiskelun osalta niitä ei 54384: opetuksen tulosten tark;astamiseksi. Kouluhal- pitäisi. olla lainkaan. Oppikirjojen antami- 54385: litus esittikin kansakouluasetuksessa säädet- nen omiksi ja ilmaisiksi olisi tältä osin myös 54386: täväksi, että kirjeopisto, joka on saanut sii- kohtuullista. Eräissä anglosaksilaisissa maissa 54387: hen kouluhallituksen yleisluvan, voi pyytää suoritetaan opiskelijalta aluksi kannettu lu- 54388: kansakoulun johtajaa järjestämään koululla kukausimaksu takaisin, jos oppimäärä on hy- 54389: valvonnan alaisen kirjoituskokeen tai suul- väksyttävästi suoritettu. 54390: lisen kuulustelun sen toteamiseksi, että koulu- Tiettävästi eräät kirjeopistot nykyisin toi- 54391: piiriin kuuluva itseopiskelija on oppinut mivat taloudellista tappiota tuottamatta, 54392: kirjeopiston oppimäärän ja että opettajalle vaikka eivät saa valtionavustusta. Niiden ta- 54393: valvonnasta suoritettavan palkkion perusteet loutta parantaisi ilmeisesti myös se todistuk- 54394: määräisi kouluhallitus. Asetukseen ei kuiten- selle tuleva luotettavuus ja arvo, joka joh- 54395: kaan otettu tätä tärkeätä säännöstä, vaikka tuisi tutkinnon valvonnanalaisuudesta. Kui- 54396: siitä ei olisi koitunut valtiolle enempää kuin tenkin olisi tarpeen, että yksityiselle kirje- 54397: 158 E 529/66 54398: 1258 VIII,50. - Kirjeopistot. 54399: 54400: 54401: opistolle, joka palvelee samanluontoista teh- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen 54402: tävää kuin yleinen koulu, myönnettäisiin esitän, 54403: riittävä valtionavustus. Olisi myös tärkeätä 54404: saada mahdollisimman pian järjestetyksi val- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 54405: tion kirjeopistoja. .van lakiehdotuksen: 54406: 54407: 54408: 54409: Laki 54410: kirj eopistoista. 54411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 54412: 54413: 1 §. tai ammattikoulu on valtion kirjeopiston 54414: Kirjeopisto voi antaa yleissivistävää ja am- pyynnöstä velvollinen järjestämään valvon- 54415: matillista opetusta. Opiston toimiala määrä- nanalaisen kirjoituskokeen sekä oman opetus- 54416: tään ohjesäännössä, jonka opetusministeriö alansa suullisen kuulustelun tai työnäytteen 54417: vahvistaa. sen toteamiseksi, että koulun toimialueella 54418: 2 §. asuva kirjeopiston oppilas on saavuttanut 54419: Valtion perustaa tarpeellisen määrän kirje- kurssiin kuuluvat tiedot ja taidot. 54420: opistoja, ellei yksityisiä tarkoitukseen hyväk- Vastaavan oikeuden valtioneuvosto vo1 54421: syttyjä kirjeopistoja ole riittävästi. myöntää muulle kirjeopistolle. 54422: Kotimaisella yhteisöllä, säätiöllä ja uskon- 54423: nollisella yhdyskunnalla on oikeus valtioneu- 7 §. 54424: voston luvalla perustaa yksityinen kirj'eopisto Kirjeopisto, jolle valtioneuvosto on myön- 54425: ja ylläpitää sitä. tänyt toimiluvan, saa valtionavustusta sen 54426: 3 §. mukaan kuin siihen on valtion tulo- ja me- 54427: Kirjeopistolla tulee olla johtaja ja johto- noarviossa osoitettu varoja. 54428: kunta. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja 54429: ja viisi muuta jäsentä. Seitsemäntenä jäse- 8 §. 54430: nenä johtokunnassa on kirjeopiston johtaja. Kirjeopiston oppilailta kantamien kurssi- 54431: maksujen perusteet määrää opetusministeriö. 54432: 4 §. Asetuksella säädetään siitä korvauksesta, 54433: Valtion kirjeopistolla on vapaakirjeoikeus, jonka kirjeopisto on velvollinen suoritta- 54434: jota myös opiskelijat saavat vastauksissaan maan koulun johtajalle ja opettajalle kirjoi- 54435: käyttää niinkuin siitä asetuksessa säädetään. tuskokeen, kuulustelun tai työnäytteen val- 54436: Yksityiselle kirjeopistolle valtioneuvosto vonnasta. 54437: voi myöntää vastaavat oikeudet. 9 §. 54438: Kirjeopistot ovat kouluhallituksen valvon- 54439: 5 §. nassa. 54440: Kirjeopiston johtajalla ja opettajilla tulee 10 §. 54441: olla asetuksella säädettävä kelpoisuus. · Tarkemmat määräykset kirjeopiston järjes- 54442: tysmuodosta ja valtionavusta sekä oppilaille 54443: 6 §. annettavista todistuksista annetaan asetuk- 54444: Valtion ja kunnan kansakoulu, oppikoulu sella. 54445: 54446: 54447: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 54448: 54449: Armas Leinonen. 54450: 1259 54451: 54452: vm,51. - Lak.al. N: o 222. 54453: 54454: 54455: 54456: 54457: Kalavainen ym.: Ehdotus laiksi opintokerhotoiminnan valtion- 54458: avusta annetun lain muuttamisesta. 54459: 54460: 54461: E d u s k u n n a H e. 54462: 54463: Valtion talousarvion 10 Pl. XIV luvun 7. Nykyaikaisia työskentelytapoja käyttävä 54464: mom:lle on jo yli 10 vuoden ajan ollut va- aikuiskasvatus voi päteviä ja erilaiseen yh- 54465: rattuna 20 500 mk: n suuruinen määräraha teiskunnalliseen toimintaan osallistuvia 54466: kansantajuisten tieteellisten luentojen jär- luennoitsijoita apunaan käyttäen luentotoi- 54467: jestämistä varten. Kun ottaa huomioon, että minnan kautta saada hyviä tuloksia. Luen- 54468: mainittu määräraha alunperin on tehnyt totoiminta kuuluu Suomessa vapaaseen kan- 54469: mahdolliseksi vain verraten rajoitetun tuen sansivistystyöhön niin kiinteänä ja edelleen 54470: luentotoiminnan järjestämiselle ja että infla- keskeisenä osana, että sen harjoittamiselle 54471: torinen talouskehitys on pienentänyt mää- tulisi luoda paremmat mahdollisuudet. 54472: rärahan reaalista arvoa erittäin suuresti, Lakia opintokerhotoiminnan valtionavusta 54473: niin määrärahan korottaminen jo tästä tulisi tästä syystä luentotoimintaa koske- 54474: syystä on tarpeellista. Kun määrärahan valta osalta täydentää muuttamalla lain 54475: avulla maksettavien palkkioiden korkein nimi . kuulumaan ''Laki opintokerho- ja 54476: määrä on viime aikoina voinut olla vain luentotoiminnan valtionavusta" sekä teke- 54477: kolmekymmentä markkaa lnentotunnilta, mällä lakiin muita tarpeellisia muutoksia. 54478: on tämän luentokohtaisenkin palkkion pie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 54479: nuus osaltaan ollut rajoittamassa tehokasta nioittaen, 54480: luentotoiminnan järjestämistä. Pahiten 54481: tästä ovat joutuneet kärsimään syrjäiset että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 54482: maaseutualueet, joille tämänkaltainen eri van lakiehdotuksen: 54483: kansalaisjärjestöjen toimesta järjestetty toi- 54484: minta olisi ehkä kaikkein tarpeellisinta. 54485: 54486: 54487: Laki 54488: opintokerhotoiminnan valtionavusta annetun lain muuttamisesta. 54489: E.duskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä huhtikuuta 1964 opintokerho- 54490: toiminnan valtionavusta annetun lain (186/64) nimike sekä 1 §, 2 §:n 1 momentti ja 6, 54491: 7 ja 8 §: t näin kuuluviksi: 54492: 54493: Laki 54494: opintokerho- ja luentotoiminnan valtionavusta. 54495: 54496: 1 §. 54497: Opintokerho- ja luentotoiminnan tarkoi- tulee tapahtua kasvatusopillisten periaattei- 54498: tuksena on edistää nuorten ja aikuisten den mukaan ilman puoluekiihoitusta. 54499: kansalaisten kehitystä tarjoamalla heille Opintokerho- ja luentotoiminnan tukemi- 54500: tilaisuuksia suunnitelmalliseen opiskeluun ja seksi ja edistämiseksi myönnetään valtion- 54501: vapaa-aikojen kasvattavaan käyttöön. Sen apua, niinkuin jäljempänä säädetään. 54502: 1260 VIII,51. - Opintokerhotoiminta. 54503: 54504: 54505: 2 §. tähän tarkoitukseen tämän lain mukaan 54506: Opintokerho- ja luentotoiminta, johon myönnetä valtionapua. 54507: annetaan valtionavustusta, on valtion valvon- 54508: nan alaista. Valvonta kuuluu kouluhallituk- 7 §. 54509: selle. Opetusministeriö suorittaa valtion tulo- ja 54510: Opintokerho- ja luentotoimintaa ohjaavat menoarviossa olevien opintokeskuksien omaa 54511: ja valvovat opintokeskukset, mitä varten toimintaa varten varattujen määrärahojen 54512: niille annetaan valtionapua. jaon. 54513: Kouluhallitus myöntää opintokeskuksille 54514: tässä laissa tarkoitetun valtionavun opinto- 54515: 6 §. kerhoja sekä kansantajuisia tieteellisiä luen- 54516: Opintokeskuksille myönnetään valtionavus- toja varten. 54517: tusta niiden tai niiden toimintapiiriin kuu- 8 §. 54518: luvien kansansivistysjärjestöjen järjestämiä Tarkemmat säännökset tämän lain täy- 54519: kansantajuisia tieteellisiä luentoja varten, täntöönpanosta annetaan asetuksella. 54520: jotka ovat julkisia, sekä kohdistuvat kansa- 54521: laisten sivistystarpeen herättämiseen. Jos 54522: luentojen aiheuttamiin kustannuksiin on Tämä laki tulee voimaan päivänä 54523: saatu avustusta muista valtion varoista, ei kuuta 19 . 54524: 54525: 54526: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 54527: 54528: Meeri Kalavainen. Sakari Knuuttila. 54529: Antti 0. Pennanen. Voitto Hellsten. 54530: Kalle Matilainen. Veikko Helle. 54531: Antero Väyrynen. Sinikka Luja. 54532: 1261 54533: 54534: VIII, 52. - Lak.al. N: o 223. 54535: 54536: 54537: 54538: 54539: Saalasti ym.: Ehdotus laiksi opintokerhotoiminnan valtion- 54540: avusta annetun lain muuttamisesta. 54541: 54542: 54543: E d u s kun n a H e. 54544: 54545: Opintokerhotoiminnan valtionavusta an- 18 kokousta, riittää siitä vain 2,78 mk 54546: nettua lakia käytäntöön sovellettaessa on opintokokousta kohti. 54547: todettu siinä joitakin kohtia, joiden muut- 2. momentissa puhutaan "kerhojen työ- 54548: taminen vähentäisi tulkintavaikeuksia sekä kauden" päättymisestä, mutta olisi syytä pu- 54549: tekisi asioiden hoidon joustavammaksi. Eri- hua siinä "kerhon työkauden" päättymi- 54550: tyisesti seuraaviin 5 §: n kohtiin olisi saa- sestä, sillä jokainen kerho voi vapaasti 54551: tava muutos: päättää, milloin se aloittaa ja lopettaa 54552: 1. momentissa olisi sanan "opinto-" tilalle työnsä syyskuun ensimmäisen ja seuraa- 54553: muutettava· "opetus", koska "opetusväline" van toukokuun viimeisen päivän välisenä 54554: on helpommin määriteltävissä kuin "opinto- aikana. Tästä johtuu, että kerran viikossa 54555: väline". Lauseessa, jossa luetellaan tarkoi- kokoontuvat kerhot voivat jo vuoden vaih- 54556: tukset, joihin saadaan valtionapua, olisi teeseen mennessä pitää useampia opinto- 54557: mainittava myös luennoitsijan palkkio sekä kokouksia kuin mitä vaaditaan valtionavun 54558: matkakulut. Varsinkin kerhoissa, joissa on saamiseen. Jos tällainen kerho joutuu esi- 54559: toveriohjaaja, on välttämätöntä, että joi- merkiksi opintojen ohjaajan paikkakun- 54560: hinkin opintokokouksiin saadaan kerhon nalta muuton vuoksi lopettamaan toimin- 54561: ulkopuolelta asiantuntija luennoitsijaksi ja tansa ja sen työkausi siis päättyy, ei sillä 54562: että hänelle voidaan maksaa palkkio. Näin ole nykyisin mahd6llisuutta saada avus- 54563: on kerhoasiat järjestetty esimerkiksi Ruot- tusta ennen kuin elo-syyskuun vaihteessa, 54564: sissa. Tällainen järjestely ei millään tavoin mikä voi aiheuttaa vaikeuksia varsinkin 54565: lisää opintokerhotoiminnan aiheuttamia me- silloin, kun kerho on joutunut tekemään 54566: noja, sillä opetusministeriöhän määrää vuo- velkaa rahoittaakseen toimintansa. Useim- 54567: sittain kerhojen avustuksen enimmäismää- pien kerhojen työkausi päättyy huhti- 54568: rän. Kerho itse voi vain päättää, mihin kuussa, mutta on myös kerhoja, jotka esi- 54569: laissa mainittuihin tarkoituksiin avustus merkiksi työesteiden vuoksi saavat työnsä 54570: käytetään. Jos kerho käyttää määrärahan alkuun vasta tammikuussa ja jotka toimi- 54571: kokonaisuudessaan palkkioihin, on sen ke- vat sen vuoksi vielä toukokuun lopulla. 54572: rättävä jäseniltään tai hankittava muualta Kun kerhojen työkaudet ovat näin erilai- 54573: varat muihin tarkoituksiin, kuten esimer- sia, olisi toivottavaa, että se otettaisiin huo- 54574: kiksi vuokriin ja opintovälineisiin. Kerho- mioon myös laissa niin, että kullekin ker- 54575: jen avustus on nykyisin ja tulee toden- holle voitaisiin maksaa sille lain mukaan 54576: näköisesti olemaan lähivuosinakin niin tuleva avustus kohtuullisessa ajassa ker- 54577: pieni, että se riittää vain osaan menoista. hon työkauden päättymisen jälkeen. 54578: Niinpä työkautena 1965-66 on avustuksen Edellä olevan perusteella esitämme kun- 54579: enimmäismäärä 50 mk. Jos kerho ei pidä nioittavasti, 54580: enempää kuin vaaditut 12 kokousta, riit- 54581: tää avustuksesta 4,15 mk kokousta kohti. että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 54582: . Kun kerhot pitävät kuitenkin keskimäärin van lakiehdotuksen: 54583: 1262 VIII,52. - Opintokerhotoiminta. 54584: 54585: 54586: 54587: Laki 54588: opintokerhotoiminnan valtionavusta. annetun lain muuttamisesta.. 54589: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä huhtikuuta 1965 opinto- 54590: kerhotoiminnan valtionavusta annetun lain (186/64) 5 § näin kuuluvaksi: 54591: 54592: 5 §. 54593: Opintokeskus saa valtionapua kutakin sii- Opintokeskus suorittaa kullekin kerholle 54594: hen liittynyttä opintokerhoa varten, joka sille sitä varten myönnetyn avustuksen 54595: täyttää tässä laissa ja sen täytäntöönpa- kerhon työkauden päätyttyä, sekä sen toi- 54596: nossa annetussa asetuksessa säädetyt ehdot, mintakertomuksen ja tilityksen sille saa- 54597: niihin opintosuunnitelman vaatimiin hyväk- vuttua. Kouluhallitus voi oikeuttaa opin- 54598: syttäviin menoihin, jotka aiheutuvat kirjo- tokeskuksen maksattamaan työkauden al- 54599: jen sekä opetus- ja havaintovälineiden kupuoliskolla ennakkona osan, enintään 54600: hankkimisesta ja vuokraamisesta, kirje- kolmanneksen vahvistetusta enimmäismää- 54601: opintokurssin kustannuksista, vuokrista ja rästä kutakin kerhoa kohden. 54602: muista huoneiston käyttökuluista ynnä 54603: opintojen ohjaajan tai luennoitsijan paik- 54604: kaamisesta ja heidän matkakulujensa kor- 54605: vaamisesta, kuitenkin yhteensä enintään Tämä laki tulee voimaan päivänä 54606: sen määrän, minkä opetusministeriö vuo- kuuta 196 . 54607: sittain määrää. 54608: 54609: 54610: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 54611: 54612: Kerttu Saalasti. Sylvi Saimo. 54613: Katri Kaarlonen. Sylvi Halinen. 54614: Katri-Helena Eskelinen. Ale Holopainen. 54615: 1263 54616: 54617: vni,53.- Lak.al. N: o 224. 54618: 54619: 54620: 54621: 54622: Halme ym.: Ehdotus laiksi nuorisotyön edistämisestä ja 1uke- 54623: misesta. 54624: 54625: 54626: E d u s k u n n a H e. 54627: 54628: Maassamme tällä hetkellä suoritettavaa senäisen aseman siten, ettei mahdollisilla lain- 54629: nuorisotyötä tarkasteltaessa voidaan todeta, säädäntötoimenpiteillä kahlita niiden itsemää- 54630: että sitä suoritetaan verrattain laajalla rinta- räämisoikeuksia ja toiminnan vapaata, elävää 54631: malla. Varsinaisten nuorisojärjestöjen, s. o. kehittymistä. 54632: pelkästään nuorisotyön suorittamista varten 54633: perustettujen järjestöjen lisäksi on lukuisa Lainsäädännön tarve. 54634: määrä sellaisia järjestöjä, jotka muun toi- 54635: mintansa ohella omine nuoriso-osastoineen tai Edellä on lyhyesti todettu valtion ja kun- 54636: muine eri harrastusaloja edustavine työmuo- tien osallistuvan nuorisotyöhön. Valtion 54637: toineen suorittavat huomattavan laajaakin osuus supistuu lähinnä avustusten jakamiseen· 54638: nuorisokasvatustyötä. Kuntien ja valtion nuorisotyön keskusjärjestöille ja nuorisotyön- 54639: asianomaisten elinten toimesta pyritään toi- ohjaajien koulutuksen avustamiseen. Kuntien 54640: mintaa koordinoimaan ja myöskin- lähinnä toimesta sensijaan suoritetaan laajassa mi- 54641: kuntien puitteissa - suorittamaan itse työtä. tassa itse nuorisotyötä kaikkine niine eri työ- 54642: Viimeksi mainittujen panos on tullut mukaan muotoineen, joita nuorisojärjestöjen piirissä 54643: nuorisotyöhön verrattain myöhäisessä vai- on käytetty. Tätä toimintaa johtamaan ja oh- 54644: heessa. jaamaan ovat lukuisat kunnat palkanneet nuo. 54645: Nuoriootyön tukemista yhteiskunnan taholta risotyönohj aaj an. 54646: suoritetaan nykyisin eräin muodoin. Opinto- Tilanne on kuitenkin varsin sekava, koska 54647: kerhotoiminnan tukemista varten on valtion asioista ei ole mitään yhtenäistä määrittelyä. 54648: menoarviossa vuosittain määräraha. Väkijuo- Erillisiä säännöksiä eri asioista tosin on ole- 54649: mayhtiön vuosivoiton kuntien saamaa osuutta massa. Nuorisotyön järjestelmää koskevana 54650: käytetään myöskin nuorisotyöhön, muuhun- voidaan mainita joulukuun 1 päivänä 1944 54651: kin kuin raittiusyhdistysten nuorisotoimin- annetulla opetusministeriön päätöksellä vah- 54652: taan tai nuorison raittiusyhdistysten toimin- vistettu valtion nuorisotyölautakunnan johto- 54653: taan. Nuorisotyöhön ja urheiluun käytetään sääntö, jolla asetettiin sanottu lautakunta 54654: kuntien saamia väkijuomayhtiön voittovaroja. avustamaan opetusministeriötä nuorisotyötä 54655: Edelleen voidaan todeta, että nuorisourheilu koskevissa asioissa lausuntoja antamalla ja 54656: saa tukea, paitsi edellä selostettua tietä, myös aloitteita tekemällä. - Kunnallisten nuorioo- 54657: veikkausvoittovaroista vedonlyönnistä urhei- työlautakuntien perustamiseksi opetusministe- 54658: lukilpailuissa annetun asetuksen mukaan. Sa- riö antoi v. 1945 kunnille kehoituksen ja laati 54659: masta lähteestä tulevin varoin on myöskin näitä lautakuntia varten ohjesäännön. - Sit- 54660: nuorisotyön keskusjärjestöjen toimintaa tuet- temmin on tullut mukaan myöskin läänin nuo- 54661: tu vuodesta 1954 lähtien. risotyölautakuntaporras, jota varten opetus- 54662: Kun tätä taustaa vastaan ajatellaan uudis- ministeriö on niinikään laatinut ohjesäännön. 54663: tusesitysten tekemistä, voidaan havaita, ettei Niin kunnan kuin lääninkin nuorisotyölauta- 54664: asian kokonaisratkaisu voi olla kovinkaan yk. kunnan perustaminen on täysin vapaaehtoista 54665: sinkertainen. Ratkaisua hakemaan lähdet- samoikuin kunnallisen nuorisotyönohjaajan 54666: täessä on välttämättä muistettava se pohja, palkkaaminenkin. 54667: jolta maassamme suoritettava nuorisotyö on Koska voimassa olevat nuorisotyötä koske- 54668: lähtenyt ja sen mukaan pyrittävä löytämään vat säännökset ovat puutteelliset ja epäyhte- 54669: ratkaisu, joka säilyttää nuorisojärjestöjen it- näiset, eivät ne riitä enää tyydyttämään jat- 54670: 1264 VIII,53. - Nuorisotyö. 54671: 54672: 54673: kuvasti kehittyvän ja monipuolistuvan nuo- märtävien kasvattajien vastuuntuntoisuuteen 54674: risotyön tarpeita. Näin ollen on välttämätöntä ollen aatteellista tai käytännöllistä kasvatus- 54675: saada aikaan nuorisotyön järjestelmää kos- työtä, jonka päämääränä on nuort~m kasvat- 54676: keva yhtenäinen lainsäädäntö. Valtion ja kun- taminen itsenäisiksi ihmisiksi ja kunnon kan- 54677: tien käyttäessä vuosittain nuorisotyöhön sa- salaisiksi. 54678: toja miljoonia markkoja on myös niiden etu- Pykälän 2 momentissa määritellyllä kansa- 54679: jen mukaista, että nuorisotyön tukemista kos- laiskasvatus- ja sivistysjärjestöllä ymmärre- 54680: kevat säännökset kodifioidaan ja yhdenmu- tään 1 momenttiin liittyen keskusjärjestöä, 54681: kaistetaan. Lainsäädännön tarpeellisuutta jonka toimialueena on koko maa. Tällaisen 54682: puoltaa edelleen sekin, että nuorison sosiaali- järjestön nuorisotyön suorittamisen tulee olla 54683: sessa asemassa tapahtunut kehitys asettaa eri- järjestelmällistä ja jatkuvaa toimintaa, jotta 54684: tyisesti valtion ja kunnan nuorisotyölautakun- järjestö voitaisiin rinnastaa nuorisotyön kes- 54685: nalle uusia tehtäviä, mitä koskevat säännök- kusjärjestöön. Mikään tilapäinen "tempaus" 54686: set toimikunta on sisällyttänyt ehdotuksiin nuorisotyön merkeissä ei tällaiseen rinnas- 54687: valtion nuorisotyölautakunnan ohjesäännöksi tukseen oikeuta. 54688: ja kunnan nuorisotyölautakunnan johtosään- Pykälän 3 .momentissa oleva viittaus edellä 54689: nöksi. lausuttuihin periaatteisiin tarkoittaa viit- 54690: Olemme katsoneet edellä esitettyjen näkö- tausta sekä 1 että 2 momenttiin. 54691: kohtien merkityksellisyyden aiheuttavan lain- 54692: säädännön kipeän tarpeen ja rakentaneet esi- c. N s. poliittiset nuorisojärjestöt. 54693: tyksemme sen mukaisesti. 54694: Lakiesityksessä ei ole katsottu aiheelliseksi 54695: Perusteluja ehdotukseen laiksi nworisotyön asettaa ns. poliittisia nuorisojärjestöjä eri- 54696: edistämisestä ja tukemisesta. koisasemaan valtion ja kuntien avustuksiin 54697: nähden. Valtiolta tuleviin veikkausvoittova- 54698: a. Lain soveltamisala. roihin nähdenhän poliittiset nuorisojärjestöt 54699: ovat olleet samassa asemassa kuin muutkin 54700: Lähdettäessä tekemään ehdotusta laiksi nuorisojärjestöt. Kuntien myöntämien avus- 54701: nuorisotyön edistämisestä ja tukemisesta on tusten suhteen on sensijaan nykyhetken käy- 54702: katsottu voitavan mennä siihen, että säädet- tännössä melkoista kirjavuutta. Kaikkia niitä 54703: tävä laki on yleislaki. Sen piiriin kuuluu järjestöjä, jotka suorittavat kasvatustyötä 54704: kaikki se nuorisotyö, jota maassa vapaiden nuorison keskuudessa, tulisi tämän työn suo- 54705: nuorisojärjestöjen, valtion tai kuntien toi- rittamisen tehostamiseksi tukea. Lakiehdotuk- 54706: mesta suoritetaan ja tuetaan kuitenkin niillä sen 4 §: n mukaan avustuksen suuruus mää- 54707: edellytyksillä, joita jäljempänä tullaan käsit- räytyy järjestön suorittaman työn, toiminnan 54708: telemään. Tästä johtuen on lakiin otettu sekä laajuuden ja tarkoituksenmukaisuuden perus- 54709: valtiota että kuntia välittömästi koskevia teella. Tämän toivotaan kiihoittavan järjes- 54710: säännöksiä. töjä tehostamaan toimintaansa ja aiheuttavan 54711: vapaan kilpailun myöskin avustusten suuruu- 54712: b. Nuorisotyötä tekevien yhteisöjen käsite- desta. Koska työtä nuorison kasvatuksen pii- 54713: määritt elyt. rissä riittää kaikille järjestöille, on toimi- 54714: Lakiehdotuksen 2 § : ään on otettu lakiehdo- kunta katsonut tämän ratkaisun paremmaksi 54715: tuksen luonteen mukaan siihen välttämättä kuin jonkinlaisen rajaviivan vetämisen poliit- 54716: kuuluvat määrittelyt nuorisotyön keskusjär- tisten ja ei-poliittisten nuorisojärjestöjen vä- 54717: jestöstä ja siihen rinnastettavasta järjestöstä lille. 54718: samoinkuin nuorisotyötä paikallisessa por- Kuitenkin merkitsevät lakiehdotuksen 5 § :n 54719: taassa kunnan alueella :suorittavasta yhtei- säännökset selvän poliittisiin nuorisojärjestöi- 54720: söstä. hin kohdistuvan rajoituksen varojen käytössä. 54721: Nuorisotyön keskusjärjestöä määriteltäessä Siinä ehdotetaan avustuksen käyttäminen kiel- 54722: on apuna käytetty sanontaa "vapaa nuoriso- lettäväksi puoluekiihoitukseen. 54723: järjestö", jolla tarkoitetaan järjestöä, jonka Sensijaan toimikunta katsoo mahdolliseksi 54724: toiminta perustuu nuorten vapaaehtoiseen avustusten myöntämisen poliittistenkin nuori- 54725: liittymiseen ja jatkuvaan innostukseen ja sojärjestöjen toimintaan siltä osin, jolta se on 54726: omatoimisuuteen sekä nuorison tarpeita ym- yhdenmukaista nuorisotyössä yleisesti käytet- 54727: VIII,5S. - Halme ym. 1265 54728: 54729: tyjen toimintamuotojen kanssa. Tällaista toi- g. Nuorisontyönohjaaja. 54730: mintaa on poliittistenkin nuorisojärjestöjen 54731: toiminta suurelta osaltaan. Lakiehdotuksen 9 § :ssä esitetään säädettä- 54732: väksi, että jokaiseen vähintään 6 000 asuk- 54733: d. Valtion nuorisotyölautakunta. kaan kuntaan on perustettava päätoiminen 54734: nuorisontyönohjaajan toimi. Lähdettäessä te- 54735: Valtion nuorisotyölautakunnan asettami- kemään tällaista ehdotusta on katsottu, että 54736: sesta ehdotetaan otettavaksi perussäännös kehitys tällä hetkellä on jo siinä vaiheessa, 54737: lakiin. Laissa ehdotetaan annettavaksi ope- ettei ehdotettu säännös- aiheuttaisi mitään 54738: tusministeriölle oikeus määrätä lautakunnan mullistavia muutoksia. Jo nykyisin on yli 54739: kokoonpano ja tehtävät. 200 kuntaa perustanut nuorisotyönohjaajan 54740: toimen. Toimet ovat usein yhdistettyjä nuo- 54741: e. Läänin nuorisotyölautakunta. riso- ja raittiusohjaajan tai nuoriso-, rait- 54742: tius- ja urheiluohjaajan toimia. Toimikunta 54743: Läänin nuorisotyölautakunnan asettamises- on päätynyt ehdotukseensa siitäkin huoli- 54744: ta kuhunkin lääniin on sisällytetty säännös matta, että sopivan kelpoisuuden omaavista 54745: lakiehdotuksen 7 § : n 2 mom: iin. henkilöistä ilmenee vieläkin puutetta. 54746: f. Kunnan nuorisotyölautakunta. Kun nuorisotyölain aikaansaaminen on 54747: nuorisonkasvatuksen edistämiseksi välttäinä- 54748: Perussäännös kunnallisen nuorisotyölauta- .tön ja mielestämme kiireellinen tehtävä, eh- 54749: kunnan asettamisesta jokaiseen kuntaan on dotamme kunnioittaen, 54750: otettu lakiehdotuksen 8 § : ään. Harkita saat- 54751: taa, olisiko pienimmissä kunnissa nuorisotyö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 54752: lautakunnan tehtävät annettava joflekin van lakiehd'Otuksen: 54753: muulle kunnalliselle elimelle. 54754: 54755: 54756: 54757: Laki 54758: :nuorisotyön edistämisestä ja tukemisesia. 54759: 54760: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 54761: 54762: 1 §. tysjärjestön, joka muun toimintansa ohella 54763: Nuorisotyön edistämistä varten varataan omine nuoriso-osastoineen tai muine eri har- 54764: vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa riit- rastusaloja edustavine työmuotoineen suorit- 54765: tävän suuri määräraha, josta myönnetään taa nuorisonkasvatustyötä, voi opetusministe- 54766: avustusta nuorisotyön keskusjärjestöille ja riö hankittuaan valtion nuorisotyölautakun- 54767: maakunnallisille järjestöille tässä laissa sääde- nan lausunnon rinnastaa nuorisotyön keskus- 54768: tyllä tavalla. järjestöön sen suorittaman nuorisotyön osalta. 54769: Edellä mainittua tarkoitusta varten myön- Kunnan ja läänin alueella nuorisotyötä te- 54770: netään kunnan tulO- ja menoarvioon vuosit- kevään yhteisöön nähden noudatetaan sovel- 54771: tain otettavasta tarpeeksi suuresta määrära- tuvin osin edellä tässä pykälässä mainittuja 54772: hasta avustusta kunnan alueella nuorisotyötä periaatteita. 54773: tekeville yhdistyksille ja muille yhteisöille jäl- 3 §. 54774: jempänä säädetyllä tavalla. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että 54775: järjestö toiminnallaan tukee maamme itsenäi- 54776: 2 §. syyttä ja perustuslaillista yhteiskuntajärjes- 54777: Nuorisotyön keskusjärjestöllä tarkoitetaan tystä sekä toimii raittiiden ja hyvien elämän- 54778: tässä laissa sellaista vapaata nuorisojärjestöä tapojen edistämiseksi. 54779: tai muuta oikeuskelpoista yhteisöä, jonka toi- 54780: mialueena on koko maa ja jonka alayhdistys- 4 §. 54781: ten jäsenten pääosa on alle 30-vuotiaita. Avustuksen suuruus määrätään keskusjär- 54782: Myös sellaisen kansalaiskasvatus- ja sivis- jestön tai alayhdistyksen suorittaman työn, 54783: 159 E 529/66 54784: 1266 VIII,53. - Nuorisotyö. 54785: 54786: 54787: toiminnan laajuuden ja tarkoituksenmukai- jien kokouksen esityksestä määrää ja jonka 54788: suuden perusteella. ohjesäännön opetusministeriö vahvistaa. 54789: Valtion ja läänin nuorisotyölautakuntien 54790: 5 §. omaan toimintaan opetusministeriö osoittaa 54791: Avustusta ei saa käyttää puoluetoimintaan. tarvittavat varat 1 § :n 1 momentissa maini- 54792: 1Puoluetoiminnaksi ei kuitenkaan ole kat- tusta määrärahasta. 54793: sottava valtiolliseen puolueeseen viittaavin 54794: tunnuksin toimivan nuorisotyön keskusjärjes- 8 §. 54795: tön tai alayhdistyksen toimintaa siltä osin, Kunnan alueella nuorisotyötä suorittavien 54796: jolta se on yhdenmukaista nuorisotyössä ylei- yhteisöjen yhteistoimintaelimeksi kunnallis- 54797: sesti käytettyjen toimintamuotojen kanssa. valtuusto asettaa kunnan nuorisotyölautakun- 54798: nan. Nuorisotyölautakuntaa varten on laadit- 54799: 6 §. tava johtosääntö, jonka kunnallisvaltuusto 54800: Tämän lain mukaisin avustuksin tuettavan hyväksyy. 54801: nuorisotyön tulee olla avustuksen käyttämisen Nuorisotyölautakunnan toimintaan kunnal- 54802: ja sille asetettujen ·ehtojen suhteen keskus- ja lisvaltuusto osoittaa tarvittavat varat 1 § :n 54803: maakunnallisen järjestön osalta valtion ja ala- 2 momentissa mainitusta määrärahasta. 54804: yhdistysten osalta kunnan valvonnan alainen. 54805: Valtion valvonnasta huolehtii opetusministe- 9 §. 54806: riö apuna valtion nuorisotyölautakunta ja Kuntaan, jossa on vähintään 6 000 asukasta, 54807: kunnan valvonnasta kunnan nuorisotyölauta- on perustettava päätoiminen nuorisotyönoh- 54808: kunta. jaajan toimi, jollei opetusministeriö ole kun- 54809: taa hakemuksesta siitä vapauttanut. Kunnan 54810: 7 §. nuorisotyölautakunnan on laadittava nuoriso- 54811: Maan nuorisotyötä suunnittelevaksi ja nuo- työnohjaajalle johtosääntö, jonka kunnallis- 54812: risotyön eri muotoja edustavaksi keskuseli- valtuusto vahvistaa. 54813: meksi asetetaan opetusministeriön alaisena 54814: neuvoa-antavana elimenä toimiva valtion nuo. 10 §. 54815: risotyölautakunta, jonka kokoonpanon ja ;teh- Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta- 54816: tävät opetusministeriö määrää. misesta antaa opetusministeriö. 54817: Läänin alueella suoritettavan nuorisotyön 54818: yhteiselimeksi asetetaan kuhunkin lääniin 11 §. 54819: läänin nuorisotyölautakunta, jonka kokoon- Tämä laki ;tulee voimaan kuun 54820: panon lääninhallitus läänin kuntien edusta- päivänä 19 . 54821: 54822: 54823: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 54824: 54825: Antti A. Halme. Pauli Burman. Edit Terästö. 54826: Väinö Vilponiemi. Sinikka Luja. Reino Breilin. 54827: Esko Niskanen. Valdemar Sandelin. Voitto Hellsten. 54828: 1267 54829: 54830: Vlll,54.- Lak.al. N: o 225. 54831: 54832: 54833: B11l'IIl8.D ym.: Ehdotus laiksi kot·imaisen elokuvan tuotannon 54834: turvaamisesta. 54835: 54836: E d u s k u n n a He. 54837: 54838: Valtion elokuvapalkinnon tehtävänä on tu- lausui käsityksenään, että veron tuotto tulisi 54839: kea kotimaista elokuvatuotantoa ja pyrkiä käyttää kotimaisen elokuvan tukemiseen. 54840: sen tason kohottamiseen. Siten sen vaikutus- Vuoden 1966 valtion tulo- ja menoarviossa 54841: piirin ullropuolelle jäävät monet tärkeät elo- on elokuvaveron arvioitu tuottavan 600 000 54842: kuvakulttuurin, kansansivistystyön ja cloku- mk. Oheisessa lakialoittaessa on tämä 54843: vajakelun ·kysymykset. Kotimaisen elokuva- summa ehdotettu käytettäväksi siten, että lai- 54844: tuotannon tarkoituksenmukaisen tukemisen noihin myönnettäisiin vuosittain 250 000 mk, 54845: kannalta tarkasteltuna on nykyisessä muo- elokuvapalkintoihin samoin 250 000 mk, hen- 54846: dossa tapahtuvaa valtion elokuvapalkinnon kilökohtaisiin palkintoihin 60 000 mk sekä 54847: jakamista pidettävä riittämättömänä toimen- opintoapurahoihin 40 000 mk. 54848: piteenä. Nykyisen palkinnon mahdollisuuksia Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruot- 54849: vaikuttaa kotimaisen elokuvan kehittymiseen sissa valtiovallan ja elokuvayrittäjien kesken 54850: terveeseen suuntaan rajoittaa jaettavan sum- solmittiin keväällä 1963 sopimus, jolla perus- 54851: man pienuus ja tästä johtuva palkittavien tettiin Ruotsin elokuvainstituutti. Sopimus 54852: elokuvien vähälukuisuus. Elokuvapalkdnto edellytti, että elokuvien huvivero poistettiin 54853: saadaan vasta elokuvan valmistumisen ja kokonaisuudessaan ja että elokuvainstituutin 54854: ensiesityksen jälkeen. Kun otetaan huomioon toiminta rahoitetaan perimällä 10% pääsy- 54855: maassamme vallitseva yleinen pääoman niuk- lipputuloista kaikilta niiltä elokuvateattereil- 54856: kuus ja elokuvan vakiintumaton asema, täl- ta, jotka järjestävät vähintään kuusi esitystä 54857: lainen jälkikäteen tapahtuva palkitseminen viikossa. Sopimuksen mukaan elokuvainsti- 54858: ei tuo helpotusta elokuvan suunnitteluun ja tuutin tulot on käytettävä seuraavasti: 30% 54859: toteuttamisen alkuvaåheisHn. Tämän johdosta peruatukena ruotsalaisille kokoillan elokuville 54860: onkin valtion elokuvan tuottamiseen myön- suoraan niiden osalle tulleiden pääsylippujen 54861: nettävä lainoja pidettävä oleellisena osana suhteessa; 18 % ruotsalaisen elokuvan laatu- 54862: julkisen vallan elokuvaan kohdistuvista tuki- palkintoihin ja 2 % ruotsalaisten lyhytelo- 54863: toimenpiteistä. kuvien laatupalkintohin; 15 % laatupalkin- 54864: Sekä valtion elokuvapalkinto että tässä toJa saaneiden kokoillan elokuvien tappioiden 54865: aloitteessa esitetyt tuotantolainat kohdistuvat peittämiseen, jolloin nämä taJppiot lasketaan 54866: elokuvan tuottajaan. Kun elokuvan onnistu- tuotantokustannuksista ja Ruotsissa yhden 54867: minen kuitenkin on ratkaisevasti riippuvai- vuoden aikana kertyneistä pääsylipputuloista; 54868: nen sen valmistajista, ohjaajasta, käsikirjoi- 5 % erilaiseen suhdetoimintaan ja muuhun 54869: tuksen te:kijästä, kuvaajasta ja musiikin sä- kehitystyöhön; 30% epäkaupallisiin, kulttuu- 54870: veltäjästä, on myös heidän palkitsemisensa rin kannalta tärkeisiin elokuva-alan toimin- 54871: katsottava tarkoituksenmukaiseksi pyrittäessä toihin, joita ovat mm. elokuvakoulu, elokuva- 54872: kotimaisen elokuVIan tason kohottamiseen. Sa- arkisto, yliopistollinen koulutus ja elokuva- 54873: moin on pidettävä tärkeänä, että nämä hen- taiteen tutkimus, elokuvakerhojen tukeminen, 54874: kiitöt sekä myös elokuvan teknilliseen valmis- vakavan elokuvakritiikan tukeminen, taiteel- 54875: tukseen osallistuvat henkilöt pystyvät harjoit- lisesti arvokkaiden epäkaupallisten elokuvien 54876: tamaan jatko-opintoja ja itsensä kehittämis- jakelu ja lastenelokuvat. 54877: tä. Sen vuoksi on valtion elokuvatuotantoon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 54878: kohdistuvia tukitoimenpiteistä vielä täyden- nioittaen, 54879: nettävä opintoapurahoilla. 54880: Antaessaan lausuntonsa elokuvaverolaista että Eduskunta kyv.äksyisi seuraa- 54881: vuonna 1964 eduskunnan sivistys'VIaliokunta van lakiehdotuksen: 54882: 1268 VIII,54. - Kotimaisen elokuvan tuotanto. 54883: 54884: 54885: Laki 54886: kotimaisen elokuvan tuotannon turvaamisesta. 54887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 54888: 54889: 1 luku. ruista Jainaa. Lainat myönnetään hakemuk- 54890: sesta, johon liittyvästä työ. ja .kustannus- 54891: Yleiset säännnökset suunnitelmasta säädetään asetuksessa. 54892: 1 §. 54893: Tämän lain mukaan kotimaisen elokuvatuo- 6 §. 54894: tannon turvaamiseksi, elvyttämiseksi ja sen Lainoja myönnetään kokoillan elokuvien 54895: tason kohottamiseksi myönnetään valtion valmistamista varten. Elokuvan pituuden on 54896: tulo- ja menoarvi10on otetuista määrärahoista oltava vähintään 1800 metriä. Työsuunnitel 54897: lainaa, jaetaan ehkuvapalkintoja ja henkilö- man on osoitettava pyrkimystä taiteellisesti 54898: kohtaisia palkintoja sekä opintoapurahoja si- korkeatasoisen elokuvan valmistamiseen. Lai- 54899: ten kuin jäljempänä säädetään. noja voidaan myöntää myös sellaisten eliOku- 54900: vien valmistamiseen, jotka omaperäisyytensä 54901: 2 §. tai herätteitä synnyttävän kokeiluluonteensa 54902: Lainat, elokuvapalkinnot, henkilökohtais€t huomioonottaen erityisesti ansaitsevat valtion 54903: palkinnot ja opintoapurahat myöntää eloku- tukea. 54904: valautakunta, johon opetusministeriö kol- 7 §. 54905: meksi vuodeksi kerrallaan määrää ipuheen- Lainoista ei peritä korkoa. Lainat myön- 54906: johta.jan: ja kuusi muuta jäsentä sekä kulle- netään kolmeksi vuodeksi siten, että lronan 54907: kin heistä; henkilökohtaisen varamiehen. Lau- nootamisesta on elokuvan julkisen ·ensiesityk- 54908: takunnan jäsenten tulee olla el6kuva-alan sen tapahduttava vimeistään sen kuukauden 54909: amantuntijoita, kuitenkin niin, että he eivät kuluessa, joka seuraa, kun kaksitoista kuu- 54910: edusta elokuvan valmistajia. Lainahakemusta, kautta on kulunut lainan nootamisesta. 54911: j<)hon liittyvässä työsuunnitelmMSa lautakun- 54912: Jllall: jäsen on mukana, ·ei oteta käsiteltäväksi. 8 §. 54913: Laina lankeaa maksettavaksi sen kuukau- 54914: 3 §. den vimeisenä päivänä, joka seuraa 24 kuu- 54915: Lautakunnan J)uheenjohtajalle, jäsenille ja kauden kuluttua sitä kuukautta, jonka ku- 54916: sihteerille suoritetaan palkkioita, matkakus- luessa elokuvan ensiesitys on tapahtunut. Mi- 54917: tmtnuksia ja päivärahaa siten kuin valtion käli elokuvan puhdas tuotto ei vastaa laina- 54918: komiteoista on tältä osin säädetty. summaa, voi elokuvalautakunta myöntää lai- 54919: nasumman ja takaisin:inaksuna suoritetun 54920: 4 §. puhtaan tuoton erotuksen kertakaiklrisena 54921: Elokuvalautakunnan tulee ennen helmi- avustuksena. Näitä takuuluontoisia avustuk- 54922: kuim 15 päivää antaa opetusministeriölle sia varten otetaan valtion tulo- ja meno-- 54923: kertomus .edellisenä vuonna myönnetyistä lai- arv:ioon riittävän suuruinen siirtomääräraha. 54924: noista, voimassa olevien lainojen käytöstä, 54925: lainaehtojen tayttämisestä, edellisen vuoden 9 §. 54926: elokuvapalkintojen ja henkilökohtaisten pal- Elokuvalautakunnan oikeuksista selvitysten 54927: kintojen sekä opintoapurahojen jakamisesta. sa:amiseen ·elokuvan valmistumisen eri vai- 54928: 'heista, kustannuksista ja elokuvan markki- 54929: noinnista sekä lainansaajan taloudenpidosta 54930: 2 'luku. säädetään asetuksella. Lautakunnan tehtä- 54931: Lainojen myöntäminen ja takaisin vänä on valvoa, että lainansaaja noudattaa 54932: maksaminen tässä Jaissa ja siihen liittyvässä asetnksessa 54933: säädet.tyjä määräyksiä. Mikäli lautakunta ha- 54934: 5 §. vaitsee väärinkäytöksiä, se voi irtisanoa lai- 54935: · Kotimaisten elokuvien valmistajille myön- nan kuuden kuukauden irtisanomisajalla. 54936: netään vuosittain viisi 50 000 markan suu- Lantakunnan pä.ätöksistä ei voida valittaa. 54937: VIll,54. - Burman ym.. 1269 54938: 54939: 10 §. 16 §. 54940: Lainoja voidaan myöntää myös kotimaisen Elokuvan valmistajan, joka haluaa tuotta- 54941: ja ulkomaisen valmistajan yhteistyössä val- maosa elokuvan perusteella tulla palkinn~ 54942: mistettaville elokuville elokuvaLautakunnan osalliseksi, tulee marraskuun 1 päivään men- 54943: harkinnan mukaan. Tällöin elokuvan vuhdas nessä ilmoittaa opetusministeriölle .se tai ne 54944: tuotto sisältää myös ulkomaisen markkinoin- elokuvat, joiden palkitsemista hän esittää, 54945: nin puhtaan tuoton. sekä lautakunnan puheenjohtajan kanssa 54946: Samalla tavoin sisältyy puhtaaseen tuot- siitä sovittuaan järjestää näiden esitys lauta- 54947: toon myös !kokonaan kotimaisen valmistajan kunnan jäsenille. 54948: ulkomailla elokuvan markkinoinnista saama Elokuva on ennen sen esittämistä ~auta 54949: puhdas tuotto. kunnalle alistettava elokuvatarkastusviran- 54950: 11 §. omaisten hyväksyttäväksi ja lautakunnalle 54951: Lainoja ei myönnetä elokuville, jotka val- esitettävä niiden hyväksymässä muodossa. 54952: mistetaan mainostarkoituksiin. 54953: 17 §. 54954: 12 §. Elokuvapalkintojen jako tapahtuu riippu- 54955: Elokuvan valmistajan, joka haluaa anoa matta palkintoa haluavien valmistajien mah- 54956: lainaa, tulee marraskuun 1 päivään men- dollisesti saamista tämän lain 1 luvussa mai- 54957: nessä jättää laina-anomuksensa opetusminis- nituista lainoista eikä pallcintoa lueta tämän 54958: teriölle. Elokuvalautakunnan on päätettävä ~ain 5 pykälässä mainittuun puhtaaseen tuot- 54959: lainojen myöntämisestä ennen joulukuun 15 toon. 54960: päivää. 4 htku. 54961: 3 luku. Henkilökohtaiset palkinnot 54962: Valtion elokuvapalkinnot 18 §. 54963: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo- 54964: 13 §. sittain 60 000 markan määräraha valtion pal- 54965: v;altion tulo. ja menoarvioon otetaan vuo- kinnoiksi henkilökohtaisista saavutuksista elo- 54966: sittain 250 000 markan määräraha valtion kuvan valmistamisessa. 54967: elokuvapalkinnoiksi. 54968: 14 §. 19 §. 54969: Valtion elokuvapalkinnot jakaa elokuva- Palkinnot jaetaan elokuvien valmistukseen 54970: lautakunta. osallistuville, ohjaajille, kuvaajille, käsikir- 54971: 15 §. joituksen tekijöille ja elokuvamusiikin sävel- 54972: Palkinnot voidaan jakaa taiteellisesti kor- täjille. Palkintojen suuruudet määrää elo- 54973: keatasoisista kotimaisen tuottajan valmista- kuvalautakunta, joka myös, jos se huomioon 54974: mista kokoillan elokuvista, joiden pituus on ottaen tason katsoo sen aiheelliseksi, voi jät- 54975: vähintään 1800 metriä, ja 35 mm:n lyhytelo- tää määrärahan tai sen osan jakamatta. 54976: kuvista, jotka taiteellisen omaperäisyytensä 54977: tai herätteitä synnyttävän kokeiluluonteensa 20 §. 54978: huomioonottaen erityisesti ansaitsevat tun- Elokuvalautakunta voi jakaa palkinnot 54979: nustusta. Palkintoja ei jaeta elokuville, jotka harkintansa mukaan edellisenä vuonna julki- 54980: on valmistettu mainos- tai valistustarkoituk- sesti esitettyjen elokuvien tai tämän lain 54981: siin. 2 luvussa mainittujen elokuvien valmistuk- 54982: Vuosittain voidaan palkita enintään neljä seen osallistuneille. 54983: kokoillan elokuvaa ja kuusi lyhytelokuvaa, 54984: joiden julkinen ensiesitys tapahtuu sen ka- 5 luku. 54985: lenterivuoden kuluessa, jonka palkinnoista 54986: kulloinkin on kysymys. Opintoapurahat 54987: Palkintojen suuruudet määrää elokuvalau- 21 §. 54988: takunta, joka myös, jos se huomioon ottaen Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo- 54989: arvosteltavaksi ilmoitettujen elokuvien tason sittain 40 000 markan määräraha opintoapu- 54990: katsoo sen aiheelliseksi, voi jättää määrä- rahoiksi elokuvien valmistukseen osallistuvien 54991: rahan tai sen osan jakamatta. opintomatkoja tai työskentelyä varten. 54992: 1270 VIII,54. - Kotimaisen elokuvan tuotanto. 54993: 54994: 54995: 22 §. hakemuksensa ,elokuvalautakunnalle ennen 54996: OpintoaJpurahojen suuruuden määrää elo- marraskuun 15 päivää. Elokuvalautakunnan 54997: kuvalautakunta. on suoritettava opintoapurahojen jako ennen 54998: Opintoapurahaa haluavien ohjaajien, ku- taJl!mikuun 30 päivää. 54999: -vaajien, käsikirjoitusten tekijöiden, elokuva- 55000: musiikin säV"eltäjien sekä elokuvan teknilli- Tämä laki tulee voimaan päivänä 55001: seen valmistamiseen osallistuvien tulee jättää kuuta 19 . 55002: 55003: 55004: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 55005: 55006: Pauli Burman. Reino Breilin. 55007: Arvo Salo. Sylvi Siltanen. 55008: Valde Nevalainen. Urho E. Knuuti. 55009: 1271 55010: 55011: VTII,55. - Lak.al. N :o 226. 55012: 55013: 55014: 55015: 55016: E. Räsänen ym. : Ehdotus laiksi puukemian perustutkimuksen 55017: laitoksesta. 55018: 55019: E d u s kun n a U e. 55020: 55021: Maamme teollisuuden raaka-aineista on kemiallista tavoitetutkimusta ja sen ohella 55022: puu tärkein ja myös vanhimpia. On sen vain rajoitetussa määrin perustutkimusta. 55023: vuoksi outoa, että puuhun perustuva kemi- Puukemiallista perustutkimusta harjoite- 55024: allinen perustutkimus on maassamme yhä taan tämän lisäksi maassamme nykyään 55025: vain muutamien hajanaisten tutkijoiden va- vain muutamien korkeakoulujen ja valtion 55026: rassa. Puuhun kohdistuvan tutkimuksen teknillisen tutkimuslaitoksen piirissä pie- 55027: tärkeyden pitäisi olla kaikille selvää, sillä nin apuvoimin. Alan tutkimuksen laajuus 55028: puuhun perustuvan teollisuuden kehitys on ja toimintamahdollisuudet eivät nykyisel- 55029: suurelta osalta riippuvainen tämän alan lään kuitenkaan vastaa tällä alalla maas- 55030: tutkimuksen saavutuksista, jotka osaltaan samme saavutettua teknillistä tasoa. Ne 55031: nojaavat puukemiallisen perustutkimuksen eivät myöskään vastaa puuraaka-aineen 55032: saamiin tuloksiin. Osoituksena siitä, miten suurta taloudellista merkitystä. Näin ollen 55033: laaja työkenttä tällaista perustutkimusta on mitä tärkeintä saada puun perustutki- 55034: yhä odottaa, mainittakoon, että selluloosa- mus kohotetuksi sille tasolle, joka sille mei- 55035: teollisuutemme pystyy käyttämään hankki- dän maassamme kuuluu. Tässä tarkoituk- 55036: mastaan puumateriaalista vain noin % ts. sessa olisi perustettava puukemian perus- 55037: puhtaan selluloosan kun sitävastoin jäl- tutkimuksen laitos, jonka tehtävänä olisi 55038: jelle jäävä % sisältää osaksi tunnettuja edistää alan tieteellistä tutkimusta käytän- 55039: osaksi tuntemattomia aineita, jotka nykyi- nön tarpeita silmällä pitäen. 55040: sin tulevat ns. jätelipeänä poltetuiksi tai Mitä sitten tulee mainitun tutkimuslai- 55041: muuten hävitetyiksi. Kuitenkin jo nykyi- toksen sijoituspaikkaan, niin on pidettävä 55042: nen perustutkimus on todennut, että tästä tarkoituksenmukaisena, ettei sitä sijoiteta 55043: osasta on mahdollista eristää tai valmistaa Helsinkiin, vaan sen luonnollisemmalta si- 55044: joukko arvokkaita kemikaaleja uuden ke- joituspaikalta tuntuisi jokin Itä-Suomen 55045: miallisen teollisuuden raaka-aineiksi. Asia paikkakunnista. Mikäli myöhemmin saa- 55046: vaatii kuitenkin vielä paljon perustutki- daan Itä-Suomen yliopisto, olisi se sijoi- 55047: muksen luokkaan kuuluvaa tutkimusta en- tettava sen piiriin. 55048: nenkuin se on valmis sovellettavaksi käy- Edellä olevan perusteella esitämme, 55049: täntöön. 55050: Maamme selluloosateollisuus on perusta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa- 55051: nut oman keskuslaboratorionsa, jonka pii- van lakiehdotuksen: 55052: rissä harjoitetaan kuitenkin etupäässä puu- 55053: 55054: Laki 55055: puukemian perustutkimuksen laitoksesta. 55056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 55057: 1 §. musten mukaisesti sekä muita puukemian 55058: Puukemian perustutkimuksen laitoksen perustutkimuksen alaan kuuluvia tehtäviä 55059: tehtävänä on suorittaa puukemiallista pe- sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin 55060: rustutkimusta tieteen ja käytännön vaati- säädetään. 55061: 1272 VIII,55. - Puukemian perustutkimus. 55062: 55063: 55064: 2 §. kemian perustutkimuksen alaan kuuluvia 55065: Puukemian perustutkimuksen laitoksessa tutkimuksia ja selvityksiä. 55066: voi olla johtajan, jolla on professorin arvo, 55067: sopimuspaikkainen virka sekä seuraavia pe- 5 §. 55068: ruspalkkaisia virkoja ja toimia: kaksi van- Puukemian perustutkimuksen laitokselta 55069: hempaa tutkijaa, viisi nuorempaa tutkijaa, tilatuista tutkimuksista, lausunnoista ja toi- 55070: tutkimusasistentti, kahdeksan laboratorio- mituksista perittävistä maksuista säädetään 55071: apulaista, laboratoriomestari, sähköteknik- asetuksella. Maksut määrätään eräiden vi- 55072: ko, kanslia-apulainen ja vahtimestari. ranomaisten toimituskirjoista ja virkatoi- 55073: Tutkimuslaitoksen palveluksessa voi olla mista suoritettavien maksujen perusteista 55074: myös ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäi- 17 päivänä lokakuuta 1942 annetussa laissa 55075: siä toimihenkilöitä, harjoittelijoita ja työn- (806/4:2) säädettyjen yleisten perusteiden 55076: tekijöitä. mukaan. 55077: 3 §. 6 §. 55078: Puukemian perustutkimuksen laitoksen Puukemian perustutkimuksen laitoksella 55079: toimintaa j'ohtaa johtaja sekä tutkimuslai- on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia. tutki- 55080: toksen hallitus, jonka puheenjohtajana on mustoimip.taa Ja erikoistehtäviä varten. 55081: johtaja ja muina jäseninä kolme valtioneu- 55082: vosten kolmeksi vuodeksi ktlrrallaan mää- 55083: rä:äinää puukemian perustutkimukseen pe- 7 §. 55084: rehtynyttä jäsentä. Tarkemmat määräykset tämän la.ip. täy- 55085: tii.Jl.töönpaJ1-osta ja soveltamisesta annetaa11 55086: 4 §. asetuksella. 55087: Puukemian ptlrustutkimuksen laitos voi 8 §. 55088: suorittaa valtion viranomaisille sekä yksi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam- 55089: tyisille ja yhteisöille näiden tilaamia puu- mikuuta 196 . 55090: 55091: 55092: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 55093: 55094: Eino Räs~en. Pentti Pekkarinen. 55095: Aa.ro Lintilä. 55096: 1273 55097: 55098: VW,56.-Lak.al. N:o 227. 55099: 55100: 55101: 55102: 55103: T. Salo ym.: Ehd.otus laiksi vesien tutkimuslaitoksesta. 55104: 55105: 55106: E d u s k u n n a 11 e. 55107: 55108: Vesistöjä koskevat kysymykset - erityi- politiikalle ja suunnittelulle. Yhteiskunnan 55109: sesti vesistöjen likaantuminen jopa pilaan- jatkuvan kehityksen turvaamisen yksi pää- 55110: tuminen ja yhdyskuntien ja teollisuuden edellytys on, että vesien tutkimusta ei lai- 55111: vesi- sekä myös .tässä yhteydessä jätehuoltoa miniyödä. Maastamme puuttuu mahdollisuus 55112: koskevat ongelmat - säätelevät osaltaan kokoavaan ja suunnitelmal:liseen vesien tut- 55113: määrääväHä ja rajoittavalla tavalla koko kimiseen, joka ottaisi huomioon niin perus- 55114: maan taloudellista kehitystä. Elintason nous- tutkimuksen kuin sovelletun ja tavoitetutki- 55115: tessa ja sosiaalisten olojen kehittyessä ve- muksenkin vaatimukset sekä näihin perustu- 55116: sistöjen ja niiden veden ~aatuun ja käyttöön van suunnittelun. 55117: myös virkistäytymiskohteina tullaan kiinnit- Maahamme on kiireellisesti perustettava 55118: tämään yhä kasvavaa huomiota. Vesistöjen vesientutkimuslaitos. Vesientutkimuslaitoksen 55119: lilmantuessa niiden arvo Jmlavesinä taantuu, päätehtävänä tulisi olla puhtaiden ja likaan- 55120: mutta virkistyskalastusvesien kysyntä lisään- ,tuneiden vesistöjemme tilan, niiden muu- 55121: tyy. Näin on käynyt kaikissa sivistysmaissa. tosten syiden ja siedon selvittäminen ja tä- 55122: Vesistöjä joudutaan tulevaisuudessakin hän liittyvänä siedon riittämiseen tähtäävät 55123: käyttämään jäteaineiden poistamiseen. Tästä toimenpiteet sekä koko maata koskevan ve- 55124: on seurauksena, ettei vesien likaantumisen sistöjen käyttösuunnitelman [aatiminen ja 55125: ongelmaa ilmeisesti koskaan voida lopullisesti jatkuva täydentäminen. 55126: ratkaista. Näiden keskeisten tehtävien pikainen to- 55127: Vesien suojelun tarkoituksena on viime kä- teuttaminen on välttämätön edellytys sille, 55128: dessä turvata riittävä ja tasapuolinen veden että maan taloudelliseen kehittämiseen täh- 55129: saanti eri tarkoituksiin: yhdyskunnille ja täävät yleissuunnitelmat sekä yhdyskuntien 55130: asutukselle juoma- ja talou.svedeksi, teolli- ja paikallisten teollistamishankkeiden suun- 55131: suudelle käyttövedeksi, vesistöjen !käyttö ka~ nitelmat ~:~aavat vesistökysymyksen osalta pi- 55132: lastukseen, urheiluun ja virkistykseen jne.' tävän perustan. Näitä tehtäviä ei ole mah- 55133: Ainutlaatuisen vesima.isemamme arvoa ei dollista nykyisen hajanaisen ja osittain ko- 55134: myöskään voi jättää ottamatta huomioon. konaan puuttuvan vesien ja vesistöjen tut- 55135: Vesistöjen likaantumisilmiöiden tutkimus kimus- ja suunnitt~luorganisaation puitteissa 55136: edellyttää niiden hydrografian ja biologian suorittaa. 55137: sekä niiden vuorovaikutuksen perusteellista Vesientutkimuslaitoksen ohjelman tulisi 55138: tuntemusta. Siten limnologisten näkökohtien käsittää fysikaalisen, kemiallisen, biologisen 55139: huomioonottamista, nimenomaan kunkin ve- ja vesiensuojelun sekä siihen kuuluvan !ka- 55140: sistön tilan ja sen muutosten tuntemust.a on lataloudellisen perustutkimuksen. Tämän 55141: pidettävä välttämättöminä perusteina vesisJ ohella ohjelmaan tulisi sisältyä laajamittaista 55142: töjen käyttöön liittyviä toimenpiteitä suun-: soveltuvaa koe- ja suunnittellutoimintaa sekä 55143: nit~ltaessa. Käytännön kannalta ensiarvoi- tutkimusta. Vesientutkimuslaitoksessa harjoi- 55144: sen tärkeäksi on muodostunut kysymys veJ tettavan kalatutkimuksen päätavoitteeksi on 55145: sistöjen siedosta eli niiden kyvystä selvitä asetettava likaautuvien ja rehevöityvien ka- 55146: haitatta niihin laskettavista jätteistä. Se lavesien edullisimman hyväksikäytön perus- 55147: onkin eräs vesistönsuojelun pääkysymyksiä.' teiden selvittäminen. Teknisten tutkimusten 55148: Vesien suojeluun liittyvä tutkimuskenttä tarve on suurin oloihimme sopivien jäteve- 55149: on monipuolinen ja vaativa. Sen tulee suu- sien puhdistusmenetelmien ja yhä parempien 55150: relta osalta muodostaa pohja vesiensuojelu- sovellutusten kehittämisen alalla. 55151: 160 E 529/66 55152: 1274 VIII,56. - Vesientutkimuslaitos. 55153: 55154: 55155: Tällä hetkellä maassamme harjoitettu ve- vista tutkimustehtävistä. Ei myöskään voida 55156: sialan tutkimus. ja suunnitt~lutoiminta on ajatella, että joku tai jotkut hallinnolliset 55157: hajaantunut useiden valtion virastojen, yli- viranomaisten tarpeita palvelevista tutkimus. 55158: opistojen ja korkeakoulujen osalle. Nykyi- elimistä laajennettaisiin vesientutkimuslaitok- 55159: nen järjestely on johtanut useissa tapauk- seksi. Tällöin joutuisivat kärsimään sekä 55160: sissa asioiden käsittelyn hidastumiseen ja tutkimus- että suunnittelutoiminta että myös. 55161: jopa hankauksiin. Tämän vuoksi ainoa ·aja- kin hallinnollisia kysymyksiä varten välttä- 55162: teltavissa oleva muoto perustettavalle ve- mättömät selvitykset. 55163: sientutkimuslaitokselle on itsenäinen tutki- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti 55164: muslaitos. Vain näin menetellen se pystyisi 55165: kunnollisesti suoriutumaan vesientutkimusiai- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu- 55166: tokselle kuuluvista monipuolisista ja vaati- raavan lain: 55167: 55168: 55169: 55170: 55171: Laki 55172: vesientutkimusla.itoksesta. 55173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 55174: 55175: 1 §. 3 §. 55176: Vesiä ja vesistöjä koskevaa sekä teknisen Vesientutkimuslaitokseen perustetaan kuusi 55177: vesihuollon ja jätteiden käsittelyn koo- ja osastoa, nimittäin vesiensuojeluosasto, hydro- 55178: tutkimustoimintaa varten perustetaan va.il- graafinen osasto, hydrobiologinen osasto, tek- 55179: tion varoilla vesientutkimuslaitos. ninen osasto sekä kalatutkimusosasto ja 55180: näille yhteinen laboratorio-osasto sekä toi- 55181: 2 §. misto hallinnollisia ja taloudellisia kysymyk- 55182: 1) Vesientutkimuslaitoksen tehtävänä on siä sekä toimisto suunnittelua varten. Tut- 55183: suorittaa ja johtaa sellaisia tieteellisiä tutki- kimuslaitokseen voidaan tarpeen mukaan pe- 55184: muksia, jotka koskevat Suomen vesien ja ve- rustaa muitakin osastoja. 55185: sistöjen yleistä tilaa ja siihen vaikuttavia 55186: tekijöitä, niiden biologista luonnetta, fysi- 4 §. 55187: kaalisia ja kemial'lisia ominaisuuksia sekä Tutkimuslaitokseen voidaan perustaa seu- 55188: näissä tapahtuvia muutoksia ves~nsuojelua raavia peruspalkkaisia virkoja ja toimia: yli- 55189: silmällä pitäen ja harjoittaa koetoimintaa johtaja, professori, vanhempi tutkija, erikois- 55190: erityisesti luonnon vesissä ja vesistöissä, sekä tutkija, tutkija, elektroonikko, toimistopääl- 55191: harjoittaa ja avustaa vesistöihin liittyvässä likkö, assistentti, kemisti, kanslisti, tutkimus- 55192: suunnittelutoiminnassa; apulainen, teknikko, mestari, laborantti, sih- 55193: 2) antaa viranomaisille selvityksiä ja lau- teeri, toimistoapulainen, laboratorioapulai- 55194: suntoja tutkimuslaitoksessa harjoitetun koe- nen, vahtimestari, lämmittäjä ja talonmies. 55195: ja tutkimustoiminnan tuloksista; Edellä tässä pykälässä olevia virkoja voi 55196: olla eri luokkaisia. 55197: 3) edistää työllään vesiensuojelutoimintaa; Tutkimuslaitoksen palveluksessa voi olla 55198: 4) varata tutkijoille ja opiskelijoille mah- myös ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä 55199: dollisuuksien mukaan tilaisuus tutkimusten toimihenkilöitä, harjoittelijoita sekä työnte- 55200: suorittamiseen tutkimuslaitosten eri elimissä; kjöitä. 55201: 5) julkaista tietoja työnsä tuloksista; 5 §. 55202: 6) ylläpitää yhteyttä vastaavien ulkomais- Tutkimuslaitoksen toimintaa johtaa yli- 55203: ten laitosten kanssa laitoksen työalaa koske- johtaja, jona toimii vesiensuojelun osaston 55204: vissa kysymyksissä; johtaja ja tutkimuslaitoksen hallitus, jonka 55205: 7) suorittaa ne muut tehtävät jotka tut- puheenjohtajana on ylijohtaja ja muina jä- 55206: kimuslaitokselle on muualla [aeissa ja ase- seninä osastojen johtajina toimivat profes- 55207: tuksissa annettu. sorit. 55208: VIII,56. - T. Salo ym. 1275 55209: 55210: 6 §. 7 §. 55211: Vesientutkimuslaitoks~lle asetetaan neuvot- Tutkimuslaitoksena on oikeus ottaa vas- 55212: telukunta, joilika tehtävänä on toimia neuvoa taan lahjoituksia tutkimustoimintaansa ja 55213: antavana elimenä niinkun asetuksessa erik- saamiaan erikoistehtäviä varten. 55214: seen säädetään. Sen antamat esitykset alis- 55215: takoon tutkimuslaitoksen hallitus omine lau- 8 §. 55216: suntoineen asianomaisen ministeriön vahvis- Tämä laki astuu voimaan 1. 1. 1968. Tar- 55217: tettaviksi. kemmat määräY'kset lain täytäntöönpanemi- 55218: sesta ja soveltamisesta annetaan asetuksella. 55219: 55220: 55221: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 55222: 55223: Tuure Salo. Irma Karvikko. Ingvar S. Melin. 55224: E. J. Paavola. Juha Rihtniemi. P. B.. Haarla. 55225: Pirkko Aro. Valde Nevalainen. Jouni Apajalahti. 55226: Pekka. Pesola. Viktor Procope. Kaarlo af Heurlin. 55227: 1276 55228: 55229: VIII,57.-Toiv.al. N:o 516. 55230: 55231: 55232: 55233: 55234: Lahtela ym.: Opetushallinnon keskittämisestä opet~ste 55235: riön ja yhden yhteisen keskusviraston alaiseksi. 55236: 55237: E d u s kun n a U e. 55238: 55239: Opetushallintomme organisatiolta puuttuu hallintoa varten maataloushallituksessa ovat 55240: yhtenäinen ja selkeä johto. Se hajaantuu vastaavat kolme opetusosastoa. Metsäkoulut 55241: viuhkaksi useiden ministeriöiden ja keskus- ovat puolestaan metsäihallituksen .alaisia. Si- 55242: virastojen kesken. säministeriön alaisen lääkintöhallituksen toi- 55243: Maamme korkeakoulut on jaettu hallinnol- mialaan kuuluvat sairaanhoitajia. vaimistavat 55244: lisesti kolmelle eri ministeriölle. Opetusmi- oppilaitokset. Sosiaaliministeriön ja opetus- 55245: nisteriön toimialaan kuuluvan Helsingin, Tu- alan ammattiviranomaisten kesken on jaettu 55246: run ja Oulun yliopistot, Åbo Akademi, Jy- invalidien ammaittioppilaitosten hallinto. Li- 55247: väskylän kasvatusopillinen korkeakoulu ja säksi kuuluu opetushallinnon tehtäviä kulku- 55248: Yhteiskunnallinen korkeakoulu. Kauppa- ja laitosten ja yleisten töiden ministeriölle sekä 55249: teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat puolustusministeriölle. 55250: teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Opetushallintomme hoito jakaantuu siis 55251: Svenska handelshögskolan, Turun kauppa- ainakin seitsemälle eri ministeriölle. Tämä ei 55252: korkeakoulu ja Handelshögskolan vid Åbo voi olla eduksi opetustoiminnalle. Näyttääkin 55253: Akademi. Maatalousministeriön alainen on ilmeiseltä, että opetustoiminnan hallinto olisi 55254: eläill!lääketieteellinen korkeakoulu. keskitettävä opetusministeriön johdon ja vrul- 55255: Varsinainen kansa- ja oppikoululaitos kuu- vonnan alaiseksi. Näin saavutetaan kaikkien 55256: luu opetusministeriön alaisen kouluhallituk- koulumuotojen yhtenäinen johto. Opetusmi- 55257: sen hallintoon. Kouluhallituksen johdossa nisteriössä on toimeenpantava ainakin osasto- 55258: ovat kansakoulut, kansakoulunopettajasemi- ehkäpä toimistojakokin ja samalla on suori- 55259: naarit, väliaikaiset opettajakorkeakoulut, tettava ministeriön ja sen alaisten keskusvi- 55260: kuuromykkäin ja 8okeain koulut sekä muut rastojen toimivallan rajan määrittely siten, 55261: kansakoulua vastaavat laitokset, kansanopis- että ns. koulupoliittiset tehtävät kuuluvat 55262: tot, työväenopistot ja valtion avustama muu ministeriölle ja täytäntöönpanotehtävät ja 55263: vapaa kansansivistystyö. varsinainen koulutoimen valvonta keskusvi- 55264: Ammattikoululaitos on ainakin neljän eri rastoille. Monet painavrut näkökohdat puolta- 55265: ministeriön alainen. Kauppa- ja teollisuus- vat sitä, että kaikki kouluhallintoa koskevat 55266: ministeriön toimialaan kuuluvat valtion kes- asiat käsitellään samassa keskusvirastossa. 55267: kusammattikoulut ja muut yleiset ammatti- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 55268: koulut, erikoisalojen ammattikoulut, valmis- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 55269: tavat ammattikoulut, ammattioppilaskoulut, muksen, 55270: ammattiopis:tot, ammattikoulujen opettaja- 55271: opisto, merenkulkuoppilaitokset, teknilliset että hallitus ryhtyisi kiireell!isesti 55272: oppilaitokset sekä kauppaoppilaitokset. Näi- toimenpiteisiin opetushallinnon orga- 55273: den oppilaitosten hallintoa varten on minis- nisaation kehittämiseksi siten, että 55274: teriössä ammattikasvatusosasto. Maatalousmi- opetushallinto keskitetään opetusmi- 55275: nisteriön alai•sen maataloushallituksen toimi- nisteriön alaisuuteen ja perustetaan 55276: alaan kuuluvat erimuotoiset maatalous-, ko- yksi kaikille koulumuodoille yhteinen 55277: titalous- ja kotiteollisuusoppilaitokset, joiden keskusvirastQ. 55278: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 55279: 55280: Olavi Lahtela. Aulis Sileäkangas. Veikko Hanhirova. 55281: 1277 55282: 55283: Vlll,68.-Toiv.al. N:o 517. 55284: 55285: 55286: 55287: 55288: Ahonen ym.: Yhtenäiskouluperiaatteen -mttkaisen peruskoulun 55289: aikaansaamisesta. 55290: 55291: E d u s k u n n a lll e. 55292: 55293: Koulu-uudistuksen valmistelemiseksi sää- Thtä väJhän on toteutunut päämäärä, että 55294: dettiin edl:lSkunnassa vuonna 1945 erityinen kunnallisten keskikoulujen avulla voitaisiin 55295: ~aki kunnaUisista kokeilukeskikouluista. Pyr- saada tarkat laskelmat tulevien koulu-uudis- 55296: kimyksenä oli liittää keskikoulu kansakoulun tus.ten tuottamista kustannuksista. Tämä on 55297: osaksi ja tehdä siitä kaikkien henkisesti lruh- johtunut ensinnäkin siitä, että edellämaini- 55298: jrukkaiden lasten kouluksi sopiva koulu katso- tuis:ta syi!Sitä tUJl<evan koulu-uudistuksen mah- 55299: matta siihen, mikä syntyperä, varallisuus tai dollisia erilaisia muotoja ei ole voitu näiden 55300: yhteiskunnallinen asema on heidän vanhem- koulujen pur1ssa riittävässä laajuudessa 55301: miLlaan. Lakialoitteen perusteluissa korostet- luoda ja kokeilla. ToisaaLta on niiden talous 55302: tiin, että yleistä koulu-uudistusta valmistel- ollut niin kiinteästi sidottu asianomaisen kan- 55303: taessa olisi tärkeätä saada riittävästi koke- sakoulun ta1outeen, että näiden keskikoulujen 55304: musta kansakoulun yhteydessä, sen osana toi- kustannusten selvittäminen on ollut erityisen 55305: mivasta keskikoulusta ja että tämä kokemus vaikeata, eikä tällaista virallista kustannus- 55306: olisi väl:tttämätön, jotta lopullisia suunnitel- selvitystä ole tehty. Valtion tilintarkastajat 55307: mia tehtäessä vältyttäisiin erehdyksiltä. lausuivat kertomuksessaan vuodelta 1957, 55308: Edelleen huomautettiin, että ainoastaan ko- ettei kouluhallituksella kunnallisten keskikou- 55309: keilun avulla voidaan saada tarkat Jaskel- ·lujen kokonaismenoista ole .täyoollisiä tietoja 55310: mt koulu-uudistusten tuottamista kustan- mm., koska keskikoulutaloja varten myönne- 55311: nuksista. tyt rakennusavustukset suoritetaan varsinai- 55312: Kun kunnallisten kokeilukeskikoulujen siLta kansakoulumomenteiltta. Sen vuoksi val- 55313: asema kansakoululailla (247/57) vakinaistet- tion tilintarkastajien mielestä olisi sanottu- 55314: tiin, säädettiin lain 2 § :ssä, että kansakou- jen keskikoulujen valtionavut rakennusapuja 55315: luun sen osana kuuluvan keskikoulun tulee ja -lainoja myöten suoritettava erillisilltä mo- 55316: oppimääriltään vastata valtion keskikoulua, mentei1ta, koska sillä olisi huomattava käy- 55317: joten !tämän muodon puitteissa ei ole oHut, tännöllinen merkitys etenkin harkittaessa 55318: kuten oli tarkoitus, riittäviä maihdol1isuuksia uusien koulujen perustamista ja verra!ttaessa 55319: kokeilla ns. yhtenäiskoulua meidän maamme eri koulumuotojen valtioLle ja kunnille 55320: olosuhteisiin soveltamisen kannalta. Näitä aiheuttamaa taloudellista ,rasitusta toisiinsa. 55321: kouluja on jo perustettu 99 ja suuri osa Vaikka valtion ~tilintarkastajaJt totesivat, 55322: niistä on ollut toiminnassa .toistakymmentä ettei tällainen uudelleen järjestely kohtaa 55323: vuotta. On menetetty arvokkaita mahdol- voittamattomia vaikeuksia, ei tällaista uudis- 55324: lisuuksia yhtenäiskoulukysymyksen selvittä- tusta kunnallisten keskikoulujen menojen 55325: miseksi, kun näitä kouluja ei ole liitetty yh- budjetoinnissa ja .tilinpidossa kuitenkaan ole 55326: teen kansakoulun ja kansalaiskoulun kanssa toteutettu. 55327: yhtenäiskouluperiaatteen muka.isiksi perus- Kun kunnaLlisia, kansakoulun yhteydessä 55328: kouluiksi. Kun näin ei ole tehty, on näitä toimivia keskikouluja on jo paljon ja ne 55329: kouluja perustettaessa asetettu päämääräkin, muodostavat varsin laajan osan kouluken- 55330: että niiden avulla saataisiin kokemusta ja tästä, olisi aika järjestää sekä ohjelmalliset 55331: oikeita viitlteitä perustee.Uisempaa koulun- että taloudelliset asiat siten, että toteutuisi 55332: uudistusta varten mm. opettajainvalmistuk- päämäärä, johon tämän koulumuodon luomi- 55333: sen, oppiikurssien ja opp:ilkh·jojen selkä meto- sella pyrilttiin, nimittäin kokemuksen ja viit- 55334: di;en su'htoon, jäänyt saavuttamatta. teiden saaminen tulevaa perusteellisempaa 55335: 1278 VIII,58. - Peruskoulun aikaansaaminen. 55336: 55337: 55338: koulu-uudistusta varten. Koska koulut jo ovat halliaan viimeistelee työtään opetusohjelma- 55339: olemassa, niillä on koulutalot, opettajajat ja !toimikunta, on kunnallisten kansakouluun 55340: opetusvälineet, olisi niiden muuttamisella yh- kuuluvien keskikoulujen muuttaminen yhte- 55341: tenäiskouluperiaatteen mukaisiksi peruskou- näiskouluiksi välittömästi toteutettavissa. 55342: luiksi saavutettavissa tästä koulumuodosta Edellä sanotun perusteella ehdotamme 55343: erittäin nopeasti kokemusta ja voitaisiin vält- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 55344: tyä mahdollisilta erehdyksiltä lopullista kou- toivomuksen, 55345: lunuudistusta toteutettaessa. Tästä toimenpi- 55346: teestä olisi koulunuudistuksen kannalta erin- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 55347: omainen etu, koska ilmeisesti meillä, kuten toimenpiteisiin yhtenäiskouluperiaat- 55348: Ruotsissa, muUJtoin veisi vuosikymmenen ajan teen mukaisen peruskoulun aikaan 55349: ennenkuin tarvittava kokemus maan oloihin saamiseksi niissä kunnissa, joissa 55350: soveltuvasta yhtenäiSkoulun muodosta on~ toimii kunnallinen keskikoulu, kan- 55351: ditty saada. Kun kotiludhjelmadronritea ja sakoulu ja kansalaiskoulu, ja an- 55352: peruskoulukomitea ovat jo perusteellisesti taisi asiasta välittömästi lakiesityksen 55353: selvilttäneet yhtenäiskoulun rakenteen ja par- Eduskunnalle. 55354: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 55355: 55356: Arvo Ahonen. Aune Sala.ma. 55357: Veikko Mattila. Artturi Koskinen. 55358: Sa.ka.ri Knuuttila. Mauno Pohjonen. 55359: Ensio Pa.rta.nen. 55360: 1279 55361: 55362: VUI,59. - Toiv.al. N :o 518. 55363: 55364: 55365: 55366: 55367: Linkola ym..: i1mmattikoulun, teknillisen koulun ja teknilli- 55368: sen opiston aseman selvittäm·isestä yleisessä koulutusjär- 55369: jestelmässä. 55370: 55371: 55372: E d u s kun n a U e. 55373: 55374: Suunnitteilla olevan peruskoulu-uudistuk- todetitu, että joustavan siirtymisen toteutta- 55375: sen alkaessa vaikuttaa täydellä painollaan minen opistoista ikonkeakou1uiJhin edeUyttää 55376: tuJ!ee nykyisten kansakoulun ja kansaaais- muutoksia myös korkeakoulujen opetusjär- 55377: koulun oppimääriin perustuvien ammattiope.. jestelyissä. 55378: tuslaitosten suhde keskikoulupohjaisiin oppi- Koska juuri nyt, kun maahamme suunni- 55379: laitoksiin muuttumaan. Telknillisen koulutuk- tellaan uusia teknillisiä korkeakouluja ja pe- 55380: sen alalla saattaa tällöin syntyä thlanne, että ruskoulukin on vielä muotoutumisvaiheessa, 55381: maassa on kolme rinnakkaista koulutyyppiä on sopiva aika ryhtyä selvittämään ammatti- 55382: - ammattikoulu, !teknillinen koulu ja teknil- koulujen ja teknillisten oppilaitosten tule- 55383: linen opisto - joissa kaikissa opetus lähtee vaa asemaa yleisessä koulutusjärjestelmäs- 55384: samalta opilliselta tasolta, eikä yhdestäkään sämme, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan 55385: ole selväpiirteisesti järjestettyjä siirtymis- hyväksyttäväksi toivomuksen, 55386: mahdollisuuksia korkeampiin oppilaitoksiin. 55387: Koska näin syntynyt tilanne ei voi olla että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 55388: koulutuksellisesti oikea eikä tarkoituksen mu- toimenpiteisiin ammattikoulun, teknil- 55389: kainen, joudutaan tekniHisessä koulutuksessa 'tisen koulun ja teknillisen opiston ase- 55390: suorittamaan muutoksia, jota muuttavat eri man selvittämiseksi yleisessä koulutus- 55391: koulutyyppien suhdetta sekä peruskouluun järjestelmässämme peruskoulu-uudis- 55392: että toisiinsa. Teknillisessä korkeakoulussa on tuksen toteuduttua. 55393: opistoinsinöörien jatko-opiskelua tutkittaessa 55394: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 55395: 55396: Anna-Liisa Linkola. Pentti Mäki-Hakola. 55397: Raimo Ilaskivi. P. R. Haarla. 55398: 1280 55399: 55400: VIII,60.- Toiv.al. N: o 519. 55401: 55402: 55403: 55404: 55405: Pohjonen ym..: Valtion liikuntatieteellisen tutkimustoiminnan 55406: keskittämisestä. 55407: 55408: 55409: E d u s k u n n a llJ e. 55410: 55411: Tasavaltamme presidentti Urho Kekkonen rämhat, jotka on myönnetty vuodeksi kerral- 55412: sanoi vuoden 1963 avajaispuhoossaan mm.: laan. Edellä mainitun ohella suor.itetaan 55413: "On mitä suurimmassa määrin koko y;hteis- eräissä korkeakouluissa alan tutkimustyötä 55414: kunnan etu, että sen jäsenet ovaJt terveitä ja muiden varojen turvin. 55415: työkykyisiä, ruumiillisesti ja henkisesti ta- Tutkimustyön välttämättömyys on tullut 55416: sapainoisia kansalaisia. Jatkuva ja. määrätie- urheilun ja tliikuntakasvatuksen aloilla erit- 55417: toinen liikunnanharjoitus on tästä näkökul- täin ilmeiseksi. Kuta pirtemmälle kilpaurhei- 55418: masta :tarkasteltuna kansalaishyve". Tämä lu kehittyy, sitä suurempia terveydellisiä on- 55419: valtaiku.ntamme päämiehen sana oli todella gelmia ja vaarojakin siihen sisäLtyy. Näiden 55420: paikallaan siksi, että liikunnanharjoitus kan- poistaminen ja harjoirttelun tarkoituksenmu- 55421: salaistemme keskuudessa on vielä melka vä- kainen ohjaaminen edellyttää myös asiantun- 55422: häistä. Suomen kansa kysyy myös, miksi suo- tijoita, jotka voivat jatkuvasti suor~ttaa tut- 55423: malaisten urheilijain saavutuksen kansainvä- kimustyötä ja sen pohjalla ohjata tai koU- 55424: lisissä urheilukilpailuissa ovat suuresti hei- luttaa käytännön työssä rtoimivia liikuntakas- 55425: kentyneet. IJ.meisesti työtä kansan kuntour- vattaj:ita ja valmentajia. Näissä kohdin Suomi 55426: heilun. ja myös kilpaurheilun hyväksi ei ole on toistaiseksi hyvin takapajui.sessa ase- 55427: vielä riittävästi tehty. Menestyksellinen toi- massa. Yhtä tärkeätä on se, että ;tutkimus- 55428: minta eri aloilla perustuu yleensä tieteellisen työtä suoritetaan myös niillä liikuntatieteen 55429: tutkimuksen luomalle pohjalle. Nyt voidaan aloina, jotka liittyväit kansanterveyteen, 55430: kysyä, onko Suomessa tehty liikuntatieteel- kuntourheiluun, lii:kuntakasvatukseen ynnä 55431: listä tutkimustyötä 1 Voidaan todeta, että koulurasitusongelmiin. 55432: sitä on maassamme suoritettu osittain urhei- Valtion urheilulautakunta on ryhtynyt 55433: lulääketieteen ja osittain liikuntakasvatuk- suunnittelemaan liikuntatieteellisen tutki- 55434: sen ja niitä sivuavien tieteenalojen ·piirissä muksen valtakunnallista yleissuunnitelmaa 55435: opetusministeriön vuosittain Valtion urheilu- pyrkien selvittämään tärkeimmät tavoitteet, 55436: lautakunnan lausuntojen perusteella myöntä- tutlkimuskoihteet, tutkimustoiminnan keskittä- 55437: mien veikkausvoittovarojen !turvin. Tutki- misen ja toiminnan taloudellisen kehittämi- 55438: mustyötä suoritetaan useissa tutkimuslaitok- sen. Onkin todettava, että liikuntatieteellinen 55439: sissa maan eri puolilla sekä myös yksityis- tutkimusalan on erittäin laaja käsittäen mm. 55440: ten tutkijoiden toimesta. Tätä arvokasta u~heilulääketieteen, liikuntafysiologian, -psy- 55441: työtä ovat tehneet ja veikkausvoittovaroja lologian, -sosiologian, -hygienian, -pedagogii- 55442: saaneet: Työterveyslaitos, Turun yliopiston kan ja biomekaniikan. 55443: fysiologian laitoksen urheilututkimusasema, Yksityiset tutkimuslaitokset, jotka suorit- 55444: Kasvatustieteiden edistämisseura, Lii~nta tavat tutkimustyötä Jiikuntatieteiden eri 55445: .tieteellinen seura, Suomen urheilulääkäri- 55446: 1 aloilla, ovat laatineet pitkän tähtäimen suun- 55447: yhdistys, Sauna-seura ja Suomen urheilu- nielmia ja pyrkineet koordinoimaan eri ta- 55448: museosäätiö. Täihän mennessä ei laitoksilla ja hoilla suoritettavaa tutkimusta sekä esittä- 55449: järjestöillä ole kuitenkaan ollut käytännölli- neet niitä Valtion urheilulautakunnalle sen 55450: siä mahdollisuuksia pitkän ·tähtäimen liikun- tekemän aloitteen perusteella. 55451: tatieteellisen tutkimustyön suorittamiseen, Näiden suunnitelmien pohjalta on mah- 55452: koska käytettävissä on ollut vain niukat mää- dollista jo nylk:yisissä oloissa ja tällä hetkellä 55453: VIII,60. - Pohjonen ym. 1281 55454: .toimivien laitosten puitteissa edistää liikun- Edellä mainitun perusteella kunnioittaefl. 55455: tatieteellistä .tutkimusta olennaisella tavalla. esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 55456: Se edellyttää kuitenkin nykyistä voimak- muksen, 55457: kaampaa ja jatkuvaa valtion tukea sekä toi- 55458: minnan organisointia. että hallitus ryhtyisi ensi tilassa 55459: Voidaan sanoa, että kilpaurheilu ja kansa- toimenpiteisiin valtion liikuntatieteel- 55460: laisten liikunnan harjoituksen voimakas ke- lisen tutkimustoiminnan keskittämi- 55461: hittäminen edellyttää tässä vaiheessa tieteel- seksi ja järjestämiseksi kiinteälle poh- 55462: lisen tutkimustyön suunnitelmallista järjes- jalle. 55463: tämistä. 55464: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 55465: 55466: Mauno Pohjonen. Pentti Sillantaus. 55467: Olavi Lahtela. Kuuno Honkonen. 55468: Anni Flinck. Sulo Hostila. 55469: Sylvi Saimo. Eino Uusitalo. 55470: Pentti Pekkarinen. Eeles Landström. 55471: 55472: 55473: 55474: 55475: 161 E 529/66 55476: 1282 55477: 55478: VIII,81.- Toiv.al. ll':o 520. 55479: 55480: 55481: 55482: 55483: V. Mattila ym.: Yliopiston perustamisesta Seinäjoelle. 55484: 55485: 55486: Eduskunnalle. 55487: 55488: Henkisten voimavarojen mahdollisimman kinnon suorittaineiden maara vain Helsin- 55489: ;tehokas ja ~laajamittainen il.'ekrytointi ja pä- gin, Tampereen ja Turun yliopistojen lähim- 55490: tevän virkamiekunnan saaminen maamme mässä vaikutuspiirissä on suurempi kuin 55491: eri osiin edellyttää korkeamman opetuksen Etelä-Pohjanmaalla, jossa lukiot ovat keskiit- 55492: sijoittamista useihin elinvoimaisiin keskuk- tyneet maakunnan suomenkieliseen osaan Sei- 55493: siin. Lähtökohtana opetuksen sijoittamisessa näjoen ympärille. Seinäjoella eduUisen lii- 55494: on pidettävä valtakunnan osa-alueilla valmis- kennemaantieteellisen asemansa ja viimeai- 55495: tuvien ylioppilaiden määrää, koska useita kaisen nopean kehityksen synnyttämän pal- 55496: korkeakouluja omaavissa maissa tutkimusten velutoiminnan vuoksi on mitä parhaat edel- 55497: mukaan korkeakoulun vaikutus on pääasial- lytykset toimia laaja-alaisen, tulevan yhteis- 55498: lisesti paikallinen. Tätä lähtökohtaa puolta- kunnan tarpeet täyttävän korkeakoulutoi- 55499: vat myös suuren ylioppilasmäärän alueilla minnan keskuksena. 55500: lisääntyneet kotoa käsin opiskelumahdolli- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun- 55501: suudet ja näin vähentyneet asunto-ongelmat nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 55502: ja varallisuuserojen vaikutukset opintojen 55503: aloittamiseen. että hallitus antaisi Eduskunnalle 55504: Etelä-Pohjanmaalla on lukiokeskuksia (22) esityksen yliopiston perustamiseksi 55505: enemmän kuin missään maamme muussa Etelä-Pohjanmaan keskukseen Seinä- 55506: maakunnassa. Myös vuosittain ylioppilastut- joelle. 55507: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 55508: 55509: Veikko Mattila. Antero Väyrynen. 55510: Sakari Knuuttila. Pentti Mäki-Hakola. 55511: 1283 55512: VUI,62.- Toiv.al. lf:o 511. 55513: 55514: 55515: 55516: 55517: Sillantaus ym.: Muidm yZiopistojea pääsemisestä osalliseksi 55518: H elsingi• yliopistolle an•etuista erikoisoikeuksista. 55519: 55520: 55521: Ed uskunna[~e. 55522: 55523: Helsingin yliopisto sai aikoinaan valtiolta ton yksinomaisina oikeuksina, tai että muille 55524: eräitä osaksi varsin huomattavia ja osaksi yliopistoille ei ole luotu vastaavia oikeuksia. 55525: erioikeuden luontoisia etuuksia, joista sääde- Yhtä tärkeää kuin aikanaan etuuksien saami· 55526: tään Helsingin yliopiston säännöt sisältävän nen oli Helsingin yliopistolle, olisi vastaava 55527: asetuksen n:o 228/1924 3 §:ssä. Yliopisto saa oikeus oleville muille yliopistoille alkaneessa 55528: pitää yhtä apteekkia Helsingin kaupungissa korkeakoululaitoksen voimakkaassa kehitty- 55529: (tätä oikeutta on myöhemmin tuntuvasti laa- misvaiheessa, jotta niille voitaisiin antaa edel· 55530: jennettu), sillä on almanakan julkaisemisen lytykset opetuksensa ja tutkimustyönsä jat- 55531: yksinoikeus (mikä oikeus on korvausta vas- kuvaan kehittämiseen. 55532: taan annettu Weilin & Göösille Helsingissä) Eräs mahdollisuus olisi, että apteekki. ja 55533: ja se saa ilmaisen kappaleen kutakin Suomessa almanakkaoikeuden tuottama hyöty määrät- 55534: ilmestyvää painotuotetta. Viimeksi mainittu täisiin annettavaksi maan eri valtionyliopis- 55535: oikeus on myöhemmin annettu Turun yli- toille niiden opiskelijaluvun mukaisessa suh- 55536: opistolle, Jyväskylän yliopistolle, Åbo Akade- teessa ja yksityisille yliopistoille 70 % niille 55537: mille ja Oulun yliopistolle. muuten oppilasluvun mukaan tulevasta mää- 55538: tSen johdosta, että muutkin asetuksessa an- rästä. 55539: netut oikeudet, ei vain viimeksi mainittu, on Edellisen vuoksi esitämme kunnioittavasti 55540: alunperin tarkoitettu palvelemaan ja edistä- edUSkunnan !hyväksyttäväksi toivomuksen, 55541: mään maan yliopisto-opetusta sekä sen joh- 55542: dosta, ·että puheenalaiset edut on annettu että hallitus suorituttaisi kiireelli- 55543: nimenomaan Helsingin yliopistolle aikanaan sesti tutkimuksen siitä, miten ja missä 55544: sen vuoksi, ettei maassa silloin ollut muita suhteessa muutkin yliopistot ooisivat 55545: yliopistoja, ei ole oltu johdonmukaisia, kun tulla osallisiksi Helsingin yliopistolle 55546: uusien yliopistojen syntymisen jälkeen ase- annetuista taikka vastaavista eri- 55547: tuksessa luetellut oikeudet viimeistä lukuun- oikeuksista. 55548: ottamatta on yhä pysytetty Helsingin yliopis- 55549: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 55550: 55551: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen. 55552: Sakari Knuuttila. Jaakko Kemppainen. 55553: 1284 55554: 55555: VIU,63.-Toiv.al. N:o 522. 55556: 55557: 55558: 55559: 55560: Volotinen ynt.: Ortodoksisen teologisen osaston perustami- 55561: sesta Helsingin yliopistoon tail J oe'nS'Uun korkeakouluun. 55562: 55563: 55564: Ed u sk unn alli e. 55565: 55566: Kansail.lisen kulttuurimme rikkaan ja Ortodoksisen kirkkokunnan VIII varsinai- 55567: arvokkaan osan, karjalais-ortodoksisen kult- nen kirkolliskokous asetti kesällä 1965 .toimi- 55568: tuurin tutkiminen ja eteenpäin kehittäminen kunnan tutkimaan tämän alan korkeakoulu- 55569: on maassamme saanut osakseen liian vähän opetuksen kehittämistä. Kun mainitun toimi- 55570: huomiota. Karjalais·ortodoksinen perinne on, kunnan ehdotus pian valmistunee, ja kun 55571: kuten tunnettua, rikastuttanut korvaamatto- korkeakouluopetuksen tehostamista ja moni- 55572: maila tavalla maamme henkistä elämää tuo- puolistamista nyt suunnitellaan olisi valtion 55573: malla siihen monipuolisia aineksia. Tämä on varattava korkeakoulumäärärahoista kohtuul- 55574: !tutkimuksessa unohdettu, sitä on jopa vähä- lisesti varoja edellä selostettuun tarkoituk- 55575: telty. Kuitenkin meidän olisi kaikin tavoin seen. 55576: tuotava tutkimuksen kautta esille niitä rik- Edellä lausutun perusteella ehdotamme 55577: kauksia, joita kansallinen kulttuurimme, . eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 55578: myös sen arvokas karjalais-ortodoksinen osa, 55579: sisältää. Tämä on mahdollista tehdä vain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 55580: korkeakoulutasoisen opetus- ja tutkimustoi- karjalais-ortodoksisen kulttuuriperin- 55581: minnan kautta. Meidän olisi luotava toiselle teen opetuksen ja tutkimisen kehittä- 55582: kansankirkonemme myös mahdollisuus kor- miseksi perustamalla joko Helsingin 55583: keakoulutasoiseen pappiskasvatukseen, sillä yliopiston tai tulevan Joensuun kor- 55584: pappienvalmistus tapahtuu pappisseminaari- keakoulun yhteyteen ortodoksisen teo- 55585: tasolla ja jatko-opintoja suunnittelevien on logisen osaston, jossa olisi 'Ortodoksisen 55586: pitänyt mennä ulkomaisiin ylipistoihin ja teo- kirkkohistorian ja patristiikan profes- 55587: logisiin korkeakouluihin korkeampaa teolo- suuri, ortodoksisen systemaattisen teo- 55588: gista opetusta saadakseen. logian professuuri sekä ortodoksisen 55589: käytännöllisen teologian professuuri. 55590: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 55591: 55592: ~o Volottne~ Aulis Sileäkangas. U. H. Voutilainen. 55593: Emo Lottanen. Ale Holopainen. Aili Vaitttnen. 55594: Remo Karpola. Olavi Lahtela. Antti 0. Pennanen. 55595: Veikko Hanhirova.. 55596: 1285 55597: VIII,64.-Toiv.al. N:o 523. 55598: 55599: 55600: 55601: 55602: Forsius ym.: Kodi-n tek-nologian professorinviran perustami- 55603: sesta Helsingin yliopistoon. 55604: 55605: 55606: Ed uskunnaUe. 55607: 55608: Koti muuttuvrull!a yhteiskunnassa on muo- opintohaarat. Nämä eri haarat, teknillinen, 55609: dostumassa yhdeksi aikamme tärkeimmäksi, taloudellinen ja ravintokemiallinen, tulevat 55610: pikaista ratkaisua vaativaksi ongelmaksi. Yhä tosin opetuksessa usein hyvin lähelle toisiaan, 55611: enenevä teollistuminen, maatalouden ja kodin kuten niin monet muut toisilleen läheiset 55612: piirissä suoritetun työn koneistuminen ja ko. tieteenhaarat, mutta pääpaino tutkimuksessa 55613: din ulkopuolella suoritetun ansiotyön osuu- on kulloinkin kysymyksessä olevan oppituolin 55614: den kasvaminen ynnä monet muut seikat ovat alalla. 55615: saaneet aikaan suuria muutoksia varsinkin Kodin teknologia on nimenomaan kodin 55616: kotitalouden alalla. Nämä ovat vuorostaan ai- •piirissä tehtävää tymä, sen suoritusta ja suo- 55617: heuttaneet kotitaloudessa esiintyvien ·työnsuo- ·rittajia käsittelevä tutkimuksen ja opetuk- 55618: r:iJtusten uudelleenarviointeja sekä työmene- sen ala. Kotitalouden .teknologian oppituoli 55619: telmien ja työvä:lineiden järkiperäistämistä. esiillltyy kaikissa Pohjoismaiden yliopistojen 55620: Kaikki tämä vaatii kiinnittämään entistä kotitalousalaa koskevissa ehdotuksissa. Myös 55621: enemmän huomiota kodin kysymyksiin ja nii- Helsingin yliopistossa tämä aine on pysynyt 55622: den selvittelyyn. Tässä kohden maassamme on jatkuvasti ehdotettujen uusien oppitu(}lien 55623: jo pitkälle kehitetty neuvonta. ja opetus- listalla. Se on kuitenkin vuodesta toiseen 55624: toiminta. Niiden ttäytyy kuitenkin pohjautua joutunut odottamaan vuoroaan muiden, kul- 55625: tutkimusten tuloksiin. Myös tältä osin meillä loinkin ajankohtaisemmi:ksi katsottujen tie- 55626: on päästy hyvään alkuun kQ>titalousopetuksen teen alojen saadessa etusijan. Asian kauas- 55627: saatua jalansijaansa yliopistossa 1940-luvun kantoiseen kansanitaloudelliseen ja sivistyk- 55628: lopulla, jolloin Helsingin yliopistoon p·erus- selliseen merkitykseen katsoen edellä maini- 55629: tettiin oppituolit sekä kodin taloustieteessä tun oppituolin perustamista ei olisi enää siir- 55630: että ravintokemiassa. Jo silloin kuului suun- rettävä eteenpäin. Päinvastoin olisi ensi ti- 55631: nitelmiin myös kodin •teknologian professuu- lassa ryhdyttävä !toimenpiteisiin tämän suun- 55632: rin perustaminen, jonka !tiedekunta itse nitelman toteuttamiseksi. 55633: asiassa oli v. 1941 hyväksynyt ja e<hdottanut Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo- 55634: perustettavaksi ensimmäisenä, nimittäin v. tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt- 55635: 1942. täväksi .toivomuksen, 55636: Nämä kolme oppituolia yhdessä tulisivat 55637: muodostamaan toisiaan täydentävän, ehjän että hallitus ensi Ulassa suorituttaisi 55638: kokonaisuuden niin ihyvin kotitaloudellisen tutkimuksen mahdollisuuksista perus 55639: tutkimustyön edistämisen kuin tutkinnon taa kodin teknologian f>rofessorinvirka 55640: suorittajan kannwlta. Kodin teknologia ni- Helsingin yliopistoon. 55641: mittäin yhdistää molemmat edellä mainitut 55642: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 55643: 55644: Saara Forsius. Aili Vaittinen. 55645: Irma Ha.mara.. J'UUSQ Häikiö. 55646: 1286 55647: 55648: VDI,66.- Toiv.al. H:o 524. 55649: 55650: 55651: 55652: 55653: Halinen ym.: Kotitaloudm työtietun professorinviran pet"UU- 55654: tamisesta Helsingin yliopistoon. 55655: 55656: 55657: Eduskunnalle. 55658: 55659: Maassamme on jo 1940-luvun loppupuolelta fessuuri. Tällöin voidaan myös varmistaa pä- 55660: saakka ollut korkeampaa kotitaloudellista ltevien asiantuntijoiden kouluttaminen niin 55661: opetusta. Helsingin yliopiston maatalousmet- kotitalousopetukselle ja -neuvonnalle kuin 55662: sätieteellisessä tiedekunnassa on tätä varten myös kotitalouskoneita valmistavalle teolli- 55663: kodin taloustieteen ja raviDJtolkemian profes- suudelle ja niitä myyvälle kaupalle. 55664: suuri ja kandidaatin tutkinnon aineyhdistel- Nyt suunnitellun kotitalouden työtieteen 55665: mään on kolmesta pakollisesta aineesta voitu alaan tulisivat kuulumaan mm. seuraavat 55666: valita kaksi kotitaloudellista a;inetta. aineet: kotitalouden kone- ja välineoppi, koti- 55667: Korkeampaa kotitaloudellista opetusta pe- talouden materiaalioppi, asunto-oppi, työn- 55668: rustettaessa oli laadittu suunnitelmat myös fysiologian ja -psykologian kurssit sekä koti- 55669: kotitalouden työkysymysten sisällyttämiseksi talouden organisoimista ja kotitaloustöiden 55670: opetukseen, mutta silloin ehdotettu kolmas suunnittelua käsittelevä kurssi. 55671: kotitaloudellinen professuuri oli jäänyt to- Koska tämän opetusalan .tarve on sekä 55672: teuttamatta. Tämä on sitäkin valitettavam- yksityis1alouden että kansantalouden kan- 55673: paa, koska kotitalouskandidaateiksi opiskele- nalta asiaa katsottuna erittäin suuri, olisi 55674: vilta on puuttunut kolmas kotitaloudellinen kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin koti- 55675: tutkintoaine ja he ovat sen vuoksi olleet talouden työtieteen oppituolin perustamiseksi 55676: pakotettuja va;litsemaan sen varsinaisen oman Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli- 55677: alansa ulkopuolelta. seen tiedekuntaan. 55678: Nykyistä kehitystä ajatellen ovat työkysy- Edellä esi:tettyyn viitaten ehdotamme kun- 55679: mukset kotitalouksiemme monesti vaikeimmin nioittaen eduskunnan. hyväksyttäväksi toivo- 55680: ratkaistavissa olevia ongelmia. Saattaak- muksen, 55681: semme nämä tehtävät tieteellisen tutkimuk- 55682: sen piiriin ja pystyäksemme kouluttamaan että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi- 55683: alalla tutkijoita olisi välttämätöntä saada menpiteisiin kotitalouden työtieteen 55684: kotitalouden työkysymykset omana oppi- professorinviran perustamiseksi H e"l- 55685: aineena korkeamman kotitalousopetuksen pii- singin yliopistoon. 55686: riin ja perustaa kotitalouden työtieteen pro- 55687: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 55688: 55689: Sylvi Halinen. Katri Kaarlonen. Atte Pakkanen. 55690: Eino Sääskilahti. Reino Karpola. Pentti Pekkarinen. 55691: Katri Helena Eskelinen. Sylvi Saimo. !alkko 17olotinen. 55692: 1287 55693: VIII,66. - 'l'oiv.a1. 1f: o 525. 55694: 55695: 55696: 55697: 55698: Paasivuori ym.: Kodin teknologian kiinteän ylimääräisen pro- 55699: fessorinviran perustamisesta Helsingin yliopiston maata- 55700: lous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. 55701: 55702: 55703: E d u s kun n a 11 e. 55704: 55705: Kotitalouden tehokas opetus yhteisku.nnas- Kotitalouden opetuksen tehokkuuden kan- 55706: samme vaatii jatkuvasti kehittämistä ja täy- nalta on haitallista ja luonnotonta, että ope- 55707: dentämistä pystyäkseen täyttämään tärkeän ·tus on vuosikymmeniä siinä määrin puutteel- 55708: tehtävänsä :ihmisen vitaliteetin ja hyvinvoin- J.ista, etteivät kotitaloustieteitä opiskelevat 55709: nin edistäjänä ja kehittäjänä. Se seikka miten voi suorittaa näissä aineissa yliopistollista 55710: kotitalous suoriutuu omasta tehtävästään, loppututkintoa, vaan aineyhdistelmiin on si- 55711: merkitsee huomattavasti myös koko kansan- sällytettävä vähintään yksi oppiaine koti- 55712: rtaloudessamme. Kokonaistuloksella koko koti- taloustieteiden ulkopuolelta. Kodin teknolo- 55713: ltalouden laajan kentän huomioonottaen on gian professorinviran perustaminen poistaisi 55714: parhaat edellytykset muodostua tarkoituksen- tämän vakavan epäkohdan. 55715: mukaiseksi vain, jos alan opetus korkeimmalla Ylimääräisen professorinviran haltijan voi- 55716: tasolla, yliopistossa, on ·tarkoituksenmukai- massa oleva palkka:luokka on B2/24l2 mk 55717: sesti ja tehokkaasti järjestetty. kuukaudessa, 28944 mk vuodessa, vuoden 1966 55718: Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hel- alussa vallitsevan palkkatason mu.lraan. 55719: singin yliopistossa on tehnyt jo vuodesta 1953 Edellä selostetun perusteella sekä Helsin- 55720: lähtien jatkuvasti esityksiä kodin te k no- gin yUopiston esitY'ksiin nojautuen ja sill.ä 55721: 1 o g i a n kiinteän ylimääräisen professorin perusteella, että ko. tiedekunta on 11.11.1965 55722: viran perustamiseksi tiedekunnassa jo olevien asettanut kodin .teknologian kiinteän ylim. 55723: ravintokemian ja kodin taloustieteen profes- professorin viran tärkeysjärjestyksessä en- 55724: sorin virkojen rinnalle. Kodin teknologian simmäiselle sijalle, ehdotamme kunnioittaen 55725: professorin työkenttään tulisivat J.ähinnä kuu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 55726: lumaan eräät erittäin oleellisesti kotitalouden 55727: piiriin kuuluvat alueet kuten: työmetodiikka, että hallitus tutkituttaisi mahroolli- 55728: työn rationalisointi, kodin työvälineet, kodin suuden kodin teknologian kiinteän yli- 55729: koneet, kodin tekstiilit ja niiden hoito, kodin määräisen professorinviran perustami- 55730: pintamateriaalit ja niiden hoito, kodin puh- seksi maatalous-metsätieteelliseen tie- 55731: distus- ja hoitoaineet, asunnon suunnittelu dekuntaan Helsingin yliopistossa. 55732: ja sisustus hoidon ja työtehon kannalta. 55733: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 55734: 55735: 'l'yyne Paasivuori. Irma Hamara. 55736: Edit Terästä. Margit Eskman. 55737: 1288 55738: 55739: VIn,67.-Toiv.al. N:o 526. 55740: 55741: 55742: 55743: 55744: Va.rtia ym..: Määrärahasta maatalouden työtekniikan varsi- 55745: naisen profe$$UUrin peru$tamiseksi Helsingin yliopistoon.. 55746: 55747: 55748: EduskunnaUe. 55749: 55750: Nopea koneellistuminen toisen maailman· ajasta huolimatta jatkuvasti lisääntynyt, ja 55751: sodan jälkeen on aiheuttanut maatalouden mm. syyslukukaudella 1965 niihin osallistui 55752: harjoittamiseen suuria muutoksia. Maatalou- 121 ylioppilasta. Jotta opetus tällä ,tärkeällä 55753: den koneellistuminen heijastuu myös muihin ja nopeasti kehittyvällä alalla saataisiin va- 55754: elinkeinoihin. Voimakas teknillinen kehitys on kiinnutettua ja edes osaksi täyttämään ne 55755: otettu huomioon mm. maatalouskouluissamme, vaatimukset, joita agronomien tietämykselle 55756: joissa kone. ja työopin opetus on saanut mer- lk:o. alalta edellytetään, maatalouden työtclt- 55757: ikiittävän aseman. niikalle olisi kiireellisesti saatava varsinainen 55758: Helsingin yliopiston maatalous-metsätie- professuuri. Sen alaisuudessa voitaisiin ha-r- 55759: teellisessä tiedekunnassa annettava maatalous- joittaa myös alan keskeisten kysymysten tut- 55760: koneopin ja maatalouden työtieteen opetus kimustyötä. Pieneromissäkin ja koneenistumi- 55761: tapahtui vain apuaineku.rs8eina vuoteen 1960 sessa Suomea jäljessä olevissa Euroopan 55762: saakka. Tällöin opetusohjelmaan liitettiin maissa ko. professuuri on ollut yliopistoissa 55763: ''Maatalouden työtekniilP!:a"-niminen, agrono- jo kauan. 55764: mintutkintoa varten ,tarkoitettu vaihtoehtoi- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 55765: nen tutkintoainekurssi. Yleensä tutkintoaine- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 55766: kurssi edellyttää professuuria. muksen, 55767: Maatalouden työtekniikan ja sen apuaine- 55768: kurssien (entiset maatalouskoneoppi ja maa- että hallitus ottaisi vuoden 1967 tuw- 55769: talouden työtiede) opetus on yhden ylimää- ja menoarvioesitykseen riittävän mää- 55770: räisen opettajan ja :tiJapäisten harjoituskurs- rärahan maatalouden työtekniikan var- 55771: siapulaisten varassa. Kursseille osallistuvien sinaisen professuurin perustamiseksi 55772: opiskelijoiden määrä on kurssien vaatimasta Helsingin yliopistoon. 55773: suuresta opetus-, harjoitus- ja harjoittelu- 55774: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 55775: 55776: T. I. Vartia. Irma Hamara. 55777: Atte Pakkanen. 55778: 1289 55779: 55780: VID,68.-Toiv.al. N:o 527. 55781: 55782: 55783: 55784: 55785: ~tela ym..: Yhteiskuntasuunnittelun tai asutustieteen pro- 55786: fessuurin ja laitoksen perustamisesta johonkin korkeakou- 55787: luun. 55788: 55789: 55790: Ed uskunnaUe. 55791: 55792: Lhmisen asumiseen liittyvät ongelmat ovat Yhteiskuntasuunnittelijoiden koulutuksen 55793: kasvavan mielenkiinnon kohteena. On todettu, puutteeseen on meilläkin kiinnitetty viime 55794: että nykyisin käsitellään vain ihmisen osa- aikoina huomiota. On todettu, että koulutuk- 55795: toimintoja, kuten hänen :terveyttään, ravit- seen saattaisi tarjoutua kaksi mahdollisuutta. 55796: semustaan, kasvatustaan ja koulutustaan, Se saattaisi tapahtua suoraan jonkin korke- 55797: mutta ihminen kokonaisuutena, ihminen yh- koulun tiedekunnan piirissä alusta lähtien 55798: teiskunnassa, on jätetty huomioon ottamatta. erityisenä koulutusalana tai sitten koulutus 55799: Epäkohdan korjaamiseksi on suositeltu - voitaisiin antaa myöhemmässä vaiheessa var- 55800: mm. Kreikassa pidetty kansainvälinen konfe- sinaisten akateemisten opintojen päätyttyä. 55801: renssi - yliopistoihin perustettavaksi uusi Yksimielisiä lienee kuitenkin oltu siitä, että 55802: itsenäinen tutkimuksen ala, joka selvittäisi yhteiskuntasuunnittelijoiden koulutuksen on 55803: inhimillisen asutuksen olemusta. Tämä uusi .tapahduttava yliopistojen tai korkeakoulujen 55804: :tutkimus syntyisi usean nykyisen tieteen yh- piirissä. 55805: teistyönä ja mukaan olisi saatava tutkijoita Koska olisi itärkeää, että tämän tulevaisuu- 55806: monilta sitä sivuaviita tieteen alohlta. Sa- den yhteiskunnan kannalta keskeisen alan 55807: malla olisi py,rittävä ohjaamaan parhaita ja akateeminen opetus pääsisi meilläkin alka- 55808: pystyvimpiä nuoria voimia tälle uudelle asu- maan mahdollisimman pian, esitämme kun- 55809: tustieteen tai yhteiskuntasuunnittelun alalle. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 55810: Verraten laajasta yhteiskuntasuunnitte- muksen, 55811: lusta huolimatta ei Suomessakaan anneta mis- 55812: sään varsinaista koulutusta yhteiskuntasuun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 55813: nittelussa eikä edeHä hahmotellussa asutus- yhteiskuntasuunnittelun tai asutus- 55814: tieteessä, joten ne virheet, joita on :tehty ja tieteen professuurin ja siihen lii.tty1Jän 55815: tehdään parhaillaankin kaupunki- ja maa- laitoksen perustamiseksi johonkin 55816: laiskuntasuunn.ittelussa ovat QSaltaan tästäkin maamme lwrke.akouluu1'1. tai yli.opis. 55817: johtuvia. · toon. 55818: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 55819: 55820: Olavi Lahtela.. Veikko Ba.nhirova. 55821: 55822: 55823: 55824: 55825: 162 E 529/66 55826: 1290 55827: VDI,69.-Toiv.al. N:o 528. 55828: 55829: 55830: 55831: 55832: Lahtela ym.: Jletsäentomologian ja metsäpafologil:m professo- 55833: rin viran perustamisesta metsäntutkimuslaitokleen. 55834: 55835: 55836: Ed uskunnaUe. 55837: 55838: Maallemme elintärkeässä metsätaloudessa kaalisetkin muutokset ovat nostaneet esille 55839: olemme siirtymässä metsänviljelyn aikakau- myös muita metsätuhokysymyksiä, joiden ta- 55840: teen. Siirtyminen on ~tapahtumassa erittäin loudellinen merkitys on huomattava. 55841: nopeasti, sillä kun esim. puiden taimia vain Asiantuntijoiden mukaan suuri osa metsän- 55842: vajaat kymmenen vuotta sitten istutettiin viljelyalojen ja muista tuhoista, joiden ar- 55843: vuosittain 30-40 milj. kpl, on luku nykyisin moilla nykyisin ollaan, voitaisiin estää ja si- 55844: runsaasti 100 milj. ja ~askelmien mukaan sen ten säästää suuria summia kulumasta huk- 55845: lähivuosina on noustava vielä 3-4 kertai- kaan, mikäli tuhoja ja niiden torjuntaa tut- 55846: seksi nykyisestä, jotta kasvava puun tarve kittaisiin. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan lä- 55847: voitaisiin ,tulevaisuudessa turvata. heskään riittävässä määrin ole mahdollista, 55848: Viljelytaimistojen lisääntyessä ovat kui- koska metsäntutkimuslaitoksessa, jolle asia lä- 55849: tenkin alkaneet yhä enemmän vaatia osakseen hinnä kuuluu, näitä monelle taholle haarau- 55850: huomiota metsänviljelyä haittaavat esteet, tuvia tehtäviä varten on varsinaisesti vain 55851: kuten lehtipuiden vesat, heinittyminen, tuho- yksi assistentuuri ja sekin ilman vakinaisia 55852: sienet ja -hyönteiset ym. rtekijät, jotka ny- tutkimusmäärärahoja. Todettakoon, että maa- 55853: kyisellään eri arviointien mukaan tekevät vil- rtalouspuolella pelto- ja puutarhakasvien tu- 55854: jelytöitä tyhjiksi keskim. 20-50 %. Mm. vM- hoja tutkitaan neljässä eri tutkimuslaitok- 55855: tion metsissä suoritetuista metsänviljelyistä sessa lukuisan henkilökunnan voimin. 55856: on investointien mukaan onnistunut ,tyydyttä- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 55857: västi vain 51 % ja samanlaisia esimerkkejä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 55858: voitaisiin poimia muualtakin. Tuhojen vuoksi vomuksen, 55859: ovat metsänvakuutusyhtiöt keväällä 1965 lo- 55860: pettaneet metsänviljelyvakuutusten myöntä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ooi- 55861: misen kärsittyään sitä ennen vakuutusehtojen menpiteisiin metsäentomologian ja 55862: tarkistuksista huolimatta suuria tappioita metsäpatologian professorin virkojen 55863: muutamia vuosia !kestäneen vrukuutustoimin- perustamiseksi metsäntutkimuslaitok- 55864: nan kautena. seen. 55865: Metsänhoidossa ja puutavaran korjuussa 55866: viime aikoina tapahtuneet osaksi sangen radi- 55867: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 55868: 55869: Olavi Lahtela. Aulis Slleäkangas. 55870: Heimo Linna. Veikko Hanhirova. 55871: 1291 55872: 55873: vm,7o. -'l'oiv.al. B:o 529. 55874: 55875: 55876: 55877: 55878: Leinonen: Teologisen, tiedekun,nan, perustamisesta Oulun, ,u. 55879: opistoon,. 55880: 55881: 55882: Eduskunnalle. 55883: 55884: Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta ovat liikarasitettuja ja joutuvat jo ajan puut. 55885: on jo nyt oppilasmäärältään Euroopan suu- teenlän takia, perin suuressa määrin laimin- 55886: rimpia. Opiskelevien henkilökohtainen oh- lyömään levottomana aikakautenamme ih- 55887: jaus, jota jokaisessa tiedekunnassa pidetään misten mielenterveydelle niin perin rtärkeän 55888: opintojen edistymisen kannalta tärkeänä, jää henkilökohtaisen sielunhoidon samoin kuin 55889: pakostakin vähäiseksi. Kun viime vuosina jatkuvan opiskelunsa. Mm. nuorisorikollisuu- 55890: opintonsa alkaneet ennättävät opinnoissaan den kasvamisen ja muidenkin tämän ajan va- 55891: ns. seminaariasteelle, tarvitaan entistä enem- kavien ilmiöiden takia pidetyissä neuvotte- 55892: män opettajia. Asiaa on koetettu parantaa luissa on niin psykiatrien kuin myös papis- 55893: perustamalla Helsingin yliopiston teologiseen ton sekä monien muiden julkisen elämän hen- 55894: !tiedekuntaan muutamia opettajanvirkoja li- kilöiden taholta korostettu nimenomaan henki- 55895: sää. Parasta ratkaisua tämän ikautta ei saada lökohtaisen sielunhoidon ja keskustelujen 55896: aikaan jo edellämainituista syistä eikä myös- merkitystä sielullisten patoutumien välttämi1 55897: kään puuttuvien huonetilojen vuoksi. Näin- seksi. 55898: ollen herää kysymys, eikö jo ole korkea aika Pohjois-Suomi on pappispulaan nähden 55899: perustaa uusi teologinen tiedekunta. suhteellisesti vielä paljon huonommassa ase- 55900: Maassamme on jo pitemmän ajan podettu massa kuin muu osa maastamme. Useimmat 55901: pappispulaa. Tästä syystä virkoja on jatku- aina uudeHeen ja uudelleen aukijulistetut ja 55902: vasti täy.ttämättöminä. Välttämättömyyden .täyttämättä jääneet papinvirat ovat nimen- 55903: pakosta on näin ollen monia seurakuntia naa- omaan Oulun hiippakunnan alueella. Syy 55904: puriseurakuntien papiston hoidettavina oman Pohjois-Suomen pappispulaan on osaltaan 55905: seurakunnan ohessa siitäkin huolimatta, että si:inä, että pappiskoulutus on yksinomaan 55906: seurakuntien sielunhoidollinen ym. papin vir- Helsingissä. Yleensä on havaittavissa selvä 55907: kaan kuuluva työ kärsii papiston harvalukui- :tendenssi pyrkiä sijoittumaan koulupaikka- 55908: suudesta seurakuntien väkilukuun verrat- kunnalle tai ainakin lähelle sitä virkaan, jopa 55909: tuna. Maassamme on papinvirkoja ja pap- aloille, jotka eivät ~ruinkaan vastaa asianomai. 55910: peja yleensäkin aivan man vähän moniin sen koulutusta. Sama pitää paikkansa papis. 55911: muihin maihin verrattuna. Vertauksen vuoksi tosta, sillä esim. vuoden 1962 lopussa Helsin- 55912: mainittakoon, että USA:n luterilaisessa kir- gissä oli kaikkiaan n. 300 pappia, joista ai- 55913: kossa on keskimäärin yksi pappi noin 400 seu- noastaan puolet seurakuntavirassa, kun taas 55914: rakuntalaista kohti ja useiden Euroopan mai. Oulun hiippakunnassa samaan aikaan oli 140 55915: den suhdeluku on yhden suhde tuhanteen, kun pappia, joista seurakuntavirassa 116, jota 55916: se .taas meidän maassamme on keskimäärin paitsi useita vakinaisiakin seurakuntavirkoja 55917: kaupungeissa yhden suhde viiteen tuhanteen, oli täyttämättä hakijoiden puutteessa. 55918: maaseudulla yhden suhde kolmeen tuhanteen Teologiaa opiskelleita .tarvitaan lisäänty- 55919: ja Oulun hiippakuunassa yhden· suhde vässä määrässä paitsi kirkon ja seurakunnan 55920: 4570: een ja muualla Suomessa keskimäärin palvelukseen myös opettajiksi oppikouluihin, 55921: yhden suhde 3917: ään. Tilasto on tämän vuo- joiden lukumäärä vidmeksi kuluneiden vuo- 55922: sikymmenen alulta, mutta !tilanne ei liene pal- sien aikana on huomattavasti lisääntynyt ja 55923: jonkaan valoisammaksi muuttunut. tulee jatkuvasti lisääntymään. On otettava 55924: P.appien vähälukuisuudesta johtuu, että he huomioon myös opettajavalmistuslaitosten, 55925: 1292 VIU,70. - Oulun yliopiston teologinen tiedekunta. 55926: 55927: 55928: kansan- ja kansaiRisopistojen opettajantarve. kelijamäärästä. Jos vedämine kairtalla poik- 55929: Myös sosialiselle rualle teologian kandidaatti- kiviivan linjalla Kokkola-Nurmes, oli sen 55930: tutkinto antaa sopivan peruskoulutuksen. pohjoispuolelta ko. opiskelijoita 387, joka on 55931: Pohjois-Suomen korkeakoulukomitean mie- vielä suurempi osa koko opiskehljamäärästä 55932: tinnössä todetaan mm., että opiskelijoilla on Pohjois-Suomen hyväksi. Tämä puhuu selvää 55933: selvä suuntaus sijoittua kotipaikkakuntansa kieltä teologisen tiedekunnan tarpeellisuu- 55934: lähinnä olevaan korkeakouluun, mikäli se ala, desta Pohjois Suomessa. 55935: jolle he aikovat, on siellä edustettuna. Olisi On tärkeää, että tuleva virkamies on itse 55936: näin ollen odotettavissa, että paitsi varsinai- kasvanut siinä ympäristössä, jossa hän !tulee 55937: sesta Pohjois-Suomesta, etenkin Keski- ja elämäntehtävänsä suorittamaan. Oulun yli- 55938: Etelä-Pohjanmaalta ynnä Pohjois-Savosta ja opiston sopivaisuudesta teologisen tiedekun- 55939: Pohjois-Karjalasta tulisi huomattava määrä nan sijaintipaikkana puhuu sekin, että Oulun 55940: opiskelijoita ,teologiseen tiedekuntaan, jos sel- yliopiston filosofiseen tiedekuntaan suunni- 55941: lainen olisi Oulun yliopistossa, jota paitsi tellaan perustettavaksi ,humanistinen osasto, 55942: epäilemättä monet sellaisetkin, jotka 'eivät joka sinänsä on sopiva pohja teologiselle tie.. 55943: muuten ehkä olisi pappisuralle tai uskonnon dekunnalle. 55944: opettajiksi antautuneet, tässä tapauksessa Edellä selostettuun viitaten ehdotan kun- 55945: voisivat sen tehdä, varsinkin kun Oulu sijait- nioittaen edu~nnan hyväksyttäväksi toirvo- 55946: see kahden suuren herätysliikkeen pääV'aiku- muksen, 55947: tusalueen yhtymäkohdassa. Helsingin yliopis- 55948: tossa opisikeli lv. 1962----63 teologiaa 924 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 55949: ylioppilasta, joista pohjois- ja etelä-pohja- teologisen tiedekunflan perustamiseksi 55950: ilaisia yhteensä 224, siis n. 25 % eli 1/4 opis- Oulun yliopisto011r. 55951: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 55952: 55953: Armas Leinonen. 55954: 1293 55955: VIU,71.- Toiv.al. N:o 530. 55956: 55957: 55958: 55959: 55960: Kemppainen: Pysyvän teknillisen kesäyliopiston perustami- 55961: sesta Oulun yliopiston yhteyteen. 55962: 55963: 55964: E d u s kun n a U e. 55965: 55966: KesäylJiopistotoiminta on saavuttanut maas- aineet ovat suhteellisen helposti ymmärrettä- 55967: samme merkittävän ~aajuuden. Hyvin mo- viä ja niiden kurssit korkeakouluissa usein 55968: nella alalla saavat ammattimiehet ilman nu- sangen lyhyitä ja helposti luennoitavissa ke- 55969: merus claususta lisätä tietojaan ja taitojaan säyliopiston kestäessä. 55970: sekä suorittaa opinnäytteitä. Ryhtymättä Olosuhteet maassamme ovat muutoinkin 55971: erittelemään eri henkilöiden saavutuksia, voi- sen laatuiset, että meidän on pyrittävä käyt- 55972: daan todeta tuloksien olevan hyödyllisiä. Tar- tämään kaikella ;tehokkuudella hyväksi op- 55973: kasteltaessa kesäyliopistotoiminnan laajuutta pilaitosten tiloja, jotka on suurin uhrauksin 55974: ja eri kesäyliopistojen ohjelmaa voidaan to- rakennettu. Ei voitane pitää kohtuullisena, 55975: deta, että korkeamman teknisen opin jakami- että hyötyrakennus, jollainen koulurakennus 55976: nen on jäänyt varsinaisten oppilaitosten an- itse asiassa on, on käytössä vain vajaat puo- 55977: karien sisäänpääsykokeiden taakse. Yhden- let vuodesta ja että monet laitteet ja opetus- 55978: vertaisuusperiaatteen valossa olosuhteet eivät välineet vanhenevat lkulumatta. Kun !korke- 55979: ole oikeudenmukaiset. amman teknisen opetuksen jakaminen aina- 55980: Mainitun epäkohdan korjaamiseksi tarvi- lkin Pohjois-Suomessa yhä laajempien kansa- 55981: taan tekninen kesäyliopisto tai kesäyliopisto- 'laispiirien saavutettavaJksi on yleisen edun 55982: jen OI:ijelmaan tulisi voida sisällyttää teknisiä mukaista, esitän !kunnioittaen eduSkunnan 55983: aåneita. On oletettavaa, että opiskelijoiden lausuttavaksi toivomuksen, 55984: määrä tulisi olemaan merkittävä, sillä käy- 55985: tännön tekniikan parissa työskentelevät hen- että ainakin Oulun yliopiston yhtey- 55986: kilöt ilmeisen mielellään lisäävät ,tietojaan ja teen perustetaan pysyvä teknillinen 55987: taitojaan. Kaiken lisäksi monet ns. ,tekniset kesäyliopisto. 55988: Helsingissä 18 päivänä huhtiikuuta 1966. 55989: 55990: Jaakko Kemppainen. 55991: 1294 55992: 55993: VIII,'TS. - Toiv.al. H: o 531. 55994: 55995: 55996: 55997: 55998: Sääskilahti ym.: Erätalouden tiedekunnan perustamisesta Ou- 55999: lun yliopistoon. 56000: 56001: 56002: Eduskunnalle. 56003: 56004: Eränkäynti on ollut esi-isillemme pääelin- sointi ja rationalisointi samalla kehittyy, niin 56005: keino ja siitä on ollut suurta ansionlisää vielä teollisuus ;tarvitsee entistä vähemmän ihmis- 56006: mennema vuosikymmeninä. VäLillä erän- työvoimaa tuotettua tuoteyksikköä kohti. 56007: käynti oli laimeampaa, mutta nyt viimeisten Tästä syystäkin olisi kiireellisesti ryhdyttävä 56008: vuosien aikana se on jälleen päässyt kun- kehittämään vanhoja luontaisia elinkeinoja 56009: niaan, ei vähiten virkistysmuotona. Usein- ja saatettava ne nykyaikaiselle tasolle. 56010: kaan emme tule ajatelleeksi mistä kaikesta Oulun yliopistoon olisi sitä varten perus- 56011: on kysymys silloin kun puhutaan erätalou- tettava erätalouden tiedekunta jossa olisivat 56012: desta. Erätalous erityisesti Keski- ja Pohjois- seuraavat aineet: 1) poronhoito, 2) kalastus 56013: Suomessa oikein johdettuna ja kehitettynä ja kalavedenhoito, 3) metsästys ja riistan- 56014: voisi näytellä melkoista osaa tulojen antajana hoito, 4) turkistarhaus, 5) kalanviljely, 6) 56015: ja työllisyyden parantajana. luonnonsuojelu ja 7) eränkäyntihistoria, 56016: Kaikki me lienemme jossain määrin selvillä Erätalousalan yLiopistokoulutuksen saa- 56017: siitä, että Lapin asukkaan toimeentulossa neita henkilöitä tarvittaisiin jo nyt monen- 56018: merkitsee huomattavaa osaa porotalous. ~aisiin erikoistehtäviin, kuten hallinto-, tutki- 56019: 1 56020: 56021: 56022: Työnantajana poronhoito on myöskin erittäin mus- ja opetustehtäviin sekä järjestö- ja va- 56023: merkittävä. Suuren määrän työllisyysvaroja listustoimintaan. Matkailun kehittämisessä 56024: on poronhoito valtiolle säästänyt. Pohjan- koulutetut henkilöt olisivat suorastaan välttä- 56025: maalla on nyt sanottava turkistarhauksesta mättömiä, jos aijotaan todellisiin tuloksiin 56026: samaa. Nämä ovat vanhan erätalouden kehit- päästä. 56027: tyneimpiä muotoja. Näin voitaisiin varmaan Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun- 56028: kehitystä viedä .eteenpäin, kun va:in se oi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 56029: kein organisoidaan ja ohjataan. Kalastuksessa vomuksen, 56030: on kehittämistä ja varsingin lammikkokas- 56031: vatus !lienee se, joka tulevaisuudessa voi että hallitus ryhtyisi kiireesti toi- 56032: tuoda huomattaviakin ansioita, kun sekin en- menpiteisiin erätalouden tiedekunnan 56033: sin tieteellisesti tutkitaan ja sen mukaan oh- perustamiseksi Oulun yliopistoon, jo- 56034: jaus annetaan. hon sijoitettaisiin professorin virka ja 56035: Suomessa on jatkuvasti puute uusista työ- laitos seuraavia aineita varten: 1) po- 56036: tilaisuuksista, jonka vuoksi valtion ja kuntien ronhoito, 2) kalastus ja kalavedenhoito, 56037: toimesta on järjestettävä työtilaisuuksia. 3) metsästys ja riistanhoito, 4) turkis- 56038: Teollisuutta on lisätty ja jatkuvasti lisätään. tarhaus, 5) kalanviljely, 6) luonnon- 56039: Tämä on tietysti oikein, mutta kun automati- suojelu ja 7) eränkäyntihistoria. 56040: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 56041: 56042: Eino Sääskilahti. Erkki Haukipuro. 56043: Heimo Linna. Aa.ro Lintilä. 56044: Pentti Pekkarinen. 56045: 1296 56046: 56047: vm,73. - 'l'oiv.al. N: o 532. 56048: 56049: Tä.msen ym.: Määrärahasta teologisen opetuksen aloittamista 56050: varten Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa. 56051: 56052: Eduskunnalle. 56053: Maamme evankelis-lutel'lilaisen kansankir- m.ylkseen on myös eduskunta yhtynyt vuoden 56054: kon työ on jo pitemmän ·aikaa kärsinyt vai- 1966 tulo- ja menoarvion perusteluissa. 56055: keasta pappispuutteesta, mikä näyttää jat- Teologisen tiedekunnan perustamisesta Jy- 56056: kuvasti pahentuvan. Kirkkomme tuomiokapi- väskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun 56057: tulit voisivat sijoittaa vakJinaisiin ja ylimää- ovat mm. Helsingin yliopisto, piispaJinkokous, 56058: räisiin pappisvirkoihin n. 130 pappia, joita valtakunnansuunnittelutoimisto ja viimeksi 56059: varten seurakuntien menoarvioissa on jatku- korkeakoululaitoksen suunnittelukomitea an- 56060: vasti ollut määrärahat varattuna. Moniin pie- taneet myönteiset lausunnot. 56061: niin ja vähävaraisiin seurakuntiin ei ole vuo- Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta 56062: sikausiin saatu vakinaisia viranhaltijoita. on kesällä v. 1965 ilmoittanut opetusministe- 56063: Samoin kouluissamme on puute pätevistä riölle opiskelijatulvan johdosta \katsovansa 56064: uskonnonopettajista. Tällä hetkellä on heistä uuden teologisen tiedekunnan perustamisen 56065: vain 1/3 päteviä. Uskonnonopettajavajauksen välttämättömäksi jo v:n 1966 aikana. 56066: lasketaan nyt olevan n. 230 opettajaa. Teologinen tiedekunta sisältyy Jyväskylän 56067: Helsingin yliopiston teologiseen tiedekun- kasvatusopillisen korkeakoulun kehittämisoh- 56068: taan on ollut runsaasti pyrkijöitä ja siellä jelmaan. Ensi vaiheessa tarvittaisiin teologi- 56069: opiskelevien teologianylioppilaiden luku- sen opetuksen aloittamiseksi 2 päätoimista 56070: määrä on jo yli 1 000. Näin ollen tärkeä hen- opettajaa, tuntiopettajia, peruskirjallisuutta 56071: kilökohtainen kosketus opettajien ja opiskeli- ja vuokratilat. Uuteen tiedekuntaan voitai- 56072: joiden välillä jää liian vähäiseksi. Kun varsin- siin aluksi ottaa vuosittain 80 uutta opiskeli- 56073: kin seminaariharjoitusten ja käytännöllisten jaa. Suoritettujen alustavien neuvottelujen ja 56074: harjoitusten järjestäminen näin suurille jou- selvittelyjen pohjalla näyttää todennäköi- 56075: koille ei ole onnistunut kitkattomasti, joutu- seltä, että Jyväskylän kaupunki- ja maalais- 56076: vat opiskelijat odottelemaan vuorojaan. seurakunnat voisivat tarjota käyttöön riittä- 56077: Muussakin opetustoimessa opettajien riittä- västi tarkoitukseen soveltuvaa opetustilaa. 56078: mätön määrä ei •parhaalla tavalla ole edistä- Kun on olemassa kaikki edellytykset teolo- 56079: mässä valmistumista, vaan opiskeluaika ve- gisen opetuksen alkamiseen Jyväskylän kas- 56080: nyy tarpeettoman pitkäksi. Liian suuren tie- vatusopillisessa korkeakoulussa ja kun tämä 56081: dekunnan jatkuva työskentely ei luonnollises- on toteutettavissa varsin pienellä määrära- 56082: tikaan voi olla hedelmällistä. Helsingin yli- halla ei ole mitään syytä lykätä mainitun 56083: opistossa on teologian opiskelijoita jo kahtakin ~tiedekunnan perustamista myöhäisempään 56084: hyvää tiedekuntaa varten. ajankohtaan. 56085: On luonnollista, että toisen teologisen tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 56086: dekunnan perustaminen lisäisi tälle alalle an- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 56087: tautuvien määrää ja että täten voitaisiin lu- vomuksen, 56088: terilaiselle kirkollemme antaa nykyistä pa- 56089: remmat mahdollisuudet tehtävänsä hoitami- että hallitus +Ottaisi vuoden 1967 56090: seen seurakuntatyössä ja koulujen uskonnon- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 56091: opetuksessa. määrärahan teologisen opetuksen aloit- 56092: Edellä olevasta käy ilmi, että toisen teolo- tamista varten Jyväskylän kasvatus- 56093: gisen tiedekunnan perustaminen on kiireelli- opillisessa korkeakoulussa. 56094: nen ja välttämätön toimenpide. Tähän näke- 56095: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 56096: 56097: Artturi Jämsen. Reino Karpola. 56098: Pentti Pekkarinen. Impi Lukkarinen. 56099: 1296 56100: 56101: VDI,74.- Toiv.al. N :o 533. 56102: 56103: 56104: 56105: 56106: Pohjonen ym.: Teologisen koulutuksen aloittamisesta Jyväs- 56107: kylän kasvatusop~1lisessa korkeakoulussa. 56108: 56109: 56110: E d u s kun n a He. 56111: 56112: Maassamme on jatkuvasti vallinnut tun- mahdollJista palvella teologista perusopetusta 56113: tuva puute pätevistä uskonnonopettajista, ja tarjota teologeille jatko- ja opintomah- 56114: mistä seikasta etenkin syrjäseutujen koulut dollisuuksia. Jyväskylän korkeakoulu on ·teh- 56115: joutuvat kärsimään. Suunnilleen puolet us- nyt aloitteen rteolgisen opetuksen aloittami- 56116: kontotunneista oppikouluissamme hoidetaan seksi sen piirissä. Aloitetta on voimakkaasti 56117: väliaikaisin voimin. Toisaalta on tuntuvaa kannatettu sekä Helsingin yliopiston että kir- 56118: pappispulaa erikoisesti maan keski-, litä. ja kon taholta. Korkeakoululaitoksen suunnitte- 56119: pohjoisosissa. Helsingin yliopistossa ovat teo- lukomitea on eri lausuntojen perusteella pitä- 56120: logisen tiedekunnan vuosikurssit aivan ltiian nyt ensimmäisessä osamietinnössään v. 1965 56121: suuria, joten koulutus joutuu siellä vaikeu.\. teologisen tiedekunnan perustamista Jyväsky- 56122: siin. Käsittääksemme tälläkin koulutusalalla län korkeakouluun kiireellisenä. 56123: on tarjottava lisää opiskelumahdollisuuksia Edellä mwinitun perusteella ehdotamme 56124: yhä kasvavalle ylioppilasmäärälle, erityisesti eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen, 56125: ottaen huomioon myös naisopiskelijoiden 56126: mahdollisuudet vaimistua uskonnon opetta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 56127: jiksi. teologisen koulutuksen aloittamiseksi 56128: Kiinnitämme ihuomiota keskellä maata si· Jyväskylän kasvatusopillisessa kor- 56129: jaitsevan Jyväskylän korkeakoulun mahdolli- keakoulussa (YliopistQssa) syksystä 56130: suuksiin teologian koulutuspaikkana, koska 1967 alkaen uskonnon opettajain val- 56131: laitos on pedagogisesti suuntautunut ja koska mistamista varten, minkä rinnalla t~ 56132: ~iellä Qn kehitetty humanistinen ja yhteis- pahtuisi myös seurakuntapappien kO'U- 56133: kuntatieteellinen opetus ja tutkimus vakinai- lutusta. 56134: selle pohjalle ja monipuoliseksi, joten sen on 56135: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 56136: 56137: Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen. 56138: Sakari Knuuttila. Mikko Asunta. 56139: Sylvi Saimo. Pentti Sillantaus. 56140: 1297 56141: 56142: VW,75.-Toiv.al. N:o 534. 56143: 56144: 56145: 56146: 56147: Knuuttila. ym.: ROiuhan ~ konfliktintutkimuksen professuu- 56148: rin ja kahden assistentin toimen perustamisesta Jyväsky- 56149: län kasvatusopilliseen korkeakouluun. 56150: 56151: 56152: E d u s kun n a U e. 56153: 56154: Niin kuin käy ilmli rauhan- ja konfliktin- samoin siitä että eirenologiassa tiettyä asian- 56155: tutkimuSkomitean mietinnöstä komiteamie- tuntemusta omaava toimihenkilöstä vmtaisiin 56156: tintö 1965: A 10), on soveliaaksi keinoksi valmistaa yhteiskunnan palvelukseen. Eri- 56157: katsottu mm. erityåsen rauhan ja konfliktin- tyistä huomiota kiinnitämme vielä siihen, että 56158: tutkimuksen laitoksen perustamista maa- Jyväskylän yliopistossa suol'litettu rauhan ja 56159: hamme. lkonfliktintukimus voisi saada tarpeellista 56160: Siinä käsityksessä ·että komitean mvoitte- tukea eräiltä tieteenaloilta, joilla on vanhas- 56161: lema päämäärä on ·erittäin tärkeä, katsomme, taan edustus Jyväskylän yliopistossa. Tarkoi- 56162: että Jyväskylän yliopistoon voitaisi.Jin perus- tamme lähinnä historiaa, kasvatusoppia, psy- 56163: taa rauhan ja konfliktintutkimuksen profes- kologiaa, sosiologiaa ja yhteiskuntapolitiik- 56164: sorinviflka (viran nimeiksi on ehdotettu kaa. Rauhan ja konfliktintutkimus ei siis Jy- 56165: e i r e n o 1 o g i a ) sekä tämän professuurin väskylän yliopistossa sijaitsevana suinkaan 56166: aputyövoiman .toimet, kaksi assistentin tointa. jäisi yksinäiseksi ja muusta yliopistosta eril- 56167: Perusteluna esitämme, että puheenalainen liseksi alueeksi. Toisarulta myös ainakin tässä 56168: tutkimus saataisiin !tällä tav.alla hyvin näky- mainitut tieteet hyötyisivät eirenO<logian 56169: välJ.e paikaill.e maassamme, koska Jyväskylän edustuksesta, ja itse yliopiston opetusohjelma 56170: yliopisto on Helsingin yliopistoon verraten laajenisi ja täydentyis.i tarlwituksenmukai- 56171: piellli ja koska sen jokainen professuuri ja sella tavalla. 56172: ·tieteellinen laitos ·erottuu selvemmin koko- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus- 56173: naisuudesta. Pidämme myöskin tämän alan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 56174: yliopistoprofessuuria soveliaampana kuin 56175: muut mahdolliset työmuodot sen vuoksi, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 56176: rauhan asiassa suoritettavalla työskentelyllä rauhan ja konfliktintutkimuksen pro- 56177: pitäisi ohla vaikutusalaa, niin ettei se jäisi fessorin viran ja siihen liittyvien kaA- 56178: ainoastaan jonkin laitoksen sisäiseksi toi- den assistentin toimen perustamiseksi 56179: minnaksi. Puheenalaisen alan yliopistovirka Jyväskylän kasvatusopilliseen kor- 56180: olisi myös takeena siLtä, että alalle voitaisiin keakouluun. 56181: jatkuvasti kasvattaa uutta tutkijapolvea ja 56182: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 56183: 56184: Sakari Knuuttila.. Ensio Partanen. Pentti Sillantaus. 56185: Mauno Pohjonen. Dmo Paananen. Arvo Salo. 56186: Arvo Ahonen. Aune Salama. Impi Lukkarinen. 56187: Meeri Kala.vainen. 56188: 56189: 56190: 56191: 56192: 163 E 529/66 56193: 1298 56194: 56195: VIII, 76. - Toiv.al. N: o 535. 56196: 56197: 56198: 56199: 56200: Sillantaus ym..: Musiikin ja kuvaamataiteiden tiedekuntaope- 56201: tuksen aloittamisesta JytJäskylän kasvatusopillisessa kor- 56202: kea.koulussa. 56203: 56204: 56205: Ed uskunnaUe. 56206: 56207: Kuvaamataidon ja musiikin opettajista on seen ,Sibelius-Akatemian järjestysmuodon 56208: jatkuvasti koululaitoksessamme puutetta. perusteista ja valtionavusta (Hallituksen esi- 56209: Vuoden 1965 työmarkkinakatsauksen mu- tys N :o 43 Vp. 1965) EduSkunta lausui mm.: 56210: kaan val.tion oppikouluissa oli noin 30 ku " - olisi tutkittava mahdollisuudet järjes- 56211: vaamataidon opettajan virkaa jatkuvasti tää korkeimmanasteista musiikinopetusta Ui,.. 56212: haettavana ja yiksityisopp~kouluissa hoidet- hinnä opettajainvalmistusta silmälläpi- 56213: tiin 50--60 % toimista epäpätevin voimin. täen myös maan muihin osiån sinne, missä 56214: Vuosittain valmistuu noin 30 opettajaa, mikä voidaan antaa pedagogista opetusta, erityi- 56215: ei riitä lainkaan tyydyttämään lisääntyvää sesti Jyväskylän kasvatusopilliseen korkea- 56216: tarvetta. Musiikinlehtorin ja opettajan vir- kouluun." Korkeakoulun omaan kehitysohjel- 56217: koja oli valtion oppikouluissa avoinna 13, maan näiden alojen opetus on kuulunut vuo- 56218: myös tuntiopetuksen ollessa useassa koulussa desta 1958 saakka. 56219: epäpätevän opetuksen varassa. Yksityis- Osittain mainittuun toivomukseen nojaten 56220: oppikouluissa ja kunnallisissa keskikouluissa kaksi toimikuntaa on työskennellyt vv. 56221: oli suurin osa musiikinopettajista epäpäte- 1965-66 yksityiskohtaisen suunnitelman 56222: viä. Vuosittain valmistuva 20 opettajan laatimiseksi puheenaolevien opetusalojen 56223: määrä ei riitä läheskään tyydyttämään tar- l()petuksesta Jyväskylän kasvatusopill~sessa 56224: vetta. korkeakoulussa. Akateemikko Joonas Kokko- 56225: Muu oppikoulunopettajien valmistus on li- sen johdolla istunut toimikunta teki ehdo- 56226: sääntynyt tai lisääntymässä kaikilla muilla tuksen musiikkipedagogisen opintosuun~ 56227: kuin nyt puheenaolevilla aloilla, joiden nan aloittamisesta Jyväskylän korkea- 56228: opettajainvalmistus ei kuulu myöskään uu- koulussa ja professori Päivö Oksalan joh- 56229: sien korkeakoulujen ohjelmaan. Kun vuonna dolla istunut toimikunta visuaalisten .taitei- 56230: 1963 Jyväskylän korkeakoulussa alkoi liikun- den opetuksesta samassa laitoksessa. 56231: nanopettajain valmistus kandidaatintut- Edelläesitetyn perusteella esitämme kun- 56232: kintona, jäivät ·edellämainitut opetusalat ke- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 56233: hityksessä viimeisiksi myös siinä mielessä, vomuksen, 56234: että ne ovat ainoit - luonteeltaan erilaista 56235: käsityönopettajain valmistusta lukuunot- että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi 56236: illamatta - joiden opettajainvalmistusta ei menpiteisiin musiikin ja kuvaamatai- 56237: ole järjestetty kandidaatin tutkinnon tapaan teiden tiedekuntaopetuksen aloittami- 56238: ja joissa ei näin ollen ole myöskään jatko- seksi Jyväskylän kasvatusopillisessa 56239: opiskelumahdollisuutta. korkeakoulussa (Jyväskylän yli- 56240: Vastauksessaan hallituksen lakiesityk- opistossa). 56241: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 56242: 56243: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen. 56244: Ma.tti Koivunen. 56245: 1299 56246: 56247: VIII,77.- Toiv.al. N:o 536. 56248: 56249: 56250: 56251: 56252: Terästä ym.: Kesämusiikkiopistojen asettamisesta yhdenver- 56253: taiseen asemaan muiden musiikkiopistojen kanssa. 56254: 56255: 56256: Ed uskunnaUe. 56257: 56258: Viime vuosina maassamme huomattavasti van korvaamll!ton, kasvattavan seurustelun 56259: laajentuneeseen musiikinopetustoimintaan yhteisen harrastuksen !innoittamien nuorien 56260: kuuiuvat merkittävänä osana myös ne kesäi- kanssa ja ennenkaikkea yhtenäisen keskite- 56261: sin järjestettävät musiikkileirit, joiden tyn opintojakson, jota koulu- tai ansiotyö ei 56262: työohjelmassa on musii.klciopistojen opetusai- pääse hajoittamaan. Viimemainittu seikka, 56263: neita, kuten päivittäisiä henkilökohtaisia irtaantuminen kotiympäristöstään ja keskit- 56264: laulu- tai soittotunteja, musiikinteorian ja tyminen yhteen ainoaan päämäärään on käy 56265: -historian opetusta sekä yhteislaulua ja yh- tännössä antanut erittäin positiivisia tulok- 56266: teissoittoa. Tällaiset musiikkileirit, joita vuo- sia. 56267: sittain järjestävät mm. Suomen Työväen Maassamme on useita vuosia toiminut mu- 56268: Musiilkkiliitto Väinö Voionmaan Opis- siikkikursseja ja -leirejä, joita voidaan ni- 56269: tossa Ylöjärvellä ja Klemetti-<>pisto Ori- mittää kesämusHk!kiopistoiksi, ja jotka toimi- 56270: veden kansanopistossa, tähtäävät osanotta- vat näinollen samalla sektorilla kuin varsi- 56271: jiensa asteittaisesti etenevään, tehokkaaseen naiset musiikkiopistot. Kireä rahatilanne ja 56272: kasvattamiseen kiinteine opintotavoitteineen jatkuva rahoituksen epäv.armuus ovat pa- 56273: ja kurssitutkintoineen. Näiden leirien opetta- hasti haitanneet näiden toim~ntaa ja edel- 56274: jakuntien pätevyystaso on vähintäin rinnas- leenkehittämistä. Tehokkaan ja hyvinorgani- 56275: tettavissa musiilliopistojen opettajapäte soidun kesämusiikkiopistotoiminnan sisäl- 56276: vyyden tasoon ja kunkin oppilaan kohdalle iyttäminen musiikkiopistolain piiciin olisi tä- 56277: tuleva, kolmen tai neljän viikon aikana an- män ansiokkaan opetustoiminnan menestymi- 56278: nettava oppituntimäärä vastaa musiikkiopis- sen kannalta mitä suotavinta. 56279: tojen tuntimäärää lukukaudessa tai jopa Edellä olevan perusteella esitämme edus- 56280: ylittää sen. Tämän vuoksi näistä musiikki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 56281: leireistä olisi aiheellista käyttää nimitystä 56282: kesämusiikki opisto. että hallitus tulevaan musiikkiopis- 56283: Musiikkileirit parhaimmassa muodos- tolakiin sisällyttäisi myös kesämusiik- 56284: saan tarjoavat osanottajilleen eräitä tärkeitä kiopistot ja että ne laissa asetettai- 56285: etuja, kuten pätevän musiikkiopetuksen, siin valtion tuen osalta yhdenvertai- 56286: joka maaseutupaikkakunnilta tulleille on ai- seen asemaan muiden musiikkiopisto- 56287: jen kanssa. 56288: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 56289: 56290: Edit Terästö. Meeri Kalavainen. 56291: Pauli Burman. Antero Väyrynen. 56292: Sulo Hostila. Uljas Mäkelä. 56293: Veikko Kokkola. 56294: 1300 56295: 56296: VIII,78. -Toiv.al. N:o 537. 56297: 56298: 56299: 56300: 56301: Nevalainen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta korkeamman 56302: metsäopetuksen keskittämisestä Joensuun korkeakoluun. 56303: 56304: 56305: E d u s kun n a ll e. 56306: 56307: Maamme korkeampi metsäopetus tapahtuu Joensuun kaupunki maamme eraan !tär- 56308: Helsmgin yliopiston maatalous- ja metsätie- keimmän metsäalueen keskuksena olisi myös- 56309: teellisessä tiedekunnassa. Lienee samanteke- kin korkeamman metsäopetuksen luonnollinen 56310: vää, missä teorian opetus tapahtuu. Sen si- ja onnistunut sijaintipaikka, samalla kun ,tu- 56311: jaan käytännön opetuksen j.a iharjoottelun leva Joensuun ko:rikeakoulu saisi yhden tie- 56312: kannalta Helsinki maatalous- ja metsätieteel- dekunnan lisää ja voisi täten aloittaa työnsä 56313: lisen tiedekunnan sijaintipaikkana ei ole pa- suunniteltua monipuolisempana laitoksena. 56314: ras mahdohlinen. Olisikin tarpeellista tässä Jotta Joensuun korkeakoulun perustami- 56315: vruihee\l!a, kun mainitun tiedekunnan uudel- seen Hittyviä käytännön kysymyksiä selvitte- 56316: leensijoitusjärjestelyt ovat meneillään, selvit- ilevä toimikunta voisi suunnitelmia tehdessään 56317: tää, minne tiedekunta olisi parasta sijoittaa. ottaa. huomioon mahdollisesti myös korkeam- 56318: Samanaikaisesti olisi välttämätöntä tutkiia man metsäopetuksen sanotussa laitoksessa, eh- 56319: korkeamman metsäopetuksen mahdollinen H- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi :toivo- 56320: sätarve. muksen, 56321: Päättyneillä valtiopäivillä hyväksyttiin 56322: Joensuun korkealwululaki, jonka mukaisestJi että hallitus kiireeUisesti suoritut- 56323: tuilev.assa korkeakoulussa ,tulee olemaan mate- taisi tutkimuksen korkeamman metsä- 56324: maattisluonnontieteellinen tiedekunta ja hu- opetuksen tarpeesta, samalla kun selvi- 56325: manistinen tiedekunta. Suunnittelutyöt kor- tettäisiin, olisiko tarkoituksenmukai- 56326: keakouiun perustamiseksi ovat meneillään. sinta keskittää korkeampi metsäopetus 56327: yksinomaan Joensuun korkeakouluun. 56328: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 56329: 56330: Valde Nevalainen. Antti 0. Pennanen. 56331: U. H. Voutilainen. 56332: 1301 56333: 56334: vm, 79.- Hemst.mot. N: o 538. 56335: 56336: 56337: 56338: Tallgren m. fl. Angående höjning av statsunderstödet åt Abo 56339: Akademi. 56340: 56341: 56342: T i1l R i k s d a g e n. 56343: 56344: Enligt lag åtnjuter Åbo Akademi fr.o.m. samt för biblioteket, för resten erlägges 100 % 56345: år 1964 ett statsunders:töd som utgår med av ·de godtagbara årsutgifterna. 56346: femtio procent endast av vissa årliga utgif- H andelshögskolorna får 70 % men ihaT i en 56347: ter. Vid tiden för statsbidragslagens tillkomst gemensam skrivelse till Statsrådet anhållit 56348: ansåg man äv·en inom Akademien att ett fem- om 75%. 56349: tio procents statsbidrag skulle trygga utveck- H andelsläroanstalterna får 75 %. 56350: lingsmöjligheterna. De senaste årens utveck- Tekniska läroanstalier får 80% av lö- 56351: ling och långsiktsplaneringen av den högsta nerna och 50% av övriga godtagbara utgif-. 56352: undervisningen i landet ihar ·eme1lertid visaJt, ter. 56353: att Åbo Akademi icke har ekonomiska möj- Tampereen Yliopisto får 75 %. 56354: ligheter att förverkliga den målsättning som Svenska social- och kommunalhögskolan 56355: långsiktsplaneringen tar .sikte på utan att får 75 % av de godtagbara utgifterna. 56356: principerna för statsbidraget ändras. Språkinstituten får 75 % av de godtag- 56357: Då den nuvarande statsbidragslagen stif- bara kostnaderna som statsbidrag. 56358: tades räknade man med att c: a femtio pro- För att Åbo Akademi, såsom ett av lan- 56359: cent av totalutgifterna s'kulle bekostas av sta- dets universitet, på ett tillfredsställande sätt 56360: ten. ISå är emellertid inte fallet, varför bidra- skall kunna lösa sin uppgift i vetenskapens 56361: get är avsevärt mindre än Akademiens myn- odh den ihögsta undervisningens tjänst före- 56362: digheter räknade med då lagen antogs. En slår vi vördsamt, att ribdagen vi1Jle besluta 56363: synnerligen restriktiv tolkning av lagen har hemställa, 56364: bidragit till att minska .statsbidragets storlek. 56365: En jämförelse med andra privata universi- att regeringen t~7l Riksdagen måtte 56366: ;tet och högskolor visar Akademiens <>förmån- avlåta proposition med förslag tt.n lag 56367: liga läge. om statsunderstöd åt Abo Akademi, 56368: Turun Yliopisto erhåller i statsbidrag 70 % varigenom Abo Akademi garanteras 56369: för humanistiska och juridiska fakulteterna ett statsbidrag uppgående t,m 75 % av 56370: Akademiens totalkostnader. 56371: Helsingfors den 26 april 1966. 56372: 56373: Carl Olof TaUgren. Evald Häggblom. 56374: Magnus KuU. Kristian Gestrin. 56375: Ingvar S. Melin. Georg Backlund. 56376: 1302 56377: 56378: Vm,79.-Toiv.al. N:o 538. 56379: Suomennos. 56380: 56381: 56382: 56383: 56384: Tallgren ym.: Abo Akademin valtionavun korottamisesta. 56385: 56386: 56387: Eduskunnalle. 56388: 56389: Lain mukaan saa Åbo Akademi vuodesta nalle sekä kirjastolle, muulta osin maksetaan 56390: 1964 lähtien valtionapua 50 prosenttia vain 100 % hyväksyttävistä vuotuismenoista. 56391: .tietyistä vuotuismenoista. Valtionapulain Kauppakorkeakoulut saavat 70 %, mutta 56392: syntymisaikaan katsottiin myös Akatemian ovat yhteisellä valtioneuvostolle osoitetulla 56393: piirissä, että 50 prosentin valtionapu turvaisi kirjelmällä anoneet 75 %. 56394: kehitysmaihdolJ.isuudet. Viime vuosien 'kehitys Kauppaoppilaitokset saavat 75 %. 56395: ja maan korkeimman opetuksen pitkäntäh- Teknilliset oppilaitokset saavat 80 % pal- 56396: täyksen suunnittelu ovat kuitenkin osoittaneet, 1koista ja 50% muista hyväksyttävistä me- 56397: ettei Åbo Akademilla ole taloudellisia mah- noista. 56398: dollisuuksia toteuttaa sitä tavoitetta, johon Tampereen Yliopisto saa 75 %. 56399: pitkäntähtäyksen suunnittelu .tähtää, ellei Svenska social- och k'ommunalhögskola saa 56400: valtionavun perusteita muuteta. 75% hyväksyttävistä menoista. 56401: Kun nykyinen valtionapulaki säädettiin, Kieli-instituutit saavat 75% hyväksyttä- 56402: laskettiin, että valtio maksaisi noin 50 pro- vistä kustannuksista valtionapua. 56403: senttia kokonaismenoista. Niin ei ole kuiten- Jotta Åbo Akademi yhtenä maan yliopis- 56404: kaan laita, minkä vuoksi apu on huomatta- toista voisi tyydyttävästi suorittaa tehtä- 56405: vasti pienempi kuin Akatemian viranomaiset vänsä tieteen ja korkeimman opetuksen pal- 56406: laskivat silloin, kun laki hyväksyttiin. Lain veluksessa, ehdotamme kunnioittavasti edus- 56407: erityisen ahdas tulkinta on ollut omansa pie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 56408: nentämään valtionavun määrää. 56409: Vertailu muihin yksityisiin yliopistoihin ja että hallitus antaisi Eduskunnalle 56410: korkeakouluihin osoittaa Akatemian epäedul- esityksen laiksi Abo Akademin valtion- 56411: lisen aseman. avustuksesta, niin että Abo Akade- 56412: Turun Yliopisto saa valtionapua 70 % hu- mt'lle taataan valtionapu, joka on 75 % 56413: manistiselle ja oikeustieteelliselle tiedekun- Akatemian kokonaiskustannuksista. 56414: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 56415: 56416: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom. 56417: Magnus Kull. Kristian Gestrin. 56418: Ingvar S. Melin. Georg Backlund. 56419: 1303 56420: 56421: VIII,SO.- Toiv.al. N: o 539. 56422: 56423: 56424: 56425: 56426: Kemppainen: Ko·rkeakoulujen työajan pitentämisestä ja nii- 56427: den opetustoimen tehostamisesta. 56428: 56429: 56430: Ed uskunnaUe. 56431: 56432: Korkeimpien oppilaitosten lukukaudet o'V'at Tämän huomioon ottaen kunnioittaen ehdo- 56433: käytännössä poikkeuksellisen lyhyet ja ne tan eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen, 56434: näyttävät yhä vain lyhenevän. Mainittujen 56435: ilaitosten monen opettajan opetustoimi kärsii että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi- 56436: [isäksi useassa yhteydessä virkaan soveltumat- mUn, että ylwpistojen ja korkeakoulu- 56437: tomista sivutöistä, jotka usein tahtovat iLi- jen työaika vastaisi kansainvälisesti 56438: säksi muodostaa ao. henkilön päätoimen. vallalla olevaa työaikaa ja että kor- 56439: Tällainen menettely pitentää erityisesti keakoulujen ja yliopistojen opetus- 56440: opintoaikaa ja siten tuottaa merkittäviä ta- tointa muutoinkin tehostettaisiin. 56441: loudellisia vaikeuksia vähävaraisilla opiskeli- 56442: joille. 56443: Helsingissä 18 pälivänä huhtikuuta 1966. 56444: 56445: Jaakko Kemppainen. 56446: 1304 56447: 56448: Vm,Sl.- Toiv.al. N:o 540. 56449: 56450: Berner ym.: Kauppakorkeakoulun perusta;misesta Kotkan kau- 56451: punkiin. 56452: 56453: E d u s kun n a 11 e. 56454: Kansalaisten ammatilliselle 1taidolle ja tie- tuksen saamiseen. Tilanne tulee suuresti 56455: .topohjalle asetetaan yhä suurempia vaati- muuttumaan, kun teknillinen korkea;koulu al- 56456: muksia. Yleinen tiedon tason nopea kasvu kaa toimia Lappeenrannassa. Tämä on tärkeä 56457: tunnustetaan yhteiskuntamme jatkuvan ke- edistysaskel, sillä teknillinen tietämys tulee 56458: Mttymisen erääksi suurlimmista edellytyk- jatkuvasti yhä tärkeämmäksi. 56459: sistä. Peruskou:lutukseen ja si:tä seuraavaan Tekniikan ohella myöskin kauppa ja pal- 56460: :ammatti- j.a korkeakoulutukseen on alettu voelukset tulevat entistä tärkeämmiksi. Kymen 56461: kiinnittää jatkuvasti suurempaa huomiota. ~äänissä on jo nyt useita vilkkwita liike-elä- 56462: Kehityksen :turvaamiseksi on säädetty jo män keskuksia. Kaupan palvelukseen ~tarvi 56463: uusia lakeja, joista merkittävin on lainsää- taan yhä enemmän korkeamman koulutuksen 56464: däntö korkeakoulutLaitoksen kehittämisestä. saaneita henkilöitä. Koulutus tapahtuu par- 56465: Korkeakoululaitoksen kehittäminen ·edellyt- haiten sellaisissa keskuksissa, joissa on mah- 56466: tää jo olevien korkeakoulujen toimintaedelly- doNisuudet jo opiskeluaikana olla käytän- 56467: tysten parantamista, mutta myöskin uusien nössä kaupan eri alojen kanssa kosketuksissa. 56468: korkeakoulujen perustamista. Tämä kaikki Kymen läänissä on Kotka ·eräs tällainen kes- 56469: edellyttää suunnitelmallisuutta ja. perusteel- kus. Se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet 56470: lista tutkimusta. Korkeakoululaitosta voidaan sekä kaupan että siihen liittyvien vientd-, 56471: maamme taloudeLlisten ja muiden voimavaro- tuonti-, ahtaus-, merenkulku- ja maakuljetus- 56472: jen puitteissa kehilttää vain asteittaisen suun- alojen eri ongelmiin pereh'tymiseen. 56473: nitelman puitteissa, jos .tahdotaan päästä Mikäli Kotkaan saataisiin kauppakorkea- 56474: parhaaseen ja tehokkaimpaan tulokseen. koulu, sillä olisi suuri merkitys Kymen lää- 56475: Viime aikoina on paljon keskusteltu nin :tuleval!le kehitykselle. Osa läänissä valmis- 56476: maamme kaikkien alueitten tasavertaisesta tuvista tuhansista yl1ioppilaista voisi saada [ä- 56477: kehittämisestä. Vielä ei 1tiedetä, onko tämä hellä kotiseutuaan korkeampaa opetusta ja 56478: mahdollista ja mikä tähän olisi paras keino. jäädä tämän jälkeen entistä suuremmssa 56479: Kuitenkin voidaan sanoa, että kysymys ei ole määrässä oman lääninsä elinkeinoelämän pal- 56480: puhtaasti taloudellinen. Paljon riippuu kul- velukseen. Kauppakorkeakoulu vaikuttaisi tä- 56481: lakin alueel1a asuv1en koulutustasosta ja myös män lisäksi! suuresti muidenkin Kaakkois- 56482: koulutustarpeesta. Näin ollen olisi kehitys- Suomen alueiden taloudelliseen kehitykseen. 56483: kelpoisille talousalueille luotava täysipainoi- Kuitenkin '"asta tarkat tutkimukset voivat 56484: set, n~iden tarpeita vastaavat edellytykset mo- antaa lopullisen kuvan tällaisen kauppakor- 56485: nipuolisen korkeakouluopetuksen järjestämi- keakoulun välttämättömyydestä ja sen eri 56486: seen. vatikutuksista. Tämän perusteella ehdotamme 56487: Kymen lääni kuuiluu monessa suhteessa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 56488: maamme kehittyneisiin aJ.ueisiin. Läänillä on vomuksen, 56489: tulevaisuudessa edellytyksiä entistä paljon 56490: suurempaan kehit;}"kseen. Läänin voimakas että hallitus asettaisi asiantuntija- 56491: t'Elollistumisaste ja elinkeinorakenteen nopea elimen tutkimaan mahdollisuuksia 56492: muuttuminen luovat perustan monipuoliselle kauppakorkeakoulun perustamiseksi 56493: kasvulle. Läänissä ei kutttenkaan ole ollut mN- Kotkan kaupunkiin ja ryhtyisi tämän 56494: lään alalla mahdollisuuksia korkeamman ope- tutkimuksen mahdollisesti at"heutta- 56495: miin toimenpiteisiin. 56496: Helsingissä 26 ·päivänä huhtikuuta 1966. 56497: Arne Berner. Mikko Kaarna. Sulo Suorttanen. 56498: E. J. Paavola.. Veikko Kokkola.. Taisto Sinisalo. 56499: Valto Käkelä. Meeri Kalava.inen. Anna-Liisa Linkola. 56500: Sulo Hostila. 56501: 1305 56502: 56503: VIII,82. - 'l'oiv.al. N: o 541. 56504: 56505: 56506: 56507: 56508: Kuusinen ym..: Tieteellisen, tutkimustyön, edistämisestä ka-n- 56509: sairwä~ise-n pdtittikan, alana. 56510: 56511: 56512: 56513: E d u s kun n a 11 e. 56514: 56515: Aikakautena, jolloin atomisodan uhka var- Imussa 1965 antoi laajan ja ansiokl.m& mie- 56516: jostaa ihmiskunnan elämää, on kalikkialla :tintönsä, jossa selostetaan tutkimustyön eri 56517: maailmassa ryhdytty kiinnittämään huomiota muotoja. 56518: rauhanomaisten ratkaisujen aikaansaamiseen Tämän mietinnön pohjalta valtioneuvosto 56519: valtioiden välisissä erimielisyyksissä. Rau- asetti tämän vuoden maaliskuussa rauhan ja 56520: han säilyttämiseksi pyritään pääsemään sel- konfliktitutkimuksen neuvottelukunnan, jolla 56521: vyyteen valtioiden välisten erimielisyyksien ei kuitenkaan Olle määrärahoja käytettävis- 56522: sylistä. On ryhdytty järjestämään kansainvä- sään sen paremmin hallinnollisia menoja kuin 56523: lisen politiikan !tieteellistä tutkimusta perus- tutkimustoim~ntaakaan varten. Päämääränä 56524: rtamalla nk. rauhaninstituutteja yliopistojen pitäisi olla kansainvälisen politiikan, rauhan 56525: yhteyteen. Eräs tällainen, valtion varojen ja selkkaustutkimuksen aikaansaaminen maa- 56526: turvin toimiva tutkimustyö on käynnissä mm. hamme. 56527: Norjassa. Myös Ruotsissa on tämän alan tut- Edellä olevaan vilitaten ehdotal1l.me kun- 56528: kimuslaitoksen perustaminen vireillä. Poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 56529: joismaiden Neuvoston 10. istunnossa Helsin- muksen, 56530: gissä 1962 hyväksyttiin yksimielisesti suosi- 56531: ltus, jossa kehoitetaan eri pohjoismaiden halli- että hallitus ryhtyisi toimenpit,eisiin 56532: tuksia tutkimaan, olisiko tarpeen vaatimaa tieteellisen tutkimustyön edistiimiseksi 56533: perustaa yhteispohj01ismainen instituutti kon- maassamme kansainvälisen politiikan 56534: fliktitutkimuksen rulal1a. Suosituksen edelly,t- alalla pyrkimyksenä rauhanomaisten 56535: tämän asian eteenpäinviemiseksi ja selventä- ratkaisujen aikaansaaminen eri t1al- 56536: miseksi perustettiin komlitea, joka joulu- tioiden vä~isissä kiistakysymy ksissä. 56537: Helsingissä 29 päivänä !huhtikuuta 1966. 56538: 56539: llertta Kuusinen. Aili Siiskonen Pekka Salla. 56540: Olavi Lahtela. Matti Kekkonen. Oni J. U'oti. 56541: Veikko Kokkola. Kaisu Weekmoo. Lyyli Aalto. 56542: Ensio Partanen. Jaakko Kemppainen. Eino Tainio. 56543: 56544: 56545: 56546: 56547: 164 E 529/6ii 56548: 1306 56549: 56550: vm,ss.- Toiv.al. N: o 542. 56551: 56552: 56553: 56554: Leinonen ym.: Toimenpiteistä tieteellisen tavoitetutkimuksen 56555: edistämiseksi. 56556: 56557: 56558: Ed uskunn alle. 56559: 56560: Kansainvälisen :taloudellisen kilpailun ki- kukin tutkija esittää oman tutkimusohjel- 56561: ristyessä on kaikissa maissa kiinnitetty entistä mansa virkaa hakiessaan kuin myös hakies- 56562: suurempaa huomiota parempien edellytysten saan apurahaa tieteel1iseltä toimikunnalta. 56563: luomiseen talouselämälle. Muualla maahl- Nämä ohjelmat on tavallaan pakko hyväksyä 56564: massa on havaittu olevan tärkeimpiä keinoja hakijoiden pä tevyysjärj estyksessä. 56565: tässä tehtävässä tehostaa tieteellistä tutki- Tieteellisen tutkimustyön kuten muunkin 56566: musta ja .tätä tietä parantaa tuottavuutta ja valtiovallan suorittaman toiminnan tulisi pe- 56567: siten kilpailukykyä. Tutkimuksilla pyritään riaatteessa olla se keino, !instrumentti, jolla 56568: selvittämään myös uUISien tuotantoalojen valtiovalta toteuttaa tahtoaan. Nykyisin .tämä 56569: avaamista ja täten uusien markkinoiden ja periaate tulee toteutetuksi pääasiassa ainoas- 56570: uusien työthlaisuuksien luomista. taan siltä osin kuin o:a kysymys välittömästi 56571: Suomessa tutkimustoiminta on jakautunut valtion käskyvallan piiriin kuuluvissa tavoite- 56572: pääasiassa kolmel:le sektorille. Niin sanottua tutkimusta suorittavissa tutkimuslaitoksissa. 56573: vapaavalintaista tutkimusta suoritetaan kor- Mikäli on kysymys muista. tutkimuslaitok- 56574: keimman opetuksen yhteydessä yliopistoissa sista, niin valtiovallalla ei ole rtakeilta siitä, 56575: ja korkeakouluissa. Käytännön tuotannollista että niihin sijo1tetuilla varoilla tulee valtion 56576: elämää varten tarvittavaa tavoitetutkimusta tahto toteutetuksi ~tutkimuskohteiden valin- 56577: suoritetaan lakisääteisenä valtion tutkimuslai- taan nähden. 56578: toksissa, yksityinen sektori, teollisuuslaitok- Valtion kannalta !tieteellisten toimikuntien 56579: set ja liikelaitokset suorittavat tutkimustyötä järjestelmä ei ole edistänyt tieteellistä tutki- 56580: omissa tutlcimuslaitoksissaan. mustyötä selvän ohjelmallisen ~tavoitetutki 56581: Myös mehllä on kiinnitetty huomiota tie- muksen alalla, vaan on käynyt pikemmirn 56582: teelJlisen 1tutkimuksen tehostamiseen ja suori- päinvastoin, sillä· tutkijoita siirtyy näihin va- 56583: tettu laajoja järjestelyjä tieteen hallinnon paisiin virkoihin ja vapaavalintaisiin tutki- 56584: alaNa, jolloin on perustettu lähinnä vapaa- mustehtäviin myös tutkimuslaitosten piiristä, 56585: valintaista tutkimusta varten tieteellisiä toi- minkä vuoksi ohjelmallinen tutkimustyö on 56586: mikuntia tieteen eri aloja varten. Näiden kuu- entisestään vaikeutunut. 56587: den tieteellisen tOiimikunnan yhteiselimenä on Tutkimustyön merkitys talouselämälle ja 56588: tieteellisten 1toimikuntien neuvottelukunta ja kansan hyvlinvoinnille on ratkaisevan tärkeä. 56589: korkeimpana tällä alalla toimivana ®menä Tutkimustyö ei tälliöin rajoitu pelkästään ta- 56590: valtion tiedeneuvosto. loudell1seen tutkimukseen, vaan kuten tun- 56591: Tieteellisten toimikuntien järjestelmästä on nettua myös niin sanottujen humanististen 56592: muodOEJtunut uusi tutkimusorganisaatio omine tieteiden merkitys kasvaa mitä selvimmin 56593: tutkijan virkoineen sekä omine ,toimistoineen ,tässäkin mielessä. Voidaan todeta, että tutki- 56594: ja toimJistohenkilökuntineen. Tälle or~anisaa mustyön tasolla ja tehokkuudella on mitä suu- 56595: tiolle on myös keskitetty valtion apurahat rin. merkitys väestön hyvinvoinnille ja käy- 56596: tieteellistä tutkimustyötä varten. tännöllisen tuotantoelämän saavutuksille. 56597: Tieteellisten toimikuntien järjestelmään on Kuitenkaan valtiovallalil.e ei ole samanteke- 56598: perustettu tutkiijan virkoja ohjelman mu- vää, mihin suuntaan tutkimustyötä ohjataan 56599: kaan, mutta tutkimuksen pitkäjännitteisestä ja miten ~pitkän .ajan kestää ,tutkimusten suo- 56600: ohjelmallisuudEm,a ei ole varmuutta, koska rittaminen sille asteelle, että kansakunta saa 56601: VIII,SS. - Leinonen ym. 1307 56602: 56603: nauttia niiden tuottaman hyödyn käytäntöön suorittaa tavoitetutkimusta vapaava- 56604: sovellutuksen muodossa. lintaiseen tutkimukseen verrattuna ja 56605: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tulisiko tavoitetutkimusta tehostaa, ja 56606: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- mikäli näin suoritetut selvitykset an- 56607: muksen, taisivat aihetta, että hallitus antaisi 56608: että hallitus suorituttaisi selvityksen Eduskunnalle tarpeelliset esitykset. 56609: siitä, missä suhteessa maassamme tulisi 56610: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 56611: 56612: Armas Leinonen. Pekka Pesola. 56613: Pirkko Aro. 56614: 1308 56615: 56616: VIII,84. - Toiv.al. lf :o 54.3. 56617: 56618: 56619: 56620: 56621: Hara ym.: Tieteelliseen j'Ulkaisutoimitl.tu4tt tarkoitettujen 56622: määrärahojen korottamisesta. 56623: 56624: 56625: E d u s kun n a U e. 56626: 56627: Tieteellinen tutkimustyö on ollut viime samansuuruisena kuin 1960-luvun alkuvuo- 56628: vuosina myötätuulessa. Valtion ,tieteellisten sina. On myös tapauksia, joissa valtionavus- 56629: toimikuntien uudelleen järjestely 1960-!l.uvun tus on v. 1966 pienempi kuin vuosikymmenen 56630: alussa, joka merkitsi tutkimuksen tukemiseen alkuvuosina. Tästä johtuu, että eräät seurat 56631: varattujen määrärahojen huomattavaa lisään- eivät enää voi hyväksyä kuiluvana vuonna 56632: tymistä sekä vv. 1961-64 yli 100 uuden eri- julkaistavaksi uusia tutkimuksia, vaan monet 56633: asteisen tutkijan toimen perustamista, on mui- korkeatasoiset tutktimukset joudutaan jättä- 56634: den myönteJisten ilmiöiden kanssa yhdessä mään julkaisematta ja odottamaan uusia 56635: vaikuttanut vilkastuttavasti tieteelliseen tut- määrär,ahoja, joita nykytietojen mukaan on 56636: kimustyöhön. On tietenkin vieläkin huomat- saatavissa vasta seuraavana vuonna. 56637: tavaa kehittämisen tarvetta tutkimusmäärä- Monelta rt;a;holta, mm. valtion ,tieteellisten 56638: rahoissa, jotta päästäisiin edes lähimain Ruot- toimikuntien neuvottelukunnan taholta, on 56639: sin kanssa suhteellisesti samalle tasolle. toistuvasti ki!inniJtetty huomiota rtähän vaka- 56640: Kipein ongelma on kuitenkin em. toimen- vaan tilanteeseen, mutta asiaan ei ole vielä 56641: piteiden vuoksi huomattavasti lisääntyvlien saatu parannusta. 56642: tutkimustyön tUilosten julkaisutoiminnan suu- Esitetyn perusteella ehdotamme eduskun- 56643: ret vaikeudet. Suurin osa tieteellisestä julkai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 56644: sutoiminnasta hoidetaan meillä tieteellisten 56645: seurojen :toimesta, jotka ova.t julkaistavaksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 56646: tarjottujen tutkimursten lisäännyttyä joutu- toimenpiteisiin tieteelliseen julkaisu- 56647: neet taloudellisesti kestämättömään tilantee- toimintaan tarkoitettujen määräraha- 56648: seen valtion avustuksen pysy;ttyä suunnilleen . jen nostamiseksi tarvetta vastaavasti. 56649: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 56650: 56651: Erkki Hara. Anna-Liisa Linkola. 56652: Sakari Huima. P. R. Haarla. 56653: 1309 56654: 56655: VID,85.-Toiv.al. N:o 544. 56656: 56657: 56658: 56659: 56660: Koppanen: Määrärak!Jste rauhantutkimuslaitoksen perustami- 56661: seksi. 56662: 56663: 56664: Ed uskunnaHe. 56665: 56666: Rauhantutkimus maailmassa on verrattain tutkitaan edellytyksiä sen sovittam.iseksi il- 56667: nuol'\ta. Varsinaisen systemaattisen ltutlcim.us- man avoimia hyökkäystoimenpiteitä ja väki- 56668: työn voidaan sanoa a.l.kaneen vasta toisen valtaa. 'Tähän ongelma-alueeseen liittyvä tut- 56669: maailmansodan jälkeen. Kehittyneet yhteis- klimus on edellistä korostuneemmin konflifti- 56670: kuntatieteiden menetelmät ovat omalta osai- tutkimusta. 56671: taan antaneet ihyvät mahdollisuudet tutki- On selvää, ,e'tf;ei :tutkimuksella voida antaa 56672: musten suorittamiseen myös tällä alalla. Kan- lopullisia vastauksia kansainvälisiin ongel- 56673: sakun'tien vaurastuminen on ailltanut taloudel- miin. MUitta tieteellinen asennoituminen la- 56674: lisia mahdollisuuksia uusien tutkimuslaitos- tautuneisiin kysymyksiin tekee ne vähemmän 56675: ten perustamiselle. tulenaroiksi. Sitä paitsi ttieteen kiieli on kan- 56676: Rauhantutkimus pyrkii eri tieteiden mene- saiiJl.vä.listä ja antaa osapuolille parelilm!at 56677: telmiä käyttämällä selvittelemään, mitä edel- mahdollisuudet ymmärtää ,toisiaan. 56678: lytyksiä olisi ratkaista kansainvälisiä kidsta- Kansainvälisesti arvostettu puolueeton ase- 56679: kysymyksiä ilman että osapuolien tarvitsisi mamme luo maallemme hyvät edellytykset 56680: turvautua väkivaltaan. Tässä tutklim.ustyössä rauharrtut.kåmuksen suorittamiseen. Yhteistyö 56681: on tavaNaan lähdetty kahdesta erilaisesta muidenpohjoismaidenkanssa ja sen edelleen 56682: rauhakäsitteestä. kehittäminen edellyttää rauhantutkimuksen 56683: Ensimmäisen rauhakäsitteen mukaan rau- laajentamista maassamme. Rauhantutkimus 56684: haa pidetään positiivisena, jolloin tutkitaan on myös rtäysin sopusoinnussa Yhdistyneitten 56685: lähinnä nJiitä edellytyksiä, joiden vallitessa K.ansa.kuntien perussäännön ja tavoitteiden 56686: kansainvälinen vuorovaikutus on 'harmonista kanssa. 56687: ja edellytykiset kansainvälisen järjestelmän Ennen varsinaisen laitoksen perustamista 56688: integroitumiselle ovat mahdollisimman hyvät. tutkimustyö voitaisiin aloittaa yliopisto- 56689: Tätä ongelmaryhmää kä.s:iittelevä !tieto koskee jemme ja korkeakou:lujemme asianomaisissa 56690: lähinnä konf.lJiktien taustaa. Tutkimus voi tiedekunnissa ja laitoksissa. 56691: tällöin edetä usealla linjalla. Siihen kuuluu Edelläolevaan vtiitaten ehdotan eduskunnan 56692: mm. a.seistariisunnan mahdollisuuksien tutki- hyv.äksyttäväksi !toivomuksen, 56693: minen. Tällaista tutkimusta voidaan koroste 56694: tusti nimittää rauhantutkimukseksi. että hallitus ottaisi vuoden 1967 56695: Toisen rauhakäsitteen mukaan rauhaa pi- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- 56696: detään tietyssä mielessä negatiivisena. Läh- rahan rauhantutkimuslaitoksen perus- 56697: detään silitä, että konflikiti on olema;ssa ja tamista varten. 56698: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 56699: 56700: Esko J. Koppanen. 56701: 1310 56702: 56703: VUI,86.- Toiv.al. N: o 545. 56704: 56705: 56706: 56707: 56708: Breilin ym..: Asemanhoitajan viran perustamisesta Saaristo- 56709: meren tutkimuslaitokseen Seilin Saaressa. 56710: 56711: 56712: Eduskunnalle. 56713: 56714: Turun yliopisto on päättänyt perustaa toon kuuluvana liittyy kilinteästi korkeim- 56715: Saaristomeren .tutkimuslaitoksen, jonka sijoi- paan opetukseen, koska sitä ei harjoiteta yli- 56716: tuspaikaksi on valittu Seilin saari. Turun opistosta erillään olevassa tutkimuslaitoksessa. 56717: Yliopiston päätös erityisen tutkimuslaitoksen Eräissä maissa, mm. Englannissa, on yliopis. 56718: perustamiseksi saaristomeremme tutkimusta toihin kiinteästi liittyvien tutkimuslaitosten 56719: varten, johon opetusministeriö ja valtiovalta olemassaolo osoittautunut tehokkruimmaksi 56720: yleensäkin ovat erittäin myönteisellä suhtau- tutkimusta edistäväksi järjestelyksi. 56721: tumisellaan näin antaneet mahdollisuuden, Seilin saaren sijainti on tutkimustyön kan- 56722: on monessa suhteessa merkittä~ä. Ensinnäkin nalta ihanteellinen. Saaristomeremmehän on 56723: maamme vanhin sairaala, joka on perustettu alueena ainutlaatuinen maapallolla. Missään 56724: (1619) spitaalisairaalana lähes 350 vuotta sit- muualla ei nimittäin ole näin laajaa ja kir- 56725: ten Kustaa II Adolfin aikana ja joka mieli- javaa maa- ja merialueiden yhdistelmää. On 56726: sairaalaksi muutettuna y1i 150 vuotta sitten lukuisia ongelmia, jotka esiintyvät alinoastaan 56727: sijoittui Engelin piirtämään sairaalaraken- tässä maapallon suurimmassa saaristossa tai 56728: nukseen, siirtyy nyt aivan toisenlaisen toi- joita voidaan siellä mainitusta syystä poik- 56729: minnan tyyssijaksi. Seilin yksinäisen sairaa- keuksellisen hyvin selvitellä. Myös sijainti 56730: lasaaren, jossa mm. on 1733 rakennettu kirkko Saaristomeren sisällä on erittäin kiitollinen 56731: ja hautausmaa, elämä on sairaalan lopetettua tutkimuksen kannalta, sillä Seili sijaitse{! 56732: toimintansa ollut lähes kaksi vuotta lamassa. mantereen ja ulapan puolivälissä, missä esiin- 56733: Tämä on merkinnyt saaren väestOOle, jolle tyvät saaristomeren useimmat tunnuspiirteet 56734: sairaala on satoja vuosia antanut toimeen- Myöskin kysymykset, miksi täällä on tällai- 56735: tulon, kohtalokasta muutosta. nen erikoinen alue, saariston muodostuminen, 56736: Turun yliopiston kannalta taas aV'autuu saaristomeren pohja, kasvillisuus, eläinkunta 56737: näin mahdollisuus sen laatuiseen tehokkaa- ja monet muut seikat kiinnostavat tutkijoita. 56738: seen tieteelliseen tutkimustyöhön, johon yli- Alustava toiminta Turun yliopiston taholta 56739: opiston sovinnainen rakenne ei sellaisenaan on päässyt alkuun ja budjettivaroin on voitu 56740: anna mahdollisuutta. Tällöin nimittäin saa- palkata kenttämestari ja talonmies, jotka jo 56741: daan kaikki se :tutkimus, jonka kohteena oif ovat toimessa. Tehokas toiminta edellyttää 56742: saaristomeri ja sen moninaiset, mutta kuiten- lisäksi ehdottomasti akateemisen loppututkin- 56743: kin ,toisiinsa liittyvät ongelmat. Tämän laa- non suorittanutta asemanhoitajaa. 56744: tuisella yliopistollisen tutkimuslaitoksen pe- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 56745: rustamisella voidaan katsoa olevan laajem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 56746: paakin tiedepoliittista merkitystä sen ,takia, 56747: että tällöin korostuu yliopistojen päämerki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 56748: tys: vapaasti luova ,tieteellinen tutkimus. asemanhoitajan viran perustamiseksi 56749: Toisaalta tutkimus tässä tapauksessa yliopis. Saaristomeren tutkimuslaitoksen Sei- 56750: lin saaressa. 56751: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 56752: 56753: Reino Breilin. Antero Väyrynen. Voitto Hellsten. 56754: Uljas Mäkelä. Eino Raunio. Esko Niskanen. 56755: 1311 56756: 56757: VIU,87.-Toiv.al. N:o 546. 56758: 56759: 56760: 56761: 56762: Landström ym.: Väitöskirjojen painatuskustannusten suorit- 56763: tamisesta valtion varoista. 56764: 56765: 56766: Ed uskunnaUe. 56767: 56768: Tieteellisen tutkimuksen organisaatiokomi- Usein nuori ttutkiija joutuu itse vastaamaan 56769: tea totesi v. 1964 kolmannessa osamietinnös- näistä menoista, vaikka hän voikin jälki- 56770: sään maamme tieteen jälkikasvun olevan riit- käteen saada tukea tieteellisiltä seuroilta tai 56771: tämättömän kulttuuri- ja talouselämän tar- korkeakouluilta. Näin suuret kustannukset 56772: peita silmällä pitäen. Eduskunnan vuoden elämänvruiheessa, jolloin ansiot vielä ovat vä- 56773: 1965 valtiopäivillä hyväksymät lait korkea- häiset ja opintovelat rasittamassa, vielä enti- 56774: koululaitoksen kehittämiSeksi edellyttävät sestään vähentää tieteellistä uraa kohtaan 56775: vielä paljon runsaampaa nuorten tutkijaJin tunnettua mielenkiintoa. On ilmeistä, että 56776: kouluttamista kuin tieteellisen tutkimuksen paras keino näiden epäkohtien korjaamiseen 56777: organisaatiokomitea edellytti. on, että valtio maksaa kaikkien korkeakou- 56778: Vuoden 1966 tulo- ja menoarviossa osoi- luissa painatusluvan saaneiden väitöskirjo- 56779: tettiin varoja nuorten väJitöskirjantekijöiden jen painatuskulut. 56780: opintojen rahoittamiseksi. Nämäkään apu- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 56781: rahat eivät kuitenkaan tee tieteellistä uraa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 56782: nuorelle opiskelijalle taloudellisesti saman- 56783: arvoiseksi kuin muut elämänalat. Nuorten tie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 56784: teenharjoittajien asemaa vaikeuttavat vielä joiden mukaan vuoden 1967 alusta 56785: huomattavasti ne suuret kustannukset, joita lukien painatusluvan saaneiden väitös- 56786: väitöskirjan painattaminen aiheuttaa - kus- kirjojen painatuskustannukset makset- 56787: tannukset vaihtelevat 7 000 - 25 000 mk. taisiin valtion varoista. 56788: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 56789: 56790: Eeles Landström. E. J. Paavola. 56791: Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi. 56792: Atte Pakkanen. Pirkko Aho. 56793: 1312 56794: 56795: vm,ss.- Toiv.al. N :o 547. 56796: 56797: 56798: 56799: Koppanen: Nuorille tieteMliUJrjoittajille annettavien stipen,. 56800: dien kor&ttamisesta. 56801: 56802: 56803: E d u s k u n n a i1l e. 56804: 56805: Korkeakoululaitoksen laajeneminen lisää väitö.skirjojen painattam.ista varten. Nuorten 56806: opettajav<1imien ja ttrtkijoiden tarvetta. V ali- ibieteenharjoittajien !työn tukeminen on vält- 56807: .tettavasti nykyisen tilanteen vallitessa ei mo- tämätöntä myös sen vuoksi, että pystyisimme 56808: nellekaan etevälle, loppututkinnon suoritta- säilyttämään asemamme nopeassa kansain- 56809: neelle tarjoudu mahdollisuutta taloudellisista välisessä kehityksessä. NY'kyisellään olemme 56810: syistä jatkaa opintojaan ja harjoittaa tie- vaarassa jäädä jälkeen kansainvälisessä tie- 56811: teellistä ttrtkimustyötä. Juuri valmistuneet, teellisessä tutkimuksessa. 56812: akateemisen loppututkinnon suorittaneet hen- Ylläesitetyn perusteella ja siihen liittyen 56813: kilöt eivät voi irroittautua ansiotyöstä, koska ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 56814: ei ole takeita siitä, että heidän .tieteellinen muksen, 56815: tutkimuksensa saisi riittävästi taloudellista 56816: tukea valtiovallan .taholta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 56817: Jotta tutkijoiden työskentely turvattaisiin nuorille tieteenharjoittajilee annetta- 56818: taloudellisesti ja siten varmistettaisiin päte- vien stipendien nostamiseksi nykyi- 56819: vien korkeakouluopettajien saanti yhteiskun- sestä 500 000 markasta kolminkertai- 56820: tamme tarpeisiin on välttämätöntä nostaa seksi eli 1 500 000 markkaan ja että 56821: nuorille .tieteenharjoittajille myönnettävien väitöskirjojen painattamista varten va- 56822: stipendien suuruutta ja lisätä niiden määrää. rattaisiin entistä enemmän varoja. 56823: Samoin tulisi varata entistä enemmän varoja 56824: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 56825: 56826: Esko J. Koppanen. 56827: 1313 56828: 56829: Vni,89.-Toiv.al. N:o 548. 56830: 56831: 56832: 56833: 56834: Honkonen ym.: Muidenkin kuin korkeakouluissa opiskelevien 56835: ja niissä loppututkinnon suorittaneiden opintolainojen val- 56836: tiontakauksen järjestämisestä. 56837: 56838: 56839: E d u s kun n a iJ.l e. 56840: 56841: Kun laki korkeakouluissa opiskelevien ja nen alkaa usein vasta käytännössä heränneen 56842: niissä loppututkinnon suor~ttaneiden henki- innostuksen jälkeen ja tietää siis sitä, että 56843: löiden opintolainojen valtiontakauksista tuli nämä opiskelijat saattavat olla jopa korkea- 56844: voimaan heinäkuussa 1959 tervehdittiin sitä kouluissa opiskelevia iäkkäämpiälcin, .tuntuisi 56845: opiskeLijoiden piirissä erittäin suurella tyy- valtiontakausjärjestelmän ulottaminen heitä- 56846: dytyksellä. Ainoaksi puutteeksi osoittautuikin kin koskevaksi mitä luonnollisimmalta. 56847: se, että valtiontakauksia sai yhtäaikaa olla Tätä ajatusta ttukee vielä se seikka, että 56848: voimassa vain 500 miljoonan vmk:n määrä. ammattikoulutuksen riittävyys on useissa 56849: Tuo epäkohta on kuitenkin nyttemmin mm. muissakin maissa viime vuosina arvostettu 56850: meidän kansandemokraattien eduskunta-aloit- aivan erikoisesti. Kun siis ammattikoulutuk- 56851: teen pohjalla korjattu ja määrä on nyt kak- sen tarve yhteiskunnassa jatkuvasti kasvaa, 56852: sinkertaistunut. olisi jokaiselle opinhaluiselle nuorelle taat- 56853: Todellisena epäkohtana voidaan nyt pitää tava mahdollisuudet opintojen harjoittami- 56854: sitä, että tämän lain ulkopuolella on koko seen heidän taloudellisista lähtökohdistaan 56855: se nuorisojoukko, joka harjoittaa opintoja riippumatta. 56856: korkeakoulujen ulkopuolella. Heidänkin opin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin 56857: tonsa niin teknillisellä, kaupallisella, pedago- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 56858: gisella kuin muillakin alo~lla vaat:Ui verrat- toivomuksen, 56859: tain pitkän ajan. Nämä opinnot aiheuttavat 56860: samalla korkeakouluopiskeluun verrattavia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 56861: kustannuksia opiskelijoille, jotka saattavat toimenpiteisiin muidenkin kuin korkea- 56862: olla lähtöisin suhteellisen vaatimattomista ta- kouluissa opiskelevien ja niissä loppu- 56863: loudellisista oloista. Kun tähän vielä lisätään tutkinnon suorittaneiden henkilöiden 56864: se seikka, että ammattiopintoihin kypsymi- opintolainojen valtiontakauksen järjes- 56865: tämiseksi. 56866: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 56867: 56868: Kuuno Honkonen. Kelpo Gröndahl 56869: Pekka Silander. Aimo Laiho. 56870: Aulis Juvel&. 56871: 56872: 56873: 56874: 56875: 165 E 529/66 56876: 1314 56877: 56878: VIU,90. - Toiv.al. N: o 549. 56879: 56880: 56881: 56882: 56883: Linkola ym.: Korkeakouluopiskelijain opintorahoitusjärjestel- 56884: män kokonaisuudistuksesta. 56885: 56886: 56887: Ed u s kunnan e. 56888: 56889: Taloudelliset, sosiaaliset ja maantieteelli- pendeinä 1,8 milj. !lllk elli 45 mk korkeakoulu- 56890: set seikat vaikuttavat Hiaksi opiskelumahdol- opiskelijaa kohti, mikä on 1,5 % opiskelun 56891: lisuuksiin. Opintiellä eteneminen pitäisi riip- vuotuisista kokonaiskutannuksista. Kun kaik- 56892: pua henkilökohtaJisista taipumuksista ja lah- kien korkeakouluissa opiskelevien määrä ny- 56893: jakkuudesta. Olisi pystyttävä luomaan sellai- kyisin on yli 40 000, voi suunnilleen joka 56894: set taloudelliset olot, joissa jokainen voi kahdestoista oplintojaan jatkava saada jonkin 56895: omasta ja vanhempien varallisuudesta sekä valtion stipendeistä. 56896: asuinpaikasta riippumatta kartuttaa tieto- Opintolainojen valtiontakauksilla on suu- 56897: jaan ja päästä osali1iseksi myös korkeimmasta rempi merkitys. VaLtiontakauksia on tähän 56898: opetuksesta. mennessä myönnetty lahjakkaille, ahkerille 56899: Nyt opiskelijat tai heidän vanhempansa ja vähävaraisihle opiskelijoille koko maassa 56900: joutuvat itse kustantamaan opinnot. Opis- n. 8 000, yhteismääräitään yli 13 milj. mk. 56901: kelua ei vielä katsota työksi, josta opiskelija Kuitenkin valtion takaamat lainat saadaan 56902: olisi oikeutettu saamaan yhteliskunnalta riit- yleisesti rahalaitoksista, jolloin korko on ver- 56903: tävän korvauksen muiden kokopäivätyötä te- rattain korkea ja lyhennysehdot ovat yleensä 56904: kevien tapaan. Vaikka suurin osa opiskeli- melko tiukat. Takausstipendeillä on sen si- 56905: joista on täysi-ikäisiä, plidetään heitä yhä jaan vähäinen merkitys, sillä niitä on vuo- 56906: vanhemmistaan taloudellisesti riippuvaisina, sittain voitu jakaa vain n. 80 000 mk. Yli- 56907: olipa näillä sitten varallisuutta ja halua lllB- oppilaiden opintolainarahasto on myöntänyt 56908: tensa kouluttamiseen tai ei. tähän mennessä n. 6 000 ,takauslaJnaa, joiden 56909: Erittäin monehle tuottaa jo oppikoulun korko on 5 %, yhteismääräitään n. 7,5 milj. 56910: käyminen suuria taloudellisia ponnistuksia, mk. Korkeakoulujen omat stipendit ovat sekä 56911: mutta varsinkin vieraspaikkakuntalaisille käy suuruudeltaan että lukumäärältään vähän 56912: asuminen ja eläminen korkeakoulukaupun- merkitseviä. 56913: gissa kalliiksi. Liian monille se on ylivoi- Koko opintorahoitusjärjestelmä olisi uudis- 56914: maista, josta siHen seuraa opintojen keskey- ,tettava. V~altion korkeakouluopiskelijoille an- 56915: tyminen. Opiskeluolojen taloudellisiin ja ~o tama tuki on liian kapoolla pohjalla. Aluksi 56916: siaalisiin epäkohtiin on kiinnitettävä vaka- olisi korkeakoulustipendien lukumäärää lisät- 56917: vaa huomiota, erityisesti juuri opiskelun ra- tävä sekä niiden reaaliarvoltaan alentunutta 56918: hoituksen varmistamiseen. suuruutta korotettava. Tärkeätä olisi ulottaa 56919: Vanhemmilta saadun taloudellisen tuen ja stipendien myöntäminen tasavertaisesti myös 56920: ansiotyöstä saatujen tulojen jälkeen ovat ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoihin. 56921: opintojen tärkeimmät rahoitusmuodot lainat Stipendien rinnalla olisi lainojen valtion- 56922: ja stipendit. Maisteri Irma Kalajan v. 1964 takausjärjestelmää kehitettävä siten, että lai- 56923: suorittaman tutkimuksen mukaan lainoituk- nat vähitehlen peittäisivät vähintään 2/3 opis- 56924: sen kokonaisosuus oli n. 21 %, mutta varsi- kelijan vuotisista opiskelumenoista. Kaikilla 56925: naisia opintolainoja oli saanut ,12 % ja sti- opiskelijoilla täytyisi olla oikeus saada opis- 56926: pendejä vain 3 % opiskelijoista. kelu- ja elinku.stannustensa peittämiseksi lai- 56927: Kun uusien korkeakouluopiskelijain määrä naa. Jotta taloudellinen taakka ei kävisi 56928: vuosittain on yli 8 000, voi noin joka kahdek- opiskelua ehkäiseväksi tai häiritseväkai teki- 56929: saskymmenes opiskelija saada ensimmäisen jäksi, olisi lainojen korko määrättävä 1 %:ksi. 56930: vuoden stipendin. V. 1965 valtio jakoi sti- Lainojen korko nousisi 3 % :ksi kolmantena 56931: VIII,90. - Linkola ym. 1315 56932: 56933: vuotena va!l:m:istumisen jälkeen, jolloin myös joiden verotusta ajatellen on opisk~lijain 56934: lainan takaisin maksaminen alkaisi. Lainat vanhempien tai opiskelijain itsensä saaman 56935: olisi suoritettava 20 vuoden kuluessa. verovähennyksen määrää korotettava huomat- 56936: Opiskelijaperheiden erikoisongelmat ja so- tavasti nykyisestä. Vähennykseen oikeutettu- 56937: siaalis-taloudelliset opintoedellytykset vaati- jen ikäraja olisi nostettava 25 vuoteen, jolloin 56938: vat opintotukijärjestelmässä aivan erityistä vähennyksestä pääsisi osalliseksi suurin osa 56939: huomiota. Opiskelija-avioparien opintojen ra.- opiskelijoista. Samoin opintolainojen lyhen- 56940: hoitus on turvattava siten, että avioliitosta nykset olisi hyväksyttävä vähennyskelpoisiksi 56941: johtuvien lisäkustannusten peittäminen on sekä vaJltion- että kunnallisverotuksessa. 56942: mahdollista. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 56943: Ansiotyö haittaa opiskelua, että se on opis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 56944: kelun rahoittamiskeinona hylättävä, ellei se sen, 56945: omaan erikoisalaan liittyvänä lisää käy.tän- 56946: nöllistä ammatillista pätevyyttä. että hallitus kiireellisesti antaisi 56947: Verottaja ei meillä ole koskaan suhtautu- Eduskunnalle esityksen korkeakoulu- 56948: nut suopeasti opiskelijoihin ja opiskeluun opiskelijain opintorahoitusjärjestelmän 56949: yleensäkään. Käytännön ratkaisuna Opiskeli- kokonaisuudistuksesta. 56950: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 56951: 56952: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen. 56953: 1316 56954: 56955: VIII,91.-Toiv.al. N:o 550. 56956: 56957: 56958: 56959: 56960: Sillantaus ym.: Korkeakouluopiskelijoiden opintolainatakaus- 56961: järjestelmän ulottamisesta koskemaan myös muita opiske- 56962: lijoita. 56963: 56964: 56965: E d u s k u n n a i 1 e. 56966: 56967: Korkeakouluopiskelijoiden opiskelulainojen jat. Todettakoon esimerkiksi, että sairaanhoi- 56968: takaamiseksi luotu valtiontakausjärjestelmä tajaksi opiskelun on laskettu maksavan ny- 56969: on ollut omiaan suuresti helpottamaan opis- kyisin noin 8 000 mk ja että muun muassa 56970: kelun rahoituspulmia näiden opiskelijoiden Jyväskylän opistossa 3/4 oppila,iden opiske- 56971: kohdalla. lusta on lainoituksen varassa. 56972: Korkeakouluopiskelijoiden lisäksi on suuri Edellisen perusteella ehdotamme kunnioit- 56973: joukko opiskelun kestoaikaan, opiskelukustan- tavasti eduskunnan hyväksy,ttäväksi toivo- 56974: nuksiin ja opiskeluikään katsoen näihin ver- muksen, 56975: rattavia opiskelijoita, joille vastaavan etuu- 56976: den järjestäminen olisi suureksi hyödyksi. että hallitus tutkisi opintolaintakaus- 56977: Tällaisia ovat erikoisesti sairaanhoitajaopis- järjestelmän ulottamista koskemaan 56978: tojen ja ainakin osittain myös teknillisten myös muita kuin korkeakouluopiskeli- 56979: oppilaitosten ja kauppaoppilaitosten opiskeli- joita. 56980: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 56981: 56982: Pentti Sillantaus. Sakari Knuuttila. 56983: Arvo Ahonen. 56984: 1317 56985: 56986: VIU,92. - Toiv.al. N: o 551. 56987: 56988: 56989: 56990: 56991: Koppanen: Korkeakouluopiskelijoita koskevan stipendijärjes- 56992: telmän uusimisesta. 56993: 56994: 56995: E d u s kun n a 1l e. 56996: 56997: Uusien ylioppi!laiden maara on viimeisten perheiden kohdalla yli 900 :-kuukaudessa. 56998: kymmenen vuoden aikana voimakkaasti kas- Opintojen rahoituksen osalta havaitaan ver- 56999: vanut. Kun uusia ylioppilaita keväällä 1955 rattaessa nykytilannetta ennen sotia vallin- 57000: valmistui 4 687, heitä keväällä 1965 valmistui neeseen, että vanhempien rahallinen tuki ja 57001: 12 023. Tilastol1isessa päätoimistossa [asketun [ainojen osuus ovat pienentyneet kun taas 57002: ennusteen mukaan uusien ylioppilaiden abso- ansiotulojen osuus on voimakkaasti kasvanut. 57003: luuttinen määrä tulee osoittamaan nousevaa Perheellisten opiskelijoiden kohdalla, joiden 57004: tendenssiä ainakin kevääseen 1980, johon osuus kaikista opiskelijoista on runsas 20 %, 57005: ennustekausi päättyy. Tämän ennusteen mu- on ansiotulojen osuus keskimäärin yli 60 %. 57006: kaan uusia ylioppilaita valmistuu keväällä On selvää, että mitä suuremman osan opiske- 57007: 1970 mahdollisesti jo noin 17 0.00. luajastaan joutuu uhraamaan ansiotyössä ole- 57008: Suurin osa vuotuisesta opiskelijamäärän miseen, sitä ·pidemmäksi venyy opiskeluaika 57009: lisäyksestä siirtyy korkeakouluihin ja yli- ja samalla kasvaa myös opintojen keskeyttä- 57010: opistoihin opiskelemaan. Arvion mukaan v. misen vaara. 57011: 1970 korkeakouluihin sijoitettujen uusien y'li- Yllä esitetyn perusteella ja siihen liittyen 57012: oppilaiden määrä on n. 11200. Näin arvioi- esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 57013: dun kehityksen johdosta korkeakouluissamme sen, 57014: opiskelisi kuluvan vuosikymmenen lopussa n. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi- 57015: 53 000 ylioppilasta. menpiteisiin korkeakouluopiskelijoita 57016: Paisuvan ylioppilastulvan rinnalla on ny- koskevan stipendijärjestelmän uusimi- 57017: kyinen stipendijärjestelmämme jäänyt autta- seksi ja ajanmukaistamiseksi siten, että 57018: mattomasti vanhentuneeksi. Nykyisin annet- ensi vuoden budjettiin varattaisiin vä- 57019: tavat korkeakoulustipendit ovat sekä luku- hintään seuraavat määrät: 5 000 kpl 57020: että markkamääräisesti täysin riittämättömät. kokostipendejä a 2 000 mk, 5 000 kpl 57021: Kokostipendin, joita vuosittain jaetaan 1000 puolistipendejä a 1 000 mk ja ensim- 57022: kpl, suuruus on 890 :-, ja ·puolistipendin, mäisen vuoden stipendejä 500 kpl 57023: joita myös on 1000 kpl, suuruus on 570 : - a 2 000 mk ja siten että saataisiin 57024: Korkeakouluopiskelu nykypäivän :Suomessa aikaan järjestelmä, joka takaisi sti- 57025: on kallista. Suomen Ylioppilaskuntien liiton pendien lukumäärälliset ja markka- 57026: suorittaman tutkimuksen mukaan keskimää- määräiset korotukset opiskelijoiden lu- 57027: räiset menot yksinäisten opiskelijain kohdalla kumäärän ja elinkustannusten nous- 57028: olivat v. 1964 vajaat 400 : - ja opiskelija- tessa. 57029: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 57030: 57031: Esko J. Koppanen. 57032: 1318 57033: 57034: VIU,93.- Toiv.al. N:o 552. 57035: 57036: 57037: 57038: 57039: Hama.ra ym: Kasvatusopillisen instituutin perustamisesta. 57040: 57041: 57042: 57043: E d u s k u n n a ~ l e. 57044: 57045: Oppikoulun sisäinen kehittäminen muuttu- myös normaalilyseoita. Toisaalta koulutyön 57046: van yhteiskunnan tarpeita vastwavalla ta- jatkuvan sisäisen kehittämisen ohjaamiseksi 57047: valla on aina ajankohtainen !tehtävä, mutta luotettavalle pohjalle on tarpeen perusteelli- 57048: erityisesti on viime vuosikymmeninä tapah- seen teoreettiseen tuntemukseen ja käytännöl- 57049: ,tunut nopea kehitys [isännyt tämän ,tehtävän liseen kokeiluun pohjautuvat objektiiviset ja 57050: tärkeyttä ja ajankohtaisuutta. Vuosikymmen luotettavat sclvitykset. :Sen vuoksi tarvittai- 57051: sitten laati tarkoitusta varten asetettu val- siin tätä tehtävää suorittamaan kiireellisesti 57052: tionkomitea laajan yleissuunnitelman oppi- eritY'inen keskuslaitos, kasvatusopillinen insti- 57053: koulun kehittämistä varten ja eräitä osarat- tuutti. 57054: kaisuja on sen työn perusteella toteutettu- Tällaisen kasvatustieteellisen keskuslaitok- 57055: km, mutta koko ongelmavyyhden systemaat- sen tehtävänit olisi suorittaa käytännöllisten 57056: tiseen selvittämiseen ei ole ryhdytty. koUluongelmien tutkimus- ja kokeilutyötä 57057: Toisaalta suoritetaan maamme koululaitok- silmäliä pitäen erityisesti omalle maallemme 57058: sessa oppikoulun sisäiseksi kehittämiseksi laa- luonteenomaisia olosUhteita. Sille kuuluisi 57059: jaa kokeilua, mikä osaltaan osoittaa tehtävän eri aineiden opetusmenetelmien tutkiminen ja 57060: aj·ankohtaisuutta. Valtion lwkeiluoppikoulu; kehittäminen ottamalla huomioon sekä yleiset 57061: Alppilan yhteislyseo, on ollut toiminnassa kasvatUkselliset että kunkin aineen vaatimat 57062: kuusi . vuotta. Sen toimintaolosUhteiden ja opetukselliset näkökohdat ja saavutetut tu- 57063: kokeilutyön kehittämiseen on uhrattu huo- lokset ·tarkistettaisiin laitoksen yhteydessä 57064: mattavasti varoja. Yksityisoppikouluista har- toimivassa kokeilukoulussa, jollaisena nykyi- 57065: joittaa, kouluhallituksesta saadun tiedon mu- nen valtion kokeiluoppikoulu ainakin alu.lu!i 57066: kaan, yli viisikymmentä kokeilutoimintaa voisi: toimia. Tämän ohella laitoksen tulisi 57067: erilaisten oppikoulun sisäiseen kehittämi- seurata ulkomailla suoritettua 1tutkimus- ja 57068: seen liittyvien ongelmien selvittämiseksi. kokeilutyötä, järjestää niiden mahdollinen 57069: Myös kansakolrluun kuuluvat kunnalliset soveltaminen ja kokeileminen meillä sekä 57070: keskikouh:it, joita nyt on 99, perustettiin tarjota opetustoimen johdolle ja opetta- 57071: alun perin sitä varten, ·että saataisiin riittä- jille entistä paremmat mahdollisuudet seu- 57072: vää kokemusta, jotta lopullisia suunnitelmia rata aikaansa ja muualla tapahtuvaa k~ 57073: tehtäessä vältyttäisiin erehdyksiltä, sekä luo- ·hitystä. Laitoksen tehtäväksi voitaisiin myös 57074: tettava pohja laskelmille tulevien kou[u- antaa korkeakouluissa oppikoulunopettajiksi 57075: uudistusten tuottamista kustannuksista, ku- valmistuvien op,iskeliJain yleinen pedagogis- 57076: ten näiden koulujen perustamiseen joMa- didaktinen ohjaus, sillä koulun sisäisen uudis- 57077: neessa lakialoitteessa lausuttiin. tustyön on välttämätöntä tapahtua kiin- 57078: Minkään edellä mainitun koulumuodon teässä kosketuksessa opettajainvalmistukseen 57079: kokeilutoiminnan tulosten keräämistä, käsit- ja osittain juuri siitä tietä. 57080: telyä ja saavutettujen tulosten viitoittamien Eduskunta on jo aikaisemmin [a.usunut 57081: uudistusten toteuttamista ei kuitenkaan ole toivomuksen tällaisen laitoksen perustami- 57082: järjestetty. KoUluhaillitus ei voi irroittaa sesta, mutta se ei ole johtanut toimenpiteisiin 57083: työvoimaansa suunnittelu- ja opetustyön tai hallitusten taholta. Asia on !kuitenkin koUlu- 57084: erikoissyventymistä vaaJtivan tutkimuksen ja ongelmien määrän jatkuvasti kasvaessa tul- 57085: kokeilutyön suol'littamiseen. Sama koskee lut yhä tärkeämmäksi, joten 1tällaisen insti- 57086: VIII,93. - Bama.ra ym. 1319 57087: 57088: tuutJin perustaminen ei saisi jäädä lopulli- että hallitus kiireellisesti suunnitte- 57089: sesti unohduksiin. lisi kasvatusopt'llisen instituutin p~ 57090: Edellä sanotun perust·eella ·esitämme kun- rustamisen ja selvittäisi sen aikaan 57091: nioi,ttavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- saamiseen liittyvät järjestelykysy- 57092: vomuksen, mykset sekä antaisi Eduskunnalle 57093: asian vaatimat lakiesitykset. 57094: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 57095: 57096: Irma Hamara. Anna-Liisa Linkola. 57097: Aili Vaittinen. Raimo Daskivi. 57098: Margit Borg-Sundman. Jouni Apajalahti. 57099: Olavi Lähteenmäki. Jaakko Kemppainen. 57100: Timo Mäki. Saara Forsius. 57101: Mikko Asunta. Sylvi Halinen. 57102: 1320 57103: 57104: Vni,94.- Toiv.al. N: o 553. 57105: 57106: 57107: 57108: 57109: Niemelä ym.: Kieli-instituutin perustamisesta Savonlinnaan. 57110: 57111: 57112: E d u s kun n a 11 e. 57113: 57114: Kielitaitoisten henkilöiden ;tarve maas- siin laitokseen hyväksyä myös keskikoulun 57115: samme kasvaa jatkuvasti. Jo nyt ilmenee mo- pohjalta selllllisia henkilöitä, joilla katsotaan 57116: nilla aloilla kielitairoisen työvoiman puutetta, olevan riittävät edellytykset kielten opiske- 57117: mikä jarruttaa tuntuvasti yleistä kehitystä. luun. Sekä ylioppilasnuorisossa että keski- 57118: Esimerkiksi kouilulaitosten ja kielenopetusta koulun käyneiden joukossa on runsaasti ai- 57119: ei voida laajentaa suunnitellussa. määrässä, nesta, johla olisi erittäin hyvät edellytykset 57120: ellei huolehdita siitä, että kieltenopettajien harjoittaa kieliopintoja, mutta joilla ei yli- 57121: tarve voidaan .tyydyttää. Jo nyt lukuisat opistoissa ja korkeakouluissa suoritettavan 57122: maaseudun oppikoulut potevat kieltenopetta- karsinnan takia ole :mahdollisuuksia ·päästä 57123: jan pulaa ja tämä pula kasvaa sitä mukaa opiskelemaan. Kieli-instituutissa kandidaatti- 57124: kuin kieltenopetus laajenee ammatti- ja kan- tutkinnon suorittaneilla olisi mahdollisuus 57125: sakouluissa. Voidaankin sanoa, että koulun jatkaa opintojaan eri yliopistoissa lisensiaat- 57126: kehittämissuunnitelmissa on eräänä tärkeim- titasolle. 57127: pänä pullonkaulana kieltenopettajien puute. Kieli-instituutin opettajakuntaan kuuluisi 57128: Nykyiset korkeakouJlumme eivät näet pysty professoritasolla oleva kielimies rehtorina ja 57129: täyttämään jo olevaa ja jatkuvasti Esäänty- kaksi tai kolme dosenttia sekä joukko apu- 57130: vää vajausta pitkiin aikoihin. luennoitsijoita. Laitoksen opettajatarve voi- 57131: Riittävän kielitaitoisia henkilöitä tarvitaan taisiin lähemmin selvittää asiantuntija- 57132: lisäksi monilla muilla yhteiskunnallisen elä- tasolla. 57133: män aloilla. 'Maamme kulttuuri-, kauppa- ym. 57134: suhteet kehittyvät jatkuvasti eri tahoilla ja Huomioon ottaen sen, Erttä maamme nykyi- 57135: vaativat entistä enemmän kielitaitosta väkeä. set yliopistot ja korkeakoulut sijaitsevat 57136: Myöskään näihlä sektoreilla ei päästä eteen- maamme länsiosissa, olisi kieli-instituutti pe- 57137: päin ainakaan riittävän voimakkaasti, ellei rustettava Itä-Suomeen. Erityisen sopiva 57138: Juoda riittävästi edellytyksiä kielitaidon paikka laitokseHe olisi tällöin · Savonlinna. 57139: hankkimiseksi. Savoniinnana on vanhat perinteet koulukau- 57140: Maassamme jo toimivien kieltenopetusta punkina ja arvokas historiallis-sivistykselli- 57141: autavien laitosten, nimittäin yli<>pistojen ja nen vuosisatainen tausta. Tämän päivän Sa- 57142: korkeakoulujen lisäksi olisi maahamme saa.- vonlinna edustaa pirteätä ja ajanmukaista 57143: ltava erityinen kieli-instituutti. Siinä olisi lä- koulukaupunkia ja keskeisen asemansa vuoksi 57144: hinnä opetettava skandinaavisia kieliä, eng- se on kieli-instituutin sijoituspaikaksi erit- 57145: lantia, ranskaa, saksaa, espaojaa sekä venä- täin sopiva. Savonlinnasta on n. 100 km 57146: jää. Laitoksen tulisi olJI.a itsenäinen, se olisi Joensuuhun, Kuopioon n. 130 km. Jyväsky- 57147: suoraan opetusministeriön alainen ja vuosit- lään n. 170 km, Mikkeliin 90 km, Lappeen- 57148: tain valtion tulo- ja menoarviossa sille osoi- rantaan n. 100 km sekä Helsinkiin n. 290 km 57149: tettaisiin riittävät määrärahat. Tässä laitok- linnuntietä. Kaupunki on siis usean talous- 57150: sessa valmistuisi kandidaatt~tason kielten- alueen keskipisteessä ja maan pääkaupun- 57151: opettajia, kirjeenvaihtajia ja kielenkääntäjiä kiin, Helsinkiin sieltä on suhteellisen lyhyt 57152: kouluja, liike-elämää, kauppaa, teollisuutta matka. 57153: jne. varten. Kieli-instituuttia varten Savonlinnassa 57154: Pääsyvaatimuksena kiel,i~instituuttiin tu- olisi jo valmiina sopiva rakennus, nimittäin 57155: liBi oHa ylioppi!lastutkinto. Kuitenkin voitai- vanha lyseo. Talon omistaa valtio, joten si- 57156: VIII,94. - Niemelä. ym. 1321 57157: 57158: joittamalla Icieli-instituutti siihen, säästyttäi- osassa. Tämä osoittaa, että Suomen korkea- 57159: siin pääomasijoituksilta, jotka koulun perus- koulupolitiikkaa on hoidettu yksipuolisesti 57160: tamisessa merkitsevät tavallisesti valtiolle suosimalla maan länsiosia. Itä-Suomeen olisi 57161: huomattavaa rasitusta. · siten jo korkea aika saada ensimmäinen kor- 57162: Todettakoon vielä, että Suomen kolmesta- keakolrl.utasoa edustava oppilaitos. 57163: toista yliopistosta tai niihin verrattavista Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten 57164: korkeakouiuista kuusi sijaitsee Helsingissä, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk- 57165: neljä Turussa, yksi Jyväskylässä, yksi Tam- syttäväksi toivomuksen, 57166: pereella ja yksi Oulussa. Kun vedetään hal- 57167: kiviiva valtakunnan läntisen ja itäisen osan että hallitus ryhtyisi viipymättä 57168: välille, voidaan rt:.odeta, että kaikki korkea- toimenpiteisiin kieli-instituutin perus- 57169: koulut sijaitsevat valtakunnan läntisessä tamiseksi Savonlinnaan. 57170: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 57171: 57172: Esu Niemelä. Eino Uusitalo. 57173: Viljo Virtanen. 57174: 57175: 57176: 57177: 57178: 166 E 529/66 57179: 1322 57180: 57181: Vm,95.-Toiv.al. N:o 554. 57182: 57183: 57184: 57185: 57186: Linkola ym.: Kunnallisten keskikoulujen muuttamisesta yhte-- 57187: näiskouluiksi. 57188: 57189: 57190: 57191: E d u s k u n n a 'll e. 57192: 57193: Koulu-uudistuksen valmistelemiseksi sää- kunnallisten keskikoulujen avulla voitaisiin 57194: dettiin eduskunnassa v. 1945 erityinen Jaki saada tarkat laskelmat tulevien koulu- 57195: kunnallisista kokeilukeskikouluista. Pyrki- uudistusten tuottamista kustannuksista. Tä- 57196: muksenä oli liittää keskikoulu kansakoulun mä on j·ohtunut eooinnäkin siitä, ettei em. 57197: osaksi ja ,tehdä siitä kaikkien henkisesti lah .syistä tulevan koulunuudistuksen mahdolli- 57198: jakkaiden [asten kouluksi sopiva koulu kat- sia erilaisia muotoja ole voitu näiden koulu- 57199: somatta siihen, mikä syntyperä, varallisuus jen piirissä riittävässä laajuudessa luoda ja 57200: :tai yhteiskunnallinen asema on heidän van- kokeilla. To~saalta on niiden talous ollut niin 57201: hemmillaan. Lakialoitteen perustelu1ssa ko- kiinteästi sidottuna asianomaisen kansakou- 57202: rostettiin, että yle1stä koulu-uudistusta val- lun talouteen, että näiden keski.\oulujen kus- 57203: misteltaessa ol1si ,tärkeätä saada riittävästi tannusten selvittäminen on ollut erityisen 57204: kokemusta kansakoulun yhteydessä, sen osana vaikeata, eikä virallista kustannusselvitystä 57205: :toimivista keskikouluista ja että tämä koke- ole tehty. Valtion tilintarkastajat lausuivat 57206: mus olisi välttämätön, jotta lopullisia suun- kertomuksessaan v:lta 1957, ettei kouluhalli- 57207: nitelmia tehtäessä vältyttäisiin erehdyksiltä. tuksella kunnallisten keskåkoulujen kokonais- 57208: Edelleen huomautettiin, että ainoastaan ko- menoista ole täydellistä tietoa mm., koska 57209: keilun avulla voidaan saada tarka;t laskel- keskikoulutaloja varten myönnetyt rakennus- 57210: mat koulu-uudistusten tuottamista kustan- avustukset suoritetaan varsinaisilta kansa- 57211: nuksista. koulumomentei1ta. Sen vuoksi valtion tilin- 57212: Kun kunna1listen kokeilukeskikoulujen tarkastajien mielestä olisi sanottujen keski- 57213: asema kansakoululailla (247/57) vakinaistet- koulujen valtionavut rakennusapuja ja -lrui- 57214: tiin, säädett1in lain 2 § :ssä, .että kansakou- noja myöten suoritettava eriliisiitä momen- 57215: luun sen osana kuuluvan keskilwulun tu:lee teilta, koska. sillä olisi huomattava käytän- 57216: oppimääriltään vastata valtion keskikoulua, nöllinen merkitys etenkin harkittaessa uusien 57217: joten tämän muodon puitteissa ·ei ole ollut, koulujen perustamista ja v.errattaessa eri 57218: kuten oli :tarkoitus, riittäviä mahdollisuuksia koulumuotojen valtiolle ja kunnille aiheutta- 57219: kokeilla ns. yhtenäiskoulua meidän maamme maa ta[oudellista rasitUJSta toisiinsa. Vaikka 57220: olosuhteisiin soveltumisen kannalta. N:yt valtion tilintarkastajat :totesivat, ettei tällai- 57221: näitä kouluja on jo perustettu 74 ja suuri nen uudelleen järjestely kohtaa voittamatto- 57222: osa niistä on jo ollut toiminnassa. toistakym- mia vaikeuksia, ei uudistusta kunnallisten 57223: mentä vuotta. On menetetty arvokkaita mah- keskikoulujen menojen budjetoinnissa ja ti- 57224: dollisuuksia yhtenäiskoulukysymyksen selvit- linpidossa kuitenkaan ole toteutettu. 57225: tämiseksi, kun näitä kouluja ei ole muutettu Kun kunnallisia, kansakoulun yhteydessä 57226: yhtenäiskouluiksi 'tämän sanan varsinaisessa toimivia keskikouluja on jo paljon ja ne 57227: merkityksessä. Siten on myös näitä kouluja muodostavat varsin Jaajan osan kouluken- 57228: perustettaessa asetettu päämäärä, että niiden tästä, olisi aika järjestää sekä ohjelma[liset 57229: avul1a saataisiin kokemusta ja oikeita viit- että taloudenpitoon kuuluvat asiat siten, että 57230: teitä perusteellisempaa koulunuudistusta var- toteutuisi päämäärä, johon tämän kou- 57231: ten mm. opettajainvalmistuksen suhteen, jää- lumuodon 'luomisella pyrittiin, nimittäin ko- 57232: nyt saavuttamatta. kemuksen ja viitteiden saaminen tulevaa pe- 57233: Yihtä vähän on toteutunut päämäärä, että rusteellisempaa koulu-uudistusta varten. Kos- 57234: VIII,95. - Linkola ym. 1323 57235: 57236: ka koulut jo ovat olemassa, niillä on koulu- Kun hallitus on asettanut erityisen k:o:mJi"- 57237: talot, opettajat ja opetusälineet, olisi niiden tean vaJlmistelemaan koulunuudistukisen to- 57238: muuttamisella yhtenäiskouluiksi saavutetta- teuttamiseksi tarvittavaa lainsäädäntöä, olisi 57239: vissa tästä koulumuodosta erittäin nopeasti asian luonteesta johtuen myös kunnallisten 57240: kokemusta ja voitaisiin välttyä niiltä mahdol- keskikoulujen muuttamista yhtenäiskouluiksi 57241: lisilta erehdyksiltä, joiden välttämiseksi laki koskevat lainsäädännölliset toimenpiteet an- 57242: tällaisten koulujen perustamisesta alunperin nettava sanotun komitean kiireellisesti val- 57243: säädettiin. Tästä toimenpiteestä olisi koulun- misteltaviksi. 57244: uudistuksen kannalta erinomainen etu, koska Edellä sanotun perusteella ehdotamme 57245: ilmeisesti meilllä, kuten Ruotsissa, muutoin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 57246: veisi vuosikymmenien ajan ennenkuin tarvit- toivomuksen, 57247: tava kokemus maan oloihin soveltuvasta yh- 57248: tenäiskoulun muodosta on ehditty saada. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 57249: Kun kouluohjelmakomitea on jo perusteelli- toimenpiteisiin kansakoulun yhtey- 57250: sesti selvittänyt yhtenäiskoulun opetusohjel- dessä toimivien kunnallisten keskikou- 57251: mat ja muut sen toteuttamiseen liittyvät nä- lujen muuttamiseksi yhtenäiskouluiksi 57252: kökohdat, on kunnallisten kansakouluun ja antaisi välittömästi uudistuksen 57253: kuuluvien keskikoulujen muuttaminen yhte- vaatimat lakiesitykset Eduskunnalle. 57254: näiskouluiksi välittömästi :toteutettavissa. 57255: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 57256: 57257: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen. 57258: 1324 57259: 57260: Vlll,96.- Toiv.al. N: o 555. 57261: 57262: 57263: 57264: 57265: Salama ym.: Erillisten lukioiden vaikeuksien selvittämisestä. 57266: 57267: 57268: Ed uskunnaUe. 57269: 57270: Nykyisen lainsäädännön mukaan ei kun- myös lehtorien. virkojen järjestely. Vaikeudet 57271: nilla ole oikeutta liittää kunnallisen keski esiintyvät yleisinä kaikkien erillisten lukioi- 57272: koulun jatkeeksi ilukiota. Paikkakunnan si- den kohdalla. Erillisiä lukioita on yleensä 57273: viBtystarpeet usein vaativat kuitenkin myös paikkakunnilila, joiden kouluolot tässä vai- 57274: lukion perustamista. heessa kaipaisivat eniten kohentamista. 57275: Valtioneuvoston luvalla perustettuina ne Edelläolevaan viitaten ·esitämme kunnioit- 57276: toimivat .eri puolilla maatamme. Tällaisilla taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 57277: erillisillä lukioilla on toiminnassaan monia sen, 57278: vaikeuksia, koska puuttuu laki niiden yhdis- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 57279: tämismahdQillisuudesta kunnalliseen keski- toimenpiteisiin erillisten lukioiden, tä- 57280: kouluun. Vaikka toimitaan samoissa. rtyöti- mänhetkisten vaikeuksien selvittämi- 57281: loissa, <>n lukioilla oma johtokuntansa. Kes- seksi ja niiden toiminnassa esiintyvien 57282: kikoulussa on koulun johtaja, lukiossa taas epäkohtien, korjaamiseksi. 57283: oma rehtori. Eräänä vaikeutena on usein 57284: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 57285: 57286: Aune Salama. Sakari Knuuttila. 57287: Margit Eskman. Antti A. Balme. 57288: Sinikka Luja. Reino Breilin. 57289: Artturi Koskinen. Sylvi Siltanen. 57290: Veikko Kokkola. 57291: 1325 57292: 57293: VIU,97.- Toiv.al. N:o 556. 57294: 57295: 57296: 57297: 57298: Forsius ym.: Vanhemman ja nu.oremman lehtorin virkojen 57299: perustamisesta oppikouluihin tarvetta vastaavasti. 57300: 57301: 57302: Eduskunnalle. 57303: 57304: Oppikoulunkäynnin laajentumisen joh- tusta niissäkin aineissa, J01SSa on suoritet- 57305: dosta olosuhteet ovat suuresti muuttuneet tava ylioppi:lastutkinnon pakollinen koe. Kou- 57306: verrattuna niihin aikoihin, jolloin oppikou- luissa, joissa on kolmet tai neljät luokat, ei 57307: ~ujen opettajanvirkoja koskevat määräykset esim. ruotsinkielen tai äidinkielen vanhempi 57308: on suunniteltu ja vahvistettu käytäntöön. lehtori mitenkään voi huolehtia koko lukion 57309: Oppikoulujen oppilaiden lukumäärä on ny- opetuksesta. 57310: kyisin enemmän kuin nelinkertainen sotia Toisaalta on kuitenkin pidettävä kiinni 57311: edeltäneeseen aikaan verrattuna, mutta oppi- siitä, että suoritetusta työstä on maksettava 57312: koulujen lukumäärä on vain kaksinkertainen. sen asettamien vaatimusten ja vastuun mu- 57313: Varsinkin kaupungeissa, joissa valtion oppi- kainen palkka, joten kaikkien niiden ao. pä- 57314: koulut pääasiassa sijaitsevat, koulut ovat suu- tevyyden omaavien opettajain, jotka sään- 57315: resti paisuneet, sillä uusia oppikouluja on pe- nöUisesti joutuvat opettamaan lukion "pit- 57316: rustettu suhteellisen vähän. Useissa kouluissa kiä" ylioppilastutkintoon johtavia kursseja, 57317: rinnakkain toimiv•ien luokkien lukumäärä tulisi saada siitä vanhemman lehtorin palkka, 57318: saattaa olla puolikymmentä. niin kuin alunperin on tarkoitettu. Tämä 57319: Kuitenkin perustuu nykyinen [ehtorien edellyttää, että vanhentuneesta järjestel- 57320: vakanssijärjestelmä siihen vanhaan käytän- mästä, joka ei enää vastaa kehityksen luomia 57321: >töön, että 8-luokkaisessa koulussa on 7 van- uusia olosuhteita, luovutaan ja siirrytään 57322: hemman ja 2 nuoremman lehtorin virkaa, joustavampaan menettelyyn, niin että van- 57323: mikä olikin riittävä siihen aikaan, jolloin hemman lehtorin virkoja perustetaan valtion 57324: luokkia oli vain yhdet, toisin sanoen 8 luok- oppikouluissakin tarvetta vastaava määrä. 57325: kaa yliopistoon johtavassa oppikoulussa. Täl- Nykyisen järjestelmän vanhoilliset puolus- 57326: laisia kouluja ei kuitenkaan enää pitkään ai- tajat esittävät vastaväitteenä, että koulut 57327: kaan ole ollut olemassa. Koulujen jatkuvasta saattavat pienentyä ja rinnakkaisluokat vä- 57328: kasvamisesta aiheutunut lisääntyvä opetta- hentyä, jolloin virkoja tulisi olemaan liikaa. 57329: jaintarve on pyritty tyydyttämään erään- Tällainen ajatustapa on epärealistinen, mutta 57330: [aista kiertotietä käyttäen siten, että koulusta vaikka niin jossakin tapauksessa kävisikin, 57331: on tehty ns. kaksoiskoulu. Tämä on merkin- voitaisiin opettajia vähentää [akkauttamalla 57332: nyt voimaasa olevien määräysten nojalla ylimääräisiä toimia, jolloin vakinaisten par- 57333: sitä, että uusia vanhemman lehtorin vir- haiden voimien pysyminen tehtävissään olisi 57334: koja on voitu perustaa kaksi lisää ja nuorem- koululle vain eduksi. Toisaalta on mahdol- 57335: man [ehtorin virkoja neljä sekä näiden li- lista, mikäli vanhemman lehtorin viraksi 57336: säksi yksi tai kaksi voimistelunopettajan vir- muuttuvassa tehtävässä on pätevä opettaja, 57337: kaa siitä riippuen onko kysymyksessä poika- siirtää hänet perustettavaan virkaan sitä 57338: lyseo vai yhteislyseo. Tätä pidemmälle ei ke- haettavaksi julistamatta. Käytännöllisiä jär- 57339: hitystä nykyisten määräysten puitteissa ole jestelyvaikeuksia ei siis ole. 57340: voitu myötäillä. Sen sijaan on pidettävä epäonnistuneena 57341: Näistä olosuhteista puolestaan on johtunut, sellaista menettelyä, että vakinaisten opetta- 57342: että vanhemman lehtorin tehtäviin joudutaan javakanssien perustamisen sijasta ne korva- 57343: käyttämään, paitsi nuorempia lehtoreita, taan ylimääräisin toimin. Niiden ha:ltijoiden 57344: myös ylimääräisiä lehtoreita hoitamaan ope- asema on epävarma ja toimet muuttuvat sen 57345: 1326 VIll,97. - Oppikoulujen lehtorin vira.t. 57346: 57347: 57348: vuoksi pakostakin vain läpikulkuasemiksi. nykyinen kouluhallinto kulkee vuosikymme- 57349: Ylimääräisiin toimiin jäävät pysyvästi vain niä kehityksen jäljessä, sen tulisi rientää mie- 57350: ne, jotka eivät pysty par·emmin sijoittu- luummin kehityksen edelle. 57351: maan. Paitsi pätevyyden omaaville kykene- Edellä sanotun perusteella esitämme kun- 57352: ville opettajille, joita on enemmän kuin ny- nioittavasti eduskunnan lausuttavaksi toivo- 57353: kyisten vakanssien määrä, opettajien jatku- muksen, 57354: va;sta vaihtumisesta on vahinkoa nimen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 57355: omaan opetukselle ja oppilaille. Sanotunlai- toimenpiteisiin vanhemman ja nuo- 57356: nen muutto1iike on epäterve ilmiö, josta on remman lehtorin virkojen perustami-- 57357: mahdollisuus päästä EeventämäJllä nykyistä seksi oppikouluihin niiden todellista 57358: byrokraattista jäykkyyttä. Sen sijaan, että tarvetta vastaavassa määrässä. 57359: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 57360: 57361: Saara Forsius. Juuso Häikiö. 57362: Irma Ha.ma.ra. 57363: 1327 57364: 57365: VUI,98.- Toiv.al. N :o 557. 57366: 57367: 57368: 57369: 57370: Breilin ym.: Lisäpalkkauksen suorittamisesta koulukoket1utoi- 57371: mintaan Osallistuvalle opettajalle. 57372: 57373: 57374: E d u s k u n n a 11 e. 57375: 57376: Koululaitoksen kehittämisen vuoksi tapah- vähintään yhtä palkkausluokkaa suurempana 57377: tuu ja tarvitaan runsaasti erilaista kokeilu- hänelle muutoin tulevaa palkkausta. Tällai- 57378: toimintaa. Osa tästä on uudistushaJuisten sen lisäpalkkion saamiseen tulisi olla mahdol- 57379: opettajien oma-aloitteista, kouluviranomais- lisuus myös sellaisessa oma-aloitteisessa ko- 57380: ten hyväksymää, osa kouluviranomaisten mää- keilutoiminnassa, jonka kansakouluntarkas- 57381: räyksestä tapahtuvaa. Viimemainitusta ovat taja katsoo koulutoimen kehittämisen kan- 57382: esimerkkinä mm. Salon ja Vammalan seu- nalta hyödylliseksi. Tällaisen palkkion mah- 57383: duilla ensi syksynä alkava 5-päiväisen työ- dollisuus innostaisi opettajia koko opetus- 57384: viikon kokeilu sekä eräillä muilla paik- toimen kannalta arvokkaaseen työmenetel- 57385: kakunnilla suoritettavat yhtenäiskouluko- mien ja -välineiden kehittämiseen. 57386: keilut. Tällainen ylemmältä taholta mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 57387: rätty, ohjattu ja valvottu kokeilutoiminta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 57388: aiheuttaa kokeiluun osallistuville ja opetta- 57389: jille runsaasti ylimääräistä työtä ja vastuuta. että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 57390: Kokeilutyön suunnittelu ja valvonta sekä ra- siin kansakoululaitoksen viranhalti- 57391: porttien antaminen vastaa useiden viikkotun- jain palkkaussäännösten tarkistami- 57392: tien ylimääräistä työtä. Tästä pakollisesta li- seksi siten, että kouluviranomaisten 57393: sätyöstä ei kansakoulussa kuitenkaan mak- määräämään tai heidän hyväksy. . 57394: seta opettajille korvausta, vaikka oppikoulun määnsä muuhun opetustoimen kan- 57395: puolella tunnetaan tällainen lisäpalkkio. Ti- nalta tärkeään koulukokeilutoimintaan 57396: lanteeseen tulisi saada kansakoulunkin puo- Osallistuvalle opettajalle maksettaisiin 57397: lella korjaus. Ylemmältä taholta määrättyyn vähintään yhden palkkausluokan suu- 57398: koulukokeiluun osallistumisesta, josta opet- ruinen lisä palkkaukseen. 57399: taja ei voi kieltäytyä, tulisi palkkaus maksaa 57400: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 57401: 57402: Reino Breilin. Aune Salama. 57403: 1328 57404: 57405: VIII,99.-Toiv.al. N:o 558. 57406: 57407: 57408: 57409: 57410: Linkola ym.: Valtion oppikoulujen rehtorikunnan palkkauk- 57411: sen yhtenäistämisestä. 57412: 57413: 57414: E d u s kun n a ll e. 57415: 57416: Val:tion viran ja toimen haltijain palk- jan aikaisemmasta palkkauksesta, olisi oikeu- 57417: kauksesta 5. 1. 1962 annetun asetuksen n:o 18 denmukaista, että tavallisten valtion täysi- 57418: 3 § :ssä säädetään: "Normaalilyseon ja muun luokkaisten oppikoulujen kaikille rehtoreille 57419: oppikoulun opettajalle, joka toimii koulun maksettaisiin palkka rehtorin toimesta saman 57420: rehtorina, suoritetaan palkkaus kolmea palk- suuruisena kuin rehtorina toimiville vanhem- 57421: kausluokkaa korkeampana kuin mitä näissä mille lehtoreille. 57422: viroissa muutoin maksetaan." Kun normaalilyseoiden rehtoreiden työ on 57423: Edellä olevan asetuksen kohta aiheuttaa huomattavasti vaativampi, olisi heidän palk- 57424: sen epäoikeudenmukaisuuden rehtorien palk- kauksensa järjestettävä joko suurempaa 57425: kauksessa, että palkka varsinaisesta rehtorin palkkaluokkaerotusta soveltaen tai kokonaan 57426: toimesta on erilainen riippuen siitä, minkä erillisenä edellä esitetystä järjestelmästä poi- 57427: palkkausluokan mukaan rehtorina toimiva keten. Jos pyritään saamaan päteviä koulut- 57428: opettaja saa palkan vakinaisesta opetta- tajavoimia huolehtimaan maan oppikoulun- 57429: jantoimestaan. Jos esimerkiksi rehtorina opettajakunnan kasvattamisesta, tehtävä, 57430: toimii vanhempi lehtori, jdlla on kaikki 5 jonka merkitystä ei kyllin saata korostaa, on 57431: ikälisää sekä 1 palkkaluokan korotus 10 vuo- pidettävä huoli siitä, että kouluttajien palk- 57432: den palveluksesta, palkka rehtorin toimesta kaus on tehtävää vastaavalla tasolla. 57433: on A 33. ja A 30. palkkaluokan erotus eli Edellä esitettyyn vHtaten esitämme kun- 57434: 318,15 mk. Jos taas rehtorina toimii fil. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 57435: kand. tutkinnon suorittanut nuorempi leh- vomuksen, 57436: ori, jolla on muut palvelussuhteet kuten 57437: edellä, palkka rehtorin toimesta on hänellä että hallitus kiireellisesti r1fh; 57438: A 31. ja A 28. palkkaluokan erotus eli tyisi toimenpiteisiin valtion ()ppt- 57439: 257,10 mk. Jos edelleen rehtorina on samat koulujen rehtorikunnan palkkauk- 57440: palvelusolosuhteet omaava voimistelun sen yhtenäistämiseksi kuitenkin si- 57441: nuorempi lehtori, on hänen palkkansa A 30 ten, että normaalilyseoiden rehtorei- 57442: ja A 27 palkkaluokan erotus eli 230,05 mk. den vastuullinen tehtävä samalla tulisi 57443: Kun samasta työstä maksetaan erilainen palkkauksen yhteydessä huomioon. 57444: palkka riippuen rehtorina toimivan opetta- 57445: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 57446: 57447: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen. 57448: 1329 57449: 57450: VIll,lOO.- Toiv.al. N:o 559. 57451: 57452: 57453: 57454: 57455: Leinonen ym.: Poikien käsityönopettajien virkojen tai toimien 57456: perustamisesta t•aUion oppikouluihin. 57457: 57458: 57459: E d u s k u n n a ~ l e. 57460: 57461: Poikien käsityö on valtion oppikouluissa neille, on valtiovallan pystyttävä osoit- 57462: ainoa pakollinen oppia:ine, jossa ei ole vaki- tama;an vakinainen virka. Ei voi olla asian- 57463: naisia virkoja - ei edes ylimääräisiä toimia. mukaista, että esim. kolmattakymmentä 57464: Käsityö on ollut jo yli 20 vuotta pakolilisena vuotta asiallisen ja muodollisen kelpoisuu- 57465: oppiaineena. Opetusta ovat tähän saakka hoi- den omaava opettaja on joutunut hoitamaan 57466: taneet useasti vaihtuvat tuntiopettajart;, työtään tuntiopettajana saamatta .mm. naut- 57467: mistä johtuen koulujen lukujärjestysten laa- tia virkamiehelle [akisää.teisesti kuuluvaa 57468: timinen on tuottanut rehtoreille jatkuvasti dkälisäetua. Tällaisia esimerkkejä löytyy va:l- 57469: vaikeufusia. Ei ole myöskään väheksyttävä tion oppikouluista useita. 57470: sitä vaikutusta, mikä em . .tilanteella on opet- Poikien käsityönopettajan virkojen tai 57471: tajien asennoitumiseen ja opetuksen tasoon. toimien perustaminen sellaisiin valtion op- 57472: Koulussa saattaa ol1a samanaikaisesti pikouluihin, joihin ne lukusuunnitelman 57473: useita käsityönopettajia, vaikka tuntimäärä viikkotuntien perusteella on asianmu- 57474: edellyttäisi vain yhtä virkaa, tai sitten yksi kaista, ei aiheuta sanottavia lisäyksiä valtion 57475: opettaja joutuu hoitamaan useassa koulussa menoihin. Tuntiopettajapalkkioista on vä- 57476: käsityönopetusta. Tästä syystä mm. kä- hennettäVlissä likipitäen lisäystä vastaava 57477: s:ityökaluston hoito jää vaihle sitä huomiota, markkamäärä. Vuoden 1966 vrultion tulo- ja 57478: mikä sille kuuluu, koska tilapäinen tunti- menoarviovalmisteluja var.ten tehdyt laskel- 57479: opettaja ei tunne siitä riittävää vastuuta. mat esim. 10 käsityönopettajan viran perus- 57480: Noin 20 miljoonan markan arvoinen kalus. tamisesta osoittavat, että palkkausmenot näi- 57481: to-omaisuus on Jtäten vailla asianmukaista den virkojen kohdalla lisääntyisivät vain 57482: huol.enpitoa. 9 210 markalla. 57483: Rauman seminaarista v. 1967 lakisäätei- Edellä selostettuun vii:taten ehdotamme 57484: sesti valmistuvat ensimmäiset ylioppilaspoh- kunnioittaen ~eduskunnan hyväksyttäväksi 57485: j.aiset käsityönopettajat ja samoin Lahden .toivomuksen, 57486: kotiteollisuusopettajaopistosta valmistuvat 57487: yo pohjaiset käsityönopettajat eivät voi ha- että hallitus ryhtyisi kiireelli- 57488: keutua koulutustaan vastaaviin virkoihin ja siin toimenpiteisiin poikien käsi- 57489: toimiin oppikouluissa, koska näitä virkoja ei työnopettajien virkojen tai toi- 57490: ole vieiläkään perustettu. Näin ei voi olla. mien perustamiseksi valtion oppikou- 57491: Valmistuville j.a entisille, jopa vuosikymme- luihin. 57492: niä käsityönopetusta tuntiopettajina hoita. 57493: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 57494: 57495: Armas Leinonen. Eeles Landström. 57496: 57497: 57498: 57499: 57500: 167 E 529/66 57501: 1330 57502: 57503: VIII,101. - Toiv.al. N :o 560. 57504: 57505: 57506: 57507: 57508: Linkola ym.: Koulun ulkopuolella suoritettavasta työstä opet- 57509: tajalle maksettavan palkkion määräämisestä työmäärän 57510: mukaan. 57511: 57512: 57513: E d u s kun n a i 1 e. 57514: 57515: Nykyisin voimassa olevien lukusuunnitel- Jotta palkkaus tässä suhteessa saataisiin 57516: mien mukaan saavat oppikoulun opettajat asianmukaisesti järjestetyksi, olisi luokan ul- 57517: laskea hyväkseen iuokan ulkopuolella suorit- kopuolella suoritettavasta työstä laskettavaa 57518: mastaan työstä lukusuunnitelmissa mai- palkkaa määrättäessä otettava huomioon 57519: nitut viikkotuntimäärät luokkaa kohden. paitsi opetusainetta myös luokkien oppilas- 57520: Edellä mainitut luokkatuntimäärät riippu- määrät. 57521: vat siis vain luokkien lukumäärästä, mutta Nykyisin voimassa oleva lukusuunnitelma 57522: eivät lainkaan luokkien oppilasmääristä. on määrätty asetuksella n: o 196/12. 3. 1948 57523: Kun luokan ulkopuoleilla suoritettavan ja osin muutettu asetuksella n:o 323/23. 7. 57524: työn määrä ratkaisevasti :viippuu kuitenkin 1958. 57525: juuri luokkien oppilasmäärästä, olisi tämä Edellä olevan perusteella esitämme kun- 57526: otettava huomioon myös luokan ulkopuolella nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 57527: suoritettavasta .työstä maksettavan pal- muksen, 57528: kan määrää ratkaistaessa. Niinpä nykyisten 57529: säädösten mukaan saa esim. I vieraan kielen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 57530: opettaja lukioluokilla laskea hyväkseen luo- opettajille koulun ulkopuolella suori- 57531: kan ulkopuolella suoritettavasta työstä, siis tettavasta työstä maksettavan palk- 57532: koevihkojen korjaamisesta pääasiassa 1 viik- kion määrän saattamiseksi riippu- 57533: kotunnin jokaista luokkaa kohti. Tämä riip- vaiseksi suoritetusta työmäärästä. 57534: pumatta siitä, onko opetusryhmässä 2 oppi· 57535: lasta tai onko siinä 40 oppilasta. 57536: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 57537: 57538: Anna-Liisa Linkola. Alli Va.ittinen. 57539: 1331 57540: 57541: VIII,102. - Toiv.al. N: o 561. 57542: 57543: 57544: 57545: 57546: Vilponiemi ym.: Toimenpiteistä poikien käsityönopettajan 57547: ylimääräisen toimen per-ustamiseksi eräisiin lyseoihin. 57548: 57549: 57550: E d u s k u n n a 11 e. 57551: 57552: Poikain käsityönopetus on ainoa pakol- likipitäen vastaava menoerä voidaan vähen· 57553: linen opetusaine valtion oppikouluissa, joissa tää tuntiopetuspalkkioista, kunnioittaen esi- 57554: ei ;tähän mennessä ole ollut opettajan perus- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 57555: palkkaisia virkoja eikä ylimääräisiä to·imia. vomuksen, 57556: On kuitenkin pidettävä asianmukaisena, 57557: että kyseistä opetusta varten, samoin kuin että hallitus ryhtyisi toimenpitei 57558: muidenkin harjoitusaineiden opetusta siin poikien käsityönopettajien yli 57559: varten perustetaan virkoja ja toimia, joissa määräisen toimen ( A . 18) per-ustami- 57560: käsityönopetuksen viikkotuntimäärät sitä seksi 1 päivästä syysk-uuta 1967 l-ukien 57561: edellyttävät. Hämeenlinnau, Iisalmen, Jyväskylän, 57562: Kun poikain käsityönopettajain valmistuS- Ko-uvolan, K-uopion, Lahden, Po· 57563: kin nykyisin ·on maassamme järjestetty ja rin, Riihimäen, Savonlinnan, Seinä- 57564: virkakelpoisia opettajia perustettaviin uusiin joen ja Tampereen lyseoihin sekä ot- 57565: virkoihin ja toimiin on saatavissa ja kun taisi sanot-un vuoden t-ulo- ja meno- 57566: näiden virkojen ja ,toimien perustamisesta ei m·vioesitykseen tähän tarvittaval 57567: aiheudu merkittäviä uusia kustannuksia val· varat. 57568: tiolle1 koska siitä aiheutuneita kustannuksia 57569: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 57570: 57571: Väinö Vilponiemi. Margit Eskman. 57572: 1332 57573: 57574: VUI,103.- Toiv.al. N:o 562. 57575: 57576: 57577: 57578: 57579: Landström ym.: Iltaoppikouluja kosktvan lainsäädännön ai- 57580: kaansaamiststa. 57581: 57582: 57583: E d u s k u n n a 11 e. 57584: 57585: Maassamme on tällä hetkellä toimin- luja \tai iltalinjoja vielä nykyistä paljon 57586: nassa 10 iltaoppikoulua ja iltalinjaa, ja on enemmän. 57587: niissä yhteensä yli 4000 oppilasta. Näistä Syynä siihen, että maassamme on edel- 57588: kouluista sijailtsee viisi, joista yksi ruotsin- leen laajoja alueita, joiden asukkailla ei ole 57589: kielinen, Helsingissä ja muut Lahdessa, Tam- mahdollisuutta harjoittaa työn ohessa sään- 57590: pereella, Turussa, Rovaniemellä ja Oulussa. nöllistä keskikoulun tai lukion päästö- 57591: Lukuunottamatta ruotsinkielistä ja kahta tutkintoon johtavaa opiskelua, on lähinnä se, 57592: suomenkielistä koulua on kaikki perustettu ettei ole olemassa mitään iltaoppikouluja 57593: vuoden 1961 jälkeen. UseimpUn kouluihin on koskevaa lainsäädän~töä vaan että iltakoulut 57594: ollut pyrkijöitä paljon enemmän kuin :mitä ovat joutuneet toimimaan tavanomaisia oppi- 57595: niihin on voitu ottaa, mikä osoittaa, että nii- kouluja koskevåen [akien ja asetusten puit- 57596: den tarve on suuri, ja on ollut sitä tietysti teissa. 57597: jo aikaisemminkin, vaikkakaan tämä tarve ei Edellä esitetyn perusteella esitämme edus 57598: koulujen täydellisen puuttumisen vuoksi ole kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 57599: muualla kuin Helsingissä voinut tulla näky- 57600: viin. Koska maassamme on edelleen paljon että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 57601: nuoria ihmisiä, joilta on keskikoulututkinto siin erityisen iltaoppikouluja ja taval- 57602: tai yHoppilastutkinto jäänyt normaalissa listen oppikoulujen iltalinjoja koske- 57603: kouluiässä suorittamatta joko syrjäisen van lainsäädännön aikaansaami- 57604: asuinpaikan, kodin varattomuuden tai muun seksi. 57605: sellaisen syyn takia, tarvitaan iltaoppikou- 57606: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 57607: 57608: Eeles Landström. Irma Karvikko. 57609: Pirkko A.ro. E. J. Paavola.. 57610: 1333 57611: 57612: Vfii,104.- Toiv.al. N:o 563. 57613: 57614: 57615: 57616: 57617: Knuuttila ym.: Valtion t1taoppikoulun perustamisesta Jyväs- 57618: kylään. 57619: 57620: 57621: E d u s kun n a 11 e. 57622: 57623: Vaitioneuvoston 'asettama yksityisopis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 57624: kelijakomitea on mietinnössään 1966: B1 si- kunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi- 57625: vulla 67 esittänyt valtion iltaoppikoulun pe- vomuksen, 57626: rustettavaksi Jyväskylään. Kun iltaoppikou- 57627: lun tarve on juuri ;tulevina 10-15 vuotena että hallitus ryhtyisi kiireelli 57628: erikoisen suuri ,ennen peruskoulu-uudistuk- siin toimenpiteisiin valtion maoppi- 57629: sen toteuttamista, olisi edellä mainittu komi- koulun perustamiseksi Jyväskylään. 57630: tean ehdotus toteutettava kiireellisenä. 57631: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 57632: 57633: Sakari Knuuttila. Artturi Koskinen. 57634: Arvo Ahonen. Sylvi Saimo. 57635: 1334 57636: 57637: VIII,105. - Toiv.al. N: o 564. 57638: 57639: 57640: 57641: 57642: Vilponiemi ym.: Yhteiskunnallisten aineiden opetuksen saat- 57643: tamisesta pakolliseksi oppikouluissa. 57644: 57645: 57646: E d u s kun n a U e. 57647: 57648: Yhteiskunnan kehilttyessä yhä monisäikei- rattava ainakin yksi pakollinen viikkotunti, 57649: semmäksi kasvavat sen jäsenilleen asettamat ainakin yhden, sopivaksi katsotun lukuvuo- 57650: vaatimukset vastaavasti. Näin käy myös yh- den ajan. Ehkä sopivin lukuvuosi olisi kes- 57651: teiskuntaa koskevien tietojen suhteen. kikoulun viimeinen [uokka, jolloin myös ne, 57652: Edelläolevasta huolimatta nykyisessä oppi- jotka eivät jatka lukioluokilla, tulisivat tästä 57653: koulussa annettava yhteiskuntaopetus supis- opetuksesta osallisiksi. 57654: tuu varsin vähään. Niinpä sille ei ole ero- Kun lisäksi historianopettajien, joiden 57655: tettu erillisiä tunteja ja yhteiskuntaopetus opetusalaan yhteiskuntaoppi nykyisin kuu- 57656: saattaa olla jopa vähäisempää kuin esim. luu, koulutus ei nykyisellään anna 1tarpeeksi 57657: kansalaiskouluissa. Kun vielä muistamme pätevyyttä yhteiskuntaopin opettamiseen, 57658: sen, että opp,ikou!lun käyneistä suuri määrä olisi tehokkaan opetuksen aikaansaamiseksi 57659: valmistuu vastuunalaisille paikoille yhteis- käsityksemme mukaan yhteiskuntaoppi ero- 57660: kunnassamme, olisi varmaankin paikallaan tettava erilliseksi oppiaineeksi. 57661: saattaa yhteiskuntaopetus myös oppikou- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin 57662: luissa nykyistä huomatummaksi. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 57663: Jotta yhteiskunnalliset, taloudelliset ja 57664: valtiolliset asiat tulisivat oppikoululaisille että hallitus ryhtyisi kiireelli- 57665: läheisemmäksi ja olisivat omiaan synnyttä- siin toimenpiteisiin yhteiskunnallisten 57666: mään pysyvää harrastusta yhteiskuntaa koh- aineiden opetuksen saattamiseksi pa- 57667: :taan, olisi mielestämme yhteiskuntaopetus kolliseksi oppikouluissa. 57668: määrättävä pakolliseksi ja olisi sille va- 57669: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 57670: 57671: Väinö Vilponiemi. Antero Väyrynen. 57672: Kalle Matilainen. Reino Breilin. 57673: Sulo Hostila. Uljas M'åkelä.. 57674: Heikki Hykkääl.ä. Antti A. Halme. 57675: Esko Niskanen. 57676: 1335 57677: 57678: vm,l06. - Toiv.al. N: o 565. 57679: 57680: 57681: 57682: 57683: Lahtela ym.: Valtion ja kunnan osallistumisesta oppivelvolli- 57684: suusiässä oppi- ja ammattikouluihin siirtyneiden oppilai- 57685: den koulukustannuksiin. 57686: 57687: 57688: E d u s kun n a 11 e. 57689: 57690: Laajassa ja harvaanasutussa maassamme kustannuksista. Monilapsisissa perheissä 57691: on oppi- ja ammattikoulujen sijoittuminen nämä kustannukset voivat nousta moniin sa- 57692: siten, että ne voisivat tasapuolisesti palvella toihin markkoihin kuukaudessa. Lisäksi on 57693: kaikkia väestöpiirejä, käytännöllisesti mah- otettava huomioon, että pitkien matkojen tai 57694: doton. Tämä aiheuttaa molllien maalaiskun- kodin ulkopuolella asumisen aiheuttamat ra- 57695: :tienkin, puhumattakaan syrjäkylien, lasten situkset haittaavat koulunkäyntiä ja tuotta- 57696: vanhemmille huomattavia taloudellisia lisä- vat heidän vanhemmilleen monenlaisia lisä- 57697: rasituksia siinä vaiheessa, kun heidän lap- huolia, joita ei voida rahalla korvata. 57698: sensa siirtyvät kansakouluista joko oppi· Vaikka koulunuudistus on meneillään 57699: tai ammattikouluihin. Hyvin useiden van- ja voitaneen olettaa, :että siinä yhteydessä 57700: hempien taloudellinen kantokyky ei kestä pystytään mm. korjaamaan monia epäkohtia, 57701: näitä rasituksia tai heidän on uhrattava ai- ei ole syytä jäädä odottamaan suurta ja hi- 57702: van liian paljon lastensa kouluttami- taaksi osoittautunutta koulureformia. Mie- 57703: seen jopa lainoja ottamalla. Valitettavan lestämme olisi jo tässä vaiheessa pyrittävä 57704: monissa tapauksissa voidaankin todeta, ettei- siihen, että oppivelvollisuusiässä olevien ~as 57705: vät lahjakkaatkaan vähävaraisten vanhem· ten koulunkäyntiä tuettaisiin valtion ja kun- 57706: pien lapset, jotka asuvat etääl[ä oppi- tai tien toimesta samoin perustein, ovatpa he 57707: ammattikouluista, pääse osalliseksi näiden sitten kansakouluissa tai oppi- ja ammatti- 57708: koulujen antamasta opetuksesta. Tästä seu- kouluissa. Tämän toteuttaminen vaatinee 57709: raa monia ristiriiitoja, jotka horjuttavat luot- muutoksia nykyiseen koululainsäädän- 57710: tamusta yhteiskunnalliseen oikeudenmu- töömme. Niiden suol'ittamista voidaan perus- 57711: kaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen. Pienelle teella sillä, että kansakouluista oppi- tai am- 57712: kansalle on tällaisesta asiantilasta suuria mattikouluihin siirtyvät vähentävät kansa- 57713: haittoja, sillä se ei saa nykyiseNään koulu- koululaitoksen menoja. 57714: tetuksi riittävän tehokkaasti nuorisoaan nii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 57715: hin ammatteihin, joissa se voisi tehdä par- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 57716: haan mahdollisen palv·eluksen omalla maal- muksen, 57717: Iaan. että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 57718: Epäkohdan korjaamiseksi olisikin tehtävä siin koululainsäädäntömme niin muut- 57719: kaikki, mikä suinkin on mahdollista. Nykyi- tamiseksi, että oppivelvollisuusiässä 57720: set toimenpiteet, joilla voidaan antaa vapaa- kansakouluista oppi- ja ammattikou- 57721: oppilaspaikkoja, erilaisia apurahoja tai vä- luihin sit'rtyneiden oppt'laiden koulu- 57722: hennyksiä verotuksessa, eivät riitä peittä- kustannuksiin valtio ja kunnat osallis- 57723: mään niitä ylimääräisiä menoja, jotka koos- tuisivat st'llä määrällä, millä siirtymi- 57724: tuvat asumisesta vuokrahuoneissa tai matka- nen vähentää kansakoulumenoja. 57725: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 57726: 57727: Olavi Lahtela.. Aulis Sileäkangas. 57728: Heimo Linna.. Veikko Hanhirova. 57729: 1336 57730: 57731: VIU,107.-Toiv.al. N:o 566. 57732: 57733: 57734: 57735: 57736: Hara ym.: Oppikouluissa opiskelevien terveydenUlan tMkkai- 57737: lun järjestämisestä. 57738: 57739: 57740: E d u s k u n n a 11 e. 57741: 57742: Maamme kansakouhrlaisten terv.eydenhoito tetään vai!lle tarkkahlua kahdeksa,ksi pitkäksi 57743: on järjestetty erityisellä lainsäädännöllä ja vuodeksi niiden oppilaiden kohdalta, jotka 57744: sen ansiosta on kansakouluikäisten terveyden- siirtyvät oppikouluun. Tämä tapahtuu yksi- 57745: tilan tarkkailu tyydyttävällä tasolla. Kun lön kehitykselle erittäin merkittävinä ikävuo- 57746: lapset sen sijaan siirtyvät oppikouluun, jou- sina 11-18, eli juuri oppikoulussaoloa;ikana, 57747: tuvat he säännöllisen terveysvalvonnan ulko- jol1oin saadut viat ja sairaudet saattavat 57748: puolel~e. Näin on maassamme muodostunut terveystarkastuksen puuttuessa ja tietämättö- 57749: noin parinsa:dantuhannen iapsen ja nuoren myyden johdosta aikaansaada nuoressa ihmi- 57750: ryhmä, joiden kohdalta ei ole järjestetty sessa sellaista tuhoa, jota sitten myöhempien 57751: lakisääteistä terveydenhoitoa. Tämä kaikki vuosien aikana saattaa olla mahdoton korjata. 57752: siitä huolimatta, että lapset ja kasvuikäiset Kaikki nämä seikat puoltvat ja pakottavat 57753: joutuvat työskentelemään olosuhteissa, joista järjestämään kiireesti oppikoululaisten ter- 57754: saattaa aiheutua ratkaisevia haittoja tervey- veydenhuollon. Koska kysymys on kuitenkin 57755: delle ja joissa ·ennakkoehkäJisevällä terveyden- laajamittainen, olisi kiireesti tilapäisratkai- 57756: hoidolla on tärkeä merkitys. suna ryhdyttävä järjestämään ainakin ter- 57757: Valtion oppikouluissa on rusia pyritty jär- veydenhoitovalistusta oppikoululaisten kes- 57758: jestämään valtion 1tulo- ja menoarviossa va- kuudessa entistä laajemmassa määrin. Saman- 57759: raaman määrärahan puitteissa. Eräissä yksi- aikaisesti olisi kuitenkin pyrittävä systemaat. 57760: tyisoppikouluissa on myös asiaa ryhdytty tiseen järjestelmään kokonaisratkaisun ai- 57761: ajamaan ja ;tuJloksena on ollut, että näissä kaansaamiseksi. , 57762: oppikouluissa on päästy 'rohkaiseviin tulok- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 57763: siin. Maassamme on kuitenkin edelleen useita kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 57764: satoja oppikouluja, joiden oppilaat eivät ole 57765: säännöllisen terveydenhoitotarkkailun alaisia. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 57766: Oppikoululaisten terveydenhoidon järjestä- toimenpiteisiin oppikouluissa opiskele- 57767: mättömyys on myös omiaan viemään pohjan vien terveydenN'lan tarkka~"lun järjes- 57768: pois hyvältä pikkulasten ja kansakoululaisten tämiseksi. 57769: terveydenhuollolta. Saadut hyvä,t tulokset jä- 57770: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 57771: 57772: Erkki Hara. Anna-Liisa Linkola. 57773: Olavi Lähteenmäki. T. Junnila. 57774: Jouni A.pajalahti. Raimo Daskivi. 57775: Juha Rihtniemi. 57776: 1337 57777: 57778: VIII,108.- Toiv.al. N:o 567. 57779: 57780: 57781: 57782: 57783: Paasivuori ym.: Oppi- ja ammattikoululaisten terveydenhoi- 57784: . don järjestämisestä. 57785: 57786: 57787: 57788: E d u s k u n n a ll e. 57789: 57790: Kou!lulaisten terveydenhoidon tehokas jär- antaa tarpeen vaatiessa vapautus voimiste- 57791: jestäminen on eräs tärkeimpiä ,tehtäviä. Sii- lusta ja. valvoa kou!lun yleisiä terv•eydellisiä 57792: hen onkin maassamme jo varhain kiinnitetty olosuhteita. 57793: vakavaa huomiota. Jo v. 1903 saatettiin Jää- Lakimääräistä valtionapua ·eivät yksityis- 57794: kintöhallituksemme silloisen pääjohtajan toi- oppikoulut saa terveydenhoidollisten tehtä- 57795: mesta julkisuuteen mietintö, joka sisälsi yksi- vien aiheuttamiin kustannuksiinsa. Tästä huo- 57796: tyiskohtaisen ehdotuksen oppikoulujen ja limatta terveydenhoito useimmissa yksityis- 57797: kansakoulujen terveydenhoidon järjestämi- oppikouluissa on suhteellisen hyvä, mutta 57798: sestä. Asia oli sitten esillä myöhemminkin, koko maa huomioonottaen epätasainen ja syr- 57799: mutta vasta v. 1944 saatiin terveyssisarlakiin jäseutujen kouluissa taas jokseenkin olemrut- 57800: eräitä säännöksiä, joissa määriteltiin terveys- ton. 57801: sisaren tehtävät kouluterveydenhuollossa. Maassamme tapahtuneeseen ripeään sosiaa- 57802: Laki kansakoulujen lääkärintoimesta astui liseen kehitykseen ja aikuistenkin terveyden- 57803: voimaan v. 1953, jolloin kansakoulujen oppi- huollolliseen kehitykseen verrattuna on va1i- 57804: laat saatiin lakisääteisen terveydenhoidon pii- tettavaa, että oppikoulujen oppHaat on jä- 57805: riin. Laki kansakoulujen hammaslääkärin toi- tetty tavallaan sattumanvaraisen terveyden- 57806: mesta astui voimaan 1957. huollon varaan. Heille ei ole järjestetty edes 57807: Sitä vastoin yhä kasvava oppikoululaisten hammashoitoa. Samoin lienee laita kauppa- 57808: ryhmä on ·edelleen ilman lakisääteistä ,ter- ja ammattioppilaitoksissa. Erilttäin vavah- 57809: veydenhoitoa. Ainoastaan kunnallisten keski- duttavaa on se, että psyykiset sairaudet ja 57810: koulujen oppilaat kuuluvat kansakoulun ter- hiiliriöt nimenomaan !teini-ikäisten keskuu- 57811: veydenhoidon piiriin. Valtion oppikouluissa dessa ovat yhä Hsääntyneet, mikä suureksi 57812: tervceydenhoitotoimenpiteet rajoittuvat siihen, osaksi johtunee koululaisten yhä kasvavasta 57813: etltä valtion tu!lo- ja menoarviossa on ollut työtaakasta sekä kiireen ja kilpailun aiheut- 57814: määräraha uusien oppilaiden sekä viidensien tamasta sielullisesta jännityksestä. Pahimmin 57815: 'luokkien oppilaiden ja muilla luokilla olevien näistä terveydenhuoNon puUJtteista joutuvat 57816: sellaisten oppilaiden tarkastamiseksi, joiden kärsimään vähävaraisten perheiden lapset, 57817: katsotaan olevan tarkastuksen tarpeessa. Yk- jotka eivät aina tarpeeksi ajoissa voi turvau- 57818: sityisoppikoulujen ohjesäännössä taas tulee tua edes lääkärinhoitoon. 57819: asetuksen mukaåsesti olla säännökset oppilai- Yhteiskunnan kannalta kaikkinainen .ter- 57820: den terveydenhoidosta, mutta malliohjesään- veydenhuoltotyö on kannatettavaa. Koululai- 57821: nönkin määräykset rajoittuvat siihen, että siin kohdistuvana. se on toimintaa, joka tule- 57822: johtokunnan on otettava sopiva ~ääkäri koulu- vaisuuden kannalta katsottuna tuottaa run- 57823: lääkäriksi ja että tämän tulee tarkastaa kou- saan koron lisääntyneenä kansanterveytenä. 57824: luun tulleiden uusien oppilaiden ruumiinra- Kansakoululaitoksen piirissä terveydenhu()lto- 57825: kenne, ravitsemustila, yleinen terveydentila, järjestelmä toimii varsin tehokkaasti. Se olisi 57826: näkö, kuulo sekä viimeisten keskikoululuok- yhteiskunnan !toimesta. järjestettävä myöskin 57827: kien ja ylimpien luokkien oppilaat, minkä oppikoululaiset ja varsinkin kaikki oppivel- 57828: lisäksi hänen tulee rehtorin antaman ilmoi- vollisuusikäiset käsittäväksi, hammashoitoa- 57829: tuksen perusteella tutkia yksityistapauksia, kaan unohtamatta. 57830: 168 E 529/66 57831: 1338 VIII,lOS. __. Oppi· ja ammattikoululaisten terveydenhoito. 57832: 57833: 57834: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- nitelma oppi- ja ammattikoululaisten 57835: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo. terveydenhoidon yleiseksi järjestämi- 57836: muksen, seksi sekä antaisi Eduskunnalle tarvit- 57837: että haUitus antaisi kiireellisesti tavat lakiekdotukset. 57838: asiantuntijain tehtäväksi laatia suun- 57839: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 57840: 57841: Tyyne Paasivuori. Meeri Kalava.inen. Sylvi Siltanen. 57842: Uljas Mäkelä. Veikko Mattila. Arvo Salo. 57843: Edit Terästö. Sulo Hostila. Margit Eskman. 57844: 1339 57845: 57846: VIII,109.- Toiv.al. N:o 568. 57847: 57848: 57849: 57850: 57851: Siltanen ym.: Järjestelmällisen ko,uluhammashoidon ulottami- 57852: sesta kaikkia oppivelvollisuusikäisiä koskevaksi. 57853: 57854: 57855: 57856: E d u s kun n a 11 e. 57857: 57858: Useimmat maamme kunnista ovat v:altion- misen luonnolliset hampaat täyttävät useim- 57859: avun turvin jo järjestäneet yleisen terveyden- miten paremmin tehtävänsä kuin parhaat- 57860: hoidon kannalta tärkeän kansakoululaisten kaan hammasproteettiset työt. 57861: hammashoidon. OppivelvoHisuusiässä olevien, Muutamissa opP'i- ja ammattikouluissa on 57862: oppi- ja ammattikoulujen oppilaiden ham· oma-aloitteisesti kuntien ja valtakunnallisten 57863: mashoito on kuitenkin edelleen järjestämättä. terveysjärjestöjen, kouluj,en johtokuntien ja 57864: Tästä on seurauksena, ,että näid~jn kyseisten opettajien sekä oppilaiden vanhempien myö- 57865: koululaisten hampaiden hoido laiminlyödään tävaikutuksella ryhdytty suorittamaan koulu- 57866: suuressa määrin. Saadut tutk>imustulokset ja laisten hampaiden tarkastuksia ja antamaan 57867: kokemukset ovat osoittaneet, että esim. ham- myös järjestelmällistä hoitoa. Tällaisesta toi- 57868: maskarieksen lisääntyminen on suurimmillaan minnasta saadut kokemukset ovat erittäin 57869: 12-20 vuoden iässä. hyviä, mutta valtion !taloudellista tukea kai- 57870: Kansakoululaisten hampaiden säilyttämi- vataan kipeästi. 57871: seksi tehty monen vuoden järjestelmällinen Oppi- ja ammattikou[ulaisten hammashoi- 57872: työ menettää näin usein merkityksensä ham- don toteuttaminen ei lisää nykyisen koulu- 57873: mashoidon mahddl1isen keskeytymisen vuoksi hammashoidon vuosittaisia kustannuksia ko- 57874: ja samalla siihen uhratut varat näiltä osin vin paljon, jos sen kehittäminen tapahtuu 57875: menevät hukkaan. Koska oppi- ja ammatti- asteittain niin, että siinä noudatetaan nykyi- 57876: koululaisten hampaiden hoitoon ryhdytään sin kansakoululaisten hoidossa käytettyä jär- 57877: usein vasta säryn aiheuttaman kivun vuoksi, jestelmällisen hammashoidon periaatetta. Mo- 57878: saattavat heidän hampaansa päästä jo niin nissa kunnissa nykyisiä kouluhammashoito- 57879: paljon vaurioitumaan, että niiden korjaami- loita voitaisiin varmaankin jossain määrin 57880: nen tuottaa suurta hankaluutta ja monelle käyttää myös oppi- ja ammattikoulaulaisten 57881: lmhtuuttomia kustannuksia. Tällöin voi luon- hampaiden hoitamiseen, mikä tietenkin tulisi 57882: nollisten hampaiden säilyttäminen olla usein vähentämään kustannuksia. 57883: niiden huonosta tilasta johtuen jopa suo- Työvoiman kannalta asteittain tapahtuvan 57884: rastaan mahdotontakin ja ne on poistettava. järjestelmällisen hammashoidon toteuttami- 57885: Hampaiden puuttuminen taas aiheuttaa pu- nen käsittääksemme on myös mahdollista, 57886: rennassa toiminnallisia sekä varsinkin etu- koska rtäHöin hammashoidon piiriin lukeutu- 57887: hammasaJlueella ulkonäköön ja puheeseen vai- van oppilasmäärän vuosittwinen lisäys on 57888: kuttavia häiriöitä, joista yllättävän usein seu- vain noin 40 000, kun vastaavasti hammas- 57889: raa myös psyykkisiä estoja ja sosiaalisia so- iääkäreiden nettolisäys vaihtelee nyt ja lähi- 57890: peutumisvaikeuksia. Tosin näiden puutteiden vuosina 90-120 ja kasvaa Turun hammas- 57891: korjaaminen on mahdollista hammasproteet- lääketieteen laitoksen päästyä täyteen toimin- 57892: tisten hoitotoimenpiteiden avulla, mutta ham- taansa noin 120-140. Lisäksi ehkäisevien 57893: paiden hoito tällä tavoin tulee huoma,ttavasti hoitotoimenpiteiden tehostamisella ja koulu- 57894: kalliimmaksi ja vie enemmän aikaa kuin tettujoen hammashoitoapulaisten myötävaiku- 57895: säännöllisesti suoritettu ennaltaehkäisevä tuksella voidaan kouluhammastyön tuloksia 57896: paikkaus- ja lentautien hoito. Sitäpaitsi ih- huomattavasti lisätä. 57897: 1340 VIII,l09. - Kouluhammashoito. 57898: 57899: 57900: Edellä olevan perusteella esitämme kun- että hallitus antaisi kiireellisesti 57901: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- esityksen laiksi järjestelmällisen koulu- 57902: vomuksen, ihammashoidon ulottamiseksi kaikkia 57903: oppivelvollisuusikäisiä koskevaksi. 57904: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 57905: 57906: Sylvi Siltanen. K. F. Ha.a.pa.sa.lo. Va.lto Käkelä. 57907: Meeri Ka.la.va.inen. Voitto Hellsten. Sulo Hostila.. 57908: Sinikka Luja.. Esko Niska.nen. Antero Väyrynen. 57909: Edit Terästö. Reino Breilin. Veikko Helle. 57910: Aune Sa.la.ma.. Tyyne Pa.a.sivuori. Margit Eskma.n. 57911: Lyyli Aalto. Ka.lle Ma.tila.inen. 57912: 1341 57913: 57914: VIII,llO.- Hemst.mot. N:o 569. 57915: 57916: 57917: 57918: 57919: Westerlund m. fl.: Angående slopande eller sänkning av 57920: terminsavgifter""a i läroverken. 57921: 57922: 57923: Ti11 Riksdagen. 57924: 57925: Det torde räda en rätt allmän ·enighet kring alltså den nuvarande s.k. mellanskolan. Denna 57926: huvudmålet för utvecklingen av vårt under- avskaffning av terminsavgifterna skulle na- 57927: visningsväsende. Alla bör få en 9-årig grund- turligtvis även beröra privatskolorna, varför 57928: utbildning. Den skall vara avgiftsfri. Fria ett höjt statsanslag för detta ändamål till 57929: läroböcker, skolskjutsar, skolmåltider mm. dessa skolor skulle behövas. Det är nämligen 57930: skall göra det möjligt för envar att få denna på det viset, att skolgång i statliga eller pri- 57931: grundutbildning. Alla måste nämligen ha vata läroverk inte alltid är alternativ för 57932: samma möjlighet att gå i skola. Boningsort skoleleverna (och deras föräldrar), utan ofta 57933: och ekonomiska förhållanden får inte stå kan förhållandena vara sädana att t.o.m. barn 57934: hindrande i vägen. inom samma familj måste besöka olika skolor 57935: Om det i stort sett råder enighet kring un- med olika terminsavgifter, såsom t.ex. är fal- 57936: dervisningens sociala målsättning går dock ler i Borgå med omnejd där det finnsen pri- 57937: åsikterna starkt isär när det gäller förverk- vat flickskola och en statlig pojkskola. 57938: ligandet av den stora skolreform vi alla vän- Hänvisande till det ovan sagda har vi äran 57939: tar på och utan tvivel behöver. Men om man föreslå att riksdagen ville hemställa, 57940: vill ta fasta på den allmänt generösa inställ- 57941: ningen till skolreformens sociala målsättning, att regeringen i brådskande ordni'MI 57942: vore det väl inte omöjligt att redan nu börja måtte utreda möjligheterna att slopa 57943: förverkliga den inom nuvarande skolsystem, eller åtminstone gradvis sänka termins- 57944: i väntan på att skolreformen tili övriga delar avgifterna i läroverken, statliga och 57945: skall bli mogen för verkställighet. privata, åtminstone i de klasser som 57946: Här må endast påpekas möjligheten av nu benämnes mellanskola, samt skrida 57947: att- åtm.instone stegvis- slop·a terminsav- till av utredningen föranledda åtgär- 57948: gifterna i läroverken, åtminstone i de klasser der. 57949: som skall ingå i den nioåriga grundskolan, 57950: Helsingfors den 29 april 1966. 57951: 57952: Henrik Westerlund. Magnus Kull. 57953: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin. 57954: Verner Korsbäck. 57955: 1342 57956: 57957: VIII,llO. - Toiv.al. N: o 569. 57958: SMmennos. 57959: 57960: 57961: 57962: 57963: Westerlund ym.: Oppikoulujen lukukausimaksujen poista- 57964: misesta tai niiden alentamisesta. 57965: 57966: 57967: E d u s kunnalle. 57968: 57969: Opetuslaitoksemme kehittämisen paamaa- kouluun, siis nykyiseen nk. keskikouluun. 57970: rästä oltaneen varsin yleisesti yksimielisiä. Tämä lukukausimaksujen poistaminen tulisi 57971: Kaikkien on saatava 9-vuotinen peruskoulu- luonnollisesti koskemaan myös yksityiskou- 57972: tus. Sen on oltava maksuton. Ilmaisten op- luja, minkä vuoksi tarvittaisiin korotettu 57973: pikirjojen, koulukuljetusten, kouluaterioiden valtionapuraha tähän tarkoitukseen näille 57974: ym. on tehtävä jokaiselle mahdolliseksi saada kouluille. On nimittäin siten, että koulun- 57975: tämä peruskoulutus. Kaikilla pitää nimittäin käynti valtion tai yksityisessä oppikoulussa 57976: olla sama mahdollisuus käydä koulua. Asuin- ei aina ole koulun oppilaille (eikä heidän 57977: paikka ja taloudelliset olot eivät saa olla es- vanhemmilleen) vaihtoehtoinen, vaan usein 57978: teenä. olosuhteet voivat olla sellaiset, että vieläpä 57979: Joskin opetuksen sosiaalisesta päämäärän- saman perheen lasten täytyy käydä eri kou- 57980: asettelusta ollaankin suurin piirtein yksimie- luja, joissa on erilaiset lukukausimaksut, ku- 57981: lisiä, menevät mielipiteet kuitenkin pahasti ten esimerkiksi on laita Porvoossa ja sen ym- 57982: ristiin, kun on kysymys sen suuren koulu- päristössä, jossa on yksityinen tyttökoulu ja 57983: uudistuksen toteuttamisesta, jota me kaikki valtion poikakoulu. 57984: odotamme ja epäilemättä tarvitsemme. Yllä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 57985: Mutta jos halutaan 'Pitää kiinni yleensä myö- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 57986: tämielisestä suhtautumisesta koulu-uudistuk- vomuksen, 57987: sen sosiaaliseen päämääränasetteluun, ei liene 57988: mahdotonta jo nyt alkaa toteuttaa sitä ny- että hallitus kiireellisesti selvittäisi 57989: kyisessä koulujärjestelmässä, samalla kun mahdollisuudet poistaa lukukausimak- 57990: odotetaan, että koulu-uudistus muilta osin :tu- sut tai ainakin asteittain niitä alentaa 57991: lee toteuttamiskypsäksi. valtion ja yksityisissä oppikouluissa ai- 57992: Viitattakoon tässä vain mahdollisuuteen nakin niiden luokkien osalta, joita nyt 57993: poistaa- ainakin asteittain- oppikoulujen nimitetään keskikouluksi, sekä ryhtyisi 57994: lukukausimaksut ainakin niiltä luokilta, jotka selvityksen a~'heuttamiin toimenpitei- 57995: tulevat kuulumaan yhdeksänvuotiseen perus- siin. 57996: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 57997: 57998: Henrik Westerlund. Magnus Kull. 57999: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin. 58000: Verner Korsbäck. 58001: 1343 58002: 58003: VIII,lll. - Toiv.al. N :o 570. 58004: 58005: 58006: 58007: 58008: Huima ym.: Vapaan koulukuljetuksen järjestämi.<~estä keski- 58009: kouluissa kÖiyville oppivelvollisille lapat"lle. 58010: 58011: 58012: E d u s kun n a 11 e. 58013: 58014: Oppivelvollisista lapsista käy huomattava. varsin huomattavan sääStön kansakoulume- 58015: osa kouluaan sekä yksityisissä että valtion noissa. Sentähden olisi paikallaan, että näi- 58016: keskikouluissa. Monet näistä Japista joutuvat den koululaisten koulukuljetus annettaisiin 58017: päivittäin tekemään pitkän koulumatkan au- kuntien hoidettaviksi sellaisen vaJ.tionavun 58018: toilla tai junilla omin kustannuksin. Kun on turvin, jota lmnsakoululaisten ja kunnail.lis- 58019: kysymys oppivelvollisista lapsista olisi koh- ten keskikoulujen oppilaiden koulukuljetus- 58020: tuullista, että heidät edes koulukuljetuksien kustannuksista maksetaan ja oppivelvolliset 58021: kohdalta saatettaisiin samaan asemaan. Kan- tässä asiassa saatettaisiin samaan asemaan. 58022: sakoulujen oppilaat saavat ilmaiset koiliukir- Koulu-uudistuksesta on paljon puhuttu. Tässä 58023: jat ja muut kouluvälineet. He saavat myös olisi ainakin nykyisiin oloihin katsoen mah- 58024: ilmaisen kouluaterian ja kuljetuksen koululle dollisuus huomattavaan parannukseen ja ver- 58025: mikäli koti sijaitsee 5 kilometriä kauempana raten pienin kustannuksin. Tämä uudistus 58026: koulusta. Oppikoulua käyvien oppivelvollis- auttaisi omalta osaltaan monia opinhaluisia 58027: ten vanhempien on sen sijaan kustannettava ja lahjakkai:ta syrjäseutujen lapsia oppikou- 58028: lukukausimaksut, ·el!lei lapsi saa vapaaoppi- luihin. 58029: laspaikkaa, koulukirjat, kouluateria ja koulu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- 58030: matkoista koituvat menot. On varsin ymmär- tämme · edUJSkunnan hyväksyttäväksi toivo- 58031: rettävää, että monelle kodille kertyy näin yli- muksen, 58032: voimaisen raskas menoerä kannettavaksi. Eri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiiin 58033: tY'isesti syrjäisillä seuduilla saattavat juuri samanlaisen vapaan koulukuljetuksen 58034: koulumatkojen kustannukset muodostua es- järjestämiseksi yksityisissä ja valtion 58035: teeksi monien lasten oppikoulun käynnille. keskikouluissa käyvt1le 'Oppivelvolli- 58036: Oppikoulua käyvät oppivelvolliset lapset s~1le laps~1le kuin kansakoulujen ja 58037: antavat kunnille ja valtiolle omalta osaltaan kunnallisten keskikoulujen opp~1aille. 58038: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 58039: 58040: Sakari Huima. Jouni Apajala.hti. 58041: Pentti Mäki-Hakola. Irma. Ha.ma.ra.. 58042: Saara Forsius. Mikko Asunta. 58043: Aili Vaittinen. 58044: 1344 58045: 58046: Vlfi,112.-Toiv.al. N:o 571. 58047: 58048: 58049: 58050: 58051: Paasivuori ym.: Matkakustannusten suorittamisesta kaikille 58052: oppivelvollisuusikäisille. 58053: 58054: 58055: Bd us kunnalle. 58056: 58057: Oppi- ja ammattikouluja käyvien määrä vaaminen olisi välttämätöntä ·lukiolaåsille ja 58058: on maassamme suuresti lisääntynyt. Vähäva- erilaisissa ammattioppilaitoksissa opiskele. 58059: raisuudestakin · huolimatta vanhemmat ha- ville, niin ainakin oppiv~vollisuusikä]sille, 58060: luavat antaa lapsilleen pohjakoulutukseksi ai- riippumatta siitä, m1tä koulua he käyvät, 58061: nakin keskikoulun tai ammattikoulun oppi- olisi matkakustannusten korvaaminen yhteis· 58062: määrän. Tänä adkana ~apset ovat vielä oppi· kunnan .varoista oikeudenmukaisuuden vaa. 58063: velvollisuusikäisiä varsinkin oppikoulua käy- t~ima. 58064: dessään. Kansa- ja kansalaiskoulun oppilaille Edellä sanotun perusteella ehdotamme 58065: suoritetaan ilmaiset matkat, mutta muissa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 58066: kouluissa opiskelevat oppivelvollisuusikiiliset toivomuksen, 58067: eivät matkakustannuksia saa. Kuljetusmaksu· 58068: jen kuitenkin jatkuvasti kohottua ne muodos· että hallitus tutkituttaisi matkakus- 58069: tavat monien oppilaiden kohdaHa jopa huo- tannusten suorittamismahdollisuudet 58070: ma.ttavasti korkeammiksi kuin esim. yksityis- kaikille oppivelvollisuusikäisille eri 58071: oppikoulujen lukukausimaksut, jotka nekin kouluissa ja antai~ kiireellisesti asiaa 58072: ovat varsin korkeat esim. valtion kouluihin koskevan esityksen. 58073: verrattuna. Vaikka [Ul.atkakustannusten kor· 58074: Helsingissä 26 päivänä huhtikmifa 1966. 58075: 58076: Tyyne Paasivuori. Sulo Hostila. 58077: Edit Terästö. Sylvi Siltanen. 58078: Meeri Kalavainen. Bror Lillqvist. 58079: Veikko Mattila. Aune Salama. 58080: Margit Eskman. 58081: 1345 58082: 58083: vm,113.- Toiv.al. N: o 572. 58084: 58085: 58086: 58087: 58088: Uusitalo ym.: Oppikoulua vieraalla paikkakunnalla käyvien 58089: oppilaiden maJ;ka- ja asumisku,stannusten korvaamisesta 58090: valtion varoista. 58091: 58092: 58093: E-d u s kun n a ll e. 58094: 58095: Oppikoulun käyminen on laajentunut alentaa, mutta apurahan saajien lukumäärää 58096: maassamme erittäin paljon. Laajentuminen olisi suuresti lisättävä, samoin myönnettävän 58097: on tapahtunut eniten vähävaraisten kansan- määrärahan suuruutta olisi tuntuvasti koro- 58098: kerrosten kohdalla. Tämä suuntaus on oikea, tettava. 58099: sillä oppikoulunopetusta ja korkeampaa ope- Vapaaoppilaspaikkojen ja opintoapuraho- 58100: tusta on annettava kansa:laisille lahjakkuuden jen lisäksi olisi harkittava muita keinoja vä- 58101: eikä suinkaan varallisuuden perusteella. hävarai,sten ja pitkämatkaisten oppilaiden 58102: Oppikoulun käyminen aiheuttaa kuitenkin koulunkäyntikustannusten alentamiseksi. Sel- 58103: lukuisille henkilöille melkein voittamattomia laisia olisivat mm. matkakustannusten kor- 58104: vaikeuksia varallisuuden suhteen. On todettu, vaaminen ja kodin ulkopuolella asumisesta 58105: että monin paikoin oppikouluissa 50 % oppi- aiheutuvien kustannusten korvaaminen val- 58106: laista, jopa enemmänkin, on kodeista, joiden tion varoista. - Käsittääksemme yhteiskun- 58107: varamsuus on niin heikko, että [asten koulun- nan velvollisuus on etsiä sopivia keinoja nii- 58108: käynnin aiheuttamat kustannukset ovat liian den epäkohtien poistamiseksi, jotka ovat es- 58109: raskaita kestettäviksi. Eniten kustannukset teenä lahjakkaiden vähävaraisten lasten me- 58110: tuntuvat silloin, kun koulunkäyntimatka on nestykselliselle koulunkäynnille. 58111: pitkä, jolloin joudutaan maksamaan melkoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 58112: set matkakulut tahi peräti asumaan kotoa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 58113: poissa. vomuksen, 58114: Vähävaraisten oppilaiden koulunkäynti- 58115: kustannuksia on pyritty alentamaan myöntä. että hallitus tutkisi, miten oppi- 58116: mällä vapaaoppilaspaikkoja ja opintoapura- koulua käyvien opiskelijain matkakus- 58117: hoja. Tämä ei ole käytännössä kovin paljoa tannukset ja asuminen vieraalla paik- 58118: merkinnyt, koska vain n. 10 % oppiilaista saa kakunnalla voitaisiin korvata valtion 58119: vapaapaikan ja erittäin pieni osa oppilaista varoista, ja antaisi tätä tarkoittavan 58120: tulee saamaan opintoapurahan. Opintoapura- esityksen Eduskunnalle. 58121: hoilla voitaisiin koulunkäyntikustannuksia 58122: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 58123: 58124: Eino Uusitalo. Mauno Pohjonen. 58125: Pentti Pekkarinen. 58126: 58127: 58128: 58129: 58130: 169 E 529/66 58131: VIII,114. - Toiv.a.l. B: o 5'18. 58132: 58133: 58134: 58135: 58136: 'V~ :Jlll..: Qp~ Jq qmm.attikou'lulaisten koulumatkoista 58137: aiheut"~Wi6:D, k~tan~tan korvaamisesta. 58138: 58139: 58140: 58141: E d u s k u n n a ll e. 58142: 58143: Koulukustannusten jakaantuminen valtion, kylien kohdalla se on lähes mahdotonta, 58144: kuntien ja lasten vanhempien välillä on eri koska koulumatkat tekevät lasta kohden vuo- 58145: koulumuotojen kohdalla kovin erilainen. dessa 600-1 000 mk. Mahdolliset vapaaoppi- 58146: Niinpä valtio ei osallistu lainkaan ammatti- laspaikat, sisaralennukset ja lukukausimaksu- 58147: koululaisten eikä myöskään valtion oppikou alennukset vaikuttavat vain nimellisesti; käy- 58148: lua käyvien koululaisten koulumatkakustan- tännössä niillä ei ole sanottavaa merkitystä. 58149: nusten korvaamiseen. Vastaavasti valtio osal- Mielestämme olisi välttämätöntä, että myös 58150: listuu kunnallista keskikoulua ja kansalais- valtio osaliistuisi oppi- ja ammattikoululais- 58151: koulua käyvien lasten matkakustannuksiin, ten koulumatkoista aiheutuviin kustannuk- 58152: mitä on pidettävä oikeaan osuneena toimen- siin ainakin siltä ajalta, minä koulua käyvä 58153: piteenä. lapsi on oppivelvollisuuslain alainen. 58154: Nykyistä käytäntöä ei voida pitää oikeu- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 58155: denmukaisena eikä tasapuolisena, sillä se ai- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 58156: heuttaa lähinnä syrjäseutujen vähävaraisilla toivomuksen, 58157: lasten vanhemmille huomattavasti ylimääräi- 58158: siä kustannuksia, ja asettaa heidät muuten- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 58159: kin epäoikeutettuun asemaan. Tosiasia tällä- voimenpiteisiin oppi- ja ammattikoulu- 58160: kin hetkellä on se, että vain kunnan keskus- laisten koulumatkoista aiheutuvien 58161: paikan lapset voivat suorittaa koulunkäyn- kustannusten korvaamiseksi. 58162: tinsä kohtuullisin kustannuksin, mutta syrjä- 58163: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 58164: 58165: Pekka Vilmi. Hannes Paaso. 58166: Veikko Hanhirova. Reino Kangas. 58167: Eino Sääskilahti. 58168: VIU,115.- 'l'oiv.al. M:o 574. 58169: 58170: 58171: 58172: 58173: Ji.ia:JsAJ&: Ioulur~iltu.at järJestämisestä valtion oppikou- 58174: lui.Bso. 58175: 58176: 58177: Ed u s kun n a 11 e. 58178: 58179: Koulujen. oppilasruokailua ou kansanter- va.ih:te~evia syystä, että pelätään kustannuk- 58180: terveyden kannalta pidettävä erittäin tär- sia ja usein ovat koditkin vastahakoisia mak- 58181: koeänä toimenpiteenä. Viime vuosien aikana samaan vähälisiäkään kouluruokailumak:suja. 58182: on oppilasruokailu ;toteutettu myös useim- Eduskunta on &-äissä yhteyksissä kiinnit- 58183: missa oppikouluissa, sen jälkeen. kun koulut tänyrr, huomiota siihen, -että oppikoulu on kou- 58184: ovat saaneet uudet koulurakennukset ja näi- luruokailuun nähden jäänyt epäedullisem- 58185: hin aamiaiskeittiöt ja ruokasalit. Koulupäi- paan asemaan kuin muut koulumuodot. Kus- 58186: vien muodostuessa usein 7-tuntisiksi, on hy- tannuskysymys lienee tähän vaikuttanut. Ny- 58187: vin tarpeellista, että oppilaat saavat tuntien kyään on valtion oppikouluissa 90 529 oppi- 58188: väJJ.illä lämpimän aterian, vallankin kun lasta. MikäE valtio maksaisi 0,40 mk ateriasta 58189: aamulla kotona tapahtuva ruokailu on usein 190 päivän aikana, olisivat kustannukset val- 58190: kokonaan laiminlyöty, kuten tiedustelut tion oppikoulujen kouluruokailusta vuodessa 58191: osoittavat. 6 880 204 mk. 58192: Kansakoulussa on ilmainen oppilasruokailu Kouluruokailun järjestämiseen kokonaan 58193: toteutettu valtion ja kunnan toimesta, mutta tai osittain ilmaiseksi on kiinnitettävä vaka- 58194: oppikouluihin siirtyessään menettävät oppi- vaa huomiota, sillä yksi valtion koulumuoto 58195: velvollisuusikäiset lapset tämän edun. Äsket- ei voi jäädä epäoikeutettuun asemaan. Li- 58196: täin hyväksyttyihin lakeihin maatalous-, ko- säksi kouluikäisten terveys ja kunto koulura- 58197: tita:Ious- ja kotiteollisuuskouluista otti edus- situksen yhä !lisääntyessä ja oppilasaineksen 58198: kunta säädöksen, että kouluruokailusta val- ollessa hyvinkin varattomista kodeista vaatisi 58199: tio korvaa 60--75% milloin koulut ovat yksi- tämän kysymyksen järjestämistä. 58200: tyisiä ja valtion ylläpitämissä koului.ssa il- Edellä olevan perusteella esitän kun- 58201: meisesti kokonaan. Myöskin keskusammatti- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo- 58202: kouluissa on oppilasruokailu järjestetty joko muksen, 58203: kokonaan tai osittain vapaaksi valtion ja kun- 58204: tain toimesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 58205: Val1lion oppikouluissa nykyään vähemmän kouluruokailun järjestämiseksi valtion 58206: kuin puolet oppilaista osallistuu oppilasruO- oppikouluissa joko kokonaan tai osit- 58207: kailuun. Kouluateriat eivät aina ole kylliksi tain valtion kustannuksella. 58208: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 58209: 58210: Anna-Liisa Linkola. 58211: 1348 58212: 58213: VIU,116.- Toiv.al. N:o 575. 58214: 58215: 58216: 58217: 58218: I. Linna ym.: Kouluhammashoidon ulottamisesta koskemaan 58219: kaikkia oppivelvollisuusikäisiä. 58220: 58221: 58222: Eduskunnalle. 58223: 58224: Oppivelvollisuuskoulua käyvien lastemme lyö laimin niiden oppivelvollisuusikäisten jär- 58225: osalta on yleisen terveydenhoidon kannalta jestelmällisen hammashoidon, jotka ovat siir- 58226: erittäin tärkeä kouluhammashoito saatu tyneet oppivelvollisuuskoulusta muihin kou- 58227: järjestetyksi valtion toimenpitein. luihin ja sen vuoksi olisikin kiireesti saatava 58228: Erittäin suuri epäkohta on kuitenkin ole- aikaan lainmuutos, joka takaisi samanlaiset 58229: massa niiden oppivelvollisuusikäisten koh- oikeudet kouluhammashoitoon kaikille oppi- 58230: dalla, jotka kesken oppiv.elvollisuuskoulun vei vollisuusikäisille. 58231: siirtyvät muihin kouluihin. Edellä olevan perusteella esitämme kun- 58232: Hampaiden hyvän kunnon säilyttämiseksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 58233: tehty monen vuoden työ menettää merkityk- vomuksen, 58234: sensä hammashoidon keskeytymisen vuoksi ja 58235: kun hampaiden hoitoon on myöhemmin pakko että hallitus antaisi kiireellisesti esi- 58236: puuttua, on suurta vahinkoa tällävälin ehti- tyksen laiksi kouluhammashoidon ulot- 58237: nyt tapahtua. tamisesta kaikkia oppivelv·ollisuusikäi- 58238: Ei ole oikeudenmukaista, että yhteiskunta siä koskevaksi. 58239: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 58240: 58241: Dmari Linna. Pauli Burman. 58242: Sulo Hostila. Antero Väyrynen. 58243: Veikko Mattila. Urho E. Knuuti. 58244: Uljas Mäkelä. Esko Niskanen. 58245: Valde Nevalainen. U. H. Voutilainen. 58246: Sakari Knuuttila. 58247: 1349 58248: 58249: Vm,117.-Toiv.al. N:o 576. 58250: 58251: 58252: 58253: 58254: Holopainen ym.: Kerhotyön ·järjestämisestä kunnallisiin kes- 58255: kikouluihin. 58256: 58257: 58258: H d u s k u n n a ll e. 58259: 58260: Kansakoululain muka~ kansakoulun teh- lussa ja kansalaiskoulussa. Kuitenkin kerho. 58261: tävänä on muun kasvatus.. ja opetustyön li- työn järjestäminen olisi myös kunnallisissa 58262: sälmi tukea ja auttaa koulunkäyntinsä päät- keskikouluissa tärkeätä. Erityisen tärkeätä 58263: täneen nuorison opiskelua ja sivistysharras- tämä olisi niille pitkämatkaisille oppilaille, 58264: tuksia. Kansakouluasetuksen mukaan voidaan jotka joutuvat asumaan koulun oppilasasun- 58265: myös .koulun oppilaille järjestää työajan ul- tolassa. 58266: kopuolella vapaaehtoisia koulun työtä edistä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 58267: viä kerhoja. Valtioneuvoston päätöksellä on kunnan hyviliyttäväksi toivomuksen 58268: säädetty, millä perusteilla kansakoulun opet- 58269: tajaviran haltija saa lukea opetusvelvollisuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 58270: teensa nuorisotyötä. koulun kerhotyötä koskevien säännös- 58271: Kerhotyötä koskeviin säännöksiin on jää- ten tarkistamiseksi siten, että kunnalli- 58272: ny.t sellainen puutteellisuus, että ne eivät sille keskikouluille avautuisivat samat 58273: anna kansakoululaitokseen kuuluville keski- mahdollisuudet kansakoululaitoksen 58274: kouluille samoja mahdollisuuksia kerhotyön muiden osien kanssa kerhotyön teke- 58275: järjestämiseen kuin varsinaisessa kansakou- miseen. 58276: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 58277: 58278: Ale Holopainen. Reino Korpela. 58279: VIII,118.-Toiv.a.l N:o 57'1. 58280: 58281: 58282: 58283: 58284: Kopptmen: Asumist'UeM. järf8stämisestä vähävaraisille opis- 58285: kelijoille. 58286: 58287: 58288: Ed uskunna.lle. 58289: 58290: Opiskelijoiden asunto-ongelmat ovat muo- osaltaan osallistuu vähävaraisten ja varatto- 58291: dostuneet yhte.iskunnaBSamme erittäin keskei- m.ien opiskelijoiden asumiskustannuksiin 58292: siksi. Opisk-elijamäärän jatkuvasti lisään- heille annettavan asumistuen muod{)BSR. 58293: tyessä kasvaa myös asuntopaine opiskelupaik Edellä oleV'aall viitaten ehdotan edus- 58294: kakunnilla. Asumiskustannukset näyttelevät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 58295: nykyisin huomattavaa osaa opiskelukustan- 58296: nuksista., ollen keskimääl'in n. 30 %. Tämä. ra- että hallitus kiireellisesti suorittaisi 58297: sittaa ennenkaikkea vähävaraisia ja varatto- tutkimuksen, asumistuen järjestämi- 58298: rnia opiskelijoita, joilla on muutenkin Mm- sestä vähävaraisille ja Varattomille 58299: saasti taloudellisia vaikeuksia sekä itse opin- opiskelijoine ja ryhtyisi sen jälkeen 58300: töjen rahoittamisessa että opinto"olojen kel- asiantilan vaatimiin t-oimtnpiteisit'n 58301: vollisessa järjestäm1sessä. On näinollen pidet- em. asumistuen järjestämiseksi. 58302: tävä välttämättömänä, että valtiovalta omalta 58303: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 58304: 58305: Esko 3. Koppa.nen. 58306: VIU,U9.- Toiv.al. N: o 578. 58307: 58308: 58309: 58310: 58311: ·.tånisen ·Yin.: V'lff~en. ·yhteiskotilun. ottamisesta valtion. hal- 58312: tuun.. 58313: 58314: 58315: Eduskunnalle. 58316: 58317: Viitasaaren yhteiskoulu on maan \7anhin kouluna os Viitasaaren yhteiskoululla ;mer- 58318: maalaiskunnissa sijaitsevista oppikouluista.. kittävä sijimsa. Koulun vaikutusalue käsit- 58319: Koulu J>erustettiin jo v. 1905 ja on siitä läh- tää, paitsi Viitasaaren myös :ympäristökun- 58320: tien jatkuvasti toiminut ensin keskikoullllla tien alueet, joifrla kaikilla ei vielä ole edes 58321: ja v: sta 1946 läJttien yliopistoon johtavana keskikoulua. Näin oUen toiminta-alue ori siis 58322: 8-luokkaisena oppikouluna, joten koulu täyt- riittävän suuri ja oppil:a8määrä riittävästi 58323: tää kuluvana vuonna 60 vuotta. Kun oppilas- taattu. 58324: määrä on jatkuvasti Lisääntynyt, on kouluti- Koulun oppilaista on huomruttavin osa läh- 58325: loja jouduttu huomattavasti laajentamaan. töisin vähävaraåsista kodeista. Oppilaitten 58326: Ensimmäinen ·laajennus suoritettiin v. 1955 vanhemmille tuottaa suuria vaikeuksia selviy- 58327: ja sitä seuraava huomattavampi laajennus v. tyä korkeista fukukausimaksuiSta ja kouluma- 58328: 1962. Rinnakkaisluokat toimivat I-VII luo- joituskustannuksista. 58329: killa. Kun koulun kannattajat ovat jo 60 vuotta 58330: Koulun omistava kannatusyhdistys on jou- vieneet koulunsa toimintaa eteenpäin vieläpä 58331: tunut vaikeuksiin, sillä laajennuksista johtu- aika ajoin suurtenroin vaikeuksien keskellä, 58332: vat velat painavat raskaana koulun taloutta. edellyttävät jö oikeudenmukaisuusnäkökoh- 58333: N. 800 000 mk:n velkojen lyhennykset ja ko- datkin, että koulu otettaisiin viipymättä val- 58334: rot ovat vuosittain varsinaisten muitten me- tion kouluksi. 58335: nojen lisäksi sitä suuruusluokkaa, että ne ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme ktm- 58336: tavaB.aan häiriötekijöitä normaalisessa koulu riioittaen eduskunnan hyV-äksyttäväksi toivo- 58337: toimessa. muksen, 58338: Viitasaaren kirkonkylä on pohjoisen Keski- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 58339: Suomen maakunnallinen aluekeskus. Tällä Viitasaaren yhteislcoulun ottamiseksi 58340: alueella ainoana yliopistoon johtavana Oppi- valtion haltuun. 58341: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 58342: 58343: Artturi Jämsen. Paavo Niinikoski. 58344: Pentti Pekkarinen. Impi Lukkarinen. 58345: 1352 58346: 58347: VUI,120.- Toiv.al. N:o 579. 58348: 58349: 58350: 58351: 58352: Linkola.: Karhulan yhteisk01Jl,un ottamisesta valtion haltuun. 58353: 58354: 58355: Ed usku nn alle. 58356: 58357: Karhulan yhtmskoulu on perustettu v. Karhulan yhteiskoulun kannatusyhdistyk- 58358: 1920. Koulu on alusta alkaen ollut kannatus- sen velat ovat tavattoman suuret. Koulun lu- 58359: yhdistyksen hallinnassa. Koulussa on kulu- kukausimaksut on voitu kuitenkin pitää koh- 58360: vana lukuvuonna 760 oppilasta. Koulutalo kä- tuullisina Karhulan kauppalan, Kymin kun- 58361: sittää Vv. 1923-24 valmistuneen vanhan puo- nan ja kauppalan teol1isuuslaitosten avustus- 58362: len, tilavuus 5 300 ms ja vv. 1952-60 raken- ten turvin. 58363: netun uuden puolen, tilavuus 19 500 ms. Kou- Karhulan yhteiskoulu on vanhin yksityi- 58364: lun kannatusyhdistys on joutunut rahoitta- nen oppikoulu suurkauppaloissa. Olisi koh- 58365: maan koulun rakentamisen ja sen [aajentami- tuullista ottaa koulu valtion haltuun. Tämä 58366: sen lainavaroin. Rahoitusvaikeuksien vuoksi tulisi helpottamaan koulun kannatusyhdis- 58367: on rakennustyöt jouduttu suorittamaan tyksen vaikeata taloudellista tilaa, mutta en- 58368: useassa eri vaiheessa. nenkaikkea se avaisi vanhemmil!le paremmat 58369: Karhulan yhteiskoulun oppilaat ovat etu- taloudelliset mahdollisuudet lastensa koulut- 58370: päässä Karhulan kauppalasta sekä lähikun- tamiseen sekä yhteiskunnan kannalta auttaisi 58371: nista. · paremmin lahjakkuusreservit esille. 58372: Koulutilanteen helpottamiseksi perustet- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 58373: tiin v. 1959 Karhulaan toinen yksityinen op. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 58374: pikoulu, Sunilan yhteiskoulu, jonka alimmat muksen, 58375: luokat <Jilivat jo alusta lähtien kaksoisluok- 58376: kina. Tästä toimenpiteestä huolimatta n. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 58377: 300--400 lasta käy Kotkan oppikouluissa. menpiteisiin Karhulan yhteiskoulun 58378: Näinollen olisi aihetta jo kolmannen oppi- ottamiseksi valtion haltuun. 58379: koulun perustamiseen. 58380: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 58381: 58382: Anna-Liisa. Linkola.. 58383: 1353 58384: 58385: VIU,121.- Toiv.al. N: o 580. 58386: 58387: 58388: 58389: 58390: Pennanen ym..: Outokummun yhteiskoulun ottamisesta val- 58391: tion haltuun. 58392: 58393: 58394: Eduskunnalle. 58395: 58396: Sotien jälkeen Outokummun kaivos lajen~ Runsaslapsinen ja vähävarainen Pohjois- 58397: nopeasti. Asutuskeskus ja lasten koulutarve Karjala tarvitsee valtion kouluja. Olisi pai- 58398: kasvoivat. Kannatusyhdistys perusti keski- kallaan, että huomattavassa kaivosyhdyskun- 58399: koulun Outokumpuun vuonna 19455. Oppilas- nassa, jossa asuu erittäin runsaasti työväes- 58400: määrän kasvaessa jatkuvasti koulu muutet- töä, olisi valtion oppikoulu. Vaikka seudun 58401: tiin vuonna 1952 yliopistoon johtavaksi yh- koulun hyväksi, on sen jatkuva ylläpito ta- 58402: teiskouluksi. loudellisesti vaikeaa. Tämän vuoksi Outokum- 58403: Koulurakennusten kokonaistilavuus on mun yhteiskoulu olisi otettava valtion kou- 58404: 21 313 m3 ja siihen sisältyy 21 luokkahuo- luksi, kuten Outokummun yhteiskoulun kan- 58405: netta, kaksi voimistelusalia lisätiloineen sekä natusyhdistys on esittänyt tammikuun 9 päi- 58406: tarpeelliset erikoisluokat ja muut tilat. Li- vänä 1964 kouluhallitukselle esittämässään 58407: säksi on rakennettu opettajille asuntoja, joita anomuksessa. 58408: koululla on 12. Rakennustoiminta on aiheut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 58409: tanut kannatusyhdistykselle suuren velkataa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 58410: kan. Valtion apu ei riitä täysin palkkoihin muksen, 58411: ja korkomenoihin. Kuusjärven kunta antaa 58412: vuosittain avustusta, mutta Outokumpu Oy että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 58413: ei anna rahallista tukea. Lukukausimaksut Outokummun yhteiskoulun ottamiseksi 58414: ovat koulussa korkeat. valtion haltuun. 58415: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966. 58416: 58417: Antti 0. Pennanen. Valde Nevalainen. 58418: U. H. Voutilainen. Eero H"åkkinen. 58419: 58420: 58421: 58422: 58423: 170 E 529/66 58424: VIU,122.-Toiv.a.l. lf:o 581. 58425: 58426: 58427: 58428: 58429: PohjM[en ym.: lb':iJ,tstiM. yhteiSkoulun ottamisesta valtion hal- 58430: tuun. 58431: 58432: 58433: Eduskunnalle. 58434: 58435: J'OntSa.n yhteiskoulun kannatusyhd•istys pe- koja noin 731 000 markkaa, ji>sta kiinnelai- 58436: rusti v. 1946 J outsan yhteiskoulun. Syy'Skuun n:oja noin 712 000 markkaa. 58437: 1 päivästä 1961 lähtien se :toimii yliopistoon Koulun toimeentulo on perustunut pää- 58438: johtavana kahdeksanluokkaisena kouhma. asiassa valtionapuun ja oppilasmaksuihin. 58439: Sen oppilaSm.äärä ik~äällä 1966 on 424. Op- Kuntien avustusmahdollisuudet ovat olleet 58440: pilaat ovat kotoisin seuraaviSta kunnista: melko vähäiset. 58441: JoutSasta 251, Hartolasta 47, Luhangasta. 66, Joutsassa on nyt nykyaikainen, täysin 58442: Leivoh:mäeltä 36, Pertunmaalta 11 ja muualta käyttökuntoinen koulu, mutta sen mahdolli- 58443: 13. Alue, jolta oppilaat ovat, on lähinnä pien- suus toimia yksityisoppikouluna !taloudelli- 58444: viljelys- ja metsätalousaluetta. Sen asukkai- sista tekijöistä johtuen on erittäin uhattu. Ti- 58445: den ansiotaso on melko heikko. lanne voitaneen selvittää vain niin, että 58446: Heinäkuussa 1961 valmistui uusi koulutalo. Joutsan yhteiskoulu otetaan valtion haltuun, 58447: Sen tilavuus on 14 800 ms. Koulussa on tilaa mikä olisi täysin vaLtion etuj.en mukaista. 58448: keskikoululle ja sen rinnakkaisluokille sekä Edellä mainitun perusteella kunnioittaen 58449: lukiolle. Huoneustotilat jakautuvat: luokka- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 58450: huoneita 10, erikoisluokkia 4, ikaJksoisvoimis- vomuksen,· 58451: telusali lisätiloineen, kotitalouden opetustilat, 58452: koulUkeittiö ja aamiaishuone, keskushalli- että lkallitus ryhtyisi mahdollisim- 58453: juhlasali ja muut tarpeelliset tilat. Koulu tuli man pian toimenpiteisiin J outsan yh- 58454: maksamaan ki•inteine kalustoineen noin 96 teiskoulun 'Ottamiseksi valtion haltuun. 58455: miJlj. vanhaa markkaa. Koululla on nyt vel- 58456: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 58457: 58458: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo. 58459: Sakari Knuuttila. Arvo Ahonen. 58460: VIII,123.- Hemst.mot. N: o 582. 58461: 58462: 58463: 58464: 58465: Procop6 m.fl.: A.ngående statens övertagande oo Ström- 58466: bor!f8ka Uiroverket i Borgå. 58467: 58468: 58469: Till Riksdagen. 58470: 58471: Sedan LKaris-Billnäs samlyceum år 1961 lk:ommer från mindrebemedlade hem, för 58472: övertogs av Staten ,har inget annat svensk- vilka terminsavgifterna ävensom övriga kost- 58473: spräkigt läroverk övergått i statlig äro. nader i ett privat läroverk blir synnerligen 58474: Strömborgska läroverket i Borgå - med betungande. Terminsavgiftens storlek är för 58475: aktiebolaget Privata Svenska Fruntitnmers- närvarande mk 140:-, varvid bör observeras 58476: skolan i Borgå som ägare - har arbetat så- att respektive kommuner ansett sig nödsakade 58477: som privatläroverk i mer än hundra år. Sko- att påtaga sig en del av den elkonomiska 58478: ian grundades år 1863 och har aJlt sedan börda terminsavgiften utgör för hemmen. 58479: dess på ett föredömlig sätt betjänat Borgå Såsom bl.a. av tidigare riksdagsmotioner 58480: stad och den omkringliggande bygden. bör ha framgått är lösningen av denna fråga 58481: Skolan arbetar i en ny stenbyggnad, som både brådskande och betydelsefull, i all syn- 58482: är uppförd i två etapper. Den första delen, nerhet som läroverket under en följd av år 58483: omfattande 5 900 ms, blev färdig år 1955 och kämpat med stora ekonomiska svårigheter. 58484: den andra delen, omfattande 8 600 ms, år Det synes därför på allt sätt motiverat att 58485: 1962. Skolans tillgångar har (per 31. 8. 1964) staten så snart som möjligt över,tar Ström- 58486: värderats till mk 1476 936:-, medan skul- borgska läroverket. 58487: derna vid samma tidpunkt beräknades upp- Med hänvisning tili det ovan anförda före- 58488: gå till mk 1 250 000:-. slå.S vördsamt, att riksdagen ville hemställa, 58489: Elevantalet uppgick vid innevarande läs- 58490: års början till 375 fördelade på 14 klasser att omedelbara åtgärder måtte vid- 58491: med 22 lärare. Ungefär hälften av eleverna är tagas av regeringen för att staten 58492: bosatta i Borgå stad, den övriga delen kom- skulle övertaga det privata Ström- 58493: mer främst från Borgå landskommun, Sibbo, borgska läroverket i Borgå. 58494: Pernå och Mörskom. En stor del av eleverna 58495: Helsingfors den 21 april 1966. 58496: 58497: Victor Procop6. Ingvar S. Melin. 58498: Henrik Westerlund. Magnus Kull. 58499: 1366 58500: 58501: VUI,123. - Toiv.a.l. N: o 582. 58502: Suomennos. 58503: 58504: 58505: 58506: 58507: Procope ym.: Porvoossa olevan Strömborgska läroverket 58508: nimisen oppikoulun ottamisesta valtion haltuun. 58509: 58510: 58511: E d u s kun n a U e. 58512: 58513: Siitä saakka kun Karis-Billnäs samlyceum laista tulee vähävaraisista kodeista, joille lu- 58514: niminen oppikoulu vuonna 1961 otettiin val- kukausimaksut samoin kuin muut kustannuk- 58515: tion haltuun, ei yksikään muu ruotsinkieli- set yksityisessä oppilaitoksessa tulevat erityi- 58516: nen oppilaitos ole siirtynyt valtion omistuk- sen rasittaviksi. Lukukausimaksun suu- 58517: seen. ruus on tällä hetkellä 140 mk, minkä ohessa 58518: Porvoossa oleva Strömborgska läroverket on huomattava, että vastaavasti kunnat ovat 58519: niminen oppikoulu - jonka omistaa Privata katsoneet olevansa pakotettuja ottamaan kan- 58520: Svenska Fruntimmerskolan i Borgå niminen taakseen osan lukukausimaksun kodeille ai- 58521: yhtiö - on työskennellyt yksityisenä oppi- heuttamasta taloudellisesta rasituksesta. 58522: laitoksena yli sata vuotta. Koulu perustettiin Niin kuin mm. aikaisemmista eduskunta- 58523: vuonna 1863 ja on siitä lähtien esikuvallisella aloitteista on täytynyt käydä selville, on tä- 58524: tavalla palvellut Porvoon kaupunkia ja ym- män kysymyksen ratkaisu sekä kiireellinen 58525: päristöä. että merkityksellinen, varsinkin kun oppilai- 58526: Koulu työskentelee uudessa kivirakennuk- tos on vuosikausia kamppaillut suurten ta- 58527: nuksessa, joka on pystytetty kahdessa vai- loudellisten vaikeuksien kanssa. Näyttää sen 58528: heessa. Ensimmäinen osa, laajuudeltaan vuoksi kaikin tavoin perustellulta, että val- 58529: 5·900 ms, valmistui vuonna 1955 ja toinen tio niin pian kuin mahdollista ottaa Ström- 58530: osa, laajuudeltaan 8 600 ms, vuonna 1962. borgska läroverket'in haltuunsa. 58531: Koulun varat (31. 8. 1964) on arvioitu Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun- 58532: 1476 936 markaksi, kun taas velkojen lasket- nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo- 58533: tiin samana ajankohtana nousevan 1250 000 muksen, 58534: markkaan. 58535: Oppilasmäärä oli kuluvan lukuvuoden että hallitus ryhtyisi välittömästi 58536: alussa 375, jakautuen 14 luokkaan, ja opet- toimenpiteisiin Porvoossa olevan 58537: tajia 22. Suunnilleen puolet oppilaista asuu Strömborgska läroverket nimisen yksi- 58538: Porvoon kaupungissa, muu osa tulee etu- tyisoppikoulun ottamiseksi valtion hal- 58539: päässä Porvoon maalaiskunnasta, Sipoosta, tuun. 58540: Pernajasta ja Myrskylästä. Suuri osa Oppi- 58541: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 58542: 58543: Victor Procope. Ingvar S. Melin. 58544: Henrik Westerlund. Magnus Kull. 58545: 1357 58546: 58547: Vm,124.-Toiv.al. N:o ö88. 58548: 58549: 58550: 58551: 58552: af Heurlin ym.: Määrärahasta Espoon yhteislyseon koulu- 58553: rakennuksen töiden aloittamista varten. 58554: 58555: 58556: E d u s k u n n a II e. 58557: 58558: Vuoden 1962 tu:lo- ja menoarviossa edus- tontille Kauklahden rautatieaseman pohjois- 58559: kunta yrosimielisesti hallituksen esityksen pe- puolella, mikä tontti on myös jo lohkottu. 58560: rusteella hyväksyi määrärahan Espoon yh- Koska Espoon yhteislyseon oppilaat saapuvat 58561: teislyseon perustamiseksi ja sen toiminnan laajalta alueelta Espoosta, Kirkkonummelta, 58562: aloittamiseksi. Samoin eduskunta hyväksyi Siuntiosta ym. ja hyvin suurella osalla on 58563: 10 000 000 vmk:n määrärahan piirustusten sangen pitkät koulumatkat, kuten Obbnäsin 58564: hankkimiseksi yhteislyseon rakennuksen. laivastotukikohdan lapsilla, ei ole minkään- 58565: hankkimista varten. Hallituksen perusteluissa laisia mahdollisuuksia edes tilapäisesti vuoro- 58566: nimenomaan todettiin, että yhteislyseo voi luvun järjestämiseen. Alueen kuntien on pon- 58567: voi toimia tilapäissuojissa vain 2-3 vuotta. nisteltava äärimmilleen voidakseen huolehtia 58568: Vaikka yhteislyseo on ollut toiminnassa syys- vyörynomaisesti lisääntyvän väestön kansa- 58569: kuun 1 päivästä 1962, on oppilaiden määrä 8 ja ammattikoulu tarpeista. 58570: luokalla yhteensä 291, jolloin läheskään Espoo on paitsi huolehtinut näistä velvoit- 58571: kaikki hyväksytyt pyrkijät eivät o1e kouluun teistaan asi~J,nmukaisesti myöskin tonttilah- 58572: mahtuneet. joituksin, avustuksin ja takuin tehnyt mah- 58573: Nykyisin koulu toimii osittain Espoon dolliseksi 9 oppikoulun perustamisen ja toi- 58574: kauppalan tilapäisesti tarkoitusta varten ra- minnan yksityisinä. Koko maassa ei ole vas- 58575: kenntamissa koottavissa puutaloissa, osittain taavan kokoista kaupunkia, kauppalaa tai 58576: epätyydyttävissä vuokratiloissa useaan raken- taavan kokoista kaupunkia, kauppalaa tai 58577: nukseen hajoitettuna. Koulu ei ole [äheskään maalaiskuntaa, minne valtio 'ei olisi rakenta- 58578: kaikissa suhteissa voinut noudattaa asianmu- nut vähintään yhtä, mutta useimmiten mo- 58579: kaista opetusohjelmaa, koska kaikki erikois- nia valtion kouluja. On pidettävä siksi luon- 58580: tilat puuttuvat. Siten fysiikan ja kemian ope- nollisena ja välttämättömän tarpeen sanele- 58581: tuksen oppilastöitä ei voida suorittaa, kotita- mana, että ensi ·tilassa uusi lyseorakennus saa- 58582: lousopetusta ei voida lainkaan järjestää, voi- daan rakenteilla ja Espoon yhteislyseo pää- 58583: mistelun opetuksesta on jouduttu osittain luo- see muuttamaan sen suojiin. 58584: pumaan jne. Edellä olevaan viitruten ehdotamme edus- 58585: Yhtei·slyseon toiminnan normaali jatkumi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 58586: nen on mahdollista vain ensi tilassa raken- 58587: nettavassa varsinafsessa koulurakennuksessa. että hallitus ottaisi vuoden 1967 58588: Rakennushallituksen hankkimat piirustukset tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 58589: ovat kaikki valmiit ja vanhempien neuvoston- suuruisen määrärahan Espoon yhteis- 58590: kin hyväksymät. Kou'lu on suunniteltu Es- lyseon koulurakennuksen töiden aloit- 58591: poon kauppalan lahjoittamalle tilavalle kou- tamista varten. 58592: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 58593: 58594: Kaarlo af Heurlin. Veikko Helle. 58595: Dmari Linna. Eino Siren. 58596: Sinikka. Luja. Lars Lindeman. 58597: VDI,125.- Toiv.al. lf: o 584. 58598: 58599: 58600: 58601: 58602: eTli:Velltt JJ&: 8t~JW~&~. "tyMQn r.akenn'USsuunniteZman toteutta- 58603: mi$est~ 58604: 58605: 58606: 58607: Ed uskul;lnalle. 58608: 58609: Rauman nykyis~n lyseon koulurakennus on ikään lä,mminvesiboilerin pieni kapasiteetti 58610: Rauman kaupungin rakennuttama ja se val- estää oppilaiden peseytymisen voimistelutun- 58611: mistui jo v. 1914. Vuonna 1928 koulusta tuli tien jiUkeen. Myöskään sähköjohtoverkosto ei 58612: valtion oppikoulu. Koulun kiinteistö on näin- täytä. enää voimassaolevia määräytksiä ja 58613: ollen hyvin vanha ja apunperin se on suun- luokkahuoneiden valaistus on heikkotehoinen. 58614: niteltu tyydyttämään vain 200 oppilaan tar- Koulurakennus onkin näinollen terveyden 58615: peita. Nykyisin kuitenkin koulun oppilas- kuin opetuksenkin kannalta tarkasteltuna 58616: määrä on n. 600. Tästä syystä koulu joutuu- täysin alamittruinen, joten uuden koulutalon 58617: kin toimimaan suorastaan sietämättömän ah- rakentaminen on ajan sanelema välttämättö- 58618: taissa tiloissa. Lisälnli koululta puuttuvat lä- myys. 58619: hes kaikki erikoistilat. Osa tunneista joudu- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus- 58620: taankin pitämään koulun ulkopuolclla varsin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 58621: puutteellisissa tilapäistiloissa. 58622: Kiinteistöjen vesi- ja lämpöjohtoputkisto että hallit'US ryhtyisi kiireellisiin fui- 58623: on rappeutunut. Esimerkkinä mainittakoon, menpiteisiin Rauman lyseon rakennus- 58624: että viimeksi kuluneena :talvena Juokkahuo- suunnitelman toteuttamiseksi. 58625: neiden lämpö kohosi vain 8-13,6 C. Niin 58626: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 58627: 58628: Aulis Juvela. Uljas Mäkelä. 58629: Kelpo Gröndahl. 58630: VIII,126.- Toiv.al. H: o 585. 58631: 58632: 58633: 58634: 58635: Nj~ji m: MäjjpirqJHf~tg,, T;oijalan yhteislyseon rakennus- 58636: tpim,i,.t®r wr~n. 58637: 58638: Ed u,skunnalle. 58639: 58640: Toijalan yhteislyseo on ralkennettu kah~ Kouluun pyrkijöiltä oli keväällä 196p, 155. 58641: dessa vaiheessa. Vanhin 0\Sa on vuodelta 1909 Kouluun voitiin kuitenkin. ottaa ainoj;l.Staan 58642: ja uudempi osa vuodelta 1950. Koulu on toi- 80. opphlasta, koska luokkien lukua 19.:stä ei 58643: minut valtion oppikouluna vuodesta 1957 lu~ voitu lisätä. 58644: kien. ~oulun sisäinen ;toiminta on hY'"in vai- 58645: Varsinaisia luokkahuoneita on koulussa 14. keata. Juhlasalia ei ole lainkaan, joten ru- 58646: Kevätlukukauden 1966 alussa on koulussa koukset ym. yhteiset tilaisuudet on pidettävä 58647: 668 oppHasta seuraavasti: auloissa. Voimist·elusali on vailla peseytymis- 58648: mahdollisuuksia. Opettajainhuone on 345 opet- 58649: I lk 2 kpi 80 opp. tajaa varten pieni ja puutteellinen. 58650: II lk 3 kpl 109 opp. Vuonna 1909 rakennetun osan kunto on 58651: III lk 2 kpl 87 opp. erittäin heikko. Kaikki raskaampi liikehtimi- 58652: IV lk 3 kpl 94 opp. nen on voimistelusaJiissa kielletty. Kantavia 58653: V lk 3 kpl 97 opp. rakennelmia onkin jouduttu väliaikaisesti 58654: VI lk 2 kpl 68 opp. vahvistamaan. Lämpö- ja vesijohdot saatta- 58655: VII lk 2 kpl 73 opp. vat rikkoutua milloin tahansa. 58656: VIII lk 2 kpl 58 opp. Riittävän suuren tontin saamiseksi laajen- 58657: nusta varten on Toijalan kauppala suoritta- 58658: Luokkia on siten 19, joten normaaliluok- nut monia järjestelyjä. Maanvaihdoilla sai 58659: kien vajaus on 5. kauppala omistukseensa koulun tonttiin vä- 58660: littömästi liittyvän alueen, jonka kauppalan- 58661: Edelläolevan luokka- ja oppilasmäärän si- valtuusto on lahjoittanut valtiolle koulun 58662: joittaminen kouluun on ollut mahdollista ot- laajentamista varten. Luovutuskirja on alle- 58663: tamalla käyttöön veistoluokka (veiston ope. kirjoibettu 3. 6. 645. 58664: tus tapahtuu kauppalan kansakouluilla) ja Edelläolevan perusteella .ehdotamme kun- 58665: käyttämällä vapautuvat luokkahuoneet sil- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo- 58666: loin, kun oppilaat siirtyvät erikoisluokkHn. muksen, 58667: Näitä ovat luonnonhistorian luokka, luon· 58668: nonopin luokka, kirjaston [ukusali, piirustus- että hallitus '()ttaisi vuoden 1967 tu- 58669: luokka sekä voimistelusali. Suurella 0\Salla lo- ja menoarvioesitykseen tarpeellisen 58670: oppilaita ei ole näinollen mitään vakituista määrärahan Toijalan yhteislyseon ra- 58671: luokkaa. kennustoimintaa varten. 58672: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 58673: 58674: Olavi Nikkilä. Eeles Landström. 58675: Atte Pakkanen. Timo Mäki. 58676: Lyyli Aalto. 58677: 1360 58678: 58679: VUI,127.-Toiv.al. N:o 586. 58680: 58681: 58682: 58683: 58684: Niskanen ym.: Määrärahasta Turkuu"" rakemlettavan. Rau- 58685: ""istula"" yhteislyseo"" rakennustöiden aloittamiseksi. 58686: 58687: 58688: E d u s k u n n a ll e. 58689: 58690: Vuonna 1963 aloitti Turussa toimintansa menoarviossa ei ollut varattuna minkään- 58691: Raunistulan yhteislyseo, joka on valtion op- laista määrärahaa edes töiden aloittamista 58692: pikoulu. Turun kaupunki lahjoitti koulua varten. Koska perustamislupa koululle aikoi- 58693: varten tilavan tontin ja sitoutui antamaan naan on myönnetty ja se on lähivuosina kas- 58694: koululle vuokratta opetusthlat Raunistulan vamassa n. 800 oppilaan kouluksi, ei koulura- 58695: kansakoulun rakennuksesta viiden vuoden kennuksen rakentamista voida kuitenkaan 58696: ajalksi. loputtomiin :tykätä. 58697: Koulu toimii nyt kolmatta lukuvuottaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 58698: Raunistulan kansakoulun tiloissa. Ensi vuon- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 58699: na se joutuu tilanpuutteen tähden hajoitta- vomuksen, 58700: maan toimintansa kahteen pisteeseen, mah- 58701: dollisesti useampaankin, sillä kouluun ote- että hallitus ottaisi vwoden 1967 58702: taan joka vuosi 80 uutta oppilasta. tulo- ja menoarvioesitykseen mää- 58703: Koulun piirustukset ovat parhaillaan tar- rärahan Turkuun rakennettavan Rau- 58704: kastettavan rakennushallituksessa, mutta nistulan yhteislyseon rakennustöide"" 58705: uuden koulurakennuksen rakentamistöitä ei aloittamista varten. 58706: päästä a[oittamaan, sillä vuoden 1966 tulo- ja 58707: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 58708: 58709: Esko Niskanen. Reino Breilin. 58710: Voitto Hellsten. Sylvi Siltanen. 58711: 1361 58712: 58713: VIII,128.- Toiv.al. N:o 587. 58714: 58715: 58716: 58717: 58718: E. Räsänen ym.: Valtion lukion perustamisesta Tuusniemen 58719: kuntaan. 58720: 58721: 58722: Eduskunnalle. 58723: 58724: Oppikouluolot Kuopion läänin itäisissä, köy- nähden, koska keskikoulun toiminta alkoi 58725: hissä kunnissa on viimeisen neljän vuoden kunnassa vuotta aikaisemmin kuin muissa 58726: aikana keskikoulun osalta huomattavasti pa- mainituissa kunnissa. Samoin on huonetilojen 58727: rantuneet Muuruveden, Kaavin, Vehmersal- puolesta Tuusniemellä parhain mahdollisuus 58728: men ja Tuusniemen saatua kunnaU<iset keski- tarjota valtiolle lukion tarvitsemia tiloja, 58729: lkoulut ja Riistaveden saatua yksityisen op- koska Tuusniemellä ainoana näistä pitäjistä 58730: pikoulun. Lukiotarve tällä alueella on kuiten- on valmiiksi rakennettu keski- ja kansalais- 58731: kin avoin ja valtion lukion aikaansaaminen koulu sekä [isäksi rullJSaasti muita koulutiloja. 58732: mahdollisimman nopeasti olisi tarpeen sane- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 58733: lema. kunnioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi 58734: Tuusniemen kunnan rt;aholta on ryhdytty toivomuksen, 58735: anomaan valtion lukion sijoittamista Tuus- 58736: niemen kirkonkylään. Tätä anomusta on aset- että hallitus kiireellisesti ryhtyy toi- 58737: tunut tukemaan Vehmersalmen kunta. Tuus- menpiteisiin valtion lukion perusta- 58738: niemen kunnalla onkin suurin :tarve lukioon miseksi Tuusniemen kuntaan. 58739: Helsingissä huhtikuun 26 päivänä 1966. 58740: 58741: Eino Räsänen. Pentti Pekkarinen. 58742: Katri Helena Eskelinen. 58743: 58744: 58745: 58746: 58747: 171 E 529/66 58748: 1362 58749: 58750: VIU,129.- Toiv.al. N:o 588. 58751: 58752: 58753: 58754: 58755: Rönkkö ym.: Määrärahasta keski- ja kansalaiskoulun rake.nr 58756: tamiseksi Vieremän kuntaan. 58757: 58758: 58759: E d u s k u n n a 11 e. 58760: 58761: Yhdessä kouluviranomaisten kanssa on Vie- sen välttämättömyydestä oli hankittu. Siitä 58762: remän kunnan toimesta tehty suunnitelmat ja huolimatta vaLtioneuvoston taholta annettiin 58763: kustannusarvio keski- ja kansalaiskoulun sekä tästä anomuksesta hylkäävä päätös joulu- 58764: kirkonkylän kansakoulun koulutilojen raken- kuun 15 päivänä 1965. Jokainen vuosi, joka 58765: tamiseksi Vieremän kirkonkyllään. Suunnitel- tämän rakentamisluvan kohdalla viivytellään, 58766: man mukaan on koulun normaalihinta-kus- tekee tilanteen entistään vaikeammaksi. Kou- 58767: tannusarvio 2 574 670 markkaa ja hyötypinta- lutilojen puute ja niitten sijruinnin hajanai- 58768: aJa 3 640 m2. Kouluhalilitus pitää erityisistä suus jopa voi estää uusien vuosiluokkien vas- 58769: syistä rakennusluvan antamista kiireellisenä taanottamisen kouluun. 58770: muuna kuin säädettynä aikana ja ehdottaa Edellä olevan perusteeNa ehdotamme edus- 58771: jo syksyllä 1965 opetusministeriölle rakennus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 58772: luvan myönnettäväksi. On erikoisesti huo- 58773: mattava, että selkä Kouluasiain toimikunta, että hallitus l{)ttaisi vuoden 1967 val- 58774: Kouluhallitus ja ministeriön työvoimaosasto tion tulo- ja menoarvioesitykseen riit- 58775: kaikki puoltavat rakennusluvan myönnettä- tävän määrärahan keski- ja kansalais- 58776: väksi. Asianomaiset virastot ottivat myöntei- koulun sekä kirkonkylän kansakoulun 58777: sen kannan sen perusteellisen asiantuntemuk- rakentamiseksi V ieremän kuntaan. 58778: sen pohjalla, joka tämän koulun rakentami- 58779: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 58780: 58781: Tahvo Rönkkö. Ale Holopainen. 58782: Katri Helena Eskelinen. Eino Räsänen. 58783: Pentti Pekkarinen. 58784: 1363 58785: 58786: VIII,130.- Toiv.al. N:o 589. 58787: 58788: 58789: 58790: 58791: Vaittinen ym..: Joensuun lyseon uuden koulutalon rakentami- 58792: sesta. 58793: 58794: 58795: Eduskunnalle. 58796: 58797: Joensuun lyseo, joka on maamme toiseksi 58798: 1 58799: kentely nykyisissä tiloissa on osoittautunut 58800: rvanhin suomenkielinen oppikoulu, on useasti erittäin vaikeaksi ja se vaikeutuu jatkuvasti 58801: vuodet kärsinyt toiminnassaan suuresta tilan- koulutalon rappeutuessa ja koulutilojen ol- 58802: alhtaudesta. Suunnitelmat !koulun lisäraken- lessa puutteellisia. 58803: nusten rakentamiseksi ja nykyisen koulutalon Edellä olevan perusteella ja viittaamaila 58804: kunnostamiseksi eivät ole osoittautuneet to- myös siihen, että työllisyyden ylläpi:tämiseksi 58805: teuttamiskelpoisiksi. Tästä johtuen on edus- Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa tarvitaan 58806: kunta 25 päivänä maaliskuuta 1966 hyväksy- kiireellisesti valtion huonera!kennustyökoh- 58807: nyt lain "Laki tonttien vaihdosta valtion ja teita, esitämme kunnioittaen eduskunnan hy- 58808: Joensuun kaupungin välillä". Tämän lain väksyttäväksi toivomuksen, 58809: mukaan Joensuun kaupunki varaa riittävän 58810: maa-alueen Joensuun lyseon uutta koulutaloa että !hallitus ryhtyisi kiireellisiin 58811: varten. toimenpiteisiin Joensuun lyseon uuden 58812: Nyt yli satavuotiaan Joensuunilyseon työs- koulutalon rakentamiseksi. 58813: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 58814: 58815: Alli Vaittinen. Antti 0. Pennanen. 58816: 1364 58817: 58818: VIII,131.- Toiv.al N:o 590. 58819: 58820: 58821: 58822: 58823: Vilponiemi ym.: Vähärauman yhteiskoulun uudisrakennuksen 58824: rakentamisesta. 58825: 58826: 58827: Eduskunnalle. 58828: 58829: Vähärauman yhteiskoulu on Porin kaupun- erityisesti se, että yhtä lukuunottamatta 58830: kiin vasta perustettu kolmas valtion oppi- kaikki nykyiset oppikoulut sijaitsevat keski- 58831: koulu. Se toimii kaupungin luovuttamissa vä- kaupungilla. Asutus kuitenkin laajenee voi- 58832: liaikaisissa tiloissa, joiden vuokraton vuokra- makkaasti kaupungin laitaosiin, joten koulun 58833: aika päättyy vuonna 1970 valtion ja kaupun- rakentaminen em. tontille ikaupungin länsi- 58834: gin tekemän sopimuksen mukaan. Määräajan osassa ,tulisi sopivasti palvEJlemaan asutuksen 58835: jällmen on erittäin vaikea järjestää riittäviä sijoittumista. Näin ollen tulisi välittömästi 58836: väliaikaisia koulutiloja, koska koulun oppi- ryhtyä Vähärauman yhteiskoulun uudisra- 58837: lasmäärä jatkuvasti kasvaa ja koulutiloista kennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen 58838: on muutenkin varsin suuri puute. Siltäpaitsi kaupungin lahjoittamalle tontille. 58839: oppikoulujen tarve kasvaa Porissa jatku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 58840: vasti. KoulusuunnittEJlutoimiston suorittaman nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 58841: esitutkimuksen mukaan vuoteen 1990 men vomuksen, 58842: nessä tarvitaan keskimäärin yksi uusi oppi- 58843: koulu joka neljäs vuosi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 58844: Porin kaupunki on lahjoittanut Vähärau- toimenpiteisiin Vähärauman yhteis- 58845: man yhteiskoulua varten riittävän suuren ja k'()ulun uudisrakennuksen suunnittele- 58846: sopivan tontin, joka sijaitsee Vähärauman mista ja rakentamista varten. 58847: kaupunginosassa. Tontin sijaintia puolustaa 58848: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 58849: 58850: Väinö Vilponiemi. Margit Eslonan. 58851: 1365 58852: 58853: VIII,132.- Toiv.al. N: o 591. 58854: 58855: 58856: 58857: 58858: Pohjonen ym.: Toimenpiteistä tliinnin ja hengenpelastuksen 58859: opetustilojen saamiseksi kansa-, oppi- ja ammattikouluihin 58860: ja -opistoihin. 58861: 58862: 58863: Eduskunnalle. 58864: 58865: Valtion urheilulautakunnan suosituksesta VaJltiolla on kuitenkin torjuva kanta tilojen 58866: on opetusministeriö ryhtynyt avustamaan ui- luomiseksi kouluihin uinnin- ja hengenpelas- 58867: mahallien rakentamista veikkausvoittova- tuksen opettamiseen. Koska kansa-, oppi- ja 58868: roilla. Myös eduskunta on myöntänyt varoja ammattikouluissa pyritään löytämään kei- 58869: mm. Jyväskylän kasvatusopillisen korkea- noja, joilla voitaisiin turvata nuorisolle tai- 58870: koulun ylioppilaskunnan uimaha!llin rakenta- tojen avulla mahdollisuus selviytyä veden 58871: miseen ja laajentamiseen. Jyväskylän kor- vaaroista ja kun on todettu, ettei kesäisillä 58872: keakoulussa on vuodesta 1955 lähtien ollut tilapäis- ja kurssiluonteisi:lla uimakouluilla 58873: kansakoulunopettajain valmistuk!seen liitty- riittäväisti enää aiSiaa hallita, on jo paikallaan 58874: vänä pakoHisena vaatimuksena uima.opetta- ottaa opetuspaikkakysymys koulujen yhtey- 58875: jan tutkinto asiaankuuluvine näytetuntei- dessä esille. Erityisesti maaseutuoloissa, 58876: neen. V. 1963 Jyväskylässä toimintansa aloit- joissa ei pystytä rakentamaan varsinaisia ui- 58877: taneen liikuntakasvatuksen opiskelijain kurs- mahalleja tuskin koskaan, olisi paikallaan 58878: siin kuuluu myös nimenomaan täydellinen edes uimaopetustilojen luominen nuorisolle. 58879: uinnin opetuksen osaaminen. Valtiovalta Edellä mainitun perusteella kunnioittaen 58880: osoittaa tarkoitukseen vuosittain määrärahan, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 58881: samoin Helsingin yliopiston voimistelulaitok- vomuksen, 58882: selle. Kouluha!lliltus puolestaan on antanut 58883: ohjeita koulujen uintiopetuksen järjestelyistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 58884: uimahalli paikkakunnilla. kansa-, oppi- ja ammattikoulujen sekä 58885: Uimahallien rakentamiskustannukset ovat opistojen rakentamiseen annettavan 58886: siksi suuret, että niiden· rakentamiseen voi- valtionavun perusteiden muuttamiseen 58887: daan ryhtyä vain suurimmilla paikkakun- niin, että mainittuihin kouluihin ja 58888: nilla. Uimahallisuunnitelmien runsaus kuiten- opistoihin saataisiin uinnin- ja hengen- 58889: kin osoittaa, että asia kalipaa kehittämistä. pelastuksen opettamiseen tiloja. 58890: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 58891: 58892: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo. Sulo Hostila. 58893: Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen. Eino Uusitalo. 58894: Anni Flinck. Pentti Sillantaus. Eeles Landström. 58895: Kuuno Honkonen. 58896: 1366 58897: 58898: VIII,lSS.- Toiv.al. N:o 592. 58899: 58900: 58901: 58902: 58903: Hara ym.: Liikealan erikoiskoulujen asettamisesta valtion- 58904: avun osalta tasavet·taiseen asemaan kauppaoppilaitosten 58905: kanssa.. 58906: 58907: 58908: Ed uskunn alle. 58909: 58910: Laissa kauppaoppilaitoksista v:ita 1939 saattaa johtaa mm. siihen, että oppilaiden 58911: määrätään, että kauppaoppilaitokset saavat suoritettavat lukukausi- tai vuosimaksut muo- 58912: vrultionavustusta vuosittain 75 % todellisista dostuvat suuremmiksi kuin muissa oppilai- 58913: menoistaan. Ns. liikealan erikoiskoulut, jotka toksissa, vaikka niiden antama opetus alallaan 58914: eroavat edellä mainituista pääasiassa opetus- on yhtä pätevää riippumatta siitä, kuka op- 58915: ruikansa pituuden kohdalla (liikealan erikois- pilaitosta ylläpitää. 58916: lmuluissa on vaMinainen opetusaika vähin- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 58917: tään yksi lukuvuosi, muissa vähintään kaksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 58918: lukuvuotta), saavat valtion avustusta tulo- ja muksen, 58919: menoarvioon sitä varten otetun määrärahan 58920: rajoissa enintään 75 % todellisista menois- että !hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 58921: taan. Kun ·erikoiskoulujen valtionavustus on sellaisen lat'nsäädännön aikaansaami- 58922: riippuvainen kwlloinkin budjettiin otetusta seksi, että myös liikealan erikoiskoulut 58923: määrärahasta, PY'SYY niiden toiminnan talou- asetettaisiin valtionavun saamisen suh- 58924: dellinen pohja jatkuvasti epävarmana verrat- teen tasavertaiseen asemaan kauppa- 58925: tuna muihin ikauppaoppil.aitoksiin. Tämä oppilaitosten kanssa. 58926: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuJta 1966. 58927: 58928: Erkki Hara. P. R. Haarla. 58929: Raimo Daskivi. 58930: 1367 58931: VIII,134.- Toiv.al. N: o 593. 58932: 58933: 58934: 58935: 58936: Kaarlonen ym.: Toimenpiteistä varsinaisen kansakoulun piiri- 58937: jaosta luopumiseksi maalaiskunnissa. 58938: 58939: 58940: Eduskunnalle. 58941: 58942: Kansakoululain 16 §: n mukaan kansakou dan yhteensovittaminen on usein vaikeaa ja 58943: lutointa varten kunta on ja·ettava kansakou- arkaluontoista. Paikkakuntalaiset haluavat 58944: lupiireihin. Piirijako, jossa määrätään piirien luonnollisesti koulun lähelle asuinpaikkaansa, 58945: rajat ja kansakouil.ujen paikat, on laadittava toisaalta pedagogiset syyt puoltavat opetuk- 58946: niin, etteivät oppilaiden koulumatkat yleensä sen keskittämistä, jolloin opetus saadaan mo- 58947: ole viittä kilometriä pitempiä. Jos kahteen tai nipuolisemmaksi. 58948: useampaan kuntaan kuuluvaa asuma-aluetta Nykyisen var·sinaisen kansakoulun piiri- 58949: ei voida sopivasti jakaa kuntien omiin kou. jaon poistamista puoltavat mm. seuraavat nä- 58950: lupiireihin, se on muodostettava kuTIJtien yh- kökohdat: 58951: teiseksi piiriksi. Sanotun pykälän 2. momen- 1) Vuodelta 1889 peräisin oleva säännös 5 58952: tissa on laajempienkin piirien muodostami- kilometrin enimmäisetäisyydestä ei vast1;1a ny- 58953: nen tehty mahdolliseksi kansalaiskoulun, kan- kyajan vaatimuksia. Nykyisten Iiikenneyh- 58954: sakoulun osana olevan keskikoulun ja erityi- teyksien aikana kilometrit ovat liian epä- 58955: sissä tapauksissa kansakoulun osa~ta, mikäli tarkka matkarrusituksen mitta. Parempi mit- 58956: pitkämatkaisten oppilaiden kyyditys ja ma- tayksikkö olisi koulumatkoihin käytetty aika. 58957: joitus on järjestettävissä tarkoituksenmukai- Nykyinen säännös on pienissä, harvenevan 58958: sella .tavalla. Määräys pisimmästä sallitusta asutuksen kunnissa johtanut virheinvestoin- 58959: koulumatkasta on sikäli ehdoton, ettei piiriä teihin. 58960: voida hyväksyä, jos yhdelläkin oppilaalla tu- 2) Nykyinen järjestelmä vie iiian pieniin 58961: lisi olemaan kolmea tuntia pitempi koullu- hallintoyksikköihin, jotka ovat erittäin herk- 58962: matka, mitä aikaa kansakouluasetuksen 69 § kiä väkiluvun muutoksille. Lisäksi pienet kou- 58963: piltää tarkoituksenmukaisen kyydityksen lut ovat pedagogisesti heikkoja. Opetuksen 58964: enimmäisaikarajana. Siinä tapauksessa piiri tason nostamiseksi pienimpänä kouluyksik- 58965: voidaan hyväksyä vain, jos kunta tarjoaa op- könä pidetään 3-opettajaista koulua, jonka 58966: pilaalle .tyydyttävän majoituksen. Sanonnalla minimioppilasmäärä on 55, jotta kunta voisi 58967: "erityisissä tapauksissa" on kansakoulujen saada valtionapua kolmannen opettajan palk- 58968: osalta tahdottu korostaa sitä, ettei keskityk. kaukseen (kansakouluasetus 179 §). 58969: seen saada ryhtyä, mikäli piirilt voidaan jär. 3) Nykyinen järjestelmä on hallinnollisesti 58970: jestää järkevästi pääsääntöä noudattaen. Toi- hajanainen. Kansakoululain 21 § :n mukaan 58971: saalta kansakoululain 16 §: n 3. momentissa kansakoulun toimintaa johtaa ja valvoo ensi 58972: edellytetään, ettei kansakoulupiiriä saa ilman sijassa kansakoulun johtokunta, jollainen tu- 58973: riittävää syytä muodostaa niin pieneksi, ettij lee olla jokaisella kansakoulupiirillä, jossa on 58974: varsinainen kansakoulu sen tähden tulisi yk- kansakoulu. Kansakouluasetuksen 58 § :n mu- 58975: siopettajaiseksi. kaan johtokuntaan valitaan vähintään kolme 58976: Kuten havaitaan, piirijaon määräämisessä sellaista jäsentä, jotka ovat asianomaisen kou- 58977: on otettava huomioon kaksi seikkaa: toisaalta lun oppilaiden vanhempia, lisäksi opettajis- 58978: se, etteivät oppilaiden koulumatkat yleensä tolla tulee olla edustajansa johtokunnassa. 58979: muodostu viittä kilometriä p1temmiksi ja toi- Tästä järjestelmästä on ollut se etu, että 58980: saaLta se, että piirit tulevat niin suuriksi, että jokainen johtokunta on voinut läheltä 58981: ne pystyvät ylläpitämään elinvoimaisia kou- seurata koulunsa toimintaa ja tarjota 58982: luja. Näiden kahden vastakkaisen näkökoh- myös opettajille tilaisuuden myötävaikuttaa 58983: 1368 VIII,134. - Kansakoulun piirijako. 58984: 58985: 58986: koulun !hallintoon. Näiden etujen lisäksi jär- luokka-aste ja siihen, että alaluokkaiset voisi· 58987: jestelmä on aiheuttanut kunnan kouluhaUin- vat oma erossa yläluokkalaisille val'atuista 58988: ,toa haittaavaa hajanaisuutta. Kansakoulu· koulutiloista. 58989: lainsäädännön tarkistustoimikunta ehdottaa - Kun oppilasmäärältään pieni, varsin 58990: mietinnössään n: o III - peruskoulukomitean etäällä oleva koulupiiri on yhdistettävä suu- 58991: periaatteisiin nojautuen - nykyisten kansa- remman koulun piiriin, voitaisiin alemman 58992: kou~un johtokuntien lakkauttamista ja niiden asteen oppilaita piitää vielä oman kylänsä kou- 58993: tehtäV>ien keskittämistä kansakoululautakun- lussa, mikäli heitä voitaisiin opettaa eri ra- 58994: nille, joiden avuksi kuntiin asetettaisiin kan- kennukJsissa. 58995: sakoulutoimen johtaja tai sihteeri. Mainitun- - Hyvien kulkuyhteyksien varrel[a ole- 58996: lainen koulun talous- ja hallintoasioiden kes- villa kouluilla tulisi olla mahdollisuus oppi- 58997: kittäminen on syytä kytkeä nykyisen koulu- laiden tasaamiseen, jolloin eräissä tapauksissa 58998: piirijaon poistamiseen, jolloin kuntaa voidaan voitaisiin välttää koulujen lakkauttaminen ja 58999: tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Kunnalla hukkati[ojen syntyminen. 59000: olisi paremmat mahdollisuudet hoitaa koulu- 5) Nykyinen piirijakojärjestelmä on 59001: asioitaan yhtenäisen kokonaissuunnitelman jäykkä. Kansakoululain 20 §: n mukaan mää- 59002: perusteella nykyisten osaratkaisujen ase- räykset piirijaosta on sisällytettävä kansa- 59003: masta. Koulun johtokunta ttulisi ,tällöin kor- Imuluu ohjesääntöön, jonka kunnanvaltuusto 59004: vata vanhempain edustajistolla. hyväksyy ja joka on alistettava kouluhalli- 59005: 4) Piirijako yhdessä kansakouluasetuksen tukselle. Useissa kunnissa ohjesääntöä joudu- 59006: 54 §: n määräyksen kanssa, jonka mukaan vain taan uusimaan melkein vuosittain, koska kou- 59007: erityisestä syystä voidaan osa koulun luokkia lupiirejä joudutaan lakkauttamaan oppilas- 59008: sijoittaa erillään ol,evaan toimipaikkaan sa- määrän vähenemisen takia. Kysymys on eri- 59009: massa piirissä, sitoo kunnan mahdollisuuksia tyisen vaikea niissä tapauksissa, jolloin eri 59010: hoitaa koulutointa tarkoituksenmukaisim- kunnilla on yhteisiä koulupiirejä keskenään. 59011: malla !tavalla, koska yhteistoiminta eri koulu- Näitten kuntien koulujen ohjesäännöt ovat 59012: jen kesken ei ole mahdollinen. Tämä ongelma riippuvaisia toisistaan. Mikäli yhden kunnan 59013: nousee erikoisesti esille peruskoulua kehitet- ohjesäännö,ssä on jokin jarruttava tekijä, 59014: täessä, mutta nykyisinkin koulujen yhteistoi- esim. valitus, se estää ketjussa olevia muita 59015: mintaa on harkittava mm. seuraavissa ta- !kuntia kehittämästä koulutointaan. Menet- 59016: pauksissa: tely tulisi joustavammaksi, jos kunnat olisi- 59017: - Kun V'ieraan kielen opetusta pyritään vat yhtenä piirinä ja kunnat keskinäisillä so- 59018: tehostamaan niin, ,ettei samassa op,ettusryh- pimuksillaan vastaisivat raja-alueittensa, las- 59019: mässä olisi useita luokka-asteita, olisi tarkoi- ten koulunkäynnistä. 59020: tuksenmukaista, että esim. kahden, melko lä- Edellä olevan perusteella esitämme edus- 59021: hellä toisiaan olevan kaksiopettajaisen kou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 59022: lun oppilaita voitaisiin kuljettamalla sijoit- 59023: taa kouluihin niin, että toisessa työskentelisi että hallitus tutkituttaisi kysymyk- 59024: vain luokat I-IV ja toisessa I ja II sekä V sen siitä, voidaanko ja millä edellytyk- 59025: ja VI, jolloin myöskin muiden aineiden ope- s~'llä luopua varsinaisen kansakoulun 59026: tus tehostuisi. Eräissä tapauksissa päästäisiin piirijaosta maalaiskunnissa, ja antaisi 59027: jopa siihen, että opetusryhmässä on v:ain yksi tarvittavat lakiesitykset Eduskunnalle. 59028: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 59029: 59030: Katri Kaarlonen. Sulo Suorttanen. 59031: Wiljam Sarjala. Katri Helena Eskelinen. 59032: Sylvi Halinen. Tahvo Rönkkö. 59033: Kerttu Saalasti. Atte Pakkanen. 59034: 1369 59035: 59036: VIII,135. - Toiv.al. N: o 594. 59037: 59038: 59039: 59040: 59041: Salama ym.: Joidenkin opettajainvalmistuslaitosten muutta- 59042: misesta jatko-opinto-opistoiksi tai -korkeakouluiksi. 59043: 59044: 59045: Ed usk un nalle. 59046: 59047: Oppilaiden määrä kansakoululaitoksessa on huutava puute opettajien jatJkokouJ.utuspai- 59048: jo usean vuolen ajan vähentynyt. Maalais- koista. Jatkokoulutusta tarvitaan toisaalta 59049: kuntien Liiton toimesta eräiden kuntien kou- koulutoimen piiriin säädettävien uusien päte- 59050: lusuunnitelmien laadinnan yhteydessä tehdyt vyysehtojen suorittamis,eksi ja toisaaLta am- 59051: selvitykset osoittavat, että maaseutukuntien mattitaidon parantamiseksi entisten tehtävien 59052: koulujen oppilasmäärät ja samalla opettaja- hoitamisessa. 59053: tarve tulevat lähivuosina vielä tähänastista- Molemmat edellä mainitut epäkohdat voi- 59054: !kin jyrkemmin pienenemään. Voitaneen pe- taisiin poistaa muuttamalla joitakin nykyisiä 59055: rustellusti ennustaa, että varsinaisen maaseu- opettajainvalmistuslaitoksia kansakoulun- 59056: dun kansa!koulujen opettajatarve tulee !kah- opettajien jatkokoulutusopistoiksi tai -kor- 59057: den lähimmän vuosikymmenen aikana vä- keakouluiksi. 59058: henemään nykyisestään noin kahteen kol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että 59059: mannekseen. Opettajien tarve väestökeSkuk- eduskunta hyväksyisi toiv(Jiffiuksen, 59060: sissa ei kasva samassa suhteessa. Tämän 59061: vuoksi näyttää siltä, että ellei kansa:koulun että hallitus ryhtyisi toimiin joiden- 59062: [Mkkaopettajien valmistusta pikaisesti su- kin opettajainvalmistuslaitosten muut- 59063: pisteta, opettajia vaJlmistuu liikaa. tamiseksi jatko-opinto-opistoiksi tai 59064: Samaan aikaan on koululaitoksen piirissä -korkeakouluiksi. 59065: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 59066: 59067: Aune Salama. Reino Breilin. 59068: 59069: 59070: 59071: 59072: 172 E 529/66 59073: 1370 59074: 59075: VUI,136.-Toiv.al. N:o 595. 59076: 59077: 59078: 59079: 59080: Lähteenmäki ym.: Kansakoulun kielten tuntiopettajakoulu- 59081: tuksen järjestämisestä pidentämällä koulutusaikaa opetta- 59082: jainvalmistuslaitoksissa. 59083: 59084: 59085: E d u s k u n n a ll e. 59086: 59087: EdUSkunnan vuonna 1964 säätämällä lkan- tajan pätevyys. Tämä tulisi mahdolliseksi, 59088: sakoululain muutoksella toisen kotimaisen jos valmistusaikaa pidennettäisiin yhdellä 59089: vieraan kielen opetus otettiin kansakoulujen vuodella ja vaJlmistuslaitosten ohjelmaan lii- 59090: oppiaineeksi. Tätä uudistusta on aiheellisesti tettäisiin tämä koulutus. Kansaikoulujen kiel- 59091: pidetty !kansakoululaitoksen suurimpana tenopettajien koulutus olisi !kiireel.Jinen tehtä- 59092: uudistuksena vuonna 1921 voimaan tulleen vä senkin vuoksi, että kieltenopetuksen järjes- 59093: oppivelvollisuuslain säätämisen jälkeen. täminen muodostaa edellytyksen vireillä ole- 59094: Kielenopetuksen yleistymistä hidastaa kuiten- van peruskoulun uudistuksen toteUJttamiselie 59095: kin suuresti pystyvien opettajien puute. ja tämän toteuttamisen aikataululle. Tämän 59096: Tähän mennessä saadut kokemukset ovat vuoksi ei tätä koulutuksen uudelleen järjeste- 59097: osoittaneet, että !kansakoulujen kielten- lyä saisi lykä:tä tuonnemmaksi peruskoulun 59098: opetus pystytään ratkaisemaan tyydyttävästi uudistukseen liittyvien laajempien opettaja- 59099: vain ,sillä, että riittävä määrä kansakoulun koulutusta !koSkevien uudistusten suunnitte- 59100: luokkaopettajia koulutetaan kielen tuntiopet- luihin vedoten. 59101: taji:ksi. Tällainen !koulutus onlkin !kouluhalli- Edellä olevaan viita:ten ehdotamme, että 59102: tuksen toimesta jo käynnissä. Nykyisellä ke- eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 59103: säyliopistojen ja muiden kouluhallituksen hy- 59104: väksymien kurssien kapasiteetilla kestää kui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 59105: tenkin liian kauan, ennenkuin kansakoulujen kansakoulun kielten tuntiopettajakou- 59106: kieltenopetus saadaan yleiseksi. Tilannetta lutuksen järjestämiseksi koulutusaikaa 59107: helpottaisi suuresti se, jos opettajainvalmis- pidentämällä opettajainvalmistuslai- 59108: tuslaitoksista valmistuvilla uusilla opettajilla toksissa. 59109: olisi laitoksesta lähdettyään !kielen tuntiopet- 59110: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 59111: 59112: Olavi Lähteenmäki. Carl Olof Tallgren. 59113: 1371 59114: 59115: Vni,137.- Toiv.al. N:o 596. 59116: 59117: 59118: 59119: 59120: Salama ym.: Opettajanvirkojen lakkauttamista koskevien 59121: säännösten tarkistamisesta. 59122: 59123: 59124: E d u s k u n n a 11 e. 59125: 59126: Kansakoululaitoksessa on muutaman vii- mittämistapahtuman määritteleminen vaati- 59127: meksi kuluneen vuoden aikana jouduttu lak- vat tarkennusta. 59128: kauttamaan useita satoja opettajanvirkoja Virkojen lakkauttamisen yhteydessä tapah- 59129: oppilasmäärän vähentymisen vuoksi. Kansa- tuvassa virkojen uudelleen järjestelyssä jou- 59130: kouluasetuksen 151 ja 155 pykälä sisältävät dutaan usein vaikeuksiin myös sen johdosta, 59131: säännökset siitä, missä järjestyksessä virkojen että lakkauttamissäännökset johtavat nykyi- 59132: lakkauttaminen ja uudelleen järjestely tapah- sellään usein aviopuoliso-opettajien joutumi- 59133: tuu. Käytännössä on kuitenkin tolettu syn- l!een työhön eri paikkakunnille, jopa eri kun- 59134: tyneen vaikeuksia lakkauttamisjärjestyksen tiin tai kauemmaksikin. Tämän vuoksi :tun- 59135: määrittämisestä em. säännösten epätarkkuu- tuisi kohtuulliselta ottaa myös perhesuhteet 59136: den vuoksi. Tässä yhteydessä on havaittu mm. huomioon virkojen lakkauttamista ja viran- 59137: epäselvyyttä siitä, ~o viran lalk!kaUJttamis- haltijoiden siirtämistä ratkaistaessa. Kun vi- 59138: järjestytksen ratkaiseva virkaan nimittämi- ran hakua koskevan erään Korkeimman hal- 59139: nen katsottava tapahtuvaksi koeajaksi va- linto-oikeuden ratkaisun mukaan samalta 59140: linnan vaiko valtakirjan ,antamisen yhtey- koululta virkoja hakevat aviopuolisot eivät 59141: dessä. KansallrouJ.ulain 59 pytkälässä mai- nykyisin saa asettaa minkäänlaisia ehtoja yh- 59142: nitaan valtakirjan antaminen lopulliseksi ni- dessä valituksi tulemiselle joutumatta virheel- 59143: mitysratkaisuksi, mutta kouluhallituksen listen hakemusten vuoksi hyljätyksi vaalissa, 59144: eräissä lausunnoissa, jotka on annettu muu- joutuvat aviopuoliso-opettajat nykyisin sekä 59145: tamissa virkojenlakkauttamistapahtumissa, viranhaussa että virkojen lakkauttamisessa 59146: nimittämistoimenpiteenä on pidetty vaalitoi- erittäin vaikeisiin tilanteisiin. 59147: mitusta. Vuonna 1958 voiman astuneessa kan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, että 59148: sakoululaitoksen viranhaltijain uudessa palk- eduskunta hyvksyisi toivomuksen, 59149: kauslaissa annettiin järjestelmää koskeva va- 59150: lintaoikeus niille opettajille, jotka oli nimi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 59151: tetty virkaansa ennen 1. 8. 1958. Tällöin eivät apettajanvirkojen lakkauttamista kos- 59152: vuonna 1956 koeajaksi valitut ja kaksi täyttä kevien säännösten tarkistamiseksi niin, 59153: koevuotta jo palvelleet, mutta valtakirjan etteivät ne aiheuta tulkintavaikeuksia, 59154: vasta mainittuna päivänä 1. 8. 1958 saaneet sekä viran hakua ja virkojen lakkaut- 59155: opettajat olleet oikeutettuja valintaan, koska tamista koskevien säännösten tarkista- 59156: valtakirjan saaminen katsottiin virkaan nimit- miseksi niin, että opettajaperheet ei- 59157: tämiseksi. Edellä oleva osoittaa, että virkojen vät joudu työpaikan saannissa koh- 59158: lakkauttamista koskevat säännökset sekä ni- tuuttomiin vaikeuksiin. 59159: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 59160: 59161: Aune Salama.. Reino Breilin. 59162: 1372 59163: 59164: VIII,138. -Toiv.al. N:o 597. 59165: 59166: 59167: 59168: 59169: Linkola ym.: Kansakouluasetuksen 18 § :n 1 momentin muut- 59170: tamisesta. 59171: 59172: 59173: Eduskunnalle. 59174: 59175: Kansakoululain 9 § :ssä määrätään mm., valita ryhmän tason mukaiset. III-VI luo- 59176: että asetuksella säädetään, millä ehdoin muu- ka.t ovat yleensä hyvin .:;uuria luokkia. Jaka- 59177: toin yhdessä opetettava ryhmä saadaan äidin- malla oppilaat eri ryhmiin olisi opettajalla 59178: kielessä ja laskennassa jakaa kahdeksi ope- mahdollisuus henkilökohtaisesti ohjata jokai- 59179: tusryhmäksi. Tämän perusteella kansakoulu- sen yksityisen oppilaan tehtävien suoritusta. 59180: asetuksen 18 § :ssä säädetään, että jos yhdessä :Kun po. tapauksessa on yhdessä opetettavana 59181: opetettavassa ryhmässä, johon kuuluu I tai vain yksi vuosiluokka, voi yhdessä opetettava 59182: II vuosiluokan oppilaita, on vähintään 25 op- ryhmä olla suurempi ja jakotunteja ri~ttänee 59183: pilasta, voidaan ryhmä äidinkielen- ja las- kaksi. 59184: kennonopetuksessa jakaa yhteensä kolmena Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit- 59185: tuntina viikossa kahteen erikseen opetetta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- 59186: vaan osaan. sen, 59187: Kansakouluasetuksen 18 § :ssä mainitaan 59188: vain I ja II vuosiluokan oppilaiden jakami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 59189: sesta kahteen erikseen opetettavaan osaan äi- kansakouluasetuksen 18 §:n 1 momen- 59190: dinkielen- ja laskennanopetuksessa ja jäte- tin muuttamiseksi niin, että jos yh- 59191: tään kokonaan huomioonottamatta yhdistetyt dessä opidettavassa ryhmässä, johon 59192: luokat, joilla joudutaan yhdessä opettamaan kuuluu oppilaita useammalta kuin yh- 59193: jopa viiden vuosiluokan oppilaita, jotka ovat deltä vuosiluokalta tai, johon kuuluu 59194: aivan eriasteisia. Pidämme ensiarvoisen tär- ensimmäisen tai toisen vuosiluokan 59195: keätä yhdistettyjen luokkien jakamista eri opp{laita, on vähintään kaksikym- 59196: opetusryhmiin ko. oppiaineissa. mentäviisi oppilasta, voidaan ryhmä äi- 59197: Oppilaiden jakaminen on myös erittäin tär- dinkielen ja laskennon opetuksessa ja- 59198: keä III-VI luokilla. Kolmannella ja neljän- kaa yhteensä kolmena tuntina viikossa 59199: nellä luokalla, jolloin oppilaat eivät vielä ole kahteen erikseen opetettavaan osaan}· 59200: siirtyneet oppikouluun, on tasossa hyvinkin muu opetusryhmä, jossa on vähintään 59201: suurta epätasaisuutta. Ryhmäjaossa saman- kolm.ekymmentä oppilasta, voidaan äi- 59202: tasoiset oppilaat joutuisivat samaan opetus- dinkielen ja laskennon opetuksessa ja- 59203: ryhmään ja tuntisivat työskentelevänsä ver- kaa yhteensä kahtena tuntina viikossa 59204: taistensa parissa ja opettaja voisi tehtävät kahteen erikseen opetettavaan osaan. 59205: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 59206: 59207: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen. 59208: 1373 59209: 59210: Vm,139. - Toiv.al. N: o 598. 59211: 59212: 59213: Niinikoski ym..: Kansakoulunopettajien palkkaukseen annet- 59214: tavan valtionavun edellytyksenä olevien oppilasmäärien 59215: alentamisesta. 59216: 59217: Eduskunnalle. 59218: 59219: Viime aikoina on eri puolilla maata jou- minen koskee oppivelvollisten ohella myös 59220: duttu oppilasluvun vähentymisen vuoksi sul- muuta koulupiirin väestöä. 59221: kemaan lukuisia kansakouluja. Joissakin ta- Edellä esitetyn perusteella katsomme, että 59222: pauksissa on samassa kunnassa jouduttu mil- hallituksen olisi ryhdyttävä kiireellisesti toi- 59223: tei samanaikaisesti ,sulkemaan montakin kan- menpiteisiin sellaisen muutoksen aikaansaa- 59224: sakoulua. Kunnat ovat joutuneet tähän tilan- miseksi nykyiseen kansakoululainsäädäntöön, 59225: teeseen lähinnä sen vuoksi, että nykyisten että varsinaiseen kansakouluun tulevien lap- 59226: säännösten mukaan tulee varsinaiseen kansa- sien lukumäärä, josta valtionavun saaminen 59227: kouluun tulevia lapsia olla vähintään seuraa- on riippuvainen, tulisi olemaan seuraava: 59228: vat määrät, ennenkuin kunnalla on oikeus 1. y!ksiopettajaisen ikoulun opettjan palk- 59229: saada vaLtionapua: yksiopettajaisen koulun kaukseen 10 59230: opettajan palkkaukseen 13, kaksiopettajai- 2. kaksiopettajaisen koulun toisen opettajan 59231: sen koulun toisen opettajan palkkaukseen 25, palkkaukseen 20 59232: kolmiopettajaisen koulun kolmannen opetta- 3. kolmiopettajaisen koulun kolmannen opet- 59233: jan palkkaukseen 55 ja useampiopettajaisen tajan palkkaukseen 50 59234: koulun viimeksi otetun opettajan palkkauk- 4. useampiopettajaisen koulun viimeksi ote- 59235: seen 30 kutakin luokkaopettajaa kohti yhtä tun opettajan palkkaukseen 25 kutakin luok- 59236: lukuunottamatta. kaopettajaa kohti yhtä lukuunottamatta. 59237: Vaikka valtioneuvosto erityisistä syistä voi- Samalla kun valtioneuvoston valta myön- 59238: kin myöntää poikkeuksia edellä säädetyistä tää poikkeuksia mainituista oppilasmääristä 59239: oppilasmäädstä ja vaikka avustusta ei lak- pysytettäisiin, olisi säädettävä, että milloin 59240: kauteta, ellei oppilaiden luku kolmena perät- opettajan palkkaamiseen jo aikaisemmin on 59241: täisenä vuotena tai muutoin pysyvästi ole myönnetty valtionapua, avustusta ei lakkau- 59242: jäänyt edellä sanottuja määriä pienemmäksi, teta, ellei oppilaiden luku kolmena perättäi- 59243: ei selostettuja säännöksiä kuitenkaan voila senä vuotena ole jäänyt edellä sanottuja 59244: pitää nykyoloissa riittävän joustavina. Käy- määriä pienemmäksi, ja silloinkin vain, mi- 59245: tännössä ne pikemminkin pakottavat koulu- käli oppilasmäärän väheneminen ilmeisesti on 59246: jen lopettamiseen silloin, kun tätä lopputu- pysyvä. 59247: losta ei voida pitää kohtuullisena eikä maa- Tämän vudksi ~dotamme ikunnioittaen, 59248: seudun kulttuuriolojen kannalta perustel- että eduskunta hyväksyisi toivomuksen, 59249: tuna. 59250: On nimittäin otettava huomioon, että ns. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 59251: kyläkouluilla on maalaisoloissa suuri merki- toimenpiteisiin kansakouluasetuksen 59252: tys yli sen, mitä niiden varsinainen opetus- 179 §:n muuttamiseksi siten, että opet- 59253: tehtävä ,edellyttää. Lukuisissa tapauksissa tajan palkkaukseen tulevan valtion- 59254: ovat kyläkoulut aktiivisen opettajavoiman avun ehtona olevia varsinaisen kansa- 59255: johdolla muodostuneet todellisiksi kylän hen- koulun opptlaiden lukumääriä alennet- 59256: kisiksi keskuksiksi, joiden toiminnan loppu- taisiin nykyisestään. 59257: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 59258: 59259: Paavo Niinikoski. Mikko Volotinen. Hannes Paaso. 59260: Aulis Sileäkangas. Veikko Savela. Reino Karpola. 59261: Mauno Pohjonen. Artturi Jämsen. Tahvo Rönkkö. 59262: Erkki Baukipuro. 59263: 1374 59264: 59265: VIII,140. - Toiv.al. N: o 599. 59266: 59267: 59268: 59269: 59270: Salama ym.: Kansakoululaitoksen viranhaltijoiden palkkauk- 59271: sesta ja eläkkeistä annetun lainsäädännön tarkistamisesta. 59272: 59273: 59274: Eduskunnalle. 59275: 59276: Opettajainvirkojen lakkauttaminen aiheut- ei vielä olisilkaan saavuttanut eläkkeen saa- 59277: taa virkojen haltijoiden kohdalla monenlaisia misen yleisenä ehtona olevaa 60 vuoden ikä- 59278: järjestelyvaikeuksia. Vaikeudet ovat suurim- rajaa. 59279: mat niiden opettajien !kohdalla, jotlka ovat Edellä olevaan viitaten ·ehdotamme edus- 59280: työskennelleet pitkään samalla paikkakun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 59281: nalla ja ovat jo lähellä eläkeikää. Pakkomuu- 59282: ton tuomat rasitukset saattavat olla monelle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 59283: terveydeltään heikentyneelle viranhaltijalle kansakoululaitoksen viranhaltijoiden 59284: joskus ylivoimaisia. Kun kansakoulun luokka- palkkauksesta ja eläkkemä annetun 59285: opettajista ei enää ole sanottavaa puutetta, lainsäädännön tarkistamiseksi siten, 59286: ja tämä vähäinen nykyinen vajaus täyttynee että lakkautettavan opettajanviran 59287: muutamassa vuodessa, olisi lähellä eläkeikää haltijalla olisi oikeus kolmenkymme- 59288: oleville lakkautettavien virkojen haitijoille nen virkavuoden jälkeen siirtyä eläk- 59289: tarjottava mahdollisuus siirtyä viran lakkau. keelle, vaikkei hän olisi saavuttanut- 59290: tuessa eläkkeelle, mikäli hänellä on jo sääde- kaan 60 vuoden ikää. 59291: tyt kolmekymmentä virkavuotta, vaikka hän 59292: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 59293: 59294: Aune Salama. Reino Breilin. 59295: 137ö 59296: 59297: vm,141. - Toiv.al. N :o 600. 59298: 59299: 59300: 59301: 59302: Salama ym.: Kansakoulunopettajan palkkaukseen annettavan 59303: valtionavun ehtona olevan opzn'lasluvun alentamisesta. 59304: 59305: 59306: Eduskunnalle. 59307: 59308: Kansakoulujen oppilaiden määrä on viime dakaan kääntää eikä pysähdyttää, voitaisiin 59309: vuosina maaseudulla voimakkaasti laskenut. sitä hidastaa alentamalla niitä oppilaslukuja, 59310: Tähän on ollut vaikuttamassa useita tekijöitä. jotka ovat ehtona valtionavun saamiselle 59311: Ikäluokkien lukumäärä on syntyvyyden ylei- opettajanviran haltijan palkkaukseen. Näitä 59312: sen alenemisen johdosta pienentynyt. Elinkei- minimilukuja tulisi nyt alentaa. 59313: noelämän rakenteen muuttuminen on aiheut- Kansakouluasetuksen 179. § säätää ne op- 59314: tanut väestön muu1Jt6liikennettä maaseudulta pilasmäärät, joiden perusteella kunta voi 59315: taajamiin ja maaseututaajamista edelleen saada opettajien palkkaukseen valtionapua. 59316: suurempiin väestökeskuksiin; lähimmän vuo- Lukumäärät ovat yksiopettajaisessa koulussa 59317: sikymmenen aikana lasketaan lähes miljoonan kolmetoista, kaksiopettajaisessa koulussa toi- 59318: ihmisen siirtyvän maaseudulta taajama-asu- sen opettajan palkkaukseen kaksikymmentä· 59319: tukseen. Oppikouluun siirtyminen on elinkei- viisi, kolmeopettajaisessa koulussa kolmannen 59320: noelämän muuttumisen aiheuttaman koulu- opettajan palkkaukseen viisikymmentäviisi ja 59321: tustarpeen kasvamisen johdosta lisääntynyt useampiopettajaisessa koulussa viimeksi ote- 59322: ja kaksi- rtai kolmivuotisten kansalaiskoulujen tun opettajan palkkaukseen kolmekymmentä 59323: perustaminen on siirtänyt seisemänsien luok- kutakin luokkaopettajaa kohti yhtä lukuun. 59324: kien oppilaat pois varsinaisista kansakou- ottamatta. Mainittu määrät tulisi alentaa 59325: luista. Oppilasmäärien väheneminen on ai- kymmeneen, kahteenkymmeneen, neljään- 59326: heuttanut jo tähän mennessä runsaasti sekä kymmeneenviiteen ja kahteenkymmeneenvii- 59327: opettajain virkojen että koulujen lakkautta- teen. 59328: misia. Virkojen lakkauttaminen on tuonut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 59329: mukanaan monenlaisia vaikeuksia virkojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 59330: järjestelyssä sekä lakkautu!ksen kohteiksi jou- 59331: tuneiden virkojen haltijoiden työoJ.osuhteissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 59332: Koulujen lakkauttaminen puolestaan on näh- kansakouluasetusten muuttamiseksi si- 59333: tävä suurena vahinlkona myös koulupiirin ten, että niitä opp~"laslukuja, jotka ovat 59334: väestölle ja sen vrulistusharrastuksille. ehtona valtionavun saamiseen opetta- 59335: Vaikka edellämainituista monista saman· jan palkkauksessa, alennettaisiin. 59336: suuntaisista syistä johtuvaa kehitystä ei voi· 59337: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 59338: 59339: Aune Salama. Reino Breilin. 59340: 1376 59341: 59342: VIII,142. - Toiv.al. N: o 601. 59343: 59344: 59345: 59346: 59347: Salama: Kansakoululainsäädännön tarkistarnisesta suurten 59348: opetusryhmien jakamisoikeutta koskevien säännösten 59349: osalta. 59350: 59351: 59352: Eduskunnalle. 59353: 59354: Kansakoulussa voidaan vähintään 25 oppi- koska näin tapahtuva opetuksen tehos- 59355: laan suuruinen opetusryhmä, johon kuuluu taminen voidaan tällöin saada koskemaan 59356: 1. ja 2. vuosiluokan oppilaita, jakaa äidin- myös maaseudun kouluja, joissa tavalli- 59357: kielessä ja laskennossa yhteensä kolmena tun- sesti ei ole suuria yhdessä opetettavia 59358: tiina viikossa kahteen erikseen opetettavaan opetusryhmiä. Ryhmiin jakamisen oikeus tu- 59359: opetusryhmään. Käsityön opetusryhmä ei lisi ulottaa koskemaan myös voimistelun ope- 59360: saa olla kahtakymmentä suurempi. Kansalais- tusta, jossa 35-40 oppilaan opetusryhmät 59361: koulussa ei käsityön, kotitalouden ja muiden ovat aivan liian suuria. Sama koskee kansa- 59362: käytännöllisten aineiden työharjoituksissa laiskouluissa tapahtuvaa ammattipiirustuk- 59363: opeteta kahtakymmentä oppilasta suurempaa sen opetusta, joka :tulisi laskea "käytännön" 59364: opetusryhmää. Kielenopetusryhmään, jossa aineiden ryhmään. Kansalaiskoulun kotita- 59365: on ensimmäistä tai toista vuotta kieltä opis- loudessa on 20 oppilaan työryhmäkin liian 59366: kelevia oppilaita, ei myös yleensä saa kuu- suuri. Kunnallinen keskikoulu on kielenope- 59367: lua enempää kuin kaksikymmentä oppilasta. tuksen ryhmäjaossa epäedullisemmassa ase- 59368: Kansakoululain tarkistamistaimikunta eh- massa kuin muut koulut. 59369: dottaa 5. 5. 1965 julkaistussa II osamietin- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun- 59370: nössään, että äidinkielen ja laskennon opetuk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 59371: sessa luokka tulisi jakaa kahteen ryhmään, 59372: jos siihen kuuluu vähintään 32 oppilasta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 59373: Kielenopetus on tuonut ryhmiin jakamisen kansakoululainsäädännön tarkistami- 59374: entistä välttämättömämmäksi. Tehokas kie- seksi niin, että suurten opetusryhmien 59375: lenopetus edellyttää pieniä opetusryhmiä jakamisen oikeutta lisättäisiin äidin- 59376: myöhempinäkin kouluvuosina. Tämän ai- kielessä, laskennassa ja kieltenopetuk- 59377: kaansaaminen vaatii ryhmäjaon toteutta- sessa, että jakamisoikeus ulotettaisiin 59378: mista myös muissa aineissa, lähinnä äid.1n- koskemaan myös voimistelua, ammatti- 59379: kielessä ja laskennassa. Näissä kaikissa ai- piirustusta ja kunnallisen keskikoulun 59380: neissa jakamisen oikeus tulisi ulottaa luok- kieltenopetusta sekä että kansalaiskou- 59381: kiin III-VI. Myös oppilasrajan alentami- lun kotitalouden opetusryhmiä pienen- 59382: nen 32: sta 25: een näyttää tarpeelliselta, nettäisiin nykyisestään. 59383: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 59384: 59385: Aune Salama. 59386: 1377 59387: 59388: VIII,143.-Hemst.mot. N:o 602. 59389: 59390: 59391: 59392: 59393: Häggblom m. fl.: Angående ändring av folkskolförordninr 59394: gens stadganden om gemensamt undervisad grupp. 59395: 59396: 59397: T i 11 R i k s d a g e n. 59398: 59399: I folkskolförordningens 18 § stadgas: "Om- tal 30 eller detsamma som lärarens under- 59400: fattar grupp som skall undervisas gemensamt visningsskyldighet. Detta gör, att det i stä- 59401: och till viiken hör elever i första och andra derna, där undervisningen i spräk, handar- 59402: ärsklassen, minst tjugofem elever, mä grup- bete, slöjd och säng ofta handhas av ämnes- 59403: pen vid undervisning i modersmäl och räk- lärare, ställer sig svärt för klassläraren att 59404: ning under sammanlagt tre timmar i veckan erhålla i sin egen klass det timantal, som un- 59405: delas i tvä delar, som undervisas skilt för sig." dervisningsskyldigheten förutsätter. Dä dess- 59406: En dylik rätt tili delning även av den utom möjligheterna att erhålla det felande 59407: egentliga folkskolans övriga klasser vore ur antalet timmar i annan lärares klass 59408: pedagogisk synpunkt av största vikt, då är mycket smä i den egentliga folk- 59409: man genom denna ätgärd skulle bereda plats skolan, ställer detta säväl lärare som 59410: för en mera individuell undervisning. Lära- skolmyndigheter inför stora problem. Genom 59411: ren skulle bland annat erhålla större möjlig- att dela klassen i t.ex. modersmäl och räkning 59412: heter att följa med framstegen även hos de under ett visst antal timmar skulle dessa svå- 59413: svagaste eleverna i klassen och vid behov ge righeter kunna övervinnas. 59414: dessa en mera personlig handledning. Möjlig- Med hänvisning tili det ovan anförda före- 59415: heten att sammanföra elever med nägorlunda släs vördsamt att riksdagen ville besluta hem- 59416: likadan förmåga att tillgodogöra sig under- ställa, 59417: visning till en gemensam grupp under ett 59418: visst antal timmar vore i högsta grad ägnad att regeringen skyndsamt måtte 59419: att höja undervisningens resultat. En rätt skrida till sådana åtgärder för en 59420: tili delning vore speciellt av nöden då man ändring av folkskolförordningen, att 59421: beaktar, att det antal elever, som undervisas den gemensamt undervisade gruppen i 59422: gemensamt i våra folkskolor, är aHdeies för den egentliga folkskolan, till v~'lken 59423: stort. I till exempel våra nordiska grannlän- hör minst tjugofem elever, skulle 59424: der är antalet elever per undervisningsgrupp kunna delas i modersmål och räkning 59425: ·avsevärt lägre än i vårt land. under sammanlagt fyra timmar i vec- 59426: I 111 och IV klasserna är elevernas timan- kan. 59427: Helsingfors den 26 april 1966. 59428: 59429: Evald Häggblom. Verner Korsbäck. 59430: Ragnar Granvik. Victor Procop6. 59431: Magnus Kull. Oa.rl Olof Tallgren. 59432: 59433: 59434: 59435: 59436: 173 E 529/66 59437: 18?8 59438: 59439: VDI,14S.- Toiv.al. N :o 602. 59440: 8uomenno1. 59441: 59442: 59443: 59444: 59445: Häggblom ym.: Kansakouluasetuksen yhteisopetuksessa ole- 59446: via ryhmiä koskevien säännösten muuttamisesta. 59447: 59448: 59449: Ed uskunnaUe. 59450: 59451: Kansakouluasetuksen 18 § :ssä säädetään: III ja IV luokilla on oppilaiden tuntimäärä 59452: "Jos yhdessä opetettavassa ryhmässä, johon 30 eli sama kuin opettajan opetusvelvolli- 59453: kuuluu ensimmäisen ja ,toisen vuosiluokan suus. Tämä aiheuttaa sen, että kaupungeissa, 59454: oppilaita, on vähintään kaksikymmentäviisi joissa kielen, käsitöiden, veiston ja laulun 59455: oppilasta, voidaan ryhmä äidinkielen ja las- opetus usein on aineopettajan hoidossa, on 59456: kennon opetuksessa jakaa yhteensä kolmena luokkaopettajan vaikea saada omalla luokal- 59457: tuntina viikossa kahteen erikseen opetettavaan laan sitä tuntimäärää, jota opetusvelvollisuus 59458: osaan." edellyttää. Kun sitä paitsi mahdollisuudet 59459: Sellainen oikeus myös muiden varsinaisen saada puuttuva tuntimäärä toisen opettajan 59460: kansakoulun luokk1en jakamiseen olisi peda- luokalla ovat hyvin pienet varsinaisessa kan- 59461: gogiselta kannalta mitä .tärkeintä, koska tämä sakoulussa, tuottaa tämä sekä opettajille että 59462: toimenpide johtaisi yksilöllisempään opetuk- kouluviranomaisille suuren ongelman. Jaka- 59463: seen. Opettaja saisi mm. suuremmat mahdol- malla luokka esimerkiksi äidinkielessä ja las- 59464: lisuudet seurata menestyksellä myös luokan kennossa Hettynä tuntimääränä voitaisiin 59465: heikoimpia oppilaita ja tarvittaessa antaa nämä vaikeudet voittaa. 59466: näille henkilökohtaisempaa ohjausta. Mahdol- Viitaten yllä esitettyyn ehdotetaan kun. 59467: lisuus koota oppilaita, joilla on kutakuinkin nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo- 59468: samanlainen kyky käyttää hyväkseen ope- muksen, 59469: tusta, yhteiseksi ryhmäksi tiettynä tuntimää- 59470: ränä olisi mitä suurimmassa määrässä omansa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 59471: nostamaan opetuksen tulosta. J akamisoikeus sellaisiin toimenpiteisiin kansakoulu- 59472: olisi erityisen .tarpeellinen huomioon ottaen, asetuksen muuttamiseksi, että varsi- 59473: että se oppilasmäärä, jota opetetaan yhdessä naisen kansakoulun yhteisopetuksessa 59474: meidän kansakouluissamme, on aivan liian oleva ryhmä, johon kuuluu vä;hintään 59475: suuri. Esimerkiksi pohjoisissa naapurimais- kaksikymmentäviisi oppilasta, voitai- 59476: samme on oppilasmäärä opetusryhmää kohti siin jakaa äidinkielessä ja laskennossa 59477: huomattavasti alhaisempi kuin meidän maas- yhteensä neljänä tuntina viikossa. 59478: samme. 59479: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 59480: 59481: Evald Bi.ggblom. Verner Korsbäck. 59482: Ragnar Granvik. Victor Procop6. 59483: Magnus KuU. Oa.Tl Olof Tallgren. 59484: 18?9 59485: 59486: VIII,144.- Toiv.al. N:o 603. 59487: 59488: 59489: 59490: 59491: Sillantaus ym.: Kansakoulut~~ johtajan tehtävästä makleftooan 59492: palkkion korjaamisesta. 59493: 59494: 59495: E d u s k u n n a ll e. 59496: 59497: Kansakoulujen muodostuessa yhä suurem- daan johtajan työmäärää rinnastaa suuren 59498: miksi ja toisaalta hallinnollisten tehtävien oppikoulun rehtorin tehtäviin. 59499: kussakin koulussa yhä lisääntyessä, ei voida Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan 59500: enää pitää ajanmukaisena nykyistä kansa- hyväksyttäväksi toivomuksen, 59501: koulujen johtajien palkkausjärjestelmää, 59502: joka rakentuu muutaman, enintään neljän että hallitus kiireisesti valmistelisi 59503: viikkoylitunnin varaan (Laki kansakoululai- lainmuutoksen kansakoulun johtajan 59504: toksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläk- tehtävästä maksettavan palkkion kor- 59505: keistä 8 §). Tehtävään pienissäkin puitteissa jaamiseksi tehtävän laatua ja määrää 59506: sisältyy erittäin moninaisia tehtäviä (kansa- vastaavalle tasolle. 59507: kouluasetus 118 §) ja suurissa kouluissa Voi- 59508: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 59509: 59510: Pentti Sillantaus. P. R. Haarla. 59511: 1380 59512: 59513: VIII,145. - Toiv.al. N: o 604. 59514: 59515: 59516: 59517: 59518: Xock ym. : Kansakoulurakennusten normaalihintojen korotta- 59519: misesta. 59520: 59521: 59522: E d u s kunnalle. 59523: 59524: V. 1926 säädetyn kansakoulukustannuslain huolimatta, edelleen yleensä todellisia kustan- 59525: mukaan maksettiin !kansakoulujen rakennus- nuksia alhaisemmat. Tämä on ·aiheuttanut 59526: avustukset pitäen perusteena todellisia kus- sen, että kuntien taloudenhoidon muutenikin 59527: tannuksia V. 1931 lakia huononnettiin kun- vaikeutuessa ja veroäyrin hintojen noustessa 59528: tien kannalta monella tavalla ja otettiin käy- kunnat eivät ole viime aikoina kyenneet suo- 59529: täntöön mm. rakennusavustusten maksaminen rittamaan välttämättömiä kansakoulujen r.a- 59530: ns. normaalihinnan perusteella. Välittömästi kentamisia ja kansakoulutoimen hoito on 59531: sotienjälkeisinä vuosina normaalihinnat seu- joutunut siitä kärsimään. 59532: rasiv81t kustannuksia, mutta v:sta 1948 ne Valtioneuvosto on 1 päivänä heinäkuuta 59533: ovat jääneet jälkeen. Seurauksena on ollut, 1957 annetun kansakoululain (247/57) 76 § :n 59534: elttä kansakoulurakennusmenojen osuudet 1 mom:n nojalla antanut 24 päivänä maalis- 59535: kunnille ovat olleet suuremmat ikuin lain- kuuta 1966 päätöksen (189/66) kansakoulu- 59536: säätäjä oli tarkoittanut. rakennusten piirustusten, työselitysten ja 59537: Uutta kansakoululakia säädettäessä kiinni- normaalihintojen perusteista kuluvaksi vuo- 59538: tettiin sivistysvaliO'kunnassa asiaan huomiota deksi. Päätöksessä määritellyt normaalihinnat 59539: sen vuoksi, että kunnat olivat vaatineet kor- eivät . vastaa kuitenkaan lain edellyttämiä 59540: jausta ja että eduskunta:kin oli kansandemo- käypiä keskimääräisiä rakennuskustannuksia 59541: kraattien esityksestä kansakoulukustannuslain hyötypinta-alan osaltakaan. Kun hyötypinta- 59542: erään muutoksen yhteydessä lausunut toivo- alan, jota [askuperusteena normaalihintaa 59543: muksen todellisten kustannusten pitämisestä määriteltäessä käytetään, ulkopuolelle jää 59544: perusteena valtion osuuksia maksettaessa. Si- hyvin paljon rakennuskustannuksia nostavia 59545: vistysvaliokunnan tekemän esityksen mukai- tekijöitä, joutuvat kunnat edelleenkin koh- 59546: sesti eduskunta hyväksyikin 1. 7. 1957 voi- tuuttomien ja epäoikeudenmukaisten rasitus- 59547: maan tulleen kansakoululain (247/57) 76 § :n ten alaise'ksi. 59548: 2 mom:n näin kuuluvana: ''NormaaJihintojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus. 59549: yleiset perusteet on niin määrättävä, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 59550: normaalihinnat vastaavat käypiä keskimää- 59551: . räisiä rakennuskustannuksia." että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 59552: Tämän lain oltua voimassa nyt lähes vuo- toimenpiteisiin kansakoulurake.nnusten 59553: sikymmenen on kokemus osoittanut, että ti- normaalihintojen korottamiseksi ja 59554: lanne ei ole merkittävästi parantunut, vaan niiden pitämiseksi jatkuvasti todellisia 59555: normaalihinnat ovat, lain selvästä sanonnasta rakennuskustannuksia vastaavina. 59556: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 59557: 59558: Osmo Xock Pauli Puhakka. 59559: Anna-Liisa Tiekso. Taisto Sinisalo. 59560: Irma Rosnell. Ele Alenius. 59561: Olavi J. Laine. Georg Backlund. 59562: 1381 59563: 59564: VIU,146.- Bemst.mot. N:o 605. 59565: 59566: 59567: 59568: 59569: KuU m. fl.: Angdende ändring av folkskolförordningens 59570: stadganden om statsunderstöd. 59571: 59572: 59573: TBl Riksdagen. 59574: 59575: Den senaste tidens utveckling utvisar, att Med hänvisning till det ovan anförda före- 59576: elevantalet i våra folkskolor har kraftigt ned- slår vi vördsamt, att riksdagen vill ebesluta 59577: gått dels på grund av sjunkande nativitet och hemställa, 59578: dels på grund av att medborgarskolan succes- 59579: sivt utbygges i enlighet med folkskollagens att regeringen skyndsamt mdtte vid- 59580: bestämmelser, varigenom folkskolans sjunde taga åtgärder för en ändring av folk- 59581: klass överflyttas till medborgarskolan. Som skolförordningen så, att minimitale11r 59582: en följd av ovanantydda omständigheter hO- för erhållande av statsunderstöd mdtte 59583: tas en mängd landsbygdsskolor av indrag- sänkas till 10 i skolor med en lärare, 59584: ning eller ombildning till pedagogiskt sva- 20 i skolor med två lärare, 45 i skolor 59585: gare form. Med hänsyn till landsbygdsskolor- med tre lärare och för skolor med flere 59586: nas betydelse som kulturhärdar borde därför lärare till 25 för varje klasslärare med 59587: grunderna för kommunernas rätt att erhålla undantag för en. 59588: statsunderstöd för avlöning av lärare i folk- 59589: skolan ändras. 59590: Helsingfors den 26 april1966. 59591: 59592: Magnus KuU. Verner Korsbäck. 59593: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin. 59594: Carl Olof TallgTen. Evald Häggblom. 59595: 1382 59596: 59597: VIU,146.-Toiv.al. N:o 605. 59598: Suomennos. 59599: 59600: 59601: 59602: 59603: K:ull ym.: Valtionapua koskevien kansakouluasetuksen sään- 59604: nösten muuttamisesta. 59605: 59606: 59607: E d u s kun n a U e. 59608: 59609: Viime ajan kehitys osoittaa, että kansakou- Viitaten yllä esitettyyn ehdotamme kun- 59610: lujemme oppilasmäärä on voimakkaasti las- nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo- 59611: kenut osaksi vähentyvän syntyvyyden takia ja muksen, 59612: osaksi siitä syystä, että kansalaiskoulua as- 59613: teittain laajennetaan niiden kansakoululain että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 59614: määräysten mukaisesti, joilla kansakoulun toimenpiteisiin kansakouluasetuksen 59615: seitsemäs luokka siirretään kansalaiskouluun. muuttamiseksi niin, että valtionavun 59616: Mainittujen seikkojen johdosta uhkaa jouk- saamiseen oikeuttavat vähimmäismää- 59617: koa maaseutukouluja lakkauttaminen ;tai rät alennettaisiin yksiopettajaisessa 59618: muuttaminen pedagogisesti heikompaan muo- koulussa 10: een, kaksiopettajaisessa 59619: toon. Viitaten maalaiskoulujen merkitykseen koulussa 20:een, kolmiopettajaisessa 59620: sivistyksen ahjoina olisi sen vuoksi perusteita koulussa 45: een ja useampiopettajai- 59621: !kuntien oikeuteen saada valtionapua opetta- sessa koulussa 25: een kutakin luokka- 59622: jan palkkaukseen kansakoulussa muuttaa. opettajaa kohti yhtä lukuunottamatta. 59623: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 59624: 59625: Magnus Xull Verner Korsbäck. 59626: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin. 59627: Carl Olof Ta.llgren. Evald Häggblom. 59628: 1883 59629: vm,147.-Toiv.al. N:o 606. 59630: 59631: 59632: 59633: 59634: Leinonen: Kamakotdurakennusten normaalihintapäätöksen 59635: muuttamisesta. 59636: 59637: 59638: Eduskunnalle. 59639: 59640: Kansalkoulurakennusten normaalihintapää- opettajien keSkuudessa ja lasten koulukyy- 59641: töksellä on jatkuvasti rajoitettu kuntien ditys tulee johtamaan kouluautojen ylei- 59642: oikeutta määrätä itse, mitä tiloja kansa- seen käyttöön, olisi myös autotallien raken- 59643: kouluhuoneistojen yhteyteen lt'a:kennetaan. taminen ikoulutalojen yhteyteen pidettävä 59644: Niinpä vuosikymmenen aikana viranomaiset luonnohlisena, Y.aikka valtionavustusta ja 59645: ovat estäneet ikuntia l'aJkentamasta opettajia -lainaa ei niiden illankkimiseen myönnettäisi- 59646: varten autotalleja uusien koulurakennusten kään. 59647: alakertaan, vieläpä määränneet, että sellai- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen 59648: siin tiloihin, joissa autoja voitaisiin säilyt- esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 59649: tää, on muurattava niin ahtarut ovet, ettei muiksen, 59650: tämä ole mahdollista. Niin ikään kunnan 59651: klouluautojen sijoitushuoneita ei ole saatu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 59652: rakentaa kansakouilujen yhteyteen, vaikka toimenpiteisiin kansakoulurakennusten 59653: normaalihintaa ei näistä tiloista lainkaan normaalihintapäätöksen muuttamiseksi 59654: määrättäisi tai niiden rakennuskustannuksia siten, että kunnilla olisi mkeus raken- 59655: luettaisi mukaan valtionapua ja kouletus- taa autotalleja kansakoulurakennusten 59656: lainaa myönnettäessä. Kun ,autojen ikäyttö yhteyteen. 59657: kuitenkin jatkuvasti on yleistymässä myös 59658: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 59659: 59660: Armas Leinonen. 59661: 1384 59662: 59663: Vm,148.-Toiv.al. N:o 607. 59664: 59665: 59666: 59667: 59668: Niinikoski ym.: Kansakoulurakennuste111 valtionosuusperustei-- 59669: den uudistamisesta. 59670: 59671: 59672: E d u s k u n n a 11 e. 59673: 59674: KansaJkolrlurakennusten normaa'lihinnat dessaan, mutta tiettävästi .asiassa ei ole ryh- 59675: ovat niihin vuosittain tehdyistä korotuksista dytty toimenpiteisiin. Pitäytyminen nykyi- 59676: huolimatta jääneet alle rakennuskustannus- sessä säännöstelynomaisessa normaalihinta- 59677: ten tason kunnissa, joissa harv·a asutus ja järjesteilmässä, johon sisältyy y@sityiskohtai- 59678: muutoin vaikeat työolosuhteet ovat omiaan sia määräY'ksiä nrm. hyötyneliöistä ja niiden 59679: kohottamaan kustannustasoa. Useat :kunnat laskemisesta, voi aiheuttaa vaikeita haittoja 59680: ovatkin joutuneet anomaan lisålavustusta koulun kehittämisessä. Kunnille ja myös 59681: normaalihinnan ylittävistä :kustannuksista. kouluhallitukselle olisi annettava nykyistä 59682: Normaalihintojen perusteiden liiallinen kaa- laajemmat harkinnan mahdoHisuudelt niiden 59683: vamaisuus on toisinaan ollut myös esteenä suunnit~llessa uusia kouluja ja vamojen pe- 59684: taloudellisesti tarkoituksenmukaisimpien rat- rusparannuksia. 59685: kaisujen tekemiseen Taikennusasioissa. Vielä Edellä olevan perusteella kunnioittaen 59686: enemmän tullee sanottu kaavamaisuus hait- esitämme eduskunnan hyväksyttävwksi toivo- 59687: taamaan !koulujen rakentamista sen jälkeen muksen, 59688: kun uusi peruskoll!lujärjestelmä tulee voi- 59689: maan. Tällöin nimittäin. tarvitaan erimuotois- että hallitus kiireellisesti suoritut- 59690: ten koulujen kesken läheistä yhteistoimintaa taisi selvityksen koulurakennuste:n val- 59691: ja vaihtelevien paikallisten olosuhteiden huo- tionosuuS'perusteiden uudistamisesta 59692: mioon ottamista vielä enemmän kuin kansa- valtionosuuteen oikeuttavien kustan- 59693: kouluja rakennettaess·a. Eri tahoilta onkin nusten määrittelyn osalta ja antaisi 59694: ehdotettu koulurakennusten valtionapuperus- korjausten edellyttämät esitykset 59695: teiden kiireellistä s~lvittämistä koko laajuu- Eduskunnalle. 59696: He:lsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 59697: 59698: Paavo N'linikoski. Tahvo Rönkkö. Mauno Pohjonen. 59699: Erkki Haukipuro. Aulis Sileäkangas. Mikko Volotinen. 59700: Hannes Paaso. Artturi Koskinen. Veikko Savela. 59701: Reino Karpola. 59702: 1385 59703: 59704: vm,149.-Toiv.al. N:o 608. 59705: 59706: 59707: 59708: 59709: Niinikoski ym.: Kansakoulurakennuksille asetettujen vaati- 59710: musten helpottamisesta Ulapäiseen käyttöön tarkoitettujen 59711: kansakoulurakennusten osalta. 59712: 59713: 59714: Eduskunnalle. 59715: 59716: Maassamme parhaillaan tapahtuva väestön käy:ttöön tarlroi'tetuille kansakoulurakennuk- 59717: siirtyminen haja-asutusalueilta asutuskeskuk- sille asian luonnosta johtuen on asetettava, 59718: siin on aiheuttanut muun muassa kansa- eivät myöskään sovellu ohjei:ksi tilapäiseen 59719: koulutoimen alalla uusia ongelmia. Toisaalta käyttöön suunniteltujen !kansakoulujen ra- 59720: on jouduttu lrukkauttamaan varsin tuntuva kennuksia varten. 59721: määrä ns. kyläkouluja eri puolilla maata, kun Mainituista syistä olisi tärkeätä, että edellä 59722: taas toisaalla, asutuskeskuksissa, joudutaan selostettua nykyisin voimassa olevaa menette- 59723: ponnistelemaan riittävien koU!lutilojen ai- lyä huomattavasti Y'ksinkertaistettaisiin ja 59724: kaansaamiseksi, jotta opetus voitaisiin pysyt- joudutettaisiin niissä tapauksissa, joissa on 59725: tää nopean väestönlisäyksen tasalla. kysymys tilapäiseen käyttöön tal'koitetuista 59726: Valtioneuvosto määrää vuosittain ne ylei- kansakoulurakennuksista. 59727: set perusteet, joita noudatta.en kouluhallitus Edellä lausutuin perustein 'ehdotamme !kun- 59728: va:hvistaa koulurakennusten piirustukset ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 59729: työselitykset, minkä ohessa valtioneuvosto muksen, 59730: määrää kansakouluralkennusten normaalihin- 59731: tojen yleiset perusteet. Nämä on niin mää- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 59732: rättävä, että normaalihinnat vastaavat käy- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön 59733: pia keSkimääräisiä rakennuskustannutksia. aikaansaamiseksi, jonka mukaan tila- 59734: Mainittua menettelyä voitaneenkin pitää pe- päiseen käyttöön tarkoitettujen kansa- 59735: rusteltuna niissä tapauksissa, jolloin on ky- koulurakennusten osalta helpotettai- 59736: symys säännönmukaisesta kansakoulujen il'a- siin niitä vaatimuksia, joita nykyisten 59737: kentamisesta. MilLoin väestön kehitys llmiten- säännösten mukaan kansakouluraken- 59738: kin vaatii pikaisia toimenpiteitä kouluraken- nuksille asetetaan sekä yksinker- 59739: nusten ja erityisesti tilapäisten kouluralken- taistettaisiin rakennusten piirustusten 59740: nusten rakentamiseksi, on kyseinen järjes- ja työselitysten vahvistamismenettelyä 59741: telmä osoittautunut liian aikaavieväksi ja mainittujen rakennusten osalta. 59742: hankal~ksi. Ne vaatimukset, joita pysyvään 59743: 59744: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 59745: 59746: Paavo Niinikoski. Veikko Savela. Hannes Paaso. 59747: Aulis Sileäkangas. Artturi Jämsen. Nestori Kaasalainen. 59748: Mauno Pohjonen. Erkki ~auki;p'liro. Reino Karpola. 59749: Mikko Volotinen. Tahvo Rönkkö. 59750: 59751: 59752: 59753: 59754: 174 E 529/66 59755: VID,150.-Toiv.al N:o 609. 59756: 59757: 59758: 59759: 59760: Halinen ym.: Kansakouluruokm"Zu11, aluetarkastukse11, aikaan- 59761: saamisesta. 59762: 59763: 59764: Eduskunnalle. 59765: 59766: Kansakoulujen yhteyteen järjestetty koulu- KunnaJt ovat pyrkineet lisäämään koulu- 59767: keittolatoiminta on lähtenyt maasamme al- keittolan hoitajien ammattiprutevyyttä kurs- 59768: kuun vapaaehtoisuuden pohjalta. Erikoisesti sien avulla. Opettajina ovat yleensä toimi- 59769: huomattiin tämä järjestely tarpeelliseksi har- neet kuntien pahnelu:ksessa olevat talous- 59770: vaanasutuissa kunnissa, missä koulumatkaJt opettajat. V. 1958 perustettiin kou:luhamtulk- 59771: muodostuvat pitkiksi. Varhainen kou~uun seen ensimmäinen kouluruokailun ja ravitse- 59772: lähtö ja myöhäinen paluu t~kivät riittävän muksen opetUJksen ja sosiaalisen huollon tar- 59773: kotiruokailun mahdottomaksi. Yksinomaan kastajan toimi. Tämä oli huomattava edistys- 59774: eväsruoan varaan jääminen heikensi koulu- askel. Mutta tätä yleisen tarkastuksen, neu- 59775: laisten lnmtoa myös siinä tapauksessa, että vonnan ja suunnittelun puolta olisi edelleen 59776: oli j-äätävä kouluaJSuilltoihin viikoksi tai pi- kehitettävä. Toivottavaa olisi, että kaikkiin 59777: temmäksi ajaksi. koulutoiminnan tal"kastuspiireihin saataisiin 59778: Kouluruokailun järjestämisessä ilmeni myös kouluruokailun tarkastajat. Ennenkuin 59779: kyllä epätasaisuutta. Y1eensä kuitenikin kun- siihen on mahdollisuuksia olisi tehostettu 59780: nat suhtautuivat myötämielisesti asiaan ja ~ueellinen tal"kastustoiminta ikuitenkin saa- 59781: toimivat silloisten :mahdollisuuksien mukaan. tava aikaan. Tällöin eri puolilta maata saadut 59782: Nykyisin loouluruokailu on ~akisääteinen. lrokemukset tulisivat vastavuoroisesti ohj·auk- 59783: Kansakoulun oppilaille on annettava jokai- sen ohella asiaa kehittelevien hell'kilöiden tie- 59784: sena työpäivänä xiittävä, maillsuton ateria. toon. Aluksi toisi jo kolmenkin aluetal"kastus- 59785: MerkittäväJ.tä osaltaan on kouluikeittolatoi- piirin aikaansaaminen paljon parannusta, jos 59786: minta yhä edelleen kuntien vapaasti päätettä- tällaisina piireinä olisivat :maakunnallisesti 59787: vissä. Liiallinen kaava:maisuus ei ehkä olisi- suuresti toisistaan eroavat Länsi-, Itä- ja 59788: kaan hyvälksi. Olisihan maakunnaJ1iset ruo- Pohjois-Suomi. 59789: kailutottumukset jossaikin :määrin otettava Edellä esitettyyn viitaiten ~hdotamme ikun- 59790: huomioon. Koulukentolan hoitajien oma- nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväiksi toivo- 59791: a.ioitteisuus sekä ikeittolapuutarhojen ja las- muiksen, 59792: ten keräämien marjojen ja sienien kautta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisii11, 59793: saatu vaihtelu 'ja säästö ei ole myöskään sa- kansakouluruokailu11, aluetarkastukse11, 59794: manlainen samankaan kunnan eri ikouluilla. aikaansaamiseksi. 59795: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 59796: 59797: Sylvi Halinen. Katri Kaarlonen. Pentti Pekkaril:len. 59798: Kerttu Saalasti. Ale Holopainen. Mikko Volotinen. 59799: Eino SääskJla.bti. Sylvi Sa.imo. Reino Karpola. 59800: Katri Helena Eskelinen. Atte Pakkanen. Wlljam Sa.rjala. 59801: 1387 59802: 59803: VIU,151.- Toiv.al. N:o 610. 59804: 59805: 59806: 59807: 59808: Halinen ym.: Valtionavustuksen suorittamisesta koulukeittä- 59809: jien palkkausmenoihin. 59810: 59811: 59812: Eduskunnalle. 59813: 59814: KansaJkoulutoimen hoitaminen muodostaa set oppilasta kohden myös muodoStuneet kor- 59815: kunnissa varsin huomattavan menoerän. Kun keiksi. Kun kuntien on ollut maksettava ko- 59816: v. 1958 voimaantullutta kansakoululakia so- konaisuudessaan keittäjien palkat, on vali- 59817: vellettiin käytännössä, huomattiin, että esim. tettavan monessa tapauksessa tällä 'kohden 59818: kuntien velvoitus opettajapalkkojen maksami- päädytty hyvinkin alhaiseen palkkaukseen 59819: sessa oli arvioitu liian lrorkeaksi. Tähän saa- koulutusmenojen kunalle tuottaman rasituk- 59820: tiinkin muutos aikaan, mikä helpotti osaltaan sen takia. Näin ei useinkaan ole saatu am- 59821: kuntien rasitusta. mattitaitoista henkilökuntaa pysymään k:ou- 59822: Kansakoululain mu'kaan on oppilaille jo- lu:keittoloiden hoitajina. 59823: kaisena työpäivänä annettava riittävä ateria. Edellä olevaan viitaten esitämme !kun- 59824: Valtionapua saavat kunnat lain 78 § :n mu- nioittaen eduskunnan hyväfulyttäväksi toivo- 59825: kaan 2/3 kouluateriakustannuksista. Muista muksen, 59826: keittolapuolen menoista ei valtion korvausta 59827: ole. Olisi kuitenkin kohtuullista, että valtio että hallitus antaisi Eduskunnalle 59828: osallistuisi myös koulukeittolan hoitajien esityksen kansakoululain säännösten 59829: palkkauskustannu:ksiin. Erikoisesti odottavat muuttamisesta siten, että kuntien kan- 59830: tältä harvaanasutut kunnat. Pitkiksi trnevien sakoulukustannuksista Twulukeittäjien 59831: koulumatkojen takia on koulupiirejä täyty- palkkausme,not katsottaisiin kuuluviksi 59832: nyt perustaa pienempiä oppilasmäåiriä var- valtionavustusta saavien menoerien 59833: ten kuin tiheämmin asutuissa seuduissa. Näin joukkoon. 59834: ovat kansakoulutoimen tuottamat ikustannuk- 59835: H~lsingissä 20 päivänä huhltikuuta 1966. 59836: 59837: Sylvi Halinen. Katri Kaarlonen. ~o ,olot~en. 59838: Kerttu Saalasti. Atte Pakkanen. Sylvi Saimo. 59839: Eino Sääskilahti. Pentti Pekkarinen. Re~o Karpola.. 59840: Katri Helena Eskelinen. Wilja.m Sarja.la.. 59841: 1388 59842: 59843: Vm,152.-Toiv.al. N:o 611. 59844: 59845: 59846: 59847: 59848: Kalavainen ym..: Määrärahasta avustukseksi Raajarikkoisten 59849: koulusäätiölle Op-Zasten kansakoulun rakentamiseksi H eZ- 59850: sinkiin. 59851: 59852: 59853: Eduskunnalle. 59854: 59855: Invaliidihuoltolain (682/62) mukaisesti Cp-luokkaa- ensimmäistä maassamme - 59856: voidaan invalidilasten, mm. aivovaurio- eli perustettaessa oletettiin, että oppilaat saa- 59857: Cp-lasten kansakouluopetus sen lisä:ksi, mitä tuaan alkeisopetuksen erikoisluokassaan, III 59858: kansakoululaissa on säädetty, järjestää hank- luokalta lähtien pystyisivät seuraamaan ope- 59859: kimalla sopiva asunto kansakoulun läheltä, tusta normaaliluokassa ja selviytymään yh- 59860: järjestämällä koulumatkoja varten tarpeel- dessä muiden oppilaiden kanssa. Kokemus 59861: linen kyyditys, sijoittamalla invalidien eri- on osoittanut, että olettamus tosin piti paik- 59862: tyiskansakouluun sekä järjestämällä opetus kansa eräisiin oppilaisiin nähden, mutta että 59863: muulla tavoin. Cp-lapsista monet erilaisten fyysisten ja 59864: Näistä asunnon ja lkyydityklsen järjestä- psyykkisten erityispulmiensa vuoksi eivät 59865: minen on kunnan asia, kun taas koulutuksen pysty seuraamaan opetusta normaaliluokalla 59866: järjestäminen invalidien erityiskansakoulUS'Sa ja ovat näin ollen jarruna opetukselle. 59867: tai muulla tavoin on valtion tehtävä. Cp.Japsia on koulussa nyt 30% sen koko 59868: Kun Cp-lasten opetuksen järjestäminen oppilasmäärästä. Eräiden erittäin vaikea- 59869: normaalissa kansaJkoulussa tuottaa vaikeuk- vammaisten oppilaiden koulutus on ollut 59870: sia, sillä opettajat eivät tunne Cp-lasten pul- pa:kko keskeyttää, koska opettajien oli jat- 59871: mia eivätkä heidän opetustaan sekä ottaen kuvasti kiinnitettävä erityistä huomiota hei- 59872: vielä huomioon sen, että Cp-lapset tarvitse- dän opetukseensa, jolloin koko muun ~uokan 59873: va.t kehittyäkseen lääkärin va1vomaa lääkintä- opetus kärsi. 59874: voimisteJ.ua ja puheopetusta, ei normaalinen Vaikeus opettaa Cp-lapsia yhdessä muiden 59875: kansakoulu voi tehokkaasti opettaa kuin vain lasten, niin terveiden kuin raajavammaisten 59876: lievävammaisimpia aiV'Ovauriolapsia. Näin kanssa, johtuu mm. seuraavista heidän eri- 59877: ollen milteipä ainoana tehokkaana Cp-lasten tyispu:lmistaa;n: jäsenten jäykkyys, tahdot- 59878: opetuksen järjestelynä on pidettävä opetusta tomat mkkeet, vapina ja kömpelyys, hitaus 59879: erityiskansakoulussa, joiden perustaminen on ja vaikeus siirtyä asiasta toiseen, nopea vä- 59880: lain mukaan valtion tehtävä. Valtio ei ole syminen, keskittymisen puute, hahmoitusvai- 59881: näitä !kou1luja perustanut, vaan tukenut mm. keudet, puheviat, sammaltaminen, karsastus 59882: Raajar:iik:kojen ilooulusäätiötä tällaisen erityis- ja muut näköhäiriöt sekä ailahteleva tunne- 59883: kansaik:oulun perustamisessa ja ylläpidossa. elämä. 59884: Raajarikkojen koulusäätiö ylläpitää Hel- Ä'lykkyydeltään Cp.Japset ovat varsin eri- 59885: singin Ruskeasuolla sisäoppilaitoksena toimi- laisia. Suoranaisia tHastotietoja heistä ei 59886: vaa kansa- ja !kaJilsa:laiskoulua 120: l'le vajaa- meillä toistaiseksi ole. illkomaiilla arvioidaan, 59887: liikkeiselle [apselle, jotka vaikeavammaisuu- että ainaikin puolet, jopa 2/3 heistä on ike- 59888: tensa ym. syistä eivät voi kotipaiikik:aJkunnal- hiityskykyisiä. Joukossa on erittäin älY'klkäitä 59889: laan suorittaa oppivelvollisuuttaan. yksilöitä, vaikka heidän vammansa usein hait- 59890: Oppilaiden jouilrossa olevien Cp.<lasten ope- taavaJt heidän ilmaisukykyään. 59891: tUJksen tehostamiseksi kouluun perustettiin Vajaali:ilkkeisten Kunto r.y. suorittaa par- 59892: syyslukukauden alussa v. 1955 näiiJ.le oppi- haillaan tutkimusta, josta on saatu seuraavia 59893: laille oma luokka, jossa noin 10 opphlaan ryh- enna'it~kotietoja: 59894: mässä annetaan erittäin yksilöllistä opetUJSta Alueella H~ingin ikaupUlllki, Uusimaa, 59895: koulun a:limmilla luokiilla oleville. Jyväskylän, Kuopion ja Lappeenrannan !kes- 59896: vm,152. - KalavaiDen ym. 1389 59897: 59898: kussaixaalapiirit, joka 'käsittää noin 1 500 000 Kun valtion on invallidihuoltolain muutta- 59899: asukasta on 622 kouluikäistä Cp-lasta. Tämän misesta 28 päivänä joulukuuta 1962 annetun 59900: mukaan arvioiden olisi koko maassa noin lain (682/62) 11. § : n mukaisesti perustet- 59901: 1 850 kouluikäistä Cp-lasta. Jyväslkylän, Kuo- tava edelläselostettuja invalidien erityiskan- 59902: pion ja Lappeenrannan keskussairaalapiirei- sakouluja ja kun tutkimuksilla on selvästi 59903: hin kuuluvista ikoulukelpoisista Cp-lapsista osoitettu, miten usein kehityskykyinen Cp- 59904: neljännes ei saa kouluopetusta. lapsi jää vaille hänelle oppivelvollisuuslain 59905: Säätiö katsoo tehtäväkseen kuuluvan niit- ja invaJ.idihuoltolain perusteella ·kuuluvaa 59906: ten Cp-lasten kouluttamisen, jotka liikunta- op.etusta, olisi valtion tuettava ko. •kolun ra- 59907: vaikeuksiensa vuoksi, oppivelvollisuuden suo- kentamista myöntämällä sen rahoitukseen 59908: rittamiseen tarvittavasta ä:lykkyydestä huo- 933 333 markkaa, puolet vuoden 1967 ja puo- 59909: limatta, eivät voi käydä normaalia kansa- let vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa. 59910: koulua. Otta•en huomioon, että Cp-lasten kansakou- 59911: Tällaisia ~apsia varten säätiö suunnittelee luja tarvitaan maahamme useita, olisi kii- 59912: koulunsa laajentamista 6 800 m3 suuruisella reellisesti saatava rakennettua Raaja;rikkojen 59913: osastolla - pinta-ala 2 200 m2 (brutto) - koulusäätiön suunnittelema koulu, josta saa- 59914: joka sijaitsisi Helsingin kaupungin Ruskea- tuja kokemuksia voitaisiin käyttää perustet- 59915: suolta säätiölle varaamaHa tontilla Kiskon- taessa muita vastaavia kouluja maahamme. 59916: tien ja Tenholantien risteyksessä. Edelläolevan perusteella esitämme kun- 59917: Rakennus käsittäisi oppilasasuntoian 30 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 59918: oppilaalle, luol\lkatilaa 40 oppilaalle, lääkin- muksen, 59919: tävoimisteluosaston sekä asuinhuoneita siUe 59920: henkilökunnalle, jonka asuminen laitoksessa 59921: oppilaiden turvallisuuden vuoksi on vMttä- että hallitus ottaisi valti>on tulo- ja 59922: mätöntä. menoarvioesityksiin vuonna 1967 59923: Cp-lasten koulu olisi säätiön johdon alai- 466 666 markkaa ja vuonna 1968 59924: nen, se saisi ruokansa säätiön nykyisen kou- 466 666 markkaa avustukseksi Raaja- 59925: lun keittiöstä ja lämpönsä viereisestä Inva- rikkojen koulusäätiölle Op-lasten kan- 59926: liidisäätiön lämpökeskuksesta. sakoulun rakentamiseen H elsi.ngissä 59927: Rakennuskustannusten on arvioitu olevan olevaan Ruskeasuon kaupunginosaan. 59928: 1 400 000 markkaa. 59929: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 59930: 59931: Meeri Kalavainen. Impi Lukkarinen. Sinikka Luja. 59932: Edit Terästö. Georg 0. Ehrnrooth. Irma Ham.ara. 59933: Anni Flinck. Aune Salama. Armas Leinonen. 59934: Tyyne Paasivuori. Eero Häkkinen. Väinö Leskinen. 59935: Viljo Virtanen. Sylvi Siltanen. Voitto Hellsten. 59936: Veikko Helle. 59937: 1890 59938: 59939: VI11,153. - Toiv.al. N :o 612. 59940: 59941: 59942: 59943: 59944: Paavola. ym.: Baajarikkojen koulusäätiön kansakoulun toimi- 59945: kenkilOiden eläkekysymyksen järjestämisestä. 59946: 59947: 59948: Eduskunnalle. 59949: 59950: Joulukuun 28 päivänä 1962 annetulla lailla jo v. '1890. Näin ollen menettävät laitoksen 59951: invaliidihuoltolain muuttamisesta (682/62) jo eläkkeelle siirtyvät toimihenkilöt edellä- 59952: on invaliidihuoltolakia (907/46) täydennetty mainitun sosiaaliministeriön päätöksen joh- 59953: mm. siten, että lain 25 a §: ssä mainittujen dosta ja huolimatta invaliidihuoltoasetuksen 59954: invalidien erityishuoltolaitoksen menoina kor- suomasta oikeudesta anoa eläkevuosiksi kah- 59955: vataan ne todelliset ja hyväksyttävät kustan- deksan vuotta lisää eräissä tapauksissa jopa 59956: nukset, jotka aiheutuvat mm. "laitoksen 27 eläkevuotta. Koulusäätiö joka ei katso 59957: asianmukaisesti järjestetyn toiminnan kan- voivansa jättää heitä pulaan, joutuu vä- 59958: nalta tarpeellisen henkilökunnan palkoista histä lahjoituksistaan maksamaan näiden 59959: ja eläkkeistä sen mukaan kuin asetuksella eläkkeiden lisäystä. Ottaen kuitenkin huo- 59960: lähemmin säädetään ........ ". Asetuksella mioon, ettei Raajarikkojen koulusäätiöllä 59961: invaliidihuoltolain muuttamisesta (124/63) ole varoja eläkkeiden maksamiseen, ettei 59962: on annettu lähemmät määräykset eläkkeiden omistajan muutos (huoltoapulain 5 §) 59963: perusteista. Tällöin "toimihenkilön eläkevuo- vaikuta elatusvelvollisuuden vähentymiseen 59964: siksi luetaan aika, jonka toimihenkilö on ol- sekä ettei Raajarikkoisten Auttamisyhd.is- 59965: lut invalidien erityishuoltolaitoksen palve- tyksen muuttuminen Raajarikkojen kou- 59966: luksessa ........ kuitenkin aikaisintaan siitä lusäätiöksi tiennyt mitään muutosta toimi- 59967: sosiaaliministeriön määräämästä ajankoh- henkilöiden asemaan, edellä mainittu sosiaali- 59968: dasta, jolloin laitoksen on laskettu alkaneen ministeriön päätös loukkaa eräiden säätiön 59969: toimia invalidien erityishuoltolaitoksena." toimihenkilöiden oikeutta. 59970: Edellisen perusteella on sosiaaliministeriö Edelläolevan perusteella esitämme edus- 59971: 22. 1. 1964 päättänyt hyväksyä Raajarikkojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 59972: koulusäätiön kansakoulun invalidien erityis- 59973: oppilaitokseksi 1. 7. 1948 lukien. että hallitus ryhtyisi ,toimenpiteisiin 59974: Mainittu kansakoulu on maamme vanhim- Raajarikkoien koulusäätiön kansakou- 59975: pia invalidihuoltolaitoksia ja aloittanut toi- lun toimihenkilöiden eläkekysymyksen 59976: mintansa v. 1948 säätiöksi muuttuneen Raa- järjestämiseksi heitä turvaavalla ta- 59977: jarikkoisten auttamisyhdistyksen laitoksena valla. 59978: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966. 59979: 59980: E. J'. Paavola.. Arne Berner. Eeles La.ndström. 59981: Armas Leinonen. Tuure Salo. Pirkko Aro. 59982: 1311 59983: 59984: VIU,154.- Toiv.aJ. N:o 613. 59985: 59986: 59987: 59988: 59989: Kangas ym.: ValtiontWUn antamisesta kamakoulujen yhtey- 59990: teen opetustarkOituksiin rakennettavia kasvihuoneita var- 59991: ten. 59992: 59993: 59994: E d u s kun n a 11 e. 59995: 59996: Voimassa olevan ikansakoululainsäädännön kansalaiSkoulujen yhteydessä sopivaa ikasvi- 59997: mukaan ei kunnilla ole mahdollisuutta saada huoneviljelyä. 59998: valtionapua kasvihuoneiden ralrentamiseen Edellä kerrotuilJa perusteilla ehdotamme 59999: kansalaiskouluille. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi 60000: Käytännössä on havaittu, että kansalais- toivomuksen, 60001: kouluopetuksen yhteydessä olisi harrastuksen 60002: herättämiseUe kasvihuoneviljelyä ikohtaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 60003: mitä parhaat edellytykset. Samalla voitaisiin toimenpiteisiin sellaisen muutoksen ai- 60004: vastaavaa opetusta merkittävästi tehostaa. kaansaamiseksi kansakoululainsäädän- 60005: Kun lisäksi maahamme nykyisin verraten töön, että valtionapua voitaisiin saada 60006: laajalti joudutaan tuomaan mm. koulujen myös kansalaiskoulujen yhteyteen ope- 60007: käyttöön vihanneksia ja muita kasvihuonevil- tustarkoituksiin rakennett.avia kasvi- 60008: jelyyn sopivia tuotteita ulkomailta, voitaisiin huoneita varten. 60009: mainittua tuontia vähentää harjoittamalla 60010: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 60011: 60012: Reino Kangas. Erkki Haukipuro. 60013: Paavo Niinikosld. Hannes Paaso. 60014: Pekka Vilmi. 60015: 1392 60016: 60017: VW,155.-Toiv.al. N:o 614:. 60018: 60019: 60020: 60021: 60022: Leinonen ym.: Toimenpiteistä maaseudun opettajien virka- 60023: asuntokysymyksen järjestämiseksi. 60024: 60025: 60026: E d u s kun n a 11 e. 60027: 60028: Kansakoululaitoksen viranhaltijan palk- §: n ja 1 momentin 15 kohdassa säädeJtään, 60029: kauksesta ja eläkkeestä annetun lain 35 § :ssä että opettajan itulee asua koululla tai niin 60030: sellaisena kuin se on 11. 3. 1966/147 anne- lähellä koulua, .ettei virkatehtävien suoritus 60031: tussa laissa säädetään, .että maalaiskunta on kärsi asunnon .etäisyyden takia. Kaupungit 60032: velvollinen antamaan perheelliselle opetta- ovat saaneet hyvää opettaja-ainesta maksa- 60033: jalle kolme huonetta ja keittiön sekä per- malla lisäpaikkaa, mutta maalaiskunnat eivät 60034: heettömälle kaksi huonetta ja keittiön käsit- pysty tässä suhteessa kilpailemaan. Vaikeutta 60035: tävän asunnon sekä että valtioneuvosto voi lisää vielä se seikka, että asutustaajamissa 60036: maalaiskunnan hakemuksesta sen mukaan tarvitaan nimenomaan .erikoisltunutta opetta- 60037: kuin asetuksella ltal"ke:mmin säädetään, va- javoimaa, kansalaiskoulunopettajia ja kielten- 60038: pauttaa kunnan kokonaan tai osittain velvol- opettajia. 60039: lisuudesta antaa asuntoja opettajan viran Edellä olevin perustein ja 'kun opettajien 60040: haatijoille. Tätä lain muutosta on pidettävä saaminen maaseutukouluille on turvattava 60041: kansakoulutoimen ja maaseudun opettajien vaikeasta asuntopulasta huolimatta, esitämme 60042: asunto..olojen kannalta huomattavana huo- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 60043: nonnuksena, sillä se on omiaan vaikeuttamaan toivomuksen, 60044: opettajien saantia maaseudulle. Asuntojen 60045: varaaminen opetltajille perustuu siihen tosi- että hallitus kiireellisesti suoritut- 60046: seikkaan, ettei maaseudulla ole asianmukai- taisi tutkimuksen maaseudun opetta- 60047: sia vuokrahuoneistoja saatavina muutoin kuin jien virka-asuntokysymyksestä ja an- 60048: poikkeustapauksissa. Asuntopula on kolro val- taisi sellaisen esityksen, että maalais- 60049: takuntaa koskeva ilmiö ja toisaalta maaseu- kunnat olisiv.at aina velvollisia anta- 60050: dulla ei ole yleensä kansakoulujen välittö- maan opettajanviran haltijalle virka- 60051: mässä läheisyydessä vuokra-asunnoiksi sovel- asu,nnon. 60052: tuvia huoneistoja. Kansakouluasetuksen 117 60053: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 60054: 60055: Armas Leinonen. Eeles Landström. 60056: 1393 60057: VIU,156.- Toiv.al. N :o 615. 60058: 60059: 60060: 60061: 60062: Leinonen ym.: Aputyövoiman hankkimisesta oppilaslJS'Unto- 60063: lanhoitajiUe. 60064: 60065: 60066: E d u s k u n n a 11 e. 60067: 60068: Kansakoulutoimessa on tuskin ketään sestaan t~htävään, hänen jaJblrokoulutukses- 60069: muuta pa:l:kannauttijaa, joka olisi niin kuor- taan ja hänen pal'kkauksestaan hyvää huolta. 60070: mitettu 'kuin oppilasasuntolan hoitaja. Hänen Huono palkkaus ja raskas 'tehtävä on jo Itä- 60071: tulee hoitaa asuntolaa ja siinä olevia lapsia hän sailikka ehtinyt aiheuttaa sen, että asun- 60072: niin, että asuntola muodostuu heille hyväksi tolan hoitajiiksi pyrkijöitä valmistuslaitok- 60073: ja kasvattavaksi tkodiksi, järjestää asuntolan seensa, Kemijärven seminaariin on ollut riit- 60074: talous ja tilittää varat, asuntolan henkilö- tämättömästi. Palkkausta on äsken huomat- 60075: kunnan avulla suorittaa asuntolan askareet, tavasti korotettu, mutta vieläkään se ei yllä 60076: järjestää työt ja valvoa niitä, valvoa, että niihin määriin kuin toisissa pohjoismaissa, 60077: oppilaat suorittavat kotitehtävänsä, ohjata ei edes oman maamme alaikoulunopettajan 60078: heitä niissä ja · muissakin heille kuuluvissa palkkaukseen. Norjassa asuntolan hoitajan 60079: tehtävissä, vapaissa harrastuksissa ja lei- pali{lkaus on sama kuin 'koulun johtajan. 60080: keissä, huolehtia kurin ja järjestyksen säily- Vieläkin tärkeämpää on, että asuntdlan 60081: misestä asuntolassa, hoitaa sairaita oppilaita, hoitaja saa riittävästi apua oppilaiden vai- 60082: huolehtia ja vastata asuntolan kaluston ja vontatehtävään. Nyt hän on yksin vastuussa 60083: ruoka-ainevarojen hoidosta ja säilymisestä. järjestyksestä kdko vuorokauden. Oppilaiden 60084: Lyhyesti sanottuna hänen tulee olla äitinä, sairastuessa hän yksin on velvollinen hoi- 60085: opettajana, taloudenhoitajana ja sairaanhoi- tamaan näitä öisiillkin ja siitä huolimatta 60086: tajana. suorittamaan päiväHä tavalliset tehtävänsä. 60087: Hänen pa:lkkaukselliSa on kuitenkin jääny,t Edellä esitetyn perusteella ·kunnioittaen 60088: miti1ttömän pieneksi ja hänen lepoaikansa esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 60089: riittämättömiVksi. Kun kansalaiskoulut yleis- muksen, 60090: tyvät ja oppilasasuntoloiden lukumäärä suu- 60091: resti kasvaa, asunltolan hoitajasta tulee myös että hallitus kiireellisesti selvityttäisi 60092: murrosikää lähenevien lasten yleisin ja kysymyksen opp~"lasasuntolan hoitajien 60093: ehkä tärkein kasvattaja. Hänen merkityk- tehtävien jätrjestämisestä ja aputyö- 60094: sensä kohoaa näinollen vielä nykyisesrtäänkin. voiman hankkimisesta, niin että asun- 60095: Tämä kaikki velvoittaa yhteiskuntaa pitä- tolanh!aitajia ylenmäärin rasittamatta 60096: mään asuntolanhoitajasta, hänen valmistam~ he voisivat täyttää tärkeän tehtävänsä. 60097: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 60098: 60099: Armas Leinonen. Eeles La.ndström. 60100: Aune Salama. Pirkko Aro. 60101: Anna-Liisa Tiekso. 60102: 60103: 60104: 60105: 60106: 175 E 529/66 60107: 1394 60108: 60109: VUI,157.-Toiv.al. N:o 616. 60110: 60111: 60112: 60113: 60114: Suorttanen ym.: Kansalaistaito ntmuen oppwmeen ottami- 60115: sesta kansa- ja kansalaiskoulun oppiaineiden joukkoon. 60116: 60117: 60118: Ed u skun nalle. 60119: 60120: Viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtu- tuista tapaturmapotilaista vuoden aikana. 60121: neen erittäin voimakkaan koneellistumisen ja Kansantaloudellisesti ajatellen menetämme 60122: motorisoitumisen seuraukset ovat selvästi huikeita summia vuosittain, koskapa yksis- 60123: nähtävissä. Toisaalta taloudellinen elämä on tään liikennetapaturmistakin vuoden aikana 60124: voimistunut ja elintaso kohonnut suoden ih- kertyy n. 25 mrd. vmk. 60125: misille lisää mukavuuksia ja helpotuksia, Edellä olevaan viitaten olisi syytä mitä 60126: mutta toisaulta ihmisen turvallisuus on ko- kiireellisimmin päästä siihen, että koulujen 60127: neellistuvassa yhteiskunnassa yhä enemmän ohjelmaan tulisi kiinteänä osana turvallisuus- 60128: vaarassa. Tätä osoittavat vuosi vuodelta kas- opetus, joka takaisi edes osittain jokaisen 60129: vavat onnettomuusluvut elämän eri aloilla. kansalaisen oikeuden elää turvallisesti - niin 60130: Ihmisen on vaikea pysyä kehityksen mukana kotona kuin sen ulkopuolelLakin. Tällöin eivät 60131: oman rajoittuneisuutensa, tiedon ja taidon riitä yksinomaan viittaukset eri yhteyksissä 60132: puutteen sekä väärän suhtautumistapansa varovaisuuteen ja valppauteen, vaan mah- 60133: vuoksi. dollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien tu- 60134: Eri puolilla maailmaa suoritetuissa lukui- lisi lasten saada järjestelmällistä opetusta 60135: sissa tutkimuksissa on voitu todeta, että näitä ja ohjausta tähän tarkoitukseen varatuilla 60136: onnettomuuksia voidaan vähentää tuntuvasti tunneilla. Tällöin tulisi selvittää ne syyt, 60137: määrätietoisella koulutuksella ja kasvatuk- jotka aiheuttavat onnettomuuksia ja kuinka 60138: sella, kunhan se aloitetaan riittävän ajoissa niitä voidaan välttää. J atkuval1a totutte- 60139: lasten ja nuorison keskuudessa. lulla käytännön harjoituksin heidät saada.a.n 60140: Maassamme ovat selvimmin lisääntyneet menettelemään alitajuisesti - ja oikein. Näin 60141: lähinnä koti- ja liikennetapaturmat. Liikenne- menetellen vuosien varrella heihin iskostuu 60142: tapaturmien määrät niin laatuun kuin mää- oikea asenne näitä kysymyksiä kohtaan, ja 60143: räänkin nähden ovat olleet vuosittain tiedossa vain siten voidaan odottaa onnettomuuksien 60144: viranomaisten k·eräämien ilmoitusten perus- suhteellista laskemista. 60145: teella, mutta muitten tapaturmien lukumää- Käyttäytymis- ja tapakasvatusta on esi- 60146: rää enempää kuin 1aatuakaan ei tiedetä kuim. tetty jopa omaksi oppiaineeksi kouluihin. 60147: osittain. Tämä johtuu siitä, ettei maassamme Edelleen ovat monet järjestöt vaatineet vielä 60148: ole yhdenmukaista järjestelmää, jolla •tarvit- muitakin asioita koulun opetuksen piiriin. 60149: tavat tiedot saataisiin tapahtuneista onnetto- Sellaisia ovat esim. ensiavun opetus, kotisai- 60150: muuksista. Kuitenkin jo osittaisetkin saata- raamhoito, tapaturmantorjunta, palosuojelu 60151: vissa olevat tiedot ovat kyllin hälyttäviä. sekä yleensä turvallisuusopetus. Kaikki 60152: Suomen Punaisen Ristin sairaalassa (Töölön edellä maim.itut asiat liittyvät läheisesti ter- 60153: sairaala) yhden vuoden aikana hoidetut on- veysoppiin ja raittius taasen kuuluu kunkin 60154: nettomuustapaukset puhuvat selvää kieltä kansalaisen taitoon elää kunnollisena yhteis- 60155: siitä, miten suuri tämä määrä on. Kun yh- kunnan jäsenenä. Näin ollen olisi ka.nsakou- 60156: dessä ainoassa sairaalassa joudutaan hoita- lun ja kansalaiskoulun opetussuunnitelmaa 60157: maan vuoden aikana 22 592 tapturmaisesti muutettava siten, että nykyisen terveys- ja 60158: loukkaam.tunutta potilasta, on suorastaan raittiusopin tilalle otettaisiin oppiaine, jonka 60159: hätkähdyttävää ajatella sitä määrää, joka nimenä olisi kansalaistaito. Tähän oppiainee- 60160: kertyy maamme kaikissa sairaaloissa hoide- seen kuuluisivat pääpiirteissään seuraavat 60161: VIII,157.- Suorttanen ym.. 1395 60162: 60163: a&at: liik.ennek88V!atus, käyttäytym.:is- ja ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 60164: pakasvatus, ens:iJapu ja kotisairaanhoito, palo- toimenpiteisiin kam.sakoulun ja kansa- 60165: suojelu turvallisuuskasvatus, terveyskasva- laiskoulun opetussuunnitelman muut- 60166: tus j·a raittiuskasvatus. tamiseksi siten, että kansakoulussa ja 60167: Edellä esitettyyn viitaten ehdotam.mekin kansalaiskoulussa opetettavien oppi- 60168: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi aineiden joukkoon otettaisiin kam.sa- 60169: toivomuksen, laistaito-niminen oppiaine. 60170: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 60171: 60172: Sulo Suorttanen. Reino Karpola. 60173: Heimo Linna. Reino Kangas. 60174: Erkki Haukipuro. Eino Räsänen. 60175: 1396 60176: 60177: VIU,158.-Toiv.al. N:o 617. 60178: 60179: 60180: 60181: 60182: Linkola. ym.: Esitykse111 antamisesta yleisestä ammattioppi,. 60183: veZvoUisuudesta. 60184: 60185: 60186: Eduskunnalle. 60187: 60188: Nykyisen oppivelvollisuuslain mukaan ovat laisten keskuudessa. Tämän vuoksi on kiin- 60189: murrosikäiset nuoret kansakoulun kokonaan nitettävä huomiota erityisesti käytännöllisiin 60190: tai keskikoulun neljä luokkaa käytyään va- taitoihin tähtäävään koulutukseen ja samana 60191: paita yhteiskunnan asettamista velvoitteista. myös yleissivistykseen ja kasvatukseen. Am- 60192: Yhteiskunta kyllä edellyttää, että jokainen mattikoulun ja yleisen oppivelvollisuuskou- 60193: kansalainen tekee työtä, mutta nuoresta yk- lun oppisuunnitelmat on pystyttävä koordi- 60194: silöstä itsestään tai usein hänen vanhemmis- noima;an nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. 60195: taan riippuu, mitä työtä hän aikoo tehdä Tehokkaan ammattikoulutuksen piiriin on 60196: ja miten hän hankkii koulutuksen ammat- saatava koko nuoriso, toisin sanoen päästävä 60197: tiinsa. Monesti ei ammattitaitoa hankita etu- siihen, että jokaisella nuorella tulee hänen 60198: käteen ollenkaan. Osasyynä tähän on tieten- määräikään ehdittyään olla oma ammatti. 60199: kin se, ettei maamme ammattioppilaitoksissa 60200: ole läheskään riittävästi oppilaspaikkoja, Länsi-Saksassa, jonka taloudellinen kasvu- 60201: vaikka ammattikouluverkosto sinänsä on ver- vauhti on yleismaailmallisesti tunnustettu, on 60202: rattain hyvä. Eri lääneistä kerättyjen tieto- toteutettu yleinen ammattioppivelvollisuus 60203: jen mukaan jää oppi- ja ammattikoulujen ammattikoulutuksen perustana. Se on syn- 60204: ulkopuolelle 15-19-vuotiaasta nuorisosta tynyt yhteistyössä valtion ja teollisuuden 60205: Uudellamaalla 56 %, Lapiss.a 70 % ja Poh- kanssa ja käsittää niin mies- kuin naispuoli- 60206: jois-Karjalassa 75 %· Toinen tie ammattiopin sen nuorison lukuunottamatta niitä, jotka 60207: hankkimiseen, oppisopimukset, ei sekään ole jatkavat opiskeluaan korkeimmissa yleissivis- 60208: kovin yleistynyt; kauppa- ja teollisuusminis- tystä antavissa oppilaitoksissa. Samalla kun 60209: teriön antamien tietojen mukaan oli maas- täten mukaudutaan teollistuvan yhteiskun- 60210: samme v. 1964 voimassa n. 2 000 oppisopi- nan asettamiin vaatimuksiin, kavennetaan 60211: musta. Toisin sanoen, nuorisomme enemmistö sitä juopaa, joka on syntynyt sivistyksen ja 60212: jää nykyisin eri syistä johtuen vaille min- koulutuksen, teorian ja käytännön, lukioon 60213: käänlaista ammattikoulutusta. Samanaikai- pohjautuvan korkeamman koulutuksen ja 60214: sesti on monilla aloilla koulutetun ja päte- muka alempaa tasoa edustavan kansakoulu- 60215: vän ammattityövoiman tuntuvaa puutetta. ammattikoululinjan välillä. 60216: Kuitenkin yhteiskunnan kehittyminen ja Ratkaisun meillä tulisi olla samantapainen 60217: elinkeino- ja ammattirakenteen monipuolistu- kuin Länsi-Saksassa, josta saadun kokemuk- 60218: minen lisää sitä vähimmäiskoulutuksenkin set osoittavat sen vastaavan tarkoitustaan 60219: tarvetta, joka yksityiseltä kansalaiselta vaa- erittäin hyvin. Yleinen oppivelvollisuus olisi 60220: ditaan hänen ammatti- ym. tehtäviensä hoi- ulotettava koskemaan nuorisoa 18 ikävuoteen 60221: tamiseen. ,Teollistumisen ja automaation edis- saakka ja mikäli asianomainen nuori ei jatka 60222: tyminen sekä palveluelinkeinojen lisääntymi- opintojaan lukiossa ja myöhemmin korkea- 60223: nen aiheuttavat eri alojen suoritusvaatimus- koulussa, olisi peruskoulun jatkona oltava 60224: ten nousua. Yhteiskuntatieteelliset tutkimuk- pakollinen ammattikoulu. Sen kustannuksista 60225: set ovat osoittaneet, että sekä maan kansan- vastaa yhteiskunta samojen periaatteiden mu- 60226: tulon kasvu että sen kilpailukykyisyys maail- kaan kuin nykyisin kansakoulussa. Lisäksi 60227: manmarkkinoilla riippuvat ratkaisevasti siitä, voitaisiin ajatella, että oppilaille ylemmillä 60228: miten korkea yleinen tiedontaso on kansa- luokilla maksettaisiin myös päivärahaa, joka 60229: VIII,158. - Linkola. ym. 1897 60230: 60231: vastaisi suunnilleen sitä ansiota, jonka he il- vastuuseen ja lisää nuorison tervettä itsear- 60232: man aiDID.&ttikoulutusta voisivat saada. vostusta, joka pohjautuu pätevään ammatti- 60233: Yleisen ammattioppivelvollisuuden toteut- taitoon, sen mukanaan tuomaan yhteiskun- 60234: tamisella päästään ensinnäkin siihen, että nalliseen arvostukseen ja taloudelliseen tur- 60235: jolmisella nuorella todella on oma ammatti. vallisuudentunteeseen. Pakolliseen ammatti- 60236: Kansantalouden kannalta tämä merkitsee erit- koulutukseen on luonnollisesti yhdistettävä 60237: täin tärkeää yleisen tiedon tason ja suoritus- nykyiset mahdollisuudet, joiden avulla lah- 60238: tason nostamista. Sosiaaliselta ja kasvatuk- jakkaat nuoret voivat jatkaa opintojaan kor- 60239: selliselta kannalta katsottuna merkitsisi tämä keammissa oppilaitoksissa. 60240: myös sitä, että nuoriso pidetään poissa vä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 60241: hemmän kehittävien tai suorastaan huono- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 60242: jen harrastusten parista, mihin se muuten muksen, 60243: ilman koulun tai ammatin asettamia velvoi- 60244: tuksia nykyisin varsinkin asutuskeskuksissa että hallitus kiireellisesti antaisi 60245: ajautuu. Valmistautuminen ammattiin edis- Eduskunnalle esityksen laiksi yleisestä 60246: .tää myös valmistautumista yhteiskunnalliseen ammattioppivelvollisuudesta. 60247: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 60248: 60249: Anna-Liisa Linkola. Jouni Apa.jalahti. Matti Raipala. 60250: Aili Vaittinen. Pentti Mäki-Hakola. Jaakko Kemppainen. 60251: Erkki Hara. Raimo Ilaskivi. Irma Hamara. 60252: Juuso Häikiö. T. I. Vartia. Saara Forsius. 60253: Sakari Huima. Olavi Nikkilä. Margit Borg-Sundman. 60254: P. R. Haarla. Esko J. Koppanen. Juha Rihtniemi. 60255: Mikko Asunta. 60256: 1398 60257: 60258: VIn,159.-Toiv.al. N:o 618. 60259: 60260: 60261: 60262: 60263: Vilponiemi ym.: Yleise11, ammattioppivelvollisuude11, aikaafl,- 60264: saamisesta. 60265: 60266: 60267: E d u s k u n n a 11 e. 60268: 60269: Maamme taloudellinen nousu riippuu erit- että perustietoj·en antaminen on mahdollista 60270: täin suuresti siitä, kuinka nopeasti ja tehok- vain työpaikalla. Tämän vuoksi olisi koulu- 60271: kaasti saamme kohotetuksi tiedon tasoa ja muotoisen ammattikoulutuksen lisäksi laajen- 60272: ammattitaitoa. Kokemus on osoittanut, että nettava oppisopimuksen puitteissa annetta- 60273: kaikissa teollistuneissa maissa nuori henkilö vaa koulUJtusta, jolla Suomessa on vanhat 60274: tarvitsee yhä pitemmän koulutusajan menes- perinteet. 60275: tyäkseen työpaikalla. Samalla kasvaa niiden Laskelmat osoittavat, että läheskään kai- 60276: yleisten ja ammatillisten tietojen määrä, jota killa nourilla ei o}e mahdollisuutta hankkia 60277: nuorelta vaaditaan hänen siirtyessään kou- nuorelta ammattimieheltä edellytettyjä tie- 60278: lusta työelämään. Jos koulunkäynti pitenee, toja ja taitoja. Maatalouden piirissä vain 60279: ja jos sen yhteydessä annetaan perusteelliset suhteellisen harvat nuoret saavat maatalous- 60280: tiedot tulevasta ammatista, nuor·ella on mah- alan koulutuksen ja asUituskeskuksissakin 60281: dollisuus siirtyä tehokkaaseen työskentelyyn huomattava osa nuorista joutuu siirtymään 60282: omalla alallaan ja saada siitä riittävä ansio. työelämään ilman mitään ammattikoulutusta. 60283: Perusteellinen ammattikoulutus lisää myös Kun nykyisessä yhteiskunnassa ammaJttipäte- 60284: vastuuntunnetta ja kiintymystä työhön. Mah- vyyden saaminen pitäisi kuulua jokaisen kan- 60285: dollisuudet ammattitaidon edelleen kehittä- salaisen perusoikeuksiin, olisi meilläkin syytä 60286: miseen ja omalla työalalla kohoamiseen ovat ryhtyä suunnittelemaan ammattioppivelvolli- 60287: paremmwt silloin, kun alkeistiedot on han- suuden liittämistä yleiseen oppivelvollisuu- 60288: kittu ennen työhön tuloa. teen. 60289: Viime vuosina on Suomessa ammattikoulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 60290: tusta monin tavoin laajennettu. Kunnat ovat nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 60291: perustaneet yleisiä ,ammattikouluja ja nykyi- sen, 60292: sin jo miltei koko maan peittääkin ammatti- 60293: kouluverkosto. Vaikka !kunnat ovatkin tähän että hallitus selvittäisi, mite11, ylei11,en 60294: mennessä varanneet näissä kouluissa enem- ammattioppivelvollisuus voitaisiin ot- 60295: män paikkoja kuin laki vaatii, siitä huoli- taa käytäntöön yleisen oppivelvollisuu- 60296: matta eräillä paikkakunnilla voidaan am- defl, täydennyksenä, ja antaisi sitä kos- 60297: mattikouluun ottaa vain osa hyväksytyistä kevan esitykse11, EduskunMUe. 60298: pyrkijöistä. Osa ammateista on sen laatuisia, 60299: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 60300: 60301: Väinö Vilponiemi. Heikki Hykkäälä. 60302: Antero Väyrynen. Antti A. Halme. 60303: Reino Breilin. Esko Niskanen. 60304: Sulo Hostila. Veikko Helle. 60305: 1399 60306: 60307: VIU,160.-Toiv.al. N:o 619. 60308: 60309: 60310: 60311: 60312: Vennamo: KQII'I,Salaisten ammatti- ja muun koulutuksen tehos- 60313: tamisesta. 60314: 60315: 60316: E d u s kunnalle. 60317: 60318: Suu:vet puolueet ovat viime aikoina kiin- huomiota koulukustannuksiin, jotta varojen 60319: nittäneet ·erityisen painavaa huomiota yli- puute ei saisi olla kykyjä vastaavan koulu- 60320: opistoihin, jotka sinänsä ovat hyvä asia. tuksen esteenä. Näinhän on asianlaita naa- 60321: Mutta kun näin tapahtuu, ei saisi niiden purimaissamme. 60322: rinnalla unohtaa ammattikoulutusta ja muuta Mainituilla perusteilla ·ehdotan kunnioit- 60323: koulutusta. Onhan nimittäin kiistämätön !tosi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi !toivomuk- 60324: asia, etJtä valtaenemmistö kansastamme ei sen, 60325: saa juuri mitään koulutusta tai joutuu tyy- 60326: tymään ammattikoulutukseen. että hallitus yliopistokysymysten 60327: Ninpä kumoamattomat til.astot osoittavat, rinnalla ryhtyisi viivytyksettä toimen- 60328: että maaseudun nuorista vain 6,4 % voi piteisiin kanStalaisten ammatti- ja 60329: päästä opiskelemaan erilaisissa ammatillisissa muun koulutuksen tehostamiseksi, 60330: oppilaitoksissa. Tunnettua myös on, että ha- kiinnittäen tällöin huomiota myös 60331: kijoita voi olla jopa kymmenkertaisesti enem- vähävaraisten koulunkäyntimahdolli- 60332: män kuin mitä oppilaita voidaan oppilai- suuksiin kuin myös kansakoulupiirien 60333: tokseen ottaa. ikävään lakkauttamiskysymykseen. 60334: Lisäksi olisi erittäin tärkeätä kiinnittää 60335: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 60336: 60337: Veikko Vennamo. 60338: 1400 60339: 60340: VIII,161. - Toiv.al. N: o 620. 60341: 60342: 60343: Haapasalo ym.: .Ammattikasvatuksen kokonaissuunnitelman 60344: laatimisesta sekä ammattikasvatuslainsäädännön ja -hallin- 60345: non, yhtenäistämisestä. 60346: 60347: E d u s k u n n a ll e. 60348: 60349: Eräillä äskettäin pidetyillä johtamistaidol- yksiköiiksi. Täten ammatillisten oppilaitosten 60350: Hsilla koulutuspäivillä eri hahlintohaarojen perusverkko tulee suhteellisen harvaiksi sekä 60351: edustajien käyttämistä puheenvuoroista !kävi opphlaskotitarve varsin suure~si. 60352: selvästi ilmi, että useimpien hallintohaaro- - Eri koulutusmuotojen opetus ei nivelly 60353: jem.me pääheikkoutena on niiden toiminnan riittävästi toisiinsa, vaan oppilaaJt joutuvat 60354: hajanaisuus. Näin on asian 'laita myös am- koulusta toiseen peräkkäiseenkin kouluun 60355: mattikasvatuksemme alue~lla, missä hajanai- siirtyessään usein opiskelemaan varsin paljon 60356: suus jolb.tuu siitä, että jokaisesta eri !koulu- jo ailkaisemmin opittua. Sivusuuntaan koulu- 60357: muodosta on säädetty eri lailla ja että am.- muodosta toiseen ei yleensä ole muita sii!r- 60358: mattikasvatusha:~linto on jaettu useaan eri tymismahdollisuuksia kuin palata takaisin 60359: virastoon. lähtöviivalle. 60360: Tästä ammatti'kasvatuksemme lainsäädän- - Hallintokustannukset tuleva;t ikohtuutto- 60361: nön ja hallinnon hajanaisuudesta aiheutuvat miiksi, koska esimerkiksi niissä tapauksissa, 60362: käytännössä mllll. seuraavat haitaJt: jolloin saman alan koulutusta annetaan kah- 60363: - Mikään virasto ei vastaa siitä, että am- den tai useamman viraston alaisena (MTH: 60364: mattikasvatustalllllllle !kehitettäisiin määrätie- emäilltäJkoulut ja tallouskoulut, AKH: ra- 60365: toisena !ko'konaisuultenå, vaan kutaikin koulu- vintotalousosastot ja kotita1oudenhoitajat, 60366: muotoa paikkaillaan pala pa:lalta toisistan Sos.m: kodinhoitajat), täytyy kaikissa noissa 60367: riippumattomina osaratkaisuina. virastoissa olla tuon alan tal'kastajat ja muut 60368: - Millään vilrasto'lla ei ole ko!k.onaiskuvaa erikoisvirkamiehet. 60369: siLtä, missä määrin ammattikasvatuksemme Nykyisin, jolloin ollaan nopeasti :menossa 60370: kokonaisuudessaan tyydyttää koko elinkeino- '~kouluyhteiskuntaa" kohti ja jolloin ensim- 60371: elämärrnme koulutustarpeen selkä nuorisomme mäisen asteen koulu muuttunee ylhtenäiskou- 60372: koulunkäyntitarpeen. Ei ole edes saatavissa luperiaatteeHe ratkentuvaJksi perus'koulwksi, 60373: sellaisia yhtenäisiä ammattikasvatustiJastoja, tulevat amllllattiikasvatuskysymylkset, jotka 60374: mitä määrätietoisen ammatt~koulupoHtiikan koskevat jo nuorusuiässä kahta kolmasosaa 60375: johtaminen vaatii. jokaisen iikäluokan nuorista, entistä ikeskei- 60376: - Eri koulumuotojen k~näisestä toimin- semmiksi. 60377: talaajuudesta ja eri oppi:laitosten sijoituik- EdeLlä esitetyin perustein ehdotamme 60378: sesta ei ole mitään tkokonaissuunnitelmaa, edul'drunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 60379: vaan eri ammatiUisia oppilaitoksia peruste- 60380: taan sattumanvaraisesti useimmiten vain että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi- 60381: anojaJkuntien oma-alotteisuuden mukaisessa menpiteisiin ammattikasvatusta koske- 60382: järjestyksessä. van kokonaissuunnitelman laatimiseksi 60383: - Eri koulumuotoja edustavia opinto-osas- jUt ,ammattikasvatusta koskevan lain- 60384: toja ei voida perustaa samaan oppilaitoikseen, säädännön ja hallinnon yhte,näistämi- 60385: vaan on !kukin muodOiStettava johtokuntineen, seksi. 60386: rehtoreinoon, kirjanpitoineen jne. eri koulu- 60387: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 60388: 60389: K. F. Haapasalo. U. H. Voutilainen. Antero Väyrynen. 60390: Eino Raunio. Kalle Matil&inen. A.rtturi Koskinen. 60391: Sylvi Siltanen. Uljas Mäkelä. Dmo Paananen. 60392: 14:01 60393: 60394: Vlfi,162.-Toiv.al. N:o 621. 60395: 60396: 60397: 60398: 60399: Sillantaus ym.: Ammattiopetustoiminnalle tarpeellisen kasva- 60400: tustieteellisen tutkimus- ia kokeilutoiminnan aloittamisesta. 60401: 60402: 60403: Eduskunnalle. 60404: 60405: Ammattiopetustoimene tarpeellinen kasva- voidaan tutkimus- ja kokeilutoiminnan aloit- 60406: tustieteellinen tutkimus- ja kokeilutoiminta, tamista tällä alalla pitää sekä välttämättö- 60407: jota alan opettajaopiston tulisi kyetä yhteis- mänä että kiireellisenä. 60408: työssä kasvatustieteellisten tutkimuslaitosten Edellisen nojalla ehdotammekin kunnioitta- 60409: kanssa suorittamaan, ei meillä ole vielä pääs- vasti eduskunnan ihyvälksyttäviiikst toivomuk- 60410: syt alkuun siitä huolimatta, että valtakunnan sen, 60411: peittävä kouluverkko on jo olemassa. Kun 60412: vielä on nähtävissä, että ammattioppilaitosten että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi- 60413: opettajainvalmistusta tullaan lähiaikoina voi- menpiteisiin ammattiopetustoiminnalle 60414: makkaasti lisäämään ja että eri hallinnon- tarpeellisen kasvatustieteellisen tutki- 60415: haaroilla toimivien ammattikoulujen opetta- mus- ia kokeilutoiminnan aloittami- 60416: jainvalmistuksessa on koordinoimistarvetta, seksi. 60417: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 60418: 60419: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen. 60420: 60421: 60422: 60423: 60424: 176 E 520/66 60425: 1402 60426: 60427: VIU,163.- Toiv.al. N: o 622. 60428: 60429: 60430: 60431: 60432: T. Salo ym.: Ylioppilaspohjaisen ammattikoulutuksen lisää- 60433: misestä. 60434: 60435: 60436: Eduskunnalle. 60437: 60438: Suomen koululaitoksen voimakas kasvu on tulkki- ja kääntäjäkoulutus, koulutus alem- 60439: kulumassa olevalla vuosikymmenellä aiheutta- manasteisiin tehtäviin hallinnon piirissä eli 60440: nut vuosittain valmistuvien uusien ylioppi- ns. kanslistikoulutus, koulutus erilaisiin kont- 60441: laiden määrän lisääntymisen kymmenen vuo- toriteknillisiin tehtäviin ja laboranttikoulu- 60442: den kuluessa 2 1;2 kertaiseksi. Laskelmien mu- tus. 60443: kaan on odotettavissa, että luku vielä kasvaa Eräät järjestöt ja korkeakoulut ovat jo 60444: 50 %: lla seuraavan viisivuotiskauden aikana ryhtyneet suunnittelemaan kyseisten koulu- 60445: pysähtyäkseen sitten n. 15 000 ylioppilaaseen. tushaarojen kehittämistä. Jatkosuunnittelussa 60446: Jotta tämä erittäin hyvän pohjakoulutuk- ja toimenpiteissä olisi huomioitava tilanteen 60447: sen saanut nuorisonosa voitaisiin tehokkaim- vaatimukset ja valtiovallan toimesta keskite- 60448: min valmistaa suomalaisen yhteiskunnan pal- tysti ohjattava toimenpiteet niin, että eri 60449: velukseen, sen jatkokoulutusmahdollisuudet alojen tarpeet samoinkuin maan eri osien 60450: on turvattava. Tämä merkitsee toisaalta kor- tarpeet tulisivat tasapuolisesti hoidetuiksi. 60451: keakoululaitoksemme tuntuvaa laajentamista, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 60452: mistä asiaa selvittävä valtion komitea toivot- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 60453: tavasti lähiaikoina antaa esityksensä, toi- vomuksen, 60454: saalta muiden koulutusmuotojen kehittä- 60455: mistä akateemisen koulutuksen rinnalle. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 60456: Osa ylioppilaista voi nykyiseen tapaan ha- menpiteisiin jo olemassa olevien oppi- 60457: keutua erilaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin, laitosten laajentamiseksi ja uusien op- 60458: teknillisiin opistoihin, sairaanhoitaja- ja pilaitosten tarpeen mukaan perustami- 60459: kauppaopistoihin, mutta niiden vastaanotto- seksi eri puolilla maata niin, että yli- 60460: kyky ei ole riittävä, olletikin, kun niiden on oppilaspohjaista ammattikoulutusta 60461: pääasiassa annettava jatkokoulutusmahdolli- voitaisiin lisätä toisaalta kehittämällä 60462: suudet keskikoulunsa päättäneille. Lisäksi ny- nykyisin toiminnassa olevia aloja ja 60463: kyaikainen yhteiskunta voi tehokkaasti käyt- toisaalta perustamalla uusia nykyisen 60464: tää ylioppilaita sellaisillakin aloilla, joissa yhteiskunnan tarpeita vastaavia kou- 60465: toistaiseksi ei ole järjestetty riittävää ·am- lutuslinjoja. 60466: mattikoulutusta. Esimerkkeinä mainittakoon 60467: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 60468: 60469: Tuure Salo. Pirkko Aro. 60470: Irma Karvikko. 60471: 1403 60472: 60473: VIII,164.- Toiv.al. N: o 623. 60474: 60475: 60476: 60477: 60478: Linkola ym.: Ammattikouluihin hakeutumista estävien talou- 60479: dellisten ja sosiaalisten seikkojen poistamisesta. 60480: 60481: 60482: E d u s k u n n a ll e. 60483: 60484: Maassamme on moniNa aloilla puutetta opiskeleva!t nuoret ovat yleensä jo siinä iässä, 60485: pätevästä ammattityövoimasta. E!räänä syynä että he voi.sivat oHa ansiotyössä ja heidän 60486: tähän voidaan pitää sitä, ettei maamme am- kouluttamisensa saattaa jo tämänkin vuoksi 60487: mattioppi·laitoksissa ole läheskään .riittävästi olla esimerkiksi heidän perheensä lk:annrulta 60488: oppilaspai>lclwja, vaiklkakin ammattikouluver- suuri taloudellinen uhraus. Tästä syystä tun- 60489: kosto sinänsä on verrattain hyvä. Mutta osa- tuisi täysin perustellulta se, että heille mruk- 60490: syynä voidaan pitää myös sitä, että koulun- settaisiin heidän sivuutettuaan oppivelvolli- 60491: käyntikustannukset voivat muodostaa esteen suUJsiän, päivärahaa. 60492: nuoren ihmisen haikeutumiseille ammattikou- Edelläsanottuun viitaten ehdotamme kun- 60493: luun. Tästä syystä olisi paikallaan, että am- nioittaen eduskunnan hyväksyttäv·äksi toivo- 60494: mattikoulussa annettaisiin samat sosiaaliset muksen, 60495: edUJt kuin oppivelvollisuuskoulussa. Koulussa 60496: annettaviil1a sosaalisHla eduilla tarkoitetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 60497: tavallisesti sitä, että oppillaille annetaan il- niiden taloUJdellisten ja sosiaalisten 60498: maiseksi oppiikirjat ja opetusvälineet sekä seikkojen poistamiseksi, jotka voivat 60499: kouluateriat, korvataan pitlkäimatkaisempien estää nuorisoa hakeutumasta ammatti- 60500: oppilaiden matkoista ja mahdolHsesta saatta- kouluihin. 60501: misesta aiheutuvat kulut. Ammattikoulussa 60502: . Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 60503: 60504: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen. 60505: 1404 60506: 60507: VIU,165.- Toiv.al. N:o 624. 60508: 60509: 60510: 60511: 60512: Landström ym.: Nuorison ammattikoulutuksen tehostamisesta 60513: iltakurssien avulla. 60514: 60515: 60516: Eduskunnalle. 60517: 60518: Teollistuvassa yhteiSkunnassa on kiinnitet- Asutuskeskuksiin muutettaessa koetaan sitten 60519: tävä huomiota nuorten a.mmattikoulutukseen, karvaasti ammattitaidon puuttuminen. 60520: sekä yhteiskunnan että nuorten itsensä takia. Koska teolliset ammatit tarjoavat tulevaj- 60521: Moni kansalaiskoulun läpi käynyt nuori jou- suud'ElSSa yhä enemmän työrtä, pitäisi amma- 60522: tuu ,riippumatta kyvyistään tyytymään arki- tiillisen koulutuksen lkenttää kyetä laajenta- 60523: seen aherrukseen, ansiotyöhön, joik:a estää maan. Jo rakennettuja kouiJ.uja tulisi käyttää 60524: hänen kouliintumisensa vaativampiin ammat- hyväksi myös iltaisin, jotta työssä käyville 60525: teihin. Nuorilla jos kellään on energiaa, jonka nuorilie avautuisi mahdollisuuksia suuntau- 60526: he purkavat iltaisin rtyöajan päätyttyä useasti tua enemmän antavalle uralle. 60527: turhanpäiväiseen vetelehtimiseen. On ha- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 60528: vaittu, että niillä paika:kunn]lla missä eri- nioittaen eduskunnan hyväiksyttäväksi ~toivo 60529: muotoista ammattikurssitoimintaa on voitu muksen, 60530: iltaisinlkin järjestää, nuorten osanotto näihin 60531: on ollut vilkasta. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 60532: Huonoimmassa asemassa ovat maalla asu- toimenpiteisiin nuorison ammattikoulu- 60533: vat nuoret, joilla kurssimuotoisenkin jatko- tukse,n tehostamiseksi ja laajentami- 60534: opiskelun mahdollisuudet ovat vähäisimmät. seksi iltakurssien avulla. 60535: H~singissä. 29 päivänä hulhtifkuuta 1966. 60536: 60537: Eeles Landström. E. J. Paavola. 60538: Aulis Sileäkangas. Aulis Juvela. 60539: IDjas Mäkelä. Väinö Vilponiemi. 60540: Voitto Hellsten. Pirkko Aro. 60541: 1405 60542: 60543: Vlfi,166.- Hemst.mot. N: o 625. 60544: 60545: 60546: 60547: 60548: Korsbäck m.fl.: Angående. ändring av stadgamdena om un- 60549: derstöd för yrkesstudier. 60550: 60551: 60552: Till Riksdagen. 60553: 60554: Enligt lagen 10. 11. 1944 om understöd för helt på skolornas föreståndare. Av två i eko- 60555: yrkesstudier, sädan den ändrad lyder i lagen nomiskt avseende likställda elever erhåller i 60556: 21. 10. 1949, samt statsrädets beslut av den regel den, som besöker folkhögskola, under- 60557: 2. 8. 1951 angående verkställigheten. av denna stöd, men icke den, som besöker yrkesskola. 60558: lag kan bidrag för yrkesstudier beviljas till Det är tydligt, att avsikten med nämnda 60559: belopp, utgörande 30-60 % av de skäliga lagar om studieunderstöd icke varit att åstad- 60560: kostnadsnormer, som statsrådet fastställer. komma ett dylikt, ur yrkesutbildningssyn- 60561: Vilikoret för att elev vid yrkesskola slmll punkt beklagligt förhållande, och det vore 60562: erhålla studieunderstöd, är att han eller hans därför nödvändigt, att ovannämnda stats- 60563: föräldrar icke vid statsbeskattningen påförts rådsbeslut ändras så, att det motsvarar la- 60564: större förmögenhetsskatt än 500 mark, mot- gens anda och mening. Förmögenhet och 60565: svarande en förmögenhet på omkring 500 000 inkomst av den storleksordning, som det i 60566: mark, och högst 6 000 mark i inkomstskatt. detta fall är fråga om, har på grund av nu- 60567: Tili följd av penningvärdets fall och skärpt varande penningvärde ingen betydelse för 60568: beskattning innebär nämnda stadganden, att iöräldrarnas möjligheter att finansiera bar- 60569: barn tili småbrukare, småindustriföretagare nens yrkesutbildning. 60570: och hantverkare i de aUra flesta fall icke Trots att riksdagen hemställt om ändring 60571: för närvarande tilidelas studieunderstöd. av dessa grunder och trots löfte av regerin- 60572: Studieunderstöden. har på denna grund gen att så skall ske har proposition tili 60573: så gott som helt förlorat sin betydelse för lagändring ännu icke avgivits tili riksdagen. 60574: främjandet av yrkesutbildningen hos de be- Ändring av ifrågavarande förordning har 60575: folkningsgrupper, som är i största behov av icke heller skett. 60576: sådan utbildning. På an:förda m. fl. grunder föreslås vörd- 60577: Såsom jämförelse må nämnas, att mindre samt, att riksdagen ville besluta hemställa, 60578: bemedlad elev vid folkhögskola kan erhålla 60579: understöd i:ntili 70 % av studieutgifternas att regeringen skyndsamt måtte vid- 60580: toi:Jalbelopp enligt lagen 7. 7.1950 om stats- taga åtgärder för ändring av stadgan.- 60581: understöd åt folkhögskolor. I detta fall har dena om understöd för yrkesstudier 60582: inga inkomst- och förmögenhetsgränser fast- så, att alla de, som är i oundgängligt 60583: ställts som norm för mindrebemedlade. Redö- behov av understöd för yrkesstudier, 60584: mandet av huruvida sökandena är att be- kan erhåZZa understöd. 60585: trakta som medellösa eller icke ankommer 60586: Helsingfors den 19 april 1966. 60587: 60588: Verner Korsbäck. Lars Lindeman. Magnus Kull. 60589: Ragnar Granvik. Bror Lillqvist. Henrik Westerlund. 60590: Evald H'åggblom. Georg Backlund. 60591: 1406 60592: 60593: VIII,166.-Toiv.al. N:o 625. 60594: Suomennos. 60595: 60596: 60597: 60598: 60599: Korsbäck ym.: Ammattiopintoavustuksia koskevien säännös- 60600: ten muuttamisesta. 60601: 60602: 60603: E d u s k u n n a ll e. 60604: 60605: Ammattiopintojensa avustamisesta 10. 11. rattomina vai ei, on kokonaan johtajan ar- 60606: 1944 annetun lain, sellaisena kuin se muu- vostelun varassa. Kahdesta taloudellisesta 60607: tettuna esiintyy 21. 10. 1949 annetussa lais- samassa asemassa olevasta oppilaasta saa 60608: sa, sekä valtioneuvoston tämän lain toimeen- säännöllisesti avustusta kansanopistoa käyvä, 60609: panosta tekemän päätöksen mukaisesti voi- mutrta ei ammattikoulussa oleva. 60610: daan valtioneuvoston vahvistamista kohtuul- On ilmeistä, ettei mainittujen, opiskelu- 60611: lisista !kustannusnorm.eista myöntää avus- avustusta koskevien lakien tarkoituksena 60612: tusta 30-60 %: n määrään asti. suinkaan ole ollut tällaisen, ammatrtikoulu- 60613: Ammattikoulun oppilaan saaman opinto- tuksen kannalta valitettavan tilanteen ai- 60614: avustuksen ehtona on, että hänelle tai hänen heuttaminen, ja siksi olisikin välttämätöntä, 60615: vanhemmiUeen ei valtionverotuksessa ole että edellä mainittu valtioneuvoston päätös 60616: pantu 500 markkaa suurempaa omaisuus- muutetaan niin, etrtä se vastaa lain henkeä 60617: veroa, mikä suunnilleen vastaa 500 000 mar- ja tarkoitusta. Tässä kysymyksessä olevan 60618: kan omaisuutta, ja että tulovero on korkein- suuruisella omaisuudella ja suuruusluokan 60619: taan 6 000 markkaa. tuloilla ei nykyisen rahanarvon vallitessa ole 60620: Rahanarvon alenemisen ja ankaramman mitään merkitystä vanhempien mahdollisuu- 60621: verotuksen johdosta merkitsevät mainirtut dessa rahoittaa lastensa ammattikoulutus. 60622: säännökset sitä, että useimmissa tapauksissa Huolimatta eduskunnan näiden perustei- 60623: pienviljelijäin, pienteollisuusyrittäjäin ja kä- den muuttamisesta lausumasta toivomuk- 60624: sityöläisten lapsille ei nykyään voida antaa sesta ja huolimatta hallituksen lupauksesta, 60625: opiskeluapua. että niin tulee tapahtumaan, ei eduskunnalle 60626: Tämän vuoksi opintoavustustoiminta on- ole vielä tähän mennessä jätetty ehdotusrta 60627: kin miltei täydelleen menettänyt merkityk- lainmuutokseksi. Puheena olevan asetuksen 60628: sensä ammattikasvatuksen edistämisessä nii- muuttamista ei myöskään ole tapahtunut. 60629: den väestöryhmi·en piirissä, jotka eniten Edellä esi.itetyillä ym. perusteilla ehdote- 60630: ovat tuollaisen koulutuksen tarpeessa. taan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä- 60631: Vertailu;- vuoksi mainittakoon, että kan- väksi toivomus, 60632: sanopiston vähemmän varattomat oppilaat 60633: saattavat kansanopistojen valtionavustuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 60634: sesta 7. 7. 1950 annetun lain mukaan saada toimenpiteisiin ammattiopistojen avus- 60635: avustusta aina 70 %: iin asti opiskelukulu- tamista koskevien säännösten muutta- 60636: jensa kokonaismäärästä. Näissä tapauksissa miseksi siten, että kaikki, jotka ki- 60637: ei vähemmän v:arattomiakaan varrten ole vah- peästi ovat ammattiopintoavustuksen 60638: vistettu minkäänlaista tulo- ja omaisuusvero- tarpeessa, voivat sitä myös sooda. 60639: rajoituksia. Se, onko hakijoita pidettävä va- 60640: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 60641: 60642: Verner Korsbäck. Lars Lindeman. Magnus Kull. 60643: Ragnar Granvik. Bror Lillqvist. Henrik Westerlund. 60644: Evald H"åggblom. · Georg Backlund. 60645: 1407 60646: 60647: vm,167.-Toiv.al. N:o 626. 60648: 60649: 60650: 60651: 60652: Linkola ym.: .Ammattikoulujen työpiirustusten malliston ai- 60653: kaansaamisesta. 60654: 60655: 60656: E d u s k u n n a 11 e. 60657: 60658: Ammatti'koulu:issa poikien osastoilla työn- Asiallltilan korjaamiseksi koulujen tulisi 60659: opetulksessa eri työvaiheiden opetus tapahtuu saada työpiirustuksia sellaisista rurti,k!keleista, 60660: käytännöllisistä syistä ~minrmäbeen eritiaisten jotka voidaan markkinoida, ja tulisi niissä 60661: kokonaisten esineiden valmistamisella. Vain opetettavat työvaiheet esiintyä riittävällä 60662: vä,häisessä määrin käytetään varsinaisia har- tarkkuudeHa. 60663: joituskappaleita siitä syystä, ettei niiden va!l- Piirustusten ~aatimista ja suunnittelutyötä 60664: mistaminen ole mielenkiintoista. varten voitaisiin kouluilla palkata eri hen- 60665: Edellä olevasta johtuen työnharjoittelu kilö, jonka palkkaamiseen tulisi saada val- 60666: jä,ä usein liian yksipuoliseksi, koska artik- tionavustusta. Toinen mahdoHisuus olisi pe- 60667: kelit ovat useimmiten yksityisten henkilöiden rustaa kauppa- ja teollisuusministeriön toi- 60668: tarvitsemia yksinkertaisia käyttöesineitä, joi- mesta anrmatti:komuja varten suunnittelurtoi- 60669: den valmistuJksessa ei useinkaan esiinny vaa- misto, joka jakaisi opetuksen kannalta vält- 60670: tivimpia työnsuorituksia, tiettyä mittatark- tämättömät työpiirustukset ja joita 'koulut 60671: kuutta ja pinnan 'laatua eikä varsinkaan ko- saisivat tilata työnharjoittelua varten erilais- 60672: koopano- ja asennustehtäviä. ten artikkelien työpiirustu:ksia. 60673: Aivan yleistä sitäpaitsi on, että ei ole o1e- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 'kun- 60674: massa työpiirustuksia, vaan opettajat tekevät nioittaen eduskunnan hyviiksyttäväksi toivo- 60675: ja suunnittelevat niitä opetustoimen ohella. muksen, 60676: Tästä on silloin seurau:ksena, että työnsuo- 60677: ritukset hidastuvat ohjeiden puuttuessa ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 60678: tehokasta op,etusai'kaa menee hukkaan. Suurin toimenpiteisiin ammattikoulujen ope- 60679: haiJtta ehkä on kuitenkin siinä, että ei opita tuksen ka,nnalta tärkeiden työpiirus- 60680: riittävästi piirustusten lukemista !()ikä itse- tusten malliston aikaansaamiseksi. 60681: näistä työskentelyä piirustusten :mukaan. 60682: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966. 60683: 60684: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen. 60685: 1408 60686: 60687: VUI,168.- Toiv.a.l. N :o 627. 60688: 60689: 60690: 60691: 60692: Sa.loranta: Valtion tue?& saannin 11armistami&esta yleisten, 60693: ammattikouluje~ oppilaskotien ja opettajien asun,tojen, 60694: osalta. 60695: 60696: 60697: Eduskunnalle. 60698: 60699: Yleisiä a:mmattillrouluja on viime vuosina nustenkin osalta, eilkä jätettävä siltä tulo- ja 60700: rakennettu huomattavasti Hsää. Niitä on lu- menoarvioon otetrtavan määrärahan varaan, 60701: kuisasta perustettu myös maaseudulle. Kun- 60702: 1 60703: jolloin valtion apu jää ainoastaan toivooksi, 60704: tien ammatti:kouJ.umenot ovat tuntuvasti kas- joka kokemuksen mukaan ei toteudu. 60705: vaneet, koska YJleiset 8illiDl.attikoulu't ovat Opettajien asuntojen rakentamiseen myön- 60706: muodostuneet yhä suuremmassa määrin kun- nettävä valtion apu jää niinikään tulo- ja 60707: nallisibi. Sarrnanailkaisesti ovat muutkin kun- menoarvioon otettavan määrärahan varaan. 60708: tien menot kasvaneet tehtävien kasvusta joh- Maaseudulla ei useinlkaan ole mahdollisuuksia 60709: tuen. Näin on jouduttu vaikeaan tilanteeseen saada tyydyttäviä asuntoja opettajille muu- 60710: kuntien veronmaJksajien verorasituksen nous- toin 'kuin rakentarrnahla ne kuntainliiton toi- 60711: tua lkohtuurttoman !korkealle. Tätä rasitusta mesta. 60712: lisää se, että valtion avustusta ei ole enää Koska vaJ.tion ke~sammatrtilkoulujen yh- 60713: voitu antaa ammattikoulujen oppilaskotien teyteen raJkennettuihin oppilaskoteihin ja 60714: ja opettajien asuntojen rakentamis~ksi. opettajien asuntoloihin ovat niissä mukana 60715: Oppilaskodit ovat osoittautuneet erittäin olevat yksityiset kunnat suorittaneet raken- 60716: tarpeellisiksi ammattikouluJen yhteydessä. nuskustannusosuutensa, olisi oikein, että 60717: Tällaisen oppiiaskodin hankkimiseksi ehdo- myös valtio osallistuu !kuntainliittojen omis- 60718: tetaan valtionavustusta ja -ilainaa annetrta- tamien yleisten annmattikoulujen oppilasko- 60719: valksi tulo- ja menoarviossa o~ev·an määrä- tien ja opettajien asuntojen rakennuskustan- 60720: rahan rajoissa. Kuntainliittojen ylläpitämille nuksiin. Näin voidaan ratkaiseva:lla tavalla 60721: yleisille ammattikouluille on oppilaskoti ai- helpottaa ja rtukea yleisten ammattikoulujen 60722: van välttämätön. Ammattikouluverkosto tu- toimintaa erityisesti maaseudulla. 60723: lee ilmeisesti olemaan niin harva, -että pitkiä Edellä olevaan viitaten ehdotan ikunnioi't- 60724: koUilumatkoja ei voida välttää. Koulumatko- taen eduskunnalle hyväbyttävälksi toivo- 60725: jen pituus on maaseudun ammattikoulujen muksen, 60726: kohdalla useimmiten monia peninkulmia, jos- 60727: kus satojakin kilometrejä niille oppilaille, että hallitus ryhtyisi viipymättä toi- 60728: jotka asuvat 1kuntainliiton äärialuei'lla. Tä- menpiteisiin, jotta valtion tuen saanti 60729: män vuoksi olisi oppilaskodin rakentamiseen varmistett.aisiin, laissa myös yleisten 60730: tulevan valtion tuen saanti varmistettava ammattikoulujen oppilaskotien ja l{)[)et- 60731: laissa samoinkuin varsinaisten lkoulura~ken- tajien asuntojen osalta. 60732: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 60733: 60734: Toivo Saloranta. 60735: 1409 60736: 60737: Vfi1,169.-Toiv.al. N:o 628. 60738: 60739: 60740: 60741: 60742: Siiskonen ym.: Toimen.piteistä riittävän. määrärahan. osoitta- 60743: miseksi avustuksina kun.tien ja kuntainliittojen ammatti- 60744: oppilaitosten oppilasasuntojen rakentamiseen. 60745: 60746: 60747: Ed us kunnalle. 60748: 60749: Ammattioppilaitoksista annetun ~ain (184/ Ammattilkou!lujen rakentamisessa on synty- 60750: 58) 14 § :ssä on säädetty, että oppilaskotien nyt ja syntymässä kestämätön tilanne. Kou- 60751: ja opettajien asuntojen raikentamiseen voi- luja pitäisi !kiireellisesti ra~kentaa, mUitta asia 60752: daan myöntää vailtion avustusta valtioneu- on suurilta osin 'kiinni oppilaSkotien ja opet- 60753: voston vahvistamien perusteiden mukaan tajien asuntojen valtionavussa. Kunnat eivät 60754: tulo- ja menoarviossa olevan määräralhan 'ra- ole kovin ha:lulkkaita 'kiirehtimään asiassa en- 60755: joissa enintään 50 sada1ta hyväJksyttävien nenkuin valtiovalta täyttää sille lain mukaan 60756: kustannusten määrästä. Viime vuosina tämä kuuluvat velvoitteet. 60757: budjettiin me!'lkitty määräraha on lkuitenkin EdeHä mainitun perusteella ehdotamme 60758: jätetty vahvistamatta, joten !kunnat ja ilrun- eduskunnan hyvä:ksyttäväJksi toivomuksen, 60759: tainliito't eivät ole tätä avustusta saaneet. 60760: Useimmissa kuntainliittojen omistamissa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 60761: ammattikouluissa oppilaskoti on !kuitenkin toimenpiteisiin riittävän suuren mää- 60762: välttämätön, koska maalaiskunnissa vieras- rärahan osoittamiseksi avustuksina 60763: paikkaisten oppilaiden on mi1tei mahdotonta kun.tien ja kuntai-nliittojen omistamien 60764: saada asuntoa itselleen, ja 'toisaalil;a asurt;us- ja ylläpitämien ammattioppilaitoste.n 60765: keskUiksissa vuokratason kalleus on esteenä oppilasasuntojen rakentamista varten. 60766: vähävaraisten oppilaiden asunnon saantiin. 60767: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 60768: 60769: Aili Siiskonen. T. Leivo-Larsson. 60770: Vappu Heinonen. 60771: 60772: 60773: 60774: 60775: 177 E 529/66 60776: 1410 60777: 60778: VUI,170.-Toiv.al. N:o 629. 60779: 60780: 60781: 60782: 60783: Häkkinen ym.: Sokeain ammattikoululain aikaansaamisesta. 60784: 60785: 60786: Eduskunnalle. 60787: 60788: Sopivan ammattikoulutuksen avulla voi- työammateissa. Tämä ikävi päinsä siitä 60789: daan valtaosa ,työiässä olevista sokeista kan- syystä, että koulut oliv·at 10-vuotisia ja mo- 60790: salaisista sijoittaa tuottavaan työhön. Tätä nessa tapauiksessa lapset .tulivat niihin van- 60791: osoittaa mm. se seikka, että maamme noin hempina kuin 7-vuotiaina. V. 1961 annetulla 60792: 5 000 sokeasta kansalaisesta, tähän lukuun asetuiksella muutettim Sdkeain lasten ikou- 60793: on laskettu se'k:ä 'lapset että vanhukset, saa luuntuloilkä sit€n, että lapset tulevat nyt kou- 60794: invalidilrahaa 1 060 henkilöä. Invalidiraihan luun 6-vuotiaina. Tämä oli tarpeelUnen toi- 60795: saamisen ehtona on, :että asianomainen on menpide, koska vain harvoissa tapauksissa 60796: työssä ja että ihänen asiontulonsa ilrohoavat lasten vanhemmat ynmnärtävät kasvattaa ja 60797: ainakin invrulidirahan määrään. ohjata sokeita lapsiaan oikein. Samalla on 60798: Sokeain ammattilkoulutus ei 'k:uiteuikaan ole koulun opetusohjelmaa muutettu siten, että 60799: maassamme tyydyttävästi järj€stetty. Maassa koulu antaa vain perusopetusta, kuten kan- 60800: toimii yksityinen sokeain ammattikoulu, joka salkoulu, erkä lainlkaan ammattiopetusta. Vii- 60801: on tavkoitettu lähinnä vanhempana solkeutu- meksi mainitun opetu!ksen ·antaminen olisilkin 60802: neita v·arten. Kokonaistarvetta se ei pysty mahdotonta sekä lasten nuoruuden vuoksi 60803: tyydyttämään. Sitä paitsi tämä:kin koulu että siitä syystä, että !käytettävissä olevat 10 60804: työskentelee Helsingin ikaupungin omista- vuotta ovat pikemmin liian lyhyt kuin riit- 60805: malla tontilla ja on jatkuvan häätöuhan a:lai- tävä aika perustietojen ja taitojen anta:mi- 60806: nen. Koulul:la ei ole minkääntiaista varmuu'tta seen. 60807: toiminnan jatikumise&ta saatikJka mahdolli- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit- 60808: suutta laajentaa toimintaansa, niinkuin ny- tavasti eduSkunnan päätettävä;ksi toivomuik- 60809: kyaikainen sokeainopetus vaatisi. Sokeain sen, 60810: ammattikoulutuksen puutteellisuuden vuoksi 60811: on S~eain Keskusliitto oHut pakotettu jo että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 60812: pitkän ailk:aa järjestämään perus- ja täyden- toimenpiteisiin sokeain ammattikoulu- 60813: nyskursseja vastasokeutuneiUe ja jo amma- lain aikaansaamiseksi sekä sen jälkeen 60814: tissa työskenteleville. Kai.Jkenkailkkiaan on so- lain edellyttämiin toimenpiteisiin val- 60815: keain ammattikou'lutulkselila tilapäisratkaisun tion ylläpitämän sokeain ammattikou- 60816: luonne. lun perustamiseksi sen mietinnön poh- 60817: Sokeain ·ammattiopetuksessa olevia puut- jalla, jonka opetusneuvos Olavi Iso- 60818: teita korvasi aikaisemmin osittain se, että kallion johdolla työskennellyt toimi- 60819: sokeain lastenkouluissa (kansa:kouluissa) an- kunta jätti elokuun 11 päivänä 1965 60820: nettiin myös ammattiopetusta tietyissä 'käsi- kauppa,. ja teollisuusministerille. 60821: Helsingissä 26 päivänä huhUkuuta 1966. 60822: 60823: Eero Häkkinen. Meeri Kalavainen. 60824: Edit Terästö. Valde Nevalainen. 60825: 1411 60826: 60827: Vm,171.- Hemst.mot. N: o 630. 60828: 60829: 60830: 60831: 60832: Kull m. fl.: Angående svenskspråkig yrkesundervismng och 60833: Zäroverksstudier för döva. 60834: 60835: 60836: Tili Riksdagen. 60837: 60838: 1 Borgå arbetar vårt lands enda svensk- denna sektor av de dövas vidareutbildning 60839: språkiga dövskola. iSkolan, som är statlig, uppenbarligen borde skötas i form av stats- 60840: har nu 36 elever. 1961 övergick man från understödd privatundervisning. För den 60841: 8-årig till 10-årig skola vilket innebär att egentliga yrkesundervisningen vore an- 60842: eleverna i sjuttonårsåldern har genomgått talet elever däremot sannolikt tillräckligt för 60843: den grundläggande skolningen och borde er- en särskild svensk undervisning tili exempel 60844: hålla yrkesutbilding eller ges möjlighet att i samband med den finska yrkesskolan för 60845: fortsätta skolgången i läroverk. Då vi emel- döva iÅbo. 60846: iJ.ertid saknar svenskspråJkig ytkesutbildning Med hänvisning till det ovan an- 60847: för döva erhåller de döva ej den start för en förda föreslår vi, att riksdagen ville besluta 60848: insarts i arbetslivet, som de vore berättigade hemställa, 60849: till. En del söker sig till yrkesskolor för 60850: döva i Sverige, där · de kommer väl tillrätta af:t regeringen måtte dra försorg om 60851: och o:lita stannar de för alltid i Sverige. att svenskspråkig yrkesutbt'ldning för 60852: Även läroverksvägen är stängd för sven- döva upprättas och att möjligheter 60853: ska döva i vårt land. Elevmaterialet för tilZ Zäroverksstudier för döva skapas. 60854: läroverksstudier är synnerligen litet, varför 60855: Helsingfors den 26 april 1966. 60856: 60857: Magnus Kull. Ingvar S. Melin. 60858: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin. 60859: Oarl Olof Tallgren. Evald Häggblom. 60860: Verner Korsbäck. Georg Backlund. 60861: ! 60862: 1412 60863: 60864: VW,171.-Toiv.al. N:o 630. 60865: Suomennos. 60866: 60867: 60868: 60869: 60870: Kllll ym.: Kuurojen ruostinkielisestä ammattiopetuksesta ja 60871: oppikouluopinnoista. 60872: 60873: 60874: E d u s k u n n a iJ.l e. 60875: 60876: . Porvoossa. toimii maamme ainoa ruotsin- on oppikouluopintoihin erityisen vähän, 60877: kielinen kuurojenkoulu. Koulussa, joka on minkä vuoksi ttämä kuurojen jatkokoulu- 60878: valtion, on nyt 36 oppilasta. 1961 koulu tus ilmeisesti pitäisi hoitaa valtion tu- 60879: muuttui 8-vuotisesta 10-vuotiseksi, mikä !keman yiksityisopetuiksen muodossa. Varsi- 60880: merkitsee sitä, että oppilaat 17 vuo- naiseen ammattikoulutukseen olisi oppilai- 60881: den iässä ovat saaneet perustavan koulu- den määrä sitävastoin todennäköisesti riit- 60882: tuksen ja heidän pitäisi saada ammattikou- tävä oman ruotsalaisen opetuksen antami- 60883: lutus tai heille pitäisi antaa mahdollisuus seksi esimerkiksi kuurojen suomalaisen am- 60884: jatkaa koulunkäyntiään oppikoulussa. Koska mattikoulun yhteydessä Turussa. 60885: meiltä kuitenkin puuttuu kuuroille tarkoi- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme edus- 60886: tettu ruotsinkielinen ammattikoulutus, eivät kunnan hyväksyttäväksi ,toivomuksen, 60887: kuurot pääse alkuun antaakseen panoksensa 60888: työelämään, mihin heillä olisi oikeus. Osa että hallitus huolehtisi siitä, että 60889: hakeutuu kuurojenkouluihin Ruotsiin, missä kuuroille järjestettäisiin ruotsinkie- 60890: he selviytyvät hyvin ja usein jäävät pysy- listä ammattiopetusta ja lu'otaisiin 60891: västi Ruotsiin. kuuroille mahdollisuudet oppikou- 60892: Myös oppikoulutie on ruotsalaisilta kuu- luopintoihin. 60893: roilta maassamme suljettu. Oppilasainesta 60894: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 60895: 60896: Magnus Kull. Ingvar S. Melin. 60897: Ragnar Granvik. Kristian: Gestrin. 60898: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom. 60899: Verner Korsbäck. Georg Backlund. 60900: 1413 60901: 60902: VUI,172.- Toiv.al. N:o 681. 60903: 60904: 60905: 60906: 60907: Rytkönen ym.: Ammattikoulun perustamisesta Suonenjoen 60908: kuntaan. 60909: 60910: 60911: E d u s k u n n a 11 e. 60912: 60913: Ammattilkoulutusmahdo1lisuudet ovat Poh- koulu. Uuden ammattilkou!l.un perustamisella 60914: jois-Savossa edelleenkin puutteelliset. Syynä voitaisiin :lisätä Suonenjoen ja ympäristökun- 60915: tähän on ammattilkoulupaiikkojen puute var- tien nuorison mahdollisuuksia saada ammatti~ 60916: sinkin maa:seudulia. Valtaikumian suunnitte- koulutusta. Suonenjoki olisi :keSkeinen kou- 60917: lutoimiston suorittaman tutkimuksen mukaan lun sijoituspaikka. Joitalkin toilmenpiteitä on 60918: yli 70% 15-19-vuotisista nuorista pää Poh- kuntien toime8ta koulun perustamiseksi suo- 60919: jois-Savossa vai!He oppi- tai ammattikoulu- ritettu, mutta ilman valtiovallan toimenpi- 60920: tusta. Maaseudulla voi päästä ammattikou- teitä hanke näyttää edelleenkin viivästyvän. 60921: luihin vain 6.5 % nuorisosta. Mahdollisuudet Edellä olevan perusteeLla ehdotamme edus- 60922: oppikoulun !käyntiin ta] valmistua ammatti- kunnan hyväksyt,tävälksi toivomuksen, 60923: koulun kautta työ3iffiilllatteihin ovat näin ollen 60924: hli.mrrnästyttävän 'puutteelliset ja nuoriso jou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 60925: tuu työelämän piiriin ammattitaidottomana. toime,npiteisiin ammattikoulun perus- 60926: Vlllllitsevan tilanteen parantamiseksi olisi tamiseksi Suonenjoen kuntaan. 60927: mm. Suonenjoella perustettava ammatti- 60928: Helsingissä 29 päivänä huihtilkuuta 1966. 60929: 60930: Veikko J. Rytkönen. Lauha Männistö. 60931: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen. 60932: 1414 60933: 60934: Vm,173.- Toiv.a.l. N: o 632. 60935: 60936: 60937: 60938: 60939: V. E. Partanen ym.: Keskikoul1tn pohjalle rakentuvan 4-t'UO- 60940: tisen ammatillisen oppilaitoksen oppimäärän suorittaneen 60941: oikeuttamisesta suorittaa ylioppilastutkinto. 60942: 60943: 60944: E d u s k u n n a ll e. 60945: 60946: Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, löltään tähtää nykyiseen ylioppilastutkintoon, 60947: että keskikoulun päätyttyä yhä useammat muutta ylippilastutkinnon koetehtäviä voitai- 60948: oppilaat pyrkivät jatkamaan opintojaan lu- siin siten tarkistaa, että ammatillisen oppi- 60949: kiossa siitä huolimatta, että heidän luontai- laitosten oppilaat voisivat osoittaa saavutta- 60950: set taipumuksensa ja harrastuksensa .viittaa- . neensa tutlkintoon nykyisin kuuluvin ainei- 60951: vat tietylle ammatillisille aloille. Eräänä den lähiaineet huomioon ottaen saman tieto- 60952: syynä tähän on se, että halutaan varmistaa tason kuin lukion oppilaat. Kuitenkin on 60953: mahdollisuus harjoittaa joskus tulevaisuu- lähdettävä siitä, että ammatillisten oppilai- 60954: dessa korkeakoulu- tai yliopisto-opintoja, tosten oppilaiden on itseopiskelun avulla tai 60955: joihin vain ylioppilastutkinnon suorittaminen muuta tietä hankittava tarpeelliset tiedot 60956: antaa mahdollisuuden. ylioppilastutkintoon sisältyvissä aineissa, joita 60957: Jotta keskikoulun jälkeen nykyistä suu- ammatillisissa oppilaitoksissa ei riittävästi 60958: remmassa määrin siirryrt;täisiin ammatillisiin opeteta. Tärkeintä on, että heidät vapaute- 60959: oppilaitoksiin ja jotta niissä opiskelleille taan pakosta hakeutua oppikouluihin yksityis- 60960: avautuisi mahdollisuus korkeakouluopintoi- oppilaiksi ja lukion kurssien tenttimisestä en- 60961: hin, olisi ylioppilastutkintoa siten muutet- nen tutkintoon ilmoittautumista. 60962: tava, että lukion rinnalla myös korkeampi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kuu,. 60963: ammatiHinen opiskelu antaisi oikeuden yli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväbi toivo- 60964: oppilastutkintoon osallistumiseen. muksen, 60965: Kun keskikoulun jälkeen opiskellaan 3-4 60966: vuotta seminaarissa, t~knillisessä opistossa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 60967: tai kauppaopistossa, saavuttavat oppilaat sa- toimenpiteisiin, jotta keskikoulun poh- 60968: man yleisen henkisen kypsyyden kuin lu- jalle rakentuvan 4-vuotisen ammatilli- 60969: kiossakin, joten henkinen kypsymättömyys sen opp~'laitoksen oppimäärän suoritta- 60970: ei voi olla esteenä ylioppilastutkintoon osal- neet saisivat oikeuden suorittaa yli- 60971: listumiselle. Luonnollista on, että ammatilli- oppilastutkinnon. 60972: sissa oppilaitoksissa annettava opetus ei sisäl- 60973: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 60974: 60975: Ensio Partanen. Aune Salama.. 60976: Arvo Ahonen. Reino Breilin. 60977: 1415 60978: 60979: Vm,174-Toiv.al. N:o 633. 60980: 60981: 60982: 60983: 60984: Häkkinen ym.: Toimenpiteistä valtakunnallisten opintolinjo- 60985: jen pe·rustamiseksi Pohjois-Savon ammattioppilaitokseen. 60986: 60987: 60988: Eduskunnalle. 60989: 60990: Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen ten opintolinjojen perustamista Pohjois~Sa 60991: (a:s 3/59) 41. §:n mukaan voidaan yleiseen von ammattioppila:itokseen puoltavat vielä 60992: ammattikouluun perustaa valtion yUäpitämiä seuraavat seikat: 60993: osastoja, jolloin valtio osallistuu osastojen 1. koko Savossa ei ole keskusammattikoulua, 60994: kustannuksiin tulo- ja menoarviossa otetun jonka menoista valtio yksin vastaa 60995: määrärahan rajoissa erikseen laadittavan so- 2. huomattava osa nuorista ammattikoulu- 60996: pimuksen mukaisesti. Kysymyksessä ovat ns. tuksen _saatuaan ei enää palaakaan kotiseu- 60997: valtakunnalliset opintolinjat, jotka koulutta- dulleen, vaan siirtyy muualle parempia an- 60998: vat .ammattityöntekijöitä harvinaisimpiin am- siomahdollisuuksia etsimään. Täten Pohjois- 60999: matteihin ja palvelevat täten ~aajempaa Savon kunnat kouluttavat nuorisoa myös 61000: a:luetta kuin omaa ammattikoulupiiriä. Poh- muuta Suomea varten 61001: jois-Savon ammattioppilaitoksessa ovat seu- 3. valtakunnallisten opintolinjojen perus- 61002: raavat opintolinjat luettavissa tähän ryh- taminen on myös hyvin edullista valtiolle 61003: mään: (paljon halvempi ratkaisu kuin keskus- 61004: - laitosasentajan opintolinja ammattikoulun perustaminen). 61005: - puhelinasentajan opintolinja Edelilä olevan perusteella esitämme edus- 61006: - vaatturin opintolinja kunnan päätettäväksi toivomuksen, 61007: - leipurin opintolinja 61008: - laborantin opintolinja että haUitus ryhtyisi sellaisiin toi- 61009: Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen kun- menpiteisiin, että Pohjois-Savon am- 61010: tainliiton liittohallitus on tehnyt ammatti- mattioppilaitokseen perustetaan laitos- 61011: kasvatushallitukselle esityksen näiden linjo- asentajan, puhelinasentajan, vaatturin, 61012: jen muuttamiseksi valtakunnalJ.isiksi opinto- leipurin ja laborantin opintolinjat, ja 61013: linjoi!ksi. Toistaiseksi ei valtion talousarviossa ottaisi tähän tarkoitukseen tarvittavat 61014: ole ollut yhtenäkään vuotena rahaa valta- määrärahat valtion v. 1967 tulo- ja 61015: kunnallisiin opintolinjoihin. Valtakunnallis- menoorvioesitykseen. 61016: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 61017: 61018: Eero Häkkinen. Edit Terästö. 61019: Valde Nevalainen. Antti 0. Pennanen. 61020: 1416 61021: 61022: VUI,175.- Toiv.al N:o 634. 61023: 61024: 61025: 61026: 61027: Kemppainen: MalmiMtsijäkurssin jä1'jestämisestä Kainuun 61028: ja Pohjois-Pohjoomaan ammattikouluihin. 61029: 61030: 61031: E d u s k u n n a 11 e. 61032: 61033: Maamme malmivarojen käy.tön tehostami- Tätä varten ehdotan ilrnnniottaen edus- 61034: seksi on ilmeistä, että tulisi voida selvittää kunnan 'liausuttavaksi t()ivomuksen, 61035: myös niiden [aajuus. 61036: Tätä varten ei maassamme ole tiettävästi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 61037: koulutustoimintaa harjoitettu järjestetyssä toimenpiteisiin Kainuun ja Pohjois- 61038: muodossa. Pohjanmaan ammattikoulujen malmin- 61039: etsijäkurssin mahdollistamiseksi. 61040: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 61041: 61042: Jaakko Kemppainen. 61043: 1417 61044: 61045: VW,176. - Toiv.aJ.. N: o 635. 61046: 61047: 61048: 61049: 61050: Koivunen ym.: Jyväskylässä toimivan ammattikoulujen opet- 61051: tajaopist(Jfl, koulurakennuksen suunnittelemisesta ja raken- 61052: tamisesta. 61053: 61054: 61055: E d u s k u n n a 11 e. 61056: 61057: Keski-Suomen keskusammattikoUilun suojiin voidaan il:man muutostöitä ottaa amma;tti•kou- 61058: sijoitettu ammattikoulujen opettajaopisto on lun käyttöön. 61059: alikuperäisen vain muutama ammattialaa kä- Jyväskylän !kaupunki on osoittanut sopi- 61060: sittäneen opettajavaLmistuksen lisäksi saanut van tontin opettajaopiston ra1kennuksia var- 61061: uusia tehtäJviä. Lisi1ksi on muodostunut ajan- ten, ike.skusammattikoUilujen läheisyyteen. Ra- 61062: kohtaiseksi jo opetustehtävissä olevien opet- kennussuunnitelmien valmistll!miseen ei kui- 61063: tajien täydennys- ja lisäkoulutuksen antami- tenkaan ole vielä ryhdytty. Käsityksemme 61064: nen. Tällaisen lisi1koulutuksen tarve on il- mukaan tpahtuu suuri laiminlyönti, jos laa- 61065: meinen ja sen järjestämistä on ajateltu Kes- jalksi kasvaneen ammattikouluverkoston opet- 61066: kil-Suomen 'keSkusamanatti:koulun yhteydessä tajienvalmistuksen ja koulutuksen tehosta- 61067: toimivaan opistoon. minen joutuisi !kärsimään huonetilojen puut- 61068: Jotta •tämä opettajaopisto voisi toimia ja teen vuoksi. 61069: kehittyä suotuisissa olosuhteissa, pitäisi siUe Edellä sanottuun viitaten esitämme edus- 61070: ·rakentaa omat ta:vkoitusta vastaavat huone- kunnan hyväJksyttäväJksi 'toivomuksen, 61071: tilat. On käynyt ilmi, että Keski-Suomen 61072: keskusa:mmll!ttikou[u tarvitsisi omaan käyt- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 61073: töönsä nyt opettajaopistolle annetut opetus- toimenpiteisiin Jyväskylässä toimivan 61074: tilatkin eikä sillä ole mitään mahdollisuuiksia ammattikoulujen opettajaopiston kou- 61075: näin ollen tyydyttää opettajaopiston lisään- lurakennuksen suun,nittelemiseksi ja 61076: tyvää opetustilojen tarvetta. Todettakoon, rakennustöiden aloittamiseksi. 61077: että nyt opettajoopistolla olevat huonetilat 61078: Helsingissä 29 päivänä ihuhtilkuuta 1966. 61079: 61080: Matti Koivunen. Pauli Puhakka. Pekka Silander. 61081: Kaisu Weckman. Lauha Männistö. Olavi J. Laine. 61082: Siiri Lehmonen. Pekka Salla. Hugo Manninen. 61083: Eino Tainio. Irma Rosnell. 61084: 61085: 61086: 61087: 61088: 178 E 529/66 61089: 1418 61090: 61091: VIII,177. - Toiv.al. N :o 636. 61092: 61093: 61094: 61095: 61096: V. Mattila ym.: Ammattioppilaitoksissa opiskelevien saattami- 61097: sesta tapaturmavakuutuksen piiriin. 61098: 61099: 61100: Ed uskunn alle. 61101: 61102: Tapaturmavakuutuslain (608/48) 3 § :n 2 lasta, mutta ei sen SIJaan voimistelun tai 61103: momentissa on säädetty, että miJ'loin kou- urheilun yhteydessä muun oppilaitoksen 61104: lussa, Jaitoksessa tai opetuskurssilla opiske- (esim. metsäoppilaitoksen) oppilaalle sattu- 61105: luun liittyy olennainen tapaturmavaara, voi- nutta tapaturmaa. 61106: doon asetuksella määrätä, että opetust'a saa- Asetuksen 1 § :ää ja tapaturmavakuutus- 61107: vaa henkilöä kohdannut tapaturma, jota ei lain 4 §: ää wrrattaessa käy ilmi, että opis- 61108: muuten korvattaisi tapaturmavakuutuslain kelutapaturmien korvattavuus liikkuu paljon 61109: mukaan, on korV'attava työtapaturmana. kapeammalla pohjalla kuin varsinaisten työ- 61110: Asetus opiskelutapaturman korvaamisesta tapaturmien. 61111: on annettu 10. 12. 1948 (851/48). Asetuksen Tapaturmavakuutuslain 4 §: n 1 momentin 61112: 2 § :ssä on lueteltu ne koulut, laitokset ja 2) kohdan mukaan korvataan edelleen työstä 61113: opetuskurssit, joissa opiskeluun on katsottu johtuvista olosuhteista matkalla asunnosta 61114: liittyvän olennainen tapaturmavaara. Luet- työpaikalle tai päinvastoin sattuneet tapa- 61115: telossa on mainittu yli 50 eri ministeriöiden turmat. Asetuksen mukaan oppilaalle vastaa- 61116: alaista oppilaitosta tai kurssia ja asetuksen valla matkalla sattuvaa tapaturmaa ei !kor- 61117: alaisten erilaisten koulujen ja kurssien yh- vata, koska tällainenkaan tapaturma ei ole 61118: teinen lukumäärä nousee ilmeisesti useihin oppilaan käytännöllisessä harjoittelutyössä 61119: satoihin ja oppilaiden määrä ilmeisesti tu- sattunut. 61120: hansiin. Niin ikään jäävät oppilaan osalta korvaa- 61121: Opiskelutapaturman korV'attavuuden edel- matta ne tapaturmat, jotka tapaturmava- 61122: lytyksistä on säädetty asetuksen 1 § : ssä. kuutuslain 4 § :n 1 momentin 2 c) ja 3) koh- 61123: Jotta kysymyksessä olisi korvattava opiske- titm sElkä 4 § : n 3 momentin nojalla !korva- 61124: lutapaturma, vaaditaan kahden ede1lytyksen taan työsopimussuhteessa olevaJlJ.e työntelki- 61125: täyttämistä : jälle tai virkasuhteessa oleville viranhalti- 61126: johlle. 61127: 1. tapaturma on kohdannut oppilasta la- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen esi- 61128: boratorio- tai kenttätyössä tai muussa käy- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 61129: tännöllisessä harjoittelutyössä ja muksen, 61130: 2. että tapaturma on ko. opiskelumuodolle 61131: ominaisten olosuhteiden aiheuttama. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 61132: Niin ikään korvataan sellainen tapaturma, tapaturmavakuutuslain muuttamiseksi 61133: joka voimistelun tai urheilun opiskeluUe niin, että ammattikouluissa ja -opis- 61134: ominaisten olosuhteiden aiheuttamana on toissa opiskelevien sosiaaliturva saatet- 61135: kohdannut Helsingin yliopiston voimistelu- taisiin työsopimussuhteessa olevien so- 61136: laitoksen tai Suomen urheiluopiston Oppi- siaaliturvaa vastaavaksi. 61137: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 61138: 61139: Veikko Mattila. Sulo Hostila. A.-V. Perheentupa. 61140: Arvo Ahvonen. U. H. Voutilainen. Akseli Roden. 61141: 1419 61142: 61143: vm,178.- Toiv.al. N :o 637. 61144: 61145: 61146: 61147: 61148: Rytkönen ym.: V altakunnallisten opintolinjojen perustami- 61149: sesta Pohjois-Savon ammattioppilaitokseen. 61150: 61151: 61152: E d u s kunnalle. 61153: 61154: Pohjois-Savossa ei ole keskusammatti!kou- Yhtenä edellytyksenä ammatti:koulutusmah- 61155: lua, joilika menoista valtio vastaisi kokonaan. do11isuulksien lisäålmiseksi olisi ns. valtakun- 61156: Toiminnassa olevat ammattitkoulut ovrut lkun- nallisten opintol:ilnjojen perustam:ilnen Poh- 61157: tainliittojen kouluja, joiden kustannuksista jois-Savon ammattioppilaitdkseen. Voimassa 61158: jäsenkunnat vastaaavt ·ammattikoululain mu- olevan ammattikouluasetuksen 41 § :n mu- 61159: kaisesti. Kuntien ta:loudeHiset vaitkeudet ova.t kaan se on mahdollista edeUyttäen tieten- 61160: syynä siihen, että hyvin monet maa[aiskun- kin, ~ttä budjettiin varataan tarkoitukseen 61161: nat ovat voineet varata paikkoja peruste- määrärahat. Valltiolle oliSi tämä ratkaisu 61162: tuista a:mmattilkouluista vain •lain edellyttä- edulilisempi kuin uuden kesk:usammattitkoulun 61163: män miriimimäålrän. Tästä on seurauksena, perustaminen. 61164: että Pohjois-Savon maaseudu[la vain 6.4 % Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 61165: nuorisosta voi opiskella ammattikouluissa. kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen, 61166: Kuntien taloudelliset edellyty.kset ammatti- 61167: koulupa:ilkJkojen lisäämiseksi eivät 'tulevaisuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 61168: dessa:kaan näy"'tä parantuvan. Ammattikoulu- valtakunnallisten opintolinjojen perus- 61169: tusma.hdalHsuukein lisääminen on kuitenkin tamiseksi K uo[YVossa toimivaan Poh- 61170: Pohjois-Savossa vä•lttämätöntä. Sen vuoksi jois-Savon ammattioppilaitokseen. 61171: valtiovallan on ryhdyttävä ·toimenpiteisiin 61172: tilanteen korjaamiseksi. 61173: Helsingissä 29 päivänä b.uhtitkuuta 1966. 61174: 61175: V. J. Rytkönen. Lauha Männistö. 61176: Aarne Pulkkinen; Hugo Manninen. 61177: 1420 61178: 61179: VIII,179. - Toiv.al. N: o 638. 61180: 61181: 61182: Roden ym.: A.mmattioppila.itoksissa opiskelevien opintolai- 61183: nojen valtiontakauksen järjestämisestä. 61184: 61185: E d u s kun n a 11 e. 61186: Maamme jatkuva koneeliistuminen ja teol- vautumaan erilaisten rahalaitosten ja vakuu- 61187: listuminen aiheuttavat yhteiskuntamme ja tusyhtiöiden myöntämiin opintolainoi·hin. 61188: elinkeinoelämämme raikenteessa varsin huo- Rahalaitokset myöntävät kyllä auliisti opis- 61189: mattavia muutoksia. SosiaaJ.isen !Lainsäädän- kelijoille opintolainoja, joissa käytäntöä al- 61190: nön ja terveydenhoidon kehitys on ollut huo- haisempi korko ja lainan kuoletusaika alkaa 61191: mattava. Kaikesta tästä jo johtuu, että entis- vasta viiden vuoden kuluttua. Näissä lainoissa 61192: tä enemmän .tarvitaan koulutettua työvoimaa pitää kuitenkin olla henkilötakaus. Kun useis- 61193: niin teknillisellä, kaupallisella, pedagogisella sa tapauksissa opiskelijat ovat vähävaraisia 61194: kuin sosiaalisella alrulla. Kansakoulu- ja kes- tai olosuhteista, joissa vanhempien .takaus ei 61195: k~koulupohjaisia ammatteja on runsaasti ja tule kysymykseen, niin saattavat lainan saan- 61196: opiskeluaika erilaisissa ammattiin ja tehtä- timahdollisuudet ajautua !karille takaajien 61197: vään valmistavissa oppilaitoksissa vaihtelee puuttuessa. 61198: 1--4 vuoteen. Esim. insinöörin ja kansakou- Ilmeisesti nämä sei}mt ovat olleet vaikut- 61199: lunopettajan valmistusaika on keskikoulupoh- tamasa, etä v. 1959 säädettiin iJ.aki korkea- 61200: jalta 4 vuotta, sairaanhoitajan 2,5 vuotta ja kouluissa opiskelevien ja niissä loppututkin- 61201: merkonomin 2 vuotta. On laskettu, että opis- non suorittaneiden henkilöiden opintolainojen 61202: kelukustannukset alasta ja ~aitoksesta riip- valtiontakauksista. Epäkohtana voitaneen pi- 61203: puen, nousevat 3 000 mk:sta 10 000 mk: aan. tää, että ne nuoret, jotka valmistautuvat täyt- 61204: Taloudellisista syistä monet nuoret joutuvat tämään pailkkaansa yhteiSkunnassa !harjoiltta- 61205: hakemaan itselleen ammattia keskikoulupoh- malla opintojaan korkeakoulujen ulkopuo- 61206: jalta ja lisäksi usein vielä varsinaisesti kor- lella, eivät kuulu tämän lainsäädännön pii- 61207: keakouluissa opiskelevia iäkkäämpinä. Esim. riin. Näissäkin tapauksissa saattaa olla opis- 61208: teknillisissä opistoissa opiskelevien ikä saat- keluaika pitkä ja kustannuksia kysyvä. Opis- 61209: taa olla 25-30 vuoden vaiheilla. Ammatti- kelukustannuksista ei selviä ilman opintolai- 61210: opintojen avustuslain mukaan voivat alle 24- naa ja takaukset tarvitaan. Muunkin kuin 61211: vuotiaat vähävaraiset ammatti-, kauppa-, me- korkeakoulukoulutuksen tarve yhteiskunnas- 61212: renkulku-, metsä-, maa- ja kotitaloudellisiin samme jatkuvasti tulee kasvamaan ja siksi 61213: oppilaitoksiin hyväksytyt oppilaat hakea val- olisi pyrittävä opinhaluisille nuorille turvaa- 61214: tion apurahoja. Eräissä poikkeustapauksissa maan mahdollisuudet niissäkin .tapauksissa, 61215: voidaan avustusta myöntää 24-vuotta täyttä- joissa taloudelliset lähtökohdat ovat hei- 61216: neellekin. Nämä lain mukaan myönnettävät kommat. 61217: avustukset ovat kuitenkin kovin alhaiset kal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 61218: leusluokituksesta riippuen 2:75 mk:sta 72 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 61219: mk:aan opiskelukautta kohden. Mainitun lain muksen, 61220: nojalla myönnettävät ammattiopintojen lai- 61221: nat ovat myöskin väJhäisiä, enimmäismäärä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 61222: 900 mk, josta vuotta kohden maksetaan 300 toimenpiteisiin ammattiin johtavissa 61223: mk. Eräin paikoin kunnat myöntävät myös- oppt'laitoksissa opiskelevien henkilöi- 61224: kin vastaavia avustuksia ja lainoja. Opiske- den opintolainojen valtiontakauksen 61225: lun rahoittamiseksi joutuvat useimmat tur- järjestämiseksi. 61226: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 61227: 61228: Akseli Roden. Uljas Mäkelä. Tyyne Paasivuori. 61229: M. Laaksonen. U. H. Voutilainen. Voitto Hellsten. 61230: 1421 61231: 61232: VUI,180.- Toiv.al. N: o 639. 61233: 61234: 61235: 61236: 61237: Kemppainen: Korkeako'lilun ja teknillisen opiston arkkiteh- 61238: tuuriopintosuunnalla suoritettujen tutkintojen muuttami- 61239: sesta diplomiarkkitehdin ja arkkitehdin tutkinnoksi. 61240: 61241: 61242: E d u s k u n n a 11 e. 61243: 61244: Maamme tekniilisten opistojen tutkinnon ha-aclriktcllde~ksi, olisi! ed~lä mainittu jako 61245: suorittaneita nimitetään insinöörei!ksi ja kor- omiaan 'korostamaan toisaalta korkeakoulu- 61246: keakoulututkinnon suorittaneita nimitetään tutkinnon suorittamista sekä antaisi toisaailta 61247: dipl(}IDi-insinööreiksi ja arktki·tehdeiksi. Nyt- opiston suorittaneille sen oppinimitY'ksen, 61248: temmin myös opistoissa suoritetaan opintoja joka parhaiten vastaa tutkintoa. 61249: ns. arkikitehtuurin opintosuunnaJlla. Voitaisiin EdeLlä olevan perusteella esitän kunnioit- 61250: näin ollen pitää kohtuullisena, että suoritet- taen edu~nnan lausuttarvwksi toivomu:ksen, 61251: tujen oppiarvojen nianitykset sekä 'lror'kea- 61252: kouluissa että opistoi!ssa erotettaisiin samoin että hallitus ryhtyisi toimenpitei- 61253: kuin insinööritutkinnossa seUJI"aavasti: siin Teknillistä korkeakoulua ja tek- 61254: - diplomia:rlklkitehti on henkilö, jolka on nillisiä oppilaitoksia koskevien sää'ft- 61255: .suorittanut ,tutkinn,on 'korkeakoulussa nösten muuttamiseksi siten, että Tek- 61256: - avkikitehti on henkilö, joka on suorittanut n~'llisen korkeakoulun ja Oulun yli- 61257: tutkinnon teknHHsen opiston vastaavalla opiston arkkitehtuuriopintosuunnalla 61258: osastolla. suoritetaan diplomiarkkitehdin tut- 61259: Kun käytännössä Ateneumin tutkinnon kinto ja teknillisen opiston arkkiteh- 61260: suorittaneita kutsutaan sisustusavklkiteh- tuurin opintosuunnalla arkkitehdin 61261: deiksi ja puutarhaopiston käyneitä puutar- tutkinto. 61262: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966. 61263: 61264: Jaakko Kemppainen. 61265: 1422 61266: 61267: VIII,181. - Toiv.a.l. N :o 640. 61268: 61269: 61270: 61271: 61272: Kemppainen: Arkkitehtuurin ja sis'USt'USarkkitehtuurin opin- 61273: tosuuntien pe·f1tstamisesta tekn~1lisiin kouluihin. 61274: 61275: 61276: Ed uskunna.ll e. 61277: 61278: Maamme teknisen kouilutuksen eräänä var- rutiinityö on koulutetun työvoiman tuhlausta, 61279: jopuolena on monella a1allla tapahtuva "huip- esitän eduskunnan lausuttavaksi ,toirvomuksen, 61280: pujen" koulutus ilman, e'ttä ;koulutetaan ke- 61281: tään teknilkkotasoJ.la. Erityisen selvästi tämä että kallit'US ryhtyisi toimiin maam- 61282: puute on havaittavissa ralkennus.- ja sisustus- me teknillisiin kouluihin perustetta- 61283: suunnittelun alalla. Muurulla on asia toisin. vien arkkitehtuurin ja sis'UStwarkki- 61284: Mm. Norjassa on Bergenin teknillisessä !kou- tehtuurin opintoS'Uuntien aikaansaami- 61285: lussa perustettu tämän rulan opintolinja. Kun seksi. 61286: kortkeasti kouiutetun helllkilöstön suorittama 61287: Helsingissä 25 päivänä huhtiaruuta 1966. 61288: 61289: Jaakko Kemppainen. 61290: 1423 61291: 61292: VUI,182.- Hemst.mot. N :o 641. 61293: 61294: 61295: Gestrin m. fl.: Angående ändring oo lagen om tekniska läro- 61296: anstalter. 61297: 61298: T i 11 R i k s d a g en. 61299: Eniligt lagen om tekniska läroanstalter av vissa telkniska läroanstalter dessutom i fråga 61300: den 26 maj 1939 .· (153/39) erhåller 1kommu- om de fö:rmåner de kan erbjuda sina anstäl1- 61301: nala och privata tekni.sk:a läroanstatlter såsom da är i ett sämre läge än andra, minskar 61302: årlligt statsunderstöd bl.a. 80 procent av de detta själv:fal[et ytterligare deras möjligthet 61303: medel, som erfordras för erläggande av rek- att erhålla kompetenta Uilrare. Den oUJmet 61304: 'tors och lärares avlöningar och pensioner. med hänsyn till familjepensioneringen, som 61305: HäJrom stadgas i § 6 av Jagen. I § · 10 av la- nu råder, kan ame'llertid lätt elimineras ge- 61306: gen nämns, att tili statsunderstöd berättigad nom att de kostnader, ·vil'ka föranleds av så- 61307: läroanstalt, som anordnat försäkringsskydd dan pensionering, upptas bland de utgi:fter 61308: för sina anställda med tan'ke på invalidiJtet, för vH:ka statsunderstöd erhålles enligt § 6 61309: ållderdom eller begravningshjii!lp, av staten i den nyss åberopade [agen. I den lagstift- 61310: i bidrag skall erhMla hälften av de erlagda ning om statsunderstöd för undervisningsin- 61311: premiebeloppen, men doc'k i~ke mer än 40 rättningar, som till!kommit sedan 1956 års 61312: :m:k för varje försäJkrad. För anordnande av lag om familjepension trädde i :kiraft, har 61313: familjepensionsSkydd för de anstäHda utgår man även !konsekvent jämställt ikostnaderna 61314: däremot icke något statsunderstöd. för familjepension med utgifterna för löner 61315: I löneförmånerna för tjänsteinnehavarna oeh pensioner. Lagstiftningen om de tekniska 61316: vid de statliga tekniska läroanstalterna ingår läroanstaltern.a har emelJertid icke förnyats 61317: emellertid jämvä;l fami!ljepensionsskydd, reg- under denna tid, vadör det nu påtalade miss- 61318: lerat av lagen om fa:mi:ljepension oeh begrav- förhållandet för dessas del icke hittills rät- 61319: niingsb.jälp för statstjänstemän av den 28. 12. tats tili. Någon an!ledning till vidare dröjs- 61320: 1956 (696/56). :Med tal11ke på den sa:mhälie- mål föreligger dock icke. De nio löroinrätt- 61321: lig.t ytterst betydelsefulla uppgift de kommu- ningar det här är fråga oni, av vilka fem är 61322: nala oeh privata tekni.sk:a läroanstalterna fyl- kommunala oeh. fyra privata, har enligt vår 61323: ler synes det rimligt, att deras anstä~lda åt- mening rätt att emotse att också på dem 61324: njuter samma fö:rmåner, som innehavarna av skaJl tiNämpas den nUIIIlera inom undervis- 61325: motsvarande befattningar i statliga läroin- ningsväsendet allmänt vedertagna regeln, att 61326: rättningar. Denna jämstäl1dlhet bör jäm.väl kostnaderna för familjepensionering ingår i 61327: utsträekas tili att gälla familjepensionerin- de utgifter, vHka berättigllll' tili statsunder- 61328: gen. I de kommunala läroanstalterna har stöd. 61329: detta lkunnat genomföras med kommunala Hänvisande tilli det sagda har vi äran före- 61330: medel. För de privata te'kniska skolorna oeh slil., att riksdagen ville besluta hemställa, 61331: instituten, som redan annars kämpar med 61332: stora ekonomiska svårigheter, hllll' det ielke att regeringen med det snaraste 61333: varit möjHgt att införa fa:miljepensionering måtte låta utarbeta och för Riksdagen 61334: så länge de utgifter, som föranleds härav, framlägga förslag till såda,n ändring 61335: icke berättigar till erhållande av statsun- av 6 § lagen om tekniska läroanstalter 61336: derstöd. av den 26 maj 1939 (153/39) att stats- 61337: Nyrekryteringen av ilärarikrafter tili de telk- understöd enligt lagrummet framdeles 61338: niska läroanstalterna bereder som b~kant för utgår till kommunala och privata tek- 61339: närvarande stora svårigheter i vårt ·land. Om niska läroantalter jämvä·Z för av dem 61340: erlagda familjepensioner. 61341: Helsingfors den 20 april 1966. 61342: Kristian Gestrin. Magnus Kull. T. E. Nordström. 61343: 1424 61344: 61345: VUI,182.- Toiv.al. N: o 641. Suomen Ms. 61346: 61347: Gestrin ym.: Teknillisiä oppt'laitoksia koskevan lain muutta- 61348: misesta. 61349: 61350: Eduskunnalle. 61351: Teknillisistä oppilaitoksista 26 päivänä iöilleen tarjota, ovat huonommat kuin toi- 61352: tou!kokuuta 1939 annetun [ain (153/39) sissa, vähentää tämä seikka tietenkin yhä 61353: mukaan saavat !kunnalliset ja yksityiset ensinmainittujen mahdo1lisuuksia saada pä- 61354: teknilliset oppilaitokset vuotuisena valtion- teviä opettajia. Perhe-elä;k!keissä nyt val- 61355: avustuksena mm. 80 prosenttia rehtorin ja liltseva erilaisuus on kuitenkin helposti pois- 61356: opettajien palkkojen ja eläkkeiden maksa- tettavissa siten, että ne lkustannulkset, jotka 61357: miseen tarvittavista varoista. Tästä sääde- johtuvat seNaisista eläJk!keistä, sisällytetään 61358: tään lain 6 § : ssä. Lain 10 § : ssä mainitaan, niihin menoihin, joiden osalta valtionapua 61359: että valtionavustulkseen oikeutettu oppilai- äskenmainitun lain 6 § : n mukaan anne- 61360: tos, joka on järjestänyt toimihelllkilöilleen taan. Siinä opetuslaitosten valtionavusta 61361: vakuutusturvan työkyvyttömyyden, van- annetussa lainsäädännössä, joka on synty- 61362: huuden tai 'ha:utausavun varalta, saa val- nyt vuoden 1956 perhe-eläkelailn astuttua 61363: tiolta avustuksena puolet suorilttamistaan voimaan, on myös johdonmulkaisesti perhe- 61364: valkuutusmaksuista ei !kuiten!kaan enempää eläkekustannukset rinnastettu pa;lkoista ja 61365: kuin 40 mk kutakin vakuutettua kohti. Toi- eläk!keistä aiheutuviin menoihin. Teknililisiä 61366: miihenkilöiden perhe-elä!keturvan järjestämi- oppilaitoksia koSkevaa lainsäädäntöä ei 61367: seen ei sitävastoin anneta vlllltionapua. tänä ailkana !kuitenlkaan ole uusittu, mistä 61368: Valtion ,teknillisten oppilaitosten viTan- johtuu, että tässä mainittua epälkdhtaa nii- 61369: hailtijain palikJkaetuihin 1kuuluu 'kuitenkin deiJ. kohdalla ei tähän mennessä ole ilror- 61370: myös perhe-eläketurva, joka on säännelty jattu. Enempään viivytteiyyn ei <kuitenkaan 61371: 28 päivänä joulUJkuuta 1956 annetussa laissa ole mi·tään aihetta. Niillä yhdaksällä oppi- 61372: valtion virkamiesten perhe-elälkkeistä ja laitoksella, joista :tässä on kysymys ja joista 61373: hautausavuista ('696/56). Sitä yhtei&&un- viisi on !kunnallista ja neljä yksityistä, on 61374: nallisesti ääJrimmäisen merkityksellistä teh- käsityksemme mukaan oilkeus odottaa, että 61375: tälvää ajatellen, jota kunnllililiset ja yksi- myös niid-en kohdalla sovelletaan sitä nY'kyi- 61376: tyiset tekniset oppilaitOkset suorittav&t, sin opetuslaitosten !kohdalla yleisesti omak- 61377: on pidettävä kohtuullisena, että niiden pal- suttua sääntöä, että perhe-eläkejärjestelmän 61378: veilll!ksessa olevat henkiilöt nauttivat samoja kustannukset kuuluvat niihin menoihin, jotka 61379: etuja ikuin vastaavien tointen haltijat val- oi1keuttavat valtionapuun. 61380: tion oppilaitoksissa. Tämä yhdenmulkaisuus Edellä sanottuun viitaten ehdotamme 61381: on ulotettava myös perhe-elälrokeeseen. kunnioittaen -eduskunnan hyväksyttäväksi 61382: Kunnallisissa oppilaitoksissa tämä on voitu toivomUJksen, 61383: hoitaa kunnan varoin. Ylksityisten teknil- 61384: listen !kouftujen ja opistojen, jotka jo muu- että hallitus pikimmin valmistuttaisi 61385: tenkin ovat suurissa twloudellisissa vaikeuk- ja antaisi Eduskunnalle esityksen tek- 61386: sissa, ei ole ollut mahdolilista toteuttaa pe:rfue- nillisistä oppilaitoksista 26 päivänä 61387: eläketurvaa niin !kauan kuin siitä aiheutuvat baukokuuta 1939 annetun lain (153/ 61388: menot ehrät oikeutta valltionavun saamiseen. 39) 6 § :n muuttamisesta siten, että 61389: Uusien opettajavoimien saaminen teknilli- valtionapua tämän lainkohdan mu- 61390: siin oppilaitoksiin !kohtaa !kuten tunnettua kaan vastedes annetaan kunnallisille 61391: tällä haavaa maassamme suuria vaikeuksia. ja yksityisille teknillisille oppilaitok- 61392: Jos eräissä :teknillisissä oppilaitoksissa sen sille myös niiden maksamia perhe- 61393: lisäksi ne edut, joita ne voivat toimihenki- eläkkeitä varten. 61394: Helsingissä 20 päivänä huihtikuuta 1966. 61395: Kristian Gestrin. Magnus Kull. T. E. Nordström. 61396: 1425 61397: 61398: vm,183.- Toiv.al. N:o 642. 61399: 61400: 61401: 61402: 61403: Linkola ym.: Teknillisten oppi'laitosten opettajien opetus- 61404: velvollisuuden ja aseman järjestämisestä. 61405: 61406: 61407: E d u s k u n n a 11 e. 61408: 61409: Teollisuuden ja tuotantotoiminnan kehit- taan vähemmän rasittaviin korkeakoulun vir- 61410: täminen ja tehostaminen muodostaa ainoan koihin. 61411: mahdollisuuden taata kansallemme jatkuva Erityisen tarkasti on teknillisen opetuksen 61412: elintason nousu. Koska kaiken teknillisen alaan liittyviin pnlmiin aikanaan paneutu- 61413: edistyksen perusedellytyksenä taas on r:ittä- nut Valtion teknillinen opetusohjelmakomi- 61414: vän suuren ja pätevän teknikko- ja insinööri- tea, joka huhtikuun 10 päivänä 1954 valtio- 61415: kunnan olemasaolo, joutuu teknillinen kou- neuvo.~tolle jättämässään mietinnössä esittää, 61416: lutus ja sen taso väkisinkin avainasemaan että pätevien opettajavoimien takaamiseksi 61417: yhteislmntamme tulevaisuutta kaavailtaessa. teknillisen opetuksen käyttöön olisi yliopetta- 61418: VErne vuosina on havaittu esiintyneen jat- jien peruspalkkaan liittyvä opetusvelvollisuus 61419: kuvia vaikeuksia löytää teknillisten oppilai- määrättävä 16 viikkotunniksi luokkaopetusta 61420: tosten vakinaisiin opettajandrkoihin riittä- nykyisen 20 asemesta ja lehtoreiden opetus- 61421: västi hakijoita, mikä voi johtua vain siitä, velvollisuus 20 viikkotunniksi nykyisen 24 61422: ettei näihin virkoihin tunneta kiinnostusta asemesta, lisäksi olisi vakinaisten opettajan- 61423: niiden alhaisten peruspaikkojen vuoksi tai ar- virkojen lukumäärää lisättävä ja opettajien 61424: vioidaan niih:n liittyvä opetusvelvollisuus ylenemismahdollisuuden puuttuminen korvat- 61425: liian rasittavaksi alan tarjoamiin etuihin ver- tava määrävuosikorotuksilla. 61426: rattuna. Pätevien opettajien puutteesta joh- Edelliseen viitaten ehootamme kunnoittaen 61427: tuen ovat nykyiset vakinaiset opettajaviran eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 61428: haltijat joutuneet opetuksen turvaamiseksi 61429: pitämään suurta määrää, lähes puolta virka- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi- 61430: tuntien lukumäärästä, ylimääräisiä tunteja, menpiteisiin teknillisten oppilaitosten 61431: mihin toisena syynä on ollut pyrkimys koh- opettajien opetusvelvollisuuden ja ase- 61432: tuulliseen ansiotasoon. Lähivuosina toimeen- man järjestämiseksi valtion teknillisen 61433: pantava korkeakoulujen laajennusohjelma opetusohjelmakomitean esittämällä ta- 61434: tulee lisäksi aiheuttamaan siirtym:stä teknil- valla. 61435: lisen opetuksen viroista opetusvelvollisuudel- 61436: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 61437: 61438: Anna-Liisa Linkola. P. R. Haarla. 61439: Pentti Mäki-Hakola. Raimo Ilaskivi. 61440: 61441: 61442: 61443: 61444: 179 E 529/66 61445: 1426 61446: 61447: VUI,184.- Toiv.al. N:o 643. 61448: 61449: 61450: 61451: 61452: Sillantaus ym.: Opiskelun vuorottaisjärjestelmän käytäntöön- 61453: ottamisesta teknillisissä oppilaitoksissa. 61454: 61455: 61456: Eduskunnalle. 61457: 61458: Vastikään on komitea antanut mietintönsä Mainittu komitea esitti, että Tampereen 61459: teknillisten oppilaitosten opetuksen uudista- teknillisessä oppilaitoksessa mainittuun jär- 61460: misesta. Komitea esittää eräiden ulkolaisten jestelmään siirryttäisiin jo vuonna 1967. 61461: esikuvien mukaan otettavaksi maassamme Koska järjestelmä lisäisi nopeasti vähin in· 61462: käyttöön vuorottaisjärjestelmän (Englannin vestoinnein maassamme tekninisen alan opis- 61463: Sandwich- ja USA: n CO-operative Educa- kelupaikkoja, ehdotamme kunnioittavasti 61464: tion-systeemi), mi!kä tekisi mahdolliseksi kah- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 61465: den vuosikurssin opetuksen samanaikaisesti. 61466: Järjestelmä rakentuu siihen, että oppilas että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi- 61467: käyttää puolet ajastaan teoreettiseen opiske- menpiteisiin opiskelun vuorottaisjär- 61468: luun ja toisen puolen opiskeluun kiinteästi jestelmän käyttöönottamiseksi joissakin 61469: liittyvään, ohjauksenalaiseen harjoitteluun. maamme tekm1lisissä opp~1aitoksissa. 61470: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 61471: 61472: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen. 61473: 1427 61474: 61475: VIU,185.- Toiv.al. N:o 644. 61476: 61477: 61478: 61479: 61480: Knuuttila ym.: Teknillisen oppt"laitoksen kurssin suorittanei- 61481: den jatko-opintojen helpottamisesta. 61482: 61483: 61484: E d u s k u n n a ll e. 61485: 61486: Jo nykyisellään on teknillisellä alalla rajoi- lyillä olisi siten mahdollista lyhentää näiden 61487: tetusti mahdollisuus siirtyä alemmasta kou- opiskelijoiden opiskeluaikaakin. Nykyisellään 61488: lumuodosta ylempään eli teknillisestä kou- helpotusten myöntäminen on vaihtelevaa ja 61489: lusta teknilliseen opistoon ja sieltä vastaa- etukäteen tuntematon tekijä jatko-opintoja 61490: vasti teknilliseen korkeakouluun. Tämän kou- suunniteltaessa. 61491: lutien hyväksikäyttöä rajoittavat erittäin an- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo- 61492: karien opiskelija-ainekselle asetettujen vaati- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 61493: musten lisäksi se yleisesti tunnustettu seikka, muksen, 61494: että peräkkäisissä kouluissa joutuu tentti- 61495: mään ja tekemään kursseihin määräytyviä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 61496: harjoitustehtäviä kahteen kertaan ja siten toimenpiteisiin ohjeitten antamiseksi 61497: opiskeluaika muodostuu suhteettoman pit- teknillisille oppilaitoksille, millä ta- 61498: käksi ja aiheutuu taloudellisesti opiskelijalle valla lähinnä alemman teknillisen op- 61499: erittäin rasittavaksi. Monessa tapauksessa pilaitoksen kurssin (teknikon tai insi- 61500: se on peräti esteenä jatko-opintojen alkami- nööritutkinnon) suorittanut opiskelija 61501: sellekin. Tämä haitta olisi poistettavissa, jos saisi helpotuksia ylemmässä ()ppilaitok- 61502: laadittaisiin eri oppilaitoksia varten ohjeet, sessa opiskellessaan, kiinnittämällä 61503: miltä osin lähinnä alemman teknillisen oppi- huomiota mahdollisuuksiin helpotus- 61504: laitoksen kurssin täysin suorittanut opiskelija ten antamisen järjestämiseen siten, 61505: voisi saada helpotuksia ylemmässä oppilai- että opiskeluaika ylemmä·ssä oppilai- 61506: toksessa opiskellessaan, ja erinäisillä järjeste- toksessa vastaavasti lyhe,nisi. 61507: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 61508: 61509: Sakari Knuuttila. Lyyli Aalto. Reino Breilin. 61510: Mauno Pohjonen. Ensio Partanen. Meeri Kalavainen. 61511: Arvo Ahonen. Aune Salama. Valde Nevalainen. 61512: 1428 61513: 61514: Vm,186.-Toiv.al. N:o 645. 61515: 61516: 61517: 61518: 61519: Breilin ym.: Teknillisen koulun perustamisesta Saloon. 61520: 61521: 61522: Eduskunnalle. 61523: 61524: 1\faamme teollisuuden laajentuminen on li- Tarkastettaessa mahdollisuuksia perustaa 61525: sännyt huomattavan paljon ammatti- ja tek- teknillinen koulu Salon talousalueelle on huo- 61526: nillisen koulutuksen tarvetta, jopa niin että mioitava kuntien taloudellinen tila. 1\fuuta- 61527: teknillisestä henkilökunnasta esiintyy suora- mia poikkeuksia lukuunottamatta alueen kun- 61528: naista puutetta. Teknillisen koulutuskysy- nat ovat pieniä ja niiden talous sekä omien 61529: myksen tarkoituksenmukainen hoitaminen että lakisääteisten velvoitteiden vaikutuksesta 61530: edellyttää alueellista suunnittelua ja jakoa. rasitettu. Olosuhteet huomioon ottaen olisi 61531: Tällöin tulisi huomioida sekä talousalueiden tarkoituksenmukaista perustaa Salon talous- 61532: oma että koko maan tarve. alueelle valtion teknillinen koulu. 61533: Salon seudun kuntainliiton ammattikoulun Teknillisen rkoulun tarve Salon talous- 61534: toiminta Salon talousalueella on lisännyt alueella on ilmeisen suuri. Huomioon ottaen 61535: laajemman teknillisen koulutuksen tarvetta. alueen perusteollisuuden ja jo nyt peruste- 61536: Alueen perusteollisuus on lisääntynyt, mutta tun, yhä laajenemassa olevan tekstiiliteolli- 61537: merkittävää on todeta tekstiiliteollisuuden suuden, olisi aiheellista perustaa ainakin 61538: varsin voimakas eteneminen. Teknikoiden seuraavat linjat: Kone-, sähkö-, teleteknilli- 61539: tarve tällä alueella jo nyt on sitä luokkaa, nen- ja tekstiiliosastot Viimemainittu on si- 61540: että koulutuskysymykseen olisi kiinnitettävä käli merkittävä, että tällä alalla erikoisesti 61541: vakavaa huomiota. naishenkilöt voisivat valmistua teknilliseksi 61542: Salon talousalueen teknillisissä oppilaitok- henkilöksi, te'kstiiliteknikoksi. 61543: sissa opiskelevat nuoret joutuvat turvautu- Edellä olevaan viitaten esitämme kun- 61544: maan vierailla paikkakunnilla oleviin koului- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 61545: hin, jolloin luonnollisesti on s-eurauksena muksen, 61546: opintokustannusten huomattava nousu ja elä- 61547: minen irti perhepiiristä, sekä sittemmin siir- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 61548: tyminen tyklkänään vieraalle paikkakunnalle. Salon talousalueen teknillisen koulun 61549: Kotipaikkakuntien teknikkojen tarve sensi- aikaansaamiseksi Saloon. 61550: jaan tyydytetään varsin usein vi€raalta paik- 61551: kakunnalta siirtyneellä tekni•kolla. 61552: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 61553: 61554: Reino Breilin. Voitto Hellsten. 61555: Esko Niskanen. 61556: 1429 61557: VIII,187.-Hemst.mot. N:o 646. 61558: 61559: 61560: 61561: 61562: Gestrin m. fl.: A.ngdende om.Mldande av den 81Jenska avdel- 61563: ningen vid Tekniska läroanstalten i Helsingfors till en 61564: självständig statlig teknisk skola. 61565: 61566: 61567: Till Riksdagen. 61568: 61569: I vårt land verkar för närvarande 18 som de svenskspråkiga tekniker- och ingen- 61570: egentliga tekniska skolor vid vilka tekniker, jörsorganisationernas sida. 61571: byggmästare och maskinmästare utbildas. De tekniska läroanstalterna i Vasa och 61572: Utbildningstiden är tre år. Det förefaller Helsingfors har svenska avdelningar med ett 61573: som om de tekniska skolorna liksom för betydande elevantal. År 1965 hade man vid 61574: övrigt även instituten, vilka utbildar drifts- den svenska avdelningen i Vasa 236 stude- 61575: ingenjörer, ofta förbisetts i det pågående rande vartill kom 57 elever på institutlinjen. 61576: planeringsarbetet inom undervisningsväsen- 1 Helsingfors studerade 274 elever vid den 61577: det. Huvuduppmärksamheten synes ha äg- tekniska skolans svenska avdelning. Vid den 61578: nats dels grundskolan samt den grundläg- tekniska läroanstalten i Åbo kan även 61579: gande yrkesutbildningen, dels högskoleväsen- svenskspråkig undervisning meddelas, men 61580: det och den högsta undervisningen i övrigt. detta sker icke regelbundet eller vid en sär- 61581: Likväl har de tekniska läroinrättningarnas skild avdelning. En rad viktiga tekniska sek- 61582: antal under de senaste åren ökat och elev- torer saknar helt svenskspråkig undervisning. 61583: underlaget snabbt breddats. År 1955 upp- Detta gäller t.ex. biJ.industrin och svag- 61584: gick de studerandes antal vid de tekniska strömstekniken. 61585: skolorna till 3.350 och vid instituten till Eligt den uppfattning, som både landets 61586: 1.050. År 1965 var motsvarande tai 6.500 tekniker- och ingenjörskår och den finlands- 61587: respektive 5.122. Det är uppenbart att den svenska befolkningens företrädare i riksdag 61588: snabba förändringen av näringsstrukturen i och folkting gett uttryck för, skulle den 61589: landet ställt och kommer att ställa växande svensspråkiga undervisningen i de tekniska 61590: krav på tillgång till specialskolad arbetskraft skolorna främjas av, att de nuvarande av- 61591: med den kompetens utbildning i tekniska delningarna ombildades till självständiga lä- 61592: skolor och institut skänker. roinrättningar med egen administration. 61593: Mot den ovanskisserade bakgrunde förefal- Riksdagen har såtillvida tillmötesgått denna 61594: ler det angeläget att de te:kniska skolornas opinion, att riksdagen nyligen på framställ- 61595: och institutens arbets- och utvecklingsmöjlig- ning av regeringen fattat beslut om uppdel- 61596: heter ägnas ökad uppmärksamhet i den fort- ning av den tekniska läroanstalten i Vasa på 61597: satta planeringen av undervisningsväsendets språklig grund. Ett likadant avgörande 61598: utbyggnad. En lel av de missförhållanden borde nu träffas i fråga om den tekniska lä- 61599: som härvid med det snaraste borde korrige- roanstalten i Helsingfors. Både med hänsyn 61600: ras berör den svenskspråkiga undervisning, tili elevantai och föreliggande utbildnings- 61601: viiken meddelas på den tekniska skolans behov uppfyller den svenska avdelning vid 61602: nivå. Särskilt anmärkningsvärt och beklag- tekniska skolan i Helsingfors de krav, som 61603: ligt är att inte en enda administrativt själv- rimligen bör ställas på en självstädig läro- 61604: ständig svensk teknisk skola i detta nu är inrättning. Därtill bör observeras att den 61605: verksam i landet. Denna omständighet, som tekniska läroanstalten i Helsingfors, som för 61606: redan länge ingett bekymmer, har bl.a. påta- närvarande har c. 2 500 elever och 270 lä- 61607: lats i framställningar tili handels- och in- rare fördelade på fyra olika delvis helt otids- 61608: dust.riministeriet från såväl de finskspråldga enliga undervisningsutrymmen i skilda delar 61609: 1430 VIII,187. - Helsingin teknillinen oppilaitos. 61610: 61611: 61612: av staden, svälit UJt till en onaturligt stor och har flillständiga kunskaper i fin8k:a, sadmar 61613: svåradministrerad helhet. Ocksä med tanke möjlighet att i sitt eget land erhålla utbild- 61614: på helhetens intressen vore en uppdelning på ning på viktiga tekniska linjer. 61615: språklig grund sälunda rationell. Hänvisande tili det anförda har vi äran 61616: Slutligen mä framhållas, att självständiga föreslå, att riksdagen vill hemställa, 61617: svenska tekniska skolor i såväl Vasa som Hel- 61618: singfors betydligt smidigare än de nuvarande att regeri'ngen i brådskande ordning 61619: avdelningarna kunde tillgodose den växande mått vidta åtgärder för ombildande 61620: efterfrägan på tekni'ker inom olika sektorer av den svenska avdel'ningen vid Tek- 61621: i värt lands svenska bosättningsområden. Un- niska läroanstalten i Helsingfors till 61622: dervisningen kunde bättre anpassas tili rå- en administrativt självstädig statlig 61623: dande behov bäde med hänsyn tili omfäng teknisk skola samt tiU Riksdagen in- 61624: och i fråga om studielinjer. Härvid kunde komma med nödiga förslag i anledning 61625: man även avlägsna det nu rädande missför- härav. 61626: hållandet, att den svenSka ungdom, som icke 61627: Helsingfors den 25 april 1966. 61628: 61629: ·Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren. 61630: T. E. Nordström. Magnus Kull. 61631: Georg Backlund. 61632: 1481 61633: 61634: VM,187. -Toiv.al. N:o 646. 61635: 61636: 61637: 61638: 61639: Gestrin ym.: H elst'ngin teknillisett oppilaitoksen ruotsinkieli- 61640: sen osaston n1.uodostamisesta itsenäiseksi valtion tekn,t'lli- 61641: seksi kouluksi. 61642: 61643: 61644: Eduskunnalle. 61645: 61646: Maassamme toimii tällä haavaa 18 varsi- joita sekä. suomenkieliset että ruotsinkieliset 61647: naista teknillistä koulua, joista valmistuu teknikko- ja insjnöörijärjestöt ovat tehneet. 61648: teknikoita, rakennusmestareita ja konemes- Vaasan ja Helsingin teknillisissä oppilai- 61649: tareita. Valmistusaika on kolme vuotta. Tun- toksissa on ruotsinkieliset osastot, joissa oppi- 61650: tuu siltä kuin teknilliset koulut, kuten muu- lasluku on huomllttava. Vuonna 1965 oli 61651: ten käyttöinsinöörejä valmistavat opistotkin, Vaasassa ruotsalaisella osastolla 236 opiskeli- 61652: olisi jätetty huomiotta meneillään olevassa jaa, joiden lisäksi opistolinjalla oli 57 oppi- 61653: koulutoimen suunnittelutyössä. Päähuomio lasta. Helsingissä 274 oppilasta opiskeli tek- 61654: näkyy kiinnitetyn toisaalta peruskouluun nillisen koulun ruotsinkielisellä osastolla. Tu- 61655: sekä perustavaa laatua olevaan ammattikou- run teknillisessä oppilaitoksessa voidaan an- 61656: lutukseen, toisaalta korkeakoululaitokseen ja taa myös ruotsinkielistä opetusta, mutta näin 61657: muuhun korkeimpaan opetukseen. Teknillis- ei ole laita säännöllisesti eli erityisellä osas- 61658: ten oppilaitosten luku on kuitenkin viime tolla. Joukolta tärkeitä teknisiä aloja puut- 61659: vuosina lisääntynyt ja niiden oppilasaines tuu ruotsinkielinen opetus tyystin. Tämä 61660: nopeasti suurentunut. Opiskelijoiden luku- koskee esim. autoteollisuutta ja heikkovirta- 61661: määrä oli vuonna 1955 teknillisissä kouluissa tekniikkaa. 61662: 3 350 ja opistoissa 1050. Vastaavat luvut Sen käsityksen mukaan, jonka sekä maan 61663: vuonna 1965 olivat 6 500 ja 5 122. On il- teknikko- ja insinöörikunta että suomenruot- 61664: meistä, että maassa tapahtunut ja tapahtuva salaisen väestön edustajat eduskunnassa ja 61665: elin:keinora:kenteen nopea muuttuminen on kansankäräjillä ovat tuoneet julki, olisi ruot- 61666: asettanut ja asettaa kasvavia vaatimuksia sinkieliselle opetukselle teknillisissä kouluissa 61667: sellaisen erityiskouJ.utuksen saaneen työvoi- eduksi, jos nykyiset osastot muutettaisiin 61668: man tarjonnalle, jolla on teknillisissä kou- itsenäisiksi oppilaitoksiksi omine hallintoi- 61669: luissa ja opistoissa annettavan !koulutuksen neen. Eduskunta on suhtautunut tähän kan- 61670: tuottama pätevyys. taan sikäli suopeasti, että se äskettäin halli- 61671: Edellä hahmotellun valossa tuntuu tär- tuksen esityksestä on päättänyt Vaasan tek- 61672: keältä omistaa enemmän huomiota teknillis- nillisen oppilaitoksen jakamisesta kielellisenä 61673: ten koulujen ja opistojen työ- ja kehitys- perusteella. Samanlainen ratkaisu pitäisi nyt 61674: mahdollisuuksiin jatkettaessa opetustoimen tehdä Helsingin teknillisen oppilaitoksen 61675: laajentamisen suunnittelua. Osa niistä epä- osalta. Helsingin teknillisen koulun ruotsin- 61676: kohdista, jotka tällöin ensi tilassa olisi kor- kielinen osasto täyttää sekä oppilasluvun että 61677: jattava, koskee teknillisen 'koulun tasolla an- koulutustarpeen kohdalla ne vaatimukset, 61678: nettavaa ruotsinkielistä opetusta. Erityisen jotka kohtuudella on asetettava itsenäiselle 61679: huomattava ja valitettava on se seikka, ettei oppilaitokselle. Lisäksi on huomattava, että 61680: maassa tällä haavaa ole toiminnassa ainoata- Helsingin teknillinen oppilaitos, jossa nykyi. 61681: kaan hallinnollisesti itsenäistä teknillistä sin on noin 2 500 oppilasta ja 270 opettajaa 61682: koulua. Tätä jo kauan huolen aiheena ollutta ja joka toimii jakautuneena neljään eri 61683: asiaintilaa on mm. moitittu niissä kauppa- ja osaan, joiden osittain aivan epäajanmukai- 61684: teollisuusministeriölle osoitetuissa esityksissä, set opetustilat sijaitsevat kaupungin eri 61685: 1432 vni,187. - Helsingin teknillinen oppilaitos. 61686: 61687: 61688: osissa, on paisunut luonnottoman suureksi ja osalta, jolla ei ol-e täydellistä suomenkielen 61689: hallintonsa puolesta vaikeasti hoidettavaksi taitoa, puuttuu mahdollisuus saada omassa 61690: kokonaisuudeksi. Kielellisenä pohjalla tapah- maassaan koulutus tärkeillä teknillisillä opin- 61691: tuva jakaminen olisi siten myös kokonai- tosuunnilla. 61692: suuden etua ajatellen järkevä toimenpide. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 61693: Mainittakoon lopuksi, että itsenäiset ruot- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 61694: salaiset teknilliset koulut sekä Vaasassa että muksen, 61695: Helsingissä huomattavasti joustavammin 61696: kuin nykyiset osastot voisivat tyydyttää eri että hallitus kiireellisesti ryhtyisi 61697: alojen kasvavaa teknikkojen kysyntää toimenpiteisiin Helsingin teknillisen 61698: maamme ruotsinkielisillä asutusalueilla. oppilaitoksen ruotsinkielisen osaston 61699: Opetus voitaisiin paremmin sopeuttaa vallit- muodostamiseksi hallinnollisesti itse- 61700: sevan tarpeen mukaiseksi sekä sen laajuuden näiseksi valtion teknilliseksi kouluksi 61701: että opintosuuntien osalta. Näin voitaisiin sekä antaisi Eduskunnalle tästä aiheu- 61702: myös poistaa eräs nyt vallitseva epäkohta, ni- tuvat tarpeelliset esitykset. 61703: mittäin se, että ruotsinkielisen nuorison siltä 61704: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966. 61705: 61706: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren. 61707: T. E. Nordström. Magnus KuU. 61708: Georg Backlund. 61709: 1433 61710: 61711: vm,188.-Toiv.al. N:o 647. 61712: 61713: 61714: 61715: 61716: Hama.ra. ym.: Tekm"lZisen koulun perustamisesta Savonlin- 61717: naan. 61718: 61719: 61720: 61721: E d u s k u n n a 11 e. 61722: 61723: Savonlinna on vuosikymmeninä kehittynyt -suunnittelijaa ja tutkijaa. Lypsyniemen ko- 61724: verrattain huomattavaksi teollisuuskaupun- nepajalla toimii nykyisin 30 piirtäjää ja 12 61725: giksi varsinkin puunjalostuksen ja metalli- työnjohtajaa. Tehtaan johdon ilmoituksen 61726: teollisuuden aloilla. Niinpä Oy Wilh. Schau- mukaan on toimihenkilöiden saanti tuottanut 61727: man Ab:n kuitulevy-, vaneri- ja kimpilevy- ajoittain tuntuvia vaikeuksia, ja tehtaan toi- 61728: tehtaat ovat kukin alallaan Suomen suurim- minnan laajentuessa arvioidaan heidän tar- 61729: mat. Enso-Gutzeit Oy:n Lypsyniemen kone- peensa lähimmän kymmenen vuoden aikana 61730: paja on niinikään varsin huomattava tuotan- kasvavan kaksinkertaiseksi. Keskisuuret ja 61731: tolaitos maamme metalliteollisuuden piirissä. pienet teollisuuslaitokset lisäävät nekin tun- 61732: Lukuisat kotimarkkinateollisuuden eri aloilla tuvasti teknillisesti koulutettujen henkilöiden 61733: toimivat keskikokoiset ja pienet yritykset tarvetta. Laivaliikenne taas tarvitsee palve- 61734: edustavat nekin sangen huomionarvoista teol- luksessaan runsaasti konemestareita, joista 61735: lisuustuotantoa. Liiketaloustieteellisen tutki- on jo noin kymmenen vuoden ajan ollut niin 61736: muslaitoksen v. 1957 kauppakamariosastomme suuri puute, että laivojen saaminen liiken- 61737: toimeksiannosta suorittama tutkimus Savon- teeseen vesien avautuessa on kohdannut erit- 61738: linnan teollisuuden tilasta ja sen lisäämisen täin suuria vaikeuksia. Saimaan kanavan 61739: edellytyksistä antaa monessa suhteessa myön- mahdollinen avautuminen tulee edelleenkin 61740: teisen kuvan teollisuuden kehitysmahdolli- lisäämään konemestareiden tarvetta. 61741: suuksista Savonlinnan talousalueilla. Todelli- Näitä seikoja ajatellen on pidettävä erit- 61742: suudessa onkin jo niinä muutamina vuosina. täin suurena puutteena, ettei Savonlinnassa 61743: jotka ovat kuluneet tämän tutkimuksen suo- eikä edes koko Mikkelin 'läänissä ole teknil- 61744: rittamisesta, Savonlinnan teollisuuden tuo- listä koulua ja vieläkin valitettavampaa on, 61745: tannossa tapahtunut tuntuvaa kasvua, joka että niissä suunnitelmissa, joita teknillisen 61746: näyttää edelleen jatkuvan. opetuksen kehittämiseksi maassamme on ase- 61747: Savonlinna on Saimaan sisävesiliikenteen tettujen valtiokomiteoiden toimesta laadittu, 61748: keskus. Vaikka rahtilaiva- ja proomuliikenne koko lääni ja sen suurin teollisuuskeskus 61749: onkin kanavayhteyden mereen katkettua tun- Savonlinna on täysin syrjäytetty. Kun ylei- 61750: tuvasti supistunut, jatkuu puutavaroiden sesti hyväksytyn käsityksen mukaan yhteis- 61751: lauttahinaus ja matkustajaliikenne vilkkaana. kunnan velvollisuutena on huolehtia väestön 61752: Mikäli käynnissä olevat neuvottelut Saimaan ammattikoulutuksesta, olisi Mikkelin lääni 61753: kanavan avaamisesta johtavat myönteiseen myös teknillisen koulutuksen alalla saatava 61754: tulokseen, on odotettavissa, että laivaliikenne tasavertaiseen asemaan maan muiden osien 61755: vilkastuu huomattavassa määrässä. !kanssa. Tuotannon jatkuva mekanisoituminen 61756: Edellä mainitut elinkeinoelämän aJat tar- vaatii yhä enemmän teknillisesti koulutettuja 61757: vitsevat palveluksessaan huomattavan määrän henki'löitä, jotta laajemmille väestöryhmille 61758: teknillisen koulutuksen saaneita toimihenki- voitaisiin taata riittävästi työtilaisuuksia ja 61759: löitä. Niinpä Oy Wilh. Schauman Ab: n Sa- Hsätä niitä väestön luonnollista kasvua vas- 61760: vonlinnan tehtaiden palveluksessa on n. 50 taavassa määrässä. 61761: teknillisen koulun käynyttä työnjohtajaa, 61762: 180 E 529/66 61763: 1484 VIII,188. - Savonlimlan telmillinen koulu. 61764: 61765: 61766: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- levan sekä l«memutareille opetmtti 61767: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, antavan teknillisen koulun saamiseksi 61768: Mikkelin lääniin ja sen sijoittamiseksi 61769: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- Savonlinnaan, joka läänin suurimpana 61770: menpiteisiin mekaanista puunjalostus- teollisuuskukuksena o.n luonnollisin 61771: teollisuutta ja konerakennusta palve- koulun sijoituspaikkana. 61772: Helsingissä. 29 päivänä huhtikuuta 1966. 61773: 61774: Irma Hama.ra.. K. F. Haapasalo. 61775: Esu Niemelä. Dmo Paananen. 61776: 1486 61777: Vm,189.- Toiv.al. N: o 648. 61778: 61779: 61780: af Heurlin ym.: Teknillisen opiston ja tekn~'llisen koulun 61781: perustamisesta Espoon kauppalaan. 61782: 61783: Eduskunnalle. 61784: Viime vuosina maan voimakkaasti teollis- lasmäärän ja liian ahtaiden korkeakoulujen 61785: tuessa on ilmennyt yhä kasvavaa puutetta vuoksi. Ilmeisesti ei olisi yhteiskunnan ja 61786: !koulutetusta teknillisestä työvoimasta, mikä talouselämänkään kannalta järkevää ei!kä edes 61787: puute koskee niin diplomi-insinöörejä, opisto- mahdollista laajentaa diplomi-insinöörien kou- 61788: insinöörejä. kuin tekn~koitakin ja ammatti- [utusta niin paljon, että edes kohtuullinen 61789: työntekijöitä. Suhteellisesti kaikkein suurin osa insinöörikoulutusta haluavista pääsisi 61790: puute on opistoinsinööreistä, mutta myöskin korkeakouluun. Kansainvälinen vertailu 61791: teknikkotarpeen tyydyttäminen on lähivuo- osoittaa, kuten ilmenee em. komitean mietin- 61792: sina erittäin ajankohtainen. Kysymystä on nöstäkin, että insinöörivajauksemme on vielä 61793: selvittänyt valtioneuvoston 26 päivänä hel- paljon suurempi opistoinsinööreihin kuin 61794: mikuuta 1960 asettama komitea, minkä pu- korkeakouluinsinööreihin nähden. 61795: heenjohtajana on toiminut kansliapäällikkö Helsingin nykyinen teknillinen opisto ja 61796: Pauli Lehtosalo ja viime vuonna on prof. koulu eivät pysty Helsingin seudun tarvetta 61797: Erkki Lauriimi puheenjohdolla toimineen ko- täyttämään kuin murto-osalta, jolloin. ottaen 61798: mitean toimesta myös hankittu selvitystä. huomioon tonttivaikeudet Helsingissä sekä 61799: Opistoinsinööri. ja teknikkopulan poista- asiantuntija·komitean toteaman tarkoituksen- 61800: minen edellyttää paitsi monien uusien tek- mukaisuuden jakaa teknilliset oppilaitokset 61801: nillisten opistojen ja koulujen perustamista 'hallinnollisesti sopivan kokoisiin yksiköihin, 61802: myös niiden tarkoituksenmukaista sijoitta- olisi uuden oppilaitoksen perustaminen Es- 61803: mista. Espoon kauppa,la, minkä väkiluku pian pooseen perusteltu. 61804: ylittää 100 000 ja ennen vuosisadan loppua Espoon kauppalassa on tiettävästi pidetty 61805: 300 000, on voimakkaassa teollistumisvai- erittäin suotavana teknillisen oppilaitoksen 61806: heessa. Espoossa on myös nuorten ikäluokrkien aikaansaamista, mikä käsittäisi sekä teknilli- 61807: määrä poikkeuksellisen suuri. Sen rajojen sen opiston että 1koulun. Ilmeisestikin olisi 61808: sisällä toimii jo nykyisin 9 oppikoulua ja mahdollista saada hankituksi Espoosta tontti 61809: tänään 28. 4. 1966 on valtioneuvosto myön- k.o. tal'lkoitukseen ja myöhemmin olisi kau- 61810: tänyt Espoon kauppalalle kahden uuden kun- kaisemmilta paikkakunnilta kotoisin olevien 61811: nan omistaman yhteiskoulun perustamisluvan, opiskelijoiden asuntokysymyksen ratkaisemi- 61812: mitkä aloittavat toimintansa niiHe varatuissa nen joko asuntolarakennuksella tai muuten 61813: ti!loissa ensi sy:ksynä. Keskikoulun suoritta- myöskin tarkoituksenmukaisesti toteutetta- 61814: neiden määrä tulee Espoossa lähitulevaisuu- vissa. 61815: dessa ylittämään runsaasti 1000 oppilaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 61816: varsinkin kun otetaan huomioon, että oppi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 61817: koulujen riittämättömyyden tähden on pal- 61818: ·jon espoolaisia oppilaita helsinikiläisissä oppi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 61819: kouluissa. Ko:nkeakouluihin ei heistä suurin teknillisen opiston ja teknillise,n koulun 61820: osa kuitenkaan ylioppilastutkinnon suoritta- perustamiseksi Espoon kawppalaan. 61821: misen jälkeen voisi päästä paisuvan ylioppi- 61822: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 61823: 61824: Kaarlo af Heurlin. Eino Siren. 61825: Sinikka Luja. Lars Lindeman. 61826: V. 0. Mäkinen. 61827: 1436 61828: 61829: VID,190.- Toiv.al N: o 649. 61830: 61831: 61832: 61833: 61834: Laaksonen: Uusien opetusHZojen osoittamisesta Helsingin tek- 61835: nt"lliselle oppilaitokselle. 61836: 61837: 61838: Eduskunnalle. 61839: 61840: Teknillisen ja ammattiopetuksen yleisjär- Koska jo vuosia on ollut selvää, että huo- 61841: jestelykomitea ehdotti hallitukselle 13. 6. nossa kunnossa olevien Teknillisen korkea- 61842: 1958 päivätyssä mietinnössään, että ''Helsin- koulun vanhojen rakennuksien peruskorjaa- 61843: gin, Tampereen ja Turun teknillisille oppi~ minen tulee varsin kalliiksi, eivätkä raken- 61844: laitoksille varattaisiin ensi tilassa niiden ki- nukset ole muutenkaan sopivia opetukseltaan 61845: peästi kaipaamat opetustilat ja että Jyväs- toisen tyyppiselle oppilaitokselle ja koska 61846: kylään, Lahteen, Lappeenrantaan ja Ouluun valtavasti suurentunut Helsingin teknillinen 61847: perustettaisiin uudet teknilliset opistot." oppilaitos ei näistä rakennuksista kuitenkaan 61848: Tämä ehdotus on nyt toteutettu lukuun otta- saa riittävästi lisätilaa, ehdotan kunnioittaen 61849: matta Helsingin teknillisen oppilaitoksen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 61850: opetustiloja, joiden suhteen ei minkäänlaisia 61851: varmoja suunnitelmiakaan ole olemassa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 61852: Helsingin teknillisen oppilaitoksen kehittä- toi"!-enpiteisiin uusien opetustilojen 61853: mistä on hidastanut sen tulevaisuuden raken- osoittamiseksi Helsingin teknilliselle 61854: taminen Teknilliseltä korkeakoululta jäävien oppilaitokselle huomioon ottaen sa- 61855: vanhojen tilojen varaan, joita niitäkään ei malla myös tonttivarauksen oppilaiden 61856: ole saatu oppilaitoksen käyttöön kuin osaksi, 10maa oppilastaloa varten. 61857: koska korkeakoulun oman Otaniemi-suunni- 61858: telman toteuttaminenkin on vielä kesken. 61859: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 61860: 61861: Mikko Laaksonen. 61862: 1437 61863: 61864: Vm,191.- Toiv.al. N:o 650. 61865: 61866: 61867: 61868: 61869: Linkola: Pohjois-Kymenlaakson teknillisen koulun aikaansaa- 61870: misesta. 61871: 61872: 61873: E d u s k u n n a 11 e. 61874: 61875: Teollisuuden ja teknillisten ammattien ke- Sen perusteella, mitä Pohjois-Kymenlaak- 61876: hittyessä ja lisääntyessä tarvitaan yhä run- son teollisuudessa tällä hetkellä on teknikoita 61877: saammin riittävän koulutuksen saanutta hen- tai vastaavissa tehtävissä muunlaisen ammat- 61878: kilökuntaa. Valtion ja kuntien toimenpiteet tikoulutuksen saaneita ammattimiehiä, tek- 61879: ammattikoulujen rakentamiseksi ovatkin ter- nikoiden vuotuisen lisätarpeen voidaan ar- 61880: vetulleita toimenpiteitä ammattimiesten puut- vioida olevan n. 90 teknikkoa. Pohjois-Ky- 61881: teen poistamiseksi teknillisten ammattien eri menlaakson puunjalostusteolli!luudessa ovat 61882: aloilla. Vastaavaa lisäystä tarvitaan luonnol- kuitenkin parhaillaan käynnissä erittäin suu- 61883: Hsesti myös korkeamman teknillisen koulu- ret laajennukset, joiden valmistuttua teknil- 61884: tuksen saaneiden varsinaisten telmiJkkojen lisen henkilökunnan tarve melkoisesti lisään- 61885: lukumäärässä. Teknillisen ammattiopetuksen tyy. Pohjois-Kymenlaaksoon on nousemassa 61886: yleisjärjestelykomitea onkin tehnyt suunni- myös muuta teollisuutta, joka lisääntyvässä 61887: telman teknikkojen koulutuksen lisäämiseksi määrässä tulee tarvitsemaan teknillistä työn- 61888: ja sen edellyttämäksi valtion teknillisten op- johtoa. Suoritetuissa tutkimuksissa osoittau- 61889: pilaitosten rakennusohjelmaksi vv. 1958-63. tui, että teknillisen henkilökunnan tarve lii- 61890: On luonnollisesti hyvä, että ohjelma voitai- ke-elämän ja nimenomaan palveluselinkeino- 61891: siin läpiviedä, mutta sitä laadittaessa tuskin jen ala:lla tulee nopeasti kasvamaan. 61892: voitiin täysin aavistaa sitä voimakasta kehi- Teknikoiden tarve tulee tällä alueena lä- 61893: tystä ja lisäystä, jonka alaisena teollisuu- hivuosina olemaan edellä mainittua lukua 61894: temme tällä hetkellä on ja sitä monipuolistu- huomattavasti suurempi. Pohjois-Kymenla.ak- 61895: mista, joka elinkeinoelämässämme parhaillaan son kunnissa olevia oppilaita oli teknillisissä 61896: on käynnissä. Myös eräiden alueiden teolli- kouluissa Lappeenrannassa, Kotkassa, Karhu- 61897: suuden voimakas kasvu ja monipuolistuminen lassa, Helsingissä ja Tampereella v. 1960 100 61898: vaatinevat uudelleen tarkastettavaksi, millä ja teknillisissä opistoissa Helsingissä ja Tam- 61899: alueilla teknillisten koulujen rakentamisen pereella 17. Näistä valmistui vuosittain n. 61900: tarve on kiireellisin. 30-35. Pohjois-Kymenlaakson koulutuksen 61901: Tässä mielessä on Kouvolan kauppakamari- saaman henkilökunnan vajaus on näinollen 61902: osasto tehnyt tutkimuksen teknikoiden tar- erittäin suuri. Kun vielä osia Mikkelin lää- 61903: peesta Pohjois-Kymenlaaksossa, johon laske- nin eteläisistä alueista liittyy läheisesti Poh- 61904: taan kuuluvaksi Kouvolan kaupunki, Kuu- jois-Kymenlaakson talousalueeseen, kasvaa 61905: sankosken kauppala sekä Anjalan, Elimäen 'koulutuksen tarve yhä. Teknillisen henkilö- 61906: Iitin, Jaalan, Sippolan, Valkealan ja osittain kunnan jatkuva vajaus on sen vuoksi ollut 61907: Luumäen kunnat sekä tutkimuksen perus- täytettävä muualta tulleilla, kun alueen 61908: teella todennut, että teknikoiden koulutuksen omalle nuorisolle ei ole voitu järjestää riit- 61909: lisääminen Pohjois-Kymenlaaksoa varten on tävää koulutusta, ei omalla alueella eikä 61910: rtarpeen, ja että ainoa käytännöllinen rat- muissa kouluissa, koska viimeksimainittuihin- 61911: kaisu asian korjaamiseksi on teknillisen kou- lkaan ei tilanahtauden vuoksi ole voitu ottaa 61912: lun perustaminen Pohjois-Kvmenlaak!loon kaikkia hyväksyttyjä. 61913: palvelemaan sen teollisuutta, liike-elämää ja Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaist.a, että 61914: opiskelevaa nuorisoa. erään maamme voimakkaimman teollisuus- 61915: 1438 VIII,191. - Pohjois-Kymenlaakson teknillinen koulu. 61916: 61917: 61918: alueen täytyy hankkia nuorisolleen alueensa ammattrkoulut ovat myös erinomaisena poh· 61919: teollisissa, teknillisissä j.a kaupallisissa laitok- jana kasvattaessaan oppilasainesta teknillisiä 61920: sissa tarvittava tekniUinen koulutuksensa kouluja varten. 61921: kaU!kana alueensa ulkopuoleLla. Tällainen ti- Teknillisen koulun tarve Pohjois-Kymen- 61922: lanne ohjaa nuorison monasti muille ammatti- 1aaksossa on näinm.uodoin ilmeinen. Alueen 61923: ·aloille, mitä heidän kotiseutunsa edustaa tai n)'lkyinen teollisuus huomioonottaen on perus- 61924: estää varsinkin vähävaraisia saamasta sanot- teltua aihetta suunnitella kouluun ainrukin 61925: tua ja usein tarvitsemaansa teknillistä ope· paperiteollisuuden kuljetusteknillinen ja ko- 61926: tusta ja näinollen jäämään ammattitaidossa neosasto, mutta jo näkyvissä oleva kehitys 61927: jälkeen muualta tulleisiin nähden. huomioiden osastot yleistä teknillistä linjaa, 61928: Tässä yhteydessä on lisäksi todettava, että kaupallisteknillistä linj.aa sekä tele- ja sani- 61929: Pohjois-Kymenlaakson aJueelta yli 700 oppi- teettite<knillistä linjaa varten ovat tarpeen. 61930: lasta suorittaa keskikoulun ja viiden vuoden EdeUä olevan perusteella esitän kun- 61931: kuluttua luku nousee jo )'lli 1 OOO:een. Kun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 61932: mainituista vain n. 50 %:lla on mahdollisuus muksen, 61933: jatkaa kovkerukouluissa, joutuu muu osa kes- 61934: kikoulun käyneistä usein toisarvoisiin ja opin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 61935: tojaan vastaamattomiin tehtäv-iin, kun heillä tooimenpiteisiin Pohjois-Kymenlaakson 61936: ei ole mahdollisuutta saada tarvittavaa kou- teknillisen koulun aikaansaamiseksi. 61937: lutusta. Pohjois-Kymenlaakson lisääntyneet 61938: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 61939: 61940: Anna-Liisa Linkola. 61941: 1439 61942: 61943: VIII,192. -Toiv.al. N:o 651. 61944: 61945: 61946: 61947: V. A. Virtanen ym..: Tekn-illisen koulun aikaansaamisesta Sa- 61948: vonlinnaan. 61949: 61950: E d u s k u n n a 11 e. 61951: Savonlinna on viime vuosikymmeninä ke- kaksinkertaistuvan lähimmän kymmenen vuo- 61952: hittynyt verrattain huomattavaksi teollisuus- den aikana. 61953: kaupungiksi varsinkin puunjalostuksen ja Toisaalta Mikkelin lääni - eritoten itäi- 61954: metalliteollisuuden aloilla. Niinpä Oy. Wilh. nen Savo - on se alue, josta nuoret joutuvat 61955: Schauman Ab: n kuitulevy-, vaneri- ja kimpi- suuressa määrin työikään vartuttuaan siirty- 61956: levytehtaat ovat kukin alallaan Suomen suu- mään muualle ansiota etsimään. Mikkelin 61957: rimmat. Enso-Gutzeit Oy:n Lypsyniemen läänin osalta väestön muuttotappio on 9 o/ 0 o, 61958: konepaja on niinikään varsin huomattava joka lääneittäin tarkastellen on korkein k()ko 61959: tuotantolaitos maamme metalliteollisuuden maassa. Väestön köyhyys taas vaikuttaa, että 61960: piirissä. Lukuiset kotimarkkinateollisuuden vain harvat pystyvät lähtemään kauaksi koti- 61961: eri aloilla toimivat ~keskikokoiset ja pienet seudultaan jatkamaan opintojaan, sillä asu- 61962: yritykset edustav;at Mkin yhteensä sangen mis- ja matkakustannukset muodosbavat opin- 61963: huomionarvoista teollisuustuotantoa. Liiketa- tokustannuksista suurimman osan. Sen sijaan 61964: loustieteellisen tutkimuslaitoksen v. 1957 suo- - jos Savonlinnassa olisi teknillinen koulu 61965: rittama tutkimus Savonlinnan teollisuuden - suuri joukko itäisen Savon nuoria voisi 61966: tilasta ja sen lisäämisen edellytyksistä antaa kartuttaa siellä tietoja~Bn ja hankkia ammat- 61967: monessa suhteessa myönteisen kuv,an teolli- tipätevyyden aloille, joissa työpaikkoja on 61968: suuden kehitysmahdorlisuuksista Savonlinnan tarjolla. Näin voitaisiin turmiollista nuorten 61969: talousalueella. Todellisuudessa onkin jo niinä muuttoliikettä edes osittain vähentää. 61970: muutamina vuosina, jotka ovat kuluneet tä- Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, on 61971: män tutkimuksen suorittamisesta, Savonlin- Savonlinna käsityksemme mukaan mitä luon- 61972: nan teollisuuden tuotannossa tapahtunut tun- nollisin teknillisen koulun sijaintipaikka. On- 61973: tuvaa kasvua, joka näyttää edelleen jatku- han Savonlinna koko Mikkelin läänin ja var- 61974: van. sinkin itäisen Savon vahvin teollisuuspaikka- 61975: Savonlinna on Saimaan sisävesiliikenteen kunta ja sisävesiliikenteen suurin keskus. 61976: keskus. Vaikika rahtilaiva- ja proomuliikenne Väestösiirtymä osoittaa myös, että nuorilla 61977: onkin kianavayhteyden mereen katkettua tun- on tällä alueella aivan riittämättömät mah- 61978: tuvasti supistunut, jatkuu puutavaroiden dollisuudet sijoittua ammatteihin. 61979: lauttahinaus ja matkustajaliikenne vilkkaana. Kaikkeen edellä oleva~Bn viitaten ehdotam- 61980: Saimaan kanav,an avaamisesta on odotetta- mrkin kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- 61981: vissa, että laivaliikenne vilkastuu huomatta- täväksi toivomuksen, 61982: vassa määrässä. 61983: Edellä mainitut elinkeinoelämän alat tar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 61984: vitsevat prulveluksessaan huomattavan määrän toimenpiteisiin ensi sijassa mekaanista 61985: teknillisen koulutuksen saaneita toimihenki- puunjalostusteollisuutta ja koneraken- 61986: löitä. Jo nyt tehtaitten ilmoitusten mukaan nusta palvelevan sekä konemestarien 61987: teknillisen koulutuksen saaneiden toimihen- ja rakennusosastojen opintolinjat kä- 61988: kilöiden saanti on tuottanut vaikeuksia ja sittävän teknillisen koulu,n aikaansaa- 61989: tehtaat arvioiv;at ko. toimihenkilötarpeensa miseksi Savonlinnaan. 61990: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 61991: 61992: Viljo Virtanen. Dmo Paananen. 61993: 1440 61994: 61995: VID,193.- Toiv.al. N: o 652. 61996: 61997: 61998: 61999: 62000: Flinck ym.: Erityiskansanopiston pe!"Ustamisesta erityiskansa- 62001: koulua käyneiden oppilaiden jatko-ozJetusta varten. 62002: 62003: 62004: Eduskunnalle. 62005: 62006: Yhteiskuntamme keskeisempiä kysymyksiä tyiskasvatusalan edustaj:en taholta. Kiitolli- 62007: tälläkin hetkellä on nuorisokasvatus ja am- simpia tästä ovat nuoret itse sekä heidän 62008: mattiin valmentautuminen. Erityisen hyvin vanhempansa, jotka ovat auliisti antamassa 62009: tiedetään, että kehityksestä huolimatta nykyi- tukea aloitteen edelleen kehittämiseksi. 62010: nen tilanne ei ole lainkaan tyydyttävä. Ken- Mainittakoon, että ens:mmäinen toimPnpide 62011: ties eniten laimintyöty on henkiseltä raken- on jo suoritettu kokeilukurssin muodossa. 62012: teeltaan poikkeava nuoriso, heidän osaltaan Kurssi pidettiin kesällä 1965 Hoikan opis- 62013: nimenomaan peruskoulun käynnin jälkeen ta- tossa Karkussa kestäen 4 viikkoa. Kurssien 62014: pahtuva jatkokoulutus ja huolto. Olisikin järjestäjänä to:mi kansakoulujen erityiskas- 62015: korkea aika kiinnittää vakavaa huomiota vatuksen liitto. Kurs<>illa oli 37 osaanottajaa 62016: heikkotasoisen tai muutoin alikuntoisen nuo- eri puolilta maata. Ohjelman runkona olh·at 62017: rison valmentamiseen. kansanopistojen varsinaiseen työohjelmaan 62018: On kysymys ns. erityiskansakoulua käy- kuuluvat aineet. Kokeilu oli erittä:n onnis- 62019: neistä nuorista sekä vastaavien laitoskoulujen tunut ja antoi rohkaisevan sekä myönte:sen 62020: entisistä oppilaista. Tästä joukosta ehkä vain vastauksen kysymykseen, onko erityiskansan- 62021: noin puolet sijoittuu koulun jälkeen heti työ- opiston perustaminen tarpeellinen. Pyrkimyk- 62022: elämään teollisuuden ja maatalouden to:miin, senä tulee olla oman opiston rakentam:nen. 62023: neljännes vasta vähitellen ja vaikeuksien jäl- Uuden opistotalon rakentaminen ja kalusta- 62024: keen ja osa kokee sangen vaikeita vastoin- minen vaatii kuitenkin siinä määrin varoja 62025: käymisiä, joillakin on edessä aivan ylipääse- ettei opistoasian ympär:lle muodostunut ystä- 62026: mättömiä este:tä. Sangen monille tulee aina- vällinen palvelusalttius ole riittä,·ä ja siksi 62027: kin toimettornia välivuosia, jolloin ei vielä olisi valtion viipymättä ryhdyttävä asian 62028: kelpaa työpaikkoihin. Lisäopetus ja työn- vaatimiin toimenpiteisiin. Onhan kysymys 62029: tekoon totuttuminen olisivat juuri tässä vai- siitä, että opisto tulee palvelemaan nuoriso- 62030: heessa ensisijaisen tärkeitä. kysymyksen ratkaisemista sen vaikeimmilla 62031: On herätetty ajatus, että koko maata sil- alueilla. 62032: mälläpitäen olisi saatava kiireellisesti ainakin Edellä olevan perusteella esitämme edus- 62033: yksi erityiskansanopisto, joka ottaa oppilaik- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 62034: seen tätä heikompaa ainesta, opisto, joka kan- 62035: salaiskasvatuksen ja tehostetun työnopetuk- että hallifns ryhtyisi toimenpitrisiin 62036: sen kautta tekee parhaansa kuntouttaakseen erityiskansanopiston perustamiseksi 62037: heitä yhteiskuntaan. Opiston opetusohjelman erityiskansakoulua käyneiden oppilai- 62038: perusrunkona tulevat olemaan käytännölliset den jatko-opetusta varten. 62039: aineet. Aloite on tavoittanut vastakaikua eri- 62040: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 62041: 62042: Anni Flinck. Uljas Mäkelä. A-V. Perheentupa. 62043: Edit Terästö. Antero Väyrynen. U. H. Voutilainen. 62044: Meeri Kalavainen. Urho E. Knuuti. Lyyli Aalto. 62045: Margit Eskman. Sinikka Luja. 62046: 1441 62047: 62048: VIII,194. - Toiv.al. N :o 653. 62049: 62050: 62051: 62052: 62053: Knuuttila ym.: Työväen- ja kansalaisopistojen oikeuttamisesta 62054: antamaan keskikoulutodistuksia. 62055: 62056: 62057: Ed usku nn alle. 62058: 62059: Valtioneuvoston asettama yksityisopiskelija- toksessa, joka on aikuisia varten perustettu 62060: komitea toteaa mietinnössään kansalais- ja ja jossa opettajat ovat aikuisten opetukseen 62061: työväenopistoissa tapahtuvasta keskikoulutut- ja ohjaukseen tottuneita. 62062: kintoon valmentavasta opetuksesta mm. seu- Tällä hetkellä on kuitenkin haittana se, 62063: raavaa: etteivät työväenopistot tai kansalaisopistot 62064: Vaikka kansalais- ja työväenopistojen var- voi antaa menestyneellekään opiskelijalle 62065: sinaisena tehtävänä onkin aikuisten kansalais- keskikoulutodistusta, vaikka opiston opettaja- 62066: kasvatuksen suorittaminen ja opetuksen an- kunta muodostuisi täysin pätevästä oppikou- 62067: taminen sellaisissa aineissa, joita opiskelijat lunopettajista. Mielestämme tämä ·epäkohta 62068: työ- ja yhteiskuntaelämässään tarvitsevat, tulisi korjatuksi, mikäli työväenopistoille ja 62069: ovat opistot, milloin tarvetta on ilmennyt, kansalaisopistoille myönnettäisiin oikeus an- 62070: ryhtyneet antamaan myös keskikoulututkin- taa keskikoulutodistuksia niissä tapauksissa, 62071: toihin valmentavaa opetusta ja ohjausta eli joissa opiskelua ovat ohjaamassa pätevät 62072: muodostaneet oppikoulupiirejä. Nykyinen opettaja voimat. 62073: kan~alais- ja työväenopistolaki suo opistoille Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo- 62074: mahdollisuuden laajentaa toimintaansa tähän- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 62075: kin suuntaan. Ansiotyössä käyville yksityis- muksen, 62076: oppilaille keskikouluaineiden opiskelu kansa- 62077: lais- ja työväenopistoissa soveltuu hyvin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin, 62078: siksi, että opistot ovat pääasiassa iltaopistoja. jotka tekisivät työväenopistoille ja kan- 62079: Varsinaisen oppikouluiän sivuuttaneen opis- salaisopistoille mahdolliseksi antaa kes- 62080: kelijan on sitäpaitsi luontevaa opiskella lai- kikoulutodistuksia. 62081: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 62082: 62083: Sakari Knuuttila. Esko Niskanen. 62084: 62085: 62086: 62087: 62088: 181 E 529/66 62089: 1442 62090: 62091: Vni,195. - Toiv..al. N :o 654. 62092: 62093: 62094: 62095: 62096: M. Mattila. ym.: Määrärahasta Tuusulan kansanopiston opis- 62097: torakennusten rakennustöiden aloittamiseksi. 62098: 62099: 62100: Eduskunnalle. 62101: 62102: Tuusulan kansanopisto on jo yli puoli Ottaen huomioon, että opistoon pyrkijäiden 62103: vuosisataa toiminut nuorison opinahjona määrässä on viime vuosina tapahtunut huo- 62104: Uudellamaalla jakaen tietoja ja taitoja op- mattavaa nousua - opisto on siis elinkelpoi- 62105: pilailleen niin henkisen kuin käytännöllisen- nen. - Näin suuri ja vanha puurakennus on 62106: kin elämän aloilta. Opisto on joutunut vas- suorastaan hengenvaarallinen tulipalomahdol- 62107: taan ottamaan oppilaita myös koko valtakun- lisuutta ajatellen. 62108: nan alueelta eikä vain sijaintimaakuntaansa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 62109: rajoittuen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 62110: Opistotyön tarkoituksena on ollut varsi- muksen, 62111: naisen opiskelun ohella kiinnittää huomiota 62112: myös itseopiskeluun ja siten johdattaa op- että 'lbaUitus ottaisi vuoden 1967 62113: pilaitaan tietojensa kartuttamiseen. Tuusulan tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 62114: kansanopisto toimii kuitenkin lähes 60 vuotta määrärahan Tuusulan kansanopiston 62115: vanhassa puurakennuksessa, jonka kunto al- opistorakennusten suunnittelun ja ra- 62116: kaa olla jatkuvista remonteista huolimatta kentamisen aloittamista varten. 62117: alaarvoinen. Oppilaat on sijoitettu puisen 62118: rakennuksen toiseen kerrokseen, missä myös 62119: on opettajain asuntoja. 62120: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 62121: 62122: Matti Mattila.. Pekka. Vilmi. 62123: Hannes Paaso. 62124: 1443 62125: VIII,196. - Toiv.al. N: o 655. 62126: 62127: 62128: 62129: 62130: Burman ym.: Vapaata kansansivistystyötä koskevan kokonais- 62131: suunnitelman tehostamisesta. 62132: 62133: 62134: Ed usk u nn alle. 62135: 62136: Parin viime vuosikymmenen kuluessa on tella mahdollisimman suurta ja yhtenäistä 62137: maamme vapaata kansansivistystyötä koskeva kokonaissuunnittelua. Vielä vallitsevien lain- 62138: lainsäädäntö voimakkaasti kehittynyt kattaen säädännöllisten puutteiden poistamisen ohella 62139: läihes täydellisesti tämän toimintakentän eri tulisi tarpeellisessa määrässä pyrkiä annettu- 62140: alat. Nopea kehitys on kuitenkin johtanut jen säännösten ja toimintaedellytysten yhden- 62141: siihen, että samalla kun jokin vapaan kan- mukaistamiseen. 62142: sansivistystyön työmuoto on saanut uuden Edellä olevan perusteella esitämme edus- 62143: toimintaedellytyksiä lisäävän lain, joidenkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 62144: toisten alojen säännökset ovat jo osoittautu- 62145: neet vanhoiksi ja riittämättömiksi. Myös ope- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 62146: tusohjelmien, työmenetelmien, tavoitteiden vapaata kansansivistystyötä koskevan 62147: yms. uudistamistarpeen tiheys on lisääntynyt kl.insäädännöllisen ym. kokonaissuun- 62148: yhteiskuntaa koskevien muutosten nopeu- nittelun tehostamiseksi ottaen erityi- 62149: tuessa. Sensijaan, että uudistus- ja kehitys- sesti huomioon tälle työlle asetettavat 62150: toimintaa suoritettaisiin pala palalta ts. ku- kasvavat vaatimukset kansalaisten li- 62151: takin alaa erikseen käsittellen, tulisi vapaan .sääntyvän vapaa-ajan käytiin hyödyl- 62152: kansansivistystyön kehittämisessäkin tavoi- lisessä ohjauksessa. 62153: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 62154: 62155: Pauli Burman. Reino Breilin. 62156: Valde Nevalainen. Sylvi Siltanen. 62157: Esko Niskanen. Arvo Salo. 62158: Urho E. Knuuti. 62159: 1444 62160: 62161: Vfii,197.-Toiv.al. N:o 656. 62162: 62163: 62164: 62165: 62166: Uusitalo ym..: Kansansivistysmäärärahojen korottamisesta. 62167: 62168: 62169: Eduskunnalle. 62170: 62171: Kansansivistystyön lisääntyvä tarve on vii- On edelleen todettava, että erityisesti maa- 62172: meaikoina yleisesti tunnustettu säätämällä seudun ja syrjäseutujen sivistystyöhön va- 62173: lakeja kansansivistystyön vakiinnuttamiseksi rattuja määrärahoja ei ole viime vuosien ai· 62174: ja turvaamiseksi. On tunnettua, että kansan- kana lainkaan korotettu, vaikka järjestÖ-' 62175: sivistystyön eri muotoja voidaan käyttää hy- muotoisen kansansivistystyön tarjoamat mah- 62176: väksi muuttuvan yhteiskunnan välttämättö- dollisuudet juuri maaseudulla ovat merkit- 62177: mässä jatko- ja uudelleen koulutuksessa sekä tävät. Koska sivistystyön tarve syrjäseuduilla 62178: yhä suurempaa· huomiota vaativassa yleisessä on suurin e:kä vähävaraisma kansalaisjär- 62179: kansalaiskasvatuksessa:. · Siksi tämän toimin- jestöillä ole varoja toiminnan laajentamiseen, 62180: nan yhteiskunnalta saama tuki on oikeutettua uhkaa tätä tärkeää kansanvalituksen osaa 62181: ja tarpeellista. täydellinen tukahtuminen. 62182: Erityistä huomiota tulisi kiinnittää valta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 62183: kunnan syrjäseutujen sivistystyön, erinäisten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 62184: sivistysjärjestöjen, opintokerhotoiminnan, muksen, 62185: kansantajuisen tieteellisen luentotoiminnan 62186: ja metsä- .ja uittotyöväestön sivistystoimin- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi. 62187: nan saamiin avustuksiin. Huomattava osa menpiteisiin kansansivistysmiiäräraho• 62188: näistä määrärahoista käytetään kansansivis- jen korottamiseksi ja niiden jaka~'.n 62189: tysjärjestöjen toimesta. tumisen tarkistamiseksi. 62190: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966. 62191: 62192: Eino Uusitalo. Aaro Lintilä. Erkki Haukipuro. 62193: T. Saloranta. Aulis Sileäkangas. Paavo Niinikoski. 62194: Olavi Lahtela. Mikko Volotinen. Mauno Pohjonen. 62195: Veikko Savela. Heimo Linna. Pentti Pekkarinen. 62196: 1445 62197: 62198: VIII,198.- Toiv.al. N:o 657. 62199: 62200: 62201: 62202: 62203: Burman ym.: Kirjeellisen opiskel.un kehittämisestä. 62204: 62205: 62206: Eduskunnalle. 62207: 62208: Nykyaikaisessa vapaassa kansansivistys• sitten kaksi tunnettua kirjeopistotoimintaa 62209: työssä ja muussa aikuiskasvatuksessa muo- harjoittavaa kansansivistysjärjestöä - Kan- 62210: dostaa kirjeopiskelu sangen merkittävän osan. sanvalistusseura ja Työväen Sivistysliitto - 62211: Kirjeellinen opiskelu voi tehokkaalla tavalla esitti erityisen kirjeopistokomitean asetta- 62212: täydentää varsinaista kouluopetusta ja tar- mista asiaa tutkimaan. Äskettäin mietintönsä 62213: jota kansalaisille mahdollisuuksia muuhun antanut Yksityisopiskelijakomitea on yhty- 62214: tietojen hankintaan ja itsensä kehittämiseen. nyt kannattamaan tämän komitean asetta- 62215: Kirjeopiskelu soveltuu mitä moninaisimpiin mista. On pidettävä tärkeänä, että mainittu 62216: olosuhteisiin. Erityisen merkittävät sen pal- komitea kiireellisesti asetetaan tai että muulla 62217: velukset ovat syrjäisillä seuduU.la ja harvaan- tavalla suoritetaan tarpeelliset selvitykset. 62218: asutuilla alueilla, missä kouluolot ja muut Edellä olevan perusteella esitämme edus- 62219: opiskelumahdollisuudet ovat asutustaajamia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 62220: heikommat. Kirjeopiskelu voi edistää varsin- 62221: kin eri kansalaisjärjestöjen keskuudessa ta- että hallitus kiireellisesti suoritut- 62222: pahtuvaa ryhmä- ja yksinopiskelua. taisi selvityksen siitä, millä tavalla 62223: Jotta kirjeopiskelu voitaisiin mahdollisim- kirjeellistä opiskelua maassamme tulisi 62224: man tehokkaalla tavalla nivellyttää palvele- kehittää ja miten tätä työtä hoitavien 62225: maan oman maamme aikuiskasvatustoimintaa, kirjeopistojen toimintaa lainsäädän- 62226: olisi tämän toiminnan ja sitä organisoivien nöllä ja muilla tarpeellisilla toimen- 62227: kirjeopistojen toimintaedellytyksiä pyrittävä piteillä voitaisiin tukea ja edistää. 62228: lisäämään ja kehittämään. Jo kuusi vuotta 62229: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 62230: 62231: 62232: Pauli Burman. Esko Niskanen. 62233: Arvo Salo. Reino Breilin. 62234: Valde Nevalainen. Sylvi Siltanen. 62235: Urho E. Knuuti. 62236: 1446 62237: 62238: vm,199.- Toiv.al. N: o 658. 62239: 62240: 62241: Asunta. ym.: Aitoon kotitalouskeskikoulun ottamisesta valtion 62242: haltuun. 62243: 62244: Eduskunnalle. 62245: 62246: Anna Tapion säätiö niminen säätiö on Luo- loustöitä ja luonnonhistoriaa. Musiikinopet- 62247: pioisten kunnan Aitooseen v. 1940 perustanut taja musiikkia, laulua, uSkontoa ja piirus- 62248: neliluokkaisen kansakoulun kuudennen luo- tusta, insinöörivararehtori mrutematiikkaa, 62249: kan oppimäärään perustuvan, käytännöllis- luonnonoppia ja kemian töitä, terveyssisar 62250: tietopuolisen, sisäoppi1aitoksena toimivan suo- terveysoppia, lastenhoito-oppia ja ensiapua, 62251: menkielisen kotitalouskeskikoulun. Koulun fil.maisteri suomea, historiaa, yhteiskunta- 62252: tal"koituksena on antaa oppilaille sellainen oppia ja voimistelua, fil.'kand. ruotsia ja 62253: määrä yleissivistystä, joka vastaa emäntäkou- englantia, kotitalousteknikko ruoanvalmis- 62254: lukurssia ja valtion tyttökoulun oppimäärää, tusta, talousopettaja ruokatalousoppia ja 62255: ja toimia etupäässä maaseudun nuorison käy- ruoanvalmistusta apukeittiössä. 62256: tännöllistietopuolisen opetuksen hyväksi. Lisäksi on koululla talonmies, emännöit- 62257: Lukuvuotena 1964-65 koulussa oli 135 op- sijä ja puutarhuri. 62258: pilasta. Koulu on 1. 1. 65 mennessä antanut Koulu on sekä maatalous- että kouluhalli- 62259: 475 oppilaalle päästötodistuksen. Kouluun on tuksen alainen, jolloin se on riippuvainen 62260: viime vuoteen saakka otettu vain 40 oppi- kumpaisenikin vuosittaisesta avustUJksesta. 62261: lasta vuosittain. Kouluun on ollut v:sta 1955 Viime vuonna se sai maataloushallitukselta 62262: v:een 1964 py.~~kijöitä yhteensä 1802, mi:kä avustusta 91 618 mk ja kouluhallitukselta 62263: todistaa kotien mielenkiinnon Aitoon koti- 255 420 mk. Taloudellinen tila koululla on 62264: talouskeskikoulua kohtaan. Pyrkijöitä on ym- erittäin vaikea suurien rakentamisista johtu- 62265: päri Suomea aina Lapista asti. Oppilaita on neiden velkojen vuoksi, koska korkomenot 62266: tälUi!kin hetkellä jokaisesta läänistä. ovat nousseet ylivoimaisen korkeiksi. Tällä 62267: Koulun omistaa melkein kokonaan edellä hetkellä koululla on velkoja 1334 862 mk. 62268: mainittu säätiö ja sen omistuksessa on yh- Aitoon kotitalouskeskikoulu on kaikin puo- 62269: teensä 60.29 ha maata, josta metsää 45.08 ha, lin v•astannut sille asetettuja vaatimuksia ai- 62270: peltoa 9.35 ha, tiemaata, tontti ym. 5.58 ha. noana maamme tämänmuotoisena kouluna. 62271: Koulurakennusten yhteinen tilavuus on Tämän takia on maaseudun nuorison kasva- 62272: 26 765 ms. Rakennukset ovat osaksi vanhoja tuksen kannalta välttämätöntä, että koululle 62273: paitsi tärkeimmät kuten päärakennus (var- taataan mahdollisuudet toimintansa jatkami- 62274: sinainen koulutalo) valmistuneet v. 1963, seen. Kun kuitenkin toiminnan jatkaminen 62275: talousrakennus v. 1962, ruokala 1959, opet- yksityisin voimin on mahdotonta, on asian- 62276: taja-asuntola 1955 ja sauna 1952, joten ra- omainen säätiö valmis luovuttamaan arvok- 62277: kennuksia voidaan pitää kohtalaisen ajan- kaan työn j.atkamisen valtiolle. Kun säätiön 62278: mukaisina. Opettajia on koulussa 11, joista omaisuuskin on huomattavasti velkoja arvok- 62279: rehtori on opettanut puutarhaoppia ja puu- kaampi, esitämme edellä mainittuihin perus- 62280: tarhatöitä, kotiteollisuusopettaja käsityöop- teluihin viitaten eduskunnan hyväksyttäväksi 62281: ·pia ja käsitöitä, kankaankudontaa ja asioi- toivomuksen, 62282: miskirjoitusta, kotitalousteknikko kodinhoito- 62283: oppia ja kodintöitä sekä ammaJtinvalinnan että hallitus ryhtyisi •pikaisesti toi- 62284: ohjausta, agronomi maatalousoppia, maata- menpiteisiin Aitoon kotitalouskeski- 62285: koulun ottamiseksi valtio,n haltuun. 62286: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 62287: 62288: Mikko Asunta.. Saara. Forsius. 62289: N. Kosola.. 62290: 1447 62291: 62292: VIII,200.- Toiv.al. N: o 659. 62293: 62294: 62295: 62296: 62297: Hanhirova ym.: Kotitalouskeskikoulun perustamisesta Ala- 62298: tornion kuntaan. 62299: 62300: 62301: Eduskunnalle. 62302: 62303: Monissa eri yhteyksissä on kiinnitetty huo- keväällä on keskitytty emäntä;koulun oppijak- 62304: miota siihen, että opetustoiminta maassamme soon. Kesälomaa on vain kuusi viikkoa, mutta 62305: on suuntautunut liiaksi teoreettisluontoisiin käytännollinen työ on opiskelussa sopivana 62306: opetusaloihin, mistä syystä yhteiskuntaelä- vastapainona henkisille ponnisteluille. Sisä- 62307: män käytännöllisiä tarpeita palvelevat ope- oppilaitoksena kotit!!:louskesk~koulu vaikuttaa 62308: tusmuodot ovat jääneet toisarvoiseen ase- edistävästi myös oppilaiden käyttäytymiseen 62309: maan. Osoituksena tästä on mrrn. se, että käy- ja sopeutumiseen. 62310: tännön elämää palveleviin kotitaloudellisiin Kun Pohjois-Suomessa on vielä puutetta 62311: kouluihin on hakijoita noin !kaksi kertaa sekä oppi- että kotitaloudellisista kouluista, 62312: enemmän kuin mitä ne kykenevät oppilaita on tarpeellista, että Alatorniolle suunniteltu 62313: vastaanottamaan. Kun kuitenkin kotitalous- emäntäkoulu perustettaisiin kotitalouskeski- 62314: alalla on jatkuvasti työvoimapulaa, olisi nuo- koulun muotoiseksi. TäJ.laista koulua Tor- 62315: ria tyttöjä pyrittävä ohjaamaan tälle alalle. nionlaaksossa ja koko Lapissa kaivattaisiin 62316: Kun myös oppikouluihin on vaikea päästä erittäin kipeästi, ja on varmaa, että oppilaita 62317: ja kun olisi suotavaa, että osa oppilaista jo olisi erittäin runsaasti tarjolla. Keskeisen 62318: alunperin ohjattaisiin käytännöllisille aloille, sijaintinsa puolesta Alatornion kunta olisi 62319: olisi pyrittävä yhdistämään oppikoulun ope- sopivin :tällaisen koulun sijoituspaikaksi. 62320: tukseen myös käytännöllisten aineiden ope- Tämä alue on koko Lapin läänin keskeisintä 62321: tusta. maatalousaluetta ja Alatorniolla on tarjolla 62322: Tällaisesta koulumuodosta on jo olemassa useita sopivia maatiloja, mihin koulu voitai- 62323: hyvänä esimerkkinä Aitoon kotitalouskeS'ki- siin sijoittaa. 62324: koulu, jossa keskikoulun ja emäntäkoulun Edellä esittämäämme viitaten edotamme 62325: opetus ja oppimäärät on yhdistetty. Nelivuo- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi 62326: tisen oppijakson käsittävään kotitalouskeski- toivomuksen, 62327: kouluun otetaan tytöt 13-16 vuoden ikäi- 62328: sinä. Lukuvuosi on kolmiosainen. Seitsemän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti 62329: kuukautta kestävä talvikausi on järjestetty toimenpiteisiin kotitalouskeskikoulun 62330: oppikoulun ohjelmaa noudattaen, syksyllä ja perustamiseksi Alatornion kuntaan. 62331: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 62332: 62333: Veikko Hanhirova. Olavi Lahtela. 62334: Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti. 62335: 1448 62336: 62337: VIII,201. - Toiv.al. N: o 660. 62338: 62339: 62340: 62341: 62342: Forsius ym.: Helsingin käsityönopettajaopiston ottamisesta 62343: valtion haltuun. 62344: 62345: 62346: E d u s k u n n a 11 e. 62347: 62348: Helsingin käsityöopettajaopisto on· vuonna ten opettajien peruspa,lkkoja, kalliinpaikan- 62349: 1881 penstettu käsityöalan oppilaitos, jossa lisiä ja ikälisiä varten. Kaikkiin muihin me- 62350: on valmistettu vuodesta 1891 myös käsityön noihin on avustus 65 prosenttia, joten esim. 62351: yleisopettajia kouluhallituksen alaisiin eri vakinaisten opettajien ylitunnit, tuntiopetta- 62352: koulumuotoihin. Opiston valtionavustus ja jien palkat, toimisto- ym. henkilökunnan pal- 62353: toiminta on määrätty 12. päivänä heinäkuuta kat sekä kaikki sellaiset menot kuten lämmi- 62354: 1949 annetulla lailla ja sen nojalla 24. heinä- tys, valaistus, kansliamenot yms. ovat niitä 62355: kuuta 1950 annetulla asetuksella. Nykyisin menoja, joista 35 prosenttia jää avustuksetta. 62356: toimii opistossa 2-vuotinen opettajia valmis- Tämän lisäksi vielä ammattiosastojen kus- 62357: tava seminaari (kolme rinnakkaisluokkaa), tannukset kokonaisuudessaan kuuluvat näihin 62358: 1-vuotinen käsityökoulu (kuusi rinnakkais- menoihin, siis myös kaikki peruspalkkaisten 62359: luokkaa), mikä koulu toimii pääasiassa käsi- opettajien palkat. 62360: työseminaariin valmistavana kouluna ja sa- Vuoden 1965 tilinpäätöksen mukaan olivat 62361: malla sen harjoituskouluna sekä 1-vuotinen opiston velat yhteensä 1 825 088,62 mark- 62362: kutomakoulu (kaksi rinnakkaisluokkaa). Näi- kaa, josta valtion osuus oli 1 049 544,65 62363: den lisäksi on opistossa ammattikasvatushal- markkaa. Kun kaupungin ja vakuutusyhtiöi- 62364: lituksen alaiset 2-vuotiset ompelimo- ja mo- den lainat ovat sidotut indeksiin, olivat lai- 62365: distiosastot. Oppilaita oli vuonna 1965 yh- nojen indeksikorotukset yhteensä vuoden 1965 62366: teensä 259. Pyrkijöitä opistoon on huomatta- iopussa 180 562 markkaa, joten koko velka- 62367: vasti enemmän kuin mitä sinne voidaan ottaa. määrä vuoden lopussa oli 2 011 651,15 mark- 62368: Esimerkiksi sem:naariin pyrkijöitä oli vuonna kaa. Vaikka valtiolta on vuosittain saatu yli- 62369: 1965 182, joista voitiin ottaa 48 ja käsityö- määräistä avustusta lainojen lyhennysten hoi- 62370: kouluun 306, joista voitiin ottaa 96. tamiseen, ovat indeksiehtoiset lainat jatkuvasti 62371: Edellä mainitun opiston omistaa Helsingin suurena taakkana ja lainojen korkoihin ei 62372: Käsityönopettajaopiston Säätiö, jonka toi- valtion avustuksia ole annettu. Koska valtion 62373: mesta valmistui oma ajanmukainen koulu- lakimääräinen avustus toimintaan kohdistuu 62374: rakennus vuonna 1959. Senjälkeen on oppi- vain osaan menoja, on huomattava osa suo- 62375: laita voitu ottaa huomattavasti enemmän ranaisia opiston kustannuksia jäänyt säätiön 62376: kuin vuosina 1949 ja 1950, jolloin opistoa vastattavaksi. Taloudellisten vaikeuksien 62377: koskeva laki ja asetus annettiin. Vakavana vuoksi on opiston työn kehittäminen ja suun- 62378: haittana opetustoiminnalle on ollut se, ettei nittelu jäänyt liian lyhytjännitteiseksi. 62379: ole voitu perustaa uusia vakinaisia opettajan- Käsityöopettajien tarve on yhteiskunnas- 62380: toimia. Erikoisesti opetusharjoittelu, joka samme suuresti lisääntynyt uusien koulujen 62381: vuonna 1959 lisättiin kunkin oppilaan koh- perustamisen ja erityisesti kansalaiskoulun 62382: dalla neljästä tunnista 50 tuntiin, vaatisi li- käsityönopetusta suosivien opetussunnitelmien 62383: sää hyvin koulutettuja ohjaajia. Toinen va- takia. Niinikään teollisuuden, kaupan ja leh- 62384: kava haitta on ollut opiston vuosi vuodelta distön alalle kysytään yhä enemmän mahdol- 62385: lisääntyvä velkaantuminen. lisimman pitkälle koulutettua työvoimaa. 62386: Opisto saa 100-prosentista avustusta vain Yksityisellä säätiöllä ei ole mahdollisuuksia 62387: kouluhallituksen alaisten osastojen vakinais- ylläpitää käsityönopettajaopistoa suuren vei- 62388: VIII,201. - Forsius ym. 1449 62389: 62390: kataakan rasittamana. Koko maan käsittävän nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk- 62391: käsityönopettajia valmistavan opiston yllä- sen, 62392: pitäminen on valtakunnallinen asia ja mieles- 62393: tämme siitä huolehtiminen on nimenomaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin 62394: valtion velvollisuus. toimenpiteisiin Helsingin käsityönopet- 62395: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- tajaopiston ottamiseksi valtion ltaltuun. 62396: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 62397: 62398: Saara Forsius. Irma Ham.ara. 62399: 62400: 62401: 62402: 62403: 182 E 529/66 62404: 1450 62405: 62406: VDI,202.-'l'oiv.al. N:o 661. 62407: 62408: 62409: 62410: 62411: Linkola: Määrärahasta Kotkan merenkulkukoulun, ja meri- 62412: miesammattikoulun, raken,n,ustöiden aloittamiseksi. 62413: 62414: 62415: Eduskunnalle. 62416: 62417: Maassamme toimii tällä hetkellä 3 meren- kaupunginosassa, jonka pinta-ala on 1,8 ha, 62418: kulkukoulua, joista kaksi Raumalla ja Kot- merenkulku- ja merimiesammattikoulun ra- 62419: kassa suomenkielisinä yksi Turussa ruotsin- kentamista varten. Lisäksi kaupunki on va- 62420: kielisenä. Lisäki on kunnallinen merenkulku- rannut tontin alapuolella olevasta ranta- 62421: koulun Maarianhaminassa. Merenkulkukoulut a;lueesta laiturin ja tarvittavaa varastosuojaa 62422: ovat keskittyneet yksinomaan päällystön kou- varten tarpeellisen alueen sekä venevajapai- 62423: luttamiseen, kun taas varsinainen ammatti- kan Hovinsaaren etelärannalta. Merenkulku- 62424: koulutus tapahtuu Turussa merimiesammatti- ja merimiesammattikoulun oppilasasuntolai- 62425: kouluksi muutetussa koululaiva "Suomen neen on arvioitu käsittävän noin 35.000 m8 • 62426: Joutsenessa" ja Helsingissä syksyllä 1966 Uudisrakennuksen suunnittelutöiden aloit- 62427: alkavassa koulussa. tamista varten myönnettiin varat vuoden 62428: Valtion tarkoituksena on laajentaa meri- 1963 tulo- ja menoarviossa. Jotta suunnitte- 62429: miesten ammattikoulutusta siten, että meri- lutöitä voitaisiin jatkaa ja rakennustyöt 62430: palvelukseen pääsyn ehdoksi asetetaan am- aloittaa välittömästi suunnittelutöiden pää- 62431: mattikoulun suoritus. Tämän vuoksi on alan tyttyä, olisi paikallaan varata tarvittava 62432: ammattikoulutusta lisättävä, mitä varten on määräraha v: n 1967 tulo- ja menoarvioon. 62433: suunniteltu uusien merimiesammattikoulujen Suunnittelutyöt ovat niin pitkällä, että ra- 62434: perustamista mm. Kotkaan. kennustyöt voitaisiin aloittaa loka-marras- 62435: Kotkan merenkulkukoulu toimii vanhentu- kuussa 1967. 62436: neissa tiloissa KOTEKOn rakennuksissa. Ra- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 62437: kennuksen tarjoamat tilat ovat ahtaat. On nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 62438: tarkoituksenmukaista sijoittaa merenkulku- 62439: koulu ja perustettava merimiesammattikoulu että hallitus ottaisi vuoden, 1967 62440: samaan uuteen koulurakennukseen, jolloin ne tulo- ja menoarvioesitykseen 500 000 62441: voisivat toimia samoissa tiloissa ja osittain markan, määrärahan liotkan meren,. 62442: samoin opettajavoimin. Tältä pohjalta läh- kulkukoulun ja merimiesammattikou- 62443: tevät tehdyt suunnitelmat. lun suunn,ittelutöiden loppuunsaatta- 62444: Kotkan kaupunki on luovuttanut korvauk- mista ja rakennustöiden aloittamista 62445: setta valtion omistukseen tontin n: o 1 V varten. 62446: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 62447: 62448: Anna-Liisa Linkola. 62449: 1451 62450: 62451: VDI,203. - Bemst.mot. lf: o 662. 62452: 62453: 62454: 62455: 62456: Procopå: Angdende grundande at' en sjömansskola i Hangö. 62457: 62458: 62459: Till Riksdagen. 62460: 62461: Kommissionen för utveckling av naviga- Regeringen överväger enligt uppgift att 62462: tionsundervisningen föreslog i sitt betän- redan under denna höst utfärda förordning 62463: kande av år 1961 att i enlighet med dess om sjömäns kompetensintyg. För erhållande 62464: planer bland annat en ny svensk sjömans- av kompentensintyg fordras avlagd kurs vid 62465: skola skall byggas i Hangö. På basen av sjömansyrkesskola. För vår svenskspråJdga 62466: sagda betänkande har riksdagen i motiverin- ungdom, som har intresse och håg för sjö- 62467: gen till 1963 års utgiftsstat under momentet mansyrket, finnes för närvarande ingen d~lik 62468: 20 Ht. II:83 a fattat ett principbeslut, enligt sjömansskola. 62469: viLket bl.a. i Hangö skall grundas en svensk- Med hänsyn till det ovanförda samt med 62470: språkig sjömansskola. beaktande av att drygt 25 % av manskapet 62471: I sitt delbetänikande IV, som avgivits 1964, och c: a 50 % av befälet ombord på vära 62472: konstaterar planeringskommissionen för nra- fartyg är svenskspråkigt så framstår det som 62473: vigationsskolor och sjömansskolor att rums- ett oavvisligt krav att den svenskspråkiga 62474: programmet för sjömansskolan i Hangö om- sjömansutbildningen ordnas utan dröjsmål. 62475: fattar c:a 4 300 m2 och dessutom ett icke Kostnaderna för byggandet av sjömans- 62476: uppdelat utrymme om 150 m2, vi1ket för- skolan i Hangö har beräknats stiga till om- 62477: utsätter byggande av ett c: a 18 000 m3 stort kring 3 miljoner mark. 62478: byggnadskomplex. Vidare konstateras i sagda Pä grund av det ovan anförda föreslår 62479: betänkande att Hangö stad ställt en c:a jag, att riksdagen ville hemställa, 62480: 11000 m2 stor tomt på Fabriiksudden till 62481: förfogande. att regeringen måtte vidtaga omedel- 62482: I likhet med vad fallet är i många andra bara åtgärder för att sjömansskolan 62483: Iänder kommer man hos oss att bli tvungen i H angö skulle komma till stånd. 62484: att övergå till obligatorisk sjömansutbildning. 62485: Helsingfors den 30 april 1966. 62486: 62487: Victor Procope. 62488: 1452 62489: 62490: VIII,203.- Toiv.al. N: o 662. Suomennos. 62491: 62492: 62493: 62494: 62495: Procope: Merimieskoulun perustamisesta Hankoon. 62496: 62497: 62498: Ed uskunn alle. 62499: 62500: Merenku1kuopetuksen !kehittämistä tutki- tukseen siirt~inen. Saadun tiedon mu!kaan 62501: maan asetettu toimikunta ehdotti mietinnös- hallitus harkitsee merimiesten pätevyystodis- 62502: sään v. 1961, että sen suunnitelmien mukaan tusta koskevan asetuksen antamista vielä 62503: muun muassa uusi ruotsalainen merimies- tämän syksyn kuluessa. Pätevyystodistuksen 62504: koulu pitäisi rakentaa Hankoon. Sanotun soomisen .ehtona on merimiesammattikoulussa 62505: mietinnön pohjalta eduskunta on vuoden suoritettu kurssi. Ruotsinkielistä nuori- 62506: 1963 menoarvion perusteluissa tehnyt 20 Pl. saamme varten, joka tuntee kiinnostusta ja 62507: II: 83 a momentin kohdalla periaatepäätök- halua merimiehen .ammattiin, ei tällä haavaa 62508: sen, jonka mukaan mm. Hankoon on perus- ole mitään sel:laista merimieskoulua. 62509: tettava ruotsin1kielinen merimieskoulu. Edellä olevaan viitaten sekä ottaen huo.- 62510: Osam~etinnössään IV, joka annettiin 1964, mioon, että alustemme miehistöstä runsaat 62511: merenkulkukoulujen ja merimieskoulujen 25 % ja päällystöstä noin 50 % on ruotsin- 62512: suunnittelutoimikunta toteaa, että Hankoon kielistä, ehdottomana vaatimuksena on, että 62513: tulevan merimieskoulun huoneohjelma käsit- ruotsinkielinen merimieskoulutus järjestetään 62514: tää noin 4 300 m2 ja sen lisäksi 150 m2 läm- viivytyksettä. Hangon merimieskoulun raken- 62515: mittämätöntä tilaa, mikä edellyttää noin nuskustannusten on arvioitu olevan noin 3 62516: 18 000 m 3 : n suuruisen rakennuskokonaisuu- miljoonaa markkaa. 62517: den rakentamista. Sanotussa mietinnössä to- Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-. 62518: detaan edelleen, että Hangon kaupunki on kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen, 62519: antanut käytettäväksi noin 11 000 m2: n suu- 62520: ruisen Tehdasniemessä olevan tontin. että hallitus välittömästi ryhtyisi 62521: Monien muiden maiden .tapaan tulee mei- toimenpiteisiin Hangon merimieskou- 62522: dänkin eteemme pakolliseen merimieskoulu- lun aikaansaamiseksi. 62523: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966. 62524: 62525: Victor Procope. 62526: 1453 62527: 62528: Vlll,204,;_Toiv.al. N:o 663. 62529: 62530: 62531: 62532: 62533: P. Räsänen ym.: Perhekasvatuksen, sukupuolivalistuksen ja 62534: ehkäisyvälinetoiminnan edistämisestä. 62535: 62536: 62537: E d u s k u n n a ll e. 62538: 62539: Tehtävämme on kasvattaa yhteiskuntaamme ihannointiin. Koska nuoret eivät ole tietoisia 62540: tasapainoisia, henk:sesti rikkaita, moraalisesti omasta olemuksestaan, on heidän vaikeata löy- 62541: rehellisiä ja puhtaita ihmisiä, jotka kokevat tää tervettä ja tasapainoista suhtautumista 62542: yksilöllisen vastuunsa kannustimena eikä seurustelussa ja sittemmin avioliitossa. 62543: taakkana. Tähän on mahdolli:>uus päästä vain Konkreettisina ilmiöinä edeJ,lä mainituista 62544: antamalla tode1lisuuspohja:sia tietoja ja neu- epäkohdista on todettu mm., että aviottomien 62545: voja kaikesta, mikä liittyy ihmiselämään. äitien keski-ikä jatkuvasti alenee, niin että 62546: Kasvattamalla yksilöt todellisuusihmisiksi joukossa on jopa 14-vuotiaitakin. Sukupuoli- 62547: suojaamme heidät elämän pettymyksiltä ja taudeissa on todettu leviämistä koulunuori- 62548: ristiriidoil ta. son keskuuteen, samoin aborttia hakevien 62549: Olemme kuitenkin tilanteessa, että tiede koulutyttöjen luku on lisääntynyt. Lisäänty- 62550: on monilla aloilla edennyt pitkälle, mutta vässä määrin on alkanut esiintyä myös hyvin 62551: opetuslaitoksemme, yleiset tiedotusvälineet ja nuorten teini-:käisten avioliittoja, joiden on 62552: kansalaisjärjestöt eivät ole pystyneet seuraa- todettu menevän helpommin karille, pää.dy- 62553: maan perässä, vaJ!istamaan tarpeellisessa mää- tään haitallisiin ja rasittaviin avioeroihin. 62554: rin ihmistä ja etenkin nuorisoa ja seurauk- On myös käynyt ilmi, että nuorina avioitu- 62555: sena on, että aikamme ihmiskuva on eheyty- neet eivät ole onnistuneet ratkaisemaan on- 62556: mätön ja puutteellinen. Nuoriso kokee tämän gelmiaan yhtä hyvin kuin muut, vaan ovat 62557: ristiriidan voimallisimpana, sillä sen herkkä osoittaneet jopa heikompia tuloksia koulu- 62558: tunne-elämä vaatii tietämään elämästä ja ih- tavoitteissaan ja sopeutumisessa. Nämä viit- 62559: misestä, lisääntymisestä, syntymästä, kuole- taavat siihen, että avio-onnea ja avioliiton 62560: masta ja rakkaudesta totuuden. mahdollisuuksia nuorten keskuudessa yli- 62561: arvioinaan ja romantisoidaan. Varhaisten 62562: Nykyinen vanhempi polvi on kuitenkin ol- avioliittojen kielteiseksi puoleksi voidaan kat- 62563: lut kykemätön antamaan riittävästi ihmisen soa myös se, että nuoret eivät pysty kunnol- 62564: rakennetta ja toimintoja koskevaa tietoutta lisesti huolestimaan lapsistaan, koska eivät 62565: lapsilleen. ole saavuttaneet riittävää sosiaalista kyp- 62566: Ongelma;llisimpana on tilanne koettu syyttä, vaikka ovatkin jo sukukypsiä. Yhteis- 62567: alueilla, jotka koskevat to:seen sukupuoleen kuntamme ei myöskään tue tarpeellisessa 62568: suhtautumista. Tässä suhteessa näyttää val- määrin asuntoedulla, lastense:millä ja -tar- 62569: litsevan yleinen hämminki ja tietämättömyys. hoilla ja opintoavustuksilla tällaisia epäkyp- 62570: Nykyään lasten kotoa, koulusta, kuva- ja siä perheitä. V. 1961 tehdyn tutkimuksen 62571: oppikirjoista, lehdistä ja televisiosta saadut mukaan alle 20-vuotiaista morsiamista 40% 62572: vaikutteet ruokkivat liiaksi pettymyksiin joh- oli raskaana avioliiton solmiessaan. Tämä si- 62573: tavaa mielikuvitusta - todellisuus koetaan sältänee ongelman pakkoavioliitosta. 62574: karumpana. On todettu, että kouluissa ei Kun nuorten arkipäivässä vallitsee usein 62575: puututa yksHön kannalta tärkeisiin asioihin karu to:iellisuus: kallis ja ahdas asunto, kou- 62576: eikä nuorisoa kasvateta elämää varten. Tä- tusmahdollisuuksien puute, työn, viihtyisien 62577: män vastapainona erityisesti kaupallisuus, kerho-, seurustelu- ja toimitilojen puute, sekä 62578: aineellisten arvojen ylikorostus mainosrum- monissa perheissä myös henkinen ahtaus, jossa 62579: mutuksineen sekoittaa vaikutteillaan, yli- raha ja auto on vanhempien elämän pääsisältö, 62580: korostaa seksiä ja johtaa jopa holtittomuuden jäävät nuoret helposti turvattomiksi ja ha- 62581: 1454 VIII,204. - Perhekasvatus ym. 62582: 62583: 62584: keutuvat kadunk:ulmiin, kahviloihin, puroku- tietävät toistensa vaiheista, ajauksista, lap- 62585: mien ja tappofilmien pariin, saavat heidät suudesta, sunnitelmista ja vanhemmista ja 62586: littymään '1össeihin" ja "pumppuihin", siten oppivat suhtautumaan toisiinsa epäit- 62587: joissa he kuitenkin saavat olla yhdessä ja sekkäästi ja inhimiUisesti ja tuottamaan siten 62588: rakentaa ihmissuhteita, minkä on todettu iloa sekä itselleen että tovereilleen. 62589: heille olevan kaikkein tärkeintä. Mutta täl- Perhekasvatuksen tarve, sukupuolivalistus 62590: lainen ohjaamaton sakilaisuus tuo helposti ja ehkäisyvälinetoiminnan edistäminen abort- 62591: muassaan myös kielteisiä ilmiöitä: tappeluita, titilanteemme parantamiseksi on todettu tar- 62592: sukupuolirikoksia, varkauksia ja alkoholin peelliseksi kaikissa väestönosissa. Tämän ta- 62593: väärinkäyttöä. kia olisi välttämätöntä, että koulut, oppilai- 62594: Mikäli vanhemmat h81luavat suojata lap- tokset, eri kansalaisjärjestöt, radio ja tele- 62595: sensa ikäviltä pettymyksiltä ja epäonnistu- visio ryhtyisivät yhteistyöhön tämän suuntai- 62596: misilta, se voi onnistua vain myönteisiä oh- sen tieteellisen valistuksen antamiseksi. 62597: jeita, neuvoja ja toimintamahdollisuuksia Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- 62598: antamalla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 62599: Jotta nuorten ajatukset eivät liiaksi keskit- 62600: tyisi pinnallisten huvitusten ja seksuaaliky- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 62601: symysten pariin, on heitä rohkaistava seu- perhekasvatuksen, sukupuolivalistuksen 62602: rustelemaan muiden nuorten kanssa siten, ja ehkäisyvälinetoiminnan edistämi- 62603: että he todella tutustuvat toisiinsa ihmisinä, seksi. 62604: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 62605: 62606: Pauli Räsänen. Osmo Xock 62607: Lauha Männistö. P. Puhakka. 62608: Anna-Liisa Tiekso. Olli J. Uoti. 62609: Heikki Mustonen. 62610: 1455 62611: 62612: VIII,205. - Toiv.al. N :o 664. 62613: 62614: 62615: 62616: 62617: Terästö ym.: Toimenpiteistä perhekasvatuksen saamiseksi 62618: eräisiin oppilaitoksiin. 62619: 62620: 62621: Eduskunnalle. 62622: 62623: Tilastot osoittavat, että sekä avioerot että oilkealla tavalla hyvakseen käyttäviä perheitä. 62624: nuorisorikollisuus ovat lisääntyneet huoles- Käytännön perhekasv.a,tuksen päämääränä 62625: tuttavassa määrässä. Yhtenä asian syvim- on kodin tehtävien opettaminen sekä nuorten 62626: pänä syynä on pidetty sitä, että kodinpe- kasvattaminen työhön ja taloudelliseen ajat- 62627: rustajat eivät ole saaneet tarpeellista val- teluun. 62628: mennusta tuleviin tehtäviinsä aviopuolisoina Parhaillaan suunnitteilla olevan uuden 62629: ja lasten kasvattajina. Entistä selvemmälksi peruskoulun opetusohjelmaan perhekasvatus 62630: on käynyt tehokkaan, kaikkien kansalaisten kako Laajuudessaan tietysti tulee, mutta tässä 62631: osaksi tulevan perhekasvatuksen tarpee1li- uuteen koulujärjestelmään siirtymisvaiheessa- 62632: suus. kaan näin tärkeiden, jakaiselle kansalaiselle 62633: Perhekasvatusta tosin opetetaan rajoite- välttämättömien asioiden opettaminen ei saisi 62634: tussa määrin kotitaloudellisissa ja jonkin jäädä sattuman varaan, joten esitämme edus- 62635: verran eräissä muissa oppilaitoksissa. Kansa- kunnalle hyvälksyttäväbi toivomuksen, 62636: ja oppikoulunuorisomme jää kuitenkin usein 62637: sitä kasvatusta vaille, joka olisi heille välttä- että hallit'US kiireellisesti ryhtyisi 62638: mätön kehitysvuosinaan ja myöhemmin per- toimenpiteisiin a) perhekasvatuksen 62639: heen perustajina. Perhekasvatuksen olennai- saamiseksi erilliseksi oppiaineeksi kan- 62640: sena osana on sukupuolikasvatus. Jos sitä an- salaiskoulut"hin, ammaWlisiin koului- 62641: netaan taidolla ja oikeaan aikaan, saadaan hin, keskikouluu..n ja lukioluokille; b) 62642: nuoret ymmärtämään vastuunsa, sekä äi.tiy- yhtenäisen perhekasvatuksen opet'US- 62643: den ja isyyden merkitys. suunnitelman laatimiseksi sekä c) per- 62644: Perhesosiaalinen kasvatus pyrkii kehittä- hekasvatuksen opet'USharjoittelun jär- 62645: mään hyvän käytöksen omaavia, sopeutuvia jestämiseksi tarvittavassa laajuudessa. 62646: yksilöitä, sekä yhteiskunnan suomaa tukea 62647: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 62648: 62649: Edit Terästö. Tyyne Paasivuori. Uljas Mäkelä. 62650: Aune Salama. :Margit Eskman. Sakari Knuuttila.. 62651: Lyyli .Aalto. Eero Häkkinen. 62652: 1456 62653: 62654: VIII,206.- Toiv.al. N :o 665. 62655: 62656: 62657: 62658: 62659: Terästö ym..: Maakuntakirjastoverkoston nopeasta luomisesta. 62660: 62661: 62662: Eduskunnalle. 62663: 62664: Maakuntakirjastotyöstä, jonka voimassa kuntakirjasto, mutta tämänkin jälkeen ollaan 62665: oleva ki,rjastolaki on tehnyt mahdolliseksi, on alkuperäisen suunnitelman toteuttamisesta 62666: saatu kauttaaltaan myönteisiä kokemuksia vasta alussa. Maakuntakirjastoja kaivataan 62667: Pohjois-Karjalasta. Joensuussa sijaitseva kipeästi sekä eräisiin syrjäisiin maakuntiin 62668: maakuntakirjasto on sekä kirjavaromaan että muutamiin sellaisiin keskuksiin, joissa 62669: että erilaisella neuvontatoiminnalla tukenut mm. menetyksellinen opiskelu edellyttää 62670: onnistuneesti ympäröivien alueiden kirjasto- hyvin varustettua kirjastoa. Maakuntakir- 62671: laitosta. On voitu rikastuttaa maakunnallista jasto voi osaltaan hyvin tehokkaasti tukea 62672: kulttuurityötä IllJill. ao. alueita valaisevilla pyrkimyksiä maakuntien kulttuurielämän 62673: erikoiskokoelmiUa. Opiskelijat ovat saaneet edistämiseksi ja suuren käytännöllisen mer- 62674: taloudellisestikin merkittävää apua maakun- kityksensä ansiosta se auttaa siinä työssä, 62675: takirjaston tarkoituksenmukaisista kirjako- jota nyt tehdään eri alueiden tasapuolisen 62676: koelmista. Ne suuret toiveet, joita maakunta- henkisen ja aineellisen kehityksen hyväksi. 62677: kirjastoihin kiinnitettiin valtakunnan kirjas- Toistakymmentä kaupunkia on tehnyt koulu- 62678: totyön kokonaisuuden kannalta, ovat Pohjois- hallitukselle perusteltuja esityksiä maakunta- 62679: Karjalassa toteutumassa, osittain jo toteutu- kirjastojen aik,aansaamiseksi. Kouluhallituk- 62680: neetkin. Tällä ensimmäisellä maakuntakirjas- sessa on todettu useassa kaupungissa jo nyt 62681: tolla näyttää olevan jatkuvaan kehittymiseen olevan kaitkki käytännölliset edellytykset maa- 62682: erinomaisia mahdollisuuksia. kunta.kirjastotyöhön. Eräiden· suunnitteilla 62683: Näiden ilahduttavien kokemusten vuoksi olevien uusien kirjastotalojen valmistuttua 62684: on varsin ymmärrettävää, että useat kaupun- on tällaisi'a kaupunkeja yhä useampia. 62685: git ovat anoneet kirjastoilleen maakuntakir- Edellä olevan perusteella esitämme kun- 62686: jaston asemaa. Alkuperäinen tarkoitus olikin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 62687: rakentaa maahan suhteellisen nopeasti tar- muksen, 62688: koituksenmukainen maakuntakirjastojen ver- 62689: kosto. Nämä suunnitelmat eivät kuitenknan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 62690: ole päässeet toteutumaan. Lukuisista anomuk- varsinkin maaseudulla suoritettavan 62691: sista huolimatta ei määrärahoja ole tähän kulttuurityön ja '()piskelijoiden kan- 62692: tarkoitukseen osoitettu siinä määrin, kuin nalta ensiarvoisen tärkeän maakunta- 62693: olisi ollut välttämätöntä. Kuluvan vuoden kirja.~toverkoston nopeaan luomiseen 62694: tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan tur- kirjastolain edellyttämällä tavalla. 62695: vin voidaan lähi,aikoina perustaa toinen maa- 62696: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 62697: 62698: Edit Terästö. Sakari Knuuttila. 62699: Uljas Mäkelä. Lyyli Aalto. 62700: Tyyne Paasivuori. Eero Häkkinen. 62701: 1457 62702: 62703: VIII,207. - Toiv.al. N: o 666. 62704: 62705: 62706: 62707: 62708: Halinen ym.: Uusien maakuntakirjastojen aikaansaamisesta. 62709: 62710: 62711: E d u s k u n n a 11 e. 62712: 62713: Maaseudun kirjasto-oloihin on uuden kir- Toistaiseksi meillä toimii vain kaksi maa- 62714: jastolain vaikutuksesta saatu viime vuosina kuntakirjastoa, toinen Joensuussa, toinen Ro- 62715: melkoisia parannuksia. Kohonneen valtion- vaniemellä. Ne edustavat jo verraten korkeaa 62716: avun turvin on kirjastojen kirjakokoelmia tasoa erityisesti runsaiden kotiseutuaiheisten 62717: voitu monipuolistaa ja uudistaa. Kansal,ais- kokoelmiensa ansiosta. Kun kesäyliopistojen 62718: koulujen, kansalaisopistojen, opintokerhojen, lukumäärä on nopeasti lisääntynyt maan eri 62719: oppi- ja ammattikoulujen lisääntyminen on- puolilla ja kun maakuntaliittojen yhteyteen 62720: kin saattanut myös kirjastolaitoksen uusien perustetaan myös erityisiä tutkimusseuroja 62721: tehtävien eteen. Entistä enemmän tarvitaan alueellista tutkimustyötä edistämään, kirjas- 62722: nyt tieto- ja kurssilkirjaUisuutta tavoitteelli- tolaitdksen laajentaminen luomalla maakunta- 62723: sia opintoja palvelemaan. Alueellisen opetus- kirjastoja opetus- ja tutkimustoiminnan 62724: toiminnan ja tutkimustyön kehittäminen tueksi on tärkeä kulttuuripoliittinen tehtävä. 62725: koko laajuudessaan edellyttää kuitenkin Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun- 62726: myös suurien keskuskirjastojen, maakuntakir- nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 62727: jastojen perustamista. Kesäyliopistojen työs- 62728: kentely ja uusien korkeakoulujen perustami- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 62729: nen pohjautuu tärkeältä osaha ajanmukaisten menpiteisiin uusien maakuntakirjasto- 62730: suurien kirjastojen, arkistojen ja muun tut- jen aikaansaamiseksi. 62731: 'kimusmateri,aalin olemassaoloon. 62732: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 62733: 62734: Sylvi Halinen. Katri Helena Eskelinen. 62735: Paavo Niinikoski. Irma Hamara. 62736: Viljam Sarjala. Tahvo Rönkkö. 62737: Katri Kaarlonen. Eino Sääskilahti. 62738: Kerttu Saalasti. Ale Holopainen. 62739: 62740: 62741: 62742: 62743: 183 E 529/66 62744: 1458 62745: 62746: VIII,208. -Toiv.al. N:o 667. 62747: 62748: 62749: 62750: 62751: Hjerppe ym.: Oulun kaupunginkirjaston muodostamisesta 62752: maakuntakirjastoksi. 62753: 62754: 62755: Eduskunnalle. 62756: 62757: Kirjastolaki (235/61) edellyttää maaokun- taan seUaiselle kirjastolle, jonika huonetilo- 62758: takirjastojen perustamista paillrollisen kirjas- jensa, kirjavarojensa ja muun tasonsa puo- 62759: totoiminnan täydentämiseksi ja tukemiseksi. lesta katsotaan kykenevän suoriutumaan maa- 62760: Maakuntakirjaston tehtävät valtioneuvosto kuntakirjastolle kuuluvista tehtävistä. Maa- 62761: antaa kirjastotoimintaansa v'arten valtion- kurutakirjast<Yksi ei perusteta mitään uutta 62762: apua saavan kunnan kirjastolle tämän kun- kirjastoa, vaan valtioneuvosto antaa maakun- 62763: nan suostumuks~lla. Kirjastolainsäädännön takirjaston tehtävät tarkoitukseen sopivan 62764: uudistamista varten asetettu komitea (Kom. kunnan kirjastolle. 62765: mietintö 1950: 1) pitää tärkeänä maan kirjas- Maakuntakirjastojen perustamisessa ensim- 62766: totoiminnan keskittämistä ja kirjastojen vä- mäiseksi mawkunta:kirjastoksi kirjastolainsää- 62767: listä yhteistoimintaa siten, että niiden kir- däntökomitea suunnitteli Oulun kaupungin- 62768: javarat mahdollisimman suuressa määrin kirj,astoa, joka tähän tehtävään voi tarjota 62769: hyödyttäisivät kaikkia kirjallisuutta t,arvitse- laajan ja palvelukelpoisen kirjakokoelman. 62770: via asuinpaikasta riippumatta: syrjäisten Kirjaston luetteloitu kirjavarasto käsitti 31. 62771: kuntien asukkailla tulisi olla mahdollisuudet 12. 1964 164 464 kirjaa. 62772: suurempien ja monipuolisempien kirjakokoel- Maakuntakirjastojen erikoistehtävät määri- 62773: mien käyttöön kuin paikallisten kirjastojen. tellään kirjastoasetuksen 6 §: ssä, jonka 3 62774: Tähänkin saakka on ollut olemassa yhteis- kohta kuuluu: "Maakuntakirjaston tehtävänä 62775: toimintaa maan tieteellisten kirjastojen ja on hankkia ja pitää varastossa mahdollisim- 62776: yleisten kirjastojen kesken: tieteelliset kir- man täydellinen kokoelma sen toiminta- 62777: jastot ovat lainanneet kirjojaan kaupunkien aluetta koskevaa ja muuta siihen läheisesti 62778: kirjastojen asiakkaille kirjastojen lukusaleissa liittyvää kirjallisuutta." Oulun kaupungin- 62779: käytettäväksi. Näiden ns. kaukolainojen saan- kirjasto on vuosikymmenien kuluessa järjes- 62780: nin edellytyksenä on ollut, että asianomainen telmällisesti ja määrätietoisesti pyrkinyt mah- 62781: kaupunginkirjasto puolestaan on myöntänyt dollisimman täydellisenä keräämään, säilyttä- 62782: lainoja toisille kirjastoille. Täten Oulun kau- mään ja Iuetteloimaan Pohjois-Pohjanmaata 62783: punginkirjastokin on jo vuosia joutunut toi- käsittelevää kirjallisuutta. Erittäin huomion- 62784: mimaan epävirallisena maakuntakirjastona. arvoinen on se Pohjois-Suomen kunnallisia 62785: Kolmena viime vuonna Oulun kaupungin- julkaisuja, oppi- ja liikelaitosten vuosikerto- 62786: kirjasto on saanut kaukolainoja ja puolestaan muksia ym. pikkukirjallisuutta käsittävä ko- 62787: myöntänyt niitä toisille kirjastoille seuraa- koelma, joka on kerätty viime vuosina. Kir- 62788: vasti: jaston hallussa vuosina 1947-60 ollut vapaa- 62789: Saatu Annettu kappaleoikeus J>aajensi valikoiman runsautta. 62790: 1963 165 246 Koska jo kirjastokomitea edellytti Oulun 62791: 1964 195 336 ensimmäiseksi maakuntakirjastoksi Pohjois- 62792: 1965 214 369 Suomea varten ja Oulun yliopiston perusta- 62793: minen on luonut lisää sekä tarvetta että edel- 62794: Maakuntakirjastojen perustamisesta päättää lytyksiä, pitäisi Oulun kaupunginkirjaston 62795: ja niiden toiminta-alueet määrää valtioneu- saada maakuntakirjaston oikeudet ja lain 62796: vosto ja maakuntakirjastojen tehtävät anne- sitä varten edellyttämät määrärahat. 62797: VUI,208. - Bjerppe ym. 1459 62798: 62799: Edeliä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 62800: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- Oulun kaupunginkirjaston muodosta- 62801: muksen, miseksi maakuntakirjastoksi. 62802: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 62803: 62804: Kauko Hjerppe. Pauli Räsänen. 62805: Heikki Mustonen. Paavo Lagerroos. 62806: Martti Linna. Anna-Liisa Tiekso• 62807: .Antti Kinnunen. 62808: 1460 62809: 62810: VID,209.~Toiv.al. N:o 668. 62811: 62812: 62813: 62814: 62815: Pennanen ym.: Pohjois-Karjalan maakunta-arkiston perusta- 62816: misesta Joensuun kaupunkiin. 62817: 62818: 62819: Eduskunnalle. 62820: 62821: Eduskunnan päätöksellä perustetun Joen- hyväksi myöSkin monien muiden humanistis- 62822: suun korkeakoulun ensimmäiseksi tehtäväksi ten ja yhteiskunnallisten aineiden kuin his- 62823: on mainittu opettajien valmistus. torian opetUJksessa. Edelleen arkistoaineksia 62824: Humanistisilla aineilla tulee opetuksessa lainataan toisiin laitoksiin vain poikkeusta- 62825: olemaan keskeinen merkitys. Näiden aineiden pauksissa ja rajoitetusti. Mikrofilmien hank- 62826: korkeakouluopetus edellyttää myöskin tutki- kiminen muodostuisi kalliiksi ja filmien 62827: mustyötä. Humanististen aineiden joukossa käyttö on varsin hankalaa varsinkin opetulk- 62828: erityisesti Suomen historialla on tärkeä ase- sen alkuasteella, jolloin opiskelijoilta puuttuu 62829: ma. Vaikka Joensuun korkeaikou:lun olisi harjaantuminen asiakirjamateriaalin käyttä- 62830: aluksi tyydyttävä korkeintaan filosofian kan- miseen. 62831: didaatin tutkintoon tähtäävään opetukseen, Jo edellä esitetyistä syistä Pohjois-Karja- 62832: niin tällä:kin asteella opiskelija jo joutuu laa- lan mawkunta-arkiston perustaminen on ikor- 62833: timaan verraten laajan itsenäisen tutlkielman, keakouluopetUJksen kannalta välttämätöntä. 62834: joka normaalisti dellyttää alkuperäisen läh- Lisäksi Pohjois-Karjalan maakunt:a-a:vkiston 62835: deaineiston käyttöä. perustamista Joensuuhun puoltaa se seikka, 62836: Tässä joudutaan erääseen vaikeuteen, joka että Joensuun kaupungin kirjasto on oikeu- 62837: korkeakoulumme suunnittelijoilla on edes- tettu ja velvoitettu toimimaan Pohjois-Kar- 62838: sään. Korkeakouluopetusta ei voida saada jalan maakuntakirjastona. Pohjois-Karjalan 62839: käyntiin, ellei käytettävissä ole kunnollisia maakuntakirjaston eräänä tärkeänä tehtävänä 62840: kirjastoja ja a:vkistoja. Sekä opettajat että on muun muassa kerätä ja tallettaa ns. 'koti- 62841: opiskelijat tarvitsevat arkistolähteitä. Vai- seutukirjallisuutta, sts. kaikki erilaiset paino- 62842: kean pulman muodostaa se, että Pohjois- tuotteet, kirjat, ~aikakaus- ja sanomalehdet 62843: Karjalan läänin viranomaisten >arkistot on ym., mitlkä koskevat Pohjois-Karjalan koti- 62844: koottu Savo-Karjalan maakunta-arkistoon maakuntaa. Pohjois-Karjalan maakuntakir- 62845: Mikkeliin. Kun Viipurin maakunta-arkis- jaston edellä mainittu tehtävä ei käsitä vain 62846: tolle sotien jälkeen haettiin uutta sijoitus- Pohjois-Karj:alaa, vaan myöskin ns. Laatokan 62847: paikkaa, asia ratkesi Mikkelin hyväksi lä- Karjalan eli luovutetun Karjalan 15 itäisintä 62848: hinnä siitä syystä, että tämä kaupunki saat- kuntaa. Tämä Pohjois-Karjalan maakuntakir- 62849: toi tarjota keskellä kaupunkia sijaitsevan jaston alue on sama kuin Pohjois-Karjalan 62850: korkean kallion, johon turvalliset arkisto- museonkin. Pohjois-Karjalan maakuntakirjas- 62851: suojat voitiin louhia. Tämä ratkaisu on nyt- ton kotiseutuosastoon on kerätty ja talletettu 62852: temmin osoittautunut erehdykseksi korkea- edellä mainituilta alueilta kaikki mahdollinen 62853: koulupolitiikan kannalta. saatavissa oleva kirjallisuus huomioiden 62854: Mikkelin maakunta-arkiston piiriin kuuluu myöskin pienemmät painotuotteet. Näin esi- 62855: nykyisin kokonaista neljä lääniä: Kymen, merkiksi kuntien kunnalliskertomukset, kou- 62856: Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lää- lujen vuosikertomukset, erilaisten järjestöjen, 62857: nit. Joensuun korkeakouluopetukselle asian yhdistysten ja seurojen toimintakertOIIDUkset 62858: tilasta aiheutuu monia vaikeuksia Ensinnäkin ym. ju1kaisut ovat täällä talletettuna ja tut- 62859: ilman omaa maakunta-arkistoa oman maakun- kijoiden käytettävissä. Tähän materiaaliin 62860: nan historian tutkiminen tulee olemaan Joen- sisältyy myöskin runsaasti painamatonta ma- 62861: suun korkeakoulussa monin verroin hanka- teriaalia, monistettuja kertomuksia, selostuk- 62862: lempaa. Arkistomateriaalia voitaisiin käyttää sia jne. 62863: VIII,209. - Pennanen ym. 1461 62864: 62865: Pohjois-Karja'lan maakuntakirjaston toi- Luonteva ja perusteltu ratkaisu a:rikisto- 62866: mintakauden aikana on havaittu kaikella ongelmassa on muodosta1a Pohjois-Karjalan 62867: edellä mainitulla olevan merkitystä kotiseu- maakunta-arkisto Joensuun kaupunkiin sinne 62868: dun tutkijoille. Mutta samailla on jouduttu jo perustettujen ko11keaJkoulun ja maakunta- 62869: usein toteamaan tarkistoaineiston puutteelli- kirjaston yhteyteen. Arkistopiirinä olisi täl- 62870: suus ja riittämättömyys. Luovutettua aluetta löin luonteva rkokonaisuus, joka muodostuisi 62871: koskevan arkistoaineiston saamisessa sitä tar- Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien alueesta 62872: vitseville on ollut melkoisia vaikeuksia lä- eli vanhan jakamattoman Kuopion läänin 62873: himmän marukunta-arldston sijaitessa Mikke- alueesta. 62874: lissä. Sen lisäksi Pohjois-Karjalan maakun- Mi!käli Pohjois-Karjalan maakunta-arkistoa 62875: nan arkistoaineksesta suuri joukko on hajal- ei perusteta ensiti,}assa, niin maakunnan ar- 62876: laan eri puolilla Pohjois-Karjala~a: kuntien kistoaineksesta joutuu vielä osa Jyväskylään 62877: arkistoissa, järjestöjen ja 'koulujen hallussa. perustettuun silkäläiseen maakunta-arkistoon, 62878: Tämän arkistosineksen kerääminen ja sijoit- jolloin ko11keakouluopetus ja tutkimus vain 62879: taminen yhteen keskukseen on tarpeellista. entisestäänkin vaikeutuu. 62880: Lisäksi Pohjois-Karjalan maaJkuntakirjaston Edellä mainituilla perusteilla esitämme 62881: kokoelmiin on pyritty keräämään mwhdolli- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen. 62882: sillllman tarkasti ortodoksista kirjallisuutta, 62883: sillä Laatokan Karjalan alue käsitti ortodok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 62884: sisen väestön kantaosan, jokia nykyisin on Pohjois-Karjalan maakunta-arkiston 62885: Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. perustamiseksi Joensuun kaupunkiin. 62886: Helsingissä 23 päivänä huMikuuta 1966. 62887: 62888: Antti 0. Pennanen. Eero Häkkinen. 62889: U. H. Voutilainen. Mikko Volotinen. 62890: Valde Nevalainen. Aili Vaittinen. 62891: 1462 62892: 62893: VIII,210.- Toiv.al. N: o 669. 62894: 62895: 62896: 62897: 62898: E. Räsänen ym.: Kuopion kaupunginkirjaston muuttamisesta 62899: maakuntakirjastoksi. 62900: 62901: 62902: Eduskunnalle. 62903: 62904: Maakuntakirjaston aikaansaaminen jatku- Kuopion kaupunginkirjastosta on nykyisel- 62905: vasti lisääntyviin opiskelu-, tiede- ja tutki- läänkin harjoitettu laajaa lainaustoimintaa 62906: mustarkoituksiin on tarpeellinen jokaiselle myös maakunnan ulkopuolelle, lähinnä Poh- 62907: maakunnalle. Varsinkin syrjäisten seutujen jois-Karjalaan, Kainuuseen ja Keski-Suo- 62908: kirjastonälkä on tuntuva vaikkakin paikalli- meen. Samoin on suoritettu ns. kaukolai- 62909: set kirjastot ovatkin monin eri palvelumuo- nausta ja välitystä ulkomailta ja ulkomaille. 62910: doin osittain voineet tätä nälkää tyydyttää. Kirjaston pätevä henkilökunta, sen hyvä 62911: Maakuntakirjaston saaminen Kuopioon on järjestys ja vireillä oleva kirjastotalohanke 62912: koko Itä-Suomen asia. Sen muodostaminen takaavat mahdoUisuudet onnistuneeksi maa- 62913: Kuopion kaupunginkirjaston pohjalle si,tä kun takirj astora tkaisuksi. 62914: tarpeellisesti laajentaen olisi käytännössä tu- Edelliseen viitaten esitämme kunnioittaen 62915: loksellisin ja kustannuksiltaan helpoin rat- eduskunnan hyvruksy;ttäväksi toivomuksen, 62916: kaisu. Onhan kirjastossa jo nykyisellään yli 62917: 100 000 sidettä, jotka laadultaan hyvin so- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin, 62918: veltuvat maakuntakirjaston tarpeisiin. Var- toimenpiteisiin nykyisen Kuopion kau- 62919: sinkin Kuopion kesäyliopiston tarpeita var- punginkirjaston muuttamiseksi maa- 62920: ten on kirjastoa tarkoituksellisesti kartutettu kuntakirjastoksi. 62921: ja kesäyliopiston toiminta onkin lisännyt lai- 62922: naustoiminnan huomattavaksi. 62923: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 62924: 62925: Eino Räsänen. Katri Helena Eskelinen. 62926: Pentti Pekkarinen. 62927: 1463 62928: 62929: Vfil,211.- Toiv.al. N:o 670. 62930: 62931: 62932: 62933: 62934: Hara ym.: Määrärahasta uusien kirjm1ija- ja taiteilijaeläkkei- 62935: den lukumäärän ja suuruuden nostamiseksi. 62936: 62937: 62938: E d u s k u n n a 11 e. 62939: 62940: Vuosien varrella näyttää 'käyneen yhä il- lee 0-20 %:n välillä, näyttäisi kohtuulli- 62941: meisemmäksi, että yleisen elintason paranta- selta, että ansioituneet luovat kirjailijat ja 62942: miseen tähtääviä sosiaalisia uudistuksia teh- taiteilijat voisivat 8aada eläkkeensä ainakin 62943: täessä kirjailijain ja taiteilijain pieni, mutta 50 vuoden ikäisenä eli samoin kuin esim~ 62944: maalle tärkeä henkisen työn tekijäin ryhmä armeijan majuri. Myös tanssitaiteilijat ja 62945: on jäänyt kohtuubtoman vähäiselle huomiolle. laulaj/llt ovat eläkeikään nähden poikkeusase- 62946: Heidän taloudellinen asemansa on aina ollut massa muihin esittäviin ,taiteilijoihin verra- 62947: epävarma ja siinä suhteessa on tällä hetkellä ten. 62948: havaittavissa jopa heikkenemistä. Uusia !kirjailija- ja taiteilijaeläkikeitä täy- 62949: Kkj·ailijain ja taiteilijain luomisvuosia ra- tyisi voida myöntää vuosittain vähintään 62950: sittavat usein työskentelymahdollisuuksien kolminkertainen määrä ja niiden suuruuden 62951: puuttuminen tai sattumanvaraisuus. Heidän täytyisi vastata 25., 27. ja 29:n palkkaus- 62952: vanhuutensa turvwksi annettavien, ylimääräi- luokan vi11kamieselä:kettä. 62953: siin eläkkeisiin kuuluvien taiteilijaeläkkeiden Edellä olevan perusteella esitämme edus- 62954: lukumäärä ja suuruus ovat täysin nykyoloja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 62955: vastaamattomat. 62956: Nykyisin myönnetään uusia eläkkeitä vuo- että hallitus ottaisi vuode,n 1967 62957: sittain 9-12 hakijoiden lukumäärän vaihdel- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä- 62958: lessa 20-50 välillä. Suuruudeltaan kirjailija- rahan, jonka perusteella uusien kir- 62959: ja taiteilijaeliilkkeet vastaavat 15., 17. ja 19. jailija- ja taite~1ijaeläkkeiden saajien 62960: palkkausluokan virkamieseläkettä. määrä voidaan nostaa 36:een vuodessa 62961: Luovien kirjailijoiden ja taiteilijain eläke- ja samalla korottaa kirjailija- ja tai- 62962: iän määritteleminen on käytännössä mahdo- te~1ijaeläkkeiden suuruus valtion virka- 62963: tonta. Mutta ottaen huomioon, että heidän miesten 25., 27. ja 29:n palkkausluo- 62964: kohdallaan omalla kirjallisella ja taiteellisella kan virkamieseläkkeiden tasolle. 62965: työllä toimeentulevien prosenttiluku vaihte- 62966: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 62967: 62968: Erkki Bara. Anna-Liisa Linkola. 62969: Sakari Huima. Jouni .A.pajalahti. 62970: 1464 62971: 62972: Vni,212.- Toiv.al. N: o 671. 62973: 62974: 62975: 62976: 62977: Ahonen ym.: H alpakorkoisten lainojen järjestämisestä juhla,.. 62978: ja kokoushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksille ja järjes- 62979: töille. 62980: 62981: 62982: Ed uskunn alle. 62983: 62984: Jokainen tarkkaa~ainen ikansalainen on ja kunnalliseen elämään, johon suomalainen 62985: voinut todeta sen huolestuttavan olotilan, demokratia on koko ajan vankasti nojannut. 62986: joka maassamme vallitsee tänä päivänä niissä Työväen-, nuorisoseura-, maamiesseura-, 62987: kokoontumishuoneissa, joihin laajat joukot raittiusseura- ja järjestötalomme ovat myös 62988: joutuvat saapumaan 'kokouksiin, juhliin, il- tärkeitä kansalaisten vapaa-ajan vieton kan- 62989: lanviettoihin ja opintotilaisuu:ksiin. Työväen-, nalta. Työpäivän lyhentyminen ja o~losuhtei 62990: nuorisoseura-, raittius-, maamiesseura- ja den korjaantuminen yleensä antavat entistä 62991: muiden järjestötalojen rnnsaudesta huoli- suurempia mahdollisuuksia kansalaisille osai- 62992: matta on kuitenkin tosiasia se, että ne raken- Iistua erilaisiin harrastuksiin. Opintotyölle, 62993: teellisesti ovat usein!kin heikkoja. Varsinkin näyttämö-, musii1kki-, laulu- ym. harrastuk- 62994: niiden sisäinen kunto, Jämmitys ja valaistus sille avautuu entistä enemmän mahdollisuuk- 62995: ovat ala-arvoisia, joskin poikkeU'ksiakin löy- sia. Kaikkea tätä toimintaa varten tarvitaan 62996: tyy. Päinvastoin on tosiasia se, että kokoon- kokoontumishuoneita, jotka 'kuntonsa puolesta 62997: tumishuoneemme ovat voimakkaasti joutuneet ovat sellai,sia, että ne voivat tyydyttää tänä 62998: ristiriitaan maamme yleisen elintason kohoa- päivänä kansalaisten tarpeita. 62999: misen kanssa. Kokoontumishuoneiden nykyi- Ruotsissa on valtio jo vuodesta 1942 täh- 63000: nen taso on luonnollisesti tekijä, joka kar- tien antanut avustuksia ja lainoja kokoontu- 63001: koittaa kansalaiset niistä, jolloin seurauksena mishuoneita ylläpitäville järjestö1lle. 63002: on, että mielenkiinto yleisiä asioita, opinto- Aloitteen tekijöiden käsitys on, että nykyi- 63003: harrastuksia ja muuta toimintaa kohtaan nen kokoontumishuoneiden jatkuva rappeutu- 63004: saattaa vähentyä. Jos ko:koontumishuoneet minen voidaan estää vain valtiovallan voi- 63005: ovat nyt sellaisia ·kuin ne nykyisin ovat ja makkaan tuen turvin. Sen vuoksi kaikkeen 63006: niiden 'kunto jatkuvasti alenee, muodostuu edellä esitettyyn viitaten ehdotamme lkun- 63007: siitä vaara siinä mielessä, että erilaisten tilai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 63008: suuksien järjestäruismahdollisuudet jatku- muksen, 63009: vasti pienenevät. Maassamme, jossa on pitkä 63010: talvi, ja jossa lyhyen kesän vuoksi ei yleensä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 63011: kesällä tällaisiin tilaisuuksiin kokoonnuta, ti- halpakorkoisten lainojen järjestämi- 63012: lanne kokoontumishuoneiden puutteen vuoksi seksi yhdistyksille ja järjestöille, jotka 63013: muodostuu ennen pitkää hyvin huonoksi. ylläpitävät juhla- ja kokoushuoneis- 63014: Silloin siitä koituu vahinkoa koko sille laa- toja. 63015: jojen jouk!kojen osallistumiselle valtiolliseen 63016: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 63017: 63018: Arvo Ahonen. Väinö Vilponiemi. 63019: Antti A. lla.lme. Edit Terästö. 63020: Valdemar Sandelin. Aune Salama. 63021: 1465 63022: 63023: VW,213.- Toiv.al. N :o 672. 63024: 63025: 63026: 63027: 63028: af Heurlin ym.: Selvityksen hankkimisesta yleishyödylliseen 63029: harrastustoimintaan soveltuvista tiloista. 63030: 63031: 63032: Eduskunnalle. 63033: 63034: Laajoissa osissa maatamme on olemassa piin kansakoulurakennuksiill myös erillinen 63035: puute kohtuullisin ehdoin käytettävissä ole- kerhohuone, mikä edelleenkin voimassa oleva 63036: vista 'kokoontumis-, toiminta- ja harrastus- menettely on ollut omiaan lisäämään nuor- 63037: tiloista nuorisoa varten. Myöskin vapaa kan- ten kerhotoimintamahdollisuuksi·a kaupun- 63038: sansivistystyö ja yleensä monipuoliset kansa- kien ulkopuolella. Kaikesta huolimatta ei 63039: laisharrastukset kärsivät määrältään, laadul- tilanne suinkaan ole tyydyttävä, koska 63040: taan tai sijainnUtaan epätyydyttävistä toi- varttuneemmalle nuorisolle eivät nämä ti- 63041: mintatiloista. Epäkohta on vaikein maaseu- lat yksin riitä eikä niitäkään ole läheskään 63042: dulla ja pienehköissä taajamissa, mutta myös kaitkkiaUa käytettävissä. KuitenJkin llY'kY- 63043: nopeaan kasvavien melko suurlenkin taaja- yhteiskunnassa nuorisotyö sanan laajemmassa 63044: mien piirissä esiintyy suuria puutteita. Nuo- merkity:ksessä nousee entistä tärkeämmäksi. 63045: risorilkollisuuden voidaan olettaa muodostu- Samoin aiJkuiskasvatus on saamassa paljon 63046: van tulevina vuosina maassamme nykyistä entistä suuremman mer'kitY'ksen ja yhä mo- 63047: vaikeammaksi ongelmaksi, ellei ryhdytä en- nipuolistuu. Avaramrnassa mielessä tähän liit- 63048: na~kkoehtkäiseviin toimenpiJteisiin m.m. varaa- tyy kaikki vapaa kansalaistoiminta, minkä 63049: maHa nuorisolle harrastustiloja. asema kansanvaltaisessa maassamme on kes- 63050: Aikaisemmin nuoriso pystyi paremmin keinen. KysY'rnys tulisi ensi sijassa olla kun- 63051: ratkaisemaan toimintatilaongelmansa, samoin tien huol•enpidon kohteena asianomaisten jär- 63052: erilaiset kansalaisjärjestöt, mistä ovat erittäin jestöjen lisäksi eikä valtiovaJltakaan saisi 63053: myönteisen me.r.kitJksen omanneet nuoriso- suhtautua asiaan :kielteisesti. Vaikka valtion 63054: seura-, työväen-, VPK- ym. talot esimerkkinä. erittäin vaikean rahatilanteen huomioonot- 63055: Nämä talot on aikoinaan yleensä rakennettu taen suoranainen varltion tUJki suuremmassa 63056: puusta, ilman tkeskuslämmitystä se:kä nyky- mitassa ei olisikaan lähitulevaisuudessa mah- 63057: aikana jo itsestään selvinä pidettyjä muita dollinen, tulisi va~ltion kuitenkin suorittaa 63058: laitteita. Viime vuosikymmeninä ei näiden kokonaisselvitys tilanteesta ja laatia valta- 63059: kiinteistöjen kuntoa dle tavatllisesti varatto- kunnalliset suuntaviivat asian eteenpäin vie- 63060: mat nuoriso- ym. jä:rjestöt pystyneet säilyt- miseksi. Sitä paitsi on olemassa ny:kyisin Qu- 63061: tämään edes rentisellään, saarti sitten perus- <kuisia valltion omistnks~ssa olevia koulu- ym. 63062: korjaamaan kohonuutta yleistä elin- ja vaati- kiinteistöjä, jotka aina:kin iltaisin voisivat 63063: mustasoa vastaavaksi. Suuremmissa kaupun- palveLla nuo;rten harrastuksia ja muutenkin 63064: geissa ja muissa asutuskeskuksissa on tilanne yleishyödyllistä harrastustoimintaa. Samoin 63065: nimenomaan nuorten toimintatilojen osalta on erilla·atuisia !kiinteistöjä kuntien, erilaisten 63066: usein miltei yhtä epätyydyttävä. Ne malli- ei-ju~kisten yhteisöjen kuten koulujen kanna- 63067: dollisuudet, mitä erilaiset huviteollisuusyri- tusyhdistysten, säiLtiöiden ym. omistuksessa, 63068: tykset sekä ravintola- ym. liirkkeelt tarjoavat, joihin näthden valtio joko kieltomääräylksil- 63069: eivät aina 'suinikaan ole parllaita nuorisolle lään tai ainakin valtionapuehdoillaan on 63070: eivätJkä nuorten riittämättömien tulojen joh- asiallisesti tehnyt ma~hdottoma;ksi niiden käy- 63071: dosta edes läheskään aina käytettävissäkä.än. tön nuoriso- ym. toimintaan. On kui:tenik:in 63072: 11. 11. 1948 annetulla valtioneuvoston kanr pidettävä kansantaloudellisena tUihlauksena., 63073: saikoulurakennuksia koskevalla normaalihinta- että lukuisat kiinteistöt täten suljetaan pois 63074: päätöksellä N: o 788 velvoitettiin rakenta- tehokkaasta käytöstä. Nämä tilat tulisi saa.t- 63075: maan kaikkiin 2-opettajaisiin ja sitä suurem- taa 'ensisijaisesti käyttöön samal!la 'kun tule- 63076: 184 E 529/66 63077: 1466 VIII,213. - YleisJlylklJ'lliDen harrastustoiminta. 63078: 63079: 63080: vaisuudessa tultaneen meilläkin tarvitsemaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 63081: sellaisia erillisiä nuorisotaloja, kansalaistaloja, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ' 63082: kulttuurikeskuksia ja yleisiä kokoontumisti- 63083: loja, mitkä edistyneemmissä maissa kuuluvat että hallitus hankkisi selvitykse-n 63084: itsestään selvinä uusia kaupunkeja, uusia asu- niistä toimenpiteistä, joilla voitaisiin 63085: malähiöitä ja yhdyskuntia eri seuduille ra- edistää .nykyisten valtion, muiden jul- 63086: kennettaessa. Ne syyt, mitkä aikoinaan johti- kisten yhteisöjen sekä muidenkin omis- 63087: vat eri harrastuspiirit ja kansalaisryhmät tuksessa olevien kiinteistöjen tarkoi- 63088: ;kukin erikseen huolehtimaan kokoontumisti- tukseen soveltuvien tilojen käyttöä 63089: loistaan, ovat nyt jo pääosaltaan historiaa. kohtuullisin ehdoin nuorison erilaisiin 63090: Tasa-arvoisuuden, suvaitsevaisuuden kansa- harrastus- ym. toimintoihin sekä ylei- 63091: laissovun kasvaessa on pidettävä l~onnolli sen kansalaistoiminnan ja aikuiskasva- 63092: sena. yhteisten toimintatilojen aikaansaamista tuksen tarpeisiin sekä miten valtio- 63093: yhteiskunnan ohjauksena ja tuella siten että valta voisi edistää tällaisten tilojen 63094: kaikille piireille varataan vapaat ja t~save aikaansaamista tukemalla erillisten 63095: nuoriS~a- ja kansalaistalojen rakenta- 63096: r?iset ma?dollisuudet eri osissa maata ja 63097: siten, ettei kohtuuttOiffiia taloudellisia esteitä mista tai huomioonottamalla näiden 63098: suuren myönteis'en merkityksen omaavalle tilojen tarve muiden julkisilla varoilla 63099: harrastustoiminnalle aseteta. toteutettujen rake,nnushankkeiden yh- 63100: teydessä. 63101: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 63102: 63103: Kaarlo af Heurlin. Lyyli Aalto. 63104: A-V. Perheentupa. Arvo Salo. 63105: Veikko Mattila. V. 0. Mäkinen. 63106: Esko Niskanen. M. Eskman. 63107: Arvo Ahonen. U. H. Voutilainen. 63108: 1467 63109: 63110: VIII,214.-Toiv.al. N:o 673. 63111: 63112: 63113: 63114: 63115: Lukkarinen ym..: Koulut~1ojen saamisesta nuorisojärjestöjen 63116: käyttöön. 63117: 63118: 63119: Eduskunnalle. 63120: 63121: On tärkeätä, että nuorista jo lapsuusvuo- neistojen käytöstä vapaaseen nuorisotyöhön 63122: sista lähtien pyritään kasvattamaan sopeutu- annettuja määräyksiä selvennettävä niin, että 63123: mis- ja toimintakykyisiä yhteiskunnan jäse- kaikilla nuorisotyötä tekevillä järjestöillä 63124: niä. Tässä kasvatustyössä on tärkeätä ottaa on mahdollisuus käyttää kokoontumispaik- 63125: huomioon nuorison tarpeet ja vaatimukset kana kouluhuoneistoja korvauksetta. Tällä- 63126: sekä niiden mahdollisuuksien parantaminen, tavoin saadaan yhteiskunnan omistuksessa 63127: jotka anttavat nuoria omatoimisesti kehittä- olevat, suuria investointeja vaatineet, koulu- 63128: mään itseänsä. Yhteiskunnan velvollisuus on talot tehokkaampaan käyttöön ja samalla 63129: toimia niin, että nuorisosta kasvaa sekä hen- helpotetaan nuorison harrastustoiminta- ja 63130: kisesti että fyysisesti voimakkaita ja tasa- kokoontumismahdollisuuksia. Uusia koulu- 63131: painoisia yksilöitä. Tämän takia yhteiskun- taloja suunniteltaessa tulisi nuorison kokoon- 63132: nan on kiinnitettävä lisääntyvää huomiota tumis- ja harrastustoimitilat sisällyttää ra- 63133: nuorison ongelmiin ja korjata ilmenneitä kennusohjelmaan. 63134: puutteita lainsäädäntöä kehittämällä. Edellä olevan perusteella esitämme edus- 63135: Ottaen huomioon nuoriso- ja urheilujärjes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 63136: töjen suorittaman arvokkaan työn, on yhteis- 63137: kunnan nuorisotyöhön antamaa tukea run- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi- 63138: saasti lisättävä. Nuorisojärjestöjen käyttöön menpiteisiin koulutilojen saamiseksi 63139: on varattava riittävästi kokoontumis- ja toi- nuorisojärjestöjen kokoontumiskäyt- 63140: mintahuoneistoja, joita järjestöt saavat käyt- töön. 63141: tää korvauksetta. Tällöin on mm. kouluhuo- 63142: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 63143: 63144: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen. 63145: 0. Saarinen. Olli J. Uoti. 63146: Vappu Heinonen. 63147: 1468 63148: 63149: VIII,215.- Toiv.al. N: o 674. 63150: 63151: Siren ym.: Maalaiskunnan oikeuttamisesta saamaan % val- 63152: tionapua vuokrahu.oneistoihin sijoitettujen koulutilojen 63153: kustann·uksista. 63154: 63155: E d u s kun n a U e. 63156: 63157: V: n 1957 heinäkuun 1 päivänä annetun villa paikkakunnilla kouluja oppilaiden 63158: kansakoululain mukaan maalaiskunnalla on maksimimäärien perusteella on vaara, että 63159: oikeus saada vwltionapua omien kansakoulu- tulevaisuudessa niilläkin on samanlainen 63160: rakennusten hankkimiseen ja kunnossapitoon. tyhjien koulujen ongelma kuin tällä het- 63161: Sen sijaan valtionapua ei myönetä kansa- ikellä useiden maalaiskuntien syrjäkylissä. 63162: koulun käyttöön vuokrattujen huoneistojen Jotta tällaiselta tilanteelta vastaisuudessa 63163: kunnossapitämiseen eikä vuokramenoihin. Ny- sääs.tyttäisiin, olisi vuokrahuoneistojen käyt- 63164: kyisestä koulujen rakennuslupamenettelystä tömahdollisuuksia lisättävä. Tähän pääs- 63165: ja valtion vaikeasta rahoitustilanteesta joh- täisiin myöntämällä vuokrahuoneistojen yllä- 63166: tuen monet .maalaiskunnat eivät ole pystyneet pidosta aiheutuviin kustannuksiin valtion- 63167: rakentamaan koulurakennuksia riittävästi, apua samojen perusteiden mukaan kuin 63168: vaan joutuvat turvautumaan oppilaille hai- omien koulurakennusten osalta on nykyisin 63169: talHseen vuorolukuun taikka sijoittamaan asianlaita. 63170: kouluja vuokrahuoneistoihin, jolloin niistä Vuokrahuoneistojen hyväksikäyttöön tulisi 63171: aiheutuvat huoneistomenot jäävät kokonai- kiinnittää huomiota myös muissakin kuin 63172: suudessaan kunnan rasitukseksi. Vuokrahuo- kaupunkien ympäristökunnissa. Varsinaisella 63173: neistojen käyttäminen koulutoimen järjeste- maaseudullakin saattaa joissakin koulupii- 63174: Jyssä onkin tosin monissa tapauksissa tarkoi- reissä esiintyä tarvetta koulutilojen lisäämi- 63175: tuksenmukaista, koska siten voidaan tasoittaa seen siitä huolimatta, että siellä toisaalta 63176: kuntien koulurakennustarvetta sekä säästää syrjäkylien koulut tyhjenevät. Lisäksi vuok- 63177: valtion ja kuntien rakennusmäärärahoja. Täl- rahuoneistoja järjestämällä on mahdollista si- 63178: lainen järjestely edellyttäisi kuitenkin kus- joittaa varsinaisen kansakoulun alaluokkia 63179: tannusten tasapuolista jakamista vaJtion ja useaan eri paikkaan laajojen koulupiirien 63180: ·kunnan kesken. alueena ja lyhentää siten pienten oppilaiden 63181: Kouluhuoneistojen vajaus on tällä hetkellä koulumatkoja sekä säästyä kalliilta ja oppi- 63182: suurin kaupunkien välittömässä läheisyydessä laille hankalilta koululaiskuljetuksilta. 63183: sijaitsevissa kunnissa, koska ne joutuvat vas- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- 63184: taanottamaan varsinaiselta maaseudulta suun- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- 63185: tautuvan muuttoliikkeen ja siten niiden kou- muksen, 63186: lujen oppilasmäärät kasvavat huomattavasti 63187: nopeammin kuin kouluja pystytään rakenta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 63188: maan. Tämän yHpaineen tasoittamiseen on menpiteisiin kansakoululain 77 ja 78 63189: käytettävä vuokrattuja koulutiloja. Näin me- § :n muuttamiseksi siten, että maalais- 63190: netellen vältytään näissä kunnissa ja asutus- kunnilla olisi oikeus saad<L % valtion- 63191: taajamissa yleensä rakentamasta omia kou- apua myös vuokrahuoneistoihin sijoi- 63192: lutiloja oppilaiden maksimimäärän mukaan, tettujen koulutilojen kunnossapitämi- 63193: sillä lukuisissa tapauksissa nopea kasvu seen ja niistä suoritettuihin vuokra- 63194: saattaa sittenkin jäädä suhteellisen lyhyt- maksuihin. 63195: aikaiseksi. Rakennettaessa puheena ole- 63196: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 63197: 63198: Eino Siren. Uljas Mäkelä. 63199: Sinikka Luja. Lyyli Aalto. 63200: 1469 63201: 63202: VIII,216. - Toiv.al. N: o 675. 63203: 63204: 63205: 63206: 63207: E. Räsänen ym.. : Kurssimuotoisen maatalousopetuksen lisää- 63208: misestä. 63209: 63210: 63211: E d u s k u n n a 11 e. 63212: 63213: Maa- ja metsätalouden lisääntyvä ikoneel- denkin erikoisalojen ammattikursseina. Täl- 63214: listuminen ja erikoistuminen maatilatalouden 1öin opetuksella olisi erikoistumisen tuoma 63215: tuotantosuunnan määrittelyssä antaa lisään- keski ttyneisyys. 63216: tyviä vaatimuksia maatalousopetuksemme jär- Vanhemmilla maatilatalouden harjoittajilla 63217: jestelyssä. Maatalouden peruskoulutus on li- ei ole tarvetta eikä aikawkaan maatalouden 63218: säksi muihin ammattialoihin rinnastettuna peruskoulun suorittamiseen, eikä se olisi asi- 63219: jäänyt huomattavasti jälkeen yleisestä kehi- •anmukaistakaan silloin, kun ammattitaito on 63220: ty:ksestä. tullut muuten hankituksi. Kun nuorempien- 63221: Maatalouden jatkuvan kehityksen vaatima kaan maatilatalouden harjoittajien ei muutoin 63222: jatko-opetus erikoisaloille suuntautuvina ly- ole mahdollista riittävässä määrin ammatti- 63223: hytaikaisina kursseina on vielä järjestelyil- taitoaan kehittää, niin kurssimuotoisesta ope- 63224: tään alkuvaiheessa. Tällaiseen kurssimuotoi- tuksesta olisi mahdollisuus kehittää erinomai- 63225: seen 1-3 kk. kestävään maatalousopetukseen nen täydentäjä maatalouden harjoittajain nyt 63226: jo toimivissa maatalouden peruskouluissamme riittämättömään ammattiopetukseen. 63227: on meillä mahdollisuuksia entistä laajemmassa Edellä esitämäämme viitaten kunnioittaen 63228: suhteessa joko rinnakkaisopetuksena tai var- ehdotamme eduskunnan hyväksyttävålksi toi- 63229: sinaisen lukuvuosiohjelman loma-aikoina. Näi- vomuksen, 63230: den erikoiskurssien pääpaino opetuksessa olisi 63231: järjestettävä maatilatalouden erikoiskysymys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 63232: ten piirissä ja siten esim. viljan- ja juurikas- lyhytaikaisen, kurssimuotoisen maata- 63233: vinviljelyn, nautakarjan-, siipikarjan ja sian- talousopetuksen lisäämiseksi kaikissa 63234: hoidon, rikkaruohotorjunnan, puutarhanhoi- maatalouden peruskouluissamme. 63235: don tai näihin verrattavien mahdollisesti mui- 63236: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 63237: 63238: Eino Räsänen. Reino Karpola. 63239: Paavo Niinikoski. Katri Helena Eskelinen. 63240: Eino Sääskilahti. Pentti Pekkarinen. 63241: Aaro Lintilä. 63242: 1470 63243: 63244: VUI,217.-Toiv.al. N:o 676. 63245: 63246: V. E. Partanen ym.: Harjoittelijain välityksen keskittämi- 63247: sestä yhteisen elimen alaisuuteen nykyisen harjoittelija- 63248: vaihtotoimiston yhteydessä. 63249: 63250: E d u s k u n n a 11 e. 63251: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- dettavaksi yhdestä ja samasta paikasta. Vas- 63252: riön työvoimaosaston Harjoittelijavaihtotoi- taavasti USA:ssa ja Englannissa on jo käy- 63253: misto on yli 15 vuoden aikana pyrkinyt ke- tössä opetusmenetelmät, joissa oppilaitosten 63254: hittämään järjestelmää, jonka mukaan on ja elinkeinoelämän yhteistoimintaan perus- 63255: tehty mahdolliseksi lähettää Suomesta ulko- tuva, sekä kotimainen ja ulkomainen harjoit- 63256: maille harjoittelijoita, jotka harjoittelupai- telun järjestäminen, esittävät ammattikasva- 63257: koissaan suoritamaliaan työpanoksella ovat tuksessa ratkaisevaa osaa. 63258: hankkineet itselleen oleskelu- ja matkakulut. Myös meillä on lähitulevaisuudessa seurat- 63259: Harjoittelijain pyrkimyksiä on lisäksi tuettu tava ulkomaisten esikuvien antamaa hyvää 63260: myöntämällä heille rautatiealennuksia ja jär- kokemusta. Harjoittelijavaihto on kiinteästi 63261: jestämällä maksuttornia kielikursseja sisäop- seurannut tätä kehitystä voidakseen myös 63262: pilaitoksissa. Edellä esitetyissä puitteissa on Suomessa ryhtyä uusien vaa.timuksien mu- 63263: harjoitteluvaihtotoimiston kautta kasvanut kaisesti palvelemaan elinkeinoelämämme yhä 63264: harjoittelijapaikkojen välittäminen muuta- kasvavia tarpeita niin kotimaisen kuin ulko- 63265: masta sadasta kuluvana vuonna noin 7- maisenkin harjoittelun järjestämiseksi. Tästä 63266: 8 000 ulkomaille lähtevään suomalaiseen opis- syystä näyttäisi tarkoituksenmukaiselta ja 63267: kelijaan. Vastaavasti on joitakin satoja ulko- taloudelliseltakin kannalta järkevältä keskit- 63268: maalaisia välitetty Suomeen. tää meilläkin niin kotimaisen kuin ulkomai- 63269: Kysymyksessä olevan kaltainen harjoitte- senkin harjoittelun hoito jo yli 15 vuoden 63270: lun merkitys kasvaa kaikkialla maailmassa. ajan tähän tehtävään erikoistuneelle valtion 63271: Oireellista on, että Englannissakin edellyte- elimelle, Harjoittelijavaihtotoimistolle. Tähän 63272: tään jo osa harjoitteluajasta suoritettavaksi avautuu nähdäksemme kokonaan uudella ta- 63273: ulkomailla, vaikka Englannin mielenkiinto valla aikaisempa paremmat edellytykset ja 63274: varhemmin on kohdistunut lähinnä omaan perusteet, kun maassamme on juuri nyt kes- 63275: maahan ja alusmaihin. Yleisesti ajatellen kitetty ammattiopetus pääosiltaan erityisen 63276: näyttää kehitys vievän siihen, että kaikilla ammattikasvatushallituksen alaisuuten. 63277: elinkeinon aloilla tarvitaan yhä enemmän Kenties on paikallaan myös nyt tässä yh- 63278: tähänastista suunnitellumpaa käytännön har- teydessä tutkia nimenomaan mahdollisuus 63279: joittelua saadaksemme hyvin koulutettua ja keskittää kaikki kotimainen ja ulkomainen 63280: kielitai toista amma ttihenkilöstöä. harjoittelun välitys saman yhteisen valtion 63281: Nämä uudet niilkemykset ovat esimerkiksi elimen alaisuuteen ammattikasvatushallituk- 63282: Ruotsissa johtaneet siihen, että monien eri sen piirissä. 63283: alojen hoitama harjiottelijapaikkojen välitys Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- 63284: keskitetään työmarkkinahallituksen piirissä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi, 63285: toimivaan sekä ulkomaista että kotimaista 63286: harjoittelua hoitavaan yhteiseen elimeen. 63287: että hallitus kiireellisesti ryhtyy 63288: Järjestelyn perusteluna esitetään nimen- toimenpiteisiin ulkomaise.n ja kotimai- 63289: omaan tarve !keskittää kaikkien eri alojen sen harjoittelun välittämisen keskittä- 63290: ammattikasvatuksen edellyttämä, yhä lisään- miseksi saman yhteisen elimen alaisuu. 63291: tyvä käytännö1lisen harjoittelun tarve, hoi- teen nykyisen harjoittelijavaihtotoimis- 63292: ton yhteydessä. 63293: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 63294: 63295: Ensio Partanen. Arvo Ahonen. 63296: Sakari Knuuttila. Kaarlo af Heurlin. 63297: 1471 63298: 63299: VIII,218.- Toiv.al. N:o 677. 63300: 63301: 63302: 63303: 63304: Aro ym.: Lastentarhaseminaarien saattamisesta lakisääteiseUtJ 63305: pohjalle. 63306: 63307: 63308: E d u s k u n n a 11 e. 63309: 63310: Erityiskasvatuksen tulisi alkaa mahdolli- - saada opettaja ymmärtämään poikkea- 63311: simman varhaisessa vaiheessa, viimeistään vien lasten käyttäytymistä sosiaalista taustaa 63312: lastentarhaiässä. On lukuisia lapsiryhmiä, vasten (perhe, muu ympäristö) 63313: esim. cp-lapset, kuulo- ja näkövammaiset, va- - selventää erityshuollon lainsäädäntöä. 63314: jaamieliset, käytöshäiriöiset ja pitkäaikaisessa Koulutuksen tulisi kestää vuoden ja sen 63315: sairaalahoidossa olevat lapset, jotka jäävät tulisi tapahtua sellaisen yliopiston yhtey- 63316: kokonaan vaille erityskasvatusta ja -opetusta dessä, jossa suojelu- ja parantamiskasvatus- 63317: ilman asianmukaisia lastentarhoja tai lasten- opin professuuri ja sen tulisi olla valtion 63318: tarhaosastoja, joissa toimivien opettajien tu- ylläpitämää. 63319: lisi olla erityiskoulutuksen saaneita. Pääsyvaatimukset kursseille: 63320: Tähän mennessä ei ole ollut järjestettyä - ylioppilaspohjainen lastentarhanopetta- 63321: erityskoulutusta lastentarhanopettajille. Olisi- jan pätevyys ja 63322: kin ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin - vähintään kahden vuoden työkokemus. 63323: edellä mainitun koulutuksen järjestämiseksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 63324: ja eritysopettajien etujen turvaamiseksi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 63325: Koulutuksen päämääränä tulisi olla: vomuksen, 63326: - syventää tietoja lasten käyttäytymi- 63327: sestä ja kehityksestä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 63328: - selventää ja ohjata käyttämään sellai- menpiteisiin lastentarhaseminaarien ja 63329: sia menettelytapoja, jotka ovat psykologisesti, niitten opettajien koulutuksen saatta- 63330: pedagogiscsti ja lääketieteellisesti oikeita työs- miseksi lakisääteiselle pohjalle. 63331: kenneltäessä poikkeavien lasten parissa 63332: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 63333: 63334: Pirkko Aro. Irma Karvikko. 63335: E. J. Paavola. 63336: 1472 63337: 63338: VIII,219.- Toiv.al. N :o 678. 63339: 63340: 63341: 63342: 63343: Haarla: "Afäärärahasta ttlko-maanedttstuksen ja talouselä-män 63344: tehtäv·issä ulko-mailla toi-mivien henb'löiden lasten koulun- 63345: käynnin helpotta-miseksi. 63346: 63347: 63348: E d u s kun n a U e. 63349: 63350: Jatkuvasti lisääntyvä kansainvälinen yh- koska heidän sijoittamisensa kouluun ulko- 63351: teistyö edellyttää maamme kohdaLla myös li- mailla ei ole mahdollista kielivaikeuksien, 63352: sääntyvässä määrin eri alojen henkilöiden opintojen erilaisuuden tai uuden työpaikan 63353: lähettämistä ulkomaille lyhyemmiksi tai pi- luonteen vuoksi. Ellei iasten koulukysymystä 63354: demmiksi ajanjaksoiksi. Ulkoasiainhallinnon ole Suomessa pystytty tyydyttävästi ratkai- 63355: piirissä tehtäväkentän laajentaminen erikoi- semaan, tulee se vaikeuttamaan suomalaisen 63356: sesti kaupallisten sihteereiden osalta edellyt- henkilökunnan lähettämistä eri tehtäviin ul- 63357: tää lisättyä henkilökuntaa edustustoissamme. komaille. Ottaen huomioon kansainvälisen 63358: Meille elintärken viennin kehittäminen edel- kaupan perustuvan taloudellisen kasvun 63359: lyttää, että talouselämän taholta joudutaan merkityksen maallemme, on mitä tärkeintä, 63360: lähettämään eri puolille maapalloa huomatta- että edelläesitetty epäkohta korjataan, jotta 63361: vasti lisääntyvässä määrin suomalaista henki- siitä ei muodostuisi osaltaan kehitystämme 63362: lökuntaa hyvinkin pitkiksi ajanjaksoiksi. Ul- jarruttavaa tekijää. 63363: komaille perustettavat suomalaiset yrtykset Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun- 63364: joutuvat sitomaan omaa henkilökuntaansa nan hyväksyttäväksi toivomuksen, 63365: asianomaisiin laitoksiin. Edelleen Suomesta 63366: toimitattavat suuret vientitoimitukset, kuten että oollitus ottaisi vuoden 1967 63367: koknaisten tehdasyksikköjen rakentamiset, tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän 63368: vaativat myös suomalaisen henkilökunnan määrärahan ulkomaanedustuksemme ja 63369: pitkäaikaista oleskelua ulkomailla. talouselämämme eri tehtävissä ulko- 63370: Edellämainittua kehitystä on osittain jar- mailla toimivien Suomen kansalaisten 63371: ruttamassa ulkomaille lähetettävien henkilöi- lasten koulunkäyntiä Suomessa helpot- 63372: den lasten koulukysymys. Useissa tapauksissa tavan sisäoppilaitoksen tai vastaavan 63373: lapset eivät voi seurata perheen mukana, koulukodin aikaansaamiseksi. 63374: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966. 63375: 63376: P. R. Haarla. 63377: 1473 63378: 63379: Vill,220.-Toiv.al. N:o 679. 63380: 63381: 63382: 63383: 63384: Kemppainen ym. : Lehdistön taloudeUisen aseman kohenta- 63385: misesta. 63386: 63387: 63388: E d u s k u n n a ll e. 63389: 63390: Sanomalehdistö on maamme demokraatti- tarpeiden tyydyttämiseksi lehtien on lisäksi 63391: sen yhteiskunnan olennainen peruspilari, jota suoritettava postille monissa tapauksissa yli 63392: ilman se ei voi pysyä pystyssä. Lehdistön normaalin taksan meneviä erikoisma1ksuja. 63393: tehtävänä on toisaalta oikeitten uutisten ja Lehtipostimaksuja olisi vähintään 3 kertaa 63394: tietojen sekä valistuksen välittäminen kan- viikossa ilmestyvien sanomalehtien osalta tun- 63395: salaisiHe sekä toisaalta puuttuminen yhteis- tuvasti alennettava ja mainitut eri:kois:madnsut 63396: kunnassa havaitsemiinsa epäikohtiin. poistettava. 63397: Tätä kaksinaista tehtäväänsä ovat Suomen Puhelin-, lennätin- ja telexmaksut Tieto- 63398: sanomalehdet, kukin omalla tavallaan, pyr- liikenteen kehittyminen on suuresti lisännyt 63399: kineet parhaansa mukaan suorittamaan saa- näiden palvelusten tarvetta ja taloudellista 63400: den korkeasta tasostaan kansainvälistäkin merkitystä lehtien toiminnassa. Näitä mak- 63401: tunnustusta. Lehtien taloudelliset toiminta- suja olisi lehtien uutishankinnan ja -välityk- 63402: edellytykset ovat kuitelllkin viime aikoina sen osalta tuntuvasti alennettava. 63403: suuresti vaikeutuneet. Tämä johtuu osaksi Sanomalehtien tilaaminen. VaHion viras- 63404: yhteiskuntakehityksen lehdille asettamista toihin, laitoksiin, sairaaloihin, puolustusvoi- 63405: entistä paljon suuremmista vaatimuksista, miin, kouluihin ja muihin oppilaitoksiin, po- 63406: osaksi valtiosta riippuvista lehtikustannus- liisiviranomaisil'le jne. olisi valtion varoilla 63407: toimintaan kohdistuvista rasituksista. Sel- tilattava riittävä rmä.ärä sanomalehtiä, sen si- 63408: vänä osoituksena kriisin olemassaolosta on jaan että sanomalehtiä kustantavat yritykset 63409: 22 päivälehden ja kuuden lehden muodon- nyt antavat ne yhteiskuntaa palvellakseen 63410: muutos taloudellisten vaikeuksien vuoksi so- i•lmaiseksi. 63411: danjälkeisenä aikana. Lakanneiden luku on Ilmoittelu. Valtion olisi normaalilla ilmoit- 63412: noin neljännes jälj·eliä olevien lehtien mää- telulla sanomalehdissä saatettava yleisön tie- 63413: rästä. toon uudet toimenpiteensä ja määräyksensä 63414: Lehdistön vaikeudet ovat tulleet huomion yhteiskuntaelämän eri aloina, kuten verotuk- 63415: kohteeksi myös sen oman piirin u}kopuolella. sessa, sosiaaliasioissa, terveyden- ja sairaan- 63416: Eri tahoi1la yhteiskuntaa on havaittu leh- hoidossa, <liikenteessä, luonnonsuojoelussa, kou- 63417: distöä ja sen kehitystä ja olemassaoloa uh- lukYisymyksissä, mahdollisissa vaaratilanteissa 63418: kaavat vaarat. tai vastaaviin asioihin liittyvissä kysymyik- 63419: Luonuoliisin sekä myös oilkeuden~ ja tar- sissä. Nykyinen käytäntö lehtien julkaistessa 63420: koituksenmukaisin tapa lehdistön vaikeuksien nämä tiedot ilmaiseksi merkitsee erittäin 63421: helpottamiseksi on valtion puuttuminen nii- suurta ilmaista paJvelua valtiolle. 63422: hin syihin, joi'sta nämä vaikeudet suurelta Koulutus- ja tutkimustoiminta. Valtion 63423: osalta johtuvat. olisi suuresti tehostettava ja otettava kustan- 63424: l\'lyönteisiin toimiin voidaan ryhtyä j·a olisi nettavakseen sanomalehdistön niin toimitus- 63425: pikaisesti ryhdyttävä erityisesti seuraavilla kuin kirjapainopuolenkin koulutus- ja tutJki- 63426: aloilla: mustoimintaa, joka nykyisin on riittämätöntä 63427: Lehtipostimaksut, jot:Jka ovat lehtien suu- ja suurelta osalta sanomalehtien rasituksena. 63428: rimpia kustannuseriä, ovat nousseet enem- Luottojärjestelyt ja verohelpotukset. Suu- 63429: män kuin muut va<ltion perimät maksut, sa- rella osaHa ma·amme sanomalehdistöä on yli- 63430: maHa kun yleisön tarpeet lehtien nopeaan määräisenä rasituksena yli-ikäinen koneisto. 63431: perilletoimittamiseen ovat kasvaneet. Näiden Valtion olisi luottojärjestelyin ja verohelpo- 63432: 185 E 529/66 63433: 1474 VIII,220. - Lehdistön taloudellinen asema. 63434: 63435: 63436: tuksin tuettava ja kannustettava lehtien tek- tooimikunnan myönteisessä hengessä 63437: nisen puolen uudistamista ja rationalisointia. kiireisesti tutkimaan ja selvittämään 63438: Edel'lä olevan perusteella ehdotamme kun- kysymystä ja tekemään ehdotuksensa, 63439: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- millä tavoin lehdistön taloudellista 63440: vomUJksen, asemaa voitaisiin kohentaa, ja että 63441: hallitus tutkimuksen valmistuttua ryh- 63442: että hallitus asettaisi lehdistön asian- tyisi sen edellyttämiin pikaisiin toi- 63443: tuntijoista koostuvan puolueettoman miin. 63444: Helsingissä 26 päivänä huihtitkuuta 1966. 63445: 63446: Jaakko Kemppainen. E. J. Paavola. 63447: Alii Va.ittinen. 63448: 1475 63449: VUI,221.- Toiv.al. N: o 680. 63450: 63451: 63452: 63453: A. Koskinen ym.: Lehdistön taloudellisen aseman kohentami- 63454: sesta. 63455: 63456: 63457: E d u s k u n n a 11 e. 63458: 63459: Sanomalehdistö on maamme demokraatti- peiden tyydyttämiseksi lehtien on lisäksi suo- 63460: sen yhteiskunnan olennainen peruspilari, jota ritettava postille monissa tapaukisssa yli nor- 63461: ilman se ei voi pysyä pystyssä. Lehdistön maalin taksan meneviä erikoismaksuja. Lehti- 63462: tehtävänä on toisaalta oikeitten uutisten ja postimaksuja olisi vähintään 3 kertaa vii- 63463: tietojen sekä valistuksen välittäminen kan- kossa ilmestyvien sanomalehtien osalta tun- 63464: salaisille sekä toisaalta puuttuminen yhteis- tuvasti alennettava ja mainitut erilkoismaiksut 63465: kunnassa havaitsemiinsa epäkohtiin. poistettava. 63466: Tätä kaksinaista tehtäväänsä ovat Suomen Puhelin-, lennätin.. ja telexmaiksut. Tieto- 63467: sanomalehdet, kukin omalla tavallaan, pyl'ki- liikenteen kehittyminen on suuresti Hsännyt 63468: neet pal'haansa mukaan suorittamaan saa- näiden palvelusten tarvetta ja taloudeltista 63469: den korkeasta tasostaan kansainvälistäkin merkitystä lehtien toiminnassa. Näitä mak- 63470: tunnustusta. Lehtien taloudelliset toiminta- suja olisi lehtien uutishankinnan ja -välityk- 63471: edellytykset ovat kuitenkin viime aikoina sen osalta tuntuvasti alennettava. 63472: suuresti vaikeutuneet. Tämä johtuu osaksi Sanomalehtien tilaaminen. V111ltion viras- 63473: yhteiskuntakehityksen lehdille asettamista en- toihin, laitoksiin, sairaaloihin, puolustusvoi- 63474: tistä paljon suuremmista vaatimuksista, miin, kouluihin ja muihin oppilaitoksiin, po- 63475: osaksi valtiosta riippuvista lehtikustannustoi- liisiviranomaisiNe jne. olisi valtion varoilla 63476: mintaan kohdistuvista rasituksista. Selvänä tilattava riittävä määrä sanomalehtiä, sen si- 63477: osoituksena kriisin olemassaolosta on 22 päi- jaan että sanomalehtiä kustantavat yritykset 63478: välehden lakkaaminen ja kuuden Iehden muo- nyt antavat ne yihteislkuntaa palvellakseen 63479: donmuutos taloudellisten vaikeuksien vuoksi i,lmaiseksi. 63480: sodanjäLkeisenä aikana. Lakanneiden luku Ilmoittelu. Valtion olisi normaa'lilla ilmoit- 63481: on noin neljännes jäljellä olevien lehtien teluLla sanoma1lehdissä saatettava yleisön tie- 63482: määrästä. toon uudet toimenpiteensä ja määräyksensä 63483: Lehdistön vaikeudet ovat tulleet huomion yhteisikuntMlämän eri aloilla, 1kuten verotuk- 63484: kohteeksi myös sen oman piirin ul'kopuolella. sessa, sosiaaliasioissa, terveyden- ja sairaan- 63485: Eri tahoiJUa yht:eiskuntaa on havaittu leh- hoidossa, Liikenteessä, luonnonsuojelussa, kou- 63486: distöä ja sen lkehity;stä ja olemassaoloa uh- lukysymyksissä, mahdollisissa vaarati'lanteissa 63487: kaavat vaarat. tai vastaaviin asioihin liittyvissä kysymyk- 63488: Luonnollisin sekä myös oikeuden- ja tar- sissä. Nykyinen käytäntö lehtien julkaistessa 63489: koituksenmukaisin tapa lehdistön vaikeuksien nämä tiedot ilmaisefusi merkitsee erittäin 63490: helpottamiseksi on valtion puuttuminen nii- suurta ilmaista palveJua valtiolle. 63491: hin syihin, joista nämä vaikeudet suurelta Koulutus- ja tutkimustoiminta. Valtion 63492: osalta johtuvat. otlisi suuresti tehostettava ja otettava kustan- 63493: Myönteisiin toimiin voidaan ryhtyä ja olisi nettavakseen sanomalehdistön niin toimitus- 63494: pikaisesti ryhdyttävä erityisesti seuraavma kuin kirjapainopuolenlkin koulutus- ja tutki- 63495: aloilla: mustoimintaa, joka nykyisin on riittämätöntä 63496: Lehtipostima'ksut, jotka ovat lehtien suu- ja suurelta osalta sanomalehtien rasituksena. 63497: rimpia kustannuseriä, ovat nousseet enemmän Luottojärjestelyt ja verohelpotukset. Suu- 63498: kuin muut valtion perimät maksut, samalla rella osalla maamme sanomalehdistöä on yli- 63499: kun yleisön tarpeet Jehtien nopeaan perille- määräisenä rasituksena yli-ikäinen koneisto. 63500: toimittamiseen ova,t kasvaneet. Näiden tar- Valtion olisi luottojärj"\stelyin ja verohelpo- 63501: 1476 VTII,221. - Lehdistön taloudellinen asema. 63502: 63503: 63504: tu'ksin tuettava ja kannustettava ~ehtien tek- toimikunno.n myönteisessä hengessä 63505: nisen puolen uudistamista ja .rationalisointia. kiireisesti tutkimaan ja selvittämään 63506: Edellä o'levan perusteella ehdotamme edus- kysymystä ja tekemään ehdotuksensa, 63507: kunnan hyväJksyttäväksi toivomlllksen, millä tavoin lehdistön taloudellista ase- 63508: maa ooitaisiin kohentaa, ja että halli- 63509: ettii hallitus asettaisi lehdistön asian- tus tutkimuksen valmistuttua ryhtyisi 63510: tuntijoista koostuvan puolueettoman sen edellyttämiin pikaisiin toimiin. 63511: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 63512: 63513: Artturi Koskinen. Voitto Hellsten. 63514: Aune Salama. U. H. Voutilainen. 63515: Antti 0. Pennanen. Arvo Ahonen. 63516: 1477 63517: 63518: Vlll,222.- Toiv.al. N: o 681. 63519: 63520: 63521: 63522: 63523: Pitsinki ym.: Puolueiden valistus- ja tiedotu.c;toiminnan, lä- 63524: hinnä sanomalehdistön tukemisesta. 63525: 63526: 63527: E d u s k u n n a ll e. 63528: 63529: Sanomalehden kustantaminen mei'llä niin että yhteiskuntajärjestelmä, joka raikellltuu 63530: kuin muuaHakin länsimaissa näyttää yhä puolueiden varaan ja jota puoluelehdet tu- 63531: voimakkaammin kehittyvän siihen suuntaan, kevat, on katsonut velvollisuude:kseen ryhtyä 63532: että ns. puoluelehdet menettävät jatkuvasti tukemaan tämän lehdistön olemassaoloa ja 63533: kilpailumahdollisuuttaan ja vaiJkutustaan puOtlueiden suorittamaa valistus- ja tiedotus- 63534: kaupallisten lehtien rinnrulla. Tästä johtuu, toimintaa yleensä. Näin on siellä eri intressi- 63535: että suurerrnmatJk:in lehdet yhä useammin pyr- piirejä edustavan lehdistön ja tiedotustoi- 63536: kivät irtisanoutumaan puoluekannan tunnus- minnan olemassaolo katsottu demokraattisen 63537: tamisen aiheuttamasta painolastista ja siir- elämänmenon kannalta välttämättömäksi. 63538: tymään ns. puolueettomien lehtien leiriin, Tästä umpikujasta selviytymiseen, joka ke- 63539: toisin sanoen kaupallisten lehtien <linjalle. hityksen tuloksena jo häämöttää, tuskin meil- 63540: Tällainen kehityksen suunta on ollut sodan lålkään on muuta mahdollisuutta kuin yhteis- 63541: jäJ~keen selvästi todettavissa. Samanaikaisesti kunnan puuttuminen kehityksen kulkuun. 63542: kun poliittisten lehtien lukumäärä supistuu Myös maa!l1llile lehtijärjestöt ovat toden- 63543: joko edellä mainitun muodonvaihdQlksen tai neet tämän huonoon suuntaan tapahtuvan 63544: suorastaan lehtikuoleman kautta, kasvaa kau- kehityksen ja tehneen esityksiä yhteiskun- 63545: pallisten lehtien lukumäärä huomattavasti, nan tuen Jisäämisestä enemmän lehtiJkuole- 63546: minkä ohessa selvä keinottelu lehde:ntkustan- man estämiseksi tai toisaalta lehdenkustan- 63547: tamisen alalla on lisääntymässä (ns. ilmoitus- tamisen edeNytysten elvyttämiseksi. Yhteis- 63548: lehdet). Tämän suuntaista kehitystä ei va- kunnan tuen tarve näyttää siten olevan yh- 63549: paan mialipiteenmuodostuksen kannalta kat- teisesti todettu. Näissä esityksissä on kuiten- 63550: soen voida pitää 1suotavana, tuskin sallitta- kin aina päädytty yhteiskunnan välillisen 63551: vanlllkaan. On selvää, että ju~kisen sanan tuen tehostamiseen. Ns. peitetty yhteiskun- 63552: siirtyminen "yksiin käsiin" rajoittaa vapaan nan tuki näyttää saavan kannatusta kaikissa 63553: mielipiteen muodostusta, kansalaisten aja- lehdenkustantajapiireissä. Tåltä tietä ei ilmi- 63554: tusten monipuolista ilmaisumahdollisuutta ja te:ntkaan päå!stä oikeudenmukaiseen tulokseen. 63555: muodostuu siten vaara1ksi demokratia1lemme. Jos niJmittäin vaHion tukea subventiolinjalla 63556: Mielipiteiden [evittäanisen kannalta katsoen lisätään, on siitä seurauksena, että yhteis- 63557: monipuolinen ja eri intressipiirejä edustava kunnan tuesta tulevat hyötymään eniten ne, 63558: sanomaJlehdistö eri mielipidesuuntien tulk- joilla paljon on, ja vähiten ne, jotka juuri 63559: kina on välttämättömyys. Mikäli näin ei ole Otlisivat tuen tarpeessa. Suuret ja kannatta- 63560: asianlaita, eivät yihteiskunnassa vaikuttavat vat lehtiyritylkset veisivät tästä ltuen lisästä 63561: mielipidesuunnat saa samalla lailla levite- valtaosan, niin :kuin ne tekevät täJl'Hilldn het- 63562: tyksi ajatuksiaan kansalaisten keskuuteen. kellä. Yhtei,skunnan tuen lisääminen tässä 63563: Edellä selostettu kehitys ei dle suinkaan muodOISsa vain edesauttaisi nykyistä kehi- 63564: ytksin suOillialainen ilmiö. Esimerkiksi länti- tystä ja suurentaisi sitä juopaa, joika on syn- 63565: sissä naapurimaissamme on ponnisteltu sa- tynyt ns. !kaupallisen lehdistön ja yhteiskun- 63566: man[aisten ongelmien parissa. Ruotsissa on nallista vastuuta tuntevan ja kantavan puo- 63567: asia saanut jo ratJkaisunslllkin. Siel'lä on kat- luelehdistön välillä. Sitä tietä vallitsevaa 63568: sottu ainoaksi mahdolliseksi ratkaisuksi se, epäsuhdetta vain Jisättäisiin. Eikä tuli tulisi 63569: 1478 VIII,222. - Puolueiden valistustoiminta. 63570: 63571: 63572: tätä tietä ulottumaan riittävässä määrässä den epävaikaisia ja riittämättömiä tuloja ja 63573: nimenomaan puo:lueiden suorittamaan mieli- siten parantaa mahdollisuuksi pitää jatku- 63574: piteiden levittämistyöhön. vasti yllä yhteyksiä valitsijoihin." 63575: On vielä syytä viitata tässä yhteydessä Lähtemättä taDkemmin er1ttelemään niitä 63576: Ruotsin hallituiksen esityksen perusteluissa moninaisia kanavia, joita myöten puolueet 63577: esitettyyn erää.s~en näkokohtaan. Siinä mm. joutuvat luomaan taloudelliset toimintaedel- 63578: sanotaan, että "painavat syyt puhuvat sen lytytksensä, on sanottava, että edellä mainit- 63579: puolesta, että nyt olisi toteutettava järjes- tujen perustelujen aiheellisuus tunnustettar 63580: telmä pOiliittisten puolueiden säännöllisen toi- neen myös meidän oloissamme. 63581: minnan ,taloudelJisesta tukemisesta. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 63582: järjestelmällä voitaisiin estää poliittisten kunnan hyvälksyttäväksi toivomuksen, 63583: puolueiden tuleminen riippuvaisiiksi yksityi- 63584: sistä avustuksen antajista saadakseen ta- että hallitus suorittaisi tutkimuk- 63585: loudellista pohjaa valistusta ja mielipiteiden sen puolueidn valistus- ja tiedotustm- 63586: mu01kkausta varten. Ja edelleen, että vrultion minnan, lähinnä puolueita edustavan 63587: avustuksella voidaan tasapainottaa puoluei- sanomalehdistön tukemisesta. 63588: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 63589: 63590: Kaarlo Pitsinki. Olavi Lahtela.. 63591: Eino Lottanen. Leo Suonpää. 63592: 1479 63593: 63594: VIII,223. - Toiv.al. N: o 682. 63595: 63596: 63597: 63598: 63599: Hellsten ym. : Vapaakappaleoikeutta nauttivan valtion elo- 63600: kuva-arkiston aikaansaamisesta. 63601: 63602: 63603: E d u s kun n a U e. 63604: 63605: Elokuvina, lyhyinä ja pitkinä, talletetaan teista. Valtion elokuva-arkistoa koskevaa 63606: joka päivä elävää todellisuutta, jolla jo tällä lakia suunniteltaessa olisi vastaavasti otettava 63607: hetkellä mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa periaatteeksi, että arkistolla olisi oikeus saada 63608: on huomattava arkistoarvo. Sama arvo on haltuunsa kopio jokaisesta maassa julkisesti 63609: niillä filmiteoksilla, jotka on pyritty luomaan esitetystä kotimaisesta normaalista ja tv-elo- 63610: taiteeksi, taiteellisen hahmotuksen keinoin, ja kuvasta pituuteen katsomatta. 63611: väittää voidaan, että myös ulkomailla valmis- Todettakoon, että yksityinen Suomen elo- 63612: tetut Suomessa esitetyt filmit esim. kansalais- kuva-arkisto, joka on suorittanut merkittä- 63613: temme taiteellisista elämyksistä ja mahdolli- vää työtä sekä filmimateriaalin keruussa että 63614: sesti saamista vaikutteista ym. kertovina si- esitysten järjestämisessä, toimii suurissa ta- 63615: sä:ltävät talletta.misen arvoista kulttuurihis- loudellisissa vaikeuksissa. Valtion elokuva-ar- 63616: toriaa, jolla jatkuvasti olisi käyttöarvoa nrm. kiston perustamiseen tähtäävää lainsäädäntöä 63617: tutkimukselle ja opetukselle. luotaessa voitaisiin Suomen Elokuva-arkiston 63618: Mitään järjestelmää, joka turvaisi yhden- työn jatkuminen sen yhteydessä ottaa valtion 63619: kään kopion säilymisen Suomessa valmiste- vastuulle. 63620: tuista ja esitetyistä saati sitten muualla val- Yllä olevaan viitaten esitämme eduskunnan 63621: mistetuista ja täällä esitetyistä filmeistä ei hyväksyttäväksi toivomuksen, 63622: kuitenkaan ole olemassa. Sen aikaansaaminen 63623: olisi mitä aiheellisinta: se merkitsisi vain sa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin 63624: man periaatteen toteuttamista, jonka pohjalla lainsäädännön aikaansaamiseksi, jonka 63625: on esim. luotu Yliopiston kirjasto, jolla on tuloksena maahan saataisiin vapaakap- 63626: lainsäädännössä turvattu oikeus saada kap- paleoikeutta nauttiva valtion elokuva- 63627: pale kaikista maassa ilmestyneistä painotuot- arkisto. 63628: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 63629: 63630: Voitto Hellsten. Reino Breilin. Heikki Hykkäälä.. 63631: Artturi Koskinen. Valdemar Sandelin. Veikko Helle. 63632: Väinö Vllponiemi. Sulo Hostila. Sylvi Siltanen. 63633: Esko Niskanen. 63634: 1480 63635: 63636: VIII,224. - Toiv.al. N: o 683. 63637: 63638: 63639: 63640: 63641: Leinonen ym..: Julkisten kaitaelokuvanäytäntöjen esittämiseen 63642: oikeuttavan todistuksen antamista koske1Jien määräysten 63643: muuttamisesta. 63644: 63645: 63646: E d u s kun n a U e. 63647: 63648: Syyskuun 18 päivänä 1964 annettu asetus antaa heille kaitaelokuvakoneen hoitoon oi- 63649: elokuvanäytännäistä edellyttää, että julkisia keuttava todistus. Tällöin v<yttäisiin niiltä 63650: näytäntöjä antavan kaitaelokuvakoneen hoi- hankaluuksilta, joita asetuksen nykyinen 63651: tajan on suoritettava kaitaelokuvakoneenhoi- sanamuoto aiheuttaa kaitaelokuvien esittämi- 63652: tajan tutkinto filmiteknilliselle lautakunnalle, selle urheilu-, nuoriso- ja raittiusjärjestöjen 63653: joka antaa tarvittavan lupakirjan. yleisölle julkisissa tiloissa järjestämissä tilai- 63654: Tiettävästi ainakin suurimpien kaupun- suuksissa. 63655: kien nuorisotyölautakunnat ja raittiuslauta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- 63656: kunnat järjestävät kaitaelokuvakoneenhoita- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 63657: jan kursseja, joilla annettu koulutus käsittää 63658: tavallisimmin käytettyjen kaitaelokuvakonei- että h.allitus ryhtyisi kiireellisiin toi- 63659: den, niiden äänikoneistojen ja niihin kuulu- menpiteisiin elokuva-asetuksen muutta- 63660: vien sähkölaitteiden rakenteen ja hoidon, miseksi siten, että siinä määrättäisiin, 63661: filmilaatujen ominaisuudet ja turvallisuus- millaisten kurssien pitäjä saa antaa 63662: määräykset. Tällaisen kurssin suorittanut julkisten kaitaelokuvanäytäntöjen an- 63663: henkilö pystyy antamaan julkisiakin elokuva- tamiseen oikeuttavan todistuksen. 63664: esityksiä, joten kurssin pitäjän tulisi voida 63665: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. 63666: 63667: Armas Leinonen. Eeles Landström. 63668: 1481 63669: 63670: VIU,225.- Toiv.al. N: o 684. 63671: 63672: 63673: 63674: 63675: Paasivuori ym.: Taloudellisen tuen antamisesta kasvatukselli- 63676: sesti arvokkaiden lastenelokuvien tuottamista varten. 63677: 63678: 63679: Eduskunnalle. 63680: 63681: Elokuva on eräs kaikkein huomattavimpia Pohjoismaiden kulttuuritoimikunta onkin 63682: Jasten ja nuorten vapaa-ajan harrastusmuo- tehnyt useita aloitteita valtion tuen saami- 63683: toja. Tämä on todettu mm. Työväen Sivistys- seksi hyvien lasten elokuvien tuotannon tuke- 63684: liiton toimeenpanemassa tutkimuksessa muu- miseksi. Viimeksi •tätä tarkoittava suositus 63685: tama vuosi sitten. Ny.t kun televisio tekee jätettiin jäsenmaiden hallituksille v. 1960. 63686: yhä enemmän tuloaan kaikkiin kansa'laispii- Se tuottikin tuloksia kaikkialla muualla paitsi 63687: reihin, on elokuva senkin ohjelmistossa eräs Suomessa. Sanottu toimikunta kiinnitti huo- 63688: suosituimmista muodoista. Unescon julkaisun miota myös alan opettajakasvatukseen, jonka 63689: ,The Influence of the Cinema on Children yhteydessä pidettiin tärkeänä mahdollisuutta 63690: and Adolescents" mukaan ovat psykologit, hankkia opetuksessa välttämätöntö kotimaista 63691: sosiologit ja pedagogit suorittaneet satamää- materiaalia. Ilman valtiovallan apua hyvän 63692: rin tutkimuksia elokuvan vaikutuksesta lap- lasten olekuvan tuottaminen ei meidän olois- 63693: siin ja nuoriin. Viime aikoina on myös ilmes- samme ole mahdollista. 63694: tynyt useita tutkimuksia television vaikutuk- Mikäli valtion tuella voitaisiin lasten elo- 63695: sesta. Näistä tutkimuksista ilmenee visuaa- kuvia maassamme valmistaa, 'se voitaisiin 63696: Hsten välineiden huomattava vaikutus lasten tehdä jonkun valtion elimen valvonnassa niin, 63697: ja nuorten persoonallisuuden kehitykseen ja että tulos kasvatukselliselta kannalta on 63698: sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tämän huo- taattu ja että elokuvasta voidaan otaat myös 63699: mioon ottaen olisi meidänkin maassamme kaitakopioita kouluja ja syrjäseutuja varten. 63700: kiinnitettävä erityistä huomiota nimenomaan Jos elokuvien arkistointi vielä tehokkaasti 63701: kasvatuksellisesti, eetillisesti ja esteettisesti hoidettaisiin, ne voisivat muodostua pitkäksi 63702: hyvien lasten elokuvien aikaansaamiseen. aikaa opetukseen soveltuvaksi materiaaliksi. 63703: Elokuvan tekeminen on kuitenkin tavatto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 63704: man kallista. Kukaan tuottaja ei uskalla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 63705: ryhtyä nimenomaan lapsille tarkoitettuja elo- vomuksen, 63706: kuvia valmistamaan, ellei hänellä ole takeita 63707: siitä, että elokuvaan uhratut va.rat saadaan että hallitus tutkituttaisi mahdolli- 63708: takaisin. Tämän vuoksi liian usein kaupaJl- suudet taloudellisen tuen antamiseksi 63709: liset niikökohdat tulevat vallitseviksi kasva- kasvatuksellisesti arvokkaiden lasten- 63710: tuksellisten, eetillisten ja esteettisten teki- elokuvien twottamista varten. 63711: jöiden kustannuksella. 63712: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966. 63713: 63714: Tyyne Paasivuori. Veikko Mattila. 63715: Edit Terästö. Arvo Salo. 63716: Meeri Kalavainen. Aune Salama. 63717: 63718: 63719: 63720: 63721: 186 E 529/66 63722: 1482 63723: 63724: VIII,226.- Toiv.al. N :o 685. 63725: 63726: 63727: 63728: 63729: Kalavainen ym.: Valtion kustannusliikkeen aikaansaamisesta 63730: oppiki1·jojen kustantamiseksi. 63731: 63732: 63733: Eduskunnalle. 63734: 63735: Koulujen oppikirjat ovat tärkeä sivistys- valtion ohjaus- ja kontrollitoimintaa lisää- 63736: poliittinen ja kansantaloudellinen kysymys. mällä, vaan parannuks~m aikaansaamiseksi 63737: Koulu- ja opetuslaitoksen kehittyessä on op- on harkittava tehokkaampia toimenpiteitä. 63738: pikirjakysymys jäänyt vaille riittävää huo- Tällöin tulee lähinnä kysymykseen oppikir- 63739: miota ja tästä on seurauksena eräitä nykyi- jojen kustantaminen valtion toimesta. 63740: sessä järjestelmässä ilmeneviä puutteita. Op- Nykyisin vallitsevaa järjestelmää ei voida 63741: pikirjojen kustannustoiminta rakentuu pää- puolustaa silloinkaan kun yhteiskunta antaa 63742: asiassa yksityisen yritteliäisyyden varaan, koululaisille oppikirjat ilmaiseksi tai huo- 63743: jolloin kilpailu- ja voittonäkökohdat pääseyät mattavalla tavalla tukee oppikirjojen hank- 63744: vallitsemaan sen sijaan, että oppikirjojen kimisessa. Asiaan ei tuo ratkaisevaa paran- 63745: käyttäjien tarpeet ja etu olisivat määrää- nusta se, että oppikirjojen ilmainen jakami- 63746: vässä asemassa. Nykyisestä järjestelmästä nen suoritetaan verovaroilla. 63747: johtuu mm. oppikoulualalla ilmenevä oppi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 63748: kirjojen monenkirjavuus. Tämä vaikeuttaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- 63749: monella tavalla opiskelua, erityisesti siirryt- vomuksen, 63750: täessä koulusta toiseen tai opettajan vaih- 63751: tuessa vaihtuu useimmiten myös oppikirja. että hallitus ryhtyisi toimeenpiteisiin 63752: Kun perheessä on useita kouluakäyviä lap- valtion kustannusliikkeen aikaansaami- 63753: sia ja oppikirjat vaihtuvat nopeasti, aiheut- seksi oppikirjojen ja vastaavien jul- 63754: taa se paljon rahallista tappiota lasten van- kaisujen kustant.amiseksi valtion toi- 63755: hemmille. mesta. 63756: Järjestelmän virheet ovat kaikesta päät- 63757: täen niin suuret, että niitä ei voida poistaa 63758: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 63759: 63760: Meeri Kalavainen. Sinikka Luja. Antti A. Halme. 63761: Edit Terästö. Margit Eskman. Sakari Knuuttila. 63762: Tyyne Paasivuori. Aune Salama. Antero Väyrynen. 63763: Anni Flinck. Voitto Hellsten. Veikko Helle. 63764: 1483 63765: 63766: Vm,227.- Toiv.al. N: o 686. 63767: 63768: 63769: 63770: 63771: Saarto ym.: Vuoden 1918 sisällissodassa surmansa saaneiden 63772: punaisten hautapaikkojen kuntoon saattamisesta. 63773: 63774: 63775: E d u s k u n n a 11 e. 63776: 63777: Vuoden 1918 sisäisestä sodastamme on ku- nan pitäisi olla kypsynyt käsittämään, mitä 63778: lunut kohta puoli vuosisataa. Yhä enemmän se on velkaa maan raivaajille. 63779: ja laajemmin- vihdoin myös koulujen opet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- 63780: tajien piirissä - käsitetään, että nk. punai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, 63781: set eivät taistelleet tämän maan itsenäisyyttä 63782: vastaan, vaan vakavien sosiaalisten epäkoh- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi- 63783: tien poistamiseksi. menpiteisiin vielä varsin hyvin paikal- 63784: Näitä vakaumuksensa takia joko taistelu- listettavissa olevien vuoden 1918 sisäi- 63785: rintamalla tai nk. valkoisen terrorin aikana sessä sodassamme kaatuneiden tai sen 63786: henkensä antaneita tiedetään olevan "kuopat- jälkiselvityksissä surmansa saaneiden 63787: tuina" eripuolilla Suomea. Sivistysvaltiolle punaisten hautapaikkojen saattamiseksi 63788: on häpeällistä, että näitä hautapaikkoja ei yleisillä varoilkt vainajien muiston 63789: ole suojattu ja että niiden olemassaolo yrite- edellyttämään kuntoon ja että nämä 63790: tään unohtaa. Voidaan puhua nuoren valtion hautapaikat viipymättä tätä tarkoi- 63791: syntymisen alkuvaikeuksista, mutta puoli tusta varten kartoitettaisiin. 63792: vuosisataa myöhemmin itsenäisen kansakun- 63793: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966. 63794: 63795: Veikko Saarto. Lauri Kantola. 63796: R. Virtanen. 63797: 1484 63798: 63799: VUI,228.-Toiv.al. N:o 687. 63800: 63801: 63802: 63803: 63804: Kaarna ym.: Määrärahasta Parikkalan kunnassa olevan Koit- 63805: sanlahden kartanon päärakennuksen kunnostamiseksi. 63806: 63807: 63808: E d u s k u n n a 11 e. 63809: 63810: Etelä-Karjalan Maakuntaliitto r.y. on 21. muuten ovat joko tuhoutuneet tai jääneet 63811: 12. 1960 vuokrannut maataloushallitukselta luovutetu1le alueelle". 63812: Parikkalan kunnan Koitsanlahden kylässä si- Vuokrasopimuksemme tekemisen jälkeen on 63813: jaitsevan lahjoitusmaakartanon käytettäväksi 27. 11. 1964 annettu "Laki kultturihistorial- 63814: lahjoitusmaamuseona. Vuokrattuaan kartanon lisesti huomattavien rakennusten suojelusta". 63815: maakuntaliitto luotti siihen, että kartanon Sen mukaan on valtion velvollisuutena kus- 63816: päärakennuksen kuntoonpanaan saadaan val- tantaa yksityistenkin omistamia kulttuurihis- 63817: tion avustuksia, kuten valtion eräiden virka- toriallisesti huomattavia rakennuksia, milloin 63818: miesten taholta oli annettu ymmärtää. Näin omistajalla ei ole siihen varoja. Kun tässä 63819: ei kuitenkaan ole tapahtunut ja jo viisi tapauksessa on kysymyksessä valtion omis- 63820: vuotta sitten purku-uhan alaisena oHutta ra- tama rakennus, jonka purkaminen edellä mai- 63821: kennusta ei vielä ole saatu kunnostetuksi. nitun lain voimaantulon jälkeen ei enää voine 63822: Hankittujen urakkatarjousten mukaan tulisi tulla kysymykseen, on kohtuullista, että tä- 63823: kartanon kunnostaminen maksamaan 140 000 män historiallisesti arvokkaan ja maassamme 63824: markkaa. Maakuntaliiton jäsenmaksuilla ei ainoalaatuisen rakennuksen kunnostaminen 63825: ole mahdollista saada tätä summaa kootuksi. suoritetaan valtion varoilla. 63826: Parhaillaan käydään neuvotteluja lainojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 63827: saamista tarkoitukseen, mutta jo lainojen nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivomuk- 63828: korkojen maksaminen näyttäisi tuottavan vai- sen, 63829: keuksia puhumattakaan lainojen kuoletusten 63830: maksamisesta. että hallitus ottaisi vuoden 1967 63831: Muinaistieteellinen toimikunta lausuu kar- tulo- ja menoarvioesitykseen 140 000 63832: tanosta, "että Koitsanlahden hovin 1840- markan määrärahan Parikkalan kun- 63833: luvulla tehty päärakennus edustaa mielen- nassa olevan kulttuurihistoriallisesti 63834: kiintoisella tavalla itäsuomalaisten hovien pää- huomattavan Koitsanl<Lhden kartanon 63835: rakennusten arkkitehtuuria, jonka esimerkit päärakennuksen kunnostamista varten. 63836: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966. 63837: 63838: Mikko Kaarna. Yrjö Sinkkonen. 63839: Kalle Matilainen. 63840:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025