149 Käyttäjää paikalla!
0.0078110694885254
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1966
3:
4: LIITTEET
5: I-VIII
6: A.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1966
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
14: toivomusaloitteet.
15:
16: SISÄLLYSLUETTELO
17:
18:
19: I. Pernstuslakivaliokunta.
20: Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyk- Siv.
21: sen muuttamista, tasavallan presidentin 10. Junnila, toiv.al. N:o 1: Tasavallan presi-
22: toimikautta, äänioikeusikärajan alenta- dentin toimikautta koskevasta tutkimuk-
23: mista ja kirkkolain säätämisjärjestystä sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
24: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
25: Siv. 11. Koppanen, toiv.al. N:o 2: Äänioikeusikä-
26: rajan alentamisesta kahdestakymmenestä-
27: 1. Ehrnrooth m. fl., lagmot. N: o 1: Förslag yhdestä vuodesta kahdeksaantoista . . . . . . 34
28: tili lag om ändring av regeringsformen 7
29: 12. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 3: Täysi-
30: 1. Ehrnrooth ym., lak.al. N:o 1: Ehdotus ikäisyys- ja äänioikeusikärajan alentami·
31: laiksi hallitusmuodon muuttamisesta . . . . 10 sesta ................................. 35
32: 2. Gestrin m. fl., lagmot. N: o 2: Förslag tili 13. Sääskilahti ym., toiv.al. N:o 4: Ehdok-
33: lag om ändring av regeringsformen . . . . 13 kaiden määrän nostamisesta kaksinkertai-
34: 2. Gestrin ym., lak.al. N: o 2: Ehdotus laiksi seksi nykyisestään valtiollisissa vaaleissa 36
35: hallitusmuodon muuttamisesta . . . . . . . . . • 15 14. Melin ym., toiv.al. N:o 5: Henkilön salli-
36: 3. Sandelin ym., lak.al. N: o 3: Ehdotus misesta asettua kansanedustajaehdokkaaksi
37: laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttami- vain yhdessä vaalipiirissä . . . . . . . . . . . . . • 37
38: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 15. Vennamo, toiv.al. N: o 6: Todellista kan-
39: 4. Sillantaus ym., lak.al. N:o 4: Ehdotus natusta vastaavan puolueen edustuksen
40: laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttami- saamisesta eduskuntaan . . . . . . . . . . . . . . . • 38
41: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 16. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 7: Toi-
42: menpiteistä varamiesjärjestelmän aikaan-
43: 5. Sillantaus ym., lak.al. N:o 5: Ehdotus saamiseksi eduskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . 39
44: laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami-
45: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 17. Vennamo, toiv.al. N:o 8: Kansanedusta-
46: Jain kieltämisestä kuulumaata valtion-
47: 6. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 6: Ehdotukset enemmistöisten yhtiöiden hallintoneuvos-
48: ä~ni_oike~si~ärajan alentamista tarkoitta- toihin ja johtokuntiin . . . . . . . . . . . . . . • . 40
49: viksi laetksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22
50: 18. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 9: Toimen-
51: 7. P. Räsänen ym., lak.al. N:o 7: Ehdotukset piteistä tasaveroisuuden turvaamiseksi
52: ä~ni_oikeu_sik_ärajan alentamista tarkoitta- vaalitoiminnan rahoituksessa . . . . . . • . . • • 41
53: viksl lae1kst . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 25
54: 19. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. N:o 10: An-
55: 8. Vilponiemi ym., lak.al. N:o 8: Ehdotukset gående avlåtande av proposition med
56: laiksi valtiopäiväjärjestyksen muuttami- förslag tili lag om ändring av riksdags-
57: sesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 28 ordningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 42
58: 9. Paasivuori ym., lak.al. N:o 9: Ehdotus 19. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 10: Esityksen
59: laiksi muuttopäivän siirtämisestä huoneen- antamisesta laiksi valtiopäiväjärjestyksen
60: vuokralain nojalla eräissä tapauksissa . . 31 muuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44
61:
62: E 529/66
63: IV Sisällysluettelo 1966.
64:
65:
66: Siv. Biv.
67: 20. Ehrnrooth m. fl., hemst.mot. N: o 11: An- 25. Backlund ym., toiv.al. N: o 16: Kirkosta-
68: gll.ende saklighet och objektivitet vid be- eroamismenettelyn yksinkertaistamisesta . • 56
69: sättandet av statliga tjänster och be-
70: fattningar . . • . . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . • 46 26. V. E. Partanen, toiv.al. N:o 17: Komi-
71: tean asettamisesta kirkon ja valtion suh-
72: 20. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 11: Asialli- teita koskevia uudistusesityksiä valmista-
73: suudesta ja puolueettomuudesta valtion maan . .. .. .. .. .. .• .. .. .. .• .. .. •. .. .. . 57
74: virkoja ja toimia täytettäessä • • . . • . . . • . 48 27. Procop6 m. fl., hemst.mot. N: o 18: An-
75: gående bättre beaktande av anmärk-
76: 21. 0. Saarinen ym., toiv.al. N:o 12: Työ- ningarna i statsrevisorernas berättelse • • 59
77: asioita hoitavan ministeriön perustami-
78: sesta ................................. 50 27. Procop6 ym., toiv.al. N:o 18: Valtion-
79: tilintarkastajain kertomuksessa tehtyjen
80: 22. Lahtela ym., toiv.al. N:o 13: Maakunta- huomautusten paremmasta varteenottami-
81: itsehallinnon kokeilemisesta Lapin läänissä 51 sesta ................................. 60
82: 23. Pesola, toiv.al. N:o 14: Maaherran nimit- 28. Vennamo, toiv.al. N:o 19: Tutkintaeliman
83: tämisen saattamisesta riippuvaiseksi lää- asettamisesta väärinkäytösten ja laimin-
84: nin väestön suorittamasta äänestyksestä 53 lyöntien selvittämistä varten . . . • . . . . . . • • 61
85: 29. Backlund, hemst.mot. N: o 20: Angll.ende
86: 24. Aalto ym., toiv.al. N:o 15: Kirkkolain ll.tgärder för utgivning av statliga kom-
87: käsittelyjärjestyksen muuttamisesta • . • • 54 mittebetänkanden på svenska . . . . • . • . . • 62
88: 25. Backlund m. fl., hemst.mot. N: o 16: An- 29. Backlund, toiv.al. N:o 20: Toimenpiteistä
89: g!\.ende förenkling av förfarandet vid ut- valtion komiteamietintöjen julkaisemiseksi
90: träde ur kyrkan . . • . • • . • . . . . . • • • . . • . • • 55 ruotsinkielellä . .. .. .. .. .. . .. .. .. .. . .. .. 63
91:
92:
93:
94: n. Lakivaliokunta.
95: Oikeudenkäyntiä, rikoslainslil!.däntöä, van- Biv.
96: keinhoitoa, ilmaoikeusjuttujen käsittelyä, 6. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 15: Ehdo-
97: irtaimistokiinnitystä, asunnonvälitystä tus laiksi asunto-osakeyhtiöistä annetun
98: sekä vakuutustoimintaa ym. koskevia lain muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 81
99: laki- ja toivomusaloitteita.
100: Siv. 7. Nevalainen ym., lak.al. N:o 16: Ehdotus
101: laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta • • 83
102: 1. Gestrin m. fl., lagmot. N: o 10: Förslag
103: till lag om ändring av strafflagen . . • . . • 69 8. Sääskilahti ym., lak.al. N: o 17: Ehdotus
104: laiksi liikennevakuutuslain muuttamisesta 84
105: 1. Gestrin ym., lak.al. N:o 10: Ehdotus
106: laiksi rikoslain muuttamisesta . • . . • . . . . . 71 9. Aalto ym., lak.al. N:o 18: Ehdotus laiksi
107: elatusavun ennakosta annetun lain muutta-
108: 2. Gestrin m. fl., lagmot. N: o 11 : Förslag misesta............................... 86
109: till lagar om ändring av strafflagen och
110: om upphävande. av 8 kap. 2 § 5 punkten 10. Rosnell ym., lak.al. N :o 19: Ehdotus laiksi
111: rättegångsbalken . . . . . .. . . . . .. .. .. .. .. . 73 elatusavun ennakosta annetun lain muutta-
112: misesta • . . . . . . • . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . • 88
113: 2. Gestrin ym., lak.al. N: o 11 : Ehdotukset
114: laiksi rikoslain muuttamisesta ja oikeu- 11. Vilponiemi ym., lak.al. N:o 20: Ehdotus
115: denkäymiskaaren 8 luvun 2 §:n 5 kohdan laiksi huoneenvuokralain muuttamisesta • . 89
116: kumoamisesta • • . . • . . • . • . . . • . . . • . . . . . • . 75
117: 12. Laine ym., lak.al. N: o 21: Ehdotus laiksi
118: 3. Kock ym., lak.al. N:o 12: Ehdotus laiksi vuokrakiskonnan estämisestä • . • . . • . . . . • 90
119: rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §:n kumoami-
120: sesta • • . . . . • . . . • . . • . . . . • • . . . . . . . . . • . . . 77 13. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 21: Oikeu-
121: denkäyntilaitoksen uudistamisesta . . . . . • • 93
122: 4 • .Mäki ym., lak.al. N:o 13: Ehdotukset
123: laeiksi rikoslain 41 luvun kumoamisesta 14. Kemppainen, toiv.al. N:o 22: Maanmitta-
124: sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta rijäsenen saamisesta korkeimpaan hallinto-
125: ja oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §:n 5 oikeuteen asemakaava- ja rakennuslakia
126: kohdan kumoamisesta . .. . . .. .. . . . . . . .. . 78 koskevia asioita varten . . . . . . . . . . . . . . • . 95
127: 5. Lahtela ym., lak.al. N:o 14: Ehdotus 15. Mäki ym., toiv.al. N:o 23: Määrärahasta
128: laiksi osakeyhtiöistä annetun lain muutta- kahden ylimääräisen lainsäädäntöneuvok-
129: misesta • ......... ..................... 80 sen palkkaamiseksi lainvalmistelukuntaan 96
130: Sisällysluettelo 1966. V
131:
132: Siv. Siv.
133: 16. Mäkelä ym., toiv.al. N:o 24: Esityksen 28. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 36: Päihdyt-
134: antamisesta laiksi ilmaoikeusjuttujen kä- tävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta
135: sittelystä tuomioistuimessa • . . . • • . . • • . • • 97 annetun lain soveltamisesta juopumussak-
136: kons_a ~uuntorangaistnksena vankilassa
137: 17. Mäki ym., toiv.al. N:o 25: Määräalan suonttavun • . . . • . . • . • . . . . . . • . • . . • . . • . • 115
138: ostajan oikeusaseman turvaamisesta • • . . 99
139: 29. Gestrin m. fl., hemst.mot. N: o 37: An-
140: 18. 0. Saarinen ym., toiv.al. N:o 26: Rasitus- gående utredning av behovet av psyko-
141: todistuksen esittämisen määräämisestä pa- loger inom fångvården och i den statliga
142: kolliseksi kiinteistökauppaa vahvistettaessa 100 skolhemsverksamheten . . • . . . . . • • . • • . • . • • 116
143: 19. Mäki-Hakola ym., toiv.al. N:o 27: Irtai- 29. Gestrin ym., toiv.al. N:o 37: Psykologien
144: mistokiinnityksen tekemisestä mahdolli- tarpeen selvittämisestä vankeinhoidon ja
145: seksi kaupallisen yrityksen omaisuuteen valtion koulukotitoiminnan piirissä . • • . . . 118
146: sekä yritysten kuljetusvälineisiin . . • . . . . . 102
147: 30. Heinonen ym., toiv.al. N:o 38: Vuokra-
148: 20. Niinilcoski ym., toiv.al. N:o 28: Kuorma- asuntojen välityksen antamisesta kuntien
149: autokiinnityksen tekemisestä mahdolliseksi 103 yksinoikeudeksi • . . . . . . . . . . . . . . • . • • • . . • 120
150: 21. Tikkanen ym., toiv.al. N:o 29: Esityksen 31. A. Salo ym., toiv.al. N:o 39: Kunnalli-
151: antamisesta kiinnityksestä kuorma-autoihin 104 sella pohjalla toimivan asunnonvälityksen
152: 22. Vennamo, toiv.al. N:o 30: Ammatissa aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • 121
153: käytettävien autojen, koneiden ja kalustei- 32. A. Salo ym., toiv.al. N:o 40: Valtakun-
154: den käyttämisestä lainojen vakuutena • . 106 nallisen vuokra·asuntorekisterin perusta-
155: 23. Nordström ym., toiv.al. N:o 31: Maan- misesta . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . • . . • . . 122
156: rakennuskoneiden kiinnityskelpoisuuden to-
157: teuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . 107 33. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 41: Voimak-
158: kaasti kasvavien väestökeskusten vuokra-
159: 24. 0. Saarinen, toiv.al. N: o 32: Osakeyhtiön laisten aseman turvaamisesta . . . . . . . . • • 123
160: osakkaiden vähemmistösuojan tehostami-
161: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • 108 34• .tf. Salo ym., toiv.al. N:o 42: Epäsiveel-
162: lisiä julkaisuja koskevan lainsäädännön
163: 25. Roden ym., toiv.al. N:o 33: Kirjanpito· uusimisesta . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . 124
164: lainsäädännön tarkistamisesta veronkiertä-
165: mismahdollisuuden ehkäisemiseksi • . . . • . • 110 35. Apajalahti, toiv.al. N:o 43: Homoseksua-
166: lisuuden rangaistavuuden poistamisesta • . 125
167: 26. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 34: Henki-
168: rikosten ja pahoinpitelyjen johdosta tuo- 36. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 44: Autojen
169: mittujen korvausten suorittamisesta ennak- vähittäismaksukaupassa perittävien rahoi-
170: koina valtion varoista rikoksen uhreille 112 tuskulujen alentamisesta . . . . . . . • . . . • . • . 127
171: 27. Asunta ym., toiv.al. N:o 35: Juopuneina 37. T. Salo ym., toiv.al. N:o 45: Liikenneva-
172: tavattavien henkilöiden käsittelyn täyden- kuutusmaksukomitealta tutkimatta jäänei-
173: tämisestä . . . . . • . . • . . . . • . . . . . . . . • . • • . . . 114 den kysymysten selvittämisestä • • . • . . . . . 128
174:
175:
176:
177:
178: m. mkoasiainvaliokunta.
179: Ulkoma.ankauppaa, työmarkkinoita, työ- Siv.
180: aikojen säännöstelemistll. maantiekulje- 3. Pesola ym., toiv.al. N:o 48: Kaupallisten
181: tuksessa sekä. kehitysapua ym. tarkoitta- sihteereiden lukumäärän lisäämisestä . . . . 138
182: via toivomusaloitteita.
183: Siv.
184: 4. Kalavainen ym., toiv.al. N: o 49: Esityk-
185: 1. Ehrnrooth m.fl., hemst.mot. N:o 46: An-
186: gående avlåtande av proposition om in- sen antamisesta Kansainvälisen työkonfe-
187: stiftande av en utrikesnämnd • . . . . . . . . . 133 renssin työmarkkinoilla ja ammatin har-
188: joittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjin-
189: 1. Ehrnrooth ym., toiv.al. N:o 46: Esityk- tää koskevan sopimuksen ratifioimisesta 140
190: sen antamisesta ulkoasiainlautakunnan pe·
191: rustamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135
192: 5. Pousi ym., toiv.al. N:o 50: Kansainväli-
193: 2. Tainio ym., toiv.al. N:o 47: Toimenpi- sen Työjärjestön työaikojen sääunöstele-
194: teistä maan ulkomaankaupan laajentami- misestä maantiekuljetuksessa hyväksymän
195: seksi • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . • . . . . 137 sopimuksen ratifioimisesta • . . . . . . . . . . • . 141
196: VI Sisällysluettelo 1966.
197:
198:
199: Siv. Siv.
200: 6. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 51: Erillisen 9. Landström ym., toiv.al. N: o 54: Ohjelman
201: valtion elimen perustamisesta suunnittele- laatimisesta Ruotsissa olevien suomalaisten
202: maan ja toteuttamaan kehitysapua . • . . . . 142 sivistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellis·
203: ten olojen saattamiseksi asianmukaiseen
204: 7. Lahtela ym., toiv.al. N:o 52: Suomalais· kuntoon . . . . . . . • . . . . . . . . . • • . . . . . . • • . . . 147
205: ten kehitysjoukkojen perustamisesta . . . . 143
206: 8. Gestrin m. fl., hemst.mot. N:o 53: An· 10. Koppanen, toiv.al. N:o 55: Matkailurei·
207: gående ökning av antalet i Finland stu- tin avaamisesta Suomesta Itämeren itä-
208: derande stipendiater från utvecklingslän- puolitae Keski-Eurooppaan . . . • . . . . . . . . . 149
209: derna • . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . 145
210: 8. Gestrin ym., toiv.al. N:o 53: Kehitysmai- 11. Haarla, toiv.al. N:o 56: Määrärahasta
211: den Suomessa opiskelevien stipendiaattien Vientikoulutussäätiön järjestämiä vienti·
212: lukumäärän lisäämisestä . . . . . . . . . • • . . • . 146 markkinoinnin erikoiskursseja varten . . • . 150
213:
214:
215:
216:
217: IV. Valtiovarainvaliokunta.
218: A. Verolainsäädäntöä, kehitysalueiden Siv.
219: talouden edistämistä, asuntotuotantoa, 9. Hara ym., lak.al. N:o 30: Ehdotukset
220: teollisuutta, sähköistämistä, eläkkeitä, laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun·
221: poliisilaitosta sekä. virastotalojen raken- nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
222: tamista ym. koskevia laki- ja toivomus- kuntain kunnallishallinnosta annettujen
223: aloitteita. asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:ltat 213
224: Siv.
225: 10. Honkonen ym., lak.al. N :o 31: Ehdotukset
226: 1. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 22: Eh· laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä maa·
227: dotus verolaiksi (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . 155 laiskuntain kunnallishallinnosta ja kun·
228: nallishallituksesta kaupungissa annettujen
229: 2. 1. Linna ym., lak.al. N:o 23: Ehdotus asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 215
230: maa- ja metsätalouden verolaiksi (Laus.
231: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 179 11. Ilas"hi'Vi ym., lak.al. N: o 32: Ehdotukset
232: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun·
233: 3. Pesola ym., lak.al. N: o 24: Ehdotus maa- nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
234: ja metsätalouden verolaiksi (Laus. Ltv:lta) 185 kuntain kunnallishallinnosta annettujen
235: asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 218
236: 4. Rytkönen ym., lak.al. N: o 25: Ehdotus
237: maa- ja metsätalouden verolaiksi (Laus. 12. Pesola ym., lak.al. N: o 33: Ehdotukset
238: Ltv:lta) • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190 laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun·
239: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais·
240: 5. Uusitalo ym., lak.al. N:o 26: Ehdotus kuntain kunnallishallinnosta annettujen
241: laiksi maatilatalouden verotuksesta (Laus. asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 221
242: Ltv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196
243: 13. T. Salo ym., lak.al. N: o 34: Ehdotukset
244: 6. Haarla, lak.al. N: o 27: Ehdotukset laeiksi laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun·
245: tulo- ja omaisuusverolain sekä kunnallis- nallishallituksesta kaupungissa ja maalais·
246: hallituksesta kaupungissa ja maalaiskun· kuntain kunnallishallinnosta annettujen
247: tain kunnallishallinnosta annettujen ase- asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 224
248: tusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) . . 204
249:
250: 7. Hamara ym., lak.al. N:o 28: Ehdotukset 14. Takki ym., lak.al. N:o 35: Ehdotukset
251: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun· laeiksi tulo· ja omaisuusverolain sekä kun-
252: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais· nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
253: kuntain kunnallishallinnosta annettujen kuntain kunnallishallinnosta annettujen
254: asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 207 asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 226
255:
256: 8. Hara ym., lak.al. N:o 29: Ehdotukset 15. Takki ym., lak.al. N:o 36: Ehdotukset
257: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun· laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun·
258: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais- nallishallituksesta kaupungissa ja maalais-
259: kuntain kunnallishallinnosta annettujen kuntain kunnallishallinnosta annettujen
260: asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 210 asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta) 229
261: Sisällysluettelo 1966. vn
262: Siv. Siv.
263: 16. Terästö ym., lak.al. N:o 37: Ehdotukset 33. Perheentupa ym., lak.al. N:o 54: Ehdo-
264: laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä kun- tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
265: nallishallituksesta kaupungissa ja maalais- tamisesta . . . . • . • . • • • . • . . . • • • . . • . . • . . . • 264
266: kuntain kunnallishallinnosta annettujen
267: asetusten muuttamisesta (Laus. Ltv:lta). 231 34. Tiitu ym., lak.al. N:o 55: Ehdotus laiksi
268: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 265
269: 17. Haapanen ym., lak.al. N:o 38: Ehdotus
270: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- 35. Uoti ym., lak.al. N:o 56: Ehdotus laiksi
271: nöksistä verolakeihin . . . • . . .. . • • . • . . • . . 235 tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 267
272:
273: 18. Haapanen ym., lak.al. N:o 39: Ehdotus 36. Vaittinen ym., lak.al. N:o 57: Ehdotus
274: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
275: nöksistä verolakeihin . . • . • . . • . . • • • • . • • . 237 misesta .............................. . 268
276: 19. Hara ym., lak.al. N:o 40: Ehdotus laiksi 37. Haapanen ym., lak.al. N:o 58: Ehdotus
277: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
278: verolakeihin . • . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . 239 sesta muuttamisesta ...•......•.••.•••• 270
279: 20. Lehmonen ym., lak.al. N :o 41: Ehdotus 38. Honkonen ym., lak.al. N:o 59: Ehdotus
280: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
281: nöksistä verolakeihin . . • . . . • . . • • . . . . . . . 241 sesta muuttamisesta ••••....•.....•.... 271
282: 21. Männistö ym., lak.al. N:o 42: Ehdotus 39. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 60: Ehdotus
283: laiksi eräästä väliaikaisesta poikkeussään- laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
284: nöksestä verolakeihin • • . . • . . .. . • • . . • .. • 242 sesta muuttamisesta .....••.•.......... 273
285:
286: 22. Puhakka ym., lak.al. N: o 43: Ehdotus 40. Mäki ym., lak.al. N: o 61: Ehdotus laiksi
287: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
288: nöksistä verolakeihin . . . . . . . . . .. . . .. .. . 243 muuttamisesta ....................... . 274
289: 41. Silander ym., lak.al. N :o 62: Ehdotus
290: 23. Silander ym., lak.al. N:o 44: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
291: laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- sesta muuttamisesta ......•........... 276
292: nöksistä verolakeihin • . . • . . • . • • . . . . . . . . 245
293: · 42. Sinisalo ym., lak.al. N:o 63: Ehdotus
294: 24. Siren ym., lak.al. N:o 45: Ehdotukset laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
295: laeiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään- sesta muuttamisesta .................. . 277
296: nöksistä verolakeihin . . . . . . . . . . . . • . . . . . 248
297: 43. B. Virtanen ym., lak.al. N:o 64: Ehdotus
298: 25. Asunta ym., lak.al. N:o 46: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
299: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami- sesta muuttamisesta •.................. 279
300: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250
301: 44. Paavola ym., lak.al. N: o 65: Ehdotus
302: 26. Borg-Sundman ym., lak.al. N:o 47: Ehdo- laiksi verotuslain muuttamisesta 280
303: tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut- (4,5;- Eskman ym., lak.al. N:o 66: Ehdotus
304: tamisesta . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 251 \:7 laiksi verotuslain muuttamisesta 281
305: 27. Haarla ym., lak.al. N:o 48: Ehdotus 46. Hara ym., lak.al. N:o 67: Ehdotus laiksi
306: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- verotuslain muuttamisesta ............•• 283
307: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
308: 47. Linkola ym., lak.al. N:o 68: Ehdotus
309: 28. Haarla ym., lak.al. N:o 49: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta ....... . 285
310: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
311: sesta ................................. 255 48. Sarjala ym., lak.al. N:o 69: Ehdotus laiksi
312: verotuslain muuttamisesta ............. . 286
313: 29. Haarla ym., lak.al. N:o 50: Ehdotus
314: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami- 49. Berner ym., lak.al. N:o 70: Ehdotus laiksi
315: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 leimaverolain muuttamisesta ........... . 288
316: 50. Haarla ym., lak.al. N:o 71: Ehdotus laiksi
317: 30. Karvikko ym., lak.al. N: o 51: Ehdotus leimaverolain muuttamisesta ........... . 290
318: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muuttami-
319: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . 258 51. Karpola ym., lak.al. N:o 72: Ehdotus
320: laiksi leimaverolain muuttamisesta ..... . 292
321: 31. Lähteenmäki ym., lak.al. N:o 52: Ehdotus
322: laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta- 52. Melin ym., lak.al. N:o 73: Ehdotus laiksi
323: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261 leimaverolain muuttamisesta ........... . 293
324:
325: 32. Mäki ym., lak.al. N:o 53: Ehdotus laiksi 53. Paaso ym., lak.al. N:o 74: Ehdotus laiksi
326: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta 263 leimaverolain muuttamisesta , , •......... 295
327: vm Sisällysluettelo 1966.
328:
329:
330: Biv. Biv.
331: 54. Pekkarinen ym., lak.al. N:o 75: Ehdotus 77. Saalasti ym., lak.al. N:o 98: Ehdotus
332: laiksi leimaverolain muuttamisesta • • • • • • 296 laiksi alkoholijuomaverosta ja eräiksi sii-
333: hen liittyviksi laeiksi . .. .. .. .. .. .. .. .. • 338
334: 55. Sääskilahti ym., lak.al. N:o 76: Ehdotus
335: laiksi leimaverolain muuttamisesta . • • • • • 298 78. Uoti ym., lak.al. N:o 99: Ehdotus laiksi
336: 56. R. Virtanen ym., lak.aL N:o 77: Ehdotus tupakkavalmisteverosta annetun lain muut-
337: laiksi leimaverolain muuttamisesta . • • . • • 300 tamisesta .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 346
338:
339: 57• ..4itio ym., lak.al. N:o 78: Ehdotus laiksi 79. Väyrynen ym., lak.al. N:o 100: Ehdotus
340: liikevaihtoverolain muuttamisesta . . . . . . • 301 laiksi kaivosteollisuuden veronhuojennuk-
341: sista ................................. 346
342: 58. Forsius, lak.al. N:o 79: Ehdotus laiksi
343: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . . • . . • 303
344: 80. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 101: Ehdotus
345: 59. Haarla, lak.al. N:o 80: Ehdotus laiksi laiksi kiinnitysluottopankkien vuosien 1967
346: liikevaihtoverolain muuttamisesta • • . . • • • 305 -1970 obligaatiolainojen veronhuojennuk·
347: sista ................................. 348
348: 60. Haarla ym., lak.al. N:o 81: Ehdotus laiksi
349: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . • • . . • 306 81. Raipala ym., lak.al. N:o 102: Ehdotus
350: laiksi salaojittajille myönnettävästä ve·
351: 61. Hamara ym., lak.al. N:o 82: Ehdotus ronhuojennuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349
352: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 308
353: 62. Hara ym., lak.al. N:o 83: Ehdotus laiksi 82• ..4ntila ym., lak.al. N:o 103: Ehdotus
354: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . . . . . • 310 laiksi kehitysalueiden talouden edistämi-
355: sestä annetun lain muuttamisesta . . . . . . 350
356: 63. Jämsen ym., lak.al N:o 84: Ehdotus
357: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 312 83. Kiviaho ym., lak.al. N:o 104: Ehdotus
358: laiksi kehitysalueiden talouden edistämi-
359: 64. J ämsen ym., lak.al. N: o 85: Ehdotus sestä annetun lain muuttamisesta . . . . . . 352
360: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta • . 314
361: 84. Pohjonen ym., lak.al. N:o 105: Ehdotus
362: 65. Kekkonen, lak.al. N:o 86: Ehdotus laiksi laiksi kehitysalueiden talouden edistämi-
363: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . • • . . . 316 sestä annetun lain muuttamisesta . . . . . . 353
364: 66. Matilainen ym., lak.al. N: o 87: Ehdotus 85. Siiskonen, lak.al. N: o 106: Ehdotus laiksi
365: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta • . 318 kehitysalueiden talouden edistämisestä an-
366: 67. Mäki ym., lak.al. N:o 88: Ehdotus laiksi netun lain muuttamisesta . • . . . • • • . . . . • . 354
367: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . . • • . 320
368: 86. Laaksonen ym., lak.al. N:o 107: Ehdotus
369: 68. Rihtniemi ym., lak.al. N:o 89: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen haltijain
370: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 322 palkkauksesta annetun lain muuttamisesta 356
371: 69. Rihtniemi ym., lak.al. N: o 90: Ehdotus 87. Hietala ym., lak.al. N:o 108: Ehdotus
372: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 324 laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain
373: muuttamisesta . . . . . • . . . . . . • • • • . • • • • . • . 358
374: 70. Rihtniemi ym., lak.al. N: o 91: Ehdotus
375: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 326
376: 88. Breilin ym., lak.al. N:o 109: Ehdotus
377: 71. Saarto ym., lak.al. N: o 92: Ehdotus laiksi ammattikasvatushallituksesta anne·
378: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 327 tun lain muuttamisesta • • . • • . . . . . • . • . • • 359
379:
380: 72. Sileäkangas ym., lak.al. N :o 93: Ehdotus 89• ..4. Saarinen ym., lak.al. N:o 110: Ehdo-
381: laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta . . 328 tus laiksi asuntotuotantolain muuttami-
382: sesta . . . . . . . . . . . . • . • • . . . . • . . . • . • . • . . . 361
383: 73. Takki. ym., lak.al. N:o 94: Ehdotus laiksi
384: liikevaihtoverolain muuttamisesta • . . . • • 330 90. Pakkanen ym., lak.al. N: o 111: Ehdotus
385: laiksi asuntosäästöpalkkioista • • • • • • • . • . 363
386: 74. Hjerppe ym., lak.al. N:o 95: Ehdotus
387: laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun 91. Paavola ym., lak.al. N: o 112: Ehdotus
388: lain muuttamisesta • • • .. .. .. .. . . .. .. .. . 332 laiksi sotaveteraanien asuntolainoista • • • 367
389:
390: 75. Roilen ym., lak.al. N:o 96: Ehdotus laiksi 92. Hellsten ym., lak.al. N:o 113: Ehdotus
391: moottoriajoneuvoverosta annetun lain laiksi ylioppilasasuntolalainoista • . . . . • . . 369
392: muuttamisesta .. .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. • 334
393: 93. Paavola ym., lak.al. N:o 114: Ehdotus
394: 76. U'USi.taZo ym., lak.al. N:o 97: Ehdotus laiksi valtionenemmistöisten osakeyhtiöi·
395: laiksi auto· ja moottoripyöräverosta an· den toiminnan tarkastuksesta annetun lain
396: netun lain muuttamisesta • . • • • • • • • • . . . • 336 muuttamisesta • . • • • . • . • • • • • • • • . • • • • • • • 373
397: Sisällysluettelo 1966. IX
398:
399: Siv. Siv.
400: 94. V. Mattila ym., lak.al. N:o 115: Ehdotus 110. Paavola ym., toiv.al. N:o 70: Esityksen
401: laiksi kotimaisten polttoaineiden käytön antamisesta valmisteverolakien koontami-
402: edistämisestä . • . . . . . • . • . . . . . . . . . • . • . . . 375 sesta .. . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • • • • • 399
403: 111. Kemppainen, toiv.al. N: o 71: Kuntien
404: 95. Sillantaus ym., lak.al. N:o 116: Ehdotus jakamisesta tulo- ja omaisuusverotuksessa
405: laiksi valtion tietokonekeskuksesta anne- uutta kalleusluokitusta vastaaviin kalleus·
406: tun lain muuttamisesta . . • . . . . . . . . . • . . • 377 ryhmiin . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 401
407: 96. Kokkola ym., lak.al. N:o 117: Ehdotus 112. Siren ym., toiv.al. N: o 72: Yhdistetystä
408: laiksi tullilain muuttamisesta ••.....•... 379 verotusmenettelystä kunnille aiheutuvan
409: kustannusosuuuden tarkistamisesta . . • . . • 402
410: 97. Junnila ym., toiv.al. N:o 57: Tutkimuk-
411: sen toimittamisesta vationtalouden laaje- 113 • ..4alto ym., toiv.al. N:o 73: Kiinteän
412: nemisesta kansantuotteen kasvua nopeam- omaisuuden myymisestä kunnalle saadun
413: min 381 voiton verovapaudesta • . . . . . . • . . . . . • • • • 404
414: 114. Vennamo, toiv.al. N:o 74: Säätiöiden yrn.
415: 98. Berner ym., toiv.al. N:o 58: Vuosittaisen verovapauksien kumoamisesta . . . • • • • • . • 405
416: tulo- ja menoarvion laatimisesta pitkän
417: ajan taloudellisen suunnittelun pohjalta 383 115. Suonpää ym., toiv.al. N:o 75: Osaketulo·
418: jen verotuksen uudistamisesta . • . . • • . . . • 406
419: 99. Lähteenmäki ym., toiv.al. N:o 59: Useam-
420: pivuotisen budjettisuunnitelman aikaan- 116. T. Salo ym., toiv.al. N:o 76: Asunto-osa-
421: saamisesta • .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 384 keyhtiöiden verotuksessa ilmenevien epä-
422: kohtien poistamisesta . . . . . . . . . . . . . • • . • • 407
423: 100. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 60: Val-
424: tion lainojen ehtojen tarkemmasta mää- 117. Procope m. fl., hemst.mot. N: o 77: An-
425: ritteleruisestä ja epäedullisten lainojen gående slopande av bestämmelserna om
426: konvertoimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 beskattning av bostadsförmån från egen
427: bostad ............................... 409
428: 101• ..4lenius ym., toiv.al. N:o 61: Valta-
429: kunnansuunnittelutoimiston organisaation 117. Procope ym., toiv.al. N:o 77: Oman asun-
430: uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386 non tuottaman asuntoedun verottamisen
431: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . • • 410
432: 102. H. Linna ym., toiv.al. N:o 62: Tutkimuk-
433: sesta kehitysalueiden talouden edistämi- 118. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 78: Toimen-
434: seksi annetun lain vyöhykejaoituksen tar- piteistä kauppavoittoverotuksen tarkista-
435: kistamiseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . • 387 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411
436:
437: 103. Lahtela ym., toiv.al. N: o 63: Erityisten 119. Sileäkangas ym., toiv.al. N:o 79: Työn-
438: elinten perustamisesta kehitysalueiden yh- antajan perustaman eläkelaitoksen tai elä-
439: dyskuntasuunnittelua, koulutusta ja kult· kesäätiön kiinteistötulojen verovapauden
440: tuurityötä, elinkeinoelämää ja tuotteiden poistamisesta tai rajoittamisesta • • • . • • • 412
441: markkinointia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • 388
442: 120. Suorttanen ym., toiv.al. N:o 80: Pakko-
443: 104. Niinikoski ym., toiv.al. N:o 64: Määrä- lunastuskorvauksen koron vapauttamisesta
444: rahasta alue- ja perustutkimuksen suorit- verotuksesta . . . . . . . . • . • . • . . . . . • • . . . • • • 413
445: tamiseksi Pohjois-Suomessa . • . • . . • • • • • • 390
446: 121. Holopainen ym., toiv.al. N: o 81: Erikois-
447: 105• ..4ro ym., toiv.al. N:o 65: Kehitysmaista veron asettamisesta kasvatus- ja kansa-
448: tapahtuvaan tuontiin kohdistuvien tullien laisvastuun hengen vastaiselle kirjallisuu-
449: alentamisesta • . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . • . • 392 delle ................................. 415
450:
451: 106. Ilaskivi ym., toiv.al. N:o 66: Verolain- 122. Linkola, toiv.al. N:o 82: Tonttien luovu-
452: säädännön yksinkertaistamisesta • . . . . • . • 393 tuksessa asunto- ja sosiaalisiin tarkoituk-
453: siin sekä elinkeinoelämän tarpeisiin nou-
454: 107. Paavola ym., roiv.al. N:o 67: Palkansaa- datetun verotuksen muuttamisesta • • • • • • 416
455: jien verotuksen yksinkertaistamisesta 394
456: 123. Baipala, roiv.al. N: o 83: Asutusrahaston
457: 108. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 68: Ve- varojen käytön järjestämisestä valtion
458: ronhuojennuslakien koordinoimisesta ja tulo· ja menoarvion puitteissa tapahtu-
459: ve;onhu?j~n~_~:usten korvaamisesta muilla vaksi • . . . . . . • . • . • • • • . . . . . . . . • • • . . • . • • 417
460: tounenp1telllä • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 395
461: 124• ..4sunta ym., toiv.al. N:o 84: Samasta
462: 109. af Heurlin, toiv.al. N:o 69: Selvityksen maatalouskiinteistöstä murto-osan tai mää-
463: suorittamisesta määräaikaisen verovapaus- räalan omistavien henkilöiden verottami-
464: ja -helpotuslainsäädännön vaikutuksista . . 398 sesta erikseen • . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . • . 418
465:
466: 2 E 529/66
467: X Sisällysluettelo 1966.
468:
469:
470: Siv. Siv.
471: 125. Siltanen ym., toiv.al. N:o 85: Sosiaali- 140. Linkola, toiv.al. N:o 100: Oppi- ja kurs-
472: avustuksien takaisinperimisestä varak· sikirjojen hankkimisesta aiheutuneiden
473: kailta verotuksen yhteydessä . • . . . . . . . . 419 opintokustannusten vähennyskelpoisuuden
474: toteuttamisesta valtion ja kunnan verotuk-
475: 126. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 86: Vero· sessa .. . . . . . . . . • . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 438
476: tuslain 60 § : n täydentämisestä . . . . . . . . 420
477: 127. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 87: Tulo- ja 141. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 101: Yhty-
478: omaisuusverolain 34 § :n tulkinnan tarkis· mäverotuksen maatilatalouksille aiheutta-
479: tamisesta . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . • . • 421 mien epäkohtien poistamisesta . . . . . • . . . 439
480:
481: 128. Linkola ym., toiv.al. N:o 88: Tulo- ja 142. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 102: Maa-
482: omaisuusverolain 50 b §:ssä tarkoitettu· talousyhtymän ja kuolinpesän verotuk-
483: jen rakennusten vapauttamisesta omai- sessa esiintyvien epäoikeudenmukaisuuk-
484: suusverosta sinä vuonna, jolloin niiden sien poistamisesta . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . 440
485: rakentaminen on aloitettu . . . . . . . . . . • . • 422
486: 143. Vennamo, toiv.al. N:o 103: Maatalouden
487: 129. Paavola ym., toiv.al. N:o 89: Verovel- verotuksen kasvamisen estämisestä per-
488: vollisten asiamiesten toimien perustami- heenpään kuoltua . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 441
489: sesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423
490: 144. Vennamo, toiv.al. N:o 104: Perhe- ja
491: 130. Holopainen ym., toiv.al. N:o 90: Avio- pienviljelmien veron määräämisestä pelto-
492: puolisoiden yhteisverotuksen poistamisesta 424 hehtaarien mukaan . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . 442
493: 131. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N: o 91: Avio-
494: 145. Hamara ym., toiv.al. N:o 105: Isännän-
495: puolisoiden yhteisverotuksen muuttami- palkkaa koskevien määräysten tarkistami-
496: sesta valinnanvaraiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 425
497: sesta leskiemäntien osalta . • . . . . . . . . . . . . 443
498: 132. Melin m. fl., hemst.mot. N: o 92: An·
499: gående införande av valfrihet mellan sam- 146. Pakkanen ym., toiv.al N:o 106: Maa-
500: och särbeskattning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 426 talouden harjoittajan oikeuttamisesta ve·
501: rotuksessa vähentämään tulostaan eläin-
502: 132. Melin ym., toiv.al. N:o 92: Yhteis- ja lääkintäkustannukset • . . . . . . . . . . . . . . . . . 444
503: erillisverotuksen välisen valintavapauden
504: toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427 147. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 107: Syrjä-
505: seutujen viljelijäin ylimääräisen työmene-
506: 133. Buorttanen ym., toiv.al. N: o 93: Avio- kin huomioon ottamisesta helpotuksena
507: puolisoiden yhteisverotuksen epäkohtien verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 445
508: korjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428
509: 148. Kangas ym., toiv.al. N:o 108: Maata-
510: 134. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 94: Yksi- loustraktoreissa käytetyn bensiinin hin-
511: näisten henkilöiden verorasituksen lieven- taan sisältyvän veron palauttamisesta . . 446
512: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429
513: 149. J·ämsen ym., toiv.al. N:o 109: Tiekus-
514: 135. Kaarlonen ym., toiv.al. N: o 95: Huolto- tannusten saattamisesta vähennyskelpoi-
515: velvollisen naisen verotuksen muuttami- siksi verotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448
516: sesta sosiaalisemmaksi . . . . . . . . . . . . . . . . 430
517: 150. Karpola ym., toiv.al. N: o 110: Yksityis·
518: 136. Paavola ym., toiv.al. N:o 96: Vainajan teiden rakentamisesta ja kunnossapitämi·
519: kuolinvuotenaan saaman tulon verovapau- sestä aiheutuneiden kustannusten vähen-
520: desta eräissä tapauksissa . . . . . . . . . . . . . . 431 nyskelpoisuudesta valtion ja kunnan vero-
521: tuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 449
522: 137. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 97: Vanhuus-
523: vähennyksen myöntämisestä 60 vuotta 151. Koivunen ym., toiv.al. N :o 111: Oikeu-
524: täyttäneelle tulo- ja omaisuusverotuksessa 432 desta vähentää verotuksessa tienpidosta
525: aiheutuneet kustannukset . . . . . . . . . . . . . . 450
526: 138. Gestrin m.fl., hemst.mot. N: o 98: An- 152. Pakkanen ym., toiv.al. N:.o 112: Maata·
527: gående rätt tili avdragande av verkliga louskiinteistölle tarpeellisten yksityisten
528: kostnader för studier och vidare utbild- teiden perustamisesta ja kunnossapidosta
529: ning vid beskattningen . . . . . . . . . . . . . . . . 433 aiheutuvien todellisten kustannusten vä-
530: hennyskelpoisuudesta verotuksessa . . . . . . 451
531: 138. Gestrin ym., toiv.al. N: o 98: Todellisten
532: opinto~ ja jatkokoulutuskustannusten vä- 153. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 113: Perustei-
533: hennysoikeudesta verotuksessa . . . . . . . . . . 435 den määräämisestä veronvähennysten suo-
534: rittamiseksi tie- ja katurasituksista . . . . . 453
535: 139. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 99: Verotuk-
536: sessa sallittavia koulutus- ja opintovähen- 154. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 114: Syrjä-
537: nyksiä koskevien säännösten muuttami- seutujen tiekustannusten saattamiseksi vä-
538: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 437 hennyskelpoisiksi verotuksessa . . . . . . . . . . 454
539: Sisällysluettelo 1966. XI
540:
541: Siv. Siv.
542: 155. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 115: Yksityis- 172o Vennamo, toiv.al. N:o 132: Hunajan lii-
543: tieluontoisten teiden korjauskustannusten kevaihtoveron poistamisesta o oo.. o. o. 0o. 472
544: ottamisesta vähennyksenä huomioon vero-
545: tuksessa . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . 455 173o Vennamo, toiv.al. N:o 133: Ammattimai-
546: sessa liikenteessä käytettävien kuorma-
547: 156. Vennamo, toiv.al. N:o 116: Tierasitusten autojen vapauttamisesta liikevaihtoverosta 473
548: vähennysoikeuden voimaansaattamisesta ve-
549: rotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 456 174. Vennamo, toiv.al. N:o 134: Liikevaihto-
550: veron poistamisesta välttämättömyystar-
551: 157. Kangas ym., toiv.al. N:o 117: Metsäve- vikkeilta ............ 0. . . . . . . . . . . . . . . . 474
552: rotusta koskevien säädösten uudistami-
553: sesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . . 457 175. Vennamo, toiv.al. N:o 135: Liikevaihto-
554: verolain muuttamisesta pienyritteliäisyy-
555: 158. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 118: Metsä- den osalta . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 475
556: verohelpotuksen myöntämisestä heikkotuot-
557: toisille metsälöille . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . 458 176. Hara ym., toiv.al. N:o 136: Lahjoittajan
558: oikeuttamisesta valtion verotuksessa vä-
559: 1590 E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 119: Määrä- hentämään valtionapua nauttivalle yksi-
560: aikaisen verovapauden myöntämisestä suun- tyisoppikoululle tai kansanopistolle an-
561: nitelmallisesti uudistetuille metsälöille . . . 459 nettu lahjoitus • • . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . 476
562: 160. Hellsten ym., toiv.al. N:o 120: Toimen- 177. Linkola ymo, toiv.al. N:o 137: Yli- ja
563: piteistä leimaverolain 59 b § :n 2 kohdan lisätöistä saatujen ansiotulojen verova-
564: poistamiseksi . . . . . • . . • . . . . . . . . . . • . • • . • 460 paudesta .......... o. . . . . . . . . . . . . . . . . . 477
565: 161. Kangas ymo, toiv.al. N:o 121: Valtiolta 178. Lähteenmäki ymo, toiv.al. N:o 138: Yli-
566: tilan ostavan vapauttamisesta leimaveron ja lisätöistä saatujen ansiotulojen vapaut-
567: maksusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • 461 tamisesta verotuksesta . . . . . . . . . . . . . . . • . 478
568: 162. Mäki, toiv.al. N: o 122: Holhousasioissa 179. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 139: Ve-
569: annettavien asiakirjain vapauttamisesta vovähennyksen myöntämisestä vanhem-
570: leimaverosta • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . • . 462 piaan tai muita läheisiä omaisiaan elät-
571: tävälle henkilölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 79
572: 163. Pesola ym., toiv.al. N:o 123: Opintolai-
573: nojen leimaveron poistamisesta •.•.. o. . 463 180. Luja ym., toiv.al. N:o 140: Lasten päivä-
574: hoitomaksun vähentämisestä ansioäidin,
575: 164. Pousi ym., toiv.al. N:o 124: Ammatti- eronneen ja lesken verotuksessa . . . . . . . . 480
576: autoilijain vapauttamisesta ajokortin lu-
577: nastamiseen ja uudistamiseen liittyvästä 181. Luja ym., toiv.al. N: o 141: Kotiapulai-
578: leimaverosta .......... o.... o. . . . . . . . . . 464 selle maksetun palkan vähennyskelpoisuu-
579: desta verotuksessa ...... o. o. . . . . . . . . . . 481
580: 165. Sandelin ym., toiv.al. N:o 125: Ammatti-
581: ajokortista perittävän leimaveron poista- 182. Leinonen, toiv.al. N:o 142: Verolainsää-
582: misesta .............. o. . . . . . . . . . . . . . . 465 dännön muuttamisesta opiskelijain työ-
583: tulovähennyksen osalta ... o. . . . . . . . . . . . 482
584: 166. .<l.honen ym., toiv.al. N:o 126: Suojatyö-
585: pajojen myyntitoiminnan ja niiden käyt- 183. Mäkelä ym., toiv.al. N:o 143: Verovapau-
586: tämien raaka-aineiden vapauttamisesta lii- den myöntämisestä stipendejä ja lainoja
587: kevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 opiskelijoille jakaville opintorahastoille ja
588: säätiöille lahjoitetuista summista .. o. . . 483
589: 167. Haarla ym., toiv.al. N:o 127: Tuotanto-
590: koneiden vapauttamisesta liikevaihtove- 184. Niemelä, toiv.al. N:o 144: Koulutus- ja
591: rosta .......•......•..............•. o 467 opintovähennysten tekemistä verotuksessa
592: koskevien säännösten muuttamisesta . . . . 485
593: 168. Linkola, toiv.al. N: o 128: Pesulain va-
594: pauttamisesta maksamasta liikevaihtove- 185. Paavola ymo, toivoal. N:o 145: Oppikir-
595: roa valkopyykin osalta ........ o.... o. o 468 jojen hankintakustannusten saattamisesta
596: verotuksessa vähennyskelpoisiksi ..... o. . 486
597: 169. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 129: Liike-
598: vaihtoverolain uudistamisesta pienteolli- 186. Paavola ymo, toiv.al. N:o 146: Verotuk-
599: suuden osalta ...... o o. oo.. o. . . . . . . . . . 469 sessa sallittavaa opintovähennystä koske-
600: vien säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . 487
601: 170. Pekkarinen ym., toivoa!. N:o 130: Moot-
602: torisahojen liikevaihtoveron ja tullin pois- 187. Saalasti ymo, toiv.al. N:o 147: Opiskeli-
603: tamisesta .. o. oo.. o0o... 0oo. oo.... oo.. o 470 jain verotuksen helpottamisesta . o. o. . . . 488
604:
605: 171. Silander ym., toiv.alo N: o 131: Pienyrit- 188. M. Mattila ymo, toiv.al. N:o 148: Matka-
606: täjien ja vähittäiskauppiaiden vapautta- kustannusten vähennyskelpoisuuden lisää-
607: misesta liikevaihtoverovelvollisuudesta 0 0 o 471 misestä verotuksessa .............. o.. oo 489
608: xn Sisällysluettelo 1966.
609:
610:
611: Siv. Siv.
612: 189. Saarto ym., toiv.al. N:o 149: Tupakan 207. Laaksonen ym., toiv.al. N:o 167: Viran
613: mainoskulujen vähennyskelpoisuuden pois· ja toimen haltijain palkkausasetuksen
614: tamisesta verotuksessa . • . . . . . • . • . • . . • . • 490 6 §: n epäoikeudenmukaisuuksien korjaa-
615: misesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • • • . • • • . 510
616: 190. Salama ym., toiv.al. N:o 150: Väkijuo·
617: mien mainoskulujen vähennyskelpoisuuden 208. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 168: Valtion
618: poistamisesta verotuksessa • • . • • • . • • . • • • 491 viran ja toimen haltijain ikä· ja virka-
619: vuosisäännösten muuttamisesta . . . . . • . . . 511
620: 191. Laaksonen ym., toiv.al. N:o 151: Työ-
621: tapaturmasta johtuvien korvausten vapaut- 209. Procope m. fl., hemst.mot. N:o 169: An·
622: tamisesta veron alaisuudesta • . • . • . • . • • . 492 gående förbättring av lönevillkoren för
623: statsanställda socialsköterskor . . . . . . • . • • 512
624: 192. Paavola ym., toiv.al. N:o 152: Oman
625: maan kansalaisten ravintolassa esittämän 209. Procope -ym., toiv.al. N:o 169: Valtion
626: ohjelman saattamisesta verottomaksi . . . . 493 palveluksessa olevien sosiaalihoitajien
627: palkkaetujen parantamisesta • . . . . . . . . • . 513
628: 193. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 153:
629: Eläkkeiden verotuksen lieventämisestä . . 494 210. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 170: Val-
630: tion viran ja toimen haltijain pukuavus·
631: 194. Karvikko ym., toiv.al. N:o 154: Pienten tus- ja virkapukuavustuskysymyksen jär-
632: eläkkeiden vapauttamisesta verosta . . . . . 495 jestämisestä . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 514
633: 195. Hostila ym., toiv.al. N:o 155: Määrära- 211. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 171:
634: hasta yksityisoikeudellisessa työsopimus- Vanhimpien eläkeläisten aseman järjestä-
635: suhteessa valtioon olevien työntekijäin misestä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 515
636: perhe-eläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 496
637: 212. Borg-Sundman ym., toiv.al. N:o 172: Va-
638: 196. Alenius ym., toiv.al. N:o 156: Kauppa- paaehtoisessa palveluksessa sodan aikana
639: ja teollisuusministeriön uudelleenjärjestä· puolustusvoimissa suoritetun työn lukemi-
640: misestä • . . . . . . . . . • . . . . • . . . . • . . . . . • . . . 497 sesta palvelusvuosiksi valtion eläkevuosia
641: laskettaessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 516
642: 197. Paaso ym., toiv.al. N:o 157: Erityisen
643: osaston perustamisesta kulkulaitosten ja 213. Forsius ym., toiv.al. N:o 173: Naisten
644: yleisten töiden ministeriöön hoitamaan be- vapaaehtoisen sodanaikaisen palveluksen
645: toni- ja teräsbetonirakenteiden normaali- lukemisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi pal-
646: määräysasioita . . . . . • • . . . . . . . • . . . • . . • • . 498 velusajaksi . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . • 517
647: 198. 0. Saarinen, toiv.al. N:o 158: Työtuomio- 214. Forsius ym., toiv.al. N:o 174: Sodan ai-
648: istuimen virkojen vakinaistamisesta . . . . • 499 heuttaman erikoislainsäädännön johdosta
649: erinäisiin virastoihin perustettujen erikois-
650: 199. Haarla, toiv.al. N:o 159: Uusien toimien osastojen henkilökunnan eläkkeensaantioi-
651: perustamisesta työvoimatutkimustoimistoon 500 keudesta • • . . . . . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 518
652: 200. T. Salo ym., toiv.al. N:o 160: Rajavar· 215. Forsius, toiv.al. N:o 175: Valtion viran
653: tiolaitoksen värvättyjen henkilöiden vaki- ja toimen haltijain palkkauksesta anne-
654: naistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 502 tun asetuksen 6 §:n muuttamisesta . . . • 519
655: 201. Leivo-Larsson, toiv.al. N:o 161: Määrä- 216. Forsius, toiv.al. N :o 176: Toimenpiteistä
656: rahasta sähkösanomankantajain ylimää- puolustuslaitoksen siviilivirkailijain oikeut-
657: räisten toimien perustamista varten • . . • 503 tamiseksi lukemaan palvelusvuosiksi elä·
658: kettä varten suojeluskuntajärjestössä pal-
659: 202. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 162: Virka· velemausa aika • . . . . . . . . . . . . . • . . • . . • • . 520
660: mies-kansanedustajan palkkausta koskevien
661: säännösten muuttamisesta • . . . • . . • . . • . . • 504 217. Gestrin m.fl., hemst.mot. N:o 177: An·
662: gående ändring av 6 § lagen om familje-
663: 203. Perheentupa ym., toiv.al. N:o 163: Virka· P.~~sion ..och begravningshjälp för stats-
664: mies-kansanedustajain palkkausta ja kan· tJansteman • . • • . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • 521
665: sanedustajain eläkeoikeutta koskevien sään-
666: nösten tarkistamisesta • • . . . . . . • • • • . . • • . 505 217. Gestrin ym., toiv.al. N:o 177: Perhe-eläk-
667: keistä ja valtion virkamiesten hautaus-
668: 204. Vennamo, toiv.al. N: o 164: Kansanedus- avuista annetun lain 6 § :n muuttamisesta 522
669: tajien kuukausipalkan alentamisesta • • • • 507
670: 218. Hamara ym., toiv.al. N:o 178: Eräiden
671: 205. Vilmi ym., toiv.al. N:o 165: Kalliinpai· ennalleen jätettyjen eläkkeiden korottami·
672: kantisäjärjestelmän kumoamisesta • • . • • . 508 sesta • • . • . • • • . . . • . • • . . • . . . . . • . . . • . • • . . 523
673: 206. Laaksonen ym., toiv.al. N:o 166: Valtion 219. Procope ym., toiv.al. N:o 179: Virka·
674: virkamiespalkkausten tarkistamisesta an· mieseläkkeitä koskevien säännösten muut-
675: netun lain muuttamisesta • • • • • • • . • • • . • • 509 tamisesta sotiin osallistuneiden osalta • . 524
676: Sisällysluettelo 1966. xm
677: Siv. Siv.
678: 220. Sileäkangas ym., toiv.al. N:o 180: Vai- 234. UoH ym., toiv.al. N:o 194: Määrärahasta
679: keasti vammautuneiden työntekijäin ja !ainoiksi asuntotuotantoa varten . . • . • . • . 539
680: virkamiesten oikeuttamisesta siirtymään
681: e!.äkkeel!.e edellyttämättä täyttä työkyvyt- 235. Kemppainen, toiv.al. N:o 195: Ylioppi-
682: tomyytta • . . • . . . . . • . . . . . • • • . . . . . . • . . . . 525 laiden asuntolahankkeiden rakennusvarojen
683: myöntämisestä teknillisten opistojen oppi-
684: 221. Po'USi ym., toiv.al. N:o 181: Valtion vi- laiden asuntojen rakentamiseen . . . . . . . • 540
685: ran ja toimen haltijain ikälisäjärjestel- 236. Koppanen, toiv.al. N:o 196: Teknillisten
686: män ulottamisesta koskemaan valtion työn- oppilaitosten asuntolakysymyksen hoitami-
687: tekijöitä . . . . . . . . . • . . . . . • . • . • . . . • . . . • • 526
688: sesta ................................ 541
689: 222. af H8'Uirlin ym., toiv.al. N:o 182: Valtion 237. Koppanen, toiv.al. N:o 197: Riittävän
690: työvirastojen toimialaan kuuluvien töiden opiskelija-asuntoJoiden määrän perustami-
691: toteuttamisesta kokonaisohjelman puit- sesta uusille korkeakoulu- ja yliopisto-
692: teissa . . • • . . • . . . . . . . . . . • . . . . • . . • . . . . • • 527 paikkakunnille • .. .. .. . . .. . . .. . . .. . . .. • 542
693: 223. Helle ym., toiv.al. N:o 183: Toimenpi- 238. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 198: Käy-
694: teistä työllisyysnäkökohtien huomioonotta- tännöllisen kielitaidon edistämisestä val-
695: miseksi valtion virastojen ja laitosten tion laitoksissa • • . . .. .. .. .. . . . . .. .. .. . 543
696: hankinnoissa • . . . • . . • . . . . . . . . . . . . • . . • . • 528
697: 239. Kemppainen, toiv.al. N:o 199: Keskus-
698: 224. Laaksonen ym., toiv.al. N:o 184: Valtion virastojen veivoittamisesta käyttämään
699: virastoissa ja laitoksissa olevien työtur- asiantuntijatehtävissä maan eri osissa ole-
700: vallisuuslain vaatimuksia vastaamattomien via elinkeinonharjoittajia . . . . • • . • . . . . • • 544
701: työtilojen saattamisesta asianmukaiseen 240. Paavola ym., toiv.al. N:o 200: Valtion
702: kuntoon . . . . . . • . . . • . . . . . . . • . . • . . . . • . • . 529
703: rakennustoiminnan saattamiseksi julkiseksi
704: jo tarjousvaiheessa . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • 545
705: 225. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 185: Vi-
706: rastojen ja laitosten työturvallisuuden 241. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 201: Valtion
707: tehostamisesta . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . • . . • 530 kuljetusten antamisesta entistä suurem-
708: massa määrin yksityisille yrittäjille • . • • 546
709: 226. Pennanen ym., toiv.al. N:o 186: Valtion
710: viran ja toimen haltijain sekä työnteki- 242. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 202: Siilin-
711: jäin työoloissa olevien epäkohtien korjaa- järven nimismiespiirin perustamisesta . • 547
712: misesta ......•.......•.. - . . . . • . . • . . • . 531
713: 243. Leinonen, toiv.al. N:o 203: Oulun kau-
714: 227. Leinonen, toiv.al. N:o 187: Valtion virka- pungin poliisivoimain lisäämisestä • • . . . • 548
715: miesten ulkomaisia opintomatkoja koske- 244. Häikiö, toiv.al. N:o 204: Määrärahasta
716: vasta järjestelystä • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 532 eräiden poliisilaitosten järjestysosastojen
717: k~mi~ari~id~n .toimien muuttamiseksi ylem-
718: 228. Kemppainen, toiv.al. N:o 188: Virkamies- mtkst tmm1ks1 . . . . . . . . • . . . • . . . . . • . . . . • 550
719: ten omaan alaan kuuluvan liiketoiminnan
720: kieltämisestä .•.•...... - . . . . . . . . . . . . . • 533 245. Pennanen ym., toiv.al. N: o 205: Rikos-
721: poliisilisän maksamiaperusteiden muutta-
722: 229. Helle ym., toiv.al. N:o 189: Toimenpi- misesta • . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 551
723: teistä Keravan nuorisovankilan henkilö-
724: kunnan asunto-olojen parantamiseksi • • . • 534 246. Hamara ym., toiv.al. N:o 206: Poliisitoi-
725: men haltijain matkakustannusten korvaa-
726: 230. Junnila ym., toiv.al. N:o 190: Asunnon- misesta .. .. .. .. .. .. .. . .. .. . .. .. . .. .. . 553
727: rakennustoiminnan elvyttämisestä valtion
728: takauksilla rakennus- ja asuunonhankinta- 247. Hamara ym., toiv.al. N:o 207: Auto- ja
729: luotoille . - . . . . • . . . • . . . • . • . • . . . • . • • • • • • 535 moottoripyöräveron takaisin suorittami-
730: sesta poliisitoimen haltijalle virkatehtä-
731: 231. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 191: Asunto- vissä käytettävästä omasta autosta . . • • 554
732: osakkeiden hankkimisesta valtion virasto-
733: jen ja laitosten henkilökunnalle virka- ja 248. Pennanen ym., toiv.al. N: o 208: Enna-
734: vuokratalojen rakentamisen sijasta . • . . . • 536 kolta määrättävien vapaapäiväin järjestä-
735: misestä maaseutupoliisimiehille • . . . . • . . • 555
736: 232. Salama ym., toiv.al. N:o 192: Toimenpi-
737: teistä vanhusten asuntotuotannon tukemi- 249. Pennanen ym., toiv.al. N:o 209: Työaika-
738: seksi • - .. - ..... - ..... - . . . . . . . . . . . . . . . . 537 lain ulkopuolella olevan poliisikunnan yli-
739: työkorvauksen järjestämisestä . • . • . . . . • • 556
740: 233. Siisleonen ym., toiv.al. N:o 193: Laino-
741: jen myöntämiRestä kunnille kansaneläkettä 250. Pennanen ym., toiv.al. N:o 210: Määrä-
742: nauttivien vähävaraisten vanhusten ja rahasta korvaukseksi maaseudun poliisi-
743: työkyvyttömien vuokra-asuntojen rakenta- miehille asunnon käyttämisestä toimisto-
744: mista varten ... - . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . 538 tiloina • • . . • . . . . . • . • . . . . • . . . . . . . • . • • . • 557
745: XIV Sisällysluettelo 1966.
746:
747:
748: Siv. Siv.
749: 251. Holopainen ym., toiv.al. N:o 211: Tutki- 267. Vennamo, toiv.al. N:o 227: Tutkimuksen
750: muksen suorittamisesta pienipainoksisten t.~i~ittamisesta Neste Oy:n varojen käy-
751: maaseutupäivälehtien postinkuljetus- ja tosta . . • . . • • . . . . . . . • . • . • . • . • . .. . . . • • . • 576
752: jakelumaksujen alentamisesta . . . . . • . • . . 558
753: 268. Kinnunen ym., toiv.al. N:o 228: Rauta-
754: 252. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 212: Posti- ruukin tuotannon laajentumiseen perustu-
755: laitoksen henkilökunnan vapaalippuoikeu- vasta metalliteollisuuden laajentamisesta
756: den järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 560 Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 577
757:
758: 253. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 213: 269. Melin, hemst.mot. N:o 229: Angående
759: Julkisoikeudellisessa urakkasuhteessa posti- överföring av insynen över Rikkihappo
760: ja puhelinliikenteen palveluksessa olevien Oy tili handels- och industriministeriet . • 578
761: palkkauksen ja sosiaalisten etujen paran-
762: tamisesta • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561 269. Melin, toiv.al. N:o 229: Rikkihappo Oy:n
763: valvonnan siirtämisestä kauppa- ja teolli-
764: 254. Niinikoski ym., toiv.al. N :o 214: Neste- suusministeriölle . . . .. . . . . . . . . .. .. . . . . . 579
765: mäisen polttoaineen hinnan saattamisesta
766: samansuuruiseksi koko maassa . . . . . . . . . . 562 270. Koivunen ym., toiv.al. N:o 230: Toimen-
767: piteistä henkilöautojen valmistuksen tur-
768: 255. Rönkkö ym., toiv.al. N:o 215: Bensiini- vaamiseksi Valmet Oy :n toimesta . . . . . . 580
769: käyttöisten traktoreiden ja leikkuupuimu-
770: reiden polttoaineveron tarkistamisesta . . 563 271. Backlund, toiv.al. N:o 231: Kaivostoimin-
771: nan aloittamisesta Jurvan kunnassa . . . . 581
772: 256. Sääskilahti ym., toiv.al. N:o 216: Moot-
773: toriajoneuvoissa käytettävän polttoaineen 272. Friman ym., toiv.al. N:o 232: Rautakai-
774: hinnan määräämisestä samaksi koko vostoiminnan aloittamisesta Kolarin Rau-
775: maassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 564 tuvaarassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582
776: 257. Vennamo, toiv.al. N: o 217: Bensiinikäyt- 273. Mustonen ym., toiv.al. N:o 233: Kaivos-
777: töisten traktorien käyttökustannusten alen- toiminnan aloittamisesta Lahnaslammilla
778: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565 Sotkamon kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 583
779:
780: 258. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 218: Kuor- 274. Männistö ym., toiv.al. N:o 234: Kaivos-
781: ma-autojen urakkataksojen korjaamisesta 566 toiminnan aloittamisesta Siilinjärven kun-
782: nassa sijaitsevalla apatiittialueella . . . . . . 584
783: 259. Haarla ym., toiv.al. N:o 219: EFTAn
784: ulkopuolelta tuotujen raaka-aineita käyt- 275. Nevalainen ym., toiv.al. N: o 235: Teolli-
785: tävien kotimaisten tuottajien kilpailuky- suuden perustamisesta Kiteen Puhokseen 585
786: vyn parantamisesta EFTAn piirissä tulli-
787: tariffin muutoksin . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 567 276. Puhakka ym., toiv.al. N:o 236: Malmien
788: etsimis- ja tutkimustoiminnan tehostami-
789: 260. II aarla, toiv.al. N: o 220: Työllisyysvaro- sesta Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . . . . 586
790: jen ohjaamisesta teollisuuden käyttöön
791: halpakorkoisina lainoina . . . . . . . . . . . . . . 568 277. Puhakka ym., toiv.al. N:o 237: Toimen-
792: piteistä metalliteollisuuden perustamiseksi
793: 261. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 221: Alihan- Pohjois-Karjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • 587
794: kintatoiminnan käyttömahdollisuuksien
795: tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 569 278. Tainio ym., toiv.al. N:o 238: Maan mal-
796: mivaroihin perustuvan korkealaatuista te-
797: 262. Paavola ym., toiv.al. N:o 222: Toimen- rästä tuottavan jalostuslaitoksen rakenta-
798: pit~!~t~ Televan muodostamiseksi osake- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588
799: yhtwksl . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 570
800: 279. Vilmi ym., toiv.al. N:o 239: Kolarin kai-
801: 263. Helle ym., toiv.al. N:o 223: Maaseudun vostoiminnan laajentamisesta ja malmin-
802: teollistaruisohjelman valmistamisesta . . . . 571 etsinnän tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 589
803: 264. A. Saarinen ym., toiv.al. N:o 224: Valtio-
804: johtoisen rakennus- ja rakennuselementti- 280. Backlund, hemst.mot. N:o 240: Ångående
805: tuotantoa harjoittavan yrityksen perusta- undersökning rörande förläggandet av in-
806: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 572 dustrier tili södra österbotten . . . . . . . . . . 590
807:
808: 265. Sinisalo ym., toiv.al. N:o 225: Kymen- 280. Backlund, toiv.al. N: o 240: Tutkimuk-
809: laakson talouselämän monipuolistamisesta 573 sesta teollisuuslaitosten sijoittamiseksi
810: Etelä-Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 591
811: 266. Hjerppe ym., toiv.al. N:o 226: Rauta-
812: ruukki Oy: n tuottaman raaka-aineen va- 281. Karpola ym., toiv.al. N:o 241: Saha-,
813: raan nojaavan laivateollisuuden aloittami- vaneri- ja lastulevyteollisuuden perusta-
814: sesta Pohjois-Suomessa • . . . • . . . . • • . . . . • 575 misesta Kiteen Puhokseen . . . . . . . . . • • . • • 592
815: Sisällysluettelo 1966. XV
816:
817:
818: Siv. Siv.
819: 282. Holopainen ym., toiv.al. N:o 242: Toi- 300. V . .A.. Virtanen, toiv.al. N:o 260: Sähköis-
820: menpiteistä jyrsinturpeen käytön lisäämi- tämisen valtionavustuksen korottamisesta
821: seksi . • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 593 saaristoalueilla • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • 612
822:
823: 283. L. Koskinen ym., toiv.al. N:o 243: Me· 301. V . .A.. Virtanen ym., toiv.al. N:o 261: Die-
824: talliteollisuuden sijoittamisesta Mikkelin selgeneraattoriyhdistelmän avulla hanki·
825: läänin alueelle . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 594 tun sähkön hankintakustannusten saatta·
826: misesta valtion lainaan ja avustukseen
827: 284. M. Linna ym., toiv.al. N:o 244: Puunja- oikeuttavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613
828: lostuslaitosten rakentamisesta Haapajär·
829: ven tai Pyhäjärven 01. kunnan alueelle . . 595 302. Lahtela ym., toiv.al. N:o 262: Kemijoen
830: vesistön säännöstelyn yleissuunnitelman
831: 285. Mäki-Hakola ym., toiv.al. N:o 245: Toi- laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 614
832: menpiteistä pienteollisuustalojen Arava-
833: lainoituksen aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . 596 303. Friman ym., toiv.al. N:o 263: Lokan ja
834: Porttipahdan vedensäännöstelyaltaan ra·
835: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 615
836: 286. Niinikoski ym., toiv.al. N:o 246: Pien-
837: yrittäjäkunnan luotonsaantimahdollisuuk-
838: 304. Niskanen ym., toiv.al. N:o 264: Turun
839: sien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598
840: sataman saattamisesta Hangon sataman
841: kanssa samanlaiseen asemaan rahtitasoi-
842: 287. Vennamo, toiv.al. N:o 247: Halpakorkoi· tusjärjestelmään nähden • . . . . . . . . . . . . . . 616
843: sen perusluoton järjestämisestä pienyrittä-
844: jätoiminnan kehittämistä varten . . . . . . . . 599 305. Backlund, hemst.mot. N:o 265: Angående
845: skapande av en oljehamn och en oljedepå
846: 288. Helle ym., toiv.al. N: o 248: Sosiaalitur· på Bockholmen i Kaskö . . . . . • . • . . . . .. . 617
847: vakustannusten kompensoimisesta käsi· ja
848: pienteollisuudelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600 305. Backlund, toiv.al. N: o 265: öljysataman
849: ja öljyvaraston perustamisesta Kaskisten
850: 289. Hjerppe ym., toiv.al. N:o 249: Pienteolli- Pukkisaareen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 618
851: suuden tukemisesta Pohjois-Suomessa . . 601
852: 306. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N: o 266: An·
853: 290. Mäki-Hakola ym., toiv.al. N:o 250: Hal- gående åstadkommande av ett oljeupp·
854: pakorkoisen lainan myöntämisestä alle lag i Kaskö stad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 619
855: 10 000 kW:n pienvesivoimalaitoksille 602
856: 306. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 266: öljyva-
857: 291. Savela ym., toiv.al. N:o 251: Perunatärk- raston aikaansaamisesta Kaskisten kau·
858: kelyksen modifiointiteollisuuden perusta- punkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620
859: misesta ............................. . 603
860: 307. Leinonen, toiv.al. N:o 267: Toimenpi·
861: 292. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 252: Maaseu- teistä pientonnistokannan kehittämiseksi 621
862: dun sähkön kulutuksen lisäämisestä ja
863: sähkön hinnan alentamisesta ......... . 604 308. .Ahonen ym., toiv.al. N:o 268: Valtion vi·
864: rastotalon rakentamisesta Muuramen kun·
865: 293. Leinonen ym., toiv.al. N: o 253: Sähkön taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 622
866: hintaerojen tasoittamisesta ...........• 605
867: 309• .Ahonen ym., toiv.al. N:o 269: Määrära·
868: 294. Leinonen ym., toiv.al. N:o 254: Toimen· hasta valtion virastotalon rakentamista
869: piteistä sähkönjakelupolitiikan uudistami· varten Viitasaaren kuntaan . . . . . . . . . . . . 623
870: seksi ................................ . 606 310• .Ahonen ym., toiv.al. N:o 270: Valtion vi·
871: rastotalon rakentamisesta Suolahden kaup-
872: 295. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 255: Sähkö·
873: virran hinnan saattamisesta samaksi koko palaan . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 624
874: maassa 607 (;;~~Eskman ym., toiv.al. N:o 271: Lavian vi-
875: -----·· rastotalon suunnittelu- ja rakennustyön
876: 296. Saalasti ym., toiv.al. N:o 256: Sähkön
877: saattamisesta oikeudenmukaisesti palvele- toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625
878: maan tuotantoelämää ................. . 608 312. Knuuttila ym., toiv.al. N:o 272: Virasto-
879: 297. Vennamo, toiv.al. N:o 257: Syrjäseutujen talon rakentamisesta Lankaaseen . . . . . . • 626
880: sähköistyskustannusten alentamisesta ...• 609 313. .A.. Koskinen ym., toiv.al. N: o 273: Määrä-
881: 298. Vilmi ym., toiv.al. N:o 258: Korkeajänni· rahasta Karstulan virastotalon rakentami-
882: telinjojen rakentamisesta valtion kustan· seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 627
883: nuksella syrjäseuduilla ............... . 610
884: 314. Koivunen ym., toiv.al. N:o 274: Muura-
885: 299. Vilmi ym., toiv.al. N:o 259: Maaseudun men virastotalon rakennussuunnitelmien
886: sähköistämistä koskevan valtionavustuksen jatkamisesta ja rakennustöiden aloittami·
887: lisäämisestä ......................... . 611 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • 628
888: XVI Sisällysluettelo 1966.
889:
890:
891: Siv. Siv.
892: 315. Lahte'la ym., toiv.al. N:o 275: Virasto- 333. Mäkelä ym., toiv.al. N:o 293: Määrära-
893: talon rakentamisesta Kemijärven kauppa- hasta valtionrautateiden kaikkien asema-
894: laan • • . . . • . . . . . . . • . . . . . • • . • • . . . . • . . • • 629 miesten siirtämiseksi A 10 palkkausluok-
895: kaan . . . . . .. •. . . .. . . . . .. .• . . .. .. . . . . • 648
896: 316. Y. Mattila ym., toiv.al. N:o 276: Viras-
897: totalon rakentamisestä Ähtärin kuntaan . • 630 334. 0. Saarinen ym., toiv.al. N :o 294: Val-
898: tionrautateiden vetovoimakaluston ja työ-
899: 317. Niemelä, toiv.al. N:o 277: Heinäveden koneiden kuljettajien aseman järjestämi-
900: virastotalon rakentamisesta • . • • . . . . . . • . 631 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . • • 650
901:
902: 318. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 278: Suonen- 335. 0. Saarinen ym., toiv.al. N :o 295: Val-
903: tionrautateiden siivoustoiminnan järjeste-
904: joen virastotalon rakennustöiden aloitta-
905: misesta . . • . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 632 lystä . . . . . . . . • . • . • . • • • . • . . • • . . . . . • . • • 651
906: 336. Kekkonen ym., toiv.al. N :o 296: Työn-
907: 319. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 279: Virasto- tekijäin osuuuden lisäämisestä yritysten
908: talon rakentamisesta J outsaan • . . • . . . . • 633 omistuksessa, voitonjaossa ja päätösvallan
909: käytössä . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . • • 652
910: 320. Puhakka ym., toiv .al. N: o 280: Virasto-
911: talon rakentamisesta Juuan kuntaan 634 337. Lahtela ym., toiv.al. N:o 297: Voiton- ja
912: vastuunjakoa sekä työläisosakkeiden käyt-
913: 321. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 281: Val- töä koskevasta kokeilusta . • . . . . • . . . . . • • 653
914: tion virastotalon rakentamisesta Kaavin
915: kuntaan . • . • . • • . • . . . . . • . • . . . . . • . • . . . • • 635 338. Lähteenmäki ym., toiv.al. N:o 298: Osake-
916: omistuksen ja -säästämisen edistämistä
917: 322. Sirffi ym., toiv.al. N:o 282: Valtion vi- tarkoittavista toimenpiteistä . . . . . . . . . . . • 654
918: rastotalon rakentamisesta Orimattilaan . • 636
919: 339. Sinisalo ym., toiv.al. N:o 299: Valtion
920: 323. Tiekso ym., toiv.al. N:o 283: Valtion vi- yhtiöiden työläisten edustajien nimeämi·
921: rastotalon rakentamisesta Kemijärven sestä yhtiöiden johtokuntiin • . . . . . . . . • • 656
922: kauppalaan • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . 637 340. Tainio ym., toiv.al. N: o 300: Geologisen
923: tutkimustoiminnan tehostamisesta . . . . . . • 657
924: 324. Uusitalo ym., toiv.al. N :o 284: Valtion
925: virastotalon rakentamisesta Xhtärin kun- 341. Procope m. fl., hemst.mot. N: o 301: An-
926: taan • . . • • . . • . • . . . . . • . • . . . . . . . . . • . . . . • 638 gående nedbringande av kostnaderna för
927: utrikespass och förlängning av deras gil-
928: 325. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 285: Rauta- tighetstid . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . 658
929: tieliikenteen nopeuttamisesta ja tavaralii-
930: kenteen rahtien alentamisesta Oulun ja 341. Procope ym., toiv.al. N:o 301: Ulkomaan-
931: Helsingin välillä . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • . 639 passien hinnan alentamisesta ja niiden
932: voimassaolaajan pidentämisestä . . . . . . . • 659
933: 326. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 286: Selvi-
934: tyksen suorittamisesta siitä, miten val- 342. Forsius ym., toiv.al. N:o 302: Tuoreme-
935: tion hallinnon henkilöliikennetarve voitai- hujen tuontimaksun poistamisesta . . . . . • 660
936: siin taloudellisimmin tyydyttää . . • . . . . . 640
937: 343. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 303: Toimen-
938: 327. Breain ym., toiv.al. N: o 287: Rautatie- piteistä Helsingin epäterveen kehityksen
939: laitoksen sosiaalitoiminnassa vallitsevien pysäyttämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661
940: puutteiden poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . 642
941: 344. Kemppainen, toiv.al. N:o 304: Pysyvien
942: 328. Kekkonen, toiv.al. N:o 288: Valtion rau- työpaikkojen lisäämisestä . . . . . . . . • . . . • • 663
943: tateiden rahtimaksujen saattamisesta yk-
944: sinomaan kuljetuskustannuksiin perustu-
945: vaksi • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 643
946: 329. Kemppainen ym., toiv.al. N:o 289: Val- B. Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoitta..-
947: tionrautateiden kuljetustariffien perustei- vat määrärahojen osoittam•sta virasto-
948: den muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644 talojen rakentamiseen sekä sivistykselH-
949: siin, taloudellisiin, sosiaalisiin ym. tar-
950: 330. Leinonen ym., toiv.al. N:o 290: Valmiiksi koituksiin ja kulkulaitosparannuksiin.
951: jalostettujen tuotteiden rahtikustannusten
952: tasaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 645 Siv.
953: 345. Ahonen ym., rah.al. N:o 1: Määrärahan
954: 331. Pekkarinen ym., toiv.al. N:o 291: Rauta- osoittamisesta Keuruun paikallissairaalan
955: tierahtien uudelleen järjestämisestä . . . • 646 laajennuksen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . • 667
956: 332. Breilin ym., toiv.al. N:o 292: Määrära- 346. Ahonen ym., rah.al. N:o 2: Määrärahan
957: hasta varastomiehen toimien perustami- osoittamisesta aluesairaalan rakentamiseksi
958: seksi valtionrautateille • • . . . . . . . . . . . • . • • 64 7 Viitasaarelle . . . . . . . . . . . . . • . • • . . . . . . . . • 669
959: Sisällysluettelo 1966. XVII
960:
961: Siv. Siv.
962: 347. A.honen ym., rah.al. N:o 3: Määxärahan 362. Hanhirova ym., rah.al. N:o 18: Määrä-
963: osoittamisesta Laukaan sairaalan lisära- rahan osoittamisesta. Puljun-Nll1lll88im
964: kennuksen rakentamista varten . . . . . . . . . 670 tien rakentamista varten . . . . . . . . • . . . . • 687
965:
966: 348. A.honen ym., rah.al. N:o 4: Määrärahan 363. Hanhirova ym., rah.al. N:o 19: Määrä-
967: osoittamisesta valtion virastotalon raken- rahan osoittamisesta Sinetän-Raanujär-
968: tamiseksi Pihtiputaan kuntaan . . . . . . . . . 672 ven maantien parannustyötä varten . . . . 688
969:
970: 349. A.ntila ym., rah.al. N:o 5: Määrärahan 364. Hanhirova ym., rah.al. N:o 20: Määrä-
971: osoittamisesta Kurikan Lusankylästä Myl- rahan osoittamisesta Kolarinsaaren silta-
972: lykylän kautta Jalasjärven Jokipiihin joh- suunnitteluja varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689
973: tavan tien suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 673
974: 365. Hanhirova ym., rah.al. N:o 21: Määrä-
975: 350. A.ntila ym., rah.al. N:o 6: Määrärahan rahan osoittamisesta Nuotiorannan-Mar-
976: osoittamisesta maatalousopiston sunnitte- timon maantien peruskorjauksen suoritta-
977: lua varten Ilmajoen kuntaan Korven kou- mista varten . .. . . . . . . . .. .. .. .. . . . . .. . 690
978: lutilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674
979: 366. Hanhirova ym., rah.al N:o 22: Määrä-
980: 351. A.ntila ym., rah.al. N:o 7: Määrärahan rahan osoittamisesta Lautamaan-Kalkki-
981: osoittamisesta vanhan kantatien n:o 67 maan tien rakentamista varten . . . . . . . . . 691
982: kunnost~~:mise~~ ~auhajoen ja Kristiinan·
983: kaupungm välilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 675 367. Hanhirova ym., rah.al. N:o 23: Määrä-
984: rahan osoittamisesta Tornion aseman-Ke·
985: 352. A.ntila ym., rah.al. N:o 8: Määrärahan roputaan tieosan parantamista varten . . 692
986: osoittamisesta Kristiinankaupunkiin joh·
987: tavan väylän oikaisemiseksi ns. Härkme- 368. Hanhirova ym. rah.al. N:o 24: Määrä-
988: ren mutkan kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676 rahan osoittamisesta Aapajoen paikallis-
989: tien siltojen uudelleen rakentamista var·
990: 353. A.ntila ym., rah.al. N:o 9: Määrärahan ten .................................. 693
991: osoittamisesta Isotta-navetan rakentami-
992: seksi Isonkyrön kuntaan . . . . . . . . . . . . . . 677 369. Hanhirova ym., rah.al N: o 25: Määrä-
993: rahan osoittamisesta Muonion-Palojoen- ·
994: 354. A.ro, rah.al. N:o 10: Määrärahan osoit- suun maantien öljysorastuksen loppuun
995: tamisesta Helsingin länsisataman, Kataja· suorittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694
996: nokan ja Kotkan sataman järjestelymes- 370. Hanhirova ym., rah.al. N:o 26: Määrä·
997: tarien palkkauksen parantamiseen . . . . . . 679 rahan osoittamisesta Pakasjoen-Muonion
998: maantieosan parannustyötä varten . . • . . . 695
999: 355. A..mnta ym., rah.al. N:o 11: Määrärahan
1000: osoittamisesta tietöiden aloittamiseksi Päl- 371. Hanhirova ym., rah.al. N:o 27: Määrä-
1001: käneen ja Luopioisten välillä . . . . . . . . . . 680 rahan osoittamisesta N unnasen-Lisman-
1002: Repojoen tiesuunnan tutkimuksen lop-
1003: 356. Friman ym., rah.al. N:o 12: Määrärahan puun suorittamista. varten • . . . . . . . . . . . . 600
1004: osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1005: Kittilän Puljusta Enontekiön Nunnaseen 681 372. Hanhirova, rah.al. N:o 28: Määrärahan
1006: osoittamisesta valtion virastotalon raken-
1007: 357. Friman ym., rah.al. N:o 13: Määrärahan tamiseksi Tornion kaupunkiin . . . . . . . . . . 697
1008: osoittamiseRta tien rakentamiseksi Lintu·
1009: lasta Hanhimaahan . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 373. Hanhirova, rah.al.. N:o 29: Määrärahan
1010: osoittamisesta Tornion Röytän satama-
1011: 358. Hamara ym., rah.al. N:o 14: Määrärahan alueelle johtavan 9 metrin väylän raken-
1012: osoittamisesta kodin talouden lehtorinvi- tamiseksi . . . . . . .. .. . . .. . . .. .. . .. . . .. • . 698
1013: ran perustamiseksi Helsingin kotitalous-
1014: opettajaopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 683 374. Hanhirova ym., rah.al. N:o 30: Määrä-
1015: rahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimi-
1016: 359. Hanhirova ym., rah.al. N:o 15: Määrä- seksi Nuotiorannasta Portimojärvelle . . . . 699
1017: rahan osoittamisesta Muurolan-Mella- 375. Hanhirova ym., rah.al. N:o 31: Määrä-
1018: järven-Aavasaksan maantien parannus- rahan osoittamisesta tiesuunnan tutkimi-
1019: tutkimusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 684 seksi Muonion kunnan Muotkavaarasta.
1020: Tiurajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 700
1021: 360. Hanhirova ym., rah.al. N:o 16: Määrä-
1022: rahan osoittamisesta Palojoensuun-Kil- 376. Hanhirova ym., rah.al. N:o 32: Määrä-
1023: pisjärven maantien öljysorastuksen lop- rahan osoittamisesta Kuttasen-Kultiman
1024: puun suorittamiseksi . . . . . .. . . . . . . .. . . . 685 polkutien rakentamista varten . . . . . . . . . 701
1025: 361. Hanhirova ym., rah.al. N:o 17: Määrä- 377. Hanhirova ym., rah.al. N:o 33: Määrä-
1026: rahan osoittamisesta Äkäslompolon-Ylläs- rahan osoittamisesta Saukkoriipin-Kont-
1027: tunturin tien rakentamista varten . . . . . . 686 tajärven maantien parannustöitä var~n . ; 702
1028:
1029: 3 E 529/66
1030: XVill Sisällysluettelo 1966.
1031:
1032:
1033: Siv. Siv.
1034: 378. Hanhirova ym., rah.al. N:o 34: Määrä- 391. Lindeman ym., rah.al. N:o 47: Määrä-
1035: rahan osoittamisesta Väylänvarren tien rahan osoittamisesta töiden suunnittele-
1036: siltojen uusimistyötä varten . . . . • . . . • . . . 703 mista ja aloittamista varten Loviisan ja
1037: Lahden välisellä maantiellä . . . . . . . . . . . . 720
1038: 379. Hostila, rah.al. N:o 35: Määrärahan
1039: osoittamisesta maantien ja siihen liitty- 392. Lindeman m. fl., fin.mot. N: o 48: .A.n-
1040: vien siltojen rakentamiseen Karhulan gående anvisande av anslag för Svenska
1041: kauppalassa . . . . . . . . . . • . • . • . . . . • . • . . . . 704 Finlands folktings yerksamhet . . . . . . . . • 721
1042: 380. Hostua, rah.al. N:o 36: Määrärahan
1043: osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ot- 392. Lindeman ym., rah.al. N: o 48: Määrä-
1044: tamiseksi valtion haltuun . . . . • . • . • . . . . . 705 rahan osoittamisesta Ruotsalaisen Suomen
1045: kansankäräjien toimintaa varten . . . • . . • . 723
1046: 381. Hostila, rah.al. N:o 37: Määrärahan
1047: osoittamisesta kelirikko- ja yhdysaluksen 393. Linkola, rah.al. N: o 49: Määrärahan
1048: hankkimiseksi itäiselle Suomeulahdelle . • 706 .osoittamisesta ylimääräisten toimistoapu-
1049: laisten virkojen perustamiseksi maatalous-
1050: 382. Hosti!a, rah.al. N:o 38: Määrärahan oppilaitoksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 725
1051: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Pyh-
1052: tään kunnan Keihässalmeen . . • . . • • . . . . . 707 394. Li11kola ym., rah.al. N: o 50: Määrärahan
1053: osoittamisesta Kotkan lyseon kouluraken-
1054: 383. Häikiö ym., rah.al. N:o 39: Määrärahan nuksen rakennustöiden aloittamiseksi . . . . 726
1055: osoittamisesta asuntorakennuksen rakenta-
1056: miseen Keravan nuorisovankilan henkilö- 395. Linkola ym., rah.al. N:o 51: Määrärahan
1057: kuntaa varten . . . . . . . • • . . . . . . . • . . . . . . • 708 osoittamisesta Kotkan teknillisen oppilai-
1058: toksen koulurakennuksen töiden aloittami-
1059: 384. Häkkinen ym., rah.al. N:o 40: Määrä- seen • . . . • . • . . . . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . 727
1060: rahan osoittamisesta Sokeain Keskuslii-
1061: tolle käsityötuotteiden myyntitoimintaa 396. Linkola ym., rah.al. N: o 52: Määrärahan
1062: varten • . . . . . . . • . • . . • . . . . . . . • . . . . . . . . • 710 osoittamisesta Reitkallin puutarhakoulun
1063: lunastamiseen valtiolle • . . . . . . . . . . . . . . . 728
1064: 385. Kangas ym., rah.al. N :.o 41: Määrära-
1065: han osoittamisesta Piippolan mieskotiteol-
1066: lisuuskoulun puutyönopettajan viran muut- 397. 1. Linna ym., rah.al. N:o 53: Määrära-
1067: tamiseksi metallityönopettajan viraksi • . 712 han osoittamisesta Espoon-Lohjan-Sa-
1068: lon yhdysradan suunnittelutöitä varten . • 729
1069: 386. K'IIIUuti ym., rah.aL N:o 42: :Määrärahan
1070: osoittamisesta Kemin kaupungissa olevan 398. Lintilä ym., rah.al. N:o 54: Määrärahan
1071: valtion virastotalon laajeunussuunitelmien osoittamisesta Keski-Pohjanmaan maata-
1072: laatimiaaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 713 lousoppilaitoksen koulutilan maataloustuo-
1073: tantorakennuksen suunnitteluun ja raken-
1074: .387. Koppanen, rah.al. N:o 43: Määrärahan tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730
1075: osoittamisesta Porvoon-Mäntsälän-Hy-
1076: vinkään maantien rakennustöiden aloitta· 399. Lintilä ym., rah.al. N:o 55: Määrärahan
1077: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 714 osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen
1078: Keski- ja Etelä-Pohjanmaan koeaseman
1079: 388. Koppanen, rah.aL N:o 44: Määrärahan uudisrakeunusten rakentamista varten . . 731
1080: osoittamisesta Hyvinkään asemarakennuk·
1081: sen rakennustyön aloittamista varten . • . 715 400. Mäkelä ym., rah.al. N:o 56: Määrärahan
1082: osoittamisesta Köyliön varavankilan hen-
1083: 389. Koppanen, rah.al. N:o 45: Määrärahan kilökunnan asuinrakennuksen rakentami-
1084: osoittamisesta Uudenmaan läänin poliisien seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 732
1085: palkkausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 716
1086: 401. Mäkelä ym., rah.al. N:o 57: Määrärahan
1087: 390. Kull m. fl., fin.mot. N:o 46: .A.ngående osoittamisesta Rauman- Lauttakylän
1088: anvisande av anslag för förbättrande och ~aa:ntien parantamiseen ja kestopäällys-
1089: förbjupande av infartsleden tili Valkom tamlseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733
1090: hamn . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . 717
1091: 402. Mäkelä ym., rah.al. N:o 58: Määrärahan
1092: 390. Kull ym., rah.al. N:o 46: Määrärahan osoittamisesta Euran-Kiukaisten-Harja-
1093: osoittamisesta Valkon satamaan johtavan vallan maantien parantamiseen . . . . . . . . 734
1094: väylän parantamiseen ja syventämiseen . . 718
1095: 391. Lindeman, fin.mot. N :.o 47: .A.ngående 403. Mäkelä ym., rah.al. N: o 59: Määrärahan
1096: anvisande av anslag för planerande och osoittamisesta Eurajoen-Lapin Tl.-
1097: inledande av arbetena på landsvägen mel- Hinnerjoen-Honkilahden-Yläneen maan-
1098: lan Lovisa och Lahti . . . . . . . . . . . . . . . . . . 719 tien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736
1099: Sisällysluettelo 1966. XIX
1100:
1101: Siv. Siv.
1102: 404. MIJkelll ym., rah.al. N:o 60: Yli.li.rli.rahan 418. Paavola ym., rah.al. N:o 74: Määrärahan
1103: osoittamisesta Rauman seminaarin työpa· osoittamisesta maan poliisivoimien vahvis-
1104: jarakennuksen rakentamiseksi • • • . • . . . • • 737 tamiseksi • • • . . . . . • • • . • • . • • • . . . . . . . • • • 753
1105: 405. Mäki ym., rah.al. N:o 61: Mli.li.rärahan 419. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 75:
1106: osoittamisesta varsinaisen valtatien n: o Määrärahan osoittamisesta Lahden veturi·
1107: 4:n parantamiseksi . . • • • . . • • . . • • • • • • . • • 738 varikon huoltorakennuksen rakennustöiden
1108: aloittamiseksi • • • • • • • . • • • • • • • • . • • • • • • • • 754
1109: 406. Mäld, rah.al. N:o 62: M'åärärahan osoit-
1110: tamisesta Hämeenlinnan poliisilaitoksen 420. Saimo ym., rah.al. N: o 76: Määrärahan
1111: uusia toimia varten • • . . • • • • . . • • . . • • . • • 739 osoittamisesta avustukseksi kuntien neuvo·
1112: latoiminnasaa otettavien irtosolunäyttei·
1113: 407. Mäkinen ym., rah.al. N: o 63: Määrärahan nen tutkimuskustannusten osittaiseen kor·
1114: osoittamisesta Riihimäen-Lahden maan· vaamiseen • • • . • • . . . • • • • . . . • . . . . . . • • • . • 755
1115: tien rakennustöiden aloittamiseksi välillä 421. Saimo ym., rah.al. N: o 77: Määrärahan
1116: Haapahuhta-Oitti .. .. . .• .. .. .. .. .. .. • 741 osoittamisesta kuntien avustamiseksi nais·
1117: puolisen vllestönsä kohtusyöpäjoukkotar·
1118: 408. Niemelä, rah.al. N:o 64: Määrärahan kastusten toimittamista varten • • • . . . • • 756
1119: osoittamisesta halpakorkoisiksi, pitkäai·
1120: kaisiksi !ainoiksi kivenraivauskustannusten 422. Saimo ym., rah.al. N:o 78: Määrärahan
1121: rahoittamiseksi • • . • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 742 osoittamisesta Lievestuoreen-Kangasnie•
1122: men tien suunnitteluun . . . . . . . . . . . . • . • • 757
1123: 409. Niemelä, rah.al. N:o 65: Määrärahan
1124: osoittamisesta Itä-Suomen saaristoalueen 423. T. Salo ym., rah.al. N: o 79: Määrärahan
1125: ~-~ijere~l~ kelirikon~~kaisen maidon ke· osoittamisesta radiopuhelinverkon aikaan·
1126: railyn hsa.kustannuks1m . . • • • • • . . . . • • . . • 743 saamiseksi Pohjois-Lapin erämaa-alueille 758
1127:
1128: 410. Niemelä ym., rah.al. N:o 66: Määrärahan 424. Sandelin, rah.al. N: o 80: Määrärahan
1129: osoittamisesta Saimaan vesistöalueen kes· osoittamisesta Kangasalan virastotalon
1130: kuskalanviljelylaitoksen rakentamisen rakennustöiden aloittamiseen • . • • • . • . . . • 759
1131: aloittamiseen . . . • . • . . . . . . . . . . . • • • . . . • • 744 425. Sillantaus ym., rah.al. N: o 81 : Määrära·
1132: han osoittamisesta kokonaistutkimukeen
1133: 411. Paaso ym., rah.al. N:o 67: Määrärahan suorittamiseksi Järvi-Suomen vesireittien
1134: osoittamisesta Haukiputaan Onkamon ky· rakentamista varten . . . . • . • . • . • . • . • . • . 760
1135: Iän ja Kiimingin-Yli-Iin maantien väli·
1136: sen yhdystiesuunnitelman Iaatimiseksi . . 745 426. Siltanen ym., rah.al. N: o 82: Määrärahan
1137: osoittamisesta Särkänsalmen siltatyötä
1138: 412. Paaso ym., rah.al. N:o 68: Määrärahan varten • • • • •• •• •• . . . • .• . . • . •• •• .• • . . • • 761
1139: osoittamisesta Praavan sataman kunnosta· 427. Siren ym., rah.al. N:o 83: Määrärahan
1140: miseen • • . • • • •• • • • • •• • • • • • • •• •• •• •• •• • 746 osoittamisesta jalankulkutunnelin rakenta-
1141: miseksi ja asemalaitunen suurantamiseksi
1142: 413. PQ(J,So ym., rah.al. N:o 69: Määrärahan Keravan asema-alueella •• , ••••••••• , •• , 762
1143: osoittamisesta Koivikon koulutilalle ope·
1144: tustilojen lisäämiseksi Pohjois-Suomeen 428. Sir~n ym., rah.al. N: o 84: M'åärärahan
1145: perustettava& maatalousopistoa varten • • 747 osoittamisesta Tikkurilaan rakennettavan
1146: valtion virastotalon rakennustöiden aloit·
1147: 414. Paaso ym., rah.al. N:o 70: Määrärahan tamiseksi • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • . 763
1148: osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaalla vai·
1149: tion omistuksessa olevien tuottokelpoisten 429. Suonpää ym., rah.al. N: o 85: M'åärärahan
1150: soiden kuivattamiseksi • • • • • • • • • • • • • . . • 749 osoittamisesta Kangasalan virastotalon ra·
1151: kentamilitöitä varten • • • .. .. .. .. .. .. .. • 764
1152: 415. Paaso ym., rah.al. N: o 71 : M'åärärahan 430. Suorttanen ym., rah.al. N:o 86: Määri·
1153: osoittamisesta merilohilaitoksen rakenta· rahan osoittamisesta Kouvolan ammatil·
1154: miseksi Iijokisuulla olevaan Hietastin lista koulukeskusta varten • • • • • • • . • • • • 765
1155: lammikkoväylään • .. • .. • .. • .. • .. .. • .. • 750
1156: 431. Buorltanen ym., rah.al. N:o 87: M'åärä·
1157: 416. Paaso ym., rah.al. N:o 72: Määrärahan rahan osoittamisesta Sääksjärven-Kausa·
1158: osoittamisesta keskuskalanviljelylaitoksen lan maantien oikaisu· ja risteyksen jär·
1159: ensimma1sen vaiheen loppuunrakentami· jestelysuunnitelman rahoittamista varten 766
1160: seksi Taivalkosken Ohtaojaan • • • • • . • • • • 751
1161: 432. Bääskilahti, rah.al. N: o 88: Määrärahan
1162: 417. Paaso ym., rah.al. N:o 73: M'åärirahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
1163: osoittamisesta hylkeentapporahan maksa· Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön kun·
1164: miseksi entisen suuruisena • • • • • • • • • • • • • 752 nan Nunnaseen • • • • • • • • • • . • • • . . • • • • • • . 767
1165:
1166:
1167: ' E 529/66
1168: XX Sisällysluettelo 1966.
1169:
1170: Siv. Siv.
1171: 433. Sääskilahti ym., rah.al. N: o 89: Määrä- 442. V • .A.. ·Virtanen, rah.al. N:o 98: Määrä-
1172: rahan osoittamisesta maantien n:o 78 pe- rahan osoittamisesta Kerimäen virastota-
1173: rusparannustöiden suorittamiseksi välillä lon suunnitteluun ja rakennustöiden aloit-
1174: Ranua-Rovaniemi • . • . . • . . . • . . . . . . . . . . 768 tamiseen . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . • . • • 779
1175:
1176: 434. Sääskilahti ym., rah.al. N: o 90: Määrä- 443. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 99: Mää-
1177: rahan osoittamisesta serobakteriologian la- rärahan osoittamisesta valtion ammatti-
1178: boratorion perustamiseksi Rovaniemen kau- k{)ulukodin oppilas- ja opettaja-asuntola-
1179: punkiin • . . . . . • • . • . . . . • . . . . . . . . . . . • . • . 769 rakennusten suunnitteluun ja rakentami·
1180: seen • • • • . . . • . . • . . . • . . . • . . . . . . . • • . • .• • 78Q
1181: 435. Uusitalo ym., rah.al. N:o 91: Määrärahan 444. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 100:
1182: osoittamisesta Tuomarniemen metsäopiston Määrärahan osoittamisesta Kerimäen yh-
1183: rakennustöiden aloittamiseen . . . • • • • . . . . 770 teiskoulun rakennustöiden aloittamiseen . . 781
1184: 436. Westerlund m. fl., fin.mot. N: o 92: An· 445. V. A. Virtanen ym., rah.al. N:o 101:
1185: gående anvisande av anslag för utbyg- Määrärahan osoittamisesta sillan suunnit-
1186: gande av Valkom fisk- och trålarhamn . . 771 teluun ja rakentamiseen Tappuvirran los-
1187: siväylälle • . • • • . . . . . • • • . . . . • . . . . . • . • • • 782
1188: 436. Westerlund ym., rah.al. N: o 92: Määrä-
1189: rahan osoittamisesta Valkon kala- ja troo- 446. V . .A.. Virtanen ym., rah.al. N:o 102:
1190: larisataman laajentamiseen • . • . . . . . . • . . 772 Määrärahan osoittamisesta sillan suunnit-
1191: teluun ja rakentamiseen Puumalansalmeen 783
1192: 437. Westerlund m. fl., fin.mot. N:o 93: An- 447. V . .A.. Virtanen ym., rah.al. N:o 103:
1193: gående anvisande av anslag för bredd- Määrärahan osoittamisesta Savolinnan se-
1194: ning av Svartå bro • . . • • . . . • . . . . . . . . . . 773 minaarin uudisrakennusten suunnitteluun 784
1195:
1196: 437. Westerlund ym., rah.al. N:o 93: Määrä- 448. V . .A.. Virtanen ym., rah.al. N:o 104:
1197: rahan osoittamisesta Svartån sillan leven- Määrärahan osoittamisesta ammatinvalin·
1198: tämistä varten • . • . . • • • . . • . . • . . • . . . • . • . 774 nanohjaustoimiston aikaansaamiseksi Sa-
1199: vonlinnaan . . • • . . . • • . . . . . . . • . . . . • . • • • • 785
1200: 438. Vilm-& ym., rah.al. N:o 94: Määrärahan
1201: osoittamisesta maantien rakennustyön jat- 449. Väyrynen ym., rah.al. N:o 105: Määrä-
1202: kamiseksi Rannan kunnan Kelan kylästä rahan osoittamisesta Kalajoen Kainuu sa-
1203: Telkkälään • • . • . . . • • • . • . • . • • • • . • . . . . . . 775 tamaan johtavan väylän syventämistä ja
1204: oikaisemista varten • . • . . • • • . . . . . • • . . • . 787
1205: 439. Vilmi ym., rah.al. N:o 95: Määrärahan
1206: osoittamisesta sillan rakennustöiden aloit- 450. Väyrynen ym., rah.al. N:o 106: Määrä-
1207: tamiseksi Tornionjoen yli Pellon lassipai- rahan osoittamisesta Oulun konepajan ra-
1208: kan kohdalla . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . • • • • 776 kennustöiden aloittamista varten . . . . . • . 788
1209:
1210: 451. Väyrynen ym., rah.al. N:o 107: Määrä-
1211: 440. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 96: Määrä- rahan osoittamisesta Kouvan-Kylmälän
1212: rahan osoittamisesta valtion virastotalon -Loukusan maantien rakentamista varten 789
1213: rakentamiseksi Noormarkkuun .•••....• 777
1214: 452. Väyrynen ym., rah.al. N:o 108: Määrä-
1215: 441. V • .A.. Virtanen, rah.al. N:o 97: Määrä- rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
1216: rahan osoittamisesta Heinäveden virasto- Romppaisen salmeen Taivalkosken kun-
1217: talon rakennustöiden aloittamiseen .....• 778 nassa 790
1218:
1219:
1220:
1221:
1222: V. Pankkivaliokunta..
1223:
1224: Talletustoiminnan edistämistä sekä lai- Siv.
1225: nojen koron alentamista ja indeksiehdon 2. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 305: Toi-
1226: poistamista tarkoittavia laki- ja toivo- menpiteistä säästämisen edistämiseksi . . • 798
1227: musaloitteita.
1228: Siv.
1229: 1. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 118: Ehdotus 3. Vennamo, toiv.al. N:o 306: Lainojen ko-
1230: laiksi nuorison talletustoiminnan edistämi- ron alentamisesta ja indeksiehdon poista-
1231: sestä . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 795 misesta . . . . . . . . . . • . . . • . . . • . . . • . . . • . . • 799
1232: Sisällysluettelo 1966.
1233:
1234:
1235:
1236: VI. Talousvaliokunta.
1237:
1238: Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen Siy.
1239: ottamiSta valtion haltuun, sa.iraalain r~ 16. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 312: Lää-
1240: kantamista, terveyden- ja sairaanhoitoa keteollisuuden ja apteekkien ottamisesta
1241: sekä matkailutoiminnan kehittämistä ym. valtion haltuun • • . . . . • • . . . • . . . . • • • . . • • 834
1242: tarkoittavia laki- ja toivomuilaloitteita..
1243: 17. E. Virtanen ym., toiv.al. N:o 313: Lää-
1244: Siv. keteollisuuden, apteekkitavarain maahan-
1245: 1. Jäms~ ym., lak.al. N:o 119: Ehdotus tuonnin ja tukkumyynnin sekä apteekki-
1246: laiksi kunnallisista yleissairaaloista anne· laitoksen ottamisesta valtion haltuun • • • 835
1247: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . • . . . . . . . 805
1248: 18. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 314: Ap-
1249: 2. L. Koskinen ym., lak.al. N:o 120: Ehdo- teekkitavarain tukkukaupan, lääketeolli-
1250: tus laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta 807 suuden ja apteekkilaitoksen ottamisesta
1251: valtion omistukseen • . . • . . . • • . . • • • • • • . . 836
1252: 3. V. Mattila ym., lak.al. N:o 121: Ehdotus
1253: laiksi mielisairaanhoitajain koulutuksesta 808 19. Kemppainen, toiv.al. N:o 315: Toimenpi-
1254: teistä sairaaloiden rakennuskustannusten
1255: 4. Lintilä ym., lak.al. N: o 122: Ehdotus nousun estämiseksi • . • • • . . • • • • .. . . . • . • • 838
1256: laiksi terveydenhuoltoteknikoista . . . . . . • 810
1257: 20. Laaksonen ym., toiv.al. N:o 316: Komi-
1258: 5. Kaarlonen ym., lak.al. N:o 123: Ehdotus tean asettamisesta tutkimaan sairaalara-
1259: laiksi kunnallisesta kodinhoitoavusta • • • • 811 kennustoiminnassa ilmeneviä epäkohtia . . 839
1260: 6. Pakkanen ym., lak.al. N:o 124: Ehdotus 21. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 317: Alue-
1261: laiksi · apteekkilaitoksesta annetun lain varausten tekemisestä Helsingin yliopis-
1262: muuttamisesta • • • • • . • • • • • . . . . . • . • • • . • • 815 tollisen keskussairaalan tarpeita varten . . 841
1263: 7. Mäkelä ym., lak.al. N:o 125: Ehdotus 22. Uoti, toiv.al. N:o 318: Uuden keskussai-
1264: laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja raalarakennuksen aikaansaamisesta Hä-
1265: sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain meenlinnan kaupunkiin • • • • . . • . • . • • • • • • 843
1266: muuttamisesta • • • . • • • . • . • . • . • . • • • . • . . . 816
1267: 23. Manninen ym., toiv.al. N:o 319: Määrä-
1268: 8. L. Koskinen ym., lak.al. N:o 126: Ehdo- rahasta Varkauden seudun aluesairaalan
1269: tus laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta laajentamiseen . . . • • . • • • • • • • . • . • • • . • • • • 844,
1270: ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun
1271: lain muuttamisesta • . • . • • • • • • • • . . . . . . • . 818 24. Uoti. ym., toiv.al. N:o 320: Määrärahasta
1272: Riihimäelle rakennettavan aluesairaalan
1273: 9. Vilponiemi ym., lak.al. N:o 127: Ehdotus rakennustöitä varten • • • • • • • • • • • • • • • . • • 845
1274: laeiksi raskauden keskeyttämisestä anne-
1275: tun lain ja sterilisoimislain muuttamisesta 820 25. Vaittinen ym., toiv.al. N:o 321: Määrä-
1276: rahasta Joensuun kaupunginsairaalan ra-
1277: 10. Leskinen ym., lak.al. N:o 128: Ehdotus kentamista varten • • • • • • • • . • . • • • • • • • • • • 846
1278: laiksi matkatoimistoliikkeistä ja laiksi
1279: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta anne- 26. Koppanen, toiv.al. N:o 322: Määrära-
1280: tun lain muuttamisesta • • . . . . . . . • . • • . • . 822 hasta Hyvinkään seudun sairaalan laajen-
1281: tamista varten . . . . . . • . . . . • • • . . . • • • • • • . 847
1282: 11. Aalto ym., toiv.al. N:o 307: Esityksen
1283: antamisesta laiksi kansanterveystyöstä . . 827 27. .A. Koskinen ym., toiv.al. N:o 323: Mää-
1284: rärahasta Karstulan seudun kuntainliiton
1285: 12. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 308: Pitkä- paikallissairaalan rakentamisen aloittami-
1286: aikaisesti sairaiden hoitopaikkatarpeen seksi . . . . . . . . . . • • . . . . • • . • • . • . . . . • • . • • 849
1287: selvittämisestä • . • . . . • . . . . . • . . • . . . • . . . . 828
1288: 28. Hanhirova, toiv.al. N:o 324: Määrära-
1289: 13. Sandelin ym., toiv.al. N:o 309: Avoter· hasta Ylitornion paikallissairaalan raken-
1290: veydenhuoltoa koskevien uudistusten ai- tamista varten . • . . . • • • . . . • • . • • • • • • . • • 850
1291: kaansaamisesta •• . . . . . • • • . . . . . • . • . • • • . 829
1292: 29. .Aro ym., toiv.al. N:o 325: Terveyden- ja
1293: 14. Niskanen ym., toiv.al. N:o 310: Toimen- sairaanhoitohenkilökunnan koulutuksen
1294: piteistä sisäisen kannattavuuden tasaus- siirtämisestä ammattikasvatushallituksen
1295: järjestelmän aikaansaamiseksi apteekkilai- johtoon ja valvontaan . . . • • . . • . . . . . • • • • 851
1296: tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 831
1297: 30. Vaittinen ym., toiv.al. N:o 326: Sairaan-
1298: 15. Niskanen ym., toiv.al. N:o 311: Eläkeiän hoito- ja terveydenhoitohenkilökunnan kou-
1299: määräämisestä apteekkioikeuksien haiti- lutuksen siirtämisestä opetusministeriön
1300: joille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . 833 alaisuuteen . . . . . . . • . . . . • . . . . • • • • . • • . • . 853
1301: Siaillyalu&tt.lo 1966.
1302:
1303:
1304: Siv. Siv.
1305: 31. Vaittinen, ym., toiv.al. N:o 327: Sairaan· SO. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 346: Lää·
1306: hoitajien korkeakouluopintojen kehittämi- ninhammaslääkärin virkojen perustami·
1307: sestä • • • • • • • • • • • • • . • • • • • . • • • • • . • • • • • • 855 sesta • • • • • • • • .• . • •• • • • • • • • • • • .• •• •• •. • 876
1308: 32. Helle ym., toiv .al. N: o 328: Toimenpi· 51. Siltanen ym., toiv.al. N:o 347: Ehkäise·
1309: teistä sairaanhoitohenkilökunnan koulu- vän hamm88hoitotoiminnan toteuttam~t& 877
1310: tuksen l~åänUSeksi •..•••.•••••••••.••• 856
1311: 52. Forsiua ym., toiv.al. N:o 348: Eläinsuoje·
1312: 4 Eskman ym., toiv.al. N:o 329: Kätilöi- lulain puutteellisuuksien po~tam~esta • • 879
1313: Q den, apuhoitajien ja lastenhoitajien kou-
1314: lutta~esta sairaanhoitajiksi . . • • • . • • • • 858 53. Eskelinen ym., toiv.al. N:o 349: Maa·
1315: kunnall~ten eläinlääketieteellisten labora·
1316: 34. Lagerroos ym., toiv.al. N:o 330: Sairaan- torioiden perustamisesta • • . • • • • . • • . • • • • 880
1317: hoitajaopiston perustamisesta Kainuun
1318: keskussairaalan 7hteyteen . . . . • . • . • • • • • • 859 54. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 350: Määrära-
1319: hasta eläinlääkärien sairasmatkoistli. ai-
1320: 35. Lintilä ym., toiv.al. N:o 331: Sairaanhoi~ heutuvien kustannusten osittaiseksi kor-
1321: tajakoulun perustamisesta Kokkolaan • . • 860 vaamiseksi valtion varoista • • . • • • . • • . • • 881
1322: 36. Sääskilllh.H ym., toiv.al. N:o 332: Lapin 55. Weckman ym., toiv.al. N:o 351: Tutki•
1323: sairaanhoitaJakoulun rakennuscyön aloitta- muksen toimittamisesta alle kouluikäisten
1324: misesta Rovaniemen kaupungissa • • . • • • • 861 lasten maksuttomasta terveydentilan tark·
1325: kailusta • • • . • . • • . . • • . • • • • • • • • • • . • • . . • • 882
1326: 37. Linkola, toiv.al. N:o 333: Kymenlaakson
1327: sairaanhoitajakoulun rakentam~esta • • • • 862 56. Siiskonen ym., toiv.al. N:o .352: Alle 16-
1328: vuotiaiden lasten sairaalahoitopäivämak·
1329: 38. Linkola, toiv.al. N:o 334: Erikois- ja sun alentamisesta • • • • • • . • • • • • . • • • • • • • • 883
1330: jatko-opintojen järjestämisestä Lappeen·
1331: rannan sairaanhoitajakoulussa • . . • • • • • • 863 57. Weckman ym., toiv.al. N:o 353: Lasten
1332: sairaalahoitopäivämaksun maäräämisestä
1333: 39. Linkola ym., toiv.al. N:o 335: Lastenhoi- puoleksi aiku~ten maksusta • • • • • • . • • • • 884
1334: tajien koulutuksen laajentam~esta • • • • • • 864
1335: 58. Aalto ym., toiv.al. N:o 354: Toimenpi-
1336: 40~ Häkkine'ti ym., toiv.al. N:o 336: Uusien teistä sydän- ja remnasairauksien ehkäi-
1337: koulu- ja .asuntolarakennusten aikaansaa- sem~eksi ja niiden hoidon tehostamiseksi 886
1338: misesta Kuopion sairaanhoitajaopistolle • • 865
1339: 59. Flinc1c ym., toiv.ai. N:o 355~ Määrära-
1340: 41. Linkola ym., toiv.al. N:o 337: Toimenpi· hasta Kangasalle Raumaliiton aloitteesta
1341: ~eist~ sai.raanhoitajien asunto-olojen kor- rakennetun reuinasairaiden kuntouttamis·
1342: Jl!.Sml.Seksl • • . . • • . • . • • • • . • • • . • . • . . • • • • . 866 laitoksen perustamiakustannusten peittämi-
1343: seen . .. . . . •. . . •• .. .. . • .. •• •• .. •• .• . . • 888
1344: 42. Aalto ym., toiv.al. N:o 338: Esityksen
1345: antamisesta laiksi lääkintävoim~telijoista 867 60. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 356: Rauma-
1346: sairauksien ennakolta ehkäisevistil. toimen-
1347: 43. EskelifWm ym., toiv.al. N:o 339: Uusien piteistä • • • . . • . . . . • . . . • . . . • . . . . . . . . . . • 890
1348: lääkintävoim~telijakurssien perustam~esta 869
1349: 61. Eskelinen ym., toiv.al. N:o 357: Pysyvien
1350: 44. Kemppainen, toiv;al. N:o 340: Syrjäseu- kuntouttamiskeskusten perustam~ta eri
1351: tujen lääkärinhoidon pysyvästä järjestele· puolille maata . . . .. . . . • . • • • • • • . • • • . . • • 891
1352: misestä • . . • • • • • • • • . • . . . . • • . • . . . . • • • • . 870
1353: 62. Häkkinen ym., toiv.al. N:o 358: L~äyk
1354: 45. KiMunen ym., toiv.al. N:o 841: Tutki· sestä vuoden 1966 tulo- ja menoarvioon
1355: muksen toimittamisesta maalaiskuntien vastasokeutuneille tarkoitettua kuntoutua-
1356: kunnanlääkäritilanteen korjaamiseksi . . • • 871 hoitoa varten • • • . . • . • . • . . . . . . • • . . • • • • • 892
1357: 63. Berner ym., toiv.al. N:o 359: Syöpätar-
1358: 46. Niinikosk·i ym., toiv.al. N:o 342: Kunnan· kastuksia ja syöpäpotilaiden hoitoa koske-
1359: lääkäreiden virka-asuntojen pinta-alojen van lain aikaansaamisesta •••••..••• , . . • 89.4
1360: yhdenmuka~tam~esta • . . . . • . • • . • • • • • • . 872
1361: 64. L. Koskinen ym., toiv.al. N:o 360: Toi-
1362: 47. Lähteenmäki ym., toiv.al. N:o 343: Ham- menpiteistä syöpäsairaalain valtionavun
1363: maslääkinnän organisaation kehittämisestä 873 turvaamiseksi • . • • • . . • . • . • . • • • . . . . . . • . • 895
1364: 48. Paanatwm ym., toiv.al. N:o 344: Toimen- 65. Lehmonen ym., toiv.al. N:o 361: Kansa-
1365: piteistä hammashoidon järjestämiseksi laisten oikeuttamisesta maksuttomaan syö-
1366: avohuollossa oleville vajaamielisille • • . • • 874 pätarkastukseen ja hoitoon . . . . . • . • • • • • 896
1367: 49. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 345: Esi· 66. Vennamo, toiv.al. N:o 362: Vuosittaisen
1368: kouluikäisten 6-vuotiaiden saattamisesta maksuttoman syöpätarkastuksen toteutta-
1369: ilma~n hammashoidon piiriin . • • . . • . • • 875 misesta • • • . • . . . . . . • • • • . • • • • • . . . • . • • • • 897
1370: Sisällyaluettelo 1966. .'XXIII
1371:
1372: Siv. Siv.
1373: 67. Kaarno -ym., toiv.al. N:o 363: Määrära· 84. Hanhirot1a ytn., toiv.al. N:o 380: Mat-
1374: hasta Taipalsa.a.ren B-sairaalan rakenta- kailuhotellin rakentamisesta Aavasaksan
1375: mista varten • • • • • . • • . . • • • • • • • • • . . . • • • • 898 vaaralle Ylitornion kunnassa • • • • • . • • • • • 922
1376: 68. Männistö ym., toiv.al. N:o 364: Mielisai- 85. Koppanen, toiv.al. N:o 381: Toimenpi·
1377: raalahoidon järjestämisestä maksuttomaksi 899 teistä kotimaanmatkailun · edistämiseksi • • 923
1378: 69. Sileäkang68 ym., toiv.al. N:o 365: Mieli· 86. Koppanen, toiv.al. N:o 382: Leirintäase-
1379: sairaalain hoitomaksujen korottamisesta 900 tuksen aikaansaamisesta . • . • . • • . . • • • • . • 924
1380: 70. Eskelinen ym., toiv.al. N:o 366: Vajaa- 87. Koppanen, toiv.al. N:o 383: Ulkoilupuis-
1381: mielishuollon järjestämisestä Kuopion lää· tojärjestelmän luomista koskevan koko-
1382: nissä ................................. 902 naissuunitelman laatimisesta Lapin osalta 925
1383: @Heinonen ym., toiv.al. N:o 367: Yksityis- 88. Lahtela ym., toiv.al. N:o 384: Maalais-
1384: ten vajaamielislaitosten taloushenkilökun- talolomailun kehittämisestä Lapin läänissä
1385: nan palkkaukseen annettavan valtionavun ja Inarin matkailukeskuksen rakentami-
1386: perusteiden tarkistamisesta • • • • • • • • • . . • 903 sesta ................................ 926
1387: 72. Linkola ym., toiv.al. N:o 368: Määrära- 89. BillanttlWI ym., toiv.al. N:o 385: Matka-
1388: hasta Kuusankosken vajaamielislaitoksen toimistojen luotettavuuden ja vastuuky-
1389: rakennustöiden jatkamista varten • • • • • • 904 kyisyyden varmistamisesta • • • • • • . . . . . . . 928
1390: 73. Sileäkangas ym., toiv.al. N:o 369: Tutki- 90. Halinen ym., toiv.al. N:o 386: Annis-
1391: muksen toimittamisesta vajaamielislaitos- keluoikeuksien epäämisestä pääasiassa
1392: ten hoitopäivämaksuja koskevien säännös- moottoriajoneuvoilla liikkuvia henkilöitä
1393: ten tarkistamisesta • . • • . .. .. .. .. .. .. .. • 905 palveleviita majoitus- ja ravitsemusliik-
1394: keiltä. • . . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • 929
1395: 74. Yaittmen ym., toiv.al. N:o 370: Vajaa-
1396: liikkeisten aivovauriolasten tutkimuksen, 91. Leinonen, toiv.al. N:o 387: Anniskelura-
1397: hoidon, opetuksen ja työhönsijoittamisen vintolain hoidossa esiintyvien epäkohtien
1398: järjestämisestä • • • • • • • • • • • • • • • • • • . • • • • 907 poistamisesta • • • . . • • • • • • • • • . • • • • • . • • • . 931
1399: 75. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 371: Kaa· 92. Pennanen ym;, toiv.al. N:o 388: RahaSton
1400: tumatautisten hoitopaikkojen lisäämisestä 908 perustamisesta raittiushotellien ja -ravin-
1401: tolain rahoittamiseksi • • • • • • • . . • . . . • . . • • 932
1402: 76. P. Räsänen ym., toiv.al. N:o 372: Ras-
1403: kauden keskeyttämistä koskevan lainsää· 93. Salama ym., toiv.al. N: o 389: Raittius-
1404: dännön uudistamisesta • • • • • • • • • • • • • • • • 909 ja nuorisotyöhön sekä päihdyttävien ainei-
1405: den väärinkäyttäjien vapaaehtoiseen huol·
1406: 77. Honkonen ym., toiv.al. N:o 373: Tupak- toon käytettävien avustusmäärärahojen
1407: kateolli'suuden ottamisesta valtion haltuun 911 saattamisesta lakimääräisiksi • . • . . • • • • • 933
1408: 78. Jäms6n ym., toiv.aL N:o 374: Tupakka· 94. M. Linna ym., toiv.al. N:o 390: Väkijuo-
1409: teollisuuden ottamisesta valtion haltuun 912 mien ja tupakan mainonnan kieltjimisestä
1410: 79. Miinnistö ym., toiv.al. N:o 375: Toimen· valtion laitoksissa .. .. .. • .. .. .. .. .. .. • 934
1411: piteistä tupakoinnin kieltämiseksi yleisissä 95. Baimo ym., toiv.al. N:o 391: Toimenpi-
1412: huonetiloissa • . • • . • • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • 914 teistä lapsiin ja nuoriin henkilöihin koh-
1413: distuvan alkoholimainonnan estämiseksi . . 935
1414: 80. Salama ym., toiv.al. N:o 376: Savukelaa·
1415: tikkojen .. varustamisesta savukkeenpolton 96• .d.pajalahti, toiv.al. N:o 392: Väkijuoma-
1416: terveydellisiä haittoja osoittavalla merkin· laissa tarkoitettujen mailaajuomien vähit-
1417: nällä • • • • • • • . • • • . • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • 915 täismyyntiä, kuljettamista ja · hallussapi·
1418: 81. Terästö ym., toiv.al. N:o 377: Tutkimuk· toa koskevien rajoitusten lieventäm.isestä. 936
1419: sen toimittamisesta tupakoinnin aiheutta· 97. Karvikko gm., toiv.al. N:o 393: Mietojen
1420: mista kansanterveydellisistä vaaroista ja mallasjuomien, virvoitusjuomien ja tuore-
1421: kansantaloudellisista tappioista • • • • • . • • 916 mehujen hintojen alentamisesta anniskelu-
1422: .82. Yilmi ym., toiv.al. N:o 378: Tupakka· ravintoloissa • • • • • • • • • • • . • • • • • • • • • • • • • . 937
1423: tuotteiden mainonnan rajoittamisesta • • • 917 98. Knuuti ym., toiv.al. N:o 394: Enemmän
1424: 83. Melin m.fZ., hemst.mot. N:o 379: An· kuin 2.25 painoprosenttia etyylialkoholia
1425: gående beredning av lagstiftning för sisältävän mallasjuoman valmistamisen
1426: f~reby~gande oeh eliminering av luft- antamisesta yksinomaan valtion omista-
1427: fororenmgar • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 918 malle väkijuomayhtiölle • • • . • • • • • • • • • • • 938
1428: 83. Melin ym., toiv.al. N:o 379: Ilmansaastu- 99. Eskelinen ym., toiv.al. N:o 395: Koti·
1429: misen estämistä ja poistamista tarkoitta· ~!en ~u~~8J!lehuJen valmistuksen · ja
1430: van lainsäädännön valmistelemisesta • • • • 920 käyton edistamJ.SeSta. . • • • • • • . • • • • . • • • • • 939
1431: XXIV Sisällysluettelo 1966.
1432:
1433: Siv. Siv.
1434: 100. Lillqvist m. fl., hemst.mot. N: o 396: An· 104. Perheentupa ym., toiv.al. N:o 400: Alku-
1435: gående bildande av ett eentralt organ för perää koskevan merkinnän liittämisestä
1436: konsumentupplysning .••............... 940 vä~i~täiskaupassa myytäviin tuontitava-
1437: rOihin •...•...•••••..... , ..••..•. , , , , . 946
1438: 100. Lillqvist ym., toiv,al. N:o 396: Kuluttaja·
1439: valistuksen keskuselimen muodostamisesta 941 105. Saimo ym., toiv.al. N:o 401: Lomittajien
1440: 101. Kemppainen ym., toiv.al. N:o 397: Tele- paikkaamisesta pienvilj eHjäperheiden
1441: visiomainonnan rajoittamisesta , . . • . . . . . 942 emännille . . . . . . . • . . . . • . . . • . . . • • . . • . • . 94 7
1442:
1443: 102. Vennamo, toiv.al. N: o 398: Syrjinnän 106. Linkola, toiv.al. N:o 402: Juomaveden
1444: estäruisestä radio- ja televisiotoiminnassa 944 saannin turvaamisesta Haapasaaressa . • • 948
1445:
1446: 'io3. Knwuti ym., toiv.al. N:o 399: Kulutta- 107. Baipala, toiv.al. N:o 403: Kirveellä ta·
1447: jain suojaamisesta terveydelle vahingolli- pahtuvan saha-, vaneri· ja paperipuun lei-
1448: .selta mainonnalta • . . • • . . . . . . . . . . . . . . . • 945 mauksen kieltämisestä • . . . . . . • . . . . . . . . . .949
1449:
1450:
1451:
1452:
1453: Vfi. Laki- ja talousvaliokunta.
1454: Kunnallislain, huoltoapu- ja rakennus- Siv.
1455: lain muuttamista, kunnalllsverotusta, 11. Vartia ym., lak.al. N:o 139: Ehdotukset
1456: tonttikeinottelun estämistä, rantalainsää- laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
1457: dännön aikaansaamista sekä liikenne- ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an·
1458: turvallisuutta ym. koskevia laki- ja toi- nettujen asetusten muuttamisesta • . . . . . 974
1459: vomusaloitteita.
1460: 12. Vartia ym., lak.al. N:o 140: Ehdotukset
1461: Siv. laeiksi kunnallishallituksesta kaupungissa
1462: 1. ..dalto ym., lak.al. N:o 129: Ehdotus laiksi ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an·
1463: kunnallislain muuttamisesta . • . . . . . . . • . • 955 nettujen asetusten muuttamisesta • . . . . • 976
1464: 2. ..dalto ym., lak.al. N:o 130: Ehdotus laiksi 13. B. Virtanen ym., lak.al N:o 141: Ehdo-
1465: kunnallislain muuttamisesta • . • . • . . . . . • • 957 tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau·
1466: 3. Friman ym., lak.al. N:o 131: Ehdotus pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal-
1467: laiksi kunnallislain muuttamisesta . . . . • . 958 linnosta annettujen asetusten muuttami·
1468: sesta • . . . . . . . . . . . . . . . . • • . • • . . • . . . . • . . 978
1469: 4. Helle ym., lak.al. N:o 132: Ehdotus laiksi
1470: kunnallislain muuttamisesta • . . . . . • . • . . . 960 14. B. Virtanen ym., lak.al. N:o 142: Ehdo·
1471: tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau·
1472: 5. Knwuttila ym., lak.al. N:o 133: Ehdotus pnngissa ja maalaiskuntain kunnallishal·
1473: laiksi kunnallislain muuttamisesta . . . . . • 961 Iinnosta annettujen asetusten muuttami·
1474: sesta ................................ 980
1475: 6. K uZZ m. fl., lagmot. N: o 134: Förslag till
1476: lag om ändring av kommunallagen • . • . 962
1477: 15. Friman ym., lak.al. N:o 143: Ehdotukset
1478: 6. Kull ym., lak.al. N:o 134: Ehdotus laiksi laiksi kunnan hallinnon lisätystä valvon·
1479: kunnallislain muuttamisesta • • . . . . • . • • • 965 nasta annetun lain kumoamisesta . . . . . . 982
1480:
1481: 1. Niskanen ym., lak.al. N:o 135: Ehdotus 16. Sarjala ym., lak.al. N:o 144: Ehdotus
1482: laiksi kunnallislain 57 ~ :n kumoamisesta 968 laiksi kuntien yleisestä kantokykyluoki·
1483: tuksesta • • • • • . • . • • • . . • • • • • • • . . • • • • • • . • 984
1484: 8. Sinisalo ym., lak.al. N:o 136: Ehdotus
1485: laiksi kunnallislain 107 § :n kumoamisesta 969 17• ..dalto ym., lak.al. N:o 145: Ehdotus
1486: laiksi ennakkotiedon antamisesta kunnan
1487: 9. L. Kosloinen ym., lak.al. N:o 137: Ehdo-
1488: yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä 98tl
1489: tukset laeiksi knnnallishallituksesta ka.u·
1490: pnngissa ja maalaiskuntain kunnallishal·
1491: 18. Käkelä ym., lak.al. N:o 146: Ehdotus
1492: linnosta annettujen asetusten muuttami- laiksi kunnallisten viranhaltijain ja työn·
1493: sesta ................................ 970 tekijäin eläkelain muuttamisesta • . . • • . • • 988
1494: 10. Lukkarinen ym., lak.al. N:o 138: Ehdo· .19. Haapasalo ym., lak.al. N:o 147: Ehdotus
1495: tukset laeiksi kunnallishallituksesta kau· laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta • . 990
1496: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishal-
1497: linnosta annettujen asetusten muuttami- 20. Laiho ym., lak.al. N:o 148: Ehdotuslaiksi
1498: sesta . • • • • . • • • • • • • • • ... • • • • • . . . . • . • • • • 972 manttaalikunnan lakkauttamisesta • . • . • • 99!
1499: Sisällysluettelo 1966. XXV
1500:
1501: Siv. Siv.
1502: 21. V. A. Virtanen ym., lak.al. N:o 149: Eh- 40. Rytkönen ym., lak.al. N:o 168: Ehdotus
1503: dotus laiksi arpajaislain muuttamisesta • • 994 laiksi yleisistä teistä annetun lain muut·
1504: tamisesta • . . . • . • . . . . . • • • . . . . . . • • . . . . • • 1030
1505: 22. Sinisalo ym., lak.al. N:o 150: Ehdotus
1506: laiksi evankelisluterilaisten seurakuntien 41. Sileäkangas ym., lak.al. N:o 169: Ehdo-
1507: virkataloista ja rahaatoista annetun lain tus laiksi yleisistä teistä annetun lain
1508: muuttamisesta • . . . . . . . . . • • • . . . . . . . . • • . 996 muuttamisesta . • • • • . . . . • • . . . • . • . . • • . . . 1031
1509: 23. Kull m.fl., lagmot. N:o 151: Förslag tili 42. Suorttanen ym., lak.al. N: o 170: Ehdotus
1510: l~g ~~gående ändring av lagen om so- laiksi yleisistä teistä annetun lain muut-
1511: cmlhJälp . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • • . • • • . . . . 998 tamisesta •.•.•.•.....•••......••...•. 1033
1512: 23. Kull ym., lak.al. N:o 151: Ehdotus laiksi 43. Aalto ym., lak.al. N: o 171 : Ehdotus laiksi
1513: huoltoapulain muuttamisesta . . . . . . . . • • • 999 pysäköintivalvontamaksusta • . . . . . • • • . . . 1034
1514: 24. Matilainen ym., lak.al. N:o 152: Ehdotus 44. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 404: Toi-
1515: laiksi huoltoapulain muuttamisesta . . . . . • 1000 menpiteistä terveen yhdyskuntamuodostuk·
1516: sen turvaamiseksi . . • . . . . . • . . . . • . . . . . . • 1039
1517: 25. Weckman ym., lak.al. N: o 153 : Ehdotus
1518: laiksi huoltoapulain muuttamisesta • . . . . . 1001 45. Lahtela ym., toiv.al. N:o 405: Nykyai-
1519: kaisen yhdyskuntasuunnittelun saattami-
1520: 26. V. B. Virtanen ym., lak.al. N:o 154: Eh- sesta yhdyskuntien rakentamisen perus-
1521: dotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta 1002 taksi •••.........••.....•....••...••. 1041
1522: 27. Haapasalo ym., lak.al. N:o 155: Ehdotus
1523: laiksi kalastuslain muuttamisesta • • . . . • . 1004 46. Kangas ym., toiv.al. N:o 406: Elinvoi-
1524: maisten taajamien aikaansaamisesta maa-
1525: 28. S·uonpää ym., lak.al. N:o 156: Ehdotus seutualueille . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . • • . . . . 1042
1526: laiksi kalastuslain muuttamisesta . . . . . . . 1007
1527: 47. Ahonen ym., toiv.al. N:o 407: Selvityksen
1528: 29. Aalto ym., lak.al. N:o 157: Ehdotus suorittamisesta kolmen kuntamuodon säi-
1529: laiksi rakennuslain muuttamisesta . . . . . • 1009 lyttämisen tarpeellisuudesta . . • . . • • . • . . • 1043
1530: 30. Kekkonen ym., lak.al. N:o 158: Ehdotus 48. Kantola ym., toiv.al. N:o 408: Uuden-
1531: laiksi rakennuslain muuttamis.esta • . . • • • 1011 maan läänin seutukaavan aikaansaami-
1532: 31. Sinisalo ym., lak.al. N:o 159: Ehdotus sesta. ..•...•....••..•.•..•.......•.•• 1044
1533: laiksi rakennuslain muuttamisesta • . . . . . 1015
1534: 49. Laine ym., toiv.al. N:o 409: Kunnan si-
1535: 32. Suonpää ym., lak.al. N:o 160: Ehdotus säisen rajoitetun paikallisen itsehallinnon
1536: laiksi rakennuslain muuttamisesta • . . . • • 1018 toteuttamisesta • • • • . . . . • • • . • • . . . • • • . • • 1045
1537: 33. Koppanen, lak.al. N:o 161: Ehdotus laiksi 50. Holopainen ym., toiv.al. N:o 410: Kun-
1538: luonnonsuojelulain muuttamisesta . . • • • • 1019 tien yhteistoimintaa koskevien säännösten
1539: tarkistamisesta ....•.•.•...•••..•.••••• 1047
1540: 34. Sinisalo ym., lak.al. N: o 162: Ehdotus
1541: laiksi tuulaakin lakkauttamisesta ja sen 51. Sääskilahti ym., toiv.al. N :o 411: Selvi-
1542: kanto-oikeuden perusteella kaupunkien tyksen laatimisesta uusien kaupunkien tar-
1543: suoritettavana olevien valtiontehtävien peesta •.•..•••.••••.••..••••.•••••••• 1049
1544: aiheuttamien menojen suorittamisesta val-
1545: tion varoista • • . . • . • • • • • . . . . . . • . . • . . • . 1021 52. Pulkkinen ym., toiv.al. N:o 412: Valtion
1546: ja kuntien kustannustenjaon uudistami-
1547: 35. 0. Saarinen, lak.al. N:o 163: Ehdotus
1548: laiksi vesilain muuttamisesta • . . • . . . • • • 1023 sesta ..••••.•....•..•••.•...•.•••••••• 1050
1549:
1550: 36. Suonpää ym., lak.al. N:o 164: Ehdotus 53. Sarjala ym., toiv.al. N:o 413: Toimenpi-
1551: laiksi vesialueiden jaon kieltämisestä • . . 1024 teistä kuntien yleisen kantokykyluokituk·
1552: sen soveltamiseksi valtion ja kuntien vä-
1553: 37. Forsius, lak.al. N:o 165: Ehdotus laiksi liseen kustannustenjakoon • ~ • • • • . • • • . • • 1051
1554: vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa
1555: ja kauppaJoissa annetun lain muuttami- 54. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 414: Kun-
1556: sesta •.•••••...•••.••.•.•.•.••.•.•••• 1025 tainliittojen laitoksiin osallistumisesta ai-
1557: heutuvan rasituksen jakamisesta kuntien
1558: 38. Suonpää ym., lak.al. N:o 166: Ehdotus kesken taloudellisen kantokyvyn mukaan 1052
1559: laiksi vuokra-alueiden järjestelystä kau·
1560: pungeissa ja kauppaloisaa annetun lain 55. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 415: Toimen-
1561: muuttamisesta • • • . • • • • • . • . . . . . • • • • . . • . 1028 piteistä kuntien luotonsaantivaikeuksien
1562: helpottamiseksi • • .. .. .. .. .. .. • . .. .. • .. 1053
1563: 39. Baipala ym., lak.al. N:o 167: Ehdotus
1564: laiksi yleisistä teistä annetun lain muut- 56. Saarto ym., toiv.al N:o 416: Kuntien
1565: tamisesta • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . . • • • • • • • 1029 tuotonsaantitarpeen tyydyttämisestä • • • • • 1054
1566: XXVI Sisällysluettelo 1966.
1567:
1568: Siv. Siv.
1569: 57. IAht•Za ym., toiv.al. N:o 417: Kuntien 73. Sinisalo ym., toiv.al. N:o 433: Yleisen
1570: valtionapusäännösten muuttamisesta val- edun kannalta välttämättömän rakennus-
1571: tionavun saatta.miseksi kunnan veroäyristä maan ottamisesta yhteiskunnan haltuun 1074
1572: riippuvakai • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . . . • . 1055
1573: 74. E. RiiBäMn ym., toiv.al. N:o 434: Pakko-
1574: 58. Leinonen ym., toiv.al. N:o 418: Kuntien lunastuskorvausten suorittamisen nopeut-
1575: valtionapujärjestelmän epäkohtien korjaa· tamisesta . • . • . . . . • • . . • • • • • • • • • • • • • • • • • 1076
1576: misesta • . • . . • • • . . • • • • • . . • • • • • • • • . . • • • 1056
1577: 75. Tallgren m.fl., hemst.mot. N:o 435: An-
1578: 59. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 419: Paik- gående ändring av lagen om expropria-
1579: kakuntakalleusluokituksen poistamisesta tion av fast egendom för allmänt behov 1077
1580: tai muuttamisesta oikeudenmukaisemma.ksi 1057
1581: 75. Tallgren ym., toiv.al. N:o 435: Kiinteän
1582: 60. Raipala ym., toiv.al. N:o 420: Maaseudun omaisuuden pakkoluna.stusta yleiseen tar-
1583: kuntien saattamisesta veronsaajina tasa· peeseen koskevan lain muuttamisesta • • . . 1078
1584: puoliseen aeemaan kaupunkikuntien kanssa 1058
1585: 76. Mäki ym., toiv.al. N:o 436: Kunnan
1586: ii1. Vennamo, toiv.al. N:o 421: Kuntien vero· oikeuttamisesta luovuttamaan kiinteätä
1587: tasauksen aikaansaamisesta ••••..•••••• 1060 omaisuutta alihinnasta tai korvauksetta
1588: eräisiin tarkoituksiin • • • • . • . . • . . . . . . . . • 1079
1589: 62. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 422: Kun·
1590: nallisen verorasituksen tasoittamisesta •• 1061 77. Aalto ym., toiv.al. N:o 437: Maanomis-
1591: tajien veivoittamisesta ilmoittamaan kun-
1592: 63. 0. Saarinen ym., toiv.al. N:o 423: Aineel· nalle kiinteän omaisuuden myynnistä • • 1080
1593: lisen verolainsäädännön uudistamisesta
1594: kunnallisverotuksessa • • • • • • • • • • • • • • . • • 1062 78. Baipala, toiv.al. N:o 438: Kuljetusteiden
1595: alueeksi jäävän maa-alan pienentämisestä 1081
1596: 64. Saloranta ym., toiv.al. N:o 424: Kun-
1597: nallisverotuksen muuttamisesta liike- ja 79. Melin m.fl., hemst.mot. N:o 439: An-
1598: ammattitulojen osalta • • • • . • • • . . • . . • • . 1063 gående utredning av möjligheterna att
1599: inrätta en statlig tomtlånefond . • • • • • • • 1082
1600: 65. Tallgren m. fl., hemst.mot. N:o 425: An·
1601: gående avskaffandet av omfångsbeskatt· 79. Melin ym., toiv.al. N:o 439: Valtion tont-
1602: ningen i kommunalbeskattningen • . • • • • 1065
1603: tilainarahaston perustamismahdollisuuk-
1604: 65. Tallgren ym., toiv.al. N:o 425: Harkinta· sien selvittämisestä • . . • . • . . . . . . . . . . . . • . 1084
1605: verotuksen poistamisesta kunnallisvero-
1606: tuksessa •.•.•••.•••••••.•••..•••.••••• 1066 80. Kosola ym., toiv.al. N:o 440: Tonttihin·
1607: tojen nousun selvittämisestä • . • . • . • . . . • • 1086
1608: 66. Vennamo, toiv.al. N:o 426: Harkintavero·
1609: tusjärjestelmän rajoittamisesta tai pois- 81. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 441: Tontti-
1610: tamisesta . • . . . • . • . . • . • • • • • . . • • . • • . . • • • 1067 keinottelun estämisestä • • • • • • • • • • • • • • • • 1087
1611: 67. Vennamo, toiv.al. N:o 427: Perus- ja 82. Kemppainen, toiv.al. N:o 442: Asema-
1612: lapsivähennysten korottamisesta maalais- kaavan laadinta-ajan rajoittamisesta • • • • 1088
1613: kuntain kunnallisverotuksessa •....••••. 1068
1614: 68. Vennamo, toiv.al. N:o 428: Hakkuupaik- 83. Hamara ym., toiv.al. N:o 443: Maanhan-
1615: kaperiaatteen voimaansaattamisesta vero· kintatoiminnan yhteydessä kartoittamatta
1616: tuksessa • • . . • • • • • • • . . . • • . • • • • . . . . • • . . . 1069 jääneiden tilojen kartoittamisesta myö·
1617: hemmin valtion kustannuksella • • • . • • • • 1089
1618: 69. V • ..tt. Virtanen ym., toiv.al. N:o 429:
1619: Kunnan oikeuttamisesta saamaan leima· 84. Kemppainen, toiv.al. N:o 444: Esityksen
1620: veron muodossa kunnallisvero& metsän· antamisesta rakennuslain muuttamisesta 1090
1621: myyntituloista • • • • • • • • • • . • . . • • • • • • • • • • 1070
1622: 85. KemppaiMn, toiv.al. N:o 445: Rakennus-
1623: 70. Bön'k'kö ym., toiv.al. N:o 430: Kiinnitet· määräysten suunnittelu- ja valvontaelimen
1624: tyjen velkain korkojen vähentämisestä perustamisesta •.••.•..••••••...••••••• 1091
1625: täysimääräisinä kunnallisverotuksessa • • . 1071
1626: 86. Kemppainen, toiv.al N:o 446: Ohjeiden
1627: 71. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 431: Arava· antamisesta julkisten rakennusten ja nii-
1628: vuokrataloyritysten oikeuttamisesta kun· den rakennusosien standardisoimisesta • • 1092
1629: nallisverotuksessa kokonaan tulostaan vä·
1630: hentämään kiinnitettyjen velkojen korot 1072 87. Niinikos'ki ym., toiv.al. N:o 447: Toimen·
1631: piteistä betoni- ja teräsbetonirakenteiden
1632: 72. 8UB'kon11n ym., toiv.al. N:o 432: Tutki· normaalimääräysten 48 § :n 1 kohdan
1633: muksen toimittamisesta kaupunkien ja muuttamiseksi . . • . • . . . . . . • • • • . . . • . • • • • 1093
1634: kauppalain asuntotarkoituksiin käytettä-
1635: vän maan ottamisesta yhteiskunnan hal· 88. P. Bäsiinen ym., toiv.al. N:o 448: Toi-
1636: tuun ..•.•.....•.....••....•••.•••••••• 1073 menpiteistä kirkon erottamiseksi valtiosta 1094
1637: Sisällysluettelo 1966. XXVII
1638:
1639: Siv. Biv.
1640: 89. Volotinen. ym., toiv.al. N:o 449: Yhty- 105. I. Linna ym., toiv.al. N:o 465: Helsin·
1641: miltä kannettavien kirkollisverojen jaka- gin seudun vesihuoltoon liittyvän Päijän-
1642: misesta kirkkokuntien kesken komitean nesuunnitelman laatimisen kiirehtimisestä 1113
1643: ehdottamalla tavalla •••••••••••.•...•• 1095
1644: 106. Soorttanen. ym., toiv.al. N:o 466: Määrä-
1645: 90. 4pajalahti, toiv.al. N:o 450: Julkisten rahasta suunnitelman laatimiseksi jäteve·
1646: huvitilaisuuksien toimeenpanosta pyhäpäi· situnnelin rakentamisesta Kuusankoskelta
1647: vinä annetun asetuksen muuttamisesta • • 1096 Suomenlahteen • • • • • • • • . . • • • . • . . . . • • • • • 1114
1648: 91. Backlun.d m. fl., hemst.mot. N: o 451: An· 107. V. Mattila ym., toiv.al. N:o 467: Lisä.yk·
1649: gll.ende upphävande av bestämmelserna om sestä vuoden 1966 tulo- ja menoarvioon
1650: nöjesförbud i samband med böndagar • . 1097 Kyrkösjä.rven säännöstelysuunnitelman
1651: 91. Backlund ym., toiv.al. N:o 451: Huvi· laatimista varten . • • • • . . • • • • • • . • • • • • . • . 1115
1652: k~~It.omääräysten .~umoamisesta rukous· 108. Tainio ym., toiv.al. N:o 468: Tuonti· ja
1653: päiVIen yhteydessa • . . . . • . . . • • . • • • . . . . 1098 vientimaksun kantamisesta kuntien sata-
1654: 92. 4. Salo ym., toiv.al. N:o 452: Rukous· mien kehittämistä ja kunnossapitämistä
1655: päivän viettoa koskevien määräysten ku- varten • • . • . • . . . . . • . • . • • • • • . • . . . . . . . • . 1116
1656: moamisesta •••.•.••.•.•.•.••••••••.••• 1099 109. Lagerroos ym., toiv.al. N:o 469: Kunnal-
1657: 93. BackZ.Un.d m. fl., hemst.mot. N: o 453 : An· listen virkojen täyttämisestä määräajaksi 1117
1658: gll.ende överföring av folkbokföringen 110. Laaksonen, toiv.al. N:o 470: Kunnallisten
1659: frll.n kyrkan tili statlig myndighet • • • • . 1100 viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain
1660: 93. Backl'!Nid ym., toiv.al. N:o 453: Våestö- soveltamisalan laajentamisesta koskemaan
1661: rekisterin siirtämisestä kirkolta valtion kuntain omistamien osakeyhtiömuotoisten
1662: viranomaiselle • . . • . . • . • . • • . . • • • • • . . • • • 1101 laitosten henkilökuntaa . • • . • • . • • • • • • • . • 1118
1663:
1664: 94. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 454: Vaali· 111. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 471: Pakol·
1665: luettalojen ym. laatimista helpottavista Iisen tapaturmavakuutuksen aikaansaami·
1666: muutoksista maarekisterin tai henkikirjan seqta kunnallisille luottamustointen hoita-
1667: pidossa • • • . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . • • . 1102 jilla ••••••••.......••.••••.•..•...••. 1119
1668: 112. Karpola ym., toiv.al. N:o 472: Entisten
1669: 95. Vennamo, toiv.al. N:o 455: Metsästystä kunnanteiden kunnossapitokustannuksiin
1670: koskevien säännösten tarkistamisesta • • • • 1103 annettavan valtionavun suurentamisesta 1120
1671: 96. Niemelä, toiv.al. N:o 456: Majavien ai· 113. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 473: Määrä-
1672: heuttamien vahinkojen korvaamisesta ja rahasta yleisten teiden rakentamisesta
1673: majavan rauhoitusmääräysten muuttami· maanomistajille aiheutuvien menetysten
1674: sesta ......••.••.•...•.•.•.•.•......• 1104 korvaamiseksi .•.•••..••••.•.•....••.•. 1121
1675: 97. Sääskilahti ym., toiv.al. N:o 457: Hirven· 114. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 474: Vanhan
1676: kaatolupamaksun perusteiden muuttami· tielain mukaisten korvausten maksamisen
1677: sesta • , • . • . . . . . . • . • • . • • • • • • • . • • . • . • • • 1105 nopeuttamisesta . . . • • • . . • . • . . . . • . . . • . • • 1122
1678: 98. Kemppainen., toiv.al. N:o 458: Arvokalo- 115. Sileäkangas ym., toiv.al. N:o 475: Toi-
1679: jen rauhoittamisesta Kiiminki- ja Simo· menpiteistä ennakkokorvauksen suoritta-
1680: joessa • . . . . . . • . . . . . • . • . • . . . . . . . . . . . . . 1106 miseksi tiealueen luovuttajalle omaisuuden
1681: luovuttamisen yhteydessä • • • . . . . . • • • • • • 1123
1682: 99. Koppanen., toiv.al. N:o 459: Virkistyska·
1683: lastuksen kaikinpuolisesta kehittämisestä 1107 116. Haukipuro ym., toiv.al. N:o 476: Paikal-
1684: listeiden kustannusten jakoperusteita kos·
1685: 100. Voutilainen ym., toiv.al. N:o 460: Ulkoi- kevan selvityksen kiirelltimisestii. . • . . . . • • 1124
1686: lulain aikaansaamisesta •..••.....•..•.. 1108
1687: 117. Niemelä ym., toiv.al. N:o 477: Kuntien
1688: 101. Kantola ym., toiv.al. N:o 461: Ranta- vapauttamisesta paikallisteiden kunnossa-
1689: alueiden rauhoittamisesta rakentamiselta pitovelvollisuudesta • • • . • . . • . • • . • • . . • • • • 1125
1690: suuren yleisön käyttöön • . • • • • . • . • • . • • • • 1109
1691: 118. Niemelä ym., toiv.al. N:o 478: Määrära·
1692: 102• ..4. Salo ym., toiv.al. N:o 462: Rantalain· h~sta . yk.~itJ?s!~~~e_n. ~vustusten suoritta·
1693: säädii.nnön aikaansaamisesta ....••.•..•• 1110 miSeksl ta.ysrmaarii.isma • • . • . • • • • • • • • • • • 1126
1694: 103. Linkola, toiv.al. N:o 463: Vesilain mu- 119. Pekkarinen. ym., toiv.al. N:o 479: Yksi-
1695: kaisten lupahakemusten käsittelyn kiireh· tyistielain muuttamisesta . • • • • . • . • • • • • • 1127
1696: timisestä ••.••.•.......•...••.••.•••. 1111
1697: 120. Pohjonen. ym., toiv.al. N:o 480: Kminan-,
1698: 104. K~mmen. ym., toiv.al. N:o 464: Uponnei· kylä· ja asutusteiden muuttamisesta yksi·
1699: den. uittopuiden nostajien oikeuksien tur· tyisteiksi johtuvien kustannusten järjestä·
1700: vaamisesta •..•....••..•.•.••...•...•• 1112 misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .. . . . • . . • • 1128
1701: 6 E 529/66
1702: XXVIII Sisällysluettelo 1966.
1703:
1704: Siv. Siv.
1705: 121. Luja ym., toiv.al. N: o 481: Tieliikenne-
1706: asetuksen 17 §: n 6 momentin selventä- 136. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 496: Mootto·
1707: misestä ......•.•..................... 1129 riajoneuvon ajoluvan peruuttamista kos·
1708: kevien säännösten muuttamisesta • • . . . . • 1146
1709: 122. Knuuttila, toiv.al. N :o 482: Toimenpi-
1710: teistä liikenneturvallisuuden parantami- 137. Niinikoski, toiv.al. N:o 497: Järjestys-
1711: seksi . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . • • . . . • • . . • . . . 1130 oikeuksien toimialan laajentamisesta kos-
1712: kemaan autoliikenneasioita •........... 1147
1713: 123. T. Salo ym., toiv.al. N: o 483: Maantielii-
1714: kenteen valvonnan tehostamisesta •..... 1131
1715: 138. Ahonen ym., toiv.al. N:o 498: Traktorien
1716: 124. KulZ m. fl., hemst.mot. N:o 484: An- varusteita koskevien määräysten saattami-
1717: gående ö!ming av polisens resurser i och sesta liikenneturvallisuutta paremmin vas-
1718: för ökad trafiksäkerhet •............... 1132 taavalle tasolle ....•.•.•..•..••...... 1148
1719:
1720: 124. Kull ym., toiv.al. N:o 484: Liikkuvan 139. Breilin ym., toiv.al. N:o 499: Traktorien
1721: poliisin voimavarojen lisäämisestä liiken- saattamisesta uusintakatsastusvelvollisuu-
1722: neturvallisuuden parantamiseksi . . . • . . • • 1133 den alaisiksi . . . . . . . . . . • • • . • . . . . . • • . • • . 1149
1723: 125. Leivo-Larsson ym., toiv.al. N:o 485: Tie- 140. Landström ym., toiv.al. N:o 500: Trakto-
1724: liikenteen valvonnan tehostamisesta . . . • 1134 rien ja niiden perävaunujen varustami-
1725: sesta taka- ja jarruvaloin . . . . . . . . . . . . . • 1150
1726: 126. Sinisalo ym., toiv.al. N: o 486: Liikenne-
1727: turvallisuutta edistävän valistustyön te-
1728: 141. Iloden ym., toiv.al. N:o 501: Traktorien
1729: hostamisesta • . . . . . • . • . • . . . . . . . . . . . • . . • 1135 ja niiden perävaunujen varustamisesta
1730: 127. Hara ym., toiv.al. N:o 487: Kuorma-auto- asianmukaisin valolaittein • . • . . . . . . . . . . . 1151
1731: jen akselipainorajojen saattamisesta ties-
1732: t~~me laatua _ja muiden maiden käytän- 142. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 502: Trakto-
1733: toa vastaavaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1136 reita ja niiden käyttöä koskevien mää-
1734: räysten uudistamisesta • • . . . . . . • • . . • . • . • 1153
1735: 128. Hellsten ym., toiv.al. N:o 488: Tavaralii-
1736: kennettä haitavien autonkuljettajien va- 143. Tikkanen ym., toiv.al. N: o 503: Taksi·
1737: pauttamisesta vastaamasta kuormauksessa autoilijain vapauttamisesta suurten sete-
1738: tapahtuneista rikkomuksista • . • . . . . • . • • • 1137 lien vailitamisvelvollisuudesta . . . . . • . • . • 1155
1739: 129. Hellsten ym., toiv.al. N:o 489: Liukues- 144. Väyrynen ym., toiv.al. N:o 504: Tuu·
1740: teillä varustettujen renkaiden määräämi- laakimaksun poistamisesta ja kaupunkien
1741: sestä pakollisiksi talvella linja· ja kuorma· vapauttamisesta niitä vastaavista valtion·
1742: autoissa . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . • . . • . . • 1138 hallinnon rasituksista . . . . . . • . . . . • • • • . • • 1156
1743: 130. Huima ym., toiv.al. N:o 490: Ajokilo·
1744: metrimäärän merkitseruisestä rekisteriot· 145. Vennamo, toiv.al. N:o 505: Manttaali-
1745: teeseen käytetyn auton uusintakatsastuk· kuntalaitoksen lakkauttamisesta • . . . . . • • 1157
1746: sessa ............•...•............•.• 1139
1747: 146. Hara ym., toiv.al. N:o 506: Sodan uhrien
1748: 131. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 491: Jalan- huollon tukemisen lisäämisestä raha-
1749: kulkijan veivoittamisesta pimeän aikana automaattiasetuksessa lueteltuihin toimi·
1750: yleisillä teillä liikkuessaan käyttämään aloihin • • . . . . • . . . . . . . . . . . . • . • • • . • . . . • • 1158
1751: heijastavaa ainetta olevaa kilpeä tai
1752: nauhaa • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140 147. Heinonen ym., toiv.al. N:o 507: Huolto-
1753: apua tarvitsevien henkilöiden sairaalaan
1754: 132. Pennanen ym., toiv.al. N:o 492: Tielii· tai muuhun hoitolaitokseen pääsyn nopeut-
1755: kennelain muuttamisesta väkijuomien vai· tamisesta • . . • . • . • • . • • • . . • . . . . . . • . . . • • • 1159
1756: kutuksen alaisena tapahtuneen ajoneuvon
1757: kuljettamisen rankaisemista koskevien 148. Landström ym., toiv.al. N :o 508: Sosiaali·
1758: säännösten osalta . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1142 turvan laajentamisesta koko katsastuf\·
1759: mieskuntaa koskevaksi . • . • • • • • . • . . . . • . . 1161
1760: 133. Leinonen ym., toiv.al. N:o 493: Asosiaa-
1761: lisen aineksen estäruisestä osallistumasta 149. Landström ym., toiv.al. N:o 509: Toimen·
1762: moottoriajoneuvoliikenteeseen • . • • • • • • . • • 1143 piteistä. huoltopoliisiosaston saamiseksi Po·
1763: riin •••..••...••••....•....•...•..•••• 1162
1764: 134. Linkola ym., toiv.al. N:o 494: Avatun,
1765: alkoholia sisältävän pullon tai muun as· 150. Luja ym., toiv.al. N:o 510: Raha-auto·
1766: tian auton ohjaamossa pitämisen kieltä· maattivarojen jakamisesta sodan uhrien
1767: misestä . . • • • . . . . • • • • • . . . . . • . • • • • . • • • • 1144 huollon tukemiseen • • . . • . • • • • • . • • • • • • • • 1163
1768: 135. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 495: Hen· 151. V. Mattila ym., toiv.al. N:o 511: Kun·
1769: kilöautojen alustalle rakennettujen paket· tien oikeuttamisesta saamaan kuolleen hoi·
1770: tiautojen nopeusrajoituksen tarkistami· dokin laitoshoidon korvaus kansaneläke·
1771: sesta ••••.•..••..••.•.....•.•.•.•••••• 1145 varoista • • • • • • • • • • . • . • • . • . • • . . • • . . • • • • 1164
1772: Sisällysluettelo 1966. XXIX
1773:
1774: Siv. Siv.
1775: 152. Siren ym., toiv.al. N:o 512: Kuntien ja 154. Aalto ym., toiv.al. N:o 514: Koiraveron
1776: kuntainliittojen työlaitosten siirtämisestä yhdistämisestä varsinaiseen verotusmenet·
1777: valtion omistukseen • • • • • • • • • • . • • • • • • . • 1165 telyyn • . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1167
1778: 153. Lahtela ym., toiv.al. N: o 513: Kansalais· 155. Niini1cos1ci ym., toiv.al. N:o 515: Koirien
1779: ten yhdenvertaisuuden turvaamisesta kau· i.~!io!o~~n pitentämisestä Oulun ja Lapin
1780: punkien vuokra-asuntojen jakelusaa . . • . • 1166 laarussa ....................•......... 1168
1781:
1782:
1783:
1784: Vm. Sivistysvaliokunta.
1785: Opetushallinnon keskittämistä, tieteellistä. Siv.
1786: tutkimustyötä., yleistä ammattioppivel- 17. Sillantaus ym., lak.al. N:o 188: Ehdotus
1787: vollisuutta, perhekasvatusta, yleishyödyl- laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . • 1202
1788: listä harrastustoimintaa sekä lehdistön
1789: taloudellisen aseman kohentamista ym. 18. Voutilainen ym., lak.al. N:o 189: Ehdotus
1790: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. laiksi kansakoululain muuttamisesta • . • . 1203
1791: Siv.
1792: 1. Leinonen, lak.al. N:o 172: Ehdotus laiksi 19. Leinonen, lak.al. N:o 190: Ehdotus laiksi
1793: yhtenäiskoulujärjestelmään siirtymisestä .• 1173 lukioluokkien järjestämisestä kansakoulu-
1794: laitokseen . . . . . . • • • . . . . . . . . . . • . • . . . . . . 1205
1795: 2. Tiekso ym., lak.al. N:o 173: Ehdotukset
1796: laeiksi koulujärjestelmän perusteista sekä 20. Holopainen, lak.al. N:o 191: Ehdotus
1797: kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen laiksi kansakoululaitoksen viranhaltiiain
1798: valtionavusta ........••..••...•.•....• 1175 palkkauksesta ja eläkkeistä annetun iain
1799: muuttamisesta . • . . . . • . • . • . . . . . . . • . . . . . 1206
1800: 3. Breilin ym., lak.al. N:o 174: Ehdotus
1801: laiksi kansakoululain muuttamisesta ...• 1184 21. Kull m.fl., lagmot. N:o 192: Förslag tili
1802: lag angående ändring av lagen om
1803: 4. Hy1cTcäälä ym., lak.al. N:o 175: Ehdotus tjänsteinnehavarnas inom folkskoleväsendet
1804: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . • 1185 avlöning och pensioner . . • . . . . . . . . . . . . . 1207
1805: 5. Kalavainen ym., la'k.al. N:o 176: Ehdo- 21. Kull ym., lak.al. N: o 192: Ehdotus laiksi
1806: tus laiksi kansakoululain muuttamisesta . . 1187 kansakoululaitoksen viranhaltijain palk·
1807: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut·
1808: 6. Kull m.fl., lagmot. N:o 177: Förslag tili tamisesta . • . . • . • . . . . . . . . . . . • . . . . . • . • • 1208
1809: lag om ändring av folkskollagen • • . . . • 1188
1810: 6. Kull ym., lak.al. N:o 177: Ehdotus laiksi 22. Leinonen ym., lak.al. N:o 193: Ehdotus
1811: kansakoululain muuttamisesta • • . . . • • . • • 1189 laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
1812: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
1813: 7. Leinonen ym., lak.aL N:o 178: Ehdotus muuttamisesta • . . .. .. .. .. .. .. . . . . .. .. • 1209
1814: laiksi kansakoululain muuttamisesta • . • • 1190
1815: 23. Leinonen, lak.al. N:o 194: Ehdotus laiksi
1816: 8. Leinonen ym., lak.al. N:o 179: Ehdotus kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
1817: laiksi kansakoululain muuttamisesta • • . • 1191 kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut·
1818: 9. Leinonen, lak.al. N:o 180: Ehdotus laiksi tamisesta • • . . • . . • . . . • . . . . • • • • . . . . . • • • • 1210
1819: kansakoululain muuttamisesta • . • . . . . . • • 119!
1820: 24. Leinonen, lak.al N:o 195: Ehdotus laiksi
1821: 10. Leinonen ym., lak.al. N:o 181: Ehdotus kansakoululaitoksen viranhaltijain palk·
1822: laiksi kansakoululain muuttamisesta • . . • 1193 kauksesta ja eläkkeistä annetun lain muut-
1823: tamisesta . • • . • • • • . • . . • • . • • • • • • • . . . • • • • 1212
1824: 11. Leinonen ym., lak.al. N:o 182: Ehdotus
1825: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . • . 1194 25. Leinonen ym., lak.al. N: o 196: Ehdotus
1826: 12. Linkola, lak.al. N:o 183: Ehdotus laiksi laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
1827: kansakoululain muuttamisesta • . . • . . • . . • 1195 palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
1828: muuttamisesta. • . • . . . . . . . • . • • . • . • • • • • • • 1213
1829: 13. Pekkarinen ym., lak.al. N:o 184: Ehdotus
1830: laiksi kansakoululain muuttamisesta • . . • 1196 26. Linkola, lak.al. N:o 197: Ehdotus laiksi
1831: kansakoululaitoksen viranhaltijain pa.lk·
1832: 14. Sandelin ym., lak.al. N:o 185: Ehdotus ka.uksesta. ja eläkkeistä annetun lain muut·
1833: laiksi kansakoululain muuttamisesta • . . . 1197 tamisesta • • • • • . • . . . • • • • • • . . • • . • • . • • . • • 1215
1834: 15. Savela ym., lak.al. N: o 186: Ehdotus
1835: laiksi kansakoululain muuttamisesta . . . • 1199 27. Sandelin ym., lak.a.I. N:o 198: Ehdotus
1836: laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
1837: 16. Savela ym., lak.al. N:o 187: Ehdotus perhe-eläkkeistä ja ha.uta.usavuista anne-
1838: laiksi kansakoululain muuttamisesta • • • • 1201 tun lain muuttamisesta . . • . . . • • • • • . . • • • 1216
1839: XXX Sislillyaluettelo 1966.
1840:
1841: Siv. Siv.
1842: 28. Lemonen ym., lak.al. N:o 199: EhdottlB 43. Lintua ym., lak.al. N:o 214: Ehdotus
1843: laiksi vanhaan palkkaukseen jääneiden laiksi Kokkolan maakuntakorkeakoulusta 1244
1844: kansakoulunopettajien ja oppilasasunto·
1845: Janhoitajien eläkkeiden ja elinkautisten 44• .Aalto ym., lak.al. N:o 215: Ehdotus
1846: apurahojen järjestämisestä • • • • • • • • • • • • 1218 laiksi ammattioppilaitoksist~ annetun lain
1847: muuttamisesta • • . . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 1246
1848: 29. Luja ym., lak.al. N: o 200: EhdottlB laiksi
1849: lääninkoululautakunnista •.•••••••••••. 1220 45. Kantola ym., lak.al. N:o 216: Ehdotus
1850: laiksi ammattioppilaitoksista annetun lain
1851: 30. Linkola, lak.al. N: o 201 : Ehdotus laiksi muuttamisesta • . . . • • . • . • • • • • • . . • . • • . • • 1248
1852: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun
1853: lain muuttamisesta ••••••.••.••..•••••• 1222 48. Kock ym., lak.al. N:o 217: Ehdotus laiksi
1854: ammattioppilaitoksista annetun lain muut-
1855: 31. Linkola, lak.al. N: o 202: Ehdotus laiksi tamisesta .. • .. • .. .. • .. .. .. .. .. .. .. .. • 1250
1856: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun
1857: lain muuttamisesta .................... 1224 47. Linkola, lak.al. N:o 218: Ehdotus laiksi
1858: ammattioppilaitoksista annetun lain muut·
1859: 32. Y. E. Partanen ym., lak.al. N:o 203: Eh· tamisesta • • . . . • • . . . . • . • • • . • . • . . . • • • . . • 1252
1860: dotus laiksi yksityisoppikoulujen valtion·
1861: avusta annetun lain muuttamisesta . . • • . 1226 48. Leinonen ym., lak.al. N:o 219: Ehdotus
1862: laiksi kansanopistojen valtionavusta anne-
1863: 33. Siltanen ym., lak.al. N: o 204: Ehdotus tun lain muuttamisesta • • . • • • • . • • • • • • . • 1254
1864: laiksi oppikoulun oppilaiden koulunkäyn·
1865: nin avustamisesta annetun lain muuttami· 49. Y. Mattila ym., lak.al. N:o 220: Ehdo-
1866: sesta .................. "' .. .. .. .. .. .. 1228 tus laiksi kirjastolain muuttamisesta • . . • 1256
1867: 34. Leinonen ym., lak.a.l. N: o 205: Ehdotus 50. Leinonen, lak.al N: o 221: Ehdotus laiksi
1868: laiksi valtion oppikoulujen keskikouluas· kirjeopistoista . . • . • . • . • . . • • • • . . • • • . . . • 1257
1869: teen lukukausimaksujen poistamisesta • • . 1229
1870: 35. Haukipwro ym., 1ak.al. N:o 206: Ehdotus 51. Kalavainen ym., lak.al. N:o 222: Ehdotus
1871: laiksi keskikoulun oppilaiden koulumatko- laiksi opintokerhotoiminnan valtionavusta
1872: jen ja -ateria.in kustannuksista . • • . . • • . • 1230 annetun lain muuttamisesta • • • • • . • • • . • • 1259
1873:
1874: 36. Yaittinen ym., lak.al. N:o 207: Ehdotus 52. Saalasti ym., lak.al. N: o 223: Ehdotus
1875: laiksi oppi- ja ammattikoulujen terveys- laiksi opintokerhotoiminnan valtionavusta
1876: sisarista .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1233 annetun lain muuttamisesta • . • . • • . • • . . • 1261
1877:
1878: 37. Linkola, lak.a.l. N:o 208: Ehdotus laiksi ~Halme ym., lak.al. N :o 224: Ehdotus
1879: kesäyliopistoista ja niille myönnettävästä · laiksi nuorisotyön edistämisestä ja tuke·
1880: valtionavustuksesta ........ ~ ; • .. .. . . .. • 1235 misesta . • • . • . . . . • . . • • • . • • • • • . . . • • • • • • 1263
1881:
1882: 38. Honkonen ym., lak.al. N:o 209: Ehdotus 54. Bwrman ym., lak.al. N:o 225: Ehdotus
1883: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain laiksi kotimaisen elokuvan tuotannon tur·
1884: muuttamisesta • • . • • • . . • . • • • • • • • . • • • • • • 1237 vaa.misesta •.••••.•...•.•••.•.••• ,., ••• 1267
1885:
1886: 39. Kalavainen ym., lak.al. N:o 210: Ehdotus 55. B. Räsänen ym., lak.al. N:o 226: Ehdo-
1887: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain tus laiksi puukemian perustutkimuksen lai-
1888: muuttamisesta • .. .. . . . . .. .. .. .. . . .. .. • 1238 toksesta •.••..••••.••••..• , . • . • . • • . . • • 1271
1889: 56; T. Salo ym., la.k.al. N:o 227: Ehdotus
1890: 40. Tallgren m. fl., lagmot. N: o 211 : Förslag
1891: till lag ang!ende ändring av lagen om laiksi vesientutkimuslaitoksesta . , • • • • • • • 1273
1892: högskolestipendier • • .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 1239 57. Lahtelo ym., toiv.al. N:o 516: Opetus-
1893: hallinnon keskittämisestä opetusministe-
1894: 40, Tallgren ym., lak.al. N:o 211: Ehdotus riön ja yhden yhteisen keskusviraston
1895: laiksi korkeakoulustipendeistä annetun lain alaiseksi • • • • . . . • • . • • • . . • . • • • . • • • . • . • • 1276
1896: muuttamisesta • • • . . . . . • • • • • • • • . . • • • • • • 1239
1897: GS• .Ahonen ym., toiv.al. N:o 517: Yhtenäis-
1898: 41. Bwrman ym., lak.al. N:o 212: Ehdotus kouluperiaatteen mukaisen peruskoulun ai-
1899: laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja kaansaamisesta ••••.••.•.•••...••.•••. 1277
1900: niissä loppututkinnon suorittaneiden hen·
1901: kilöiden opintolainojen valtiontakauksesta 59. Linkola ym., toiv.al. N:o 518: Ammatti-
1902: annetun lain muuttamisesta • . • • • . . • • • • • 1242 koulun, teknillisen koulun ja teknillisen
1903: opiston aseman selvittämisestä yleisessä
1904: 42. Honkonen ym., lak.al. N:o 213: Ehdotus koulutusjärjestelmässä •.•••••• , • . • • • • • • 1279
1905: laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja
1906: niissä loppututkinnon suorittaneiden hen· 60. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 519: Valtion
1907: kilöiden opintolainojen valtiontakaukeesta liikuntatieteellisen tutkimustoiminnan · kes·
1908: annetun lain muuttamisesta • • • • . . • • . • • • 1243 kittämisestä • • • • • • . • • • • • • • • • • . • • • • • • • • 1280
1909: Sisillyaluettelo 1966. XXXI
1910:
1911: Siv. Siv.
1912: 61. V. Mattiltl ym., toiv.al. N:o 520: Yliopis· 76. 8illo.ntiJU8 ym., toiv.al. N:o 535: Musiikin
1913: ton perustamisesta Seinäjoelle • • • • • • • . • • 1282 ja kuvaamataiteiden tiedekuntaopetuksen
1914: aloittamisesta. Jyväskylän kasvatusopilli·
1915: 62. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 521: Muiden sessa korkeakoulussa ••••••.•.••••••••• 1298
1916: yliopistojen pääsemisestä osallisiksi Hel-
1917: singin yliopistolle annetuista erikoisoi· 77. Terästö ym., toiv.al. N:o 536: Kesämu-
1918: keuksista • . • • . . . . . • • • . . . • • • . . . • • • • • • • • 1283 siikkiopistojen asettamisesta yhdenvertai-
1919: seen asemaan muiden musiikkiopistojen
1920: 63. Volotinen. ym., toiv.al. N:o 522: Orto- kanssa ............................... 1299
1921: doksisen teologisen osaston perustamisesta
1922: Helsingin yliopistoon tai J oensnun kor- 78. Nevalainen ym., toiv.al. N:o 537: Tutki·
1923: keakouluun • . . • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 1284 muksen toimittamisesta korkeamman met-
1924: säopetuksen keskittämisestä Joensuun kor•
1925: 64. Forsi.us ym., toiv.al. N:o 523: Kodin tek· kaakonluun • • . • . . . . . • • . . • . • . • • • • • • • . . . 1300
1926: nologian professorinviran perustamisesta
1927: Helsingin yliopistoon • • • • • • • . • • • • • • • • • • 1285 79. TaUgren. m.fl., hemst.mot. N:o 538: An-
1928: gående höjning av statsunderstödet åt
1929: 65. HaliMn ym., toiv.aL N:o 524: Kotitalou- Åbo Akademi . . . .. .. .. .. .. .. .. .. . . .. • 1301
1930: den työtieteen professorinviran perustami
1931: sesta Helsingin yliopistoon • • • . . • • . • . • • 1286 79. Tallgren ym., toiv.al. N:o 538: Åbo Aka-
1932: demin valtionavun .korottamisesta . . • . . • 1302
1933: 66. Paasivoori. ym., toiv.al. N:o 525: Kodin
1934: teknologian kiinteän ylimääräisen profes- 80. Kemppainen, toiv.al. N:o 539: Korkea-
1935: sorinviran perustamisesta. Helsingin yli- koulujen työajan pitentämisestä ja. niiden
1936: opiston maatalous-metsätieteelliseen tiede- opetustoimen tehostamisesta. • • . . • . . • • • • . 1303
1937: kuntaan • • . • . • . • • . • . • . • . . • • • • • • • • • • • • • 1287
1938: 81. Berner ym., toiv.al N:o 540: Kauppa·
1939: 67. Vartta ym., toiv.al. N:o 526: Määrära- kork~~koulun perustamisesta Kotkan kau·
1940: hasta maatalouden työtekniikan varsinai- puukun . . • . . • • . • . . . • • . • • • • • • . . . • . • • . • 1304
1941: sen professuurin perustamiseksi Helsingin
1942: yliopistoon • • . . • . . . • • • • . . . . • • • • . • . . . • • 1288 82. KWUBinen ym., .toiv.al. N:o 541: Tieteelli-
1943: sen tutkimustyön edistämisestä kansain-
1944: 68. Lahtelll ym., toiv.al. N:o 527: Yhteis- välisen politiikan alalla . . • . . • . • • . • . . • . • 1305
1945: kuntasuunnittelun tai asutustieteen profes-
1946: suurin ja laitoksen perustamisesta johon- 83. LeiMntm ym., toiv.al. N:o 542: Toimen·
1947: kin korkeakouluun • . . .. .. . . .. .. .. .. . . . 1289 piteistä tieteellisen tavoitetutkimuksen
1948: 69. Lahtelll ym., toiv.al. N:o 528: M:etsäento- edistämiseksi . .. .. .. .. • .. .. .. .. .. .. • .. 1306
1949: mologian ja metsäpatologian professorin
1950: 84. Hara ym., toiv.al. N:o 543: Tieteelliseen
1951: viran perustamisesta. metsäntutkimuslaitok-
1952: seen ..••..•...............•....•••••• 1290 julkaisutoimintaan tarkoitettujen määrä-
1953: rahojen korottamisesta • • . . . . • . . . . . • . • • 1308
1954: 70. Leinonen, toiv.al. N:o 529: Teologisen 85. Koppanen, toiv.al. N:o 544: Määrära-
1955: tiedekunnan perustamisesta. Oulun yliopis- hasta rauhantutkimuslaitoksen perustami-
1956: toon ••••..••....•••••.•••..•••.•••••• 1291 se!tsi . • . . . • • . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . • • 1309
1957: 71. Kemppainen, toiv.al. N:o 530: Pysyvän 86. Breili-n ym., toiv.al. N :o 545: Aseman·
1958: teknillisen kesäyliopiston perustamisesta hoitajan viran perustamisesta Saaristome·
1959: Oulun yliopiston yhteyteen • • . . . . • • • . . • 1293
1960: ren tutkimuslaitokseen Seilin saaressa . . 1310
1961: 72. Sääskilahti ym., toiv.al. N:o 531: Erä-
1962: talouden tiedekunnan perustamisesta Ou- 87; Landström ym., toiv.al. N:o 546: Väitös-
1963: lun yliopistoon .. .. .. .. .. • .. .. .. • .. .. .. 1294 kirjojen painatuskustannusten suorittami-
1964: sesta valtion varoista .....•.••.•.....•• ]111
1965: 73. Jäms~n ym., toiv.al. N:o 532: Määrära-
1966: hasta teologisen opetuksen aloittamista 88. Koppanen, toiv.ai. N:o 547: Nuorille tie-
1967: varten Jyväskylän kasvatusopillisessa kor- teenharjoittajille annettavien stipendien
1968: keakoululll!a • . • • • • • . • . • . . . . . . • • . • • . . • • 1295 korottamisesta . . . . . . . .. . . .. .. . • .. . . .. • 1312
1969:
1970: 74. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 533: Teologi- 89. Honkonen. ym., toiv.al. N:o 548: Muiden-
1971: sen koulutuksen aloittamisesta Jyväskylän kin kuin korkeakouluissa opiskelevien ja
1972: kasvatusopillisessa korkeakoulussa. • • • • • • 1296 niissä loppututkinnon suorittaneiden opin-
1973: tolainojen valtiontakauksen järjestämi-
1974: 75. Knwuttilo. ym., toiv.al. N:o 534: Rauhan- sestä •....••....•••••••..•..•.•.••.•• 1313
1975: ja konfliktintutkimuksen professuurin ja
1976: kahden assistentin toimen perustamisesta 90. Linkola ym., toiv.al. N:o 549: Korkeakou-
1977: Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakou- luopiskelijain opintorahoitusjärjestelmän
1978: luun •.....••....•..........•••..••..• 1297 kokonaisuudistuksesta • • • • • • . • • • • • • • • • • 1314
1979: XXXII Sisällysluettelo 1966.
1980:
1981: Siv. Siv.
1982: 91. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 550: Korkea- 108. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 567: Oppi-
1983: kouluopiskelijoiden opintolainatakausjär- ja ammattikoululaisten terveydenhoidon
1984: jestelmän ulottamisesta koskemaan myös järjestämisestä • . • . • • • . . • . • . . . . . . . . . . • 1337
1985: muita opiskelijoita • • • • • . • • • . . • . . • • • • . • 1316
1986: 109. Siltanen. ym., toiv.al. N:o 568: Järjestel-
1987: 92. Koppanen, toh .al. N: o 551: Korkeakou- mällisen kouluhammashoidon ulottamisesta
1988: luopiskelijoita koskevan stipendijärjestel- kaikkia oppivelvollisuusikäisiä koskevaksi 1339
1989: män uusimisesta • . • . • . • • • • . • • • • . • . • • . . 1317
1990: 110. Westerlund m. fl., hemst.mot. N: o 569:
1991: 93. Hamara ym., toiv.aL N:o 552: Kasvatus- Angående slopande eller sänkning av ter-
1992: opillisen instituutin perustamisesta • • • • 1318 minsavgifterna i läroverken . . . . . . . . . • . . 1341
1993: 94. Niemelä ym., toiv.al. N:o 553: Kieli- 110. Westerlund ym., toiv.al. N:o 569: Oppi-
1994: instituutin perustamisesta Savonlinnaan . . 1320 koulujen lukukausimaksujen poistamisesta
1995: tai niiden alentamisesta . . . . . . • . . . . . . . 1342
1996: 95. Linkola ym., toiv.al. N:o 554: Kunnallis-
1997: ten keskikoulujen muuttamisesta yhtenäis· 11L Huima ym., toiv.al. N:o 570: Vapaan
1998: konluiksi • • . • • • . • • • • • • . • . • • . • • . . • . • • . • 1322 koulukuljetuksen järjestämisestä keskikou-
1999: luissa käyville oppivelvollisille lapsille • • 1343
2000: 96. Salama ym., toiv.al. N:o 555: Erillisten
2001: lukioiden vaikeuksien selvittämisestä • . • • 1324 112. Paasivuori ym., toiv.al. N:o 571: Matka-
2002: kustannusten suorittamisesta kaikille oppi-
2003: 97. Forsius ym., toiv.al. N:o 556: Vanhem· velvollisuusikäisille • . • . . . . . . . . . • . . . • . • • 1344
2004: man ja nuoremman lehtorin virkojen pe· 113. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 572: Oppikou-
2005: rustamisesta oppikouluihin tarvetta vas· lua vieraalla paikkakunnalla käyvien oppi-
2006: taavasti •..•.••••••.•••••....••...••.• 1325 laiden matka- ja asumiskustannusten kor·
2007: 98. Breilin ym., toiv.aL N:o 557: Lisäpalk- vaamisesta valtion varoista • . • . . . . . . • . • 1345
2008: kauksen suorittamisesta koulukokeilutoi- 114. Vilmi ym., toiv.al. N:o 573: Oppi· ja
2009: mintaan osallistuvalle opettajalle . • . . • • • 1327 ammattikoululaisten koulumatkoista aiheu-
2010: tuvien kustannusten korvaamisesta • • • . . . 1346
2011: 99. Linkola ym., toiv.al. N:o 558: Valtion
2012: oppikoulujen rehtorikunnan palkkauksen 115. Linkola, toiv.al. N:o 574: Kouluruokailun
2013: yhtenäistämisestä • • . • • • . . . • • • • • .. . . • • • 1328 järjestämisestä valtion oppikouluissa ••.• 1347
2014: 100. Leinonen ym., toiv.al. N:o 559: Poikien 116. I. Linna ym., toiv.al. N:o 575: Koulu-
2015: käsityönopettajien virkojen tai toimien hammashoidon ulottamisesta koskemaan
2016: perustamisesta valtion oppikouluihin • . • . 1329 kaikkia oppivelvollisuusikäisiä . . • . • • . . • . 1348
2017:
2018: 101. Linkola ym., toiv.al. N:o 560: Koulun 117. Holopainen ym., toiv.al. N:o 576: Kerho-
2019: ulkopuolella suoritettavasta työstä opetta- työn järjestämisestä kunnallisiin keski-
2020: jalle maksettavan palkkion määräämisestä kouluihin • • . . . . . • . . . . . • . • . . . . • . . • . . . • . 1349
2021: työmäärän mukaan • . • • • • • • . . . . • . . . . . . • 1330 118. Koppanen, toiv.al. N:o 577: Asumistuen
2022: järjestämisestä vlihävaraisille opiskelijoille 1350
2023: 102. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 561: Toimen-
2024: piteistä poikien käsityönopettajan ylimää- 119. JämsMI. ym., toiv.al. N:o 578: Viitasaa-
2025: räisen toimen perustamiseksi eräisiin ly- ren yhteiskoulun ottamisesta valtion hal-
2026: seoihin • • . . • • . • • • • . . • • • • • • • . • . • • . • • • • . 1331 tuun .•..•••.••••.•.••••..•...•...•••. 1351
2027: 103. Landatröm ym., toiv.al. N:o 562: Tita- 120. Linkola, toiv.al. N:o 579: Karhulan yh-
2028: oppikouluja koskevan lainsäädännön ai- teiskoulun ottamisesta valtion haltuun . . 1352
2029: kaansaamisesta • . • • . • • • • . • • . • . • . . . . . . . 1332 121. Pennanen ym., toiv.al. N:o 580: Outo-
2030: kummun yhteiskoulun ottamisesta valtion
2031: 104. Knuuttila ym., toiv.al. N:o 563: Valtion haltuun . . • . • . . . . . . . . . . . . . • . • . • • . . . . . . 1353
2032: iltaoppikoulun perustamisesta Jyväskylään 1333
2033: 122. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 581: Joutsan
2034: 105. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 564: Yhteis- yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun 1354
2035: kunnallisten aineiden opetuksen saattami- 123. Procope m. fl., hemst.mot. N:o 582: An-
2036: sesta pakolliseksi oppikouluissa . • . . . . . . 1334 gående statens övertagande av Ström-
2037: borgska läroverket i Borgå . . . • . . . . . . . . 1355
2038: 106. Lahtela ym., toiv.al. N:o 565: Valtion ja
2039: kunnan osallistumisesta oppivelvollisuus- 123. Procope ym., toiv.al. N:o 582: Porvoossa
2040: iässä oppi- ja ammattikouluihin siirtynei- olevan Strömborgska läroverket nimisen
2041: den oppilaiden koulukustannuksiin • . . . . . 1335 oppikoulun ottamisesta valtion haltuun . • 1356
2042: 107. Hara ym., toiv.al. N:o 566: Oppikouluissa 124. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 583: Määrä·
2043: opiskelevien terveydentilan tarkkailun jär- rahasta Espoon yhteislyseon kouluraken-
2044: jestämisestä . . . . . . • . . . • . • • . . . . • . • . • • • . 1336 nuksen töiden aloittamista varten • . • . . . 1357
2045: Sisällysluettelo 1966. XXXIll
2046:
2047: Siv. Siv.
2048: 125. Juvela ym., toiv.al. N:o 584: Rauman 141. Salama ym,, toiv.al. N:o 600: Kansakou•
2049: lyseon rakennussuunnitelman toteuttami- luuopettajan palkkaukseen annettavan
2050: sesta ...................•............ 1358 valtionavun ehtona olevan oppilasluvun
2051: alentamisesta . . . . . . . . • . • . . • • . . • • . • . • . • 1375
2052: 126. Nikkilä ym., toiv.al. N:o 585: Määrä·
2053: rahasta Toijalan yhteislyseon rakennus- 142. Salama, toiv.al. N: o 601: Kansakoulu·
2054: toimintaa varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1359 lainsäädännön tarkistamisesta suurten
2055: opetusryhmien jakamisoikeutta koskevien
2056: 127. Niskanen ym., toiv.al. N:o 586: Määrä· säännösten osalta ....................• 1376
2057: rahasta Turkuun rakennettavan Raunis·
2058: tulan yhteislyseon rakennustöiden aloitta- 143. Häggblom m. fl., hemst.mot. N:o 602:
2059: miseksi . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . • 1360 Angående ändring av folkskolförord·
2060: ningens stadgande om gemensamt un·
2061: 128. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 587: Val· dervisad grupp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1377
2062: tion lukion perustamisesta Tuusniemen
2063: kuntaan • . . • . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1361 143. Häggblom ym., toiv.al. N:o 602: Kansa-
2064: kouluasetuksen yhteisopetuksessa olevia
2065: 129. Bönkkö ym., toiv.al. N:o 588: Määrä· ryhmiä koskevien säännösten muuttami-
2066: rahasta keski- ja kansalaiskoulun raken· sesta .••••..•....................•••• 1378
2067: tamiseksi Vieremän kuntaan . • . . . • . . . . . 1362 144. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 603: Kansa·
2068: koulun johtajan tehtävästä maksettavan
2069: 130. Vaittinen ym., toiv.al. N:o 589: Joen- palkkion korjaamisesta • . . . . . . . . . . • • . . . 1379
2070: suun lyseon uuden koulutalon rakentami·
2071: sesta ........•.•............•.•.••.•• 1363 145. Kock ym., toiv.al. N:o 604: Kansakoulu·
2072: rakennusten normaalihintojen korottami·
2073: 131. Vilponiemi ym., toiv.al. N:o 590: Vähä- sesta •.......•••.................•••• 1380
2074: rauman yhteiskoulun uudisrakennuksen ra·
2075: kantamisesta • • . . . . . . • . . • • . • . . • • • • . . . • . 1364 146. Kull m.fl., hemst.mot. N:o. 605: An·
2076: gående ändring av folkskolförordningens
2077: 132. Pohjonen ym., toiv.al. N:o 591: Toimen· stadganden om statsunderstöd . . • • • • • . . • 1381
2078: piteistä uinnin ja hengenpelastuksen ope-
2079: tustilojen saamiseksi kansa-, oppi· ja am· 146. Kull ym., toiv.al. N:o 605: Valtionapua
2080: mattikouluihin ja -opistoihin . . . . • . . • • . 1365 koskevien kansakouluasetuksen säännösten
2081: muuttamisesta • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1382
2082: 133. Hara ym., toiv.al. N:o 592: Liikealan
2083: erikoiskoulujen asettamisesta valtionavun 147. Leinonen, toiv.al. N:o 606: Kansakoulu·
2084: osalta tasavertaiseen asemaan kauppaoppi· rakennusten normaalihintapäätöksen muut·
2085: laitosten kanssa . . • • • • • • • . • . . • • • . • • • • . 1366 tamisesta • . . • • . • . • . . . . . . • • • • . • • • . . . . • 1383
2086:
2087: 134. Kaarlonen ym., toiv.al. N:o 593: Toimen· 148. Niinikoski ym., toiv.al. N:o 607: Kansa·
2088: piteistä varsinaisen kansakoulun piiri· koulurakennusten valtionosuusperusteiden
2089: jaosta luopumiseksi maalaiskunnissa . • • • 1367 uudistamisesta . • • . • • • • • . • . . . • • . . • • . . . • 1384
2090:
2091: 135. Salama ym., toiv.al. N:o 594: Joidenkin 149. Niinikoski ym., toiv.al. N:o 608: Kansa·
2092: opettajainvalmistuslaitosten muuttamisesta koulurakennuksille asetettujen vaatimusten
2093: jatko-opinto-opistoiksi tai -korkeakouluiksi 1369 helpottamisesta tilapäiseen käyttöön tar-
2094: koitettujen kansakoulurakennusten osalta 1385
2095: 136. Lähteenmäki ym., toiv.al. N:o 595: Kan·
2096: sakonluu kielten tuntiopettajakoulutuk· 150. Halinen ym., toiv.al. N:o 609: Kansakou-
2097: sen järjestämisestä pidentämällä koulu- luruokailun aluetarkastuksen aikaansaami·
2098: tusaikaa opettajainvalmistuslaitoksissa . . 1370 sesta .•.•.••..•.•....•........••....• 1386
2099:
2100: 137. Salama ym., toiv.al N:o 596: Opettajan· 151. Halinen ym., toiv.al. N:o 610: Valtion-
2101: virkojen lakkauttamista koskevien sään· avustuksen suorittamisesta koulukeittäjien
2102: nösten tarkistamisesta . • • . . . . • • . • . . . . . • 1371 palkkausmenoihin • . . . . . . . . . . . .. .. . . . . • 1387
2103: 138. Linkola ym., toiv.al. N:o 597: Kansakou· 152. Kalavainen ym., toiv.al. N:o 611: Määrä·
2104: luasetuksen 18 §:n 1 momentin muuttami· rahasta avustukseksi Raajarikkoisten kou-
2105: sesta ................................ 1372 lusäätiölle Cp-lasten kansakoulun raken·
2106: tamiseksi Helsinkiin . . . . . • . . • . • . . • . • . . 1388
2107: 139. Niinikoski ym., toiv.al. N:o 598: Kansa-
2108: koulunopettajien palkkaukseen annettavan 153. Paavola ym., toiv.al. N:o 612: Raajarik-
2109: valtionavun edellytyksenä olevien oppilas- kojen koulusäätiön kansakoulun toimihen·
2110: määrien alentamisesta •..•..•..•...... 1313 kilöiden eläkekysymyksen järjestämisestä 1390
2111:
2112: 140. Salama ym., toiv.al. N:o 599: Kansakou- 154. Kangas ym., toiv.al. N:o 613: Valtion-
2113: lulaitoksen viranhaltijoiden palkkauksesta avun antamisesta kansakoulujen yhtey·
2114: ja eläkkeistä annetun lainsäädännön tar- teen opetustarkoituksiin rakennettavia
2115: kistamisesta •........•...........•..•• 1374 kasvihuoneita varten • • • . . • . . . . . . • . . . • • 1391
2116: XXXIV Sisällysluettelo 1966.
2117:
2118:
2119: Siv. Siv.
2120: 155. L6i1t01ten 1Jm., t~iv.al. N:o 614: Toimen- 170. Häkkinen 1Jm-, toiv.al. N:o 629: Sokea.in
2121: piteistä maaseudun opettajien virka-asun· ammattikoululain aikaansaamisesta ••.•• 1410
2122: tokysymyksen järjestämiseksi . . . . . • • • • • 139!
2123: 171. Kull m.fl., hemst.mot. N:o 630: An·
2124: 156. Leinonen ym., toiv.al. N:o 615: Aputyö- gll.&nde svensksprll.kig yrkesundervisning
2125: voiman hankkimisesta oppilasasuntolanhoi- och läroverksstudier för döva • . . • . • • • • 1411
2126: tajille • • • • • • • • . . . . • . • • • . . • . . . . • • • . . . • 1393
2127: 171. Kull ym., toiv.al. N:o 630: Kuurojen
2128: 157. Suorttanen ym., toiv.al. N:o 616: Kansa- ruotsinkielisestä ammattiopetuksesta ja
2129: laistaito nimisen oppiaineen ottamisesta oppikouluopinnoista • . . . . • . • • . . • • . • • • . 1412
2130: kansa- ja kansalaiskoulun oppiaineiden
2131: joukkoon • . • . . . • • . . . . . . . • . . • . . . . . . . • . • 1394 17!. Rytkönen ym., toiv.al. N: o 631 : Ammat-
2132: tokoulun perustamisesta Suonenjoen kun·
2133: 158. Linkola ym., toiv.al. N:o 617: Esityksen to.an •••••••....•••••.•••••.•.•••••.•• 1413
2134: antamisesta yleisestä ammattioppivelvolli-
2135: suudesta • • • . . • . . . • . • • • • . . . . . . • • • . • . . • 1396 173. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 632:
2136: Keskikoulun pohjalle rakentuvan 4-vuoti-
2137: 159. Vilponieml ym., toiv.al. N:o 618: Yleisen sen ammatillisen oppilaitoksen oppimäärän
2138: ammattioppivelvollisuuden aikaansaami· suorittaneen oikeuttamisesta suorittaa yli-
2139: sesta ••.•.....•..•.••.....••.•..•.•... 1398 oppilastutkinto • • • • • • • • • • • • • . • • . . • • . . • • 1414
2140: 160. VBflnamo, toiv.al. N:o 619: Kansalaisten
2141: 174. Hä1ckinefl ym., toiv.al. N:o 633: Toimen·
2142: ammatti- ja muun koulutuksen tehosta-
2143: misesta • • . • • . . . . • • . • • . • • . • • • • • • • . • . . • 1399 piteistä valtakunnallisten opintolinjojen
2144: perustamiseksi Pohjois-Savon ammattiop·
2145: 161. Haa'Pfl86lO ym., toiv.al. N:o 620: Ammat- pilaitokseen ••....•.....•••.••......•. 1415
2146: tikasvatuksen kokonaissuunnitelman laati·
2147: misesta sekä ammattikasvatuslainsäädän- 175. Kemppainen, toiv.al. N:o 634: Malmin·
2148: nön ja -hallinnon yhtenäistämisestä . . • • 1400 etsijä'mrssin järjestämisestä Kainuun ja
2149: Pohjois-Pohjanmaan ammattikouluihin •• 1416
2150: 162. Sillantaus ym., toiv.aL N:o 621: Am·
2151: mattiopetustoiminnalle tarpeellisen kasva- 176. Koi11unen 1Jm., toiv.al. N:o 635: Jyväs·
2152: tustieteellisen tutkimus· ja kokeilutoimin- kylässä toimivan ammattikoulujen opet·
2153: nan aloittamisesta .•.••.•...•...•....• 1401 tajaopiston koulurakennuksen suunnittele-
2154: misesta ja rakentamisesta •..•.•......• 1417
2155: 163. T. Salo ym., toiv.al. N:o 622: Ylioppi-
2156: laspohjaisen ammattikoulutuksen lisäämi- 177. V. Mattila ym., toiv.al. N:o 636: Ammat-
2157: sestä •.•••.•.•...••••.•.•.•.•••...•.• 140! tioppilaitoksissa opiskelevien saattamisesta
2158: 164. Linkola ym., toiv.al. N:o 623: Ammatti- tapaturmavakuutuksen piiriin . . . . . . • • • . 1418
2159: kouluihin hakeutumista estävien taloudel-
2160: 178. Rytkönen ym., toiv.al. N:o 637: Valta-
2161: listen ja sosiaalisten seikkojen poistami-
2162: sesta .•••.••••........•..•..........• 1403 kunnallisten opintolinjojen perustamisesta
2163: Pohjois-Savon ammattioppilaitokseen . . . • 1419
2164: 165. Landström ym., toiv.al. N:o 624: Nuori-
2165: son ammattikoulutuksen tehostamisesta il- 179. Boden ym., toiv.al. N:o 638: Ammatti·
2166: takurssien avulla •.•.•••.•.•.....•...•• 1404 oppilaitoksissa opiskelevien opintolainojen
2167: valtiontakauksen järjestämisestä • • • • • • • • 1420
2168: 166. Korsbäck m. fl., hemst.mot. N: o 625: An-
2169: gll.ende ändring av stadgandena om un- 180. Kemppaine11,, toiv.al. N:o 639: Korkea.·
2170: derstöd för yrkesstudier . . • . • . . . . . • . . . 1405 koulun ja teknillisen opiston arkkitehtuu·
2171: riopintosuunnalla suoritettujen tutkintojen
2172: 166. Korsbäck ym., toiv.al. N:o 625: Am- muuttamisesta diplomiarkkitehdin ja ark-
2173: mattiopintoavustuksia koskevien säännös- kitehdin tutkinnoksi • .. • .. .. .. .. .. .. .. • 1421
2174: ten muuttamisesta • . • • • • . • • • . • • . . . • . • • 1406
2175: 181. Kemppainen, toiv.al. N:o 640: Arkkiteh·
2176: 167. Linkola ym., toiv.al. N:o 626: Ammatti- tuurin ja sisustusarkkitehtuurin opinto·
2177: koulujen työpiirustusten malliston aikaan- suuntien perustamisesta teknillisiin kou-
2178: saamisesta • • • • • • • • • • • • • • • . • • • . • . • . • • • • 1407 luihin •.•..••.•....•..•••..••.•.•.•••• 1422
2179: 168. 8alora11,ta, toiv.al. N:o 627: Valtion tuen 182. Gestrin m. fl., hemst.mot N: o 641: An-
2180: saannin varmistamisesta yleisten ammatti· gll.ende ändring av lagen om tekniska
2181: koulujen oppilaskotien ja opettajien asun- Iäroanstalter ••..•..••.••••.•......•••• 1423
2182: tojen osalta • . . . . . • • • . • . . • • • • . • • • . • • • • 1408
2183: 182. Gestrin ym., toiv.al. N:o 641: Teknillisiä
2184: 169. Siiskonen ym., toiv.al. N:o 628: Toimen- oppilaitoksia koskevan lain muuttamisesta 1424
2185: piteistä riittävän määrärahan osoittami-
2186: seksi avustuksin& kuntien ja kuntainliit- 183. LinkoltJ 1Jm., toiv.al. N:o 642: Teknillis-
2187: tojen ammattioppilaitosten oppilasasunto- ten oppilaitosten opettajien opetusvelvolli-
2188: jen rakentamiseen • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • 1409 suuden ja aseman järjestämisestä •••••• 1425
2189: Sisällysluettelo 1966. XXXV
2190:
2191:
2192: Siv. Siv.
2193: 184. Sillantaus ym., toiv.al. N:o 643: Opiske- 201. Forsitus ym., toiv.al. N:o 660: Helsingin
2194: lun vuorottaisjärjestelmän käytäntöönotta- käsityönopettajaopiston ottamisesta val-
2195: misesta teknillisissä oppilaitoksissa . . . . . . 1426 tion haltuun ..•.•....•...........•--.... 1448
2196: 185. KnW!tttila ym., toiv.al. N:o 644: Teknilli- 202. Linkola, toiv.al. N:o 661: Määrärahasta
2197: sen oppilaitoksen kurssin suorittaneiden Kotkan merenkulkukoulun ja merimiesam-
2198: jatko-opintojen helpottamisesta . . . . . . . . . 1427 mattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi 1450
2199: 186. Breilim. ym., toiv.al. N: o 645: Teknillisen 203. P1·ocope, hemst.mot. N:o 662: Angående
2200: koulun perustamisesta Saloon .......... 1428 grundande av en sjöinansskola i Han~ö . . 1451
2201: 187. Gestrin m. fl., hemst.mot. N:o 646: An- 203. Procope, toiv.al. N:o 662: Merimieskou-
2202: gående ombildande av den svenska avdel- lun perustamisesta Hankoon ............ 1452
2203: ningen vid Tekniska läroanstalten i Hel-
2204: singfors till en självständig statlig tek- 204. P. Räsänen ym., toiv.al. N:o 663: Perhe-
2205: nisk skola ............................ 1429 kasvatuksen, sukupuolivalistuksen ja eh-
2206: käisyvälinetoiminnan edistämisestä ...... 1453
2207: 187. Gestrin ym., toiv.al. N:o 646: Helsingin
2208: teknillisen oppilaitoksen ruotsinkielisen 205. Terästö ym., toiv.al. N:o 664: Toimenpi-
2209: osaston muodostamisesta itsenäiseksi val- teistä perhekasvatuksen saamiseksi eräi-
2210: tion teknilliseksi kouluksi .............. 1431 siin oppilaitoksiin •....•......•..•..... 1455
2211:
2212: 188. Hamara ym., toiv.al. N:o 647: Telmil- 206. Terästö ym., toiv.al. N:o 665: Maakunta-
2213: lisen koulun perustamisesta Savonlinnaan 1433 kirjastoverkoston nopeasta luomisesta ... 1456
2214:
2215: 189. af He'WI"lin ym., toiv.al. N:o 648: Teknil- 207. Halinen y·m., toiv.al. N:o 666: Uusien
2216: lisen opiston ja teknillisen koulun perus· maakuntakirjastojen aikaansaamisesta . . • 1457
2217: tamisesta Espoon kauppalaan .......... 1435 208. Hjerppe ym., toiv.al. N: o 667: Oulun kau·
2218: 190. Laaksonen, toiv.al. N:o 649: Uusien ope· pungin kirjaston muodostamisesta maa-
2219: tustilojen osoittamisesta Helsingin teknil- kuntakirjastokai ......•............... 1458
2220: liselle oppilaitokselle . . . . . . . . . . . . • . . . . . 1436 209. Pennanen ym., toiv.al. N:o 668: Pohjois-
2221: 191. Linkola, toiv.al. N:o 650: Pohjois-Ky- Karjalan maakunta-arkiston perustami·
2222: menlaakson teknillisen koulun aikaansaa- sesta Joensuun kaupunkiin •............ 1460
2223: misesta .............................. 1437 210. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 669: Kuo-
2224: 192. V. A. Virtanen ym., toiv.al. N:o 651: pion kaupunginkirjaston muuttamisesta
2225: Teknillisen koulun aikaansaamisesta Sa- maakuntakirjastokai ................... 1462
2226: vonlinnaan ........................... 1439 211. Hara ym., toiv.al. N:o 670: Määrära-
2227: 193. Flinck ym., toiv.al. N:o 652: Erityiskan- hasta uusien kirjailija- ja taiteilijaeläk-
2228: sanopiston perustamisesta erityiskansakou- keiden lukumäärän ja suuruuden nostami-
2229: lua käyneiden oppilaiden jatko-opetusta seksi ................................. 1463
2230: varten ............................... 1440
2231: 212. Ahonen ym., toiv.al. N:o 671: Halpakor-
2232: 194. Knwttila ym., toiv.al. N:o 653: Työväen- koisten lainojen järjestämisestä juhla- ja
2233: ja kansalaisopiston oikeuttamisesta anta· Kokoushuoneistoja ylläpitäville yhdistyk-
2234: maan keskikoulutodistuksia ............ 1441 sille ja järjestöille ..............•....• 1464
2235:
2236: 195. M. Mattila ym., toiv.al. N:o 654: Määrä- 213. af Heurlin ym., toiv.al. N:o 672: Selvi·
2237: rahasta Tuusulan kansanopiston opinto- tyksen hankkimisesta yleishyödylliseen
2238: rakennusten rakennustöiden aloittamiseksi 1442 harrastustoimintaan soveltuvista tiloista 1465
2239:
2240: 196. Burman ym., toiv.al. N:o 655: Vapaata 214. Lukkarinen ym., toiv.al. N: o 673: Koulu-
2241: kansansivistystyötä koskevan kokonaisuun- t~!.?jen saamisesta nuorisojärjestöjen käyt-
2242: nitelman tehostamisesta ................ 1443 toon ...............................•. 1467
2243:
2244: 197. Uusitalo ym., toiv.al. N:o 656: Kansan- 215. S·iren ym., toiv.al. N:o 674: Maalaiskun-
2245: sivitysmäärärahojen korottamisesta ..... 1444 nan oikeuttamisesta saamaan 2/3 valtion·
2246: apua vuokrahuoneistoihin · sijoitettujen
2247: 198. B'UII"man ym., toiv.al. N:o 657: Kirjeeili- koulutilojen kustannuksista ............ 1468
2248: sen opiskelun kehittämisestä ........... 1445
2249: 216. E. Räsänen ym., toiv.al. N:o 675: Kurs·
2250: 199. Asunta ym., toiv.al. N: o 658: Aitoon ko· sim~otoisen maatalousopetuksen lisäämi·
2251: titalouskeskikoulun ottamisesta valtion hal- sesta ................................ 1469
2252: tuun ................................. 1446
2253: 217. V. E. Partanen ym., toiv.al. N:o 676:
2254: 200. Hanhirova ym., toiv.al. N:o 659: Koti- Harjoittelijain välityksen keskittämisestä
2255: talouskeskikoulun perustamisesta Alator- yhteisen elimen alaisuuteen nykyisen har·
2256: nion kuntaan ......................... 1447 joittelijavaihtotoimiston yhteydessä .•... 1470
2257: XXXVI Sisällysluettelo 1966.
2258:
2259:
2260: Siv. Siv.
2261: 218. Aro ym., toiv.al. N:o 677: Lastentarha- 224. Leinonen ym., toiv.al. N:o 683: Julkis-
2262: seminaarien saattamisesta lakisääteiselle ten kaitaelokuvanäytäntöjen esittämiseen
2263: pohjalle ....•......................... 1471 oikeuttavan todistuksen antamista koske-
2264: vien määräysten muuttamisesta •........ 1480
2265: 219. Haarla, toiv.al. N:o 678: Määrärahasta
2266: ulkomaanedustuksen ja talouselämän teh· 225. Paasi'IJ'UOri ym., toiv.al. N:o 684: Talou-
2267: tävissä ulkomailla toimivien henkilöiden dellisen tuen antamisesta kasvatuksellisesti
2268: lasten koulunkäynnin hepottamiseksi .... 1472 arvokkaiden lastenelokuvien tuottamista
2269: varten ............................... 1481
2270: 220. Kemppainen ym., toiv.al. N:o 679: Leh-
2271: distön taloudellisen aseman kohentamisesta 1473 226. Kalavainen ym., toiv.al. N:o 685: Valtion
2272: kustannusliikkeen aikaansaamisesta oppi-
2273: 221. .4. Koskinen ym., toiv.al. N:o 680: Leh- kirjojen kustantamiseksi ............... 1482
2274: distön taloudellisen aseman kohentami·
2275: sesta •...........•....•..........•... 1475 227. Saarto ym., toiv.al. N:o 686: Vuoden
2276: 1918 sisällissodassa surmansa saaneiden
2277: 222. Pitsinki ym., toiv.al. N: o 681: Puolueiden punaisten hautapaikkojen kuntoon saatta-
2278: valistus- ja tiedotustoiminnan, lähinnä sa· misesta .............................. 1483
2279: nomalehdistön tukemisesta .............. 1477
2280: 228. Kaarna ym., toiv.al. N: o 687: Määrära-
2281: 223. Hellst61!J ym., toiv.al. N:o 682: Vapaa· hasta Parikkalan kunnassa olevan Koit-
2282: kappaleoikeutta nauttivan valtion elo- sanlahden kartanon päärakennuksen kun-
2283: kuva-arkiston aikaansaamisesta ......... 1479 nostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 1484
2284: VALTIOPÄIVÄT
2285: 1966
2286:
2287: LIITTEET
2288: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT
2289: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
2290:
2291:
2292:
2293:
2294: HELSINKI 1966
2295: VALTIONEUVOBTON KIBJAPAINO
2296:
2297:
2298: E 529/66
2299: VALTIOPÄIVÄT
2300: 1966
2301:
2302: LIITTEET
2303: I
2304:
2305: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
2306: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
2307:
2308:
2309:
2310:
2311: HELSINKI 1966
2312: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2313: Hallitusmuodon ja valtiopäiväjärjestyksen muuttamista, tasavallan
2314: presidentin toimikautta, äänioikeusikärajan alentamista ja
2315: kirkkolain säätämisjärjestystä ym. koskevia laki- ja
2316: toivomusaloitteita.
2317: 1,1.- Lagmot. 1f :o 1.
2318:
2319:
2320:
2321:
2322: Ehrnrooth m.. fl.: Förslag tilZ lag om ändring av regeringsfor-
2323: men.
2324:
2325:
2326: Till Riksdagen.
2327:
2328: När den franska upplysningsfilosofen Mon- förutsätter balans mellan de olika organ, p4
2329: tesquieu i verket L'esprit des lois (Lagarnas vilka utövningen av statsmakten har förde-
2330: anda), som utkom 1748, :framställde sin lats.
2331: maktfördelningslära, motiverade han den med Parlamentarismen ha.r, såsom de sakkun-
2332: individens frihets- och säkerhetskrav. Den niga vid tiden för vår regeringsforms till-
2333: säkraste garantin för individens rätt.sskydd, komst betonade, i vårt politiska system
2334: anså.g Montesquieu, består i en maktfördel- förverkligats i sträng form. Enligt Ståhlberg
2335: ning, enligt viiken den lagstiftande, den avser parlamentarismen att åstadkomma ett
2336: verkställande och den dömande makten till- förtroendeförhållande och samverkan mellan
2337: kommer olika organ. Även om maktfördel- den verkställande makten och folkrepresen-
2338: ningsläran inte någonstädes genomförts i tationen. Olika omständigheter har bidragit
2339: absolut form, har den spelat en avgörande till att förhållandena i praktiken inte alltid
2340: roll i utvecklingen av den demokratiska gestaltat sig sådana, som författningen avsett.
2341: styrelse:formen. . Under de senaste åren har det parlamenta-
2342: Grundtanken i maktfördelningsl~ran fram· riska styrelsesättet ofta varit i blickpunkten,
2343: träder alldeles klart i vår regerings:forms 2 §. när man sökt orsakerna till störingarna i
2344: I stadgandet i detta lagrum såg 1917 års värt politiska liv. Någon djupgående analys
2345: grundlagskommitte en nödvändig garanti för av situationen har emellertid inte företagits,
2346: medborgarnas :frihet och samhällskrafternas vilket också. berott på att den statsvetenskap-
2347: normaJ.a verksamhet. En ensidig koncentre- liga expertisen inte har visat något intresse
2348: ring av stasmakten har lett till förtryck och för dessa problem. Såsom korrektiv mot
2349: även eljest i flera avseenden skadligt inverkat bristerna i parlamentarismens funktionssätt
2350: på det politiska livet, framhöll grundlags- har en regering av samtliga i riksdagen
2351: kommitten. företrädda partier rekommenderats.
2352: Riksdagen företräder folket, vilket stats- De.t torde kunna anses obestridligt, att
2353: makten i Finland tillkommer. Av de olika förhållandena under senare år har lett till
2354: organ, på vilka statsmakten enligt en modi- en påtaglig förstärkning av regeringsmakten&
2355: fierad form av maktfördelningsprincipen har ställning på bekostnad a.v riksdagens. Detta
2356: fördelats i regeringsformen, är riksdagen kan medföra - om det inte redan har med-
2357: därför den viktigaste. Detta fra.mhåller ut- fört - att folkets vilja inte i de stora a.v-
2358: tcyckligen många av vära författningsexper- görandena har det bestämmande inflytande,
2359: ter. (Se bl.a. Erich, Suomen valtio-oikeus, som regeringsformen har avsett att trygga.
2360: I delen s. 268, Kaira, Vaitiosopimukset II, Om en lucka har uppstått i den politiska
2361: s. 190 och Hakkila, Suomen tasavallan pe- byggnaden genom den partipolitiska splitt-
2362: rustuslait s. 20). Härav följer inte, att ringen och den försämring av den politiska
2363: regeringsmakten i Finlands författning skulle andan som härav följt, kan den inte utan
2364: intaga en svag ställning. Det framgår tydligt men för vårt politiska liv och hela samhället
2365: därav, att regeringen skall leda och inte läta täppas genom improvisationer i praktiken.
2366: sig ledas av riksdagen. Republikens presi- Fastän grundlagarna kan vara elastiska pä
2367: dents maktbefogenheter är också betydande. någon punkt, innebär en subjektiv tolkning
2368: Men vår :författning har framför allt avsett av de allra centralaste stadgandena i vår
2369: att trygga demokratin genom ett system, som regeringsform en uppenbar risk för en rubb-
2370: 8 I,l. ~ Hallitusmuoto.
2371:
2372:
2373: ning av den jämvikt som skall råda mellan ändring. Han säger bl. a.: "Enligt min upp-
2374: statsorganen. Därav följer äter, att det för- fattning är åtta är som president nog och
2375: troendeförhållande undergräves, som parla- ibland för mycket för viiken person som
2376: mentarism.en avser att ästadkomma mel- helst att tjäna i den egenskapen."
2377: lan den verkställande makten och folkrepre- Säsom exempel på andra stater, som i för-
2378: sentationen. Detta leder till, att den viktiga fattningen begränsat antalet mandatperioder
2379: allmänna uppgift, som · republikens president för den valda statschefen, kan nämnas föl-
2380: innehar såsom förmedlande och utjämnande jande:
2381: kraft i det politiska livet, försväras. Omedelbart återval är inte tillåtet i
2382: Dä det är av avgörande betydelse för Schweiz 9ch Turkiet, ej heller i Brasilien och
2383: bevarandet av vår traditionella parlamenta- Mexiko.
2384: riska demokrati, att riksdagens ställning och Ett omval, d. v. s. högst tvä mandatperi-
2385: inflytande tryggas, bör det alivarligt över- oder i en följd, möjliggör författningen i Ir-
2386: vägas, hur detta kunde ske utan att jäm- land, Jugoslavien (men den nuvarande stats-
2387: vikten rubbas åt det motsatta hållet. Efter chefen underlyder inte denna 1963 antagna
2388: som en svag regeringsmakt kan omöjliggöra begränsning), Tyska förbundsrepubliken och
2389: det ändamålsenliga handhavandet av de upp- Österrike. I Italien är en begränsning ak-
2390: gifter, som uppdragits åt de politiska orga- tualiserad i parlamentet.
2391: nen, vore det inte Iyckligt att begränsa de Nägon begränsning av antalet mandatperi-
2392: befogenheter som enligt vår regeringsform oder för presidenten gäller inte i Island,
2393: tillkommer den verkställande makten, d.v.s. Frankrike, Portugal, ej heller i flertalet afri-
2394: republikenn president och statsrådet. kanska republiker med en stark president-
2395: 1917 års grundlagskommitte, som såg prob- makt enligt presidentstyrelsens princip.
2396: Iemen ur den med full inre sjäivständighet Säsom ovan framhållits har det framgått,
2397: utrustade blivande finska republikens syn- att den parlamentariska demokratin i Fin-
2398: punkt, framhöll, att presidentens mandat land under senare är inte fungerat klander-
2399: borde omfatta en inte alitför kort tidrymd, fritt. Riksdagens inflytande såsom det
2400: förslagsvis sex år, samt att hinder mot främsta organet i vär politiska demokrati
2401: mandatets förnyande genom omval ej borde har inte kunnat göras gällande i den ut-
2402: uppställas. Men under de senaste decennierna sträckning grundlagen avsett. Den lucka som
2403: har man i ett växande antal Iänder strävat uppstätt har täckts genom den aktivitet re-
2404: att trygga folkrepresentationens ställning publikens president förmätt utveckla. Detta
2405: genom att begränsa antalet mandatperioder har emellertid inte återställt den balans mel-
2406: för den valda statschefen. Dennes infiytande lan statsorganen som regeringsformen velat
2407: blir dominerande nuförtiden ocksä pä grund skapa. Stärkandet av den representativa de-
2408: av massmediernas effekt också i sådana Iän- mokrati, som det överväldigande flertalet av
2409: der, i vilka presidentstyreisen inte gäi- Finlands folk säkert omfattar, borde vara en
2410: Ier. Före den ändring av konstitutionen angelägen uppgift för de demokratiska par-
2411: ("Twenty-Second Amendment"), som gjordes tierna. I de socialistiska och liberala Iägren
2412: på förslag av den 80:de kongressen (1947), slog ·man vakt om riksdagens ställning och
2413: blev aktuell, hade det varit praxis i Amerikas infiytande pä den tiden, när de konservativa
2414: Förenta Stater att samma person högst tvä hävdade betydelsen av en stark regerings~
2415: gånger i föijd väljes till president. Sedan makt. Nu borde man i de olika ideologiska
2416: Franklin D. Roosevelt säsom den första av lägren kunna enas om en sådan kompromiss,
2417: tre presidenter, vilka hade trotsat denna pä som bevarar jämvikten mellan riksda.gen och
2418: en stark demokratisk övertygelse grundande den högsta verkställande makten. På så sätt
2419: tradition, också lyckades bli vald f'ör hela skulle en gynnsam utveckling av vår parla-
2420: fyra fyraäriga mandatperioder i följd, in- mentariska demokrati bäst tryggas. En be-
2421: fördes i den amerikanska konstitutionen för- gränsning av antalet mandatperioder för re-
2422: budet mot mera än ett äterval av den sit- publikens president enligt förebild från sta-
2423: tande presidenten. I sina memoarer (del 2, s. ter i väst och öst skulle säkra det inflytande
2424: 517 f.) återger Harry S. Truman innehållet presidenten som innehavare av den högsta
2425: i ett memorandum, som han ·skrev såsom pre- verkställande makten och ledare av landets
2426: sident vid tiden för nämnda författnings- utrikespolitik bör tillkomma, utan att i sä-
2427: I,l. - Bhrnrooth ym. 9
2428:
2429: dan utsträckning göra innehavaren av presi- Hänvisande till ovan anförda motiv före-
2430: dentämbetet till en dominerande politisk slår vi vördsamt,
2431: kraft, att den folkvalda riksdagen de facto
2432: degraderas från det främsta statsorganets att Riksdagen måtte antaga följande
2433: ställning. lagförslag:
2434:
2435:
2436: Lag
2437: om ä.ndring a.v regeringsformen.
2438:
2439: 1 enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt i 67 § riksdagsordningen stadgas,
2440: ändras 23 § 1 mom. regeringsformen som följer:
2441:
2442: 23 §. president, kan efter utövningen av president-
2443: Republikens president utses av Finlands uppdraget omedelbart återväljas endast en
2444: folk bland infödda finska medborgare städse gång.
2445: för en tid av sex år. Person, som utsetts till
2446:
2447:
2448: Helsingfors den 26 april 1966.
2449:
2450: Georg 0. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin. Victor Procope.
2451:
2452:
2453:
2454:
2455: 2 E 529/66
2456: 10
2457:
2458: 1,1.-La.k.a.l. N:o 1.
2459: Suomefl!nos.
2460:
2461:
2462:
2463:
2464: Ehrnrooth ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon muuttami-
2465: sesta.
2466:
2467:
2468: Ed usku n nalle.
2469:
2470: Kun ranskalainen va:listusfilosofi Montes- turvata demokratia sellaisella järjestelmällä,
2471: quieu teoksessaan L'esprit des löis (Lakien jo~a edellyttää tasapainoa niiden eri elinten
2472: henki), joka ilmestyi vuonna 1748, esitti val- kesken, joille valtiovallan käyttäminen on
2473: lanjako-oppinsa, hän perusteli tuota oppia jaettu.
2474: yksilön vapauden ja turvallisuuden vaati- Parlamentarismi on poliittisessa järjestel-
2475: muksella. Montesquieu katsoi, että yksilön oi- mässämme toteutettu ankarassa muodossa ku-
2476: keusturvan varmin tae on sellaisessa vallan- ten asiantuntijat hallitusmuotomme syntymi-
2477: jaossa, jonka mukaan 1ainsäädäntövalta, toi- sen aikaan korosti'VIat. Ståhlbergin mukaan
2478: meenpanovalta ja tuomiovalta kuuluvat eri parlamenta.rismin tarkoituksena on saada ai-
2479: elimille. Joskaan vallanjako-oppia ei missään kaan luottamussuhde ja yhteistoiminta toi-
2480: ole toteutettu ehdottomassa muodossa., se on meenpanovallan jra kansanedustuksen kesken.
2481: näytellyt ratkaisevaa osaa demokraattisen Eri tekijät ovat olleet myötävaikuttavina sii-
2482: hallitusjärjestelmän kehittämisessä. hen, etteivät olosuhteet käytännössä aina ole
2483: Vallanjako-opin perusajatus ilmenee aivan muodostuneet sellaisiksi kuin vraltiosääntö on
2484: selvästi hallitusmuotomme 2 § :stä. Vuoden tarkoittanut. Parlamentwarinen hallitustapa
2485: 1917 perustusl<akikomitea. piti tämän Jain- on viime vuosina usein joutunut tarkastelta-
2486: kohdan säännöstä kansalaisten vapauden ja vaksi kun on etsitty poliittisen elämämme
2487: yhteiskunnallisten voimien normaalin toimin- häiriöiden syitä. Tilanteen syvällistä eritte-
2488: nan välttämättömänä takeena. Perustuslaki- lyä ei kuitenkaan ole suoritettu, mikä on
2489: komitea lausui, että valtiollisen vallan yksi- johtanut myös siitä, etteivät valtiotieteen
2490: puolinen keskitys on johtanut sortoon ja vai- asiantuntijat ole osoittaneet mielenkiintoa
2491: kuttanut muutenkin monessa suhteessa vahin- näitä ongelmia kohtaan. Parlamentarismin
2492: gollisesti poliittiseen elämään. toiminnallisten puutteiden oikaisukeinoina on
2493: Eduskunta edustaa kansaa, joNe valtio- suositeltu ~aikkien eduskunnassa edustettuina
2494: valta Suomessa kuuluu. Sen vuoksi eduskun- olevien puolueiden yhteishallitusta.
2495: ta on tärkein niistä eri elimistä, joiden kes- Voitaneen pitää kiistämättömänä, että olo-
2496: ken valtiovalta hallitusmuodossa vaJlanjako- suhteet viime vuosina ovat johtaneet halli-
2497: periaatteen lievennettyä muotoa noudattaen tusV~allan aseman selvään voimistumiseen
2498: on jaettu. Useat valtiosääntömme asiantunti- eduskunnan vallan kustannuksella. Tämä voi
2499: jat tähdentävät tätä nimenomaisesti. (Ks. johtaa - ellei ole jo johtanutkin - siihen,
2500: mm. Erich, Suomen valtio-oikeus, I osa s. ettei kansan tahdolla suurten ratkaisujen
2501: 268, Kaim, Valtiosopimukset II, s. 190 ja kohdalla ole sitä määräävää vaikutusta, jonka
2502: Hakkila, Suomen tasavallan perustuslait s. hallitusmuoto on ta.rkoittanut toota. Jos po-
2503: 20). Tästä ei seuraa, että hallitusvallan liittiseen rakennelmaan puoluepoliittisen ha.
2504: asema Suomen valtiosäännössä olisi heikko. jaannuksen vuoksi ja siitä aiheutuneen po.
2505: Tämä ilmenee selvästi siitä, että hallituksen liittisen hengen huononemisen johdosta on
2506: tulee johtaa eduskunta.a eikä antaa eduskun- syntynyt aukko, ei tuota aukkoa voi tukkia
2507: nan johtaa hallitusta. Tasavallan presidentin käytännön hetkellisin tilapäisjärjestelyin
2508: valtuudet ovat myös huomattavat. Mutta val- haitta<amatta poliittista elämäämme ja koko
2509: tiosääntömme tarkoituksena on ennen Imikkea yhteiskuntaa. Joskin perustuslait joissakin
2510: I,1.- EhrDrooth ym. 11
2511:
2512: kohdin voivat olla. joustavia., hallitusmuotom~ kaan istuvaa presidenttiä ei saa. valita enen-
2513: me kaikkein keskeisimpien säännösten sub- pää kuin kerran uudelleen. Muistelmissaan
2514: jektiivinen tulkitseminen tietää sen tasapai- (2 osa, s. 517, ja seur.) Harry S. Truman
2515: non ilmeistä va.a.mntumista, jonka. tulee val~ selostaa muistiota, jonka hän presidenttini
2516: lita valtion elinten kesken. Siitä puolestaan kirjoitti mainitun valtiosäännönmuutoksen
2517: seuraa perustuksen jäytäminen sen luotta. aikoihin. Hän Lausuu mm.: ''Käsitykseni mu-
2518: mussuhteen alta, jonka aikaansaamista toi- kaan kahdeksan vuotta presidenttinä on kyl.
2519: meenpanovallan ja kansanedustuksen välille liksi kenelle tahansa ja toisin.a.an liikaakin
2520: parlamentarismi tarkoittaa. Tämä johtaa sii~ siinä tehtävässä palveltavaksi."
2521: hen, että tasavallan presidentin yleinen tär- Esimerkkeinä muista valtioista, jotka val-
2522: keä tehtävä poliittisen elämän välittävänä ja tio.säännössä ovat rajoittaneet valitun valtion-
2523: tasoittavana voimana vaikeutuu. päämiehen toimikausien lukumäärää, mainit-
2524: Kun perinteellisen parlamentaarisen de. takoon seuraavat:
2525: mokratiamme säilymisen kannalta ratkaiseva Välitön uudelleen valitseminen ei ole sal-
2526: merkitys on sillä seikalla, että eduskunnan littu Sveitsissä eikä Turkissa eikä liioni
2527: asema ja vaikutus turvataan, on vakavasti Bmsiliassa eikä Meksikossa.
2528: harkittava, miten tämä voisi tapahtua jär- Kertaalleen tapahtuv:an uudelleen valitse-
2529: kyttämättä. tasa.painoa vastakkaiseen suun- misen eli enintään Jreksi toimikautta peräk-
2530: ta.a.n. Koska heikko hallitusvalta voi tehdä käin mahdollistaa valtiosääntö Irlannissa, Ju-
2531: mahdottomaksi niiden tehtävien hoitamisen, gosLaviassa (mutta nykyinen valtionpäämies
2532: jotka poliittisille elimille on uskottu, ei olisi ei ole tämän vuonna 1963 hyväksytyn rajoi-
2533: onnellista rajoittaa niitä valtuuksia, jotka tuksen .alainen), Saksan Hittotasavallassa ja
2534: hallitusmuotomme mukaan kuuluvat toimeen- Itävallassa. Italian parlamentissa rajoittami-
2535: panovallalle ~Ii tasavallan presidentille ja nen on vireillä.
2536: valtioneuvostolle. Presidentin toimikausien lukumäärän ra-
2537: Vuoden 1917 perustuslakikomitea, joka tar- joitustla. . ei ole voimassa Islannissa, Rans-
2538: kasteli ongelmia Suomen tulevan sisäisesti kassa eikä Portugalissa eikä myöskään useim-
2539: täysin itsenäisen tasavallan näkökulmasta, missa afrikkalaisissa tasavalloissa, joissa pre-
2540: lausui että presidentin toimintakauden tulisi sidentinvaltaisen hallituksen periaatteen mu-
2541: olla ajanjakso, joka ei olisi liian lyhyt, vaik- ~aisesti presidentin valta. on voimakas.
2542: kapa kuusi vuotta, ja ettei uudelleen valitse.- Kuten edellä on esitetty on käynyt ilmi,
2543: mal1a tapahtuvalle tehtävän uusimiselle pi- ettei parlamenta.arinen demokratia viime vuo-
2544: täisi asettaa estettä. Mutta viime vuosikym- sina Suomessa ole toiminut moitteettomasti.
2545: meninä on eräissä maissa., joiden luku kas- Eduskunnan vaikutus poliittisen demokra-
2546: vaa, pyritty turvaamaan kansanedustuslai- tiamme ensimmäisenä elimenä ei ole päässyt
2547: toksen asema rajoittamalla valitun valtion- oikeuksiinsa siinä määrin kuin perustusl!Ussa
2548: päämiehen toimikausien lukumäärää. Jouk- on tarkoitettu. Syntynyt aukko on peitetty
2549: kotiedotusvälineiden tehon johdosta hänen toimeliaisuudelLa, jonka tasavallan presidentti
2550: vaikutuksensa tulee vallitsevaksi selLaisissakin on voinut saada aikaan. Tämä ei kuitenlooan
2551: maissa, joissa ei ole voimassa presidentin- ole palauttanut sitä v.aJ.tion elinten välistä
2552: valtaista ha.llitustapaa. Ennen kun se valtio- tasapainoa, jonka hallitusmuoto on tarkoitta-
2553: säännön muutos ("Twenty-Second Amend- nut luotav~Rksi. Sen edustavan demokratian
2554: ment"), jolm tehtiin 80: nnen kongressin vahvistaminen, jonka Suomen kansan valtava
2555: (1947) ehdotuksesta, tuli ajankohtaiseksi, enemmistö wrmaan hyväksyy, tulisi olla de-
2556: käytäntö Amerikan Yhdysvalloissa oli ollut mokraattisten puolueiden tärkeänä tehtävänä.
2557: sellainen, että sama henkilö valittiin presi- Eduskunnan asemaan ja v,aikutusta puolus-
2558: dentiksi enintään kaksi kertaa peräkkäin. tettiin sosialistisessa ja vapaamielisessä lei-
2559: Sen jälkeen kun Franklin D. Rooseveltin en- rissä siihen aikaan, johloin vanhoilliset täh-
2560: simmäisenä kolmesta presidentistä, jotka oli- densivät vahvan hallitusval1an merkitystä.
2561: V•at uhmanneet tätä vahvaan demolrnaattiseen Nyt pitäisi erilaisen ideologian omaavissa lei-
2562: va.kaumukseen pohjautuvaa perinnettä, on- reissä voida sopia sellaisesta kompromissista,
2563: nistui saada itsensä valituksi peräti neljäksi joka säilyttää tasapainon eduskunnan ja
2564: perättäiseksi nelivuotiskaudeksi, otettiin Yh- korkeimman toimeenpanovallan välillä. Tä-
2565: dysvaltain valtiosääntöön kielto, jonka mu- ten turvattaisiin .parhaiten parlamentaarisen
2566: 12 I,l. ~ llallitusm.uoto.
2567:
2568: demokratiamme suotuisa kehitys. Lännen ja maksi, että loonsan valitsema eduskunta tosi-
2569: idän valtioiden esikuvan mukainen tasavaa- asiallisesti joutuu alennetuksi ensimmäisen
2570: lan presidentin toimikausien lukumäärän ra- valtioelimen asemastaan.
2571: joittaminen varmistaisi sen vaikutuksen, joka Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
2572: presidentille korkeimman toimeenpanovallan ehdotamme kunnioittaen,
2573: haltijana ja maan ulkopolitiikan johtajana on
2574: kuuluva tekemättä presidentin viran haltijaa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2575: siinä määrässä vahlitsevaksi poliittiseksi voi- van loikiehdotuksen:
2576:
2577:
2578:
2579: Laki
2580: hallitusmuodon muuttamisesta.·
2581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty V<altiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-
2582: detyllä tavalla, muutetaan hallitusmuodon 23 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
2583: 23 §. joka on valittu presidentiksi, voidaan välit-
2584: Tasawllilan presidentin valitsee Suomen tömästi presidentintointa hoidettuaan valita
2585: kansa syntyperäisten Suomen kansalaisten uudelleen vain kerran.
2586: joukosta aina kuudeksi vuodeksi. Henkilö,
2587:
2588:
2589: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
2590:
2591: Georg 0. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin. Victor Procope.
2592: 13
2593:
2594: 1,2. - Lagm.ot. N: o 2.
2595:
2596:
2597: Gestrin m.fl.: F'örslag tt1J lag om ändring av regeringsformen.
2598:
2599: Till Riksdagen.
2600:
2601: J ustitieombudsmannaämbetet sådant. det nian, åligger hos oss justitieombudsmannen
2602: utformats i de nordiska länderna har varit enligt gällande arbetsfördelning mellan
2603: föremål för en intresserad uppmärksamhet denne och justitiekanslern. På grnnd av de
2604: även i många av de länder, där ombudsman- rådande arbetsförhållandena vid justitieom-
2605: nasystemet ännu icke realiserats. Det se- budsmannaämbetet har emellertid justitieom-
2606: naste bidraget till den diskussion, som förs budsmannen icke kunnat · taga befattning
2607: i frågan, har lämnats av professorn vid Co- med det militära rättsskyddet i den utsträck-
2608: lumbia university Walter Gellhorn, en känd ning, som enligt hans mening och ur allmän
2609: vetenskapsman på förvaltningsrättens område synpunkt vore önskvärt. Under förutsättning
2610: i Förenta Staterna. 1 sin presentation av att justitieombudsmannen bereds ökade
2611: huru systemet fungerar i Finland understry- möjligheter att koncentrera sig på princi-
2612: ker professor Gellhorn dess särskilda bety- piellt betydelsefulla frågor kunde emellertid
2613: delse i ett land som vårt, där riksdagen har en avsevärd effektivering jämväl av det mi-
2614: tämligen begränsade möjligheter att själv litära rättsskyddet uppnås.
2615: verkställa ingående undersökningar i frågor Justitieombudsmannaämbetets vikt och be-
2616: som berör medborgarnas grundläggande rät- tydelse är i dag allmänt erkänd. Det kan
2617: _tigheter. Han konstaterar dock bl.a. att därför betecknas som ett angeläget samhälls-
2618: justitiemobudsmannens tid i stor utsträck- intresse att justitieombudsmannens arbetsför-
2619: ning upptas av rutinfrågor och smärre kla- hållanden är sådana att han har möjlighet
2620: gomål med den påföljd att han endast i att ägna sig åt spörsmål, vilka framstår såsom
2621: ringa utsträckning har möjlighet att taga väsentliga med hänsyn tili medborgarnas
2622: befattning med större, principiella spörsmål. rättssäkerhet och rättsskydd. En förbättring
2623: Liknande iakttagelser kunde göras då justi- i detta avseende kunde uppnås om justitie-
2624: tieombudsmannen hördes i riksdagens för- ombudsmannens suppleant, som enligt gäl-
2625: svarsutskott i samband med att utskottet år lande lag endast träder i tjänst då justitie-
2626: 1965 dryftade möjligheterna att utbygga ombudsmannen har laga förfall, skulle er-
2627: rättsskyddet inom försvarsväsendet. Det sättas med en heltidsanställd biträdande
2628: kunde konstateras att behov förelåg att justitieombudsman.
2629: förstärka det militära rättsskyddet, men att Hänvisande till det sagda har vi äran
2630: förutsättningar att skapa ett särskilt militie- föreslå,
2631: ombudsmannaämbete såsom i Sverige icke
2632: för närvarande förelåg hos oss. De uppgifter, att Riksdagen måtte antaga följande
2633: som närmast skulle åvila en militieombuds- lagförslag:
2634:
2635:
2636: Lag
2637: om ä.ndring av 49 § regeringsform.en.
2638: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet pä sätt 67 § riksdagsordningen föreskri-
2639: ver, skall 49 § regeringsformen av den 17 juli 1919, sådan den lyder i lagen den 26
2640: april 1957 (176/57), erhålla följande ändrade lydelse:
2641:
2642: 49 §. för fyra är i sänder utse en för utmärkt lag-
2643: Lagtima riksdag skall, i den ordning som kunskap känd person att såsom riksdagens
2644: för val av riksdagens talman är stadgad, justitieombudsman, enligt av riksdagen för
2645: 14 I,2. - Hallitusmuoto.
2646:
2647: honom uppgjord instruktion, hava tillsyn domstolarnas ävensom övriga myndigheters
2648: över lagarnas efterlevnad i domstolars oeh protokoll, samt under det ansvar, som lag
2649: övriga myndigheters verksamhet. I samma för allmänna åklagare stadgar, väcka eller
2650: ordning och för samma tid utses jämväl en låta väcka åtal för fel eller försummelser i
2651: biträdande justitieombudsman, som biträder tjårulten.
2652: justitieombudsmannen och vid behov träder Justitieombudsmannen åligger att till riks-
2653: i hans ställe. dagen för varje år avgiva berättelse om hand-
2654: Justitieombudsmannen tillkommer samma havandet av sitt uppdrag samt angäende
2655: rätt som. justitiekanslern att övervara stats- rättsskipningens tillständ och av honom iakt-
2656: rådets, domstolars och ämbetsverks sessioner, tagna brister i lagstiftningen.
2657: taga del av statsrådets, dess ministeriers,
2658:
2659:
2660: Helsingfors den 27 april 1966.
2661:
2662: Kristian Gestrin. Evald lråggblom.
2663: Carl Olof Tallgren. Ingvar S. Melin.
2664: Pentti Sillantaus. Pauli Burman.
2665: Juuso lrå.ikiö. Lars Lindeman.
2666: 15
2667:
2668: 1,2.- La.k.aJ. N: o 2. Suomennos.
2669:
2670:
2671: Gestrin ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon. muuttamisesta.
2672:
2673: Eduskunnalle.
2674: Oikeusasiamiessäännöstö s1ma muodossa, oikeusasiamiehen hoidettaviin, ovat meillä
2675: minkä se pohjoismaissa on saanut, on ollut oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin välisen,
2676: kiinnostuneen huomion kohteena myös usei- voimassaolevan työnjaon mukaan oikeusasia-
2677: den sellaisten maiden taholta, joissa oikeus- miehen huostassa. Oikeusasiamiehenvirastossa
2678: asiamiesjärjestelmää ei vielä ole toteutettu. vallitsevien työolosuhteiden vuoksi ei oikeus-
2679: Tuoreimman lisän asiasta käytyyn keskuste- asiamies kuitenkaan ole voinut puuttua so-
2680: luun on antanut Columbian yliopiston pro- tilasalan oikeusturvaan siinä laajuudessa
2681: fessori Walter Gellhorn, joka Yhdysvalloissa kuin hänen oman käsityksensä mukaan ja
2682: on tunnettu tiedemies hallinto-oikeuden yleisen edun kannalta olisi toivottavaa. Edel-
2683: alalla. Esitellessään järjestelmän toimimista lyttäen, että oikeusasiamiehelle järjestetään
2684: Suomessa professori Gellhorn tähdentää sen enemmän mahdollisuuksia keskittyä periaat-
2685: erityistä merkitystä meidän maamme tapai- teellisesti merkityksellisiin kysymyksiin, voi-
2686: sessa maassa, jossa eduSkunnalla itsellään on taisiin kuitenkin saavuttaa myös sotilasalan
2687: verraten rajoitetut mahdollisuudet toimittaa oikeusturvan huomattava tehostuminen.
2688: tarkkoja tutkimuksia kysymyksissä, jotka Oikeusasiamiehen viran tärkeys ja merki-
2689: koskevat kansalaisten perustavaa laatua ole- tys tunnustetaan nykyisin yleisesti. Siksi
2690: via oikeuksia. Hän toteaa kuitenkin mm., voi pitää yhteiskunnan edun kannalta tär-
2691: että oikeusasiamiehen aika paljolta kuluu keänä, että oikeusasiamiehen työskentely-
2692: rutiinikysymysten ja pienehköjen kantelujen olosuhteet ovat sellaiset, että hänellä on mah-
2693: parissa, mistä johtuu, että hänellä vain vä- dollisuus omistautua kysymylksille, joita kan-
2694: häisessä määrin on mahdollisuuksia puuttua salaisten oikeusvarmuuden ja oikeusturvan
2695: suuriin, periaatteellisiin kysymyksiin. Sa- kannalta on pidettävä olennaisina. Tässä
2696: maa voitiin todeta kuultaessa oikeusasia- suhteessa voitaisiin saada aikaan parannus,
2697: miestä eduskunnan puolustusvaliokunnassa jos oikeusasiamiehen varamies, joka voimassa
2698: siinä yhteydessä, jolloin valiokunta vuonna olevan lain mukaan astuu hoitamaan oikeus-
2699: 1965 pohti mahdollisuuksia oikeusturvan asiamiehen tehtäviä vain tämän ollessa esty-
2700: laajentamiseen puolustuslaitoksen piirissä. neenä, korvattaisiin päätoimisella apulaisoi-
2701: Sotilasalan oikeusturvan vahvistamisen tarve keusasiamiehellä.
2702: todettiin, mutta havaittiin, ettei meillä tällä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2703: haavaa ole edellytyksiä Ruotsissa käytän- nioittaen,
2704: nössä olevan tapaisen, erityisen sotilasasiain
2705: oikeusasiamiehenviran ~uomiseen. Ne tehtä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2706: vät, jotka lähinnä kuuluisivat sotilasasiain van. lakiehdotuksen.:
2707:
2708: Laki
2709: hallitusmuodon 49 §: n muuttamisesta.
2710: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä sää-
2711: detyllä tavalla, muutetaan heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun hallitusmuodon 49 §,
2712: sellaisena kuin se on huhtikuun 26 päivänä 1957 annetussa laissa (176/57), näin kuu-
2713: luvaksi:
2714: 49 §. lista on säädetty, neljäksi vuodeksi kerral-
2715: Varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjes- laan valittava eteväksi laintuntijakai tietty
2716: tyksessä kuin eduskunnan puhemiehen vaa- henkilö eduskunnan oikeusasiamiehenä valvo-
2717: 16 I,2. - Hallitusmuoto.
2718:
2719: maan, eduskunnan hänelle laatiman johto- saada tieto valtioneuvoston ja sen ministe-
2720: säännön mukaan, lakien noudattamista tuo- riöiden, tuomioistuinten ynnä muiden viran-
2721: mioistuinten ja muiden viranomaisten toi- omaisten pöytäkirjoista sekä, laissa viralli-
2722: minnassa. Samassa järjestyksessä ja samaksi sista syyttäjistä säädetyllä vastuunalaisuu-
2723: ajaksi valitaan myös apulaisoikeusasiamies, della, ajaa tai ajattaa syytettä virheestä tai
2724: joka avustaa oikeusasiamiestä ja tarvittaessa laiminlyönnistä virkatoimissa.
2725: astuu hänen sijaansa. Toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja
2726: Oikeusasiamiehellä on sama oikeus kuin lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista
2727: oikeuskanslerilla olla saapuvilla valtioneuvos- oikeusasiamiehen tulee joka vuodelta antaa
2728: ton, tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa, eduskunnalle kertomus.
2729:
2730:
2731: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
2732:
2733: Kristian Gestrin. Evald Häggblom.
2734: Carl Olof Tallgren. Ingvar S. Melin.
2735: Pentti Sillantaus. Pauli Burman.
2736: Juuso Kå.ikiö. Lars Lindeman.
2737: 17
2738:
2739: I,S.- Lak.al. N: o S.
2740:
2741:
2742:
2743: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muut-
2744: tamisesta.
2745:
2746: E d u s k u n n a 11 e.
2747:
2748: Suomen hallitusmuodon 51 §: n 2 momen- riippuu hallitusmuodon muidenkin ylimal-
2749: tin ensimmäinen lause on näin kuuluva: kaisesti ilmaistujen kohtien tulkinta, esi-
2750: "Kuntain hallinnon tulee perustua kansa- merkiksi kansalaisten perusoikeuksia koske-
2751: raisten itsehallintoon, niinkuin erityisissä vien säännösten. Momentissa mainittaisiin
2752: laeissa siitä säädetään." Tämä säännös on kuitenkin yhtenä esimerkkinä kunnan itse-
2753: tarkoitettu antamaan turvaa kunnalliselle verotusoikeus sellaisena, miksi se on perus-
2754: itsehaNinnolle ja velvoittamruan lainsäätä- luonteeltaan tähän mennessä kehittynyt.
2755: jää itseäänkin. Säännös on kuitenkin tule- Tämän esimerkin mainitseminen johtuu ve-
2756: massa kuolleeksi kirjaimeksi ja vain koru- rotusoikeuden erittäin suuresta merkityk-
2757: lauseeksi, jota ei oteta huomioon 1ainsää- sestä kunnille ja siitä, että nykyään on epä-
2758: däntötyössä. Kertaakaan ei säämiöksen selvää, nauttiiko sanottu oikeus perustus-
2759: vuoksi ole käytetty perustuslainsäädäntö- lain suojaa. Selventäminen myönteiseen
2760: järjestystä, ei edes säädettäessä syvästi itse- suuntaan on sen vuoksi katsottava tältä
2761: hallintoa supistavia lakeja kunnan hallin- osalta erityisen tarpeelliseksi.
2762: non lisätystä valtion .vaLvonnasta. Tämän Kaiken perustuslain turvaa nauttivan
2763: on katsottava johtuneen säännöksen epä- luettelemmen momentissa ja erottaminen
2764: onnistuneesta sanamuodosta, joka tekee sanotun turvan ulkopuolelle jäävästä on
2765: mahdolliseksi säännöksen tulkitsemisen vaikeaa. Sen vuoksi ja kun kans·alaisten pe- ,
2766: useammalla kuin yhdellä tavalla. Säännöstä rusoikeuksiakin koskevat hallitusmuodon
2767: on mahdollista tulkita myös niin, ettei se säännökset ovat sanannaitaan ylimalkaisia
2768: anna itsehallinnon sisällölle perustuslain ja yleisluonteisia, on luovuttu muiden esi-
2769: suojaa, vaan säätää ainoastaan säätämisjär- merkkien mainitsemisesta its·e laissa. Muiksi
2770: jestyksen, nimittäin sen, että kuntain itse- sellaisiksi itsehallinnon kohdiksi, joilla olisi
2771: hallliunosta on säädettävä laeilla eikä ase- perustuslain turvaa, olisi katsottava esimer-
2772: tuksilla. Onpa mahdollista tulkita säännöstä kiksi kunnallisvaltuuston valitseminen kun-
2773: sitenkin, että se käsittää ainoastaan peri- nan äänioikeutettujen jäsenten välittömillä
2774: aatteellisen julkilausuman, jolla ei ol'e min- vaaleilla, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus,
2775: käänlaista velvoittavaa luonnetta. Näin ol- luottamusmiesjärjeste1mä, kunnan toimiaLan
2776: len säännöksen selventäminen on katsottava yleisyys, kunnan omaisuus eräin laissa sää-
2777: tarpeelliseksi. detyin rajoituksin, pääsääntönä sellainen
2778: Aloitteen tarkoituksena on saada 51 § :n valitusjärjestelmä, että kunnan hallintoelin-
2779: 2 momentissa selvästi sanotuksi ensiksikin ten päätökset voidaan kumota ainoastaan
2780: se, että kuntain itsehaJilinnon perusluonne lainvastaisuuden vuoksi, ja sanottujen hal-
2781: nauttii perustuslain suojaa, joten sitä voi- Hntoelinten päätösten a:listaminen valtion vi-
2782: daan muuttaa ainoastaan perustus'laista sää- ranomaisten vahvistettavaksi vain eräiden
2783: detyssä järjestyksessä säädettävällä lailla. laissa säädettyjen tärkeimpien asioiden
2784: Toiseksi tulisi momentissa myös selvästi il- osalta.
2785: maistuksi, että muulta osalta kuntain itse- Muulta osa:lta 2 momentti jäisi ennallleen.
2786: hallinnosta on säädettävä taval1isilila laeilla. Edellä sanotun perustee1la esitämme kun-
2787: Mitä kaikkea on katsottava kuuluvan kun- nioittavasti,
2788: nallisen itseha.Wntomme perusluonteeseen,
2789: jäisi viime kädessä riippumaan perustuslaki- että Eduskunta hyväksyisi seuraar
2790: valiokunnan käsityksestä, niin kuin siitä van lakiehdotuksen:
2791: 3 E 529/66
2792: 18 I,S. - Hallitusmuoto.
2793:
2794:
2795: Laki
2796: Suomen Hallitusmuodon m.uutta.Inisesta..
2797: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
2798: määrätyllä tavalla, muutetaan 17 päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitus-
2799: muodon (94/19)) 51 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
2800: 51 §. perustuslaista säädetyssä järjestyksessä sää-
2801: d~tävällä lraiUa. Lailla säädetään myöskin,
2802: Kuntain hallinnon tulee perustua kansa- millä tavoin ja kuinka laajalti kansalaisten
2803: laisten itsehaHintoon. Kuntain itsehallinnosta itsehalliintoa on sovitettava kuntia suurem-
2804: on säädettävä lai'lla, kuitenkin niin, että piin hallntoalueisiin. Sellasten alueiden ra-
2805: sen perus1uonnetta, johon kuuluu myös itse- joja määrättäessä noudatettakoon, mitä
2806: verotusoikeus, voidaan muuttaa ainoastaan 50 § :n 3 momentissa on säädetty.
2807:
2808:
2809: HelSingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
2810:
2811: Valdemar Sandelin. Eino Raunio. Margit Eslanan.
2812: Akseli Roden. E. J. Paavola. Sinikka Luja.
2813: Kalle Matilainen. Pirkko Aro. M. Laaksonen.
2814: Uljas Mä.kelä. Heikki Hykkää.lä. Veikko Helle.
2815: Artturi Koskinen. Antti 0. Pennanen. Lyyli Aalto.
2816: Antero Väyrynen. Valto Käkelä. Viktor Procope.
2817: K. F. Haapasalo. Veikko Kokkola. Georg 0. Ehnrooth.
2818: Arvo Ahonen. Viljo Virtanen. Dm.ari Linna.
2819: Ensio Partanen. Aune Salama.
2820: 19
2821:
2822: 1,4. - La.k.al. N: o 4.
2823:
2824:
2825:
2826:
2827: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muut-
2828: tamisesta.
2829:
2830:
2831: Ed u s kun n a 11 e.
2832:
2833: Valtiontaloutemme kasvu ja sen merkityk- päämäärien asettelua ja poliittisia päätöksiä.
2834: sen ilisääntyminen mansantaloudessamme on Perusbudjetti kuvaa [ähinnä niitä menotar-
2835: tuonut yhä selkeämmin esille valtiontalou- peita, jotka nykyisten lakien ja kyseisen käy-
2836: den pitkäjänteisen suunnitelmalHsuuden tar- tännön puitteissa olisi tulevaisuudessa tyy-
2837: peen. Tämä tuli esille erittäin selvästi taka- dytettävä ja selvittelee, mitä mahdollisuuk-
2838: vuosien suhdannetaantuman aikana, jolloin sia näiden menojen rahoittamiseen on ny-
2839: tulojen kasvuvauhdin laantuminen sai aikaan kyisten tuloperusteiden nojalla kertyvillä
2840: suuria vaikeuksia valtiontaloudessa menojen tuloilla."
2841: nousun väistämättömästi jatkuessa jo aikai- Tästä ilmenee, että nykyisellä ns. perus-
2842: sempien päättämisten perusteella. Tämä tulee budjetihla on v,ain varovaisten laskelmien
2843: ilmeisesti näkyviin myös lähivuosina monien luonne, joihin - vaikkakin ne osoittaisivat
2844: valtiontaloutta rasittavien uudistusten ollessa valtiontaloudellisten vaikeuksien jatkuvaa
2845: vielä toteuttamisensa alkuv~iheessa. lisääntymistä - ei hallituksen menonlisiä
2846: Pitkän ajan kehityksen seuraamiseen ja esittäessään ja eduskunnan niistä päättäes-
2847: kehitysnäkymien kartoittamiseen tähtäävä sään tarvitse kiinnittää huomiota.. Tästä on
2848: finanssisuunnittelutyö aloitettiin valtiova- hyvänä osoituksena. mainitun kirjasen selvi-
2849: 11ainministeriön kansantalousosastolla kesällä tys niistä mahdollisista kulutus- ja tulonsiir-
2850: 1963. Vuosien 1963 ja 1964 tulo- ja meno- tomenoihin v•aikuttavista uudistuksista (s.
2851: arvioesityksien liitteinä esitettiin edellä~i 40), jotka ovat jääneet huomioonottamatta
2852: nitun suunnittelutyön pohjalta ns. perusbud- ja joiden menojen lisäys v. 1969 on arvioitu
2853: jetit vuosiksi 1967 ja 1968. Vuoden 1966 61 miljoonaksi markaksi. "Lisäksi ovat luon-
2854: tulo- ja menoarvion yhteydessä on jUJlkaistu noLlisesti jääneet huomioonottamatta kaikki
2855: vuoden 1969 perusbudjetti. Pää.asialliset tie- seUa.iset uudistukset - kuten esimerkiksi
2856: dot valtiontalouden kehitysnäkymistä ova,t uusien korkeakoulujen perustaminen, kehi-
2857: näin ollen olleet jo viime vuosien tulo- ja tysaluepolitiikka, .asuntorakentamisen tehos-
2858: menoarvioesityksiä loo.dittaessa käytettävissä. taminen yms. keskustelun alaisena olevat
2859: Valtiova.minministeriön syksyllä 1965 jul- uudistussuunnitelmat."
2860: kaiseman kirjasen ''Pitkän a.jan budjetti" ilman tällaisten näköpiirissä olevien uudis-
2861: johdannossa selvitetään tähänastisten laskel- tusten huomioonottamista on pitkän tähtäi-
2862: mien pohjaa ja tavoitteita mm. seuraavasti: men budjetti v,ajaa ja vähämerkityksinen.
2863: "Laskelmien pohjana on ollut olettamus ko- Periaatteeksi pitäisi luoda, ettei mitään
2864: konaistuotannon tasaisesta. kasvusta ja va- uudistusas1aa saateta ratkaisuun ennenkuin
2865: koosta hintatasosta.. Perusbudjetti ei näin sen va:ltiontaloudellinen vaikutus on sijoi-
2866: ollen ole ennuste valtion tulojen ja menojen tettu ja tasapainoitettu pitkän ajan budje-
2867: kehityksestä. Ennusteessaoon olisi pyrittävä tissa., jonka muuttamiseen ja kehittämiseen
2868: ennakoimaan, miten tulevat tapahtumat - kunkin vuoden tulo- j•a menoarvion laadin-
2869: tässä tapauksessa. esimerkiksi suhdannekehi- nan yhteydessä on eduskunnalla mahdolli-
2870: tys, hinta- ja palkkatason muutokset, valtion- suus. Tällöin joutuisivat uudistusasiat sovel-
2871: taloudesta vastaisuudessa tehtävät päätökset tumaan myös tulotalouden v.a.a.timukseen ja
2872: - vaikuttavat kehitykseen. Se ei liioin ole myös kilpailemaan keskenään erityisesti to-
2873: mikään tavoitebudjetti tai ohjelma., jotka teuttamisj.ärjestyksen suhteen. Tällöin myös-
2874: edellyttäisivät budjetti- ja :finanssipolitiikan kin hallituksen j.a eduskunnan kann.anotot
2875: 20 I,4. - Hallitusmuoto.
2876:
2877:
2878: tulisivat kriitiHisen tarkastelun kohteiksi louden näkökulmasta. Tämän vuoksi olisi pit-
2879: valtiontaloudelliselta vaikutukseltaan jokai- kän ajan budjetti lakisääteistettävä ja tällöin
2880: sessa yksityistapauksessa. Nykyisellään on joudutaan puuttumaan hallitusmuotomme
2881: tilanne sitävastoin se, että uudistuspolitiik- säännöksiin, koska valtiontalouden hoidon
2882: ma hoidetaan verrattain yksimielisinä ja on perusteet on siellä säädetty.
2883: vaikeata minkään yksittäisratkaisun koh- Valtiovarainministeriön finanssisuunnit-
2884: dalla vedota valtiontaloudellisen maltin vaa- telussa ollaan edetty tai kuitenkin etene-
2885: timuksiin, koska ei ole selvää kuvaa vaiku- mässä niin pitkälle, että ei olisi käytännölli-
2886: tuksien ulottuvuudesta eikä mikään ratkaisu siä esteitä pitkän ajan budjettisysteemin luo-
2887: myöskään johdu kilpailuun minkään toisen miselle. Suomen parlamentfuarisen järjestel-
2888: ratkaisun kanssa.. Yllämainitussa kirjasessa män V•astaista olisi tietenkin ottaa useamman
2889: päädytään (s. 46) toteamaan ~oppupäätel vuoden mittainen budjettitalous käyttöön,
2890: missä mm: "Tulo- ja menoarvioesityksen koska tämä merkitsisi päätäntävallan pois-
2891: laa,timinen vuosittain tarkistettavan pitkän ottamista tulevilta valtiopäiviltä, mutta tätä
2892: ajan budjetin puitteissa onkin eräs edellytys ei pitkän ajan budjetti nyt tarkoitetussa
2893: menojen kasvun rajoittamiselle j•a ohjaami- muodossa merkitsisikään. Päinvastoin nykyi-
2894: selle. Muodostama:lla nyt aloitettu pitkän nen järjestelmä, jossa ei vuosibudjetista
2895: ajan budjetointi kiinteäksi osaksi vuosittais- päätettäessä lainkaan tarvitse ottaa huo-
2896: ten tulo- ja menoarvioesitysten laatimisessa mioon seuraavien vuosien valtiontaloudellista
2897: voidaan parhaiten turvata. valtiontalouden kehittymistä, sitoo pahimmillaan seuraavien
2898: pitkäjänteisen tasapainon säilyminen ja me- v,altiopäivien kädet pelkästään valtiontalou-
2899: notalouden kehittyminen kansantalouden dellisten vaikeuksien selvittelyyn. Ja kuiten-
2900: vaatimusten mukaisesti terveeseen suuntaan." kin on pidettävä välttämättömänä, että kul-
2901: Kuitenkaan tähänastinen lyhyt käytäntö ei lakin 'ajaHa on mahdollisuutensa sinä het-
2902: oJ.e johtamassa budjetin liitteenä olevan pit- kenä aj~ankohtaiseksi tulleen uudistuspolitii-
2903: kän tajan budjetin merkityksen voimistumi- kan hoitamiseen.
2904: seen. Se johtunee tämän budjetin ylläselvi- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
2905: tetystä vajavuudesta ja myös siitä, ettei nioittavasti
2906: ilman lainsäädännöllistä velvoitetta olla ha-
2907: lukkaitakaan tarkastelemaan poliittisesti kes- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
2908: keisiä uudistusasioita pitkän ajan valtionta- raavan lakiehdotuksen:
2909:
2910:
2911: Laki
2912: Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta.
2913: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty siinä järjestyksessä kuin valtio-
2914: päiväjärjestyksen 67 § : ssä säädetään, lisätään Suomen Hallitusmuodon 66 §: ään näin
2915: kuuluva uusi 3 momentti:
2916:
2917: 66 §. voitteiden perusteella ovat laskettavissa tai
2918: arvioitavissa taikka niiden muutoin otaksu-
2919: Tulo- ja menoarvion yhteydessä laaditta- tfuan kehittyvän. Tällaisen menojen ja tulo-
2920: koon kutakin kolmea seuraavaa vuotta var- jen laskelman laatimisessa ja tasapainoitta-
2921: ten tulojen ja menojen laskelma, johon on misessa noudatettakoon soveltuvilta osin,
2922: otettava tulot ja menot seHaisina kuin ne mitä tässä luvussa on tulo- ja menoarviosta
2923: laaditun tulo- ja menoarvion sekä säädetty- säädetty.
2924: jen ja tiedossa olevien lakien antamien vei-
2925:
2926:
2927: Helsingissä 27 päivänä huhltikuuta 1966.
2928:
2929: Pentti Sillantaus. Timo Mäki. Juha Rihtniemi.
2930: 21
2931:
2932: 1,5.- Lak.al. N :o 5.
2933:
2934:
2935:
2936:
2937: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muut-
2938: tamisesta.
2939:
2940:
2941: E d u s k u n n a IJ:l e.
2942:
2943: Yhä lisääntynyt lainsäädäntötyö aiheuttaa säädännöllistä uudistusta tehtäessä ole täyttä
2944: v;a;ltion menojen pysyväisluontoista kasvua. selkoa siitä, minkälaista rasitusta ratkaisu
2945: Jokaisen laitoksen, vi!'lan tai velvoitteen pe- merkitsee valtiontaloudelle.
2946: rustaminen merkitsee ratkaisua ei ainoas- Pulma on muodostunut valtiontaloudessa
2947: taan sen vuoden, vaan myös seu11aavien vuo- kiihtyvän lainsäädäntötyön vuoksi niin kes-
2948: sien budjeteissa, usein vielä jatkuvasti suu- keiseksi, että jokaista lainsäädännöllistä tai
2949: rentuvana menojen lisänä. Menot ov.a.t lakei- muuta uudistusta harkittaessa olisi ennen
2950: hin sidottuja tai muutoin 11atkaisut vaativat päätöksen tekoa välttämättä esitettävä mah-
2951: ketjureaktiona yhä uusia menoja. Tällainen dollisimman tarkka selvitys tai kuitenkin
2952: valtion pysyväisluontoisten menojen suunni- ennuste uudistuksen välittömästi ja välilli-
2953: telmaton kasvattaminen saa ~aikaan myös kii- sesti tuottamasta Vialtiontaloudellisesta r.asi-
2954: reellisten jollekin ·ajankohdalle kuuluvien tuksesta.
2955: uudistusten lykkäytymisen, koska valtionta- Edellä esitetyn perusteena ehdotamme,
2956: ious on liilmrasitettu aikaisemmin otetuilla
2957: velvoitteilla. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2958: Monesti on jouduttu toteamaan, ettei La.in- van lakiehdotuksen:
2959:
2960:
2961: Laki
2962: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2963: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
2964: säädetyllä tavalla, lisätään 53 §: ään näin kuuluv,a uusi 2. momentti:
2965:
2966: 53 §.
2967: kaisen lain perusteluihin otetaan lMkelma
2968: Valiokunnan tulee huolehtia. siitä, että jo- 1ain v.altiontaloudellisista vaikutuksista.
2969:
2970:
2971: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
2972:
2973: Pentti Sillantaus. Olavi Nikkilä. Al1i Vaittinen.
2974: Olavi Lähteenmäki. T. I. Vartia. Timo Mäki.
2975: Erkki Hara. Jaakko Kemppainen. T. Junnila.
2976: N. Kosola. Irma. Hamara. Esko J. Koppanen:
2977: Sakari Huima. Margit Borg-Sundman. Mikko Asunta.
2978: Juha Rihtniemi.
2979: 22
2980:
2981: 1,6.-Lak.al. N:o 6.
2982:
2983:
2984:
2985:
2986: Lukkarinen ym.: Ehdotukset äänioikeusikärajan alentamista
2987: tarkoittaviksi laeiksi.
2988:
2989: E d u s k u n n a ll e.
2990:
2991: Yleismaailmallisen kehityksen seurauksena solmimisen tässä iässä ja tilastot osoittavat,
2992: on nuorison merkitys viimeisten krutdenkym- että viime vuosikymmeninä avioliiton solmi-
2993: menen vuoden kuluessa huomattaViasti misikä on huomattavasti laskenut siitä, mitä
2994: lisääntynyt. Nuoret :P.enkilöt ovat sekä yh- se oli vuosisadan .alussa. Kun nuori henkilö
2995: teiskunnan sisäisissä asioissa että kansain- yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena voi
2996: välisissä suhteissa joutuneet näyttelemään kaikissa suhteissa ~antaa yhteiskunnan täysi-
2997: entistä tärkeämpää osaa. Samalla ovat nuo- valtaisen kansalaisen velvollisuudet, on koh-
2998: risojärjestöt, erityisesti myös poliittiset nuo- tuullista, että ihänellä äänioikeuden kautta
2999: risojärjestöt kehittyneet ja antaneet nuori- on myös mahdollisuus itse vaikuttaa olosuh-
3000: solle erään tien yhteiskunnallisen tiedon teisiinsa ja yhteiskunnan yleiseen kehityk-
3001: hankkimiseen. Vähitelrlen on myös koul uope- seen.
3002: tuksessa ryhdytty kiinnittämään enemmän Useassa. Euroopan maassa on äänioikeus-
3003: huomiota yhteiskuntatietouden antamiseen. ikäraja nykyisinkin jo 18 vuotta ja myös
3004: Myös muut seikat ovat vaikuttaneet siihen, Pohjoismaissa käydään vilmasta keskustelua
3005: että tämän päivän nuoriso on kypsempää ja ikä:vajan alentamisesta. Norjassa on ääni-
3006: tietorikkaampaa kuin nuoriso on koskaan oikeusikärajan alentamista tutkinut valtion
3007: aikaisemmin voinut olla. asettama komitea. Pohjoismaiden neuvostolle
3008: Nuorisolle on kehityksen seurauksena ker- on tehty ikä:oojan alentamista koskeva aloite
3009: tynyt myös vastuuta. Kaikesta tästä huoli- jra asia on muutoinkin ollut neuvoston pii-
3010: matta eivät nuorten oikeudet ja elinolosuh- rissä esillä.
3011: teet kuitenkaan ole tulleet riittävästi huo- Eräs olennainen syy ikärajan alentami-
3012: mioonotetuiksi. Nuorisotyöttömyys on maas- seen on myös se, että käytännössä useimmat
3013: samme vaikea ja myös nuoriso kamppailee äänestäjät eivät pääse äänestämään lain
3014: asuntovaikeuksien Imussa.. Eräs syy siihen, määräämän ikä:vajan saavutettuaan. Niinpä
3015: ettei nuorison ongelmiin ole riittävästi kiin- äänioikeusikärajan ollessa nykyisin 21 vuotta,
3016: nitetty huomiota, on äänioikeuden puuttumi- Sll!av:at monet nuoret äänestää v;asta 23-24
3017: nen alle 21-vuotirulta nuorilta. Äänioikeuden vuotiaina., ellei vaaleja suoriteta heti asian-
3018: myöntäminen 18 vuotta täyttäneiHe nuorille omaisen saavutettua äänioikeuden. Samoin
3019: saisi puolueet ja eduskuntaryhmät entistä 18 vuoden äänioikeusikär.aja käytännössä
3020: enemmän kiinnttämään huomionsa nuorison merkitsee sitä, 'että osa nuorista saa äänestää
3021: yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tähän vaikut- vasta. 20-21 vuotiaina. Tästäkin syystä on
3022: taisi osaltaan se, että alennetun äänioikeus- ikärajan alentaminen aiheellista.
3023: iän saavuttaneen nuorison määrä on varsin MikäJi äänioikeusikäraj•an alentaminen
3024: suuri. aiheuttaa siviilioikeudellisen täysivaltaisuus-
3025: Äänioikeusikämjan alentamista. puoltaa ikärajan .aienta.mistarpeen, olisi samassa yh-
3026: myös se näkökohta, että 18 vuotta täyttä- teydessä ryhdyttävä toimenpiteisiin lainsää-
3027: neistä nuorista ihmisistä . suurin osa käy dännön uusimiseen myös tässä suhteessa.
3028: ansiotyössä tai tekee siihen rinnastettavaa Edellä sanotun perusteella ehdotamme
3029: työtä omalla tHallaan, osallistuu sosia.alitur- kunnioittavasti,
3030: vakuluihin, maksaa veroa ja miespuoliset
3031: henkiilöt suorittavat lisäksi asevelvollisuu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3032: tensa, ennen kuin he nykyisen lain mukaan vat lakiehdotukset:
3033: saavat äänestää. Laki sallii myös avioliiton
3034: I,6• .....:. Lukkarinen J'Jil. 23
3035:
3036:
3037:
3038: Laki
3039: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3040: Eduskunnan päätöksen mulmisesti, jolm. on tehty v~altiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä sää-
3041: detyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n 1 mom., sellaisena kuin se on
3042: 24 päivänä marraskuuta 1944 annetussa laissa (839/44), näin kuuluvaksi:
3043:
3044: 6 §. v.aalivuotta on täyttänyt kahdeksantoista
3045: v;aa.Iioikeutettu on jokffinen Suomen kan- vuotta.
3046: salainen, sekä mies että nainen, joka ennen
3047:
3048:
3049:
3050:
3051: Laki
3052: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
3053: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain v;awleista 30 pa1vana
3054: kesäkuuta 1955 annetun il.ain (336/55) 11 §1:n 1, 2 ja 3 mom. näin kuuluviksi:
3055: 11 §.
3056: VMliluetteloon on äänestysalueittain mer- oikeusministeriön määräämä;llä tavalla tehty
3057: kittävä jokainen henkilö, joka vaalivuoden luettelo kaikista saman vuoden henkikirjan
3058: allmessa on täyttänyt 18 vuotta ja joka sinä mukaan äänestysalueella asuneista Suomen
3059: vuonna, minkä henkikirjoitukseen vaaliluet- kansalaisista, jotka kuluvan vuoden lopussa
3060: telo pohjautuu, on henkikirjoitettu tai olisi OVlat täyttäneet 18 vuotta.
3061: ollut kunnassa henkikirjoitettaw henkikir- p,aitsi tätä [uetteloa tehköön henkikirjoit-
3062: joituksesta voimassa olevien säännösten mu- taja lisäluettelot kutakin vaalivuotta seuraa-
3063: kaisesti. v~ vaalikauden vuotta varten, joihin kuhun-
3064: Vaaliluettelon pohjaksi on as1anomaisen kin samanlaisessa järjestyksessä merkitään
3065: henkikirjoittajan joulukuussa sen edellisenä ne äänestysalueella asuvat henkilöt, jotka sen
3066: vuonna, jona kulumassa olev;a v~alikausi edellisenä vuonna, jota varten lisäluettelo on
3067: päättyy ma®laiskunnassa kunnanhallituksen tehty, ovat täyttäneet 18 vuotta.
3068: välityksellä, vaalilautakunnalle toimitettava
3069:
3070:
3071:
3072:
3073: Laki
3074: kunnallislain muuttamisesta.
3075: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun-
3076: nallislain ( 642/48) 15 § : n 1 mom. seuraavasti:
3077:
3078: 15 §. vuotta täyttänyt sekä on viimeksi toimite-
3079: Kunoollinen äänioikeus on jokaisella mie- tussa henkikirjoituksessa kunnassa henkikir-
3080: hellä ja naisella, joka v~aalivuoden alussa oli joitettu tai ollut henkikirjoitettava.
3081: kunnan jäsen ja vähintään lmhdeksantoista
3082: 24 I,6. - .&!tnioikeusikä.raja.
3083:
3084:
3085:
3086: Laki
3087: kunna.llisva.alila.in muuttamisesta.
3088: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä toukokuuta 1953 annetun kun-
3089: nallisva.a:lilain (191/53) 5 §:n 2 j,a 3 mom. näin kuuluvaksi:
3090: 5 §. henkikirjoitusvina.nomaisen viimeistään vaali-
3091: vuoden heinäkuun 28 päivänä toimitettava
3092: Vaaliluetteloon on äänestysalueittain mer- vaalilautakunnalle säädettyä maksua vastaan
3093: kittävä jok>ainen henkilö, joka ennen vaa;li- luettelo henkikirjan osoittamassa järjestyk-
3094: vuoden alkua oli täyttänyt kahdeksantoista sessä k>aikista ennen vaalivuoden aJ.kua kiah-
3095: vuotta ja joka on vaalivuonna henkikirjoi- deksantoista vuotta· täyttäneistä henkilöistä,
3096: tettu tai olisi ollut henkikirjoitettava kun- jotka vaalivuonna on kunnassa henkikirjoi-
3097: nassa henkikirjoituksesta voimassa olevien tettu. Luettelo kirjoitetaan lomakkeelle,
3098: säännösten mukaisesti. jonka sisäasiainministeriö vahvistaa.
3099: Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen
3100:
3101:
3102: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
3103:
3104: Impi Lukkarinen. Viljo Pousi.
3105: T. Leivo-Larsson. Olavi Saarinen.
3106: Aili Siiskonen.
3107: 25
3108:
3109: 1,7.-Lak.al. N:o 7.
3110:
3111:
3112:
3113:
3114: P. Räsänen ym.: Ehdotukset äänioikeusikärajan alentatnista
3115: tarkoittaviksi Zaeiksi.
3116:
3117:
3118:
3119: Hduskunna~tle.
3120:
3121:
3122: Parantuneista elinolosuhteista ja tervey- tiaanakaan. Luottamuksen osoittaminen nuo-
3123: denhoidosta johtuen nykynuoriso saavuttaa ria kohtaan lisäisi epäilemättä heidän ja koko
3124: biologisen kypsyyden aikaisemmin kuin muu- kansankin yhteiskunnallista kiinnostusta ja
3125: tamia vuosikymmeniä sitten. Tehostuneen vastuuntuntoa, helpottaisi asioiden hoitoa.
3126: opetus- ja tiedotustoiminnan, radion, tele- Samalla tämä toimenpide vetäisi nuorisoa
3127: vision sekä kulkuyhteyksien nopean kehityk- pois kaduilta, ''lösseistä", alkoholin ja koros-
3128: sen ja matkailun yleistymisen johdosta nuo- tuneen seksuaalielämän parista ja olisi koko-
3129: risomme maailmankuva on kehittynyt ja elä- naisuudessaan merkittävä perhekasvatukselli-
3130: mänkokemukset runsaat jo 18 vuotiailla. Toi- nen toimenpide.
3131: saalta kannustavaa vastuuta synnyttävien oi- Äänioikeusikärajan alentamista puoltaa
3132: keuksien mm. äänioikeuden puuttuminen on myös se, että käytännössä useimmat äänestä-
3133: johtanut siihen, että osassa nuorisoa ilmenee jät eivät pääse äänestämään heti lain mää-
3134: jälkeenjääneisyyttä yhteiskunnallisessa näke- raaman ikärajan saavutettuaan, että 18
3135: myksessä. vuotta täyttäneistä nuorista suuri osa käy
3136: Tavallisesti nuoren ihmisen yhteiskunnalli- ansiotyössä ja maksaa veroa, että miespuoliset
3137: nen näkemys alkaa hahmottua kokonaiseksi henkilöt veivoitetaan asepalvelukseen ennen
3138: n. 15 vuoden iässä. Sitä osoittaa jo sekin, äänioikeutta, että laki sallii avioliiton solmi-
3139: että esim. yhteiskoulun 4--5 luokkalaiset misen 18 vuotiaana ja että avioliittojen sol-
3140: käyttävät välituntinsa enimmäkseen politii- mimisikä on jatkuvasti laskenut, että ajo-
3141: kan puhumiseen. 17-19 vuotiaaksi tultuaan kortti myönnetään jo 18 vuotiaalle ja että
3142: on nuori ihminen jo sorvannut itselleen po- lain edessä vastuuseen joutuminen ei vaadi
3143: liittiset perusasennoitumisensa, ja tässä iässä 21 ikävuotta.
3144: hän on kaikista kiinnostunein yhteisten asioi- 18 vuotta täyttäneellä nuorisollamme on
3145: den hoidosta, mutta vanhemman polven vä- siis lukuisia velvollisuuksia, mutta siltä puut-
3146: hättelevä asennoituminen usein estää tämän tuu monia oikeuksia. Tällainen tilanne johtaa
3147: kiinnostuksen myönteisen purkautumisen. helposti nuoremman ja vanhemman polven
3148: Olisi luonnollista, että äänioikeusikäraja olisi väliseen ristiriitaan. Tämän estymistä edes-
3149: 18 vuotta. auttaisi äänioikeusikärajan alentaminen.
3150: Välittömästi edellä mainitun ikäkauden jäl- Kun useissa Euroopan maissa äänioikeus-
3151: keen seuraa monien kohdalla eräänlainen ta: ikäraja jo on 18 vuotta, ja ,kun Pohjoismai-
3152: kaperoisen kehityksen kausi, avioliitto, sota- den Neuvosto on lisäksi antanut suosituksen
3153: väki, raskas päivätyö, jatko-opinnot jne, jotka kaikille pohjoismaiden hallituksille äänioi-
3154: helposti vieroittavat heidät nuorisojärjestö- keusikärajan alentamisesta, on se katsottava
3155: jen, urheiluseurojen, poliittisten järjestöjen tarpeelliseksi ja kireelliseksi.
3156: ja kerhojen eli sen elämän parista, joka par- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3157: haiten lisää heidän yhteiskunnallista tietout-
3158: taan. Oleellisessa määrin ei nuorisomme ole että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3159: 21 vuotiaana sen valistuneempaa kuin 8 vuo- lakiehdotukset:
3160:
3161: 4 E 529/66
3162: 26 I,7. - AILnioikeusikäraja.
3163:
3164:
3165: Laki
3166: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3167: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä
3168: säädetyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n 1 mom., sellaisena kuin se
3169: on 24 päivänä marraskuuta 1944 annetussa laissa (839/44), näin kuuluvaksi:
3170: 6 §.
3171: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kansa-
3172: lainen, sekä mies että nainen, joka ennen
3173: vaalivuotta on täyttänyt kahdeksantoista
3174:
3175:
3176:
3177:
3178: Laki
3179: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
3180: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanedustajain vaaleista 30 paiVana
3181: kesäkuuta 1955 annetun lain (336/55) 11 §: n 1, 2 ja 3 mom. näin kuuluviksi:
3182:
3183: 11 §.
3184: Vaaliluetteloon on äänestysalueittain mer- oikeusministeriön määräämällä tavalla tehty
3185: kittävä jokainen henkilö, joka vaalivuoden luettelo kaikista saman vuoden henkikirjan
3186: alkaessa on täyttänyt 18 vuotta ja joka sinä mukaan äänestysalueella asuneista Suomen
3187: vuonna, minkä henkikirjoitukseen vaaliluet- kansalaisista, jotka kuluvan vuoden lopussa
3188: telo pohjautuu, on henkikirjoitettu tai olisi ovat täyttäneet 18 vuotta.
3189: ollut kunnassa henkikirjoitettava henkikir- Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikirjoit-
3190: joituksesta voimassa olevien säännösten mu- taja lisäluettelot kutakin vaalivuotta seuraa-
3191: kaisesti. vaa vaalikauden vuotta varten, joihin kuhun-
3192: Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen kin samanlaisessa järjestyksessä merkitään ne
3193: henkikirjoittajan joulukuussa sen edellisenä äänestysalueella asuvat henkilöt, jotka sen
3194: vuonna, jona kulumassa oleva vaalikausi edellisenä vuonna, jota varten lisäluettelo on
3195: päättyy maalaiskunnassa kunnanhallituksen tehty, ovat täyttäneet 18 vuotta.
3196: välityksellä, vaalilautakunnalle toimitettava
3197:
3198:
3199:
3200:
3201: Laki
3202: kunnallisvaalilain muuttamisesta.
3203: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä helmikuuta 1964 annetun
3204: kunnaHisvaalilain (49/64) 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti seuraavasti:
3205:
3206: 5 §. sen pyynnöstä myös aakkoselliset luettelot
3207: Vaaliluetteloiden pohjaksi henkikirjoitus- kaikista ennen vaalivuoden alkua 18 vuotta
3208: viranomaisen on viimeistään vaalivuoden elo- täyttäneistä henkilöistä, jotka vaalivuotena
3209: kuun 1 päivänä toimitettava kunnallishalli- on kunnassa henkikirjoitettu. Luettelot kir-
3210: tukselle säädettyä maksua vastaan äänestys- joitetaan lomakkeelle, jonka kaavan sisä-
3211: alueittain laaditut luettelot henkikirjan osoit- asiainministeriö vahvistaa.
3212: tamassa järjestyksessä ja kunnallishallituk-
3213: I,7. - P. BllslLnen ym. 27
3214:
3215: 6 §.
3216: Vaaliluettelot laaditaan äänestysalueittain. joitettu tai olisi henkikirjoituksesta voimassa
3217: Luetteloon on merkittävä jokainen henkilö, olevien säännösten mukaan ollut henkikirjoi-
3218: joka ennen vaalivuoden alkua oli täyttänyt tettava kunnassa.
3219: 18 vuotta ja joka on vaalivuotena henkikir-
3220:
3221:
3222: Helsingissä, 29 päivänä huhtikuuta 1966.
3223:
3224: Pauli Räsänen. Osmo Kock. Kauko Hjerppe.
3225: Ann.a.-Liisa Tiekso. Lauha. Männistö. Pekka Silander.
3226: Pekka Sa.lla. Antti Kinnunen. Ele Alenius.
3227: P. Puhakka.. Heikki Mustonen.
3228: 28
3229:
3230: 1,8.- Lak.al. N: o 8.
3231:
3232:
3233:
3234:
3235: Vilponiem.i ym.: Ehdotukset laiksi valtiopäiväjärjestyksen
3236: muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
3237:
3238: E-d u s kun n dl e.
3239:
3240: Äänioikeus kunnallisissa ja valtiollisissa teiskunnassa kypsyvät nopeammin kuin ennen
3241: vaaleissa on nykyään 21 vuotta täyttäneillä ja että yhteiskunta heiltä toiselta puolen
3242: kansalaisilla, kuitenkin niin, että asianomai- muissa yhteyksissä myös vaatii enemmän
3243: nen pääsee sitä käyttämään vasta aikaisintaan ikuin ennen. Erittäin tärkeänä perusteluna
3244: lähinnä seuraavana vuonna sen vuoden jäl- äänioikeusikärajan alentamiselle on pidettävä
3245: keen, kun hän on täyttänyt 21 vuotta. Ja sitä, että äänioikeuden antaminen nykyistä
3246: kun esim. valtiolliset vaalit toimeenpannaan nuoremmille olisi omiaan lisäämään kiinnos-
3247: nykyään vain joka neljäs vuosi, merkitsee tusta yleisiin kunnallisiin ja valtiollisiin
3248: tämä sitä, että joka neljäs vuosiluokka voi asioihin kehityksen kannalta erittäin tär-
3249: ensimmäisen kerran käyttää äänioikeuttaan keässä 18-22 vuoden iässä olevien nuorten
3250: esim. valtiollisista vaaleista puheenollen vasta ihmisten keskuudessa. On havaittu, että kiin-
3251: 24-25 vuotiaana. Kun siis sanotaan, että nostus yhteiskunnallisiin asioihin on laimeaa
3252: äänioikeus on Suomessa 21-vuotiailla henki- juuri nuorison kohdalla, mitä ei yhteiskunnan
3253: löillä, tässä ilmaistaan pikemmin teoreettinen kannalta voida pitää suotuisana ilmiönä.
3254: kuin olemassa oleva totuus. Jos äänioikeus- Mutta nuorelta ihmiseltä, joka vasta 24-25-
3255: ikäraja laskettaisiin esim. 18 vuoteen, pääsisi vuotiaana tietää pääsevänsä vaikuttamaan
3256: joka neljäs vuosiluokka äänestämään vasta yhteiskunnan asioihin sillä tavalla, kuin se
3257: 21-22 vuoden ikäisenä. Mitään kovin olen- periaatteessa on jokaisen kansalaisen oikeu-
3258: naista muutosta ei siis tapahtuisi siihen ti- tena, ei kovin suurta kiinnostusta voida odot-
3259: lanteeseen, minkä laki puhuessaan 21 vuo- taakaan, ja toisaalta taas vain harvat pysty-
3260: desta näyttää ilmaisevan niille, jotka eivät vät enää nuoruusvuosien jälkeen muuttamaan
3261: ota huomioon, että paitsi tiettyä vuosimäärää käyttäytymistottumuksiaan tai laajentamaan
3262: tarvitaan myös vaalit, ts. tilaisuus käyttää ha!'rastustensa piiriä.
3263: äänioikeutta, ennen kuin tuo oikeus on tod!Jl- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
3264: linen. kunnioittaen,
3265: Toisaalta on äänioikeusiJkärajan alentami-
3266: sen puolesta vahvasti puhumassa myös se to- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3267: siasia, että nuoret ihmiset nykyisessä urbani- lakiehdotukset:
3268: soituvassa (asutuksellisesti keskittyvässä) yh-
3269:
3270:
3271: Laki
3272: valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
3273: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
3274: säädetyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin
3275: se on 24 päivänä marraskuuta 1944 annetussa laissa (839/44), näin kuuluvaksi:
3276:
3277: 6 §. vaalivuotta on täyttänyt kahdeksantoista
3278: Vaalioikeutettu on jokainen Suomen kansa- vuotta.
3279: lainen, sekä mies että nainen, joka ennen
3280: I,S. - VUpoDiemi ym. 29
3281:
3282: Laki
3283: kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta.
3284: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä
3285: säädetyllä tavalla, muutetaan kansanedustajain vaaleista 30 päivänä kesäkuuta 1955 an-
3286: netun lain (336/55) 11 §: n 1, 2 ja 3 momentti näin kuuluvaksi:
3287: 11 §.
3288: Vaaliluetteloon on äänestysalueittain mer- tava oikeusministeriön määräämällä tavalla
3289: kittävä jokainen henkilö, joka vaalivuoden tehty luettelo kaikista saman vuoden henki-
3290: alkaessa on täyttänyt 18 vuotta ja joka sinä kirjan mukaan äänestysalueella asuneista
3291: vuonna, minkä henkikirjoitukseen vaaliluet- Suomen kansalaisista, jotka kuluvan vuoden
3292: telo pohjautuu, on henkikirjoitettu tai olisi lopussa ovat täyttäneet 18 vuotta.
3293: ollut kunnassa henkikirjoitettava henkikir- Paitsi tätä luetteloa tehköön henkikirjoit-
3294: joituksesta voimassa olevien säännösten mu- taja lisäluettelot kutakin vaalivuotta seuraa-
3295: kaisesti. vaa vaalikauden vuotta varten, joihin kuhun-
3296: Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen kin samanlaisessa järjestyksessä merkitään
3297: henkikirjoittajan joulukuussa sen edellisenä ne äänestysalueella asuvat henkilöt, jotka sen
3298: vuonna, jona kulumassa oleva vaalikausi edellisenä vuonna, jota varten lisäluettelo
3299: päättyy, maalaiskunnassa kunnallishallituk- on tehty, ovat täyttäneet 18 vuotta.
3300: sen välityksellä, vaalilautakunnalle toimitet-
3301:
3302:
3303:
3304:
3305: Laki
3306: kunnallislain muuttamisesta.
3307: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun-
3308: nallislain (642/48) 15 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
3309:
3310: 15 §. vuotta täyttänyt sekä on viimeksi toimite-
3311: Kunnallinen äänioikeus on jokaisella mie- tussa henkikirjoituksessa kunnassa henkikir-
3312: hellä ja naisella, joka vaalivuoden alussa oli joitettu tai ollut henkikirjoitettava.
3313: kunnan jäsen ja vähintään kahdeksantoista
3314:
3315:
3316:
3317:
3318: Laki
3319: 1mnnaJ1isvaalilain muuttamisesta.
3320: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä toukokuuta 1953 annetun kun-
3321: nallisvaalilain (191/53) 5 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluvaksi:
3322: 5 §. tettu tai olisi ollut henkikirjoitettava kun-
3323: - - - - - - - - - - - - - - nassa henkikirjoituksesta voimassa olevien
3324: Vaaliluetteloon on äänestysalueittain mer- säännösten mukaisesti.
3325: kittävä jokainen henkilö, joka ennen vaali- Vaaliluettelon pohjaksi on asianomaisen
3326: vuoden alkua oli täyttänyt kahdeksantoista· henkikirjoitusviranomaisen viimeistään vaali-
3327: vuotta ja joka on vaalivuonna henkikirjoi- vuoden heinäkuun 28 päivänä toimitettava
3328: 30 1,8. - .l.lLDio1ke11Sikiraja.
3329:
3330:
3331: vaalilautakunnalle säädettyä maksua vastaan jotka vaalivuonna on kunnassa henkikirjoi-
3332: luettelo benikikirjan osoittamassa järjestyk- tettu. Luettelo kirjoitetaan lomakkeelle, jonka
3333: sessä kaikista ennen vaalivuoden alkua kah- sisäasiainministeriö vahvistaa.
3334: deksantoista vuotta täyttäneistä henkilöistä,
3335:
3336:
3337: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
3338:
3339: Väinö Vilponiemi. Antti A. Halme.
3340: Antero Väyrynen. Bsko Niskanen.
3341: Reino Breilin. Pauli B111'Dl.&D.
3342: Sinikka Luja. Kaarlo Pitsinki.
3343: Tyyne Paasivuori. Viljo Virtanen.
3344: 31
3345:
3346: 1,9. - Lak.al. N: o 9.
3347:
3348:
3349:
3350:
3351: Paasivuori ym.: Ehdotus laiksi muuttopäivän siirtämisestä
3352: huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa.
3353:
3354:
3355: Bd uskunna]l e.
3356:
3357: Voimassa oleva laki muuttopäivän siirtä- asunnon saanti tulee Helsingissä edelleen ole-
3358: misestä huoneenvuokralain nojalla eräissä ta- maan niin vaikea, että vuokralaiset ainakin
3359: pauksissa antaa Helsingin kaupungin alueella vielä v. 1967 aikana välttämättä tarvitsevat
3360: sijaitsevan asuinhuoneiston vuokralaisille irti- erikoislailla säädettyä mahdollisuutta muutto-
3361: sanomistapauksissa v. 1966 parempia mah- päivän siirtämiseen.
3362: dollisuuksia sa:ada muuttopäivä siirretyksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
3363: kuin mitä huoneenvuokralain 30 § : n sään-
3364: nökset muutoin tarjoaisivat. Allekirjoittanei- että Eduskuwta hyväksyisi seuraa-
3365: den käsityksen mukaan asuntotilanne ja van lakiehdotuksen:
3366:
3367:
3368:
3369: Laki
3370: muuttopäivän siirtämisestä huoneenvuokralain nojalla eräissä tapauksissa.
3371: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § : ssä mää-
3372: rätyllä tavalla säädetään:
3373:
3374: Sen estämättä, mitä 10 päivänä helmikuuta muuttopäivän siirtämistä koskevaa asiaa kä-
3375: 1961 annetun huoneenvuokralain (82/61) sitellessään suostua muuttopäivän siirtämi-
3376: 39 § :n 1 momentissa on säädetty, voi oikeus seen yksinomaan siitäkin syystä, että vuokra-
3377: Helsingin kaupungin alueella sijaitsevaa laiselle tai hänen perheensä jäsenelle aiheu-
3378: asuinhuoneistoa koskevan vuokrasuhteen tuisi huomattavia vaikeuksia toisen asunnon
3379: osalta vuoden 1967 aikana vireille pantua saannissa.
3380:
3381:
3382: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
3383:
3384: Tyyne Paasivuori. Uuno Takki.
3385: Väinö Leskinen. Kaarlo Pitsinki.
3386: Arvo Salo.
3387: 32
3388:
3389: 1,10. - Toiv.al. N: o 1.
3390:
3391:
3392:
3393:
3394: Junnila: Tasavallan presidentin toimikautta koskevasta tut-
3395: kimuksesta.
3396:
3397:
3398: E d u s k u n n a ll e.
3399:
3400: Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain historian henkilöä, joka on hoitanut presidentin vir-
3401: alkuaikojen suuret presidentit George kaa . . . enemmän kuin kaksi vuotta kaudesta,
3402: Washington ja Thomas Jefferson kieltäytyi- joksi toinen henkilö oli valittu presidentiksi,
3403: vät asettumasta kolmatta kertaa ehdolle saa valita presidentin virkaan enempää kuin
3404: Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ja loivat yhden kerran''.
3405: siten Yhdysvalloissa puolentoista vuosisadan Tämä lain muutoksen loppuosa on tarkoi-
3406: ajan johdonmukaisesti noudatetun poliittisen tettu koskemaan tapauksia, jolloin Yhdys-
3407: tradition, jonka mukaan sama henkilö voitiin valtain presidentti kuolee kesken nelivuotista
3408: valita presidentiksi enintään kahdeksi neli- virkakauttaan ja varapresidentti tulee hänen
3409: vuotiskaudeksi. Tämän tradition rikkoi tilalleen presidentiksi.
3410: Franklin D. Roosevelt, joka asettui vuoden On aihetta selostaa, miten tätä Yhdysval-
3411: 1940 presidentinvaaleissa jälleen ehdokkaaksi tain perustuslain muutosta sen käsittelyvai-
3412: siitä huolimatta, että hän oli siihen asti heessa perusteltiin. Kun asiaa käsiteltiin
3413: toiminut presidenttinä jo kahden nelivuotis- Yhdysvaltain senaatissa, eräs senaattori (Re-
3414: kauden ajan. Roosevelt tuli myös valituksi. vercomb) lausui käsityksenään, että mitä
3415: Vuoden 1944 vaaleissa hän asettui presi- kauemmin yksi mies pitää; hallussaan pre-
3416: denttiehdokkaaksi vielä neljännenkin kerran, sidentin virkaa, sitä enemmän maa lähestyy
3417: tullen tällöinkin valituksi. Tänä neljäntenä autokraattista systeemiä ja samalla "kansan
3418: presidenttikautenaan hän ehti kuitenkin hoi- todellisen vapauden tuhoutumista".
3419: taa virkaansa vain huhtikuussa 1945 tapah- Muuan toinen senaattori (Wiley) puoles-
3420: tuneeseen kuolemaansa asti. taan lausui, että taitavalla ja kunnianhimoi-
3421: Se seikka, että Roosevelt tällä tapaa rikkoi sella presidentillä on ihanteelliset mahdolli-
3422: ''kahden kauden" perinnäistavan, sai tasa- suudet valta-asemansa vahvistamiseen ja va-
3423: valtalaisesta vapaudestaan arat amerikkalai- kiinnuttamiseen: hän voi jakaa vallassaan
3424: set pelkäämään, että autokraattinen hallitus- olevia monia etuja henkilöille, jotka eri hal-
3425: tapa tunkeutuisi tätä tietä Yhdysvaltain val- linnonhaaroissa tai sotavoimissa tai oikeus-
3426: tiolliseen elämään. Tällä käsityksellä oli niin laitoksessa ovat valmiita toteuttamaan hänen
3427: voimakas kannatus puolellaan, että Yhdys- tahtoansa; hän voi ostaa ne lisä-äänet, jotka
3428: valtain kongressi ehdotti vuonna 1947 tar- <>vat tarpeen hänen uudelleenvalintansa var-
3429: vittavalla 2/3 enemmistöllä asiaa koskevan mistamiseksi; hänelle on mahdollista luoda
3430: muutoksen Yhdysvaltain perustuslakiin. itsestään kuva korvaamattomana miehenä,
3431: Muutoksen tarkoituksena oli nimenomaisesti jota kansan olisi tuettava ja jonka tielle
3432: kieltää, että sellaista henkilöä ei enää saa kongressi ei koskaan saisi asettua poikki-
3433: valita presidentiksi, joka sitä ennen on hoi- teloin.
3434: tanut tätä virkaa jo kahden nelivuotiskau- Nämä tällaiset, lain muutoksen käsittelyn
3435: "den ajan. Puheena olevan, vuonna 1951 lopul- aikana Yhdysvaltain senaatissa ja edustajain-
3436: lisen lainvoiman saaneen perustuslain muu- huoneessa esitetyt perustelut on kiteytetty
3437: toksen ("The Twentysecond Amendment"), toteamukseen, että tosiasiallisesti kysymyk-
3438: ydinkohta kuuluu seuraavasti: sessä oleva perustuslain muutos merkitsi
3439: "Ketään henkilöä ei saa valita presidentin erityisen diktatuurin torjumispykälän lisää-
3440: virkaan enempää kuin kahdesti, eikä ketään mistä Amerikan perustuslakiin. Sen teki ym-
3441: I,lO. - Junnila. 33
3442:
3443: märrettäväksi Yhdysvaltain poliittisissa pii- ennen Rooseveltin presidenttikautta. Mutta
3444: reissä Hitlerin, Stalinin ja Mussolinin luo- riippumatta tähän asti noudatetusta käytän-
3445: mien diktatuurijärjestelmien aikana herännyt nöstä, on niihin näkökohtiin, joita Yhdys-
3446: pelko siitä, että jos Yhdysvalloissa ylipäänsä valloissa on esitetty sitä vastaan, että pre-
3447: koskaan pääsee syntymään samantapainen sidentti voitaisiin valita tehtäväänsä kuinka
3448: diktatuurijärjestelmä, se todennäköisesti syn- monta kertaa tahansa ja jotka siis lopulta
3449: tyisi juuri siitä suunnattomasta vallasta, joka johtivat tällaisen mahdollisuuden nimenomai-
3450: Yhdysvaltain presidentillä on ja jota olen- sesti estävän säännöksen ottamiseen Yhdys-
3451: naisesti lisää mahdollisuus, että presidentti valtain perustuslakiin, syytä kiinnittää myös
3452: voidaan virkakaudeksi virkakauden jälkeen meillä Suomessa vakavaa huomiota demo-
3453: jatkuvasti valita uudelleen virkaansa. Eräässä kratiamme aitouden säilyttämistä silmällä
3454: Yhdysvaltain presidentin virkaa käsittele- pitäen. Tähän on aihetta sitä suuremmalla
3455: vässä teoksessa todetaan nimenomaan, että syyllä, kun tasavallan presidentin toimikausi
3456: juuri tämä presidentin diktatuurin pelko oli on meillä kuusi vuotta, sen sijaan että se
3457: ja on yhä tämän kahdenkymmenennentoisen Yhdysvalloissa on vain neljä vuotta. Kah-
3458: perustuslain muutoksen logiikkana. deksi kaudeksi virkaansa valittu Suomen ta-
3459: Puheena oleva perustuslain muutos tuli siis savallan presidentti toimii siis suurin valta-
3460: Yhdysvaltain kongressissa hyväksytyksi var- oikeuksin varustetussa virassaan kaksitoista
3461: sin suurella äänten enemmistöllä. Täysin yksi- vuotta. Se on niin pitkä aika, että Yhdys-
3462: mielinen ei kongressi eikä yleinen mielipide valloissa on saman henkilön mahdollisuus
3463: kuitenkaan asiasta ollut, vaan myös vastus- tulla valituksi presidentinvirkaan näin pit-
3464: tavia mielipiteitä esitettiin. Mm. viitattiin käksi ajaksi, siis kolmeksi nelivuotiskaudeksi,
3465: siihen, että tällaisen lainmuutoksen takia pre- edellä selostetulla perustuslain muutoksella
3466: sidentin arvovalta ja samalla hänen mahdol- kielletty sitä silmällä pitäen, että autokraat-
3467: lisuutensa saada tahtonsa läpi kongressissa tiset ja diktatooriset kehitystaipumukset eivät
3468: heikkenee toisen presidenttikauden loppu- pääsisi pesiytymään maan vapaaseen valtiol-
3469: aikana, koska kenenkään ei enää tarvitse liseen elämään.
3470: ottaa häntä huomioon uudeksi kaudeksi mah- Edellä esitetyn nojalla esitetään eduskun-
3471: dollisesti jälleen valittavana presidenttinä. nan hyväksyttäväksi toivomus,
3472: Oman tasavaltamme ensimmäinen presi-
3473: dentti K. J. Ståhlberg kieltäytyi aikanaan että hallitus asettaisi pätevistä ja
3474: presidenttikautensa lopussa asettumasta objektiivisista o~"keus- ja valtio-oppi-
3475: uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Meillä ei neista kokoonpannun toimikunnan sel-
3476: kuitenkaan ole itsenäisyytemme lyhyen histo- vittämäään, olisiko myös Suomen hal-
3477: rian aikana kehittynyt tässä asiassa saman- litusmuotoon otettava säännös siitä,
3478: laista kirjoittamaUoman lain voiman saa- että sama henkilö voidaan valita tasa-
3479: nutta traditiota ja sitä voimakkaasti tukevaa vallan presidentiksi enintään kahden
3480: kansalaismielipidettä kuin Yhdysvalloissa toimikauden ajaksi.
3481: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
3482:
3483: 'ruure Junnila.
3484:
3485:
3486:
3487:
3488: 5 E 529/66
3489: 34
3490:
3491: 1,11.- Toiv.aJ.. N:o 2.
3492:
3493:
3494:
3495:
3496: Koppanen: Aäfllioikeusikärajan alentamisesta kahdestakym-
3497: menestäyhdestä vuodesta kahdeksaantoista.
3498:
3499:
3500: E d u s k u n n a.ll e.
3501:
3502: Robert Hermansonin puheenjohdolla vuosi- Toiseksi viitattiin nykynuorison tavallista
3503: sadan alussa toiminut komitea, joka valmis- suurempaan valitusneisuuteen ja poliittiseen
3504: teli mietintöä eduskunnan uudistamisesta, eh- valveutuneisuuteen, mikä on ennen muuta
3505: dotti äänioikeusikärajaksi 21 vuotta. Perus- luettava koulun sekä radion ja televiswn
3506: teluksi esitettiin, että "koska sanotussa iässä ansioksi. Muun muassa Yhdysvalloissa suo-
3507: sekä harrastus yleisiin asioihin ja ihanteelli- ritetussa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että
3508: nen käsitys valtiollisista ja yhteiskunnalli- jo kouluikäisten keskuudessa esiintyy selviä
3509: sista oloista on virkeimmillään, kuitenkin on poliittisia mielipiteitä ja - mikä on tärkeää
3510: jo olemassa tarpeellista kypsyyttä myös vaali- äänioikeuden käyttämisen kannalta- voitiin
3511: oikeuden käyttämiseen". On mielenkiintoista erottaa erilaistumista tässä suhteessa. Ruot-
3512: tutustua näihin vuosisadan alun käsityksiin sissa tehdyssä tutkimuksessa taas on saatettu
3513: nuorten poliittisesta kypsyneisyydestä ja sen havaita, että 68 % miespuolisesta nuorisosta
3514: jälkeen välittömästi ,todeta, mitä meidän pystyy ilmoittamaan puolueensa ennen 21
3515: aikamme sanoo samasta asiasta. ikävuotta. Tämän mukaan näyttäisi siltä, että
3516: Pohjoismaiden Neuvostossa helmikuussa poliittinen mielipide omaksutaan hyvissä
3517: 1964 esitettiin äänioikeusikärajan alentami- ajoin ennenkuin laki sallii mahdollisuuden
3518: sen puolesta perusteluja monesta näkökul- tällä mielipiteellä vaikuttaa yhteiskunnalli-
3519: masta. Useimmat puheenvuorojen käyttäjät siin kysymyksiin. Jos siis äänioikeusikäraja
3520: korostivat sitä seikkaa, että huomattavalle alennettaisiin, ei voitaisi puhua mistään
3521: osalle alle 21 vuotiaista asetetaan nyky-yh- "äkkikypsyttämisestä", nuoriso olisiko. oikeu-
3522: teiskunnassa aivan samat vaatimukset ja den käyttämiseen ehtinyt jo sitä ennen val-
3523: annetaan samat oikeudet kuin 21 vuotiaille mistautua.
3524: ja sitä vanhemmille, minkä vuoksi nuorem- Edelläolevaan viitaten ehdotan eduskun-
3525: pien täytyisi päästä myös vaikuttamaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3526: asioihin samassa määrin kuin vanhempien.
3527: Avioliiton solmiaminen alle 21 vuotiaiden että hallitus kiireellisesti antaisi
3528: keskuudessa tulee yhä yleisemmäksi. Asevel- Eduskunnalle esitykset kansanedusta-
3529: vollisuuden suorittamisessa ja maan puolusta- jain vaaleista, tasavallan presidentin
3530: misessa ei vaadita 21 vuoden ikärajaa. Ajo. valitsijamiesten vaalista ja kunnallis-
3531: kortti myönnetään niin ikään nuoremmassa vaalista annettujen lakien muuttami-
3532: iässä, samoin myös lupa elinkeinon harjoit- seksi siten, että äänioikeusikäraja las-
3533: tamiseen. Edelleen huomautettiin siitä, että kettaisiin kahdestakymmenestäyhdestä
3534: mainittua ikärajaa nuoremmat asetetaan lain vuodesta kahde.Jcsaantoista.
3535: edessä vastuuseen siinä kuin vanhemmatkin.
3536: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
3537:
3538: Esko J. Koppanen.
3539: 36
3540: 1,12.-Toiv.al. N:o S.
3541:
3542:
3543:
3544:
3545: E. Räsänen ym.: Täysi-ikäisyys- ja äänioikeusikärajan ale.'l'lt-
3546: tamisesta.
3547:
3548:
3549: Eduskunnalle.
3550:
3551: Koulutuksessa ja yleisessä kehityksessä ta- dät yksityisesti holhottaviksi. Yksityisen
3552: pahtunut eteenpäin meno on lisännyt nuorten vastuuntunnonhan pitäisi olla ensin järjes-
3553: tietoutta ja harrastusta yleisiin ja yhteis- tyksessä, jonka jälkeen vastuu yhteiskunnan
3554: kunnallisiin asioihin. Erikoisesti on ollut ha- asioista voidaan sälyttää niille, jotka sen
3555: vaittavissa nuorison kiinnostus yhteiskunta- luottamuksen hallitsevat. Siksi olisi ääni-
3556: poliittisiin asioihin valtiollisella ja kunnalli- oikeusikärajan alentamisen kanssa saman-
3557: sella alalla, jotka molemmat on jatkuvasti aikaisesti alennettava nuorten täysi-ikäisyys-
3558: lisääntymässä eri koulutusmuotojemme ope- rajaa. Viimeksimainitullehan löytyy samat
3559: tusohjelmiin. perustelut kuin äänioikeusikärajankin alenta-
3560: Sanomalehdistön, radion ja television miselle sekä lisäksi on todettavissa melko voi-
3561: avulla nuorisomme saa jatkuvasti entistä makas keski-iän aleneminen avioliiton solmin-
3562: paremmin yhteiskuntatietoutta ja tuntee neiden keskuudessa.
3563: aikaisempaa paremmin myös kansalliset ja Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
3564: kansainväliset kuin myöskin yksityiset ja kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
3565: perheongelmat. Kaikissa nuorten järjestöissä toivomuksen,
3566: on myöskin entistä enemmän kiinnitetty huo-
3567: miota yhteiskuntapoliittiseen kasvatukseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3568: Tätä taustaa vasten nuorten ääni-ikärajan täysi-ikäisyys ja äänioik6USikärajojen
3569: alentaminen on perusteltu. Ei kuitenkaan alentamiseksi nykyisestä 21 ikävuo-
3570: liene johdonmukaista laajentaa nuorison yh- desta 20 ikävuoteen.
3571: teskunnallista vastuuta samalla jättäen hei-
3572: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
3573:
3574: Eino Räsänen. Matti Kekkonen.
3575: Pekka Vilmi. Katri Helena Eskelinen.
3576: Veikko Hanhirova.
3577: 36
3578: 1,13.- Toiv.al. N :o 4.
3579:
3580:
3581:
3582:
3583: Sääskilahti ym.: Ehdokkaiden maaran nostamisesta kaksi11r
3584: kertaiseksi nykyisestään valtiollisissa vaaleissa.
3585:
3586:
3587: Eduskunnalle.
3588:
3589: Vapaassa kansanvaltaisessakin maassa on Käsityksemme mukaan tämä olisi välttä-
3590: jatkuvasti kehitettävä ·lainsäädäntöä ja mää- mätöntä jo senkin vuoksi, että näin varmis-
3591: räyksiä niin, että ne mahdollisimman hyvin tettaisiin jokaiselle varamies sekä edus-
3592: vastaisivat kansan oikeustajuntaa. Vaali- kuntaan, että valitsijamieheksi. Voidaanhan
3593: lakiemme uudistamisesta on paljon puhuttu. ajatella, että jossakin vaalipiirissä peruste-
3594: Käsityksemme mukaan vaalilakia olisi muu- taan vain yksi vaaliliitto, joka on täysin
3595: tettava siten, että myöskin valtiollisissa vaa- mahdollinen ainakin teoriassa, jolloin ei tulisi
3596: leissa voitaisiin asettaa kussakin vaaliliitossa yhtään varamiestä, ellei niitä olisi listoille
3597: kaksinkertainen määrä ehdokkaita, kuin mitä erikseen merkitty. Ehdokkaiden lukumäärän
3598: vaalipiiristä valitaan, joko edustajia tai lisääminen takaisi myöskin samalla sen, että
3599: valitsijamiehiä. varamieheksi tulisivat myöskin ne joilla on
3600: Kunnallisvaaleissa voidaan asettaa kussa- kannatusta. Lisäksi on syytä korostaa, että
3601: kin vaaliliitossa kaksi kertaa se määrä eh- katastrofi tai onnettomuustilanne saattaa
3602: dokkaita, mitä valtuustoon jäseniä valitaan. aiheuttaa koko eduskunnan voimasuhteiden
3603: Tämä on ollut oikea säännös ja siitä on saatu muutoksen kesken vaalikautta. Oletetaan, että
3604: vain hyviä kokemuksia kunnallisista vaaleista. jokin vaaliliitto on saanut piiristään huo-
3605: Samoin pitäisi olla myöskin mahdollisuus val- mattavimman osan ehdokkaistaan valituksi ja
3606: tiollisissa vaaleissa, sillä silloin tulisi kansan jos jokin lento- tai muu onnettomuus kohtaa
3607: tahto parhaiten toteutettua. Tästä on var- juuri tuon vaalipiirin edustajia, tulee vara-
3608: maan lisäksi myöskin se vaikutus, että kiin- miehet kokonaan toisesta vaaliliitosta sen jäl-
3609: nostus vaaleja kohtaan entisestäänkin lisään- keen, kun ensin on jälellä olevat varamiehet
3610: tyy. Vanhan kunnallisvaalilain mukaan mainitusta vaaliliitosta saaneet edustajan
3611: jolloin oli ns. jonolistat, ei ollut juuri pie- valtakirjan.
3612: nintäkään mahdollisuutta syrjäisellä pienellä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3613: kylällä saada edustusta kunnanvaltuustoon. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3614: Nyt sitävastoin on siihen ollut täysi mahdol- vomuksen,
3615: lisuus. Samoin on asia myöskin valtiollisessa
3616: toiminnassa. Monet pienet kunnat eivät voi että hallitus ryhtyisi tutkimaan
3617: saada edes ehdokasta, puhumattakaan edus- mahdollisuutta valtiollisista vaaleista
3618: tajasta tärkeille luottamuspaikoille. Jos eh- annetun lain muuttamiseksi niin, että
3619: dokkaita sallittaisiin kaksinkertainen määrä, ehdokkaiden määrä voitaisiin nostaa
3620: kuin mitä valitaan, olisi tämä epäkohta pois- kaksinkertaiseksi nykyisestään.
3621: tettu myöskin valtiollisten vaalien osalta.
3622: .Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
3623:
3624: Eino Sääskilahti. Matti Kekkonen.
3625: 37
3626:
3627: 1,14. - Toiv.al.. N: o 5.
3628:
3629:
3630:
3631:
3632: Melin ym.: Henk1.1ön sallimisesta asettua kansanedustajaeh-
3633: dokkaaksi vain yhdessä vaalipiirissä.
3634:
3635:
3636: Eduskunnalle.
3637:
3638: Laki kansanedustajain vaaleista sallii edel- valintaa tietystä vaalipiiristä on voitu pitää
3639: leen saman edustajan asettamisen ehdok- varmana, on käytetty toisessa vaalipiirissä
3640: kaaksi kahdessa tai useammassa vaalipiirissä. ään tenkalastusmielessä.
3641: Jos hänet valitaan edustajaksi esim. kahdesta Tällaiselle keulakuvaehdokkaiden käyttä-
3642: vaalipiiristä, hänestä tulee sen vaalipiirin miselle olisi asetettava sulku siten, että kunkin
3643: edustaja, jossa hänellä on suurin vertausluku. ehdokkaan sallitaan olla ehdokkaana vaiti
3644: Jokaisessa toisessa vaalipiirissä täyttää hänen yhdessä vaalipiirissä. Tapauksia, joissa sama
3645: paikkansa se ehdokas, joka siinä vaalipiirissä henkilö on ollut ehdokkaana useassa vaali-
3646: olisi ollut hänen varamiehensä. piirissä, on käytännössä sattunut jatkuvasti.
3647: Saman henkilön asettaminen ehdokkaaksi Viitaten ylläolevaan, ja kun vaalilain-
3648: useammassa kuin yhdessä vaalipiirissä johtaa säädännön tarkistamiskomitea 29.12.1964 an-
3649: - mikäli hänet valitaan - siihen, että tälle tamassaan toisessa mietinnössä perustellusti
3650: ehdokkaalle annetut äänet, muissa kuin siinä ehdottaa, että epäkohta, joka johtuu ehdok-
3651: vaalipiirissä, jossa hän saa hyväkseen suu- kuudesta useammassa kuin yhdessä vaali-
3652: rimman vertausluvun, tulevat ennailta ar- piirissä, olisi poistettava, ehdotamme edus-
3653: vaamattomien muiden ehdokkaiden hyväksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3654: Kun vaalilainsäädännössä muuten esim.
3655: ottamalla käyttöön yhden miehen listat on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
3656: pyritty siihen, että jokainen ääni koituisi toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
3657: nimenomaan sen ehdokkaan hyväksi, jolle se Eduskunnalle kansanedustajain vaa-
3658: on annettu, on saman henkilön ehdokkaaksi leja koskevan lainsäädännön muutta-
3659: asettaminen useassa vaalipiirissä ristiriidassa misesta siten, että saman henkilön
3660: vaalilainsäädännön yleisten periaatteiden asettaminen ehdokkaaksi kahdessa tai
3661: kanssa. Nykyisestä järjestelmästä voidaankin useammassa vaalipiirissä estetään, ja
3662: sanoa, että se on tarjonnut väärinkäytön että hänen sallitaan olla ehdokkaana
3663: mahdollisuuden siten, että valitsijoita on hä- vain yhdessä vaalipiirissä.
3664: mätty, kun ns. keulakuvaehdokkaita, joiden
3665: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
3666:
3667: Ingvar S. Melin. Raimo Daskivi.
3668: Pauli Burman. E. J. Paavola.
3669: 88
3670: 1,15.- Toiv.al. N:o 6.
3671:
3672:
3673:
3674:
3675: Vennamo: Todellista kannatusta vastaavan puolueen edus-
3676: tuksen BlUml.isesta eduskuntaan.
3677:
3678:
3679: E d u s k u n n a.ll e.
3680:
3681: Maamme vaalilainsäädäntö on epäkan.sa.n- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
3682: valta.inen. Se suosii suuria puolueita. Ja kui- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3683: tenkin eduskunnan .tulisi vastata kansan to- sen,
3684: dellisia mielipiteitä.
3685: Tämä voi tapahtua vain silloin kun kaik- että Uw-Uitm. ryhtyisi kiireellisesti
3686: kien vaalipiirien äänet lasketaan yhteen niin, toimenpiteisiin vaaliilainsäädännön si-
3687: että kukin puolue saa edustuksen eduskuntaan ten 11/U.distamiseksi, että kukin puolue
3688: todellisen kannatuksensa mukaisesti. Tältä saa eduskuntaan sen todellista ka•
3689: pohjalta löytyy useampia teknillisiä ratkai- natusta vastaavan edustuksen.
3690: suja.
3691: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
3692: Veikko Vennamo.
3693: 89
3694:
3695: 1,16.-Toiv.al. N:o 7.
3696:
3697:
3698:
3699:
3700: Leivo-Lanson ym.: Toimenpiteistä varamiesjärjestelmän ai-
3701: kaansaamiseksi eduskunnassa.
3702:
3703:
3704: E d u s kun n a 11 e.
3705:
3706: Kun Eduskunnan työskentely on muodos- tua jo nykyisen lainsäädännön aikana, mutta
3707: tunut käytännöllisesti katsoen ympärivuoti- hallituksen jäsen on oikeutettu ja käytän-
3708: seksi ei voida välttyä siltä, että Eduskunnan nössä myös usein joutunut esim. epäluotta-
3709: jäsenet sairauden, ulkomaanmatkojen ja mu.sasian käsittelyssä, äänestämään luotta-
3710: eduskuntatyöstä aiheutuvien edustustehtä- muslausetta itselleen Eduskunnan täysi-
3711: vien vuoksi joutuvat olemaan pitempiäkin istunnossa. Itse tulokseen se tuskin vaikut-
3712: aikoja poissa Eduskunnasta, esim. YK: n taisi, mutta olisi asiallisempaa antaa jonkun
3713: Yleiskokouksessa, Parlamenttien liiton ja toisen kuin hallituksen jäsenen itsensä. antaa.
3714: Pohjoismaiden Neuvoston kokouksissa aikana, äänensä hallituksen puolesta.
3715: jolloin Eduskunta kuitenkin on koolla ja saat- Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme Edus-
3716: taa tehdä. tärkeitä ratkaisuja, joissa vain kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3717: yhdenkin äänen poissaolo saattaa olla rat-
3718: kaiseva, olisi mielestämme pyrittävä edus- että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
3719: kuntatyön tehostamiseksi aikaamaamaan va- suudet varwmiesjärjestelmä'YII aikaan-
3720: ramiesjärjestelmä, jotta varajäsen voitaisiin saamiseksi Edusku11111&sa ja tutkitut-
3721: kutsua paikalle varsinaisen edustajan poissa- taisi samalla minkälainen varamies-
3722: olon ajaksi, mikäli poissaolo aiheutuu syystä, järjestelmä kansanedustuslaitokses-
3723: jonka Eduskunta hyväksyy. samme olisi tarkoituksenmukaisin ja
3724: Samassa yhteydessä olisi mielestämme tar. käyttökelpoisi'YII edellyttäen, että maan
3725: koituksenmukaista harkita myös sitä lain- hallitukseen kutsutun kansanedustajarn
3726: muutosta, joka tekisi mahdolliseksi maan hal- tilalle kutsuttaisiin varaedustaja var-
3727: litukseen kutsutun kansanedustajan korvaa- si~sen edustajan hallituksessa olon
3728: misen varamiehellä tämän hallituksessa olon ajaksi ja että hallitus antaisi Edus-
3729: ajaksi. Hallituksessa olevan kansanedustajan kunnalle varamiesjärjestelmän toteut-
3730: eduskuntatyöhön osallistuminen on rajoitet- tamista ta'l'koittavoo lakiesityksen.
3731: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
3732:
3733: T. Leivo-La.rsson. Olli J. Uoti. Olavi Saarinen.
3734: Impi Lukkarinen. Viljo Pousi. Vappu Heinonen.
3735: Aili Siiskonen.
3736: 40
3737:
3738: 1,17.-Toiv.al. N:o 8.
3739:
3740:
3741:
3742:
3743: Vennamo: Kansanedustajain kieltämisestä kuulumasta val-
3744: tionenemmistöisten yhtiöiden hallintoneuvostoihin ja joh-
3745: tokuntiin.
3746:
3747:
3748: E d u s k u n n a ll e.
3749:
3750: Kansanedustajien tulee eduskunnassa edus- että kansanedustajat eivät enää eduskunnassa
3751: taa Suomen kansaa. Vallassa olijat ovat edustakaan Suomen kansaa, vaan he edusta-
3752: kautta aikojen, mutta erityisesti moraalisen vat niitä määrääviä piirejä, joilta he saavat
3753: rappeutumisen aikoina, pyrkineet monin eri huomattavat lahjoitu.stulonsa.
3754: tavoin sitomaan kansanedustajien riippumat- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
3755: mottomuutta ja tarjoamaan heille erinäisiä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3756: taloudellisia etuisuuksia. sen,
3757: Tämän tapaisesti on valitettavasti tapah-
3758: tunut myös Suomessa. Vallassa olijat sitovat että (}w;llitus ryhtyisi kiireellisesti
3759: kansanedustajia suurituloisiin valtion yhtiöi- sellaisiin toimenpiteisiin, että kansan-
3760: den johtokuntiin ja hallintoneuvostoihin sekä edustaja ei saa kansanedustajana olles-
3761: komiteoihin. Tarkoitus tällaisessa menette- saan kuulua valtioenemmistöisten yh-
3762: lyssä on täysin selvä. tiöiden hallintoneuvostoihin ja johto-
3763: Tällaisella menolla on olemassa se vaara, kuntiin.
3764: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
3765:
3766: Veikko Vennamo.
3767: 41
3768:
3769: 1,18.- Toiv.al. N: o 9.
3770:
3771:
3772:
3773:
3774: af Heurlin ym.: Toimenpiteistä tasaveroisuuden turvaarni-
3775: seksi vaalitoiminnan rahoituksessa.
3776:
3777:
3778: E d u s k u n n a 11 e.
3779:
3780: Kaikissa valtiollisissa vaaleissa viime lisäämisessäkään. Luonnonsuojelulain jo nyt
3781: aikoina ovat vaalitoiminnasta aiheutuneet sisältämiä ulkomainonnan rajoituksia voita-
3782: kustannukset eri puolueille samoin kuin eh- neen nähtävästi lisätä, jopa n.s. ulkomainonta
3783: dokkaillekin saattaneet olla melko huomatta- kokonaan jättää pois tuottamatta haittaa
3784: via. Tehokas vaalitoiminta lienee omannut sanan- ja vaalivapaudelle. Myöskin lainsää-
3785: sikäli myönteistä merkitystä, että se kenties dännöllä asetettavaa velvoitetta kaikille val-
3786: on myötävaikuttanut näissä vaaleissa esiin- tiollisissa vaaleissa vaalityöhön osallistuville
3787: tyneeseen paljon korkeampaan vaaleihin osal- järjestöille ja yksityisille kansalaisille jul-
3788: listumiseen kuin mitä ennen sotia maassamme' kaista vaalityöhön käytetyt varat eriteltyinä
3789: oli asianlaita. Kansanvaltaisten periaatteiden tulisi harkita. Samalla tulisi myöskin tutkia
3790: ja kaikkien kansalaisten tasaveroisuuden kan- julkisuusperiaatteen soveltamista määräsum-
3791: nalta ei kuitenkaan voida pitää tyydyttävänä man ylittäviin vaalirahasto- ja puoluelahjoi-
3792: sitä, että taloudelliset mahdollisuudet vaali- tuksiin nähden ja yleensä varojen käyttöön
3793: toimintaan ovat suuresti erilaiset eri vaali- vaalitoimintaan. Vaikkakin toimenpiteet ei-
3794: liittojen ja yksityisten ehdokkaiden välillä. vät ole maamme vaalijärjestelmän huomioon-
3795: Parannuksen aikaansaamiseksi tässä suhteessa ottaen ehkä hyvinkään helposti suunnitel-
3796: voidaan käyttää erilaisia menetelmiä. Eräs tavissa, tulisi kuitenkin ennakkoluulottomasti
3797: käytännössä kokeiltu ja Englannissa jo kauan ja perusteellisesti selvittää mahdollisuudet
3798: hyväksi todettu keino on vaalikulujen lain- lainsäädännöllä päästä suurempaan tasave-
3799: säädännöllinen rajoittaminen määräsummaan, roisuuteen ja julkisuuteen vaalitoiminnan
3800: mitä määriteltäessä on otettu huomioon vaali- rahoituksessa. Ero. toimenpiteet eivät vaadi
3801: piirin äänioikeutettujen lukumäärä sekä se, uutta määrärahaa tulo- ja menoarviossa.
3802: onko kyseessä kaupunki- tai maaseutuvaali- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3803: piiri. Kaupunkivaalipiirssä ehdokas saa nioittaen hyväksyttäväksi toivomuksen,
3804: käyttää 400 f:n lisäksi 1 1/2 d/äänioikeu-
3805: tettu ja maaseutuvaalipiirissä e.m. perus- että hallitus suorittaisi selvityksen
3806: summan 400 f: n lisäksi 2 djäänioikeu tettu. siitä, miten vaalitoiminnassa voitai-
3807: Erilaisen vaalijärjestelmän huomioonottaen siin nykyistä paremmin turvata kan-
3808: ei meillä täysin samanlainen rajoitus. ja salaisille ja vaalitoimintaan osallistu-
3809: vaalikulujen julkisuusjärjestelmä ole käyttö- vt1le järjestöille tasaveroinen asema
3810: kelpoinen. On kuitenkin aiheellista pyrkiä rajoittamalla vaalikuluja, lisäämällä
3811: sellaisten kustannuksia aiheuttavien vaalityö. julkisuusperiaatteen soveltamista vaa-
3812: muotojen välttämiseen, joilla ei valtiollisen likuluihin sekä nit\ten rahoitukseen
3813: valistuksen kannalta ole merkitystä yhtä nähden ja muilla lainsäädännöllisillä
3814: vähän kuin vaaleihin osallistumisvilkkauden toimenpiteillä.
3815: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
3816:
3817: Kaarlo af Heurlin. Tyyne Paasivuori
3818: Arvo Ahonen. Bror Lillqvist.
3819:
3820:
3821: 6 E 529/66
3822: 42
3823:
3824: 1,19.- Hemst.mot. N: o 10.
3825:
3826:
3827:
3828:
3829: Ehrnrooth m..fl.: A.ngdende avlåtande av proposition med
3830: förslag tiU lag om ändring av riksdagsordningen.
3831:
3832:
3833: Tili Riksdagen.
3834:
3835: Utvecklingen av förhällandet mellan sta- rit, hade beaktat de ekonomiska realiteterna,
3836: tens utgifter och inkomster har sedan flera hade emellertid en föråldrad lagstiftning ut-
3837: år tillbaka gått i oförmånlig riktning. De gjort ett besvärligt hinder för en effektiv
3838: snabbt växande utgifterna har icke kunnat konjunkturpolitik. Möjligheterna att anpa.saa
3839: täckas med statens normala inkomster. Rege- finanspolitiken till konjunkturerna begränsas
3840: ringen har varit tvungen att tillgripa olika av att utgifterna i statsförslaget tili c. 80
3841: slag av exceptionella åtgärder för att av- procent är lagbundna. Mänga av dessa lagar
3842: värja ofta hotande kassakriser. Därmed har har stiftats i ett annat konjunkturläge. När
3843: man ofta medvetet försämrat förutsättning- ett behov uppstår att ändra eller upphäva en
3844: arna för produktionstillväxten, som också lag i avsikt att fillfälligt minska statens (el-
3845: skulle stärka statsfinanserna. Men man har ler kommunernas) utgifter, visar sig finans-
3846: ,tillika vidtagit åtgärder, vilkas förenlighet politikens tungroddhet: Enligt riksdagsord-
3847: med författningen kan ifrågasättas. Emitte- ningen blir ett lagförslag, trots att det vid
3848: randet av s.k. skattebetalningsobligationer, tredje behandlingen erhållit flertalet röster,
3849: vilka, trots att de inneburit upptagande av vilande till första lagtima riksdag efter det
3850: långfristig kredit, inte budgeterats, samt val ägt rum, ifall minst en tredjedel av riks-
3851: stiftandet av en lag, som sakligt sett betydde dagens samtliga medlemmar så önskar.
3852: upptagande av ett tvångslån av fysiska per- Svårigheterna att anpassa utgiftsbudge-
3853: soner, men som ikliiddes formen av en ettårig ten till statshushållningen och konjunkturlä-
3854: skattelag, kan även ur rättslig synpunkt gets behov är således mycket stora. Detsamma
3855: starkt kritiseras. gäller emellertid icke budgetens inkomstsida.
3856: iSvårigheterna inom statshushållningen har Enligt 68 § riksdagsordningen kan riksdagen
3857: under de senaste åren i huvudsak förorsakats med enkel majoritet besluta om ny eller ökad
3858: av andra omständigheter än de ekonomiska skatt, som är avsedd ,att uppbäras under ett
3859: konjunkturerna. Bakom misslyckandena när år. Då det politiskt är så mycket enklare att
3860: det gällt att sanera statsfinanserna har uppnå balans i budgeten genom att öka in-
3861: främst legat den förda politiken, viiken icke komsterna än genom att minska utgifterna,
3862: varit framsynt nog. En fast plan på lång sikt går regeringen och riksdagen gärna, oberoen-
3863: har saknart:s och de finanspolitiska program- de av konjunkturpolitikens krav, skattehöj-
3864: punkter som accepterats har sedan icke följts. ningsvägen.
3865: Statshushällningen har sålunda skötts enbart Möjligheten att med enkel majoritet ge-
3866: pä basen av en för ett kalenderär i sänder nomföra en :för ett år avsedd skatteförhöjning
3867: uppgjord budget. Konjunkturreserveringar har införts i riksdagsordningen av budgetpo-
3868: har icke gjorts och lagstiftningen har i hög litiska skäl. Då budgetens inkomster och ut-
3869: grad skett utan prövning av de ekonomiska gifter måste vara i balans och då en lagbun-
3870: förutsättningarna för statsmaktens åtagan- den utgiftspost kan minskas bara i det fall
3871: den. att en tredjedel av riksdagens samtliga med-
3872: Ä ven om således statshushållningens ofta lemmar icke motsätter sig detta, är regeringen
3873: återkommande kriser kunnat undvikas genom eller statsutskottet ofta nödsakat att föreslä
3874: en politik, som i högre grad än vad fallet va- en ny eller ökad skatt. Vår författning är
3875: 1,19. - Ehrnrooth ym. 43
3876:
3877: alltsä ägnad att snedvrida finanspolitiken Med hänvisning till det ovan an:förda före-
3878: och i många situationer motverka en önskad slår vi, att riksdagen ville besluta hemställa,
3879: ekonomisk utveckling. Detta kan icke vara än-
3880: damålsenligt. Författningen borde ställa sig att regeringen måtte avlåta proposi-
3881: neutral till de två olika alternativ som före- tion till Riksdagen med förslag tilllag
3882: ligger för budgetens balansering. Då en skat- om ändring av riksdagsordningen så-
3883: teförhöjning kan genomföra.s för ett år i lunda, att b'Udgetens lagbundna ut-
3884: sänder med enkel majoritet, borde jämväl en gifter, då det av statsfinansiella skäl
3885: lagbunden utgift genom en med enkel majo- prövas vara ändamålsenligt, kunde
3886: ritet antagen lag kunna minskas för ett år, i minskas för ett år genom beslut oo
3887: fall det av statsfinansiella skäl är påkallat. Riksdagens flertal.
3888: Helsingfors den 29 april 1966.
3889:
3890: Georg 0. Ehrnrooth. Victor Procope. Ingvar S. Melin.
3891: 44
3892:
3893: 1,19. - Toiv.a.l. N :o 10. Suomennos.
3894:
3895:
3896:
3897:
3898: Ehrnrooth ym.: Esityksen antamisesta W.iksi valtiopäiväjär-
3899: jestyksen muuttamiseksi.
3900:
3901:
3902: E d u s kun n a ll e.
3903:
3904: Valtion menojen ja tulojen välisen suhteen vanhentunut lainsäädäntö kuitenkin suuresti
3905: kehitys on jo monia vuosia osoittanut epäsuo- estänyt tehokkaan suhdannepolitiikan. Se
3906: tuisaa suuntaa. Valtion normaaleilla tuloilla seikka, että valtion menoarvion menoista noin
3907: ei ole voitu peittää nopeasti lisääntyviä me- 80% on lakisääteisiä, rajoittaa talouspolitii-
3908: noja. Hallituksen on ollut pakko ryhtyä eri- kan suhdanteisiin sopeuttamisen mahdolli-
3909: laatuisiin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin suuksia. Monet näistä laeista on säädetty toi-
3910: usein uhkaavien kassakriisien torjumiseksi. senlaisessa suhdannetilanteessa. Kun ilmenee
3911: Siten on usein tietoisesti huononnettu sellaisen tarvetta muuttaa tai kumota jokin laki, jotta
3912: tuotannon kasvun edellytyksiä, joka myös tilapäisesti vähennettäisiin valtion (tai kun-
3913: vahvistaisi valtiontaloutta. Samoin on ryh- tien) menoja, havaitaan talouspolitiikan ras-
3914: dytty toimenpiteisiin, joiden soveltuvuus val- kassoutuisuus: Valtiopäiväjärjestyksen mu-
3915: tiosääntöön voidaan asettaa kyseenalaiseksi. kaan lakiesitys jää, siitä huolimatta, että se
3916: N.k. veronmaksuobligaatioiden liikeelle laske- kolmannessa käsittelyssä on saanut äänten
3917: mista, joita obligaatioita, huolimatta siitä, enemmistön, lepäämään seuraaviin vaalien
3918: että ne tietävät pitkäaikaisen lainan otta- jälkeen pidettäviin ensimmäisiin lakimääräi-
3919: mista, ei ole merkitty menoarvioon, sekä sel- siin valtiopäiviin, jos vähintään kolmasosa
3920: laisen lain säätämistä, joka asiallisesti katsoen eduskunnan kaikista jäsenistä niin haluaa.
3921: merkitsi pakkolainan ottamista fyysisiltä hen-. Menoarvion sopeuttaminen valtiontalouden
3922: kilöiltä, mutta jolle annettiin yksivuotisen ve- ja suhdannetilanteen tarpeisiin on siten hyvin
3923: rolain muoto, voidaan oikeudelliselta kannalta vaikeata. Sama ei kuitenkaan koske talousar-
3924: myös ankarasti arvostella. vion tulopuolta. Valtiopäiväjärjestyksen
3925: Valtiontalouden vaikeudet viime vuosien 68 § : n mukaan eduskunta voi yksinkertaisella
3926: aikana ovat pääasiassa johtuneet muista sei- enemmistöllä päättää uudesta tai lisätystä ve-
3927: koista kuin taloudellisista suhdanteista. Val- rosta, joka on tarkoitettu kannettavaksi yh-
3928: tiontalouden saneerauksen epäonnistumisen tenä vuonna. Kun talousarvion tasapainon
3929: taustana on lähinnä harjoitettu politiikka, saavuttaminen tuloja lisäämällä on poliitti-
3930: joka ei ole ollut kyllin kaukonäköistä. Pit- sesti niin paljon yksinkertaisempaa kuin me-
3931: källe tähtäävä kiinteä suunnitelma on puut- noja vähentämällä, valitsevat hallitus ja
3932: tunut eikä hyväksyttyjä talouspoliittisia oh- eduskunta mielellään veronkorotusten tien
3933: jelmakohtia sittemmin ole noudatettu. Val- suhdannepolitiikan tarpeista piittaamatta.
3934: tiontaloutta on niin muodoin hoidettu yksin- Yhdeksi vuodeksi tarkoitetun veronkorotuk-
3935: omaan kalenterivuodeksi kerrallaan tehdyn sen yksinkertaisella äänten enemmistöllä to-
3936: talousarvion pohjalla. Suhdannevarauksia ei teuttamisen mahdollisuus on otettu valtiopäi-
3937: ole tehty ja lainsäädäntö on tapahtunut suu- väjärjestykseen talouspoliittisista syistä. Kun
3938: ressa määrin siten, ettei valtiontalouden si- talousarvion tulojen ja menojen on oltava ta..
3939: toumusten taloudellisia edellytyksiä ole har- sapainossa ja kun lakisääteisiä menoeriä voi-
3940: kittu. daan vähentää vain siinä tapauksessa, ettei
3941: Vaikka siis valtiontalouden usein esiintyviä kolmasosa eduskunnan kaikista jäsenistä tätä
3942: kriisejä olisikin voitu väistää politiikalla, vastusta, on hallituksen tai valtiovarainvalio-
3943: joka suuremmassa määrin kuin aikaisemmin kunnan usein pakko ehdottaa uutta tai lisättyä
3944: olisi huomioinut taloudelliset realiteetit, olisi veroa. Valtiosääntömme on siis omiaan johta,..
3945: I,19. __. Ehrnrooth ym. 46
3946:
3947: maan finanssipolitiikkaa väärään suuntaan ja Edellä olevan perusteella esitämme edus-
3948: monessa tilanteessa haittaamaan toivottua ta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3949: loudellista kehitystä. Tämä ei voi olla tarkoi-
3950: tuksenmukaista. Valtiosäännön tulisi olla että hallitus antaisi Eduskunnalle
3951: puolueeton talousarvion tasapainottamiseksi esityksen valtiopäiväjärjestyksen muut-
3952: esiintyvään kahteen vaihtoehtoon nähden. Mil- tamisesta siten, että talousarvion laki-
3953: loin veronkorotus vuodeksi kerrallaan voidaan sääteisiä menoja voitaisiin Eduskun-
3954: saada hyväksytyksi yksinkertaisella enem- nan enemmistön päätöksellä vähentää
3955: mistöllä, tulisi samoin lakisääteisiä menoja vuodeksi, jos se valtiontaloudellisista
3956: yksinkertaisella enemmistöllä hyväksytyllä syistä harkitaan tarkoituksenmukai-
3957: lailla voida vuodeksi vähentää, jos valtionta- seksi.
3958: loudelliset syyt niin vaativat.
3959: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966
3960:
3961: Georg 0. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin. Victor Procope.
3962: 46
3963:
3964: 1,20.- Bemst.mot. H: o 11.
3965:
3966:
3967:
3968:
3969: Ehrnrooth m.fl.: Angående sakZighet ock objektivitet vid
3970: besättandet av statliga tjänster ock befattningar.
3971:
3972:
3973:
3974: TUl Riksdagen:.
3975:
3976: Det har under senare år ofta inträffat, att den demokratiska oppositionen äger göra
3977: besättandet av offentliga tjänster givit upp- bruk av, när den finner skäl därtill före-
3978: hov tili kritik i vida medborgarkretsar. Man ligga. Det är riksdagens skyldighet att all-
3979: har i dessa fått det intrycket, att utnämning- varsamt pröva, huruvida icke stadgandena i
3980: arna i synnerhet tili höga statstjänster, inte regeringsformen och annan lagstiftning om
3981: alltid skett med sorgfälligt iakttagande av de offentliga tjänsterna borde och kunde re-
3982: de allmänna befordringsgrunder, vilka rege- videras, så att saklighetens krav i största möj-
3983: ringsformen föreskriver. liga mån tillgodoses. Det borde ligga i allas
3984: Den kritik, som riktats mot flera tjänste- intresse att avvisa misstankarna, att ett
3985: utnämningar under de senaste åren, har inte gunstlingssystem kan slå rot i hägnet av den
3986: varit obefogad. I sitt svar på ett spörsmål, fria prövning utnämnande myndighet har
3987: som framställdes av medlemmar av svenska inom ramen för allmänna förvaltningsrätts-
3988: riksdagsgruppen vid 1959 års riksdag, har liga principer.
3989: statsministern själv konstaterat, att det Det är icke vär mening att här framlägga
3990: "torde (det) kunna medgivas, att relativt ny- förslag beträffande de mått och steg, som
3991: ligen kunnat pävisas fall, som synas ha läm- kunde komma i fråga, för att rådad bot på
3992: nat rum för kritik.'' Å andra sidan har kriti- missförhållandena. Kompetensvillkoren, be-
3993: ken visserligen i något enskilt fall kunnat fordringsgrunderna och formerna, som skall
3994: vara oberättigad. Men i vitt skilda, sakligt in- iakttagas vid besättandet av statstjänster,
3995: ställda kretsar av utomstäende iakttagare har bör underkastas kritisk prövning, varvid mot-
3996: den uppfattningen med åren vuxit allt star- svarande stadganden i andra Iänder kan
3997: kare, att höga utnämnande myndigheter icke tjäna som underlag. Engligt vär äsikt vore det
3998: kunnat frigöra sig från en böjelse att vid be- fullt motiverat att i samband med en reform
3999: sättandet av tjänster tillmäta ur grundlags- överväga, huruvida den bland höga stats-
4000: synpunkt främmande motiv till och med av- tjänstemän florerande partipolitiska aktivi-
4001: görande betydelse. En tjänst eller befattning teten är förenlig med oväldens och objekti-
4002: i statsförvaltningen har av utnämnande myn- vitetens intressen.
4003: dighet kunnat betraktas såsom belöning för
4004: partipolitiska insatser eller välartad politisk Riksdagen ger det konstruktivasta bidraget
4005: anpassningsförmåga, säsom undertecknarna tili den kritik, som de senaste årens tjänste-
4006: av det förenämnda spörsmålet anförde. De utnämningspolitik lett till, genom att förena
4007: tjänsteutnämningar, som föranlett berättigad sig om en hemställan till regeringen att
4008: kritik bland medborgarna, har varit av den grundligt låta utreda på vilket sätt lagstift-
4009: art, att de icke endast skadligt päverkat tjäns- ningen kunde ändra:s för att trygga obe-
4010: temannamoralen, utan därjämte haft tili tingad objektivitet vid besättandet av stats-
4011: följd en försvagning av medborgarnas förtro- tjänster.
4012: ende för vära demokratiska institutioner. Med hänvisning tili det, som ovan anförts,
4013: Riksdagen kan enligt värt förmenande icke föreslår vi vördsamt, att riksdagen ville be-
4014: nöja sig med den rätt tili kritik in casu som sluta hemställa,
4015: I,20. - Ehrnrooth ym. 47
4016: att regerilngen måtte låta utreda, på tivitet vid besättandet av statliga
4017: vilket sätt gällande lagstiftning borde tjänster och befattningar, samt där-
4018: revideras för att i största möjliga mån efter avlåta proposition i saken till
4019: trygga obetingad S<fklighet och objek- Riksdagen.
4020: Helsingfors den 26 april 1966.
4021:
4022: Georg 0. Ehrnrooth. Victor Procope.
4023: Margit Borg-Sundma.D.. Ingvar S. Melin.
4024: 48
4025:
4026: 1,20. - Toiv.al. N: o 11. Suomennos.
4027:
4028:
4029:
4030:
4031: Ehrnrooth ym.: Asiallisuudesta ja puoluettomuudesta valtion
4032: virkoja ja toimia täytettäessä.
4033:
4034:
4035:
4036: E d u s kun n a 11 e.
4037:
4038: Viime vuosina on usein tapahtunut, että tyytyä siihen arvosteluoikeuteen in casu, mikä
4039: julkisten virkojen täyttäminen on antanut demokraattisella oppositiolla on käytettävissä,
4040: aihetta arvosteluun laajoissa kansalaispii- kun se katsoo siihen olevan aihetta. Edus-
4041: reissä. On saatu vaikutelma, että nimitykset kunnan velvollisuus on vakavasti harkita,
4042: erityisesti korkeisiin valtion virkoihin eivät eikö hallitusmuodon säännöksiä ja muita jul-
4043: aina ole tapahtuneet noudattamalla huolelli- kisia virkoja koskevaa lainsäädäntöä pitäisi
4044: sesti hallitusmuodon määräämiä yleisiä ylen- ja voitaisi tarkistaa niin, että asiallisuuden
4045: nysperusteita. vaatimukset mahdollisimman suuressa määrin
4046: Se arvostelu, joka on kohdistunut moniin täytetään. Kaikkien intressissä pitäisi olla
4047: virkanimityksiin viime vuosien aikana, ei ole epäluulojen torjuminen siitä, että suosikki-
4048: ollut aiheetonta. Vastauksessaan ruotsalaisen järjestelmä saattaa päästä juurtumaan sen
4049: eduskuntaryhmän jäsenten vuoden 1959 val- vapaan harkinnan suojassa, mikä nimittävällä
4050: tiopäivillä tekemään kyselyyn on kuitenkin viranomaisella on yleisten hallinto-oikeudel-
4051: pääministeri itse todennut, että "voitaneen listen periaatteiden puitteissa.
4052: myöntää, että verrattain äskettäin on voitu Tarkoituksemme ei tässä ole esittää ajatuk-
4053: osoittaa tapauksia, jotka näyttävät antaneen sia ja ehdotuksia niistä toimenpiteistä, jotka
4054: sijaa arvostelulle". Toisaalta on arvostelu jos- saattaisivat tulla kysymykseen epäkohtien
4055: sakin yksityistapauksessa saattanut olla epä- korjaamiseksi. Pätevyysehdot, ylennysperus-
4056: oikeutettua. Mutta hyvin erilaisissa, asialli- teet ja muodot, joita valtion virkoja täytet-
4057: sesti asennoituneissa ulkopuolisten havain- täessä on noudatettava, on otettava kriitilli-
4058: noitsijain piireissä on vuosien mittaan yhä sesti tutkittavaksi, jolloin pohjana saattavat
4059: voimistunut käsitys, korkeat nimittävät viran- olla vastaavat säännökset muissa maissa. Kä-
4060: omaiset eivät ole voineet vapautua taipumuk- sityksemme mukaan olisi uudistuksen yhtey-
4061: sesta antaa virkoja täytettäessä perustuslain dessä täysin perusteltua harkita, missä mää-
4062: kannalta vieraille motiiveille jopa ratkaise- rin korkeiden virkamiesten keskuudessa ku-
4063: vaa merkitystä. Virkaa tai tointa valtionhal- koistava puoluepoliittinen toimeliaisuus on
4064: linnossa on nimittävä viranomainen saatta- puolueettomuuden ja objektiivisuuden etujen
4065: nut katsoa palkinnoksi puoluepoliittisista an- mukaista.
4066: sioista tai sopivasta poliittisesta mukautumis- Eduskunta antaa rakentavan panoksensa
4067: kyvystä, kuten edellä mainitun kyseljrn alle- siihen arvosteluun, jota viime vuosien virka-
4068: kirjoittajat esittivät. Ne virkamiesnimitykset, miespolitiikka on aiheuttanut, yhtymällä hal-
4069: jotka ovat aiheuttaneet oikeutettua arvoste- litukselle esitettävään toivomukseen sen sei-
4070: lua kansalaisten keskuudessa, ovat olleet sen kan perusteellisesta selvittämisestä, millä ta-
4071: laatuisia, että niillä ei ainoastaan ole ollut valla lainsäädäntöä voitaisiin muuttaa, jotta
4072: vahingollinen vaikutus virkamiesmoraaliin, .turvattaisiin ehdoton objektiivisuus valtion
4073: vaan lisäksi niistä on ollut seurauksena kan- virkoja täytettäessä.
4074: salaisten luottamuksen heikentyminen demo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
4075: kraattisia laitoksiamme kohtaan. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
4076: Eduskunta ei käsityksemme mukaan voi muksen,
4077: I,20. - Ehrnrooth ym. 49
4078:
4079: että haUitus selvityttäisi, millä ta- ehdoton asiallisuus ja objektiiviluus
4080: voin. voimassa olevaa lain.siiädäntöä valtion. virkoja ja toimia täytettäessä,
4081: olisi tarkistettava, jotta mahdollisim- sekä antaisi senjälkeen. Eduskunn.alle
4082: man. suuressa määrin. turvattaisiin asiaa koskevan esit'JI1tsen.
4083: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
4084:
4085: Georg 0. Ehrnrooth. . Victor Procop6.
4086: Margit Borg-Sundman. Ingvar s. l'tlelin.
4087:
4088:
4089:
4090:
4091: 7 E 529/66
4092: 60
4093:
4094: 1,11.- 'l'oiv.al. N:o 11.
4095:
4096:
4097:
4098:
4099: 0. Sa.a.rinen ym.: Työasioita hoitavan mi'nisteriön perustami-
4100: sesta.
4101:
4102:
4103: E d u s kun n a 11 e.
4104:
4105: Kehittyvässä ja teollistuvassa yhteiskun- nykyisin valtion piirissä monille eri mmis-
4106: nassa vaativat työmarkkina-asiat lisääntyvää teriöille, jotka aina eivät tiedä toistensa pää-
4107: huomiota osakseen. Tästä johtuen työmark- töksistä taikka suorastaan tuottavat hanka-
4108: kinajärjestöjen toiminta on monipuolistunut luuksia toisilleen päättämällä samoista taikka
4109: ja niiden vaikutus ulottuu ulkopuolelle suo- toisiinsa rinnastettavista asioista eri tavalla.
4110: ranaisten työsuhdeasioiden. Vapaissa sopi- Edelläsanottuun viitaten ehdotamme, edus-
4111: mussuhteissa on voitu soveltaa joustavuutta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4112: ja tehdä nopeita ratkaisuja.
4113: Valtiovallan työmarkkina-asioita hoitava että hallitus ryhtyisi toimef&.piteisiin
4114: koneisto ei ole kehittynyt joustavan ja työasioita hoitavan mif&.isteriön perus-
4115: tarkoituksenmukaisen työmarkkinapolitiikan tamiseksi.
4116: vaatimalle tasolle. Työasioiden hoito jakautuu
4117: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
4118:
4119: Olavi Saarinen. Aili Siiskonen. T. Leivo-Larsson.
4120: Viljo Pousi. Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
4121: 61
4122:
4123: I,B.- Toiv.a.l. lf :o 18.
4124:
4125:
4126:
4127:
4128: Lahtela ym.: Maakuntaitsehallinnon koke~1emisesta LtJpin
4129: 'läänissä.
4130:
4131:
4132: E d u s k u n n a 11 e.
4133:
4134: Viime aikoina on erityisesti sairaalahallin- myös siihen, että kysymys maakunnalliseen
4135: non alalla todettu, että nykyisen "tilkku- itsehallintoon siirtymisestä on lykätty epä-
4136: täkkijärjestelmän" vallitessa ei voida enää määräiseen tulevaisuuteen ja ryhdytty tutki-
4137: parhaalla mahdollisella tavalla hoitaa tervey- maan osaratkaisuja maakunnan yhteisten
4138: den- ja sairaanhoitotoimen tehtäviä. Myös asiain hoitamiseksi. - Asian ollessa tässä vai-
4139: ammattikasvatusviranomaisten taholta on eri heesta tuntuisi tarkoituksenmukaiselta, että
4140: yhteyksissä tuotu esiin se, että laajenevan "kuolleen kauden" aika käytettäisiin kokeilu-
4141: ja tasoltaan kohoavan ammattikasvatuksen toimintaan. Lapin lääni muodostaa erään
4142: kannalta on .välttämätöntä maakunnallisen yhtenäisimmän maakunnan, jonka alueella
4143: hallintoportaan kehittäminen. Taloudellisen voitaisiin kokeilu aloittaa. Lapin kuntien
4144: tutkimuksen ja suunnittelun sekä kulttuuri- yhteiset laitokset sijaitsevat, A-mielisairaa-
4145: työn edustajat ovat yksimielisesti todenneet, laa ja työlaitosta lukuunottamatta, läänin
4146: että pullonkaulana kehitykselle on ollut maa- alueella. Kun paikallis-, ja keskussairaalain
4147: kunnallisen päätöksentekoelimen, maakunta- rakentaminen koko läänin puitteissa on kes-
4148: itsehallinnon puuttuminen. Alikehittyneiden ken, voisi niiden toisiinsa niveltäminen ja
4149: maakuntiemme tehokasta kehittämispolitiik- kokonaisvaltainen suunnittelu tuottaa merkit-
4150: kaa ei voitane tehokkaasti järjestää, ellei vas- täviä taloudellisia ja sairaanhoidollisia etuja,
4151: tuuta asiain hoidosta siirretä maakunnan joita "tilkkutäkkisuunnittelu" ei voi tarjota.
4152: omalle hallintoelimelle. Keski-, Pohjois- ja Itä-Lapin alueen ammatti-
4153: koulujen suunnittelu ja rakentaminen siten,
4154: Kunnallisen yhteistoiminnan järjestys- että ne Lapin keskusammattikoulun ja Tor-
4155: muotokomitean toimesta on v:n 1964 syksyllä nionlaakson sekä Kemin kaupungin ammatti-
4156: pantu alulle selvityksen laatiminen siitä, koulujen kanssa muodostaisivat monipuolisen,
4157: millä tavalla voitaisiin eliminoida nykyiseen eri vaihtoehtoja tarjoavan kokonaisuuden lää-
4158: kuntainliittojärjestelmään liittyviä epäkohtia nin ammattikoulutusta tarvitsevalle nuori-
4159: samalla kuitenkin välttäen niitä haittoja, joi- soUe, antaisi parhaan tuloksen 30-40 milj.
4160: den on katsottu liittyvän maakuntaitsehallin- mk:n investoinnista, joka joudutaan koulujen
4161: toon. Toisin sanoen kunnallisen yhteistoimin- rakentamisessa tekemään. Myös Lapin läänin
4162: nan järjestysmuotokomitean toimesta laadi- oman A-mielisairaalan rakentaminen tullee
4163: taan kompromissia, joka olisi eräänlainen lähivuosina ajankohtaiseksi. Näin ollen sai-
4164: välimuoto maakuntaitsehallinnon ja kuntain- raalain, vajaamielislaitosten ja yleisten am-
4165: liittojen välillä. mattikoulujen osalta olisi tarvittavat muu-
4166: Edellä selostetut ovat osoituksena siitä, että tokset helppo järjestää. Myös monia taloudel-
4167: maassamme on lähivuosina toteutettava hal- lisesti vähemmän varoja vaativia hankkeita,
4168: linnollisia muutoksia, joiden avulla voidaan joissa pääasiassa kunnat ovat mukana on
4169: tyydyttää maakuntien kasvavia tarpeita. vireillä. Erityisesti seutu:suunnittelu, vesien-
4170: Maakuntaitsehallinnon ja sitä osittain kor- suojelu ja matkailu sekä muun elinkeino-
4171: vaavien kuntien yhteistoimintamuotojen ke- elämää edistävä tutkimus- ja suunnittelutyö
4172: hityksen esteenä useissa maan osissa · on se, olisi tarkoituksenmukaisinta järjestää koko
4173: että talousalueen ja läänin rajat eivät ole maakuntaa edustavan elimen toimesta. Myös
4174: samat. Tämä on ehkä osaltaan vaikuttanut maakunnallisen kulttuurityön kehittämiselle
4175: 62 1,22. - lllaalmntaitaehaJUDto.
4176:
4177:
4178: on hyvät lähtökohdat, sillä maakuntakirjasto Edellä selostetuilla perusteilla esitämme
4179: valmistuu tänä vuonna, maakuntaorkesteri on kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
4180: saatavissa vähäisillä taloudellisilla uhrauk- toivomuksen,
4181: silla toimintakelpoiseksi ja maamme ainoa
4182: yliopistokaupunkien ulkopuolella toimiva että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4183: Lapin tutkimusseura kykenee organisoimaan maakuntaitstiuillinrwn kokeilemiseksi
4184: laajenevia tutkimuksia. Lapin läänissä.
4185: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
4186:
4187: Olavi Lahtela. Veikko Hanhirova.
4188: 63
4189:
4190: I,U. - 'l'oiv.aJ. lf: o 14.
4191:
4192:
4193:
4194:
4195: Pesola: Maaherran nimittiimisen saattamisesta riippuivaiseksi
4196: läänin. väestön. suorittamasta äänestyksestä.
4197:
4198:
4199: E d u s k u n n a 11 e.
4200:
4201: Pyrittäessä todella tehokkaaseen hajakeski- sia piirteitä. Koska meidän on jatkuvasti
4202: tykseen ja eri alueiden tasapuolisiin kehit- pyrittävä kehittämään hallintojärjestel-
4203: tämiseen tulevat aluehallinto ja sen keskei- määmme yhä kansanvaltaisempaan suuntaan,
4204: simmät virkamiehet - maaherrat esittämään olisi siitä poistettava piirteet, jotka ovat
4205: ratkaisevaa osaa. Läänin yhteisten intressien ristiriidassa demokraattisen yhteiskuntakäsi-
4206: esittäminen valtakunnan tasolla ja läänin eri tyksen kanssa.
4207: osien saattaminen rakentavaan yhteistyöhön Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
4208: ovat jo nyt maaherran tärkeimpiä tehtäviä. nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
4209: Maaherran ei voida enää katsoa olevan yksin- muksen,
4210: omaan keskushallinnon lähettämä hallinnolli-
4211: nen viranomainen, vaan moninaisten toimin- että hallitus asettaisi kiireeUisesti
4212: tojen keskeinen henkilö, jonka tulisi nauttia komitean selvittämään. maaherran n.i-
4213: läänin väestön yleistä luottamusta. mittämisen. saattamista riippuvaiseksi
4214: Hallintojärjestelmämme periytyy suuri- läänin. väestön. suorittamasta äänestyk-
4215: ruhtinaskunnan ajoilta ja siinä on yhä edel- sestä.
4216: leen havaittavissa autonomian ajalle ominai-
4217: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
4218:
4219: Pekka Pesola.
4220: 1,24. - Toiv.a.l. N: o 15.
4221:
4222:
4223:
4224:
4225: Aalto ym.: Kirkkolain käsittelyjärjestyksen muuttamisesta.
4226:
4227:
4228: E d u s k u n n a ll e.
4229:
4230: Hallitusmuodon 83 § : n mukaan evankelis- muodon 83 § :ssä tarkoitetut säännökset kir-
4231: luterila.isen kirkon järjestysmuodosta ja hal- kon järjestysmuodosta ja hallinnosta olisi
4232: linll06ta säädetään ikirkkolaissa. Vaikka säädettävä. tavallisessa lainsäätämisjärjestyk-
4233: uudenkin kirkkolain 15 § :n 2 momentin mu- sessä.
4234: kaan kirkolliskokouksessa ehdotettujen lakien Puuttumatta tässä. yhteydessä kysymykseen
4235: tutkiminen ja vahvistaminen on tasavallan kirkon suhteesta valtioon katsomme, että val-
4236: presidentin ja ·eduskunnan asia, ei eduskun- tiopäiväjärjestyksen 61 § : n säännös, jonka
4237: nalla ole oikeutta muuttaa kirkolliskokouk- mukaan vain evankelis-luterilaiseen uskon-
4238: sessa hyväksyttyä kirkkolakiehdotusta. Edus- tunnustukseen kuuluvat eduskunnan jäsenet
4239: kunnan on joko hyväksyttävä lakiehdotus sel- saavat ottaa osaa kirkkolain käsittelyyn, olisi
4240: laisenaan tai hylättävä se. Perusteita tällai- kumottava.
4241: sen poikkeuksellisen lainsäätämismenettelyn Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
4242: säilyttämiseen ei enää ole. Kirkonkaan etujen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4243: mukaista. ei liene, että eduskunta käsitelles- muksen,
4244: sään kirkkolakiasiaa olisi pakotettu hylkää-
4245: mään koko lakiehdotuksen sen vuoksi, että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
4246: se esim. jossakin kirkolle sinänsä toisarvoi- toimenpiteisiin k'l.''rkkolain säätämisjär-
4247: sessa yksityiskohdassa katsoisi, ettei sanottua jestyksen muuttamiseksi siten, että
4248: kohtaa voida hyväksyä kirkolliskokouksen kirkkolaki käsiteltäisiin eduskunnassa
4249: ehdottamassa muodossa. Eduskunnalla tulisi tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä
4250: olla oikeus muuttaa lakiehdotuksen säännök- sekä että kaikki eduskunnan jäsenet
4251: siä. Teologiset kysymykset eivät mielestämme uskontunnustukseen katsomatta saisi-
4252: kuulu lainsäädännön piiriin, joten hallitus- vat osallistua kirkkolain käsittelyyn.
4253: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
4254:
4255: Lyyli Aalto. U. B. Voutilainen.
4256: Uljas Mäkelä. Arvo Salo.
4257: Viljo Virtanen.
4258: 55
4259:
4260: 1,25.- Hemst.mot. N :o 16.
4261:
4262:
4263:
4264:
4265: Backlund m.fl.: A.n.gåen.de fören.klin.g QIV förfararulet vid
4266: uttf'äde tW kuf'kan.. . '
4267:
4268:
4269: TUl Riksdagen.
4270:
4271: Enligt religionsfrihetslagen § 5 är person Det vore därför skäl att få till stånd en
4272: som fyl11t aderton år berättigad att utträda ändring såiJlunda att person som önskar
4273: ur evangelisk-lutherska kyrkan vid anmälan utträda ur den evngelisk-lutherska kyrkan
4274: därom hos kyrkoherden i den församilling skulle kunna anmäla därom til1 kyrkoher-
4275: han tilillb.ör. 1 förordningen om lagens verk- den eller församlingen i en per post insänd
4276: stälJlighet stadgas att anmälan om utträde skrivelse. Anmälan om utträde bör då vara
4277: skall ske å vederbörande kyrkoherdes eller bestyrkt av tvenne samtidigt närvarande
4278: församlings ämbetsrum. under tjänstetid. vittnen för undvikande av missbruk. An-
4279: Vid behov ska!ll. utträdessökanden kunna :mäJ:an bör också ange vart överflyttning
4280: styrka sin identitet och uppgiva församling önskas, annan försa:mling, sa:mfund eilll~r
4281: eller samfund som han önskar inträda i. civilregistret. Då ju kyrkan inte bör kunna
4282: Om personen inte inom en månad inträder ha något intresse av att häJ.la medle:m:mar
4283: i anna.tll församling eller annat samfund kvar endast tili na:mnet kan den knappast
4284: överföres han ti1ll eivikegistret. heller ha något att invända moi att for-
4285: 1 praktiken går det emelllertid vanligen :merna för utträde ur kyrkan förenklas.
4286: så til.l att person som anrn.äler om utträde Hänvisande til:l vad ovan anförts får
4287: ur kyrkan utsättes för förhörsliknande ut- underteclmade därför föreslå, att riksdagen
4288: frågningar och av övertalningsförsök från vitLe hemställa,
4289: kyrkoherdens s~ida. Detta har lett till att
4290: mången drar sig för obehaget och stannar att regerin.gen. mdtte skrida tiU stl-
4291: slentrianmässigt kvar i kyrkan trots att dan.a åtgiilrder, att persons utträde ur
4292: hanjhon förlor811J allt intresse för dess verk- kyrkan. fören.klas så att an.mälan. om.
4293: samhet och läror och kanske starkt ogill!ar uttträde kan. ske skriftUgt och in.sändas
4294: dess stäl!liningstaganden i många frågor. per post.
4295: Helsingfors den 29 apm 1966.
4296:
4297: Georg Ba.cklund. Anna-Liisa Tiekso. Veikko Saarto.
4298: 66
4299:
4300: 1,15.- Toiv.al. lf:o 16.
4301:
4302:
4303:
4304:
4305: Backlund. ·ym.: KirkostaeroamismenetteZyn. yksinkertiJUtami.-
4306: sesttJ.
4307:
4308: E d u s k u n n a ll e.
4309:
4310: Uskonnonvapaus:tain 5 § :n mukaan kah- Senvuoksi olisi syytä saada aikaan muu-
4311: deksantoista vuotta täyttänyt henki:lö on tos siten, että henkilö, joka haluaa erota
4312: oikeutettu eroamaan evankelis.-luteril:aisesta evanke1is-luterilaisesta kirkosta, voisi il-
4313: kirkosta ilmoittamalla siitä sen seurakun- moittaa siitä kirkkoherral:l!e tai seurakun-
4314: nan kirkkoherralle, johon hän kuuluu. Lain naJlle postitse lähetetyllä kirjeellä. Väärin-
4315: täytäntöönpanoasetuksessa säädetään, että käytösten estämiseksi tul:ee eroamisilmoituk-
4316: eroaruisilmoitus on tehtävä asianomaisen sen tällöin olla kahden samanaikaisesti J'äs-
4317: kirkkoherran tai seurakunnan virkahuo- näolleen todistajan vahvistama. Ilmoituk-
4318: neessa virka-aikana. Eroamista pyytävän on sesta tulee myös selvitä, mihin muuttoa ha-
4319: tarvittaessa voitava todistaa henkilöllisyy- lttl.taan, muu seurakunta, yhdyskunta tai si-
4320: tensä ja ilmoitettava seurakunta tai yhdys- viilirekisteri. Kun kirkolla ei voine olla mi-
4321: kunta, johon hän haluaa liittyä. E1l1ei asian- tään aihetta pitää jäseniä piirissään vain
4322: omainen kuukauden kuluessa liity toiseen nimellisesti, sillä tuskin myöskään voi on~
4323: seurakuntaan tai muuhun yhdyskuntaan, mitään huomauttamista sitä vastaan, että
4324: hänet siirretään siviiLirekisteriin. yksinkertaistetaan kirkosta eroamisen muo-
4325: Käytännössä tapahtuu kuitenkin tavatli- toja.
4326: sesti niin, että henkilö, joka ilmoittaa eroa- Yllä lausuttuun viitaten allekirjoittaneet
4327: vansa kirkosta, joutuu kuulustelunomaisen senvuoksi ehdottavat eduskunnan hyväksyt-
4328: kyse}emisen ja kirkkoherran suostuttelun täväksi toivomuksen,
4329: kohteeksi. Tämä on johtanut siihen, että
4330: moni kaihtaa tätä epämiellyttävyyt1tä ja että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
4331: tottumuksen voimasta jää kirkkoon siitä menpiteisiin, että henkilön eroamista
4332: huolimatta, että hän on menettänyt kaiken kirkosta yksinkertaistetaan niin, että
4333: mielenkiintonsa sen toimintaa ja oppeja eroamis~1moituksen voi tehdä kirjalli-
4334: kohtaan ja kenties syvästi paheksuu sen sesti ja lähettää sen postitse.
4335: asenteita moniin kysymyksiin.
4336: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
4337:
4338: Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso. Veikko Saarto.
4339: 67
4340: I,SG. - ToiY.al R: o 1'1.
4341:
4342:
4343:
4344:
4345: V. E. Partanen: Komitean asettamisesta kirkon ia valfion
4346: suhteita koske1,oio, uudistusesityksiä valmistamaan.
4347:
4348:
4349:
4350: E d u s k u n n a 11 e.
4351:
4352: Maassamme ovat valtion ja kirkon väliset kaisesti. Kirkollisten virkojen palkkauksen
4353: suhteet pysyneet muuttumattomina sukupol- suhteen on voimassa omalaatuinen tilanne -
4354: vien ajat historiallisen perinteensä pohjalla. tässä suhteessa kylläkin koko eduskunta saa
4355: Kuitenkin on tosiasia, että kirkko konserva- osallistua päätöksen tekemiseen -, jolloin
4356: tiivisena laitoksena on jäänyt pääosin ulko- kirkolle vieraat näkökohdat saattavat tulla
4357: puolelle siitä kansanvaltaisesta kehityksestä, ratkaiseviksi tekijöiksi. Väestörekisterin hoito
4358: mikä itse yhteiskunnassamme on meidän su- kuuluu kirkolle, mutta sen tulisi luonteensa
4359: kupolvemme aikana tapahtunut. Kirkon lain- mukaisesti olla yksinomaan valtion tehtävä.
4360: säädäntö on peruisin yhä säätyvaltiopäivien Avioliiton solmiaminen on yhteiskunnan asia,
4361: ajoilta, jolloin vallankäyttö perustui agraari- jolloin sivilivihkimisen tulisi koskea samalla
4362: sen yhteiskunnan etuoikeutettujen yhteis- tavalla kaikkia. Kirkollinen siunaus tässä
4363: kuntaluokkien varaan. Näin on kirkon oma yhteydessä on yksinomaan uskonnollinen ja
4364: sisäinen lainsäädäntö auttamattomasti van- persoonallinen kysymys. Uskonnonopetuksen
4365: hentunutta eikä enää vastaa nykyaikaisen ja pappiakasvatuksen laajat kysymykset ovat
4366: yhteiskunnan tarpeita. Uskonnonvapauden sellaisia, että ne pääosilta kuuluvat kirkon
4367: periaatteita ei seurata kirkollisen verotuksen itsensä hoitamiin tehtäviin. Tässä yhteydessä
4368: piirissä, sillä kirkkoon kuulumattomatkin tulisi valtion ja kirkon velvoitukset järjestää
4369: ovat velvoitetut suorittamaan eräitä pakolli kokonaan uudella tavalla.
4370: sia kirkollisia maksuja. Itse kirkkolain jär- Kysymys kirkosta valtiossa on suuri ja
4371: jestysmuodossa on loukattu vakavalla tavalla vakava kysymys. Ottaen huomioon kansamme
4372: eduskunnan päätäntävaltaa, koska kirkkolain ~ujat historialliset siteet kirrokoon ja uskon-
4373: käsittelyyn eivät saa osallistua kaikki edus- nolliseen elämään yleensä, ei kirkon ja val-
4374: kunnan jäsenet. Tynkäeduskunta joutuu li- tion suhteiden uudelleen järjestäminen ole
4375: säksi toimimaan epänormaalisti ottaessaan helppo eikä yksiselitteinen kysymys. Asiaan
4376: kantaa kirkkoa koskeviin lakisäädöksiin, liittyy niin paljon arvokasta ja kansamme
4377: koska eduskunnalla ei ole mahdollisuutta henkisen elämän kannalta merkittävää, ettei
4378: osallistua itse k.o. lakien valmisteluun, mitä uudelleen järjestely voi ,tulla kysymykseen
4379: on pidettävä kaiken lainsäädännön pääperus- ilman vakavaa ja perusteellista tutkimusta,
4380: tana. jolloin on otettava huomioon kaikki asiaan
4381: Eduskunnan päätäntävaltå on ulotettu liittyvät seikat. Toisaalta on kuitenkin läh-
4382: ratkaisevalta osalta kirkon oppia ja sisäistä dettävä siitä tosiasiasta, että kirkon ja valtion
4383: järjestysmuotoa koskeviin asoihin, jota on välit on uudelleen järjestettävä kansanval-
4384: ehdottomasti pidettävä vääränä, sillä nämä lan periaatteiden mukaisesti ja sentähden on
4385: kysymykset tulisi nähdäksemme kuulua yksin kysymys otettava kiireellisesti esille niin kir-
4386: kirkon itsensä päättämiin asioihin. Kirkolli- kon itsensä kuin valtion edun nimessä.
4387: nen verotusoikeus liittyy kiinteästi yleisiin Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioit-
4388: verolakeihimme, joista puolestaan vain edus- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4389: kunnan tulisi päättää perustuslakiemme mu- Sen.,
4390: s E 529j66
4391: !,26. - Kirkon ja valtion suhteet.
4392:
4393:
4394: että !hallitus kiireellisesti asettaisi usk01!.1!.01!.Vapa~ Ja huanvall&n
4395: valtion, komitean tutkimaan ja teke- periaatteiden vaatimukset toteutetaan.
4396: mään. mahd'OUiset uudistusesitykset '111/kyistä paremmin valtion ja kirkon
4397: kirk011. ja valtion suhteista siten, että suhteissa.
4398: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
4399: 59
4400:
4401: 1,27.- Hemst.mot. B: o 18.
4402:
4403:
4404:
4405:
4406: Procope m.fl.: Angående bättre beaktande av anmärkningarna
4407: i statsrevisorernas berättelse.
4408:
4409:
4410: Till Riksdagen.
4411:
4412: Statstevisorernas verksamhet har under de statshushållningen - fonder och statsbolag
4413: senaste åren tilldragit sig en större uppmärk- -mer eller mindre fullständigt är undan-
4414: samhet, vilket på allt sätt kan anses vara be- dragna statsrevisorernas och riksdagens insyn
4415: rättigat. En betryggande kontroll och en till- och granskning.
4416: räcklig insyn, när det gäller statshushåll- iSamarbetet mellan statsrevisorerna ooh
4417: ningen, är målsättning, som förvisso omfattas statsmaktens verkställande ekonomiska och
4418: av vidsträckta medborgarkretsar. finansiella instanser borde sålunda kunna ut-
4419: Det nuvarande revisionssystemet lider byggas och befästas. Såsom det nu är blir
4420: dock av uppenbara brister. En av de mest resultatet av statsrevisorernas arbete i mycket
4421: iögonenfallande är, att statsrevisorernas lika endast ett slag i luften.
4422: befogade som betydelsefuUa anmärkningar Med stöd av vad som här ovan framförts
4423: merendels endast blir fromma önskemål, vilka föreslås vördsamt, att riksdagen ville besluta
4424: inte leder till nödvändiga åtgärder i prakti- hemställa,
4425: ken. Detta betyder att mång:a av de missför-
4426: hållanden och felaktigheter, som påtalas av att regeringen måtte undersöka, på
4427: statsrevisorerna, inte varaktigt och helhjärtat vt"lket sätt statsrevisorernas berättelse
4428: rättas till. När den effekt som det offentliga och däri förekommande anmärkningar
4429: ordet beredvilligt och vaksamt i regel ger bättre än hitUUs kunde beaktas av de
4430: statsrevisorernas berättelse upphör, så före· olika statliga instanser och myndighe-
4431: ligger det t. o. m. risk att mycket av det som ter, vilka hatr ansvaret för den prak-
4432: förts fram av satsrevisorerna - ändå oaktat tiska s'Mtseln av statens hmhållning~
4433: kritiken - återgär till det gamla. samt att regeringen därefter skuUe
4434: Denna lucka i revisionssystemet ökas genom vidtaga av behovet påkallade åtgärder.
4435: det faktum, att vissa viktiga områden av
4436: Helsingfors den 26 april 1966.
4437:
4438: Victor Procope. Georg 0. Ehrnrooth.
4439: Ingvar S. :Melin.
4440: 60
4441: 1,17.-'l'oiv.al. H:o 18.
4442: Suomennos.
4443:
4444:
4445:
4446:
4447: Procope ym.: V altiontilintarkastajain kertomuksessa tehtyjen
4448: huoma11,tusten paremmasta varteen ottamisesta.
4449:
4450:
4451: E d u s kun n a ll e.
4452:
4453: Valtiontilintarkastajain toiminta on viime valtiontalouden alueet -,säätiöt ja valtion-
4454: vuosina herättänyt suurempaa huomiota, yhtiöt - ovat enemmän tai vähemmän koko-
4455: mitä voidaan kaikin tavoin pitää oikeutettuna. naan valtiontilintarkastajain ja eduskunnan
4456: Luotettava tarkastus ja riittävä valvonta on valvonnan ja tarkastuksen ulkopuolella.
4457: valtiontaloudesta kyseen ollen tietenkin laa- Yhteistyötä valtiontilintarkastajain ja val-
4458: jojen kansalaispiirien omaksuma tavoite. tiovallan toimeenpanevien taloudellisia ja
4459: Nykyisessä tarkastusjärjestelmässä on kui- raha-asioita käsittelevien hallintoportaiden
4460: tenkin ilmeisiä puutteita. Eräs huomiotaherät- välillä pitäisi siten voida lisätä ja vahvistaa.
4461: tävimpiä on se, että valtiontilintarkastajain Nykyisellään jää va1tiontilintarkastajain työn
4462: yhtä oikeutetut kuin merkityksellisetkin huo- tulos suuressa määrin vain huitaisuksi ilmaan.
4463: mautukset enimmäkseen jäävät vain hurs· Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan kun-
4464: kaiksi toivomuksiksi, jotka eivät johda tar- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4465: peellisiin toimenpiteisiin käytännössä. Tämä vomus,
4466: merkitsee sitä, että monia niistä epäkohdista
4467: ja virheistä, joista valtiontilintarkastajat huo- että hallitus tutkisi, millä tavalla
4468: mauttavat, ,ei pysyvästi ja täydestä sydämestä valtion tal(J'U;(],en käytännöllisestä hoita-
4469: oikaista. Kun julkisen sanan auliisti ja valp. misesta vastuussa olevat valtion eri lai-
4470: paasti yleensä valtiontilintarkastajain kerto- tokset ja viranomaiset v~isivat tähän-
4471: mukseen kohdistama huomio ei tehoa, on ole- astista paremmin ottaa varteen valtion-
4472: massa jopa vaara, että paljon siitä, mitä val- tilintarkastajain kertomuksen ja siinä
4473: tiontilintarkastajat ovat .esiin tuoneet - kri- esitetyt huomautukset, sekä että halli-
4474: tiikistä huolimattakin - jää ennalleen. tus sen jälkeen ryhtyisi tarpeenvaati-
4475: Tätä tarkastusjärjestelmässä olevaa puut· miin toimenpiteisiin.
4476: teellisuutta lisää se tosiasia, että tietyt tärkeät
4477: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
4478:
4479: Victor Procope. Georg 0. Ehrnrooth.
4480: Ingvar S. Melin.
4481: 61
4482:
4483: 1,28.- Toiv.al. R': o 19.
4484:
4485:
4486:
4487:
4488: Vennamo: Tulkintaelimen asettamisesta väärinkäytösten ja
4489: laiminlyöntien selvittämistä varten.
4490:
4491:
4492: Eduskunnalle.
4493:
4494: Kuluneiden viime vuosien aikana on liian mus saataisiin poistetuksi, ehdotan kunnioit-
4495: usein voitu havaita, että tavallisten kansa- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4496: laisten kohdalla lakien noudattamisesta ja sen,
4497: korvausvastuusta väärinkäytöksien ja aiheu-
4498: ,tettujen vahinkojen suhteen on tiukasti pi- että ~llitw ryhtyisi kiireellisesti
4499: detty ikiinni, mutta kun ovat olleet kysymyk- toimenpiteisiin täysin puolueettoman
4500: sessä vaikutusvaltaiset kansalaiset, jotka ovat ja pätevän tutkintaelimen asettami-
4501: olleet suosiossa, niin heidän suhteensa on seksi, jonka tulisi viivytyksettä ja te-
4502: tapahtuneiden väärinkäytösten ja aiheutettu- hokkaasti selvittää julkisuudessa väl-
4503: jen vahinkojen selvittely ollut varsin hidasta, tetyt väärinkäytökset ja laiminlyönnit
4504: ellei asia ole suorastaan painunut unholaan. kuin myös sille esitetyt muut tämän-
4505: Ei siis ole sattuma, että tunnettujakin kan- luontoiset asiat niin, että näissä ikä-
4506: salaisia on alettu kutsua ymmärtämättömiksi, vissä asioissa henkt'löön ja säätyyn
4507: vaikka vaikutusvaltaisilla paikoille juuri katsomatta voidaan ryhtyä asianmu-
4508: tulisi valita kyvykkäimmät henkilöt. kaisiin syytetoimenpiteisiin ja periä
4509: Mainituista syistä ja jotta yhteiskunta- lainmukaiset korvaukset.
4510: järjestyksemme perusteita jäytävä epäluotta-
4511: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
4512:
4513: Veikko Vennamo.
4514: 62
4515:
4516: 1,29.-Hemst.mot. N:o 20.
4517:
4518:
4519:
4520:
4521: Backluud: Angdende åtgärder för utgivning av statliga kom-
4522: mittebetä~n på 11Jenska.
4523:
4524:
4525:
4526: TiJ:l Riksdagen.
4527:
4528: Det publiceras varje är ett stor.t antal en sä relativt obetydlig post som översätt-
4529: kommittebetänkanden av tillsatta statliga ning till och tryckning pä svenska spräket.
4530: kommitteer för utredande av skilda frågor. översättning .tili svenska skulle dessutom
4531: Dessa kommitteers betänkanden kommer dock göra kommittebetänkandena tillgängliga för
4532: i huvudsak enbart på finska språket och blir institutioner och instanser i våra nordiska
4533: sålunda otillgängliga för den stora breda grannländer och därmed bidraga till att öka
4534: svenskatalande allmänheten, trots att betän- kunskapen om vårt land.
4535: kandena oftast behandlar saker som är av Med hänvisning till ovanstående får under-
4536: lika stort intresse och betydelse för denna tecknad därför föreslå, att riksdagen ville
4537: som för den finskatalande befolkningsdelen. hemställa,
4538: Av de 100 kommittebetänkanden som utkom
4539: år 1963 var 99 avfattade enbart på finska att regeringen måtte vidta åtgärder
4540: språket. Då kommitteerna:s arbete många så att statliga kommittebetänkanden
4541: gånger ställer sig rätt dyrt för staten är blir tillgängliga även på svenska språ-
4542: det svårt att förstå att man skall spara pä ket.
4543: Helsingfors den 30 april 1966.
4544:
4545:
4546: Georg Ba.cklund.
4547: 63
4548:
4549: 1,29.- Toiv.al B :o 20. Suomemws.
4550:
4551:
4552:
4553:
4554: Backlund: Toimenpiteistä valtion komiteamietintöjen jtitkai-
4555: semiseksi ruotsinkielellä.
4556:
4557:
4558: E d u s kun n a ll e.
4559:
4560: Joka vuosi julkai·staan suuri määrä erilai- suhteellisesti katsoen niin vähäisen er;än koh-
4561: sia kysymyksiä selvittämään asetettujen val- daila kuin mietinnön ruotsinkielelle kääntä-
4562: tion komiteoiden mietintöjä. Nämä komiteoi- misessä ja painattamisessa. Komiteamieti~
4563: den mietinnöt tulevat kuitenkin yleensä vain töjen kääntäminen ruotsinkielelle saattaisi ne
4564: suomenkielisinä ja ovat sitten laajan ruotsia- sitäpaitsi pohjoismaisten naapurimaittemme
4565: puhuvan yleisön saavuttamattomissa siitä laitosten ja virkaportaiden käytettäviksi ja
4566: huolimatta, että mietinnöt useimmiten käsit- edistäisi siten maatamme koskevien tietojen
4567: televät asioita, joita kohtaan tämä kansan- kartuttamista.
4568: osa tuntee yhtä suurta mielenkiintoa kuin Yllä esitettyyn viitaten ehdotan sen vuoksi
4569: suomenkielinenkin kansanosa ja joiden mer- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4570: kitys näille on yhtä suuri. Vuonna 1963 il-
4571: mestyneistä 100: sta komiteanmietinnösä 99 että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
4572: oli laadittu vain suomenkielellä. Kun komi- menpiteisiin, että valtion komiteamie-
4573: teoiden työ useinkin käy valtiolle hyvin kal- tintöjä olisi saatava'IWi myös ruotsin-
4574: liiksi, on vaikea ymmärtää että sääSitetään kielellä.
4575: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
4576:
4577: Georg Backlund.
4578: VALTIOPÄIVÄT
4579: 1966
4580:
4581: LIITTEET
4582: II
4583:
4584: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
4585: TOIVOMUSALOITTEET
4586:
4587:
4588:
4589:
4590: HELSINKI 1966
4591: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
4592:
4593:
4594: 9 E 529/66
4595: 1
4596: 1
4597: 1
4598: 1
4599: 1
4600: 1
4601: 1
4602: 1
4603: 1
4604: 1
4605: 1
4606: 1
4607: 1
4608: 1
4609: 1
4610: 1
4611: 1
4612: 1
4613: 1
4614: 1
4615: 1
4616: 1
4617: 1
4618: 1
4619: Oikeudenkäyntiä, rikoslainsäädäntöä, vankeinhoitoa, ilmaoikeusjuttujen
4620: käsittelyä, irtaimistokiinnitystä, asunnonvälitystä sekä vakuutus-
4621: toimintaa ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
4622: 1
4623:
4624:
4625: 1
4626:
4627:
4628: 1
4629:
4630:
4631: 1
4632:
4633:
4634: 1
4635:
4636:
4637: 1
4638:
4639:
4640: 1
4641:
4642:
4643: 1
4644:
4645:
4646: 1
4647:
4648:
4649: 1
4650:
4651:
4652: 1
4653:
4654:
4655: 1
4656:
4657:
4658: 1
4659: 69
4660:
4661: II,l. - Lagmot. N: o 10.
4662:
4663:
4664:
4665:
4666: Gestrin m.fl.: Förslag tiU lag om ändring av strafflagen.
4667:
4668: TUI Riksdagen.
4669:
4670: 1 3 kap. 11 § strafflagen stadgas, att om ten till ändringssö'kande skall trygga rätts-
4671: någon, som i första rättsinstans dömts tili säkerheten och åstadkom.ma en enhetligare
4672: straff, före domen har varit berövad sin praxis t.ex. i straffutmätningsfrågor. Såsom
4673: frihet, så skall domstolen i reg.el uttala, att det nuvarande läget är hos oss innebär det
4674: den tid, som frihetsberövandet har varat, att ändringssökande · för en häktads del har
4675: ~all avdragas från straffet. Enligt 2 kap. en klart straffmässig prägel. Det nuvarande
4676: 1 § förordningen om verkställighet av straff läget är så mycket mera otillfredsställande
4677: kan frihetsstraff ej verkställas förrän domen som de häktade i regel är dömda till be-
4678: vunnit laga kraft. Om den dömde är häktad tydligt strängare påföljder än de, som är
4679: kan ·han, om han nöjes med domen, likväl på fri fot. Att binda frågan om avräkning
4680: befordras tili v·erkställighet, även om domen för rannsakningstiden vid resultatet av än-
4681: har överklagats av annan part. Om den häik- dringssökande, betyder i själva verket ett
4682: tade önskar överklaga domen, är han tvungen bjärt avsteg från den Hkställighetsprincip,
4683: att i rannsakningsfängelse invänta slutlig som är uttalad i Regeringsformen § 5. Det
4684: dom. Tiden i rannsakningsfängelse skall en- måste vidare understrykas, att ett ändrings-
4685: ligt uttryckligt stadgande i ovannämnda lag- sökande kan vara välmotiverat oavsett dess
4686: rum i strafflagen avräknas från straffet, resultat. Det nuvarande ·systemet innebär
4687: endast om den häktades ändringssökande bland annat att även om den häktade är
4688: leder tili en mildare dom. En häktad, som nöjd med själva straffet, men önskar draga
4689: överklagat underrätts dom till hovrätt får t. ex. en Skadeståndsfråga under högre rätts
4690: vänta i rannsakningsfängelse i 2-4 må- prövning, så kan han endast göra detta med
4691: nader. Motsvarande tid åtgår om hovrättens risk för att förlora flera månader i rann-
4692: dom överhlagas tili Högsta domstolen. över- sakningsfängelse. Det frihetsberövande som
4693: klagande från underrätt till hovrätt och dä- rannsakningsfängelse medför kan dessutom
4694: rifrån tili Högsta dornstolen innebär i nor- i många fa1l kännas hårdare än om det vore
4695: mala fall ca ett halvt år i rannsakningsfän- fråga om att utstå straff. Sålunda skall
4696: gelse. 1 komplicerade mM kan tiden vara rannsrukningsfånge för det mesta håUas i
4697: ännu längre. enrum, vilket bland annat gör att möjlighe-
4698: Eftersom avkortning på grund av rann- terna att ordna adekvat sysselsättning är
4699: sakningstiden ej medges, om ändringss~kandet mycket kringskurna.
4700: ej leder tili ändring tili förmån för den häk- Den enda rimliga och ur rättvisesynpunkt
4701: tade, innebär detta, att han i fråga om den försvarliga lösningen är, att avräkning av
4702: faktiska möjligheten ·att söka ändring är i tiden i rannsakningsfängelse vid ett överkla-
4703: betydligt sämre ställning än den som är på gande räknas till godo på samma sätt som
4704: fri fot. Stadgandet i 3 kap. 11 § strafflagen vid dom i första instans och att överrätterna
4705: ändrades år 1954. Som motivering till att - liksom första instans - när avräkning
4706: avkortning vid överklagande inte skull.e från strafftiden icke görs, uttryckligen ut-
4707: komma ifråga annat än då straffet mildrades säger varför detta inte har skett.
4708: anfördes då, att man därigenom skulle före-
4709: komma omotiverat ändringssökande. Med stöd av ovanstående föreslår vi
4710: Vår rättegångsordning bygger li'ksom vördsamt, att Riksdagen måtte antaga föl-
4711: rättegångsordningarna i andra kulturstater jande lagförslag:
4712: på den principen, att man genom möjlighe-
4713: 70 II,L- Bikoslaki.
4714:
4715:
4716:
4717:
4718: Lag
4719: om ä.ndring av strafflagen.
4720: I enlighet med Riksdagens beslut skaU 3 kap. 11 § strafflagen av den 19 december
4721: 1889, sådant lagrunu:ilet lyder i lagen den 21 juni 1954 (275/54), erhålla följande än-
4722: drade lydelse:
4723: 3 Kap. från utövning av tjänst eller böter avdragas
4724: Om grunder, som utesZuta eUer minska efter skälig prövning så mycket, som mot-
4725: Btraffbarhet. svarar frihetsberövandet, sävida grundad
4726: anledning ej föreligger att icke göra avdrag
4727: 11 §. eller att anse, att frihetsberövandet bör
4728: Har den, som gjort sig skyldig till brott, betrak:tas som fullt straff för hans gärning.
4729: med anledning av det brott, för vilket han Lag samma vare, då den häktade sökt än-
4730: dömts till straff, eller annat brott, som i dring i domen.
4731: samma sak: varit föremäl för förberedande
4732: rannsakning eller ätal, förrän dom i första
4733: rättsinstans fallit blivit berövad friheten,
4734: skall frän frihetsstraff på viss ·tid, skiljande Denna lag träder i kraft den 196 .
4735:
4736:
4737: Helsingfors den 29 april 1966.
4738:
4739: Kristian Gestrin. Victor Procope.
4740: Ingvar S. Melin. Kaarlo af Heurlin.
4741: 71
4742:
4743: II,l.- Lak.al. N :o 10.
4744: Suomennos.
4745:
4746:
4747:
4748:
4749: Gestrin ym.: Ehdot'US laiksi rikoslain muuttamisesta.
4750:
4751:
4752: Eduskunnalle.
4753:
4754: Rikoslain 3 luvun 11 § :ssä säädetään, että tulla kysymykseen muutoin kuin jos ran-
4755: milloin rikoksen tehnyt, joka ensimmäisessä gaistus lieveni, esitettiin tuolloin, että siten
4756: oikeusasteessa on tuomittu rangaistukseen, en- estettäisiin perusteetonta muutoksenhakua.
4757: nen tuomion antamista on menettänyt va- Muiden sivistysvaltioiden oikeudenkäynti-
4758: pautensa, tuomioistuimen säännönmukaisesti järjestysten tapaan meidänkin oikeuden-
4759: on lausuttava, että se aika, minkä vapauden- käyntijärjestyksemme rakentuu sille periaat-
4760: menetys on kestänyt, on vähennettävä ran- teelle, että muutoksenhakumahdollisuudella
4761: gaistuksesta. Rangaistusten täytäntöönpanosta on turvattava oikeusvarmuus ja saatava ai-
4762: annetun asetuksen 2 luvun 1 § : n mukaan kaan yhdenmukaisempi käytäntö esim. ran-
4763: ei vapausrangaistusta voi panna täytäntöön gaistusten määräämiskysymyksissä. Nykyinen
4764: ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman. asiaintila meillä antaa muutoksenhaulle van-
4765: Jos tuomittu on vangittuna ja jos hän tuo- gitun osalta selvästi rangaistuksenomaisen
4766: mioon tyytyy, saadaan hänet, vaikka toinen leiman. Asian nykytila on vielä enemmän
4767: onkin tehnyt siitä valituksen, omalla suos- epätyydyttävä syystä että vangitut säännön-
4768: tumuksellaan heti panna vapausrangaistus- mukaisesti on tuomittu huomattavasti anka-
4769: tansa kärsimään. Jos vangittu haluaa valittaa rampiin seuraamuksiin kuin vapaalla jalalla
4770: tuomiosta, hänen on pakko tutkintavankeu- olevat. Tutkintavankeusajan vähentämiskysy-
4771: dessa odottaa lopullista tuomiota. Tutkinta- myksen kytkeminen muutoksenhaun tulok-
4772: vankeuden aika on rikoslain edellä mainitun seen merkitsee itse asiassa räikeätä poikkea-
4773: lainkohdan nimenomaisen säännöksen mu- mista siitä yhdenvertaisuusperiaatteesta, joka
4774: kaan vähennettävä rangaistuksesta vain siinä on lausuttuna hallitusmuodon 5 §: ssä. Edel-
4775: tapauksessa, että vangitun muutoksenhaku leen on korostettava, että muutoksenhaku voi
4776: johtaa lieveropään tuomioon. Vangittu, joka olla hyvin perusteltu riippumatta sen tulok-
4777: alioikeuden tuomiosta on valittanut hovioi- sesta. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa muun
4778: keuteen, saa odottaa tutkintavankeudessa 2- muassa sen, että vaikka vangittu tyytyy itse
4779: 4 kuukautta. Vastaava aika kuluu jos hovioi- rangaistukseen, mutta haluaa saattaa esim.
4780: keuden tuomiosta valitetaan korkeimpaan oi- jonkun vahingonkorvauskysymyksen ylem-
4781: keuteen. Valittaminen alioikeudesta hovioi- män oikeusasteen tutkittavaksi, hän voi tehdä
4782: keuteen ja sieltä edelleen korkeimpaan oikeu- sen vain vaarantaen itseltään useita kuu-
4783: teen tietää normaalitapauksessa noin puolen kausia tutkintavankeuden muodossa. Tutkin-
4784: vuoden tutkintavankeutta. Monimutkaisissa tavankeuden aiheuttama vapaudenmenetys
4785: jutuissa :aika voi olla vielä pitempi, voi sitäpaitsi monessa tapauksessa tuntua ko-
4786: Koska tutkintavankeusajan perusteella ei vemmalta kuin rangaistuksen sovittaminen.
4787: myönnetä vähennystä, ellei muutoksenhaku Niinpä tutkintavanki enimmäkseen on pidet-
4788: johda muutokseen vangitun eduksi, tämä tie- tävä yksinäishuoneessa, mikä muun muassa
4789: tää sitä, että hän tosiasialliseen mahdollisuu- rajoittaa mahdollisuuksia järjestää soveliasta
4790: teen nähden hakea muutosta on huomatta- askartelua.
4791: vasti huonommassa asemassa kuin vapaalla Ainoa hyväksyttävä ja oikeudenmukaisuu-
4792: jalalla oleva. Rikoslain 3 luvun 11 § :n sään- den kannalta puolustettavissa oleva ratkaisu
4793: nöstä muutettiin vuonna 1954. Perusteluna on tutkintavankeusajan vähentäminen muu-
4794: sille, ettei vähennys valitustapauksessa saisi toksenhakutapauksessa ja sen hyväksilukemi-
4795: 72 II,l. - Rikoslaki.
4796:
4797:
4798: nen samalla tavoin kuin ensimmäisessä oi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4799: keusasteessa tuomittaessa ja että ylioikeudet nioittaen,
4800: - samoin kuin ensimmäinen oikeusastekin -
4801: silloin kun rangaistusajasta ei tehdä vähen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4802: nystä, nimenomaan lausuvat miksi sitä ei van lakiehdotuksen:
4803: ole tehty.
4804:
4805:
4806:
4807: Laki
4808: rikoslain muuttamisesta.
4809: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun ri-
4810: koslain 3 luvun 11 §, sellaisena kuin se on 21 päivänä kesäkuuta 1954 annetussa laissa
4811: (275/54), näin kuuluvaksi:
4812:
4813: 3luku. gaistuksesta, virantoimituserosta tai sakosta
4814: Perusteista, jotka poistavat rangaistavaisuu- kohtuuden mukaan harkiten vähennettävä
4815: den tahi sitä vähentävät. vapaudenmenetystä vastaava määrä, jollei
4816: ole perusteltua aihetta jättää vähennystä te-
4817: 11 §. kemättä tai katsoa, että vapaudenmenetys on
4818: Milloin rikoksen tehnyt on sen rikoksen pidettävä hänen tekonsa täytenä rangaistuk-
4819: johdosta, josta hänet on tuomittu rangais- sena. Laki on sama, milloin vangittu on ha-
4820: tukseen, tai muun samassa asiassa valmista- kenut muutosta tuomioonsa.
4821: van tutkinnan tai syytteen alaisena olleen
4822: rikoksen johdosta ennen ensimmäisessä oi-
4823: keusasteessa annettua tuomiota menettänyt Tämä laki tulee voimaan päivänä
4824: vapautensa, on määräaikaisesta vapausran- kuuta 196 .
4825:
4826:
4827: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
4828:
4829: Kristian Gestrin. Victor Procope.
4830: Ingvar S. Melin. Kaarlo af Heurlin.
4831: 73
4832:
4833: II,2.- Lagmot. N: o 11.
4834:
4835:
4836:
4837:
4838: Gestrin m.fl.: Förslag tilZ lagar om ändring av strafflagen
4839: och om upphävande av 8 kap. 2 § 5 punkten rättegångs-
4840: balken.
4841:
4842:
4843: Ti1l Riksdagen.
4844:
4845: I. en till 1965 ärs riksdag av undertecknad lagens 41 kapitel och ändring av 10 kap.
4846: Gestrin m. fl. inlämnad motion pävisades att sagda lag samt tili lag ()ffi upphävande av
4847: vår år 1889 stiftade och endast genom par- 8 kap. 2 § 5 punkten rättegångsbalken (prop.
4848: tiella reformer ändrade strafflag i många N:o 119/1965). I propositionen tillmötesgick
4849: stycken var starkt föråldrad och att detta regeringen i allt väsentligt de önskemål, vilka
4850: a.
4851: bl. gällde dess 10 kapitel om religionsbrott framställts i hemställningsmotionen. Proposi-
4852: och dess 41 kapitel om brott emot föreskrift tionen remitterades tili lagutskottet, som
4853: angående kyrklig ordning. Bägge dessa kapi- dock icke hann slutbehandla densamma un-
4854: tel har i allt väsentligt förblivit oförändrade der sessionsperioden. Ehuru delade meningar
4855: i den lydelse de erhöll vid 1888 års lantdag. kan förekomma om en del detalj er i den
4856: På basen av en utförlig motivering där bl. a. ovannämnda regeringspropositionen, som nu-
4857: den rättshistoriska bakgrunden tili lagrum- mera förfallit, uppfyller den dock i så hög
4858: men anfördes och deras samband med gäl- grad berättigade reformönskemål, att det sy-
4859: lande tryckfrihetsstadganden belystes före- nes oss föreligga skäl att nu aktualisera den-
4860: slogs i motionen att riksdagen måtte hemställa samma i motionsform.
4861: att regeringen i brådskande ordning skulle Hänvisande tili det sagda samt tili det som
4862: låta utarbeta och för riksdagen framlägga anförts i motiveringarna till den ovan-
4863: förslag tili revision av de berörda lagstad- nämnda motionen och propositionen har vi
4864: gandena (hest.motion N: o 17/1965). äran föreslå,
4865: Innan den berörda motionen hunnit be-
4866: handlas avgav regeringen tili riksdagen en att Riksdagen måtte antaga följande
4867: proposition tili lag om upphävande av straff- lagförslag:
4868:
4869:
4870:
4871: Lag
4872: om upphävande av strafflagens 41 kap. och om ändring av lagens 10 kap.
4873: I enlighet med Riksdagens beslut upphäves strafflagens 41 kap., varjämte rubriken
4874: för lagens 10 kap. och sagda kapitel skola erhålla följande ändrade lydelse:
4875:
4876: 10 kap.
4877: Om brott mot trosfrid. 2 §.
4878: Den som med våld eller hot om våld
4879: 1 §. hindrar i Finland verksamt trossamfund att
4880: Den som offentligen på grovt sätt smädar förrätta gudstjänst, kyrklig handling eller
4881: eller skymfar, vad inom i Finland verksamt religionsutövning, dömes för hindrande av
4882: trossamfund hålles heligt, dömes för brott religionsutövning tili fängelse i högst två år.
4883: mot trosfrid tili böter eller tili fängelse i Försök är straffbart.
4884: högst sex månader.
4885: 10 E 529/66
4886: 74 n,2. - Rikoslaki ja oikeudenkäymiskaa;ri.
4887:
4888:
4889: 3 §. Stör nägon på sagda sätt begravning, dä
4890: Den som genom att föra oljud eller pä denna icke är kyrklig handling, dömes för
4891: annat sätt väcka förargelse uppsätligen stör störande av begravning tili i 1 mom. stadgat
4892: i 2 § nämnd gudstjänst, kyrklig handling straff.
4893: eller religionsutövning, dömes för störande
4894: av religionsutövning tili böter eller tili Denna lag träder i kraft den
4895: fängelse i högst sex mänader. 196.
4896:
4897:
4898:
4899:
4900: Lag
4901: om upphävande av 8 kap. 2 § 5 punkten rättegångsbalken.
4902: I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
4903:
4904: Härigenom upphäves 8 kap. 2 § 5 punkten Dock skall tidigare Iag tiliämpas på de
4905: rättegångsbalken. mäl, i vilka rannsakningen i underrätten
4906: avslutats för sagda dag.
4907: Denna lag träder i kraft den
4908: 196 .
4909:
4910: Helsingfors den 26 april 1966.
4911:
4912: Kristian Gestrin. E. J. Paavola. Carl Olof Tallgren.
4913: Evald lfåggblom. Magnus Kull. Lars Lindeman.
4914: 75
4915:
4916: 11,2.- Lak.al. N :o 11.
4917: Suomennos.
4918:
4919:
4920:
4921:
4922: Gestrin ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain muuttamisesta ja
4923: oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 § :n 5 kohdan kumoami-
4924: sesta.
4925:
4926:
4927: E d u s k u n n a 11 e.
4928:
4929: Allekirjoittaneen Gestrinin ym. eduskun- sen laiksi rikosl'ain 41 luvun kumoamisesta
4930: nassa vuoden 1965 valtiopäivillä tekemässä ja sanotun ~ain 10 luvun muuttamisesta sekä
4931: aloitteessa osoitettiin, että vuonna 1889 sää- 'Laiksi oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §: n
4932: detty ja vain osittaisuudistuksin muutettu 5 kohdan kumoamisesta ( es. N: o 119/1965).
4933: rikoslakimme monissa kohdin on kovin van- Hallitus oli esityksessään kaikin olennaisin
4934: hentunut ja että tämä koskee mm. sen 10 osin ottanut huomioon toi vomusaloitteessa
4935: lukua, jossa säädetään uskontorikoksista, ja esitetyt toivomukset. Esitys lähetettiin laki-
4936: sen 41 lukua kirkollista järjestystä koske- valiokuntaan, joka ei kuitenkaan ehtinyt
4937: vain määräysten rikkomisesta. Kaikessa käsitellä sitä loppuun valtiopäivien aikana.
4938: olennaisessa nämä molemmat luvut ovat py- Vaikkakin edellä mainitun, nyttemmin
4939: syneet muuttumattomina, niiden vuoden rauenneen, hallituksen esityksen eräiden
4940: 1888 va1tiopäivillä saaman sanamuodon mu- yksityiskohtien osalta voidaan olla eri
4941: kaisilla. Lähtien seikkaperäisestä peruste- mieltä, esitys kuitenkin niin suuressa mää-
4942: lusta, jossa mm. esitettiin näiden lainkoh- rin vastaa oikeutettuja uudistustoiveita,
4943: tien oikeushistoriaJJJinen tausta ja valaistiin että mielestämme on aihetta nyt ottaa asia
4944: niiden yhteyttä voimassa oleviin painova- esille aloitteen muodossa.
4945: paussäännöksiin, aloitteessa ehdotettiin, edus- Viitaten edellä sanottuun sekä siihen,
4946: kunnan hyväksyttäväksi toivomus, että hal- mitä yllä mainitun aloitteen ja ha1Htuksen
4947: litus kiireellisesti valm.i:stuttaisi ja antaisi esityksen perusteluissa on esitetty, ehdo-
4948: eduskunnalle esityksen kysymyksessä ole- tamme kunnioittaen,
4949: vien säännösten uudistamisesta (toiv.aloite
4950: N:o 17/1965). että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4951: Ennen kuin mainittu aloite oli ehditty vat lakiehdotukset:
4952: käsitellä ha:1litus antoi eduskunnalle esityk-
4953:
4954:
4955: Laki
4956: rikoslain 41 luvun kumoamisesta sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta..
4957: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain 41 luku sekä muutetaan sano-
4958: tun J:ain 10 Luvun nimike ja mainittu luku näin kuuluviksi:
4959:
4960: 10 luku. takoon uskonrauhan rikkomisesta sakkoon
4961: Rikoksista uskonrauhaa vastaan. tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeu-
4962: teen.
4963: 1 §. 2 §.
4964: Joka julkisesti törkeällä tavalla herjaa Joka väkivallal!la tai väkivaltaa uhaten
4965: tai häpäisee sitä, mitä Suomessa toimivaBSia estää jonkin Suomessa toimivan uskonto-
4966: uskontoku.nn:assa pidetään pyhänä, tuomit- kunnan pitämästä jumalanpalvelusta, kir-
4967: 76 II,2. - Rikoslaki ja oikeudenkä.ymiska.a.ri.
4968:
4969:
4970: koilista toimitusta tai uskonnonha,rjoitusta, tusta, tuomittakoon uskonnonharjoituksen
4971: tuomittakoon uskonnonharjoituksen estärui- häiritseruisestä sakkoon tai enintään kuu-
4972: sestä enintään kahdeksi vuodeksi vankeu- deksi kuukaudeksi vankeuteen.
4973: teen. Joka sanotull!a tavalla häiritsee hautajai-
4974: Yritys on rangaistava. sia, kun tämä ei olle kirkollinen toimitus,
4975: tuomittakoon hautajaisten häiritseruisestä
4976: 3 §. 1 momentissa säädettyyn rangaistukseen.
4977: Joka me1uamaillla tai muulla tavoin pa-
4978: hennusta aikaan saattamalla tahallansa häi-
4979: ritsee 2 §: ssä mainittua jumalanpa!bve1austa, Tämä laki tulee voimaan päivänä
4980: kirkollista toimitusta tai UBkonnonharjoi- kuuta 196 .
4981:
4982:
4983:
4984:
4985: Laki
4986: oikeudenkäymiskaa.ren 8 luvun 2 §: n 5 kohdan kumoamisesta.
4987: Eduskunnan päätöben mukaisesti säädetään:
4988:
4989: Täten kumotaan oikeudenkäymiskaaren Kuitenkin on aikaisempaa lakia sovellet-
4990: 8 luvun 2 § : n 6 kohta. tava niihin juttuihin, joiden tutkimuksen
4991: alioikeus on ennen sanottua päivää päättä-
4992: Tämä laki tulee voimaan päivänä nyt.
4993: kuuta 196 .
4994:
4995: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
4996:
4997: Kristian Gestrin. E. J. Paavola. Carl Olof Tallgren.
4998: Evald Häggblom. Magnus Kull. Lars Lindeman.
4999: 77
5000:
5001: n,s.- Lak.al. N: o 12.
5002:
5003:
5004:
5005: Kock ym..: Ehdotus laiksi rikoslain 10 luvun 1 ja 2 § :n
5006: kumoamisesta.
5007:
5008:
5009: E d u s kun n a 11 e.
5010:
5011: Rikoslain 10 luvun 1 §: n perusteella noste- miseksi. Laki on aikoinaan säädetty hyvää
5012: tut syytteet erään kirjan kirjoittajaa ja kus- tarkoittavasaa mielessä ihmisten uskonnollis-
5013: tantajaa vastaan ovat herättäneet laajaa kes- ten tunteiden kunnioittamiseksi, mutta sitä
5014: kustelua ko. lainkohdan vanhentuneisuudesta on nyt ryhdytty käyttämään ahdasmielisesti
5015: ja soveltumattomuudesta nykyiseen yhteis- sananvapauden rajoittamiseksi.
5016: kuntaan. Säännöksen sisältämä vankeusran- Kun rikoslain 10 luvun 1 ja 2 §: ää ei ole
5017: gaistus ns. jumalanpilkasta ei vastaa enää moniin vuosikymmeniin käytetty, osoittaa jo
5018: nyky-yhteiskunnan oikeustajua. Uskonnolliset tämäkin, että ko. säädökset ovat vanhentu-
5019: tunteet saattavat olla erittäin suuria ja ar- neita. Ne on etsitty esille palvelemaan tarkoi-
5020: vokkaita asioita joillekin ihmisille, mutta jos tuksia, joita varten niitä ei alunperin ole
5021: niiden kunnioittaminen muiden taholta on säädetty. Se, että lakia ei ole vuosikymme-
5022: turvattava rikoslainsäädännöllä, puuttuu yh- niin käytetty, olisi tulkittava niin, ·että se
5023: teiskunnastamme henkinen vapaus. Kun li- nyky-yhteiskuntaan soveltumattomana on me-
5024: säksi on näkyvissä merkkejä siitä, että rikos- nettänyt merkityksensä käytännössä ja olisi
5025: lain 10 luvun 1 ja 2 § :n käyttö ei tule muodollisestikin kumottava.
5026: rajoittumaan vain yhteen määrättyyn ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun•
5027: paukseen, vaan eräitten piirien tarkoituksena nioittavasti,
5028: on näitä lainkohtia hyväksi käyttäen pyrkiä
5029: rajoittamaan sanavapautta varsin laajassa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5030: mittakaavassa, olisi kiireellisesti ryhdyttävä van lakiehdotuksen:
5031: toimenpiteisiin tällaisten lainkohtien kumoa-
5032:
5033:
5034: Laki
5035: rikoslain 10 luvun 1 ja. 2 §:n kumoamisesta..
5036: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5037:
5038: Täten kumotaan rikoslain 10 luvun 1 ja Tämä laki tulee voimaan kuun päi-
5039: 2 §. vänä 196 . Kumottujen säännösten perus-
5040: teella tällöin vireillä olevat syytetoimenpiteet
5041: tai oikeudenkäynnit katsotaan rauenneiksi.
5042:
5043:
5044: ~elsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
5045:
5046:
5047: Osmo Kock. Pauli Puhakka. Kuuno Honkonen.
5048: Anna-Liisa. Tiekso. Hertta Kuusinen. Kaisu Weckman.
5049: Olli J. Uoti. Kaino Haapanen. Georg Backlund.
5050: Irma Rosnell. Taisto Sinisalo. Siiri Lehmonen.
5051: Olavi J. Laine. Väinö R. Virtanen. Pauli Räsänen.
5052: 78
5053:
5054: 11,4. - La.k:.al. N: o 13.
5055:
5056:
5057:
5058:
5059: Mäki ym.: Ehdotukset laeiksi rikoslain 41 luvun kumoami-
5060: sesta sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta ja oikeu-
5061: denkäymiskaaren 8 luvun 2 § :n 5 kohdan kumoamisesta.
5062:
5063:
5064: Ed uskunn alle.
5065:
5066: Uskontorikoksia koskevat rangaistussään- uskonnon rauhan siten, että laissa mainittai-
5067: nökset ovat rikoslain 10 luvussa ja kirkollisten siin vain Suomessa luvallisen uskontokunnan
5068: järjestysmääräysten rikkomista koskevat ran- opin mukaisten pyhien arvojen kunnioitta-
5069: gaistussäännökset rikoslain 41 luvussa. Lu- minen siten, ettei niitä törkeällä tavalla jul-
5070: kuunottamatta rikoslain 10 luvun 5 §:n osit- kisesti herjata ja häväistä.
5071: taista muutosta (174/21) ovat sanotut lain- Kansamme jäsenistä aivan valtaosa kuuluu
5072: kohdat vieläkin siinä muodossaan, minkä ne evankelisluterilaiseen kirkkoomme tai muu-
5073: v. 1889 saivat. hun sellaiseen uskontokuntaan, jonka uskon
5074: Mainittuihin säännöksiin on viime aikoina kohde on Raamatun Jumala. Tällä persoonal-
5075: kiinnitetty paljonkin huomiota ja edelliselle lisella Jumalalla on erikoisasema kaikkien
5076: eduskunnalle annettiin hallituksen esitys ri- muiden pyhien arvojen hinnalla, joista osa
5077: koslain 41 luvun kumoamiseksi sekä 10 luvun on vain ihmisten keksimiä rituaaleja. Näin-
5078: säännösten muuttamiseksi, jotka esitykset tu- ollen ei liene aivan paikallaan, että samais-
5079: livat lakivaliokunnassa varsin pitkälle käsi- tamme Jumalan pilkkaamisen ja muiden py-
5080: tellyiksi, vaikka mielipiteiden erilaisuudesta hien arvojen häväisemisen. Sinänsä rangais-
5081: ja eräiden kohdalta ehkä epätietoisuus oi- tussäännösten säilyttäminen on tarpeen yh-
5082: keasta ratkaisusta aiheuttivat sen, että esi- teiskuntamme perusarvojen korostamiseksi ja
5083: tykset jäivät raukeamaan keskeneräisinä. säilyttämiseksi.
5084: Kun kuitenkin rikoslain 41 luvun sään- Kun kerran puolin ja toisin hyväksytään
5085: nökset asiallisesti on kumottu edellisen edus- ja myönnetään velvoitus toisten vakaumuksen
5086: kunnan hyväksymällä kirkkolailla, mikäli kunnioittamiseen sisältyy siihen myös ehdot-
5087: koskee luvun 1 ja 5 pykäliä ja tuskin on tomasti pidättäytyminen julkisesta herjauk-
5088: riittäviä edellytyksiä sapattirikosta koskevien sesta ja kun eron tekeminen jumalanpilkan
5089: rangaistussäännösten säilyttämisen, on kiis- ja muiden pyhien arvojen herjaamisen välillä
5090: taton aihe näiden lainkohtien kumoamiseen. pitäisi olla mikään oleellinen seikka niille,
5091: Sapattirikosten osalta on aihetta viitata ny- joille nämä arvot eivät pyhää merkitse, pi-
5092: kyisen teollisen elämän kehittymiseen, joka täisi se lopputulos, johon lakivaliokunta on
5093: samoinkuin eräät palveluselinkeinot kohtuu- päätynyt, olla yleisesti hyväksyttävissä.
5094: della vaativat työtä myös sunnuntaisin. Sitä- Edelläolevan perusteella kunnioittaen esi-
5095: paitsi pyhäpäivän kunnioittaminen tuskin tämme,
5096: tehostuu rangaistussäännöksin.
5097: Varsinaisten uskontorikosten osalta edellä- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
5098: viitattu hallituksen esitys tarkoitti säilyttää luvat lakiehdotukset:
5099: U,4. - Mäki ym. 79
5100:
5101: Laki
5102: rikoslain 41 luvun kumoamisesta sekä sanotun lain 10 luvun muuttamisesta.
5103: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain 41 luku sekä muutetaan sano-
5104: tun lain 10 luku näin kuuluvaksi:
5105:
5106: 10luku. 2 § : ssä mainittua jumalanpalvelusta, kirkol,.
5107: lista toimitusta tai uskonnonharjoitusta, tuo-
5108: Rikoksista uskonrauhaa vastaan. mittakoon uskonnonharjoituksen häiritsemi-
5109: 1 §. sestä sakkoon tai enintään kuudeksi kuukau-
5110: Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa, tuomitta- deksi vankeuteen.
5111: koon jumalanpilkasta sakkoon tai enintään Joka sanotulla tavalla häiritsee hautajaisia,
5112: kahdeksi vuodeksi vankeuteen. kun tämä ei ole kirkollinen toimitus, tuomit-
5113: Joka julkisesti pilkkaa sitä, mitä Suomessa takoon hautajaisten häiritsemise;stä 1 momen-
5114: toimivassa uskontokunnassa muutoin pide- tissa säädettyyn rangaistukseen.
5115: tään pyhänä, tuomittakoon uskonrauhan rik-
5116: komisesta sakkoon tai enintään vuodeksi van- 4 §.
5117: keuteen. Joka 2 tai 3 § :ssä tarkoitetulla tavalla ta-
5118: 2 §. hallansa estää tai häiritsee uskontokunnan
5119: Joka käyttäen väkivaltaa tai sillä uhaten jäsenten hartaudenharjoitusta yksityisessä
5120: estää jonkin Suomessa toimivan uskontokun- kokouksessa, tuomittakoon kokousrauhan rik-
5121: nan pitämästä jumalanpalvelusta, muuta kir- komisesta sakkoon tai enintään kuudeksi
5122: kollista toimitusta tai uskonnonharjoitusta, kuukaudeksi vankeuteen.
5123: tuomittakoon uskonnonharjoituksen estämi-
5124: sestä enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.
5125: Yritys on rangaistava.
5126: Tämä laki tulee voimaan pa1vana
5127: 3 §. kuuta 196 ja sillä kumotaan myös rikoslain
5128: Joka meluamaila tai muulla tavoin pahen- 10 luvun 5 § :n muuttamisesta 10 päivänä
5129: nusta aika:an saattamalla tahallansa häiritsee kesäkuuta 1921 annettu laki.
5130:
5131:
5132:
5133:
5134: Laki
5135: oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §: n ö kohdan kumoamisesta..
5136: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5137:
5138: Täten kumotaan oikeudenkäymiskaaren 8 käyntijärjestystä noudattaen ensimma1senä
5139: luvun 2 § : n 5 kohta. oikeusasteena ratkaistava sellainen Jumalan
5140: pilkkaamista koskeva rikosasia, jossa alioikeus
5141: Tämä laki tulee voimaan pa1vana on ennen tämän lain voimaantuloa aloittanut
5142: kuuta 196 . Kuitenkin on hovioikeuden, nyt tutkinnan ja joka aikaisemman lain mukaan
5143: kumotussa lainkohdassa säädettyä oikeuden- oli hovioikeuden tuomittava.
5144:
5145:
5146: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
5147:
5148: Timo Mäki. Anna-Liisa. Linkola.. Al1i Va.ittinen.
5149: Ba.rgit Borg-Sundman. Sakari Huima.. Mikko Asunta..
5150: 80
5151:
5152: U,5. - Lak.al. N: o 14.
5153:
5154:
5155:
5156: Lahtela ym.: Ehdotus laiksi osakeyhtiöistä annetun lain
5157: muuttamisesta.
5158:
5159:
5160: E d u s k u n n a ll e.
5161:
5162: Kiinnostus varojen sijoittamiseen osake- siin. On selvää, että tällaisen asiaintilan val"
5163: yhtiöiden osakkeisiin on viime vuosien ai- litessa eivät pienosakkeenomistajien edut
5164: kana lisääntynyt huomattavasti piensäästä- tul'e valvotuiksi läheskään tehokkaalla ta-
5165: jienkin keskuudessa. Nykyisen osakeyhtiö- valla.
5166: lain puitteissa on pienosakkeenomistajien Epäkohta olisi korjattavissa siten, että
5167: käytännössä melkeinpä mahdotonta käyttää päätäntävalta sellaisissa osakeyhtiöissä,
5168: osakkaiUe kuuluvaa päätäntävaltaa osake- joissa on paljon osakkeenomistajia, usko-
5169: yhtiöasioissa. He eivät toisin sanoen voi taan osakkaiden valitsemalle edustajistolle.
5170: käyttää hyväkseen osakkeen omistukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5171: perustuvia oikeuksia. Tämä on erittäin vali-
5172: tettavaa, si:1lä tosiasiallinen määräysvalta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5173: suurissa osakeyhtiöissä on näin joutunut van lakiehdotuksen:
5174: osaksi muiden kuin osakkeenomistajien kä-
5175:
5176:
5177: Laki
5178: osakeyhtiöistä annetun lain muuttamisesta.
5179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan osakeyhtiöistä 2 päivänä toukokuuta
5180: 1895 annetun lain 23 § näin kuuluvaksi:
5181:
5182: 23 §. peelliset määräykset siitä, miten edustajisto
5183: Osakasten päättäruisoikeutta yhtiön asetetaan, siihen valittavien jäsenten luku-
5184: asioissa käyttävät tämän lain ja yhtiöjär- määrästä ja toimikaudesta sekä edustajiston
5185: jestyksen mukaan asianmukaisesti kuulute- täydentämisestä, kun siihen valitun toimi
5186: tussa yhtiökokouksessa ne osakkeenomista- päättyy kesken toimikauden. Edustajiston
5187: jat, jotka siinä ovat l'äsnä. Kuitenkin olkoon toimikausi älköön olko 4 vuotta pitempi.
5188: osakkailla valta muutoinkin kuin yhtiöko- Edustajiston kokoonkutsumisesta ja sen
5189: kouksessa päättää yhtiön asioista, jos kaikki tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä
5190: yhtiön osakkaat ovat päätöksestä yksimie.. tässä laissa säädetään yhtiökokouksesta.
5191: &et. Osakeyhtiön, jonka yhtiöjärjestys ei täytä
5192: Osakeyhtiöissä, jonka osakkaiden luku- tässä pykälässä säädettyjä vaatimuksia, on
5193: määrä on vähintään 5 000, sekä mi:1Jloin yh- muutettava yhtiöjärjestys tämän pykälän
5194: tiöjärjestyksessä on niin määrätty, muussa- säännösten mukaisesti viimestään kahden
5195: kin osakeyhtiössä käyttää osakkaille kuulu- vuoden kuluessa tämän pykälän muutoksen
5196: vaa päätösvaLtaa heidän valitsemansa edus- voimaantulosta. Jos näin ei menetellä, on
5197: tajisto. Yhtiöjärjestykseen on otettava tar- osakeyhtiö purettava.
5198:
5199:
5200: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
5201:
5202: Olavi Lahtela. Veikko Hanhirova.
5203: 81
5204: U,6.- Lak.a.l. H :o 15.
5205:
5206:
5207:
5208:
5209: V. A. Virtanen JDL: Ehdotus Zat'kri asunto-osakeyhtiöistä a•
5210: netun Za.in muuttamisesta.
5211:
5212:
5213: EduskunnaUe.
5214:
5215: Vuokra-asuntojen puutteen ja korkean päättää yhtiön asioista, vaan yhtiötä olisi
5216: vuokratason takia on oman asunto-osakkeen hallittava yhteistoimin demokraattisella poh-
5217: hankkiminen tullut yhä yleisemmäksi. Suh- jalla ja ottaen huomioon erityisesti talossa
5218: teellisen vähävaraiset kansalaiset joutuvat asuvien osakkaiden edut. Tämä periaate ku-
5219: tällöin sijoittamaan käytännöllisesti katsoen vastuu myös voimassa olevan asunto-osake-
5220: kaiken omaisuutensa asunnon hankkimiseen, yhtiölain 7 § :ssä, jonka mukaan ei kukaan
5221: ja lisäksi joutuvat ottamaan itselleen melkoi- asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa saa
5222: sen velkataakan. Erityisesti asunto-osakeyh- äänestää enemmällä kuin viidenneksellä ko-
5223: tiön perustamisvaiheessa, kun huoneistoihin koukseen osaaottavien yhteenlasketusta ääni-
5224: oikeuttavat osakkeet myydään vähitellen, on määrästä. Sanotun lainkohdan mukaan voi-
5225: yhtiön osake-enemmistö tai ainakin huomat- daan tästä pääsäännöstä kuitenkin yhtiöjär-
5226: tava osa osakkeista edelleen rakentajan, ns. jestykseen otettavana määräyksellä poiketa.
5227: griinderin hallussa. Vastaavasti ovat suureh- Käsityksemme mukaan olisi edellä mainittu
5228: kot liike- ja teollisuuslaitokset myyneet mm. mahdollisuus laissa olevan äänimäärää rajoit-
5229: työntekijöilleen ja virkailijoilleen omista- tavan säännöksen kumoamiseen tasa-arvoisuu-
5230: miensa asunto-osakeyhtiöinä olevien kiinteis- den toteuttamiseksi ja pienten osakkeenomis-
5231: töjen osakkeita. Näissäkin tapauksissa saattaa tajien aseman turvaamiseksi poistettava lais-
5232: yhtiön osake-enemmistö olla talossa asuvien ta. Todettakoon että esim. pankkilain 11 § :n
5233: yksityisten osakkaiden hallussa, mutta mel- 1 momentissa vastaava säännös, jonka mu-
5234: koinen osuus on edelleen suuryhtiön omistuk- kaan pankin yhtiökokouksessa ei saa äänes-
5235: sessa. Kummassakin tapauksessa on osakkei- tää enemmällä kuin 1/20: llä kokouksessa
5236: den myyjällä päättäessään alkuvaiheessa käy- edustetusta äänimäärästä, on ehdottomasti
5237: tännöllisesti katsoen yksin yhtiön yhtiöjär- velvoittava, joten siitä ei yhtiöjärjestykseen
5238: jestyksen sisällöstä, ollut mahdollisuus sisäl- otetulla määräyksellä voida poiketa. Ehdoton
5239: lyttää asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen säännös sisältyy myös vakuutusyhtiölain 44
5240: määräys, joka sallii sen yhtiön hallinnossa §: ään, jonka mukaan vakuutusosakeyhtiön
5241: käyttää äänivaltaa omistamiensa osakkeiden kokouksessa kukaan ei saa äänestää yhteensä
5242: täyteen määrään saakka. Kun vastapuolena suuremmalla kuin 1/10 kokouksessa saapu-
5243: ovat useat yksityiset pieneläjät, jotka lisäksi villa olevien äänioikeutettujen yhteenlaske-
5244: saattavat olla riippuvaisuussuhteessa ao. tusta äänimäärästä. Äänimäärää rajoittavia
5245: suuromistajaan (esim. työnantaja), tulee suu- säännöksiä on myös lukuisasti eri kuntain-
5246: ren osakemäärän omistaja, vaikka hän edus- liittojen perussäännöissä.
5247: taisikin osakkaiden vähemmistöä, käytännössä Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
5248: ylivoimallaan päättämään asunto-osakeyhtiön kunnioittaen,
5249: hallinnosta.
5250: Asunto-osakeyhtiön sosiaaliseen luonteeseen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5251: kuuluu käsityksemme mukaan, ettei kukaan van lakiehdotuksen:
5252: asunto-osakeyhtiön kokouksessa saisi yksin
5253:
5254:
5255:
5256:
5257: 11 E 529/66
5258: II,6. - .Asunto-osakeyhtiiSt.
5259:
5260:
5261:
5262:
5263: Laki
5264: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain muuttamisesta.
5265: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmi-
5266: kuuta 1926 annetun lain (30/26) 7 § näin lQ!lliuvaksi:
5267: 7 §.
5268: Yhtiökokouksessa älköön kukaan äänestäkö
5269: enemmällä kuin viidennellä osalla kokoukseen
5270: osaaottavien yhteenlasketusta äänimäärästä.
5271:
5272:
5273: Helsingissä huhtikuun 29 päivänä 1966.
5274:
5275: Viljo Virtanen. Antero Väyrynen. Arvo Ahonen.
5276: Va.lto Käkelä. Sulo Bostila. Veikko :Mattila.
5277: 88
5278:
5279: 11,7. -Lak.al. H:o 16.
5280:
5281: Nevalainen ym.: Ehdotus laiksi vakuutusyhtiölain muuttami-
5282: sesta.
5283:
5284: E d u s kun n a 11 e.
5285:
5286: Kuten kaikkialla maailmassa on myös puutt11Iillsesta johtunee, että jo 30 vuoden
5287: Suomessa vakuutusyhtiöiden toiminta lailla ajan ovat kaikki sosiaaliministeriön vakuu-
5288: tarkoin ohjattu. Edelleen on iktilla järjes- tusosaston päälliköt tai vastaavat virkamie-
5289: tetty viranomaisten toimesta hoidettu va- het kukin vuoro1laan jättäneet virkansa ja
5290: kuutusyhtiöiden tarkastustoiminta. Kysy- siirtyneet yksityisten . vakuutusyhtiöiden
5291: myksessä olevien säännösten tarkoitus on luultavasti paremmin palkattulliin toimiin.
5292: selvä. Samalla tavoin kuin p·ankkeihin näh- Sitä seikkaa, että kysymyksessä on il-
5293: den oil myös vakuutusyhtiöiden suhteen yh- meinen epäkohta, ei tarvinne 1aajemnrln. pe..
5294: teiskunnan kannalta tä.rkeätä, että ne kiai- rusteMIR. On selvää, että tarkastava viran-
5295: kissa olosuhteissa pystyvät vastaamaan si- omainen siirtyessään tarkastettavanaan ole-
5296: toumuksistaan. Vakuutusmaksut eivät sa;a van yhtiön palv;eJukseen tuo mukanaan
5297: ollla liian korkeat mutta eivät myöskään täll:e yhtiölle edun, joka puuttu;u kaikkien
5298: niin alhaiset, että vakuutusyhtiöt menettäi- kilpailevien yhtiöiden toimihenkilöiltä, ni-
5299: sivät maksukykynsä ja vakuut1Ut$et tätä m.ittäin kilpailijoiden liikesalais:u11ksien tUD-
5300: tietä arvonsa. temuksen, hän on ollut Lain mukaisesti oi-
5301: Vakuutusyhtiöiden tarkastus. linee maaso- keutettu. ja velvollinenkin j~kuvasrti käsit-
5302: samme tarko:itukae!Uilllkaisesti järjestetty. telemään. ~kirjoj~ joita ki).'paJ!eva.t yh-
5303: Kuitenkin on syytä kiinnittää huomiota tiöt eivät milloiuka.an voi pääati :nikemiiu.
5304: erääseen ih:ueili!een epäkQhtaan. lAissa ei olo Ede1illeen voitaneen tod~ia, Qttel tarkastava
5305: säil'lll&iti~ joka ~ vakll.ut'J.l,.<fyhtiöiden
5306: vix:anomain.en, sen jälkoon kun hin on sopi·
5307: tarkastuksessa. cyöake.ntelevii vh-ka.miehiä. nut siirtymisesti vakuutusyhtiön palv.Iuk~
5308: mlll:oin hyvänsä s~istä. vakuutusyhti- seen, voi enää vir~ ol>la täysin puo~
5309: lu~et<m. Nämä Slei.kAt tienevät lähinni va:i-
5310: öiden palvelubee:n. Tää su.h~ ila.in-
5311: säidäntQmme on ~en pa.nkkitarkutuk- kutt.a.neet ~Jiilum. ~ useimmissa :maiata oo
5312: sen osalta. Viimeksimainittua. tehtävää. hoi- voimusa ~ t&l'lkmtetQ\,. SllQIUil w..
5313: tavien virkami~ ~ oo nimen~ sää.dä.nnöstä :puuttuva. kielto.
5314: voimassa kielto :ryhtymäst.ä. pa.nkin pa.'lvo- Edellä esi~ pe~Ua. tildotamme
5315: lukseen ~en kuin QU kulun~t. kaksi vuotta kunioi~
5316: siitä kun hän vira.Staan erost V aku~ että lrd~la lyt!A,m ae'!WIM-
5317: yhtiöitä koskevan vasta3va.n &ä.ännöben tlft ~Htt:
5318:
5319:
5320:
5321: Laki
5322: 'ftka11tuqhtiöJain muutta.mises;ta..
5323: Eduskunnan päätöksen muk~emi. joka on tehty vwltiopäiväjä:rjestyksen 67 §:mä
5324: säädetyllä tavalla, lilmtiän 30 päivänä. joulukuuta 1952 annettutm vakm:rtusyhtiQila-
5325: kiin näin kuul\\."V'.a. 84 a §:
5326: 84a §.
5327: Sosiaalitninisteriön virkamies, jonka, teh- tettu ryhtymää.n va.kuutll.S'yhtiön pa.llveluk-
5328: tävänä on valvoo vakuutusyhtiöiden toi- seen, ennenk\lin on kulunut kollln.e vuotta
5329: mintaa, ei luopuesi9R'an virastaan ole oikeu- siitä~ kun hän virasta. ~Qai.
5330:
5331: Helsingissä ao päivänä huhtikuuta. 1966.
5332:
5333: Valde Nevalainen. Kaarlo af Heurlin.
5334: 84
5335:
5336: II,8.- Lak.al. • : 0 17.
5337:
5338:
5339:
5340:
5341: Sääskilahti ym.: Ehdotw laiksi Uikennevakuutwlain muut-
5342: tamisesta.
5343:
5344:
5345: Eduskunnalle.
5346:
5347: Voimassa olevan liikennevakuutuslain mu- lukumäärään nähden suurin piirtein samaa
5348: kaan tulee moottoriajoneuvon omistajalla suuruusluokkaa, ]oukkaantuneista on sen
5349: olla liikennevakuutus Jdikenteessä käytettä- sijaan matkustajia ollut n. 60 %. Moottori-
5350: vää moottoriajoneuvoa varten. Liikenneva- pyöräonnettomuuksissa kuolleista ja :OOuk-
5351: kuutuksen tehtävänä on mm. turvata moot- kwantuneista on n. 80 % ajoneuvon kuljet-
5352: toriajoneuvon liikenteeseen ·käytöstä aiheu- tajana toimineita ja mopo-onnettomuuksissa
5353: tuneen henkilövahingon korvaaminen. Lii- miltei yksinomaan kuljettajna toimineita.
5354: kennevakuutus voidaan tehdä joko yleisenä Kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuksis-
5355: tai rajoitettuna. Yleinen liikennevakuutus sa v. 1964 kuolleista on olLut moottoripyö-
5356: vastaa myös ajoneuvon omistajaa ja kul~ rän ku'~jettajia 6.7% ja mopoilijoita 13%
5357: jettajaa kohdanneen ·henkilöyahingon. Ra- sekä loukkaantuneista moottoripyörän kul-
5358: joitettu liikennevakuutus sen sijaan ·jättää jettajia 9 % ja mopoilijoita 9.5 %.
5359: sekä ajoneuvon omistajan että kuljettajan V: n 1964 aikana on ollut voimassa
5360: oikeutettujen ulkopuolelle.· Moottoriajoneu- 891497 liikennevakuutusta; ·joista raJoitet-
5361: vojen lukumäärä lisääntyy "VUosittain voi- tuja 328 196 eli 36.8 %. Moottoripyöriä kos-
5362: makkaasti. V ::n. 1964 päättyessä oli rekiste- kevista 82 763: sta liikennevakuutuksesta on
5363: röityjä autoja ja moottoripyöriä yhteensä ollut rajoitettuja 38 651 eli 46.7% ja :rnO..
5364: 557 363. Lisäys edellisestä vuod-esta on näi- poja koskevista 278 546:sta ~akuutuksesta
5365: den kohdalla ollut yli 60 000. Tieliikenne- rajoitettuja peräti 230 095 eli 82.6 %. Kun
5366: onnettomuudet ovat myös lisääntyneet vuo- muiden moottoriajoneuvojen liikennevakuu-
5367: sittain. Erityisesti lisääntymistä · on tapah- tuksista .on ainoastaan 7.4 % rajoitettuja,
5368: tunut · moottoriajoneuvo-onnettomuuksien näy-te tään rajoitettua·vakuutusmuotoa käy-
5369: kohdalla. V. 1964 tieliikenneonnettomuuk- tettävän yleisimmin sellaisten moottoriajo-
5370: sissa surmansa saaneista 964 henkilöstä neuvojen · yhteydessä, jotka liikenilev:ahin-
5371: kuoli. 928 moottoriajoneuvo-Qnnettomuuk- gon sattuessa· ovat kuljettajalleen vaarahli-
5372: sissa. Viimeksi mainituissa kuoli v. 1964 simpia. Kehitys osoittaa lisäksi rajoitetun
5373: 5.2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. vakuutusmuodon yhä lisääntyvän moottori-
5374: Vastaavasti v. 1964 tieliikenneonnettomuuk- . pyörien ja mopojen kohdalla, kun se mui-
5375: sissa loukkaantuneista 14163 henkilöstä d~n ~ moottoriajoneuvojen vakuutusmuotona
5376: loukkaantui moottoriajoneuvo-onnettomuuk- on . vähentymään päin. On myös todettu,
5377: sissa 13 934 henkilöä. Moottoriajoneuvo-on- ·että Jttoottoripyörä- tai mopedionnettomuu-
5378: nettomuuksissa loukkaantuneiden kohdalla desta on monesti seurauksena erittäil'l. vai-
5379: tapahtui 13.3% :n lisäys edelliseen vuoteen kea pysyvä ruumiinvamma. Ka11onmurtu-
5380: verrattuna. mien aiheuttamat vaikeat aivovammat sa-
5381: Moottoriajoneuvo-onnettomuuksia käsitte- moinkuin selkärangan vioittumisen seu-
5382: levistä tilastoista on todettavissa, että niin rauksena syntyneet selkäydinvammat ~
5383: kuolema kuin loukkaantuminenkin on ta- para~ ja tetrap1egia - uv:at pitkäaikaista
5384: pahtunut lukumääräisesti useammin kuljet- lioitoa ja lääkinnä:llistä kuntoutusta toistu-
5385: tajan kuin matkustajana olleen henkilön vasti vaativia invaliditeettitiloja. Ne aiheut-
5386: kohdaJla. Autojen kohdalla on kuljettajan tavat myös pysyvän vaikean invaliditeetin,
5387: ja matkustajain osuus kuolemantapausten jonka haitat eivät ole millään toimenpi-
5388: U,S. - SIIskilahti ym. 86
5389:
5390: teillä poistettavissa. Valitettavan usein on auton osalta 20 mk. Kysymyksessä on ver-
5391: tällaisen vammoittuneen kohdalla todettu, rattain pieni henkilökohtainen säästö siihen
5392: että rajoitetun liikennevakuutuksen an- riskiin nähden, jonka moottoroitu kulku-
5393: siosta hän on jäänyt vai111e riittävää tal<ou- väline käyttäjälleen nykyään aiheuttaa, ja
5394: dellista turvaa, joko omaisten tai yhteis- ennenkaikkea niihin vakaviin vammoihin
5395: kunnan huollettavaksi. On esitetty, että nähden, jotka usein ovat seurauksena moot-
5396: moottoripyörä ja mopedi ovat varsinaisesti toriajoneuvo-onnettomuudesta.
5397: työmatkoilla käytettäviä kulkuvä.'lineitä ja Kun moottoriajoneuvon, nimenomaan
5398: siten näillä matkoilla aiheutuneet henkilö- moottoripyörän ja mopedin käyttäjät, eivät
5399: vahingot korvataan tapaturmavakuU!tuslain ilmeisesti riittävässä määrin osaa harkita
5400: perusteella. Tapaturmavakuutuslain sään- riskinsä suuruutta ja kun yhteiskunta mo-
5401: nökset ulottuvat kuitenkin vain varsinai- nissa tapauksissa joutuu taloudellisesti vas-
5402: seen työmatkaan. Suuremmassa maarm taamaan seurauksista, tulisi liikennevakuu-
5403: näitä ajoneuvoja kuitenkin käytetään va- tuslaista kiireehlisesti poistaa mahdollisuus
5404: paa-aikana. Ei ole syytä myöskään unohtaa, rajoitetun liikennevakuutuksen ottamiseen.
5405: että moottoripyörästä ja mopedista on vii- EdEdlä olJevan perusteeLla ehdotamme kun-
5406: me aikoina tullut suuressa mittakaavassa nioittaen,
5407: nuorison kulkuväline.
5408: Rajoitetun liikennevakuutuksen suoma että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5409: säästö on vuosittain moottoripyörän osa1ta van Zakiehdtltuksen:
5410: 37 mk, mopedin osa!lta 16 mk ja henkilö-
5411:
5412:
5413: Laki
5414: liikennevakuutuslain muuttamisesta.
5415: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä kesäkuuta 1959 annetun
5416: liikennevakuutuslain (279/59) 5 §:n 1 momentti ja 15 § seuraavasti:
5417: 5 §. niiden antamiseen toimiluvan saaneessa va-
5418: Moottoriajoneuvossa olleeseen omaisuu- kuutusyhtiössä.
5419: teen taikka ajoneuvon omistajan tai kuljet- Maahan tilapäistä käyttöä varten tuodun
5420: tajan muuhunkaan omaisuuteen kohdistu- moottoriajoneuvon omistajalle antaa liiken-
5421: nutta liikennevahinkoa ei korvata tämän nevakuutusyhdistys siten rajoitetun liiken-
5422: ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Siitä kor- neV'akuutuksen, että se ei koske häntä it-
5423: vataan kuitenkin matkustajan yllä tai mu- seaan eikä ajoneuvon kuljettajaa, eikä hä-
5424: kana olleiden pukimien tai muiden henkilö- nelilä eikä ku!Jtjettajalla henkUövahingon-
5425: kohtaisten käyttöesineiden vahingoittuminen. kaan johdosta ole oikeutta korvaukseen
5426: --------------- tästä l!iiltennevakuutuksesta. Jos yhdistys
5427: muutoin on sitoutunut tämän 1ain mukaan
5428: 15 §. vastaamaan selil.aisen ajoneuvon aiheutta-
5429: Liikenteessä käytettävää moottoriajoneu- masta liikennevahingosta, on sitoumuksessa
5430: voa varten tulee ajoneuvon omistajalla, ei tarkoitetttt omistaja vapaa vakuuttam.isvel-
5431: kuitenkaan valltio'Na, · oilla lriikennevakuutus volllisuudesta.
5432:
5433:
5434: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
5435:
5436: Eino Siäskil&hti. Erkki Haukipuro.
5437: Heimo Linna. Aa.ro Lintilä.
5438: Pentti Pekkarinen.
5439: 86
5440:
5441: 11,9.- Lak.aL H: o 18.
5442:
5443:
5444:
5445:
5446: .&aito ym.: Ehdotw laiksi datmavmt -entmkesta tmn~tun lain
5447: muuttamisesta.
5448:
5449:
5450: E d u s k u n n a 11 e.
5451:
5452: Elatusavun ennakosta 7 päivänä kesä- me vuosina on säädetty. Lyhyenä voimassa
5453: kuuta 1963 annetun ja 1. 1. 1964 voimaan oloaikanaan se on jo ehtinyt tuoda osilti-
5454: tulleen lain tarkoituksena on taata yhteis- taista helpotusta jokapäiväiseen toimeen-
5455: kunnan toimenpitein kaikille lapsi11le riit- tU'loon tuhansiin sellaisiin koteihin, joissa
5456: tävä elatusturva seJJlaisissa tapauksissa, lapsilta puuttuu toinen huoltaja. Elatus-
5457: joissa el:atusveltvollinen syystä tai toisesta avun ennakon nostajia oli kunltien i.ilmoitta--
5458: on lai.m.inlyönyt täyttää elatusvelvollisuu- vuonna 1964 26 000 lasta ·ja ollen kustan-
5459: tensa hänen elätettävänään olevaa !liasta nukset n. 8 milj.mk. Siltä osin kun elatus-
5460: kohtaan. Lain mukaan yhteiskunta ottaa velvollisen korvattavana olevia ennakosta
5461: vastuun· elatusapujen suorittamisesta siten, aiheutuneita kustannuksia ei saada elaJtus-
5462: että se laiminlyöntitapauksissa suorittaa ne velvol!Lisilta perityksi, sanotut kustannukset
5463: tai ainakin osan niistä etukäteen ja perii jäävät yhteiskunnan rasitukseksi siten, että
5464: suorituksistaan aikanaan korvauksen ela- valtio vastaa niistä kolmen neljäsosan eli
5465: tusvelvo:hliselta. Lain vaikutusaLaan kuuiliu- 75% osalta ja kunnat 25% osa"lta.
5466: vat niin avioliitossa kuin avioliiton ulko- Niille tämän lain alaisille äideille, j'Otka
5467: puo:Lel!Lakin syntyneet lapset. Laki on u:OO- eivät pysty käymään ansiot-yössä. on yl.aensä
5468: tettu koskemaan myös otto-lapsia. Elatus- jouduttu lapsilisän ohelll:a antamaan vielä
5469: avun ennakon suorittaminen on lain mu- huo1toapua. Olisi· sen vuoksi toivottavaa,
5470: kioon mahdoUista erääntyneestä maksamatta että elatusavun ennakko voitaisiin nOS/taJa
5471: ollevasta el!atusavusta, joka lapsen isän tai 1ähe1Jle allimpien elatlliS'Sopimuksien ja -tuo-
5472: äidin, ottovanhempien, tahi avioliiton ulko- mioitten määrää, mitkä viime vuosina ovat
5473: puolella syntyneen lapsen äidin tai tämän olleet keskimäärin 50-80 mkjkk. ElinkU&-
5474: makaajan on määräajoin maksetta;va asian- tannuksetkin on.t lain voimaan tuLon jäl-
5475: omaiseiDie lapsclll(l oikeuden päätöksen tai keen tämän vuoden maaliskuun alkuun
5476: asianmukaisen kirjallisen elatussopimuksen meiliilessä nousseet 17 pisteeJffiä eli 10.37 %.
5477: perusteella. Elatusavun ennakon määrä ny- Ei ole siis mitenkään liioiteltua esittää ,tJä.tä
5478: kyisen lain mukruan on 40 mk/kk, jos elia- ennakkoa nostettavaksi nyt 50 mk: aan
5479: tusavun kuukausierä on vähintääri. vastaa- kuukaudessa. Lisäksi on todettava, että
5480: van suuruinen ja se on jäänyt eräännyt- Laista puuttuu ns. indeksipykälä, joka an-
5481: tyään kokonaan maksamatta. Mikäli ela- taisi valltioneuvoSitollie mahdoHisuuden tar-
5482: tusavun kuukausierä on 40 mk pienempi vittaessa <korottaa ennakon määrää indeksin
5483: suoritetaan eLatusavun ennakkona vastaava nousua vastaavaksi.' EdelH.ä esitetyn perus-
5484: määrä. teella esitämme kunnioittavasti,
5485: Elatusavun ennakosrta annettu laki on va-
5486: javaisuudessaankin eräs merkittävimmistä että Eduskunta kyväksyisi seuraa.
5487: sosiaalilainsäädännön tulokkaista, mitä vii- van lakiehdotuksen:
5488: II,9. - Aalto ym. .,
5489: Laki
5490: elatusavun ennakosta annetun lain muuttamisesta.
5491: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elatusavun ennakosta. 7 päivänä ke-
5492: säkuUJta 1963 annetun 1ain (281/63) 4 §:n 2 momentti seuraavasti:
5493: 4 §.
5494: pää kuin elatusvelvoRisen on oikeuden pää-
5495: Ennakon suuruus on 50 markkaa kuu- töksen tai sopimuksen permteella makset-
5496: kaudessa e:1Jatusve1voiD.isilta ja lasta kohti. tava lapselle elatusapua.
5497: Ennakkona ei kuitenkaan suorit·eta enem-
5498:
5499:
5500: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
5501:
5502: Lyyli Aalto. Arvo Salo. Esko Niskanen.
5503: Uljas Mäkelä. Sakari .Knuuttila. Viljo Virtanen.
5504:
5505:
5506:
5507:
5508: .1
5509: 88
5510:
5511: U,lO.- Lak.al. H:o 19.
5512:
5513:
5514:
5515:
5516: Rosnell ym.: Ehdotm laiksi elatmawn ennakosta annetun
5517: lain muuttamisesta.
5518:
5519:
5520: E d u s k u n n a ll e.
5521:
5522: Laki elatusavun ennakosta tuli voimaan Lain säätämisen ja sen voimaantulion vä-
5523: v:n 1964 alusta. Lain mukaan maksetaan lillä on rahan arvo huomattavasti 1'8.Skenut;
5524: avioero- ja avioliiton ulkopuolelila synty- kymmeniä sellaisia hintoj~n korotuksia on
5525: neeill;e lapselle elatusta varten yhteiskun- tapahtunut, jotka vaikuttavat siihen, että
5526: nan varoista ennakkoa sellaisissa tapauk- elatusavun ennakon ostoarvo on suuresti
5527: sissa, joissa lapselle oikeuden päätöksellä laskenut ennenkuin se edes ehti tulla voi-
5528: tai sopimuksen perusteella on määrätty maan. ID.ntakehityksen huomioon ottaen
5529: suoritettavaksi elatusmaksua, mutta eliatus- ollisi ennakkoa korotettava. Ennakkolain
5530: velvollinen on jostakin syystä laiminlyönyt hyväksymi~n jälkeen on korotettu myös
5531: elatusmaksujen suorittamisen. Ennakon elatusvelvollisille määrättyjä eliatusmaksuja.
5532: suuruus on 40 mk kuukaudessa elatusve]). Ehdotamme, että ennakko hyväksyttäisiin
5533: v0'11lista ja lasta kohden . 60 markaksi kuukaudessa iåsta kohden.
5534: Laki hyväksyttiin eduskunnassa lopuTii- Edellä ol-evan perusteella ehdotamme,
5535: sesti 5 päivänä maaliskuuta, mutta hallitus
5536: viivyt~i iain vahvistamista. Lain voimaan- että Edmkunta hyväksyisi seuraa-
5537: tulopäiväksi hallitus hyväksyi 1. 1. 1964. van lakiehdotuksen:
5538:
5539:
5540:
5541: Laki
5542: elatusavun eDJ18kosta annetun lain muuttamisesta.
5543: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä kesäkuuta 1963 elatus-
5544: avun ennakosta annetun lain (281/63) 4 §:n 2 momentti seuraavasti:
5545: 4 §. Ennakkona ei kuitenka.an suorioota enem-
5546: pää kuin elatusvelvol!lisen on oikeuden pää-
5547: Ennakon suuruus on 60 markkaa kuu- töksen tai sopim~n perusteellla makset-
5548: kaudessa elatusveLvollista ja lasta kohti. tava lapsell.'e elatusapua.
5549:
5550:
5551: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
5552:
5553: Kauko Hjerppe. l'tlatti Koivunen.
5554: Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho.
5555: Eino Tainio.
5556: 89
5557:
5558: U,ll. - La.k.al. Jl': 0 JO.
5559:
5560:
5561:
5562: Vilponiemi ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain muutta- ·
5563: misesta.
5564:
5565:
5566: Eduskunnalle.
5567:
5568: Huoneiston omistukseen perustuva asun- löin tulee lähinnä kysymykseen osuuskunta-
5569: nonhankinta on elintason noustessa tullut muotoinen asuntoyritys. Osuuskunta kerää
5570: meillä väestökeskuksissakin yhä yleisem- tarvittavat omat varat, noin 5 %, jäseniltään
5571: mäksi. Omakotimuodon lisäksi on meillä ja vuokraa omistamassaan talossa olevat huo-
5572: ollut jo vuosikymmeniä käytössä asunto- neistot puolestaan jäsenilleen. Jäsenasukas
5573: osakeyhtiömuoto, jossa tosin osakas omistaa osallistuu osuuskunnan asioitten hoitamiseen
5574: vain osakkeet ja yhtiö talon, mutta joka ja hallintoon, mikä lisää turvallisuuden tun-
5575: kuitenkin luetaan omistaja-aBUntojen ryh- netta.
5576: mään. Siinä taataan osakkeiden omistajalle Kun kysymyksessä kuitenkin on vuokra-
5577: pysyvä asumisoikeus omakustannushintaan. huoneisto, ei sitä koskevaa vuokrasopimusta
5578: Vaikka Aravan lainoittamissa yhtiöissä voida tehdä pitemmäksi ajaksi kuin 10. 2.
5579: omien varojen tarve onkin paljon pienempi 1961 annetun huoneenvuokralain 4 §:ssä
5580: kuin muissa asunto-osakeyhtiöissä, on se kui- edellytetyksi 25 vuodeksi kerrallaan. Jotta
5581: tenkin 25-30 % kokonaiskustannuksista ja osuuskunnan jäsenen turvallisuus muodos-
5582: siten suurelle osalle asunnontarpeessa ole- tuisi riittäväksi, olisi lain sallimaa vuokra-
5583: vista liian raskas, olkoonkin että viime vuo- aikaa näissä tapauksissa pitennettävä. Koh-
5584: sina kehitellyt asuntosäästöjärjestelmät ovat tuullisena vuokrakautena voidaan allekirjoit-
5585: tätä ''kynnystä" .jonkin verran madaltaneet. taneiden käsityksen mukaan pitää 50 vuotta.
5586: Toisaalta on ilmeistä, että aravavuokrata- Edellä olevaan viitaten esitämme,
5587: loihin pyrkivissä on melkoinen osa haluk-
5588: kaita ja kykeneviä turvatun asunnon saa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5589: dakseen keräämään pienen pääoman. Täl- van lakiehdotuksen:
5590:
5591:
5592: Laki
5593: huoneenvuokrala.iD. muuttamisesta.
5594: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä helmikuuta 1961 annetun
5595: huoneenvuokralain (82/61) 4 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
5596: 4 §.
5597: väestönsuojana tai muulla vastaavalla ta-
5598: Enintään viideksikymmeneksi vuodeksi voi- valla. Niin ikään voidaan vuokrasopimus
5599: daan vuokrasopimus kuitenkin tehdä huone- tehdä enintään viideksikymmeneksi vuodeksi
5600: tiloista, joita tarvitaan useamman kiinteis- asunto-osuuskunnan vuokratessa omistamas-
5601: tön yhteisiin tarpeisiin lämpökeskuksena, saan kiinteistössä huoneistoja jäsenilleen.
5602:
5603: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
5604:
5605: Våinö VilpoDiemi. Sulo Hoatila..
5606: Antero Väyrynen. Antti HaJ.me.
5607: TJyne Paaaivuori.
5608: 12 E 529/68
5609: 90
5610:
5611: U,l.S.- Lak.a.l. H: o 21.
5612:
5613:
5614:
5615:
5616: Laine ym.: Ehootus laiksi vuokrakiskonnan estämisestä.
5617:
5618:
5619: EduskunnaHe.
5620:
5621: Nykyisin ennen kaikkea Helsingin kaupun- vuokrataBOn valvontaa on lapsiperheiden
5622: gissa, mutta myös muissa aautuskeskuksissa asumistuki jäämässä jokseenkin llnerkitykset-
5623: vallitseviin epäsäännöllisiin oloihin asunto- tömäksi.
5624: mal'lkkinoilla ei lähivuosina ole odotettavissa Käsityksemme mukaan huoneenvuokra-
5625: muutosta parempaan siinä suhteessa, että säännöstely on nykyisessä tilanteessa aivan
5626: huoneistojen kysynnän ja tarjonnan väliillä erityisesti Helsingin kaupungissa, mutta
5627: iLmenevä räikeä epäsuhde poistuisi. Edus- myös muissa asutuskeskuksissa ainoa todella
5628: kunnan enemmistön päätöksen mukainen tehokas keino saada mieletön vuokrakiskonta
5629: kaikkinainen säännöstelystä luopuminen on ja aauntokeinottelu loppumaan sekä ihmisten
5630: aiheuttanut tilanteen, jossa kiinteistöjen ja hädänalaisen tilan häikäilemätön hyväksi-
5631: huoneistojen omistajat ovat asemassa, joka käyttö päättymään.
5632: tarjoaa heille tilaisuuden vaatia ja ottaa Edellä olevan johdosta olemme laatineet
5633: kohtuuttomia vuokria. Näiden vuokrien suu- lakiehdotuksen vuokrakiskonnan estämiseksi.
5634: ruus on jo yleisen oikeustajunkin mukaan Lakiehdotuksen mukaan tulisi ilman muuta
5635: sellainen, että siitä pitäisi aiheutua rangais- Helsingin kaupunkiin ja valtioneuvoston
5636: tusseuraamuksia. Rikoslain 38 luvun 10 §: ssä päätöksestä riippuen myös muihin asutus-
5637: määrätään rangaistus sille, joka on "ottanut keskuksiin perustaa erityinen vuokratasolau-
5638: tahi itselleen tai toiselle edustanut korkoa tak:unta, joka toimisi lähinnä sovittelevana,
5639: tai muuta hyvitystä huomattavasti yli juJ- mutta myös valvovana elimenä sovellettaessa
5640: kisen valvonnan alaisten luottolaitosten sa- käytäntöön valtioneuvoston Asuntohallituk-
5641: manlaisessa velanannossa korkoa koskevan sen esityksestä määräämiä vuokranmaksun
5642: sopimuksen syntymisen aikaan yleensä käy- yleisiä perusteita. Että kyseessäolevan vuok-
5643: vän koron taikka, tietäen saamisen kiskomi- ratasolautakunnan ratkaisuihin todella saa-
5644: sen kautta syntyneeksi, käyttää hyväkseen taisiin katetta myös käytännössä, on laissa
5645: tai luovuttaa sellaisen ·toiselta saamansa saa- ehdotettu vuolN-atasolautakunta olemaan vel-
5646: misen". Kun aaunto-osakkeisiin sijoitettuihin vollinen saattamaan syytteeseen vuokranan-
5647: varoihin nykyisin hätätilanteen vallitessa tajan, joka ei sopeudu vuokratasolautakun-
5648: voidaan saada jopa 20 %: n vuotuinen korko, nan päätökseen.
5649: on aihetta puhua suorastaan rikoslain edellä Siihen nähden, että vuokrakisk:ontaan liit-
5650: mainitun kohdan kiertämisestä. tyvät rikokset joissakin tapauksissa saattavat
5651: Toisaalta koko asunto-ongelmamme rat- saada varsin vastenmielisiä ja tuomittavia
5652: kaisu ja sen suhteen jo tähän mennessä suo- muotoja, ehdotetaan rangaistusmaksimi nii-
5653: ritetut tai suunnitteilla olevat ratkaisut hin nähden verrattain korkeaksi eli samaksi
5654: edellyttävät lainsäädäntöä, jolla voidaan val- kuin varsinaisesta kiskomisesta.
5655: voa muodostuvan vuokratason kol'keutta ja THanne Helsingin kaupungissa ja eräissä
5656: tarvittaessa - ainakin selvästi kohtuutto- muissakin aautuskeSkttksissa näyttää kehitty-
5657: missa tapauksissa - puuttua vuokrien suu- vän yhä huonompaan suuntaan. Ainakaan
5658: ruuteenkin. Voidaan nimittäin perustellusti pääkaupungin. kohdalla ei vaikenemista. täissä
5659: väittää, että ilman tämäntapaisia toimenpi- suhteessa ole odotettavissa vuosikausiin. Eri-
5660: teitä asuntotuotahtton v~nhuojennuslaille. tyisesti vanhukset, multt vah.a..-ahl.iset henki-
5661: on vuokrakiskontatt soorastaan laillistettu. 16t sekä. omaa kotia Ml'uhtttttelevat nuoret on
5662: liman ttvapailla markkinoilla" vaJlitse'Van puristettu sietämättömään tilanteeseen, sillä
5663: n,tt. - La:tne 11D- 91
5664:
5665: kelvollinen asunto on. meidän ihnanalas- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5666: SWttne elin~htb. Asttnroj;m. pttutteeUa k~inot
5667: teletninen. ja toist-en ihtnisten hädänalaisen ettli Edusk'UntG hyväksyisi sewaa-
5668: aseman hyväksikiytti!ninen on ,teko, joka öi- VGn f41ciehdotuksen:
5669: keustajumme mukaan kuuluu halv~tta.
5670: vimpiin.
5671:
5672:
5673: Laki
5674: vuokrakiskonna.n estäDlisestä.
5675: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5676:
5677: 1 §.
5678: Tätä lakia soveH.etaan asuinhuoneistoja Jos vuokratasolautakunta toteaa, että
5679: koskeviin vuokrasuhteisiin Helsingin kau- vuokra tai muu !korvaus on ilmeisesti !koh-
5680: pungissa sekä niissä muissa asutuskeskuk- tuuton, on sen pyydettävä selitys vuokran-
5681: sissa, jotka valtioneuvosto erikseen määrää. antajalta ja pyrittävä sovitteluteitse pääse-
5682: mään sopimukseen kohtuullisesta vuokrasta.
5683: 2 §. Ellei sovittelu johda twokseen, on lautakun-
5684: Joka vuokratessaan huoneiston toiselle nan ilmoitettava rikos syyttäjäviranomaiselle
5685: asuttavaksi ottaa tai vaatii itselleen tai toi- syytteen nostamista. varten. Sama oikeus on
5686: selle kohtuuttoman vuokran tai muun kor- myös vuokralaisella.
5687: vauksen, rangaista'koon kuten kiskomisesta on
5688: säädetty selkä velvoitettakoon antamaan ta- 5 §.
5689: kaisin kohtuuttomana pidettävä osa vuok- Rangaistusvaatimusta tämän lain nojalla
5690: rasta tai muusta korvauksesta. älköön vuokrakiskonnasta esitettäkö, ennen-
5691: Sama on laki, jos joku edellä mainitulla kuin 4 §: n edellyttämä sovittelu on päätty-
5692: tavalla on aikaisemmin. varannut itselleen tai nyt tuloksetta.
5693: toiselle kohtuuttoman vuokran tai muun kor-
5694: vauksen ja jos hän tämän lain voimaantulon 6 §.
5695: jälkeen vaatii yli kohtuuden menevää osaa Jos on ilmeistä tai asianhaaroista voidaan
5696: siitä suoritettavaksi. muutoin päätellä, että vuokranantaja on irti-
5697: Joka muuten rikkoo tämän lain säännöksiä sanonut vuokrasuhteen sen johdosta, että
5698: tai sen nojalla annettuja määräyksiä ran- vuok:valainen on tämän lain mukaisesti kään-
5699: gaistakoon vähintään kymmenellä päiväsa- tynyt vuokratasolautakunnan puoleen tai
5700: kolla tai enintään vuoden vankeude11a. tehnyt ilmoituksen syytteen nostamiseksi
5701: vuokrakisik:onnasta, rangaista'koon vuokran-
5702: 3 §. antajaa kuten 2 §: n 3 momentissa on sää-
5703: V aitioneuvosto vahvistaa Asuntoha:llituk- detty.
5704: sen esityksestä ne yleiset perusteet, joiden
5705: nojalla määräytyy huoneistosta perittävä 7 §.
5706: korkein kohtuullinen vuokra. Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty vuok-
5707: Kohtuuttomana pidetään vuokraa tai :ratasolautakunnan tehtävistä, tulee lautakun-
5708: muuta huoneistosta perittävää korvausta, nan seurata paiik:!kakunnalla vallitsevan
5709: joka Y'littää edellä säädettyjen perusteiden vuokratason kehittymistä ja sillä on oikeus
5710: nojailla määrätyn vuokran. tehdä Asuntohallitukselle esityksiä 3 § : ssä
5711: mainittujen vuokranmääräytymisperusteiden
5712: 4 §. muuttamisesta. LautakunnaHa on oikeus vaa-
5713: Jos vuokralainen katsoo, että häneltä vaa- tia vuokria !koskevia tietoja ja se voi velvoit-
5714: dittu tai peritty vuokra tai muu korvaus on taa vuokranantajan esittämään kirjanpito-
5715: kohtuuton, on hän oikeutettu maksutta kirjansa ja muut vuokMn määräytymistä
5716: kääntymään vuokratasolautakunnan puoleen. selventävät asiakirjat.
5717: 92 U,12.- Vuokraldakonnan eetiminen.
5718:
5719: 8 §. 10 §.
5720: Niihin kuntiin, joi&<!Ja tätä lakia sovelle- Vuokratasolautakunnan ,puheenjohtajan ja
5721: taan, asetetaan vuokratasolautakunta, johon jäsenen esteellisyydestä on soveltuvin osin
5722: kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän jäsentä. voimassa mitä tuomarin, esteellisyydestä on
5723: Puheenjohtajan ja yhden jäsenen, joka säädetty.
5724: toimii varapuheenjohtajana, sekä kummaHe-
5725: kin varamiehen määrää sosiaaliministeriö 11 §.
5726: henkilöistä, joiden ei voida katsoa nimen- Vuokratasolautakunnan puheenjohtajalle
5727: omaisesti edustavan vuokranantajia eikä ja jäsenille maksetaan palkkiota sosiaalimi-
5728: vuokralaisia. nisteriön vahvistamien perusteiden mukaan.
5729: Muut kuusi jäsentä, joista kolme tulee Lautakunnan menot suoritetaan valtion va-
5730: edustaa kiinteistön omistajia tai vuokranan- roista.
5731: tajia ja kolmen vuokralaisia, sekä näiden 12 §.
5732: varamiehet valitsee kunnallisvaltuusto kah- Sitoumus, sopimus tai välipuhe, joka teh-
5733: dåsi vuodeksi kerrallaan. dään vastoin tämän lain määräyksiä tai
5734: jonka tarkoituksena on niiden kiertäminen
5735: 9 §. on mitätön.
5736: Vuokratasolautakunta on päätösvaltainen
5737: kun siinä on ,läsnä puheenjohtaja tai hänen 13 §.
5738: estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja Tarkemmat säännökset tämän lain täy-
5739: vähintään neljä jäsentä, joista yhtä monta täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
5740: jäsentä kummastakin 8 §: n 3 momentissa asetuksella.
5741: mainituista ryhmistä. Äänten mennessä ta- 14 §.
5742: san tulee päätökseksi mielipide, joka on Tämä laki tulee voimaan päivänä
5743: vuokralaiselle edullisempi. kuuta 196
5744:
5745:
5746: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
5747:
5748: Olavi J. Laine. Hertta Kuusinen.
5749: Aarne Saarinen. Ele Alenius.
5750: 98
5751:
5752: 11,13. - Toiv.al. H :o Sl.
5753:
5754:
5755:
5756:
5757: åf Heurlin ym.: Oikeudenkäyntilaitoksen utuUsfamisesttJ.
5758:
5759: Eduskunnalle.
5760:
5761: Oikeudenkäyntilaitoksemme on useissa suh- oppineena tuomarina ·toimimaan oikeuden
5762: teissa jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä puheenjohtajana laajassa mittakaavassa. Mm.
5763: maassamme. Siten vaikka oikeudenkäyntikus- tästä syystä, esivalmistelun sekä oikeuden-
5764: tannukset eivät kansainvälisessä vertailussa käynnin välittömyyden puutteesta johtuen
5765: ole maassamme erityisen korkeita, aiheutuu aiheutuvat toistuvat lykkäykset hidastuttavat
5766: oikeudenkäynnin hitaudesta ja monimutkai- ja vaikeuttavat oikeaan ratkaisuun pääsyä.
5767: suudesta paljon haittaa. Tämä hitaus tekee Maaseudulla useampiin käräjäkuntiin jakau-
5768: usein mahdottomaksi vähävaraiselle henki- tuvissa tuomiokunnissa on oikeudenkäynti
5769: lölle saada laillinen oikeutensa toteutetuksi, vielä hitaampaa. Nykyisten kulkuyhteyksien
5770: koska asianomainen ei voi toivoa myönteistä vallitessa olisi ilmeisesti mahdollisuuksia siir-
5771: ratkaisua usein vuosiin, milloin vastapuolella tyä suuremmassa määrin keskitetympään jär-
5772: on varoja ja halua käyttää kaikki lain tar- jestelmään, kuten eräissä väkirikkaissa tuo-
5773: joamat keinot ratkaisun viivyttämiseen. miokunnissa on jo tapahtunut. Mikäli kuiten-
5774: Oikeudenkäynnin hitaudesta kärsii myös kin tuomiokunta muodostaa samalla yhden
5775: maamme talouselämä, koska oikeudenmu- käräjäkunnan ja väkiluku on suuri, joutuu
5776: kaista ja laillistakin ratkaisua odotettaessa kihlakunnanoikeus istumaan useampina arki-
5777: on ajanhukasta aiheutunut taloudellista va- päivinä. Kihlakunnanoikeuden puheenjohta-
5778: hinkoa, mikä saattaa ylittää oikeudenkäynnin jan ja jäsenten työtaakka saattaa tällöin
5779: kohteena olevan asian arvon ja tekee oikeu- muodostua sangen raskaaksi. Tällöin tosi-
5780: den myönteisenkin päätöksen taloudellisesti asiassa päätoimisen lautamiehistön kohdalla
5781: kielteiseksi. ei kuitenkaan lainsäädäntöön pohjautuvaa
5782: Maamme oikeuslaitos keskiajalla muodos- asemaa voida pitää oikeudenmukaisena so-
5783: tuneen järjestelmän mukaisesti eroaa jyr- siaaliseltakaan kannalta. Oikeuden jäsenten
5784: kästi toisaalta maalaiskunnissa, kauppaloissa tasaveroisuutta tulisi lisätä maaseudulla.
5785: ja uusissa kaupungeissa, joissa oikeutta jaka- Kihlakunnanoikeudet ovat alkuaan syntyneet
5786: vat kihlakunnanoikeudet, toisaalta vanhoissa erittäin harvaan asutussa maassa, jossa maan-
5787: kaupungeissa, joissa on raastuvanoikeudet. omistajien täysin kunniatehtävän luontoinen
5788: Kehitys on kuitenkin vienyt siihen, että mo- toiminta tuomioistuimessa oli luonnollinen.
5789: net vanhat kaupungit ovat pienempiä kuin Eri kuntamuotojen erojen asteittainen vä-
5790: useimmat kauppalat ja jopa lukuisat taaja- hentäminen lainsäädännössä, mikä saattaa
5791: mat maaseudulla. Raastuvanoikeuksissa ny- johtaa jopa näiden erojen täydelliseen katoa-
5792: kyisin puuttuu kokonaan se kansanvaltainen miseen myös meidän maassamme, kuten miltei
5793: panos, mitä vuosituhantisen perinteen mukai- kaikkialla maailmassa on tapahtunut, tulisi
5794: nen lautamieslaitos edustaa kihlakunnan- myös oikeudenkäyntilaitoksessa ottaa huo-
5795: oikeuksissa. Ruotsissa on myös kaupungeissa mioon. Aikoinaan erittäin laajat aineellisen
5796: otettu huomioon tällainen paikallinen ja kan- lainsäädännön alat olivat täysin eroavia kau-
5797: sanvaltainen osuus oikeuslaitoksessa. Muo- pungeissa ja maaseudulla. Kun nämä erot
5798: dossa tai toisessa on lukuisissa muissakin nyt on miltei kokonaan poistettu, tuntuisi
5799: maissa näin asianlaita. Kihlakunnanoikeuk- olevan vailla perusteita säilyttää täysin eri-
5800: sissa on eräänä puutteena auskultanttijärjes- lainen alioikeusjärjestelmä. Tasa-arvoisuus
5801: telmä. Miltei kokonaan kokemusta vailla oleva kansalaisten välillä samoin kuin tasaveroisuus
5802: vastavalmistunut juristi joutuu ainoana lain- eri kuntien välillä edellyttäisi, että tuomio-
5803: II,lS. - Oikeudenkli.Jntila.itos.
5804:
5805:
5806: istuimet toimisivat samalla nopeudella ja niin lainsäädäntöön 1mm !käytännön menet-
5807: varmuudella niin maaseudulla kuin kaupun- telytapoihin ja välineisiin nähden mm. län-
5808: geissakin. Olisi samalla pidettävä tarpeelli- tisen naapurimaan esimerkki ja kokemukset,
5809: sena selvittää koko oikeuslaitoksen siirtämistä joista voimme saada kaikissa suhteissa viit-
5810: kokonaan valtion kustannettavaksi ja samalla teitä.
5811: turvata paikallisen väestön kansanvaltainen Edellä esitetyn perusteell.a esitämme edus-
5812: oikeus muodQSSa tai toisessa olla m\lkana kunnan llpäksyttäväksi toivomuksen,
5813: ainakin alimmassa oikeusasteessa..
5814: Yhteinäisen oikeuslaitoksen puitteissa voi- että hallitus kiireellisesti valmis-
5815: taisiin myös prosessioikeutta koskevan lain-' taisi esityksen oikeudenkäyntilaitoksen,
5816: säädännön uudistamisen yhteydessä parem- uudistamisesta pyrkien tällöin erity~
5817: min ottaa huomioon nykyaikana käytettävissä sesti oikeudenkäynn,in, 'nOpeuttamiseen
5818: alevat teknilliset apuvälineet oikeudenkäyn- oikeusturvallisuutta vaaran,tam.atta,
5819: nin jouduttamiseksi, varmentamiseksi ja yh- kaikkien kansalaisten saattamiseen,
5820: tenäistämiseksi. Suunisuuden ja välittömyy- oikeudenkäyntilaitokseen nähden tasa-
5821: c»n periaatteiden soveltammen olisi myös veroiseen asemaan; -varallisuudesta ja
5822: omiaan lisäämään yleistä luottamusta oikeu- asuinpaikasta riippumatta sekä kmt-
5823: denkäynteihin. T'åmän alan uudistuksien smwaltaisen o.muden, tehostamiseen.
5824: suunnittelussa on meillä nyt käytettävissä maamme oikeusistuimissa.
5825: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
5826: 95
5827:
5828: U,14.- Toiv.al. R':o 22.
5829:
5830:
5831:
5832:
5833: Xemppa.inen: Jlaanmittarijiisene111 saamisesta korkeimpatJfll
5834: hallinto-oikeuteen asemakaava- ja rakennuslakia koskevia
5835: asioita varten.
5836:
5837:
5838: E d u s kun n a 11 e.
5839:
5840: Rakennuslain valvonnan ja siitä aiheutu- Edellä olevan perusteella esitän kunnioit-
5841: neiden riitaisuuk.sien ratkaisemisessa on tär- taen eduskunnan lausuttava.ksi toivomuksen,
5842: keää, että Korkeimmassa hallinto-oikeudessa
5843: on myös viranhaltijoita, jotka ovat saa- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
5844: neet koulutuksensa Teknillisen korkeakoulun menpiteisiin, että Korkeimmassa hal-
5845: maanmittausosastolla. Kun tähän koulutuk- linto-oikeudessa olisi asemakaava- ym.
5846: seen sisältyy merkittäväitä osalta perehtymi- rakennuslakia koskevissa ratkaisuisstJ
5847: nen asemakaavoituksessa ja erityisesti maan- saapuvilla macmmittausinsinöörin tut-
5848: jaossa ja lunastamisessa esiintyviin kysymyk- kinnon SWJf'ittanut, erityisesti mken-
5849: siin, on tillainen koulutus erityisen sopiva nuslakiin perehtynyt henkiUJ.
5850: juuri jollekin hallintoneuvokselle.
5851: Helsingissä 18 päivinä huhtikuuta 1966.
5852: 96
5853:
5854: D,liS.-Toiv.al. N:o 23.
5855:
5856:
5857:
5858:
5859: Mäki ym.: Määrärahasta kahde"" yUmääräist11, lainsäådäfl.tö-
5860: ""etwokse"" palkk®miseksi lai3valmisteluku3faa3.
5861:
5862:
5863: Ed u:skunnall e.
5864:
5865: Hallituksen jokaisille varsinaisille valtio- marraskuuta 1965 lausunut, että koko rikos-
5866: päiville antamassa kertomuksessa hallituksen lain uudistamista yhden tai useampia lukuja
5867: toimenpiteistä edellisenä kalenterivuonna on käsittävien osittaisten uudistusten tietä olisi
5868: pitkä luettelo eduskunnan päätöksistä ja hal- kiirehdittävä. Erään toisen toivomusaloitteen
5869: lituksen niiden johdosta suorittamista toimen- johdosta eduskunta on samoilla valtiopäivillä
5870: piteistä. Suuri osa näistä eduskunnan pää- todennut, että oikeudenkäyntilainsäädän-
5871: töksistä on joko toivomuksia tai lausumia eri tömme on perinpohjaisen uudistamisen tar-
5872: aloja koskevan lainsäädännön muuttamisesta peessa sekä että tämäkin uudistus olisi to-
5873: ja uudistamisesta. Samat toivomukset ja lau- teutettava käytännössä useiden peräkkäisten
5874: sumat toistuvat kertomuksessa usein vuo- osittaisuudistusten tietä. Kun nämä kaksi
5875: desta toiseen ilmoituksin, että asia on jossa- uudistusohjelmaa edellyttävät ·· keskitettyä,
5876: kin komiteassa tai virastossa taikka lain- pitkäjännitteistä lainvalmistelutyötä, niitä ei
5877: valmistelukunnassa valmisteltavana. Monien voida toteuttaa nykyisen lainvalmistelukun-
5878: tärkeiden ja kiireellisten lainmuutosten ja nan vakinaisella työvoimalla, joka suurelta
5879: uudistusten valmistelu kestää usein kovin osalta tarvitaan kiireellisesti pienempien lain-
5880: kauan. Tärkein syy tällaisten asiain viipy- · muutosehdotusten valmisteluun ja tarkastuk-
5881: miseen näyttää olevan se, että lainvalmistelu- seen. Sen vuoksi olisi lainvalmistelukunnan
5882: työ on osaksi heikosti organisoitu, osaksi henkilövahvuutta lisättävä mm. mainittujen
5883: liian harvalukuisen virkamieskunnan suori- uudistusten valmistelun käyntiin saattami-
5884: tettavana. Korjauksen aikaansaamiseksi olisi seksi ja toteuttamiseksi.
5885: ensinnäkin komitealaitosta kohennettava mm. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5886: .giten, että komiteat voisivat saada päätoimi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5887: sia sihteereitä, ja toiseksi olisi varsinaista muksen,
5888: lainvalmistelutyötä suorittavan viraston,
5889: oikeusministeriön lainsäädäntöosaston ja sen että hallitus ottaisi vuoden 1967
5890: ;alaisen lainvalmistelukunnan, päätoimisten valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
5891: lainvalmistelutyötä suorittavien virkamiesten 60 000 markan määrärahan krihden yli-
5892: lukumäärää lisättävä. määräisen lainsäädäntöneuvoksen palk-
5893: Eduskunta on vuoden 1965 valtiopäivillä k®miseksi lainvalmistelukuntaan lain-
5894: ·erään toivomusaloitteen johdosta 26 päivänä valmistelutyön tehostamiseksi.
5895: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
5896:
5897: Timo Mäki. Kristian Gestrin.
5898: S. Suorttanen. Pentti Sillantaus.
5899: 97
5900: 11,16.- Toiv.a.l. N:o 24.
5901:
5902:
5903:
5904:
5905: Mäkelä ym..: Esityksen antamisesta laiksi ~1maoikeusjuttujen
5906: käsittelystä tuomioistuimessa.
5907:
5908:
5909: E d u s kun n a 11 e.
5910:
5911: Voimassa oleviin ilmailua koskeviin lakei- tujen juttujen luonteen vuoksi yleensä tar-
5912: hin ei sisälly säännöksiä ilmailuun liittyvien vita. Kihlakunnan tuomarin istuessa käräjiä
5913: juttujen, joita jäljempänä kutsutaan ilma- ja raastuvanoikeuksissa on asioiden tutkinta
5914: oikeusjutuiksi, käsittelystä tuomioistuimessa. yleensä kokeneissa käsissä, mutta ilmailun
5915: Tämä tilanne ei vastaa nykyajan vaatimuk- asiantuntemusta ei tuomareilla laajemmalti
5916: sia. Suurimpina puutteina on pidettävä sitä, ole. Vaikka jutun asiakirjoihin mahdollisesti
5917: ettei ilmaoikeusjuttujen ensimmäisen asteen sisältyvä lento-onnettomuuksien tutkijalauta-
5918: oikeuspaikkoja ole rajoitettu, .ettei asiantun- kunnan ja tarkastuslautakunnan lausunto,
5919: tijoita ole määrätty käytettäväksi oikeuden joita ei kaikissa jutuissa anneta, onkin luon-
5920: apuna ja ettei valmistavasta kirjoitusten nollisesti oikeuden apuna, se ei kuitenkaan
5921: vaihdosta riitajutuissa ole säännöksiä. voi korvata oikeudessa läsnä olevia asian-
5922: Ilmailu on eräs kaikkein teknillisimpiä .tuntijoita.
5923: aloja niin lentämisen kuin myös ilma.. ja 'Tämän vuoksi olisi merioikeusasioissa to-
5924: maaorganisaationsa puolesta. Alan kehitys, teutettua järjestelmää soveltuvin osin seura-
5925: joka edelleen jatkuu, on ollut erittäin nopeaa. ten lailla säädettävä, että ilmaoikeusjuttuja
5926: Tästä johtuen ilmailuun perehtymättömien voitaisiin ensimmäisessä asteessa käsitellä
5927: henkilöiden on yhä vaikeampaa muodostaa ainoastaan raastuvanoikeuksissa, joista pie-
5928: itselleen selvää kuvaa oikeuden tutkittaviksi nimmät ehkä vielä olisi suljettava pois, sekä
5929: saatetuissa jutuissa esiintyvien kiistakysy- että sanottuja juttuja käsiteltäessä tulisi
5930: mysten ratkaisuun vaikuttavista erilaisista oikeudessa olla läsnä kaksi ilmailuasioita tun-
5931: tekijöistä pelkästään asiakirjoihin sisältyvän tevaa ja niihin perehtynyttä henkilöä asian-
5932: aineiston perusteella. Puheena olevissa ju- tuntijana oikeutta avustamassa. Kun kysy-
5933: tuissa on oikeusvarmuuden kannalta erittäin myksessä olevia asiantuntijoita ei 1Suomessa
5934: tärkeää, että oikeudelle luodaan elellytykset ole riittävästi jokaista raastuvanoikeutta var-
5935: ymmärtää jutussa esitettävä usein varsin ten erikseen ja kun ilmaoikeusjuttuja verrat-
5936: vaikeasti hallittavissa oleva aineisto oikein. tuna esimerkiksi merioikeusjuttuihin esiintyy
5937: Vasta siten luodaan perusteet myös jutun harvoin, joskin niiden lukumäärä ilmailun
5938: ratkaisun oikeellisuudelle. Nykyisen olotilan kasvaessa tullee lisääntymään, olisi ilmeisesti
5939: vallitessa ei ilmailuoikeusjuttujen käsittely tyydyttävä järjestämään asiantuntijat yhtei-
5940: tuomioistuimissa kuitenkaan ole tyydyttä- sesti suurempia verrattain laajoja alueita
5941: vällä kannalla. varten. Edelleen olisi tutkija- ja tarkastus-
5942: Kuten tunnettua käsittelevät kihlakunnan- lautakunnan lausunto säädettävä niiden jut-
5943: oikeuksissa esiintyvistä asioista noin puolet tujen, joissa sellainen annetaan, oikeuskäsit-
5944: tuomioistuinharjoittelua hankkivat yleensä telyn edellytykseksi. Riitajuttujen käsittelyn
5945: nuoret auskultantit apunaan ainoastaan maal- nopeuttamiseksi olisi säännökset valmista-
5946: likoista koottu lautakunta. Näin kokoonpan- vasta kirjoitusten vaihdosta vielä otettava
5947: nun tuomioistuimen tuskin voidaan katsoa lakiin.
5948: olevan pätevä tutkimaan vaikeina pidettäviä Edellä esitettyyn viitaten ja kun yksityis-
5949: ilmaoikeusjuttuja. Lautakunnan edustamaa kohtaisen ehdotuksen tekeminen asian laaja-
5950: paikallisasiantuntemusta ei sitä paitsi sanot- kantoisuuden vuoksi ei tässä yhteydessä ole
5951: 13 E 529/66
5952: 98 II,l6. ~ Ilmaoikeusjutut.
5953:
5954:
5955: mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan, että hallitus antaisi esityksen Edus-
5956: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi- kunnalle laiksi ilmaoikeusjuttujen kä-
5957: vomuksen, sittelystä tuomioistuimessa.
5958: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
5959:
5960: Uljas Mäkelä. Voitto Hellsten.
5961: Valdemar Sandelin. Reino Breilin.
5962: Antti A. Halme.
5963: 99
5964: n,17.-Toiv.al. N:o 25.
5965:
5966:
5967:
5968:
5969: Mäki ym.: Määräalan ostajan oikeusaseman turvaamisesta.
5970:
5971:
5972: E d u s k u n n a 11 e.
5973:
5974: Ostettaessa rajoiltaan määritelty osa kiin- Asuntorakennustoiminnassa aiheutuu jat-
5975: teistöstä, on se Iohkomalla tai tontinmittauk- kuvasti vaikeuksia, viivästymisiä ja ylimää-
5976: sella muodostettava itsenäiseksi kiinteistöksi. räisiä järjestelyjä, milloin rakennuspaikka on
5977: Ostajan oikeuden laatu ja sisältö ennenkuin hankittu määräalana. Kun esim. Arva-mää-
5978: tämä itsenäiseksi muodostuminen on tapah- rärahat ovat päätöksillä ajoitetut ja ensi-
5979: tunut, on tieteisopissakin määritelty eri ta- sijaisetkin luotot myönnetään yleensä määrä-
5980: voin. Yleisesti on kuitenkin päädytty siihen, aikana nostettaviksi, saattaa tällainen erot-
5981: ettei ostajan oikeus määräalaan ole esine- tamisen pitkittyminen tehdä tyhjäksi raken-
5982: oikeudellista omistamista. Määräala kuuluu nushankkeen.
5983: jatkuvasti elimellisenä osana kantatilaan ja Määräalan ostajan heikko oikeudellinen
5984: kun tämä myydään voi määräala mennä siinä asema ja tämän epävarmuuden kestoaika,
5985: mukana. Niinikään määräala pysyy vastuussa ovat epäkohtia, jotka pitäisi korjata. Oma-
5986: niistä kiinnityksistä, mitä kantatilaan on kiin- kotitonttien osalta käy silloin tällöin, että
5987: nitetty, koskien tämä myös määräalan kau- vähävarainen uurastaja menettää koko oikeu-
5988: pan jälkeen tapahtuneita kiinnittämisiä. Mil- tensa ja samoin saattaa käydä kerrostalon
5989: loin kantatila myydään pakkohuutokaupassa osakkeenomistajalle, milloin rakentaminen
5990: on määräalan omistajan oikeus heikompi kuin tapahtuu ennen erottamista. Riittävän varo-
5991: vuokralaisen. vaisia ei aina osata olla. Kun asia kytkeytyy
5992: Määräalan ostajalla on oikeus kiinnittää nimenomaan asunnonrakennustoimintaan on
5993: erottamisoikeus, jolloin oikeus on suojattu asian merkitys oleellinen ja ajankohtainen.
5994: tämän jälkeen tapahtuviin muutoksiin näh- Kaiken edelläolevan perusteella kunnioit-
5995: den. Tätä erottamisoikeuden kiinnittämistä taen esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
5996: käytetään kuitenkin varsin vähän. toivomuksen,
5997: Maanmittausviranomaisten työruuhka on
5998: oleellisesti helpottunut sodan jälkeisestä, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
5999: mutta vieläkin työtä on runsaasti, niin että toimenpiteisiin määräalan ostajan
6000: määräalan muodostamiseen itsenäiseksi kiin- ffikeusaseman turvaamiseksi tarpeellis-
6001: teistöksi saattaa kulua vuosi pari. Mikäli ten lainsäädösten aikaansaamiseksi
6002: alueelle on tekeillä kaava, on lohkominen sekä antaisi sitä tarkoittavat esitykset
6003: lisäksi erikoisluvan alainen, mikä osaltaan Eduskunnalle.
6004: pitkittää asiaa, etenkin milloin kaava on alku-
6005: asteellaan.
6006: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
6007:
6008: Timo Mäki. Jaakko Kemppainen. Pentti Sillantaus.
6009: 100
6010:
6011: U,18.- Toiv.al. N: o 26.
6012:
6013:
6014:
6015:
6016: 0. Saarinen ym.: Rasitustodistuksen esittämisen määräämi,...
6017: sestä pakolliseksi kiinteistökauppaa vahvistettaessa.
6018:
6019: E d u s kun n a 11 e.
6020:
6021:
6022: Kiinteistöä rasittavien kiinnitysten merki- miseen eivätkä muutoinkaan ole selvillä kiin-
6023: tys tilan kaupassa ja kauppahinnan mää- nityssäännöstön oikeusvaikutuksista. Kaupan-
6024: räämisessä on usein keskeinen. Jos tilaa ra- vahvistajakaan ei ole velvollinen ilmoitta-
6025: sittavat kiinnitykset nousevat yli kiinteistön maan tällaisista seikoista kiinteistökaupan
6026: arvon, voidaan vain ehkä jossakin poikkeus- yhteydessä ostajalle. Ostaja saa ottaa kauppa-
6027: tapauksessa ajatella olevan kannattavaa mak- kirjaan ne ehdot, jotka hän itse parhaaksi
6028: saa msitusten vastattavaksioton lisäksi muuta näkee. Näin on, vaikka kaupanvahvistaja
6029: kauppahintaa. Toisaalta, jos kiinteistö on ehkä paikallisen tuntemuksensa perusteella
6030: kiinnityksistä vapaa, on siitä luonnollisesti havaitsisi kauppakirjan kauppahintaa koske-
6031: maksettava käypä kauppahinta. vien ehtojen olevan ilmeisessä epäsuhteessa
6032: Myyjän velvollisuus rehellisenä kauppa- kiinnitysrasituksiin nähden.
6033: kumppanina on ilmoittaa ostajalle tilan kiin- Tämä tilanne ei ole tyydyttävä, ei varsin-
6034: nitysvelat. Kun ostaja tuntee kiinteistön rasi- kaan silloin, kun myyjän menettely on ilmei-
6035: tukset, hänellä on mahdollisuus arvioida sen petollista. Kysymys on tällaisissa tapauk-
6036: kauppahinta vastattavaksi otettavat kiinni- sissa usein suurista omaisuusarvoista ja kiin-
6037: tykset kauppahinnassa vähennyksenä huo- nitysten maksaminen saattaa viedä ostajan
6038: mioonottaen. Käytännössä esiintyy kuitenkin taloudelliseen luhistumiseen. Kun kiinteistö-
6039: tapauksia, joissa myyjä kauppaa tehtäessä ei oikeus on sen suureen merkitykseen talous-
6040: ole ilmoittanut tilan kiinnityksiä ostajalle elämässä nähden eräs oikeusjärjestelmän luo-
6041: eikä kiinnityksiä ole otettu huomioon kauppa- tettavimmaksi järjestettyä, tarkkojen muoto-
6042: hintaa määrättäessä. Tällä seikalla on sit- määräysten vallitsemia osia, tulisi tilanne
6043: temmin ollut se merkitys, että myyjän ta- tässä suhteessa saattaa sellaiseksi, että jul-
6044: loudellisen aseman romahdettua ostaja on kinen valta tekisi parhaansa estääkseen
6045: joutunut maksamaan tilan kiinnitysvelat eli edelläkuvatunkaltaiset tapaukset. Parhaiten
6046: toisin ilmaistuna maksamaan kauppahinnan tämä kävisi päinsä kiinteistönkaupan julkisen
6047: toiseen kertaan tältä osalta. Se kauppakirjan kaupanvahvistajan kohdalla tapahtuvassa
6048: mahdollinen ehto, että myyjä vakuuttaa osta- vaiheessa aiheuttamatta tällöin edes suurta-
6049: jalle tilan olevan vapaa rasituksista, ei auta kaan työmäärän lisäystä. Myyjän tulisi
6050: ostajaa myyjän tullessa varattomaksi; vahin- kauppaa tehtäessä esittää tilan rasitustodis-
6051: gonkorvauskanne ei tuota tässä suhteessa tus. Lisäksi voitaisiin ajatella, että myyjän
6052: todellista tulosta. tulisi, jos rasituksia rasitustodistuksen mu-
6053: Asiantuntemusta kiinteistöalalla edustavat kaan olisi olemassa, esittää todistus siitä, että
6054: piirit eivät juuri joudu tällaisen tilanteen tila vapautetaan rasituksista, jos kauppa-
6055: eteen osatessaan vaatia kaupan yhteydessä hinta on määrätty kiinnityksiä huomioonotta-
6056: kiinteistöä koskevan rasitustodistuksen, josta matta. Eräs tapa olisi vaatia kiinnityksenhal-
6057: tilan kiinnitykset ovat nähtävissä. Kyseinen tijan ilmoitus siitä, että kiinteistö on vapau-
6058: tilanne kohtaakin juuri sellaisia asiaa tunte- tettu rasituksista.
6059: mattomia henkilöitä, jotka eivät osaa hyvä- Edellä Jausutuin perustein ehdotamme
6060: uskoisuudessaan varautua myyjän mainitun- !kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6061: kaltaiseen kiinnitysten ilmoittamatta jättä- toivomuksen,
6062: n,1s. - o. Saarinen ym. 101
6063:
6064: että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin minen kauppaa vakvistettaessa pakol-
6065: toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön liseksi sekä velvoittamalla myyjä sil-
6066: aikaansaamiseksi, jonka mukaan kiin- loin kun kiinnityksiä ei ole kauppo,-
6067: teistön ostajan oikeus kiinteistönkau- hinnassa huomioitu, esittämään todis-
6068: passa myyjän petollista kiinteistörasi- tus siitä, että kiinnityksenhaltija sitou-
6069: tusten saloomista vastaan turvattai$iit+ f1tu vapauttamaan tilan kiinnitysrasi-
6070: määräämällä· rasitustodistusten esitt~ ttiksista.
6071: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
6072:
6073: Olavi Saarinen. Vappu Heinonen. Viljo Pousi.
6074: 102
6075:
6076: tt,19.-Toiv.al. N:o 27.
6077:
6078:
6079: Mäki-Hakola. ym..: lrtaimistokiinnityksen tekemisestä mah-
6080: dolliseksi kaupallisen yrityksen omaisuuteen sekä yritysten
6081: kuljetus'IJälineisiin.
6082:
6083:
6084: Eduskunnalle.
6085:
6086: lrtaimistokiinnityksestä 17.2.1923 annetun, lisesti kohdistamaan itse yrityksessä olevaan
6087: voimassa olevan lain 1 ja 2 §: n mukaan kiin- varallisuuteen. Vakuuden järjestämisen vai-
6088: nitys voidaan sanotussa laissa säädetyssä jär- keudet ovat ilmenneet erityisesti pitkäaikai-
6089: jestyksessä vahvistaa teollisuuslaitoksen, käsi- sen luoton osalle. Tässä yhteydessä voidaan
6090: .työliikkeen tai maatalousyrityksen laissa vielä todeta, että kaupallisten yritysten va-
6091: edellytettyä laatua olevaan irtaimistoon. .rastoihin ja varsinkin uudenaikaisiin myymä-
6092: Koska irtaimiston panttaaminen kiinnittä- läkalustoihin ja koneisiin joudutaan sitomaan
6093: mällä merkitsee poikkeusta irtaimen omaisuu- huomattavasti enemmän pääomia kuin aikai-
6094: den yleisestä panttaustavasta, käteispanttauk- semmin. Osittain samat näkökohdat puoltavat
6095: sesta, edellämainittuja säännöksiä on tulkittu myös irtaimistokiinnityksen vastaista vahvis-
6096: ahtaasti. tamista yritysten kuljetusvälineisiin. Suurten
6097: Rahalaitosten luotonannossa ja vastaavasti liikkeiden kuljetuskalusto edustaa myös luo-
6098: yritysten luoton saannissa sekä oikeuselämäs- tonannon vakuutta arvosteltaessa varteenotet-
6099: säkin Qn ilmennyt tarvetta irtaimistokiinni- tavaa omaisuuserää. Lisäksi on käytännössä
6100: tyksen käyttöalan laajentamiseen kahdessa ilmennyt vaikeuksia kuljetusvälineiden erot-
6101: suhteessa. Puhtaasti kaupallisen yrityksen ir- tamisessa sellaisista laitosten käyttövälineistä,
6102: taimistoon tulisi voida vahvistaa kiinnitys ja joihin irtaimistokiinnitys voidaan jo voimassa
6103: käyttää sitä siis luoton vakuutena. Sekä teol- olevan lain nojalla vahvistaa.
6104: lisen että kaupallisen ja ehkä maatalousyri- Käsityksemme mukaan edellä esitetyt muu-
6105: tyksenkin kuljetusvälineiden tulisi kuulua tokset ovat myös lainsäädäntöteknillisesti to-
6106: siihen omaisuuteen, johon irtaimistokiinnitys teutettavi,ssa ilman alussa mainitun irtaimis-
6107: voidaan vahvistaa. tokiinnityksestä annetun lain perinpohjaista
6108: Irtaimistokiinnityksestä annetun lain uudistusta. Lain laatiminen sellaiseksi, ettei
6109: edellä kaavaillun sovellutusalan laajentami- sen soveltamisessa vastaisuudessa syntyisi
6110: sen perusteeksi voidaan esittää mm. seuraa- merkittäviä tulkintavaikeuksia, on myös mah-
6111: vat näkökohdat. Rahalaitosten luotonanto ta- dollista.
6112: pahtuu ensisijaisesti kiinteistökiinnityksiä, Edellä olevan perusteella esitämme edus-
6113: mutta toissijaisesti ainakin myös irtaimisro- kunnalle kunnioittaen toivomuksen,
6114: kiinnityksiä vastaan. Kun kaupallisten yri-
6115: tysten haltijoilla vain harvoin on mahdolli- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6116: suuksia tarjota ~uottonsa vakuudeksi kiinteis- toimenpiteisiin irtaimistokiinnityksestä
6117: .tökiinnitystä ja kun irtaimistokiinnitystä ei annetun lainsäädännön muuttamiseksi
6118: voimassa olevan lain mukaan voida vahvistaa siten, että irtaimistokiinnitys voitaisiin
6119: kaupallisen yrityksen irtaimistoon, heidän vahvistaa myös kaupallisen yrityksen
6120: luotonsaantiaan rajoittaa vakuuspula. Oi- kiinnityskelpoiseen omaisuuteen sekä
6121: keana on lisäksi pidettävä, että heidän yri- teollisen, kaupallisen ja maataloudel-
6122: tykseensä liittyvän luoton perimisriski pyri- listen yritysten kuljetusvälineisiin.
6123: tään mahdollisimman suuressa määrin lopul-
6124: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
6125:
6126: Pentti Mäki-Hakola. Mikko Asunta.
6127: Jaakko Kemppainen. N. Kosola..
6128: 103
6129:
6130: ll,20. - Toiv.al. N: o 28.
6131:
6132:
6133:
6134:
6135: Niinikosld ym.: Kuorma-autokiinnityksen tekemisestä mah·
6136: dolliseksi.
6137:
6138:
6139: E d u s kun n a 11 e.
6140:
6141: Kuljetustarve on jatkuvasti kasvanut elin- teittensa varustustason mukaan. Mutta kui-
6142: keinoelämän laajentuessa. Yhä nopeampia, tenkaan kuorma-autokalustoa ei ole säädetty
6143: luotettavampia kuljetusvälineitä tarvitaan. kiinnityskelpoiseksi niinkuin linja-autoka-
6144: Lauttayhteyksien lisääntyminen ja ulkomaan- lusto on.
6145: kauppamme laajentuminen on tehnyt mah- Kiinnityskelpoisuuden puuttuminen on
6146: dolliseksi nopean vienti- ja tuontiliikenteen erittäin valitettava haitta, mikä aiheuttaa au-
6147: Suomen ja muiden Euroopan maitten välillä. toilijoille rahoituksen suhteen vaikean ongel-
6148: Kuljetuskalusto on kehittynyt tarvetta man, kun auto varusteineen joudutaan osta-
6149: vastaavaksi teknilliseltä tasoltaan samoinkuin maan esim. vähittäismaksulla. Tällöin korko
6150: tarvittavat lisävälineetkin. Tämä sama voi- on normaalia suurempi ja lyhennyserien
6151: daan todeta myös kuorma-autojen kohdalta. säännöllinen suoritus on rasittavaa. Kiinni-
6152: Autot voidaan varustaa tarvittaessa mm. tysluotan puuttuminen kuorma-autokaluston
6153: lämmitys- tai jäähdytyslaittein ja kuormaus- rahoittamiseksi on sitäkin valitettavampaa
6154: ja purkauslaittein. kun tätä liikennettä pääasiassa harjoittavat
6155: Tehokkaan kuorma-autokaluston hankkimi- yksityiset pienyrittäjät, jolloin nämä joutu-
6156: nen ja ylläpitäminen on kansantaloudellisesti vat käyttämään kalustoaan liian kauan ja
6157: välttämätöntä maassamme teollisuuden ja heikkokuntoisena. Kannattavuus tällöin luon-
6158: kaupan kuljetustarpeen tyydyttämiseksi ja nollisesti muodostuu heikoksi. Jo nyt on ole-
6159: viennin turvaamiseksi ja edistämiseksi. Eri- massa vaara, että kuljetustilanne heikkenee,
6160: tyisesti on syytä korostaa yksityisen kuorma- kun kalustoa ei voida riittävän nopeasti uusia
6161: autoliikenteen korvaamatonta merkitystä sekä ajan vaatimuksia vastaavaksi.
6162: sen hallinnon halpuutta ja tehokkuutta yh- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
6163: teiskunnassamme. Kenellekään ei voi olla mi- kunnan hyväksyttäväksi :toivomuksen,
6164: tään epäselvää siinä, että kuorma-autoilijoi-
6165: den ammattikunta on ammattitaitoista ja että hallitus antaisi Eduskunnctlle la-
6166: erittäin yritteliästä väkeä. Mutta heidän ase- kiesityksen, jolla suurten kuorma-auto-
6167: maansa on syytä helpottaa. jen kiinnittäminen varusteineen lainan
6168: Nykyaikainen kuorma-auto maksaa 20.000 vakuudeksi tehdään mahdoUiseksi.
6169: -50.000 markkaa ja enemmänkin lisälait-
6170: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
6171:
6172: Paavo Nönikoski. Erkki Haukipuro. Eino Räsänen.
6173: 104
6174: U,21.- Toiv.al. N :o 29.
6175:
6176:
6177:
6178:
6179: Tikkanen ym.: Esitt~kseff- antamisesta kiinnityksestä kuorma-
6180: autoihin.
6181:
6182:
6183: E d u s k u n n a 11 e.
6184:
6185: Nykyisen lainsäädännön mukaan ovat kHn- toUa ja yksiakselisella pe:rävaunulla varus-
6186: ~~iniistöt, ~ukset ja henkilöliikenteen Unja- tettu ajoneu.voyhdistelmä 73.810,-; tavara-
6187: autot kiinnityskelpoisia lainan vakuudeksi. linjaliikenteessä ·käytetty kaks!!,kselisella pe-
6188: ;&:uorma-autot, jotka niinikään edustavat erit- rävaunulla varustettn · ajoneuvoyhdistelmä
6189: täin suuria pääo!Ua-arvoja, eivät sitä vastoin 71.120,-; sekä tavar&].injaliikenteessä ja
6190: ole nykyisen lainsäädännön mukaan kiinni- polttonesteiden kuljetubii!SII. erittäin ylei-
6191: tyt'lkelpoisia. X:un kehitys kuorma-autoissa on nen telikuorma-auton ja kaksi~elisen perä-
6192: tapahtunut voimakkaasti yhä raskaam.piin vaunun yhdistelmä 110.230,-. Edellä esi-
6193: yksiköihin, ovat kuorma-autot jo nykyisin tetyt hinnat ovat yksikkökohtaisia ja lliis
6194: hankintahinnoiltaan ja siis pääol!la-arvoil- yhden auton tai auton ja 11iihen liitetyn pe-
6195: taan eräissä tapauksissa samaa suuruusluok" rävaunun muodostaman ajoneuvoyhdistelmäp.
6196: kaa kuin henkilöliikente~n linja-autot, eräissä yk!!ikköhintoja. Ne osoittavat jo esimerk-
6197: tapauksissa mm. erikoisautojen kysymyksessä keinä, että kuorma-auton hinta voi nousta
6198: ollessa niiden hinnoista ylikin. Jos ~uorma jopa yli 110.000 markan elellyttäen, että
6199: a"lltojen hintoja ve:rrataari maa-, asuin- ja hu. auto on varustettu kuljetustehtä,van mukaisee11
6200: v~l~iinteimistöihin, joiden kiinnityskelpoi- liikennekelpoiseen kuntoon. Samalla on mY~
6201: suutta on totuttu pitämään sinäns&. itsMtään .todettavissa,, että tavallisimpien tilausliiken-
6202: selvänä, ovat kuorl!la-autot useassa tapauk- tee&Sä käytettävien kuorma-autojen hinnat
6203: sessa suurempaa pääoma-arvoa edustavia. ovat nekin jo nykyisin useassa tapauksesi!a
6204: Esimerkkeinä voidaan mainita, että maan- yli 50.000 mll.l'kan. Kun lisäksi otetaan huO-
6205: siirtO- ja puutavaran kuljetuksissa käytettä- mioon eri kuljetuksissa tarvittavat kiinteät
6206: vät telittömät ja perävaunuttomat kuorma- lisälaitteet, kuten e~~hnerkiksi kuormauslait-
6207: autot maksavat nykyisin 21.620,-, 29.860,-, teet, kipit, korirakennelmat, elintarvikekulje-
6208: 38.100,-; polttonesteiden kuljetukseen, tava- tuksissa tarvittavat jäähdytyslaitteet jne., ko-
6209: ralinjaliikenteeseen sekä muuhunkin raskaa- hoavat hinnat vielä huomattavasti edellä mai-
6210: seen kuljetustoimint&an käytettävät perävau- nituista.
6211: nuttomat telikuorma-autot 50.410,-, 57.115,-, Kuorma-autoja oli vuoden 1965 päättyessä
6212: 63.820,-; pääasiallisesti puutavaran kulje- rekisterissä yhteensä 44.512, josta määrästä
6213: tuksiin ja tavaralinjaliikenteeseen käytettä- yksityiseen liikenteeseen reksteröityinä 21.042
6214: vät yksiakselisella perävaunulla varustetut ja amma;ttimaiseen liikenteeseen rekisteröi-
6215: kuorma-autot 67.140,-; tavaralinjaliikentee- tyinä 23.470. Ammattimaisen iJ.iikenteen auto-
6216: seen ja polttonesteiden kuljetuksiin käytetyt kanta jakautuu varsin suuren !Hkenteenhar-
6217: telipuoliperävaunulla varustetut kuorma-au- joittajakunnan kesken, sillä keskimääräinen
6218: tot 77.150,-; erityisesti raskaisiin kuljetuk- omistussuhde koko maassa on noin 1,4--1,5
6219: siin käytetyt telirakenteisella vetoautolla ja kuorma-autoa omistajaa kohden. Suurempien
6220: teliperävaunulla varustetut ajoneuvoyhdis- automäärien omistajat ovat pääasiassa tava-
6221: telmät 88.050,-; maidon kuljetuksissa hyvin ralinjaliikenteen harjoittajia, joiden omista-
6222: yleisesti yksiakselisella erillisperävaunulla va- jakohtainen automäärä saattaa kohota y'li 50
6223: rustetut kuorma-autot 48.500,-; eräissä ta- yksikönkin. - Kuorma-auton hankinnan ra-
6224: pauksissa puutavaran ja polttonesteiden kul- hoittaminen niissäkin tapauksissa, jolloin on
6225: jetuksissa käytetty telirakente.isella vetoau- vain yhden auton omistajasta ja yhden auton
6226: II,21. - Tikkanen ym. 105
6227: ostotapahtumasta kysymys, on velkapääomia joutuu olemaan jatkuvBB.ti ko4tuuttoman ko-
6228: käyttämään jouduttaesaa nykyisin yleensäkin ronkiskonnan sekä lainoituksen hankintaan
6229: hyvin vaikea. Ellei autoilijalla ole esimer- liittyvien vaikeuksien alaisena.
6230: kiksi kiinnityskelpoisia kiinteimistöjä, joutuu Ekellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
6231: hän turvautumaan auton hankinnan rahoitta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6232: misessa sellaiseen osamaksurahoitukseen, jossa
6233: todellinen korko siihen sisältyyjne ns. rahoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6234: tuskuluineen kohoaa. jopa 20 prosenttiin. toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
6235: Kuorma-autoilija siis - kuorma-autojen o1- laiksi kiinnityftsestä kuorma-autoihin.
6236: lessa ulkopuolella kiinnityslainsäädännön -
6237: Helsing.issä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
6238:
6239: Ville Tikkanen. Antero Väyrynen.
6240:
6241:
6242:
6243:
6244: 14 E 529/66
6245: 106
6246:
6247: II,22.- Toiv.a.I. N:o 30.
6248:
6249:
6250:
6251:
6252: Vennamo: Ammatissa käytettävien autojen koneiden ja ka;-
6253: lusteiden käyttämisestä lain.ojen vakuuten.a.
6254:
6255:
6256: Eduskunnalle.
6257:
6258: Käytäntö on lainoja myönnettäessä men- tyslaki on täysin vanhentunut ja sopimaton
6259: nyt yhä enemmän siihen, että lainoille vaadi- pienyritteliäisyyden tarpeisiin.
6260: taan riittävä vakuus. Kaikilla yrittäjillä ei Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
6261: kuitenkaan ole kiinteätä omaisuutta eikä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
6262: osakkeita. Henkilövakuudet eivät myöskään sen,
6263: yrittäjätoiminnassa ole sopivia.
6264: Niinpä maassamme on paljon kuljetustoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6265: men alalla työskenteleviä pienyrittäjiä, jotka sellaisiin lain,säädäntötoimenpiteisiin.,
6266: kipeästi tarvitseisivat kuorma-autojen sekä, että kuorma-autoja, ammatti-henkilö-
6267: ammattiliikenteessä tai ammatissa käytettä- autoja ja ammatissa käytettäviä vas-
6268: vien autojen vakuutta. Samoin tarvitseisi taavanlaisia autoja 'niin myös muita
6269: moni yrittäjä kipeästi muunlaisten koneiden kmeita ja kalusteita voitaisiin käyt-
6270: ja kalusteiden vakuusturvaa lainojansa var- tää lainojen vakuuten.a samantapai-
6271: ten. Tämä ei kuitenkaan nykyisin ole mah- sesti kuin mitä irtaimistokiinnityksiä
6272: dollista, koska käytännöllistä irtaimistokiinni- nykyisi'n voidaan myöntää linja-auto-
6273: tystä voidaan nykyisin myöntää vain linja-au- jen suhteen.
6274: toille. Sitäpaitsi varsinainen irtaimistokiinni-
6275: Helaingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
6276:
6277: Veikko Vennamo.
6278: 107
6279:
6280: fi,23.- Toiv.al. N: o 31.
6281:
6282:
6283:
6284:
6285: Nordström ym.: Maanrakennuskoneiden kiinnityskelpoisuu-
6286: den toteuttamisesta.
6287:
6288:
6289: E d u s kun n a 11 e.
6290:
6291: Maa- ja vesirakennustöissä on viimeisten on vaikea saada syystä, että nykyinen lainsää-
6292: viidentoista vuoden aikana koneiden käyttö däntö ei tunne maarakennuskoneiden kiinnit-
6293: yleistynyt siinä määrin, että käytännöllisesti tämistä. Marraskuun 24 p:nä 1950 annettu
6294: katsoen kaikki maantie- ja rautatierakennus- laki linja-autojen kiinnityksestä, Asetusko-
6295: työt samoinkuin tunneli- ja patotyöt sekä koelma 574/1950, antaa mahdollisuuden lii-
6296: maa- ja metsätalouden perusparannustyöt suo- kennöitsijöille kiinnittää moottoriajoneuvonsa
6297: ritetaan koneellisesti. Suuren osan näistä saamansa luoton vakuudeksi.
6298: töistä suorittavat maarakennusurakoitsijat. Maarakennuskoneiden omistajien luoton-
6299: Yksityisten urakoitsijain hallinnassa on n. saantimahdollisuudet tältä osalta olisi välttä-
6300: 4 000 varsinaista maarakennuskonetta sekä mättä järjestettävä lainsäädännällä samojen
6301: useita tuhansia kevyempiä yksiköitä, valtaosa perusteiden mukaan kuin liikennöitsijöiden-
6302: keskisuurten ja pienten urakoitsijain omis- kin.
6303: tuksessa. Näihin maarakennuskoneisiin on si- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
6304: dottu suuria pääomia. Keskisuuren maaraken- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6305: nuskoneen ·hinta on n. 150-200 000 nyky-
6306: markkaa. Monen urakoitsijan koko pääoma on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6307: sidottu näihin koneisiin. Kotimaisen ja ulko- toimenpiteisiin maarakennuskoneiden
6308: maisen kilpailun vuoksi olisi urakoitsijan kui- kiinnityskelpoisuuden toteuttamiseksi.
6309: tenkin hankittava käyttöpääomaa, jota hänen
6310: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
6311:
6312: T. E. Nordström. Voitto Hellsten.
6313: Juha Rihtniemi. E. J. Paavola.
6314: Matti Mattila.
6315: 108
6316: II,24.- Toiv.al. N:o 32.
6317:
6318:
6319:
6320:
6321: 0. Saarin~n: 0$(1keyhtiii~ os(lkkaiden vähemmistösuojan te-
6322: hostamisesta.
6323:
6324:
6325: Eduskunnalle.
6326:
6327: Osakeyhtiön osakkaan tarkoituksena on si- tönsuoja osingonsaamisoikeuden suhteen ole
6328: joittaessaan taloudellisia arvoja yritykseen riittävän tehohs. Esimerkiksi yhtiön perus-
6329: saada .tuosta panoksestaan itselleen mahdolli- tajajäsenen kuoll~a ja hänen perillistensä
6330: simman suuri hyöty. Osakeyhtiön tarkoitl1k- tullessa hänen sijalleen enemmistöön yhtiöön
6331: sena puolestaan on taloudellisen yrityksen on saattanut tapahtua, ettei rahaa enää jaeta-
6332: ominaisuudessa hankkia toimialansa mukai- kaan yh,tiöstä ja vähemmistön pääoma on
6333: silla keinoilla voittoa, joka sitten voita,isfin enemmistön ehtojen varassa. Näin tapahtuu
6334: sen osakkaille jakaa. Kun osakeyhtiö ei ole myös usein sinänsä luonnollisten erimielisyyk-
6335: itsetarkoitus ja kun osakas on siihen liittynyt sien syntyessä yhtiön sisällä puhumattakaan
6336: saadakseen rahoilleen hyvän tuoton, niin on tapauksista, joissa yksinäinen sijoittaja hou-
6337: o8akkaalla katsottava olevan oikeuden vaatia kutellaan yhtiöön keinottelijoiden lupauksin.
6338: sellaista osinkoa, mikä vastaa yleistä kohtuul- Varojen pidättäminen yhtiölle ilman riittä-
6339: lista korkoa sijoitukselle. Oikeus täl,lai~en vää syytä ei ole puolustettavissa ja osakkai-
6340: osingon saamiseen voidaan hälleltä kieltää den jatkuvan osingonsaantimahdollisuuden
6341: ainoastaan jos yhtiön taloudellinen asema ei tulee ohjata myös rahastojen muod,ostamis-
6342: jakoa salli. Milloin osakeyhtiön tilinpäätös mahdollisuutta. Muussa tapaukses~a tulisi vä-
6343: osoittaa viimeksi kuluneen vuoden tuottaneen hemmistöosakkaalla olla mahdoHisuus irroit-
6344: yhtiölle voittoa, jot~~o ei tarvita aikaisempien tautua yhtiöstä tai pakottaa yhtiö suoritta-
6345: vuosien tappioiden peittämiseen, on osakeyh- maan hänelle tuleva Osinko. Molemmissa suh-
6346: tiö ei ainoastaan oikeutettu vaan myös vel- teissa osakas on nykyisten määräysten va-
6347: voitettu jakamaan osinkoa. ra,ss~:~- vall!in s11ojaton.
6348: Tästä lähtee myös osakeyhtiölain 22 § :n Silloin kun tilinpäätöksen vahvistamista
6349: osingonjakoa koskeva toinen momentti. Mo- koskeva yhtök!)kOl1ksen pä,ä.tös on sikäli vir-
6350: mentissa säädetään lruitenkin, että yhtiöko- heellinen, että suoritettu omaisuuden arvos-
6351: kous voi ha!llituksen esityksestä päättää, että tl1S <ln toimitettu vastoin lain määräyksiä,
6352: joku osa voitosta on pidätettävä yhtiön toi- voidaan tällaista päätöstä moittia. Näin on
6353: minnan turvaamiseksi. Tällainen päätös on, silloin kun tilinpäätöksessä on ylitetty osake-
6354: ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty, yhtiölain 37 § :n 2 momentista, kirjanpito-
6355: pätevä ainoastaan siinä tapauksessa että vä- laista tai yhtiöjärjestyksestä selviävä yläraja
6356: hintään kaksi kolmatta osaa kokouksessa edus- tai alitettu kirjanpitolain 3 § :n tai yhtiöjär-
6357: tetun osakepääoman äänistä on päätöstä kan- jestyksen osoittama alaraja. Jos sen sijaan
6358: nattanut. vahvistaruispäätös pysyy näiden rajojen si-
6359: Osingonjako ja yhtiökokouksen sitä koskeva sällä, moiteoikeus on kysymyksenalainen,
6360: päätös puolestaan perustuvat ensi sijassa ti- vaikka osakkeenomistajien enemmistön sane-
6361: linpäätöksen numeroihin, jotka vuorostaan on lemat päätökset tilinpäätöksen vahvistami-
6362: saatu hallituksen toimesta pidetystä yhtiön sesta saattavat olla vähemmistöön jääneiden
6363: kirjanpidosta. Yhtiökokous tekee päätöksen osakkaiden kannalta kohtuuttomasti näiden
6364: tilinpäätöksen vahvistamisesta sille esitetyn voitonsaantioikeutta loukkaavia. Kulujen pe-
6365: tilinpäätöksen, hallituksen kertomuksen ja ti- lossa jää tällaisia oikeutettuja moitekanteita
6366: lintarkastuskertomuksen nojalla. nostamatta. Tässä osingonjaon vaiheessa tu-
6367: Käytännössä on tultu havaitsemaan, ettei lisi vähemmistönä olla suurempi valvonta-
6368: ylempänä selostettu osakeyhtiölain vähemmis- valta kuin mitä sillä on nykyisten säännösten
6369: n,24. - 0. Sa.a.rinen. 109
6370: mukaan. Tilinpäätöksen vahvistamisessa sen että haUitw ryhtytft kiireelUBiM
6371: tulisi saada käyttää tarvittaessa esim. lakisää- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädän-
6372: teistä sovittelu- tai neuvottelukuntaa osin- nön aikaansaamiseksi, jorika mukaan
6373: gonjaon perusteita vahvistettaessa. Tällä eli- vähemmistöosakkaan oikeus osinkoon
6374: mellä olisi myös oma merkityksensä verotus- osakeyhtiössä turvattaisiin
6375: toimen kannalta. - varaamaUa hänelle Ulaistuus osin-
6376: Kysymys osakeyhtiön osakkaiden vähem- gonjaMI, jäädessä perusteettomasti ta-
6377: mistönsuojan tehostamisesta on tullut vähän pahtumatta irroittautua yhtiöstä tai
6378: väliä esille osakeyhtiölain uudistamista koske- maihdollisuus pakottaa yhtiö SIUoritta-
6379: vassa keskustelussa. Esitetyistä syistä olisi maan jako sekä
6380: tärkeää, että vähemmistösuojaa koskevia - tehostamalla osingonjaon perus-
6381: määräyksiä esillä olevan osingonjakokysy- tana olevien tuinpäätöstointen valvon-
6382: myksen kohdalla jo erillisenä uudistuksen& taa ja antamalla vähemmistöosakkaalle
6383: tehostettaisiin viime vuosisadalta olevia sään- mahdollisuus turvautua lakisiiäteiseen
6384: nöksiä tässä suhteessa tarkistamalla. sovittelu- tai neuvottelukuntaan eri-
6385: Edellä lausutuin perustein ehdotan kun- mielisyyden syntyessä osingonjaon pe-
6386: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- rusteista.
6387: muksen,
6388: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
6389:
6390: Olavi Saarinen.
6391: 110
6392:
6393: D,25.-Toiv.al. N:o 33.
6394:
6395:
6396:
6397:
6398: Roden ym.: Kirjanpitolainsäädännön tarki.~tamisesta veron-
6399: kiertämismahdollisu·uden ehkäisemiseksi.
6400:
6401:
6402: E d u s k u n n a 11 e.
6403:
6404: Voimassa olevan kirjanpitoasetuksen mu- mana. Näin ollen ei liikkeiden käteismyyntiä
6405: kaan tulostase on laadittava niin, että siitä ole pystytty tarkastamaan ja valvomaan. Ei
6406: ilmenee, ottaen huomioon kirjanpitovelvolli- ole lainkaan harvinaista, että kirjanpitovel-
6407: lisen harjoittaman liikkeen laatu ja laajuus, vollisella on se käsitys, ettei laki vaadikaan tu-
6408: miten tilikauden tulos on syntynyt. Tämä on loista mitään tositteita.
6409: välttämätöntä ja tarpeen liikkeen järkiperäi- Kirjanpitolainsäädäntömme on omaksunut
6410: sen hoidon kannalta, mutta se on myös poh- vaihto-omaisuuden arvostuksen suhteen, ku-
6411: jana liikettä verotettaessa. ten yleensäkin omaisuuden arvostuksen koh-
6412: Kirjanpitolaki ja sen nojalla annettu ase- dalla ns. alimman arvon priaatteen. Tämä
6413: tus antavat yksityiskohtaisia määräyksiä merkitsee sitä, että kirjanpitolain 12 § :n sään-
6414: siitä, missä laajuudessa ja miten kunkin kir- nökset tarkoittavat enimmäisarvoja, joita
6415: janpitovelvollisen on kirjanpitonsa pidettävä voidaan kirjanpidossa alittaa. Lainsäädän-
6416: ja miten varojen ja velkojen arvostus on suo- tömme ei estä myöskään suoranaista aliarvos-
6417: ritettava. Eräin kohdin jää tuloksen määrää- tusta, edellyttäen kuitenkin, että se tapahtuu
6418: minen kuitenkin huomattavassa määrin kir- sellaisissa rajoissa, jotka hyvän kauppiasta-
6419: janpitovelvollisen omaan harkintaan. van on katsottava sallivan. Tätä alimman ar-
6420: Näissä tapauksissa kirjanpitolaki edellyttää von periaatetta on perusteltu sillä, että muo-
6421: meneteltävän rehellisesti ja huolellisesti yleis- dollisesti täydellisinkään kirjanpito ei vastaa
6422: ten kirjanpitoperiaatteiden ja hyvän kaup- tarkoitustaan, elleivät varat ja velat kirjan-
6423: piastavan mukaan. Käytännössä on kuitenkin pidossa esiinny sellaisin arvoin, joita liiketa-
6424: ilmennyt vaikeuksia ja erilaisuutta, jopa sa- loudelliselta kannalta on pidettävä oikeina ja
6425: man alan liikkeiden kesken siitä, mitä ylei- varmoina. Vaihto-omaisuuden suhteen on vii-
6426: sillä kirjanpitoperiaatteilla ja hyvällä kaup- tattu myös siihen, että arvostuksella on pyrit-
6427: piastavalla tarkoitetaan. Käytännössä saatu- tävä tasoittamaan eri vuosien tuloksissa esiin-
6428: jen kokemusten perusteella näyttää siltä, että tyviä tasoittamaan eri vuosien tuloksissa
6429: useinkin ainoana ohjeena edellä mainittujen esiintyviä epätasaisuuksia. Näitä arvostuksen
6430: periaatteiden tulkinnassa on pidetty verotus- perusteluja vastaan ei periaatteessa ole mi-
6431: ten kiertämistä. tään huomauttamista, mutta se, että laki ei
6432: Kirjanpitolain 5 §:n 4 mom:n mukaan aseta vaihto-omaisuuden arvostukselle mitään
6433: juoksevan kirjanpidon merkintäin tulee perus- alarajaa, johtaa kuitenkin usein ja varsinkin
6434: tua tositteisiin sen mukaan kuin siitä asetuk- silloin, kun kirjanpitovelvollinen ei ole otta-
6435: sella säädetään. Asetuksen 4 § määrää, että nut käyttöön kirjanpitolain 8 § :n mukaista
6436: menoerää osoittavien merkintöjen tulee pe- kiinteä- eli normaalivarastomenetelmää, vää-
6437: rustua tositteisiin, mutta tuloerien kohdalla rinkäytöksiin ja verotukseen kiertämiseen,
6438: lievennetään vastaavaa vaatimusta ja vaadi- johon varastoarvostuksen verotuksessa on
6439: taan tulotositteet "mikäli mahdollista". Tämä erittäin vaikea puuttua. Mainittakoon, että
6440: on käytännössä johtanut siihen, ettei käteis- Ruotsin kirjanpitolain mukaan varastaa ei
6441: myynnistä ole useinkaan pidetty minkäänlai- saa arvostaa alhaisempaan arvoon kuin 40 %
6442: sia tositteita, vaan käteismyynti on merkitty tilinpäätöspäivän jälleenhankinta-arvosta.
6443: kirjanpitoon milloin mitenkin joko päivittäin Edellä esitetyt näkökohdat osoittanevat,
6444: tai vasta kuukauden lopussa yhtenä sum- että nykyisin voimassa olevassa kirjanpito-
6445: II,25. - Bod6n ym. 111
6446:
6447: lainsäädännössämme on puutteellisuuksia, että hallitm ryhtyisi toimenpiteisiin
6448: jotka antavat mahdollisuuksia verotuksen sellaisten kirjanpitolainsäädännössäm-
6449: kiertämiseen ja toisaalta aiheuttavat saman me esiintyvien puutteiden poistami-
6450: alan liikkeidenkin verotuksessa epätasaisuuk- seksi, jotka antavat hyvän kauppiasta-
6451: sia. Sen vuoksi esitämme edellä olevan perus- van vastaisesti mahdollisuuden vero-
6452: teella eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk- tuksen kiertämiseen ja epätasaiseen
6453: sen, verotukseen.
6454: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
6455:
6456: Akseli Roden. Uljas Mäkelä.
6457: Veikko Mattila. U. H. Voutilainen.
6458: Bror Lillqvist. Tyyne Paasivuori.
6459: Voitto Hellsten.
6460: 112
6461:
6462: fi126. -Toiv,al. N:o 34.
6463:
6464:
6465:
6466:
6467: a.f Heurlin ym.: Henkirikosten ja pahoinpitelyjen johdosta
6468: tuomittujen kor'l.tausten suorittamisesta ennakkoina valtion
6469: varoista rikoksen uhreille.
6470:
6471:
6472: E d u s k u n n a ll e.
6473:
6474: Viime vuosikymmeninä on lainsäädännöllä maksamaan ja mistä korvauksesta valtion tu-
6475: lisätty sosiaaliturvaa työ- ja liikennetapatur- lisi suorittaa ennakkomaksu ellei rikollinen
6476: mien, työkyvyttömyyden, vanhuuden, työttö- siihen kykene.
6477: myyden ja sairauksien varalta. Parhaillaan Viime vuosina on useissa maissa hyväksytty
6478: on vireillä perhe-eläkkeiden aikaansaaminen tällainen korvausmenettely, m.m. Englan-
6479: turvattomaan asemaan jääneiden orpojen ja nissa, Uudessa Seelannissa ja Kaliforniassa.
6480: lesken hyväksi. Eräissä maissa on vastaava menettely suun-
6481: Sen sijaan on eräs lukumääräisesti pieni nitteilla. Myöskin on tällöin erityisesti otettu
6482: ryhmä täysin vailla selvää ja tehokasta la- huomioon ainakin eräissä maissa, m.m. Rans-
6483: kisääteistä turvaa: Törkeiden rikosten kautta kassa ja Kaliforniassa, tapaukset, joissa vi-
6484: vaikean invaliditeetin saaneet tai muuten suu- ranomainen tai muu henkilö on toiminut ri-
6485: riin sairaus- ym. kuluihin joutuneet rikoksen koksen estämiseksi tai rikollisen kiinni saami-
6486: uhrit. Kuitenkin rikollisuus on nyky-yhteis- seksi. Onkin pidettävä kohtuullisena, että jos
6487: kunnassa katsottava sellaiseksi ilmiöksi, josta nuori poliisi kaatuu virkatehtävissä, ei les-
6488: oikeusvaltion tulisi osaltaan kantaa vastuuta kelle ja isättömille lapsille suoritettava eläke
6489: siten kuin tuotantotoiminta kokonaan kantaa saisi määräytyä jonkin alhaisen palkkaluokan
6490: taloudellisen vastuun työtapaturmista ja lii- mukaan, vaan tulisi ottaa huomioon todennä-
6491: kenne liikennetapaturmista. Valtion osallis- köisyys, että vaarallisimmissa tehtävissä toi-
6492: tuminen tämän epäkohdan korjaamiseen olisi mivat nuoret poliisimiehet olisivat ilmeisesti
6493: katsottava sitäkin välttämättömämmäksi kuin kohonneet palkka-asteikossa, mikäli kuolema
6494: rikolliset tuomioistuimen tuomitsemina kuri- ei olisi virkauraa katkaissut. Virantoimituk-
6495: tushuoneesta tai vankilasta käsin harvoin edes sessa kaatuneen poliisin omaisille maksetta-
6496: voivat, jos haluaisivatkaan suorittaa heidän van eläkkeen tulisi siten määräytyä joko mää-
6497: maksettavakseen tuomittua muuta korvausta. räpalkkaluokilla korotettuna tai jonkin vä-
6498: Mikäli poliisi- ja oikeusviranomaiset eivät himmäispalkkaluokan mukaisesti, mitkä vas-
6499: edes voi todeta syyllistä rikokseen, ei valtion taisivat ainakin sitä palkkatasoa, minkä saa-
6500: maksamaa kohtuullista korvausta voitane. pi- vuttamista 20 vuoden kuluessa olisi voitu pi-
6501: tää yhtään vähemmän perusteltuna kuin kor- tää todennäköisenä.
6502: vausta tuntemattoman yliajajan uhrina kuol- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
6503: leen omaisille tai vahingoittuneelle nykyisten eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6504: määräysten mukaan maksettavaa korvausta.
6505: Erityistapauksena tulisi tällöin vielä ottaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6506: huomioon henkilöt, jotka poliisiviranomaisina sellaisen lainsäädännön aikaansaami-
6507: toimiessaan ovat rikosta ehkäistessään tai ri- seksi, että oikeusistuimien päätöksillä
6508: kollista pidättäessään joutuneet rikoksen henkirikosten ja pahoinpitelyiden j'oh-
6509: uhreiksi samoin kuin ne yksityisetkin henki- dosta tuomitut korvaukset rikoksen
6510: löt, jotka ovat samassa asemassa. Näissä ta- uhreille voitaisiin suorittaa ennakkoina
6511: pauksissa tulisi yhteiskunnan erityisesti suo- valtion varoista ja
6512: ranaisella omalla karvauksellaan täydentää että samoin vastaavin perustein lain-
6513: sitä korvausta, minkä rikollinen tuomitaan säädännöllisesti turvattaisiin tällais-
6514: II,26. - af Heurlin ym. 113
6515:
6516: ten rikosten uhrien ja keidiitn perkeit- tetun eläkkeen muodos84 turoottaisii•
6517: tensä oikeus niissä tapauksissa, joissa poliisiviran'Omaisen omaisten asema sa-
6518: poliisi- ja oikeusviranomaiset eivät ole moin kuin. vastaavan suuruisesti
6519: saaneet selville rikollista eikä siten ke- muunkin kenkt'lön asema niissä ta-
6520: tään ole voitu tuomita korvausvelvolli- pauksissa, joissa rikoksen uhri on toi-
6521: seksi, ja minut rikoksen estämiseksi tai rikolli-
6522: että edelleen tämän lisäksi valtion sen kii11-ni saamiseksi.
6523: maksettavalla erityiskorvauksella koro-
6524: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
6525:
6526: Kaarlo a.f Heurlin. Arvo Ahonen.
6527: Urho E. Knuuti. Antti 0. Pennanen.
6528: Tyyne Pa.a.sivuori. Eero Häkkinen.
6529: A-V. Perheentupa.. Voitto Hellsten.
6530: Dmo Paananen.
6531:
6532:
6533:
6534:
6535: 15 E 529j66
6536: 114
6537:
6538: II,27. ,_ Toiv.al. N: o 35.
6539:
6540:
6541:
6542:
6543: Asunta. ym.: J uopuneina tavattavien henkilöiden käsittelyn
6544: täydentämisesta.
6545:
6546:
6547: E d u s kunnalle.
6548:
6549: Maassamme pidätetään vuosittain 130 000 alkoholia väärinkäyttäneitä, vapaaehtoisesti
6550: -140 000 juopunutta ja n. puolet pidäte- hoitoon hakeutuneita henkilöitä ja jossa hoito
6551: tyistä tuomitaan sakkorangaistukseen. Sako- . pyrkii olemaan suhteellisen lyhytaikaista ja
6552: tetuista taas suunnilleen kymmenesosa sovit- työelämän vaatimuksiin niveltyvää.
6553: taa rikoksensa vankilassa tai valtion työsiir- Juopumuksesta pidätetyt ovat verraten kir-
6554: tolassa. Seurauksena on, että juopumussakko- javaa ainesta. Suurin osa heistä maksaa sak-
6555: laiset aiheuttavat vankiloissa huomattavaa ti- konsa viivyttelemättä. Mutta osa on sellaista
6556: lanahtautta. Kun nämä vangit lisäksi ovat ainesta, jonka kohdalla nykyinen poliisi- ja
6557: verraten lyhytaikaisia, työteholtaan heikkoja oikeudellinen käsittely on täysin tehotonta.
6558: ja usein vaikeasti tavoitettavissa, muuntoran- Sen vuoksi olisi suoritettava sellainen juopU'-
6559: gaistuksen käyttö tulee kalliiksi. Silloin kun muksesta pidätettyjä koskeva tutkimus, jonka
6560: jokainen vankilassa täytäntöönpantu muunto- avulla sosiaalista ja lääketieteellistä käsitte-
6561: rangaistuspäivä maksoi 10 mk, huoltopäivä lyä kaipaavat voitaisiin tunnistaa ja saattaa
6562: alkoholistihuoltolassa maksoi keskimäärin hoitoon.
6563: 9 mk. AsiantHa ei ole ratkaisevasti parantu- Erityisen tärkeätä olisi, että 18 vuotta
6564: nut uudesta sakkojen "vähittäismaksujärjes- nuorempia päihtyneinä tavattuja henkilöitä
6565: jestelmästä". ei tuomittaisi sakkorangaistukseen, vaan että
6566: Herää kysymys, eikö näitä varoja voitaisi he aina joutuisivat sosiaaliseen avohuoltokä-
6567: tehokkaammin käyttää päihtyneenä tavattu- sittelyyn ja että samaan pyrittäisiin 18-20-
6568: jen henkilöiden lääketieteelliseen ja sosiaali- vuotiaitten kohdalla. Myöskään ei maksuky-
6569: seen käsittelyyn. Yhä yleisemmäksi on tullut vytöntä päihtymyksstä sakkoon tuomittua
6570: käsitys, että päihtymys on myrkytystila, tila- saisi toimittaa vankilaan sinä aikana, jonka
6571: päinen fyysinen ja psyykkinen sairaus, jonka hän on alkoholistiparantolassa tai sairaalassa,
6572: parannuskeinona rangaistus tuskin on teho- eikä myöskään ennen kuin kuusi kuukautta
6573: kas toimenpide. Vaikeaan päihtymystilaan on kulunut parantola- tai sairaalahoidon
6574: joutunut henkilö tulisi toimittaa vastaanotto- päättymisestä.
6575: asemalle, jossa hänet olisi pidettävä niin Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
6576: kauan, että kaikki myrkytysoireet, myös jäl- toivomuksen,
6577: kihumala ovat hävinneet. Tällaista päihty-
6578: nyttä olisi käsiteltävä potilaana, jonka jälki- että haUitus ryhtyisi kiireellisiin
6579: hoito riippuu diagnoosista. Tämän tapainen toimenpiteisiin juopuneina tavattavien
6580: järjestelmä on yleinen Tsekkoslovakiassa ja henHlöiden nykyisen poliisi- ja oikeu-
6581: sitä käytetään Yhdysvalloissa eräillä paikka- dellisen käsittelyn täydentämiseksi tar-
6582: kunnilla sekä monissa Itä-Euroopan maissa. koituksenmukaisella sosiaalisella ja
6583: Helsingissä on äskettäin aloittanut toimin- lääketieteellisenä käsittelyllä.
6584: tansa sairaala, jossa hoidetaan yksinomaan
6585: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
6586:
6587: Mikko Asunta.. Hannes Paa.so.
6588: Mauno Pohjonen. A1li Vaittinen.
6589: Sakari Huima..
6590: 115
6591:
6592: 11,28.- Toiv.al. N:o 36.
6593:
6594:
6595:
6596:
6597: Lehmonen ym.: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huol-
6598: losta annetun lain soveltamisesta juopumussakkonsa muun-
6599: tarangaistuksena vankilassa suorittaviin.
6600:
6601:
6602: E d U1 s k u n n a ll e:
6603: Rikoslain 6 §: n 1 mom: n mukaan se, joka yksinomaan juopumussakkojen takia, 39
6604: yleisellä tiellä, kadulla tai muulla julkisella % : lla oli juopumussakkojen lisäksi sovitetta-
6605: paikalla tahi julkisessa toimituksessa taikka vana myös muita sakkoja ja vain 15 %:lla
6606: yleisessä kokouksessa esiintyy ilmeisesti juo- ei ollut juopumussakkoja lainkaan.
6607: puneena ja sen kautta matkaansaattaa häi- Kun suurin osa niistä henkilöistä, jotka
6608: riötä tai pahennusta, rangaistakoon vähin- sovittavat juopumussakkonsa vankeudella, on
6609: tään kymmenellä ja enintään sadalla päivä- ilmeisiä alkoholisteja, olisi heitä käsiteltävä
6610: sakolla. päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien
6611: Saman lain voimaanpanoasetuksen 21 § :n huollosta annetun lain mukaisesti. Tämä vaa-
6612: mukaan jos päihtynyt tavataan yleisellä timus on sikäli oikeutetumpi, kun pari vuotta
6613: tiellä, kadulla taikka muussa julkisessa pai- sitten saatujen tietojen mukaan jokainen
6614: kassa tai julkisessa toimituksessa tahi ylei- vankilassa täytäntöönpantu muuntorangais-
6615: sessä kokouksessa, taikka jos hän häiritsee gaistuspäivä maksaa valtiolle enemmän kuin
6616: yksityistä tai yleistä rauhaa väkivaltaisuu- hoitopäivä alkoholistihuoltolassa.
6617: della tahi meluamalla, olkoon lupa hänet Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6618: väkisin poistaa ja, tarpeen vaatiessa, pitää kunnan päätettäväksi toivomuksen,
6619: säilössä, siksi kunnes hän on selvinnyt.
6620: V. 1963 suoritettiin maassamme yhteensä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
6621: 138 622 juopumuspidätystä, joista 73 931 toimenpiteisiin pät"hdyttävien aineiden
6622: johti syytteeseen ja sakkoihin. Osa näistä väärinkäyttäjien huollosta annetun
6623: henkilöistä jättää sakkonsa maksamatta ja lain sovelluttamiseksi niihin henkt"löi-
6624: joutuu sovittamaan ne vankeudella. Tämä hin, jotka nykyisin joutuvat suoritta-
6625: aines on melkoisena rasituksena vankiloille. maan juopumussakkonsa muuntoran-
6626: Marraskuun 1 päivänä 1964 oli vankiloissa gaistuksena vankilassa.
6627: 744 sakkovankia; näistä 46 % oli siellä
6628: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
6629:
6630: Siiri Lehmonen. Heikki Mustonen.
6631: Martti Linna. Pauli Puhakka.
6632: Georg Backlund. Aarne Pulkkinen.
6633: 116
6634:
6635: U,29.-Bemst.mot. N:o 37.
6636:
6637:
6638:
6639:
6640: Gestrin m.fl.: Angående u.tredning av behovet av psykologer
6641: it10m fdngvården och i den statUga skolhemsverksamhetefl..
6642:
6643:
6644: Till Riksdagen.
6645:
6646: Under den senaste tiden har fångvärds- de bäst och effektivast utförs av personer
6647: statistiken uppvisat två parallella och bekym- med psykologisk utbildning. Det behöver
6648: mersamma utvecklingstendenser. Antalet fån- knappast påpekas att dessa uppgifter för
6649: gar under 21 år, eller m.a.o. sådana, som kan närvarande är helt försummade. För full-
6650: förordnas tili ungdomsf'ångelse, har stigit, ständighetens skull bör i detta sammanhang
6651: och de s.k. farliga återfallsförbrytare, som påpekas, att de två psykiater, som utöver
6652: isolerats i tvångsinrättning, har ökat såpass fängelsepsykiaterna finns a.nställda inom
6653: kraftigt att, medan de ännu för tio år sedan fångvården, har dels rent administrativa
6654: var c:a 100 utgjorde antalet isolerade vid uppgifter och dels uppgifter, som ansluter
6655: senaste årsskifte drygt 300. sig tili den akuta sinnessjukvården. Nägra
6656: För närvarande arbetar två fängelsepsy- psykologer finns överhuvudtaget inte an~
6657: kiater inom fängvärden med de undersök- ställda inom fångvården. I samtliga nordiska
6658: nings- och klassifieringsuppgifter, som lag och de flesta väseuropeiska Iänder arbetar
6659: och förordning älägger beträffande de unga inom fångvärden ett stort antal psykologer,
6660: förbrytarna och de farliga äterfallsförbry- alltså personer med en speciell utbildning
6661: tarna. Deras arbetsbörda är numera p.g.a. just för de problem, vilkas skötsel i Finland
6662: ovananförda ökning sä stor, att de fort- är totalt negligerad. Justitieministeriets fång-
6663: iöpande vårdproblemen och en kontinuerlig vårdsavdelning har observerat denna brist
6664: kontakt med de två nämnda särskilt svärar- och har följaktligen flera år i rad gjort
6665: tade fångkategorierna helt försummas. Ar- framställning om att detta missförhållande
6666: betsbördan har vid vissa tidpunkter varit åtminstone delvis borde avhjälpas genom att
6667: av den storleksordningen att fängelsepsy- inrätta tre psykologtjänster inom fångvården.
6668: kiaterna inte ens nödtorftigt hunnit utföra Dessa framställningar har förblivit utan re-
6669: de undersökningar, som enligt gällande lag- sultat.
6670: stiftning måste företas beträffande de unga Såsom läget nu är saknar alltså vär fång-
6671: förbrytarna för fängelsedomstolens räkning. vård möjligheter att dels utbilda den psyko-
6672: Än mindre har fängelsepsykiaterna haft logiskt oskolade fångvårdspersonalen för psy.
6673: någon som helst tid att ägna åt den egent- koterapeutiska uppgifter genom en praktisk
6674: liga psykiatriska vården av fångarna. Efter- handledning i t.ex. gruppterapi och dels
6675: som en stor del av de uppgifter, som enligt möjligheter att utreda de invecklade psyko-
6676: gällande bestämmelser borde utföras av fän- logiska problem, som ingår i all anstaltsvård.
6677: gelsepsykiaterna, är av den arten att de Det är möjligt att fångarnas psykologiska
6678: [ämpligen kan skötas av psykologutbildade problem inte alltid framträder markant under
6679: personer, finns en lösning i de sådande fängelsetiden, men att de efter fångens fri-
6680: missförhållandena i att anställa psykologer givning, då han borde inträda i produktions-
6681: i fängvädens tjänst. De rädande psykiater-' livet, förorsakar regelbundna svårigheter.
6682: bristen gör t.o.m. en sådan lösning tili Dessutom är det statistiskt bevisat att antalet
6683: den enda möjliga. Dessutom är vissa av återfall i brott ökar i direkt proportion till
6684: uppgifterna, t.ex. anlagsprövningar, frågor anstaltstidens längd. Eftersom återfall alltid
6685: angäende yrkes- och skoltillpassing och olika måste toikas som ett resultat av en miss-
6686: karaktärs- och intelligenstester sädana, att lyckad samhällsanpassning, är det klart att
6687: II,29. - Gestrin ym. 117
6688:
6689: man redan under anstaltstiden måste sätta undergär de observation oeh testning för att
6690: in energiska preventiva ätgärder. Grunden ett sä noggrant underlag som möjligt skall
6691: för brottslingens ätergäng till ett ordnat föreligga för beslutet om fortsatta ätgärder
6692: samhällsliv mäste därför läggas under rörande envar. Då ingen psykologbefattning
6693: anstaltstiden. Härtill behövs det psykologer. finnes är det klart att redan uppgörandet
6694: :Medan rena värdsynpunkter talar för att av ett till den enskildes förutsättningar an-
6695: de tvä klientgrupper, som kräver en särskild passat uppfostringsprogram bereder svärig-
6696: uppmärksamhet, återfallsförbrytarna, skall heter. Några möjligheter till psykoterapeu-
6697: fä och behöver psykologisk hjälp ur sina tiskt grupparbete finns varken här eller i
6698: svärigheter, talar rent ekonomiska skäl för statens övriga skolhem. Dock vore en sädan
6699: att samhället inte har råd att nonchalera verksam.het ägnad att bryta svära hämningar
6700: värden av de omkring 6 000 övriga fängar, och underlätta de ungas anpassning :till sam-
6701: som dagligen befolkar vära fängelser. Psy- hällslivet. Samtidigt kunde ä.ven hemmenas
6702: kologer behövs för dessa inte enbart för a.tt övriga personai genom samtal med psykologen
6703: förebygga de kriminaliserande och anti- få de enskilda ungdomarnas problem kla.r-
6704: sociala inflyterser, som alltid finns i fän- lagda på ett sätt, som kunde eliminera onö-
6705: gelsemiljön, utan också för att bistå vid strä- diga konflikter i hemmena. Det är vidare
6706: vandena. att göra detta klientel till produk- sannolikt att frågan om vilka ungdomar, som
6707: tiva och yrkesutbildade fria samhällsmed- kunde återanpassas till det sociala livet utan
6708: lemmar. fortsatt skolhemsvistelse, kunde prövas längt
6709: Vad som ovan anförts om behovet av psy-· rationellare än för närvarande om tillgång
6710: kologer inom fängvården är i många av- till psykologiskt skolad personai skulle finnas
6711: seenden giltigt även i fråga om skolhems- i den statliga skolhemsverksamheten.
6712: verksamheten. En del av de brister, som Hänvisan till det sagda har vi äran
6713: ia.kttagits i denna verksamhet, kan tillskri- föreslå att riksdagen ville besluta hemställa,
6714: vas avsaknaden av nödiga personelia resusrer.
6715: Ocksä här ä.r bristen pä skolade psykologer att regeringen måtte låta verkställa
6716: särskilt betänklig. Inte ,ens vid Järvilinna en allsidig 'Utredning röramde behovel
6717: mottagningshem finnes nägon särskild psyko. av psykologer inmn fångvdrdefl. och i
6718: logbefattning, trots anstaltens centrala ställ- den statliga skolhe-rMverksamJt.eten
6719: ning i den· statliga skolhemsverksamheten. samt därefter i brådskande ordning
6720: Till Järvilinna sänds samtliga de finsksprå- vidtaga av 'Utrednif111B'If. bet~'nga.de åt-
6721: kiga pojkar, om vilkas placering i statens gärder.
6722: skolhem beslut har fattats. Pä Järvilinna
6723: Helsingforsden 27 april1966.
6724:
6725: Kristian Gestrin. Ingva.r S. Melin.
6726: Magnus KuU. Pentti Sillantaus.
6727: Evald Häggblom. Lars IJndemau.
6728: Carl Olof Tallgren.
6729: 118
6730:
6731: 11,29.-Toiv.al. N:o 37. Suomennos.
6732:
6733:
6734:
6735:
6736: Gestrin ym.: Psykologien tarpeen selvittämisestä vankeinhoi-
6737: don ja valtion koulutoiminnan piirissä.
6738:
6739:
6740: E d U! s k u n n a 11 e.
6741:
6742: Viime aikoina on vankeinhoitotilastossa testit ovat sellaisia, jotka psykologin koulu-
6743: voitu havaita kaksi rinnakkaista ja huoles- tuksen saaneet henkilöt hoitavat parhaiten ja
6744: tuttavaa kehityssuuntaa. Alle 21 vuotiaiden tehokkaimmin. Tarvinnee tuskin mainita, että
6745: vankien määrä eli t.s. sellaisten, jotka voi- nämä toimenpiteet on tällä haavaa kokonaan
6746: daan määrätä nuorisovankilaan, on noussut laiminlyöty. Täydellisyyden vuoksi on tässä
6747: ja ns. vaarallisia rikoksenuusijoita, jotka yhteydessä huomautettava, että millä kah-
6748: on eristetty pakkolaitokseen on tullut lisää della psykiatrilla, jotka vankilapsykiatrien
6749: niin paljon,· että kun heitä. vielä kymmenen lisäksi ovat vankeinhoidon palveluksessa, on
6750: vuotta sitten oli noin 100, eristettyjen luku- toisaalta puhtaasti hallinnollisia tehtäviä ja
6751: määrä viime vuodenvaihteessa oli runsaasti toisaalta tehtäviä, jotka liittyvät äkilliseen·
6752: 300. mielisairaanhoitoon. Psykologeja ei ylipää-
6753: ' Tällä haavaa työskentelee vankeinhoidon tään ole vankeinhoidon palveluksessa. Kai~
6754: piirissä kaksi vankilapsykiatria sellaisissa tut- kissa pohjoismaissa ja useimmissa Länsi-
6755: kimus- ja luokittelutehtävissä, jotka laki ja Euroopan maissa työskentelee vankeinhoidon
6756: asetus nuorista rikoksentekijöistä ja vaaral- piirissä suuri joukko psykologeja, siis henki~
6757: lisista rikoksenuusijoista velvoittavat tehtä- !öitä, joilla on erityiskoulutus juuri niihin
6758: viksi. Heidän työtaakkansa on nykyään edellä kysymyksiin, joiden hoitaminen Suomessa on
6759: esitetystä vankien lisäyksestä johtuen niin täysin laiminlyöty. Oikeusministeriön ·van-
6760: suuri, että jatkuvien hoitopulmien selvittä- keinhoito-osasto on havainnut tämän puutteen
6761: minen ja keskeytymätön yhteydenpito edellä ja siitä syystä useana vuonna peräkkäin teh-
6762: mainittuihin erityisen vaikealaatuisiin vanki- nyt esityksen kolmen psykologinviran perus-
6763: ryhmiin on kokonaan laiminlyöty. Työtaakka tamisesta vankeinhoitolaitokseen tämän epä-
6764: on ollut eräinä ajankohtina sitä suuruusluok- kohdan ainakin osittaista poistamista varten.
6765: kaa, etteivät vankilapsykiatrit ole ehtineet Nämä esitykset ovat jääneet tuloksettomiksi.
6766: suorittaa edes niitä välttämättöm.iäkään tut- Vankeinhoitolaitoksellamme ei siis nyky-
6767: kimuksia, jotka voimassa oleva.· lainsäädäntö tilanteessa ole mahdollisuuksia toisaalta psy-
6768: määrää nuorista rikollisista tehtäväksi van- kologisesti kouluttamattoman vankainhoito-
6769: kilatuomioistuinta · varten. Vielä vähemmän . henkilökunnan kouluttamiseen psykotera-
6770: vankilapsykiatreilla on ollut aikaa omistau- peuttisia tehtäviä varten esim. opastamalla
6771: tua vankien varsinaiseen psykiatriseen hoi- käytännössä ryhmäterapiassa eikä toisaalta
6772: toon. Kun suuri osa niistä tehtävistä, jotka monimutkaisten psykologisten kysymysten
6773: vankilapsykiatrien voimassa olevien määräys- selvittämiseen, joita liittyy kaikkeen laitos-
6774: ten mukaan tulisi suorittaa, on sen laatuista, hoitoon. On mahdollista, etteivät vankien
6775: että psykologian tutkinnon suorittaneet hen- psykologiset vaikeudet aina ilmene huomat-
6776: kilöt voivat ne hoitaa, on psykologien kiin- tavammin vankeusaikana, mutta vapautumi-
6777: nittäminen vankeinhoidon palvelukseen eräs sen jälkeen, kun vangin tulisi astua tuotanto-
6778: ratkaisu vallitsevien epäkohtien poistamiseksi. elämän palvelukseen, ne aiheuttavat säännöl-
6779: Nykyinen psykiatrien puute tekee sellaisen lisesti vaikeuksia. Sitäpaitsi on tilastollisesti
6780: ratkaisun jopa ainoaksi mahdolliseksi. Sitä osoitettu, että rikosten uusimisten luku li-
6781: paitsi eräät tehtävät, esim. taipumuskokeet, sääntyy suorassa suhteessa laitoshoidon pi-
6782: ammattiin ja kouluun soveltuvuutta koskevat tuuteen. Kun uusiminen aina on tulkittava
6783: kysymykset ja eräät luonne- ja älykkyys- yhteiskuntaan sopeutumattomuuden tulok-
6784: II,29. - Gestrin ym. 119
6785:
6786: seksi on selvää, että jo laitosaikana on ryh- kotiin on tehty päätös.
6787: dyttävä tarmokkaisiin ennalta ehkäiseviin Järvilinnassa he ovat tarkkailun alaisina
6788: toimenpiteisiin. Rikollisen paluun perusta ja heidät testataan, jotta saataisiin mahdol-
6789: järjestyneeseen yhteiskuntaelämään on sen lisimman tarkka perusta heitä koskevista
6790: vuoksi luotava laitosaikana. Tähän tarvitaan jatkotoimenpiteistä päätettäessä. Kun psyko-
6791: psykologeja. logia ei ole, on selvää, että jo sen asian
6792: Pelkkien hoitonäkökohtien puoltaessa kah- selvittäminen, mikä kasvatusohjelma 'kullekin
6793: delle erityistä huomiota vaativalle suojatti- on sopivin, tuottaa vaikeuksia. Psykoterapeut-
6794: ryhmälle, rikoksenuusijoille psykologista tiseen ryhmätyöskentelyyn ei täällä ole
6795: apua, jota heidän tulee saada ja jota he tar- mitään mahdollisuuksia enempää kuin val-
6796: vitsevat selvitäkseen vaikeuksistaan, ei yh- tion muissakaan koulukodeissa. Sellainen toi-
6797: teiskunnalla ole varaa pelkästään taloudelli- minta olisi kuitenkin omiaan poistamaan
6798: sista syistä laiminlyödä niiden, noin 6 000 vaikeita estoja ja helpottamaan nuorten
6799: muun vangin hoitoa, jotka päivittäin kan- sopeutumista yhteiskuntaelämään. Samalla
6800: soittavat vankilamme. Psykologeja ei tarvita kotien muu henkilökuntakin voisi psykologin
6801: näitä varten vain sellaisten kriminalisoivien kanssa keskustellen saada selvyyden yksityis-
6802: ja epäsosiaalisten vaikutusten ehkäisemiseksi, ten nuorten pulmista tavalla, joka voisi
6803: joita aina ilmenee vankilapiireissä, vaan myös poistaa kotien turhia ristiriitoja. Toden-
6804: tuettaessa pyrkimyksiä· tämän suojattiryh- näköistä myös on, että kysymystä siitä ketkä
6805: män tekemiseksi tuottaviksi ja ammattikou- nuoret voidaan palauttaa sosiaaliseen elä-
6806: lutuksen saaneiksi vapaan yhteiskunnan jäse- mään koulukotioleskelua jatkamatta voitai-
6807: niksi. siin harkita paljon järkiperäisemmin kuin
6808: Mitä edellä on esitetty vankeinhoidon psy- tällä haavaa, jos psykologisesti koulutettua
6809: kologien tarpeesta, pätee monessa suhteessa henkilökuntaa olisi käytettävissä valtion
6810: myös koulukotitoiminnan osalta. Osaa tässä koulukotitoiminnassa.
6811: toiminnassa havaituista puutteista voidaan Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
6812: pitää välttämättömän henkilökunnan puuttu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6813: misesta johtuvana. Tässäkin kohden koulu- muksen,
6814: tettujen psykologien puute on erityisen
6815: arveluttava. Ei edes Järvilinnan vastaan- että hallitus toimitu.ttatisi vankein-
6816: ottokodissa ole erityistä psykologintointa siitä hoidon ja valtion kO'Ul!ukotitoiminnam
6817: huolimatta, että laitoksen asema valtion piirissä esiintyvän psykologien tarpeen
6818: koulukotitoiminnassa on keskeinen. Järvilin- kaikinpu.'Olisen selvittämisen sekä sen-
6819: naan lähetetään kaikki ne suomenkieliset jälkeen kiireellisesti ryhtyisi selvityk-
6820: pojat, joiden sijoittamisesta valtion koulu- sen edellyttämiin toimenpiteisiin.
6821: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
6822:
6823: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
6824: Magnus Kull. Ingvar s. Melin.
6825: Pentti Sillantaus. Lars Lindeman.
6826: Evald Häggblom.
6827: 120
6828: 11,30. - Toiv.al. N: o 38.
6829: Heinonen ym. : V uokrtw.JSu;ntoJen, väUtyksen, an,tamisesta kun,-
6830: tien, yksinoikeudeksi.
6831:
6832: E d u s k u n n a 11 e.
6833: Asuntopula jatkuu maassamme edelleen kiin muuttanut henkilö, joka ei vielä :tunne
6834: vaikeana ja aauntokysymys on muutoinkin olosuhteita kaupungissa. eikä näin ollen
6835: ratkaisematta. Suuri osa asuntotuotannosta yleensä pysty itse löytämään asuntoa ja on
6836: tapahtuu ilman valtion tukea ja samalla toisaalta helposti harhautettaviMa. On mitä
6837: myös ilman valtion valvontaa. Asuntoa vailla suurimmassa määrin epäoikeudenmukaista,
6838: olevat kansalaiset joutuvat kuitenkin asutus- että tällaiset henkilöt joutuvat kärsimään
6839: keskuksissa olosuhteiden pakosta turvautu- a.suntopulastamme korkeiden vuokrien lisäksi
6840: maan kaikkiin mahdollisiin saatavissa oleviin myös kohtuuttomien asunnon välityspalkkioi-
6841: asuntoihin ja maksamaan usein kohtuuttoman den muodossa. Toisaalta on pidettävä luon-
6842: kallista vuokraa. nollisena, että muustakin syystä vuokra-asun.
6843: Asuntopulan aiheuttamana sivuilmiönä on tojen välittäminen kuuluu yhteiskunnalle
6844: vapailla markkinoilla tarjolla olevien vuokra- eikä· ole mikään yksityisen voitontavoittelun
6845: huoneistojen välittämisestä muodostunut kan- muoto.
6846: nattava keinottelumuoto. Asunnon välittäjä Vertauksen vuoksi voidaan mainita, että
6847: tai tällaista välitystä harjoittava toimisto aikaisemmin, vuosisadan alkupuolella, myös
6848: hankkii joko ilmaiseksi tai maksusta välit- työnvälitystä hoidettiin liiketoimintana,
6849: tääkseen vuokrattavan huoneen sitä tarvit- mutta nykyisin tunnetaan täysin yleisesti,
6850: sevalle henkilölle. Vuokralaiseksi aikova hen- että työnvälitys kuuluu yhteiskunnalle ja
6851: kilö joutuu kuitenkin maksamaan toimistolle että sen harjoittaminen on yksityisiltä
6852: suuren summan rahaa ennen kuin saa tie- kielletty. Niinpä työnvälitystoiminta siirret-
6853: toonsa vuokrattavana olevan vapaan huoneen tiin meillä alunperin kunnille, mutta kuuluu
6854: tai huoneiston. Koska kysyntä asuntopulasta nykyään valtion velvollisuuksiin. Samoilla
6855: johtuen on suuri, pyydetään tästä keinottelu- perusteilla pitäisi myös vuokra-asuntojen vä-
6856: luonteisesta välittämisestä kohtuuttoman suu- lityksen kuulua joko kunnalle tai valtiolle.
6857: ria palkkioita. Esimerkiksi Helsingin kaupun- Tarkoituksenmukaista on nykyisissä oloissa
6858: gissa ja Turussa voi alivuokralaishuoneesta antaa asunnonvälitys kuntien yksinoikeudeksi
6859: joutua maksamaan välityspalkkiota 50-120 ja kieltää se yksityisiltä. Sanomalehti-ilmoit-
6860: markkaa ja yksiöistä ja isommista huoneis- telu on luonnollisesti sallittava samoissa puit-
6861: toista vastaavasti enemmän. Samanluontainen teissa kuin nykyisinkin, sehän on myös sal-
6862: on tilanne monissa muissa kaupungeissa. littua työpaikoista kyseenollen. Viranomais-
6863: Useassa tapauksessa harjoitetaan suoranaista ten velvollisuutena on sen sijaan tarkkailla
6864: petollista menettelyä, jolloin asiakas, joka :tällaista ilmoittelua, ettei lakia. päästä kier-
6865: haluaa huoneen vuokrata, joutuu jo ennen tämään.
6866: vapaan huoneiston osoitteen saamista maksa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6867: maan toimistolle välityspalkkiota. Kun huo. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6868: neistoa ei ehkä myöhemminkään ilmaannu, vomuksen,
6869: asiakas menettää kuitenkin maksamansa,
6870: usein varsin suuren summan. että hallitus viipymättä antaisi laki-
6871: Vuokra-asunnon tarvitsijat ovat etupäässä esityksen, Jolla vuokra-as.untoJen, väli-
6872: .vähävaraisia nuoria ihmisiä, muita yksinäi- tys annetaan, kun,tien, '!J'ksinoikeudeksi
6873: siä pientuloisia henkilöitä tai juuri avioliiton ja Jonka mukaan kaupungit Ja kaup-
6874: solmineita nuoria pareja. Monessa tapauk- palat velwitetaan, perustamaan erityi-
6875: sessa on kysymyksessä maaseudulta kaupun- nen, tJSUnnonvälitystoimisto.
6876: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta. 1966.
6877: Vappu Heinonen. Viljo Pousi. Aili Siiskonen.
6878: T. Leivo-La.TSSon. Olavi Sa.a.rinen. Olli J. Uoti.
6879: Impi Lukkarin.en.
6880: 121
6881:
6882: fi,Sl. - Toiv.al. N :o 39.
6883:
6884:
6885:
6886:
6887: A. Salo ym.: Kunnallisella pohjalla toimivan asunnonvälityk-
6888: sen aikaansaamisuta.
6889:
6890:
6891: E d u s k u n n a 11 e.
6892:
6893: Elinkeinorakenteen muuttumisen seurauk- nonvälitystoiminta saatettava järkevälle poh-
6894: sena muuttopaine asutuskeskuksiin jatkuu jalle. Luontevimmin tämä tapahtuisi siten,
6895: voimakkaana ja voimistuvana. Useimmat ih- että asunnonvälityksestä huolehtimaan oikeu-
6896: miset joutuvat kokemaan tämän sinänsä tettaisiin ja velvoitettaisiin kunnat.
6897: myönteisen ilmiön kaikkein kielteisimmän Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
6898: piirteen kohdalta. Tämä on asuntopula. Asu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6899: tuskeskuksissa asuntoja kysytään enemmän
6900: kuin tarjotaan, asunnot ovat liian pieniä ja että haUitus kiireeUisesti 81Writtaisi
6901: liian kalliita. tutkimuksen yksityisen, as.un'Mfl,väli-
6902: Laillistamaton asunnonvälitystoiminta on tystoiminnan aiheuttamista epäkoh-
6903: asuntopulan aiheuttama näkyvästi epäterve dista ja ryhtyisi toimiin sellaisen lain
6904: ilmiö. Välityspalkkiot, vuokraennakot ym. säätämiseksi, joka velwittaisi määrä-
6905: ovat merkkinä siitä, että ihmisten hädän- tyn suuruiset kaupungit ja tietyt
6906: alaista tilaa käytetään keinottelun aiheena. väkiluvultaan nopeasti kasvavat ja
6907: Samalla kun korostetaan sitä vaatimusta, asuntopulasta kärsivät kauppalat ja
6908: että yhteiskunnan - valtion ja kuntien - taajaväkiset yhd;yskunnat huolehti-
6909: on entistä suuremmassa määrin otettava vas- maan asunnonvälityksestä kunnalli-
6910: tuu tilavaropien ja hinnaltaan kohtuullisem- sella pofkjalla.
6911: pien asuntojen rakentamisesta, on myös asun-
6912: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
6913:
6914: Arvo Salo. Reino Breilin. Uljas Mäkelä.
6915: Lyyli Aalto. Sa.ka.ri Knuuttila. A-V. Perheentupa.
6916: Esko Niskanen. Pauli Burma.n. Dmo Paa.na.nen.
6917:
6918:
6919:
6920:
6921: 16 E 529/66
6922: 122
6923:
6924: U,32.-Toiv.a.l. N:o 40.
6925:
6926:
6927:
6928:
6929: A. SaJ() ym.: Valtakunnallisen vuokra-asuntorekisterin pe-
6930: rustamisesta.
6931:
6932:
6933: E d u s k u n n a II e.
6934:
6935: Viime vuosina on huomattava osa asunto- märä liiketoimi - laillistamaton asunnon-
6936: tuotannostamme rahoitettu yksityisen pää- välitys.
6937: oman turvin. Erityisenä kiihokkeena varojen Tilanteen voisi olennaisesti tervehdyttää
6938: irrottamiseksi asuntotuotantoon on käytetty julkinen, saatavissa oleva tieto siitä, ketkä
6939: määräaikaista asunnon verovapautta. omistavat vuokralle annettavat asunnot väes-
6940: Verovapautta ovat kuitenkin seuranneet tökeskuksissa. Siinä tapauksessa, että asun-
6941: niin vakavat haittavaikutukset, että asunto- non omistamisesta ja edelleen vuokraamisesta
6942: tuotannon suhteellisen voimakasta kasvua on ei koituisi asianomaiselle suhteetonta talou-
6943: vastannut joukko tosin piileviä, mutta si- dellista hyötyä, tämä tieto ei haittaisi hänen
6944: nänsä järkyttäviä ja sosiaalista oikeuden- liiketoimiaan taikka mainettaan. Toisissa ta-
6945: mukaisuutta loukkaavia epäkohtia. pauksissa se toisi korjauksen sietämättömään
6946: Asuntotuotanto on suuntautunut pienasuii.- tilanteeseen. Vain valtakunnallinen vuokra-
6947: tojen rakentamiseen. Täten on väestökeskuk- asuntorekisterin perustaminen erityislainsää-
6948: sissa ja erityisesti suurissa kaupungeissamme dännöllä, jossa m.m. otettaisiin huomioon
6949: syntynyt kokonaisia jo valmistuessaan slum- vaatimus lieventää ns. pankkisalaisuutta, voi
6950: miutuneita kaupunginosia, kuten Kallion täyttää tässä asetetun tehtävän. Samalla se
6951: kaupunginosa Helsingissä. olisi kuntien asuntotoiminnan kannalta asian-
6952: Palkanansaitsija-vuokralainen on taloudel- mukainen apuelin.
6953: lisista syistä pakotettu asumaan ahtaasti. Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
6954: Hän joutuu useassa tapauksessa maksamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6955: vuokran välikäsien kautta eikä voi esittää
6956: toivomuksiaan suoraan asunnonomistajalle. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
6957: Asunnon omistamisesta on toisaalta tullut menpiteisiin valtakunnallisen vuokra-
6958: liikeyritys. Tiedossa on tapauksia Helsingissä, asuntorekisterin perustamista koskevan
6959: jossa yksi ja sama henkilö - on vihjailtu kysymyksen tutkimiseksi sekä tutki-
6960: jopa sangen tunnettuihin kansalaisiin muksen tulosten perusteella antaisi
6961: omistaa satamäärin pienasuntoja. Eduskunnalle asiaa koskevan lakiesi-
6962: Epäterveen asuntotilanteen varjossa on tyksen.
6963: myös rehottanut erittäin arveluttava ja hä-
6964: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
6965:
6966: Arvo Salo. A-V. Perheentupa..
6967: Lyyli Aalto. Pauli Burman.
6968: Esko Niskanen. Uljas Mäkelä.
6969: Ilmo Paananen. Kaarlo af Heurlin.
6970: 123
6971:
6972: U,SS.-Toiv.al. N:o 41.
6973:
6974:
6975:
6976:
6977: Paasivuori ym.: Voimakkaasti kasvavien väestökeskusten
6978: vuokralaisten aseman turvaamisesta.
6979:
6980:
6981: Ed us kunnalle.
6982:
6983: Asuntokysymys ja aivan erityisesti vuokra- kaan tapauksessa ainakaan pääkaupungin
6984: kysymys on yhteiskunnassamme kiireellisintä kohdalla, jossa tilanne {)n vaikein, johtaa
6985: ratkaisua vaativa. Meillä on mahdollisesti tuntuviin alennuksiin yleisessä vuokratasossa
6986: jopa maailman korkein vuokrataso, ainakin ennenkuin ehkä 3-4 vuoden kuluttua. Tänä
6987: kaikkein korkeimpiin kuuluva. Siitä olemme ylimenokautena on kohtuuttomien vuokrien
6988: jälleen saaneet vakuuttavan todisteen viime periminen ja vuokrakiskonta käsityksemme
6989: syyskuussa suoritetun vuokralaskennan tulos- mukaan estettävissä vain saattamalla voi-
6990: ten muodossa. Erityisen räikeinä epäkohdat maan kyllin tehokas erikoislainsäädäntö, joka
6991: esiintyvät Helsingissä ja pienten huoneistojen antaa vuokralaisille mahdollisuuden saada
6992: kohdalla. Niinpä vuosina 1961-63 valmistun- vuokransa yhteiskunnan välittömin toimen,
6993: neista ei-aravayksiöistä 73 % kuului yli pitein alennetuksi kohtuulliselle tasolle ja
6994: 8 mk/m2jkk ryhmään ja kaksioista 77 % saada asemansa muutenkin turvatuksi vuok-
6995: yli 7 mkjm2 jkk ryhmään (yksiöiden ja kak- ranantajien mielivaltaa vastaan.
6996: sioiden keskivuokrien ero oli 1,12 mk/m2jkk). Edellä olevan nojalla esitämme eduskunnan
6997: Asunto- ja vuokratilanteen pysyvä tasa- hyväksyttäväksi toivomuksen,
6998: painottaminen voidaan niin Helsingissä kuin
6999: muissakin väestöke8kuksissamme saada aikaan että hallitus kiireellisesti selvityt-
7000: vain lisäämällä kohtuuvuokraisten arava- täisi Helsingin ja eräiden muidenkin
7001: vuokratalojen rakentaminen ja koko arava- voimakkaasti kasvavien väestökeskusten
7002: tuotanto kiireellisesti vähintään kaksinkertai- vuokrakysymyksen tehokkaan lainsää-
7003: seksi nykyisestään ja lisäämällä yhteiskunnan dännön aikaansaamiseksi vuokrakis-
7004: tukemaa tuotantoa sen jälkeen asteittain. Näi- konnan lopettamista, kohtuuttomien
7005: den toimenpiteiden vaikutus alkaa kuitenkin vuokrien alentamista ja vwokralais.ten
7006: vasta sitten, kun laajennettu tuotanto on asem(lln, kaikinpuolista turvaamista sil-
7007: kuluttajien käytössä eikä voine parhaassa- mällä pitäen.
7008: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
7009:
7010: Tyyne Paasivuori Antti A. Balme. Pauli Burman.
7011: Väinö Vilponiemi. Esko Niska.nen. Kaarlo Pitsinki.
7012: Kalle Matilainen. Antero Väyrynen. E. J. Paavola.
7013: 124
7014:
7015: II,34. - Toiv.al. N: o 42.
7016:
7017:
7018:
7019:
7020: .&.. Salo ym.: liJpäsiveeZZisiä julkaisuja koskeva;n lainsäädännön
7021: uusimisesta.
7022:
7023:
7024: E d u s k u n n a 11 e.
7025:
7026: . Nykyisin voimassa oleva laki epäsiveellis- sensuurin se muodostaa olennaisen ja vali-
7027: ten julkaisujen levittämisen ehkäisemisestä tettavan vaaran kaunokirjallisen julkaisutoi-
7028: laadittiin alun perin tuolloin ongelmaksi muo- mintamme tasolle. Kun se ei myöskään ole
7029: dostuneita ala-arvoisia aikakausjulkaisuja lain alkuperäisen tarkoituksen mukainen, tar-
7030: vastaan. Nyt jo kolme kertaa sitä kuitenkin vitaan lakiin olennaisia muutoksia: tarkistuk-
7031: on sovellettu käytäntöön niin, että taidekir- sia ja selvennyksiä.
7032: jallisuuteen luettava, vieläpä korkeatasoinen Edellä olevaan viitaten ehdotamme, edus-
7033: teos on joutunut sen johdosta takavarikkoon kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7034: ja kieltoon. Tämä menettely poikkeaa täysin
7035: pohjoismaisesta käytännöstä. Suomen mai- että hallitus ryihtyisi pikaisiin toi-
7036: neelle sivistysmaana se on vähintäänkin arve- menpiteisiin epäs.iveellisiä julkaisuja
7037: luttava. Aiheuttamalla epävirallisen ennakko- koskevan lainsäädännön uusimiseksi.
7038: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
7039:
7040: .Arvo Salo. Lyyli Aalto. Kaarlo a.f Heurlin.
7041: Dmo Paananen. Pauli Burman. A.-V. Perheentupa.
7042: 125
7043:
7044: II,35. - Toiv.al. N :o 48.
7045:
7046:
7047:
7048:
7049: Apa.jala.hti: HomoseksuaaUsuuden rangaistavuuden poistami-
7050: sesta.
7051:
7052:
7053:
7054: E d u s k u n n a 11 e.
7055:
7056: Homoseksuaalisuus on sukupuolisen käyt- seltään homO- ja heteroseksuaalisuuden vä-
7057: täytymisen muoto, jonka esiintyminen mah- lillä horjuvia. Tieto siitä, että laki säätää
7058: dollisimman vähäisenä on mitä toivottavinta. homoseksuaalisuudesta rangaistuksen, epäile-
7059: On siis paikallaan luoda olosuhteita, joiden . mättä vaikuttaa estävästi yksilön harkitessa
7060: vallitessa homoseksuaalinen käyttäytyminen ryhtymistä homoseksuaaliseen tekoon. On kui-
7061: vähenee. tenkin otettava huomioon, mitä muita vai-
7062: Kun tarkastellaan yhteiskunnan suhtautu- kutuksia sanotulla tiedolla homoseksuaalisuu-
7063: mista homoseksuaalisuuteen, voidaan havaita, desta rangaistavana tekona on kansalaisiin.
7064: että sanottua poikkeavaa käyttäytymistä pi- Ennen murrosikää ja sen aikana samaa
7065: detään erityisen häpeällisenä ja tuomitta- sukupuolta olevien keskinäiset tunnesuhteet
7066: vana. Tätä asennetta osoittaa muun muassa, ovat säännönmukaisesti sävyttyneet homo-
7067: että rikoslain 20 luvun 12 § :n mukaan homo- eroottisesti ja homoseksuaaliset kosketukset
7068: seksuaalisuus on rangaistava teko ja että sa- ovat silloin varsin tavallisia. On siis kysy-
7069: man lain 46 luvun 1 § :n mukaan saattaa myksessä eräs normaaliin kehitykseen kuu-
7070: eräissä tapauksissa lisäseuraamuksena olla luva vaihe, josta myöhemmin kypsytään hete-
7071: kastroiduksi tuleminen. roseksuaalisuuteen. Kun näin kypsynyt nuo-
7072: Homoseksuaalisesti käyttäytyvien henkilöi- riso aikaisemman seksuaalisen kehitysvai-
7073: den kannalta yhteiskunnan edellä todettu, heansa ilmiöt hyvin muistaen saa tiedon, että
7074: jyrkästi tuomitseva asenne on varsin kohta- homoseksuaalisuus on rangaistava teko, yleis-
7075: lokas. Se vaikuttaa heihin luotaantyöntävästi preventiivisiä tarkoitusperiä ajanut lainsää-
7076: ja eristävästi ja siten vakiinnuttaa heidän täjä saa aikaan sen, että nuorisossa herää
7077: homoseksuaalista asennoitumistaan. Yhteis- aikaisempaan seksuaaliseen kehitysvaiheeseen
7078: kunnan tuomitsevasta suhtautumisesta seuraa kuuluneista, homoseksuaalisuutta sisältäneistä
7079: lisäksi, että homiseksuaalisesti käyttäytyvät suhteista syyllisyys, joka puolestaan häiritsee
7080: henkilöt omaksuvat itseensä nähden saman- nuorison kypsymistä edelleen aikuisuuteen.
7081: laisen, siis tuomitsevan ja halveksivan asen- Tällöin ei ole harvinaista, että syyllisyys ja
7082: teen, mikä tietenkin olennaisesti vaikeuttaa siihen liittyvä itsehalveksunta saattavat ai-
7083: heidän pyrkimyksiään päästä kehittymään heuttaa homoseksuaaliseen käyttäytymiseen
7084: heteroseksuaaliseen suuntaan. Ymmärtäväi- johtavan kehityssuunnan. Kun lainsäätäjä
7085: nen asenne sen sijaan loisi homoseksuaalisesti yleispreventiivisistä syistä kriminalisoi homO-
7086: käyttäytyville henkilöille todellisia mahdolli- seksuaalisuuden, samalla tulee eräs homosek-
7087: suuksia kypsyä heteroseksuaaliseen käyttäy- suaalisesti värittynyt, normaaliin kypsymi-
7088: tymiseen. seen kuuluva kehitysvaihe tosiasiallisesti kiel-
7089: Tuskin erehdytään, kun todetaan lainsää- letyksi. Tätä lainsäätäjä ei liene tarkottanut.
7090: täjien tarkoituksen homoseksuaalisuuden kri- Syvyyspsykologinen ja psykoanalyyttinen
7091: mivalisoidessaan olleen lähinnä yleispreven- tutkimus on osoittanut homoseksuaalisuuden
7092: tiivisen. Onkin myönnettävä, että yleispre- johtuvan ennen muuta lapsen seksuaalista
7093: ventiolla on merkitystä ajatellen erityisesti kehitystä ehkäisevistä, kodissa ja koulussa
7094: niitä, jotka ovat sukupuoliselta käyttäytymi- vaikuttavista vahingollisista tekijöistä, kuten
7095: 126 U,35. -HomoseksuaalisuUden rangatstavuus.
7096:
7097:
7098: esimerkiksi lapsen ristiriidoista vastakkaista Edellä olevan perusteella katson. aiheelli-
7099: sukupuolta olevan vanhemman tai opettajan seksi esittää eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7100: kanssa, vanhempien keskinäisestä eripurai- vomuksen,
7101: suudesta, avioerosta, sukupuolisuuden vastai-
7102: sesta ilmapiiristä ja rankaisemisesta heterO- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7103: seksuaalisten leikkien paljastuttua. Kun kai- toimenpiteisiin homoseksuaalisuudesta
7104: kesta tästä lainsäätäjän kannan mukaan voi . ja sen rangaistavuudesta annettujen
7105: seurata vankilaan joutuminen ja kastroiduksi määräysten muuttamiseksi siten, että
7106: tuleminen, lienee kohtuuden raja jo ylitetty. homoseksuaalisuus ei ole rangaistava
7107: teko.
7108: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
7109:
7110: Jouni Apajalahti.
7111: 127
7112:
7113: fi,S6.-Toiv.aJ. N:o 44.
7114:
7115:
7116:
7117:
7118: Haukipuro ym.: Autojen vähittäismaksuka·upassa perittävien
7119: rahoituskulujen alentamisesta.
7120:
7121:
7122: E d u s kun n a ll e.
7123:
7124: Ammattiautoilijoiden asema on erittäin osuutta 1,86-2,06 %. Jos auton hinta on
7125: epävakainen. Tämä koskee varsinkin kuorma- esimerkiksi 20 000 markkaa, tekevät korko ja
7126: autoilijoita, joiden työtilaisuuksien tarjonta "rahoitusknlut" vastaavasti 1 084 markasta
7127: on epätasaista, mikäli he eivät ole saaneet 3 256 markkaan.
7128: jatkuvaa vakituista ajoa. ·Pääomakustannuk- Yllä olevat luvut osoittavat kysymyksessä
7129: set ovat ajojen määrästä huolimatta kuiten- olevan epäterveen kauppailmiön, jossa autoi-
7130: kin lähes yhtä suuret. 'Tämän vuoksi on jat- lijat joutuvat kärsimään liian suurista yli-
7131: kuvasti etsittävä keinoja, joilla autoilijoiden määräisistä kuluista. Tämä heijastuu sitten
7132: ammatinharjoittamisesta johtuvia kuluja voi- kuljetuskustannusten nousuna. Yhteiskunnan
7133: taisiin alentaa. olisi harkittava keinoja, jolla tämäntapaiset
7134: V altaosaltaan autoilijat ostavat autonsa korkeat ylimääräiset "kulut" saadaan este-
7135: lainojen ja vähittäismaksun turvin. On osoit- tyksi.
7136: tautunut, että autoliikkeiden ja rahoitus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
7137: yhtiöiden vähittäismaksukaupassa perimät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7138: kulut korkojen kanssa nousevat erittäin huo-
7139: mattavaksi rasitteeksi. Kuuden kuukauden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7140: korko ja "rahoituskulut" tekevät 18,6 %, menpiteisiin autojen vähittäismaksu-
7141: yhdeksän kuukauden 19,4 %, vuoden 19,9 %, koopassa perittävien korkeiden rahoi-
7142: 15 kuukauden 20,3 % ja 18 kuukauden tuskulujen tutkimiseksi ja alentami-
7143: 20,6 %, jossa summassa on liikevaihtoveron seksi.
7144: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
7145:
7146: Erkki Haukipuro. Mikko Volotinen. Olavi Lahtela.
7147: Reino Kangas. Pekka Vilmi. Artturi J"åmsen.
7148: Reino Karpola. Paavo N"rl.nikoski. Antti Kinnunen.
7149: Martti Linna.
7150: 128
7151:
7152: 11,37. - Toiv.al. N: o 45.
7153:
7154:
7155:
7156:
7157: T. Salo ym.: LiikeMevakuutmmaksukomitealta tutkimatta
7158: jääneiden kysymysten selvittämise-stä.
7159:
7160:
7161: E d u s k u n n a ll e.
7162:
7163: Valtioneuvosto asetti 28.1.1965 komitean misellä olisi saavutettavissa. Niinikään, kuten
7164: tutkimaan mahdollisuuksia liikennevakuutus- mietintöön liittyvästä eriävästä mielipiteestä
7165: maksujen laskuperusteiden muuttamiseksi käy ilmi, komitea on jättänyt lähemmin tut-
7166: niin, että voitaisiin välttyä vakuutusmaksu- kimatta ns. ankaran vastuun perusteiden vai-
7167: jen suurilta kertakorotuksilta, sekä keinoja, kutuksen korvausmenoon ja vakuutusmaksui-
7168: joilla olisi vakuutusmaksutasoa alentava vai- hin. Myöskään kuljettajakohtaisen liikenne-
7169: kutus. ·Tämä komitea, joka tunnetaan Liiken- vakuutuksen mahdollisuuksien selvittämiseen
7170: nevakuutusmaksukomitean nimellä, antoi en- ei komitea paneutunut.
7171: simmäisen osamietintönsä 23.4.1965 ja toisen Liikennevakuutus koskettaa yhä useampia
7172: osamietinnön 31.5.1965. Komitean työ päät- kansalaisia nimenomaan moottoriajoneuvon
7173: tyi sille annetun määräajan mukaisesti omistajina. Kun liikennevakuutuksella pyri-
7174: pvm: llä 31.5.1965. tään turvaamaan liikenteessä vahinkoa kärsi-
7175: Liikennevakuutusmaksukomitea käsitteli neiden edut, tulisi kuitenkin samalla kohtuul.
7176: ensimmäisessä osamietinnössään moottoriajo- lisessa määrin ottaa huomioon ja turvata
7177: neuvojen vakuuttamattomana käytön ehkäi- myös vakuutuksenottajina olevien moottori-
7178: semiskysymystä ja esitti tässä mietinnössään ajoneuvonomistajien edut ja luoda liikenne-
7179: toimenpiteet, joihin komitean mielestä olisi vakuutusjärjestelmä sellaiseksi, että se on
7180: ryhdyttävä tässä asiassa. Toisessa osamietin- mahdollisimman oikeudenmukainen. Yleisenä
7181: nössään komitea esitti mielipiteensä toimen- käsityksenä ja vertailtaessa muiden maiden
7182: piteiksi, joilla olisi vakuutusmaksujen suuria vastaaviin vakuutusjärjestelmiin tulee esiin
7183: kertakorotuksia torjuva vaikutus, sekä sa- toteamus, että liikennevakuutusjärjestelmäs-
7184: malla myös esitykset toimenpiteiksi, joilla sämme on nykyisestä liikennevakuutuslaista
7185: olisi yleistä maksutasoa alentava vaikutus. johtuen sellaista ylimitoittuneisuutta, joka
7186: Näistä komitean esittämistä toimenpiteistä on aiheuttaa vakuutusmaksutasossa kohtuutto-
7187: osa jo toteutettukin. muuksia.
7188: Kun Iiikennevakuutusmaksukomitealle va- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7189: rattu työaika - 28.1.1965-31.5.1965 - oli kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7190: varsin lyhyt, jäi komiteailta monia tärkeitä
7191: kysymyksiä selvittämättä. Näistä mainitaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7192: osamietinnössä II, ettei komitealla ole ollut toimenpiteisiin liikennevakuutusmak-
7193: sille annetun määräajan puitteissa mahdolli- sukomitealta tutkimatta jääneiden ky-
7194: suutta tutkia, mitä etuja tariffirakenteen symysten selvittämiseksi sekä edelleen
7195: muutoksella, omavastuisen vakuutuksen käy- niihin toimenpiteisiin, ]'oihin selvitys
7196: täntöönotolla tai bonusjärjestelmän kehittä- antaa aihetta.
7197: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
7198: Tuure Salo. Armas Leinonen.
7199: Reino Kangas. Pirkko Aro.
7200: VALTIOPÄIVÄT
7201: 1966
7202:
7203: LIITTEET
7204: 111
7205:
7206: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
7207: TOIVOMUSALOITTEET
7208:
7209:
7210:
7211:
7212: HELSINKI 1966
7213: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
7214:
7215:
7216: 11 E 529/66
7217: Ulkomaankauppaa, työmarkkinoita, työaikojen säännöstelemistä
7218: maantiekuljetuksessa sekä kehitysapua ym. tarkoittavia
7219: toivomusaloitteita.
7220: 133
7221:
7222: m,l.- Hemst.mot. :N': o 46.
7223:
7224:
7225:
7226:
7227: Ehrnrooth m. fl.: Angående avlåtande av proposition om in.
7228: stiftande av en utrikesnämnd.
7229:
7230:
7231: Till Riksdagen.
7232:
7233: Statsmakten i Finland tillkommer folket, nägon gäng fullt motiverat ("Suomen valtio-
7234: som företrädes av dess till riksdag församlade oikeus", del I s. 381). Riksdagens möjligheter
7235: representation. Detta regeringsformens stad- ett överlägga om utvecklingen av utrikesrela-
7236: gande, pä vilket den finländiska demokr~Jtin tionerna, i ett tidigare :Skede än med nuva,;.
7237: vilar, gestaltar huvudregeln för skötseln av rande ordning sker, borde säkerställas genom
7238: såvå.l . de utrikespolitiska som de inrikespoli- att skapa ett organ för officiella rädplägnin-
7239: tiska ärendena. gar mellan presidenten, utrikesministern och
7240: Regeringsformens 33 § innehäller den sär- företrädare för riksdagspartierna. Utan ett
7241: skilda grundlagsbestämmelsen för utrikes- sädant förfaringssätt förlorar grundlagens
7242: ärendenas del. Därav framgär, i vilka av- här berörda stadgande lätt sin egentliga in-
7243: seenden grundlagstiftarna velat tillförsäkra nebörd och försvagar vår demokratiska sty-
7244: riksdagen det avgörande inflytandet på ut- relseform.
7245: rikespolitikens område. Av lagrummet fram- Sverige erbjuder exempel pä en institution
7246: gär, att fördrag med utländska makter bör av antytt slag. I den 8Venska regeringsformens
7247: godkännas av riksdagen, för så vitt de inne- 12 § 2 mom. stadgas: "Skulle i nägot fall
7248: häller stadganden, som hör till omrädet för rikets intresse kräv, att överenskommelse,
7249: lagstiftningen eller enligt konstitutionen el- som är av större vikt men ej angär fräga, som
7250: jest erfordrar riksdagens godkännande. Utan riksdagen äger avgöra, varder avslutad utan
7251: riksdagens bifall kan presidenten inte besluta riksdagens godkännande, mä det ske; dock
7252: om krig eller fred. Ytterligare stadgas i lag- skall i sådant fall utrikesnämnden eller ut-
7253: rummet, att alla meddelanden tili utländska rikesutskottet erhålla tillfälle att yttra sig,
7254: makter eller Finlands sändebud i utlandet innan överenskommelsen ingäs." Denna para-
7255: skall ske genom den minister, tili vars ämbets- graf åsyftar att ävägabringa ett närmare sam-
7256: område utrikesärendena hör. arbete mellan regering och riksdag i utrikes-
7257: Redan under det senaste kriget fick riks- politiska angelägenheter. Därutöver stadgas i
7258: dagen se sitt inflytande på utrikesärendena .54 §: "Ledamöterna av riksdagens i före-
7259: reducerat frän det som grundlagen avsett. gäende paragraf omförmälda utrikesutskott
7260: ,Ocksä senare har det inträffat att viktiga vare ock ledamöter av en nämnd rned upp-
7261: frågor, som gällt landets relationer till främ- gift att rned Konungen rådpläga om ärenden,
7262: mande makt bringats tili riksdagens känne- som angä rikets förhällande tili frärnmande
7263: dom, dä det faktiska avgörandet redan träf- rnakter. Rådplägning med denna utrikes-
7264: fats. Utskottet för utrikesärenden har inte nämnd bör i alla utrikesärenden av större
7265: ens officiellt informerats om pågående under- vikt äga rum före avgörandet. Då ärende fö-
7266: handlingar med utländska makter, fastän rekommer tili behandling, skola alla tillgäng-
7267: dessa underhandlingar gällt fördrag, vilka liga handlingar och upplysningar rneddelas.
7268: måste undergå handläggning i riksdagen. De beslut Konungen fattar i ärenden, som
7269: Ändå har professor Rafael Erioh framhällit, varit föremål för rädplägning rned nämnden,
7270: att det är säkrast och förenligt med riktiga varde delgivna dess ledamöter senast vid
7271: principer, att riksdagens samtycke i nödiga nästa sarnmanträde." (1 rnom.). - "Minis-
7272: delar införskaffas före ratificeringen, även tern för utrikes ärendena skall i början av
7273: om det motsatta förfarandet är tillåtet och varje riksdag och sedermera sä ofta omstän-
7274: 134 m,l. - Ulkoasiainla.utakunta..
7275:
7276:
7277: digheterna det föranleda lämna nämnden dena i en tid, då det blivit allt va.nligare att
7278: en framställning av de allmänna utrikespoli- frågor, vilkas avgörande enligt regeringsfor-
7279: tiska förhållanden, som kunna för riket er- men kräver riksdagens medverkan, avhandlas
7280: hålla betydelse." (2 mom.). Sistnämnda pa- vid samtai mellan statschefer, synes det önsk-
7281: ragraf avser i motsats till 12 §, som endast värt att revidera grundlagens stadganden. In-
7282: gäller ingående av överenskommelser med stiftandet av en utrikesnämnd vore ägnat att
7283: främmande makt, alla ärenden, som angår ri- trygga ·riksdagens inflytande och insyn på ut-
7284: kets utrikesrelationer. Såsom i en kommentar rikespolitikens omräde och skapade, säsom av
7285: till Sveriges grundlagar framhålles, har förhållanden i Sverige framgår, en tillfreds-
7286: grundlagsstiftaren, genom att begagna, inte ställande form för samarbetet mellan de för
7287: det kategoriska "skall" (rådplägning med utrikesärendena enligt grundlagen ansvariga
7288: denna nämnd äga rum), utan det mildare statsorganen.
7289: "bör", velat ta hänsyn till den sällsynta möj- Med hänvisning till det ovan anförda före-
7290: ligheten, att regeringen kan vara av omstän- slår vi vördsamt, att riksdagen ville besluta
7291: digheterna tvingad till ett ögonblickligt av- hemställa,
7292: görande utan nämndens hörande. Det väsent-
7293: liga iir emellertid, att regeringen åligger skyl- att regeringen, måtte avlåta proposi-
7294: dighet att rådpläga med utrikesnämnden i tion Ull Riksdagtm med förslag om in-
7295: alla utrikesärenden av större vikt före avgö- stiftande av e11. utrikesnämnd, i vilkM
7296: t"andet, vilket betyder före Konungens fak- rådplägning angående alla utrikes-
7297: tiska ståndpunktstagande. ärtmdtm av större vikt skulle äga rum
7298: För att inte riksdagen i vårt land skall mellan de för dessa ärenden, tmligt
7299: ställas på sidan om skötseln av utrikesären- grundlagen ansvariga statsorgane11..
7300: Helsingfors den 28 april 1966.
7301:
7302: Georg C. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin. Victor Procop6.
7303: 185
7304:
7305: m,l. -Toiv.al. N:o 46. Suomennos.
7306:
7307:
7308:
7309:
7310: Ehrnrooth ym.: Esitykse"' antamisesta ulkoasiainlautakunnan
7311: perustamiseksi.
7312:
7313:
7314: E d u s k u n n a 11 e.
7315:
7316: Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota keus", I osa sivu 381). Eduskunnan mahdol-
7317: edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. lisuus keskustella ulkosuhteiden kehittymi-
7318: Tämä hallitusmuodon säännös, johon suoma- sestä aikaisemmassa vaiheessa kuin nykyään
7319: lainen demokratia pohjautuu, muodostaa sekä tapahtuu, olisi turvattava luomalla elin presi-
7320: ulkopoliittisten että sisäpoliittisten asioiden dentin, ulkoasiainministerin ja eduskunnassa.
7321: hoitamisen pääsäännön. olevien puolueiden edustajien välisiä viralli-
7322: Hallitusmuodon 33 § : ssä on perustuslain sia neuvonpitoja varten. Tällaisen menette-
7323: erityissäännös ulkoasiain osalta. Siitä ilme- lyn puuttuessa tässä kosketeltu perustuslain
7324: nee, missä suhteissa perustuslain säätäjät säännös helposti menettää varsinaisen sisäl-
7325: ovat halunneet taata eduskunnalle ratkaise- tönsä ja demokraattinen hallitusjärjestel-
7326: van vaikutusvallan ulkopolitiikan alalla. mämme heikentyy.
7327: Tästä lainkohdasta käy ilmi, että ulkovalto- Ruotsi tarjoaa esimerkin viitatunlaisesta
7328: jen kanssa tehtävät sopimukset on eduskun- järjestelystä. Ruotsin hallitusmuodon 12 § :n
7329: nan hyväksyttävä, mikäli niissä on säännök- 2 momentissa säädetään: "Jos valtakunnan
7330: siä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai etu jossain tapauksessa vaatii, että sopimus,
7331: jos ne valtiosäännön mukaan muutoin edellyt- jonka merkitys on suuri, mutta joka ei koske
7332: tävät eduskunnan hyväksymistä. Presidentti eduskunnan ratkaistavaa asiaa, ratkaistaan il-
7333: ei voi päättää sodasta tai rauhasta ilman man eduskunnan hyväksymistä, olkoon tämä
7334: eduskunnan myöntymystä. Lisäksi tuossa sallittu; kuitenkin on sellaisessa tapauksessa
7335: lainkohdassa säädetään, että kaikki tiedonan- ulkoasiainlautakunnan tai ulkoasiainvalio-
7336: not ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ul- kunnan saatava tilaisuus lausua mielipiteensä
7337: komailla on toimitettava sen ministerin ennen kuin sopimus solmitaan." Tämän py-
7338: kautta, jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat. kälän tarkoituksena on saada aikaan lähempi
7339: Jo viime sodan aikana eduskunta joutui yhteistyö hallituksen ja eduskunnan kesken
7340: havaitsemaan vaikutusvaltansa ulkoasioiden ulkopoliittisissa asioissa. Sen lisäksi sääde-
7341: osalta vähentyneen siitä, mitä perustuslaissa tään 54 §: ssä: "Edellisessä pykälässä maini-
7342: on tarkoitettu. Myöhemminkin on tapahtu- tun eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäse-
7343: nut, että tärkeät kysymykset, jotka ovat kos- net ovat myös jäseniä lautakunnassa, jonka
7344: keneet maamme suhteita ulkovaltoihin, on tehtävänä on neuvotella kuninkaan kanssa
7345: saatettu eduskunnan tietoon vasta sitten, kun asioista, jotka koskevat valtakunnan suhteita
7346: tosiasiallinen ratkaisu jo on tehty. Ulkoasiain- vieraaseen valtaan. Tässä ulkoasiainlautakun-
7347: valiokuntaa ei edes ole virallisesti informoitu nassa on neuvottelu kaikissa ulkoasioita kos-
7348: ulkovaltojen kanssa käytävistä neuvotte- kevissa tärkeissä asioissa tapahtuva ennen rat-
7349: luista, vaikka nuo neuvottelut ovat koskeneet kaisun tekemistä. Kun jokin asia tulee käsi-
7350: sopimuksia, jotka on eduskunnassa käsitel- teltäväksi, on kaikki käytettävissä olevat
7351: tävä. Professori Rafael Erich on kuitenkin asiakirjat ja tiedot annettava käytettäviksi.
7352: esittänyt olevan varminta ja oikeiden periaat- Kuninkaan päätökset niissä asioissa, joista
7353: teiden mukaista hankkia eduskunnan suostu- lautakunnassa on neuvoteltu, annettakoon
7354: mus tarpeellisilta osilta ennen ratifiointia, lautakunnan jäsenille tiedoksi viimeistään
7355: joskin vastakkainen menettely on sallittu ja seuraavassa kokouksessa." (1 mom.) - ''Ul-
7356: joskus täysin perusteltu ("Suomen valtio-oi- koasiainministerin on jokaisten valtiopäivien
7357: 136 m,l.- tnkoasiainlautakunta.
7358:
7359: alkaessa ja sittemmin niin usein kuin olosuh- Jottei meidän maamme eduskunta joutuisi
7360: 'teet antavat siihen aihetta, selostettava lauta- ulkoasioiden hoitamisesta sivuun aikana, jona
7361: kunnalle ne yleiset ulkopoliittiset näkökoh- on tullut yhä tavallisemmaksi käsitellä halli-
7362: dat, joilla vastedes saattaa olla valtakunnan tusmuodon mukaan eduskunnan myötävaiku-
7363: kannalta merkitystä." (2 mom.) Viimemai- tusta edellyttäviä kysymyksiä valtionpää-
7364: nittu pykälä koskee päinvastoin kuin 12 § miesten välisissä keskusteluissa, näyttää toi-
7365: kaikkia asioita; jotka kuuluvat valtakunnan vottavalta tarkistaa perustuslain säännöksiä.
7366: ulkosuhteisiin, 12 § : n koskiessa vain vieraan Ulkoasiainvaliokunnan perustaminen olisi
7367: vallan kanssa soimittavia sopimuksia. Kuten omiaan turvaamaan eduskunnalle vaikutus-
7368: eräässä Ruotsin perustuslakeja koskevassa se- vallan ja valvonnan ulkopolitiikan alalla ja
7369: litysteoksessa esitetään, perustuslain säätäjä joka loisi kuten Ruotsin olosuhteista selviää,
7370: on halunnut käyttämällä lievempää sanontaa perustuslain mukaan ulkopolitiikasta vastaa-
7371: "bör" (tulee), eikä ehdotonta "skall" (on vien valtionelinten keskinäisen tyydyttävän
7372: mainitun lautakunnan kanssa neuvoteltava), yhteistyön edellytykset.
7373: ottaa huomioon sen harvinaisen mahdollisuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
7374: den, että hallituksen voi olla eräissä olosuh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7375: teissa pakko silmänräpäyksellisen ratkaisun
7376: tekemiseen kuulematta lautakuntaa. Olen- että hallitus antaisi Eduskunnalle
7377: naista on kuitenkin hallituksen velvollisuus esityksen ulkoasiainlautakunnan pe-
7378: neuvotella ulkoasiainlautakunnan kanssa kai- rustamisesta, jossa kaikista tärkeistä
7379: kissa tärkeissä ulkoasioissa ennen ratkaisua, ulkoasioista neuvoteltaisiin perustus-
7380: mikä merkitsee neuvottelemista ennen kunin- lain mukaan näistä asioista vastaavien
7381: kaan tosiasiallista kannanmäärittelyä. valtionelinten kesken.
7382: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
7383:
7384: Georg C. Ehrnrooth. Ingvar S. Melin. Victor Procope.
7385: 137
7386:
7387: m,2.- Toiv.al N: o 47.
7388:
7389: Tainio ym.: Toimenpiteistä maan ulkomaankaupan laajenta-
7390: miseksi.
7391:
7392: E d u s kun n a 11 e.
7393: IDkomaankaupan tuontienemmyyden jat- seksi tarvitaan ulkomaankaupassa valtion
7394: kuva kasvu lisää maksutasevaikeuksiamme. sääntelyä ja ohjausta niin, että tuontienem-
7395: Sillä on myös varsin haitallinen vaikutus myys voitaisiin poistaa. Talousneuvoston
7396: viennin lisäämispyrkimyksille, sekä kotimai- mietinnössä kiinnitetäänkin huomiota mark-
7397: seen rahaliikkeeseen, mikä taas hidastaa ta- kinoinnin tehostamiseen. Ehdotukset kau-
7398: loudellista kehitystä. Kauppataseemme on jo pallisten sihteerien virkojen perustamiseksi
7399: kuutena vuotena ollut vahvasti passiivinen, tärkeimpiin vientimaihin olisi viipymättä
7400: vajauksen yhteismäärän kohotessa yli 2 500 toteutettava. Osallistumista kansainvälisiin
7401: milj. markkaan. Vaikka viennin arvo vuon- messuihin ja vientitavaroiden esittelyn te-
7402: na 1965 kasvoi 10.5 % ja tuonnin arvo 9 % hostamiseen tulisi kiinnittää enemmän huo-
7403: on tuonti päässyt paisumaan niin suureksi, miota.
7404: että kauppataseen vajauksesta tuli suurempi Neuvostoliiton ja sosialististen maiden
7405: kuin koskaan aikaisemmin. kasvavien markkinoiden hyväksikäytössä
7406: Kauppataseemme passiivisuus johtuu suu- taloudellisen kasvun lisäämiseksi esiintyy
7407: relta osalta Länsi-Saksan kaupan suuresta jatkuvasti laiminlyöntejä. Siirtämälllä tuon-
7408: tuontienemmyydestä. Vuonna 1965 tuonti- tiamme passiivisen kauppataseen maista
7409: enemmyys oli 484 milj. markkaa. Länsi-Sak- näille markkinoille voisimme samalla lisätä
7410: san tuontiluettelot osQittavat, ettei liia~lisen vientiämme. Hallituksen tulisi seurata näi-
7411: tuonnin siirtämisellä sieltä sellaisiin maihin, den maiden talQudellista kehitystä ja käyt-
7412: joihin samalla saisimme vientiämme lisättyä, tää kaikki mahdollisuudet kaupaHisen vaih-
7413: tuota vaikeuksia. Länsi-Saksasta tuodaan don Laajentamiseksi. On nähtävä, että eri
7414: mm. kuljetuskalustoa, kivennäispolttoai- maat pyrkivät tehostetusti näille markki-
7415: neita, aluksia, kuparia, paperia, pahvia, noille. Hiljattain itsenäistyneissä kehitys-
7416: huonekaluja jne. joita voisimme valmistaa maissa voimme myös suorittaa merkittävää
7417: joko kotimaassa tai tuoda sellaisista maista, kauppavaihtoa ellemme viivyttele· taloudel-
7418: joihin voisimme lisätä vientiämme. listen suhteiden kehittämistä.
7419: Vaikeaa on ymmärtää hillitöntä ulkomaista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7420: tuontia seHaistenkin perinteellisten koti- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7421: markkinatuotteiden osalta, joiden laatu ja
7422: hinta kestää vertai'l'lln ulkomailta tuotujen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
7423: tuotteiden kanssa. Tällaisia ovat esim. aluk- siin ulkomaankauppamme laajentami-
7424: set, erinäiset metalliteokset, tekstiilivalmis- seksi, ohjaamalla sen kehitystä kaup-
7425: teet, jalkineet, nahkatuotteet ja huoneka- pataseen tasapainoittamiseksi, hyväk-
7426: lut. Emme kykene kilpailemaan esim. huo- sikäyttämällä sosialististen .ia Mljat-
7427: nekrul:ukaupassa tuontipuun varassa olevan tain itsenäistyneiden maiden kasva-
7428: Tanskan kanssa. Veimme sinne esim. vien markkinoiden mahdollisuuksia
7429: v. 1963 huonekaluja 148 000 mk:n arvosta, sekä perstamalla kaupallisten s~ntee
7430: mutta toimme samaan aikaan sieltä huone- rien virat tärkeimpiin vientimaihimme
7431: kaluja 859 000 markan arvosta. ja tehostaalla tuotteittemme näyttely-
7432: Viennin ja taloudellisen kasvun edistämi- ja esittelytoimintaa.
7433: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
7434: Eino Tainio. Rainer Virtanen.
7435: Paavo Lagerroos. Kauko Hjerppe.
7436: Pekka Salla. Antti Kinnunen.
7437: Georg Backlund.
7438: 18 E 529/66
7439: 138
7440:
7441: m,S.- Toiv.a.l. N :o 48.
7442:
7443:
7444:
7445:
7446: Pesola ym.: Kaupallisten sihteereiden lukumäärän lisäämi-
7447: sestä.
7448:
7449:
7450: E d u s k u n n a ll e.
7451:
7452: Ulkomaankauppamme tehostamiseen liittyy kaupallisia yhteyksiä ja myös vailla vientika-
7453: merkittävänä tekijänä ulkomailla suoritet- kemusta. Suomesta saatava ulkomaankaup-
7454: tava kaupallinen työ. Ainoastaan suurilla paan liittyvä neuvonta ja avustava kaupalli-
7455: vientiä harjoittavilla liikeyrityksillä on mah- nen työ ovat toistaiseksi melko hajanaista.
7456: dollisuuksia pitää omaa miestään ulkomailla, Maamme diplomaattiset edustajistot eivät vä-
7457: joko määrätyssä asemapaikassa tai matkusta- häisen lukumääränsä ja myös kokemuksen
7458: vana edustajana. Eräillä yrityksillä on yhtei- puuttuessa voi tehdä paljoakaan vientimme
7459: nen edustaja, mutta suurin osa viejistä on hyväksi.
7460: täysin riippuvainen ulkomaisista maahantuo- Tehokkaana ulkomaankauppaa avustavana
7461: jista tai Suomesta käsin tehtävien matkojen mahdollisuutena on pidettävä virallisten kau-
7462: tuottamista tuloksista. Hyvin harvoissa ta- pallisten edustajien sijoittamista mahdolli-
7463: pauksissa voi suomalainen viejä turvautua simman moneen maahan. Kaupallisten edus-
7464: uusia liikesuhteita soimiessaan tai jo voi- tajien asemapaikassaan luomilla suhteilla
7465: massa olevia kehittäessään maastamme lähe- olisi pitkällä tähtäimellä suuriarvoinen mer-
7466: tettyyn viralliseen kaupalliseen edustajaan. kitys maallemme. Asemapaikkaansa hyvin
7467: Huomioonottaen ulkomaankaupan suuren perehtyneinä he pystyisivät jatkuvasti mah-
7468: merkityksen maallemme sekä tämän kaupan dollisimman nopeasti tiedottamaan avautu-
7469: monitahoisuuden, ei nykyistä asiantilaa voida vista kauppamahdollisuuksista, tukem.aan
7470: pitää edullisena. Täsmällisten kaupallisten vieJia erilaisissa asemamaalle ominaisissa
7471: tietojen nopea saanti tai viejiä kiinnostavien kaupallisissa, kielellisissä ja oikeudellisissa
7472: suhteiden hlominen jossakin vieraassa maassa kysymyksissä.
7473: on liian satunnaista. On itsestään selvää, että Erittäin tärkeänä on myös pidettävä sitä,
7474: tämänkaltaisia tehtäviä pystyy hoitamaan että he olisivat kaikkien viejien käytössä.
7475: vain asianomaisessa maassa vakituisesti asuva, Kaupallisten sihteereiden virkoja perustet-
7476: virallisen aseman omaava henkilö. taessa pidettiin alkuvaiheessa perusteltuna
7477: Muutamia vuosia sitten meillä nimitettiin heidän lähettämistään nk. kehitysmaihin,
7478: ensimmäiset kaupalliset sihteerit asemapaik- joissa meillä ei oHut minkäänlaista virallista
7479: koihinsa. Heidän toiminnastaan saadut koke- edustusta. Maamme teollisen nykyisen kor-
7480: mukset, ainakin siellä, missä he ovat saaneet kean tason huomioiden olisi perusteltua lisätä
7481: toimia yksinomaan kaupallisina sihteereinä, kaupallisia sihteereitä nyt ennenkaikkea ke-
7482: ovat olleet positiivisia, mutta valitettavasti hityneimmissä maissa.
7483: heidän lukumääränsä on jatkuvasti pysynyt Useimmat meidän kanssamme kilpailevat
7484: pienenä. maat ovat käsittäneet kaupallisten sihteerei-
7485: Nyt luotua kaupallisten sihteereiden jär- den merkityksen nimenomaan suhteiden luO-
7486: jestelmää ei enää voida pitää väliaikaisena tai jina ja oman maansa nimen tunnetuksi teki-
7487: kokeiluJuontoisena yrityksenä. jöinä. Lisäksi on todettava, että monilla mailla
7488: Viime akoina on mitä moninaisimmissa yh-· on kaupallisia sihteereitä suhteellisesti huo-
7489: teyksissä kiinnitetty huomiota nk. uusviennin mattavasti enemmän kuin meillä. Parhaana
7490: lisäämiseen jo periaatteellisten vientituottei- esimerkkinä ovat Ruotsi ja Tanska, joiden
7491: den ohella, Useimmat uusvientiin pyrkivistä vienti hyvin suurelta osalta nojaa kaupallis-
7492: yrityksistä ovat kuitenkin vailla ulkomaisia ten edustajien tekemään työhön. Esimerkiksi
7493: m,s. - Pesola. ym. 189
7494:
7495: Ruotsilla on yksinomaan Lontoossa enemmän että hallitus ryhtyisi kiireellisii"'
7496: kaupallisia sihteereitä kuin meillä kaikkiaan. toimenpiteisiin kaupallisten sihteerei-
7497: Edellä mainittuun viitaten ehdotamme den lukumäärän huomattavaksi lisää-
7498: kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi- miseksi ja myös heidän toimintaedel--
7499: vomuksen, lytyst ensä parantamis,eksi.
7500: He:Wngi.ssä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
7501:
7502: Pekka Pesola.. Pirkko .A.ro. E. J. Paavola..
7503: 140
7504:
7505: m,4.-Toiv.al. N:o 49.
7506:
7507:
7508:
7509:
7510: Kalavainen ym.: Esityksen antamisesta Kansainvälisen työ-
7511: konferenssin työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen
7512: yhteydessä tapahtuvaa syrjintää koskevan sopimuksen ra-
7513: tifioimisesta.
7514:
7515:
7516: Eduskunnalle.
7517:
7518: Hallitusmuodon mukaan Suomen kansalai- tulee olla ilman syrjintää samat mahdollisuu-
7519: set ovat yhdenvertaisia lain edessä. Heidän det ja yhdenvertainen kohtelu mm. ammatin
7520: työvoimansa on valtakunnan erikoisessa suo- valinnassa, ammattikasvatuksessa ja työn
7521: jeluksessa. Tämä periaate on todettu mm. saannissa. Tosiasia on monesti se, että naiset
7522: ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä n: o 15 työelämässä, olosuhteiden pakosta, ovat usein
7523: 1. 12. 1961, jolloin hyväksyttiin Kansainväli- jääneet huonommin palkattuihin työtehtäviin
7524: sen työkonferenssin sopimus ja suositus n: o ja virkoihin. Tämän vuoksi työelämässä ole-
7525: 110. Sopimus n:o 111 jätettiin silloin halli- vat naiset odottavat valtiovallan toimenpi-
7526: tuksen tutkittavaksi ja "lainsäädäntömme ke- teitä oikeuksiensa turvaamiseksi ja tasaver-
7527: hittämiseksi niin, että sopimuksen määrittele- taisen kohtelun saavuttamiseksi työelämämme
7528: mät tavoitteet voitaisiin saavuttaa." kaikissa vaiheissa.
7529: Silloin jo todettiin, että meillä on käytän- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7530: nössä sattunut tapauksia, joissa jossain mää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7531: rin on vielä havaittavissa sekä julkista että vomuksen,
7532: piilevää syrjntää, kun on kysymyksessä nais-
7533: ten työmarkkinoille sijoittautuminen. Sama- että hallitus antaisi Eduskumwille
7534: palkkaisuutta koskevan sopimuksen edus- esityksen Kansainvälisen työkonferens-
7535: kunta hyväksyi 12. 10. 1962. Monissa maissa sin työmarkkinm1la ja ammatinhar-
7536: edellä mainitun sopimuksen yhteydessä on hy- joittamisen yhteydessä tapahtuvaa
7537: väksytty myös sopimus n: o 111, joka koskee syrjintää koskevan sopimuksen n:o 111
7538: syrjinnän poistamista työelämässä. Sopimuk- ratifioimisesta.
7539: sen periaate on se, että jokaisella henkilöllä
7540: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
7541:
7542: Meeri Kalavainen. Margit Eskman.
7543: Tyyne Paasivuori Lyyli Aalto.
7544: Edit Terästö. Arvo Salo.
7545: .Anni Flink. A-V. Perheentupa.
7546: Sinikka Luja. M. Laaksonen.
7547: Voitto Hellsten.
7548: 141
7549:
7550: m,5. - Toiv.al. N: o 50.
7551:
7552:
7553:
7554:
7555: Pousi ym.: Kansainvälisen Työjärjestön työaikojen säännös-
7556: telemisestä maantiekuljetuksessa hyväksymän sopimuksen
7557: ratifioimisesta.
7558:
7559:
7560: E d u s kun n a 11 e.
7561:
7562: Moottoriajoneuvoliikenteen jatkuva laaje- päivillä, jQlloin eduskunnan enemmistö sen
7563: neminen asettaa yhä kasvavia vaatimuksia kuitenkin hylkäsi. Mainitun ajan jälkeen on
7564: sen piirissä työskenteleville henkilöille. Eri- varsinkin linja-auto- ja kiitolinjaliikenne
7565: tyisesti ammattimaisen liikenteen palveluk- siinä määrin laajentunut ja ulottuu se jopa
7566: sessa olevat joutuvat kuitenkin suorittamaan maan rajojen Ulkopuolelle, että kysymys on
7567: työnsä olosuhteissa, jotka eivät millään ta- otettava uudelleen käsiteltäväksi.
7568: voin vastaa heille työnsä vastuullisuuden puo- Jos yksinomaan moottoriajoneuvoliikenteen
7569: lesta asetettavia vaatimuksia. Työaikaa kos- piirissä jatkuvasti tapahtuvat ihmishenkien
7570: kevia säännöksiä kierretään aivan yleisesti, menetykset sekä taloudelliset tappiot vaativat
7571: majoitus- ja muut vastaavat olot ovat täysin lainsäädäntömme huomattavaa uudistamista.
7572: alkeelliset ja palkkaus po. työn arvoa vastaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7573: maton. · kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
7574: Kansainvälisesti kysymys on ollut jo vuo- vomuksen,
7575: sikymmenien ajan esillä. Kansainvälisen työ-
7576: järjestön yleinen konferenssi hyväksyi jo ke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
7577: säkuun 28 päivänä 1939 sopimusehdotuksen, menpiteisiin Kansainvälisen Työjärjes-
7578: joka koskee työ. ja lepoaikojen säännöstele- tön työaikojen säännöstelemisestä
7579: mistä maantiekuljetuksessa. Mainittu sopimus maantiekuljetuksessa hyväksymän so-
7580: oli eduskunnan käsiteltävänä v. 1946 Valtio- pimuksen rati{ioimiseksi.
7581: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
7582:
7583: Viljo Pousi. Olavi Saarinen.
7584: Vappu Heinonen. Aili Siiskonen.
7585: Impi Lukkarinen. Olli J. Uoti.
7586: 142
7587:
7588: III,6.- Toiv.al. N:o 51.
7589:
7590:
7591:
7592:
7593: af Beurliu ym.: Erillisen valtion elimen perustamisesta suun-
7594: . nittelemaan ja toteuttaman kehitysapua.
7595:
7596:
7597: E d u s kun n a ll e.
7598:
7599: Maamme osuus kehitysmaiden auttamisessa seen koneiden, laitteiden ja kokonaisten teh-
7600: on nykyisin erittäin vähäinen. Erikoisesti taiden toimittamisessa näihin maihin.
7601: näin on asian laita verrattuna muihin pohjois- Kehitysmaiden auttamisen pitkäjännittei-
7602: maihin. Ei ainoastaan oikeudenmukaisuus, syyden, monipuolisuuden ja vaikeuden huo~
7603: vaan myös maamme ulkopoliittisen aseman . mioonottaen on ilmeisesti suotavaa, että tätä
7604: kaukonäköinen huomioonottaminen sekä myös tehtävää varten tulisi perustaa melko itsenäi-
7605: pitkäntähtäimen etumme kansainvälisen ta- nen erityinen hallinto. Maamme menestyksel-
7606: loudellisen yhteistoiminnan alalla edellyttäisi- lisen puolueettomuuspolitiikan hu()mioonot-
7607: vät kasvavaa ja samalla hyvin suunniteltua taen meillä olisi ilmeisesti suhteellisen hyvät
7608: ja tehokasta panosta. Vaikka valtion nykyi- edellytykset rauhan ja kansainvälisen yhteis-
7609: sen äärimmäisen kireän rahatilanteen sekä työn hengessä suoritetun kehitysaputoimin-
7610: samoin epäedullisen .maksutaseemme huo- nan kehittämiseen. Kehitysapu maamme toi-
7611: mioonottaen mitkään laajamittaiset toimen- mesta toteutettuna tasaveroisuuden hengessä
7612: piteet lähiaikoina eivät ole mahdollisia, .tulisi ilman poliittisia ehtoja ja sellaisessa muo-
7613: kuitenkin kysymys maamme osallistumisesta dossa, mikä tehokkaimmin ja vasta~tUottajan
7614: kansainväliseen kehitysaputoimintaan saattaa tunnustuksen saaden parantaa pysyvästi
7615: monipuolisen ja perusteellisen selvittelyn asianomaisen maan asemaa, olisimme . myös
7616: kohteeksi. Tällainen tutkimus on sitäkin luomassa maamme kaupalle ja ulkomaisille
7617: enemmän tarpeen kun kaikki tähän saakka suhteille entistä avarampia tulevaisuuden
7618: saadut kokemukset sekä perusteelliset selvit- mahdollisuuksia.
7619: telyt niin kansainvälisten järjestöjen kuin Edellä esitettyyn viitaten eSitämme edus-
7620: meitä alalla pitemmälle ehtineiden maiden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7621: toiminnassa ovat osoittaneet, että vain hyvin
7622: suunniteltu pitkäjännitteiDen kehitysapu, että hallitus Aankki&i selvityksen
7623: missä on keskeisellä tilalla monipuolisen kou- parhaista tavoista ja suuntaviivoista,
7624: lutuksen edistäminen asianomaisessa maassa, joiden mukaisesti maamme voisi osal-
7625: erilaisten asiantuntijoiden asettaminen käy- listua riittävän voimakkaasti ja tehok-
7626: tettäväksi kehitysapuna, koulutusmahdolli- kaasti maamme omaksuman puolueet-
7627: suuksien varaaminen a.o. kehitysmaan opis- toman ja rauhan edistämiseen tähtää-
7628: kelijoille meidän maassamme voi johtaa par- vän ulkopolitiikan periaatteiden mu-
7629: haisiin tuloksiin. Luonnollisestikin tulisi kaiseen kehitysapuun sekä että tässä
7630: maamme siten huolehtia taloudellisesta kas- selvitystoiminnassa erityisesti harkit-
7631: vustaan ja maksutaseestaan, että sillä on taisiin erillisen· valtion elimen perusta-
7632: myöskin mahdollisuuksia tulevaisuudessa mista suunnittelemaan ja toteutta-
7633: osallistua keskipitkään ja pitkään rahoituk- maan kehitysapua.
7634: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
7635:
7636: Kaarlo af Heurlin. Artturi Koskinen.
7637: Urho E. Knuuti. Margit Eskman.
7638: Sinikka Luja. U. B. Voutilainen.
7639: Arvo Salo.
7640: 143
7641:
7642: III,7. -Toiv.al. N:o 62.
7643:
7644:
7645:
7646:
7647: Lahtela ym.: Suomalaisten kehitysjoukkojen perustamisesta.
7648:
7649:
7650: Eduskunnalle.
7651:
7652: Kehitysjoukot ovat ammattitaitoista seksi Ruotsin viranomaisten taholta hylätty.
7653: nuorista kokoonpantuja työryhmiä, joita lä- Nuorison ja nuorisojärjestöjen piirissä asiaan
7654: hetetään työskentelemään kehitysmaihin ke- tunnetaan jo suurta mielenkiintoa. Sitä osoit-
7655: hitysapuohjelmien tukemiseksi. Kehitysjouk- taa se, että viimeksi hakemuksia ruotsalaisiin
7656: koihin voidaan ottaa nuoria melkein miltä joukkoihin vastaanotettaessa ulkoasiainminis-
7657: ammattialoilta tahansa. Tärkeänä edellytyk- teriön kehitysaputoimisto sai yhteensä 300
7658: senä ammattiatidon lisäksi on kuitenkin koh- hakemusta. Nuoren Keskustan Liiton toi-
7659: talainen englannin, ranskan tai espanjankie- mesta jätettiin asiasta kirjelmä ulkoasiainmi-
7660: len taito. nisteri Ahti Karjalaiselle helmikuun lopulla.
7661: Kehitysjoukkojen jäsenet työskentelevät Aikaisemmin on vastaavanlaisia vetoomuksia
7662: asemamaassa täysin samalla tasolla ja saman- esitetty sosialidemokraattisten nuorisojärjes-
7663: laisissa olosuhteissa kuin asianomaisen maan töjen toimesta.
7664: omat kansalaiset. Kehitysjoukkojen jäsenten
7665: tehtävänä on opettaa omalla esimerkillään ke- Kehitysjoukot on monissa maissa perus-
7666: hitysmaiden ihmisille uusia työtapoja, mene- tettu siltä pohjalta, että valtio maksaa kus-
7667: telmiä, tietoja ja taitoja ja sillä tavoin an- tannukset ja jokin vapaa kansalaisjärjestö
7668: taa panoksensa asianomaisen maan kehittä- hoitaa asian käytännössä. Suomessa voitaisiin
7669: miseen. Kehitysjoukot nivelletään usein YK:n ajatella asian liittämistä ulkoasiainministe-
7670: asiantuntijaryhmien tai bilateraalisen kehi- riön kansainvälisen kehitysavun toimiston yh-
7671: tysavunyhteyteen. teyteen, jolloin kehitysjoukkotoiminnan ni-
7672: Kehitysjoukkojen osanottajille maksetaan vellyttäminen Suomen antamaan muuhun ke-
7673: suunnilleen työskentelymaan elinkustannuk- hitysapuun kävisi saumattomasti päinsä. Ke-
7674: sia vastaavaa palkkaa, joka luonnollisesti ke- hitysaputoimiston tekemien alustavien laskel-
7675: hitysmaiden olosuhteet huomioon -Ottaen on mien mukaan kehitysjoukot maksavat hal-
7676: hyvin vaatimaton. Tämän lisäksi on Pohjois- linto- ym. kulut mukaanluettuina noin 20 000
7677: maissa otettu käytäntöön ns. kotiuttamisra- mk henkeä kohti vuodessa. Noin 20 hengen ke-
7678: han maksaminen siinä vaiheessa, kun asian- hitysjoukon varustaminen, kouluttaminen ja
7679: omainen palaa takaisin kotimaahan. Kehitys- asemamaahan lähettäminen tulisi siis maksa-
7680: joukkolaiset työskentelevät kentällä tavalli- maan noin 400 000 mk vuodessa.
7681: sesti 2-3 vuotta. Suomalaisen kehitysjoukon perustaminen
7682: Pohjoismaissa on keskusteltu myös mahdol- olisi tarkoituksenmukaista useastakin eri
7683: lisuudesta tehdä osallistuminen kehitysjouk- syystä. Kehitysjoukko olisi eräs tapa lisätä ja
7684: koihin vaihtoehtoiseksi asevelvollisuuden monipuolistaa Suomen antamaa kehitysapua
7685: kanssa. Ranskassa on tällainen mahdollisuus yleensä. Kehitysjoukot tarjoaisivat tilaisuu-
7686: jo tiettävästi toteutettukin. den kouluttaa suomalaista ammattiväkeä
7687: Suomella ei toistaiseksi ole minkäänlaista myöhemmin tarjoutuviin YK:n asiantuntija-
7688: organisaatiota oman suomalaisen kehitysjou- tehtäviin ja hankkia yleensä kehitysmaiden
7689: kon lähettämiseksi kentälle. Periaatteessa on olosuhteiden ja ongelmien tuntemusta suoma-
7690: suomalaisilla mahdollisuus hakea mukaan laisille. Kehitysjoukkojen osanottajat veisivät
7691: Ruotsin kehitysjoukkoihin, mutta koska tämä omalta osaltaan Suomen kuvaa maailmalle
7692: asettaa lisävaatimukseksi hyvän ruotsinkielen juuri sellaisiin maihin, joissa toistaiseksi
7693: taidon, on kaikki suomalaiset pyrkijät toistai- kaikkein vähiten tunnetaan Suomea.
7694: 144 m,7. - Suomalaiset kehitysjoukot.
7695:
7696:
7697: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tot-
7698: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- menpiteisiin suomalaisten kehitysjouk-
7699: muksen, kojen perustamiseksi.
7700: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
7701:
7702: Olavi Lahtela.. Lauri Kantola. Lyyli Aalto.
7703: Aaro Lintilä. Carl 0. Tallgren. Pekka Salla..
7704: Eino Uusitalo. E. J. Paavola.. Ensio Partanen.
7705: Matti Kekkonen. Jouni Apajalahti. Tuure Salo.
7706: Veikko Hanhirova. Sinikka Luja. Pauli Burman.
7707: Eino Sääskilahti. Juuso H'åikiö. Pauli Räsänen.
7708: Sylvi Halinen. Reino Karpola.. Pekka Kuusi.
7709: Pentti Silla.ntaus. Mikko Volotinen. '1'. Leivo-Larsson.
7710: Kaarlo Pitsinki. Eino Tainio. Eeles Landström.
7711: Eino Lottanen. Magnus KuU. Kuuno Honkonen.
7712: Arvo Ahonen.
7713: 145
7714:
7715: m,s.- Hemst.mot. N:o 63.
7716:
7717:
7718: Gestrin m.fl: Angående ökning av antalet i Finland stude--
7719: rande stipendiater från utvecklingsländerna.
7720:
7721:
7722: Till Riksdagen.
7723:
7724: Ä ven om Finlands bidrag till det interna- Genom att emottaga ett väsentligt större
7725: tionella utvecklingsarbetet under de senaste antal stipendiater frän utvecklingsländerna
7726: ären vuxit är det dock fortfarande syn- och bekosta deras vistelse och studier här, har
7727: nerligen anspråkslöst. Både relativt sett och vårt land möjlighet att utan större ekono-
7728: absolut taget är det så.lunda avsevärt mindre miska uppoffringar pä ett ändamålsenligt och
7729: än Danmarks, Norges och Sveriges. Kravet värdefullt sätt effektivera sin insats inom det
7730: att vi ökar vära ätaganden pä detta omräde internationella utvecklingsarbetet. Stipendia-
7731: har därför en starkt förpliktande karaktär. terna kunde dels beredas tillfälle att göra sig
7732: Direkt genant är Finlands bidrag till den förtrogna med det kunskaps- och erfarenhets-
7733: stipendiatverksamhet, som äger rum på basen material, som värt inom mänga bransclier
7734: av bilaterala överenskommelser mellan in- högt utvecklade näringsliv förfogar över, dels
7735: dustri· och utvecklingsländer. Finland har erbjudas möjlighet tili studier och forskning
7736: visserligen emottagit ett antal FN-stipendia- på omräden, vilka likt naturvetenskaperna är
7737: ter, som på vära myndigheters försorg be- särskilt betydelsefulla för den ekonomiska
7738: retts utbildningsmöjligheter här. Kostnaderna upprustningen av utvecklingsländerna.
7739: för dessa stipendiater har dock i allt väsent- Hänvisande tili det sagda har vi äran
7740: ligt bestridits av Förenta Nationerna, och icke föreslå, att riksdagen ville besluta hemställa,
7741: av vårt land, som man av givna redogörelser
7742: lätt frestas att tro. Den årsberättelse utrikes- att regeringen i brådskanle ordning
7743: ministeriets byrå för internationell utveck- måtte vidtaga åtgärder och till Riks-
7744: lingshjälp avgivit för är 1965 utvisar däremot dagen inkomma med förslag, vilka möj-
7745: att värt land senaste är tog emot och bekos- liggör en väsentlig utökning av det an-
7746: tade studierna för sammanlagt endast fem tal stipendiater från utvecklingslän-
7747: stipendiater frän utvecklin~länderna. Av derna, som på basen av bilaterala öve-
7748: dessa var fyra frän Indien och en frän Tuni- renskommelser bereds Ullfälle att
7749: sien. Danmark, Norge och Sverige gör på bedriva studier och forskning i Fin-
7750: detta område en insats, med viiken värt obe- land.
7751: tydliga bidrag inte tål någon som helst jäm-
7752: förelse.
7753: Helsingfors den 26 april 1966.
7754:
7755: Kristian Gestrin. Victor Procope.
7756: Magnus Kull. Carl Olof TallgTen.
7757:
7758:
7759:
7760:
7761: 19 E 529/66
7762: 146
7763:
7764: m,S.-Toiv.al. N:o 53.
7765: Suomennos.
7766:
7767:
7768:
7769:
7770: Gestrin ym.: Kehitysmaiden Suomessa opiskelevien stipen-
7771: diaattien lukumäärän lisäämisestä.
7772:
7773:
7774: EduskunnaUe.
7775:
7776: Vaikkakin Suomen kansainväliselle kehitys- vähäpätöistä apuamme voi millään tavalla
7777: työlle antama apu on viime vuosina kasvanut, verrata.
7778: se on kuitenkin jatkuvasti varsin vaatimaton. Ottamalla vastaan huomattavasti suurem-
7779: Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti ottaen man joukon stipendiaatteja kehitysmaista ja
7780: se on siten huomattavasti pienempi kuin Tans- kustantamana heidän oleskelunsa ja opintonsa
7781: kan, Norjan ja Ruotsin. Vaatimus, että me täällä meidän maallamme on mahdollisuus
7782: lisäämme sitoumuksiamme tällä alueella on suuremmitta taloudellisitta uhrauksitta tarkoi·
7783: sen vuoksi luonteeltaan voimakkaasti velvoit- tuksenmukaisella ja arvokkaana tavalla tehos-
7784: tava. taa panostaan kansainvälisessä kehitystyössä.
7785: Suorastaan nolostuttava on Suomen apu Stipendiaateille voitaisiin toisaalta antaa ti-
7786: sille stipendiaattitoiminnalle, jota tapahtuu laisuus tutustua siihen tieto- ja kokemusaineis-
7787: bilateraalisten sopimusten pohjalla teollisuus· toon, joka meidän monilla aloilla korkealle
7788: ja kehitysmaiden välillä. Suomi on tosin vas- kehittyneenä elinkeinoelämällämme on käy-
7789: taanottanut joukon YK-stipendiaatteja, joille tettävissään, toisaalta tarjota tilaisuus opin-
7790: meidän viranomaistemme toimesta on järjes- toihin ja tutkimustyöhön alueilla, jotka kuten
7791: tetty koulutusmahdollisuuksia täällä. Näiden luonnontieteet, ovat erityisen merkityksellisiä
7792: stipendiaattien kustannuksista on kuitenkin kehitysmaiden taloudelliselle nousulle.
7793: olennaiselta osalta vastannut Yhdistyneet Sanottuun viitaten ehdotamme kunnioitta-
7794: Kansakunnat, ei meidän maamme, niin kuin vasti, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
7795: annetuista selvityksistä helposti voisi luulla.
7796: Ulkoasiainministeriön kansainvälisen kehitys- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi·
7797: avun toimiston vuodelta 1965 antama kertO- menpiteisiin ja antaisi Eduskunnalle
7798: mus osoittaa sitävastoin, että meidän maamme esitykset, jotka tekevät mahdolliseksi
7799: viime vuonna otti vastaan yhteensä vain viisi niiden kehitysmaista tulevien stipen-
7800: stipendiaattia kehitysmaista ja kustansi hei- diaattien lukumäärän melkoisen lisää-
7801: dän opintonsa. Näistä oli neljä Intiasta ja misen, joille bilateraalisten sopimusten
7802: yksi Tunisiasta. Tanskan, Norjan ja Ruotsin pohjalla tarjotaan tilaisuus harjoittaa
7803: tällä alalla antamaan panokseen ei meidän opintoja ja tutkimustyötä Suomessa.
7804: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
7805:
7806: Kristian Gestrin. Victor Procop6.
7807: lYia.gnus KuU. Carl Olof Tallgren.
7808: 147
7809:
7810: m,9.- Toiv.aJ. N :o 54.
7811:
7812:
7813:
7814:
7815: Landström ym.: Ohjelman laatimisesta Ruotsissa olevien suo-
7816: . malaisten si·vistyksellisten, sosiaalisten ja taloudellisten olo-
7817: jen saattamiseksi asianmukaiseen kuntoon.
7818:
7819:
7820: Eduskunnalle.
7821:
7822: Ruotsissa on tällä hetkellä työssä n. ellei niitäkin ruveta Suomesta tuomaan - ole
7823: 70-80 000 Suomen kansalaista. Mukaan luet- riittävästi olemassa.
7824: tuna perheenjäsenet, tämä väestöryhmä muo- Sosiaalisista epäkohdista mainittakoon
7825: dostaa suoritettujen arvioiden mukaan n. 180 vaikkapa vain se, että Ruotsissa työssä oleva
7826: -190 000 hengen "kansallisen vähemmistön". henkilö ei voi lukea siellä työskentelemiään
7827: Näin suuren "kansallisen vähemmistön" ole- vuosia edukseen eläkevuosissa, koska ne eivät
7828: maassa olo on jo sinänsä huomiota osakseen lainsäädäntömme mukaan ole siirtokelpoisia.
7829: vaativa ongelma. Mutta kysymys on myös - Taloudellista turvallisuutta koskevista sei-
7830: siitä, että tämä kotimastaan naapuriin työn- koista mainittakoon vain esim. se, että on
7831: hakuun siirtynyt väestö, sen toiminta ja olot sattunut tapauksia, jolloin Ruotsiin muutta-
7832: ovat omiaan luomaan ulkomailla - myös neita henkilöitä on houkuteltu takaisin Suo-
7833: pohjoismaita laajemmissa puitteissa - ku- meen, mutta sitten onkin osoittautunut, että
7834: vaa Suomesta ihmistyövoimaa vievänä alike- työn jatkuvuudesta ei kotimaassa olekaan
7835: hittyneenä maana. Niin ikään tällainen suu- takeita. Tietty työn jatkuvuuden minimi-
7836: rimittainen väestön siirtyminen tarjoaa eri- takuu pitäisi tällaisissa tapauksissa ilman
7837: laisia mahdollisuuksia sosiaalisesti epäva- muuta taata.
7838: kaille aineksille, jolloin heidän tekojensa ja On valittaen todettava, että Suomen valtio
7839: toimintansa perusteella arvioidaan helposti ei toistaiseksi ole juuri paljoakaan tehnyt
7840: myös muita kyseiseen kansallisuuteen kuulu- Ruotsiin muuttaneiden kansalaistemme hy-
7841: via. väksi. Nimenomaan ei ole tehty mitään oleel-
7842: Viimeksi mainitut seikat ovat kuitenkin lista sinne muuttaneiden kansallisuuden säi-
7843: vain kyseisen muuttoilmiön lievetapahtumia. lyttämiseksi. Vuosina 1947-65 onkin n.
7844: Perusongelma on se, että tämän monikym- 46 000 suomalaista anonut ja saanut Ruotsin
7845: mentuhantisen Ruotsiin muuttaneen väestön- kansalaisoikeudet. Tähän on ollut omiaan
7846: osan sivistyksellisissä, sosiaalisissa ja talou- vaikuttamaan myös se, että Ruotsin vaition-
7847: dellisissa oloissa on useita polttavia epäkoh- kaan taholta ei ole suinkaan ponnisteltu suo-
7848: tia, jotka kaipaavat tarmokkaita toimenpi- malaisten kansallisuuden säilyttämiseksi.
7849: teitä. Ennen kaikkea tämä väestönosa on lä- Kansallisen ja kulttuuri-identiteetin säily-
7850: hes täysin vailla niitä kulttuuripalveluja ja minen on tietenkin jo sellaisenaan perusta-
7851: sitä kulttuuri-identiteetin suojaa, jotka jokai- viin ihmisoikeuksiin kuuluva seikka, mutta
7852: selle Suomen kansalaiselle kansallisuutensa se on myös tärkeä seikka maanmiestemme
7853: perusteella kuuluvat. Ruotsissa ei esim. ole kotiin paluuta ajatellen. Ellei kansallista
7854: ainoatakaan suomalaista koulua. Vertailun indentiteettiä pystytä säilyttämään, on paitsi
7855: vuoksi mainittakoon, että niin Suomessa kuin koko paluu Suomeen epävarmaa, myös pa-
7856: Ruotsissakin on omia kouluja monilla vain luun jälkeinen uudelleen sopeutuminen työ-
7857: muutaman tuhannen suuruisilla kansallisilla lästä. On myös korostettava, että suoritetut
7858: ryhmillä. Oppivelvollisuusikäisten suomalais- työvoimaennusteet osoittavat, että Ruotsista
7859: ten lasten ei useissa tapauksissa ole kertakaik- takaisin saatavan ammattitaitoisen työvoiman
7860: kiaan mahdollista saada opetusta omalla kie- panos voi 70-luvulla muodostua taloudellisen
7861: lellään, koska kieltä taitavia opettajia ei - kasvumme kannalta ratkaisevaksi tekijäksi.
7862: 148 m,9. - Ruotsissa olevien suom.a.la.isten olot.
7863:
7864: Edellä sanotun perusteella ja koska vastuu että hallitus pikaisesti asettaisi
7865: Suomen kansalaisten hyvinvoinnista ensisijai- asiantuntijatoimikunnan laatimaan
7866: sesti tietenkin kuuluu Suomen valtiolle ja konkreettisen ohjelman Ruotsissa
7867: suomalaisille itselleen, esitämme kunnioitta- olevien suomalaisten sivistykseZZisten,
7868: vasti eduskunnan päätettäväksi toivomuksen, sosiaalisten ja taloudellisten olojen
7869: saattamiseksi asianmukaiseen kuntoon.
7870: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
7871:
7872: Eeles Landström. Pirkko Aro.
7873: 149
7874:
7875: m,10.- Toiv.al. N: o 55.
7876:
7877:
7878:
7879:
7880: Koppanen: Matka·ilureitin. atlaamisesta Suomesta Itämeren.
7881: itäpuolitse Keski-Eurooppaan..
7882:
7883:
7884: E d u s kun n a 11 e.
7885:
7886: Kulkuneuvojen nopean kehityksen johdosta pyrkimyksissä onnistuttaisiin, avautuisi poh-
7887: on maamme nykyisin yhä useampien keski- joisen Euroopan matkailulle aivan uusia nä.
7888: eurooppalaisten matkailijoiden ulottuvilla. köaloja. Itämeren asema matkailukartalla
7889: Käytössä oleva reitti on kuitenkin nopeista muuttuisi melko perusteellisesti. Siitä voisi
7890: liikennevälineistä huolimatta hidas ja moni- tulla eräänlainen "Pohjolan Välimeri", jonka
7891: mutkainen. Kun matkailijoiden on lisäksi ympäri matkailijat voisivat kiertää autoil-
7892: vaikea sisällyttää maatamme mihinkään suo- laan. ,
7893: situksitulleista rengasmatkoista, vaan joutu- Käydyissä epävirallisissa keskusteluissa
7894: vat palaamaan takaisin samaa reittiä, on sel- ovat Neuvostoliiton matkailupiirit tiettävästi
7895: vää, ettemme pysty kilpailemaan suosiosta suhtautuneet ajatukseen myönteisesti. Ne
7896: parempien kauttakulkumaiden kanssa. ovat nähneet eräänä vaikeutena reitin Suo.
7897: Neuvostoliiton ja muitten Itä-Euroopan menlahden eteläpuolisella osuudella toistai-
7898: maitten avattua rajansa matkailulle on seksi vallitsevan hotellipulan. Tämä vaikeus
7899: maamme saanut uutta merkitystä matkailu- voitaisiin kuitenkin ehkä voittaa, mikäli mat-
7900: maana. Kun kesällä 1965 avattiin maa- ja kailupiirit sopisivat siitä; · että alkuvuosina
7901: lentoyhteyksien lisäksi säännöllinen matkus- pyrittäisiin käyttämään hyväksi suuren suo-
7902: tajalaivaliikenne Helsingin ja Tallinnan vä- sion saavuttaneen leirintämatkailun etuja.
7903: lille, avattiin samalla maamme matkailulle Edellä esitetyn perusteella ja siihen vii-
7904: tulevaisuudessa kenties tärkein uusi suunta. taten esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
7905: Jos Keski-Euroopasta avattaisiin matkailu- vomuksen,
7906: reitti esimerkiksi Balttian maitten kautta
7907: Suomenlahden etelärannikon huomattavim- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin
7908: paan matkailukohteeseen, Tallinnaan, ja neuvotteluihin ja muihin toimenpitei-
7909: sieltä edelleen autolauttayhteys Helsinkiin, siin. matkat1ureitin avaamiseksi Suo-
7910: saataisiin nykyistä suorempi ja vaivatto- mesta Itämeren. itäpuolitse Keski,.
7911: mampi yhteys Euroopan suurten asutuskes- Eurooppaan.
7912: kusten ja Suomen välille. Mikäli tällaisissa
7913: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
7914:
7915: Esko J. Koppanen.
7916: 150
7917:
7918: W,ll.- Toiv.a.l. N:o 56.
7919:
7920:
7921:
7922:
7923: Haarla: Määräriikasta Vientikoulutussäätiön järjestämiä vien-
7924: timarkkinoinnin erikoisk-ursseja varten.
7925:
7926:
7927: E d u s k u n n a II e.
7928:
7929: Vientimme kehittämisen on yleisesti tun- koituksena on antaa perusteellinen koulutus,
7930: nustettu luovan perustan taloudelliselle kas- joka tarvitaan sellaisissa pysyväisissä ulko-
7931: vullemme. Viennin Hsäämisen edellytyksenä maissa myynti ja menekinedistämistehtä-
7932: on, että meillä on käytettävänämme asian- vissä kuten esim. teollisuuden omina ulko-
7933: tuntevaa vientihenkilökuntaa. Tämä puoles- mailla toimivina myyjinä, markkinatutki-
7934: taan vaatii määrätietoista koulutusta, jotta joina ja kaupallisina sihteereinä toimimista
7935: asianomaiset henkilöt pystyisivät menestyk- varten.
7936: sellisesti toimimaan edustajinamme myös Vientimme kehittämistä on vaikea toteut-
7937: ulkomailla. taa ilman edellämainitunlaista, maara-
7938: Vientikoulutuksen kehitys on maassamme tietoista koulutusta. Edelliseen viitaten ehdo-
7939: keskitetty suuressa määrin Vientikoulutus- tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7940: säätiölle. Vientikoulutussäätiön toimesta on sen,
7941: laadittu uusi, kahden lukuvuoden pituinen
7942: vientimarkkinoinnin erikoiskurssi. Tämä että hallitus ottaisi vuoden 1967
7943: kurssi on suunniteltu juuri maamme omat tulo- ja menoarvioesitykseen 250 000
7944: olosuhteet huomioonottaen ja käsittää se markkaa Vientikoulutussäätiön järjes-
7945: kaksi koulutusvuotta, joista toinen tapahtuu tämiä vientimarkkinoinnin erikoiskurs-
7946: kotimaassa, toinen ulkomailla tapahtuvan seja varten.
7947: ohjatun harjoittelun muodossa. Kurssin tar-
7948: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
7949:
7950: P. R. Haarla.
7951: VALTIOPÄIVÄT
7952: 1966
7953:
7954: LIITTEET
7955: IV
7956: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
7957: RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
7958:
7959:
7960:
7961:
7962: HELSINKI 1966
7963: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
7964: A.
7965: Verolainsäädäntöä, kehitysalueiden talouden edistämistä, asunto-
7966: tuotantoa, teollisuutta, sähköistämistä, eläkkeitä, poliisilaitosta
7967: sekä virastotalojen rakentamista ym. koskevia laki- ja
7968: toivomusaloitteita.
7969:
7970:
7971:
7972:
7973: 20 E 529/66
7974: 155
7975:
7976: IV,1.-Lak.al. N:o 22.
7977:
7978:
7979:
7980:
7981: V. A. Virta.nen ym.: Ehdotus verolaiksi.
7982:
7983:
7984: Ed uskunnaile.
7985:
7986: Vastoin odotuksia hallitus ei antanut väestöryhmien verorasitusta silti lisättäisiin.
7987: eduskunnalle viime valtiopäivi1läkään esi- Valtion- ja kunnallisveroa koskevien sään-
7988: tystä aineellisen vero-oikeuden kokonais- nösten yhtenäistämisessä on päästävä niin
7989: uudistukseen tähtääväkai verolaiksi. Asia pitkälle kuin mahdolHsta, mutta samalla on
7990: pantiin kuitenkin vireille sosiaalidemokraat- pidettävä huoli siitä, ettei näiUä toimenpi-
7991: tisten kansanedustajien tekemän yksityisen teillä järkytetä kuntien taloudellista asemaa
7992: lakialoitteen pohjalta. Lakialoite merkitsi ja siten niiden jo nyt tunnustusta ansaitse-
7993: v,akavaa yritystä v:n 1958 verotu.slailla to- vaa sosiaalista suorituskykyä.
7994: teutetun, verotusmenettelyä koskevan uudis- Verorasituksen lieventämiseksi ja tasoit-
7995: tuksen täydentämiseksi toiseLla yhteiskun- tamiseksi ehdotetaan eräitä radikaalisiakin
7996: nalliselta kannalta tärkeämmällä reformiJ!La, muutoksia veroluokkajärjestelmään ja per-
7997: nimittäin verorasituksen määrää koskevalla heellisten verottamiseen. Nykyisestä kolmen
7998: aineellisen vero-oikeuden uudistuksella, jon- veroluokan järjestelmästä ehdotetaan siir-
7999: ka toteuttamatta jättäminen on julkisen ryttäväksi kahden veroluokan järjestelmään
8000: vaiillan ilmeisimpiä laiminlyöntejä viimeksi siten, että alempaan verO'luokkaan luettai-
8001: kuluneina vuosikymmeninä. Nykyisten vero- siin henkilöt, jotka ovat elättäneet ala-
8002: säännösten vanhentuneisuus ja monimutkai- ikäistä tai sitä ennen vähintään 10 vuoden
8003: suus tiedetään yleisesti, samoin se, mitkä ajan 17 vuotta nuorempaa lasta, ja ylem-
8004: verovelvollisryhmät joutuva.t vallitsevista pään veroluokkaan muut henkilöt. Nuoret
8005: epäkohdi.~ta enimmin kärsimään, mutta ylei- henkilöt, joiden palkkatulo ei nouse ase-
8006: nen mielipide näyttää yhä ol1evan voimaton tukseUa säädettävää määrää suuremmaksi,
8007: niiden piirien edessä, jotka vastustavat tai kuuluisivat alempaan veroluokkaan 26
8008: jarruttavat uudistushanketta. Jollei uutta vuoden ikään saakka. Yhteisverote:Utavien
8009: verolakia saada aikaan vielä nykyisenkään puollisoiden veron progressiivisuutta on lie-
8010: eduskunnan toimikautena, usko valtiova.Jlan vennetty ehdotuksel'l.Ja, että heidän vero-
8011: kykyyn hoitaa todeli1Ja tärkeitä asioita alkaa kantansa määräytyy yhteenlasketun tulon
8012: horjua ja sijaan tulee käsitys, ettei puheella ja varallisuuden puolen määrän perusteena.
8013: kaikkiin veronmaksajaryhmiin nähden oi- Nuorten avioparien taloudellisia vaikeuksia
8014: keudenmukaisesta, tasapuolisesta ja koh- ehdotetaan tasoitettavaksi erityiseHä uudis-
8015: tuullisesta verotuksesta ore käytännön to- tuksella, kodinperust:amisvähennykseNä, jo-
8016: dellisuudessa enää edes periaatteellista ka- ka olisi 2000 mk aviolii.iton päättämisvuotta
8017: tetta. Tästä syystä tämä yhteiskuntaelämän seuraavan kahden verovuoden aikana. A:l!a-
8018: keskeinen lainsäädäntöuudistus on yritet- ikäisen lapsen elättäjille valtionverotuksessa
8019: tävä saada toteutetuksi eduskunnan käsi- myönnettävä veronvähennys eli IJ.apsialennus
8020: teltäväksi jälleen saatetun kansanedustajien on ehdotuksen mukaan korotettu 80
8021: yksityisen lakialoitteen pohja[ta. Tämän so- mk: aan. Leskeysvähennys ehdotetaan 1 000
8022: sialidemokraattinen eduskuntaryhmä tekee mk:ksi. Vieraan palveluksessa oleva lapsi
8023: jo kolmannen kerran. saisi vähentää työtul<osta,an enintään 1 000
8024: I1akialoitteen ehdotuksissa lähdetään siitä, mk, eikä veronalaiseksi tuloksi katsottaisi re-
8025: että erityisesti vähävaraiset veronmaksaja- kisteröitynä oppisopimuslain alaisena ammat-
8026: piirit pääsisivät verotuksessa nykyistä pa- tioppilaana saatua palkkaa. Lasten koulutus-
8027: rempaan asemaan ilman, että toistenkaan vähennyksen soveltamisalaa on lisätty mm.
8028: 156 IV,l. - Verolaki.
8029:
8030:
8031: ehdottamalla, että ylimpänä ikärajana olisi 25 tukset, jotka ovat tapahtuneet valtiolle, kun-
8032: vuoden ikä, minkä ohella yleisen lapsivähen- nalle tai seurakunnalle tahi laissa järjeste-
8033: nyksenkin ikärajan on nykyisestään koro- tyllä pakkolunastusmenettelyllä tai vastaan-
8034: tettu. Yhteisverotettavien puolisoiden vero- ottajalle, jolla olisi ollut oikeus sellaiseen
8035: kannan alentamiseen valtionverotuksessa on pakkolunastukseen kyseistä tarkoitusta var-
8036: luotu · perusteet ehdotuksella, että heidän ten, tahi muutoin yleishyödylliseen tarkoituk-
8037: veronalaisista varoistaan sekä vähemmän an- seen taikka verovelvollisen puoliaolle tahi lap-
8038: sainneen puolison tuloista on vähennettävä selle tai tämän jälkeläiselle tahi asuntojen
8039: asetuksella säädettävä määrä. hankkimiseksi verovelvollisen omille työnteki-
8040: Uutena erityisenä vähennyksenä esitetään jöille.
8041: nyt myös ns. sosiaalinen vuokrakuluvähennys, Huomattavinta muutosta nykyisin vallitse-
8042: johon olisivat oikeutetut vuokra-asuntojen viin olosuhteisiin merkitsee lakialoitteessa eh-
8043: haltijat määrätynkokoisista perhe- ja pien- dotettu uusi maatalouskiinteistöjen verotus-
8044: asunnoista siltä osin, kuin vuokramenot ylit- järjestelmä, jonka johtavana ajatuksena on
8045: tävät 20 prosenttia verotettavasta vuositu- pyrkimys todellisten tulojen verotukseen myös
8046: losta, ja toisaalta uutena ryhmänä etuuksissa, maatilatalouksien osalta. Tosin meikäläisissä
8047: joita ei katsota veronalaisiksi tuloiksi, omasta oloissa on varsinaisen metsätalouden kohdalla
8048: tai perheen asunnosta saatu asuntoetu asun- pakko luopua puhtaasta linjasta ja sen sijaan
8049: non lattiapinta-alan määrättyihin neliömetri- turvautua sekajärjestelmään, mutta tämän
8050: määriin saakka. Viimeksi mainitun uudistuk- kompromissinkin huomioon ottaen ehdotusten
8051: sen merkitys olisi perhe- ja pienasuntojen sisältämät uudistukset merkitsevät ratkaise-
8052: omistajahaitijoille - myös asuntopoliittiselta vaa luopumista käytännöstä, jota muissa edis-
8053: kannalta - erittäin huomattava. tyneissä maissa ei ainakaan enää tunneta eikä
8054: hyväksytä. Näiden uudistusten perusteluiksi
8055: Lakiaioitteesaa pyritään poistamaan ne epä- mainittakoon tässä lyhyesti seuraavaa.
8056: kohdat, jotka ovat liittyneet erilaisten yhty- Yleisesti myönnetään, että maa- ja metsä-
8057: mien verottamiseen, ehdottamalla, ettei yh- talouden verotus nykyisin on epäoikeuden-
8058: tymää olisi verotettava erikseen, vaan että mukainen ja epätasainen perustuesaaan las-
8059: sen tulo ja varallisuus olisi jaettava osakkai- kelmoituun keskimääräiseen tuottoon eikä
8060: den tulona ja varallisuutena verotettavaksi. siisi, niin kuin muun verotuksen osalta on
8061: Lakialoitteen yksityiskohdista mainittakoon asianlaita, todelliseen tuloon ja varallisuu-
8062: vielä, että asuntotontin haltijan kotipuutar- teen. Suurtilat ovat nykyisin, kuten tiede-
8063: hastaan omaa talouttaan varten käyttämät tään, liian vähän verotettuja, joskin epätasai-
8064: tuotteet eivät olisi veronalaisia sekä että ns. sesti, kun taas pientilojen ja keskikokoisten
8065: satunnaisen myyntivoiton verottamista kos- tilojen verotus on suhteellisesti raskaampaa.
8066: keva säännös ehdotetaan tehtäväksi jousta- Erityisesti pienviljelmien verotus on epä-
8067: vammaksi mm. siten, että huomioon olisi otet- oikeudenmukaista, kun niillä ei ole samoja
8068: tava myös rahan arvossa tapahtuneet muu- mahdollisuuksia työkustannusten vähentämi-
8069: tokset. Velkojen korot ehdotetaan kokonaisuu- seen esim. koneellistamisen avulla. Voimassa
8070: dessaan vähennyskelpoiseksi sekä kunnallis- oleva maatalouden verotusjärjestelmä onkin
8071: että valtionverotuksessa. Työttömyysvakuu- vanhentuneisuudessaan ainutlaatuinen. Tä-
8072: tusmaksujen vähennyskelpoisuus työnantajan män vuoksi ehdotetaan, että maatalouskiin-
8073: kuluna on lakialoitteessa otettu huomioon, teistöjen varsinaisen maataloustulon verotta-
8074: samoin eläke- sekä henki- ja muiden henkilö- misessa omaksutaan todellisten tulojen vero-
8075: vakuutusten maksujen riittävä vähennyskel- tus, jolloin voidaan ottaa huomioon mm. har-
8076: poisuus. Vähennyskelpoisena kustannuksena joitetun viljelyn voimaperäisyyden, käytetyn
8077: on ehdotuksen mukaan sekä valtion- että kun- pääoman, tuotannon erilaisen rakenteen sekä
8078: nallisverotuksessa pidettävä myös matkakus- maatilan koon ja laadun vaikutus pinta-ala-
8079: tannuksia asunnosta työpaikkaan, mikäli ne yksikön tuottamaan tuloon sekä viljelijä-yrit-
8080: ylittävät sellaiset kustannukset, joiden voi- täjän henkilökohtaisen panoksen vaikutus
8081: daan katsoa sisältyvän paikkakunnalla taval- yrityksen kannattavuuteen. Täten jäisi pois
8082: lisiin elinkustannuksiin.
8083: käytännöstä mm. sellainen kiistanalainen ve-
8084: Kiinteistöjen ammattimaista myyntiä eivät rotusperuste kuin ns. isännänpalkka maa-
8085: ehdotuksen mukaan ole milloinkaan luovu- taloudessa.
8086: IV,l. -V. A. .Virtanen ym. 157
8087:
8088: Varsinaisen metsätalouden osalta ehdote- Lakialoite edellyttää, kuten sen loppusään-
8089: t.lan metsäverotuksessa esiintyvien puutteelli- nöksestä ilmenee, että verotusmenettelyä kos-
8090: suuksien poistamiseksi, että verotuksessa otet- kevat v:n 1958 verotuslain säännökset jäisi-
8091: taisiin huomioon myös metsän myynnistä vät yleensä muuttamattomina voimaan. Kui-
8092: saatu tulo siten, että metsätaloustulona pidet- tenkin ehdotetaan, että siinä kertomuksessa
8093: täisiin 65% siitä puhtaasta tuotosta, jonka eduskunnalle, jonka hallitus valtiopäiväjär-
8094: samanlaatuisen metsän arvioidaan verovuonna jestyksen 29 §: n mukaan antaa, mainitaan
8095: päättyneenä ja kahtena sitä edeltäneenä hak- erinäisten myönnettyjen veronhuojennusten
8096: kuuvuotena vallinneen kantohintatason mu- lisäksi myös myönnetyt oikeudet ylimääräis-
8097: kaan keskimäärin vuotta kohti antaneen vah- ten arvonvähennysten tekemiseen.
8098: vistettujen tuottoperusteiden mukaan, sekä Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
8099: 35 % myyntiin tai markkinakäyttöön luovu- ehdotamme,
8100: tetusta, runkopuusta saadusta puutavarasta
8101: verovuonna saaduista kantohintatuloista, kui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8102: tenkin siten, että 400 mk pienemmät tulot van lakiehdotuksen:
8103: jätetään tällöin lukuun ottamatta,
8104:
8105:
8106:
8107: Verolaki.
8108: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8109:
8110: I OSASTO. koon myös poronhoitovuoteen. Maatalouskiin-
8111: teistöstä saadusta tulosta verotetaan aina lä-
8112: Yleisiä säännöksiä. hinnä edelliseltä kalenterivuodelta.
8113: Älköön sen johdosta, että tilikautta on
8114: 1 §. muutettu, verovelvolliselle kuitenkaan miltään
8115: Valtiolle on vuosittain tämän lain mukaan vuodelta jätettäkö määräämättä varallisuus-
8116: suoritettava veroa tulon ja varallisuuden pe- veroa.
8117: rusteella (valtionvero) sekä kunnalle tulon
8118: perusteella (kunnallisvero). 3 §.
8119: · Tämän lain mukaan toimitetaan myös evan- Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöstä,
8120: kelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirk- sovellettakoon myös sellaiseen toisen maalla
8121: kokunnan seurakunnille menevän kirkollis- olevaan rakennukseen tai muuhun laitokseen,
8122: veron ja kansaneläkelaitokselle suoritettavan joka hallintaoikeuksineen maahan voidaan
8123: kansaneläkevakuutusmaksun määrääminen eri maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolman-
8124: laeissa säädettyjen perusteiden nojalla. nelle henkilölle.
8125: Metsän tuotto metsänhoitomaksun määrää-
8126: mistä varten arvioidaan tässä laissa säädetty- 4 §.
8127: jen perusteiden mukaan. Maatalouskiinteistönä pidetään tämän lain·
8128: mukaan sellaista tilaa tai tilan osaa tahi
8129: 2 §. muuta kiinteistöä, jolla harjoitetaan varsi-
8130: V eroa suoritetaan siitä tulosta (tulovero), naista maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteistön
8131: joka verovelvollisella on verovuotena ollut, jollakin osalla harjoitetaan muuta elinkeinoa,
8132: sekä sen varallisuuden perusteella (varalli- ei sitä osaa lueta maatalouskiinteistöön.
8133: suusvero), joka hänellä on ollut verovuoden
8134: päättyessä. 5 §.
8135: Verovuotena on kalenterivuosi tai, jos tili- Alaikäisenä lapsella tarkoitetaan tässä
8136: kautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tili- laissa lasta, joka ennen verotusvuoden alkua
8137: kaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana ei ole täyttänyt 18 vuotta.
8138: päättyneet. Verotus toimitetaan verovuotta Milloin lapsen vanhemmat eivät ole olleet
8139: seuraavana kalenterivuotena (verotusvuosi). avioliitossa tai he ovat välien rikkoutumisen
8140: Mitä tässä on sanottu tilikaudesta, sovelletta- vuoksi asuneet erillään, katsotaan sen van-
8141: 158 IV,l. - Verolaki.
8142:
8143:
8144: hemmista elättäneen lasta, jonka huolletta- II OSASTO.
8145: vaksi lapsi on määrätty tai, ellei tällaista
8146: määräystä ole annettu, jonka välittömässä Aineellinen vero-oikeus.·
8147: huollossa lapsi verovuoden aikana pääasialli-
8148: sesti on ollut.
8149: Mitä tässä laissa säädetään lapsesta, olkoon I osa.
8150: vastaavasti voimassa myös ottolapsesta ja V erovelvollisuus.
8151: puolison lapsesta, niin myös kasvattilapsesta,
8152: niin kuin siitä asetuksella säädetään. 9 §.
8153: Velvollinen suorittamaan valtionveroa tulon
8154: 6 §. perusteella on:
8155: Perheenjäsenenä tämän lain mukaan pide- 1) verovuotena valtakunnassa asunut hen-
8156: tään henkilöä, joka omaisen asemassa elää kilö, valtakunnassa asuneen henkilön kuolin-
8157: verovei vollisen taloudessa. pesä ja kotimainen yhteisö sekä täältä että
8158: muualta saamastaan tulosta (yleinen verovel-
8159: 7 §. vollisuus) ; ja
8160: Yhteisöllä tässä laissa tarkoitetaan valtiota, 2) henkilö, joka verovuotena ei ole asunut
8161: kuntaa, seurakUntaa ja muuta uskonnollista valtakunnassa, sekä ulkomaalla asuneen hen-
8162: yhdyskuntaa, osakeyhtiötä, osuuskuntaa, sääs- kilön kuolinpesä ja ulkomainen yhteisö täältä
8163: töpankkia, keskinäistä vakuutusyhtiötä ja yh- saamastaan tulosta, ei kuitenkaan ulkomaalla
8164: distystä sekä säätiötä ja laitosta ynnä muuta tehdystä työstä saadusta palkkatulosta eikä
8165: niihin verrattavaa oikeushenkilöä tai erityi- sellaisesta korkotulosta, joka ei ole täällä ole-
8166: seen tarkoitukseen varattua varallisuuskoko- van kiinteistön eikä täällä olevasta kiinteästä
8167: nasuutta, niin myös sellaista ulkomaista yh- toimipaikasta harjoitetun liikkeen tai amma-
8168: teenliittymää, joka, jos se olisi kotimainen, tin tuloa (rajoitettu verovelvollisuus).
8169: olisi 2 momentin mukaan katsottava yhty- . Henkilön katsotaan asuneen valtakunnassa '
8170: JOS hänellä tai hänen perheellään on täällä
8171: mäksi, samoin kuin ulkomaista kuolinpesää.
8172: Yhtymänä tämän lain mukaan pidetään ollut varsinainen asunto taikka jos hän on
8173: kotimaista avointa, kommandiitti- tai laivan- jatkuvasti täällä oleskellut yli kuuden kuu-
8174: isännistäyhtiötä sekä sellaista yhtiötä kuin kauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo ei
8175: perintökaaren 11 luvun 1 §: ssä tarkoitetaan, estä pitämästä oleskelua jatkuvana.
8176: niin myös sellaista kahden tai useamman hen- Valtakunnassa asuneeksi katsotaan mvös
8177: kilön jonkin elinkeinon tai ammatin harjoit- Suomen lähetystössä tai lähetetyn kons~lin
8178: tamista taikka kiinteistön viljelemistä tai hal- virastossa tahi muussa edustustossa palveleva
8179: lintaa varten muodostamaa muuta kuin 1 mo- Suomen kansalainen, hänen puolisonsa ja
8180: mentissa mainittua yhteenliittymää, joka on lapsensa, joka ennen verovuoden päättymistä
8181: tarkoitettu toimimaan osakkaiden yhteiseen ei ole täyttänyt 21 vuotta, niin myös hänen
8182: laskuun, ei kuitenkaan jakamatonta kuolin- henkilökohtaisessa palveluksessaan oleva Suo-
8183: pesää. men kansalainen.
8184: Niin ikään pidetään valtakunnassa asu-
8185: 8 §. neena henkilöä, joka on palvellut suomalai-
8186: Hallituksella on oikeus kaksinkertaisen ve- sessa aluksessa.
8187: rotuksen ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi Sitä, joka ainoastaan osan verovuotta on
8188: vastavuoroisuuden perusteella tehtävällä sopi- asunut valtakunnassa, verotettakoon siltä
8189: muksella myöntää poikkeuksia siitä, mitä ajalta 1 momentin 1 kohdan ja muulta osalta
8190: tässä laissa säädetään velvollisuudesta suo- vuotta sen 2 kohdan mukaan.
8191: rittaa veroa ulkomaalta saadusta tulosta ja
8192: siellä olevasta varallisuudesta sekä ulkomaalla
8193: asuvan tai ulkomaan kansalaisen ynnä ulko- 10 §.
8194: maisen yhteisön verovelvollisuudesta. Sellai- Velvollinen suorittamaan valtionveroa va-
8195: sen sopimuksen perusteella toimitetun vero- rallisuuden perusteella on:
8196: tuksen on katsottava tapahtuneen tämän lain 1) verovuoden päättyessä valtakunnassa
8197: mukaan (kaksinkertaisen verotuksen ehkäise- asunut henkilö, valtakunnassa asuneen hen-
8198: missopimus). kilön kuolinpesä ja kotimainen yhteisö sekä
8199: IV,l. - V. A. Virtanen ym. 159
8200:
8201: täällä että muualla olevista varoistaan (ylei- den arvon, liikevaihdon suuruuden, sijoitet-
8202: nen verovelvollisuus); ja tujen varojen määrän, työntekijäin lukumää-
8203: 2) henkilö, joka verovuoden päättyessä ei rän tai muun sellaisen perusteen mukaan,
8204: ole asunut valtakunnassa, sekä ulkomaalla joka voi osoittaa eri kunnissa saaduksi kat-
8205: asuneen henkilön kuolinpesä ja ulkomainen sottavan tulon määrää.
8206: yhteisö täällä olevista varoistaan, ei kuiten-
8207: kaan obligaatioista eikä saatavista, jotka eivät 13 §.
8208: kuulu täällä olevaan kiinteistöön eivätkä Verovelvollisen henkilön kotikunnaksi kat-
8209: täällä olevasta kiinteästä toimipaikasta har- sotaan se kunta, missä hänet on verotusvuotta
8210: joitettuun liikkeeseen tai ammattiin (rajoi- edeltäneen kalenterivuoden alussa ollut henki-
8211: tettu verovelvollisuus). kirjoitettava. Milloin puolisoita on valtion-
8212: verotuksessa yhteisverotettava, pidetään mie-
8213: 11 §. hen kotikuntaa kuitenkin myös vaimon koti-
8214: Kunnallisveroa on 9 § :ssä mainitun vero- kuntana. V erotusvuotta edeltäneen kalenteri-
8215: velvollisen suoritettava: vuoden aikana syntyneen lapsen kotikunta
8216: 1) kiinteistötulosta sille kunnalle, jossa määräytyy syntymäajankohdan olosuhteiden
8217: kiinteistö on; mukaan. Verovelvollisen yhteisön kotikunta
8218: 2) liike- ja ammattitulosta sille kunnalle, on se kunta, missä yhteisön kotipaikka vero-
8219: jossa liikettä tai ammattia on harjoitettu vuoden alussa oli.
8220: kiinteästä toimipaikasta; sekä Kunnallisen jaotuksen muutoksen voimaan-
8221: 3) muusta eli henkilökohtaisesta tulosta tuloa edeltäneeltä verovuodelta toimitetta-
8222: kotikunnalle. vassa verotuksessa on tämän pykälän sään-
8223: nöksiä sovellettava, niin kuin uusi jaotus
8224: 12 §. olisi tullut voimaan vuotta aikaisemmin.
8225: Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan paik-
8226: kaa, jossa liikkeen tai åmmatin pysyväistä 14 §.
8227: harjoittamista varten on erityinen laitos tai Vieraan vallan Suomessa olevaan lähetys-
8228: jossa on ryhdytty erityisiin järjestelyihin, töön tai lähetetyn konsulin virastoon kuulu-
8229: kuten paikkaa, missä sijaitsee liikkeen johto, vat henkilöt, heidän perheensä jäsenet sekä
8230: sivuliike, teollisuuslaitos, työpaja tai muu palvelijansa ovat, jos he eivät ole Suomen
8231: työhuone taikka myymälä tai muu pysyväi- kansalaisia, velvollisia suorittamaan veroa
8232: nen myyntipaikka. Kiinteänä toimipaikkana ainoastaan täällä olevan kiinteistön tai täällä
8233: pidetään myös käytössä olevaa kaivosta tai harjoittamansa liikkeen tai ammatin tulosta
8234: muuta löydöstä, kivilouhosta, turvesuota, so- sekä täältä muutoin kuin mainitusta toimesta
8235: ranottopaikkaa ja muuta niihin verrattavaa saamastaan palkkauksesta ja eläkkeestä, niin
8236: paikkaa taikka palstoitettujen tai palstoitet- myös täällä olevasta kiinteistöstään ja täällä
8237: taviksi tarkoitettujen kiinteistöjen ammatti- harjoittamaansa liikkeeseen tai ammattiin si-
8238: maisessa myynnissä näitä kiinteistöjä ja ra- joitetuista varoista.
8239: kennusurakoinnissa paikkaa, jossa sellaista Samoin ovat 9 § :n 4 momentissa tarkoi-
8240: urakointia on huomattavassa määrässä har- tetut henkilöt, jos he eivät ole Suomen kan-
8241: joitettu, sekä linjaliikenteen harjoittamisessa salaisia, vapaat suorittamasta veroa muusta
8242: myös liikkeen huoltopaikkaa tai muuta eri- kuin 1 momentissa mainitusta tai suomalai-
8243: tyistä, liikennettä palvelevaa pysyväistä lai- sella aluksella saamastaan tulosta sekä muusta
8244: tosta. kuin sellaisella aluksella tai täällä olevasta
8245: Milloin tulo samasta liiketoiminnasta on varallisuudesta.
8246: katsottava saaduksi useammassa kunnassa,
8247: on siitä viisi prosenttia taikka, milloin olo- 15 §.
8248: suhteet antavat siihen aihetta, suurempi tai Jos liikettä tai ammattia on harjoitettu
8249: pienempikin osuus kunnallisverotuksessa ve- valtakunnassa siten, ettei sitä voida katsoa
8250: rotettava siinä kunnassa, jossa pääkonttori harjoitetun erityisesti missään kunnassa, tahi
8251: sijaitsee (pääkonttorikunta), ja muu osa jos ulkomaisella yhteisöllä tai henkilöllä, joka
8252: niissä kunnissa, joissa muuta kiinteätä toimi- ei ole asunut valtakunnassa, on ollut henkilö-
8253: paikkaa on käytetty, jaettuna kohtuuden mu- kohtaista tuloa täältä taikka jos tulosta mak-
8254: kaisesti eri kunnissa valmistettujen tavaroi- settavan veron 11 § : n mukaan muutoin ei
8255: 160 IV,l. - Verolaki.
8256:
8257:
8258: voida katsoa kuuluvan millekään tietylle laitosta voidaan pitää armeliaisuusloruitokse-
8259: kunnalle, verovelvollisen on suoritettava kun- na, kuin myös siitä, milloin opetuslaitos tai
8260: nallisvero valtiolle. yhteisö voidaan katsoa yreishyödylliseksi.
8261: Väkijuomista annetussa ]aissa (45/32)
8262: 16 §. mainittu väkijuomayhtiö on vapaa suoritta-
8263: Sekä tulon että varallisuuden perusteell'a masta valtionveroa. Kunnalle on väkijuoma-
8264: suoritettavasta verosta ovat vapaat, mikäli yhtiö velvollinen maksamaan veroa ainoas-
8265: jäljempänä ei toisin säädetä: taan niistä tuloista, jotka yhtiö saa kiin-
8266: teistöstään ja teollisuus1aitoksistaan sekä
8267: 1) Suomen valtio ja sen laitokset, niihin harjoittamastaan väkijuomain anniskelusta.
8268: luettuna Suomen Panlllii ja Kansaneläke- Teollisuuslaitoksen verotettavaa tuloa ar-
8269: laitos; vioitaessa pidettäköön tällöin väkijuomain
8270: 2) kunta, kuntayhtymä ja kuntainliitto, valmistuksesta saatavana tulona sitä alinta
8271: seurakunta ja muu uskonnollinen yhdys- palkkiota, jonka yksityinen väkijuoman val-
8272: kunta, tiekunta, lainajyvästö, armeliaisuus- mistaja saa yhtiölle valmistamistaan tai nii-
8273: 1aitos, sairaus- ja hautausavustuskassa sekä hin verrattavista väkijuomista, taikka sitä
8274: yleisradiotoimintaa harjoittava kotimainen hintaan sisältyvää voittoa, joka valmistajan
8275: yhteisö; voidaan katsoa saavan sellaisista yhtiöille
8276: 3) sellainen kotimainen eläkelaitos, eläke- myymistään väkijuomista.
8277: säätiö tai leski- ja orpokassa, joka saa avus-
8278: tusta yleisistä varoista tai joka on perustet- 17 §.
8279: tu valtion, kunnallisen yhdyskunnan, seura- Varallisuuden perusteella suoritettavasta
8280: kunnan tai muun uskonnollisen yhdyskun- verosta ovat vapaat seuraavat kotimaiset
8281: nan palveluksessa olevia varten, niin myös yhteisöt:
8282: itsenäisenä oikeushenkilönä toimiva muu 1) säästöpankkien vakuusrahasto, osuus-
8283: eläkesäätiö tai eläkekassa sen mukaisesti, kassojen vakuusrahasto, hypoteekkiyhdistys
8284: kuin asetuksessa lähemmin säädetään, sekä ja asuntohypoteekkiyhdistys;
8285: sellainen työttömyyskassa, jolla on oikeus 2) sellainen kuoletusrainoja antava luot-
8286: saada apurahaa valtion varoista; tolaitos, jonka osinko saa sen yhtijärjestyk-
8287: 4) sellainen opetuslaitos, aatteellinen yh- sen mukaan olla enintään 5 prosenttia sii-
8288: distys ja muu yhteisö, jolla, sen tarkoitta- hen maksetui!Jle pääomalle; sekä
8289: matta toiminnal laan tuottaa siihen osallisille
8290: 1
8291: 3) teollisuuden harjoittamista varten pe-
8292: taloudellisia etuja, on tieteellinen, taiteelli.- rustettu yhteisö kolmelta, paitsi sähkövoi-
8293: nen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai man kehittämistä tai jakelua varten perus-
8294: kotimaista elinkeinoelämää edistävä taikka tettu yhteisö ja kaivosyhteisö viideltä en-
8295: muu yleishyödyllinen tarkoitus, kuten työ- simmäiseltä verovuodelta sen perustamisesta
8296: väenyhdistys, nuoriso- ja urheiluseura, maa~ lukien, mikäli sitä ei ol'e perustettu ennes-
8297: talous-, maanviljelys- ja maamiesseura sekä tään olemassa olleen teo11isuuslaitoksen toi-
8298: yhdistys, jonka varsinaisena tarkoituksena minnan jatkamiseksi.
8299: on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, niin
8300: myös yhteisö, jonka toiminnan yksinomaise- 18 §.
8301: na tarkoituksena on sanotunl1aisten yhteisö- Sen estämättä, mitä 16 § : ssä on säädet-
8302: jen tukeminen, ei kuitenkaan kunnallisvero- ty, kunnallinen yhdyskunta on velvollinen
8303: tuksessa liikkeen tulosta (yleishyödyllinen suorittamaan kunnallisveroa toisessa kun-
8304: yhteisö) ; ynnä nassa liikkeen tai muuhun kuin julkiseen
8305: 5) valtakunnallisista työttömyyskas,soista tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiin-
8306: annetussa laissa tarkoitettu työttömyyskas- teistön osan tulosta, ei kuitenkaan laiva- tai
8307: sojen keskuskassa. ilmaliikennettä palvelevasta satamasta ra-
8308: Asetuksella voidaan määrätä verovelvolli- kennuksineen ja laitteineen.
8309: seksi seLlainen valtion 'laitos, joka harjoittaa Niin ikään ovat seurakunnat ja muut us-
8310: teohlista, kaupallista tai muuta liiketoimin- konnolliset yhdyskunnat sekä 16 §: n 1 mo-
8311: taa ja jota hoidetaan liikeperiaatteiden mu- mentin 3 kohdassa tarkoitetut laitokset ja
8312: kaisesti. Niin ikään voidaan asetuksella an- yhteisöt velvolliset suorittamaan kunnahlis-
8313: taa tarkempia määräyksiä siitä, millaista veroa kiinteistö- ja liiketuloista, ei kuiten-
8314: IV,l. - V. A. Virtanen ym. 161
8315:
8316: kaan yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoi- 22 §.
8317: tukseen käytetystä kiinteistöstä tai kiinteis- Yhtymää ei veroteta erikseen, vaan jaetaan
8318: tön osasta. sen verotettava tulo ja varallisuus eri osakas-
8319: 19 §. ten tuloiksi ja varoiksi sen määräisenä, mikä
8320: Siitä poikkeavasti, mitä 16 § : ssä on saa- vastaa kunkin osuutta yhtymän tuloista ja
8321: detty, valtio ja sen laitokset ovat verovel- varallisuudesta.
8322: vollisia kunnalle sellaisen maatalous- ja muun 23 §.
8323: kiinteistön tai kiinteistön osan tulosta, jota Verovelvollinen, joka harjoittaa illaa- tai
8324: ei käytetä yleiseen tarkoitukseen, sekä kalas- metsätaloutta, on niin kuin omasta verostaan
8325: tuksensa tulosta. vastuussa sellaisen perheenjäsenensä, osak-
8326: Niin ikään valtio ja nekin valtion laitok- kaansa tai jäsenensä verosta, jota on vero-
8327: set, joita ei 16 § :n 2 momentin mukaisesti tettu verovelvollisen maa- tai metsätalouden
8328: ole määrätty verovelvollisiksi, ovat velvollisia hyväksi tehdyn työn arvosta, niin myös kan-
8329: suorittamaan kunnalle veroa liikeperiaattei- saneläkevakuutusmaksusta siltä osin, joka
8330: den mukaisesti hoidetun teollisen, kaupallisen vastaa verovelvollisen maa- tai metsätalouden
8331: tai muun liiketoiminnan tuottamasta puh- hyväksi tehdyn työn arvon osuutta perheen-
8332: taasta tulosta. Veroa ei kuitenkaan ole mak- jäsenen, osakkaan tai jäsenen tulojen koko-
8333: settava tulosta, jonka valtio saa pääasialli- naismäärästä.
8334: sesti valtion laitosten tarpeiden tyydyttä- Henkilölle, joka ei asu Suomessa, sekä ulko-
8335: miseksi toimivasta tuotantolaitoksesta, tahi maiselle yhteisölle, laitokselle ja säätiölle mää-
8336: laiva-, lento- ja autoliikenteestä, rautateistä, rätyn veron suorittamisesta on niiden täällä
8337: kanavista, satamista taikka posti-, lennätin-, oleva edustajakin vastuussa niin kuin omasta
8338: puhelin- tai radiolaitoksista, ellei siitä 16 § :n verostaan.
8339: 2 momentin nojalla annetulla asetuksella ole Verosta ja kansaneläkevakuutusmaksusta,
8340: toisin määrätty. joka on suoritettava kuolleen henkilön tulosta
8341: ja omaisuudesta, vastaa kuolinpesä ainoastaan
8342: 20 §. pesän varoilla. Jos pesä on jaettu, vastaa
8343: Puolisoihin sovelletaan valtionverotuksessa osakas vain siitä, mitä hänen pesäosuudelleen
8344: yhteisverotusta siten, että heitä verotetaan verosta tai vakuutusmaksusta tulee, ja enin-
8345: heidän yhteenlasketun tulonsa ja varallisuu- tään pesäosuutensa määrällä.
8346: tensa perusteella sen mukaisesti, kuin kumpi-
8347: kin heistä niitä vallitsee.
8348: Jos avioliitto on päätetty verovuotena tai Verotettava tulo ja. varallisuus.
8349: jos puolisot verovuoden päättyessä välien rik-
8350: koutumisen vuoksi ovat jatkuvasti asuneet II OSA.
8351: erillään, on heitä verotettava erikseen niin
8352: kuin eri verovelvollisia.
8353: Kunnallisverotuksessa verotetaan kumpaa- 1 luku.
8354: kin puolisoa vallitsemastaan tulosta.
8355: Tulo.
8356: 21 §. 24 §.
8357: Jos verovelvollinen kuolee verovuoden ai- V eronalaiseksi tuloksi katsotaan, jäljem-
8358: kana, on hänen jakamatonta kuolinpesäänsä pänä mainituin rajoituksin, mitä verovel-
8359: siltä vuodelta verotettava sekä hänellä olleesta vollinen on verovuotena rahana tai rahan-
8360: tulosta että myös siitä, mitä hänen kuoltuaan arvoisena etuutena saanut.
8361: kuolinpesälle on tullut; ja sovelletaan tällöin Verotettava tulo on se jäännös, joka saa-
8362: kuolinpesään, mitä hänestä tämän lain mu- daan, kun veronalaisesta tulosta tehdään
8363: kaan olisi ollut voimassa. tässä laissa sallitut vähennykset.
8364: Mitä edellä tässä osassa on luonnollisen
8365: henkilön verovelvollisuudesta säädetty, olkoon 25 §.
8366: voimassa myös hänen jakamattomasta kuolin- Mikäli jäljempänä tässä laissa ei ole toisin
8367: pesästään, ellei pesän jakamattomana pitämi- säädetty, maatilatalouksiin on sovellettava
8368: sestä ole tehty sellaista sopimusta, kuin pe- todellisten tulojen mukaista verotusta. Maa-
8369: rintökaaren 11 luvun 1 § :ssä tarkoitetaan. talouskiinteistön varsinaisena maataloustulona
8370: 21 E 529/66
8371: 162 IV,l. - Verolaki.
8372:
8373:
8374: on pidettävä sitä puhdasta tuottoa, jonka laatuisen metsän verokuutiometreissä ilmais-
8375: maanviljelys tai kotieläinhoito sivuelinkeinoi- tuna arvioidaan kunnassa verovuonna päätty-
8376: neen on verovuotena antanut, jolloin tuloksi neenä ja kahtena sitä edellisenä hakkuuvuo-
8377: on myös katsottava: tena vallinneen kantohintatason mukaan las-
8378: 1) se vuotuinen etu rahaksi arvioituna, kettuna sekä tulovuoden yleisen hintatason
8379: joka verovelvollise:JJ:a on ollut oman ,tai per- mukaan muunnettuna keskimäärin vuotta
8380: heensä sekä palvelusväen tarpeeseen käyte- kohti antaneen kunkin vuoden verotusta var-
8381: tystä asunnosta ottaen kuitenkin huomioon, ten vahvistettujen tuottoperusteiden mukaan,
8382: mitä 37 § : n 3 kohdassa on sanottu; kun paikkakunnalla tavalliset hallinto- ja
8383: 2) vuokratu.lio sekä puutarha- tai muuSit:a hoitokustannukset otetaan huomioon. Samoin
8384: siihen verrattavasta. viljel'Yksestä, kalave- on verotettavaksi tuloksi luettava vuoden
8385: destä, metsästysmaasta ynnä muiden sellais- 196 ja neljän sitä seuraavan vuoden tuloa
8386: ten etuuksien hyväksi käyttämisestä tai verotettaessa kolmekymmentäviisi sadalta
8387: luovuttamisesta saatu puhdas tuotto ; ja sen jälkeen vuosittain neljäkymmentä
8388: 3) muusta maanviljelyks.en ja kotieläin- sadalta myyntiin tai markkinakäyttöön luovu-
8389: hoidon sekä niiden sivuelinkeinojen tuottei- tetusta, runkopuusta saadusta puutavarasta
8390: den, tarp,eiston tai henkilökunnan tuloa verovuonna saaduista kantohintatuloista, kui-
8391: tuottavasta hyväksi käyttämisestä tai luo- tenkin siten, että tällaiset tulot, jos ne eivät
8392: vutuksesta saatu puhdas tuotto ; nouse yhteensä neljäänsataan markkaan, jä-
8393: 4) sen arvo, mitä verovelvollinen on tetään verotuksessa lukuunottamatta.
8394: maanviljelyksen ja kotieläinhoidon sekä nii- Edellji. 1 momentissa tarkoitettu puhdas
8395: den sivuelinkeinojen tuotteista käyttänyt it- tuotto määrätään kunkin vuoden verotusta
8396: seään tai perhettään varten tai verovelvolilii- varten vahvistettujen tuottoperusteiden no-
8397: sen talouteen kuulumattoman henkilökun- jalla.
8398: nan palkkaamiseen taikka mitä verovelvol- Varsinaisen metsätaloustulon verotusta var-
8399: linen on käyttänyt edelleen jalostamiseen, ten suoritettavan metsämaan veroluokituksen
8400: liikkeensä tai ammattinsa harjoittamiseen; suhteen on voimassa, mitä siitä on verotus-
8401: 5) muu maatalouskiinteistöstä saatu tuot- laissa (482/58) säädetty.
8402: to, kuten k'aivoksen, kivilouhoksen., turve- Milloin puutavaran myynti on tapahtunut
8403: soiden, savialueiden, koneiden ja kaluston hankintakaupalla, on myyjän suoritettava
8404: käyttöoikeuden korvaus sekä myös muusta veroa hankintakauppaan sisältyvän työn ar-
8405: kiinteistön käyttämisestä saatu korvaus, von osalta, niin kuin siitä asetuksella sääde-
8406: puhdas tulo viljatuotteiden ede~lieen jalosta- tään.
8407: misesta, sian, siipikarjan, mehiläisten ja tur-
8408: kiseläinten hoidosta sekä hevosten ja rotu- 27 §.
8409: karjan kasvattamisesta myyntiä varten ja Jos jollakulla on ollut maatalouskiinteistö
8410: astutukseen luovuttamisesta; hallussaan ainoastaan osan verovuotta, luetta-
8411: 6) tulo sellaisesta maatalouskiinteistöllä koon hänen tulokseen metsätaloustulon tuotto--
8412: olevasta tuotantolaitoksesta tai siellä harjoi- perusteiden mukaisesta vuositulosta niin suuri
8413: tetusta muusta toiminnasta, jota ei ole kat- osa, kuin hänen hallinta-aikansa on koko vuo-
8414: sottava eri liikkeeksi; desta.
8415: 7) julkisista varoista maatalouden tukemi- 28 §.
8416: seksi annetut avustukset ja palkkiot, uudis- Maatalouskiinteistöistä saatuna metsätalous
8417: tus- ja perusparannuksiin annettuja avustuk- tulona on niin ikään pidettävä sen työn
8418: sia lukuun ottamatta; ~ekä arvoa, metsätalouden liiketoiminnan hoito ja
8419: 8) vakuutuskorvaus, sikäli kuin omaisuu- muu johtotyö siihen luettuna, minkä vero-
8420: den kauppahinta, jos omaisuus olisi myyty, velvollinen on varsinaisen metsätaloutensa
8421: olisi ollut katsottava maatalouskiinteistöstä hyväksi tehnyt, arvioituna rahaksi siihen
8422: saaduksi tuloksi. määrään, mikä siitä työstä olisi ollut palka-
8423: 26 §. tulle henkilölle suoritettava (isännän työn
8424: Maatalouskiinteistön varsinaisena metsäta- arvo). Milloin puolisot, joita on yhteisvero-
8425: loustulona on pidettävä kuusikymmentäviisi tettava, tai toinen heistä on verovuotena hal-
8426: sadalta siitä puhtaasta tuotosta, jonka saman- linnut maatalouskiinteistöä, on mainitun ty<>n
8427: IV,l. - V. A. Virtanen ym. 168
8428:
8429: arvona pidettävä ainoastaan sen puolison 5) kaivosten, kivilouhosten, turvesoiden,
8430: työn arvoa, jonka metsätalouden hyväksi savialueiden ja muun sellaisen omaisuuden
8431: tekemä työ on arvioitava suuremmaksi. käyttämisestä johtunut ainesarvon vähenty-
8432: Sen työn arvo, minkä maa- tai metsäta- minen;
8433: loutta harjoittavan verovelvollisen kotona 6) maatalouskiinteistön entisille työnteki-
8434: oleva, ennen verovuotta 18 vuotta täyttänyt jöille ja heidän perheenjäsenilleen suoritetut
8435: lapsi tai muu perheenjäsen, puolisoa lukuun kohtuulliset eläkkeet ja muut avustukset.
8436: ottamatta, on tehnyt hänen varsinaisen maa- Kotona oleva lapsi, joka ennen verovuoden
8437: tai metsätaloutensa hyväksi, arvioituna siten, alkua on täyttänyt 18 vuotta ja joka on työs-
8438: kuin 1 momentissa on säädetty, katsotaan kennellyt maatalouskiinteistöllä, katsotaan
8439: lapsen tai perheenjäsenen veronalaiseksi tu- kuuluvan maatalouskiinteistöllä työskennellei-
8440: loksi (perheenjäsenen työn arvo). siin henkilöihin.
8441: Yhteisön tai yhtymän omistamastaan maa- Asetuksella annetaan tarkempia määräyksiä
8442: talouskiinteistöstä saamana tulona on myös 1 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen
8443: pidettävä sen osakkaan tai hänen perheen- vuotuisten arvonvähennysten suuruudesta.
8444: jäsenensä kiinteistön varsinaisen maa- ja
8445: metsätalouden hyväksi tekemän työn arvoa, 30 §.
8446: siitä maksettu palkka pois luettuna. Kuolin- Poronhoidosta saatuna tulona on pidettävä
8447: pesän sellaisena tulona on myös pidettävä sitä puhdasta tuottoa, minkä poronhoidon
8448: sen osakkaan tai osakkaan sen perheenjäsenen edellisenä poronhoitovuotena arvioidaan kes-
8449: pesän varsinaisen maa- tai metsätalouden hy- kimäärin antaneen paliskunnan toimesta luet-
8450: väksi tekemän työn arvoa, jonka työn arvo tua, vuotta vanhempaa poroa kohti. Tätä
8451: on katsottava muiden työn arvoa suurem- tuottoa arvioitaessa on noudatettava perus-
8452: maksi. Muiden osakkaiden tai osakkaiden per- teita, joiden vahvistamisessa on sovellettava,
8453: heenjäsenten työn arvo on luettava asian- mitä maatalouden tuottoperusteiden vahvis-
8454: omaisen omaksi veronalaiseksi tuloksi. tamisesta on säädetty, kuitenkin siten, että
8455: Edellä 1-3 momentissa tarkoitettuja työn jos poronhoidosta saatu tulo jotakin porokar-
8456: arvoja määrättäessä on otettava huomioon jaa kohdanneen vahingon johdosta on vähen-
8457: tilan koosta ja laadusta johtuvat rajoitukset tynyt huomattavasti enemmän kuin paikka-
8458: työvoiman tehokkaaseen ja taloudelliseen kunnalla yleensä, tämä on kohtuullisessa mää-
8459: käyttöön. rässä otettava huomioon tuloa arvioitaessa.
8460: Porotalouden hyväksi tehdyn työn arvon
8461: 29 §. verottamisessa on vastaavasti noudatettava,
8462: Maatalouskiinteistön tnlosta saadaan vä- mitä metsätalouden hyväksi tehdyn työn ar-
8463: hentää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä vosta on säädetty.
8464: johtuneet kustannukset, ellei niitä ole otettu
8465: huomioon verotusta varten vahvistetuissa 31 §.
8466: +.uottoperusteissa. Tällaisiksi kustannnks.ksi Muusta kiinteistöstä kuin maatalouskiin-
8467: teistöstä saatuna tulona tai maatalouskiin-
8468: katsotaan muun muassa: teistöstä saatuna muuna kiinteistötulona kuin
8469: 1) tulon hankkimiseen käytetyt palkka-, varsinaisena maataloustulona verotetaan puh-
8470: ravinto- ja muut etuudet, jotka on suoritettu taan tulon mukaan erikseen määrättynä:
8471: maatalouskiinteistöllä työskennelleille henki-
8472: löille; 1) vuokratulo sekä puutarha- tai muusta
8473: siihen verrattavasta viljelyksestä, kalavedestä,
8474: 2) korko kiinteistöön tai sen käyttöön si- metsästysmaasta ynnä muiden sellaisten
8475: joitetusta velkapääomasta; etuuksien hyväksi käyttämisestä tai luovutta-
8476: 3) kiinteistöstä ja rakennuksista suoritettu misesta saatu puhdas tulo, ei kuitenkaan
8477: vuokramaksu; asuntotontin haltijan kotipuutarhastaan omaa
8478: 4) kustannukset tulon hankkimisessa käy- talouttaan varten käyttämien tuotteiden
8479: tettyjen rakennusten, koneiden, kaluston ja osalta;
8480: työvälineiden sekä muiden niihin verratta- 2) se etu rahaksi arvioituna, joka verovel-
8481: vien esineiden korjaamisesta ja säilyttämi- vollisella on ollut omaan tai perheensä tar-
8482: sestä sekä niiden vuotuinen kohtuullinen peeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta va-
8483: arvon vähentäminen; paasta asunnosta taikka sillä olevasta omasta
8484: 164 IV,l. - Verolaki.
8485:
8486:
8487: asunnosta, jolloin viimeksi mainitun osalta 6) yrityksen luovuttamisesta toisen käytet-
8488: on otettava huomioon, mitä 37 § :n 3 koh- täväksi saatu korvaus; sekä
8489: dassa on sanottu; 7) liikkeen toiminimen ja muun kuin kiin-
8490: 3) kaivoksen tai muun kivennäislöydöksen teän käyttöomaisuuden satunnaisesta luovu-
8491: käyttöoikeuden korvaus, kuin myös muusta tuksesta saatu voitto.
8492: kiinteän omaisuuden käyttämisestä saatu
8493: voitto-osuuskorvaus (royalty); 33 §.
8494: 4) liikkeen tai ammatin harjoittamiseen tai Kiinteistöjen ammattimaista myyntiä kos-
8495: liikkeen henkilökunnan asuntotarkoituksiin kevaa kysymystä harkittaessa ei oteta huo-
8496: käytetystä kiinteistöstä saatu etu rahaksi ar- mioon luovutuksia, jotka ovat tapahtuneet
8497: vioituna; sekä valtiolle, kunnalle tai seurakunnalle tahi
8498: 5) kiinteistön ja sen tarkoituksiin käyte- laissa järjestetyllä pakkolunastusmenettelyllä
8499: tyn irtaimiston satunnaisesta luovutuksesta tai vastaanottajalle, jolla olisi ollut oikeus
8500: saatu voitto. sellaiseen pakkolunastukseen kysymyksessä
8501: Yhteisön omistamastaan kiinteistöstä saa- olevaa tarkoitusta varten, tahi muutoin yleis-
8502: mana tulona on pidettävä myös sitä etua hyödylliseen tarkoitukseen taikka verovelvol-
8503: rahaksi arvioituna, mikä sen jäsenellä tai lisen puolisolle tahi lapselle tai tämän jälke-
8504: osakkaana ja hänen perheellään on kiinteis- läiselle tahi asuntojen hankkimiseksi verovel-
8505: töllä olevasta asunnosta ollut yli siitä mak- vollisen omille työntekijöille.
8506: setun vuokran.
8507: Milloin kiinteistöä käytetään pääasiallisesti
8508: 1 momentin 4 kohdassa mainittuun tarkoi- 34 §.
8509: tukseen, on kiinteistölle sekä liikkeelle tai Henkilökohtaisena tulona verotetaan:
8510: ammatille määrättävä yhteinen puhdas tulo 1) palkka, palkkio, osapalkkio sekä muu
8511: ja luettava siitä kohtuullinen osa kiinteis- etuus tai korvaus virasta tai toimesta taikka
8512: töstä saaduksi tuloksi. työstä, tehtävästä tahi palveluksesta, jonka
8513: tulon tai palkan saaja korvausta vastaan on
8514: 32 §. työn tai tehtävän antajalle suorittanut, olipa
8515: Liike- tai ammattitulona pidetään kaikkea se saatu rahana tai tavarana tahi muina luon-
8516: liike- tai ammattitoiminnan antamaa tuottoa, toisetuina, ei kuitenkaan milloin sitä on pi-
8517: olipa se saatu rahana tai tavarana tahi dettävä itsenäisen liikkeen tai ammatin har-
8518: muuna rahan arvoisena etuutena. joittamisesta saatuna tulona;
8519: Veronalaista liike- tai ammattituloa on 2) pääomatulo, niin kuin korko talletuk-
8520: myös: sista, lainoista ja obligaatioista, sekä osinko-
8521: 1) sen tavaran arvo, jonka verovelvollinen tulo, sikäli kuin ne eivät ole liiketuloa;
8522: on itseään tai perhettään varten käyttänyt 3) rahaksi arvioitu etu sellaisesta huoneis-
8523: yrityksensä tuotteista tai kaupan pitämistään tosta, joka verovelvollisella on käypää vuokra-
8524: valmisteista; maksua pienemmästä vastikkeesta ollut työn-
8525: 2) liikkeeseen kuuluvasta vaihto-omaisuu- antajaltaan taikka yhteisön tai yhtymän
8526: desta saatu korvaus siltä osalta, kuin omai- osakkaana, osuuskunnan jäsenenä tahi muulla
8527: suuden hinta, jos omaisuus olisi myyty, olisi sellaisella perusteella;
8528: ollut veronalaista liiketuloa; 4) tulo eläkkeestä, elinkorosta ja muusta
8529: 3) liikkeeseen kuuluvan käyttöomaisuuden, niihin verrattavasta etuudesta, mikäli muusta
8530: paitsi rakennusten, luovutuksessa takaisin säännöksestä ei muuta johdu, niin myös elä-
8531: saatu, aikaisemmin verotuksessa hyväksytty kevakuutuksesta saatu maksunpalautus ja
8532: arvonvähennys; muu pääomasuoritus, sikäli kuin jäljempänä
8533: 4) liikkeen varsinaiseen omaisuuteen kuu- ei toisin säädetä, sekä milloin tällainen va-
8534: luviksi katsottavista varoista kertynyt korko kuutus on muutettu henkivakuutukseksi, se
8535: ja osinko; arvo, joka on luettu vakuutuksenottajan hy-
8536: 5) voitto-osuuskorvaus (royalty) ja toistu- väksi maksuna viimeksi mainitusta vakuutuk-
8537: vaismaksu patentin, mallin tai muun sellai- sesta;
8538: sen käyttämisestä, sikäli kuin korvausta tai 5) testamentilla tai lahjana saadun elin-
8539: maksua ei ole pidettävä kiinteistöstä saatuna kautisen nautintaoikeuden, eläkkeen tai muun
8540: tulona; elinkautisen tai määrävuosiksi jollekulle tule-
8541: IV,l.- V. A. Virtanen ym. 165
8542: van etuuden vuotuinen tuotto, ei kuitenkaan, 35 §.
8543: milloin se on saatu kiinteistön tai liikkeen Veronalaista tuloa on myös omaisuuden sa-
8544: hallintaoik:eudesta; tunnaisen luovutuksen tuottama voitto (sa-
8545: 6) mitä välien rikkoutumisen vuoksi jatku- tunnainen myyntivoitto), jos omaisuus on
8546: vasti erillään asuva tai avioerossa elävä puo- saatu ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
8547: liso laillisen velvoitteen perusteella saa ela- niihin verrattavalla saannolla vastiketta vas-
8548: tusapuna toiselta puolisoita itselleen tai hoi- taan ja ollut luovuttajan omana, irtain viittä
8549: dossaan olevalle lapselleen; vuotta ja kiinteä kymmentä vuotta lyhyem-
8550: 7) sellainen rahana tai tavarana saatu män ajan, kuitenkin siten, että jos kiinteä
8551: avustus, joka vapaaehtoisen sitoumuksen tai omaisuus on ollut luovuttajan omistuksessa
8552: muun velvoitteen nojalla määräajoin suorite- vähintään viisi vuotta, satunnaisen luovutuk-
8553: taan, ei kuitenkaan, jos avustuksen saaja elää sen tuottama veronalainen tulo lasketaan seu-
8554: samassa taloudessa kuin avustuksen antaja, ei raavan asteikon mukaan:
8555: myöskään, jos avustus, joka ei ole vahingon- Veronalaisen
8556: korvausta, on annettu kasvatusta tai koulu- Omistusaika tulon miirä
8557: voitosta
8558: tusta varten (toistuvaisavustus);
8559: 5 vuotta, mutta alle 7 vuoden ... 80%
8560: 8) satunnainen voitto, sellaiseksi luettuna 7 8
8561: myös 35 § : ssä tarkoitettu, muun kuin 31 § : n " " " 9 " 60 "
8562: 8 40 ''
8563: 1 momentin 5 kohdassa ja 32 § : n 2 momen- 9 " " " 10 "
8564: tin 7 kohdassa mainitun omaisuuden, satun- " " 20 "
8565: " "
8566: naisesta luovutuksesta saatu voitto.
8567: Edellä 1 momentissa tarkoitettuna voittona
8568: 9) henkivakuutusmaksu, jonka verovelvol- pidetään luovutetun omaisuuden luovutushin-
8569: lisen puolesta on suorittanut hänen työnanta- nan ja alkuperäisen hankintahinnan välistä
8570: jansa, siltä osin kuin se ylittää kohtuullista eroa, kun hankintahinnasta on vähennetty
8571: vakuutusturvaa vastaavan määrän. luovuttajan omistusaikana verotuksissa hy-
8572: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua väksytyt arvonvähennykset ja siihen on li-
8573: henkilökohtaista tuloa on myös päivärahana sätty luovuttajan omaisuuteen panemien sel-
8574: tai edustusrahana tahi muussa sellaisessa laisten parannusten arvo, joita hän ei ole
8575: muodossa annettu etuus siltä osin kuin se on saanut vuotuisissa verotuksissaan vähentää.
8576: kohtuullista suurempi. Niin ikään on luovutushintaan lisättävä Iuo-
8577: Henkilökohtaiseksi veronalaiseksi tuloksi vuttajan omistusaikana, ei kuitenkaan pi-
8578: katsotaan kunnallisverotuksessa myös varalli- temmältä ajalta kuin verovuodelta ja sitä
8579: suuden lisäys, joka on saatu lahjan, perinnön edeltäneiden viiden vuoden ajalta, kiinteis-
8580: tai testamentin kautta, milloin se on tullut töitä erikseen luovutettavaksi hakattujen met-
8581: muulle kuin puolisolle tai suoraan ylenevää säntuotteiden sekä luovutuksessa pidätetyn
8582: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. hakkuuoikeuden kantoarvo, vähennettynä sa-
8583: Sellaisesta eläkkeestä ja elinkorosta saadun moilta vuosilta verotetuna metsäntuotolla.
8584: tulon osalta, jonka maksut vakuutettu itse tai Milloin luovutettua omaisuutta on verovel-
8585: hänen puolisonsa tai vanhempansa on suorit- vollisen omistusaikana kohdannut vahinko,
8586: tanut, katsotaan veronalaiseksi tuloksi vain josta hän on saanut korvausta, lisättäköön
8587: seuraavat määrät: myös tämä korvaus luovutushintaan, sikäli
8588: kuin sitä ei ole käytetty tuhoutuneen tai va-
8589: jos eläkkeeseen tai elinkorkoon oikeutettu hingoittuneen omaisuuden uudistamiseen tai
8590: henkilö on verovuoden päättyessä iältään kuntoon panemiseen.
8591: Satunnaisen myyntivoiton määrää lasket-
8592: alle 36 vuotta . . . . . . . . . . . . . . . . 80 sadalta taessa otetaan myös huomioon rahan arvossa
8593: 35-45 " . ....... . ... .... 70 " tapahtuneet muutokset, siten kuin asetuksella
8594: 46-55 " ................ 60 " säädetään.
8595: 56-65 " ................ 45 "
8596: 66-75 " ................ 30 " 36 §.
8597: 76-80 " ................ 15 " Milloin tulo valtakunnassa harjoitetusta
8598: 81 vuotta tai vanhempi . . . . . . . 10 , liikkeestä, joka välittömästi tai välillisesti on
8599: eläkkeen tai elinkoron määrästä. riippuvainen ulkomaisesta yhteisöstä tai ulko-
8600: 166 IV,l. - Verolald.
8601:
8602:
8603: maalla asuvasta henkilöstä, jää huomattavasti teellisen tai taiteellisen toiminnan tunnustuk-
8604: pienemmäksi kuin muista samanlaisista liik- seksi annettu palkkio tai valtion samanluon-
8605: keistä yleensä saatu tulo, taikka jos sellaisen toinen taikka muusta ansiokkaasta toimin-
8606: liikkeen tulo muutoin on katsottava kohtuut- nasta antama eläke;
8607: toman pieneksi, voidaan liikettä, sen jälkeen 7) valtiolta tai julkiselta yhdyskunnalta
8608: kun verovelvolliselle on annettu tilaisuus tar- saadusta, tietystä tehtävästä johtuneiden eri-
8609: peellisten selvitysten esittämiseen, harkinnan tyisten kustannusten korvauksen sitä osaa,
8610: mukaan verottaa tulosta, jota liikkeen laa- jonka on katsottava kuuluneen sanottuun tar-
8611: tuun ja laajuuteen nähden on pidettävä koh- koitukseen;
8612: tuullisena. 8) eläkettä, elinkorkoa tai päivärahaa, joka
8613: Ulkomaisen vakuutuslaitoksen tulon arvioi- ensimmäisten kahden vuoden ajalta suorite-
8614: mista varten voidaan asetuksella määrätä, taan sen saajan sairauden, vian tai vamman
8615: miten monta prosenttia vakuutusmaksuista, perusteella tahi leskelle tai orvolle huoltajan
8616: jotka sellainen laitos on kantanut täällä har- kuoleman johdosta;
8617: joitetusta vakuutusliikkeestä, on eri vakuu- 9) kansaneläkettä eikä huoltoapulain 5 § :n
8618: tusaloilla luettava täältä saaduksi tuloksi. mukaista elatusta, työttömyy~ tai hautaus-
8619: Jos sellainen ulkomaalla asuva henkilö tai avustusta, valtiolta saatua äitiysavustusta,
8620: ulkomainen yhteisö, jolle ei ole myönnetty perhelisää, lapsilisää ja invalidirahaa tai lain
8621: oikeutta harjoittaa valtakunnassa elinkeinoa nojalla myönnettyjä vanhuusavustusta, opin-
8622: tahi jolla ei ole täällä kiinteätä toimipaikkaa, toavustusta tai apurahaa, asevelvollisen tai
8623: harjoittaa täällä ansiotoimintaa, on tällaisen invalidin omaisen sotilasavustusta tai huolto-
8624: henkilön tai yhteisön suoritettava veroa siitä rahaa eikä myöskään muuta vastaavaa lain
8625: tulosta., jonka arvioidaan muodostuneen valta~ nojalla rahana tai luontoisetuna annettua
8626: kunnassa harjoitetusta toiminnasta. avustusta;
8627: 10) työtaistelun johdosta asianomaiselta
8628: 37 §. työmarkkinajärjestöitä saatua määrää;
8629: V eronalaiseksi tuloksi ei katsota : 11) henki- tai pääomavakuutuksen nojalla
8630: 1) mitä on saatu naimaosana, avio-oikeu- saatua pääomaa, mikäli se suoritetaan vakuu-
8631: den nojalla tai etuosana jakamattomasta pe- tetulle itselleen, hänen puolisolleen, suoraan
8632: sästä; ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle pe-
8633: 2) mitä on saatu perintönä tai testamen- rilliselleen, ottolapselleen tahi kuolinpesälleen,
8634: tin nojalla taikka lahjana, paitsi 34 § :n 1 kuitenkin niin, että milloin pääoma makse-
8635: momentin 5 ja 7 kohdassa sekä kunnallis- taan useammassa kuin yhdessä erässä, veron-
8636: verotuksessa 34 § :n 3 momentissa tarkoite- alaisena tulona pidetään sitä määrää, minkä
8637: tussa tapauksessa; verran muu kuin ensimmäinen erä on suu-
8638: 3) omasta tai perheensä asunnosta saatua rempi kuin se 34 § : n 4 momentin mukaisesti
8639: asuntoetua asunnon lattiapinta-alan 100 ne- laskettuna olisi ollut, jos se olisi maksettu
8640: liömetrin määrään saakka, kuitenkin niin, yht'aikaa kuin ensimmäinen erä;
8641: että tämä neliömetrimäärä yhden henkilön 12) vahingonkorvausta, lukuun ottamatta
8642: kohdalta on enintään 40 ja kahden henkilön 32 § : n 2 momentin 2 kohdassa mainittua kor-
8643: kohdalta enintään 60; vausta, vahingonkorvaukseksi myös luettuna,
8644: 4) tasavallan presidentin palkkausta ja elä- mitä on saatu sairaanhoitokustannusten ja
8645: kettä; niihin verrattavien kulujen korvauksena
8646: 5) ulkomaisessa edustuksessa palvelevien taikka valtiolta tai vakuutus- tai eläkelai-
8647: paikalliskorotusta sekä kurssi- ja hintavaih- tokselta kertakaikkisena korvauksena sairau-
8648: telukorvausta; den tai vamman johdosta;
8649: 6) stipendiä tai muuta apurahaa, joka on 13) mitä kotimainen osakeyhtiö tai osuus-
8650: saatu opintoja tai tutkimuksia varten, niihin kunta, joka ei harjoita kauppaa arvopape-
8651: luettuna Suomen Akatemiasta ja valtion apu- reilla, on saanut osinkoa osakeyhtiöstä tai
8652: rahoista korkeimman hengenviljelyn edistä- osuuspääoman korkona osuuskunnasta;
8653: miseksi annetun lain (732/47) mukaiset apu- 14) säästöpankkien tai osuuskassojen va-
8654: rahat, sekä tieteellisessä tutkimuslaitoksessa kuusrahastosta saatua avustusta;
8655: toimivalle tieteenharjoittajalle tieteellistä 15) mitä itsenäinen eläkelaitos tai eläke-
8656: työtä varten annetut apurahat, niin myös tie- säätiö on toimintaansa varten saanut siihen
8657: IV,l.- V. A. Virtanen ym. 167
8658:
8659: maaraan asti, kuin vakuutusteknillisten pe- 3) verovel'\Tollisen muuta tuotantoaan var-
8660: rusteiden mukaan laitoksen tai säätiön eläke- ten käyttämien, maatalouskiinteistöstä saa-
8661: sitoumuksista johtuvan eläkevastuun peittä- tujen tuotteiden ja muiden etuuksien arvo;
8662: miseen tarvitaan; 4) verovuotena suoritetut osto- ja myynti-
8663: 16) liikkeestä saaduksi tuloksi sitä osaa hyvitykset, vuosi- ja vaihtoalennukset sekä
8664: yrityksen antamasta tuotosta, joka 31 § :n 1 ylijäämänpalautukset kokonaisuudessaan;
8665: momentin 4 kohdan mukaan on verotettava 5) palkka·, ravinto- ja muut etuudet, jot-
8666: kiinteistötulona; ka verovelvollinen on suorittanut muussa
8667: 17) kiinteistöstä luovutuksen yhteydessä elinkeinossaan tai ansiotoiminnassaan kuin
8668: pidätettyä etuutta (syytinkiä), sikäli kuin varsinaisessa metsätaloudessa työskennelleille
8669: se on suoritettu rahana, luonnontuotteina tai henkilöille, niin myös työttömyysvakuutus-
8670: muuna tavarana tai palveluksina; maksut;
8671: 18) valtiolta saatua uudisraivauspalkkiota, 6) mitä yhtymä on maksanut osakkaalleen
8672: metsänparannus-, salaojitus- ja maanparan- kohtuulliseksi katsottavaila palkkana;
8673: nusavustusta eikä muuta perustamiakustan- 7) edellä 5 kohdassa tarkoitetut palkka-,
8674: nuksia varten annettua valtionapua; ravintO- ja muut etuudet, eläke-etuuksia lu-
8675: 19) alaikäisen lapsen saamaa työtuloa siltä kuun ottamatta, jotka verovelvollinen on SUO-
8676: osin, kuin se ei ylitä 1 000 markan määrää; rittanut ansiotoiminnassaan jatkuvasti työs-
8677: 20) asevelvollisen päivärahaa; kennelleelle, kotona olevalle, ennen verotus-
8678: 21) rekisteröitynä oppisopimuslain alai- vuoden alkua 18 vuotta täyttäneelle lapsel-
8679: sena ammattioppilaana saatua työpaikkaa; leen taikka muulle perheenjäsenelleen, puo-
8680: sekä lisoa lukuun ottamatta, ei kuitenkaan enem-
8681: 22) petoeläinten tapporahaa. pää, kuin mitä työstä olisi ollut palkatulle
8682: henkilölle maksettava;
8683: 38 §. 8) mitä kotimaisen vakuutuslaitoksen lain
8684: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota valtion- mukaan on siirrettävä korvaus- ja vakuutu~
8685: verotuksessa: maksurahastoihinsa;
8686: 1) asunto-osakeyhtiölle taikka siihen ver- 9) mitä työnantaja on suorittanut itsenäi-
8687: rattavalle kiinteistöosakeyhtiölle tai asunto- selle vakuutuslaitokselle tai eläkesäätiölle
8688: osuuskunnalle sitä asuntoetua, josta osakas toimihenkilöittensä ja työntekijöittensä tai
8689: tai jäsen on erikseen verovelvollinen; eikä näiden omaisten eläke- ja muiden sosiaali-
8690: 2) kotimaisten raha-arpojen tai palkinto- turvaetujen kustantamiseksi tai mitä hän on
8691: obligaatioiden arvonnassa saatua voittoa, näille suoraan suorittanut vastaavina eläk-
8692: josta on suoritettu leimaveroa, ei myöskään keinä ja muina sosiaalietuina;
8693: voittoa, joka on saatu urheilukilpailujen yh- 10) mitä säästöpankin tai osuuskassan on
8694: teydessä asianomaisella luvalla toimeenpan- suoritettava säästöpankkien tai osuuskassojen
8695: nussa vedonlyönnissä. vakuutusrahastolle;
8696: 11) apteekkimaksu;
8697: 12) työttömyysvakuutusmaksu sekä lapsi-
8698: 2 luku. lisä- ja kansaneläkemaksu, jotka verovelvol-
8699: V eronalaisesta tulosta tehtävät vähennykset. linen on elinkeinotoiminnassaan pitämiensä
8700: työntekijäin puolesta suorittanut;
8701: 39 §. 13) matkakustannukset asunnosta työpaik-
8702: Veronalaisesta tulosta saadaan luonnolli- kaan, mikäli ne ylittävät sellaiset kustan-
8703: sena vähennyksenä vähentää tulon hankki- nukset, joiden voidaan katsoa sisältyvän
8704: misesta ja säilyttämisestä johtuneet kustan- paikkakunnalla tavallisiin elinkustannuksiin.
8705: nukset. 14) tutkimusmatkoista, tutkimusvälineiden
8706: 40 §. ja tieteellisen tai ammattikirjallisuuden hank-
8707: Tulon hankkimisesta johtuneeksi kustan- kimisesta ynnä tieteellisestä työstä muutoin
8708: nukseksi katsotaan muun muassa: johtuneet taikka taiteen harjoittamisesta ai-
8709: 1) tulon hankkimiseen käytetystä maasta heutuneet kohtuullisiksi katsottavat kustan-
8710: tai huoneista maksettu vuokra; nukset, mikäli niitä ei ole suoritettu 37 § :n
8711: 2) tulon hankkimiseen käytetyn velkapää- 6 kohdassa mainitulla stipendillä tai muulla
8712: oman korko; apurahalla;
8713: 168 IV,l. - Verolaki.
8714:
8715:
8716: 15) siirtyvät vuosiloma-ajan palkat ja lo- Milloin liikettä perustettaessa, uudelleen
8717: makorvaukset; järjestettäessä tai laajennettaessa tulon hank-
8718: 16) aluksen arvioidusta luokituskustannuk- kimisesta johtuneita liikkeen perustamiseen,
8719: sesta verovuoteen kohdistuva osa; uudelleen järjestämiseen tai laajentamiseen
8720: 17) edellä 31 § :n 1 momentin 5 kohdassa, liittyviä kustannuksia ei ole voitu niiden
8721: 32 §:n 2 momentin 7 kohdassa ja 34 §:n syntymisvuonn~ vähentää tulosta sen puut-
8722: 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetun tulon tumisen tai vähäisyyden vuoksi, saadaan
8723: hankkimisesta olleet menot, ei kuitenkaan sanotut kustannukset liikkeen kirjanpidon
8724: tulon määrän ylittävältä osalta; mukaisesti poistoina vähentää tulosta viiden
8725: 18) omaisuuden satunnaisesta luovutuk- vuoden kuluessa niiden syntymisestä lukien.
8726: sesta saadun voiton osalta muusta satunnai-
8727: sesta luovutuksesta verovuotena aiheutunut 41 §.
8728: tappio, ei kuitenkaan kunnallisverotuksessa Luonnollisina vähennyksinä saadaan veron-
8729: muussa kuin siinä kunnassa, jossa samasta alaisesta tulosta tehdä myös seuraavat arvon-
8730: luovutuksesta saatu voitto olisi ollut vero- vähennykset:
8731: tettava; 1) muun veronalaisen tulon kuin varsi-
8732: 19) ulkomaan rahan kurssin muuttumisen naisen metsätaloustulon hankkimisessa käy-
8733: johdosta ulkomaan rahasta tahi ulkomaan tettyjen rakennusten, alusten, koneiden, ka-
8734: rahan määräisestä saamisesta tai velasta an- luston ja työvälineiden sekä muiden niihin
8735: siotoiminnan yhteydessä verovuotena synty- verrattavien esineiden ynnä vastiketta vas-
8736: nyt kurssitappio, kuitenkin siten, että mikäli taan hankitun patentti- ja muun sellaisen
8737: kurssitappio on yli 500 markan, se vähen- oikeuden vuotuinen kulumisesta tai muusta
8738: netään vuotuisin poistoin, jotka saavat olla siihen verrattavasta syystä tapahtunut ar-
8739: enintään viisitoista sadalta kurssitappion von vähentyminen; sekä
8740: määrästä ja joista annetaan tarkemmat mää- 2) kaivosten, kivilouhosten, turvesoiden,
8741: räykset asetuksella; savialueiden ja muun sellaisen omaisuuden
8742: 20) ulkomaalta saadusta täällä veronalai- käyttämisestä johtunut ainesarvon vähenty-
8743: sesta tulosta ulkomaalla maksettu vero; minen.
8744: 21) metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä
8745: ( 558/50) mukainen metsänhoitomaksu; 1 momentissa tarkoitettujen vuotuisten han-
8746: 22) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- kinta-arvon perusteella tehtävien arvonvä-
8747: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden hennysten suuruudesta omaisuuden taloudel-
8748: mainostilaisuuksien järjestämisestä, alan ai- lisena kestämisaikana, niin myös siitä, mikä
8749: kakautisten tai tilapäisten painotuotteiden selvitys verovelvollisen on esitettävä arvon-
8750: jakamisesta tai muusta sellaisesta tavanomai- alennuksia varten.
8751: sesta annista, kuten synnytys- ja hautaus- Milloin tärkeä yleinen etu sitä vaatii, val-
8752: avustuksesta; tioneuvosto voi asettamillaan ehdoilla myön-
8753: tää verovelvolliselle oikeuden lukea määrä-
8754: 23) liikkeen tai ammatinharjoittajan jä- vuosina hyväkseen valtionverotuksessa 1 mo-
8755: sen- ja kannatusmaksut sellaisille yhteisöille, mentin 1 kohdassa tarkoitetusta omaisuu-
8756: jotka toimittavat jäsenilleen näiden liike- tai desta säännönmukaista suuremmat arvon-
8757: ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie- vähennykset.
8758: toja tai selvityksiä, hoitavat liike- tai am-
8759: mattialan neuvontaa, koulutusta ja yleistä 42 §.
8760: kehittämistä taikka muulla tavoin edistävät Tulon hankkimisesta johtuneita kustan-
8761: jäsentensä liike- tai ammattitoimintaa; sekä nuksina ei pidetä, muun muassa:
8762: 24) verovelvollisen luonnollisen henkilön 1) verovelvollisen ja hänen perheensä elan-
8763: rekisteröidylle ammatilliselle yhdistykselle tokustannuksia, joihin luetaan myös asunnon
8764: suorittama jäsenmaksu. vuokra sekä verovelvollisen itseään varten
8765: Edellä 1 momentin 2 kohdassa sekä 43 § : n pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus
8766: 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna velan ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa;
8767: korkona pidetään myös kahta kolmannesta 2) verovelvollisen oman pääoman korkoa
8768: veronmaksun laiminlyömisen johdosta suori- tahi rahana tai tavarana suoritettua kiin-
8769: tettavasta veronlisäyksestä. teistöeläketta ( syytinkiä) ;
8770: IV,l. - V. A. Virtanen ym. 169
8771:
8772: 3) mitä verovelvollinen on sijoittanut masta työstä, ei kuitenkaan enempaa kuin
8773: uudisrakennuksiin, uudisviljelyksiin, perus- 1000 markkaa (työtulovähennys); sekä
8774: parannuksiin tai liikkeensä perustamiseen tai 6) milloin kummallakin puolisolla on ollut
8775: laajentamiseen, ottaen kuitenkin huomioon, ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työ-
8776: mitä 40 §:n 3 momentissa ja 41 §:ssä on suhteen perusteella saatua eläketuloa, sen
8777: säädetty; puolison ansio- tai eläketulosta, joka on saa-
8778: 4) sen työn arvoa, jonka verovelvollisen nut sellaista tuloa vähemmän, määrä, josta
8779: ansiotoiminnassa on suorittanut verovelvolli- säädetään erikseen (aviopuolisovähennys);
8780: nen itse, hänen puolisonsa, kotona oleva lap- Mitä 1 momentin 2, 4 ja 6 kohdassa on
8781: si, joka ei ole täyttänyt 16 vuotta, tai ko- sanottu, ei kuitenkaan koske kunnallisvero-
8782: tona oleva lapsi, joka on täyttänyt 16 vuotta, tusta. Vähennykset, joita tarkoitetaan 1 ja
8783: mutta ei 18 vuotta ja jonka ei katsota kuu- 3 kohdassa, saadaan kunnallisverotuksessa
8784: luvan palvelusväkeen. tehdä vain kotikunnalle verotettavista tu-
8785: loista.
8786: 43 §. Luonnollisella henkilöllä, joka ei ole koko
8787: Valtakunnassa koko verovuoden ajan asu- verovuotta asunut valtakunnassa, on oikeus
8788: neelia luonnollisella henkilöllä sekä kotimai- tehdä 1 momentin 3, 4 ja 5 kohdassa mai-
8789: sella yhteisöllä, kuolinpesällä ja yhtymällä nitut, sekä myös ulkomaisella yhteisöllä 1
8790: on oikeus yleisenä vähennyksenä tulostaan momentin 4 kohdassa mainitut vähennykset,
8791: vähentää: sikäli kuin ne kohdistuvat tuloon, josta
8792: 1) velkain korot, sikäli kuin ne eivät ole täällä on suoritettava veroa.
8793: vähennettävissä 40 § :n 1 momentin 2 koh-
8794: dan nojalla, ei kuitenkaan mikäli ne kohdis- 44 §.
8795: tuvat sellaiseen ansiotoimintaan, josta saatua Luonnollinen henkilö, joka koko verovuo-
8796: tuloa ei ole pidettävä veronalaisena, muuta den on asunut valtakunnassa, on oikeutettu
8797: kuin toiminnassa saadun tulon ylittävältä vähentämään sen lisäksi, mitä 39, 40, 41 ja
8798: osalta; 43 §: ssä on säädetty, erityisenä vähennyk-
8799: 2) toisesta tulolähteestä saadusta tulosta senä:
8800: toisen kotimaisen tulolähteen tappio, jota ei 1) maksut, jotka hän on suorittanut
8801: ole katsottava pääoman vähennykseksi; omasta taikka puolisonsa tai lastensa eläke-
8802: 3) valtakunnassa asuvalle luonnolliselle vakuutuksesta sekä henki- ja muusta hen-
8803: henkilölle suorittamansa avustus, joka on kilövakuutuksesta, kuitenkin yhteensä enin-
8804: mainittu 34 §: n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa, tään määrän, joka on ansiotulosta 12 sadalta
8805: sekä saman momentin 7 kohdassa tarkoitettu lisättynä kahdella sadalta kutakin perheeseen
8806: kohtuullinen toistuvaisavustus, joka on an- kuuluvaa henkilöä kohti, mihin yhteismää-
8807: nettu sellaisen avustuksen tarpeessa olevalle rään henkivakuutusten ja yhdistelmävakuu-
8808: henkilölle, sikäli kuin näitä avustuksia ei ole tusten henkilövakuutukseksi katsottavien
8809: pidettävä luonnollisina vähennyksinä; osien maksua saa sisältyä enintään 100
8810: 4) lahjoitukset sellaiseen yleishyödylliseen markkaa kutakin perheeseen kuuluvaa hen-
8811: tarkoitukseen, kuin asetuksella tarkemmin kilöä kohden, sekä kansaneläkevakuutus-
8812: säädetään; maksu;
8813: 5) 20 sadalta palkkatulojen sekä aikaisem- 2) työttömyysvakuutusmaksun sekä lapsi-
8814: man virka- tai työsuhteen perusteella saa- lisä- ja kansaneläkemaksun, jonka verovel-
8815: dun eläkkeen kokonaismäärästä sekä metsä- vollinen on työnantajana suorittanut, sikäli
8816: taloutta harjoittavan verovelvollisen tai hä- kuin sitä ei ole vähennetty 40 § :n 1 momen-
8817: nen lapsensa tai muun perheenjäsenensä met- tin 12 kohdan nojalla;
8818: sätalouden hyväksi tekemän työn arvosta, 3) omat ja perheenjäsenensä lääkärin- ja
8819: kuitenkin niin, että 10 000 markan ylit- lääkekulut sekä sairaalamaksut ynnä niihin
8820: tävältä osalta on mainittu vähennys 15 sa- verrattavat sairaudesta johtuneet kustannuk-
8821: dalta, ei kuitenkaan enempää kuin 3 500 set, kuitenkin enintään 600 markkaa, mil-
8822: markkaa, niin myös 10 sadalta sellaisesta loin kysymyksessä on naimaton henkilö,
8823: osasta ammatti- ja liiketuloa, jota on pidet- eronnut tai leski taikka puolisot, joita ei ole
8824: tävä kohtuullisena korvauksena verovelvol- yhteisverotettava, sekä enintään 800 mark-
8825: lisen ammatissaan ja liikkeessään suoritta- kaa, milloin kysymyksessä ovat yhteisvero-
8826: 22 E 529J66
8827: 170 IV,l. - Verolaki.
8828:
8829:
8830: tettavat puolisot, minkä lisäksi mainittuja invaliditeetin tähden, viran tai työpaikan
8831: enimmä.ismääriä on korotettava 100 mar- menettämisen takia taikka muusta sellaisesta
8832: kalla jokaisen sellaisen alaikäisen lapsen koh- syystä on huomattavasti vähentynyt, koh-
8833: dalta, jota verovelvollinen on verovuotena tuullisen määrän, ei kuitenkaan enempää
8834: elättänyt (sairausvähennys); kuin 1 000,- markkaa.
8835: 4) invalidi, jonka sairaudesta, viasta tai
8836: vammasta aiheutunut jatkuva haitta-aste on 45 §.
8837: 100 prosenttia, 2 000 markkaa, tai jos sa- Koko verovuoden valtakunnassa asuneen
8838: nottu haitta-aste on pienempi mutta kuiten- luonnollisen henkilön tulosta vähennettäköön
8839: kin vähintään 20 prosenttia, prosenttimäärää erityisenä vähennyksenä vielä:
8840: vastaavan osan sanotusta määrästä, kuiten- 1) valtionverotuksessa paikkakunnalla, jol-
8841: kin siten, että jos verovelvollinen on vero- la elinkustannukset ovat tuntuvasti suurem-
8842: vuonna saanut kansaneläkelain mukaista mat kuin yleensä maassa, valtiovarainminis-
8843: työkyvyttömyyseläkettä, hänen haitta-asteen- teriön vuosittain vahvistama määrä, enin-
8844: sa on katsottava olevan vähintään 80 pro- tään 200 markkaa, milloin kysymyksessä
8845: senttia (invaliditeettivähennys); on naimaton henkilö, eronnut tai leski taikka
8846: 5) ennen verovuoden päättymistä 65 vuot- puolisot, joita ei ole yhteisverotettava, sekä
8847: ta täyttänyt il.uonnollinen henkilö 1000 enintään 340 markkaa, milloin kysymyk-
8848: markkaa (vanhuusvähennys), samoin luon- sessä on yhteisverotettavat puolisot, minkä
8849: nollinen henkilö, joka verovuotena on elät- lisäksi mainittuja enimmäismääriä on koro-
8850: tänyt alaikäistä lastaan, mutta joka ei ole tettava enintään 140 markailla jokaisesta
8851: avioliitossa, 1 000 markkaa (~eskeysvähen sellaisesta alaikäisestä lapsesta, jota verovel-
8852: nys); vollinen on verovuotena elättänyt (kalliin-
8853: 6) milloin verovelvollinen on elättänyt paikanvähennys) ;
8854: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuotena 2) kunnallisverotuksessa, sen mukaan kuin
8855: vähintään neljän kuukauden ajan on saanut kunnallisvaltuusto kunkin vuoden tuloista
8856: säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai toimitettavaa verotusta varten päättää, kau-
8857: oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa nii- pungissa vähintään 500 ja enintään 800
8858: hin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta markkaa ja maalaiskunnassa vähintään 300
8859: sellaisesta 17 vaan ei 25 vuotta täyttäneestä ja enintään 600 markkaa jokaiselta lap-
8860: lapsesta 400 mal1kkaa, jos lapsi opiskelu- selta tai ottolapselta, jota hän elatusvelvolli-
8861: aikanaan on voinut asua kodissaan, mutta suutensa nojalla verovuonna on elättänyt ja
8862: muutoin 800 ma!1kkaa, sekä 400 mark- joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttä-
8863: kaa jokaisesta sellaisesta 17 vuotta nuorem- nyt 17 vuotta (lapsivähennys);
8864: masta lapsesta, joka edellä tarkoitetun kou- 3) kunnallisverotuksessa, sen mukaan kuin
8865: lutuksen takia on asunut toisella paikkakun- kunnallisvaltuusto kunkin vuoden tuloista
8866: nalla (koulutusvähennys) ; toimitettavaa verotusta varten päättää, kun
8867: 7) verovelvollinen, joka on sen ikäinen ja tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen
8868: saa sellaista opetusta kuin 6 kohdassa tar- ei ole kaupungissa 1200 eikä maaiaiskun-
8869: koitetaan, työtulostaan 800 markkaa, joll- nassa 800 markan määrää suurempi, kau-
8870: ei hänen huoltajansa ole saanut tehdä 6 koh- pungissa vähintään 700 markkaa sekä
8871: dassa mainittua vähennystä ( opintovähen- enintään 1 200 ja maalaiskunnassa vähin-
8872: nys); tään 500 j·a enintään 800 markkaa, tai,
8873: 8) alaikäinen lapsi vieraan palveluksesta jos tulo on sanottua määrää suurempi, mai-
8874: saamastaan työtulosta enintään 1 000 mark- nittu vähennysmäärä vä.hennettynä yhdellä
8875: kaa; prosentilla jokaisesta täydestä 10 markan
8876: 9) yhteisverotettavat puolisot kahden avio- määrästä, jolla tulo ylittää kaupungissa
8877: liiton päättämisvuotta seuraavan verovuoden 1 200 ja maalaiskunnassa 800 markan
8878: tulosta kumpanakin vuonna 2 000 mark- määrän (perusvähennys); sekä
8879: kaa (kodinperustamisvähennys); 4) sekä valtion- että kunnallisverotuksessa
8880: 10) milloin verovelvollisen veronmaksu- vuokramaksut, jotka verovelvollinen on vero-
8881: kyky muun läheisen kuin alaikäisen lapsensa vuotena suorittanut omaan tai perheensä
8882: elättämisen taikka oman tai läheisen henki- asumiseen käytetystä, enintään 37 §:n 1 mo-
8883: lön vanhuuden, sairauden, tapaturman tahi mentin 3 kohdassa mainittua kokoa olevasta
8884: IV,l. - V. A. Virtanen ym. 171
8885: vuokra-asunnosta, siltä osin kuin vuokra- Vaatimus voidaan esittää kuitenkin vain sil-
8886: menot ylittävät 20 prosenttia verovelvollisen loin, kun verovuoden veronalainen tulo on
8887: tai hänen ja hänen perheensä siitä tulosta, vähintään 3 000 markkaa.
8888: joka olisi jäänyt verotettavaksi tuloksi muit- Samanlainen oikeus on 17 § : n 3 kohdassa
8889: ten vähennysten jälkeen (sosiaalinen vuokra- tarkoitetuilla yhteisöillä saada kolmen ensim-
8890: kuluvähennys). mäisen toimintavuotensa yhteinen tulos jae-
8891: Yhteisverotettavien puolisoiden valtion- tuksi tasan näiltä vuosilta verotettavaksi.
8892: verotuksessa tehdään 1 momentin 1 kohdassa Milloin verovelvollinen on hänestä riippu-
8893: tarkoitettu vähennys heidän yhteenlasketusta mattomasta syystä saanut veronalaisen pal-
8894: tulostaan. Alaikäisen lapsen osalta myönnet- kan, eläkkeen tai muun toistuvaissuorituksen
8895: tävä vähennys kuuluu elättäjälle silloinkin, myöhempänä vuotena kuin vastaavanlaisessa
8896: kun lapsella itsellään on veronalaista tuloa. velvoitussuhteessa on tavallista, verotetaan
8897: Kunnallisverotuksessa perusvähennys teh- verovelvollista, jos hän on sitä veroilmoituk-
8898: dään kummankin puolison tulosta. Milloin sen tekemiselle säädetyssä ajassa vaatinut,
8899: molempia puolisoja verotetaan, tehdään lap- sanotusta tulosta valtionverotuksessa jälki-
8900: sivähennys vain sen puolison tulosta, joka verotuksin siltä vuodelta, jona suorituksen
8901: lapsen joko yksin tai pääasiallisesti on elät- säännönmukaisesti olisi pitänyt tapahtua.
8902: tänyt. Lapsen osalta, jolla itsellään on veron- Jälkiverotusoikeutta älköön tässä tapauksessa
8903: alaista tuloa, saadaan lapsivähennys tehdä rajoittako verotuslain (482/58) 83 §: ssä tar-
8904: ainoastaan sikäli, kuin sanottu tulo perus- koitettu viiden vuoden määräaika.
8905: vähennyksen tekemisen jälkeen on valtuuston
8906: päättämää lapsivähennyksen maaraa pie- 47 §.
8907: nempi. Mikäli lapsen oma tulo on palkka- Jos kunnallisverotuksessa muusta kiinteis-
8908: tuloa, saadaan vähennys kuitenkin tehdä töstä, kuin varsinaisesta maatalouskiinteis-
8909: täysimääräisenä. töstä, taikka liikkeestä saatu edellä määrä-
8910: tyin tavoin laskettu verotettava tulo- tai yh-
8911: tymän 22 § :n mukaisesti jaettava tulo on
8912: 3 luku. jäänyt niin vähäiseksi, että sitä veronalaisen
8913: Erityisiä tuloa koskevia säännöksiä. kiinteistön tai liikkeen laatuun ja laajuuteen
8914: katsoen ei voida hyväksyä kunnallisveron
8915: 46 §. suorittamisen perusteeksi, taikka jos tällaista
8916: Maksusta, jonka sähkövoimaa kehittävä tai tuloa ei ole jäänyt lainkaan, on verolauta-
8917: jakava liike tai puhelinlaitos tahi vesijohto- kunnan huolellisesti tutkittava kiinteistön
8918: tai viemärilaitos kantaa liittymisestä liikkeen käyttötapa ja liikkeen toimiala sekä niiden
8919: tai laitoksen johtoverkostoon, pidettäköön muu laatu ja tuottavuus, niin myös aikai-
8920: veronalaisena liiketulona kymmenenä vuotena sempien ja verovuoden vuosivaihto, tuotto
8921: maksun saamisesta lukien kulloinkin 10 sa- ja toiminnan muu laajuus sekä jatkuva toi-
8922: dalta. mimismahdollisuus ynnä varallisuusasema ja
8923: Verovelvollinen, jonka ilmoittama tulo pää- kaikki ne muut asianhaarat, jotka voivat olla
8924: asiallisesti on muodostunut tekijänoikeudesta johtona asian arvostelemiseen, sekä, annet-
8925: henkisiin tuotteisiin ja patenttia koskevien tuaan verovelvolliselle tilaisuuden tarpeellis-
8926: lakien tarkoittaman tuotteen tai keksinnön ten selvitysten esittämiseen, harkittava se
8927: luovuttamisesta, esittämisestä, jäljentämisestä, kohtuullinen määrä, jonka perusteella vero-
8928: monistamisesta ja levittämisestä tai muusta tus on toimitettava (harkintaverotus).
8929: sellaisesta käyttämisestä, voi, jos hänen vero- Liikettä verotettaessa älköön harkintavero-
8930: vuotena saamansa tulot ovat olleet olennai- tusta käytettäkö kahdelta ensimmäiseltä vero-
8931: sesti suuremmat kuin kahtena edellisenä vuo- vuodelta liikkeen perustamisesta lukien, mi-
8932: tena, valtionverotuksessa vaatimuksestaan käli sitä ei ole perustettu ennestään olemassa
8933: saada näiden kolmen vuoden yhteisen tulon olleen liikkeen toiminnan jatkamiseksi.
8934: jaetuksi tasan mainituilta vuosilta verotetta- Milloin verovelvollisen samassa kunnassa
8935: vaksi. Vaatimus on esitettävä veroilmoituksen omistamista liikkeistä .ja muista kiinteistöistä
8936: tekemiselle säädetyssä ajassa ja oikaisu kah- kuin maatalouskiinteistöistä kertynyt tulos
8937: den edellisen vuoden verotukseen toimitet- jonkin tulolähteen osalta on allut sel[ainen,
8938: tava, niin kuin jälkiverotuksesta on säädetty. että kunnallisverotus sen osalta olisi 1 mo-
8939: 172 IV,l. - Verolaki.
8940:
8941:
8942: mentin mukaan toimitettava harkinnan pe- toin .ammattinaan hanki niistä itselleen tuloa;
8943: rusteella, älköön harkintaverotusta kuiten- 3) vuokra- tai muu oikeus asuntoon;
8944: kaan käytettäkö, jos näiden kunnassa sijait- 4) oikeus kansaneläkkeeseen ja oikeus hen-
8945: sevien kaikkien liikkeiden ja kiinteistöjen kilövakuutukseen perustuvaan etuuteen ja
8946: yhteenlaskettu verotettava tulo on niiden laa- sellainen eläkeoikeus tai oikeus muuhun etuu-
8947: tuun ja laajuuteen nähden katsottava kaik- teen, joka perustuu verovelvollisen tai hänen
8948: kien niiden osalta riittäväksi. puolisonsa tahi vanhempansa aikaisempaan
8949: virka- tai työsuhteeseen taikka liikennevakuu-
8950: tukseen henkilövahingon osalta tai sotilas-
8951: 4 luku. vammalakiin;
8952: Varat. 5) sellainen ehdollinen oikeus, joka tulee
8953: voimaan vasta siihen liittyvän lykkäävän eh-
8954: 48 §. don täyttyessä, sekä sellainen oikeus, jota
8955: Veronalaisiksi varoiksi katsotaan varalli- verovelvollinen voi vasta tuonnempana käyt-
8956: suusverotuksessa jäljempänä mainituin rajoi- tää hyväkseen, kuin myös oikeus omaisuu-
8957: tuksin verovelvollisella verovuoden päättyessä teen, josta toinen toistaiseksi saa tuoton;
8958: ollut rahanarvoinen omaisuus. · 6) kotimaisen osakeyhtiön tai osuuskun-
8959: Verotettavat varat on se jäännös, joka saa- nan omistamat toisen kotimaisen osakeyhtiön
8960: daan, kun veronalaisista varoista tehdään osakkeet tai osuuskunnan osuudet, ellei omis-
8961: tässä laissa sallitut vähennykset. taja harjoita kauppaa arvopapereilla;
8962: 7) yksityisen rautatien yleisen liikenteen
8963: 49 §. tarpeeseen käyttämä omaisuus;
8964: Veronalaisiksi varoiksi luetaan varallisuus- 8) kalanviljelyslaitokseen kuuluva omai-
8965: verotuksessa muun muassa: suus;
8966: 1) rajattoman ajan voimassa oleva taikka 9) lauttausyhdistyksen uittoväylään kuu-
8967: elin- tai määräaikainen hallinta- tai nau- luvat kiinteät laitteet ja johtopuomit ynnä
8968: tintaoikeus ·kiinteistöön, metsänhakkuuoikeus lauttaussäännössä määrätyt muut rakenteet
8969: ja muu oikeus käyttää hyväkseen toisen kiin- ja laitteet;
8970: teistöä; 10) se osuus maatalouskiinteistön vilja- ja
8971: 2) oikeus elinkorkoon ja eläkkeeseen sekä rehusadosta, jonka voidaan katsoa kuuluvan
8972: oikeus kiinteistön tuottoon ja muuhun sellai- tilalla tarvittavien kotieläinten ruokintaan
8973: seen etuuteen, jos oikeus on tarkoitettu ole- tai siemeneksi tilan viljelyksille; sekä
8974: maan voimassa oikeutetun elinajan tai mää- 11) osuuskunnan osuusmaksusaaminen jä-
8975: räajan, josta verovuoden päättyessä on jäl- seniltään.
8976: jellä vähintään viisi vuotta, siltä osin kuin 51 §.
8977: sen arvo, minkä etuuteen oikeutettu vuosit- Varoihin kuuluvan omaisuuden arvo maa-
8978: tain saa hyväkseen, on enemmän kuin 300 rätään, mikäli ei jäljempänä toisin säädetä,
8979: markkaa; sekä sen käyvän hinnan mukaan, mikä sillä oli
8980: 3) patentti- ja kustannusoikeus ynnä verovuoden päättyessä omistajan kädessä ja
8981: kanta-apteekin erikoikeus. sillä paikalla, jossa se oli.
8982: 50 §. 52 §.
8983: Verovapaita varoja ovat: Kotimaisille obligaatioille ja sellaisten
8984: 1) vaatteet, huone- ja talouskalut sekä osakeyhtiöiden, lukuun ottamatta asunto-
8985: muu verovelvollisen ja hänen perheensä hen- osakeyhtiöitä, osakkeille, joiden osakepääoma
8986: kilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu irtaimisto, verovuotta edeltäneen kalenterivuoden päät-
8987: eivät kuitenkaan autot, moottoripyörät ja tyessä on ollut vähintään 50 000 markkaa,
8988: -veneet, purjeveneet, ratsuhevoset tai muut niin myös osakkeille ja muille arvopape-
8989: niihin verrattavat esineet eivätkä myöskään reille, joihin nähden valtiovarainministeriö
8990: tavanomaista suuremman arvoiset koruesi- pitää sen tarpeellisena, otetaan varallisuus-
8991: neet; verotuksessa valtiovarainministeriön vahvis-
8992: 2) taideteokset sekä kirja-, taide- ja muut tama arvo. Ellei valtiovarainministeriö ole
8993: niihin verrattavat kokoelmat, jollei omistaja, arvopaperin arvoa vahvistanut, sen määrää
8994: joka ei ole tekijä, tee niillä kauppaa tai muu- verolautakunta verotusta toimitettaessa.
8995: IV;l. - V. A. Virtanen ym. 173
8996:
8997: Ehdotuksen 1 momentissa tarkoitettujen tuun ehdotukseen otettua arvoa suuremmaksi
8998: arvopapereiden verotusarvoksi valmistaa val- tai verolautakunta on määrännyt arvopape-
8999: tiovarainministeriö ennen verovuoden loka- rin arvon, voidaan verotukseen tältäkin
9000: kuun loppua, minkä jälkeen se, jonka etua osalta hakea muutosta.
9001: asia saattaa koskea, sekä myös arvopaperin
9002: antaja voivat seuraavan marraskuun aikana 53 §.
9003: ministeriölle tehdä ehdotuksen johdosta muis- Jäljempänä mainittava omaisuus arvioi-
9004: tutuksensa. Valtiovarainministeriön on seu- daan:
9005: raavan joulukuun loppuun mennessä toimi- 1) koroton saaminen, joka verovuoden
9006: tettava verotusarvojen lopullinen vahvistami- päättyessä ei ollut erääntynyt, siihen arvoon,
9007: nen. joka sillä, laskettuna viittä prosenttia vastaa-
9008: Arvopaperin arvoa älköön vahvistettako van korkokannan mukaan ja ottaen lukuun
9009: sille 2 momentissa mainittuun ehdotukseen vain täydet vuodet, oli verovuoden päät-
9010: otettua arvoa suuremmaksi, ellei siihen anna tyessä, sekä muu saaminen, niin myös epä-
9011: aihetta ehdotusta valmistettaessa sattunut varma tai suuruudeltaan epämääräinen saa-
9012: olennainen erehdys tai olosuhteiden muuttu- minen todennäköiseen arvoonsa;
9013: minen tahi muu niihin verrattava syy. Arvo- 2) rajattoman ajan voimassa oleva nau-
9014: paperipörssissä noteerattavien osakkeiden ja tintaoikeus ja oikeus tuottoon tai muuhun
9015: obligaatioiden arvo vahvistettakoon edellä etuuteen vuositulon 20-kertaista määrää vas-
9016: mainittua ehdotusta tekemättä. taavaksi:
9017: Valtiovarainministeriön arvopaperin arvon 3) elinkautinen nautintaoikeus, eläke ja
9018: vahvistamista koskevaan päätökseen älköön muu elinkautinen etuus, jos siihen oikeutettu
9019: haettako muutosta. Milloin arvopaperin arvo henkilö on verovuoden päättyessä ollut
9020: on vahvistettu sille 2 momentissa tarkoitet- iältään:
9021:
9022: alle 16 vuoden, vuositulon 17-kertaiseen määrään
9023: 16-30 vuotta 16
9024: 31-40 " " 15 ", "
9025: 41-45 " " 14 ,"
9026: 46-50 " ," 13 "
9027: 51-54 " 12 ";, "
9028: 55-58 , ," 11 "
9029: 59-61 " , 10 " "
9030: 62-65 " , 9 " "
9031: 66-68 , , 8 " "
9032: 69-71 " 7 " "
9033: 72-74 " " 6 " "
9034: 75-77 " " 5 " "
9035: 78-80 " " 4 "
9036: 81-82 " " 3 " "·
9037: 83 vuotta tai vanh. , " 2 " "
9038: " "
9039: 4) määrävuosiksi jollekulle .tuleva etuus 2) ehdollisen tontin haltija, jonlm hallinta-
9040: siihen pääoma-arvoon, mikä sillä, laskettuna oikeutta ei saa ottaa pois niin kauan kuin
9041: etuuden voimassaoloajasta jälellä olevien täy- hän suorittaa määrätyt maksut, taikka anta-
9042: sien vuosien luvun ja viittä sadalta vastaa- matta asianmuroaista lunastusta;
9043: van korkokannan mukaan, on verovuoden 3) eloon jäänyt puoliso, joka keskinäisen
9044: päättyessä. testamentin nojaHa hallitsee omaisuutta, niin
9045: myös se, jolla testamentin nojalla, tai muu-
9046: 54 §. toin on oikeus saada elinajakseen tuotto sel-
9047: Omistajan veroiseksi katsotaan: laisesta omaisuudesta, jonka omistusoikeus
9048: 1) sellainen kiinteän omaisuuden haltija, on määrätty hänen Japselleen tai tämän jäl-
9049: jolla on omaisuuteen pysyvä hallintaoikeus; keläiselle; sekä
9050: 174 IV,l. - Verolaki.
9051:
9052:
9053: 4) se, jolla muutoin on oikeus nauttia 6 ~uku.
9054: tuotto toisen omaisuudesta, elleivät olosuh- Tuloa ja varallisuutta koskevat yhteiset
9055: teet ole sellaiset, ettei häntä kohtuuden mu- säännökset.
9056: k!aan voida pitää omistajan veroisena.
9057: 58 §.
9058: Siitä poikkeavasti, mitä tämän osan 4 lu-
9059: 5 luku. vussa on veronalaisten v·arojen arvostuk-
9060: sesta säädetty, määrätään kaupallisen ja teol-
9061: V eronalaisista varoista tehtävät vähennykset. lisen liikkeen vaihto-omaisuudelle sillä vero-
9062: 55 §. velvollisen tilinpäätöksessä oleva a.rvo, mikäli
9063: V eronalaisista varoistaan verovei vollisella kirjanpito on pidetty ja tilinpäätös laadittu
9064: on oikeus vähentää velkansa, ·ei kuitenkwan rehellisesti j~a huolellisesti lain ja sen nojalla
9065: mikäli ne kohdistuvat verov,apaisiin varoihin, annettujen säännösten sekä yleisten kirjan-
9066: muulta kuin siltä osalta, jolla velat ylittä- pitoperiaatteiden ja hyvän rna.uppiast!llvan
9067: vät näiden v•arojen määrän. Veikana älköön muka,an eikä vaihto-omaisuutta ole tilinpää-
9068: pidettäkö verovelvollisen omaa pääomoo. töksessä arvostettu olennaisesti alhaisempaan
9069: Varoista vähennettäköön myös sellainen arvoon, kuin mikä aJ..alla lllikaisemmin esiin-
9070: velvoite, jonka nojalla verovelvollisen tulee tyneiden j•a. sillä huomioonotettavien vastais-
9071: v.astikkeetta tai kertakaikkiaan annetusta vas- ten menekki- ja hintavaihteluiden vuoksi ja
9072: tikkeesta määräajoin toimittaa toiselle rahan- muista niihin verrattavista syistä on ollut
9073: arvoinen suoritus tai ·antaa toisen jossakin tarpeen. Milloin vaihto-omaisuus liikettä lo-
9074: suhteessa käyttää hyväkseen verovelvollisen petettaeSSia rahaksi muuttamatta luovutetaan
9075: kiinteätä omaisuutta, jos velvoitetta vastaava liikkeenomistaj.alle tai osakkaille, määrätään
9076: oikeus on veronalainen. sille kuitenkin :vahaksimuuttoarvo (varaston-
9077: Edellä 1 ja 2 momentissa mainitun veLan arvostus).
9078: tai velvoitteen ~nvo määrätään vastaavan Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletta-
9079: oikeuden arvioimisperusteen mukaan. koon myös muun muassa aiike- ja säästöpank-
9080: kien, osuuskassojen sekä vakuutuslaitosten
9081: 56 §. vaihto-omaisuuden arvostukseen.
9082: Henkilö, joka verovuoden päättyessä ei Tarkemmat säännökset 1 ja 2 momentin
9083: asunut valtakunnassa, niin myös ulkomainen soveltamisesta ja siitä järjestyksestä, jossa ne
9084: yhteisö SB.takoon vähentää !llinoa.staan sen on pantava täytäntöön, annetaan asetuksella.
9085: velan ja velvoitteen, joka kohdistuu täällä
9086: silloin olleeseen omaisuuteen. 59 §.
9087: Milloin verovelvollisen liike on välittömästi Ulkomaan raha ja sen määräiset saamiset
9088: tai välillisesti riippuvainen henkilöstä, joka ja velat sekä niistä ansiotoiminnassa synty-
9089: ei asu valtakunnassa, tahi ulkomaisesta :liik- neet vuotuiset kurssivoitot ja -tappiot arvioi-
9090: keestä tai yhteisöstä, älköön verovelvollisen daan valtiovarainministeriön kunkin verotus-
9091: varoista vähennettäkö sitä oswa velasta, jota vuoden tammikuun alussa lopullisesti vahvis-
9092: harkinnan mukaan on pidettävä pääomansi- tamien kurssien makaisesti.
9093: joituksena täällä olevaan liikkeeseen.
9094: 60 §.
9095: 57 §. . Jos toisella yhteisverotettavista puolisoista
9096: Valtakunnassa asuvien puolisoiden yhteen- on ollut enemmän vähennyksiä kuin tuloja
9097: lasketuista varoista, milloin heitä on yhteis- taikka velkoja enemmän kuin varoja, otetta-
9098: verotettava~ vähennettäköön määrä, josta sää- koon erotus huomioon toisen puolison vero-
9099: detään erikseen. tettavan tulon tai varallisuuden vähennyk-
9100: Jos verovelvollinen on asunut v~ailtakun senä, ei kuitenkaan enempää. kuin kolman-
9101: nassa j-a verovuotena elättänyt alaikäistä las- nes viimeksi mainitun puolison verotettavasta
9102: taan, vähennettäköön hänen varoistaan myös tulosta tai varallisuudesta.
9103: jokaista sellaista lasta kohti 1 500 markkilla. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vähen-
9104: Verovelvollisella, joka saa tulosta.an tehdä nyksenä ei kuitenkaan ole pidettävä 43 § :n
9105: vanhuusvähennyksen, on oikeus veronailai- 1 momentin 5 ja 6 sekä 44 § :n 1 momentin
9106: sista varoistaan vähentää 1 500 markka.a.. 5, 6 ja 7 kohdassa mainittuja vähennyksiä.
9107: IV,l. - V. A. Virtanen ym., 175
9108:
9109: Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske jotka edellä sanotun mukaan luetaan alen-
9110: kunnallisverotusta. paan veroluokkaan.
9111: Jos verovelvollinen on kuollut ja häneltä Nuori henkilö, jonka verotettava tulo vero-
9112: on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita vuonna ei nouse asetuksella vuosittain sää-
9113: perillisiä, joiden elatus pääasiallisesti on ol- dettävää määrää suuremmaksi, luetaan ela-
9114: lut hänen ansionsa tai työnsä varassa, voi- tusvelvollisuudesta riippumatta alempaan
9115: daan vainajan veronalaista tuloa ja varalli- veroluokkaan sen verovuoden loppuun, jonka
9116: suutta harkinnan mukaan vähentää tai ne kuluessa hän on täyttänyt 25 vuotta.
9117: kokonaan vapauttaa verosta. Kuolinvuodelta toimitattavassa verotuk-
9118: sessa luetaan kuolinpesä siihen veroluokkaan,
9119: 61 §. johon vainajan olisi katsottava kuuluneen,
9120: Milloin yhtymän tulo- ja varallisuuslas- jos hän olisi elänyt, sekä senkin jälkeen niin
9121: kelma osoittaa tappiota tai velkoja yli varo- kauan kuin pesässä on osakkaana vainajan
9122: jen, on verovelvollisella oikeus valtionvero- leski tai 21 vuotta nuorempi lapsi, mutta
9123: tuksessa, mutta ei kunnallisverotuksessa, tu- muutoin ylempään veroluokkaan.
9124: loistaan vähentää osuutensa yhtymän tap-
9125: piosta sekä varoistaan osuutensa yhtymän 65 §.
9126: velkojen ylijäämästä. Verovelvollisen veroluokkaa määrättäessä
9127: on ratkaisevana pidettävä olosuhteita, jotka
9128: vallitsivat verovuoden päättyessä. Kuitenkin
9129: III OSASTO. on, milloin lapsen elättäminen on päättynyt
9130: Veron määrä. verovuoden aikana, verovelvollinen luettava
9131: siihen veroluokkaan, johon hän kuuluisi, jos
9132: 1 luku. elättäminen olisi jatkunut verovuoden loppuun.
9133: Valtionveron suuruus. Yhteisverotettavat puolisot on luettava sii-
9134: hen veroluokkaan, johon se puoliso kuuluu,
9135: 62 §. jolle on määrättävä vero lievemmän asteikon
9136: V ero määrätään jäljempänä säädettyjen mukaan.
9137: perusteiden mukaan. Yhteisverotettavien puolisoiden veroa mää-
9138: Jos valtionveroa määrättäessä verotettava rättäessä on perusteena se osittain markka-
9139: tulo nousee yli täysien tuhansien markkojen määräisenä, osittain veroprosenttina tai -pro-
9140: tai verotettava omaisuus Y'li täysien !kymme- millena ilmaistu verokanta, joka määräytyy
9141: nientuhansien markkojen, jätetään ylimenevä puolisoiden yhteenlasketun tulon ja varalli-
9142: osa lukuun ottamatta. Yhteisverotettavien suuden puolen määrän mukaan.
9143: puolisoiden tuloa ja varallisuutta laskettaessa
9144: on näin meneteltävä kummankin puolison 66 §.
9145: osalta erikseen. Jos verovelvollinen tilikauden muuttumi-
9146: 63 §. sen johdosta tai muusta sellaisesta syystä jää
9147: Milloin yhteisverotettaville puolisoille on jossakin tulon perusteella toimitattavassa ve-
9148: määrättävä valtionveroa, on siitä verosta, rotuksessa verottamatta ja tulee seuraavassa
9149: joka heidän yhteenlasketusta tulostaan ja va- verotuksessa verotettavaksi vuotta pitem-
9150: rallisuudestaan tämän lain mukaisen vero- mältä ajalta, määrättäköön vero tällöin sen
9151: kannan mukaan menisi, pantava kummalle- näissä verotuksissa sovelletun veroasteikon
9152: kin puolisolle se osa, joka vastaa hänen tu- tai verokannan mukaan, joka on ankarampi,
9153: lonsa tai varallisuutensa suhdetta yhteenlas- mutta seuraten sitä sovellettavassa veroastei-
9154: kettuun tuloon tai varallisuuteen. kossa olevaa verokantaa, joka suhteellisesti
9155: vastaa hänen yhden vuoden tuloaan.
9156: 64 §.
9157: Verovelvolliset luonnolliset henkilöt kuulu- 67 §.
9158: vat elatusvelvollisuutensa perusteella kahteen Jos valtakunnassa asuva verovelvollinen on
9159: veroluokkaan: kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemistä kos-
9160: alempaan veroluokkaan luetaan henkilöt, kevan sopimuksen perusteella vapautettu
9161: jotka verovuonna ovat elättäneet alaikäistä täällä suorittamasta veroa sellaisesta tulosta
9162: tai sitä ennen vähintään kymmenen vuoden tai sellaisista varoista, joista hän olisi muu-
9163: ajan 17 vuotta nuorempaa lastaan, ja toin ollut tämän lain mukaan verovelvollinen,
9164: ylempään veroluokkaan muut kuin ne, on, mikäli se sopimuksen mukaan on ~llit-
9165: 176 IV,l. - Verolaki.
9166:
9167:
9168: tua, häntä täällä verotettaessa käytettävä sitä 68 §.
9169: verokantaa, jota olisi ollut sovellettava, jos V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
9170: tulo tai varallisuus, joiden verottaminen sopi- 67 ja 70 § : ssä ei toisin säädetä seuraavan
9171: muksella on pidätetty toiselle valtiolle, olisi tuloveroasteikon mukaan:
9172: myös otettu täällä verotettavaksi.
9173: Veroluokka ylempi Veroluokka alempi
9174: Veron Veron
9175: vakioerä Vero·% vakioerä Vero·%
9176: Verotettava tulo tulon alarajan tulon alarajan
9177: mk alarajan yli mene· alarajan yli mene-
9178: kohdalla västä tulon kohdalla västä tulon
9179: mk osasta mk osasta
9180: 2300- 3 000 ••• 0 ••• 10 10
9181: 3000- 3 800 •• 0 •••• 80 13
9182: 3800- 6 000 ....... 184 13 10 10
9183: 6000- 8000 ••• 0 ••• 470 18 230 13
9184: 8 000- 10000 • 0 ••• 0. 830 21 490 13
9185: 10 000- 12 000 •••• 0. 0 1250 25 750 15.5
9186: 12 000- 15 000 ••• 0 ••• 1750 25 1060 18
9187: 15 000- 20 000 ••• 0 ••• 2 500 28 1600 24
9188: 20 000- 30 000 • 0 •••• 0 3 900 30 2800 26
9189: 30 000- 40 000 ••. 0. 0. 6 900 33 5400 28
9190: 40 000- 60 000 ••••• 0. 10200 35 8200 31
9191: 60 000-100 000 ••• 0. 0. 17200 37 14400 34
9192: 100 000-200 000 • 0 0 0. 0. 32 000 42 28 000 42
9193: 200 000 .tai enemmän ... 74000 46 70000 44
9194: Jos verovelvollinen on verovuotena elättä- j.a osakimansa perheenjäsenen lapsista, jonka
9195: nyt elaikäistä lastaan, on verosta vähennet- metsätalouden hyväksi tekemän työn arvo
9196: tävä jokaisesta sellaisesta lapsesta 80 luetaan kuolinpesän tuloksi, siltä osin kuin
9197: markkaa, ei kuitenkaan enempää kuin veron tätä lapsialennusta ei voida tehdä mainitun
9198: koko määrä (lapsialennus). osakkaan. tai osakkaan perheenjäsenen ve-
9199: Milloin kuolinpesän osakkaana on vainajan rosta.
9200: alaikäinen lapsi, joka on verovuotena saanut 69 §.
9201: -elatuksensa pesän varoista, on kuolinpesällä Veroa vaoollisuuden perusteella. suorite-
9202: oikeus saada edellä 2 momentissa tarkoitettu taan, mikäli 67 ja 70 § :ssä ei toisin sää-
9203: lapsialennus. Kuolinpesällä on niin ikään detä, seuraavan varallisuusveroasteikon mu-
9204: -oikeus saada lapsialennus sellaisen osakka.an kaan:
9205: Veron vakioerä Vero·O/oo alarajan
9206: Verotettava varallisuus varallisuuden ala· yli menevältä varalli·
9207: mk rajan kohdalla auuden osalta
9208: 12 500- 20 000 5 4
9209: 20 000- 30 000 35 5.5
9210: 30 000- 40 000 99 7
9211: 40 000- 60 000 160 8.5
9212: 60 000- 80 000 330 10.5
9213: 80 000-100 000 540 13
9214: 100 000-150 000 800 14
9215: 150 000-200 000 1500 16
9216: 200 000--400 000 2 300 17.5
9217: 400 000 tai enemmän 5 800 20
9218: 70 §. nysten jälkeen 1 momentissa. tarkoitetun ko-
9219: Yhteisö suorittaa veroa tulon perusteella timaisen yhteisön tulo on alle 10 000 mar-
9220: 42 prosenttia (yhteisön tuloverokanta) ja kan tai v·a.rallisuus alle 40 000 markan,
9221: varallisuuden perusteella yhden sadalta (yh- luetaan edellisessä tapauksessa verotettavaksi
9222: teisön varallisuusverokanta). tuloksi ainoastaan yhtä monta täyttä pro-
9223: Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- senttia yhteisön tulosta, kuin siihen sisältyy
9224: IV,L - V. A. Virtanen ym. 177
9225:
9226: 100 markan maar1a, ja jälkimmäisessä t•a- 76 §.
9227: pa.uksessa verotettavaksi varallisuudeksi yhtä Kunnallishallituksen asiana on, saatuaan
9228: monta täyttä prosenttia yhteisön varalHsuu- verolautakunnalta ilmoituksen verotuksessa
9229: desta., kuin siihen sisältyy 400 ma.rkan kertyväksi laskettujen veroäyrien kokonais-
9230: määriä. ,määrästä, vahvistaa kunnallisen veroäyrin
9231: 71 §. hinta. Samoin on kirkollisten viranomaisten,
9232: Asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan tai saatuaan tiedon kertyväksi laskettujen vero-
9233: :asunto-osakeyhtiöistä 5 päivänä helmikuuta äyrien kokonaismäärästä, vahvistettava kir-
9234: 1926 annetun lain (30/26) 25 §: ssä tarkoi- kdllisten veroäyrien hinta.
9235: tetun osakeyhtiön, jonka omistaman raken- Kun veroäyrin hinta on 1 momentissa mai-
9236: nuksen tai rakennusryhmän kaikkien huo- nitun tavoin vahvistettu, tulee verolauta-
9237: neistojen pinta-alasta oli verovuoden päät- kunnan määrätä kunkin verovelvollisen mak-
9238: tyessä osakkaiden tai jäsenten omassa käy- settavan kunnallisveron ja, mikäli hän on
9239: tössä asuinhuoneistoina enemmän kuin nel- verovelvollinen evankelisluterilaisen kirkon
9240: jäsosa, omaisuuden perusteella 70 §: n mu- tai ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnalle,
9241: kaan suoritettav·aa veroa on alennettava yhtä kirkollisveron lopullinen suuruus kertomalla
9242: monella prosentilla, kuin osakkaiden tai jä- veroäyrin hinta hänelle määrättyjen vero-
9243: senten omassa käytössä asuinhuoneistoina äyrien lukumäärällä.
9244: olevien huoneistojen pinta-:ala on rakennuk- Edellä 15 § :ssä mainituissa tapauksissa
9245: sen tai rakennusryhmän kaikkien huoneisto- määrätään kunnallisvero Helsingin kaupun-
9246: jen pinta..alasta. gille vahvistetun veroäyrin hinnan mukaan.
9247: 72 §.
9248: Veroa ei mene luonnollisen henkilön eikä
9249: kuolinpesän verotettavasta tulosta eikä va- IV OSASTO.
9250: rallisuudesba, jos verovelvollisen verotettava Erityisiä säännöksiä.
9251: tulo tai varallisuus on pienempi kuin 68 tai
9252: 69 §: ssä olevien asteikkojen osoittama vähin 77 §.
9253: tulo- tai varallisuusmäärä. Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön
9254: veronmaksukyky oman tai läheisen henkilön
9255: 73 §. sairauden, tapaturman tai muun sellaisen
9256: Veroasteikon mukaan tulon ja varallisuu- syyn tähden on olennaisesti vähentynyt taik-
9257: den perusteella määrättävät verot sekä vero- ka jos verovelvollinen on kuollut ja häneltä
9258: tuslaissa (482/58) säädetty veronkorotus on on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita
9259: kukin vahvistettava täysin markoin siten, perillisiä, joiden elatus on ollut hänen an-
9260: että niiden yli menevä ·erä jätetään lukuun sionsa varassa, voi valtionveron osalta lopul-
9261: ottamatta. lisesti valtiovarainministeriö sekä kunnallis-
9262: veron osalta kunnallisvaltuusto taikka ohje-
9263: 2 luku. säännössä alevan valtuutuksen nojalla kun-
9264: nallishallitus harkintansa mukaan hakemuk-
9265: Kunnallis- ja kirkollisveron veroäyrit. sesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä
9266: 74 §. taikka, jollei asiaa ole verotuksen yhteydessä
9267: Verotettavan tulon suuruuden mukaan tutkittu, osittaisen tai täydellisen vapautuk-
9268: määrätään kunnallisverotusta varten kulle- sen verosta.
9269: kin verovelvolliselle veroäyrejä siten, että 78 §.
9270: verotettavasta tulosta markan määrä vas- Jos 9 § :n 1 momentin 1 kohdassa mai-
9271: taa yhtä veroäyriä. Se tulon osan, joka ei nittu verovelvollinen on joutunut ulkomaalla
9272: vastaa täyttä 10 veroäyriä, jätetään kunkin suorittamaan veroa sellaisista ulkomaalla
9273: tulolähteen osalta huomioon ottamatta. saaduista tuloista tai siellä olleista varoista,
9274: joista häntä on myös täällä verotettu, voi
9275: 75 §. valtiovarainministeriö, milloin olosuhteet ovat
9276: Veroäyrit määrätään erikseen säälittävät tai siihen muutoin on erityistä
9277: 1) kiinteistötuloista; syytä, kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemi-
9278: 2) liike- ja ammattituloista; sekä seksi tai lieventämiseksi myöntää valtion-
9279: 3) henkilökohtaisista tuloista. verosta ja, asianomaista kuntaa ja seurakun-
9280: 23 E 529/66
9281: 178 IV,l. - Verolaki.
9282:
9283:
9284: taa kuultuaan, myös kunn~llis- ja kirkollis- 84 §.
9285: verosta sikäli kuin ne kohdistuvat sanottuun Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
9286: tuloon 'tai varallisuuteen, osittaisen tai tä;y-- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
9287: dellisen vapautuksen. Tähän päätökseen äl- asetuksella.
9288: köön haettako muutosta. 85 §.
9289: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9290: 79 §. kuuta 196 ja sillä kumotaan 19 päivänä
9291: Sille joka kauppamatkustajan toimesta on marraskuuta 1943 annettu tulo- ja omaisuu~
9292: suoritt~nut leimaverolaissa säädettyä leima- verolaki (888/43), mikäli se vielä o~ voi-
9293: veroa valtiovarainministeriö voi hakemuk- massa, kunnallishallituksesta kaupungissa 8
9294: sesta 'määrätä maksettavaksi takaisin leima- päivänä joulukuuta 1873. ann~ttu asetus
9295: veroa vastaavan osan valtionverosta.
9296: (40/73) vielä voimassa olevilta osiltaan:.. ~::W::
9297: laiskuntain kunnallishallinnosta 15 pa1vana
9298: 80 §. kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98)
9299: Siinä kertomuksessa, jonka hallitus valtio-
9300: 78 §, 79 § : n 3 momentti ja 8~2 §, maa-
9301: päiväjärjestyksen 29 §: n mukaan antaa edus. talouskiinteistöstä saatujen tuloJen verotta-
9302: kunnalle on myös lueteltava 77 §: n mukaan misesta kaupungeissa ja kauppaloissa 11 päi-
9303: valtionv~rosta myönnetyt veronhuojennukset, vänä joulukuuta 1933 annettu. laki (305/~3~,
9304: sikäli kuin ne saman verovelvollisen osalta niin myös muuta määräykset, Jotka ovat risti-
9305: ovat 2 000 markkaa suuremmat, kuin myös riidassa tämän lain säännösten kanssa, sa-
9306: 41 §: n 3 momentin nojalla myönnetyt oike~ moin 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun
9307: det ylimääräisten arvonvähennysten tekemi- verotuslain (482/58) 3 §:n 2 ja 3 momentit,
9308: seen. 4 59 60 ja 61 §, 62 § :n 1 momentti sekä
9309: 7S, 125 ja 126 §. Kuitenkaan ei, jollei t.~s~~
9310: 81 §.
9311: Veronkorotuksesta, niin myös veronlisäyk- laista muuta johdu, tapahdu muutosta sun~,
9312: sestä, joka on suoritettava veroa kantoajan mitä verotuslain II, III, IV, V, VI, VII Ja
9313: jälkeen maksettaessa, on säädetty erikseen. VIII osan mukaan on voimassa. Myöskään
9314: ei muutosta tapahdu siinä, mitä on voimassa
9315: 82 §. merimiesverolain (208/58), Pohjois-Suomen
9316: Tämän lain säännöksiä kunnallis. ja kir- teollisuuden veronhuojennuksista, laivanra-
9317: kollisverosta sekä kansaneläkevakuutusmak- kennus- ja muun metalliteollisuuden tuot.a~:
9318: susta ei ole sovellettava Ahvenanmaan maa- non ja viennin edistämiseksi myönn~t~'?st.a
9319: kunnassa. Valtiovarainministeriön asiana on veronhuojennuksista, merenkulun edistami-
9320: antaa tästä johtuvat tarkemmat määräykset. seksi myönnetyistä veronhuojennuksista, eräi-
9321: Jos Ahvenanmaan maakuntalainsäädännös- siin suhdanne- ja investointivarauksiin liit-
9322: sä annetaan tarvittavat säännökset, voidaan tyvistä veronhuojennuksista, asuntotuotann~n
9323: asetuksella määrätä, että tätä lakia sovelle- veronhuojennuksista, eräiden talletusten Ja
9324: taan myös kunnallis- ja kirkollisveroa sekä obligaatioiden veronhuojennuksista ja eräist~
9325: kansaneläkevakuutusmaksua koskevalta osal- väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakei-
9326: , taan sanotussa maakunnassa. hin annettujen säännösten nojalla, maatalou~
9327: 83 §. tuotannon sekä jälleenrakennuksen tukemi-
9328: Mitä tässä laissa on säädetty kaupungista, seksi annettuja veronhuojennuksia koskevat
9329: sovellettakoon myös kauppalaan. säännökset niihin luettuina.
9330: Kauppalaan, joka kuuluu maalaiskuntaan, Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
9331: on kuitenkin sovellettava, mitä tässä laissa ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
9332: on maalaiskunnasta säädetty. toimenpiteisiin.
9333:
9334: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
9335:
9336: Viljo Virtanen. Veikko Helle. Reino Breilin.
9337: Urho E. Knuuti. Eino Raunio. Aune Salama.
9338: Artturi Koskinen. Veikko Kokkola. Kaarlo af Heurlin.
9339: Dmo Paananen. ·Lars Lindeman. Voitto Hellsten.
9340: Pauli Burman. Kaarlo Pitsinki. Ville Tikkanen.
9341: Edit Terä.stö. Heikki Hykkäälä. Meeri Kalavainen.
9342: Antti 0. Pennanen. Eero H'å.kkinen.
9343: 179
9344:
9345: IV,2. -Lak.al. N:o 23.
9346:
9347:
9348:
9349: I. Linna ym. : Ehdotus maa- ja metsätalouden verolaiksi.
9350:
9351:
9352: Eduskunnalle.
9353:
9354: Maatalouskiinteistöstä saadun tulon vero- Yleisenä sääntönä verotuksessa tulisi olla,
9355: tus maassamme perustuu arvioituun keski- että vero määrätään verovelvollisen veron-
9356: määräiseen tuottoon. Maataloutta ei siten- maksukyVyn mukaan ja ettei sellaiselta vuo-
9357: päinvastoin kuin muita ammatteja ja elin- delta, jona tuloja ei ole ollut, myöskään tulo-
9358: keinoja - veroteta todellisten tulojen mu- veroa aseteta. Maatalouden kohdalta ei täl-
9359: kaan. Maatalouden verotuksessa ei nykyisin laista periaatetta kuitenkaan nykyisen lain
9360: voida ottaa huomioon veronalaiseen tuloon mukaan sovelleta. Lakialoitteessa pyritään
9361: vaikuttavina tekijöinä viljelyn voimaperäi- poistamaan nykyisen maataloutta koskevan
9362: syyttä, siihen uhrattua pääomaa, tuotannon verotuksen epäkohdat siirtymällä todellisten
9363: rakenteen ja viljelmän koon vaikutusta tulojen verotukseen. Lakialoitteen mukaan
9364: pinta-alayksikön tuottamaan tuloon eikä vil- maatalouden verotuksessa sovellettaisiin ns.
9365: jelijäyrittäjän henkilökohtaisen panoksen käteisperiaatetta, jolla tarkoitetaan, että
9366: vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Kui- kaikki, mitä tilalta myydään, katsotaan tu-
9367: tenkin on näillä tekijöillä katsottava olevan loksi ja toisaalta, kaikki, mikä sille ostetaan
9368: nykyaikaisessa, usein erikoistuneessa ja pit- katsotaan menoksi. Tämän periaatteen to-
9369: källe koneellistuneessa maataloudessa ratkai- teuttaminen ei merkitse kirjanpitovelvolli-
9370: seva merkitys. Tunnettu tosiasia on, että suuden ulottamista maatalouteen, vaan yksin-
9371: viljelmän koolla on merkitystä hehtaaria koh- kertaista tulojen ja menojen muistiin mer-
9372: den saatavaan puhtaaseen tuottoon. Maa- kitsemistä. Tästä käteisperiaatteesta poiket-
9373: talouden verokomitea on suorittanut tut- taisiin rakennusten, perusparannusten ja ko-
9374: kimuksen, joka käsitti 250 kirjanpitotilaa neiden hankinnasta aiheutuvien menojen
9375: Se osoittaa, että 23 % tutkimuksen koh- osalta. Tämä johtuu siitä; että rakennuk-
9376: teina olleista tiloista oli sellaisia, joissa sen tai arvokkaan maatalouskoneen hankinta
9377: veronalainen tulo oli vähemmän kuin 60 % saattaisi, jos se luettaisiin kokonaan hankin-
9378: kirjanpitotuloista ja vastaavasti yli 80 tilaa, tavuoden kustannukseksi, ylittää maatalou-
9379: joilla veronalainen tulo ylittää kirjanpito- den koko veronalaisen tulon, jolloin maata-
9380: tulon enemmän kuin 10 %· Äärimmäisenä lous tiettyinä vuosina jäisi kokonaan vero-
9381: tapauksena oli 12 tilaa, joiden veronalainen vapaaksi. Kun osaa hankintahinnasta, jota
9382: tulo oli yli 10-kertainen kirjanpitotuloon hankintavuoden tulot eivät riitä peittä-
9383: verrattuna. Näillä tiloilla todellinen tulo on mään, ei toisaalta voitaisi vähentää muiden
9384: siis ollut vain vajaat 10 % veronalaisesta vuosien tuloista, on lakiin otettu rakennus-
9385: tulosta, eivätkä kysymyksessä suinkaan ol- ten, perusparannusten ja koneiden osalta
9386: leet mitkään suuret tilat vaan näistä 12 ti- erityinen yksinkertainen arvonvähennysjär-
9387: lasta 9 kuului I-II suuruusluokkaan. jestelmä. Karjan osalta otetaan tuloa lasket-
9388: Maatalouden verokomitean suorittamat taessa huomioon myös kotieläinten arvossa
9389: tutkimukset osoittavat, että voimassa oleva verovuoden aikana tapahtuneet muutokset.
9390: verotusjärjestelmä johtaa verotuksessa räi- Metsäverotuksen osalta lakialoitteeseen on
9391: keisiin epäkohtiin. Kun poikkeamat veron- otettu vain muutamia nykyistä järjestelmää
9392: alaisen ja kirjanpitotulon keskimääräisestä muuttavia ehdotuksia, joiden tarkoituksena
9393: suhteesta kirjanpitotiloilla ovat noinkin huo- on lähinnä metsänhoidon tehostaminen. La-
9394: mattavat, on otaksuttavaa, että poikkeamat kialoitteen mukaan metsäntuotosta jätetään
9395: muilla tiloilla, joiden joukosta varmasti löy- verotuksen ulkopuolelle niin monta verokuu-
9396: tyy vielä paljon heikommin kannattavia ti- tiometriä, että tämä verovapaa kuutiomäärä
9397: loja ovat vieläkin silmiinpistävämmät. vastaa sitä keskimääräistä puutavaran kulu-
9398: 180 IV,2. ~ Maa- ja metsätalouden verolaki.
9399:
9400: tusta, mikä eri suuruisilla tiloilla eri osissa Niiden kysymysten osalta, jotka kos-
9401: maata on tavallista. Lakialoite sisältää myös- kevat työtulovähennystä, aviopuolisovähen-
9402: kin määräykset vajaatuottoisten metsien nystä, alaikäisten työtulon rajoitettua vero-
9403: uudistamiseksi myönnettävistä veronhuojen- vapautta ja muita maatalouskiinteistöjenkin
9404: nuksista sekä verovelvollisten myyntiä var- verotuksessa kysymykseen tulevia yksityis-
9405: ten suorittaman puutavaran hankintatyön kohtia, ehdotamme että maa- ja metsätalou-
9406: arvon verottamisesta. Tähän lakiesitykseen den harjoittajat rinnastettaisiin muihin vero-
9407: on otettu säännökset vain maatalouskiinteis- velvollisiin.
9408: töstä saatujen tulojen ja siihen kuuluvien Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
9409: varojen arvon määräämisestä verotusta var- ehdotamme,
9410: ten. Tämä aiheuttaa muutoksia eräisiin voi-
9411: massa oleviin lakeihin. Kun parhaillaan on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9412: eduskunta-aloite verolain uudistuksesta, olisi van lakiehdotuksen:
9413: asianmukaisinta erikseen selvittää nämä
9414: muutokset valtiovallan toimesta.
9415:
9416:
9417:
9418:
9419: Maa- ja metsätalouden verolaki.
9420: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9421:
9422: 1 §. kintahinta on ollut enintään 20 000 markkaa,
9423: Maatalouskiinteistöstä saatu tulo ja sellai- myynnistä saadut tulot;
9424: seen kiinteistöön kuuluvien varoJen arvo 5) tulot, jotka verovelvollinen on · saanut
9425: määrätään valtion- ja kunnallisverotusta maataloutta varten palkattujen työntekijöi-
9426: varten sen mukaan kuin tässä laissa sääde- den sekä maatalouteen kuuluvien hevosten
9427: tään. ja koneiden sekä muiden sellaisten tuotan-
9428: 2 §. tovälineiden käytöstä toisen lukuun, tuloihin
9429: Maatalouskiinteistökai katsotaan tässä sisältyvä korvaus omasta työstä mukaan luet-
9430: laissa kiinteistö tai sen osa, jolla harjoite- tuna;
9431: taan maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteistön 6) verovelvollisen harjoittamaa liikettä tai
9432: jotakin osaa käytetään muuhun tarkoituk- muuta tuotantoa kuin maataloustuotantoa
9433: seen, ei sitä osaa lueta maatalouskiinteistöön. sekä maatalouden uudistus- ja perusparan-
9434: nustarkoituksia varten käytettyjen, maata-
9435: 3 §. loudesta saatujen tuotteiden ja 3 kohdassa
9436: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi katso- tarkoitettujen etuuksien arvo;
9437: taan verovelvollisen maatalouden harjoitta- 7) verovelvollisen ja hänen perheensä
9438: misesta rahassa saarnat ja rahanarvoiset yksityis- ja ruokataloudessa käytettyjen,
9439: vuositulot, niinkuin: kiinteistöitä saatujen tuotteiden, suoritusten
9440: 1) maataloustuotteiden myynnistä saadut ja etuuksien raha-arvo arvioituna paikka-
9441: tulot, kotieläinten myyntitulot mukaan luet- kunnan tuottajahintojen mukaan;
9442: tuina, sekä kotieläinten arvon lisäys sen mu- 8) verovelvollisen ja hänen perheensä
9443: kaan. kuin 7 §: ssä säädetään; tarpeeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta
9444: 2) sellaisesta kiinteistöllä olevasta tuo- asunnosta saatu etu;
9445: tantolaitoksesta tai sillä harjoitetusta muusta 9) kiinteistön tai sen osan vuokraami-
9446: toiminnasta, jota ei ole luettava eri liik- sesta saadut tulot sekä se rahaksi arvioitava
9447: keeksi, saadut tulot; etu, jonka verovelvollinen on saanut sen joh-
9448: 3) tulot kalastuksesta ja metsästyksestä dosta, että toinen on saanut oikeuden käyt-
9449: sekä soran, saven ja turpeen ynnä muun sel- tää kiinteistöä tai sen osaa hyväkseen;
9450: laisen myynnistä; 10) valtion varoista maataloustuotannon
9451: 4) maataloustarvikkeiden sekä sellaisten tukemiseksi viljelijälle suoraan annetut avus-
9452: koneiden ja kalustoesineiden, joiden han- tukset ja korvaukset, lukuun ottamatta
9453: IV,2. - L Linna ym. 181
9454:
9455: uudistus- ja perusparannustarkoituksiin an- poltto- ja voiteluaineiden ostosta ja sähkön
9456: nettuja avustuksia ja palkkioita sekä maa- käytöstä aiheutuneet kustannukset;
9457: taloustuotteiden kuluttajahinnan alentami- 8) maasta, koneista ja muista maatalou-
9458: seksi maksettuja korvauksia; den tuotantovälineistä maksetut vuokrat;
9459: 11) vakuutus- tai muu korvaus- joka on 9) rakennusten, maatalouden perusparan-
9460: saatu tuhoutuneesta tai vahingoittuneesta nusten ja maatalouskoneiden ja -kaluston
9461: irtaimistosta, lukuun ottamatta sellaisia maa- arvonvähennykset sen mukaan kuin 6 § :ssä
9462: talouskoneita ja kalustoesineitä, joiden han- säädetään.
9463: kintahinta on ollut enemmän kuin 20 000
9464: markkaa, sekä sadosta tai muusta vaihto- 5 §.
9465: omaisuudesta saatu korvaus. Milloin maatalouden harjoittamista varten
9466: palkattua työvoimaa on käytetty uuden ra-
9467: 4 §. kennuksen rakentamiseen, rakennuksen pe-
9468: Maatalouden tulosta saadaan vähentää tu- ruskorjaukseen, uusien salaojien tai tilustei-
9469: lon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutu- den tekemiseen, uudisraivaukseen, metsän-
9470: neet kustannukset, niinkuin: hoitoon taikka hankintakaupan yhteydessä
9471: 1) siementen, rehujen, lannoitteiden ja tai muutoin myyntiä varten suoritettuun
9472: maanparannusaineiden hankinta-arvo; puutavaran valmistukseen ja kuljetukseen
9473: 2) maataloustuotantoa varten verovuoden tai muihin sellaisiin verovelvollisen lukuun
9474: aikana hankittujen kotieläinten ja sellaisten suoritettuihin töihin, jotka eivät ole maata-
9475: koneiden ja kalustoesineiden, joiden han- louden käyttö- ja kunnossapitotöitä, ei palk-
9476: kintahinta ei ylitä 20 000 markkaa, hankiilta- kamenoja tältä osin lueta maatalouden kus-
9477: arvo sekä kotieläinten arvon vähennys sen tannuksiksi. Jos edellä mainituissa töissä on
9478: mukaan kuin 7 § :ssä säädetään; käytetty maatalouteen kuuluvia hevosia, ko-
9479: 3) maataloutta varten palkatulle työnte- neita tai muita sellaisia tuotantovälineitä, ei
9480: kijälle maksettu palkka ilman luontoisetujen myöskään niiden käytöstä tällaiseen tarkoi-
9481: raha-arvoa, ennen verovuotta 18 vuotta täyt- tukseen aiheutuneita kustannuksia lueta
9482: täneelle perheenjäsenelle, puolisoa lukuun maatalouden kustannuksiksi. Sama koskee
9483: ottamatta, maksettu palkka mukaan luettuna; tällaiseen tarkoitukseen käytettyjen, maata-
9484: 4) rakennusten, koneiden, kaluston ja lait- loutta varten hankittujen tuotteiden ja tar-
9485: teiden sekä ojien, aitojen, siltojen ja teiden vikkeiden raha-arvoa.
9486: vuotuiset korjaus- ja kunnossapitokustannuk-
9487: set, joihin ei kuitenkaan lueta omalta kiin- 6 §.
9488: teistöiltä saatujen puutavaroiden tai muiden Maatalouden tulosta vähennettävät vuo-
9489: tuotteiden ja. suoritusten arvoa; milloin tässä tuiset arvonvähennykset rakennuksista, maa-
9490: kohdassa tarkoitettuihin töihin on käytetty talouden perusparannuksista ja sellaisista
9491: tilan maataloutta varten palkattua työvoi- maatalouskoneista sekä kalustoesineistä, joi-
9492: maa tai milloin verovelvollinen on itse suorit- den hankintahinta on enemmän kuin 20 000
9493: tanut työn, ei näitä työkustannuksia lueta markkaa, tehdään kunkin mainitun ryhmän
9494: korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin; osalta erikseen yhtenä eränä. Arvonvähen-
9495: 5) verovelvollisen työnantajana suoritta- nyksen perusteena on ennen verovuoden al-
9496: mat tilan maataloutta varten palkattujen kua käyttöön otetun omaisuuden yhteenlas-
9497: työntekijäin lapsilisä- ja kansaneläkevakuu- kettu hankinta-arvo, josta vähennetään aikai-
9498: tusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja ta- sempina vuosina verotuksessa hyväksytyt ar-
9499: paturmavakuutusmaksut sekä rakennusten, vonvähennykset ja johon lisätään verovuoden
9500: eläinten ja muun maatalousirtaimiston va- aikana käyttöön otetun omaisuuden hankinta-
9501: kuutusmaksut; arvo.
9502: 6) tilalla aikaisemmin työssä olleelle työn- Milloin rakennus tai kone on verovuonna
9503: tekijälle tai tämän omaiselle sekä huolto- myyty tai jos se on tuhoutunut ja siitä on
9504: apulain 5 §: n nojalla entiselle työntekijälle saatu vakuutus- tai muu korvaus, on saatu
9505: annettu eläke tai elatus luontaisetuja lukuun luovutushinta tai korvauksen määrä vähen-
9506: ottamatta; nettävä edellä tarkoitetulla tavalla lasketusta
9507: 7) eläinten hoidosta, maitotaloudesta ja arvonvähennyksen perusteena olevasta ar-
9508: kasvinsuojelusta aiheutuneet menot sekä vosta. Jos saatu luovutushinta tai korvauk-
9509: 182 IV,2. ~ Maa- ja metsätalouden verolaki.
9510:
9511: sen määrä on suurempi kuin viimeksi mai- Asetuksella annetaan tarkemmat säännök-
9512: nittu arvo, luetaan erotus verovuoden tu- set siitä, minkä perusteiden mukaan 1 mo-
9513: loksi. Mitä tässä on sanottu ei koske raken- mentissa tarkoitettu kotitarvepuun kulutus
9514: nusta, joka on ollut verovelvollisen omistuk- on arvioitava.
9515: sessa vähintään 10 vuotta. Tällöin kuitenkin
9516: vähennetään rakennusten arvonvähennysten 11 §.
9517: perusteena olevasta yhteenlasketusta arvosta Metsätalouden puun tuottamisesta saa-
9518: tällaisen rakennuksen arvioitu, verotuksessa duksi veronalaiseksi tuloksi katsotaan se kes-
9519: poistamatta oleva arvo. kimääräinen puhdas tuotto, jonka samanlaa-
9520: tuisen metsämaan arvioidaan puun menekin
9521: Eri omaisuusryhmien vuotuisena arvon- ja kantohintatason puolesta samanlaisilla
9522: vähennyksenä · myönnetään seuraavat pro- alueilla verovuonna päättyneenä ja kahtena
9523: senttimäärät kunkin omaisuusryhmän 1 ja 2 sitä edeltäneenä hakkuuvuotena keskimäärin
9524: momentissa säädetyllä .tavalla lasketusta ar- hehtaaria ja vuotta kohti antaneen otta-
9525: vosta: malla huomioon metsään kohdistuvat menek-
9526: 1) rakennuksista ................. . 4% kialueella tavalliset hoito- ja hallintokustan-
9527: 2) maatalouden perusparannuksista 6% nukset.
9528: 3) maatalouskoneista ja -kalustosta 20% Hakkuuvuosi luetaan 1 päivästä kesäkuuta
9529: seuraavan toukokuun 31 päivään.
9530: 7 §.
9531: Kotieläinten arvo verovuoden päättyessä 12 §.
9532: arvioidaan valtiovarainministeriön vahvista- Metsämaan hehtaaria kohti antama vuo-
9533: mien perusteiden mukaan. Milloin kotieläin- tuinen puuntuotos ilmaistaan verokuutio-
9534: ten näin arvioitu arvo on eläinten määrän metreinä.
9535: lisääntymisen tai eläinten kasvun johdosta Verokuutiometrillä tarkoitetaan kiinteänä
9536: verovuoden päättyessä korkeampi kuin vuo- mittana määritettyä kuoretonta runkopuu-
9537: den alussa, luetaan lisäys maatalouden tu- kuutiometriä.
9538: loks:i. Jos kotieläinten arvo on tapahtuneen Asetuksella säädetään, miten paljon kuta-
9539: myynnin, teurastuksen tai muun sellaisen kin puutavaralajia verokuutiometriin on eri-
9540: syyn vuoksi verovuoden aikana pienentynyt, laatuisilla metsämailla maan eri osissa lähi-
9541: luetaan erotus maatalouden kustannukseksi. ajan hakkuiden perusteella katsottava sisäl-
9542: tyvän.
9543: 8 §. 13 §.
9544: Maatalouden tulosta ei ole lupa vähen- Verolautakunnan on ennen lokakuun 15
9545: tää, mitä verovelvollinen on sijoittanut päivää tehtävä ehdotus siitä, mihin määriin
9546: uudisrakennuksiin tai rakennusten perus- erilaisen ja eri osissa kuntaa sijaitsevan met-
9547: korjauksiin tahi maatalouden perusparan- sämaan 11 §: ssä tarkoitettu puhdas tuotto
9548: nuksiin. olisi arvioitava. Verolautakunnan ehdotus
9549: metsämaan verotusperusteiksi on viivytyk-
9550: 9 §. settä lähetettävä valtiovarainministeriölle
9551: Milloin maatalouden kustannukset ovat sekä asetettava soveliaassa paikassa kunnan
9552: tuloja suuremmat, ei erotusta ole lupa vä- alueella verovelvollisten nähtäväksi neljän-
9553: hentää metsätaloudesta saadusta tulosta koko toista päivän ajaksi siitä lukien, jolloin
9554: maatalouskiinteistön puhdasta tuloa lasket- asiasta on ilmoitettu sillä tavoin, kuin kun-
9555: taessa. nalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
9556: 10 §. Verovelvollisella on oikeus tehdä muistutuk-
9557: Tämän lain 11 §: ssä tarkoitetusta metsä- sia ehdotusta vastaan kirjelmällä, joka on
9558: maan veronalaisesta puhtaasta tuotosta jäte- 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona ehdo-
9559: tään veronalaista tuloa laskettaessa lukuun tus on pantu verovelvollisten nähtäville tätä
9560: ottamatta niin suuri osa verokuutiometreiksi päivää lukuun ottamatta, annettava verotoi-
9561: arvioituna, että se vastaa sitä puutavara- mistoon. Verojohtajan tulee viivytyksettä
9562: määrää, minkä arvioidaan kuluvan maatalou- toimittaa muistutus valtiovarainministeriölle
9563: dessa polttopuuna sekä rakennusten ja lait- ja kirjelmän oheen liittää verolautakunnan
9564: teiden kunnossapitoon. muistutuksen johdosta antama · lausunto.
9565: IV,2. - L Linna ym. 183
9566:
9567: Valtiovarainministeriön on hankittava ehdo- alueelle hyväksymän suunnitelman mukai-
9568: tuksesta asianomaisen metsänhoitolautakun- sesti ja että maanomistaja on verolautakun-
9569: nan lausunto. Valtioneuvosto vahvistaa sen nalle esittänyt metsänhoitolautakunnan to-
9570: jälkeen metsämaan verotuksessa sovellettavat distuksen toimenpiteen loppuun suorittami-
9571: perusteet siten, että verotus tulee oikeaksi sesta.
9572: ja koko valtakunnassa yhdenmukaiseksi. Tällaista todistusta älköön kuitenkaan an-
9573: nettako, milloin kysymys on alueesta, jonka
9574: 14 §. metsittäminen ei edellytä kylvöä tai istutusta
9575: Jos jollakin maatalouskiinteistöllä metsä- tai jonka ojittamista ei kasvupaikan metsän-
9576: maan puuntuotos on metsäpalon tai luonnon- tuottokyvyn parantamisen kannalta voida pi-
9577: tuhon aiheuttaman puuston vahingoittumisen tää tarkoituksenmukaisena eikä myöskään
9578: takia olennaisesti vähentynyt, on se otettava milloin kysymys on alueesta, jonka metsä
9579: kohtuullisessa määrässä huomioon verotuk- on yksityismetsälain nojalla rauhoitettu tai
9580: sessa tuloa arvioitaessa. jonka rauhoittamisesta on tehty sanotun
9581: lain 10 §: ssä tarkoitettu sopimus.
9582: 15 §. Milloin kysymyksessä on valtion omista-
9583: Edellä 11 § : ssä tarkoitetun tulon lisäksi malla maalla suoritettava metsitys- tai oji-
9584: luetaan maatalouskiinteistön metsätaloudesta tustyö, suunnitelman laatii ja todistuksen
9585: saaduksi veronalaiseksi tuloksi sen työn arvo, toimenpiteen loppuun suorittamisesta antaa
9586: minkä verovelvollinen on tehnyt valmistaes- se viranomainen, jonka alaisena metsitettävä
9587: aaan tai kuljettaessaan puutavaraa hankinta- tai ojitettava alue on. ·
9588: kaupan yhteydessä tai muutoin myyntiä var-
9589: ten, arvioituna siihen määrään, mikä siitä 18 §.
9590: työstä olisi ollut palkatulle henkilölle suori- Maatalouskiinteistön veronalaisten varojen
9591: tettava. arvo määrätään erikseen maatalousmaan,
9592: Valtiovarainministeriön asiana on antaa maatalouden perusparannusten, metsän, ra-
9593: tarkempia määräyksiä niistä perusteista, joi- kennusten, kotieläinten ja irtaimen käyttö-
9594: den mukaan 1 momentissa tarkoitettu tulo omaisuuden sekä varastojen osalta. Maata-
9595: on arvioitava. lousmaaksi luetaan pelto, luonnonniiitty ja
9596: -laidun, puutarha sekä muut maatalouden
9597: 16 §. käytössä olevat tilukset. Metsäksi luetaan
9598: Milloin vanhastaan aukea tai taloudelli- sekä maapohja että puusto.
9599: sesti vähäarvoisen puuston hallussa oleva Maatalousmaan ja metsän verotusarvo
9600: tahi vähäpuustoinen ja selvästi heikkoon määrätään asetuksella vahvistettavien yleis-
9601: tuottokuntoon joutunut, verotuksessa metsä- ten arvioimisperusteiden mukaan kuitenkin
9602: maaksi tai joutomaaksi luettu alue on joko niin, etta niiden arvo yhdessä rakennusten
9603: kokonaan tai osittain maanomistajan omin ja perusparannusten sekä 3 momentissa tar-
9604: varoin kylvetty tai istutettu, ei tämän alueen koitettujen etuuksien arvojen kanssa ei ylitä
9605: puhdasta tuottoa ole otettava lukuun tulon tilakokonaisuuden käypää arvoa. Rakennus-
9606: perusteella veroa määrättäessä niissä valtion- ten, perusparannusten ja koneiden verotus-
9607: ja kunnallisverotuksissa, jotka toimitetaan arvona pidetään niiden 6 §: ssä tarkoitettua
9608: viideltätoista vuodelta sen kalenterivuoden poistamatoota jäännösarvoa verovuoden päät-
9609: alusta lukien, jona metsitystyö alueella on tyessä. Kotieläinten arvoksi katsotaan
9610: loppuun suoritetu. 7 § :ssä tarkoitettu arvo verovuoden päät-
9611: Milloin suo on joko kokonaan tai osittain tyessä sekä varastojen arvoksi 30 % niiden
9612: maanomistajan varoilla ojitettu metsänkas- käyvästä arvosta verovuoden päättyessä.
9613: vun parantamista varten, sovelletaan aluee- Milloin kiinteistöön kuuluu osuus koskeen,
9614: seen mitä 1 momentissa säädetään. kiven- tai soranottopaikka tai muu sellainen
9615: etuus, josta verovelvollisella on hyötyä muu-
9616: 17 §. toinkin kuin maatalouteen käytettynä tai
9617: Edellä 16 § :ssä tarkoitetun verovapauden jos kiinteistöllä on tonttiarvoa, on sanottujen
9618: saamisen edellytyksenä on, että metsittämi- etuuksien arvo määrättävä erikseen valtio-
9619: nen tai ojittaminen on tehty metsänhoito- varainministeriön vahvistamien arvioiruispe-
9620: lautakunnan ennen työhön ryhtymistä rusteiden mukaan.
9621: 184 IV,2. ~ Maa.- ja metsätalouden verolaki.
9622:
9623:
9624: 19 §. määrättävää arvoa varten niiden jälleenhan-
9625: Tarkemmat määräykset tämän lain täytän- kintahintaan, josta on vähennettävä asuin-
9626: töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase- rakennusten ja perusparannusten osalta
9627: tuksella. 2 %: n, talousrakennusten osalta 5 %:n sekä
9628: 20 §. koneiden osalta 10 %: n suuruinen ikäalen-
9629: Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuo- nus kultakin vuodelta, joka on kulunut ra-
9630: delta 1968 toimitattavassa valtion- ja kunnal- kennuksen tai koneen hankintavuodesta tai
9631: lisverotuksessa. peruaparannuksen suoritamisvuodesta 1968
9632: alkuun. Ikäalennuksena älköön kuitenkaan
9633: 21 §. vähennettäkö enempää kuin 80% edellä tar-
9634: Vuodelta 1968 toimitattavassa verotuksessa koitetusta jälleenhankintahinnasta. Jos ra-
9635: on maatalouskiinteistön rakennukset, perus- kennus on myöhemmin perusteellisesti
9636: parannukset ja koneet arvioitava 6 § :ssä uusittu tai korjattu, on edellä mainittua ikä-
9637: tarkoitettujen arvonvähennysten sekä varo- alennusta korjauksen laadusta riippuen har-
9638: jen verotusarvon määräämisen perusteeksi kinnan mukaan alennettava.
9639:
9640:
9641: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
9642:
9643: Ilmari Linna. Esko Niskanen. Urho E. Knuuti.
9644: Lars Lindeman. Pauli Burman. Kaarlo af Heurlin.
9645: U. H. Voutilainen. Sulo Hostila. Veikko Kokkola.
9646: Arvo Ahonen. Veikko Mattila. Akseli Roden.
9647: Reino Breilin. Uljas M"åkelä. Bror Lillqvist.
9648: Sakari Knuuttila. Valde Nevalainen. Tyyne Paasivuori.
9649: Sylvi Siltanen. Antti 0. Pennanen.
9650: 185
9651:
9652: IV,S.- Lak.al. N:o 24.
9653:
9654:
9655:
9656:
9657: Pesola ym.: Ehdotus maa- ja metsätalouden vm·olaiksi.
9658:
9659:
9660: Eduskunnalle.
9661:
9662: Maatalouden verotus perustuu maassamme non verotuksen perusteena vähintään kyseen-
9663: nykyään arvioituun keskimääräiseen tuot- alaista.
9664: toon. V erotusperusteina eivät ole, kuten Tämä Hervosen komitean tutkimus osoit-
9665: muissa elinkeinoissa ja ammateissa, todelliset taa, että n)'1kyinen verotusjärjestelmä johtaa
9666: tulot, vaan ne ulkonaiset tunnusmerkit, joi- kaikessa ik:aavamaisuudessaan räikeisiin koh-
9667: den katsotaan osoittavan kunkin tilan tuoton. tuuttomuuksiin.
9668: Tässä suhteessa maatalouden verotus poik- Maatalouden verotusta on hallituksen toi-
9669: keaa meillä muissa maissa noudatetusta käy- mesta tutkinut kalksikin eri komiteaa ja hal-
9670: tännöstä. lituksen taholta on jo pidemmän aikaa ollut
9671: Nykyinen maatalouden verotus ei ota huo- tarkoituksena antaa esitys uudeksi maatalou-
9672: mioon ollenkaan viljelmällä harjoitetun vil- den verolaiksi. Kun tällaista esitystä ei kui-
9673: jelyn voimaperäisyyttä, siihen uhrattua pää- tenkaan ole vielä annettu, ehdotamme, että
9674: omaa, tuotannon erilaisen rakenteen ja vil- maatalouden verotuksen nykyiset epäkohdat
9675: jelmän ik:oon vaikutusta pinta-alayksikön poistetaan siirtymällä todellisten tulojen ve-
9676: tuottamaan tuloon eikä viljelijäyrittäjän rotukseen.
9677: henkilökohtaisen panoksen vaikutusta yri- Lakialoitteen mukaan katsottaisiin tuloksi
9678: tyksen kannattavuuteen. maatilataloudesta saadut myyntitulot. Tulon
9679: Maatalouden luonne on kuitenkin ratkai- hankkimisesta aiheutuvina kuluina otettai-
9680: sevasti muuttunut siitä ajankohdasta, jolloin siin huomioon maataloustarvikkeiden han-
9681: nykyinen maatalouden verojärjestelmä otet- kinta-arvo. Rakennusten, perusparannusten
9682: tiin käytäntöön. Maatalouden alalla tapahtu- ja koneiden osalta esitetään otettavaksi käy-
9683: neesta erikoistumisesta on ollut seurau!ksena, täntöön yksinkertainen arvonvähennysjärjes-
9684: että kannattavuus eri tiloilla on muodostunut telmä. Asuntoedun verottaminen, korkome-
9685: hyv~n erilaiseksi. Maatalouden verokomitea, not sekä henikilölkohtaiset vähennykset ehdo-
9686: I!B. Hervosen komitea, suoritti tutkimuksen, tetaan samoiksi, mitä niistä kulloinkin on
9687: joka !käsitti 250 kirjanpitotilaa. Tutkimus yleisesti voimassa.
9688: osoittaa, että tiloja joilla veronalainen tulo Metsätalouden osalta ehdotamme myös
9689: oli alle 50% kirjanpitotulosta, oli tutkimuk- siirryttävälksi todellisten tulojen verotukseen.
9690: sessa 29 eli lähes yhtä paljon kuin niitä, Tämän mukaan olisivat metsän myynnistä
9691: joissa poikkeama suuntaan tai toiseen oli saadut tulot kokonaisuudessaan verotettavaa
9692: vain 10 %. Yhteensä näihin kahteen ryh- tuloa. Mikäli asianomaisella ei jonakin
9693: mään, joissa veronalainen tulo oli vähemmän vuonna olisi tällaista tuloa, olisi hänen sal-
9694: kuin 60% kirjanpitotuloista, !kuului 58 tilaa littava siirtää metsänparannuksista ym. met-
9695: eli 23 o/o ka~ista tiloista. sänhoidollisista toimenpiteistä aiheutuneiden
9696: Komitea totesi tutkimuksessaan edelleen, kulujen vähentäminen suoritettavaksi myö-
9697: että tilojen laskettu keskiarvotuotto perustui hemm~n metsän myynnistä saaduista tuloista.
9698: suurelta osin toisistaan huomattavasti poik- Muuten noudatettaisiin verotuksessa yleensä
9699: keaviin tulolksiin ja että saadun tuloksen voimassa olevia säännöksiä.
9700: lähettyvillä on vain pieni osa käsitellyistä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-·
9701: tapauksista. Koska tilastollisestikaan ei maa- nioittaen,
9702: talouden tuottoa voida näillä perusteHla ku-
9703: vata oikein on näiden keinotelkoisesti saatu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9704: jen tulosten käyttäminen kokonaisen elinkei- van lakiehdotuksen:
9705: 24 E 529/66
9706: 186 IV,3. - Maa- ja metsätalouden verolaki.
9707:
9708:
9709: Maa- ja metsätalouden verolaki.
9710: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9711:
9712: 1 §. sityis- ja ruokataloudessa käytettyjen, kiin-
9713: Maatalouskiinteistöstä saatu tulo ja sellai- teistöitä saatujen tuotteiden, suoritusten ja
9714: seen kiinteistöön kuuluvien varojen arvo etuuksien raha-arvo arvioituna paikkakun-
9715: määrätään valtion- ja kunnallisverotusta nan tuottajahintojen mukaan,
9716: varten sen mukaan kuin tässä laissa sääde- 8) verovelvollisen ja hänen perheensä tar-
9717: tään. peeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta
9718: 2 §. asunnosta saatu etu, ·
9719: Maatalouskiinteistöksi katsotaan tässä 9) kiinteistön tai sen osan vuokraamisesta
9720: laissa kiinteistö tai sen osa, jolla harjoite- saadut tulot sekä se rahaksi arvioitava etu,
9721: taan maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteistön jonka verovelvollinen on saanut sen johdosta,
9722: jotakin osaa käytetään muuhun tarkoituk- että toinen on saanut oikeuden käyttää kiin-
9723: seen, ei sitä osaa lueta maatalouskiinteistöön. teistöä tai sen osaa hyväkseen,
9724: 10) valtionvaroista maataloustuotannon
9725: 3 §. tukemiseksi viljelijälle suoraan annetut avus-
9726: tukset ja korvaukset, lukuunottamatta uudis-
9727: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi katso-
9728: tus- ja perusparannustarkoituksiin annettuja
9729: taan verovelvollisen maatalouden harjoitta- avustuksia ja palkkioita sekä maataloustuot-
9730: misesta rahassa saarnat ja rahanarvoiset vuo- teiden kuluttajahinnan alentamiseksi mak-
9731: situlot, niin kuin: settuja korvauksia,
9732: 1) maataloustuotteiden myynnistä saadut
9733: 11) vakuutus- tai muu korvaus, joka on
9734: tulot, kotieläinten myyntitulot mukaan luet- saatu tuhoutuneesta tai vahingoittuneesta ir-
9735: tuina, sekä kotieläinten arvon lisäys sen mu- taimistosta, lukuun ottamatta sellaisia maa-
9736: kaan kuin 7 § : ssä säädetään, talouskoneita ja kalustoesineitä, joiden han-
9737: 2) sellaisesta, kiinteistöllä olevasta tuotan- kinta-arvo on ollut enemmän kuin 400 mark-
9738: tolaitoksesta tai sillä harjoitetusta muusta kaa, sekä sadosta tai vaihto-omaisuudesta
9739: toiminnasta, jota ei lueta eri liikkeeksi, saa- saatu korvaus.
9740: dut tulot,
9741: 3) tulot kalastuksesta ja metsästyksestä 4 §.
9742: sekä soran, saven, turpeen ja muun sellaisen Maatalouden tulosta saadaan vähentää
9743: myynnistä, tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä ai-
9744: 4) maataloustarvikkeiden sekä sellaisten heutuneet kustannukset, niin kuin
9745: koneiden ja kalustoesineiden, joiden hankin- 1) siementen, rehujen, lannoitteiden ja
9746: tahinta on enintään 400 mk, myynnistä saa- maanparannusaineiden hankinta-arvo,
9747: dut tulot, 2) maataloustuotantoa varten verovuoden
9748: 5) tulot, jotka verovelvollinen on saanut aikana hankittujen kotieläinten ja sellaisten
9749: maataloutta varten palkattujen työntekijöi- koneiden ja kalustoesineiden, joiden hankin-
9750: den sekä maatalouteen kuuluvien hevosten ta-arvo ei ylitä 400 markkaa, hankinta-arvo
9751: ja koneiden sekä muiden sellaisten tuotanto- sekä kotieläinten arvon vähennys sen mukaan
9752: välineiden käytöstä toisen lukuun tuloihin kuin 7 § : ssä säädetään,
9753: sisältyvä korvaus omasta työstä mukaan luet- 3) maataloutta varten palkatulle työnteki-
9754: tuna, jäl1e maksettu paikka ilman luontoisetujen
9755: 6) verovelvollisen harjoittamaa liikettä tai raha-arvoa, ennen verovuotta 18 vuotta täyt-
9756: muuta tuotantoa kuin maataloustuotantoa täneelle perheenjäsenelle, puolisoa lukuun-
9757: sekä maatalouden uudistus- ja perusparan- ottamatta, maksettu palkka mukaan luettuna,
9758: nustarkoituksia varten käytettyjen, maata- 4) rakennusten, koneiden, kaluston ja lait-
9759: loudesta saatujen tuotteiden ja 3 kohdassa teiden vuotuiset korjaus- ja kunnossapitokus-
9760: mainittujen etuuksien arvo, tannukset, joihin ei kuitenkaan lueta omalta
9761: 7) verovelvollisen ja hänen perheensä yk- kiinteistöitä saatujen puutavaroiden tai mui-
9762: IV,3. - Pesola ym. 187
9763:
9764: den tuotteiden ja suoritusten arvoa; milloin 6 §.
9765: tässä kohdassa tarkoitettuihin töihin on käy- Maatalouden tulosta vähennettävät vuotui-
9766: tetty tilan maataloutta varten palkattua työ- set arvonvähennykset rakennuksista, maata-
9767: voimaa tai milloin verovelvollinen on itse louden perusparannuksista ja sellaisista maa-
9768: suorittanut työn, ei näitä työkustannuksia talouskoneista sekä kalustoesineistä, joiden
9769: lueta korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin, hankintahinta on enemmän kuin 400 mk,
9770: 5) verovelvollisen työnantajana suoritta- tehdään kunkin mainitun ryhmän osalta
9771: mat tilan maataloutta varten palkattujen erikseen yhtenä eränä. Arvonvähennyksen
9772: työntekijäin lapsilisä- ja kansaneläkevakuu- perusteena on ennen verovuoden alkua käyt-
9773: tusma;ksut, työttömyysvakuutusmaksut, sai- töön otetun omaisuuden yhteenlaskettu han-
9774: rausvakuutusmaksut ja tapaturmavakuutus- kinta-arvo, josta vähennetään aikaisempina
9775: maksut sekä rakennusten, eläinten ja muun vuosina verotuksessa hyväksytyt arvonvä-
9776: maatalou'sirtaimiston vakuutusmaksut, hennykset ja johon lisätään verovuoden ai-
9777: 6) tilalla aikaisemmin työssä olleelle työn- kana käyttöön otetun omaisuuden hankinta-
9778: tekijälle tai tämän omaiselle sekä huoltoapu- arvo.
9779: lain 5 § :n nojalla entiselle työntekijälle an- Milloin rakennus tai kone on verovuonna
9780: nettu eläke tai elatus luontoisetuja lukuun myyty tai jos se on tuhoutunut ja siitä on
9781: ottamatta, sallitu vakuutus. tai muu· korvaus, on saatu
9782: 7) eläinten hoidosta, maitotaloudesta ja luovutushinta tai korvauksen määrä vähen-
9783: kasvinsuojelusta aiheutuneet menot sekä nettävä edellä tarkoitetulla tavalla laske-
9784: poltto- ja voiteluaineiden ostosta ja sähkön tusta arvonvähennyksen perusteena olevasta
9785: käytöstä aiheutuneet kustannukset, arvosta. Jos saatu luovutushinta tai kor-
9786: 8) maasta, koneista ja muista maatalouden vauksen määrä on suurempi kuin viimeksi-
9787: tuotantovälineistä ·maksetut vuokrat, sekä mainittu arvo, lueta:an erotus verovuoden
9788: velkain korot, siten kuin korkojen vähennys- tuloksi. Mitä tässä on sanottu, ei koske ra-
9789: oikeudesta on muualla verolainsäädännössä kennusta, joka on ollut verovelvollisen
9790: määrätty, omistuksessa vähintään kymmenen vuotta.
9791: 9) rakennusten, maatalouden perusparan- Tällöin kuitenkin vähennetään rakennusten
9792: nusten ja maatalouskoneiden ja -kaluston arvon vähennysten perusteena olevasta yh-
9793: arvon vähennykset sen mukaan kuin 6 §: ssä teenlasketusta arvosta tällaisen rakennuksen
9794: säädetään. arvioitu, verotuksessa poistamatta oleva arvo.
9795: Eri omaisuusryhmien vuotuisena arvonvä-
9796: 5 §. hennyksenä myönnetään seuraavat prosentti-
9797: Milloin maatalouden harjoittamista varten määrät kunkin omaisuusryhmän 1 ja 2 mo-
9798: palkattua työvoimaa on käytetty uuden ra- mentissa säädetyllä tavalla lasketusta ar-
9799: kennuksen rakentamiseen, rakennuksen pe- vosta:
9800: ruskorjaukseen, uusien salaojien tai tilustei-
9801: den tekemiseen, uudisraivaukseen, metsänhoi- 1) rakennuksista 6%
9802: toon taikka hankintakaupan yhteydessä tai 2) maatalouden perusparannuksista 6 %
9803: muutoin myyntiä varten suoritetun puutava- 3) maatalouskoneista ja -kalustosta 20%
9804: ran valmistukseen ja kuljetukseen tai muihin
9805: sellaisiin verovelvollisen lukuun suoritettui- Edellämainittujen arvonvähennysten vuo-
9806: hin töihin, jotka eivät ole maatalouden tuinen yhteismäärä ei saa olla kuitenkaan
9807: käyttö- ja kunnossapitotöitä, ei palkkamenoja suurempi kuin 30 sadalta tilalta saatujen
9808: tältä osin lueta maatalouden kustannuksiksi. myyntitulojen määrästä.
9809: Jos edellämainituissa töissä on käytetty maa-
9810: talouteen kuuluvia hevosia, koneita tai muita 7 §.
9811: sellaisia tuotantovälineitä, ei myöskään nii- Kotieläinten arvo verovuoden päättyessä
9812: den käytöstä tällaiseen tarkoitukseen aiheu- arvioidaan valtiovarainministeriön vahvista-
9813: tuneita kustannuksia lueta maatalouden kus- mien perusteiden mukaan. Milloin kotieläin-
9814: tannuksiksi. Sama koskee tällaiseen tarkoi- ten näin arvioitu arvo on eläinten määrän
9815: tukseen käytettyjen, maatalouttta varten lisääntymisen tai eläinten kasvun johdosta
9816: hankittujen tuotteiden ja tarvikkeiden raha- verovuoden päättyessä korkeampi kuin vuo-
9817: arvoa. den alussa, luetaan lisäys maatalouden tu-
9818: 188 IV,3. - Maa- ja metsätalouden verolaki.
9819:
9820: loksi. Jos kotieläinten arvo on tapahtuneen omaisuuden sekä varastojen osalta. Maata-
9821: myynnin, teurastuksen tai muun sellaisen lousmaaksi luetaan pelto, luonnonniitty ja
9822: syyn vuoksi verovuoden aikana pienentynyt, -laidun, puutarha sekä muut maatalouden
9823: luetaan erotus maatalouden kustannukseksi. käytössä olevat tilukset. Metsäksi luetaan
9824: sekä maapohja että puusto.
9825: 8 §. Maatalousmaan ja metsän verotusarvo
9826: Maatalouden tulosta ei ole lupa vähentää, määrätään asetuksella vahvistettavien yleis-
9827: mitä verovelvollinen on sijoittanut uudisra- ten arvioiruisperusteiden mukaan kuitenkin
9828: kennuksiin tai rakennusten peruskorjauksiin niin, että niiden arvo yhdessä rakennusten
9829: tahi maatalouden perusparannuksiin. ja perusparannusten sekä 3 momentissa tar-
9830: koitettujen etuuksien arvojen kanssa ei ylitä
9831: 9 §. tilakokonaisuuden ikäypää arvoa. Rakennus-
9832: Milloin mruatalouden kustannukset ovat tu- ten, perusparannusten ja koneiden verotus-
9833: loja suuremmat, ei erotusta ole lupa vähen- arvona pidetään niiden 6 § : ssä tarkoitettua
9834: tää metsätaloudesta saadusta tulosta koko poistamatonta jäännösarvoa verovuoden
9835: maatalouskiinteistön puhdasta· tuloa lasket- päättyessä. Kotieläinten arvoksi katsotaan
9836: taessa. 7 § : ssä tarkoitettu arvo verovuoden päät-
9837: 10 §. tyessä seikä varastojen arvoksi 30 % niiden
9838: Maatalouskiinteistön varsinaisena metsä- käyvästä arvosta verovuoden päättyessä.
9839: taloustulona on pidettävä metsän myynnistä Milloin kiinteistöön kuuluu osuus koskeen,
9840: rahassa saatua ja rahan arvoista vuosituloa. kiven- tai soranottopaikka tai muu sellainen
9841: etuus, josta verovelvollisella on hyötyä muu-
9842: 11 §. toinkin kuin maatalouteen käytettynä, tai
9843: Varsinaista metsätuloa laskettaessa on jos kiinteistöllä on tonttiarvoa, on sanottu-
9844: vähennyksenä otettava huomioon metsänpa- jen etuuksien arvo määrättävä erikseen va1-
9845: rannuksista, metsänhoidollisista ja niihin ver- tiovarainministeriön vahvistamien arvioiruis-
9846: rattavista toimenpiteistä aiheutuneet kus- perusteiden mukaan.
9847: tannukset.
9848: Mikäli jonakin vuonna metsänmyyntitu- 14 §.
9849: loja ei ole siinä määrin, että nämä kulut Maatalouskiinteistön haltijalla on oikeus
9850: voidaan vähentää, voidaan vähennysoikeus tehdä muualla verolainsäädännössä edellyte-
9851: siirtää seuraavaan lähimpään vuoteen, jol- tyt henkilökohtaiset vähennykset.
9852: loin metsänmyyntitulot tekevät vähennysoi-
9853: keuden käyttämisen mahdolliseksi, ei kuiten- 15 §.
9854: kaan kauemmaksi kuin kymmenenteen vuo- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
9855: teen kulujen syntyruisvuodesta lukien. täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
9856: asetuksella.
9857: 12 §.
9858: Verolautakunnan on, 'jollei veroilmoitusta 16 §.
9859: ole annettu tai sitä ei voida oikaistunakaan Vuodelta 196 toimitettavassa verotuksessa
9860: panna verotuksen perusteeksi ja jos osoit- on maatalouskiinteistön rakennukset, perus-
9861: tautuu, että verovelvollisen ilmoittama tulo parannukset ja koneet arvioitava 6 § : ssä
9862: muiden vastaavasti sa:manlaatuisissa olosuh- tarkoitettujen arvonvähennysten sekä varo-
9863: teissa toimivien verovelvollisten vuosituloon jen verotusarvon määräämisen perusteeksi
9864: verrattuna ilmeisesti on liian vähäinen, toi- määrättävää arvoa varten niiden jälleenhan-
9865: mitettava verotus arvioimalla. Sitä ennen on kintahintaan, josta on vähennettävä asuin-
9866: verovelvolliselle annettava tilaisuus selvityk- rakennusten ja perusparannusten osalta
9867: sen esittämiseen. 2 %: n, talousrakennusten osaHa 5 % :n sekä
9868: koneiden osalta 10 %: n suuruinen ikäalennus
9869: 13 §. kultakin vuodelta, joka on kulunut raken-
9870: Maatalouskiinteistön veronalaisten varojen nuksen tai koneen hankintavuodesta tai pe-
9871: arvo määrätään erikseen maat·alousmaan, rusparannu:ksen suorittamisvuodesta vuoden
9872: maatalouden perusparannusten, metsän, ra- 196 alkuun. Ikäalennuksena älköön kuiten-
9873: kennusten, kotieläinten ja irtaimen käyttö- kaan vähennettäkö enempää kuin 80 %
9874: IV,3. - Pesola ym. 189
9875:
9876: edellä tarkoitetusta jälleenhankintahinnasta. 17 §.
9877: Jos rakennus on myöhemmin perusteellisesti Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
9878: uusittu tai korjattu, on edellä mainittua ikä- 196 toimitettavassa valtion- ja kunnallisve-
9879: alennusta korjauksen laadusta riippuen har- rotuksessa ja sillä kumotaan sen kanssa ris-
9880: kinnan mukaan alennettava. tiriidassa olevat lainsäädännökset.
9881:
9882:
9883: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
9884:
9885: Pekka Pesola. Irma Karvikko.
9886: Pirkko Aro. Eeles Landström.
9887: 190
9888:
9889: IV,4.-Lak.al. N:o 25.
9890:
9891:
9892: Rytkönen ym.: Ehdotus maa- ja metsätalouden verolaiksi.
9893:
9894: E d u s k u n n a 11 e.
9895:
9896: Maatalouden verotus perustuu edelleenkin Sen vuoksi, että joissakin tapauksissa eivät
9897: arvioituun keskimääräiseen tuottoon, sekä vähennykset muodostuisi kohtuullisiksi sa-
9898: isännänpalkan ja perheenjäsenten työn arvon mantyyppisiin tiloihin verrattuna, on ehdo-
9899: verottamiseen. Verotusjärjestelmä on van- tukseen otettu säännös, jonka mukaan tällai-
9900: hanaikainen ja erittäin epäoikeudenmukainen sella verovelvollisella on oikeus vähentää
9901: pienviljelijäväestölle. Sen suurimmista epä- tulostaan 70 sadalta. Ehdotettu säännös an-
9902: kohdista todettakoon mm., ettei se perustu taa verovelvolliselle tilaisuuden myös valita
9903: lainkaan tilalta saatavaan tuloon eikä ota kuiteilla osoitettavien vähennysten ja tässä
9904: huomioon maatilatalouden kustannuksia, ehdotetun vaihtoehdon välillä. Tälläinen me-
9905: jotka vaihtelevat suuresti kooltaan erilaisilla netelmä helpottaisi verovelvollisia niistä al-
9906: ja erilaisissa olosuhteissa toimivilla viljel- kuvaikeuksista, joita siirtyminen uuteen jär-
9907: millä. Viljelyn voimaperäisyyttä ja rationa- jestelmään saattaa aiheuttaa.
9908: lisoimishyödyn vaikutusta tulon muodostuk- Asuntoetu jäisi edelleen veronalaiseksi,
9909: seen ei järjestelmä lainkaan tunne. mutta sen vapauttaminen verosta olisi toteu-
9910: Isännänpalkan ja perheenjäsenten työn tettava samassa yhteydessä, kun asuntoedun
9911: arvon määrääminen tapahtuvat varsin mieli- verottamisesta yleisesti luovutaan.
9912: valtaisesti. Tällainen menettely on johtanut Korkomenot ja muut henkilökohtaiset vä-
9913: siihen, että työtulon verotus hehtaaria koh- hennykset ehdotetaan samoiksi, mitä niistä
9914: den on pienillä tiloilla moninkertainen suu- yleisesti on kulloinkin voimassa.
9915: riin tiloihin verrattuna. Osaltaan tästä joh- Metsän verotuksessa ehdotetaan myös siir-
9916: tuu myös ns. muuttoliike pienviljelystiloilta ryttäväksi uuteen järjestelmään siten, että
9917: verotuksen muodostuessa kohtuuttomaksi. metsämaan vuotuisena tuoton lisäyksenä ve-
9918: Jo kaikki edellä mainitut seikat osoittavat rotettaisiin 60 % tuotosta ja 40 % metsän-
9919: maatalouden verojärjestelmän uudistamisen myynnistä saaduista myyntituloista. Pien-
9920: välttämättömyyden. Tähän toteamukseen on metsänomistajien kannalta on tärkeää, että
9921: päätynyt myös maatalouden verotusta tutki- tuotosta vähennettäisiin 25 kuutiometrin
9922: nut komitea, joka v. 1961 antoi asiasta mie- osuus, mikä vapauttaisi pienempien ja heik-
9923: tintönsä ja ehdotti siirryttäväksi myös maa- kopuustoisten metsälöiden omistajat metsä-
9924: talouden verottamisessa tulojen pohjalla ta- verosta. Suurten metsälöiden omistajilla ei
9925: pahtuvaan verotukseen. tätä vähennysoikeutta olisi.
9926: Tämän lakiehdotuksen mukaan maatalou- Uudistushakkuiden yhteydessä metsättö-
9927: den verotusjärjestelmä uudistettaisiin koko- miksi jäävät alueet olisivat 15 vuotta vapaat
9928: naisuudessaan. Tuloksi katsottaisiin maatila- tuoton verotuksesta edellyttäen, että metsi-
9929: taloudesta saadut myyntitulot Tulon han- tystyöt suoritetaan hyväksytyn suunnitelman
9930: kinnasta aiheutuvina vähennyksinä otettai- mukaisesi.
9931: siin huomioon maataloustarvikkeiden, kuten Ehdotettu verotusjärjestelmä sisältää ne
9932: siementen, väkirehujen, apulantojen ja mui- periaatteet, joiden toteuttamisesta riippuu
9933: den sellaisten tarvikkeiden hankinta-arvo. maatalouden verotuksen sisäinen uudelleen
9934: Samoin olisi oikeus tulosta vähentää tilalta järjestely ja sen etuoikeutetun aseman pois-
9935: maksetut työpalkat mukaan lukien 18 vuotta taminen, mikä suuremmilla tiloilla on nykyi-
9936: täyttäneelle perheenjäsenelle maksetut pal- sen verotusjärjestelmän vallitessa.
9937: kat. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9938: Edelleen olisi oikeus vähentää rakennusten,
9939: perusparannusten ja koneiden vuotuiset ar- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9940: vonvähennykset. van lakiehdotuksen:
9941: IV,4. - Rytkönelil Jlll. 191
9942:
9943: Maa- ja metsätalouden verolaki.
9944: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9945: 1 §. etuuksien raha-arvo arvioituna paikkakun-
9946: Maatalouskiinteistöstä saatu tulo ja sellai- nan tuottajahintojen mukaan,
9947: seen kiinteistöön kuuluvien varojen arvo 8) verovelvollisen ja hänen perheensä tar-
9948: määrätään valtion- ja kunnallisverotusta var- peeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta
9949: ten sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. asunnosta saatu etu,
9950: 9) kiinteistön tai sen osan vuokraamisesta
9951: 2 §. saadut tulot sekä se rahaksi arvioitava etu,
9952: Maatalouskiinteistöksi katsotaan tässä jonka verovelvollinen on saanut sen johdosta,
9953: laissa kiinteistö tai sen osa, jolla harjoitetaan että toinen on saanut oikeuden käyttää kiin-
9954: maa- tai metsätaloutta. Jos kiinteistön jota- teistöä tai sen osaa hyväkseen,
9955: kin osaa käytetään muuhun tarkoitukseen, 10) valtionvaroista maataloustuotannon
9956: ei sitä osaa lueta maatalouskiinteistöön. tukemiseksi viljelijälle suoraan annetut avus-
9957: tukset ja korvaukset, lukuunottamatta uudis-
9958: 3 §. tus- ja perusparannustarkoituksiin annettuja
9959: Maatalouden veronalaiseksi tuloksi katso- avustuksia ja palkkioita sekä maataloustuot-
9960: taan verovelvollisen maatalouden harjoitta- teiden kuluttajahinnan alentamiseksi mak-
9961: misesta rahassa saarnat ja rahanarvoiset vuo- settuja korvauksia,
9962: situlot, niin kuin: 11) vakuutus- tai muu korvaus, joka on
9963: saatu tuhoutuneesta tai vahingoittuneesta ir-
9964: 1) maataloustuotteiden myynnistä saadut taimistosta, lukuun ottamatta sellaisia maa-
9965: tulot, kotieläinten myyntitulot mukaan luet- talouskoneita ja kalustoesineitä, joiden han-
9966: tuina, sekä kotieläinten arvon lisäys sen mu- kinta-arvo on ollut enemmän kuin 300 mark-
9967: kaan kuin 7 §: ssä säädetään, kaa, sekä sadosta tai vaihto-omaisuudesta
9968: 2) sellaisesta kiinteistöllä olevasta tuotan- saatu korvaus.
9969: tolaitoksesta tai sillä harjoitetusta muusta
9970: toiminnasta, jota ei lueta eri liikkeeksi, saa- 4 §.
9971: dut tulot, Maatalouden tulosta saadaan vähentää tu-
9972: 3) tulot kalastuksesta ja metsästyksestä lon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutu-
9973: sekä soran, saven, turpeen ja muun sellaisen neet kustannukset, niin kuin
9974: myynnistä, 1) siementen, rehujen, lannoitteiden ja
9975: 4) maataloustarvikkeiden sekä sellaisten maanparannusaineiden hankinta-arvo,
9976: koneiden ja kalustoesineiden, joiden hankin- 2) maataloustuotantoa varten verovuoden
9977: tahinta on enintään 300 mk, myynnistä saa- aikana hankittujen kotieläinten ja sellaisten
9978: dut tulot, koneiden ja kalustoesineiden, joiden han-
9979: 5) tulot, jotka verovelvollinen on saanut kinta-arvo ei ylitä 300 markkaa, hankinta-
9980: maataloutta varten palkattujen työntekijöi- arvo sekä kotieläinten arvon vähennys sen
9981: den sekä maatalouteen kuuluvien hevosten mukaan kuin 7 §: ssä säädetään,
9982: ja koneiden sekä muiden sellaisten tuotanto- 3) maataloutta varten palkatulle työnte-
9983: välineiden käytöstä toisen lukuun tuloihin kijälle maksettu palkka Hman luontoisetujen
9984: sisältyvä korvaus omasta työstä mukaan luet- raha-arvoa, ennen verovuotta 18 vuotta täyt-
9985: tuna, täneelle perheenjäsenelle, puolisoa lukuun ot-
9986: 6) verovelvollisen harjoittamaa liikettä tai tamatta, maksettu palkka mukaan luettuna,
9987: muutta tuotantoa kuin maataloustuotantoa 4) rakennusten, koneiden, kaluston ja lait-
9988: sekä maatalouden uudistus- ja perusparan- teiden vuotuiset korjaus- ja kunnossapitokus-
9989: nustarkoituksia varten käytettyjen, maata- tannukset, joihin ei kuitenkaan lueta omalta
9990: loudesta saatujen tuotteiden ja 3 kohdassa kiinteistöitä saatujen puutavaroiden tai mui-
9991: mainittujen etuuksien arvo, den tuotteiden ja suoritusten arvoa; milloin
9992: 7) verovelvollisen ja hänen perheensä yk- tässä kohdassa tarkoitettuihin töihin on käy-
9993: sityis- ja ruokataloudessa käytettyjen, kiin- tetty tilan maataloutta varten palkattua työ-
9994: teistöitä saatujen tuotteiden, suoritusten ja voimaa tai milloin verovelvollinen on itse suo-
9995: 192 IV,4. - Maa- ja metsätalouden verolaki.
9996:
9997:
9998: rittanut työn, ei näitä työkustannuksia lueta aiheutuneita kustannuksia lueta maatalouden
9999: korjaus- ja kunnossapitokustannuksiin, kustannuksiksi. Sama koskee tällaiseen tar-
10000: 5) verovelvollisen työnantajana suoritta- koitukseen käytettyjen, maataloutta varten
10001: mat tilan maataloutta varten palkattujen hankittujen tuotteiden ja tarvikkeiden raha-
10002: työntekijäin lapsilisä- ja kansaneläkevakuu- arvoa.
10003: tusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, sai- 6 §.
10004: rausvakuutusmaksut ja tapaturmavakuutus- Maatalouden tulosta vähennettävät vuotui-
10005: maksut sekä rakennusten, eläinten ja muun set arvonvähennykset rakennuksista, maata-
10006: maatalousirtaimiston vakuutusmaksut, louden perusparannuksista ja sellaisista maa-
10007: 6) tilalla aikaisemmin työssä olleelle työn- talouskoneista sekä kalustoesineistä, joiden
10008: tekijälle tai tämän omaisille sekä huoltoapu- hankintahinta on enemmän kuin 300 mk, teh-
10009: lain 5 §: n nojalla entiselle työntekijälle an- dään kunkin mainitun ryhmän osalta erik-
10010: nettu eläke tai elatus luontoisetuja lukuun seen yhtenä eränä. Arvonvähennyksen perus-
10011: ottamatta, teena on ennen verovuoden alkua käyttöön
10012: 7) eläinten hoidosta, maitotaloudesta ja otetun omaisuuden yhteenlaskettu hankinta-
10013: kasvinsuojelusta aiheutuneet menot sekä arvo, josta vähennetään aikaisempina vuo-
10014: poltto- ja voiteluaineiden ostosta ja sähkön sina verotuksessa hyväksytyt arvonvähennyk-
10015: käytöstä aiheutuneet kustannukset, set ja johon lisätään verovuoden aikana käyt-
10016: 8) maasta, koneista ja muista maatalouden töön otetun omaisuuden hankinta-arvo.
10017: tuotantovälineistä maksetut vuokrat sekä vel- Milloin rakennus tai kone on verovuonna
10018: kain korot, siten kuin korkojen vähennysoi- myyty tai jos se on tuhoutunut ja siitä on
10019: keudesta on muualla verolainsäädännössä saatu vakuutus- tai muu korvaus, on saatu
10020: määrätty, luovutushinta tai korvauksen määrä vähen-
10021: 9) rakennusten, maatalouden perusparan- nettävä edellä tarkoitetulla tavalla lasketusta
10022: nusten ja maatalouskoneiden ja -kaluston ar- arvonvähennyksen perusteena olevasta ar-
10023: von vähennykset sen mukaan kuin 6 § : ssä vosta. Jos saatu luovutushinta tai korvauksen
10024: säädetään. määrä on suurempi kuin viimeksimainittu
10025: Edellä tässä pykälässä tarkoitettuina maa- arvo, luetaan erotus verovuoden tuJoksi. Mitä
10026: talouden kustannuksina sekä 6 § :ssä tarkoi- tässä on sanottu, ei koske rakennusta, joka
10027: tettuina arvonvähennyksinä saa verovelvolli- on ollut verovelvollisen omistuksessa vähin-
10028: nen vähentää maatalouden myyntituloista tään kymmenen vuotta. Tällöin kuitenkin vä-
10029: muuta selvitystä antamatta 70 sadalta, mi- hennetään rakennusten arvon vähennysten
10030: käli mainitut myyntitulot eivät ylitä 20 000 perusteena olevasta yhteenlasketusta arvosta
10031: markkaa. Mainittua suuremmista myyntitu- tällaisen rakennuksen arvioitu, verotuksessa
10032: loista on vähennykset esitettävä yksityiskoh- poistamatta oleva arvo.
10033: taisesti. Eri omaisuusryhmien vuotuisena arvonvä-
10034: hennyksenä myönnetään seuraavat prosentti-
10035: 5 §. määrät kunkin omaisuusryhmän 1 ja 2 mo-
10036: Milloin maatalouden harjoittamista varten mentissa säädetyllä tavalla lasketusta ar-
10037: palkattua työvoimaa on käytetty uuden ra- vosta:
10038: kennuksen rakentamiseen, rakennuksen pe-
10039: ruskorjaukseen, uusien salaojien tai tilustei- 1) ra;kennuksista 6%
10040: den tekemiseen, uudisraivaukseen, metsän- 2) maatalouden perusparannuksista 6%
10041: hoitoon taikka hankintakaupan yhteydessä 3) maatalouskoneista ja kalustosta 20 %.
10042: tai muutoin myyntiä va·rten suoritetun puu-
10043: tavaran valmistukseen ja kuljetukseen tai Edellämainittujen arvonvähennysten vuo-
10044: muihin sellaisiin verovelvollisen lukuun suo- tuinen yhteismäärä ei saa olla kuitenkaan
10045: ritettuihin töihin, jotka eivät ole maatalou- suurempi kuin 30 sadalta tilalta saatujen
10046: den käyttö- ja kunnossapitotöitä, ei palkka- myyntitulojen määrästä.
10047: menoja tältä osin lueta maatalouden kustan-
10048: nuksiksi. Jos edellämainituissa töissä on käy- 7 §.
10049: tetty maatalouteen kuuluvia hevosia, koneita Kotieläinten arvo verovuoden päättyessä
10050: tai muita sellaisia tuotantovälineitä, ei myös- arvioidaan valtiovarainministeriön vahvista-
10051: kään niiden käytöstä tällaiseen tarkoitukseen mien perusteiden mukaan. Milloin kotieläin-
10052: IV,4.- Bytkönen ym. 193
10053:
10054: ten näin arvioitu arvo on eläinten määrän Varsinaisen metsätaloustulon verotusta var-
10055: lisääntymisen tan eläinten kasvun johdosta ten suoritettavan metsämaan veroluokituksen
10056: verovuoden päättyessä korkeampi kuin vuo- suhteen on voimassa, mitä siitä on verotus-
10057: den alussa, luetaan Hsäys maatalouden tu- laissa (482/58) säädetty.
10058: loksi. Jos !kotieläinten arvo on tapahtuneen
10059: myynnin, teurastuksen tai muun sellaisen 12 §.
10060: syyn vuoksi verovuoden aikana pienentynyt, Metsämaan hehtaaria kohti antama vuo-
10061: luetaan erotus maatalouden kustannukseksi. tuinen puun tuotos ilmaistaan verokuutio-
10062: metreinä.
10063: 8 §. V erokuutiometrillä tarkoitetaan kiinteänä
10064: Maatalouden tulosta ei ole lupa vähentää, mittana määritettyä kuoretonta runkopuu-
10065: mitä verovelvollinen on sijoittanut uudisra- kuutiometriä.
10066: kennuksiin tai rakennusten peruskorjauksiin Asetuksella säädetään, miten paljon kuta-
10067: tahi maatalouden peruspMannuksiin. kin puutavaralajia verokuutiometriin on eri-
10068: laatuisilla metsämailla maan eri osissa lähi-
10069: ajan hakkuiden perusteella katsottava sisäl-
10070: 9 §. tyvän.
10071: Milloin maatalouden kustannukset ovat
10072: tuloja suuremmat, ei erotusta ole lupa vä- 13 §.
10073: hentää metsätaloudesta saadusta tulosta koko Verolautakunnan on ennen lokakuun 15
10074: maatalouskiinteistön puhdasta tuloa lasket- päivää tehtävä ehdotus siitä, mihin määriin
10075: taessa. erilaisen ja eri osissa kuntaa sijaitsevan met-
10076: sämaan 11 §: ssä tarkoitettu puhdas tuotto
10077: 10 §. olisi artioitava. V erolautakunnan ehdotus
10078: Milloin verovelvollisen omistaman metsä- metsämaan verotusperusteiksi on viivytyk-
10079: maan lisäkasvu ei ylitä 150 verokuutiometriä settä lähetettävä valtiovarainministeriölle
10080: vuodessa, myönnetään hänelle oikeus vähen- sekä asetettava soveliaassa paikassa kunnan
10081: tää tämän lain 11 §: n tarkoittamasta metsä- alueella verovelvollisten nähtäväksi neljän-
10082: maan tuotosta kahtakymmentäviittä verokuu- toista päivän ajaksi siitä lukien, jolloin
10083: tiometriä vastaava määrä. asiasta on ilmoitettu sillä tavoin kuin kun-
10084: nalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. V e-
10085: 11 §. rovelvollisella on oikeus tehdä muistutuksia
10086: Maatalouskiinteistön varsinaisena metsäta- ehdotusta vastaan kirjelmällä, joka on 30
10087: loustulona on pidettävä kuusikymmentä sa- päivän kuluessa siitä päivästä, jona ehdotus
10088: dalta siitä puhtaasta tuotosta, jonka saman- on pantu verovelvollisten nähtäville tätä päi-
10089: laatuisen metsän verokuutiometreissä ilmais- vää lukuunottamatta, annettava verotoimis-
10090: tuna arvioidaan kunnassa verovuonna päät- toon. Verojohtajan tulee viivytyksettä toimit-
10091: tyneenä ja kahtena sitä edellisenä hakkuu- taa muistutus valtiovarainministeriölle ja
10092: vuotena vallinneen kantohintatason mukaan kirjelmän oheen liittää verolautakunnan
10093: laskettuna sekä tulovuoden yleisen hintata- muistutuksen johdosta antama lausunto. V al-
10094: son mukaan muunnettuna keskimäärin vuotta tiovarainministeriön on hankittava ehdotuk-
10095: kohti antaneen kunkin vuoden verotusta var- sesta asianomaisen metsänhoitolautakunnan
10096: ten vahvistettujen tuottoperusteiden mukaan, lausunto. Valtioneuvosto vahvistaa sen jäl-
10097: kun paikkakunnalla tavalliset hallinto- ja keen metsämaan verotuksessa sovellettavat
10098: hoitokustannukset otetaan huomioon. Samoin perusteet siten, että verotus tulee oikeaksi ja
10099: on verotettavaksi tuloksi luettava neljäkym- koko valtakunnassa yhdenmukaiseksi.
10100: mentä sadalta myyntiin tai markkinakäyt-
10101: töön luovutetusta, runkopuusta valmistetusta 14 §.
10102: puutavarasta verovuonna saaduista metsän- Jos jollakin maatalouskiinteistölle metsä-
10103: myyntituloista. maan puuntuotos on metsäpalon tai luonnon-
10104: Edellä 1 momentissa tarkoitettu puhdas tuhon aiheuttama puuston vahingoittumisen
10105: tuotto määrätään kunkin vuoden verotusta takia olennaisesti vähentynyt, on se otettava
10106: varten vahvistettujen tuottoperusteiden no- kohtuullisessa määrässä huomioon verotuk-
10107: jalla. sessa tuloa arvoitaessa.
10108: 25 E 529/66
10109: 194 IV,4. -Maa- ja metsätalouden verolaki.
10110:
10111: 15 §. mitettava verotus arvioimalla. Sitä ennen on
10112: Milloin vanhastaan aukea tai taloudellisesti verovelvolliselle annettava tilaisuus selvityk-
10113: vähäarvoisen puuston hallussa oleva tahi vä- sen esittämiseen.
10114: häpuustoinen ja selvästi heikkoon tuottokun-
10115: toon joutunut, verotuksessa metsämaaksi tai 18 §.
10116: joutomaaksi luettu alue on joko kokonaan Maatalouskiinteistön veronalaisten varojen
10117: tai osittain maanomistajan omin varoin kyl- arvo määrätään erikseen maatalousmaan,
10118: vetty tai istutettu, ei tämän alueen puhdasta maatalouden perusparannusten, metsän, ra-
10119: tuottoa ole otettava lukuun tulon perusteella kennusten, kotieläinten ja irtaimen käyttö-
10120: veroa määrättäessä niissä valtion- ja kun- omaisuuden sekä varastojen osalta. Maata-
10121: nallisverotuksissa, jotka toimitetaan viideltä- lousmaaksi luetaan pelto, luonnonniitty ja
10122: toista vuodelta sen kalenterivuoden alusta -laidun, puutarha sekä muut maatalouden
10123: lukien, jona metsitystyö alueella on loppuun käytössä olevat tilukset. Metsäksi luetaan
10124: suoritettu. sekä maapohja että puusto.
10125: Milloin suo on joko kokonaan tai osittain Maatalousmaan ja metsän verotusarvo mää-
10126: maanomistajan varoilla ojitettu metsänkas- rätään asetuksella vahvistettavien yleisten ar-
10127: vun parantamista varten, sovelletaan aluee- vioimisperusteiden mukaan kuitenkin niin,
10128: seen mitä 1 momentissa säädetään. että niiden arvo yhdessä rakennusten ja pe..
10129: rusparannusten sekä 3 momentissa tarkoitet-
10130: tujen etuuksien arvojen kanssa ei ylitä ti-
10131: 16 §. lakokonaisuuden käypää arvoa. Rakennusten,
10132: Edellä 16 § : ssä tarkoitetun verovapauden perusparannusten ja koneiden verotusarvona
10133: saamisen edellytyksenä on että metsittämi- pidetään niiden 6 §: ssä tarkoitettua poista-
10134: nen tai ojittaminen on tehty metsänhoitolau- maton ta jäännösarvoa verovuoden päättyessä.
10135: takunnan ennen työhön ryhtymistä alueelle Kotieläinten arvoksi katsotaan 7 § :ssä tarkoi-
10136: hyväksymän suunnitelman mukaisesti ja että tettu arvo verovuoden päättyessä sekä varas-
10137: maanomistaja on verolautakunnalle esittänyt tojen arvoksi 30 % niiden käyvästä arvosta
10138: metsänhoitolautakunnan todistuksen toimen- verovuoden päättyessä.
10139: piteen loppuun suorittamisesta. Milloin kiinteistöön kuuluu osuus koskeen,
10140: Tällaista todistusta älköön kuitenkaan an- kiven- tai soranottopaikka tai muu sellainen
10141: nettako, milloin kysymys on alueesta, jonka etuus, josta verovelvollisella on hyötyä muu-
10142: metsittäminen ei edellytä kylvöä tai istutusta toinkin kuin maatalouteen käytettynä, tai
10143: tai jonka ojittamista ei kasvupaikan metsän- jos kiinteistöllä on tonttiarvoa, on sanottujen
10144: tuottokyvyn parantamisen kannalta voida pi- etuuksien arvo määrättävä erikseen valtio-
10145: tää tarkoituksenmukaisena, eikä myöskään varainministeriön vahvistamien arvioimispe-
10146: miUoin kysymys on alueesta, jonka metsä on rusteiden mukaan.
10147: yksityismetsälain nojalla rauhoitettu tai
10148: jonka rauhoittamisesta on tehty sanotun lain 19 §.
10149: 10 § : ssä tarkoitettu sopimus. Maatalouskiinteistön haltijalla on oikeus
10150: Milloin kysymyksessä on valtion omista- tehdä muualla verolainsäädännössä edellyte-
10151: malla maalla suoritettava metsitys- tai oji- tyt henkilökohtaiset vähennykset.
10152: tustyö, suunnitelman laatii ja todistu'ksen toi-
10153: menpiteen loppuun suorittamisesta antaa se
10154: viranomainen, jonka hallinnan alaisena met- 20 §.
10155: sitettävä tai ojitettava alue on. Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
10156: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
10157: asetuksella.
10158: 17 §.
10159: Verolautakunnan on, jollei veroilmoitusta 21 §.
10160: ole annettu tai sitä ei voida oikaistunakaan Vuodelta 196 toimitettavassa verotuksessa
10161: panna verotuksen perusteeksi ja jos osoit- on maatalouskiinteistön rakennukset, perus-
10162: tautuu, että verovelvollisen ilmoittama tulo parannukset ja koneet arvioitava 6 § : ssä
10163: muiden vastaavasti samanlaatuisissa olosuh- tarkoitettujen arvonvähennysten sekä varo-
10164: teissa toimivien verovelvollisten vuosituloon jen verotusarvon määräämisen perusteeksi
10165: verrattuna ilmeisesti on liian vähäinen, toi- määrättävää arvoa varten niiden jälleenhan-
10166: IV,4. - Rytkönen ym. 195
10167:
10168: kintahintaan, josta on vähennettävä asuin- kennus on myöhemmin perusteellisesti uusittu
10169: rakennusten ja perusparannusten osalta tai korjattu, on edellä mainittua ikäalennusta
10170: 2 % : n, talousrakennusten osalta 5 %: n sekä korjauksen laadusta riippuen harkinnan mu-
10171: koneiden osalta 10% :n suuruinen ikäalennus kaan alennettava.
10172: kultakin vuodelta, joka on kulunut raken-
10173: nuksen tai koneen hankintavuodesta tai pe- 22 §.
10174: rusparannuksen suorittamisvuodesta vuoden Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
10175: 196 alkuun. Ikäalennuksena älköön kuiten- 196 toimitattavassa valtion- ja kunnallisve-
10176: kaan vähennettäkö enempää kuin 80 % edellä rotuksessa ja sillä kumotaan sen kanssa risti-
10177: tarkoitetusta jälleenhankintahinnasta. Jos ra- riidassa olevat lainsäännökset.
10178:
10179:
10180: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
10181:
10182: Veikko J. Rytkönen. Pauli Puhakka.. Kaisu Weckman.
10183: Aimo Laiho. Kauko Hjerppe. Paavo Lagerroos.
10184: Kaino Haapanen. Martti Linna. Heikki Mustonen.
10185: Pekka. Silander. Lyyli Koskinen. Aarne Pulkkinen.
10186: Pekka. Salla.. Kelpo Gröndahl. Lauha. Männistö.
10187: Aulis Juvela.
10188: 196
10189:
10190: 1V,5.- Lak.a.l. N:o 26.
10191:
10192:
10193:
10194:
10195: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi maatilatalouden verotuksesta.
10196:
10197:
10198: Ed us'kunnaHe.
10199:
10200: Maatalouden nykyinen keSkiarvoperiaat- taloutta yhtenä tulolähteenä ja siihen kat-
10201: teelle rakentuva verotusjärjestelmä on ollut sotaan kuuluvan kiinteistö tai sen osa, jolla
10202: käytössä yli neljänkymmenen vuoden ajan. harjoitetaan maa- tai metsätaloutta sekä sel-
10203: Siirryttäessä tähän järjestelmään oli maata- laista niihin liittyvää toimintaa, jota ei ole
10204: lous yleensä erikoistumatonta ja lähellä luon- luettava eri liikkeeksi. Maatalouden veron-
10205: toistaloutta. Poikkeamat eri talousmuotojen alaisena tulona pidetään verovuonna maata-
10206: välillä olivat pieniä, joten näissä oloissa voi- loudesta saatua tuottoa sekä maatalouteen
10207: tiin pitää tarkoituksenmukaisena verottaa liittyviä muita rahatuloja ja rahanarvoisia
10208: maataloutta sellaisen puhtaan tuoton mukaan, etuuksia. Maatalouden puhdas tulo saadaan,
10209: minikä samanlaatuiset kiinteistöt kunnassa kun veronalaisesta tulosta vähennetään sen
10210: ovat keskimäärin antaneet. hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet
10211: Maatalous on kehittynyt huomattavasti ku- kustannukset. Maatalouden erikoisluonteen
10212: luneiden vuosikymmenien aikana. Koneellis- huomioonottaen on lakiehdotukseen otettu
10213: taminen, uudet viljelyskasvit, erikoistuminen erittely maataloudessa tavallisimmin esiinty-
10214: sekä maatalouden voimaperäistyminen ovat vistä tuloista ja menoista.
10215: tehneet nykyisen maatalouden verotusjärjes- Maatalouden menoihin luetaan lakiehdo-
10216: telmän soveltamisen aikaisempaa hankalam- tuksessa kaikki luonnolliset vähennykset.
10217: maksi. Lisäksi maatalouden erikoistuneen Maataloutta varten palkatuille työntekijöille
10218: tuotannon harkintaverotus on muodostumassa suoritettuihin palkkamenoihin luetaan myös-
10219: yhä vaikeammaksi epäkohdaksi maataloustuo- kin verovelvollisen ennen verovuotta 16
10220: tannon tarkoituksenmukaista kehitystä sil- vuotta täyttäneille perheenjäsenille, puoli-
10221: mälläpitäen. soa lukuunottamatta, maksettu kohtuullinen
10222: Maatalouden verotuksen uudistaminen on palkka. Maatalouden kustannuksiksi luetaan
10223: ollut kahden komitean tutkittavana. Molem- mm. eläinten osto- ja hoitomenot, siemen-,
10224: mat ovat päätyneet pääpiirteissään samaan lannoite-, rehu- sekä kasvinsuojelumenot. Sa-
10225: tulokseen: Maatalouden verotuksessa olisi moin myös muut maatalouteen liittyvät
10226: siirryttävä ns. todellisten tulojen mukaiseen käyttö- ja kunnossapitomenot luetaan maata-
10227: verotukseen, joka ottaen huomioon maatalou- louden kustannuksiin.
10228: den erikoisolosuhteet mahdollisimman suu- Vähennyskelpoisiin kustannuksiin luetaan
10229: ressa määrin vastaisi muiden elinkeinonhar- myös arvonvähennykset rakennuksista, maa-
10230: joittajien verotusta. Nykyinen keskimääräi- talouden perusparannuksista sekä sellaisista
10231: seen viljelysmaan ja metsän puhtaaseen tuot- maatalouskoneista ja kalustoesineistä, joiden
10232: toon perustuva verotusjärjestelmä ei enää hankintahintaa ei ole vähennetty tuloista
10233: nykyoloissa sovellu tuotantomuodoiltaan eri- kokonaisuudessaan jo hankintavuonna. Mo-
10234: koistuneen maatalouden verotukseen. lemmat maatalouden verokomiteat ovat yksi-
10235: Tämän vuoksi esitämmekin, että säädettäi- mielisiä siitä, että maatilan asuin- ja talous-
10236: siin erityinen maatilatalouden verolaki, joka rakennuksia olisi käsiteltävä yhtenä koko-
10237: sisältäisi sekä maatalouden että metsätalou- naisuutena. Arvonvähennyksen laskeminen
10238: den verotusta koskevat säännökset ja joka voidaan näin ollen suorittaa jäännösarvo-
10239: maatalouden osalta perustuisi samantapaiseen poistona ja yhtenä eränä koko rakennusomai-
10240: nettotulojen verotukseen kuin muiden elin- suudesta. Samoin perusparannusten ja maa-
10241: keinojen verotus. talouskoneiden arvonvähennykset ehdotetaan
10242: Lakiehdotuksen mukaan pidetään maatila- tehtäväksi kummankin ryhmän osalta erik-
10243: IV,5. - t1usitalo ym. 197
10244:
10245: seen yhtenä erana ja markkamääräisesti mistä omaisuusverotuksen ulkopuolelle. Tässä
10246: vuosi vuodelta pienenevinä jäännösarvopois- lakiehdotuksessa on myöskin hyväksytty peri-
10247: toina. Tämä poistomenetelmä on yksinkertai- aate maatalouden omaisuusverorasituksen
10248: nen ja vähän työtä vaativa, koska se ei edel- alentamisesta esittämällä varastojen ja irtai-
10249: lytä jatkuvaa esinekohtaisten poistoluetteloi- men käyttöomaisuuden, siis kotieläinten, ko-
10250: den tekemistä. Lakiehdotuksessa esitetyt ar- neiden ja kaluston, jättämistä veronalaisten
10251: vonvähennykset vastaavat keskimäärin mui- varojen ulkopuolelle. Kotieläimet ovat suu-
10252: den kuin maatalouden harjoittajain kohdalla relta osa'lta rinnastettavissa varastoihin ja
10253: voimassa olevien säännösten mukaisia arvon- koko irtaimen käyttöomaisuuden verovapau-
10254: vähennyksiä. Maatalousomaisuuden poistopro- della samalla helpotetaan ja yiksinkertaiste-
10255: senteiksi on esitetty rakennuksista 6 %, maa- taan verotusta. Lakiehdotuksessa esitetään,
10256: talouden perusparannuksista 10 % ja ko- että maatilatalouden veronalaisten varojen
10257: neista sekä kalustosta 30%. arvo määrätään erikseen maatalousmaan,
10258: Siirryttäessä maatalouden verotuksesta to- metsän ja rakennusten osalta valtiovarainmi-
10259: dellisten tulojen mukaiseen verotukseen, on nisteriön antamien ohjeiden mukaan siten,
10260: lakiehdotuksen mukaan maatalouden raken- että niiden yhteenlaskettu arvo ei ylitä kiin-
10261: nukset, perusparannukset ja koneet arvioi- teistön arvoa keskimääräisten tuotantoedel-
10262: tava esinekohtaisesti ottaen kunkin omaisuus- lytysten vallitessa maatilatalouteen käytet-
10263: asineen lähtöarvoksi sen jälleenhankintahinta tynä.
10264: vähennettynä sen ikää vastaavalla arvonvä- Metsäverotusta koskevat pykälät on
10265: henn1ksellä. K<>Ska kaikilla käytössä olevilla oteJttu lakiehdotukseen metsäverokomitean
10266: omaisuusesineillä on katsottava olevan jokin v. 1964 valimistuneen mietinnön mukaisilla.
10267: arvo, on lakiehdotukseen otettu määräys, Metsätaloudesta saatujen tulojen verotusta
10268: että kunkin omaisuusesineen lähtöarvoksi on koskevat säännökset ovat periaatteelliselta
10269: otettava vähintään 20% sen jälleenhankin- sisällöltään samanlaiset kuin voimassaole-
10270: tahinnasta. vassa ~aissa. Metsätalouden puhdasta tuot-
10271: Lakiehdotuksessa sovelletun kassaperiaat- toa laskettaessa saadaan ottaa vähennyksinä
10272: teen mukaan katsotaan kotieläinten myyn- huomioon metsään kohdistuvat tavai11iset
10273: nistä saadut tulot tuloksi ja uusien eläinten hoito- ja haillhl.ntakustannukset, kohtuulliset
10274: ostosta aiooutuvat menot menoiksi sma arvonvähennykset s•ekä metsänhoitomaksu.
10275: vuonna, jolloin myynti tai osto tapahtuu. Koska metsien tuottoa olisi kaikin tavoin
10276: Tämän periaatteen soveltaminen sellaisenaan pyrittävä edistämään, ehdotetaan, että mil-
10277: saattaisi johtaa maataloudessa varsin suuriin loin vanhastaan aukea tai vähäarvoisen
10278: tulon vaihteluihin vuodesta toiseen varsinkin puuston hallussru oleva tahi vähäpuustoinen
10279: silloin, kun huomattava määrä tai erityisen ja selvästi heikkoon tuottokuntoon joutu-
10280: arvo'lclraita eläimiä vaihdetaan, ehdotetaan nut, verotuksessa metsämaaksi tai jouto-
10281: lakiehdotuksessa näiden vaihteluiden tasoit- maaksi luettu alue on ky'lvetty tai istutJ6ttu
10282: tamiseksi, että eläimistä pidettäisiin erityistä joko kokonaan tai osittain maanomistajan
10283: eläintiliä. Tämä vastaisi muiden liikkeenhar- omin varoin, ei tämän alueen puhd'8.Sta tuot-
10284: joittajien varastoa siten, että eläintilin arvon toa ole otetta.va lukuun tulon perusteella ve-
10285: lisäys verovuonna olisi maatalouden tuloa ja roa määrättäessä niissä verotuksissa, jotka
10286: sen arvonvähentyminen vastaavasti menoa. toimitetaan viidelitätoista vuodelta sen ka-
10287: Maatalouden verokomitea 1964 kiinnitti lenterivuoden a:1118ta lukien, jona metsitys>-
10288: huomiota maatilatalouden raskaaseen omai- työ on loppuun suoritettu. Samoin edeihly-
10289: suusverotukseen, joka johtuu maatalouden tyksin on lakiehdotukseen otettu säädökset
10290: varsinkin tuottoon v.errattrina suuresta pää- ojitetuhle suol:1e, luonnonlaitumille ja -nii-
10291: omapanoksesta ja nykyisen omaisuusveroas- tyi1le metsityksen jälkeen myönnettävistä
10292: teikon ankaruudesta. V. 1960 oli maatrulous- verobelpotuksista. Jos metsämaan puuntuotos
10293: kiinteistöjen omaisuusvero keskimäärin 94 % on metsäp,alon, iuonnontuhon tai muun sii-
10294: valtion tuloverosta, kun vastaava prosentti- hen verrattavan tuhon aiheuttaman puuston
10295: luku esim. teollisuudessa oli 9 %. Maatilata- vahingoittumioon takia määräJJtään tai . ar-
10296: louden omaisuusverorasituksen lieventämi- voLtaan oleellisesti vähentynyt, ehdotetaan
10297: seksi komitea esitti maata.Iousmaan, perus- ]aissa. myös tälle alueelle veronihuojennusta
10298: parannusten ja oman tilan tuotteiden jättä- enintään 15 vuoden aikana.
10299: 198 IV,5. - Maatilatalouden verotus.
10300:
10301: Uuteen verotusjärjestelmään siirtyminen kaikili'e vllljelmille. Kuitenkin jokaisella vil-
10302: aiheuttaa sekä verovelvollisille että verolau- jelmällä olisi oikeus siirtyä uuteen järjestel-
10303: takunnille suuria käytännöllisiä vaikeuksia. mään ennen kuin se on heille lain mukaan
10304: Näiden helpottamiseksi esitetään liakiehdo- määrätty. :Maatalou.sk.iinteistöjä, joihin kuu-
10305: tuksessa, että siirtyminen uuteen järjestel- luu vain metsämaalla, verotetaan koosta
10306: mään tapahtuisi asteittain kolmen vuoden riippumatta tämän lain mukaan ensimmäi-
10307: kuluessa siten, että ensimmäisenä vuonna sestä vuodesta alkaen.
10308: siirtyminen olisi kaikille vähintään 20 vero- Edellä olevan perusteellla ehdotamme
10309: hehtaaria maatalousmaata käsittävi1l'e viljel- kunnioittaen,
10310: mille, toisena vuonna vähintään 10 veroheh-
10311: taarin viljelmille ja kolmantena vuonna että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10312: van lakiehdotuksen:
10313:
10314:
10315: Laki
10316: maatilatalouden verotuksesta.
10317: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10318:
10319: 1 §. 3) v<erovelvolllisen harjoittamaa liikettä
10320: Maatiliatalouden tulo ja sen veronalaisten tai muuta tuotantoa kuin maataloustuotan-
10321: varojen arvo määrätään valtion- ja kunnal... toa sekä maatalouden uudistUS- ja peruspa-
10322: ilisverotusta varten sen mukaan kuin tässä rannustarkoituksia varten käytettyjen tai
10323: laissa säädetään. ti'l!alta muuhun tarkoitukseen luovutettujen,
10324: maataloudesta saatujen tuotteiden käypä
10325: 2 §. arvo sekä 6 §: ssä tarkoitetuissa töissä teh-
10326: Maatilwtalouteen, jota pidetään yhtenä tyjen hevostyöpäivien arvo ;
10327: tul:olähteenä, katsotaan tässä laissa kuulu- 4) verove!l:vollisen ja hänen perheensä
10328: van kiinteistö tai sen osa, jolla harjoitetaan yksityis- ja ruokataloudessa käytetyjen,
10329: maa- tai metsätaloutta sekä sellaista niihin kiinteistöitä saatujen tuotteiden ja etuuk-
10330: :Jii.ittyvää toimintaa (maatila), jota ei ole sien arvo tilahinnan mukaan arvioituna;
10331: luettava eri liikkeeksi. 5) maataloutta varten palkattujen sekä
10332: eläkkeellä ollevien työntekijäin kiinteistöitä
10333: 3 §. luontoisetuina saamien tuotteiden ja etuuk-
10334: Maatalouden veronalaisena tulona pide- sien arvo tilahinnan mukaan arvioituna;
10335: tään verovuonna maatalouden harjoittami- 6) myyntihinta, joka on saatu sellaisista
10336: sesta saatua tuottoa sekä moo.ta;louteen liit- koneista ja kalustoesineistä, joiden hankin-
10337: tyviä muita rahatuloja ja rahanarvoisia tahinta on vähennetty tul'oista kokonaisuu-
10338: etuuksia. dessaan hankintavuonna, sekä vakuutus>- tai
10339: Maatalouden puhdas tulo verotusta var- muu korvaus, joka on saatu kotieliäimistä,
10340: ten saadaan, kun veronalaisesta tuliosta vä- sadonvarasta, sadosta tai muusta vaihto-
10341: hennetään sen hankkimisesta ja säilyttämi- omaisuudesta;
10342: sestä aiheutuneet kustannukset sen mukaan 7) tulot sellaisesta kiinteistöiJ.1ä olevasta
10343: kuin jäljempänä säädetään. tuotantolaitoksesta tai sillä harjoitetusta
10344: muusta toiminnasta;, jota ei ole lluettava eri
10345: 4 §. liikkeksi;
10346: Mootalouden veronalaiseksi tul'Oksi 11ue- 8) tulot, jotka verovelivollinen on saanut
10347: taan muun muassa: maatalouteen kuuluvien hevosten ja konei-
10348: 1) maatalous- ja puutarhatuotteiden den sekä muiden sellaisten tuotantovälinei-
10349: myynnistä saadut tuliot, kotieläinten myyn- den käytöstä toisen lukuun, tuloihin sisä!l-
10350: titulot mukaan luettuina; tyvä korvaus omasta ja maataloutta varten
10351: 2) kotieläinten arvon lisäys sen mukaan paJ.kattuj>en työntekijöiden työstä mukaan
10352: kuin 8 § :ssi. säädetään; luettuna;
10353: IV,5. - UUsitalo ym. 199
10354:
10355: 9) kiinteistön tai sen osan tahi sillä ole- taan vähäisten koneiden ja ka1U8toesineiden
10356: van rakennuksen vuokraamisesta tai käyttö- hankintahinta; .
10357: oikeuden 1uovuttam.isesta saatu tulo tahi ra- 7) kotieliäinten arvon vähennys sen mu-
10358: haksi arvioitu etu; kaan kuin 8 § : ssä säädetään;
10359: 10) ostettujen m.aa.taloust:arvikkeiden 8) poltto- ja voiteluaineiden ostosta ja
10360: myynnistä saadut tulot; sähkön käytöstä aiheutuneet kustannukset;
10361: 11) verovelvollisen ja hänen perheensä 9) eläinlääkinnästä, karjantarkkailusta,
10362: tarpeeseen käytetystä, kiinteistöllä olevasta vi1javuustutkimuksesta ja muista sellaisista
10363: asunnosta lämpöineen ja valoineen saadun johtuvat rahamenot;
10364: edun raha-arvo; 10) rakennusten j~a muun maatalousomai-
10365: 12) maataloutta varten palkattujen sekä suuden vakuutusmaksut;
10366: el:äkkeellä olevien maataloustyöntekijäin ja 11) rakennusten, koneiden, kaluston ja
10367: heidän perheensä kiinteistöllä olevasta asun- laitteiden sekä ojien, aitojen, siltojen ja tei-
10368: nosta lämpöineen ja valoineen saaman edun den korjauksesta ja kunnossapidosta aiheu-
10369: raha-arvo; tuneet rahamenot;
10370: 13) tulot kal~B.Stuksesta ja metsästyksestä, 12) maataloudessa polttopuuna sekä raken-
10371: omassa taloudessa käytettyjen tuotteiden nusten ja laitteiden korjaukseen ja kun-
10372: arvo mukaan luettuna; nossapitoon käytetyn, omasta metsästä han-
10373: 14) tulot soran, saven, turpeen, jäkälän kitun puutavaran arvo paikkakunnalla val-
10374: ynnä muun sellaisen myynnistä sekä vero- litsevan kantohintatason mukaan arvioi-
10375: velrvollisen harjoittamaa liikettä tai muuta tuna;
10376: tuotantoa kuin maataloustuotantoa varten 13) rakennusten, maataiouden peruspa-
10377: käytettyjen mainittujen tuotteiden arvo. rannusten ja maatalouskoneiden ja kaluston
10378: arvonvähennykset sen mukaan kuin 7 §: ssä
10379: 5 §. säädetään;
10380: Maatalouden veronalaisesta tulOsta vähen- 14) maasta, koneista j'a muista maata!liou-
10381: nettäviin, sen hankkimisesta ja säilyttämi- den tuotantovälineistä maksetut vuokrat.
10382: sestä aiheutunaisiin kustannuksiin luetaan Milloin verovelvoUisena on kuolinpesä,
10383: muun muassa: pidetään sen 16 vuotta täyttäneitä osak-
10384: 1) maataloutta varten palkatuillle työn- kaita eloon jäänyttä puolisoa lukuun otta-
10385: tekijöihle suoritetut palkat, ennen vero- matta, 1 momentin 1 kohdassa tarkoitet-
10386: vuotta 16 vuotta täyttäneelle perheenjäse- tuina työntekijöinä.
10387: nelle, puolisoa lukuun ottamatta, maksettu
10388: kohtuullinen palkka mukaan luettuna; 6 §.
10389: 2) maataloutta varten palkattujen työn- :Maatalouden kustannuksiin el lueta sitä
10390: tekijäin 1 kohdassa tarkoitetun palkan li- osaa 5 §: ssä tarkoitetuista kustannuksista,
10391: säksi saamien iJ.iuontoisetujen raha-arvo jotka aiheutuvat uudistus- ja perusparan-
10392: asuntoetu lämpöineen ja v~ail:oineen mukaan nustöistä kuten uuden rakennuksen raken-
10393: luettuna; tamisesta, rakennuksen tai koneen perus-
10394: 3) verovelvollisen työnantajana suoritta~ korjauksesta, uusien saJaojien ja muiden
10395: mat tilan maataloutta varten palkattujen perusparannusten tekemisestä, uudisrai-
10396: työntekijäin sosiaaliturvamaksut, työttö- vauksesta tai uusien tilusteiden tekemisestä,
10397: myys-, tapaturma- ja eläkevakuutusmaksut; eikä kustannuksia metsänhoidosta taikka
10398: 4) tilalla aikaisemmin työssä olleelle hankintakaupan yhteydessä tai muutoin
10399: työntekijäLle tai tämän omaise:1lle sekä huol- myyntiä varten suoritetusta puutavaran
10400: toapulain 5 §: n nojahla entisetl.e työnteki- valmistuksesta ja kuljetuksesta tai muista
10401: jälle annettu eläke luonto:isetuineen, asunto- niihin verrattavista verovelvollisen l'Ukuun
10402: etu lämpöineen ja valoineen mukaan luet- tai hänen yksityista1outensa hyväksi suori-
10403: tuna; tetuista töistä.
10404: 5) ostettujen siementen, 11annoitteiden,
10405: maanparannus. ja kasvinsuojeluaineiden 7 §.
10406: sekä rehujen hankintahinta; Vuotuiset arvonvähennykset rakennuk-
10407: 6) maata1oustuot8Jltoa varten verovuoden sista, maatalouden perusparannuksista sekä
10408: aikana ostettujen kotieläinten sekä arvol- sellJaisista maatalouskoneista ja kalustoesi-
10409: 200 IV,5. - Maatilatalouden verotus.
10410:
10411: neistä, joiden hankintahintaa ei ole 5 § :n 6 nyt, luetaan erotus maatalouden kustan-
10412: kohdan mukaan vähennetty tul.'oista hankin- nukseksi.
10413: tavuonna, tehdään kunkin mainitun ryhmän
10414: osalta erikseen. Arvonvähennyksen perus- 9 §.
10415: teena on kunkin ryhmän poistamaton jään- Metsätaloudesta saatuna tU:kma on, lu-
10416: nösarvo. Tämä saadaan, kun ennen vero- kuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Uts-
10417: vuoden alkua käyttöön otetun omaisuuden joen kuntia, pidettävä sitä puhdasta tuot-
10418: yhteenlasketusta hankinta-arvosta vähenne- toa, jonka samanlaatuisen metsämaan ar-
10419: tään aikaisempina vuosina verotuksessa hy- vioidaan kunnassa verovuotena päättyneenä
10420: väksytyt arvonvähennykset ja siihen lisä- ja kahtena sitä edeltäneenä hakkuuvuotena
10421: tään verovuoden aikana suoritettujen perus- keskimäärin hehtaaria kohti antaneen huo-
10422: korjausten ja -parannusten sekä käyttöön mioon ottaen kantohintatason ja metsään
10423: otetun omaisuuden hankinta-arvo. kohdistuvat tavalliset hoito- ja halilintokus-
10424: tannUkset sekä kohtuull!iset arvonvähennyk-
10425: Milloin rakennus tai kone on verovuonna set sen mukaan kuin niistä asetukse:W.a erik-
10426: myyty, on sen luovutushinta, tai milloin se seen säädetään.
10427: on hävinnyt tai muutoin tuhoutunut, sen Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa
10428: arvioitu verotuksessa poi!Stamatta ollleva on metsätaloudesta saatuna tulona pidet-
10429: arvo vähennettävä edellä tarkoitetuLla ta- tävä sitä puhdasta tlli'oa, jonka verovelvol'-
10430: valla lasketusta arvonvähennyksen perus- linen on saanut V'erovuotena tapahtuneesta
10431: teena oLevasta jäännösarvosta. 'fällöin ei puun myynnistä tai käytöstä. Tätä tUloa
10432: sovelleta mitä satunnaisen myyntivoiton ve- laskettaessa saadaan kustannuksina ottaa
10433: rotuksesta tulo- ja omaisuusverolain 22 § : ssä, huomioon sellaiset verovelvo1I!iselle vero-
10434: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun vuotta edeltäneiden viiden vuoden aikana
10435: asetuksen 55 § :n 1 kohdassa ja maalaiskun- metsän hoidosta ja sen uudistamisesta ai-
10436: tain kunnaliliisha1linnosta amnetun asetuksen heutuneet todel'Uset kustannUkset, joita ei
10437: 82 §: n 5 kohdassa säädetään. aikaisemmin ole verotUksessa otettu huo-
10438: Milloin 2 momentissa tarkoitettu iuovu- mioon. PUhtaan tulon laskemisessa ei hal-
10439: tushinta on suurempi kuin 1 momentissa lintokustannuksia valtionmaiden osalta oteta
10440: mainittu vastaavan ryhmän poistamaton huomioon.
10441: jäännösarvo, luetaan erotus verovuoden tu.
10442: Joksi. 10 §.
10443: Metsätal'oudesta saaduksi puhtaaksi tu-
10444: V erovelvo1Jiise11181 on oikeus tehdä enin- loksi luetoon 9 § : n 1 momentissa tarkoite-
10445: . tään seuraavien prosenttimäärien mukaiset tun puhtaan tuotun lisäksi sen työn arvo,
10446: vuotuiset arvonvähennykset kunkin omai- minkä verovelvoUinen on tehnyt valmis:taes-
10447: suusryhmän poistamattomaslta jäännösar- saan tai ku:Ijettaessaan puutavaraa omasta
10448: vosta: metsästään tapahtuneen hankintamyynnin
10449: 1) rakennuksista 6 prosenttia tai muun siihen verrattavan myynnin yh-
10450: 2) maatalouden perusparannUJksista 10 teydessä, arvioituna rahassa siihen määrään,
10451: prosenttia mikä siitä työstä olisi ollut palkatulle henki-
10452: 3) maatalouskoneista ja ckalustosta 30 lölle suoritettava.
10453: prosenttia. Sen työn arvo, minkä maatilataloutta har-
10454: joittavan verovelvollisen kotona oleva lapsi
10455: 8 §. tai muu perheenjäsen, joka ennen vero-
10456: Kotieläinten arvo verovuoden päättyessä vuotta on täyttänyt kuusitoista vuotta, puo-
10457: arvioidaan valtiovarainminisrteriön vahvista- 1isoa lukuun ottamatta, on tehnyt 1 momen-
10458: mien perusteiden mukaan. Milloin kotieläin- tissa tarkoitetun hankintamyynnin yhtey-
10459: ten näin arvioitu arvo on eläinten määrän dessä, katsotiVWil lapsen tai perhenjäsenen
10460: låsääntymisen tai eläinten kasvun johdosta veronalaiseksi tuloksi.
10461: verovuoden päättyessä korkeampi kuin vuo- Kuolinpesän tai muun yhteisön ollessa ve-
10462: den wlussa, luetaan lisäys maatalouden tu- rovelvo:1lisena pidetään maatilataLouden tu-
10463: loksi. Jos kotieläinten arvo on tapahtuneen lona sen osakkaan tai jäsenen taikka hänen
10464: myynnin, teurastuksen tai muun se1llaisen perheenjäsenensä ede11ä tarkoitettua työn
10465: syyn· vuoksi verovuoden aikana~ pienenty. 8lrVoa, jonka tällainen työn arvo on katsot.
10466: IV,5. - Uusitalo ym. 201
10467: tava muiden työn .arvoa suuremmaksi. Mui- vähäisen alansa tahi tuottokykynsä puo-
10468: den osakkaiden tai jäsenten ja heidän per- ~esta
10469: paremmin soveltuu metsämaaksi, on
10470: heenjäsentensä työn arvo on luettava asian- kylvämällä tai istuttarualla metsitetty, so-
10471: omaisen omaksi veronalaiseksi tuloksi. velletaan alueeseen mitä 1 moment.issa on
10472: Valtiovarainministeriön asiana on antaa säädetty.
10473: tarkempia määräyksiä niistä perusteista, joi- 14 §.
10474: den mukaan edellä tarkoitettu tulo on ar- Edellä 13 §:ssä tarkoitetun verovapauden
10475: vioitava. saamisen edellytyksenä on, että metsitämi-
10476: 11 §. nen on tehty metsänhoitolautakunnan ennen
10477: Verovelvollisella on oikeus metsätalouden työhön ryhtymistä alueelle hyväksymän
10478: puhtaasta tulosta erikseen vähentää suorit- suunnitelman mukaisesti ja, että maanomis-
10479: tamansa metsänhoitomaksu sekä häne:lle taja on verolautakunnalle esittänyt suun-
10480: aiheutunaista pääasiassa metsätalouden kuli. nitelman hyväksyjän antaman todistuksen
10481: jetuksiin kautta vuoden autolla liikennöitä- työn valmistumisesta.
10482: väksi tarkoitettujen metsäteiden rakentamis- 'fäLlaista todistusta älköön kuitenkaan an-
10483: kUSitannuksista 30 prosenttia yhtäsuurina nettako, milliOin on kysymys alueesta, jonka
10484: vuotuisina erinä kymmenen vuoden aikana metsittäminen ei edellytä kylvöä tai istu-
10485: sen kalenterivuoden alusta lUkien, jona sa- tusta tai jonka ojittamista ei kasvupaikan
10486: nottu tie on valmistunut. metsäntuottokyvyn parantamisen kannaillta
10487: voida pitää tarkoituksenmukaisena eikä myös-
10488: 12 §. kään milloin kysymys on alueesta, jonka
10489: Jos metsämaan puutuotos on metsäpalon, metsä on yksityismetsälain nojalla rauhoi-
10490: luonnontuhon tai muun siihen verrattavan tettu tai jonka rauhoittamisesta on tehty
10491: tuhon aiheuttaman puuston vahingoittumi- sanotun lain 10 § : ssä tarkoitettu sopimus.
10492: sen takia määrältään tai arvoltaan oleelli- Milloin kysymyksessä on valtion omista-
10493: sesti vähentynyt, jätetään tuhoalueen puh- malla maalla suoritettava metsitys- tai ojitus-
10494: das tuotto huomioon ottamatta tulon perus- työ, suunnitelman laatii ja todistuksen työn
10495: teella veroa määrättäessä enintään viiden- valmistumisesta antaa se viranomainen, jonka
10496: toista vuoden aikana sen ka;l~enterivuoden hallinnan alaisena metsitettävä tai ojitettava
10497: almta lukien, jona tuho on tapahtunut. alue on.
10498: Valtiovarainministeriön asdana on antaa Jos metsänviljelys- tai metsäojitusalueen
10499: tarkempia määräyksiä siitä, millä tavallla 1 hoito on jäänyt suorittamatta ja metsähalli-
10500: momentin säännöstä verotuksessa sovelle- tus on tämän vuoksi määrännyt, että an-
10501: taan. nettu avustus on maksettava takaisin ja met-
10502: 13 §. sänparannuslaina erääntyy maksettavaksi ly-
10503: Milloin vanhastaan aukea tai taloudellii- hyemmässä ajassa kuin lainaehdoissa on so-
10504: sesti vähäarvoisen puuston hallussa oleva vittu, menettää verovelvollinen 12 §: ssä tar-
10505: tahi vähäpuUJStoinen ja selvästi heikkoon koitetun verovapauden tällaisen alueen osalta
10506: tuottokuntoon joutunut, verotuksessa metsä- siltä vuodelta toimitattavasta verotuksesta al-
10507: kaen, jona laiminlyönnin on todettu tapah~
10508: maaksi tai joutomaaksi luettu alue on joko
10509: kokonaan tai osittain maanomistajan omin tuneen.
10510: varoin kylvetty tai istutettu, ei tämän 15 §.
10511: ail.ueen puhdasta tuottoa ole otettava !Lukuun Maatilatalouden veronalaisten varojen arvo
10512: tulon perusteeHa veroa määrålttäessä niissä määrätään erikseen maatalousmaan, raken-
10513: verotuksissa, jotka toimitetaan viideltä- nusten ja metsän osalta. Maatalousmaaksi
10514: toista vuodellta sen kalenterivuoden aLusta luetaan pelto, luonnonniitty ja -laldun, puu-
10515: lukien, jona metsitystyö on loppuun suori- tarha sekä muut maatalouden käytössä olevat
10516: tettu. tilukset perusparannuksineen ja kasvustoi-
10517: Milloin suo on joko kokonaan tai osittain neen. Rakennuksiin luetaan sekä asuinraken-
10518: maanomistajan varoilla ojitettu metsiLnkas- nukset että talousra:kennukset. MetsäJksi lue-
10519: vun parantamista varten tai milloin vero- taan s~kä maapohja että puusto. Maatalous-
10520: tuksessa pelloksi, luonnon:llaitumeksi tai maan, ra:kennusten ja metsän verotusarvot
10521: -niityksi luettu alue, joka sijaintinsa tai määrätään valtiovarainministeriön vi.hvista-
10522: 26 E 529/66
10523: 202 IV,5. -Maatilatalouden verotus.
10524:
10525:
10526: mien perusteiden mukaan niin, että niiden tajan verotuksessa poistamatta olevasta jään-
10527: arvo yhdessä ei ylitä kiinteistön sitä arvoa, nösarvosta.
10528: mikä sillä keskimääräisten tuotantoedellytys- 17 §.
10529: ten vallitessa on verovuoden päättyessä maa- Tämän lain säännöksiä ei sovelleta kun-
10530: tilatalouteen käytettynä. Maataloustuotteiden nallisverotukseen Ahvenanmaan maakun-
10531: ja -tarvikkeiden varastoja, kotieläimistöä ja nassa.
10532: muuta irtainta käyttöomaisuutta ei lueta ve- Jos Ahvenna:iunaan maakuntalainsäädän-
10533: ronalaisiin varoihin. nössä annetaan tarvittavat säännökset, voi-
10534: Milloin kiinteistöön kuuluu osuus koskeen, daan asetuksella määrätä, että laki tulee voi-
10535: kiven- tai soranottopaikka tai muu sellainen maan myös 1 momentissa tarkoitetussa vero-
10536: etuus, josta verovelvollisella on hyötyä muu- tuksessa.
10537: toinkin kuin maatalouteen !käytettynä, on
10538: sanottujen etuuksien arvo määrättävä erik- 18 §.
10539: seen valtiovarainministeriön vahvistamien ar- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
10540: vioimisperusteiden mukaan. töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
10541: tuksella.
10542: 16 §. 19 §.
10543: Vuonna 1967 tai sitä aikaisemmin käyttöön Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
10544: otettujen tai valmistuneiden rakennusten, 1968 toimitettavassa valtion ja kunnallisve-
10545: maatalouden perusparannusten sekä maata- rotuksessa niihin verovelvollisiin, jotka edel-
10546: louskoneiden ja -kalustoesineiden 7 §: ssä tar- lisen verovuoden päättyessä ovat omistaneet
10547: koitettuna hankinta-arvona pidetään niiden tai hallinneet maatalousmaata yhdessä tai
10548: taloudellista käyttöarvoa vastaavaa jälleen- useammassa kunnassa vähintään 20 veroheh-
10549: hankinta-arvoa vuoden 1967 päättyessä vä- taaria, vuodelta 1969 toimitettavassa vero-
10550: hennettynä kultakin vuodelta, joka on kulu- tuksessa niihin verovelvollisiin, joilla sanottu
10551: nut koneen hankintavuodesta tai rakennuksen maatalousmaan ala on ollut alle 20 mutta
10552: ja perusparannuksen valmistumisvuodesta vähintään 10 verohehtaaria sekä vuodelta
10553: vuoden 1968 alkuun, seuraavilla arvonvä- 1970 toimitettavassa verotuksessa niihin ve-
10554: hennyksillä: rovelvollisiin, joilla maatalousmaan ala on
10555: ollut alle 10 verohehtaaria. Kuitenkin on
10556: asuinrakennuksista ........ . 2 prosenttia myös kaikilla alle 20 verohehtaaria maata-
10557: talousrakennuksista ....... . 4 lousmaata omistaneilla tai hallinneilla vero-
10558: perusparannuksista ....... . 5 "
10559: " velvollisilla oikeus tulla verotetuksi ensi ker-
10560: koneista ja kalustoesineistä .. 20 ran tämän lain perusteella vuodelta 1968 toi-
10561: "
10562: mitettavassa verotuksessa sekä alle 10 vero-
10563: Ikäalennuksia älköön kuitenkaan vähen- hehtaaria maatalousmaata omistaneilla tai
10564: nettäkö enempää kuin 80 prosenttia edellä hallinneilla verovelvollisilla myös vuodelta
10565: tarkoitetusta jälleenhankinta-arvosta. Jos ra- 1968 toimitettavassa verotuksessa, mikäli ve-
10566: kennus on myöhemmin perusteellisesti uusittu rovelvollinen on viimeistään kesäkuun 30 päi-
10567: tai korjattu, on edellä mainittua arvonvähen- vänä kyseisenä vuonna kirjallisesti ilmoitta-
10568: nystä korjauksen laadusta riippuen harkin- nut niille verolautakunnille, joiden alueella
10569: nan mukaan alennettava. hänen omistamansa tai hallitsemansa maata-
10570: Milloin omistusoikeus maatilaan on tämän louskiinteistö sijaitsee, haluavansa tulla vero-
10571: lain voimaantulon jälkeen siirtynyt perin- tetuksi tämän lain perusteella. Niihin vero-
10572: nön, testamentin tai muun vastikkeettoman velvollisiin, jotka edellisen verovuoden päät-
10573: saannon kautta uudelle omistajalle, on tällä tyessä ovat omistaneet tai hallinneet maata-
10574: oikeus tehdä rakennuksista tämän lain 7 §: ssä louskiinteistöä, johon kuuluu vain metsä-
10575: tarkoitetut arvonvähennykset samoista ar- maata, sovelletaan tätä Jakia ensi kerran
10576: voista kuin edellinen omistaja on tehnyt sekä vuodelta 1968 toimitettavassa valtion- ja kun·
10577: perusparannuksista, koneista ja kalustoesi- nallisverotuksessa.
10578: neistä tämän lain 7 § : ssä tarkoitetut arvon- Tällä [ailla kumotaan 11 päivänä joulu-
10579: vähennykset niiden omistusoikeuden siirty- kuuta 1933 annettu laki maatalouskiinteis-
10580: misajankohtaa edeltäneessä, edellisen omis- töistä saatujen tulojen verottamisesta kau-
10581: IV,5. -Uusitalo ym. 203
10582:
10583: pungeissa ja kauppaJoissa (305/33) sekä 22 verotuksissa, sekä myös vuosilta 1968 ja 1969
10584: päivänä lökakuuta 1943 annettu laki (834/43) niiden verovelvollisten osalta, joiden verotus
10585: eräistä toimenpiteistä vajaatuottoisten met- mainituilta vuosilta on toimitettu näiden la-
10586: sien uudistamiseksi, kuitenkin siten, että sa- kien perusteella.
10587: nottuja lakeja on sovellettava tämän lain Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
10588: voimaantulon jälkeenkin vuodelta 1967 ja ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
10589: sitä aikaisemmilta vuosilta toimitettavissa toimenpiteisiin.
10590:
10591:
10592: Helsingissä 26 päivän~ huhtikuuta 1966.
10593:
10594: Eino Uusitalo. Katri Kaarlonen. Eino Sää.skilahti.
10595: Esu Niemelä. Reino Kangas. Mikko Kaarna.
10596: Leo Häppölä. Eino Räsänen. Jtatri-Helena Eskelinen.
10597: Erkki Haukipuro. Aaro Lintilä.. Sylvi Saimo.
10598: Aulis SUeäkangas. Olavi Lahtela. Kustaa Tiitu.
10599: Nestori Jtaas~en. Toivo Antila. Matti Mattila.
10600: WUjam. Sarjala. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
10601: Matti Jtekkonen. Hannes Paaso. Yrjö Sinkkonen.
10602: EemU Partanen. Reino Karpola. Sulo Suorttanen.
10603: Heimo Linna. Pekka VUmi.
10604: Mauno Pohjonen. Kerttu Saalasti.
10605: 204
10606:
10607: IV,6.-Lak.al. N:o 27.
10608:
10609:
10610:
10611:
10612: Haarla: Ehdotukset Zaeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
10613: kunnallishollituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
10614: nollishallinfl.Osta annettujen asetusten muuttamisesta.
10615:
10616:
10617: Ed u s kun n a l)il e.
10618:
10619: Voimassa olevan verolainsäädännön mu- vuotta ja arvopaperin tai muun irtaimen
10620: kaan pidetään omaisuuden satunnaisen luo- omaisuuden hankkimisesta vähemmän kuin
10621: vutuksen tuottamaa voittoa, jos omaisuus on kuusi kuukautta. Itävallassa verotetaan kaup-
10622: saatu vastikkeellisella saannoilla, ja se on pavoilttoa vain, jos se on saatu vähemmän
10623: ollut luovuttajan omana, ikiinteä kymmentä kuin viisi vuotta omistetun kiinteistön rbai
10624: ja irtain viittä vuOitta lyhyemmän ajan, sekä vähemmän kuin vuoden omistetun arvopape-
10625: V181tion- että kunnallisverotuksessa saajan rin tai muun irtaimen omaisuuden myyn-
10626: veronalaisena rtulona. nimä, minkä lisäksi .rahan arvon muuttThllli-
10627: Satunnaisesta omaisuuden luovutuksesta sesta ja inflaatiosta aiheutuvat näennäiseft
10628: saatu voitto on useimmiten suurelta oaaltaan voitot jäävät verotuksen ulkopuolelle. Myös
10629: ra!han arvon alentumisesta aiheutunutta näen- Belgiassa ja Italiassa eliminoidaan myynti-
10630: näistä tuloa, joka ei merkitse verovelvolliselle voittoa laskettaessa rahan arvon alenemisen
10631: miltään todellista varallisuuden lisäystä. Eri- v:aikutus.
10632: tyisen ilmeistä tämä on silloin, kun luovutus Myyntivoiton verottaminen on nykyisten
10633: tapahtuu voiton veronalaisuuden edellytyk- säännösten vallitessa jarruttanut voimak-
10634: senä olevan määräajan lopulla. Myyntivoitto- kaasti pääoman liikkuvuutta ja siten vaikeut-
10635: verotuksen aiheuttamat .epäkohdat ovat muo- tanut pääoman saantia muutoinkin pääoma-
10636: dostuneetkin eriJtyisen ikohtuuttomilksi juuri köyhässä maassamme. Myyntivoittoverotus on
10637: sen vuoksi, että voitto luetaan veronalaiseksi myös estänyt käy;tännössä usein elinkeinotoi-
10638: silloinkin, kun omaisuus on luovutuksen ta- minnan kannalta ·tarkoituksenmukaisia omai-
10639: pahtuessa ollut luovuttajan omana jo useita suuden siirtoja sekä irroittamasta varoja
10640: vuosia. Myyn.tivoilttoverotuksen varsinaisena käyttötarlroitukseen ehkä soveltumrubtom.asta
10641: tarko1tuksena on ollut saattaa omaisuuden omaisuudesta. Niin ikään se on haitannut
10642: luovutuksesta saadut voitot verotettaviksi tonttien saantia riittävästi asuinrakennustoi-
10643: tapauksissa, joissa luovuttaja on hankkinut minnan käyttöön. Epäkohtana on myös pi-
10644: omaisuuden myydäkseen sen edelleen, ja saa- dettävä, että mm. verovelvollisen asuntona
10645: dakseen siten voiJttoa. Yksinomaan voiton- olleen osakehuoneiston myynnistä saama
10646: saantital'lkoituksessa ,tapahtunut omaisuuden voitto :luetaan verotettavalksi ,tuloksi silloin-
10647: hankkiminen ja myyminen edellyttää kuiten- kin, kun myynti on tapahtunurt hänelle vält-
10648: kin, ·että jälleenmyynti tapahtuu verrattain tämättömän uuden asunnon hankkimiseksi.
10649: lY'hyen ajan kuluessa. Erittäin hailtallinen vaikutus myyntivoitto-
10650: Useimmissa muissa maissa ei satunnaista verotuksella on ollut nimenomaan osakeomis-
10651: myynltivoWtoa veroteta joko ollenkaan !tai on ,tuksen yleistymiseen nähden. Useimmiten ha-
10652: sen verottaminen ainakin huomattavasti ra- luavwt säästäjät sijoittaa varansa niin, että
10653: joiootumpaa ikuin meillä. Esim. Englannissa, ne voidaan tarvittaessa saada helposti jäl-
10654: Hollannissa ja Kreikassa ei tätä verotusmuo- leen käy.tJtöön. Toisaalta voivat osakkeet kil-
10655: toa so~elleta, eräitä poikkeuksia lukuun otta- pailla sijoituksina nykyään vain sen vuoksi,
10656: matta. Länsi-Saksassa on myyntivoWto taa- että niiden voidaan odottaa säilyttävän ar-
10657: sen veronalaista vain, jos :kiinteistön hankki- vonsa rahan arvon alentumisesta j,a inflaa-
10658: misesta on tk:ulunut vähemmän kuin kalksi tiosta huolimatta. Kun osakkeiden myymi-
10659: IV,6. - Haarla. 205
10660:
10661: sestä on lkuitenlcin seurauksena, vaikka tettaisiin huomattavasti. Tässä tarkoituksessa
10662: myynti tapahtuisi vasta useiden vuosien ku- olisi määräaikaa, jonka kuluessa tapahtu-
10663: luttua, että siitä sa:atu voitto luetaan luo- neesta luoVUJtuiksesta saatu voitto katsotaan
10664: vuttajan veronalaiseksi tuloksi, eiväJt osak- veronalaiseksi, lyhennettävä kiinteän omai-
10665: keet ole voineet muodostua ainakaan yleisesti suuden osalta nykyisestä kymmenestä vuo-
10666: sijoituskohteiksi. desta viiteen vuoteen j·a irtaimen osalta vii-
10667: Myyntivoittoverotuksen aiheuttamien epä- destä vuodesta kahteen vuoteen.
10668: kohtien poistamiseksi olisikin tarpeen, että Edellä esitetyillä perusteilla ehdotan,
10669: niitä edellytyksiä, joiden vallitessa myyn1ti-
10670: voittoa pidetään veronalaisena tulona, supis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10671: lakiehdotukset:
10672:
10673:
10674: Laki
10675: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta..
10676: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
10677: tulo- ja omaisuusv.erolain (888/43) 22 § :n 1 momellltti näin kuuluvaksi:
10678:
10679: 22 §. niihin vernattavalla saannolla vastiketta vas-
10680: V eronalaisena satunnaisena voittona on taan j·a se on ollut luovuttajan omana, kiin-
10681: myös pidettävä omaisuuden satunnaisen luo- teä viittä sekä irtain kahta vuotta lyhyemmän
10682: vutuksen tuottama voitto, jos omaisuus on ajan.
10683: saatu ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
10684:
10685:
10686:
10687:
10688: Laki
10689: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta..
10690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
10691: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 kohta, sellaisena kuin se on 5 päi-
10692: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57), näin kuuluvaksi:
10693:
10694: 55 §. velkain korot sekä kiinnitettyjen velkain ko-
10695: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- roista, jos niiden määrä on alle tuhannen
10696: datettava seuraavia säännöksiä: markan, enintään viisisataa markkaa, muussa
10697: 1) Tulona pidetään säästöä, jQika syntyy, tapauksessa puolet, ikuitenkin enintään kak-
10698: kun vcerovelvollisen kiinteän tai irtaimen situhatta markkaa. Verosta vapaa on ikui-
10699: paaoman, viran, liikkeen tai työtoimen tenkin, mitä on saa:tu naimaosana, huomen-
10700: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- l.ahjana tai etuosana jakamattomasta pesästä
10701: rahan, armovuoden tai muun sellaisen etuu- tai myötäjäisinä, niin myös lahja, perintö,
10702: den rahaksiarvioidusta tuotosta sekä siitä testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut
10703: määrästä, minkä verran hänen omaisuu- puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alenevaa
10704: tensa muutoin oli lisääntynyt lahjan, pe- polvea olevalle perilliselle. Tuloksi on myös
10705: rinnön, testamentin, sääntöperinnön ynnä luettava rahaksi arvioituna se etu, joka ve-
10706: muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeel- rov.elvollisella on ollut omaan tai perheensä
10707: liset vuotuiset kunnossapito- ja käyttökus- tarpeeseen käytetystä omasta tai vapaasta
10708: tannukset, työpaikat, kohtuulliset arvonvä- asunnosta, niin myös se työ, minkä verovel-
10709: hennykset, maasta, paitsi valtion omistamasta, vollisen kotona olevat lapset tai muut per-
10710: suoritetut vuokramaksut, kiinnittämättömäin heenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun otta-
10711: 206 IV,6. - Mn'Jltivoittoverotus.
10712:
10713: matta, ovat tehneet verovelvollisen talouden ollut luovuttajan omana, kiinteä viittä sekä
10714: hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta kuiten- irtain kahta vuotta lyhyemmän ajan, muusta
10715: kin huomioon ottaen kunkin perheenjäsenen samanlaisesta luovutuksesta syntynyt tappio
10716: kohdalta ne väihennykset, jotka tämän pykä- kuitenkin voitosta vähennettynä. Tuloista ei
10717: län kolmannessa ja neljännessä kohdassa saa lukea pois verovelvollisen ja hänen per-
10718: mainiltaan. Niin ikään on tuloksi luettava, heensä elantokustannuksia, joihin myös lue-
10719: mitä verovelvollinen on osinkona saanut osa- taan !llsunnon vuokra sekä verovelvollisen
10720: keyhtiöstä tai osuuskunnasta, vaikka sille itseään varten pitämän palvelusväen palkkaus
10721: osakeyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin pallltu ja elrutus ynnä mitä muuta on niihin verrat-
10722: kunnallisveroa, sekä satunnaiset voitot, nii- tavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä
10723: hin luettuna sellaisen kiinteän ~tai irtaimen v;erovelvollinen on sijoittanut uudisraken-
10724: omaisuuden satunnaisesta luovutuksesta saatu nuksiin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä
10725: voitto, jonka luovuttaja on saanut ostamalla laajentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sel-
10726: tai vaihtamalla tahi muulla niihin verratta- laiseen.
10727: valla saannolla vastiketta vastaan, jos se on
10728:
10729:
10730:
10731:
10732: Laki
10733: maala.iskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
10734: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
10735: päivänä kesäkuuta 1898 annetun .asetuksen 82 § : n 5 kohta, sellaisena kuin se on 19 päi-
10736: vänä ID!llrraskuUJta 1943 annetussa laissa (889 /43), näin kuuluvaksi:
10737:
10738: 82 §. sästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, pe-
10739: Verotettavaa tuloa taboitettaessa on nou- rintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka
10740: dll!terttava seuraavia säännöksiä: on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää
10741: tai alenevaa polvea olevalle perilliselle.
10742: 5) Muunlaista ikuin maatalouskiinteistöstä Tuloksi on katsottava myös, mitä verovel-
10743: tai poronhoidosta saatua tuloa taksoitettaessa vollinen on osinkona saanut osakeyhtiöstä
10744: pidetään tulona sitä säästöä, joka syntyy, tahi osuuskunnasta, vaikka sille osakeyhtiölle
10745: kun verovelvollisen kiinteän tai ir.taimen tai osuuskunnalle olisikin pantu kunnallis-
10746: pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen taikka veroa, sekä satunnaiset voitot, niihin luet-
10747: hänen nauttimansa eläkkeen, eläkerahan, ar- tuna sellaisen kiinteän tai irtaimen omaisuu-
10748: movuoden tai muun sellaisen etuuden rahaksi den satunnaisesta luovutuksesta saatu voitto,
10749: arvioiduslta tuotosta sekä siitä määrästä, jonka luovuttaj·a on saanut ostamalla tai
10750: minkä verran hänen omaisuutensa muutoin vaihtamalla tahi muulla niihin verrruttavalla
10751: on lisääntynyt lahjan, perinnön, testamentin, saannolla vastiketta vastaan, jos omaisuus on
10752: sääntöperinnön ynnä muun sellaisen kautta, ollut 'luovuttajan omana, kiinteä viittä sekä
10753: luetaan pois tarpeelliset vuotuiset kunnossa- irtain kahta vuotta lyhyemmän ajan, muusta
10754: pito- ja käyttöikustannukset, työpalkat ja koh- samanlaisesta luovutuksesta syntynylt tappio
10755: tuulliset arvonvähennyksert. Verosta v;apaa kuitenkin voitosta vähennettynä.
10756: on kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, huo-
10757: menlahjana tai etuosana jakamattomasta pe-
10758:
10759:
10760: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
10761:
10762: P. R. Haarla.
10763: 207
10764:
10765: IV,7.-Lak.al. N:o 28.
10766:
10767:
10768:
10769:
10770: Hamara ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
10771: sekä kunnalliskallit1tksesta kaupungissa ja maalaiskuntain
10772: kunnalliskallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
10773:
10774:
10775: Ed u s kun n a ]1 e.
10776:
10777: TyöntE-kijäin eri eläkelakien nojalla otet- tuksessa vähentämään kansaneläke- ja tJJap-
10778: tujen vakuutusten vakuutusmaksut on silisämaksuja eikä työttömyysvakuutusmak-
10779: y[eensä katsottu vähennyskelpoisiksi vero- suja tilakohtaisesti, kuten muut verovel'Voib-
10780: tuskäytännössä tulon hankkimisesta ja säi- liset, vaan nekin otetaan huomioon keski-
10781: lyttämisestä johtuneina kustannuksina. Näin arvoperiaatteen mukaisesti veronalaisen tu-
10782: on myös maa- ja metsätalouden osalta kui- lon vähennyksenä. Näidenkin maksujen
10783: tenkin niin, että työnantajan suorittamat osalta maa- ja metsätalouden työnantajat
10784: eläkevakuutusmaksut on oteUu huomioon joutuvat edelläsanottuun epäoikeudenmu-
10785: maa- ja metsätalouden verotusperusteita kaiseen asemaan.
10786: vahvistettaessa. Sitä vastoin sellaiset työn- Niin ikään muu sellainen työnantaj,a, joka
10787: antajat, joiden tulon hankkimisesta tai säi- ei ole oikeutettu vähentämään eläkevakuu-
10788: lyttämisestä johtuviksi kustannuksiksi elä- tusmaksuja tulon hankkimisesta ja säilyttä-
10789: kevakuutusmaksuja ei ole voitu katsoa, misestä johtuneina kustannuksina, on epä-
10790: eivät ole saaneet vähentää verotuksessa oikeutetussa asemassa muihin työnantajiin
10791: näitä maksuja. verrattuna. Tätä epäkohtaa korostaa vielä
10792: Se edellä mainittu tapa, jolla eläkevakuu- se, että tällainen työnantaja on oikeutettu
10793: tusmaksut otetaan huomioon vähennyksenä valitionverotuksessa vähentämään veronalai-
10794: maa- ja metsätalouden verotuksessa, on kui- sesta tulostaan työntekijänsä puolesta suo-
10795: tenkin aiheuttanut epäkohtia. Maa- ja met- rittamansa kansaneläke- ja lapsilisämaksut
10796: sätailiouden verotuksen perustuessa keskiar- sekä työttömyysvakuutusmaksut.
10797: vomenetelmään eläkevakuutusmaksuja ei Eläkevakuutusmaksujen vähennyskelpoi-
10798: lueta verotuksessa vähennykseksi sen mää- suuden osalta verotuksessa olisi kaikki
10799: räisenä, kuin näiden alojen työnantajat ne työnantajat pyrittävä mitä pikimmin saat-
10800: todellisuudessa ovat suorittaneet. Näin ollen tamaan yhdenvertaiseen asemaan. Tämä on
10801: sanotut työnantaja;t ovat eri asemassa kuin kuitenkin mahdohlista vain nykyistä vero-
10802: muut työnantajat, jotka saavat vähentää tuslainsäädäntöä muuttamalla. Maa- ja met-
10803: suorittamansa eläkevakuutusmaksut sekä sätalouden osailta epäkohta voitaisiin pois-
10804: valtion että kunnanverotuksesta, sen S'llu- taa säätämällä työntekijäin eri el'äke1akien
10805: ruisina kuin ne on suoritettu. Kun lisäksi nojalla suoritettavat eläkevakuutusmaksut,
10806: maa- ja metsätalouden työnantajat useasti kansaneläkkeet ja 1apsilisämaksut ja työttö-
10807: suorittavat muitakin kuin näiden alojen myysvakuutusmaksut tilakohtaisesti vähen-
10808: palkkoja, joudutaan heidän maksamansa nyskelpoisiksi, jolloin niitä ei otettaisi kus-
10809: eläkevakuutusmaksut asettamaan verotuk- tannuksina huomioon maa- ja metsätalouden
10810: sessa eri asemaan siitä riippuen, minkä perusteita vahvistettaessa. Maa- ja metsäta-
10811: työntekijän osalta ne on suoritettu. Tälil.Jaista loudessa noudatettu verotuksen keskiarvo-
10812: asiantilaa ei voida pitää oikeudenmukai- menetelmä ei sinänsä ole esteenä tämän
10813: sena. muutoksen toteuttamisro:le.
10814: Maa- ja metsätail:ouden työnantajat eivät Työnantajan oikeus vähentää työntekijäin
10815: ole niinikään oikeutettuna kunnallisvero- eri eläkelakien mukaan S'llorittamansa va-
10816: 208 N,7. -Valtion- ja kunnallisverotus.
10817:
10818:
10819: kuutusmaksut verotettavasta tulost.aan pe- hennyskeJltpoiruudesta niiden työnantajien
10820: rustuu valtioverotuksen osalta tulo- ja omai- osalta, joita ede1iliämainitut lainsäännökset
10821: suusverolain 25 ja 26 §: än 6 a kohtiin ja eivät koske. Tällöin mm. eläkevakuutusmak-
10822: kunnalllisverortuksen osalta kunnallishalli- sut vähennettäisiin verotuksessa kaikkien
10823: tuksesta kaupugissa annetun asetuksen työnantajien osalta veronalaisesta tulosta
10824: 55 §:n 1 ja 6 kohtiin ja maalaiskuntain niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on
10825: kunnallishallinnosta annetun asetukes:n esitetty eläkekomitean mietinnössä vuodelta
10826: 82 § :n 5 ja 12 kohtiin. Nämä lainkohdat ei- 1960 (komitean mietintö 11/60, s. 23). Tulo-
10827: vät kuitenka;an koske maa- ja metsätaloutta, ja omaisuusverol,aissa olisi tarpeellinen
10828: vaan määrittelevät, mitä näiden lakien mu- säännös sisällytettävä 'lain 28 §: än 7 koh-
10829: kaan on pidettävä muiden työnantajien taan ja kunnallliishal:lituksesta kaupungissa
10830: osalta tulon hankkimisesta ja säilyttämi- annetussa asetuksessa 55 §: ään ja maalais-
10831: sestä johtuvina kustannuksilla. Tämän kuntien kunnallishallinnosta annetussa ase-
10832: vuoksi olisikin edellä selostettujen epäkoh- tuksen sen 82 § : ään.
10833: tien poistamiseksi sisällytettävä tulo- ja Edellä esitetyin perustein ehdotamme
10834: omaisuusverolakiin sekä kunnallisverotusta kunnioittavasti,
10835: koskeviin lakeihin erityiset säännökset elä-
10836: kevakuutusmaksujen ja myöskin kansan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10837: eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen vä- vat lakiehdotukset:
10838:
10839:
10840:
10841: Laki
10842: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
10843: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
10844: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on 16
10845: päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (471/60), näin kuuluvaksi:
10846:
10847: 28 §. maksu, jotka hän työnantajana on suoritta-
10848: nut.
10849: 7) Lapsilisä- ja kansaneläkemaksu, työttö-
10850: myysvakuutusmaksu sekä työeläkevakuutus-
10851:
10852:
10853:
10854:
10855: Laki
10856: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
10857: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
10858: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään uusi 6 c-kohta seuraavasti:
10859:
10860: 55 §. samaan tuloiähteeseen. kohdistuvat kansan-
10861: eläke- ja lapsilisämaksut, työttömyysvakuu-
10862: e) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, tusmaksut sekä työeläkevakuutusmaksut,
10863: on verovelvollisen kunkin matalous- tai jotka verovelvollinen on työnantajana suo-
10864: muun kiinteistön, liikkeen, elinkeinon ja rittanut.
10865: ammatin tuottamasta tulosta vähennettävä
10866: IV,7. - Bamara ym. 209
10867:
10868:
10869:
10870: Laki
10871: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
10872: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallisha1Jlinnosta 15
10873: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: ään uusi 12 c-kohta seraavasrti:
10874:
10875: 82 §. samaan tulolähteeseen kohdistuvat kansan-
10876: eläke- ja lapsilisämaksut, työttömyysvakuu-
10877: 12 c) Sen lisäksi, mitä edeLlä on säädet:ty, tusmaksut sekä työeläkevakuutusmaksut,
10878: on verovelvollisen kunkin maatalous- tai jotka verovelvollinen on työnantajana suorit-
10879: muun kiinteistön, liikkeen, elinkeinon ja tanut.
10880: ammatin tuottamasta tulosta vähennettävä
10881:
10882:
10883: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
10884:
10885: Irma Hamara. T. I. Vartia.
10886: Saara Forsius. Mikko Asunta.
10887: Aili Vaittinen. Olavi Nikkilä.
10888:
10889:
10890:
10891:
10892: 27 E 529/66
10893: 210
10894:
10895: IV,S.- Lak.al. N:o 29.
10896:
10897:
10898: Hara ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
10899: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
10900: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
10901:
10902: Ed us kunnalle.
10903:
10904: Vuonna 1961 muutettiin tulo- ja omaisuus- oleviin huoneistoihin oikeuttavia osakkeita
10905: verolaki sekä kunnallishallituksesta kaupun- enempää kuin korkeintaan 30 % ja että ra-
10906: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta kennuksessa olevista huoneistoista vähintään
10907: annettuja asetuksia niin, että tarkoituksena 65 % oli osakkaiden omassa käytössä.
10908: oli saattaa keskinäiset kiinteistöyhtiöt ja muut Nämä rajat ovat käytännössä osoittau-
10909: vastaavat yhteisöt, joita liikkeenharjoittajat tuneet liian ahtaiksi ja epätarkoituksenmu-
10910: olivat yhteistoimin perustaneet liiketilojen kaisiksi. Kyseisistä yhtiöistä vain murto-osa
10911: hankkimiseksi itselleen, samaan asemaan kuin pääsi sellaiseen asemaan, että sitä ei verotettu
10912: asunto-osakeyhtiöt, joiden tarkoituksena ei siitä teoreettisesta edusta, mikä osakkaana tai
10913: myöskään ole liikevoiton tavoitteleminen, vaan osuuskunnan jäsenellä oli käypää vuokraa
10914: asunnon hankkiminen yhtiön tai osuuskunnan halvemmasta liiketilastaan. Suurin osa jäi tä-
10915: jäsenille. Lainmuutos oli osoittautunut vält- män mahdollisuuden ulkopuolelle, ja liikehuo-
10916: tämättömäksi sen jälkeen, kun oli ryhdytty neistojen vuokrien noustessa on näiden yh-
10917: katsomaan yhtiön verotettavaksi tuloksi se tiöiden verotus käynyt entistä raskaammaksi
10918: asuntoetu, joka keskinäisen kiinteistöyhtiön ja eräiden asema jopa täysin kestämättömäksi.
10919: osakkaalla oli käypää vuokraa halvemmasta Lisäksi niissäkin yhtiöissä, jotka ensi vai-
10920: yhtiövastikkeesta. Tämä verotuslain 57 § :n 2 heessa pääsivät lain piiriin, minä hetkenä hy-
10921: momentin tulkinta oli johtanut siihen, että vänsä saattaa osakkeiden myynnin tai tilan-
10922: kaikissa tämän verotuksen kohteeksi joutu- tarpeen muuttumisen johdosta käydä niin,
10923: neissa keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä yhtiö- että osakkeiden omistus- tai huoneistotilojen
10924: vastike tuntuvasti nousi, eräissä tapauksissa hallintasuhteet muuttuvat sellaisiksi, että yh-
10925: jopa huomattavasti korkeammaksi kuin sa- teisö uudelleen joutuu tämän kohtuuttoman
10926: mankaltaisista vuokrahuoneistoista suoritettu kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi. Tällai-
10927: käypä vuokra. nen epävarmuus on liiketoiminnan suunnitel-
10928: Hallituksen esityksessä, joka perustui vero- mallisen harjoittamisen kannalta kohtalo-
10929: lakikomitean mietintöön, edellytettiin, että kasta. Kun eduskunta ei lainmuutosta hy-
10930: yhtiön kokonaisvaroista, verovapaat varat väksyessään ole tarkoittanut tällaisen, mo-
10931: mukaan luettuina, vähintään 90% ja verotet- nessa suhteessa erittäin kielteisen lopputulok-
10932: tavista tuloista 80% perustuu tonttiin ja sen aikaansaamista esitämme kunnioittaen,
10933: sillä oleviin rakennuksiin. Eduskunnassa esi-
10934: tys muuttui niin, että lisäehdoiksi pantiin että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10935: vielä, ettei kukaan omistanut rakennuksessa lakiehdotukset:
10936:
10937:
10938: Laki
10939: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
10940: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan marraskuun 19 päivänä 1943 annetun
10941: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 24 § :n 5 kohta, sellaisena kuin se on kesäkuun 29
10942: päivänä 1961 annetussa laissa (340/61), näin kuuluvaksi:
10943: 24 §. keenomistajien tai jäsenten saamaa etua huo-
10944: - - - - - - - - - - - - - - neistoista, joihin heillä yhtiöjärjestyksen tai
10945: 5) osakeyhtiölle tai osuuskunnalle sen osak- osuuskunnan sääntöjen nojalla on hallinta-
10946: IV,S. - Hara ym. 211
10947:
10948: oikeus, milloin kysymyksessä on ·asunto-osake- lattiapinta-alasta, kiinteistön hoitoa varten
10949: yhtiö, asunto-osuuskunta tai asunto-osakeyh- tarpeellisia huoneistoja ja huoneistojen yh-
10950: tiöistä annetun lain (30/26) 25 §: ssä tarkoi- teiskäyttöön varattuja tiloja lukuun otta-
10951: tettu osakeyhtiö taikka sellainen muu osake- matta on vähintään viisikymmentä prosent-
10952: yhtiö tai osuuskunta, jonka kokonaisvaroista, tia osakkeenomistajien tai jäsenten yhtiöjär-
10953: verovapaat varat mukaan luettuina, vähin- jestykseen tai osuuskunnan sääntöihin perus-
10954: tään yhdeksänkymmentä prosenttia muodos- tuvassa omassa käytössä ja jonka osakeyhtiön
10955: tuu ja jonka veronalaisista tuloista, tässä tai osuuskunnan kukaan osakas tai jäsen ei
10956: kohdassa tarkoitettua etua lukuun ottamatta, hallitse enempää kuin neljäkymmentä pro-
10957: vähintään kahleksankymmentä prosenttia on senttia huoneistojen lattiapinta-alasta (29. 6.
10958: sa·atu yhdestä tai useammasta sellaisesta ra- 1961/340).
10959: kennuksesta tontteineen, jonka huoneistojen
10960:
10961:
10962:
10963:
10964: Laki
10965: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
10966: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa jou-
10967: lukuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 d) kohta, sellaisena kuin se on kesä-
10968: kuun 29 päivänä 1961 annetussa laissa (341/61), näin kuuluvaksi:
10969: 55 §. kuunottamatta, vähintään kahdeksankym-
10970: mentä prosenttia on saatu yhdestä tai useam-
10971: 1 d) Tulona ei pidetä osakeyhtiölle tai masta sellaisesta rakennuksesta tontteineen,
10972: osuuskunnalle sen osakkeenomistajien tai jä- jonka huoneistojen lattiapinta-alasta, kiin-
10973: senten saamaa etua huoneistoista, joihin teistön h<>itoa varten tarpeellisia huoneistoja
10974: heillä yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan sään- ja huoneistojen yhteiskäyttöön varattuja ti-
10975: töjen nojalla on hallintaoikeus, milloin kysy- loja lukuun ottamatta, on vähintään viisi-
10976: myksessä on asunto-osakeyhtiö, asunto-osuus- kymmentä prosenttia osakkeenomistajien tai
10977: kunta tai asunto osakeyhtiöistä annetun lain jäsenten yhtiöjärjestykseen tai osuuskunnan
10978: (30/26) 25 §: ssä tarkoitettu osakeyhtiö taikka sääntöihin perustuvassa omassa käytössä ja
10979: sellainen muu osakeyhtiö ja osuuskunta, jonka jonka osakeyhtiön tai osuuskunnan kukaan
10980: kokonaisvaroista, verovapaat varat mukaan osakas tai jäsen ei hallitse enempää kuin nel-
10981: luettuina, vähintään yhdeksänkymmentä pro- jäkymmentä prosenttia huoneistojen lattia-
10982: senttia muodostuu ja jonka veronalaisista tu- pinta-alasta (29. 6. 1961/341).
10983: loista, tässä kohdassa tarkoitettua etua lu-
10984:
10985:
10986:
10987:
10988: Laki
10989: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
10990: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 15 päivänä 1898 maalaiskun-
10991: tain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 § :n 6 d) kohta, sellaisena kuin se on kesä-
10992: kuun 29 päivänä 1961 annetussa laissa (343/61), näin kuuluvaksi:
10993: 82 §. senten saamaa etua huoneistoista, joihin
10994: heillä yhtiöjärjestyksen tai osuuskunnan sään-
10995: 6 d) Tulona ei pidetä osakeyhtiölle tai töjen nojalla on hallintaoikeus, milloin kysy-
10996: osuuskunnalle sen osakkeenomistajien tai jä- myksessä on asunto-osakeyhtiö, asunto osuus-
10997: 212 IV,s.- Valtion- ja kunnallisverotus.
10998:
10999: kunta tai asunto-osakeyhtiöistä annetun lain teistön hoitoa varten tarpeellisia huoneistoja
11000: (30/26) 25 § :ssä tarkoitettu osakeyhtiö taikka ja huoneistojen yhteiskäyttöön varattuja ti-
11001: sellainen muu osakeyhtiö tai osuuskunta, loja lukuun ottamatta, on vähintään viisi-
11002: jonka kokonaisvaroista, verovapaat varat mu- kymmentä prosenttia osakkeenomistajien tai
11003: kaan luettuina, vähintään yhdeksänkymmentä jäsenten yhtiöjärjestykseen tai osuuskunnan
11004: prosenttia muodostuu ja jonka veronalaisista sääntöihin perustuvassa omassa käytössä ja
11005: taloista, tässä kohdassa tarkoitettua etua lu- jonka osakeyhtiön tai osuuskunnan kukaan
11006: kuun ottamatta, vähintään kahdeksankym- osakas tai jäsen ei hallitse enempää kuin nel-
11007: mentä prosenttia on saatu yhdestä tai useam- jäkymmentä prosenttia huoneistojen lattia-
11008: masta sellaisesta rakennuksesta tontteineen, pinta-alasta (29. 6. 1961/343).
11009: jonka huoneistojen lattiapinta-alasta, kiin-
11010:
11011:
11012: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
11013:
11014: Erkki Hara. T. Jussila.
11015: Juuso Häikiö. Viktor Procope.
11016: P. R. Haarla.
11017: 213
11018:
11019: IV,9.-Lak.al. N:o 30.
11020:
11021:
11022:
11023:
11024: Hara ym..: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
11025: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
11026: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
11027:
11028:
11029: Eduskunnalle.
11030:
11031: Tulo- ja omaisuusverolain 29 § :n 1 mo- naan keskimäärin 1. 7 lasta. Leski en elintaso-
11032: mentin 8 kohdan mukaan verovuonna Suo- tutkimuksissa taas on todettu, että leskiper-
11033: messa asunut henkilö, joka verovuoden päät- heiden käytettävissä olevat tulot ovat huo-
11034: tyessä ei ole avioliitossa, mutta on verovuonna mattavasti pienemmät kuin normaaliperheillä.
11035: elättänyt alaikäistä lastaan, saa vähentää 500 Tämä pätee luonnollisesti myös henkilöihin,
11036: markkaa verotettavasta tulostaan. Vastaava jotka elättävät avioliiton ulkopuolella synty-
11037: säännös sisältyy myös kaupunkien ja maalais- nyttä tai avioerossa toisen puolison yksinään
11038: k:untain kunnallishallinnosta annettuihin ase- huollettavaksi joutunutta lastaan. Tällaisten
11039: tuksiin. Tämän edun saavat yleensä leskiäidit henkilöiden taloudellista asemaa olisikin py-
11040: ja yksinäiset naiset, joilla on lapsi huolletta- rittävä verohelpotuksin parantamaan ja eri-
11041: vanaan. Vähennyksen tarkoituksena on suoda koishuomiota olisi kiinnitettävä lisäksi sellai-
11042: verohelpotus niille huoltajille, jotka yksin siin leskeysvähennykseen oikeutettuihin, joilla
11043: joutuvat elättämään huollossaan olevaa lasta. on useita lapsia elätettävänään.
11044: Mikäli leskeysvähennyksen määrää olisi Leskeysvähennykseen oikeutettujen verovä-
11045: muutettu elinkustannusindeksin kohoamista hennysmahdollisuuksien laajentamista puoltaa
11046: seuraten, sen pitäisi tällä hetkellä olla viiden- sekin tosiasia, että elinkustannusindeksin
11047: sadan markan sijasta 885 markkaa. Leskeys- muutoksia ei ole seurattu myöskään lapsivä-
11048: vähennyksen reaalisen merkityksen pienenty- hennysten kohdalla. Lapsilisienkin ostoarvon
11049: minen on kaventanut erityisesti sellaisten on annettu supistua. Tällainen sosiaalisen tu-
11050: mainittuun vähennykseen oikeutettujen elin- lonsiirron tahallinen kaventaminen ja toi-
11051: tasoa, joilla on elätettävänään useita lapsia. saalta verorasituksen hiipivä kiristyminen,
11052: Vähennyksen määrää ei ole tehty lapsiluvusta kun veroasteikkojakaan ei ole muutettu, on
11053: riippuvaiseksi, vaan se on useammankin lap- merkinnyt nimenomaan lapsiperheiden ja eri-
11054: sen huoltajana 500 markkaa. Tämä ei ole oi- tyisesti leskeysvähennykseen oikeutettujen ku-
11055: kein, sillä onhan selvää, että tällaisen henki- lutusmahdollisuuksien kaventumista.
11056: lön veronmaksukyvyn täytyy olla huonompi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11057: kuin yhden lapsen elättäjällä. nioittaen,
11058: Viimeksi suoritetussa väestönlaskennassa to- että Eduskunta hyvi/Jr,syisi seuraavat
11059: dettiin, että naispuolisilla leskillä oli koto- lakiehdotukset:
11060:
11061:
11062: Laki
11063: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
11064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
11065: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § :n nykyisin voimassa oleva 8) kohta seuraavasti:
11066: 29 §. 4 momenteissa sanotaan, saakoon lisäksi mitä
11067: Velovelvollinen henkilö, joka verovuonna 25, 26 ja 28 § :ssä on säädetty, vähentää:
11068: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § :n 2, 3 ja
11069: 214 IV,9.- Valtion- ja kunnallisverotus.
11070:
11071:
11072: 8) milloin verovelvollinen, joka verovuo- tänyt alaikäistä lastaan, tuhat markkaa kus-
11073: den päättyessä ei ole avioliitossa ja on eläf,. takin lapsestaan.
11074:
11075:
11076:
11077:
11078: Laki
11079: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
11080: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
11081: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n nykyisin voimassa oleva 2 f kohta seu-
11082: raavasti:
11083: 55 §. tyessä ei ole avioliitossa ja on verovuoden
11084: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- aikana elättänyt alaikäistä lastaan, on oikeus
11085: datettava seuraavia säännöksiä: vähentää tulostaan tuhat markkaa kustakin
11086: lapsestaan.
11087: 2 f) Verovelvollisella, joka verovuoden päät-
11088:
11089:
11090:
11091:
11092: Laki
11093: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11094: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
11095: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n nykyisin voimassa oleva 8 f kohta
11096: seuraavasti:
11097: 82 §. päättyessä ei ole avioliitossa ja on verovuo-
11098: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- den aikana elättänyt alaikäistä lastaan, on
11099: raavia säännöksiä: oikeus vähentää tulostaan tuhat markkaa kus-
11100: takin alaikäisestä lapsestaan.
11101: 8 f) Verovelvollisella, joka verovuoden - - - -·---- '---------
11102:
11103:
11104: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
11105:
11106: Erkki Hara.. Juuso Häikiö.
11107: Mikko Asunta. Pentti Mäki-Hakola.
11108: Jouni Apajalahti,
11109: •
11110: 215
11111:
11112: IV,10.- Lak.a.t N:o 31.
11113:
11114:
11115: Honkonen ym.: Ehdotukset laiksi tulo- ja omaisuusverolain
11116: sekä maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallishal-
11117: lituksesta kaupungissa annettujen asetusten muuttami-
11118: sesta.
11119:
11120: E d u s k u n n a ll e.
11121:
11122: Koulunkäynnin yleistyminen on tuonut että suuri osa opiskelijoista on jo 21 vuotta
11123: lasten vanhemmille suuria taloudellisia lisä- täyttäneitä, joten heidän kohdaltaan vanhem-
11124: rasituksia. Varsinkin sellaiset vanhemmat, mat eivät saa suorittaa minkäänlaista vähen-
11125: jotka samanaikaisesti joutuvat avustamaan nystä. Siksi olisikin nähdäksemme ikärajaa
11126: useampaa opiskelevaa lastaan, joutuvat vai- tarkistettava kiireellisesti ja ehdotammekin
11127: keaan asemaan. Näin on asianlaita, käyköön sen nostamista 30 vuoteen.
11128: lapsi sitten ammatti- tai oppikoulua, opiskel- Kun kotonaan asuvien alle 17-vuotiaitten
11129: koon hän maatalous- tai metsäkoulussa. Sa- suhteen ei vähennysoikeutta ole lainkaan, tu-
11130: massa asemassa ovat niin ikään luonnollisesti lisi tämäkin epäkohta nyt korjata, sillä tosi-
11131: erilaisissa opistoissa ja korkeakouluissa opis- asiahan on, että hekin rasittavat perheen ta-
11132: kelevien lasten vanhemmat. Voidaan sanoa, loutta varsin tuntuvasti.
11133: että opiskelumenot ovat lasta kohti nykyisin
11134: eri koulumuodosta ja opiskelupaikkakunnasta Olisi myös varsin kohtuullista, että opis-
11135: riippuen 100-300 markan välillä kuukau- kelijan etupäässä !omiensa aikana hankki-
11136: dessa. masta tulosta, samoin kuin lukukausi-, tentti-,
11137: Näin ollen onkin todettava, että valtion kurssi- ja opiskeluvälinemaksuista myönnet-
11138: verotuksessa nykyisin myönnettävä vähennys täisiin vähennysoikeus asianomaiselle itsel-
11139: opiskelevien lasten vanhemmille ei enää vas- leen.
11140: taa todellisia opiskelukustannuksia lähimain- Erittäin tärkeänä pidämme myös sitä, että
11141: kaan. Toisaalta on kuitenkin selvää, että van- vähennysoikeudet ulotettaisiin koskemaan
11142: hempien avustuskyky kasvaisi ja opiskelijain kunnallisverotusta, siis sitä verotusmuotoa,
11143: velkaantuminen vähenisi, jos huoltajille myön- joka rasittaa kaikkein eniten juuri vähätu-
11144: nettäisiin verotuksessa oikeus vähentää tulos- loisia. Näin helpotettaisiin todella varsin tun-
11145: taan nykyistä suurempi määrä niistä avustuk- tuvasti nykyisin taloudellisissa vaikeuksissa
11146: sista, jotka he ovat lapsilleen antaneet. Näin olevia opiskelevien lasten vanhempia. Niin
11147: saisivat varsinkin kaupunkien ja maaseudun ikään koulumatkakustannukset tulisi saada
11148: pienituloiset mahdollisuuden kouluttaa lap- vähentää.
11149: siaan lievemmän taloudellisen paineen alai- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
11150: sina.
11151: Nykyisen koulutuS- ja opintovähennyksen että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11152: tehoa on omiaan heikentämään vielä se seikka, lakiehdotukset:
11153:
11154:
11155: Laki
11156: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
11157: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
11158: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 §: n 9) ja 10) kohta, sellaisina kuin ne ovat 27
11159: päivänä tammikuuta 1948 annetussa laissa, seuraavasti:
11160: 29 §. 5 momentissa sanotaan, saakoon sen lisäksi,
11161: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna mitä 25, 26 ja 28 § :ssä on säädetty, vähentää:
11162: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, 4 ja
11163: 216 IV,lO. - Valtion- ja kunnallisverotus.
11164:
11165:
11166: 9) milloin verovelvollinen on elättänyt aviopuolisot, jotka eivät ole asuneet välien
11167: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna rikkoutumisen vuoksi erillään, ovat huonos-
11168: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- saan olevalle lapselleen antaneet edellä tar-
11169: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- koitettua elatusta, vähennyksen saa tehdä
11170: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa vain se heistä, jonka tulo 25 § :n ja 28 §: n
11171: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta 1-7 kohdan mukaisten vähennysten jälkeen
11172: sellaisesta ennen verotusvuoden alkua seitse- on suurempi. Milloin opiskeluaika on edellä-
11173: mäntoista vaan ei kolmekymmentä vuotta mainittua seitsemää kuukautta lyhyempi,
11174: täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opiskeluaika- myönnetään vähennyksenä sitä vastaava osa;
11175: naan on voinut asua kodissaan, viisisataa 10) milloin verovelvollinen on sen ikäinen
11176: markkaa, mutta muutoin kahdeksansataa ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukautta
11177: markkaa, sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, kestävää opetusta kuin 9) kohdassa tarkoite-
11178: joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt taan, palkka- ja työtulostaan kaksituhatta-
11179: seitsemäätoista vuotta ja joka opiskeluaika- viisisataa markkaa sekä lukukausi-, kuulus-
11180: naan on asunut toisella paikkakunnalla, viisi- telu-, kurssi- ja muut opiskelumaksut sekä
11181: sataa markkaa, ja mikäli hän on asunut ko- opiskeluvälinekustannukset;
11182: tonaan, kolmesataa markkaa, koulumatkoista
11183: aiheutuneet todelliset kulut halvinta kulku- Tämä laki tulee voimaan päivänä
11184: neuvoa käyttäen, kuitenkin niin, että milloin kuuta 196 .
11185:
11186:
11187:
11188: Laki
11189: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11190: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 pax-·
11191: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 §: ään, sellaisena kuin se osittain on
11192: 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (522/60) uudet 8 g) ja 8 h) kohdat seuraa-
11193: vasti:
11194: 82 §. kulkuneuvoa käyttäen, kuitenkin niin, että
11195: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- milloin aviopuolisot, jotka eivät ole asuneet
11196: datettava seuraavia säännöksiä: välien rikkoutumisen vuoksi erillään, ovat
11197: Verovelvollisen henkilön tulosta on vähen- huollossaan olevalle lapselleen antaneet edellä
11198: nettävä: tarkoitettua elatusta, vähennyksen saa tehdä
11199: vain se heistä, jonka tulo 25 § :n ja 28 § :n
11200: 8 g) milloin verovelvollinen on elättänyt 1-7 kohdan mukaisten vähennysten jälkeen
11201: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna on suurempi. Milloin opiskeluaika on edellä
11202: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- mainittua seitsemää kuukautta lyhyempi,
11203: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- myönnettävä vähennyksenä sitä vastaava osa;
11204: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa 8 h) milloin verovelvollinen on sen ikäinen
11205: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta ja saa sellaista vähintään seitsemän kuu-
11206: sellaisesta ennen verotusvuoden alkua seitse- kautta kestävää opetusta kuin 8 g) kohdassa
11207: mäntoista vaan ei kolmekymmentä vuotta tarkoitetaan, saa hän vähentää palkka- ja
11208: täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opiskeluaika- työtulostaan kaksituhattaviisisataa markkaa
11209: naan on voinut asua kodissaan, viisisataa- sekä lukukausi-, kuulustelu-, kurssi- ja muut
11210: markkaa, mutta muutoin kahdeksansataa- opiskelumaksut sekä opiskeluvälinekustan.
11211: markkaa, sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, nukset;
11212: joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt
11213: seitsemäätoista vuotta ja joka opiskeluaika-
11214: naan on asunut toisella paikkakunnalla, viisi-
11215: sataa markkaa, ja mikäli hän on asunut ko- 'Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
11216: tonaan, kolmesataa markkaa, sekä koulumat- 196 tuloista toimitattavassa kunnallisvero-
11217: koista aiheutuneet todelliset kulut halvinta tuksessa.
11218: IV,lO. - Honkonen ym. 217
11219:
11220: Laki
11221: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
11222: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
11223: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään, sellaisena kuin se osittain on 30 päivänä
11224: joulukuuta 1960 annetussa laissa (521/60), uudet 2 g) ja 2 h) kohdat seuraavasti:
11225:
11226: 55 §. kulkuneuvoa käyttäen, kuitenkin niin, että
11227: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- milloin aviopuolisot, jotka eivät ole asuneet
11228: datettava seuraavia säännöksiä : välien rikkoutumisen vuoksi erillään, ovat
11229: huollossaan olevall~ lapselleen antaneet edellä
11230: 2 g) milloin verovelvollinen on elättänyt tarkoitettua elatusta, vähennyksen saa tehdä
11231: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna vain se heistä, jonka tulo 25 §:n ja 26 §:n
11232: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- 1-7 kohdan mukaisten vähennysten jälkeen
11233: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- on suurempi. Milloin opiskeluaika on edellä
11234: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa mainittua seitsemää kuukautta lyhyempi,
11235: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta myönnetään vähennyksenä sitä vastaava osa;
11236: sellaisesta ennen verotusvuoden alkua seit- 2 h) milloin verovelvollinen on sen ikäinen
11237: semäntoista vaan ei kolmekymmentä vuotta ja saa sellaista vähintään seitsemän kuukautta
11238: täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opiskeluaika- kestävää opetusta kuin 2 g) kohdassa tarkoi-
11239: naan on voinut asua kodissaan, viisisataa tetaan, saa hän vähentää palkka- ja työtulos-
11240: markkaa, mutta muutoin kahdeksansataa taan kaksituhattaviisisataa markkaa sekä lu-
11241: markkaa, sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, kukausi-, kuulustelu-, kurssi- ja muut opiske-
11242: joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt lumaksut sekä opiskeluvälinekustannukset;
11243: seitsemäätoista vuotta ja joka opiskeluaika-
11244: naan on asunut toisella paikkakunnalla, vii-
11245: sisataa markkaa, ja mikäli hän on asunut ko- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
11246: tonaan, kolmesataa markkaa, sekä koulumat- 196 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
11247: koista aiheutuneet todelliset kulut, halvinta tuksessa.
11248:
11249:
11250: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
11251:
11252: Kuuno Honkonen. Aimo Laiho.
11253: Pekka Silander. Aulis Juvela.
11254: Kelpo Gröndahl. Kaino Haapanen.
11255:
11256:
11257:
11258:
11259: 28 ]! 529/66
11260: 218
11261:
11262: IV,ll.-Lak.al. N:o 32.
11263:
11264:
11265:
11266:
11267: Daskivi ym.: Ehdotukset laeiks-i tulo- ja omaisuusverolain
11268: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain
11269: kunnallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
11270:
11271:
11272:
11273: E d u s k u n n a 11 e.
11274:
11275: Nykyaikana on monin tutkimuksin osoi- pahtuu valtaosaltaan vasta mainitun ikävuo-
11276: tettu, että julkisten varojen sijoittaminen den jälkeen. Suuri osa opiskelijoista jää tältä
11277: koulutukseen on parhainta taloudellista kas- osin vaille suoranaisia opintoverohelpotuksia.
11278: vupolitiikkaa. Koulutettu henkilö on avain- Nykyinen opintovähennys on pysynyt
11279: asemassa tuotantoelämän kehittymisen, työt- muuttumattomana vuodesta 1956 lähtien.
11280: tömyyden torjumisen ja jopa valtion vero- Kun opiskelukustannukset esimerkiksi Hel-
11281: tulojen kasvunkin kannalta. singin Yliopistossa ovat viimeisten tutkimus-
11282: Huolimatta siitä, että valtiovalta on suh- ten mukaan 360-390 mk kuukaudessa nai-
11283: tautunut suopeasti koulutuksen ulkoisten mattomien ja jopa 906 mk kuukaudessa opis-
11284: edellytysten parantamiseen, hyväksymällä kelijaperheiden osalta, eivät nykyiset vähen-
11285: mm. äskettäin korkeakoululait, on itse koulu- nykset enää vastaa lain alkuperäistä tarkoi-
11286: tuksen kohde, opiskelija, ja hänen taloudel- tusta. Lisäksi on suurena puuteena todet-
11287: linen asemansa jäänyt vaille riittävää huo- tava, että kouluvähennys koskee vain val-
11288: miota. tion verotusta eikä ulotu kunnallisverotuk-
11289: Nykyinen verolainsäädäntömme sallii opis- seen. Koska kunnallisvero kuitenkin rasittaa
11290: kelijan tai hänen huoltajansa vähentää 300 kipeimmin juuri pientuloisia olisi opintokus-
11291: mk tai 500 mk verotuksessa riippuen siitä, tannusten vähennysoikeus huomioitava myös
11292: tapahtuuko opiskelu kotipaikkakunnalla vai kunnallisverotuksessa.
11293: muualla. Rahanarvon alenemisen huomioon Lukuisat kunnat ovat jo osoittaneet kiin-
11294: ottaen olisi nämä vähennykset korotettava nostusta opiskelijoiden asemaa kohtaan. Tästä
11295: ainakin 500 ja 800 mk: aan, jotta ne vastai- ovat hyvinä esimerkkeinä kuntien lisääntyvä
11296: sivat v:n 1956 tasoa. Toisaalta on kuitenkin kiinnostus nimikkopaikkojen merkitsemiseen
11297: todettava, että opiskelijoiden kokonaistulot oppilasasuntoloissa. Tällä toimenpiteellä on
11298: jäävät yleensä niin pieniksi, että he melkein kuitenkin hyvin rajoitettu merkitys, sillä
11299: poikkeuksetta saavat pienituloisille myönnet- tästä avusta pääsevät osallisiksi vain erittäin
11300: tävän vähennyksen. harvat opiskelijat.
11301: Verolakien sallimat opintovähennykset kos- Osoittaakseen, että valtiovalta on todella
11302: kevat vain alle 21 vuotiaita. Pääosa varsin- kaikilta osiltaan oivaltanut koulutuksen kas-
11303: kin korkeakouluissa ja teknillisissä oppilai- vavan merkityksen yhteiskunnassa ja tämän
11304: toksissa annettavasta opetuksesta tapahtuu pääomasijoituksen myöhemmin tuottaman ko-
11305: 18-26 ikävuosien välillä. Kahdenkymmenen- ron, ehdotamme
11306: yhden vuoden ikäraja jättää korkeampiastei-
11307: sissa oppilaitoksissa opiskelevat huonompaan että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11308: asemaan, koska tämänkaltainen opiskelu ta- lakiehdotukset:
11309: IV,u.- naskivt ym. 219
11310:
11311:
11312: Laki
11313: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
11314: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan marraskuun 19 päivänä 1943 (888/43)
11315: annetun tulo- ja omaisuusverolain 29 §:n 1 momentin 9 ja 10 kohdat näin kuuluviksi:
11316:
11317: 29 §. tusta summasta, sekä jokaisesta sellaisesta
11318: lapsesta, joka ennen verotusvuoden alkua ei
11319: 9) milloin verovelvollinen on elättänyt ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta ja joka
11320: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna opiskeluaikanaan on asunut toisella paikka-
11321: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- kunnalla, viisisataa markkaa, kuitenkin niin,
11322: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- että milloin aviopuolisot, jotka eivät ole asu-
11323: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa neet välien rikkoutumisen vuoksi erillään,
11324: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokai- ovat huollossaan olevalle lapselleen antaneet
11325: sesta sellaisesta ennen verotusvuoden alkua edellä tarkoitettua elatusta, vähennyksen saa
11326: seitsemäntoista vaan ei kahtakymmentäyhtä tehdä se heistä, jonka tulo 25 § :n ja 28 § :n
11327: vuotta täyttäneestä lapsesta tuhannen mark- 1-7 kohdan mukaisten vähennysten jälkeen
11328: kaa, kaksikymmentäyksi, vaan ei kaksikym- on suurempi;
11329: mentäneljä vuotta täyttäneestä kolmetuhatta 10) milloin verovelvollinen on sen ikäinen
11330: markkaa, kaksikymmentäneljä vuotta täyttä- ja saa sellaista opetusta, kuin 9 kohdassa tar-
11331: neestä kaksituhattaviisisataa ja kaksikym- koitetaan, eikä hänen huoltajansa ole saanut
11332: mentäviisi vaan ei kaksikymmentäkuusi tehdä sanotussa kohdassa mainittua vähen-
11333: vuotta täyttäneestä kaksituhatta markkaa, nystä, työtulostaan kahdeksansataa markkaa;
11334: jos huollettava ei opiskeluaikanaan voinut
11335: asua kodissaan, mutta muuten puolet maini-
11336:
11337:
11338:
11339:
11340: Laki
11341: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
11342: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungeissa joulu-
11343: kuun 8 päivänä 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 momenttiin näin kuuluva 3 a)
11344: kohta:
11345: 55 §. mentäviisi vaan ei kaksikymmentäkuusi
11346: vuotta täyttäneestä kaksituhatta markkaa, jos
11347: 3 a) milloin verovelvollinen on elättänyt huollettava ei opiskeluaikanaan voinut asua
11348: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna kodissaan, mutta muuten puolet mainitusta
11349: ~ummasta, sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta,
11350: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa-
11351: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- Joka ennen verotusvuoden alkua ei ole täyt-
11352: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa tänyt seitsemäätoista vuotta ja joka opis-
11353: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokai- keluaikanaan on asunut toisella paikkakun-
11354: sesta sellaisesta ennen verovuoden alkua seit- nalla, viisisataa markkaa kuitenkin niin, että
11355: semäntoista vaan ei kahtakymmentäyhtä milloin vaimoa on erikseen verotettava, teh-
11356: vuotta täyttäneestä lapsesta tuhannen mark- täköön vähennys saman puolison tulosta kuin
11357: kaa, kaksikymmentäyksi, vaan ei kaksikym- 55 § : n 1 momentin 3 kohdassa mainitut vä-
11358: mentäneljä vuotta täyttäneestä kolmetuhatta hennykset;
11359: markkaa, kaksikymmentäneljä vuotta täyttä-
11360: neestä kaksituhattaviisisataa ja kaksikym-
11361: 220 IV,ll. - Valtion- ja kunnallisveotus.
11362:
11363:
11364: Laki
11365: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntien kunnallishallinnosta ke-
11367: säkuun 15 päivänä 1898 annetun asetuksen 82 § :n 1 momenttiin näin kuuluva 9 a)
11368: kohta:
11369:
11370: 82 §. neestä kaksituhattaviisisataa ja kaksikym-
11371: mentäviisi vaan ei kaksikymmentäkuusi
11372: 9 a) milloin verovelvollinen on elättänyt vuotta täyttäneestä kaksituhatta markkaa,
11373: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna jos huollettava ei opiskeluaikanaan voinut
11374: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- asua kodissaan, mutta muuten puolet maini-
11375: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tusta, sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, joka
11376: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa ennen verotusvuoden alkua ei ole täyttänyt
11377: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokai- seitsemäätoista vuotta ja joka opiskeluaika-
11378: sesta sellaisesta ennen verotusvuoden alkua naan on asunut toisella paikkakunnalla, viisi-
11379: seitsemäntoista vaan ei kahtakymmentäyhtä sataa markkaa kuitenkin niin, että milloin
11380: vuotta täyttäneestä lapsesta tuhannen mark- vaimoa on erikseen verotettava, tehtäköön vä-
11381: kaa, kaksikymmentäyksi, vaan ei kaksikym- hennys saman puolison tulosta kuin 82. § : n
11382: mentänBljä vuotta täyttäneestä kolmetuhatta 1 momentin kohdassa mainitut vähennykset;
11383: markkaa, kaksikymmentäneljä vuotta täyttä-
11384:
11385:
11386: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
11387:
11388: Raimo Daskivi. P. R. Haarla.
11389: 221
11390:
11391: IV,12.- Lak.al. N:o 33.
11392:
11393:
11394:
11395:
11396: Pesola ym..: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
11397: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
11398: nallishallinnosta annettujen asetusten mu,uttamisesta.
11399:
11400:
11401: E d u s kun n a 11 e.
11402:
11403: Suoritettujen tutkimusten mukaan korkea- työntekoon, että he jäisivät verotuksen ulko-
11404: kouluopiskelijoiden keskimääräiset opiskelu- puo1elle.
11405: kustannukset ovat noin 280 markkaa kuukau- Valtion verotuksessa myönnettävä koulu-
11406: dessa. Tällaisista menoista selviytyminen tusvähennys, joka annetaan jokaisesta 17-20
11407: tuottaa usein opiskelijoille ja heidän vanhem- vuotiaasta verovuonna vähintään seitsemän
11408: milleen huomattavia rasituksia. Monasti opis- kuukautta säännöllistä opetusta saaneesta lap-
11409: kelun rahoittaminen ei ole mahdollista ilman sesta ja opintovähennys, jonka mainitun ikäi-
11410: lainoja ja ansiotöitä. Pitkäaikainen ansiotyö nen opiskelija saa itse suorittaa työtuloistaan,
11411: usein viivästyttää opintoja ja saattavatpa ne mikäli hänen vanhempansa eivät ole saaneet
11412: jopa keskeyttääkin lupaavasti alkaneet opin- tehdä koulutusvähennystä, eivät merkittä-
11413: not. Tämä ei ole yhteiskunnan kannalta tar- västi kevennä opiskelukustannuksia. Molem-
11414: koituksenmukaista. Valtiovallan taholta on mat mainitut vähennykset ovat määrältään
11415: entistä suuremmassa määrin kiinnitetty huo- 500 markkaa ja niiden reaalinen arvo on in-
11416: miota korkeakouluopetuksen kehittämiseen flaation johdosta huomattavasti pienentynyt
11417: mm. uusien korkeakoulusuunnitelmien avulla. vuodesta 1956, jolloin ne nykyisen suuruisina
11418: Sen sijaan opiskelijoiden taloudelliset ja so- otettiin käytäntöön.
11419: siaaliset kysymykset ovat jääneet pienemmän
11420: mielenkiinnon kohteiksi. Edistymistä tälläkin Koulutus- ja opintovähennyksiin oikeutet-
11421: alalla on tapahtunut opiskelijoiden asuntaloi- tujen ikärajat 17-20 vuotta, eivät myöskään
11422: hin annettujen ja luvattujen määrärahojen vastaa käytännön vaatimuksia. Korkeakoulu-
11423: avulla, mutta näillä ei opiskelijoiden ongel- opiskelijoista 92 prosenttia on yli kaksikym-
11424: mat ole ratkaistu. Asuntolapaikkoja tuskin mentä vuotiaita. Mainittuihin vähennyksiin
11425: tulevaisuudessakaan riittää kaikille haluk- oikeuttavat ikärajat olisikin kiireellisesti ko-
11426: kaille. Eräänä opiskelijoiden taloudellisten rotettava.
11427: vaikeuksien vähentämiseen tähtäävänä rat- Liikevaihtoverotuksen uudistuksen myötä
11428: kaisuna on otettava esille heihin kohdistuvan myös opiskelussa välttämättömät kirjat tuli-
11429: verotuksen keventäminen. vat liikevaihtoverollisiksi. Tämä merkitsi osal-
11430: Kysymys opiskelijoiden verorasituksen ke- taan opiskelukustannusten kohoamista. Toi-
11431: ventämisestä liittyy osana kaikkien pienitu- saalta opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta vä-
11432: loisten liian ankaraan verotukseen maas- hentää opiskelussa tarvittavista kurssikir-
11433: samme. Inflaation vaikutuksesta yhä useam- joista aiheutuvia kustannuksia. Jo opiske-
11434: mat pienituloiset ovat joutuneet verotuksen lunsa päättäneet henkilöt saavat sensijaan
11435: piiriin. Perusvähennys kunnallisverotuksessa vähentää tulon hankkimiseksi välttämättömät
11436: on maalaiskunnissa 500-800 ja kaupungeissa ammattikirjallisuuden hankkimisesta aiheutu-
11437: ja kauppalaissa 700-1 200. On selvää, ettei neet kustannuksensa. Sama oikeus pitäisi olla
11438: kukaan voi tulla toimeen näin pienillä tuloilla. myös opiskelijoilla, sillä heidän veronmaksu-
11439: Peruavähennyksen pienuus on epäoikeuden- kykynsä on heikompi kuin vakituisesti ansio-
11440: mukainen nimenomaan niitä opiskelijoita koh- työssä olevien henkilöiden.
11441: taan, jotka joutuvat itse rahoittamaan opis- Kun jo yksinomaan inflaation huomioon ot-
11442: kelunsa ilman vanhempiensa apua. Heille ei taminen merkitsisi, että vuoden 1956 alusta
11443: käytännössä ole mahdollisuutta niin vähäiseen voimaan tullut opintovähennys olisi korotet-
11444: 222 IV,l2. - Valtion- ja kunnallisverotus.
11445:
11446: tava 500 markasta 800 markkaan, jolloin se kunnallis- ja valtionverotuksen yhdenmukais-
11447: reaalisesti vasta olisi sen suuruinen, miksi se tamispyrkimyksiä.
11448: alkuaan on tarkoitettu, olisi opintovähennys Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
11449: korotettava 1 000 markkaan. Kun nimen- ehdotamme,
11450: omaan kunnallisvero koettelee opiskelijoita
11451: olisi tämä vähennysoikeus samalla ulotettava että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11452: kunnallisverotukseen, mikä samalla palvelisi lakiehdotukset:
11453:
11454:
11455:
11456: Laki
11457: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
11458: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
11459: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § :n nykyisin voimassa olevat 9) ja 10) kohdat
11460: seuraavasti; sekä lisätään 29 §:ään uusi 10a) kohta:
11461:
11462: 29 §. semäätoista vuotta ja joka opiskeluaikanaan
11463: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna on asunut toisella paikkakunnlla, neljäsataa
11464: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § :n 2, 3 ja 4 markkaa, kuitenkin niin, että milloin aviopuO-
11465: momenteissa sanotaan, saakoon lisäksi mitä 25, lisot, jotka eivät ole asuneet välien rikkoutu-
11466: 26 ja 28 § :ssä on säädetty, vähentää: misen vuoksi erillään, ovat huollossaan ole-
11467: valle lapselleen antaneet edellä tarkoitettua
11468: 9) milloin verovelvollinen on elättänyt elatusta, vähennyksen saa tehdä vain se
11469: huollossaan olevaa lastaan, joka verovuonna heistä, jonka tulo 25 § :n ja 28 § :n 1-7 koh-
11470: vähintään seitsemän kuukauden ajan on saa- dan mukaisten vähennysten jälkeen on suu-
11471: nut säännöllistä ja täyttä opetusta ammatti- rempi;
11472: tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai muussa 10) milloin verovelvollinen on sen ikäinen
11473: niihin verrattavassa oppilaitoksessa, jokai- ja saa sellaista opetusta kuin 9 kohdassa tar-
11474: sesta sellaisesta ennen verotusvuoden alkua koitetaan, eikä hänen huoltajansa ole saanut
11475: seitsemäntoista vaan ei kahtakymmentäviittä tehdä sanotussa kohdassa mainittua vähen-
11476: vuotta täyttäneestä lapsesta, jos lapsi opiske- nystä, työtulostaan tuhat markkaa;
11477: luaikanaan on voinut asua kodissaan, viisisa- 10 a) 10 kohdan mukaiset edellytykset täyt-
11478: taa markkaa, mutta muutoin tuhat markkaa, tävä verovelvollinen opiskelussa välttämättä-
11479: sekä jokaisesta sellaisesta lapsesta, joka en- mistä kirjoista aiheutuneet kustannukset;
11480: nen verotusvuoden alkua ei ole täyttänyt seit-
11481:
11482:
11483:
11484:
11485: Laki
11486: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta..
11487: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
11488: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään uusi näin kuuluva 3 a kohta:
11489:
11490: 55 §. on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta am-
11491: matti- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai
11492: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa,
11493: datettava seuraavia säännöksiä: tulosta vähennetään jokaisesta sellaisesta en·
11494: 3 a) Verovelvollisen henkilön, joka on elät- nen verotusvuoden alkua seitsemäntoista vaan
11495: tänyt huollossaan olevaa lastaan, joka verO- ei kahtakymmentäviittä vuotta täyttäneestä
11496: vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan lapsesta, jos lapsi opiskeluaikanaan on voi-
11497: IV,12. - Pesola ym. 223
11498:
11499: nut asua kodissaan, viisisataa markkaa, mutta kelijan, joka on sen ikäinen ja saa sellaista
11500: muutoin tuhat markkaa, sekä jokaisesta sel- opetusta, kuin edellä tarkoitetaan, eikä hänen
11501: laisesta lapsesta, joka ennen verotusvuoden huoltajansa ole saanut tehdä yllä mainittua
11502: alkua ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta vähennystä tulosta vähennetään tuhat mark-
11503: ja joka opiskeluaikanaan on asunut toisella kaa. Edellä mainitut ehdot täyttävän vero-
11504: paikkakunnalla, neljäsataa markkaa, kuiten- velvollisen opiskelijan tulosta vähennetään li-
11505: kin niin, että milloin vaimoa on erikseen ve- säksi opiskelussa välttämättömien kirjojen
11506: rotettava, tehtäköön vähennys vain sen puo- hankinnasta aiheutuneet kustannukset;
11507: lison tulosta, joka lapsen joko yksin tai pää-
11508: asiallisesti on elättänyt. Verovelvollisen opis-
11509:
11510:
11511:
11512:
11513: Laki
11514: maalaiskuntien kunnallishallitukS'esta annetun asetuksen muuttamisesta.
11515: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
11516: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: ään uusi näin kuuluva 9 a kohta:
11517: 82 §. alkua ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta
11518: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- ja joka opiskeluaikanaan on asunut toisella
11519: datettava seuraavia säännöksiä: paikkakunnalla, neljäsataa markkaa, kuiten-
11520: kin niin, että milloin vaimoa on erikseen ve-
11521: 9 a) Verovelvollisen henkilön, joka on elät- rotettava, tehtäköön vähennys vain sen puo-
11522: tänyt huollossaan olevaa lastaan, joka vero- lison tulosta, joka lapsen joko yksin tai pää-
11523: vuonna vähintään seitsemän kuukauden ajan asiallisesti on elättänyt. Verovelvollisen opiS-
11524: on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta am- kelijan, joka on sen ikäinen ja saa sellaista
11525: matti- tai oppikoulussa, korkeakoulussa tai opetusta, kuin edellä tarkoitetaan, eikä hänen
11526: muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa, huoltajansa ole saanut tehdä yllä mainittua
11527: tulosta vähennetään jokaisesta sellaisesta en- vähennystä, tulosta vähennetään tuhat mark-
11528: nen verotusvuoden alkua seitsemäntoista vaan kaa. Edellä mainitut ehdot täyttävän verovel-
11529: ei kahtakymmentäviittä vuotta täyttäneestä vollisen opiskelijan tulosta vähennetään li-
11530: lapsesta, jos lapsi opiskeluaikanaan on voinut säksi opiskelussa välttämättömien kirjojen
11531: asua kodissaan, viisisataa markkaa, mutta hankinnasta aiheutuneet kustannukset;
11532: muutoin tuhat markkaa, sekä jokaisesta sel-
11533: laisesta lapsesta, joka ennen verotusvuoden
11534:
11535:
11536: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
11537: Pekka Pesola. E. J. Paavola. Eeles Landström.
11538: Pirkko Aro. Arne Berner. Armas Leinonen.
11539: Irma Karvikko.
11540: 224
11541:
11542: IV,13. - Lak.al. N :o 34.
11543:
11544:
11545:
11546: T. Salo ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
11547: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
11548: nallishallinnosta annett11rjen asetusten muuttamisesta.
11549: Ed uskunnaHe.
11550: Voimassaolevien verosäännöstemme mukaan Toisaalta vuokravastikkeen yhteydessä suo-
11551: satunnaisena voittona pidetään omaisuuden ritetut asunto-osakeyhtiön lainojen lyhen-
11552: luovutuksesta saatua osto- ja myyntihinnan nykset ovat voineet kohottaa asunnon arvoa.
11553: erotusta jos omaisuus on saatu ostamalla Asunnon myyjä ei kuitenkaan ole oikeutettu
11554: tai vaihtamalla vastiketta vastaan ja jos vähentämään näitä satunnaisesta myyntivoi-
11555: se on ollut omistajansa hallussa kiinteä tostaan.
11556: kymmentä ja irtain viittä vuotta lyhyemmän Verolakikomitea ehdotti jo v. 1961 val-
11557: ajan. Satunnaista voittoa pidetään veron- mistuneessa mietinnössään, ettei satunnaisen
11558: alaisena tulona niin valtion- kuin kunnallis- luovutuksen tuottamaa voittoa katsottaisi ve-
11559: verotuksessakin. Satunnaisen myyntivoiton ronalaiseksi tuloksi siinä tapauksessa, että
11560: verotusta on jo sinänsä pidetty epätarkoi- kaupasta saadut varat käytetään asunnon
11561: tuksenmukaisena. Asunnon vaihdon ollessa hankkimiseen entisen tilalle. Asianomaisen
11562: kysymyksessä se on monessa tapauksessa suo- veronmaksukykyhän ei tällaisessa tapauk-
11563: rastaan epäoikeudenmukainen. sessa mitenkään parane, pikemminkin heik-
11564: Omaa asuntoa myytäessä ei tavallisesti ole kenee jos hän muuttaa entistä kalliimpaan
11565: kysymys kaupanteosta sanan varsinaisessa asuntoon. Eri asia on tietenkin jos asian-
11566: merkityksessä. Tarkoituksena ei ole voiton omainen muuttaa halvempaan asuntoon, jol-
11567: tavoittelu vaan perimmäisenä tarkoituksena loin verolakikomitea katsoo, että vanhan
11568: useinkin on vanhan asunnon vaihtaminen asunnon kaupasta saatu voitto olisi luettava
11569: suurempaan tai toisella paikkakunnalla si- verotettavaksi tuloksi muuten paitsi siltä
11570: jaitsevaan samanlaiseen asuntoon. Tarve osin, jonka voitto ylittää luovutetun omai-
11571: asunnon vaihtamiseen on näissä tapauksissa suuden myyntihinnan ja hankitun omaisuu-
11572: saattanut aiheutua perheen kasvusta tai työ- den hankinta-arvon erotuksen.
11573: paikan vaihdosta. Edellä sanotun perusteella ehdotamme
11574: Asuntoa myytäessä myyntihinnan ja osto- kunnioittaen,
11575: hinnan erotus on useinkin huomattavalta
11576: osalta aiheutunut rahan arvon alenemisesta. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11577: vat lakiehdotukset:
11578:
11579: Laki
11580: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
11581: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
11582: ja omaisuusverolain (888/43) 22 § :ään näin kuuluva neljäs momentti:
11583: 22 §. sesta saatua voittoa pidetä veronalaisena sa-
11584: tunnaisena myyntivoittona, jos verovelvolli-
11585: Milloin verovelvollinen luovuttaa sellaisen nen enintään vuotta ennen luovutusta on
11586: kiinteistön tai rakennuksen taikka sellaisen hankkinut tai vuoden kuluessa hankkii toi-
11587: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, sen sellaisen kiinteistön tai rakennuksen
11588: jota hän on pääasiallisesti käyttänyt asun- taikka toisen sellaisen huoneiston hallintaan
11589: noksi itselleen ,tai perheelleen, ei luovutuk· .oikeuttavat osakkeet, jota hän ryhtyy käyttä-
11590: IV,13. - T. Salo ym. 225
11591:
11592: mään edellä sanottuun tarkoitukseen, ja näin sesta saadusta voitosta verosta vapaa määrä,
11593: hankitun omaisuuden hankinta-arvo on vä- jolla voitto ylittää luovutetun omaisuuden
11594: hintään yhtä suuri kuin luovutetun omai- myyntihinnan ja hankitun omaisuuden han-
11595: suuden myyntihinta. Jos hankitun omaisuu- kinta-arvon erotuksen;
11596: den hankinta-arvo on pienempi kuin luovu-
11597: tetun omaisuuden myyntihinta, on luovutuk-
11598:
11599:
11600: Laki
11601: lnmnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
11602: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 8 päivänä joulukuuta 1873 säädetyn kun-
11603: nallishallituksesta kaupungissa nyt voimassa olevaan 55 § :ään näin kuuluva 1 e kohta:
11604: 55 §. taikka toisen sellaisen huoneiston hallintaan
11605: oikeuttavat osakkeet, jota hän ryhtyy käyt-
11606: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- tämään edellä sanottuun tarkoitukseen, ja
11607: datettava seuraavia säännöksiä: näin hankitun omaisuuden hankinta-arvo on
11608: 1 e) Milloin verovelvollinen luovuttaa sel- vähintään yhtä suuri kuin luovutetun omai-
11609: laisen kiinteistön tai rakennuksen taikka sel- suuden myyntihinta. Jos hankitun omaisuu-
11610: laisen huoneiston hallintaan oikeuttavat den hankinta-arvo on pienempi kuin luovu-
11611: osakkeet, jota hän on pääasiallisesti käyttä- tetun omaisuuden myyntihinta, on luovutuk-
11612: nyt asunnoksi itselleen tai perheelleen ei luo- sesta saadusta voitosta verosta vapaa määrä,
11613: vutuksesta saatua voittoa pidetä veronalai- jolla voitto ylittää luovutetun omaisuuden
11614: sena satunnaisena myyntivoittona, jos vero- myyntihinnan ja hankitun omaisuuden han-
11615: velvollinen enintään vuotta ennen luovutusta kinta-arvon erotuksen;
11616: on hankkinut tai vuoden kuluessa hankkii
11617: toisen sellaisen kiinteistön tai rakennuksen
11618:
11619:
11620: Laki
11621: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11622: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä kesäkuuta 1898 kunnallishallin-
11623: nosta maalaiskunnissa annetun asetuksen 82 § :ään näin kuuluva 5 b kohta:
11624: 82 §. taikka toisen sellaisen huoneiston hallintaan
11625: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- oikeuttavat osakkeet, jota hän ryhtyy käyt-
11626: raavia säännöksiä: tämään edellä sanottuun tarkoitukseen, ja
11627: näin hankitun omaisuuden hankinta-arvo on
11628: 5 b) Milloin verovelvollinen luovuttaa sel- vähintään yhtä suuri kuin luovutetun omai-
11629: laisen kiinteistön tai rakennuksen taikka sel- suuden myyntihinta. Jos hankitun omaisuu-
11630: laisen huoneiston hallintaan oikeuttavat osak- den hankinta-arvo on pienempi kuin luovu-
11631: keet, jota hän on pääasiallisesti käyttänyt tetun omaisuuden myyntihinta, on luovutuk-
11632: asunnoksi itselleen tai perheelleen, ·ei luovu- sesta saadusta voitosta verosta vapaa määrä,
11633: tuksesta saatua voittoa pidetä veronalaisena jolla voitto ylittää luovutetun omaisuuden
11634: satunnaisena myyntivoittona, jos verovelvol- myyntihinnan ja hankitun omaisuuden han-
11635: linen enintään vuotta ennen luovutusta on kinta-arvon erotuksen;
11636: hankkinut tai vuoden kuluessa hankkii toi-
11637: sen sellaisen kiinteistön tai rakennuksen
11638:
11639: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
11640: T. Salo. Irma Karvikko. Pirkko Aro.
11641: 29 E 529j66
11642: 226
11643:
11644: IV,14.-Lak.al. N:o 35.
11645:
11646:
11647:
11648:
11649: Takki ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
11650: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun-
11651: nallishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
11652:
11653:
11654: E d u s k u n n a ll e.
11655:
11656: Jo useampien vuosikymmenien ajan ovat liikkeenharjoittaja on itse julkaissut ja jaka-
11657: ensi SIJassa osuustoiminnalliset järjestöt, nut jäsenilleen ja asiakkailleen. Korkeimman
11658: mutta myös eräät muut liikkeenharjoittajat hallinto-oikeuden omaksuma uusi tulkinta ei
11659: jäsen- ja asiakaskunnalleen jakaneet ilmai- perustukaan mihinkään erikoiseen säännök-
11660: seksi tai joissakin tapauksissa myös osittai- seen verolaeissa, vaan yksinomaan yksilölli-
11661: sesta maksusta aikakautisia painotuotteita, seen käsitykseen siitä, mitkä kulut ovat tar-
11662: sellaisia kuin Pellervo, Kuluttajain Lehti peellisia verotettavan tulon hankkimiseksi ja
11663: (Me kuluttajat), Yhteishyvä, Talous ja Koti säilyttämiseksi.
11664: jne., jotka kysymyksessä olevat liikkeenhar- Niiden verotettavien taholla, joita asia lä-
11665: joittajat ovat saamansa kokemuksen perus- hinnä koskee, on oltu siinä käsityksessä, että
11666: teella havainneet tehokkaiksi ja muutenkin mainitunlaiset kulut ovat asianomaisten liik-
11667: edullisiksi liiketoimintansa mainostusväli- keenharjoittajien selviä mainoskuluja ja että
11668: neiksi. Kun näillä painotuotteilla on edellä mainoskulut on saatava vähentää verotetta-
11669: mainitun mainostarkoituksensa ohella ollut, vasta tulosta, kunhan ne pysyvät kohtuulli-
11670: yleiseltäkin kannalta asiaa tarkastellen, myös suuden rajoissa.
11671: hyödyllinen ja korkeatasoinen sisältö, ovat Niin ikään on tulon hankkimisesta ja säi-
11672: ne väestön keskuuteen levinneinä muodostu- lyttämisestä johtuneina kustannuksina pidet-
11673: neet huomattavaksi sivistystekijäksi sekä tävä eräitä liike-elämässä esiintyviä ja ny-
11674: yleensäkin että etenkin sen väestönosan kes- kyisenkin käytännön mukaan vähennettäviksi
11675: kuudessa, jonka ainoana säännöllisesti saa- hyväksyttyjä jäsen- ja kannatusmaksuja. Täl-
11676: tavan painetun tiedonlähteen ne muodosta- laisia ovat jäsen- ja kannatusmaksut sellai-
11677: vat. sille yhteisöille, jotka harjoittavat liiketta ja
11678: Näiden painotuotteiden jakamisesta johtu- joiden liiketuloina niille suoritettuja jäsen-
11679: neet kustannukset on alusta alkaen ja usean ja kannatusmaksuja pidetään, samoin kuin
11680: vuosikymmenen ajan saatu vähentää niiden jäsen- ja kannatusmaksut sellaisille yhtei-
11681: liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen ja söille, jotka toimittavat jäsenilleen näiden
11682: yksityisten liikkeenharjoittajien verotetta- liike- tai ammattitarkoituksia varten tarpeel-
11683: vasta tulosta, joiden kustannuksella jakami- lisia hyödykkeitä, tietoja tai selvityksiä, val-
11684: nen on tapahtunut, kunnes Korkein hallinto- vovat asianomaisen liike- tai ammattialan
11685: oikeus 40-luvun keskivaiheilla täysi-istunnos- yleisiä etuja, hoitavat sen neuvontaa, koulu-
11686: saan pienellä enemmistöllä asettui sille kan- tusta ja yleistä kehittämistä taikka muulla
11687: nalle, että tällaisia kuluja ei tunnusteta ve- tavoin edistävät jäsentensä liiketoimintaa.
11688: rotettavasta tulosta vähennettäviksi. Tätä Näissä tapauksissa on jäsen- ja kannatusmak-
11689: Korkeimman hallinto-oikeuden tulkintaa on suja pidettävä korvauksena niistä palveluk-
11690: siitä alkaen noudatettu. Se on kuitenkin he- sista, joita yhteisö suorittaa jäsenelleen ja
11691: rättänyt hämmästystä sitäkin enemmän, kun kannattajalleen tulon hankkimisessa. Otta-
11692: samaan aikaan on sallittu verotettavasta tu- malla lakiin nimenomainen säännös tästä
11693: losta vähentää vastaavanlaiset kustannukset asiasta voitaneen helpottaa kysymyksen rat-
11694: sellaisista aikakautisista painotuotteista, joita kaisua kulloinkin esille tulevissa tapauksissa.
11695: IV,14. - 'l'akki ym. 227
11696:
11697: Asiantilan korjaamiseksi ja tämän kysy- 10) liikkeen tai ammatin harjoittajan jä-
11698: myksen saattamiseksi myös lainsäädännölli- sen- ja kannatusmaksut sellaisille yhteisöille,
11699: sesti kestävämmälle pohjalle esittivät edellä jotka toimivat jäsenilleen näiden liike- tai
11700: mainittuja aikakautisia painotuotteita jul- ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie-
11701: kaisevat keskusjärjestöt Pellervo-Seura r.y., toja tai selvityksiä, valvovat asianomaisen
11702: Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK) r.y., liike- tai ammattialan yleisiä etuja, hoitavat
11703: Yleinen Osuuskauppojen Liitto r.y. ja Yk- sen neuvontaa, koulutusta ja yleistä kehittä-
11704: sityisyrittäjäin Liitto r.y. jo vuonna 1951 mistä taikka muulla tavoin edistävät jäsen-
11705: valtiovarainministeriölle anomuksen, jossa tensä liike- ja ammattitoimintaa."
11706: pyydettiin silloin valmisteilla olevan vero- Kun verojaosto hyväksyi tämän lisäyksen
11707: lakiesityksen täydentämistä sillä tavoin, että lähes yksimielisesti, saattoi odottaa, että se
11708: mainittujen kulujen vähentämisoikeuteen olisi tullut hyväksytyksi myös eduskunnassa,
11709: nähden ei lain kannalta jäisi mitään epäilyk- jos lakiehdotus olisi tullut sen käsiteltäväksi.
11710: siä ja että eräiden muidenkin liikekulujen Niin ei kuitenkaan vaalikauden päättymisen
11711: vähentämisoikeudesta otettaisiin lakiin ni- johdosta ehtinyt käydä, vaan silloinen vero-
11712: menomainen säännös. Eduskunnalle sittem- lakiesitys raukesi.
11713: min jätetyssä verolakiesityksessä ei kuiten- Koskei eduskunta ole vieläkään saanut
11714: kaan näkynyt minkäänlaisia jälkiä aloit- uutta hallituksen esitystä verolaiksi, ja sel-
11715: teesta, mutta verolakiesityksen ollessa valtio- laisen valmistuminen saattaa myöhästyä niin
11716: varainvaliokunnan lisätyn verojaoston käsi- paljon, että uusi verolaki, vaikkapa sellainen
11717: teltävänä täydensi mainittu jaosto lakiehdo- lähivuosina saataisiinkin aikaan, ei voi tulla
11718: tuksen 4 §: ää siten, että tulon hankkimisesta noudatettavaksi ainakaan ennen kuin aikai-
11719: johtuneiksi kustannuksiksi oli katsottava sintaan useamman vuoden kuluttua, eikä
11720: muun muassa: edellä kosketeltua kysymystä näyttäisi enää
11721: ''9) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- olevan syytä jättää avoimeksi, ehdotamme
11722: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden kunnioittaen,
11723: mainostustilaisuuksien järjestämisestä, alan
11724: aikakautisten tai tilapäisten painotuotteiden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11725: jakamisesta tai muusta sellaisesta, vat lakiehdotukset:
11726:
11727:
11728:
11729:
11730: Laki
11731: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
11732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
11733: ja omaisuusverolain 26 §: n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 21 päivänä helmikuuta
11734: 1946 annetussa laissa (147/46), uudet näin kuuluvat 11 ja 12 kohta:
11735:
11736: 26 §.
11737: jotka toimittavat jäsenilleen näiden liike- tai
11738: 11) liikkeen tai ammatin harjoittajan ku- ammattitarkoituksia varten tarpeellisia tie-
11739: lut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden toja tai selvityksiä, valvovat asianomaisen
11740: mainostilaisuuksien järjestämisestä, alan ai- liike- tai ammattialan yleisiä etuja, hoitavat
11741: kakautisten tai tilapäisten painotuotteiden ja- sen neuvontaa, koulutusta ja yleistä kehittä-
11742: kamisesta tai muusta sellaisesta; sekä mistä taikka muulla tavoin edistävät jäsen-
11743: 12) liikkeen tai ammatin harjoittajan jä- tensä liike- tai ammattitoimintaa.
11744: sen- ja kannatusmaksut sellaisille yhteisöille,
11745: 228 IV,14. -Valtion- ja kunnallisverotus.
11746:
11747:
11748: Laki
11749: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
11750: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätäänkunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä
11751: joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: ään, sellaisena kuin se on muutettuna 5 päivänä
11752: joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57), näin kuuluva lisäys:
11753: 57 §. nen markan), enintään (viisikymmentätu-
11754: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- hatta markkaa), muussa tapauksessa puolet,
11755: datettava seuraavia säännöksiä: kuitenkin enintään (kaksisataatuhatta mark-
11756: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- kaa) ja liikkeen tai ammatin harjoittajan
11757: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- kulut ilmoittelusta, näyttelyiden tai muiden
11758: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen mainostilaisuuksien järjestämisestä, alan ai-
11759: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- kakautisten tai tilapäisten painotuotteiden
11760: rahan, armovuoden tai muun sellaisen etuu- jakamisesta tai muusta sellaisesta, ja liikkeen
11761: den rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä tai ammatin harjoittajan jäsen- ja kannatus-
11762: määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa maksut sellaisille yhteisöille, jotka toimitta-
11763: muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, vat jäsenilleen näiden liike- tai ammattitar-
11764: testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel- koituksia varten tarpeellisia tietoja tai selvi-
11765: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- tyksiä, valvovat asianomaisen liike- tai am-
11766: tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, mattialan yleisiä etuja, hoitavat sen neuvon-
11767: työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, taa, koulutusta ja yleistä kehittämistä taikka
11768: maasta, paitsi valtion omistamasta, suorite- muulla tavoin edistävät jäsentensä liike- tai
11769: tut vuokramaksut, kiinnittämättömäin vel- ammattitoimintaa. Verosta vapaa on ...
11770: kain korot sekä kiinnitettyjen velkain ko-
11771: roista, jos niiden määrä on alle (sadantuhan-
11772:
11773:
11774: Laki
11775: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11776: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
11777: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :ään, sellaisena kuin se on muutettuna, 5
11778: päivänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (389/57), näin kuuluva lisäys:
11779: 82 §. järjestämisestä, alan aikakautisten tai tila-
11780: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- päisten painotuotteiden jakamisesta tai
11781: raavia säännöksiä: muusta sellaisesta, sekä liikkeen tai amma-
11782: tin harjoittajan jäsen- ja kannatusmaksut
11783: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta, sellaisille yhteisöille, jotka toimittavat jäse-
11784: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok- nilleen näiden liike- tai ammattitarkoituksia
11785: ramaksut, kiinnittämättömäin velkain korot varten tarpeellisia tietoja tai selvityksiä, val-
11786: sekä kiinnitettyjen velkain koroista, jos nii- vovat asianomaisen liike- tai ammattialan
11787: den määrä on alle (sadantuhannen markan), yleisiä etuja, hoitavat sen neuvontaa, kou-
11788: enintään (viisikymmentätuhatta markkaa), Jutusta ja yleistä kehittämistä taikka muulla
11789: muussa tapauksessa puolet, kuitenkin enin- tavoin edistävät jäsentensä liike- tai ammat-
11790: tään (kaksisataatuhatta markkaa) ja liikkeen toimintaa. Sitä vastoin ...
11791: tai ammatin harjoittajan kulut ilmoittelusta,
11792: näyttelyiden tai muiden mainostilaisuuksien
11793:
11794: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
11795:
11796: Uuno Takki. Eino Siren. Uljas Mäkelä.
11797: 229
11798:
11799: IV,15.-Lak.al. N:o 36.
11800:
11801:
11802:
11803:
11804: Takki ym.: Ehdotukset "laeiksi tulo- ja omaisuusverolain sekä
11805: kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain kun--
11806: nallishallinnosta annettujen asetusten m·uuttamisesta.
11807:
11808:
11809:
11810: Eduskunna~le.
11811:
11812: Voimassa olevien verolakien mukaan on tuneet kärsimään eivätkä ole saaneet vähen-
11813: verovelvollisella oikeus tuloistaan vähentää tää verotuksessa liikekulujensa koko sitä
11814: verovuonna suorittamansa osto- ja myynti- määrää, minkä todella ovat jakaneet ja mikä
11815: hyvitykset, ylijäämäpalautukset sekä vuosi- määrä on todella myös niiden tuloksesta ja
11816: ja vaihtoalennukset. Nyt ova.t kuitenkin ve- varoista pois. Kun verolain ilmeisenä tarkoi-
11817: roviranomaiset Korkeimman hallinto-oikeu- tuksena on asettaa verovelvollinen veronalai-
11818: den tulkitsemana osuustoiminnallisten liike- seksi siitä verotettavasta tulosta, mikä hänelle
11819: yritysten kohdalla alkaneet tulkita osuus- kaikkien saJlittujen vähennysten jälkeen jää,
11820: kuntien ylijäämänpalautuksen vähennysoi- niin joutuvat osuuskunnat edellä mainitun
11821: keutta niin, etteivät ole sallineet vähentää muuttuneen tulkinnan perusteella maksa-
11822: osuuskunnan j,akamaa koko ylijäämää vaan maan veroa sellaisesta tulonosasta, minkä ne
11823: ainoastaan sen osan jaetusta ylijäämästä, mi- ovat jakaneet. Kun nyt omaksuttu tulkinta
11824: kä vastaa yksinomaan jäsenten palauttamien asettaa jakeluosuuskunnat verotuksessa huo-
11825: ostomerkkien suhdetta ja tulkiten siten jaet- nompaan asema.an kuin muut vastaavat yrit-
11826: tua ylijäämää suppeammin kuin osto- ja täjät ja kun palaaminen aikaisemmin voi-
11827: myyntihyvityksiä sekä vuosi- ja vaihtoalen- massa olleeseen samanarvoiseen käytäntöön
11828: nuksia. Tällaisesta aikaisemmin toisen hy- on mahdollista vain lain selvennykse1lä, niin
11829: väksytystä jaetun ylijäämän vähennysoikeu- ehdotamme,
11830: den tulkinnasta ovat erittäinkin vähittäis- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11831: kauppaa harjoittavat jakeluosuuskunnat jou- vat lakiehdotukset:
11832:
11833:
11834:
11835:
11836: Laki
11837: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
11838: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
11839: tulo- ja omaisuusverolain 28 § :n 1 momentin 3) kohta näin kuuluvaksi:
11840:
11841: 28 §. 3) verovuonna suorittamansa osto- ja
11842: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- myyntihyvitykset, jakamansa y'lijäämän
11843: hentää: (pal•a.utukset kokonaisuudessaan) sekä vuosi-
11844: ja vaihtoalennukset;
11845: 230 IV,15. - Valtion- ja. kunnallisverotus.
11846:
11847:
11848: Laki
11849: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
11850: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
11851: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 1 momentin 6) kohta, sellaisena kuin
11852: se on muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58), näin kuuluvaksi:
11853:
11854: 55 §. vähentää verovuonna suorittamansa osto- ja
11855: Verotettavaa tuloa taksoitettaes.sa on nou- myyntihyvitykset, jakamansa ylijäämän (pa-
11856: datettava seuraavia säännöksiä: lautukset kokonaisuudessaan) sekä vuosi- ja
11857: vaihtoalennukset.
11858: 6) Verovelvollisella on sen lisäksi, mitä
11859: edellä on säädetty, oikeus elinkeinotulostB~a.n
11860:
11861:
11862:
11863:
11864: Laki
11865: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
11866: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ma.alaiskuntain kunnallishallinnosta 15
11867: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 1 momentin 12) kohta, sellaisena kuin
11868: se on muutettuna 27 päivänä tammikuuta 1958 annetussa laissa (28/58), näin kuulu-
11869: vaksi:
11870: 82 §. vähentää verovuonna suorittamansa osto- ja
11871: Tuloa taksoitettaessa on noudatettava seu- myyntihyvitykset, jakamansa ylijäämän (pa-
11872: raavia säännöksiä: l<autukset kokonaisuudessaan) sekä vuosi- ja
11873: vaihtoalennukset;
11874: 12) Verovelvollisella on sen lisäksi, mitä
11875: edellä on säädetty, oikeus elinkeinotulostaan
11876:
11877:
11878: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta. 1966.
11879:
11880: Uuno Takki. Eino Siren.
11881: IDjas Mäkelä.
11882: 231
11883:
11884: IV,16.- Lak.al. N: o 37.
11885:
11886:
11887:
11888:
11889: Terästö ym.: Ehdotukset laeiksi tulo- ja omaisuusverolain
11890: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa ja maalaiskuntain
11891: kunnaUishallinnosta annettujen asetusten muuttamisesta.
11892:
11893:
11894: Eduskunnan e.
11895:
11896: Työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien 60% korvaus suoriteta;an 100% :n haitta-
11897: nojalla suoritettujen korvausten verotusta asteen omaavalle, vaikka kysymyksessä saat-
11898: koskeviita säännöksiltä on puuttunut tarpeel- taisi olla huomattavasti vaikeampikin vamma,
11899: linen vakiintuminen ja pysyväisyys. Näiden jota haitta-asteessa ei enää voida ottaa huo-
11900: korvausten osittainen verovapaus sisältyi ai- mioon. Aikaisemmin voimassa olleiden sään-
11901: kaisemmin ja v. 1943 'annettuun tulo- ja nösten mukaan korvausmäärät, joiden mu-
11902: omaisuusverolakiin. Sittemmin v. 1947 sään- kaan valtaosa korvauksista maksetaan, olivat
11903: nös sisällytettiin lakiin eräistä väliaikaisista vuosituloon nähden paljon pienemmät. Kun
11904: poikkeussäännöksistä verolakeihin ja käsitti lisäksi otetaan huomioon se, että v. 1958 an-
11905: se korvausten vapauttamista kokonaan niin netussa laissa tapaturmakorvausten korotta-
11906: valtion tulo- kuin kunnallisverostakin. V. misesta ei katsottu voitavan antaa kaikille
11907: 1952 tämä säännös poistettiin väliaikaisesta aikaisemmin vahingoittuneille täyttä koro-
11908: poikkeuslaista ja v. 1958 myös tulo- ja omai- tusta, ei tapaturmakorvaus keskivertona
11909: suusverolaista. Tämän jälkeen olivat tapa- täytä IDinimitoimeentulon asettamaa vaati-
11910: turmakorvaukset verotettavaa tuloa aina musta.
11911: v:een 1961 saakka. Joulukuun 19 päivänä Tapaturmakorvausten samoinkuin muiden-
11912: 1960 eduskunta sisällytti jälleen lakiin eräis- kin vamman tai sairauden perusteella suori-
11913: tä väliaikaisista poikkeussäännöksistä vero- tettavien korvausten tulisi korvata, paitsi en-
11914: lakeihin säännöksen, jonka mukaan v. 1961 nenkaikkea tietysti ansiotulon pysyvä mene-
11915: suoritetut korvaukset olivat 150 000 mk:n tys tai pienentyminen, myös ne normaalia
11916: vuotuismäärään saakka vapaat tulo- j·a omai- suuremmat kustannukset, jotka. vammautumi-
11917: suusverosta ja kunnallisverosta. Tammikuun nen 'aina tuo mukanaan. Näinä kustannuk-
11918: 5 päivänä 1962 ja sen jälkeen annetuissa sina voitaneen mainita invaliditeetin usein
11919: vastaavissa laeissa verovapaus ulotettiin kor- aiheuttamista komplika:atioista aiheutuneet
11920: vauksiin kokonaisuudessaan ja sisällytettiin sa.irauskustannukset, tällaisten sairauksien ai-
11921: säännöksen piiriin myös Hikennevakuutuslain heuttama.t työpaikkamenetykset, lisääntyvät
11922: perusteella suoritettavat korvaukset. Sotilas- työmatkakustannukset jne. Tällaisten lisäkus-
11923: vammalain nojalla suoritettavat korvaukset tannusten aiheuttamaa taloudellisen 13.seman
11924: ovat olleet jatkuvasti verovapaat, ja sitä kos- huononemista ei tapaturmakorvausta määrät-
11925: kevat säännökset sisältyvät pysyviin verola- täessä millään tavalla oteta huomioon eikä
11926: keihin. niistä suoriteta erillisiä korvauksia. Edellä
11927: Työtapaturmakorvaukset, sotilasvammalain mainittujen näkökohtien vuoksi ei v,ahingon-
11928: mukaiset korvaukset samoinkuin yleensä ruu- korvausta voida rinnastaa ansiotuloon.
11929: miinvamman tai sairauden aiheuttaman työ- Työsuhteen perusteella saatuun eläkkeeseen
11930: kyvyn menetyksen perusteella suoritettavat tai V13.nhuuden aiheuttamaan vähentyneeseen
11931: korvaukset ovat osakorvauksia. Työtapatur- ansiotuloon rinnastaminen on myös h.arhaan-
11932: makorvauksen enimmäismäärä on v. 1958 teh- johtav·aa. Eläkeikään ennättäneet henkilöthän
11933: dyn lainmuutoksen jälkeen 60 % tapaturmaa ovat säännönmukaisesti suorittaneet pitkäai-
11934: edeltäneen vuoden ansiotulosta huomioon ot- kaisen, täydellä palkalla suoritetun elämän-
11935: taen vuositulon vähimmäismääränä 3 000 mk. työn. He ovat kasvaneet ja kouluttaneet 1ap-
11936: 232 IV,16. - Valtion- ja kunnallisverotus.
11937:
11938:
11939: sensa ja toisa.a;lta elämälle ·asetettavat perus- tänyt vuositulo. Pienemmän ansiotulon joh-
11940: vaatimukset ovat heidän kohdaJtaan vähen- dosta vähäisempää korvausta saavan verova-
11941: tyneet. Työtapaturmien kohteeksi joutuneet paa korvaus jäisi vastaavasti pienemmäksi.
11942: ovat miltei poikkeuksetta parhaassa työiässä Kattorajaa käytettäessä myös esim. avut-
11943: olevia. Heitä rasittavat perheen asettavat tomuuslisä korvaukseen liitettynä joutuisi
11944: velvoitteet ja muutoinkin he elävät sitä oswa verotuksen kohteeksi. Mainittu lisähän suori-
11945: elämästä, jolloin taloudelliset rasitukset ovat tetaan vahingoittuneelle, joka on niin avut-
11946: suurimmiUa:an. tamassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen
11947: Kattorajan asettaminen verovapaudelle ilman toisen henkilön hoitoa., ja joka tässä
11948: saattaa myös V'aikeaV'ammaisimma.t epäoikeu- tilassa ei ole hoidettavana sairoalassa tai
11949: tettuun asemaan. Voimassa olevien vero- muussa laitoksessa. Tämänkalt•ainen korvauk-
11950: Lakien mukaan nimittäin kertakaikkineo kor- sen osa on kuitenkin täysin verrattavissa
11951: vaus on sekä tulo- ja omaisuusverotuksessa sairauskustannuksiin, jotka vakuutuslaitos
11952: että kunna.lJisverotuksessa kokonaan verova- asianomaiselle suorittaa mainittuun tarkoi-
11953: paa.. Kertakaikkineo korvaus suoritetaan alle tukseen käytettäväksi. Kun ruumiinvamman
11954: 30%: n haitta-asteen tapauksissa. Verosään- tai sairauden perusteella suoritettav.an kor-
11955: nös ei tulisi siten koskemaan lievävammaisia vauksen verov.apautta koskeva säännös on
11956: Jaisinka.an. Jatkuva elinkorko taas määrätään osoittautunut väliaikaiseen poikkeuslakiin
11957: vahingoittuneen aikaisemman vuositulon ja sisällytettynä erittäin epävakaaksi ja kun
11958: vamman haitta.-<asteen perusteella. Tästä lisäksi korvausten verovapauden myöntä-
11959: luonnollisesti johtuu, että pienemmän vam- mistä v·ahingoittuneille voida:an pitää oikeu-
11960: man korvaus on pienempi. Kattoraja v.aikut- denmukaisena toimenpiteenä, olisi mielestäm-
11961: twa siten tuntuvasti juuri vaikea.vammaisten me säännös sisällytettävä pysyviin verolakei-
11962: kohdalla, koska heidän korvausmääränsä voi hin.
11963: ylittää sen. Verovapaan korvauksen suuruut- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11964: ta ei voitane myöskään määrätä suoraan nioittaen,
11965: vamman haitta-asteen perusteella, siUä saman
11966: suuruisen vamman omaavien korvaus voi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
11967: vaihdella., koska korvauksen määräämisen vat lakiehdotukset:
11968: eräänä perusteena on vahingoittumista edel-
11969:
11970:
11971:
11972:
11973: Laki
11974: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
11975: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19. päivänä marraskuuta 1943 annetun
11976: tu[o- ja omaisuusverolain 24 §: n 9 a kohta, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä
11977: tammikuuta 1958 annetussa Laissa (27 /58), seurlllavasti:
11978:
11979: 24 §. vien eri la:kien ja liikennevakuutuskorvausta
11980: Tuloksi ei lmtsota: saavien invalid'ihuollosta annetun lain (391/
11981: 65) nojal1a ja niissä säädettyjen perusteiden
11982: 9a) sotapalveluksesta tai muuten sota.toi- mukaisesti vahingoittuneelle tai sa:irastuneelle
11983: mesta tahi työntekijälle työstä taikka liiken- itselleen taikka hänen omaisHleen suoritettua
11984: netapaturman kautta aiheutuneen ruumiin- kertakaikkista korvausta, päivärahaa, hen-
11985: vamman, sairauden tahi kuolemantapauksen kilöv•ahingon johdosta suoritettua jatkuvaa
11986: johdosta valtion tai yleishyödyllisten yhty- korvausta, elinkorkoa tai eläkettä taikka nii-
11987: mäin varoista tai työntekijäin tapaturmava- hin liittyviä lisiä;
11988: kuutuslakien taikka liikennevakuutusta koske-
11989: IV,16. ~ Terästö YJ:D· 233
11990:
11991: Laki
11992: kunnamsballituksesta. kaupungissa. annetun asetuksen muuttamisesta..
11993: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutet8ian kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
11994: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 2 a kohta, sellaisena kuin se on muu-
11995: tettuna 3 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (630/65), seuraavasti:
11996:
11997: 55 §. eläkevakuutukseen ja vakuutuksen maksut
11998: VerotettaVJaa tuloa taksoitettaessa on nou- kokonaan tai osittain on suorittanut V'akuu-
11999: datettava seuraavia säännöksiä: tettu itse tai hänen puolisonsa tai vanhem-
12000: pansa. Tuloksi ei myöskään lueta sotapalve-
12001: luksesta tai muuten sotatoimesta tahi työn-
12002: 2 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä tekijälle työstä tai~a. liikennetapaturman
12003: huoltoapulain (116/65) 5 § :n mukaista ela- kautta aiheutuneen ruumiinvamman, sairau-
12004: tusta, sairausv•akuutusl!ain (364/63) muka:an den tahi kuolemantapauksen johdosta vaa-
12005: vakuutetulle tai hänen oikeudenomistajalleen tion tai yleishyödyllisten yhtymäin varoista
12006: suoritettua korvausta .tahi päivä- tai äitiys- tai työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien
12007: rahaa, eikä lapsiperheiden asumistuesta an- taikka liikennevakuutusta koskevien eri la-
12008: netun l1ain (586/61) mukaista asumistukea kien ja liikennevakuutuskorvausta saavien
12009: siihen oikeutetulle. Tulona ei myöskään ole invaliidihuollosta annetun lain (391/65) no-
12010: pidettävä kiinteistön luovutuksen yhteydessä jalla j1a niissä säädettyjen perusteiden mu-
12011: määräaj,aksi tai elinkaudeksi pidätettyä kaisesti vahingoittuneelle tai sairastuneelle
12012: etuutta (syytinkiä, sikäli kuin se suoritetaan itsel[een taikka hänen omaiselleen suoritettua
12013: rahana, luonnontuotteina, muuna tavarana kertakaikkista korvausta, päivärahaa, henki-
12014: tai palveluksina, eikä Viahingonkorvausta, lövahingon johdosta suoritettua jatkuv&a
12015: lukuun ottamatta liikkeeseen kuuluvan korvausta, elinkorkoa tai eläkettä taikka nii-
12016: vaihto-omaisuuden vakuutuksesta saatua kor- hin liittyviä lisiä. Niin ikään ei tuloksi lueta
12017: vausta, mikäli omaisuuden hinta, jos omai- henki- tai pääomavakuutuksen nojalla saatua
12018: suus olisi myyty, olisi ollut veronal,aista liike- pääomaa, mikäli se suoritetaan VJakuutetulle
12019: tuloa. Vahingonkorvaukseksi luetwan myös, itselleen, hänen puolisolleen, suoraan ylene-
12020: mitä on saatu sairaanhoitokustannusten ja vässä ·tai aJenevassa polvessa olevalle peril-
12021: niihin verr:attavien kulujen korvauksena Hselleen, ottolapselleen tai kuolinpesälleen.
12022: taikka Vlaltiolna., vakuutus1aitokselta, eläke- Milloin tällainen pääoma maksetaan useam-
12023: säätiöltä tai mull!lta eläkelaitokselta kerta- massa kuin yhdessä erässä, pidetään kuiten-
12024: kaikkisena korvauksena sairauden tai vam- kin veronalaisena tulona sitä määrää, minkä
12025: man johdosta. Samoin ei tuloksi katsota sai- verr:an muu kuin ensimmäinen erä on suu-
12026: rauden tai muun vakuutustapahtuman joh- rempi kuin se, laskettuna viittä sadalta v·as-
12027: dosta saatua päivärahaa, eläkettä tai elin- taavan korkokannan muka,an ja ottaen huo-
12028: korkoa kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, jos mioon Vlain täydet vuodet, olisi ollut, jos se
12029: se perustuu muuhun henkilövakuutukseen olisi maksettu yhtä aikaa kuin ensi,mmäinen
12030: kuin kansaneläkevakuutukseen, työttömyys- erä.
12031: vakuutukseen tai 2 d kohdassa tarkoitettuun
12032:
12033:
12034:
12035:
12036: 30 E 529/66
12037: 234 IV,16. - Valtion- ja kunnallisverotus.
12038:
12039:
12040:
12041: Laki
12042: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
12043: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
12044: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 8 a kohta, seltaisena kuin se on muu-
12045: tettuna 3 päivänä joulukuuta 1965 annetusg.a laissa (631/65), seuraavasti:
12046:
12047: 82 §. naan tai osittain on suorittanut v·akuutettu
12048: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- itse tai hänen puolisonsa tai vanhempansa.
12049: datettaVIa seuraavia säännöksiä: Tuloksi ei myöskään lueta sotapalveluksesta
12050: tai muuten sotatoimesta tahi työntekijälle
12051: 8 a) Tulona ei pidetä kansaneläkettä eikä työstä taikka liikennetapaturman kautta
12052: huoltoapulain (116/56) 5 §: n mukaista ela- aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden
12053: tusta, sairausvakuutuslain (364/63) mukaan tahi kuolemantapauksen johdosta valtion
12054: vakuutetulle .tai hänen oikeudenomista.jaUeen tai yleishyödyllisten yhtymäin varoista tai
12055: suoritettua korvausta tahi päivä- tai äitiys- työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien
12056: rahaa, eikä lapsiperheiden asumistuest<a an- taikka liikennevakuutusta koskevien eri la-
12057: netun lain (586/61) mukaista asumistukea kien ja liikennevakutuskorvausta saavien
12058: siihen oikeutetulle. Tulona ei myöskään ole invaliidihuollosta annetun lain (391/65)
12059: pidettävä kiinteistön luovutuksen yhteydessä nojalla ja niissä säädettyjen perusteiden
12060: määräajaksi tai elinkaudeksi pidätettyä mukaisesti vahingoittuneelle tai sairastu-
12061: etuutta (syytinkiä), sikäli kuin se suorite- neelle itselleen taikka hänen omaisilleen
12062: taan rahana, luonnontuotteina, muuna tava- suoritettua kertakaikkista korvausta, pal-
12063: rana tai palveluksina, eikä vahingonkorvaus- värahaa, henkilövahingon johdosta suoritet-
12064: ta, lukuun ottamatta Hikkeeseen kuuluvan tua jatkuvaa korvausta, elinkorkoa tai elä-
12065: vaihto-omaisuuden vakuutuksesta saatua kor- kettä taikka niihin liittyviä lisiä. Niin
12066: vausta, mikäli omaisuuden hinta, jos omai- ikään ei tuloksi lueta henki- tai pääoma-
12067: suus olisi myyty, olisi ollut veronalaista lii- vakuutuksen nojalla saatua pääomaa, mi-
12068: ketuloa. Vahingonkol'VIaukseksi luetaan myös, käli se suoritetaan vakuutetulle itselleen,
12069: mitä on saatu saira.anhoitokustannusten ja hänen puolisolleen, suoraan ylenevässä tai
12070: niihin verrattavien kulujen korvauksena alenevasaa polvessa olevalle perilliselleen,
12071: taikka vtaltiolta, vakuutuslaitokselta, eläke- ottolapselleen tai kuolinpesälleen. Milloin
12072: säätiöltä tai muulta eläkelaitokselta kerta- tällainen pääoma maksetaan useammassa
12073: kaikkisena korvauksena sairauden tai vam- kuin yhdessä erässä, pidetään kuitenkin
12074: man johdosta. Samoin ei tuloksi katsota sai- veronalaisena tulona sitä määrää, minkä
12075: rauden tai muun vakuutustapahtuman joh- verran muu kuin ensimmäinen erä on suu-
12076: dosta saatua päivärahaa, eläkettä tai elinkor- rempi kuin se, laskettuna viittä sadalta
12077: koa lmhdelta ensimmäiseltä vuodelta, jos se vastaavan korkokannan mukaan ja ottaen
12078: perustuu muuhun henkilövakuutukseen kuin huomioon vain täydet vuodet, olisi ollut, jos
12079: k·ansaneläkevakuutukseen, työttömyysvakuu- se olisi maksettu yhtä aikaa kuin ensim-
12080: tukseen tai 8 d kohdassa. tarkoitettuun eläke- mäinen erä.
12081: vakuutukseen ja vakuutuksen maksut koko-
12082:
12083:
12084: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
12085:
12086: Edit Terästö. Uljas Mäkelä.
12087: Aune Salama. Tyyne Paasivuori.
12088: Sylvi Siltanen. Sakari Knuuttila.
12089: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto.
12090: Sinikka Luja. Eero Häkkinen.
12091: 235
12092:
12093: IV,17.-Lak.al. N:o 38.
12094:
12095:
12096:
12097:
12098: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
12099: säännöks·istä verolakeihin.
12100:
12101: E d u s k u n n a H e.
12102:
12103: Eduskunta on hyväksynyt viime vuosina osalta menetysten noustessa n. 50 milj. mark-
12104: säännönmukaisiin verolakeihin useita poik- kaan.
12105: keussäännöksiä, jotma on tarkoitettu lähinnä Viime vuosina toteutettua Vlaltiontalouden
12106: palvelemaan teollisuuden ja suuryritysten tasapainoittamista ei voida enää hyväksyä
12107: etua. Näiden l1a.inmuutosten johdosta ovat suoritettavaksi tavallisen kansan verokuor-
12108: suuryritysten maks·amat verot huomattavasti maa kiristämällä tai sosiaalisia j1a muita
12109: alentuneet samaan aikaan, kun tavallisen työllisyyden tai kansalaisten toimeentulon
12110: kansan ja myös pienten yritysten verotaiakka kannalta tärTceitä menoeriä supistamalla.
12111: on lisääntynyt. Jos pidetään kiinni siitä kansal·aisten kes-
12112: Vertailuna mainittakoon, että kun koko kuudessa yleisen hyväksymisen saaneesta. pe-
12113: teollisuuden maksamat välittömät verot ria:atteesta, että ensi kädessä ne piirit, kun-
12114: olivat v. 1950 3.9 % liikevaihdosta. ja v. tien ja valtion talouden niin vaatiessa, tin-
12115: 1955 3.1 %, olivat ne v. 1964 enää 2 % lii- kivät eduista,an, joiden tulot ja varallisuus
12116: kevaihdosta. Pienten j•a. keskisuurten yritys- ov•at suurimma.t, niin silloin tulevat lähinnä
12117: ten välittömät verot ovat yleensä yli 5 % kysymykseen miljoonavoittoja keränneet
12118: liikAVIa.ihdosta. suurteollisuus jta sen omistajat. Näin ollen
12119: Suuryritykset ovat veronhuojennuksia saa- olisi poistettava edes osa niistä erikoiseduista,
12120: dakseen käyttäneet hyväkseen laajennettuja jotka tällä hetkellä ovat suuryhtiöiden käy-
12121: poisto-oikeuksia, siirtäneet varojaan eläke- tössä.
12122: säätiöihin ja eläkelaitoksille sekä investointi- Käsityksemme muka.an olisi laadittava
12123: rahastoihin. Laivanvarustamot maksavat ve- erillinen poikkeuslaki, jonka ·a.vuUa nykyisin
12124: roa vain murto-osasta niiden saamasta. todel- joko osittaista tai täydellistä verovapautta
12125: lisest·a ·tulosta ja Pohjois-Suomen suuryrityk- nauttivat teollisuuslaitokset ja muut suuryri-
12126: set ovat eräiden uusien teollisuuslaitostensa tykset tulisivat edes jossain määrin veron-
12127: osalta käytännöllisesti katsoen kokona.an vero- alaisiksi.
12128: v•apaita. Voidaan arvioida, että vuosittain on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
12129: vaWo menettänyt näiden veronhuojennusten
12130: takia verotuloja n. 150 milj. mk. kuntien että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12131: van lakiehdotuksen:
12132:
12133:
12134: Laki
12135: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
12136: Eduskunlllan päätöksen mukaisesti säädetään:
12137:
12138: 1 §. 2 §.
12139: Vuoden 1966 tulojen ja omaisuuden perus- Verovei vollisen tekemät arvonvähennykset,
12140: teella toimitattavassa kunnal.Iisverotuksessa maksut j•a siirrot eläkela.itokselle, eläkesää-
12141: on sen estämättä, mitä voimassaolevassa ve- tiölle tai investointirahastoon sekä Pohjois-
12142: rolainsäädännössä on säädetty, noudatettava Suomen teollisuuden verohuojennuksista. an-
12143: tämän lain säännöksiä. netun lain tarkoittamat vähennykset saavat
12144: 236 IV,17. - Väliaikaiset poikkeussäännökset verolakeihin.
12145:
12146:
12147: yhteismääräitään nousta enintään 40 pro- sen osoittama vuosivoitto ennen kyseisten
12148: senttiin verovelvollisen tilinpäätöksen ennen vähennysten tekemistä on 'alle 500 000 mark-
12149: näitä vähennyksiä osoittamasta vuosivoitosta. lma.
12150: Edellä tarkoitetuiksi :arvonvähennyksiksi lue-
12151: taan myös merenkulun edistämiseksi myön- 3 §.
12152: nettävistä veronhuojennuksista annetussa Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
12153: laissa tarkoitetut arvonvähennykset. töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit-
12154: Mitä edellä 1 momentissa on säädetty, ei taessa vaJ tiovarainministeriö.
12155: koske niitä verovelvollisia, joiden tilinpäätök-
12156:
12157:
12158: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
12159:
12160: Kaino Haapanen. Rainer Virtanen.
12161: Veikko J. Rytkönen. Veikko Saarto.
12162: Osmo Kock.
12163:
12164:
12165:
12166:
12167: •
12168:
12169: .
12170: 237
12171:
12172: IV,18.-Lak.al. N:o 39.
12173:
12174:
12175:
12176:
12177: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
12178: säännöksistä verolakeihin.
12179:
12180:
12181: E d u s k u n n a 11 e.
12182:
12183: V erolainsäädännön kokonaisuudistuksen menot vähennettäviksi tuloista siltä osin kuin
12184: viipyessä olisi verotusoloissa vallitsevia ne ylittävät vastaavan oman asunnon kus-
12185: puutteita ja epäkohtia poistettava väliaikai- tannukset. Oman asunnon verovapaus olisi
12186: sella poikkeuslailla. kuitenkin syytä rajoittaa 1500 mk:n mää-
12187: Eduskunta on hy-Väksynyt päivä- ja mat- rään vuodessa, jolloin loistoasunnot eivät saisi
12188: karahojen verovapauden vuoden 1965 osalta. verovapautta täysimääräisenä hyväkseen.
12189: Koska vieraalla paikkakunnalla työskentely Vuokran vähennysoikeus olisi syytä kytkeä
12190: aiheuttaa työntekijälle ylimääräisiä kustan- verovelvollisen tulon ja maksettujen vuokrien
12191: nuksia, olisi päivä- ja matkarahojen vero- suuruuteen. Milloin verovelvolliselta kuluu
12192: vapautta edelleen jatkettava. Säätämällä ve- vuokraan enemmän kuin 10 % hänen saa-
12193: rovelvollisille selvitysvelvollisuus vasta silloin, mistaan tuloista, olisi tämä ylimenevä osa
12194: kun päivärahojen määrä ylittää valtion päi- saatava vähentää verotettavista tuloista. Vä-
12195: värahat, luodaan verovelvolliselle oikeusturva hennyksen enimmäismäärä olisi kuitenkin täs-
12196: veroviranomaisten mielivaltaa vastaa. säkin kohden rajoitettava 1 500 markaksi
12197: Nykyisten verolakien mukaan verotetaan vuodessa. Esitetty vuokrien vähennysoikeus
12198: oman asunnon omistajaa siitä asuntoedusta, keventäisi erityisesti niiden verotusta, jotka
12199: joka hänelle arvioidaan omasta asunnostaan joutuvat maksamaan korkeita vuokria.
12200: koituvan. Verotuskäytäntö saataisiin nykyistä Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12201: oikeudenmukaisemmaksi, jos luovuttaisiin
12202: omasta asunnosta arvioidun asuntoedun vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12203: tuksesta ja samalla hyväksyttäisiin vuokra- van lakiehdotuksen:
12204:
12205:
12206: Laki
12207: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
12208: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12209:
12210: 1 §.
12211: Vuodelta 1966 toimitettavassa tu1o- ja työstä tai tehtävästä aiheutuneiden erityis-
12212: omaisuusverotuksessa sekä kunnallisverotuk- ten kustannusten peittämiseen.
12213: sessa on sen estämättä, mitä voimassa ole- Edellä tarkoitetusta matkakustannusten
12214: vassa verolainsäädännössä on säädetty, nou- korvauksesta ja päivärahasta, joka on saatu
12215: datettava tämän lain säännöksiä. työn tai tehtävän suorittamiseksi vieraalla
12216: paikkakunnalla, katsotaan muun selvityksen
12217: puuttuessa kuluneen siitä aiheutuneiden eri-
12218: 2 §. tyisten kustannusten peittämiseen määrä,
12219: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota: joka maksuperusteeltaan ja suuruudeltaan
12220: 1) työn tai tehtävän suorittamiseksi saatua vastaa valtion kulloinkin virka- tai työmat-
12221: matkakustannusten korvausta ja päivärahaa kasta suoritettavaa matkakustannusten kor-
12222: siltä osin, kuin niiden on katsottava kuluneen vausta ja päivärahaa.
12223: 238 IV,18. - VIWaikaiset poikkeussäännökset verolak:eihin.
12224:
12225:
12226: 2) sitä etua, joka verovelvollisella on ollut rat siltä osin, kuin ne ylittävät 10 % verovel-
12227: oman tai perheen tarpeeseen käytetystä vollisen tai yhteisverotettavien aviopuolisoi-
12228: omasta asunnosta, ei kuitenkaan siltä osin, den yhteisestä veronalaisesta tulosta, ei kui-
12229: kuin tämä etu rahaksi arvioituna ylittää tenkaan enempää kuin tuhatviisisataa mark-
12230: 1 500 markkaa vuodessa. kaa vuodessa.
12231:
12232: 3 §. 4 §.
12233: Verovelvollinen saa tuloistaan vähentää: Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
12234: Verovelvollisen ja hänen perheensä asun- panosta ja soveltamisesta annetaan asetuk-
12235: tona käytetystä huoneistosta maksetut vuok- sella.
12236:
12237:
12238: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
12239:
12240: Kaino Haapanen. Kaisu Weckman.
12241: Veikko J. Rytkönen. Rainer Virtanen.
12242: Veikko Saarto.
12243: 239
12244:
12245: IV,19.-Lak.al. N:o 40.
12246:
12247:
12248:
12249:
12250: Hara ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussään-
12251: nöksistä verolakeihin.
12252:
12253:
12254: E d u s k u n n a 11 e.
12255:
12256: Edellinen eduskunt·a päätti 170 äänellä Asuntoedun verotuksen poistamisen puo-
12257: yksityisen kansanedustajan lakialoitteen poh- lesta puhuu sekin tosiasia, ettei tämä vero-
12258: jalta poistaa omasta asunnosta saatavan tusmuoto enää vastaa kansan oikeustajua.
12259: asuntoedun verottamisen 2 000 mk:aan Yleensä verolrautakunnat joutuvatkin vahvis-
12260: saaklm. Tätä l·akia hallitus ei kuitenkaan tamaan välttääkseen verotuksen ajautumasta
12261: esittänyt vahvistettavaksi, v•aan vetosi lisätut- kohtuuttomuuksiin verotuksessa sovellettavan
12262: kimusten tarpeellisuuteen, mikä on herättä- käyvän vuokran paikkakunnalla vallitsevaa
12263: nyt ihmetystä ja katkeruutta laajoissa. kan- todellista vuokratasoa a.lhaisemmaksi. Näin
12264: salaispiireissä. Asuntoedun verottamisen tapahtuu siitä huolimatta, että laki edellyt-
12265: poistaminen oli jo edellisten eduskuntawa- tää asuntoedun laskemisen Jähtökohdaksi
12266: lien jälkeen hallituksen ohjelmassa ja kysy- paikkakunnalla vallitsevan vuokratason.
12267: mystä pohtimaan asetettiin toimikunta, jonka Vero-oikeutemme kunnioituksen kannalta on
12268: mietintö valmistui v. 1963. Asuntoedun vero- aiheellista, ettei tällaisen tilanteen anneta
12269: tuksen poistaminen ei enää kaipaa lisätutki- jatkua.
12270: muksia. Asuntoedun verottaminen merkitsee suh-
12271: Omasta asunnosta s·aatavan teoreettisen tu- teellisen vähäisiä verotuloja veronsaajalle.
12272: lon verottaminen perustuu ajatusrakennel- Verotuskustannukset suhteessa veron tuot-
12273: maan, jonka muka~n kysymyksessä olisi toon ovat tässä tapauksessa tarpeettoman
12274: asuntoon sijoitetun pääoman tuotto, mikä suuret. Asuntojen erilaisen tason huomioon
12275: syntyy yhtiövastikkeen ja paikkakunnaUa ottaminen on myös vaikeaa ja tästä on seu-
12276: wllitsevan käyvän vuokran erosta. Tällainen rauksena epäoikeudenmukaisuutta.
12277: pääomatulo eroaa toki olenooisesti esimer- Asuntoedun verotuksen poistamiseksi puol-
12278: kiksi osinko- ja korkotuloista, joissa on kysy- tav·a näkökohta on myös se, että tällä tavoin
12279: myksessä selvä ansionhankkimistarkoitus. edistettäisiin pääomien ohjautumista asunto-
12280: Asuntoedussa sen sijaan on kysymys vero- tuotantoon. Asuntotuotantoa on viime aikoi-
12281: velvollisen yksityisiin kulutusmenoihin rin- na pyritty erilaisin yhteiskunnan tukitoi-
12282: nastettavissa olevasta näennäisestä edusta, menpitein ja verohelpotusten ~vulla kiihdyt-
12283: joka on vielä näennäisempi kun muistamme tämään. Asuntoedun verotuksen poistaminen
12284: millaisia kieltäymyksiä oman asunnon hank- nivoutuisi luontevasti samaan tarkoitukseen.
12285: kiminen asianomaiselta vaatii. Asunnon han- Kun verolainsäädäntömme kokonaisuudis-
12286: kintakustannukset ovat verovelvolliselle erit- tus parhaillaan on vireillä ja toivottavasti
12287: täin huomattava menoerä, jota myös on pi- saadaan -lähivuosina valmiiksi, olisi sitä odo-
12288: dettävä asumiskustannuksena. Oman asunnon teltaessa asuntoedun verovapaus säädettävä
12289: hankkiminen merkitsee aina huomattavaa ta- erityislailla. Siksi ehdotamme,
12290: loudellista uhrausta jra usein vel~antumista,
12291: mikä puolestaan alentaa veronmaksukykyä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12292: van lakiehdotuksen:
12293: 240 IV,19. - Väliaikaiset poikkeussäännökset verolakeihin.
12294:
12295:
12296: Laki
12297: eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin.
12298: Eduskunmm päätöksen mukaisesti säädetään:
12299:
12300: 1 §. tarpeeseen käytetystä omasta asunnosta tai
12301: Vuosilta 1966-1970 toimitettavissa tulo- sellaisesta asunnosta, mikä hänellä on ollut
12302: ja omaisuusverotuksissa sekä kunnallisvero- asunto-osakeyhtiön osakkaana tai .asunto-
12303: tuksessa. sen estämättä, mitä voimassa ole- osuuskunnan jäsenenä paitsi milloin se on
12304: vassa verolainsäädännössä on säädetty, ei saatu työnantajalta tai asunnosta., jota käy-
12305: veronalaiseksi tuloksi katsota sitä etua, joka tetään vain 1oma-aikojen viettoon tai muu-
12306: verovelvollisella on ollut oman tai perheen hun vastaav.a·an til,a.päiseen oleskeluun.
12307:
12308:
12309: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
12310:
12311: Erkki Hara. Pentti Måki-Hakola. Mikko Asunta.
12312: Juuso Häikiö. Pentti Sillantaus. Jaakko Kemppainen.
12313: T. Junnila. P. R. Haarla. Anna-Liisa Linkola.
12314: Alli Vaittinen. T. Vartia. Matti Raipala.
12315: Sakari Huima. Olavi Nikkilä. Irma Hamara.
12316: Jouni Apajalahti. Esko J. Koppanen. Margit Borg-Sundman.
12317: Olavi Lähteenmäki.
12318: 241
12319:
12320: IV,20.- La.k.al. N :o 41.
12321:
12322:
12323:
12324:
12325: Lehmonen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
12326: säännöksistä verolaket."hin.
12327:
12328: E d u s kun n .a ~ 1 e.
12329:
12330: Eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksisiä Edelleenkin pidämme välttämättömänä, että
12331: verolakeihin annetun lain mukaan veronalai- kaikki työntekijäin eri tapaturmavakuutus-
12332: sena tulona v. 1966 toimitettavassa verotuk- lakien ja liikennevakuutusta koskevien lakien
12333: sessa ei ole pidettävä liikennevakuutuslain ja nojalla saadut päivärahat, elinkorot, eläkkeet
12334: työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien no- ja niihin liittyvät lisät ovat jatkuvasti vero-
12335: jalla ja niissä säädettyjen perusteiden mu- vapaita, koska niitä ei missään suhteessa
12336: kaisesti tapaturman alaiseksi joutuneelle tai voida pitää varsinaisina tuloina, vaan lähinnä
12337: hänen omaiselleen suoritettua päivärahaa, sosiaaliseen huoltoapuun verrattavina. Yhden-
12338: eläkettä tai elinkorkoa taikka niihin liittyviä mukaisuus sotatapaturmakorvausten kanssa
12339: osia. Lakia on myöhemmin täydennetty siten, edellyttää, että myöskin nämä edelleenkin säi-
12340: että kaikki eri liikennevakuutusta koskevien lytetään verovapaina.
12341: lakien nojalla saadut eläkkeet, päivärahat, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12342: elinkorot ja niihin liittyvät lisät tulivat yh-
12343: denmukaisesti verovapaiksi riippumatta siitä, . että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12344: minkä lain mukaan .niitä suoritetaan. van lakiehdotuksen:
12345:
12346:
12347: Laki
12348: eräistä välia.ikaisista. poikkeussäännöksistä verola.keihin.
12349: . Ii.~ ~
12350:
12351: Eduskunnan päätösten w~aisesti sägaetään:
12352: ,.. .l
12353:
12354:
12355:
12356:
12357: 1 §. jalla ja nnssa säädettyjen perusteiden mu-
12358: Vuoden 1966 tulojen ja omaisuuden perus- kaisesti moottoriajoneuvon liikenteeseen käyt-
12359: teella toimitettavassa kunnallisverotuksessa tämisestä aiheutuneen vahingon tai työtapa-
12360: on sen estämättä, mitä voimassa olevassa ve- turman alaiseksi joutuneelle tai hänen omai-
12361: rolainsäädännössä .on säädetty, noudatettava silleen .suoritettua päivärahaa, elinkorkoa tai
12362: tämän lain säännöksiä. eläkettä taikka niihin liittyviä lisiä.
12363:
12364: 2 §. . 3 §. .
12365: V eronalaisena tulona ei ole pidettävä lii- Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
12366: kennevakuutusta koskevien eri lakien tai töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit-
12367: ·työntekijäin eri tapaturmavakuutuslakien no- taessa valtiovarainministeriö.
12368:
12369:
12370: Helsingissä 27 päivänä huhtiuuta 1966.
12371:
12372: Siiri Lelmionen. Pekka Salla. Aarne Pulkkinen.
12373: Aulis Juveta.. Veikko J ..Rytkönen. Kauko Hjerppe. _
12374: Kaisu Weckman. Heikki: Mustonen. Matti KoiWD.en.
12375: l\'fartti :tinna.. P. ,Pulmkka. · : ' Lauri Kantola..·
12376: .Georg BackluDd:
12377: 31 E 529/66
12378: IV,21. - La.k.a.l. N: o 42.
12379:
12380:
12381: Männistö ym.: Ehdotus laiksi eräästä väliaikaisesta poikkeus-
12382: säännöksestä verolakeihin.
12383:
12384: Eduskunnalle.
12385:
12386: Nuorten työläisten palkat ovat yleensä huo- Lainsäätäjä on jo aikaisemmin katsonut
12387: mattavasti alhaisemmat kuin varttuneiden tarpeelliseksi myöntää iän perusteella oikeu-
12388: työntekijäin. Niilläkin työaloilla, joilla nuoret den erityiseen vähennykseen verotuksessa.
12389: ja vanhemmat työntekijät ovat teoriassa sa- Tällainen vähennysmuoto on vanhuusvähen-
12390: manarvoisia palkkaukseen nähden, nuo:rten nys. Samaa periaatetta olisi sovellettava nuo-
12391: ansiot jäävät miltei poikkeuksetta pienem- riinkin veronmaksajiin.
12392: miksi. Myös maataloudessa työskentelevät , Käsityksemme mukaan olisikin nuorten
12393: pienviljelijäpe:rheitten jäsenet ovat ansioihin henkilöiden verotuksen keventäminen toteu-
12394: nli.hden huonommassa asemassa. Näin o1len tettavissa parhaiten myöntämällä heille vsl-
12395: olisi kohtuullista, että nuorten henkilöiden tion ja kunnan verotuksessa oikeus erityiseen
12396: nykyisin kovin raskasta verotusta kevennet- vähennykseen. Tässä tarkoituksessa ehdotam-
12397: täisiin. Nuorison verotuksen keventäminen on me, että henkilö, joka ei ennen tulovuoden
12398: tärkeää siitäkin syystä, että useat nuoret jou- alkua ole täyttänyt 21 vuotta, saisi tehdä työ-
12399: tuvat jatkuvasti käyttämään osan pieniä an- tulomaan erikoisvähennyksen. Tämä vähen-
12400: siotnlojaan ammattitaidon hankkimiseen tai nys, joksi ehdotamme 1 000 mk, koskisi sekä
12401: jo saavutetun ammattitaidon edelleen kehit- palkkatulojen että maataloudessa tehtävän
12402: tämiseen. Monilla alle 21-vuotiailla nuorilla työn al'V'On verotusta.
12403: on edessään oman kodin perustaminen, mikä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12404: myös kysyy nykyisin varsin paljon varoja.
12405: Osa nuoria joutuu huoltamaan vanhempiaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12406: tai sisaruksiaan. van lakiehdotuksen:
12407:
12408: Laki
12409: eräästä väliaikaisesta pofkkeussiännöksesti verola.kefhin.
12410: Bdnelmnnan päitöben mukaiseati lliidetään:
12411: 1 §. tulosta on vihennettävä, milloin verovelYolli-
12412: Vuodelta 1966 toimitettaviiSa tulo. ja omai- nen ei ennen tulovuoden aJ.kua ole täyttänyt
12413: mUBYel"'tukaiss.a åä kuanallinwotuksiaa 21 'VUOtta, erityinähmm.ykaenä tahaDJHm
12414: on sen 6ltiimättä, mitä. voimaasa. olev888& ve- markkaa.
12415: rolainsäädännössä on säädetty, noudatettava 3 §.
12416: tämän lain säännöks.iä. Tarkempia määräyksiä tämän lain toimeen-
12417: panosta ja soveltamisest3 annetaan asetuk-
12418: 2 §. sella.
12419: Verovelvollisen heukilöa työ.. ja pa1kb.
12420:
12421:
12422: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
12423:
12424: LaUa. am,;åti.. Kauko Rjeppe. Ka.iaa ........
12425: Toi'9Q :rrtmaD. Peldlll 8aJia. Hugo MwminM
12426: Siiri X.llmoit.a. Matti Xoi'VUD811. Aulia hftla.·
12427: RaiD8r Viltt.Da. Veikko 3. a,tki)nen. Väinö 1L 'Y~
12428: Anna-Liisa Tie1llo. Irma Rosnell.
12429: IV,22.- La.k.al. N:Q G.
12430:
12431:
12432:
12433:
12434: Puhakka ym.: Ehdotu$ laiksi eräistä 'IJii.lia.ikaisista poikkBus-
12435: säänntiltsim ve~rihin.
12436:
12437:
12438: E d u ~ k u :n n a. U e.
12439:
12440: Maassamme on jookko työntekijöitä, joiden kOl"fttuiksi. Näin ei ole kuiteftkaan tapahtu-
12441: elinkustannukset tulevat normaalia suurem- nut, vaan päinvastoin varsinkin metsä- ja
12442: miksi. Tämä koskee varsinkin niitä työnte- siirtotyömaiden työläisten palkat ovat alhai-
12443: kijäryhmiä, jotka joutuvat työskentelemään semmat kuin vastaavanlaisten muiden työ-
12444: kotipaikkakuntansa ulkopuolella. Näihin kuu- alojen. Oikeudenmukaista olisi, että erikois-
12445: luvat metsä-, siirto- ja usein myös rakennus- olosuhteissa työskentelevien työntekijäin yli-
12446: työmaiden työntekijät. Perheestään erillään määräiset kulut otettaisiin huomioon ainakin
12447: asuminen aiheuttaa heille ylimääräisiä kuluja, verotuksessa ja annettaisiin heille oikeus vä-
12448: joiden korvaamiseksi he eivät saa päivärahaa hentää saamastaan tulosta valtion- ja kun-
12449: eikä niitä oteta huomioon verotuksessakaan. nallisverotuksessa valtion III lk:n matkus-
12450: Lisäksi mainittakoon, että metsätyöläiset tussäännön puolta päivärahaa vastaava määrä
12451: joutuvat käyttämään omia työvälineitään, eli vähintään 5 mk päivää kohden. Tämä
12452: joista he eivät saa työnantajalta mitään kor- olisi parhaiten toteutettavissa ottamalla siitä
12453: vausta. Niin ikään työn erikoisluonteesta joh- säännös lakiin eräistä väliaikaisista poikkeus-
12454: tuen he kuluttavat runsaasti ravintoa, vaat- säännöksistä verolakeihin.
12455: teita ja jalkineita. Periaatteessa tulisi työn- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12456: antajan maksaa erikoisolosuhteissa työsken-
12457: televille työntekijöille korkeampaa palkkaa, että Edmkunta hyväksyisi seuraa-
12458: jotta työstä aiheutuvat lisälru~ut tulisivat van lakiehdotuksen:
12459:
12460:
12461:
12462:
12463: Laki
12464: eräistä väliafka.isiata. poikkeussäännöksiatä verola.keihin.
12465: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12466:
12467: 1 §. 2 §.
12468: Vuoden 1967 tulojen ja omaisuuden perus- Verovelvollinen saa tulostaan vähentää ne
12469: teella toimitattavassa tulo- ja omaisuusvero- erityiset kustannukset, jotka ovat a-iheutu-
12470: tuksessa sekä sanotun vuoden tulojen perus- neet työn tai tehtävän suorittamisesta sellai-
12471: teella toimitattavassa kunnallisverotuksessa sissa olosuhteissa, ettei verovelvollinen ole
12472: on sen estämättä, mitä voimassa olevassa ve- voinut asua kotonaan eikä hänelle näiden
12473: rolainsäädännössä on säädetty, noudatettava kustannusten korvaamiseksi ole suoritettu
12474: tämän lain säännöksiä. päivärahaa. Näihin erityisiin kustannuksiin
12475: 244 IV,22. - VILliaikaiset poikkeussll.ännökset verolak:eihin.
12476:
12477:
12478: 3 §.
12479: on muun selvityksen puuttuessa katsottava Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
12480: kuluneen puolet valtion 111 lk matkustus- töönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvit-
12481: säännön mumaisesta päivärahasta. taessa valtiovarainministeriö.
12482:
12483:
12484: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
12485:
12486: Pauli Puhakka. Kaisu Weckman. Kuuno Honkonen.
12487: Aulis Juvela. Toivo Friman. Georg Backlund.
12488: Eino Tainio. Aarne Pulkkinen. Kauko Hjerppe.
12489: Aleksi Kiviaho. Hugo Manninen. Pekka Silander.
12490: Veikko Saarto. Martti Linna. Aimo Laiho.
12491: Heikki Mustonen. Kelpo Gröndahl. Kaino Haapanen.
12492: Lyyli Koskinen. Pekka Salla. V. J. Rytkönen.
12493: Lauha Männistö. Taisto Sinisalo. Paavo Lagerroos.
12494: 245
12495:
12496: IV,23.- Lak.a.l. N: o 44.
12497:
12498:
12499:
12500:
12501: Silander ym.:. Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista poikkeus-
12502: säännöksistä verolakeihin.
12503:
12504:
12505: E d u s kun n a U e.
12506:
12507: Hallitus on 11. 2. 1966 peruuttanut väli- tää verotusta haHituksen nyt esittämällä
12508: aikaisista poikkeussäännöksistä verolakeihin tavalla. Jotta aimaisemmin saavutetut vero-
12509: annetun lakiesityksensä N :o 138/65. Esi- vapaudet säilyvät, olisi hallituksen peruut-
12510: tyksen peruutus merkitsee käytännössä sitä, t·ama esitys väliaikaisista poikkeussäänntik-
12511: että veronalaiseksi tuloksi katsota;an mm. ta- sistä verolakeihin hyväksyttävä siinä muo-
12512: pa.turmakorvaukset, tieteen ja taiteen har- dossa, missä valtiovarainvaliokunta sen hy-
12513: joittaj:ain saarnat stipendit ja apurahat, väksyi.
12514: jotka jo vuosia ovat olleet verovapaita. Niin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
12515: ikään tulevat veronalaisiksi työttömyyskor- nioittaen
12516: vaukset j·a -~avustukset.
12517: Viitaten em. hallituksen peruuttaman esi- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
12518: tyksen perusteluihin katsomme, että on koh- raavan lakiehdotuksen:
12519: tuutonta vuosien käytännöstä poiketen kiris-
12520:
12521:
12522: Laki
12523: eräistä. väliaikaisista poikkeussäännöksistä. verolakeihin.
12524: Eduskunll'an päätöksen mukaisesti säädetään:
12525:
12526: 1 §. se on sidottu indeksiin, sanottu sidonnaisuus
12527: Vuoden 1966 tulojen ja omaisuuden perus- on rajoitettu indeksin nousun puoleen mää-
12528: teena toimitettavassa tulo- ja omaisuusvero- rään, eikä täUaisen obliga.ation koron maksa-
12529: tuksessa sekä sanotun vuoden tulojen perus- misen tai luruastuksen yhteydessä suoritettua
12530: teella toimitettav·assa kunnallisverotuksessa indeksin nousuun perustuvaa hyvitystä;
12531: on sen estämättä, mitä. voimassa olevassa 3) maataloustuotannon tukemiseksi annet-
12532: verolainsäädännössä ·on säädetty, noudatet- tuja valtionavustuksia;
12533: taVJa tämän lain säännöksiä. 4) stipendiä tai muuta apurahaa, joka on
12534: swatu opintoja tai tutkimuksi·a varten, niihin
12535: 2 §. luettuina Suomen Akatemiasta ja valtion
12536: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä: apurahoista korkeimman hengenviljelyn edis-
12537: 1) vuonna 1966 nostettua 5 päivänä tou- tämiseksi 3 päivänä lokakuuta 1947 annetun
12538: kokuuta 1945 annetun maanhankintalain lain (732/47) mukaiset apurahat sekä tie-
12539: (396/45) ja siihen liittyvän lainsäädännön teellisessä tutkimuslaitoksessa toimivaHe tie-
12540: mukaisten valtion velkasitoumusten korkoa. teenharjoittajalle tieteellistä työtä varten
12541: vuosilta 1945-1964; annetut apurahat;
12542: 2) korkoa, joka on saatu Rovaniemen 5) tieteellisen tai taiteellisen toiminnan
12543: kauppalan oikeudesta pakkolunastaa kauppa- tunnustukseksi annettua palkkiota tai .valtion
12544: lan alueeseen kuuluvaa :ma:ata 27 päivänä samanluontoistJa taikka muusta ansiokka:asta
12545: huhtikuuta 1945 annetussa wssa (381/45) toiminnasta antamaa eläkettä;
12546: tarkoitetusta valtion obligaatiosta, jonka, jos 6) maksu-a, jonka sähkölaitos- tai puhelin-
12547: IV,23. - VILUaikaiset poikkeusslll.nnökset verolakeihin.
12548:
12549:
12550: laitosliikettä harjoittava tahi vesi- taj viemä- säädännön mukaisen •aJ.tion ~iooUII\Wt·
12551: rijohtoliikkeen omistava yhteisö kantaa liit- sen saajall:a on oikeus näistä velkasitoumuk-
12552: tymisestä Hikkeen johtoverkostoon, kuitenkin sista. saamistaan korkotuloista verovapaana
12553: enintään selLaiseen määrään saakka, että eri vähentää niiden yhteinen määrä kolmeensa.-
12554: vuosina kertyneiden tällaisten maksujen yh- t&an markkaan saakka sekä mainitun mää-
12555: teismäärä sekä yhteisön osakkaiden tai jäsen- rän ylittävältä osaJta puolet, ei kuitenkaan
12556: ten li~n 8ijoittanla piäoma :yhtetml~s enempää kuin kaikkiaan tuhatviisisataa
12557: kettuina eivät ylitä liikkeen verovuoden päät- m:t~.
12558: tyessä käytössä olevan käyttöomaisuuden 4 §.
12559: hankinta-arvoa; Milloin Suomen rahan määräisestä velasta
12560: 7) palkkaa tai palkkiota, jonkoa YhdistY- on "tttonna 1956 tai sen jälkeen tapahtuneen
12561: neet Kansakunnat tai jokin sen erityisjär- hinta- tai kustannusindeksin flaikk:a muun
12562: jestö maksaa asiantuntijatehtävästä muuall• vtwooa;tan vertat.lu~rusteen muuttumisen
12563: kuin Suomessa; johdOlta auoriteU&'ft koron liai.ksi hyvi~
12564: 8) liikeunevakuutusta koskevien eri lakien, jota muualla v&rol:aiDAidännösai ol~nen
12565: liikenn~valruutuskorvausta. saavien inV!alidi- siinnöaten n~j.aUa ei voida vähentää \'eron-
12566: huollosta WJ.netlln ltain (891/65) tai työnte- alaisesta tul~C.., saadtWl tämä h:rritys vä-
12567: kijäin eri tapaturmavakuutuslakien nojalla hentää \'~velv-olliaell tulojen lrokottaismii~
12568: ja niissä siiädettyjen perusteiden mukaisesti rästä sellaiseen mliriän saAkka, joka vutaa
12569: mooUoriajOJleuvon liikenteeseen käyttämisestä l'elkapiiomalle l!lsk&ttavaa kahden prosentin
12570: aiheutuneen V'ahingon tai työtapat.urman vuotuista korkoa siltä e.jtita., jolta hy'f'itys
12571: alaiseksi joutuneelle tai hänen omaiselleen suoritetaan, ei kuitenklaall 1 päivää tammi-
12572: suoritettua piivärallaa., henkilövahingon joh- kuuta 1956 aibisenunalta ~j.aJ.ta.
12573: dosta suoritettua jatkuvaa. korvausta., elin-
12574: korkoa tai eläkettä taikkia niihin liittyviä li-
12575: siä; 5 §.
12576: 9) työttömyyskorvauksesta annetussa laissa Verovelvollisella on oikeus vähentää tulon
12577: (332/63) tarkoitettUJa työttömyyskorvausta hankkimisesta johtuneina kustannuksina tu-
12578: tai vaJ!takunnallista työttömyyskassoista an- lostaa.n liikkeen toiminnan kehittämiseen täh-
12579: netussa Laissa (125/S4) tukoite~ työttö- täävästä tutkimustoiminnasta aiheutuneet
12580: myysavustusta; lmsta.nnnkset sen mukla~n kuin hän on ne ve-
12581: 10) työnvälityslain (246/59) mukaah rovuoden kirjanpidossaan vähentänyt.
12582: työntekijälle y;aJtion v;aroista suoritettua kor-
12583: vausta; eiki 6 §.
12584: 11) työn mi tehtävän suorittamiseksi saa- Veronalaisena oiHisuo.~u ei ole pidet-
12585: tua. rnatJrekutrt.an.nuten koJM.UBta ja päid- tävä:
12586: :raha& lli.ltä osin ku.in niiden on katsottava 1) ()ikeUtta 10 pii'Väni helmiku\lta 1947
12587: kuluneen työstl tai tehtävästä aiheutuneiden tehdylli rauhamlopimukseJ.la ltlovut~etuUe alu-
12588: erityiatea kustannusten peittämiseen. eelle taikka 8 piiväDi kesäkuuta 1956 anne-
12589: Edellä 1 momentin 11 kohdMsa tarkoite- tliiBM Porkblan palautuslaiJM. (84:1/66) ta.r-
12590: tusta tnl&tkakumnnasten lro~ ja koitetuUe Porkkalan alueelle jääneestä omai-
12591: pii'tira.huta, joka on eaatu työn tai tehtävän suudesta saatavaan korvaukseen;
12592: IIUOritta.Indebi vieroolla paikkakunnalla, 2) maanhankintalain (396/45) 98 § :n 1
12593: kataotan muun aelrityben puuttuer.a kulu- momeatia& ja ma.anu.,ttölain (853/58)
12594: neen aiitl eiheutuneiden erityistett kustall- 68 § :IIlSI tarlroitettnun h.Mlitttasopimukseen
12595: nusten peittlmiseen miitä, joka ma:ksupe- perustuvaa t»ikeutta; eikä
12596: I'U8teeltaan ja suurutldeltaan '\'astaa valtion 3) edellä 2 §:n 1 tnomentin 2 kohdassa
12597: kulloinkin virka- tld työru. atbsta suori.t-et~ tarkoitettua obligaatiot&.
12598: v.aa matkiakustannusten korvausta ja piivi.
12599: rahaa. 7 §.
12600: 3 §. Edellä 9 §: tt 1 tn.omentin 6 lrohdaM& mai-
12601: Kealku.un 28 pihii.ni 1940 &nn'&ttln siirto- nittu yhtelaö on oiltetttettu tulo- ja omraisuus-
12602: väen pika...asutuslaln (346/40) sekä maanhalt- l'&l"Q~ 'f'er()nal&i8Mta otnai8\tttde8ttwl
12603: kiatdain (S96/4:6) ja siihen Hittyvin lain- vihentämlän IIUlOtUA kob.da.a tärkoit&ttu-
12604: IV,23. - SU&nder ym, H1
12605:
12606: jen eri vuosina kertyneiden maksujen yh- osalta puolet, ei kuit6nb.u:t -.t>ii bda
12607: teismäärän. kaikkiaan kaksikymmentätuhatta markkaa.
12608: Niinikään on 3 §: ssä tarkoitetun velkasi-
12609: toumuksen saaj&la oikeus omaisuuden perus- 8 §.
12610: teella toimitettavasaa verotuksessa velkasitou- T·arkempia määräyksiä tämän lain täytän-
12611: mustensa arvosta verovapaana vähentää nii- töönpanosta ja soveltamisesta antwa tarvit-
12612: dtn yhtQilN!Il arvo 'rii1Mtttuhantetm mark· \Ms$& VIIJ.tio't'.tl'ainministeriö.
12613: k.wan asti sekä tämän määrän ylitti:riilt:i
12614:
12615:
12616: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
12617:
12618: Pekka lilaader. Veikko J. ~ea. Pwli Puhakka.
12619: Aimo J..t.iho. Aleksi Kiviaho. Kaista Weckman.
12620: Paavo Aitio. Kauko Hjerppe. Kelpo GröndaAL
12621: ViiD.ö &. Vinaaen. Pekka Salla. Olavi J, Laine.
12622: Taisto Sinisalo.
12623: 248
12624:
12625: IV,24. ..;_ Lak.al. N :o 45.
12626:
12627:
12628:
12629:
12630: Siren ym.: Ehdotukset laeiksi eräistä väliaikalisista poikkeus-
12631: säännöksistä verolakeihin.
12632:
12633:
12634: E d u s k u n n a ll e.
12635:
12636: Eduskunta hyväksyi 30 päivänä joulu- huomioon korvausta määrättäessä eikä niistä
12637: kuuta 1964 lain eräistä väliaikaisista poik- suoriteta erillisiä lisäkorvauksia. Työsuhteen
12638: keussäännöksistä verolakeihin, jonka 2 §: n perusteella suoritettavaan eläketuloon tai
12639: 8 kohdan mukaan :ldikennevakuutusta kos- · vanhuuden aiheuttamaan .:vähentyneeseen an-
12640: kevien eri lakien tai työntekijäin eri tapa- ~iotuloon korvauksia verrattaessa on otettava
12641: turmavakuutuslakien nojalla ja niissä sää- huomioon, että tapaturmaisesti loukkaantu-
12642: dettyjen perusteiden mukaisesti moottori- neet ovat suurimmaksi osaksi parhaassa työ-
12643: ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä ai- iässä olevia henkilöitä. Tämä merkitsee sitä,
12644: heutuneen vahingon tai työtapaturman al:ai- että heillä on myös taloudellisessa mielessä
12645: seksi joutuneelle tai hänen omaiselleen suo- elämän craskaimmat vuodet käsillä tai edessä.
12646: ritettua päivärahaa, elinkorkoa tai eläkettä Heidän on kasvatettava ja koulutettava lap-
12647: taikka niihin liittyviä lisiä ei ole pidettävä sensa, heidän on hoidettava asuntokysymyk-
12648: veronalaisena tulona v:n 1965 tulojen ja sensä jne. Kaikki tämä on heidän tehtävä
12649: omaisuuden perusteella toimitettavassa tu:lo- saamansa osakorvauksen turvin. Iäkkääm-
12650: ja omaisuusverotuksessa sekä saman vuo- millä henkilöillä ei ole enää samoja rasituk-
12651: den tulojen perusteella toimitettavassa kun- Sia kannettavanaan. Kun lisäksi otetaan
12652: nallisverotuksessa. huomioon, että sotilasvammalain perusteella
12653: Kyseessä olevat korvaukset ovat työky- suoritettavat korvaukset, kansaneläkelain
12654: vyn menetykseen perustuvia osakorvauksia nojalla maksettavat eläkkeet ja vaikeavam-
12655: ja niiden tehtävänä on paitsi ansiotulojen maisille invalideille valtion varoista suoritet-
12656: menetyksen korvaaminen myös vammasta tava invalidiraha ovat verovapaita, tulisi
12657: aiheutuvien normaalia suurempien elinkus- myös näiden aivan samalla tavoin vammai-
12658: tannusten peittäminen. Tällaisina kustan- suuteen perustuvien korvausten olla verotuk-
12659: nuksina voidaan mainita invaliditeetin usein sesta vapaat.
12660: mukanaan tuomien lisätautien aiheuttamat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12661: sairaskustannukset, näiden sairauksien ai- nioittaen,
12662: heuttamat työpaikkamenetykset, lisäänty-
12663: vät työmatkakustannukset jne. Edellä mai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12664: nitun kaltaisia '!lisäkustannuksia ei oteta vat lakiehdotukset:
12665:
12666:
12667:
12668: Laki
12669: eräistä väliaikaisista poikkeussää.nn.öksistä verolakeihin.
12670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12671: 1 §. teella toimitettavassa kunnallisverotuksessa
12672: Vuoden 1966 tulojen ja omaisuuden perus- on sen estämättä, mitä voimassa olevassa ve-
12673: teella toimitettavassa tulo- ja omaimusvero- rolainsäädännössä on säädetty, noudatettava
12674: tukse&'la sekä sanotun vuoden tulojen perus- tämän lain säännöksiä.
12675: IV,24. - Sir6n ym. 249
12676:
12677: 2 §. ajoneuvon liikenteeseen käyttämiSeStä· aiheu:.
12678: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä lii- tuneen vahingon tai työtapaturman alaiseksi
12679: kennevakuutusta koskevien eri lakien, liiken- joutuneelle tai hänen omaiselleen suoritettua
12680: nevakuutuskorvausta saavien invaliidihuol- päivärahaa, henkilövahingon johdosta suori-
12681: losta annetun lain (391/65) tai työntekijäin tettua jatkuvaa korvausta, elinkorkoa tai
12682: eri tapaturmavakuutuslakien nojalla ja niissä eläkettä taikka niihin liittyviä lisiä.
12683: säädettyjen perusteiden mukaisesti moottori-
12684:
12685:
12686:
12687:
12688: Laki
12689: eräistä väliaikaisista poikkeussää.nnöksistä verolakeihin.
12690: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12691:
12692: . 1 §. nevak:uutuskorvausta saavien invaliidihuol-
12693: Vuoden 1967 tulojen ja omaisuuden pe- losta annetun lain (391/65) tai työntekijäin
12694: rusteella toimitettavas~a tulo- ja omaisuusve- eri tapaturmavakuutuslakien nojalla ja
12695: rotuksessa sekä sanotul).. vuoden tulojen pe- niissä säädettyjen perusteiden mukaisesti
12696: rusteeiia toimitettavassa kunnallisverotuk- moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä
12697: sessa on sen estämättä, mitä voimassa ole- aiheutuneen vahingon tai työtapaturman
12698: vassa verolainsäädännössä on säädetty, nou- alaiseksi joutuneelle tai hänen omaiselleen
12699: datettava tämän lain säännoksiä. suoritettua päivärahaa, henkilövahingon joh-
12700: dosta suoritettua jatkuvaa korvausta, elin-
12701: 2 §. korkoa tai eläkettä taikka niihin liittyviä
12702: Veronalaisena tulona ei ole pidettävä lii- lisiä. ·
12703: kennevakuutusta koskevien eri lakien, liiken-
12704:
12705:
12706: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
12707:
12708: Eino Siren. Uljas Mäkelä.
12709: Sinikka Luja: Lyyli Aalto.
12710:
12711:
12712:
12713:
12714: 32 E 529/66
12715: Asunta. ym.: Ekdolus UAsi lad41- ja o~oZ. ••tel-
12716: tamisesta.
12717:
12718:
12719: E d u s kunnalle.
12720:
12721: Voimassa olevan tulo. ja OOlai$'0.USVerol&in. kunt&, ·}rosb lrotimaiailla ösakeyhtiöillä ja
12722: mukaan ovat osakeyhtiöt ja osuuskunnat ve- osuuskunnilla ei ole oikeutta vähentää tulos-
12723: rotuksellisesti samassa asemassa. Niinpä koti- taan sitä osnttsplloma.n korkoa, jonka em.
12724: mainen osakeyhtiö ja osuuskunta, jotka eivät yhteisöt saavat osuuskunnasta. Osuuspääoman
12725: harjoita kauppaa arvopapereilla, ovat mt>lem- korko samaten kuin 088.lreyhtiön osinkokin an-
12726: ma.t oikeutetut veronala$esta. tulostaan vä- netaan vuosiwitosU!., joka on jo verotuksen
12727: hentämlln sen, mitii. M ova.t sa.an.eet osinkona kohtMna ja ellei tiitä 6suuskunna.n osttuspäfi.-
12728: osa.keyhtitsstä. oman korkoa saa vähentfi.fi. saaja:n tulosta, tu-
12729: Tästti. säii.nnöksestä kii.y ilmi, että lains!UI.- lee se saaja.n. kidessä toisen kel'rall verotetta-
12730: täjl on ka.t.9onut em. yhteisöjen osalta., että vaksi. Mielestämme pitiisi t>SUuspääoma.n ko-
12731: osakeyhtiön ()SinJrotulojen kahdenkertaiMn ron olla ko. tapau.ksessa. sa.tn.IU!!Sa. atretnal!~Sa
12732: verotus on epäkohta ja ko. säti.nn.ökse1Ut epfl- kuin osakeyhtiön 1lSingon.
12733: kohta on poistettu ja m. ketju:verotus on Edellä olevaan viitaten esitämme \kunnioit-
12734: ehklisty. Tlillöin t>n kuitenkin lainlaatijalta taen,
12735: jäänyt huomaamatta, että osinkoa jaka'VIL
12736: osakeyhtiö on tullut edullisempaan asemaan etta Bd'U$h11,fa hyviihylri ~
12737: kuin osuuspääoman korkoa jakava osuus- van lakiehdot'liksen:
12738:
12739:
12740: Laki
12741: UJo. ja omaisuusverolain muutta.miseltL
12742: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
12743: tulo. ja omaisuusverolain (888/43) 24 §:n 4 kohta näin kuuluvaksi:
12744:
12745: 24 §. kunta, joka ei harjoita kauppaa arvopape-
12746: Tuloksi ei katsota: reilla, on saanut osinkoa osakeyhtiöstä tai
12747: - -- --- - - - - - - -- - osuuspääoman korkona osuuskunnasta.
12748: 4) mitä kotimainen osakeyhtiö tai osuus- - - - - - - - - - -- - - - - -
12749:
12750:
12751: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
12752:
12753: Mikko Asunta. Sakari ..Huima.. Nestori Kaasalainen.
12754: Erkki Hara. N'. Kosola. Mauno Pohjonen.
12755: Jaakko Kemppainen. Alli Vaittinen. Hannes Pa.aso.
12756: Irma. Hama.ra. Pentti Mäki-Hakola. Yrjö Sinkkonen.
12757: Tahvo Rönkkö.
12758: 161
12759:
12760:
12761:
12762:
12763: Borg-Sundman ym.: BMKJlu lfMs.i IVZ.. ;. o~MiruvtW~"olein.
12764: muvtl4tm&esta.
12765:
12766:
12767: Ed uskunn aU e.
12768:
12769: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa omaisten elatuksesta. Se, että he tällöin eivät
12770: esiintyvä veroluokittelu on osoittautunut epä- useinkaan saa edes veronalennusta huolto-
12771: oikeudenmukaiseksi ttin\enomaan 1 VQI'Oluok- ml'Ollisuudestaan, on myös epäkohta, joka
12772: kaän asetettujen · yksinäisten eli na.imatto- yhä odottaa korjaustaan. Olisi jo aika luo-
12773: mien, lapsettomien [eskien ym. yksinäisten pua naimattomien, il.apsettomien leskien ym..
12774: osalta. Nykyisen järjestelmän mukaan vero- yksinäisten erikoisverotuksesta.
12775: tettava\ henkilöt oo. jaettu veroasteikkoon ,Eri veroluokkiin jakaminen olisi saatava
12776: nähden kolmeen eri veroluokkaan, josta en- poistetuksi. Kansalaiset on asetettava yhden-
12777: simmäiseen eli ankarimpaan kuuluvat ylei- vertaisikai verolakien edesså ja sen rinnalla.
12778: sesti sanottuna yksinäiset henkilöt, toiseen hoidettava lasten huollon aiheuttamat vero-
12779: lapsettomat naimisissa olevat henkilöt sekä helpotukset, niin myös verohelpotukset mui-
12780: kolmanteen lapsia elittävät tai elättäneet den huollon tarpeessa olevien läheisten aku-
12781: henkilöt. On oikein ja luonnollista. että yh- la.isten elättämisen johdosta.
12782: teiskunta tukee niitå kansalaisia, jotka huol- Koska näin pitkälle menevä uudistua ei
12783: tavt kansan tulevaisuutta ja siten on lapsia tässä vaiheessa verolainsäädännön kokon.ais-
12784: elättävien henkilöiden verohelpotllliten oltava uudistusta odotettaessa ole mahdollista, on
12785: tuntuvia. Tämä ei silti puolla sitä epäoikeu- joka tapauksessa syytä osittaisuudistuksena
12786: denmukaisuutta, joka korkeimmassa veroluo- yhdistää I ja II veroluokka uudeksi I J.'dO-
12787: kassa ankarana verotuksena kohtaa yksinäi- kaksi eli rinnastaa yksinäiset ja lapsettomat
12788: lril henkn6itl ftft"8.tttth& ltt~tomiin avio- aviof'Qrit bfJkenlln. Tällöin nykyilum lii
12789: puolisoihin. Ei Mi~Mtldksi -roida m t - ettii ~rolookMt& tulisi llusi II luokka.
12790: yksinäisen henkilön veronmaksukyky olisi pa- Edelll esi~tyn pernstoolla ehdotamme knh~·
12791: rempi kuin vastaavassa asemassa olevan kah- nioittavasti,
12792: den työkykyisen naimisissa olevan lapsetto-
12793: man henkilön. Naimattomilla naisilla ja lap- etfii Bduku'ltto hy~ .tturao-
12794: settomilla leskillä on sitäpaitsi usein osanaan van. lakiehdotuksen.:
12795: huolehtia läheisten vaJihojen ja sairaiden
12796:
12797:
12798:
12799: Laki
12800: talo- ja omaisuusverolain muutta.miseata.
12801: Eduskunnan päätöksen mUkaisesti muutetaan marraskuun 19 päivänä 1943 annetun
12802: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 46 § ja 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulu-
12803: kuuta 1947 annetussa la.issa, (951/47), näin kuuluviksi:
12804:
12805: 46 §.
12806: Verovelvolliset luonnolliset henkilöt lue- II veroluokkaan kuuluu naummssa oleva
12807: taan ikänsä, aviosuhteensa sekä elatusvelvol- henkilö, ei kuitenkaan jos hän on verovuo-
12808: lisuutensa perusteella seuraavaan kahteen den päättyessä ollut avioliitossa vähintään
12809: veroluokkaan: kolme vuotta eikä ole elättänyt verovuonna
12810: 252 IV,26. - Tulo- ja omaisuusvero.
12811:
12812: alaikäistä tahi sitä ennen vähintään kymme- Kuolinpesä luetaan II veroluokkaan.· Jos
12813: nenä vuotena seitsemäntoista vuotta nuorem- sen osakkaana on perinnönjättäjän alaikäinen
12814: paa lastaan. Jos verovelvollinen on vero- lapsi, joka on saanut elatuksensa kuolinpeSän
12815: vuonna elättänyt alaikäistä [astaan, hän on varoista, pesällä on oikeus saada 48 § : ssä
12816: oikeutettu saamaan verostaan sellaisen vähen- tarkoitettu veronvähennys.
12817: nyksen kuin 48 § :ssä säädetään.
12818: I veroluokkaan kuuluvat muut kuin II v&: 48 §.
12819: roluokkaan luettavat luonnolliset henkilpt. Veroa tulon perusteella suoritetaan, mi-
12820: Avoimet kommandiitti- ja laivaisännistö- käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan
12821: yhtiöt sekä niihin verrattavat yhtymät kuu- asteikon mukaan:
12822: luvat II veroluokkaan.
12823: Veroluokka
12824: I II
12825: 'VU'Oll vakio· Vero·% ala· Veron vakio· Vero-% ala·
12826: eri tulon ala- rajan yli me· erä tulon ala· rajan yli me-
12827: Verotettava tulo rajan kohdalla nevästä tulon rajan kohdalla nevästä tulon
12828: mk mk osasta mk osasta
12829: 300().....:. 3 800 •• 0 ••••• 0 0 ••• 0 •• 10 10
12830: 3 80().....:. 6000 0 ••• 0 0 0 0. 0 0. 0 ••• 90 13 10 10
12831: 6 00().....:. 8000 ••• 0 ••••••••• 0. 0 '376 13 230 13
12832: 8 00().....:. 10 000• 0 •••• 0 ••••• 0 0. 0 636 16,7 490 13
12833: 10 000- 12 000 ••• 0 0. 0 ••• 0 •••• 0 970 21 750 15,5
12834: 12 00().....:. 15 000 ................ 1390 22 1060 18
12835: 15 00().....:. 20 000••••••••• 0 •••••• 2050 25 1600 24
12836: 20 000- 30 000 •••• 0 •• 0 •• 0 •• 0 •• 3300 28 2800 26
12837: 30 000- 40 000 0 •• 0 ••••••• 0 ••• 0 6100 31 5400 28
12838: 4000().....:. 60 000 ••••• 0 •••• 0 •• 0 •• 9200 33 8200' 31
12839: 60 000-100 000 •• 0 •••••••••• 0 •• 15800 35,5 14400 34
12840: 100 00().....:.200 000•• 0. 0 ••••••• 0 •• 0 30000 42 28000 42
12841: 200 000 tai enemmän • 0 0 0 •• 0 ••• 0. 72000 45 70000 44
12842:
12843: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- sesta kuusikymmentä. markkaa,' ei kuitenkaan
12844: nyt alaikäistä lastaan, on I veroluokan ·mu- enempää kuin veron koko määrä.
12845: kaisesta verosta vähennettävä jokaisesta lap-
12846:
12847:
12848: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
12849:
12850: lYia.Tgit Borg-Sundman. H. Xosola..
12851: Olavi Lähteenmäki. Sa.ka.ri Huima..
12852: A1li Va.ittinen. Juuso H'åikiö.
12853: Irma. Ha.ma.ra.. Timo Mäki.
12854: T. Junnila.. Olavi Nikkilä.
12855: T. 1. Va.rtia.. Toivo· 'Hietala.
12856: Saara. Forsius. Jaakko Kemppainen.
12857: 253
12858:
12859: IV,27.-Lak.al. N:o 48.
12860:
12861:
12862:
12863:
12864: Haarla ym~: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
12865: tamisesta.
12866:
12867:
12868: E .d u s k u n n a 11 e.
12869:
12870: Kansantaloutemtne edistämismahdollisuuk- aiheutuneiden kustannusten väh~mnysoikeus
12871: sia harkittaessa on voimakkaasti korostettu ole täysin vakiintunut. Viimeaikaisessa oi-
12872: teollisuuden keskeistä merkitystä taloudelli- keuskäytännössä ne tosin on yleensä hyväk-
12873: sen kasvun ja hyvinvointimme lisääntymi- sytty vähennettäviksi, mutta kuitenkin siten,
12874: sessä. Teollisuuden kehitys on toisaalta rat- että jos tutkimukset ovat tähdänneet arvon-
12875: kaisevasti riippuvainen kansainvälisestä kil~ vähennyskelpoisen käyttöomaisuuden hankin-
12876: pailukyvystä. Siihen vuorostaan vaikuttaa taan, kustannukset on ollut lisättävä tämän
12877: suuresti se, missä määrin pystytään seuraa- omaisuuden hankinta-arvoon tai saatu vähen-
12878: man tieteen ja tekniikan nopeaa kehitystä. tää vasta sinä vuonna, jona on todettu, et-
12879: Maa, joka ei huolehdi tuotantonsa tieteelli- teivät tutkimukset ole johtaneet tulokseen.
12880: sen ja teknillisen pohjan vahvistamisesta, Kun tutkimustoiminnan kustannuksen vähen-
12881: tuntee kilpailun kiristymisen erityisen voi- nyskelpoisuudella on toimintaa elvyttävä vai-
12882: makkaana. kutus, olisi kaikki tutkimustoiminnan kustan-
12883: Avartuvat markkinat ·ja vapautuva kan- nukset nimenomaisesti säädettävä vähennys-
12884: sainvälinen kaupankäynti lisäävät entisestään kelpoisiksi. Tutkimustoimintana olisi tällöin
12885: kilpailukykymme kohentamisen välttämättö- pidettävä tuotannon markkinoinnin kehittä-
12886: myyttä voidaksemme laajentaa ja monipuo- miseen tähtäävää selvittely-, suunnittelu-
12887: listaa vientiämme sekä pystyäksemme kilpai- ynnä muuta sellaista työtä. Myös koneiden,
12888: lemaan kasvavan tuonnin kanssa kotimarkki- tuotteiden yms. hyödykkeiden kehittämiseksi
12889: noillamme. suoritetun suunnittelutyön kustannukset olisi
12890: Tutkimustoiminnan tehostaminen on viime katsottava tutkimuskustannuksiksi. Tutkimus-
12891: aikoina ollut teollisuuden piirissä perusteel- toiminnan tulokset näkyvät ehkä vasta vuo-
12892: lisen harkinnan kohteena. Tällöin on tultu sien kuluttua tutkimusten päättymisestä ja
12893: siihen tulokseen, etteivät teollisuuden omat tutkimusten tulosten toteuttamisesa. Tutki-
12894: mahdollisuudet riitä tutkimustoiminnan ke- mustoiminnan elvyttämiseksi olisi verovelvol-
12895: hittämiseen tarvittavassa määrin. Jos tutki- lisille kuitenkin suotava oikeus vähentää tut-
12896: mustoiminta aiotaan maassamme saada sekä kimustoiminnan kustannukset veronalaisista
12897: taloudellisen kasvun että kilpailukykymme tuloistaan jo sinä verovuonna, jona ne on
12898: kannalta riittävän laajaksi ja tehokkaaksi, suoritettu tai niiden suorittamisvelvollisuus
12899: on ilmeisesti välttämätöntä helpottaa teolli- on syntynyt. Edellä esitetyn vuoksi tulo- ja
12900: suuden omia tutkimusinvestointeja ja lisätä omaisusverolain 26 § : ään olisi lisättävä uusi
12901: julkisten varojen käyttöä tähän tarkoituk- 11) kohta.
12902: seen. Sen ohella olisi myös verolainsäädän- Tämän perusteella ehdotamme,
12903: tömme saatettava tältä osin muuttuneita olo-
12904: suhteita vastaavaksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12905: Verotuskäytännössä ei tutkimustoiminnasta van lakiehdotuksen:
12906: IV,9:7. - ".r11lo- ja omaisuusvero.
12907:
12908:
12909: Laki
12910: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
12911: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
12912: ja omaisuusverolain (888/43) 20 § :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on viimeksi
12913: oaittai:a mu.utet.t'Wla. 28 päivänä. joulukuuta. 1962. t1.11ne\uaaa laissa (644/62), uusi 11)
12914: kohta seuraavasti: ·
12915:
12916: 26 §.
12917: Tulon hankkimisesta johtuneiksi kustan- västä tutkimustoiminnasta aiheutuneet kus-
12918: nuksiksi katsotaan myös: tannukset sen mukaan kuin verovelvollinen
12919: on ne kirjanpidossaan vähentänyt.
12920: 11) liikk~n toiminnan kehittämiseen tähtää-
12921:
12922:
12923: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
12924:
12925: p. & Ha.a.rla.. Raimo Daskivl.
12926: IV,18. -- I.a)p aJ • :0 ••
12927:
12928:
12929:
12930:
12931: BUo1'1a. ym.: Elulot1u laSkft INI• j4 om~erolcU. • • -
12932: to.ise.tttJ.
12933:
12934:
12935: E d u s kun n alle.
12936:
12937: Maamme taloudellisen kehityksen kannalta omaisuutta ja tuloa. Aineellisen verolain-
12938: on ensiarvoisen tärkeätä, että edessä olevina säädännön uudistamista valmistelleen vero-
12939: vuosina odotettavissa oleva työvoiman lisäys lakikomitean mietinnön perusteluissa tode-
12940: voidaan hyödyllisesti käyttää. Toisaalta edel~ taan mm., että voidakseen maksaa velasta
12941: lyttää myös kilpailukykymme säilyttä.minen korkoa 100 mk osakeyhtiö tarvitsee tuloa
12942: yh.ä laajenevilla !kansainvälisillä markkinoilla 100 mk. Sitä vastoin tarvitaan 100 mk osin-
12943: efulkeinoelämämme ja ennen kaikkea teolli~ gon maksamiseen, jos yhtiö suorittaa valtion-,
12944: suutemme nopeaa kehittämistä. Riittävän n~ kunnallis- ja kirkollisv&oa yhteensä. 51%,
12945: pea kehitys on kuitenkin mahdollista vain, tuloa 204 mk. Talletusten ja oblig,a.tioiden
12946: mikäli tarvittavat uudet investoinnit voidaan verovapaudesta seuraa lisäksi, että osakeyh-
12947: rahoittaa. tiön on kyettävä, s~dakseen osakkeitaan
12948: Teollisuutemme investointeja rahoitetaan kaupaksi, suorittamaan niille osinkoa alin
12949: suurimmalta osaltaan vieraan pääoman tur- paljon enemmän, että osingosta jää ~alle
12950: vin lainoilla sekä osaksi myös oman pääoman häneltä siitä menevien verojen jälkeen aina-
12951: avulla osakeantien kautta tai yritysten itse- kin lählmain yhtä paljon tuloa kuin vastaa-
12952: rahoituksella. Osakeantien avuUa tapahtuva vasta talletuksiin tai obligaatioihin sijoite-
12953: rahoitus on viime vuosina menettänyt suh- tusta på.ä.olnll.Sta.
12954: teellisesti y<hä merkitystään. Samanaikaisesti Kaksinkertainen verotus on näin ollen saat-
12955: ovat [uotonsaantima.hdolli&Uudet vaikeutu- tanut osakeantira,hoitl\ksen lainarahoitusta
12956: neet ja varsinkin uusien, usein voimakkaasti- huomattavasti epäeduUisemmaksi. Toisaalta
12957: kin laajentuvien yritysten on yhä vaikeampi ehkäisee kaksinkertainen verotus myös osin-
12958: kilpai'lla luotoista vanhempien ja vakavarais- gonjakoa mm. sen vuoksi, ettei yhtiölle usein-
12959: ten yritysten kanssa. kaan jää verojen maksamisen jälkeen riittä-
12960: Toisaalta tulisi yritysten omien ja vierai- västi voittovaroja osinkojen maksamiseen,
12961: den pääomien välillä vallita tietty tasapaino. minikä lisäksi yhtiöt jo yksinomaan tämän
12962: Yhteisötulon kaksinkertaisen verotuksen an- kohtuuttoman verotuksen ansiosta pyrkivät
12963: siosta muodostuu osakerahoitus kuitenkin pidättäytymään osingonjaosta. Tämä puoles-
12964: lainojen avulla tapahtuvaa rahoitusta huo- taan pienentää säästäjien kiinnostusta osake-
12965: mattavasti kalliimmaksi, minkä lisäksi sijoit- säästämiseen, kun osakkeiden tuotto ei vastaa
12966: tajien pääomista ovat kilpailemassa verotuk- heidän niihin sijoittamaansa pääomaa.
12967: sellisesti osakesäästämistä huomattavasti Näissä olosuhteissa onkin osakesäästäminen
12968: edullisemmat sijoitusmahdollisuudet. Voi- ja osakerahoitus kokonaan ty.rehtymässä.
12969: massa olevien säännösten mukaan ei yhteisö Tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta
12970: saa vähentää osinkoina tai osuuspääoman muuttamisesta annetulla lailla (640/65) sää-
12971: korkona jakamiaan varoja tulostaan eikä dettiin tosin, että yhteisöjen on tältä vuo-
12972: osake- tai osuuspääomaansa varoistaan, kun delta suoritettava jaetusta voitosta valtiolle
12973: taas velat ja niille suoritetut korot ovat vä- tuloveroa 42 % ja muusta osasta voittoa
12974: hennyskelpoisia. Niin ikään ovat pankkitalle- 48 %. Toteutettu muutos merkitsi kuitenkin
12975: tukset ja niiNe maksettavat korot verova- tosiasiassa vain jonkin verran pienempää ve-
12976: paita, kun taas osakkeet ja osuudet samoin ronkorotusta osinkana tai osuuspääoman
12977: kuin niistä saadut tulot ovat veronalaista korkona jaetulle voitolle kuin muulle tulolle.
12978: 256 IV,28. - "l'olo- ja omaisuusvero.
12979:
12980:
12981: Se ei näin ollen tule parantamaan yritysten osuuden voitostaan ja siten herättää mielen-
12982: voitonjakomahdollisuuksia aikaisempaan ver- kiintoa osakesäästämistä kohtaan, olisi lieven-
12983: rattuna. nys toteutettava yhteisöjen puolella siten,
12984: Taloudellisen kehityksemme kannalta on että yhteisön sallittaisiin vähentää valtion-
12985: välttämätöntä, että osakeyhtiölle ja muille verotuksessa osa jakamastaan osingosta ja
12986: yhteisöille luodaan nykyistä paremmat mah- osuuspääoman korosta veronooaisesta tulos-
12987: dollisuudet hankkia tuotannollisessa toimin- taan. Tätä tarkoittava muutos olisi sitä
12988: nassa tarvitsemiaan varoja korottamalla paitsi toteutettava pysyväisellä lailla.
12989: osake- tai osuuspääomiaan. Tämän vuoksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12990: olisi yhteistulon kaksinkertaista verotusta
12991: osakesäästämisen edistämiseksi tuntuvasti lie- että Edmkunta hyväksyisi seuraa-
12992: vennettävä. Jotta yhteisöt voisivat jakaa van lakiehdotuksen:
12993: osake- tai osuuspääomalleen suuremman
12994:
12995:
12996: Laki
12997: tulo- ja. omaisuusverolain muuttamisesta..
12998: Eduskunnan päätöksen mukaan lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
12999: ja omaisuusverolain (888/43) 28 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 23 päivänä
13000: joulukuuta. 1947 annetussa laissa (951/47), uusi 3 a) kohta seuraavasti:
13001:
13002: 28 §. 3 a) viisikymmentä sadalta osakkailleen
13003: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- tai osuuksilleen verovuonna jakamastaan
13004: hentää: osingosta tai osuuspääoman korosta;
13005:
13006:
13007: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
13008:
13009: P. R. Haarla.. Raimo Da.ski.vi.
13010: 257
13011:
13012: IV,29. - Lak.al. N: o 50.
13013:
13014:
13015:
13016:
13017: Haarla ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muut-
13018: tamisesta.
13019:
13020:
13021: Ed us kunnalle.
13022:
13023: Omaisuudesta valtiolle suoritettavan veron huomiota aineellisen verolainsäädännön koko-
13024: avulla pyritään ns. vakautettua tuloa verot- naisuudistusta koskeneessa mietinnössään.
13025: tamaan raskaimmin kuin muuta, kuten esi- Komitea ehdottikin, että milloin Vlarallisuus-
13026: merkiksi työstä saratua tuloa. Vakautetun tu- veron ja valtion tuloveron yhteismäärä ko-
13027: lon veronkantokyky on suurempi kuin va- hoaa yli 65 prosentin verovelvollisen valtion-
13028: kauttamattoman. Ansiotulosta myönnettävän verotuksessa verotettavasta tulosta, sen yli
13029: työtulovähennyksen j-a omaisuusveron joh- menevää tuloveron osaa ei määrättäisi mak-
13030: dosta on Vlakautetun tulon lisäverorasitus settavaksi. Samalla komitea kuitenkin ehdotti,
13031: kuitenkin muodostunut Suomessa huomatta- että kunnallisvero saataisiin vähentää val-
13032: vasti ankarammaksi kuin mikä vastaa muissa tionverotuksessa tulosta. Komitean ehdotta-
13033: maissa yleensä oikeaksi katsottua vakautetun ma verorasituksen yläraja vastaa niin ollen
13034: j'a vakauttamattoman tulon verorasituksen nykyisten säännösten vallitessa noin 60 pro-
13035: eroa. Erityisen kohtuuton tämä lisäverorasi- senttia tulosta. Mainittakoon, että myös
13036: tus on silloin, kun omaisuus tuottaa vero- Ruotsin verolainsäädäntöön on otettu V'astal8,.
13037: velvolliselle vain vähän tai ei ollenkaan tu- vat säännökset varallisuus- ja tuloverojen ai-
13038: loa. Usein saattaa tapahtua jopa niin, että heuttaman liiallisen verorasituksen vähentä-
13039: verovelvollinen joutuu suorittamaan valtiolle miseksi.
13040: tulo- ja omaisuusveroina enemmän kuin hän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13041: on saanut tuloa. Tätä ei luonnollisestikaan
13042: voida pitää oikeana. että Eduskunta hyväksyisi seuraa--
13043: Myös verolakikomitea kiinnitti epäkohtaan van lakiehdotuksen:
13044:
13045:
13046: Laki
13047: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
13048: Eduskunnan päätöksen mukaan lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annettuun tulo-
13049: ja omaisuusverolakiin (888/43) uusi 50 c § seuraavasti:
13050:
13051: 50c §.
13052: Milloin 7 §: n 1 momentin 1 kohdassa mai- velvollisen verotettavasta tulosta, ei sen yli
13053: nitun verovelvollisen tulo- ja omaisuusveron menevää tuloveron osaa määrätä maksetta-
13054: yhteismäärä kohoaa yli 60 prosentin vero- vaksi.
13055:
13056:
13057: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
13058:
13059: P. R. Haarla. Raimo Tiaskivi.
13060:
13061:
13062:
13063: 33 E 529/66
13064: 258
13065:
13066: IV,30. - Lak.al. N: o 51.
13067:
13068:
13069:
13070:
13071: Karvikko ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusve-rolain
13072: muuttamisesta.
13073:
13074:
13075: E d u s k u n n a ll e.
13076:
13077: Tulo- ja omaisuusverotuksessa käytössä ja asteikon mukainen vero kerrotaan luvulla
13078: oleva kolmen veroluokan järjestelmä sekä 1 %. Tämä menettely ikoskisi jokaista, jonka
13079: siihen kytkeytyvä aviopuolisoiden yih.teisve- tulojen varassa on läheisen omaisen elatus.
13080: rotus ovat lukuisten epäkohtiensa vuoksi Tasausmenettelyn käytäntöön ottamisen
13081: saaneet osakseen voimakasta arvostelua. Ny- yhteydessä olisi perheverotusta koskeviin
13082: kyisessä järjestelmässä vallitseva veroluokka- säännöksiin tehtävä muitakin muutoksia.
13083: jako ei monessa tapauksessa perustu henkilön Verolakikomitean esittämiin perusteluihin
13084: veronmaksU:kykyyn. Siinä on joissakin ta- viitaten ehdotamme tulo- ja omaisuusverola-
13085: pauksissa jopa perua vanhoista saksalaisista kiin tehtäväksi seuraavat muutokset:
13086: perhesuunnitteluun liittyvistä verojiilrjestel- Lapsivähennys tehdään tulosta eikä ve-
13087: mistä. Maassamme jo kauan valmisteltu vero- rosta. Vähennys nousee portaittain kunkin
13088: luokkajaon poistaminen ja aviopuolisoiden vähennykseen oikeutetun lapsen kohda'lla.
13089: yhteisverotuksen uudelleen järjestäminen Puolisovähennys vähemmän ansainneen
13090: olisi viipymättä toteutettava ja siirryttävä puolison ansiotulosta rajoitetaan vain lapsi-
13091: nykyistä yksinkertaisempaan ja oikeudenmu- vähennykseen oikeutettuihin puolisoihin.
13092: kaisempaan järjestelmään. Tässä yhteydessä voidaan puolisovähennyksen
13093: Nykyisen järjestelmän epäkohdat voitai- määrää myös pienentää, koska tasausmenet-
13094: siin parhaiten välttää luopumalla kokonaan tely tuottaa asianomaisille nykyistä suurem-
13095: veroluokkajärjestelmästä ja ottamalla perhe- man edun.
13096: verotuksessa ikäytäntoon ns. tasausmenettely, Muiden epätäydellisten perheenhuoltajien
13097: joka on käytännössä mm. Yhdysvalloissa ja verotuksesta poiketen verotetaan leskeä puo-
13098: Länsi-Saksassa. Tasausmenettelyssä olisi tulo- lison kuolemaa seuraavilta viideltä vuodelta
13099: veroasteikko kaikille verovelvollisille sama, soveltaen tasausmenettelyä sellaisenaan, mi-
13100: mutta yhteisverotettavien puolisoiden yhteen- käli hänellä on oikeus lapsivähennykseen.
13101: laskettu verotettava tulo jaettaisiin kahdella, Henkilöön, joka ennen uuden lain voi-
13102: tuloveroasteikkoa sovellettaisiin näin saatuun maantuloa on elättänyt vähintään kymme-
13103: verotettavan tulon puolikkaaseen ja asteikon nen vuoden ajan 17 vuotta nuorempaa las-
13104: mukainen vero taas kerrottaisiin kahdella. taan sovelletaan kymmenen vuoden siirtymä-
13105: Näin muodostuisi yhteisverotettavien puoli- kauden aikana samaa osittaista tasausmenet-
13106: soiden vero samaksi ikuin jos kumpaakin telyä, jonka mukaan epätäydellisen perheen
13107: verotettaisiin heidän yhteenlasketun tulonsa huoltajaa verotetaan.
13108: puolikkaasta samalla tavoin kuin naimatonta Edellä esitetty menettely edellyttää siis
13109: henkilöä. nykyisen kolmen veroluokan sijasta vain
13110: Myös omaisuusverotuksessa sovellettaisiin yhtä veroluokkaa. Kun verotuksen yksinker-
13111: tasausmenettelyä. Epätäydellisen perheen taistamiseen olisi tässäkin yhteydessä pyrit-
13112: huoltaja - henkilö, joka ei ole naimisissa tävä pitäen päämääränä ns. lopulliseen palk-
13113: tai jota ei yhteisveroteta puolisonsa kanssa kaveroon siirtymistä, jolloin palkasta suori-
13114: - saa hyväkseen tasausmenettelyn tuotta- tettava ennakonpidätys sellaisenaan vastaisi
13115: mat edut osittain siten, että hänen verotet- useimmille lopullista veroa, ehdotamme tä-
13116: tavasta tulostaan otetaan kaksi kolmannesta, män mahdollistamiseksi esittämässämme ve-
13117: veroasteikkoa sovelletaan näin saatuun tuloon roasteikossa pieni en tulojen, osalta sovelletta-
13118: IV,SO.- Karvikko ym. 259
13119:
13120: vaksi samaa veroprosenttia ja progressiivinen ten osalta huomattav~ti yksinkertaistaa ja
13121: asteikko aloitettavaksi vasta tulojen kohottua siten säästää verotuskustannuksia.
13122: tiettyyn rajaan. Tällainen käytäntö on mm. Edellä esitettyyn vi1taten ehdotamme kun-
13123: Ruotsissa, Länsi-Saksassa ja monessa muussa nioittaen,
13124: Euroopan :maassa ja sen avulla voidaan ve- että Eduskunta hy1Jäksyisi seuraa.--
13125: rotuksen toimittamista useimpien kansalais- van lakiehdotuksen:
13126:
13127:
13128:
13129: Laki
13130: tulo- Ja omaisuusverolain muuttamisesta.
13131: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
13132: tulo- ja omaisuusverolain 46 ja 47 §, muutetaan saman lain 28 §:n 1 momentin 8 kohta,
13133: lisätään lain 29 §: h ensimmäiseen momentt iin uusi 8 a lwhta, muutetaan 29 §: n 5 mo-
13134: mentti ja 48 § sekä Lisätään lakiin uusi 29 a § seuraavasti:
13135:
13136: 28 §. lapsen elättämiseen perustuva korotus ja 6
13137: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- kohdassa tarkoitetusta vähennyksestä enin·
13138: hentää: tään niin paljon kui:n sitä on lapsen elättä-
13139: misen taikia korotettava. Milloin leski on
13140: 8) milloin yhteisverotettavilla puolisoilla, kuolinpesän osakas, pesälle myönnetään mai-
13141: joilla on oikeus lapsivähennylkseen, kummal- nitut sekä 1 momentin 7, 8 ja 12 kohdassa
13142: lakin on ollut ansiotuloa tai aikaisemman tarkoitetut vähennykset myös lesken osalta.
13143: virka- tai työsuhteen perusteella saatua elä- Jos leskellä on verovuonna ollut sellaista tu-
13144: !ketuloa, sen puolison ansio- tai eläketulosta, loa, josta häntä on erikseen verotettava, teh-
13145: joka on saanut sellaista tuloa vähemmän, dään mainitut lapsen ja kuolinpesän osak-
13146: tuhatkabisataaviisikymmentä markkaa sekä kaana olevan lesken osalta tehtävät vähen-
13147: tämän määrän ylittävältä osalta puolet, ei nykset pesän tulosta vain siltä osin, kuin
13148: kuitenkaan yhteensä enempää kuin kaksi- niitä ei saada lesken tulosta vähentää tai se
13149: tuhattaviisisataa markkaa; ei riitä näiden vähennysten tekemiseen;
13150:
13151:
13152: 29 §. 29 a §.
13153: Verovelvollinen henkilö, jdka verovuonna Yhteisverotettavien puolisoiden verotuk-
13154: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § : n 2, 3, 4 sessa tehdään 29 § : n 1 momentin 3, 5, 6, 8 a
13155: ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen ja 9 kohdassa kunkin perheenjäsenen osalta
13156: lisäksi, mitä 25, 26 ja 28 §: ssä on säädetty, myönnettävät vähennykset vain yhteen ker-
13157: vähentää: taan ja, jollei veroilmoituksessa tehty vaati-
13158: mus anna muuhun aihetta, ensi sijassa sen
13159: 8 a) milloin verovelvollinen on verovuonna puolison tulosta, jonka tulojen yhteismäärä
13160: elättänyt alaikäistä lastaan, ensimmäisestä on suurempi. Milloin puolisoita ei yhteisve-
13161: lapsesta neljäsataa markkaa, toisesta kuusi- roteta, vähennykset tehdään kummankin puo-
13162: sataa markkaa ja jokaisesta seuraavasta lison osalta hänen omassa verotuksessaan ja
13163: kahdeksansataa markkaa; muiden perheenjäsenten osalta tässä pykä-
13164: Milloin Suomessa olevan jakamattoman lässä säädetyin tavoin, jollei 5 §: n 2 momen-
13165: kuolinpesän osakkaana on vainajan lapsi, tin säännöksestä muuta johdu.
13166: joka on verovuonna saanut elatuksensa pe-
13167: sän varoista, pesälle myönnetään vainajan
13168: kuolinvuotta seuraavilta vuosilta lapse:n 48 §.
13169: osalta 1 momentissa 3, 4, 5, 6, 8 a ja 9 !koh- Veroa tulon perusteella suoritetaan, mi-
13170: dassa tarkoitetut vähennykset, 5 kohdassa käli 50 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan as-
13171: tarkoitetusta vähennyksestä kuitenkin vain teikon mukaan:
13172: 260 IV,30. - Tulo- ja omaisuusvero.
13173:
13174:
13175: Verotettava tulo Veron vak.ioerä V:ero·%. ala·delta, jos leski on verovuonna elättänyt puo-
13176: tulon alaraJan raJan ..Y1 ~. lisoiden alaikäistä lasta tai puolisoiden yhtei-
13177: kohdalla menevasta . l"t t .. .. .. ll t . nk
13178: mk mk tulon osasta sesti e a e tavana o u ta Jomma umman
13179: puolison alaikäistä lasta.
13180: 3 000-,-- 10 000 20 14
13181: 10 000- 12 000 1000 20 Milloin 2 ja 3 momentin säännöksiä ei ole
13182: 12 000- 15 000 1400 25 sovellettava, mutta verovelvollisella on vero-
13183: 15 000- 20 000 2150 30 vuodelta toimitettavassa verotuksessa oikeus
13184: 20 000- 30 000 3 650 32,5 29 §: n 1 momentin 8 a tai 9 kohdassa tarkoi-
13185: 30 000- 40 000 6 900 33 tettuun vähennykseen taikka hän on vähin-
13186: 40 000- 60 000 10200 35 tään kymmenenä vuotena ennen vuotta 19
13187: 60 000-100 000 17200 37 elättänyt seitsemäätoista vuotta nuorempaa
13188: 100 000-200 000 32 000 42 lastaan, tai hänen tulojensa varassa on muun
13189: 200 000 tai enemmän 74 000 46 läheisen omaisen kuin välittömässä huollossa
13190: olevan oman alaikäisen lapsen elatus, hänen
13191: Yhteisverotettaville puolisoille määrätään tuloveronsa määrätään soveltamalla 1 mo-
13192: tulovero soveltamalla 1 momentissa olevaa mentissa olevaa veroasteikkoa kahteen kol-
13193: veroasteikkoa puoleen heidän yhteenlaske- mannekseen hänen verotettavasta tulostaan
13194: tusta verotettavasta tulostaan ja kertomalla ja kertomalla näin saatu veromäärä luvulla
13195: näin saatu veromäärä kahdella. puolitoista.
13196: Mitä 2 momentissa on säädetty, sovelletaan Avoimille, kommandiitti- ja laivanisännis-
13197: myös, kun yhteisverotettavista puolisoista töyhtiöille sekä niihin verrattaville yhtymille
13198: toinen on kuollut, verotettaessa hänen les- samoin kuin kuolinpesille määrätään tulovero
13199: keään kuolemaa seuraavilta viideltä verovuo- 2 momentin säännöksiä soveltaen.
13200:
13201:
13202: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
13203:
13204: Irma Karvikko. E. J. Paavola. Armas Leinonen.
13205: Pirkko Aro. Eeles Landström. Arne Berner.
13206: Tuure Salo.
13207: 261
13208:
13209: IV,31.- Lak.al. N:o 52.
13210:
13211:
13212:
13213:
13214: Lähteenmäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
13215: muuttamisesta.
13216:
13217:
13218: E d u s k u n n a 11 e.
13219:
13220: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa ole- se myös aiheuttaa talouden hoitamisesSI3. epä-
13221: van järjestelmän mukaisesti määrätään avio- taloudellisuutta j:a kun korkea verotus yhteis-
13222: puolisoiden tulovero heidän yhteenLaskettu- verotuksen muodossa ·alentaa nettotuloa, ei
13223: jen tulojensa perusteella. Tällöin veroastei- perheenemännän ansiotyö tuo perheelle mi-
13224: kon jyrkän progressiivisuuden johdosta hei- tään varsinaisia lisätuloja. Yhteisverotus on
13225: dän veronsa kohoaa huomattavasti suurem- siis omiaan aiheuttamaan sen, että perheen-
13226: maksi kuin jos heitä verotettaisiin erikseen. emännät ammattikoulutuksestaan huolimatta
13227: Tosin yhteisverotettavista puo1isoist1a. vähem- katsovat wloudellisimmaksi ratkaisuksi pel-
13228: män ansainnut saa tehdä ansio- ja liiketu- kästään kotinsa talouden hoitamisen. Yhteis-
13229: loistaan korkeintaan 2 800 mk: aan nousevan verotus on siis omiaan aiheuttamaan halutto-
13230: vähennyksen. Tämä vähennys ei kuitenkaan muutta työn tekemiseen ja ehkäisee ammatti-
13231: pysty poistamaiB.n yhteisverotuksesta. aiheutu- taidon käyttämistä yhteiskunnan hyväksi.
13232: v·rua. kohtuuttomuutta. Yhteisverotus on kuitenkin vähemmän an-
13233: Suomalaisessa yhteiskunnassa on yhä ta- saineelle puolisolle myönnetyn vähennyksen
13234: vallisempaa, että naiset hankkivat itselleen johdosba, alhaisissa palkkaryhmissä yhteisve-
13235: :ammattikoulutuksen ja usein jopa :akateemi- rotettaville edullinen. Esimerkiksi Norjassa
13236: sen ammatin. Yhteiskunta joutuu uhmamaan on tämän vuoksi aviopuolisoille myönnetty
13237: heidän koulutt:amiseensa runsaasti varoja ja mahdollisuus valita, haluavatko he tull:a vero-
13238: olisi tärkeätä, että he voisivat suorittaa kou- tetuiksi yhdessä vai erikseen ja yhteisvero-
13239: lutuksensa mukaisen työpanoksen yhteiskun- tus olisi meilläkin järjestettävä valinnanva~
13240: nassa. Yleensä perheenemännät olisivatkin raiseksi.
13241: halukkaita olemaan ansiotyössä. Kun kuiten- Edellä oleva1an viitaten ehdotl3.mme kun-
13242: kin ansiotyössä käyminen :aiheuttaa sen, että nioittavasti,
13243: ansoityössä käyvän naisen on usein palkat-
13244: tav,a. vierasta apua talouden hoitamiseen ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13245: kun ansiotyössä käyminen aiheuttaa lisäänty- van lakiehdotuksen:
13246: neitä vaate-, kampaaja- ym. menoja j·a kun
13247:
13248:
13249:
13250: Laki
13251: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
13252: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan marraskuun 19 päivänä 1943 annetun
13253: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 11 §:n 1 momentti ja 28 §:n 1 momentin 8 kohta,
13254: sellaisena kuin se on joulukuun 23 päivänä 1947 annetussa laissa (951/47), näin kuu-
13255: luviksi:
13256:
13257: 11 §. teenlasketun tulonsa ja omaisuutensa perus-
13258: Puolisot ovat verovelvollisia valintansa mu- teella sen mulmisesti, kuin kumpikin heistä
13259: kaan joko kumpikin erikseen tai heidän yh- niitä vallitsee. Jos avioliitto on päätetty ve-
13260: 262 IV,Sl. - Tulo- ja om.aisuusvero.
13261:
13262:
13263: rovuonna tai jos puolisot välien rikkoutumi- teen perusteella saatua eläketuloa ja puoli-
13264: sen vuoksi jatkuvasti ·asuvat erillään, on hei- sot ovat ilmoittaneet pyytävänsä 11 §: n mu-
13265: tä verotettava erikseen niinkuin eri verovel- kaista yhteisverotusta, sen puolison ansio- tai
13266: vollisia. eläketulostJa, joka on saanut seHaista tuloa
13267: vähemmän, tuhatviisisataa ma.rkkia:a sekä tä-
13268: män määrän ylittävältä osalta puolet, ei kui-
13269: 28 §. tenkaan yhteensä enempää kuin kaksituhatta-
13270: kahdeksansataa;
13271: 8) milloin kummallakin puolisoUa on oHut
13272: ansiotuloa .tai aikaiseill.IIllan virka.- tai työsuh-
13273:
13274:
13275: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
13276:
13277: Olavi Lähteenmäki. Timo M'åki.
13278: Margit Borg-Sundman. Erkki Ha.ra..
13279: Anna-Liisa Linkola.. N. Kosola..
13280: P. R. Haarla. Sakari Huima..
13281: Raimo naskivi. T. I. Va.rtia.
13282: Esko J. Koppanen. Olavi Nikkilä.
13283: T. Jwmila.. Aili Va.ittinen.
13284: 263
13285:
13286: IV,32. - Lak.al. N: o 53.
13287:
13288:
13289:
13290: Mäki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
13291: misesta.
13292:
13293: Eduskunnalle.
13294: Tulo- ja omaisuusverolain 28 § :n 11 koh- oikeutta eikä sinänsäkään voida katsoa
13295: dassa myönnetään n.s. palkkatulosta 20 % oikeaksi toteuttaa laissa selvää eriarvoisuutta
13296: vähennys, paitsi 10.000 markan ylittävältä eri ryhmien kesken.
13297: osalta 15 % :n vähennys, mutta sen sijaan Lainkohta asettaa mainitunlaisille vähen-
13298: ammatti-liiketulosta ainoastaan 10 %: n vä- nyksille enimmäisrajaksi 3.500 markkaa. Kun
13299: hennys siitä osasta, joka voidaan katsoa vas- erilaisissa käsityöammateissa ja liikenteenkin
13300: taav·an työpalkan osuutta. Näin ollen elin- osalla elinkeinotulo on lähes vastaavan alan
13301: keinon ja ammatin harjoittajat on asetettu palkkatyöntekijän tulon suuruusluokkaa, on
13302: oleellisesti eriarvoiseen asemaan. Mainittu kysymyksellä käytännössä oleellinen merki-
13303: seikka on käytännössä yritetty eliminoida eri- tys. Sillä on myös pientä itsenäistä yrittäjää
13304: laisin keinotekoisin järjestelyin m.m. perus- väheksyvä merkityksensä, kun päinvastoin
13305: taen muodon vuoksi erilaisia yhtiöitä, vaikka tällaisen väestöryhmän lisääntymistä on pi-
13306: niiden olemassaoloon todellisuudessa ei ole dettävä yhteiskunnan kannalta erittäin suo-
13307: edes muodollisia edellytyksiä, saatikka asial- tavana.·
13308: lista tarvetta. Kaiken edelläolevan perusteella kunnioit-
13309: Edellämainittu eriarvoisuus antaa myös taen esitämme,
13310: aiheen päätellä lainsäätäjän lähtevän eri ryh-
13311: mien osalta erilaisesta moraaliarvostelmasta, että Edruskunta hyväksyisi seuraa-
13312: johon lainsäätäjällä ei ole periaatteellista van lakiehdotuksen:
13313:
13314: Laki
13315: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
13316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
13317: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentin 11 kohta, sellaisena kuin se on
13318: 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), seuraavasti:
13319:
13320: 28 §.
13321: on pidettävä kohtuullisena korvauksena vero-
13322: 11) palkkatuloista sekä aikaisemman virka- velvollisen ammatissa:an ja liikkeessään suo-
13323: tai työsuhteen perusteella saadusta eläk- rittamasta työstä, kaksikymmentä sadalta,
13324: keestä sekä maa- tai metsätaloutta harjoitta- kuitenkin niin, että kymmenentuhannen mar-
13325: van verovelvollisen ja hänen lapsensa tai kan ylittävältä osalta mainittu vähennys on
13326: muun perheenjäsenen ma:a- ja metsätalouden viisitoista sadalta, ei kuitenkaan yhden hen-
13327: hyväksi tekemän työn arvosta samoin kuin kilön osalta yhteensä enempää kuin neljä-
13328: sellaisesta osasta ammatti- ja liiketuloa, jota tuhatta markkaa.
13329:
13330: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
13331: Timo Mäld. Arne Berner.
13332: Jaakko Kemppainen. Pentti M'å.ld-Hakola.
13333: Matti Raipala. Pentti Sillantaus.
13334: Aili Vaittinen.
13335: 264
13336:
13337: IV,33.- Lak.al. N:o 54.
13338:
13339:
13340:
13341:
13342: Perheentupa ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
13343: muuttamisesta.
13344:
13345:
13346: Ed u sku n n 1t 11 e.
13347:
13348: Maamme valtiollisen demokratian toteutu- ehtona lienee pidettävä sitä, että jäsenkunta
13349: minen riippuu olennaisesti siitä, missä mää- itse jäsenmaksuin rahoittaa puolueensa toi-
13350: rin poliittiset puolueet ovat sisäisesti toi- minnan, koska tällöin ulkopuoliset rahoitus-
13351: mintakykyisiä ja missä määrin ne saavat lähteet eivät edes teoreettisesti pääse supis-
13352: toimintaansa mukaan riittävän laajoja väestö- tamaan mielipiteiden vapautta. Kun kuiten-
13353: ryhmiä. Mitä kiinteämmät yhteydet puolueet kin eri väestöryhmien mahdollisuudet jäsen-
13354: kykenevät luomaan valtiollisissa ja kunnal- maksujen suorittamiseen poikkeavat suuresti
13355: lisissa luottamustoimissa olevien henkilöiden toisistaan ja eri puolueet joutuvat tällä
13356: ja heidän valitsijoittensa välille, sitä van- tavoin erilaiseen asemaan, olisi valtiovallan
13357: kempi pohja on demokraattisella päätöksen- taholta näitä mahdollisuuksia siten tasattava,
13358: teolla ja sitä tehokkaammaksi muodostuu että puolueiden jäsenmaksut kohtuulliseen
13359: demokratian sisäinen kontrolli. määrään asti hyväksyttäisiin vähennyksenä
13360: Jotta puolueiden toiminta vastaisi sille ase- verotettavaan tuloon. Tällä tavoin valtio-
13361: tettavia suuria vaatimuksia, puolueet tarvit- valta samalla tunnustaisi puolueisiin kuulu-
13362: sevat kunnollisen taloudellisen perustan. Jul- misen yhteiskuntaa rakentavan merkityksen
13363: kisesti ei ole tiedossa, millä tavoin puolueet ja puolueiden työn arvon.
13364: tällä hetkellä hankkivat käyttämänsä varat. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13365: Demokratian toteutumisen kannalta on tär-
13366: keää, että tämä rahoitus säilyy mahdollisim- Eduskunrnan hyväksyttäväksi seu-
13367: man terveellä pohjalla. Parhaana vaihto- raavan lakiehdotuksen:
13368:
13369:
13370: Laki
13371: tulo.. ja omaisuusverolain muuttamisesta.
13372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
13373: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se tällä hetkellä
13374: on voimassa, näin kuuluvaksi:
13375:
13376: 28 §. 12) Eduskunnassa edustettuina oleville
13377: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- poliittisille puolueille suorittamansa jäsen-
13378: hentää: · maksut asetuksella erikseen säädettävään
13379: määrään asti.
13380:
13381:
13382: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
13383:
13384: A-V. Perheentupa. Arvo Salo.
13385: 265
13386:
13387: IV,34. - Lak.al. N: o 55.
13388:
13389:
13390:
13391:
13392: Tiitu ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omalisuusverolain mu.utta-
13393: misesta.
13394:
13395:
13396: Eduskunnalle.
13397:
13398: Tulo- ja omaisuusverolain 19 § : n 3 mo- nyt työttömyystöihin pyrkivien lukumäärää
13399: mentissa säädetään: Edellä 15 § : ssä tar- ja tekee sitä jatkuvasti. Nykyään keski-
13400: koitettujen tulojen lisäksi luetaan maatalous- ikäisten henkilöiden on vaikea saada vaki-
13401: kiinteistön tuloksi vuosittain erikseen arvioi- naista työpaikkaa, koska maanviljelijäko-
13402: tuna: Sen työn arvo, johtotyö siihen luet- deista lähtenyttä nuorisoa on jatkuvasti
13403: tuna, minkä maa- ja metsätaloutta harjoit- hakemassa työpaikkoja, joten keski-ikäisten
13404: tavan verovelvollisen kotona oleva lapsi tai sekatyömiesten ja myöskin osan nuoremmasta
13405: muu perheenjäsen, joka ennen verovuotta on polvesta kohtalona tulee jatkuvasti olemaan
13406: täyttänyt 16 vuotta, puolisoa lukuunotta- työttömyystyömaat.
13407: matta, on tehnyt hänen maa- ja metsätalou- Tämä vakava tilanne aiheuttaa kysymyk-
13408: tensa hyväksi, katsotaan lapsen tai perheen- sen, että kumpi on valtion taloutta ajatellen
13409: jäsenen veronalaiseksi tuloksi. edullisempaa, pitääkö yllä huomattavan laa-
13410: Tämä maataloutta koskeva perheenjäsenien joja työttömyystyömaita tai korjata vero-
13411: verotusta säätelevä verolain 19 § :n 3 mo- lakeja niin, että pakkolähtöjä maanviljelijä-
13412: mentti on herättänyt arvostelua ja aiheutta- kodeista ei tapahdu.
13413: nut vaikeita tilanteita maanviljelijäperheiden On huomioitava myöskin se, että voimassa-
13414: keskuudessa, koska lain kohtuuttomuus pa- olevat verolait eivät säädä muiden väestö-
13415: kottaa 16 vuotta täyttäneet lapset siirtymään ryhmien perheenjäsenille vastaavanlaista ve-
13416: asutuskeskuksiin työtä etsimään. Jokainen rotusta. Mainittu verolain kohta aiheuttaa
13417: käytännöllistä elämää tunteva henkilö tietää, myöskin huomattavassa määrin nuorisoirto-
13418: että pienen maanviljelystilan omistaja ei voi laisuutta ja samalla nuorisorikollisuutta,
13419: selviytyä lastensa verotuksen aiheuttamista koska nuoriso murrosiässä joutuu siirtymään
13420: menoista, koska pienillä tiloilla työn tulokset kodeistaan asutuskeskuksiin.
13421: eivät ole suuret ja 16 vuotta täyttäneiden Edellä olevan perusteella ja valtionpäivä-
13422: lasten verot voidaan ulosmitata vanhempien järjestyksen 32 § :n nojalla ehdotamme,
13423: omistamasta tilasta. Verolaki siis pakottaa
13424: maanviljelijäperheiden lapset siirtymään ko- että Eduskunta hyväksyisi näin kuu-
13425: dista asutuskeskuksiin työtä etsimään. Tämä luvan lakiehdotuksen:
13426: pakkolähtö kodeista on huomattavasti lisän-
13427:
13428:
13429:
13430: Laki
13431: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta..
13432: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13433:
13434: Täten kumotaan 19 päivänä marraskuuta se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa
13435: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain laissa (951/47).
13436: (888/43) 19 § :n 3 momentti, sellaisena kuin
13437:
13438:
13439: 34 E 529/66
13440: 266 IV,34. ~ Tulo- ja. omaisuusvero.
13441:
13442:
13443: Tätä lakia sovelletaan ensi kerran siltä
13444: vuodelta toimitettavassa verotuksessa, jonka
13445: aikana laki on tullut voimaan.
13446:
13447:
13448: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
13449:
13450: Kustaa Tiitu. Hannes Paaso. Eemil Partanen.
13451: Reino Kangas. Artturi Jämsen. Toivo Antila.
13452: Veikko Savela. Wiljam Sarjala. Matti Mattila.
13453: Aaro Lintilä. Eino Uusitalo. Katri-Helena Eskelinen.
13454: Reino Karpola. Kerttu Saala.sti. Sylvi Saimo.
13455: Eino Lottanen. Heimo Linna. Sylvi Halinen.
13456: Katri Kaarlonen.
13457: 267
13458:
13459: IV,35.- Lak.aL N:o 56.
13460:
13461:
13462:
13463: Uoti ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain muutta-
13464: misesta.
13465:
13466:
13467: E d u s k u n n a 11 e.
13468:
13469: Ammattiyhdistysliike on käytännössä ni- kassoille on meillä jo nyt hyväksytty vero-
13470: menomaan jäsentensä taloudellisia intressejä tuksessa vähennyskelpoisiksi. Verotuskäytän-
13471: valvovaa toimintaa, jonka painopiste on yhä nössä on myös eräät ammatillisten järjestöjen
13472: selvemmin siirtynyt työehtosopimuspolitiikan luontoisten yhdistysten jäsenmaksut hyväk-
13473: alaan kuuluviin kysymyksiin ja sopimusten sytty vähennyskelpoisiksi.
13474: noudattamisen valvomiseen sekä pyrkimyk- Tulo- ja omaisuusverolain 25 :§ antaa mah-
13475: siin vaikuttaa sellaisiin koko valtakuntaa dollisuuden vähentää tulosta ennen veron
13476: koskeviin ratkaisuihin, joilla on merkitystä määräämistä sen hankkimiseksi ja säilyttä-
13477: työllisyyden säilymisen ja työelämää koske- miseksi välttämättömät kustannukset. Saman
13478: van lainsäädännöllisen edistymisen kannalta. lain 26 § :ssä luetellaan niitä kuluja, jotka
13479: V erolainsäädäntömme nykyisistä määräyk- on katsottava tulon hankkimisesta ja säilyt-
13480: sistä poiketen on jäsenmaksuja ammatillisille tämisestä aiheutuneiksi. Kyseisiin kuluihin ei
13481: järjestöille pidettäväkin ensisijaisesti tulon ole kuitenkaan käytännössä katsottu kuulu-
13482: hankkimisesta aiheutuvilla kustannuksina. Ti- viksi ammatillisten järjestöjen jäsenmaksuja.
13483: lannetta ei tältä osin muuta se, että käytän- Asian luonteen vuoksi ja viitaten myös siihen,
13484: nössä meillä toistaiseksi myös sellaiset työn- että vastaava uudistus on toteutettu eräissä
13485: tekijät, jotka ·eivät kuulu asianomaisiin muissa maissa, esittävät allekirjoittaneet kun-
13486: ammatillisiin järjestöihin, saavat yleensä työ- nioittaen,
13487: ehtosopimuksilla samat edut kuin järjestäy-
13488: tyneetkin työntekijät. On myös syytä todeta, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13489: että ammatillisten järjestöjen jäsenmaksujen van lakiehdotuksen:
13490: yhteydessä suoritettavat maksut työttömyys-
13491:
13492:
13493:
13494: Laki
13495: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
13496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo-
13497: ja omaisuusverolain (888/43) 26 § :n 1 momenttiin uusi 10) kohta seuraavasti:
13498:
13499: 26 §.
13500: -------!--------
13501: 10) ammatilliselle järjestölle maksetut
13502: jäsenmaksut;
13503:
13504:
13505: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
13506:
13507: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen.
13508: Viljo Pousi. Olavi Saarinen.
13509: T. Leivo-La.rsson.
13510: 268
13511:
13512: IV,36.-Lak.al. N:o 57.
13513:
13514:
13515:
13516:
13517: V.aittinen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain mu,ut-
13518: tamisesta.
13519:
13520:
13521: Eduskunnalle.
13522:
13523: Tulo- ja omaisuuverolain 29 §:n säädösten prosentin invalidi joka ei ole täyttänyt 65,
13524: 'Elräänä tarkoituksena on parantaa vanhusten on 29 § :n 12) kohdan mukaan oikeutettu
13525: ja invalidien taloudellista asemaa myöntä- vähentämään tuloistaan 1 600 mk. Täyt-
13526: mällä heille näiden syiden takia vähennys- täessään 65 vuotta hän on oikeutettu saman
13527: oikeus. Rahan arvon alenemisen takia lakiin pykälän 7) kohdan mukaan vähentämään tu-
13528: myöhemmin tehdyt lisäykset ja muutokset, .Ioistaan 1 000 markkaa ja saman pykälän 3
13529: jotka koskevat vanhuus ja työkyvyttömyys- momentin mukaan vain viidenkymmenen pro-
13530: vähennysten markkamääräisiä summia, ovat sentin työkyvyttömyys- tai haitta-asteen ylit-
13531: kuitenkin johtaneet eräissä suhteissa epä- tävää prosenttimäärää vastaavan osan, eli
13532: oikeudenmukaiseen tulokseen, joka ei myös- tässä tapauksessa 600 mk. Yhteensä hänen
13533: kään vastaa kaikin osin lain alkuperäistä tar- vähennysoikeutensa on näin ollen 1 600 mk,
13534: koitusta. eli täsmälleen yhtä paljon kuin saman työ-
13535: Vertailtaessa keskenään sanotun pukälän 1 kyvyttömyysasteen omaavat alle 65 vuo-
13536: momentin 7) ja 12) kohtaa sekä 3 momenttia tiaat ovat oikeutetut vähentämään tuloistaan.
13537: sellaisena kuin ne ovat joulukuun 3. päivänä Kun ei voida pitää oikeudenmukaisena
13538: 1965 (628/65) ja joulukuun 30. päivänä 1965 invalidien jäämistä osattomiksi terveiden
13539: (721/65) annetuissa laeissa, voidaan todeta, kansalaisten oikeuksista, esitämme ilrnnnioit-
13540: että 50-100 prosentin työkyvyttömyys- tai taen,
13541: haitta-asteen omaava henkilö ei käytännössä
13542: pääse ollenkaan osalliseksi vanhunsvähennyk- että Eduskunta !hyväksyisi seuraa-
13543: sestä täyttäessään 65 vuotta. EsimerkikSi 80 van lakiehdotuksen:
13544:
13545:
13546:
13547: . Laki
13548: tul~ ja omaisuusverolain muuttamisesta
13549: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
13550: tulo- ja omaisuusverolain 29 §: n 1 momentin 12) kohta ja 3 momentti, sellaisina kuin ne
13551: ovat 3 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (628/65), näin kuuluviksi:
13552:
13553: 29 §. prosenttimäärää vastaava osa kahdestatuhan-
13554: nesta markasta, ja milloin verovelvoll.inen on
13555: 12) milloin verovelvollisen työ- ja toiminta- sotapalveluksessa tai sotatoimessa tai niihin
13556: kyky on jonkin elimen puuttumisen tai toi- liittyvissä erityisissä olosuhteissa saanut ruu-
13557: mintavajavuuden vuoksi pysyvästi alentunut, miinvamman tai sairauden, niin ikään edellä
13558: jos hänen työkyvyttömyys- tai haitta-asteensa tässä kohdassa mainitut vähennykset vastaa-
13559: on esitetyn selvityksen mukaan katsottava vasti valtion tapaturmatoimiston käyttämien
13560: olevan sata prosenttia, kaksituhatta markkaa, arvioiruisperusteiden mukaan;
13561: tai jos sanottu prosenttimäärä on pienempi,
13562: IV,36. - Vaittinen ym. 269
13563:
13564: Jos verovelvollinen on verovuonna saanut tia, jollei verovelvollinen esitä selvitystä siitä,
13565: kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyselä- että työkyvyttömyys tai haitta-aste on suu-
13566: kettä, katsotaan hänen 1 momentin 12) koh- rempi.
13567: dassa tarkoitetun työkyvyttömyys- tai haitta-
13568: asteensa olevan kahdeksankymmentä prosent-
13569:
13570:
13571: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
13572:
13573: Aili Vaittinen. Antti 0. Pennanen.
13574: Irma Hamara. Ale Holopainen.
13575: Jaakko Kemppainen. Reino Karpola.
13576: Jouni Apajalahti. ]aiklto Volotinen.
13577: 270
13578:
13579: IV,37.- La.k.a.l. N:o 58.
13580:
13581:
13582:
13583:
13584: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
13585: aikaisesta muuttamisesta.
13586:
13587:
13588: Ed usku n n a 11 e.
13589:
13590: Pienyrittäjät ja vapaan ammatin harjoit- Tämä vähennys olisi syytä korottaa 20 %
13591: tajat ovat raskaamman verotuksen alaisena suuruiseksi eli samaksi kuin palkkatuloistakin
13592: kuin suuryrittäjät. Kun pienyrittäjien asema myönnettävä vähennys ja samalla korottaa
13593: mm. kilpailusyistä on muutoinkin vaikea, vähennyksen enimmäismäärä 3 000 markaksi.
13594: olisi näiden taloudellista tilannetta parannet- EdelläGlevan perusteella ehdotamme,
13595: tava verotusta keventämällä. Verolainsää-
13596: dännössämme on pienyrittäjille tosin myön- että Eduskunta hyväkS(JJisi seuraa-
13597: netty työtulovähennys, jonka määrä on kui- van lakiehdotulcsen:
13598: tenkin alhaisempi kuin palkkatulojen osalta.
13599:
13600:
13601:
13602: Laki
13603: tulo- ja omaisuusverolain väliaj}misesta muuttamisesta.
13604: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
13605: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentin 11 kohta, sellaisena
13606: kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), näin kuuluvaksi:
13607:
13608: 28 §. on viisitoista sadalta, ei kuitenkaan yhteensä
13609: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- enempää kuin 3 500 markkaa, niin myös
13610: hentää: kaksikymmentä sadalta sellaisesta osasta am-
13611: matti- ja liiketuloa, jota on pidettävä koh-
13612: 11) kaksikymmentä sadalta palkkatulojen tuullisena korvauksena verovelvollisten am-
13613: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen perus- matissaan ja liikkeessään suorittamasta
13614: teella saadun eläkkeen kokonaismäärästä sekä työstä, ei kuitenkaan enempää kuin 3 000
13615: maa- tai metsätaloutta harjoittavan verovel- markkaa.
13616: vollisen ja hänen lapsensa tai muun perheen-
13617: jäsenen maa- ja metsätalouden hyväksi teke- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1967 tulojen
13618: män työn arvosta, kuitenkin niin, että 10 000 ja omaisuuden perusteella toimitettavassa ve-
13619: markan ylittävältä osalta mainittu vähennys rotuksessa.
13620:
13621:
13622: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
13623:
13624: Kaino Haapanen. Olavi J. Laine.
13625: Pekka Silander. Osmo Kock.
13626: 271
13627:
13628: IV,38.- Lak.al. N:o 59.
13629:
13630:
13631:
13632: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
13633: aikaisesta muuttamisesta.
13634:
13635:
13636: Eduskunnalle.
13637:
13638: Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa on markkaa pienemmistä vuosituloista saman
13639: joukko epäkohtia, joiden korjaaminen olisi asteikon mukaan kuin lapsettornia aviopuoli-
13640: varsin tärkeätä. Eräs näistä on yksinäisten soita. Näin tehtäisiin oikeutta niille palkan-
13641: henkilöiden erikoisverotus. Meidän mieles- saajille, jotka nykyisin ovat varsin raskaan
13642: tämme tällainen kohtuuton erikoisvero olisi erikoisveron alaisia.
13643: mitä pikimmin poistettava ain111kin pieni- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13644: keskituloisten henkilöiden osalta.
13645: Tähän päästään helpoimmin ja nopeimmin, että Eduskunta hyvö!ksyisi seuraar
13646: jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että yli van lakiehdotuksen:
13647: 24-vuotiaita henkilöitä verotetaan 10 000
13648:
13649:
13650:
13651: Laki
13652: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
13653: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
13654: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä
13655: joulukuuta 1946 annetussa laissa (951/47), näin kuuluvaksi:
13656:
13657: 48 §.
13658: V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
13659: 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan asteikon
13660: mukaan:
13661: Veroluokka
13662: I II ITI
13663: Veron Vero·% Veron Vero·% Veron Vero·%
13664: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
13665: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
13666: mk alarajan menevästä alarajan menevästä ala.ra.ja.n menevästä
13667: kohdalla tulon kohdalla. tulon kohdalla tulon
13668: mk osasta mk osasta mk osasta
13669: 3200- 4000 5 10 5 10
13670: 4000- 6 000 85 12 85 12 5 10
13671: 6000- 8 000 325 14 325 14 205 12
13672: 8000- 10000 605 17 605 17 445 14
13673: 10 000- 12 000 945 24 945 20.75 725 16
13674: 12 000- 15 000 1425 29 1360 23 1045 18,5
13675: 15 000- 20 000 2295 31.1 2050 25 1600 24
13676: 20 000- 30 000 3 800 31 3 300 28 2800 26
13677: 30 000- 40 000 6900 33 6100 31 5400 28
13678: 40 000- 60 000 10200 35 9 200 33 8200 31
13679: 60 000~100 000 17 200 37 15 800 35.5 14400 34
13680: 100 000-200 000 32000 42 30000 42 28 000 42
13681: 200 000- tai enemmän 74000 46 72000 45 70000 44
13682: 272 IV,38. -Tulo- ja omaisuusvero.
13683:
13684: Jos verovelvollinen on verovuonna elättä- Tätä lakia sovelletaan vuoden 1967 tulojen
13685: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan mu- ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
13686: kaisesta verosta vähennettävä jokaisesta lap- verotuksessa.
13687: sesta 80 markkaa, ei kuitenkaan enempää
13688: kuin veron koko määrä.
13689:
13690:
13691: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
13692:
13693: Kuuno Honkonen. Kaisu Weckman. Kaino Haapanen.
13694: 273
13695:
13696: IV,39. - Lak.al. N: o 60.
13697:
13698:
13699:
13700: llaskivi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
13701: aikaisesta muuttamisesta.
13702:
13703: Eduskunnalle.
13704:
13705: Eduskunta on vuosittain hyväksynyt tulo- mahdalEsuutta perm vuokralle annetuista
13706: j:a. omaisuusverotuslakiin väliaikaisen 50 b §: n, asuinhuoneistoista V'astiketta korkeamparra
13707: jonka mukaan ta.sunto-osakeyhtiön maksuun- kuin niiltäkin osakkailta, jotka itse asuVIat
13708: pannusta omaisuusverosta saadaan vähentää huoneistoissa.an. Kun verohelpotuksen edelly-
13709: yhtä monta prosenttia kuin yhtiön kiinteis- tyksenä nimenomaan on ehto, että osakas
13710: tössä olevista huoneistoista on osakkaiden itse asuu huoneistossaan, on tämän säännök-
13711: omassa käytössä ·asuntoina. Vähimmäisvaati- sen tarkoitus osittain tullut mitätöityä. Kun
13712: muksena kuitenkin on, että ainakin 25% vuok:tlalle annettujen huoneistojen suhteelli-
13713: yhtiön kiinteistössä olevista asunnoisba on nen osuus .asuntoyhtiöiden huoneistokannasta
13714: osakkaiden omass·a käytössä. Tämän pykälän on jatkuvasti lisääntynyt, ja kun tämä ke-
13715: ta.rkoituksena on ollut lieventää asuntoyhti- hitys tulee .edel,leenkin j.atkumruan, on ky-
13716: öissä kaksinkertaista omaisuusverotusta ja seessä oleva epäkohta tullut yhä kärkeväm-
13717: pyrkiä näin saattama1an omakotitalon omista- mäksi j!a. herättänyt laajaa tyytymättömyyttä.
13718: j!at ja asunto-osakeyhtiön osakkaat verotuk- Se on myös omia,an tarpeettomasti korotta-
13719: sellisesti suunnilleen yhdenmukaiseen ase- maan ei vain mainitunl1aisten asuntoyhtiöi-
13720: maan. Vaikka tällä muutoksella onkin voitu den osakkaiden, vaan myöskin vuokralaisten
13721: lieventää asuntoyhtiöiden omaisuusveroa, asumiskust!annuksia.
13722: käytännössä kuitenkin sellaiset asuntoyhtiön Tämän verotuksellisen ja asuntopoliittisen
13723: osakkrua.t, jotka itse hanitsevat omia tasunto- epäkohdan poistamiseksi ehdotamme kunnioit-
13724: ja.an, joutuvat maksamaan omaisuusveroa taen,
13725: niiden huoneistojen osalta, joissa omistaja
13726: ei itse asu, vaan huoneisto on :a.nnettu vuok- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13727: ral.aisen hallintaan. Yhtiöillä ei nimittäin ole van lakiehdotuksen:
13728:
13729:
13730: Laki
13731: tulo- ja omaisuuverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
13732: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta 1943
13733: annettuun tulo- ja omaisuusverolakiin (888/43) näin kuuluva uusi 50 b §:
13734: 50b §. prosentilla, kuin asuinhuoneistoina olevien
13735: Asunto-osakeyhtiön, 'asunto-osuuskunnan huoneistojen pinta-ala on rakennuksen tai
13736: tai asunto-osaikeyhtiöistä 5 päivänä helmi- rakennusryhmän lmikkien huoneistojen
13737: kuuta 1926 annetun lain (30/26) 25 §:ssä pinta..,a1asta.
13738: tarkoitetun osakeyhtiön omistaman r.akennuk-
13739: sen tai rakennusryhmän osalta omaisuuden Tätä lakia sovelleta,an vuoden 1967 tulo-
13740: perusteella 50 § : n mukaan suoritetta VJaa ve- jen ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
13741: roa on alennettava yhtä monella täydellä verotuksessa.
13742:
13743: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
13744:
13745: Raimo llaskivi. Juha Rihtniemi. Juuso Häikiö.
13746: Jaakko Kemppainen. Erkki Hara. Viktor Procope.
13747: 35 E 529/66
13748: 274
13749:
13750: IV,40.- Lak.al. N:o 61.
13751:
13752:
13753:
13754:
13755: Mäki ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
13756: sesta muuttamisesta.
13757:
13758:
13759: E d u s k u n n a ll e.
13760:
13761: Äsken työnsä päättäneen eduskunnan vii- tämistoimintaa kohtaan olisi tunnettu yleistä
13762: meisiä ratkaisuja oli osakeyhtiöiden uusien mielenkiintoa. Tulo- ja omaisuusverolain 50
13763: osakeantien vapauttaminen leimaverosta. a § : n sallima pieni vähennys osinkotulon
13764: Tämä eduskunnan ratkaisu osoitti selvää määrästä ei ole käytännössä tilannetta mer-
13765: tietoisuutta siitä, että yritystemme on erit- kityksellisesti parantanut.
13766: täin vaikea saada omaa pääomaa, vaikka se Menettely eri yhtiömuotojen osalta on eri-
13767: elinkeinoelämämme ja nimenomaan teollisuu- lainen, tullen kaksinkertainen verotus ky-
13768: temme kehittämiseksi, lisäämiseksi ja kil- symykseen vain osakeyhtiöiden osalta. Osuus-
13769: pailukyvyn parantamiseksi olisi mitä tär- kunnat ja taloudelliset yhdistykset saavat
13770: keintä taloudellista elämäämme ja myös työn- myös vähentää tuloistaan ne ylijäämän pa-
13771: saantimahdollisuuksia kokonaisuutena arvos- lautukset, jotka he ovat suorittaneet kaikille
13772: tellen. Verrattaessa kotimaisten yritysten asiakkailleen samojen perusteiden mukaan,
13773: omia pääomia tilanteeseen ulkomailla on to- täten välttäen kaksinkevtaista verotusta.
13774: dettava täällä omien pääomien määrä aivan Kun pankkitalletuksille yleensä on myön-
13775: yleisesti huomattavasti pienemmäksi kuin netty verovapaus, nykyisin myös indeksiin
13776: yleensä muualla. Tämän seurauksena on to- sidottujen osalta ja valtio on jatkuvasti las-
13777: dettava vieraan pääoman suhteeton suuruus kenut liikkeelle vastaavat edut omaavia
13778: sekä kilpailukykyyn heikentävästi vaikuttava obligatiolainoja, joissa sitäpaitsi korko on
13779: korkomenojen suuruus, mikä korkean korko- ylittänyt huomattavasti pankkitalletuksista
13780: kantamme huomioiden on sitäkin enemmän maksetut, on selvää mielenkiinnon vähene-
13781: yritystemme kustannuksia lisäävä. On myös minen osakesäästämiseen. Sekään seikka, että
13782: todettava, että pääoman kierto pankkilaitos- osalla osakeista saattaa olla jonkinlainen
13783: ten kautta yrityksiin sinänsä merkitsee ku- indeksisidonnaisuus, ei ole paljoakaan mer-
13784: luja aiheuttavaa lisäporrasta sekä henkilöi- kinnyt tässä täysin epätasaisessa kilpailussa
13785: den sitomista tarpeettomasti tuotantoa lisää- pääoman saannissa.
13786: mättömään palveluselinkeinoon. Siihen nähden, että yhä lisääntyvässä mää-
13787: Vaikka vähitellen alaa voitaa se terve oi- rin valtio eri toimin on joutunut taloudelli-
13788: vallus, että kansamme hyvinvointi käy rin- sestikin tukemaan erilaisia yrityksiä ja myös-
13789: nan teollisuus- ja muiden yritystemme ke- kin kunnat elinkeinoelämänsä kehittämiseksi
13790: hittymisen ja lisääntymisen kanssa, merkit- ovat tässä mukana, antaa myös aiheen kat-
13791: sisi ilmeisesti uutta askelta kohti yhteistun- soa oikeudenmukaiseksi ja tarkoitustaan vas-
13792: toa se kehitys, että osakesäästäminen voittaisi taavaksi sen, että yhtiöiden osakepääoman
13793: yhä enemmän alaa. Tällöin yrityksen me- hankintaa ja osakesäästämistä edistetään vä-
13794: nestyksestä kiinnostuneiden piiri yhä laajen- hentämällä sitä kaksinkertaista verotusta,
13795: tuisi ja yli väestöryhmien nähtäisiin koko- mikä kohdistuu osakeyhtiön tuloon.
13796: naisuuden etu. Kun valtiontalouden tilan huomioon ottaen
13797: Kaksinkertainen verotus, joka kohdistuu ei liene kohtuudella mahdollista tässä vaihees-
13798: osakeyhtiön tuloon, on lähinnä ollut se jarru, sa toteuttaa kaksinkertaisen verotuksen pois-
13799: joka on estänyt osakesäästämisessä saatavan tamista kokonaan, olisi sitä joka tapauksessa
13800: tulon kehittymisen sellaiseksi, että tätä sääs- vähennettävä. Tässä mielessä tulo- ja omai-
13801: IV,40. - Mäki ym. 275
13802:
13803: suusverolain 50 § nykyisessä muodossaan Kaiken edellä olevan perusteella kunnioit-
13804: on vähäiseltä osaltaan viite kehitykseen, taen ehdotamme,
13805: vaikka siinä osinkona jaettavaan määrään
13806: nykyisin kohdistuvan veron 6 %: n vähennys että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13807: on liian pieni. van lakiehdotuksen:
13808:
13809:
13810: Laki
13811: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
13812: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
13813: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 50 §, sellaisena kuin se on 10 päivänä
13814: joulukuuta 1965 annetussa laissa (640/65), seuraavasti:
13815:
13816: 50 §. 24 § :n 4 kohdan mukaan verosta vapailla
13817: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, lai- osingoilla, sekä neljäkymmentäkahdeksan sa-
13818: tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lukuun- dalta verotettavan tulon muusta osasta.
13819: ottamatta 46 § : n 2 momentissa mainittuja Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo-
13820: yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat veroa tulon mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa yhden
13821: perusteella kolmekymmentä sadalta verotet- sadalta.
13822: tavan tulon siitä osasta, joka vastaa yhtei-
13823: sön osakkeilleen tai osuuksilleen verovuodelta Tätä lakia sovelletaan vuoden 1967 tulo-
13824: jaettavaksi päättämää osinkoa tai korkoa, jen ja omaisuuden perusteella toimitetta-
13825: vähennettynä yhteisön verovuotena saamilla vassa verotuksessa.
13826:
13827:
13828: Helsingissä 25 päivanä huhtikuuta 1966.
13829:
13830: Timo Mäki. Matti Raipala.
13831: Jaakko Kemppainen. Pentti Mäki-Hakola.
13832: E. J. Paavola. Pentti Sillantaus.
13833: Arne Berner. Alli Vaittinen.
13834: 276
13835:
13836: IV,41.- Lak.al. N:o 62.
13837:
13838:
13839:
13840:
13841: Silander ym.: Ehdot-us laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
13842: aikaisesta muuttamisesta.
13843:
13844:
13845: Eduskunnalle.
13846:
13847: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusverolain taisiin omaisuusveroista. Verovapaan omai-
13848: mukaan verotetaan siitä omaisuudesta, jonika suuden yläraja pitäisi korottaa 25 000 mark-
13849: määrä ylittää 12 500 markkaa. Näin ollen kaan ja senkin ylittävältä omaisuuden
13850: joutuvat verovelvolliset maksamaan omai- osalta aina 60 000 markkaan asti määrättävä
13851: suusveroa verrattain pienestä omaisuudesta. vero nykyistä lievemmäksi. Näin tulisivat
13852: Rahan arvon muuttuessa on omaisuusarvoja omakotitalot, pienet osakehuoneistot, pienti-
13853: jatkuvasti korotettu ja nykyisin katsotaan lat ja muu vähäinen omaisuus verovapaa:ksi.
13854: jopa tavallinen omakotitalo tai osakehuo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13855: neisto sellaiseksi omaisuudeksi, josta menee
13856: veroa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13857: Kun verorasitus muutenkin on raskas, olisi van lakiehdotuksen:
13858: paikallaan, että pienet omaisuudet vapautet-
13859:
13860:
13861: Laki
13862: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
13863: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
13864: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 §, sellaisena kuin se on 20 päi-
13865: vänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), näin kuuluvaksi:
13866:
13867: 49 §.
13868: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan 60 000- 80 000 302 11,9
13869: mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan 80 000-100 000 540 13
13870: asteikon mukaan: 100 000-150 000 800 14
13871: Veron va-
13872: 150 000-200 000 1500 16
13873: kioerä omai- Vero 0/00 200 000-400 000 2 300 17,5
13874: suuden ala- alarajan yli 400 000 tai enemmän 5 800 20
13875: rajan menevästä
13876: Verotettava omaisuus kohdalla omaisuuden
13877: mk mk osasta
13878: 25 000-35 000 5 7,5 Tätä lakia sovelletaan vuoden 1966 tulojen
13879: 35 000-45 000 80 8 ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
13880: 45 000-60 000 160 9.5 verotuksessa.
13881:
13882: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
13883:
13884: Pekka Silander. Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen.
13885: Rainer Virtanen. Kaino Haapanen. Kauko Hjerppe.
13886: Veikko Saarto. Kuuno Honkonen. Pekka Salla.
13887: Aimo Laiho. Aleksi Kiviaho. P. Puhakka.
13888: 277
13889:
13890: IV,42.- Lak.al. N:o 63.
13891:
13892:
13893:
13894:
13895: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja. omaisuusverolain väli-
13896: aikaisesta muuttamisesta.
13897:
13898:
13899: E d u s k u n n a ll e.
13900:
13901: Voimassa olevan tulo- ja omaisuusverolain hankinnasta johtuvat ylimääräiset menot. Vä-
13902: 28 § : n 8. kohdan mukaan myönnetään avio- hennyksen suuruus on ollut muuttumatto-
13903: puolisoiden ansio- ja eläketulojen yhteisvero- mana voimassa v: sta 1961 ja silloin vahvis-
13904: tuksessa vähemmän ansainneelle puolisolle tettunakin se oli riittämätön. Huomioonot-
13905: v~hennys. jonka suuruus on nykyisin 1 500 taen yksinomaan rahan arvon huononemi-
13906: mk, sekä tämän määrän ylittävältä osalta sesta johtuvat tekijät olisi sen pitänyt olla
13907: puolE!t, ei kuitenkaan enempää kuin 2 800 vuoden 1964 tuloj·en verotuksessa vähintään
13908: mk. 1850-1900 mk ja ylärajan vähintään 3 500
13909: Viime vuosina on molempien aviopuolisoi- mk. Maksujen ja hintojen kohoamisen vuoksi
13910: den käyminen ansiotyössä yleistynyt. V: n vähennys pitäisi nyt jo olla tätäkin suurempi.
13911: 1960 lopulla oli Suomessa kaikkiaan 409 850 Aviopuolisoiden yhteisverotuksesta johtu-
13912: naimisissa olevaa ja ammatissa toimivaa vien epäkohtien poistamiseksi pien- ja keski-
13913: naista. Luku on 12.8 % suurempi kuin 10 tuloisten osalta olisi vähennysoikeutta lisät.
13914: vuotta aikaisemmin. Ammatissa toimivista tä,vä maksujen ja hintojen kohoamista run-
13915: naisista oli 1960 naimisissa 51.2 % ja 1950 saammin.
13916: 45 %. Molempien aviopuolisoiden käymiseen Kaiken tämän perusteella voidaan siis to-
13917: ansiotyössä on vaikuttanut mm. asumis- ja deta, että nyt voimassa oleva vähennysoikeus
13918: muiden elinkustannusten nousu. Tämän ei ole riittävä. Tämän vuoksi tulo- ja omai-
13919: vuoksi on aviopuolisoiden yhteisv·erotuksen suusverolain 28 § : n 8. kohtaa tulisi muuttaa
13920: v~ennysoikeus saanut yhä kasvavan merki- siten, että vähennysoikeutta suurennettaisiin.
13921: tyksen. Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo-
13922: Molempien aviopuolisoiden ansiotyöllä han- tamme,
13923: kittu tulo aiheuttaa huomattavia ylimääräi-
13924: siä menoja. Tämän vuoksi vähennysoikeuden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13925: tulisi olla riittävä korvaamaan nämä tulon- van lakiehdotukse,n:
13926:
13927:
13928:
13929: Laki
13930: tulo- ja omaisuusrverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
13931: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti tulo- ja omaisuusverolain
13932: 28 § :n 8 lrohta, sellaisena kuin se on 23 päivä,nä joulukuuta 1947 annetussa laissa
13933: (951/47), näin kuuluvaksi:
13934:
13935: 28 §. 8) milloin kummallakin puolisolla on ollut
13936: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- ansiotuloa tai aikaisemman virka- ja työsuh-
13937: hentää: teen perusteella saatua eläketuloa, sen puoli-
13938: son ansio- ta.i eläketulosta, joka on saanut
13939: 278 IV,42. - Tulo- ja omaisuusvero.
13940:
13941: sellaista tuloa vähemmän, kolmetuhatta mark- Tätä lakia sovelletaan vuodelta 1967 toi-
13942: kaa, sekä tämän määrän ylittävältä osalta mitettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa.
13943: puolet, ei kuitenkaan yhteens~ enempää kuin
13944: neljätuhattaviisisataa markkaa;
13945:
13946:
13947:
13948: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
13949:
13950: Taisto Sinisalo. Eino Tainio.
13951: Rainer Virtanen. Aarne Pulkkinen.
13952: Olavi J. Laine.
13953: 279
13954:
13955: IV,43. - Lak.al. N: o 64.
13956:
13957:
13958:
13959:
13960: R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
13961: väliaikaisesta muuttamisesta.
13962:
13963:
13964: E d u s k u n n a 11 e.
13965:
13966: Eduskunnan v. 1962 hyväksymän lain mu- lon hankkimisesta johtuvat menot olleet vä-
13967: kaan on verovelvollisella oikeus valtion vero- hennyskelpoisia. Samaa periaatetta tulisi
13968: tuksessa vähentää tuloistaan eräin rajoituk- soveltaa myös työmatkakustannuksiin näh-
13969: sin työmatkoista aiheutuneet kustannukset. den, jotka kiistattomasti ovat myös tulon
13970: Kunnallisverotuksen osalta on edellä mainit- hankkimisesta johtuvia pakollisia kuluja.
13971: tua periaatetta sovellettu jo v:sta 1959 läh- Pitempien työmatkojen osalta on todettu,
13972: tien. Viimeaikainen kehitys onkin johtanut ettei nykyinen 600 mk: n vähennysoikeus
13973: siihen, että yhä useammat työläiset sekä vi- riitä, varsinkaan jos asianomainen henkilö
13974: ran- ja toimen haltijat käyvät työssä asuin- joutuu työmatkallaan käyttämään useampaa
13975: paikkakuntansa ulkopuolella tai asuvat hy- kulkuneuvoa. Tämän vuoksi olisi vähennys-
13976: vin etäällä työpaikastaan. Työmatkoista ai- oikeuden ylärajaksi määrättävä 1 200 mk.
13977: heutuneista kuluista on täten muodostunut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13978: välttämätön tulon hankkimisesta koituva me-
13979: noerä. Verolainsäädännössämme jo aikoja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13980: sitten omaksutun periaatteen mukaan on tu- van lakiehdotuksen:
13981:
13982:
13983: Laki
13984: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
13985: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
13986: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 26 §:n 10 kohta, sellaisena kuin se on
13987: 28 päivänä joulukuuta 1962 annetussa laissa (644/62) näin kuuluvaksi:
13988:
13989: 26 §. Tätä lakia sovelletaan vuoden 1967 tulojen
13990: ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
13991: 10) matkakustannukset asunnosta työpaik- verotuksessa.
13992: kaan halvinta kulkuneuvoa käyttäen, ei kui-
13993: tenkaan enempää kuin tuhatkaksisataa mark-
13994: kaa vuodessa.
13995:
13996:
13997: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
13998:
13999: Rainer Virtanen. Väinö R. Virtanen. Heikki Mustonen.
14000: Kaino Haapanen. Pekka Silander. Paavo Lagerroos.
14001: Veikko J. Rytkönen. Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka.
14002: Kelpo Gröndahl. Veikko Saarto. Georg Backlund.
14003: 280
14004:
14005: IV,44. - Lak.al. N: o 65.
14006:
14007:
14008: Paavola ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
14009:
14010: E d u s k u n n a ll e.
14011:
14012: Välittömän verotuksemme kustannukset Ilmoittamisvelvollisuuden rajoittamisella
14013: nousevat vuosittain huomattaviin summiin. tietystä tulorajasta lähtien olisi mielestämme
14014: Syynä tähän on ennenkaikkea verotuslakim- perustellusti saavutettavissa huomattava
14015: me monimutkaisuus, joka vaatii runsaasti säästö väJlittömän verotuksemme kustannuk-
14016: ammattitaitoista työvoimaa verotuksen to- sissa. Ruotsin ja Norjan verotuksessa on to-
14017: teuttamiseen käytännössä. Ennen valtion ja teutettu tällainen rajoitus. Ruotsissa alkaa
14018: kunnan verotusten yhdistämistä, vuonna ilmoitusvelvollisuus ansaintitulon ollessa vä-
14019: 1959, olivat valtion välittömän verotuksen hintään 2 400 kruunua ja omaisuuden ollessa
14020: menot noin 20 miljoonaa markkaa. Vuoden' 80 000 kruunua. Norjassa vastaavat rajat
14021: 1966 tulo- ja menoarvioon on merkitty tämän 1 500 kr.-2 000 kr. ja 10 000 kruunua. Sen-
14022: luvun osalle 58 miljoonaa markkaa. Nousu sijaan meillä ilmoittamisvelvollisuus käsittää
14023: on 190%. Valtionverotuksessa verotettavien kaikki, jotka ovat vähänkin saaneet veron-
14024: määrä on vastaavana aikana kasvanut noin alaista tuloa. Tämä aiheuttaa turhia verotus-
14025: 22% ja kunnallisverotettavien määrä noin kustannuksia.
14026: 15%. Raja, josta ilmoittamisvelvollisuus alkaisi
14027: Vuonna 1964 toimitetussa verotuksessa kä- olisi määrättävä tulon osalta noudattamaan
14028: siteltiin 3 582 000 veroilmoitusta ja niistä kunnallisen perusvähennyksen maaria ja
14029: johti lopulliseen verotukseen 2 561 000. Yli omaisuuden osalta alimman verovapaan omai-
14030: miljoona veroilmoitusta jouduttiin näin ollen suuden määrää.
14031: käsittelemään verottajan kannalta turhaan. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
14032: Kun verotuksen kustannukset yhtä verotet- tammekin kunnioittaen,
14033: tua kohti ovat noin 16 markkaa, osoittaa
14034: tämä, että kustannusten alentamiseen olisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14035: kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrittävä. van lakiehdotuksen:
14036:
14037:
14038: Laki
14039: verotuslain muuttamisesta.
14040: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun ve-
14041: rotuslain (482/58) 33 § näin kuuluvaksi:
14042:
14043: 33 §. suutta vähintään 12 500 markan arvosta, ke-
14044: Verotusta varten tulee verovelvollisen, hotuksetta antaa veroilmoitus.
14045: jolla on verovuotena ollut veronalaista tuloa Velvollinen antamaan veroilmoituksen on
14046: vähintään se määrä, joka vastaa, asianomai- myös jokainen, jolta verojohtaja sitä erityi-
14047: sessa kunnassa, kunnallisvaltuuston määrää- sesti vaatii.
14048: mää perusvähennyksen suuruutta, tai omai-
14049:
14050:
14051: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
14052:
14053: E. J. Paavola. P. R. Haarla. Pirkko Aro.
14054: Eeles Landström. Jaakko Kemppainen. Irma Karvikko.
14055: Pentti Mäki-Hakola. Aili Vaittinen. Arne Berner.
14056: Pekka Pesola.
14057: 281
14058:
14059: IV,45. - Lak.al. N: o 66.
14060:
14061:
14062:
14063:
14064: Eskman ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
14065:
14066:
14067: E d u s k u n n a ll e.
14068:
14069: V erotuslain 34 § : n 4 momentin mukaan viin ja olla esim. valtuustossa päättämässä
14070: verovelvollisen henkilön kotikunnaksi kat- kunnan verovarojen käytöstä, mutta maksaa
14071: sotaan se kunta, missä hänet verovuoden itse veronsa toiselle kunnal1e, jonka valtuus-
14072: alussa on ollut henkikirjoitettava. Milloin toon hän ei ole edes vaalikelpoinen. Tämä ei
14073: puolisoita on valtionverotuksessa yhteisvero- ole kohtuullista eikä niiden periaatteiden mu-
14074: tettava, pidetään miehen kotikuntaa myös kaista, joihin kunnallisverotuksessa on van-
14075: vaimon kotikuntana. Tämä verotuslaissa en- hastaan totuttu. Käytännössä on ilmennyt,
14076: simmäisen kerran omaksuttu menettely on että säännös vaikeuttaa vaimon ansiotyöhön
14077: johtanut kohtuuttomuuksiin sellaisissa ta- pääsyä ja on siten omiaan heikentämään vai-
14078: pauksissa, joissa molemmat aviopuolisot ovat mon mahdollisuuksia perheen elatuksen tur-
14079: olosuhteiden pakottamina ansiotyössä asuen vaamisessa ja estää vaimoa harjoittamasta
14080: eri paikkakunnilla. Usein joutuu aviomies omaa ammattiaan.
14081: esim. opiskeluun liittyvän harjoittelun Edelläselostetun epäkohdan poistamiseksi
14082: vuoksi vuosiakin asumaan muulla paikka- olisi verotusla;kia eräiltä osin muutettava.
14083: kunnalla, esim. Helsingissä, vaimon huoleh- Esityksemme tarkoituksena on, että vaimon
14084: tiessa perheestä ansiotyöpaikkakunnallaan. tuloista maksettava valtionveron osuus
14085: .Ailussa mainitusta säännöksestä johtuen vai- määrättäisiin miehen kotipaikkakunnan vero-
14086: mon henkilökohtaisista tuloista on suoritet- toimistossa, josta veron määrä ilmoitettaisiin
14087: tava kunnallisvero miehen kotikunnal'le, esi- vaimon kotipaikan verolautakunnalle huo-
14088: merkiksi Helsingin kaupungille, vaikka mie- mioitavaksi vaimon verojen maksuunpanossa.
14089: hellä ei tässä kaupungissa olisi paljonkaan Vaimo tekisi kaksi veroilmoitusta, joista toi-
14090: ansaittuja tuloja. Perheen varsinainen asuin- nen lähetettäisiin valtionveron määräämistä
14091: kunta joutuu antamaan kunnalliset palve- varten miehen veropiiriin. Täten voitaisiin
14092: lukset, kuten koulun, terveydenhoidon, sai- vaimon tuloista peritty enna;kko käyttää hä-
14093: raalahoitomahdollisuuden ja tarvittaessa nen omien verojensa maksamiseen omassa
14094: myös huoltoavun perheenjäsenille. Usein veropiirissään.
14095: myös aviomies sairastuttuaan tulee perheensä Edelläolevan perusteella kunnioittaen eh-
14096: luo hoitoa saamaan ja käyttää tällöin per- dotamme,
14097: heen kotikunnan tarjoamia hoitomahdolli-
14098: suuksia. Vaimo voi asuinpaikkakunnanaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14099: osallistua myös kunnallisiin luottamustehtä- van lakiehdotuksen:
14100:
14101:
14102: Laki
14103: verotuslain muuttamisesta.
14104: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun
14105: verotuslain ( 482/58) 34 §: n 1 ja 4 momentti, 63 §: n 1 momentti ja 107 §: n 2 momentti
14106: sekä lisätään lakiin 79 a § seuraavasti:
14107:
14108: 34 §. soita on valtionverotuksessa yhteisverotet-
14109: Veroilmoitus on annettava verovelvollisen tava, vaimon on annettava ilmoituksensa
14110: kotikunnan verolautakunnalle. Milloin puoli- kahtena kappaleena, joista toinen lähetetään
14111: 36 E 529J66
14112: 282 IV,45.- Verotuslaki.
14113:
14114:
14115: miehen veropnrm verolautakunnalle. Vero- johtajalle, jonka tulee ilmoituksen saatuaan
14116: ilmoitus voidaan myös jättää verovelvollisen vaimon kotikunnan ja seurakunnan veroäy-
14117: oleskelukunnan verotoimistoon toimitetta- rin hintaa seuraten maksuunpanna vaimon
14118: vaksi edelleen virkateitse verovelvollisen maksettavaksi tullut osuus puolisoiden yh-
14119: ilmoittamalle verolautakunnalle. teisestä valtionverosta, kunnallis- ja kirkol-
14120: lisverot sekä kansaneläke- ja sairausvakuu-
14121: Verovelvollisen henkilön kotikunnaksi kat- tusmaksu.
14122: sotaan se kunta, missä hänet verovuoden 107 §.
14123: alussa on ollut henkikirjoitettava. Verovel-
14124: voliisen yhteisön kotikunta on se kunta, missä Mitä 1 momentissa on säädetty, ei ole so-
14125: yhteisön kotipaikka verovuoden alussa oli. vellettava, jos puolisot suorittavat henkilö-
14126: kohtaisista tuloista kunnallisveroa eri kun-
14127: nille tai jos toinen puoliso on veroilmoituk-
14128: 79 a §. sessaan kieltänyt ennakkojensa käyttämisen
14129: Milloin miehen kotikunnan verolautakunta toisen puolison verojen lyhennykseksi.
14130: on 63 §: n 1 momentin nojalla vahvistanut
14131: vaimon maksettavaksi tulevan valtionveron
14132: määrän, verojohtajan on siitä lähetettävä Tätä lakia sovelietaan ensimmäisen kerran
14133: ilmoitus vaimon kotikunnan veropiirin vero- vuodelta 1966 toimitettavassa verotuksessa.
14134:
14135:
14136: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
14137:
14138: Margit Eskman. Sinikka Luja.
14139: Aune Salama. Edit Terästö.
14140: Meeri Kalavainen.
14141: 283
14142:
14143: IV,46.-Lak.al. N:o 67.
14144:
14145:
14146:
14147:
14148: Hara ym.: Ehdottts laiksi verotttslain muuttamisesta.
14149:
14150:
14151: E d u s k u n n a ll e.
14152:
14153: Kunnallista harkintaverotusta voidaan pi- 56 % mutta vuonna 1960 vain 24 %. Har-
14154: tää eräänä verolainsäädäntömme suurimpana kintaverotusta tutkineen komitean selvityk-
14155: ja arvostelluimpana epäkohtana. sen mukaan oli harkintaverotuksella aikaan-
14156: Nykyinen harkintaverotuksemme perustuu saatu verotetavan tulon lisäys 1959 koko
14157: vuosien 1883 ja 1898 kunnallisasetuksiin ja maassa 1.2% ja v. 1960 1.7 %· Niiden pal-
14158: verotuslain 72 § : n asiallinen sisältö on, eräitä velusten määrällä, joita harkintaverotetut
14159: täsmennyksiä lukuunottamatta, sama kuin yritykset nykyisin saavat kunnilta, ei myös-
14160: edellä mainituissa viime vuosisadalta peräi- kään ole kuntien menoissa samaa suhteellista
14161: sin olevissa asetuksissa. Itse asiassa on uutta osuutta kuin vuosisadan vaihteessa.
14162: vain verovelvollisen kuulemisen välttämättö- Arvaamaton harkintaverotus synnyttää jat-
14163: myys harkintaverotusta toimitettaessa ja har- kuvasti talouselämässämme epävarmuutta ja
14164: kintaverotuksen rajoittamisnormi uusien liik- sen lisäämä riskin vaara estää tehokkaasti
14165: keiden osalta. uusien pienteollisuusyritysten syntyä. Sitä
14166: Harkintaverotuksen johtaessa monasti mie- sovelletaan eri kunnissa hyvin epätasaisesti,
14167: livaltaan, se samalla arvaamattomuudenaan mikä loukkaa veronmaksajien periaatteellista
14168: vähentää yritystoimintaan liittyviä taloudel- yhdenvertaisuutta. Joissakin kunnissa sitä
14169: lisia laskelmia. Harkintaverotus onkin ny- sovelletaan 25-30 % kaikista liikkeistä, jois-
14170: kyään useimmin toistuva syy verovalituk- sakin vain 10-15 %: iin. Todelliseen vero-
14171: siin, jotka käsittävät noin 80 % lääninoikeuk- tettavaan tuloon verrattuna harkintaverotus
14172: sissamme käsiteltävistä asioista. nostaa kunnallisen verorasituksen kaksin-
14173: Harkintaverotuksen monet kipeät epäkoh- kertaiseksi. Harkitun tulon enemmyys las-
14174: dat on valtiovallan taholtakin todettu. Välit- kelmalliseen tuloon verrattuna oli v. 1959
14175: tömän verotuksen osittaisuudistuskomitea ase- keskimäärin 107.3 % ja v. 1960 90.1 %. Eni-
14176: tettiin valtioneuvoston toimesta vuonna 1962 ten ovat harkintaverotuksesta kärsineet pie-
14177: tutkimaan harkintaverotuksen poistamista nituloiset yritykset, sillä alle 3 000 markan
14178: pienyritysten osalta. Toimikunnan todettua verotettavan tulon ryhmään kuuluvien yri-
14179: mahdottomaksi vetää käytännössä rajaa pien- tysten harkintaverotus nousi kumpanakin
14180: yritysten ja muiden yritysten välille, se ei vuonna 400 %: iin laskelmallisesta tulosta.
14181: voinut suositella harkintaverotuksen osittaista Kaikista harkintaverotetuista yrityksistä kuu-
14182: poistamista. Kun pienteollisuutemme viriä- lui ryhmään, jonka verotettava tulo jäi alle
14183: mistä ja kehitysalueittemme teollistamista 6 000 markan vuonna 1959 65 % ja vuonna
14184: voimakkaasti ehkäisevä harkintaverotuksen 1960 58%.
14185: pelko olisi saatava poistetuksi, olisi harkinta- Koska harkintaverotuksen säilyttämisellä
14186: verotusta koskevat säädökset kumottava ve- ei edes kuntien verotulojen kannalta ole
14187: rotuslaistamme kokonaan. Harkintaverotuk- käytännöllistä merkitystä ja koska tämä ve-
14188: sen poistamista puoltavat vahvasti seuraa- rotusmuoto toisaalta jatkuvasti synnyttää
14189: vat seikat: Kiinteistöjen ja liikkeiden suh- epäoikeudenmukaisuutta ja epävarmuutta ja
14190: teellinen merkitys verorasituksen kantajina jarruttaa elinkeinoelämäämme, varsinkin
14191: oli kunnallisverolakien säätämisaikana huo- pienyritysten kehittymistä ja monipuolistu-
14192: mattavasti suurempi kuin nykyään, ja siten mista, ehdotamme kunnioittaen tämän ve-
14193: harkintaverotuksella oli suuremmat mahdol- rotusmuodon poistamiseksi,
14194: lisuudet toteuttaa veroäyrin vakauttaminen.
14195: Esimerkiksi Helsingissä oli kiinteistöjen ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14196: liikkeiden osuus v. 1900 kunnallisverosta van lakiehdotuksen:
14197: 284 IV,46. - Verotuslaki.
14198:
14199:
14200:
14201: Laki
14202: verotuslain muuttamisesta.
14203: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
14204:
14205: Täten kumotaan 12 päivänä joulukuuta
14206: 1958 annetun verotuslain (482/58) 72 §: n
14207: 1 momentin 4) kohta ja 2 momentti.
14208:
14209:
14210: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
14211:
14212: Erkki Hara. Raimo Ilaskivi.
14213: T. Junnila. Toivo Hietala.
14214: 285
14215:
14216: IV,47.- Lak.al. N :o 68.
14217:
14218:
14219:
14220:
14221: Linkola ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
14222:
14223:
14224: Eduskunnalle.
14225:
14226: Enruakkopidätystä varten ~~ruaditut pidätys- määrälle kohtuullinen korko. Kun tarkan ko-
14227: taulukot ovat käytännössä Jaaditut veron li- ron J.askeminen kuHekin takaisin p.alautetta-
14228: sämaksuunpanon välttämiseksi niin anlm- valle määrälle korkopäivät huomioonottaen
14229: riksi, että palkkatuloista verotettu saa sään- olisi verotoimistoissa erittäin suuritäinen ja
14230: nönmukaisesti veronpalautusta. Ei voida kui- monimutkainen tehtävä, olisi hyvitys käytän-
14231: tenkaan pitää oikeana, että valtio näin, en- nöllisyyden vuoksi laskettaV'a kaikissa tapauk-
14232: na.kkoperinnän muodostuessa 1ankaramnw.ksi sissa yhtä suureksi prosentiksi palautetta-
14233: kuin miksi lopullinen verotus on säädetty, vasta ennakosta. KohtuuHinen hyvityspro-
14234: ottaa verovelvollisilta "pakkolairuan" keski- sentti olisi viisi.
14235: määrin 1% vuodeksi korottomana. Verovel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
14236: volliselle, joka on j·outunut maksamruan en- nioittaen,
14237: nakkoverona ·enemmän, kuin mikä riittää lo-
14238: pullisen veron täyteen maksuun, olisi sen- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14239: vuoksi maksettaVIa. p.alautetta.va1le ennakon van lakiehdotuksen:
14240:
14241:
14242: Laki
14243: verotuslain muuttamisesta.
14244: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun
14245: verotuslain 108 §: n 1 momentti näin kuuluV'.aksi:
14246:
14247: 108 §.
14248: Milloin verovelvolliselta on pidätetty tai sitä on vähintään 2.00 markkaa, palautettava
14249: hänelle on enna.kkoa maksuunpantu enem- ja. maksuunpantwa. ennakkoa, jos se on suo-
14250: män, kuin tarvitaan niiden verojen ja kan- rittama.tta, lyhennettävä mkaa maksuunpan-
14251: saneläkevakuutusmaksun suorittamiseksi, joi- nulla määrällä. Pahmtettavalle ennakolle las-
14252: den suDritukseksi ne on ollut käytettävä, on ketaan lisäksi kertaJ.mjkkinen viiden prosen-
14253: liikaa pidätetty tai kannettu ennakko, mikäli tin suuruinen hyvitys.
14254:
14255:
14256: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
14257:
14258: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen.
14259: 286
14260:
14261: IV,48.- Lak.al. N:o 69.
14262:
14263:
14264:
14265:
14266: Sarjala ym.: Ehdotus laiksi verotuslain muuttamisesta.
14267:
14268:
14269: Eduskunnalle.
14270:
14271: Verotuslain (482/58) 116 §:n 1 momentin on verotuslain 116 §: n 2 momentin mukaan
14272: mukaan veronkantoviranomaisen on viipy- ku1takin kalenterivuodelta erikseen suoritet-
14273: mättä kannon päätyttyä taikka, milloin kanto tava 1 momentissa säädetyt määrät. Kun
14274: toimitetaan useammassa kuin yhdessä erässä, tässä säänneiksessä ei nimenomaan ole mai-
14275: ensimmäisen erän kannon päätyttyä suori- nittu, että 3 momentin mukainen välitilitys
14276: tettava kunnalle 96% maksuunpannun kun- koskee myös näitä maksuunpanoja, on siitä
14277: nallisveron määrästä sekä seurakunnalle aiheutunut käytännössä tulkinnanvarai-
14278: 90 % maksuunpannun kirkollisveron määrästä suutta. Kun on perusteltua, että myös veron-
14279: vähennettynä sillä, mitä ennakkoperintälain oikaisuina ja jälkiverotuksina maksuunpan-
14280: mukaan on etukäteen maksettu, sekä veron- nuista veroista myös tehdään sanottu väli-
14281: kantoviranomaisen kunnan tai seurakunnan tilitys, olisi lakia selvennettävä nimenomai-
14282: puolesta edellisen kalenterivuoden aikana sella maininnalla siitä, että välitilitys koskee
14283: 113 §: n 2 momentin mukaisesti verovelvolli- myös näin maksuunpantuja veroja.
14284: sille takaisin suorittamilla määrillä niille Myös välitilityksen määrä, 2 % maksuun-
14285: maksettuine korkoineen. Sen lisäksi, mitä panosta, on nykyään liian pieni. Verojen
14286: näin on suoritettu, veronkantoviranomaisen perintä on nimittäin ulosottotoimen osittai-
14287: on 116 §: n 3 momentin (251/61) mukaan sen uudelleenorganisoinnin johdosta tullut
14288: suoritettava maksuunpanovuotta seuraavan tehokkaammaksi kuin verotuslakia säädet-
14289: kalenterivuoden loppuun mennessä välitili- täessä ot3!ksuttiin. Jotta kunnallis- ja kirkol-
14290: tyksenä kunnalle 2% ede'llisenä vuonna mak- lisverot kertyisivät niiden saajille, kunnille
14291: suunpannun kunnallisveron ja seurakunnalle ja seurakunnille, suunnilleen siinä määrin
14292: 2 % maksuunpannun kirkollisveron mää- kuin veroja maksetaan, on perusteltua sano-
14293: rästä. tun kohdan prosentin välitilityksen lisäksi
14294: Seurakunnille suoritetaan kannon päätyt- suorittaa maksuunpanovuotta seuraavan toi-
14295: tyä vain 90 % maksuunpanunista kirkollis- sen kalenterivuoden loppuun mennessä vielä
14296: veroista. Kun määrää on pidettävä käytän- yksi prosentti maksuunpantujen verojen
14297: nössä havaittujen perintätulosten mukaan määrästä.
14298: liian pienenä, olisi määrä korotettava 94 Edel1ä olevan perusteella ehdotamme,
14299: %:iin.
14300: Veronoikaisuna tai jälkiverotU:ksena mak- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14301: suunpannuista kunnallis- ja kirkollisveroista van lakiehdotuksen:
14302:
14303:
14304: Laki
14305: verotuslain muuttamisesta.
14306: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun
14307: verotuslain (482/58) 116 § näin kuuluvaksi:
14308:
14309: 116 §. mitetaan useammassa kuin yhdessä erassa,
14310: Veronkantoviranomaisen on viipymättä ensimmäisen erän kannon päätyttyä suori-
14311: kannon päätyttyä taikka, milloin kanto toi- tettava kunnalle 96 sadalta maksuunpannun
14312: IV,48. - Sarjala ym. 287
14313:
14314: kunnallisveron määrästä sekä ·seurakunnalle tettava 1 ja 3 momentissa säädetyt määrät.
14315: 94 sadalta maksuunpannun kirkollisveron Sen lisäksi, mitä 1 momentin mukaisesti
14316: määrästä vähennettynä sillä, mitä ennakko- on suoritettu, veronkantoviranomaisen on
14317: perintälain mukaan on etukäteen maksettu, maksuunpanovuotta seuraavan kalenterivuo-
14318: sekä veronkantoviranomaisen ikunnan tai den loppuun mennessä suoritettava kunnalle
14319: seurakunnan puolesta edellisen kalenterivuo- kaksi sadalta edellisenä vuotena maksuun-
14320: den aikana 113 §: n 2 momentin mukaisesti pannun kunnallisveron ja seurakunnalle
14321: verovelvollisille takaisin suorittamilla mää- kaksi sadalta maksuunpannun kirkollisveron
14322: rillä niille maksettuine korkoineen. määrästä sekä maksuunpanovuotta seuraavan
14323: Veronoikaisuna tai jälkiverotuksena mak- toisen kalenterivuoden loppuun mennessä
14324: suunpanunista kunnallis- ja kirkollisveroista kunnalle ja seurakunnalle vielä yksi sadalta
14325: on kultakin kalenterivuodelta erikseen suori- maksuunpannun veron määrästä.
14326:
14327:
14328: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
14329:
14330: Wiljam Sarjala. Pentti Pekkarinen. Esu Niemelä.
14331: lVIikko Kaarna. Eino Uusitalo. Erkld Hauldpuro.
14332: Aulis Sileäkangas. Artturi Jämsen. Heimo Linna.
14333: Ale Holopainen. Eino Lottanen. Reino Kangas.
14334: Toivo Antila. Sylvi Halinen. Olavi Lahtela.
14335: Veikko Savela. Reino Karpola. Yrjö Sinkkonen.
14336: Paavo Niinikosld. Mikko Volotinen. Hannes Paaso.
14337: Kustaa Tiitu.
14338: 288
14339:
14340: IV,49. - Lak.al. N: o 70.
14341:
14342:
14343:
14344:
14345: Berner ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
14346:
14347:
14348: E d u s k u n n a ll e.
14349:
14350: Auto-, moottoripyörä- ja moottorivenekil- moottoripyörälkilpailujen osalta 15 % ja
14351: pailuja ja näytöksiä järjestävät maassamme moottorivenekilpailujen osalta 10% [eima-
14352: vapaaehtoiset, aatteelliset yhdistykset, seurat veron, jonka johdosta järjestöjen mahdolli-
14353: ja kerhot, joiden päämääränä on edistää suudet aatteellisten tehtäviensä hoitamiseen
14354: oman alansa urheilumuodon kehitystä, kas- huomattavasti vähentyvät.
14355: vattaa jäsenistään liikennekulttuurin vaati- Nykyään tuskin enää vedotaan vanhentu-
14356: muksista selvillä olevia, taitavia ja huolelli- neeseen käsitykseen, että moottoriurheilu
14357: sia ohjaajia ja tehdä omalta osaltaan sitä olisi urheiluna vähempi&rvoista kuin jokin
14358: liikenneturvallisuustyötä, jota Tapaturman- muu urheilumuoto. Se on urheilullisesti erit-
14359: torjunta ry:n liikennejaosto TALJA ja täin vaativaa niin fyysisen kuin henkisenkin
14360: eräät moottoriurheilujärjestöt sen Jasenma kunnon suhteen. Tämän urheilumuodon vä-
14361: maassamme vapaaehtoisin voimin hoitavat. heksyjille tai vastustajille voidaan lisälksi ko-
14362: Tarkoitusperiensä toteuttamiseksi moottori- rostaa sitä huomattavaa hyötyä, minkä moot-
14363: järjestöt pitävät kilpailuja, näytöksiä ja lii- toriharrastelu antaa liikennekulttuurin hy-
14364: kennekilpailuja, kokouksia, luentoja ja kou- väksi kasvattamalla taitavia ja vastuuntun-
14365: lutustilaisuuksia sekä harjoittavat liikenne- toisia ohjaajia ja moottorin salaisuuksista
14366: turvallisuustyötä ja sitä edistävää valistus- selvillä olevia henkilöitä. Viimeksi mainitulla
14367: toimintaa kerhoilloissa, juhlatilaisuuksissa ja taidolla on huomattava merkitys myöskin
14368: nuorisolle tarkoitetuissa liikenneopetustilai- talouselämällemme, maatalous siihen luet-
14369: suuksissa. Jatkuvasti yhä enemmän rootori- tuna, sillä motorisoitumisen yhä jatkuessa
14370: soituvassa yhteiskunnassamme tätä työkent- moottoritietous ja harrastelulla hankittu
14371: tää riittää. taito tulevat aina vain tärkeämmiksi. Näiden
14372: Näiden yhdistysten, joita eri auto-, moot- järjestöjen jäsenissä ei myöskään ole liiken-
14373: toripyörä- ja moottorivenejärjestöissä on neturvallisuutta vaarantavia maantieganste-
14374: useita satoja ja joiden yhteinen henkilöjä- reita ja hurjastelijoita, kuten joskus kuulee
14375: senmäärä on noin 65 000, ainoana tulonläh- väitettävän; sen osoittavat liikennetilas-
14376: teenä ovat maksulliset kilpailut tai näytökset, tomme.
14377: joista saaduilla tuloilla edellä lueteltuja t&r-
14378: koitusperiä voidaan käytännössä toteuttaa Leimaveron säätämistä moottorikilpailuille
14379: ja edistää. Liikennekulttuurin ja liikenteen on perusteltu sillä virheellisellä käsityksellä,
14380: turvallisuuden edistäminen sekä nuorison että moottoriurheilu olisi liike- tai ammatti-
14381: vetäminen pois kaduilta heitä kiinnostavaan, laisurheilutoimintaa. Tämä ei suinkaan pidä
14382: ohjattuun moottoriharrasteluun lienevät toi- paikkaansa, päin vastoin moottoriurheilu on
14383: mintamuotoja, jotka jokainen kunnon suo- harrastajalleen varsin kallista. Sen avulla ei
14384: malainen on valmis hyväksymään. Valtio- Suomessa pyritä eikä pystytäkään voiton ta-
14385: valta ei kuitenkaan tue näitä järjestöjä voitteluun.
14386: avustuksin, kuten monia muita vapaaehtoisia Huomattakoon vielä, että raviurheilu toto-
14387: kansalaisjärjestöjä, joiden tarkoitusperät peleineen on kautta aikojen ollut leimave-
14388: ovat yleisesti hyväksyttäviä, vaan päin vas- rosta vapaa, samoin ratsastusurheilu. Kun
14389: toin tuottaa haittaa niiden toiminnalle leima- hevoskanta vähenee yhä suuremmassa mi-
14390: veron avulla. Yhdistykset joutuvat nimittäin tassa, ei liene mitään perusteita pitää moot-
14391: maksamaan pääsylipputuloistaan auto- ja toriurheilua tekniikan kehityksen eräänä
14392: IV,49. - Bemer ym. 289
14393:
14394: ilmentymänä huonommassa asemassa kuin neita ja varmoja moottorimiehiä ja mm. ko-
14395: hevosurheilun eri muotoja. hottaa liikennekulttuuria maassamme, jota-
14396: Hallituksen 23. 8. 1935 eduskunnalle anta- paitsi moottorikilpailuja ei Suomessa voida
14397: man leimaverolain muutosesityksen peruste- rinnastaa suurissa moottoriteollisuusmaissa
14398: luissa mainittiin muun muassa seuraavaa: pidettäviin ammattilais:kilpailuihin." Näihin
14399: "Voimassaolevan leimaverolain mukaan auto- silloisen hallituksen perusteluihin sisältyvät
14400: ja moottoripyöräkilpailuista suoritettava tosiasiat pätevät tänäkin päivänä.
14401: 15 %: n leimavero on suuressa määrin vai- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
14402: keuttanut toimintaa yleensä moottoriurhei- nioittaen,
14403: lun alalla. Tämän urheilumuodon, sellaisena
14404: kuin sitä kilpailumuodossa harrastetaan, tar- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14405: koituksena on kasvattaa ja kouluttaa koke- van lakiehdotuksen:
14406:
14407:
14408:
14409: Laki
14410: leimaverolain muuttamisesta.
14411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
14412: verolain ( 662/43) 59 b § : n, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1959 annetussa
14413: laissa (271/59), 2 momentin 4 kohta, jolloin mainitun momentin nykyiset 5 ja 6 kohta
14414: muuttuvat vastaavasti 4 ja 5 kohdiksi, sekä muutetaan sanotun momentin viimeinen lause
14415: ja 59 c §: n, sellaisena kuin se on 6 päivänä kesäkuuta 1959 annetussa laissa (271/59),
14416: 1 momentin 12 kohta näin kuuluviksi:
14417:
14418: 59b §. 12) voimistelu- ja urheiluesitykset sekä
14419: -kilpailut, lukuun ottamatta sellaisia, joihin
14420: kunkin 4 ja 5 kohdassa mainitun perus- osallistuu ammattilaisurheilijoita. Veroa ei
14421: teen osalta viisi sadalta sisäänpääsyyn vaa- kuitenkaan mene, milloin jalkapallo-, jää-
14422: dittavasta maksusta. kiekko-, koripallo- tai muussa niihin verratta-
14423: vassa joukkueottelussa vain toisen osapuolen
14424: jouklkueessa esiintyy ammattilaisurheilijoita.
14425: 59 c §.
14426: Tässä luvussa säädetystä leimaverosta ovat
14427: vapaat: Tämä laki tulee voimaan päivänä
14428: kuuta 196 .
14429:
14430:
14431: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
14432:
14433: Arne Berner. Pirkko Aro.
14434:
14435:
14436:
14437:
14438: 37 E 529/66
14439: 290
14440:
14441: IV,50.-Lak.al. N:o 71.
14442:
14443:
14444:
14445:
14446: Haarla ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
14447:
14448:
14449: Ed u skunn alle.
14450:
14451: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskir- Erityisen raskaana kohtaa korotettu leima-
14452: jasta lainhuutoa haettaessa suoritettavan lei- vero sellaisia kiinteistökauppoja, joissa osta-
14453: maveron määrä korotettiin huomattavasti jana on yhtiö tai osuuskunta. Kun vero on
14454: vuonna 1956 tehdyllä lainmuutoksella. Muu- leimaverolain 18 § : n mukaan suoritettava
14455: toksen syynä olivat valtion silloiset raha- kaksinkertaisena silloin, kun kiinteistön vas-
14456: taloudelliset vaikeudet. Leimaverolain 16 §: n taanottajana on kotimainen avoin yhtiö, kom-
14457: mukaan on luovutuskirja varustettava nykyi- mandiittiyhtiö, osakeyhtiö, keskinäinen yhtiö,
14458: sin seuraavin leimamäärin: vahinkovakuutusyhdistys tai osuuskunta
14459: taikka ulkomaalainen tai ulkomainen yhtymä
14460: kultakin tai laitos, aiheutti muita verovelvollisia koh-
14461: Omaisuuden arvon ollessa täydeltä
14462: markalta dannut korotus sen, että näiden osalta koro-
14463: enintään 3 000 markkaa ....... . 4 penniä tuskin tuli kaksinkertaiseksi. Edellä tarkoite-
14464: yli 3 000 markkaa, mutta ei yli tut yhteisöt joutuvat siten ostaessaan kiin-
14465: 20 000 markkaa ............. . 5 teistön suorittamaan leimaverona tavallisim-
14466: yli 20 000 markkaa ........... . 6 " min 12% kauppahinnasta.
14467: " Leimaveron kaksinkertainen määrä kohtaa
14468: lähinnä toimintaansa aloittavia tai sitä laa-
14469: Leimavero on mainitun korotuksen ansiosta jentavia yrityksiä ja vaikeuttaa siten uusien
14470: muodostunut kiinteistökauppojen yhteydessä työtilaisuuksien luomiseen tähtääviä inves-
14471: kohtuuttomaksi · rasitukseksi varsinkin kun tointeja. Ei voida myöskään esittää mitään
14472: kiinteistöjen hinnat ovat viime vuosina jat- asiallisia syitä, joilla kyettäisiin perustele-
14473: kuvasti nousseet. Useissa tapauksissa leima- maan leimaveron määräämistä kaksinkertai-
14474: vero on saattanut olla suorastaan esteenä sena kiinteistökaupalle, jossa ostajana on
14475: kiinteistön hankkimiselle, minkä lisäksi koh- edellä tarkoitettu yhteisö. Lisäksi on huomat-
14476: tuuttoman korkea vero on voinut houkutella tava, että vaikkei leimavero, joka suoritetaan
14477: vilpillisesti kiertämään leimaveroa. Toisaalta esim. liiketoimintaa varten tarvittavan kiin-
14478: ovat taasen ne tapaukset, joissa leimavero on teistön hankkimisesta, millään tavoin lisää
14479: suoritettava neljän prosentin mukaan, käy- kiinteistön arvoa, ei siitä syntyvää liikekulua
14480: neet kiinteistöjen arvonnousun ansiosta yhä vallitsevan verotuskäytännön mukaan hyväk-
14481: harvinaisemmiksi. sytä enempää tulo- ja omaisuusverotuksessa
14482: Myös leimaverotoimikunta on kiinnittänyt kuin kunnallisverotuksessakaan veronalaisen
14483: 30 päivänä huhtikuuta 1964 valmistuneessa liiketulon vähennykseksi, mikä seikka lisää
14484: mietinnössään epäkohtaan huomiota. Toimi- puolestaan leimaverorasituksen suuruutta.
14485: kunta katsoi, että leimavero olisi verotuksen Leimaver()lain 18 § : n säännöstä veron suorit-
14486: yksinkertaistamiseksi ja veronkiertämisyritys- tamisesta edellä tarkoitetuissa tapauksissa
14487: ten estämiseksi säädettävä kannettavaksi kiin- kaksinkertaisena ei näin ollen voida pitää
14488: teistön saannosta kiinteän prosenttiluvun mu- kohtuullisena.
14489: kaan, ja ehdotti veron määräksi viisi pro- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14490: senttia maksetusta vastikkeesta. Ehdotettua-
14491: kin veroprosenttimäärää on kuitenkin pidet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14492: tävä liian korkeana. van lakiehdotuksen: '
14493: IV,50. - Haarla ym. 291
14494:
14495: Laki
14496: leimaverolain muuttamisesta.
14497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
14498: verolain (662/43) 18 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa
14499: (597/50), sekä muutetaan 16 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1956 anne-
14500: tussa laissa (332/56), näin kuuluvaksi:
14501: 16 §.
14502: Kiinteän omaisuuden luovutuskirjaan on merkkejä määrä, joka vastaa 4 prosenttia
14503: kiinnitettävä, kun lainhuutoa haetaan, leima- omaisuuden arvosta.
14504:
14505:
14506: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
14507:
14508: P. B.. Haarla. Raimo Daskivi.
14509: 292
14510:
14511: IV,51. - Lak.al. N :o 72.
14512:
14513:
14514:
14515: Karpola ym..: J!Jhdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
14516:
14517:
14518: Eduskunnalle.
14519:
14520: Varsinkin viimekSi kuluneiden vuosien ai- asemassa, kuin muut ostajat jo yksinomaan
14521: kana on maaomaisuuden siirtyntinen yhtiöi- siitä syystä, että ne eivät ole omaisuusvero-
14522: den, osuuskuntien ja säätiöiden omistukseen velvollisia, joten kiintaimen jatkuva hallussa-
14523: saanut huolestuttavat mittasuhteet. Varsin- pito niille tulee halvemmaksi, kuin muille
14524: kin niillä alueilla, missä maaseudun autioi- kiintaimen omistajille. Edelleen yhtiöt ja
14525: tumista tapahtuu, yhtiöt ja etenkin säätiöt niiden omistamat säätiöt saavat paremman
14526: ovat jatkuvasti hankkineet metsätiloja omis- tuoton metsäomaisuudestaan, kuin yksityi-
14527: tukseensa. Tällainen kehitys omistusolosuh- set metsänomistajat. Yhtiöthän saavat tuo-
14528: teissa ei ole yhteiskunnanemme edullista mo- tokseen lukea kaatohintatulojen lisäksi myös-
14529: nestakaan eri syystä. Esimerkkinä tästä voita- kin jalostusvaiheessa heille tulevan liikevoi-
14530: neen mainita, että kun säätiöitä ei nykyisten ton. Edellä mainitut tekijät huomioiden oli-
14531: säännösten nojalla voida verottaa omaisuu- sikin kohtuullista leimaverolain 18 §: n sään-
14532: destaan kunnissa, joiden pinta-alasta huo- nösten muuttaminen siten, että yhtiöt ja
14533: mattava osuus on siirtynyt säätiöiden omis- niihin verrattavat kiinteistöjen ostajat suo-
14534: tukseen, verotulot vähenevät uhkaavasti. rittaisivat leimaveron nelinkertaisena mui-
14535: Leimaverolain 18 § : n säännösten mukaan hin ostajiin verratuna.
14536: yhtiöt ja näihin verrattavat kiinteistöjen os- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14537: tajat joutuvat maksamaan leimaveron mui- nioitaen,
14538: hin ostajiin verrattuna vain kaksinkertaisena.
14539: Kuitenkin on todettava, että esim. säätiö että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14540: ostajana on huomattavasti edullisemmassa van lakiehdotuksen:
14541:
14542:
14543: Laki
14544: leimaverolain muuttamisesta.
14545: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun
14546: leimaverolain 18 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa
14547: (597/50), näin kuuluvaksi:
14548:
14549: 18 §.
14550: Kun kiinteistön vastaanottajana on kotj,. komaalainen tahi ulkomainen yhtymä tai
14551: mainen avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, laitos, suoritetaan, mikäli 31 § :n säännök-
14552: osakeyhtiö, keskinäinen yhtiö, vahinkova- sistä ei muuta johdu, edellä 16 ja 17 § :ssä
14553: kuutusyhdistys tai osuuskunta taikka ul- säädetty vero nelinkertaisena.
14554:
14555:
14556: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966'.
14557:
14558: Reino Karpola. Eino Lottanen. Artturi Jämsen.
14559: Olavi Lahtela. Aulis Sileäkangas. Paavo Niinikoski.
14560: Pentti Pekkarinen. Pekka. ~ilmi. Ale Holopainen.
14561: ~o ~olotinen. Erkki Haukipuro. Reino Kangas.
14562: Eino Sääskilahti.
14563: 293
14564:
14565: IV,52.-Lak.al. N:o 73.
14566:
14567:
14568:
14569:
14570: Melin ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain. muuttamisesta.
14571:
14572:
14573: Eduskunnalle.
14574:
14575: Talouspolitiikkamme keskeinen tavoite, ta- kyisin peritään leimaveroa enintään kolmen
14576: loudellisen kasvun nopeuttaminen, voidaan kuukauden vekselistä 0.2 %, enintään kuuden
14577: saavuttaa vain luomalla tuotannolliselle toi- kuukauden vekselistä 0.4 % ja yli kuuden
14578: minnalle suotuisat edellytykset. Tärkeimpiin kuukauden vekselistä 0.6 %. Leimaverosta
14579: näistä edellytyksistä kuuluu tuotantotoimin- johtuva vuosikustannus vaihtelee näin ollen
14580: nan tarvitseman pääoman saannin turvaami- vekselin maksuajan pituudesta riippuen.
14581: nen. Kun pääomaa maassamme on käytettä- Kun tätä ei voida pitää perusteltuna, olisi
14582: vissä varsin rajoitetusti, on tärkeätä, että se leimaverotusta muutettava niin, että vuosi-
14583: ohjautuu juuri niille aloille, joilla se voidaan kustannus muodostuisi laina-ajasta riippu-
14584: käyttää koko kansantalouttamme parhaiten matta aina samaksi. Myös vekselistä menevä
14585: hyödyttävällä tavalla. Tällöin on erityisesti leimavero korotettiin kaksinkertaiseksi v.
14586: kiinnitettävä huomiota mm. siihen, ettei vero- 1957. Kun vero on nykyisin kohtuuttoman
14587: tus- ja muilla vastaavilla säännöksillä vai~ korkea, olisi se palautettava aikaisemmalle
14588: keuteta teollisuuden ja muun tuotantotoimin- tasolleen eli määrään, joka vastaa 0.4 % vuo-
14589: nan pääoman hankkimista. dessa.
14590: Yritysten rahoitusrakenteen vahvistamiJ Rahoitusmarkkinoiden tehostamiseen täh-
14591: seksi olisi tärkeätä pyrkiä lisäämään yritys- tääviä toimenpiteitä harkittaessa on kiinni-'
14592: ten pitkäaikaista rahoitusta. Nykyisin on yri- tetty huomiota myös rahansijoittajain valin-
14593: tysten maksettava obligaatiolainoistaan lei- tamahdollisuuksien lisäämiseen. Osakeantira-
14594: maveroa 0.6 %. Sama leimavero on suoritet- hoituksen edistäminen olisi useistakin syistä
14595: tava myös kiinnitetyn velkakirjan muodossa suotavaa ja tärkeätä. Sen lisäksi, että sitä
14596: tapahtuvasta rahoituksesta laina-ajasta riip- tietä voidaan saada pääomaa elinkeinoelämän
14597: pumatta. Veron määrä oli vain puolet nykyi- käytettäväksi, voi osakesäästämisestä muodos-
14598: sestä v: een 1957 saakka, jolloin vero koro- tua myös sellainen pienempienkin sijoittajien
14599: tettiin nykyiseen määrääm~ä valtiontaloudel- suosima säästämismuoto, jollaisena se esiin-
14600: lisista syistä. Toisaalta ovat valtio, kunnat tyy monissa muissa maissa. Osakeomistuksen
14601: ja kiinteistöluottolaitokset sekä Osuuskasso- yleistymistä estävät kuitenkin toisaalta osake-
14602: jen Keskus Oy vapautettuja suorittamasta yhtiötulon kaksinkertainen verotus ja toi-
14603: leimaveroa obligaatiolainoistaan. Yritysten saalta osakkeiden myynnistä mahdollisesti
14604: toimintamahdollisuuksien helpottamiseksi oli- saatavan myyntivoiton verottaminen ja myy-
14605: sikin leimaveron perimisestä kaikista vuotta täessä sekä ostettaessa suoritettava leimavero.
14606: pitemmistä lainoista eli ns. pitkäaikaisista Osakesäästämisen edistämiseksi ja osakkeiden
14607: luotoista kokonaan luovuttava. Tämä koskisi vaihtuvuuden lisäämiseksi olisikin arvopape-
14608: paitsi koti- ja ulkomaisia obligaatioita myös reiden luovutuksesta perittävä leimavero
14609: kaikkia vuotta pitempiä vekseleitä, velkakir- poistettava. Tämän perusteella ehdotamme,
14610: joja ja muita saamistodisteita.
14611: Yritysten rahoitusmahdollisuuksien helpot- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14612: tamiseksi olisi tarkistettava myös eräitä ly- van. lakiehdotuksen.:
14613: hytaikaisia luottoja koskevia säännöksiä. Ny-
14614: 294 IV,52. - Leimavero.
14615:
14616:
14617: Laki
14618: leimaverolain muuttamisesta.
14619: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
14620: verolain (662/43) 6 ja 8 luku sekä muutetaan sanotun lain 14 §, sellaisena kuin se on
14621: viimeksi osittain muutettuna 29 päivänä kesäkuuta 1961 annetussa laissa (344/61), ja
14622: 47 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 2 päivänä syyskuuta 1957 annetussa laissa
14623: (299/57) ja 50 §:n 1 momentti seuraavasti:
14624: 14 §. kassalle, leimattava, mikäli siitä ei ole aikai-
14625: Jäljempänä mainituista asiakirjoista, ilmoi- semmin kiinnitystä tai maksua haettaessa
14626: tuksista ja voitoista, mikäli ne eivät ole lei- suoritettu niin paljon leimaveroa kuin jäl-
14627: maverosta vapaat, peritään leimavero seuraa- jempänä säädetään, pääoman suuruuden mu-
14628: Vin määrin: kaan 0.4 prosentin määrään kultakin täy-
14629: r-----.--------- deltä markalta vuodessa.
14630: Vekseli, olkoonpa vekselinantajan itsensä
14631: taikka jonkin muUn. maksettavaksi asetettu,
14632: 0.4 prosenttia ·kultakin täydeltä markalta 50 §.
14633: vuodessa. Vekseli, joka on asetettu maksetta- Saamistodistetta annettaessa suoritettavasta
14634: vaksi, vuotta pitemmän ajan kuluessa asetta- leimaverosta ovat vapaat:
14635: miapäivästä on kuitenkin leimaverosta vapaa.
14636: 1) vakuutuslaitokselle annettu velkakirja,
14637: milloin lainan ainoana vakuutena on lainan-
14638: . . 47 §. ottajan vakuutuskirja;
14639: Velkakirja ja shekkitili- tai muu lainasop\- 2) velkakirja ja shekkitili- tai muu laina-
14640: mus on, kun se annetaan valtiokonttorille, sopimus, joka on tehty vuotta pitemmäksi
14641: pankille, säästöpankille, kiinteistöluottolaitok- ajaksi;
14642: selle, . vakuutuslaitokselle, eläkelaitokselle, 3) muu saamistodiste, jonka pääomamäärä
14643: osuuskassalle, pankkiiriliikkeelle tai muulle on enintään 500 markkaa.
14644: lainausliikettä harjoittavalle laitokselle tai
14645:
14646:
14647: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
14648:
14649: Ingvar S. Meliil. P. R. Haarla. Viktor Procope.
14650: 295
14651:
14652: IV,53.-Lak.al. N:o 74.
14653:
14654:
14655:
14656:
14657: Paaso ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
14658:
14659:
14660: Eduskunnalle.
14661:
14662: Leimaverolain (662/43) 30 §:ssä on sää- den harjoittajien omistuksessa. Kun 12 pal-
14663: detty kiinteistön omistusoikeuden siirtoa kos- vänä maaliskuuta 1965 annettiin laki maata-
14664: kevan luovutuskrjan leimaverovapaudesta louden perusluotosta, olisi leimaverovapaus
14665: eräissä tapauksissa. Kyseistä lainkohtaa on välttämättä ulotettava myös tämän lain mu-
14666: muutettu 5 päivänä marraskuuta 1954. Tä- kaisiin omistusoikeuden siirtoihin. Tästä
14667: män muutoksen jälkeen on kiinteistön omis- syystä olisikin leimaverolakiin lisättävä sään-
14668: tusoikeuden luovutuskirja ollut leimaverosta nös, jonka mukaan leimaverovapaus myön-
14669: vapaa siinä tapauksessa, että luovutus on nettäisiin myös silloin, kun luovutuksen saa-
14670: tapahtunut vastaanottajalle, joka luovutetun jalle on myönnetty maatalouden perusluotto-
14671: tilan sen osan tai alueen hankkimista varten lain mukainen maanosto- tai sisarosuuslaina.
14672: on saanut asutuslainsäädännön mukaisen Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
14673: maanosto- tai sisarosuuslainan. ehdotamme,
14674: Tämä leimaverovapaus on ollut erittäin
14675: tarkoituksenmukainen pyrittäessä estämään että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14676: tilojen pirstoutumista ja edistämään niiden van lakiehdotuksen:
14677: elinkelpoistamista ja säilymistä maatilatalou-
14678:
14679:
14680:
14681: Laki
14682: leimaverolain muuttanrlsesta.
14683: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leim~
14684: verolain (662/43) 30 § :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä marras-
14685: kuuta 1954 annetussa laissa (402/54), näin kuuluvaksi:
14686: 3() §.
14687: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja dännön tai maatalouden perusluottolain mu-
14688: on leimaverosta vapaa: kaisen maanostolainan taikka, jolle on siir-
14689: retty tilaan kiinnitetty asutuslainsäädännön
14690: 4) kun luovutus tapahtuu vastaanottajalle, mukainen laina tai valtion kauppahintasaa-
14691: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen minen.
14692: hankkimista varten on saanut asutuslainsää-
14693:
14694:
14695: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
14696:
14697: Hannes Paaso. Pekka Vilmi.
14698: Reino Kangas. Toivo Antila.
14699: Artturi .Tåmsen. Eino Räsänen.
14700: 296
14701:
14702: IV,54.-Lak.al. N:o 75.
14703:
14704:
14705:
14706:
14707: 'Pekkarinen ym..: Ehdotus laiksi Zeimaverolain. muuttamisesta.
14708:
14709: Eduskunnalle.
14710:
14711: Leimaverolain (662/43) 30 § : ssä on sää- keen, jossa äänet jakautuivat 6-2. Tällä
14712: detty kiinteistön omistusoikeuden siirtoa kos- päätöksellä ei asianomaisen katsottu saaneen
14713: kevan luovutuskirjan verovapaudesta mää- maanostolainaa silloin, kun aikaisemmalla
14714: rätyissä tapauksissa. Pykälän 1 mom: n 4 omistajalle myönnetty laina hänelle siirret-
14715: kohdassa on säädetty, että luovutuskirja on tiin.
14716: verovapaa silloin, kun luovutus tapahtuu Ei ole aihetta ihmetellä, että mainittu tul-
14717: vastaanottajalle, joka luovutetun tilan, sen kinta on syntynyt äänestyksellä. Maanosto-
14718: osan tai alueen hankkimista varten on saanut ja sisarosuuslainahan ei siirry automaattisesti
14719: asutuslainsäädännön mukaisen maanosto- tai eikä edes kauppakirjan ehdoillakaan uudelle
14720: sisarosuuslainan. Saman pykälän 2 mom: ssa omistajalle, vaan siitä on tehtävä hakemus
14721: on edelleen säädetty, ettei luovutuskirja ole asianomaiselle asutusviranomaiselle, joka
14722: leimaverosta vapaa kuin siltä osalta kauppa- päättää lainan siirtämisestä. Sitä ei myös-
14723: hintaa, mikä asianomaisten asutusviranomais- kään aina siirretä. Siirto tapahtuu yleensä
14724: ten antamalla todistuksena on selvitetty ole- samoilla ehdoilla kuin uuden lainan myön-
14725: van sellaisen alueen taikka, jos luovutettu täminen. Samanlaatuinen on menettely val-
14726: tila, sen osa tai alue on rakennettu, sellaisen tion kauppahintasaamisen siirtämisen osalta
14727: alueen ja sillä olevien rakennusten osalle, uudelle omistajalle. Luovutuskirjassa mää-
14728: mikä vastaanottajalle asutuslainsäädännön rätylle saajalle on kuitenkin sama asia, saako
14729: nojalla enintään olisi voitu antaa. hän lainan siirrettynä tai kokonaan uutena
14730: Edellä esitetty säännös on ollut erittäin lainana. Kummassakin tapauksessa on leima-
14731: tarpeellinen mm. tilojen elinkelpoisuuden verovapauden saanti samoin perustein edelly-
14732: edistämisen vuoksi. Eihän ole syytä verottaa· tyksenä tilan hankinnalle. Välttämättä olisi
14733: lisämaiden hankintaan eikä vähävaraisten ti- samoin meneteltävä silloin, kun luovutetta-
14734: lattomaan väestöön kuuluvien maanostoa. vaan tilaan kiinnitetty asutuslainsäädännön
14735: On kuitenkin ilmeinen epäkohta siinä, ettei mukainen tilan kauppahintasaatava siirtyy
14736: asutuslainsäädännön mukaisen maanosto- ja luovutuksen saajalle.
14737: sisarosuuslainan siirtymisen yhteydessä lei- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
14738: maverovapautta anneta. Tällainen menettely ehdotamme,
14739: johtuu KHO :n tulkinnasta (9.12.1959 taltio
14740: 7588). Mainittu päätös on tehty Korkeim- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14741: massa hallinto-oikeudessa äänestyksen jäl- van lakiehdotuksen:
14742:
14743:
14744: Laki
14745: leimaverolain muuttamisesta.
14746: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun ~eima
14747: verolain (662/43) 30 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä marras-
14748: kuuta 1954 annetussa laissa (402/54), näin kuuluvaksi:
14749: 30 §.
14750: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja
14751: -4)-Kun
14752: 1 - -luovutus
14753: - - -tapahtuu
14754: - - - -vastaanotta-
14755: ---
14756: on leimaverosta vapaa: jalle, joka luovutetun tilan, sen osan tai
14757: IV,54. ~Pekkarinen ym. 297
14758:
14759: alueen hankkimista varten on saanut asutus- kiinnitetty asutuslainsäädii.nnön .·, mukainen
14760: lainsäädännön mukaisen maanosto- tai sisar- laina tai valtion kauppahintasaaminen.
14761: osuuslainan taikka, jolle on siirretty tilaan
14762:
14763:
14764: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
14765:
14766: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen. Eino Räsänen.
14767: Sylvi Halinen. Sylvi Saim.o. Aaro Lintilä.
14768: Reino Karpola. Eino Uusitalo. Hannes Paa.so.
14769: Olavi Lahtela. Reino Kangas. Erkki Haukipuro.
14770: Mauno Pohjonen.
14771:
14772:
14773:
14774:
14775: 38 E 529/66
14776: 298
14777:
14778: IV,55.- Lak.al. N:o 76.
14779:
14780:
14781:
14782: Sääskilahti ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
14783:
14784:
14785: Ed u skun na 11 e.
14786:
14787: Leimaverolain (662/43) 30 § :ssä on sää- sen jälkeen, jossa äänet jakautuiVIat 6-2.
14788: detty kiinteistön omistusoikeuden sirtoa kos- Tällä päätöksellä ei ·asianomaisten katsottu
14789: kevan luovutuskirjan verovapaudesta määrä- saaneen maanostolainaa silloin, kun aikaisem-
14790: tyissä tapauksissa .. Pykälän 1 mom: n 4 koh- malle omistajtalle myönnetty laina hänelle
14791: dassa on säädetty, että luovutuskirja. on vero- siirrettiin.
14792: vapaa silloin, kun luovutus tapahtuu vas- Ei ole aihetta ihmetellä, että mainittu tul-
14793: taanottajalle, joka luovutetun tilan, sen osan kinta on syntynyt äänestykseUä. Maanosto-
14794: tai !llJueen hankkimista varten on saanut ja sisarosuuslainahan ei siirry automaatti-
14795: asutuslainsäädännön mukaisen maanosto- tai sesti eikä edes kauppakirj,an ehdoillakaan
14796: sisarosuuslainan. Pykälän 2 momentissa on uudelle omistajalle, vaan siitä on tehtävä
14797: edelleen säädetty, ettei luovutuskirja ole hakemus asianomaiselle asutusviranomaiseUe,
14798: leimaverosta vapaa kuin siltä osalba kauppa- joka päättää lainan siirtämisestä. Sitä ei
14799: hintaa, mikä asianomaisten ·asutusviran- myöskään aina siirretä. Siirto mpahtuu
14800: omaisten antamaUa todistuksena on selvitetty yleensä samoilla ehdoilla kuin uuden lainan
14801: olevan selJ,aisen alueen taikka jos [uovutettu myöntäminen. Samanlaatuinen on menettely
14802: tila, sen osa tai ·alue on rakennettu, sellaisen va.ltion kauppahintatasa.amisen siirtämisen
14803: alueen ja sillä olevien 11akennusten osalle, osalta uudelle omistajalle. Luovutuskirjassa
14804: mikä vastaanottajalle asutuslainsäädännön määrätylle saajalle on kuitenkin sama asi·a,
14805: nojalla enintään olisi voitu antaa. saako hän lainan siirtymään tai kokonaan
14806: Edellä esitetty säännös on ollut erittäin uutena lainana. Kummassakin tapauksessa
14807: tarpeellinen mm. tilojen elinkelpoisuuden on leimaverovapauden saanti samoin perus-
14808: edistämisen vuoksi. Eihän ole syytä verottaa tein edellytyksenä tilan hnakinnalle. Välttä-
14809: lisämaiden h'ankintaa eikä vähävaraisten mättä olisi samoin meneteltävä silloin, kun
14810: tilattomaan väestöön kuuluvien maanostoa. luovutettavaan tila,an kiinnitetty asutuslain-
14811: On kuitenkin ilmeinen epäkohta snna, säädännön mukainen tilan kauppahintasaa-
14812: ettei asutuslainsäädännön mukaisen maan- tava siirtyy luovutuksen saajalle.
14813: osto- jta sisarosuuslainan siirtymisen yhtey- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaV!llsti
14814: dessä leimaverovapautta anneta. Tällainen ehdotamme,
14815: menettely johtuu KHO: n tulkinnasta (9. 12.
14816: 1969 taltio 75883. Mainittu päätös on tehty että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14817: Korkeimmassa hallinto-oikeudessa äänestyk- van lakiehdotuksen:
14818:
14819:
14820: Laki
14821: leimaverolain muuttamisesta.
14822: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
14823: verolain (662/43) 30 § :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on 5 päivänä marras-
14824: kuuta 1954 annetussa laissa (402/54), näin kuuluvaksi:
14825: 30 §.
14826: Kiinteistön omistusoikeuden Juovutuskirj:a 4) kun luovutus tapahtuu vastwanottajaHe,
14827: on leimaverosta vapaa: joka luovutetun tilan, sen osan tai alueen
14828: IV,55. - Sll.äskila.hti ym.. 299
14829:
14830: hankkimista varten on saanut asutuslainsää- tetty asutuslainsäädännön mukainen laina tai
14831: dännön mukaisen mwanosto- tai sisarosuus- valtion kauppahintasaaminen.
14832: lainan taikka, jolle on siirretty tilaan kiinni-
14833:
14834:
14835: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
14836:
14837: Eino Sääskilahti. Veikko llallhirova.
14838: Hannes Paaso. Pekka. Vilmi.
14839: Reino Kangas. Olavi Lahtela.
14840: 300
14841:
14842: IV,56.~La.k.al. N:o 77.
14843:
14844:
14845:
14846:
14847: R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta.
14848:
14849:
14850: Eduskunnalle.
14851:
14852: Kiinteistöjen omistusoikeuden luovutuskir- kuvuuden huomioiden tulisi luovutuskirjasta
14853: jasta lainhuudon yhteydessä perittävää lei- perittävää leimaveroa lieventää ainakin oma-
14854: maveroa korotettiin v. 1956. Rahanarvossa kotitalojen ja niitä vastaavien kiinteistökaup-
14855: tämän jälkeen tapahtuneet muutokset ovat pojen osalta.
14856: johtaneet siihen, että leimavero on muodos- Edellä sanottuun viitaten esitämme,
14857: tunut kohtuuttomaksi rasitukseksi varsinkin
14858: silloin kun kiinteistökaupan tekemisen syynä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14859: on ollut työpaikan muutos. Yhteiskunnallisen van lakiehdotuksen:
14860: muutoksen ja ~tästä johtuvan työvoiman Hik-
14861:
14862:
14863:
14864: Laki
14865: leimaverolain muuttamisesta.
14866: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leima-
14867: verolain 16 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (332/56),
14868: näin kuuluvaksi:
14869: Kultllikin
14870: 16 '§. Omaisuuden arvon ollessa täydeltä
14871: markalta
14872: Kiinteistön omistusoikeuden luovutuskirja
14873: varustetaan, kun 1ainhuutoa haetaan, seuraa- enintään 3 000 markkaa ....... . 3 penniä
14874: vin Jeimamäärin: yli 3 000 markan, mutta ei yli
14875: 20 000 markkaa . . . . . . . . . . . . . 4
14876: yli 20 000 markan, mutta ei yli "
14877: 30 000 markan ............. . 5
14878: yli 30 000 markan ............ . 6 "
14879: "
14880: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
14881:
14882: Rainer Virtanen. Lauri Kantola. Veikko Saarto.
14883: 301
14884:
14885: IV,67.-Lak.a.l. N:o 78.
14886:
14887:
14888:
14889:
14890: Aitio ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
14891:
14892:
14893: Eduskunnalle.
14894:
14895: Pienyrittäjä on monessa suhteessa heikom- vapautettava kaikki sellaiset pienyritykset,
14896: massa asemassa kuin suuryrittäjä. Raak~ joissa omistajan lisäksi ei työskentele enem-
14897: aineista, polttoaineista, sähköstä, vedestä ja pää kuin 3 muuta työntekijää.
14898: kuljetuksista aiheutuu hänelle suuremmat Mutta sellainen olotila, että esim. 4 ja 5
14899: kustannukset kuin suuryrittäjälle. Tästä joh- työntekijän tarve pienyrityksessä heti tekisi
14900: tuen pienten yritysten taloudellinen tulos jää yrityksen täysverolliseksi, ei olisi kohtuullista
14901: heikommaksi kuin suuryritysten, minkä sei- ja estäisi pienyritysten toiminnan kehitty-
14902: kan v. 1953 liikeyrityslaskennan tuloksetkin mistä. Siksi olisi verotus niiden yritysten
14903: vakuuttavasti osoittavat, ja jonka vuoksi kohdalla, joissa työskentelee n. 4-15 työn-
14904: pienyrittäjä joutuu usein kamppailemaan ta- tekijää, tehtävä asteittain nousevaksi.
14905: loudellisten vaikeuksien kanssa. Tämä asteittain nouseva vero ei kuiten-
14906: Pienyritysten säilyminen ja kehittyminen kaan saisi olla sidottu työntekijämäärään,
14907: on kuitenkin sekä kansantaloudellisista että vaan se olisi määrättävä suhteessa yrityksen
14908: työllisyysnäkökohtaisista syistä toivottavaa. liikevaihtoon. Tämä sen vuoksi, että ne pien-
14909: Ilman valtion tuntuvaa apua tällainen kehi- yritykset, joilla on käytössään pääomia, voi-
14910: tys nykyoloissa tuskin kuitenkaan on mahdol- sivat automatisoida tuotantoaan ja hyötyä
14911: lista. Pienyrityksiä suosivalla veropolitiikalla niihin pienyrittäjiin verraten, joiden tuo-
14912: valtio voi antaa pienyrittäjille tehokasta tu- tanto lähinnä riippuu työvoimapanoksesta.
14913: kea. Siksi sellainen liikevaihtovero, joka nousee
14914: Uusi' liikevaihtoverolaki, jonka mukaan kä- asteittain yrityksen liikevaihdon suuretessa,
14915: sityöläiset ja pienyrittäjät joutuivat vero- antaa suuremman oikeudenmukaisuuden.
14916: velvollisiksi, vaikeutti tuhansien käsityöläis- Tämä verotuksen uudistus merkitsisi ni-
14917: ten ja muiden pienyritysten toimintaa jopa menomaan tuhansille käsityöläisille ja pien-
14918: siinä määrin, että useat ovat joutuneet koko.. yrittäjille kilpailuolosuhteiden parantumista,
14919: naan lopettamaan toimintansa. Tämä ei voi koska juuri näiden asema uuden liikevaihto-
14920: olla tarkoituksenmukaista yritteliäisyYttä ja verolain jälkeen entisestään vaikeutui.
14921: työllisyyttä silmälläpitäen. Kaivataan liike- Edellä sanotun johdosta ehdotamme,
14922: vaihtoverolakiin sellaisia muutoksia, joissa
14923: huomioidaan pienyritysten taloudelliset vai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14924: keudet. Tämän vuoksi olisi liikevaihtoverosta van lakiehdotuksen:
14925:
14926:
14927: •
14928: Laki
14929: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
14930: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annettuun liike-
14931: vaihtoverolakiin (523/63) näin kuulluva uusi 8 a §:
14932:
14933: 8 a §. työliikkeitä ja pienyrityksiä, jotka valmista-
14934: Tämän lain tarkoittamina verovelvollisina vat tavaroita tai suorittavat tavarain muu-
14935: ei kuitenkaan pidetä niitä käsityöläisiä, käsi- tos-, puhdistus-, korjaus-, kunnostamis- tai
14936: 302 rv,57. - Liikevaihtovero.
14937:
14938: asentamistöitä ja jotka käyttävät työapulai- alainen liikevaihto verokaudelta on vähem-
14939: sina enintään kolmea työntekijää, joihin .ei män kuin 10 000 markkaa, ja 50 % jos liike-
14940: lueta käsityöläisen puolisoa ja 21 vuotta vaihto on 10 000-15 000 markkaa, ja 75 %
14941: nuorempia jälkeläisiä. jos liikevaihto on 15 000-20 000 markkaa.
14942: Verovelvollinen, jolla on työntekijöitä
14943: enemmän kuin edellä 1 momentissa on mai-
14944: nittu, maksaa veroa 25 % · voimassa olevan Tämä laki tulee voimaan päivänä
14945: veron määrästä jos verovelvollisen veron- kuuta 196 .
14946:
14947:
14948: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
14949:
14950: Paavo Aitio. Veikko J. Rytkönen.
14951: Rainer Virtanen. Paavo Lagerroos.
14952: Pekka. Sila.nder. Kaino Haapanen.
14953: Aimo Laiho.
14954: 303
14955:
14956: IV,58.-Lak.al. N:o 79.
14957:
14958:
14959:
14960:
14961: Forsius: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
14962:
14963:
14964:
14965:
14966: Eduskunnalle.
14967:
14968: V :n 1964 alusta voimaan tulleen liike- Nykyinen asiantila ei vastaa oikeudenmu-
14969: vaihtoverolain 8 §: n 1 momentin mukaan ei kaisuuden eikä kohtuuden vaatimuksia eikä
14970: elinkeinon harjoittamista liiketoimipaikkaa se turvaa kansalaisille hallitusmuodossa
14971: pitämättä ja käyttämättä apulaisina muita ta·attua yhdenvertaisuutta ~ain edessä. Se ei
14972: kuin taviopuolisoa tai 21 vuotta nuorempia ole myöskään puolustettavissa valtiontalou-
14973: jälkeläisiä pidetä sellaisena liiketoimintana, dellisista syistä, koska on ilmeistä, että juuri
14974: josta sanotun lain nojalla on suoritettava edellä mainittujen elinkeinon harjoittajien
14975: valtiolle liikevaihtoveroa. Saman pykälän 4 asiakkaat tulevat vähenemään liikeVJaihtove-
14976: momentin mukaisesti ei liiketoimipaikaksi ron aiheuttaman hintojen nousun johdosta.
14977: ktatsota mm. huonetta. tai muuta paikkaa, Tällöin vähenevät myös valtion veronsaanti-
14978: jota pääasiallisesti käytetään asumiseen. mahdollisuudet vastaavasti. Asiakaspiirin su-
14979: Täten on tahdottu helpottaa niiden useim- pistuminen sa:attaa useissa tapauksissa joh-
14980: miten sangen v'aatimattomien yrittäjien ase- taa myös siihen, että liikevaihtoverovelvolli-
14981: maa, jotka yhteisessä taloudessa olevien seksi tullut ompelija ttai muu käsityöamma-
14982: omaistensa avustamina harjoittavat elinkei- tin harjoittaja on pakotettu luopumaan mai-
14983: noa hankkiakseen näiden ja oman toimeen- nituista apulaisista.a.n ja jatkamaan Jiiketoi-
14984: tulonsa. Tällaisiin yrittäjiin kuuluu mm. om- mintaansa yksin.
14985: pelijoita, räätäleitä j:a muita käsityöläisam- Asia va:a.tii pikaista korjausta muuttamalla
14986: mattien harjoittajia niin hyvin kaupungeissa liikevaihtoverolaki·a siten, että niiksi lähi-
14987: kuin maaseudulla.. Heidän joukossa,an on omaisiksi, joita lain 8 §: n mukaan saadaan
14988: kuitenkin paljon sellaisia, joilla ei ole avio- käyttää apulaisina ilman että liiketoimintaa
14989: puolisoa tai jälkeläisiä, mutta sensijaan katsotaan liikevaihtoverovelvollisuuden alai-
14990: heillä saattaa olla apu}aisina yhteisessä tta~ seksi, ~uetruan myös elinkeinon harjoittajan
14991: loudessa olevat vanhemmat tai jompikumpi vanhemmat ja sisarukset silloin kun he ovat
14992: näistä taikka sisarukset. Lain sanamuodon yhteisessä taloudessa elinkeinon harjoittajan
14993: mukaan nämä yksinäiset yrittäjät jäävät ko- kanssa.
14994: konaan edellä mainitun säännöksen ulkopuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
14995: lelle, vaikka he monessa tapauksessa juuri nioittavasti,
14996: puheena olevall'a liiketoiminnallaan turvaa-
14997: vat sanottujen lähiomaistensa toimeentulon että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
14998: samalla pitäen yllä työllisyyttä, joka muuten van lakiehdotuksen:
14999: ehkä jäisi valtion tai kunnan huolehditta-
15000: vaksi.
15001: 304 IV,58. - Liikevaihtovero.
15002:
15003:
15004: Laki
15005: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15006: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun
15007: liikevV.htoveroLain (532/63) 8 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15008:
15009: 8 §.
15010: Elinkeinon harjoittamista liiketoimipaik- jan kanssa yhteisessä taloudessa olevia van-
15011: kaa pitämättä j'a käyttämättä apulaisina hempita tai sisaruksia ei pidetä tässä laissa
15012: muita kuin aviopuolisoa tai 21 vuotta nuo- tarkoitettuna liiketoimintana.
15013: rempia jälkeläisiä tai· elinkeinon harjoitta.-
15014:
15015:
15016: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
15017:
15018: Saara Forsius.
15019: 306
15020:
15021: IV,59.- Lak.al. N:o 80.
15022:
15023:
15024:
15025:
15026: Haarla: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15027:
15028:
15029: Eduskunnalle.
15030:
15031: SuomalaisilLa vähittäisliikkeillä ei nykyisin suus liikeVJaihtoverottomiin · ostoksiin, osoit-
15032: ole mahdollisuutta myydä taVJama ulkomaa- taJa, että tieto tästä mahdoUisuudesta leviää
15033: laisille matlmilijoille 'l.iikevaihtoverotta muu- nopeasti ulkomaille ja vaikuttaa omalta
15034: toin kuin tullimenettelytietä siten, että ta- osaltaan turistien matkakohdesuunnitelmiin.
15035: vava lähetetään osta.jalle hänen kotimaahansa Tarpeellinen V'a[vonta on teknillisesti mah-
15036: taikka suomalaisessa satamassa olevaan ulko- dollista toteuttaa eri tavoin. Esimerkkinä
15037: maiseen ,a.Jukseen. Näitä mahdollisuuksia ·on mainittakoon Ranskassa käytännössä oleva
15038: tiettävästi käytetty hyväksi melko vähässä järjestelmä, jonka mukaan matkailija saJa
15039: määrin, osaksi tietämättömyyden, osaksi me- tehdä ostoksen liikevaihtoverovapaasti esittä-
15040: nettelyn hanka:luuden takia. mällä passinsa j:a. maksamalla ostoksen mat-
15041: Olisi ilmeisesti syytä hel pottwa ulkomaa- kashekiUä.
15042: laisten matkailij,ain täällä tekemiä vähittäis- Yksityiskohtaiset säännökset asiasta kuu-
15043: ostoksia. Eräs merkittävä keino olisi asian- luv·at luonnollisesti asetukseen eivätkä lakiin.
15044: mukaisten johtopäätösten tekeminen myös Lailla olisi ,ainoastaan tehtävä tällaisten sään'-
15045: liikevaihtoverotuksessa siitä seikasta, että nösten antaminen mahdolliseksi.
15046: myynti ulkomaalaisille matkailijoille on Tämän vuoksi ehdotan kunnioittavasti,
15047: maksutaseemme kannalta täysin rinnastet-
15048: tava ulkomaille tapahtuva:an tavaran myyn- että Eduskunta hyväksyisi seuratJ-
15049: tiin. Kokemus niiden muiden maiden osa1ta, van lakiehdotuksen:
15050: missä matkailijoille on järjestetty mahdolli-
15051:
15052:
15053: Laki
15054: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15055: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun
15056: liikevaihtoverolain (532/63), sellaisena kuin se on liikevaihtoverolain voimassaolon jatka-
15057: misesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa (735/65), 1 §:n 4 momentti näin
15058: kuuluvaksi:
15059: 1 §.
15060: lytyksin tavaran myynti Suomessa oleske!l.e-
15061: '.Davaran myynnistä ulkomaille ei suoriteta valle ulkomaalaiselle katsotaan ulkomaille ta-
15062: veroa. Asetuksella säädetään, millaisin edel- pahtuvan myynnin veroiseksi.
15063:
15064:
15065: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
15066:
15067: P. R. Ha&Tl&.
15068:
15069:
15070:
15071: 39 E 529/66
15072: 306
15073:
15074: IV,60.- Lak.al. N: o 81.
15075:
15076:
15077:
15078:
15079: Haarla ym.: Ehdotus laiksi Ziikevaiht01Jerolain muuttamisesta.
15080:
15081:
15082: Eduskunnalle.
15083:
15084: Liikevaihtoverolain 2 §: n mukaisestli varsi- Edellä mainitun lainkohdan mukaan ra-
15085: nainen rakennuksella tapahtuva rakennustyö kennukseen tai rakennelmaan kuuluvan ko-
15086: jää liikevaihtoverolain ulkopuolelle. Lakia neiston, kalustoon, vesi-, viemäri-, lämpö-,
15087: säädettäm. oli tarkoituksena, ettei myöskään kaa.su- ja sähköjohdon tai muun sellaisen
15088: rakennuspaikalla tapahtuvaa betonimassan laitteen rakentamista tai niihin kohdistuvaa
15089: v·almistamista olisi pidettävä verollisena työ- muuta työsuoritusta pidetään tavaraan koh-
15090: suorituksena. Verotuskäytäntö muodostuikin distuvana verollisena työnä. Maalaustyön
15091: tämän mukaiseksi. Nyttemmin on kuitenkin osalta on verotuksessa po. säännöksestä johtu-
15092: oikeuskäytännössä katsottu, että betonimassan nut verotusteknillisiä vaikeuksia, koska maa-
15093: valmistaminen myös rakennuspaikalla aiheut- laustyöt tehdään rakennuksella tavallisesti
15094: taa verovelvollisuuden, koska betonimassaa on SaJnan urakoitsijan toimesta yhtenä kokonai-
15095: pidettävä tavanomaisena myyntituottoona. suutena ja tällöin joudutaan arvioperustein
15096: Tämän vuoksi rakennusliikkeet tulevat vero- erittelemään verollisen maalaustyön osuus
15097: velvollisiksi vastoin lain alkuperäistä tarkoi- kokonaisuraka.sta. Kun rakennukseen kohdis-
15098: tusta. Seurauksena on myös, että se sementin tuvat maalaustyöt ovat verottomia eikä ole
15099: kuljetuskustannusten nousun estäminen, jo- tarkoituksenmukaista, että ko. verraten vä-
15100: hon eduskunta pyrkii lain 17 § : n 3 moment- häisistä rakennuksiiin kuuluvista maalaus-
15101: tiin tekemällään lisäyksellä, ei toteudu. Vero- kohteista olisi suoritettava veroa, olisi lain
15102: tuskäytännön muutoksen voidaankin arvioida 2 §: n 2 momentin säännöstä muutettava
15103: korottavan rakennuskustannuksia 0.8-0.5 myös siten, että rakennuksen tai rakennelman
15104: prosentilla. Tämän vuoksi ja kun veron mää- maalaustyö ei tule verotettavaksi miltään
15105: räämisessä po. tavaroiden valmistusarvosta osin.
15106: käytännössä tulisi syntymään melkoisia vero- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
15107: tusteknillisiä vaikeuksia, olisi lain 2 § : n 3
15108: momentin säännöstä muutettava siten, ettei että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15109: veron suorittamisvelvollisuus koske tavan- van lakiehdotuksen:
15110: omruSLila myyntituotteina pidettävien se-
15111: menttibetonimassan ja kalkkilaa.stin valmis-
15112: tusta.
15113:
15114:
15115: Laki
15116: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15117: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
15118: vaihtoverolain (532/63), sellaisena kuin se on osittain muutettuna liikevaihtoverolain
15119: voimassaolon jatkaJnisesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetulla lailla (735/65), 2 §:n
15120: 3 momentti näin kuuluvaksi: ·
15121:
15122: 2 §. rakennustyön ei katsota kohdistuvan tava-
15123: raan, ellei kysymyksessä ole muun tavanomali.-
15124: Työn, joka kohdistuu välittömästi maa- sena myyntituotteena pidettävän tavaran
15125: alueeseen, sekä rakennuksen tai rakennelman kuin sementtibetonimassan tai kalkkilaa.stin
15126: IV,60. - Haarla ym. 307
15127:
15128: valmistaminen. Rakennukseen tai rakenne1- Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai
15129: maan kuuluvan koneiston, kalusteen, vesi-, työsuorituksen kohteena ollut tavara on toi-
15130: viemäri-, lämpö-, kaasu- ja sähköjohdon tai mitettu taikka tavara on luovutettu tullival-
15131: muun sellaisen laitteen asentamåsta tahi nii- vonn.asta vitimeistään 31 päivänä joulukuuta
15132: hin kohdistuvaa muuta työsuoritusta, maa- 1966, samoin kuin mainittuun päivään men-
15133: lausta lukuunottamatta, pidetään kuitenkin nessä tapahtuneeseen tavaran vuokrtaam.iseen.
15134: tavaraan kohdistuvana työnä.
15135:
15136:
15137: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
15138:
15139: P. B. Haarla. Raimo Daskivi
15140: 308
15141: IV,61 ........ Lak.al. 1f: o 82.
15142:
15143:
15144:
15145:
15146: Bam.ara ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
15147: sesta.
15148:
15149:
15150: Eduskunnalle.
15151:
15152: Voimassa olevan Hikevaihtovero1ain mu- rittamaan liikevaihtovero. Kuitenkin käyte-
15153: kwan ei halkojen, phlkkeiden, polttohakkeen tään näitä tavaroita tällöin aiua samaan tar-
15154: ja -turpeen myynnistä ole suoritettava liike- koitukseen kuin [aissa verovapaiksi säädet-
15155: v·aihtoveroa. Veroa ei ole suoritettava myös- tyjä halkoja, pilkkeitä ja polttohaketta. Kun
15156: kään silloin, kun verovelvollinen ottaa. myyn- esimerkiksi sahateollisuudessa syntyy noin 15
15157: titarkoitukseen hankkimansa tai itse vwlmis- prosentista tuotannossa käytetystä maka-
15158: tamansa edellä tarkoitetun tavaran käytettä- aineesta sah.anpurua, on kysymyksellä jo
15159: väksi muuhun kuin myyntitarkoitukseen. yksin tällä teollisuuden ·alalla suuri merki-
15160: Puuta ra;aka-aineenaan käyttävässä teolJ.i- tys. Lisäksi on huomattava, että useimpia
15161: suudessa syntyy varsinaisen valmistustoimin- edellä luetelluista puujätteistä voidoon käyt-
15162: nan yhteydessä runsaasti erilaatuisia poltto- tää verovapaan polttohakkeen raaka-aineena.
15163: hakkeeseen ja pilkkeisiin sekä myös halkoihin Välttyäkseen suorittamasta liikevaihtoveroa
15164: rinnastettavia puujätteitä. Näistä voidaan tuotantonsa yhteydessä syntyvien jätteiden
15165: mainita esimerkkeinä muun muassa sahan- käyttämisestä polttoaineena omassa tuotanto-
15166: puru, pinnat, rimat, pätkät ja kuoret saha- toiminnassaan teollisuuslaitosten tulisi näin
15167: teoLlisuudessa, vanerin syrjät, kutterilastu ja ollen hankkia tarvittav:at koneet jätteiden
15168: hylkypölkyt v·aneriteollisuudessa sekä rulla.- v·almistamiseksi polttoh<akkeeksi. Tätä ei
15169: teollisuuden hylkypölkyt, sorvilastu, hylky- luonnollisestikaan voida pitää oikeana eikä
15170: ruHat ja ru:Hapuun jätteet. Tuotannon yh- tarkoituksenmukaisena.
15171: teydessä syntyvät puujätteet pyritään käyt- Kansantaloudellisesti olisi erittäin suota-
15172: tämään ensisijaisesti sehluloosateollisuuden vaa, että muihin tarkoituksiin soveltumatto-
15173: raaka-aineina. Niitä käytetään kuitenkin mien puujätteiden käyttämistä pohtoaineeksi
15174: teollisuudessa myös polttoaineina, minkä pyrittäisiin kaikin keinoin edistämään. Se
15175: lisäksi niitä myydään käytettäväksi yksityis- että niiden myynnistä sekä ottamisesta käy-
15176: talouksien lämmitykseen. Usein joudutaan tettäväksi muuhun kuin myntitarkoitukseen
15177: sanotut puujätteet menekkimahdollisuuksien on suoritettava Uikevaihtoveroa, on omiaan
15178: puutteessa varastoimaan sellaisinaan ja nii- johtamaan kehitystä siihen, että teollisuus-
15179: den hävittäminen onkin muodostunut teoUi- •1aitokset sekä myös yksityistaJoudet siirtyvät
15180: suudelle vaikeaksi ongelmaksi. Kun puujät- yhä yleisemmin käyttämään polttoaineena
15181: teitä ei, halkoja j·a pilkkeitä sekä polttoha- muualta tuotavia kivihiiltä ja polttoöljyä.
15182: ketta lukuun ottamatta, ole luettu liikevaih- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
15183: toverolaissa verovapaiden tavaroiden jouk-
15184: koon, joudutaan niiden myynnistä poltto- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15185: aineaksi sekä niiden ottamisesm omaan käyt- van lakiehdotuksen:
15186: töön muuhun kuin myyntitarkoitukseen suQ-
15187: IV,61.- Hama.ra ym.
15188:
15189:
15190:
15191: Laki
15192: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15193: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muuteta~an 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun
15194: ~iikevaihtoverolain
15195: (532/63) 3 §:n b) kohta näin kuuluv,a.ksi:
15196:
15197: 3 §. Tätä 1ak:iJa sovelJ.etaan, milloin myyty tai
15198: työsuorituksen kohteena ollut tavara on toi-
15199: b) pyöreä puutavara, myös kyHästettynä mitettu taikka tavara on [uovutettu tullival-
15200: tai Jahosuojattuna, halot, pillkkeet, poltto- vonnasta viimeistään 31 päivänä joulukuuta
15201: turve, hake, sahanpuru sekä muut puujät- 1966, samoin kuin mainittuun päivään men-
15202: teet; poronjäkälä; nessä tapahtuneeseen tavaran vuokraamiseen.
15203:
15204:
15205:
15206: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
15207:
15208: Irma. Bam.ara. Juha Rihtniemi. Aili Vaittinen.
15209: Anna-Liisa Linkola. Timo Mäki. Jaakko Kemppainen.
15210: T. Junnila. Mikko Asunta. Saara Forsius.
15211: 310
15212:
15213: IV,62.- Lak.al. N:o 83.
15214:
15215:
15216:
15217:
15218: Hara ym..: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15219:
15220:
15221: Eduskunnalle.
15222:
15223: Tällä hetkellä on kautta maan viriämässä eläimet, kuten kissat, koina:t, kalkkunat, kiis-
15224: sekä harrastajakal•astajien että kalavesien ket, kuoreet, sulkavat ovat verottomia.
15225: omistajien keskuudessa voimakas harnastus Tästä johtuen on nyt peritty liikevaihto-
15226: kalanviljelyyn ja arvokalakantojen paranta~ veroa, jopa takautuvaati vuosilta 1964-65,
15227: miseen. Tätä toimintaa tulisi ja kansantalou- mm. kirjolohesta ja sen elävästä mädistä sitä
15228: dellisesti kannattaisi tukea ja lmnnustaa maahan tuotaess·a.
15229: myös valtion taholta. Yhtähyvin kuin lalkutuotantona. pidetään
15230: Näin ei valitettavasti kuitenka1an käytän- maatalouden ja turkiseläinkasvatuksen har-
15231: nössä tapahdu. Va!ltion kalastusviranomaiset joittamista olisi myös kalanviljely ja kalo-
15232: ovat omaksuneet melko kielteisen kannan jenkasvatus pidettävä alkutuotantona. Sa-
15233: tä!llä hetkellä sopiviromaita verkkoallas- ja moin tulisi kalarehujen myynti olla vero-
15234: Lammikkoviljelykalalta näyttävän kirjolohen tonta samal.la tapaa kuin väkirehujen.
15235: suhteen j·a johtuuko tästä tai huomaamatto- Edellä olev.an perusteella ehdotamme kun-
15236: muudesta nykyistä liikevaihtoverolakia laa- nioittaen,
15237: dittaessa että kalanviijely sekä kalankasvatus
15238: ja kirjolohi (sateenkaarirautu) ovat jääneet että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15239: mainitsematta liikevaihtoverolain 3 ja 4 van lakiehdotuksen:
15240: § :ssä vaikka muut kalat ja koti- sekä riista-
15241:
15242:
15243:
15244: Laki
15245: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15246: Eduskunnan päätöksen mukahesti muutetaJan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
15247: vaihtoverolain 3 ja 4 § näin kuuluviksi:
15248: 3 §. ankat, iha.nhet, ka!lkkunat ja mehiläiset sekä
15249: Verotonta on seuraavien tavaroiden kalat ja tarhaturkiseläimet, kuten minkki,
15250: myynti ja maahantuonti: kettu ja chincilla kaikki elävinä, sekä
15251: a) sanoma- ja aikalmuslehdet, vähintään e) ilma-alukset ja sellaiset vesialukset, joi-
15252: kuukauden ajaksi tilattuina; den rungon suurin pituus on vähintään 10
15253: b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä metriä.
15254: tai la.hosuojattuna, halot, pilkkeet, polttohake
15255: ja -turve, poronjåJkilä; 4 §.
15256: c) maa, hiekka, sora ja kivi, sellaisenaan, Verotonta on seuraavien tavaroiden
15257: seulottuna, louhoona tai murskeena, ei kui- myynti, kun myyjänä on tavaran alkutuot-
15258: tenkaan siNoin, kun niiden myynti tai maa- ta.ja, ja niiden maahantuonti:
15259: hantuonti tapahtuu pakkauksissa tai muissa seNaisilUIIan jalostamattomina alkutuot-
15260: sellaisissa vähittäismyyntierissä; teina:
15261: d) nautaeläimet, hevoset, porot, siat, lam- ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös
15262: paat, vuohet, kaniinit, koimt, kissat, kanat, kuivattuina ja lajiteltuina, b.erne, myös pa-
15263: IV,62.- Hara ym. 311
15264:
15265: losta poistettuna, kuivattuna ja iJ.ajiteltuna, tuina, rehukaa[i ja säilörehu, elävät kasvit
15266: peruna, myös lajiteltuna, maito, myös kuo- j•a kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutustar-
15267: rittuna, kananmunat, myös iJ.ajiteltuina, liha, koitukseen myytävät juuri- ja varsimukulat,
15268: ruhoina, ruhon osina tai luuttomaksi leikat- juurakot, pistokka:at, sipulit, varrennusoksat
15269: tuna sekä muut syötävät eläinten osat tuo- ja taimet sekä irrallaan tai a.stioissa ka.svavi-
15270: reina, myös jäähdytettyinä, suolattuina tai na myytävät kiasvit tai kasvinosa.t, viherkas-
15271: ulkokuivattuina, kalat tuoreena, kuivana, vit ja leikkovihreä, sekä kotivoi, -kerma,
15272: suolattuna tai savustettuna sekä kalojen -piimä ja -juusto.
15273: elävä mäti, syötävät linnut j•a muut riista- Verotonta on myös seuraavien tava.roiden
15274: eläimet, tuoreina, myös kynittyinä, nyljettyi- myynti, kun myyjänä on tavaran llllkuperäi-
15275: nä ja sisä1mykset poistettuina, juuriselleri, nen valmistaja, ja niiden maahillntuonti:
15276: lanttu, maa-artisokka, mustajuuri, nauris, lannoitteet j·a maanviljelyskalkki, jauha-
15277: palsternakka, piparjuuri, porklmna- juna- tusjätteet, rehuselluloosa, rehukivennäis-
15278: juuri, retiisi ja retikka tuoreena. tai kuivat- aineet, väkirehut, kalarehut, kotieläinten
15279: tuna, myös puhdistettuna, lajiteltuna ja pa- ruokinnassa käytettävät teollisuuden jäte-
15280: loiteltuna, kaalika.svit, paJkokasvit, salaatti- !llineet ja. rehunsäilöntäaineet.
15281: kasvit ja sipulikasvit, kurkku, kurpitsa, lehti- Niin ikään on verotonta apteekkitavaroi-
15282: selleri, makea maissi, melooni, paprika, parsa, den myynti, kun myyjänä on apteekkitava-
15283: pin.aatti, raparperi, tomaatti ja mausteviha.n- ralaissa (374/35) tarkoitettu apteekkitaV!llra-
15284: nekset, kuten persilja, tilli, meirami ja vi- tehdas tai apteekkitavarakauppa. Verotonta
15285: hantakrassi, kaikki tuoreena tai kuivattuina, on myös apteekkitavaroiden ma:ahantuonti.
15286: myös paloiteltuna, [uonnonvaraiset tai vil- Alkutuotantona pidetään maatalouden,
15287: jellyt syötävät sienet tuoreina, myös kuivat- 1 puutarhatalouden, kalillstuksen, kalanviljelyn
15288: tuina tai suolattuirua, luonnonvarainen tai ja kalankasvatuksen, turkiseläinka.svatuksen
15289: vi·ljelty herukka, karpalo, karviaismarj1a, ja poronhoidon harjoittamista sekä sienien
15290: mansikka, mesimarja, mustikka, muurain, ja metsämarjojen poimintaa samoinkuin nii-
15291: pensasmustikka, puolukka j1a vadelma tuorei- den ja omasta alkutuotannosta saatujen
15292: na tai kuivattuina, omena tuoreena, pelto-, tuotteiden myyntiä, ei kuitenkana silloin kun
15293: puutarha- ja koristekasvien sekä hedelmä- ja myynti tapahtuu Hiketoimipaika.sta, jokia
15294: metsäpuiden kylvösiemenet, k!arkearehu, ku- sijaitsee muualla kuin illlkutuotantopaika[la
15295: ten heinät, heinäjauho, oljet, viljankuoret, tai muualla kuin ulkona y~eisellä myyntipai-
15296: ruumenet, laidunruohot tuoreina ja kuiva.t- kaUa.
15297: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
15298: Erkki Ha.ra. Nestori Kaasalainen.
15299: K. F'. Haapasalo. Esko J. Koppa.nen.
15300: 312
15301:
15302: IV,63.-Lak.al. N:o 84.
15303:
15304:
15305:
15306:
15307: Jämsen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15308:
15309: Eduskunnalle.
15310:
15311: Tammikuun 1 päivänä 1964 voimaan tul- sessa antamaan vastaukseen edustaja Tuu-
15312: leen liikevaihtoverolain 3 §: n d) koh- len y.m. edellisen helmikuun 18 jättämästä
15313: dan mukaan elävien kotieläinten, joihin ~ kysymyksestä, koskien maataloushallituksen
15314: luetaan m.m. mehiläiset ja tarhaturkiseläi>- kalatalousosaston antamaa kalastuskorttiva-
15315: met, kuten minkki ja chinchilla, myynti on rojen käytön kieltoa kirjolohen kasvatuk-
15316: verotonta. seen ja kirjolohen liikevaihtoveroa.
15317: Viime aikoina on maassamme viriämässä Ministerin vastauksessa nimenomaan lau-
15318: kokonaan uusi kotieläinmuoto, nimittäin sutaan: "On vielä huomattava, että sateen-
15319: lohikalojen kasvatus lammikoissa. Tähän kaarirautujen kasvattamista annoskaloiksi,
15320: asti saadut kokemukset osoittavat, että so- mitä sanalla lammikkoviljely yleensä tar-
15321: pivanlaatuisilla vesialueilla voidaan nykyai:- koitetaan, ei voida pitää n.s. kalastuskortti~
15322: kaisin menetelmin, verkkoaltain seisovassa varoHla tuettavana kalavesienhoitotoimin-
15323: vesissä ja maa-altain juoksevien vesien ää- tana, vaan se on lähinnä eräänlaista koti-
15324: ressä, harjoittaa lohikalojen, eritoten kirjo- eläinhoitoa. Sama koskee myös istutuksia
15325: lohen, kasvatusta keinoruokinnan avulla luonnovaraisiin pikkuvesiin, j·oissa kaloja
15326: joko pää- tai sivueUnkeinona. Erikoisesti ruokitaan ja hoidetaan ja joissa vain vesi-
15327: tämä uusi kotieläinkasvatusmuoto voisi an- alueen omistajat taikka heiltä maksusta tai
15328: taa maamme kehitysalueille, joissa juuri ilmaiseksi luvan saaneet ovat oikeutettuja
15329: löytyy paljon puhtaita ja hyvävetisiä puro- kalastamaan." Kun siis kysymyksessä on
15330: ja järvialueita, uusia elinkeinomahdollisuuk- uusi kotieläinkasvatusmuoto, jota lähinnä
15331: sia. Eritoten maanviljelijäväestö voisi var- voidaan verrata mehiläisten ja minkin kas-
15332: sinaisen elinkeinonsa ohessa saada lohen- vatukseen, on johdonmukaista ja tarkoituk-
15333: kasvatuksesta aivan uuden tulolähteen, mikä sellista, että lammikko- ja allasv:iljellyt lo-
15334: seikka vaikuttaa ehkäisevästi maaltapakoon. hikalat, kuten kirjolohi, taimen, nieriäinen
15335: Että tällaista lohikalojen lammikko- ja ja lo?-i, niitä elä'?nä myytäessä oli~ivat li~
15336: verkkoallaskasvatusta annoskaloiksi on pi- k~~aihtoverovapal!ta, kuten muutkln koti-
15337: dettävä lähinnä kotieläinhoitona voidaan ela1met ovat.
15338: viitata maatalousministeri: Mauno' Jussilan Esitämme kunnioittaen,
15339: 25 päivänä maaliskuuta 1966 Eduskunnan
15340: Herra Puhemiehelle valtiopäiväjärjestyksen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15341: 37 § :n 1 momentissa mainitussa tarkoituk- van lakiehdotuksen:
15342:
15343:
15344:
15345: Laki
15346: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15347: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
15348: vaihtoverolain 3 § näin kuuluvaksi:
15349:
15350: 3 §. a) sanoma- ja aikakauslehdet, vähintään
15351: Verotonta on seuraavien tavaroiden kuukauden ajaksi tilattuina;
15352: myynti ja maahantuonti: b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä
15353: IV,63. - Jä.msen ym. 313
15354:
15355: tai lahosuojattuna, halot, pilkkeet, poltto- e) ilma-alukset ja sellaiset vesialukset,
15356: hake ja turve; poronjäkälä; joiden rungon suurin pituus on vähintään
15357: c) maa, hiekka, sora ja kivi, sellaisenaan, 10 metriä.
15358: seulottuna, louheena tai murskeena; ei kui- Verotonta on myös vähintään neljä ker-
15359: tenkaan silloin, kun niiden myynti tai maa- taa vuodessa ilmestyvän sanoma- tai aika-
15360: hantuonti tapahtuu pakkauksissa tai muissa kauslehden painoksen myynti aatteelliselle
15361: sellaisissa vähittäismyyntierissä; yhdistykselle, joka harjoittamatta sanoma-
15362: d) nautaeläimet, hevoset, porot, siat, lam- ja aikakauslehtien osalta 1 § :ssä tarkoitet-
15363: paat, vuohet, kaniinit, koirat, kissat, kanat, tua liiketoimintaa julkaisee sanoma- tai ai-
15364: ankat, hanhet, kalkkunat ja mehiläiset sekä kakauslehteä pääasiassa jäseninään tai jäsen-
15365: tarhaturkiseläimet kuten minkki, kettu ja yhdistyksensä jäseninä olevia luonnollisia
15366: chinchilla, lammikko- ja verkkoallasviljellyt henkilöitä varten, samoin kuin sellaisen leh-
15367: lohensukuiset kalat, kuten kirjolohi, taimen, den maahantuonti.
15368: lohi ja nieriäinen kaikki elävinä; sekä
15369:
15370: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
15371:
15372: Artturi Jäm.sen. Pentti Pekkarinen.
15373: Paavo Niinikoski. Ale Holopainen.
15374:
15375:
15376:
15377:
15378: 40 E 529/66
15379: 314
15380:
15381: IV,64.-Lak.al. N:o 85.
15382:
15383:
15384:
15385:
15386: Jämsen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
15387: sesta.
15388:
15389:
15390: Eduskunnalle.
15391:
15392: Tammikuun 1 päivänä 1964 voimaan tulleen ehdotuksessa on kirjolohi liitetty verovapai-
15393: liikevaihtoverolain 4 § :ssä ei ole mainittu den kalojen luetteloon. Tämän muutosehdo-
15394: kirjolohta, entiseltä nimeltä sateenkaarirautu, tuksen valmistelutyöt, ottaen huomioon sen
15395: sellaisena jalostamattomana alkutuotteena, monitahoisuuden, vaativat kuitenkin vielä
15396: jonka myynti, kun myyjänä on tavaran määräämättömän ajan. Toiselta puolen jo nyt
15397: alkutuottaja, on verotonta, siitä huolimatta, ki'I'jolohen mädin myynnissä peritään liike-
15398: että sanotun pykälän mukaan maassamme vaihtoveroa ja on odotettavissa, että ensi syk-
15399: esiintyvät muut lohi:kalat, kuten lohi, taimen, synä, jolloin kirjolohi-istukkaita ja annoska-
15400: purotaimen ja nieriäinen, ovat verottomia. loja tulee enemmän kauppaan, on odotetta-
15401: Kun iJruitenkin varsinkin viime aikoina kirjo- vissa sekasortoinen tila kalamarkkinoilla,
15402: lohen kasvatus sekä annoskaloiksi ja istuk- koska käytännössä on vaikea eroittaa kirjo-
15403: kaiksi on voimakkaasti lisääntynyt ja kirjo- lohta, varsinkin fileerattuna ja mätimunana,
15404: lohi mtutettuna maamme luonnonvesiin on toisista lohikaloistamme. Näissä oloissa näyt-
15405: avaamassa aivan uusia uria maamme kala- tääkin aiheelliselta ja lain valvomisen kan-
15406: taloudessa, näyttää kohtuuttomalta j•a tarkoi- nalta välttämättömältäkin, ettei voida jäädä
15407: tuksettomalta pitää tätä nyt jo suomalaiseen odottamaan liikevaihtoverolain muutosehdo-
15408: kalastoon kuuluv-aa lohikalaa veronalaisena. tusta, vaan että mainittu 4 § heti oiikam-
15409: Laklia laadittaessa, jolloin kala ehkä ei ollut taisiin.
15410: tarpeeksi tunnettu maassamme, on ilmeisesti Esitämmekin kunnioittaen
15411: siihen päässyt pujahtamaan mainitunlainan
15412: virhe. Tämän seikan ovat jo huomioineet Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
15413: myös veroviranomaisemmekin, koska valmis- van lakiehdotuksen:
15414: teilla olevassa lidkevaihtoverolain muutos-
15415:
15416:
15417: Laki
15418: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15419: Eduskunnan päätöksen muklli8Jl muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 .annetun llike-
15420: vaåhtoverolain (532/63) 4 § näin kuuluvaksi:
15421:
15422: 4 §. rittuna; kananmunat, myös l·ajiteltuina; liha,
15423: Verotonta on seuraavien tavaroiden ruhoina, ruhon osina tai luuttomaksi leikat-
15424: myynti, kun myyjänä on tavaran alkutuot- tuna sekä mutu syötävät eläinten osat tuo-
15425: taja, j·a niiden maahantuonti: reina, myös jäähdytettyinä, jäädytettyinä,
15426: sellaisinaan jalostamattomina alkutuot- suolattuina tai ulkokuivattuina; ahven, anke-
15427: teina: rias, harjus, hauki, järvitaimen, kampela,
15428: ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös kiiski, kilohaili, myös maustettuna, kirjo-
15429: kuivattuina ja lajiteltuillla; herne, myös pa- lohi, kuha, kuore, lahna, lohi, made, muik-
15430: losta poistettuna, kuivattuna ja :lajiteltuna; ku, nahkiainen, nieriäinen, pasuri, purotai-
15431: peruna, myös iajdteltuna; maito, myös kuo- men, salakka, siika, silakka, silli, sulkava,
15432: IV,64. - Jäms6n ym. 315
15433:
15434: suutari, särki, säyne, taimen ja turska tuo- koitukseen myytävät juuri- ja varsimukulat,
15435: reena, kuivattuna, suolattuna tai savu.stet- juurakot, pistokkaat, sipulit, varrennusoksat
15436: tuna, myös sisälmykset poistettuna, sekä mai- ja taimet sekä irrallaan tai astioissa kasva-
15437: nittujen kalojen mäti; syötävät linnut ja vina myytävät kasvit tai kasvinosat, viher-
15438: muut riistaeläimet, tuoreina, myös kynittyi- kasvit ja leikkovihreä; sekä
15439: nä, nyljettyinä ja sisälmykset poistettuina; kotivoi, -kerma, -piimä ja -juusto.
15440: juuriselleri, lanttu, maa-artisokka, musta- Verotonta on myös seuraavien tavaroiden
15441: juuri, nauris, palsternakka, piparjuuri, pork- myynti, kun myyjänä on tavaran ·alkuperäi-
15442: kana, punajuuri, retiisi ja retikka tuoreena nen valmistaja, ja niiden maahantuonti:
15443: tai kuivattuna, myös puhdistettuna, lajitel- lannoitteet ja maanviljelyskalkki, jauhatus-
15444: tuna ja paloiteltuna; kaalikasvit, palkokas- jätteet, rehuselluloosa, rehukivennäisaineet,
15445: vit, salaattikasvit ja sipulikasvit, kurkku, väJkirehut, kotieläinten ruokinnassa käytettä-
15446: kurpitsa, lehtiselleri, makea maissi, melooni, vät teollisuuden jäteaineet ja rehunsäilöntä-
15447: paprika, pinaatti, raparperi, tomaatti ja aineet.
15448: maustevihannekset, kuten persilja, tilli, mei- Niin ikään on verotonta apteekkitavaroiden
15449: rami ja vihantakrassi, kaikki tuoreena tai myynti, kun myyjänä on apteekkitavaralaissa
15450: kuivattuna, myös pa:l.oiteltuna; luonnonvarai- tarkoitettu apteekkitavaratehdas tai apteekki-
15451: set tai viljellyt syötävät sienet tuoreina, tavarakauppa. Verotonta on myös apteekki-
15452: myös kuivattuina tai suolattuina; luonnonva- tavaroiden maahantuonti.
15453: rainen tai viljelty herukka, karviaismarja, Alkutuotantona pidetään maatalouden,
15454: mansikka, mesimarja, mustikka, muurain, puutarhatalouden, kal·astuksen, turkåsläinkas-
15455: pensasmustikka, puolukka ja vadelma tuo- vatuksen ja poronhoidon harjoittamista sekä
15456: reina tai kuivattuina; omena tuoreena; pelto-, sienien ja metsämarjojen poimintaa samoin-
15457: puutarha- ja koristekasvien sekä hedelmä- ja kuin niiden ja omasta alkutuotannosta saa-
15458: metsäpuiden kylvösiemenet; karkearehu, ku- tujoo tuotteiden myyntiä, ei kuitenkaan sil-
15459: ten heinät, heinäjauho, oljet, vilj·ankuoret, loin kun myynti tapahtuu liiketoimipaikasta,
15460: ruumenet, laidunruohot tuoreina tai kuivat- joka sijaitsee muualla kuin alkutuotantopai-
15461: tuina, rehukaali ja säilörehu; elävät kasvit kalla tai muualla kuin ulkona yleisellä myyn-
15462: ja kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutustar- tipaikalla.
15463:
15464:
15465: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
15466:
15467: Artturi Tåms6n. Pentti Pekkarinen.
15468: Paavo Niinikoski. Ale Holopainen.
15469: 316
15470:
15471: IV,65.- Lak.al. N: o 86.
15472:
15473:
15474:
15475:
15476: Kekkonen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15477:
15478:
15479: E d u s k u n n a 11 e.
15480:
15481: Liikevaihtoverolain 3 § :n b-kohdan mu- jotka kulkevat vähittäiskaupan kautta, ovat
15482: kaan polttopuuturpeesta ei kanneta liike- ainoastaan marginaaliveron alaisia. Lisäksi
15483: vaihtoveroa. Liikevaihtoverolain 3 § :n c- myös kasvuturvetta voidaan käyttää sa-
15484: kohdassa on myöskin "maa, hiekka, sora ja maan tarkoitukseen kuin lannoitteita. Myös
15485: kivi, sellaisenaan, seulottuna, louheena tai meillä kasvuturvetta, kun sitä käytetään
15486: murskeena" luettu liikevaihtoverovapaisiin maanparannusaineena humuspitoisuuden li-
15487: tavaroihin. Sensijaan kasvuturve on liike- sääjänä, on pidettävä täysin lannoitteisiin
15488: vaihtoverolain alaista. rinnastettavana. Läheisyys lannoitteisiin tu-
15489: Tätä jakoa on erittäin vaikea perustella. lee ilmi myös siinä, että suhteellisesti kas-
15490: Kasvuturvetta käytetään kasvualustana ku- vava osa kasvuturpeesta tullaan kaiken to-
15491: ten maata ja multaa, jotka ovat Hikevaihto- dennäköisyyden mukaan toimittamaan ku-
15492: verosta vapaita. Kasvuturvetta ja poltto- luttajille valmiiksi peruslannoitettuna.
15493: turvetta ei voi erottaa rajatapauksessa toi- Edellä esitetystä jo ilmenee, kuinka täy-
15494: sistaan. Jopa voidaan sanoa, että hyvin dellisesti! on perusteltavissa se, että kasvu-
15495: suuri osa käytetystä turpeesta kelpaa sekä turve luettaisiin vähintään marginaaliveron
15496: kasvu- että polttoturpeeksi. Myöskin kasvu- alaisiin tavaroihin. Sen lisäksi on huomat-
15497: turpeen nostomenetelmät ovat nykyään pää- tava, että nykyinen järjestelmä houkuttelee
15498: asiallisesti täysin samat kuin polttoturpeen- moniin väärinkäytöksiin. Turvetta myydään
15499: kin. Näinollen asialliset syyt näyttäisivät maana ja täten kierretään vero. Rajatapauk-
15500: johtavan siihen, että kasvuturve olisi rin- sissa onkin vaikea sanoa, milloin on maasta
15501: nastettava myös liikevaihtoveron suhteen ja milloin on kasvuturpeesta kysymys. Li-
15502: maahan ja polttoturpeeseen. säksi on todettava, että meillä vasta ensi
15503: Monistakin syistä johtuen on erittäin vai~ askeleitaan ottava kasvuturvetuotanto
15504: keaa lisätä liikevaihtoverolain 3 § :n vapaa- kamppailee· monien vaikeuksien kanssa, jo-
15505: listaa. Myös se, että kasvuturvetta jossain ten tämän tulevaisuudessa ilmeisesti tär-
15506: määrin myydään muutenkin kuin suoraan keän ja myös ulkomaankaupan kannalta
15507: tuottajalta kuluttajalle (tosin eräitä muita- todennäköisesti merkittäväksi muodostuvan
15508: kin 3 § :ssä mainittuja tavaroita), saattaa tuotantoalan alkuunpääsemistä pitäisi kai-
15509: muodostaa esteen sen sijoittamiseksi täysin kin keinoin helpottaa.
15510: liikevaihtoverovapaisiin tavaroihin. Sensi- Edellä esitettyyn viitaten olisikin kaikin
15511: jaan ei voida hakemallakaan löytää syytä, puolin perusteltavissa, että kasvuturve lisät-
15512: miksi kasvuturvetta ei sijoitettaisi ns. mar- täisiin marginaaliveron alaisiin tuotteisiin,
15513: ginaaliveron alaisiin tavaroihin. jolloin liikevaihtoverolain 4 § :n luetteloon
15514: Liikevaihtoverolaissahan on pyritty teke- lisättäisiin lannoitteiden ja maanviljelyskal-
15515: mään järjestelmän puitteissa kaikki mahdol- kin jälkeen sanat: "lannoitettu ja lannoit-
15516: linen, jotta liikevaihtovero ei vaikuttaisi tamaton kasvuturve".
15517: korottavasti elintarvikkeiden hintoihin. Sen Edellä sanotun johdosta ehdotan,
15518: vuoksi juuri maa ja multa ovat verovapaita.
15519: - Kasvuturvetta, kuten edellä todettiin, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15520: käytetään samaan tarkoitukseen kuin mul- van lakiehdotuksen:
15521: taa. - Ja samasta syystä myös lannoitteet,
15522: IV,65. - Kekkonen. 317
15523:
15524:
15525: Laki
15526: liikevaihtoverolain muuttamisesta..
15527: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuta 1963 annetun lii-
15528: kevaihtoverolain 4 § :n toinen kohta seuraavasti:
15529: 4 §. ruokinnassa käytettävät teollisuuden jäteai-
15530: neet ja rehusäilöntäaineet.
15531: Lannoitteet, maanviljelyskalkki, lannoi-
15532: tettu ja lannoittamaton kasvuturve ja kui-
15533: viketurve, jauhatusjätteet, rehuselluloosa., Tämä laki tulee voimaan päivänä
15534: rehukivennäisaineet, väkirehut, kotieläinten kuuta 196.
15535:
15536:
15537: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
15538:
15539: Matti Kekkonen.
15540: 318
15541:
15542: IV,66.- Lak.al. N:o 87.
15543:
15544:
15545:
15546:
15547: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
15548: sesta.
15549:
15550:
15551: Eduskunnalle.
15552:
15553: Voimassa olev·an liikevaihtoverolain 85 § : n reämmäl1e, koska teollisuuden liikevaihtovero
15554: mukaan asetuksella voidaan säätää, ettei tila- aleni ja vammaiset työskentelivät aikaisem-
15555: päistä, vähäistä tai laadultaan erityistä mke- minkin liikevaihtoverosta vapaina. Monien
15556: toimintaa eikä myöskään mketoimintaa., jota alojen tuotteet ovat myös sellaisia, ettei pai-
15557: harjoittavan henkilön työ- ja toimintakyky kaHinen menekki riitä turV'aamaan työllisyyt-
15558: on jonkin elimen puuttumisen tai toiminta- tä ja toimeentuloa. Tiil<lainen on mm. nahka-
15559: VIajavuuden vuoksi ratkaisevasti heikentynyt, työntekijäin ammatti, johon invaliidihuolto-
15560: ole pidettävä Jiikevaihtoverolaissa tarkoitet- lain nojalla on vammaisia koulutettu ja kou-
15561: tuna Uiketoimintana. Joulukuun 20 päivänä lutetaan edelleenkin. Nahkaesineiden Vialmis-
15562: 1963 illlilletulla liikevaihtoveroasetuksella on tuksessa on kilpailu pakottanut monet vam-
15563: säädetty, että liikev•aihtoverol.aissa tarkoitet- maiset erikoistumaan jonkun määrätyn tuot-
15564: tuna liiketoimintana ei myöskään pidetä toi• teen valmistamiseen. Markkinointi on tällöin
15565: mintaa, jota harjoittaa liiketoimipaikassa tai ulotettava koko maata käsittäväksi. Myös
15566: muualla henkilö, jonkia. työ- ja toimintakyky monet ompelu-, rottinki-, harja-, kudonta-,
15567: on jonkin elimen puuttumisen tai toiminta- puu- ym. töitä tekevät vammaiset joutuvat
15568: vajavuuden vuoksi alentunut vähintään pakostakin markkinoimaan valmistamansa
15569: 70 %, mikäli toiminta yksinomaan käsittää tuotteet mkkeiden välityksellä. Jo yksin-
15570: hänen ja hänen perheensä elatukseksi valmis- omaan vammaisuuskin voi estää tai suuressa
15571: tettujen tavaroiden myyntiä tai yksinomaan määrin rajoittaa harjoitettua markkinointia.
15572: ta'VIaraan kohdistuvia työsuorituksia ja hän Vammaisten markkinointiongelman vuoksi on
15573: käyttää toiminnassaan :apunaan Jikevaihtove- perustettu Invaliidien tuotteiden myyntikes-
15574: rolain 8 §:n 1 mom:ssa mainittujen lisäksi' kus Inv'a ja Sokeain myymälät, jotka erikois-
15575: enintään yhtä muuta henkilöä. liikkeet jatkuVIIlsti toimivat raaka-aineiden
15576: Edellä mainitut säännökset antavat mer- hankkijoina ja tuotteiden myyjinä.
15577: kittä~än suojan vaikeaV~ammaisten invalidien Liikevaihtoverovapauden hakeminen mer-
15578: työllistämiselle. Käytännössä on kuitenkin kitsee vaikeavammaiselle pienyrittäjälle, joka
15579: todettu, että suoja ulottuu ainoastaan niiden käyttää markkinoinnissa apunaan liikevaihto-
15580: säännöksissä tarkoitettuihin V'aikeavammai- verovelvollista liikettä, tuntuvaa aseman huo-
15581: siin, jotka voivat myydä valmistamansa tuot- nontumista, jopa joutumista liikeV'aihtovero-
15582: teet suoman kuluttajaHe. Monilla •ammatti- velvollista epäedullisempaa.n asemaan. Liike-
15583: aloHla itsenäisinä työskentelevät vammaiset vaihtoverovelvollinen myyjä joutuu ostaes-
15584: eivät kuitenkaa.n voi näin tehdä. Pelkästään saan tavaran liikev.aihtoveron suorittamisesta
15585: käsityönä tai vähäisen koneistuksen turvin vapa.utetulta Vlllmmaiselta maksaman liike-
15586: tuotteita valmistaesaaan joutuvat invalidit vaihtoveron taV'a~an koko myyntihinnasta.
15587: kilpailukyvyn säilyttämiseksi työskentele- Raaka-aineen osalle tulee tällöin kaksinker-
15588: mään tiiviisti, joten suoraan kuluttJa.jalle ta- tainen likevaihtovero. Verovelvolliselta val-
15589: pahtuvaan ja runsaasti aikaa vievään myyn- mistajalta ostaessaan liike on oikeutettu vä-
15590: tiin ei ole mahdollisuuksia. Vammaisten kil- hentämään myyntihinnasta ostohinnan ja
15591: pailukykyhän on nykyisen Wkevaihtovero- suorittamaan veron vain näiden erotuksesta.
15592: l,ain voimassaoloaikana joutunut entistä ki- Vammaisella on oikeus hakea itsensä verovel-
15593: IV,66. -Matilainen ym. 319
15594:
15595: volliseksi, mutta silloin hän menettää lain tavaren myynnin verotusarvona pidettäisiin
15596: säätäjän hänelle tarkoittaman ja toimeentu- myyntihintaa vähennettynä tavaran ostohin-
15597: lonsa hankkimiselle välttämättömän suojan. nalla.
15598: Kaikkien vähintään 70 % työ- ja toiminta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15599: kyvystään menettäneiden vammaisten saat- nioittaen,
15600: tamiseksi samaan asemaan ja heidän työlli-
15601: syytensä turvaamiseksi tulisi liikevaihtovero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15602: lain säännöksiä muuttaa siten, että liikevaih- van lakiehdotuksen:
15603: toverosta vapautetulta vammaiselta ostetun
15604:
15605:
15606:
15607: Laki
15608: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15609: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
15610: vaihtoverolain (532/63) 17 §:n 1 momentin b kohta näin kuuluvaksi:
15611:
15612: 17 §. verollisena hankitun tai verollisena itse maa-
15613: Myynnin verotusarvona pidetään: hantuodun taikka 85 § :n 2 momentissa tar-
15614: koitatulta vajaJatyökykyiseltä henkilöltä ve-
15615: b) vähittäisverovelvolliselle a) kohdassa rottomana hankitun tavaran ostohinnalla.
15616: tarkoitettuj'a määriä vähennettynä myynti-
15617: tarkoitukseen käytettävän, verovelvolliselta
15618:
15619:
15620: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966. ·
15621:
15622: Kalle Matilainen. Heikki Hykkäälä. Sulo Bostila.
15623: Valto Käkelä. Valde Nevalainen. Uljas Mäkelä.
15624: 320
15625:
15626: IV,67.-Lak.al. N:o 88.
15627:
15628:
15629:
15630:
15631: Mäki ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15632:
15633:
15634: E d u s kun n a 11 e.
15635:
15636: Voimassa olevan liikevaihtoverolain 24 §: n kaupankäynnissä tuliut yhä tavanomaisem-
15637: mwaan on kalenterikuukaudelta laskettu maksi, että ostajalle myönnetään huomatta-
15638: vero suoritettava viimeistään [ähinnä seuraa- van pitkä ailt!a laskujen suorittamiseen, ja
15639: van kalenterikuukauden viimeisenä arkipäi- huolimatta siitä, milloin laskutus tapahtuu,
15640: vänä. Tämän mukaisesti tukkuverovelvollisen on laskujen perimiselle varattava taina riit-
15641: on suoritettava liikevaihtovero sitä kuukautta tävästi aikaa, usein jopa useita kuukausia.
15642: ensiksi seuraavan kuulmuden loppuun men- Näistä syistä on veronmaksuajan lyhentä-
15643: nessä, jonka aikana hän on asiakasta laskut- misen aiheuttama epäkohta käynyt tukku-
15644: tanut tai muutoin veloittanut, kun twas vä- verovelvollisten osalta yhä ilmeisemmäksi.
15645: hittäisverovelvollisen on suoritettava vero Vaikka verovelvollinen toimii liikevaihto-
15646: samassa ajassa vasta sen jälkeen, kun myyn- verolain mukaJan itse asiassa vain veronkan-
15647: tihinta, vuokramaksu :bai työsuorituksen kor- tajana, on nykyinen menettely johtanut lu-
15648: vaus on kertynyt. kuisissa tapauksissa peräti siihen, että vero-
15649: V. 1950 annetun liikevaihtoverolain 14 §: n velvollisten on ollut hankittava käyttöönsä
15650: mukaan oli kultakin kalenterikuukaudelta lainavaroja yksinoma,a.n sen vuoksi, että he
15651: menevä Hikevaihtovero suoritettaV'a viimeis- olisivat voineet suoritta:a liikevaihtoveron
15652: tään sanottua kuukautta toiseksi seuranneen säädetyssä määräajassa. Kun tämän ei voida
15653: kruenterikuukauden .aikana. V. 1957 anne- katsoa vastaaVIan liikevaihtoverojärjestelmän
15654: tulla lailla muutettiin puheena oleV'aa sään- tarkoitusta ja veronmaksuajan pysyttämistä
15655: nöstä kuitenkin siten, että liikevaihtovero oli nykyisellään ei voida pitää enää jatkuvasti
15656: suoritettava kultakin kuukaudelta jo seuraa- perusteltuna, olisi liikevaihtoverolain 24
15657: van kuukauden kuluessa. Lainmuutoksella §: ssä säädetty veronmaksuaika saatettava
15658: pyrittiin helpottamaan valtion sUloisia raha- tukkuverovelvollisten kohdalta aikaisempaa
15659: taloudellisia Vlaikeuksia. vastaavaksi. Samalla olisi myös lain 55 § :n
15660: Liikevaihtoveron maksuajanlyhentämisestä 1 momentin säännöstä viivästyskoron suorit-
15661: on ollut seurauksena, että tukkuverovelvolli- tamisesta vastaavasti muutettava.
15662: set joutuvat yleisesti suorittamaan veron val- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
15663: tiolle ennen kuin he itse saaV'at maksun
15664: myymistään tuotteista ja hintaan sisältyvän että Eduskunta hyväksyisi seuraa--
15665: liikevaihtoveron haltuunsa. Viime aikoina on van lakiehdotuksen:
15666:
15667:
15668:
15669: Laki
15670: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
15672: vaihtoverolain (532/63) 24 § j:a 55 § :n 1 momentti näin kuuluviksi:
15673:
15674: 24 §. kauden ja vähittäisverovelvollisen kuukauden
15675: Tukkuverovelvollisen on suoritettava ka- kuluessa sanotun kalenterikuukauden päätty-
15676: lenterikuukaudelt.a laskettu vero kahden kuu- misestä.
15677: IV,67. - Mäki ym. 321
15678:
15679: 55 §.
15680: Milloin veroa ei ole suoritettu viimeistään veromäärästä, joka on asetuksella vahvistet-
15681: 24 § : ssä säädetyssä ajassa verokauden päät- tava markkamäärää pienempi.
15682: tymisestä lukien, suorittamatta jääneelle ve-
15683: rolle on maksettava viivästyskorkoa kultakin
15684: täydeltä sada.lta markalta yksi markka jo- Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai
15685: kaiselta kalenterikuukaudelta verokauden työsuorituksen kohteena ol~ut tavara on toi-
15686: päättymisestä ~ukien, ei kuitenkaan siltä ka- mitettu taikka tavara on luovutettu tuhliV'rul-
15687: lenterikuukaudelta eikä tukkuverovelvollisen vonlliasta viimeistään 31 päivänä joulukuuta
15688: osalta myöskään sitä edeltäneeltä kalenteri- 1966, samoin kuin mainittuun päivään men-
15689: kuukaudelta, jonka aikana vero maksetaan nessä tapahtuneeseen tavaran vuokraami-
15690: tai ulosottoteitse perittäessä suoritetaan, eikä seen.
15691:
15692: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
15693:
15694: Timo Mäld. Matti Raipala.
15695: Jaakko Kemppainen. Pentti Mäld-Bakola..
15696: E. J. Paavola.. Pentti Sillantaus.
15697: Alli Vaittinen.
15698:
15699:
15700:
15701:
15702: 41 E 529/66
15703: 322
15704:
15705: IV,68.-Lak.al. N:o 89.
15706:
15707:
15708:
15709:
15710: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtot•erolain muuttami-
15711: sesta.
15712:
15713:
15714:
15715: Eduskunnalle.
15716:
15717: Liikevaihtoverotuksessa on omaan kulu- myynyt tuotteitaan myös ulkopuolisille.
15718: tukseen otettujen myyntituotteiden veron- Yhdyskunnan omaan käyttöön otettujen
15719: alaisuutta pidetty aina oikeudenmukaisten tavaroiden osalta se olisi ollut samassa
15720: kilpailuedellytysten säilymisen välttämättö- asemassa kuin muutkin verovelvolliset ja
15721: mänä edellytyksenä. Voimassa olevan liike- joutunut suorittamaan niistä veroa vain
15722: vaihtoverolain 9 § :n 2 mom :ssa on kuiten- niihin käytetyistä raaka-aineista ja puoli-
15723: kin säädetty, etteivät kunta, maakunta ja valmisteista. Sitä vastoin, jos yritys olisi
15724: kuntainliitto ole verovelvollisia omistamis- valmistanut tavaroita yksinomaan yhdys-
15725: saan yrityksissä valmistetuista yhdyskun- kunnan omaan käyttöön, ei sen olisi ollut
15726: nan omaan käyttöön otetuista tavaroista. suoritettava ollenkaan veroa. Käsityk-
15727: Lainkohdan mukaan ei kunnallisten yritys- semme mukaan olisi jo tätä pidettävä riit-
15728: ten ole suoritettava liikevaihtoveroa yh- tävänä kuntien, maakuntien ja kuntain-
15729: dyskunnan käyttöön otetuista tavaroista liittojen kannalta.
15730: edes silloin, kun yritys harjoittaa liiketoi- Huhtikuun 10 päivänä 1964 annetulla
15731: mintaa myyden valmistamiaan tuotteita lailla muutettiin liikevaihtoverolain 9 § :n
15732: myös muille kuin ao. yhdyskunnalle. Tämä ,1 mom: ia siten, että liikeperiaatteiden mu-
15733: asettaa sanotut yritykset kilpailullisesti yk- kaan hoidettavat valtion laitokset, jotka
15734: sityisiä liikelaitoksia huomattavasti edulli- harjoittavat saman lain 1 § :ssä tarkoitet-
15735: sempaan asemaan sekä sanottuihin yhdys- tua toimintaa, ovat verovelvollisia myös
15736: kuntiin nähden että kilpailtaessa tarjouk- siltä osin, kuin ne luovuttavat tuotteitaan
15737: sista myös muille. Voidessaan luovuttaa val- toisille valtion laitoksille. Lainmuutoksen
15738: mistamansa tuotteet yhdyskunnan omaan seurauksena tulivat kunnalliset yritykset
15739: käyttöön verottomina yrityksellä on mah- liikevaihtoveroasetuksessa myös valtion lai-
15740: dollisuus alentaa myös muille myytävien toksia edullisempaan asemaan. Kun tätä
15741: tuotteiden hintoja yrityksen kannattavuu- ei voida pitää perusteltuna ja kun ne syyt,
15742: den siitä sanottavasti kärsimättä. jotka antoivat aiheen valtion laitoksia kos-
15743: Antaessaan esityksen nykyiseksi liike- kevan säännöksen muuttamiseen, esiintyi-
15744: vaihtoverolaiksi hallitus ehdotti asiaa val- vät myös kunnallisten yritysten yhteydessä,
15745: mistelleen komitean ehdotuksen mukaisesti, olisi liikevaihtoverolain 9 § :n 2 momentti
15746: etteivät kunta, maakunta ja kuntainliitto muutettava vastaamaan liikevaihtoverolaki-
15747: olisi verovelvollisia yrityksessään valmiste- esitykseen sisältynyttä säännöstä.
15748: tuista tavaroista, milloin niitä valmistetaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15749: yksinomaan yhdyskunnan omaan käyttöön.
15750: Tämän mukaan olisi yritys ollut verovelvol- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15751: linen koko toiminnastaan vain, jos se olisi van lakiehdotuksen:
15752: IV,68. - Rihtniemi ym. 323
15753:
15754: Laki
15755: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15756: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun
15757: liikevaihtoverolain (532/63) 9 § : n 2 momentti näin kuuluvaksi:
15758: 9 §. Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai
15759: työsuorituksen kohteena ollut tavara on
15760: Kunta, maakunta ja kuntainliitto eivät toimitettu taikka tavara on luovutettu tul-
15761: ole verovelvollisia omistamassaan yrityksessä livalvonnasta viimeistään 31 päivänä joulu-
15762: valmistamistaan tavaroista, milloin niitä val- kuuta 1966, samoin kuin mainittuun päi•
15763: mistetaan yksinomaan yhdyskunnan omaan vään mennessä tapahtuneeseen tavaran
15764: käyttöön. vuokraamiseen.
15765:
15766:
15767: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
15768:
15769: Juha Rihtniemi. Erkki Hara. Olavi Nikkilä.
15770: Jouni Apajalahti. Jaakko Kemppainen. T. I. Vartia.
15771: Anna-Liisa Linkola. N. Kosola. Alli V aittinen.
15772: Raimo Dasldvi. Sakari Huima. P. R. Haarla.
15773: 324
15774:
15775: IV,69.- Lak.al. N:o 90.
15776:
15777:
15778:
15779: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
15780: sesta.
15781:
15782: E d u s k u n n a 11 e.
15783:
15784: Voimassa olevaa, 5 pmvana joulukuuta on kuitenkin jätetty ruusunmarjat ja pihla-
15785: 1963 annettua liikev.a.ihtoverol.akia (532/63) j.anmarjat. Kun näitä marjoja käytetään
15786: säädettäessä pidettiin sosiaalisista syistä tär- elintarvikkeiden raaka-aineina ja kun ne
15787: keänä, että peruselintarvikkeista suoritettava muutoinkin ovat samassa asemassa lainkoh-
15788: vero olisi mahdollisimman pieni. Tässä tar- dassa lueteltujen muiden ma.rjojen kanssa,
15789: koituksessa onkin lain 4 §: n 1 momentissa olisi myös ne säädettävä verovapaiksi. Lain
15790: säädetty peruselintarvikkeiden myynti verot- 4 § :n 1 momentin tav,araluettelosta puuttu-
15791: tomaksi sirlloin, kun myyjänä on tavaran vat myös hunaja, Juumu, kriikuna ja kirsik-
15792: 111lkutuottaja. Eiintarv.ikkeiden verorasituksen ka, joita on pidettävä meidänkin oloissa
15793: pienentämiseksi on [ain 4 § :n 2 momentissa tavanomaisina alkutuotteina. Koska nämä
15794: mainitut tärkeimmät maa- ja karj·a.taloudessa tavarat ovat elintarvikkeina rinnastettavissa
15795: käytettävät raaka-aineet vapautettu lisäksi luettelossa mainittuihin oalkutuotteisiin ehdo-
15796: Hikevaihtoverosta tavaren alkuperäiselle val- tetaan, että mainitut tavaranimikkeet lisät-
15797: mistajalle suoritettavan hinnan osalta. täisiin sanotuun luetteloon.
15798: Liikevaihtoverolain 4 §: n 1 momentissa on Perusteluina lain 4 §:n 2 momentin sään-
15799: verovapaina peruselintarvikkeina mainittu nösten ottamiselle lakiin lausuttiin haliituk-
15800: mm. klllmpela ja turska. Verotuskäytännössä sen esityksessä ta.ikanaan, että tärkeimpien
15801: on katsottu, ettei lainkohdassa tarkoiteta mll!a- ja karjataloudessa käytettävien raaka-
15802: saattaa verovapaaksi kampela- ja turskaka- aineiden, kuten väkirehujen ja maanparan-
15803: loihin Juettavll!a punakampelaa, Ruijan pal- nusaineiden myynti olisi elintarvikkeiden
15804: lasta ja sinikampelaa eikä k()ljaa ja seitiä. verorasituksen pienentämiseksi säädettävä
15805: Siinä ei ole mainittu myöskään puna-ahven- verottomaksi silloin, kun myyjänä on niiden
15806: ta, jota kuitenkin käytetään maassamme run- talkuperäinen valmistaja. Mainitun säännök-
15807: sll!a.sti elintarvikkeena. Mainittakoon, että v. sen nykyisen sanamuodon mukaan margi-
15808: 1963 tuotiin maahan eräiden yritysten toi- naaliverollisia tavaroita ovat mm. [annoit-
15809: mesta seitiä yhteensä noin milj. kg, pun.a.- teet, maanviljelyskalkki, jauhatusjätteet, re-
15810: kampelaa 84 000 kg ja sinikampelaa 91000 huselluloosa, rehukivennäisa.ineet j'a väki-
15811: kg sekä puna-ahventa 290 000 kg. rehut. Sitä vastoin luettelosta puuttuvat l.an-
15812: Lakia säädettäessä otettiin verovap,aiden noitteisiin ma.anp.a.rannusaineena verratta-
15813: tav·arain luetteloon vain Suomessa esiintyvät vissa oleva ilannoitettu ja lannoittamaton
15814: kala1ajit. Tämä ei kuitenkaan vastaa lain- kasvuturve sekä väkirehuihin ja rehukiven-
15815: säätäjän varsinaista pääta.rkoitusta saattaa näisaineisiin verrattavissa olevat vitamiini-
15816: kaikki peruselintarvikkeet verottomikai oalku- rehut. Kun myös mainittuja tavaroita. käy-
15817: tuottaja:Ue maksetun hinnan osa:lta. Ei voida tetään merkittävässä määrin maa- ja karja-
15818: pitää myöskään oikeana, että eräät tuotteet taloustuotteiden tuotannossa rwaka-aineina,
15819: asetetaan HikeVIaihtoverotuksessa vastaavia ehdotetaan, että tavaranimikkeet lannoitettu
15820: muita tuotteita epäedullisempaan asemaan. ja lannoittamaton kasvuturve sekä vitamiini-
15821: Lainkohtaa olisikin muutettava siten, että rehut lisättäisiin edellä tarkoitettuun tavara-
15822: mainitut kaJat tulisivat samaan asemaan luetteloon.
15823: muiden peruselintarvikkeiden kanssa. Tämän perusteena esitämme,
15824: Samassa lainkohdassa on verovapaina pe-
15825: ruselintarvikkeina lueteltu myös mll!assamme että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15826: yleisimmin esiintyvät marjat. M·a.initsematta van lakiehdotuksen:
15827: IV,69. - Rihtniemi ym. 325
15828:
15829:
15830: Laki
15831: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15832: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun Hike-
15833: vaihtoverolain (532/63) 4 §:n 1 ja 2 momentti näin kuuluviksi:
15834:
15835: 4 §. luonnonvaraiset tai viljellyt syötävät sienet
15836: Verotonta on seuraavien tavaroiden tuoreina., myös kuivattuina ta.i suolattuina;.
15837: myynti, kun myyjänä on tavaran alkutuot- luonnonvarainen tai viljelty herukka, kar-
15838: taj.a, ja niiden maahantuonti: palo, karviaismarja, mansikka, merimarja,
15839: seUaisinaan jalostamattomina. alkutuot- mustikka, muurain, pensasmustikka, pihlaja-
15840: teina: marja, puolukka, ruusunmarja ja vadelma
15841: ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös tuoreina tai kuiV'attuina; hunaja; kirsikka,
15842: kuiV'attuina ja l.ajiteltuina; herne, myös pa.- kriikuna, Juumu ja omena tuoreena; pelto-,
15843: losta poistettuna, kuiv,attuna ja lajiteltuna; puutarha- ja koristekasvien sekä hedelmä- ja
15844: peruna, myös Jajiteltuna; maito, myös kuo- metsäpuiden kylvösiemenet; k.arkearehu, ku-
15845: rittuna; kananmunat, myös lajiteltuina; liha, ten heinät, heinäjauho, oljet, viljankuoret,
15846: ruhoina, ruhon osina tai luuttomaksi ~eikat ruumenet, :laidunruohot tuoreina ja kuivat-
15847: tuna sekä muut syötävät eläinten osat tuo- tuina., rehuk,a.ali ja säilörehu; elävät kasvit
15848: reina, myös jäähdytettyinä, jäädytettyinä, ja kukkaviljelyn tuotteet, kuten istutustar-
15849: suolattuina tai ulkokuivattuina; ahven, .an- koitukseen myytävät juuri- ja varsimukulat,
15850: kerias, harjus, hauki, järvitaimen, kampela- juurakot, pistokkaat, sipulit, varrennusoksat
15851: kalat, ki.iski, kilohaili, myös maustettuna, ja taimet sekä irraHaan tai astioiss'a k'asva-
15852: kuha, kuore, lahna, lohi, made, muikku, nah- vina myytävät kasvit tai kasvinosat, viher-
15853: kiainen, nieriäinen, pasuri, puna-a.hven, pu- kasvit ja leikk<>vihreä; sekä
15854: ootaimen, salakka, siika, silaklm., siili, sul- kotivoi, -kerma, -piimä ja -juusto.
15855: kava, suutari, särki, säyne, taimen ja ,turska- Verotonta on myös seura:avien tavaroiden
15856: kalat tuoreena, kuivattuna, suolattuna tai myynti, kun myyjänä on tavaran alkuperäi-
15857: savustettuna, myös sisälmykset poistettuna, nen valmistaja, ja niiden maahantuonti:
15858: sekä mainittujen kalojen mäti; syötävät !lin- lannoitteet ja maanviljelyskalkki, [,annoi-
15859: nut ja muut riistaeläimet, tuoreina, myös ky- tettu j·a [a.nnoittamaton kasvuturve, jauha-
15860: nittyinä, nyljettyinä ja sisä:lmykset poistet- tusjätteet; rehuse1luloosa, rehukivennäis-
15861: tuina; juuriselleri, ,I,anttu, ma:a-artisokka, aineet, väki- ja vitamiinirehut, kotieläinten
15862: mustajuuri, nauris, pa1sternakka, piparjuuri, ruokinnassa käytettävät teollisuuden jäte-
15863: porkkana., punajuuri, retiisi ja retikka tuo- aineet j,a rehunsäilöntäaineet.
15864: reena tai kuivattuna, myös puhdistettuna,
15865: lajiteltuna j,a paloiteltuna; kaalik.asvit, pal-
15866: kokasvit, salaattikasvit ja sipulikasvit, kurk- Tätä lakia soveHetaan, milloin myyty tai
15867: ku, kurpitsa, lehtiselleri, makea maissi, me- työsuorituksen kohteena ollut ta.vara on toi-
15868: looni, paprika, parsa., p:inaatti, raparperi, mitettu taikka. tavara on luovutettu tullival-
15869: tomaatti ja maustevihannekset, kuten per- vonnasta viimeistään 31 päivänä joulukuuta
15870: silja, tiBi, meirami ja vihantakrassi, kaikki 1966, samoin kuin mainittuun päivään men-
15871: tuoreena tai kuiv-attuna, myös paloiteltuna; nessä tapahtuneeseen tavaran vuokraamiseen.
15872:
15873:
15874: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
15875:
15876: Juha Rihtniemi. Jaakko Kemppainen. Olavi Nikkilä.
15877: Jouni Apajalahti. N. Kosola. T. 1. Vartia.
15878: Anna-Liisa Linkola. Sakari Huima. Mikko Asunta.
15879: Alli Vaittinen. P. R. Haarla.
15880: 326
15881:
15882: IV,70. - Lak.al. N :o 91.
15883:
15884:
15885: Rihtniemi ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
15886: sesta.
15887:
15888: E d u s k u n n a ll e.
15889: Liikevaihtoverol•ain mukaan pidetään sessa toisiinsa verrattuina erilaisessa ase-
15890: myynnin verotusarvon perusteena tavaran massa. Veronmaksuun nähden ei saisi olla
15891: myyntihinta.a. Osamaksukaupassa käteiskaup- eroa sillä, ostaako ostaja tavaran luotoUa
15892: pahinnan lisäksi perittävä osamaksulisä on esim. vekseliä vastaan vai tekeekö hän luo-
15893: luonteensa mukll!an tarkoitettu myyjälle tu- tonannosta eril.Usen osamaksusopimuksen.
15894: levaksi eriHiseksi hyvitykseksi siitä, että os- Kun vähittäismaksukauppaan joutuvat pää-
15895: t·aj.a lainaa myyjän pääomaa tietyksi ajaksi. asiassa. turvautumaan vähävaraiset kulutta-
15896: Se ei täten aiheudu tavaran hinnasta ja ar- jat, •aiheutuu osamaksulisän verottamisesta li-
15897: vosta sellaisenaan. OsamaksUlisä on osittain säksi, että iheikommassa taloudeHisessa ase-
15898: luotonannon korkoa, osittain korvausta luo- massa oleva ostaja joutuu maksamaan sa-
15899: tonannon ja iuottova:lvonnan sekä perimisen manlaisesta tavarasta olennaisesti korkeam-
15900: aiheuttamista kustannuksista tai - siirret- man hinnan kuin käteisostaja. Näistä syistä
15901: täessä osamaksusopimus rahoitusyhtiölle - olisi mkevaihtoverolakiin otettava nimenomai-
15902: korvausta tämän yrityksen kuluista ja kus- nen säännös, ettei osamaksulisää ole osaksi-
15903: tannuksista. kaan luettava myynnin verotusarvoon.
15904: Verotuskäytäntö on kuitenkin ottanut sel- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamm~,
15905: laisen kannan, että osamaksulisä on lasketta-
15906: va myynnin verotusarvoon. Ei ole perustel- että Eduskunta _hyväksyisi seuraa-
15907: tua. eikä lain periaatteiden mukaista, että eri van lakiehdotuksen:
15908: luotonantomuodot ov-at Hikev:aihtoverotuk-
15909:
15910: Laki
15911: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15912: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liike-
15913: vaihtoverolain (532/63) 17 § :ään näin kuuluva 5 momentti:
15914:
15915: 17 §.
15916:
15917: Tavaraa vähittäismaksukaupalla myytäessä Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai
15918: katsotaan tavaran myyntihinnaksi kauppa- työsuorituksen kohteena ollut tavara on toi-
15919: kirjaan merkitty käteismaksuhinta, edellyt- mitettu taikka tavara on luov:utettu tullival-
15920: täen, että kauppakirjaan on käteismaksuhin- vonnasta viimeistään 31 päivänä joulukuut-a
15921: nan ohella merkitty myös osamaksulisän suu- 1966, samoin kuin mainittuun päivään men-
15922: ruus. nessä 1lapa.htuneeseen tavaran v:uokraamiseen.
15923:
15924:
15925: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
15926:
15927: Juha. Rihtniemi. Sakari Huima, Erkki Hara.
15928: Jouni Apajalahti. T. 1. Vartia. Jaakko Kemppainen.
15929: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen. N. Kosola.
15930: Raimo Ilaskivi. Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
15931: Mikko Asunta. P. R. Haarla.
15932: 327
15933:
15934: IV,71.- Lak.al. N: o 92.
15935:
15936:
15937:
15938: Saarto ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15939:
15940: E d u s k u n n a 11 e.
15941:
15942: Viime vuosina on ollut havaittavissa kansa- tarvikkeiden ja kulutushyödykkeiden menek-
15943: laisten verorasituksen tuntuvaa kiristymistä. kiä rajoittava vaikutus, joka haitallisesti on
15944: Oman ja erittäin raskaan lisänsä on vero- vaikuttanut koko tuotantoelämäämme.
15945: tukseen tuonut vuoden 1963 valtiopäivillä Kun kehitykSen suuntana tulisi olla kansa-
15946: hyväksytty liikevaihtoverolain muutos, jolla laisten hyvinvoinnin lisääminen ja ensisijai-
15947: mm. peruselintarvikkeet ja jokapäiväiset ku- sesti kohtuuhintaisten peruselintarvikkeiden
15948: lutushyödykkeet asetettiin verotuksen koh- j'a jokapäiväisten kulutushyödykkeiden riit-
15949: teeksi. Tällä epäsosiaalisella veropoliittisella tävän saannin turvaaminen jokaiselle kansa-
15950: uudistuksella on verokuormaa suhteellisesti laiselle, ehdotamme kunnioittaen
15951: eniten lisätty juuri niille kansalaispiireille
15952: joiden toimeentulo on riippuvainen pienistä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
15953: palkka- ja eläketuloista. Em. lain muutok- van lakiehdotuksen:
15954: sella on lisäksi ollut epäilemättä peruselin-
15955:
15956:
15957: Laki
15958: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
15959: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 5 päivänä 1963 annetun liike-
15960: vaihtoverolain (523/63) 3 §, sellaisena kuin se on joulukuun 30 päivänä 1965 liikevaihto-
15961: verolain voimassaolon jatkamisesta annetussa :laissa (735/65), näin kuuluvaksi:
15962:
15963: 3 §. tai lahosuojattuna, halot, pilkkeet, polttohake
15964: Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti ja -turve, poronjäkälä;
15965: ja maahan tuonti, siten kuin asetuksella lä- d) maa, hiekka, sora ja kivi, sellaisenaan,
15966: hemmin määrätään: seulottuna, louheena tai murskeena, ei kui-
15967: a) peruselintarvikkeet, asusteet, tekstiilit tenkaan silloin, kun niiden myynti tai maa-
15968: ja jailkineet, ylellisyystarvikkeiksi katsottavia han tuonti tapahtuu pakkauksissa tai muissa
15969: lukuunottamatta, lääkkeet sekä lääkeaineet ja sellaisissa vähittäismyyntierissä;
15970: -välineet samoin kuin varsinaiseen kirjalli- e) nauta- sekä muut eläimet, siten kuin
15971: suuteen kuuluvat kirjat; asetuksella lähemmin säädetään; sekä
15972: b) sanoma- ja aikakauslehdet, vähintään f) ilma-alukset ja sellaiset vesialukset, joi-
15973: kuukauden ajaksi tilattuina; den rungon suurin pituus on vähintään 10
15974: c) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä metriä.
15975: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
15976:
15977: Veikko Saarto. Pekka. Silander. Rainer Virtanen.
15978: Veikko J. Rytkönen. Olavi J. Laine. Siiri Lehmonen.
15979: Aimo Laiho. Kaisu Weckman. Anna-Liisa Tiekso.
15980: Lyyli Koskinen. Toivo Friman. Martti Linna.
15981: Kaino Haapanen. Pekka. Salla. Antti Kinnunen.
15982: Kelpo Gröndahl. Lauri Kantola. Eino Tainio.
15983: Aleksi Kiviaho. Heikki Mustonen.
15984: 328
15985:
15986: IV, 72. - Lak.al. N: o 93.
15987:
15988:
15989:
15990:
15991: Sileäkangas ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
15992: misesta.
15993:
15994:
15995: E d u s k u n n a II e.
15996:
15997: Viime vuosina on maassamme kiinnitetty Sa;teenkaariraudun kaupallista viljelyä
15998: erityistä huomiota kalanviljelyyn. Tähän haittaa kuitenkin muun muassa se seikka,
15999: näyttääkin maassamme olevan hyvät mahdol- että tämän myynti on liikevaihtoveronalaista
16000: lisuudet lukuisissa Iammissa ja muissakin toimintaa. Sama koskee myös sateenkaari-
16001: runsaissa vesistöissä. KaJ.anviljelyllä on jo raudun mädin myyntiä. Liikevaihtoverolain
16002: merkittävä osuus kulutusta ja kalanjalos- (532/63) 4 §:n verovapaitten kalojen jouk-
16003: tusta palvelevasaa kalantuotannossa. Tämän koon ei nimittäin sateenkaarirautua ole
16004: lisäksi kalanviljely palvelee erinomaisesti luettu. Tämä tilanne on kohtuuton ja epä-
16005: matkailua luomalla uusia virkistyskalastus- oikeudenmukainen sateenkaariraudun kasvat-
16006: paikkoja. Kalanviljely näyttää sopivan eri- tajia kohtaan. Kun perusteita sateenkaari-
16007: tyisen hyvin maatalouden sivuelinkeinona raudun liikevaihtoverollisuudelle ei ole, oli-
16008: harjoitettavaksi, jolloin se luo kipeästi tar- sikin lain säännöstä muutettava.
16009: vittavia uusia työtilaisuuksia. Tärkeimmäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16010: kalanviljelyn kohteeksi on tullut sateenkaari-
16011: rautu eli kirjolohi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16012: van lakiehdotuksen:
16013:
16014:
16015:
16016: Laki
16017: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
16018: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 5 päivänä 1963 annetun liike-
16019: vaihtoverolain (532/63) 4 § näin kuuluvaksi:
16020:
16021: 4 §. kuore, lahna, lohi, made, muikku, nahkiainen,
16022: Verotonta on seuraavien tavaroiden myyn- nieriäinen, pasuri, purotaimen, salakka, sa-
16023: ,ti, kun myyjänä on tavaran alkutuottaja, <j;eenkaarirautu, siika, silakka, siili, sulkava,
16024: ja niiden maahantuonti: suutari, särki, säyne, taimen ja turska tuo-
16025: selJ.aisinaan jalostamattomina alkutuotteina: ,reena, kuivattuna, suolattuna tai savustet"
16026: ruis, vehnä, ohra ja kaura jyvinä, myös ;tuna, myös sisälmykset poistettuna, sekä
16027: kuivattuina ja ~ajiteltuina; herne, myös pa- mainittujen kalojen mäti; syötävät linnut ja
16028: losta poistettuna, kuivattuna ja lajiteltuna; muut riistaeläimet, tuoreina, myös kynit-
16029: peruna, myös lajiteltuna; maito, myös kuo- .tyinä, nyljettyinä ja sisälmykset poistettuina~
16030: rittuna; kananmunat, myös lajiteltuina; liha, juuriselleri, lanttu, maa-artisokka, musta-
16031: ruhoina, ruhon osina tai luuttomaksi leikat- juuri, nauris, palsternakka, piparjuuri, pork-
16032: tuna sekä muut syötävät eläinten osat tuo- kana, punajuuri, retiisi ja retikka tuoreena
16033: reina, myös jäähdytettyinä, jäädytettyinä, tai kuivattuna, myös puhdistettuna, lajitel-
16034: suolattuina tai ulkokuivattuina; ahven, ankeJ tuna ja paloiteltuna; kaaJ.ikasvit, palkokasvit,
16035: rias, harjus, hauki, järvitaimen, kampela,' salaattikasvit ja sipulikasvit, kurkku, kur-
16036: kiiski, kilolohaili, myös maustettuna, kuha, pitsa, lehtiselleri, makea maissi, melooni,
16037: IV,72. ~ Sileäkangas ym. 329
16038:
16039: paprika, parsa, pinaatti, raparperi, tomaatti Verotonta on myös seuraavien tavaroiden.
16040: ja maustevihannekset, kuten persilja, tilli; myynti, kun myyjänä on tavaran alkuperäi-
16041: meirami ja vihan:takrassi, kaikki tuoreena . nen valmistaja, ja niiden maahantuonti:
16042: tai kuivattuna, myös paloiteltuna; luonnon- :lannoitteet ja maanviljelyskalkki, jauha-
16043: varaiset tai viljellyt syötävät sienet tuoreina, tusji1tteet, rehuselluloosa, rehukivennäisaineet,
16044: myös kuivattuina tai suolattuina; luonnon- väkirehu, kotieläinten ruokinnassa käytettä-
16045: varainen tai viljelty herukka, karpalo, kar- vät teo~lisuuden jäteaineet ja rehunsäilöntä-
16046: viaismarja, mansikka, mesimarja, mustikka, aineet.
16047: muurain, pensasmustikka, puolukka ja va- Niin ikään on verotonta apteekkitavaroiden
16048: delma tuoreina tai kuivattuina; omena tuo~ myynti, kun myyjänä on apteekkitavaralaissa
16049: reena; pelto-, puutarha- ja koristekasvien1 (374/35) tarkoitettu apteekkitavaratehdas
16050: sekä hedelmä- ja metsäpuiden kylvösiemenet; tai apteekkitavarakauppa. Verotonta on myös
16051: karkearehu, kuten heinät, heinäjauho, oljet, apteekkitavaroiden maahantuonti.
16052: viljankuoret, ruumenet, laidunruohot tuo- Alkutuotantona pidetään maatalouden,
16053: reina tai kuivattuina, rehukaali ja säilörehu; puutarhatalouden, kalastuksen, turkiseläin-
16054: elävät kasvit ja kukkaviljelyn tuotteet, ku- kasvatuksen ja poronhoidon harjoittamista
16055: ten istutustarkoitukseen myytävät juuri- ja) sekä sienien ja metsämarjojen poimintaa sa-
16056: varsimukulat, juurakot, pistokkaat, sipulit, moinkuin niiden ja omasta alkutuotannosta
16057: varrennusoksat ja taimet sekä irrallaan tai saatujen tuotteiden myyntiä, ei kuitenkaan
16058: astioissa kasvavina myytävät kasvit tai kas- silloin kun myynti tapahtuu liiketoimipai-
16059: vinosat, viherkasvit ja leikkovihreä; sekä kasta, joka sijaitsee muualla kuin alkutuo-
16060: kotivoi, -kerma, -piimä ja -juusto. tantopaikalla tai muualla kuin ulkona ylei-
16061: sellä myyntipaikalla.
16062:
16063:
16064: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
16065:
16066: Aulis Sileäkangas. Pekka Vilmi.
16067: Erkki Haukipmo. Veikko Hanhirova.
16068: Paavo Niinikoski. Mauno Pohjonen.
16069: Hannes Paaso. Reino Karpola.
16070: Mikko Volotinen.
16071:
16072:
16073:
16074:
16075: 42 E 529/66
16076: 330
16077:
16078: IV,73.- Lak.al. N: o 94.
16079:
16080:
16081:
16082:
16083: Takki ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta.
16084:
16085:
16086:
16087: E d u s k u n n a ll e.
16088:
16089: Voima.ssa olevan liikevruihtoverolain mu- sisältyy vientitavaroista perittävään h:intaan
16090: kaan on tukkuverovelvollinen oikeutettu aina näiden kustannusten osalta maksettu
16091: hankkimaan myyntitarkoitukseen käytettävät liikevaihtovero, vaikka tavaran myynti ullm-
16092: tavarat yleensä verottomina kun taas vähit- maille onkin säädetty verottomaks:i.
16093: täisverovelvollinen saa vähentää myyntitar- Tuotteiden käynnissä ja kunnOSSia pitämi-
16094: koitukseen verovei vollisena hankkimansa ta- seen käytetävät ~poltto- ja voiteluaineet sa-
16095: varan ootohinnan veronalaisesta myynnistään moin kuin muotit, mallit ja työstökoneiden
16096: myynruin verotusarvoa laskettaessa. Tavara työkalut ovat taloudelliselta merkitykseltään
16097: katsotaan hankituksi myyntitarkoitukseen, saman luontoisia kuin ne ensikäytössä lop-
16098: kun se tulee myytäväksi sellaisenaan tahi puun kuluvat tavarat, jotka liikeV!aåhtovero-
16099: käytettäväksi raaka-aineena tai puolivalmis- lain mukiaan saadaan h!lill.klria verottomina.
16100: teena taikka välittömästi ensikäytössä kulu- Poltto- ja voiteluaineet kuluvat j1a menettä-
16101: tettavaksi myy:tävän tavaran valmistuksessa. vät arvonsa heti käytettäessä ja samoin käy
16102: Tarkoituksena on tällä tavoin toteuttaa se yleensä muottien, mallien ja työstökoneiden
16103: lain periaate, että tavaran hinnassa on vain työkalujen. Muottien, mallien ja työstökonei-
16104: laissa säädettyä veroprosenttia vastaava den työkalujen suhteen on vielä huomattava,
16105: määrä liikevaihtoveroa. että kun niiitä ei yleensä voida pitää liike-
16106: Lain 14 § : n 2 momentin mukaan välittö- vai'htoverolain 13 §: n 3 momentissa tarkoi-
16107: mästi ensikäytössä kulutettaviksi ei lruiten- tettuina tavanomaisina myy;ntituotteina, voi
16108: kaan katsota koneiden j,a l·aitteiden käynnissä verovelvollinen säästää niistä men-evän liike-
16109: tai kunnossa pitämiseen käytettäviä poltto-, vaihtoveron muulta pwi.tsi niihin käytetyn
16110: voitelu- ja muita aineita eikä myöskään työ- rruaka-aineen oSialta V'almistamaJ.l.a sellaiset ta-
16111: kaluja, koneita ja laitteita sekä :nliden osia, varat itse. Kansantailoudellisesti olisi !kuiten-
16112: muotteja j:a malleja samoin kuin muita täl- kin tarkoituksenmukaisempaa rationalisoida
16113: laisiia tavaroita. Kun tuotteen valmistuksessa tuotanto tässäkin suhteessa, mikä saataisiin
16114: tarvittavat poltt0- ja voiteluaineet, työstö- aikaan jättämättä niiden valmistus erikoisliik-
16115: koneiden työkalut sekä valumuotit j~a -mal- keiden tehtäväksi. Muottien, mallien ja työs-
16116: lit on hankittava verona.J.aisina, sisältyy lop- tökoneiden työkalujen lukeminen ensikäy-
16117: putuotteen hintaan aina myös niiden hankin- tössä kuluviksi taV'aroiksi edistäisi myös täl-
16118: takustannusten osalta maksettu liikevaihto- laista rationalisointia.
16119: vero, mJiltä osin vero ketjuuntuu. V eroa mak- Tämän perusteella ehdotamme,
16120: setaan tuotteen lopullisesta hinnasta toista-
16121: miseen sellaisesta tavaran osasta, josta se jo että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16122: kerran on maksettu, mikä on v:astoi'n liike- van lakiehdotuksen:
16123: vaihtoveron kertaveron luonnetta. Niin ,ikään
16124: IV, 73. - 'l'akki ym. 331
16125:
16126:
16127: Laki
16128: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
16129: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetrm liike-
16130: vaå:htoveroLain (532/63) 14 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
16131:
16132: 14 §. poltto- voitelu- ja muut aineet, ei kuitenkaan
16133: koneita ja laitteita eikä niiden osia.
16134: Väittö:mästi ensi käytössä ikulutettaviksi ta-
16135: varoiksi katsotaan myös myytävän tai vuok- Tätä lakia sovelletaan, milloin myyty tai
16136: rattavan tavwan valmistuksessa tahi 1 §: n työsuorituksen kohtena ollut tavara on toi-
16137: 3 momentissa Illlaånituissa työsuoritukSissa mitettu taikka tavara on luovutettu tullival-
16138: käytettävät työstökoneiden työkalut, muotit vonnasta viåmeistään 31 päivänä joulukuuta
16139: ja mallit sekä koneiden j-a laitteiden käyn- 1966, samoin kuin mainittuun päivään men-
16140: nissä ja kUIIlllossa pitämiseen käytettävät nessä tapahtuneeseen ;!Javaran vuokmamliseen.
16141:
16142:
16143: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
16144:
16145: Uuno Takki. Eino Siren. P. R. Haarla.
16146: 332
16147:
16148: IV,74.-Lak.al. N:o 95.
16149:
16150:
16151:
16152:
16153: Hjerppe ym..: Ehdotus laiksi moottodajoneuvoverosta annetun
16154: lain muuttamisesta.
16155:
16156:
16157: E d u s k u n n a ll e.
16158:
16159: V :n 1965 alussa astui voimaan moottori- va11a- ja satamakuljetuksissa j·a välillä omis-
16160: ajoneuvoveroa kookevat lainmuutokset. Lain tajat kärsivät työttömyydestä. Tällalisten koh-
16161: vromaamoloaikaa j1atkettiin v:lle 1966. Uudel- dalla korkeat rekisterimaksut nostavat ajo-
16162: la laillra kuorma..autolHkennettä erikoisesti ra- kus:tannuksi·a ajokilometriä kohden huomatta-
16163: sittanut ns. dieselvero poistettiin, mutta sa- vasti. Parhain tapa olisi poistaa rekisteri-
16164: lllillia nootettiin kuorma-autojen rekisterimak- maksu dieselkäyttöisiltä ajoneuvoilta kuten
16165: sut kolminkertaiseksi. Koska samanaikaisesti bensiinlikäyttö:isiltä. Vrumisteltaessa tällaåsta
16166: nostettiin dieselöljyn hintaa, olisi rekisteri- muutosta olisi kuitenkin välittömästi aJ..ennert;-
16167: maksut pitänyt pysyttää ennallaan. Reklisteri- tava kuorma-autojen rekis:terima;ksut SamaJl-
16168: maksujen korkeus rasittaa etenkin niitä ajo- suurU!isiksi kuin ne olivat vuonna 1964.
16169: neuvon omistajia, joilla ei ole jatkuvaa teho- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16170: kasta käyttöä. Tunnert;tuahan on, että huo-
16171: mattava osa mm. kuorma-autoista on sesonki- että Eduskunta hyväksyisi se1traa-
16172: luontoisessa käytössä ma.ansiirtotö:issä, puuta- van lakiehdotuksen:
16173:
16174:
16175: Laki
16176: moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta.
16177: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä jou-
16178: lukuuta 1964 annetun lain (655/64) 5 §, sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta 1965
16179: annetussa laissa (352/65), nliin ikuulumksi:
16180:
16181: 5 §. kettiauto on rekisteröity ammattimaiseen lii-
16182: V•a.rsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, kenteeseen käytettäväJksi, on vero 2 markk!aa
16183: moottoripetrolia, nestekaasua tai sähköä 40 penniä kultakin sen kokonaåspainon 100
16184: käyttämään tarkoitetusta tai puukOOBUa käyt- kilon määräitä tai sen osalta, kuitenkin vä-
16185: tävlistä ajoneuvoota: hintään 24 markkoo;
16186: 1) hookilöautosta, jonka omapaino ei ole 3) Linja-autosta 4 markkaa 80 penniä kul-
16187: 1600 kiloa suurempi, 4 ma.rkkaa 80 penniä takin sen kokonaispainon 100 kilon määrältä
16188: kultakin 100 kilon määräitä tai sen tai sen osalta;
16189: osalta, kuitenkin vähintään 48 markkaa, sekä 4) eri:lroisautosta., lukuunottamatta 6 § : n
16190: henkilöautost.a, jonka omapaino on 1600 kiloa 1 momentin 3 kohdassa mainittuja, 3 mark-
16191: suurempi, edellä mruinituin tavoin lasketun kaa 60 penniä kultakin sen oman paånon
16192: veron lisäksi 9 marklma kultakin 1600 kiloa 100 kilon määräitä tai sen osailta;
16193: ylittävältä 100 1lci:lon määräitä tai ren osalta; 5) f[>'erävaunusta 2 markkaa 40 pennåä kul-
16194: 2) kuorma- ja pakettiautosta 3 markkaa takin sen kokonaispainon 100 kiilon määräitä
16195: 60 penniä kultakUn sen kokonaispainon 100 tai sen osaLta, kuit.etrkin vähintään 24 mark-
16196: kilon määräitä tai sen osalta, kuitenkin vä- kaa; mikäli perävaunu on r~kisteröity Ml-
16197: hintään 36 markkaa; millOiin kuorma- tai pa- mattimaisoon liikenteeseen käytettäväksi, on
16198: IV,74. - Hjerppe ym. 333
16199:
16200: vero 1 markka 80 penniä kultakin sen koko- neuvoverosta, kuin verovuodMta. on jälj·ellä
16201: n18Jispadnon 100 kiJon määrält.ä tai sen osalta, kuukausiia, sekin kuulmuffi muk8iall luettuna,
16202: kuitenkin väiliint.ään 18 markkaa; ~kä jonka kuluessa rekiisteriin merkitseminoo ta-
16203: 6) moottol'li'Pyörästä 18 marlcli:aa. pahtui.
16204: Jos moottoriajoneuvo merkitään moot;tori-
16205: ajoneuvorekisterilin Viasta verovuoden kulues-
16206: sa, on siltä verovuodelta suoritettava niin Tämä laiki tuloo voimoon päåvänä
16207: monta kahdestoistaosaa koko Vlerovuoden ajo- kuuta 19
16208:
16209:
16210: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
16211:
16212: Kauko Hjerppe. Pekka. Silander.
16213: Pekka. Salla. Aleksi Kiviaho.
16214: Pauli Puhakka.. Kaisu Weckman.
16215: Martti Linna.. Toivo Friman.
16216: Lyyli Koskinen. Kaino Haapanen.
16217: Veikko J. Rytkönen. Antti Kinnunen.
16218: 334
16219:
16220: IV, 75. - Lak.al. N: o 96.
16221:
16222:
16223:
16224:
16225: Roden ym. : Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta anne-
16226: tun lain muuttamisesta.
16227:
16228:
16229: Eduskunnalle.
16230:
16231: Sen jälkeen kun kesäkuun 29 päivänä nettu traktoreille verohelpotus, joka on nii-
16232: 1960 asetetun polttonesteverokomitean mie- den entuudestaankin edullisen suosituim-
16233: tintöön osittaisesti nojautuvana j·a v :n 1964 muusaseman huomioon ottaen lisännyt trak-
16234: virkamieshallituksen sekä sitä seuranuneen toreiden käyttöä kilpailemassa kuorma-au-
16235: parlamentaarisen hallituksen esitysten poh- tojen kanssa samoista kuljetuksista.
16236: jalta hyväksytyt moottoriajoneuvoverolaki Viimeaikaiset veroratkaisut ovat siis kai-
16237: ja polttonesteiden valmisteverolaki ovat ol- kilta kohdin kiristäneet ammattimaisen au-
16238: leet voimassa, on mainittu verotus kohdis- toliikenteen asemaa ja lisänneet tuon yh-
16239: tunut esittäin raskaana juuri ammattimai- teiskunnallemme tärkeän palveluelinkeinon
16240: sen autoliikenteen harjoittajiin. Mainitut harjoittajien vaikeuksia. Kuitenkin, ennen
16241: verolakiratkaisut muuttivat näiden amma- edellä selostettuja verolainsäädäntöratkai-
16242: tinharjoittajaryhmien verokustannusten ko- suja, oli jo v :ksi 1964 säädetyssä moottori-
16243: konaisrasitetta siinä määrin, ettei esim. val- ajoneuvoverolaissa myönnetty ammattimai-
16244: tiovallan taholla rohjettu suostua siten syn- selle kuorma- ja pakettiautoliikenteelle eri-
16245: tyneen kustannusten nousun täydelliseen tyisetu, jolla sille oli säädetty % pienempi
16246: kompensaatioon kuljetusmaksujen korotuk- moottoriajoneuvovero nimenomaan tämän
16247: sen muodossa, vaikka mm. sosiaaliministe- liikenne- ja kuljetusalan yleishyödylliseen
16248: riön suorittaman tarkistuksen yhteydessä merkitykseen ja ammatinharjoittajanäkö-
16249: todettiin kustannusten nousut tapahtuneiksi kohtiin perustuen. Tämän edun palautta-
16250: ja kuljetusmaksujen korotusesitykset oi- minen ammattimaiselle autoliikenteelle olisi
16251: keutetuiksi. Myöhemminkään ei ole tähän ehdottoman välttämätöntä.
16252: epäkohtaan ja yleensäkään ammattimaisen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16253: autoliikenteen aseman helpottamiseksi tehty kunnioittaen,
16254: valtiov~llan puolelta mitään sellaista, jolla
16255: olisi käytännössä mainittavampaa merki- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16256: tystä. Sitä vastoin on samana aikana an- van lakiehdotuksen:
16257:
16258:
16259: Laki
16260: moottoriajoneuvoverosta anetun lain muuttamisesta.
16261: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä
16262: joulukuuta 1964 annetun lain (655/64), sellaisena kuin se osittain muutettuna 23. 6.
16263: 1965 annetulla lailla (352/65) ja voimassaoloajaltaan jatkettuna 30.12. 1965 (738/65)
16264: on voimassa vuoden 1966 loppuun, 5, 9 ja 12 § näin ikuuluviksi:
16265:
16266: 5 §. 1) henkilöautosta 600 kilon kokonaispai-
16267: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä, noon saakka 72 markkaa ja kultakin mai-
16268: moottoripetrolia, nestekaasua tai sähköä nitun painon ylittävältä 100 kilon mää-
16269: käyttämään tarkoitetusta tai puukaasua räitä tai sen osalta 9 markkaa; milloin
16270: käyttävästä moottoriajoneuvosta: henkilöauto on rekisteröity ammattimaiseen
16271: IV,15. - Rodtln ym. 335
16272:
16273: liikenteeseen käytettäväksi, on vero 600 ajoneuvon, joka rautatieliikenteen kanssa
16274: kilon kokonaispainoon saakka 48 markkaa kilpailematta välittää säännöllistä liiken-
16275: ja kultakin mainitun painon ylittävältä 100 nettä harvaan asutuilla seuduilla tai rauta-
16276: kilon määräitä tai sen osalta 6 markkaa; tien ja siitä kaukana olevan paikkakunnan
16277: 2) paketti-, kuorma-, linja- tai erikois- välillä, sekä myös moottoriajoneuvon, jota
16278: autosta kultakin kokonaispainon 100 kilon käytetään yksinomaan yleishyödylliseen tar-
16279: määräitä tai sen osalta 9 markkaa; milloin koitukseen tai pääasiallisesti ulkomailla.
16280: paketti-, kuorma-, linja- tai erikoisauto on Rekisteriviranomainen voi hakemuksesta
16281: rekisteröity ammattimaiseen liikenteeseen vapauttaa ajoneuvoverosta tai osasta siitä
16282: käytettäväksi, on vero 6 markkaa kultakin poliisiviranomaisen hallitseman moottoriajo-
16283: sen kokonaispainon 100 kilon määrältä tai neuvon, jota käytetään pääasiallisesti viran-
16284: sen osalta; sekä toimituksessa, sekä puolesta verosta linja-
16285: 3) moottoripyörästä 72 markkaa. auton, joka liikennöi ainoastaan kaupunki-,
16286: Jos moottoriajoneuvo merkitään mootto- kauppala- tai niihin verrattavalla asutus-
16287: riajoneuvorekisteriin vasta verovuoden ku- taajama-alueella.
16288: luessa, on siltä verovuodelta suoritettava
16289: niin monta kahdestoistaosaa koko verovuo- 12 §.
16290: den ajoneuvoverosta, kuin verovuodesta on Jos moottoriajoneuvo verovuoden ai-
16291: jäljellä kuukausia, sekin kuukausi mukaan kana poistetaan moottoriajoneuvorekiste-
16292: luettuna, jonka kuluessa rekisteriin mer- ristä, maksettakoon suoritetusta ajoneuvo-
16293: kitseminen tapahtui. verosta takaisin määrä, joka ylittää sen
16294: kuukauden loppuun lasketun veron, minkä
16295: 9 §. kuluessa a;joneuvon tunnusmerkit on viran-
16296: Valtiovarainministeriö voi hakemuksesta omaiselle annettu takaisin. Jos verovuo-
16297: määräajaksi tai siksi ajaksi, minkä ajo- delta takaisin maksettava vero on pienempi
16298: neuvo on saman haltijan käytössä, vapaut- kuin 10 markkaa, älköön veroa takaisin
16299: taa varsinaisesta ajoneuvoverosta tai sen maksettako.
16300: osasta moottoriajoneuvotyypin, joka maan-
16301: puolustuksen kannalta tai muusta syystä Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
16302: on maalle edullinen, niin myös moottori- mikuuta 1967.
16303:
16304:
16305: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
16306:
16307: Akseli Roden. Bror Lillqvist.
16308: Voitto Hellsten. Ville Tikkanen.
16309: 336
16310:
16311: IV,76.- Lak.al. N:o 97.
16312:
16313:
16314:
16315:
16316: Uusitalo ym.: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta an-
16317: netun lain muuttamisesta.
16318:
16319:
16320: E d u s k u n n a 11 e.
16321:
16322: Autoja on alettu lisääntyvässä määrin teenä maanviljelijäperheiden käyttöön on se,
16323: hankkia maaseudulle käytettäväksi maatila- ettei farmariauto nykyisen käytännön mu-
16324: talouden piirissä esiintyviin ajoihin. Näiden kaan ole autoverosta vapaa. Katsastuksissa
16325: ajojen laatu sekä maaseudulla esiintyvät pit- se on yleensä katsottu henkilöautoksi eikä
16326: kät matkat asettavat hankittavalle autolle se ~llöin maatalouskäytössä olevana ole ve-
16327: erityisiä vaatimuksia. Sen tulee soveltua mai- rosta vapaa. Silloinkin, kun se on katsottu
16328: don ja muiden maataloustuotteiden, väkilan- pakettiautoksi, on autoveron palautushakemus
16329: noitteiden yms. kuljetukseen. Lisäksi sen tu- hylätty viittaamalla kulkulaitosten ja yleis-
16330: lee olla sovelias pienehköihin henkilökulje- ten töiden ministeriön 2 päivänä joulukuuta
16331: tuksiin, kuten työntekijöiden matkoihin 1963 henkilö- ja pakettiautoista antaman
16332: etäällä oleville tiluksille sekä huonoilla säillä päätöksen säännöksiin. Kun on pidettävä tar-
16333: tapahtuviin lasten kouluun kuljetuksiin. peellisena, että maataloudessa ooiintyviin ajoi-
16334: Auton soveltuminen henkilökuljetuksiin on hin hyvin soveltuva farmarimallinen henkilö-
16335: tarpeen myös sen vuoksi, että maanviljelyk- auto autoveroa kannettaessa rinnastetaan pa-
16336: sestä toimeentulonsa saavilla ei harvoja poik- kettiautoon, olisi autoverolaki muutettava tä-
16337: keuksia lukuunottamatta ole mahdollisuutta män mukaiseksi.
16338: hankkia eri autoa henkilökuljetuksia varten. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16339: Edellä mainituista syistä on ulkomailla ke-
16340: hitetty maatilatalouden tarpeita varten eri- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16341: tyinen paketti- ja henkilöauton sekamuoto eli van lakiehdotuksen:
16342: niin kutsuttu farmariauto. Sen leviämisen es-
16343:
16344:
16345:
16346: Laki
16347: auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta.
16348: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan auto- ja moottoripyöräverosta 13 pal-
16349: vänä heinäkuuta 1962 annetun lain (370/62) 7 §:n 2 ja 4 momentti, näistä viimeksi mai-
16350: nittu momentti sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1965 (739/65) annetussa
16351: laissa, näin kuuluviksi:
16352:
16353: 7 §. tää sitä pääasiallisesti pakettiautona tai mai-
16354: nittuihin tarkoituksiin, oikeutettu, auton ol-
16355: Mikäli veronalaisena maahan tuotu auto on tua haltijan käytössä kuitenkin vasta tämän
16356: sitä ensi kertaa rekisteröitä,essä merkitty re- tultua rekisteröidyksi auton omistajaksi, ha-
16357: lcisteriin pakettiautona tai ammattimaiseen kemuksesta saamaan tullihallitukselta takai-
16358: liikenteeseen käytettäväksi tahi milloin autoa sin maahan tuotaessa suoritetun autoveron
16359: ensi kertaa rekisteröitäessä rekisteriin on määrän. Palautusta on uhalla, että oikeus sen
16360: tehty merkintä auton käyttämisestä koulu- saamiseen on menetetty, haettava kuuden
16361: ajoon, on se, joka tällöin on rekisteröity kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on mer-
16362: auton omistajaksi tai haltijaksi ja joka käyt- kitty autorekisteriin auton omistajaksi. Mitä
16363: IV,76.- Uusitalo ym. 337
16364:
16365: edellä tässä momentissa on säädetty. koskee kuluessa autorekisterikeskukselle. Samoin on
16366: myös sellaista ensi kertaa rekisteröityä far- se, joka 2 tai 3 momentin nojalla on saanut
16367: marimallista henkilöautoa, jota käytetään autoveron takaisin tai omistaa auton, josta
16368: maataloudessa esiintyviin ajoihin. vero on palautettu tai 11 § :n 3 momentin
16369: mukaisesti jätetty maksuunpanematta, vel-
16370: vollinen, jos autoa ei enää käytetä pääasialli-
16371: Jos 1 momentin nojalla verosta vapaan sesti pakettiautona, ammattimaiseen liiken-
16372: palo-, sairas- tai ruumisauton, kuorma-auton t,eeseen tai kouluajoon tahi maataloudessa
16373: tahi pakettiauton rakennetta on muutettu si- esiintyviin ajoihin, tekemään tästä edellä
16374: ten, että ajoneuvo ei enää ole sellainen, kuin mainitussa ajassa ilmoituksen autorekisteri-
16375: mainitussa momentissa, ottaen huomioon 1 keskukselle. Milloin tässä momentissa tarkoi-
16376: § :n 2 momentin ja 22 § :n säännökset, tar- tettu ilmoitusvelvollisuus on laiminlyöty, on
16377: koitetaan, on ajoneuvon omistaja velvollinen poliisiviranomaisen estettävä auton käyttö,
16378: tekemään tästä ilmoituksen kahden viikon kunnes sanottu velvollisuus on täytetty.
16379:
16380:
16381: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
16382:
16383: Eino Uusitalo. Toivo Antila.
16384: Veikko Savela. Pentti Pekkarinen.
16385:
16386:
16387:
16388:
16389: 43 E 529j66
16390: 338
16391:
16392: IV,77.-Lak.al. N:o 98.
16393:
16394:
16395:
16396:
16397: Saalasti ym.: Ehdotukset laiksi alkoholijuomaverosta ja
16398: eräiksi siihen Ziittyviksi laeiksi.
16399:
16400:
16401: Eduskunnalle.
16402:
16403: Seuraoavassa ehdoteta.an väkijuornalainsää- joka juuri tästä syystä on käytännössä m.m.
16404: däntömme verotusjärjestelmään eräitä ta.r- Ruotsissa ja Norjassa.
16405: peeHiseksi katsottuja muutoksia. V·aikka ny- Ehdotetun järjestelmän mukaan alkoholi-
16406: kyinen väkijuomalainsäädäntömme verotusta.- juomien tullit poistettaisiin ja tullimaksut
16407: valtaan seuraa muuallakin hyväksyttyjä pe- suoritettaisiin verona samoin perustein kuin
16408: riaatteita, on se rahan .arvossa ja kansainväli- kotimaassa valmistetusta juomasta. Paitsi
16409: sessä taloudellisessa yhteistyössä tapahtu- sitä, että tuloutus yksinkertaistuu lopputulok-
16410: neen kehityksen johdosta kuitenkin eräin sen silti muuttumatta., voidaan myös kiista.t-
16411: osin korjauksen tarpeessa. Niinpä tuotekoh- tomasti osoittaa, ettei alkoholijuomien vero-
16412: taisten verojen osuus valtion alkoholituloista tukseen sisiillly ulkomaisten tuotteiden syr-
16413: on nykyisin huomattavasti ·aJ.haisempi kuin jintää.
16414: 1930-luvuHa. Kun aJkoholijuomien vähittäismyynti j•a
16415: Nykyisin voimassaolevat lait ma:1lasjuoma- anniskelu ovat käteiskauppaa, voidaan vähit-
16416: verosta ja marj.aviiniverosta ehdotetaan yh- täishintoihin sisältyvät verot kuten yleensä
16417: distettäväksi uudeksi laiksi alkoholijuoma.ve- muuallakin periä valtiolle jo alkoholijuomia
16418: rosta, mikä on mahdollista, koska mainittu- vähittäismyyntiin tehtaasta luovutettaessa.
16419: jen ·lakien säännökset ovat varsin samanlai- Kun veron kanto tapahtuu v·a.in harvoissa
16420: set, ellei samat. pisteissä, on sen valvominen helpompaa kuin
16421: Täten eduskunnalla. säilyy tuoteryhmäkoh- siinä tapauksessa, että vero kannettaisiin
16422: tainen verotusoikeus, ja alkoholijuomien vä- monissa vähittäismyymälöissä.
16423: hittäismyyntihintoihin sisältyy eduskunnan Keskitetyn valvonnan periaate edeUyttää,
16424: määräämä vero, joka kuukausittain tulee v•al- että sosiaaliministeriö, jolle kuuluu valtaosa
16425: tiolle tuloutettavaksi. muust-a väkijuomalain täytäntöönpanon val-
16426: vonnasta, huolehtii myös verojen kannosta
16427: Kun ehdotetut alkoholijuomaverot ovat ja valvonnasta, varsinkin kun tuotannon sekä
16428: prosentuaalisia, ne eivät loukkaa väkijuoma- verotuksen valvontaan tarvitta.vat tiedot
16429: yhtiön hallintoneuvoston alkoholipoliittisesti kuuluvat erottamattomasti yhteen.
16430: tärkeää oikeutta alkoholijuomien vähittäis- Ehdotuksen hyväksyminen merkitsisi sitä,
16431: myyntihinnoista.. Samalla prosentuaalinen että V'altio saisi - päinvastoin kuin nykyisin
16432: verotus ·automaattisesti seuraa rahan arvon - suurimman osan alkoholituloistaan käyt-
16433: muutoksia. töönsä lopullisesti samana vuonna kuin ne
16434: Nykyisistä veroista ehdotetaan säilytettä- muodostuvat. Vastoin nykyistä käytäntöä
16435: väksi väkiviinavero, jonka määrä ehdotetaan suurin osa ·aJ.koholituloista voitaisiin myös
16436: korotettavaksi. Väkiviinaveron ·a.vulla voidaan merkitä valtion tilinpäätökseen oikealaatui-
16437: toteuttaa ns. sosiaalinen alkoho1iverotus, sina eli välillisinä veroina. .eikä harhautta-
16438: jossa veron määrä riippuu juoman alkoholi- vasti tulo- ja omaisuusverona sekä Hiketu-
16439: pitoisuudesta. lona.
16440: Uudistusta merkitsee ehdotettuun alkoholi- Kun ehdotuksen toteuttaminen merkitsi,
16441: juomaveroon sisältyvä arvovero, joka ottaes- että väkijuomayhtiön vuosivoiton ylijäämä
16442: sa.an huomioon juomien la,atueron on kaupal- suuresti nykyisestään supistuisi, ehdotetaan
16443: liselta kannalta ehdottoman välttämätön ja laki väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen
16444: IV,77.- Saalasti ym~ 339
16445:
16446: vuosivoiton käyttämisestä korvattaV>aksi laiHa I väkiviinavero
16447: väkijuomayhtiön verottamisesta ja vaHion va- Nautintotarkoituksiin kulu-
16448: rojen käyttämisestä väkijuomalain tarkoitus- tettu v. 1964 viinaa, muita
16449: perien edistämiseen, jossa ehdotetaan, että väkeviä juomia. ja viinejä
16450: vuosivoitosta kunnille suoritettava osuus kor- 7 864 504 l 100 % alkoho-
16451: vattaisiin erityisellä v·altion tulo- ja. meno- lia, väkiviinavero 7 864 504
16452: arvioon otettavana määrärahall.a.. Samalla x 17 mk = . . . . . . . . . . . . 133 698 568 mk
16453: ehdotetaan määrä:vahaa raittiustyöhön, rait-
16454: tius- j•a ·alkoholitutkimukseen, vapaaehtoiseen II alkoholijuomavero
16455: alkoholistihuoltoon sekä kunnallisten väkijuo- a) viinasta j·a muista väke-
16456: maliikkeen tarkastajien palkkaukseen. vistä joomista, 50 % . . . . 195 681 942 ,
16457: Viimemainitun määrärahan säätäminen b) viineistä 35 % + 15 pfl 27 756 306 ,
16458: edellyttää väkijuomalain 18 § :n muutosta, c) malla.sjuomista, laskettu
16459: jota seuraavassa myös ehdotet·al3.n. Samalla 20 %: n mukaan . . . . . . . . . 22 553 324 ,
16460: ehdotetaa.n selvennettäväksi väkijuomalain
16461: 83 § :ää, joka. koskee viinien ja mallasjuo- Yhteensä mk 379 690140
16462: mien kotiv·rulmistusta. Ehdotuksen mukaan
16463: kotona valmistettav·an mallasjuoman korkein Arvion mukaan em. verojen tuotto olisi
16464: sa:llittu alkoholipitoisuus olisi kuusi paino- ollut 67 % nautintotarkoituksiin v. 1964
16465: prosenttia. Tämän muutoksen tarkoituksena myytyjen alkoholijuomien arvosta.
16466: on luoda nykyistä paremmat mahdollisuudet Edellä esitetyn nojaJla kunnioitt·aen ehdo-
16467: hallita ns. kiljukysymys. tamme,
16468: Oy Alkoholiliike Ab: n vuosikirjan 1964
16469: sisältämien lukujen perusteena. esitetään seu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16470: raava arvio ehdotettujen verojen tuotost•a: vat lakiehdotukset:
16471:
16472:
16473:
16474: Laki alkoholijuomaverosta.
16475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16476:
16477: 1 §.
16478: Alkoholijuomalla tarkoitetaan tässä laissa 3) on tullivapaata muiden lakien, asetus-
16479: mallasjuomaa ja muuta nautittavaksi tarkoi- ten tai määräysten kuin tullitariffin perus-
16480: tettua väkijuomaa. teella; tai
16481: 4) on denoturoitua sosiatB.J.iministeriön
16482: 2 §. _ määräysten mulmisesti.
16483: Maassa tehdasmaisesti v·almistetusta ja
16484: maahan tuodusta alkoholijuomasta on val- Mikäli vero on jo suoritettu, on:
16485: tiolle suoritettava veroa tämän lain säännös- 1) viejällä maasta viedyn juoman osalta;
16486: ten mukaan. sekä
16487: 2) valmistajalla väkijuomayhtiön valmista-
16488: 3 §. jalle palauttama.n tai hävittämän juoman tai
16489: Veroa ei suoriteta juomasta, joka dena.turoidun juoman osalta; sekä
16490: 1) myydään ulkomaan Suomessa toimivaUe 3) väkijuomayhtiöllä 3 §:n 1 momentin
16491: diplomaattiselle ja muulle samassa asemassa 1 kohdassa tarkoitetuille edustustoille ja vir-
16492: olevalle edustustolle virkakäyttöön ja ulko- kamiehille myydyn sekä maahan tuodun,
16493: maalaiselle diplomatllttiselle virkamiehelle, lä- mutta ulkomaiselle myyjälle talmisin palau-
16494: hetetylle konsulille taikka. mainittujen edus- tetun juoman osalta oikeus saada takaisin
16495: tustojen ulkomaan kansalaisuutta olevalle mainitusta juomasta suoritettu veron määrä.
16496: virkamiehelle henkilökohtaiseen käyttöön; tai Veron palautusta on haettaV>a. sosiaalimi-
16497: 2) viedään maasta •asimwmaisen viranomai- nisteriöitä kuuden kuukoauden kuluessa siitä,
16498: sen valvonnassa; tai kun vero suoritettiin.
16499: 340 rv,77. - Alkoholijuomavero.
16500:
16501:
16502: 5 §. Edellä 1 momentissa mainittujen hintojen
16503: Tämän Jain mukaan veronalainen mallas- erotusta vastaavan määrän valmistaja on
16504: juoma jaeta:an toiseen, kolmanteen ja neljän- oikeutettu vähentämään kultakin kalenteri-
16505: teen veroluokkaan. Veroluokkien rajat ovat kuukaudelta maksettavasta verosta niiden
16506: juomien alkoholipitoisuuden perusteella seu- maltaiden osalta, jotka on käytetty sanotun
16507: re.avat: ajan kuluessa luovutettujen juomien valmis-
16508: II veroluokka yli 2.25 ja enintään 3.2 pai- tukseen. Mikäli mainittujen vähennysten
16509: noprosenttia, III veroluokka yli 3.2 ja alle määrä on suurempi kuin v·a.Imistajan kalen-
16510: 3.7 painoprosenttia sekä IV veroluokka 3.7 terikuukaudelta suoritettava vero, sosiaali-
16511: painoprosenttia tai enemmän. ministeriö suorittaa erotuksen valmistajalle
16512: hakemuksesta..
16513: 6 §. 8 §.
16514: Vero on: Tämän lain mukaan muut alkoholijuomat
16515: kuin mallasjuomat jaetaan alkoholipitoisuu-
16516: II veroluokan mall·asjuomasta 10 prosent- den ja juomalajin perusteella ensimmäiseen
16517: tia, III veroluokan maJlasjuomasta 20 pro- toiseen ja kolmanteen veroluokkaan seuraa-
16518: senttia ja IV veroluokan ma.Hasjuomasta vasti:
16519: 30 prosenttia väkijuomayhtiön vähittäismyyn-
16520: tihinnasta. I veroluokka: viini ja long drink juoma,
16521: alkoholipitoisuus enintään 5.0 painoprosent-
16522: 7 §. tioa, II veroluokka: viini ja sen viinoitukset,
16523: Kotimaisena valmistajalla on oikeus sruada alkoholipitoisuus yli 5.0 ja enintään 17.0 pai-
16524: tämän lain tarkoittaman mallasjuoman val- noprosenttia sekä III veroluokka: mausta-
16525: mistukseen käytettyjen maassa valmistettu- maton ja maustettu viina, whisky, konjakki
16526: jen panimomaltaiden ja maltaiden ma·a.ilman- ja rommi sekä niiden viinoitukset ja muu
16527: markkinahinnan erotuksen tasauksena 36 pen- niihin verrattava juoma, punssi, likööri ja
16528: niä kilolta, mikä määrä maksetaan valtion aperitif j1a muu siihen verrattava juoma.
16529: tulo- ja menoarviossa osoitetusta määrära-
16530: hasta. 9 §.
16531: Maa~a valmistettujen panimomaltaiden Vero on:
16532: hintana pidetään kotimaisten mallastarnoiden I veroluokan alkoholijuomasta 30 prosent-
16533: panimomaltaista perimää punnittua keskihin- tia juoman vähittäismyyntihinnasta, II vero-
16534: taa. Tätä varten mallastamot ovat velvollisia luokan alkoholijuomasta 15 penniä litralta ja
16535: kuukausittain ilmoittamaan myytyjen maltai- 35 prosenttia juoman vähittäismyyntihin-
16536: den määrän ja hinnan sosiaaliministeriölle nasta j•a III veroluokan alkoholijuomasta 50
16537: siten, että ilmoitukseen sisältyy panimomal- prosenttia juoman vähittäismyyntihinnasta.
16538: taita koskevien tietojen lisäksi tiedot pani- Mikäli II ja III veroluokan alkoholijuo-
16539: moille myytyjen muidenkin maltaiden mää- masta ei vielä ole suoritettu väkiviinaveroa,
16540: rästä ja hinnasta. on juomasta maksettava litralta 17 penniä
16541: Maltaiden maailmanmarkkinahintana pide- jolmiselta väkiviinan painoprosentilta..
16542: tään Tanskasta vietyjen maltaiden kunkin Juoman vähittäismyyntihinnalla tarkoite-
16543: kuukauden keskimääräistä fob-hintaa. taan väkijuomayhtiön voimassa olevaan vä-
16544: Milloin 1 momentissa tarkoitettujen hinto- hittäismyyntihinnastoon merkittyä myynti-
16545: jen erotus on yhden kalenterikuukauden pi- hintaa.
16546: tuisena aikana ollut keskimäärin ainakin
16547: kymmenen sadalta korkeampi tai alempi kuin 10 §.
16548: vuoden 1965 maaliskuun tasoon perustuv•a Vero maassa valmistetusta ja maahan tuo-
16549: edellä mainittu erotus, valtioneuvosto voi dusta mallasjuomasta ja muusta alkoholijuo-
16550: valmisteverokonttorin esityksestä muuttaa masta on suoritettaVIa siitä määrästä, joka
16551: mainittua määrää joko vastaav·asti tai sitä kalenterikuukauden aikana on viety vähit-
16552: vähemmän. Sama oikeus valtioneuvostolla on, täismyyntiin. Vero on suoritettava viimeis-
16553: milloin erotuksessa on tapahtunut 1 momen- tään seuraavan kalenterikuukauden viimei-
16554: tissa mainitun määrän muuttamisen jälkeen senä päivänä sosiaaliministeriön postisiirto-
16555: ainakin edellä sanotun suuruinen muutos. tilille.
16556: rv,77. - Saalasti ym. 341
16557:
16558: 11 §. moin on ilmoitettava liikkeen toiminnan kes-
16559: Veron maassa valmistetusta mallasjuomas- keytyksestä, jos se kestää kuukautta kauem-
16560: ta ja muusta alkoholijuomasta suorittaa vaJ- min, sekä toiminnan jälleen ~laittamisesta.
16561: mistaja ja maahan tuodusta juomasfia, väki-
16562: juomayhtiö. 15 §.
16563: Milloin mallasjuoma tai muu ·alkoholijuO- Valmistajan on :asianmukaisesti pidettävä
16564: ma siirretään tehtaasta toiseen, on jälkim- v·ahvistettujen kaavojen mukaisia kirjoja,
16565: mäisen, valmistajaksi katsottavan suoritet- joista saadaan Vialvontaa varten tarpeelliset
16566: ta.va vero. tiedot.
16567: Juoman siirtoon on muun valmistaj·an Kirjoista on valmistajan sen mukaan kuin
16568: kuin väkijuomayhtiön hankittava sosiaalimi- sosiaaliministeriö määrää lähetettävä maini-
16569: nisteriön lupa. tulle ministeriölle otteita ja tietoja.
16570: 12 §. 16 §.
16571: Joka laiminlyö veron suorittamisen määrä- V almistajta on velvollinen asianomaiselle
16572: aikana, on velvollinen maksama.an suoritta- viranomaiselle tarkastusta v·arten vaadittaes-
16573: matta olevan veron lisäksi erääntyneen veron aa esittämään liikekirjat, kirjeenvaihdon ja
16574: kultakin täydeltä ma;rkalta tai sen osalta ka.uppalaskut, näyttämään hallussaan olevat
16575: yhden pennin jokaisesta maksumääräpäivästä raaka-aine- ja. valmistevarastot sekä anta-
16576: lukien kuluneelta kuukaudelta tai sen osalta. maan muut tarpeelliset tiedot samoinkuin
16577: asetflamaan käytettäviksi ta.rkastuksessa tar-
16578: 13 §. vittavat henkilöt ja välineet.
16579: Alkoholijuomaa saa tuoda maahan ja viedä Edellä 1 momentissa mainitun Hikkeen
16580: vähittäismyyntiin ainoastaan sellaisissa kul- hankkija on velvollinen antamaan tarkasta-
16581: jetusastioissa ja pulloissa, joissa selvästi mai- valle viranomaiselle tarpeelliset tiedot liik-
16582: nitaan valmistajan nimi ja missä juoma on keelle toimittl8mistaan tavaroista.
16583: va:lmistettu sekä astiaanpano- tai toimitus-
16584: merkintä ja maUasjuomien osalta myös vero- 17 §.
16585: luokka. Alkoholijuomaa älköön valmistettako tai
16586: Juoman tulee maahan tuotaessa ja vähit- säilytettäkö muissa kuin 14 § :n mukaisesti
16587: täismyyntiin vietäessä olla sellaista kuin on i1moitetuissa huoneistoissa.
16588: säädetty siitä veroluokasta tai juomalajista.,
16589: johon juoman tulisi kuulua kirjanpidon ja . 18 §.
16590: kuljetusastiassa tai pullossa olevan merkin- Mitä 13, 15, 16, 23 ja 24 § :ssä sanotaan,
16591: nän mulroan, ja sellaista., ettei sen alkoholi- on myös sovellettav·a alkoholijuomaa valmis-
16592: pitoisuus myöskään tämän jälkeen nouse yli tavan tehtaan vastuunalaiseen johtajaan,
16593: säädetyn rajan. missä sellainen on.
16594:
16595: 14 §. 19 §.
16596: Alkoholijuoman valmistajan on viimeis- Jos valmistajan alkoholijuoman varastossa
16597: tään viisitoista päivää ennen v·almistuksen havaitaan vajausta, eikä valmistaja voi sitä
16598: alkamista toimitettava sosiaaliministeriölle tyydyttävästi selvittää, on hänen suoritettava
16599: liikkeestään kirjallinen ilmoitus, jossa mai- puuttuvasta määrästä säädetty vero.
16600: nitruan liikkeen laatu, nimi ja sijainti, omis-
16601: tajan nimi ja osoite sekä valmistettavan juo- 20 §.
16602: man Jaatu ja a.nnettava yksityiskohtainen Tämän lain nojalla annettujen säännösten
16603: selvitys kaikista liikkeen valmistus-, myynti-, noudattamista valvovat sosiaaliministeriö ja
16604: v·a.rasto- ja muista huoneistoista. Valmistajan sen alaiset ta:r:kastajat.
16605: on lisäksi liitettävä ilmoitukseen selvitys sii-
16606: tä, että väkijuomayhtiö on hyväksynyt haki- 21 §.
16607: jan alkoholijuoman valmistajaksi. Tämän lain noudattamista valvova viran-
16608: Mikäli olosuhteissa tapahtuu muutos tai omainen älköön asiaankuulumattomille
16609: jos liike lopettaa toimintansa, on siitä viipy- ilmaisko, mitä hänen tietoonsa on tässä toi-
16610: mättä ilmoitettava sosia·aliministeriölle. Sa- messa. tullut.
16611: 342 IV,77. - Alk:oholljuomavero.
16612:
16613:
16614: 22 §. keet, työvälineet, laitteet ja koneet tuomita
16615: Sosia.aJliministeriön päätöksestä, joka kos- veronkaVIaltamisen ta.i sen yrittämisen vuoksi
16616: kee tämän Lain mukaan suoritettava:a veroa valtiolle menetetyiksi.
16617: ta.i 23 § :n 1 momentissa mainittua toimen-
16618: pidettä, voidaan valittaa korkeimpaan hal- 25 §.
16619: linto-oikeuteen kolmenkymmenen päivän ku- Jos verotusta toimittava tai muu virka-
16620: luessa tiedoksi saamisen jälkeen. mies hänelle tämän lain muka1a.n kuuluvassa
16621: tehtävässä menettelee ·lainv.astaisesti tai lai-
16622: 23 §. minlyö hänelle tässä laissa säädetyn velvolli-
16623: Jos valmistaja jättää täyttämättä jonkun suuden taikka ilmaisee saamansa, salassa pi-
16624: 10, 13, 14, 15, 16 ja 19 §: ssä säädetyn vel- dettävän tiedon, 11angajgtakoon niinkuin
16625: voituksen, on tämän lain noudattamista v~ rikoslain 40 luvussa on säädetty:
16626: vova viranomainen oikeutettu kieltämään Tässä pykälässä tarkoitettuna viranomai-
16627: alkoholijuoman valmistuksen ja viennin teh- sena pidetään myös sitä, joka on määrätty
16628: taasta, kunnes laiminlyöty velvollisuus on tilapäisesti olemaan apuna verotuksessa.
16629: todettu täytetyksi.
16630: Milloin alkoholijuoman valmistus tai vienti 26 §.
16631: tehtaassa on 1 momentin nojalla kielletty, on Väkijuomayhtiöllä tarkoitetaan tässä la;isaa
16632: vtalmistaj-a velvollinen korvaamaan vaJ.tiolle väkijuomista 9 päivänä helmikuuta 1932
16633: kiellon toimeenpanemisesta aiheutuneet kus- annetun l.ain 2 §: ssä mainittua yhtiötä.
16634: tannukset.
16635: 24 §. 27 §.
16636: Joka. pidättää tai yrittää pidättää tämän Tarkemmat määräykset tämän Jain sovel-
16637: lain mukaan valtiolle tulev.oo veroa taikka tamisesta ja sen noudattamisen v·a1vonnasta
16638: muutoin rikkoo tämän lain säännöksiä tai rannataan asetuksella.
16639: niiden täytäntöönpanosta j1a. soveltamisesta
16640: annettuja määräyksiä, rangaistakoon, jollei 28 §.
16641: rikoslaissa ole seUaisesta teosta ankarampaa Tämä laki tulee voimaan palVana
16642: rangaistusta säädetty, sakol·la taikka enin- kuuta 196 ja sillä kumotaan 20 päivänä
16643: tään yhden vuoden vankeudella, ja voidaan joulukuuta 1934 a.nnettu laki mallasjuoma-
16644: verolliset tuotteet päällysteineen tai niiden verosta ja 30 päivänä joulukuuta 1937
16645: arvo, puolivalmisteet, raaka~aineet, tarvik- annettu laki marjaviiniverosta.
16646:
16647:
16648:
16649:
16650: Laki
16651: väkiviiniverosta annetun lain 2 §: n muuttamisesta.
16652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muuteta1an väkiviiniverosta 30 päivänä joulukuuta
16653: 1937 (457 /37) annetun 1ain 2 § seura.av·asti:
16654:
16655: 2 §.
16656: Vero suoritetaan väkiviinan painon ja on kiloa kohti 17 penniä kultakin painopro-
16657: alkoholipitoisuuden mukaa.n siten, että vero sentilta etyylialkoholia.
16658: 'IV,77. - Saalasti ym.. 348
16659:
16660:
16661: Laki
16662: väkijuomayhtiön verottamisesta ja. valtion varojen käyttämisestä väkijuomalain tar-
16663: koitusperien edistämiseen.
16664: Eduskunnan päätöksen mumaisesti säädetään:
16665:
16666: 1 §. aineiden väärinkäyttäjien huoltoon sekä, kun
16667: Väkijuomista 9 päivänä helmikuuta 1932 mainitut käyttötarpeet on riittävästi ja ta-
16668: annetussa laissa mainittu väkijuomayhtiö on sa.puolisesti tyydytetty, loput paikallisen tar-
16669: velvollinen suorittamaan valtiolle tulo- ja peen mukaan kunnassa suoritettavaan nuori-
16670: omaisuusveroa, niinkuin osakeyhtiöstä on sotyöhön ja vapaaseen lmnsansivistystyöhön;
16671: säädetty. 2) määrämha, joka vastaa vähintään nel-
16672: Kunnalle ja seura.kunrualle on väkijuoma- jääkymmentä penniä kutakin edellisenä vuon-
16673: yhtiö velvollinen maksamaan veroa ainoas- na maassa henkikirjoitettua asukasta. kohti,
16674: taan niistä tuloista, jotka yhtiö saa kiinteis- käytettäväksi avustuksirua. raittiustyöhön sa-
16675: töistään j·a teollisuuslaitoksistalll.ll sekä ha.r- moinkuin raittius- ja alkoholikysymystä kos-
16676: joittamasta.an väkijuomain anniskelusta. kevaan tutkimustoimintaan sekä alkoholijuo-
16677: Teollisuuslaitoksen v·erotettavaa tuloa arvioi- mista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä
16678: taessa pidettäköön tällöin väkijuoman valmis- tarkoittavaan toimintwan;
16679: tuksesta sa•atavana tulona sitä alinta palk- 3) määräraha, jo.klll. vasta.a. vähintään kah-
16680: kiota, jonka. yksityinen väkijuoman valmis- takymmentä penniä kutakin edellisenä vuon-
16681: taja sa:a yhtiölle valmistamistaan samanlai- na maassa henkikirjoitettua asumasta kohti
16682: sista tai niihin verrattavista väkijuomista, käytettäväksi avustuksina päihdyttävien ai-
16683: taikka. sitä hintaan sisältyvää voittoa, jonka neiden .väärinkäyttäjien va.paaehtoiseen huol-
16684: valmistajan voidaan lmtsoa saavan sellaisista totyöhön; sekä
16685: yhtiölle myymistään väkijuomista.
16686: 4) määräraha, jo11a. korvataan kunnille vä-
16687: kijuomalain 16 § :ssä mainittujen tarkasta-
16688: 2 §. jien paikkaamisesta aiheutuvat menot.
16689: Väkijuomayhtiön vuosivoitto on, sittenkuin Kunnan on, sen mukaan kuin asetuksella
16690: siitä on erotettu kohtuullinen määrä yhtiön säädetään, toimitettav'a 1 momentin 1 b koh-
16691: vararahastoon ja. osinkoa osakkeenomistajille dassa tarkoitetun rahamäärän käytöstä sosi-
16692: enintään 7 % yhtiöön maksetusta pääomasta, aaliministeriölle sen hyväksyttäväksi kunnan
16693: suoritettlllva valtioTle. talousarvioon perustuva käyttösuunnitelma
16694: ja tilinpäätökseen nojautuva selonteko. Mi-
16695: käli selontekoa ei voida joltakin osalta hy-
16696: 3 §. väksyä, vähennetään vastaava erä kunnalle
16697: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain mainitun säännöksen noja.Ua toimitettavasta
16698: otettava: rahamäärästä.
16699: 1) määräl.'aha., josta jokaiselle kunnalle
16700: suoritetaan kolme markkaa kutakin kunnassa 4 §.
16701: edellisenä vuonllla henkikirjoitettua asukasta Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
16702: kohti käytettäväksi töönpanosta annetaan asetuksella.
16703: a) puoleksi kunnan yleisiin tarpeisiin sekä
16704: b) puoleksi siten, että vähintään seitse- 5 §.
16705: mänkymmentäviisi penniä asukasta. kohti käy- Tämä laki tulee voimaan pa1vana
16706: tetään p.aik·allisen ta.rpeen mukaan kunnassa kuuta 196 ja kumotaan sillä väkijuomayh-
16707: suoritettava.an raittiustyöhön, muuhun väki- tiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyt-
16708: juomista aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 an-
16709: t:a.rkoittavaan toimintaan ja päihdyttävien nettu laki ja sen nojalla annetut säännökset.
16710: 344 IV,77. - Alk:oholijuomavero.
16711:
16712:
16713:
16714:
16715: Laki
16716: väkijuomista annetun lain muuttamisesta.
16717: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan väkijuomista 9 päivänä helmikuuta 1932
16718: annetun lain 18 § ja 83 § seuraavasti:
16719:
16720: 18 §. Viinillä tarkoitetaan 1 momentissa juoma:a,
16721: Kaikki palkkaukset ja kustannukset 17 joka on valmistettu yksinomaan käymisen
16722: § :ssä mainituista toimista suoritetaan väki- ·avulla marjoista, hedelmistä j.a. muista sellai-
16723: juomayhtiön varoista, niin ikään muut yh- sista kasvinosista, sokerista t:ai ilman sokeria
16724: tiön liikkeen harjoittamisesta johtuvat siten, että käymisen yhteydessä muodostuvat
16725: menot. maku- ja aromiainekset ovat juomassa sel-
16726: västi hav;aittavissa.
16727: 83 §. Mallasjuomalla tarkoitetaan 1 momentissa
16728: Tämän lain estämättä saa kotitaloudessa juomaa, joka on valmistettu yksinomaan käy-
16729: omaksi kotitarpeeksi valmista:a viiniä ja sel- misen avulla käyttäen veden lisäksi raaka-
16730: laista malLasjuomaa., jonka :alkoholipitoisuus aineena ainoasta:an maltaita tai maltaiden
16731: ei ylitä kuutta painoprosenttia. lisäksi viljatuotteita.
16732:
16733: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
16734:
16735: Kerttu Saalasti. Ale Holopainen. Antti 0. Pennanen.
16736: Katri-Helena Eskelinen. Mikko Asunta. Edit Terästö.
16737: Tahvo Rönkkö. Paavo Niinikosld. Aune Salama.
16738: Mauno Pohjonen. Kuuno Honkonen. Dmo Paananen.
16739: U. H. Voutilainen. Pekka Vilmi. Martti Linna.
16740: Uljas Mäkelä. Armas Leinonen. Antti Kinnunen.
16741: Artturi Jämsen. Veikko Mattila. Aili Siiskonen.
16742: Sakari Knuuttila. Toivo Antila. Impi Lukkarinen.
16743: Sylvi Saimo. Saara Forsius. Margit Eskman.
16744: Katri Kaarlonen. T. Leivo-Larsson.
16745: 345
16746:
16747: IV,78.-Lak.al. N:o 99.
16748:
16749:
16750:
16751:
16752: Uoti ym.: Ehdotus laiksi tupakkavalmisteverosta annetun lain
16753: muuttami.•1esta.
16754:
16755:
16756: Eduskunnalle.
16757:
16758: Tupakkavalmisteverosta 9 päivänä joulu- lakinsa sekä niiden perusteella annetut val-
16759: kuuta 1938 annetun lain 12 § : ssä säädetään, misteveron perimismääräykset.
16760: että "jos se, joka pitää tupakkavalmisteita Tällainen tilanne on luonnollisesti aiheut-
16761: kaupan, tahtoo korottaa tupakkavalmisteen tanut palvelurahapaikkaiselle tarjoiluhenki-
16762: hintaa, tulee hänen tehdä siitä ilmoitus tar- lökunnalle monenlaista hankaluutta ja ennen
16763: kastusviranomaisille sekä sen jälkeen, sillä kaikkea on pidettävä epäoikeudenmukaisena,
16764: tavalla kuin 7 § : n 2 mom: ssa on säädetty, että palvelurahapalkalla työskenteleviltä tar-
16765: kiinnittää pakkaukseen vastaava määrä lei- joilijoilta pidätetään osa ansiosta lain voi-
16766: mamerkkejä". malla. Tupakkavalmisteiden myynti on
16767: Edellä mainitun tupakkavalmisteverosta maamme n. 600 palvelurahapaikkaisessa an-
16768: annetun lain 12 §: n sisältämästä määräyk- niskeluravintolassa näennäisesti ehkä pieni,
16769: sestä johtuen on n. 5 000 palvelurahapaik- mutta koska tupakkavalmisteita saadaan ra-
16770: kaista tarjoilijaa joutunut suorittamaan työ- vintoloissa myydä, pitäisi myyjällä olla oi-
16771: hönsä liittyvän tupakkavalmisteiden myyn- keus saada työstään myös korvaus aivan sa-
16772: nin korvauksetta ja he ovat siten jääneet malla tavalla kuin hänen ansionsa muodostuu
16773: vaille erästä ansionosaa. 'l'ällaista järjestel- muustakin myyntityöstä.
16774: mää on pidettävä epäoikeudenmukaisena, Yllä olevan perusteella esittävät allekir-
16775: koska palvelurahapaikkainen tarjoilija on joittaneet kunnioittaen,
16776: oikeutettu perimään palvelurahan muun
16777: muassa erilaisten väki- ja mallasjuomien että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16778: myynnistä, vaikka mainittujen valmisteiden van laJkiehdotuksen:
16779: osalta ovat voimassa myös omat valmistevero-
16780:
16781: Laki
16782: tupakkavalmistaverosta annetun lain muuttamisesta.
16783: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tupakkavalmisteverosta 9 päivänä joulu-
16784: kuuta 1938 annetun lain (382/38) 12 §: ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
16785:
16786: 12 §.
16787: valmisteiden hintaa muuhun anniskeluun
16788: 1 momentin säädöksen estämättä saadaan sovellettavan anniskelupalkkion määrällä
16789: palvelurahapaikkaisessa anniskel uravin to- myytäessä tupakkavalmisteita asiakkaalle
16790: lassa korottaa tämän lain alaisten tupakka- muun tarjoilun yhteydessä.
16791:
16792:
16793: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
16794:
16795: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen.
16796: Viljo Pousi. Olavi Saarinen.
16797: T. Leivo-Larsson.
16798: 44 E 529/66
16799: 346
16800:
16801: IV,79.- Lak.al. N:o 100.
16802:
16803:
16804:
16805:
16806: Väyrynen ym.: Ehdotus laiksi kaivosteollisuuden veronhuo-
16807: jennuksista.
16808:
16809:
16810: Ed usk unn alle.
16811:
16812: Uusien työtilaisuuksien järjestämissuunni- Suomen elinkeinoelämää pyritään edistä-
16813: telmia on valmiina runsaasti, mutta niiden mään.
16814: toteuttaminen näyttää viivästyvän. Muun- Tämän johdosta esitetään, että osakeyhtiö
16815: muassa ik:aivosteollisuuttamme edistävät eh- ja osuuskunta, joka perustaa uuden kaivok-
16816: dotukset, jotka toteutuessaan suuressa mää- sen siihen välittömästi liittyvine jalostus-
16817: rin voisivat vaikuttaa työtilaisuuksien jär- laitoksineen, olisi sekä kunnan että valtion
16818: jestämiseen, odottavat aktiivisuutta asioista verosta vapaa siltä vuodelta, jona tuotanto
16819: päättäviltä tahoilta. on aloitettu, sekä kolmelta seuraavalta vuo-
16820: Vuoden 1959 maaliskuussa jätti teolli- delta. Lisäksi esitetään, että samanlainen ve-
16821: suusneuvottelukunta valtioneuvostolle mie- rovelvollinen, joka uudistaa jo toiminnassa
16822: tintönsä, jossa monien muiden soveltuvien olevan kaivoksen tai siihen välittömästi liit-
16823: ehdotusten ohella esitettiin kaivosteollisuu- tyvän jalostuslaitoksen koneiston tahi lait-
16824: den nopeuttamista edistävä lakiehdotus, laki teita tai laajentaa näitä laitteita niin, että
16825: kaivosteollisuuden veronhuojennuksista. kaivoksen tuotantokyky tai tuotannon jalos-
16826: Teollisuusneuvottelukunnan asiaa koskevan tusaste olennaisesti kasvaa, saisi siltä vuo-
16827: lakiehdotuksen perusteluissa esitettiin mm. delta, jona uudistusta varten hankittu käyt-
16828: seuraavaa: töomaisuus on otettu käyttöön, sekä kolmelta
16829: ''Maamme maatalouselämän monipuolista- seuraavalta vuodelta vähentää veronalaisesta
16830: miseksi ja kehittämiseksi olisi välttämätöntä tulostaan 3 % uuden käyttöomaisuuden han-
16831: tehostaa malmi- ja mineraaliesiintymien et- kinta-arvosta. Tällaista käyttöomaisuutta ei
16832: simistä ja uusien kaivoksien perustamista. myöskään pidettäisi verotettavana omaisuu-
16833: Uuden kaivoksen perustaminen vaatii suuria tena edellä mainituilta vuosilta."
16834: pääomia. Malmiesiintymät sijaitsevat usein Samassa ehdotuksessa on esitetty poisto-
16835: syrjäisillä seuduilla, jolloin kaivosyhdyskun- oikeuksiin liittyviä veroteknillisiä huojen-
16836: nan perustamiskustannukset ovat poikkeuk- nuksia, jotka nekin kaivosteollisuutemme
16837: sellisen suuret. On todettava, että syrjäiselle laajentumista silmälläpitäen ovat huomion-
16838: seudulle perustettava uusi sellainen malmi- arvoisia.
16839: kaivos rikastamoineen, jonka vuosituontanto
16840: on 300 000-400 000 tonnin suuruusluokkaa, Kaikilla tahoilla oivalletaan, mikä merki-
16841: vaatii jopa 3 mrd. mk kaikkia rakennuksia, tys kaivosteollisuudellamme on rakennusvai-
16842: koneita ja laitteita varten. Koska kaivos- heen aikaisena ja myöhemmin pysyvänä työ-
16843: teollisuus lisäksi on varsin riskin alaista tilaisuuksia lisäävänä tekijänä.
16844: kivennäisesiintymien luonteen vuoksi, sa- Edelläesitettyyn viitaten ja kaivosteolli-
16845: malla kun kaivosteollisuuden tuotteiden hin- suuden sekä sitä tietä metalliteollisuuden eri
16846: nat maailmanmarikkinoilla määräytyvät teki- jalostusasteiden kehityksen jouduttamiseksi
16847: jöistä, joihin kaivosteollisuus itse ei voi vai- allekirjoittaneet kunnioittaen ehdottavat,
16848: kuttaa, katsotaan, että olisi tarkoituksenmu-
16849: kaista edistää kaivosteollisuutta eräillä vero- että Eduskunta hyväksyisi näin
16850: helpotuksilla samaan tapaan kuin Pohjois- kuuluvan lakiehdotuksen:
16851: IV, 79. - Väyrynen ym. 347
16852:
16853: Laki
16854: kaivosteollisuuden veronhuojennuksista.
16855: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16856: 1 §. lisäksi summa, joka on kolme prosenttia
16857: Kaivosteollisuuden edistämiseksi. myönne- uudistukseen tai laajennukseen sijoitetun
16858: tään tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä kun- uuden käyttöomaisuuden hankinta-arvosta.
16859: nallisverotuksessa veronhuojennuksia sen Edellä 1 momentissa tarkoitettua käyttö-
16860: mukaan kuin tässä laissa säädetään. omaisuutta ei pidetä veronalaisena omaisuu-
16861: tena samassa momentissa tnainituilta vero-
16862: vuosilta toimitettavissa tulo- ja omaisuusve-
16863: 2 §.
16864: rotuksissa.
16865: Milloin kotimainen osakeyhtiö tai
16866: osuuskunta perustaa uuden kaivoksen siihen 4 §.
16867: liittyvine jalostuslaitoksineen, ovat osakeyh- Edellä 2 §: ssä mainittuun teollisuuslaitok-
16868: tiön tai osuuskunnan tästä teollisuuslaitok- seen tai 3 §: ssä tarkoitettua teollisuuden
16869: sesta saama tulo ja siinä käyttämä omaisuus uudistusta ja laajennusta varten hankitun
16870: verovapaita siltä verovuodelta, jona tuotanto käyttöomaisuuden hankinta-arvosta saadaan
16871: on aloitettu, sekä kolmelta seuraavalta vero- vähentää vuotuisena arvonvähennyksenä se
16872: vuodelta. määrä, mikä verovelvollisen kirjanpidossa on
16873: V erovelvollisen muusta tulosta älköön vä- tällaisena arvonvähennyksenä poistettu.
16874: hennettäkö 1 momentissa tarkoitetun verova-
16875: paan tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä 5 §.
16876: johtuneita kustannuksia eikä siinä mainit- Osakeyhtiöllä tai osuuskunnalla on oikeus
16877: tuun teollisuuslaitokseen kohdistuvien velko- veronalaisesta tulostaan vähentää malmien
16878: jen korkoja. Älköön myöskään verovelvolli- ja muiden kivennäisten etsinnästä ja kaivok-
16879: sen muusta omaisuudesta vähennettäkö mai- sen maanalaisista avaamistöistä aiheutuneet
16880: nittuun teo1lisuuslaitokseen kohdistuvaa vel- kustannukset sen mukaan, kuin ne on vero-
16881: kaa. velvollisen kirjanpidossa huomioon otettu
16882: kustannuksina.
16883: 3 §. Älköön verovelvollisen veronalaisena omai-
16884: Kotimaisella osakeyhtiöllä tai osuuskun- suutena pidettäkö louhimatonta malmia tai
16885: nalla, joka uudistaa jo käynnissä Ollevan muuta vielä käyttämätöntä kivennäisesiinty-
16886: kaivoksen tai siihen liittyvän jalostuslaitok- mää tahi siihen kohdistuvaa louhintaoikeutta.
16887: sen koneistoa tahi laitteita tai laajentaa
16888: näitä laitoksia niin, että kaivoksen tuotanto- 6 §.
16889: kyky tai tuotannon jalostusaste olennaisesti Asetuksella annetaan tarkemmat säännök-
16890: kasvaa, on oikeus siltä vuodelta, jona uudis- set siitä, minkälaista yritystä on pidettävä
16891: tusta varten hankittu käyttöomaisuus on 1 § :ssä tarkoitettuna kaivosteollisuutena sekä
16892: otettu käyttöön, sekä kolmelta seuraavalta millaista jalostuslaitosta on pidettävä kaivok-
16893: vuodelta toimitettavissa verotuksissa vähen- seen liittyvänä jalostuslaitoksena samoin
16894: tää veronalaisesta tulostaan muiden lain- kuin muusta tämän lain täytäntöönpanosta
16895: säädännössä myönnettyjen vähennysten ja soveltamisesta.
16896:
16897:
16898: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
16899:
16900: Antero Väyrynen. Sinikka Luja.
16901: Reino Breilin. Ville Tikkanen.
16902: Edit Terästö. Meeri Kalavainen.
16903: Valde Nevalainen. Kalle Matilainen.
16904: Antti A. Ha.Im.e. Veikko Mattila..
16905: 348
16906:
16907: IV,SO.-Lak.al. N:o 101.
16908:
16909:
16910: Daskivi ym.: Ehdotus laiksi kiinnitysluottopankkien vuosien
16911: 1967-1970 obligaatiolainojen veronhuojennuksista.
16912: Eduskunnalle.
16913: Maamme taloudellisen kasvun voimista- talletustilimuodot. Tästä syystä säästäjät
16914: minen ja käynnissä olevan elinkeinoraken- käyttävät mieluummin heille edullisempia
16915: teen muutoksen jouduttaminen edellyttä- sijoitusmuotoja kuin ostavat kiinnitysluot-
16916: vät uusien työpaikkojen luomista. Pääoma- topankkien liikkeelle laskemia obligaatioita.
16917: pula on ollut eräs suurimmista esteistä ta- Elinkeinoelämämme pitkäaikaisen luotan-
16918: loudellisen kasvun suotuisalle jatkumiselle. saannin turvaamiseksi riittävän tehokkaalla
16919: Rahamarkkinoiden kireyden vuoksi: elin- tavalla olisikin mitä kiireellisimmin ryh-
16920: keinoelämäämme on jouduttu kehittämään dyttävä toimenpiteisiin. Tämä edellyttää
16921: liian suuressa määrässä lyhytaikaisten luot- mm. sitä, että kiinnitysluottopankkien liik-
16922: tojen varassa, mikä johtuu mm. siitä, että keelle laskemat obligaatiot olisivat vero-
16923: maamme kiinnitysluottopankit eivät ole voi- vapaita samalla tavalla kuin valtion obli-
16924: neet riittävässä määrin tyydyttää asiakkait- gaatiotkin. Yksistään tällä voitaisiin suu-
16925: tensa pitkaaikaisen lainan tarvetta. Tämän resti kehittää pääomanmuodostusta, edis-
16926: selityksenä on osaksi se, että verotuksen tää pitkäaikaista säästämistä, nopeuttaa
16927: vuoksi kiinnitysluottopankkien obligaatio- elinkeinoelämämme kehitystä sekä luoda
16928: lainat eivät ole tasavertaisessa kilpailuase- edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymi-
16929: massa muihin sijoituskohteisiin nähden. selle. ·
16930: Näistä obligaatioista menee sekä tulo- että Edellä olevan perusteella esitämme,
16931: omaisuusvero sen sijaan, että valtion liik-
16932: keelle laskemat obligaatiot ovat verova- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16933: paita, samoin kaikki rahalaitoksissa olevat van lakiehdotuksen:
16934:
16935: Laki
16936: kiinnitysluottopankkien vuosien 1967-1970 obligaatiolainojen veronhuojennuksista.
16937: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16938:
16939: Vuosilta 1967-1975 toimitettavissa tulo- lön ja jakamattoman kuolinpesän verotonta
16940: ja omaisuusverotuksissa sekä kunnallisvero- tuloa vuosilta 1967-1975 toimitettavissa
16941: tuksissa ei luonnollisen henkilön eikä jaka- mainituissa verotuksissa on myös edellä
16942: mattoman kuolinpesän veronalaiseksi tu- tarkoitetun obligaation koron maksamisen
16943: loksi katsota korkoa, mikä on saatu koti- tai lunastamisen yhteydessä suoritettu
16944: maisen kiinnitysluottopankin vuosina 1967- indeksin tai ulkomaanrahan arvon nousuun
16945: 1970 liikkeelle laskemasta sellaisesta suo- perustuva hyvitys.
16946: menrahan määräisestä obligaatiosta, jota ei Mainituilta vuosilta omaisuuden perus-
16947: ole sidottu indeksiin tai ulkomaanrahan teella toimitettavissa verotuksissa ei täl-
16948: arvoon tahi joka on sidottu indeksiin tai laista obligaatiota myöskään lueta luonnol-
16949: ulkomaanrahan arvoon enintään sen nou- lisen henkilön tai jakamattoman kuolin-
16950: sun puoleen määrään. Luonnollisen henki- pesän veronalaiseksi omaisuudeksi.
16951:
16952: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
16953:
16954: Raimo Daskivi. P. R. Haarla.
16955: Juha. Rihtniemi. Juuso Häikiö.
16956: Erkki Ba.ra. T. Junnila.
16957: Jaakko Kemppainen.
16958: 349
16959:
16960: IV,81.- Lak.al N:o 102.
16961:
16962:
16963:
16964:
16965: Raipala ym.: Ehdotus laiksi salaojittajille myönnettävästä
16966: veronhuojennuksesta.
16967:
16968:
16969: Eduskunnalle.
16970:
16971: Suomen peltojen salaojittaminen ei ole missa tapauksissa salaojitustöiden vuoksi
16972: edistynyt siinä laajuudessa kuin maatalou- asianomainen pelto on kyseisenä vuonna ke-
16973: den rationalisoinnin kannalta olisi tärkeää. santona tai ainakin sadon määrä sillä vähe-
16974: Vuotuinen salaojitusmäärä on jäänyt n. nee melkoisesti.
16975: 35 000 ha:iin, mitä vauhtia maamme peltojen Koska salaojitus olisi lopultakin saatava
16976: salaojittaminen kestäisi yli 40 vuotta. vireään käyntiin, olisi poistettava edellämai-
16977: Ei voida syyttää yksinomaan varojen puu- nitunlaisen verotuskäytännön asettama psy-
16978: tettakaan salaojitusharrastuksen laimeuteen, kologinen este, olisi toisin sanoen säädettävä
16979: .koska esim. koneellistamiseen on monilla ti- laki, jolla salaojitusvuodeksi asianomaiselle
16980: loilla uhrattu ehkä suhteettomankin paljon, viljelijälle annetaan täysi verovapautus sala-
16981: ja toiselta puolelta myöskin valtiovallan ta- ojitetun pellon osalta.
16982: holta on tuettu salaojittajia lainoin ja pie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16983: nempien tilojen kohdalla myöskin palkkioin. nioittavasti,
16984: Eräänä tärkeänä syynä viljelijäin halutto-
16985: muuteen on se, että salaojitetun pellon vero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
16986: tusarvo nykyisten säännösten mukaan nousee van lakiehdotuksen:
16987: heti ojitusvuodesta lähtien, vaikka . useim-
16988:
16989:
16990: Laki
16991: salaojittajille myönnettävästä veronhuojennuksesta.
16992: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
16993: 1 §.
16994: Tämän lain tarkoituksena on salaojitus- omaisuusverosta sekä kunnallis- ja kirkollis-
16995: toiminnan edistäminen maassamme. verosta.
16996:
16997: 2 §. 3 §.
16998: Maatalousmaa on siltä vuodelta, jona sala- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
16999: ojitus on toimeenpantu, vapautettu tulo- ja misesta annetaan asetuksella.
17000:
17001:
17002: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
17003:
17004: Matti Raipala. Mikko Asunta.
17005: 350
17006:
17007: IV,82. - Lak.al. N: o 103.
17008:
17009:
17010:
17011:
17012: Antila ym..: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistä-
17013: misestä annetun lain muuttamisesta.
17014:
17015:
17016: E d u s k u n n a 11 e.
17017:
17018: Vastauksessaan eduskunta edellytti mm. ja metsät varsin vähäiset. Yksistään pellon
17019: hyväksyessään lain kehitysalueiden talouden antama tuotto siihen liitettynä karjatalouden
17020: edistämisestä, että kehitysaluekysymyksen antama lisä on liian pieni ja senvuoksi olisi
17021: selvittelyä jatketaan ja otettaisiin harkitta- teollisen toiminnan edellytyksiä parannet-
17022: vaksi kysymys, olisiko vielä eräitä vähemmän tava.
17023: kehittyneitä kuntia liitettävä kehitysalueiden Nämä alueet, joita jäljempänä olevassa
17024: toiseen vyöhykkeeseen. Hallituksen antama· lakiehdotuksessa esitämme hallituksen esityk-
17025: esitys eduskunnalle samasta asiasta on ajan_, seen lisättäväksi, ovat esimerkiksi verotetta-
17026: kohtainen ja erittäin tärkeä. vaan tuloon nähden maamme kaikista
17027: Talousalueiden edistämistä tähtäävät toi- alueista heikoimmat ja. ylittää niissä vero-
17028: menpiteet olisi kuitenkin järjestettävä niin, äyrin hinta koko maan keskimääräisen tason.
17029: että ne kohdistuisivat kokonaisiin talousaluei- Väestön siirto varsinkin nuorison osalta on
17030: siin. Tämä on erittäin tärkeätä varsinkin myös maan suurimpia, minkä haittatekijän
17031: Pohjanmaata ja Pohjois-Satakuntaa ajatel- poistamiseksi ovat tämäntapaiset taloudelliset
17032: len, joissa taloudelliset probleemat ovat sa- tukemistoimenpiteet erittäin tarpeellisia. Tä-
17033: manlaisia. Erikoisesti Pohjanmaan taloudel-: hänastista tukemistoimenpiteistä ovat nämä
17034: lista asemaa ovat huonontaneet yhä toistuvat alueet jääneet sangen vähäiselle huomiolle.
17035: katovuodet sekä tulvien aiheuttamat tavatto- Tässä yhteydessä viittaamme myös pien-
17036: • man suuret vahingot. Nämä yhdessä ovat kuntakomitean mietintöön sisältyviin laskel-
17037: muodostaneet sellaisen taloudellisen ongel- miin kuntien kehittyneisyysasteesta.
17038: man, joka kaikkine seurausilmiöineen on: Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
17039: erittäin suuressa määrin heikentänyt kuntien taen,
17040: taloudellista kantokykyä. Näiden alueiden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17041: luonnonrikkaudet ovat melkein olemattomat van lakiehdotuksen:
17042:
17043:
17044: Laki
17045: kehitysalueiden talouden edistämisestä annetun lain muuttamisesta.
17046: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden talouden kehittämisestä
17047: 15 päivänä huhtikuuta 1966 annetun lain (243/66) 3 § näin kuuluvaksi:
17048: 3 §. Rymättylän ja Velkuan kunnat; sekä
17049: Kehitysalueet jaetaan ensimmäiseen ja toi.. Ahvenanmaan maakunnasta Brändön,
17050: seen vyö'hykkeeseen. Föglön, Kumlingen, Kökarin, Sottungan ja
17051: Kehitysalueita ovat ensimmäisessä vyöhyk- Värdön kunnat.
17052: keessä: Kehitysalueita ovat toisessa vyöhykkeessä:
17053: Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan ja Kuo- Vaasan lääni kokonaisuudessaan.
17054: pion läänit kokonaisuudessaan; Turun ja Porin läänistä Uusikaupunki sekä
17055: Turun ja Porin läänistä Hiittisten, Houtg;. Ahlaisten ja Honkajoen kunnat, Ikaalisten
17056: karin, Iniön, Korppoon, Kustavin, Nauvon, maalaiskunta, Jämijärven, Kalannin, Kan-
17057: IV,82. - Antila ym. 351
17058:
17059: kaanpään, Karvian, Kauvatsan, Kihniön, Kii-' Korpilahden, Kyyjärven, Leivonmäen, Lu-
17060: koisten, Lavian, Lokalahden, Merikarvian, hangan, Multian, Pihlajaveden, Pihtiputaan,
17061: Mouhijärven, Parkanon, Pomarkun, Pyhä- Pylkönmäen, Saarijärven, Sumiaisten, Toi-
17062: maan, Siikaisten ja Suodenniemen kunnat vakan, Uuraisten ja Viitasaaren kunnat sekä
17063: sekä Uudenkaupungin maalaiskunta; Äänekosken maalaiskunta;
17064: Keski-Suomen läänistä Hankasalmen, Jout- Mikkelin lääni kokonaisuudessaan; sekä
17065: san, Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kymen läänistä Saaren, ~uomenniemen ja
17066: Kivijärven, Konginkankaan, Konneveden, Uukuniemen kunnat.
17067:
17068:
17069: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
17070:
17071: Toivo Antila. Pentti Mäki-Hakola.
17072: Kustaa Tiitu. N. Kosola.
17073: Eino Uusitalo.
17074: 352
17075:
17076: IV,SS.-Lak.al. N:o 104.
17077:
17078:
17079:
17080:
17081: Kiviaho ym..: Ehdotug laiksi kehitysalueiden talouden edistä-
17082: misestä annetun lain muuttamisesta.
17083:
17084:
17085: Ed us kunnalle.
17086:
17087: Vaalien edellinen eduskunta hyväksyi vätkä ne voi antaa työtä ympäristönsä
17088: lain kehitysalueiden talouden edistämisestä. työntekijöille.
17089: Lain puutteellisuuksista huolimatta on sillä Kehitysaluelain käsittelyn yhteydessä lau-
17090: merkitystä mikäli eduskunta varaa varoja sui eduskunta seuraavaa: ''Hyväksyessään
17091: lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Lain pe- lain kehitysalueiden talouden edistämisestä
17092: rusteella voidaan antaa mm. lainoja elin- Eduskunta edellyttää, että hallitus kiireel-
17093: keinoelämän ja ammattikoulutuksen edistä- lisesti selvityttää sen, millä tavalla koko
17094: miseen. Vaasan lääni voidaan liittää kehitysaluei-
17095: Lain piirin ulkopuolelle jätettiin kuitenkin den talouden edistämistä koskevan lain pii-
17096: osa Vaasan lääniä, joka käsittää Seinäjoen, .. "
17097: rnn.
17098: Lapuan, Kauhavan, Ylihärmän, Alahärmän Lain käsittelyn ja hyväksymisen jälkeen
17099: ja Pietarsaaren sekä siitä Pohjanlahden on tullut yhä selvemmäksi, että koko Vaa-
17100: rannikolle ulottuvat alueet. Koska koko san lääni on saatava kehitysaluelakien pii-
17101: Vaasan lääni kuuluu heikkoon tulonmuo- riin.
17102: dostusalueeseen, olisi koko lääni saatava Edellä olevaan viitaten esitämme,
17103: kehitysaluelain piiriin.
17104: Liikekeskukset eivät myöskään kehity että Eduskunta hyväksyisi seuraar-
17105: jos niitä ei liitetä lain vaikutuspiiriin ei- van lakiehdotuksen:
17106:
17107:
17108: Laki
17109: kehitysalueiden talouden edistämisestä annetun lain muuttamisesta.
17110: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden talouden edistämi-
17111: sestä 15 päivänä maaliskuuta 1966 annetun lain (243/66) 3 § :n 3 momentti seuraa-
17112: vaksi:
17113:
17114: 3 §.
17115:
17116: Vaasan lääni kokonaisuudessaan.
17117:
17118:
17119:
17120: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
17121:
17122: Aleksi Kiviaho. Hugo Manninen.
17123: Siiri Lehmonen. Taisto Sinisalo.
17124: Georg Backlund. Nestori Nurminen.
17125: 353
17126:
17127: IV,84. - Lak.al. N: o 105.
17128:
17129:
17130:
17131:
17132: Pohjonen ym.: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistä-
17133: misestä annetun lain muuttamisesta.
17134:
17135:
17136: E d u s kun n a U e.
17137:
17138: Laki kehitysalueiden talouden edistämi- lisäksi kolme kuntaa, nimittäin Keuruun,
17139: sestä on annettu 12 päivänä marraskuuta Petäjäveden ja Koskenpään kunnat, joissa
17140: 1965. Laki on hyväksytty tänä vuonna. Laki elinkeinoelämän olosuhteet vastaavat Keski-
17141: määrittelee ne osat maata, joita on pidettävä Suomen kehitysaluekuntien olosuhteita ja
17142: kehitysalueina. Niillä tarkoitetaan sellaisia jotka myös läheisesti liittyvät siihen vaiku-
17143: alueita, joilla vallitsevat elinkeinoelämän tusaluekokonaisuuteen, jotka jo tulevat kehi-
17144: olosuhteet vaikeuttavat tyydyttävän työlli- tysaluepoliittisten toimenpiteiden kohteeksi.
17145: syysasteen ja tulotason ylläpitämistä ja Tämän vuoksi mainitut kolme kuntaa, joita
17146: joilla taloudellisen kehityksen siten on kat- ei ole otettu kehitysaluekunniksi, tulisi nyt
17147: sottava olevan olennaisesti jäljessä maan sellaisiksi lisätä.
17148: muista osista. Lain 3 §: ään sisältyy luettelo Edellä esitetyn perusteella esitämme,
17149: kehitysalueista. Sen 9 mom:ssa on lueteltu
17150: ne Keski-Suomen läänin 22 kuntaa, jotka että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17151: kuuluvat kehitysalueiksi. Keski-Suomessa on van lakiehdotuksen:
17152:
17153:
17154: Laki
17155: kehitysalueiden talouden edistämisestä annetun lain muuttamisesta.
17156: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kehitysalueiden talouden edistämisestä
17157: 15 päivänä huhtikuuta 1966 annetun lain (243/66) 3 §: n 9 momentti näin kuuluvaksi:
17158: 3 §. ven, Leivonmäen, Luhangan, Multian, Petä-
17159: jäveden, Pihlajaveden, Pihtiputaan, Pylkön-
17160: Keski-Suomen läänistä Hankasalmen, Jout- mäen, Saarijärven, Sumiaisten, Toivakan,
17161: san, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Uuraisten ja Viitasaaren kunnat sekä Ääne-
17162: Kinnulan, Kivijärven, Konginkankaan, Kon- kosken maalaiskunta;
17163: neveden, Korpilahden, KoSkenpään, Kyyjär-
17164:
17165:
17166: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
17167:
17168: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo.
17169:
17170:
17171:
17172:
17173: 45 E 529/66
17174: 354
17175:
17176: IV,85.-Lak.al. N:o 106.
17177:
17178:
17179:
17180:
17181: Siiskonen: Ehdotus laiksi kehitysalueiden talouden edistämi-
17182: sestä annetun lain muuttamisesta.
17183:
17184:
17185: E d u s k u n n a Ll e.
17186:
17187: Antaessaan eduskunnalle esityksen laiksi merkkinä mainittakoon, että Leppävirran
17188: kehitysalueiden t~alouden ed1stäm:ioostä halli- äyr1maara asukasta kohden oli vuoden 1965
17189: tus toteaa, että "niiden alueiden vaLintaa var- v;erotuksessa 1866 äyriä asukasta .kdhti, kun
17190: ten, joiden elillnkeinoolämän kehittymistä tu- Heinäveden vastaav;a luku oli 1661 ~ukasta
17191: lisi jouduttaa erityisen toimem.pidoohj,elman kohden. Leppävirran äyrimäärä oli siiten suh-
17192: avullla, on käytettävissä useita taloudellista ja teellisesti noin 13 % suurempi kuin Heinä-
17193: sosiaalista kOOittyn:eiS!yy;ttä valaåsevia alueit- veden. V<aBtaavasti Liperi Heinäv;eden itä-
17194: tarl.sia tutkimuksia." Hallituksen esityk&essä puolella on maataloud-elLe edullisemman maa-
17195: (No 136/1965 Vp) todetaan edelleen esimerk- peränsä vuoksi y:m. teldjöistä johtuen aina
17196: kelinä näistä "tulon muodostusta ja tulouasoa, ollut taloudelliisesti jonkin verran voimak-
17197: teollistum:isaBtetta, tuottavuutta, tiedon tasoa, kiaampi.
17198: terveydellisiä olosuhteita ja muurttohliikettä Voidaan s:iis todeta, että vetäessään kehi-
17199: selvittävät tutkimukset". tysalueiden vyöhykemjoja hallitus on lllOU-
17200: Hallituksen esityksen 3 § :lll mukaan kehi- dattanut kaavamaista menettelyä sen sijaan,
17201: tysalueen toiseen vy~öhykkeeseen olisi luettu että olisi perustanut vyöhykejaon hallituksen
17202: Mikkelin läänlistä eräitä kuntia, mm. Heinä- esityksessä malnittuilrin, edellä lueteltuihin
17203: veden, Enonkosken, Eangasilammelll j~a Savon- tutklimuk.siin. Jos vyöhykej·a:ko olisi perustu-
17204: rannan kunnaJt. Ensimmäiseen vyöhykkeeseen nut tutkimuksiin, olisivat Heinäveden lisäksi
17205: luettarl.siin oon sijaan lain 3 § :n mukaan mm. sen naapurikunnat Enonkoski, Savonr:an1la ja
17206: Kuopion lääni kokonaisuudessaan. Eduskun- Kangaslampi eli Haukiv;eden koillispuolella
17207: nan hyvii.k'Syinässä muodossa ensimmäiseen olevat Itä~Savon alueet, jotka jo ma;aperän
17208: vyöhY'kkeesoon kuuluu }ain mukiaan edelleen karuuden ja tpinnanmuodostuksen puolesta
17209: Kuopion lääni kokona:isuudessan, mutta sen eroav;at Mikkelin läänin mlllista .kun.nista,
17210: sij~an toås:een vyöhykkeeseen Mikkelin lääni kuuluneet ensimmäiooem: vyöhykkeeseen. An-
17211: kokonaisuudessaan. Tästä void~ todeta, että taessaan laki·esityksensä hallitus totesi myös,
17212: jo .antaessaan esitystään hallitus katsoi mm. että "suoritettaessa kehitysalueiden talouden
17213: marl.nittujen kuntien olev;an Mikkelin läänissä edistämistä tarkoitt.av;aa tutkimus.. ja suun-
17214: muirta vähemmän kehittyneitä. nittelutyötä voidaan saada uusia troetoja siitä,
17215: Kun kehitysaluejako lain mukaan on ve- mitä osia maasta olisi luettava kehitysalueik-
17216: detty puhtaasti läänin rajojen mukaåsesti, on si, ja laatia uus.i'a ehdotuksia tarvittaviks:i
17217: tämä tapahtunut kaav;amaista ratkaisua nou- kehittämistoimenpliteiksi." Tällaisten tutki-
17218: dattaen ja syventymättä Y'ksityiskohrtiin lä- musten ja muutoinkin paikallisten esityst.en
17219: hemmin. Niinpä ensimmäiseen vyöhykkeeseen rn.ojall'a on mahdollista selvittaa myös, :missä
17220: kuuluvat nyt Heinäveden naapurikunnlista tapauksessa jokin alue kuuluu toisen vyöhyk-
17221: esim. Leppävirta ja Liperti, jotka hyväksy- keen sij~asta ·ensimmäiseen k~hitysaluevyöhyk
17222: tyn Laån mukaan kuuluv;at siten v.aikeam- keeseen.
17223: paan kehitysalueeseen kuin Heinävesi. .Asiaa Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
17224: tuntevåUe on selviö, että Leppävillta Savon nioittaen,
17225: ehkä voi.makkaimmin teollistuneena maa1ais-
17226: kuntana on taloudellisesti paljon voim~.k että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17227: koompi kuin Heinäv:esi. Tästä eräänä esi- van lakiehdotuksen:
17228: IV,85. - Siiskonen. 355
17229:
17230:
17231: Laki
17232: kehitysalueiden talouden edistämisestä. annetun lain muuttamisesta.
17233: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä huhtikuuta 1966 kehitysaluei-
17234: den ~talouden edistämiseksi annetun iain (243/66) 3 §:n 3 mom. näin kuuluvaksi:
17235:
17236: 3 §. Turun j~a Porin läänistä Hiittisten, Houts-
17237: karin, Iniön, Korppoon, Kustavin, Nauvon,
17238: Mitkkelin lään!istä Heinäveden, Eoonkosken, Rymättylän ja Velkuan lrunn:at; sekä
17239: Eangas1ammen ja Savonrannan kunnat sekä
17240:
17241:
17242: H~ 29 päivänä huhtikuuta 1966.
17243:
17244: Aili Siiskonen.
17245: 356
17246:
17247: IV,86.-Lak.al. N:o 107.
17248:
17249:
17250:
17251:
17252: Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen hal-
17253: tijain palkkauksesta annetun lain mutdtamisesta.
17254:
17255:
17256: E- d u s k u n n a iJJ l e.
17257:
17258: Valtion viran ja toimen haltijain pa1kkauk- tija täyttänyt lmiksi:kymmentäyksi vuotta, on
17259: sesta annetun l.aån (1030/42) 4 §:n 2 mo- nykyisin voimassaolevan lain säännöstä pi-
17260: mentin mukaisesti luetaan ikälisiin. oikeutta- dettävä epäoikeudenmukaisena. Kun ikälisiä
17261: vikai virkavuosiksi se aika, minkä affianomai- toisaalta perustell•aan sillä, että valtio ikä-
17262: nen on kaJksikymmenyksi vuotta täytettyään lisien kautta täyttää itselleen vimn :tai toi-
17263: ollut peruspalkkruisen viran tai toimen hal- menhaltij•an suhteen kuuluvaa huo1enpitovel-
17264: tijana. Varsinkin alempiin palkkausluokkiin vollisutta ja ikälisiä siis suoritetaan viran tai
17265: sijoitettujen virkojen tai tointen haltijat as- toimenhaitijoille osittain myös siksi, etrtä he
17266: tuv·at valtion palvelukseen ennenkuin he ovat voisivat paremmin suoriutua vuosien mittaan
17267: täytäneet kaksikymmentäyksi vuotta. Nällin on kasvav.an perheensä huoltov·elvollisuudesta,
17268: l<lllita monien poliisi-, posti-, rnutatie-, tulli-, on epäoikeudenmukaista, •että ikälisiin oikeut-
17269: v.ankila- ja puolustuslaitoksen virkojen osalta, tavan palvelusajan lukeminen aloteta;an Vl3Sta
17270: joissa valtion edun katsotaan vaativan nuo- asianomaisen saavutettua kahdenkymmenen-
17271: ren ja kehityskelpoisen virkamieskUD.UJalll saa- yhden vuoden iän. A violiittoj.en solmim:isikä
17272: mista palvelukseen. V:a~kka ·asi·am.omaiset suo- on vuosien mittaan. jarokuvasti alentunut ja
17273: rittavat virkatehtäviään kantaen llJi.istä saman normaalisti on perheenlisäys tapahtunut huo-
17274: v.astuun kuin kaksikymmenrtäyksi vuotta täyt- mattavasti ennen 24 vuoden ikää, jolloin
17275: täneet virikamiehetkin, ei näitä vuosia lueta .asi,anomainen vasta parhaassa tapauksessa voi
17276: heille ikälisiin okeuttaviksi virkavuosiksi. saada ensimmäilisen ikälisänsä.
17277: Kllll ikälisät katsotaan vi:r;katehtävissä hanki- Edellä sanottuun viirtaten ehdotan kun-
17278: tun lisäpätevyyden korvaukseksi ja kun nioittavasti,
17279: asianomaåmen virkamiesten lisäpätevyyden
17280: korvaukseksi ja kllll .asianomaisten virkamies- että Eduskunta hyviiksyisi seuraa-
17281: ten pätevyys tehtäviensä hoitamisessa kasvaa van lakiehdotuksen:
17282: siihen katsomatta, onko viran tai toimenihal-
17283:
17284:
17285: Laki
17286: valtion viran tai toimen haltijain palkka.uksesta annetun lain muuttamisesta.
17287: Eduskun:nan päätöksen mukaisesti muutetaoo valtion viran tai toimen haltijain palk-
17288: kauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 18 päi-
17289: vänä huhtikuuta 1947 ja 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetullia laeilla (284/47 ja
17290: 393/62) muutettuna, näin kuuluvaiks:i:
17291:
17292: 4 §. on ollut perusp.alkkaisen viran tai toimen
17293: A-palkkausluokkaan kuuluvalle viran tai haltij•runa.
17294: toimen haltijalle myönnetään 3, 6, 9, 12 ja Asetuksella säädetään, :missä määrin viran
17295: 15 virkavuoden kuluttua yksi ikälisä kulla- tai toimen haltijalla on oikeus ii.kälisää v.arten
17296: kin kerralla. lukea hyväkseen aika, jonka hän on väliaikai- A
17297:
17298:
17299:
17300: Virkavuosiksi luetaan se aika, minkä asian- sena tai sijaisena hoitanut peruspalkkaista
17301: omainen :täytettyään kahd(lksantoista vuotta virkaa tai tointa taikka ollut valtion ylimää-
17302: IV,86. - Laaksonen ym. 357
17303:
17304: räisessä taikka oopimuspalkkaisessa virassa tulevien korvausten johdosta on sijoi,tettu
17305: tai toimessa taikka muussa julkisessa tai yksi- aJ,empMll palkkausluokkaan, kuin mihin se
17306: tyisessä toimessa taikka sotU~tilan aikana sota- laatunsa perusteella olisi kuulunut, myönne-
17307: palveluksessa. tään ikälisää viran tai toimen Jaatua vastaa-
17308: Virassa tai toimessa, joka virkatehtävistä van palkkausluokan mukaan.
17309:
17310:
17311: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
17312:
17313: Mikko Laaksonen. U. H. Voutilainen. Uljas Mäkelä.
17314: Antti 0. Pennanen. Väinö Vilponiemi. Ilmo Paananen.
17315: 358
17316:
17317: IV,87.-Lak.al. N:o 108.
17318:
17319:
17320:
17321:
17322: Hietala ym. : Ehdotus laiksi virkamieseläkkeistä annetun lain
17323: muuttamisesta.
17324:
17325:
17326: Ed u s kun n a ~ l e.
17327:
17328: Virkamieseläkkeistä 30 paiVana syyskuuta eläkekatto virkamieseläkelaissa poistettuna
17329: 1950 annetun lain 5 § : n 1 mom: n mukaan, ja nyttemmin ei enää muissa eläkelaeissa ole
17330: sellaisena kuin se on 27 päivänä heinäkuuta kattoa. Niinpä ei v:n 1967 alusta voimaan
17331: 1962 annetussa laissa (395/62), on täyden tulevassa valtion uudessa eläkelaissa ole sää-
17332: eläkkeen määrä 66% valtion viran tai toi- detty markkamääräistä rajaa eläkkeelle. Ka-
17333: men haltijain pa:lkkauksesta annetussa laissa ton poistaminen tästäkin laista on siis pai-
17334: vahvistetun peruspalkan ja viiden ikälisän kallaan. Valtiotaloudellinen kysymys tämä
17335: yhteismäärästä, kuitenkin siten, että korkein ei ole, sillä yli 33 000 henkilöä käsittävästä
17336: täysi eläke on 22 800 mk vuodessa. V: sta valtion eläkeläisten määrästä katon alaisia
17337: 1962 on virkamiesten ansiotaso kuluvan vuo- eläkeläisiä on tätä nykyä 109 vakinaisen ja
17338: den alkuun mennessä noussut 37.4 %, mutta 2 ylimääräisen eläkkeen saajaa, joiden luku-
17339: mainittu eläkekatto on pysynyt muuttumat- määrä jatkuvasti pienenee. Lakia tulisi so-
17340: tomana. vellettavaksi myös jo eläkkeellä oleviin näh-
17341: Tästä on ollut seurauksena, että eläke- den, kuten ,aikaisemminkin eläkelakia muu-
17342: katon alaisten virkamiesten tosiasiallinen tettaessa on katsottu kohtuulliseksi ja oikeu-
17343: eläke on muihin eläkeläisiin verrattuna palk- denmukaiseksi tehdä.
17344: kojen noustessa suhteellisesti jatkuvasti alen- Edellä sanotun perusteella esitämme,
17345: tunut. Niinpä onkin eläke osalle tällaisia
17346: virkamiehiä alentunut 46.0 % :iin eläkkeen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17347: laskuperusteena olevasta palkkauksesta. Tämä van lakiehdotuksen:
17348: ei saata olla kohtuullista. V. 1955-1958 oli
17349:
17350:
17351: Laki
17352: virkamieseläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
17353: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan virkamieseläkkeistä 30 pmvana syys-
17354: kuuta 1950 annetun lain 5 § : n 1 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä heinäkuuta
17355: 1962 annetussa laissa (395/62), näin kuuluvaksi:
17356:
17357: 5 §. Tämän iain mukaiseksi vahvistetaan myös
17358: Täyden eläkkeen määrä on kuusikymmentä- ne ennen tämän lain voimaantuloa myönne-
17359: kuusi prosenttia valtion viran tai toimen hal- tyt valtion eläkkeiden tarkistamisesta anne-
17360: tijain palkkauksesta annetussa laissa vahvis- tussa laissa (278/60) tarkoitetut, valtion va-
17361: tetun peruspalkan ja viiden ikälisän yhteis- roista maksettavat eläkkeet, jotka ovat mää-
17362: määrästä. räytyneet ~mnen tämän lain voimaan tuloa
17363: noudatettavana olleen eläkkeen enimmäis-
17364: määrää koskevan rajoituksen mukaisesti.
17365: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
17366:
17367: Toivo Hietala. E. J. Paavola. Ingvar S. Melin.
17368: 359
17369:
17370: IV,88. - Lak.al N: o 109.
17371:
17372:
17373:
17374:
17375: Breilin ym. : Ehdotus laiksi ammattikasvatushallituksesta an-
17376: netun lain muuttamisesta.
17377:
17378:
17379: E d u s kun n a t l e.
17380:
17381: Hallitus peruutti 6 päivänä marraskuuta Kun hyväksytyksi: tullut laki rajoittaa
17382: 1964 eduskunnalle 4 päivänä syyskuuta aiheettomasti ammattikasvatushallinon kes-
17383: 1964 annetun hallituksen esityksen n :o 105 kittämispyrkimyksiä, joiden kiireellisyys on
17384: laiksi ammattikasvatushallituksesta. Sa- nimenomaan todettu myös ammattikasva-
17385: malla hallitus antoi eduskunnalle uuden tuksesta; vastuussa olevien ammattimiesten
17386: esityksen edellä mainitun peruutetun esi- taholta, ja kun voimassa oleva laki' ei kor-
17387: tyksen tilalle, jonka eduskunta hyväksyi jaa riittävässä määrin vallitsevaa epätyy-
17388: 9. 6.1965. dyttävää tilannetta, katsomme, että edus-
17389: Peruutettu hallituksen esitys n :o 105/64 kunnan tulisi muuttaa laki em. peruutetun
17390: oli eräs niistä harvoista v :n 1965 tulo- ja esityksen mukaiseksi.
17391: menoarvioon liittyvistä lakiesityksistä, jotka Edellä olevan perusteella esitämme,
17392: saivat yksimielisesti myönteisen vastaan-
17393: oton eduskunnan eri ryhmien keskuudessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17394: van lakiehdotuksen:
17395:
17396:
17397: Laki
17398: ammattikasvatushallituksesta annetun lain muuttamisesta.
17399: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 7 päivänä heinäkuuta 1965 ammat-
17400: tikasvatushallituksesta annetun lain (392/65) 1 § :n 2 momentti ja 2 § :n 1 momentti
17401: näin kuuluviksi:
17402:
17403: 1 §. annetun lain (153/39), kauppaoppillaitoksista
17404: 26 päivänä toukokuuta 1939 annetun lain
17405: Ammattikasvatushallituksen tulee käsi- (155/39), merenkulkuoppilaitoksista 28 päi-
17406: tellä ne ammattioppilaitoksia, invalidien vänä toukokuuta 1943 annetun lain (453/
17407: ammattioppilaitoksia, kotiteollisuusoppilai- 43), maatalous-, kotita1ous- ja kotiteol!lisuus~
17408: toksia, teknillisiä oppilaitoksia, kauppaoppilai- oppilaitoksista 19 päivänä tammikuuta 1962
17409: toksia, merenkulkuoppilaitoksia, talouskou- annetuill lain (62/62), valtion ammattikoulu-
17410: luja, kotisisar- ja kodinhoitajakouluja, val- kodista 10 päivänä tammikuuta 1947 anne-
17411: tion ammattikoulukotia, edellä mainituille tun lain (12/47), ammattikoulujen opettaja-
17412: ammattikoulutusaloille opettajia valmista- opistoista 26 päivänä tammikuuta 1962 an-
17413: via erityisiä opettajainvalmistuslaitoksia, netun lain (71/62), Slekä mainittuihin lakei-
17414: ammattioppilaslautakuntia, ammattioppilas- hin liittyvien tai niiden noja:lla annettujen
17415: kasvatusta ja ammattikokeiden järjestelyä Släännösten tai muiden lakien, asetusten
17416: koskevat ja niihin liittyvät asiat, jotka am- taikka määräysten mukaan kuuluvat kaup-
17417: mattioppilaitoksista 25 päivänä huhtikuuta pa- ja teoNisuusministeriölle, maata!lousmi-
17418: 1958 annetun lain (184/58), teknillisistä nisteriöUe, maataloushallituksei11e tai sos,i-
17419: oppilaitoksista 26 päivänä toukokuuta 1939 aaliministeriölle, ei kuitenkaan sellaisia
17420: 360 IV,SS. - Ammattikasvatushallitus.
17421:
17422:
17423: asioit'a, jotka ministeriön toimialaa koske- ylitarkastajan, tarkastajan, apulaistarkasta-
17424: vien säännösten mukaan on ministeriön rat- jan ja osastosihteerin virkoja sekä raken-
17425: kaistava tai jotka asetuksella määrätään nusmestarin, reviisorin, pääkirjanpitäjän,
17426: kauppa- jru teolHsuusministeriön tai maata- toimistosihteerin, kirjaajan, kanslistin, kir-
17427: hmsministeriön käsiteLtäviksi. . janpitäjän, apulaiskirjaajan, konekirjoitta-
17428: jan, toimistoapulaisen, puhelunvälittäjän,
17429: 2 §. vanhemman vahtimestarin ja nuoremman
17430: Ammattikasvatushallitukseen voidaan pe- vahtimestarin toimia.
17431: rustaa pääjohtajan, osastopäällikön, koulu-
17432: neuvoksen, toimistopäällikön, kamreerin,
17433:
17434:
17435: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
17436:
17437: Reino Breilin. Väinö Vilponiemi. Sinikka Luja.
17438: Esko Niskanen. Uljas Mäkelä. Valdemar Sandelin.
17439: Sakari Knuuttila. Antero Väyrynen. Sylvi Siltanen.
17440: 361
17441:
17442: IV,89.- Lak.al. N: o 110.
17443:
17444:
17445:
17446:
17447: A. Saarinen ym.: Ehdotus laiksi asuntotuotantolain muutta-
17448: misesta.
17449:
17450:
17451: E d u s k u n n a ~ l e.
17452:
17453: Uutta asuntotuotantolakia säädettäessä den pysyttämiseksi kohtuullisella tasolla on
17454: maaliskuussa 1966 ei edeskunta riittävässä välttämätöntä helpottaa myös rahoitusehtoja.
17455: määrässä ottanut huomioon asuntopoliittisen Tämän vuoksi ehdotamme lain 10 §: ää muu-
17456: komitean eikä asuntopoliittisten asiantunti- tettavaksi niin, että lainan takaisinmaksu-
17457: joiden käsityksiä. Tämä koskee erityisesti aika pidennetään omistusasuntojen osalta
17458: asuntotuotannon rahoitusta sekä rahoituseh- 35 vuodeksi ja lisälainan 25 vuodeksi, sekä
17459: toja, jotka ratkaisevasti vaikuttavat asumis- 11 §:ää muutettavaksi niin, että korkoehdot
17460: kustannuksiin ja tuotannon määrään. Edus- ovat samat omistus- kuin muissakin asun-
17461: kuntakin totesi, että asuntotuotannon tuke- noissa.
17462: miseen vuosittain osoitettavien varojen Kohtuuvuokraisista vuokra-asunnoista on
17463: määrä tuotantotavoitteisiin verrattuna on il- suuri puute. Niiden tuntuva lisääminen on
17464: meisesti liian pieni. Vaikka lakiin otettu 150 välttämätön nimenomaan vähävaraisia asun-
17465: miljoonan markan määrä on vähimmäis- nontarvitsijoita silmällä pitäen. Kohtuu-
17466: määrä, on se aivan liian pieni verrattuna vuokraisten asuntojen tuottaminen ja vuok-
17467: asuntopoliittisiin tavoitteisiin, joihin kuuluu ratason pitäminen jatkuvasti kohtuullisella
17468: keskimäärin 50 000 asunnon ra!kentaminen tasolla edellyttää, että niiden omistajina
17469: vuosittain seuraavien kymmenen vuoden ai- ovat yhteisöt, jotka vuokranantajina eivät
17470: kana. Tämän vuoksi ehdotamme määrärahan pyri voittoon eivätkä taloudellisesti hyöty-
17471: korottamista likemmäksi sitä määrää, joka mään vuokralaisten kustannuksella. Tämän
17472: turvaisi mainitun tuotantotavoitteen toteut- vudksi ehdotamme lain 6 § : ään lisättäväksi
17473: tamisen sekä vastaavaa muutosta lain säännöksen, joka antaa kunnille tai niiden
17474: 2 §: ään. Määrärahan tuntuva korottaminen valvonnassa oleville voittoa tavoittelematto-
17475: on välttämätöntä myös työllisyyden paranta- mille yhteisöille ensisijaisen oikeuden laino-
17476: miseksi rakennus- ja siihen läheisesti liitty- jen saamiseen.
17477: villä aloilla. Määräraha olisi lisäksi sidottava Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17478: rakennuskustannusten nousuun, jotta kus-
17479: tannusten nousu ei vaarantaisi määrällisten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17480: tavoitteiden toteuttamista. van lakiehdotuksen:
17481: Asumiskustannusten alentamiseksi ja nii-
17482:
17483:
17484: Laki
17485: asuntotuotantolain muuttamisesta.
17486: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan huhtikuun 22 päivänä 1966 annetun
17487: asuntotuotantolain 2 §, 10 §: n 2 ja 3 momentti sekä 11 § ja lisätään 6 §: ään uusi 7 mo-
17488: mentti seuraavasti:
17489: 2 §. musmäärärahoja varten otetaan vuosina
17490: Lainojen myöntämistä ja muita 1 § :ssä 1967-1976 valtion tulo- ja menoarvioon
17491: tarkoitettuja tukitoimenpiteitä s~kä tutki- määrärahat, joiden suuruus on ensimmäisenä
17492: 46 E 529/66
17493: 362 IV,89. - Asuntotuotantola.k:i.
17494:
17495:
17496: vuotena vähintään 210 000 000 markkaa ja varten myönnettävän asuntolainan samoin
17497: seuraavina vuosina tämä määrä lisättynä kuin 7 § : n 7 momentissa tarkoitetun lainan
17498: kunakin vuonna 30 000 000 markalla sekä laina-aika on enintään kolmekymmentäviisi
17499: määrällä, joka kunakin vuotena vastaa asun,. vuotta.
17500: tolainoista, -takuista ja -avustuksista 29 päi- Lisälainan laina-aika on enintään kaksi-
17501: vänä maaliskuuta 1949 annetun lain (224/ kymmentä vuotta.
17502: 49) sekä 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun
17503: asuntotuotantolain (488/53) sekä tämän
17504: lain nojalla myönnetyistä lainoista edellisen 11 §.
17505: vuoden a~kana kertyneitä korkoja sekä sään- Vuokra- ja asunto-osuuskuntatalon raken-
17506: nönmukaisia ja ylimääräisiä lyhennyksiä. tamista tai laajentamista sekä erillisen läm-
17507: Jos rakennuskustannuksissa on vuoden mityslaitoksen tai muun huoltorakennuksen
17508: 1966 kustannustasoon verrattuna tapahtunut rakentamista tai laajentamista, omakotitalon
17509: nousua, on edellä tarkoitettuja, eduskunnan rakentamista, laajentamista tai peruskor-
17510: osoittamia määräraJhoja kunakin vuonna vas- jausta sekä asuinhuoneiston hallintaan oi-
17511: taavasti korotettava. keuttavien osakkeiden hankkimista varten
17512: myönnetyn asuntolainan korko on ensimmäi-
17513: 6 §. senä viitenä vuotena yksi, seuraavana viitenä
17514: vuotena kaksi ja sen jälkeen kolme prosent-
17515: Kunnilla tai kuntien valvonnassa olevilla tia vuodessa.
17516: sellaisilla yleishyödyllisillä yhteisöillä, joiden Edellä 6 §: n 2 momentissa tarkoitetun
17517: tarkoituksena on asuntotuotannon harjoitta- rakennusaikaisen asuntolainan korko on yksi
17518: minen ja asuntojen omistaminen ilman omaa prosentti vuodessa.
17519: taloudellista hyötymistarkoitusta, on oikeus Edellä 7 §: n 7 momentissa tarkoitetun
17520: ensisijaisesti saada tämän lain tarkoittamia lainan korko on vastaaviin tarkoituksiin an-
17521: lainoja vuokratalojen rakentamista varten netuista ensisijaisista kiinnityslainoista ylei-
17522: vähävaraisia asunnontarvitsijoita varten. sesti perittävän koron suuruinen.
17523: Lisälaina on kahdeksan ensimmäistä laina-
17524: 10 §. vuotta koroton, jonka jälkeen siitä peritään
17525: yhtä suuri korko kuin samaan aikaan myön-
17526: Omakotitalon rakentamista, laajentamista netystä asuntolainasta.
17527: ja peruskorjausta, asuinhuoneiston hallin-
17528: taan oikeuttavien osakkeiden hankkimista
17529: sekä lämmityslaitoksen tai muun huoltora- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17530: kennuksen rakentamista tai laajentamista kuuta 196
17531:
17532:
17533: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
17534:
17535: Aarne Saarinen. Pekka Silander. Leo Suonpää.
17536: Matti Koivunen. Paavo Lagerroos. Ele Alenius.
17537: Väinö R. Virtanen. Kaisu Weckman. Pekka Salla.
17538: Olavi J. Laine. Pauli Räsänen. Martti Linna.
17539: Kelpo Gröndahl. Lauha M'å.nnistö. Aleksi Kiviaho.
17540: Aimo Laiho. Toivo Friman. Veikko J. Rytkönen.
17541: Aulis Juvela. Lyyli Koskinen. Georg Backlund.
17542: Taisto Sinisalo.
17543: 363
17544:
17545: IV,90.- Lak.al. N:o 111.
17546:
17547:
17548:
17549:
17550: Pakkanen ym.: Ehdotus laiksi asuntosäästöpalkkioista.
17551:
17552:
17553: E d u s k u n n a ll e.
17554:
17555: Asunnontarvitsijain omalla rahoituksella tään kaksikymmentä sadalta oman työn
17556: on ratkaiseva osuus asunnonhankinnan ra- arvosta, ei kuitenkaan enempää kuin 3 200
17557: hoituksessa. Tämän vuoksi on tarkoituk- markkaa.
17558: senmukaista tukea ja rohkaista uusien Asuntosäästöpalkkioon on oikeutettu Suo-
17559: omien asuntojen tuotantoon tähtäävää sääs- men kansalainen, joka on rahalaitokseen
17560: tötoimintaa. Sitä voitaisiin lisätä myön- erityiselle asuntosäästötilille vuosina 196~
17561: tämällä asuntosäästäjälle säästösuorituksen 1975 tallettamiaan varoja käyttänyt oman
17562: osalta verovapaus säästäjän tuloverosta. uuden asunnon hankintaan tai joka koko-
17563: Verohelpotuksen myöntäminen suosii kui- naan taikka osaksi rakentaa uudisraken-
17564: tenkin suurituloisia säästäjiä. Pienituloi- nuksen tai palkatta osallistuu rakennus-
17565: set asuntosäästäjät saattavat jäädä sen vai- työhön sellaisen uuden asuinrakennuksen
17566: kutuspiirin ulkopuolelle. V erohelpotuksen rakentamiseksi, johon hänen asuntonsa tu-
17567: saajan on lisäksi: vaikeata arvioida saa- lee. Asuntosäästötiliä avattaessa on tallet-
17568: mansa tuen suuruutta. Valtio ei liioin voi tajan ja rahalaitoksen välillä tehtävä asun-
17569: riittävällä tarkkuudella laskea veronhuo- tosäästösopimus. Rahalaitoksen tulee· täl-
17570: jennusten ja niiden mukaisen verotulon löin sitoutua myöntämään tallettajalle ylei-
17571: menetyksen määrää. Verohelpotukseen on sesti noudattaminsa lainaehdoin · asunnon
17572: hankalaa liittää valvontatoimenpiteitä, jotka hankintaa varten ns·. vastaantulolaina, joka
17573: ovat asuntosäästäjän aseman turvaamiseksi suuruudeltaan vastaa asuntosäästötililtä
17574: ja asuntosäästötoiminnan tavoitteiden saa- asunnon hankintaan käytettyä määrää.
17575: vuttamiseksi tarpeellisia. Asuntosäästäjän on talletettava vuosit-
17576: Edellä mainituista syistä johtuen ehdo- tain samansuuruinen määrä, vähintään 600
17577: tetaan asuntosäästötoimintaa tuettavaksi markkaa. Muuttumattomana talletuksen
17578: suoranaisella sekä säästäjälle että asunnon määrällä pyritään asettamaan säästäjät
17579: henkilökohtaiselle rakentajalle maksetta- keskenään tasavertaiseen asemaan. Talle-
17580: valla asuntosäästöpalkkiolla, jonka tulisi tukset on tehtävä vähintään kolmen peräk-
17581: olla ainakin samansuuruinen kuin tarkoi- käisen kalenterivuoden aikana. Jos tallet-
17582: tuksenmukaisen veronhuojennuksen nojalla taja ensimmäisen kalenterivuosittain las-
17583: säästäjälle tuleva keskimääräinen hyöty. kettavan ko1mivuotiskauden jälkeen jona-
17584: Asuntosäästöpalkkion myöntämisellä voitai- kin vuonna jättää tallettamatta tililleen
17585: siin ohjata asuntosäästökohteena olevan uusia varoja tai tallettaa vähemmän kuin
17586: asuintaloyrityksen kustannusmuodostusta. on sopinut, voi hän silti myöhempänä vuo-
17587: Asuntosäästöpalkkion suuruudeksi ehdote- tena jatkaa sopimuksenmukaista talletta-
17588: taan kahtakymmentä sadalta asuntosäästö- mistaan menettämättä asuntosäästöpalk-
17589: tililtä oman asunnon hankintaan käyte- kiota aikaisemmin talletetuilta määriltä.
17590: tystä määrästä, tilille maksettua korkoa Vähimmäistalletusajan asettamisella py-
17591: siihen lukematta, ei kuitenkaan enempää ritään siihen, että asuntosäästäminen pe-
17592: kuin 400 markkaa kunakin kalenterivuo- rustuisi: tallettajan tuloihin eikä johtaisi
17593: tena talletetusta säästömäärästä eikä yh- lainanottoon eikä tilisiirtoihin.
17594: teensä enempää kuin 3 200 markkaa. Hen- Väärinkäytösten ehkäisemiseksi ei asun-
17595: kilökohtaisesta rakentamisesta ehdotetaan tosäästöpalkkioon oikeuttavia talletuksia
17596: asuntosäästöpalkkiota maksettavaksi enin- voida nostaa menettämättä oikeutta palk-
17597: 364 IV,90. - Asuntosäästöpalkkiot.
17598:
17599:
17600: kioon, ennen kuin ~ri tapauksia varten sekä rakennus- ja tonttikustannukset alis-
17601: asetettu erityinen määräaika, joka laske- taa asuntohallituksen ja eräissä tapauk-
17602: taan tallettamisvuoden lopusta, on kulunut sissa asutustoimiston hyväksyttäviksi.
17603: umpeen. Tarkoituksena on, että tallettaja voi va-
17604: Niitä asunnontarvitsijoita silmälläpitäen, lita nykyisistä pankkien tilimuodoista asun-
17605: jotka perhesuhteiden tai muiden syiden tosäästötiliksi sen, jota hän pitää itselleen
17606: vuoksi aikovat hankkia yhteisen asunnon, edullisimpana ja että myös indeksitilejä
17607: ehdotetaan mahdollisuutta saada asunto- käytettäisiin silloin kun siihen on syytä.
17608: säästöpalkkio yhteisesti, jolloin yhteisesti Asuntosäästöpalkkion myöntää asunto-
17609: säästettävän määrän tulee nousta vähin- hallitus, jolle on esitettävä tarpeellinen
17610: tään 600 markkaan vuodessa. selvitys siitä, että asuntosäästöpalkkion
17611: Niitä asunnontarvitsijoita silmälläpitäen, saamisen edellytykset on täytetty. Palkkio
17612: jotka itse rakennustyötä tehden hankkivat on suoritettava takaisin, mikäli palkkion
17613: oman asunnon ehdotetaan palkkiojärjestel- saaja tai hänen perheensä jäsen ei asu vä-
17614: mää oman työn arvon perusteella. Palkkio, hintään kolmea vuotta huoneistossa, jonka
17615: jonka saamisen edellytyksistä ja suuruu- hankintaan asuntosäästöpalkkio on myön-
17616: desta säädettäisiin tarkemmin asetuksella, netty. Valtion varoista maksettavien asun-
17617: olisi enintään 20% edellä tarkoitetun oman tosäästöpalkkioiden arvioidaan olevan vuo-
17618: työn arvosta, ja kuitenkin enintään 3 200 sittain 19 200 000 mk.
17619: markkaa. Edellä lausutun perusteella sekä huo-
17620: Asuntosäästötoiminnan ohjaamiseksi voi- mioonottaen sen, että asuntosäästötoimin-
17621: daan asuntosäästöpalkkio myöntää vain sel- nan edistäminen ja kehittäminen edellä
17622: laisessa rakennuksessa olevan asunnon han- mainitulla tavalla liittyy oleellisena osana
17623: kintaan, joka sijainnin, asuntojen pohja- jo vahvistetun uuden asuntotuotantolain
17624: ratkaisun, varuste- j·a laatutason sekä kus- mukaiseen asuntotuotannon rahoitusjärjes-
17625: tannusten osalta täyttää valtion asunto- telmään ehdotamme,
17626: lainoituksen tässä kohden asettamat vaa-
17627: timukset. Tämän vuoksi tulee asuntosäästö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17628: kohteena olevan rakennuksen suunnitelmat van lakiehdotuksen:
17629:
17630:
17631: Laki
17632: asuntosäästöpalkkioista.
17633: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään.
17634:
17635: 1 §. Asuntosäästötiliä avattaessa on talletta-
17636: Uusien omien asuntojen tuotantoon täh- j·an ja rahalaitoksen välillä tehtävä asunto-
17637: täävän säästötoiminnan edistämiseksi myön- säästösopimus. Rahalaitoksen tulee tällöin
17638: netään valtio:o. varoista asuntosäästöpalk- sitoutua myöntämään tallettajalle yleisesti
17639: kiota sen mukaan kuin tässä laissa sääde- noudattaminsa lainaehdoin oman asunnon
17640: tään. hankintaa varten vastaantulolaina, joka
17641: 2 §. suuruudeltaan vastaa vähintään asuntosääs-
17642: Asuntosäästöpalkkioon on oikeutettu Suo- tötililtä asunnon hankintaan käytettyä mää-
17643: men kansalainen, joka on rahalaitokseen rää.
17644: erityiselle asuntosäästötilille vuosina 1966- Asuntosäästötili voidaan asianomaisten
17645: 1975 tallettamiaan varoja käyttänyt oman suostumuksin siirtää rahalaitoksesta toiseen.
17646: aikaisintaan vuonna 1966 aloitetussa ja vii- Rahalaitoksilla tarkoitetaan tässä laissa
17647: meistään vuonna 1977 valmistuvassa uudis- pankkia, säästöpankkia, postisäästöpankkia,
17648: rakennuksessa sijaitsevan uuden asunnon osuuskassaa ja Osuuskassojen Keskus-Oy
17649: hankintaan tai joka itse osallistuu oman nimistä osakeyhtiötä.
17650: asunnon rakennustyöhön tällaisessa raken- Vain 16 vuotta täyttänyt henkilö voi
17651: nuksessa. avata asuntosäästötilin.
17652: IV,90. ~ Pakkanen ym. 365
17653:
17654: 3 §. on suorittanut perheen oman asunnon raken-
17655: Asuntosäästötilille on talletettava vuosit- tamisen hyväksi, kuitenkin enintään 3.200
17656: tain täysin sadoin markoin samansuuruinen markkaa.
17657: määrä vähintään 600 markkaa. Talletuk- Palkkion saamisen edellytyksistä ja palk-
17658: set on' tehtävä ainakin kol men ensimmai-
17659: . kion määräytymisperusteista säädetään tar-
17660: sen kalenterivuoden aikana siten, ettei niitä kemmin asetuksella.
17661: nosteta ennen kuin kolme vuotta on kulu-
17662: nut se~ kalenterivuoden päättymisestä lu- 6 §.
17663: kien jolloin ensimmäinen erä on talletettu Valtioneuvosto voi korottaa edellä 3 ja
17664: asun'tosäästötilille, eikä ennen kuin raken- 5 § :ssä mainittuja markkamääriä yleisen
17665: nuksen rakentaminen on aloitettu, astmto- kustannustason nousua vastaavasti.
17666: osakkeiden luovutussopimus tai sitä vas-
17667: taava asiakirja on allekirjoitettu tahi tal- 7 §.
17668: lettaja on hyväksytty asunto-osuuskunnan Asuntosäästöpalkkio voidaan myöntää
17669: jäseneksi.· vain sellaisessa rakennuksessa olevan asun-
17670: Asuntosäästöpalkkiona suoritetaan taliet- non hankintaan, joka sijainn.in, asuntojen
17671: tajalle oman asunnon hankintaan käyte- pohjaratkaisun sekä varuste- ja laatutason
17672: tystä talletuksesta kaksikymmentä sada~ta sekä kustannusten osalta vastaa asuntohal-
17673: asuntosäästötililtä oman asunnon hankin- lituksen asettamia kohtuullisia vaatimuksia
17674: taan käytetystä määrästä, tilille maksettua ja jonka suunnitelmat sekä rakennus- ja
17675: korkoa siihen lukematta, ei kuitenkaan tonttikustannukset asuntohallitus, tai mikäli
17676: enempää kuin 400 markkaa kunakin ka- hakijalle on myönnetty asuntolainaa maan-
17677: lenterivuotena talletetusta säästömäärästä käyttölain nojalla, asianomaisen piirin asu-
17678: eikä yhteensä enempä.ä ku~ 3 200 m~:kkaa. tustoimisto on hyväksynyt.
17679: Ensimmäisen kolmivuotiskauden Jalkeen Mikäli kysymyksessä on omakotitalon ra-
17680: tehdyistä talletuksista maksetaan asunto- kentaminen, joka rahoitetaan ilman valtion
17681: säästöpalkkiota vain, jos tallettamisvuoden luottoja, ei asuntosäästöpalkkion myöntämi-
17682: lopusta lukien on kulunut vähintään yk~i seen kuitenkaan tarvita tämän pykälän 1
17683: vuosi ennen kuin rakennuksen rakentami- momentissa mainittuja asuntohallituksen
17684: nen ~n aloitettu, asunto-osakkeiden luovu- tarkastustoimenpiteitä, vaan kunnallisen ra-
17685: tussopimus tai sitä vastaava asiakirja on kennustarkastajan suorittama, myönteistä
17686: allekirjoitettu tahi tallettaja on hyväk- tulosta osoittava arvio, hänen todistuksel-
17687: sytty asunto-osuuskunnan jäseneksi. laan varmennettuna, riittää täydeksi näyt-
17688: teeksi asiassa.
17689: 4 §.
17690: Mikäli useammat henkilöt tallettavat yh- 8 §.
17691: teisen uuden asunnon hankkimisen rahoit- Omaksi asunnoksi katsotaan tätä lakia so-
17692: tamista varten joko samalle asuntosäästö- vellettaessa sellainen uusi asuinhuoneisto,
17693: tilille tai kukin erikseen omalle asuntosääs- jonka pinta-.ala on enintään 120 neliömet-
17694: tötililleen vuosittain yhteensä vähintään 3 riä ja jota asuntosäästöpalkkioon oikeutettu
17695: § :n 1 momentissa mab~.itu~ mä.är~I_J;, heill~
17696: tai hänen perheenjäsenensä joko omistusoi-
17697: on oikeus saada yhteisesti enmtaan yksi keuden tai asunto-osakeyhtiön osakkuuden
17698: 3 § :n mukainen asuntosäästöpalkkio. tahi osuuskunnan jäsenyyden perusteella tu-
17699: lee ensimmäisenä asukkaana käyttämään
17700: 5 §. omana tai sellaisen perheenjäsenen, joka
17701: Suomen kansalaisella, joka kokonaan tai kuuluu asuntosäästöpalkkioon oikeutetun
17702: osaksi rakentaa uuden oman asuinrakennuk- talouteen ja saa häneltä elatuksensa, omana
17703: sen tai palkatta osallistuu rakennustyöhön asuntona.
17704: sellaisen uuden asuinrakennuksen rakenta- 9· §.
17705: miseksi, johon hänen oma asuntonsa tulee, Asuntosäästötilille oleville varoille on
17706: on myös oikeus asuntosäästöpalkkioon. asianomainen rahalaitosvelvollinen maksa-
17707: Palkkio on enintään kaksikymmentä sadl).lta maan ainakin yhtä suuren koron kuin vas-
17708: sen rakennustyön arvosta, jonka hän itse taavalle muulle samanlaiselle talletukselle
17709: tai hänen ohellaan hänen perheenjäsenensä yleisesti suoritetaan.
17710: 366 IV,90. - .Asuntos!l.ästöpalkkiot.
17711:
17712:
17713: 10 §. 14 §.
17714: Asuntosäästöpalkkion myöntää asuntohal- Jos vääriä tietoja antamalla tai Salaamalla
17715: litus omaan asuntoon muuttamisen jälkeen. todellinen asianlaita on saatu aikaan, että
17716: Mikäli hakemusta ei ole tehty yhden vuo- asuntosäästöpallkikio on suoritettu oikeudetto-
17717: den kuluessa siitä, kun asuntosäästöpalk- masti, on asuntohallituksen välittömästi
17718: kioon oikeutettu tai hänen perheenjäsenensä ryhdyttävä toimenpiteisiin näin suoritetun
17719: muutti asuntoon asumaan, on oikeus asun- asuntosäästöpalkkion perimiseksi takaisin
17720: tosäästöpalkkioon menetetty, jollei hakija valtiolle. Maksetun asuntosäästöpalkkion
17721: voi esittää viivästymisen syyksi laillista tai määrän saa tällöin ulosottaa ilman tuomiota
17722: siihen verrattavaa estettä. ja päätöstä.
17723: 15 §.
17724: 11 §. Joka on saanut asuntosäästöpalkkion on
17725: Tässä laissa tarkoitettu asuntosäästöpalk- velvollinen suorittamaan sen takaisin, mi-
17726: kio voidaan myöntää vain kerran ja ainoas- käli hän itse tai hänen perheensä j'äsen ei
17727: taan joko säästämisen tai rakentamisen pe- asu vähintään kolmea vuotta åsunnossa,
17728: rusteella. jonka hankintaan asuntosäästöpalkkio on
17729: 12 §. myönnetty. Asuntohallitus voi kuitenkin
17730: Asuntosäästöpalkkiota ei katsota veron- päättää, ettei asuntosäästöpalkkiota peritä
17731: alaiseksi tuloksi. Oikeutta asuntosäästöpalk- takaisin, mikäli asunnosta luopuminen on
17732: kioon älköön ulosmitattako. tapahtunut kuolemantapauksen, sairauden,
17733: paikkakunnalta muuton tai muun näihin
17734: 13 §. verrattavan syyn vuoksi.
17735: Tämän lain täytäntöönpano kuuluu asun-
17736: tohallitukselle. 16 §.
17737: Rahalaitosten on ilmoitettava valtiova- Tarkemmat määräykset tässä laissa tar-
17738: rainministeriölle ja asuntohallitukselle vuo- koitetun asuinrakennuksen tai huoneiston
17739: sittain maaliskuun loppuun mennessä edel- pinta-alan laskemisesta ynnä muusta: täy-
17740: lisen vuoden lopussa voimassa olleiden tä- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
17741: män lain mukaisten asuntosäästötilien lu- asetuksella.
17742: kumäärä sekä niille tehtyjen talletusten ja 17 §.
17743: sanotuilta tileiltä tapahtuneiden nostojen Tämä laki tulee voimaan päivänä
17744: yhteismäärä. kuuta 196 .
17745:
17746:
17747: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
17748:
17749: Atte Pakkanen. Eino Sääskilahti.
17750: Eino Lottanen. Mauno Pohjonen.
17751: Tahvo Rönkkö. Eeles Landström.
17752: Leo Häppölä. Paavo Niinikoski.
17753: Reino Karpola. Katri-Helena Eskelinen.
17754: Sylvi Saimo.
17755: 367
17756:
17757: IV,91.- Lak.al. N:o 112.
17758:
17759:
17760:
17761:
17762: Paavola ym.: Ehdotus laiksi sotaveteraanien asuntolainoista.
17763:
17764:
17765: E d u s k u n n a ~ l e.
17766:
17767: Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain :tai hankitulle tontille omakotitalon, olisi val-
17768: perusteella saivat v. 1939 ja sen jälkeen käy• tion lainoitusosuus määrättävä 50% :ksi hy-
17769: tyihin sotiin osallistuneet rintamamiehet vil- väksytystä hankinta-arvosta. Tämän lisäksi
17770: jelys-, asuntoviljelys-, asuntotilan tai asunto- olisi vähävaraisiJ.le sotaveteraaneille, varalli-
17771: tontin sanotussa laissa määritetyillä lunastus- suusasema ja perhesuhteet huomioonottaen,
17772: ehdoilla. Tämä oikeus edellytti heidän myös myönnettävä rivi- ja kerrostaloissa osakelai-
17773: rakennustoiminnan tukemiseksi saavan val- naa, ja omakotitaloissa lisälainaa, jonka
17774: tion lainaa edullisilla ehdoilla. V. 1949 maan- määrä saisi nousta 30 %:iin hyväksytystä
17775: hankintalakiin tehty muutos oikeutti rin- hankinta-arvosta.
17776: tamasotilaan vaihtamaan maansaantioikeu- Mainituista syistä pidämme oikeudenmu-
17777: tensa kerrostalosta saatavaan asunto-osakkee- kaisena ja kohtuullisena, että asuntovaikeuk-
17778: seen. sista vielä kärsivien sotaveteraanien tukemi-
17779: Mainituista eduista pääsivät osallisiksi seksi ryhdytään erikoistoimenpiteisiin, koska
17780: vain ne rintamasotilaat, jotka ennen lain eduskunnassa viime valtiopäivillä hyväksytty
17781: toimeenpanoasetuksessa mainittua määräai- uusi asuntotuotantolakikaan ei aseta sota-
17782: kaa olivat solmineet avioliiton. Lain täytän- veteraaneja erikoisasemaan. Tässä tarkoituk-
17783: töönpanoviranomaisten määräämä ajankohta sessa laaditun, tähän esitykseen sisältyvän
17784: 1. 10. 45 ja sanottuun päivään mennessä vält- lakiehdotuksen mukaan olisi asuntotuotannon
17785: tämätön perheellisyys johtivat sanotun oikeu- tukemiseksi valtion tulo- ja menoarvioon
17786: den jaossa kohtuuttomuuksiin, varsinkin kun otettavasta määrärahasta ensi vuoden alusta
17787: käytyihin sotiin viime vaiheissa osallistuivat lukien varattava valtioneuvoston määräämä
17788: nuoret ikäluokat, joiden normaali avioliiton osa, kuitenkin vähintään 15 % sotaveteraa-
17789: solmiminen ennen sanottua ajankohtaa olisi neille asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien
17790: ollut mahdoton ja vailla riittäviä edellytyk- osakkeiden hankkimista ja omakotitalojen ra-
17791: siä. kentamista varten. Nämä lainat myönnettäi-
17792: Koska ei kuitenkaan voida katsoa oikeu- siin asuntotuotantolaissa säädetyin edellytyk-
17793: denmukaiseksi, että valtiovalta jättäisi edellä .sin ja ehdoin, kuitenkin sellaisin, hallituksen
17794: mainituille rintamasotilaille ja heihin verrat- kohtuullisiksi katsomin poikkeuksin, että lai- ·
17795: taville joko varaamatta vastaavat oikeudet nan suuruus nousisi 50 %: iin rakennuksen
17796: tai, jos tämä katsotaan mahdottomaksi, kor- tai osakkeen hyväksytystä hankinta-arvosta.
17797: vaamaan ne, on tästä syystä asuntotila- ja Lisäksi voitaisiin vähävaraisilla sotaveteraa-
17798: tonttikysymykset ratkaistava eri lailla. Kun neille myöntää kerrostaloissa osakelainaa ja
17799: kuitenkin huomattava osa sotaveteraaneja tai omakotitaloissa lisälainaa, joka anojan varal-
17800: heihin rinnastettavia, jotka ovat vailla omaa lisuusaseman ja perhesuhteet huomioonottaen
17801: .asuntoa, haluaisivat hankkia jo nyt asunto- harkinnan mukaan nousisi ,enintään 30 %:iin
17802: osakkeen tai omakotitalon, on heitä koskeva osakkeen tai omakotitalon hyväksytystä han-
17803: lainsäädäntö kohdistettava heidän asunto- kinta-arvosta.
17804: rakennustoimintansa tukemiseen riittävällä Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
17805: lainoituksella. Jotta kaikki omaa asuntoa
17806: vailla olevat sotaveteraanit voisivat saada että Eduskunta hyväksyisi näin
17807: joko rivi- tai kerrostalosta asunto-osakkeen kuuluvan lakiehdotuksen:
17808: 368 IV,91. - Sotaveteraanien asuntolainat.
17809:
17810:
17811:
17812:
17813: Laki
17814: sotaveteraanien asuntolainoista.
17815: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17816: 1 §. Omakotitalon rakentamista varten voidaan
17817: Valtion tulo- ja menoarvioon otettavista vähävaraisille sotaveteraaneille, hänen varal-
17818: asuntolainamäärärahoista varataan vuosittain lisuusasemansa ja perhesuhteensa huomioon-
17819: valtioneuvoston määräämä osa, kuitenkin vä- ottaen myöntää lisälainaa, jonka suuruus saa
17820: hintään 15 % sotaveteraaneill.e omakotitalo- nousta 30 %:iin rakennusyrityksen hyväk-
17821: jen rakentamista tai asuinhuoneiston hallin- sytystä hankinta-arvosta.
17822: taan rivi- tai kerrostaloissa oikeuttavien osak- Osakkeiden hankkimista varten voidaan
17823: keiden hankkimista varten joko sotaveteraa- vähävaraiselle sotaveteraanille, hänen varalli-
17824: nien itsensä perustamissa tai muissa osake- suutensa ja perhesuhteensa huomioonottaen,
17825: taloissa. myöntää osakelainaa, jonka suuruus saa
17826: Sotaveteraanilla tarkoitetaan tässä laissa nousta 30 %: iin osakkeiden hyväksytystä
17827: henkilöä, joka vuonna 1939 tai sen jälkeen hankinta-arvosta.
17828: käytyjen sotien aikana reserviin kutsuttuna,
17829: nostomiehenä, vapaaehtoisena, varsinaiseen 3 §.
17830: väkeen kutsuttuna, työvelvollisena tai näihin Mitä tässä laissa säädetään sotaveteraa-
17831: rinnastettavana on osallistunut maanpuolus- ;nista, sovelletaan myös sotaleskeen, jonka
17832: tuspalveluun sotatoimialueell.a tai muualla aviopuoliso on vuonna 1939 tai sen jälkeen
17833: vihollisen tulen vaikutuksen alaisena. käydyissä sodissa kaatunut tai kadonnut
17834: Sotaveteraanien itsensä perustamalla asun- taikka sodassa saadun tai muun välittömästi
17835: to-osakeyhtiöllä tarkoitetaan asunto-osakeyh- sanottujen sotien aiheuttaman pysyväisen
17836: tiötä, jonka kaikki osakkaat ovat sotaveteraa- ruumiinvamman tai sairauden seurauksena
17837: neja. kuollut. Milloin myös sotaleski on kuollut,
17838: 2 §. sovelletaan tämän lain säännöksiä sotavete-
17839: Asuntolainaa sotaveteraanille myönnet- raanista myös kaatuneen, kadonneen tai
17840: täessä on noudatettava asuntotuotantolaissa edellä mainitulla tavalla kuoUeen sotavete-
17841: säädettyjä •edellytyksiä ja ehtoja kuitenkin raanin omiin ja ottolapsiin. Sama koskee
17842: jäljempänä mainittavin poikkeuksin. myöskin sotien jälkeen kuolleen sotaveteraa-
17843: Omakotitalon rakentamista tai asuinhuo- nin leskeä sekä omia ja ottolapsia.
17844: neiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden
17845: hankkimista varten sotaveteraaneille myön- 4 §.
17846: nettävän asuntolainan suuruus saa nousta Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
17847: 50% :iin hyväksytystä hankinta-arvosta. kuuta 1967.
17848:
17849:
17850: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
17851:
17852: E. J. Paavola. Väinö Vilponiemi. Reino Breilin.
17853: Arvo Ahonen. Sinikka Luja. Eeles Landström.
17854: 369
17855:
17856: IV,92.- Lak.a.l. N: o 113.
17857:
17858:
17859:
17860:
17861: Hellsten ym. : Ehdotus laiksi ylioppilasasuntolalainoista.
17862:
17863:
17864: E d u s k u n n a L 1 e.
17865:
17866: Sotien jäJ.keisinä vuosikymmeninä on ollut 3 455 (12,3 %) . Niitä, joilta tietoa ei saatu,
17867: havaittavissa yhä laajempaa korkeakoulu- oli 450 (1,4 %).
17868: opiskelun demokratisoitumista. Tätä kehi- Sekä meillä että muualla on yleisesti to-
17869: tystä on tervehditty tyydytyksellä kaikissa dettu opiskelijoiden kannalta parhaaksi asu-
17870: yhteiskuntapiireissä poliittisiin mielipiteisiin mismuodoksi opiskelija-asuntola, heikoim-
17871: katsomatta. Kaikkien hyväksymä on myös maksi ratkaisuksi taas alivuokralaisasuntola.
17872: periaate, että varallisuus ei saa olla esteenä Edellä mainitut luvut osoittavat, että meillä
17873: korkeamman opetuksen ja tie.don hankkimi- vain n. 3 500 korkeakouluopiskelijaa pääsee
17874: selle, vaan että kaikille on varattava yhtäläi- osalliseksi parhaasta asumismuodosta, kun
17875: set mahdollisuudet korkeakouluopiskeluun. taas suurin ryhmä, yli 10 000, joutuu turvau-
17876: Tosiasia kuitenkin on, että monien lahjak- tumaan opiskelun kannalta epätyydyttäviin
17877: kaiden, vähävaraisten tai varattomien opis- alivuakralaisasuntoihin. Eivät edes kaikki
17878: kelijoiden tiellä on runsaasti taloudellisia päävuokralaiseksi itsensä ilmoittavat yliop-
17879: esteitä, sekä varsinaisten opintojen rahoitta- pilaat useinkaan asu tyydyttävästi, km;ka yh-
17880: misessa että opinto-olosuhteiden järjeBtämi- dessä yksiössä saattaa päävuokralaisen lisäksi
17881: sessä. Kelvollisten opiskelija-asuntojen saan~ ~ua parikin alivuokralaisopiskelijaa.
17882: tiin kohtuullista vuokraa vastaan ei varsin- Tulevaa kehitystä ta:rlkasteltaessa on todet-
17883: kaan varattomilla ja vähävaraisilla opisireli- tava tilanteen kehittyvän yhä huonompaan
17884: joilla ole mahdollisuutta, jos ja kun he jou- suuntaan. Tällä hetkellä on korkeakouluopis-
17885: tuvat kilpailemaan asunnoista kireillä vuok- kelijoita noin 30 000. Kauppa- ja teollisuus-
17886: ramarkkinoilla. Vuakratason korkeus on ylei- ministeriön toimesta lasketun ennusteen mu-
17887: sesti tunnettu. V. 1958 suoritetun, Suomen kaan korkeakouluopiskelijoiden määrä tulee
17888: virallisen tilaston sosiaalisten eriik:oistutki- lukuvuonna 1967-68 olemaan lähes 50 000.
17889: mlisten sarjassa julkaistun tutkimuksen mu- Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa suoritet-
17890: kaan muodostivat vuokramenot neljäsosan tujen tutkimusten mukaan 40 % opiskeli-
17891: kaikista opiskelijoiden menoista. Suhde ei joista pitäisi voida sijoittaa opiskelija-asun-
17892: viimeaikaisen kehityksen mukaan ole muuttu- toloihin. Tämän mukaan asuntolapaikkojen
17893: nut ainakaan parempaan suuntaan. Vaikea lukumäärän tulisi tällä hetkellä olla 12 000.
17894: asuntotilanne ei ole kuitenkaan yksinomaan Kun niitä kuitenkin on vain vajaa 3 500, on
17895: taloudellinen, vaan hyvin suuressa määrin vajaus jo nyt 8 700 a.suntolapaikkaa. Mikä
17896: myös sosiaalinen ja opiskelijan menestymi- tilanne on muutaman vuoden kuluttua, ;roiip-
17897: seen vaikuttava te!kijä. puu ratkaisevasti siitä, pystytäänkö vajaus
17898: Jos tarkastelemme korkeakouluopiskelijoi- täyttämään ja asuntolapaikkoja lisii.ämään sa-
17899: den asuntotilannetta numeroiden valossa, on massa suhteessa kuin lkorkea;kouluopiskelijoi-
17900: tilanne v. 1962 suoritetun tutkimuksen mu- den määrä kasvaa.
17901: kaan seuraava: korkeakouluopiskelijoista Varsinainen ylioppilasasuntoloiden raken-
17902: asuu vanhempiensa luona 7 760 (26.2 %) taminen aloitettiin ylioppilaiden toimesta v.
17903: aviopuolison vanhempien luona 139 (0,5% ), 1945. Näin ollen noiden vajaan 3 500 valmiin
17904: sukulaisten luona 1 445 (4,3 %) , päävuokra- asuntolapaikan rakentamiseen on tarvittu lä-
17905: laisena 6 680 (22,1 %) , alivuokralaisena hes 20 vuotta. Tulos on kuitenkin eräs par-
17906: 10142 (33,2%) ja ylioppilasasuntoloissa haita osoituksia ylioppilasnuorison omatoimi-
17907: 47 E 529/66
17908: 370 IV,92. - YlioppllaaasuntolalatDat.
17909:
17910:
17911: suudesta, sillä tästä kehityksestä ovat vas- koskevalla lailla, joka takaa riittävän määrä-
17912: tanneet lähes yksinomaan ylioppilasjärjestöt. rahan ottamisen vuosittain valtion tulo- ja
17913: Koska valtion tuen määrä valmiiden asunto- menoarvioon. Näin voidaan myös parhaiten
17914: Joiden kohdalla on ollut keskimäärin vain ottaa huomioon opiskelija-asuntoloiden eri-
17915: noin 30 %, ovat ylioppilaat joutuneet yli koispiirteet yleiseen asuntorakentamiseen ver-
17916: 2/3 rahoituksesta hankkimaan eri tahoilta. rattuna, kuten yhdyskunnan toiminnan kan-
17917: Valitettavasti uusien valtion lainojen myön- nalta välttämättömät toimisto- ja virkistäy-
17918: täminen ylioppilaiden asuntolarakennustuo- tymistilat, huolto- ja hallintohenkilökunnan
17919: tantoon on viime vuosina kokonaan lakannut. asunnot sekä yhä lisääntyvien opiskelija-avio-
17920: Ylioppilasjärjestöjen vetoomuksiin edeskunta parien kannalta merkitykselliset lastenseimet
17921: on suhtautunut myönteisesti, mutta hallituk- jne.
17922: sen toimesta on myönnetyt määrärahat Yhden asuntolapaikan on arvioitu maksa-
17923: ma!ksuajan tullessa aina karsittu ''kiireelli- van keskimäärin vähintään 10 000 markkaa
17924: sempien" menojen tieltä. Asuntoloiden raken- ilman tonttikustannuksia. Jotta edellä mai-
17925: tamisen lisääntyessä ei ylioppilaiden oma- nitut suunnitelmat olisivat toteutettavissa,
17926: toimisuudella ole kuitenkaan enää mahdolli- tulisi valtion lainoituksen osuuden olla vähin-
17927: suuksia saada varoja samassa määrin kuin tään 50 % kokonaiskustannuksista ottaen
17928: aikaisemmin. Kunnat ja liikelaitokset, sa- huomioon toottikustannukset, mikäli vuokra-
17929: moin kuin yksityisetkin katsovat monasti jo tonttia ei saada, sekä asuntoloiden vaatimat
17930: tähän mennessä antaneensa heille kohtuu- erityistilat ja vakiokalusteet. Asumiskustan-
17931: della kuuluvan tuen tälle toiminnalle. nusten kohtuullisena pitämiseksi tulisi lai-
17932: Korkeakouluopiskelijoiden asunto-ongelma nojen olla korottornia vähintään 10 vuotta
17933: on paisunut niin laajabi, ettei sitä enää ja senkin jälkeen tulisi koron olla mahdolli-
17934: voida hoitaa yksinomaan ylioppilasjärjestö- simman alhainen. Valtion tulo- ja meno-
17935: jen toimin ja rakentamalla yksityisiä asunto- arvioon tulisi myös ottaa määräraha avus-
17936: loita, vaan tällä hetkellä tarvitaan koko- tuksiksi rahalaitoksilta saatavien lainojen
17937: naisia ylioppilaskyliä ja voimakasta taloudel- koron kompensoimiseksi.
17938: lista tukea ylioppilasjärjestöjen ulkopuolelta. Valtio käyttää korkeakoulujen opetuksen
17939: Kun nykyiset asuntolat ovat vuokrataloja, rahoittamiseen vuosittain yli 50 miljoonaa
17940: joiden vuokrataso on yleistä alhaisempi, ja markkaa. Näin ollen on otettava huomioon,
17941: joihin asukkaat valitaan lahjakkuuden, vähä- että hyvät opiskeluolosuhteet lyhentävät
17942: varaisuuden ja aktiivisen ylioppilastoimin- opiskeluaikaa, ja se puolestarun merkitsee
17943: taan osallistumisen perusteella, voidaan vain kustannusten säästöä opiskelijaa kohti. Jos
17944: valtion tuella saada oikea ratkaisu aikaan opiskelija joutuu keskeyttämään opintonsa,
17945: ja turvata opiskelija-asuntoJoiden merkitys on se suoranainen tappio yhteiskunnalle.
17946: varattomien ja vähävaraisten, lahjakkaiden Korkeakouluopiskelijat muodostavat oman
17947: opiskelijoiden auttamisessa. erityisen ryhmänsä, josta yli puolet on va-
17948: Nykyinen aravalaki on osoittautunut peri- rattomia tai vähävaraisia. Käsityksemme mu-
17949: aatteessa käyttökelpoiseksi myös opiskelija- kaan ei ole oikein, että varattomien ja vähä-
17950: asuntoloiden rahoittamiseen, eikä asuntoloi- varaisten opiskelijoiden on kärsittävä sekä
17951: den erikoispiirteiden huomioon ottamisen es- taloudellisesti että sosiaalisesti huonoimmista
17952: teenä liene ylivoimaisia vaikeuksia, mutta opiSkeluolosuhteista. Esteet lahjakkaiden, ta-
17953: nykyisistä aravamäärärahoista tuskin on riit- loudellisesti heikossa asemassa olevien opis-
17954: tävästi varoja irroitettavissa suunniteltujen kelijoiden tieltä on poistettava, jotta heidän
17955: ylioppilaskylien rakentamiseen. kykyjään voidaan mahdollisimman tarkoituk-
17956: Ylioppilasjärjestöillä on tällä hetkellä suun- senmukaisesti käyttää suomalaisen yhteis-
17957: nitelmat valmiina 8000-9000 uuden asun- kunnan rakentamisessa.
17958: tolapaikan rakentamiseksi eli tämänhetkisen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
17959: vajauksen poistamiseksi. Näiden suunnitel-
17960: mien toteuttaminen turvataan parhaiten eril- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17961: lisenä korkeakouluopiskelijoiden asuntoloita van lakiehdotuksen:
17962: IV,92. - :a:~ ym. 371
17963:
17964:
17965: Laki
17966: ylioppila.sasuntolalainoista.
17967: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17968:
17969: 1 §. enintään yhdeksäänkymmeneenviiteen sa-
17970: Korkeakoulujen opiskelijoille välttämättö- dalta mainitusta hyväksyttävästä hankinta-
17971: mien ja sosiaalisesti tarkoituksenmukaisten hinnasta.
17972: vuokra-asuntoloiden, joita tässä laissa kutsu-
17973: taan ylioppilasasuntoloiksi, rakentamiseksi 5 §.
17974: myönnetään tässä laissa tarkoitettuja asunto- Asuntolalainoja myönnetään sijainniltaan,
17975: lalainoja. pohjaratkaisultaan, teknillisiltä rakenteiltaan
17976: ja varusteiltaan sosiaalisesti tarkoituksen-
17977: 2 §. mukaisten sekä asumiskustannuksiltaan koh-
17978: Tässä Laissa tarkoitettuja lainoja varten tuullisten ylioppilasasuntoloiden aikaansaa-
17979: otetaan vuosittain valtion tulo- ja meno- miseksi.
17980: arvioon siirtomääräraha, jonka suuruus Lainaa myönnettäessä lasketaan hankinta-
17981: vuonna 1965 on vähintään neljä miljoonaa kustannuksiin kohtuulliset suunnittelukus-
17982: markkaa, vuonna 1966 vähintään kuusi mil- tannukset, varsinaisten asuntojen ja yhteisti-
17983: joonaa markkaa, vuonna 1967 vähintään kah- lojen rakentamiskustannukset, välttämättömät
17984: deiksan miljoonaa markkaa, vuonna 1968 vä- tonttikustannukset, välttämättömien huolto-,
17985: hintään kymmenen miljoonaa markkaa ja toimisto-, virkistys-, sosiaali- ja puhdistautu-
17986: vuonna 1969 vähintään neljätoista miljoonaa mistilojen rakennuskustannukset, välttämät-
17987: mavkkaa. Jos rakennuskustannuksissa vuoden tömän hallinto- ja huoltohenkilökunnan asun-
17988: 1964 kustannustasoon verrattuna on tapah- tojen rakennuskustannukset sekä välttämät-
17989: tunut nousua, on sanottua määrärahaa vas- tömän vakiokalustuksen hankintakustannuk-
17990: taavasti korotettava. set siten kuin siitä asetuksella ~tarkemmin
17991: määrätään.
17992: 3 §. Milloin rakennushanke osittain käsittää ti-
17993: Tässä .laissa tarkoitetut lainat ja avustuk- loja, laitteita tai kalustoa, joka etupäässä on
17994: set myöntää ja muuta tässä laissa tarkoitet- tarkoitettu muuhun kuin ylioppilasasuntoloo
17995: tua toimintaa hoitaa valtion asuntotuotanto- ja sen asukkaiden omiin tarpeisiin, älköön
17996: toimikunta, jota jäljempänä kutsutaan Ara- niitä otettako huomioon hankintakustannuk-
17997: vaksi, noudattaen soveltuvin osin ja sen mu- sia laskettaessa.
17998: kaan kuin asetuksella tarkemmin määrätään
17999: 4 päivänä joulukuuta 1953 annetun asunto- Ylioppilasasuntolaa saadaan kuitenkin
18000: tuotantolain (488/1953), sellaisena kuin se käyttää yliopistollisten lomakansien aikana
18001: on muutettuna 17 päivänä huhtikuuta 1959 muuhun .kuin sen varsinaiseen tarkoitukseen.
18002: asuntotuotantolain muuttamisesta annetulla
18003: lailla (176/1959), säännöksiä. 6 §.
18004: Asuntolalainaa voidaan myöntää yliopis-
18005: 4 §. tolle tai korkeakoululle, ylioppilaskunnalle,
18006: Asuntolalaina voidaan myöntää korkeakou- ylioppilasosakunnalle tai muulle säädetyssä
18007: luissa opiskelevien vuokra-asuntona käytettä- järjestyksessä rekisteröidylle ylioppilasyhtei-
18008: vän asuntolan rakentamista tai laajentamista sölle taikka tätä tarkoitusta varten peruste-
18009: varten. · tulle yhdistykselle tai säätiölle.
18010: Lainan suuruus on vähintään viisikym- Lainat myönnetään edellytyksellä, että yli-
18011: mentä ja enintään kuusikymmentä sadalta oppilasasuntolan rakentaminen on tarpeel-
18012: tämän lain 5 §: n mukaan laskettavasta hy- lista ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksen-
18013: vä:ksyttävästä hankinta-arvosta ja laina saa mukaista, sekä niillä muilla edellytyksillä ja
18014: sen edelle paremmalla etuoikeudella mahdol- ehdoilla, jotka asetuksella tarkemmin määrä-
18015: lisesti kiinnitettyjen lainojen kanssa nousta tään.
18016: 372
18017:
18018: 7 §. kojen tai molempien suorittamisesta korkein-
18019: Asuntolalainan takaisinmaksamisen vakuu- taan viideksi vuodeksi kerrallaan, yhteensä
18020: deksi on vahvistettava kiinnitys. enintään kymmeneksi vuodeksi.
18021:
18022: 8 §. 9 §.
18023: Asuntolalainan laina-aika on korkeintaan Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
18024: neljäkymmentäviisi vuotta. täntöönpanosta annetaan asetuksella.
18025: Asuntolalaina on kymmenen vuotta koro-
18026: ton, ja· se on maksettava takaisin yhdennestä- 10 §.
18027: toista lainavuodesta alkaen. Takaisinmaksu- Tämä laki tulee voimaan päivänä
18028: ajalta peritään korko, jonka suuruuden val- kuuta 196 .
18029: tioneuvosto vahvistaa. Arava voi kuitenkin ennen tämän lain
18030: Lainansaajalle voidaan asetuksella tarkem- voimaantuloa ryhtyä niihin toimenpiteisiin,
18031: min määrättävin edellytyksin ja ehdoin jotka ovat tarpeen lainoitustoiminnan aloitta-
18032: myöntää lykkäystä lyhennysmaksujen, kor- miseksi lain voimaan tullessa.
18033:
18034:
18035: Hlelsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
18036:
18037: Voitto Hellsten. Sulo Hostila.
18038: Esko Niskanen. Heikki Hykkäälä.
18039: Väinö Vilponiemi. Veikko Helle.
18040: Reino Breilin. Sylvi Siltanen.
18041: 373
18042:
18043: IV,93. - La.k.aJ. N :Q 114.
18044:
18045:
18046:
18047: Paa.vola. ym..: Ehdotus laiksi valtionenemmistöisten osakeyh-
18048: tiöiden toiminnan tarkastuksesta annetun lain muuttami-
18049: sesta.
18050:
18051:
18052: E d u s k u n n a l!l e.
18053:
18054: Hallitusmuodon 63 § : n mukaan "v,aJ.tion kisi sanottuj·a yhtiöitä, ei ole anoottu. V~a
18055: tuloa tuottav·aa om~utta. ja l&i~eyrityksiä asetettaisi:inlcin kysymyksena.laiseksi, onko
18056: hoidetaan ja käytetään laålla va:hvistettujen vaJ.tionenemmistöinen· osakeyhtiö valtion liike-
18057: yleisten peruSiteiden muk81arl." yr1tys, on toki pidettävä itsestään selvänä
18058: Tällä säännöksellä oli jo v:n 1917 perus- asiana, että valtion omistamat valtionyhtiöi-
18059: tusl~komibean ehdotuksffiSa laiksi Suomen den osakkeet ovat vail.tion tuloa tuottavaa
18060: valtiotalouden oikeusperustelikai ·asiaHisesti omaåsuutta, joskaa.n t:uoton määräm suhteen
18061: sama sisällys kudn sillä nyt hallitusmuodos- ei ·aioo oiekaan päästy toivottuun tai: tavoi-
18062: sakin on. Lailla on siis vahvistettava ne ylei- ooltuun tulokseen.
18063: set p-erusteet, joiden mukaan valton tuloa Puutteena ()(rJ. se, että eduskunnan valitse-
18064: tuottav·aa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoide- milla valtiontilintarkastaj1lla ei ole oikeutta
18065: ba:alll j,a käytetään, kun taas asetusteitse voi- tarkast:a:a valttionenemmistöisiä osalkey'htiöitä.
18066: dffian antaa yksityiSkohtaisempi·a säännöksiä. Heillä OIIl <rikeus vairu. tarkastusviraston väli-
18067: Jo v :n 1923 valtiopäivillä ·eduskunta ke- tyksellä saada pyytämänsä puheena. olevia
18068: hoitti hallitusta valmistamaan ja eduskun- osakeyhtiöitä ko,gkevat ,asiakirjat ja selvityk-
18069: nalle antamaan esityksen hallitusmuodon 63 set (ValtiOIIlenemmistöisten osaikieyhtiöiden
18070: § : n edellyttämäksi ~aiksi niistä perusteista, toiminnan tark8isrtu.ksesta 23. 12. 1947 anne-
18071: joiden mukaan valtion tuloa tuottavaa omai- tun lain (968/47) 3 §:n 2 mom.). Kun val-
18072: suutta ja liikeyrityksiä hoidetaan. Tätä tar- tiontilintarkastaj a:in tehtävänä hallitusmuo-
18073: koittava esitys annettiin eduskunnal.le jo sa- don mukaan on pitää eduskunnan puol<mta
18074: man vuoden .aikana, mutta esitys jäd tällöin silmäll.ä tulo- ja Il1lenl0arvion noudaJttamista
18075: lopulldoosti: käsittelemättä. Samoin kävi sekä valtioval'asrton trHaa ja hoitoa, ei heiUä
18076: Miasta v: n 1924 valtiopä.iville annetun uuden ·kuitenkaan ole oot\\1 mahdollisuutta tämän
18077: esityksen. Vasta v:n 1930 toisi:lla va:ltiopäi- tehtävän välittömään hoitam:i:soon sanottuihin
18078: villä ·eduskunnal1e annettu uusi esitys johti yhtiöihin investoitujen huomruttavien varojen
18079: lainsäädäntötuloksoon. Kun hallitus ci Imtso- osalta. Eduskunnan mahdollisuudet saada
18080: nut tarkoitW9enmuJmiseksi .sovdttaa samaan selvä ja. luotettava käsitys näiden yhtiöiden
18081: 1a:kiin säännö~ kaikkien valtion liikeyritys- toiminnasta ja varojen käytöstä ovat edellä
18082: ten ja valtJion muun tuloa tuottavan omai- esitetyn mukaiSieSti erittäin rajoitetut. Tästä
18083: suuden hoidosta, rajoittui esitys koskemaan syystä olisi myös yhtiöihin sijoitettu valtd.on
18084: ainoastaan valtion teoHisuuslaitoksia, joiden tuofltoa tuottava omaisuus saatettava j-ossakin
18085: tartkoitukslenmukaiaren hoito näytti tuolloin muodossa eduskunnan välittömän vaJvonnan
18086: ki!ireellisimmin kaipaav.an lainsäädäntötoimen- alaisek:Sii.
18087: piteitä. Esityksen perusteella wmettiin 13. 5. Edellä malinåttu laki nykyisessä muodos-
18088: 1931 1aki valti()(rl. teoH[suuslaitc:JBt.oo hoidon ja saan on pelkkä valtuuslald. Se oikeuttaa,
18089: käytön yleisistä perusteista (168/31). mutta ei velvoita valtiontalouden tarkastus-
18090: Käsiteltäessä valtion€:Ilemistöisten ooakeyh- virastoa tarkastama,8Jll sanottuja yhtiöitä.
18091: tiöiden valvontaa koskevaa kysymystä on Käytännössä va.lt1onenemmistöisten osake-
18092: todettava, ettei nädden yhtiöiden asemaa vail- yhtiöiden tarkastusvirastosta käsin tapahtuva
18093: tiokoneistooaa ole määritelty. HalLitusmuodon tarkastus onkin lain voim8Jantulosta lähtien
18094: 63 § :ssä tarkoitettua eri:kois1alcia, joka kos- hoidettu pääasi!allisesti siten, että yhtiöiden
18095: 374 IV,93- Valtioenemmist6iset osakeyhtiöt.
18096:
18097:
18098: yhtenä vuositilillltarkastajam.a on ollut joku virkatoimena. Viit.aJtta:koon tässä vielä em.
18099: yhtiökokouksen valitsema tarkastusviraston 1ain 3 § :n 1 mom:1in, jossa on säädetty, että
18100: virkamies. V :sta 1961 alkaen täJ.J.:aånen yhtiö- "suorittaessaan tässä laissa määrättyjä teh-
18101: kokouksen valitsema vuositilintarkastaja on täviä valtiontalouden tarkastusvirastolla on
18102: ollut kali.lciBsa valtioilleilemmistöisissä yhtiöissä. ne oikeudet, joista säädetään valtiontalouden
18103: Palldrion tästä tehtävästä mak:saa heille asilan- tarlrostuksesta 23. 12. 1947 (967/47 aJil.OOtun
18104: omainen yhtiö. Yhtiöiden tilintarkastajina lain 6 ja 7 § :ssä.
18105: tarkastusviraston vi:vkamiehet eivät toimi vir- Tavoitteena tulisi olla, että valtiOilleilem-
18106: kavastuulla, vaan y;ksityishenkiJöinä. Tästä mistöisten osakeyhtiöiden tarkastus tältä osin
18107: johtuu, että, että he ovat vastuulliset toimin- olisi saatettava vuonna 1947 annetun lain
18108: nastaan vain yhtiökokoukselle. edellyttämälle kann.aJ.le. Tämän vuoksi kun-
18109: Kuitenkiin voitaneen pitää selvänä, että n:ioittavasta ehdotamme,
18110: edellä mainitUIIl valtionenemmistöisen osake-
18111: yhtiön toiminnan tarkastuksesta säädetyn että Eduskunta hyväksyisi nä:im kuu-
18112: laån tarkoituksena on se, että tarkastusvirasto luvan lakiehdotuksen:
18113: tarkastaa yhtiöiden toimintaa yksinomaan
18114:
18115:
18116: Laki
18117: valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta annetun lain
18118: muuttamisesta.
18119:
18120: Eduskunnan päätöksen mlWaisesti muutetaan valrtioneoommistöisten osakeyhtiöiden toi-
18121: minnan tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 annetun lain (968/47) 1 § näin kuu-
18122: luvaksi:
18123:
18124: 1 §. omistaa enemmän kuin puolet. Sama koskee
18125: ~altiontalouden tarkastusviraston tehtä- myöskin osakeyhtiötä, jonka osakkeista tässä
18126: väm.ä on vai voa ja tarkastaa sellaisen osa:ke- tarkoitetut osakeyhtiöt tai ne ja valtio omis-
18127: y'htiön toimintaa, jonka osakkeima valtio tavat yhteensä enemmän kuin puolet.
18128:
18129:
18130: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
18131:
18132: B. J. Paavola. Pekka Pesola.
18133: 375
18134:
18135: IV,94.- Lak.al N: o 115.
18136:
18137:
18138:
18139:
18140: V. Mattila ym.: Ehdotus laiksi kotimaisten polttoaineiden
18141: käytön edistämisestä.
18142:
18143:
18144: Ed u s kun n aill e.
18145:
18146: Kulunut talvi osoitti vavahduttavasti tytä riittävästi varautumaan tästä aiheutu-
18147: kuinka huonosti maassamme on varauduttu vien valtavien kustannusten vuoksi. Tämän
18148: polttoainehuollossa mahdollisesti tapahtuviin vuoksi on ennenkaikkea pyrittävä edistämään
18149: häiriöihin. Osoittautui, että polttoainevaras- kotimaisten polttoaineiden tuotantoa ja käyt-
18150: tot, ennenkailkkea polttoöljyvarastot, ovat töä siinä määrin kuin se kansantaloudellisesti
18151: riittämättömät. Kävi myös ilmi, että monet ja työllisyyden kannalta on perusteltua, jot-
18152: kattilalaitokset ovat kokonaan nimenomaan tei polttoainetuonti kohtuuttomasti paisuisi.
18153: polttoöljystä riippuvaisia eivätkä pysty käyt- On myös varauduttava siihen, että tarvit-
18154: tämään kiinteitä ulkolaisia tai kotimaisia taessa voidaan kotimaisilla polttoaineilla no-
18155: polttoaineita. peasti peittää polttoainetuonnin vajaus. Koti-
18156: Polttoainetuonti viime vuonna vastasi läm- maisten polttoaineiden lisätty hankinta on
18157: pöarvoltaan n. 10 miljoonaa kivihiilitonnia. etukäteen huolellisesti suunniteltava ja val-
18158: Kotimaisia polttoaineita käytettiin vain noin misteltava, jotteivät arvokkaimmat metsä-
18159: puolet tästä eli n. 5 milj. kivihiilitonnia vas- alueemme tuhoutuisi, ja jottei työvoiman
18160: taava määrä. Tilanne on nopeasti kehitty- tarve olisi kohtuuton. Tämän vuoksi on eri-
18161: mässä vieläkin epäedullisemmaksi. tyisesti otettava huomioon turvevarojen käyt-
18162: Näin suuri polttoainetuonti on maalle tun- tömahdollisuus.
18163: tuva rasitus mm. valuuttamenoina, jotka vii- Kotimaisten polttoaineiden käyttö asettaa
18164: mi vuonna olivat n. 10 % vientimme arvosta, omat vaatimuksensa :polttolaitteille ja katti-
18165: sekä työtilaisuuksien menetyksenä eritoten lahuoneille. Jollei näitä seikkoja etukäteen
18166: siltä osin kuin kansantaloudellisesti olisi edul- ole otettu huomioon, on jälkeenpäin vaikela
18167: lisempaa käyttää kotimaisia polttoaineita. ja kriisitilanteessa mahdotontakin järjestää
18168: Tuontipolttoaineiden saannin mahdollisesti kotimaisten polttoaineiden käyttöä ainakaan
18169: vaikeutuessa tai tyrehtyessä ei voida ilman kohtullisella lämpöteholla ja työmäärällä.
18170: muuta yhtäkkisesti lisätä kotimaisten poltto- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
18171: aineiden hankintaa kolminkertaiseksi nykyi- taen,
18172: sestään.
18173: Pelkästään :polttoaineiden varmuusvaras- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18174: toinnilll.a ei polttoainetunnin häiriöihin pys- van lakiehdotuksen:
18175:
18176:
18177: Laki
18178: kotimaisten polttoaineiden käytön edistämisestä.
18179: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18180: 1 §.
18181: Valtioneuvoston on toimitettava selvitys polttoaineiden käytön lisäämistä ja mahdolli-
18182: tärkeimpien kulutuspisteiden polttoainehuol- suutta järjestää tarvittaessa koko polttoaine-
18183: lon järjestelystä silmälläpitäen kotimaisten huolto kotimaisilla polttoaineilla.
18184: 876 IV,94. - Kotimaiset polttoaineet.
18185:
18186:
18187: 2 §. 3 §.
18188: V aitioneuvoston on annettava asetettavatie Vakinaisesti talvikautena käytettävien kiin-
18189: toimikunnalle tehtäväksi kehittää polttoaine- teistöjen, kaukolämpölaitosten, puolustusta-
18190: hankintamenetelmiä sellaisiksi, että polttoai- loudellisesti tai kansanhuollon kannalta tär-
18191: netuonnin tyrehtyessä voidaan kohtuullisella lreiden laitosten polttolaitteet ja kattilahuo-
18192: työvoimamäärällä arvometsiä tuhoamatta riit- neet sekä näihin liittyvät tilat on siten ra-
18193: tävä polttoainehankinta suorittaa sekä suun- kennettava, että 1. 1. 1968 alkaen näissä voi-
18194: nitella ja valmistella kysymykseen tulevien daan kohtuullisella teholla ja järkiperäisesti
18195: koneiden tarvittaessa tapahtuva suurimittai- käyttää hankittavissa olevaa kotimaista polt-
18196: nen pikavahnistus sekä varata ja kunnostaa toain€tta.
18197: polttoainehuollon kannalta tärkeimmät suot 4 §.
18198: pohtoturvetuotantoa varten. Tärlkeimpiä määräyksiä tämän lain täytän-
18199: töönpanosta ja sov;eltamisesta annetaan ase-
18200: tuk~rella.
18201:
18202:
18203:
18204: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
18205:
18206: Veikko Mattila. Sakari Knuuttila.
18207: Valto Käkelä. Heikki Hykkäälä.
18208: Arvo Ahonen. Esko Niskanen.
18209: Dmari Linna. Matti Kekkonen.
18210: Valde Nevalainen. Kalle Matilainen.
18211: Sulo Hostila.
18212: 377
18213:
18214: IV,95.-Lak.aJ. N:o U6.
18215:
18216:
18217:
18218:
18219: Sillantaus ym.: Ehdotus laiksi vlittion tietokonekeskuksesta
18220: annetun lain muuttamisesta.
18221:
18222:
18223: E d u s k u n n a ~ l e.
18224:
18225: Huhtikuun 30 päivänä 1964 säädetyllä Tässä vaiheessa olisi varmasti vielä oh-
18226: lailla perustettiin valtion tietokonekeskus, jattavissa tämän yhä keskeisemmäksi muo-
18227: jonka tehtävänä on valtion virastojen ja dostuvan, ja voimakkaasti työpaikkojen si-
18228: laitosten tarvetta varten suunnitella ja suo- joitukseen vaikuttavan toiminnan kehitty-
18229: rittaa automaattiseen tietojenkäsittelyyn mistä. Ei liene paikallaan pyrkiä ratkaisui-
18230: liittyviä tehtäviä, huolehtia eri virastoissa hin, jotka ovat omiaan edistämään pääkau-
18231: ja [aitoksissa olevien tietokoneiden tarkoi- punkikeskeisyyttä ja peräti hallinnon de-
18232: tuksenmukaisesta yhteiskäytöstä sekä neu- sentralisoitumista, vaan olisi pyrittävä rat-
18233: voa ja avustaa virastoja ja laitoksia auto- kaisuihin, jotka tekevät mahdolliseksi ti-e-
18234: maattista tietojenkäsittelyä koskevissa kysy- tokonehankinnat ja tietokonekeskuksien
18235: myksissä. syntymiset eri puolille maata, ja jotka voi-
18236: Tähänastinen kehitys valtion hallinnossa sivat palvella myös eri puolilla maata alueel-
18237: näyttää viittaavan nopeasti lisääntyvän tie- lista valtion ulkopuolista tietojenkäsittelyn
18238: tojenkäsittelyn keskittymiseen. Lääninhalli- tarvetta.
18239: tuksilta on jo nyt otettu tehtäviä, joiden Mainitut näkökohdat huomioiden olisikin
18240: siirtyminen merkitsee työpaikkojen vähene- perusteltua muuttaa lakia valtion tietokone-
18241: mistä näissä ja uusien työpaikkojen lisään- keskuksesta (196/1964) siten, että lähinnä
18242: tymistä tietokonekeskuksessa. Kun myös lääninhallituksen yhteyteen tehtäisiin mah-
18243: yksityisen liikelaitos- ja järjestötoiminnan dolliseksi tietokonekeskusten perustaminen
18244: piirissä näytään yhä enemmän siirtyvän sitä mukaa kuin valtakunnallisen ja alueel-
18245: Helsinki-keskeiseen tietojenkäsittelyyn ja lisen tarpeen katsottaisiin sitä edellyttävän.
18246: kun voidaan ennustaa tietojenkäsittelyn val- Ehdotamme kunnioittavasti,
18247: taavan jatkuvasti uusia tehtäviä, on ennus-
18248: tettavissa tämänkin ansiosta voimakasta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18249: työ·paikkojen siirtymistä pääkaupunkiin. van lakiehdotuksen:
18250:
18251:
18252: Laki
18253: valtion tietokonekeskuksesta annetun lain muuttamisesta.
18254: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion tietokonekeskuksesta 30 pai-
18255: vänä huhtikuuta 1964 annetun lain nimike sekä 1 § ja 2 § :n 1 mom. näin kuuluviksi:
18256:
18257: Laki
18258: valtion tietokonekeskuksista.
18259: 1 §. Iisen ja alueellisen tarpeen katsotaan sitä
18260: Valtionhallinnon tietojenkäsittelyä varten vaativan.
18261: perustetaan valtion tietokonekeskuksia, joita Tietokonekeskuksien tehtävänä on, sen
18262: jäljempänä tässä laissa sanotaan tietokone- mukaan kuin siitä ja tietokonekeskusten
18263: keskuksiksi, sitä mukaa kuin valtakunnal- välisestä työnjaosta asetuksella tarkemmin
18264: 48 E 529/66
18265: 878 IV,95. - Valtion tietokonekeskulc8et.
18266:
18267:
18268: säädetään, valtion virastojen ja laitosten viä, mikäli se voi tapahtua 2 momentissa
18269: tarvetta varten suunnitella ja suorittaa au- mainittuja tehtäviä haittaamatta.
18270: tomaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyviä teh-
18271: täviä, huolehtia eri virastoissa ja laitoksissa 2 §.
18272: olevien tietokoneiden tarkoituksenmukai- Tietokonekeskukset ovat valtiovarainmi-
18273: sesta yhteiskäytöstä sekä neuvoa ja avus- nisteriön alaisia.
18274: taa virastoja ja laitoksia automaattista tie-
18275: toj·enkäsittelyä koskevissa kysymyksissä.
18276: Tietokonekeskus voi suorittaa muitakin Tämä laki tulee voimaan päivänä
18277: kuin valtionhallinnon tietojenkäsittelytehtä- kuuta 196 .
18278:
18279:
18280: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
18281:
18282: Pentti Sillantaus. Sakari Knuuttila. Arvo Ahonen.
18283: 379
18284:
18285: IV,96.-Lakal. N:o 117.
18286:
18287:
18288:
18289:
18290: Kokkola ym.: Ehdotus laiksi tullilain muuttamisesta.
18291:
18292:
18293: Ed uskunnaUe.
18294:
18295: Tullilain 155 § : n 1 mom. on nykyään näin kanssa, ja 'pyysi valtioneuvostoa ryhtymään
18296: kuuluva: toimenpiteisiin sanotun 10 §: n muuttamiseksi
18297: "Kaupunkien velvollisuus hankkia ja kun- niin, että laivastaisuus poistuisi. Oikeuskans-
18298: nossapitää tullitoimipaikkaa varten tarvitta- leri on 17 päivänä maaliskuuta 1966 valtio-
18299: vat virkahuoneistot pakkahuoneineen ja tul- varainministeriölle antamassaan lausunnossa
18300: litavaran varastoimispaikkoineen sekä huoleh- katsonut, että tullisä.ä.nn,ön 10 § laajasti tul-
18301: tia sellaisten huoneistojen lämmityksestä ja kittuna on lainvastainen ja että on aihetta
18302: valaistuksesta ynnä hankkia tullitavaran kä- sen muuttamiseen. Lisäksi oikeuskansleri on
18303: sittelyyn ja punnitsemiseen tarvittavat väli- huomauttanut, että tullisäännön 10 § : n muut-
18304: neet jää edelleenkin voimaan, sikäli kuin se tamisesta siten kuin on tehty, olisi pitänyt
18305: eri kaupunkeihin nähden vanhastaan on ollut pidättäytyä, kunnes hallituksen edellä mai-
18306: olemassa." nittu esitys olisi tullut eduskunnassa loppuun
18307: Viime aikoina on valtion taholla esiintynyt käsitellyksi.
18308: pyrkimystä mainittujen kaupunkien velvolli- Näin ollen on syytä selventää tullilain
18309: suuksien laajentamiseen. Hallitus antoi 1962- 155 § : n 1 mom: ia niin, ettei edellä selos-
18310: vuoden valtiopäivillä eduskunnalle esityksen tettu virheellinen säätämismenettely toistu.
18311: n: o 115 tullilain muuttamisesta 155 § : n Kysymys tuulaakin lakkauttamisesta ja kau-
18312: osalta. Sen mukaan kaupunkien sanotut vel- punkien vapauttamisesta pakollisesta tullika-
18313: vollisuudet eivät olisi enää riippuneet siitä, marin ylläpitovelvollisuudesta on parhaillaan
18314: minkälainen kaupungin velvollisuus on van- erään komitean tutkittavana. Tällä hetkellä
18315: hastaan ollut. Laki- ja talousvaliokunta esitti on mahdotonta sanoa, tuleeko ja milloin ko-
18316: yksimielisesti valtiovarainvaliokunalle anta- mitean tutkimus johtamaan siihen, että kau-
18317: massaan lausunnossa n:o 5/1962, että sanottu pungit vapautuvat sanotusta velvollisuudesta.
18318: esitys hylättäisiin. Yhtenä perusteena oli se, Tänä välikautena voi esiintyä tarvetta sel-
18319: ettei valiokunnan mielestä ollut asianmu- laistenkin huonetilojen hankkimiseen tulli-
18320: kaista laajentaa kuntien ko. velvollisuuksia. toimipaikkoja varten, joiden hankkiminen ei
18321: Kel"rottu hallituksen esitys on lopullisesti kuulu asianomaisen kaupungin lakisääteisiin
18322: rauennut edellisen eduskunnan toimikauden velvollisuuksiin. Tällaisen ylimääräisen tilan
18323: päättymisen johdosta. Lokakuun 1 päivänä hankkimista edistettäisiin, jos siitä suoritet-
18324: 1965 annetulla asetuksella (511/65) muutet- taisiin valtion varoista kaupungille korvausta
18325: tiin tullisäännön 10 § siten, että siinä yksi- vuokran muodossa tai muulla tavoin. Sama
18326: tyiskohtaisesti lueteltiin ne erilaiset huone- koskee muuta ylimääräistä tehtävää tai etua.
18327: tilat, joita kaupungin tullilain 155 §: n no- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
18328: jalla tulee hankkia. Valtioneuvostolle 20 päi- nioittavasti,
18329: vänä joulukuuta 1965 lähettämässään kir-
18330: jelmässä Kaupunkiliitto katsoi, että tullisään- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18331: nön 10 § oli ristiriidassa tullilain 155 § : n van lakiehdotwksen:
18332: 380 IV,96. - Tull.ilaki.
18333:
18334:
18335:
18336:
18337: Laki
18338: tullilain muuttamisesta.
18339: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä syyskuuta 1939 annetun tul-
18340: lilain (275/39) 155 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
18341:
18342: 155 §. sältöä älköön asetuksella selitettäkö. Milloin
18343: Kaupunkien velvollisuus hankkia ja kun- kaupunki suostuu tullitoimipaikkaa varten
18344: nossapitää tullitoimipaikkaa varten tarvitta- haDJk:kimaan ja kunnossapitämään sellaista
18345: vat virkahuoneistot pakkahuoneineen ja tul- tarpeellista huonetilaa tai suorittamaan sel-
18346: litavaran varastoimispaikkoineen sekä huo- laisen muun toimenpiteen, jonka hankkimi-
18347: lehtia sellaisten huoneistojen lämmityksestä sen, kunnossapitämisen tai suorittamisen ei
18348: ja valaistuksesta ynnä hankkia tullitavaran katsota vanhastaan kuuluvan kaupungin vel-
18349: käsittelyyn ja punnitsemiseen tarvittavat vä- vollisuuksiin, voi valtio suorittaa huoneti-
18350: lineet jää edelleenkin voimaan sellaisena, lasta tai toimenpiteestä kaupungille kohtuul-
18351: kuin se eri kaupunkeihin nähden vanhastaan lisen korvauksen.
18352: on ollut olemassa. Tämän velvollisuuden si-
18353:
18354:
18355: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
18356:
18357: Veikko Kokkola. Artturi Koskinen. Eino Raunio.
18358: Voitto Hellsten. Veikko Helle. Pauli Burman.
18359: Antti 0. Pennanen. U. H. Voutilainen. Meeri Ka.lava.inen.
18360: 381
18361: IV,97.- Toiv.&l. lf:o 57.
18362:
18363:
18364:
18365:
18366: Junnila ym..: Tutkimuksen toimittamisesta valtiontalouden
18367: laajenemisesta kansantuotteen kasvua nopeammin.
18368:
18369:
18370: E d u s k u n n a ll e.
18371:
18372: Viime vuosien taloudelliselle tapahtumi- nalta, mitä mieltä verorasituksen nousun kan-
18373: selle maassamme on ollut tyypillistä se, että santaloudellisista vaikutuksista muuten olta-
18374: valtiontalous on laajentunut paljon nopeam- neenkin. Siltä osin kuin valtion menojen
18375: min kuin reaalinen kansantuote - siis tava- jatkuvasta kasvusta johtuva lisävarojen tarve
18376: roiden ja palvelusten tuotanto - on voinut on pakottanut erilaisten välillisten verojen
18377: kasvaa. Valtion menot olivat vuonna 1961 tai valtion laitosten kantamien maksujen ko-
18378: valtion tilinpäätöksen mukaan 4 465,3 milj. rotuksiin, valtiontalouden paisuminen on sa..
18379: mk, mikä luku tosin ei sano likikään koko malla myötävaikuttanut - eräänä tekijänä
18380: totuutta valtion menoista mm. siitä johtuen, muiden rinnalla - hintatason ja elinkustan-
18381: että erinäiset suuret menoerät, jotka suorite- nusten kohoamiseen. Tiimä seikka yhdessä
18382: taan budjetin ulkopuolisista rahastoista, eivät palkansaajiakin yhä raskaammin kohtaavien
18383: tähän lukuun sisälly. Vuoteen 1965 mennessä välittömien verojen nousun kanssa on puo-
18384: nämä valtion tilinpäätöksen osoittamat menot lestaan ylläpitänyt palkankorotuspainetta ja
18385: olivat ennakkotietojen mukaan kasvaneet nostanut sitä tietä kustannustasoa. Osake-
18386: 6 821,0 milj. mk:aan. Jos vuoden 1961 meno- yhtiöiden ja muiden taloudellisten yritysten
18387: jen tasoa merkitään 100 :Ha, valtion menojen verojen kohoaminen on niinikään ollut eräänä
18388: kasvua osoittava indeksiluku oli vuonna 1965 kustannustasoa kohottavana ja siten kansain-
18389: 153. Jos vastaavasti vertaiUaan, miten kan" välistä kilpailukykyä rasittavana tekijänä.
18390: santuote (bruttokansantuote tuotantokustan- Eräät toiset voimakkaasti laajenevan val-
18391: nushintaan) on samana aikana kasvanut, voi- tiontalouden seurannaisvaikutukset eivät ol·e
18392: daan todeta, että kansantuotteen volyymi- yhtä riidattoman selviä. Jos ajatellaan, miten
18393: indeksi on noussut vuoden 1961 100 pisteestä tämä asiaintila vaikuttaa esim. tuotannon
18394: vain 118 pisteeseen vuonna 1965. Jos brutto- nousuun ja taloudelliseen kasvuun, tuntuu
18395: kansantuote tuotantokustannushintaan laske- tosin ilmeiseltä, että laajeneva valtiontalous
18396: taan käyvin hinnoin, se on näinä samoina tuo mukanaan niukkojen tuotannollisten re-
18397: vuosina noussut 15 710,7 milj. mk:sta 23 353,0 surssien käyttöä sellaisiin tarkoituksiin, jotka
18398: milj. mk: aan eli 48.6 %. Sekin on siis kas- taloudellisen kasvun nopeuttamisen kannalta
18399: vanut hitaammin kuin valtion menot, mutta ovat vähemmän tehokkaita kuin erinäiset
18400: tapahtuneesta inflaatiosta johtuen kuitenkin muut tuotannolliset tarkoitukset, joiden to-
18401: selvästi nopeammin kuin kansantuotteen vo- teuttamiseen ·ei kasvavan verotuksen ja val-
18402: lyymi-indeksi. tion lainaustoiminnan luottomark!kinoita rasit-
18403: iSe seikka, että valtiontalouden laajentu- tavien vaikutusten takia riitä pääomia. Tämä
18404: minen on tällä tapaa ylittänyt samanaikaisen kysymys kaipaisi kuitenkin seikkaperäisem-
18405: kansantuotteen kasvun, on johtanut talous- pää selvittämistä. Niinikään olisi tarpeen
18406: elämässämme moniin haitallisiin seuraamuk- saada objektiivista tietoa siitä, mikä osuus
18407: siin. Eräät näistä haitoista ovat niin ilmei- viime vuosien suuresti laajentuneena valtion-
18408: siä, että ne ovat riidattomasti kaikkien to- taloudella on ollut tuontikysynnän paisumi-
18409: dettavissa. Valtiontalouden nopean laajentu- seen ja siitä puolestaan aiheutuneeseen ulko-
18410: misen itsestään selvä seuraamus on ensinnä- maankaupan epätasapainoon ja valuuttava-
18411: kin verorasituksen kasvu, jonka kaikki myön- rannon ehtymiseen. Rahamarkkinoita alati
18412: tävät haitaksi ainakin veronmaksajien kan- laajeneva valtiontalous, joka tuo mukanaan
18413: 382 IV,97. - Valtiontalous.
18414:
18415:
18416: paitsi verorasituksen, myös valtion luoton- sen tulokset pitäisi samalla esittää niin yleis-
18417: tarpeen kasvun, ainakin meidän maamme tajuisesti ja selkeästi, että sitä voisivat käyt-
18418: luottomarkkinaolosuhteissa selvästi kiristää ja tää hyväkseen myös sellaiset valtiontaloudel-
18419: johtaa samalla häiriöihin korko-oloissa, val- lisiin ratkaisuihin eri tahoilla myötävaikutta-
18420: tion joutuessa kasvavassa luotontarpeessaan vat piirit, jotka eivät ole saaneet kansan-
18421: tarjoamaan valtion obligaatioiden merkitsi- taloudellista erikoiskoulutusta.
18422: jöille yhä parempia korko- ja indeksietuja. Ehdotamme näin ollen eduskunnan hyväk-
18423: Selvitystä kaipaisi kuitenkin mm. se kysy- syttäväksi toivomuksen,
18424: mys, mitkä rahalaitostyypit ja minkä elin-
18425: keinoelämän haarojen rahoitusmahdollisuudet että hallitus antaisi ensi tilassa jon-
18426: joutuvat tästä valtion lainaustoiminnasta pa- kin taloudellisen tutkimuslaitoksen tai
18427: himmin kärsimään. tätä varten erikseen asetettavan puo-
18428: Luetteloa vahvasti laajenevan valtiontalou- lueettoman , asiantuntijaelimen tehtä-
18429: den synnyttämistä taloudellisista ongelmista väksi laatia perusteellinen selvitys
18430: voisi pitkäänkin jatkaa. Kysymyksessä on niistä taloudellisWta seuraamuksista,
18431: kaiken kaikkiaan siksi me11kitsevä taloudel- joita aiheutuu siitä, että valtontalous
18432: listen pulmakysymysten sarja, että se pitäisi on maassamme viime aikoina pyrkinyt
18433: välttämättä seikkaperäisesti ja luotettavasti laajenemaan kansantuotteen kasvua
18434: selvittää. Tällaisen selvityksen täytyisi olla nopeammin.
18435: tieteeHisesti mahdollisimman pätevä, mutta
18436: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
18437:
18438: T. Junnila. Esko J. Koppanen.
18439: P. R. Haarla.. Raimo Daskivi.
18440: Matti Ra.ipala. Erkki Hara.
18441: Juha Rihtniemi. Toivo Hietala.
18442: Olavi Lähteenmäld.
18443: 383
18444:
18445: IV,98.- Toiv.al. N:o 58.
18446:
18447:
18448:
18449:
18450: Berner ym.: Vuosittaisen tulo- ja menoarvion laatimisesta pit-
18451: kän ajan taloudellisen suunnittelun pohjalta.
18452:
18453:
18454: E d u s k u n n a ll e.
18455:
18456: Eri yhteyksissä on todettu, että valtion- kustannuksia ja hukkainvestointeja. Pitkän
18457: talouden hoidossa tähän saakka käytössä ollut ajan taloudellisen suunnittelun tulisi olla se
18458: järjestelmä ei ole ollut omiaan aikaansaa- tulevaisuuden tarpeiden osoittaja, jonka poh-
18459: maan suunnitelmallista ja johdonmukaista jalta voitaisiin johtaa kuluvan hetken toi-
18460: varojen käyttöä. Vaikka mm. vuosittaisen mintaa. Suunnittelun tuloksena saatavan oh-
18461: budjettijärjestelmän kehittämistyö on jo hy- jelman tulisi osoittaa sekä koko valtiontalou-
18462: vässä vauhdissa mm. budjetin ra~enteen den että eri hallinnonalojen toiminnan yleis-
18463: osalta, on painavana puutteena edelleen pi- linjat. Tämän ohjelman tulisi olla vuosittai-
18464: dettävä sitä, että valtion taloudenpidon sen tulo- ja menoarvion laadinnan perustana.
18465: perustana ei ole luotettavaa pitkän ajan Ohjelmasta kävisi ilmi valtion uusien teh-
18466: suunnittelua. Valtiovarainministeriössä on tävien ajoitus ja valtiontalouden reaaliset
18467: tosin arvioitu tulojen ja menojen kehitystä mahdollisuudet tässä suhteessa. Ohjelma tulisi
18468: useamman vuoden tähtäyksellä, mutta koska esittää ·vuosittaisen tulo- ja menoarvioesityk-
18469: menojen arvioinnin perustana ei ole ollut sen yhteydessä eduskunnalle lisäinformaa-
18470: ministeriöiden, virastojen ja laitosten johdon tiona. Pitkän ajan suunnittelun tulisi tapah-
18471: vastuulla olevia toimintasuunnitelmia, ei täl- tua jatkuvasti siten, ·että ohjelma olisi aina
18472: laisten arvioiden realistisuutta voida pitää ajanmukaisena päätöksentekijöiden käytettä-
18473: tyydyttävänä. vissä.
18474: Valtiontaloutta koskevien päätösten ja rat- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
18475: kaisujen rationalisuuden eräänä edellytyk- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18476: senä on pidettävä luotettavaa pitkän ajan muksen,
18477: taloudellista suunnittelua. Tässä suunnitte-
18478: lussa tulisi lähteä niiden tarpeiden ennakoin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18479: nista, jotka valtion tulisi tyydyttää. Nykyi- niiden tarpeiden ennakoimiseksi, jotka
18480: sin on eräissä virastoissa ja laitoksissa tosin valtion tulisi pidemmällä tähtäyksellä
18481: laadittu valtion toimenpiteisiin kohdistuvien tyydyttää ja että hallitus ottaisi käyt-
18482: tarpeiden selvityksiä useamman vuoden täh- töön vuosittaisen tulo- ja menoarvion
18483: täyksellä, mutta pääosasta valtion tehtäviä laadinnan perustaksi virastojen ja lai-
18484: päätetään tulo- ja menoarvion yhteydessä tosten toimintasuunnitelmille rakentu-
18485: ilman, että on riittävästi selvitetty tulevai- van pitkän ajan taloudellisen suunnit-
18486: suuden näköaloja. Tällainen lyhytjänteinen telun.
18487: päätöksenteko on omiaan aiheuttamaan Iisä-
18488: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
18489:
18490: Arne Berner. Pirkko Aro. Armas Leinonen.
18491: IV,99.- Toiv.al. N:o 59.
18492:
18493: Lähteenm.ä.ki. ym..: Useampivuotisen budjettisuunnitelman ai-
18494: kaansaamisesta.
18495: Ed u s kun n a II e.
18496: Valtion menojen paisumisessa on viime vuo- tymisestä. Tällaisia laskelmia on tietysti suo-
18497: sina entistä selkeämmin tullut esille se tosi- ritettu ja suoritetaan, mutta taloudellisina
18498: asia, että uusista lakisääteisistä menoista nousukausina, jolloin menojen epäterve pai-
18499: päättäminen tai pitkäaikaisten investointien suttaminen on helpointa, laskelmien suorit-
18500: alkaminen merkitsee monissa tapauksissa yhä taminen on vaarassa unohtua tai laskelmiin
18501: suurenevaa menojen kasvua seuraavina vuo- ei kiinnitetä huomiota.
18502: sina ja ehkä hyvinkin pitkän aikaa. Tällaisen Tarpeelliselta tuntuisikin pyrkiä valtion
18503: tilanteen olemassaolosta on hyvänä osoituk- tulo- ja menoarvion laatimista ja käsittelyä
18504: sena se, että esimerkiksi vuonna 1963 valtio- koskevassa lainsäädännössä sellaisiin muutok-
18505: varainministeriön kansantalousosastolla vuo- siin, jotka veivoittaisivat hallituksen esittä-
18506: siksi 1963-67 laaditun finanssisuunnitelman mään ja eduskunnan käsittelemään budjetti-
18507: mukaan "oletetuilla valtion tulojen lisäys- esityksen perusteluissa laskelmat lähivuosien
18508: perusteilla kasvu- ja työllisyyspoliittsesti tulo- ja menotalouden kehittymisestä ja hoi-
18509: välttämättömiin pääomamenoihin ei Jaisi tamisesta, erityisesti lakien edellyttämien ja
18510: lisäysvaraa lainkaan, vaan odotettavissaole- menoarvioon uusina otettujen menojen kehi-
18511: vat tulonlisäykset kuluisivat kulutus- ja siir- tyksestä, aloitettujen tai tiedossa olevien in-
18512: tomenojen sekä valtionvelan hoitomenojen vestointien ja uusien laitosten rahoitustar-
18513: kasvuun." (Hallituksen esitys eduskunnalle peesta sekä eduskunnassa ja hallituksessa
18514: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodeHe 1964, käsiteltävänä tai valmisteltavana olevien esi-
18515: Liite A sivu 652.) tysten mahdollisesta vaikutuksesta lähivuo-
18516: Tällainen kehitys aiheuttaa suurimmat vai- sien valtiontalouteen.
18517: keudet juuri silloin, kun suhdannetaantuman Tällaisella usean vuoden varainhoitosuun-
18518: tai muiden syiden vuoksi valtion tulojen nitelmalla, josta tulo- ja menoarvion perus-
18519: kasvu heikkenee. Ja vaikkakin valtion talous teluihin kuuluvana muodostuisi perusta tai
18520: tä:lhris·ena aikana voitaisiin hoitaa väittä- kuitenkin ohje sekä eduskunnalle että halli-
18521: mällä uusien menojen ottamista, ei asiantila tukselle seuraavien vuosien ja jo käsiteltä-
18522: ole tyydyttävä siitäkään syystä, että kuhun- näkin olevan budjetin rakentelussa ja sen
18523: kin ajankohtaan liittyvät omat kehitystar- ulkopuolella tapahtuvassa lainsäädäntötyössä,
18524: peensa ja valtion lainsäädäntötyöllä näin olisi myöskin selventävät merkityksensä val-
18525: ollen on omat tehtävänsä jokaisilla valtio- tion hallintoelimille ja laitoksille omien suun-
18526: päivHlä. Myöskään ei ole vähäistä valtion täl- notelmiensa kehittelyssä.
18527: laisena huonona aikan talouselämälle epä- Edellä olevaan perustuen kunnioittavasti
18528: terveellä lainoitustarpeellaan tuottama haitta. esitämmekin eduskunnan hyväksyttäväoksi toi-
18529: Suomen yksivuotisessa budjettijärjestel- vomuksen,
18530: mässä ei ole nimenomaista velvoitetta sen
18531: enempää hallituksella kuin eduskunnallakaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18532: tulo- ja menoarviota käsitellessään tehdä edes useampivuotisen budjettisuunnitelman
18533: laskelmia käsiteltävän budjetin nojalla seu- aikaansaamiseksi.
18534: raavien vuosien meno- ja tulotalouden kehit-
18535: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
18536:
18537: Olavi Lähteenmäki. Olavi Nikkilä. Margit Borg-Sundman.
18538: Erkki Hara. T. 1. Vartia. Aili Vaittinen.
18539: N. Kosola. Jaakko Kemppainen. Timo Mäki.
18540: Sakari Huima. Irma Hamara. T. Junnila.
18541: Esko J. Koppanen. Mikko Asunta. P. R. Haarla.
18542: Anna-Liisa Linkola. Jouni Apa.jalahti. Raimo Daskivi.
18543: 385
18544:
18545: IV,lOO.- Toiv.al. N:o 60.
18546:
18547: Leivo-Larsson ym.: Valtion laino,ien ehtojen tarkemmasta
18548: määrittelemisestä ja epäedullisten lainojen konvertoimi-
18549: sesta.
18550:
18551: E d u s k u n n a ll e.
18552: Toisiaan seuranneet hallitukset ovat valtion koskee osaltaan myös valtion omia viran- ja
18553: kassavaikeuksien hoitamiseksi yhä enemmän toimenhaltijoita ja työntekijöitä. - Maksu-
18554: turvautuneet sellaiseen kotimaiseen lainan- tasetta tällainen lainanottopolitiikka rasittaa
18555: ottoon, joka tarjottujen korko-, vero- ja toisaalta hinta. ja kustannustason nousun
18556: indeksihyvitysten osalta on ollut toisaalta val- kautta, ja toisaalta valtion obligaatioista saa-
18557: tiolle erityisen epäedullista ja toisaalta ra- tuja pääomatuloja nauttivien tulonsaajain
18558: hansijoittajille ylen edullista. keskimääräistä suuremman tuotantoaUtiuden
18559: Tällaiset lainaoperaatiot ovat olleet sen- vuoksi.
18560: ranksiltaan koko kansantaloutemme kannalta Perusteluna tällaisille lainaehdoille on esi-
18561: haitallisia ja vahingollisia. Valtiontaloudelli- tetty, että lainoja ei muuten voitaisi sijoittaa
18562: sesti ne merkitsevät tulevina vuosina yhä markkinoille. Muissa maissa, joissa pyrki-
18563: kasvavaa menotaakkaa. Rahamarkkina- myksenä on järkevä rahanarvo. ja rahamark-
18564: ja tuotantopoliittisesti ne merkitsevät raha- kinapolitiikka, keskuspankit ovat kuitenkin
18565: markkinain kiristämistä ja rahan hinnan ko- ryhtyneet toimenpiteisiin lainaehtojen pitä-
18566: rottamista. Aivan erityisen ristiriitaista ja miseksi kohtuull.isuuden puitteissa. Tällainen
18567: kielteistä tämä rahamarkkinapolitiikka on rahapoliittinen velvollisuus kuuluu ymmär-
18568: sen vuoksi, että valtio samanaikaisesti vero- tääksemme myös Suomessa selvästi keskus-
18569: huojennuslaeilla ja muilla toimenpiteillä luo pankille. Mikäli vallitsevissa kireän rahan
18570: oman Jainanottonsa kanssa hyvillä ehdoilla olosuhteissa mahdollisuuksia ilmaantuu täl-
18571: kilpailevia, vaihtoehtoisia sijoitusmuotoja, laisten valtiontaloudelle epäedullisten obli-
18572: korottaen itse sitä hintaa, minkä se joutuu gaatioiden ja muiden velkasitoumusten takai-
18573: ottamastaan luotosta maksamaan. - Rahan- sin ostamiseen tai muita keinoja mainittujen
18574: arvopoliittisesti tällainen lainanotto vaikut- lainojen konvertoimiseen, olisi tähän yhteis-
18575: taa kielteisesti ei ainoastaan ylen kalliin toiminnassa keskuspankin kanssa viipymättä
18576: rahan kustannustasoa nostavan vaikutuksen ryhdyttävä.
18577: kautta, vaan myös sen vuoksi, että ennemmin Edellä mainittuun viitaten esitämme edus-
18578: tai myöhemmin valtiovalta joutuu turvautu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18579: maan velkojensa hoitamiseksi välillisten vero-
18580: hintojen nostamiseen. Tulonjakopoliittisesti että hallitus antaessaan lainsäädän-
18581: toimenpide yhdessä yhä lisääntyvien, erilais- nön puitteissa esityksiä lalinarnottoval-
18582: ten veronhuojennusten kanssa, merkitsee tuuksista, s.amalla määrittelisi ne ylim-
18583: korko-, indeksihyvitys- ja kuoletusmaksujen mät korlw- y.m. lainaehdot, joihin
18584: siirtämstä verotuksen ja hintojen nousun hallitus lainanotossaan saa suostua
18585: kautta niiden kansalaisten maksettavaksi, sekä, että hallitus y(hteistoiminnassa
18586: joilla varallisuuden puutteen vuoksi ei ole keskuspankin kanssa mahdollisuuk-
18587: mahdollisuutta hyötyä mainitunlaisista laina- siensa mukaan ryhtyy toimenpiteisiin
18588: ehdoista ja veronhuojennuksista. Heidät pa~ jo markkino~'lle sijoitettujen epäedullis-
18589: kotetaan näin ollen yrittämään tasapainottaa ten lainojen lyhentämiseksi, obligaa-
18590: kasvavat vero- ja elinkustannusmenonsa pal- tioiden takaisin ostamiseksi ja lainojen
18591: kankorotusten avulla. Luonnollisesti tämä konvertoimiseksi.
18592: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
18593:
18594: T. Leivo-Larsson. Aili Siiskonen.
18595: Olavi Saarinen. Vappu Heinonen.
18596: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen.
18597: 49 E 529/66
18598: 386
18599:
18600: IV,101.- Toiv.a.l. N:o 61.
18601:
18602:
18603:
18604:
18605: Alenius ym.: V aZtakunnansuunnittelutoimiston organisaation
18606: uudistamisesta.
18607:
18608:
18609: E d u s k u n n a 11 e.
18610:
18611: Maamme seutusuunnittelu ja seutukaavoi- Valtakunnansuunnittelutoimiston organi-
18612: tus ovat nykyisin heikosti yhteensovellettuja. saation uudistaminen ja sen toiminnan tehos-
18613: Tilanteen korjaaminen edellyttää valtakun- taminen loisi edellytykset myös tarkoituksen-
18614: nansuunnittelutoiminnan tehostamista. Valta- mukaisen kehitysaluepolitiikan harjoittamisen
18615: kunnansuunnittelutoimiston olisi päästävä kannalta keskeisen tutkimus- ja selvitystoi-
18616: nykyistä tehokkaammin ja keskitetymmin or- minnan keskittämiselle valtakunnansuunnitte-
18617: ganisoimaan ja johtamaan seutukaavoituksen lutoimistoon. Tälläkin tavoin vähennettäisiin
18618: kannalta välttämätöntä valtakunnallisen ta- valtion menoja, sillä valtakunnansuunnittelu-
18619: son tutkimus- ja selvitystyötä. Tällöin voitai- toimistosta erillään toimivan, kehitysaluepoli-
18620: siin saada yhtesm.itallista aineistoa seutu- tiikkaa palvelevan erillisen tutkimuselimen
18621: kaavojen laatimista varten ja siten ratkaise- perustaminen tulisi kalliimmaksi. Lisäksi se
18622: vasti vähentää tarpeetonta päällekkäistyötä ja aiheuttaisi tarpeetonta päällekkäistyötä, koska
18623: seutukaavoituksesta aiheutuvia kustannuksia. kehitysaluepolitiikkaan läheisesti liittyvää tut-
18624: Seutukaavoituksen kustannukset, jotka rat- kimustoimintaa on joka tapauksessa harjoitet-
18625: kaisevassa määrin koostuvat tutkimus- ja tava myös valtakunnansuunnittelutoimistossa.
18626: selvitystoiminnasta, kohoaisivat vuosittain yli Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18627: 10 miljoonaan markkaan, jos koko maa saatet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18628: taisiin - kuten välttämättä olisi tehtävä -
18629: lakisääteisen seutukaavoituksen piiriin ja Ias- että valtakunnansuunnittelutoimin-
18630: kentaperuateena käytettäisiin eräiden seutu- nan tehostamista varten ryhdytään
18631: kaavaliittojen nykyisten kustannusarvioiden viipymättä toimenpiteisiin valtakun-
18632: edellyttämiä kustannuksia keskimäärin kun- nansuunnittelutoimiston organuaation
18633: taa kohden. Kun seutukaavan laatimisesta uudistamiseksi ja muiden toimintaedel-
18634: johtuvista hyväksyttävistä kustannuksista lytysten parantamiseksi siten, että toi-
18635: valtio joutuu korvaamaan voimassa olevan misto pystyy suorittamaan sille kehit-
18636: rakennuslain nojalla puolet, merkitsisi seutu- tyvässä yhteiskunnassa kuuluvat ja
18637: kaavoituksen kustannusten alentaminen tältä nopeasti lisääntyvät tehtävät.
18638: osin valtion kustannusosuuden ratkaisevaa
18639: vähenemistä.
18640: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
18641:
18642: Ele Alenius. Paavo Aitio. Martti Linna.
18643: Osmo Kock. Hertta Kuusinen. Paavo Lagerroos.
18644: Pekka. Silander. Pauli Räsänen. Rainer Virtanen.
18645: 887
18646:
18647: IV,102.- Toiv.al. N:o 62.
18648:
18649:
18650:
18651:
18652: H. Linna ym..: Tutkimuksesta kehitysalueiden talouden edis-
18653: tämiseksi annetun lain vyöhykejaoituksen tarkistamiseksi.
18654:
18655:
18656:
18657: Eduskunnalle.
18658:
18659: Hyväksyessään lain kehitysalueiden talou- Vaasan läänin puoleisen Keski-Pohjan-
18660: den edistämisestä eduskunta ei ole kiinnit- maan ja siihen liittyvien Etelä-Pohjanmaan
18661: tänyt huomiota niihin perusteisiin, joilla ja Keski-Suomen seuraavien kuntien: Hal-
18662: kehitysalueet on jaettu kahteen vyöhykkee- suan, Himangan, Kannuksen, Kaustisen, Käl-
18663: seen. viän, Lestijärven, Lohtajan, Perhon, Toho-
18664: Pohjois-Suomesta on kehitysalueiden I lammin, Ullavan, Vetelin, Alajärven, Evi-
18665: vyöhykkeeseen hyväksytty Lapin, Oulun, järven, Kortesjärven, Lappajärven, Vimpe-
18666: Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänit kokonai- lin, Kyyjärven, Kivijärven, Kinnulan ja
18667: suudessaan. Pihtiputaan keskimääräinen äyrimäärä asu-
18668: Kehitysaluelain luonne pyrkii selvittele- kasta kohti oli 1 340 ja äyrin hinta 13,78
18669: mään kehittyneisyyttä taloudellisessa mie- penniä. Numerosarjat osoittavat kiistatto-
18670: lessä ja tältä pohjalta edeten vyöhykejaon masti, että Vaasan läänin puoleinen Keski-
18671: suorittaminen nykyisen läänijaoituksen poh- Pohjanmaa ja siihen kiinteästi liittyvät kun-
18672: jalta ei tunnu perustellulta. Kehitysaluelain nat Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaan
18673: käsittelyn alkuvaiheessa todettiin, että Keski- järvialueella ovat tulotasoltaan heikompia
18674: Pohjanmaa on maamme alikehittyneintä kuin I vyöhykkeeseen kuuluvat neljä lääniä.
18675: aluetta ja verotettava tulo asukasta kohden Vaikka valtion tukitoimenpiteillä ei ole
18676: on siellä alhaisin. Mutta hallinnollisilla ra- mainittavia eroja I ja II vyöhykkeen välillä,
18677: joilla toteutettu kehitysalueilen vyöhykejako on kuitenkin hyvin todennäköistä, että pää-
18678: pudotti Vaasan läänin puoleisen Keski-Poh- omia kehitysalueiden talouden kohottami-
18679: janmaan II: een eli heikompaan tukivyöhyk- seksi ei saada riittävästi ja jos näin tapah-
18680: keeseen. tuu, suunnataan käytettävissä olevat varat
18681: Maalaiskuntien Liitto toimittaa vuosittain ensimmäiselle vyöhykkeelle ensisijaisesti ei-
18682: tilastot kuntien taloudesta koko maassa ja vätkä ne pääse nykyisen vyöhykejaoituksen
18683: tämän tilaston mukaan veroäyrejä asukasta puitteissa hyödyttämään ollenkaan kaikkein
18684: kohden vuonna 1965 on kertynyt seuraavasti köyhimpiä alueita.
18685: vuoden 1964 tulojen perusteella: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18686: äyriä penniä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toiov-
18687: muksen,
18688: Lapin läänin maalaiskunnissa 1757 a. 13,28 että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
18689: Oulun , , 1 524 " 12,99 sen kehitysalueiden talouden edistämi-
18690: Pohjois-Karjalan läänin maa- sestä annetun lain 1J11Öhykejaoituksen
18691: laiskunnissa . . ........ , .. 1 501 " 13,27 tarkistamiseksi niin, että 1 vyökyk~
18692: Kuopion läänin maalaiskun- keeseen pääsevät kaikki 1t.e alueet, joi-
18693: nissa ................. .. 1444 "14,00 den taloudellinen asema ja kehitysaste
18694: Keskimäärin 1 556 , 13,38 sitä edellyttävät.
18695: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
18696:
18697: Heimo Linna. A.rtturi .Tåmsån.
18698: 888
18699:
18700: IV,103.- Toiv.al. N: o 63.
18701:
18702:
18703:
18704:
18705: Lahtela ym. : Erityisten elinten perustamisesta kehitysaluei-
18706: den yhdyskuntasuunnittelua, koulutusta ja kulttuurityötä,
18707: elinkeinoelämää ja tuotteiden markkinointia varten.
18708:
18709:
18710:
18711: E d u s k u n n a 11 e.
18712:
18713: Kehitysaluepolitiikan määrätietoinen har- voimia, jotka asetetuin vuositavottein pyrki-
18714: joittaminen on maassamme aloitettu säätä- vät viemään kehitystä eteenpäin. Tässä eli-
18715: mällä eräitä lakeja. Näyttää kuitenkin ilmei- messä täytyisi olla edustettuina kaikki ne
18716: seltä, että käytännössä voivat toimenpiteet elinkeinohaarat, joita voidaan luontaisesti
18717: jäädä heiveröisiksi, ellei ryhdytä viivyttele- harjoittaa kussakin läänissä. Maatalous, met-
18718: mättä erikoisiin tutkimus- ja suunnittelutoi- sätalous, teollisuus, kauppa ja liikenne sekä
18719: menpiteisiin. Nykyään oivalletaan jo yleisesti, palveluelinkeinot ovat niitä peruselinkei-
18720: että pitkän tähtäimen ohjelmointi on vält- noja, joiden edustus lienee kaikkien läänien
18721: .tämätön ja että ohjelmoinnin täytyy perus- elinkeinoelämää suunnittelevissa elimissä tar-
18722: tua tieteelliseen tutkimus- ja selvittelytyöhön. peellinen.
18723: Näin on käsittääksemme tehtävä myös kehi- Menestyksellisen kehitysaluepolitiikan eh-
18724: tysalueittemme olosuhteitten kohentamis- tona on myös se, että jokaisella läänillä on
18725: työssä. omaleimaista tuotannollista toimintaa ja
18726: Perustan jonkin alueen kehittämiselle luo oma talouspolitiikka. Tämän päämäärän saa-
18727: valtakunnan suunnitteluun niveltyvä alue- vuttamiselle luovat edellämainitut elimet
18728: suunnittelu ja siihen liittyvä yhdyskunta- mahdollisuuden. Kokemus osoittaa kuitenkin,
18729: suunnittelu. Näin ollen pitäisi valtiovallan että mahdollisuuksien käytännössä toteutta-
18730: perustaa kehitysaluelääneihin aluesuunnitte- minen edellyttää jokaiseen lääniin perustet-
18731: lua ja yhdyskuntasuunnittelua varten tutki- tavaksi markkinointi- ja mainoselimen, joka
18732: mus- ja suunnitteluelin riittävine ja pätevine yhdessä tuotantolaitosten kanssa järjestää
18733: tutkijoineen ja suunnittelijoineen. tuotesuunnittelun ja niiden markkinointia
18734: Tuotantoelämässä oivalletaan yhä selvem- kotimaassa ja ulkomailla.
18735: min, että ns. inhimillinen tekijä, on tuotan-
18736: non tekijänä tärkeä. Tämän vuoksi on kou- Näiden elinten perustamisella saataisiin
18737: lutustoimintaa kehitysalueilla aivan erityi- mielestämme kehitysaluepolitiikkaan sitä
18738: sesti tehostettava. Myös kansansivistystyön ja maakunnallista asiantuntemusta ja sävyä,
18739: yleensä kaiken kulttuuritoiminnan tehosta- joka on edellytyksenä menestykselliselle jäl-
18740: mista on pidettävä välttämättömänä juuri keen jääneitten alueittemme kehittämiselle.
18741: kehitysalueilla, joissa niiden harrastaminen Nämä elimet olisi nähtävästi tarkoituksen-
18742: tuottaa suurempia vaikeuksia kuin rinta- mukaista sijoittaa lääninhallituksiin. Elinten
18743: mailla. On ilmeistä, että koulutus- ja yleensä täytyisi luonnollisesti toimia toistensa kanssa
18744: kulttuurityön järjestämiseksi kehitysalueilla tiiviissä yhteistyössä, vaikka niille omilla
18745: on saatava erityinen elin, jossa on riittävästi toimialueillaan olisikin annettava tarpeelli-
18746: alan asiantuntijoita. nen päätäntävalta. Näin tekemällä kään-
18747: Elinkeinoelämän suunnitelmallinen kehit- nämme kehityksen suunnan nykyisestä pää-
18748: täminen ei myöskään onnistu parhaalla mah- kaupunkikeskeisyydestä maakuntakeskeisyy-
18749: dollisella tavalla, ellei kehitysaluelääneis- teen, jolla vain voidaan tehostaa niiden maa-
18750: sämme ole erityisiä tutkija- ja suunnittelu- kunnallisten voimavarojen hyväksikäyttöä,
18751: voimia ja ohjelmien toteuttamista ohjaavia jotka ovat piilevinä olemassa.
18752: IV,lOS. - La.htela ym. 889
18753:
18754: Kehitysaluekomitea on mietinnössään esit- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
18755: tänyt mm. teollistamispäälliköiden asetta- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
18756: mista kehitysaluelääneihin, maatalousohjel- muksen,
18757: man laatimista kehitysalueisiin kuuluvia lää-
18758: nejä varten, ammattikoulutuksen tehosta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18759: mista jne. Mielestämme ehdotuksemme saa toimenpiteisiin erityisten elinten pe-
18760: tukea näistä kehitysaluekomitean esityksistä rustamiseksi kehitysalueisiin kuuluviin
18761: joten viittaamme niihin perusteluihin, joit~ läätneihin alue- ja yhdyskuntasuufllnit-
18762: kehitysaluekomitea on mietinnössään esittä- telua, koulutusta ja kulttuurityötä,
18763: nyt. elinkeinoelämää ja tuotteiden markki-
18764: '11!ointia varten.
18765: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
18766:
18767: Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen. Aulis Sileäkangas.
18768: Ale Holopainen. Reino Karpola.. Urho E. Knuuti.
18769: 390
18770:
18771: IV,104.- Toiv.al. N:o 64.
18772:
18773:
18774:
18775:
18776: Niinikoski ym.: Määrärahasta alue- ja perustutkimuksen suo-
18777: rittamiseksi Pohjois-Suomessa.
18778:
18779:
18780:
18781: E d u s k u n n a 11 e.
18782:
18783: Aluesuunnittelu on tulevaisuuteen tähtää- liikennetekijöiden rungoksi, johon paikalli-
18784: vää toimintaa, jolla yleensä on selvä käy- nen tiestö ja liikenne kussakin tapauksessa
18785: tännön päämäärä. Siinä tulee selvitettäväksi erikseen liitetään.
18786: alueen maankäytön järkiperäinen ja tarkoi- Aluesuunnittelussa myöskin väestötutki-
18787: tuksenmukainen jäsentely lähtien siitä, että muksilla on tärkeä sija, sillä tähtäähän alue-
18788: sitä käytetään tehokkaasti sekä tuotannon, suunnittelu osaltaan alueen olojen järjestä-
18789: asutuksen että julkisten laitosten sijoittami- miseen ja kehittämiseen juuri ottamalla huo-
18790: seen. Lisäksi aluesuunnittelun yhteydessä sel- mioon väestön aineelliset ja henkiset tarpeet.
18791: vitetään alueella vielä käyttämättä olevat Lisäksi väestöön ja sen toimintaan kohdistu-
18792: mahdollisuudet, kuten hyödylliseen käyttöön vien tutkimusten avulla voidaan selvittää
18793: soveliaat maa- ja vesialueet, käyttämättömät kulloinkin vallitseva tilanne ja kehityksen
18794: raaka-ainelähteet, maaperän rikkaudet, vesi- suunta. Täten löydetään lähtökohtia suunnit-
18795: voimavarat jne. Tässä pyritään siihen, että telulle ja voidaan ajoissa varautua odotetta-
18796: kaikki alueen käytettävissä olevat voimavarat vissa oleviin muutoksiin.
18797: aikaa myöten saadaan tehokkaaseen käyttöön Viime aikoina on puhuttu paljon maaseu-
18798: sekä uudet tuotantokeskukset sijoittumaan dun teollistamisesta. T!lQllisuuden merkitystä
18799: sinne, missä vielä on tilaa laajenemiselle. koko alueen elinkeinoelämän kehittämisessä ei
18800: Pitkälle teollistuneissa ja tiheään asutuissa tässä yhteydessä tarvinne korostaa. Kuitenkin
18801: maissa aluesuunnittelun pääasiallisin tehtävä on todettava, että teollisuuden saaminen Ou-
18802: on joko ahtaudesta tai suunnittelemattomuu- lun läänin alueelle samoinkuin täällä jo nyt
18803: desta, tai mikä vielä pahempi, näistä molem- olemassa olevan teollisuuden kehittäminen ei-
18804: mista samanaikaisesti johtuneiden epäkohtien vät ole yksinkertaisia tehtäviä, sillä toistai-
18805: korjaaminen. Jotta tällaisia pakkotilanteita seksi vain kovin harvat paikkakunnat voivat
18806: ei pääsisi syntymään, epäkohdat pyritään te- tarjota teollisuudelle riittävän hyvät toimin-
18807: hokkaalla suunnittelulla ehkäisemään jo en- nan edellytykset, kuten raaka-ainetta, halpaa
18808: nakolta. käyttövoimaa, pääomaa ja ammattiatitoista
18809: Aluesuunnittelun tarvetta on olemassa työväkeä. Jokaisella paikkakunnalla ei myös-
18810: myös sellaisilla alueilla, jotka ovat harvaan kään ole edullisia tuotteiden markkinointi-
18811: asuttuja, joten liiallisen asumistiheyden hait- mahdollisuuksia, vaikka tuotteet laadultaan
18812: toja ei ole niissä vielä päässyt syntymään. pystyisivätkin kilpailemaan muualla valmis-
18813: Esim. Oulun lääni lähes kokonaisuudessaan tettujen tuotteiden kanssa. Näiden kysymys-
18814: kuuluu näihin. Ennenkuin varsinaiseen suun- ten selvitys olisi myös saatava Oulun läänissä
18815: nitteluun tällaisilla alueilla lainkaan pääs- nopeasti käyntiin.
18816: tään käsiksi, alueen perustutkimustyö on saa- Mutta teollisuus ei toki ole ainoa elinkeino,
18817: tava käyntiin. jonka kehittämistä on ajateltava. Sitä edel-
18818: Kuntien kannalta liikenne- ja .tiekysymys- lyttää myös maa- ja metsätalous ja juuri
18819: ten nopean selvityksen merkitys varmaankin tällä hetkellä kenties enemmän kuin koskaan
18820: oivalletaan, sillä ennenkuin niiden sisäisten aikaisemmin. Kun tosiasiana Suomessa on pi-
18821: liikenneolojen suunnittelu voi alkaa, on voi- dettävä, että jokaisesta kymmenestä vuodesta
18822: tava tehdä suunnitelmat tiestön ja muiden keskimäärin kaksi on katovuotta ja kolme sel-
18823: IV,104. - Niinikosk1 ym. 391
18824:
18825: laista, jolloin saadaan heikonlainen sato, olisi Lähiajan kiireisimmät tutkimuskohteet,
18826: tämä otettava maatalouden kehittämissuunni- joita varten rahoituskysymykset olisi ensi si-
18827: telmissa huomioon. Tälläkin alalla on siis jassa pyrittävä järjestämään, ovat Pohjois-
18828: olemassa tarvetta tutkimustyön ja suunnitte- Suomen alueen tiestöä ja liikenneoloja sekä
18829: lun suorittamiseen yhtä hyvin kuin maaseu- kuntien ja niiden tärkeimpien taajamien ja
18830: dun toisen peruselinkeinon, metsätalouden kylien väestönkehitystä ja väenkasvun ennus-
18831: piirissä, jossa ennen muuta metsämaiden pe- teita koskevat selvitykset.
18832: ruskuivatukseen ja metsien hoitoon liittyvät Aluesuunnittelu on tulevaisuuteen tähtää-
18833: kysymykset ovat etualalla. vää toimintaa. Se on myös toimintaa, jossa
18834: Suunniteltaessa perustutkimustyön suorit- tehtävien luonne ja kiireellisyysjärjestyskin
18835: tamista Oulun läänin alueella voidaan eräänä muuttuvat kehittyvän yhteiskunnan tarpeita
18836: kaikkein myönteisimmistä tekijöistä todeta, vastaaviksi. Suunnitelmat, johon .tähtäämme,
18837: että alueella toimii Oulun yliopisto, joka lukui- onkin käsitettävä yleispiireiseksi luonnokseksi
18838: sina tieteellisine laitoksineen, monipuo- aluesuunnittelutoiminnan . alkuunsaamiseksi
18839: liaine ja ajanmukaisine tutkimusvälineineen, ottamalla huomioon ne reaaliset edellytykset,
18840: kokoelmineen, kirjastoineen ja ennen muuta mitkä tällä hetkellä näyttävät olevan ole-
18841: tutkimustyöhön koulutettuine henkilökunti- massa. Nyt on käsityksemme mukaan perus-
18842: neen voi ottaa suorittaakseen huomattavan tutkimuksen vuoro.
18843: määrän erilaisia aluesuunnittelun tutkimus-
18844: tehtäviä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18845: tutkimustyöhön saadaan riittävästi varoja. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18846: Edut, jotka tästä aluesuunnittelulle koituisi- vomuksen,
18847: vat, ovat moninaiset. Ensiksikin tutkimustyö
18848: saataisiin nopeasti käyntiin laajalla alalla, että hallitus ottaisi vuoden 1967
18849: koska pätevää ja nimenomaan tutkimustyö- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
18850: hön koulutettua tutkijavoimaa on riittävästi. suuren määrärahan Oulun yliopiston
18851: Tutkimustyö saadaan niinikään poikkeuk- käyttöön alue- ja perustutkimuksen
18852: setta professoritasoa olevien henkilöiden oh- suorittamiseksi Pohjois-Suomessa.
18853: jauksen alaiseksi.
18854: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
18855:
18856: Paavo Niinikoski. Eino Räsänen.
18857: Reino Kangas. Eino Sääskilahti.
18858: Erkki Haukipuro. Hannes Paaso.
18859: Artturi Jä.msen. Pentti Pekkarinen.
18860: Pekka Vilmi.
18861: 392
18862:
18863: IV,105.- Toiv.al. N:o 65.
18864:
18865:
18866:
18867:
18868: Aro ym.: Kehitysmaista tapahtuvaa.n tuontiin kohdistuvien
18869: tullien alentamisesta.
18870:
18871:
18872: E d u s k u n n a ll e.
18873:
18874: Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltain alueella pan kehittämiseksi. Meidän on kuitenkin
18875: asuu noin 15 % maapallon väestöstä, mutta myös omalta osaltamme osoitettava olevamme
18876: yhteensä näillä on lähes 60 % maailman kan- valmiit myönnytyksiin.
18877: santulosta. Myös Suomi lukeutuu maailman Monien maahamme tuotavien, kehitys-
18878: 15 rikkaimman valtion joukkoon. Kehitys- maille tärkeiden tavaroiden tullit ovat Suo-
18879: maissa on kurjuus sen sijaan jokapäiväinen messa kohtuuttoman korkeat. Seurauksena
18880: ilmiö. Heikoimmin kehittyneissä maissa väes- näiden tavaroiden kuluttajahinnat Suomessa
18881: tönlisäys ylittää ravintoaineiden tuotannon ovat myös hyvin korkeat. Tällaisia tavaroita
18882: nousun, mistä johtuen ravinnon puute ja suo- ovat mm. banaanit, joiden tuontimaksu ny-
18883: ranainen nälänhätä edelleen pahenevat. kyisin on 52-65 penniä kilolta, kahvi (tulli
18884: Yhtä tärkeää kuin on jatkuvasti parantaa 1:25-1:80 mk kilolta) ja kaabopavut
18885: omaa sosiaaliturvajärjestelmäämme on ym- (tulli 1:45-2:05 mk kilolta). Tullitilaston
18886: märtää, että myös Suomella on vastuu hei- mukaan esim. banaanien tullirasitus on
18887: kommin kehittyneiden maiden asukkaiden v. 1965 ollut 90% tuontihinnasta. Kehitys-
18888: elinmahdollisuuksien parantamisesta. maiden teollisuustuotteiden tullirasitus maas-
18889: Pelkkä raaka-aineiden tuotannon lisäämi- samme muodostuu usein tätäkin korkeam-
18890: nen ei riitä kehitysmaiden taloudellisen kas- maksi.
18891: vun nopeuttamiseen. Raaka-aineiden suhteel- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
18892: lisen rajoitetusta kysynnästä johtuen merkit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
18893: see tuotannon lisääntyminen usein alenevia vomuksen,
18894: hintoja. Keskinäinen kaupankäynti ja sen että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
18895: mahdolliseksi tekemä kehitysmaiden oman siin kehitysmaista tapahtuvaan tuon-
18896: teollisuuden luominen ovat siten niiden ainoa tiin kohdistuvien tullien alentamiseksi
18897: keino päästä lisääntyvään hyvinvointiin. Ke- ennen kaikkea kehitysmaiden keskeis-
18898: hitysmaiden kanssa käytävän kaupan lisää- ten kauppatavaroiden osalta ja ensim-
18899: minen merkitsee laajenevia markkinoita myös mäiseksi tarkastaisi, ettei kehitys-
18900: Suomen teollisuudelle. maissa tapahtuva raaka-aineen alus-
18901: Suomen on siten toimittava entistä määrä- tava jalostaminen johda korkeampaan
18902: tietoisemmin kansainvälisissä järjestöissä ke- tullirasituk&een kuin mikä itse raaka-
18903: hitysmaiden ja teollisuusmaiden välisen kau- aineeseen kohdistuu.
18904: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
18905:
18906: Pirkko Aro. Pekka Pesola.
18907: 393
18908:
18909: N,106.- Toiv.al. N:o 66.
18910:
18911:
18912: Ilaskivi ym.: Verolainsäädännön yksinkertaistamisesta.
18913:
18914: Eduskunnalle.
18915:
18916: Eräs välittömän verotuksemme pahimmista noin 20 milj. markan kustannus. Ottaen huo-
18917: epäkohdista on verolainsäädännön monimut- mioon muidenkin vero"Xelvollisten työ ja kus-
18918: kaisuus ja sekavuus. Paitsi sitä, että varsi- tannukset, voidaan välittömän verotuksen ko-
18919: naisten verolakienkin säännösten lukumäärä konaiskustannuksiksi arvioida 80-90 milj.
18920: on huomattavan suuri, verotusta koskevia nor- markkaa eli lähes kymmenesosa valtion tulo-
18921: meja on siroiteltu eri lakeihin, joista ne on ja omaisuusveron tuotosta.
18922: vaikeasti löydettävissä. :Vero-oikeuden hallit- Muissa pohjoismaissa on kiinnitetty huo-
18923: seminen tuottaa näin ollen veroviranomaisil- miota verolainsäädännön yksinkertaistami-
18924: lekin suuria vaikeuksia, ja tavallisen maallik- seen. Niinpä esim. Ruotsissa on äskettäin tätä
18925: koverovelvollisen kannalta tilanne on niin kysymystä pohtimaan asetettu erityinen ko-
18926: huolestuttava, että hänen tavallisesti on yk- mitea. Meillä viime vuonna valmistuneessa
18927: sinpä veroilmoitustaan tehdessään turvaudut- verolakikomitean mietinnössä sitä vastoin ei
18928: tava ammattimiehen apuun. Vain harvoissa ole kiinnitetty riittävää huomiota verolain-
18929: tapauksissa hän on niin selvillä verolainsää- säädäntömme yksinkertaistamiseen ja vero-
18930: dännöstä, että hän pystyy tehokkaasti tar- 'tuksen kustannusten alentamiseen.
18931: kastamaan, onko verotus oikein ja lainmukai- Käsityksemme mukaan verolainsäädän-
18932: sesti toimitettu. Tämä vaarantaa mitä suu- tömme monimutkaisuudesta aiheutuvat hai-
18933: rimmassa määrin verovelvollisten oikeustur- tat ovat kuitenkin niin huomattavat, että olisi
18934: vallisuutta. kiireesti ryhdyttävä toimenpiteisiin verola-
18935: Raskas ja vaikeasti hallittava verolainsää- kien yksinkertaistamiseksi. Tällöin olisi pää-
18936: däntö on lisäksi omiaan lisäämään verolauta- määränä pidettävä sitä, että ennakonpidätys
18937: kuntien työtä ja verovalitusten lukumäärää, olisi palkansaajien osalta heidän lopullinen
18938: sekä hidastaa verotuksen valmistumista niin veronsa. Progression poistaminen pienten ja
18939: että reikäkorttikoneiden käyttöönotosta huoli- keskisuurien tuloryhmien osalta olisi omiaan
18940: matta verotuksen toimittaminen meillä kes- helpottamaan tätä verotuksen yksinkertaista-
18941: tää noin kolme kuukautta kauemmin kuin mista. Muissa maissa kehitys onkin kulke-
18942: muissa pohjoismaissa. Myös valitusmenettely massa tähän suuntaan.
18943: on meillä liian hidas. Tästä kaikesta aiheutuu,
18944: että välittömän verotuksen kustannukset nou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18945: sevat maasamme kohtuuttoman suuriksi. V e- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18946: ronmaksajain Keskusliiton suorittamien las- mkusen,
18947: kelmien mukaan verotoimistojen ja -lauta- että hallitus kiireellisesti asettaisi
18948: kuntien kokonaiskustannukset nousevat noin asiantuntijaelimen tutkimaan mah-
18949: 40-50 milj. markkaan. Yhden verovalituksen dollisuuksia verolainsäädäntömme yk-
18950: käsittelykustannuksiksi on arvioitu lääninoi- sinkertaistamiseksi ja verotuksen toi-
18951: keusportaassa 30-40 markkaa ja korkeim- mittamisesta aiheutuvien kustannusten
18952: massa hallinto-oikeudessa 100 markkaa vuo- alentamiseksi ja r'Jihtyisi tämän tutki-
18953: dessa. Verotuksesta aiheutuu työnantajille muksen aiheuttamiin toimenpiteisiin.
18954: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
18955:
18956: Raimo Ilaskivi. Jouni Apa.jalahti. T. Junnila.
18957: Aili Vaittinen. Sakari Huima. Mikko Asunta.
18958: Jaakko Kemppainen. Juha. Rihtniemi. Olavi Lähteenmä.ki.
18959: Pentti Mäki-Hakola. Juuso Hä.ikiö. Timo Mäki.
18960: Olavi Nikkilä.
18961: 50 E 52!}j66
18962: 394
18963:
18964: IV,107. -Toiv.al. N:o· 67.
18965:
18966:
18967:
18968:
18969: Paavola ym.: Palkansaajien verotuksen yksinkertaistamisesta.
18970:
18971:
18972: Eduskunnalle.
18973:
18974: Merimiesverolain mukaan ennakkopidätys "Ennakkopidätys lopullinen vero-järjestel-
18975: on samalla lopullinen vero merimiestulon mään" siirtyminen edellyttäisi luonnollisesti
18976: osalta. Tällainen yksinkertaistaminen olisi myös tähänastisten erilaisten vähennysten
18977: ulotettava· koskemaan niitä palkansaajia, joi- korvaamista ''keskimääräisvähennyksellä",
18978: den verotettavan tulon muodostaa yksinomaan joka olisi pidätystaulukkoja laadittaessa jo
18979: palkkatulo. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, otettu huomioon. Tämänkään asian ei luulisi
18980: että veronmak~jien suurin ryhmä, palkan- tuottavan suurempia vaikeuksia, kun nyt jo
18981: saajat, säästyisi veroilmoitusten teolta, kun suurin osa palkansaajien vähennyksistä on
18982: verokirja. ja palkanpidätystodistus olisi hei- vahvistettu määräsuuruisiksi.
18983: dän lopullinen veroilmoituksensa ja valtio Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18984: vuorostaan verolomakkeiden valmistus- ja nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo.
18985: painatuskuluilta. Valtiolle syntyisi huomatta- muksen,
18986: vaa säästöä myös siinä, että lopullisen vero- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
18987: tuksen valmistelu voitaisiin tällöin suorittaa toimenpiteisiin palkansaajien veroil-
18988: huomattavasti nopeammin ja pienemmällä moitusvelvollisuuden yksinkertaistami-
18989: henkilökunnalla. seksi.
18990: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
18991:
18992: E. J. Paavola. Arne Berner.
18993: Irma Karvikko. Eeles Landström.
18994: Armas Leinonen. Pirkko Aro.
18995: Tuure Salo.
18996: 396
18997:
18998: IV,108. - Toiv.al. N :o 68.
18999:
19000:
19001:
19002:
19003: Tyyne Leivo-La.rsson ym.: Veronhuojennuslakien koordinoi-
19004: misesta ja veronhuojennusten korvaamisesta muilla toimen-
19005: pitM1lä.
19006:
19007:
19008:
19009: Eduskunnalle.
19010:
19011: Eduskunta on viime vuosina säätänyt jou- ronhuojennukset eivät aikaansaa muuta kuin
19012: kon uusia veronhuojennuslakeja aikaisemmin varojen siirtoa. Näyttää siltä, että näin on
19013: säädettyjen lakien lisäksi. Näiden lakien tar- asia erityisesti säästämisen edistämiseksi sää-
19014: koituksena on ollut m.m. yleensä teollisuus- dettyjen erilaisten talletusten ja obligaatio-
19015: toiminnan, pienteollisuuden, viennin, maata- lainojen vero-, indeksiturva- ja palkkiojärjes-
19016: louden, asuntotuotannon, kehitysaluepolitii- telmien osalta, sillä ne tarjoavat melkoisia
19017: kan, säästämisen y.m. toimintojen tukeminen. keinottelumahdollisuuksia erilaisia lakien suo-
19018: Ratkaisuja on tehty ad hoc, toisistaan erilli- mia etuja hyväksikäyttäen; säästämismuotoja
19019: sinä ratkaisuina. Vaikka kussakin erillista- muuttelemalla voidaan hankkia melkoisia ve-
19020: pauksessa on voitu esittää painaviakin perus- ro-etuja ilman, että varsinaista uutta säästä-
19021: teluja sinänsä täysin hyväksyttävien tarkoi- mistä syntyy.
19022: tusten tukemiseksi veronhuojennusten avulla, Voidaan sanoa, että yhdessä liberaalisten
19023: nämä ratkaisut ovat kuitenkin useimmiten poisto-oikeuksien ja varastojen vapaan arvos-
19024: syntyneet ilman riittävää valmistelua. Usein- tusoikeuden kanssa näiden veronhuojennus-
19025: kaan ei ole ollut laskelmia siitä, paljonko toi- ten yhteisellä vaikutuksella varsinkin valtion-
19026: menpiteet vähentävät valtion tuloja; vielä talouteen on ollut aivan ratkaiseva merkitys
19027: harvemmin on edes yritetty arvioida, missä vaikkakaan näistä toimenpiteistä valtiolle ai-
19028: määrin veronhuojennukset ovat todellakin ol- heutuvien tulonvähennysten yhteismäärää ei
19029: leet omiaan tukemaan tarkoitettuja päämää- ole koskaan pyrittykään arvioimaan. Yhdessä
19030: riä tai minkälaisia näiden toimenpiteiden tullien alennuksesta johtuvien tulli- ja liike-
19031: seuraukset ovat pitkällä tähtäyksellä. vaihtoverotulojen menetysten, sekä maata-
19032: Suurimpana heikkoutena lienee kuitenkin, loustuotteiden vienti'subventioitten kanssa ne
19033: että näitä toimenpiteitä ei ole pyritty koor- ovat ratkaisevasti myötävaikuttaneet viime
19034: dinoimaan kutakuinkin johdonmukaiseksi ko- vuosien valtiontaloudelliseen kriisiin.
19035: konaisjärjestelmäksi, jonka kokonaisvaiku- Selviytyäkseen m.m. veronhuojennusten ai-
19036: tukset sekä suoritettujen toimenpiteiden väli- heuttamasta tulovajauksesta, valtiovalta on
19037: set suhteet kyettäisiin arvioimaan. Muuta- turvautunut 1) verohintojen korotuksiin, 2)
19038: missa tapauksissa näyttää siltä, että eri toi- lainanottoon kotimaisilta rahamarkkinoilta
19039: menpiteet menevät päällekkäin siten, että tai 3) fyysisten henkilöitten verotuksen lisää-
19040: joillakin elinkeinoaloilla yrittäjä voi käyttää miseen. Ensimmäinen tie on vienyt hinta- ja
19041: hyväksensä useimpiakin veronhuojennusla- kustannustason nousuun sekä maamme kilpai-
19042: keja ilman, että vastaavasti olisi olemassa lukyvyn heikkenemiseen. Toinen tie on vie-
19043: edellytyksiä myös tavoitteena olevien tuotan- nyt rahamarkkinoitten kiristymiseen sekä
19044: nollisten saavutusten lisäämiseen. Toisinaan tuotannon laajentamis- ja rationalisoimisin-
19045: toimenpiteet ja niiden seuraukset aikaansaa- vestointien vaikeutumiseen. Ja kaikki kolme
19046: vat sellaisia ristiriitaisia seurauksia, että tar- yhdessä ovat vieneet kokonaistuotannon ja
19047: koitettu tavoite mitätöityy. Monessa tapauk- -tulojen sekä säästämismahdollisuuksien vähe-
19048: sessa tarkoitettu tavoite voitaisiin saavuttaa nemiseen. On kyseenalaista missä määrin teol-
19049: ilman veronhuojennuksiakin, joten tällöin ve- lisuuden ja viennin kasvua voidaan veronhuo-
19050: 396 IV,lOS. - Veronhuojennuslakien koordinoiminen.
19051:
19052:
19053: jennuksilla tukea, mikäli samalla teollisuu- symättä tämän tuotannonhaaran kasvumah-
19054: den kilpailukykyä, investointimarkkinoita ja dollisuuksia, kun sitä vastoin uutta kasvuteol-
19055: kotimaista kysyntää supistetaan. Yhtä vai- lisuutta jää syntymättä rahamarkkinoiden ki-
19056: keata on ymmärtää miten pääomanmuodos- reyden takia. Yritteliäisyyden tukeminen ve-
19057: tusta voitaisiin veronhuojennukslla lisätä, ronhuojennuksilla johtaa näin ollen siihen,
19058: mikäli samalla supistetaan sitä tuotantoa ja että pääomanmuodostus tapahtuu ratkaise-
19059: niitä tuloja, joista säästämismahdollisuudet valta osalta yritysten sisäisen pääomanmuo-
19060: yleensä riippuvat. Kun maatalous - huo- dostuksen turvin johtaen kansantaloudelli-
19061: mioonottaen maatalouden valtiolle aiheutta- selta kannalta katsottuna virheinvestointei-
19062: mat markkinointimenot - vain varsin vähän hin.
19063: osallistuu julkisen sektorin menojen peittämi- Tämä on itse asiassa ristiriidassa terveen
19064: seen ja kun laajenevan veronhuojennusjärjes- yrittäjätoiminnan luonteen kanssa. tSe edellyt-
19065: telmän vuoksi kehitys teollisuuden osalta tää, että yrittäjä hankkii tuotantotekijät, raa-
19066: näyttää olevan menossa samaan suuntaan, on ka-aineet, työvoiman ja pääoman markkinoilla
19067: mahdotonta ymmärtää, miten jäljelle jäävä käypään hintaan. Valtiovallan tuotantoelä-
19068: veronmaksajasektori - lähinnä palkansaajat mää tukevan toiminnan pitää tähdätä näiden
19069: - pystyisi ilman varsin suuria palkankoro- tuotannon tekijäin saannin helpottamiseen,
19070: tuksia maksamaan kasvavia välillisiä ja vä- eikä tulojen turvaamiseen veropolitiikan
19071: littömiä veroja sekä nousevia elintarvikehin- avulla. Koska lainoista on suoritettava kuole-
19072: toja, ja siitä huolimatta turvaamaan sekä tuksia ja korkoja, kiihdyttää lainapääoma
19073: maataloudelle, teollisuudelle ja muille elinkei- yritystoimintaa päinvastoin kuin veronhuo-
19074: noille tuotannon ja työllisyyden ylläpitämi- jennukset, samalla kun se lisää mahdollisuuk.
19075: sen vaatiman menekin, puhumattakaan ta- sia laajentaa ja uudistaa tuotantoa. Tällaiset
19076: loudelliselle kasvulle tarpeellisten valtioval- kiihokkeet puuttuvat yleensä veronhuojen-
19077: lan ja kuntien suorittamien infrarakennein- nuksista, jotka vain heikentävät yrittäjäin
19078: vestointien rahoittamisesta esim. kulkulai- aloitekykyä ja luovat subventiomielialaa.
19079: tosten, koululaitoksen ja tutkimuksen, tervey. Valtiovallan tuotantopoliittisiin tehtäviin
19080: denhoidon y.m. aloilla. Tähän liittyvän umpi- kuuluu näin ollen tällä hetkellä - käsityk-
19081: kujan yhtenä· jo nyt näkyvänä todistuksena semme mukaan - veronhuojennusten korvaa-
19082: on viime vuosina jatkuvasti paisunut työ- minen raha. ja pääomamarkkinoita keventä-
19083: voiman siirtyminen maamme rajojen ulkopuo- vällä politiikalla.
19084: lelle. Pääoman, kilpailukyvyn ja menekin ty- Asialla on myös kauppapoliittinen merki-
19085: rehtymisen lisäksi uhkaa, jatkettaessa edel- tyksensä. Ainakin vientituotannolle myönnet-
19086: leen tällaista politiikkaa, myös työvoiman ja tyjen veronhuojennusten katsotaan yleensä
19087: kannattavien investointikohteitten puute sekä olevan ristiriidassa kilpailuperiaatteen
19088: yleisten yhteiskunnallisten palvelusten riittä- kanssa, kuten kävi ilmi hallituksen joutuessa
19089: mättömyys. Tulopoliittisen kilpailun luontee-
19090: seen tietenkin kuuluu, että teollisuus itse jat- ,peruuttamaan EFA-sopimuksen kanssa ris-
19091: kuvasti pyytää veronhuojennuksia ja tukee esityksensä. Sitä viennin
19092: tiriidassa olleen
19093: vastoin
19094: veronhuojennuslaki-
19095: on olemassa kaikki
19096: näitä pyyntöjään tuotantopoliittisiLla perus- edellytykset ja oikeudet vaatia, että suoma-
19097: teluUla. Näiden perustelujen kestävyys on laisella yrittäjällä pitäisi yhteisillä markki-
19098: kuitenkin usein kyseenalainen. Periaatteessa- noilla olla täysin yhtäläiset edellytykset
19099: kin on kyseenalaista ovatko veronhuojennuk- saada käytettäväkseen tuotantopääomia sa-
19100: set sinänsä tuotantoa kiihdyttäviä tekijöitä moilla ehdoilla kuin esimerkiksi reserviva-
19101: - usein veronhuojennusten vaikutukset ovat luuttamaiden Englannin ja Sveitsin yrittä-
19102: päinvastaisia, koska kannattavuus pyritään jillä on.
19103: tällöin turvaamaan pienemmän tuotannon laa.
19104: jentamiseen, rationalisoimiseen ja monipuo- Edellä mainittuun viitaten esitämme,
19105: listamiseen tähtäävin ponnistuksin. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19106: Viime aikoina on varsin arvovaltaiselta ta-
19107: holta osoitettu, että poistoilla ja veronhuojen- että Eduskunta antaa hallituksen
19108: nuksilla aikaansaadun edun tuloksena on voi- tehtäväksi kartoittaa kaikki nyt voi-
19109: makas pyrkimys investointien keskittämiseen massa olevat veronhoojennuslait, tut-
19110: samaan yritykseen ja entiseen tuotantoon, ky- kimaUa toisaalta niiden vaUiontalou-
19111: IV,lOS. - Leivo-Larsson ym. 397
19112:
19113: delle aihetåtamat rasitukset ja toi-. karsimiseksi mahdollisimman johdon-
19114: saalta arvioimalla niiden tuottama mukaiseksi järjestelmäksi ylhteistyössä
19115: kansantaloudellinen hyöty, Suomen Pankin kanssa,
19116: koordinoida ?tämä lait sekä samoja ryhtyä toimenpiteisiin veronhuojen-
19117: tuotantopoliittisia tarkoituksia palve- nusten korvaamiseksi mahdollisimman
19118: levat luotto-, takuu- y.m. järjestelmät laajassa mitassa luottoa- ja pääoman-
19119: ristiriitatisuuksien ja pääUekkyyden saantia helpottav-&Ua toimenpiteillä.
19120: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
19121:
19122: T. Leivo-Larsson. Aili Siiskonen.
19123: Olavi Saarinen. Vappu Heinonen.
19124: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen.
19125: 398
19126:
19127: IV,109.-Toiv.al. N:o 69.
19128:
19129:
19130:
19131:
19132: af Heurlin: Selvityksen suorittamisesta määräaikaisen verova-
19133: paus- ja -helpotuslainsäädännön vaikutuksista.
19134:
19135:
19136: E d u s kun n a He.
19137:
19138: Viime vuosina on myönnetty poikkeuslain- suutta sekä niiden erilaisia seurauksia talou-
19139: säädännöllä lukuisasti erillisiä verovapauksia delliseen kasvuun yleensä sekä sijoitustoimin-
19140: ja -helpotuksia, mitkä eivät ole perustuneet nan kohdistumiseen. Tämän selvityksen jäl-
19141: sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja joissa keen tulisi laatia ehdotukset tarpeelliseksi
19142: ei ole otettu huomioon kansalaisten tasaveroi- lainsäädännön kehittämiseksi siten, että suu-
19143: suutta. Tulo- ja omaisuusverotuksen progres- rempaan oikeudenmukaisuuteen sekä tarkoi-
19144: siivisuuden huomioon ottaen on tällaisilla toi- tuksenmukaisempaan taloudelliseen vaikutuk-
19145: menpiteillä annettu suuria etuja niille, joilla seen voidaan päästä.
19146: on eniten omaisuutta ja korkeimmat tulot. Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
19147: Myöskin yhteisöjen verotuksessa on mm. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19148: poisto-oikeuksilla ja varastojen aliarvostus-
19149: mahdollisuuksilla taloudellista kasvua tavoi- että ihallitus kiireellisesti selvittäisi
19150: tellen saatettu yksityiset yrittäjät eriarvoi- viime vuosina noudatetun poikkeuk-
19151: seen asemaan toisiinsa verrattuna. Täten osit- sellisen, määräaikaisen verovapaus-
19152: tain on myös ohjattu pääomaa kohteisiin, ja -helpotuslainsäädännön vaikutuk-
19153: jotka eivät ole ensiarvoisimpia, ja vaikeutettu sia valtiontalouden, yhteiskunnallisen
19154: uusien yritysten asemaa. Tämän johdosta oikeudenmukaisuuden ja kansantalou-
19155: olisi tarpeen tutkia näiden verovapautus- ja den kannalta sekä selvityksen perus-
19156: -helpotusmääräysten vaikutusta valtion ny- teella laatisi esitykset uudeksi laimää-
19157: kyiseen äärimmäisen vaikeaan rahalliseen dännöksi.
19158: asemaan, niiden sosiaalista oikeudenmukai-
19159: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
19160:
19161: Kaarlo af Heurlin.
19162: 399
19163:
19164: IV,110.- Toiv.al. N:o 70.
19165:
19166:
19167:
19168:
19169: Paavola ym.: Esityksen antamisesta valmisteverolakien koon-
19170: tamisesta.
19171:
19172:
19173: Ed uskunnaHe.
19174:
19175: Kysymys siitä, minkälaisia säännöksiä voi- siin sisältyvien säännösten soveltamista tuon-
19176: daan sisällyttää valtiopäiväjärjestyksen timaksuihin. Vaikka näistä säännöksistä osa
19177: 68 § :n 2 ja 3 momentin tarkoittamiin ns. koskee viranomaisille annettuja valtuuksia
19178: "yhden vuoden verolakeihin", on eri yhteyk- tai määrättyjä velvollisuuksia ja osa sisältää
19179: sissä tullut huomion ja erimielisyyksien koh- ankariakin verovelvolliseen kohdistuvia seu-
19180: teeksi. Niinpä joutui eduskunnan perustus- raamuksia, liittyvät ne kuitenkin kiinteästi
19181: lakivaliokunta tämän kysymyksen eteen an- niihin säännöksiin, jotka koskevat lakiehdo-
19182: taessaan viime joulukuun alussa valtiovarain- tukseen perustuvan veron käyttötarkoitusta,
19183: valiokunnalle lausunnon (n:o 10, 4.12.1964) niitä täydentäen tai sisältävät verotusmenette-
19184: hallituksen esitykseen n: o 183/1964 vp sisäl- lyä tai veronperintää koskevia tarpeelliseksi
19185: tyneen lakiehdotuksen (laki maataloustuot- katsottavia säännöksiä. Ne eivät sisällä poik-
19186: teiden tuontimaksuista) käsittelyjärjestyk- keuksia yleisistä oikeusperiaatteista tai siitä,
19187: sestä. mitä tällaisista seikoista. verolaeissa yleensä
19188: Perustuslakivaliokunta asettui tällöin sille on säädetty. Näin ollen eivät nekään aseta es-
19189: kannalle, että esityksen perusteella säädettä- teitä lakiehdotuksen käsittelemiselle yhden
19190: vään yhden vuoden verolakiin ei voitu sisäl- vuoden verolakina."
19191: lyttää säännöksiä, "jotka ovat tuontimaksuna Puuttumatta tässä kysymykseen, kestääkö
19192: kannettavasta verosta täysin erillisiä". Tä- valiokunnan siteeratussa lausuntokappa-
19193: män vuoksi oli lakiehdotuksen 1 § :n 1 mo- leessa omaksuma käsitys arvostelun valtio-
19194: mentin lopusta poistettava sanat ''kuitenkin sääntöoikeudelliselta kannalta, on aiheellista
19195: vähintään 150 000 000 markkaa", minkä kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että yh-
19196: ohessa 2 momentti oli poistettava kokonaan ja den vuoden verolain ulottuvuusraja sen mu-
19197: 3 momentista viittaus 2 momenttiin. Viitaten kaisesti vedettynä käy varsin epämääräiseksi.
19198: aikaisempaan lausuntoonsa n: o 7/1963 vp va- Tapaus tapaukselta joudutaan harkitsemaan
19199: liokunta tosin katsoi, ettei yhden vuoden· ve- sellaisia asioita kuin onko kysymyksessä ve-
19200: rolakiin saa sisällyttää sellaisia säännöksiä, rotusmenettelyä tai veronperintää koskeva
19201: "joiden osalta vähemmistölle VJ :n mukaan "tarpeelliseksi" katsottava säännös, poik-
19202: on turvattu mahdollisuus saada lakiehdotus keaako esitetty säännös "yleisistä oikeusperi-
19203: lepäämään yli vaalien". Mutta tämä periaate aatteista" tai poikkeaako se siitä, mitä tällai-
19204: ei valiokunnan käsityksen mukaan ollut es- sista seikoista verolaissa "yleensä" on sää-
19205: teenä kertyneiden tuontimaksujen käyttötar. detty. Näitä harkintaratkaisuja ei suinkaan
19206: koitusta koskevan säännöksen ottamiselle la- ole omiaan helpottamaan se, että poikkeus-
19207: kiin. Valiokunta jatkaa sitten: "Käyttötar- säännöstä, johon yhden vuoden verolain käsite
19208: koitusta ensisijaisesti selvittävien säännös- perustuu, ei ole lupa tulkita laajentavasti.
19209: ten (1 ja 8 § sekä 26 § :n 3 mom.) lisäksi la- Ne vaikeudet, joita varsin suurella toden-
19210: ki ehdotuksessa on myös muita säännöksiä, näköisyydellä voidaan olettaa puheena ole-
19211: jotka koskevat sanottua käyttötarkoitusta vassa suhteessa vastaisuudessa syntyvän, oli-
19212: taikka tuontimaksujen kantamista ja sen sivat melkoiselta osalta torjuttavissa kokoa-
19213: edellyttämiä selvityksiiä, valvontaa, maksu- malla valmistaverotuksessa noudatettavat
19214: jen tai muiden määräysten laiminlyömisestä muodollisoikeudelliset säännökset erilliseen
19215: aiheutuvia seuraamuksia sekä tullisopimuk- lakiin samaan tapaan kuin v:n 1958 verotus-
19216: 400 IV,llO. - Va.lmisteverolakien koontaminen.
19217:
19218:
19219: laissa Qn tehty tulQ. ja Qmaisuusveron, kun- misteverotuksessa noudatettavaa menettelyä
19220: nallisveron, kirkQllisveron ja kansaneläke- koskevan lain säätäminen viimeisen suureh-
19221: maksun suhteen. kon aukon muodollista vero-oikeutta, lähinnä
19222: Tällainen uudistus näyttäisi muutoinkin verotusmenettelyä koskevassa lainsäädän-
19223: olevan tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, nössä.
19224: koska se toisaalta poistaisi tarpeen toistaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
19225: keskenään samansisältöisiä säännöksiä eri val- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19226: misteverolaeissa ja toisaalta hävittäisi epä-
19227: asianmukaiset ja perusteettQmat eroavaisuu- että hallitus valmistuttaisi ja amtaisi
19228: det eri lakien kesken. Kun tulliverotuksen Eduskunnalle esityksen laiksi, johon
19229: menettelyllinen puoli jo on järjestetty ja voi- siinä laajuudessa, kuin se osoittautuu
19230: daan otaksua myös liikevaihtoverotukljlen ai- mahdolliseksi, kO'Ottaisiin valmiste-
19231: nakin menettelyosaltaan ennenpitkää tulevan veroja koskevat säännökset.
19232: pysyvä.n lain varaan, täyttäisi ehdotetun val-
19233: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
19234:
19235: E. J. PaavQ].a., Pekka Pesola..
19236: 401
19237:
19238: IV,111.- Toiv.al. N:o 71.
19239:
19240:
19241:
19242:
19243: Kemppainen: Kuntien jakamisesta tulo- ja omaisuusverotuk-
19244: sessa uutta kallesluokitusta vastaaviin kallemrykmiin.
19245:
19246:
19247: E d u s k u n n a ll e.
19248:
19249: Työpalkkojen säännöstelyssä käytettävästä Tammikuun 21 päivänä 1966 on annettu
19250: paikkaknntaluokittelusta 30 päivänä tammi- uusi laki kuntien yleisestä kalleusluokituk-
19251: kuuta 1948 annetussa sosiaaliministeriön pää- sessa ja sanotun lain mukaan valtioneuvosto
19252: töksen (84/48) paikkakuntaluokittelussa, sosiaaliministeriön esittelystä määrää viideksi
19253: jossa useiden paikkakuntien osalta on poi- vuodeksi maan kunnat enintään kolmeen
19254: kettu eri syiden perusteella vuonna 1945 kalleusluokkaan.
19255: suoritetun kalleustutkimuksen tuloksista, Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
19256: muun muassa Oulun kaupunki on sijoitettu nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19257: ensimmäiseen eli kalleimpaan luokkaan. Val- muksen,
19258: tiovarainministeriön tehtävänä on puolestaan
19259: vuosittain määrätä maamme kunnat eri ka- että fhallitus huolehtisi siitä, että
19260: leusryhmiin tulo- ja omaisuusverotuksessa kun uutta kalleusluokitusta aletaan so-
19261: tehtäviä vähennyksiä varten ja tällöin Oulun veltaa ensi vuoden alusta, että myöskin
19262: kaupunki on liki kahdenkymmenen vuoden tulo- ja omaisuusverotuksessa maan
19263: ajan sijoitettu II kalleusryhmään, mikä pää- kunnat jaettaisiin kallemluokitmta
19264: tös on tiennyt varsinkin palkansaajien taholta vastaaviin kallemrykmiin.
19265: vähennysten huomattavaa vähennystä ja
19266: siten aiheettomasti korkeampaa verotusta.
19267: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
19268:
19269: Jaakko Kemppainen.
19270:
19271:
19272:
19273:
19274: 51 E 529/66
19275: 402
19276:
19277: IV,112.- Toiv.al. N:o 72.
19278:
19279:
19280:
19281:
19282: Siren ym.: Yhdistetystä verotttsmenettelystä kunnille aiheu-
19283: tuvan kustannusosuuden tarkistamisesta.
19284:
19285:
19286: E d u s k u n n a ll e.
19287:
19288: Verotuslain mukaan valtiolle, kunnille ja pauksessa kunkin veropnrnn kuuluvan kun-
19289: kirkollisille seurakunnille suoritettavan välit- nan osuus määrätään viimeksi toimitetun
19290: tömän veron sekä kansaneläkelaitokselle tule- henkikirjoituksen osoittamassa väkiluvun
19291: van vakuutusmaksun määrää paikallinen, suhteessa.
19292: kaikille veronsaajille yhteinen verolauta- Nykyisin voimassa olevien säännösten mu-
19293: kunta. Verohallinnon paikallisjärjestelyä var- kaan vero- ja tutkijalautakuntien sekä vero-
19294: ten maa on jaettu veropiireihin, joihin kuu- toimistojen kustannuksista vastaavat valtio
19295: luu yksi tai useampia kuntia. Kussakin vero- ja asianomainen kunta kumpikin 41 prosen-
19296: piirissä on verotoimisto, jonka tehtävänä on tista, kansaneläkelaitos 12 prosentista ja
19297: suorittaa veropiirissä verotuslaissa mainittu- evankelisluterilainen seurakunta 6 prosen-
19298: jen verojen ja maksujen määräämiseen, mak- tista (VL 136 §). J aettavia kustannuksia,
19299: suunpanoon ja kantoon liittyviä tehtäviä. joista kunnan osuus on 41 prosenttia, ovat
19300: Paikalliset vero- ja tutkijalautakunnat sekä muun muassa: palkat, palkkiot, lunastukset,
19301: verotoimistot muodostavat ne kustannuspai- valaistus- ja puhtaanapitokustannukset, toi-
19302: kat, joissa syntyneistä kustannuksista myös mistokaluston ja -koneiden vuotuiset kun-
19303: kunnat joutuvat suorittamaan osuutensa. nossapito- ja huoltokustannukset, sekalaiset
19304: Poikkeuksena siitä pääsäännöstä, että kun- kustannukset, jotka muodostuvat toimista-
19305: nat veropiirin kustannuksista suorittivat vain tarvike-, rahti-, ilmoitus-, lomake- ja paino-
19306: määrätyn osan, on kunnille säädetty eräitä tuote- ym. menoista sekä ns. reikäkorttikone-
19307: yksin kustaunettavia tehtäviä. VL:n 135 § :n keskusten kustannuksista. Verojyvitys ja luo-
19308: 3 momentissa säädetään, että kunnan, jonka kituskustannuksisat on sen kunnan, jonka
19309: alueella ei ole verotoimistoa, on omalla kus- alueella mainittuja toimenpiteitä on suori-
19310: tannuksellaan varattava vero- ja tutkija- tettu, vastattava 41 prosentin osuudella koka-
19311: lautakunnille niiden tarvitsemat huoneistot. naiskustannuksista. Edellä on pyritty pää-
19312: Sitävastoin veropiiriin kuuluvista kunnista piirteittäin selvittelemään niitä veropiireissä
19313: tulee sen, jonka alueella veropiirin verotoi- syntyviä kustannuksia, joihin kuntakin jou-
19314: misto on, hankkia ja ylläpitää verotoimistolle tuu osallistumaan.
19315: tarkoituksenmukainen huoneisto (VL 135 § Verotoimistoilla on nykyisin varsinaisen
19316: 1 mom.). Verotuslaissa tarkoitettuihin var- verotustyön lisäksi monia muita tehtäviä.
19317: sinmsnn huoneiston ylläpitokustannuksiin Niinpä esim. sosiaalisen lainsäädännön kehit-
19318: luetaan V A: n 49 §: n mukaan huoneiston tymisen vuoksi joutuvat lähinnä veroviran-
19319: vuokran tai vuokra-arvon ohella lämmöstä omaiset antamaan mitä moninaisimpia selvi-
19320: sekä kylmän ja lämpimän veden käytöstä tyksiä ao. verovelvollisista, jotka tavalla tai
19321: aiheutuneet kustannukset, mikäli ne eivät toisella kuuluvat ko. säännösten piiriin. Tä-
19322: sisälly vuokraan tai vuokra-arvoon. Ylläpi- hän seikkaan ei liene kiinnitetty tarpeeksi
19323: dosta aiheutuneet kustannukset jaetaan puo- huomiota verotuslain kyseisiä kustannus-
19324: leksi valtion ja verotoimistoa ylläpitävän säännöksiä laadittaessa, mistä johtuen kun-
19325: kunnan kesken. Jos verotoimisto sijaitsee nille on siirtynyt kustannuksia sellaisistakin
19326: veropiirin ulkopuolella, tulee veropiiriin kuu- verotoimiston tehtävistä, joiden huolehtiminen
19327: luvien kuntien suorittaa yhteisesti puolet huo- on alkujaan tarkoitettu kustannuksineen yk-
19328: neiston ylläpitokustannuksista. Toisesta puo- sinomaan valtiolle. Tämän vuoksi olisi mieles-
19329: lesta vastaa valtio. Viimeksi mainitussa ta- tämme saatava aikaan nykyistä selvemmät ja
19330: IV,112........ Sir6n ym. 403
19331:
19332: tarkoituksenmukaisemmat säännökset verotus- että hallitus selvityttäisi kiireelli-
19333: ynnä muista verotoimistoihin kohdistuvista sesti kysymyksen siitä, miten yhdiste-
19334: kustannuksista sekä niiden oikeudenmukai- tystä verotusmenettelystä kunnille ai-
19335: sesta jakamisesta valtion ja kuntien kesken. heutuvaa kustannusosuutta olisi tarkis-
19336: Edellä esitetyn perusteella esitämme edus- tettava ja selvityksen perusteella ryh-
19337: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tyisi tarvittaviin toimenpiteisiin.
19338: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
19339:
19340: Eino Siren. Uljas Mäkelä.
19341: Sinikka Luja. Lyyli Aalto.
19342: 404
19343:
19344: IV,118.-Toiv.at N:o 78.
19345:
19346:
19347:
19348:
19349: Aalto ym.: Kiinteän omaisuuden myymisestä kunnalle saadun
19350: voiton verovapaudesta.
19351:
19352:
19353: E d u s kun n a II e.
19354:
19355: Kiinteän omaisuuden satunnaisesta luovu- kiinteän omaisuuden satunnaisesta luovutuk-
19356: tuksesta saatu voitto on voimassa olevien sesta kunnalle vapaaehtoisin kaupoin.
19357: verotussäännösten mukaan verotettavaa tuloa Edellämainitun säännöksen hyväksymisellä
19358: sekä kunnallis- että valtionverotuksessa. Luo- ei voida katsoa olevan mitään käytännöllistä
19359: vutuksen veronalaisuus ei ole riippuvainen merkitystä valtion verotuloihin.
19360: siitä, kenelle luovutus tapahtuu. Tämän vuoksi ehdotamme edelläolevaan
19361: Nykyinen järjestelmä on omiaan kohtuut- viitaten eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19362: tomasti nostamaan maanhintaa ja sitä kautta muksen,
19363: myös asumiskustannuksia. Erityisesti valtion-
19364: verotuksen progressiivisuus vaikuttaa tähän että se voitto, joka 'On saatu kiinteän
19365: suuntaan. omaisuuden satunnaisesta Zuovutuk-
19366: Jotta kuntien mahdollisuuksia pitää maan- sesta kunnalle vapaaehtoisin kaupoin,
19367: hinnat kohtuullisina, voitaisiin edistää, tulisi säädettäisiin kokonaan tai ainakin puo-
19368: säätää verovapaaksi se voitto, joka saadaan liksi verovapaaksi.
19369: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
19370:
19371: Lyyli Aalto. Sakari Knuuttila.
19372: Uljas Mäkelä. Viljo Virtanen.
19373: Arvo Salo. Margit Eskman.
19374: 406
19375:
19376: IV,114.- Toiv.al. N:o 74.
19377:
19378:
19379:
19380:
19381: VeD.Damo: Säätiöiden ym. verovapauksien kumoamisesta.
19382:
19383:
19384: E d u s kun n a 11 e.
19385:
19386: Valtion verotuloja vähentävät lukuisat ja Tällaista asiantilaa ei voida pitää oikeuden-
19387: epäoikeudenmukaiset tulojen ja omaisuuksien mukaisena siitä puhumattakaan, että lailliste-
19388: verovapautta säätelevät lait. Niinpä täysin tut verojen porsaanreiät edistävät taloudel-
19389: tulo- ja omaisuusverosta ja kunnallisverosta lista vinosuuntausta. meidän kaikkien yhtei-
19390: ovat vapaita verovapaat asunto-osakkeet, seksi vahingoksi.
19391: verovapaat valtion indeksiobligatiot ja vero- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
19392: vapaat miljoonapankkitalletuksetkin sekä lu- taen eduskunna hyväksyttäväksi toivomuksen,
19393: kuisat ja taloudellisesti varsin huomattavat-
19394: kin säätiöt. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19395: Näistä syistä valtio ja kunnat menettävät toimenpiteisiin säätiöiden, asunto-osak-
19396: uskomattoman suuria verotuloja ja muut kan- keiden, valtim indeksiobligatioiden ja
19397: salaiset pienyrittäjiä ja pienituloisia myöten miljoonapankkitalletuksien verovapauk-
19398: joutuvat maksamaan toisten puolesta aina sien kumoamiseksi.
19399: vain raskaampia veroja.
19400: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
19401:
19402: Veikko Vennamo.
19403: 406
19404:
19405: IV,115.- Toiv.al. N:o 75.
19406:
19407:
19408:
19409:
19410: Suonpää ym. : Osakettiloje'lf. verotukse'lf. uudistamisesta.
19411:
19412:
19413: E d u s k u n n a 11 e.
19414:
19415: Osakeyhtiöiden osakkeiden omistajilleen nut erilaisia kanavia myöten osakkeenomista-
19416: tuottama osinkotulo on valtion verotuksessa jille. Ilmeisesti näissä yhtiöissä silloin, kun
19417: sellaista tuloa, josta tulonsaaja saa tehdä eri- voitto on suuri, vain pieni osa jaetaan osin-
19418: koisvähennyksen. Niinpä esim. työtulo on suu- kona ja muu osa käytetään osakkaiden omai-
19419: rimman veronmaksajain ryhmän tuloluokissa suuden kartuttamiseen yhtiön omaisuuden
19420: noin 25/50 % raskaammin verotettua tuloa lisääntymisenä.
19421: kuin osakkeen omistajan saama samansuurui- Pitäisi selvittää myös se, missä määrin
19422: nen osinkotulo. Kuitenkin osakkeiden omista- veroteknilliset seikat ohjaavat yhtiöiden sijoi-
19423: jien saama varsinainen verotettava osinkotulo tustoimintaa. Kun osakkeen omistajien pyrki-
19424: on vain pieni osa siitä kokonastuotosta, jonka mys on saada tulonsa verovapaana tai mah-
19425: osakkeenomistaja on osakeomistuksensa perus- dollisimman pienen veron alaisena, on seu-
19426: teella saanut ja joka ei tulon saannin ajan- rauksena voiton sijoittaminen edelleen sa-
19427: kohtana tule verotettavaksi tuloksi. Verotuk- maan yhtiöön erilaisiin rahastoihin tai inves-
19428: sen uudistaminen tältä osin olisi suoritettava, tointeihin, kunnes tulee sopiva aika toimeen-
19429: varsinkin kun sillä saattaa olla huomattava panna osakkeiden ilmaisanti tai antaa :tulo
19430: merkitys valtion taloudenkin kannalta. Tulo- muulla tavoin verovapaana.
19431: veron kuormasta on jatkuvasti suureneva osa Edellä mainittuun viitaten, ja että myös
19432: tullut palkansaajien kannettavaksi. osakeomistuksen tuottama kokonaistulo voitai-
19433: Erään tutkimuksen mukaan, jolla ·osoitet- siin saada samalla tavalla veronalaiseksi kuin
19434: tiin n.s. osakesäästämisen edullisuus, saivat muu tulo, ehdotamme kunnioittaen eduskun-
19435: esim. puunjalostusteollisuuden yhtiöiden nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19436: osakkeenomistajat 15 vuoden ajanjaksona
19437: vuodesta 1948 vuoteen 1963 osakkeidensa ko- että hallitus toimeenpanisi tutkimuk-
19438: konaistuotosta yli 70 % muuna kuin varsinai- sen siitä, miten tulo ~n jakautunut
19439: sena osinkotulona. He saivat tuloa uusosake- osakkeenomistajien osaketuloissa varsi-
19440: antien yhteydessä oikeudestaan merkitä naiseen osinkotuloon ja sellaiseen muu-
19441: osakkeita käypää markkinahintaa alemmalla hun tuloon, joka on jäänyt verotta-
19442: hinnalla tai saivat ilmaisanteina uusia tuloa matta,
19443: tuottavia osakkeita. Lisäksi osakkeiden kurs- ja jos tutkimus osoittaa se'lf. at'heel-
19444: sin nousu merkitsi heidän omaisuutensa li- liseksi, ryhtyisi sellaisiin lainsäädäntö-
19445: säystä, siis tuloa. toimenpiteisiin, että koko osaketulo saa-
19446: Edellä mainittu tutkimus koski pörssinotee- tettaisiin samalla tavalla veronalaiseksi
19447: rattuja osakkeita. Pitäisi selvittää myös, mi- kuin muukin tulo.
19448: ten n.s. perheyhtiöissä on voitojako tapahtu-
19449: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
19450:
19451: Leo Suonpää. Kaino Haapanen.
19452: Väinö B. Virtanen. Matti Koivunen.
19453: Taisto Sinisalo.
19454: 407
19455:
19456: IV,116.-Toiv.al. N:o 76.
19457:
19458:
19459:
19460:
19461: T. Salo ym.: Asnto-osak~yhtiöid~n. verotuksessa t1m~nevien
19462: epäkohtien poistamisesta.
19463:
19464:
19465:
19466: E d u s kun n a 11 e.
19467:
19468: Asuntotuotannon veronhuojennuslain alais- Eräänä asuntojen verotukseen liittyvänä
19469: ten asuntokiinteistöjen tultua viime vuosina verotusepäkohtana on pidettävä myös sitä,
19470: verotuksen piiriin, ovat asunto-osakeyhtiöiden että yhtiön omaisuusvero kohoaa sitä mukaa
19471: ja yleensä asuntokiinteistöjen verottamiseen kuin osakkeenomistajat luovuttavat huoneis-
19472: liittyvät epäkohdat tulleet yhä räikeämmin tonsa vuokralle. Joskin asunto-osakeyhtiöiden
19473: ilmi. Esimerkiksi lainojen kuoletus on vero- vapauttamista omaisuusverotuksesta tulo- ja
19474: tuksellisesti vaikeata ja vaatii erityisjärjes- omaisuusverolain 50 b § : n mukaisesti on pi-
19475: telyjä, jotta kuoletuksiin kerätyistä varoista dettävä oikeana, ei voida sensijaan pitää oi-
19476: ei jouduttaisi maksamaan huomattavaa osaa keana sitä, että yhtiön omaisuusvero sen joh-
19477: veroihin. Kysymyksen ollessa asunto-osake- dosta nousee, että joku osakkeenomistajista
19478: yhtiöstä, jossa asianomaiset osakkeenomista- vuokraa asuntonsa toiselle, koska yhtiön ve-
19479: jat itse asuvat, lainojen kuoletus voi tapah- ronmaksukyky ei ole tämän johdosta vahvis-
19480: tua rahastoteitse, jolloin säästytään tulove- tunut eikä liioin niiden osakkeenomistajien
19481: rosta mutta sensijaan joudutaan suoritta- veronmaksukyky ole tullut paremmaksi, jotka
19482: maan leimaveroa 2 % rahastoidusta mää- edelleen omassa asunnossaan asuvina joutuvat
19483: rästä, mitä myöskin on pidettävä kohtuutto- maksamaan toisen osakkeenomistajan aiheut-
19484: muutena. taman yhtiön omaisuusveron nousun kohon-
19485: Kun kiinnitettyjen lainojen korot ovat vain neen vuokran muodossa. Tällaista verotuksel-
19486: rajoitetusti vähennyskelpoisia kunnallisvero- lista menettelyä nämä osakkeenomistajat ei-
19487: tuksessa ja ne näin ollen lisätään verotetta- vät voi ymmärtää. Näissä tapauksissa veron-
19488: vaan tuloon siltä osin kuin niitä ei saa vä- lisäys olisi rajoitettava vain siihen osakkeen-
19489: hentää, merkitsee tämä puolestaan suurivel- omistajaan, joka saa huoneiston vuokrauk-
19490: kaiselle talolle vastaavasti suurempaa kun- sestalisätuloja.
19491: nallisveroa. Kysymyksen ollessa vuokrata- Nämä edellä esitetyt seikat osoittavat, että
19492: loista, joissa vuokratuloja ei voida rahas- asunto-osakeyhtiöiden ja niihin verrattavien
19493: toida, verotus· johtaa näissä olosuhteissa hel- asuntokiinteistöjen verotuksessa on verotuk-
19494: posti kohoavaan vuokratasoon. Niinpä esimer- sellisia epäkohtia, jotka aikaansaavat huomat-
19495: kiksi osakeyhtiömuotoisten aravavuokratalo- tavaa asumiskustannusten nousua ja synnyt-
19496: jen verojen määrän on laskettu nousevan en- tävät epäoikeudenmukaisuuksia. Nykyinen
19497: simmäisestä veronalaisesta vuodesta kymme- käytäntö saattaa johtaa siihen, että mitä vel-
19498: nenteen veronalaiseen vuoteen mennessä noin kaantuneempi on asuntokiinteistö sitä suu-
19499: 120 prosenttia, koska kunakin vuonna makse- remmiksi saattavat muodostus sen verot. Kun
19500: tut yhä suuremmat verot aina lisäävät seu- nykyinen verotuskäytäntö monissa kohdin
19501: raavan vuoden verojen määrää. Tämä ai- loukkaa yleisesti hyväksyttyjä ja yhteiskunta-
19502: kaansaa vuokrien nousun, mikä ennen pitkää politiikkamme kannalta tällä hetkellä keskei-
19503: mitätöi sen tarkoituksen, mihin aravalain- siä asuntopoliittisia päämääriä, olisikin mie-
19504: säädännöllä on pyritty asumiskustannusten lestämme asumiseen liittyvä verotus otettava
19505: alentamiseksi. Asiaan on mm. Aravan taholta kokonaisuudessaan kiireellisesti selvitettäväksi
19506: kiinnitetty hallituksen huomiota. ja. suoritettava ne korjaukset verolainsäädän-
19507: 408 IV,116. - Asunto-osakeyhtiöiden verotus.
19508:
19509:
19510: töön, jotka ovat välttämättömiä nykyisten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19511: epäkohtien poistamiseksi ja asumiseen kohdis- menpiteisiin asunto-osakeyhtiöihin ja
19512: tuvan verotuksen saattamiseksi sopusointuun yleensä asuntokiinteistöihin kohdistu-
19513: yleisten asuntopoliittisten periaatteiden vassa verotuksessa ilmenevien epäkoh-
19514: kanssa. tien poistamiseksi silmällä pitäen sitä,
19515: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- että verotus tältä osin saataisiin palve-
19516: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- lemaan yleisiä asuntopoliittisia pää-
19517: muksen, määriä.
19518: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
19519:
19520: Tuure Salo. Irma Karvikko.
19521: Pirkko Aro.
19522: 409
19523:
19524: IV,117. -Hemst.mot. N:o 77.
19525:
19526:
19527:
19528:
19529: Procope m.fl.: Angående slopande av bestämmelserna om be-
19530: skattning av bostadsförmån från egen bostad.
19531:
19532:
19533: T i ll R i k s d a g e n.
19534:
19535: Reformen av hela värt skattesystem och betraktas som en inkomst och förmån, som
19536: dess materiella innehållligger i stöpsleven och kan och bör beskattas i likhet med andra och
19537: borde under den nu valda Riksdagens mandat- obestridliga former av inkomstbildning7 ·
19538: period ovillkorligen kunna bringas till ett av- Företagna utredningar uppges ha ådaga-
19539: görande. Även om regeringen i en snar fram- lagt att speciellt kommunernas skattein·
19540: tid tar upp denna fråga fär man dock räkna komster skulle åderlåtas om skatten på bo-
19541: med att det kommer att dröja länge innan stadsförmån skulle slopas. Av alla invänd-
19542: beskattningssystemet fått en ny - och som ningar, som förekommit i denna länge ak-
19543: man hoppas riktigare och rättvisare - ut- tuella fråga, är den ovanstående av viss be-
19544: formning, tydelse. En undersökning utan förutfattad me.
19545: Den nuvarande skattelagstifningen inne- ning borde därför föranstaltas av finansmi.
19546: häller sä mänga orättvisor och ojämnheter, nisteriet. .Samtidigt bör man dock ihågkomma,
19547: att man trots den förestäende skattereformen att en skattesänkning - såsom mångfaldiga
19548: mäste kräva att en del särskilt i ögonenfal· exempel från stater med bättre balans i den
19549: lande detaljer omedelbart skulle korrigeras. offentliga hushållningen utvisar - pä litet
19550: Kort före sin upplösning fäste 1965 års Riks- längre sikt har en stimulerande och inkomst-
19551: dag uppmärksamhet vid en av dessa orätt- ökande effekt för både statens och den lokala
19552: visor: beskattningen av s. k. bostadsförmän förval tningens finanser.
19553: för ,egen bostad. Ehuru Riksdagen med mycket Den nödvändiga undersökningen borde
19554: stor majoritet i en kläm uttalade sig för att .iämväl utsträckas tili byresbostäder och möj·
19555: denna beskattningsform skulle utelämnas vid ligheterna att på ett rättvist sätt beakta dessa
19556: beskattningen av inkomst- och förmögenhet vid utarbetandet av de nya bestämmelserna
19557: är 1966, ansäg sig regeringen inte kunna för- för beskattning av bostadsförmån.
19558: verkliga Riksdagens önskemäl. Med stöd av vad som ovan anförts föreslås
19559: Det kan tydligen inte upprepas tillräckligt vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
19560: ofta, att redan ur både allmän och skatteteore- ställa,
19561: tisk synpunkt måste man fräga sig, huruvida
19562: bostaden, boendet, den till de ofrånkomliga att regeringen måtte vidtaga dtgär-
19563: levnadskostnaderna hörande omständigheten der för att ur vår skattelagstiftning
19564: att man .:. . . :. . ofta under stora uppoffringar och slopa bestämmelserna om beskattningen
19565: årslångt sparande - skaffat tak över huvudet av s. k. bostadsförmån från egen bostad,
19566: för familjen och sig själv, skall anses vara en varvid jämväl möjligheterna att beakta
19567: riktig grund för en inkomstbeskattning. Är hyresbostäiler i detta sammanhang bör
19568: det rimligt och rättvist, att just bostaden observeras.
19569: Helsingfors den 26 april 1966.
19570:
19571: Victor Procope. Ingvar S. Melin.
19572: Ragnar Granvik. Georg 0. Ehrnrooth.
19573: Erkki Hara.
19574:
19575:
19576: 52 E 529/66
19577: 410
19578:
19579: IV,117.- Toiv.al. N:o 77.
19580: Suome·nnos.
19581:
19582:
19583:
19584:
19585: Procopå ym.: Oman as-unnon tuottaman asuntoedun verotta-
19586: misen poistamisesta.
19587:
19588:
19589: Eduskunnalle.
19590:
19591: .Koko meidän verotusjärjestelmämme ja sen juuri asunto katsotaan tuloksi ja eduksi, jota
19592: aineellisen sisällön uudistus on valinkauhassa, voidaan verottaa ja jota pitää verottaa sa-
19593: ja se pitäisi nyt valitun eduskunnan toimi- malla tavalla kuin muita ja kiistämättömiä
19594: kaudella ehdottomasti voida saattaa ratkai- tulonmuodostuksen muotoja?
19595: suun. Vaikka hallitus lähitulevaisuudessa ot- Tehtyjen selvitysten ilmoitetaan osoitta-
19596: taiai tämän kysymyksen esille, on kuitenkin neen, että erityisesti kuntien verotuloista is-
19597: otettava huomioon, että tulee kestämään kettäisiin suonta, jos asuntoedun vero poistet·
19598: kauan, ennen kuin verotusjärjestelmä on saa- taisiin. Kaikista niistä vastaväitteistä, joita
19599: nut uuden - ja niin kuin toivotaan oikeam- tässä pitkän aikaa ajankohtaisena olleessa ky-
19600: man ja oikeudenmukaisemman - muodon. symyksessä on esiintynyt, on edellä mainitulla
19601: Nykyinen verolainsäädäntömme sisältää tietty merkitys. Valtiovarainministeriön pi-
19602: niin monia epäoikeudenmukaisuuksia ja epä- täisi sen vuoksi suorittaa tutkimus ilman en-
19603: tasaisuuksia, että huolimatta edessä olevasta nakkomielipidettä. Samanaikaisesti on kuiten-
19604: verotusuudistuksesta on vaadittava, että osa kin muistettava, että veron a.lennus niin kuin
19605: erityisen huomiotaherättäviä yksityiskohtia monet esimerkit valtioista, joiden julkisessa
19606: välittömästi korjattaisiin. Vähän ennen hajot- taloudessa on parempi tasapaino, osoittavat -
19607: tamistaan kiinnittivät vuoden 1965 valtiopäi- vähän pitemmällä tähtäyksellä vaikuttaa pi-
19608: vät huomiota erääseen näistä epäoikeudenmu- ristävästi ja tuloja Iisäävästi sekä valtion että
19609: kaisuuksista: nk. oman asunnon tuottaman paikallishallinnon raha-asioihin.
19610: asuntoedun verotukseen. Vaikka eduskunta Välttämätöntä olisi ulottaa tutkimus myös
19611: hyvin suurella enemmistöllä hyväksyi ponnen, vuokra-asuntoihin ja mahdolisuuksiin oikeu-
19612: jossa lausuttiin, että tämä verotusmuoto pi. denmukaisella tavalla ottaa ne huomioon
19613: täisi poistaa vuodelta 1966 toimitettavassa asuntoedun verotussäännöksiä valmisteltaessa.
19614: tulo- ja omaisuusverotuksessa, ei hallitus kat- Sen perusteella, mitä edellä on esitetty, eh-
19615: sonut voivansa toteuttaa eduskunnan toivo- dotetaan kunnioittavasti, että eduskunta hy-
19616: musta. väksyisi toivomuksen,
19617: On selvää, ettei voida riittävän usein tois·
19618: taa, että jo sekä yleiseltä että veroteoreetti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
19619: selta kannalta täytyy kysyä, miten asunto, että meidän verolainsäädännöstämme
19620: asuminen, se välttämättömin elinkustannuk- poistettaisiin määräykset nk. oman
19621: siin kuuluva seikka, että on - usein suurin asunnon tuottaman asuntoedun verot-
19622: uhrauksin ja vuosikausia säästäen - hankki- tam?:sesta, minkä ohessa olisi myös pi-
19623: nut katon perheensä ja itsensä päälle, on kat. dettävä silmällä mahdollisuuksia ottaa
19624: sottava tuloverotuksen oikeaksi perustaksi. tässä yhteydessä huomioon vuokra-
19625: Onko kohtuullista ja oikeudenmukaista, että asunnot.
19626: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
19627:
19628: Victor Procop6. Ingvar S. Melin.
19629: Ragnar Granvik. Georg 0. Ehrnrooth.
19630: Erkki Ha.ra..
19631: 411
19632:
19633: IV,118.- Toiv.al. N: o 78.
19634:
19635:
19636:
19637:
19638: B. ltäsäilen ym.: Toimenpiteistä kauppavoittovtrotuksen tar-
19639: kistamiseksi.
19640:
19641:
19642: Eduskunnalle.
19643:
19644: Voimassa olevat säädökset ns. kauppavoi- haitta entisen luovuttamisen yhteydessä aset-
19645: ton verotuksessa ovat eräissä tapauksissa joh- taa rajoituksensa.
19646: taneet kohtuuttomuuksiin. Onhan kiinteistön Kauppavoittoverotuksen säädös lienee ai-
19647: kuuluttava yli 10 vuotta ja irtaimen, esim. koinaan syntynyt keinottelun estämiseksi.
19648: osakehuoneiston 5 vuotta omistajalleen, en- Tässä mielessä ei säädökseen nähden ole muis-
19649: nenkuin omistaja vapautuu mainitusta tuttamista. Asumiseen ja työmahdollisuu-
19650: kauppavoiton verotuksesta. Tämä on johtanut deksi hankitun omaisuuden kauppavoittovero-
19651: sellaiseen käytäntöön, että verotuksen pelosta tus ei sen sijaan ole oikeudenmukaista silloin,
19652: pidetään omaisuus hallussa mainittu aika- kun omaisuuden arvon lisäys on rahan arvon
19653: määrä vaikka käyttö järjestetäänkin muulla heikkenemisen vuoksi olematon tai kun omai-
19654: tavoin ja myynti tapahtuu mainitun aika- suudesta luopuminen tapahtuu vastaavan,
19655: määrän ylittämisen jälkeen. tarkoituksenmukaisemman omaisuuden han-
19656: Rahan arvon heikkenemisen vuoksi ei kinnan vuoksi.
19657: kauppavoittoverotus voine olla oikeudenmu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
19658: kainen. .Sitä se ei myöskään ole silloin kun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19659: kauppavoittoverotus määrätään pakkoluovu- muksen,
19660: tetulla tai siihen verrattavalle kaupalle. Pa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
19661: remman ja tarkoituksenmukaisemman asun- menpiteisiin ns. kauppavoittoverotuk-
19662: non tai maatilan hankkimiselle tällainen sen säädösten tarkistamiseksi.
19663: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
19664:
19665: Eino Räsänen. Aaro Lintilä.
19666: IV,119. -Toiv.al. N:o 79.
19667:
19668:
19669:
19670:
19671: Sileäka.Dgas ym.: Työnantajan perustaman eläkelaitoksen tai
19672: eläkesäätiön kiinteistötulojen verovapauden poistamisesta
19673: tai rajoittamisesta.
19674:
19675:
19676: E d u s k u n n a 11 e.
19677:
19678: Maalaiskuntain kunnallishallinnosta anne- milloin eläkesäätiön tulo ei ylitä sitä määrää,
19679: tun asetuksen (21/98) 82 § :n 12 a) kohdassa mikä tarvitaan vakuutusteknillisten perustei-
19680: säädetään, että työnantajan perustaman itse- den mukaan säätiön eläkesitoumuksista johtu-
19681: näisen eläkelaitoksen tai eläkesäätiön tuloksi van eläkevastuun peittämiseen. Kun tämä joh-
19682: ei· katsota, mitä se on toimintaansa varten taa kohtuuttomuuksiin niiden kuntien koh-
19683: saanut siihen määrään asti, kuin vakuutus- dalla, joissa oleva kiinteistö on siirretty eläke-
19684: teknillisten perusteiden mukaan laitoksen tai laitokselle tai eläkesäätiölle, olisi kunnallis-
19685: säätiön eläkesitoumuksista johtuvan eläke- verosäännöksiä siten muutettava, ettei sa-
19686: vastuun peittämiseksi tarvitaan (473/55). nottu verovapaus koske kiinteistöstä saatua
19687: Vastaava säännös on kunnallishallituksesta tuloa.
19688: kaupungissa annetun asetuksen (40/73) Edellä olevan perusteella esitämme edus-
19689: 55 § : n 6 a) kohsassa sekä tulo- ja omaisuus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19690: verolain (888/43) 24 § :n 17) kohdassa. Sään-
19691: nös on johtanut siihen, että eläkelaitosten tai että hallitus kiireellisesti tutkitut-
19692: eläkesäätiöitten omaisuudeksi on eräissä kun- taisi kysymyksen siitä, millä -tavoin
19693: nissa siirretty maa.. ja metsätiloja. Eräässä verotussäännöksiä olisi niin muutet-
19694: maalaiskunnassa on työnantajan perustarnalle tava, että työnantajan perustaman itse-
19695: eläkesäätiölle siirretty maaomaisuutta kaik- näisen eläkelaitoksen tai eläkesäätiön
19696: kiaan yli 11 % kunnan maa-alasta. Tällai- kiinteistötulojen verovapaus voidaan
19697: sesta kiinteistöstä ei suoriteta kunnallisveroa, poistaa tai sitä rajoittaa, ja antaisi
19698: tarvittavat esitykset Eduskunnalle.
19699: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
19700:
19701: Aulis Sileäkangas. Sulo Suorttanen. Matti Mattila.
19702: Wiljam Sarjala. Matti Kekkonen. Yrjö Sinkkonen.
19703: Mikko Kaarna. Eemil Partanen. Eino Sääskilahti.
19704: Ale Holopainen. Reino Kangas. Pekka Vilmi.
19705: Reino Karpola. ,Veikko Savela. Tahvo Rönkkö.
19706: Erkki Haukipuro. Eino Uusitalo. Atte Pakkanen.
19707: Paavo Niinikoski. Katri Helena Eskelinen. Leo Häppölä..
19708: Hannes Paaso. Sylvi Saimo. Nestori Kaasalainen.
19709: Pentti Pekkarinen. Olavi Lahtela. Mauno Pohjonen.
19710: Mikko Volotinen. Esu Niemelä.. Artturi Jämsen.
19711: Heimo Linna. Sylvi Halinen. Eino Räsänen.
19712: Veikko Hanhirova. Toivo Antila. V. J. Sukselainen.
19713: 413
19714:
19715: IV,120.-Toiv.a.l. l'f:o 80.
19716:
19717:
19718:
19719:
19720: Suortta.nen ym.: Pakkolunastuskorvm;,ksen koron vapauttami..
19721: sesta verotuksesta.
19722:
19723:
19724: E d u s kun n a 11 e.
19725:
19726: Pakkolunastus-, tie- tai muissa niihin ver- toukokuun 21 p: nä 1954 annetun lain 70
19727: rattavissa toimituksissa omaisuuden luovutta- § : ssä säädetään samasta asiasta, että po. kor-
19728: misen johdosta määrättyjä korvauksia ei voi- vaukselle suoritetaan korkoa kuusi prosenttia
19729: massa olevan verolainsäädännön nojalla voida laskettuna, jos kysymys on alueen luovutta-
19730: pitää verotettavana tulona, koska se on kor- misesta sitä seuraavan kuukauden alusta
19731: vausta omaisuudenluovuttajalle siitä vahin- jonka aikana tienpitäjä on ottanut alueet hal-
19732: gosta, minkä luovuttaja joutuu kärsimään tuunsa, sekä muissa tapauksissa, jollei asian-
19733: omistamansa omaisuuden pienentymisen joh- osaisen vaatimuksesta erityisestä syystä toi-
19734: dosta. Samoin on erikoislailla säädetty, ettei sin määrätä, sitä seuraavan kuukauden
19735: satunnaisen luovutuksen tuottamana voittona alusta, jonka aikana korvaus määrätään.
19736: ole pidettävä sitä voittoa, joka on saatu, kun Edellä mainituissa toimituksissa omaisuu-
19737: kiinteä omaisuus, toisen maalla oleva rakennus den luovuttamisesta maksettavaksi maa-
19738: tai niiden pysyvä käyttöoikeus otetaan vero- rätty kokonaiskorvaus muodostuu tavallisesti
19739: velvolliselta pakkolunastuksella tai muulla useammasta eri korvattavaksi määrätystä koh-
19740: siihen rinnastettavalla menettelyllä (Laki teesta, ja kun tarkoituksena on täyden kor-
19741: eräistä omaisuuden luovutuksista saadun vauksen suorittaminen syntyneestä vahin-
19742: voiton väliaikaisesta verovapaudesta 29. 6. gosta, niin maksettavan koron on katsottava
19743: 1961/342.). vastaavan sitä tuoton menetystä, minkä maa-
19744: Sen sijaan epäselvyyttä näyttää syntyneen alueen tai muun omaisuuden luovuttaja on
19745: suoritetuille korvausmäärille maksettujen kärsinyt, joutuessaan luovuttamaan omaisuut-
19746: korkojen verottamisesta. Eräät veroviran- taan toimituksessa edellytettyyn tarkoituk-
19747: omaiset katsovat tällaiselle korvausmäärälle seen omaisuuden haltuunottopäivän ja kor-
19748: maksetun koron olevan tavallista korkotuloa vauksen nostopäivän väliseltä ajalta. Kun on
19749: ja suorittaneet verotuksen. Toiset vastaavat kysymys maa-alueen luovuttamisesta rauta-
19750: viranomaiset ovat jättäneet verotuksen toi- tien tai maantien pohjaksi, niin siitä huoli-
19751: mittamatta, ottamalla huomioon maksetun matta, että aluetta on jo pitemmänkin ajan
19752: koron erikoisluonteen, mikä ilmenee kiinteän käytetty mainittuihin tarkoituksiin, saattaa
19753: omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tar- maanomistaja joutua suorittamaan tästä en-
19754: peeseen heinäkuun 14 p : nä 1898 annetun tisestä alueestaan pinta-alaperusteiden mu-
19755: lain 61 §: ssä, jossa 'säädetään. "Kun läänin- kaista veroa, koska maa-alueiden eroittamis-
19756: hallitus pakkolunastuksen johdosta antamas- toimituksiin ryhdytään useimmiten vasta vuo-
19757: saan päätöksessä määrää luovuttajille suori- sien kuluttua. Mikäli tällöin maapohjan kor-
19758: tettavista korvauksista, on korvauserille las- vauksille maksettua korkoa verotetaan, niin
19759: kettava korkoa kuusi sadalta siitä päivästä maanomistaja joutuu kaksinkertaisen verotuk-
19760: lukien, jona rakentaja työn aloittamiseksi on sen alaiseksi.
19761: ollut oikeutettu ottamaan haltuunsa lunastet- Kohtuuttamuuteen johtaa mainitun koron
19762: tavat alueet. Jos harkitaan, ettei mainittu verotus myöskin sen vuoksi, että po. toimi-
19763: korko vastaa luovuttajan sillä välin kärsimää tuksissa määrätyt korvaukset suoritetaan jäl-
19764: vahinkoa tai haittaa, myönnettäköön hänelle kikäteen useimmiten vasta vuosien kuluttua
19765: korvausta sen lisäksi, ja on pakkolunastus- omaisuuden luovuttamisajankohdasta, kun sa-
19766: lautakunnan luovuttajan pyynnöstä annet- malla suoritetaan myös korot, niin useiden
19767: tava siitä lausunto." Edelleen yleisistä teistä vuosien korkotulot joutuvat verotettavaksi sa-
19768: 414 IV,120. - Pakkolunaatuskorvauksen korko.
19769:
19770:
19771: manaikaisesti. Tällöin omaisuuden luovuttaja dännön alaan kuuluvan esityksen an-
19772: joutuu kärsimään sekä rahanarvon alenemi- tamiseksi, jolla tietoimituksessa, pak-
19773: sesta että tuloveron progressiivisuudesta joh- kolunastus- tai muussa siihen rinnas-
19774: tuvat haitat. tettavassa menettelyssä kiinteän omai-
19775: Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo- suuden, toisen maalla olevan raken-
19776: tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk- nuksen tai niiden pysyvän käyttöoi-
19777: syttäväksi toivomuksen, keuden luovuttajalle määrättyjen kor-
19778: vausten maksamisen yhteydessä saatu
19779: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti korkotulo vapautettaisiin verotuksesta.
19780: toimenpiteisiin sellaisen verolainsää-
19781: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
19782:
19783: Sulo Suorttanen. Aulis Sileäkangas. Reino Kangas.
19784: Heimo Linna. Erkki Haukipuro. Eino Räsänen.
19785: Reino Karpola.
19786: 415
19787:
19788: IV,121.- Toiv.al. N:o 81.
19789:
19790:
19791:
19792:
19793: Holopainen ym.: Erikoisveron asettamisesta kasvatus- ja kan-
19794: salaisvastuun hengen vastaiselle kirjallisu,udelle.
19795:
19796:
19797: E d u s kun n a ll e.
19798:
19799: Erikoisesti sotien jälkeiselle toiminnalle on elokuvien osalta olemassa tarkastusvirasto,
19800: yleispiirteenä uusien sovellutusten hakeminen joka asettaa eri arvoiset elokuvat eri vero-
19801: ja kauppaaminen yhteiskuntaelämän eri muo- luokkiin. 'l'ällöin on - ja aivan oikein huo-
19802: toihin. Nämä 1lmiöt eivät ole vieraita yhdel- mioitu -, että todelliset hyvät opetusfilmit
19803: lekään maalle vaikkapa joku olisi sattunut on kokonaan vapautettu veroista pääsylippu-
19804: jäämään vähemmällekin osalle sodan tuo- jen myynnissä ja näin tilaisuuksien järjes-
19805: mista menetyksistä. täjien omaksi asiaksi jää, millä tavoin hän
19806: Oman maamme kohdalla ovat nämä ilmiöt haluaa ohjelman järjestää. Tämä valtion vi-
19807: myöskin olemassa. Siksi "kansalaisvastuu - ranomaisten väliintulo esitettävien elokuvien
19808: kehityksen perusta", joka esiintyi kasvatuk- osalta tilaisuuksien verovapaudesta on ollut
19809: sen päivän viime vuoden juhlatunnuksessa, voimassa jo vuosikymmeniä, eikä kukaan puhu
19810: on sanomaa, jolle ei saisi ummistaa silmiään. mistään "noitavainoista", kuten kirjallisuu-
19811: Olipa kysymys vanhemmista, opettajista, pai- den alalla ,on viime vuosina puhuttu, jos
19812: netun - tai puhutun sanan käyttäjistä - esim. oikeusministeri on v,irkansa puolesta
19813: kaikille tämä vastuu olisi kuuluttava. Kas- joutunut puuttumaan sen pahimpiin törkyihin.
19814: vatus oikeisiin ihmissuhteisiin ja vastuun- Eikö kirjallisuuden alalla, kun siitä kum-
19815: tuntoon ei kuulu vain tiettyyn nuoruuden minkin joudutaan kantamaan mm. liike-
19816: kauteen, va.an merkitsee jatkuvaa hiljaista vaihtovero, jota vastaan niin paljon esim.
19817: kehitystä ihmisen syntymästä lapsuus- ja kustantajain taholta hyökätään, voitaisi
19818: nuoruusian kautta aikaihmisyyteen asti. mennä kirjojen lajitteluun verovapaisiin ja
19819: Oikeastaan :läpi elämän. Siksi vaatimukset verollisiin kirjoihin, joissa erikoisesti huo-
19820: täydellisesti vailla valvontaa olevasta vapau- mioitaisiin kirjat ja julkaisut, joiden sanoma
19821: desta mm. kirjallisuuden alalla ei voi olla tällä hetkellä huolestuttaa kasvatusvastuus-
19822: mahdollista. taan tietoista väestöä.
19823: Valtiovallalla on myöskin velvollisuus tar- Edelläolevan huomioonottaen ehdotamme
19824: kastella tämän päivän kasvatusongelmia ja kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
19825: nykyromaanien vahingollista vaikutusta aina muksen,
19826: nuorten beatles-innostukseen saakka. Kun ei
19827: voida päästä siitä käsityksestä, että niin nyky- että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
19828: kirjailijoita kuin kustantajia hyvin suurelta sen, mitä mahdollisuuksia olisi kasva-
19829: osalta hallitsee ns. bisnes-ajatus, jonka voima tus- ja kansalaisvastuu hengen vas-
19830: sulkee vastuun kasvatustekijänä, niin olisi taisen kirjallisuuden ja julkaisujen
19831: yhteiskunnan velvollisuus ryhtyä toimenpi- erikoisverotuksen alaiseksi saattami-
19832: teisiin tällaisen ajatuksen pois siirtämiseksi seen ja ryhtyisi asian vaatimiin toi-
19833: - ainakin hallitsevana tekijänä. Onhan mm. menpiteisiin.
19834: Helsingissä 27 piiJvänä huhtikuuta 1966.
19835:
19836: Ale Holopainen. Reino Karpola.
19837: Artturi Jäm.sen. Mikko Volotinen.
19838: 416
19839:
19840: IV,122.- Toiv.al. N: o 82.
19841:
19842:
19843:
19844:
19845: Linkola: 'l'onttien luovutuksessa asunto- ja sosiaalisiin tarkoi-
19846: tuksiin sekä elinkeinoelämän tarpeisiin no11datetun vero-
19847: tuksen muuttamisesta.
19848:
19849:
19850: E d u s k u n n a ll e.
19851:
19852: Rakennustuotannon kustannusten kalleu- ten aiheettomasti korotetaan esim. asuntotont-
19853: dessa muiden asiaan vaikuttavien syiden li- tien hintoja ja asumiskustannusten nousu jat-
19854: säksi on tontin hinnalla yhä suurempi mer- kuu. Kun tapauksia, joissa edellä selostetulla
19855: kitys. Tonttien hinnat ovat nimenomaan asu- tavalla tonttien luovutus rakennustoimintaan
19856: tuskeskuksissa viime aikoina voimakkaasti estetään, on erittäin runsaasti nimenomaan
19857: nousseet aiheuttaen vastaavaa nousua raken- asutuskeskusten läheisyydessä, jonne asunto-
19858: nuskustannuksissa ja asuntotuotannossa. rakennustoimintaa olisi syytä ohjata ja pai-
19859: Aiheena tonttien hinnannousuun on ollut netta asuntorakennuskustannusten nousuun
19860: vilkas ja laajeneva rakentaminen, tarkoituk- siten keventää tai poistaa, olisi verotuksessa
19861: seen sopivien tonttien puute ja ettei alueiden omaksuttua menettelyä tonttien ammatti-
19862: asemakaavoitus ole ollut riittävän nopea maiseen myyntiin nähden siten muutettava,
19863: rakennustonttien tarpeeseen nähden. Yhtenä ettei verotus olisi esteenä .tonttien luovutuk-
19864: syynä on kuitenkin myös se, että maanomis- selle asunto- ja sosiaalisiin tarkoituksiin eikä
19865: tajaa, joka haluamatta yhdeliä kertaa myydä elinkeinoelämän välttämättömiin tarpeisiin.
19866: koko maaomaisuuttaan, myy vuosittain joi- Edellä esitetyn perusteella esitän kun-
19867: takin tontteja :rakennustarkoituksiin, verote- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19868: taan tonttien ammattimaisesta myynnistä. muksen,
19869: Tällöin sa.notunlaisen maanomistajan on ra-
19870: joituttava va.in yhden tai kahden tontin että Juillitus ryhtyisi kiireellisesti
19871: myyntiin vuodessa, joutumatta ammattimai- sellaisiin toimenpiteisiin, ettei tonttien
19872: sen myyntiverotuksen kohteeksi ja näin ra- luovutusta asunto- ja sosiaalisiin tar-
19873: kennustarkoituksiin tonttien tarjonta vähenee koituksiin ja elinkeinoelämän välttä-
19874: tai joutuu maanomistaja myymilleen tonteille mättömiin tarpeisiin, verotustoimen-
19875: asettamaan niin korkean hinnan, että myös pitein tonttien ammattimaisena myyn-
19876: määrättävä myyntivero tulee maksetuksi. Tä- tinä katsottuna, estetä.
19877: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
19878:
19879: Anna-Liisa Linkola.
19880: 417
19881: IV,123.- Toiv.al. N:o 83.
19882:
19883:
19884:
19885:
19886: RMpala: As16tusrhMton. varojen käytön järjestämisestä val-
19887: tio-A tulo- ja mBm.>arvion puitteissa tapahtuvaksi.
19888:
19889:
19890: Eduskunnalle.
19891:
19892: Eduskunta on t\11(). ja mMtoasvioissa siir- V. 1962 valmistuneessa finanssisuunnittelu-
19893: tänyt tulo- ja menoarvion ulkopuolella ole- komitean mietinnössä tuotiin jälleen esille ne
19894: ~aan asutusrahastoon jatkuvasti suuria sum- haitat, joita täJlaiset budjetin ulkopuoliset
19895: mia, mm. v. 1963 60 000 000 mk, '1. 1964 tilitapahtumat aiheuttavat mm. valtiotalou-
19896: 60 000 000 mk, v. 1965 65 000 000 mk ja dellisen maksuvalmiusaseman arvioimiseen
19897: v:Ue 1966 55 000 000 mk. Asutusrahastolla sekä finanssisuunnitelman kehitysLinjojen
19898: on kuitenkin käytettävissää ~uosittain huo- val'lomiseen ja noudattamiseen.
19899: mattavasti en~mmän varoja, joita 11e voi Mihinkään toimenpiteisiin ei kuitenkaan ole
19900: käyttää eduskunnan päätöksestä riippumatta. ryhdytty, vaan tämä eduskunnan budjettioi-
19901: Muun muassa kerotmuksessa v,altiovarain ti- keuden ulkopuolella oleva rahaliike on saanut
19902: lasta vuodelta 1964 käy !leiville, että kysei- jatkua vuosi vuodelta.
19903: senä vuonna asutusrahaston varoista myön- Kun edellä mainittua budjetin ulkopuo-
19904: nettiin eri tarkoituksiin yhteensä 95 225 000 lista varojenkäyttöä on pidettävä eduskunnan
19905: mk. Tämä johtuu siitä, että rahastolle kertyy budjettioikeutta loukkaavana ja valtiontalou-
19906: lisävaroja aikaisemmin myönnettyjen laino- df!n yhtenäisen hoidon kannalta epätarkoituk-
19907: jen kuoletuksina ja korkoina. Lainojen koko- senmukaisena, katson, että nykyisestä käY·
19908: naismäärän kasvaessa nämä lisätarat kohoa- tiinnöstä olisi luovuttava ja saatettava asutus-
19909: vat jatkuvasti. varojen käyttö kokonaisuudessaan eduskun-
19910: Jo v. 1950 valmistuneessa mietinnössä nan '/alvonnan alle. Tämä merkitsisi sitä,
19911: finanssitoimikunta kiinnitti huomiota tähän että aikaisemmin myönnettyjen lainojen kuo-
19912: valtion budjetin ulkopuoliseen rahaliikkee- letukset ja korot on tuloutettava niinkuin
19913: seen, joka silloin kuitenkin oli paljon sup- arava- ym. Ia:nojen vastaavat erät valtion
19914: peampaa kuin tällä hetkellä. Finanssitoimi- tulo- ja menoarvioon ja eri ta.rkoituksiin tar-
19915: kunta katsoi, ettei suinkaan ole ollut tarkoi- vittavat varat myönnettävä JJuoraan tulo- ja
19916: tuksena jättää maanhankintalain toteuttami- menoarviossa.
19917: seksi asutusrahastoon siirrettyjä varoja pysy- Edellä olevaan viitaten esitän eduskun-
19918: väksi rahastoksi asutustoimintaa varten, ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19919: ehdotti, että käytäntö olisi viipymättä muu-
19920: tettava sellaiseksi, että tulo- ja menoarvion että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19921: 6 osastoon otetaan uusi tulomomentti, jolle asutusrahaston välityksellä tapahtu-
19922: välittömästi tuloutetaan ne varat, jotka ny- van lainoitus- ym. rahoituksen jär.fes-
19923: kyisen käytännön mukaan tuloutetaan asutus- tämiseksi siten, että varo.fen myöntä-
19924: rahastoon. Tähän finanssitoimikunnan kan- minen tapahtuisi eduskunnan bud.ietti-
19925: taan yhtyivät myöhemmin valtiontalouden oikeutta loukkaamatta valtion tulo- ja
19926: tarkastusviraston tarkastusneuvosto ja val- meMarvion puitteissa ja että myön-
19927: tion tilintarkastajat. netty.ien lainojen kuoletukset ja korot
19928: tuloutettaisiin tulo. ja menoarvioon.
19929: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
19930:
19931: Matti Raipala.
19932:
19933:
19934: 53 E 529/66
19935: 418
19936:
19937: IV,124.- Toiv.al. N :o 84.
19938:
19939:
19940:
19941:
19942: Asunta. ym.: Samasta maatalouskiinteistöstä murto-osan .,;a1
19943: määräalan omistavien henkilöiden verottamisesta erikseen.
19944:
19945:
19946: Ed uskunna 11 e.
19947:
19948: Omaisuuden, erityisesti maatalouskiinteis- kamattomana, siis yhtymänä. Maatalouskiin-
19949: tön ja muun sellaisen omaisuuskokonaisuuden, teistöjen jakamista edistää mm. se, että yhty-
19950: siirtyminen seuraavalle sukupolvelle tuottaa män verotus muodostuu raskaammaksi, kuin
19951: yleisesti suuria vaikeuksia siksi, että omai- jos saman suuruinen tulo ja omaisuus verotet-
19952: .suuden lunastamiseen toisilta kanssaperiUi- taisiin osakkaiden omina tuloina ja omai-
19953: siltä tarvitaan varsinkin maatalousomaisuu- suuksina.
19954: desta saatavaan tuloon verrattuna huomatta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, että
19955: vasti varoja. Tästä syystä mm. maatalous- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
19956: kiinteistöjä on paljon jaettu eri perillisten
19957: kesken. Näin maatalouskiinteistöistä on suuri että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
19958: osa jakautunut liian pieniksi tiloi.k:si. Näillä roimenpiteisiin samasta maatalouskiin-
19959: maatalouden harjoittaminen muuttuu huo- teistöstä murto-osan tai määräalan
19960: nommin kannattavaks~ jonka lisäksi maa- omistavien henkilöiden verottamiseksi
19961: talouskiinteistön jakaminen pienemmiksi vaa- omaisuuden perusteella toimitettavissa
19962: tii kustannusten sijoittamista mm. uusiin verotuksissa aina erikseen ja valtion
19963: rakennuksiin. Näistä syistä maatalouskiin- tuloveron sekä kunnallisveron ky-
19964: teistöjen jakaminen on kansantaloudellisesti seessä ollen niinikään eri verovelvolli-
19965: ja sosiaalisesti haitallinen toimenpide. Sen sina.
19966: vuoksi maatalouskiinteistöä tulisi viljellä ja-
19967: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
19968:
19969: Mikko Asunta.. Eino Räsänen.
19970: Saara Forsius. Pertti Mäki-Hakola..
19971: N. Kosola.. Juuso Häikiö.
19972: 419
19973:
19974: IV,125.- Toiv.al. N:o 85.
19975:
19976:
19977:
19978:
19979: Siltanen ym.: Sosiaaliavustuksien takaisinperimisestä varak-
19980: kailta verotuksen yhteydessä.
19981:
19982:
19983: E d u s k u n n a 11 e.
19984:
19985: Julkisuudessa on useassa yhteydessä esi- jen asettaminen lisää huomattavasti hallinto-
19986: tetty harkittavaksi olisiko hyvässä taloudel- kustannuksia, koska kaikkien anojien vero-
19987: lisessa asemassa oleville henkilöille lainkaan •tetut tulot on tarkastettava. Eräissä maissa
19988: myönnettävä sosiaaliavustuksia. Varsinkin on asia ratkaistu siten, että määrätyt sosiaali-
19989: silloin, kun valtion rahatilanne on ollut erit- avustukset lasketaan verotettaviin tuloihin.
19990: täin tiukka, on esitetty ajatus tarveharkin- Tällöin tavallaan suurituloisilta peritään ve-
19991: nan ulottamisesta mm. lapsilisiin. Eräiden rotuksen kautta pois osa myönnetyistä
19992: muiden sosiaaliavustuksien, kuten perhe- ja eduista tai kaikki edut. Kun fyysillisten
19993: erityislapsilisien kohdalla tarveharkinta on _ henkilöiden verotus lähiaikoina tulee meillä
19994: järjestetty siten, että avustusta myönnetään kokonaisuudessaan uudelleen järjestettäväksi,
19995: ainoastaan niille, joiden verotettavat tulot olisi tätä ennen harkittava, voitaisiinko ve-
19996: eivät ylitä valtioneuvoston vahvistamia enim- rotuksen yhteydessä periä pois suurituloisilta
19997: mäismääriä. Tämäntapaiset tulorajat ovat heille myönnettyjä sosiaaliavustuksia. Tällöin
19998: kuitenkin osoittautuneet epätarkoituksenmu- voitaisiin menetellä joko siten, että myönne-
19999: kaisiksi sen vuoksi, että jos perheen tulot tyt avustukset luettaisiin verotettaviin tuloi-
20000: ylittävät vähän säädetyn rajatulon, avustus hin tai siten, että ne lisättäisiin maksettavaksi
20001: kokonaisuudessaan lakkautetaan. Saatetaanpa määrättyyn tuloveroon.
20002: joissakin tapauksissa joutua perimään takai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
20003: sin koko avustus, jos ylempi viranomainen nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
20004: on katsonut, ettei avustuksen saaja olisikaan muksen,
20005: ollut siihen oikeutettu. Tulorajat ovat sitä-
20006: paitsi nykyisin aivan liian tiukat esim. eri- että !hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20007: tyislapsilisien osalta. Verotuksen perusteet laatimaan selvityksen, voitaisiinko ve-
20008: ovat sitä paitsi palkansaajien ja viljelijä- rotuksen yhteydessä periä varakkailta
20009: väestön osalta niin erilaisia, ettei tämänkal- ja suurituloisilta pois sellaisia sosiaali.
20010: ·taisten tulorajojen avulla voida kohdella tasa- avustuksia, joita heidän ei katsota
20011: Pl\Olisesti kaikkia kansalaispiirejä. Tuloraja- välttämättä tarvitsevan.
20012: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
20013:
20014: Sylvi Siltanen. Sulo Hostila.
20015: Voitto Hellsten. K. F. Haapasalo.
20016: I1ma.ri Linna. .Antero Väyrynen.
20017: Esko Nlskanen. Veikko Helle.
20018: Reino Breilin. Margit Esklund.
20019: 420
20020: IV,126.-Toiv.al. N:o 86.
20021:
20022:
20023:
20024:
20025: Pekka.rinen ym..: Verotuslain 60 §: n täydentämisestä.
20026:
20027:
20028: E d u s k u n n a 11 e.
20029:
20030: Verotuslain 59 § :n 1 mom. 2-kohdan mu- että kiinteä toimipaikka on vain siellä, missä
20031: kaan kunnallisveroa on verotuslain mukaan yhtiöllä on metsäkonttori, toisin sanoen 3-4
20032: suoritettava sille kunnalle, jossa liikettä tai asutuskeskuksessa koko maassa, vaikka osto--
20033: ammattia on harjoitettu kiinteästä toimi- toimintaa harjoitetaan usean sadan kunnan
20034: paikasta käsin. Verotuslain 60 § :ssä on kyllä alueella. Koska Kymen lääninverolautakun-
20035: lausuttu, mitä kiinteällä toimipaikalla tar- nan omaksumaa kantaa on käsityksamme mu-
20036: koitetaan, mutta kun pykälän sanamuoto on kaan pidettävä oikeana, olisi verotuslain 60 §
20037: väljä, on se johtanut puutavarayhtiöiden täsmennettävä mainitun kannan mukaiseksi.
20038: verotuksessa eri lääninverolautakuntien osalta Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
20039: erilaisiin tulkintoihin, vaikka lain pitäisi olla tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo--
20040: kaikille sama. Erilaisista tulkinnoista mai- muksen,
20041: nittakoon, että Kymen lääninverolautakunta että hallitus antaisi Eduskunnalle
20042: on katsonut kiinteän toimipaikan olevan lakiesityksen verotuslain 60 § :tl. täy-
20043: siellä, m:ssä puutavarayhtiöllä on vähintään dentämiseksi niin, että puutavara-
20044: piirityönjohtaja tai metsäteknikko, joka yhtiön kiinteän toimipaikatJ. katsottai-
20045: päättää puutavaranostot. Eräät muut läänin- siin olevan siellä, missä yhtiön työn-
20046: verolautakunnat ovat sen sijaan katsoneet, johtaja asuu vakinaisesti.
20047: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
20048:
20049: Pentti Pekkatilien Pekka Vilmi. Aulis Sileäkangas.
20050: Artturi Jämsen. Paavo Niinikoski. Sylvi Saimo.
20051: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Eino Uusitalo.
20052: Veikko Hanhirova. Mauno Pohjonen. Reino Kangas.
20053: Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti. Eino Räsänen.
20054: Veikko Volotinen. Veikko Savela. Aaro Lintilä.
20055: Eino Lottanen. Sylvi Halinen. Hannes Paaso.
20056: Ale Holopainen.
20057: 421
20058: IV,127.-Toiv.al. N:o 87.
20059:
20060:
20061:
20062:
20063: E. Räsänen ym.: Tulo· ja omaisuusverolain 34 §:n tulkinnan
20064: tarkistamisesta.
20065:
20066:
20067: Eduskunnalle.
20068:
20069: Voimassa olevan tulo-- ja omaisuusverolain tukseen olisi siirryttävä vasta sitten kun am-
20070: 34 § :n mukaisesti on verolautakunnilla mah- mattimaiseen tonttimyyntiin siirrytään.
20071: dollisuus kiinteistön tonttimaan arvoa huo- Määrätessään tonttiarvoa eivät verolauta-
20072: mioimaila lisätä. tontilta tai tilalta määrättyä kunnat ole monessakaan tapauksessa huomioi-
20073: omaisuusveroa. Kun tälläinen verotus on neet niitä haittoja, jotka maanomistajille ai.
20074: viime aikoina verolautakuntien osalta huo- heutuvat siinäkin tapauksessa, jos hän siirtyy
20075: mattavasti lisääntynyt varsinkin varsinaiseen tontin myyntiin· kaava-alueilla. Tuleehan ti·
20076: maatalousmaahan nähden, on menettely ollut lan tuotannon. heikkenemisen lisäksi vielä suo-
20077: omiaan lisäämään eplWetoisuutta maanomis- ranaisia kustannuksia kaavoitus ja yleisku-
20078: .tajain keskuudessa. -Tuleehan sellaiselle maa- luina maanomistajan kannettavaksi. Näin ol~
20079: ~alousmaan omistajalle, joka ei tontinmyyn- len on todettavissa, että verolautakunnat ovat
20080: tiä harjoita, toimenpiteestä pelkästään J.isära- tulo- ja omaisuusverolain 34 § :ää tulkites-
20081: situsta, joka kyllä seuraamukseltaan usein sa& usein ennakoineet tapahtuvaa kehi-
20082: johtaa tontinmyyntiin, koska taloudellisesti tystä, ja siten aiheuttaneet todellisen tilan-
20083: ei muutoin ole tilanteesta mahdollisuutta sel- teen vastaista verotusta,
20084: viytyä. Tämä käytäntö taas puolestaan joh- Edellä esittämäämme ·viitaten ehdotamme
20085: taa, varsinkin pientilojen kohdalla tilan näin kunnioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi
20086: pienetessä, tilalla tapahtuvan maataloustuO- toivomuksen,
20087: tannon pienenemiseen ja siten elinmahdolli-
20088: suuksien heikkenemiseen. että hallitus kt'ireellisesti tarkistairi
20089: Vaikkakin tonttiverotus määräytyy sen tl~rolautakuntien tulkintaa tulo- ia
20090: säädöksen mukaisesti, mikä alueen käypä omaisuusverolain 34 §: n loohdalla ri·
20091: hinta on, niin ~i tätä säädöstä. pitäisi ottaa ten, ettei tonttiarvoa mäörättäisi sel-
20092: ohjenuoraksi sellaisen maanomistajan koh- laiselle kiinteistölle, josta tonttien
20093: dalla, joka harjoittaa tilalla ·tuotannollista kauppaa ei harjoiteta ia niissä tapauk-
20094: toimintaa. Veroperuateen pitäisi tällöin kai- sissa, Joissa tieronkorotukseen meta
20095: ken kohtuuden nimessä. mä.äräytyä maan tuot- nään, huomioitcaisiita riittätlästi rastt:
20096: toarvon perusteella, jolloin tonttiarvon vero- teet ica kustannukset.
20097: Helaingb;sä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
20098:
20099: Paavo Niinikoski.
20100: 422
20101:
20102: IV,128.-Toiv.al. N:o 88.
20103:
20104:
20105: Linkola. ym.: Tulo- ja omaisuusverolain 50 b §: ssä tarkoitettu-
20106: jen rakennusten 'L'apauttamisesta omaisuusverosta sinä
20107: vuonna, jolloin niiden rakentaminen on aloitettu.
20108:
20109:
20110: E d u s k u n n a 11 e.
20111:
20112: Verolautakuntien toimittaessa vuoden 1963 kaamman verotuksen kohteeksi kuin mitä
20113: verotusta ovat ainakin Kotkan, Karhulan ja. siitä tulee talon valmistuttua asuttavaan
20114: Oulun verolautakunnat määränneet niille kuntoon. Kun asunto-osakeyhtiöissä yleisen
20115: asunto-osakeyhtiöille, joiden rakenteille ole- tavan mukaan kirjataan omiksi varoiksi heti
20116: vat rakennukset on suunniteltu täyttämään koko osakepääoma, vaikka siitä saattaa olla
20117: asuntotuotannon veronhuojennuslain 464/62 suurin osa vielä saatavana tulevilta osak-
20118: asettamat määräykset, omaisuusveroa tulo- ja kailta, tulee tämä maksamaton osakepääoma-
20119: omaisuusverolain määräysten mukaan. kin raskaasti nostamaan yhtiön omaisuusve-
20120: Tulo- ja omaisulliSverolain mukaan omai- roa, vaikka todennäköisesti vastaavasti osakas
20121: suusveron määrää määrättäessä asunto-osake- omassa veroilmoituksessaan on jättänyt mer-
20122: yhtiöille on otettava huomioon TOL 50 b §:n kitsemättä velakseen maksamaUoman osake-
20123: määräämä verohelpotus. Tämän mukaan pääoman ja näin tulee erä <ikäänkuin kahteen
20124: asunto-osakeyhtiön, jonka omistaman raken- kertaan verotetuksikin.
20125: nusryhmän kaikkien huoneistojen pinta- Aravalainoitetuissa taloissa yleensä omai-
20126: alasta oli verovuoden päättyessä osakkaiden suusveroa ei tule, koska 50 b § :n mukainen
20127: omassa käytössä asuinhuoneistoina enemmän helpotus tulee siellä 100% :sti saaduksi. Myös
20128: kuin neljäsosa, omaisuuden perusteella 50 § : n ei-aravatalot saavat ehkä noin 80 %:sti tä-
20129: mukaan suoritettavaa veroa on alennettava män verohelpotuksen.
20130: yhtä monella täydellä prosentilla kuin osak- Kun omakotitalon rakentajalle taataan
20131: kaiden omassa käytössä asuinhuoneistoina ole- asuntotuotannon veronhuojennuslain mukai-
20132: v:ien huoneistojen pinta-ala on rakennuksen nen helpotus myös rakennusajalle, tuntuu ou-
20133: tai rakennusryhmien kaikkien huoneistojen dolta, että yhtiömuotoisen saman lain alaisen
20134: pinta-a lasta. talon tulisi maksaa omaisuusveroa raken-
20135: Verolautakunnat, jotka ovat voineet nojau- nusajalta monin v.erroin enemmän kuin myö-
20136: tua valtiovarainministeriön lokakuun 29. päi- hemmin talon valmistuttua.
20137: vänä 1964 kirjeessään Kymen läänin verotoi- Kun tämä ei ole voinut olla lainsäätäjän
20138: mistolle antamaan ohjeeseen, eivät ole voineet tarkoitus, ja kun kui<terukin veroviranomai-
20139: katsoa, että keskeneräisestä rakennuksesta set ovat tällaisen tulkinnan omaksuneet, olisi
20140: jotkut tilat olisivat olleet osakkaiden käytössä lakia tältä osin selvennettävä.
20141: asuinhuoneistoina ennen kuin rakennus on Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
20142: luovutettu asukkaille. Näin ollen rakenteilla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20143: oleva asunto-osakeyhtiö on jääny:t ,tästä vero- muksen.
20144: huojennuksesta osattomaksi. että hallitus antaisi kiireellisesti
20145: Kun on käsitettävä, että asuntotuotannon Eduskunnalle sellaisen lakiesityksen,
20146: veronhuojennuslain tarkoituksena on myön- jolla tulo- ja omaisuusverolain ( 6071
20147: tää helpotuksia, lienee oletetltavissa, että lain 63) 50 b §: ssä tarkoitetut rakennukset
20148: laadinnassa on tässä kohdassa tullut erehdys, ovat vapaat omaisuusverosta sinä
20149: ja että lainlaatijana ei ollut tarkoitus asettaa vuonna, jolloin niiden rakentaminen
20150: asunto-osakeyhtiötä rakennusvaiheessa ras- on aloitettu.
20151: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
20152:
20153: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen.
20154: 423
20155:
20156: IV,129. - Toiva.l N: o 89.
20157:
20158:
20159:
20160:
20161: Paavola ym.: V erovelvollisten asiamiesten toimien perustami-
20162: sesta.
20163:
20164:
20165: E d u s kun n a ll e.
20166:
20167: Erityisesti nimetyt asiamiehet valvovat ve- olisi u:lotettava korkeimpaan hallinto-oikeu-
20168: rotuksessa valtion ja kuntien etuja. Sen si- teen asti, samalla kuin on paikallaan, että
20169: jaan puuttuu viranomainen, jonka velvolli- myös valtion ja kuntien asiamiesten valitus-
20170: suutena olisi huolehtia siitä, että veronmaksa- oikeutta vastaavasti laajennetaan, ja luovu-
20171: jain lainmukaisia etuja ei syrjäytetä. Vero- taan tarkastusasiamiesjärjestelmästä. Tähän-
20172: tusasioissahan esiintyy lukuisia tulkintakysy- astinen rajoitettu valitusoikeus on johtanut
20173: myksiä, joista asianomainen verovelvollinen siihen, ettei periaatteellistakaan laatua ole-
20174: ei tiedä eikä ymmärrä valittaa. Tällaisia ky- vista oikeuskysymyksistä ole saatu korkeim-
20175: symyksiä esiintyy arvaamattoman paljon, man hallinto-oikeuden päätöstä, kun tarkas-
20176: eikä tavallinen luonnollinen henkilö voi olla tusasiamies ei ole käyttänyt puhevaltaa, ja
20177: niistä selvillä eikä hän useimmiten voi aja- tämän johdosta myös siihen, että verovelvol-
20178: tellakaan, että hänen lailliset oikeutensa voi- listen oikeusturva on heikentynyt.
20179: sivat jäädä huomiotta. Tällainen mahdolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20180: suus on kuitenkin olemassa nii:n kauan kuin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi .toi-
20181: puuttuu henkilö, joka verovelvollisten puo- vomuksen,
20182: lesta oma-aloitteisesti tutkisi veroilmoituksiin
20183: perustuvat verotuspäätökset ja käyttäisi va- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20184: litusoikeutta asiavirheistä. Edelleen on todet- toimenpiteisiin verovelvollisten asia-
20185: tava, että kun nykyisin verovelvollisen vali- miesten toimien perustamiseksi sekä
20186: tuksen johdosta lääninhallitus pyytää valtion- verotuslain ja ennakkoperintälain
20187: ja kunnanasiamiehen lausunnon verovelvolli- muuttamiseksi siten, että valtion, kun-
20188: sen valituksen johdosta, olisi kieltämä,ttä tä- nan ja verovelvollisten asiamiehillä on
20189: hänastista tasapuolisempaa, että olisi myös valitusoikeus lääninoikeuden päätök-
20190: erityinen verovelvollisten asiamies, jolta myös sestä Korkeimpaan Hallinto-Oikeuteen
20191: pyydettäisiin lausunto verovelvollisen vali- ja vastaavasti mainituissa z~..·.eissa tar-
20192: tuksen johdosta. lroitettujen tarkastusasiamiehe"" toi-
20193: Verovelvollisten asiamiehen valitusoikeus mien lakkauttamiseksi.
20194: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
20195:
20196: E. J. Paavola. Pekka Pesola.
20197: IV,130.-Toiv.al. N:o 90.
20198:
20199:
20200:
20201:
20202: Holopainen ym.: Ä:uiapuo~isoiden yhteisverotuksen poistami-
20203: sesta.
20204:
20205:
20206: E d u s k u n n a.ll e.
20207:
20208: Avi.opuolisoiden yhteisverotus on epäkohta, suorastaan kannattamatonta, työskennellä ko
20209: johon viime aikoina monesti on kiinnitetty din ulkopuolella. Siksi on odotettaviqa, että
20210: huomiota. Progressiivisen verotuksen luon- yhteisverotuksen poistaminen lisää työint®
20211: teesta johtuen yhteisverotus kohdistuu suh- ja hyödyttää koko yhteiskuntaa kohonneen
20212: teettoman raskaana nimenomaan vapaan am- työpanoksen muodQSSa. Tällöin ehkä voidaan
20213: matin harjoittajiin, koska heidän on tulois- jossain määrin helpottaa myös sitä pulaa,
20214: taan hankittava myös oma sosiaaliturvansa. jota maassamme on erikoise11ti terveydenhoitQ-
20215: Yhteiskuntahan ei ole vielä järjestänyt va- henkilökunnasta ja muusta koulutetusta työ-
20216: paan ammatin harjoittajien eläxekysymyksiä. voimasta. Sitäpai,tai valtion verotuloissa Yh·
20217: He eivät myöskään saa vuosiloma- eivätkä teisverotuksen tuottama hyöty on nykyisin·
20218: kaikkia sairauskorvauksiåan lakisääteisesti, kin varsin vähäistä.
20219: vaan ne on edkseen ansaittava. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
20220: Kummankin aviopuolison työssäkäynti ai- nioittavasti eduskunnan hJVii'ksyvän toivu.
20221: heuttaa jo sinänsä perheen elantokustannu~ muksen,
20222: ten nousua varsinkin lastenhoidon osalta. Yh- että hallitus ryhtyisi kiirefllisiin toi-
20223: teisverotuksen seurauksena vähemmän ansait- menpiteisiin aviopUtJlistJihin kohdistu-
20224: sevan aviopuolison on tästä johtuen usein van yhteisverotuk&~Jff, poistamiseksi.
20225: Hel$ingiasä. 29 päivänä hulJ;tikuuta 1966.
20226: Ale Holop~e:n.. Mauno Pohjonen.
20227: Etnq ~en. Artturi Jä.msen.
20228: IV,131.-Toiv.al. N:o 91.
20229:
20230:
20231:
20232:
20233: Leivo.La.rsson ym.: Aviopuolisoiden yhteisverotuksen muut-
20234: tamisesta ~alinnanvaraiseksi.
20235:
20236:
20237: E d u s k u. n n a ll e.
20238:
20239: Nykyisin voimassaolevien verolakien mu. ldttua huoltovelvollisuutta ehkä laajentaa
20240: kaan jaetaan kansalaiset tuloveron osalta kol- koskemaan myös kasvattilapsia ja lähiomai-
20241: meen luokkaan. Tämä johtaa kuitenkin usein sia, joita verovelvollinen inhimillisyysayistä
20242: auuriin kohtuuttomuuksiin niinhyvin n.k. yk- huoltaa.
20243: sinäisten osalta kuin myös lapsettomien avio- Ehdotamme edelläsanottuun viitaten ed'U$-
20244: puolisoiden osalta ja tuntuisi senvuoksi pe- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20245: rustellulta tutkia tämä asia sellaisen muutok-
20246: sen mahdollistamiseksi, että päästäisiin vain että hallitus kiireellisesti suorittaisi
20247: kahteen verotettavien ryhmään, nimi.ttäin tutkimuksen aviopuolisoiden yhteis-
20248: huoltovelvollisiin ja ei-huoltovelvollisiin ja verotuksen muuttamisesta valinnan-
20249: että aviopuoli.soille annettaisiin oikeus it~ varaiseksi ja verovelvollisten jakami.
20250: valita haluavatko he yhteisverotuksen vai sesta tuloveron osalta nykyisen kolmen
20251: erillisverotuksen kummankin osalta. Tällä ta- veroluokan asemesta kahteen luokkaan
20252: voin poistuisivat nähdäksemme monet nykyi- - hultovelvollisiin ja huoltovelvolli--
20253: sin olemassa olevat kohtuut.tomuudet ja sa- suutta vailla oleviin - sekä antaisi
20254: malla voitaisiin nykyisin kovin suppeasti tul- Eduskunnalle lakiesityksen asiasta.
20255: Hel$ingis.<lä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
20256:
20257: 'l'. Leivo-Larsson. Viljo Pousi.
20258: Impi Lukkarinen, Ola.vi Saarinen.
20259: Olli J. Uoti. Aili Siiskonen.
20260: Vappu Heinonen.
20261:
20262:
20263:
20264:
20265: 54 E 529/66
20266: 426
20267:
20268: IV,132.-Hemst.mot. N:o 92.
20269:
20270:
20271:
20272:
20273: Melin m.fl.: Angående införande av valfrihet mellan sam- och
20274: särbeskattning.
20275:
20276:
20277: Till Riksdagen.
20278:
20279: Då äkta makar sambeskattas genom att en högtutbildad kvinnlig person inte skall av-
20280: mannens och hustruns inkomster vid beskatt- skräckas at:t verka i förvärslivet bör en särbe-
20281: ningen adderas och den starkt progressiva skattning enligt svenskt mönster införas. Sär-
20282: statliga inkomstskatten tar en allt större del beskattning enligt de nya svenska skattereg-
20283: av inkomsten ju högre inkomsten är, har det lerna innebär att mannens och hustruns in-
20284: bl. a. i Norge och Sverige ansetts skäligt att komster inte längre läggs samman till ett ge-
20285: reformera sambeskattningen sålunda att val- mensamt belopp utan att skatten beräknas på
20286: frihet mellan sam- och särbeskattning införts. deras inkomster var för sig. Makar som vill
20287: När äkta makar redan beviljas vissa av- särbeskattas betalar således skatt var för sig.
20288: drag i beskattningen, bl. a. det s. k. hustru- Genom en sådan ändring av skattelagen skulle
20289: avdraget, som beviljas den av sambeskattade yrkesverksamma makar beskattas skäligare än
20290: makar, som har mindre förvärsinkomst, i av- vad nu är fallet.
20291: sikt att lindra sambeskattningen och sambe- Hänvisande till det ovanstående får vi här-
20292: skattningen uppenbart är tili fördel för de med vördsamt föreslå att riksdagen ville be-
20293: flesta familjer med lägre inkomster, bör sam- sluta hemställa,
20294: beskattningen med dess avdragsbestämmelser
20295: inte slopas. att regeringen i skyndsam ordning
20296: Emellertid medför sambeskattningen höjd måtte vidta åtgärder för en reform av
20297: skatt för ett mycket stort antal familjer, där den oskäliga sambeskattningen så att
20298: bägga makarna innehar kvalificerade och ur valfrihet mellan sam- och särbeskatt-
20299: samhällets synpunkt viktiga yrken. För att ning införs.
20300: Helsingfors den 22 april 1966.
20301:
20302: Ingvar S. Melin. Victor Procope.
20303: Georg C. Ehrnrooth.
20304: 427
20305:
20306: IV,132.-Toiv.al. N:o 92.
20307: Suomennos.
20308:
20309:
20310:
20311:
20312: Melin ym.: Yhteis- ja et·illisverotuksen ·välisen valintavapau-
20313: den toteuttamisesta.
20314:
20315:
20316: Eduskunnalle.
20317:
20318: Kun aviopuolisoita yhteisverotetaan siten, naishenkilöä ei pelotettaisi toimimasta ansio-
20319: että miehen ja vaimon tulot verotuksessa las- työssä, olisi toteutettava ruotsalaisen mallin
20320: ketaan yhteen ja voimakkaasti progressiivinen mukainen erillisverotus. Uusien ruotsalaisten
20321: valtion tulovero ottaa sitä suuremman osan verosäännösten mukainen erilHsverotus tar-
20322: tuloista, mitä suurempi tulo on, on mm. Nor- koittaa sitä, että miehen ja vaimon tuloja ei
20323: jassa ja Ruotsissa katsottu aiheelliseksi uudis- enää panna yhteen, niin että ne muodostavat
20324: taa yhteisverotus siten, että on toteutettu va- yhteisen summan, vaan vero lasketaan heidän
20325: lintavapaus yhteis.. ja erillisverotuksen vä- tuloistaan erikseen. Puolisot, jotka haluavat
20326: lillä. tulla erikseen verotetuiksi, maksavat niin muo-
20327: Kun aviopuolisoille jo myönnetään tiettyjä doin veroa kumpikin erikseen. Muuttamalla
20328: vähennyksiä verotuksessa, mm. nk. vaimovä· siten verotuslakia verotettaisiin ammatissa
20329: hennys, joka myönnetään sille yhteisverote- toimivia puolisoita kohtuullisenimin kuin mitä
20330: tuista puolisoista, jolla on vähemmän ansio- nyt on asianlaita.
20331: tuloa, tarkoituksella lieventää yhteisverotusta, Ylläolevaan viitaten pyydämme täten kun-
20332: ja yhteisverotus ilmeisesti on edullinen useim- nioittavasti ehdottaa, että eduskunta hyväk~
20333: mille pienempitulo:sille perheille, ei yhteis- syisi toivomuksen,
20334: verotusta vähennysmääräyksineen pidä pois-
20335: taa. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
20336: Kuitenkin yhteisverotus aiheuttaa korote. toimenpiteisiin kohtuuttoman yhteis-
20337: tun veron hyvin suurelle määrälle perheitä, verotuksen uudistamiseksi niin, että to-
20338: joissa molemmat aviopuolisot ovat korkea. teutetaan valintavapaus yhteis· ja eriE-
20339: luokkaisissa ja yhteiskunnan kannalta tär· liaverotuksen välillä.
20340: keissä ammateissa. Jotta korkeasti sivistynyttä
20341: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
20342:
20343: Ingvar S. Melin. Victor Procope.
20344: Georg 0. Ehrnrooth.
20345: IV,133.- Toiv.al. N: o 93.
20346:
20347:
20348:
20349:
20350: Suorttanen ym.: Aviopuolisoiden yhteisverotuksen epäkohtien
20351: kQrja.Gmisesta.
20352:
20353:
20354: Eduskunnalle.
20355:
20356: Nykyisin voimassa oleva tulO- ja omaisuus- käytäntöön. Aviopuolisoiden yhteisverotuk-
20357: verolaki noudattaa aviopuQlisoihin nähden seen on viime aikoina julkisuudesaa kiinni-
20358: yhteil:~verotuksen periaatetta sekä tulovero- tetty paljon huomiota ja sitä on varsin pal-
20359: tu~n että omaiauusverotuksen oaalta. Tästä jon arvosteltu. Eduskuntakin on kiinnittänyt
20360: on seurauksena, että. aviopuolisot joutuvat tähän asiaan huomiota hyväksyessään 18.10.
20361: raskaamman verotuksen alaisiksi kuin mitä 1946 toivomuksen, että hallitus antaisi edus
20362: heidän tulQnsa tai omaisuutensa erikseen ve- kunnalle esityksen sellaisiksi muutoksiksi
20363: rotettuna olisivat. Ennen uuden avioliitto- tulo- ja omaisuusverolakiin, että aviopuoli-
20364: lain voimaantuloa 1.1.1930 voitiin tätä epä soiden verotuksessa palattaisiin samaan jär-
20365: oikeudenmukaista verotusjärjestelmää puol- j.estelmään, joka tulo- ja omaisuusverolain
20366: taa, koska aviopuolisoiden kesken vallitsi sil- muuttamisesta 14.12.1935 annetussa laissa oli
20367: loin suurimmalta osalta omaisuuden yhteys. omaksuttu eli, että tulosta, jonka vaimo oli
20368: Uuden avioliittolain mukaan sen sijaan kum- ansainnut kodin ulkopuolella, häntä oli vero-
20369: pikin aviopuoliso vallitsee omaa omaisuut- tettava erikseen niin kuin eri verovelvollista.
20370: taan (AL 36 §), joka periaate käytännössä Sen vuoksi edellä esitettyyn viitaten ehdo-
20371: merkitsee sitä, että aviopuolisot tulevat tasa- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
20372: arvoisiksi varallisuusoikeudellisissakin suh- väksi toivomuksen,
20373: teissa.
20374: Kun viime aikoina avi.Qpuolisot yhä suurem- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi.
20375: massa määrin käyvät ansiotyössä, niin heidän m~npiteisiin sellaisen esityksen antami-
20376: yhteisverotuksensa on johtanut kohtuutto- seksi, jolla aviopuolisoiden ylt.teisvero.
20377: muuksiin ja epäoikeudenmukaiseen verotus- tukse-n epäkohdat korjattaisiin.
20378: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
20379:
20380: Sulo Suorttanen. Veikko 'Hanhirova. Katri Kaarlonen.
20381: Eino Lottanen. Matti Kekkonen. Sylvi Saimo.
20382: . Mikko V olotinen. Eino Räsänen. Olavi Lahtela.
20383: Beimo Linna. Pekka VUmi. Aaro Lintilä.
20384: Erkki Haukipuro. Mikko Kaarna. Eino Sä.äskilahti.
20385: Katri Helena Eskelinen.
20386: 499
20387: IV,134.-Toiv.al. N:o 94.
20388:
20389:
20390:
20391:
20392: Pa.asivuori ym.: Yksinäisle'r. henkilöiden verorasituksen lie-
20393: ventämi8estä.
20394:
20395:
20396: Eduskunnalle.
20397:
20398: Ne velvoitteet, joita yhteiskunta asettaa tannukset. Voidaan tietenkin väittää, et-tä
20399: yksinäisten henkilöiden kannettavaksi, ovat aviopuolisoiden yhteisverotus progressiota
20400: muihin ryhmiin verrattuna huomattavasti tiukentavine vaikutuksineen lisää heidän ve-
20401: suuremmat. Kuitenkin yksinäisen ihmisen saa- rorasrtustaan suhteellisesti enemmän verrat-
20402: rnat edut ovat paljon vähäisemmät kuin per- tuna yksinäiseen ihmiseen. Tämä rasitus kui-
20403: heiden taikka lapsettomien pariskuntien. Yh- tenkin tuntuu vain valtionverotuksessa, mutta
20404: tenä esimerkkinä voidaan mainita, että mm. ei jakoverona tapahtuvassa kunnallisverotuk-
20405: yhteiskunnan tuella rakennettuja halpa- sessa. Sitäpaitsi: lapseton pariskunta saa olla
20406: vuokraisia asuntoja jaettaessa yksinäinen ih- useita vuosia toisessa veroluokassa. Verolain-
20407: minen ei tule edes kysymykseenkään. Mitä säädäntömme kokonaisuudistusta odoteltaessa
20408: vähätuloisempi yksinäinen ihminen on, sitä olisi pyrittävä saamaan lievennystä yksinäi-
20409: tuka!ampi on hänen asemansa. sen ihmisen verorasitukseen perimällä kai-
20410: Erityisesti velvoitteiden taakka tuntuu ve- kilta veroa II:sen veroluokan mukaan.
20411: rotuksen epäoikeudenmukaisuudessa. Yksi- Edellä sanottuun viitaten ehdotammekin
20412: näinen ihminenhän on koko ikänsä muita ras- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
20413: kaimmin verotettu. Kuitenkin hänellä useim- muksen,
20414: miten saattaa olla jopa enemmänkin huolto-
20415: velvollisuuksia kuin esim. yhden lapsen per- että hallitus ensi kerralla tehdessään
20416: heillä taikka lapsettomilla pariskunnilla. 1\litä esityksen verolain 48 §: stä pyrkisi lie-
20417: välttämättömien elämisen tarpeiden tyydyt- vittämään yksinäiden henkilöiden ve-
20418: tämiseen tulee, nousevat ne kalliine asumis- rorasitusta poistamalla 1: sen verolu,o-
20419: ym. kustannuksineen suhteellisesti kalliim- kan ja perimällä näiltä 1.·eroa II: sen
20420: miksi kuin esim. lapsettomien parien elinkus- veroluokan mukaan.
20421: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
20422:
20423: Tyyne Paasivuori. Veikko Mattila.
20424: Uljas Mäkelä. Sulo Hostila.
20425: Meeri Kalavainen. Arvo Salo.
20426: Margit Eskman.
20427: 430
20428:
20429: IV,135.- Toiv.al. N: o 95.
20430:
20431:
20432:
20433:
20434: Kaarlonen ym.: Huoltovelvollisen naisen verotuksen muutta-
20435: misesta sosiaalisemm.aksi.
20436:
20437:
20438: E d u s k u n n a II e.
20439:
20440: Verolainsäädännössämme on epäkohtia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20441: huoltovelvollisen naisen verotuksessa ja se ai- huoltovelvollista naista koskevien vero-
20442: heuttaa ristiriitoja sosiaaliseen oikeudenmu- lainsäännösten muuttamiseksi sosiaali-
20443: kaisuuteen pyrittäessä. semmaksi huomioon ottamalla huolet-
20444: Leskeysvähennyksen markkamäärä on aina tavien lasten lukumäärän.
20445: 500.- huolimatta lasten lukumäärästä.
20446: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
20447: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20448: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
20449:
20450: Katri Kaarlonen. Aaro Lintilä.
20451: Atte Pakkanen. Paavo Niinikoski.
20452: Toivo Antila. Tahvo Rönkkö.
20453: Reino Kangas.
20454: 431
20455:
20456: IV,136.- Toiv.al. N: o 96.
20457:
20458:
20459:
20460:
20461: Paavola ym.: Vainajan kuolinvuotenaan saaman tulon vet·o-
20462: vapa·udesta eräissä tapauksissa.
20463:
20464:
20465: Eduskunnalle.
20466:
20467: Tulo. ja omaisuusverolain 29 § :n 4 mom:n jälkeensä lesken ja alaikäisiä lapsia äidin ta-
20468: sekä kunnallishallituksesta kaupungissa 8. 12. loudelliset huolet alkavat surun ohessa syn-
20469: 1873 annetun asetuksen 55 §: n 4 kohdan ja kentää perheen toimeentuloa kohta kuoleman
20470: maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15. 6. tapahduttua. Näin ollen, ja kun asian laa-
20471: 1898 annetun asetuksen 82 § :n 10 a kohdan tuun katsoen olisi kohtuullista, että vainajan
20472: mukaan voidaan sekä valtion- että kunnallis- tulo viimeiseltä elinvuodeltaan kaikissa ta-
20473: verotuksessa vainajan tuloa harkinnan mu- pauksissa harkinnasta riippumatta kokonaan
20474: kaan vähentää tai se kokonaan vapauttaa ve- vapautettaisiin valtion ja kunnan veroista, eh-
20475: rosta, jos häneltä on jäänyt leski, lapsia tai dotamme kunnioittaen, että eduskunta päät-
20476: muita perillisiä, joiden elatus on ainakin pää- täisi esittää hallitukselle toivomuksen,
20477: asiallisesti ollut hänen ansionsa varassa.
20478: Säännösten mukaan on siis verotusviran- että !hallitus verolakien uudistami-
20479: omaisten harkinnan varassa, verotetaanko täl- sen yhteydessä muuttaisi tulo- ja omai-
20480: laisissa tapauksissa kuolleen verovelvollisen suusverolakia sekä kunnallishallituk-
20481: tulo täysimääräisesti tai osittain vai vapau- , sesta kaupungissa ja maalaiskuntain
20482: tetaanko se kokonaan verosta. kunnallishallinnosta annettuja asetuk-
20483: V erottamista voidaan puoltaa, jos vaina- sia siten, että vainajan kuolinvuote-
20484: jalla on vielä kuolinvuotenaan ollut huomat- naan saamaa tuloa ei veroteta, jos hä-
20485: tavan suuret tulot tai hän on jättänyt jäl- neltä on jäänyt leski, lapsia tai muita
20486: keensä huomattavan omaisuuden. Harvoissa perillisiä, joiden elatus on ollut hänen
20487: tanauksissa asianlaita kuitenkin on näin. ansionsa varassa.
20488: Yieensähän varsinkin perheenisän jättäessä
20489: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
20490:
20491: E. J. Paavola. Arne Berner.
20492: Irma Karvikko. Eeles Landström.
20493: Armas Leinonen. Pirkko Aro.
20494: Tuure Salo.
20495: 432
20496: IV,137.-Toiv.al. N:o 97.
20497:
20498:
20499:
20500:
20501: Väyrynen ytn.: Vanhuusvähennyksen myöntämisestä 60
20502: vuotta täyttänBelle tulo- ja omaisuusverotuksessa.
20503:
20504:
20505: Eduskunnalle.
20506:
20507: Tulo- ja otn.aisuUllverolain 29 § : n 7 koh- tuu korkean ikänsä vuoksi tavallisesti tois-
20508: dan mukaan on verovelvolliselht, jos hän en· arvoisempiin .tehtäviin, joista maksettava
20509: nen verovuoden päättymistä on täyttänyt parkka on pienempi. Hänen kohdallaan ti-
20510: kuusikymmentäviisi vuotta, oikeus ns. van- lanne siis ja·tkuvasti pahenee. Olisikin siis
20511: huusvähennykseen. enemmän kuin kohtuullista muuttaa mainit-
20512: Mainittua ikärajaa ei voida pitää oikeana, tua lain kohtaa siten, että vanhuusvähennys
20513: ei ainakaan kaikissa tapauksissa kohtuullise- myönnetään jo aikaisemmin ·kuin 65 vuoden
20514: nakaan. Eräissä tehtävissä on eläkkeellesiirty- iässä.
20515: misikä eli eroamisikä 60 vuotta ja jopa sen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20516: allekin. Olisi luonnollista, että vanhuu~wähen· kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toivc>-
20517: nyksen saisi silloin, kun jää eläkkeelle. Paljon muksen,
20518: vaikeampi on tilanne sellaisten ruumiillista
20519: työtä tekevien työntekijöiden kohdalla, jotka että hallitus antaisi kiireellisesti
20520: työskentelevät yksityisellä sektorilla. Kun täl- tulo- ja omaisuusverolain 29 §: n 7 koh-
20521: lainen työntekijä alkaa lähestyä 60 vuoden dan muuttamisesta sellaisen esityksen,
20522: ikärajaa, niin ensinnäkin hänen työnsaanti- että vanhuusvähennys myönnettäisiin,
20523: mahdollisuutensa ratkaisevasti huonontuvat, milloin verovelvollinen ennen verovuo-
20524: sillä työnantajat ottavat palvelukseensa mie- den päättymistä on täyttänyt kuus,._
20525: luummin nuorta työvoimaa. Toiseksi tällaisten kymmentä vuotta.
20526: työntekijäin ansiot vähenevät, sillä hän jou-
20527: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
20528:
20529: Antero Väyrynen. Ville Tikkanen.
20530: Veikko Mattila.
20531: IV,138.- Hemst.mot. N :o 98.
20532:
20533:
20534:
20535:
20536: Gestrin m.fl: An!J(J.e-n.de rätt tiU avdmgande av verkliga
20537: kostnader för studier ock vidare utbildning vid beskattnin-
20538: gen.
20539:
20540:
20541:
20542: Till Riksdagen.
20543:
20544: F'lere internationella utredningar, som pub- Möjligheterna att i detta nu införa ett all-
20545: licerats på åtgärd av bl. a. Unesco, bekräftar mänt system med studielön är begränsade och
20546: samstämmigt att kunskapsnivån är den fak- ett .sådant system är icke heller ändamålsen-
20547: tor, som snabbast påverkar nationalproduk- ligt i alla ovanavsedda fall. Planerna på att
20548: tens ökning. Också i vårt land förefaller man utöka de förekommande stipendierna såväl
20549: att ha kommit till insikt om, att förstärkta tili storleken som till antalet innebär åter
20550: utbildningsresurser verksamt befrämjar den endast en partiell lösning av kostnadsfrågan.
20551: ekonomiska tillväxten. Likväl har man icke i Detsamma kan sägas om de i och för sig helt
20552: alla avseenden dragit de riktiga slutsatserna berättigade önskemålen att åtminstone under-
20553: härav. De dryga kostnader, vilka i allmänhet visningen skulle vara kostnadsfri också på
20554: är förbundna med vidare utbildning efter av- andra utbildningsnivåer än inom läroplikts-
20555: slutad läropliktsskola samt med omskolning skolan. Det bör observeras att avgifterna för
20556: och övrig vuxenutbildning, beskär den enskil- själva undervisningen trots allt utgör endast
20557: des möjlighet att erhålla en mot anlag och en bråkdel av de totala studiekostnaderna, som
20558: begåvning svarande utbildning. för t. ex. en högskolestuderandes del kan
20559: På vissa begränsade områden inom utbild- uppskattas tili c: a 300 mk i månaden. Det är
20560: ningsväsendet har man visserligen nått så alltså avsevärda belopp, som de anhöriga läg-
20561: långt att t. o. m. en viss lön utgår under stu- ger ned på ungdomarnas utbildning och bety·
20562: dietiden. Den allmänna regeln är dock en dande summor, som de unga själva nödgas ar-
20563: helt annan. Kostnaderna för ungdomarnas beta ihop under studietiden. För många stän-
20564: skolgång i läroverk, folkhögskolor och andra ger kostnadsfaktorn vägen tili vidare utbild-
20565: läroinrättningar, där elevernas ålder oftast ning. I de fall där de anhöriga helt eller del-
20566: inte överstiger 20 år, bestrids i regel av för· vis bestrider studiekostnaderna, krävs av dem
20567: äldrarna. Av studenterna beräknas drygt 20 ofta stora uppoffringar. Där den studerande
20568: procent bestrida de totala studiekostnaderna åter genom eget arbete bekostar studierna för-
20569: och ungefär 45 procent hälften av dessa med längs studietiden ofta, vilket leder till ett
20570: understöd av anhöriga. övriga studenter är mindre rationellt utnyttjande av de begrän-
20571: hänvisade tili att finansiera sina studier ge- sade utbildningsresurserna.
20572: nom eget arbete och med de stipendier, som i I beaktande av det rådande läget förefaller
20573: begränsad utsträckning står tili förfogande. det att vara ett rimligt önskemål, att den som
20574: För omskolning och vuxenutbildning har i bestrider studiekostnaderna åtminstone vore
20575: viss utsträckning t. o. m. sysselsättningsmedel berättigad att göra avdrag för dem vid be-
20576: kunnat anvisas, men på detta område gäller skattningen. Redan detta skulle i många fall
20577: som allmän regel, att kostnaderna bestrids av innebära en avsevärd lättnad. Den existerande
20578: vederbörande själv. Detta gäller ofta också avdragsrätten är emellertid synnerligen an-
20579: de kostnader, vilka är förbundna med den språkslös och berör endast ungdomar i åldern
20580: fortutbildning, som vunnit insteg på allt 17-20 år och deras försörjare samt är be-
20581: flere områden och som redan kan sägas spela gränsad tili ett maximalt belopp av 500 mk i
20582: en betydelsefull roll i det totala skolningssys. året. De verkliga kostnaderna är dock såsom
20583: temet.
20584: 55 E 529/66
20585: 434 IV,138. - Opinto- j& j&tkokoulutuskustaDDukaet.
20586:
20587:
20588: visats mångdubbelt lrtörre. Härtill kommer att Hänvisande tili de anförda synpunkterna
20589: det överväldigande flertalet av den studerande har undertecknade äran föreslå, att riksdagen
20590: ungdomen är äldre än 20 år och att avdrags- ville hemställa,
20591: rätten helt saknar aktualitet för dem, som
20592: berörs av vuxenutbildningen. Slutligen kan att regeringe"' i brådska,.,de ord"'i"'g
20593: nämnas att icke ens utläggen för anskaffande måtte förbereda en sådan reform av
20594: av studielitteratur, som i våra nordiska grann- gällande skattelagstiftning, att verkliga
20595: länder ansetts jämförbara med kostnader för kost,.,ader för studier och vidare ut-
20596: ~komstens förvärvande och sålunda avdrags- bildning skulle berättiga till motsva-
20597: gilla vid beskattningen, hos oss berättigar till rande avdrag vid beskattninge, samt
20598: avdrag. I dessa avseenden bör ändringar vid· därpå inkomma tt"ll Riksdage"' med i
20599: tagas i hos oss gällande skattelagstiftning. ärendet påkallade lagförslag.
20600: Helsingfors den 24 april 1966.
20601:
20602: Kristian Gestrin. Magnus KuU.
20603: Victor Procope. Carl Olof Tallgren.
20604: Georg Backlund.
20605: 43&
20606:
20607: IV,138.- Toiv.al. N:o 98.
20608: Stwmen.nos.
20609:
20610:
20611:
20612:
20613: Gestrin ym.: Todellisten opinto- ja jatkokoulutuskustannusten
20614: vähennysoikeudesta verotuksessa.
20615:
20616:
20617: Ed uskunnaUe.
20618:
20619: Useat kansainväliset selvitykset, jotka on tut, eikä sellainen järjestelmä ole myöskään
20620: mm. Unescon toimesta julkaistu, vahvistavat :tarkoituksenmukainen kaikissa edellä tarkoi-
20621: yksimielisesti, että tiedontaso on se tekijä, tetuissa tapauksissa. Suunnitelmat lisätä ole-
20622: joka nopeimmin vaikuttaa kansantuotteen li- massa olevia stipendejä niin suuruudeltaan
20623: sääntymiseen. Myös meidän maassamme nä- kuin lukumääräitään sisältävät taas vain kus-
20624: kyy oivalletun, että lisätyt koulutusedellytyk- tannuskysymyksen osaratkaisun. Samaa voi-
20625: set tehokkaasti edistävät taloudellista kasvua. daan sanoa sinänsä täysin oikeutetuista toi-
20626: Kuitenkaan ei tästä ole kaikissa suhteissa vomuksista, että ainakin opetuksen pitäisi olla
20627: tehty oikeita johtopäätöksiä. Ne melkoiset ilmainen myös muilla koulutuksen tasoilla
20628: kustannukset, jotka yleensä liittyvät jatko- kuin oppivelvollisuuskoulussa. Täytyy ottaa
20629: koulutukseen oppivelvollisuuskoulun suoritta- huomioon, että maksut itse opetuksesta kai·
20630: misen jälkeen sekä uudelleenkoulutukseen ja kesta huolimatta ovat vain murto-osa kaikista
20631: muuhun aikuiskoulutukseen, vähentävät yksi· opiskelukustannuksista, jotka esimerkiksi kor-
20632: tyisen henkilön mahdollisuutta saada hänen keakouluopiskelijan osalta voidaan arvioida
20633: taipumuksiaan ja lahjakkuuttaan vastaavaa noin 300 markaksi kuukaudessa. Se summa,
20634: koulutusta. jonka omaiset suorittavat nuorten koulutuk-
20635: Eräillä rajoite.tuilla koulutuksen aloilla on sesta, on siis huomattava, ja nuoret itse jou-
20636: tosin päästy niin pitkälle, että opiskeluaikana tuvat työllään kokoamaan merkittäviä mää-
20637: saadaan jopa tiettyä palkkaa. Yleensä asian- riä opiskeluaikanaan. Kustannustekijä sulkee
20638: .laita on kuitenkin aivan toisin. Nuorison kou- monilta tien jatkokoulutukseen. Niissä ta-
20639: lunkäynnin kustannuksista oppilaitoksissa, pauksissa, joissa omaiset kokonaan tai osaksi
20640: joissa oppilaiden ikä useimmiten ei ylitä 20 vastaavat opiskelukustannuksista, se vaatii
20641: vuotta, vastaavat yleensä vanhemmat. Laske- heiltä usein suuria uhrauksia. Milloin taas
20642: taan, että runsaat 20 prosenttia ylioppilaista opiskeleva omalla työllään kustantaa opin-
20643: vastaa kaikista opiskelukustannuksistaan ja tonsa, opiskeluaika usein pitenee, mikä joh·
20644: noin 45 prosenttia puolesta niistä omaisten taa rajoitettujen koulutusedellytysten vähem-
20645: antaessa lisätukea. Muiden ylioppilaiden on män järkevään hyväksikäyttöön.
20646: rahoitettava opintonsa omalla työllään ja Ottaen huomioon vallitsevan tilanteen tun-
20647: niillä apurahoilla, joita rajoitetussa laajuu. tuu kohtuulliselta toivomus, että se, joka vas-
20648: de.ssa on käytettävissä. Uudelleenkoulutuk- taa opiskelukustannuksista, olisi edes oikeu-
20649: seen ja aikuiskoulutukseen on voitu osoittaa tettu tekemään niistä vähennyksen verotuk-
20650: tietyssä määrässä jopa työllisyysvarojakin, sessa. Jo tämä olisi monissa tapauksissa huo-
20651: mutta tällä alueella on yleisenä sääntönä, että mattava helpotus. Olemassa oleva vähennys-
20652: kustannukset suorittaa asianomainen itse. oikeus on kuitenkin varsin vaatimaton ja kos-
20653: Tämä pitää paikkansa usein myös niistä kus- kee ainoastaan 17-20 vuoden ikäisiä nuoria
20654: tannuksista, jotka liittyvät jatkokoulutukseen, ja heidän huoltajiaan ja on rajoitettu 500
20655: joka on levinnyt yhä useammille aloille ja markan enimmäismäärään vuodessa. Todelli-
20656: jonka voidaan jo sanoa näyttelevän merkityk- set kustannukset ovat kuitenkin, kuten on
20657: sellistä osaa koko koulujärjestelmässä. osoitettu, moninkertaisesti suuremmat. Tämän
20658: Mahdollisuudet tätä nykyä toteuttaa ylei- lisäksi valtava enemmistö opiskelevasta nuo-
20659: nen opiskelupalkan järjestelmä ovat rajoite- risosta on vanhempaa kuin 20 vuotta, ja vä-
20660: 436 IV,138. - Opinto- ja jatkokoulutuskustannukset.
20661:
20662:
20663: hennysoikaudelta puuttuu kokonaan todelli- Esitettyihin näkökohtiin viitaten allekir-
20664: suuspohja niiden kohdalla, joita aikuiskoulu. joittaneet kunnioittavasti ehdottavat, että
20665: tus koskee. Lopuksi voidaan mainita, etteivät eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
20666: edes maksut opiskeluun tarvittavan kirjalli-
20667: suuden hankkimisesta, jotka meidän pohjoi- että hallitus kiireellisesti valmistaisi
20668: sissa naapurimaissamme on katsottu verrat- sellaisen uudistuksen voimassa olevaan
20669: taviksi tulon hankkimisesta aiheutuviin kus- verolainsäädäntöön, että todelliset
20670: tanmiksiin ja siten vähennyskelpoisiksi ve- opinto- ja jatkokoulutuskustannukset
20671: rotuksessa, meillä oikeuta vähennykseen. oikeuttaisivat vastaavaan vähennyk-
20672: Näissä suhteissa on aikaansaatava muutoksia seen verotuksessa, sekä sen jälkeen an-
20673: meillä voimassa olevaan verolainsäädäntöön. taisi Eduskunnalle asian vaatimat la-
20674: kiesity kset.
20675: Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1966.
20676:
20677: Kristian Gestrin. Magnus Kull.
20678: Victor Procope. Carl Olof Tallgren.
20679: Georg Backlund.
20680: 437
20681:
20682: IV,139.-Toiv.al. N:o 99.
20683:
20684:
20685:
20686: M. Mattila ym..: Verotuksessa sallittavia koulutus- ja opinto-
20687: viihennyksiä koskevien säännösten muuttamisesta.
20688:
20689:
20690: E d u s k u n n a 11 e.
20691:
20692: Tulo- ja omaisuusverolain 29 § :n 1 mo- Opiskelija :i.tse saa n.s. opintovähennyksen
20693: mentin 9 kohdan mukaan verovuonna Suo- työtulostaan vain, mikäli ihänen huoltajansa
20694: messa asunut verovelvollinen saa vähentää, ei ole saanut tehdä hänen osaltaan koulutus-
20695: milloin hän on elättänyt huollossaan olevaa vähennystä~ sanotuin ikärajoituksin. Opinto-
20696: lastaan, joka verovuonna vähintään seitsemän vähennyksen määrä vciisisataa markkaa on
20697: kuukauden ajan on saanut säännöllistä ja liian alhainen verrattuna opiskelijain suuriin
20698: täyttä opetusta ammatti- tai oppikoulussa, elinJrnstannuksiin, minkä lisäksi sen rajoitta-
20699: korkeakoulussa tai muussa niihin verratta- minen verovelvollisen kahdenkymmenenyhden
20700: vissa oppilaitoksissa, jokaisesta sellaisesta en- vuoden dkään ei ole enää perusteltavissa.
20701: nen verotusvuoden alkua seitsemäntoista vaan Myöskään se, että opintovähennystä ei an-
20702: ei kahtakymmentäyhtä vuotta täyttäneestä neta opiskelijalle, jonka huoltaja saa hänen
20703: lapsesta, jos lapsi opiskeluaikanaan on voinut osaltaan koulutusvähennyksen, ei poista opis
20704: asua kodissaan, kolmesataa markkaa, mutta kelijan verorasitusta. Vaikein tilanne opiske-
20705: muutoin viisisataa markkaa, sekä jokaisesta lijan kohdalla on kunnallisverotuksessa, joka
20706: sellaisesta lapsesta, joka ennen verotusvuoden ei anna mitään helpotusta käyhälle opiskeli-
20707: alkua ei ole täyttänyt seitsemäätoista vuotta jalle.
20708: ja joka opiskeluaikanaan on asunut toisella Edellä olevan johdosta ·esitämme kunnioit-
20709: paikkakunnalla, kaksisataa markkaa. Saman tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20710: lain 29 § :n 1 momentin 10 kohdan mukan muksen,
20711: verovuonna Suomessa asunut verovelvollinen että hallitus antaisi Eduskunnalle
20712: saa vähentää, milloin hän on sen ikäinen ja lakiesityksen tulo- ja omaisuusverolain
20713: saa sellaista opetusta, kuin 9 kohdassa tar- 29 § :n 1 nwmentin 9 ja 10 kohtien
20714: koitetaan, eikä hänen huoltajansa ole saanut muuttamisesta niin, että koulutusvä-
20715: tehdä sanotussa !kohdassa mainittua vähen- hennys ulotettaisiin koskemaan lasta,
20716: nystä, työtulostaan viisisa!taa markkaa. Kun- joka ennen verotusvuoden alkua ei ole
20717: nallisverolaeista puuttuvat kokonaan nämä täyttänyt kahtakymmentäneljää vuotta
20718: vastaavat n.s. koulutus- ja opintovähennyk- ja että opintovähennyksen määrä ko-
20719: siä koskevat säännökset. rotettaisiin tuhanteen markkaan, sa-
20720: Lasten koulutus jatkuu usein yli sanoltttssa malla kun opintovähennyksen antami-
20721: lainkohdassa säädetyn kahdenkymmenenyh- nen tehtäisiin riippumattomaksi koulu-
20722: den vuoden ikärajan, joissa tapauksissa van- tusvähennyksen saamisesta saman lap
20723: hempien koulutusras1tukset lisääntyvät voi- sen osalta, sekä kunnallishallituksesta
20724: makkaasti heidän saamatta tältä osin vähen- kaupungissa annetun asetuksen ja
20725: nystä verotuksessa, jonka pitäisi kohdistua maalaiskuntain kunnallishallinnosta
20726: verovelvollisiin kunkin veronmaksukyvyn annetun asetuksen muuttamisesta
20727: mukaan. Lisäksi koulutusvähennystä ei anneta niin, että koulutus- ja Qpintovähennyk-
20728: kunnallisverotuksessa, vaikka samat syyt set koskisivat myös kunnallisverotusta
20729: kuin valtionverotuksessa puoltavat sen anta- samalla tavoin kuin valtionverotusta.
20730: mista myös [runnaliisverotuksessa.
20731: Helsingissä 29 piili.vänä huhtikuuta 1966.
20732:
20733: lYiatti lYiattila. Eemil Partanen.
20734: 438
20735:
20736: IV,140.-Toiv.al. lf:o 100.
20737:
20738:
20739:
20740:
20741: Linkola: Oppi- ja kurssikirjojen hankkimisesta aiheutuneiden
20742: opintokustannusten vähennyskelpoisuuden toteuttamisesta
20743: valtion ja kunnan verotuksessa.
20744:
20745:
20746: Ed u sku nn alle.
20747:
20748: Oppi- ja korkeakouluopintoja harjoittavien sikirjojen kustannukset hyväksyttäisiin val-
20749: koululaisten ja opiskelijoiden opiskelukustan- tion ja kunnanverotuksessa vähennyskelpoi-
20750: nuksissa muodostavat oppi- ja kurssikirja- siksi menoiksi joko opiskelijalle itselleen, mi-
20751: menot huomattavan suuren menoerän. Samoin käli hänellä on verotettavaa 'tuloa taikka vas-
20752: on asianlaita monissa ammatillisissa oppilai- taavasti sille henkilölle, joka hänen huoltaja-
20753: toksissa opiskelevien kustannusten <>Salta. naan suorittaa opiskelukustannukset. Vähen
20754: Oppi- ja kurssikirjojen !kustannukset ovat nyskelpoisiksi olisi hyväksyttävä sellaiset to-
20755: kohonneet yleisistä hintoihin vaikuttavista distettavat oppi- ja kurssikirjamenot, jotka
20756: syistä ja liikevaihtoveron tähden. Nämä me- asianomaisen oppilaitoksen viranomainen
20757: noerät rasittavat opiskelijoiden ja heidän· vahvistaa voimassaoleviin kurssivaatimuksiin
20758: huoltajiensa menotaloutta lisääntyvässä perustuviksi.
20759: määrässä, sillä monilla aloilla tapahtuvan no- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
20760: pean tieteellisen ja !teknillisen kehityksen nioittavasti oouskunnan hyväksyttäväksi seu-
20761: vuoksi joudutaan oppi- ja kurssikirjoja uusi- raavan toivomuksen,
20762: maan entistä nopeammin. Opiskelijamäärien
20763: suuri lisääntyminen aiheuttaa myös sen, että että hallitus tutkituttaisi ert1aisissa
20764: oppi- ja kurssikirjojen lainaaminen kirjas- oppilaitoksissa, yliopistoissa ja korkea-
20765: toista on vaiheutunut ja hidastaa muutenkin loouluissa tarvittavien oppi- ja kurssi-
20766: kallista opiskelua. kirjojen hankkimisesta aiheutuneiden
20767: Kun rtällaisten !kustannusten tasoittaminen opintokustannusten vähennyskelpoi-
20768: ja opiskelun tukeminen suoranaisin avustuk- suuden valtion ja kunnan verotuksessa
20769: sin muodostuisi hankalaksi, näyttäisi ,tasa- ja ryhtyisi asian vaatimiin toimenpi-
20770: puoliselta 'ratkaisulta se, että oppi- ja kurs- teisiin.
20771: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
20772:
20773: Anna-Liisa Linkola.
20774: 489
20775:
20776: IV,141.-Toiv.al H:o 101.
20777:
20778:
20779:
20780:
20781: E. Räsänen ym.: Yhtymäverotuksen maatt'latalouksille aiheut-
20782: tamien epäkohtien poistamisesta.
20783:
20784:
20785: E d u. s k u n n a 11 e.
20786:
20787: Yhtymäverotuksen soveltaminen maatilata- määrä nousta yli puolella entisestä, vaikka
20788: loutta harjoittaviin on vakava epäikohta, jo- tilan veronmaksukyky nimenomaan isännän
20789: hon on voimakkaasti ajettu korjausta vlime kuoleman vuoksi on voinut puolella vähentyä.
20790: vuosikymmenen aikana siinä kuitenkaan on- Epäkohta yhtymäverotuksessa synnyttää
20791: nistumatta. Tätä epäkohtaa on usein paikan uusia epäkohtia. On todettu, että tilojen
20792: päällä yritetty lieventää elinkelpoisten .tilo- pirstoutuminen ja autioituminen sekä niiden
20793: jen pirstomisella ja näennäi.sillä vuokrasopi- siirtyminen keinottelijoiden käsiin on hyvin
20794: muksilla, mutta nimenomaan vaikeimmissa monessa tapauksessa korkean yhtymäverotuk-
20795: taloudellisissa oloissa asuvat yhtymien osak- sen seuraus. Se on myös omiaan edistämään
20796: okaa:t eivät ole useinkaan osanneet näitä kei- maaltapakoa ja lisäämään pakkolähdön tuo-
20797: noja käyttää hyväikseen ja· ovat siten joutu- maa ka.tkeruuden tunnetta lähtemään joutu-
20798: neet kohtuuttoman verotuksen kohteeksi. neen mielessä.
20799: Erikoisen räikeänä tämä epäkohta tulee Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
20800: esille silloin kun tilan huoltaja kuolee ja eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
20801: tämän jälkeen tila veroviranomaisten taholta
20802: katsotaan yhtymäksi. Kun tilaosakkaat me- että hallitus kiireellisesti tutkisi yh-
20803: nettavät mahdollisuuden kaikkiin sosaalisiin tymäverotuksen maaUlatalouks~'lle tuo-
20804: vähennyksiin ja kun tilaosakkaiden puolisoi- mat epäkohdat ja antaisi esityksen
20805: takin tämän jälkeen ryhdytään verottamaan näiden epäkohtien poistamiseksi.
20806: työn arvosta, niin saattaa tilan veroäyri-
20807: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1066.
20808:
20809: Eino Räsänen. Eino Sääsldlahti.
20810: Paavo Hiinikoski. Reino Karpola.
20811: Aa.ro Lintilä.
20812: IV,142.-Toiv.al. N:o 102.
20813:
20814:
20815:
20816: Pekkarinen ym.: Maatalousyhtymän ja kuolinpesän ve·rotuk-
20817: sessa esiintyvien epäoikeudenmukaisuuksien poistamisesta.
20818:
20819: E d u s k u n n a ll e.
20820:
20821: TulO- ja omaisuusveroasetuksen 3 § :n mu- Tästä heitä kuitenkin yhteiskunnan taholta
20822: 'kaan on yhteisenä pidettävä mm. sellaista rangaistaan verottamalla ja taksoittamalla
20823: kahden tai useamman henkilön kiinteistön maatalousyhtymänä. Tulo- ja omaisuusveron
20824: viljelemistä tai hallintaa varten muodosta, ollessa jyrkästi progressiivinen tämä johtaa
20825: maa yhtymää, joka on tarkoitettu toimimaan siihen, että kun vero määrätään osakkaiden
20826: osakkaiden yhteiByrityksenä. Kunnamsvero- yhteisen omaisuuden ja tulon perusteella ja
20827: luksen osalta ei varsinaista lain säännöstä kun maatalousyhtymälle ei anneta mitään so-
20828: m.aatalousyhtymistä ole, mutta edellämainit- siaalisia vähennyksiä, he joutuvat maksamaan
20829: tua valtion verotusta koskevaa säännöstä on huomattavasti korkeamman veron kuin erik-
20830: verotuskäytännössä sovellettu myös kunnallis- seen verotettuna.
20831: verotuksessa ja lisäksi Korkeimman hallintO- Leskien ja orpojen kohdalla tämä maata-
20832: oilkeuden päätökset ovat sanelleet kunnallis- lousyhtymän vero vaikuttaa kaikkein ras-
20833: verotuksessa noudatettava.t maatalousyhty- kaimmin. Isän kuoltua jäävät leski ja ala-
20834: 1llän taksoituksen perusteet. ikäiset lapset usein kamppailemaan suurten
20835: Vaikka lainsäätäjän tarkoituksena onkin il- taloudellisten vaikeuksien keskelle. Sen sijaan
20836: meisesti ollut rajoittaa yhtymäverotus kä- että yhteiskunta velvollisuuksiensa mukaan
20837: sittämäan vain sellaiset <tapaukset, joissa auttaisi tällaisia vaikeuksiin joutuneita, se
20838: omaisuutta on tietoisesti veron kiertämiseksi lisää heidän verotaakkaansa. Lainsäätäjän
20839: hankittu useamman eri henkilön nimiin tar- tarkoituksena ei varmaankaan ole ollut vai~
20840: koituksena viljellä ja ·hoitaa niitä yhdessä, keuttaa näiden ahdinkoon joutuneiden ase-
20841: on verotus käytannössä mainittua lain sään- maa, mutta verolainsäännöksissä olevien punt-
20842: nöstä ,tulkittu varsin laajasti. Usein satrtnu teellisuuksien vuoksi hyvin usein näin käy-
20843: niin, että :isän ja äidin kuoltua jäävät vel- tännössä kuitenkin tapahtuu.
20844: jekset ja sisarukset asumaan samalle tilalle Vähämerkityksellinen ei ole myöskään se,
20845: ja samaan taloon. He eivä.t voi Ikäden ikään- että maatalousyhtymäverotuksen kohteeksi
20846: teessä jakaa tilaa ja rakentaa uusia raken- joutuneet menettävät melkein kaikki pienvil-
20847: nuksia kukin omalle osuudelleen, Tilat ovat jelijöille maksettavat palkkiot ja maatalous-
20848: lisäksi monasti niin pieniä, että ne jaossa .·. tnotantoavustukset.
20849: pirstoutuisivat elinkevottomiksi. Muiden elä- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
20850: mänmahdolHsuuksien puuttuessa heidän on taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20851: siis pakko asua ja hoitaa tilaa yhteisesti. sen,
20852: Käytännössä he saattavat olla eri ruokakun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20853: taa. Heillä on usein omat kotieläimensä ja nykyisen verolainsäädännön muutta-
20854: he markkinoivat tuotteensa täysin erillisinä miseksi siten, että maatalousyhtymän
20855: sekä vastaavat muutenkin kukin omasta osuu- verotuksessa ja kuolinpesien verotuk-
20856: destaan. sessa esiintyvät epäoikeudenmukaisuu-
20857: det poistettaisiin.
20858: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
20859:
20860: Pentti Pekkarinen. Mikko Volotinen. Mauno Pohjonen. Sylvi Sa.imo.
20861: Artturi Jämsen. Eino Lottanen. Eino Sääskila.hti. Eino Uusitalo.
20862: Reino Karpola.. Pekka. Vilmi. Veikko Savela. Aaro Lintilä.
20863: Veikko Hanhirova. Pa.a.vo Niinikoski. Ale Holopainen. Eino Räsänen.
20864: Olavi Lahtela. Erkki Haukipuro. Aulis Sileäka.nga.s. Reino Kangas.
20865: Hannes Pa.a.so.
20866: IV,143.- Toiv.al. N: o 103.
20867:
20868:
20869:
20870:
20871: Veana.mo: MCJ4'Uilo'l.td61t. 'l!enltuksen kasvamisen estämisestä
20872: perku•pliäa ktwUua.
20873:
20874:
20875: E d u s kun n a 11 e.
20876:
20877: Nimenomaan maatalouden verotuksesta on Tästä syystä ehdotan kunnioittaen edus-
20878: havaittavissa, että jos perheenpää kuolee, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20879: niin verotus päinvastoin tulee asianomaiselle
20880: entistä raskaammaksi. Tämä ei ole oikein, että kaUitus ryhtyisi viivyttelemättä
20881: sillä jokainen ymmärtää, että perheenpään toimenpiteisiin verotuslainsäädännön
20882: kuoleman johdosta jälkeläisten taloudellinen siten korjaamiseksi, että perkeenpää:n
20883: asema heikkenee. kuoleman jakdosta maatalo1u:lessa ve-
20884: Vaikka tällainen epäkohta sinänsä on pieni, rorasitus· ei kasva.
20885: niin sillä on suuri periaatteellinen merkitys.
20886: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
20887:
20888: Veikko Vennamo.
20889:
20890:
20891:
20892:
20893: 56 E 529/66
20894: 442
20895:
20896: IV,lä-Toiv.al. H:o 104.
20897:
20898:
20899:
20900:
20901: Vennamo: Per1&e- ja pienviljelmie'A veron mäöräämisestä pe7,..
20902: tohehtaari• mukaa•.
20903:
20904:
20905: E d u s kun n a 11 e.
20906:
20907: Perhe- ja pienviljelmien verotuksessa on selitetään varsin monimutkaiseksi asiaksi,
20908: suuria epäkohtia. Ehkä räikein näistä on isän- mutta asia on toisaalta kiireellinen ja vält-
20909: nänpalkan ja perheenjäsenen vero. Sitähän tämätön, voitaisiin varsin nopeasti ja mut-
20910: nostetaan, kun palkat ja ansiot maassamme kattomasti saada korjaus aikaan siten, että
20911: suurituloisille kasvavat, vaikka maatalouden vero määrättäisiin peltohehtaarin mukaan.
20912: tuotantokustannusten nousun vuoksi todelli- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
20913: nen ansio näillä tiloilla voi pienentyä. Perhe- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20914: ja pienviljelmät joutuvat maksamaan tällöin sen,
20915: veroa jopa olemattomista tuloista. Lisäksi että <hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20916: tämä vero on sitä raskaampi mitä pienempi toimenpiteisiin perhe- ja pienviljelmiä
20917: tila on, eikä riittävästi myöskään oteta huo- kohtuuttomasti rasittavan isännänpal-
20918: mioon monasti välttämättömien sivuansioiden kan ja perheenjäsenen veron poistami-
20919: vaikutusta. seksi ja siirtyisi selväpiirteiseen pehto-
20920: Kun näidenkin vääryyksien poistaminen hehtaarin verotukseen.
20921: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
20922:
20923: Veikko Vennamo.
20924: 448
20925:
20926: IV,145. - 'l'oiv.al. N: o 105.
20927:
20928:
20929:
20930:
20931: Hama.ra. ym.: Isännänpalkkaa koskevien määräysten tarkist•
20932: misesta leskiemäntien osalta.
20933:
20934:
20935: E d u s k u n n a 11 e.
20936:
20937: Maatalousyrittäjän erikseen verotettavaksi seen ja kohtuuttamaan tulokseen, sillä maa-
20938: tuloksi lasketaan oman työn arvo eli ns. isän- tilan puhdas tulohan on palkkatyövoiman li-
20939: nänpalkka sekä hänen perheenjäsentensä ti- säännyttyä tosiasiassa vähentynyt.
20940: lan maa- ja metsätalouden hyväksi tekemän Syynä tällaiseen käytäntöön on, paitsi ve-
20941: työn arvo. Niiden perheenjäsenten joukkoon, · rolakien ylimalkaisuus myös se, että niissä
20942: joiden työn arvo täten otetaan verovelvolli- ohjeissa, jotka valtiovarainministeriö vuo-
20943: sen tulona huomioon, ei lueta verovelvollisen sittain on antanut isännänpalkan arvon pe-
20944: puolisaa (vaimoa), koska hänen tekemänsä rusteista, ei ole nimenomaan otettu huomioon
20945: työ on useimmiten kotitaloustyötä ja sellai- leskiemäntien asemaa verotuksessa. Tässä
20946: sena verovapaata. kohden olisi näin ollen pikainen korjaus saa-
20947: Kun talon isäntä kuolee, on tavallisesti tava aikaan.
20948: seurauksena, että hänen puolisonsa joutuu Edellä lausutun perusteella ehdotamme
20949: palkkaamaan tilalle lisää vierasta työvoimaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20950: huolehtiessaan itse jatkuvasti pääasiassa ko-
20951: titaloustöistä. Vero- ja taksoituslautakuntien että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
20952: käytännön mukaan verotetaan leskiemäntää menpiteisiin ns. isännänpalkkaa koske-
20953: kuitenkin isännänpalkasta, jopa samassa mää- vien määräysten tarkistamiseksi siten,
20954: rin kuin talon isäntää oli verotettu. V erotuk- että leskiemäntien verotus muodostuisi
20955: sessa päädytään tällöin epäoikeudenmukai- nykyistä oikeudenmukaisemmaksi.
20956: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
20957:
20958: Irma Bama.ra.. Sa.ka.ri Huima..
20959: Alli V&ittinen. Olavi Nikkilä.
20960: Mikko Asunta.. 'l'. I. Vartia.
20961: 'l'imo Mäki. Jaakko Kemppainen.
20962: H. Kosola.. Saara Forsius.
20963: Sylvi Ha.linen.
20964: IV,146.-Toiv.al. N:o 106.
20965:
20966:
20967:
20968:
20969: Pa.kkanen ym.: Maataloude'n harjoittajan oikeuttamisesta ve-
20970: rotuksessa vähentämään tulostaan eläinlääkintäkustannuk-
20971: set.
20972:
20973:
20974: E d u s kun n a 11 e.
20975:
20976: Valtion ja kunnan verotuksessa on luon- vaa menoerää. Olisi senvuoksi kohtuullista,
20977: nollisella henkilöllä oikeus vähentää verotet- että edes eläinlääkärin maksut ja ne menot,
20978: tavista tuloistaan lääkärin ja lääkekulut ym. jotka aiheutuvat eläinlääkärin määräämistä
20979: sairauden aiheuttamat kustannukset, mikäli lääkkeistä, viljelijä saisi vähentää verotetta-
20980: sairausvakuutus ei ole hänelle korvannut vista tuloistaan.
20981: näitä kustannuksia. Tässä kohdin on kehitys Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
20982: siten kulkenut oikeaan suuntaan. Toisin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20983: ovat asiat, milloin viljelijän kotieläin sairas-
20984: tuu. että hallitus ryhtyisi viipymättä sel-
20985: Jo kotieläimen sairastuminen sinänsä voi laisiin toimenpiteisiin, että maatalou-
20986: aiheuttaa viljelijälle huomattavia menetyk- den harj'oittaja saisi valtion ja kun-
20987: siä, sillä esim. lehmän sairastuminen merkit- nan verotuksessa vähentää veronalai-
20988: see tavallisesti myös tuotannon häiriinty- sesta tulostaan ne kustannukset, jotka
20989: mistä, mutta sen lisäksi tulevat eläinlääkärin tilan kotieläinten sairastumiseen liitty-
20990: maksut ja lääkekustannukset. Etenkin syrjä- vät eläinlääkärin maksut ja tämän
20991: seudulla asuvan viljelijän kohdalla merkitse- määräämät lääkemenot hänelle vuosit-
20992: vät yksistään matkakustannukset huomatta- tain aiheuttavat.
20993: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
20994:
20995: Atte Pakkanen. Mikko Kaarna..
20996: Leo Bäppölä. Ale Holopainen.
20997: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila.
20998: IV,147.- Toiv.al N:o 107.
20999:
21000:
21001:
21002:
21003: E. Räsänen ym.: Syrjäseutujen v~'ljelijäin ylimääräisen työ-
21004: menekin huomioon ottamisesta helpotuksena ve·rotuksessa.
21005:
21006:
21007: E d u s k u n n a 11 e.
21008:
21009: Kohtuuton työnarvojen ja isännänpalkan se näin ollen olekaan tullut huomioiduksi
21010: määrääminen verotuksessa on syrjäseuduilla, kuin harvoissa pitäjissä. Helpotuksen ulotta-
21011: jossa huomattava osa työmenekistä kuluu lä- minen myös työnarvoja ja isännänpalkkaa
21012: hinnä maitotaloustuotteiden kuljettamiseen koskevaksi siinä määrin kuin todellinen työ-
21013: vaikeissa ja vaarallisissakin olosuhteissa val- menekki on ollut, toisi tasapuolisuutta ja oi-
21014: tateiden varsille, aiheuttanut aiheellista tyy- keudenmukaisuutta syrjäseutujen ja saaristo-
21015: tymättömyyttä ja edistänyt maaltapakoa ja asukkaiden vaikeisiin olosuhteisiin.
21016: tilojen autioitumista. Nykyisten verotusperus- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
21017: teiden mukaan syrjäseutujen asukas tuntee it- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
21018: sensä samanarvoisena rintamaiden asukkai- toivomuksen,
21019: den kanssa vain veronmaksajana, ja kun ve~
21020: rotuksessa ei hänen ylimääräistä työmenek- etät hallitus kiireellisesti suorittaisi
21021: kiään vähennyksenä huomioida, niin on epä- tutkimuksen siitä ylimääräisestä työ-
21022: kohta ilmeinen. menekistä, joka syrjäseuduilla ja saa-
21023: Voimassaolevassa verolaissa on mahdolli- ristoalue~'lla on viljelijöillä lisärasituk-
21024: suus ns. vyöhykelain avulla lieventää em. epä- sena, sekä antaisi esityksen tämän ra-
21025: kohtaa. Kuitenkaan pelkkään viljellyn tai situksen huomioimisesta vähennyksen.ä
21026: metsämaan puhtaaseen tuottoon · kohdistuvaa isännänpaZkassa ja perheenjäsenten
21027: vähennystä · ei ole pidettävä riittävänä eikä työnarvoissa.
21028: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
21029:
21030: Eino Räsänen. Reino Karpola.
21031: Paavo Nilnikoskt. Katri Helena Eskelinen.
21032: Eino Sääski1ahti. Pentti Pekkarinen.
21033: .A.aro Lintilii..
21034: 446
21035:
21036: IV,148. - Toiv.al. lf :o 108.
21037:
21038:
21039:
21040:
21041: Ka.ngas ym.: Maataloustuotteissa käytetyn bensiinin hintaan
21042: sisältyvän veron palauttamisesta.
21043:
21044:
21045: E d u s k u n n a 11 e.
21046:
21047: Kun eduskunta kesäkuun 9 päivänä 1965 Koska bensiinin hintaan sisältyvä vero on
21048: hyväksyi seuranneen heinäkuun 1 päivästä luonteeltaan yleisten teiden käytöstä perittä-
21049: voimaan tulleet lait moottoriajoneuvoverosta vää korvausta ja kun leikkuupuimureita vain
21050: annetun lain muuttamisesta (352/1965) ja hyvin vähäisessä määrin kuljetetaan yleisillä
21051: moottoripetrolin väliaikaisesta vapauttami- teillä, olisi maataloutemme samalla tavoin
21052: sesta nestemäisten polttoaineiden valmistave- kuin muissa maissa jo on menetelty kokonaan
21053: ron lisäverosta (351/1965), eduskunta sa- vapautettava siitä verorasituksesta, joka sille
21054: malla edellytti hallituksen ryhtyvän kiireelli- nykyisin aiheutuu verollisen bensiinin käyt-
21055: sesti sellaisiin toimenpiteisiin, että maatalou- tämisestä paitsi traktoreiden myös leikkuu-
21056: den käytössä olevat bensiiniä polttoaineenaan puimureiden polttoaineena. Tämä toimenpide
21057: käyttävät traktorit tulevat polttoaineen hin- olisi leikkuupuimureiden samoin kuin maata-
21058: taan nähden tasavertaiseen asemaan moottori- loustraktoreidenkin kohdalta välttämätöntä
21059: petrolia polttoaineena käyttävien traktorei- myös sen vuoksi, että siten voitaisiin osaltaan
21060: den kanssa. alentaa meillä lähinnä luonnonolosuhteista
21061: Maatalouden käytössä on kuitenkin bensii- johtuen jo muutoinkin korkeita maatalouden
21062: nitraktoreiden ohella muitakin sellaisia ben- tuotantokustannuksia. Tämä kustannusten
21063: siinimoottorilla varustettuja työkoneita, jotka alennus tultaisiin luonnollisesti ottamaan huo.
21064: vuosittain kuluttavat verollista bensiiniä huo- mioon maataloustuotteiden hintoja määrät-
21065: mattavat määrät ja joille olisi järjestettävä täessä.
21066: joko kokonaan verosta vapaa polttoaine tai, Mikäli bensiinikäyttöisiä maataloustrakto-
21067: ellei se ole mahdollista, muulla tavoin hyvi- reita ja leikkuupuimureita ym. vastaavia
21068: tettävä polttoaineen hintaan sisältyvät verot. moottoreita varten ei mahdollisten jakeluvai-
21069: Tällaisia työkoneita ovat ennen kaikkea leik- keuksien vuoksi pystytä järjestämään tunnis.
21070: kuupuimurit, sekä sähköttömillä alueilla lyp- tamisaineella merkittyä verotonta bensiiniä,
21071: sykoneet, vesipumput kalastusveneissä ym. kuten mm. Tanskassa on järjestetty, olisi asia
21072: moottoriveneissä. hoidettava mahdollisimman yksinkertaista
21073: Käytössä olevien leikkuupuimureiden luku- hyvitysmenettelyä noudattaen. Mainittakoon,
21074: määrästä ei ole tarkkoja tilastotietoja ole- että esim. Ruotsissa maksetaan bensiinikäyt-
21075: massa. Leikkuupuimureiden myyntitilastojen töisten maataloustraktoreiden haitijoille ben-
21076: sekä maanviljelys- ja talousseurojen vuoden siiniveron palautusta keskimääräisen täyden
21077: 1964 loppupuolella keräämien tietojen perus- kompensation mukaan 340 kruunua eli
21078: teella voidaan kuitenkin todeta, että käytössä 212,40 markkaa traktoria ja vuotta kohden.
21079: olevien leikkuupuimureiden kokonaismäärä Tällöin on katsottu, että traktoreiden keski-
21080: on nykyisin 15.000-16.000 kpl ja että näistä määräinen polttoaineenkulutus on 1 272 lit-
21081: on lähes puolet bensiinikäyttöisiä. Bensiini- raa vuodessa ja että tästä on kuudesosa käy-
21082: käyttöisistä leikkuupuimureista on vielä pieni tetty ajettaessa yleisillä teillä, miltä osin ve-
21083: osa, muutamia kymmeniä kappaleita hinatta- ronpalautusta ei ole maksettu. Itsekulkevista
21084: via eli bensiinimoottorilla varustettuja veto- leikkuupuimureista on Ruotsissa maksettu
21085: puimureita ja kaikki muut eli noin 7.000 kpl bensiiniveronpalautusta noin 1 800 litrasta
21086: itsekulkevia eli ajopuimureita. verokannan 32 äyriä/litra mukaan 575 kruu-
21087: IV,148. - Eangaa ym. 447
21088: nua eli 359,20 markkaa leikkuupuimuria ja järjestettävä paitsi maataloustrakt6reissa
21089: vuotta kohden ja hinattavista leikkuupuimu- myös leikkuupuimureissa ym. maatalousko-
21090: reista vastaavasti 470 litrasta 32 äyrin mu- neissa käytetyn bensiinin osalta.
21091: kaan litralta yhteensä 150 kruunua eli 93,71 Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
21092: markkaa leikkuupuimuria ja vuotta kohden. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21093: Valtiovarainministeriön heinäkuun 15 päi-
21094: vänä 1965 asettama bensiinitraktorien poltto- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
21095: aineverotoimikunta on tosin jo antanut mie- menpiteisiin bensiinin hintaan sisälty-
21096: tinnön veronpalautuksen toteuttamisesta ben- vän veron palauttamiseksi sekä ben-
21097: siinikäyttöisten maataloustraktoreiden osalta siinikäyttöisissä maataloustraktoreissa
21098: heinäkuun 1 päivästä 1965 lähtien (komitean- että leikkuupuimureissa ym. maatalou-
21099: mietintö B 35/1966), mutta toimikunnan eh- dessa ja kalastuksessa käytetyn bensii--
21100: dotuksia ei vielä ole toimeenpantu. Kysymyk- nin osalta heinäkuun 1 päivästä 1965
21101: sessä oleva veronpalautus olisikin kiireellisesti lähtien.
21102: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
21103:
21104: Reino Kangas. Hannes Pa.a.so.
21105: Pekka Vilmi. Erkki Baukipuro.
21106: Paavo Niinikoski.
21107: IV,149. .,.;_ Toiv.al Jf: o 101.
21108:
21109:
21110:
21111:
21112: lämsen ym.: Tiekustannuste.n saattamisesta vi.ihennyskelpoi-
21113: Biksi verotuksessa.
21114:
21115:
21116: E d u s k u n n a ll e.
21117:
21118: Kunnan- ja kyläteitä on viimeisten 10 vuo- toiset suuremmassa toiset vähemmässä määrin
21119: den aikana rakennettu fähes 20.000 km. Sa- myös yleistä liikennettä, olisi valtiovallan
21120: notut tiet ovat v. 1954 säädetyn ja v. 1958 ojennettava auttava kätensä tilanteen helpot-
21121: voimaan tulleen tielain mukaan oikeutettu tamiseksi. Kaikkein ensimmäiseksi olisi mai-
21122: anomuksesta siirtymään paikallisteiksi. Tämä nitut rasitukset saatettava lakimääräisen vä-
21123: merkitsee huomattavaa OOistY$tä maaseudun hennysoikeuden piiriin kiinteistötulon vero-
21124: tieolojen kannalta. Se ei kuitenkaan ole kyen- tuksessa.
21125: nyt poistamaan kokonaan niitä kohtuuttomia Ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
21126: rasituksia, jotka tiehoitokunnille teiden raken- väksyttäväksi toivomuksen,
21127: tamisesta ja kunnostamisesta on aiheutunut,
21128: vaan monet hoitokunnat kamppailevat vielä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21129: juuri sanottujen rasitusten selvittämisessä. yksityis- ja asutusteiden rakentami-
21130: Uusien asutus- ja yksityisteiden kohdalla asia sessa ja kunnossapitämisessä sekä pai-
21131: on sama rakentamiseen ja kunnossapitoon kallisteiksi hyväksyttyjen teiden kun-
21132: nähden. toonpanossa ja rakentamisessa makset-
21133: Kun edellämainittu asiaintila aiheuttaa ni- tavaksi tulevien kustannusosuuksien
21134: menomaan muutenkin vähävaraisille syrjä- saattamiseksi lakimääräisiksi vähen-
21135: seutujen asukkaille kohtuuttoman suuria ra- nyksiksi kiinteistötulon verotuksessa.
21136: situksia ja kun toisaalta em. tiet palvelevat
21137: Helshigissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
21138:
21139: Artturi Jämsen. Pentti Pekkarinen. Paavo Niinikoski.
21140: 449
21141:
21142: IV,150. -Toiv.al. N:o 110.
21143:
21144:
21145:
21146:
21147: Karpola ym.: Yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossapitä-
21148: misestä aiheutuneiden kustannusten vähennyskelpoisuu-
21149: desta valtion ja kunnan t•erotuksessa.
21150:
21151:
21152: E d u s k u n n a 11 e.
21153:
21154: Maamme harvaanasutuilla ja syrjäisillä vat valtio ja kunnat yhdessä, olisi oikeuden-
21155: seuduilla on runsaasti ns. yksityisteitä ja mukaista, että yksityisteiden rakentamisesta
21156: uuden :vksityistielain mukaan niitä jatku- ja kunnossapitämisestä aiheutuvat kustan-
21157: vasti lisää rakennetaan. Tällä tavoin saadaan nukset katsottaisiin vähennyskelpoisiksi me-
21158: edes osittain parannetuksi tieverkostoa, mikä noiksi valtion ja kunnan verotuksessa. Tällä
21159: vieläkin syrjäisimmillä seuduilla on erittäin tavoin saataisiin kustannuseroja edes hiukan
21160: puutteellinen. tasoitetuksi yksityistievelvollisten ja yleisen
21161: Yksityisteiden rakentamisesta ja kunnossa- tien varressa asuvien välillä.
21162: pitämisestä aiheutuu kuitenkin tieosakkaille Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
21163: verraten suuria kustannuksia. Vaikka yksi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21164: tyistielain mukaan osan kustannuksista hy- muksen,
21165: väksytyissä tapauksissa maksaakin valtio,
21166: kuitenkin tieosakkaiden osuus jää verraten että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21167: suureksi. Tientarvitsija, jolla ei ole välittö- toimenpiteisiin verolain muuttamiseksi
21168: mässä läheisyydessä yleistä tietä, joutuu siis siten, että yksityisteiden rakentami-
21169: osallistumaan . sellaisiinkin kustannuksiin, sesta ja kunnossapitämisestä aiheutu-
21170: joita ei ole yleisen tien välittömässä läheisyy- neet kustannukset katsottaisiin vähen-
21171: dessä asuvalla. Kun ilmeisesti yhteiskunnas- ny.~kelpoisiksi valtion ja kunnan vero-
21172: samme ei ainakaan lähiaikoina päästä siihen, tuksissa.
21173: että kaikista tienpitokustannuksista Vastaisi-
21174: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
21175:
21176: Reino Karpola. Eino Lottanen. Ale Holopainen.
21177: Olavi Lahtela. Aulis Sileäkanga.s. Reino Kangas.
21178: Pentti Pekkarinen. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
21179: Veikko Hanhirova.. Erkki Hauk!puro. Paavo Niinikoski.
21180: ~o VolotineiL
21181:
21182:
21183:
21184:
21185: 57 E 529/66
21186: 450
21187:
21188: IV,151.- Toiv.al N:o 111.
21189:
21190:
21191:
21192:
21193: Koivunen ym..: Oikeudesta vähentää t'erotuksessa tienpiaosta
21194: aiheutuneet kustannukset.
21195:
21196:
21197: E d u s k u n n a 11 e.
21198:
21199: Tielainsäädännön uudistuksissa on pyritty että voimassa oleva verolainsäädäntö ei ota
21200: siihen, että yksityisiltä kansalaisilta siirret- huomioon verotettavasta tulosta vähennys-
21201: täisiin henkilökohtaiset tienpitorasitukset yh- kelpoisena menona niitä välttämättömiä me-
21202: teisöjen, valtion ja kuntain kautta hoidetta- noja, joita tienpito yksityisille kansalaisille
21203: viksi. Käytänniissä on kuitenkin niin, että asettaa. Vähin mitä pitäisi tehdä edellä esi-
21204: suuri määrä yksityisiä kansalaisia edelleenkin tetyn epäkohdan ja eriarvoisuuden lieventä-
21205: joutuu kantamaan suuria rasituksia pääs- miseksi, olisi verolainsäädännön muuttaminen
21206: täkseen tienkäytöstä osallisiksi. Tällaisina ra- siten, että verovelvolliset saisivat verotetta-
21207: situksina tulevat edelleenkin olemaan tiet, vasta tulostaan vähentää teidenpidosta joh-
21208: joita ei oteta uuden tielain mukaisiksi paikal- tuvat menonsa.
21209: listeiksi ja jo rakennetut ja rakennetta,•at yk- EdE.'Ilä sanottuun viitaten esitämme edus-
21210: sityistiet. Kunnan veronmaksajina vähävarai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21211: set ihmiset joutuvat uuden tielain mukaan
21212: kantamaan melkoisesti tierasituksia. Näin ol- että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
21213: len tierasitus vain lisääntyy sellaistE.'n kansa- tyk.~en verolainsäädännön muuttami-
21214: laisten kohdalla, jotka vielä joutuvat vastaa- sesta siten, että maatalous- ja asu11to-
21215: maan henkilökohtaisestikin kulkutiestään. kiinteistö.ien verotuksessa tulo.~ta saa-
21216: Nämä moninkertaisen tierasituksen kantajat tai.~iin vähentää tienpidon verovelt·ol-
21217: ovat pääasiassa syrjäisten seutujen vähäva- liselle verovuoden aikana aiheuttamat
21218: raista väkeä. kustannukset.
21219: Tilanteen nurinkurisuutta lisää vielä se,
21220: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
21221:
21222: Matti Koivunen. Lauha Männistö. Eino Tainio.
21223: Siiri Lehmonen. Pekka Salla. Irma Rosnell.
21224: Pauli Puhakka. Rainer Virtanen. . Hugo Manninen.
21225: Martti Linna. Pekka Silander. Kaisu Weckman.
21226: 451
21227: IV,152.- Toiv.al. N :o 112.
21228:
21229:
21230:
21231: Pakkanen ym.: Maatalouskiinteistölle tarpeellisten yksityisten
21232: teiden perttstamisesta ja kunnossapidosta aihe·uJuvien to-
21233: dellisten kustannusten vähennyskelpoisu1tdesta verotuk-
21234: sessa.
21235:
21236:
21237: E d u s k u n n a 11 e.
21238:
21239: Entisistä kyläteistä tullaan ottamaan ylei- siitä, minkäluontoisen tien varrella kiinteistön
21240: sistä teistä v. 1954 annetussa laissa tarkoite- tilukset ja sen talouskeskus sijaitsevat. Nämä
21241: tuiksi yleisillä varoilla kunnossapidettäviksi rasitukset ovat suurimmat niillä tiloilla, jotka
21242: paikallisteiksi eri tiepiireissä noin 80-90 o/o sijaitsevat etäällä joko kokonaan tai ainakin
21243: teiden pituuksien mukaan laskettuna. Jäljelle suurimmaksi osaksi yleisillä varoilla kustan-
21244: jäävä osa kyläteistä samoin kuin ne kunnan- nettavista teistä. Erilaisuutta tulee eri lmn-
21245: tiet sekä asutustiet, joita ei tulla hyväksy- tien alueilla aiheuttamaan myös se seikka,
21246: maan paikallisteiksi, jäävät yksityisteinä missä määrin kukin kunta pystyy myöntä-
21247: kunnossapidettäviksi samoin kuin vanhastaan mään tieavustuksia. Huonoimmassa asemassa
21248: yksityisteinä olleet tiet. Näitä teitä koskevan ovat syrjäseutujen maatilat, jotka ovat
21249: lainsäädännön yhtenäistämiseksi eduskunta yleensä pienempiä ja heikompituottoisia kuin
21250: on 12.2.1962 hyväksynyt lain yksityisistä yleisten teiden lähettyvillä sijaitsevat kiin-
21251: teistä, mikä laki koskee kaikkia muita yksi- teistiit.
21252: tyisiä tietä, paitsi niitä, joita vain asianomai- Maatalousmaan verojyvityksessä otetaan
21253: sen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oi- huomioon pistevähennyksinä eri peltolohko-
21254: keus käyttää. Hyväksytyn lain mukaan anne- jen etäisyys maatilan talouskeskuksesta, mut-
21255: taan valtion varoista vuosittain avustusta tei maatilan etäisyyttä yleisistä teistä. Maata-
21256: määrätyt edellytykset täyttävien yksityisten louden sijaintiryhmityksessäkin voidaan ot-
21257: teiden kunnossapitoon. Tällaisia teitä ovat ne taa huomioon vain se tuotantokustannusten
21258: kunnan- ja kylätiet, joita ei hyväksytä pai- lisäys, ,jonka matkan pituus tarvikkeiden han:
21259: kallisteiksi, ja lisäksi sellaiset yksityiset tiet, kintalmstannusten ja tuotteiden myyntikus-
21260: joilla on tietyn paikkakunnan liikenteessä tannusten lisäytymisenä aiheuttaa, sen mu-
21261: huomattava merkitys tai jotka ovat :vhdys- kaisesti kuin maatalouskiinteistii.ien verotuk-
21262: teinä tarpeellisia syrjäiselle asutukselle ja sesta annetun asetuksen (376/19i>9) 7 § :ssä
21263: joista aiheutuu tieosakkaille tien pituuden säädetään. Verolakeja olisikin muutettava si-
21264: vuoksi tai muusta sellaisesta syystä erityisen ten. ('ttä maatalouskiinteistön tarvitsemien
21265: rasittavia kustannuksia. Annettavan valtion- yksityisten teiden perustamisesta ja kunnos-
21266: avun maara vaihtelee käytännössä 30- sapitämisestä kiinteistiin omistajalle tai halti-
21267: 60 %: iin, poikkeustapauksissa 70 %: iin jalle aiheutuvat rasitukset saataisiin verotuk-
21268: saakka. Myös yksityisen tien rakentamiseen ja sessa vähentää todellisten kustannusten suu-
21269: parantamiseen voidaan samoilla perusteilla ruisina.
21270: kuin kunnossapitoonkin saada valtionapua
21271: tulo- ja menoarvioon otettavien määräraho- Edellä esitetyin perustein esitämme edus-
21272: jen puitteissa. Lisäksi kunnat voivat vapaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21273: ehtoisesti harkintansa mukaan osallistua
21274: avustuksilla ja luontoissuorituksilla määrä- että hallitus viipymättä ryh.tyi.~i toi-
21275: tyt edellytykset täyttävien yksityisten teit- menpiteisiin tulo. ja omaisuusverolain
21276: ten rakentamiseen ja kunnossapitoon. (RRR/1943) sekä mnalaislmntain kun-
21277: Maatalouskiinteistöjen tienpitorasitukset nallishallinnosta 15. 6. 1898 annetun
21278: tulevat olemaan kovin erilaiset riippuen asetuksen muuttamiseksi siten, että
21279: 452 IV,152. - Yksityisteiden verohelpotukset.
21280:
21281: maatalouskiinteistön omistaja tai hal- maan joko rahassa tai luontoissuori-
21282: haltija saisi vähentää verotuksessa ve- tuksena maatalouskiinteistölle tarpeel-
21283: ronalaisesta tulosta ne todelliset kus- listen yksityisten teiden perustami-
21284: tannukset, jotka hän joutuu suoritta- sesta ja kunnossapidosta.
21285: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
21286:
21287: Atte Pakkanen. Veikko Hanhirova. Irma Hamara.
21288: Tahvo Rönkkö. Eino Sääskilahti Saara Forsius.
21289: Paavo Niinikoski. Tuure Salo. Nestori Kaasalainen.
21290: Leo lråppölä. Reino Kangas. Sylvi Halinen.
21291: Pekka Vilmi.
21292: 453
21293: IV,153.-Toiv.al. N:o 113.
21294:
21295:
21296:
21297:
21298: Pohjonen ym.: Perusteiden määräämisestä veronvähennysten
21299: suorittamiseksi tie- ja katurasituksista.
21300:
21301: Ed us kunnalle.
21302:
21303: Nykyisin ei huomioida lainkaan sitä, mil- vähennyksinä. Verohelpotusten tulisi koskea
21304: laiset veronmaksajan tieyhteydet ovat hänen myös asutuskeskusten ja -taajamien veron-
21305: suorittaessaan ammattiaan maaseudulla joko maksajia, mikäli heillä on henkilökohtaisia
21306: viljelijänä, metsätyömiehenä, pienyrittäjänä tie- tai katurasituksia.
21307: tai muun ammatin harjoittajana. Teiden hoi- Edellä mainitun perustt>e1la kunnioittaen
21308: dosta, kunnossapidosta tai tien kokonaan esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21309: puuttumisesta aiheutuvia rasituksia ei huo- muksen,
21310: mioida verotusta toimeenpantaessa, mutta
21311: ansiomahdollisuuksien vähenemiseen ne vai- että hallitus antaessaan esityksen
21312: kuttavat ylimääräisinä kustannustekijöinä. uudeksi verolainsäädännöksi antaisi
21313: Nämä kustannukset olisi verotuksessa tunnus- siinä myös asianmukaiset peru.steet
21314: tettava. Tämä "tunnustaminen" tapahtuisi verovähennysten suorittamiseksi tie-
21315: siten, että verotuksessa tierasituksista aiheu- ja katurasituksista.
21316: tuneet menot voitaisiin ottaa huomioon Vero-
21317: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
21318:
21319: Mauno Pohjonen. Olavi Lahtela..
21320: Pentti Pekkarinen. Sylvi Saimo.
21321: Eino Uusitalo.
21322: 454
21323:
21324: IV,154.- Toiv.al. N:o 114.
21325:
21326:
21327:
21328:
21329: E. Räsänen ym.: Syrjäseutujen tiekustannusten saattamiseks-i
21330: vähennyskelpoisiks-i verotuksessa.
21331:
21332:
21333: E d u s k u n n a 11 e.
21334:
21335: Maaseudun väestöstä joutuu vielä suuri osa uhrattu yhteisen tiehankkeen tai kokonaan
21336: åsumaan aivan tiettömien taipaleitten takana, oman tien rakentamiseen.
21337: ja heidän pääsemisensä tien vaikutuspiiriin Maaseudun tierakennus on viime vuosina
21338: on usein kokonaan omatoimisuuden varassa. ollut melko hiljaista. Asutusteiden rakentami-
21339: Tämä kysyy usein kohtuuttomia kustannuksia sen vähentyminen, ns. Tapion teiden toimin-
21340: ja kun näitä kustannuksia ei ole sillä, joka nan hidastuminen määrärahojen puutteen
21341: on onnistunut saamaan kotinsa tai elinkei- johdosta ja kylä- ja kunnanteiden rakenta-
21342: nonsa valtateiden varteen, niin yhteiskunnan misen voimakas vähentyminen ovat olleet
21343: olisi myös oikeudenmukaisuuden nimissä huo- omiaan edistämään maaltapakoa ja tilojen
21344: mioitava myöskin syrjäseutujen ja saaristo- autioitumista sekä elinkeinoelämän. hakeutu-
21345: jen vaikeissa kulkuyhteyksissä asuvat. Kun mista rintamaille. Veronhuojennuksen anta-
21346: nykyisen lainsäädännön mukaan ei ole mah- minen omatoimisesti tiehankkeeseen ryhty~
21347: dollista saada valtion tukea kuin rajoitetussa ville antaisi uusia mahdollisuuksia kesken-
21348: määrin yksityistiekustannuksiin ja monen on eräisen tierakennuksen käynnistämiselle.
21349: jäätävä kokonaan tukea vaille, niin olisi koh- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
21350: tuullista jos syrjäseutujen asukas, maanvil- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
21351: jelijä tai muu elinkeinonharjoittaja saisi toivomuksen,
21352: verotuksessa puhtaasta tuotostaan vähentää
21353: näin ylimääräisesti itse maksamansa tiekus- että hallitus kiireellisesti s-uorittaisi
21354: tannukset. Tällainen mahdollisuus edeS- tutkimuksen syrjäseutujen tienraken-
21355: auttaisi maaseudun tieolojen ratkaisevaan nuksessa aiheutuneiden tiekustannus-
21356: parantamiseen varsinkin jos verovapaus ulo- ten saattamisesta vähennyskelpoiseksi
21357: tettaisiin kaikkia niitä kuluja koskevaksi, kunnan- ja valtioverotuksessa rahallis-
21358: jotka on rahallisesti tai taikootyön muodossa ten uhrausten ja työmenekin osalta.
21359: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
21360:
21361: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti. Katri Helena Eskelinen.
21362: Paavo Niinikoski. Sulo Suorttanen. Pentti Pekkarinen.
21363: Aa.ro Lintilä.
21364: 455
21365:
21366: IV,155.- Toiv.al. N:o 115.
21367:
21368:
21369:
21370:
21371: Rönkkö ym.: Yksityistieluontoisten teiden korjausk·rutannus-
21372: ten ottamisesta vähennyksenä huomioon verotuksessa.
21373:
21374:
21375: Eduskunnalle.
21376:
21377: Syrjäisemmillä seuduilla ja vaikeiden tie- kustannuksia ei oteta huomioon vähennyk-
21378: yhteyksien takana asuvilla vie aikaa ja lisää senä verotuksessa, on epäkohta.
21379: kustannuksia asiain hoitaminen keskuspai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21380: koilla. Näitä kustannuksia lisää hyvin lukui- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21381: silla tiloilla yksityisluontoisten teiden kun-
21382: nossapito, joka kuitenkin on välttämättömän että hallitus antaisi ensi tilassa edus-
21383: tarpeellista maidon kuljetuksen ja yleensä kunnalle sellaisen lakiesityksen, jonka
21384: koko taloudenpidon vuoksi. Nämä yksityis- mukaan viljelmälle aiheutur.eet yksi-
21385: ten kunnossapitämät tiet varsin usein pal- tyistieluontoisen tien korjauskustan-
21386: velevat myös yleistä liikenne- ja kuljetustar- nukset otettaisiin huomioon väkennyk-
21387: vetta, mm. puutavaran ajoa. Se seikka, että senä verotuksessa.
21388: näitä yksityisten suorittamia tien korjaus-
21389: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
21390:
21391: Tahvo Rönkkö. Toivo Saloranta.. Sylvi Ha.linen.
21392: Kerttu Saalasti. Pentti Pekkarinen. Mauno Pohjonen.
21393: Mikko Kaarna.. Katri Helena Eskelinen. Eino Sääskila.hti.
21394: Ale Holopainen.
21395: 456
21396:
21397: IV,156. - Toiv.al. N: o 116.
21398:
21399:
21400:
21401:
21402: Vennamo: Tierasitusten vähennysoikeuden voimaansaattam.i-
21403: sesta verotuksessa.
21404:
21405:
21406: E d u s k u n n a 11 e.
21407:
21408: Perhe- ja pienviljelmiä rasittavat monen- keinoissa tätä vastaavat menot saadaan vä-
21409: laiset sellaiset menot, jotka eivät liity välit- hentää verotuksessa.
21410: tömästi peltoviljelykseen, mutta joita menoja Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
21411: kuitenkaan maatalous ei saa vähentää vero- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21412: tuksessa. sen,
21413: Tällaisista menoista suurimpia ovat tie- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
21414: rasitukset. Ne voivat nousta varsin huomat- menpiteisiin tierasitusten vähennys.
21415: taviin summiin, mutta eivät ole verotuksessa oikeuden voimaansaattamiseksi vero-
21416: v?ilennyskelpoisia. Kuitenkin muissa elin- tuksessa.
21417: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
21418:
21419: Veikko Vennamo.
21420: 457
21421:
21422: IV,157.- Toiv.al. N:o 117.
21423:
21424:
21425:
21426:
21427: Kangas ym.: Metsäverotusta koskevien säädösten uudistami-
21428: sesta.
21429:
21430:
21431: Eduskunnalle.
21432:
21433: Metsäverotuksesta voimassaolevien säännös- rattuna, jopa useissa tapauksissa kohoavat
21434: ten mukaan toimitetaan verotus metsämaiden pitkäHäkin ajanjaksolla yli 100 %: iin tuo-
21435: kasvua vastaavien veroluokkien avulla mää- tosta. Asianlaita on näin varsinkin, jos aja-
21436: rättyjen tulojen perusteella. Kuluina vähen- tellaan kansantalouden kehittämisen kannalta
21437: netään näistä todellisten kantohintojen ar- jo välttämättömäksi osoitettua puun tuoton
21438: voa määrättäessä paikkakunnalla tavalliset tehostamista siinä laajuudessa kuin se on
21439: käyttö- ja kunnossapitokustannukset, työpal- toteutettava ja jos työt joudutaan rahoitta-
21440: kat ja arvon vähennykset. Säännökset tar- maan metsänomistajien omilla tuotoilla. Kun
21441: koittavat tässä vain puun kasvatuksen ja on selvästi osoitettavissa, että yhden vähen-
21442: pystyyn myynnin peittävää vaihetta. Puun nysprosenttiluvun käyttö koko maata koske-
21443: kor,iuutoiminnan kulu,ja ja tuottoja ei las- vana vaikeuttaa kehitysalueiden metsien tuo-
21444: kelmassa oteta huomioon. ton tehostamistoimenpiteitä ja johtaa koh-
21445: Liikejäämän arvioinnissa muodostaa epä- tuuttamuuteen verrattuna Etelä-Suomen pa-
21446: kohdan nykyisessä käytännössä se, että kulu- rempipuustoisen ja vähäsoisempien metsien
21447: jen osuus vähennetään koko maassa samalla omistajiin nähden, on pidettävä välttämättö-
21448: vähennysprosentilla tuottojen määrästä. Yh- mänä asiantilan kiireellistä korjaamista.
21449: den vähennysprosentin käyttö koko maata Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
21450: peittävänä johtaa vakavaan kohtuuttamuu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21451: teen erikoisesti Pohjois-Suomen ja heikko- vomuksen,
21452: metsäisten alueiden metsänomistajien koh-
21453: dalta. On helposti osoitettavissa, että metsän- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
21454: hoitotyöt, metsänhoito- ja vakuutusmaksut, toimenpiteisiin metsäverotusta koske-
21455: sekä myyntikulut, hallintokulut ja kotitarve- vien säädösten uudistamiseen ainakin
21456: puun heikosta laadusta johtuva korjaus teke- siltä osin, että puustokuutiometrin hin-
21457: vät kaikilla kehitysalueilla yli 30 o/o tuotosta. toja määrättäessä käytettäisiin eri
21458: Kehitysalueiden tiloilla ovat hyvin yleisesti osissa maata todellisia oloja vastaavia
21459: puustopääomat vähäisiä ja metsänhoitotyöt vähennysprosentteja kulujen osalta.
21460: suhteellisen suuria saataviin tuotto"ihin ver-
21461: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
21462:
21463: Reino Kangas. Hannes Paaso.
21464: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
21465: Pekka Vilmi.
21466:
21467:
21468:
21469:
21470: 58 E 529/66
21471: 458
21472:
21473: IV,158.-Toiv.al. N:o 118.
21474:
21475:
21476:
21477:
21478: E. Räsänen ym.: Jl etsäverohelpot1tksen myöntämisestä heikko-
21479: tuottoisille metsälöille.
21480:
21481:
21482: Eduskunnalle.
21483:
21484: Nykyinen metsäverotus vajaatuottoisten omistaja voisi saada metsäammattimiesten
21485: metsälöiden kohdalta on osoittautunut koh- todistuksen perusteella metsäverotuksensa
21486: tuttomaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Vero- oikaistuksi todellisen tuoton mukaiseksi.
21487: tus tapahtuu lähinnä maapohjan eikä metsän Sikäli kuin metsänomistaja itse on saattanut
21488: puhtaan tuoton perusteella, vaikka sen pitäisi metsälönsä vajaatuottoiseksi, älköön verohel.
21489: tapahtua yleisesti hyväksytyn periaatteen potusta myönnettäkö.
21490: mukaisesti todellisesta puhtaasta tuotosta. On Edellä esittämäämme viitaten esitämme
21491: sattunut tapauksia, että joidenkin alueiden kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
21492: kohdalta on maksuunpantu vero suurempi toivomuksen,
21493: kuin koko alueen puhdas tuotto.
21494: 1\laamme syrjäseutujen hakamaissa ja kas- että hallitus kiireellisesti ryhtyy
21495: kimctsälöissä on ilmiö yleinen. Siksi myös- toimenpiteisiin metsäverohelpotuksen
21496: kin tunnetaan oikeutettua katkeruutta vero- myöntämiseksi sellaisille metsälöille,
21497: tusta ja tämän perusteen mukaan määräyty- joiden vuotuinen puhdas tuotto jää
21498: vää metsänhoitomaksua kohtaan. huomattavasti alle nykyisen verotuk-
21499: Tähän epäkohtaan olisi lainsäädäntöteitse sen pohjana olevasta määrästä.
21500: kiinnitettävä huomiota niin, että metsän-
21501: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
21502:
21503: Eino .Räsänen. Eino Sää.skilahti.
21504: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
21505: Aaro Lintilä.
21506: 459
21507:
21508: IV,159.- Toiv.al. N :o 119.
21509:
21510:
21511:
21512:
21513: E. Räsänen ym.: Määräaikaisen verovapauden myöntämisestä
21514: suunnitel1nallisesti uudistetuille rnetsälöille.
21515:
21516:
21517: Eduskunnalle.
21518:
21519: Metsiemme vuotuinen kasvu jää nykyisin puun ja uudistaa sen arvokkaammille puu-
21520: alle hakkuumäärien. Tästäkin johtuen on lajeille. Näin verovapaus innostaisi metsän-
21521: metsien uudistamiseksi viime vuosina paljon viljelijää, olisi omiaan lisäämään metsiemme
21522: työtä tehty, mutta tehokkaat toimenpiteet uudistamista ja puuston vuotuista lisäkasvua
21523: vuotuisen kasvun lisäämiseksi hakkuumäärien lähinnä arvokkaimpien puulajien kohdalta.
21524: mukaisiksi puuttuvat. Vajaatuottoisten lepi- Edellä esittämäämme viitaten esitämme
21525: koiden ja koivuharveikkojen saaminen tuot- kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi toi-
21526: tamaan arvopuuta olisi kuitenkin ensiarvoi- vomuksen,
21527: nen kansantaloudellinen tavoite.
21528: Vanhojen kaski- ja hakamaiden saamiseksi että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
21529: tuottavaan kuntoon olisi metsäverovapautus tyksen 10 vuoden verovapaudesta kai-
21530: 10 vuodeksi kaikille uudistusalueille välttä- kille metsälöille, jotka ammattimiesten
21531: mätön. Tällöin voisi metsänomistaja turvalli- tekemin suunnitelmin uudistetaan arvo-
21532: sin mielin poistaa alueiltaan kaiken roska- puuston kasvuun.
21533: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
21534:
21535: Eino Räsänen. Eino Sää.skilahti.
21536: Aaro Lintilä. Pentti Pekkarinen.
21537: Paavo Niinikoski.
21538: 460
21539:
21540: IV,160.- Toiv.al. N:o 120.
21541:
21542:
21543:
21544:
21545: Hellsten ym.: Toimenpiteistä leimaverolain 59 b §:n 2 kohdan
21546: poistamiseksi.
21547:
21548:
21549: Eduskunnalle.
21550:
21551: Voimassaolevassa laissa erilaisista huviti- mattinyrkkeilylle poikkeuksellisesti asetettua
21552: laisuuksista perittävästä leimaverosta on sää- kohtuuttoman korkeaa veroa voida pitää koh-
21553: detty, että tilaisuuksista, joissa esiintyy am- tuullisena. Kun lisäksi muiden urheilumuoto-
21554: mattinyrkkeilijöitä, on huviveroa maksettava jen ammattilaiset voivat vapaasti esiintyä
21555: 35% perittyjen pääsymaksujen bruttomää- maamme kilpakentillä ilman että tämä ai-
21556: rästä. Sensijaan muut urheilutilaisuudet ovat heuttaisi kysymyksessä olevien tilaisuuksien
21557: verosta vapaat. Urheilutilaisuuksien verova- joutumista erityisen huviveron alaiseksi, ei
21558: pautta onkin pidettävä oikeana ja ruumiilli- ammattinyrkkeilyyn kohdistettua verotusta
21559: sen kunnon sekä nuorisokasvatuksen kehi- voida tästäkään syystä pitää oikeudenmukai-
21560: tystä edistävänä. Sitävastoin ei voida asia- sena. On myös syytä todeta, että useissa
21561: syillä perustella sitä, että yhden ainoan ur- maissa ammattinyrkkeilytilaisuuksista ei pe-
21562: heilumuodon harrastajia, jotka vuosia kestä- ritä lainkaan veroa.
21563: neen sitkeän harjoittelun ja poikkeuksetta Huomioonottaen sen, että ammattinyrkkei-
21564: menestyksellisen aktiivikauden ansiosta on lyä maassamme monistakin syistä voidaan
21565: voitu kelpuuttaa ottelemaan muiden maiden harjoittaa vain vähäisessä määrin ja ettei
21566: vastaavien valiourheilijain kanssa ulkopuo- olosuhteissamme ole lainkaan mahdollista tätä
21567: lella niiden tiukkojen sääntöjen, jotka mää- urheilumuotoa harrastaa täysin ammattimai-
21568: rittelevät ns. amatööriurheilun rajat, rangais- sesti, vaan ainoastaan varsinaisen leipätyön
21569: taan valtiovallan toimenpitein erityisverolla, ohella urheilullisena harrastuksena, olisi ns.
21570: joka uhkaa nyt tehdä mahdottomaksi tällais- ammattinyrkkeily rinnastettava verotuksen
21571: ten tilaisuuksien järjestämisen ja sitä tietä suhteen muihin urheilumuotoihin.
21572: myös koko urheilumuodon harrastamisen Edellä esittämäämme viitaten esitämme
21573: maassamme. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21574: Oltakoon itse nyrkkeilyurheilusta mitä
21575: mieltä tahansa, ehdottoman varmaa on se, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21576: että niin kauan kun tätä urheilumuotoa voi- leimaverolain muuttamiseksi siten, että
21577: daan maassamme vapaasti harrastaa, ei am- lain 59 b §:n 2 kohta poistettaisiin.
21578: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
21579:
21580: Voitto Hellsten. Heikki Hykkäälä.. Toivo Antila.
21581: Väinö Vilponiemi. Veikko Helle. Olavi Lähteenmäki.
21582: Reino Breilin. Sylvi Siltanen. Carl Olof Tallgren.
21583: Eino Uusitalo. Eeles La.ndström. Kelpo Gröndahl.
21584: Sulo Hostila..
21585: 461
21586:
21587: IV,161.-Toiv.al. N:o 121.
21588:
21589:
21590:
21591:
21592: Kangas ym..: Valtiolta Ulan ostavan vapauttamisesta leima-
21593: veron maksusta.
21594:
21595:
21596: E d u s k u n n a 11 e.
21597:
21598: Asutustoiminta on viimeisten vuosien ai- enää kohtuullisia. Lakia olisikin niin muutet-
21599: kana keskittynyt lähinnä Pohjois-Suomeen. tava, että mainitut leimaverot jäisivät pois
21600: Tilan kauppoja tehdään kyllä jatkuvasti silloin kun valtio myy tilan uudelle omis-
21601: koko valtakunnan alueella. Muuttuneiden tajalle.
21602: olosuhteiden vuoksi monet maanviljelijät luo- Bdellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
21603: puvat tilastaan ja myyvät sen valtiolle, joka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21604: puolestaan myy tilan uudelle omistajalle. vomuksen,
21605: Tässä myynnissä on kuitenkin yhtenä vaikeu-
21606: tena tilan hinnan mukainen leimavero, joka että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
21607: tilan ostajan on suoritettava. Koska tilan leimaverolain muuttamiseksi siten, että
21608: ostaja poikkeuksetta on vähävarainen hen- valtion myydessä tilan ostaja vapau-
21609: kilö, eivät tällaiset lisäkustannukset olisi tuu leimaveron maksusta.
21610: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
21611:
21612: Reino Kangas. Hannes Paaso.
21613: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
21614: Pekka Vilm.i.
21615: 462
21616:
21617: IV,162.- Toiv.al. N:o 122.
21618:
21619:
21620:
21621:
21622: Mäki: Ilolhousasroissa annettavien asiakirjain vapauttamisesta
21623: leimaverosta.
21624:
21625:
21626: Eduskunnalle.
21627:
21628: Holhouslaki edellyttää, että holhousasiat keustapauksessa se voi olla oikein, mutta
21629: monessa eri muodossa tulevat oikeuden käsi- useimmissa tapauksissa se on jo taloudellisesti
21630: teltäviksi. Täten aiheutuu jo sinänsä useissa kohtuutonta.
21631: tapauksissa hankaluutta va.javaltaisten asiain Valtion tuloja ajatellen leimaverovapau-
21632: hoidossa ja myös kustannuksia. Holhouslau- den myöntämiselle holhousasioissa ei pitäisi
21633: talmnta on tosin vapautettu leimaverosta, olla estettä ja olisi se myös sopusoinnussa
21634: mutta muutoin holhousasioissa peritään lei- niiden muiden tapausten kanssa, joissa lei-
21635: mavero asiakirjoista. Erityisen merkitykselli- maverovapaus on jo myönnetty.
21636: seksi tämä tulee silloin, kun laajat perikunnat Kaiken edelläolevan perusteella kunnioit-
21637: myyvät kiinteistön ja alaikäisten osalta on taen esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21638: haettava lupa tällaiselle kiinteistökaupalle. vomuksen,
21639: Vajavaltaisen osuus saattaa olla hyvinkin
21640: pieni, jolloin tällaiseen luvanhakuun saattaa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21641: mennä lähes koko perintö. - Muutoinkaan toimenpiteisiin esityksen antamiseksi
21642: ei voida pitää kohtuullisena, että yhteiskunta leimaverolain muuttamiseksi siten, että
21643: suorittaessaan vajavaltaisten asian valvontaa asiakirjat holhousasioissa tulevat lei-
21644: tekee sen vajavaltaisten kustannul•sella. Poik- maverovapaiksi.
21645: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
21646:
21647: Timo Mäki.
21648: 463
21649:
21650: IV,163.- Toiv.al. N:o 123.
21651:
21652:
21653:
21654:
21655: Pesola ym.: Opintolainojen leimaveron poistamisesta.
21656:
21657:
21658: E d u s k u n n a 11 e.
21659:
21660: Vuonna 1959 annetulla lailla perustettu lainojen korko mahdollisimman alhaiseksi,
21661: korkeakouluissa opiskelevien ja niissä loppu- jotta opiskelija ei joutuisi korkomeno,jen
21662: tutkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto- kanssa vaikeuksiin opiskeluaikanaan. Laino-
21663: lainojen valtiontakaus- ja takausstipendijär- jen takaisinmaksuun olisi varattava nykyistä
21664: jestelmä on käytännössä osoittautunut erit- pitempi aika.
21665: täin onnistuneeksi ja kehityskelpoiseksi opin- Nykyisiin opintojen rahoitusjärjestelyihin
21666: tojen rahoitusmuodoksi. Valtiontakausjärjes- liittyy kuitenkin vielä joitakin epäkohtia.
21667: telmän avulla voidaan ne toistaiseksi vielä Valtion takaamista opintolainoista peritään
21668: riittämättömät varat, jotka yhteiskunta kor- lainaa myönnettäessä normaali velkakirjoja
21669: keakouluopintojen rahoittamiseen voi sijoit- koskeva leimavero. Sen määrä on kuusi pro-
21670: taa, käyttää erittäin tehokkaasti ja oikeuden- millea lainan pääomasta eli esimerkiksi 2.500
21671: mukaisella tavalla. Useimmat opiskelijat voi- markan lainasta 15 markkaa. Näin valtio ot-
21672: vat saada opintojaan varten tarvitsemaansa taa leimaveron muodossa takaisin osan siitä
21673: ulkopuolista rahoitusapua valtiontakauksen edusta, jonka se antaa opiskelijalle takauksen
21674: turvin, ja yhteiskunta palkitsee parhaiten muodossa. Sama epäkohta ilmenee myö siinä,
21675: menestyneet maksamalla takausstipendien että vastaava leimavero peritään mm. vuonna
21676: muodossa lainan joko kokonaan tai osittain 1946 annetulla asetuksella (235/46) peruste-
21677: takaisin. Hukkainvestointeja ei synny lähes- tun Ylioppilaiden opintolainarahaston myön-
21678: kään siinä määrin, kuin esimerkiksi stipendi- tämistä opintolainoista. Täten valtio perii ta-
21679: tai opisl\elijanpalkka.järjestelmää käytet- kaisin osan viimeksi mainituille lainoille
21680: täessä. Kun takausstipendit jaetaan vasta myöntämästään korkosubventiosta. Tällaista
21681: opiskelijoiden valmistumisen jälkeen, pääse- menettelyä on pidettävä täysin kohtuutto-
21682: vät niistä osallisiksi todella parhaiten opin- mana.
21683: noissaan menestyneet. Sen sijaan opintojen Edellä olevan perusteella esitämme kun-
21684: alkuvaiheessa esimerkiksi aikaisemman koulu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21685: menestyksen perusteella jaettavat stipendit muksen,
21686: saattavat mennä tässä mielessä väärälle hen-
21687: kilölle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21688: Valtiontall:ausjärjestelmä kaipaa kuitenkin sellaisten säännösten ·aikaansaamiseksi,
21689: vielä laajentamista ja kehittämistä. Olisi py- ettei elokuun 6 päivänä 1943 annetun
21690: rittävä siihen, että jokaisella rahoitusapua leimaverolain (662/43) 47 §:n mu-
21691: tarvitsevalla olisi mahdollisuus rahoittaa kaista leimaveroa perittäisi valtion ta-
21692: opintonsa lainavaroin. Koska käytännössä kaamien, yleisten rahalaitosten, Yliop-
21693: vain erittäin vähän valtion takaamia opinto- pilaiden opintorahaston tai muiden
21694: lainoja on joutunut valtion maksettaviksi, valtion avustusta nauttivien opintolai-
21695: voitaisiin voimassa olevien valtiontakausten noja myöntävien rahastojen myöntä-
21696: määrää korottaa huomattavasti nykyisestään. mistä opintolainoista.
21697: Olisi myös pyrittävä subventoimaan näiden
21698: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
21699:
21700: Pekka Pesola.. Pirkko Aro. E. J. Paavola.
21701: 464
21702:
21703: IV,164.- Toiv.al. N: o 124.
21704:
21705:
21706:
21707:
21708: Pousi ym.: Ammattiautoilijain vapauttamisesta ajokortin lu-
21709: nastamiseen ja uudistamiseen liittyvästä leimaverosta.
21710:
21711:
21712: E d u s k u n n a 11 e.
21713:
21714: Yleisesti hyväksytyn periaatteen mukaan verran vaikeuksia erottaa ne, joilla on am-
21715: tulisi välttää sitä, että jonkin ammatin har- mattimainen ajokortti, mutta jotka eivät saa
21716: joittaminen joutuu erikoisverotuksen koh- pääasiallista toimeentuloaan työstään mootto-
21717: teeksi verrattuna muihin työn laadun ja an- riajoneuvon kuljettajana. Niinpä olisi leima-
21718: siotason kannalta samanarvoisiin ammattei- verosta vapaan ammattimaJsen ajokoritn
21719: hin. Ruumiillisen työn piiriin laskettavissa saanti asetettava riippuvaiseksi työnantajan
21720: ammateissa on oikeastaan vain yksi, jota ve- todistuksesta, jonka mukaan työntekijä saa
21721: rotetaan erikoisverolla. Tällaisen rasituksen toimeentulonsa nimenomaan moottoriajoneu-
21722: joutuvat kantamaan ne työntekijät, jotka toi- von kuljettajana tai toisaalta elinkeinoin-
21723: mivat ammattiautoilijoina joko itsenäisinä vasta harjoittaa ammattimaista liikennettä,
21724: yrittäjinä tai toisen palveluksessa. Näiden johon olisi liitettävä luotettava selvitys siitä,
21725: tyiintekijöiden kannalta ei leimaveron peri- että liikenneluvan haltija itse säännöllisesti
21726: mistä ammattimaisen ajokortin hankinnan ja harjoittaa liikennettä.
21727: uusimisen yhteydessä voida pitää oikeuden- Ylläolevan perusteella esitämme eduskun-
21728: mukaisena, koska muut verrannolliset työn- nan päätettäväksi toivomuksen,
21729: tekijäryhmät eivät tällaista erikoisveroa
21730: joudu suorittamaan. Toisaalta ei leimaveroa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21731: voida pitää kohtuuttomana sellaisten henki- moottoriajoneuvon kuljettamisesta
21732: löiden kohdalla, joille moottoriajoneuvolii- pääasiallisen toimeentulonsa saavan
21733: kenne ei muodosta pääasiallista ammattia eikä henkilön vapauttamiseksi ammattimai-
21734: toimeentulo lähdettä. sen ajokortin lunastamiseen ja uudis-
21735: Käytännössä tuottaisi luonnollisesti jonkin tamiseen liittyvästä leimaverosta.
21736: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
21737:
21738: Viljo Pousi. Olli J. Uoti.
21739: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
21740: Olavi Saarinen. Aili Siiskonen.
21741: 465
21742: IV,165.-Toiv.al. N:o 125.
21743:
21744:
21745:
21746:
21747: Sandelin ym.: Ammattiajokortista perittävän leimaveron pois-
21748: tamisesta.
21749:
21750:
21751: E d u s kun n a ll e.
21752:
21753: Ammattiajokortista peritään nykyään lei- harjoittamiselle ja kun nykyistä erittäin huo-
21754: mavero korttia viranomaiselta lunastettaessa. mattavaa verorasitusta olisi pyrittävä kaikilta
21755: Tämä leimavero perustuu jo vuonna 1943 voi- mahdollisilta osiltaan vähentämään, esitäm-
21756: maantulleeseen lakiin. Olosuhteet ovat sen rnekin eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21757: jälkeen, kuten kaikki tiedämme, hyvin suu- muksen,
21758: resti muuttuneet. Ammattiajokortin omista-
21759: jan maksettavaksi on tullut paljon sellaisia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21760: veroja ja maksuja, joita ei leimaverolain voi- elinkeinon ja ammatin harjoittamiselle
21761: massaolon alkuvuosina hänellä ollut. Kun am- välttämättömän ammattiajokortin va-
21762: mattiajokortti on välttämätön edellytys am- pauttamiseksi leimaverosta.
21763: mattiautoilijan ja autonkuljettajan ammatin
21764: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
21765:
21766: Valdmera Sandelin. Akseli Roden.
21767: Ville Tikkanen. Uljas Mäkelä.
21768:
21769:
21770:
21771:
21772: 59 E 529(66
21773: 466
21774:
21775: IV,166.- 'l'oiv.al. 11': o 118.
21776:
21777:
21778: Ahonen ym.: Suojatyöpajoje-n myyntitoimin-na-n ja niide-n
21779: käyttämie-n raaka-aineiden vapauttamisesta liikevaihtove-
21780: rosta.
21781:
21782:
21783: E d u s kunnalle.
21784:
21785: Liikevaihtoverolaki nykyisessä muodossaan Liikevaihtoveroasetuksen 3 §: ssä sanotaan
21786: vaikeuttaa suuresti suojatyöpajatoimintaa. 'sairaaloiden, vajaamielislaitosten, työlaitos-
21787: Suojatyöpajan tarkoituksena on varata ten, vanhainkotien, invalidihuoltolaitosten ja
21788: työntekijälle, jonka työkuntoisuus on hei- muiden sellaisten huoltolaitosten ja huoltoloi-
21789: kompi avointen työmarkkinoiden vaatimuk- den ei katsota harjoittavan liiketoiminnan
21790: sia, työpaikka, jossa hän voi työskennellä tar- muodossa tapahtuvaa tavarain myyntiä sil-
21791: vitsematta kilpailla muiden työntekijöiden loin, kun ne myyvät hoito-, askartelu- tai ope-
21792: kanssa ja joka on järjestetty työntekijän ky- tustarkoituksessa valmistettuja tuotteitaan
21793: vyt ja rajoitukset huomioonottaen. Suojatyö- tai kun niissä sanotussa tarkoituksessa teh-
21794: paja ei ole vain työpaikka, vaan siellä suo- dään tavaraan kohdistuvia töitä'. Suojatyö-
21795: ritetaan myös työkokeilua ja invalidien työ- paja olisi rinnastettava huoltolaitokseen,
21796: hönvalmennusta yleisille työmarkkinoille. koska siinä tavallisen työn rinnalla suorite-
21797: Kansainvälisen Työjärjestön yleinen konfe- taan vammaisten työnopetusta ja työhönval-
21798: renssi hyväksyi 22.6.1956 suosituksen osatyö- mennusta ja suojatyöpajan tarkoitusperät
21799: kykyisten työhuollon periaatteiksi. Tämän ovat muualla kuin liiketoiminnassa.
21800: suosituksen eduskunta on hyväksynyt samana Kun suojatyöpajat eivät ole tarkoitettu
21801: vuonna. Suositus tähtää osatyökykyisten val- voittoa tuottaviksi yrityksiksi, päinvastoin
21802: mentamiseen kilpailukykyisiksi yleisille työ- voidakseen toimia ne tarvitsevat jatkuvaa yh-
21803: markkinoille. Sellaisten osatyökykyisten suh- teiskunnan tukea, on epäoikeudenmukaista,
21804: teen, joilla ei ole edellytyksiä valmennuksen- että niiden muutenkin heikkoa taloudellista
21805: kaan jälkeen kilpailla yleisillä työmarkki- asemaa vaikeutetaan liikevaihtoverolla.
21806: noilla, olisi suosituksen mukaan ryhdyttävä Koska nykyisestä liikevaihtoverolaista ei
21807: toimenpiteisiin, jotka tekisivät mahdolliseksi ilmene, että suojatyöpajat ja niiden käyttä-
21808: valmennuksen ja työskentelyn suojatuissa mät raaka-aineet olisivat vapaat liikevaihto-
21809: olosuhteissa. Juuri tällaisina työpaikkoina verolaista, olisi tämä sisällytettävä liike-
21810: toimivat suojatyöpajat. vaihtoverolakiin.
21811: Liikevaihtoverolain 1 § : ssä puhutaan liike- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21812: toiminnasta. 'Tavaran myynnistä, joka tapah- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
21813: tuu liiketoiminnan muodossa ja .. .', 'Liike- muksen,
21814: vaihtoveroa on suoritettava myös liiketoimin-
21815: nan muodossa tapahtuvasta tavaran valmis- että hallitus antaessaan esityksen
21816: tustyöstä sekä .. .'. uudeksi liikevaihtoverolaiksi vapaut-
21817: Suojatyöpajan tarkoituksena ei ole harjoit- taisi suojatyöpajat myyntitoiminnan
21818: taa liiketoimintaa, vaan antaa vajaatyökykyi- sekä suo.iatyöpajojen käyttämät raaka-
21819: sille huoltoapua työn muodossa. Suojatyöpa- aineet Ziikeva,"htoverosta.
21820: jassa syntyvä liiketoiminta on sivutuote, ei
21821: päätarkoitus.
21822: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
21823:
21824: Arvo Ahonen. · Kalle Matilainen. Aune Salama.
21825: Väinö Vilponiemi. Akseli Roden. Reino Breilin.
21826: Heikki Hykkäälä. Sinikka Luja. Esko Niskanen.
21827: 467
21828:
21829: IV,167.- Toiv.al. Jf:o 117.
21830:
21831: Haarla ym.: Tuotantokoneide"' vapauttamisesta liikevailtove-
21832: rosta.
21833:
21834: Ed uskunnaHe.
21835:
21836: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mu- suosittelemaan jäsenmaiden kansainvälisen
21837: kaan peritään liikevaihtovero tavaran myynti- kilpailukyvyn ja niiden keskeisen kilpailuase-
21838: hinnasta periaatteessa vain kertaalleen. Tuot- man kannalta edullisimpana järjestelmänä
21839: teen valmistuksessa käytettävät koneet ja Ranskassa jo sovellettavaa lisäarvoverojärjes-
21840: laitteet sekä niiden käynnissä ja kunnossa pi- telmää, mikä merkitsee tuotantokustannusteki-
21841: tämiseen käytettävät poltto-, voitelu- ja muut jöiden melkein täydellistä vapauttamista liike-
21842: aineet samoin kuin työkalut, muotit ja mal- vaihtoverosta. Länsi-Saksassa on jo annettu
21843: lit on kuitenkin hankittava aina liikevaihto- tämän mukainen esitys uudeksi liikevaihto-
21844: veron alaisina. Tuotteen lopulliseen hintaan si- verolaiksi. Eräissä maissa taas myönnetään
21845: sältyy näin ollen veronalaisina hankittujen viennin yhteydessä liikevaihtoveron palau-
21846: tuotantokoneiden ja -laitteiden, polttoainei- tusta, jota määrättäessä nyt puheena oleva
21847: den, työkalujen sekä muottien ja mallien han- veron piilevä osa on otettu huomioon.
21848: kinta- ja käyttökustannusten osuus. Näiden Kaupan liberalisointi ja kansainvälisen
21849: raaka-ainekustannuksiin verrattavien kustan- vaihdannan nopea kasvu on pakottanut kiin-
21850: nustekijöiden osalta liikevaihtovero kertaan- nittämään entistä enemmän huomiota elin-
21851: tuu, toisin sanoen liikevaihtoveroa joudutaan keinoelämämme kilpailukykyyn ja nimen-
21852: maksamaan uudestaan sellaisesta lopputuot- omaan tuotantokustannuksiin. Tällöin on liike-
21853: teen hinnan osasta, josta vero on jo kerran vaihtoverojärjestelmän vaikutus kilpailuky-
21854: maksettu. Niin ikään sisältyy myös vientita- kyyn tullut meillä niin kuin muuallakin ko-
21855: varoiden hintaan aina näiden kustannusten rostetusti esiin. Asemamme säilyttämiseksi
21856: osalta liikevaihtoveroa, vaikka tavaran myyn- kansainvälisillä markkinoilla ja jatkuvan ta-
21857: nin ulkomaille tulisi olla kokonaan verotonta. loudellisen kasvun turvaamiseksi olisi meillä-
21858: Samanlaista veron kertaantumista tapah- kin seurattava tärkeimpien kilpailijamai-
21859: tuu tosin nykyisin muissakin pohjoismaissa, demme esimerkkiä ja poistettava tuotannon
21860: mutta sen vaikutus on Suomessa haitallisin eri vaiheissa perittävä liikevaihtovero. Tämä
21861: mm. sen vuoksi, että veroprosentti on meillä voisi tapahtua parhaiten siten, että poltto- ja
21862: korkeampi kuin Ruotsissa ja Tanskassa eikä voiteluaineet sekä muotit, mallit, työkalut ja
21863: muissa pohjoismaissa peritä teollisuuspoltto- tarvikkeet katsottaisiin ensikäytössä kulutet-
21864: aineista ollenkaan liikevaihtoveroa. Lisäksi taviksi tavaroiksi. Koneiden osalta olisi suosi-
21865: Ruotsissa on investointitavarat vapautettu teltavin vastaavan laatuinen palautusjärjes-
21866: osittain liikevaihtoverosta siten, että yritys- telmä kuin ero. lisäarvoverojärjestelmässä.
21867: ten kone- ja kalustohankinnoista on suoritet- Edellä olevan perusteella esitämme, että
21868: tava liikevaihtoveroa ainoastaan 60 prosen- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
21869: tista myyntihintaa. Eräissä maissa ovat tuo-
21870: tantotoiminnassa käytettävät tavarat jätetty että hallitus antaisi Eduskunnalle
21871: kokonaan liikevaihtoverotuksen ulkopuolelle. kiireellisesti lakiesitykset liikevaihto-
21872: Näin on laita mm. Englannissa. Ranskassa so- verolain muuttamisesta siten, että tuo-
21873: vellettavassa lisäarvoverojärjestelmässä saa- tantotoiminnassa käytettävät poltto-
21874: daan tuotannossa käytettävistä raaka-aineista, ja voiteluaineet sekä muotit, mallit,
21875: tuotantokoneista ja polttoaineista ym. tuo- työkalut ja tarvikkeet katsottaisiin en-
21876: tantokustannuksista maksettu liikevaihtovero sikäytössä kulutettaviksi tavaroiksi,
21877: vähentää suoritettavan veron määrästä. Eu- sekä tuotantokoneiden vapauttamisesta
21878: roopan talousyhteisön piirissä on päädytty liikevaihtoverosta.
21879: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
21880:
21881: P. R. Haarla. Raimo Da.skivi. Juha. Rihtniemi.
21882: 468
21883:
21884: IV,168.-Toiv.al N:o 128.
21885:
21886:
21887:
21888:
21889: Linkola: Pesulain vapauttamisesta maksamasta liikevaihtove-
21890: roa valkopyykin osalta.
21891:
21892:
21893: E d u s k u n n a ll e.
21894:
21895: Liikevaihtoverolaissa määrätään myös pe- vero sen katkaisi. Jo nyt vajaan vuoden ku-
21896: sulat liikevaihtoverovelvollisiksi. Lyhyenä luessa on selvästi havaittavissa takaperoista
21897: voimassaoloaikanaan on tästä seurannut kehitystä. Jo purettavaksi tarkoitettuja lai-
21898: useita epäkohtia. tospesuloita on uudelleen käynnistetty. Pie-
21899: Liikevaihtoveron muodossa tulee valtio pe- niä koti- ja laitoskäyttöön tarkoitettuja pesu-
21900: rineeksi pesuloiden asiakkailta pestävien esi- koneita, jotka ovat vajaakäytössä ja pilaan-
21901: neiden alkuperäisen ostohinnan useampiker- tuvat nopeasti käyttökelvottomiksi huonossa
21902: taisena esineen käyttöaikana. Tällä hetkellä hoidossa, tuodaan maahamme yhä enemmän
21903: on esim. lakanan kappalepesuhinta 75 p., Kysymys ei ole tuhlauksesta ainoastaan in-
21904: josta liikevaihtoveroa 7,5 p. pesukerralta. vestointimielessä, vaan myös kulutusmielessä,
21905: Lakanan käyttöikä on yli 100 pesua. Maksettu sillä pyykki pestynä kaupallisissa pesuloissa
21906: liikevaihtovero on siis ainakin 7,50 mk. Pyyhe- kuluttaa vähemmän vettä, pesuaineita, läm-
21907: Hinan kappalepesuhinta on 28 p., ikä n. 150 pöä, sähköä ja vaatteita kuin mitä tapahtuu
21908: pesua. Tältä ajalta maksettu liikevaihtovero kotipesussa ja talopesuloissa. Väheksyttävää
21909: on 3,78 mk, eli 3-kertainen alkuperäiseen osto- ei myöskään ole vesien pilaantumiskysymys.
21910: hintaan verrattuna. Kuten tunnettua ei kotipesussa käytettyjä ns.
21911: Liikevaihtovero pesualalla on johtanut mo- synteettisiä pesuaineita voida poistaa jäte-
21912: niin tulkintavaikeuksiin ja lainkiertämisiin. vesistä niin kuin saippuaa, jota useimmat kau-
21913: Esimerkiksi talopesulat eivät maksa liike- palliset pesulat käyttävät pesuun.
21914: vaihtoveroa, vaikka niillä on samat tunnus- Vastaavan liikevaihtoveron aiheuttamat
21915: merkit kuin tavallisella liikepesulalla. epäkohdat on havaittu myös Norjassa, jossa
21916: Edellä esitetyn lisäksi on kiinnitettävä huo- liikevaihtovero valkopesun osalta poistettiin
21917: miota liikevaihtoveron aiheuttamiin kansan- äskettäin.
21918: taloudellisiin epäkohtiin. Muualla on oival- Tanskassa liikevaihtoveroa ei pesualalla ole
21919: lettu, että loppujen lopuksi asiakkaalle tulee koskaan ollutkaan. Ruotsissa, jossa liike-
21920: halvemmaksi ja vältytään turhilta investoin- vaihtovero on huomattavasti pienempi kuin
21921: neilta, kun joka perhe ei osta pesukonetta tai meillä, on ryhdyttävä myös toimenpiteisiin
21922: jokainen taloyhtiö perusta talopesulaa, vaan sen poistamiseksi pesualalta.
21923: perustetaan "Cleaning Centereitä" täydelli- Edellä esitetyn perusteella esitän kun-
21924: sine hyvässä hoidossa olevine koneistoineen, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21925: joissa joko asiakas itse suorittaa pesutyön tai muksen,
21926: sen suorittaa pesulan henkilökunta. Samoin on että haUitus antaisi kiireellisesti esi-
21927: laita myös pienien laitospesuloiden kannalta. tyksen, jossa pesulat vapautetaan val-
21928: Kehitys maassamme oli jo hyvää vauhtia me- kopyykin osalta maksamasta liikevaih-
21929: nossa tähän suuntaan, kun uusi liikevaihto- toveroa.
21930: HeJ:singissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
21931:
21932: Anna-Liisa Linkola.
21933: 469
21934:
21935: IV,169.-Toiv.al. N:o 129.
21936:
21937:
21938:
21939:
21940: Pekkarinen ym.: Liike'IJm.7ttoverolain uudistamisesta pienteol-
21941: lisuuden osalta.
21942:
21943:
21944: E d u s k u n n a 11 e.
21945:
21946: Viime vuosina on työttömyys ollut yhteis- tavalle ja järkevälle laajentumiselle, ja sen
21947: kuntamme suurin ongelma. Se on syöpäsai- kiroihin ovat monet uudet yritykset kuolleet.
21948: rauden tavoin kaivanut yhteiskuntamme elin- Liikevaihtoverolain uusimisesta on jo komi-
21949: juuria ja saattanut monen kansalaisen mie- tean mietintö, mutta siinäkään ei ole tarpeeksi
21950: len murheelliseksi. Tämän vuoksi on yhteis- hyvin huomioitu pienyrittäjien toimintamah-
21951: kunnan velvollisuus ryhtyä ohjaamaan tuo- dollisuuksien parantamista. Olisi erittäin tär-
21952: tannollista elämää siten, että saadaan synty- keätä liikevaihtoverolakia muuttaa siten, että
21953: mään entistä nopeammassa tahdissa uusia py- pienyrityksiltä vero poistettaisiin.
21954: syviä tuotannollista elämää palvelevia työ- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21955: paikkoja. Tällöin on kiinnitettävä erikoista nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21956: huomiota yksityisyritteliäisyyden toiminta- muksen,
21957: edellytysten turvaamiseen. Erikoisesti pien-
21958: teollisuuden lisääminen veisi talouselämämme että hallitus ryhtyisi kiireelli-
21959: terveellä tavalla eteenpäin. sesti toimenpiteisiin liike'IJaihto'IJero-
21960: Nykyinen liikevaihtoverolaki, joka kohdis- lain uudistamiseksi siten, että pien-
21961: tuu raskaana tuotannolliseen elämään, on teollisuuden ja muiden uusia työpaik-
21962: muodostunut huomattavaksi jarruksi juuri koja anta'Vien pienyritysten 'Vero-
21963: pienteollisuuden kehittymiselle. Se on ollut rasitusta huomatta'IJasti 'IJähennettäi-
21964: esteenä entisten pienyritysten muuten kannat- siin.
21965: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
21966:
21967: Pentti Pekkarinen. Pekka Vilmi. Aulis Sileäkangas.
21968: Artturi J'åmsen. Paavo Niinikoslrl. Sylvi Saimo.
21969: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Eino Uusitalo.
21970: Veikko Hanhirova. Mauno Pohjonen. Reino l{angas.
21971: Olavi Lahtela. Eino Sääslrllahti. Eino Räsänen.
21972: Mikko Volotinen. Veikko Savela. Aaro Lintilä.
21973: Eino Lottanen. Ale Holopainen. Hannes Paaso.
21974: 470
21975:
21976: IV,170.-Toiv.al. N:o 130.
21977:
21978:
21979:
21980:
21981: Pekkarinen ym..: Moottorisahojen liikevaihtoveron ja tullin
21982: poistamisesta.
21983:
21984:
21985: Ed uskunnaHe.
21986:
21987: Viim~aikoina ovat metsätyöt huomattavasti 13-20 % liikevaihtovero ja ulkolaisilla sa-
21988: koneellistuneet. Hakkuutöissä on moottorisa- hoilla 15 %: n tulli sekä liikevaihtovero. Tämä
21989: hojen käyttö jo varsin yleinen ja jatkuvasti merkitsee keskitason moottorisahan hinnassa
21990: yleistyy. Täten metsätyöt muodostuvat hel- 15.000-20.000 markan lisäystä.
21991: pommiksi ja miellyttävimmiksi ja samalla Erittäin suurena epäkohtana on käytän-
21992: työteho kasvaa, josta on hyötyä koko yhteis- nössä todettu olevan moottorisahan osien koh-
21993: kunnalle. Valitettavasti ovat moottorisahat tuuttoman korkeat hinnat. Käytännön esi-
21994: liian kalliita maksaen noin 100.000 markkaa. merkkinä mainittakoon, että tavallisen koneen
21995: Pienituloiselle ja vähävaraiselle metsätyömie- pieni kuulalaakeri maksaa 2.800 markkaa,
21996: helle aiheuttaa näin kalliin koneen hankinta mutta moottorisahan vastaavanlainen laakeri
21997: usein suuria vaikeuksia. Kun metsätyömiehet maksaa 5.800 markkaa.
21998: suorittavat yhteiskunnan kannalta erittäin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21999: arvokasta työtä vaikeissa olosuhteissa, olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22000: yhteiskunnan velvollisuus helpottaa heidän muksen,
22001: vaikeuksiensa. Merkittävä helpotus saataisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22002: siten, että moottorisahoilta poistettaisiin ko- menpiteisiin moottorisahoihin ja nii-
22003: konaan liikevaihtovero ja tulli ja myönnettäi- den osiin kohdistuvan liikevaihtoveron
22004: siin moottorisahoissa käytettävälle polttoai- ja tullin poistamiseksi sekä moottori-
22005: neelle hinnanalennuskorvauksia. Mainitta- sahoissa käytettävän polttoaineen hin-
22006: koon, että kotimaisilla moottorisahoilla on nan alentamiseksi.
22007: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
22008:
22009: Pentti Pekkarinen. Pekka Vilm.i. Aulis Sileäkangas.
22010: Artturi Jämsen. Paavo Niinikosld. Sylvi Sa.imo.
22011: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Eino Uusitalo.
22012: Veikko Hanhirova.. Mauno Pohjonen. Reino Kangas.
22013: Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti. Eino Räsänen.
22014: ~o Volotinen. Veikko Savela. Aaro Lintilä.
22015: Eino Lottanen. .Ale Holopainen. Hannes Paaso.
22016: 471
22017:
22018: IV,111. - 'l'oiv.al. N: o 131.
22019:
22020:
22021:
22022:
22023: Silander ym. : Pienyrittäjien ja vähittäiskauppiaiden va-
22024: pauttamisesta liikevaihtoverovewollisuudesta.
22025:
22026:
22027: E d u s k u n n a ll e.
22028:
22029: Vuoden 1964 alusta voimaan tullut liike- Liikevaihtoveron ulottaminen nam pien-
22030: vaihtoverolaki tiesi, paitsi välttämättömien yrittäjätoiminnan piiriin on se suuresti vai-
22031: elin- ja kulutustarvikkeiden saattamista vero- keuttanut ja heikentänyt näiden mahdolli-
22032: tuksen alaiseksi, myös pienyrittäjien ja vä- suuksia kilpailla suurtuottajien ja liikkeiden
22033: hittäiskauppiaiden joutumista liikevaihto- kanssa. Tämä on huomionarvoinen seikka sil-
22034: verolain piiriin. Valtiovalta on näin sälyttä- loin, kun tarkastellaan näiden väestökerros-
22035: nyt pienyrittäjien kannettavaksi suuren mää- ten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja per-
22036: rän erilaisia julkisia tehtäviä, joista monen- heensä toimeentulosta.
22037: laisten verojen ja veronluontoisten maksujen Hallituksen olisikin mielestämme uutta
22038: periminen muodostaa pääosan. Kun nämä liikevaihtoverolakia valmisteltaessa otettava
22039: tehtävät lisäksi on hoidettava erityisellä tark- huomioon voimassa olevan lain pienyrit-
22040: kuudella ja ammattitaidolla, joutuvat pien- täjille ja vähittäiskauppiaille tuottamat hai-
22041: yrittäjät uhraamaan huomattavasti aikaa ja tat ja kustannukset ja annettava esitys, jossa
22042: varoja veronkantajan tehtäviin, joita lain nämä vapautettaisiin veronkantovelvollisuu-
22043: edellyttämä veronkantopalkkio ei läheskään suudesta.
22044: korvaa. Lisäksi tähän sisältyy myös riski, joka Edellä sanottuun viitaten ehdotamme edus-
22045: ei vähimmässäkään määrässä kuulu pienyri- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22046: tyksen normaaliin toimintaan. Siksi tämä on
22047: pienyrittäjien ja yksityisten vähittäiskaup- että hallitus antaisi liikeva~"htovero
22048: piaiden piirissä aiheuttanut turvattomuutta lain muuttamista tarkoittavan esityk-
22049: ja pelkoa, sekä johtanut näiden yritysten lu- sen, jonka mukaan pienyrittäjät ja vä-
22050: kuisiin konkursseihin ja vapaaehtoisen yrit- ihittäiskauppiaat vapautetaan verovel-
22051: täjätoiminnan lopettamiseen. vollisuudesta.
22052: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
22053:
22054: Pekka Silander. Heikki Mustonen. Siiri Lehmonen.
22055: Veikko Saarto. Kaino Haapanen. Kauko Hjerppe.
22056: Rainer Virtanen. Aleksi Kiviaho. P. Puhakka.
22057: .Aimo Laiho. Aulis Juvela. Pekka Salla.
22058: Georg Backlund
22059: IV,172.-Toiv.al. N:o 132.
22060:
22061:
22062:
22063:
22064: Veanamo: Hunaj<m liikevaihtoveron poistamisesta.
22065:
22066:
22067: E d u s kun n a H e.
22068:
22069: Vaikka maassamme hunajan kulutus hen- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
22070: kilöä kohti on edelleen varsin alhainen,. niin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22071: hunajan tuotanto ei kuitenkaan ole riittävä. sen,
22072: Tämä johtuu myös ulkolaisesta kilpailusta ja
22073: raskaasta kotimaisesta liikevaihtoverosta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22074: Kuitenkin hunajan tuottaminen voisi antaa menpiteisiin kunajan liikevaihtoveron
22075: varsin suurelle määrälle pienviljelijöitä koh- poistamiseksi.
22076: tuullisen toimeentulon ilman mitään ylituo-
22077: tantovaaraa.
22078: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
22079:
22080: Veikko Vennamo.
22081: 473
22082:
22083: IV,173.-Toiv.al,. N:o 133.
22084:
22085:
22086:
22087: Vennamo: Ammattimaisessa liikenteessä käytettävien kuorma-
22088: autojen vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
22089:
22090:
22091: Eduskunnalle.
22092:
22093: Nykyään peritään ulkomailta tuotetuista Lisäksi on otettava huomioon, että suoma-
22094: autoista liikevaihtoveroa 25 % hinnasta, joka laisten kuorma-autojen käyttö kansainväliseen
22095: muodostuu, kun yhteenlasketaan auton cif- liikenteeseen on viime vuosina päässyt mer-
22096: arvo ja tulli. Kotimaassa valmistetuista au- kittävällä tavalla käyntiin. Kun parhaillaan
22097: toista maksetaan niinikään liikevaihtoveroa paranemassa olevat lauttayhteydet sekä Ruot-
22098: 25 o/a laskettuna auton valmistushinnasta. siin että manner-Eurooppaan tulevat jatku-
22099: Kun tämä liikevaiht.overo peritään myös vasti lisäämään Suomessa rekisteröityjen
22100: ammattimaisessa liikenteessä käytettävistä kuorma-autojen osuutta kansainvälisessä lii-
22101: kuorma-autoista, merkitsee se tuntuvaa lisä- kenteessä, on tärkeätä, että kuorma-autolii-
22102: rasitusta tämän ammatin harjoittajille välttä- kenteellemme luodaan riittävät kilpailuedelly-
22103: mättömän työvälineen hinnan korotuksen tykset ulkomaisiin liikenteenharjoittajiin ver-
22104: muodossa. Kun ammattimaisen kuorma-auto- rattuna. Mikäli Suomessa rekiteröityjä
22105: liikenteen kustannuksia on jatkuvasti muu- kuorma-autoja jatkuvasti rasittaa nykyisen
22106: tenkin lisätty erinäisin valtiovallan aiheutta- suuruinen liikevaihtovero, ei menestyksellistä
22107: min toimenpitein, ei kuorma-autojen korkeata kilpailua rahdeista ulkomaisten liikenteenhar-
22108: liikevaihtoveroa voida pitää kohtuullisena lii- joittajien kanssa ajanoloon pystytä ylläpitä-
22109: kenteen harjoittajien kannalta. Kuorma-autoi- mään. Tätä kilpailua silmälläpitäen on kysei-
22110: lijoiden vaikeuksien helpottamiseksi ja seen liikenteeseen käytetyt kuorma-autot mo-
22111: maamme ammattimaisen kuorma-autoliiken- nessa suhteessa verrattavissa ulkomaan liiken-
22112: teen jatkuvan kehityksen turvaamiseksi olisi teessä käytettyihin vesi- ja ilma-aluksiin.
22113: näinollen välttämätöntä, että liikevaihtovero, Kun lisäksi useide.n muiden ammattiryh-
22114: joka kohtuuttomasti korottaa muutenkin kor- mien kohdalla on ammatin harjoittamiseksi
22115: keita kuorma-autojen hintoja, kokonaan pois- välttämättömästi käytettävien työvälineiden
22116: tettaisiin ammattimaiseen liikenteeseen tule- kohdalla myönnetty erilaisia taloudellisia hel-
22117: vilta kuorma-autoilta. Näin menetellen ei vain poituksia, on mielestämme nyt esittämäni
22118: parannettaisi liikennettä harjoittavien autoili- ammattimaiseen liikenteeseen käytettyjä
22119: joiden asemaa, vaan samalla toimenpiteen vai- kuorma-autoja koskeva liikevaihtoveron pois-
22120: kutus kohdistuisi myös kuljetuskustannuksiin taminen tässäkin mielessä perusteltu.
22121: niitä alentavasti. 'Tämä vaikutus kuljetuskus- Edellä esittämääni viitaten ehdotan kun-
22122: tannuksiin ei varmaankaan tulisi olemaan nioittaen edusunnan hyväksyttäväsi toivok-
22123: vailla merkitystä, kun tiedetään, että nykyisin muksen,
22124: saattaa kuorma-auton myyntihinnassa olla
22125: eräissä tapauksissa jopa 10.000 markkaa pelk- että hallitus antaisi kiireellisesti laki-
22126: kää liikevaihtoveroa mukaan luettuna myös esityksen Eduskunnalle liikevaihtovero-
22127: ne liikevaihtovero-osuudet, jotka muodostuvat lain muuttamiseksi siten, että ammatti-
22128: auton alustan ostohintaan lisäksi tulevista au- maiseen liikenteeseen tulevat kuorma-
22129: ton liikennekuntoon saattamisen yhteydessä autot olisivat vapaat liikevaihtoverosta.
22130: tapahtuvista kaatolaite-, nosturi-, lava- tai
22131: korirakenne ym. kustannuksista.
22132: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
22133:
22134: Veikko VeDJl8mo.
22135: 60 E 529/66
22136: 474
22137:
22138: IV,174. - Toiv.al. N :o 134.
22139:
22140:
22141:
22142:
22143: Vennamo: Liik61XIihtoveron poistamisesta viilttämättömyys-
22144: tarclkkeilta.
22145:
22146:
22147: Ed us kunnalle.
22148:
22149: Nykyisen liikevaihtoverolain mukaan ovat Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
22150: raskaan liikevaihtoverolain alaisia välttämät- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22151: tömyystarvikkeet, joista mainittakoon lääk- sen,
22152: keet, elintarvikkeet ja työvaatteet. Tällainen että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22153: asiantila ei voi olla oikein, vaan liikevaihto- menpiteisiin liikevaihtoverOfl, kokmaaan
22154: vero olisi poistettava välttämättömyystarvik- poistamiseksi välttämättömyystarvik-
22155: keilta kokonaisuudessaan kansamme valta- keilta kuten lääkkeiltä, elintarvikkeilta
22156: enemmistön ja vähävaraisten edun :ntukaisesti. ja työvaatteilta.
22157: Helsingissä 30 päivänä huhtikuut a1966.
22158:
22159: Veikko Vennamo.
22160: 475
22161:
22162: IV,175.- Toiv.al. B':o 135.
22163:
22164:
22165:
22166:
22167: Vennamo: LiikevtJihtoverolaitli mwuttamisesta pienyritteUäi-
22168: syyde• osalta.
22169:
22170:
22171: Eduskunnalle.
22172:
22173: Uusi liikevaihtoverolaki suosii kohtuutto- mukainen porrastus niin, että raja ei muo-
22174: masti suuryrityksiä ja tuhoaa pienyritteliäi- dostu asiattoman jyrkäksi.
22175: syyttä. Niinpä vuoden 1965 aikana lähinnä Mainituilla perusteilla ehdotan eduskunnan
22176: tämän lain johdosta maaseudulla joutui lopet- hyväksyttäväksi toivomuksen,
22177: tamaan toimintansa yli 10.000 erilaista pien-
22178: yritystä. että hallitus esittäisi liikeva~'htovet<o
22179: lain säännöksiä muutettavaksi pienyrit-
22180: Tällainen asiantila ei voi jatkua ilman, teliäisyyden osalta siten, että verovel-
22181: että kansantaloutemme ja kansamme toimeen- vollisuus vähittäisportaasta palautet-
22182: tulo kärsii suuria vaurioita. Siksi liikevaihto- taisiin tukkuportaaseen sekä todelliset
22183: vero olisi poistettava vähittäisportaasta ja pa- pienyritykset vähittäiskauppiaita myö-
22184: lautettava tukkuportaaseen. Lisäksi todelliset ten ylimenoasteikkoa hyväksi käyttäen
22185: pienyritykset olisi vapautettava kokonaan vapautettaisiin kokonaan liikevaihto-
22186: liikevaihtoverosta ja tällöin toteutettava asian- verosta.
22187: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
22188:
22189: Veikko Vennamo.
22190: 476
22191:
22192: IV,176.-Toiv.al. N:o 136.
22193:
22194:
22195: Hara ym.: Lahjoittajan oikeuttamisesta valtion verotuksessa
22196: vähentämään valtionapua nauttivalle yksityisoppikoululle
22197: tai kansanopistolle annettu lahjoitus.
22198:
22199:
22200: E d u s kun n a H e.
22201:
22202: Yksityisluontoiset oppikoulut ja kansan- tujen opetuslaitosten yleishyödyllisen tarkoi-
22203: opistot joutuvat monin tavoin turvautumaan tuksen ja keskeisen kulttuuritehtävän, olisi
22204: eri kansalaispiirien taloudelliseen tukeen var- perusteltua muuttaa asetusta niin, että laissa
22205: sinkin silloin, kun niillä on rakennustehtäviä ilmaistu tarkoitus toteutuisi.
22206: tai kun ne joutuvat suorittamaan huomatta- Lahjoitusten verovapautta käsiteltäessä on
22207: via opetusväline- ja kalustohankintoja. Siten luonnollisesti pidettävä silmällä, ettei vähen-
22208: pyritään välttämään näiden kustannusten nysoikeutta ole mahdollista käyttää väärin.
22209: siirtämistä oppilasmaksuihin, jotka muutoin- Kun yksityisoppikoulut ovat niistä annetun
22210: kin pyrkivät kohoamaan liian korkeiksi. asetuksen 57 §: n mukaan ja kansanopistot
22211: Nämä koulut ja opistot ovatkin saaneet pyr- niiden valtionavusta annetun lain soveltami-
22212: kimyksilleen suurta myötätuntoa, mutta toi- sesta annetun asetuksen 18 § :n mukaan koulu-
22213: saalta on osoittautunut lahjoitusauliutta eh- hallituksen valvonnassa ja sen tarkastusten
22214: käiseväksi tekijäksi se, ettei voimassa olevien alaisia, on väärinkäytökset mahdollista täy-
22215: tulo- ja omaisuusverotusta koskevien mää- sin estää. Tämä voi tapahtua esim. siten, että
22216: räysten mukaan ~ahjoittajilla ole verotuk- veropiirien verojohtajille annetaan määräys
22217: sessa mahdollisuutta vähentää näitä lahjoi- ilmoittaa lahjoittajalle myönnetystä vähen-
22218: tuksia verotettavasta tulosta. Tällainen nysoikeudesta kouluhallitukselle, joka toimi-
22219: asiaintila on nurinkurinen, koska kysymyk- tuttamiensa tarkastusten yhteydessä voi to-
22220: sessä ovat sivistyslaitokset, jotka muutoinkin deta, että lahjoitus on saatu ja käytetty hy-
22221: pääosalta toimivat valtionavun turvin. Asian- väksyttävään tarkoitukseen. Väärinkäytösten
22222: tila ei kuitenkaan johdu tulo- ja omaisuus- varalta muodostaa valtionavun vähentämisen
22223: verolaista, sillä lain 10 § :n 4 kohdan mukaan tai menetyksen uhka tehokkaan ehkäisykei-
22224: on tulon ja omaisuuden perusteella suoritet- non.
22225: tavasta verosta vapaa mm. sellainen opetus- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun -
22226: laitos, aatteellinen yhdistys ja muu yhteisö, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22227: laitos tai säätiö, jolla on tieteellinen, taiteel- vomuksen,
22228: linen, kansanvalistus, maanpuolustus tai koti-
22229: maista elinkeinoelämää edistävä tai muu että voimassa olevaa tulO- ja omai-
22230: yleishyödyllinen tarkoitus. Lain nojalla an- suusveroasetusta muutettaisiin niin,
22231: netusta asetuksesta, jonka 16 §: n 3 mom: ssa että lahjoittajalle voidaan anomuk-
22232: määritellään, mihin tarkoituksiin annetuille sesta myöntää oikeus valtion verotuk-
22233: lahjoituksille valtiovarainministeriö voi osit- sessa vähentää verotettavasta tulostaan
22234: tain tai kokonaan myöntää verovapauden, sellainen lahjoitus, joka on annettu
22235: puuttuu kuitenkin laissa nimenomaan mai- valtionapua nauttivalle yksityisluon-
22236: nittu opetuslaitos, jolla on kansanvalistusta toiselle 'Oppikoululle tai kansanopis-
22237: kehittävä tarkoitus. Ottaen huomioon Sanot- tolle.
22238: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
22239:
22240: Erkki Hara. Raimo Daskivi.
22241: Mikko Asunta. Jouni Apajalahti.
22242: Juuso Häikiö. Sakari Huima..
22243: Juha Rihtniemi. Pentti Mäki-Hakola..
22244: 47'1
22245:
22246: IV,177.-Toiv.al. N:o 137.
22247:
22248:
22249:
22250:
22251: Linkola ym.: Yli-- ja lisätöistä saatujen ansiotulojen verova-
22252: paudesta.
22253:
22254:
22255: E d u s k u n n a 11 e.
22256:
22257: Edessä olevina vuosina olisi maamme talou- kennellä <>maksi hyödykseen ja siten säästää
22258: dellisen kehityksen kannalta ensiarvoisen tär- elinkustannuksissaan. Näin ollen voidaankin
22259: keätä, että yritteliäisyyttä, pyrkimystä suu- todeta, etteivät yli- ja lisätyöansiot usein-
22260: rempiin työnansioihin ja siten myös säästä- kaan merkitse yhtä suurta veronmaksukykyä
22261: misalttiutta voitaisiin voimakkaasti lisätä. kuin säännöllisenä työaikana saadut yhtä
22262: Tässä suhteessa on nimenomaan verotusjär- suuret tulot. Jo tästä syystä olisi varsin koh-
22263: jestelmällä ja myös verotusta koskevilla yk- tuullista, että yli- ja lisätyöstä saatujen tulo-
22264: sittäissäännöksillä erittäin suuri merkitys. jen verorasitusta huomattavasti alennettai-
22265: Voimassa olevan verotusjärjestelmän osalta siin.
22266: voidaan kuitenkin todeta, että se on <>miaan Tämän lisäksi on kuitenkin otettava myös
22267: ehkäisemään halua henkilökohtaisen työpa- huomioon, mikä merkitys taloudelliselle kehi-
22268: noksen lisäämiseen ja saavuttamaan sitä tietä tyksenemme olisi sillä, ettji yritteliäisyyttä,
22269: suurempia ansioita. Verorasituksemme on jo halua yhä suurempiin työansioihin ja sääs-
22270: sinänsä kansainvälisesti korkeimpia. Lisäksi tämisalttiutta voitaisiin lisätä. Tämä tarkoi-
22271: aiheuttaa valtion tuloveron progressiivisuus, tus voidaan saavuttaa vain siten, että yli-
22272: että mitä enemmän verovelvollinen käyttää ja lisätyöansiot saatetaan kokonaisuudessaan
22273: ajastaan ansiotyöhön ja mitä enemmän hän verotuksen ulkopuolelle.
22274: tämän johdosta ansaitsee, sitä suurempi suh- Edellä esitetyillä perusteilla esitämme, että
22275: teellinen osuus hänen on maksettava tulois- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
22276: taan veroina. Tämän seurauksena onkin halu
22277: yli- ja lisätyöansioihin viime vuosina vero- että hallitus antaisi Eduskunnalle
22278: rasituksen yhä lisääntyessä voimakkaasti las- kiireellisesti lakiehdotuksen tulo- ja
22279: kenut. omaisuusverolain sekä kunnallishalli--
22280: Progressiivista verotusta perustellaan tuksesta kaupungissa ja maalaiskun-
22281: useimmiten sillä, että suuremmat tulot mer- tain kunnallishallinnosta annettujen
22282: kitsevät korkeampaa elintasoa ja siten myös asetusten muultamisesta siten, että yli-
22283: suhteellisesti suurempaa veronmaksukykyä. ja lisätöistä saadut ansiotulot vapau--
22284: Yli- ja lisätöiden seurauksena jää verovelvol- tettaisiin kokonaisuudessaan sekä val-
22285: liselle kuitenkin aina :vastaavasti vähemmän tion- että kunnallisverosta.
22286: vapaa-aikaa, jonka puitteissa hän voisi työs-
22287: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
22288:
22289: Anna Liisa Linkola. ADi Vaitti.Den. Sakari lluima.
22290: 478
22291:
22292: IV,178.-Toiv.al. H:o 138.
22293:
22294:
22295:
22296:
22297: Lähteenmäki ym.: Yli- ja lisätöistä saatujen, ansiotulojen t7a-
22298: pauttamisesta verotuksesta.
22299:
22300:
22301: E d u s kun n a 11 e.
22302:
22303: Edessä olevina vuosina olisi maamme ta- vapaa-aikaa, jonka puitteissa hän voisi työs-
22304: loudellisen kehityksen kannalta ensiarvoisen kennellä omaksi hyödykseen ja siten säästää
22305: tärkeätä, että yritteliäisyyttä, pyrkimystä elinkustannuksissaan. Näin ollen voidaankin
22306: suurempiin työansioihin ja siten myös sääs- todeta, etteivät yli- ja lisätyöansiot useinkaan
22307: tämisalttiutta voitaisiin voimakkaasti lisätä. merkitse yhtä suurta veronmaksukykyä kuin
22308: Tässä suhteessa on nimenomaan verotusjär- säännöllisenä työaikana saadut yhtä suuret
22309: jestelmällä ja myös verotusta koskevilla yk- tulot. Jo tästä syystä olisi varsin kohtuul-
22310: sittäissäännöksillä erittäin suuri merkitys. lista, että yli- ja lisätyöstä saatujen tulojen
22311: Voimassa olevan verotusjärjestelmän osalta verorasitusta huomattavasti alennettaisiin.
22312: voidaan kuitenkin todeta, että se on omiaan Tämän lisäksi on kuitenkin otettava myös
22313: ehkäisemään halua henkilökohtaisen työpa- huomioon, mikä merkitys taloudelliselle kehi-
22314: noksen lisäämiseen ja saavuttamaan sitä tietä tyksellemme olisi sillä, että yritteliäisyyttä,
22315: suurempia ansioita. Verorasituksemme on jo halua yhä suurempiin työansioihin ja sääs-
22316: sinänsä kansainvälisesti korkeimpia. Lisäksi tämisalttiutta voitaisiin lisätä. Tämä tarkoi-
22317: aiheuttaa valtion tuloveron progressiivisuus, tus voidaan saavuttaa vain siten, että yli-
22318: että mitä enemmän verovelvollinen käyttää ja lisätyöansiot saatetaan kokonaisuudessaan
22319: ajastaan ansiotyöhön ja mitä enemmän hän verotuksen ulkopuolelle.
22320: tämän johdosta ansaitsee, sitä suurempi suh- Edellä esitetyillä perusteilla esitämme, että
22321: teellinen osuus hänen on maksettava tulois- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
22322: taan veroa. Tämän seurauksena onkin halu
22323: yli- ja lisätyöansioihin viime vuosina verorasi- että hallitus antaisi Eduskunnalle
22324: tuksen yhä lisääntyessä voimakkaasti laske- kiireellisesti lakiesityksen tulo- ja
22325: nut. 'omaisuusverolain sekä kunnallishalli-
22326: Progressiivista verotusta perustellaan tuksesta kaupungissa ja maalaiskun-
22327: useimmiten sillä, että suuremmat tulot mer- kuntain kunnallishallinnosta annettu-
22328: kitsevät korkeampaa elintasoa ja siten myös jen asetusten muuttamisesta siten, että
22329: suhteellisesti suurempaa veronmaksukykyä. yli- ja lisätöistä saadut ansiotulot va-
22330: Yli- ja lisätöiden seurauksena jää verovelvol- pautettaisiin kokonaisuudessaan sekä
22331: liselle kuitenkin aina vastaavasti vähemmän 1.1altion- että kunnallisverosta.
22332: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
22333:
22334: Olavi Lähteenmäki. T. I. Va.rtia. Esko J. Koppanen.
22335: Erkki Hara. Anna-Liisa. Linkola. Mikko Asunta..
22336: N. Kosola. P. Haarla. A11i Vaittinen.
22337: Sakari Huima.. Raimo Ilaskivi. Irma. Ha.mara.
22338: Olavi Nikkilä. T. Junnila. Margit Borg-Sundman.
22339: 479
22340:
22341: IV,179.-Toiv.al. lf:o 189.
22342:
22343:
22344:
22345:
22346: Borg.Sundmp ym.: Verovähennyksen myöntiimisestli .:an-
22347: hempiaan tai muita liikeisiä omaisit.u.m eliittlitJiill6 lt.enki-
22348: lölle.
22349:
22350:
22351: E d u s k u n n a ll e.
22352:
22353: Verolainsäädännössämme ilmenee yhä mm. henkilön, niin perheellisen kuin yksinäisenkin
22354: epäoikeudenmukaisuus, joka kohdistuu niihin saada veronvähennystä.
22355: jotka suorittavat kunniavelvollisuuttaan van- Edelläolevaan viitaten ehdotamme edus-
22356: hempiaan tai muita huollettavia lähiomai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22357: siaan kohtaan kustantamalla näiden elatusta.
22358: Nimenomaan monet yksinäiset naiset suo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22359: rittavat pienistä paikoistaan näitä kustannuk- verolainsäädännön uusimiseksi niin,
22360: sia saamatta verovähennystä silloinkaan, kun että vanhempiaan ja työkyvyttömiä,
22361: ne täysin voidaan rinnastaa sellaisiin kustan- huollon tarpeessa olevia läheisiä omai-
22362: nuksiin, joista perheellisille lasketaan veron- siaan elättävä saa laskea hyväkseen
22363: alennus ilman erikoistodistuksiakin. Tähän- alaikäisen perheenjäsenen elättäjän
22364: astista joustavammin tulisi vanhempiaan ja tavoin verovähennystä.
22365: työkyvyttömiä läheisiä omaisiaan elättävän
22366: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
22367:
22368: Margit Borg-Sundman. Juuso Bäikiö.
22369: Jaakko Kemppainen. Aili Vaittinen.
22370: Pentti Mäki-Hakola.
22371: 480
22372:
22373: lV,lSO.- Toiv.al. N: o 140.
22374:
22375:
22376:
22377:
22378: Luja ym.: Lasten. päivähoitomaksun vähentämisestä ansioäi-
22379: din, eron.neen. ja lesken verotuksessa.
22380:
22381:
22382: E d u s k u n n a ll e.
22383:
22384: Suomen naiset osallistuvat tuotannolliseen mästi, mistä johtuen joudutaan turvautu-
22385: toimintaan suuremmassa määrin kuin tuskin maan yksityisiin koteihin tai laitoksiin, joissa
22386: missään muussa Länsi-Euroopan maassa. V :n hoitomaksut yleensä ovat korkeat. Tällaisissa
22387: 1960 väestölaskennan mukaan naiset muodos- tapauksissa huomattava osa äidin palkasta
22388: tivat koko maan ammatissa toimivasta väes- menee lasten päivähoitomaksuihin.
22389: töstä 39,4 o/o. Verotuksessa ei oteta huomioon vähennyk-
22390: V: n 1960 väestölaskentatiedot kertovat senä lasten päivähoidosta aiheutuneita me-
22391: edelleen, ·että koko maan naimisissa olevista noja, jotka kuitenkin ovat äidin ansiotyössä
22392: naisista, joita oli 911,426, oli ansiotyössä käymisen ehto, ja suoranainen vähennys siitä
22393: 45 %. Maalaiskunnat huomioonottaen nousi tulosta, minkä perheenäiti kodin talouteen
22394: tämä prosentti 52: een, kun ammateissa toi- tuo. Näinollen verolakeihin pitäisi saada sel-
22395: miviksi on katsottu myös maanviljelijätalouk- lainen muutos, että yksityisissä päivähoito-
22396: sien maataloustöihin säännöllisesti osallistu- laitoksissa hoidettavien lasten hoitomaksu
22397: vat naiset. Kaikkiaan oli ansioäitejä v:n 1960 olisi vähennyskelpoinen ansioäidin ja lesken
22398: lopussa 299,096. V :n 1950 väestölaskennan tulosta.
22399: mukaan oli ansioäitien lukumäärä 193,887, Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22400: joten se 10 vuoden kuluessa on lisääntynyt kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22401: 105,209: llä. Vastaavasti on mainitun kym-
22402: menvuotiskauden kuluessa perheen toimeen- että hallitus antaisi Eduskunnalle
22403: tulossa avustavien perheenjäsenten luku- esityksen verolain sellaiseksi muutta-
22404: määrä vähentynyt 55,300: lla. miseksi, että ansioäidin, eronneen ja
22405: Ammatissa toimivat naiset joutuvat joko lesken verotuksessa 'Otettaisiin vähen-
22406: palkkamaan kotiinsa kotiapulaisen, tai nyksenä huomioon lasten päivähoi-
22407: useimmissa tapauksissa sijoittamaan lapsensa dosta yksityisiin hoitopaikkoihin suo·
22408: päivähoitoon. ritettu maksu.
22409: Yhteiskunnan ylläpitämiä lasten päivähoi-
22410: topaikkoja on kuitenkin aivan riittämättö-
22411: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
22412:
22413: Sinikka. Luja.. Margi Eskman.
22414: Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen.
22415: Edit Terästö. Uljas Mäkelä.
22416: Aune Salama.. Heikki Hykkäälä.
22417: 481
22418:
22419: IV,181.- Toiv.al. N:o 141.
22420:
22421:
22422:
22423:
22424: Luja ym.: Kotiapulaisell6l m:aksetun palkan vähennyskelpoi-
22425: suudesta verotuksessa.·
22426:
22427:
22428: E d u s k u n n a ll e.
22429:
22430: Suomen naiset osallistuvat tuotannolliseen dolli.~mutta sijoittaa lapsiaan päivähoitolai-
22431: toimintaan suuremmassa määrässä kuin toksiin hoitopaikkojen puutteen vuoksi.
22432: tuskin m1ssaan muussa Länsi-Euroopan Verotuksessa ei kuitenkaan oteta huomioon
22433: maassa. Vuonna 1960 suoritettu väestölas- vähennyksenä kotiapulaisesta johtuvaa kus-
22434: kenta osoitti että maamme ammateissa toimi- tannuserää, vaikka kotiapulaiselle maksettu
22435: vasta väestöstä oli naisia 39,4 prosenttia. palkka on suoranainen vähennys siitä an-
22436: Lasketun työvoimaennusteen mukaan tulee siosta, minkä perheenäiti kodin talouteen tuo.
22437: naisten osuus pysymään vv. 1965-1990 noin Näin ollen verolakeihin pitäisi saada sellai-
22438: 40 prosenttina. Vuoden 1960 väestölaskenta- nen muutos, että lapsiperheiden kotiapulai-
22439: tiedot kertovat edelleen, että kaikista amma- sen palkka olisi vähennyskelpoinen ansio-
22440: teissa toimivista naisista oli naimisissa olevia äidin ja lesken tulosta.
22441: 51,2 prosenttia. Naimisissa olevien naisten Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
22442: osuuden on arvioitu edelleen kasvavan niin, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22443: että se olisi vuonna 1990 noin 57 prosenttia.
22444: Ammatissa toimivat naiset joutuvat useim- että hallitus antaisi Eduskunnalle
22445: missa tapauksissa palkkaamaan kotiinsa esityksen verolain sellaiseksi muutok-
22446: kotiapulaisen voidakseen käydä ansiotyössä. seksi, että ansioäidin, eronneen ja Zes-
22447: Esim. sellaisessa perheessä, jossa on pieniä ken vet·otuksessa otettaisi~'n vähennyk-
22448: lapsia, se on suorastaan äidin ansiotyössä käy- sekä hwomioon kotiapulaiselle maksettu
22449: misen ehto, sillä läheskään kaikilla ei ole 'J:nah- Palkka.
22450: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
22451:
22452: Sinikka Luja. Margit Eskman.
22453: Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen.
22454: Edit Terästö. Heikki Hykkäälä..
22455: Aune Salama. Voitto Hellsten.
22456:
22457:
22458:
22459:
22460: 61 E 529/66
22461: 482
22462:
22463: IV,182.- Toiv.a.l. N:o 142.
22464:
22465:
22466:
22467:
22468: Leinonen: V e.rolainsäädä'MWn muuttamisesta opiskelijain työ-
22469: tukwäkenn11ksen osalta.
22470:
22471:
22472: E d u s k u n n a 11 e.
22473:
22474: Maamme eri amm.atillisisså oppilaitoksissa, tkelukustannusten peittämiseen, osan mm.
22475: kuten kauppakouluissa, ja ..opistoissa, teknil- opintolainoista aiheutuvien korkomenojen
22476: lisissä kouluissa ja -opistoissa, seminaareissa, maksamiseen. Lisäksi useat yli 21 vuotiaat
22477: korkeakouluissa jne. opiskelee useita henki- opiskelijat ovat avioliitossa ja heidän ;kannet-
22478: löitä, joiden ikä on yli 21 vuotta. tavakseen jää opiskelukustannusten lisäksi
22479: Nykyisten säädösten mukaan voi kuitenkin mm. perheen ylläpidosta aiheutuvat kustan-
22480: vain .alle 21-vuoti.as henkilö tai hänen holhOO- nukset.
22481: jansa vähentää opiskelukustannuksina vero- Edelläolevan huomioiden esitän kunnioit-
22482: tettavasta tulosta 300 mk:sta 500 mk:aan. taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22483: riippuen siitä, onko opiskelu tapahtunut koti-
22484: tai vieraalla paikkakunnalla. Lisäksi voivat että hallitus rryhtyisi toimenpiteisiin
22485: ammatteihin valmistuneet vähentää ammatti- voimass(J)olevan verolainsäädännön sel-
22486: kirjallisuudesta aiheutuvat kustannukset, laiseksi uudistamiseksi, että myös yli
22487: jota vähennystä opiskelija ei voi suorittaa. 21 vuotias opiskelija voisi tefhdä loma-
22488: Opiskeluaikana kesä- ym. ansioilla hankitut aikana hankkimastaan tulosta riittä-
22489: tulot käyttää opiskelija ennen kaikkea opis- vän suuren vähennyksen.
22490: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
22491:
22492: Armas Leinonen.
22493: IV,lSS.-Toiv.al. N:o 143.
22494:
22495:
22496:
22497:
22498: Mäkelä. ym.: V erovapauden myöntämisestä stipendejä ja lai-
22499: noja opiskelijoille jakaville opintorahastt>ille ja säätiöille
22500: lahjoitetuista summista.
22501:
22502:
22503: E d u s k u n n a L1 e.
22504:
22505: 19 päivänä lokakuuta 1943 annetun tulo- korjaamiseksi ja ovatkin saaneet tässä asiassa
22506: ja omaisuusverolain 28 § :n 10 kohdan mu- myös valtiovallan taholta myötätuntoa.
22507: kaan on verovelvollisella oikeus tuloistaan Eräät oppilaitosten ja korkeakoulujen ulko-
22508: vähentää lahjoitukset yleishyödyllisiin tarkoi- puolella olevat rahastot ovat pyrkineet, asian
22509: tuksiin, sen mukaan kuin asetuksella sääde- merkityksen ja kauaskantoisuuden tajuten,
22510: tään. mahdollisuuksiensa mukaan tukemaan lahjak-
22511: Tulo- ja omaisuusveroasetuksen 16 §: n kaiden vähävaraisten opintoja stipendeillä ja
22512: 3 mom. perusteella valtiovarainministeriö voi edullisilla lainoilla.
22513: päättää, että lahjoitus, joka annetaan koti- Vähävaraisten opiskelijoiden vaikeudet ja
22514: maista elinkeinoelämää, taidetta tai ruumiin- niiden poistamiseksi käytettävissä olevien kei-
22515: kulttuuria edistäviin tai tieteelliseen tarkoi- nojen vähäisyyden tuntien olisi sekä opiskeli-
22516: tukseen, saadaan joko kokonaan tai osaksi joiden itsensä että yleiseltä kannalta katsoen
22517: päätöksessä mainituin ehdoin vähentää lah- aiheellista kannustaa tällaisten rahastojen toi-
22518: joittajan tuloista. mintaa ja uusien rahastojen perustamista ja
22519: Valtiovarainministeriön tulkinta mainitun poistaa kaikki lain aiheuttamat esteet, jotka
22520: pykälän kohdalla on ollut erittäin horjuva, vaikeuttavat rahastojen kartuttamista.
22521: ainakin mitä vähävaraisille lahjakkaille opis- Valtiovarainministeriön horjuvaisuus em.
22522: kelijoille stipendejä ja halpakorkoisia lainoja tulo~ ja omaisuusveroasetuksen pykälän tul-
22523: jakaviin opintorahastoihin tulee. Jollekin kinnassa on vaikuttanut ehkäisevästi lahjoi-
22524: edellä mainitunlaiselle opintorahastolle teh- tusten tekemiseen opintorahastoille. Olisi
22525: dyille lahjoituksille on valtiovarainministeriö näin ollen toivottavaa, että hallitus ryhtyisi
22526: useampanakin vuonna voinut myöntää vero- toimenpiteisiin asian korjaamiseksi ja lain-
22527: vapauden, mutta taas jonakin vuonna vero- säädännöllisillä toimenpiteillä edesauttaisi
22528: vapaus saman opintorahaston kohdalla on varojen saantia vähävaraisten lahjakkaiden
22529: evätty ja epäämistä on perusteltu sillä, että opiskelijoiden auttamiseksi. Tämä voisi ta-
22530: mainittua pykälää ei voida soveltaa ko. opin- pahtua joko niin, että mainitussa asetuksen
22531: torahastoihin. pykälässä nimenomaan mainittaisiin myös
22532: Monen lahjakkaan, vähävaraisen opiskeli- vähävaraisille lahjakkaille opiskelijoille sti-
22533: jan pyrkimykset saavuttaa toivomansa ja ky- pendejä ja lainoja ja:kavat opintorahastot ja
22534: kyjään vastaava ammatti tai korkeakoulutut- säätiöt, joille tehdyt lahjoitukset olisivat vä-
22535: kinto ovat kilpistyneet opintojen rahoitusvai- hennettävissä lahjoittajan veronalaisesta tu-
22536: keuksiin. losta, tai sitten muulla sopivalla tavalla tur-
22537: Valtion, erilaisten oppilaitosten ja korkea- vattaisiin lahjoitusten verovapaus.
22538: koulujen jakamista stipendeistä ja lainoista Olisi myös suotavaa, että hallitus ryhtyisi
22539: pääsevät osallisiksi vain harvat vähävaraiset toimenpiteisiin verovapauden hakemisen yk-
22540: nuoret. Toisaalta lähes kaikkien kansalaispii- sinkertaistamiseksi ja sen tekemiseksi jousta-
22541: rien keskuudessa nykyään tunnustetaan tosi- vammaksi siten, että jokaisen lahjoituksen
22542: asia, että varojen puute ei saa olla esteenä osalta erikseen ei tarvitsisi hakemusta tehdä,
22543: lahjakkaiden nuorten pyrkimyksille. vaan esim. lahjoitukset olisivat ilman eri ha-
22544: Opiskelijoiden omat järjestöt ovat nähneet kemusta vähennettävissä lahjoittajan tu-
22545: asian tärkeyden ja ponnistelleet epäkohdan loista, kun lahjoitus tehdään valtiovara.inmi-
22546: 484 IV,183. - La.hjoitusten verovapaus.
22547:
22548:
22549: nisteriön hyväksymälle tietyt edellytykset tamiseksi siten, että op~'ntorahastm"lle
22550: täyttävälle rahastolle tai säätiölle. ja säätiöille, jotka jakavat stipendejä
22551: Edellä olevan perusteella esitämme edus- ja lainoja lahjakkaille vähävaraisille
22552: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, opiskelijoille, lahjoituksia tekevät sai-
22553: sivat verovapauden lahjoittamastaan
22554: että, ]J,allitus ryhtyisi toimenpiteisiin summasta.
22555: tulo- ja: omaisuusveroasetuksen muut-
22556: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
22557:
22558: Uljas Mäkelä. A-V. Perheentupa.
22559: Dmari Linna. Aulis Juvela.
22560: Valdemar Sandelin. Voitto Hellsten.
22561: Margit Eskman.
22562: N,184.- 'l'oiv.al. H:o 144.
22563:
22564:
22565:
22566:
22567: Niemelä: Koulutus- ja opintovähe111ny.ten. tekemistä verotuk-
22568: sessa koskevien sään1Wsten muuttamisesta.
22569:
22570:
22571: E d u s kun n a ] 1 e.
22572:
22573: Maassamme ei ole valitettavasti vielä aikanaan voinut asua kodissaan, mutta käyt-
22574: kyetty tarjoamaan kaikille kansalaisille sa- tänyt koulumatkaan vähintään 60 km kou-
22575: maa mahdollisuutta opiskeluun. Maaseudulla lupäivää kohti, 1 000 mk, ja muutoin 1 500
22576: on monia kuntia, joissa ei ole 8-luokkaista op- mk·
22577: pikoulua eikä edes keskikoulua. Tällaisissa b)' jokaisesta sellaisesta vuonna 1950 tai
22578: kunnissa lasten kouluttaminen tulee hyvin myöhemmin syntyneestä lapsesta, joka on
22579: kalliiksi ja lasten lähettäminen oppikouluun opiskeluaikanaan asunut toisella paikkakun-
22580: muodostuu vähävaraisille perheille ylivoimai- nalla tai jonka koulumatka OIJ. ollut päivässä
22581: seksi tehtäväksi. Lukioluokkalaisten koulutus vähintään 60 km yhteensä, 500 mk.
22582: jossain lähiseudun kaupungissa maksaa lu- Milloin vuonna 1946 tai myöhemmin synty-
22583: kuvuodessa 1600-2 000 markkaa. Ammatti- nyt verovelvollinen on opiskellut edellä tar-
22584: koulutuksen kustannukset nousevat lähes yhtä koitetulla tavalla, mutta hänen huoltajansa
22585: suuriksi. ei ole saanut tehdä koulutusvähennystä, olisi
22586: Jotta edellä selostettua epä:kohtaa voitai- hänelle itselleen annettava oikeus valtion- ja
22587: siin edes osittain korjata, olisi niille verovel- kunnanverotuksessa vähentää mahdollisesta
22588: vollisille, jotka joutuvat lapsiaan koulutta- työtulostaan opintovähennyksenä 1 000 mk.
22589: maan omilla kustannuksillaan, myönnettävä Oikeus edellä mainitun koulutusvähennyk-
22590: nykyistä suuremmat koulutusvähennykset sen tekemiseen olisi annettava niille verovel-
22591: valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä voHisille, joiden verotettavat tulot eivät nouse
22592: kunnallisverotuksessa. Milloin verovelvollinen 12 000 mk suuremmiksi.
22593: on elättänyt huollossaan olevaa lastaan, joka Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
22594: verovuonna vähintään 7 kuukauden ajan on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22595: opiskellut ammatti- tai oppikoulussa, korkea- muksen,
22596: koulussa tai muussa niihin verrattavasaa op-
22597: pilaitoksessa, olisi hänelle annettava oikeus että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22598: vuoden 1966 valtion- ja kunnanverotuksessa toimenpiteisiin koulutus- ja opintlwä-
22599: vähentää köulutusvähennyksenä hennyksiä koskevien sään1Wsten muU;t-
22600: a) jokaisesta sellaisesta vuosina 1946- tamiseksi ja antaisi siitä tarvittavat
22601: 1949 syntyneestä lapsesta, joka on Opiskelu- esitykset eduskunnalle.
22602: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
22603:
22604: Esu Niemelä.
22605: IV,185.- Toiv.al. N: o 145.
22606:
22607:
22608:
22609:
22610: Paavola ym.: Oppikirjojen hankintakustannusten saattami-
22611: sesta verotuksessa vähennyskelpoiseksi.
22612:
22613:
22614: E d u s k u n n a 11 e.
22615:
22616: Korkeakouluopiskelijat käyttävät vuosit- Korkeakouluopiskelu on valmistautumista
22617: tain yhteensä 6 320 000 mk suoranaisiin opis- tulevaan ammattiin. Siihen liittyvä taloudel-
22618: kelusta ja merkittäväitä osalta kirjallisuuden linen taakka jää kuitenkin muutamia poik-
22619: hankkimisesta johtuvien kustannusten peittä- keuksia lukuunottamatta lähinnä opiskelijan
22620: miseen. Tämä vastaa n. 7 % korkeakouluopis- itsensä kannettavaksi. Tältä kannalta on mer-
22621: kelijoiden kokonaismenoista. Vuoden alusta kityksellistä ja sosiaalisen oikeudenmukaisuu-
22622: voimaan tulleen liikevaihtoverolain muutok- den kannalta kohtuullista, · että ammattiin·
22623: sen mukaan myös kirjat ovat sen alaisia, valmistautumista varten hankittava kirjalli-
22624: mikä luonnollisesti välittömästi on lisännyt suus olisi vähennyskelpoista verotuksessa. To·
22625: opiskelumenoja. Lisäksi on otettava huo- sin TOL 26 § 9 momentin mukaan saadaan
22626: mioon, että entistä useampien opiskelijoiden verotuksessa vähentää ammattikirjallisuuden
22627: on hankittava kirjansa ostamalla. Nykyisin hankkimisesta johtuneet kohtuulliseksi kat-
22628: on kirjastoissa riittämättömästi välttämä- sottavat kustannukset, mutta tämä vähennys-
22629: töntä kurssikirjallisuutta opiskelijamäärän li- oikeus koskee vain ammattiin jo valmistu-
22630: säännyttyä vuosittain paljon suuremmassa neita henkilöitä. Ammattiin valmistuvan kor-
22631: määrin kuin kirjastoihin on saatu lisää kir- keakouluopiskelijan veronmaksukyky on kui-
22632: joja. Kirjastojen lukutilojen riittämättömyys tenkin valmiin henkilön veronmaksukykyä
22633: vaikeuttaa myös tilannetta. Korkeakoulujen ratkaisevasti heikompi, josta osoituksena on,
22634: opettajat puolestaan ovat korostaneet käsikir- että opiskelijat rahoittavat yli puolet menois-
22635: jaston merkitystä opintosuorituksia tehosta- taan avustuksilla, lainoilla ja stipendeillä.
22636: vana tekijänä. Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
22637: Valtio jakaa vuosittain 170000 mk opiske- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22638: luvälinestipendeinä. Tästä summasta pääosa
22639: käytetään kirjallisuuden hankkimiseen. Val- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22640: tion jakama summa on kuitenkin vain vajaa tulo- ja omaisuusveroWit"n ~ §:n 9 mo-
22641: 3 % opiskelijoiden suoranaisiin opiskelu- mentin muuttamiseksi siten. että opis-
22642: menoihin käyttämistä kustannuksista (Li- kelijoille oppikirjojen hankkimisesta
22643: säksi on huomattava, että tutkimus, johon saa- johtuneet kustannukset katsottaisiin
22644: dut laskelmat perustuvat, suoritettiin maalis- verotuksessa välhennyskelpoisiksi.
22645: kuussa, jolloin opiskelumenot ovat vähäisem-
22646: piä kuin lukukauden alussa).
22647: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
22648:
22649: E. J. Paavola.. Armas Leinonen.
22650: Pekka Pesola. Eeles Landström.
22651: Irma Karvikko. Pirkko Aro.
22652: Tuure Salo.
22653: 487
22654:
22655: IV,186.- Toiv.al. N:o 146.
22656:
22657:
22658:
22659:
22660: Paavola. ym.: Verotuksessa sallittavaa opintovähennystä kos-
22661: kevien säännösten muuttamisesta.
22662:
22663:
22664: E d u s k u n n a ll e.
22665:
22666: Nykyisen verolainsäädännön mukaisesti poisten opintokulujen enimmäismääräksi on
22667: opiskelijoiden vanhemmat tai opiskelijat itse kuitenkin kohtuullista esittää raja, 1 000 mk,
22668: saavat vähentää 300 mk tai 500 mk verotuk- jonka alapuolelle vuotuiset todelliset opin
22669: sessa riippuen siitä, opiskelevatko he koti- tokustannukset Pöyhösen v. 1958 suoritta.
22670: paikkakunnallaan tai muualla. Tämän vähen- man tutkimuksen mukaan jäävät. Opiskelijoi-
22671: nyksen saa suorittaa ainoastaan alle 21-vuo- den kohdalla tentti- ja lukukausimaksut muo-
22672: tiaiden opiskelijoiden kohdalta. Toisaalta dostavat kuukaudessa noin 20 mk ja tämän
22673: opiskelijoiden kokonaistulot jäävät yleensä lisäksi tulevat kirjahankinnat ja muut opin-
22674: hyvin vähäisiksi, niin että he useimmiten saa- to'kustannukset. Tällöin tulee edelleenkin ot-
22675: vat pientuloisille myönnettävän vähennyksen. taa huomioon erillisenä se kustannuserä,
22676: Verolaissa ei yli 21 ikävuotta täyttäneiden joka aiheutuu opiskelun suorittamisesta vie-
22677: opiskelijoiden kohdalla ole ollenkaan otettu raspaikkakuntalaisena.
22678: huomioon opiskelun aiheuttamia kustannuk- Valtionverotuksessa tällainen vähennys
22679: sia. Yksi verotuksen epäkohdista kohdistuu olisi sisällytettävä tulo- ja omaisuusverolain
22680: tällöin siihen nuorisoon, joka, samalla kun se 29 § : n 1 mom: n 9 ja 10 kohtien yhteyteen,
22681: omien kättensä töillä huolehtii toimeentulos- joissa säädetään muista opintovähennyksistä.
22682: taan, jatkaa opintojaan valmistuakseen yhä Kunnallisverotuksessa ei tunneta lainkaan
22683: tehokkaammin palvelemaan maataan ja kan- tulo- ja omaisuusverolain edellä mainitun py-
22684: saansa. Olisi oikeudenmukaista, että heidän kälän mainitsemia opintovähennyksiä. Opinto-
22685: ansiotulojaan verotettaessa otetaan huomioon vähennykset olisi ulotettava myös kunnallis-
22686: opiskelun aiheuttamat todelliset opintokus- verotukseen ja vähennyksistä säädettävä li-
22687: tannukset. Ansiotyössä olevat opiskelijat ovat säämällä uudet kohdat kunnallishallituksesta
22688: useimmiten juuri niitä, joille opiskelun rahoi- kaupungissa 8.12.1873 annetun asetuksen
22689: tuksen järjestäminen on ollut vaikeata ja 55 § :ään ja maalaiskuntain kunnallishallin-
22690: muulla lailla kuin ansiotyöllä mahdotonta. nosta 15.6.1898 annetun asetuksen 82 §: ään.
22691: Ansiotyössä olo aiheuttaa opintoajan piden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22692: tymistä, mistä syystä edellä esitettyjen to- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
22693: dellisten opintokustannusten vähennyskel- muksen,
22694: poisuus verotuksessa korvaisi edes jossain
22695: määrin sen ajan lyhentymistä, joka lopulli- että hallitus verolakien uudistamisen
22696: sessa ammatissa toimimiseen on käytettävissä. yhteydessä sisällyttäisi tulo- ja omai-
22697: Todelliseksi opintokustannuksiksi tulisi kä- suusverolakiin alle 26-vuotiaiden opis-
22698: sittää kaikki sellaiset opiskelusta aiheutuvat kelijoiden täysimääräisen opintovä-
22699: kustannukset, jotka ovat tosittein osoitetta- hennysoikeuden sekä ryhtyisi toimen-
22700: vissa. 'Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi luku- piteisiin tämän vähennysoikeuden
22701: kausi- ja tenttimaksut, laulatur-töiden kir- ulottamisesta kunnallisverotustakin
22702: joittamisesta aiheutuvat kulut. Vähennyskel- koskevaksi.
22703: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
22704:
22705: E. :r. Paavola. Pirkko Aro.
22706: Eeles Landström. Tuure Salo.
22707: 488
22708:
22709: IV,187.- Toiv.al. B:o 147.
22710:
22711:
22712:
22713:
22714: Saalasti ym.: Opiskelijain verotuksen helpottamisesta.
22715:
22716:
22717: E d u s k u n n a ll e.
22718:
22719: Suuri osa opiskelijoista rahoittaa opiske- muodostuvat korkeammiksi ja korkomenot
22720: lunsa lainavaroilla ja hankkimillaan työtu- suuriksi.
22721: loilla. Kunnat voivat antaa ennakkopidätys- Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi olisi
22722: vapauden verotuksesta määräsummaan nouse- opiskelijain verovapaalle tulolle määriteltävä
22723: vasta tulosta. Tämä määrä riippuu verotus- asiallinen katto ja samalla asetettava vaati-
22724: kunnan kuntamuodosta, varallisuudesta ja mus todellisesta opiskelija-asemasta, ettei an-
22725: asenteesta opiskelijoihin nähden. Kun menet· siotyö houlmtttJle opiskeluajan pitentämiseen,
22726: .tely opiskelijain verotuksessa muodostuu eri vaan päinvastoin verovapaudella tuettaisiin
22727: kunnissa hyvin erilaiseksi, on asiaan syytä opiskelumahdollisuuksia.
22728: kiinnittää huomiota. Toisissa kunnissa veron- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
22729: pidätykset palautetaan kokonaan huomatta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22730: van suurinakin, toisissa kunnissa ennakkopi-
22731: dätysvähennys peruutetaan, jos tulo nousee että hallitus tutkituttaisi opiskelijoi-
22732: yli vaatimattomaksi asetetun rajankin. Sa- den verotusasiassa olevat epäkohdat ja
22733: massa työpaikassa opiskelijain työtulo muo. ryhtyisi toimenpiteisiin verotuksen
22734: dostuu näinollen erilaiseksi. Vaikeimmassa helpottamiseksi ja antaisi sitä koske-
22735: asemassa ovat köyhempien kuntien opiskeli- van esityksen Eduskunwalle.
22736: jat, joiden opiskelukustannukset muutenkin
22737: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
22738:
22739: Kerttu Saalasti. Tahvo Rönkkö.
22740: Katri Kaarlonen. Sylvi Balinen.
22741: Tyyne Leivo-Larsson.
22742: IV,188.- 'l'oiv.al. N':o 148.
22743:
22744:
22745:
22746:
22747: M. Mattila. ym..: Matkakustannusten vähennyskelpoisuude.n
22748: lisäämisestä verotuksessa.
22749:
22750:
22751: E d u s k u n n a 11 e.
22752:
22753: Tulo- ja omaisuusverolain 26 §:n 1 momen- kustannuksiin. Näin ollen sanottujen verola-
22754: tin 10 kohdan mukaan tulon hankkimisesta kien säännökset jarruttavat työvoiman liik-
22755: johtuneiksi ja siten verotuksessa vähennys- kumista taloudellisen ja yhteiskunnallisen ke-
22756: kelpoisiksi kustannuksiksi katsotaan verovel- hityksen tarpeen vaatimalla tavalla eivätkä
22757: vollisen matkakustannukset asunnosta työ- vastaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta rajoit-
22758: paikkaan halvinta 'kulkuneuvoa käyttäen, si- taessaan matkakulujen vähennyskelpoisuuden
22759: käli kun niiden ei voida katsoa sisältyvän, tiettyyn alhaiseen määrään.
22760: paikkakunnalla tavallisiin elantokustannuk- Edellä olevan johdosta esitämme kun-
22761: siin, ei kuitenkaan enempää kuin kuusisataa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22762: markkaa vuodessa. Vastaavat säännökset si- vomuksen,
22763: sältyvät kunnallishallituksesta kaupungissa
22764: annetun asetuksen 55 § : n 5 a kohtaan ja että hallitus antaisi Eduskunnalle
22765: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun lakiesityksen t1tlo- ja omaisuuS'Verolain
22766: asetuksen 82 § : n 11 a kohtaan. 26 §:n 1 momentin 10 kohdan, kun~
22767: Koska matkakustannuksia voidaan sanottu- lishallituksessa kaupungissa annetun
22768: jen lakien perusteella vähentää vain kuuteen- asetuksen 55 §:n 5 a kohdan ja maalais-
22769: sataan markkaan asti siitä huolimatta, vaikka kuntain kunnallishallituksesta anne-
22770: niiden määrä tuntuvasti ylittäisikin sen, jou- tun asetuksen 82 § :n 11 a kohdan muut-
22771: tuvat ne verovelvolliset, joilla on pitkä työ- tamiseksi niin, että vähennyskelpoisen
22772: matka, siihen tilanteeseen, ,että he eivät saa matkakustannuksen enimmäismäärää
22773: matkakustannuksiaan vähennetyksi siitäkään koskeva rajoitus poistettaisUn tai koro-
22774: osalta kuin ne eivät sisälly tavallisiin elanto- tettaisiin tuhanteen markkaan.
22775: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
22776:
22777: Matti Mattila.. Eemil Partanen.
22778:
22779:
22780:
22781:
22782: 62 E 520/66
22783: 490
22784:
22785: IV,189.- Toiv.al. N :o 149.
22786:
22787:
22788:
22789:
22790: Saarto ym.: Tupakan maino$kulujen vähennyskelpoisuuden
22791: poistamisesta verotuksessa.
22792:
22793:
22794: E d u s kun n a He.
22795:
22796: Lääketieteellinen tutkimus on yhä uudes- tulo. ja omaisuusverolakiin, että 'tupakan ja
22797: taan osoittanut, että erityisesti savukkeiden tupakkatuotteiden mainonnasta aiheutuvia
22798: poltto on suuri kansanterveysvaara. Jos kuluja ei enää saisi pitää sellaisina tulon
22799: USA:n lääkintöjohdon v. 1964 julkaiseman hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuvina
22800: laajan tutkimusraportin tuloksia sovelletaan menoina, jotka saa vähentää veronalaisista tu-
22801: Suomeen, päädytään siihen, että maassamme loista. Tällöin ei terveydelle vahingollisen
22802: kuolee vuosittain ennenaikaisesti 3.000-4.000 tuotteen mainontaan enää voitaisi käyttää.
22803: henkilöä tupakanpolton vuoksi ja moninker- yhtä suuria summia kuin nykyisin ja sen räi-
22804: taisesti useamman kansalaisen terveys kärsii keimmät muodot ilmeisesti jäisivät pois.
22805: siitä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22806: Eduskunta lausui 15.9.1961 toivomuksen, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22807: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpitei- muksen,
22808: siin tupakan käyttöä lisäävän mainonnan te-
22809: hokkaaksi rajoittamiseksi. Valtioneuvoston että haUitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
22810: asettaman tupakkakomitean 13.4.1966 jättä· menpiteisiin tulo- ja omaisuusverolain
22811: mässä mietinnössä esitetään erityisen valvon- muuttamiseksi siten, että tulon hankki-
22812: takunnan nimittämistä säännöstelemään ja misesta ja säilyttämisestä aiheutumna
22813: valvomaan tupakan mainontaa. kuluina ei pidettäisi tupakan ja tu-
22814: Eräs keino tupakan mainonnan hillitsemi- pakkavalmisteiden mainostamisesta ai-
22815: seksi olisi sellaisen muutoksen tekeminen heutuneita kuluja.
22816: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
22817:
22818: Veikko Saarto. Pekka. Silander.
22819: Martti Linna. Heikki Mustonen.
22820: 491
22821:
22822: IV,190.-Toiv.al. N:o 150.
22823:
22824:
22825:
22826:
22827: Salama ym..: Väkijuomien mainoskulujen vähennyskelpoisuu-
22828: den poistamisesta verotuksessa.
22829:
22830:
22831: E duskunnaHe.
22832:
22833: Väkijuomalain mukaan maamme väki- aiheuttamia kuluja ei katsottaisi sellaisiksi
22834: juoma asioita on hoidettava niin, että samalla menoiksi, jotka tulo- ja omaisuusverolain mu-
22835: kun estetään laitonta liikettä väkijuomien kaan voidaan verotuksessa pitää vähennys-
22836: käyttö supistetaan mahdollisimman vähiin. kelpoisina.
22837: Näin ollen väkijuomien mainonta on ristirii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
22838: dassa tämän periaatteen kanssa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22839: Koska lainsäätäjä ei ole katsonut voivansa
22840: kokonaan kieltää näiden aineiden mainontaa, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22841: on erityisen valvontakunnan avulla pyritty sellaisiin toimenpiteisiin tulo- ja omai-
22842: sitä kuitenkin rajoittamaan. Näiden pyrki- suusverolain muuttamiseksi niin, että
22843: mysten toteuttamisessa on esiintynyt jatku· väkijuomien maimostamisesta aiheutu-
22844: vasti suuria vaikeuksia. neita kuluja ei katsottaisi sellaisiksi tu·
22845: Eräs mahdollisuus, jolla voitaisiin tätä lon hankkimisesta ja säilyttämisestä
22846: mainontaa hillitä ja jota ei ole vielä käy- aiheutuneiksi menoiksi, jotka voidaan
22847: tetty, olisi se, että väkijuomien mainonnan verotuksessa vähentää.
22848: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
22849:
22850: Aune Salama. Väinö Vilponiemi.
22851: Uljas Mäkelä. Margit Eskman.
22852: Edit Terästö. Meeri Kala.vainen.
22853: Tyyne Paasivuori. Sinikka Luja.
22854: Arvo Ahonen. U. H. Voutilainen.
22855: 492
22856:
22857: IV,191.-Toiv.al. N:o 151.
22858:
22859:
22860: Laaksonen ym.: Työtapaturmasta johtuvien. korvausten. va-
22861: pauttamisesta veron. alaisuudesta.
22862:
22863: E d u s kunnalle.
22864:
22865: Työnantajalla on laissa säädetty velvolli- rittamaa korvausta on siltä osin kuin työn-
22866: suus vakuuttaa työntekijänsä tapaturman va- antaja on saanut tai saa edelleen korvauksen
22867: ralta. Sattunut tapaturma aiheuttaa työnteki- vakuutuslaitokselta, pidettävä työntekijän ve-
22868: jälle paitsi kärsimyksiä ja huolia, usein myös r<>nalaisena palkkatulona. Tapaturman perus-
22869: taloudellisia vaikeuksia. Tästä syystä on pi- teella saadun vahingonkorvauksen veronalai-
22870: dettävä oikeana ja kohtuullisena, että tapa- suus riippuisi tämän mukaan siitä, saadaanko
22871: turman perusteella saatua vahingonkorvausta su<>ritus suoraan vakuutuslaitokselta. Suoritus
22872: on pidetty saajalleen verovapaana tulona sil- olisi tällöin verovapaata. Työnantajan kautta
22873: ·loinkin, kun se on maksettu päivärahan, .elin- saatuna se <>lisi ver<>nalaista.
22874: koron tai eläkkeen muodossa. Tämä on lain- Tätä seuraamusta on pidettävä ilmeisen
22875: säädännössä ilmaistu vuosittain annetuilla kohtuuttomana ja epäoikeudenmukaisena.
22876: laeilla eräistä väliaikaisista poikkeussäännök- Tapaturman uhrin, vahingoittuneen kor-
22877: sistä verolakeihin (Lait: L 30.12.1960/523 vauksen saajan olisi luonnollisesti oltava ve-
22878: 2 § 9. kohta; L 5.1.1962/3 2 § :n 9. k<>hta; rotuksessa samassa asemassa maksettiinpa va-
22879: L 24.5.1963/244 2 § :n 8. kohta; L 7.2.1964/40 hingonkorvaus hänelle suoraan tai työnanta-
22880: 2 §: n 8. kohta ja L 30.12.1964/65 12 § :n 8. jan välityksellä.
22881: kohta). Säännöksen mukaan veronalaisena tu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
22882: lona ei ole pidettävä työtapaturman alaiseksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22883: joutuneelle tai hänen ,omaiselleen suoritettua
22884: päivärahaa, elinkorkoa tai eläkettä taikka nii- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
22885: hin liittyviä lisiä. menpiteisiin verolakien asian'Omaisen
22886: Vahingon sattuessa tapaturman uhriksi säännöksen muuttamiseksi ja selventä-
22887: joutunut tai hänen perheensä on usein välit- miseksi siten, että veronalaisena tulona
22888: tömän taloudellisen avun tarpeessa. Tästä ei ole pidettävä työtapaturman alai-
22889: syystä työnantajat antavat työntekijälle ta- seksi jautuneelle tai hä1ten omaiselleen
22890: loudellista apua välittömästi ennenkuin va- maksettavaa vahingonkorvausta, päivä-
22891: kuutuslaitos ryhtyy maksamaan vakuutuksen rahaa, elinkorkoa tai eläkettä riippu-
22892: mukaisia suorituksia. Vakuutuslaitokset mak- matta siitä, suoritetaanko se suoraan
22893: savat vakuutuksen perusteella tulevan vahin- vahingoittuneelle tai hänen työnanta-
22894: gonkorvauksen usein työnantajan välityk. jan-sa välittämänä ja mikäli työnantaja
22895: sellä, toisinaan taas suoraan vahingoittuneelle. ja työntekijä ovat sopineet tai muuten
22896: Verotuskäytännössä lienee tähän asti pidetty on sovittu palkan maksamisesta sairau-
22897: selvänä, että korvaus on saajalleen verova- den tai työtapaturman ajalta, sitä
22898: paata tuloa riippumatta siitä tapahtuuko va- osaa palkasta, }'oka saadaan vahingon-
22899: hingonkorvauksen maksaminen työnantajan korvauksena työtapaturman perus-
22900: välityksellä vai suoraan vahingoittuneelle. teella valtiolta, vakuutuslaitokselta tai
22901: Verohallinnon tiedotuslehdessä <>n kuitenkin muulta korvaukseen velvoittautuneelta,
22902: erääseen Korkeimman hallinto-oikeuden pää- ei ole pidettävä saajan veron,alaisena
22903: tökseen viitaten esitetty tulkinta, että työn- t'Ulona.
22904: antajan työntekijälle tapaturman ajalta Suo-
22905: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2966.
22906:
22907: Mikko Laaksonen. U. H. Voutilainen.
22908: Antti 0. Pennanen. Väinö Vilponiemi
22909: Uljas Mäkelä.
22910: 493
22911:
22912: IV,192.-Toiv.al. N:o 152.
22913:
22914:
22915:
22916:
22917: Paavola ytri;·: Oman maan kansalaisten ravintolassa esittämän
22918: ohjelman saattamisesta verottomaksi.
22919:
22920:
22921: E d u s k u n n a 11 e.
22922:
22923: Voimassaolevan leimaverolain mukaan on todella puhua epäoikeudenmukaisuudesta.
22924: tanssitilaisuuden, kabaree-, varietee-, revyy- Heitä olisi kohdeltava tasa-arvoisina muitten
22925: tai muun niihin verrattavan esityksen tai ·esiintyvien taiteilijoiden rinnalla. Lain olisi
22926: näytännön, muotiesityksiä lukuunottamatta, oltava sama kaikille.
22927: toimeenpanemisesta ravitsemusliikkeessä, val- Siihen päästään vapauttamaHa ravintola,
22928: tioneuvoston määräysten mukaan, suoritet- jossa on suomalaista viihdeohjelmaa, siltä
22929: tava huviveroa kustakin erikseen vähintään kohdin leimaverosta ja tarkistamaHa huvive-
22930: 3 000 ja enintään 100 000 (vanhaa) markkaa rolaki niin, että ainakin kotimaisilla tämän
22931: kalenterikuukaudelta tai sen osalta. Käytän- alan taiteilijoilla olisi samat oikeudet kuin
22932: nössä tämä merkitsee sitä, että jos jokin ra- muillakin esiintyvillä taiteilijoilla.
22933: vintola ottaa ohjelmaa vaikkapa vain parik- Ehdotetut muutokset olisivat omiaan lisää-
22934: sikin päiväksi, sen on maksettava leimaveroa mään valtion verotuloja samalla, kun se val-
22935: niin paljon, ettei ohjelman järjestäminen kan- tava valuuttamäärä, joka nykyisen käytän-
22936: nata. Muutamat ravintolat kyllä maksavat nön mukaan menee ulkomaisten taiteilijain
22937: tuon leimaveron, mutta silloin ne lähes jat- palkkioihin, jäisi kotimaahan. .
22938: kuvasti kiinnittävät ulkomaisia esiintyjiä. _]}dellä esitettyyn' viitaten ehdotamme kun-
22939: Jos taas suomalainen viihdetaiteilija esiintyy niöittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22940: jossakin tilaisuudessa, on seurauksena tilai- muksen,
22941: suuden verottaminen raskaimman huviveron
22942: mukaisesti. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22943: Edellä mainitusta syystä on suomalaisten toimenpiteisiin leima- ja huviveroa
22944: viihdetaiteilijain työnsaanti suuresti vaikeu- koskevien säännösten muuttamiseksi si-
22945: keutunut ja heidän elämisenmahdollisuutensa ten että kaikki ravintoloissa oman
22946: tyrehtyneet. Muihin esiintyviin taiteilijoihin maan kansalaisten esittämä ohjelma
22947: verrattuna he mainitun lain kohdan johdosta 'Olisi verotonta.
22948: ovat erikoisasemassa. Tässä kohdassa voidaan
22949: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
22950:
22951: E. :r. Paavola.. Pirkko Aro.
22952: Pekka Pesola.. Eeles La.ndström.
22953: Arne Berner.
22954: 494
22955:
22956: IV,193.- Toiv.al. N:o 153.
22957:
22958:
22959:
22960:
22961: Borg-Sundman ym.: El.ii.kkeiden ve·rotuksen lieventämisestä.
22962:
22963:
22964: E d u s kun n a ll e.
22965:
22966: Vanhukset, jotka työkykynsä päivinä ovat sina oleviin. Oikeus ja kohtuus olisi, että pie-
22967: antaneet parhaansa perheelleen ja yhteiskun- net eläkkeet ja sitä vastaavat tulot vapautet-
22968: nalle, jopa ilman nykyaikaisia lisiä ja tuki- taisiin kokonaan veroista ja suuremmille an-
22969: toimenpiteitä, ovat elämänsä illassa joutuneet nettaisiin määrärajaan asti asteittainen ve-
22970: sosiaalisesti heikoimpaan asemaan. Vanhojen roalennus. Edelläolevaan viitaten ehdotamme
22971: säästäjien vaikeuksia on vielä inflaatio kär- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22972: jistänyt.
22973: Yksi vanhusten, sekä eläkeelläolevien että että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
22974: pienten vastaavien tulojen nauttijoiden on- toimenpiteisiin pienten eläkkeiden .ve-
22975: gelmia on verotuskysymys. Kuitenkaan ei rovapautuksen ja sopivaan määrära-
22976: vanhuksia enää pitäisi rinnastaa veronmaksa- jaan asti muiden eläkkei<kn verohel-
22977: jina keskipäivässään terveinä ja työkuntoi- potusten aikaansaamiseksi.
22978: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1966.
22979:
22980: Margit Borg-Sundman. Irma Bamara.
22981: Saara. Forsius. Anna-Liisa. Linkola..
22982: Alli Va.ittinen.
22983: IV,194.- Toiv.al. N:o 154.
22984:
22985:
22986:
22987:
22988: Karvikko ym.: Pie,.,ten eläkkeiden 1:apauttamisesta verosta.
22989:
22990:
22991: Eduskunnalle.
22992:
22993: Nykyisen verolainsäädäntömme mukaan tuu yhtä ankarana eläkkeellä olevaan kuin
22994: kohdistuu sekä kunnalliS- että tulo.. ja omai- nuoreen työkykyiseenkin, vanhuusvähennystä
22995: suusverotus täysimääräisenä pieniinkin eläke- lukuunottamatta, joka kuitenkin otetaan huo-
22996: tuloihin. Koska suuri osa eläkkeensaajista mioon vasta lopullisen verotuksen yhteydessä.
22997: joutuu mm. asumaan kalliissa vuokra-asun- Kun eläkettä ei voida pitää työstä saatuna
22998: noissa, vaikeuttaa eläkkeiden verotus pahasti tulona vaan aikaisemman työsuhteen perus-
22999: heidän toimeentuloaan. Pienten eläkkeiden teella työntekijälle tulevana sosiaalisena tur-
23000: kuukausittainen verottaminen aiheuttaa li- vana, olisi pienten eläketulojen verottamisesta
23001: säksi verottajalle turhaa työtä koska lopul- luovuttava.
23002: linen vero jää alhaiseksi ja ·ennakkona kan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23003: netut määrät joudutaan joko osittain tai ko- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23004: konaan palauttamaan lopullisessa verotuk- muksen,
23005: sessa.
23006: Kuukausittain tapahtuva veronpidätys että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
23007: eläkkeestä aiheuttaa myös monasti sen, että menpiteisiin pienten e~kkeiden va-
23008: elä~keensaajan on turvauduttava kunnalli- pauttamiseksi verotuksessa siten, että
23009: seen sosiaalihuoltoon voidakseen turvata jo- verotettavaksi joutuvien eläkkeiden
23010: kapäiväisen vaatimattoman toimeentulonsa. alaraja vahvistettaisiin riittiivän kor-
23011: Pienten eläkkeiden verottamisessa on pidet- keaksi.
23012: tävä kohtuuttomana sitä, että verotus kohdis-
23013: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
23014:
23015: Irma Karvikko. Eeles Landström.
23016: Tuure Salo. Pekka Pesola.
23017: Armas Leinonen. Pirkko Aro.
23018: E. J. Paavo1a. Arne Berner.
23019: 496
23020:
23021: IV,19~.- Toiv.al. N:o 155.
23022:
23023:
23024:
23025:
23026: Hostila. ym.: Määrärahasta yksityisoikeudellisessa työsopimus·
23027: suhteessa valtioon olevien työntekijäin perhe-eläkkeitä var-
23028: ten.
23029:
23030:
23031: E d u s k u n n a 11 e.
23032:
23033: Tammikuun 1 päivänä 1957 voimaan as- · Tällaista turvaa ei yksityisoikeudellisessa
23034: tuneessa virkamiesten perhe-eläkelaissa turva- työsopimussuhteessa valtioon olevien työnte-
23035: taan virkamiehen jälkeen hänen omai:stensa kijäin omaisilla ole.
23036: toim~entulo myöntämällä perhe-eläkettä, Kun kysymyksessä on sekä virkamiesten,
23037: hautausapua tai hautakustannusten kor- että työntekijäin osalta, samalle työnanta-
23038: vausta. jalle, valtiolle suoritettu työ, on oikeana pi-
23039: Perhe-eläkkeen suuruus on 20% edunjättä- dettävä, että myöskin työntekijäin omaisilla
23040: jän palkasta, ja jos edunsaajia on useampia, olisi samanlainen eläketurva perheenhuolta-
23041: lisätään toisesta edunsaajasta 8 %, kolman- jan jälkeen. ·
23042: nesta 4 % sekä kustakin seuraavasta 2 % Edellä olevaan perustuen ehdotamme edus.
23043: edunjättäjän palkasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23044: Kun perhe-eläkkeiden määrät tarkistetaan että hallitus ottaisi vuoden 1967 val-
23045: valtion vi:i:}{amiesten palk~ojen :~p.uuttuessa tion tulo- ja menoarvioesityksen ,mää-
23046: voidaan katsoa tämän eläkkeeu huomattavasti rärahan yksityiso'ike1fdellisessa työsopi-
23047: turvaavan virkamiesten omaisten· toimeentu- mussuhteessa valtioon olevien .työnte-
23048: lemista perheen huoltajan kuoleman jälkeen. kijäin perhe-eläkkeitä varten.
23049: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
23050:
23051: Sulo Hostila. Valde Neva.la.inen. saJta.rl· Knuuttila.
23052: 497
23053:
23054: IV,196.- Toiv.al. N: o 156.
23055:
23056:
23057: Alenius ym.: Kauppa- ja teollisuusministeriön uudell~njät·
23058: jestämisestä.
23059:
23060:
23061: E d u s k u n n a 11 e.
23062:
23063: Teollinen ja kaupallinen kehitys maas- 2. teollisuustoiminta;
23064: samme on viime vuosina ollut nopeata. Tämä 3. merenkulku;
23065: asettaa myös näistä aloista vastaavalle minis· 4. ammattiopetus sekä teknillinen korkea-
23066: teriölle suuret vaatimukset, jotka ovat vai- kouluopetus ja teknillinen tutkimus, geologi-
23067: keat täyttää pääosiltaan jo yli sata vuotta nen tutkimus, merentutkimus sekä
23068: sitten luodulla organisaatiolla. Lisäksi kehit- 5. elinkeinotoiminta, johon liittyy kulutta-
23069: tyvä lainsäädäntö on tuonut mukanaan mi- jien suojaaminen ( elintarvikeasiat ja kulut-
23070: nisteriölle uusia tehtäviä. Sen on todennut tajavalistus) sekä ns. kartellilainsäädäntö.
23071: myös eduskunta, joka vastauksessaan halli- Kun ministeriön nykyinen ja odotettavissa
23072: tuksen esitykseen laiksi kehitysalueiden, teol- oleva toiminta on näin monipuolinen ja laaja,
23073: lisuuden ja matkailun yritystoiminnan inves- on ilmeistä, ettei ministeriön ylin johto voi
23074: tointiluotoista lausuu, että "kun kauppa- ja rajoittua yhteen ministeriin, vaan ministe-
23075: teollisuusministeriön tehtävät tulevat tuntu- reitä tulisi olla kaksi. Tällöin toinen erikois-
23076: vasti kasvamaan kehitysalueiden edistämistä tuisi hoitamaan tehtäviä, jotka edistävät ta-
23077: koskevien toimenpiteiden johdosta, olisi edus· louselämän nopeampaa kehitystä. Mutta sa-
23078: kunnan mielestä ministeriön organisaatiota malla ne tutkimus-, suunnittelu-, ohjaamis-
23079: vastaavasti kehitettävä ja vahvistettava". ja toimeenpanotehtävät, jotka tähtäävät eri-
23080: Nykyisten tehtävien tehokas hoitaminen koisesti nopeampaan teollistamiseen, vaatisi-
23081: vaatii siis kauppa- ja teollisuusministeriön vat myös vastaavaa toimistoteknillistä kehi-
23082: uudelleenjärjestelyjä. Tällaisia ovat: tystä ministeriöön. ~Siksi oHsi tarpeellista laa-
23083: 1. Taloudellisen ja teknillisen tutkimustoi- jentaa tuntuvasti kauppa- ja teollisuusminis-
23084: minnan koordinoiminen ja tehostaminen siltä teriön nykyistä teollisuusosastoa. Jotta tällä
23085: osin, kun se ei vastaa nykyajan vaatimuksia. laajennetulla osastolla olisi elävä yhteys
23086: 2. Kansantalouden kasvua koskevien suun- maan eduskuntaan, tuotantoelämään ja mui-
23087: nitelmien laatiminen. hin talouselämää lähellä oleviin virastoihin
23088: 3. Investointitoiminnan valvominen ja oh- ja laitoksiin olisi neuvoa-antavaksi elimeksi
23089: jaaminen niin, että vältytään virheinvestoin- nimettävä teollistamisneuvosto, jonka edus·
23090: neilta ja saavutetaan mahdollisimman korkea kun ta valitsisi.
23091: taloudellinen kasvu ja työllisyys. Edellä olevan perusteella esitämme edus-
23092: 4. Valtioenemmistöisten yhtiöiden tuotan- kunnan- hyväksyttäväksi toivomuksen,
23093: to- ja tutkimustoiminnan koordinoiminen ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23094: tehostaminen niin, että valtion teollisuutta kauppa- ja teollisuusministeriön uudel-
23095: voitaisiin aloittaa myös uusilla aloilla, joko leenjärjestämiseksi siten, että ministe-
23096: nykyisten yhtymisen puitteissa tai uusia yh- riön teollisuusosaston nimenomaisiin
23097: tiöitä perustamalla. tehtäviin sisällytettäisiin maamme
23098: Kauppa· ja teollisuusministeriön nykyi- teollistamisen ja kansantalouden suun-
23099: sessä toiminnassa voidaan erottaa seuraavat nittelun jatkuva ohjaus ja edistämi-
23100: suuret ryhmät: nen ja että ministeriön yhteyteen muo-
23101: 1. kaupallinen toiminta, kotimaankauppa dostettaisiin eduskunnan valitsema
23102: ja ulkomaankauppa; neuvoa-antava teollistamisneuvosto.
23103: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
23104:
23105: Ele Alenius. Paavo Aitio. Pekka Silander. Rainer Virtanen.
23106: 63 E 529/66
23107: 498
23108:
23109: IV,197.- Toiv.al. N:o 157.
23110:
23111:
23112:
23113:
23114: Pa.aso ym..: Erityisen osaston perustamisesta kulkulaitosten ja
23115: yleisten töiden ministeriöön hoitamaan betoni- ja teräsbe-
23116: tonirakenteiden normaalimääräysasioita.
23117:
23118:
23119: E d u s k u n n a 11 e.
23120:
23121: Betoni· ja teräsbetonirakenteiden normaa- Tämän vuoksi esitämme eduskunnan lau-
23122: limääräyksissä on monessa eri asiassa annettu suttavaksi toivomuksen,
23123: päätäntävalta Suomen Betoniyhdistykselle.
23124: Vallan antaminen yhdistykselle tällaisessa ky. että !hallitus ryhtyisi kiireelliseiin
23125: symyksessä on omiaan heikentämään kansa- toimiin betoni- ja teräsbetonirakentei-
23126: laisten ja yhteisöjen oikeusturvaa. Koska va- den normaalimääräysten hoitamiseksi
23127: paaehtoiseen yhdistystoimintaan perustuva siten, että kulkulaitosten ja yleisten
23128: menettely ei tee mahdolliseksi asioiden jou- töiden ministeriöön perustettava 7Wr·
23129: tuisaa hoitamista eikä toisaalta mahdollista mien valvonta- ja valmisteluosasto hoi-
23130: hakijalle epäedullisen päätöksen muuttamista taisi nyt Suomen BetoniyhdistykseUä
23131: niin kuin yleinen käsitys oikeusturvasta pi- olevat tehtävät.
23132: tää tarkoituksenmukaisena.
23133: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
23134:
23135: Hannes Paaso. Reino Kangas.
23136: 499
23137:
23138: IV,198.- Toiv.al. N: o 158.
23139:
23140:
23141:
23142:
23143: 0. Saarinen: Työtuomioistuimen virkojen vakinaistamisesta.
23144:
23145:
23146: E du s k u n n a 11 e.
23147:
23148: La:ki työtuomioistuimesta on annettu v. Vuonna 1965 oli työtuomioistuimen käsi·
23149: 1946 ja ryhtyi se hoitamaan tehtäväänsä vuo- teltävänä 52 kannetta, joiden vuoksi se jou-
23150: den 1947 alusta. Vielä silloin ei ollut tietoa tui kokoontumaan 93 kertaa. Kuluvana
23151: sen toiminnan mittasuhteista, jonka vuoksi vuonna oletetaan työmäärän pysyvän lähes
23152: harkittiin tarkoituksenmukaiseksi, että uuteen samana.. Työtuomioistuimen käsiteltäväksi tu-
23153: tuomioistuimeen ei toistaiseksi perusteta var.. levien juttujen lukumäärä on nykyään sa·
23154: sinaisia virkoja. Tätä työtuomioistuimen teh- maa suuruusluokkaa kuin Ruotsissa, jossa
23155: tävien sivutoimista hoitamista on jatkunut 18 työtuomioistuimen tehtävät ovat samat 'kuin
23156: vuotta. meillä. Ruotsin työtuomioistuimen puheen-
23157: Työtuomioistuin on hyvin tärkeä tekijä työ. johtajan palkkaus on suurempi kuin sikäläi-
23158: sopimusten käytäntöön soveltamisessa. Työ- sen korkeimman oikeuden jäsenen, koska myös
23159: ehtosopimusten oikeaa sisällystä ja työrau. työtuomioistuin edustaa ylintä oikeusastetta.
23160: ha·asioita. koskevat työtuomioistuimen ratkai. Suomessa asia olisi järjestettävä samalla ta-
23161: sut antavat työehtosopimuksilla sen lujuuden, voin ja annettava työtuomioistuimelle sille
23162: joka on tarpeen, jotta ne täyttäisivät tehtä. kuuluva arvo luomalla sen vastaiselle työlle
23163: vänsä työolojemme ja työrauhan turvaami. tyydyttävät edellytykset. :Siksi olisi työtuo-
23164: sessa ja vastaavasti tuotannon edistämisessä. mioistuimen puheenjohtajan ja sihteerin toi-
23165: Työtuomioistuimen toiminnalla on siten myös met muutettava peruspalkkaisiksi viroiksi,
23166: taloudellista merkitystä. joka avaa mahdollisuudet työtuomioistuimen
23167: Työehtosopimusten lukumäärän ja niiden todennäköisesti jo lähitulevaisuudessa tapah-
23168: alaisten työsuhteiden sekä tuotantoalojen Ii. tuvaan tehtävien laajentamisen tehokkaaseen
23169: sääntyessä työtuomioistuimen merkitys ja hoitoon.
23170: työtaakka ovat jatkuvasti kasvaneet, joten on Edellä sanotun perusteella ehdotan edus-
23171: jouduttu tilanteeseen, jolloin työtuomioistui- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23172: men työ on uudelleen järjestettävä, jotta se
23173: voisi täyttää tehtävänsä alati kehittyvällä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23174: toiminta-alallaan. työtwomioistuimen virkojen vakinaista-
23175: miseksi.
23176: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 19u6.
23177:
23178: Olavi Saarinen.
23179: 500
23180:
23181: IV,199.- Toiv.al. N:o 159.
23182:
23183:
23184:
23185:
23186: Haarla: Uusien toimien perustamisesta työvoimatutkimustoi-
23187: mistoon.
23188:
23189:
23190: E d u s k u n n a 11 e.
23191: Työvoimaa koskevien tutkimusten sekä työ- mittäin. Jotta työvoimatutkimustoimistossa
23192: voiman tulevaa kysyntää ja tarjontaa koske- kerätty perusaineisto ja ne työvoimaennustei-
23193: vien ennusteiden tarve on huutava. Työlli- den menetelmää koskevat selvitykset ja suun-
23194: syys- ja talouspolitiikka eli koko yhteiskun- nitelmat, joita toimistossa on laadittu ja jotka
23195: tapolitiikkamme tarvitsee niitä kipeästi. Eri- työvoimatutkimusten neuvottelukunta on hy-
23196: tyisen kiireellisiä ovat tällä hetkellä nimen- väksynyt, tulisivat tehokkaasti ja nopeasti
23197: omaan maataloutta, talonrakennustoimintaa hyväksikäytetyiksi, on toimiston henkilökun-
23198: ja metalliteollisuutta koskevat ennusteet. Sa- taa ja erityisesti sen tutkijatyövoimaa ehdot-
23199: moin tarvitsisi korkeakoulupolitiikkamme tomasti lisättävä. Toistaiseksi tässä ei ole kui·
23200: tässä kehitysvaiheessa ehdottomasti korkea- tenkaan onnistuttu.
23201: kouluasteisen työvoiman kehitysennusteita Jos toimistoon vuoden 1967 alusta saatai-
23202: jne. Mm. talousneuvosto ja maatalouskomitea siin sopimuspaikkainen tutkimustyön johtaja,
23203: ovat pitäneet tärkeänä elinkeinoittaisia lyhyen pari korkea-asteista tutkijan tointa sekä näille
23204: ja pitkän ajan työvoimaennusteita. Näiden tarpeelliset avustavat toimenhaltijat, voitai-
23205: tutkimusten ja ennusteiden laatiminen on siin välittömästi vuoden 1967 alusta - edel-
23206: annettu v. 1957 kulkulaitosten ja yleisten töi- lyttäen, että muualla laadittavat tuotannon
23207: den ministeriön työvoimaosastoon perustetun volyymia koskevat elinkeinoittaiset tulevai-
23208: ylimääräisen työvoimatutkimustoimiston huo· suuden arviot sekä väestöennusteet ovat riit-
23209: leksi. Tämä toimisto on vuodesta 1958 läh- tävän ajankohtaisina tuolloin käytettävissä
23210: tien täysin riittämättömänä työvoimalla ja - ryhtyä laatimaan lyhyeksi aikaväliksi tär-
23211: määrärahoilla pyrkinyt sille annetun tehtä- keimpiä työvoiman elinkeinoittaisia ennus-
23212: vän hoitamaan. teita, alueittaisia ennusteita eräiden elinkei·
23213: Työvoimaennusteet edellyttävät luotettavia nojen työvoimasta, työvoiman pitkän ajan
23214: tietoja työvoiman määrässä, rakenteessa ja tarjontaennusteita sekä eri oppilaitoksista,
23215: käytössä tapahtuneista muutoksista. Ne edel- erityisesti korkeakouluista valmistuvien tule.
23216: lyttävät myös niissä käytettävien menetelmien vaa lukumäärää koskevia ennusteita. Tällais-
23217: suunnittelua, kokeilua ja kehittämistä. Näitä ten ennusteiden laatimisesta toimistolla on jo
23218: tehtäviä varten on ko. toimistolla neuvoa-an- kokemuksia, mutta niiden jatkuva seuraami.
23219: tavana elimenä työvoimatutkimusten neuvot. nen ja myös edelleen kehittäminen vaativat
23220: telukunta. lisää tutkijatyövoimaa.
23221: Työvoimaennusteiden menetelmätutkimus- Erityisesti työvoiman pitkänajan ammatti-
23222: ten tuloksena toimistossa on vahvistunut kä- ja koulutustarve-ennusteisiin liittyvien ongel-
23223: sitys, ·että työvoiman ja työmarkkinain eri mien ratkaisu on osoittautunut työlääksi ja
23224: osia ei voida ennusteissa käsitellä toisistaan aikaa vieväksi. Mm. Ruotsissa ja Englannissa
23225: erillisinä. Lisäksi on käynyt selväksi, että niiden selvittämiseen on kiinnitetty tässä tar.
23226: noudatettavat menetelmät riippuvat suuresti koitettua moninkertainen tutkijajoukko. Jotta
23227: mm. siitä, pyritäänkö kysyntä· vai tarjonta- myös meillä mm. työvoiman liikkuvuuteen,
23228: ennusteeseen, tehdäänkö lähiajan (keskim. 1. sen ammattirakenteen muuttumiseen ja eri·
23229: vuosi) vai pitkän ajan (keskim. 10 vuotta) tyisesti akateemisen koulutuksen kustannuk.
23230: ennuste, koskeeko se työvoimaa kokonaisuu- siin liittyvät, pitkänajan työvoimaennustei-
23231: dessaan, vai halutaanko siitä tietoja myös den kannalta avainasemassa olevat kysymyk.
23232: elinkeinoittain sekä ,ammatti- ja koulutusryh- set tulisivat tarkoituksenmukaisella tavalla
23233: IV,199. - Haarla. 501
23234:
23235: valaistuiksi, on näitä koskevat tutkimukset tehtäviä hoitaa ylimääräinen virastotyönte-
23236: saatava suoritetuiksi. Edellytyksenä tällöin kijä, koska toimistolla ei ole ollut määrärahaa
23237: on, että työvoimatutkimustoimistoon voidaan kanslistin palkkaamiseen.
23238: palkata päteviä ja yksinomaan näiden kysy- Edellä olevan perusteella esitän kunnioit-
23239: mysten selvittelyyn omistautuvia tutkijoita. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23240: Pätevien ja tässä ennustetyössä jatkuvasti py. sen,
23241: syvien tutkijoiden saamiseksi on tarpeen, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi·
23242: toimet ovat alun perin riittävän hyvin pal- menpiteisiin työvoimatutkimuksen joh-
23243: kattuja. Uusien ylimääräisten tutkijain toi- tajan, tutkijain sekä näitä avustavien
23244: mien perustaminen vaatii tutkijoita avusta- ja niihin kuuluvien aputoimien perus-
23245: rien uusien tutkimusapulaisten toimien pe· tamiseksi ja saattaisi ne palkkauksel-
23246: rustamista, sillä ennusteiden laatimiseen ja taan sellaisiksi, että niihin saata1'.siin
23247: niitä koskevien tutkimusten tekemiseen kuluu alun perin pätevää ja näissä tehtävissä
23248: runsaasti rutiininomaisia aineiston keruu-, pysyvää henkilökuntaa ja otettavaksi
23249: laskenta- ym. tehtäviä. Toimiston nykyinen tätä tarkoitusta varten määrärahan
23250: toimistoapulaistyövoima on niihin riittämä. vuoden 1967 tulo. ja men'Oarvioesityk.
23251: tön. Mm. toimiston kanslia- ja konekirjoitus. seen.
23252: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
23253:
23254: P. R. Haarla.
23255: 502
23256:
23257: IV,200.- Toiv.al. N:o 160.
23258:
23259:
23260:
23261:
23262: T. Salo ym.: Rajavartilaitoksen värt,ättyjen henkilöiden va-
23263: kinaistamisesta.
23264:
23265:
23266: E d u s kun n a 11 e.
23267:
23268: Rajavartiolaitoksen värvättyjen henkilöi- Rajajääkärit saavat yleiskoulutuksen li-
23269: den, rajajääkärien oikeudellinen asema on säksi erittäin monipuolisen koulutuksen mitä
23270: varsin erikoislaatuinen valtion hallinnossa. moninaisimpiin erikoistehtäviin rajavartiolai-
23271: Värvätyt eivät ole virkasuhteessa valtioon, toksen piirissä. Rajajääkärien työ on erittäin
23272: vaan eräänlaisessa julkisoikeudellisessa palve- vastuunalaista ja tapahtuu varsin vaikeissa
23273: lussuhteessa. Tästä johtuu, että heidän sosiaa- olosuhteissa yleensä asumattomilla seuduilla.
23274: liset ja taloudelliset oikeutensa eivät perustu Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit·
23275: virkamieslainsäädäntöön, vaan yleensä ainoas· tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23276: taan sisäasiainministeriön pysyväismääräyk- muksen,
23277: siin.
23278: Värvätyt otetaan rajavartiolaitoksen palve- että ikaUitus viipymättä ryhtyisi toi-
23279: lukseen palvelussopimuksella vuodeksi kerral- menpiteisiin rajavartiolaitoksen vär-
23280: laan. Tästä on seurauksena pysyvä epävar. vättyjen ihenk~'löiden vakinaistamiseksi
23281: muuden tila palvelussuhteen jatkuvuudesta. sekä valtion virkamiehille kuuluvien
23282: Värvättyjen sosiaaliset oikeudet ovat yleensä sosiaalisten oikeuksien ulottamiseksi
23283: vielä heikompia kuin valtion tilapäisten toi- koskemaan myös heitä.
23284: mihenkilöiden. Työstään värvätyt saavat vä-
23285: häisen rahapalkan sekä eräitä luontaisetuja.
23286: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
23287:
23288: Tuure Salo. Matti Kekkonen.
23289: Juha Rihtniemi. Pirkko Aro.
23290: 503
23291:
23292: IV,201.-Toiv.al. N:o 161.
23293:
23294:
23295:
23296:
23297: Leivo-Larsson: ..lf.äärärahasta sähknsanomankantajain ylimää-
23298: räisten toimien perustamista varten.
23299:
23300:
23301: Eduskunnalle.
23302:
23303: Sähkösanomien kotiin kantajina toimii män tietoliikenteen välittömässä palveluk·
23304: Helsingissä 45 henkilöä, jotka kaikki ovat sessa olevat toimivat virkavaiansa velvoitta.
23305: työsuhteessa. Tehtävän luonne on kuitenkin mina.
23306: sen laatuinen, että se edellyttäisi ehdottomasti Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
23307: virkasuhdetta, sillä heidän tehtäviinsä kuu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23308: luu toimittaa tulevat sähkösanomat vastaan- sen,
23309: ottajille. Jotta tämä tärkeä tietoliikenteen että hallitm ottaisi valtion vuoden
23310: muoto ei millään tavalla joutuisi kärsimään, 1967 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
23311: olisi nämä työntekijät saatettava virkasuhtee. tävän suuren määrärahan 45 säihkösa-
23312: seen, jolloin mm. virkavalan velvoite sitoisi nomankantajan ylimääräisen toimen
23313: heitä toimittamaan tehtävänsä tunnollisesti. permtamista varten ja että nämä yli-
23314: Sähkösanomasalaisuuden säilyttäminen mie- määräiset toimet si}'oitettaisiin A 5
23315: lestämme jo edellyttää sitä, että kaikki tä- palkkausluokkaan.
23316: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
23317:
23318: T. Leivo-Larsson.
23319: 504
23320:
23321: IV,202.- Toiv.al. N:o 162.
23322:
23323:
23324:
23325:
23326: Pekkarinen ym.: Virkamies-kansanedustajan palkkausta kos-
23327: kevien säännösten muuttamisesta.
23328:
23329:
23330: E d u s k u n n a ~ 1 e.
23331:
23332: Tasapuolisuusperiaatteen mukaan on val- Sen vuoksi olisi oikein ja kohtuullista, että
23333: tion virkamiehillä oikeus kuulua eduskun- kahden palkan maksamisesta luovuttaisiin ja
23334: taan. Useita virkamiehiä onkin valittu nykyi- virkamies-kansanedustajillekin maksettaisiin
23335: seenkin eduskuntaan. Virkamies-kansanedus. vain kansanedustajan palkka.
23336: tajien palkkauksessa on kuitenkin erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun·
23337: suuri epäkohta siinä, että he saavat nostaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23338: valtiolta kaksi palkkaa, toisen virastaan ja muksen,
23339: t<iisen kansanedustajantehtävästä. Kansan.
23340: edustajantehtävä on vähitellen muodostunut että 'hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23341: vaativaksi ja suuritöiseksi tehtäväksi. Kun jo. toimenpiteisiin kansanedustajien palk·
23342: kaisen edustajan olisi tämä vastuunalainen kauslain muuttamiseksi siten, että vir-
23343: tehtävä suoritettava mahdollisimman hyvin ja kamies-kansanedustajat eivät saisi nos-
23344: niin ollen keskityttävä yksinomaan sen hoi. taa valtiolta kahta palkkaa, vaan heil-
23345: tamiseen, ei sen ohella kukaan pysty virka- lekin maksettaisiin ain'Oastaan kansan-
23346: tehtäväänsä edes tyydyttävästi hoitamaan. edustajan palkka.
23347: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
23348:
23349: Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen. Esu Niemelä.
23350: Reino Karpola. Erkki Haukipuro. Heimo Linna.
23351: Veikko Hanhirova. Aaro Lintilä. Ale Holopainen.
23352: Mikko Volotinen. Toivo Saloranta. Hannes Paaso.
23353: Aulis Sileäkangas. Eino Sääskilahti. Sylvi Saimo.
23354: Eemil Partanen. Wiljam Sarjala. Eino Uusitalo.
23355: Pekka Vllini. Nestori Kaasalainen. Reino Kangas.
23356: Paavo Niinikoski. Sylvi Halinen. Eino Räsänen.
23357: 505
23358:
23359: IV,203. - Toiv.al. N: o 163.
23360:
23361:
23362:
23363:
23364: Perheentupa ym.: Virkamies-kansanedustajain palkkausta ja
23365: kansanedustajain eläkeoikeutta koskevien säännösten tar-
23366: kistamisesta.
23367:
23368:
23369: E d u s k u n n a } l e.
23370:
23371: Valtion viran- ja toimenhaltijain palk- lain nykyisen sanamuodon mukaan suoriteta
23372: kauksesta annetun lain 10 § :n mukaan sellai- minkäänlaisia vähennyksiä kansanedustajan
23373: sen valtion virkamiehen, joka toimii kansan- eläkkeistä.
23374: edustajana, peruspalkasta pidätetään kolman- Edellä sanottujen epäkohtien poistaminen
23375: nes sinä aikana, jona virkamies toimii kansan- on välttämätöntä, jotta julkisista varoista ei
23376: edustajana. Tämän lisäkisi hän saa täyden jouduttaisi kansanedustajille suorittamaan
23377: kansanedustajalle kuuluvan palkan kansan- kaksinkertaista palkkausta ja että kansan-
23378: edustajan toimesta edustajain palkkioista an- edustajat saatettaisiin yhdenvertaiseen ase-
23379: netun lain mukaisesti. Kuntien tai kuntain- maan heille tulevan eläketurvan suhteen.
23380: liittojen viranhaltijana toimiva kansanedus- Lähtökohtana olisi tällöin palkkauksen osalta
23381: taja saa kansanedustajan vuosipalkkion li- pidettävä sitä, että hänen virastaan tuleva
23382: säksi palkkaa virastaan tai toimestaan sen palkkaus suoritetaan kansanedustajalle vain
23383: mukaan, kuinka työnantajana oleva kunta siltä osin, kuin se ylittää kansanedustajan
23384: tai kuntainliitto on päättänyt. Valtionapua palkkion. Tämän periaatteen mukaisesti olisi
23385: saavat yksityiset yhteisöt ja laitokset noudat- tarkistettava valtion viran- ja toimenhalti-
23386: tavat yleisesti valtion käytäntöä. jain palkkauksesta annettua lakia sekä kun-
23387: Ei voitane pitää oikeudenmukaisena ja tien ja kuntainliittojen viranhaltijain palk-
23388: kohtuullisena, että edellä kerrotuin tavoin kauksen valtionapua koskevia säännöksiä, jol-
23389: eräille kansanedustajille suoritetaan julki- loin ei ainakaan valtionapua tarpeettomasti
23390: sista varoista kahden eri tehtävän perusteella suoritettaisi sellaisten kunnallisten viranhalti-
23391: palkkaa samalla, kun kansanedustaja käytän- jain palkkaukseen, jotka toimivat kansan-
23392: nössä on estynyt hoitamasta varsinaista vir- edustajina. Muiden kuin valtionapua saavien
23393: kaansa. Tämä menettely asettaa myös eri kunnallisten viranhaltijain osalta kysymyksen
23394: kansanedustajat eriarvoiseen asemaan siitä järjestäminen olisi ehkä tarkoituksenmukai-
23395: riippuen, mikä on heidän ammattinsa kan- sinta sillä tavoin, että kuntien keskusjärjestöt
23396: sanedustajan tehtävän lisäksi. antaisivat asiasta tarpeelliset suositukset.
23397: Kansanedustajien eläkeoikeus määräytyy Kansanedustajien eläkejärjestelmän uudista-
23398: tästä oikeudesta annetun erityisen lain perus- minen olisi ilmeisesti tarkoituksenmukaisinta
23399: teella.. Tämän lain 10 § : n 2 momentin mu- suorittaa siten, että kansanedustajien eläke-
23400: kaan vähennetään sellaisen kansanedustajan oikeutta koskevat määräykset yhdenmukaiste-
23401: eläkkeestä, joka saa muuta eläkettä valtion taan valtion eläkelain säännösten kanssa, jol-
23402: varoista, puolet, kuitenkin enintään puolet loin perhe-eläkeasia samalla ratkeaisi.
23403: muun eläkkeen määrästä siihen ehkä makset- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23404: tavine lisäyksineen. Tämän säännöksen pe- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23405: rusteella voivat ne kansanedustajat, jotka
23406: saavat muuta eläkettä valtion varoista kuin
23407: kansanedustajan eläkettä, saada kaksinker- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23408: taista eläkettä. Sama koskee niitä kansanedus- toimenpiteisiin valtion, kuntien ja
23409: tajia, jotka kansanedustajaeläkkeen lisäksi kuntainliittojen sekä muiden julkisten
23410: saavat .eri työ- ja virkaeläkelakien mukaista yhteisöjen ja laitosten viranhaltijain
23411: eläkettä. Tällaisen eläkkeen perusteella ei palkkausta koskevien lainsäännösten
23412: 64 E 529j66
23413: 506 IV,203. - Virkamies-ka.nsa.nedustajain palkkaus.
23414:
23415:
23416: ja määräysten tarkistamiseksi siten, ylittää kansanedustajalle maksettavan
23417: että kansanedustajana toimivalle palkkion, ja että kansanedustajien elä-
23418: edellä sanotulle vira?Vhaltijalle, j'oka keoikeutta koskeva lainsäädäntö
23419: on estynyt virkaansa hoitamasta, suo- uudistettaisiin valtion eläkelain mu-
23420: ritettaisiin hänen virastoon maksetta- kaiseksi, ottaen samalla huomioon per-
23421: vasta palkkauksesta vain se osa, joka he-eläkkeiden järjestämisen.
23422: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
23423:
23424: A-V. Perheentupa. Valde Nevala.inen.
23425: X. l!'. Haapasalo. U. B. Voutil&inen.
23426: Esko Niskanen. Pauli Burman.
23427: Ilmo Paananen. Arvo Salo.
23428: 507
23429:
23430: IV,204.- Toiv.al. N:o 164.
23431:
23432:
23433:
23434:
23435: Vennamo: Kansanedustajien kwukausipalkan alentamisesta.
23436:
23437:
23438: E d u s k u n n a J l e.
23439:
23440: Kansanedustajien kuukausipalkan jatku- Tarvitaan selvästi suunnanmuutosta. Ja
23441: vaa korottamista yhdessä muiden korkeapaik- tämä voidaan parhaiten aikaansaada vain si-
23442: kaisten virkamiesten palkankorotusten kanssa ten, että Suomen eduskunnan kansanedusta-
23443: on kansalaisten keskuudessa jo kauan arvos- jat, jotka viime kädessä päättävät valtion
23444: teltu aina vain äänekkäämmin. Kieltää ei voi- asioista, näyttävät kaikille rakentavaa esi-
23445: kaan arvostelun oikeutusta, kun lisäksi ote- merkkiä.
23446: taan huomioon kansanedustajien saarnat Mainituista syistä ja kun toisaalta kansan-
23447: muut korvausedut matkakuluineen ja päivä- edustajalle tulee maksaa asianmukainen
23448: rahoineen. palkka, jotta vähävaraisempikin voisi olla
23449: Viime vuosina on palkkojen prosenttikoro- kansanedustajana, ehdotan kunnioittaen
23450: tuslinjalla jouduttu yhä suurempiin palkka- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23451: eroihin rinnan tuhlailevan asioiden hoidon
23452: kanssa, minkä seurauksena valtiovallan ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23453: loudelliset vaikeudet ja raskaat verot ovat toimenpiteisiin kansanedustajien lcuu-
23454: kaikkien todettavissa. kausipalkan alentamiseksi 25 %:lla ny-
23455: kyisestään.
23456: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1966.
23457:
23458: Veikko Vennamo.
23459: 508
23460:
23461: IV,205.- Toiv.al. N:o 165.
23462:
23463:
23464:
23465:
23466: V ilmi ym.: Kalliinpaikanlisäjärjestelmän kumoamisesta.
23467:
23468:
23469: E d u s k u n n a H e.
23470:
23471: Virkamiespalkat on porrastettu kuntien tahansa. Palkkausjärjestelmä on muutettava
23472: kalleusluokituksen mukaan sillä tavoin, että sellaiseksi, että virkamiehet rupeavat hakeu-
23473: kalleimmik:si luokitelluissa kunnissa virka- tumaan myös maaseudulle ja syrjäseuduill~
23474: miehille maksetaan normaalin palkan lisäksi avautuviin toimiin. Koska maaseudulla asu-
23475: kalliinpaikanlisiä. Tästä on seurauksena, miseen ilmeisesti liittyy kustannustekijöitä,
23476: että samaa virkaa tai tointa hoitavan viran· joita kuntien kalleuspaikkakuntaluokitusta
23477: tai toimenhaltijan palkka riippuu osaksi laadittaessa ei ole osattu arvioida, olisi koko
23478: paikkakunnasta, jolla hän toimii. Kalliinpai. kalliinpaikanlisäjärjestelmästä asteittain luo-
23479: kanlisäjärjestelmän perusteluna on pyrkimys vuttava ja virkamiespalkat tehtävä paikka-
23480: saada päteviä virkamiehiä myös sellaisille kunnasta riippumatta .samoik:si koko maassa.
23481: paikkakunnille, joilla elantokustannukset ovat Syrjäisten seutujen kohdalla olisi kuitenkin
23482: tavallista kalliimmat. tehtävä poikkeus, koska vuosikymmenien ko-
23483: Nykyinen kalliinpaikanlisäjärjestelmä on kemus osoittaa, ettei syrjäiselle tai poikkeuk-.
23484: ~uitenkin käytännössä osoittautunut epäon. sellisen kylmälle paikkakunnalle saada päte-
23485: nistuneeksi. Jo kauan on ollut havaittavissa, vää virkamiestä samalla palkalla kuin asu·
23486: että kaHeimmiksi luokitelluille paikkakun- tuskeskukseen. Nykyistä syrjäseutulisäjärjes-
23487: nille on paljon helpompi saada päteviä virka- telmää olisi laajennettava ja syrjäseutulisiä
23488: miehiä kun halvoiksi luokitelluille paikkakun- nostettava niin paljon, että virkamiehiä ru-
23489: nille. Parhaat virkamiehet ovat keskittyneet peaisi hakeutumaan myös syrjäseuduilla
23490: Helsinkiin ja muihin kalleimmiksi luokitel. avautuviin virkoihin ja toimiin.
23491: tuihin keskuksiin. Tämä tosiasia viittaa sii. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23492: hen, että kuntien kalleusluokitus ei nykyisel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23493: lään ole tosiasioita vastaava. Kalleimmiksi muksen,
23494: luokitellut paikkakunnat eivät ilmeisesti ole- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23495: kaan niin kalliita, kuin kuntien kalleusluoki. toimenpiteisiin nykyisen kalliinpai-
23496: tusta laadittaessa on kuviteltu. kanlisäjärjestelmän asteittain kumoa-
23497: Valtion hallinnon tehokkuus kärsii, jos ti· miseksi virkamieskunnan kokonais-
23498: lanne saa jatkua nykyisellään. Yhteiskunnan palkkausta alentamatta ja syrjäseutu-
23499: pitäisi saada palvelukseensa. päteviä virka. lisäjärjestelmän laajentamiseksi ja
23500: miehiä olipa toimipaikka missä osassa maata syrjäseutulisien nostamiseksi.
23501: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
23502:
23503: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
23504: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti
23505: Olavi Lahtela. Veikko Hanhirova.
23506: 509
23507:
23508: IV,206.- Toiv.al. N:o 166.
23509:
23510:
23511:
23512:
23513: Laaksonen ym.: Valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta
23514: annetun lain muuttamisesta.
23515:
23516:
23517: B d u s k u n n a 1: 1 e.
23518:
23519: Heinäkuun 24 päivänä 1964 annettu laki rittaminen näin saattaa siirtyä aina syyspuo.
23520: valtion virkamiespalkkausten tarkistamisesta lelle saakka, mikä ei voi olla herättämättä
23521: (427/64) eli ns. menettelytapalaki on sitä aiheellista tyytymättömyyttä valtion viran
23522: nyt kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa tai toimenhaltijain keskuudessa.
23523: käytäntöön sovellettaessa osoittautunut mo· Menettelytapalaista puuttuvat myös täysin
23524: nessa suhteessa puutteelliseksi. säännökset, joita noudattaen voitaisiin sopi-
23525: Lain suurimpia heikkouksia ovat 4 §: ään si- muskauden aikana esiintyvät sopimusta tai la-
23526: sältyvä säännös virkamiespalkkojen korotta- kia koskevat tulkintaerimielisyydet saattaa
23527: misesta siten, että palkankorotukset ovat suh- työtuomioistuimen tapaan järjestetyn puo-
23528: teellisesti samansuuruiset kaikille, mikäli ar- lueettoman elimen ratkaistavaksi, mikä antaa
23529: vioitavan yleisen ansiotasomuutoksen perus- valtioneuvostolle mahdollisuuden soveltaa la.
23530: teena olevat palkkausten korotukset ovat ol- kia ja tulkita sopimusta itselleen tarkoituk-
23531: leet suhteellisesti samansuuruisia. Tästä sään- senmukaisella tavalla ja virkamieskunnan va-
23532: nöksestä on väistämättömänä seurauksena hingoksi.
23533: alimmissa palkkausluokissa olevien viran tai Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
23534: toimenhaltijain reaalisen ansiotason alenemi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23535: nen. vomuksen,
23536: Epätyydyttävänä on pidettävä myös sitä, että !hallitus kiireellisesti asettaisi
23537: että lain mukainen neuvotteluaikataulu on komitean valmistelemaan valtion vir-
23538: tarpeettoman pitkä. Pahimmassa tapauksessa kamiespalkkausten tarkistamisesta an-
23539: saadaan eri neuvotteluvaiheet loppuun suori- netun lain (427/64) muuttamista ja
23540: tetuiksi vasta kunkin vuoden kesäkuun 15 antaisi eduskunnan käsiteltäväksi sel-
23541: päivään menn~, ja palkankorotusten Suo- vityksen mukaisen muutosesityksen.
23542: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
23543:
23544: Mikko Laaksonen. Antti 0. Pennanen.
23545: 510
23546:
23547: IV,207.- Toiv.al. N:o 167.
23548:
23549:
23550:
23551:
23552: Laaksonen ym..: Viran ja toimen haltijain palkkausasetuksen
23553: 6 §:n epäoikeudenmukaisuksien korjaamisesta.
23554:
23555:
23556: E d u s k u n n a 11 e.
23557:
23558: Valtion viran ja toimenhaltijain palk- Epäjohdonmukaisena ja valtion edun vas-
23559: kauksesta tammikuun 19 päivänä 1943 anne- taisena on pidettävä myös sitä, että palk-
23560: tun asetuksen (36/43) 6 §: ään sisältyvät mää- kausasetuksnn 6 § : n 2, 3, 4, 5 ja 6 momentissa
23561: räykset niistä palvelusajoista, jotka viran tai mainituista palvelusajoista saadaan ikälisiä
23562: toimenhaltija saa lukea hyväkseen ikälisiin varten lukea hyväksi vain 4 vuotta ylittävä
23563: oikeuttavana palvelusaikana, ovat puutteelli- aika. Tällä määräyksellä rajoitetaan aiheet-
23564: sia ja epäjohdonmukaisia. Määräyksen mu- tomasti ja yhteiskunnan edun vastaisesti hen-
23565: kaisesti saa viran tai toimenhaltija lukea kilöiden siirtymistä valtion palvelukseen.
23566: ikälisään oikeuttavaksi palvelusajaksi sotati- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
23567: lan aikaisen sotapalveluksen lukuunottamatta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23568: kuitenkaan säännönmukaista asevelvollisuus. vomuksen,
23569: aikaa, joka sotien aikana asevelvollisuutensa
23570: suorittaneilla oli nykyistä asevelvollisuusai- että hallitus kiireellisesti selvityt-
23571: kaa huomattavasti pitempi. Tämä johtaa sii- täisi valtion vimn ja toimenhaltijain
23572: hen, että asianomaiset henkilöt ovat ikälisiin palkkauksesta annetun asetuksen (36/
23573: oikeuttavaa aikaa laskettaessa muita huo- 43) 6 §: ään sisältyvät epäoikeudenmu-
23574: nommassa asemassa. kaisuudet ja kohtuuttomuudet kiinnit·
23575: Kun rauhan aikana suoritettua asevelvolli- täen tällöin erityistä hU()miota asevel-
23576: suusaikaa ei saada lukea ikälisiin oikeutta- vollisuusajan lukemiseen rajoituksitta
23577: v-aksi palvelukseksi aiheuttaa tämä sen, että ikälisiin oikeuttavaksi palvelusajaksi
23578: naispuoliset viran tai toimenhaltijat sekä ne, sekä asetuksen 6 §:n 2, 3, 4, 5 ja 6 mo-
23579: jotka sairauden tai muiden syiden vuoksi va- menteissa mainittujen palvelusaikojen
23580: pautetaan asevelvollisuuden suorittamisest& lukemiseen rajoituksetta ikälisiin oi-
23581: ovat asevelvollisuuttaan suorittamaan joutu- keuttavaksi palvelusajaksi ja S'Uorit-
23582: via paremmassa asemassa. taisi tämän selvityksen mukaisesti ase-
23583: tuksen muuttamisen.
23584: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
23585:
23586: Mikko La.a.ksonen. Vå.inö Vilponiemi.
23587: Antti 0. Pennanen. Dmo Paana.n.en.
23588: U. H. Voutilainen. Uljas Mäkelä..
23589: 511
23590:
23591: IV,208.- Toiv.al. N:o 168.
23592:
23593:
23594:
23595:
23596: Sillantaus ym.: Valtion. viran. ja toimen. haltijain. ikä- ja vir-
23597: kavuosisäännösten muuttamisesta.
23598:
23599:
23600: E d u s k u n n a He.
23601:
23602: Valtion virkamiesten palkkauk$Sta annet- manlaista palvelua, yleensä rintamapalvelua,
23603: tujen säännösten mukaan saadaan ikälisään kuin reserviläistenkin, olisi kohtuullista ne
23604: oikeuttavana aikana ottaa huomioon se aika, rinnastaa niiltä osin kuin asevelvollisuusaika
23605: minkä henkilö on sotatilan aikana ollut sota- ylittää yhden vuoden.
23606: palveluksessa, lukuunottamatta kuitenkaan Ehdotammekin kunnioittavasti, että edus.
23607: säännönmukaisen asevelvollisuuden suoritta- kunta hyväksyisi toivomuksen,
23608: misaikaa (Palkkauslaki 4 §, Palkkausasetus
23609: 6 §). Säännösten soveltamisessa joudutaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin.
23610: kuitenkin epäoikeudenmukaisuuteen syystä, valtion. viratn- ja toimen.haltijoitten.
23611: että asevelvollisuusaika oli eri ikäluokilla pi- ikälisä- ja virkavuosisäännösten muut.
23612: tuudeltaan erilainen, vuodesta kahteen vuo- tamiseksi s$ten, että sodanaikaisesta
23613: teen. palveluksesta otettaisiin. ikälisää ja
23614: Koska sodanaikainen kahden vuoden ase- virkavuosia laskettaessa huomioon se
23615: velvollisuusaika oli muutaman kuukauden aika, mikä ylittää tavanmukaisen. yh-
23616: mittaisen koulutusajan ylittävältä osalta sa- den vuoden. asevelvollisuusajan.
23617: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
23618:
23619: Pentti Sillantaus. Sa.ka.ri Knuuttila.
23620: 512
23621:
23622: IV,209.- Hemst.mot. N: o 169.
23623:
23624:
23625:
23626:
23627: Procope m.fl.: .Angående förbättring av lönev~1lkoren för
23628: statsanställda socialsköterskor.
23629:
23630:
23631: T i 11 R i k s d a g en.
23632:
23633: Till de grupper av :löntagare som under de riska värdbyråer, på sjukhusen osv. är jäm-
23634: senaste ären blivit efter i löneutvecklingen förbart vad beträffar ansvar, självständigt
23635: hör sjuksköterskorna trots att deras betydelse ingripande, eget omdöme, kontakter tili myn-
23636: på arbetsmarknaden på intet sätt minskat och digheter och vårdinstanser mm.
23637: trots att tillgången på sjuksköterskor i sam- Med stöd av ovanstående och andra där-
23638: hället inte blivit större. med sammanhängande omständigheter före-
23639: Bland sjuksköterskor i statsjänst intar so- slås vördsamt att riksdagen ville besluta hem-
23640: cialsköterskorna i löneavseende en särskilt stäUa,
23641: eftersatt ställning. De befinner sig nu i lö-
23642: neklass A 15, medan t.ex. hälsosystrarna, att regeringen måtte vidtaga åtgär-
23643: som erbjuder det närmaste till hands lig- der för att förbättra lönevillkoren för
23644: gande jämförelsemateria.let, är placerade tre socialsköterskor i statens tjänst, var-
23645: löneldasser högre. Utbildningstiden för såväl vid hälsosystrarnas löneklass ( .A 18)
23646: hälsosystrar som socialsköterskor är lika läng. borde vara normgivande för socialskö-
23647: Det arbete, som utförs av socialsköterskor vid terskornas löneförhöjning.
23648: uppfostringsrådgivningsbyråer, vid psykiat-
23649: Helsingfors den 26 april1966.
23650:
23651: Victor Procope. Alli Vaittinen. Irma Hamara.
23652: 513
23653:
23654: IV,209.- Toiv.al. N:o 169. Suomennos.
23655:
23656:
23657:
23658:
23659: Procope ym.: Valtion pa~veluksessa olevien sosiaalihoitajien
23660: palkkaetujen parantamisesta.
23661:
23662:
23663: E d u s k u n n a 11 e.
23664:
23665: Niihin palkansaajaryhmiin, jotka viime voloissa, psykiatrisissa huoltotoimistoissa, sai-
23666: vuosina ovat jääneet jälkeen palkkakehityk- raaloissa jne. suorittama työ on vertailun
23667: sessä kuuluvat sairaanhoitajat siitä huoli- kestävä, mitä tulee vastuuseen, itsenäiseen
23668: matta, •että heidän merkityksensä työmarkki- toimintaan, omaan arvostelukykyyn, yhtey-
23669: noilla ei ole millään tavalla vähentynyt eikä denpitoon viranomaisiin ja huoltolait()ksiin
23670: sairaanhoitajien määrä yhteiskunnassa ole ym.
23671: tullut suuremmaksi. Yllä olevan ja muiden siihen liittyvien
23672: Valtion palveluksessa olevien sairaanhoita- seikkojen perusteella ehdotetaan kunnioitta-
23673: jien joukossa on sosiaalihoitaji1le palkkauk- vasti, että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
23674: sen suhteen erityisen jälkeenjäänyt asema. He
23675: ovat nyt A 15 palkkausluokassa, kun esimer- että haUitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23676: kiksi terveyssisaret, jotka ovat lähinnä käy- valtion palveluksessa olevien sosiaali-
23677: tettävissä olevaa vertailuaineistoa, on sijoi- hoitajien palkkaetujen parantamiseksi,
23678: tettu kolme palkkausluokkaa ylemmaksi. Ter- jo~win terveyssisarien palkkausluok-
23679: veyssisarien ja sosiaalihoitajien koulutusaika kaa ( A 18) olisi pidettävä ohjeena so-
23680: on yhtä pitkä. Sosiaalihoitajien kasvatusneu- siamihoitajien palkankorotukse~le.
23681: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
23682:
23683: Victor Procope. Aili Vaittinen. Irma Ha.mara.
23684:
23685:
23686:
23687:
23688: 65 E 529/66
23689: 514
23690:
23691: IV,210.- Toiv.al. N:o 170.
23692:
23693:
23694:
23695:
23696: Leivo-La.rsson ym..: Valtion viran ja toimen haltijain puku-
23697: avustus- ja virkap1tkuooustuskysymyksen järjestämisestä.
23698:
23699:
23700: E d u s k u n n a ll e.
23701:
23702: Valtionrautateillä työskentelee n. 20 000 vi- kuitenkaan tyydyttänyt minkään viraston tai
23703: ran ja toimen haltijaa, joille maksetaan kor- laitoksen henkilökuntaa ja siksi asia on vielä
23704: vausta siitä, että he joko joutuvat käyttä- järjestämättä. Se, että asia ei ole saavuttanut
23705: mään tavallisesta asusta poikkeavaa virkapu- virastojen ja laitoksien henkilökuntajärjestö-
23706: kua tai ovat sellaisessa vaatteita kuluttavassa jen hyväksymistä, johtunee siitä, että komi-
23707: tehtävässä, jota ei voida kohtuudella vaatia tean ehdotuksesta valtiovarainministeriö
23708: suorittamaan ilman erityistä pukuavustusta. esitti huononnuksia aikaisemmin saavutet-
23709: Myös valtion muiden virastojen ja laitosten tuun etuun ja .tätä ei liene eduskunta tarkoit-
23710: piirissä on olemassa viran ja toimen halti- tanut lausuessaan hallitukselle toivomuksen.
23711: joita, joista osalle maksetaan tällaista kor- Mainittakoon, että ko. komiteassa ei ollut mu·
23712: vausta. Valtiolla on myös eräitä virastoja tai kana virastojen ja laitosten henkilökuntajär-
23713: laitoksia, joiden henkilökunnalle on järjes- jestöjen edustusta.
23714: tetty luontaisantijärjestelniä, jolloin nämä vi- Edellä esittäinäämme viitaten ehdotamme
23715: ran ja toimen haltijat saavat täyden korvauk- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23716: sen velvollisuudesta käyttää tavallisuudesta toivomuksen,
23717: poikkeavaa asua.
23718: Eduskunta on kerran aikaisemmin jo lausu- että hallitus ma!hdollisimman pian
23719: nut .tästä asiasta hallitukselle toivomuksen, järjestäisi valtion viran ja toimen hal-
23720: että se tutkisi virkamiesten virkapuku- ja pu- tijain pukuavustus- ja virkapukuavus-
23721: kuavustusk:ysymyksen ja· järjestäisi sen oikeu- tuskysymyksen nykyajan vaatimuksia
23722: denmukaisella ja yhdenmukaisella tavalla vastaavaksi ja yihtenäiseksi kaikkien
23723: kaikissa valtion virastoissa ja laitoksissa. valtion virastojen ja laitosten osalta
23724: Asiaa on tutkinut myös valtioneuvoston henkilökuntaa tyydyttävällä tavalla ja
23725: asettama komitea, joka teki vuonna 1965 eh- varaisi tätä varten valtion ensi vuoden
23726: dotuksen virkapuku- ja pukuavustuskysy- tulo- ja menoarvioon määrärahan.
23727: myksen järjestämiseksi. Komitean ehdotus ei
23728: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
23729:
23730: T. Leivo-La.rsson. Aili Siiskonen.
23731: Olavi Saarinen. Vappu Heinonen.
23732: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen.
23733: 515
23734:
23735: IV,211.- Toiv.al. N:o 171.
23736:
23737:
23738:
23739:
23740: Borg-Sundman ym.: Vanhimpien eläkeläisten aseman järjes-
23741: tämisestä.
23742:
23743:
23744: E d u s k u n n a 1 1 e.
23745:
23746: Eduskunnan äskettäin säätämä uusi virka- kahteen ryhmään, josta juuri kaikkein van-
23747: mieseläkelaki, joka korjasi monta epäkohtaa himmat taas jätetään huonompaan asemaan.
23748: ja puutteellisuutta, aiheutti eräitä epäoikeu- Edelläesitetyn nojalla ehdotamme kun-
23749: denmukaisuuksia. Jälleen kerran lainsäädän- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23750: nössä sivuutettiin kaikkein vanhimpien kan- vomuksen,
23751: salaisten ryhmä. Ennen heinäkuun 1 päivää
23752: 1962 eläkkeelle siirtyneet joutuvat nyt toisiin että luillitus kiireellisesti selvityttää
23753: aivan vastaavista viroista ja toimista myö- vanhimpien eläkeläisten kysymyksen
23754: hemmin eläkkeelle tuleviin nähden epäedulli- ja ryhtyy toimenpiteisiin oikeudenmu-
23755: seen poikkeusasemaan. Tätä ei voi pitää oi- kaisen eläkkeen järjestämiseksi ennen
23756: keudenmukaisena. ·Mielivaltaisen ajankohdan !heinäkuun 1 päivää 1962 eläkkeelle
23757: muodostamaHa rajaviivalla ei tulisi jakaa siirtyne~1le.
23758: muuten samassa asemassa olevia kansalaisia
23759: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
23760:
23761: Margit Borg-Sundman. Jaakko Kemppainen.
23762: Juuso Häikiö. Aili Vaittinen.
23763: Georg 0. Ehrnrooth.
23764: 516
23765:
23766: IV,212. - Toiv.al. N: o 172.
23767:
23768:
23769:
23770:
23771: Borg-Sundman ym.: Vapaaehtoisessa. palveluksessa sodan ai-
23772: kana puolustusvoimissa suoritetun työn lukemisesta palve-
23773: lusvuosiksi valtion elä.kevuosia. laskettaessa.
23774:
23775:
23776: E d u s kun n a 11 e.
23777:
23778: Valtion eläkelainsäädännössä on valtion vi- massa oleville viran- ja toimenhaitijoille
23779: ran- ja toimenhaitijoina oleville miehille myönnettäisiin oikeus lukea eläkettä varten
23780: myönnetty oikeus lukea ·eläkettä varten hy- hyväksi se aika, minkä he ovat toimineet va-
23781: väksi se aika, jolloin he palvelivat asevelvol- paaehtoisissa maanpuolustustehtävissä liike-
23782: lisina vakinaisessa väessä ja heille on mah- kannellepannuissa puolustusvoimissa.
23783: dollista lukea eläkettä varten hyväksi sodan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme;
23784: aikainen palvelus maamme hyväksi puolus- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23785: tusvoimissa. Sen sijaan ei valtion viran- ja
23786: toimenhaitijoina oleville naisille ole myön- että vapaaehtoisessa palveluksessa
23787: netty oikeutta lukea eläkettä varten hyväksi sodan aikana puolustusvoimissa suori-
23788: palvelua maanpuolustustehtävissä. Olisi oi- tettu työ luettaisiin palvelusvuosiksi
23789: kein ja kohtuullista, että kaikille tässä ase- valtion eläkevuosia laskettaessa.
23790: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
23791:
23792: Margit Borg-Sundman. Jaakko Kemppainen.
23793: Alli Vaittinen. Juuso Häikiö.
23794: Pentti Mäki-Hakola.
23795: 517
23796:
23797: IV,213. - Toiv.al. N: o 173.
23798:
23799:
23800:
23801:
23802: Forsius ym. : Naisten vapaaehtoisen sodanaikaisen palveluksen
23803: l1tkemisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi palvelusajaksi.
23804:
23805:
23806: E d u s kun n a 1< l e.
23807:
23808: Vuosien 1939-45 aikana monet Suomen vuoksi, että eduskunta hyväksyi vuonna 1956
23809: naiset joko järjestöjen jäseninä tai vapaa- lain sotavammaisista annetun lain soveltamis-
23810: ehtoisina hoitivat puolustusvoimissa aivan sa- alan laajentamisesta, jossa korvauksen saa-
23811: manlaisia tehtäviä kuin valtion viran ja toi- jien piiriä laajennettiin mm. juuri näiden
23812: men haitijoina olevat naiset. Tällaisia tehtä- henkilöiden osalta. Sanotun lainmuutoksen
23813: viä olivat muun ohella emännöitsijän, sairaa- perusteella nimittäin nyttemmin maksetaan
23814: lahenkilökuntaan kuuluneiden, viestittäjän, ruumiinvamman tai sairauden johdosta kor-
23815: sähköttäjän, kaukokirjoittajan ja kanslia- vausta mm. sille, joka naisjärjestön jäsenenä
23816: apulaisen toimet. Useat näitä tehtäviä hoita- on ollut vuonna 1939 tai sen jälkeen pmtta
23817: neista ovat myöhemmin tulleet puolustuslai- ennen 1 päivää heinäkuuta 1945 sotilasviran-
23818: toksen, posti- ja lennätinhallituksen 'tai sai- omaisen tai järjestönsä määräämässä ja val-
23819: raalalaitoksen palvelukseen ja siten valtion vomassa työssä sotilaallisen lait,oksen tai muo-
23820: viran ja toimen haltijoiksi. Olisi sen vuoksi dostelman piirissä.
23821: kohtuullista, että heidän sodanaikainen pal- Edellä esitetyn perusteella ja siihen viita-
23822: veluksensa rinnastettaisiin samalla tavoin vi- ten esitämme kunnioittaen eduskunnan hy-
23823: ran ja toimenhaltijana suoritettuun palveluk- väksyttäväiksi toivomuksen,
23824: seen kuin reserviläisten palvelus liikekanna1-
23825: lepannuissa puolustusvoimissa. Näin sitä suu- että hallitus antaisi Eduskunnalle
23826: remmalla syyllä, kun eräät kaupungit j.a maa- esityksen virkamieseläkkeistä annetun
23827: laiskunnatkin ottavat huomioon mm. sodan lain muuttamisesta siten, että naisten
23828: aikaisen lottapalvelun. vapaaehtoinen vakinainen palvelus so-
23829: Tasavertaisten oikeuksien myöntäminen dan aikana liikekannellepannuissa puo-
23830: puolustusvoimissa sotien aikana palvelleille lustusvoimissa laskettaisiin palveluksi
23831: naisilla on täysin perusteltua myös sen valtion viran ja toimen haltijana.
23832: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
23833:
23834: Saara. Forsius. Alli Va.ittinen.
23835: Inna. .Bamara.. . T. 1. Vartio..
23836: J.uuso Häikiö.
23837: 518
23838:
23839: IV,214.- Toiv.al. N:o 174.
23840:
23841:
23842: l"orsius ym.: Sodan aiheuttaman erikoislainsäädännön joh-
23843: dosta erinäisiin virastoihin perustettujen erikoisosastojen
23844: henkilökunnan eläkkeensaantioike1ulesta.
23845:
23846:
23847: E d u s k u n n a 11 e.
23848:
23849: Eräissä valtion virastoissa on toimistoja tai mainittakoon, että hallitus on v: n 1956 tulo-
23850: erikoisosastoja, jot,ka aikanaan ovat muodos- ja menoarvioesityksessään 16 Pl. II:2 mom:n
23851: tuneet viimeksi käytyjen sotiemme aiheutta- kohdalla ehdottanut maksettavaksi maanlu-
23852: man erikoislainsäädännön ja sen toimeen- nastuslautakunnan toimihenkilöille, maan-
23853: panon johdosta. Niiden toiminta on näissä hankintalain toimeenpanon tarkastajille sekä
23854: merkeissä jatkunut vuodesta vuoteen, ilman Maatalousseurojen Keskusliitolle ja maan-
23855: että niitä tai niiden henkilökuntaa on aiot- viljelys. ja talousseuroille maanhankinta-
23856: tukaan vakinaistaa. !Sellaisia ovat mm. val· laissa annetun toimivallan käyttämistä var-
23857: tiokonttorin ns. korvausasiainosasto, valtio- ten tarpeellisia tehtäviä hoitaneille toimi-
23858: varainministeriön korvausasiaintoimisto ja henkilöille myönnettävät sellaiset ylimääräi-
23859: niihin rinnastettavat, maatalousministeriön set .eläkkeet, joiden osalta noudatetaan, mitä
23860: asutusasiain alaisina toimivat asutusvalio- valtion ylimääräisten toimenhaltijain eläk-
23861: kunta ja asutustoiminnan johtajat. Niiden keistä on säädetty, kuitenkin niin, että eläk-
23862: henkilökunta on osittain toisista virastoista keen määrä määräytyy vastaavassa asemassa
23863: ja luovutetulta alueelta siirtyneitä viran ja olevan valtion viran tai toimen haltijan eläk-
23864: toimen haltijoita, osittain muissa kuin vai- · keen mukaisesti.
23865: tion tehtävissä aikaisemmin toimineita hen- Tämän mukaisesti ei näytä olevan mitään
23866: kilöitä. estettä siihen, etteikö edellä tarkoitetuissa
23867: Suuri osa sanotusta henkilökunnasta on korvausasiain hoitamista varten aikanaan pe·
23868: nyttemmin joko muuttanut vakinaisluontoi- rustetuissa, ja edelleenkin toimivissa erikois-
23869: siin valtion tai kunnan virkoihin ja toimiin osastoissa palveleville toimihenkilöille voitaisi
23870: taikka hakeutunut niistä muuten pois. Osa on myöntää eläkettä heidän palvelusvuosiensa
23871: jäänyt edelleen tehtäviään hoitamaan, niiden perusteella edellä ma:initunlaisin tai vastaa-
23872: joukossa näiden erikoisosastojen alkuvai- vin lainsäännöksin ja samoin perustein, mitä
23873: heista saakka mukana olleitakin. Kun viimei- valtion ylimääräisten toimenhaltijain eläk-
23874: sistäkin sotavuosista on jo yli puolitoista keistä on säädetty. Sen vuoksi ehdotamme,
23875: vuosikymmentä, samoissa tehtävissä työsken- ,viitaten esitettyihin perusteluihin, eduskun-
23876: telee vielä parhaillaankin monia sellaisia hen- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23877: kilöitä, jotka alkavat olla eläkeiässä tai saa-
23878: vuttaa sellaisen palvelusvuosien määrän, joka että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23879: valtion vakinaisen tai ylimääräisen viran tai toimenpiteisiin sodan aiheuttaman eri-
23880: toimen haltijalle merkitsisi ainakin osaeläk- koislainsäädännön ja sen toimeenpanon
23881: keen saamista vaaditut ikävuodet täytettyään. johdosta erinäisiin virastoihin perus-
23882: Edellä mainitussa erikoisosastoissa jatkuvasti tettujen erikoisosastojen, henkilökun-
23883: toimiville henkilöille ei sitä vastoin sellaista nan saattamiseksi eläkkeensaantioikeu-
23884: oikeutta yleensä ole myönnetty. teen nähden valtion ylimääräisten
23885: Eräänlaisena osoituksena siitä, että tällai- toimenhaltijain kanssa rinna.~tettuun
23886: sille poikkeusasemassa oleviUekin toimihenki- asemaa-n.
23887: löille voidaan lakimääräisesti myöntää eläke,
23888: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
23889:
23890: Saara Forsius. AUi Vaittinen.
23891: 519
23892:
23893: IV,215.- Toiv.al. N: o 175.
23894:
23895:
23896:
23897:
23898: Forsius: V aUion viran ja toimen haltija.in palkkauksesta an-
23899: netun asetuksen 6 § :n muuttamisesta.
23900:
23901:
23902: E d u s k u n n a 11 e.
23903:
23904: Valtion viran ja toimen haltijain palkkauk- kussairaaloissa. Li.säksi heitä on kaupunkien,
23905: sesta 19 päivänä tammikuuta 1943 annetun kauppaJoiden ja maalaiskuntien, kuntayhty-
23906: asetuksen 6 § :n 2 momentissa säädetään mien, yksityisten säätiöiden ja yhdistysten
23907: muun ohella, että viran tai toimen haltija omistamien laitosten palveluksessa. Sen vuoksi
23908: saa siitä ajasta, minkä hän on 21 vuotta olisi oikein ja kohtuullista, että heidät rin-
23909: täytettyään ollut kunnan, kuntien keskusjär- nastettaisiin kaikissa suhtei·ssa niihin valtion
23910: jestön tai kuntien yhtymän virassa tai uskon- viran ja toimen haltijoihin, jotka mainitun
23911: nollisen yhdyskunnan toimessa, opettajana asetuksen 6 § :n mukaan ja sen edellyttämin
23912: yksityisessä korkeakoulussa tai valtion avus- ehdoin ovat oikeutettuja lukemaan hyväkseen
23913: tusta nauttivasaa yksityisessä oppi- ja kasva- sanotun pykälän 2 momentin 3 kohdassa mai-
23914: tuslaitoksessa, lääkärinä, eläinlääkärinä, sai- nitun palvelun. Asianmukaisen korjauksen
23915: raanhoita.jattarena tai mielisairaanhoitajana saaminen heidän asemaansa tässä kohden on
23916: yhtiön, yhteisön tai yksityisen laitoksen pal- täysin perusteltua jo senkin vuoksi, että val-
23917: veluksessa, valtion avustusta nauttivan maa- tioneuvosto helmikuun 14 päivänä 1957 teke-
23918: taloudellisen tai kotitaloudellisen järjMön, minsä päätöksin on myöntänyt !Suomen Las-
23919: metsänhoitolautakunnan, kes:kusmetsäseuran, tenhoitajain yhdistys r.y.: lle viran ja toimen
23920: keskuskauppakamarin, kauppakamarin, tie- haltijain neuvotteluoikeudesta 22 päivänä
23921: teellisen tai taiteellisen järjestön tahi laitok- tammikuuta 1943 annetun lain mukaisen
23922: sen, tai yhdysliikenteessä valtionrautateiden neuvotteluoikeuden. Näin ollen ei ole enää
23923: kanssa olevan kunnallisen tai ymsityisen rau- mitään muodollistakaan estettä puheena ole-
23924: tatien palveluksessa, lukea hyväkseen sen van korjauksen suorittamiselle.
23925: ajan, joka ylittää neljä vuotta, jos tämä virka Edellä lausutun perusteella ehdotan kun-
23926: tai 'toimi on ollut päätoimi sekä pätevyys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23927: ehtoihin ja laatuun nähden siihen valtion vomuksen,
23928: virkaan tai toimeen rinnastettavissa, mihin
23929: hän tästä vira.sta tai toimesta erottuaan on että hallitus ryhtyisi etnsi tilassa toi-
23930: ensiksi tullut. menpiteisiin valtion virat~, ja toimen
23931: Kuten edellä olevasta ilmenee, asetuksen haltijain palkkmuksesta 19 päivänä
23932: 6 §: n .2 momentin kolmannessa kohdassa sen tammikuuta 1943 amnetun asetukse;n
23933: nykyisessä muodossa ei ole otettu huomioon 6 §:n, sellaiseM kuin se on muutet-
23934: ikälisään oikeuttavana aikana sitä aikaa, tu'lta 12 päivänä joulukuuta 1951 an-
23935: minkä viran tai toimen haltija .on ollut las- netussa asetuksessa, muuttamiseksi
23936: tenhoitaj.ana yhtiön, yhtei,sön tai yksityisen siten, että V'h'OIIb ja toimen haltijoihin,
23937: laitoksen palveluksessa. jotka saavat 'ikälisää varte1t hyväkseen
23938: Ny;kyisin lastenhoitajia on viran tai toimen lukea sanotwn pykälän 3 kohdan mu-
23939: haitijoina ka.ikissa valtion sairaaloissa ja kes- kaisen palvelusajan, luettaisiin myös
23940: lastenhoitajat.
23941: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
23942:
23943: Saara Forsius.
23944: 520
23945:
23946: IV,216.- Toiv.al. N:o 176.
23947:
23948:
23949:
23950:
23951: Forsius: Toimenpiteistä puolustuslaitoksen siviiUvirkailijain
23952: oikeuttamiseksi lukemaan palvelusvuosiksi eläkettä varten
23953: suojeluskuntajärjestössä palvelemamsa aika.
23954:
23955:
23956: E d u s k u n n a 11 e.
23957:
23958: Syyskuun 30 päivänä 1950 upseerien, ali- paan kuin upseereilta, aliupseereilta ja lento-
23959: upseerien ja lentomestarien oikeudesta eläk- mestareilta.
23960: keeseen annetun lain (463/1950) 3 §:n 1 mo- Epäkohta olisi sen vuoksi korjattava ja
23961: mentin mukaan saa tämän lain mukaan eläk- asia järjestettävä. siten, että myös puolustus-
23962: keeseen oikeutettu viran tai toimen haltija, laitoksen palveluksessa olevat siviilivirkailijat
23963: joka suojeluskuntajärjestössä on päätoime- saisivat eläkettä varten lukea hyväkseen sen
23964: naan hoitanut sellaista tointa, josta palkkaus ajan, minkä he suojeluskuntajärjestössä pää-
23965: hänelle on suoritettu muista varoista kuin toimenaan ovat hoitaneet sellaista tointa,
23966: valtion tulo- ja menoarviossa myönnetyistä josta palkkaus heille on suoritettu muista
23967: määrärahoista, lukea eläkettä varten hyväk- varoista kuin valtion tulo- ja menoarviossa
23968: seen sen ajan, jona hän on ollut tämän l,aa- myönnetyistä määrärahoista.
23969: tuisessa palvelussuhteessa valtioon. Kaiken edellä sanotun perusteella ehdotan
23970: Tällaista oikeutta ei kuitenkaan ole niillä kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
23971: puolustuslaitoksen palveluksessa olevilla hen- toivomuksen.
23972: kilöillä, jotka palvelevat muihin kuin upsee-
23973: rin tai aliupseerin tahi lentomestarin toimiin että hallit1ts ensi tilassa ryhtyisi toi-
23974: nimitettyinä. Niin ollen ei puolustuslaitoksen menpiteisiin virka:mieseläkkeistä 30. 9.
23975: siviilivirkailijoilla, joista kuitenkin usella on 1950 a.nnetun lain 3 § :n 1 momentin
23976: upseerin tai aliupseerin arvo, ole oikeutta täydentämiseksi siten, että myös puo-
23977: lukea eläkettä varten hyväkseen alussa. mai- lustuslaitoksen palveluksessa 'olevat si-
23978: nittua palvelusta niinkuin upseereilla, ali- viilivirkailija.t saisivat lukea eläkettä
23979: upseereilla ja lentomestareilla. Tällainen puo- varten hyväkseen sen palvelusajan,
23980: lustuslaitoksen palveluksessa olevien henkilöi- minkä he ovat s1wjeluskuntajärjestössä
23981: den asettaminen erilaiseen a.sema{ln on sitä päätoimena-an hoitaneet sellaista tointa,
23982: kohtuuttomampaa, kun useilta siviilivirkaili- josta palkkaus heille on suoritettu
23983: joilta varsinaisten virkatehtäviensä lisäksi muista varoista ku~'n valtion tulo- ja
23984: vaaditaan myös päivystyspalvelua samaan ta- menoarviossa myönnetyistä määrä-
23985: rahoista.
23986: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
23987:
23988: Saara Forsius.
23989: 521
23990:
23991: IV,217.- Hemst.mot. N:o 177.
23992:
23993:
23994:
23995:
23996: Gestrin m.fl.: Angående ändring 1w 6 § lagen om familje-
23997: pension och begrallJningshjälp för statstjänstemän.
23998:
23999:
24000: T i ll R i k s d a g e n.
24001:
24002: Genom penningvärdets försämring råkade Statspension för innehavare av tjänst el-
24003: fiire kriget skapade änke- och pupillkassor ler befa ttning utgör hos oss som regel 66 %
24004: i en ohållbar ställning. De pensioner dessa av lönen, vilket rimligen förutsätter en änke-
24005: kunde utdela motsvarade på intet sätt de in- pension på åtminståne 33 %. Vid kommunal
24006: betalningar, som i tiden gjorts för att säker- pensionering tillämpas i stor omfattning
24007: ställa efterlevandes utkomst. För den · skull denna gradering som även kommit till an-
24008: fick en statskommitte i uppdrag att under- vändning vid åtminstone en del av de stats-
24009: söka möjligheterna av en omorganisation och dominerade aktiebolagen.
24010: finansiell rekonstruktion av kassorna. Kom- Genom lagstiftning av år 1956 (förf. saml.
24011: mittens arbete resulterade i att en lag år 1952 696/1956) överfördes Familjepensionsfon-
24012: stiftades om upprättandet av en Familjepen- dens tillgångar till statsverket, som även
24013: sionsfond, som verkade med statsbidrag, för övertog ansvaret för dess förbindelser. Redan
24014: att en höjning av de inflationsdrabbade pen- dessförinnan hade fondens ekonomiska ställ-
24015: sionerna skulle kunna verkställas. ning förstärkts och den ursprungliga motive-
24016: Då det gällde pensioner åt änkor efter in- ringen för den låga procentsatsen starkt för-
24017: nehavare av tjänst eller befattning ansåg sig :svagats för att enligt vår mening förlora
24018: kommitten icke kunna föreslå högre belopp hela sitt sakliga innehåll i och med den ovan-
24019: än 20 % av den försäkrades lön. Procentsatsen nämnda lagstiftningsreformen, varigenom
24020: bestämdes med hänsyn till den föreslagna statsverket övertog ansvaret för fondens för-
24021: centralfondens svaga ställning i lagen till bindelser.
24022: detta belopp. På grund av det ovan sagda får vi vörd-
24023: Det är uppenbart, att en så anspråkslös samt föreslå, att riksdagen ville besluta hem-
24024: änkepension icke förslår till en skälig livs- ställa,
24025: föring. Den innebär ett avsteg från den be-
24026: hovsprincip, som bör följas då det gäller pen- att regeringen måtte framlägga för-
24027: sioner. Inter~ationell norm är att änkepensio- slag om sådan ändring oo 6 § lagen om
24028: ner uppgår till hälften av den lön, som ve- familjepension och begravningshjälp
24029: derbörande persons make åtnjutit. Samma för sta:tstjänstemän, att familjepension
24030: princip följs bl.a. i övriga nordiska Iänder skulle 1ägå med 33 % av den försäk-
24031: då det gäller familjepensionerbg. rades lön.
24032: Helsingfors den 26 april 1966.
24033:
24034: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin. Carl Olof Tallgren.
24035: Evald Häggblom. Magnus Kull. Lars Lindeman.
24036:
24037:
24038:
24039:
24040: 66 E 529/66
24041: 522
24042:
24043: IV,217.-Toiv.al. N:o 177. Suomennos.
24044:
24045:
24046:
24047:
24048: Gestrin ym.: Perhe-eläkkeistä ja 'VaUion virkamiesten hautaus-
24049: avuista annetnn lain 6 § :n muuttamisesta.
24050:
24051:
24052: E d u s k u n n a 11 e.
24053:
24054: nahanarvon huononemisen johdosta joutui- riaatetta noudatetaan mm. muissa pohjois-
24055: vat ennen sotia perustetut leski- ja orpokassat maissa, kun on kysymys perhe-eläkkeistä.
24056: kestämättömään asemaan. Ne eläkkeet, jotka Valtion eläke viran tai toimen haltijalle on
24057: ne pystyivät jakamaan, eivät millään tavalla meillä säännöllisesti 66 % palkasta, mikä
24058: vastanneet niitä maksuja, jotka aikanaan oli kohtuudella edellyttää ainakin 33% :n leski-
24059: suoritettu jälkeenjääneiden toimeentulon var- eläkettä. Kunnallisissa eläkkeissä sovelletaan
24060: mistamiseksi. Siitä syystä eräs valtion komi- suuressa määrin tätä asteikkoa, joka on tul-
24061: tea sai tehtäväksi tutkia mahdollisuuksia kas- lut käytäntöön myös ainakin osassa valtion
24062: sojen uudelleen järjestämiseksi ja rahallisesti hallitsemia osakeyhtiöitä.
24063: ennalleen saattamiseksi. Komitean työstä oli Vuonna 1956 säädetyllä lailla (asetuskok.
24064: tuloksena, että vuonna 1952 säädettiin laki 696/1956) siirrettiin perhe-eläkesäätiön varat
24065: perhe-eläkesäätiön perustamisesta, joka toimi valtiolle, joka otti myös vastatakseen sen si-
24066: valtion avustuksen varassa, jotta voitaisiin toumuksista. Jo sitä ennen oli säätiön talou-
24067: toimeenpanna niiden eläkkeiden korotus, joi- dellinen asema vahvistunut ja alhaisen pro-
24068: hin inflaatio oli kohdistunut. · senttimäärän alkuperäinen perustelu suuresti
24069: Viran tai .toimen haltijoiden leskien eläk- heikentynyt ja meidän mielestämme asialli-
24070: keiden suhteen komitea ei katsonut voivansa sesti menettänyt kokonaan merkityksensä yllä
24071: ehdottaa suurempaa määrää kuin 20% va- mainitussa lainsäädäntöuudistuksessa, jolloin
24072: kuutetun palkasta. Prosentti säädettiin laissa valtio otti vastatakseen säätiön sitoumuksista.
24073: täksi määräksi ehdotetun keskussäätiön hei- Yllä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24074: kon aseman vuoksi. nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo-
24075: On ilmeistä, ettei niin vaatimaton leskieläke muksen,
24076: riitä kohtuulliseen elämiseen. Se merkitsee
24077: poikkeusta siitä tarpeen periaatteesta, jota on että hallitus antaisi esityksen sellai-
24078: seurattava., kun on kysymys eläkkeistä. Kan- sesta muutoksesta perfhe-eläkkeistä ja
24079: sainvälinen ohje on, että leskieläkkeet nouse- valtion virkamiesten hautausavuista
24080: vat puoleen siitä palkasta, jota asianomaisen annetun lain 6 §: ään, että perhe-eläke
24081: henkilön puoliso on nauttinut. ISamaa. pe- olisi 33 % vakuutetun palkasta.
24082: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
24083:
24084: Kristian Gestrin. Ingvar S. Melin. Carl Olof Tallgren.
24085: Evald Häggblom. Magnus Kull. Lars Lindeman.
24086: 523
24087:
24088: IV,218.- Toiv.al. N:o 178.
24089:
24090:
24091:
24092:
24093: Hama.ra. ym.: Eräiden ennalleen jätettyjen eläkkeiden korot-
24094: tamisesta.
24095:
24096:
24097: E d u s k u n n a 11 e.
24098:
24099: Perhe-eläkelain, annettu 29. 6. 1951, tul- Palkka- ja hintataso on v :sta 1952 kohon-
24100: lessa voimaan 1. 1. 1952 lakkasi mm. siviili- nut huomattavasti. Muiden kuin edellämai-
24101: virkakunnan leski- ja orpokassan, kouluvir- nittujen perhe-eläkkeiden ulkopuolelle jäänei-
24102: kakunnan eläkekassan ja valtion rautatei- den eläkkeeseen oikeutettujen viran ja toimen
24103: den eläkelaitoksen toiminta. Tällöin siirrettiin haltijoiden eläkkeet ovat vastaavasti kohon-
24104: rahaston varat yhteensä 8.66 milj. markkaa neet palkan nousujen mukaisesti, mutta nä-
24105: valtion haltuun. Näin lakanneeseen vakuutus- mä ·~ennalleen jätetyt" eläkkeensaajat ovat
24106: toimintaan perustuneiden eläkkeiden osalta rahanarvon jatkuvasti aletessa, vuosien mit-
24107: on edelleen voimassa perhe-eläkelain 20 § :n taan joutuneet yhä huonompaan asemaan
24108: säännöksistä ilmenevä periaate, jonka mu- omatta syyttäån, mikä ei voine olla oikeu-
24109: kaan ne eläkkeet, jotka olisi voitu myöntää denmukaista.
24110: m:yös perhe-eläkelain mukaan, jos eläkkeen Esimerkkinä voidaan mainita, että esim.
24111: jättäjän kuolema olisi tapahtunut perhe-elä- yllämainitun kassan maksama kaupunginlää-
24112: kelain voimassa ollessa, oli muunnettava per- kärin lesken eläke on 36,53 mk/kk ja nykyi-
24113: he-eläkelain mukaan eläkkeiksi, kun taas ne nen kaupungin leskieläke vastaavassa ta-
24114: eläkkeet, joita ei olisi voitu myöntää perhe- pauksessa on n. 300 mk/kk.
24115: eläkelain mukaan, oli jätettävä ennalleen ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24116: suoritettava entisten ehtojen mukaan. nioittavasti eduskunnan hyväusyttäväksi toi-
24117: Perhe-eläkeviraston laatiman tilaston mu- vomuksen,
24118: kaan oli huhtikuun lopussa v. 1958 näitä en-
24119: nalleen jätettyihin eläkkeisiin oikeutettuja että haUitus rryhtyisi kiireellisesti
24120: elossa. 1127 henkilöä, joista huomattavim- toimenpiteisiin eräiden ennalleen jä-
24121: man ryhmän muodostivat muut kuin valtion tettyjen eläkkeiden korottamiseksi per-
24122: viran ja toimen hatlijain jälkeenjääneet. he-eläkelain turva4 nauttivien kans.<ta
24123: Vastaava luku oli v. 1960 laskenut 1068 hen- samanarvoisiksi.
24124: kilöön ja kuolleisuus on tässä ryhmässä erit-
24125: täin suuri.
24126: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
24127:
24128: Irma lla.m&ra.. Jouni A.pa.jalahti.
24129: Margit Borg-Sundman. P. R. Haarla.
24130: Aili Siiskonen. Anna-Liisa Linkola.
24131: Pentti Sillantaus. Olavi Lähteenmäki.
24132: Tyyne Leivo-Larsson. A11i Vaittinen.
24133: Saara. Forsius.
24134: 524
24135:
24136: IV,219.-Toiv.al. N:o 179.
24137:
24138:
24139:
24140:
24141: Procope ym.: Virkamieseläkkeitä koskevien säännösten mwut-
24142: tamisesta sotiin osallistuneiden osalta.
24143:
24144:
24145: E d u s k u n n a 11 e.
24146:
24147: Virkamieseläkkeistä annetun lain perus- Kun kuitenkin hyvin suuri osa on sellaisia,
24148: teella voi viran- tai toimenhaltija siirtyä eläk- joille ei vielä 58 vuoden iässä ole kertynyt
24149: keelle kun hän täyttää 63 vuotta. Hän on oi- kuin n. 20 eläkevuotta niin pitäisi täyteen
24150: keutettu saamaan silloin eläkettä palvelus- eläkkeeseen vaadittavien palvelusvuosien raja
24151: vuosiensa. perusteella. alentaa tällaisissa tapauksissa 20 vuoteen ja
24152: Eräissä ammateissa - kuten esim. lentävä vastaavasti pitäisi asianomainen oikeuttaa
24153: henkilökunta armeijassa - pääsee eläkkeelle pääsemään nuorempanakin eläkkeelle, jos hä-
24154: jopa 40 vuoden iässä ja palvelusvuosia tar- nen työkykynsä on alentunut 40 %: iin. On
24155: vitsee täyden eläkkeen saamiseksi olla vain n. nimittäin todettu, että varsin usein henkisen
24156: 17 vuotta. työn tekijät saavat veritulppia ja muita sy-
24157: Perusteena siihen, että määrätyissä amma- dänsairauksia ja joutuvat varsin lyhyen lo·
24158: teissa eläkkeelle pääseminen on järjestetty man jälkeen uudelleen samaan kuluttavaan
24159: varsin nuorena on johtunut ennenkaikkea työhön, joka aiheuttaa heidän liian aikaisen
24160: siitä, että ammatti kuluttaa näitä henkilöitä kuoleman.
24161: suuremmassa määrässä kuin muita. Armei· Elellä olevan perusteella esitämme kun-
24162: jassa on lisäksi muitakin perusteita. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24163: Käydyt pitkäaikaiset ja raskaat sodat ovat muksen,
24164: koetelleet sotaveteraaneja varsin ankarasti
24165: ja heidän <Sekä fyysillinen että henkinen kun- että hallitus viipymättä antaisi suo-
24166: tonsa on vastaavasti alentunut. Kun sellaiset rittaa terveydellisen tutkimuksen nii-
24167: henkilöt, jotka nyt toimivat valtion viroissa den valtion viran- ja toimenhaltijain
24168: ja toimissa ovat sotien aikana joutuneet toi- keskuudessa, jotka ovat joutuneet osal-
24169: mimaan sotilastehtävissä, joissa paine ja vas- listumaan sotiin, ja asettaisi sen jäl-
24170: tuu alaisista on ollut suuri, olisi hyvin tär- keen komitean valmistamaan tarpeelli-
24171: keätä, että nämä henkilöt voisivat siirtyä sia muutoksia virkamieseläkkeistä an·
24172: eläkkeelle ainakin viisi vuotta aikaisemmin nettuun lakiin.
24173: kuin muut valtion viran. ja toimenhaltijat.
24174: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
24175:
24176: Victor Procope. Esko l. Koppanen.
24177: 525
24178:
24179: IV,220.- Toiv.al. N :o 180.
24180:
24181:
24182:
24183:
24184: Sileäkangas ym..: Vaikeasti vammautttneiden työnttkijäin ja
24185: ja virkamiesten oikeuttamisesta siirtymään eläkkeelle edel·
24186: lyttämättä täyttä työkyvyttömyyttä.
24187:
24188:
24189: E d u s k u n n a ll e.
24190:
24191: Maamme työ. ja virkasuhde-eläkkeitä kos- nojalla mahdollista. Koska kuitenkin monet
24192: kevassa lainsäädännössä on muutaman viime vaikeavammaiset työskentelevät sellaisissa
24193: vuoden aikana saavutettu merkittäviä tulok- ammateissa tai tehtävissä, joista heille ei ai-
24194: sia, jotka ovat varmistaneet eläketurvan kai- heudu kohtuutonta rasitusta, olisi aikaisempi
24195: kille työ- tai virkasuhteessa oleville. Tässä eläkkeelle siirtyminen järjestettävä vapaaeh-
24196: eläkelainsäädännössä on yleiseksi eläkkeelle toiseksi ja siten sallittava niiden, jotka vam·
24197: siirtymisen iäksi vahvistettu 65 vuotta lu- mastaan huolimatta voivat työskentelyä jat-
24198: kuunottamatta ,eräitä poikkeuksellisen vaati· kaa yleiseen eläkeikään saakka, mahdollisuus
24199: vissa tai raskaissa ammateissa toimivia, joi- pysyä työpaikassaan 65 ikävuoteen asti.
24200: den eläkeikä on alempi. Määrättäessä kaikille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24201: muille vakuutetuille yleinen ja sama eläke- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24202: ikäraja, ,ei ole otettu huomioon sitä tosiasiaa, muksen,
24203: että vaikeasti vammautuneiden henkilöiden
24204: olisi syytä päästä eläkkeelle muita aikaisem- että hallitus kiireellisesti selvityt-
24205: min, koska he ovat normaalissa ansiotyössään täisi, millä tavoin työ.' ja virkasuhde-
24206: joutuneet kuluttamaan voimiaan paitsi itse eläkelainsäädännössä voitaisiin turvata
24207: työn suorittamiseen myös vaikeasta vammasta vaileeasti vamrnautuneille työnteki-
24208: heille jatkuvasti aiheutuneiden ja aiheutuvien jöille ja virkamiehille nuzjkdollisuus
24209: haittojen voittamiseksi. Kokemus on osoitta- siirtyä eläkkeelle ennen 65 ikävuotta
24210: nut, joskaan sitä ei liene vielä tutkimuksin ilman, että edellytettäisiin työkyvyttö-
24211: selvitetty, että vaikeavammaisten elinikä on myyseläkkeen saantiin oikeuttavaa työ-
24212: tuntuvaSti yleistä elinikää alhaisempi. Näin kyvyttömyysastetta ja että heille mak-
24213: ollen on perusteltua syytä järjestää vaikea- settavan eläkkeen määrää ei vähennet-
24214: vammaisille mahdollisuus päästä eläkkeelle ai- täisi siitä, mihin he yleiseen eläkeikään
24215: kaisemmin kuin mitä nykyisin on eläkelakien asti palveltuaan olisivat oikeutettuja.
24216: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
24217:
24218: Aulis Slleäkangas. Eino Sä.äskilahti.
24219: SulQ Bostila. Olavi Saarinen.
24220: U. B. Voutila.inen. Pekka Pesola.
24221: Timo Mäki. Antti A. Balm.e.
24222: 526
24223:
24224: IV,221. - Toiv.al. N: o 181.
24225:
24226:
24227:
24228:
24229: Pousi ym.: Valtion viran ja toimen haltijain ikälisäjärjestel-
24230: ?)tän ulottamisesta koskemaan valtion työntekijöitä.
24231:
24232:
24233: E d u s k u n n a 11 e.
24234:
24235: Valtion töissä olevat ovat palkka- ja vaa moninkertaisesti fyysillisen kunnon heik-
24236: muissa työsuhteissa toisistaan huomattavasti kenemisen.
24237: poikkeavassa asemassa. Erityisesti tämä tulee Ainoa tie mainittujen epäkohtien korjaami-
24238: esille toteutettaessa ns. ikälisäjärjestelmää, seksi on ryhtyä suorittamaan valtion työnte-
24239: jonka eduista pääsevät nykyisellään nautti- kijöille ikälisää samoilla perusteilla . kuin vi-
24240: maan yksinomaan viran ja toimen haltijat. ran ja toimen haltijoillekin, eli kaksikym·
24241: Tämän johdosta on valtion työntekijäin palk- mentäyksi vuotta täyttäneille työntekijöille
24242: kataso jäänyt huoma.ttavasti jälkeen saman- jokaiselta kolmen vuoden palvelusajalta las-
24243: arvoisia töitä tekevien viran ja toimen hal- kien viisi prosenttia työntekijän ammatin mu.
24244: tijain palkkauksesta. kaisesta. tuntipalkasta aina viiteen ikälisään
24245: Perustelut sanotun ikälisäjärjestelmä saakka.
24246: yleistäruisestä koskemaan myös valtion työn- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
24247: tekijöitä ovat aivan samat kuin viran ja toi· kunnan päätettäväksi toivomuksen,
24248: men haltijainkin kohdalla. Työn jatkuva suo-
24249: ritus ja siinä vuosien ja vuosikymmenien ai- että haUitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24250: kana hankittu kokemus pitää ottaa huomioon menpiteisiin lainsäädännön uudistami-
24251: ja palkita. seksi siten, että vaUion viran ja toi-
24252: Nykyisen järjestelmän vallitessa valtion men haltijoiden ikälisäjärjestelmä tu-
24253: työntekijän palkka monesti jopa pienenee lee koskemaan myös valtion työnteki-
24254: ikävuosien mukana siitä huolimatta, että ikä- jöitä.
24255: vuosien tuoma työkokemus useimmiten kor-
24256: Iielsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
24257:
24258: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen.
24259: Vappu Heinonen. Olli J. Uoti.
24260: Olavi Saa.rinen. Aili Siiskonen.
24261: 527
24262:
24263: IV,222.- Toiv.al. N:o 182.
24264:
24265:
24266:
24267:
24268: af Heurlin ym.: Valtion työvirastojen toimialaan kuluvien
24269: töiden toteuttamisesta kokomtisohjelman pu.itteissa.
24270:
24271:
24272: E d u s k u n n a 11 e.
24273:
24274: Maa· ja vesirakennustöissä työskentelee rakennustöistä näet valtion töiden osuus on n.
24275: maassamme vakinaisesti ainakin n. 100.000 54 % ja jos otetaan huomioon lisäksi se osuus,
24276: henkilöä, joille v. 1965 maksettiin palkkoja mikä muista töistä suoritetaan valtion laino-
24277: kaikkiaan 533 milj. mk. Tästä henkilökun- jen ja palkkioiden turvin, vastaava prosent·
24278: nasta huomattava osa on nimenomaan tälle tiluku on n. 62. Edellä selostetut epäkohdat
24279: alalle ·koulutettua ja siten pitkäaikaisen ko- koskevat nimenomaan val.tion töitä, joista
24280: kemuksen ja ammattitaidon omaavaa erikois- huomattava osa erityisesti tienrakennuksen
24281: henkilökuntaa. osalla on tapahtunut epäedullisena vuodenai-
24282: Näiden kansantalouden ja taloudellisen ke- kana.
24283: hityksen kannalta erittäin tärkeiden töiden Parannus asiaan voidaan saada vain siten,
24284: suorittamiseksi maahamme on hankittu n. että valtion työvirastot laativat töitä koske-
24285: 8 000 varsinaista maarakennuskonetta sekä vat suunnitelmat riittävän pitkällä tähtäyk-
24286: useita tuhansia p.ienempiä yksiköitä, jotka sellä kokonaisohjelman puitteissa ja että töitä
24287: pääosaltaan ovat yksityisten pienyrittäjien varten varataan tarvittavat työmäärärahat
24288: omistuksessa. varsinaiseen valtion tulo- ja menoarvioon.
24289: Sekä ammattitaitoisen erikoishenkilökun- Tällöin työt voidaan suorittaa kokonaisuuden
24290: nan että kalliiden eriko.iskoneiden taloudelli- kannalta edullisimpana aikana ja edullisim-
24291: sen käyt,ön elellytyksenä on, että tarjolla on malla tavalla ottaen huomioon tasainen työl-
24292: työtä mahdollisimman. tasaisesti kautta vuo- lisyys alalla ja alimmat mahdolliset kokonais-
24293: den ja että nimenomaan näiden töiden suo- kustannukset. Siten turvataan alalla työsken-
24294: rituksen kannalta edullisin vuodenaika ts. se televän henkilökunnan jatkuva työmahdolli·
24295: aika, jolloin maa on jäätymättömänä, ikäyte· suus, jolloin myös ammattitaidon kohottami-
24296: tään tehokkaasti hyväksi. Näin ei viime vuo- nen helpottuu.
24297: sina ole tapahtunut, vaan hyvin monissa ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24298: pauksissa työkauden huippu on sattunut vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24299: den kylmimpään aikaan, jolloin työtulokset
24300: jäävät heikoiksi ja kustannukset muodostuvat että hallit·us kiireeUisesti ryhtyisi
24301: korkeiksi sekä tehtyä työtuntia että käsitel- toimenpiteisiin valtion työvirastojen
24302: tyä massayksikköä kohti. Tälläinen tilanne ei toimialaan kuuluvien töiden suunnitte-
24303: voi olla järkevä sen paremmin kansantalou- lemiseksi sekä toteuttamiseksi etukä-
24304: delliselta kuin yksityistaloudelUseltakaan teen laaditun kokonaisohjelman puit-
24305: kannalta katsottuna. teissa siten, että ne ftoteutetaan ympä-
24306: Valtion teettämät työt ovat tässä suhteessa rivuotisina ja kansantalouden kom.nalta
24307: keskeisessä asemassa. Maamme maa- ja Vesi- eduUisimmaUa tavalla.
24308: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
24309:
24310: Kaarlo af Heurlin. Sakari Knuuttila.
24311: Va.lto Käkelä. Arvo Ahonen.
24312: 528
24313:
24314: IV,223.- Toiv.al. N:o 183.
24315:
24316:
24317:
24318: Helle ym.: Toimenpiteistä työUisyysnäkökohtien huomioonot-
24319: tamiseksi valtion virastojen ja laitosten hankinnoissa.
24320:
24321: E d u s k u n n a ll e.
24322:
24323: Samanaikaisesti kun maassamme vallitsee tämäänkin ammattitaitoista työvoimaa tilaus-
24324: vaikea joukkotyöttömyys ja osa teollisuut- kannan puutteen takia esim. Ruotsiin, kuten
24325: tamme työskentelee vajaatehoisesti, suuntau- nykyisin tapahtuu.
24326: tuu maastamme jopa julkisten virastojen ja Nykyinenkin vaikea työllisyystilanne on
24327: laitosten piiristä huomattavia hankintoja ja vakava muistutus siitä, ettei maassamme nou-
24328: tilaisuuksia ulkolaisille kilpailijoille siten en- datettu työvoimapolitiikka ole riittävän teho-
24329: tisestäänkin vaikeuttaen kotimaisen teollisuu- ka.sta ja monipuolista. Työvoimapolitiikassa
24330: den mahdollisuuksia ylläpitää tuotantoa ja näytetään kiinnitettävän etupäässä huomiota
24331: korkeata työllisyyttä. Kotimaisen tuotannon työttömyyden haitallisten seurausten poista-
24332: tukemisen, ohjaamalla sille julkisten viran- miseen tietyömailla ja näihin verrattavilla
24333: omaisten ja laitosten hankintoja, on monissa töillä sekä työllisyysavustuksilla sen sijaan,
24334: maissa todettu olevan erinomainen keino yl- että päähuomio kiinnitettäisiin toimenpitei-
24335: läpitää varsinkin kausi- ja suhdannevaihte- siin, joilla voidaan ylläpitää korkeaa työlli-
24336: luille herkillä teollisuusaloilla korkeata tuo- 'syyttä ja estää työttömyyden syntymistä.
24337: tantoa ja työllisyyttä. Ellei näin meneteltäisi Eräs tekijä nykyiseen tilanteeseen on se, että
24338: syntyisi monilla teollisuusaloilla huomattavaa työv.oimaviranomaiset eivät voi riittävän
24339: työttömyyttä, jonka poistaminen tulee yhteis- ajoissa puuttua sellaisiin kysymyksiin, joilla
24340: kunnalle taloudellisesti erittäin raskaaksi. ylläpidettäisiin työllisyyttä. Eräs toiminta-
24341: Maassamme noudatettu työvoimapolitiikka tapa, jolla ennakolta voidaan esim. suhdan-
24342: pohjautuu jo 1930-luvulta tutuiksi käyneisiin teiden heiketessä turvata työllisyys ennen-
24343: työttömyystöihin ja -avustuksiin, jotka kan- kaikkea teollisuuden piirissä, olisi em. valtion
24344: santaloudellisesti ovat jokseenkin kannatta- omien hankintojen ohjaaminen nykyistä voi-
24345: mattomia investointeja. Jos osa jo syntyneen makkaammin kotimaisille yrittäjille silmällä-
24346: työttömyyden poistamiseen uhrattavista mää- pitäen alan työlli:syystilannetta.
24347: rärahoista käytettäisiin ulko- ja kotimaisten Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
24348: hankintojen mahdollisten hintaerojen tasaa- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
24349: miseen ja siten voitaisiin ainakin valtion vi- toivomuksen,
24350: rastojen ja laitosten hankintoja antaa en-
24351: tistä runsaammin kotimaisille tuotantolaitok- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24352: sille, tulisi täten tapahtuva kotimaisen tuo- toimenpiteisiin sellaisen valtion viras-
24353: tannon ·tukeminen takaisin moninkertaisesti toille ja laitoksflle tarkoitetun hankin-
24354: säästyneiden työttömyysmäärärahojen, sosiaa- taohjesäännön aikaansaamiseksi, jolla
24355: lihuoltomenojen ym. varojen muodossa. Näin virastot ja laitokset velvoitettaisiin
24356: kotimaisia tuotantolaitoksia suosimalla, kun alistamaan tietyn markkamäärän ylit-
24357: kysymyksessä ovat julkiset hankinnat, voisi tävät hankinnat työvoimaviranomais·
24358: kotimainen teollisuus ylläpitää .tasaista tuo- ten lharMntaan tehokkaisiin toimenpi-
24359: tantoa ja työllisyyttä, ~eikä joutuisi lomaut- teisiin ryhtymiseksi tarkoituksella tur-
24360: tamaan työntekijöitä ja mahdollisesti menet- vata kotimainen työllisyys.
24361: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
24362:
24363: Veikko Helle. Antero Väyrynen.
24364: Eino Siren. Va.lto Käkelä.
24365: Kalle Matilainen. Heikki Hykkäälä.
24366: 529
24367:
24368: IV,224.-Toiv.al. N:o 184.
24369:
24370:
24371:
24372:
24373: Laaksonen ym.: Valtion virastoissa ja laitoksi-Ssa olevien työ-
24374: turvallisuuslain vaatimuksia vastaamattomien työtilojen
24375: saattami-Sesta asianmukaiseen kuntoon.
24376:
24377:
24378: E d u s k u n n a 11 e.
24379:
24380: Työturvallisuuslaki, joka annettiin 28.6. Näinollen vallitsee useissa valtion virastoissa
24381: 1958, koskee myös valtiota työnantajana. ja laitoksissa laiton tilanne.
24382: Koska useat valtion virastot ja laitokset ei- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
24383: vät lain voimaantullessa olleet työtilojensa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24384: puolesta valmiit ko. lakia täysin noudatta- vomuksen,
24385: maan, on sosiaaliministeriö myöntänyt niille
24386: eripituisia lykkäyksiä lain määrättyjen pykä- että hallitus kiireellisesti selvityt-
24387: lien osalta. Nämä lykkäysajat ovat nyt päätty- täisi, missä määrin valtion virastoissa
24388: neet, lukuunottamatta rautatielaitokselle vuo- ja laitoksissa vielä on sellaisia työti-
24389: den 1967 loppuun saakka myönnettyä lyk- loja, jotka eivät täytä työturvallisuus-
24390: käystä. lain vaatimuksia sekä miten paljon
24391: Valtionhallinnon eri aloilla on kuitenkin näiden lainmukaiseen kuntoon saatt~
24392: edelleen huomattavan paljon sellaisia työ- minen tulisi maksamaan ja esittäisi
24393: paikkoja, jotka eivät täytä työturvallisuus- Eduskunnan hyväksyttäväksi asianmu-
24394: lain vaatimuksia, koska työtilojen parantami- kaisen määrärahan tähän tarkoitukseen.
24395: seen varatut määrärahat ovat riittämättömät.
24396: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
24397:
24398: Mikko Laaksonen. Antti 0. Pennanen.
24399:
24400:
24401:
24402:
24403: 67 E 529/66
24404: IV,225.-Toiv.al. N:o 185.
24405:
24406:
24407:
24408:
24409: Leivo-Lanscm ym,: Vwasfojen ja laitosten työturvallisuuden
24410: lelt.oriamiseata.
24411:
24412:
24413: Eduskunnalle.
24414:
24415: Vuoden 1964 syksyllä sosiaaliministeriössä Mielestämme työturvallisuuslaki velvoittaa
24416: asetettiin toimikunta, jonka tehtävänä oli tut- myös valtiota työnantajana täyttämään teh-
24417: kia työturvallisuuden soveltamista valtion tävänsä.
24418: virkasuhteessa suoritettavaan työhön. Sanottu Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
24419: toimikunta antoi mietintönsä 23.12.1965. Tie- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
24420: tämämme mukaan on toimikunta havainnut vomuksen,
24421: monien virastojen ja laitosten osalta varsin-
24422: kin niin sanottujen sosiaalisten tilojen puut- että hallitus antaisi virasto~"Ue ja lai-
24423: teita, vaikka työturvallisuuslaki asettaa työn- toksille ohjeet täyttää työturvallisuus-
24424: antajalle velvollisuudet näiden sosiaalitilojen lain kaikki vaatimukset ja esittäisi val.
24425: rakentamiseksi. Huomattavia puutteita näi- tion ensi vu·oden tulo- ja menoarvioon.
24426: den sosiaalisten tilojen osalta on vielä ole- valtion virastojen ja laitosten sosiaali-
24427: massa monissa valtion virastoissa ja laitok- tilojen rakentamiseen tarvittavat
24428: sissa myös valtioon työsuhteessa olevien osalta. määrärakat.
24429: Helsingissä 26 päivän~ huhtikuuta 1966.
24430:
24431: T. Leivo-Larsson. Aili Siiskonen.
24432: Olavi Saarinen. Vappu HeiJloneu..
24433: Impi Lukkarinen.
24434: IV,226.-Toiv.al. N:o 186.
24435:
24436:
24437:
24438:
24439: leuueu ym.: VaUi<m mraa ja toimen haltijain sekä työnte-
24440: kijäin. tyq~a -~epäkohtien korjaamisesta.
24441:
24442:
24443: Ed ll&kllnn alle.
24444:
24445: Valtion viran- ja toimenhaltijain sekä työn- valtion viran- ja toimenhaltijain työolot tut-
24446: tekijäin työoloissa esiintyy huomattavassa kittava koko valtakunnan alueella ja ~
24447: määrin epäkohtia, jotka kaipaisivat korjaa- tutkimuksessa olisi myös viran- ja toimenhal-
24448: mista. Kun ammattientarkastus ei liioin puutu tijain sekä työntekijäin ammattijärjestöjen
24449: valtion toimipiiriin kuuluviin laitoksiin ja kuuleminen välttämätöntä.
24450: työmaihin, pysyy tilanne useissa paikossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24451: jatkuvasti muuttumattomana. nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
24452: Työoloja tarkasteltaessa on havaittavissa, muksen,
24453: että toimenhaltijain ja työntekijäin ruokailu-,
24454: pukeutumis- ja sosiaaliset tilat ovat riittä- että hallitus ryhtyisi toime$piteisiin
24455: mättömät, että esimerkiksi postin, lennätti- valtion viran- ja toimenhaltijain sekä
24456: men, rautatielaitoksen ja poliisihenkilöstön työntekijäin työoloissa olevien epäkoh-
24457: työoloissa esiintyy hämmästyttä.viäkin epä- tien. selvittämiseksi sekä ryhtyisi toi-
24458: kohtia. Epäkohtien selville saamiseksi olisi menpiteisiin epäkohtien poistamiseksi.
24459: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
24460:
24461: Antti Q. Penna.neu. • 1)'. H. Voutilainen.
24462: IV,227.- Toiv.al. N: o 187.
24463:
24464:
24465:
24466:
24467: Leinonen: Valtion virkamiesten ulkomaisia opintomatkoja
24468: koskevasta järjestelystä.
24469:
24470:
24471: Eduskunnalle.
24472:
24473: Kansainvälinen yhteistyö on kaikilla aloilla sellainen käytäntö, että virkamiehet saisivat
24474: tullut yhä välttämättömämmäksi. Välimatkat omalla kustannuksellaan tai pienen matka-
24475: ovat lyhentyneet monien nykyaikaisten kulku- apurahan turvin tehdä opintomatkoja ulko-
24476: välineiden ansiosta. Useilla aloilla uhrataan maille menettämättä tältä ajalta varsinaista
24477: suunnittelemattomuuden vuoksi varoja tur- palkkaustaan. Voimassa olevat säännökset ei-
24478: haan, sen vuoksi että yhteistyötä naapurien vät tätä kuitenkaan salli.
24479: kanssa ei ole olemassa tai se ei ole kyllin riit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24480: tävä. Pienellä maallamme ei kuitenkaan olisi taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24481: tähän varaa. Meidän pitäisi voida oppia tois- sen,
24482: ten kokemuksista ja siltä pohjalta luoda
24483: meille sopivia, uusia menettelytapoja. Mm. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
24484: koulutoimeen käytetään varoja tavattomasti. menpiteisiin sellaisten säännösten ai·
24485: Se onkin oikein, sillä varat, joita kulutetaan kaansaamiseksi, että valtion virastojen
24486: nousevan polven tulevaisuuden hyväksi, eivät ja laitosten päälliköille annettaisiin
24487: koskaan mene hukkaan. Yhteistyön aikaan· valta hyväksyä alaisilleen virkamie-
24488: saamiseksi entistä tehokkaampana olisi välttä- hille oikeus tehdä opintomatkoja ulko-
24489: mätöntä, että virkamiehemme voisivat tehdä ma~"lle omalla kustannuksellaan tai apu-
24490: kyllin riittävin edellytyksin opintomatkoja rahan turvin menettämättä tältä ajalta
24491: ulomaille. Kun stipendejä ei aina näytä ole- virasta tulevaa varsinaista palkkaus-
24492: van riittävästi saatavissa, olisi sallittava edes taan.
24493: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
24494:
24495: Armas Leinonen.
24496: 533
24497:
24498: IV,228.-Toiv.al. N:o 188.
24499:
24500:
24501:
24502:
24503: Kemppainen: Virkamiesten omaan alaan kuluvan Ziiketoimin-
24504: nan kieZtämisestä.
24505:
24506:
24507: Eduskunnalle.
24508:
24509: Hyvän tavan mukaisena pidetään sitä, että itsensä tieten tahtoen esteellisiksi oman toi-
24510: virkamies on puolueeton. Tähän onkin yleensä mialansa asioiden käsittelyyn paremman an-
24511: pyritty. Maassamme on kuitenkin voittanut sion toivossa. Tämän vuoksi ja ottaen huo·
24512: viime aikoina yhä enemmän alaa käsitys, että mioon sen, mitä eduskunnan oikeusasiamies
24513: virkamies voi harjoittaa liiketoimia erityi- on vuoden 1965 helmikuulla antamassaan
24514: sesti siinä ammatissa, millä alalla hänellä on päätöksessä lausunut esitän eduskunnan hy-
24515: esittelyvalta tai jolla hän tavalla tai toisella väksyttäväksi toivomuksen,
24516: valmistelee päätöstentekoa tai jopa osallistuu
24517: niihin. Myös on pidetty sopivana, että muut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24518: kin korkeassa asemassa olevat virkamiehet miin sellaisten säädösten aikaansaami-
24519: ovat harjoittaneet erilaista liiketoimintaa. seksi, joilla estetään virkamiesten
24520: Tämä on erityisesti rakennusalalla johtanut omaan alaan kuuluva kaikkinainen lii-
24521: erittäin arveluttaviin muotoihin. Niinpä ketoiminta.
24522: useassa tapauksessa virkamiehet ovat tehneet
24523: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
24524: Jaakko Kemppainen.
24525: IV,229. - Toiv.al. N: o 189.
24526:
24527:
24528:
24529:
24530: Helle ym.: f'oimenpif&Ufi Kerooan nuorisovankilan henkilö-
24531: kunnan ruu.to-owjefli prwantamiseksi.
24532:
24533:
24534: Eduskunnalle.
24535:
24536: Keravan nuorisovankilan miesosaston hen- tarvetta t\Simerkiksi jo vartijoitten osalta
24537: kilökunnan lukumäärä on tällä hetkellä 103. 18:lle toinienhaltijalle. Vartijoitten lisäksi
24538: Näistä 43: lle on voitu varata virka- tai vuok- tarvitaan mm. yli-rartijoita ja virkamieskun-
24539: ra-asunto. Lisäksi voidaan poikamiesm.ajoi- taa. Kuitenkaan ei Keravan nuorisovankila
24540: tukseen sijoittaa 14 vartijaa. Osa asunnoista voi tarjota yhtään asuntoa uudelle henkilö-
24541: on vanhoja ja epäajanmukaisia ja lisäksi suu- kunnalle. Todennäköisesti asuntopulasta joh-
24542: rin osa vähemmän sopivia perheasunnoiksi tuen, ehkä myös siitä, että nuoret vangit
24543: vain 36 m2:n pinta-aloineen, joissa kuitenkin tunnetaan vankeinhoitoväen keskuudessa ras-
24544: joutuu asumaan 5-6 hengen perheitäkin kashoitoisena aineksena, nuorisovankilan
24545: asuntopulasta johtuen. Edellä mainituissa avoinna oleviin toimiin ei yleensä ole ollut
24546: liian pienissä vuokra-asunnoissa asuvien toi- hakijoita oman laitoksen ulkopuolelta. Samoin
24547: menhaltijoiden sekä niiden, jotka ovat joutu- on ollut havaittavissa henkilökunnan siirty-
24548: neet vuokraamaan asunnon Järvenpään ja mispyrkimystä muualla sijaitseviin laitoksiin.
24549: Keravan kauppalan ympäristöstä, lukumäärä Nuorisovankilan virkamies. ja toimenhalti-
24550: on 28, joten tällä hetkellä on henkilökunnan jakunta ei siten ole halunnut ottaa lopulli-
24551: asunnontarve mainittu 28 asuntoa. seksi elämäntehtäväkseen nuorisovankila-
24552: Valtion vuokra-asunnon vapautuessa on sii- työtä. Koska on pelättävissä ja varmaakin,
24553: hen aina ollut runsaasti hakijoita, mikä joh· ettei laajentuvaan laitokseen ole asuntopu-
24554: tuu osittain m~untopulasta kasvavassa Kera- lasta johtuen saatavissa pätevää ja korkeata-
24555: van kauppalassa, osittain taas siitä, että var- soista henkilökuntaa, vaan lisätarve on tyy·
24556: tijakunnan epäsäännölliset työvuorot aiheut- dytettävä nuorella ja liikkuvalla tilapäishen-
24557: tavat pyrkimystä päästä asumaan laitoksen kilökunnalla, jolle ei o'l.e järjestettävissä val-
24558: iähettyville. Siten on jatkuvasti ollut havait- tion puolesta asuntoa, katsovat allekirjoitta-
24559: tavissa, että valtion vuokra-asuntojen määrä neet Keravan nuorisovankilan hnekilökunnan
24560: Keravan nuorisovankilassa on riittämätön. asuntotilanteen niin vaikeaksi, että ensi ti-
24561: Osa henkilökunnasta on tietenkin kyennyt lassa olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin valtion
24562: ratkaisemaan asuntokysymyksensä omatoimi- vuokra-asuntojen rakentamiseksi.
24563: sesti joko rakentamalla omakotitalon tai os- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
24564: tamalla kerrostalohuoneiston. Henkilökunnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24565: suurelle enemmistölle tällainen onnellinen muksen,
24566: ratkaisu ei kuitenkaan ole mahdollinen talou-
24567: dellisista syistä. että hallitus kiireeUisesti ryhtyy toi-
24568: Asuntotilanteen tekee nykyistä ajankohtai- me'npit eisiin K erava'n m.torisovookilan
24569: semmaksi se seikka, että kuluvan vuoden ai- henkilökunnan vaikeaksi muodoBU-
24570: kana valmistuu nuorisovankilan uusi vanki- neen asuntopulan param,tamiseksi esim.
24571: laosasto, mikä aiheuttaa henkilökunnan Iisä- valtion vuokra-asu'ntoja rakentamalUJ.
24572: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
24573:
24574: Veikko Helle. Eino Shin.
24575: IV,ISO.-Toiv.al. N:o 190.
24576:
24577:
24578:
24579:
24580: Juntlfia. 1Di·: Astmttö1thikennmfoiminnan elvyttämisestä val-
24581: tion. taka'Uksilla rakennus- ja asunnoM.ankintaluotoill6.
24582:
24583:
24584: El d u s k u n n a 11 e.
24585: Maamme asunto-oloissa vallitsee yleisesti sesti siitä, että lrurtt-Glaitosten olisi saatava
24586: tunnettuja puutteellisuuksia, ja yleinen po- myöntämilleen lain()ille parempia vakuuksia
24587: liittinen mielipide vaatii parhaillaan voimltk- kuin asunnontarvitsijat pystyvät järjestä-
24588: kaasti myös valtiovallan toimenpiteitä asun- mään. Mutta jonkin verran saattaisi asunnon-
24589: tojen tuotannon lisäämiseksi. Tätä tehtävää rakennustoimintaa kuitenkin elvyttää sellai-
24590: ei voida kuitenkaan tod·ella tehokkaasti rat- nenkin menettely, että asunnonrakennustoi-
24591: kaista esim. siten, että Arava-määrärahoja minnan yhteydessä tarvittavien luottojärjes-
24592: olennaisesti lisättäisiin; jo yksistään valtion- telyjen helpottamiseksi ryhdyttäisiin anta-
24593: talouden tämänhetkinen tila asettaa tässä suh- maan samantapaisia valtiontakuita, joita 4.
24594: teessa voittamattomia esteitä. Asunnonraken- päivänä heinäkuuta 1963 annetun asianomai-
24595: nustoiminnan tehostamisen on näin oJien ensi sen lain perusteella on ryhdytty antamaan
24596: sijaisesti tapahduttava asunnon tarvitsijoiden pienteollisuuden ja keskisuuren teollisuuden
24597: ja asunnonrakennusalalla toimivien yrittäjien sekä työliikkeiden kehittämiseksi, tai viennin
24598: yhteisten, omatoimisten ponnistelujen tietä. edistämiseksi 14. päivänä syyskuuta 1962 an-
24599: Valtiovallan olisi kuitenkin tuettava tätä netun vientitakuulain perusteella.
24600: omatoimisuutta sellaisin keinoin, jotka eivät Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
24601: liiaksi rasita muutenkin ylirasittunutta val- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24602: tiontaloutta. Eräs tällainen keino saattaisi
24603: olla valtiontakuiden antaminen asunnonra- ettii hallitus kiireellisesti selvittäisi,
24604: kennuslainoille. On kyllä totta, että vaikeu- voitaisiinko asunnonrakennustoimintaa
24605: det riittävien asunnonhankintaluottojen saan- elvyttää muun ohessa myös siten; että
24606: nissa johtuvat ennen kaikkea luottomarkki- valtio ryhtyisi antamaan takauksia ra·
24607: noiden yleisestä kireydestä, ja vain toissijai- kennus- ja asunnonhankintaluotoille.
24608: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
24609:
24610: T. Junnila. Erkki Ha.ra.
24611: Toivo Hietala.. Raimo Daskivi.
24612: Juha. Rihtniemi.
24613: 536
24614:
24615: IV,231.- Toiv.al. N:o 191.
24616:
24617:
24618: Paasivuori ym.: Asunto-osakkeiden hankkimisesta ·valtion vi-
24619: rastojen ja laitosten henkt."lökurmalle virka- ja vuokratalo·
24620: jen rakentamisen sijasta.
24621:
24622: E d u s kun n a 11 e.
24623: Työnantajan ja työntekijän edun mukaista vaikka ne ovatkin melko lyhytaikaisia, valtion
24624: on, että on käytettävissä työsuhdeasuntoja. virka- ja vuokra-asunnoista perittävät vastik-
24625: Myös valtiolla on virka- ja vuokra-asuntoja keet ja vuokrat peittävät valtion osakkeen-
24626: huomattava määrä, kaikkiaan n. 20 000. omistajana maksaman yhtiövastikkeen. Val-
24627: Näistä valtion omistamista asunnoista on tion on kustannettava omissa taloissaan kaikki
24628: suuri määrä omakotityyppisiä puurakennuk- hoitokustannukset. Varsinkin erillisissä puu-
24629: sia valtion omistamalla maapohjalla. Asun- rakenteisissa taloissa hoitokustannukset ovat
24630: tokanta on osaltaan vanhaa. Lähes vuosisadan jatkuvasti suuremmat kuin kivirakenteisissa
24631: ikäiset puiset rakennukset eivät ole harvi- kerrostaloissa, joissa lisäksi osakkeenomistaja
24632: naisia. Tällaisten rakennusten kunnostaminen kustantaa vain ns. sisäkorjaukset. Muut kor-
24633: nykyajan vaatimusten mukaisiksi on osoittau. jauskustannukset kuuluvat asunto-osakeyhtiö-
24634: tunut kalliimmaksikin kuin vastaavan tarpee- lain 12 §: n mukaisesti asunto-osakeyhtiölle.
24635: seen sopivan asunto-osakkeen ostaminen. Kun Nykyajan kulkuyhteydet eivät myöskään
24636: valtion virastojen ja laitosten henkilökunnan vaadi valtion asuntojen sijoitusta virka- tai
24637: sijoituspaikoissa tapahtuu jatkuvasti muu- työpaikan välittömään läheisyyteen, kuten
24638: toksia, jää valtion asuntoja tarpeettomiksi. usein aikaisemmin.
24639: Näin saatetaan joutua luopumaan melko Valtiovarainministeriön 8 päivänä tammi-
24640: uusistakin rakennuksista, joista ei monesti- kuuta 1960 (n:o 20) antamien valtion tulo-
24641: kaan saada riittävää hintaa, koska ne sijait- ja menoarvion soveltamista koskevien yleis-
24642: sevat kaavoittamattomalla valtion omista- määräysten 8. C kohdan mukaan tosin voi-
24643: Dlalla maalla. Tällaisissa tapauksissa olisi daan ostaa asunto-osakehuoneistoja virastojen
24644: asunto-osakkeesta luopuminen valtiolle paljon ja laitosten henkilökunnan virka- tai vuok-
24645: taloudellisempaa. ra-asunnoiksi määrätyin edellytyksin, mutta
24646: Asunto-osakkeen ostaminen valtiolle on ny- hallitus on toistaiseksi varsin harvoissa ta-
24647: kyisin mahdollista ainoastaan ilman aravalai- pauksissa suostunut sanottuihin ostoihin, eikä
24648: noitusta rakennetuista taloista, sillä asunto- valtion virastoille ja laitoksille ole annettu
24649: tuotantolain täytäntöönpanosta ja soveltami- ohjeita mainittujen valtiolle edullisten ja hen-
24650: sesta 26.6.1959 annetun asetuksen n: o 268 kilökunnalle sopivien a'suntojen hankkimi-
24651: 9 § :n 1. kohdan mukaan valtio ei voi omistaa seen.
24652: aravaosakehuoneistoja. Syrjäisillä seuduilla Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
24653: ei asunto-osakkeiden ostaminen tule luonnol- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24654: lisesti kysymykseen, mutta sitä olisi käytet- muksen,
24655: tävä paikkakunnilla, missä on saatavissa että hallitus antaisi ohjeet asunto-
24656: kunnollisia sekä sopivan hintaisia osakehuo- jen hankkimiseksi valtion virastojen ja
24657: neistoja. laitosten henkilökunnalle nimenomaan
24658: Erillisen omakotitalotyyppisen virka- tai asunto-osakkeita ostamalla silloin, kun
24659: vuokra-asunnon rakentaminen on luonnolli- se on tarkoituksenmukaisempaa kuin
24660: sesti suhteellisesti kalliimpaa kuin suuremman valtion virka- ja vuokratalojen raken-
24661: rakennuksen tekeminen. Kysymykseen tule- taminen.
24662: vissa osaketaloissa on yleensä vähän lainoja ja
24663: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
24664:
24665: Tyyne Paasivuori. Meeri Kalavainen.
24666: Edit Terästö. Veikko Mattila.
24667: Arvo Salo.
24668: 537
24669:
24670: IV,232.-Toiv.al. N:o 192. _,
24671:
24672:
24673:
24674:
24675: Salama ym.: Toimenpiteistä vanhusten asuntotuotannon tuke-
24676: miseksi.
24677:
24678:
24679: E d u s k u n n a 11 e.
24680:
24681: Vanhusten lukumäärän lisääntyminen uutta asuntoa joutuessaan usein luopumaan
24682: maassamme on tosiasia. Kun esim. vuosisadan entisestä asunnostaan esim. eläkkeelle siirty-
24683: alussa oli miesten keski-ikä 45 v. ja naisten misen vuoksi. Vanhusten talohankkeita suun-
24684: 50 v. niin nykyisin miesten keski-ikä on 65 v. nitellessaan ja toteuttaessaan joutuvat monet
24685: ja naisten 74 v. Elintason kohoaminen ja lää· kunnat niin vaikeiden taloudellisten ongel-
24686: ketieteen jatkuva kehittyminen sekä sosiaalis- mien eteen, että hankkeet lykkäytyvät vuo-
24687: ten olosuhteiden parantuminen tulee edelleen desta toiseen tai jäävät kokonaan toteutu-
24688: nostamaan keski-ikää ja vanhusten luku- matta. Tämä on katsottava sekä vanhusten
24689: määrä lisääntyy. Onkin arvioitu heidän luku· että yhteiskunnallisen kehityksen ja oikeu-
24690: määränsä 1960-luvun loppupuolella runsaasti denmukaisuuden kannalta tappiolliseksi.
24691: ylittävän 10% väestörakenteesta. On selvää, Vanhusten asuntotalohankkeiden toteutumi-
24692: että tällainen kehitys tuo mukanaan monia on- nen olisi suuriarvoista myös työllisyystilan-
24693: . gelmia vanhusten avohuollon ja laitoshuollon teen kannalta. Olisi erittäin tärkeätä, että
24694: kohdalla. Yhteiskunnan ja vanhusten omalta valtiovallan taholta voitaisiin nykyistä te-
24695: kannalta katsoen olisi tietenkin erittäin onnel- hokkaammin osoittaa huokeakorkoisia laina-
24696: Hsta, jos voitaisiin mahdollisimman pitkälle ja varoja kunnille tähän tarkoitukseen käytettä-
24697: lyhytaikaiseksi siirtää turvautumista laitos" väksi.
24698: huoltoon, joka kustannuksiltaan on erittäin Edelläolevaan viitaten esitämme kunnioit-
24699: kallista. Laitoshuolto ei myöskään ole mieluista taen eduskunnan hyväksyttäväksi· toivomuk-
24700: aina vanhuksille itselleen. Monissa kunnissa on sen
24701: aloitettu, jopa saatu. jo toteutetuksikin, van- että fhallitus ryhtyisi kiireellisesti
24702: husten asuntotalohankkeita, joiden avulla voi· toimenpiteisiin vanhusten asuntotuo-
24703: daan luoda mahdollisuudet vähävaraisille tannon tukemiseksi osoittamalla varoja
24704: vanhuksille viihtyisään vanhuudenkotiin. Il- halpakorkoisten lainojen myöntämi-
24705: man yhteiskunnallisia toimenpiteitä olisi van- seksi tähän tarkoitukseen.
24706: husten mahdotonta saada enää hankituksi
24707: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
24708:
24709: Aune Salama.. Arvo Ahonen.
24710: Artturi Koskinen. Sulo Hostila..
24711: Margit Eskman. Reino Breilin.
24712: Sinikka. Luja.. Lyyli Aalto.
24713: Edit Terästö. Sylvi Siltanen.
24714: S. Knuuttila.. Tyyne Pa.asivuori.
24715: Antti A. Ha.lme. Urho E. Knuuti.
24716:
24717:
24718:
24719:
24720: 68 E 529/66
24721: &38
24722: IV,t88.-'l'oiv.al. N:o 193.
24723:
24724:
24725:
24726:
24727: Siiskontil JDL·• La.itWjea JAfÖntämisestä kuaailZe kimSanelä-
24728: kettä nauttivien. vähävaraisten. van.husten. ja työkyvyttö-
24729: mien. vuokra-asun.tojen. raken.tamista varten..
24730:
24731:
24732: Eduskunnalle.
24733:
24734: Yli puoli miljoonaa. kansalaista.mme saa. ny- kaa.n tuo minkäänlaista helpotusta. vähävarai-
24735: kyisin k8.11Sl1neläkettä. Lähes puolet näistä. sille vanhuksille. Myöskin kunnat ovat saa-
24736: vanhuksista. tai työkyvyttömistä elää siinä. neet viime vuosina. hoidettavakseen sitä suu-
24737: määrin puutteellisissa olosuhteissa, että he ruusluokkaa olevia lakisääteisiä velvoituksia,
24738: sa.a.vat kansaneläkkeen tukiosan täysimääräi- ettei niistä läheskään kaikilla ole mahdolli-
24739: senä ja että he_illä on mahdollisuus myöskin suuksia yksin vastata tämänlaatuisesta asun-
24740: parhailla.a.n haettavana olevaan tukilisään. torakennustoiminnasta. Valtion toimesta voi~
24741: Näistä eduista. huolimatta on näiden kansa.- daan vanhusten asuntokysymyksen järjestä-
24742: laistemme asema muodostunut täysin kestä- mistä jossain määrin tukea. myöntämällä kun-
24743: mättömäksi. Kehitys vuokramarkkinoilla asu- nille halpakorkoisia lainoja kansaneläkettä
24744: tuskeskuksissa on johtanut siihen, että nämä saavien vanhusten asuntojen rakentamista
24745: vanhukset joutuvat käyttämään monasti hei- varten edellyttäen, että asianomaiset kunnat
24746: konkin asunnon vuokraamiseen puolet, jopa. puolestaan myös osallistuvat rakennuskustan-
24747: enemmänkin kuukausieläkkeestään. Monet nuksiin.
24748: häädetyt vanhukset ovat joutuneet kunnallis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
24749: koteihin, kun eivät ole saaneet minkäänlaista kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24750: asuntoa, vaikka muutoin voisivat täysin huol-
24751: taa itsensä. Vuokra-asuntojen rakentami- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24752: nen vanhusten asuntotarvetta vasten olisi men.piteisiin. halpakorkoiste'lt lain.ojea
24753: eräs keino tukea. kansaneläkkeen turvin elä- myön.tämiseksi kun.n.ille kaman.eläkettä
24754: viä vanhuksia., jotka. eivät muutoin ole hoivaa. 'ltauttivien. vähävaraisten. va11ihusten. ja
24755: ja hoitoa. vailla. Yksityiseen voitontavoitte- työkyvyttömien. asuttavaksi tarkoitet-
24756: luun perustuva. rakennustoiminta. ei kuiten- tujen. vuokra-asun.tojen rak~mtamiseen.
24757: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
24758:
24759: Aili Siiskonen. '1'. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen.
24760: IV,234.- Toiv.al. R': o 194.
24761:
24762:
24763:
24764:
24765: Voti ,._: Miiirärolutsta ~si asuntotuotantoa varten.
24766:
24767:
24768: Eduskunnalle.
24769:
24770: Eduskunnan maaliskuussa 1966 hy.äksy. koska. ll$. suuret ikäluokat ovat parhaillaan
24771: mät asuntotuotantolait sisältävät useita sel- perheenperustamiässä ja yhteiskunnan ta-
24772: laisia heikkoub:ia., jöiden poistamiseen tulisi holta asuntojen rakentamiseen tarvittava tuki
24773: kiireellisesti ryhtyä. Kyseessä ovat kuitenkin on siten määrältään juuri lähivuonna suu-
24774: niin laajairantoiset uudistukset, että uutta rempi kuin aikaisemmin ja jälleen 4---6 vuo-
24775: lainsäädäntöä on tuskin mahdollista saada len kuluttua.
24776: aikaan siten, että uusi laki olisi voimassa jo Nykyolosuhteissa on pidettävä vähimmäis-
24777: woden 1967 alusta lukien. tavoitteena sitä, että määräraha valtion lai-
24778: Kaikkein suurimpana käytännön heikkou- noittamaan asuntotuotantoon kaksinkert&iste-
24779: tena on pidettävä sitä, että lain edellyttämä, taan lähivuosiksi.
24780: valtion vuosittaiseen tulo- ja menoarvioon Edellä olevan perusteella esitämme kun-
24781: otettava määräraha on liian pieni, eikä sen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24782: turvin voida poistaa asunnoista asutuskeskuk- muksen,
24783: sissa olevaa peruavajausta eikä nostaa asun- että kaUitus 'Ottaisi vuoden 1967 tu-
24784: tojen keskimääristä kokoa ja asumistasoa lo- ja menoarvioesitykseensä 250 mil-
24785: sellaiseksi, kuin sosiaalinen asuntopolitiikka joonan markan määräraihan valtion
24786: edellyttäisi. Määrärahan pienuuteen on välttä- halpakorkoisiksi lainoiksi asuntotuo-
24787: mättä kiinnitettävä huomiota kiireellisesti, tantoa varten.
24788: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
24789:
24790: Olli J. Uoti. Olavi Sa.a.rinen.
24791: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen.
24792: Vappu Heinonen. T. Leivo-Larsson.
24793: 640
24794:
24795: N,235.- Toiv.al. N:o 195.
24796:
24797:
24798:
24799:
24800: Xemppa.ineD.: Ylt()ppilaide-n asuntolanha-nkkeide-n rakennusva-
24801: rojen myöntämisestä teknillisten opistoje-n oppilaiden asun-
24802: toje-n rakentamiseen.
24803:
24804:
24805: Eduskunnalle.
24806:
24807: Valtion talousarviossa ·varataan vuosittain miseen myönnetään niitä varoja, joita tä-
24808: varoja ylioppilaiden oppilasasuntoloiden ra- hän tarkoitukseen on muutoin varattu.
24809: kentamiseen. Tällä menettelyllä on tahdottu Edellä olevan epäoikeudenmukaisuuden
24810: turvata se, että korkeakouluissa ja yliopis- korjaamiseksi esitän kunnioittaen eduskun-
24811: toissa opiskelevat ylioppilaat saavat, tosin hi- lausuttavaksi toivomuksen,
24812: taasti, asuntokysymyksensä hoidettua.
24813: Teknillisten opistojen oppilaista on valta- että hallitus jakaessaan varoja yli-
24814: osa ylioppilastutkinnon suorittaneita ja voi- oppilaiden asuntolahankkeita varten,
24815: daanpa sanoa, että opiskelu opistoissa muu- myöntäisi suhteellisen osan vuosittain
24816: toinkin muistuttaa korkeakouluopiskelua. Eduskunnan talousarviossa varatusta
24817: Tästä johtuen voitaneen pitää kohtuullisena, määrärahasta teknillisten opistojen op-
24818: että myös heidän asuntokysymyksensä hoita- pilaiden asuntojen rakentamiseen.
24819: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
24820:
24821: Jaakko Kemppainen.
24822: 541
24823:
24824: IV,236. - Toiv.a.l. N: o 196.
24825:
24826:
24827:
24828:
24829: Koppanen: Teknillisten oppilaitosten asuntolakysymyksen hoi-
24830: tamisesta.
24831:
24832:
24833: Edus.kunna.lle.
24834:
24835: Yhä kasvava oppilasmäärä teknillisissä op· dettu parhaiten. Pelkästään insinöörioppilai-
24836: pilaitoksissa on tuonut esille polttavan ja vai- len määrä koko maassa on noin 3 500 ja kas-
24837: keasti ratkaistavan ongelman - asuntokysy- vuvauhti noin 10 %, joten ongelma vain pa-
24838: myksen. Muutenkin niillä paikkakunnilla, henee vuosi vuodelta. Koska on ymmärrettä-
24839: joissa teknillisiä oppilaitoksia sijaitsee, vallit- vää, etteivät opiskelijat voi omatoimisesti
24840: see asuntopula. ja samanaikaisesti joutuvat asiaa ratkaista, kysymyksen hoito vaatii yh-
24841: opiskelijat, jotka useasti ponnistelevat talou- teiskunnan laajamittaista ja nopeata asiaan-
24842: dellisten vaikeuksien kanssa, kilpailemaan puuttumista.
24843: asunnosta vapailla asuntomarkkinoilla. Esi- Edelläolevaan viitaten kunnioittaen esitän
24844: merkkinä mainittakoon Tampere, jossa teknil- eduskunnan päätettäväksi seuraavan toivo·
24845: lisessä oppilaitoksessa opiskelee noin 750 muksen,
24846: asuntoa tarvitsevaa opiskelijaa. Siellä on op-
24847: pilastalo, jossa on vain 186 asuntopaikkaa, jo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24848: ten vajaus on noin 500, ja kuitenkin Tampere menpiteisiin teknillisten oppilaitosten
24849: on paikkakunta, jossa kysymys lienee hoi- asuntolakysymyksen hoitamiseksi
24850: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
24851:
24852: Esko J. Koppanen.
24853: M2
24854:
24855: IV,287.-Toiv.a.l. N:o 197.
24856:
24857:
24858:
24859:
24860: Koppanen: Biiffävä.A ~a-asuntoloiden määrän perusta-
24861: misesta u1LS11Ze kmo~uZu- ja yZiopistopaikkakunnilZe.
24862:
24863:
24864: Eduskunnalle.
24865:
24866: Uusien korkeakouluopiskelijoiden maara kalupaikkakuntien kohdalla on 0 %. Tämä
24867: maassamme on viime vuosina kasvanut voi- epäkohta rasittaa ennenkaikkea vähävaraisia
24868: makkaasti. Vuonna 1965 valmistui 12 023 ja varattornia opiskelijoita, joiden tiellä on
24869: uutta ylioppilasta ja ennusteen mukaan muutenkin runsaasti taloudellisia esteitä sekä
24870: uusia ylioppilaita valmistuu keväällä 1970 itse opintojen rahoittamisessa että opinto-olo-
24871: noin 17 000. Heistä lähtee korkeakouluihin jen kelvollisessa järjestämisessä. Varsinkin
24872: opiskelemaan n. 11 000. Absoluuttisen määrän juuri tyydyttävien asuntojen saanti kohtuul-
24873: vuotuinen lisäys on siis melkoista luokkaa ja lista vuokraa vastaan tuottaa heille suuria
24874: asettaa suuret vaatimukset mm. opiskelijoi- vaikeuksia.
24875: den asuntolatilanteelle. Ylläesitetyn perusteella ja siihen viitaten
24876: Korkeakoululaitoksissa opiskelevien mää- esitän kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
24877: rän nopea lisääntyminen pahentaa entises- täväksi toivomuksen,
24878: täänkin opiskelijoiden kohdalla vallitsevaa
24879: asuntopulaa. Näin on asian laita varsinkin että haZUtus ryhtyisi pikaisesti toi-
24880: uusissa vastaperustetuissa. korkeakoulukau- menpiteisii-n sellMsen lainsäädännön
24881: pungeissa, joissa ei ole lainkaan olemassa tar- aikaansaamiseksi, jolla taattaisiin riit-
24882: koitusta varten rakennettuja oppilasasunto- tävän 'Opiskelija-asuntoloiden määrän
24883: loita. Kun muilla korkeakoulu- ja yliopisto- perustaminen uusille korkeakoulu- ja
24884: paikkakunnilla pääsee opiskelijoista :ri. 10 ~ 11liopistopaikkaku:n.nilZe.
24885: asuntoloihin, niin vastaava luku uusien opis-
24886: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
24887:
24888: Esko J. Koppanen.
24889: IV,238.- Toiv.al. N:o 198.
24890:
24891:
24892:
24893:
24894: af Heurlia. ym. : Kiiytä•'IWlliset~. kielitaidot~. edistämisestä val-
24895: tio• ZaitoltaW(L
24896:
24897: Eduskunnalle.
24898:
24899: Kielitaito, erittäinkin riittävä ky'ky käytän- vänä taitona varsinaisen ammattitaidon li-
24900: nössä sekä ymmärtää että puhua vieraita kie- säksi, tulisi parannuma asiaan saada positii-
24901: liä ei maassamme ole läheskään sillä tasolla visilla toimenpiteillä, kuten osoitetun käy-
24902: kuin mitä lisääntyvä kansainvälinen kanssa- tännön kielitaidon korvaamisella palkki<>Sti-
24903: käyminen edellyttäisi. Valtion ja sen laitosten pendin, ylimääräisen palkkalisän .tms. muo-
24904: henkilökunnan osalta on pyritty välttämättö- dossa.
24905: missä tapauksissa asettamaan viran tai toimen Nykyisin kieltenopetuksen yleistyessä mm.
24906: haltijalle ehdottomia kielitaitovaatimuksia, kansakouluissa, kansalais- ja työväenopis·
24907: mitä kuitenkin ymmärrettävistä syistä ei lä- toissa ja ottaen huomioon yleisradion, televi-
24908: heskään aina ole voitu asettaa nykyajan vaa- sion ym. nykyajan tekniikan tarjoamat mah-
24909: timuksia vastaavaksi. Ei edes kaksikielisillä dollisuudet käytännön kielitaidon kehittämi-
24910: alueilla toisen kotimaisen kielen taitoon ase- seen eivät mahdollisuudet kielitaidon hankki-
24911: tetut vaatimukset ole kyenneet takaamaan miseen rajoitu enää suppeaan piiriin. Yleis-
24912: joustavan ja tasapuolisen palvelun mahdolli- tyvä kieltenopiskelu tulisi vain saada määr~
24913: suuksia molemmille kieliryhmille. Monissa tietoisemmaksi. Asian laajakantoisuuden täh·
24914: maissa on onnistuttu positiivisin toimenpi- den tulisi mahdollinen opiskelupalkkio tms.
24915: tein, kuten muodossa tai toisessa korvaamalla järjestelmä huolella suunnitella ja määrätä
24916: saavutetun kielitaidon hankkimiskustannuk- voimaanastuvaksi sellaisen määräajan kulut.
24917: sia pääsemään parempiin tuloksiin. On tun- tua että kaikki olisivat tasaveroisissa ase-
24918: nettua että monien maatamme suurempien ja m~a. Toimenpiteiden tulisi rajoittua valtion
24919: tärkeämpiä kieliä käyttävien valtioiden viral- hallinnossa niihin tapauksiin, joissa hyvästä
24920: liset tai muut edustajat maassamme hankki· kielitaidosta on yleisön palvelun, valtion
24921: vat lyhyessä ajassa sujuvan suomenkielen tåi- oman sisäisen hallintotarpeen tai muun päte-
24922: don kun sensijaan meidän maastamme on jou- vän syyn tähden yleistä etua.
24923: duttu lähettämään suuria maailman kieliä vi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24924: rallisina kielinä käyttäviin maihin edustajia, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24925: jotka eivät lainkaan tai vain välttävästi osaa- muksen,
24926: vat ko. kieltä. Myöskin maamme matkailun
24927: kannalta on pidettävä valitettavana, että että hallitus s'II.M'ittaisi selvitykset~.
24928: matkailijoiden kanssa tekemisiin tulevien val- siitä, m~'llaisit~. toimet~.piteit~. tulisi
24929: tionlaitosten palveluksessa riittämättömässä edistää· molempiet~. kotimaistet~. kielten
24930: määrin on henkilöitä, jotka hallitsisivat tyy- sekä suurte11. maailmankieltet~. käytän-
24931: dyttävästi jotakin naapurimaan kieltä tai jo- t~.öllistä taitoa valtiot~. hallinnossa ja
24932: takin suurta maailmankieltä. Koska kielitai· valtion laitoksissa.
24933: toa on joka tapauksessa pidettävä täydentä-
24934: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
24935:
24936: Kaarlo af Heurlin. Kristian Gestrin.
24937: 644
24938:
24939: IV,239.- Toiv.al. N :o 199.
24940:
24941:
24942:
24943:
24944: Kemppainen: Keskusvirastojen velvoittantisesta käyttämää'lli
24945: asiantuntijatehtävissä maan eri osissa olevia elinkeinonkar-
24946: joittajia.
24947:
24948:
24949: Eduskunnalle.
24950:
24951: Korkeamman koulutuksen saaneiden hen- taa yli koko maan ulottuvaa tehtävien jakoa,
24952: kilöiden jakautuma maamme eri osien kesken koska tällöin monet henkilökohtaiset suhteet
24953: on varsin epäoikeudenmukainen. Maassamme voivat vaikeutua. Tämä on kuitenkin epä-
24954: on alueita, joilla näitä henkilöitä ei ole, kohta, joka on korjattava.
24955: vaikka tarve on ilmeinen. Toisaalta on huo- Tämän perusteella ja ottaen huomioon sen,
24956: mattava, että tämän alan yrittäjät toimivat että maatamme on ennen muuta tasapuoli-
24957: usein suurissa vaikeuksissa Helsingin ulkopuo- sesti kehitettävä, ehdotan kunnioittaen edus-
24958: lella. Tämä johtuu siitä, että valtion antamat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24959: erilaiset yksityistehtävät eivät hyvistä yrityk-
24960: sistä huolimatta jakaudu tasaisesti maamme että hallitus viivytyksittä antaisi
24961: eri alueiden kesken. On voitu todeta, että keskusvirastoille ohjeet, jotka velvoit-
24962: usein se, että henkilö asuu Helsingissä on ky- tavat niitä erilaisissa asiantuntijateh-
24963: vykkyyden mitta, vaikka monessa tapauksessa tävissä käyttämään maamme eri osissa
24964: muualla olevan henkilön teoreettinen tieto olevia elinkeinonharjoittajia ja poik-
24965: ja käytännön kokemus voivat olla suuremmat keuksetta silloin, kun työkohteen lä-
24966: ja kun oppiarvo on sama, ei sijaintipaikka heiseltä alueelta on asiantuntijavoimaa
24967: voi ratkaista henkilön pätevyyttä. On luonnol- saatavissa.
24968: lista, että keskusvirastojen henkilöstö Vastus-
24969: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
24970:
24971: Jaakko Kemppainen.
24972: 545
24973:
24974: IV,240.- Toiv.al. N:o 200.
24975:
24976:
24977:
24978:
24979: Paavola ym.: Valtion rakennustoiminnan saattamiseksi julki-
24980: seksi jo tarjousvaihllessa.
24981:
24982:
24983: E d u s k u n n a ll e.
24984:
24985: Kuten tunnettua on valtion rakennustoi- kisen yhteiskunnan rakentamistoimintaan
24986: minta vuosien kuluessa jatkuvasti laajentu- saiSI sille kuuluvan arvonannon. Julkista
24987: nut käsittäen se melkeinpä kaikki rakentami- avaamista ei tietämämme mukaan ole tarjon-
24988: seen kuuluvat muodot. Huomattava osa näistä neiden liikkeitten läsnäöllessa kokeiltu esiin.
24989: suoritetaan ulkopuolisilla käyttäen ns. ura· maamme pääkaupungissa kuin kerran. Ja tu.
24990: kointimenetelmää. Kohteiden ja tarpeiden kas- lokset silloin suuren rakennuskohteen ollessa
24991: vaessa nousevat urakkasummat esimerkiksi kysymyksessä olivat täysin molempia osapuo.
24992: huonera:kennusalalla huomattavan suuriksi. lia tyydyttävät.
24993: Sama koskee myös maanrakennustöitä ja mui- Julkisen avaamisen muodot eri maissa ovat
24994: takin valtion teettämiä töitä. kylläkin jossain määrin poikkeavia. Asian
24995: Urakointijärjestelmän periaatteena on, että johdosta ehkä perustettavan komitean työs-
24996: n. 10-15 alan liikkeeltä tiedusteliaan tar- kentelyä edesauttaisivat monet eri maissa saa-
24997: jousta, kun ensin ennakkotiedoilla on tarkis- vutetut kokemukset, joten muutos urakoin-
24998: tettu asianomaisten liikkeiden sopivaisuus. nissa olisi helposti toteutettavissa. Tämä tie.
24999: Tämän jälkeen on tarjousten saavuttua tysti edellyttäisi myös suunnitteluvaiheessa
25000: yleensä tehty sopimus halvimman tarjouksen huomattavampaa tarkkuutta sekä pitkäjän-
25001: tehneen kanssa. Kun tarjoukset esimerkiksi nitteisempää suunnittelua, sillä meillä nyt
25002: suurten kohteiden, kuten sairaaloiden raken- vallitseva käytäntö, keskeneräisin suunnitel-
25003: tamisen ollessa kyseessä, teettävät huomatta- min alullepantu yritys, on kuten lukuisat esi-
25004: van suuren työn tarjousvaiheessa, josta myös merkit ovat osoittaneet, alttiimpi epäonnis-
25005: suurin osa käytännöllisesti katsoen menee tumaan kuin sellainen, joka on pitkäjännit-
25006: hukkaan, voidaan katsoa, että tämä urakoi. teisesti suunniteltu, ja aiheuttaa huomattavia
25007: den autotapa on jossain suhteessa vanhentu· lisäkuluja ja epävarmuutta työn kestäessä.
25008: nut ja kaipaisi pikaista korjausta. Huomat- Koska esittämämme muutos toisi julkisilla
25009: takoon vielä, ettei valtion taholta ole koskaan varoilla suoritettavan rakennustoiminnan käy-
25010: toimitettu ennakoivaa ja sitovaa massalasken- täntöön huomattavaa parannusta, esitämme
25011: taa, joka olisi urakan annon pohjana ja hel- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25012: pottaisi huomattavasti tarjoavien liikkeiden toivomuksen,
25013: työtä. Tämä massamääriin perustuva ura-
25014: kointitapa on käytössä melkeinpä kaikissa että hallitus kiireellisesti tutkitut-
25015: maissa ja on ihmeteltävä, miksi sitä ei ole har- taisi, mitä mahdollisuuksia on valtion
25016: kittu käyttöön otettavaksi meidän maas- harjoittaman rakennustoiminnan saat-
25017: samme. Olisi myös mielestämme harkittava tamiseksi julkiseksi jo tarjousva~'hees
25018: urakkatarjouksen annon yhteydessä täysin saan, ja jos on, ryhtyy kiireellisesti
25019: julkista avaamista, jolloin alituiset "jälkipu. asian vaatimiin toimenpiteisiin.
25020: heet" jäisivät pienemmälle ja luottamus jul·
25021: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
25022:
25023: E. J. Paavola. Armas Leinonen.
25024: Eeles Landström. Pirkko Aro.
25025: Pekka Pesola.
25026: 69 E 529/66
25027: 546
25028:
25029: IV,241.-Toiv.al. N:o 201.
25030:
25031:
25032:
25033:
25034: E. Räsänen ym.: Valtion kuljetusten antamisesta entistä suu-
25035: remmassa määrin yksityisille yrittäjille.
25036:
25037:
25038: Eduskunnalle.
25039:
25040: Maamme kuorma-autoilijoissa on herättä· piirissä tapahtuva siirtyminen entistä enem-
25041: nyt huolestumista valtion virastojen ja laitok- män yksityisten yrittäjien kuorma-autopalve-
25042: sien kuorma-autokaluston lisääntyminen ja luksiin on myös merkkinä oman kuljetustoi-
25043: kuljetustoiminnan asteittainen sosialisoitumi- minnan kannattamattomuudesta.
25044: nen. Yleisesti on tiedossa, että kuljetukset yk- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
25045: sityisen yrittäjän toimittamana tulisivat jous- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25046: tavammin hoidetuksi ja kustannuksiltaan huo- toivomuksen,
25047: keammiksi. Maamme kuorma-autoilijoiden au-
25048: tokanta on nykyisellään riittävän suuri ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25049: hyväkuntoinen täyttämään vaativatkin kul- toimenpiteisiin valtion virastojen ja
25050: jetustarpeet. Lisäksi itsenäisten kuorma-au- 'laitosten sekä valtionenemmistöisten
25051: toilijoidemme heikko ansiotaso vaatisi välttä- yhtiöiden kuorma-autokuljelusten anta-
25052: mättä lisääntyviä kuljetustehtäviä, eikä näin miseksi entistä suuremmassa määrin
25053: ollen valtion ja valtion yhtiöiden kuljetus- yksityisille y·rittäjille ja omaa kulje-
25054: luston lisääminen ole tarpeellista, vaan kan- tustarvetta varten tapahtuvan kuor-
25055: santalouden kannalta pikemminkin vahingol- ma-autokaluston hankinnan vähentä-
25056: linen toimenpide. Yksityisten liikelaitosten miseksi.
25057: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
25058:
25059: Eino Räsänen. Sulo Suorttanen.
25060: Paavo N'rlnikoski. Pentti Pekkarinen.
25061: Eino Sääskilahti. Aa.ro Lintilä.
25062: 547
25063:
25064: IV,M2.- Toiv.al. N: o 202.
25065:
25066:
25067:
25068:
25069: E. Räsänen ym.: Siilinjärven nimismiespiirin perustamisesta.
25070:
25071:
25072: Eduskunnalle:.
25073:
25074: Siilinjärven kunnan alueelle sattuvat lii- Siilinjärven mm1smiespurm perustaminen
25075: kenteelliset solmukohdat, suuret kuntainliitto- ei aiheuta liSävirkojen perustamista. Onhan
25076: jen laitokset, voimistuneet asutustaajamat nykyisellään Kuopion nimismiespiiri, johon
25077: Siilinjärven kirkonkylässä ja Toivalassa, Ris- Siilinjärvi kuuluu, kahden nimismiehen hoi-
25078: salan lentokenttä työmaineen, viitostien ja dossa. Apulaisnimismiehen viran siirtäminen
25079: Savon radan työmaat sekä jatkuvasti lisään~ Siilinjärvelle ja Siilinjärven nimismiespiirin
25080: tyvä asukasmäärä ovat lisänneet myös polii- perustaminen olisi näin taloudellisestikin tar-
25081: sivoiman tarvetta pitäjän alueella. Kun kunta koituksenmukainen ratkaisu.
25082: kuitenkin kuuluu Kuopion apulaisnimismies- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
25083: piiriin, jossa nimismiehen virkapaikka on kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
25084: Kuopion kaupungissa, niin ei yleisön palvelu toivomuksen,
25085: ja poliisitoimen tehokkuus ole paras mahdol-
25086: linen. Asioiminen nimismiehen virkahuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25087: neessa Kuopiossa tuottaa kuntalaisille työajan menpiteisiin SiiUnjärven nimismiespii-
25088: menetyksen lisäksi ylimääräisiä matkakuluja. rin perustamiseksi.
25089: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
25090:
25091: Eino· Räsänen. Katri Helena Eskelinen. Pentti Pekkarinen.
25092: IV,243.-Toiv.al. N:o 203.
25093:
25094:
25095:
25096:
25097: Leinonen: Oulun. ktiitputigin poliisivoimain lisäämisestä.
25098:
25099: Ed us kun n a 11 e.
25100:
25101: Ensi kerran vuonna 1962 ja toisen kerran v. 1939 oli kaupungissa yhtä poliisitoimen hal-
25102: 'Vuonna 1965 esitin silloiselle hallitukselle toi- tijaa kohti 319 asukasta.
25103: vomuksen Oulun kaupungin poliisivoimien li- Tosin tämän vuoden tilaston mukaan jois-
25104: säämiseksi. Perustalin esitystäni silloisirt ti- sakin maaseutukaupungeissa tai kauppalois:Sa
25105: lastotiedoin, jotka osoittivat, että Oulun kau- on vielä epäedullisempi suhdeluku kuin Ou-
25106: pungin poliisivoimat verrattuna muiden ran- lun kaupungissa, mutta kun ottaa huomioon
25107: nikkokaupunkien vastaaviin voimiin olivat jo Oulun kaupungin aseman satamakaupunkina
25108: silloin vallan suhteettomat. Sen jälkeen ti- ja maamme suurimpana varuskuntakaupun-
25109: lanne Oulun kohdalla ei ole parantunut. Kau- kina sekä sen, että se on rautatie-, lento- ja
25110: punki on tosin saanut lisäystä, mutta se on maantieliikenteen solmukohta ja että Oulussa
25111: ollut niin pientä, että toiellisuudessa poliisi- poliisille kuuluu henkikirjoitus ja siviilirekiB-
25112: voimat suhteessa kaupungin asukaslukuun terin pito ym. tehtävät, joita ei ole maaseu-
25113: ovat tällä .hetkellä entistäkin pienemmät. dulla eikä pienemmissä kaupungeissa, voidaan
25114: :Myös Oulun lääninhallitus on jatkuvasti Oulun tilannetta pitää maan huonoimpana,
25115: esittänyt sisäasiainministeriöön, että Oulun kun on kysymy-s poliisivoimista ja sille lan-
25116: kaupungin poliisin miesvahvuutta olisi huo- keavasta työstä.
25117: mattavasti lisättävä, mutta tuloksettomasti. Edellä esittämiini lukuihin viitaten on po-
25118: Oulun kaupunki on viime vuosien aikana liisin vahvuus noussut vain 70 %, vaikka asu-
25119: kasvanut räjähdysmäisesti. Pin~a-alaltaan se kasluku on kolminkertaistunut. Kun ottaa
25120: on vuoden 1965 vaihteessa tapahtuneen alue- huomioon, että poliisien työaika on huomat-
25121: liitoksen takia tällä hetkellä maan suurin. tavasti lyhentynyt, kuten vastaavasti muil-
25122: Myös asukasluku on noussut huomattavasti. lakin aloilla, mutta työ tehtävien monipuo-
25123: Kun v. 1939 Oulussa oli 25 520 henkikirjoi- listumisen takia lisääntynyt, on tilanne sitä-
25124: tettua asukasta, on asukasluku tämän vuoden kin kestämättömämpi.
25125: henkikirjojen mukaan jo n. 81 000, siis yli Oulun poliisivahvuuden suuri jälkeenjää-
25126: kolminkertainen. Poliisilaitoksen koko mies- neisyys näkyy seuraavasta, väkiluvultaan
25127: vahvuus on tällä hetkellä 149, joten yhtä toi- suurimpien satamakaupunkien poliisivah-
25128: menhaltijaa kohti on 543 henkikirjoitettua vuusvertailusta:
25129: asukasta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että
25130: 1 2 3 5
25131: Kaupunki Henkikirjoitettu Poliisin kokonais· Montako henki· Montako lisätointa
25132: väkiluku v. 1965 vahvuus v :n 1966 kirj. asukasta Oulnn tulisi saada
25133: menoarviossa yhtä poliisitoimen- ollakseen muiden
25134: haltijaa kohti kanssa tasavahva
25135: Helsinki ..................... . 494 796 1905 260*) 152
25136: Turku ...................... . 137 636 419 328 90
25137: Pori ........................ . 59 616 146 408 43
25138: Vaasa ....................... . 46 749 117 400 47
25139: Kotka ...................... . 32 379 103 314 100
25140: Kemi ....................... . 29 599 93 318 97
25141: Oulu ........................ . 78270 149 525 0
25142:
25143:
25144: x) Tämän sarakkeen luvut nousevat, jos vuoden 1966 henkikirjoitusluvut olisivat tiedossa.
25145: IV,24S. - Leinonen. 649
25146:
25147: Sarake n: o 5 osoittaa, paljonko Oulu on väkilukuun ja tehtäviin nähden verrattune,
25148: muista jäljessä, mutta tämäkään sarake ei muihin kaupunkeihin on minimaalisen pieni
25149: anna oikeutta sille, koska muilla kuin Hel- ja tilanne näin ollen kestämätön.
25150: singillä ja Turulla ei ole niitä riesoja nis- Edellä selostettuun viitaten ehdotan kun-
25151: koillaan kuin Oululla; Kotkalla ja Kemillä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25152: ei ole mm. henkikirjoitusta eikä niin valta- muksen,
25153: vaa ei-henkikirjoitettua väestöä. Miten valta-
25154: van erivahvuinen poliisi voikaan olla maan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25155: kaupungeissa sille lankeavan työn suhteen! menpiteisiin Oulun kaupungin poliisi-
25156: Poliisipäällystön suhteen on tilanne hyvin voimain lisäämiseksi ottaen huomioon
25157: heikko. nykyisen poliisimäärän pienuuden,
25158: Kaikesta edellä sanotusta pitäisi käydä sel- kaupungin laajentumisen ja asukas-
25159: ville, että poliisivahvuus Oulun kaupungissa määrän suuren kasvun.
25160: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
25161:
25162: Armas Leinonen.
25163: 550
25164:
25165: IV,244. - Toiv.al. N: o 204~
25166:
25167:
25168:
25169:
25170: lläikiö: Määrärahasta eräiden poliisilaitosten järjestysosasto-
25171: jen komisarioiden toimien muuttamiseksi yletnmiksi toi-
25172: miksi.
25173:
25174:
25175: Ed uskunnaHe.
25176:
25177: Keskisuurten kaupunkien Lahden, Oulun, kan komisarioiden toimet pitäisi samalla
25178: Porin, Jyväskylän, Kuopion ja Vaasan polii- muuttaa 1 luokan komisarion toimiksi. Nämä
25179: silaitosten järjestysosastojen päälli~köinä toi- 2 luokan komisariot toimivat keskisuurissa
25180: mivien 1 luokan komisarioiden toimet pitäisi kaupungeissa järjestyspoliisin päällikön lii-
25181: muuttaa ylikomisarion toimiksi. Mainittujen himpinä apulaisina ja viransijaisina ja myös-
25182: keskisuurten kaupunkien järjestyspoliisin kin heidän työmääränsä on varsin suuri. He
25183: päällikköinä toimivat komisariot ovat poliisi- joutuvat hoitamaan muun muassa liikenne-
25184: laitosten suurimpien osastojen päällikköjä ja lupa. ja ajokortteja koskevia asioita. Muutos
25185: heidän työmääränsä ja vastuunsa ovat var- toisi samalla pienen parannuksen näiden 2
25186: sin suuria. He toimivat järjestyspoliisin pääl- luokan komisarioiden palkkaukseen, jotka
25187: likköinä nopeasti kasvavissa ja kehittyvissä tällä hetkellä kuuluvat palkkausluokkaan
25188: väkirikkaissa kaupungeissa ja he vastaavat A 19.
25189: näiden kaupunkien poliisivartioiunista ja Edellä mainitut keskisuuret kaupungit ovat
25190: partioiunista sekä yleisen järjestyksen ja tur- väkirikkaita ja nopeasti kehittyviä kaupun-
25191: vallisuuden ylläpitämisestä kuin myöskin lii- keja. Kaupunkien väkiluvut ovat tällä het-
25192: kenteen valvonnasta ja ohjauksesta. Virka- kellä noin 50 000-80 000 henkeä ja niiden
25193: asemansa puolesta he ovat rinnastettavissa väkiluku lisääntyy vuodessa noin 1000-
25194: Helsingin poliisilaitoksen toimiupseeriin ja 3 000 hengellä.
25195: ylikomisarioihin sekä poliisilaitosten apulais- Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
25196: poliisimestareihin. Mainittujen kaupunkien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25197: järjestyspoliisin päällikkökomisarioiden toi- vomuksen,
25198: mien muuttaminen ylikomisarion toimiksi
25199: olisi poliisilaitosten organisation kannalta että hallitus ottaisi vuoden 1967 tu-
25200: myöskin erittäin tarpeen vaatima ja se pi- lo- ja menoarvioesitykseen riittävän
25201: täisi viipymättä toteuttaa. Kun mainitut suuren määrärahan Lahden, Oulun,
25202: päällikkökomisariot kuuluvat tällä hetkellä Porin, Kuopion, Jyväskylän ja Vaasan
25203: palkkausluokkaan A 21, toisi muutos samalla poliisilaitosten järjestysosastojen pääl-
25204: pienen parannuksen näiden päällikkökomisa- likköinä toimivien 1 luokan komisarioi--
25205: rioiden palkkaukseen sillä heidän palkkauk- den toimien muuttamiseksi ylikomisa-
25206: sensa pitäisi olla ainakin samansuuruinen rioiden toimiksi ja sanottujen järjes-
25207: kuin toimiupseerin ja ylikomisarion. tysosastojen 2 luokan komisarioiden
25208: Edellä mainittujen keskisuurten kaupun- 'toimien muuttamiseksi 1 luokan komi-
25209: kien poliisilaitosten järjestysosastojen 2 Iuo- sarion toimiksi.
25210: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
25211:
25212: Juuso Häiki.ö.
25213: 551
25214:
25215: IV,245.- Toiv.al. N:o 205.
25216:
25217:
25218:
25219:
25220: Pennanen ym..: Rikospoli~1isän maksamisperusteiden muutta,-
25221: misesta.
25222:
25223:
25224: Ed uskunnaHe.
25225:
25226: Valtion tulo- ja menoarvioon on varattu Kun hallituksen rikospoliisilisän korotta-
25227: 7 IPl IX luvun 22 momentille määrärahaa mista koskevan esityksen perustelut tarkoit-
25228: rikospoliisilisän maksamista varten rikospolii- tivat kuitenkin vain varsinaisissa rikospolii-
25229: sityötä suorittaville poliisitoimenhaltijoille. sitehtävissä toimivia poliisitoimenhaltijoita,
25230: Rikospoliisilisää maksetaan vuodelta 1956 ei korotettua kahden palkkausluokan suu-
25231: olevien sisäasiainministeriön antamien mää- ruista rikospoliisilisää ole voitu suorittaa kau-
25232: räysten mukaisesti, sellaisina kuin niitä on punkien tai kauppaloiden järjestyspoliisissa
25233: täydennetty Poliisin Käskylehdissä 3/1962 ja yksinomaan kuulustelu- ja tutkintatehtävissä
25234: 1/1964. Määräysten mukaan rikospoliisilisää toimiville ylikonstaapeleille ja vanhemmille
25235: suoritetaan kaupunkien poliisilaitosten, suo- konstaapeleille, jotka tehtävän laadun mu-
25236: jelupoliisin ja keskusrikospoliisin varsinai- kaan ovat oikeutetut rikospoliisilisään. Myös
25237: sessa rikospoliisityössä toimiville poliisitoi- maaseutupoliisin piirissä rikospoliisilisän
25238: menhaltijoille sekä kaupunkien ja kauppaloi- maksemisessa vallitsevat epäkohdat jäivät
25239: den järjestyspoliisissa kuulustelu. ja tutkin- edelleen korjaamatta, sillä vanhentuneesta
25240: tatehtäviä hoitaville ylikonstaapeleille ja paikkakuntaluettelosta johtuen ei osalle maa-
25241: vanhemmille konstaapeleille. Maaseutupolii- seudun poliisitoimenhaltijoista voida suorit-
25242: sissa rikospoliisilisää suoritetaan niille polii- taa rikospoliisilisää, vaikka nämä lääninhalli.
25243: sitoimenhaltijoille, jotka vahvistetun työn- tuksen vahvistaman työnjaon mukaan toimi-
25244: jaon mukaan toimivat yksinomaan rikospolii- vat poliisipiirinsä rikostutkintatyössä.
25245: sityössä sisäasiainministeriön vuonna 1956 ni- Kun rikospoliisitehtävien menestyksellinen
25246: meämillä paikkakunnilla. hoitaminen edellyttää näiden tehtävien kes-
25247: Valtion varsinaiseen tulo- ja menoarvioon kittämistä myös maaseudulla asianmukaisen
25248: vuodelle 1966 merkittiin 7 Pl IX luvun 22 koulutuksen saaneiden poliisimiesten suoritet-
25249: momentille lisäystä 1 035 777 markkaa rikos- taviksi, tulisi kaikille rikospoliisitehtäviin
25250: poliisilisän suorittamiseksi vuoden 1966 alusta määrätyille suorittaa tehtävän laatuun ja voi-
25251: lukien asianomaisen poliisitoimenhaltijan massa oleviin säännöksiin perustuva palkkaus
25252: oman palkkauksen ja sitä kahta palkkaus- ilman paikkakuntarajoituksia.
25253: luokkaa ylemmän palkkauksen välistä eroa Sisäasiainministeriö on toistuvasti esittänyt
25254: vastaavana. Edellä mainitun lisäyksen kanssa rikospoliisilisän maksamiseen varatun mää-
25255: on rikospoliisilisän maksamista varten varattu rärahan korottamista edellä kerrotun epäkoh-
25256: vuoden 1966 tulo- ja menoarvioon yhteensä dan poi:stamista silmällä pitäen. Kun vuoden
25257: 1 900 177 markan suuruinen määräraha. Lisä- 1966 tulo- ja menoarvioon rikospoliisilisän
25258: määrärahaesitystä käsitellessään eduskunnan maksamista varten varattu määräraha on kä-
25259: valtiovarainvaliokunta totesi ed. Helteen ym. sityksemme mukaan riittävä edellä kerrottu-
25260: raha-asia-aloitteen n: o 163/1965 Vp. perus- jen epäkohtien korjaamiseen, olisi 7 Pl IX
25261: teella rikospoliisilisän maksamisessa olevan luvun 22 momentin perusteluja täsmennet-
25262: tiettyjä epäoikeudenmukaisuuksia. Käsityk- tävä, jotta rikospoliisilisän maksaminen voi-
25263: semme mukaan määrärahan lisäys tarkoitti, .taisiin saattaa oikeudenmukaiselle pohjalle.
25264: paitsi rikospoliisilisän korottamista kahden Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25265: palkkausluokan suuruiseksi myös aloitteessa nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
25266: esilletuotujen epäkohtien poistamista. muksen,
25267: 552 IV,245. - Bikospollisillsli.
25268:
25269:
25270: että hallitus ryhtyisi viipymättä toi- kuulustelu- ja tutkintatehtävissä toimi-
25271: menpiteisiin rikospoliisilisän maksa- ville ylikonstaapelet.'Ue ja vanhemmt.'lle
25272: misperusteiden muuttamiseksi siten, konstaapeleille sekä maaseutupoliisissa
25273: että korotettua rikospoliisilisää voitai- ilman paikkakuntarajoituksia kaikille
25274: siin suorittaa varsinaisissa rikospoliisi- niille poliisitoimenhaltijm'lle, jotka lää-
25275: tehtävissä toimivien poliisitoimenhalti- nirllhallituksen vai!.vistaman työnjaon
25276: jain lisäksi myös kaupunkien ja kaup- mukaan on määrätty toimimaan rikos-
25277: palain järjestyspoliisissa yksinomaan poliisitehtävissä.
25278: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
25279:
25280: Antti Pennanen. Ville Tikkanen.
25281: Mikko Laaksonen. Artturi Koskinen.
25282: IV,246.-Toiv.al. N:o 206.
25283:
25284:
25285:
25286:
25287: Hamara. ~·: Poliintoimen haltijain matkakustannusten kor-
25288: vaamisesta.
25289:
25290:
25291: E d u s kun n a U e.
25292:
25293: Nykyaikainen poliisitoiminta vaatii ehdot- tusta uudistuksesta aiheutunut lisäkustannus
25294: tomasti auton käyttämistä virkatehtävissä omaa autoaan käyttäville poliisitoimen haiti-
25295: varsinkin maaseutuoloissa, missä matkat ovat joille. Tämän edun menetys olisi heille kor-
25296: pitkiä. Tästä syystä, varsinkin poliisipiireissä, vattava ainakin siten, että valtio suorittaisi
25297: joissa ei ole valtion poliisiautoa, poliisikun- täysimääräisesti heille kaikki virkamatkoista
25298: taan kuuluvat henkilöt joutuvat näissä teh· aiheutuneet matkalaskut. Tästä syystä ehdO-
25299: tävissä käyttämään omaa autoaan, mitä on tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
25300: tehokkaan poliisitoiminnan kannalta pidet- väksi toivomuksen,
25301: tävä välttämättömänä menettelynä. Kun
25302: moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
25303: lmuta 1964 annetun lain mukaan bensiini- toimenpiteisiin poliisitoimen haltijain
25304: käyttöisistä autoista ei enää kanneta mootto- matkakustannusten korvauksesta an-
25305: riajoneuvoveroa ja kun moottoriajoneuvove- nettujen säännösten muuttamiseksi si-
25306: rosta 30 päivänä joulukuuta 1947 annetun ten, että poliisitoimen haltijain omassa
25307: lain mukaan poliisiviranomaisten virkakäy- piirissään suoritettavat virkamatkat
25308: tössä olleet moottoriajoneuvot vapautettiin ai- tulisivat täysin korvatuksi.
25309: kaisemmin veron suorittamisesta, on maini·
25310: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
25311:
25312: Irma H'amara. Aili Siiskonen.
25313: Saara Forsius. Pentti Sillantaus.
25314: Aili Vaittinen.
25315:
25316:
25317:
25318:
25319: 70 E 529j66
25320: 654
25321:
25322: IV,247. - Toiv.al. N: o 207.
25323:
25324:
25325:
25326:
25327: Hamara ym..: Auto- ja moottoripyöräveron takaisin suoritta-
25328: misesta poliisitoimen haltijalle. virkatehtävissä käytettä-
25329: västä omasta autosta.
25330:
25331:
25332: Ed uskunnaHe.
25333:
25334: Maamme moottoriajoneuvokanta on viime liisin ammattiin, että ilman sitä poliisitoimen
25335: vuosina huomattavasti kasvanut ja tieliikenne hoitamisesta maaseudulla ei tulisi mitään. On
25336: liikennevahinkoineen jatkuvasti lisääntynyt, helppoa arvata, mitä haitallisia seurauksia
25337: mikä samalla on lisännyt poliisin tehtäviä. siitä syntyisi, jos poliisityötä ei voitaisi tehdä
25338: Valtio ei ole kuitenkaan pystynyt hankki- täydellä teholla. Kun poliisikuntaan kuulu-
25339: maan poliisin käyttöön riittävästi moottori· vat joutuvat virkansa ja työnsä hoitamista
25340: ajoneuvoja. Varsinkin maaseudulla on paljon varten hankkimaan moottoriajoneuvon auto-
25341: poliisipiirejä, joissa ei ole lainkaan valtion veron johdosta kalliilla hinnalla, tulisi val-
25342: poliisiautoa. Sen vuoksi monien maaseutuni- tiovallan suhtautua ymmärryksellä tähän
25343: mismiespiirien nimismiesten ja poliisien on asiaan ja auttaa heitä taloudellisesti, näin
25344: ollut pakko hankkia itselleen autoja, joita he varsinkin sen, vuoksi, kun työnantajan velvol-
25345: sisäasiainministeriön luvalla saavat käyttää lisuutena yleensäkin on hankkia kaikille
25346: virantoimituksessa. Yksityinen auto tuleekin työntekijöilleen tarpeelliset työvälineet.
25347: maaseutuolosuhteissa usein valtiolle halvem- Tästä syystä ehdotamme kunnioittaen edus·
25348: maksi kuin valtion omistama poliisiauto. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25349: Nykyaikainen poliisitoiminta vaatii ehdot-
25350: tomasti auton käyttämistä virkatehtävissä että hallitus kiire-e-llisesti antaisi
25351: varsinkin maaseudulla, missä matkat ovat pit- Eduskunnalle e-sityksen auto- ja moot-
25352: kät. Eihän voida ajatellakaan, että liikenne- toripyöräverosta 13 päivänä heinä-
25353: vahinkotapauksessa poliisit menisivät kolari- kuuta 1962 annetun lain muuttamisesta
25354: paikalle polkupyörällä tai muulla hitaalla siten, että ne poliisitoimen haltijat,
25355: keinolla. Samoin rikostutkinnassa, pidätetty- jotka joutuvat virkatehtävissään käyt-
25356: jen henkilöiden kuljetuksessa, hälytystapauk- tämään omaa autoaan, oikeutettaisiin
25357: sissa ja muutenkin tarvitaan kuljetuksiin ja hakemuksesta saamaan autostaan suo-
25358: tapahtumapaikalle menoon moottoriajoneu- ritetun auto. ja moottoripyöräveron ta-
25359: voa. Auto liittyy nykyisin niin kiinteästi po- kaisin.
25360: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
25361:
25362: Irma Hamara. Aili Siiskonen.
25363: Saara Forsius. Aili Vaittinen.
25364: Pentti Sillantaus.
25365: 555
25366:
25367: IV ,248.- Toiv.al. N: o 208.
25368:
25369:
25370:
25371:
25372: Pennanen ym.: Ennakolta määrättä·vien vapaapäiväin järjes-
25373: tämisestä maaseutupoliisimiehille.
25374:
25375:
25376: E d u s k u n n a ll e.
25377:
25378: Maaseutupoliisissa on suuri ryhmä poliisi- laista mahdollisuutta ei nykyisin ole, tuottaa
25379: toimenhaltijoita, joiden työajasta ei ole ole- työaikasäännösten ulkopuolella olevalle polii~
25380: massa minkäänlaisia säännöksiä. Työaika simiehelle·· melkoisia vaikeuksia hoitaa välttä-
25381: määräytyy yksinomaan niiden tehtävien pe- mättömiä yksityisasioitaan. Lisäksi on todet-
25382: rusteella, joita maaseudun poliisitoimenhalti- tava, että maaseudun poliisitoimenhaltija jou-
25383: jat joutuvat poliisiammattiin kuuluvina suo- tuu normaalien virkatehtäviensä suorittami-
25384: rittamaan arkisin ja sunnuntaisin kaikkina sen ohella olemaan jatkuvasti päivystysluon-
25385: vuorokauden aikoina. Työaikasäännösten teisessa hälYtysvalmiudessa, mikä seikka li-
25386: puuttuessa ei maaseutupoliisimiehellä ole ti- sää merkittävästi työn rasittavuutta. Tilapäi-
25387: laisuutta säännölliseen viikkolepoon. Näin ol- set vapaa-ajat, joihin kaikesta huolimatta si-
25388: len lepo- ja vapaa-ajat muodostuvat varsin sältyvät jatkuvan työn laadusta johtuvat
25389: satunnaisiksi ja epäsäännöllisiksi. jännitystilat, eivät käsityksemme mukaan
25390: Suomen Poliisien Liitto r.y. on kiinnittä- anna tarkoituksenmukaista lepoa ja virkis-
25391: nyt vallitsevaan epäkohtaan huomiota jo hei- tystä. · Kun säännöllisten vapaa-aikojen ja
25392: näkuun 31 päivänä 1959 sisäasiainministe- viikkolevon tarkoituksena on työn aiheutta-
25393: riölle jättämässään kirjelmässä, jossa pyydet- man rasituksen poistaminen, ei liene yleisten
25394: tiin ministeriön toimenpiteitä ennakolta vah- periaatteiden hengen mukaista, että jokin toi-
25395: vistettavien vapääpäivien järjestämiseksi sel- menhaltijaryhmä on muihin toimenhaitijoi-
25396: laisille maaseudun poliisitoimenhaltijoille, joi- hin nähden poikkeuksellisessa asemassa.
25397: den suorittama työ ei kuulu nykyisin voimassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25398: olevien työaikasäännösten piiriin. Tiedossam- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
25399: me on, että myös poliisin työaikakomitea on muksen,
25400: Sisäasiainministeriölie jättämässään kirjel-
25401: mässä ehdottanut vallitsevan epäkohdan kor- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
25402: jaamista. menpiteisiin neljän ( 4) ennakolta mää-
25403: Käsityksemme mukaan myös maaseudun rättävän vapaapäivän järjestämiseksi
25404: poliisitoimenhaltijalla tulisi olla mahdollisuus kuukaudessa työaikasäännösten ulko-
25405: ennakolta tietää ne päivät, jolloin hän on va- puolella oleville maaseutupoliisimie-
25406: paa virkatehtäviensä hoitamisesta. Kun täl- hille.
25407: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966 .
25408:
25409: .Antti Pennanen. Mikko Laaksonen.
25410: U. H. Voutilainen. Ville Tikkanen.
25411: .Artturi Koskinen.
25412: 656
25413:
25414: IV,249. - Toiv.al. N: o 209.
25415:
25416:
25417:
25418:
25419: Pennanen ym.: Työaikalain ulkopuolella olevan poliisikunnan
25420: ylityökorvauksen järjestämisestä.
25421:
25422: E d u s k u n n a l J• e.
25423:
25424: Valtion virkamiehiin nykyisin sovelletta- olevat poliisin eri asteiset virkamiehet mo-
25425: vien työaikasäännösten mukaan virkamiesten nissa :tapauksissa ja jatkuvastikin suoritta-
25426: katsotaan jakaantuvan useaan eri ryhmään. maan tuntimääriltään niin pitkiä työjaksoja,
25427: Yhden osan muodostavat virastotyöaika-ase- että ne edellyttäisivät sanottujen lisä- ja yli-
25428: tuksen alaiset virkamiehet, toisen osan työ- työkorvausten maksamista. Tämä seikka on
25429: aikalain alaiset virkamiehet, kolmannen osan todistettu muun muassa työaikalisäpäätök-
25430: ne virkamiehet, joiden työajasta on annettu sen johdosta valtiovarainministeriön ohjeiden
25431: määräyksiä joko virastoa tai laitosta koske- mukaisesti 1. 7. 1963 alkaen pidetyssä työai-
25432: vassa asetuksessa tai alemman asteisilla hal- kakirjanpidossa. Työaikalisäpäätöksen sovel-
25433: linnollisilla määräyksillä ja neljännen osan tamisessa työaikalain ulkopuoliseen poliisi-
25434: ne virkamiehet, joiden työajasta ei ole an- kuntaan on tullut :todistetuksi myöskin se
25435: nettu mitään määräyksiä. seikka, että työ on ollut valvottavissa. Esteitä
25436: Tähän valtion virkamiesten työaikamää- ylityökorvauskysymyksen ratkaisemiseen ei
25437: räysten mukaiseen ryhmittelyyn viitaten voi- siis pitäisi olla.
25438: daan todeta, ·että poliisin eri muodostelmien .Sen lisäksi, että yHtyäkorvauskysymyksen
25439: virkamiesten työajat määräytyvät eri perus järjestäminen varmastikin kohottaisi työsaa-
25440: teilla ja muodostuvat eri pituisiksi. Työaika- vutuksia, se olisi myös työnantajan, valtio-
25441: säännökset ovat hajallaan ja eri asteisia. Työ- vallan, kannalta taloudellisempaa kuin pyrkiä
25442: aikalain ulkopuolella olevien ryhmien osalta esimerkiksi henkilöstön lisäämiseen siinä mää-
25443: säännökset ovat erittäin puutteellisia ja eräit- rin, ettei ylityötä olisi pakko teettää ja tehdä,
25444: ten ryhmien osalta ei ole minkäänlaisia sään- sillä onhan aikoja, jolloin selvitään normaa-
25445: nöksiä. Tämä työaikamääräysten hajanaisuus leilla työajoilla.
25446: ja puutteellisuus on aiheuttanut varsin huo- Poliisikunnan taholta katsottuna tässä
25447: mattavia epäkohtia muun muassa työaikojen asiassa nykyisin vallitsevaa epäoikeudenmu-
25448: huomioon ottamisessa ja nimenomaan työajan kaista asiantilaa ei voida pitää hyväksyttä-
25449: pituuden perusteella suoritettavien erilaisten vää. Sitä ei voida pitää oikeana myöskään
25450: korvausten maksukysymyksissä sekä vapaa- yhteiskunnan ja valtiovallan kannalta ajatel-
25451: aika- ja varallaolokysymyksissä ja niin edel- len.
25452: leen. Nykyisten säännösten mukaan on työ- Edellä sanottuun viitaten kunnioittavasti
25453: ajan pituuden perusteella suoritettavia lisä- esitetään eduskunnan päätettäväksi lausua
25454: ja ylityökorvauksia, lukuun ottamatta osaan toivomus hallitukselle,
25455: työaikalain ulkopuolista poliisikuntaa sovel-
25456: lettua työaikalisäpäätöstä ja eräitä erillisrat- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
25457: kaisuihin perustuvia ylityökorvauksia, mak- menpiteisiin työaikalain ulkopuolella
25458: settu poliisissa vain työaikalain piiriin kuu- olevan p•oliisikunnan ylityökorvausky-
25459: luville virkamiehille. Poliisityön laadun symyksen järjestämiseksi oikeudenm'tlr
25460: vuoksi joutuvat myös työaikalain ulkopuolella kaisella tavalla.
25461: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
25462:
25463: Antti 0. Pennanen. Mikko Laaksonen.
25464: U. H. Voutilainen. Ville Tikkanen.
25465: Artturi Koskinen.
25466: 557
25467: IV,250.-Toiv.al. N:o 210.
25468:
25469:
25470:
25471:
25472: Pennanen ym.: Määrählhasta kort,aukseksi maaseudun polii-
25473: simiehille asunnon käyttämisestä toirnistoUloina.
25474:
25475:
25476: E d u s k u n n a lL e.
25477:
25478: Uuden verotuslain tultua voimaan vuoden otto poliisimiehen kotona on muodostunut
25479: 1960 alusta iukien toimitetaan tulo- ja omai- varsin laajaksi.
25480: suusperotus, kunnallisverotus ja kirkollisvero- Edellä olevasta on seurauksena, että polii-
25481: tus sekä kansaneläkemaksujen määrääminen simiehet joutuvat kaikissa niissä kunnissa ja
25482: yhteisesti. Kesäkumi 29 päivänä 1961 annettu toimipiireissä, joissa ei ole poliisivartiokont-
25483: laki ulosottolain muuttamisesta säätää, että toria, varaamaan omasta asunnostaan kans-
25484: maalla toimii ulosottomiehenä nimismies ja liatehtävien ja kuulustelujen toimittamista
25485: ttl()sottoäpulaisena lääninhallituksen määrää- varten työhuoneen, jota ei voida ajatellakaan
25486: mä poliisimies tai muu henkilö. Veronulos- kästettäväksi muuhun tarkoitukseen. Ellei
25487: otto on tämän vuoksi siirtynyt kaikkien näi- asunto-olosuhteista johtuen ole tilaisuutta va-
25488: den verojen ja maksujen osalta maaseudulla rata tarkoitukseen erillistä huonetta, poliisi-
25489: yksinomaan poliisin suoritettavaksi, mistä on miehillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin
25490: ollut luonnollisena seurauksena maaseutupo- käyttää perheensä asuintiloja edellä mainit-
25491: liisin kansliatehtävien tuntuva lisääntyminen. tujen virkatehtävien hoitamiseen. Maaseudun
25492: Verojen ja maksujen ulosoton tehostami- polii.simiehille aiheutuu näin ollen virkateh-
25493: seksi otettiin uuteen lain voimaan tultua käyt- täviensä hoitamista varten varatun huoneen
25494: töön ns. maksukehoitusmenettely, jolloin ulos- tai huoneistotilan ylläpitokustannuksista huo-
25495: ottoapulainen lähettää maksuvelvolliselle mattava ylimääräinen menoerä, josta nykyi-
25496: inaksukehoituksen, jonka perusteella maksu- sin ei ole mahdollisuutta saada minkäänlaista
25497: velvollinen suorittaa verojäämän tai mak- korvausta. Erityisen kohtuuttomana voidaan
25498: sun määräaikaan mennessä ulosottoapulaisen pitää myös sitä, että poliisimies suorittaa vir-
25499: luona. Maaseudun puutteellisista ja varsin katehtäviensä hoitamista varten varaamas-
25500: usein kokonaan puuttuvista valtion ylläpitä- taan huoneesta omaisuusveron, kuten muusta-
25501: mistä työskentelytiloista johtuen ulosottoapu- kin . asumiseen tarkoitetusta huoneistopinta-
25502: laisena toimiva poliisimies joutuu perimään alasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme
25503: nämä maksut määrättyinä aikoina päivittäin kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi-
25504: pääasiallisesti kotonaan. Perimisasioiden vomuksen,
25505: määrä saattaa piiristä riippuen olla yhden
25506: ulosottoapulaisen kohdalla vuosittain jopa tu- että hallit'us ottaisi vuoden 1967 tu-
25507: hansia. Myös varsinaiseen poliisitoimeen kuu- lo- ja menoarvioesitykseen määrärahan
25508: luvat tehtävät, kuten kuulustelut yms. maa- 50 markan suuruisen kuukausittaisen
25509: seudun poliisimies joutuu useasti toimitta- korvauksen maksamiseksi nUlle maa·
25510: maan \Samoissa puitteissa. Monet maaseudun seudun poliisirniehille, jotka omasta
25511: poliisimiehet joutuvat määräyksen perusteella asunnostaan joutuvat varaamaan toi-
25512: toimimaan myös henkikirjoituksen piirimie- mistotilat virkatehtäviensä hoitamista
25513: hinä, joissa tehtävissä asiakkaitten Vastaan- varten.
25514: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
25515:
25516: Antti 0. Pennanen. Ville Tikkanen.
25517: Mikko Laaksonen. Artturi Koskinen.
25518: 558
25519:
25520: IV,251. -Toiv.al. N:o 211.
25521:
25522:
25523:
25524:
25525: Holopainen ym.: Tutkimuksen suorittamisesta pienipainoksis-
25526: ten maaseutupäivälehtien postinkuljetus- ja jakelumaksu-
25527: jen alentamisesta.
25528:
25529:
25530: Ed us kunnalle.
25531:
25532: Päättyneiden valtiopäivien aikana on edus- den tulkinnat monista asioista ovat aivan eri
25533: kunnan täysistuntokeskusteluissakin käsitelty luokkaa kuin noiden vaikeuksiin uupuneiden
25534: ns. pienten päivälehtien avustuskysymystä, pienten omilla paikkakunnillaan ilmestynei-
25535: joka keskustelu on saanut aikaan yleisen mie- den lehtien mielipiteet. Kun kaupallisia leh-
25536: lipiteiden vaihdon asiassa. Herätetyn avus- tiä ja niiden mielipiteitä hallitsevat vain
25537: tusesityksen pohjana on ollut toivomus val- muutamat taloudelliset konsernit ja niiden
25538: tion tuen saamisesta vaikeuksissa kamppaile- edut, on helppoa käsittää miksi oikeutetusti
25539: vien pienipainoksisten maaseudun lehtien hen- puhutaan "vapaan lehdistön kuolemasta" jota
25540: gissäpi tämiseksi. valtiovalta auttaa niillä toimenpiteillä, joita
25541: Kysymys suomalaiselle demokratialle ei mm. postinkuljetukset sekä ilma- että maa-
25542: saisi olla vieras, sillä ns. kaupallisen lehdis- kuljetuksina suuremmille lehdille ja kaupal-
25543: tön panos on jo nyt niin suuri, että voidaan liselle lehdistölle merkitsee.
25544: hyvällä syyllä puhua "vapaan lehdistön kuo- On laskettu, että postimaksut - jakelu~
25545: lemasta", sen kilpailun painostuksesta, jossa paikkakuntien jakeluerikoismaksuineen saat-
25546: pienet maaseutulehdet kaupallisen · lehdistön tavat merkitä jollekin n. 10 000--15 000 vuo-
25547: hallitessa markkinoita ovat. sikerran lehdelle jopa yli 25 % lehden net-
25548: Ei ole pitemmällä tähtäimellä onnekasta tohinnasta. Samaa eivät nämä kuljetusmak-
25549: maalle, että ikäänkuin silmät ummessa val- sut merkitse jollekin suurelle lehdelle, jonka
25550: tion asiaan kiinnittämättä huomiota katsel- ilmoitus- yms. tulot ovat aivan eri luokkaa.
25551: laan tätä epätoivoista kamppailua, jossa maa- Myöskään se, että esim. maakuljetuksena kul-
25552: seutulehtien (vain harvoja pikkeuksia lu- kevien lehtien kuljetusmaksut hinnoitetaan
25553: kuunottamatta) toiminnan tien pää häämöit- saman kilohinnan mukaan kulkipa paketti
25554: tää. kymmenen - taikka tuhat kilometriä, ei liene
25555: Ei myöskään ole vaikeata etsiä näytteitä puolustettavissa millään oikeudenmukaisuu-
25556: millä tavoin sodanjälkeisenä aikana on eräi- len syyllä.
25557: den kaupallisten lehtien toimesta harjoitettu, Tuntuisikin siltä, että ensivaiheessa valtion
25558: jopa valtakunnan politiikan vastaista kirjoit- suojelun osoittaminen pienten · painosten
25559: telua, joka on ollut omiaan kehittämään omaaville maaseutulehdille olisi järjestettävä
25560: maassa mielipidesuuntia, jotka eivät tunne siten, että lehtien postinkuljetusmaksujen ja
25561: edes pienintäkään sovittelun halua vähäistä- jakelupaikkakuntien jakeluerikoismaksujen
25562: kään vastaantulemisesta ns. kompromissin kohdalla valtion toimesta suoritettaisiin no-
25563: tielle niiden suurten vaikeuksien kohdalla peasti tutkimus ja pyrittäisiin näiden mak-
25564: joita maan virallisella poliittisella sektorilla sujen tuntuvaan alentamiseen.
25565: hoidetaan. Näin on päässyt syntymään se Ei maakuntalehtien kohdalla olisi varmaan
25566: ikävä tilanne, joka vallitsee kuluttajaväestön vaikeuksia mitoittaa kuljetusmaksut sellai-
25567: ja maatalousväestön elinetujen ymmärtämyk- siksi, että esim. oman maakunnan (so. talous-
25568: sen kesken. alueen) alueella olisi postin perusmaksu niin
25569: Monet pienet maaseutuväestön mielipitei- vähäinen, että se todella lehtien taloudessa
25570: den ja aatteellisten ajatusten vapauden tul- pääsisi vaikuttamaan näkyvästi tällaisen oi-
25571: kit, maaseutulehdet, ovat lakanneet ilmesty- keutetun suojan olemassaolosta maakunta-
25572: mästä ja tilalle on tullut sellaisia lehtiä, joi- lehtien hyväksi.
25573: IV,251. - Holopainen ym. 669
25574:
25575: Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun- pienipainoksisten maaseutupi.iivälek-
25576: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tien postinkuljetusmaksujen ja jakelu-
25577: muksen, paikkakuntien jakelumaksujen tuntu-
25578: vaan alentamiseen ja ryhtyisi asian
25579: että hallitus ensi tilassa suorituttaisi vaatimiin toimenpiteisiin.
25580: tutkimuksen mitä mahdollisuuksia olisi
25581: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
25582:
25583: Ale Holopainen. Reino Karpola.
25584: Olavi Lahtela.. Mikko Volotinen.
25585: 660
25586:
25587: IV,i52.-Toiv.al N:o 212.
25588:
25589:
25590:
25591:
25592: Voutilainen ym.: Postilaitoksen henkilökunnan vapaalippuoi-
25593: keuden järjestämisestä.
25594:
25595:
25596: Ed u s kun n alle.
25597:
25598: Valtionrautateiden henkilökunnalle on jär- huomattavasti lisätä ilman, että aiheutettai-
25599: jestetty yhtenä sosiaalisena etuna rajoi- siin hankaluuksia yleisön matkustamiselle.
25600: tettu vapaalippuoikeus VR: n omissa kulku- Postiautot useinkin hitaitten aikataulujensa
25601: neuvoissa. Tätä toimenpidettä voidaankin pi- takia kulkevat melko tyhjinä, joten riittävää
25602: tää oikeaan osuneena eikä siitä ole ollut hait- matkustustilaa olisi henkilökuntaakin varten.
25603: taa varsinaiselle matkustavalle yleisölle. Ottaen huomioon myös postilaitoksen henki-
25604: Sen sijaan Posti- ja lennätinlaitoksen pii- lökunnan palkkatason ja toisaalta käytännön
25605: rissä ei ole toteutettu vastaavaa järjestelmää, valtionrautateillä, olisi vapaalippujärjestel-
25606: vaikka siihen olisi ollut kaikki edellytykset. mää myös postilaitoksen piirissä tarkistettava
25607: Tällä hetkellä postilaitoksen piirissä anne- ja yhdenmukaistettava VR:n järjestelmän
25608: taan henkilökunnalle vapaalippuja erittäin kanssa.
25609: rajoitetusti, vain noin 2 000 vapaalippua vuo. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
25610: dessa. Esim. sairaala- ja lääkärissäkäyntejä tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25611: varten pitäisi voida saada vapaalippu rajoi- muksen,
25612: tuksetta samoin kuin muukin vapaalippujen
25613: saamisen järjestely voisi olla joustavampaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25614: ja tarkoituksenmukaisempaa. postilaitoksen henkilökunnan vapaa-
25615: Tällä hetkellä postilaitoksen linja-autolin- lippuoikeuden järjestämiseksi vastaa-
25616: joja on 199 ja linja-autoja mainituilla lin- valle tasolle valtionrautateillä vallitse-
25617: joilla 420. Linjojen ja autojen lukumäärästä van käytännön kanssa.
25618: johtuen vapaalippujen lukumäärää voitaisiin
25619: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
25620:
25621: U. U. H. Voutilainen. Arvo Ahonen.
25622: K. F. Haapasalo. Heikki Hykkäälä.
25623: Sinikka Luja.
25624: 561
25625:
25626: IV,258.- Toiv.al. N:o 218.
25627:
25628:
25629:
25630:
25631: V. A. Virtanen ym..: Julkisoike-udellisessa urakkasuhteessa
25632: posti- ja puhelinliikenteen palveluksessa olevien palkkauk-
25633: sen ja sosiaalisten etujen parantamisesta.
25634:
25635:
25636: Hd uskunnaUe.
25637:
25638: Posti- ja lennätinhallituksen palveluksessa jotka tuskin koskaan korottavat äänensä saa-
25639: on suuri määrä osapäivätoimisia, ns. julkisoi- dakseen itselleen oikeutta. Ja kuitenkin on
25640: keudellisessa urakkasopimussuhteessa olevia kysymyksessä ammattikunta, joka on välttä-
25641: kansalaisia maaseudun syrjäisillä kolkilla. He mätöntä ja joiden palvelu koituu koko yhteis-
25642: ovat puhelin- tai postiaseman hoitajia, maa- kunnan hyödyksi.
25643: laispostinkantajia jne. Sopimukset tehdään Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
25644: usein varsin pitkäaikaisiksi; sitäpaitsi pirtin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25645: perälle sijoitettu puhelinkeskus tai postiauto- muksen,
25646: tien varressa oleva postipaikka sitovat toimen
25647: määrättyyn paikkaan, jota on vaikea muualle että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25648: muuttaa. menpiteisiin ns. julkisoikeudellisessa
25649: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- urakkasopimussuhteessa posti- ja puhe-
25650: riö vahvistaa Posti- ja lennätinhallituksen linliikenteen palveluksessa olevien
25651: esityksestä sopimusten ylä- ja alarajan. Sa- palkkausolojen tuntuvaksi korottami-
25652: moin tapahtuu korotusesityskin, joka tavalli- seksi ja sosiaalististen etujen ulottami-
25653: sesti kulkee huomattavasti muitten palkanko- seksi myös näitä työntekijäryhmiä
25654: rotusten jälkeen. koskeviksi.
25655: Nämä postin ja puhelinliikenteen palveluk-
25656: sessa olevat ovat niitä maan hiljaisimpia,
25657: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
25658:
25659: Viljo Virtanen. Uljas Mäkelä.
25660: U. H. Voutilainen. Kalle Matilainen.
25661: Dmo Paananen.
25662:
25663:
25664:
25665:
25666: 71 E 529/66
25667: 562
25668:
25669: IV,254.- Toiv.al. N :o 214.
25670:
25671:
25672:
25673:
25674: Niinikoski ym..: N estemäisen, polttoaineen hinnan saattanni~
25675: sesta samansuuruiseksi koko maassa.
25676:
25677:
25678: EduskunnaBe.
25679:
25680: Polttonesteveron käsittelyssä on eduskunta pennin hinnan alennus ei lisäisi Etelä-Suo-
25681: vuoden 1962 valtiopäivillä hyväksynyt toivo- messa polttoaineen hintaa kuin vajaalla yh-
25682: muksen, että moottoriajoneuvojen polttoai- dellä pennillä, mutta toteutettuna toisi oi-
25683: neen hinta olisi saatava samah!i koko maassa. keutta ja tasapuolisuutta vaikeissa oloissa
25684: Asian hoitamisesta on käyty neuvotteluja, asuvien keskuuteen.
25685: jotka eivät vielä ole johtaneet tulokseen. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
25686: Maamme syrjäisten seutujen elinkeinoelämä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25687: on kaikin puolin huonommassa asemassa kuin vomuksen,
25688: Etelä-Suomen suuret asutuskeskukset. Rahti-
25689: kustannukset lisäävät huomattavasti erilais- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25690: ten tarvikkeiden hintoja ja siten tämä epä- menpiteisiin, n,estemäisoo polttoaineen
25691: kohta lisääntyy. . hinnan, saamiseksi samansuuruiseksi
25692: Polttoaineen kulutus syrjäseudulla on pal- koko maassa.
25693: jon vähäisempi kuin rintamailla. Siksi 3-5
25694: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
25695:
25696: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
25697: Artturi Jämsen. Erkki Ha.ukipuro.
25698: Hannes Pa.a.so.
25699: 563
25700:
25701: IV,255. - Toiv.al. N: o 215.
25702:
25703:
25704:
25705:
25706: Rönkkö ym..: Bensiinikäyttöisten traktoreiden ja leikkuupui-
25707: mureiden polttoaineveron tarkistamisesta.
25708:
25709:
25710: E- d u s k u n n a 11 e.
25711:
25712: Parin viime vuoden aikana on tapahtunut on erikoisesti senkin vuoksi tarpeellinen,
25713: järjestelyjä dieselkäyttöisten moottoriajoneu- koska mainittujen bensiinikäyttöisten konei-'
25714: vojen polttoaineverotuksessa. Näillä järjeste- den omistajina on ensisijaisesti vähävaraisia
25715: lyillä on pyritty siihen, että nimenomaan pienviljelijöitä.
25716: pelto- ym. maataloustöissä voimakoneena käy- Edellä olevaan perustuen esitämme kun-
25717: tettävien diesel-traktoreiden, joilla ei ajeta nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25718: yleisillä teillä, polttoaineen hinta on alempi muksen,
25719: kuin ajoneuvoilla, joita käytetään yleisillä
25720: maanteillä. Tässä polttoaineen hinnan järjes- että hallitus antaisi ensi t~'lassa Edus-
25721: telyssä jäi lain ulkopuolelle täysin samanlai- kunnalle lakiesityksen, jonka mukaan
25722: sissa maataloustöissä käytettävät bensiini- bensiinikäyttöisten traktoreiden ja
25723: käyttöiset traktorit ja leikkuupuimurit. On leikkuupuimureiden polttoainevero tu-
25724: kohtuullista, että ne saatetaan verotukseen lee samaan suhteeseen kuin on poltto-
25725: nähden samanarvoisiksi diesel-voimakoneiden ainevero dieselkäyttöisten traktoreiden
25726: polttoaineen hintaan nähden. Tämä tarkistus ja leikkuupuimureiden polttoaineessa.
25727: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
25728:
25729: Tahvo Rönkkö. Mikko Kaarna.
25730: Ale Holopainen. Reino Karpola.
25731: Eino Räsänen. Katri Helena Eskelinen.
25732: Pentti Pekkarinen. Sylvi Halinen.
25733: Kerttu Saalasti. Mauno Pohjonen.
25734: Eino Sääskilahti.
25735: 564
25736:
25737: IV,256.- Toiv.al. N:o 216.
25738:
25739:
25740:
25741:
25742: Sääskilahti ym.: Moottoriajcmeuvoissa käytettävän, polttoai-
25743: ?7.ee"' hinnan, määräämisestä samaksi koko maassa.
25744:
25745:
25746: Ed uskunn aBe.
25747:
25748: Ammattimaista kuorma-autoliikettä har- Syrjäi.sillä seuduilla, kuten Pohjois-Suo-
25749: joittavien keskuudessa on tunnettu huolestu- messa, JOssa kuljetukset tapahtuvat yksin-
25750: mista jo pitemmän aikaa toimeentulon jat- omaan autokuljetuksina, alentaisi polttoaineen
25751: kuvasti heikentyessä. Tähän ovat vaikutta- samanhintaisuus myöskin tuotantokustannuk-
25752: neet· kohonneet kustannukset ja erikoisesti ve- sia.
25753: rot ja vakuutusmaksut. Toisaalta on tilannetta Hinnan tasaus ei käsityksemme mukaan ole
25754: vaikeuttanut ajojen vähyys, sillä maassamme mikään ylivoimainen tehtävä, jos vain on riit-
25755: on suuri osa kuorma-autoilijoita, jotka ovat tävästi halua ja tapahtuisi se parhaiten maa-
25756: huomattavan osan vuodesta työttömänä. hantuonnin yhteydessä. Mainittakoon tässä
25757: Moottoriajoneuvojen käyttäjille tehtäisiin lisäksi, että Virolaisen hallitus on asian jo
25758: oikeutta entistä paremmin määräämällä periaatteessa ratkaissut ja hinnan tasaus piti
25759: polttoaineen hinta saman suuruisaksi koko tulla voimaan vuoden 1964 alusta, mutta se
25760: maassa. Samalla kun polttoaine määrättäisiin on jostain syystä jäänyt toteutumatta.
25761: saman hintaiseksi, saatettaisiin myöskin yrit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25762: täjät tasaveroiseen asemaan keskenään. Tämä nioittavasti, eduskunnan päätettäväksi toivo-
25763: koskee samassa suhteessa myöskin viran- ja muksen,
25764: toimenhaltijoita, jotka tehtävänsä vuoksi jou-
25765: tuvat käyttämään moottoriajoneuvoa. Samoin että hallitus ryhtyisi toime?7.piteisiin,
25766: myöskin yk,sityiset henkilöt, jotka työnsä moottoriajoneuvoissa käytettävän, polt-
25767: vuoksi joutuvat käyttämään autoa, ovat syrjä- toaineen hinn,an määräämiseksi saman
25768: seudulla huonommassa asemassa, joutuessaan suuruiseksi koko valtakunn,an alueella.
25769: maksamaan korkeaa hintaa polttoaineesta, ja
25770: jota ei heille mitenkään kompensoida.
25771: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
25772:
25773: Eino Sääskilahti. Reino Kangas. Pekka. Vihni.
25774: Hannes Pa.aso. Erkki Haukirova. Olavi Lahtela.
25775: 565
25776:
25777: IV,257. -'l'oiv.al. H:o 217.
25778:
25779:
25780:
25781:
25782: Vennamo: Bensiinikäyttöisten traktoreiden käyttökustannus-
25783: ten alentamisesta.
25784:
25785:
25786: E d u s k u n n a 1~ e.
25787:
25788: Vaaleja edeltänyt hallitus sorti bensiini- noudatetun linjan mukaan isompia. Tämä-
25789: käyttöisten traktorien omistajia. Edellinen kään ei ole oikein.
25790: eduskuntakin teki tästä huomautuksen ja Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
25791: vaati bensiinikäyttöisten traktorien tasaver- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25792: taista kohtelua moottoripetroolia käyttävien sen,
25793: traktorien kanssa. että hallitus heti järjestäisi bensiini-
25794: Mutta hallitus ei noudattanut eduskunnan käyttöisten traktorien käyttökustan-
25795: kantaa, vaan laiminlöi asian hoitamisen. nukset tasavertaisiksi moottoripetroo-
25796: Polttoainetoimikunnan mietintö ei myöskään lia käyttävien traktoreiden kanssa
25797: ole oikeudenmukainen pienempien tilojen ben- kaikkiin viljelijövhin nähden oikeuden-
25798: siinikäyttöisiä traktoreita kohtaan. Se suosi mukaisella tavalla.
25799: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
25800:
25801: Veikko Vennamo.
25802: 566
25803:
25804: IV,258.- Toiv.al. N: o 218.
25805:
25806:
25807:
25808:
25809: E. Räsänen ym.: Kuorma-autojen urakkataksojen korjaami-
25810: sesta.
25811:
25812:
25813: E d u s k u n n a 1 ~ e.
25814:
25815: Maamme kuorma-autoilijoiden heikosta minen juuri valtion työmailla esiintyviin epä-
25816: järjestäytyneisyydestä ja siitä johtu- kohtiin loisi luottamusta yrittäjien ja valtio-
25817: vasta epäterveestä taksakilpailusta johtuen vallan välisiin suhteisiin ja tekisi oikeutta
25818: eivät kuorma-autojen vähimmäistaksat ole kuorma-autoilijoiden työteliäälle ammatti-
25819: viime vuosina nousseet kustannustasoa ja kunnalle.
25820: yleistä ,ansiotasoa va,staavalla määrällä. Päin- Kun kustannustason noususta johtuvat tak-
25821: vastoin on havaittavissa, että keskinäinen sakorjaukset huomioidaan linja-autoliiken-
25822: kilpailu ajomahdollisuuksista on antanut teessä melko välittömästi, josta johtuen linja-
25823: kuormausurakoitsijoille laajan mahdollisuu- autojen taksoissa tapahtunut nousu onkin v.
25824: den huomattavien alitaksojen maksamiseen. 1951 lähtien n. 2.5 kertainen kuorma-autojen
25825: Edellä esitetystä johtuen on kuorma-autoi- perustarosan maansiirrossa pysyessä markka-
25826: lijoiden nettoansio viime vuosina huomatta- määräisesti samana, niin on epäkohta kuor-
25827: vasti laskenut. 'Tätä selitetään usein niin, että ma-autopuolella ilmeinen.
25828: maassamme olisi kuorma-autoja nykyisellään Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
25829: huomattavasti liikaa. Kuitenkin on helposti kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
25830: todettavissa, että jos kuorma-autoilijoidemme vomuksen,
25831: työaika olisi 8-tuntinen, niin kalustomme ei
25832: nykyi,sellään olisi riittävä. Työaikaa on jou- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
25833: duttu jatkamaan, että pysyttäisiin pelissä. toimenpiteisiin kuorma-autojen urakka-
25834: Kuorma-autoilijoiden keskuudessa on eni- taksojen korjaamiseksi kustannustason
25835: ten herättänyt huolestumista se, että valtion nousua vastaavalle tasolle sekä huoleh-
25836: työmaillakin, lähinnä TVH: n ja metsähalli- tisi taksojen noudattamisesta kaikissa
25837: tuksen kuljetuksissa on tapahtunut voimassa kuljetuksissa.
25838: olevien taksojen polkemista. Korjauksen Saa-
25839: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
25840:
25841: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti Pentti Pekkarinen.
25842: Paavo Niinikoski. Sulo Suorttanen. Aaro Lintilä.
25843: 567
25844:
25845: IV,259. -Toiv.al. N:o 219.
25846:
25847:
25848:
25849:
25850: Haarla. ym.: EFTAn uZkopuolelta tuotuja raaka-aineita käyt-
25851: tävien kotimaisten tuottajien kilpailukyvyn parantami-
25852: sesta EFTAn piirissä tullitariffin muutoksin.
25853:
25854:
25855: E d u s k u n n a l ~ e.
25856:
25857: EFTA-sopimuksen 7. artiklan ja lokakuussa tuotteilla ei ole rationaalista, tullien alenta-
25858: 1965 Kööpenhaminassa pidetyn EFT A-minis- minen olisi keino, jolla kilpailukykymme hei-
25859: terineuvoston kokouksen päätöksen mukaan kentymistä EFTAn piirissä voitaisiin estää.
25860: tullinperuutusta (drawback) ei 1.1.1967 al- Koska asian kiireellisyys vaatii tullitariffin
25861: kaen hyväksytä Eftan jäsenmaiden välisessä pikaista tarkistamista, olisi jonkin valtion eli-
25862: kaupassa niiden tavarain osalta, jotka saavat men, esimerkiksi tullitari:ffilautakunnan, teh-
25863: EFTA-tullikohtelun. Koska EFTA-alueen täväksi annettava tutkia kysymystä ja esit-
25864: ulkopuolelta tuotuja raaka-aineita käyttävät tää muutoksia tullitarif:fiin niissä kohdin,
25865: kotimaiset yrittäjät voivat siis 1.1.1967 alkaen joissa muutoksista on odotettavissa lisäystä
25866: hyötyä vain joko tullinperuutuksesta tai EFTA-viennissämme, mutta ei kansantalou-
25867: EFTA-kohtelusta, tulevat heidän vientihin- den kannalta haitallisessa määrin tuonnissa
25868: tansa EFTa-alueelle vietäessä kohoamaan EFTAn ulkopuolelta.
25869: raaka-aineesta perityn tullin korkeudesta riip- Mainituista syistä johtuen ehdotamme kun-
25870: puen useissa tapauksissa kilpailukyvyttömiksi. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
25871: Vientikustannusten kohoamisesta on odotet- muksen,
25872: tavissa vaikeuksissa erityisesti ns. uusien vien-
25873: tituotteittemme markkinoinnissa EFTAan, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
25874: mikä on erittäin valitettavaa varsinkin, kun menpiteisiin tullitariffilautakunnan tai
25875: uusien tuotteittemme myymiseksi ulkomaille muun soveliaan valtion elimen velvoit-
25876: on viime vuosina uhrattu melkoisesti työtä ja tamiseksi vuoden 1966 loppuun me11r
25877: varoja. Tuotantomme kilpailukyvyn heikke- nessä oma-aloitteisesti esittämään tulli-
25878: nemisellä on myös epäsuotuisa vaikutuksensa tariffiin muutoksia, joilla EFTAn ul-
25879: maamme maksutaseen kehitykseen ja talou- kopuolelta tuotuja raaka-aineita käyt-
25880: delliseen kasvuprosessiin. tävien kotimaisten tuottajien k'/,"lpa'/,"lu-
25881: Sellaisten EFT An ulkopuolelta tuotavien kykyä EFTAn piirissä voitaisiin pa-
25882: raaka-aineiden, joiden korvaaminen EFTA- rantaa.
25883: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
25884:
25885: P. R. Haarla.. Raimo naskivi.
25886: 568
25887:
25888: IV,260.- Toiv.al. N:o 220.
25889:
25890:
25891:
25892:
25893: Haarla: Työllisyysvarojen ohjaamisesta teollisuuden käyttöön
25894: halpakorkoisina lainoina.
25895:
25896:
25897: Ed usk unnaBe.
25898:
25899: Keskisuuren ja pienen teollisuuden merki- suurelle ja pienelle teollisuudelle tarkoite-
25900: tys maamme talouselämässä on tunnustettu. tuista tukitoimenpiteistä ei ole riittävästi huo-
25901: Keskisuurella ja pienellä teollisuudella on to- Lehdittu, on jopa .todettava niitä supistetun
25902: dettu olleen suuri merkitys myös työllisyyden viime vuosina. Valtion mahdollisuudet kehit-
25903: hoidossa, kehitysalueilla merkitys saattaa jos- tää ja laajentaa keskisuurta ja pientä teolli-
25904: kus olla ratkaisevaa laatua. Huolimatta ratio. suutta paranisivat huomattavasti, jos jo usean
25905: nalisoinnista ja automatisoinnista tarvitsee vuoden vireillä olleet hankkeet työllisyysvaro-
25906: pieni ja keskisuuri teollisuus toimintansa luon- jen ohjaamiseksi mainitun teollisuuden lainoi-
25907: teesta johtuen suhteellisen runsaasti ihmistyö- tuksiin saataisiin toteutetuksi. Tällä toimen.
25908: voimaa. Keskisuuren ja pienen teollisuuden piteellä olisi kaksi välitöntä seurausta, kehitys-
25909: työllisyyspoliittisesta merkityksestä teollisuus- alueiden teollisuutta voitaisiin lisätä ja usein
25910: poliittisena työllistäjänä antaa selvityksen se täysin tuottamattorniin tarkoituksiin sijoitet-
25911: seikka, että viimeksi kuluneiden 14 vuoden tuja työllisyysvaroja pienentää. Myöhemmin
25912: aikana, ts. kahden viimeisen liikeyrityslasken- erittäin merkittävänä tekijänä olisi se, jos
25913: nan välillä, on mainittu teollisuudenosa luo- työllisyysmäärärahat myönnettäisiin halpa-
25914: nut n. 100 000 uutta työpaikkaa. Tällä het. korkoisina lainoina, ne palautuisivat takaisin
25915: kellä keskisuuri ja pieni teollisuus antaa toi- valtion käyttöön.
25916: meentulon suunnilleen puolelle maamme koko Edellä mainittuun viitaten ehdotan kun-
25917: teollisuusväestöstä. Erittäin vaikuttavana esi. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
25918: merkkinä voidaan mainita, arvosteltaessa mai- muksen,
25919: nitun teollisuuden mahdollisuuksia työllisyy- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25920: den hoidossa, että noin yhden kausityöttömän menpiteisiin työllisyysvarojen ohjaami-
25921: työllistämiseen tarvittavaa pääomaa vastaa- seksi teollisuuden käyttöön halpakor-
25922: valla investoinnilla on em. teollisuus pystynyt koisina lainoina erityisesti !huomioiden
25923: luomaan pysyvän työpaikan. Edellä esitetty keskisuuren ja pienen teollisuuden tar-
25924: huomioonottaen herättää ihmetystä, että keski- peet.
25925: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
25926:
25927: P. R. Haarla..
25928: 569
25929:
25930: IV,261.- Toiv.aJ. N:o 221.
25931:
25932:
25933:
25934:
25935: Pohjonen ym.: Alihankintatoiminnan käyttömahdollisuuksien
25936: tutkimisesta.
25937:
25938:
25939: E d u s kun n a U e.
25940:
25941: Pienteollisuuteen katsotaan kuuluvan pal· menpiteillä voidaan tärkeää pienteollisuut.
25942: velus- ja huoltoelinkeinot sekä koti. ja käsi- tamme kehittää.
25943: sekä varsinainen pienteollisuus aina 50 työn- Erikoisesti monissa teollistuneissa maissa
25944: tekijän ja 1 miljoonan nykymarkan vuosituo. on levinnyt laajalla n.s. alihankintatoiminta.
25945: tannon yrityksiin asti. Näin määriteltynä on Se on osoittautunut edulliseksi. Meidän maas-
25946: laskettu pienteollisuuden osuus koko teollisuu- samme tämä alihankintatoiminta on päässyt
25947: desta työpalkkojen mukaan noin 95 prosenttia, vasta vaatimattomaan alkuun. Se voisi kui-
25948: työntekijöiden perusteella noin 40 prosenttia tenkin tarjota mahdollisuuksia teollisuuden
25949: ja tuotannon arvostakin yli 30 prosenttia. syntymi,seen paikkakunnille, joilla sitä ei vielä
25950: Pienteollisuuden on arvioitu antavan toimeen- lainkaan ole. Se voisi tehostaa suur- ja pien-
25951: tulon noin puolelle miljoonalle henkilölle. Li- teollisuuden yhteistoimintaa. Se saattaisi an-
25952: säksi sen välillinen vaikutus on erittäin mer. taa merkittäviä lisäansiomahdollisuuksia
25953: kittävä. Se lievittää varsinkin rakenteellista maaseudun pienyrittäjille ja pienviljelijä-
25954: työttömyyttä. Pääomaköyhässä maassamme väestölle.
25955: sen investoinnit ja yleiskustannukset työn- Alihankintatoiminnan kehittäminen tässä
25956: tekijää kohti ovat suhteellisen pienet. Pien- vaiheessa edellyttäisi selvitystä sen nykyisestä
25957: teollisuutta on viime aikoina pyritty eri tavoin laajuudesta, sen mahdollisuuksista ja tarpeel-
25958: kehittämään. Tässä suhteessa on mm. myön- lisista toimenpiteistä. Tämän selvityksen on
25959: netty pienteollisuuslainoja, pienteollisuus- katsottava kuuluvan valtiovallan tehtäviin.
25960: yrittäjiä varten on luotu maata käsittävä Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
25961: neuvojaverkosto ja useihin lääneihin on ase- <ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi·
25962: tettu teollisuustoimikunnat. vomuksen,
25963: Toivotaan, että pienteollisuutta erittäin voi-
25964: makkaasti kahlehtiva liikevaihtoverotus saa- että hallitus tutkituttaisi ensi
25965: daan mahdollisimman pian lainsäädäntöteitse tilassa n.s. alihankintatoiminnan käyt-
25966: ratkaisevasti kevenemään ja pienyrittäjien tömahdollisuudet ja tarpeelliset toimen-
25967: lainoituksen helpottamiseksi saadaan tarpeel- piteet teollisuuden kehittämisessä myös
25968: linen valtion takaus. Monilla muillakin toi- maaseudun mahdollisuudet huomioon-
25969: ottaen.
25970: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
25971:
25972: Mauno Pohjonen. Sylvi Saim.o.
25973: Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen.
25974: Eino Uusitalo.
25975:
25976:
25977:
25978:
25979: 72 E 529/66
25980: 570
25981:
25982: IV,262.- Toiv.a.l. N:o 222.
25983:
25984:
25985:
25986:
25987: Paavola. ym.: Toimenpiteistä Televan muodostamiseksi osake-
25988: yhtiöksi.
25989:
25990:
25991: E d u s k u n n a 11 e.
25992:
25993: Valtion sähköpaja perustettiin v. 1945 val- neet kilpailemaan hinnoista TELEVAn
25994: mistamaan puhelin-, radio- ja sähköalan ko- kanssa. Eräänä esimerkkinä TELEVAn pyr-
25995: neita valtion tarpeita varten. Luonteeltaan se kimyksestä laajentaa toimintaansa yksityisille
25996: on valtion teollisuuslaitos, joka toimii posti- markkinoille oli sen esiintyminen mm. viime
25997: ja lennätinlaitoksen alaisena konepajana. syksynä Helsingissä pidetyillä Suomen kan-
25998: Tämän johdosta sille vuosittain osoitetaan sainvälisillä messuilla, joilla sillä oli oma
25999: valtion tulo- ja menoarviossa arviomääräraha osasto. Tätä ei voida pitää valtion teollisuus-
26000: menojen peittämiseen. Vaitioneuvoston pää- laitoksen luonteen ja tarkoituksen mukaisena.
26001: töksellä 16.11.1961 valtion sähköpajan TELEVAn toiminnan laajentamispyrki-
26002: uudeksi nimeksi määrättiin TELEVA, joka myksiin ovat aikoinaan myö8 laitoksen omat
26003: otettiin yleiseen käyttöön v: n 1962 alusta tilintarkastajat kiinnittäneet huomiota useam-
26004: lukien. TE,LEVAn tuotantoon kuuluvat ra- paan otteeseen. Heidän huomautuksensa mu-
26005: dio-, puhelin- ja vahvavirta-alan laitteet. kaan sen asema posti- ja lennätinlaitoksen
26006: Vahvavirta-alan tuotanto käsittää pääasiassa alaisena konepajana edellyttäisi, että sen tuo-
26007: sähkömoottoreita ja -pumppuja sekä erilaisia tannosta tähänastista suurempi osa kohdis-
26008: sähköalan kytkimiä. Sen vuosivaihto v. 1961 tuisi valtion laitosten ja ennen kaikkea juuri
26009: oli n. 365 milj. mk. posti- ja lennätinlaitoksen tarpeiden tyydyt-
26010: Huolimatta luonteestaan valtion teollisuus- tämi,seen.
26011: laitoksena ja siten tarkoituksestaan valmistaa Vaitiovalta ei käsityksemme mukaan saa
26012: ja myydä tuotteitaan vain valtion tarpeita suosia mitään yritysmuotoa toisten edellä,
26013: varten TELEVA on kuitenkin jo pitemmän vaan sen on suhtauduttava niihin kaikkiin
26014: aikaa kilpaillut yleisesti yksityisillä markki- tasapuolisesti. TELEVA on nykyisellään, ku-
26015: noilla. Tässä suhteessa on herättänyt erityistä ten edellä on mainittu, pienten sähköpajojen
26016: huomiota sen myöntämät val'lsin huomattavat kanssa kilpailussa ylivoimainen, mikä ei suin-
26017: alennukset ostajilleen. Tällaisten alennusten kaan johdu sen tuotteiden laadusta, vaan sen
26018: antamiseen TELEVA pystyy siitä syystä, että valtion laitoksena nauttimista etuoikeuksista.
26019: se valtion teollisuuslaitoksena nauttii tuntu- Tasaveroinen kilpailu edellyttää yhtäläistä
26020: vaa verovapautta. 1Se ei maksa tulo- ja omai- lähtökohtaa.
26021: suusveroa eikä leimaveroa ja maksaa vain Edellä mainittuun viitaten ehdotamme kun-
26022: puolet kunnallisverosta. Tämän johdosta sillä nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
26023: on aivan toisenlaiset edellytykset kuin vas- muksen,
26024: taavan a;lan yksityisillä yrittäjillä. On sattu-
26025: nut, että eräiden yksityisten alan yrittäjien että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
26026: on täytynyt jopa kokonaan lopettaa joidenkin toimenpiteisiin TELEVAn muodosta-
26027: tuotteiden valmistus, koska ne eivät ole kyen- miseksi osakeyhtöiksi.
26028: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
26029:
26030: E. J. Paavola. Eeles La.ndström.
26031: Arne Berner. Pirkko Aro.
26032: 571
26033:
26034: IV,268.- Toiv.al. N:o 228.
26035:
26036:
26037:
26038:
26039: Helle ym.: Maaseudun teollistamisohje~man valmistamisesta.
26040:
26041:
26042: E d u s k u n n a He.
26043:
26044: Maatalouden koneeliistuminen ja muu Maan yleistä- t-eollistamista tarkoittavaan
26045: rationalisointi vapauttavat maatilataloudesta suunnitteluun tulee ,edellä mainituista syistä
26046: jatkuvasti työvoimaa, jonka uudelleen sijoit- liittyä erityinen maaseudun teollistamisohjel-
26047: taminen täysitehoiseen tuotannolliseen toi- ma. Sen päämääräksi on asetettava pienteolli-
26048: mintaan on yhteiskuntamme nykyisessä kehi- suuden aikaansaaminen maaseudulta löyty-
26049: tysvaiheessa talouspolitiikan tärkeimpiä teh- vien ,tuotantoedellytysten hyväksikäyttöä var-
26050: täviä. Tätä työvoimaa ei enää voida sijoittaa ten ja ennestään olemassa olevan koti- ja
26051: uusille viljelystiloille siten maataloustuotan- pienteollisuuden edistäminen sen toiminta-
26052: toa laajentaen, koska elintarvikkeiden tuo- mahdollisuuksia parantamalla ja sen laajene-
26053: tannossa on nyt jo saavutettu kokonaisuutena mista haittaavia esteitä poi,stamalla.
26054: katsoen täydellinen omavaraisuus ja eräiden Edellä olevan perusteella esitämme kun-
26055: karjataloustuotteiden tuotosylijäämän mark- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
26056: kinointi ulkomaille kohtaa lisääntyviä vai- muksen,
26057: keuksia.
26058: Mikäli valtiovalta ei ryhty tilanteen vaati- että hallitus kiireellisesti r'!fhtyisi
26059: miin toimenpiteisiin, tulee maaseudulta kau- toimenpiteisiin maaseudun teollistami-
26060: punkeihin ja muihin väestökeskuksiin suun- seksi ja että se sitä varten valmistaisi
26061: tautuva muuttoliike entisestään voimakkaasti maaseudun teollistamisohjelman, jonka
26062: kasvamaan aiheuttaen jatkuvaa asuntopulaa mukaisesti suunnitellut toimenpiteet
26063: ja muuttavalle väestölle lisääntyviä sopeutu- käytännössä suoritettaisiin.
26064: misvaikeuksia.
26065: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
26066:
26067: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
26068: Eino Siren. ~tero Vä~en. Heikki Hykkäälä.
26069: 572
26070:
26071: IV,264. -Toiv.al. N:o 224.
26072:
26073:
26074:
26075: A. Saarinen ym.: Valtiojohtoisen rakennus- ja rakennusele-
26076: menttituotantoa harjoittavan yrityksen perustamise,sta.
26077:
26078: E d u: s kun n a 1 ili e.
26079: ,To vuonna 1962 tehtiin eduskunnalle aloite puitteissa. Erikois- ja hajarakentaminenkin
26080: osakeyhtiömuotoisen valtiojohtoisen suureh- tulee edullisemmaksi vain sellaisten suunnit-
26081: kon rakennusyrityksen perustamiseksi. Aloi- telu- ja tuotantoyksiköiden toimesta, joilla on
26082: tetta perusteltiin sillä, että valtion ja valtio- riittävät taloudelliset ja teknilliset resurssit
26083: johtoinen yritystoiminta on monilla muilla käytettävissään.
26084: aloilla osoittautunut kannattavaksi ja talous. Rakennustoiminnan luotantarpeen yhtey-
26085: elämää kehittäväksi. Valtio on suuri ra.ken- dessä on jatkuvasti esitetty vaikeutena pää-
26086: nuttaja, se sijoittaa vuosittain suuria summia omapula. Meillä sijoitetaan vuosittain raken-
26087: suoraan omiin rakennuskohteisiin ja lisään- nustoimintaan yli 4 000 mmk. :Mikäli tarkoi-
26088: tyvän määrän lainoja rakennustoimintaa var- tuksenmukaisemmalla organisatiolla ja tek-
26089: tenn Näin ollen valtiolla olisivat mitä par- niikan tehokkaalla hyväksikäytöllä voitaisiin
26090: haimmat edellytykset esiintyä myös rakenta- alentaa kustannuksia esim. vain 5 %,lla,
26091: jana valtion ja kansalaisten etujen mukai· voitaisiin säästää niinkin merkittävä summa
26092: sella tavalla. kuin 200 mmk. Valtion omin toimenpitein
26093: Talouselämässä pyritään kaikilla aloilla voitaisiin merkittävällä tavalla edistää pää-
26094: yhä suurempaan voimien keskittämiseen, suu- omien tuottavampaa käyttöä. Tämä kävisi
26095: rempiin tuotantoyksikköihin. Tämä kehitys mahdolliseksi siten, että valtiovallan taholta
26096: ja pyrkimys ilmenee erittäin voimakkaana tehtäisiin aloite riitävän suuren ja sellaisen
26097: rakennus- ja rakennusaineteollisuuden yritys- rakennusyrityksen perustamiseksi, jossa val.
26098: toiminnassa. Alan asiantuntijat pitävät epä- tiolla olisi osake-enemmistö ja jonka toiminta-
26099: kohtana tuottavuuden ja kustannusten kan- piiriin kuuluisi talonrakennus- sekä maa- ja
26100: nalta sitä, että rakennusalan yritystoiminta vesirakennustoiminta, rakennuselementti- ja
26101: on hajanaista ja pirstoutunut yli 700 yrityk- mahdolliseksi muukin rakennustarviketeolli-
26102: seen mikä vaikeuttaa laajamittaista pitkäjän- suus. Tällainen yritys voisi merkittävällä ta-
26103: nitteistä ja suunnitelmallista rakentamista. valla vaikuttaa asuntotuotannon jouduttami-
26104: Tarpeeton ja kansantalouden kannalta epä- seen, asumiskustannusten alentamiseen ja
26105: rationaalinen pirstoutuneisuus ylläpitää myös kurissa pitämiseen, erityisesti tonttikustan-
26106: työntekijäin ja toimihenkilöiden keskuudessa nusten osalta hankkimalla suuria maa-alueita
26107: epävakaita työsuhteita ja sosiaalisen turval- asuntotarkoituksia varten.
26108: lisuuden riittämättömyyttä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26109: Rakennusalalla on kehitetty ja otettu käy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26110: ·täntöön uusia tuotanto- ja työmenetelmiä,
26111: mutta asiantuntijoiden käsitysten mukaan että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
26112: niitä ei voida riittävästi käyttäii, hyväksi liian menpiteisiin riittävän suuren valtio-
26113: pienten rakennuskohteiden ja yritysten johtoisen, pääasiassa rakennus- ja ele-
26114: vuoksi. Täyselementtimenetelmän edut voi- menttituotantoa harjoittavan talioudel-
26115: daan täydellisemmin realisoida vain laaja- lisesti ja teknillisesti tehokkaan yri-
26116: mittaisen ja keskitetyn aluerakentamisen tyksen perustamiseksi.
26117: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
26118:
26119: Aarne Saarinen. Taisto Sinisalo. Martti Linna. Veikko J. Rytkönen.
26120: ~er ,~en. Leo Suonpää. Pekka. Silander. Väinö R. ,irtanen.
26121: Toivo Friman. Ele Alenius. Aimo Laiho. Georg Backlund.
26122: Lyyli Koskinen. Pekka Salla. Aleksi Kiviaho.
26123: 573
26124:
26125: IV,265. -Toiv.al. N:o 225.
26126:
26127:
26128:
26129:
26130: Sinisalo ym.: Kymenlaakson talouselämän monipuolista-
26131: misesta.
26132:
26133:
26134: E d u s k u n n a 1l e.
26135:
26136: Kymenlaakso on maamme talousalueista Kymenlaaksoon on muodostunut kokonainen
26137: kaikkien yksipuolisimmin kehittynyt puun- teollistumattomien köyhien kuntien ryhmä,
26138: jalostusteollisuuteen. Teollisuuden osuus väes- joiden asukkaiden elämän vaikeudet ovat eri-
26139: tön toimeentulon antajana on Kymenlaaksossa koisen suuret. Näitä alueita puunjalostusteol-
26140: melkoisesti valtakunnallista keskimäärää suu- lisuus käyttää ja säilyttää raaka-aineen ja
26141: rempi - onhan se lähes 40 %, kun luku koko työvoiman reservialueina. Kymenlaaksossa on
26142: maassa on 31 % - ja metsäteollisuuden suh- väkiluvun vähenemistä tapahtunut 11: ssä
26143: teellinen osuus teollisuudesta on tämän maa- maakunnan 18 kunnasta, joiden lisäksi amma-
26144: kunnan alueella runsaasti kaksinkertainen tissa toimiva väestö on viimeisen kymmen-
26145: koko maan vastaavaan lukuun verrattuna. vuotiskauden aikana vähentynyt kahdessa
26146: · Aivan viime vuosinakin metsäteollisuuden muussakin kunnassa.
26147: osuus on laajentunut, mutta eräiden muiden Puunjalostusteollisuudessa ja tästä johtuen
26148: teollisuusalojen kehitys pysähtynyt vieläpä Kymenlaakson teollisessa kehityksessä on saa-
26149: eräiden alojen tuotanto supistunut. Valta. vutettu vaihe, että ellei perusteellista kään-
26150: kunnallisen suunnittelutoimiston, Kymen- nettä talouselämän monipuolistamisen suun-
26151: laakson Seutukaavayhdistyksen ja eräiden taan saada aikaan, niin teollisuuden merkitys
26152: muiden suorittamat tutkimukset osoittavat voi lisääntyä ja tuotanto kasvaa lisääntyvän
26153: tämän yksipuolisuuden seikkaperäisten tutki- koneistumisen ja automatisoinnin mutta ei
26154: musten valossa. .työntekijöiden määrän kasvun seurauksena.
26155: Tällainen yksipuolisuus aiheuttaa lukuisia Tämä on varsin lohduton näköala, kun Ky-
26156: haittailmiöitä ja vaikeuksia maakunnalle ko- menlaakso jo nyt on pitkän aikaa esiintynyt
26157: konaisuudessaan ja eritoten työläis- ja pien- suurimpana yhtenäisenä työttömyysalueena
26158: viljelijävaltaiselle väestönosalle. etelä-Suomessa. Etenkin naisten ja varsinkin
26159: keski-ikäisten naisten työnsaannin ongelma on
26160: Työväestön toimeentulo Kymenlaaksossa on jo nyt hyvin vakava pulma lähes kaikissa
26161: suuremmin kuin missään muualla maassa maakunnan kunnissa.
26162: riippuvaista harvalukuisista ja tiiviisti jär- Talouselämän yksipuolisuudesta kärsivät
26163: jestäytyneistä suuromistajista sekä kapitalis- myös pienyrittäjät ja pienviljelijät.
26164: tiseen talousjärjestelmään olennaisesti kuulu- Kymenlaakson talouselämän yksipuolisuu-
26165: vista ja puunjalostusteollisuudessa erikoisen desta johtuvien haittatekijöiden esiintymiseen
26166: herkästi ilmenevistä taloudellisista kriiseistä. on jo useiden vuosien aikana kiinnitetty yleis-
26167: Talouselämän yksipuolisuus jarruttaa maa- täkin huomiota. Työväenjärjestöt ja eräät
26168: kunnan yleistä kehitystä. Kymmenvuotiskau- maakunnalliset yhteisöt ovat toistuvasti teh-
26169: tena 1950-1960 teollisuus kykeni tarjoamaan neet esityksiä epäkohtien poistamiseksi. Kui-
26170: lisätyöpaikkoja Kymenlaaksossa vain vajaa tenkaan valtiovallan .taholta ei ole ryhdytty
26171: 2 000 lisäyksen ollessa 2,5 %, kun se koko toimenpiteisiin, joilla voitaisiin estää Kymen-
26172: maassa oli samaan aikaan 6,5 %. laakson talouselämän yksipuolisuudesta ai-
26173: Puunjalostusteollisuuden keskeinen asema heutuvien haittojen syveneminen ja turvata
26174: maakunnan talouselämässä on vaikuttanut maakunnan talouselämän tasapainoinen kehi-
26175: myös siihen, että varsinkin itä- ja pohjois- tys. Esimerkiksi valtiojohtoisen tuotantotoi-
26176: 574 IV,265. - Kymenlaakson ta.louselll.ttJ.ä..
26177:
26178:
26179: minnan ja suomalais-neuvostoliittolaisen ta- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
26180: loudellisen yhteistyön tarjoamia mahdolli- menpiteisiin Kymenlaakson talouselä-
26181: suuksia olisi tässä mielessä mahdollisuus män monipuolistamiseksi ja puun-
26182: käyttää. jalostusteollisuuden yksipuolisesta ase-
26183: Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo- masta Kymenlaakson asukkaille aiheu-
26184: tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- tuvien monien haittojen ja vaikeuksien
26185: muksen, lieventämiseksi.
26186: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
26187:
26188: Taisto Sinisalo. Lyyli Koskinen.
26189: 575
26190:
26191: IV,266.- Toiv.al. N:o 226.
26192:
26193:
26194:
26195:
26196: Hjerppe ym.: Rautaruukki Oy :n tuottaman raaka-aineen va-
26197: raan nojaavan laivateollisuuden aloittamisesta Pohjois-
26198: SU()messa.
26199:
26200:
26201: E d u s k u n n a liL e.
26202:
26203: Metalliteollisuuden kehittämiselle on maas- voimakasta nousua ja tuotantopohjan laajen-
26204: samme varsin hyvät mahdollisuudet työnteki- tumista. Se vahvistaisi Pohjois-Suomen teol-
26205: jäin pysyvän ammattitaidon ja korkean tek- lisuutta ja merkitsisi pysyviä työpaikkoja
26206: nillisen tason vuoksi. Erikoisen hyviä koke- tällä tunnetusti alityöllisyysalueella. Tällai-
26207: muksia on saatu laivanrakennustoiminnassa, nen teollisuus kehittäisi myös metallin pien-
26208: joiden vienti merkitsee kaupassamme varsin teollisuutta lähiympäristössä. Perämeren ran-
26209: huomattavaa osaa. Laivantuotantomme heik- nikolla on myös runsaasti laivateollisuudelle
26210: koutena on telakoittemme pienuus ja suuret sopivia satamapaikkoja.
26211: raaka-aineiden kuljetuskustannukset. V. 1967 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26212: aloittaa Raahen seudulla toimiva Rautaruukki kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26213: Oy teräslevyjen tuottamisen. 'Tähän raaka-
26214: ainevaraan on mahdollista perustaa suurta että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
26215: luokkaa oleva laivanrakennustuotanto Pohjois- sen Rautaruukki Oy :n tU()ttaman
26216: Suomeen, jolloin kuljetuskustannukset jäisi- raaka-aineen varaan nojaavan laiva-
26217: vät pieniksi. Rautaruukin tuotteen edelleen teollisuuden aloittamismahdollisuuksia
26218: jalostaminen merkitsisi metalliteollisuuden Pohjois-SU()messa.
26219: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
26220:
26221: Kauko Hjerppe. Pekka Salla.
26222: Martti Linna. Antti Kinnunen.
26223: Toivo Friman. Paavo Lagerroos.
26224: 576
26225:
26226: IV,267.-Toiv.al. N:o 227.
26227:
26228:
26229:
26230:
26231: Vennamo: Tutkimuksen toimittamisesta Neste Oy:n varojen
26232: käytöstä.
26233:
26234:
26235: E d u s kun n a U: e.
26236:
26237: Valtion yhtiöt ovat yhteistä kansallista hemmän oopivista tai harkituista varojen käy-
26238: omaisuuttamme. Koska näin on asianlaita, töistä. Ne, jotka yhtiössä ovat tehneet tällai-
26239: niin näissäkin yhtiöissä pitäisi yhteisten varo- sista asioista huomautuksia, ovat joutuneet
26240: jen käytössä noudattaa kohtuullisuutta ja jär- epäsuosioon ja sivuun. Tämä ei ole asianmu-
26241: kevyyttä. kaista, koska he ovat olleet .oikealla asialla.
26242: Maassamme on Neste Oy-niminen valtion Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
26243: yhtiö, jolla on valtiovallan järjestämin toi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
26244: menpitein eräänlainen monopoli öljyn alalla. sen,
26245: Siksi tämä yhtiö on erittäin kannattava. että hallitus kiireellisesti puolueetto-
26246: Mutta tämä ei oikeuta yhtiön varojen käyt- masti ja pätevästi tutkituttaisi väitetyt
26247: töä tuhlailevasti ja harkitsemattomasti. Neste Oy:n twhlailevat ja muut asiat-
26248: Julkisuudessa on useaan otteeseen kerrottu tomat varojen käytät sekä antaisi tästä
26249: Neste Oy: Ii ylellisistä saunoista ja muista vä- selvityksen Eduskunnalle.
26250: Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 1966.
26251:
26252: Veikko Vennamo.
26253: 577
26254:
26255: IV,268.-Toiv.al. N:o 228.
26256:
26257:
26258:
26259:
26260: Kinnunen ym.: Rautaruukin tuotannon laajentumiseen perus-
26261: tuvasta metalliteollisuuden laajentamisesta Pohjois-Suo-
26262: ~nessa.
26263:
26264:
26265:
26266:
26267: E d u s kun n a 11 e.
26268:
26269: Uutta teollisuuta Suomeen suunniteltaessa metalliteollisuudelle. Myöskin karkeaa teräs-
26270: on asetettava ensimmäiseksi ehdoksi kotimai- levyä voidaan käyttää konepajateollisuudessa.
26271: nen raaka-ainepohja, ja tältä perustalta suun- Riittävän laajan raaka-ainepohjan. Rauta-
26272: niteltava teollisuutta, joka vähentää ulko- ruukki tarjoaa metalliteollisuudelle silloin
26273: maisten tavaroid,en tuontitarvetta. Ulkomailta kun se laajentaa tuotantoaan valmistaen
26274: tuodaan Suomeen 46.6% kaikista kotimaassa ohuita teräslevyjä, muototerästä ja muita sen
26275: tarjolla olevista metalliteollisuuden tuotteista. tuotantoon läheisesti Hittyviä metalliteollisuu-
26276: Metalliteollisuutta kehittämällä voidaan suu- den puolivalmisteita. Tämä luo erittäin suu-
26277: rih osa tuotannosta korvata kotimaisilla val- ret mahdollisuudet metalliteollisuuden lisää-
26278: misteilla. Suomen metalliteollisuus on nykyi- miseen ja kehittämiseen Pohjois-Suomessa.
26279: sin laadullisesti korkeatasoista ja. hinnoiltaa.n Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26280: kilpailukykyistä, joten sillä on mahdollisuu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo-
26281: det kilpailla vastaavien ulkolaisten laitosten muksen,
26282: kanssa.
26283: Rautaruukki valmistaa jo nyt harkkorau- että !hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26284: taa. Ra.kenteilla olevan laajennussuunnitelman Rawtaruukin tuotannon laajentumiseen
26285: mukaan laitos tulee vuoden 1968 alussa aloit- perustuvaan metalliteollisuuden lisää-
26286: tamaan karkean teräslevyn valmistamisen. miseen ja laajentamiseen Pohjois-
26287: Harkkoraudasta ja terä,slevystä muodostuu Suomessa.
26288: uusi Pohjois-Suomen tarjoama raaka-aine
26289: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
26290:
26291: Antti Kinnunen. Toivo l'rima.n. Pauli Räsänen.
26292: Hugo Manninen. Martti Linna. Kauko Hjerppe.
26293: Veikko J. Rytkönen. Antero Väyrynen. Pekka Salla.
26294: Erkki Haukipuro.
26295:
26296:
26297:
26298:
26299: 73 E 529/66
26300: 578
26301:
26302: IV,269.- Hemst.mot. N: o 229.
26303:
26304:
26305:
26306:
26307: Melin.: Angående öveTföring av insynen över Rikkihappo Oy
26308: till handels- och industrirninisteriet.
26309:
26310:
26311: T i 11 R i k s d a g e n.
26312:
26313: Förhållandet mellan statmakten å ena si- handels- och industrlministeriet står f.n. det
26314: dan och de statsägda aktiebolagen å andra si- industriellt verksamma Rikkihappo Oy med
26315: dan har under senare i år i flera samman- industrianläggningar i Villmanstrand, Gam-
26316: hang behandlats både inom riksdagen och lakarleby, Kotka, Harjavalta, Vihtavuori,
26317: statsrådet. I september 1961 tillsatte handels- Vasa och Nystad. Rikkihappo Oy:s dotterbo-
26318: och industriministerlet en kommission för att lag Vuorikemia är beläget i Björneborg. Rik-
26319: utreda hur de inbördes relationerna mellan kihappo sorterar nu under lantbruksministe-
26320: staten som aktieägare och de till handels- och riet.
26321: industriministeriets förvaltningsområde hö- Att överföra Rikkihappo till handels- och
26322: rande statliga aktiebolagen borde regleras industriministeriet torde förutsätta en för-
26323: på ·ett ändamålseniigare sätt än för närva- ändring av förordningen om lantbruksminis-
26324: rande. Flera av de reformförslag som nämnda teriet, där Rikkihappo upptages. Ett prejudi-
26325: kommission gjorde har kunnat förverkligas. kat föreligger i fråga om Veitsiluoto Oy, som
26326: Ett motiv för ökad koordinering av stats- år 1949 öveHördes från lantbruksministeriet
26327: bolagens verksamhet är tanken att regeringen till handels- och industriministeriet. Därvid
26328: mera än hittills, liksom i vissa andra Iänder ändrades förordningen om lantbruksministe-
26329: bl.a. i Västeuropa, vill använda sina företag riet och statsrådet beslöt även formellt, att
26330: som finanspolitiska eller lokaliseringspoli- Veitsiluoto underställs handels- och industri-
26331: tiska instrument. lt'rågan om statens möjlig- ministeriet.
26332: heter att i högre grad än för närvarande be- Med hänvisning till det ovanstående före-
26333: gagna sina bolag som ekonomisk-politiskt inst- slår undertecknad, att riksdagen ville besluta
26334: rument förutsätter givetvis ett utredningsar- hemställa,
26335: bete med beaktande av bl.a. utländska erfa-
26336: renheter. att regeringen måtte överföra in-
26337: En jämförelsevis enkel praktisk reform hos synen över Rikkihappo Oy f1·ån
26338: oss vore en koncentration av överinseendet lanbruksministeriet till handels- och
26339: över alla industriellt verksamma statsbolag industriminirl eri et.
26340: till handels- och industriministeriet. Utanför ·
26341: Helsingfors den 29 april 1966.
26342:
26343: Ingvar S. Melin.
26344: 579
26345:
26346: IV,269.- Toiv.al. N:o 229. Suomennos.
26347:
26348:
26349:
26350:
26351: Melin: Rikkihappo Oy:n valvonnan siirtämisestä kauppa- ja
26352: teollisuusministeriölle;
26353:
26354:
26355: E d u S1 k u n n a 11 e.
26356:
26357: Toisaalta valtiovallan ja toisaalta valtion suusministeriöön. Kauppa- ja teollisuusminis-
26358: omistamien osakeyhtiöiden välistä suhdetta teriön ulkopuolella on tällä hetkellä teolli-
26359: on viime vuosina käsitelty useissa yhteyk- suutta harjoittava Rikkihappo Oy, jolla on
26360: sissä sekä eduskunnassa että valtioneuvos- teollisuuslaitoksia Lappeenrannassa, Kokko-
26361: tossa. Syyskuussa 1961 kauppa- ja teollisuus- lassa, Kotkassa, Harjavallassa, Vihtavuorella,
26362: ministeriö asetti toimikunnan selvittämään, Vaasassa ja Uudessakaupungissa. Rikkihappo
26363: miten osakkeenomistajana olevan valtion ja Oy:n tytaryhtiö Vuorikemia sijaitsee Po-
26364: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- rissa. Rikkihappo kuuluu nyt maatalousmi-
26365: haaraan kuuluvien valtion osakeyhtiöiden nisteriön alaisuuteen.
26366: keskinäiset suhteet pitäisi tähänastista tar- Rikkihapon siirtäminen kauppa- ja teolli-
26367: koituksenmukaisemmin järjestää. Useat mai- smtsministeriön alaisuuteen edellyttänee maa-
26368: nitun toimikunnan tekemistä u11distuschdo- talousministeriöstä annetun asetuksen muut-
26369: tuksista on voitu toteuttaa. tamista Rikkihapon osalta. Ennakkotapauk-
26370: Eräs syy valtionyhtiöiden toiminnan suu- sen tarjoaa Veitsiluoto Oy, joka vuonna 1949
26371: rempaan yhdenmukaistamiseen on valtion siirrettiin maatalousministeriöstä kauppa- ja
26372: halu tähänastista enemmän, niin kuin eräissä teollisuusministeriöön. Silloin muutettiin
26373: muissa mm. Länsi-Euroopan maissa, käyttää maatalousministeriöstä annettua asetusta ja
26374: yrityksiään raha- tai paikkakuntapoliittisina valtioneuvosto päätti muodollisestikin, että
26375: välineinä. Kysymys valtion mahdollisuuk- Veitsiluoto alistetaan kauppa- ja teollisuusmi-
26376: sista suuremmassa määrässä kuin tähän asti nisteriölle.
26377: käyttäa yhtiöitään taloudellis-poliittisena vä- Yllä olevaan viitaten allekirjoittanut eh-
26378: lineenä edellyttää tietysti selvittelytyötä, dottaa, että eduskunta hyväksyisi toivomuk-
26379: jossa mm. ulkomaiset kokemukset otetaan sen,
26380: huomioon.
26381: Eräs suhteellisen yksinkertainen käytän- että hallitus siirtäisi Rikkihappo
26382: nöllinen uudistus meillä olisi kaikkien teolli- Oy:n valvonnan maatalO'Usministe-
26383: suustoimintaa harjoittavien valtionyhtiöiden riöltä kanppa- ja teollisuusministe-
26384: valvonnan keskittäminen kauppa- ja teolli- riölle.
26385: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
26386:
26387: Ingvar S. Melin.
26388: 580
26389:
26390: IV,270. -Toiv.al. N:o 230.
26391:
26392:
26393:
26394:
26395: Koivunen ym.: Toimenpiteistä henkilöautojen valmistuksen
26396: turvaamiseksi Valmet Oy: n toimesta.
26397:
26398:
26399: E d u s k u n n a lle.
26400:
26401: Maamme ulkomaankaupan tuonnin enem- että osakin siitä jo nykyisillä vähittäishin-
26402: rliyys oli viime vuonna 700 milj. ja sitä edel- noilla tarjonnee sarjana mahdollisuudet· me-
26403: lisenä vuotena 685 milj. markkaa. Vastaavasti nestykselliseen ja kannattavaan henkilöauto-
26404: maahamme tuotujen henkilöautojen tuonti- tuotantoon.
26405: arvo oli viime vuonna 328 milj. ja edellis- Suurimmat vaikeudet henkilöautotuotan-
26406: vuonna 299 milj. markkaa. Henkilöautojen non aloittamiseen lienevät pääomakysymys ja
26407: tuontiin käytetty valuutta teki lähes puolet maamme EF'l'A-sopimuksen kautta hyväksy-
26408: maamme ulkomaankaupan tuontienemmyy- mät rajoitukset alkavan kotimaisen teollisuu-
26409: destä kahden viime vuoden aikana. den suojaamisesta ulkolaisen suurteollisuuden
26410: Ulkomaankauppamme tasapainottomuus, kilpailulta. Ilmeisesti aluksi tällaista erikois-
26411: yli sadantuhannen kappaleen vuotuinen hen- suojaa tarvittaisiin. Rahoituksen järjestämi-
26412: kilöautojen maahantuonti, krooniseksi muo- nen pitäisi olla hoidettavissa osoittamalla tar-
26413: dostunut työttömyys ja korkean ammattitai- koitukseen muutenkin työttömyyden torjun-
26414: don omaavien metallityöntekijäinkin maasta taan osoitettavia varoja. Näin sijoitettuna py-
26415: pako ovat asioita, joiden johdosta on käyty syväisluontoinen työttömyyden lieventäminen
26416: keskustelua kotimaisen henkilöautotuotannon olisi ilmeinen.
26417: aloittamisen mahdollisuuksia. Mm. Valme- Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mu-
26418: tin Jyväskylän tehtaiden ammattiosastojen kaan Valmet Oy:n toimesta on suoritettu tut-
26419: toimesta on otettu yhtey~siä Valmet Oy:n kimuksia henkilöautotuotannon kaupallisista,
26420: johtoon, maakuntaliittoon ja piirin kansan- teknillisistä ja taloudellisista edellytyksistä.
26421: edustajiin kotimaisen henkilöautotuotannon Mikäli nämä tutkimukset tulevat antamaan
26422: aloittamistoimenpiteiden kiirehtimiseksi. takeita siitä, että työllisyys, ulkomaankaupan
26423: Asia,sta käydyissä keskusteluissa on todettu t.asapainoittaminen ja yleinen kansantalou-
26424: maassamme olevan melkoiset edellytykset sano~ temme etu puoltavat henkilöautotuotannon
26425: tun uuden tuotannon aloittamiseen. Tehdään- aloittamista maa,ssamme, olisi mielestämme
26426: hän mm. Tourulan tehtailla traktoreita, jotka asiaa lähdettävä toteuttamaan.
26427: laatunsa ja hintansa puolesta ovat kansain- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
26428: välisesti kilpailukykyisiä. Rautapohjan teh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26429: das valmistaa paperikoneita ja erittäin vaati-
26430: via voimansiirtolaitteisiin kuuluvia osia rauta- että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
26431: teiden linjavetureihin, saaden töistään arvo- toimenpiteisiin, joilla turvattaisiin Val-
26432: sanan ''korkeata kansainvälistä tasoa". Lisäksi met Oy :n toimesta aloitettava henkilö-
26433: maassamme vuosittain markkinoitavien hen- autojen valmistus maassamme.
26434: kilöautojen määrä on noussut niin suureksi,
26435: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
26436:
26437: Matti Koivunen. Toivo Friman. Pekka Silander.
26438: Kaisu Weckman. Lauha Männistö. Olavi J. Laine.
26439: Siiri Lehmonen. Pekka Salla. Hugo Manninen.
26440: Pauli Puhakka. Kauko Hjerppe. Eino Tainio.
26441: Irma Rosnell.
26442: 581
26443:
26444: IV,271.- Toiv.al. N:o 231.
26445:
26446:
26447:
26448:
26449: Bcklund: Kaivostoiminnan aloittam·isesta Jurvan kunnassa.
26450:
26451:
26452: E d u s k u n n a ll e.
26453:
26454: Jurvan kunnassa on suoritettujen tutki- alue. Koska on nähtävissä, että mainittujen
26455: muksien perusteella todettu nikkeli- ja kupa- 0siintymien hyväksikäyttö voi siirtyä epä-
26456: rimalmiesiintymiä. V. 1959 paikallisten mal- määräiseen tulevaisuuteen, valtiovallan olisi
26457: minetsijäin lähettämien näytteiden perus- ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin tutki-
26458: teella geologinen tutkimuslaitos aloitti kent- muksen loppuun saattamiseksi ja malmiesiin-
26459: tätyöt suorittaen syväkairauksia Niemenkylän tymien hyväksi käyttöön kaivostoiminnan
26460: Hautakankaan maastossa. Tutkimulcset kes- aloittamiseksi Jurvan kunnassa. Kaivostoi-
26461: keytyivät geologisen tutkimuslaitoksen osalta minnan aloittaminen toisi kansantaloudelle
26462: varojen puutteen vuoksi, mutta näytteet suuren hyödyn ja samalla se toisi pysyvän
26463: esiintymi•stä, jotka löydettiin Säläsjärven työkohteen Jurvan kuntaan, josta muutto-
26464: länsipuolelta, olivat siksi lupaavia, että Mal- liike on ollut huomattavan suurta.
26465: minetsijät Oy aloitti tutkimukset uudelleen. Edellä lausuttuun viitaten ehdotan edus-
26466: Nyttemmin on Malminetsijät Oy suoritta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26467: nut kunnan eri puolilla laajoja tutkimuksia,
26468: joiden tulokset johtivat syväkairaukseen ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26469: malmivaltaukseen Jurvan Niemenkylässä. menpiteisiin malminetsintätutkimuk-
26470: Malminetsijät Oy:n aluevaltaukset käsittävät sien loppttttn saattamiseksi ja kaivos-
26471: n. 18 ha ja 'tiettävästi koeporauksissa on löy- toiminnan aloittamiseksi Jurvan kun-
26472: detty varsin rikas kupari- ja nikkelimalmi- nassa.
26473: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
26474:
26475: Georg Baeklund.
26476: 582
26477:
26478: IV,272. -Toiv.al. N:o 232.
26479:
26480:
26481:
26482:
26483: Friman ym.: Rautakaivostoiminnan aloittamisesta Kolarin
26484: Ratttuvaarassa.
26485:
26486:
26487: E d u s kun n a 11 e.
26488:
26489: Yli sata vuotta on kulunut rautamalmin larin ja Kittilän raaka-aine-esiintymien vä-
26490: löytymisestä Kittilässä ja Kolarissa. Sen jäl- lille. ,Jotta kasvavalla metalliteollisuudel-
26491: keen niiden tutkimusta on suoritettu jossain lamme olisi tulevaisuudessa raaka-ainetta ja
26492: määrin eri aikoina. Toisen maailmansodan jotta taloudellinen verenkierto myös Lapin
26493: alettua suoritettu rautatietutkimuksen aloit- alueella saataisiin vahvistumaan, on ryhdyt-
26494: .taminen todistaa näiden löytöjen arvon, sekä tävä ajoissa ~ekemään tarvittavia suunnitel-
26495: hyväksikäyttöön liittyvän kuljetuskysymyk. mia läänissä löytyvien metalliraaka-aineiden
26496: sen :tärkeyden. hyväksikäyttämiseksi.
26497: Sotien jälkeen tapahtuneet löydöt ja suo- Kun nyt Kolarin Rautuvaaran osalta on
26498: ritetut tutkimukset ovat johtaneet uusien me- suoritettu tutkimukset loppuun ja ne osoitta-
26499: talliraaka-aineiden paljastumisiin erikoisesti vat siellä olevan mahdollisuuksia rautakaivos-
26500: Kittilän alueella. Tänään jo tiedetään, että toiminnan aloittamiseen sillä edellytyksellä,
26501: Lapin maaperällä on edellytyksiä kannatta- että tarkoitukseen varataan valtion :toimesta
26502: valle kaivostoiminnalle, vaikka tutkimustoi- halpakorkoista pääomaa ja alennetut rauta~
26503: minta on vasta kunnollisesti alkanut. Oulun tiekuljetusknstannnkset, on olemassa kaikki
26504: läänissä toimintansa aloittava Rautaruukin mahdollisuudet Lapin raudan hyväksikäytölle
26505: tehdas voi saada raudan raaka-ainetta toistai- ja sitä tietä tapahtuvalle tehokkaalle työttö-
26506: seksi mm. Kärväsvaaran ja Raajärven kaivok- myyden torjunnalle.
26507: silta, mutta niiden ehdyttyä täytyy ottaa käy- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
26508: täntöön uusia kaivoksia. Tällaisina tulevat ky. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26509: symykseen Kolarin ja Kittilän tunnetut rau- muksen,
26510: tamalmiesiintymät. Kolarin radan kohta val-
26511: mistuttua on rauta siellä käyttömahdolli.suuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26512: sien piirissä. Kittilän löytöjen käytön edelly. rautakaivostoiminnan aloittamiseksi
26513: tyksenä taas on rautatien rakentaminen Ko- Kolarin Rautuvaarassa.
26514: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
26515:
26516: Toivo Friman. Pekka Salla.
26517: Anna-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
26518: 583
26519:
26520: IV,273.- Toiv.al. N:o 233.
26521:
26522:
26523:
26524:
26525: Mustonen ym..: Kaivostoiminnan aloittamisesta Lahnaslam-
26526: milla. Sotkamon k1tnnassa.
26527:
26528:
26529: E d u s k u n n a LJte.
26530:
26531: Sotkamon kunnan alueelta on löydetty kaivosalue on varsin hyvällä paikalla kulku-
26532: erittäin laaja talkkiesiintymä, n.s. Lahnaslam- yhteyksien suhteen. Matkaa maant~it.se on
26533: min talkki. Tutkimukset ja koerikastuk:sen on Vuokatin asemalle 14 km ja Kajaaniin 24 km.
26534: suorittanut itse paikanpäällä Suomen Malmi Täällä teollisuutta vailla olevalla alueella jo
26535: Oy. jo kolme vuotta sitten. Kaivosalueelle on työllisyydenkin kannalta kaivostoiminnan ai-
26536: rakennettu noin kilometrin pituilien maantie kaansaaminen olisi mitä kaivatuin toimenpide,
26537: ja suoritettu muita valmisteluja, joihin on sillä onhan Kainuu maamme pahimpia vajaa-
26538: käytetty varoja noin miljoona nykymarkkaa. työllisyysalueita, vaikka sieltä ei puutu työ-
26539: Asiantuntijoitten antamien lausuntojen mu- kohteita paremmin kuin työvoimaakaan, jota
26540: kaan koe-rikastustulokset ovat olleet erittäin nyt menee huomattavasti Ruotsiin. Lahnas-
26541: myönteiset. Maamme paperiteollisuus on suu- lammin talkkiesiintymän hyväksikäyttö kuu-
26542: rin talkin kuluttaja. Nykyisin tuodaan maa- luu mielestämme niihin ratkaisuihin, joita
26543: hamme huomattavat määrät talkkia ulko- valtiovallan tulisi suorittaa Kainuun teol-
26544: mailta. On ilmeistä, että ilman valtiovallan listamiseksi.
26545: toimenpiteitä kaivostoiminnan aloittaminen . Edellä esitetyn perusteella ehdotamme elus-
26546: ei ole mahdollista siinä laajuudessa, mihin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26547: edellytykset ovat olemassa. Talkin louhinta
26548: sanotulla kaivoksella tulisi olemaan erittäin ta- että hallitus r1fhtyisi kiireellisiin toi-
26549: loudellista, koska kaivos tulisi toimimaan avo- menpiteisiin kaivostoiminnan aloitta-
26550: kaivoksena, sillä mineraali esiintyy aivan miseksi Lahnasl.ammilla Sotkamon kun-
26551: maanpinnasta. lähtien. Sijaintinsa puolesta nassa.
26552: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
26553:
26554: Heikki Mustonen. Paavo Lagerroos.
26555: 584
26556:
26557: IV,274.- Toiv.al. N:o 234.
26558:
26559:
26560:
26561:
26562: Månnistö ym.: Kaivostoiminnan aloittamisesta Siilinjärven
26563: kunM.ssa sijaitsevalla a:patiittialueella.
26564:
26565:
26566: B d n s k u n n a 111 e.
26567:
26568: .Siilinjärven kunnan alueella on löydetty olisi tärkeä ja myönteinen asia myös Pohjois .
26569: määrältään merkittävä ja laadultaan korkea- Savon työllisyyskysymyksen hoitamiselle.
26570: luokkainen apatiittiesiintymä. Tutkittu alue Koska yksityinen pääoma ei ilmeisesti tunne
26571: on 4 km etäisyydellä Siilinjärven kirkonky- riittävää mielenkiintoa apatiittilöydösten hy-
26572: lästä. Alueen halki kulkee Siilinjärven-Juan-
26573: 1
26574: väksikäyttöön ja on todennäköistä, että ilman
26575: kosken rautatie ja Siilinjärven-Nilsiän valtiovallan toimenpiteitä ei kaivostoiminnan
26576: maanti(l, joten kuljetusmahdollisuudet ovat aloittaminen ole mahdollista, edellä esitetyn
26577: hyvät. Kaivostoiminnan aloittaminen ei vaa- perusteella ehdotamme eduskunnan hyväksyt~
26578: tisi suuria perustamiskustannuksia, koska kai- täväksi toivomuksen,
26579: vantotyöt voidaan aloittaa avolouhintana.
26580: Kun fosfaattilannoitteiden raaka-aineet että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26581: tuodaan ulkomailta, merkitsisi siirtyminen menpvteisiin kaivostoiminnan aloitta-
26582: kotimaiseen raaka-aineeseen huomattavaa va- miseksi Sit"linjärven kunnassa sijaitse-
26583: luuttasäästöä. Kaivostoiminnan aloittaminen valla apatiittialueellit.
26584: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
26585:
26586: Lauha Männistö. Aarne Pulkkinen.
26587: Hugo Manninen. Veikko J. Rytkönen.
26588: 585
26589:
26590: IV,275.- Toiv.al. N: o 235.
26591:
26592:
26593:
26594:
26595: Nevalainen ym.: Teollisuuden perustamisesta Kiteen Puhok-
26596: ·seen.
26597:
26598:
26599: B d u s k u n n a ll e.
26600:
26601: Pohjois-Karjalan läänin eteläinen osa on den tarpeisiin erinomaisesti soveltuvan maa-
26602: miltei kokonaan vailla .teolHsuutta. Pysyvien alueen, jonka se on valmis luovuttamaan tar-
26603: työpaikkojen puuttuessa muuttotappiot ovat koitukseen edullisin ehdoin. Edellä mainitun
26604: erittäin suuret ja väestön tulotaso alhainen. metsävaratutkimuksen lisäksi kunta on laadi-
26605: Suuresta muuttoliikkeestä huolimatta alue on tuttanut insinööritoimisto Olli Heikinhei-
26606: tyypillistä vajaatyöllisyysaluetta. molla teollisuussuunnitelman, joka rakentuu
26607: Vaikka alue onkin suuressa määrin Etelä- pääasiassa faneri- ja lastulevytuotannon va-
26608: Suomen puunjalostusteollisuuden raaka-aine- raan, joilla tuotteilla jo nyt, mutta varsinkin
26609: lähde, riittää puuta varsinkin faneri- ja laatu- lähitulevaisuudessa tiedetään olevan nopeasti
26610: levyteollisuuden laajenevan tarpeen tyydyttä- ja voimakkaasti kasvavaa kysyntää sekä koti-
26611: miseksi, kuten metsänhoitaja Eero Heliö on että ulkomaanmarkkinoilla. Teollisuuden pe-
26612: aluetta koskevassa metsävarojen tutkimuk- rustamista on osaltaan edistämässä voimaan
26613: sessa todennut. astunut kehitysaluelaki, jonka mukaisesti Ki-
26614: Kiteen Puhos sijaitsee Pohjois-Karjalan teen Puhos kuuluu I vyöhykkeeseen.
26615: eteläisen alueen keskellä. Sillä on perinteitä Kun ei ole varmaa, että yksityisten toimesta
26616: teollisuuden sijaintipaikkana. Kuljetusolosuh- syntyisi Kiteen Puhokseen teollisuutta riittä-
26617: teiden ratkaisevasti parantuessa Puhos on jäl- vän nopea!Sti, ehdotamme eduskunnan hyväk-
26618: leen noussut keskeiselle sijalle teollisuutta syttäväksi toivomuksen,
26619: suunniteltaessa. Alue sijaitsee kolmen kesto- että hallitus r'!!htyisi kiireellisiin toi-
26620: päällystetyn valtatien risteyksessä, sen vie- menpiteisiin Kiteen Puhoksen teollista-
26621: ressä on juuri valmistumassa Parikkalan-- miseksi joko niin, että tehtävän suorit-
26622: Onkamon rautatie ja Puhos on Saimaan ka- taisi jo toimiva valtiojohtoinen yritys
26623: navan syväväylän varrella. taikka että tehtävää varten perustet-
26624: Kiteen kunta on hankkinut omistukseensa taisiin va'l!tionenemmistöinen osakeyh-
26625: Puhoksesta n. 70 ha: n suuruisen, teollisuu- tiö.
26626: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
26627:
26628: Valde Nevalainen. Urho E. Knuuti.
26629: U. B. Voutilainen. Ville Tikkanen.
26630: Antti 0. Pennanen. Eero B'å.kkinen.
26631: Antero Väyrynen.
26632:
26633:
26634:
26635:
26636: 74 E 529/66
26637: 586
26638:
26639: IV,276. - Toiv.a.l. N: o 236.
26640:
26641:
26642:
26643:
26644: PUakk& ym..: Malmien etsimis- ja tutkimustoiminnan tehos-
26645: . tamisesta Pohjois-KMjoJ,assa.
26646:
26647:
26648: E d u s k u n n a ll e.
26649:
26650: U\lSien pysyvien työpaikkojen luominen tutkiminen. Näin voidaan kartoittaa sellaiset
26651: Pohjois-Karjalaan on välttämätöntä. Muu- malmiot, joiden käyttöönotto voidaan katsoa
26652: toin .ei kyetä maalrunnan asukkaille tarjoa- taloudelliseksi.
26653: maan työtä eikä kohoavaa elintasoa. Näyt- Malmien etsimis. ja tutkimustoimintaa
26654: täisi siltä, että hyvät edellytykset työpaikko- ovat maakunnassa harjoittaneet pääasiassa
26655: jen saantiin olisi kaivostoiminnan ja sen tuot- alasta kiinnostuneet yhtiöt. Se ei ole ollut riit-
26656: teiden jalostamisen piirissä. Pohjois-Karjala tävän laajaa, eikä tutkimuksen tuloksia ole
26657: kuuluu nimittäin malmirikkaisiin alueisiin. aina saatettu julkisuuteen. Riittäviin tulok-
26658: Toiminnassa olevan Outokummun kaivoksen siin pääsemiseksi olisi valtion ryhdyttävä tätä
26659: ohella järvimalmien noston ja käytön lisäksi tehtävää tehokkaammin hoitamaan. Jos tutki-
26660: kaivostoimintaa on harjoitettu Enon Hutun- musten avulla löydetään, kuten olettaa sopii,
26661: vaarassa, Pielisjärven Mätäsvaarassa ja Enon kaivoskelpoisia malmioita ja ne saatetaan toi-
26662: Otravaarassa. Toiminta on alkuvaiheessa Kai- mintaan, niin siten saadaan menestyksellisellä
26663: vin Luikonlahdella. Kaivostoimintaan johta- tavalla torjutuksi työttömyyttä. Samalla se
26664: neita esiintymiä on siis löydetty useita, vaikka merkitsee maakunnan vaurauden kohotta-
26665: maakunnan maaperästä onkin tutkittu vain mista.
26666: vähäinen osa. Eräitä pienempiä esiintymiä Edellä lausutun perusteella ehdotamme
26667: tunnetaan eri puolilla maakuntaa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26668: Malmien etsiminen johtaa varmasti uusien
26669: esiintymien löytöön. Mainittakoon, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
26670: vuonna 1957 Maakuntaliiton toimeenpane- menpiteisiin malmien etsimis- ja tutki-
26671: lll8.SS8. malminetsintäkilpailussa saatiin lähes mustoiminnan tehostamiseksi ja kaivos-
26672: 6 000 näytettä, joista hyviä noin 200. Täysin kelpoisten malmioiden käyttöönottami-
26673: välttämätöntä onkin malmien etsinnän tehos- seksi Pohjois-Karjalassa.
26674: taminen ja tavattujen esiintymien lähempi
26675: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
26676:
26677: Pa.uli Puhakka. Hugo Ma.nnjnen.
26678: LyyH Koskinen. Lauha M"annistö.
26679: Veikko J. Rytkönen.
26680: 587
26681:
26682: IV,277.- Toiv.al. N:o 237.
26683:
26684:
26685:
26686:
26687: Puhakka. ym.: Toimenpiteistä metalliteollisuuden perstami-
26688: seksi Pohjois-Karjal(W;n.
26689:
26690:
26691: E d u s k u n n a 11 e.
26692:
26693: Pohjoiwurjalasta muuttaa . jatkuvasti puolista. Esimerkiksi metalliteollisuutta ei ole
26694: parhaassa työiässä olevia ihmisiä muualle.· juuri nimeksikään. Jos metalliteollisuuden ja-
26695: Muttaliike on niin suuri, että maakunnan asu- lostusarvo asukasta kohden koko maassa mer-
26696: ka~luku jatkuvasti vähenee. Asukasluvun vä- kitään 100, niin on se Pohjois-Karjalan osalta
26697: hentymisestä huolimatta on talvikausina työt- merkittävä 8. Eräät muutkin teollisuusalat
26698: tömien luku noussut jopa 8 000. Tämä on seu- ovat heikosti kehittyneet.
26699: rausta siitä, että Pohjois-Karjala on teolli- Maakunna~sa ·on varmasti edellytyksiä me-
26700: sesti jälkeenjäänyt alue. Maakunnassa on teol- talliteollisuuden laajentamiselle ja muidenkin
26701: lisuuden ja käsityön osuus asukasta kohden teollisuusalojen kehitykselle. Eräät asiantun-
26702: vain 23,5 % koko aineellisen tuotannon ar- tijat ovat sanoneet, että Pohjois-Karjalaan
26703: vasta, kun se koko maa huomioonottaen on voitaisiin perustaa suurehko konepaja. Tällai.
26704: 54,6 %. Tilanteeseen ei näytä tulevan paran- seen hankkeeseen ryhtyminen vaatisi kuiten-
26705: nusta ilman erikoistoimenpiteitä, sillä jatku- kin perusteellisen tutkimuksen. Se pitäisi
26706: vasti teollisuusrakennusten rakentaminen panna toimeen välittömästi valtion toimesta.
26707: maakunnassa on vähäisempää kuin esim. Samassa yhteydessä pitäisi selvittää Pohjois-
26708: Etelä~Suomessa. Uimaharjun selluloosateh- Karjalan metalliteollisuuden perustaJUisedel-
26709: taan valmistuminen ja suunniteltu Wärtsilä- lytykset kokonaisuudessaan.
26710: yhtYmän lukkotehtaan rakentaminen eivät Edellä sanotun perusteella ~hdotamme edus-
26711: vielä poista maakunnan 'teollisen kehityksen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26712: jälkeenjääneisyyttä. Myöskään äskettäin hy-
26713: väksytyt kehitysaluelait eivä't tuone suurta- että hallitus kiireellisesti tutkitut-
26714: kaan muutosta tilanteeseen. taisi Pohjois-Karjalan metalliteolli~
26715: Talousalueella ei kuitenkaan ole kysymys suuden laajentamisedeUytykset ja ryJJ,-
26716: vain teollisen kehityksen jälkeenjääneisyy- tyisi tutkimuksen tulosten mukaisiin
26717: destä, vaan jo oleva teollisuus on liian yksi- toimenpiteisiin.
26718: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
26719:
26720: Pauli Puha.kk:a.;
26721: Lyyli Koskinen.
26722: Veikko J. Rytkönen.
26723: 588
26724:
26725: IV,278. - Toiv.a.l. N :o 288.
26726:
26727:
26728:
26729:
26730: Tainio ym.: Maan malmivaroihin pe1'Ustuvan korkealaatuista
26731: terästä tuottat,an jalostuslaitoksen rakentamisesta.
26732:
26733:
26734: E d u s k u n n a 11 e.
26735:
26736: Ulkomailta tuodaan Suomeen runsaasti tar- toksen rakentamiseksi ovat siis entistäkin pa-
26737: jolla olevista metalliteollisuuden tuotteista. remmat. ·
26738: Kehittämällä metalliteollisuutta ja sen perus- Ei ole maamme edun kannalta oikein, että
26739: teollisuutta voitaisiin suurin osa näistä tuot- myös Kemin kromi vietäisiin ulkomaille ku-
26740: teista korvata kotimaisella tuotannolla. Me- ten tapahtuu Otanmäen tuottaman vanadiitin
26741: talliteollisuuden ja sen perusteollisuuden jat- suhteen. Kromi, samoinkuin muutkin metallit
26742: kuvan ja laajentuvan toiminnan kannalta muo- olisi jalostettava kotimaassa niin pitkälle kuin
26743: dostuu erityisen tärkeäksi raaka-aineiden riit- mahdollista ja ainoastaan oman tarpeen ylit-
26744: tävyyden turvaaminen. Mutta jo tunnettujen tävä osa tuotannosta olisi vietävä ulkomaille.
26745: esiintymienkin käyttöönoton kautta voitaisiin Siksi olisikin kiireesti ryhdyttävä laati-
26746: kehittää ja laajentaa metallin perusteolli- maan suunnitelmia erikoisterästä valmistavan
26747: suutta. teollisuuslaitoksen rakentamisesta. Korkealaa-
26748: Pohjois-Suomen tunnetut malmiesiintymät tuista terästä tuottavan jalostuslaitoksen tuo-
26749: muodostavat edellytykset esimerkiksi erikois- tantoa voitaisiin suunnata valmistamaan esi-
26750: terästä tuottavan teollisuuden kehittämiselle. mel'kiksi teräksen seostusmetallia, metallike-
26751: Tällaisina voitaisiin mainita Otanmäki Oy: n raamisia tuotteita, ruostumatonta- ja hapon-
26752: tuottama vanadiitti sekä Kemin kromi-, Ni- kestävää terästä.
26753: valan nikkeli-, Kittilän mangaani- ja monet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
26754: muut esiintymät. Kaivostoiminnan käyntiin kunnan päätettäväksi toivomuksen,
26755: saaminen Nivalan nikkeli- ja Kemin kromi-
26756: esiintymillä on jo käynnissä. Lisäksi ovat että \hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26757: suunnitelmat valmiina kromin jalostuslaitok- maastamme 'löytyviin malmivarQ'I."hin
26758: sen rakentamiseksi Tornion Röyttään. Edelly- perustuvan korkealaatuista terästä tuot-
26759: tykset erikoisterästä tuottavan teollisuuslai- tavan jalostuslaitoksen rakentamiseksi.
26760: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
26761:
26762: Eino Tainio. Kauko Hjerppe.
26763: Paavo Lagerroos. Antti Kinnunen:
26764: Pekka Salla.. Anna-Liisa Tiekso.
26765: Toivo l'rima.n.
26766: 589
26767:
26768: IV,279.- Toiv.al. N:o 239.
26769:
26770:
26771:
26772:
26773: Vilmi ym.: Kolarin kaivostoiminnan laajentamisesta ja mal-
26774: minetsinnän tehostamisesta.
26775:
26776:
26777: E d u s k u n n a 11 e.
26778:
26779: Pohjois-Suomi kamppailee jatkuvasti vai- kaan ole riittävät työtilaisuuksien säilyttämi-
26780: kean työttömyyden kourissa. Metsävarojen voi- seksi ja uusien aikaansaamiseksi.
26781: makas väheneminen on omiaan vähentämään .Tämän huomioonottaen esitämme eduskun-
26782: työtilaisuuksia. Ilahduttavana piirteenä on nan lausuttavaksi .toivomuksen,
26783: kuitenkin todettava, että Kolarin rata on val-
26784: mistumassa. Näin ollen malmivarojen siirtä. _että hallitus t·yhtyisi viivytyksittä
26785: minen jalostuslaitoksiin ja vientiin on mah- toimiin Kolarin kaivostoiminnan Zaa,.
26786: dollista. Kaivostoiminnan kehittäminen ja jentamiseksi ja malminetsinnän kaikin-
26787: malminetsinnän nykyinen vaihe eivät kuiten- puoliseksi tehostamiseksi.
26788: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
26789:
26790: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
26791: Paavo Niinikoski. Hannes Paaso.
26792: Eino Sääskilahti.
26793: 590
26794:
26795: IV,280.- Hemst.mot. N:o 240.
26796:
26797:
26798:
26799:
26800: Backlund: Angående undersökning rörancle {ö1·läggandet av
26801: industrier till södra Ö8terbotten.
26802:
26803:
26804: T i 11 R i k s d a g e n.
26805:
26806: Södra. österbotten hör till landets härdast märksamhet än hittills bl.a. i form av en
26807: drabbare undersysselsättningsområden. Som undersökning om vilka industrier som skulle
26808: en följd härav har emigrationen härifrån kunna lämpa sig och kunna rekommenderas
26809: också varit större än i andra delar av landet. för omrädet i fräga.
26810: Ovsaken till sysselsättningssvärigheterna är Med hänvisning härtill frän undertecknad
26811: att området saknar industrier av någon be- därför föreslä att riksdagen ville hemställa,
26812: tydelse. Vid ekilda tillfällen har försök gjorts
26813: att locka industrier till omrädet och även att regeringen måtte tillsätta en ex-
26814: i riksdagen har motioner inlämnats i detta pertkommitte för att undersöka vilka
26815: syfte. Nägot resultat har emellertid inte upp- industrier som skulle kunna vara lämp-
26816: nätts och någon ändring i situationen har liga att förläggas till södra Osterbot-
26817: inte hell.er inträtt. Det vore därför skäl att ten.
26818: från statsmaktens sida ägna Saken större upp-
26819: Helsingfors den 30 april 1966.
26820:
26821: Georg Backlund.
26822: 591
26823:
26824: IV,280. - Toiv.al. N: o 240.
26825:
26826:
26827:
26828:
26829: Backlund: T'1dkimuksesta teollisuuslaitosten sijoittamiseksi
26830: Etelä-PohjanmooUe.
26831:
26832:
26833: Ed u s kun n a 11 e.
26834:
26835: Etelä-Pohjanmaa on maamme kovimmin olisi senvuoksi syytä osoittaa tähänastista
26836: koeteltuja alityöllisyysalueita. Tästä johtuen suurempaa huomiota asiaan mm. tutkimalla,
26837: siirtolaisuus tältä alueelta on myös ollut suu- mitkä .teollisuudet voisivat soveltua ja olla
26838: rempaa kuin maan muista osista. Työllisyys. suositeltavia kysymyksessä olevalle alueelle.
26839: vaikeuksien syynä on, ettei alueella ole hiu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
26840: kankaan merkittävää teollisuutta. Teolli- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26841: suutta on yritetty houkutella alueelle eri
26842: yhteyksissä ja eduskunnassakin on tehty tätä että hallitus asettaisi asiantuntija-
26843: tarkoittavia aloitteita. Tuloksia ei kuitenkaan komitean tutkimaan mitkä teollisuudet
26844: ole saavutettu eikä tilanteessa myöskään ole saattaisivat sopia sijoitettaviksi 61eliii-
26845: tapahtunut mitään muutosta. Valtiovallan selw Pohjanmaalle.
26846: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
26847:
26848: Georg Backlund.
26849: 592
26850:
26851: IV,281. - Toiv.al. N :o 241.
26852:
26853: Karpola ym.: Saha-, vaneri- ja lastulevyteollisuuden perusta-
26854: misesta Kiteen Puhokseen.
26855: E d u. s k u n n a 11 e.
26856: Kiteen kunta on suorituttanut tutkimuksen taisiin käyttää myös sopivasti raaka-aine-
26857: siitä, mitä mahdollisuuksia olisi uuden puun- kuljetuksiin.
26858: jalostusteollisuuden menestykselliselle toimin- Puhoksen seutu on rakenteellisesti pysyvää
26859: nalle Kiteen Puhoksessa. Tässä tutkimuksessa alityöllisyysaluetta. Näin ollen perustyövoi-
26860: on raaka-ainevarojen osalta tultu seuraavan- man saanti teollisuuslaitokseen olisi vaiva-
26861: laisiin johtopäätöksiin: tonta. Joensuussa sijaitsevat Värtsilän teknil-
26862: Hankinta-alueella on runsaat metsävarat linen ammattikoulu ja maakunnan ammatti-
26863: ja suhteellisen vähän puunjalostusteolli- koulut, joista yksi sijaitsee Puhoksen välittö-
26864: suutta. Hakatusta raakapuusta viedään ny- mässä läheisyydessä, Kiteen kirkonkylässä,
26865: kyisin suurin osa muualle jalostettavaksi, turvaisivat ammattitaitoisen työvoiman saan-
26866: vaikka jalostus voisi tapahtua yhtä hyvin nin.
26867: tai kenties paremminkin lähellä raaka-aine- Edellä mainitut näkökohdat huomioon-
26868: lähteitä. Verrattaessa hakkuumahdollisuuksia ottaen voitaisiin Puhokseen perustaa tutki-
26869: nykyisiin hakkuumääriin voidaan todeta, että musten mukaan 30 000 ms vuosituotannon
26870: hakkuusuunnitetta ei ole vielä läheskään saa- vaneritehdas, 100 000 ms lastulevytehdas ja
26871: vutettu. Kun hakkuusuunnite on laadittu 15 000 std: n sahalaitos. Yhteensä käytettäisiin
26872: edullisinta metsänhoidollista saavutusta sil- mainituilla teollisuuslaitoksilla 400 000 p-ms
26873: mälläpitäen, voidaan todeta, että metsänhoito erilaista ainespuuta vuodessa. Teollisuuslaitos
26874: alueella kärsii hakkuiden vähäisyydestä. Li- pystyisi tarjoamaan työpaikan välittömästi
26875: säksi hakkuusuunnite on varovaisesti mitoi- noin 1 000 henkilölle, sekä raaka-aineen han-
26876: tettu. Jo tämänhetkisen metsätalouden voima- kinnassa noin 2 000 henkilölle. Palveluelin-
26877: peräisyysasteen katsotaan sallivan suurem- keinot mukaan luettuina teollisuuslaitos an-
26878: piakin hakkuumääriä. Tarkastelun ulkopuo- taisi toimeentulon n. 6 000-7 000 asukkaan
26879: lella on edelleen kokonaan Neuvostoliitosta yhdyskunnalle.
26880: tuotava puu, joka muuttaisi tilanteen oleel- Käsityksemme mukaan valtiovallan tulisi
26881: lisesti edullisemmaksi. Raaka-aine näin ollen entistä enemmän edistää raaka-ainevaro-
26882: tulisi riittämään uudellekin puunja.lostusteol- jamme hyväksikäyttöä. Samalla sen tulisi
26883: lisuudelle. Asiantuntijat ovat sanoneet, että entistä tehokkaammin tasoittaa toimenpiteil-
26884: Puhoksen ympäristö on raaka-ainevarojensa lään maassamme vallitsevia kehityseroja ja
26885: puolesta edullisin uuden puunjalostusteolli- kiinnittää entistä enemmän huomiota uusien,
26886: suuden sijaintipaikka maassamme. pysyvien työpaikkojen luomiseen, varsinkin
26887: Kuljetusmahdollisuudet Puhoksen teolli- alityöllisyysalueille. Kun mainitun suuruinen
26888: suudelle tulisivat muodostumaan mahdolli- teollisuuslaitos vaatii verraten paljon inves-
26889: simman monipuolisiksi. Puhos . sijaitsee kol- tointi- ja käyttöpääomaa, joten sen rakenta-
26890: men eri suuntaan lähtevän uuden kesto- minen yksinomaan yksityisellä pääomalla
26891: päällystien risteyksessä. Onkamon-Parikkalan tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia, ehdotamme
26892: rautatie joka valmistuu vuoden 1966 aikana, kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
26893: ohittaa Puhoksen, Saimaan kanavan syvä- vomuksen,
26894: väylä tulee niinikään kulkemaan verraten
26895: läheltä Puhosta, joten ulkomaankauppaan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
26896: menevät valmiit tuotteet voitaisiin lastata jo toimenpiteisiin saha- vaneri- ja lastu-
26897: tehdasalueella sellaisiin aluksiin, joissa ne levyteollisuuden perustamiseksi Kiteen
26898: voidaan kuljettaa perille saakka. Vesistöä Voi- Puhokseen.
26899: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
26900: Reino Karpola. Mikko Volotinen.
26901: Pentti Pekkarinen. PauH Puhakka.
26902: Ale Holopainen.
26903: 693
26904:
26905: IV,282.- Toiv.al. N:o 242.
26906:
26907:
26908:
26909:
26910: Holopainen ym.: Toime,.,piteistä jyrsi,.,tu·rpeen käytön lisää-
26911: miseksi.
26912:
26913:
26914: Ed uskumnaUe.
26915:
26916: Valtion varoilla on usean vuoden ajan Kun monien polttoturpeen tuotantoon so-
26917: tuettu turveteollisuutta ja turvetutkimusta. pivien soidan vaikutuspiirissä oleva teollisuus
26918: Tulo- ja menoarviossa on ollut siirtomäärä- on luomassa edellytyksiä suurisuuntaiselle
26919: raha turveteollisuuden tarpeisiin sopivien turpeen käytölle, olisi samanaikaisesti ryh-
26920: soiden ojitussuunnitelmien laatimiseksi ja to- dyttävä myös toimenpiteisiin soiden valmis-
26921: teuttamiseksi, näiden soiden kunnostamiseksi tamiseksi turvetuotantoa varten, mikä vie
26922: turvetuotantoa varten, tuotantokokeilujen aikaa useita vuosia. Peruskuivatuksen suorit-
26923: suorittamiseksi, turpeen käsittelytekniikan tamisessa on kuitenkin oma riskinsä, joten
26924: kehittämiseksi, alan tutkimus- ja julkaisu- olisi pyrittävä valtion varoin valmistamaan
26925: toiminnan edistämiseksi sekä turveteollisuu- ,turveteollisuuden tarpeisiin sopivia jo tut-
26926: den tukemiseksi. kittuja soita. ·Tämä on sitäkin tärkeämpää,
26927: Turvetuotannossa ja sen edistämisessä on kun otetaan huomioon, että se merkitsee sa-
26928: yksipuolisesti kiinnitetty huomiota polttotur- malla polttoainevaraston muodostumista krii-
26929: peen käyttöön lauhdevoimalaitoksissa ja viime sitilannetta varten hyvin pienin pääomakus-
26930: aikoina erikoisesti ns. kasvuturpeeseen. Sitä tannuksin sekä polttoaineomavaraisuuden
26931: vastoin polttoturpeen käyttö teollisuuslaitos- lisäämistä. Kun turvesuot sijaitsevat alityöl-
26932: ten höyrykattilalaitoksissa ja suurissa keskus- lisyysalueilla, on tällä myös työllisyyden
26933: lämmityslaitoksissa on jäänyt liian vähälle kannalta suurta merkitystä.
26934: huomiolle. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
26935: Polttoturpeen käytölle on kuitenkin par- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26936: haat edellytykset juuri teollisuuden höyry- muksen,
26937: kattilalaitoksissa, joissa taloudelliset mahdol-
26938: lisuudet tuontipolttoaineiden rinnalla ovat että hallit'US kiireellisesti t'1/''htyisi toi-
26939: aivan toista luokkaa kuin lauhdevoimalaitok- menpiteisii"" jyrsinturpee"" käytö"" li-
26940: sissa. Vuoksenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa, säämiseksi ja siiM mielessä 'tf:yhtyisi
26941: Keski-Suomessa ja Savossa eräät teollisuus- tehostamaan turveteollisuude"" tarpei-
26942: laitokset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta siin sopivien soide"" ojit'USsuunnitel-
26943: jyrsinturpeen käyttöön ja ovat ottaneet huo- mien laatimista ja toteuttamista, näi-
26944: mioon turpeen käyttömahdollisuuden kattila- den soiden kunnostamista turvetuota""-
26945: hankinnoissaan. Näillä alueilla tehdyt tutki- toa vartM mm. Pohjois-Karjalassa, Sa-
26946: mukset ovat myös osoittaneet useita suo- vossa ja Keski-Suomessa, tuotanto-
26947: alueita, jotka ovat turpeentuotannon tarkoi- kokeilujen suorittamiseksi, sekä tur-
26948: tuksiin sopivia. peen käsittelytek,.,iikan ja sen poUta-
26949: laitteiden kehittämiseksi.
26950: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
26951:
26952: Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen.
26953: Artturi Jämsen. Reino Karpola.
26954: Mauno Pohjonen. Mikko Volotinen.
26955: Antti 0. Pennanen.
26956:
26957:
26958: 75 E 529/66
26959: IV,283.- Toiv.al. N':o 243.
26960:
26961:
26962:
26963: L. Koskinen ym.: Metalliteollisuudeflt sijoittamisesta Mikkeliflt
26964: Uiiinin Qlueeije..
26965:
26966:
26967: Ed uskunnaUe.
26968:
26969: ·Väestön muuttoliike maaseudulta suuriin kusten tarjoamien mukavuuksien kaipuu. Se
26970: asutuskeskuksiin on viime vuosien aikana li- ei pidä paikkaansa. Ratkaisevin syy maalta-
26971: sääntynyt huolestuttavassa maarm. Sitä pakoon on se, että tyÖ- ja toimeentuloedelly-
26972: osoittavat tilastot maakuntien väkiluvun jat- tykset jatkuvasti huononevat maaseudulla.
26973: kuvasta alenemisesta ·ja asuntokeskuksiin Maatalouden ja metsätöiden jatkuva ko-
26974: muuttaneiden luvun jyrkästä kohoamisesta. neelli.stuminen on vaikuttanut suuresti maa-
26975: Muuttoliike näyttää eri lääneissä vaikuttavan seudun työtilaisuuksien vähenemiseen. Kun
26976: eri tavalla, vaikka yleisenä piirteenä onkin vastaavasti muita työtilaisuuksia ei ole avau-
26977: maalaisituntien väestön väheneminen. tunut, on väestön muuttoliike täten muodos-
26978: Muuttoliike on ·luonnollinen ilmiö, mutta tunut pakolliseksi. Näin tulee tapahtumaan
26979: jos se muodostuu suhteettoman laajaksi maal- vastaisuudessakin, vieläpä lisääntyvässä mää-
26980: tapaoksi, se on jo epätervettä yhteiskuntake- rin, ellei maaseudun työoloja ryhdytä tehok-
26981: hitystä, josta aiheutuu monenlaisia haittoja kaasti järjestämään valtiovallan avulla.
26982: ja vaikeuksia. Asutuskeskusten laajeneva Metalliteollisuuden aloittaminen avaa työ-
26983: teollistuminen avaa yhä uusia työtilaisuuksia, ja toimeentulomahdollisuuksia ja täten voi-
26984: mutta voimakkaan muuttoliikkeen tuomaa daan välttää liiallista väestön muuttoliikettä
26985: työvoimaa se ei kuitenkaan pysty sijoitta- j.a maaseudun autioitumista.
26986: maan, vaan syntyy jatkuvasti alueellista Mikkelin läänin alue on jäänyt melkein ko-
26987: työttömyyttä sellaisenakin aikana, jolloin konaan vaille teollisuutta, vaikka mm. maa-
26988: työtilanne on tavallista myönteisempi. Asu- perätutkimuksissa on todettu olevan luonnon-
26989: tuskeskuksissa vallitseva asuntopula, joka rikkauksia, ja muitakin edellytyksiä suur-
26990: viime vuosina on ollut suorastaan vaikea, on teollisuuden menestymiselle on riittämiin.
26991: osittain liiallisen muuttoliikkeen seurausta. Maatalouden ha.rjoittaminen sen sijaan me-
26992: Niin ikään koulu-, terveys- ja sosiaalihuollon nestyy huonosti maapohjan bru.uden huo-
26993: sekä monen muun niihin verrattavan yhteis- mioon ottaen. Tästä E~yystä väestön muutto-
26994: kunnallisen toiminnan osalla syntyy häiriöitä liike on suurempaa kuin muualta maasta.
26995: asutuskeskuksissa, koska nopeasti lisääntyvän Syntyneen talouS- ja väestöpoliittisen tilan-
26996: väestön tarpeet kasvavat nopeammin kuin teen korjaamiseksi on kiiroosti ryhdyttävä
26997: niitä kyetään tyydyttämään. Nåistä häi- toimenpiteisiin teollisuuden sijoittamiseksi
26998: riöistä joutuu kärsimään koko asutuskeskus- Mikkelin läänin alueelle.
26999: ten väestö. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, edus-
27000: Väeston muuttoliikkeen eli maaltapaon kunnan hyväksyttäväksi toivomu~,
27001: syitä on käsitelty monessa yhteydessä ja mo-
27002: nestikin on esitetty aivan väariä perusteita. että '!hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27003: On nimittäin väitetty, että sen suurimpana toimenpiteisiin m6italliteollisuuden si-
27004: syynä olisi maaseutuväestön, varsinkin nuori- joittamiseksi Mikkelin liiäm"' alueelle.
27005: son liiallinen huvittelunhalu ja asutuskes-
27006: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
27007:
27008: Lyyli Koskinen. Martti LinnA. Hugo Manninen.
27009: Veikko J. Rytkönen. Aimo Laiho. Pauli Puhakka.
27010: Siiri Lehmonen.
27011: IV,284.- Toiv.a.l. N:o 244.
27012:
27013:
27014: M. Linna ym..: Puunjalostuslaitosten rakentamisesta Haapa,.
27015: järven tai Pyhäjärven Ol. kunnan alueelle.
27016:
27017: Ed us k unna.He.
27018:
27019: Kalajokilaakson talousalue, jonka muodos- vollista puuta voidaan Haapajärven-Iisal-
27020: tavat Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Ni- men radan varrella hankkia vuosittain seu-
27021: valan, Pyhäjärven (01.), Raution, Reisjärven, raavat määrät: kuusipaperipuuta 400 000-
27022: Sievin ja Ylivieskan kauppala, on pinta-alal- 50 000 pm3, mäntypaperipuuta 400 000-
27023: taan n. 5 400 km2. Viljeltyä pinta-alaa on n. 450 000 pm3 ja koivupaperipuuta 400 000-
27024: 73 000 ha ja väkiluku suunnilleen 65 000. 500 000 pm3. Raakapuutavarat riittäisivät
27025: Edellä mainitut kunnat muodostavat alueelli- siis n. 60 000 selluloosatonnin vuosittaiseen
27026: sen kokonaisuuden, joka on eräs maamme hei- valmistukseen erikseen jokaisen puulajin
27027: koimmin teollistuneita seutuja. Kun alueelta kohdalla. Kun vielä raakapuuta voitaisiin
27028: puuttuu teollisuus, aiheutuu elinkeinoelämän hankkia Reisjärven, Sievin, Nivalan, Haapa-
27029: yksipuolisuudesta jatkuva rakenteellinen veden ym. kuntien alueelta, voidaan todeta,
27030: työttömyys ja muuttoliike aiheuttaa lisäksi että raaka-aineen saanti suunnitellulle teolli-
27031: suurta väestötappiota. Työttömyyden laajuu- suuslaitokselle voidaan täysin turvata.
27032: desta antavat kuvan muutamat työttömyys- Metsänhoitaja Varsta totesikin: "Puutava-
27033: luvut. Niinpä vv. 1955-56 oli työttömiä ran hankinta tehtaalle ei aiheuttane suuria
27034: 3 393, 1956-57 2 750, 1957-58 2 976, 1958- sijoituksia, sillä onhan totuttu hankkimaan
27035: 59 3 335 ja 1959-60 3 300. Työttömien huip- puuta mm. vientiin..Maakuljetusoloissa ta-
27036: puluvut ovat siis yli:ttäneet 5 % asukaslu- pahtuneen perusteellisen muutoksen jälkeen
27037: vusta. tyydyttääkin alue kaikki ainespuun jalostus-
27038: Kun :tilanne talousalueella on edellä kuva- toiminnalle välttämättömät edellytykset,
27039: tunlainen, on sen korjaamiseksi jotakin teh- luontosuhteet, työvoiman saannin sekä kulje-
27040: tävä. Mm. Pohjois-Pohjanmaan Maakunta- tussuh teet."
27041: liitto on yhdessä Kalajokilaakson talousalueen Tutkimuksessa päädytäänkin siihen loppu-
27042: Liitto r.y:n kanssa - jonka muodostavat tulokseen, että Haapajärven-Iisalmen rau-
27043: alussa mainitut kunnat - kiinnittäneet huo- tatien varteen rakennettava selluloosatehdas
27044: miota tilanteen korjaamiseen ja laatineet sitä saataisiin taloudellisesti täysin kannattavaksi.
27045: varten useita suunnitelmia. Eräänä korjaus- Vaihtoehtona - ·ellei selluloosatehdasta jos-
27046: muotona on päädytty siihen, että alueelle tain syystä voida rakentaa- olisi tutkittava
27047: olisi saatava rakennetuksi puunjalostusteolli- lastulevy- tai kuitulevytehtaan tai jonkin
27048: suuslaitoksia. Tässä tarkoituksessa mm. Pyhä- muun puunjalostuslaitoksen rakentamista so-
27049: järven kunta on suorituttanut :tutkimuksen pivalle paikalle, lähinnä Haapajärven tai Py-
27050: siitä, olisiko alueen metsävaroihin perustuen häjärven (Ol.), kunnan alueelle.
27051: mahdollista rakentaa huomattavaa puunjalos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27052: tusteollisuutta. Tutkimus käsitti .tältä alueelta eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27053: seuraavat kunnat: Haapajärvi, \Kärsämäki,
27054: Pyhäntä, Kiuruvesi, Pyhäjärvi ( 01.) , Piela- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27055: vesi, Pihtipudas, Sonkajärvi ja Vieremä sekä toimenpiteisiin puunjalostusteollisuus-
27056: Iisalmen maalaiskunta. Metsänhoitaja Osmo laitoksien perustamismahdollisuuksien
27057: Varsta päätyy näissä kymmenessä pitäjässä tutkimiseksi ja laitosten rakentami-
27058: suorittamansa tutkimuksen tuloksena siihen, seksi Haapajärven tai Pyhäjärven
27059: että selluloosatehtaan raaka-aineeksi kelvol- (Ol.) kunnan alueelle.
27060: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
27061:
27062: Martti Linna. Kauko Hjerppe. Antero Väyrynen. Antti Kinnunen.
27063: 596
27064:
27065: IV,a85.-Toiv.al. N:o MIS.
27066:
27067:
27068:
27069:
27070: Mäki-Hakola ym.: Toimenpiteistä pienteollisuustalojen Arava-
27071: lainoituksen aikaansaamiseksi.
27072:
27073:
27074: HduskunnaUe.
27075:
27076: Vuodesta 1947 lähtien on tutkittu tehO- teollisuuden kasvusta aiheutuvaa työhuoneti-
27077: kasta keinoa käsi- ja pienteollisuuden työ- lojen tarpeen lisäystä.
27078: huoneongelman ratkaisemiseksi. Elinkeinora- Pienteollisuustaloratkaisussa saavutetaan
27079: kenteessamme voimakkaimmin kehittyneen seuraavat edut:
27080: käsi- ja pienteollisuuden sekä palveluelinkei- - Yhteisratkaisussa toteutettu hankkeen
27081: nojen vieläkin voimakkaamman kasvun rahoitus avaa mahdollisuudet sellaisellekin
27082: eräänä esteenä on ollut sama ongelma. Ta- yrittäjälle teollisuustilojen rakentamiseen,
27083: louselämän tervehdyttämisen ja erityisesti oi- joilla yksin ei tälläistä mahdollisuutta eril-
27084: kean työllisyyspolitiikan hoitamiseksi olisi liskiinteistön rakentamiseksi ole,
27085: kuitenkin käsi- ja pienteollisuutta sekä pal- - pienteollisuustaloratkaisussa säästetään
27086: veluelinkeinoja ihmistyövaltaisena elinkeino- niin yritystä kohti vähentyneinä ulkoseinä-
27087: muotona pyrittävä kaikin keinoin tukemaan. kustannuksina kuin saniteetti- ja muissa ra-
27088: Osoituksena .tilanteen vakavuudesta on erään kennusteknillisissä kustannuksissa, lämmitys.
27089: ikkunattomien työhuonetilojen käyttöä tutki- laite- ja lämpökustannuksissa, sosiaalisten ti-
27090: neen komitean mietintö, jossa todetaan, että lojen rakentamiskustannuksissa, väestönsuoje-
27091: tällä hetkellä n. 1,5 milj. m2 rakennettua ti- lun aiheuttamien velvoitteiden kustannuk-
27092: laa on ikkunattornissa rakennuksen osissa. sissa, yritysten välisissä ja muissa kuljetus-
27093: Näistä tiloista huomattava osa on juuri käsi- kustannuksissa, jolloin yhteisjärjestelyillä
27094: ja pienteollisuuden sekä palveluelinkeinojen voidaan hankkia yhteistä kuljetuskalustoa.
27095: käytössä. Edelleen säästetään yritysten pankki-, asioi-
27096: Aikaisemmin mainittujen tutkimusten ja mis-, posti- jne. asioiden hoitamisesta johtu-
27097: kokeilujen tuloksena on löydetty useitakin vissa kustannuksissa järjestämällä pienteolli-
27098: pieniin tehdaskiinteistöihin soveltuvia talou- suustaloissa yhteinen pankki-, posti- tms. toi-
27099: dellisia ja teknillisiä ratkaisuja. Merkittävin misto sekä yhteinen lähettikeskus,
27100: ratkaisu on kuitenkin erityisesti pienimpien - erityisen merkittävä on pienteollisuus-
27101: käsi- ja pienteollisten yritysten sekä palvelu- taloissa olevien yritysten lisääntyneet yhtei-
27102: elinkeinoa harjoittavien yrittäjien kannalta set ja keskinäiset toimitusmahdollisuudet yk-
27103: teollinen yhteistalo pienteollisuustalo. sittäistoimituksiin verrattuna. Organisoimalla
27104: 1950-luvulta lähtien onkin suunnitelmalli- alihankinta- ja osatoimituksia pienteollisuus-
27105: sesti toteutettu käytettävissä olevien taloudel- taloissa olevien yritysten kesken päästään yh-
27106: listen mahdollisuuksien mukaan pienteolli- teistoimitusten lisääntymisessä varsin huO-
27107: suustalojen rakentamisohjelmaa, jolloin aloit- mattaviin tuloksiin.
27108: teen tekijöinä ovat tavallisesti olleet käsi- Valtiovalta on jo todennut pienteollisuus-
27109: ja pienteollisuusjärjestöt. Tällaisia pienteolli- talojen merkityksen elinkeinoelämässä va:
27110: suustaloja on nykyisin eri puolille maata val- pauttaessaan mm. pienteollisuustalojen tun-
27111: mistunut 35, joiden yhteinen tilavuus on n. nusmerkit täyttävät kiinteistöt v. 1959 ns.
27112: 1400 000 ms. Todettakoon vielä, että nykyi- peitetyn osingon verotuksesta.
27113: sen rakennusohjelman mukainen, tällä tavalla Vaikka pienteollisuustaloratkaisu avaakin
27114: toteutettu vuotuinen työhuonetilojen lisäys monelle pienyrittäjälle entistä paremmat
27115: ei vielä vastaa edes vuotuista käsi- ja pien- mahdollisuudet ajanmukaisen työhuonetilan
27116: IV,285. - Miki-Ba.kola ym. 597
27117:
27118: hankkimiseen, ei nykyisten rahoitusmahdolli- Edelläolevan perusteella esitämme edus-
27119: suuksien vallitessa pienimpien, mutta silti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27120: merkittävien käsi- ja pienteollisten yritysten
27121: ole mahdollista käyttää hyväkseen pienteolli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisii-n.
27122: suustaloratkaisua. pienteollisuustalojen Arava-lainoituk-
27123: Asuntotuotannossa valtio on tunnetusti te- sen aikaansaamiseksi sekä varaamaan
27124: hokkaasti edistänyt rakennustoimintaa Ara.- valticm. tulo- ja menoarvioon 10 mt'lj.
27125: va-lainoituksilla. Sama aperiaatetta voitaisiin mk pienteollisuustalojen Arava-lai-
27126: toteuttaa myös pienteollisuustalojen raken- Mina ~ytettäväksi.
27127: nustoiminnassa.
27128: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
27129:
27130: Pentti Mäki-Hakola. Eino Uusitalo. Mikko Asunta..
27131: 598
27132:
27133: IV,286.-'l'oiT.al. B':o 146.
27134:
27135:
27136:
27137:
27138: Nii.nikoski ym..: Pienrrittäjäkunnan luot01tS4GntimahdoUi·
27139: suuksien parantamisuta.
27140:
27141:
27142: Ed uskunna.He.
27143:
27144: Uusien pienyritysten perustamisen suurim- Emme voi pitää oikoona, että kyseiselle
27145: pana esteenä maassamme ovat rahoitusvai- pienyrittäjäryhmälle ei ole suotu lainojen
27146: keudet. Vaikka viime vuosina on useissa yh- saamisessa yhtäläisiä mahdollisuuksia mui-
27147: teyksissä korostettu yrittäjätoiminnan elvyt- den pienyrittäjäryhmien kanssa. Varsinkin
27148: tämiseksi välttämätöntä rahoitusjärjestelmän maamme kehitysalueilla kyseiset pulmat ovat
27149: luomista, ei silti ole päästy tyydyttäviin tu- yritystoiminnan alkuunpääsemisen jarruna ja
27150: loksiin. Vuosittain on tulo- ja menoarvion samalla ne vaikeuttavat uusien työpaikkojen
27151: puitteissa myönnetty lainoja kyseiseen tar- syntymistä. Seurauksena on myös, että am-
27152: koitukseen, mutta ottaen huomioon lainojen mattikouluista päässeet nuoret jäävät ilman
27153: erittäin suuren kysynnän viime vuosina, ei työpaikkoja kotiseudullaan.
27154: ole voitu tyydyttää kuin pieni osa rahoitus- Kyseisen yrittäjäkunnan aseman helpotta-
27155: tarpeesta. miseksi pidämme välttämättömänä, että val-
27156: Erään yrittäjäkunnan, kuorma- ja henkilö- tion toimenpitein tehdään mahdolliseksi pi-
27157: autoilijain, autokorjaamaiden ja .maalaamoi- tempiaikaisten lainojen saanti budjettiva-
27158: den sekä maatalouskonekorjaamoiden ja näi- roista. Lainojen korko saisi olla enintään 4 %
27159: hin verrattavien pienyritysten perustajien ja laina-aika n. 8-15 vuotta.
27160: luotonsaantimahdollisuudet ovat olloot viime- Edellä mainituin perustein ehdotamme
27161: aikoina suorastaan olemattomat. Tämä on lä- kunnioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi
27162: hinnä johtunut paitsi rahamarkkinoillaruma toivomuksen,
27163: vallitsevasta kireästä tilanteesta myös siitä,
27164: että alkuvaikeuksissa kamppailevilla pienyrit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27165: täjillä ei ole ollut mahdollisuuksia antaa pyy- sellaisen lainsäädännön valmistelemi-
27166: tämiensä lainojen vakuudeksi rahalaitosten seksi, että pienyrittäjäkunnalle järjes-
27167: edellyttämiä hyviä vakuuksia, ja myös siitä, tettäisiin entistä paremmat mahdolli-
27168: että tällaiset yrittäjät alkuvaikeuksistaan suudet lainojen saamiseksi.
27169: päästäkseen tarvitsevat pitempiaikaisia lai-
27170: noja.
27171: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
27172:
27173: Paavo Niinikoski. Katri Helena Eskelinen. Eem.il Partanen.
27174: Aulis Sileäkangas. Ale Holopainen. Kustaa. Tiitu.
27175: Erkki Haukipuro. Sylvi Saim.o. T. Saloranta.
27176: Eino Sääskilahti. Reino Kangas. Esu Niemelä.
27177: Reino Karpola. Hannes Pa.a.so. Eino Lottanen.
27178: Tahvo Rönkkö. Wiljam Sarjala. Yrjö Sinkkonen.
27179: Atte Pakkanen. Olavi Lahtela. Pekka Vilmi.
27180: Mikko Volotinen. Sylvi HaJinen. Eino Räsänen.
27181: Leo Häppölä. Veikko Hanhirova. Mauno Pohjonen.
27182: Kerttu Saalastl Heimo Linna. Pentti Pekkarinen.
27183: Katri Kaarlonen. Sulo Suorttanen. Aaro Lintilä.
27184: Artturi Jämsen. Mikko Kaarna.
27185: IV,287.- Toiv.al. N:o 247.
27186:
27187:
27188:
27189:
27190: Ve:au.rao: H~rkoiten perusluoton järjestämisestä pien-
27191: yrittiijitov..-... INhifl-ämistä varten.
27192:
27193:
27194: EduskunaaHe.
27195:
27196: Mikäli maassamme h&lutaan turvata :työ ja dun ja muun pienyrittäjätoiminnan k-ehittä-
27197: .toimeentulo kaikille kansalaisille, on välttä- miseksi. Hämmästyttävästi näitä asioita ei
27198: mätöntä tehokkaasti edistää pienyritteliäi- vielä ole saatettu asianmukaiseen kuntoon,
27199: syyttä kaikilla elinkeinoelämän aloilla. Va,in vaikka vakavat puutteet ovat olleet jo kauan
27200: tällä tavoin saadaan maahamme maatalouden kaikkien nähtävissä.
27201: rinnalla rehevä yritteliäisyys, joka käyttää Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
27202: hyväkseen inhimillistä työn taitoa ja yrittä- . taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27203: milsen halua. sen,
27204: Ammattitaidon puutteen rinnalla pien-
27205: yritteliäisyyttä haittaa eniten pääomien että hallitus 'ryhtyisi kiireeUisiin
27206: puute. Lisäksi lainojen korko on ki>htuutto- Zainsäädäntöloimenpiteisiin käsityö- ja
27207: man korkea ja vakautetun luoton saaminen muun todellise'lb pie'lbyf'itteliiiisyyde•
27208: pitemmäksi ajaksi on pienyrityksille mel- tarvitseman halpakOt"kfJiwn ja tlakau-
27209: keinpä mahdotonta. tetun perusluoton järjestämiseksi maa-
27210: Maassamme tarvitaan siis kiireellisesti ja seudun ja muun p'ienyritfäjiitoimm-
27211: kipeästi perusluoton järjestämistä maaseu- nan kehittämiseksi.
27212: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
27213:
27214: Veikko Vennamo.
27215: 600
27216:
27217: IV,288. - Toiv.a.l. N :o 248.
27218:
27219:
27220:
27221:
27222: Helle ym.: Sosiaaliturvakustannusten kompensoimisesta käsi-
27223: ja pienteollwudeUe.
27224:
27225:
27226: Ed u s kun n a 11 e.
27227:
27228: Viime vuosina on maassamme toteutettu Lähimmän 15 vuoden aikana on ihmistyÖ-
27229: laaja sosiaalisen lainsäädännön uudistus. voimavaltaisen käsi- ja pienteollisuuden mer-
27230: Koko tälle lainsäädännölle on ollut tunnus- kitys taloudellisen kasvun ja erityisesti työl-
27231: omaista, että sen aiheuttamat kustannukset lisyyspolitiikan kannalta yleisesti tunnus-
27232: ovat pääasiassa siirtyneet työnantajien mak- tettu. Pysyvien työtilaisuuksien perustami-
27233: settavaksi jakaantuen yksinomaan suhteessa nen käsi- ja pienteollisuudessa on ollut mah-
27234: maksettuihin .työpaikkoihin. Tällä hetkellä, dollista varsin pienillä alkupääomilla. Tule-
27235: jolloin työntekijäin eläketurvajärjestelmän vaisuutta ajatellen erityisesti käsi- ja pien-
27236: ja sairausvakuutuslain elinkeinoelämälle tule- teollisuuden sekä keskisuuren teollisuuden
27237: vat rasitukset eivät vielä vaikuta täydellä te- mahdollisuudet paitsi oman markkinatalou-
27238: hollaan, lasketaan yrityksen normaalikustan- den piirissä myös uusviennin lisääjänä on
27239: nusten käsi- ja pienteollisuudessa nousevan jo todettu merkityksellisiksi. Näin ollen ei ole
27240: 24-26 % maksetuista palkoista. Kun liike- yhdentekevää, minkälaisissa kilpailuolosuh-
27241: vaihtoverolaki osaltaan myös perustuu työ- teissa käsi- ja pienteollisuutemme pyrkii em.
27242: hön, nousevat työpalkkoihin sidotut maksut si- tavoitteisiin. Jo yksistään yleisen tasavertai-
27243: ten 34-36 %. · suuden pohjalta asiaa tarkastellen eri elin-
27244: Ihmistyövoimaa runsaasti käyttävässä käsi- keinoryhmien kilpailuolosuhteiden tulisi olla
27245: ja pienteollisuudessa muodostavat työpalkat samanlaiset.
27246: kustannustekijänä suuremman osan kuin elin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27247: keinoelämässä yleensä. Tästä on välittömänä eduskunnan lausuttava:ksi toivomuksen,
27248: seurauksena, että myös sosiaalikulujen ja lii-
27249: kevaihtoveron rasitukset ovat vastaavasti että hallitus selvityttäisi mitä mah-
27250: suuremmat. Käsi- ja pienteollisuuden kannet- dollisuuksia olisi välittömän verotuk-
27251: tavaksi näin siirtyneet rasitukset ovatkin ai- sen yhteydessä tai muulla tavoin kom-
27252: heuttaneet vakavaa häiriötä tämän yrittäjä- pensoida sosiaaliturvakustannusten kä-
27253: ryhmän kilpailuolosuhteissa muihin elinkei- si- ja pienteollisuudelle aiheuttamaa
27254: noryhmiin nähden. rasitusta.
27255: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
27256:
27257: Veikko Helle. K. F. Haapasalo.
27258: 601
27259:
27260: 1V,289.- Toiv.al. N:o 249.
27261:
27262:
27263:
27264:
27265: Hjerppe ym..: PientooZZis'Uuden tukemisesta Pohjois-Suomessa.
27266:
27267:
27268: EduskunnaUe.
27269:
27270: Omavaraiselle raaka-ainepohjalle perustu- toinneille, saamme yhden työpaikan perusta-
27271: vaa kotimarkkinateollisuutta on Oulun läänissä miskustannukseksi 17 500 mk. Tämä laskelma
27272: verraten vähän johtuen pääoman niukkuu- osoittaa, että olisi varsin taloudellista kehit-
27273: desta, ostovoimaitaan heikohkosta kulutus- tää pienteollisuuden osuutta maan teollista-
27274: alueesta, harvasta asutuksesta, epäedullisista misessa lisäämällä huomattavasti pienteolli-
27275: rahtisuhteista jne. Nykyisen teollisuuden ja suuden lainamäärää vuosittain tai siirtyä
27276: väestön tarpeet ovat kuitenkin jo siksi suuret, pienteollisuuden omaan rahoitusjärjestel-
27277: että ne luovat perustan määrättyjen aputeolli- mään, kuten jo keskisuuressa teollisuudessa
27278: suuksien ja kulutustavaroita tuottavan teolli- toimintaan, esimerkkinä Teollistamisrahasto
27279: suuden aikaansaamiselle. Tällaisia aloja olisi- Oy. Pienteollisuuden takauslaitos antaa jo
27280: vat mm. rakennusaineteollisuus, kutoma- ja nyt suuren tukensa takuukysymyksiä selvi-
27281: vaateteollisuus jne., joiden kehittymismahdol- tettäessä.
27282: lisuuksia lisäävät vielä kehittyvät markki- Oulun läänin pienteollisuudella on edellä
27283: nointimahdollisuudet ulospäin maakunnasta, esitetyillä perusteilla hyvät mahdollisuudet
27284: ennen kaikkea Ruotsiin ja Norjaan. kehittyä, mikäli vain pääoma-, yrittäjien neu-
27285: Investointien rahoittaminen on vaikeimpia vontatyö- ja jatkokoulutus- sekä markkinoin-
27286: kysymyksiä maakunnassa. Pienteollisuuslai- tikysymykset saadaan tehokkaasti ratkais-
27287: nat ovat osaltaan auttaneet, mutta eivät riit- tuiksi. Niiden hoitamisessa tarvitaan kuiten-
27288: tävästi. Mainittakoon, että Oulun pienteolli- kin valtiovallan nykyistä tuntuvampaa pa-
27289: suuspiirin alueella myönnetyt lainat vv. nosta.
27290: 1961-1964, määrältään 2 149 910 mk vasta- Edellä olevan perusteella ehdot8Jil.me kun-
27291: sivat 29,4% koko anotusta määrästä. Tämän nioittaen eduskunnan lausuttavaksi :toivomuk-
27292: lainoituksen turvin on pystytty luomaan noin sen,
27293: 320 pysyvää työpaikkaa. Jos huomioimme pt. että hallitus ryhtyisi kaikkiin toi-
27294: lainan osuudeksi 50 % koko investoinnista menpiteisiin pienteollisuuden tukemi-
27295: sekä .tarvittavan liikepääoman 30 % inves- seksi Pohjois-Suomessa.
27296: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
27297:
27298: Kauko Hjerppe. Hannes Paaso. Reino Kangas.
27299: Martti Linna. Jaakko Kemppainen. Paavo La.gerroos.
27300: Antti Kinnunen. Paavo Niinikoski. Pauli Räsänen.
27301:
27302:
27303:
27304:
27305: 76 E 529/66
27306: 602
27307:
27308: IV,290.- Toiv.al. N: o 250.
27309:
27310:
27311:
27312:
27313: Mäki-Hakola ym.: H alpakorluJise., laiM., myö.,tämisestä alle
27314: 10 000 k W :., pie.,voimalaitoksille.
27315:
27316:
27317: E d u s k um n a U e.
27318:
27319: PUvesistöjemme ulkopuolisissa pienem- missä yksiköissä ja vielä paikallista voiman-
27320: missil vesistöissä on vesivoimaa yhteensä huoltoa palvelevana hitaasti, ei pienvesivoi-
27321: 360 000 k W vastaten 1 500 000 000 kWh: n man tukeminen mitenkään vaiktmta valta-
27322: vuosituottoa. Tästä vesivoimasta on raken- kunnallisen voimatalouden kehittimistä tai
27323: nettu noin 8 %, mikä vastaa 29 000 kW :n te- pyrkimyksiä rakentaa suuria yksiköitä ker-
27324: hoa ja 129 000 000 kWh: n vuosituottoa. Pää- rallaan. Lisäksi pääosa sanotusta pienvesi-
27325: vesistöjemme latvaosissa ja sivuhaaroissa on voimasta sijaitsee alityöllisyysalueilla.
27326: 10 000 kW tai sitä pienempien koskien yh- 'Pienvesivoimalaitosten rakentamista puol-
27327: teenlaskettu teho 250 000 kW, vuosienergiaksi tavat myös useat erityiset syyt. !Paikallista
27328: laskettuna 1150 000 000 kWh. Tästä vesivoi- voimanhuoltoa palvelemaan rakennettu vesi-
27329: masta on rakennettu n. 45% eli 113 000 kW. voimalaitos vähentää sähkön muunt0- ja siir-
27330: Rakentamatonta pienvesivoimaa on siten tokustannuksia, lisää käyttövarmuutta ja pa-
27331: maassamme jäljellä 467 000 kW. Pienvesi- rantaa mahdollisuuksia tasalaatuisen sähkön
27332: voima laitosten rakentamiseen soveltuvia kos- toimittamiseen myös kulutushuippujen ai-
27333: kia on :noin 200 kpl. kana. Erityinen tarve vesivoimalaitosten ai-
27334: Mikäli pienvesivoimalaitosten rakentami- kaansaamiseen esiintyy vesistötöiden yhtey-
27335: seen olisi käytettävissä 5% lainaa, tulisi yli dessä. Vesistösuunnitelmia ei kyetä laatimaan
27336: puolet Suomen pienvesivoimasta taloudelli- tasapuolisesti ja kokonaisvaltaisesti, ellei
27337: sesti rakennuskelpoiseksi paikalliskulutusta kaikkia perustuotannan kohottamiseen täh-
27338: palvelemaan. Vesivoiman rakentaminen on tääviä toimenpiteitä tueta samalla tavoin.
27339: maamme luonnonvarojen käyttöönottoa. Vesi- Toisaalta laajat vesistösuunnitelmat jossain
27340: voimalaitokset ova kestoajaltaan pitkäikäisiä muodossa kuitenkin toteutetaan, jolloin pa.i.
27341: ja siten ne lisäävät pysyvästi varallisuut- kallisen voimahuollon kehittäminen samassa
27342: tammi). Maamme teollisuuden laajentumisesta yhteydessä täytyisi voida varmistaa. Tämä
27343: yhä suurempi osa tulee nykyisin jalostusteol- on tärkeää myös siksi, että vesistöjen kun-
27344: lisuuden osalle. J alostustoollisuus ei kuiten- nossapidon ja hoidon suorittajaksi voimata-
27345: kaan voi olla kilpailukykyinen ellei tuotan- lous yleisimpänä vesistön hyväksikäyttäjänä
27346: nossa voida käyttää hyväksi myös kotimaisia on osoittautunut parhaiten soveltuvaksi. Edel-
27347: luonnonvaroja. Tästä syystä vesivoimalaitos- läolevan perusteella esitämme eduskunnan hy-
27348: ten rakentaminen on kansantaloudellisesti väksyttäväksi toivomuksen, ·
27349: tarkoituksenmukaista perustuotannon lisää-
27350: mistä. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27351: Koska koko energiantarpeeseemme verrat- toime.,piteisii., halpakorkoise., lama.,
27352: tuna Suomen pienvesivoimamäärä on vähäi- myö.,tämiseksi alle 10 000 k W :., pie.,-
27353: nen ja sen rakentaminen tapahtuu pienem- vesivoimalaitoksille.
27354: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
27355:
27356: Pentti Mäki-Hakola. Veikko Savela.
27357: 603
27358:
27359: IV,291. -Toiv.al. N:o 251.
27360:
27361:
27362:
27363:
27364: Savela ym.: Ptr11ntsthkkelyksen. modifioin.titeoUisuuden. pe-
27365: rustmnisesttJ.
27366:
27367:
27368: E d u s k u: n n a l :l e.
27369:
27370: Maassamme on perunajauhoteollisuus li· kg eli 85 %. Suomessa on teollisuuden koko-
27371: sääntynyt viime vuosina siinä määrin, että naiskäyttö ehkä 10-12 milj. kg, josta koti·
27372: perunan vuotuisista satovaihteluista huoli· maista perunatärkkelystä vain 4---5 milj. kg.
27373: matta pystytään nykyinen kotimainen kulutus Ilmeisesti on olemBBSa edellytykset lisätä teol-
27374: joka vuosi tyydyttämään. Poikkeuksellisen hy- lisuudessa kotimaisen perunajauhon käyt-
27375: vinä perunavuosina, kuten esimerkiksi v. 1960, töä 5--10 milj. kg vuodessa yli nykyisten
27376: tuotti perunajauhoteollisuus perunajauhoa n. määrien, jos kotimaisella perunatärkkelyksellä
27377: 24 milj. kg. Kun nykyinen kulutus on n. 9 tyydytetään yhtä suuri osuus teollisuuden
27378: milj. kg vuodessa, jäi tätä kyseiselle teollisuu- tärkkelyksen käytöstä kuin Ruotsissa.
27379: delle varastoon erittäin suuret määrät. Huo- Ruotsissa perustuu perunajauhon suuri
27380: limatta siitä, että valtion viljavarasto osti n. käyttö teollisuuden tarpeisiin siihen, että siellä
27381: 9 milj. kg perunajauhoa, jota se ei laske liik- on riittävästi modifiointitehtaita, jotka val-
27382: keelle toistaiseksi, on perunajauhon markki- mistavat modifioituja perunatärkkelystuot.
27383: noimistilanne heikko. Myös tulevaisuudessa on teita. Tätä voidaan käyttää lähes kaikkiin nii-
27384: todennäköisesti vaikeuksia tässä suhteessa, hin tarkoituksiin, mihin teollisuus tärkke.
27385: koska vuotuinen valmi~tus huonoimpinakin lystä tarvitsee. Jotta Suomessa perunajauho-
27386: vuosina tullee vastaamaan ,edellä mainittua teollisuuden kapasiteetti voitaisiin käyttää
27387: 9 milj. kg: n tarvetta. Uutta perunajauhoteol- hyväksi ja toisaalta perunan viljely pitää riit.
27388: lisuutta on nimittäin perustettu kokonaan tävän laajana sekä taata myös riittävä tuotta-
27389: uusille alueille mm. ISavoon, Keski-Suomeen jahinta teollisuusperunalle, olisi maahamme
27390: ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä lisätty myös en- nopeasti perustettava perunajauho- tai muun
27391: tisillä alueilla mm. Etelä-Pohjanmaalla. Tämä teollisuuden yhteyteen modifiointiteollisuutta.
27392: tulee tasoittamaan satovaihteluiden aiheutta- Kun kysymyksessä on uusi teollisuuden ala,
27393: mia eroja vuotuisessa valmistuksessa. eikä yksityinen teollisuus ole osoittanut kiin-
27394: Edellisestä johtuen tulevat perunajauhon nostusta asiaan, olisi valtion ryhdyttävä aina-
27395: markkinointikysymykset maassamme jatku- kin aloitteentekijäksi.
27396: vasti olemaan vaikeat, ellei perunajauholle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27397: keksitä uusia käyttömuotoja. Naapurimaas. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27398: samme Ruotsissa käytetään tärkkelystä kaik- muksen,
27399: kiaan 32 milj. kg. Tästä on kotimaista peruna-
27400: tärkkelystä 27 milj. kg ja tuontitärkkelystä että hallit-us kiireellisesti ryhtyisi toi-
27401: n. 5 milj. kg eli vähemmän kuin meillä Suo- men-piteisiin. perunatärlrikelyksen. modi-
27402: messa. Teollisuus käyttää Ruotsissa tärkke- f-toin.titeollisuuden. perustamiseksi maa-
27403: lystä yhteensä n. 26 milj. kg vuodessa ja hamme.
27404: tästä on kotimaista perunatärkkelystä 22 milj.
27405: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
27406:
27407: Veikko Savela. Heimo Linna.
27408: Aaro Lintilä. Erkld Baukipuro.
27409: 604
27410:
27411: IV,292.- Toiv.al. N :o 252.
27412:
27413:
27414:
27415:
27416: Haukipuro ym.: Maaseudun. sähkön kulutuksen lisäämisestä
27417: ja sähkön hinnan alentamisesta.
27418:
27419:
27420: Ed u s kun na U e.
27421:
27422: ·Maaseudun sähköjakeluyhtymissä kulut- saantinsa turvaamiseksi rakentamaan ja uusi-
27423: tajahinnat ovat kalliin jakeluverkoston vaati- maan kalliita muuntamoita, runkojohtoja ja
27424: mien kustannuksien vuoksi korkeammat kuin paikallisia vesivoimalaitoksia. Näiden raken-
27425: suurissa asutuskeskuksissa. Mitä suuremmaksi taminen aiheuttaa jakeluyhtymissä rahoitus-
27426: sähkö kulutus kasvaa yhtymien alueella, sitä vaikeuksia, mikä vuorostaan aiheuttaa sähkön
27427: halvemmaksi jakelukustannukset kWh kohden myyntihintojen nousua. Tämän hinnannousun
27428: muodostuvat. Viime aikoina on maaseudulla välttämiseksi olisi tärkeitä perusinvestointeja
27429: ryhdytty. käyttämään polttomoottoreita kor- varten maaseudun jakeluyhtymien saatava
27430: keiden tariffien vuoksi sellaisissa paikoissa, pitkäaikaisia halpakorkoisia lainoja.
27431: joissa sähkönkäyttöä olisi pidettävä tarkoi- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
27432: tuksenmukaisena. Näin on tapahtunut erityi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivo-
27433: sesti maataloudessa ja pienteollisuudessa. Kun muksen,
27434: tämä suuntaus on jakeluyhtymien ja maamme
27435: ulkomaankaupan kannalta epäedullinen, olisi että hallitus selvittäisi maaseudun
27436: sähkötariffien perusteita muutettava nykyi- sähkötariffeja ja niiden suuruuteen
27437: seen käytäntöön soveltuvammaksi. Esimerkiksi vaikuttavia tekijöitä siinä tarkoituk-
27438: peltohehtaariin sidotut tariffimaksut eivät sessa, että sähkön kulutus maaseudulla
27439: enää ole tarkoituksenmukaisia. saadaan lisääntymään ja sitä kautta
27440: Maaseudun jakeluyhtymät joutuvat Sähkön- sähkön hinnat alenemaan.
27441: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
27442:
27443: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi.
27444: Paavo Niinikoski. Veikko Savela.
27445: Artturi Jämsen. Antti Kinnunen.
27446: Reino Kangas. Martti Linna.
27447: 605
27448:
27449: IV,293.- Toiv.a.l. N:o 253.
27450:
27451:
27452:
27453:
27454: Leinonen ym.: Sähkö"" hi,taeroje"" tasoittamisesta.
27455:
27456:
27457: Ed uskunnaHe.
27458:
27459: Sähkö on välttämätön kulutustarvike niin jois-Suomen työväestön runsas Ruotsiin siir-
27460: yksityisille kansalaisille kuin teollisille yri- tyminen, ei voi olla valtiovallan ja koko
27461: tyksillekin ja on :teollisten yritysten perusta- maan kannalta tervettä työllisyyspolitiikan
27462: misen edellytys ja ,toiminnan jatkuva ehto. hoitamista. Siksi olisi sähkön tariffipolitiik.
27463: Pohjois-Suomessa, joka on maamme kehitys- kaan saatava nopeasti tarkistus, joka asettaa
27464: alueista laajin ja yhtenäisin, on tässä suh- Pohjois ja Etelä-Suomen sähkön kuluttajat
27465: teessa suuria epäkohtia. Vaikka maan vesi- tasavertaiseen asemaan.
27466: voimalaitoksista huomattavin osa sijaitsee Hintasuhteiden erot johtuvat maaseudun
27467: Pohjois-Suomessa, saatetaan kuluttajalta voi- sähköyhtiöiden suurista pääomamenoista,
27468: malaitoksen äärellä periä jo viisinkertainen jotka taasen puolestaan harvaan asuttujen
27469: sähkön hinta verrattuna Etelä-Suomeen. seutujen pienjännitelinjojen ja ronuntoase-
27470: On näin ollen luonnollista, että nykyinen mien rakennuskustannukset ovat aiheuttaneet.
27471: sähkötariffipolitiikka on muodostunut teolli- Koska Etelä-Suomen kuluttajia hyödyttä-
27472: suuden sijoittamisen suoranaiseksi esteeksi ja vät valtavat voimansiirtolinjat on rakennettu
27473: mikäli nykyistä tariffipolitiikkaa jatketaan, voimalaitosyhtiöiden ja yleisillä varoilla si-
27474: ei Pohjois-Suomeen suunniteltavalla uudella ten, etteivät niihin sijoitetut pääomat rasita
27475: teollisuudella ole läheskään samanlaisia toi- kuluttajakuntaa, on oikein ja kohtuullista,
27476: minnan edellytyksiä kuin maan etelä-osassa. että valtiovalta sopiviksi katsomillaan toimen-
27477: Epäkohdat tariffipolitiikassa ovat tehneet piteillä tekee mahdolliseksi sähkön hintaero-
27478: tehottomaksi myös Pohjois-Suomen teollisuu- jen tasoittamisen maan vauraampien seutujen
27479: den veronhuojennuslain, ja vie merkityksen ja kehitysalueiden välillä.
27480: valtion pienteollisuudelle myöntämiltä lai- Edellä selostettuun viitaten ehdotamme
27481: noilta. Voimalaitosten soveltamat tukkuhin- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27482: nat, joissa Oulujoen alueella noudatetaan vomuksen,
27483: 10% ja Kemijoen alueella 15% halvempia
27484: tukkuhintoja kuin Etelä-Suomessa, ei riitä että halUtus ryhtyisi välittömästi
27485: epäkohtaa tasoittamaan. tarmokkaisiin toimenpiteisiin sähkön
27486: Koska voimavirran liittymis- ja tariffi- nykyisten mm. uuden teollisuuden syn-
27487: maksuina useinkin peritään suunnilleen sama tymistä estävien suurten hintaerojen
27488: hinta kuin minkä alityöllisyysalueen yrittäjä tasoittamiseksi avustus-, lainoitus- ym.
27489: mahdollisesti saa valtiolta pienteollisuuslai- tarpeellisiksi katsomiaan keinoja käyt-
27490: naa, ei uutta yksityistä teollisuutta ole pääs- täen, jotta Pohjois-Suomen alityölli-
27491: syt syntymään, vaan alueella jatkuu vuo- selle talouselämälle suotaisiin tässä suh-
27492: desta toiseen paha rakenteellinen työttömyys. teessa samat toimintaedellytykset kuin
27493: Tällainen asiantila, josta johtuu mm. Poh- maan vauraammissakin osissa.
27494: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
27495:
27496: Armas Leinonen. Tuure Salo.
27497: 606
27498:
27499: IV,294.- Toiv.al. N':o 254.
27500:
27501:
27502:
27503:
27504: Leinonen ym.: Toimenpiteistä sähkönjakelupolitiikan uudis-
27505: tamiseksi.
27506:
27507:
27508: E d u s kun n a 11 e.
27509:
27510: Kun sähköenergian kehittämiselle atomi~ hentuneen sähkönjakelupolitiikan kehittämi-
27511: voimalaitosten ansiosta on rajattomat mah- seksi lainsäädännöllisin ym. toimenpitein,
27512: dollisuudet, ja kun sähköenergia energiamuo- jotta kaikki kuluttajat ja ennen kaikkea pie-
27513: doista omaa kaikkein monipuolisimmat käyt- net ja Pohjois-Suomen ja muiden harvaan
27514: tömahdollisuudet ja on taloud·essa ja teolli- asuttujen ja alityöllisyysalueiden yritykset
27515: suudessa helpoimmin käytettävää, sekä ottaen voisivat saada yleishyödyllistä sähköener-
27516: huomioon että sähkön jakelukustannukset tu- giaa sen todellisella tuotantohinnalla ja että
27517: levat sitä pienemmiksi, mitä suuremmaksi tu- sähköverkosto yleishyödyllisyydessä pitkällä
27518: lee kulutus, sekä sen että suuret teollisuus- tähtäyksellä rinnastettaisiin esim. tieverkos-
27519: laitokset pystyvät hankkimaan sähköenergian toon.
27520: sen tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
27521: mutta pienet ja alkavat ja ennen kaikkea nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27522: Pohjois-Suomen ja muiden harvaan asuttu- muksen,
27523: jen seutujen yritykset ja kuluttajat joutuvat
27524: maksamaan tariffi- ja perustamiskustannuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
27525: sina niin kohtuuttoman hinnan sähkön käyttö- lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin van-
27526: mahdollisuudesta ja tariffi-, virranhinta- ja hentuneen ja epäterveen sähkönjakdu-
27527: korkokuluina niin korkean hinnan sähkön jat- p'olitiikan uudistamiseksi siten, että ku-
27528: kuvasta käytöstä, että se nostaa kohtuutto- luttajat ja ennen kaikkea pienyrittä-
27529: masti toimivien pienyritysten tuotantokus- jät saisivat sähköenergiaa sen todelli-
27530: tannuksia ja lamaannuttaa yritteliäisyyden silla tuotantohinnalla ja jotta täfhän
27531: ja aktiivisuuden ratkaisevasti suurelta osalta. päästäisiin, sähköverkosto yleishyödyl-
27532: Hallituksen olisi heti ryhdyttävä toimenpi- lisyydessä pitkällä tähtäyksellä rinnas-
27533: teisiin koko kansantaloutta rasittavan täysin tettaisiin esimerkiksi tieverkostoon.
27534: epäterveeseen suuntaan kehittyneen ja van-
27535: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
27536:
27537: Armas Leinonen. Tuure Salo.
27538: 607
27539:
27540: IV,295. -Toiv.al. N:o 25.5.
27541:
27542:
27543:
27544:
27545: E. :B.ä.iänen 1J1L: Sähkö-virran hinnan saattamisesta samaksi
27546: koko ma«sM.
27547:
27548:
27549: Ed uskunnaBe.
27550:
27551: Syrjäseutujen sähköistämiselle on asettanut yleistyessä on sähkö voimakoneena menettänyt
27552: rajoituksia se, ettei sähkövirran hintaa ole merkitystään.
27553: voitu saada maassamme kaikille kuluttajille Kulutukseen perustuva perustariffi, joka
27554: samansuuruiseksi. Syrjäseutujen elinkeinoelä- olisi sama koko maassa niin maaseudulla kuin
27555: mälle asettaa taas rajoituksensa se, ettei liit- kaupungissakin, olisi omiaan poistamaan nY·
27556: tymis- ja teollisuustariffimaksut ole saman- kyisen epäkohdan. Sen toteuttamisessa olisi
27557: laiset kaupungeissa ja maaseuduilla. Näiden kieltämättä vaikeuksia maaseudun sähköyh-
27558: epäkohtien vuoksi tarpeellista liittyjämäärää tymien kohdalta ilman valtiovallan tehokasta
27559: ei saada kaikkiin maaseudulle suunniteltuihin apua, mutta tämän avun järjestäminen olisi
27560: muuntopiireihin ja teollisuus sekä muu yrit- kaiken oikeudenmukaisuUS- ja ta:sapuolisuus-
27561: täjätoiminta hakeutuu kaupunkeihin. periaatteen pohjalta valtiovallan velvollisuus.
27562: Maatalouden kannalta peltohehtaarimää- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
27563: riin perustuva tariffipolitiikka on epäoikeu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi.
27564: denmukainen. Peltokuvioiden epäsäännölli· vomuksen,
27565: syyden vuoksi ei sähköä voida tehokkaasti kai-
27566: killa tiloilla käyttää hyvärosi. ·Traktoria käy. että hallitus "nklpeasti ryhtyisi toi-
27567: tetään voimakoneena ja, leikkuupuimurin menpiteisiin sähkövirran hinnan saa-
27568: miseksi samaksi koko maamme alueella.
27569: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
27570:
27571: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti
27572: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
27573: Aaro Lintilä..
27574: 608
27575:
27576: IV,296.-Toiv.al. N:o 2ö6.
27577:
27578:
27579:
27580:
27581: Saalasti ym.: Sähkön, saattamisesta oikeuden,mukaisesti palve.-
27582: lemaan, tuotan,toelämää.
27583:
27584:
27585: Ed uskunnaHe.
27586:
27587: Perustuslain mukaan on maassamme vero- dalla erikoisvero, josta olisi päästävä ja siir-
27588: tusoikeus valtiolla, kunnalla ja seurakunnalla. ryttävä kulutuksen mukaisiin maksuihin.
27589: Yhdyskuntaelämän kehittyessä ovat ·kunta- Sama sähköverkostoon liittymismaksujen, ta-
27590: muotojen tarjoamat palvelukset huomattavasti riffien ja sähkövirran hinnan korkeus estää
27591: erilaistuneet riipuen kuntien varallisuudesta. myös pien- ja keskisuuren teollisuuden kehit-
27592: Vaikka kuntien kustannusosuuksia on valtion tymistä alueilla, missä pysyvien työpaikkojen
27593: avustuksin pyritty tasoittamaan, ei sittenkään muodostuminen olisi välttämätöntä.
27594: ole pystytty aikaansaamaan sellaista kustan- Olisi sen vuoksi selvitettävä, mitkä ovat ne
27595: nusten jakoa, joka tekisi mahdolliseksi tasa. toimenpiteet, joilla sähkön käyttö saataisiin
27596: puolisen ,talous-, sosiaali. ja kulttuurielämän oikeudenmukaisesti palvelemaan tuotantoelä-
27597: kehittymisen. mää koko maassa ja vapauduttaisiin virheelli-
27598: Eräänä kehitystä jarruttavana ja kustan- sistä kustannusten jakosidonnaisuuksista. Nyt
27599: nustasoa korottavana tekijänä ovat sähköistä- ovat sähköistämiskustannukset ja sähkön hin-
27600: miskustannukset ja korkea sähkövirran hinta nat korkeimmat lähellä Pohjois-Suomen voi-
27601: maalaiskunnissa. malaitoksia ja suurin siirtotappioin etelään
27602: Kun sähkölinjojen perustamia- ja kunnossa. siirretty virta sen sijaan voidaan tarjota ku-
27603: pitokustannukset haja-asutuksessa ovat suu- luttajille halvemmalla.
27604: ret, ovat sähköyhtiöt perustaneet sähkönkulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun~
27605: tushinnoittelun tueksi n.k. tariffijärjestelmän, nioittaen eduskunnan lausuttavaksi rtoivomuk-
27606: joka maataloudessa on kytketty peltohehtaa- sen,
27607: reihin. Tämä kytkentä on virheellinen erito- että hallitus tutkituttaisi, mitkä ovat
27608: ten sen vuoksi, että sähkön käyttö eri tiloilla ne toimen,piteet, joilla sähkön, käyttö
27609: on kovin erilaista. Enää ei puinnissa käytetä ja sähköistäminen saataisiin oikeudtm-
27610: juuri sähköä eikä viljan kuivattamistakaan mukaisesti palvelemaan tuotantoelä-
27611: suoriteta tilalla, vaan yhteisissä kuivaamoissa. mää koko maassa ja vapauduttaisiin
27612: Tariffiyksikköä kohti laskien on sähkön kulu- virheellisistä kustannusten jakosidon,..
27613: tus lisääntynyt. Pinta-alaan sidottu tariffi- naisuuksista ja antaisi sitä koskevan
27614: järjestelmä on mielestämme maatalouden koh- esityksen Eduskunnalle.
27615: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
27616:
27617: Kerttu Saalasti. Paavo Niinikoski.
27618: Katri Kaarlonen. Tahvo Rönkkö.
27619: 609
27620:
27621: IV,297.- Toiv.al. N:o 257.
27622:
27623:
27624:
27625:
27626: Vennamo: Syrjäseutujen sähköistyskustannusten alentami-
27627: sesta:
27628:
27629:
27630: Ed u s kun n alle.
27631:
27632: Maaseudun ja sen syrjäseutujen sähköistä- han sähkön suurkuluttajat sähköä moninker-
27633: minen on kiireellinen ja tärkeä asia. Asiaa on taisesti halvemmalla hinnalla.
27634: myös tutkinut valtioneuvoston asettama ko- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
27635: mitea, joka äskettäin on antanut mietintönsä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27636: Syrjäisempien ja vähävaraisempien seutu. sen,
27637: jen sähköistämisen suurimpana esteenä ovat että hallitus ryhtyisi kiireellisiin t'oi-
27638: sähköistämiskustannukset ja sähkötariffit. menpiteisiin erityisesti syrjäisempien
27639: Koska sähkö on välttämätön nykyaikaisessa ja väkävaraisempien seutujen sähköis-
27640: elämässä, niin yksityisen sähkön tarvitsijan tyskustannusten alentamiseksi sekä säh-
27641: kustannukset olisi saatava alennetuiksi koh- kön tariffimaksujen saattamiseksi oi-
27642: tuullisiksi. Samoin tariffimaksut olisi saatava keudenmukaisiksi ja kohtuullisiksi.
27643: oikeudenmukaisiksi ja alennetuiksi. Saavat-
27644: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
27645:
27646: Veikko Vennamo.
27647:
27648:
27649:
27650:
27651: 77 E 529/66
27652: 610
27653:
27654: IV,298.-Toiv.al. N:o 258.
27655:
27656:
27657:
27658:
27659: Vilmi ym.: Korkeajärvnitelinjojen rakentamisesta valtion kus-
27660: tannuksella syrjäseuduilla.
27661:
27662:
27663: E d u s k u n n a 1i e.
27664:
27665: Vaikka maaseudun sähköistäminen onkin den vuoksi ulottanut tukijärjestelmäänsä riit.
27666: viimeisten vuosien aikana edistynyt verlat- tävän pitkälle. Tukijärjestelmää olisikin tä-
27667: tain hyvin, ovat kaikkein syrjäisimmät seu- män vuoksi syrjäisten ja harvaan asuttujen
27668: dut jääneet kokonaisuudessaan sähköistyksen seutujen hyväksi kiireellisesti tarkistettava.
27669: ulkopuolelle. Tämä on johtunut hyvin suurelta Mielestämme tällä kohtaa voitaisiin tehdä rat-
27670: osaa voimassa olevasta valtionapujärjestel- kaiseva parannus siten, että kalliit korkea-
27671: mästä, sillä sähköistystä toteuttaneet jakelu- jännitelinjat rakennettaisiin kokonaisuudes.
27672: yhtiöt eivät ole saaneet valtion avustusta sel- saan valtion kustannuksella. Näin menetellen
27673: laisten alueiden sähköistämiseen, missä kus- perustamiskustannukset alenisivat yksityisen
27674: tannukset ovat nousseet vahvistettuja nor- sähkön kuluttajan kohdalla, ja sähköistämi-
27675: meja korkeammiksi. Onkin luonnollista, että nen voitaisiin syrjäseutujenkin osalta ny-
27676: syrjäisten seutujen asukkaat, jotka yleensä kyistä tuntuvasti helpommin toteuttaa.
27677: ovat vähävaraisinta väestöä, eivät ole talou- Kun suuriakin sähköyhtymiä on avustettu
27678: dellisista syistä johtuen voineet ilman valtion valtion toimesta korkeajännitelinjojen taken.
27679: tukea lähteä talouksiaan sähköistämään. ,tamisessa, olisi samaa periaatetta sovellettava
27680: Kun samanaikaisesti on valtion varoin myös harvaan asuttujen seutujen ja vaikeim-
27681: avustettu tuntuvasti rintamaiden ja tiheään missa olosuhteissa elävien kansalaisten koh-
27682: asuttujen alueiden sähköistystä, on ollut vää- dalla.
27683: rin jättää harvaan asuttujen seutujen väestö Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
27684: tälläkin kohtaa toisarvoiseen asemaan. Pitäi- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi.
27685: sihän samojen etujen kuulua niillekin ihmi- vomuksen,
27686: sille, jotka ovat asuinpaikakseen valinneet
27687: maamme syrjäisimmät seudut, sillä sielläkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27688: on pakko elää ja asua. Ja sähkö on siellä yhtä valtionavustusjärjestelmän tarkistami-
27689: tarpeellinen kuin rintamaidenkin asukkaille. seksi ja muuttamiseksi sellaiseksi, että
27690: Onkin pidettävä erittäin epäoikeudenmukai- syrjäseutujen ja perustettavien asutus-
27691: sena, että maan syrjäisimmät ja köyhimmät alueiden sähköistämiseen tarvittavat
27692: alueet ovat jääneet sähköistämättä sen vuoksi, korkeajännitelinjat rakennettaisiin ko-
27693: että valtio ei ole kustantannusten kalleu- konaisuudessaan valtion kustannuk-
27694: sella.
27695: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
27696:
27697: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
27698: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti
27699: Veikko Hanhirova.
27700: 611
27701:
27702: IV,299. - Toiv.al. N :o 259.
27703:
27704:
27705:
27706:
27707: \
27708:
27709: Vilmi ym.: Maaseudun sähköistä.mistä koskevan ·valtionavus-·
27710: tuksen lisäämisestä.
27711:
27712:
27713: E d u s k u n n a 11 e.
27714:
27715: Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kustannusten noususta. Valtionapuehtojen
27716: on maaseudun sähköistämistä toteutettu erit- mukaan eivät maakunnalliset sähköyhtymät
27717: täin tehokkaasti. Ratkaisevimmin tähän suo- ole saaneet eräitä poikkeuksia lukuunotta-
27718: tuisaan kehitykseen on vaikuttanut tarkoituk- matta valtionapua sellaisille alueille, missä
27719: seen vuosittain myönnetty valtion tuki. Kui- kustannukset ovat nousseet yli 210 mk. ta-
27720: tenkin erikoisesti Pohjoi~Suomessa ja muual- riffiyksikköä kohden. Kun syrjäseuduilla har-
27721: lakin maassamme on vielä runsaasti syrjäisiä vasta asutuksesta ja pitkistä matkoista joh-
27722: alueita, jotka pääasiassa asutuksen hajanai- tuen kustannukset nousevat helposti 300-
27723: suuden vuoksi ovat edelleen ilman sähköä. 400 mk. tariffiyksiköltä, pitäisi valtionavun
27724: Äskettäin työnsä päättänyt maaseudun säh- "kattorajaa" koroittaa nykyisestä 210 mk:sta
27725: köistäiDisen tarvetta ja edellytyksiä tutkinut vähintään 400 markkaan tariffiyksiköltä.
27726: komitea onkin todennut, että maassamme on Vielä parempi ratkaisu kustannusten jaossa
27727: vielä 120.000 sähkötöntä kotia. olisi se, että koko maassa määrättäisiin yk·si-
27728: Käsityksemme mukaan tämä on vakava yh- tyisiltä kuluttajilta perittävä liittymismaksu
27729: teiskunnallinen epäkohta, joka täytyisi val- kaikkialla samaksi esim. a. 100 mk. tv: Itä,
27730: tiovallan kiireellisesti korjata. Pitäisihän kai- valtion avustuksen peittäessä kokonaan ylime-
27731: kille kansalaisille asuinpaikasta huolimatta nevän osan. On täysin kohtuutonta, että val-
27732: turvata edes lähimain samanlaiset elämisen tionavun turvin on sähköistetty kustannuk-
27733: mahdollisuudet. Tämä olisi myös tehokkainta siltaan halvat rintamaat, mutta samanaikai-
27734: kehitysaluepolitiikan toteuttamista, missä sesti on unohdettu syrjäseudut ja köyhät asu-
27735: olisi helpointa päästä nopeasti sanoista tekoi- tusalueet. Tasavertaisuus ja yhteiskunnalli-
27736: hin. nen oikeudenmukaisuus vaatii tämän epäkoh-
27737: Kuitenkin maaseudun sähköistämiseen dan pikaista korjaamista.
27738: myönnettyjä valtion avustusmäärärahoja on Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
27739: viimeisten vuosien aikana jatkuvasti supis- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27740: tettu, mistä syystä vielä sähköä vailla olevien vomuksen,
27741: alueiden sähköistäminen on tuntuvasti hidas-
27742: tunut. Osaltaan tähän on ollut vaikuttamassa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27743: myös se, että valtionapuperusteet maaseudun toimenpiteisiin maaseudun sähicöistä-
27744: sähköistämisen tukemiseksi ovat olleet yli 10 mistä koskevan valtionavustuksen lisää-
27745: vuotta ennallaan ja näin jääneet tuntuvasti miseksi ja valtionapua koskevien perus-
27746: jälkeen tänä aikana tapahtuneesta yleisestä teiden tarkistamiseks·i.
27747: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
27748:
27749: Pekka Vilmi. Reino Kangas. Aulis Sileäkangas.
27750: Olavi Lahtela. Hannes Paaso. Erkki Haukipuro.
27751: Eino Lottanen. Veikko Hanhirova. Ale Holopainen.
27752: Reino Karpola. Toivo Antila..
27753: 612
27754:
27755: IV,300. - Toiv.al. N: o 260.
27756:
27757:
27758:
27759:
27760: V. A. Virtanen: Sähköistämisen valtionavustuksen korottami-
27761: sesta saaristolueilla.
27762:
27763:
27764: Ed uskunnalie.
27765:
27766: Saimaan saaristossa - samoinkuin muis- dyttävä pikaisiin toimenpiteisiin sähköis-
27767: sakin saaristoissa - asuu väestö vaikeissa tyksen Vllll!tion avustusten korottamiseksi
27768: oloissa pitkien vesimatkojen takana ja on ta- siten, että myös saariston väestöllä olisi mah-
27769: loudellisesti sellaisessa asemassa, ettei se omin dollisuus koneistaa talouttaan ja siten päästä
27770: voimin voi toteuttaa elinmahdollisuuksiinsa vähänkin tasavertaisempaan asemaan muualla
27771: vaikuttavia uudistuksia, vaikka yrityshalua asuvien mm. maataloudenharjoittajien kanssa.
27772: kyllä on. Näiltä alueilta siirtyy vuosittain työ- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotan
27773: kykyistä väestöä teollisuusseuduille. Kuntien kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
27774: taloudellinen kestokyky heikkenee, kun veroa vomuksen,
27775: maksava väestö siirtyy muualle. Mahdolli-
27776: suuksia teollisuudelle ei juuri ole ja pien- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27777: teollisuuskin on miltei olematonta. menpiteisiin sähköistämisen valtion-
27778: Saariston asujamiston elinmahdollisuudet avust'Uksen tuntuvasti korottamiseksi
27779: paranisivat huomattavasti, jos sinne saatai- saaristoalueilla niin, että myös saaris-
27780: sHn ulotettua sähkö. Nykyisen lainsäädän- ton väestöllä olisi taloudelliset mah-
27781: nön puitteissa väestöUä ei ole siihen trulou- dollisuudet sähkön saantiin.
27782: delil'isia mahdollisuuksia. Siksi olisi ryh-
27783: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
27784:
27785: Viljo Virtanen.
27786: 613
27787:
27788: IV,301. -Toiv.al. N:o 261.
27789:
27790:
27791:
27792:
27793: V. A. Virtanen ym.: Dieselgeneraattoriyhdistelmän avulla
27794: hankitun sähkön hankintakustannusten saattamisesta val-
27795: tion lainaam ja avustukseen oikeuttavaksi.
27796:
27797:
27798: E d u s kun n a H e.
27799:
27800: Vaikka maamme sähköistäminen on viime niinkuin se osallistuu tariffiyksikköhinnan
27801: vuosina kulkenut voimakkaasti eteenpäin, on alentamiseen normaalitapauksissa, milloin
27802: kuitenkin vielä alueita, joihin ei sähkö ulotu. sähkön hankinta tariffiyksikköä kohti muo-
27803: Lähinnä on kysymys maan syrjäisimmistä dostuu keskimääräistä korkeammaksi. Koska
27804: seuduista ja saaristosta, joissa elämä muuten- dieselgeneraattoriyhdistelmän avulla voidaan
27805: kin on rintamaitten elämää ankeampaa. Eräät saada helpotusta kaikkein vaikeimmissa olo-
27806: alueet sijaitsevat niin poikkeuksellisissa suhteissa elävien talouksiin vieläpä huomat-
27807: oloissa, että sähkövoiman vieminen edes sie- tavasti vähäisemmin kustannuksin, olisi mie-
27808: dettävin kustannuksin ei ole mahdollista. lestämme valtion apu ulotettava käsittämään
27809: Tämän epäkohdan poistamiseksi ovat saa- myös dieselgeneraattoriyhdistelmän kautta
27810: riston ja syrjäseutujen asukkaat ryhtyneet sähköistettyjä talouksia. Luonnollisesti tämä
27811: hankkimaan joko yksinään tai naapuritalouk- tulisi kY'symykseen vain siellä, missä ei koh-
27812: sien kanssa yhteisvoimin ns. dieselgeneraatto- tuullisin kustannuksin voida käyttää taval-
27813: riyhdistelmiä, jonka avulla he ovat ratkais- lista sähköä.
27814: seet taloutensa sähköistämisen. Dieselgene- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
27815: raattoriyhdistelmä onkin osoittautunut sekä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27816: käytännölliseksi että tehokkaaksi ratkaisuksi. muksen,
27817: Tosin se ei täysin vastaa sähkövoiman suo-
27818: mia etuja, mm. puimakoneen käyttö ei ole että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27819: mahdollista. Kuitenkin se tyydyttää talouk- siellä, missä sähkön saanii muuten ei
27820: sien pääasiallisen sähkövoiman tarpeen siellä, ole mahdollista tai taloudellisesti tar-
27821: missä sähkön saanti muutoin on joko lähes koituksenmukaista, myös dieselgene-
27822: mahdotonta tai sen hankkiminen muodostuu raattoriyhdistelmän avulla hankitun
27823: sekä yhteiskunnalle että yksityiselle kohtuut- sähkön hankintakustannukset katsot-
27824: tomia kustannuksia vaativaksi. taisiin sellaisiksi sähkön hankintakus-
27825: Dieselgeneraattoriyhdistelmän hankintaa tannuksiksi, joihin Mrmaalia käytän-
27826: rajoittaa kuitenkin se, että valtio ei osallistu töä noudattaen myönnettäisiin valtion
27827: tämäntapaisen sähkön hankintakustannuksiin lainaa ja avustusta.
27828: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
27829:
27830: Viljo Virtanen. Urho E. Knuuti.
27831: Antti 0. Pennanen.
27832: 614
27833:
27834: IV,302. - Toiv.al. N: o 262.
27835:
27836:
27837:
27838:
27839: Lahtela ym.: Kemijoen vesistön säännöstelyn yleissuunnitel-
27840: man laatimisesta.
27841:
27842:
27843: E d u s k u n n a 11 e.
27844:
27845: Kemijoen vesistössä on rakennettu voima- suunniteltava myös paikallinen tieverkko nip-
27846: laitoksia jo noin 20 vuoden ajan. Tämä ra- pukuljetusta ja rakennettavia patosiltoja sil-
27847: kentaminen on merkinnyt huomattavaa työ- mällä pitäen. Edelleen tällaisessa yleissuun-
27848: tilaisuutta Lapin läänissä. Näissä töissä on ol- nitelmassa voidaan kalastuskysymykset ym.
27849: lut eräinä vuosina yli 4 000 työntekijää. Ve- ratkai·sta parhaiten.
27850: sivoiman rakentamista uhkaa tällä hetkellä Valtio toteuttaa kustannuksellaan Kymi-
27851: kuitenkin varsin suuri hidastuminen ja työn- joen muuttamisen nippuväyläksi, samoin se
27852: tekijämäärä on supistunut kymmenenteen suunnittelee Kokemäenjoen rakentamista nip-
27853: osaan aikaisemmasta. Uusien voimalaitosra. puväyläksi. Valtio toteuttaa kustannuksellaan
27854: kennusten aloittamisajankohdasta ei ole tie- laajoja säännöstelyjä ja vesistön järjestelyjä
27855: toa.. Kemijoki Oy ilmoittaa myyvänsä suu- em. alueiden talouselämän kohentamiseksi.
27856: ressa määrin kalustoaan. Koko Kemijoen ra- Täten olisi perusteltua, että Kemijoenkin
27857: kentamisohjelma jopa pääuoman osalta näyt- yleisjärjestelyt toteutettaisiin kokonaan val-
27858: tää jäävän kesken. Tekojärvien rakentaminen tion kustannuksella ja voimalaitosyhtiöt huo-
27859: on siirtynyt vuodesta toiseen. lehtisivat vain omien voimalaitosportaittensa
27860: Kemijoen rakentamisen seurauksena uitto- rakentamisesta ja näihinkin olisi valtion osal-
27861: olosuhteet muuttuvat vesistössä. Kala ei nouse listuttava silloin, kun niitä voidaan käyttää
27862: enää vesitöön. Suuria alueita on pantu veden siltoina ja kun niiden rakentaminen nippu-
27863: alle tai ostettu jo tässä tarkoituksessa. Täten väylän kannalta on välttämätöntä. Tällaisilla
27864: on Lapin talouselämälle saatettu merkittävä Kemijoen kokonaisjärjestelytoimenpiteillä ve-
27865: menetys, mikäli voimalaitosrakentaminen tu- sivoiman rakentaminen saataisiin Kemijoen
27866: loa tuottavana toisaalta tyrehtyy. Haitallisinta vesistössä taloudelliseksi ja siten vesiraken-
27867: on se epätietoisuus siitä, mitä Kemijoen vesis- nustyöt jatkumaan .täydessä laajuudessaan.
27868: tössä todella tullaan tekemaan. Ounasjoen Samalla voitaisiin Kemijoesta tehdä niin
27869: säännöstelystä, sen toimeenpanosta tai hyl- halpa kuljetusväylä, että se kohottaisi kan-
27870: käämisestä olisi saatava kiireisesti päätös. Eri- tohintoJa ja loisi edellytykset laajoille met-
27871: tyisesti yrityksestä vahinkoa kärsivien kan- sänparannustoimenpiteille käytännöllisesti
27872: nalta tämä päätös olisi ;tarpeen. katsoen koko Lapin läänissä. Edellä olevan
27873: Kemijoen vesistö voitaisiin ilmeisesti par- perusteella esitämme kunnioittaen eduskun-
27874: haiten järjestää siten, että valtio laatisi kii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27875: reellisesti yleissuunnitelman, johon voimalai-
27876: tosporrastuksen ja säännöstelyjen lisäksi lii- että hallitus laadituttaisi kiireelli-
27877: tettäisiin suunnitelma uiton muuttamisesta sesti Kemijoen vesistön säännöstelystä
27878: nippukuljetukseksi esim. Vuotaosta Kitistä yleissuunnitelman, jossa Kemijoki
27879: pitkin Kemijärvelle ja siitä edelleen Kemiin. muutettaisiin nippu-uittoväyläksi ja
27880: Tällöin voitaisiin luopua kalliista erottelusta jolla taattaisiin Kemijoen vesivoiman
27881: Kemissä ja Vuostimossa. Järjestelyssä olisi jatkuva rakentaminen.
27882: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
27883:
27884: Olavi Lahtela. Reino Kangas.
27885: 615
27886:
27887: IV,SOS. -Toiv.al. N:o 268.
27888:
27889:
27890:
27891:
27892: Friman ym.: Lokan. ja Porttipahdan. vedensäännöstelyaltaan
27893: raJcentamisesta.
27894:
27895:
27896: E d u s k u n n a 1~ e.
27897:
27898: Jo toistakymmentä vuotta sitten tehtiin van satunnaisissa töissä työskentelevät ihmi-
27899: suunnitelmia Lokan ja Porttipahdan veden- sset saisivat siinä myös pitempiaikaisen vaki.
27900: säännöstelyaltaan rakentamiseksi. Vaikka naisen työpaikan. Lisäksi yksityisten hallussa
27901: suunnitelmat ovat valmiit ja niiden edellyt- olevien erilaisten koneiden pitempiaikaiselle
27902: tämä väestönsiirtokin on allasalueelta suori- käytölle tämä työmaa avaisi mahdollisuuk-
27903: tettu, ei varsinaiseen rakentamiseen ole vielä sia.
27904: ryhdytty, vaan työt ovat rajoittuneet met- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
27905: sien hakkui~iin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27906: Kemijoen valmiiksirakennettujen ja tule- muksen,
27907: vaisuudessa rakennettavien voimalaitosten te-
27908: hokkaan käytön kannalta tämä allas on vält- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27909: tämätön. Se voisi muodostaa sopivan työttö- Lokan ja Porttipahdan. vedensäännös-
27910: myystyökohteen Sodankylän ja sen naapuri- telyaltaan raken-tamiseksi Kitisen ja
27911: kuntien vajaatyöllisyysalueilla. Nykyään ai- Luiron. vesistössä.
27912: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
27913:
27914: Toivo Friman. Eino Tainio.
27915: Anna-Liisa Tiekto. Pekka Salla.
27916: 616
27917:
27918: IV,304. - Toiv.al. N :o 264.
27919:
27920:
27921:
27922:
27923: Niskanen ym.: Tttrun sataman saattamisesta IIangon sataman
27924: kanssa SOJmanlaiseen asemaan rahtitasoitusjärjestelmään
27925: nähden.
27926:
27927:
27928: E d u s k u n n a 11 e.
27929:
27930: Nykyisin voimassa oleva rahtitasoitusjär- Koska Turun ja Hangon satamat ovat luon-
27931: jestelmä ja siihen liittyvät Hangon satamaa nolliset talvisatamamme, olisi yleisen edun
27932: 16. 4-15. 2 välisenä aikana koskevat eri- mukaista saattaa ne periaatteessa samaan ase-
27933: koismääräykset ovat talvimerenkulun ja val- maan rahtitasoitusjärjestelmään nähden. Täl-
27934: takunnan yleisen edun kannalta osoittautu- löin tulisi noiden kummankin sataman kapa-
27935: neet käytännössä monessa suhteessa haitalli- siteetti parhaalla mahdollisella tavalla. käy-
27936: siksi. Nyt voimassa oleva rahtitasoitusjärjes- tetyksi ulkomaankauppamme hyväksi.
27937: telmä lisämääräyksineen aiheuttaa valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27938: rautateille tarpeettomia tyhjien vaunujen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27939: kuljetuksia, laivojen tyhjänä kuljettamista
27940: Turusta Hangon satamaan ja joskus myös että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
27941: päinvastoin sekä jäänmurtajille näistä tur- toimenpiteisiin Turun sataman saatta-
27942: hista kuljetuksista aiheutuvaa lisätyötä, joka miseksi IIangon sataman kanssa sa-
27943: normaalijärjestelyillä voitaisiin poistaa. Var- manlaiseen asemaan voimassa olevaan
27944: sinkin ankarina pakkastalvina viimeksimaini- rahiitasoitusjärjestelmään nähden.
27945: tulla seikalla olisi suuri kansantaloudellinen
27946: merkitys.
27947: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
27948:
27949: Esko Niskanen. Reino Breilin.
27950: Voitto Hellsten. Sylvi Siltanen.
27951: 617
27952:
27953: IV,305.- Hemst.mot. N:o 265.
27954:
27955:
27956:
27957:
27958: Backlund: Angående skapande av en oljehamn och en olje-
27959: depå på Bockholmen i Kaskö.
27960:
27961:
27962: T i 11 R i k s d a g e n.
27963:
27964: Användningen av olja för uppvärmnings- ständen och otillräcklga oljeupplag krissitua-
27965: och andra ändamäl har under de senaste tioner i oljetillförseln uppstä. Det vore där-
27966: åren starkt ökat i värt land och ökningen för önskvärt att ~ett större oljeupplag eller
27967: fortgår i oförminskad omfattning. Priset på varför inte rent av ett oljeraffinaderi för-
27968: oljan och dä främst brännoljan, som använ- lades till detta omräde. Kaskö stad äger na-
27969: des mest, kan variera rätt betydligt beroende turliga förutsättningar att kunna bli förlägg-
27970: på de transportkonstnader som tillkommer ningsort för en dylik anläggning, detta så
27971: och som stiger i relation tili avståndet frän mycket mer som orten ligger centralt för om-
27972: oljeupplagen till konsumenten. Det är där- rädet och har en god hamn samt järn- och
27973: för skäl att försöka ästadkomma oljedepäer landsvägsförbindelse inåt det bakom liggande
27974: sä nära stora konsumentcentra som möjligt. upplandet.
27975: Södra österbotten utgör numera, inte minst Med hänvisning till ovanstående får under-
27976: tack vare grönsaksodlingarna i växthus pä tecknad därför vördsamt föreslå att riksda-
27977: detta omräde, ett sädant större konsument- gen vi11e hemställa,
27978: centrum. Pä grund av de relativt stora a,v-
27979: stånden till oljeupplag fördyras uppvärm- att Regeringen måtte vidta åtgärder
27980: ningskostnaderna i växthus och privata hem för att påskynda de förberedande ar-
27981: och under stränga vintrar, som den nyss till- betena för skapande en oljehamn och
27982: ändalupna, kan på grund av de långa av- en oljedepå på Bockholmen i Kaskö.
27983: He1singfors den 29 april 1966.
27984:
27985: Georg Backlund.
27986:
27987:
27988:
27989:
27990: 78 E 529'/66
27991: 618
27992:
27993: IV,305. - Toiv.al. N :o 265.
27994: Stwmennos.
27995:
27996:
27997:
27998:
27999: Backlund: Öljysataman ja öljyvaraston perustamisesta Kas-
28000: kisten Pukkisaareen.
28001:
28002:
28003: B d u s k u n n a 11 e.
28004:
28005: öljyn käyttö lämmitys- ja muihin tarkoi- pitkistä matkaista ja riittämättömistä öljy-
28006: tuksiin on viime vuosina lisääntynyt maas- varastoista johtuen. Senvuoksi olisi toivotta-
28007: samme voimakkaasti ja lisääntyminen jatkuu vaa, että tälle alueelle sijoitetaan suurehko
28008: vähentymättömänä. Eniten käytetyn öljyn ja öljyvarasto tai miksei suor&staan öljynjalos-
28009: lähinnä polttoöljyn hinta voi vaihdella san- tamo. Kaskisten kaupungilla on luonnolliset
28010: gen suuresti kuljetuskustannusten aiheutta- edellytykset sellaisen laitoksen sijoituspai-
28011: masta lisästä johtuen, se kun nousee öljyva- kaksi, näin sitäkin suuremmalla syyllä, kun
28012: raston ja jakelupaikan välisen matkan suh- paikka sijaitsee alueen keskellä ja sillä on
28013: teessa. &nvuoksi on syytä yrittää saada ai- hyvä satama sekä rautatie- ja maantieyhteys
28014: kaan öljyvarastoja niin lähelle suuria kulut- teampana olevaan sisämaahan.
28015: tajakeskuksia kuin mahdollista. Etelä-Poh- Edellä lausuttuun viitaten ehdotan kun-
28016: janmaa on nyttemmin, varsinkin tämän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28017: alueen kasvihuonevihannesviljelijöistä joh- muksen,
28018: tuen, sellainen suurehko kuluttajakeskus. öl-
28019: jyvarastojen suhteellisen etäisen sijainin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28020: vuoksi lämmityskustannukset nousevat kas- valmistavien töiden kiire;htimiseksi öl-
28021: vihuoneissa ja yksityiskodeissa ja ankarina jysataman ja öljyvaraston perusta-
28022: talvina, kuten äsken päättynytkin oli, saat- mista varten Kaskisten Pukkisaareen.
28023: taa öljyntoimituksessa ilmetä kriisitilanteita
28024: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
28025:
28026: Georg Backlund.
28027: 619
28028:
28029: IV,806.- Hemst.mot. N:o 266.
28030:
28031:
28032:
28033:
28034: Korsbäck m.fl.: Angående åstadkommande av ett oljeupplag
28035: i Kaskö stad.
28036:
28037:
28038: Ti1l Riksdagen.
28039:
28040: Till följd av särskilda brister i brännolje- stånden till oljeupplag ,talar för, att ett ol-
28041: beredningen och den exceptionellt kalla vin- jeupplag borde byggas i Kaskö stad. Sedan
28042: tern innevarande är försattes växthusod- fjärrvägen frän Kaskö genom mellersta Fin-
28043: larna i :Syd-öst€rbotten i ett katastrofläge, land till östgränsen blivit byggd blir behovet
28044: som hotade att omintetgöra en stor mängd av oljeupplag i Kaskö ännu större och san-
28045: växthusodlingar. Den plötsligt uppkomna nolikt så stort att ett oljeraffinaderi därut-
28046: stagnationen i oljedistributionen till dessa över borde byggas i staden.
28047: växthusodlare blev en skrämmande påmin- Med hänvisning till vad som ovan anförts
28048: nelse om behovet av bättre beredskap för föresläs att riksdagen ville besluta hemställa,
28049: brännoljeförsörj:riingen i aHmänhet och
28050: särskilt i Syd-österbotten. att regeringen skyndsamt måtte
28051: Behovet av brännolja i denna landsdel har vidta nödiga åtgärder för åstadkom-
28052: uppskattats till 50-60 milj. kg per är. Denna mandet av ett oljeupplag i Easkö stad.
28053: relativt stora förbrukning och de länga av.
28054: Helsingfors den 26 april 1966.
28055:
28056: Verner Korsbäck. Ragnar Granvik.
28057: Victor Procope. Henrik Westerlund.
28058: Georg C. Ehrnrooth. Evald Häggblom.
28059: Magnus KuU.
28060: 620
28061:
28062: IV,306.- Toiv.al. N:o 266.
28063: Suomennos.
28064:
28065:
28066:
28067:
28068: Korsbäck ym.: Öljyvaraston aikaansaamisesta Kaskisten kau-
28069: punkiin.
28070:
28071:
28072: Ed u s kun n a ll e.
28073:
28074: Polttoöljyvalmiuden erinäisistä puutteista ten kaupunkiin rakentamisen puolesta. Kas-
28075: ja tavattoman kylmästä talvesta johtuen Ete- kisista Keski-Suomen halki itärajalle kulke-
28076: lä-Pohjanmaan kasvihuoneviljelijät joutuivat van kaukotien tultua rakennetuksi öljyva-
28077: hätätilaan, joka uhkasi tuhota suuren mää- raston tarve Kaskisissa muodostuu vieläkin
28078: rän kasvihuoneviljelyksiä. Äkillisesti ilmen- ,suuremmaksi ja todennäköisesti niin suureksi,
28079: nyt öljyntoimitusten keskeytyminen näille että kaupunkiin tulisi rakentaa sen lisäksi öl-
28080: kasvihuoneviljelijöille muodostui pelottavaksi jynjalostamo.
28081: muistutukseksi paremman polttoöljynhuolto- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
28082: valmiuden tarpeesta yleensä ja erityisesti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28083: Etelä-Pohkanmaalla.
28084: Polttoöljyn tarve tässä osassa maata on ar- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
28085: vioitu 50-60 milj. kg:ksi vuodessa. Tämä tarpeellisiin toimenpiteisiin öljyvaras-
28086: suhteellisen suuri kulutus ja pitkät matkat ton aikaansaamiseksi Kaskisten kau-
28087: öljyvarastoihin puhuvat öljyvaraston Kaskis- punkiin.
28088: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
28089:
28090: Verner Korsbäck Ragnar Granvik.
28091: Victor Procope. Henrik Westerlund.
28092: Georg 0. Ehrnrooth. Evald Häggblom.
28093: Magnus Kull.
28094: 621
28095:
28096: IV,307.- Toiv.al. N:o 267.
28097:
28098:
28099:
28100: Leinonen: Toimenpiteistä pientonnistokannan kehittämiseksi.
28101:
28102: E d u s kun n a 11 e.
28103:
28104: Puutavarankuljetus maastamme Itämeren miseksi, joita maamme pientonniston kehittä-
28105: ja Pohjanmeren satamiin tapahtuu pääosil- minen edellyttää, kaipaa valtiovallan erikois-
28106: taan pientonnistoluokkaan kuuluvilla aluk- toimenpiteitä esim. järjestämällä lainoituksia.
28107: silla. Ennen sotia meillä oli varsin kilpailu- Nämä toimenpiteet tulevat entistäkin välttä-
28108: kykyinen pientonnisto, mutta nykyään on mättömämmiksi liikenteen Saimaan kanavalla
28109: pientonnistoluokkaan kuuluvien alustemme avautuessa, jolloin puutavarankuljetus pien-
28110: melkein täydellinen puuttuminen tarjonnut aluksilla tulee yhä merkittävämmäksi.
28111: ulkomaisille varustamoille tilaisuuden vallata Pientonnistomme kehittämisellä on myös
28112: nämä kuljetukset omille aluksilleen. Tästä on nimenomaan työllisyyskysymyksenä :tärkeä
28113: ollut seurauksena, että maamme on joutunut merkityksensä. Tämä merkitsee koulutettua
28114: maksamaan vuosittain miljardeja markkoja työvoimaa sekä päällystö- että miehistöase-
28115: rahtimaksuina ulkomaisille varustamoille. massa. Ei ole oikein, että tämän koulutetun
28116: Nettovetoisuudeltaan 200-500 rek. tonnin työvoiman on aluskantamme vähäisyydestä
28117: suuruisilla pienaluksilla tapahtuneiden kulje- johtuen hakeuduttava muihin ammatteihin
28118: tusten osalta on suomalaisten pienalusten tai siirryttävä palvelemaan ulkomaiden lai-
28119: osuus esim. vv. 1950-57 alentunut voihin. Kun työvoiman koulutus on kysynyt
28120: 43.8 %sta 12.1 %: iin. V. 1959 alle 500 rek. yhteisiä varojamme, olisi maamme kannalta
28121: tonnin aluksilla viedystä sahatusta puutava- edullista käyttää tätä työvoimaa hyväksi.
28122: rasta oli suomalaisten alusten osuus enää vain Kunnollinen pientonnisto, joka usein käy ko-
28123: noin 3% ja pyöreästä puutavarasta oli suo- timaassa, tarjoaa varsinkin perheellisille me-
28124: malaisten alusten osuus enää alle 5 %. renkulkijoillemme ensiluokkaisen työpaikan.
28125: Eduskunta on 21. 4. 1961 hyväksynyt pien- Pientonnistokysymys ei työllisyyden kan-
28126: tonniston veronhuojennuslain vv:ksi 1961- nalta rajoitu vain merenkulkijoihimme, vaan
28127: 70, mikä omalta osaltaan luo edellytyksiä sen merkitys on telakoidemme ja korjauspa-
28128: pienalusten hankinnalle maallemme. Maini- jojen kannalta huomattava. Tämä koskee sekä
28129: tun lain voimaantulon jälkeen on kuitenkin maassamme rakennettavia pientonnistoluokan
28130: voitu todeta, että veronhuojennuslain avulla aluksia että hankittavia second hand-aluksia,
28131: yksin emme voi saada hankituksi pienaluk- jotka pystyisivät tarjoamaan hyödyllisiä työ-
28132: sia, sillä sotien ja teknillisen kehityksen seu- tilaisuuksia maallemme. Meillä kansakuntana
28133: rauksena olemme ny.t siinä tilanteessa, että ei ole varaa unohtaa pientonnistoamme ja
28134: käytännöllisesti katsoen tyhjästä on luotava sen avulla maalle hankittavia huomattavia
28135: kotimainen pienaluskanta, jonka tulisi pystyä rahtituloja.
28136: toimimaan menestyksellisesti kansainvälisessä Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioit-
28137: kilpailussa. Nykyaikaisen, kilpailukykyisen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
28138: pientonniston luomiseen ei nimenomaan pien- sen,
28139: varustajilla, jotka perinteellisesti ovat huo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
28140: lehtineet pienaluksilla tapahtuvista kuljetuk- menpiteisiin maamme pientonnistokan-
28141: sista, yksikään ole pääomaköyhässä maas- Mn kehittämiseksi myöntämällä val-
28142: samme edellytyksiä, ellei rahoituskysymysten tion pitkäaikaisia ja halpakorkoisia
28143: ratkaisemiseksi luoda välttämättömiä järjes- lainoja pientonnistoluokkaan kuulu-
28144: ,telyjä. Näiden rahoituskysymysten ratkaise- vien alusten varustajille.
28145: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
28146:
28147: Armas Leinonen.
28148: 622
28149:
28150: IV,308.- Toiv.al. N:o 268.
28151:
28152:
28153:
28154:
28155: Ahonen ym. : Valtion virastotalon rakentamisesta Muuramen
28156: kuntaan.
28157:
28158:
28159: E d u s k u n n a ll e.
28160:
28161: Muuramen kunnassa olevat valtion viras- rien, jotka käsittävät Muuramen, Korpilah-
28162: tot, valtionverolautakunta, posti- ja nimis- den ja Säynätsalon kunnat, keskellä olevana
28163: miehen kanslia toimivat lähes olemattomissa Muurame on virastojen oikea sijoituspaikka.
28164: ja puutteellisissa tiloissa. Kaikki toimivat Muuta pelastusta tilanteeseen ei ole ja luon.
28165: myös vuokrahuoneissa ja lyhytaikaisin vuok- nollisesti myös ainoa oikea ratkaisu on se, että
28166: rasopimuksin, jolloin on tarjolla vaara käydä valtio rakentaa virastotalon, jossa on tarpeel-
28167: niin kuin vuosi sitten, että nimismiehen vuok- liset vir·astotilat ja välttämättömät asunnot.
28168: rasopimus saanottiin irti talonomistajan ot- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus.
28169: taessa huoneiston omaan käyttöönsä. Muura- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
28170: men tapaisessa pienessä kunnassa ei myöskään
28171: ole sellaisia tiloja saatavissa, joita virastot että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28172: tarvitsevat. valtion virastotalon rakentamiseen
28173: Toisaalta ei voida ajatella virastojen siir- Muuramen kuntaan.
28174: tämistä muualle, sillä vero- ja nimismiespii.
28175: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
28176:
28177: Arvo Ahonen. Artturi Koskinen.
28178: Aune Salama.. Mauno Pohjonen.
28179: 623
28180:
28181: IV,309. - Toiv.al. N: o 269.
28182:
28183:
28184:
28185:
28186: Ahonen ym.: Määrärahasta valtion virastotalon rakentamista
28187: varten V iitasaaren kuntaan.
28188:
28189:
28190: E d u s kun n alle.
28191:
28192: Valtion virastotalon rakentaminen Viita- taissa tiloissa. Erikoisesti on mainittava posti
28193: saarelle on ollut asianomaisissa virastoissa ja puhelin, mutta myöskin verotoimisto ja
28194: esillä jatkuvasti. Tämä suunnitelma näytti jo poliisitoimi kaipaavat riittäviä tiloja. Kun
28195: toteutuvankin kun hallituksen esittämänä .tietämämme mukaan rakennussuunnitelmat-
28196: eduskunta hyväksyi jo v: n 1963 tulo- ja me- kin ovat valmiina jo vuosia sitten. Viitasaa-
28197: no arvioon rakennustöiden aloittamista varten ren kunnan tarkoitusta varten lahjoittama.lle
28198: 300 000 mkn määrärahan. Edelleen v: n 1964 tontille ja. kun osittainen ra.hoituskin on jo
28199: tulo- ja menoarvioon eduskunta hyväksyi eduskunnan taholta. toteutettu, olisi kohtuul-
28200: aloitteiden nojalla 300 000 mkn määrärahan. lista. saada. rakennustyöt käyntiin.
28201: Näin hyvällä alulla rahoituksensa puolesta oli Edellä esittämiimme perusteisiin viitaten
28202: jo tämän paikkakunnalle niin tärkeän ja vai. ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
28203: tionkin kannalta välttämättömän rakennus- syttäväksi toivomuksen,
28204: suunnitelman toteutuminen. Jatkorahoitusta
28205: ei kuitenkaan ole tullut, joten on valitetta- että rhallitus ottaisi vuoden 1967
28206: vaa, jos jo näinkin pitkälle viety suunnitelma tulo- ja menoarvioesitykseen 500 000
28207: varojen puutteessa raukeaa. markan määrärahan valtion virastota-
28208: Viitasaaren kirkonkylä on pohjoisen Keski- lon rakentamista varten Viitasaaren
28209: Suomen suurin taajama, jossa valtion eri· vi- kuntaan.
28210: rastot toimivat hyvin vaatimattomissa ja ah-
28211: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
28212:
28213: Arvo Ahonen. Mauno Pohjonen.
28214: 624
28215:
28216: IV,310. - Toiv.al. N: o 270.
28217:
28218:
28219:
28220:
28221: Ahonen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Suolahden
28222: kauppalaan.
28223:
28224:
28225: EduskunnaBe.
28226:
28227: Valtion virastotalohanke on ollut vireillä määrättävässä puurakennuksessa, jossa ei ole
28228: parikymmentä vuotta. Valtion tlintarkasta- kunnollisia päivystys-, kuulustelu- eikä pidä-
28229: jat ovat todenneet virastotalon rakentamisen tettyjen tiloja.
28230: kiireelliseksi. Kauppalanhallitus on viimeksi Nimismiehen kanslia toimii yksityiseltä
28231: vuonna 1962 tehnyt asiasta perustellun ano- vuokratussa baari-ravintola huoneistossa.
28232: muksen kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- Sairausvakuutustoimisto on kallisvuokrai-
28233: nisteriölle sekä sen jälkeen lähetystöjen ym. sessa liiketalossa vuokralla.
28234: kautta useita kertoja kiirehtinyt asiaa. Edel- Työasiamiehen toimisto on hätäratkaisuna
28235: leen kauppala on osoittanut kauppalan kes- sijoitettu lihan tarkastamohuoneeseen.
28236: kustasta noin 75 000 neliömetrin suuruisen Kaikille edellä mainituilla virastoille ja lai-
28237: tontin valtiolle. Kauppalan tekemä varsin toksille olisi ensi tilassa saatava riittävät ti-
28238: merkittävä lahjoitus edellyttää kuitenkin vi- lat rakennettavasta virastotalosta, jota suun-
28239: rastotalon suunnittelun aloittamista ensi ti- niteltaessa olisi varauduttava myös kauppa-
28240: lassa ja rakennustyön aloittamista työllisyys- lan voimakkaasta kasvusta johtuvaan virasto-
28241: tilanteen sitä vaatessa. tilojen lisätarpeeseen sekä varattava tilaa
28242: Suolahden, Sumiaisten ja Konnaveden ve- myös asunnoiksi.
28243: ropiirin verotoimisto on ,tilapäisesti sijoitettu Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
28244: kauppalan rakennustoimiston huoneistoon, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
28245: joka välttämättä :tarvitaan kauppalan omaan muksen,
28246: käyttöön.
28247: Postitoimisto toimii yksityiseltä vuokra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28248: tussa, kallisvuokraisessa kangasmyymälässä. valtion virastotalon rakentamiseen
28249: Poliisilaitos toimii lähiaikana purettavaksi Suolahden kauppalaan.
28250: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
28251:
28252: Arvo Ahonen. Aune Salama.
28253: Sakari Knuuttila. Artturi Jämsen.
28254: Artturi Koskinen. Mauno Pohjonen.
28255: 625
28256:
28257: IV,311.- Toiv.al. N:o 271.
28258:
28259:
28260:
28261:
28262: Eskma;n ym.:. L'tlitJia;n, vimstvtalon suunnittelu- ja rakennus-
28263: työn toteuttamisesta.
28264:
28265:
28266: E d u s k u n n a 1,1 e.
28267:
28268: Lavittn. kunnassa toimivat valtion virastot kuin esim. tienrakennustyöt. Lavian kirkon-
28269: ahtaissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa, kylän kehittämistä elinkelpoiseksi maaseudun
28270: jotka postia lukuunottamatta ovat vuokrat- asutustaajamaksi olisi virastotalon toteutumi-
28271: tuja huoneistoja. Virastojen toimitilat sijait- nen osaltaan myös edistämässä.
28272: sevat useissa tapauksissa myös paloturvalli- Virastotaloon esitetään varattavaksi toimis-
28273: suuden kannalta epätarkoituksenmukaisissa totilat seuraaville, pa.ikka:kunnalla jo oleville
28274: rakennuksissa eikä niillä ole arkistolain mu- vil-astoille:
28275: kaisia arkistotiloja käytettävissään. Lavian 1. Lavian - rSuodenniemen - Mouhijär-
28276: kirkonkylässä on myös kolmea kuntaa palve- ven veropiirin verotoimisto,
28277: levia valtion vira·stoja, esim. verotoimisto, 2. 'Lavian - Suodenniemen - Mouhijär-
28278: kansaneläkelaitoksen piiritoimisto ja nimis- ven kuntien -sairausvakuutustoimisto,
28279: miehen kanslia, joiden sijoittaminen ajanmu- 3. Edellämainittujen kuntien kansaneläke-
28280: kaisiin toimitiloihin olisi jo yleisönpalvelun toimisto,
28281: ja kokoustoiminnan kannalta välttämätöntä. 4. ·Lavian käräjäkunnan käräjähuoneisto,
28282: Lavian kunnanvaltuusto on jo tehnyt pää- 5. Lavian - Suodenniemen - Kiikoisten
28283: töksen tontin lahjoittamisesta korvauksetta kuntien nimismiespiirin kanslia,
28284: valtion virastotaloa varten paikasta, joka val- 6. Posti- ja lennätintoimisto (jolla nykyi-
28285: tion viranomaisten toimesta katsotaan sovel- sin on vanha oma talo omalla tontilla, jonka
28286: tuvaksi .tarkoitukseen. Kirkonkylää varten on myynnistä olisi valtiolla tuloa)
28287: hyväksytty rakennuskaava, joka kuitenkin 7. Työvälitystoimiston vastaanottotilat,
28288: vielä on lääninhallituksessa vahvistamatta, jo- 8. Poliisivankilan tilat,
28289: ten virastotalo voitaisiin sijoittaa myös kaa- 9. Ammatinvalinnan ohjaustoimiston huo-
28290: vallisesti :tarkoituksenmukaisesti. neisto,
28291: Virastotalon rakentaminen antaisi raken- 10. Tiepiirin mahdolliset toimitilat.
28292: nusvaiheessa hyödyllisen työkohteen, johon Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
28293: voitaisiin sijoittaa lLavian ja lähikuntien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28294: työttömyyskortistoihin hyväksyttyjä töihin.
28295: Pohjois~Satakunnan työllisyystilannehan on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
28296: tunnetusti erittäin vaikea ja valtion sijoitus- toimenpiteisiin ILavian virastotalon
28297: osuuteen soveltuvia työkohteita ei ole näillä suunnittelu- ja rakennustyön toteutta-
28298: seuduilla edes suunniteltuna. Rakennustyö miseksi. ·
28299: saataneen suunnitelluksi sittenkin nopeammin
28300: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
28301:
28302: Margit Eskman. Uljas Mäkelä.
28303: Valdemar Sandelin. A-V. Perheentupa..
28304:
28305:
28306:
28307:
28308: 79 E 529/66
28309: 62.6
28310:
28311: IV,312.- Toiv.al. N:o 272.
28312:
28313:
28314:
28315:
28316: Knuuttila ym.: Vira.stotalor~; :mkentamisesta Laukaaseen.
28317:
28318:
28319: E d u s k u n n a 11 e.
28320:
28321: Laukaan kirkonkylässä on tällä hetkellä Virastotalon rakentaminen olisi paikkakun-
28322: vuokratiloissa useita valtion vira.stoja ja toi- nalla myöskin tarpeen vaatima :työllisyys-
28323: toimistoja: nimismiehen toimisto ja poliisi- kohde, sillä Lauka.assa. on vuosittain ollut
28324: asema, verotoimisto, posti- ja lennätintoimisto, työttömyyttä.
28325: kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehen toi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
28326: misto, sairausvakuutustoimisto. Kun näistä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28327: lisäksi useat ovat puutteellisissa tiloissa ja
28328: erillään siten, että yleisön a.sioiminen niissä että hallitus r'!fo:tyisi toimenpiteisiin
28329: on hankalaa, olisi välttämätöntä niiden sijoit- virastotalm~ rct/centamiseksi Laukaa-
28330: taminen ensi tilas.sa yhteiseen virastotaloon. seen.
28331: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta. 1966.
28332:
28333: Sakari Knuuttila. Arvo Ahonen.
28334: Mauno Pohjonen. Aune Salama.
28335:
28336:
28337:
28338:
28339: .. .
28340: 627
28341:
28342: IV,313.- Toiv.al. N:o 273.
28343:
28344:
28345:
28346:
28347: . A. · Koskinen ym.: Määräraltasta Karstulan virastotalon ra-
28348: kentamiseen.
28349:
28350:
28351: E d u s k u n n a 11 e.
28352:
28353: Valtion toimenpitein on kuluneina vuosina tarvitaan myös postien säilyttämiseen kulje-
28354: eri puolille maatamme rakennettu vira..<Jtota- tuksen väliseksi ajaksi.
28355: loja. Valtion virastojen laajeneminen on ai- Toimistossa työskentelee:
28356: heuttanut sen, että toimenpide on ollut täy- toimistonhoitaja ja kuusi virkailijaa sekä
28357: sin oikea, sekä virastojen hajanaisuus ja mo- kolme ylimääräistä postinkantajaa sekä yksi
28358: nissa tapauksissa huutava puutteellisuus on postin kuljettaja. Lajittelutyötä tehdään toi-
28359: aiheuttanut ja jatkuvasti aiheuttaa suoras- mistosta kolmelle postinkantolinjalle, sekä yh-
28360: taan ylitsepääsemättömiä esteitä kehittyvässä delle postinkuljetuslinjalle. · ·
28361: yhteiskunnassa..Puutteellisuus ei ole ainoas- Karstulan posti- ja lennätintoimiston ny-
28362: taan liikekeskuksissa ja kaupungeissa, vaan kyinen huoneisto on tarkoitukseensa sopima-
28363: sama ahdinkotila vallitsee maaseudun suu- ton eikä paikkakunnalta ole saatu vuokrattua
28364: rimmissa kirkonkyHssä. .tarkoitukseen sopivaa huoneistoa. Toimiston
28365: Karstula on kunta Keski-Suomessa, jossa on kasvaneen liikenteen hoitamisesta mahdo-
28366: jatkuvasti eletään tilanteessa, jossa valtio ei .ton selviytyä nykyisissä olosuhteissa yleisöä
28367: omista minkäänlaista huoneistoa, jossa val- tyydyttävällä tavalla. Mainittakoon vielä,
28368: tion virastot toimivat. Vuokrahuoneistoissa että Karstulan kunnanvaltuusto on useita
28369: työskentelevät valtion verotoimistot, nimis- vuosia sitten lahjoittanut 5 000 m2 käsittävän
28370: miehen kanslia, käräjät, poliisiputka sijaitsee tontin keskeiseltä paikalta kirkonkylästä.
28371: maanviljelijän asuntoon järjestetyssä pie- Karstulan virastotaloon tulisi varata Kars-
28372: nessä huoneessa, jollaista ei ole millään tulan posti- ja lennätintoimistoa varten noin
28373: alueella muualla valtakunnassa. 400 m2 virkatilaa, joka on laadittu Karstu-
28374: Karstulan posti- ja lennätintoimisto toimii lan posti- ja lennätintoimiston huoneistoksi
28375: nykyisin :tammikuun 1 päivästä 1952 lukien Karstulan virastotaloon. Luonnos on laadittu
28376: vuokratussa huoneistossa 108 m2. '+ holvi ja rakennushallituksessa ja tunnetaan asia hy-
28377: arkistotilaa 24 m2. Toimistonhoitajan virka- vin posti- ja lennätinhallituksen kiinteistö-
28378: asunto on 63m2. toimistossa. Että tästä äärettömän puutteelli-
28379: sesta tilanahtaudesta päästäisiin, edellä lau-
28380: Saman sopimuksen piiriin kuuluu myös sumaamme viitaten kunnioittaen ehdotamme
28381: valtion puhelinkeskuksen ja erilaisten laittei- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28382: den tarvitsemat tilat. Varsinaiseen postityö-
28383: hön yleishuoneineen jää 108 m2. Tämä tila että hallitus ottaisi vuoden 1967
28384: on erittäin ahdas jo paikallisen postiliikkeen tul'O- ja menoarvwesitykseen 500 000
28385: hoitamistakin varten. Tilanpuutetta lisäävät markan määrärdhan virastotalon ra-
28386: 12 postiautolla kuljetettavan postin lajittelu, kentamisen aloittamiseksi Karstulan
28387: joka toimitetaan toimistossa valmiiksi. Tilaa kirkonkylään.
28388: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
28389:
28390: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen.
28391: Mauno Pohjanen. Sakari Knuuttila.
28392: Impi Lukkarinen.
28393: IV,314. -Toiv.al. N:o 274.
28394:
28395:
28396:
28397:
28398: KoiVtmeB. ym. :. Mu11i'a.m;en virastotalon rakennussuunnitel-
28399: mien jatkamisestw. j(t, rakennustöiden aloittamisesta.
28400:
28401:
28402: E d l!l s k u n n a ll e.
28403:
28404: Valtion virastotalon suunnittelu ja raken- miseen täll-aisissa tapauksissa, joissa. talon
28405: taminen Muuramen kuntaan todettiin muu- tarpeellisuus on kiistämätön. Valtion sijoituS-
28406: tama vuosi sitten sekä tarpeelliseksi että kii- toimintaa voidaan ja pitää ohjat-a. sellaisten
28407: reelliseksi. Virastotaloon suunniteltiin sijoi- töiden rahoittamiseen, jotka .ovat ajankohtai-
28408: tettavaksi mm. nimismiehen ja poliisin toimi- sia ja kiireellisiä. Huomioonottaen rakennus-
28409: tiloja, verotoimiston tiloja ja postitoimist() alan työntekijäin pysyvän suuren työttömyy-
28410: sekä eräitä asuntoja. Rakennushallituksessa denkin pitäisi talonrakennustoimintaa mää:rä-
28411: on ministeriön määräyksestä tämän virasto- tietoisesti lisätä.
28412: talon .suunnittelutyöt keskeytetty toistaiseksi. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme -edus-
28413: Syynä vireillä olevien suunnittelutöiden kes- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
28414: keyttämiseen on virastotalojen rakentamiseen
28415: vuosittain irroitettavien rakennusmääräraho- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28416: jen niukkuus. toimenpiteisiin JJtw;ramen kuntaan
28417: Allekirjoittaneiden käsityksen mukaan raJkennettavan valtio-n virasW<Uon
28418: rakennusmäärärahojen yleinen vähyys ei ole rakennussuunni·telmien jatkamiseksi
28419: riittävä peruste suunnittelutöiden keskeyttä- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
28420: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
28421:
28422: Matti Koivunen. Siiri Lehmonen.
28423: Kaisu Weckma.u. Toivo Friman.
28424: Pauli Puhakka..
28425: 629
28426:
28427: IV,Slö.-Toiv.al. N:o 275.
28428:
28429:
28430:
28431:
28432: Lalltela. ym.: VirastoJalon rakentamisesta Kemijärven kaup-
28433: palaan.
28434:
28435:
28436: E d u s k u n n a 11 e.
28437:
28438: Virastotalon rakentaminen Kemijärven netta. Puhelinkeskusta ei voi automatisoida,
28439: kauppalaan on ollut jo kauan suunnittelun koska ei ole käytettävissä tarvittavia tiloja.
28440: alaisena. Sille on varattu myös tontti. Raken- Tämä aiheuttaa nopeasti kasvavassa kauppa-
28441: nustöihin ei kuitenkaan ole vielä ryhdytty. pala•ssa yhä enenevää haittaa. Monet muut
28442: Tämän on voinut jollakin tavalla ymmärtää, valtion virastot potevat tilan puutetta, josta
28443: kun kauppalan asemakaavaa ei ole vahvis- on luonnollisesti seurauksena suuria vaikeuk-
28444: tettu ja alueella on ollut rakenteilla sellu- sia tehtävien hoidossa. Kaikki näkökohdat
28445: loosatehdas ja on rakenteilla aluesairaala, puoltavat virastotalon rakentamisen aloitta-
28446: · joita on voitu pitää kiireellisimpinä töinä. mista kiireellisesti
28447: Kun nyt selluloosatehdas on valmistumaisil- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
28448: laan ja sairaala piakkoin valmistuu, on viras- tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
28449: totalon rakentamisen aika tullut valtiontalou- sen,
28450: den ja työllisyyspolitiikankin huomioon
28451: ottaen. Virastotalon tarvehan on ollut kipeä että· hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28452: · jo pitkät ajat. Poliisilaitos toimii niin ala- toimenpiteisiin virastotalon rakentami-
28453: arvoisissa ja pienissä tiloissa, että tuskinpa sen aloittamiseksi Kemijärven kaup-
28454: missään muualla on vastaavanlaista tilan- palaan.
28455: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
28456:
28457: Olavi Lahtela. Veikko Baukirova.
28458: 630
28459:
28460: IV,316.- Toiv.al. N:o 276.
28461:
28462:
28463:
28464:
28465: V. Mattila ym.: Virastotalon rakentamisesta Ähtärin kun-
28466: taan.
28467:
28468:
28469: E d n s k u n n a 1 l e.
28470:
28471: Käytäntö on osoittanut, että valtion raken- ovat valmistuneet jo v. 1962. Virastotaloon
28472: nuttamat uudet virastotalot ovat huomatta- on suunniteltu sijoitettaviksi mm. valtion
28473: vasti nostaneet. maaseudun paikallishallinnon puhelinlaitoksen automaattikeskus, jonka lait-
28474: tasoa. teet on jo tilattu ja saapunevat v. 1967, johon
28475: Ähtärissä sijaitsevat virastot: nimismiehen mennessä huonetilojen pitäisi olla valmiina.
28476: kanslia, verotoimisto, posti, puhelinlaitos ja Ähtärin kunta on päättänyt luovuttaa val-
28477: työasiamiehen toimisto ovat vuokrahuoneis- tiolle ,tontin virastotaloa varten kunnan hal-
28478: toissa eri puolilla taajamaa, mm. nimismiehen linto- ja liikekeskuksesta.
28479: kanslian ja verotoimiston etäisyys toisistaan Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
28480: on yli 3 km, josta on paljon haittaa kuntalai- esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28481: sille. Koska tilapäishuoneistot ovat epäkäy- muksen,
28482: .tännöllisiä, ei valtion paikallishallinnon teh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28483: hokkuus muutenkaan ole paras mahdollinen. virastota-lon rakentamiseksi Ähtärin
28484: Ähtärin eri virastojen huonetilaohjelmat kuntaan.
28485: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
28486:
28487: Veikko Mattila. Bror Lillqvist.
28488: 631
28489:
28490: IV,317.-Toiv.al. N:o 277.
28491:
28492:
28493:
28494:
28495: Niemelä: Heinäveden virastotalon r·akentamisesta.
28496:
28497:
28498: E d u s k u n n a 11 e.
28499:
28500: Valtion eri virastoilla on Heinävedellä epä- paikalla Heinäveden kirkonkylässä. Piirustuk-
28501: tyydyttävät huoneistotilat. Ne sijaitsevat eri set ovat olleet valmiina jo jonkin aikaa, joten
28502: puolilla kirkonkylää vuokrahuoneistoissa. työn aloittaminen vaatii vain rahoitusta.
28503: Varsinkin verotoimiston huoneisto on huono Heinävedellä vallitsee jatkuva alityöllisyys
28504: ja toimiston kasvavaa tilantarvetta ei voida talvisaikaan rakennustyöväen keskuudessa.
28505: vuokraamalla enää tyydyttää. Saadun tiedon Kunnan omat rakennustyöt eivät voi turvata
28506: mukaan Mikkelin lääninhallitus on asettanut työtilaisuuksia riittävästi.
28507: Heinäveden virastotalon kiireellisyysjärjes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
28508: tyksessä ensimmäiselle sijalle Mikkelin lää- kunnan hyväksyttäväksi toivomu~sen,
28509: nissä.
28510: Heinäveden kunta lahjoitti ·kuusi vuotta etiä hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28511: sitten valtiolle virastotalon tontin lisäalueeksi toimenpiteisiin Heinäveden virasto-
28512: 20 aaria, entinen tontti on myös 20 aaria, talon rakentamiseksi.
28513: joten tontti on yhteensä 40 aaria keskeisellä
28514: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
28515:
28516: Esu Ni~melä.
28517: 632
28518:
28519: IV,318. - Toiv.al. N: o 278.
28520:
28521:
28522:
28523:
28524: Pekkarinen ym. : Suonen,joen ·virastotalon rakennnstöiden
28525: a.loittami~esta.
28526:
28527:
28528:
28529: E d u s k u n n a 11 e.
28530:
28531: . Suonenjoen kirkonkylä on muodostunut Jatkuva väestönlisäys ja Suonenjoen 'kun-
28532: laajaksi hallinnolli.seklsi keskustaksi, jossa si- nan nykyinen kehitys edellyttävät, että val-
28533: jaitsevat erilaiset valtion virastot, kuten tion eri virastojen käyttöön rakennettaisiin
28534: postitoimisto, nimismiespiirin :toimisto, vero- sinne pikaisesti ajanmukainen virastotalo,
28535: piirin ,toimisto, tie- ja vesira:kennushallituk- jota. varten on jo tonttikin varattu.
28536: sen alaisen tiemestarin toimisto ja vasta pe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28537: rustetun Suonenjoen kihlakunnan :tuomarin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28538: kanslia ja arkisto. Nämä kaikki virastot ja muksen,
28539: toimistot toimivat nykyisin hajallaan ahtaissa
28540: ja epäkäytännöllisissä vuokratuissa toimito- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28541: tiloissa, joissa asioiden hoito ja a.siakkaiden Suonenjoen virastotalon rakennustöi-
28542: palvelu on hankalaa ja puutteellista. de?t aloittamiseksi.
28543: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1966.
28544:
28545: Pentti Pekkarinen. Mikko Volotinen.
28546: Reino Karpola. Eino Lottanen.
28547: Veikko Hanhirova. Eino Uusitalo.
28548: Eino Räsänen.
28549: IV,319.- Toiv.al. N:o 279. ·.·-
28550:
28551:
28552:
28553:
28554: Pohjonen.ym.: Virastotalo1t. ro,kentamisesta Joutsaan.
28555:
28556:
28557: E d u s k u n n a 11 e.
28558:
28559: Kun Joutsan kunta yhdessä Leivonmäen ja paikan rak-entaminen: • Kyläkeskusten auto-
28560: Luhangan kuntien kanssa liitettiin v. 1960 matisointi voi tapahtua vasta .tämän jälkeen.
28561: uuteen Keski-Suomen lääniin, aiheutui tästä 4. Joutsan verotoimisto (Jootsan, Leivon.-
28562: toimenpiteestä monia valtion paikallisen piiri- mäen ja Lnhangan kunnat).
28563: hallinnon järjestelyjä. Verotoimisto sijaitsee vuokrahuoneistossa
28564: Läänin kolme Itä-Hämeen kuntaa muodos- kunnan vuokraamissa tiloissa.
28565: taa melko yhtenäisen alueen, jonka paikalli- Edellä on esitetty ·tärkeimmät virastot ja
28566: nen valtionhallinnollinen ja virastollinen toimipaikat, joiden sijoittaminen yhteiseen
28567: keskus sijaitsee Joutsan kirkonkylässä. Kun virastotaloon olisi valtion, kuntien ja asuja-
28568: valtion virastot ja toimipaikat sijaitsevat miston kannalta tärkeätä ja taloudellista.
28569: erittäin hajallaan vuokrahuoneistoissa ja osit- Sopiva ja keskeinen . rakennuspaikka on
28570: tain puutteellisissa ja ahtaissa tiloissa, on edullisesti .saatavissa, sillä Joutsan kirkon-
28571: aihetta ryhtyä kehittämään virastotaloa Jout- seudun rakennuskaava-alueelle on muodostet-
28572: san kirkonkylään. tavissa noin 10 000 m2 :n suuruinen yleisten
28573: Joutsassa toimivat seuraavat paikallishal- rakennusten alue. Tälle alueelle on esitetty
28574: linnon virastot ja toimipaikat: valtion virastotalo rakennettavaksi ja on
28575: 1. J outsan, Leivonmäen ja Luhangan pii- kunta lupautunut luovuttamaan omistamansa
28576: rin nimismiehen kanslia ja poliisiasema. maa-alueen - noin 2 500 m2 - sanottuun
28577: 2. J outsan posti- ja lennätintoimipaikka tarkoitukseen.
28578: (vuokrahuoneistossa). Edellä mainittuun viitaten kunnioittaen
28579: 3. J outsan puhelintoimipaikka (Valtion ehdotamme eduskunnan hyväksy.ttäväksi toi-
28580: puhelin Jyväskylän piiri). vomuksen,
28581: Puhelinlaitoksen automatisoinnin esteenä
28582: on vuokrahuoneisto ja riittämättömät tilat. e~tä hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28583: Kun puhelinolojen perusteellinen ajanmu- toimenpiteisiin virastotalon rakentami-
28584: kaistamisen edellytyksenä on automatisointi, seksi J outsaan.
28585: on erittäin tärkeätä J outsan puhelintoimi-
28586: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
28587:
28588: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo.
28589: Artturi Koskinen. Pentti Sill&nta.us.
28590: Sakari Knuuttila.
28591:
28592:
28593:
28594:
28595: 80 E 529/66
28596: 634
28597:
28598: IV,320.-Toiv.al. N':o 280.
28599:
28600:
28601:
28602:
28603: Puh&kka ym.: Virastotalon rakentamisesta Juuan kuntar.r.n.
28604:
28605:
28606: E d u s k u n n a 11 e.
28607:
28608: Valtion eri virastojen huonetarpeen tyy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28609: dyttämiseksi olisi Juuan kuntaan rakennet- eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
28610: tava virastotalo. Hankkeen, josta suunnitel-
28611: mat lienevät jo valmiina ja jota asianomai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
28612: nen kunta oli ehdottanut työkohteeksi, to- toimenpiteisiin virastotalon rakenta-
28613: teuttaminen olisi erittäin tarpeellinen työ- tniseksi Juuan kuntaan.
28614: tilaisuuksien aikaansaamiseksi.
28615: nelsingissä 28 päivänä lmhtikuuta 1966.
28616:
28617: Pauli Puhakka. Lauha Männistö.
28618: Lyyli Koskinen. Hugo Manninen.
28619: Veikko J. Rytkönen.
28620: 685
28621:
28622: IV,321.- Toiv.a.l. N:o 281.
28623:
28624:
28625:
28626:
28627: E. Räsänen ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Kaavin
28628: kuntaan.
28629:
28630:
28631: E d u s k u n n a 11 e.
28632:
28633: Valtion virastotalon rakentaminen syrjäi- sesti suuriin keskuksiin ja rintamaille. Ei
28634: seen ja köyhään Kaavin kuntaan mahdolli- kuitenkaan liene tasapuolista ja oikeudenmu-
28635: simman nopeasti on todellisen tarpeen sane- kaista, että ,tällainen rakennustoiminta en-
28636: lemå. Puuttuvat virastotilat ja asunnot ovat siksi ohjataan sinne, missä muutenkin on
28637: aiheuttaneet sen, ettei avoinna oleviin virkoi- pääomia ja muita mahdollisuuksia rakenta-
28638: hin ole hakijoilla ollut sitä kiinnostusta kuin miseen ja mmsä on saatavissa vuokrahuoneita
28639: mitä olisi ollut asianmukaisten tilojen ollessa virastotiloiksi. Kun maamme syrjäisiinmät
28640: kysjrm.yksessä. Riittävien tilojen puute he1- läänit ja taloudellisesti heikot kunnat ovat
28641: kentää myös yleisölle tehtäviä palveluksia. jääneet virastotalojen rakentamisessa heikom-
28642: Asuntotilan puuttuminen on taas johtanut malle osalle, niin olisi· Kaavin kunta kiitolli-
28643: monen viranhaltijan valitsemaan asuinpai- nen kohde uudessa virastotalojen rakennus-
28644: kakseen n. 15 km päässä olevan Juankosken ohjelmassa.
28645: kirkonkylän. Näin köyhä Kaavin kunta me- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
28646: nettää verotuloja, joka on omiaan heikentä- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
28647: mään myös kunnan kuntalaisilleen antamia toivomuksen,
28648: palveluksia. Muualla asuva viranhaltija vie-
28649: raantuu myös työpaikkapitäjästään ja hänen että hallitus kiireellisesti · ryhtyisi
28650: palvelutasonsa laskee. valtion virastotalon ... :.rakentamiseen
28651: Viime aikoina on ollut suuntauksena val- Kaavin kuntaan. · · ' ··,
28652: tion virastotalojen rakentaminen pääasialli-
28653: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
28654:
28655: Eino Räsänen. Pentti Pekkarinen. Katri Helena Eskelinen.
28656: IV,322.- Toiv.al. N:o 282.
28657:
28658:
28659:
28660:
28661: Sirin Yll\·: Valtion t"i?f~MtQtal,cm rakentamisesta Orimattilaan.
28662:
28663:
28664: E d u s k u n n a 11 e.
28665:
28666: Orimattilassa olevat valtion virastot toimi- Kunnanvaltuusto on jo vuonna 1957 päättä-
28667: vat :nykyWn vuokrahuon.eistoissa hajallaall nyt lahjoittaa valtion virastQtaloa. varten noin
28668: kirk~ylän eri puolilla. Tuomiokuuaan ar- 4 000 :m2 laajuisen tontin kirkonkylän keskus-
28669: kiston tiloja lukuunottamatta ovat mainitut ta.sta. Mielestämme puheena olevan virastota-
28670: virastolnwneistot epitarkoituksenmukaisia ja lmt rakentamisen tarvetta on pidettävä erityi-
28671: ahtaita. Sen vuoksi on laadiUu suunnitelma sen kiireellisana huomioon ottaen käytössä
28672: valti.Qll virast(}talon rakentamiseksi Orimatti- olevien vuokfatilojen heikon kunnon.
28673: lan kirkonkylään. Siihen tulisivat tilat Mänt- Edellä. olevan :perusteella. ehdotamme kun-
28674: sälän toomi0kuntaa, 0l.'imatiila:n nimismies, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28675: piirin poliisia~maa, Orimattilan ym. kuntien muksen,
28676: veropiirin verotoimistoa ja Orimattilan posti-
28677: t<»mi.stoa. varten. Näiden virastojen osalta että hallitus r'lfhtyisi toime111piteisiin
28678: ovat olemassa huonetilaohjelmat lukulUlotta- valtion virastotalo?'~, rakentwmiseksi Ori-
28679: m.atta. pQStit<ilinistoo. PQS.ti- ja lennätinhalli- mattilaan välittömästi sen jiitkeen, kun
28680: tukSt~Sta.. on kuitenkin ilmoitettu, että tältä- r~ken'ltusta koskeva suun111ftelma on
28681: kin osin haonetilaohjelma on valm~teilla. valmistunut.
28682: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
28683:
28684: Siuikka. Luja..
28685: IV,323. -Toiv.al. N:o 283.
28686:
28687:
28688:
28689:
28690: !'tebo· YJR.: VaUM~ ~t~n rakentamisesta Kemijärven
28691: kauppalaan.
28692:
28693:
28694: E d li s k a n n a 11 ~.
28695:
28696: K~ijäl'ven kaul'palassa :ovat työskentely- hitystendenssi on sellainen, että valtion piiri-
28697: ()].osuhteet valtiG'rl -virastoissa ja niid~n mah- baliinto kasvaa ja sen tehtävät lisääntyvät Ja
28698: dollisuudet palvclta yieisöä ~lleet jo mtm.km mooipuolist\rvat.
28699: vuosien ajan erittäin huO'llot. Su~rastaan ah- Uuden virastotalon rakentamiMn ~~jär
28700: distaviksi voidaan virastotiloja luonnehtia ven kauppalaan un ollut vireillä jo pitemmän
28701: mm. poliisitoim~n, työnvälityksen, tuomiokun- aikaa. Useat ministeriöt ja kesktlsviPMtot ovat
28702: n..an bnstran .sekä pöstin ja lennättimen ilmoittaneet p:aoltavansa hankkeen toreutta-
28703: osalta. !Poliisilaitos ja tuomiokunnan kanslia mista kiirooUisesti. HmmetilMhjeltnakin -on
28704: ovat nykyisin rakennuksessa, j·oka sijaitsee laadittu. Sen mukaMl-e-i virastot täl'Vitsisivat
28705: puoliksi katuosuudella. · Polilisilaitoksen si~ tilaa yhteensä n. 20 000 ms. Vil1lSt&tttiO'ft ra~
28706: jainti liikenteen haittana ei voi olla esimerkil- kentamiS'e'lll vakaviirtpana esteenä on ilmeisesti
28707: listä yleisen järjestyksen valvomiSen kannalta. ollut tonttikY'Symys. · VimstotaloUe varatalle
28708: Poli~Haiooksen :osalta voidaan edelleen tO- tontille <m nimittäin ~äs yksityineB. yhdistys
28709: deta, ettei sen nykyisissä tiloissa ole minkään~ rakentanut kokoushu~neistonsa ilman valtmn
28710: laista tutkintovankien säilytyspaikkaa. Vero- vira'JlQma.isten lupaa. Nyt tonttiasia näytti.i
28711: vil"astoHa å ole arkistointimahdollisuuksia, kuitenkin järjestyvän kaikkia. osapuolia tyy-
28712: sairausvakuutustoimisto ja kansaneläkelaitok- dyttävällä tavalla. Miel-estämme >ei tämin jil-
28713: sen piiritoimisto ovat tlpätarko'ituksenmukai- koon saa eniii v'iivyteUi muitten rakennus~
28714: sissa vuokrahuoneistoissa. Kun vuokrahuoneis- töjtten aloittamista tarkoittavien toimenpi-
28715: tojakin on saatavissa nopeasti kasvavassa Ke- teitten osalta. Kiireeliisin tehtävä on piirus-
28716: mijärven kauppalassa erittäin rajoitetusti, on tusten laatiminen.
28717: tilojen puuttuminen eräänä esteenä siihenkm, Edellä esittämäämme · vi'itaten ehdotamme
28718: ettei ammatinvalinnanohjaustoimintaa ole kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi·
28719: päästy aloittamaan. Puhelimen automatisoin- vomuksen,
28720: tia ei voida ajatellakaan, ennenkuin on saatu
28721: tiloja, mihin automaattinen keskus voidaan si- että fhallitus ryhtyisi kiireellisesti
28722: joittaa. Yleisenä toteamuksena voidaan vielä toimenpiteisiin valtion virastotalon ra-
28723: sanoa, ettei millään virastolla ole laajenemis- kentamiseksi Kemijärven kotuppalaan.
28724: mahdollisuuksia, kun toisaalta kuitenkin ke-
28725: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
28726:
28727: Anna-Liisa. Tiekso. Eino Tainio.
28728: Pekka Salla.. Toivo Friman.
28729: Ele Alenius.
28730: 638
28731:
28732: IV,324.-Toiv.al. N:o 284.
28733:
28734:
28735:
28736:
28737: ·U~~O. ym..:. Valtion virastotalon rakentamisesta Ä.htärin
28738: lmntaan.
28739:
28740:
28741: E d u s k u n n a ll e.
28742:
28743: Valtion virastotalon saaminen Åhtärin vamassa, siellä sijaitsevat mm. kuntainliiton
28744: kuntaan on tullut erittäin ajankohtaiseksi. ammattikoulu ja rakenteilla oleva kuntain
28745: Valtion virastot kunnassa sijaitsevat nykyisin liiton aluesairaala, jotka myös osaltaan lisää-
28746: kovin hajallaan. Esim. mainittakoon, että ni- vät painetta ja kiirehtivät virastotalon saan-
28747: mismiehen kanslian ja verotoimiston väliä on tia.
28748: yli 3 ilon, sijaiten molemmat virastot yksi- Virastotalon huonetilaohjelma on valmistu-
28749: tyistalossa..Pidätettyjen säilytystilat ovat sa- nut jo v. 1962. Åhtärin kunta on varannut
28750: moin yksityisasunnon . talousrakennuksessa keskeiseltä paikalta virastotaloa varten ton-
28751: 11/.5 kilometrin etäisyydellä nimismiehen tin, joka luovutetaan valtiolle korvauksetta.
28752: kansliasta. Posti sijaitsee hyvin ahtaissa ti- Nyt olisi vain päästävä nopeasti rakentamaan
28753: loissa, postin jakajien ja posteljoonien on virastotaloa.
28754: .työskenneltävä kellarihuonee.ssa, jossa ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28755: ikkunoita. Puhelimen automatisointia ei voida nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28756: .Ähtärissä suorittaa, koska keskustilat on tar- muksen,
28757: koitus sijoittaa rakennettavaan virastotaloon.
28758: Nämä esimerkit osoittavat virastotalon tar- että hallitus r'Jihtyisi kiireeUisiin.:toi-
28759: peen erittäin suureksi. Lisäksi mainittakoon, menpiteisiin virastotalon rakentami-
28760: että Ähtärin keskusta on voimakkaasti kas- seksi Ä.htärin kuntoom.
28761: Helsingissä 22 päivänä huh-tikuuta 1966.
28762:
28763: Eino Uusitalo. Mauno Pohjonen. Pentti Pekkarinen.
28764: 639
28765:
28766: IV,325.- Toiv.al. N:o 285.
28767:
28768:
28769:
28770:
28771: Haukipuro ym.: Rautatieliikenteen nopeutta1nisesta ja tava--
28772: raliikenteen rahtien alentamisesta Oulun ja Helsingin vä-
28773: UUä.
28774:
28775:
28776: E d u s kun n a 11 e.
28777:
28778: Pohjois-Suomen .teollisuus on viime vuosi- Junaliikenteen parantaminen Pohjois-Suo-
28779: kymmeninä runsaasti lisääntynyt. Teollisuu- meen vaatii Seinäjoen-Parkanon-Tampe-
28780: dessa on jalostusaste noussut myös merkittä- reen radan rakentamisen, ja radan peruspa-
28781: västi. Tästä syystä teollisuus on tullut riippu- rantamisen tarpeellisin osin Seinäjoen-Ou-
28782: vaiseksi nopeista ja jatkuvB~sti käytettävissä lun välillä sekä liikkuvan kaluston uusimisen.
28783: olevista kuljetuksista. Koska rautatien vaatimat peru:sinvestoinnit
28784: Rautatie on edullinen kuljetusmuoto Poh- ovat muihin liikenneinvestointeihin verrat-
28785: jois-Suomesta Etelä-Suomen kulutuskeskuk- tuna suhteellisen pienet, olisi ne rahoitettava
28786: siin ja satamiin. Rautateitä kehittämällä voi- kiireellisesti:
28787: daan oleellisesti alentaa Pohjois-Suomen kul- Edellä olevan perusteella esitämme eduS:.
28788: jetuskustannuksia. Rautatien matkustajalii- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28789: kenteen nopeuttaminen olisi alueen talouselä-
28790: män kannalta merkittävä, sillä se helpottaisi että kalitus kiirehtisi niitä toimen-
28791: käyntejä Etelä-Suomessa ja toisaalta lisäisi piteitä, jo~'Ua voidaan ra'Utatieliiken-
28792: Pohjois-Suomen turistiliikennettä. Ilmeisesti nettä Oulun· ja Helsingin välillä ~
28793: on täysin mahdollista liikennöidä Oulun- peuttaa ja alentaa Pohjois-Suomen ta-
28794: Helsingin väli 7 tunnissa. varaliikenteen rdkteja.
28795: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
28796:
28797: Erkki Haukipuro. Veikko Savela.
28798: Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
28799: Antti Kinnunen. Martti Lbma.
28800: IV,326.- Toiv.al. N:o 286.
28801:
28802:
28803:
28804:
28805: af Belll'liD. ym.: Setvityksui suorittamisesta siitä, miten val-
28806: tion hällin'IW'lt henkilöliikennetarve voitaisiin taloudellisem-
28807: min tyydyttää.
28808:
28809:
28810:
28811: E d u s k u n n a 1i e.
28812:
28813: :Kuljetuskustannukset ri:modostavat nyky- suoritettu sellaisissa maissa, mitkä ovat huo-
28814: yhteiskunnaasa huomattavan korkean ja mattavimpia autontuotantomaita, ja joissa
28815: yleensi kasvavan kustannustekijän. Erikoi- tällaiset ,toimenpiteet eivät edes ole olleet mak-
28816: sesti meidän harvaan asutussa maassamme on sutaseen kannalta tarpeen. Näissä maissa val-
28817: näin asian laita. Kasvavan osan näistä kulje- tiovarain !tila ei ole antanut myöskään aihetta
28818: tuksista .suorittavat nykyisin moottoriajoneu- em. suureen säästäväisyyteen mikä meillä
28819: vot ja kyseessä ollen henkilöliikenne yksityis- olisi ollu,t välttämätöntä.
28820: autot. Tämä kehitys on merkinnyt jouk).rolii- Nykyisin mm. valtioneuvostolla ja monilla
28821: ke:rmevälineiden ja ammattimaisen henkilölii- valtion laitoksilla, kuten keskusvirastoilla,
28822: kenteen {tabiautojen) suhteellisen merkityk- Sufrmen Pankilla on laajaasa mitassa käytet-
28823: sen supistumista ja tavallisen henkilöauto- tävissä virka-autoja, joista aiheutuu kaikki
28824: kannan valtavaa kasvua. kustannukset mukaanlukien enemmän meneja
28825: Tämä kehitys voi saavuttaa mittasuhteita, valtiolle kuin jos ensiksikin käytettäisiin te-
28826: joita ei voida kansantaloudellisesti ainakaan hc;>kkaasti mahdollisuudet valtion i1:8ensä suo-
28827: meidän maaSsamm.e jo kauppataseen kan- ranaisesti tai välillisesti omistamien kulkuvä-
28828: nalta pitää nykyhetk~lä sl,LOtavana. Laajem- lineiden muodossa (rautatiet, valtion yhtiö-
28829: missa puitteissa tulisi pyrkiä selvään työn- muodossa omistama lento.. ja linja-autolii-
28830: jakoon eri liikennevälineiden välillä s1ten, että kenne) ja sen täydennykseksi muut bllektii-
28831: ylikapasiteettia ja hukka-ajoja voidaan supis- viset kulkuvälineet. Mikäli lisäksi tärkeissä
28832: taa sekä saada kaildPen k8.ll#ltlta parhain tu- valtion tehtävi$ä. toimiville virkamiehille an-
28833: los aikaan. Tämii ~lyttiä ~-o maan kulje- nettaisiin mahdollisuus käyttää joko taksiau-
28834: tusongelmien riittävP. .. ;ieivi.t}'ISti. sekä valta- toja tai kohtuullista kilometrikorvausta vas-
28835: kunnallista liikennepolitiikkaa. Kysymys on taan omaa kulkuvälinettä, kuten eräissä meitä
28836: ollut eräiltä osin toisin selvityksen kohteena, paljon varakkaimmissa maissa on tehty, voi-
28837: mm. Maailmanpankin maamme kulkulaitos- taisiin ilmeisesti supistaa valtion henkilöauto-
28838: ten kehittämistä varten myöntämien lainojen kannasta johtuvia menoja. Mitkään seikat ei-
28839: ehtona. Valtiovalta on viime vuosina pyrki- vät myöskään viittaa siiten, että edustavuu-
28840: nyt supistamaan henkilöautojen tuonnin no- den tähden vapaan valuutan maista hankitut
28841: peasta kasvusta aiheutuvia maksutaseen on- erittäin korkeatasoiset virka-autot lisäisivät
28842: gelmia yllätyksellisillä verotoimenpiteillä, valtiovaltaamme kohdistuvaa taloudellista
28843: mitkä eivät kuitenkaan ole muodostaneet osaa luottamusta kotimaassa ja ulkomailla. Vuo-
28844: määrätietoisesta ja suunnitelmallisesta poli- teen 1938 Suomen iPankki ei omistanut lain-
28845: tiikasta koordinoida maan erilaatuisten kul- kaan virka-autoja. Monissa maissa ei edes val-
28846: kuvälineiden toimintaehdot tasapuolisesti si- tiovarainministerillä ole käytettävissä virka-
28847: ten, että paras kokonaistulos saavutettaisiin. autoa. Kuitenkin näissä tapauksissa on voitu
28848: Rajoitustoimenpiteitä ei meillä myöskään val- saada tarvittaessa pitkäaikaisia lainoja pal-
28849: tiovalta ja sen ylin johto ole kohdistanut it- jon edullisemmilla ehdoilla kuin mitä meillä
28850: seensä siten kuin monissa maissa on rajoitettu valtiovarainministeriö viime vuosina on pys.
28851: ns. virka-autojen käyttö paljon vähäisem- tynyt hankkimaan. Ulkomailla on valtion
28852: mäksi kuin meillä. Säästötoimenpiteitä on ylimmän johdon säästävyyteen virka-autoihin
28853: IV,326. - af Heurlin ym. 641
28854:
28855: nähden vaikuttanut ei ainoastaan pyrkimys Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
28856: suoranaiseen säästöön vaan myöskin esimer- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28857: kin antamiseen kaikille kansalaisille turhan että hallitus suorituttaisi pikaisen
28858: ylellisyyden välttämiseksi. Osatekijänä on selvityksen siitä, miten valtion hallin-
28859: usein ollut muualla halu välttää pysäköidyn non yleensä sekä erikoisesti valtion
28860: henkilöautomäärän kärjistämiä Iiikenneruuh- ylimmän keskushallinnon henk~'lölii
28861: kia. Pääkaupungissamme on nykyinen liiken- kennetarve tehokkaimmin ja taloudel-
28862: neruuhka pidättyvyyteen kehottava. lisimmin voitaisiin tyydyttää ottaen
28863: Maksutaseemme vaatii käyttämään välittö- tällöin huomioon sekä joukkokuljetus-
28864: mästi kaikkia järkeviä keinoja niin suurten välineiden (ratctatiet, lentokoneet, lin-
28865: kuin pientenkin parannusten aikaansaami- ja-autot jne.) että vuokra-autojen käy-
28866: seksi. Mikäli valtio ja erikoisesti valtion ylim- tön täydennettyinä mahdollisuudella
28867: mät viranomaiset entistä suuremmassa mää- virkatehtävissä nykyistä suuremmassa
28868: rin käyttävät sellaisia kulkuvälineitä, joiden määrin korvata valtion virka-autoja
28869: aiheuttamat pääoma. ja kulutusmenot vähem- johtaville virkamiehille maksettavilla
28870: män rasittavat kauppatasetta, ja erikoisesti k~'lometrikorvauksilla sekä että selvityk-
28871: nyt pidättyisivät kaikista vapaasta valuutta- sen käynnissä ollessa pidätyttäisiin
28872: varantoamme supistavista henkilöautojen os- sellaisista henkt'löautohankinnoista, mit-
28873: toista, olisi tästä myös varmaan edullisia hei- kä supistavf&t maamme vapaata valuut-
28874: jastusvaikutuksia muutenkin. tavarantoa.
28875: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
28876:
28877: Kaarlo af Heurlin. Arvo Salo. Antti 0. Pennanen.
28878: A-V. Perheentupa. Voitto Hellsten. Esko Niskanen.
28879: Margit Eskman.
28880:
28881:
28882:
28883:
28884: 81 E 529/66
28885: 642
28886:
28887: IV,327.-Toiv.a.l. N:o 287.
28888:
28889:
28890:
28891:
28892: Breilin ym. Rautatielaitoksen sosiaalitoiminnassa t'allitsevien
28893: puutteiden poistamisesta.
28894:
28895:
28896: Ed us kunnalle.
28897:
28898: Valtionrautateiden vuokra-asuntojen ra- silloin tilapäisiksi asunnoiksi tarkoitettuna
28899: kentamiseen ei ole viime vuosina kiinnitetty eivät enää vastaa kunnoltaan ja kooltaan
28900: riittävää huomiota. Valtionrautateiden palve- nykyisin asunnolle asetettavia vaatimuksia.
28901: luksessa, jossa on noin 35 000 henkilöä, on Mm. työturvallisuuslaki määrittelee rauta-
28902: vielä paljon sellaisia asunnontarpeessa olevia tielaitokselle velvoituksia sosiaalitilojen ra-
28903: rautatieläisiä, erityisesti suurperheisten ja kentamisessa. Tässä velvoituksen täyttämi-
28904: alempipaikkaisten keskuudessa, joilla ei ole sessä on rautatielaitos huomattavasti jäljessä
28905: minkäänlaisia taloudellisia mahdollisuuksia ja määräaika, jolloin lain edellyttämät tilat
28906: asunnon hankkimiseen omatoimisesti. Asun- tulisi olla valmiina on jo kulumassa umpeen.
28907: tojen tarvetta on vielä lisännyt se, että useilla Tämän vuoksi näyttää ilmeiseltä, että rauta-
28908: liikennepaikoilla on jouduttu tai joudutaan tielaitos ei näiden määrärahojen turvin selviä
28909: purkamaan huomattava maara rautatien niistä velvoitteista, joita työturvallisuuslaki
28910: virka- ja vuokra-asuntoja vanhuuden, uusien sille asettaa puhumattakaan niistä muista so-
28911: asemarakennusten, keskusratapihojen vaati- siaalitoimeen liittyvistä toimenpiteistä, jota
28912: mien aluejärjestelyjen tai asemakaavamuu- mm. asuntotuotanto olisi.
28913: tosten takia. Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
28914: Niinpä esimerkiksi Kouvolassa on tämän ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
28915: takia menetetty 40 asuntoa ja Imatralla 16 vomuksen,
28916: asuntoa. Samanlaisia tapauksia on lähi-
28917: aikoina näkyvissä Oulun, Iisalmen ja monien että hallitus ottaisi vuoden 1967
28918: muiden asemien kohdalla. Lukuisilla paikka- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
28919: kunnilla aikaisemmin rakennetuissa asunto- suuren määrärahan koko rautatielai-
28920: taloissa olisi suoritettava suuren luokan perus- toksen sosiaalitoiminnassa vallitsevien
28921: korjaus, jonka kustannukset nousevat useisiin puutteiden poistamiseksi sekä asunto-
28922: miljooniin. Sen lisäksi on joukko jo talvi- tuotanto- että myös työturvallisuuslain
28923: sodan aikoihin rakennettuja parakkeja, jotka velvoitteiden täyttämiseksi.
28924: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
28925:
28926: Reino Breilin. Antti A. Halme. Esko Niskanen.
28927: Voitto Hellsten.
28928: 643
28929:
28930: IV,328.- Toiv.al. N: o 288.
28931:
28932:
28933:
28934:
28935: Kekkonen: Valtion rautateiden rahtimaksujen saattamisesta
28936: yksinomaan kuljetuskustannuksiin perustuvaksi.
28937:
28938:
28939: Ed usk unna lle.
28940:
28941: Erityisesti teollisuudessa muodostavat kul- merkittävästi se rasittaa myös Pohjois-Suo-
28942: jetukset varsin huomattavan kustannusteki- men rannikon teollisuutta, jolla ei ole sata~
28943: jän. Niiden merkitys muodostuu sitä suurem- mia välittömässä läheisyydessään pitkänä
28944: maksi, mitä kauempana teollisuus sijaitsee. talvikautena.
28945: Erityisen selvästi tämä tulee esiin puun- Tällainen rahtipolitiikka luonnollisesti hil-
28946: jalostusteollisuuden alalla, missä kehitys- litsee teollisuutta sijoittumasta kehitysaluei-
28947: alueiden metsäteollisuutta rasitetaan sellai- den raaka-ainelähteille.
28948: silla menoerillä, joita ei kehittyneillä alueilla Kuljetuspalvelun hinnan määrääminen jol-
28949: olevalla teollisuudella ole. Valtionrautatiet lakin muulla kuin kustannusperusteella ei ole
28950: perivät nimittäin kuljettamastaan jalosteesta taloudellisen ajattelutavan mukaista. Kuten
28951: korkeamman rahdin kuin kuljettamastaan edellä selostetusta käy ilmi, tämä rahti-
28952: raaka-aineesta. Niinpä paperitonnin rahti järjestelmä on johtanut siihen, että kehitys-
28953: saattaa nousta n. 70 %, selluloosatonnin n. alueet ovat jääneet heikompaan asemaan kuin
28954: 50% ja sahatavaratonnin rahti n. 10% kor- teollistuneempi Etelä-Suomi.
28955: keammaksi kuin raakapuutonnin rahti. Edellä todetun perusteella esitän kunnioit~
28956: Kun rautateille ei aiheudu jalostettujen taen toivomuksen,
28957: tuotteiden kuljettamisesta kustannuksia enem-
28958: pää kuin raakapuunkaan kuljettamisesta, voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
28959: daan korkeampaa rahtia pitää .ylimääräisenä toimenpiteisiin valtionrautateiden ta-
28960: verona, jonka valtiovalta on,, asettanut. Tä- riffijärjestelmän muuttamiseksi siten,
28961: män ylimääräisen rasitteen kohteeksi joutu- että rahtimaksu ei enää olisi tavaran
28962: vat ennen muuta sisämaassa sijaitsevat teol- arvosta riippuva, vaan että sen perus-
28963: lisuuslaitokset, joiden täytyy kuljettaa kaikki teena olisivat yksinomaan kuljetuk-
28964: tuotteensa maitse vientisatamaan. Varsin sesta aiheutuvat kustannukset.
28965: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
28966:
28967: Matti Kekkonen.
28968: 644
28969:
28970: IV,329. - Toiv.a.l. N :o 289.
28971:
28972:
28973:
28974:
28975: Kemppainen ym.: Valtionrautateiden kuljetustariffien perus-
28976: teiden muuttamisesta.
28977:
28978:
28979: Ed us kunnalle.
28980:
28981: Valtionrautateillä nykyisin voimassa oleva alueelle, esim. Oulun lääniin. Siksi rauta-
28982: ns. arvotariffijärjestelmä, jossa tavaran arvo teiden olisi siirryttävä omiin kustannuksiin
28983: oleellisesti vaikuttaa rahdin suuruuteen, on perustuviin tariffeihin. Näinhän on tapahtu-
28984: aikansa elänyt ja vanhentunut. Nykyään sel- nut vuoden 1965 alusta lähtien Norjassa ja
28985: luloosatonnin rahti on 36-38 % ja paperi- tiettävästi varsin positiivisin tuloksin mm.
28986: tonnin 51-53 % enemmän kuin paperipuu- rautateiden oman talouden kannalta.
28987: tonnin rahti. Tätä arvotariffiluokitukseen pe- Edellä esiintuotuihin näkökohtiin viitaten
28988: rustuvaa rahtieroa puolustetaan yleensä sillä, kunnioittavasti esitämme eduskunnan lausut-
28989: sillä, että kuljetettavia raaka-ainetonneja on tavaksi toivomuksen,
28990: enemmän kuin tuotetonneja. On kuitenkin ta-
28991: loudellisen ajattelutavan vastaista, että kul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28992: jetuspalvelun hinta määrätään jollain muulla nykyisten arvotariffijärjestelmään pe-
28993: kuin kustannuspohjalla. Korkeat tuotteiden rustuvien valtionrautateiden kuljetus-
28994: rahdit ovat yhtenä tärkeänä tekijänä estä- tarffien muuttamiseksi todellisiin kus-
28995: mässä teollisuuden sijoittumista raaka-aine- tannuksiin perurtuviin tariffeihin.
28996: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
28997:
28998: Jaakko Kemppainen. Kauko Hjerppe.
28999: Hannes Paaso. Reino Kangas.
29000: Paavo Niinikoski. Armas Leinonen.
29001: Kerttu Saalasti. Antti Kinnunen.
29002: 646
29003:
29004: IV,330.- Toiv.al. N: o 290.
29005:
29006:
29007:
29008:
29009: Leinonen ym.: Valmiiksi jalostettujen tuotteiden rahtikustan-
29010: nusten tasaamisesta.
29011:
29012:
29013: Eduskunnalle.
29014:
29015: Pohjois-Suomessa vallitsee jatkuva työttö- Yksi pahimpia esteitä esim. puuraaka-
29016: myys, joka on vaikeasti hoidettavissa talous- aineen taloudelliseen jalostamiseen Pohjois.
29017: elämän laskusuhdanteiden aikana ja jota Suomessa on rahtikustannusten epäoikeuden-
29018: ei edes noususuhdanteiden aikoinakaan ole mukainen jakautuminen raaka-aineiden ja
29019: saatu tyystin tyrehtymään. Tästä johtuen jalostetun tavaran välillä. Ellei tasoitukseen
29020: parasta työvoimaa valuu jatkuvasti ulko- ryhdytä, tilanne tulee pysymään ennallaan.
29021: maille, ennenkaikkea naapurimaahamme Se tietää pysyvää työttömyyttä Pohjois-
29022: Ruotsiin, jossa on jatkuva työvoiman puute. Suomessa ja työvoiman mitä epätaloudelli-
29023: Maallemme kaikista epätaloudellisinta lii- sinta jatkuvaa maasta siirtoa.
29024: kettä - työvoiman maasta siirtoa - ei Edellä selostettuun viitaten ehdotamme
29025: saada loppumaan, ellei ryhdytä tarmok- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
29026: kaasti mitä pontevimpiin toimenpiteisiin val- toivomuksen,
29027: miin työvoiman omassa maassa käyttämiseksi
29028: järjestämällä työtilaisuuksia esimerkiksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
29029: uutta teollisuutta luomalla. Raaka-aineista ei toimenpiteisiin valmiiksi jalostettujen
29030: suinkaan ole puutetta, kun on Pohjois-Suo- tuenteiden rahtien saattamiseksi oikeu-
29031: mesta kysymys. Maamme metsävarojen pää- denmukaisempaan suhteeseen raaka-
29032: osa sijaitsee siellä. Maaperä on malmirikasta, ainekuljetusrahtien kanssa, niin etta
29033: joka metalliteollisuuden ollessa maassamme mm. Pohjois-Suomessa, jossa työtilai-
29034: nousukaudessa on huomioon otettava tekijä. suuksista on huutava puute, pysty-
29035: Nykyisin käytettävissä olevan taloudellisim- tään raaka-aineita jalostamaan entistä
29036: man voiman - koskivoiman - alkulähteet enemmän niiden alkuläktet."llä.
29037: sijaitsevat myös siellä.
29038: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
29039:
29040: Armas Leinonen. Tuure Salo.
29041: 646
29042:
29043: IV,331.-Toiv.al. N:o 291.
29044:
29045:
29046:
29047:
29048: Pellirinen ym..: Rautatierahtien uudelleen järjestämisestä.
29049:
29050:
29051: E d u s kunnalle.
29052:
29053: Kuljetuskysymykset liittyvät läheisesti elin- Rautateiden rahtimaksut määräytyvät ny-
29054: keinoelämän kehittymiseen. Kuljetusmatkan kyisin tavaran arvon mukaisesti. Tällöin ja-
29055: pituudesta riippuen muodostuu rahdin lostetun puutavaran rahti muodostuu suhteel-
29056: osuus tuotteen kokonaiskustannuksista joko lisen korkeaksi jalostamattomaan verrattuna.
29057: pieneksi tai suureksi. Kun tuotteen valmis- Kun tiedetään, että mm. Savosta tulevat val-
29058: tuskustannukset ovat suunnilleen saman suu- miin selluloosan tai sahatavaran rahtikustan-
29059: ruiset olipa tuotantolaitos missä tahansa, vai- nukset melkein yhtä suuriksi kuin niiden var-
29060: kuttaa matkan pituus ratkaisevasti tuotan- sinaiset valmistuskustannukset, ei todellakaan
29061: non kannattavuuteen. Tästä johtuen tuotanto- ole ihme, että raakapuun jalostaminen tässä
29062: laitokset ovat kasaantuneet lähelle kulutus- maakunnassa on jäänyt lapsipuolen asemaan.
29063: paikkoja ja vientisatamia. Savoon, josta on Jotta parannusta saataisiin aikaan, olisi rah-
29064: pitkät kuljetusmatkat, ei. tuotantolaitoksia ole timaksuja alennettava ja järjestettävä ne
29065: päässyt syntymään riittävässä määrin, vaikka valmiita tuotteita suosiviksi.
29066: siellä on raaka-aineita ja työvoimaa huomat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
29067: tavasti enemmän kuin nykyiset tuotantolai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29068: tokset tarvitsevat. Seurauksena on ollut jat- muksen,
29069: kuva työttömyys ja elinkeinotoiminnan huo-
29070: mattava jälkeenjääneisyys maan useimpiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29071: muihin osiin verrattuna. Väestön poismuutto manpiieisiin rautatieraJhtien alentami-
29072: on tältä alueelta ollut suhteellisesti suurin seksi ja uudelleen järjestelemiseksi si-
29073: maassamme. Tämän vuoksi olisi elinkeinotoi- ten, etteiviit ne ole esteenä Pohjois, Si~
29074: mintaa ja erikoisesti puunjalostusteollisuutta sä- ja Itä-Suomen puunjalostusteolli-
29075: pyrittävä tällä alueella kaikin keinoin edis- suuden ja muun yrittäjätoiminnan ke-
29076: tämään. hittymiselle.
29077: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1966.
29078:
29079: Pentti Pekkarinen. Erkki Haukipuro.
29080: Artturi Jämsen. Mauno Pohjonen.
29081: Reino Karpola. Enio Sääskilahti.
29082: Veikko Hanhirova. Veikko Savela.
29083: Mikko Volotinen. Olavi Lahtela. ~
29084: Eino Lottanen. Ale Holopainen.
29085: Pekka. Vilmi. Reino Kangas.
29086: Hannes Paaso. Eino Räsänen.
29087: Eino Uusitalo. Aaro Lintilä.
29088: Paavo Niinikoski. Sylvi Saimo.
29089: 647
29090:
29091: IV,332.-Toiv.al. N:o 292.
29092:
29093:
29094:
29095:
29096: Breilin ym.: Määräraha.sta varastomiehen toimien perustami-
29097: seksi valtionrautateille.
29098:
29099:
29100: E d u s k u n n a 11 e.
29101:
29102: Valtionrautateiden varasto-osaston eri sisä- mattikoulutukseensa, mutta he toivovat li-
29103: varastoilla on noin 100 työntekijää, jotka työs- säksi, että rinnan heidän koulutuksensa ke-
29104: kentelevät puhtaasti varastonhoidollisissa hittämisen kanssa hoidettaisiin myös heidän
29105: tehtävissä, kuten pakkaajan, tavaran ulosan- palkkausjärjestelmänsä siten, että heidän
29106: tajan ja varastomiehen nimikkeillä. työsuhteensa vakinaistettaisiin.
29107: Näiden työntekijäin työtä on työn vaati- Mainitsemiemme valtionrautateiden varas-
29108: vuudesta, vastuunalaisuudesta ja vaihtelevai- tojen työntekijäin välittöminä työtovereina
29109: suudesta johtuen ollut vaikea urakoida ja ja lähimpinä esimiehinä toimii varastomesta-
29110: niinpä heidän palkkauksensa onkin järjes- reita, jotka ovat virkasuhteessa. Edellä mai-
29111: tetty yleensä tuntipalkkaiseksi. Viime vuo- nitut varastotyöläiset joutuvat usein toimi-
29112: sina on kuitenkin, jotta saataisiin näiden maan näiden virkasuhteessa olevain viransi-
29113: työntekijäin palkkaus kohtuullisemmalle ta- jaisina vuosiloma- ja sairasloma-aikoina.
29114: solle, ryhdytty maksamaan näille kuukausi- Tällä hetkellä varastomestareiden toimet
29115: palkkaa, kuten työehtosopimuksessa siitä sa- kuuluvat 13 palkkausluokkaan ja näin ollen
29116: notaan. olisi varastomiesten palkkauksen oltava 11
29117: Jotta voitaisiin käyttää varastotyöntekijäin palkkaluokassa. Tämän palkkausluokan foi-
29118: työvoimaa riittävästi hyödyksi ja jotta työn- miin oikeutettaisiin varastonhoidollisen pe-
29119: tekijät kykenisivät hoitamaan heille uskotut ruskurssin suorittaneet varastotyöntekijät.
29120: varastonhoidolliset tehtävät tarpeeksi hyvin, Vastaavasti varastomestarin tutkinnon suo-
29121: on viime vuosina järjestetty varastotyönteki- rittaneen varastomiehen palkkaus tulisi sijoit-
29122: jöitä varten erilaisia oppikursseja. Niinpä taa 12 palkkausluokkaan. Työntekijäin käsi-
29123: varastotyöläisille on annettu työnantajan toi- tyksen mukaan tulisi 11 palkkaluokan varas-
29124: mesta mahdollisuus suorittaa kaksi viikkoa tomiehen toimia saada eri varastopaikoille
29125: kestävä varastonhoidollinen peruskurssi. Tä- yhteensä 20 ja 12 palkkausluokan varastomie-
29126: män lisäksi ovat eräät varastomiehet suorit- hen toimia 30.
29127: taneet varastomestarin kurssin saamatta siitä Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
29128: huolimatta sanottuja nimityksiä, koska po. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29129: toimia on käytettävissä liian vähän. Tämä vomuksen,
29130: koulutusmuoto on ollut hyvä ja sitä kehittä-
29131: mällä päästäneen siihen, että valtionrautatei- että .hallitus 'ottaisi vuoden 1967 tu-
29132: den varastojen hoito ja suoritusteho kohoa- lo- ja menoarvioesitykseen tarpeellisen
29133: vat vastaavien yksityisten varastojen tasolle. määrärahan 20 11. palkkaluokan ja 30
29134: Varastojen työntekijät ovat olleet tyytyväi- 12. palkkaluokan varastomiehen toi-
29135: siä uudistuksiin, joita on saatu heidän am- men perustamiseksi valtionrautateille.
29136: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
29137:
29138: Reino Breilin. Esko Niskanen.
29139: Voitto Hellsten. Antti A. Halme.
29140: 648
29141:
29142: IV,S33.- Toiv.al. N: o 293.
29143:
29144:
29145:
29146:
29147: Mäkelä. ym.: Määrärahasta valtionrautateiden kaikkien asema-
29148: miesten siirtämiseksi A 10 palkkausluokkaan.
29149:
29150:
29151:
29152: Ed usk unnall e.
29153:
29154: Valtionrautateiden henkilökunnasta muo- oli suoritettu asemamiespalkkauksen yhte-
29155: dostavat asemamiehet lukumääräisesti suu- näistäminen lopullisesti, katsoivat valtiova-
29156: rimman ryhmän. Heidän tehtäväpiirinsä lai- rainministeriön palkkaosaston virkamiehet
29157: toksen palveluksessa kattaa valtaosan liiken- asiantuntijalausunnoista huolimatta tarpeel-
29158: neosastolla esiintyvistä tehtävistä. Tästä joh- liseksi jakaa asemamiehet jälleen kahteen
29159: tuen on asemamieskoulutuksen saaneen henki- palkkausluokkaan, vaikka hinkäänlaisia pe-
29160: lökunnan käyttöarvo rationaalisena ryhmänä rusteltuja jakoperusteita ei ollut olemassa.
29161: suurin muihin ryhmiin verrattuna. Tästä Kun tämä päätös on nyt käytäntöön sovel-
29162: huolimatta ei asemamiesten palkkausta ole lettu, niin voidaan todeta sen järjettömyys.
29163: tarkistettu samassa suhteessa kuin käyttöarvo Samalla liikennepaikalla ja samoissa työvuo-
29164: on lisääntynyt, vaan palkkaratkaisujen yh- roissa sekä samoja tehtäviä hoitavina sa-
29165: teydessä todetaan ryhmän lukumääräinen suu- manikäinen asemamies saattaa joutua työs-
29166: ruus ja sen perusteella tarkistuksen taloudel- kentelemään pienemmällä palkalla kuin hä-
29167: linen mahdottomuus. nen työtoverinsa. Tätä ei voida pitää asialli-
29168: Aikaisemmin olivat asemamiehet luokitel- sena eikä oikeudenmukaisena menettelynä,
29169: lut liikennepaikkojen perusteella kolmeen eri vaan siihen olisi saatava korjaus.
29170: palkkausluokkaan, joka jaoittelu saatiin tar- Rautatiehallituksen jakoperuste näiden eri
29171: peettomana poistetuksi viimeisten alemman palkkausluokkien välillä on teennäinen,
29172: palkkausluokan asemamiesten toimien pois- mutta lienee kuitenkin ainoa asiallinen tässä
29173: tuttua eduskunnan päätöksellä vuoden 1952 asiattomuuden tilassa. Vuoden 1963 toisessa
29174: talousarviosta. Tämän jälkeen ovat asema- lisämenoarviossa muutettiin 3 453: sta perus-
29175: miehet olleet samassa palkkausluokassa, ja palkkaisesta ja 9024:stä ylimääräisestä ase-
29176: oli tämä täysin perusteltua muun muassa mamiehen toimesta 3060 peruspalkkaista ja
29177: sillä, että asemamiesten tehtävät vaativuu- 625 ylimääräistä asemamiehen tointa 9: stä
29178: tensa ja kiihkeytensä puolesta ovat samat kai- 10:een palkkausluokkaan, 393:n peruspalk
29179: killa niillä liikennepaikoilla, joissa asemamie- kaisen ja 299:n ylimääräisen toimen jäädessä
29180: hen pitäminen katsotaan tarpeelliseksi. Ase- 9:een palkkausluokkaan. Voimme todeta, että
29181: mamiehen alkupalkka käsitetään usein vir- tällä toimenpiteellä ei ole saatu palkkausluok-
29182: heellisesti palkka usl uokituksessa näkyvänä kien keskeisessä kiistassa aikaan muuta kuin
29183: asemamiehen peruspalkkana, vaikka tosiasial- eripuraisuutta. Perusteluksi asemamiesten
29184: lisesti asemamiehen alkupalkka on kolmea palkkauksen jakamiselle on valtiovarainminis-
29185: palkkausluokkaa alempana oleva asemamies- teriön palkkausosaston virkamiesten taholta
29186: alokkaan palkkaus. Aiokas voi saada varsi- esitetty edellä mainitun alkupalkan korkeus,
29187: naista asemamiehelle kuuluvaa palkkausta joka aiheuttaisi seurausilmiöitä, jos kaikkien
29188: korkeintaan vasta noin 5 vuoden kuluttua asemamiesten palkkaus olisi siirretty A 10
29189: palvelukseen astumisestaan. Näin ollen ei ase- palkkausluokkaan. Edellä esittämästämme
29190: mamiehen peruspalkkaa voida pitää alku- kuitenkin ilmene, ettei tällainen lausuma ole
29191: palkkana. Vaikka vuoden 1952 talousarviossa perusteltu, koska asemamiehen alkupalkka ei
29192: IV,333. - liUkeli ym. 649
29193:
29194: ole A 9 palkkausluokka vaan se on A 6, jol- että hallitus valmistellessaan vuoden
29195: loin seurausilmiöistä tässä tapauksessa ei ole 1967 tulo- ja menoarvioesitystä saat-
29196: vaaraa. taisi valtionrautateiden asemamiehet
29197: Edellä esittämäämme viitaten kunnioit- jälleen kaikki samaan palkkausluok-
29198: taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi Zuokkaan A 10 ja ottaisi tätä varten
29199: toivomuksen, tarvittavan määrärahan.
29200: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
29201:
29202: Uljas Mäkelä. Heikki Hykkäälä.
29203: Dmo Paa.na.nen. Margit Eskman.
29204:
29205:
29206:
29207:
29208: 82 E 529/66
29209: 650
29210:
29211: IV,334.- Toiv.al. N:o 294.
29212:
29213:
29214:
29215:
29216: 0. Saarinen ym.: V altion·rautateiden vetovoimakaluston ja
29217: työkoneiden kuljettajien aseman järjestämisestä.
29218:
29219: E d u s kun n a ll e.
29220:
29221: Valtionrautateiden rataosaston työkone- olevia, joten heidän palkkauksensa ja muut
29222: kanta on uudistunut viime vuosina erittäin etuisuutensa määräytyvät sen mukaisesti.
29223: voimakkaasti. Tämä on todettava suurena Kun samapalkkaisuus on hyväksytty eri
29224: myönteisyytenä ja samanlaisen kehityksen sukupuolta edustavien työntekijöiden kesken,
29225: toivotaan jatkuvan. Uudistuneen työkonekan- tuntuu järjen vastaiselta, että samaa työtä
29226: nan ohessa on rataosastolle tullut erilaisia ra- suorittavat ja samaan sukupuoleen kuuluvat
29227: tatyövaunuja ja ratakuorma-autoja, joilla ovat palkkauksellisesti niin erilaisessa ase-
29228: hoidetaan rataosaston kuljetukset. Tällä ta- massa kuin edellä on kerrottu ja että heidän
29229: voin järjestellen on saatu suuria ajan ja kus- oikeudellinen asemansa niin suuresti poikkeaa
29230: tannusten säästöjä rataosaston työmäärära- toisistaan. Ainoa oikea menettely mieles-
29231: hoissa. tämme olisi se, että kaikki valtionrautateiden
29232: Työkoneiden kuljettajiksi on koulutettu liikkuvien työkoneiden ja vetovoimakaluston
29233: autonajokortin omaavia miehiä. Koulutet- kuljettajat olisivat virkasuhteessa.
29234: taessa heitä tähän tehtävään on heiltä vaa- Edellä esittämäämme viitaten kunnioittaen
29235: dittu moottorikonetuntemuksen lisäksi opas- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29236: tintutkinto, joka on tullut suorittaa konepii- vomuksen,
29237: rien päälliköille. Hyvän terveyden lisäksi on että !hallitus kiireellisesti ryhtyisi
29238: ko. työntekijäin omattava myös täydellinen toimenpiteisiin valtionrautccteiden ve-
29239: väriaisti, joka tarkistetaan säännöllisin mää- tovoimakaluston ja työkoneiden kul-
29240: räajoin. jettajien aseman järjestämiseksi siten,
29241: Palkkauksessa ja oikeudellisessa suhteessa että he kaikki tulisivat virkasuhteeseen
29242: ovat työntekijät työehtosopimuksen alaisia ja ja että heille annettaisiin sen mukai-
29243: saavat melko vaatimatonta tuntipalkkaa. Vas- nen koulutus, että se vastaisi käytän-
29244: tavissa tehtävissä valtionrautateiden muilla nössä junaturvallisuussäännön vaati-
29245: osastoilla työskentelevät ovat virkasuhteessa muksia.
29246: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
29247:
29248: Olavi Saarinen. Aili Siiskonen.
29249: T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen.
29250: 661
29251:
29252: IV,335.-Toiv.al. N:o 295.
29253:
29254:
29255:
29256:
29257: 0. Sa.a.rinen ym.: Valtionrautateiden siivoustoiminnan järjes-
29258: telystä.
29259:
29260:
29261: E d u s kun n alle.
29262:
29263: Valtionrautateiden koneosaston eri vari- niihin etuisuuksiin, joita virkasuhde samaa
29264: koilla työskentelee moottorivetureiden ja työtä suorittaville virkasuhteessa oleville sii-
29265: matkustajavaunujen puhdistajina yksityisoi- voojille tarjoaa. Nämä työntekijät jäävät
29266: keudellisessa työsuhteessa olevina yhteensä osattomiksi työaikalisästä, lauantai-illan sun-
29267: noin 270 naistyöntekijää. Aikaisemmin suori- nuntaityökorvauksesta sekä myöskin yötyön
29268: tettiin vaunujen siivoustyöt yksinomaan lii- aikahyvityksestä; koska nämä valtioneuvoston
29269: kenneosaston toimesta ja olivat näissä tehtä- päätöksen mukaisesti tulevat vain virkasuh-
29270: Vlssa työskentelevät työntekijät virkasuh- teessa oleville työntekijöille. Koska näin ollen
29271: teessa olevia ylimääräisiä toimenhaltijoita. saman työnantajan palveluksessa olevilla ja
29272: Joitakin vuosia sitten siirrettiin osa näistä samaa tehtävää suorittavilla työntekijöillä on
29273: siivoustehtävistä töiden rationalisoinnin huomattavassa määrin erilainen palkka ja
29274: vuoksi koneosaston varikoille. Tällöin ei siir- muut etuisuudet, rikkoo tämä mielestämme
29275: retty kaikkia työntekijöitä osastolta toiselle, maamme eduskunnassa ratifioitua samapalk-
29276: vaan koneosasto otti tätä tehtävää varten kaisuussuositusta.
29277: myös uutta työvoimaa, joka otettiin yksin- Edellä esittämäämme viitaten kunnioit-
29278: omaan työsuhteeseen. Eräiltä työntekijöiltä taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
29279: peruutettiin siirron yhteydessä määräyskir- toivomuksen,
29280: jat, jolloin he tulivat työsuhteeseen ja me-
29281: nettivät mm. oikeutensa ikälisiin. Tällä ta- että hallitus kiireellisesti suoritut-
29282: valla heikennettiin näiden muutenkin pieni- taisi tutkimuksen valtionrawtateiden
29283: palkkaisten työntekijöitten palkkausta, koska siivoustoiminnan järjestelystä ja hoi-
29284: heille maksetaan vain niinsanottu rinnastus- taisi asian siten, että kaikki siivous-
29285: palkka, joka kylläkin johdetaan virkasuh- tehtävissä toimivld saisivat määräys-
29286: teessa olevien siivoojien palkkauksesta, mutta kirjan ylimääräiseen toimeen ja että
29287: koska nämä työntekijät ovat työsuhteessa, ei heille annettaisiin myös koulutusta
29288: heillä ole oikeutta ikälisiin, eikä muihinkaan tähän tehtävään.
29289: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
29290:
29291: Ola.vi Sa.a.rinen. Aili Siiskonen. Va.ppu Heinonen.
29292: T. Leivo-La.rsson.
29293: 652
29294:
29295: IV,336.-Toiv.al. N:o 296.
29296:
29297:
29298:
29299:
29300: Kekkonen ym.: Työntekijäin osuuden lisäämisestä yritysten
29301: omistuksessa, voitonjaossa ja päätösvallan käytössä.
29302:
29303:
29304: Eduskunnalle.
29305:
29306: Poliittisella demokratialla on Suomessa jo vaativat itselleen mahdollisuutta osallistua
29307: vuosikymmenien perinteet. Jokaiselle täysi- työpaikkaansa koskevien ratkaisujen tekoon.
29308: kasvuiselle henkilölle on tunnustettu oikeus- Työelämän organisaatioon pyritään saamaan
29309: osallistua yhteiskuntansa asioista päättämi- sellainen muutos, joka muuttaa yrityksen
29310: seen. Työelämän piirissä nimenomaan suur- omistajien ja työntekijöiden välisen suhteen
29311: teollisuuden osalta ei ole tapahtunut vastaa- yhdenvertaisten kanssayrittäjien väliseksi
29312: vanlaista kehitystä. Työntekijän ja yrityk- suhteeksi. Työntekijät on tunnustettava yrit-
29313: sen omistajan välinen suhde on yhä vanhalla täjiksi, sillä heidän käsillään ja aivoillaan
29314: patriarkaalisella kannalla. Työntekijää ei pi- tekemänsä työ liittyy yrittämiseen yhtä olen-
29315: detä kanssayrittäjänä, vaan ainoastaan vuok- naisena tekijänä kuin yritysten omistajien
29316: rattuna työvoimana, jolla ei ole oikeutta suorittamat ratkaisut.
29317: osallistua yrityksen asioista päättämiseen. Työelämän organisaation uudistaminen
29318: Työntekijällä ei ole työelämän nykyisen orga- suurteollisuudessa on otettava kiireellisesti
29319: nisaation puitteissa riittäviä mahdollisuuksia vakavan selvityksen kohteeksi. On pyrittävä
29320: tulla kuulluksi työpaikkaansa ja työnsä tu- löytämään keinot, joilla työntekijöiden osal-
29321: losten jakamista koskevissa asioissa. lisuutta yritysten omistuksessa voidaan ny-
29322: Työntekijöiden ammattiliitot syntyivät kyisestään huomattavasi lisätä. Samoin on
29323: työntekijöiden turvaksi. Ne ovat kyenneet tutkittava, millä tavoin työntekijät voidaan
29324: toiminnallaan rajoittamaan yritysten omista- tehdä osallisiksi yritysten voitosta. Ja on
29325: jien yksinvaltaa ja edistämään työntekijöi- perusteellisesti selvitettävä, millä tavoin työn-
29326: den aineellisia etuja. Ne ovat osoittautuneet tekijöille voidaan järjestää edustus yritysten
29327: suuriarvoisiksi työntekijöiden itsekunnioituk- päätösvaltaa käyttäviin toimielimiin.
29328: sen kohottajina. Mutta samalla työnantajien Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
29329: ja työntekijöiden väliset etuvastakohdat ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29330: usein tarpeettomasti kärjistyneet. Hallitsijoi- muksen,
29331: den ja hallittujen väliseen suhteeseen ei työ-
29332: elämän piirissä ole vielä löydetty kansanval- että hallitus asettaisi kiireellisesti
29333: taista ratkaisua. asiantuntijakomitean laatimaan selvi-
29334: Teollisen demokratian toteuttaminen työ- tyksen ja tarpeelliset lakiesitykset
29335: elämän piirissä on noussut polttavana ongel- siitä, millä tavoin työntekijöiden
29336: mana esille kaikissa pitkälle kehittyneissä osuutta yritysten omistuksessa, voiton-
29337: maissa. Työntekijät eivät tyydy vuokratun jaossa ja päätösvallan käytössä voitai-
29338: välikappaleen asemaan, vaan oikeutetusti siin nykyisestään lisätä.
29339: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
29340:
29341: Matti Kekkonen. Heimo Linna. Eino Uusitalo.
29342: Paavo Niinikoski. ~kko Volotinen. Eino Lottanen.
29343: Veikko Hanhirova. Mikko Kaarna. Olavi Lahtela.
29344: Artturi J"åmsen. Erkki Haukipuro. A. Holopainen.
29345: Sylvi Halinen. Aulis Sileäkangas. Toivo Antila.
29346: Kerttu Saalasti.
29347: 653
29348:
29349: IV,337.- Toiv.al. N:o 297.
29350:
29351:
29352:
29353:
29354: Lahtela ym.: Voiton- ja vastuunjakoa sekä työläisosakkeiden
29355: käyttöä koskevasta koket.'lusta.
29356:
29357:
29358: Eduskunnalle.
29359:
29360: YksityiS- ja yhteisedun niveltäminen toi- tamassa tuotantolaitoksessa ja tuntee, että
29361: siinsa on talouselämässä alituinen kompas- laitoksen omistaja hyötyy liiallisesti hänen
29362: tuskivi. Massoittuminen ja proletarisoutumi- työnsä tuloksista.
29363: nen luovat yhteiskuntaelämään jatkuvia jän- Kokemukset muissa maissa osoittavat, että
29364: nitystiloja ja työntekijäin ja työnantajien "teollisuuden torpparivapautuksella" voidaan
29365: välillä on taistelua, joka puuduttaa tuotanto- todella tehokkaasti kohentaa niiden kansa-
29366: koneistoamme. Mietittäessä keinoja näiden laistemme elämää, jotka ovat vielä omista-
29367: epäkohtien poistamiseksi on monissa maissa mattoman proletariaatin turvattomassa ase-
29368: päädytty yllättävän samansuuntaisiin ratkai- massa. Näinollen voidaan tässä esitettyä,
29369: suihin kuin ne, joilla Suomessa aikoinaan lähinnä teollisuuden omistussuhteiden uudel-
29370: suoritettiin torpparivapautus ja on sen jäl- leenjärjestelyä pitää eräänä tärkeimmistä
29371: keen toteutettu asutustoimintaa. Tarkoituk- tämän hetken reformeistamme. Ilman sitä ei
29372: senahall on ollut tehdä omistamattomista ih- taloudellista kansanvaltaa kyetä käytännössä
29373: misistä sen tuotantolaitoksen - oman tilan toteuttamaan. On paikallaan että koekile-
29374: - omistajia, missä itsekukin työskentelee. malla tätä "talonpoikaista periaatetta" jos-
29375: Tämän maataloudessa hyväksi havaitun jär- sakin valtion omistamassa yrityksessä luodaan
29376: jestelmän, jossa itsenäinen talonpoika omis- meille Suomeen soveltuvat menettelytavat
29377: taa tuotanto- ja asumisomaisuuden sekä mää- tässä tärkeässä kysymyksessä ennen mahdol-
29378: rää työnsä tuloksien käyttämisestä, sovelta- lisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä.
29379: minen muissakin elinkeinoissa on täysin mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29380: dollista. Näyttää myös ilmeiseltä, että vain nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
29381: sen avulla ratkaistaan esimerkiksi suurteolli- muksen,
29382: suudessa työskentelevien työntekijöiden mo-
29383: nia ongelmia ihmistä parhaiten tyydyttävällä että hallitus suomuttaisi kiireelli-
29384: tavalla. On todettu, että voiton- ja vastuun- sesti kokeilun jossakin valtion omista-
29385: jaon sekä ns. työläisosakkeiden käyttöön ot- massa osakeyhtiössä voiton- ja vas-
29386: tamisella vapautetaan valtio- ja yksityiska- tuunjaosta ja ns. työ'läisosakkeidefl.
29387: pitalististen yritysten palveluksessa olevat käytöstä teollisuuden palveluksessa
29388: työntekijät niistä riesoista, joita syntyy, kun olevien työläisten ja toimihenkilöitten
29389: ihminen joutuu työskentelemään toisen omis- aseman kohentajana.
29390: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
29391:
29392: Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti Mikko Volotinen.
29393: Pekka Vilmi. Hannes Paaso. Tuure Salo.
29394: Reino Kangas. Eino Lottanen. Reino Karpola.
29395: Sylvi Halinen. Veikko Hanhirova. Juuso Häikiö.
29396: 654
29397:
29398: IV,338.- Toiv.al. N: o 298.
29399:
29400:
29401: Lähteenmäki ym. : Osakeomistuksen ja ·-säästämisen edistä-
29402: mistä tarkoittavista toimenpiteistä.
29403:
29404: Eduskunnalle.
29405: Osakeomistus ja -säästäminen ovat useissa Viime vuosikymmenen aikana on julkisin
29406: maissa muodostuneet sekä taloudellisessa että varoin jouduttu rahoittamaan valtiojohtoisia
29407: poliittisessa suhteessa tärkeiksi kehitysteki- yrityksiä verovaroilla, yhteensä useilla sa-
29408: jöiksi. Niiden levittämisellä mahdollisimman doilla miljoonilla markoilla. Valtion omistus
29409: laajoihin kansankerroksiin estetään pääoman saattaa meidän pääomaköyhässä maassamme
29410: ja omistuksen keskittyminen harvain käsiin olla teollistamisprosessin jouduttamiseksi
29411: samalla kun saadaan pääomaa entistä run- eräissä tapauksissa paikallaan, mutta pysy-
29412: saammin teollisuuden ja kaupan investoin- väistä ja alati laajenevaa järjestelmää ei täl-
29413: tien rahoittamiseen. Yhtiöiden omien pää- laiselle omistuspohjalle perustuvista laitok-
29414: omien lisääntyessä paranee niiden taloudelli- sista ole syytä luoda. Valtionyhtiöthän eivät
29415: nen asema ja kilpailukyky kansainvälisillä suinkaan edusta demokraattista, vaan byro-
29416: markkinoilla. kraattista ja samalla epäpersoonallista omis-
29417: Osakeomistuksen laajeneminen kansan kes- tuksen muotoa. Olisikin päinvastoin ryhdyt-
29418: kuuteen on omiaan tasoittamaan niitä eroa- tävä harkitsemaan valtion omistamien osake-
29419: vaisuuksia, joita eri yhteiskuntaluokkien kes- yhtiömuotoisten yritysten omistuksen levit-
29420: ken on olemassa. Sen avulla saadaan toisaalta tämistä mahdollisimman laajoihin käsiin,
29421: kansalaiset tuntemaan omistuksen tunnetta ja ennen kaikkea asianomaisten yhtiöiden oman
29422: toisaalta pääsemään sen päätäntävallan käyt- työntekijä- ja toimenhaltijakunnan keskuu-
29423: täjäksi, jonka osakeomistus tuo aina muka- teen. Tarkoituksenmukaisinta ei kuitenkaan
29424: naan. Kun nimenomaisena tarkoituksena on ole, niin kuin valtion talouden tervehdyttä-
29425: pyrkiä laajentamaan osakeomistusta yritys- miskomitean joulukuun 2 päivänä 1960 anta-
29426: ten omien työläisten ja toimihenkilöiden pii- massa mietinnössä n: o 3 lausutaan, että val-
29427: riin, on myöskin mahdollisuus tällä tavalla tio myisi sen hallussa tällä hetkellä jo olevia
29428: lisätä heidän kiinnostustaan yhtiön toimintaa valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden osak-
29429: kohtaan. keita, koska siten ei edistettäisi aktiivista
29430: Taloudellisesti ja poliittisesti edistyneissä teollistamistoimintaa. Osakkeiden myynnin
29431: läntisissä maissa osakeomistus on laajentunut olisi tapahduttava siten, että yhtiöiden osake-
29432: jatkuvasti. Yhdysvalloissa on kehitys ollut pääomia korotettaessa valtio ja sen laitokset
29433: viime aikana varsin nopeaa. Tällä hetkellä luopuvat merkintäoikeudestaan ja korotettu
29434: lasketaan, että suunnilleen joka kymmenes määrä myydään kansanosakkeina. Osakepää-
29435: Yhdysvaltain kansalainen omistaa teollisuus- oman korotuksesta saatavat varat olisi yh~
29436: laitosten osakkeita, vastaavan luvun oltua tiöiden käytettävä lähinnä tuotannon laajen-
29437: kahdeksan vuotta sitten, jolloin viimeinen tamista tarkoittavien investointien rahoitta-
29438: tätä edeltänyt tutkimus suoritettiin, joka miseen. Erityisesti olisi kiinnitettävä huo-
29439: kuudestoista kansalainen. Ruotsissa omistaa miota sellaisiin investointikohteisiin, joiden
29440: tällä hetkellä suunnilleen joka kahdestoista kansantaloudellinen merkitys on suuri, mutta
29441: kansalainen pörssinoteerattuja osakkeita. To- jotka laajuutensa puolesta ovat niin mitta-
29442: dellinen luku on suurempi, mutta tarkkoja via, että niiden rahoitus saattaisi tuottaa vai-
29443: tilastoja ei ole laadittu muista kuin pörssi- keuksia. Tällä tavoin olisi pyrittävä rahoit-
29444: noteeratuista osakkeista. tamaan mm. luonnonrikkauksien hyväksi-
29445: Meillä Suomessa pörssinoteeratuilla yh- käyttöön tähtääviä investointeja, kuten met-
29446: tiöllä on tällä hetkellä suunnilleen 350 000 säteollisuutta ja kaivannaisteollisuutta.
29447: osakkeenomistajaa, joista Kansallis-Osake- Sen puhtaasti kansantaloudellisen edun li-
29448: Pankin osuus on hieman yli 100 000 ja Oy säksi, joka osakesäästämisen levittämisellä
29449: Pohjoismaiden Yhdyspankin osuus hieman aikaansaadaan, on otettava huomioon osake-
29450: alle 100 000. säästämisen välilliset vaikutukset. Kehitty-
29451: IV,338.- Lähteenmäki ym. 655
29452:
29453: vässä yhteiskunnassa on taloudellisilla kysy- Edellytyksenä on kuitenkin, että valtio-
29454: myksillä keskeinen asema ja niiden tunte- valta ryhtyy tarpeellisiin lainsäädäntötoi-
29455: muksen tarve kasvaa jatkuvasti. Osakesääs- menpiteisiin verotusjärjestelmän muuttami-
29456: tämisen laajentaminen kansanosakkeiden seksi. Ensi sijassa olisi pyrittävä siihen, ettei
29457: muodossa on eräs keino saada eri kansalais- osakesäästäminen ole verotuksessa muita sääs-
29458: piirit kiinnostumaan taloudellisista kysymyk- tämismuotoja huonommassa asemassa. Ennen
29459: sistä ja tuntemaan osavastuuta taloudelli- muuta olisi varsinaisen kaksinkertaisen vero-
29460: sista ratkaisuista. On todennäköistä, että tuksen haitat poistettava. Useiden maiden
29461: kansanosakkeiden omistajat seuraisivat aina- verolainsäädännössä on hyväksyttykin peri-
29462: kin niiden yhtiöiden toimintaa, tuotanto- aate, että vero jaetun voiton osalta on pie-
29463: mahdollisuuksia ja laajennussuunnitelmia, nempi kuin muun verotettavan tulon osalta.
29464: joissa heillä on osakkeita. Tällä tavoin heidät Samoin olisi muutettava säännöksiä, jotka
29465: saataisiin entistä suuremmassa määrin kiin- määräävät osakeantien yhteydessä kannetta-
29466: nostumaan myös talouselämän yleisestä kehi- vaksi leimamaksun ja aiheuttavat lisärasituk-
29467: tyksestä. Talouselämän eri ilmiöiden välis- sen sekä sitä kautta haittaavat osakepää-
29468: ten riippuvaisuussuhteiden ymmärtäminen omien korottamista. Osakekaupoissa makset-
29469: sekä yhteisvastuun tunne lieventävät niin tava leimavero on niin ikään esteenä osake-
29470: ikään eri intressiryhmien välillä vallitsevia kauppojen vilkastumiselle. Jos näihin vero-
29471: ristiriitoja. Kaikilla näillä keinoilla luodaan poliittisiin korjauksiin ryhdytään, on myös
29472: edellytykset kansantalouden kasvun kannalta varmaa, että yksityisen sektorin yrityksissä
29473: tarkoituksenmukaisen talouspolitiikan har- laajennetaan osakeomistusta.
29474: joittamiseen ja annetaan säästäjille mahdol- Pyrittäessä parantamaan teollisuuden kil-
29475: lisuus inflaatiolta varmimmin suojattuun pailukykyä kansainvälisillä markkinoilla olisi
29476: säästämiseen. niin välitön kuin välillinenkin verotus saa-
29477: On esitetty väitteitä, ettei varsinainen pien- tava samalle tasolle kuin niissä maissa, joiden
29478: säästäjäväestö saisi osakeanneissa ääntään teollisuuden tuotteiden kanssa suomalainen
29479: tarpeeksi kuuluville, vaan ·että valtaa näissä teollisuus joutuu näillä markkinoilla kilpai-
29480: yhtiöissä kuitenkin käyttäisivät lähinnä suur- lemaan. Tämä näkökohta on erityisen täh-
29481: osakkaat ja että jo merkintävaiheessa osak- dellinen nyt, kun liittyminen kansainvälisiin
29482: keet joutuisivat lähinnä viimeksi mainituille taloudellisiin sopimuksiin on tullut m,aamme
29483: piireille. Ulkomaisten esimerkkien mukaisesti kqhdalla ajankohtaiseksi. On välttämätöntä,
29484: voitaisiin kuitenkin ensisijainen merkintä- etteivät kotimaiset yhtiöt ole korkeamman
29485: oikeus antaa sekä aktiivisille työntekijöille verorasituksen alaisena kuin ulkolaiset.
29486: että eläkerajan saavuttaneille, invaliditeetin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
29487: perusteella yhtymän palveluksesta pois siir- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29488: tyneille työntekijöille sekä yhtymän palve-
29489: luksessa olleiden leskille. Samoin voitaisiin että hallitus ryhtyisi osakeomistuk-
29490: näihin ryhmiin lukeutuvien alaikäisille lap- sen ja -säästämisen edistämistä tar-
29491: sille myöntää merkintäoikeus. Osakkeita voi- koittaviin toimenpiteisiin poistamalla
29492: taisiin myös tarjota yleisölle, jonka merkintä- omistamisen leviämistä kaikkiin kan-
29493: oikeutta ylimerkinnän sattuessa kuitenkin salais- ja yhteiskuntapiireihin estävän
29494: olisi rajoitettava. verotuslainsäädännön ha~:tat ja teke-
29495: Samoin voitaisiin äänioikeuden käyttämi- mällä valtiojohtoisten yhtiöiden työn-
29496: sen yläraja säätää esimerkiksi asunto-osake- tekijöille ja toimVhenkilöille sekä
29497: yhtiölaissa säädetyllä tavalla suhteellisen pie- muille kansalaisille mahdolliseksi
29498: neksi. Toisaalta on muistettava, että osakkei- päästä mainittujen yritysten paa-
29499: den on oltava helposti rahaksimuutettavia ja omankoroiuksien yhteydessä yritysten
29500: taattava ainakin talletuskoron tuotto. osakkaiksi.
29501: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
29502:
29503: Ola.vi Lähteenmäki. Mikko Asunta..
29504: T. Junnila. Raimo Daskivi.
29505: Juha Rihtniemi.
29506: 656
29507:
29508: IV,339. - Toiv.al. N': o 299.
29509:
29510:
29511:
29512:
29513: Sinisalo ym.: Valtion yhtiöiden työ1äisten edustajien fllimeä-
29514: misestä yhtiöiden johtokuntiin.
29515:
29516:
29517: E d u s k u n n a 11 e.
29518:
29519: Valtion omistamien ja hallitsemien teolli- Vieläkään ei ole otettu vakavasti työläisten
29520: suuslaitosten toimintaa harjoitetaan melkein mahdollisuuksia edistää teollisuuslaitosten
29521: samalla tavalla kuin yksityiskapitalistisia toiminnan kehittämistä yhtiön johtoon valit-
29522: tuotanto- ja liikelaitoksia. Ne ovat jäseninä tujen edustajien kautta.
29523: mukana kaikissa yksityisten teollisuuden- Ajatus työläisten edustajien osallistumi-
29524: harjoittajain taloudellisteknillisissä, markki- sesta yksityisten tuotantolaitosten johtoon ja
29525: nointi- ja työmarkkinajärjestöissä sekä yh- hallintoon ei ehkä vielä lähiaikoina saavuta
29526: teenliittymissä. Ne toteuttavat omassa toimin- yksityisten teollisuuslaitosten yhtiökokousten
29527: nassaan yhteiselinten päätöksiä, jotka ovat hyväksymistä, mutta valtion omistamissa ja
29528: useimmiten yksityisten teollisuudenharjoitta- hallitsemissa tuotantolaitoksissa se pitäisi vii-
29529: jien sanelemia. Siksi työläisten ei ole helppo pymättä toteuttaa. Työläisten edustajien mu-
29530: havaita eroa yksityisen ja valtion teollisuu- kana olosta yhtiöiden johtokunnissa tulisi
29531: den toimintaperiaatteiden välillä. Heillä ei olemaan merkittävää hyötyä yhtiöiden toi-
29532: ole myöskään mahdollisuutta johtoelinten minnalle. Työläisiä koskevissa sekä yhtiön
29533: kautta olla edistämässä valtion tuotantolai- toiminnan kehittämistä tarkoittavien suunni-
29534: tosten toiminnan kehittämistä. telmien ja päätöksien teossa on työläisten
29535: Sotien päätyttyä alkanut olojemme yleinen kokemuksen huomioimisella siinä määrin mer-
29536: demokratisoituminen on parantanut myös kitystä, että sitä kannattaisi kuunnella.
29537: työolosuhteita. Työväen ja ammatillisten jär- Työläisten edustajien valitseminen valtion
29538: jestöjen voimistumisen seurauksena tapahtu- omistamien ja hallitsemien yhtiöiden johto-
29539: nut työehtosopimus- ja luottamusmiesjärjes- kuntiin tulisi suorittaa määräajaksi kunkin
29540: telmän laillistuminen ja vakinaistuminen, yhtiön työntekijäin toimeenpanemissa vaa-
29541: tuotantokomiteain muodostuminen sekä työn- leissa. Ne voitaisiin esimerkiksi toimeenpanna
29542: tekijäin ammatti- ja sivistystason kohoami- samalla kertaa, kun toimeenpannaan tuotan-
29543: nen ovat merkinneet suotuisaa kehitystä. Sen tolaitosten tuotantokomiteain jäsenten vaali.
29544: suurta myönteistä merkitystä myös tuotanto- Vaalien toimeenpanijoina voisivat olla yhtiön
29545: laitosten kehittämis- ja laajentamistyölle ei työehtosopimussuhteessa olevat ammatilliset
29546: ole monasti ajateltu ja arvostettu. järjestöt.
29547: Tapahtuneen kehityksen seurauksena ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29548: myös työnantajat ryhtyneet uudistamaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29549: vanhentuneita herra- ja komentovaltaisia
29550: työnjoh tomenetelmiä. Tieteellis-psykologi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29551: silla työnjohtomenetelmillä pyritään vain valtion yhtiöiden työläisten valitse-
29552: vähentämään työntekijäin ja työnantajain mien edustajien nimeämiseksi valtion
29553: väliset kitkasuhteet minimiin teollisuuslaitos- omistamien ja hallitsemien yhtiöiden
29554: ten häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi. johtokuntiin.
29555: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
29556:
29557: Taisto Sinisalo. Eino Tainio. Olavi J. Laine.
29558: Rainer Virtanen.·· Aarne PulkJ4nen. , AlekSi Kiviaho.
29559: 657
29560: IV,340.-Toiv.a.l. N:o 300.
29561:
29562:
29563:
29564:
29565: Tainio ym.: Geol<Jgisen tutkimustoi'ntinnan tehostamisesta.
29566:
29567:
29568: 1<1· d u s k u n n a ll e.
29569:
29570: Geologinen tutkimustoiminta maassamme tärkeäksi raaka-aineiden riittävyyden turvaa-
29571: on ollut varsin vähäistä, vaikka viime vuo- minen. Näiden teollisuusalojen kehittäminen
29572: sina siinä on tapahtunut vähäistä pa- työllisyyden kannalta on erittäin tärkeää.
29573: rannusta. Geologinen ja geofysikaalinen kar- Siksi olisi geologiseen tutkimustoimintaan
29574: toitus, joka on menestyksellisen malmin- kiinnitettävä entistä enemmän huomiota ja
29575: etsinnän perusedellytyksiä, on vielä kesken- käytettävä runsaammin varoja. Ehkä olisi
29576: eräistä, tai osittain vanhentunutta. Mainitta- syytä myös harkita voitaisiinko tutkimustoi-
29577: koon vain, että esim. Lapissa on malmiperä- minnan joustavammalla organisoimisella te-
29578: karttoja, jotka ovat valmistuneet vuosisadan hostaa tutkimuksia. Olisi myös syytä neuvo-
29579: alussa, eivätkä enää vastaa nykyajan vaati- tella esimerkiksi Neuvostoliiton kanssa sikä-
29580: muksia. Maaperäkarttoja Lapin läänin ja läisen tutkimusvälineistön ja tutkijoiden
29581: itä-Suomen alueilta ei ole saatavissa ja suuret käyttämiseksi maamme maaperätutkimustoi-
29582: alueet ovat kokonaan kartoittamatta. Sama minnassa, kun esimerkiksi Muurmanskin alue
29583: on todettva aerofysikaalisesta kartoituksesta. on suurelta osalta tutkittu voitaisiin sieltä
29584: Geologisessa tutkimustoiminnassa olemme- saada kalustoa ja tutkijoita Lapin läänin
29585: kin huomattavasti jäljessä naapurimaistamme. alueen tutkimiseen.
29586: Tehdyt löydökset pohjois- ja itä-Suomessa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
29587: ovat osaltaan kansan miesten tekemiä, joskin eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
29588: tieteellisellä tutkimusellakin on niissä osuu-
29589: tensa, mutta niiden lähempi tutkiminen on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
29590: usein suorittamatta. Tämä johtuu siitä, että menpiteisiin maamme geologisen tut-
29591: tutkimustoimintaan käytetyt määrärahat ovat kimustoiminnan tehostamiseksi, kiin-
29592: olleet riittämättömät ja myös siitä, ettei ole nittäen samalla huomiota jo tehtyjen
29593: tunnettu kiinnostusta maaperätutkimus- löydösten tarkempaan tieteelliseen yk-
29594: toimintaan. sityiskohtaisempaan tutkimiseen.
29595: Metalli- ja sen perusteollisuuden jatkuvan ja
29596: laajentuvan toiminnan kanna!l1t.a muodostluu
29597: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
29598:
29599: Eino Tainio. Antti Kinnunen.
29600: Rainer Virtanen. Pekka Salla.
29601: Kauko Hjerppe. Anna-Liisa Tiekso.
29602: Toivo Friman. Georg Ba.cklund.
29603:
29604:
29605:
29606:
29607: 83 E 529j66
29608: 658
29609:
29610: IV,341.- Hemst.mot. N:o 301.
29611:
29612:
29613:
29614: Procope m. fl.: Angående nedbringande av kostnaderna för
29615: utrikespass och förlängning av deras giltighetstid.
29616:
29617:
29618: Till Riksdagen.
29619:
29620: Frågan om önskvärdheten att vi:Llkoren 10 svlkr. för svensikspräkigt pwss
29621: för utställande av pass åt medborgarna vid 11 svkr. för pass på sv:enska + ett främ-
29622: resor till utlandet skuUe vara lika i de nor- mande stråk
29623: diska länderna har varit föremåll för ingåc
29624: ende uppmä!'iksamhet inom Nordiska rådet.
29625: 12 svlkr. för pass på svenska + 2 främ-
29626: mande språ.k
29627: Något 1-esultat har ilnan tyvärr ännu inte
29628: kunnat uppnå. När ä.rendet senast denna
29629: 13 svkr. för pass på svenska + 3 främ-
29630: mande språlk
29631: vinter behandlades vid Nordiska rådets 14.
29632: session i Köpenhamn framgick det, att Fin- Sedan dess har- betecknande nog- av-
29633: land var det enda land, som ännu inte tagit gifterna i Finland höjts t1lil 20 mark och
29634: ställning till saken. Detta är så mycket mera 50 mark.
29635: iögonenfallande och beklagligt som resepassen I Finland och Island utkräver myndighe-
29636: hos oss är de dyraste och giltighetstiden för terna större avgifter än vad som åtgår till
29637: passen kortare än vad :fallet nu är i de andra rutt täcka lkostnaderna i samband med utstäl-
29638: nordiska läderna. landet av passet, ett sakförhålla:nde, som
29639: Enligt de uppgifter Nordiska rådets tra- Nordiska rådet anmällkt på.
29640: fikutskott vid årsskiftet 1964/65 insamlat Vad gHtighetstiden för passen beträffar
29641: uttas vid utförande av pass följande avgif- kan det konstateras, att Norge och Island re-
29642: ter: da:n följt Danmarks exempel och utvidgat
29643: giltighetstiden till högst 10 år mot tidigare
29644: Danmark: 5 :oospektive 3 år. I Sverige undersökes sa-
29645: För pass med en giltighetstid av 5 år, 10 ken och torde inom kort avgöras i positiv
29646: d:kr rik:tning. I vårt land har däremot ej iheUer
29647: För pa:ss med en giltigihetstid av 10 år, 20 i detta avseende nägra förbättringar åstad-
29648: dkr kommits.
29649: Finland: Med belliktande av vad som ovan .a:nförts
29650: För pass med en gil.tighetstid av 1 år, 10 föresläs vördsamt att riksdagen ville hem-
29651: mark ställa,
29652: För pa·ss med engiltighetstid av 5 år, 30
29653: mark att regeringen måtte vidtaga ome-
29654: delbara åtgärder i syfte att nedbringa
29655: Island: kostrwderna för utstäUande av utri-
29656: För pass moo en giltigMtstid av 3 år, 150 kespass till samma, av myndigheternas
29657: isl. tkr. självkostnader bestämnda nivå som i
29658: Norge: de andra nordiska länderna, ävensom
29659: För pass med en g:iltighetstid av 5 år, 10 sörja för att passe.ns längsta NZtighets-
29660: nkr tid utsträcks från nuvarande fem till
29661: Sverige: tio år.
29662: För pass med en gHtighetstid av 5 år:
29663: Helsingfors den 29 .april 1966.
29664:
29665: Victor Procope. T. E. Nordström.
29666: 659
29667:
29668: IV,341.- Toiv.al. N:o 301. Suomennos.
29669:
29670:
29671:
29672:
29673: Procope ym.: Ulkomaanpassien hinnan alentamisesta ja nii-
29674: den viomassaoloajan pitentämisestä.
29675:
29676:
29677: ~ d u s k u 11 11 a ll c.
29678:
29679:
29680: Kysymys sen seikan suotavuudesia, että 12 Rkr passista, joka on rkirjoitettu ruot-
29681: kansalaisten uLkomaanpassien antamisehdot siksi + 2 vieraalla kiele.hlä,
29682: olisivat yhdenmukaiset pohjoismaissa, on 13 Rkr passista, joka on kirjoitettu ruot-
29683: ollut tarkan huomioon kohteena Pohjoismai-
29684: den neuvostossa. Mihinikään tulokseen ei va-
29685: siksi + 3 vieraalla kielellä.
29686: litettavasti vielä ole pää8ty. Kun asiaa vii- Sen jiiJlkeen - kuvaavaa kyllä ~ maksut
29687: meksi tänä talvena käsiteltiin Pohjoismaiden Suomessa on korotettu 20 mavkkaan ja 50
29688: neuvoston 14. istunnossa Kööpenhaminassa, marlrkaan.
29689: ilmeni, että Suomi on ainoa maa, joka ei vielä Suomessa ja Islannissa viranomaiset peri-
29690: oie ottanut kantaa asiaan. Tämä on sitäkin vät suurempia maksuja kuin mitä kustannus-
29691: silmiinpistävämpää ja valitettavaa, kun ulko- ten peittämiseen passin annossa tarvitaan,
29692: maanpassi on meillä kallein ja sen voimassa- mistä asiaintilasta Pohjoismaiden neuvosto on
29693: oloaika lyhyempi kuin muissa pohjoismaissa tehnyt huomautuksen.
29694: nykyisin. Mitä passin voimassaoloa~kaan tulee on to-
29695: Pohjoismaiden neuvoston 'kulku:Laitosvalio- dettavissa, etti Norja ja Islanti jo ovat seu-
29696: kunnan vuoden vaihteessa 1964-65 kerää- ranneet Tanskan esimerkikiä ja pitentäneet
29697: mien tietojen mukaan veiotetaan passia an- voimassaoloaikaa kol1keintaan 10 vuodeksi ai-
29698: nettaessa seuraavat maJksut: kaisemman 5 tai vastaavasti 3 vuoden ase-
29699: mesta. Ruotsissa asiaa tutkitaan ja se ratkais-
29700: Tanska taneen lähia:i!koina myönteisesti. Meidän maas-
29701: 5 vuoden passista . . . . . . . . . . 10 Tikr samme sitävastoin 'ei tässäkään suhteessa ole
29702: 10 vuoden passista . . . . . . . . . . 20 T<kr saatu aikaan mitään parannuksia.
29703: Suomi Siihen nähden, mitä edellä on lausuttu, eh-
29704: 1 vuoden passista . . . . . . . . 10 markkaa dotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
29705: 5 vuoden passista 30 ma!"kkaa sybtäväJksi toivomuksen,
29706: Islanti että 1uillitus välittömästi 1·yhtyisi
29707: 3 vuoden passista . . . . . . . . 150 Isl. kr. toimenpiteisiin ulkomaanpassin hin-
29708: Norja ~ akntamiseksi samaksi, viranomais-
29709: 5 vuoden passista . . . . . . . . . . 10 Nkr ten omakustannustasoa vastaavaksi
29710: Ruotsi kuin muiss,a pohjoismaissa, sekä huo-
29711: 5 vuoden passista lehtisi siitä, että passin pisin voimas-
29712: 10 Rkr ruotsinkielisestä, saoloaika pitennettäisiin nykyisestä
29713: 11 Rkr passista, jdka on kirjoitettu ruot- viidestä v'lUJdesta kymmeneen vuoteen.
29714: siksi + yhdellä vieraalla kieleLlä,
29715: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
29716:
29717: Victor Procope. T. E. Nordström.
29718: 660
29719:
29720: IV,342.- Toiv.al. N: o 302.
29721:
29722:
29723:
29724:
29725: Forsius ym.: T1wremehujen tuonthna.ksnn poistamisesta.
29726:
29727:
29728: E d u s k u n n a 11 e.
29729:
29730: Eduskunta lausui 16. 5. 1958 toivomuksen, Tuontimaksun alentamista on aikaisemmin
29731: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti sellaisiin vastustettu sillä perusteella, että sillä suojel-
29732: toimenpiteisiin, että kauppaan saadaan riit- Iaan kotimaista mehuteollisuutta. Tuontimak-
29733: tävä valikoima lähinnä marja-, omena- ja ry- susta ja ennen vuotta 1961 voimassa olleesta
29734: pälemehuista valmistettuja alkoholittomia korkeasta tullista huolimatta kotimainen tuo-
29735: pöytä-, juhla- ja seurajuomia, ja että niiden remehuvalikoima rajoittuu pariin omenatuo-
29736: tarjolla pitäminen anniskeluravintoloissa teh- remehulaatuun, joita niitäkään ei ole saatu
29737: dään pakolliseksi. ravintolakäyttöön. Ruotsissa saavutetut koke-
29738: mukset osoittavat, että kotimainen tuotanto
29739: Eduskunnan lausuman toivomuksen toteut- pääsee elpymään vasta sitten, kun runsas ul-
29740: taminen on ·ollut vaikeata kotimaisen tuotan- komainen lajivalikoima on herättänyt yleisön
29741: non vähäisyyden ja korkean tuontimaksun keskuudessa riittävästi kysyntää.
29742: vuoksi, mikä nykyisin on 40 % tuotteen hin- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
29743: nasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29744: AlkoholiUomia rypälemehuja rasittavasta
29745: tuontimaksusta on seurauksena, että niiden että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29746: vähittäismyyntihinta muodostuu halpoja vii- menpiteisiin tuoremehujen tuontimak-
29747: nejä kalliimmaksi. sun poistamiseksi.
29748: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
29749:
29750: Saara Forsius. Irma Ham.ara. Sylvi Halinen.
29751: Aili Vaittinen.
29752: 661
29753:
29754: IV,343.- Toiv.al. N: o 303.
29755:
29756:
29757:
29758: :Pohjonen ym.: Toimenpiteistä Helsingin epäterveen kehityk-
29759: sen pysäyttämiseksi.
29760:
29761:
29762: E d u s k u n n a ll e.
29763:
29764: Kun pääministeri Karjalaisen hallitus an- vaikeuksiin olojen kehittämisessä ja työlHsyy-
29765: toi esityksen eduskunnalle eräiden valtion vi- den turvaamisessa. Valtakunnan tulisi kyetä
29766: rastojen ja laitosten hajasijoituksesta, s·e pe- antamaan työtä kaikille kansalaisilleen. Ei ole
29767: rusteli sitä m.m. seuraavasti: "Valtakunnan oikein, että muu :Suomi kasvattaa lapset ja
29768: pääkaupunkina Helsingin kaupunki on maan luovuttaa nämä työikäisinä ilmaiseksi pääkau-
29769: lainsäädäntövallan elinten, ylimmän toimeen- pungille.
29770: panovallan ja keskushallinnon sekä ylimpien .Jos lasketaan, että muu Suomi luovuttaa
29771: tuomioistuinten sijoituspaikka. Pääkaupun- Helsinkiin ja "teollisuus-:Suomeen" vuosittain
29772: gista on myös muodostunut maan teollisuu- 15 000 asukasta, joiden pääoma-arvoksi las-
29773: den, kaupan, liikenteen ja sivistyselämän kes- ketaan 5 miljoonaa vanhaamarkkaa, niin muu
29774: kus. Etenkin viime vuosikymmeninä Helsin- Suomi suorittaa ylimääräisen "vapaaehtoisen"
29775: gin kaupunki ja sen ympäristökunnat ovat veron, jonka suuruus on 75 miljardia vanhaa-
29776: kasvaneet ja kehittyneet maan muita osia markkaa. Näin ollen ei ole ihme, että muun
29777: voimakkaammin. Maan henkisten ja taloudel- Suomen toimintamahdollisuudet jatkuvasti
29778: listen voimavarojen liiallista keskittymistä yh- heikkenevät. On aiheellista selvittää pääkau-
29779: delle paikkakunnalle ei kuitenkaan voida pi- pungin jatkuvasta paisumisesta aiheutuvat
29780: tää· koko maan kannalta oikeana, ja Helsingin mitä moninaisimmat haitat ja kustannukset
29781: kaupungillakin on väkiluvun nopeasta kasvus- verrattuna terveen haja~ijoituksen tuomiin
29782: ta jo aiheutunut monia vaikeuksia. Yhteiskun- etuihin ja kustannuksiin.
29783: nan terveen kehityksen edistämiseksi hallitus Pääkaupungin haittoina tunnetaan ylei-
29784: pitääkin välttämättömänä ja kiireellisenä ryh- sesti liikennepulmat, puhtaan veden saanti,
29785: tymistä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla voi- li'kavesikysymykset, ilman saastuminen ja
29786: daan tasoittaa maan eri osien kehityksen eroa- melu, virkistysalueiden puuttuminen, tontti-
29787: vaisuuksia ja edistää voimavarojen jakautu- · hintojen kohtuuton kohoaminen jne. Tässä
29788: mista entistä tasaisemmin maan eri osien kes- · "'Vaiheessa kaivataan nopeita toimenpiteitä
29789: ken." Helsingin ja sen lähiympäristön liiallisen ja
29790: Helsingissä on jo nyt yli 10 prosenttia koko epäterveen kasvun ehkäisemiseksi.
29791: maan väestöstä. Se on tiheämmin asuttu kuin Monessa maassa on pyrkimyksenä luoda lä-
29792: esim. monet suuret Keski- ja J_,~änsi-Euroopan hinnä alityöllisyysalueille voimakkaita teolli-
29793: kaupungi:t. Sen räjähdysmäinen kasvu näyt- suus-, kauppa- ja muita elinkeinokeskuksia.
29794: tää edelleen jatkuvan, sillä yli puolet valta- Tiedämme, että m.m. Ruotsissa on pääpaino
29795: kunnan koko väestönkasvusta on viime vuo- nykyään :Suur-Tukholman liian nopean kas-
29796: sina sijoittunut lähinnä muuttoliikkeen vai- vun hidastuttamisessa ja maan muiden osien
29797: kutuksesta pääkaupungin ja sen suurimpien talouselämän kehittämismahdollisuuksien li-
29798: naapurikuntien alueelle. säämisessä.
29799: Väestökehityksen vinosuuntaus on mennyt Valtion budjetissa hallinnolliset menot kaik-
29800: jopa niin pitkälle, että varsinainen maalta- kine lisäkustannuksineen tekevät nykyisin lä-
29801: pako on muuttunut paoksi maaseutukaupun- hes 50 prosenttia ja pelkät virkamiespalkat
29802: geista. jo noin 40 prosenttia, joten huomion kiinnit-
29803: Koko maan talouselämän kannalta ei ole oi- täminen myös hallintokoneiston kustannuksiin
29804: kein, että vain pääkaupunki ja pieni osa maas- on aiheellista. Hallintokulut ovat vuosittain
29805: ta teollistuu ja kehittyy, kun sen sijaan suu- noin 2,5 miljardia nykymarkkaa. Hallintoku-
29806: rimmassa osassa maatamme joudutaan suuriin lujen supistamiseksi olisi selvitettävä, eikö
29807: 662 IV,343. - Helsingin epäterve kehitys.
29808:
29809:
29810: tarkoituksenmuka.isempaa olisi siirtää päätän- maakunnallisen itsehallinnon käytännöllistä
29811: tävaltaa valtion eri keskusvirastoista maakun- toteuttamista olisi kiirehdittävä.
29812: taportaisiin. Maamme kaipaa koko valtakuntaa käsittä-
29813: Helsingin liiallisen kasvun vastapainoksi vän teollisuuden ja tuotannon sekä hallinnon
29814: olisi kiireimmiten eri talousalueille ja maa. suunnittelua ja tehostamista käsittävän koko-
29815: kuntiin kehitettävä voimakkaita teollisuus-, naisohjelman.
29816: tuotanto-, hallinto- ja kulttuurikeskuksia. Mielihyvin on todettava, että eduskunnassa
29817: Myös kunnallisissa puitteissa olisi kehitettävä on saatu aikaan n.s. kehitysaluelait, jotka suu-
29818: tarkoituksenmukaisia keskuksia. Maaltapako relta osalta tähtäävät juuri terveeseen haja-
29819: tulisi saada rajoittumaan kunkin kunnan tai sijoitustoimintaan.
29820: muutaman kunnan muuttoliikkeeksi, jolloin Edellä mainitun perusteella on todettava,
29821: voitaisiin ensi sijassa kehittää maa.<Jeutukes- että koko kansakunnan menestyminen edellyt-
29822: kuksia. tää, että hajasijoituksen mahdollisuudet riit-
29823: .Jotta voitaisiin maakuntia kehittää ja haja. tävästi selvitetään niin pian kuin mahdollista
29824: sijoituksia toteuttaa, tulisi valtiovallan ryh- koko talouselämän, kulttuurin ja hallinnon
29825: tyä erityisiin toimenpiteisiin. Tällaisia toi- piirissä. Tämä tehtävä kuulun ensi sijassa hal-
29826: menpiteitä ovat m.m. verovapaudet, tonttipo- litukselle ja eduskunnalle. ·
29827: litiikka, lainoitus, tariffipolitiikka, työvoiman On paikallaan, että mahdollisimman pian
29828: koulutus ja sijoittaminen jne. Talouspolitii- päästään valtiovallan taholta yhteistoiminnas-
29829: kassa olisi kehitettävä kunkin maakunnan sa Helsingin kaupungin kanssa neuvottele-
29830: luontaisia teollisuus-, maa- ja metsätalous- maan ja sopimaan menettelytavoista pääkau-
29831: sekä muita elinkeinoja niin, että koko maa. pungin epäterveen kehityksen estämiseksi.
29832: kunnan väestölle voitaisiin turvata jatkuvasti Edellä mainittuun viitaten kunnioittaen
29833: työmahdollisuuksia. ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
29834: Hajasijoitusta toteutettaessa on myös muis- vomuksen,
29835: tettava, että Suomessa on ollut jo 100 vuotta
29836: vireillä maakunnallisen itsehallinnon toteut- että hallitus asettaisi komitean selvit-
29837: taminen. Vain sen turvin voidaan saada sitä tiimiiibn. ratkaisevict. toimenpiteitä H el-
29838: päätäntävaltaa, jota kunkin maakunnan tel·ve singin epitterveen kehityksen pikaiseksi
29839: ja tuloksellinen kehittäminen edellyttää. Siksi pysäyttämiseksi.
29840: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
29841:
29842: Mauno Pohjonen. Pentti Pekkarinen. Eino Lottanen.
29843: Olavi Lahtela. Eino Uusitalo. Ma.tti Kekkonen.
29844: Sylvi Saimo.
29845: 663
29846:
29847: IV,344.- Toiv.al. N:o 304.
29848:
29849:
29850:
29851:
29852: Kemppainen: Pysyvien työpaikko,ien lisäämisestä.
29853:
29854:
29855: E d u s k u n n a 11 e.
29856:
29857: Ruotsin sisäasiainministeriö on antanut asuntojen ylituotantoa ja tyhjinä seisovia
29858: määräyksen, jonka mukaan vanhoja raken- asuntoja. Tämä ilmiö on havattavissa mm.
29859: nuksia saadaan purkaa vain työvoimaviran- niin lähellä eduskuntaa kuin HeL'lingin lähis-
29860: omaisten luvalla. Toimenpide liittyy asunto- töllä.
29861: tuotannon kasvun rajoittamisaikeisiin. Sen Tämän vuoksi ja kun ei ole ollut nähtävis-
29862: tarkoituksena on antaa entistä paremmat sä toimia, jotka olisivat tähdänneet työpaikko-
29863: mahdollisuudet teollisuuden investointitoimin- jen lisäämiseen, ehdotan eduskunnan lausutta-
29864: nalle, joka on valtakunnan hyvinvoinnin pe- tavaksi toivimukS'en,
29865: rusedellytys. Ruotsissa on tarkoitus lisätä
29866: a,suntotuotantoa seuraavan viiden vuoden ai- että 1hallitus t·yhtyisi viivytyksittä
29867: kana, jos suhdanteet selvästi pakottavat sii- kaikkiin tarpeellisiin toimiin pysyvien
29868: hen. työpaikkojen lisäämiseksi rajoittamalla
29869: Eri yhteyksissä on mainittu maassamme py- mm. asuntqtuotannon määrärahoja ja
29870: rittävän 50 000 asunnon vuotuiseen tuotan- siirtämällä muita ja niitä teollisuuden
29871: toon, mikä merkitsee sitä, että kymmenen vuo- investoinnille niin, että ka·ikrlle suoma-
29872: den kuluttua maassamme on asuntoja n. laisille voidaan tarjota työpaikka omas-
29873: 100 000 liikaa, mutta työpaikkoja edelleen sa maassa.
29874: liian vähän. Jo nyt on eräillä paikkakunnilla
29875: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
29876:
29877: J.aakko Kemppainen.
29878: B.
29879: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
29880: virastotalojen rakentamiseen sekä sivistyksellisiin, taloudellisiin,
29881: sosiaalisUn ym. tarkoituksiin sekä kulkulaitosparannuksön.
29882:
29883:
29884:
29885:
29886: 84 E 529/66
29887: 667
29888:
29889: IV,845. - Ra.h.a.l. N :o 1.
29890:
29891:
29892:
29893:
29894: Ahonen ym: Määrärahan osoittamisesta Keuruun paikallissai-
29895: raalan laajennuksen toteuttamiseen.
29896:
29897:
29898: E d u s k u n !ll a ll e.
29899:
29900: Keuruun paikalliJSsairaailia, joka palvelee a.putilrut, sekä sen yhteyteen rakennettavan
29901: K.euruun ja sen pOhjoispuolella olevien pitä- 42- pa~kkaisien varuskuntaosaston rakenJtami-
29902: jie:n Mu1tillill j1a Pihlajaveden ·asU!kkaiden sella muodosta1a riittävän itehokk!ataksi lääkin-
29903: sekä osittain myös t'Jtelä- j•a länsipuolella ole- nölliseksi keslmklseksi, joka palVlelee koko län-
29904: via kuntia, 0!11 osoitta'Uitunut liian >ahtaaksi, tistä Eeski-Suomea.
29905: minkä johdosta lääkintöhallitus onkin päivä- - Toimenpiteellä saavutet1aa111 huomatta-
29906: määrällä 20. 10. 1964 oillreu.ttanut 1aatimalliD vaa ltaloudelli.sta säästöä vast•a1sia käyttökus-
29907: huonetilaohj•elmllill loojennu.sta Vlarten, minkä t·annuk!sia ajateltaessa.
29908: laajoonuksen tulisi sisältää yksi .täydellinen - Henkilökysym~kset voidaan järjestää
29909: poti1asosasto sekä tarko:iltuksemnukaiset apu- tehokkaammin ja v>armistautua paremmin
29910: tilat. SairaJalan v·aiikutusalue käsilttää n. henkilökunnan saaJhllista.
29911: 24 000 asulmsta ja :tulee väkiluku lähmn~ - Soti1atslääkärin tehtävät voitaneen liit-
29912: Keuruulie 1siir.tyvän mruskunnan ·ansiosta tää paremmin kunnanlääkärin tehrtäviin.
29913: kasvamaan. Lääkintöhallitus on 28. 5. 1965 Muulla tavoin menetellen j•a lääkäripulan
29914: käydyssä neuvottelussa alustavasti hyväksy- huomioon O'tt1aen ei voida varmistautua soti-
29915: nyt huonetilaohjelman siltä osin, mikä koskee ],a:slääkärin :saamisesta.
29916: kunnan asiassa tekemää aloitetta. - Viaruskuntasaiva:alat toimivat yleensä
29917: V. 1963 :syksyllä aloiloottiin Keururm kun- alhaisella kapasiteetilla. On kansantaloudel-
29918: nassa Keurusselän varuskunnan rakennus- lisesti väärin tietysti val\!entaa sellaist:a, jonka
29919: työt. Työt OVIat edistyneet niin, että toisen tietää :epätaloudelliseksi. Ralmntamalla osas-
29920: mkennusv:aihoon •toteuttaminen aloite<taan al- tot samaa111 kokonaisuuteen, voidoon v•arus-
29921: kav•ana työllisyysl\!aurt:Rna. Tämä toinen ra- kuntaosastoa käyttää kuntalaisten hyödyksi
29922: kennusVIaihe sisältää myös varu!Slrunoosairaa- ja päinvMtoin.
29923: lan vakent,amisen. - Toimenpiteellä voidlllan Keruun kaup-
29924: K.eurunn kunnanvaltuusto käsitell~än palamaisesta .t•aajamast~a muodO!'Itaa sellainen
29925: sairaal.an huonetiloohj·elmaa päätti jättää ·terveydenhoidollinen keskus, kuin lääkintö-
29926: asi•an pöydäll-e ja neuvotella puolustusminis- hallituksen ohjoot edellyttävät. Riittävän lää-
29927: teriön kanssa •siitä, mitä mahdollisuuksia kärivoilman sa:amisella (3 kunnanlää!käriä +
29928: olisi rakentaJa varuskuntasairaala pail{!allis- Haapamä.en ja Pihlaj•aveden yhteinen kun-
29929: sairaalan yhteyteen. Keuruu.n paikallissai- nanlääkäri) voidaan päivy.stys- ym. olosuh-
29930: raala sijaitsee Keururm kirkonkylässä ja sen teet järj:estää selLai.siksi, 'että lääkärityövoi-
29931: tOlll!tti•alue on riittävä suuunirtelman toteutt-a- man saaminen yl·eensä voidaan tu!'VIalta.
29932: miseksi koko l~ajuudessaan. Varusk:ulllta:sai- Suunnitelman käytännöllinen toteutt,ami-
29933: 11ata1an rakentamisella pa~kallissairBJalan yh- nen ja yihtcistoimima •edellyt.täväJt, .e.ttä osas-
29934: teyteen saavutettaisiin 1ainakin seuraavlllt tojen r111koonu:styöt rt:()iteutetlllan samanaikai.
29935: edut: sesti. Puolustusministeriön alaine:n työ pi-
29936: - Keuruun nykyinen sairaaLa (47 ho.ito- täisi a1()irttaa lähiaikoina, kosk!a sairaal:an tu·
29937: paiklma, joista synnytyspaikkoja 11) voitai- lisi olla valmis siihen mennessä, kun joukiko-
29938: siin oman loojoonUJShlliiJJklreen, joka käJSittää osastot siirtyvät Keuruulle, eli v. 1968 men-
29939: 32 hoi•topaildooisen osaston ja tarpeelliset nessä.
29940: 668 IV,345. - Keuruun paikallissa-iraal;L
29941:
29942:
29943: Keuruun kunnan oma QSUus kokonaissuun- Edellä oleva1an viita!l::en ehdotamme kun-
29944: nirtelma:sta .tulisi sooda sa:i:r.ll!al,aralrennUSiten nioi1:taen,
29945: valtionapuohjelmruan niin, että valtion v.l967
29946: talousarviossa voitaisiin osoittaa erillim·en että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
29947: määrär.aha <t-ämän hankkeen 'toteuttamiseksi. tulm- ja menoarvioon 300 000 markkaa
29948: Via1tion osuus perustami,S!kUstlannuk\Si,sta on Keuruun paikallissairaalan laajennuk-
29949: 31.5 % eli n. 300 000 mk. scn toteuttamiseen.
29950: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
29951:
29952: Arvo Ahonen. Aune Salama.
29953: Sakari Knuuttila. Artturi Koskinen.
29954: Mauno Pohjonen.
29955: 689
29956:
29957: IV,346. - Rah.al. N: o 2.
29958:
29959:
29960:
29961:
29962: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta aluesai1·aalan ralt:en-
29963: tamiseksi Viitasaarelle.
29964:
29965:
29966: E d u s k u n n a 11 e.
29967:
29968: Viitasaaren kunta omistaa v. 1951-52 ra- Viitasaat~ella nykyisen :kun'lliarnsairaaLan tollit-
29969: kel1Jl1etun kunnansairaalan, jokia käsittää 21 tia käyttää hyvin :aluesair:aaLan 11akennuspaik-
29970: hoitopaikl~a:a. Kuormitus on ollut useina vuo- lmna. Alue käsittäisi ehkä n. 40 000 asukasta
29971: ·SIDa maan paikallissairaaloitten suurin, noin riippuen :siitä voitaisiinko Kuopion keskus-
29972: 150-182 %. Saimallan yht:eydessä .toimii eril- saira.~alapiiriin kuuluvia naapurikuntiamme
29973: lisessä vanhassa :erittäin heikkokuntoisessa Keitelettä j:a VeiSantoa aj:rutel1a samaan alue-
29974: puurakiennuksessa 9 paikkainen synrnytys- sairaalapiiriin, johon ne sijaintinsa puolesta
29975: osasto. ·eri.t:täin hyvin :sopisivat, varsinkin :kun suun-
29976: Kunta on vuonna 1963 tehnyt lääki'llitöhal- nitteilla oleva Kuopion-Vaasan tie yhdistäisi
29977: litukselle kunnansaimalan Laaj·en.tamista kos- Vesannon elimellisesti juuri Viitasaaren pii-
29978: kevan perustamissuunnitelman, joka on edel- riin.
29979: leen lääkintöhallirtuksessa käsiteltävänä. Tämä Kun nykyistä Vii,t·a:saat-en kuun~:nsairaa
29980: suu1mit~t:lma käsitti sairaalan la:ajoo4Jami:sen hvakin jo käyttävät mm. osin Kannonkosken,
29981: 90-paikkaiseksi siten, että synnytysosastolle Konginkankaan, Keiite1ee:n ja Pihtiput·a:an
29982: tulisi 15 paiklma, kroonikoine 30 paikkaa ja kuntiern asuldraat (ku:nnansaimalalla on em.
29983: Viarsinaiselle :saiva:ala.osa!Stolle 45 paikkaa. kuntien kanssa ns. nettot.appion korvaamis-
29984: Kmornsten osaston sijo~ttaminern sairaalan sop~mus), niin osoittaa ;tämä, että Viiitasaari
29985: yhteyteen johtuu 5. 12. 1962 tapahtuneesOO. on sijainni1trua.n sopiva sairrualan paikaksi.
29986: vanhainkodin sairasosaston tulipalosta ja on Ko. ton:ttilalue, johon on saatavissa lisltaluet-
29987: sekä lääkintö- että sosiaaliviranomaisten pyr- tailcin, oo n. 2.5 ha ja :sern sijainti erittäin
29988: kimyksenä nykyisin sijoittaa krooniset poti• muh:allinen j:a sopiva :sairaal:a.lle.
29989: laat sairaaloihin eikä vanhainkoteihin. Ko. 1alueen kunnista .ei ti·ettävästi millään
29990: Lähimmät kunnansaivrualat ovat Pihtipu- oJ.e paik:koj:a ainesairaJaloissa ja Keski-Suo-
29991: taaTha (n. 40 km) , Keite1eellä (n. 45 km) , men keslrnssairaalassakin ovat kuntien !hoito-
29992: Äänekoskella ja Saarijäl'VIellä (kumpaankin paikat yleensä riittämättömät, joten aluesai-
29993: n. 60 km) sekä Kivijärvellä (n. 70 ikm). raa,La:n sruanti olisi tarpeellinen keskussairaa-
29994: Kun koko pohjoisessa Kieski-Suomessa .ei lan painoon helpottam:isenk.in taJkia.
29995: em. ku'llllansairrualoitte:n Usäkisi ole ollenkaan Edellä ·esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29996: aluesaimaLaa, on vidme aikoina esitetty aja- nioittaen,
29997: tuksia aluesaimalan sa:amiseksi pohjoiseen
29998: Keski-Suomeen j·a on :asian rtiimoilta maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
29999: kunnassa jo pidetty yksi neuvotrtelukokous- tulo- ja m~noarvioon 500 000 markan
30000: kin. Viitasaari :alueen keskusta:ss:a hyv:ioo rtie- määrärahan aluesairaa~an suunnitte-
30001: yMeyksien varrella ol:Usi sopiva j:a voitaisiin l·uun ja rakentamiseen Viitasaarelle.
30002: Helsingissä 27 päivärnä huhtikuuta 1966.
30003:
30004: Arvo Ahonen. Aune Salama.
30005: Sakari Knuuttila. Artturi Koskinen.
30006: Mauno Pohjonen.
30007: 870
30008:
30009: IV,347.- Rah.al. N :o 3.
30010:
30011:
30012:
30013:
30014: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan sairaalan
30015: lisärakennuksen rakentamista varten.
30016:
30017:
30018: E d u s k u n n a ll e.
30019:
30020: Lärulcintöhallirtuk!Se.n tehtyä 24. 11. 1961 lromuklsestia tiedetään, että muute:n ci sruada
30021: päätöksensä pitkälailmisesti sairaiden henki- hookilöktmt~aa pysymään ttai edes hakeuttu-
30022: löiden hoidon järjestämisestä y1eissaiM,aloi- mawnkarun kyseisiin laitoksiin.
30023: doo yhteydessä toimivilla asirunomaisi:lla osas- K!eski-Suomessa. sijaitseVIa Laulman tkunta
30024: toilla ja asetti tavoirtJteeksoon, on erittäin surkean pitkäailmisesti 'saiMJdoo
30025: etrtä pitkäailroaista hoitoa kaipaavat sairoo,t hoitopai:kkatilJanitJeen rtakia ;tehnyt lääkinrt:ö-
30026: hoidetaan yleissairaaJalaitoksen yht·eydessä ja hallitukselle esirtyk:sen pailkallissaivaalansa
30027: ootä kysymyksMSä o1eVIaan rbarkoituikseen l1aaje.ntamiseksi. LääkintöhalliJtus on 19. 3.
30028: tarvitttaVIat Sla.:iJraansijat Vlara.taan pääasiassa 1962 ilmotttanut periaatteessa hyväksyvänsä
30029: paikallissaiM,aloihin ryhtyivärt kunnat toi- Laukaan sairaaLan 1ruaj,enJt:amisen noin 60
30030: menpiteisiin kyseisl!en paiklroj'en saamiseksi sairaansij1alla, jotka kunnan 'esityksen mu-
30031: sairaaloihi:nsa. Käytännössä lääkintöhialliJtus kaisesti V1amtaan pitkäikaisesti saireiden holi-
30032: ei ole kuitooaman juuri ,nimeksikään toteut- rtopaikoikisi. Laajennusta koskeva huonetila-
30033: tanut tavoitet•t:a,an, koskia se :ei ole vielä hy- ohjelma on hyväksytty 30.11.1963. Piirus-
30034: väksynytt kuin muutaman suunnitelman ja tukset ja työselitykset ovat lääkintöhallituk-
30035: varoja ei !kai ol1enkwan ikysei.siin rtlarkoituk- sen hyväksytttävinä, mutta kunnan edustajien
30036: siw. Siksi läädcintöhallitukisen ;tJavoit•e on jää- saan1iaJll vaikutuksen mukaan lälilcinrtöoollitus
30037: nyt kuolleeksi ja kauniiksi toteamukse.ksi. ei tule !lciirehtimään niiden ihyväksymistä
30038: Käytännössä tilanne on kuitenkin niin huo- eikä anrtamaw rahoituspäiitöstä. Tilanne on
30039: lestuttaV'a, että wsi.Jassa olisi päästävä tosi rt~e. kuitenkin näin kestämätön, ,ettei viivytyksiin
30040: lroilhin. ole V'aMa.
30041: Nykyisellään pitkäaikaisesti sairaiden hoito Eduskunnan vaWovarainV'aliokoooon sai-
30042: on asiallisesti vain heidän makuuttamista:an vaal:aj,aoston vierailtua 13. 10. 1965 ;tutustu-
30043: hoitotasoLtaan surkeilla ja kaikin puolin ;aLa- massa Laukaan tilanitooseen, niin silloin tuli
30044: arvoisilLa kunnalliskotien sairasosastoiilla rt:ai matkallia olleiden edustajien henkilökohtai-
30045: ehkä vähän parempitasoisissa sairnskode.issa. ,sin havainnoin tilaJllltoon surkeus todetuksi.
30046: Suurin osa hoitopaikoista on kuitenkin kaiken Sen jälkoon ilrun sairaaJ,aj!aootQ kävi Lau-
30047: arvostelun al~apuolella. Asiantuntijoiden kä- 1\illlassa on sosirualiministeriö k:ehoit1Janut knu-
30048: sityksen muhan pirt:Jkäla.ikaisesti saåMi1Ja. jJU. taJa kiin:ni1Jtämään '88ioon. huomiota ja koros-
30049: sairwirta vanhuksia ei missään tapauksessa tanut lairtoksen ala-arvoisen koonon johdosta
30050: pitäisi jättää V'ain mwkuul1e j~a sitein loppu- lmstämättömäksi muodostunutrta pitkäaimi-
30051: iäkseen vuoteeseensa, VIaJan heidät olisi mJah- sesti sairaiden ihoirtotasoa j~a myös sitä, etrtä
30052: dollisimmJall aikaisessa vaiheessa saaJIJava hoitotilojen epäkäyttännöllisyyden, puutteel-
30053: asianmuk~eoo sairaalahoitoon, jossa heidät lisuuden ja huonouden rtlaJlcia lJaitokJSoon on
30054: voiJOO.isiin kuntouttaa liikuntakykyisiksi j1a ollut erit:rtäin vaikea sa;aoo koulutettua sai-
30055: siten saada yh1!eiskunnalle paljon halvemmin raanhoitovoimaa. Kun lisäksi la.Ltosta joudu-
30056: kustannuksåiD. hoidettaviksi. Niid~, joirt:Ja e1 tarun jatJkuV'asti ylikuormittamwan, ntin mi-
30057: saada ikuntoutetuiksi, hoito olisi ehdotltomasti niswriö on lmtsonut vielä laitoksen palotur-
30058: järjestettävä sellaisiin sairaalalaitoksiin, vall<isuudoo. huomioiden rtilantoon muodostu-
30059: joissa henkilökunta pystyy lheidält kohtuul- neen sellaåseksi, et1!ei sosiwalihuo1to voi :enää
30060: lisin vaivoin riittävän hyvin hoitamaan. Ko- pidempä,än pitää vastuutl!aan lähes katastro-
30061: IV,M7. - Ahonen ym.
30062:
30063:
30064: :liaaliseksi muodostunutta hoitotiLannetta. On reuksista. ToivOititavMti Laphilil:hden eurul-
30065: kysy;ttävä, että kuka tilanrtee!Sita vastoo~ La- linen tapaus o.soittaa riittävän selvästi, .että
30066: pinla.hdessa 22. 4. 1966 tapahtUIIloon erittäin S8JD.oista on ryhdyttävä tekoihin sellaisissa
30067: surkean ja kolro 1ooata jänk:y.ttänoon lailtos- tapaukJSissa, joissa ihm~.nkien :u:hlm on ole-
30068: palOJl ylhteydessä on :taas 'esitetty syyllisiä. massa. Tällainen tilanJne on Lau.lmassa. Lau-
30069: Kun laitokset ovrat vakenJteelliJsesti ~aisia koon sairaaLan loojenta.m<iseen on päästävä
30070: kuin mistä Lauk:a;assailån on kysymys, niin välittömästi varaamaila ta:vkoituslla val'ten
30071: niitä ei ole mahdollisuus saada ikuntoon muu- ri:ittä.vll. määräraha.
30072: ten kuin rakenJtamalla uusi. Ja 1rnn vra1tio ei Edcllä esitetyn perusteella ·esitämme kun-
30073: myönnä r.ahoitusosuutta8JD. :eikä .anna siten nioittaen,
30074: mahdollisuutta uuden ohjciden mukialaesti
30075: ra!k:e.nnetun laitoksen l.'all:rootamiseen, niin että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30076: onko syy kunnissa, kunnan luOittamusmie- tulo- ja menoarvioon 550 000 markan
30077: hissä tai henkilökunn1assa. Ellci valtio myön- määräraha1t Laukaan sairaaLan lisära-
30078: nä oouutta8JD. uusien laitosten raiwwtamise.en, kennuksen rakentamista varten.
30079: niin kyllä v:a1tion täytyy myös wstalta seu-
30080: :Helsingllissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
30081:
30082: Arvo Ahonen. Aune SaJa.m.a.. Artturi ltollkinen.
30083: Sakari Knuuttila.. Artturi Jäm.sen. Mauno Pohjonen.
30084: 672
30085:
30086: IV,348. - Rah.al. N: o 4.
30087:
30088:
30089:
30090:
30091: Ahonen ym.: Määrärahan (}Soittamisesta valtion virastotalmt
30092: rakentamiseksi Pihtiputaan kuntaan.
30093:
30094:
30095: Eduskunnalle.
30096:
30097: ·Pilhltipuman kutmassa olevlllt v•altion viras- mm toimesta tulta:Unin tonttikysymysk,in jär-
30098: tot, val<tionverolautakunta, posti- ja ni- jestämään parhaalla mrahdollise1la taVJalla.
30099: mismielhen klansliia, .toimiVJat puutteellisissa Virostatalon rakeJlJlluksen ralk:oossa v<>irtai-
30100: oloissa. Kaikki toimivat myös vuokrahuo- siin vaikoo;a rtyöllisyymila!llll!Citta helpottaa,
30101: neissa j•a lyhytaikaisin vuoknasopimuksiln. koska rakennustöistä Pihtiputaallakin on
30102: Pihtiputaan tapaisessa pienehkössä rkurmassa kova puute.
30103: ei mysökään ole sellaisira tilojra sa;atavissa, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
30104: joita vivast.ot ta:rvilltse.vat. Muuta pelastusta nioittoon,
30105: .tilanrt:eeseen ei ole •ja luonnollisesti myös
30106: ainoa oirkera ratkaisu on se, että valtio iltse että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30107: l'a•kenma v:inastotalon, jossa <>n wrpeelliset tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
30108: vivastotilat ja välttämärttömä.t asunnot. KU!ll- määrärahan valtion virastotalon raken-
30109: tamiseksi Pihtiputaan kuntaan.
30110: Hclsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
30111:
30112: Arvo Ahonen. Aune Salama. Artturi Koskinen.
30113: 673
30114:
30115: IV,349.-Rah.al. N:o 5.
30116:
30117:
30118:
30119:
30120: AntUa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurikan Lusankylästä
30121: Myllykylän kautta Jalasjärven Jokipiikin johtavan tien
30122: suunnitteluun.
30123:
30124:
30125: Eduskunnalle.
30126:
30127: RUISkealan Mannori harjoirtroaa mruatalous- nettu joenperkauksen johdosta uusia siltoja,
30128: kalkin louhinta;a ja murskausta Kurikan jotka yhd~täisivät liikellltoon T·amper.e-
30129: kauppalan alueella Myllykylä ni:misessä pai- Vaasa-valtrutiehen. Näinollen sen alueen liirt;..
30130: lressa. Tämä ma.1Jalouskalkin kuljetus <tapah- täminen ylciseen tiev,erkostoon korjaallltuisi
30131: tuu eritt~im laaj,alle koko Etelä-Pohjanmoon tällä Lusankylä-Jokipii kautta:kulkutiellä,
30132: alueella. Murtroa varsinaisen louhintapaikan josta pitkään on suoritettu !toimenpiteitä,
30133: välittömässä läiheisyydessä ti,everkosto on erit- jotka iJruilte.Illka.an eiväJt ole johrbaneet tulOik-
30134: täin puutteellinen ja hreikkolamtoinen, siksi seen.
30135: ma.antien mk:entaminren Seinäjoki-Kristiina- Edellä oleVian perusteena ehd<rtamme,
30136: irontllatieltä Kurikan Lusa.nkylästä Myllykylän
30137: ]mUitta Luopa;a;n ja siitä edelleen Jalasjärven että Eduskunt,a ottaisi vuoden 1967
30138: Jokipiihin JaLasjoen eteläpuoHtse olisi tar- tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
30139: peellista rakentaa. Se palvelisi samalla erit- tiesuunnan tutkimista ja suunnitelman
30140: täin suuria kyläryhmiä, jotka käytämnölli- tekoa varten Kurikan Lusankylästä
30141: sesti lmtsoen ovaJt tällaista kauttrukulku- ja Myllykylän kautta Jal.asjärven Joki-
30142: yhdystietä vailla. TälLe alueel~. on rake.n- piikin.
30143: Helsingissä 29 päivänä huhtikuUita ·1966.
30144:
30145: Toivo AntUa. N. Kosola.
30146: Pentti M'å.ki-Bakola. Akseli Roden.
30147: Eino Uusitalo.
30148:
30149:
30150:
30151:
30152: 85 E 529/66
30153: 674
30154:
30155: IV,850.- R&h.al. N:o 6.
30156:
30157:
30158:
30159:
30160: Antila ym.: Mii.äriir"._ osoittamisesta rnaatalousopiston
30161: su'Un~itteZua tJGrttm Ilmajoen kuntaan Korven kouluUlalle.
30162:
30163:
30164:
30165: Ed u sk u n nalle.
30166:
30167: Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu Tima- suoritetaan perinpohjaista tutkimustyötä,
30168: joon Korven tilalla on uudistwwa.iheessaan, olisi erittäin paikallaan huomioida myöskin
30169: Koulun keskittämistä edelleen auu.renunaksi tä.mii valtion omistama erittäin suuri ja voi·
30170: ykaiköbi on pitkää.n pohdittu. Kun nykyi- makkaasti viljelty Korven koulutila Ilmajoen
30171: nen maatalousopistojen oppilawää.rä on ja.t- pitäjässä maanviljelyopiston suunnittelussa.
30172: lrnvasti kasvamassa, mutta oppilaspaikoista Edelli esitetyn perusteella esitimme,
30173: on suorastaan huutavaa puutetta, olisi pai-
30174: kallaan perustaa kyseiselle tilalle agrologien &ttii EdvJk111nta ottaisi vuoda 196'1
30175: koulutusta valmistava opisto. Keskeisen ai- tulo- ja m6'1f.oarvioon. 20 000 markan
30176: jaintilwa ja valtakunna.Hisen asemansa. takia .ruuruisen mäiiräralum maattJlowopis.
30177: tulisi varmasti tämän opiston käyttö olemaan f01n ..uunmttelua varten llmajoR
30178: erittäin euuri. Kun näiden koulujen sijoituk- ltuntaaiR. K()f"tten koulutilaUI.
30179: lellta parlu.ill&an valtioneuv011ton piirissä
30180: Helsingissä. 29 pä.ivä.nä. huhtikuuta 1966.
30181:
30182: Toivo Antila. !1'. ltoaola.
30183: Akseli Roden. Pentti Mäki-Hakola.
30184: Eino Uult&to.
30185: 675
30186:
30187: IV,351. - Rah.a.l. N: o 7.
30188:
30189:
30190:
30191:
30192: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta vankan kantatien n:o.
30193: 67 kunnostomisee• Kauhajoen ja Kristiinankaupungin vä-
30194: lillä.
30195:
30196:
30197: Eduskunnalle.
30198:
30199: Vanha kantatie n:o 67 joka kulkee Kauha- dollisuuksien parantamisesta, ehdotetaan
30200: joelta Karijoen ja Lapväärtin kautta Kris- edelläesitettyyn viitaten kunnioittavasti
30201: tiinankaupunkiin vaatii oikaisua ja osittaisen
30202: muutoksen on nyt tullut ajankohtaiseksi että Edusk'lli/Ata ottaisi vuoden 1967
30203: Kristiinankaupungin satamaan ja saira81laan tulo- ja tntmoarvioo. 400 000 markmr.
30204: nopeaa pääsyä varten. suuruisen siirtomäärärtikam. Kauha-
30205: Koska. nyt ei ole kysymys uuden tien ra- joki - KMiioki - Lapväärtti -
30206: kentamisesta vaan vanhan mutkaisen tieosuu- Kristiitwtnka'ltpu1tki kulkevan "~
30207: den oikaisu- ja kunnostustöistä ja tien var- kantatien n:o 67 oikaisu. ja kunnostus-
30208: rella olevien asutustaajamien liikennemah- töiden aloittamista uarle•.
30209: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
30210:
30211: Toivo .A.ntila. PemU Miiki·Bakola.
30212: Veikko Sa.vela.. Ba.nnes Paaao.
30213: Akseli Roden. Eino Uusitalo.
30214: N.Koaola.
30215: 676
30216:
30217: IV,352. -Rah.al. N:o 8.
30218:
30219:
30220:
30221:
30222: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupunkiin
30223: johtavan väylän oikaisemiseksi ns. Härkmeren mutkan
30224: kohdalla.
30225:
30226:
30227: Ed u sk un n a 11 e.
30228:
30229: - Eduskunta on valtion v:n 1962 ja 1963 sen mukaan neljä kertaa osoittaessaan maa-
30230: tulo- ja menoarviosSa 20 Pl. II väylätyöt, rärahan työtä varten, ja vastauksessaan tulo-
30231: kauppa- ja teollisuusministeriöön kohdistuvat ja menoarvioesityksiin katsonut väylätyön
30232: haUinnonhaarat myöntänyt siirtomäärärahan erittäin tarpeelliseksi ja sen lisäksi on edus-
30233: käytettäväksi Kristiinankaupungin edustalla kunta vuoden 1964 menoarvion ko. momen-
30234: valtion vesialueelia olevan ns. Härkmeren tin perusteluissa lausunut edellyttävänsä,
30235: mutkan oikaisua - ja osittain tehtävää sy- että työ aloitetaan ensi tilassa, ehdotetaan
30236: vennystyötä varten 21 jalan syvyydessä kul- edelläesitettyyn viitaten kunnioittavasti,
30237: keville laivoille.
30238: Töiden aloittamiseen tarvitaan merenkul- että Edusku.nta ottaisi vuoden 1967
30239: kuhallituksen lausunnon 30. 1. 1962 KD N: o tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
30240: 609/59/601 mukaan 650 000 mk. suuruisern siirtomäärärahan Kristiinan-
30241: Koska mainitun määrärahan saaminen on kaupunkiin johtavan väylän töiden
30242: ollut päiväjärjestyksessä useita vuosia ja aloittamiseen ns. Härkmeren mutkan
30243: eduskunta on valtiovarainvaliokunnan esityk- kohdaUa valtion vesialueella.
30244: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 100.~k
30245:
30246:
30247: Toivo Antila. Akseli Roden.
30248: 677
30249:
30250: IV,353. - Rah.al. N: o 9.
30251:
30252:
30253:
30254:
30255: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesa Isotta-navetan rakenta-
30256: miseksi Isonkyrön kuntaan.
30257:
30258:
30259: E d u s k u n n a ll e.
30260:
30261: Nopea kehitys maassamme vaikuttaa enen- Rehun jalostaminen "maitotehtaassa" tar-
30262: tyvästi myös maatilatalouteen, ja perhevil- joaa mahdollisuuden, jossa suurtuotannon
30263: jelmien sidonnaisuus maatilaansa lisääntyy etuja voi käyttää hyväksi pienestä tilakoosta
30264: huomattavasti väestön muuttoliikkeen takia. huolimatta.
30265: Pienkarjoissa maidon tuotantokustannukset Isossakyrössä on perustettu ~hteinen yri-
30266: muodostuvat kalHiksi ja näinollen kannatta- tys suunnittelemaan ja toteuttamaan rehun
30267: mattomiksi. Tähän on etsitty ratkaisua suur- jalostamista suur~m koon navetan ja nyky-
30268: navettajärjestelmästä, mikä on ajateltu muo- aikaisen tekniikan aVUJlla. Siihen on liittynyt
30269: dostettavaksi joko osuustoiminta- tai osake-· mukaan 90 maanviljelijää merkiten n. 400
30270: yhtiöpohjalle. Monessa maakunnassa ympäri ha käsittävän tuoreen rehun sopimusviljely-
30271: maan on suurnavettakysymys varsin ajan- alan isoa navettaa varten, jota on kutsuttu
30272: koihtainen ja on saanut suurta huomiota nimellä Isotta (iso navetta). Mainitulla pel-
30273: osakseen. toalalla tuotettavan rehun jalostaminen on
30274: Suunnitelmat rehun jalostamiseksi mai- toiminnan pääntääränä. - Selvyyden vuoksi
30275: doksi tuottajaviljelmän ulkopuolisena toimin- on mainittava, että sopimusviljelyala käsit-
30276: tana ovat lähteneet alkuun siitä, että Etelä- tää n. 24% mukana olevien omistamasta pel-
30277: Pohjanmaalla on rehun viljelyyn pakko. Vil- toalasta, sopimus ei liity m:Hlään tavalla jä-
30278: janviljelyn kohtaamat vaikeudet ovat johta- senten omistamiin kotieläimiin ja "maitoteh-
30279: neet siihen, että on etsitty lisää jalostus- ja taan" tarkoituksena on hoitaa rehunjalostus
30280: markkinointimahdollisuuksia alueella luontai- liikeperiaatteella omistaen lehmät, rakennuk-
30281: selle rehuntuotannolle. set ja tarvittavat koneistot.
30282: Meidän oloissamme on 100 lehmän navetta
30283: Nykyaikaisen rehunviljelyn, säilönnän, jo todella suuri ja siinä on mahdollisuuksia
30284: ruokinnan ja karjataloustekniikan kelhitys käyttää nykyajan m&hdollisuutksia hyväksi.
30285: eräissä muissa maissa on mennyt runsaasti Liikeyritys- tai yksiomistuksen pohjalla toi-
30286: eteenpäin. Vaikka Suomi onkin rehunvilje- mivina on USA:ssarakennettu 1000, Uudes-
30287: lyyn ja karjatalouden harjoittamiseen näh- sa Seelannissa 300, Ranskassa 700, Englan-
30288: den epäedullisessa asemassa, niin menetelmät nissa 400, Ruotsissa 280, Tanskassa 150,
30289: ovat jääneet ajastaan jäJ.keen. Samalla on Lä,nsi-Saksassa 280, Itä-Saksassa 440 ja Ita-
30290: todettava, että kannattavuussyistä nykyaikai- lia.ssa 500 lehmän navetoita. Valtiojohtoisten
30291: sen tekniikan hyväksikäyttämisen mahdolli- maitten kohda1la puuttuu tietoja, mutta
30292: suudet ovat rajoitetut meillä pienestä keski- Neuvostoliiton ja Jugoslavian kohdalla on
30293: määräisestä karjakoosta johtuen. mainittu 1 000-1500 lypsylehmän yksiköis-
30294: Varsinaisilla rehunviljelyalueilla toivotaan tä. - Suurin suunnitteilla olevista on Esse-
30295: läydettävän keinoja ja menettelytapoja re- nin kaupungin ~äJ.teisyydessä 90 viljelijän
30296: huntuotannon, etenkin tuorerehujen, vilje- toimesta rakennettava, johon tulisi 2 000 iJ.yp-
30297: lyyn ja säilöntään. Tämä met-.kitsisi peltovil- sylehmää.
30298: jelyn voimaperäistämistä ja kannattavuuden Mikään suurista navetoista ei ole toisensa
30299: lisääntymistä. Karjattomuuteen siirtyneen kaltainen, jokainen on sovitettu omien ym-
30300: maatalouden haittatekijöitä on toisaalta run- päristötekijäinsä mukaiseksi kokonaisuu-
30301: saasti nähtävissä. deksi.
30302: 678 IV,353. - Isotta-navetan rakentaminen.
30303:
30304: Mainittu suunnitelma on edistynyt koko että karjatalous on maataloutemme suurin
30305: ajan. Aluksi kartoitetuista tehtävistä on sel- rahatulojen tuottaja.
30306: vitetty melkoinen osa, mutta edessä olevien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
30307: tehtävien tutkiminen ja ratkaisu ei ole enää kunnioittaen,
30308: yksityisille henkiTöille mahdollista. että Edusku,nta 'Qttaisi vuoden 1967
30309: Suunnitelman toteuttamismaih.doHisuudet tulo- ja me.noarvioon 30 000 marku:n
30310: ovat selvästi olemassa. Monista uJkomaisista suuruisen määrärahan IsottOAtavetan
30311: esimerkeistä on löydettävissä kokonaisratkai- suunnittelua ja rakentamista vartem
30312: sun suuntaviivoja. Kokemuksen ja esimerkin 1sonkyrön kwntaam ja että se olisi
30313: puute kotimaassa on kuitenkin haittta, jonka maataloudellisen tutkimuskeskuksen
30314: tulisi kiireesti tu11a poistetuksi. Olemme jää- jatkuvassa valvonnassa rehunviljelyn
30315: neet kehityksestä sivuun siitä huolimatta, ja -käytön selvittelyn osalta.
30316: Helsingissä 27 päivänä ih.uhtikuuta 1966.
30317:
30318: Toivo Antila. N. Kosola.
30319: Veikko Savela. Pentti Mäki-Hakola.
30320: Ragnar Granvik. Aaro Lintilä.
30321: Eino Uusitalo.
30322: 679
30323:
30324: IV,354.-Rah.al. N:o 10.
30325:
30326:
30327: Aro: Määrärahan osoittamisesta Helsingin länsisataman, Ka-
30328: tajanokan ja Kotkan sataman järjestelymestarien palk-
30329: kauksen parantamiseen.
30330:
30331:
30332: E d u s k u n n a ll e.
30333:
30334: Ne valtionrautateiden järjestelymestarit, teessä, jolloin Neuvostoliitto ~ähettää ja vie
30335: jotka toimivat Helsingin Länsisataman ja tavaransa omalla rautatiekalustollaan. Tämä
30336: Katajanokan sekä Kotkan satamissa palvellen kaikki on jo osoituksena kuinka suurta lii-
30337: maamme tuonti- ja vientiliikennettä kanta- kennettä satamien järjestelyruestarit joutu-
30338: vat suurimman vastuun ulkontaankaupas- Yat hallitsemaan. He yksin ovat vastuussa
30339: tamme. Merenkulkuhallituksen antamista vuo- koko siitä paineesta jolla satamissa työsken-
30340: sitilastoista saamme kuvan Helsingin ja Kot- nellään. Tähän virkaan nimitetäänkin \"ain
30341: kan satamien liikenteestä koko maahan ver- ne miehet, jotka ovat vuosikausia työsken-
30342: rattuna. nelle0t konduktööreinä satamissa ja näin saa-
30343: v. 1959 Helsinki 2 546 619 tonnia eli 16.3 % neet tuntuman työn vastuunalaisuudesta,
30344: Kotka sekä ammatin vaativiin velvoitteisiin. Kuiten-
30345: 2 785 883 " " 17.9% kin järjestelymestarien kokonaispalkkaus jää
30346: 5 332 502 tonnia eli 34.2 % pienemmäksi kuin veturinkuljettajien ja kon-
30347: v. 1960 Helsinki 3 428 538 tonnia eli 17.7% duktöörien, jotka aina työskentelevät järjes-
30348: Kotka 3 306 313 " " 17.1% telymestarien alaisina, sillä onhan hän hei-
30349: dän esimiehensä. Järjestelymestarin on jo-
30350: 6 734 851 tonnia eli 34.8 % kaisessa työvuorossaan päivittäin tehtävä
30351: v. 1961 Helsinki 3 204 246 tonnia eli 16.0 % tarkka ja selvä työsuunnitelma usealiekin
30352: Kotka 3 444 884 , , 17.2 % työryhmälle ja valvottava joka hetki, että
30353: 6 649 130 tonnia eli 33.2 % sitä noudatetaan. Pienikin poikkeama työ-
30354: suunnitelmasta voi aiheuttaa laivoille suuria-
30355: v. 1962 Helsinki 3 517 697 tonnia eli 17.7% kin odotusaikoja, jotka muodostuvat hyvin
30356: Kotka 3 332 555 " " 16.8 % kalliiksi. Tämän lisäksi tulee hänen seurata,
30357: 6 850 252 tonnia eli 34.5 % että vaunut ovat oikein kuormatut. Virheel-
30358: lisesti tai huolimattomasti kuormattu vaunu
30359: v. 1963 Helsinki 3 227 310 tonnia eli 16.1 % voi sisä-Suomessa aiheuttaa arvaamattomia
30360: Kotka 3 135 060 " " 15.6 % vahinkoja ja pysäyttää koko junaliikenteen
30361: 6 362 370 tonnia eli 31.7% linjalla. Kaikkeen tähän pystyy vain suuren
30362: kokemuksen omaava ja vastuunsa tunteva
30363: Maamme satamien koko ulkomaisesta ta- järjestelymestari.
30364: varaliikenteestä vuosina 1959-1963, Helsin- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
30365: gin ja Kotkan osalle tulee yli kolmannes eli
30366: 33.56 %: a. Tämän lisäksi on huomattava, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30367: että Merenkulkuhallituksen tilastoista puut- tulo- ja menoarvioon 12 870 markkaa
30368: tuvat kokonaan ne liikkeet ja laitokset, joilla Helsingin länsisataman ja Katajano-
30369: on keskusvarastonsa Helsingin ja Kotkan kan yhteensä neljän sekä Kotkan sata-
30370: satamissa ja palvelevat vain kotimaan sisäistä man kuuden 17 palkkaluokan järjes-
30371: tarvetta. Samoin on asia Neuvostoliitosta tu- telymestarin virkojen muuttamiseksi
30372: levan ja menevän liikenteen kanssa, joka ta- 20 palkkaluokan vastaavien järjestely-
30373: pahtuu puhtaasti rautateiden tavaraliiken- mestarien viroiksi.
30374: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
30375:
30376: Pirkko Aro.
30377: 680
30378:
30379: IV,355.- R&h.al N :o 11.
30380:
30381:
30382:
30383:
30384: Asunta ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden aloittami-
30385: seksi Pälkäneen ja lluopioisten välillä.
30386:
30387:
30388: E d u s k u n n a 11 e.
30389:
30390: Pälkäneeltä Luopioisten ja Padasjoen suun- kenne nykyisellä tiellä, joka lisäksi on ainoa
30391: taan ovat tieyhteydet jatkuvasti olleet varsin yhdystie Pälkäneen kirkolta Luopioisiin edel-
30392: heikot. Niinpä nykyinen tie Pälkäneen-Luo- lyttää, että tien parantamiseen ja uusimiseen
30393: pioisten välillä on mutkainen eikä enää vas- kiireellisesti ryhdytään.
30394: taa lähimainkaan nykyaikaiselle liikenneväy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30395: lälle asetettavia vaatimuksia. nioittaen,
30396: Tie- ja vesirakennushallituksessa on laa-
30397: dittu suunnitelmat. sen parantamiseksi ja oi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30398: kaisemiseksi sekä saattamiseksi asialliseen tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
30399: kuntoon. Suunnitelmat ovat täysin valmiit määrärahan käytettäväksi tietöiden
30400: mm. Pälkäneen kk.-Kukkolan kylän välillä. aloittamiseen välillä Pälkäner-Luopioi-
30401: Määrärahoja ei kuitenkaan ole saatu tien ra- nen.
30402: kentamiseen. Nähdäksemme yhä kasvava Ui-
30403: Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 1966.
30404:
30405: Mikko Asunta. Olavi Nikkilä. Kuuno Honkonen.
30406: Timo Mäki. Valdemar Sandelin. Antti A. Halme.
30407: 681
30408:
30409: IV,356.-Rah.al. N:o 12.
30410:
30411:
30412:
30413:
30414: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami·
30415: seksi Kittilän Puljusta Enontekiön Nunnaseen.
30416:
30417:
30418: Eduskunnalle.
30419:
30420: Maantien rakentaminen Kittilän kunnan TVHn toimesta on tämä tie tutkittu ja
30421: Puljun kylästä Enontekiön kunnan Nunna- tarvittavat suunnitelmat sekä kustannusar-
30422: sen kylään olisi saatava välittömästi käyn- viot laadittu, joten tietyö voitaisiin heti aloit-
30423: tiin. Kylien väliä on vain n. 22 km, jolta taa, kun vain olisi sitä varten varoja. Tul-
30424: väliltä vielä tie puuttuu kokonaan. Enon- koon vielä lisäksi mainituksi, että työllisyys
30425: tekiöltä on tie Nunnaseen sekä samoin on tie ei ole näissä kunnissa helposti järjestettä-
30426: Norjan rajalle ja ,edelleen Alttaan. Kittiiästä vissä, joten tien rakennustyö helpottaisi suu-
30427: on maantieyhteys Puljuun, josta tiestä Te- resti alueen työllisyyden hoitamista. Paikalli-
30428: pasto-Pulju hyvää öljysoratietä. Tämän set kunnallisvaltuustot pitävät tämän tien
30429: edellä mainitun tiepätkän teko yhdistäisi rakentamista erittäin kiireellisenä.
30430: Kittilän kunnan Enontekiön kuntaan, jolloin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30431: näiden syrjäisten kuntien välinen yhteys huo- nioittavasti,
30432: mattavasti lyhenisi. Edelleen on tästä tiestä
30433: suurta hyötyä kauttakulkutienä Suomen ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30434: Norjan välillä. Turismi, joka jatkuvasti ke- tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
30435: hittyy, on jylhien maisemien vuoksi suuntau- määrärahan maantien rakentamiseksi
30436: tunut pohjoisimpaan Lappiin kaivaten pa- Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön
30437: rantuvia liikenneyhteyksiä. Tämä tie tulee kunnan Nunnaseen.
30438: erittäin huomattavasti palvelemaan matkailu-
30439: liikennettä.
30440: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
30441:
30442: Toivo Friman. Pekka Salla.
30443: .An.na.-Liisa Tiekso. Eino Tainio.
30444:
30445:
30446:
30447:
30448: 86 E 529/66
30449: 682
30450:
30451: IV,357. - Ra.b.al. N: o 13.
30452:
30453:
30454:
30455:
30456: Friman· ym.: Määrärahwn. osoittamisesta tien rakentamiseksi
30457: Lintulasta H anhima4han.
30458:
30459:
30460: E d u s k u n n a 11 e.
30461:
30462: Kittilän kunnan Hanhimaan ja Lintulan moin tapahtuisi maidon- ja lihankeräily. Pos-
30463: kylien väli, joka on n. 9 km, kaipaa kiireel- tinkuljetus voitaisiin samoin hoitaa jousta·
30464: lisesti tieyhteyttä. Molempiin kyliin on tie- vasti tien tultua rakennetuksi. TVHn toi-
30465: yhteys, mutta matkaa tien kautta Lintulasta minta hyötyisi suuresti, kun se voisi tietä
30466: Hanhimaahan on n. 100 ikm. kunnostaa yhtäjaksoisena. Esim. talviaurau.s
30467: Lintulan ja Hanhimaan välinen yhdystie on kallista ja aikaa vievää, kun joudutaan
30468: olisi monesta syystä välttämätön saada raken- kahta pitkää tietä hoitamaan pistotienä. Val·
30469: netukst Maidonkeräily olisi kustannuksiltaan tion metsätaloudelle tämä tie olisi myös tär-
30470: paljon halvempi, jos tie olisi käytössä. Keli- keä, sillä metsähallituksella on suuret metsä-
30471: rikko poistuisi suurelta osaa väestöä. Nyt työmaat ko. alueella.
30472: ovat Sirkan ja Könkään kylissä lossit, joiden Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
30473: kautta liikenne tapahtuu, sekä syksyisin että nioittaen,
30474: keväisin ylipääsemättömät aiheuttaen silloin
30475: suurta haittaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30476: Linja-autoliikenteelle olisi suurta etua mai- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
30477: nitun tienpätkän rakentamisesta, sillä silloin määrärahan tien rakwntamiseksi Lintu·
30478: voitaisiin ajaa tie yhtenäisenä renkaana. Sa- lasta H anhimaahan.
30479: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
30480:
30481: Toivo Friman. Pekka. Salla.
30482: Anna-Liisa. Tiekso. Eino Tainio.
30483: 683
30484:
30485: IV,358. -Ra.b..al. N:o 14.
30486:
30487:
30488:
30489:
30490: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta kodin talouden leh-
30491: torinviran perustamiseksi Helsingin kotitalousopettajaopis-
30492: toon.
30493:
30494:
30495: Eduskunnalle.
30496:
30497: Koska kehitys on viime vuosina ollut var- tiolle. Asian korjaamiseksi tehtiin syksyllä
30498: sin nopeaa myöskin kotitalouden alalla, on 1965 raha-asiain alote n: o 151 teoreettisen
30499: osoittautunut tarpeelliseksi, että kotitalous- kodin talouden lehtorinviran perustamiseksi
30500: opettajien koulutusta maassamme ja erityi- Helsingin kotitalousopettajaopistoon. Lehto-
30501: sesti Helsingin kotitalousopettajaopistossa rin virkaan on suunniteltu liitettäväksi myös-
30502: olisi syytä täydentää. Kotitalous ei ole, niin- kin kansantalouden ja yhteiskuntaopin ope-
30503: kuin meillä vielä varsin yleisesti luullaan, tus, samoin kirjanpito ja markkinatalous jo--
30504: yksinomaan ruoanva1mistusta ja erilaisten hon liittyy kuluttajavalistus. Kuten edellä jo
30505: mekaanisten kodissa esiintyvien tehtävien mainittiin opetetaan ko. aineita jo tuntiopet-
30506: suorittamista, vaan kotitalous merkitsee ny- tajavoimin opistossa.
30507: kyään koko kodin ja perheen toiminnan jär- Aloitteen johdosta on eduskunta vuoden
30508: jestämistä taloudellisten periaatteiden mu- 1966 talousarviossaan lausunut: "Eduskun-
30509: kaan. Jos otamme huomioon, että varsin nan mielestä aloitteessa tehty ehdotus ope-
30510: suuri osa kotitalouksien kautta ku1kevista tuksen vakinaistamisesta kotitalousopettaja-
30511: rahamääristä kulkee juuri perheenemäntien opistossa on huomion arvoinen, minkä vuoksi
30512: käsien kautta, ymmärrämme, että kansantalou- Eduskunta lausuu odottavansa, että Hallitus
30513: dellisesti ei suinkaan ole yhdentekevää mi- ottaa asian harkittavakseen ja ryhtyy siinä
30514: ten nämä rahat käytetään ja millainen tulos tarpeellisiin toimenpiteisiin".
30515: niiden avulla saavutetaan. Juuri tätä taus- Kouluhallituksen ko. asiaa koskevassa eh-
30516: taa vastaan olisikin välttämätöntä, että koti- dotuksessa mainittu
30517: talousopettajat, joiden tehtävänä on levittää palkkaluokka on A 26 + 3 ikälisää 7 070,-
30518: kotitaloudellista valistusta kentällä, perehdy- vähennys tuntiopettajapalkkiosta . 3 815,-
30519: tetään ensisijaisesti taloudelliseen ajatteluun Yhteensä mk 3 255,-
30520: sekä teoreettiseen kodin talouteen.
30521: Teareettista kodin taloutta, kansantaloutta, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30522: yhteiskuntaoppia, kirjanpitoa ja markkina- nioittaen,
30523: taloutta opetetaan jo nyt Helsingin koti-
30524: talousopettajaopistossa tuntiopettajavoimin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30525: Usein vaihtuvien tuntiopettajien työ ei voi tulo- ja menoarvioon 3 255 markan
30526: johtaa samaan tulokseen kuin jos opetus hoi- suuruisen määräraJuun kodin talouden
30527: dettaisiin vakinaisin opettajavoimin. Tunti- lehtorinviran perustamiseksi Helsingin
30528: opetus ei taloudellisessakaan mielessä tätä kotitalousopettajaopistoon.
30529: taustaa vastaan ole edullisin ratkaisu val-
30530: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
30531:
30532: Irma. Ha.ma.ra. T. Leivo-La.rsson. Olavi Lähteenmäki.
30533: Sylvi Halinen. Saara. Forsius. Viktor Procope.
30534: Tyyne Paasivuori Margit Borg-Sundman. Georg 0. Ehnrooth.
30535: 684
30536:
30537: IV,S59. -Rah.al. N:o 15.
30538:
30539:
30540:
30541:
30542: Hanhirova. ym.: Määrärahan osoittamisesta Muurolan--Mella-
30543: järvenr-Aavasaksan maantien parannustutkimusta varten.
30544:
30545:
30546: E d u s k u n n a 11 e.
30547:
30548: Muurolan - Mellajärven - Aavasaksan lisesti laadittava suunnitelma, että varsinai-
30549: tie on hyvin vilkkaasti liikennöity, koska se seen parantamistyöhön voitaisiin läihivuosina
30550: 1yhentää huomattavasti Rovaniemen- Aava- ryhtyä. Tämän johdosta esitämme kunnioit-
30551: saksan välistä matkaa. Liikenne ja erittäin- taen,
30552: kin raskaat puutavarakuljetukset lisääntyi-
30553: vät huomattavasti Aavasaksan sillan valmis- että Eduskwnta ottaisi vuodern 1967
30554: tuttua. Nykyinen öljysoralla päällystetty, tulo- ja menoarvioon 25 000 markan
30555: vain 4 metrin .'levyinen tie, ei vastaa siihen määrärahan Muurolan- MeUajärven
30556: kdhdistuvaa liikennettä, joten tien leventä- - Aavasaksan maantien parannustut-
30557: misestä ja kestopäällystämisestä olisi kiireel- kimusta vwrt6'n.
30558: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
30559:
30560: Veikko Hanhirova. Pekka Vilm.i. Eino Sääskilahti.
30561: 685
30562:
30563: IV,360.-Rah.al. N:o 16.
30564:
30565:
30566:
30567:
30568: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Äkäslompolon-
30569: Kilpisjärven maantien öljysorastuksen loppuun suoritta-
30570: miseksi.
30571:
30572:
30573: Eduskunnalle.
30574:
30575: Palojoensuun-Kilpisjärven maantiestä että Eduskunta Qttaisi vuoden 1967
30576: jää kuluvana vuotena vielä 20 .km öljysoras- tulo- ja mernoaroioon 1 200 000 mar-
30577: tamatta. Tie on vaikeasti kunnossapidettävä kan .määrärahan Palojoe-nsuun-Kil-
30578: soratienä materiaalivaikeuksien vuoksi. Kun pisjärvoo maantien öljysorastuksen
30579: ottaa huomioon tien huomattavan merkityk- loppuun suorittamista varfJen.
30580: sen matkailu- ja kauttakulkutienä, olisi sen
30581: öljysorastus viipymättä suoritettava loppuun,
30582: joten esitämme kunnioittaen,
30583: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
30584:
30585: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
30586: 686
30587:
30588: IV,361.- Rah.al. N:o 17.
30589:
30590:
30591:
30592:
30593: Hanhirova ym.: Mäiiriirakan osoittamisesta Äkäslompolo'llr-
30594: YUästunt.uri" tie• rakentamista varten.
30595:
30596:
30597: Eduskunnalle.
30598:
30599: Äkäslompolon-Y1lästunturin vilillä suun- että Eduskt~~nta ottaisi vuoden 1967
30600: nitteilla olevalle matkailuhotellin paikalle on fhilo- ja m.611(J(J1'tJioon 1 200 000 mar-
30601: suoritettu tietutkimus ja laadittu tien raken- kan määrärahml. A.käslompol(m-Ylläs-
30602: tam.issuunniteltma. Kun hotellin rakentami- tunturin välisM tien r~ta
30603: nen tulee pian ajankohtaiseksi, olisi tien ra- varten.
30604: kentamiseen kiireellisesti eybdyttävä, että
30605: rakennustarvikkeet voitaisiin kuljettaa pai-
30606: kaHe. Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
30607: Helsingissä 25 päivänä huhtikuurta 1966.
30608:
30609: Veikko Hanhirova.. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
30610: 687
30611: IV,362.-B.ah.al. N:o 18.
30612:
30613:
30614:
30615:
30616: HulbirOV& JlD.: M äöriirahr.m osoittamisesta PUljur~r-Nunna,..
30617: 1sn tien rtikM&tmnuta varten.
30618:
30619:
30620: Eduskunnalle.
30621:
30622: Tiesu.unnaata Tepasto-..-Pulju-Nunnanen että Eduskunta ottaisi vuodMI. 1967
30623: on jo rakennettu väli Tepasto.-Pulju. Kun tulo- ja me1100rtlioOB 9 500 000 mar-
30624: tiestä lQppuun rakennettuna muod~tuisi kan määrära'Mn Puljun-Nufl!1t(J,S6n
30625: huomattava matkailu~ ja yhdystie Kittilän ja väli861& tien rakentamista vart~m.
30626: Enontekiön kuntien välillä, olisi sen raken-
30627: nustyö viipymättä. loppuun suoritettava.
30628: Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
30629: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
30630:
30631: Veikko Hanhirova. Pekka. Vilmi.
30632: 688
30633:
30634: IV,S63.-R&h.a.l. N:o 19.
30635:
30636:
30637:
30638:
30639: Hamhirova. ym.: - Jf.äilträrahoo osoittamisesta Sinetän-Raanu-
30640: jä?'Ven maantien parannustyötä varten.
30641:
30642:
30643: Eduskunnalle.
30644:
30645: Sinetän-Raanujärven tie on heikkoraken- aikana olisi ihuomruttaVIaSti rtaloudellisem.pa.a,
30646: teinen, etenkin tieosan sillaJt ovat hyvin huo- olisi tien paratlltamiseen saatava myös Viaroja
30647: not. Tie on tärkeä imaUJttakullrutie, jonka kesän. aj·aksi.
30648: merkitys lisääntyy vielä huoma.ttavasti Ko- Täm.äm johdosta esitämme ikunnioitta.en,
30649: larin sementtitehtaan valmistuttua. Tiestä
30650: onkin laad1ttu p1a.rannussm.1mmtelma jota että Eduskunta ott.aisi vuoden 1967
30651: kuluneena talV~ena aloitettiin pienemmässä tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
30652: määrässä toteuttaa työllisyyiStyönä. Kun tien kan määrärahan Sinetän-Raanujär-
30653: suunta useissa kohdin suuntautuu käy.tössä ve.n maantien kesäaikana suoritettavaa
30654: olevaa tietä, jonka ,p~r~J,ntaminen sulan maan parannustyötä varten.
30655: Helsingissä 25 päivänä huhJtilruuta 1966.
30656:
30657: Veikko Hanhirova.. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
30658: 689
30659:
30660: IV,864.-Rah.al. N:o 20.
30661:
30662:
30663:
30664:
30665: Hanbirova. ym.: MääräraJt.Mi, osoittamisesta Kolarinsaaren sil-
30666: tatmunnitteluja varten.
30667:
30668:
30669: Eduskunnalle;
30670:
30671: Sillan rakentamilnen Kolarin saareen olisi sin tilalle silta, että 9alal'Em •asuklmat saisivat
30672: •erittäin tarpeellinen sen asukkaille. Saa.ree.n pysyvän yhteyd<en asutuskeskuksiin. Kun
30673: kuljetaan nykyisin wnhal1a lossilla, jolla Peliosta lähiaikoina vapautuu :käytöstä Jol-
30674: kulku hankiaJan lossipa.ikan j'a pitkällisten manputaan vanha silta, olisi: suunnite1tav;a
30675: lrelirikkojen vuoksi on kovin epäVI8l'lll:aJa. Saa- sen siirtämistä ja sijoittamista edellä ·maini-
30676: oossa on huomattava ·asutus, jolm saa pää- tulle lossipaikalle.
30677: as1allisemman toimeentulonsa karjata:lous- Tämän johdosta esiJtämme kunnioittaen,
30678: tuotteista, joita kuljetta:v1at &sutuakeskuksiin
30679: myytäväksi. Kun kulku :kclirikkooikoina :kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30680: keytyy use:ik:si viikoiksi, joUJtuVJat l$8:8.ren tulo- ja menoarvjoon 5 000 markan
30681: ·asukkaat sum~iin v;ai:keuksiin eristetyn ue- määrärahan Kolarinsaaren siltll$uun-
30682: mansa vuoksi. 01Jtaen huomioon esitetyt nä- nitteluja varten Kokurin ku,nnassa.
30683: kökohdat, olisi nailrennettava epäv;armoo los-
30684: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
30685:
30686: Veikko Hanhirova.. Pekka Vilmi.
30687:
30688:
30689:
30690:
30691: 87 E 529/66
30692: 690
30693:
30694: IV,365.- Rah.al. N: o 21.
30695:
30696:
30697:
30698:
30699: Hanhirova. ym.: Määrärahan osoittamisesta N uotiorannan-
30700: Martimon maantien peruskorjauksen suorittamista varten.
30701:
30702:
30703: Eduskunnalle.
30704:
30705: Vv. 1938-1939 rakennettiin Ylitomion Luomajoon-Mamimon välisen tieosuuden
30706: kunnassa Nuotiorannalta Luomajoen kautta peruslrorjaaminen tarpeen va:a.tima.
30707: Martimon seisaJmeeHe johtav1a 25 lkm pitui- Myös työllisyyden kmma1ta on tien kun-
30708: nen maantie. Tien Imn.tav·a !Jrerros jäi silloin nostustöiden suorittamista pidettävä !tär-
30709: kovin ohueksi, ja kun tietä ei o1e ralrenita- keänä. Onhan Ylitorn.ion kuntoa Lapin läänin
30710: misen jälkeen sanottav.asti kunnostettu, on se v;aikemta työllisyysalue1Jta ja OIIl varmaa,
30711: erittäin heikkokuntoin:en eikä vastll!a 'enää että myös talvikaurteDJa 1966 j·a 1967 rtuloo
30712: alunperin ru;etet;tuja llik:eDJteellisiä Vlaatimuk- tällä <alueella €Sii.ntymään l'UilSalaSti työttö-
30713: sia. myyttä.
30714: Ylitornion kullillall puo~.esta on monien vuo- Edellä e&ttämäämme viitaiten ehdotamme
30715: sien aiklan:a j•a useaan otteeseen esitetty tie- ku.nnioittoon,
30716: vil1anoma.1sille tien peruskorjauksen suoritta-
30717: mista. Nyt on Lapin maanviljelysinsinööri- että Eduskunt.a ottaisi vuoden 1967
30718: piirin toimesta valmistunut paraJlltamissuun- tulo- ja menoarvioon 330 000 markan
30719: nitelma Nuotiorannan-Luomaojen väliselle suuruisen määrärahan Nuotiorannan-
30720: 10 km pituiselle tieosuudelle. Jo tämänkin MartirriiOn maantien peruskorjauksen
30721: tieosuuden kunnosllaminen paDa.111taisi tilan- suorittamista varte,n Ylitornion kun-
30722: netta tuntuvasti, mutta tien tarpeen ja lii- nassa.
30723: ikenteelliset näkökohdat huomioiden on myös
30724: Helsingissä 27 päivänä huhitikuuta 1966.
30725:
30726: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti
30727: 691
30728:
30729: IV,366.- Rah.al. N: o 22.
30730:
30731:
30732:
30733:
30734: Hanhirova. ym.: Määrärahan osoittamisesta Lautamaa'flt-Kalk-
30735: kimaan tien rakentamista varten.
30736:
30737:
30738: Eduskunnalle.
30739:
30740: A.llatornion kunnassa Lautamaan-Kalkki- kialkin kuljetusta Kemijokivarteen j1a muual-
30741: maan ;tien rakellltJaminen olisi erittäin tar- lekin Pohjois-Suomeen, koska tunnettu kalk-
30742: peellinen paikallis.ille asukkaille ja asutuksen kikivilouhos (tuotanto yli 100 000 tonnia vuo-
30743: laajenemisel1e tien V'ailmtuspiiriin. AlaJtor- dessa) sijlllitsoo Kalkkimaassa.
30744: nion kunnan taholta on esitetty, että tien m- Tämä 14 kilometriä pitkä tiesuunta on
30745: kentaminen otettaisiin ensimmäiselle sijalle tutlrittu ja suunnitelmat laadittu, joten sen
30746: kunnan alueen t-eiden rakennusohjelmassa. mkentamisoon olisi viipymättä ryhdyttävä.
30747: Tie yhdistäisi kolme väkirikasta kylää, Ruot- Tämän johdosta esitämme k:unnioilttae:n,
30748: talan, Kalkkimaan ja Lautamaan. Tiellä
30749: olisi erittäin tärkeä merkitys kulkuyhteyk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30750: sien parantamisessa, koska se Iyhenltäisi huo- tulo- ja menoarvioon 580 000 markan
30751: mattavasti matkaa lmnnan ~eslrnkseen ja Ke- määrärahan Lautamaa'flt-Kalkkimaan
30752: miinkin. Se edistäisi viljelysmaiden ja met- välisen tien rakentamista varte,n.
30753: sien käyttömahdollisuuksia sekä ma&talous-
30754: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
30755:
30756: Veikko Hanhirova. Pekka VUmi. Eino Sääskilahti.
30757: 692
30758:
30759: IV,367. -Rah.al. N:o 23.
30760:
30761:
30762:
30763:
30764: lla.nhirova ym..: Määrärahan osoittamisesta Tornion aseman-
30765: Keroputaan tieosan parantamista varten.
30766:
30767:
30768: E d u s k u n n a 11 e.
30769:
30770: Tornion-Pellon välinen valtamaantie tn:o ym. käynnit naapurissa o1e näissä mukana.
30771: 21 on vilkkaasti liillrennöity, eikä 111ykyine:n VrurtaJavat luVUJt eräillä muilla Tornion- j•a
30772: öljysol'lapäällyste sitä kestä. Tien 1eventämi- Muonion-laakson ylikulkupaikoilla- ov·at seu-
30773: sestä j•a kestopäällystämisMtä onkin alettu I'Ioovwt: Aav:asaksa 25 833, Pello 15 269, Ka-
30774: laatia suunnitelmia, joista Tornion aseman- resuvamo ·35 984, Kilpisjärvi 39 801 moottori-
30775: Ke.ooputaan välinen osa on jo valmiillla. Tien ajoneuvoa.
30776: merkiitys suuren p,aikallis.liike.nteen ja no- Edellä esitetyn lisäbi on todetroava, että
30777: peasti paisuneen rkaukotaval'laliikenteen pää- tioo paranrtJamistyö on myöskin työllisyyden
30778: väylänä koko Länsi-Lapin ja läntisen Perä- kannalta onnistunut, koska se tarjoaa työtä
30779: Pohjol<an alueel1a on erittäin suuri. Mu1Jta huomattavaJle miesmäärälle ja työkohteista
30780: erikoisen suuri se on myöskin kansainväli- aJisessa Tornionjokilaaksossa on j1atkuv·asti
30781: senä matkailutiooä. Tornion ikautta rtapah- puutetta.
30782: tuv:a mamtielii:kenne lisääntyy lähes viidoo- Tämän vuoksi esitämme ikUlllnioilttaen,
30783: neksellä vuosittain. Tätä osOOttavat mm. tulli-
30784: laitoksen julkaisemaJt tilastot, joiden mulman että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30785: 1.1ajan ylittäneiden moottoriajoneuvojen luku tulo- ja m~noarvioon 3 700 000 mar-
30786: Torniossa v. 1960 oli vähän yli 100 000, kan määrärahan Tornion aseman-Ke-
30787: mutta v. 1965 jo yli 300 000. LuVUJt tarkoit- roputaan välisen tieosan par.antamista
30788: tavat varsilllaiselt matkailuliikeTIJil:elttä, eivätkä varten.
30789: varsinaisen :vajaseutuväiestön runsawt Ostos-
30790: Helsingissä 25 päivänä !huhtikuuta 1966.
30791:
30792: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sä.äskilahti.
30793: 693
30794:
30795: IV,S68.-Rah.al. N:o 24.
30796:
30797:
30798:
30799:
30800: Hanhirova ym.: Määrärahan osoitta·misesta Aapajoen paikal..
30801: listien siltojen uudelleen rakntamista varten.
30802:
30803:
30804: E d u s k u n n a 11 e.
30805:
30806: .AJapajoon pai•mallistioo sillat Karungissa Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
30807: ovwt eri·ttäilll heikot j·a 'kantavuuaeltaan vain
30808: 8 tonnia, jolm rajoittaa suuresti tiellä suori- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30809: tettavia .tavarakuljeltuksia. Kun näiden wm- tulo· ja menoarvwon 230 000 markan
30810: hojen puusiltojen kunto, joista Irak& oo ra- määrärahan Aapajoen paikallistien
30811: kennettu jo v. 1930 j·a yksi v. 1949, vuosilt- siltojen uudelleen rakentamista varte-n.
30812: tain aåna huononee, olisi niiden tilalle ikii-
30813: reellisesti rakennettava uudet silla.t.
30814: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
30815:
30816: Veikko Ha.nhirova.. Pekka. Vilmi. Eino Sääskila.hti.
30817: 694
30818:
30819: IV,369.-Ra.h.al. N:o 25.
30820:
30821:
30822:
30823:
30824: Hanhirova. ym.: Määrärahan osoittamisesta Muonion-Palo-
30825: joensuun maantien öljysorastuksen loppuun suorittamista
30826: varten.
30827:
30828:
30829: Eduskunnalle.
30830:
30831: Muonion-Balojoensuun välisellä maan- Tämän johdosta esitämme ik:unnoittaen,
30832: tiellä on suoritettu parannustöitä useina vuo-
30833: sioo ja kuluvana vuollllla päällystetään öljy- että Eduskunta oUaisi vuoden 1967
30834: soralla osa tiestä, mutta loppUO!Sa jää vielä tulo- ja menoarvioon 900 000 markan
30835: päällystämättä. Kun tie on tärkeä maltkailu- määrärahan Muonion-Paloje,nsuun
30836: ti:e, olisi se sallitava kokonaisuudessaan öljy- maantien öljysorastuksen loppuun suo-
30837: sorattua. rittamista varten.
30838: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
30839:
30840: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sää.skilahti.
30841: 696
30842:
30843: IV,S70. - :&a.h.al. N: o 96.
30844:
30845:
30846:
30847:
30848: Hanhirova. ym.: Määrärahtm osoittamisesta Pakasjoen-Muo-
30849: nion maantieosan parannustyötä varten.
30850:
30851:
30852: Eduskunnalle.
30853:
30854: Tornion-Muonion maantiestä on väli Pa- tav:ara- ja matkailuliilrenteessä, olisi sen pa-
30855: kasjoki-Muonio vielä pa!'atlrtamatJta. Myös. ra:nnustöihilll kiireellisesti ryhdyttävä.
30856: kin Muonioota Kilpisjärvelle on pa:vannus- Täten ehdotamme kunnioittaen,
30857: töitä suurimmalta osalta suoritettu ja par-
30858: haillaan vielä suoriteta;a:n parammustöitä vä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30859: lillä Muonio-Palojoensuu. Kun tämä tie on tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
30860: huomattava kansainvälinen lmu1JtaJmlkutie määrärahan Pakasjoen-Muonion väli-
30861: sen maantieosan parannustyötä varten.
30862: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
30863:
30864: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
30865: 696
30866:
30867: IV,371.- Ra.h.al. N:o 27.
30868:
30869:
30870:
30871:
30872: HaDhirova ym.: Miiäriiraha:tt osoittamisesta N unnase?~r-Lis
30873: man-Bepojoen tiesuunnan tutkim1tksen loppuun suoritta-
30874: mista varten.
30875:
30876:
30877: Eduskunnalle.
30878:
30879: Nunnasen-Lisman-Repojoen tiesuunta kennustöihinkin voitaisiin lähivuosina ryh-
30880: on tutkittu jo Lismaan saakka. Kun Kittilän tyä. Tämän johdosta esitämme kunnioittaen,
30881: -Inarin tie kuluvana vuonna valmistuu lii-
30882: kennöitäväiin kuntoon, oliSi mainittu tien että Eduskwnta ottaisi vuoden 1967
30883: tutkimus kiireellisesti loppuun suoritettava, tulo- ja meMarvioon 50 000 m.arkam
30884: että myös varsinaisen tien, j{)ka yhdistäisi määräraham N wnnasemr--Lismam-Re-
30885: Inarin ja Enontekiön kunnat toisiinsa, rn- pojoen tiesuunnan tutkimuks&n lop-
30886: puun suorittamista vartelft.
30887: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
30888:
30889: Veikko Hanhirova. Pekka VUmi. Eino Sääskilahti.
30890: 697
30891:
30892: IV,372. - Rah.al. N: o 28.
30893:
30894:
30895:
30896:
30897: Hanhirova: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon
30898: rakentamiseksi Tornion kaupunkiin.
30899:
30900:
30901: Eduskunnalle.
30902:
30903: Kysymys valtion virastotalon ra;kentami- rostetummin valtion kiireellisesti toteutetta-
30904: sesta Tornioon on ollut vireHlä jo sodan vien rakennushankkeiden joukossa. Tätä
30905: päättymisestä lähtien. Uuteen vaiheeseen osoittaa sekin, että eduskunta hyväksyi jo
30906: asia joutui 1950-luvun puolivälissä Lapin vuoden 1965 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
30907: lääninhallituksen tehtyä esityksen toimitalon markan määrärahan rakennustöiden aloitta-
30908: rakentamisesta kaupungissa hajallaan ja tar- mista varten.
30909: koitukseen sopimattomissa tiloissa työskente- Näin hyvä:Hä aluHa rahoituksen puolesta
30910: leviä virastoja - mm. Alatornion nimismies- on jo tämä paikkakunnalle tämä ja vaition-
30911: piirin toimistoa, kaupungin poliisilaitosta, kin kannalta välttämätön rakennussuunnitel,
30912: Tornion tuomiokunnan arkistoa, verotoimis- man toteuttaminen. Jatkorahoitusta ei kui-
30913: toa sekä posti- ja lennätimkonttoria - var- tenkaan ole tullut, joten on valitettavaa, jos
30914: ten. näinkin pitkälle viety suunnitelma varojen
30915: Kiireellisen ajankohtaiseksi on kysymys puutteessa raukeaa.
30916: muodostunut sen jälkeen, kun on todettu, Virastotalorakennuksen rahoituksen järjes-
30917: että ratkaisevaa parannusta seudun erittäin tämistä mahdol:lisimman pian kiirehtii erityi-
30918: puutteellisiin puhelinyhteyksiin ei ole odotet- sesti sekin tosiasia, että työllisyystilanne tu-
30919: tavissa, ennenkuin uusi automaattinen puhe- lee Tornion seudulla vallitsevan rakennus-
30920: linkeskus on saanut tarvitsemansa erikoissuo- laman vuoksi todennäköisesti muodostumaan
30921: jat rakennettavassa virastotalossa. ensi talvikautenakin erittäin vaikeaksi.
30922: Rakennushallituksen taholla oyat Tornion Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun-
30923: posti- ja virastotaloa koskevat selvitykset ja nioittavasti,
30924: suunnitelmat edistyneet niin pitkälle, että
30925: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30926: katsoi j'O v:n 1964 tulo- ja menoarvion val- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
30927: mistelun yhteydessä perustelluksi esittää ko. kan määrärahom valtion virastotalon
30928: työn ottamista valtion rakennusohjelmaan. rakentamista varten TO'J'f1l,ion kaupwn-
30929: Hiljattain suoritetut tiedustelut osoittavat kiin.
30930: tämän työn olevan jatkuvasti ja entistä ko-
30931: He1singissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
30932:
30933: Veikko Hanhirova.
30934:
30935:
30936:
30937:
30938: 88 E 529/66
30939: 698
30940:
30941: IV,37S.- Rah.al. N :o 29.
30942:
30943:
30944:
30945:
30946: Hanhirova.: Määrärahan osoittamisesta 7.'ornion Röyttän sa-
30947: tama-alueelle johtavan 9 metrin väylän rakentamiseksi.
30948:
30949:
30950: E d u s kun n a 11 e.
30951:
30952: Lapin läänin loutraisosien elinkeinoelämän ditty, mutta toistaiseksi ei tutkimukseen ole
30953: kohentam.ispyrkimysten kannalta on alueen ollut varoja käytettävissä. Monien jo lähitu-
30954: satamaolojen jatkuvana kehittämisellä tärkeä levaisuudessa tehtävien - ja mm. Peräme-
30955: merkitys. Tornion kaupunki on omalta osal- ren malmisatamakysymy>kseen liittyvien -
30956: taan selvitellyt mahdollisuuksi'a omistamansa ratkaisujen vuoksi on kuitenkin kiistatonta,
30957: Röyttän sataman palveluvalmiuden paranta- että mainittu tutkimus olisi suoritettava
30958: miseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mahdollisimman pikaisesti.
30959: Röyttän varsinaisella satama.1alueella saadaan Edellä esitettyyn viitaten esitän kun-
30960: helposti ja suhteellisen vähin kustannuksin nioittavasti,
30961: ruopatuksi syvältävyydeltään 8 metrin väylä
30962: ja että 9 metrin väylänkin rakentamiskustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
30963: nukset ovat kohtuulliset. Satama-alueen ulko- tulo- ja moooarvioon 60 000 markan
30964: puolella olevan väylän osalta yksityiskohtai- suuruisen määrärahan tutkimuksen
30965: sia tutkimuksia ei valtion viranomaisten toi- suorittamiseksi 9 metrin väylän ra-
30966: mesta ole vielä suoritettu. Asianomaisen val- kentamismahdollisuuksista ja kustan-
30967: tionelimen arvion mukaan tällaisen tutki- '11.Uksista Tornion Röyttässä satama-
30968: muksen kustannukset, haraussyvyyden ollessa alueen ulkopuolella olevan väylä.,
30969: 10,5 metriä, nousevat 60 000 markkaan. Tor- osalla.
30970: nion kaupungin pualesta on asiaa kiireh-
30971: Hetsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
30972:
30973: Veikko Hanhirova..
30974: 699
30975:
30976: IV,374.-Rah.al. N:o 30.
30977:
30978:
30979:
30980:
30981: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tutki-
30982: miseksi Nuotiorannasta Portimojärvelle.
30983:
30984:
30985: Eduskunnalle.
30986:
30987: Ylitornion kunnan alueen runkotieverkosto nut Tornionjoen yli rakennettu Aavasaksan
30988: ei vastaå nykyajan liikenteelle asetettavia silta. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että lii-
30989: vaatimuksia. Tämän vuoksi on Ylitornion kenne voisi Portimojärven kylässä jakaantua
30990: kunta jo useiden vuosien aikana anonut, että Aavasaksan ja Ylitornion Nuotiorannan
30991: valtion toimesta suoritettaisiin paikallistie- suuntaan, jolloin matkat pitäjän keskukseen
30992: suunnan tutkiminen ja laadittaisiin suunni- sekä Tornion ja Kemin suuntaan lyhenisivät
30993: telma ja kustannusarvio Ylitornion Nuotio- tuntuvasti eikä Aavasaksalle muodostuisi lii-
30994: rannan kylästä Ylitornion Portimojärvelle kenteessä pullonkaulaa. On selvää, että näillä
30995: rakennettavaa n. 14 km pituista paikallis- metsärikkailla alueilla mm. puutavaran kul-
30996: tietä varten. jetukset oikotien johdosta paranisivat ratkai-
30997: Ehdotettu tielinja yhdistää valtatien n:o sevasti.
30998: 21 Aavasaksan-1\Iellakosken-Muurolan- Paikallisena tekijänä on otettava huomioon
30999: Rovaniemen maantiehen. Nykyisin joudutaan mm. se, että useilta suurilta asutusalueilta ja
31000: Ylitornion Alkkulan ja Nuotiorannan raken- vanhoista kylistä saataisiin tämän tien avulla
31001: nussuunnitelma-alueiden kylistä sekä Armas- suora yhteys kunnan keskukseen ja Nuotio-
31002: saaren ja Kainuunkylistä Rovaniemelle kul- rannan kylässä sijaitsevalle meijerille. Mai-
31003: jettaessa käyttämään kiertotietä Aavasaksan donkuljetuskin meijeriin tapahtuu nykyisin
31004: kautta, mikä lisää matkaa 9-15 km verrat- kiertotietä Aavasaksan kautta, aiheuttaen
31005: tuna siihen, että olisi käytettävissä suora tie- tuntuvia lisäkustannuksia. Maantien välittö-
31006: yhteys. Ylitornion rakennuskaava-alueella on mään läheisyyteen tulisi myös Nuotiorannan
31007: nykyisin n. 2 000 ja sen välittömässä lähei- kylän takalistossa oleva rajavartioston komp-
31008: syydessä n. 500 asukasta. Lisäksi on Armas- pania.
31009: saaren ja Kainuunkylissä yhteensä n. 1 500 Edellä esitetyn johdosta esitämme kun-
31010: asukasta. Koska näillä asukkailla on huo- nioittaen,
31011: mattava liikennetarve Rovaniemen suuntaan
31012: on yhdystien rakentaminen tärkeää. Aava- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31013: saksan- Mellakosken- Muurolan-Rovanie- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
31014: men maantie on öljysorattu ·ja tämän tien suuruisen määrärahan Nuotiorannan
31015: merkitys kauttakulku- ja kaukoliikennettä ja Portimojärven välisen tien suuMan
31016: välittävänä tienä on suuri. Sitä on huomat- tutkimustyötä varten.
31017: tavasti entisestään lisännyt juuri valmistu-
31018: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
31019:
31020: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
31021: Eino Sääskila.hti. Olavi Lahtela..
31022: 700
31023:
31024: IV,375. - Rah.al N :o 31.
31025:
31026:
31027:
31028:
31029: Hanhirova. ym..: Määrärahan osoittamisesta tiesuunnan tutki-
31030: miseksi Muonion kunnan Muotkooaarasta Tiurajärvelle.
31031:
31032:
31033: E d u s k u n n a ll e.
31034:
31035: Lapin liikennekysymykset on suurelta osin dyttäjänä. Väestö on jo pitkään odottanut
31036: jouduttu ratkomaan maantieyhteyksiä raken- tiehankkeen toteuttamista, sillä tuskin juuri
31037: tamalla. Sen pohjoisimpiin kuntiin ei ole mistään löytyy vaikeammin liikennöityjä
31038: rauta.tieyhteyttä ja maantieyhteydetkin ovat alueita ja ellei tiekysymystä saada ratkaistua
31039: monin paikoin varsin puutteelliset. ::Muonion ja täten luoda väestölle sen ensimmäisiä pe-
31040: kunnassa mm. puuttuu hyvin tärkeä tie- rusedellytyksiä elinkeinonsa harjoittamiseen,
31041: yhteys ::Muotkavaarasta Tiurajärvelle. Kun- on edessä vain yksi vaihtoehto - poismuutto
31042: nan sisäistä liikennettä, mutta myöskin kaut- alueelta.
31043: takulkuliikennettä ajatellen tie Muotkavaara Uutta tietä tulisi rakentaa vain n. 20 kilo-
31044: -Tiurajärvi-Äkäslompolo olisi kiireesti ra- metriä, koska 10 kilometrin matkalla on jo
31045: kennettava. Tie lyhentäisi kahden Länsi-La- ennestään tyydyttävänkuntoinen tie, välillä
31046: pin tunnetun matkailukeskuksen Äkäslompo- Tiurajärvi-Äkäslompolo.
31047: lon ja Pallaksen välistä matkaa 50 kilomet- Tien rakentaminen olisi siis erittäin tär-
31048: riä. Aavahelukan suunnitellun lentokentän keä ja kiireellinen tehtävä, mutta sitä ennen
31049: tehokas käyttö edellyttäisi ehdottomasti tä- olisi tiesuunta tutkittava ja laadittava tar-
31050: män tien rabntamista. Kun tie tulisi kulke- vittavat suunnitelmat kustannusarvioineen.
31051: maan 15 kilometrin matkan kauniin Äkäs- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
31052: järven länsirannan vesistöaluetta, voidaan nioittavasti,
31053: siitä odottaa hyvin suosittua matkailureittiä.
31054: Tien vaikutuspiiriin tulisi paikallisen asu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31055: tuksen lisäksi runsaasti valtion metsiä, joiden tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
31056: hyväksikäytölle tie tarjoaisi hyvät edellytyk- määrärahan tiesuunnmn tutkimiseksi
31057: set. Tärkein merkitys tiellä olisi kuitenkin Muonion kunnan Muotkavaarasta Tiu-
31058: paikallisten asukkaiden liikennetarpeen tyy- rajätrveUe.
31059: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
31060:
31061: Veikko Hanhirova.. Pekka Vilmi.
31062: Eino Sääskilahti Ol&vi La.htel&.
31063: 701
31064:
31065: IV,376. -Ra.h.al. N:o 32.
31066:
31067:
31068:
31069:
31070: Hanhirova. ym..: Määrärahan osoittamisesta Kuttasen-Kulti-
31071: man polkutien rakentamista varten.
31072:
31073:
31074: E d u s k u n n a 11 e.
31075:
31076: Polkutien rakentaminen Kuttasen kylästä matkailunkin kannalta merkityksellinen,
31077: Kultiman kylään Enontekiöllä. mutta ennen kaikkea tarpeellinen kylän asuk-
31078: Kultiman kylä on nykyään vailla tie- kaille. Tämän johdosta esitämme kunnioit-
31079: yhteyksiä ja se tuottaa kylän asukkaille, var- taen,
31080: sinkin pitkinä kelirikkoaikoina suuria vai-
31081: keuksia. Tämä 9,2 km pitkä tiesuunta onkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31082: tutkittu autolla ajattavan polkutien rakenta- tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
31083: mista varten. Kun tiesuunta kulkee kauniin määrärahan K uttasen-K'liltiman pol-
31084: Tarvantejoen varsia, olisi tien rakentaminen kutien rakentamista varten.
31085: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
31086:
31087: Veikko Hanhirova. EinoSääskilahti Pekka VUmi.
31088: 702
31089: IV,S77.- Ra.h.a.l. N:o SS.
31090:
31091:
31092:
31093:
31094: Hanhirova. ym.: Määrärahan osoittamisesta Saukkoriipin-
31095: Konttajärven maantien parannustöitä varten.
31096:
31097:
31098: Eduskunnalle.
31099:
31100: Saukkoriipin-Konttajärven maantie Pel- kallisille asukkaille ja matkailun edistämi-
31101: lossa on heikkorakenteinen ja kapea. Lisäksi selle. Tämän johdosta esitälbme kunnioit-
31102: ovat tien rummut ja sillat hajoamistilassa. taen,
31103: Tietä onkin alettu kunnostaa kuluvana vuo-
31104: tena uusimalla tieosan heikoin silta. Tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31105: parannustyön jatkaminen olisi erittäin tar- tulo- ja menoarvioon 900 000 markan
31106: peellinen, koska mm. huomattavat puutavara- määrärahan Saukkoriipin-Konttajär-
31107: kuljetukset kulkevat sen kautta. Lisäksi tien ven maantien parannustyön jatka-
31108: kuntoonsaattamisesta olisi suurta hyötyä pai- mista varten.
31109: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
31110:
31111: Veikko Hanhirova.. Eino Sä.äskila.hti. Pekka. Vllmi.
31112: 703
31113:
31114: IV,378. - B.a.h.al. N': o 34.
31115:
31116:
31117:
31118:
31119: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Väylänvarren tien
31120: 811tojen, uusimistyötä varten.
31121:
31122:
31123: Eduskunnalle.
31124:
31125: Väylänvarren tien sillat, Pellon ja Kolarin olla aina 30 tonnia. Tällaisten kuormien kul-
31126: kunnissa, jotka :ookennettiin heti sotien jäl- jettaminen tapahtuu ns. "omalLa vastuulla",
31127: keen, rulrevat ikestokyvyltään siiinä määrin jollaisia tauluja on ilmestynyJt siltojen päi-
31128: huonontua, että olisi ryhdyJttävä kiireell.isiin hin, ja joka menettely ei suinkaan ole sove-
31129: toimenpiteisiin niiden uusimiseksi. Muussa li'llStJa.
31130: tapauksessa saalttaa liikenne joutua milloin Krm VäylänV'arren tietlä on kaikkioon 6
31131: tahansa suuriin vaikeuksiin j·a ne ovat hyvin siltaa, joiden yhteinen kustannusarvio on
31132: vaarallisia liikentelle. Muun kevYemmän ja 1600 000 mal'lklrea, olisi aina vuosittain uu-
31133: vaslmamman kuljetuksen ohella on puutava- sittava osa silloista.
31134: Dan kuljetus joko suoraan Kemin tehtaille tai Tämän johdosta esitämme kunnioiltmv.asti,
31135: Pellon rautatieasemalle runsasta ja kun em-
31136: merkikisi Naamijoon silita on menkitty vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31137: 10 tonni•a kanmvaksi, ymmärtää hyvin kuin- tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
31138: ka voo:oollista nykyisen puutavarokuorman määrärahan Väylänvarren tie1t silto-
31139: on siitä .ajaa, koska sen bruttopaino saattaa jen uusimistyötä varten.
31140: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
31141:
31142: Veikko Hanhirova. Eino Sä.äskila.hti.
31143: 704
31144:
31145: IV,379. - Rah.a.l. N: o 35.
31146:
31147:
31148:
31149:
31150: Hostllt.: .lläärärahan osoittamisesta maantien ja siihen liitty ..
31151: vien st'ltojen rakentamiseen Karhulan kauppalassa.
31152:
31153:
31154: E d u s k u n n a 11 e.
31155:
31156: Helsingin -Kotkan- Karhulan- H~ tyy vaivatta nielemään koko kasvavan ohi-
31157: minan-Lappeenrannan runkotie on, kuten tusliikenteen. Professori Meurman on tästä
31158: yleisesti tiedetään ma:amme voimallliaim.min 1a:aJtinutkiin selvän suunnitelman.
31159: lilikennöiltyjä m818J1teitä. Hoideta;anhan tämän Kun Kouvolan-TtaVIaJStilan runkotie VJal-
31160: tien ~avulla koko Kaakkois-Suomen j·a osiin mistui v: n 1964 aikana lopulliseen kuntoon,
31161: itäisenkin Suomen mwantiekuljetukset. Kar- titesi se Karhulan läpi suuntlautuvan liHren-
31162: hulan k:auppalan kohdalla :tämän runkotien toon voimakasta lmsvua.
31163: liillrenoo on muodostunut, sisäisen liikenteen Raskas, taVJilJttoma:sti laajentunut maantie-
31164: siiihoo yhdistyessä, kauppalan viranomaisille liikenne läpi ·kauppalan Hamin'an satamasta
31165: huolta IIIDtavaksi liilkennekysymyikseksi. Summan tehtailta, Kotkan satamasta, Kymi-
31166: Yleisen ajaJttelutavan ja käytännönkin jokiva.rren teollisuus1aitoksil.Jta ja Kouvolasta
31167: mukaan l'askas ja nopea ohirttava liikenne on aJSettanut uuden moottoritien rakentami-
31168: olisi vietävä asutustllJa.jamien ja yhdyskun- sen ~a:rlhulassa todelLa aj,ankohtaiseksi. Kun
31169: tien oht Karhulan kohdalta joudutaan kui- tähän lisätään Helsingin-Haminan-Lap-
31170: tenkin poiikkeukselliseen olotilaan. peenram.nan l.iike:nne, 30 000 henkilöä käsit-
31171: Karhu1an asutus ulottuu pitkänomaisena tävän Karhulan j,a Kymin sekä 35 000 hen-
31172: ja kapeana eteläisestä mel'enrannan niemestä kilöä käsi1:Jtävän Kotkan ~eskeiset liikentteet,
31173: kauas ohi Kymin aseman pohjoiseen. Kaup- niin ymmärtää iklauppalan viranomaisten
31174: pa1an ·asutuksen muodostuksesta, mikä taas huolestumisen liikennekysymyksensä !1altklai-
31175: rakentuu ~teollisuus1aitosten sijoiltuksee.n, joh- sun viipymisestä valtiOIIl ,taholta.
31176: tuu kuitenkilll, että Vla1taOSJa autoMi.ken.teestä Edellä olevan perusteella ehdotan,
31177: on paikallista. OhlttaVJan ~liikenteen suuruus
31178: on eri liikennelaskelm.iJSsa ollut 10-20% :n että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31179: luokkaa. Yhteenvetona on tuttu siihen tulok- tulo- ja menoarvi!aon 1 000 000 markan
31180: seen, että nykyinen Karhulan k:auppa1am. sen määrärahan töiden aloittamiseksi Kar-
31181: k:apeimmallta kohdalta lävistävä m818J1tie on hulan kauppalassa maantien ja siihen
31182: vietävä niin, että se vastaå.suudessa.Jdn pys- liittyvien siltojen rake,ntamiseksi.
31183: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
31184:
31185: Sulo Hostila.
31186: 706
31187:
31188: IV,380.- Ra.h.al. N: o 36.
31189:
31190:
31191:
31192:
31193: Hostila: Määrärahil:n osoittamisesta Karhulan yhteiskoul:un
31194: ottamiseksi valtion haltuun.
31195:
31196:
31197: E d u s k u n n a ll e.
31198:
31199: Karhulan kaup:palassa toimiva Karhulan on kuitenkin voitu pitää alempana Suomen
31200: yhteiskoulu on perustettu v. 1920. Yhteiskou- yksityisoppikoulujen keskimääräistä tasoa,
31201: lun kannatusyhdistys r.y:n haLlinnassa koulu mikä ratkaisevasti riippuu saaduista avustuk-
31202: on ollut alusta lähtien. Koulun oppilasmäärä sista. Karhulan kauppala, Kymin kunta sekä
31203: on noin 800. Uuden koulutalon ti:lavuus on kauppalan teollisuuslaitokset ovat kiitettä-
31204: 19 500 ms, ja rakennettiin se rahoitusvai- vällä tavalla koulun kannatusyhdistystä
31205: keuksista johtuen kolmessa. vaiheessa vuosina avustuksin auttaneet.
31206: 1952-60. Vanhan koulutalon tilavuus on Karhulan kauppala voimakkaana teolli-
31207: 5 300 ms ja on koulu edelleenkin käytössä. suusyhdyskuntana on 75 %:sesti työläisten
31208: Tämä koulu valmistui vv. 1923-24. Koulun kauppala, mikä suhdeluku näkyy myöskin
31209: peruskorjaus suoritettiin v. 1954. oppilaiden kokonaismäärästä. Taloudelliset
31210: Karhulan yhteiskoulun koulupiiri käsittää mahdollisuudet näiden lasten vanhemmilla
31211: Karhulan kauppalan ja Kymin kunnan. Tä- eivät ole ·lastensa kouluttamiseksi hyvät, mistä
31212: män lisäksi oppilaita on jonkun verran ym- johtuen koulun saaminen valtion kouluksi
31213: päristökunnista. olisi omiaan helpottamaan ensiksikin koulun
31214: Kuusi vuotta ajassa taaksepäin perustet- tarmokkaan kannatusyhdistyksen vaikeaksi
31215: tiin Karhulan kauppalaan toinen yksityinen muodostunutta taloudellista tilaa sekä toi-
31216: oppikoulu, Sunilan yhteiskoulu, jossa alusta seksi kaikkien lahjakkaiden, joskin varatto-
31217: lähtien .alimmat luokat olivat kaksoisluok- mien lasten koulutus tulisi entistäkin parem-
31218: kina. V. 1963 suoritetun tiedustelun perus- min hoidetuksi.
31219: teella kävi ilmi, että kaikesta huolimatta käy Karhulan yhteiskoulu on maamme vanhim-
31220: kauppalasta lapsia n. 400 lähikaupungin, pia yksityiskouluja maaseudulla ja vanhin
31221: Kotkan oppikouluissa. Tästä johtuen on jo yksityiskoulu suurkauppaloissamme.
31222: v: sta 1961 lähtien tutkittu mahdollisuuksia Edellä olevan perusteella ehdotan,
31223: kolmannen oppikoulun perustamisesta kaup-
31224: palaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31225: Karhulan yhteiskoulun rakentaminen on tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan
31226: tapahtunut lainavaroin ja koulun velat ovat määrärahan Karhulan yhteiskoulun
31227: tavattoman suuret. Koulun lukukausimaksut ottamiseksi valtion haltuun.
31228: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
31229:
31230: Sulo Bostila.
31231:
31232:
31233:
31234:
31235: 8~ E 529/66
31236: IV,381.- Bah.al K: o :rt.
31237:
31238:
31239:
31240:
31241: lloåila: Jf.....,.._
31242: ~esta kelirikko- ja yhdysaluksen
31243: ~lå•Wri ~ Suomenlahdelle.
31244:
31245:
31246:
31247: Bdtukunnall e.
31248:
31249: Ulk~aaristo on jäiQyt vime vuosien -. Kl.lilmyhteydet ovat Jmitenkin erinomaisen
31250: l\itykses.tä :m&aSS8Jll1Ile pahoin jälkeen kai- vaikeat täille kaukaiselle saarelle. A:rmeijan
31251: kesta siitä, millä pyritään kanulaisten hy- hoitamana on kelirikkoaJus Pyhtää vaikeim-
31252: viksi tekemä.än kaikki mahdollinen toimeen- pina vuodena.ik:oim pyrkinyt yhteyttä :pitä-
31253: tulon helpottamiseksi. Erikoisesti liikemte- mään. Kaikesta huolimatta joka syys ja
31254: yhteydet saaristoon ovat usein jääneet kehi- kevät jää aikoja, jo:lloin saari on täydellises1i
31255: tyksestä paljon jälkeen. Pahinta rajaseutuam- ilman yhteyttä mante:reeseen.
31256: me tässä mielessä lienee juuri saaristomme. Riittävän tehokas ja jäissäkin kulkeva ke-
31257: Erikoisesti kelirikon aikana useat sadat kan- lirikkoalus olisi· saatava hankituksi yhteyden-
31258: salaisemme ovat kokonaan ilman säännönmu- pitoon Haapasaareen ja myöskin toisiin itäi-
31259: kaista kosketusta mantereeseen. Kuitenkin sen Suomenlahden ulkosaariin. Vain se voisi
31260: useiden saaristomme asukkaiden on asuttava ratlmisevasti auttaa itäisen Suomenlahden
31261: karuissa oloissa. Usealle kaJ.astus on ainoa saariston asukkaita.
31262: mahdollinen elinkeino ja sen harjoittaminen Edellä olevan perusteella ehdotan,
31263: on mahd@Uista vain kauempana merellä.
31264: Saaristossa. asuu usein myöskin se-llaista että Eduskunta ottaisi vuodem. 1967
31265: kansano11aa, joiden oleminen ka~ana ~ tulo- ja menoarvioon 440 {)()0 markca
31266: saaristossa on aivan välttämätöntä. Suomen määrärahan kelirikko- ja '!}hdysaluksefl,
31267: pienin maalaiskunta - Haapasaari - ta hankkimiseksi itäiselle Suomenlahdelle
31268: eräs tyypi1linen tässä mielessä. Saarilla asuu ZiikMtee'tf. hoitamiseksi H oapasaara
31269: merivartijoita, luotseja ·ja kalastajia. Kaik- ja muun. ttJkosaarist01t. asukkaiaa
31270: kien heidän olon~~a jatkuvasti vartiopaikal- avuksi saamtosta m8!7ttereese61t.
31271: laan on valtakuJUIRlll,e tarpeellista.
31272: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
31273:
31274: Sulo Boatila.
31275: IV,382.-B.a.h.al H:o 88.
31276:
31277:
31278:
31279:
31280: Hostila: Määrärahan osoittamisesta St'Uan rakentamiseksi Pyh-
31281: tälln knntm Ilelltis~t!tfl.
31282:
31283:
31284: E d u s k u n n a 11 e.
31285:
31286: Suomlellllahden ranni!koUa, Pyhtää.n lmn- peimmiln tarvitaan, on aina kelirikosta joh-
31287: toon kuuluvan, n. 2 000 ha loojuisen Muna- tUJeD. liikennelrelvo.ton. Lisä.ksi meren ran-
31288: piDtin saaren erott.aa man;t.eDeel'ilt.la Keihäs- :nalla, m • meren nousun ja Laskun välillä
31289: salmi. Saarella asu~ v;a;ki11aisesti n. 400 hen- sa.attaa joka vuosi olla 1.5 m ko11~roa,
31290: kilöä, jotka v~n saaVIalt e:La.tuk.senfla ei lautta v881ioo ·tarkoitustaan.
31291: ilmlastubMta ja maanviljely<klsestä. Vuooi vuo- Saaristoasiain pysyvä neuvOII:.telutkunta,
31292: delta ovat kuitenkin mahdollisuudet lmlas- joma kävi paikan päällä 1962, piti silLan ra-
31293: tuksella itsensä elättämiseen lhteikootynoot, kentamista välttämä.ttömäJnä sekä kiireelli-
31294: mistä johtuen jo 100-200 ik!ansa1a:i!Stta käy senä. Eduskunta hyväksyi sillian rakentamista
31295: ansiotyössä mlilltereella aina Kotkaa ja Kar- lroskevan toiwmusaloi·tteen määrärahan 08()lt-
31296: hulaa myöten. Lisäksi saareen siirtyneet siir- tamiseksi 1963 meno. ja tuloarvå.oon. Halli-
31297: tolaiskalastajat Koivistalta, Lavansaarelta, .tus ei kuitenkaan toistaiseksi ole ryhtynyt
31298: Suursaaresta ja Tytärsaaresta eivät ole saa- toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi.
31299: neet lupauksien mukaisia kalirustusv®ä käyt- Saacistoonme lienee tällä hetkellä meidrun
31300: töö:nsä, mistä johtuen näiden kala&tajienkin pahinta raj1aseutuamm•e. Siellä asuväen hy-
31301: on entistä suuremmassa määrin käyltävä an- väksi tulisi tehdä kaikki mahdollinen. Tästä
31302: siOityöa'!ä mante:rreella. johtuen olisi saa,taV'a rakennetuksi sHta Kei-
31303: Maanviljelys on ioinen elinkeinoha.al'la, häBsalmoon, vain sen v1almistuminen ratkaise-
31304: :millä. soorella rumvalt elatuksensa ha.nkkiV'at. vasti auttaisi Munapirtin saarelaisia yhtey-
31305: 8a:al'lel1a olisivat m;ahdollisuudet maanvil;ie- denpidossa. mantereeseen, mikä myös ~toisi
31306: lyks0n ja karjatalouden. kehittämiselle, mikäli mulmn~an toimeentulon Vlarmistamisen ik.alas-
31307: tuotteiden markkinointi saatai<nin paremmin tajille ja maanvil;ilelijöille. Saareen on myös-
31308: ooidetuJmi. Kullmyhteydet OV!at kui.tenlcin ol- kin kehittynyt veneenveistoteollisuutta ja
31309: leet esteenä. nol"maa& kehit;}'lk.sen eteenpäin lisääntyvä aktiVJiteetti tämänkin aan.ma.tin
31310: menolle. ha.rjoittamisell.e edellyttää nrkya.ikaisia kul-
31311: Keihässa1moon ;ioMa:a mantereen poole.lJtia kuyhteyksiä.
31312: Keihässalmen kunll18.1tttiie ja ede)1een Keihäs- EdeNä olevan perusteella ehdotan,
31313: salmen ran.taJtie. Munapirtin puolellra on val-
31314: miina Munapirtin kylätie,, joka on määrätty että Eduskunta ottaisi vuode" 196'7
31315: pa~istieksi 5. 5. 1960. Keihässa.l.men yli t!U),o.. ja menoarvioon 300 000 markan
31316: lii:kenntet.tä vä\Wtåä ]NiltM 12 Wmi:n :J.a.uttJa, määrärahan s'll1lan rakentamiseksi Pyh-
31317: joka juuri kelirik® taikana, ikun muttaa iki- tään kunnan KeihässalmeM.
31318: Helsingissä 21 päiväiDä hlilh~tilmuta 1966.
31319:
31320: Sulo Hostila..
31321: 708
31322:
31323: IV,S83. - Rah.al N :o 39.
31324:
31325:
31326:
31327:
31328: Häikiö ym.:. Määrärahan osoittamisesta asuntorakennuksen
31329: rakentamiseen · Keravan nuorisovankilan henkf.'lökuntaa
31330: varten.
31331:
31332:
31333: Eduskunnalle.
31334:
31335: Keravan nuorisovankilan henkilökunnan annetun asetuksen 1 §: n mukaisesti laadul-
31336: asuntokysymys muodostaa vaikean ongelman. taan korkeatasoista, koska on luonnollista,
31337: Sanotun vankilan miesosaston pysyvän että kaikki vankeinhoidon mahdolliset voima-
31338: henkilökunnan lukumäärä on tällä hetkellä varat ja keinot käytetään rikollisuuden tor-
31339: 112, minkä lisäksi on osan vuotta palveluk- juntaan juuri yhteiskunnan vastaisen asen-
31340: sessa vuosiloma- y.m. sijaisia noin kahdek- noitumistavan alkuvaiheessa. Todennäköisesti
31341: san vartijaa. Näistä on 43: lle voitu varata asuntopulasta johtuen, ehkä myös siitä, että
31342: valtion virka- tai vuokra-asunto ja vielä voi- nuoret vangit tunnetaan vankeinhoitoväen
31343: daan ns. poikamiesmajoitukseen sijoittaa 24 keskuudessa ns. raskashoitoisena aineksena,
31344: vartijaa. Osa asunnoista on vanhoja ja epä- nuorisovankilan avoinna oleviin toimiin ei
31345: ajanmukaisia ja lisäksi suurin osa vähem- yleensä ole ollut hakijoita oman laitoksen
31346: män sopivia perheasunnoiksi vain 36 m2:n ulkopuolelta. Päinvastoin on ollut havaitta-
31347: pinta-aloineen, joissa kuitenkin joutuu asu- vissa henkilökunnan siirtymispyrkimystä
31348: maan 5-6 hengen perheitäkin asuntopulasta muualla sijaitseviin laitoksiin. Nuorisovanki-
31349: johtuen. lan virkamies- ja toimenhaltijakunta ei siten
31350: Valtion vuokra-asunnon vapautuessa on ole halunnut ottaa lopulliseksi elämäntehtä-
31351: siihen aina runsaasti hakijoita, mikä johtuu väkseen nuorisovankilatyötä, vaan tähyilevät
31352: osittain asuntopulasta kasvavassa Keravan omasta mielestään parempaan laitokseen.
31353: kauppalassa osittain taas siitä, että vartija- Koska on siis osoittautunut, ettei uuteen lai-
31354: kunnan epäsäännölliset työvuorot aiheutta- tokseen ole asuntopulasta johtuen saatavissa
31355: vat pyrkimystä päästä asumaan laitoksen pätevää ja korkeatasoista henkilökuntaa, vaan
31356: lähettyville. Siten on jatkuvasti ollut havait- lisätarve on ollut tyydytettävä nuorella ja
31357: tavissa, että valtion vuokra-asuntojen määrä liikkuvalla tilapäishenkilökunnalla, jolle ei
31358: Keravan nuorisovankilassa on riittämätön. myöskään ole järjestettävissä valtion puo-
31359: Osa henkilökunnasta on tietenkin kyennyt lesta edes yhteismajoitusta, katsovat allekir-
31360: ratkaisemaan asuntokysymyksensä omatoimi-' joittaneet Keravan nuorisovankilan henkilö-
31361: sesti joko rakennuttamalla omakotitalon tai kunnan asuntotilanteen niin vaikeaksi, että
31362: ostamalla kerrostalohuoneiston. Henkilökun- ensi tilassa olisi cyhdyttävä toimenpiteisiin
31363: nan· suurelle enemmistölle tällainen onnelli- valtion vuokra-asuntojen rakentamiseksi.
31364: nen ratkaisu ei kuitenkaan ole mahdollinen Henkilökunta on yrittänyt harkita myös
31365: taloudellisista syistä. muita keinoja asuntotilanteen korjaamiseksi
31366: Asuntotilanteen on tehnyt entistä ajankoh- ja mm. Helsingin Hakan edustajat ovat käy-
31367: taisemmaksi se seikka, että vuoden 1966 neet selostamassa oman asunnon hankinta-
31368: alussa otettiin käyttöön uusi vankilaosasto, mahdollisuuksia, mutta heidän antamiensa
31369: jota varten on palkattu lisää henkilökuntaa. tietojen mukaan on Aravan lainoittamassa
31370: Kuitenkaan ei Keravan nuorisovankila voi kerrostaJossakin lainojen korko ja kuoletus
31371: sairaanhoitajaa lukuunottamatta tarjota sekä yhtiövastike niin suuret, että esimer-
31372: asuntoja uudelle henkilökunnalle, jonka kui- kiksi perheellisen vartijan, jonka palkkaluo-
31373: tenkin pitäisi olla nuorisovankilasta 14. 9. 62 kat ovat A 11 ja A 13, on mahdoton niistä
31374: IV,SSS.- Hiikiö ym. 709
31375:
31376: selviytyä, jos molemmat aviopuolisot eivät voi vempaa kuin muu · asunnontuotanto; ;j6h0n.
31377: olla ansiotyössä. Monelle jo ns. omarahoitu.s- valtio kuitenkin osallistuu ns. aravatoimin-
31378: osuuskin tuottaa suuria vaikeuksia. nallaan mm. juuri Keravan kauppalan
31379: Valtion vuokratalon rakentaminen nuoriso- alueella, jonka asuntovajausta kysymyksessä
31380: vankilan henkilökunnalle on allekirjoittanei- oleva valtion kerrostalo kaventaisi.
31381: den käsityksen mukaan myös hyvin suuressa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31382: määrässä valtion edun mukaista. Ensinnäkin nioittavasti, ·
31383: laitokseen olisi talon rakentamisen jälkeen
31384: mahdollista saada laadultaan korkeatasoista että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31385: henkilökuntaa, mikä koituu vankeinhoidon tulo- ja menoarvioon 100 000 marktm
31386: vaikean kasvatustyön hyväksi. Toiseksi ran- määrärahan 30 perheen suuruisen
31387: gaistuslaitokselle on hyötyä monessa muo- asuntorakennuksen suunnittelemiseksi
31388: dossa siitä, että henkilökuntaa asuu mahdolli- ja rakentamisen aloittamiseksi Kera,.
31389: simman runsaasti laitoksen alueella. Vielä van nuorisovankilan henkilQkuntaa
31390: kiinnittäisimme huomiota siihen, että asun- varten.
31391: tojen rakentaminen vankityövoimalla on hal-
31392: Helsingissi 29 päivänä huhtikuuta 1966.
31393:
31394: Juuso Häiki.ö. Saara. Forsius.
31395: no
31396:
31397:
31398:
31399:
31400: lläkk'inen ym.: Miii.ir4raha'A osoittMAiBe;dtz 8okeair& Keskmtii-
31401: tolle käsityötuotttide"" myyntit&immt~» vMfen.
31402:
31403:
31404: Eduskunnalle.
31405:
31406: Ammatissa. olevista sokeista toimii Suo- kia. jatkuvasti lmrottaneet tukkuliikk~ille
31407: messa yhä edelleen suurin osa kfisity61äisinä. myöntätniää.n alennuksia, jotka tekivät jo
31408: Heidän sijoittumisensa muilJ.e aloille kohtaa 47% hinnasta. LiMksil voidrum vielä myön-
31409: ylirvoimaisia vaikeuksia, koska avoimet työ- tiiä muita alennuk.si,a. Tästä seuraa, että So--
31410: markkinat avautuvat heille perin hitaasti ja keva puolestaan voi maksaa sokea:lle valmista-
31411: koska eivät ole s.aaneet kouh1tusta muuhun jalle vain 45 % vähittäishinnasta. Niinollen
31412: ammattiin. Kohtuullisen toimeentulon turvaa- katsoi komitea sokeain tuotteiden myyntitoi-
31413: mista siinä ammatissa, johon heidät on val- minnan olleen kestämättömässä tilanteessa.
31414: mennettu, on pidettävä oikeudenmukaisena Ainoana ratkaisuna komitea piti valtion tuen
31415: vaatimuksena siinäkin tapauksessa, että yh- voimakasta lisäämistä.
31416: teiskunta joutuu lisääntyvässä määrin heidän Esittäessään valtion tuen olisäämistä komi-
31417: ammattitoimintaansa tukemoon. tea lähti siitä, että lisätyllä määrärahalla toi-
31418: Teollisuuden taholta tulevan kilpailun li- saalta voidaan ostaa sokeiden käsityönteki-
31419: sääntyminen, kasvava maahantuonti ja tuot- jäin tuotteita kor:keammaUa hinnaJ.la kuin
31420: teiden, erityisesti karkeisharjojen, kulutuk- muuten olisi mahdollista, ja toisaalta sinä
31421: sen väheneminen aiheuttavat kasvavia mark- voidaan tehostaa myyntitoimintaa. Myynnin
31422: kinointivaikeuksia sokeiUe käsityöläisille. Val- keskittämisellä Sokevaan voitaisiin myös li-
31423: mistuneiden esineiden kaupaksi saanti vaatii sätä selllaisten suurkuluttajien kiinnostusta
31424: yhä enemmän käsityöläisen aikaa, samalla sokeiden valmistamun tuotteisiin kuin Val-
31425: kun tuotteen ihinnasta jää yhä vähäisempi tion Hankintakeskus, Valtion Rautatiet, PuQ-
31426: osa työpallmksi. Tässä tilanteessa odottavat lustuslaitos jne. KeräilyHikkeenä toimivan
31427: käsityöläiset apua sokeiden oman järjestön Sokevan tulisi voida maksaa: valmistajaille
31428: myyntielimiltä, joina toimii 19 eri kaupun- sellainen tai parempikin hinta kuin minkä
31429: geissa sijaitsevaa paikallisten sokeainyhdis- tukkuliike tuotteesta mabaa.
31430: tysten omistamaa vähittäism.yymälää ja So-- Pyrkiessään laskemaan valtion tuen mää-
31431: :keain Keskusliiton liikelaitos Sokeva, j()ka rää komitea piti lähtökohtana Ruotsista saa-
31432: toimii keräily- ja tukkuliikkeenä. Erityisesti tuja tietoja. V. 1962 De Blindas Förenings
31433: Sokeain Keskusliitolla olisikin edellytyksiä Försäljningsbo!.ag sai myyntitoimintaansa
31434: käsityötuotteiden myynnin edistämiseksi, jos varten valtionapua 450 000 kruunua. Kuiten-
31435: liitto saisi toimintaansa varten riittävästi ta- kaan Ruotsissa ei ole sokeita käsityöntekijöitä
31436: loudcllista tukea. enemmän kuin Suomessa. Kulumassa olevana
31437: Etsiessään keinoja sokeiden omatoimisen budjettivuonna Ruotsissa on valtiona.pu
31438: toimeentulon parantamiseksi hallitussihteeri 580 000 kruunua. Sokeain Keskusliiton saa-
31439: Tauno Koposen puheenjohdolla toiminut So- ma avustus on edelleen 20 000 mk. Sokevan
31440: keiden kuntouttamiskomitea kiinnitti huo- myyntitoiminnasta johtuvat kustannukset
31441: miota käsityötuotteiden myyntitoiminnan nousevat eri vuosilta 17-23% myynnin ar-
31442: edistämiseen. Komitea totesi 29 päivänä mar- v:osta, silti esim. mainostoiminta on ollut mil-
31443: IlaSkuuta 1963 päivätyssä mietiiUlJÖSSään mm., tei olematonta ja myyntimiesten käyttö erit-
31444: että jatkuvasti kiristyneen kilpailun takia täin rajoitettua.
31445: teihtaat ovat tuotteittensa markkinoinnin ta- Sanotun perustee.U.a esitämme,
31446: IV,384. - Blkkinen J1U.. 711
31447: että Eduskunta vuoden 1967 tulo- den myynti~iatlt5 tMM ~
31448: ja menoarviossa korottaisi Sokeain wotuisoo valtion.avwn nykyisestä
31449: Keskusliitolle sokeiden käsityötuottei- 20 000 markasta 120 000 markaksi.
31450: Helsingissä. 29 päivänä huhtikuuta 1966.
31451:
31452: V&lcM B'Wal&iMa. Vlljo Virtanen.
31453: Alliu o. ...,._ Sulo Hostila.
31454: Urho Ktl:uti.
31455: 712
31456:
31457: IV,385.-B.a.h.al. N:o 41.
31458:
31459:
31460:
31461:
31462: Kangas ym.: · Määrärahan osoittamisesta Piippolan ·. mieskoti-
31463: teoUisuuskoulun puutyönopettajan viran muuttamiseksi
31464: metallityöopettajan viraksi.
31465:
31466:
31467: E d u s k u n n a 11 e.
31468:
31469: Eduskunta on useammassa eri yhteydessä jan (metallityö- ja konekorjaus) pl. A 18
31470: lausunut käsityksenään, että kiertäviä koti- toimeksi, sekä siirrettäväksi Piippolan mies-
31471: teollisuuskouluja olisi liitettävä mm. eri ope- kotiteollisuuskouluun perustettavalle metalli-
31472: tusiinjoina kiinteisiin kotiteollisuuskouluihin. ja koneenkorjausosastolle. Toimenpide tie-
31473: Kotiteollisuusopetuskomitea esitti v. 1964 täisi rahallisesti lisäystä paikassa 1 800 mk
31474: myöskin komiteamietinnössään, että jokaiseen ja ylityöpalkkioina 800 mk siis yhteensä
31475: kiinteään kotiteollisuuskouluun olisi saatava 2 600 mk. Perustamiskustannusten osalta
31476: nuorison koulutustarpeita vastaava metalli- tulkoon mainituksi, että tarvittavat opetus-
31477: ja koneenkorjausosasto. tilat järjestää käytettäväksi Piippolan kunta,
31478: Molemmat edellä mainitut kannanotot ovat ainoastaan koneiden muutoshankintoihin tar-
31479: oikeaan osuneita, koska valtaosa kotiteolli- vittaisiin 7 000 mk. Säästöinä edellä mainit-
31480: suuskouluissa käyvistä nuorista opiskelee tuihin menoihin saavutettaisiin yhden johto-
31481: pääasiassa siinä mielessä, että he tulevat jat- kunnan ja yhden johtajanviran lakkauttami-
31482: kamaan elämäntehtäväänsä maaseutuelämän sesta aiheutuvat kulut. On myöskin otettava
31483: piirissä. Nyt kuitenkin kehityksen tulos huomioon, mikä etu saavutetaan opetustehossa
31484: osoittaa yhä lisääntyvää koneeliistumista tällä vaatimattomalla uhrauksella, koska ope-
31485: myös maaseutuelämän piirissä, ja näin ollen tus tehostuu ja opetusaika jatkuu 170 päi-
31486: koneiden korjaus- ja huoltotaito on välttä- västä 220 työpäivään vuodessa.
31487: mätön jokaiselle, joka niiden parissa joutuu Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
31488: työskentelemään. Ymmärrämme hyvin, mikä tamme kunnioittaen,
31489: kansantaloudellinen etu on, jos koneitten
31490: hoito suoritetaan asiantuntemuksella. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31491: Kun Oulun läänin kotiteollisuusyhdistys tulo- ja menoarvioon Piippolan mies-
31492: on ilmoittanut, että siltä puuttuvat taloudel- kotiteollisuuskoulun yhden puutyö-
31493: liset edellytykset jatkaa Oulun läänin 1 kier- opettajanviran muuttamiseksi metalli-
31494: tävän mieskotiteollisuuskoulun toimintaa, eh- työopettajanviraksi sekä opetuslinjan
31495: dotetaan koulu 1. 1. 1966 alkaen lakkautetta- muutoksesta a~'heutuviin kustannuk-
31496: vaksi sen ammattiopettajan (puutyö) pl siin 7 600 markkaa.
31497: A 13 toimi muutettavaksi ammattiopetta-
31498: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
31499:
31500: Reino Ka.ngas. Hannes Pa.aso.
31501: Erkki Ha.ukipuro. Paavo Niinikoski.
31502: 713
31503:
31504: IV,S86.- Rah.al. N: o 42.
31505:
31506:
31507:
31508:
31509: Xnuuti ym..: Määrärahan osoittamisesta Kemin kaupungissa
31510: olevan valtion virastotalon laajennussuunnitelmien laati-
31511: miseksi.
31512:
31513:
31514: Eduskunnalle.
31515:
31516: On ehtinyt kulua vajaat kymmenen vuotta kanssakäymistä ja kun toimistoja käyttävälle
31517: siitä kuin Kemin kaupunkiin valmistui val- yleisölle olisi myöskin tärkeää, että .voisi hoi-
31518: tion virastotalo. Jo talon rakennusvaiheessa taa asiat mahdollisimman keskitetyksi, olisi
31519: paikalliset asiantuntijat olivat sitä mieltä,· välttämätöntä saada jo mainitun virastotalon
31520: että rakennuksesta tulee liian pieni. Talon laajennustyöt alulle.
31521: valmistuttua tämä olikin tosiasia. Talon ulko- Edellä oleva perusteella ehdotamme kun-
31522: puolelle jäivät tuolloin kokonaan Kansan~ nioittaen, ·
31523: eläkelaitoksen piirtoimisto, työnvälitystoi-
31524: misto ja osa verovirastoa. Tämän jälkeen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31525: tullut valtion elimistä Kemiin myöskin sai- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
31526: rausvakuutustoimisto, joka niinikään on si- suuruisen määrärahan Kemin kaupun-
31527: joittautunut vuokrahuoneistoon. Kun kaikilla gissa olevan valtion virastotalon laa-
31528: edellä mainituilla virastoilla on keskinäistä jennussuunnitelmien tekoa varten;
31529: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
31530:
31531: Urho E. Xnuuti. Eino Tainio.
31532:
31533:
31534:
31535:
31536: 90 E 529j66
31537: '"
31538: IV,387.-Bah.al. N:o 43.
31539:
31540:
31541:
31542:
31543: lCoppaata: JIMräralmn. outUamisesta Porvoon-Mäntsälän.
31544: ---ll,.mkiiiia tua.O... rakennustöiden. aZoiltamisee.,...
31545:
31546:
31547: Eduskunnalle.
31548:
31549: Porvoon-Mäntsälän-Hyvinkään maantie avainasemassa ryhdyttäessä kuljettamaan ja·
31550: muodOIIItat. viimeisen puuttuvrm renkaan Hel- lostamon tuotteita Keski- ja Pohjois-Suomeen.
31551: singin uloimmasta bhätieatä, joka puolikaa- Liikenne on ennakoitu niin suurcåsi, että ja-
31552: rena alkaen Inkoon syviisa.tanlasta kulkee lostamolta lähtee raakaa tankkiauto joka mi-
31553: Virkka.l.an, Lohjan ja ebki vielä Karkkilan nuutti eli 60 autoa tunn.issa ja 960 autoa
31554: kautta Hyvinkään kaupunkiin ja siitä Mänt- kaksivuoroisena päivinä Vastaava määrä
31555: sälän kautta Porvooseen. Koko läänin tiever- tyhjiä. autoja palaa luonnollisesti takaisin.
31556: kosto on aikojen kuluessa kehittynyt niin, Mäntsälässä kuljetukset voivat hajaantua
31557: että kaikki tärkeimmät tiet johtavat pääkau- valtatie n: o 5: ttä käyttäen Lahden kaupun-
31558: punkiin. Yhteydet itä-liinsisuunnassa ovat gin kautta kohti pohjoista, mutta osa tulee
31559: erittäin kehnot. Tiet ovat kapeita ja mutkik- suuntautumaan Hyvinkäälie ja siitä edelleen
31560: kaita, ja 8'00rat yhteydet suurien asutuskes- Hämeenlinnan ja Tampereen suuntaan. Tie·
31561: kusten väliltä puuttuvat kokonaan. Suunni- yhteys Porvoo-Mäntsäli on nyk:yiselliiän
31562: teltu ja länsipäästiin jo aloitettu kehätie niin heikko, ettei se tule k.o. liikennettä kes-
31563: vähentäisi suuresti liikennepainetta keskus- tämään. Tie on jo nyt keväisin ja pitkälle
31564: taan ja lyhentäisi huomattavasti nykyisiä kesään monin paikoin rikki ja eri.ttliin vai-
31565: etäisyyksiä. Niinpä esim. matka Mäntsälästä keasti liikennöitävässä ~kunnossa. Suoranaiset
31566: Hyvinkäälle lyhenisi nykyisestä 37 kilomet- kata.stroo:fit ovat vätstämättömiä. Mainittu
31567: ristä noin 25 kilometriin. Liikennepaine on kehätie muodostaisi jarrun uusien teollisuus-
31568: mainitulla tieosuudella viimeisen vuosikym- l,aitosten hakeutumiselle Helsinkiin ja sen
31569: menen aikana voimakkaasti kasvanut. Tämä laitamille. Kun kunnollinen tie olisi käytet-
31570: johtuu monista tekijöistä, joista tärkeimpinä tävissä ja sen varsilta saatavissa sopivia teol-
31571: mainittakoon autokannan valtava nousu lää- lisuustontteja, teollisuuslaitokset tyytyisivät
31572: nin alueella, Porvoon ja Mäntsälän jokien jäämään kauemmas pääkaupungista. Tämä
31573: aikaisemman puutavaranuiton ja kuljetusten olisi ''kehitysaluepolitiikkaa" Uudenmaan
31574: muuttuminen maantiekuljetuksiksi, tien var- lääniin sovellettuna.
31575: rella olevien astustaajamien voima.kas talou- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
31576: dellinen kehittyminen Helsinkiin suuntautu- tavasti,
31577: van muuttopaineen heijastusvaikutuksena
31578: jne. Tämän tien päähän Porvoon lähelle on että Eduskunta ottaisi v'UOden. 1967
31579: vahnistumassa valta.vat mittasuhteet omaava tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
31580: Neste Osakeyhtiön öljyvarasto ja öljynpuh- määrärahan Porvoon.-Män.tsälän-
31581: distamo, joka valmistunee ensi vuonna. Tie- Hyvinkään. maantien. raken.n.mtöiden
31582: yhteys Porvoo-Mäntsälä-Hyvinkää on aloittamiseen..
31583: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
31584:
31585: Esko :r. Koppanen.
31586: t15
31587: IV,388. - :Rah.al. H :o 44.
31588:
31589:
31590:
31591:
31592: itoppeDell: Jl.,...raluM NDittamisesta Hyvinkään asemara-
31593: k~MukJeA nakMnust,.m aloittmnista varten.
31594:
31595:
31596: Edu•kaaaalle.
31597:
31598: Hyvinkään ..ul'llkellnu., joka on raken- sib.iyviä matkuta.jajunia on 82. Kunkau-
31599: nettu llelsincia-Hämtenlhm.an ra.utatittt deMM myydään keskimäärin 16000 kpl eri-
31600: valmistumiaen yhteydeeaä eli yli sata vuotta laista matkalippua sekä käsitellään 1 aoo
31601: sitten, on jo siinä. m.ää.rin vruihentunut ra- matkatavara- ja. 1 500 kiitota.v.a.ralähetystä.
31602: kenteeLlisesti sekä ark:kitehtuuriteat~ ettei se Päivittäin pysäköidään 88ellla-alueelle 4()
31603: enää vastaa. tJ.ykyiam matkustajaliikenteen henkilöautoa., 24 moottoripyörää ja mopedia
31604: va.atim.uksia. KWJ. Hyvinkään asema. lisäksi sekä 600 polkupyörää, joiden: sijoittamiseen
31605: sijaitsee Hangon radan. flek:i Helsingin pää.. varatut tilat ovat aivan riittämättömät.
31606: radan vä.liselli alueella ollen .ns. '"kolmioase- Hyvinkään kaupu~n viranomaisten ta-
31607: ma", on Hangon radan matkustajalaituri pi- holta on myöskin todettu em vaikeudet.
31608: tänyt rakentaa erilleen päålaiturista, mikä Tässä mielessä järjesti kaupunki vuonna 1961
31609: osalta.an haittaa huomattavasti mkenteen hoi- rautatie- ja linja-autoaseman suunnittelukil-
31610: tamista. Hyvinkäin kaupungin kasvun mu- pailun, jonka voittivat arkkitehdit Valjakb
31611: kana on myöskin rautatietä käyttävitm mat- ja Kortteinen "Kaupungin a.vain"-nimiselli
31612: kustajien lukwuiärii. li.Wi.ntynyt. Marras- suunnitelmallaan. Sen mukaan ma.tkll8tajara-
31613: kuun 12 päivänä 1963 insinööritoimisto tapiha ja asemarakennus tulisivat r.akennet-
31614: Pentti Polvisen suorittaman liikennetutki- ta.vibi kokonaan uuteen paikkaan, joka on
31615: muksen yhteydessä todettiin Hyvinkään ase- noin 300 metriä nykyisestä asemasta pohjoi-
31616: ma.n kautta kulktmUt vuorokaudessa yli 5 000 seen. Täällä tulisi myöskin kaupungin livitse
31617: henkilöä. Matkustajaruuhka n.rsinkin aamuin kulkeva päätie ylittämään rautatien. Rauta-
31618: ja illoin on erittäin suuri. Kun on odotetta- tieliikenteen kannalta katsoen hunitelma.
31619: vissa, että matkustajien lukumäärä tulee jat- tulisi vastaamaan liikenteen vaatimuksia.
31620: kuvasti kasvamaan, olisi liikenteen turvaJli- Edeltäolevaan viitaten ehdotafi kunnioit-
31621: sen hoidonJrin kannalta saa.tava kummatkin taen,
31622: laiturit toistensa yhteyteen ja varustettava
31623: aJikäytäviUä, joita käyttäen matkustajat voi- että Eduskunta ottaisi vuodtm 1967
31624: sivat turvallisesti poistua asema-alueelta sekä tulo- ja menoarvio0on 1 milj. markan
31625: liikkua laitureille. Liikenteen suuruutta osoit- • määrärahan H yvinkäiitn asemaraken-
31626: taa se, että Hyvinkään aseman kautta kulkee nuksem, raketnnustyön aloittamista var-
31627: vuorokausittain 144 junaa, joista täällä py- ten.
31628: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
31629:
31630: Esko J. Koppanen.
31631: 716
31632:
31633: IV,389. - Rah.al. N: o 45.
31634:
31635:
31636:
31637:
31638: Koppanen: Määrärahan. osoittamisesta U-ude~maan. läänin po-
31639: liisien palkkausta varten..
31640:
31641:
31642: Eduskunnalle.
31643:
31644: Maan poliisivoimain kehittä.mistyössä ovat kaaksi muodostunut asukasluvun •nousu väes-
31645: erikoisesti uudet kaupungit ja muut nuoret, tökeskuksissa ja. tästä seurausilmiönä havait-
31646: nopeasti kehittyvät yhdyskunnat viime vuo- tava rikoJlisuuden [isääntyminen sekä toisaal-
31647: sien aikana jääneet yhä enenevässä määrin ta autokannan kasvun aiheuttama liikenteen
31648: vanhempiin yhdyskuntiin verrattuna epäoi- vilkastuminen ovat johtamassa nykyisen po-
31649: lreudenmukaiseen asemaan. Tämän seurau- liisihenkilöstön Uudenmaa.n läänin alueella
31650: sena poliisivoimien niukkuudesta johtuen tilanteeseen, jossa liian pienellä henkilökun-
31651: useassa tapauksessa ei ole voitu suoritta·a nalla ei enää selvitä paisuvasta työmäärästä.
31652: edes välttämättömintä järjestyksen valvontaa, Muita kiireel!lisempinä odottavat poliisivoi-
31653: jolloin kansalaiset eivät ole saaneet osakseen mien .lisäystä lähinnä Espoon, Helsingin
31654: sitä suojaa, mitä jokainen lainalaisen yhteis- mlk: n, Hyvinkään, Lohjan ja Tuusulan ni-
31655: kunnan jäsen on oikeutettu itselleen vaati- mismiespiirit. Vain tehokkailla ja nopeilla
31656: maan. Uudenmaan läänin alueella, jonne val- toimenpiteillä saadaan tämänhetkiseen tilan-
31657: takunnan eri osista tapahtuva muuttoliike on teeseen välttämätön korjaus.
31658: ollut erikoisen voimakasta, tullen todennäköi- Edelläolevan perusteella ehdotan kunnioit-
31659: sesti myös sellaisena lähivuosien ja -vuosi- tavasti,
31660: kymmeninä jatkumaan, riittävien poliisivoi-
31661: mien puute ·on selvemmin todettavissa kuin että Eduskunta ·ottaisi V'UOden. 1967
31662: missään muualla koko maassa.. Nykyiseen ti- tulo- ja men.oarviocm lisäyks:~nä
31663: lanteeseen olisi nopeasti saatava korjaus. mk 700 000:- Uudemmaom läänin. po-
31664: Muuttoliikkeen ansiosta erikoisen voimak- liisien paJ,kka'UKta vart~.
31665: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
31666:
31667: Esko J. Koppanen.
31668: 717
31669:
31670: IV,390.-Fin.mot. N':o 46.
31671:
31672:
31673:
31674:
31675: ' .KuU m.fl.: An.gående anvisand av anslag för förbättrande och
31676: fördjupande ,.(W infartsleden tiZl V alkom hamn.
31677:
31678:
31679: Till Riksdagen.
31680:
31681: Ombygganden av järnvägen till Lovisa för projektering av farledsförbättringar in
31682: är 1961 från smalspårig tili bredspärig ökade till Valkom. Sjöfartsstyrelsen har därefter
31683: väsentligt Valkom hamns betydelse. På grund på basen av verkställd undersökning funnit,
31684: av de stegrade krav på hamnens kapacitet, att infartsleden till hamnen borde fördjupas
31685: som de förbättrade .transportförhållandena från nuvarande 7.3 meter till 9 meter. Med
31686: medfört, har Lovisa stad nedlagt ett kost- den djupare farleden skulle sådant tonnage
31687: nadskrävande arbete på en erforderlig ut- som kräver större djup kunna anlita Valkom
31688: , byggnad och modernisering av Valkom hamn. hamn. Totalkostnaderna för fördjupningsar-
31689: Stadens kostnader för dessa arbeten belöper betet har beräknats tili 5.1 miljoner mark.
31690: sig tili ca 6 miljoner mark. För inledandet av arbetena borde anslag
31691: Hamnen betjänar nu den vidsträckta eko- upptas redan i nästa års budget.
31692: nomiska regionen kring Lahtis och Heinola Med hänvisning tili ovanstående föreslår
31693: och lättar kännbart trycket på landets östli- vi,
31694: gaste hamnar. att Riksdagen i statsförslaget för
31695: Ett effektivt utnyttjande av den moderni- år 1967 måtte uppta ett ansZag på 3
31696: serade hamnen förutsätter emellertid att in- miljoner mark för inZedande av arbe-
31697: fartsleden fördjupas. I enlighet härmed upp- tena på förbättrande och fördjupande
31698: togs redan i 1962 ärs statsbudget ett anslag av infartsZeden tiZZ V alkom hamn.
31699: Helsingfors den 26 april 1966.
31700:
31701: Magnus Xull. Arne Berner.
31702: Ingvar S. :Melin. Victor Procope.
31703: Henrik Westerlund
31704: IV,890.- Bah.al. N: o 46.
31705:
31706:
31707:
31708:
31709: K1111 ,... : JfiiNra1a• DsoiU4misesta V aZkon. satamaan joh-
31710: 14wcm '~'å!ilä• p~ta.iseen ja syventämiseen.
31711:
31712:
31713: B d u s k u lll n a ll e.
31714:
31715: LoviisaaD johtavan rautatitm muuttamine• tavan väylän paranm.ustäi.dm IUlQJllittelua
31716: v. 1961 kapearaiteisesta leveä.raiteisebi. lisäsi varten. Meren1rnllmha.mt-. • senjälkeen toi-
31717: oleellisesti V alkon sataman merkitystä. Pa.. meelllpa.nnUi!S3 tutkimuksessa :havainnut, etiä
31718: :rantuneiden liikenneyhteyksien aiheuttamista sataman sisääntuloväylää olisi syvennettävä
31719: sataman toimintatehoon kohdistuvista lisään- nykyisestä 7.:t metristä 9 metriin. Väylän
31720: tyneistä vaatimuksista johtuen Loviisan kau- syventämisen jälkeen voim sellainen tonnisto,
31721: punki on tehnyt varojakysyvää. työtä Valkon joka edellyttää suurempaa syvyyttä, käyttää
31722: satam.an. tarpeenmukaista laajentamista ja ny- V alkon satamaa. Syventämistyön kokonais-
31723: kyaikaistamista silmälläpitäen. Näitä töitä kustannukset on laskettu 5.1 miljoonaksi mar-
31724: koskevat kaupungin kustannukset ovat olleet kaksi. Töiden aloittamiseksi olisi määräraha
31725: noin 6 miljoonaa markkaa. otettava jo ensi vuoden m~noa:rvioon.
31726: Satama palvelee nyt laajaa Lahden ja Hei- Yllä lammtuun viitaten ehdotamme,
31727: nolan seudun talousaluetta ja helpottaa tun-
31728: tuvasti maan itäisimpien satamien painetta. että Eduskunta ottaisi vuode'n 1967
31729: Nykyaikaistetun sataman tehokas hyväksi- tulo- ja menoarvioon 3 m~'ljoonan mar-
31730: käyttö edellyttää kuitenkin sisääntuloväylän kan mi:Miräralwn Valkon sataman si-
31731: syventämistä. Niinpä jo vuoden 1962 tulo- ja sääntulrwäylän parolntamis- ja syven-
31732: menoarvioon otettiin määräraha Valkoon joh- tämistöiden aloittamista varte'n.
31733: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
31734:
31735: Magnus KuU. Arne Be:me:r.
31736: Ingvar 8.. Kelin. Vic•or Procop6•
31737: Bemik Wuterlund.
31738: ,.,
31739:
31740: IJa\emap: A_,.nda ..U.de oo anslag för planerande
31741: ecl i~ .w •betena pd landsvägen mellan Lovisa
31742: och Lahti.
31743:
31744:
31745: TUl Rikada.gen.
31746:
31747: Det är inte föremligt. med rikets intresse tivt utnyttjande av V alkCIDI. hamn om.öjligt.
31748: a.tt östnyland a.v.folkas genom emigration Enda.st ca 10 proeent av ha.mnens trafik sk:er
31749: eller avflyttning oeh att all aktivitet i södra nu med lastbi}a:r, medan denna andel för
31750: Finland koncentreras till Helsingfors-regio- övriga hamnar torde vara 30--60 procent.
31751: nen. Dessvärre visar befolkningsstatistiken För att ge Lovisa-nejden möjligheter att
31752: att innevånarantalet i Lovisa-nejden fortsätt- snabbare utveckla sig ekonomiskt och :för att
31753: ningsvis sjunker. Tillgängliga siffror :för ge dess innevånare arbete samt mera av
31754: Lovisa stad samt Lappträsk, Liljendal, PernA trygghet och trivsel, horde landsvägen mellan
31755: och Strömfors kommuner utvisar, att den ge- Lovisa och Lahtis snabbt utbyggas. Därom
31756: mensamma innevånarsifill'an sjnnkit från torde myndigheterna oekså vara underkun-
31757: 23 988 år 1950 tili 22 456 år 1960. Småkom- niga, eftersom terrängen mellan Forsby och
31758: munkommittens prognos för år 1970 lyder Lahtis år 1965 undersökts genom flygfoto-
31759: på en ytterligare minskning tili 20 576. Un- grafering. En del andra planeringsarbeten
31760: der samma period, 1970-års prognos inräk- har också utförts. Enligt undertecknads upp-
31761: nad, stiger befolkningssiffrorna våldsamt i fattning borde planeringsåtgärderna ytter-
31762: Helsingfors-regionen. ligare effektivise:ras oeh päskyndas om den
31763: Lovisa stad har gjon stora ansträngnin- ogynnsamma utveeklingen inom Lovisa-nej-
31764: gar för att bättra upp det hotande Higet. En- den skall kunna verlmmgsfullt stävjas.
31765: hart i Valkom hamn har staden investerat Med hänvisning tili det ovan sagda före-
31766: över 6 miljoner mark under de senare åren. slås vördsamt,
31767: Detta för att stimulera sjöfarten på Lovisa,
31768: inte minst med utgångspunkt ifrån, att Vai- att Riksdagen i statsförslaget för
31769: kmn hamn är den mest naturliga hamnen år 1967 måtte uppta ett 10 150 000
31770: ä.ven :för Lahtis--Heinola ekonomiska om- mark stor'b anslag för plcme:rand.at ock
31771: :råde. inledandet av byggnadsO!Fbetwu på
31772: Den yttent diUiga landsvägs:förbindelsen l4rnlsviigt7f! mellfm Lovisa otA Lftktis.
31773: mellan Lovisa och Lahtis gör dock ett effek-
31774: Helsingfors den 28 april 1966.
31775: 720
31776:
31777: IV,391.-Rah.al N:o 47. _·Suomennos.
31778:
31779:
31780:
31781:
31782: # •• ·'. Lindeman: Määrärahan osoittamisesta töiden suu-nnittelemista
31783: ja aloittamista varten Loviisan ja Lahden välisellä ntaan-
31784: tiellä.
31785:
31786:
31787: Ed u s kun n a ll e.
31788:
31789: Valtakunnan edun mukaista ei ole, että taman tehokkaan hyväksikäytön mahdotto-
31790: Itä-Uusimaa autioituu siirtolaisuuden tai maksi. Kuorma-autoilla hoidetaan nyt vain
31791: poismuuttamisen vuoksi ja että eteläisen Suo- n. 10 prosenttia sataman liikenteestä, kun
31792: men kaikki toimeliaisuus keskittyy Helsingin vastaava osuus muiden satamien kohdalla lie-
31793: seudulle. Väestötilasto osoittaa valitettavasti nee noin 30-60 prosenttia. Jotta Loviisan
31794: Loviisan seudun asukasluvun jatkuvasti ale- seutu saisi mahdollisuuden nopeampaan ta-
31795: nevan. Loviisan kaupungin sekä Lapinjärven, loudelliseen kehittymiseen ja jotta sen asuk-
31796: Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kun- kaille saataisiin työtä sekä enemmän turvalli-
31797: tien osalta käytettävissä olevat luvut osoitta- suutta ja viihtyvyyttä, Loviisan ja Lahden
31798: vat, että niiden yhteinen asukasmäärä on välinen maantie olisi nopeasti rakennettava.
31799: laskenut vuoden 1950 23 988: sta vuonna 1960 Viranomaisetkin lienevät tästä tietoisia, koska
31800: 22 456: een. Pienkuntakomitean ennuste vuo- Forsbyn ja Lahden välinen maasto on ilma-
31801: delle 1970 ennakoi yhä vähenemistä kuvaten tutkittu vuonna 1965. Eräitä mui-
31802: 20 567: een. Samana ajanjaksona, vuoden 1970 takin suunnittelutöitä on suoritettu. Alle-
31803: ~nnuste mukaanluettuna, Helsingin seudun kirjoittaneen käsityksen mukaan suunnittelu-
31804: väestön määrä kohoaa voimakkaasti. toimenpiteitä pitäisi vielä tehostaa ja kiireh-
31805: Loviisan kaupunki on nähnyt paljon vai- tiä tehokkaan sulun asettamiseksi Loviisan
31806: vaa parantaakseen uhkaavaa tilannetta. Kau- seudun epäsuotuisalle kehitykselle.
31807: punki on yksinomaan Valkon satamaan si- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun-
31808: joittanut viime vuosien aikana yli 6 miljoo- nioittaen,
31809: naa markkaa. Tämän se on tehnyt elvyttääk-
31810: -seen Loviisan merenkulkua varsinkin sitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31811: ·silmälläpitäen, että Valkon satama on myös tulo- ja menoarvioon 10 150 000 mar-
31812: Lahden ja Heinolan talousalueen luonnolli- kan määrärahan Loviisan ja Lahden
31813: nen satama. välisen maantien suunnittelutyötä ja
31814: Loviisan ja Lahden välinen äärimmäisen rakennustöiden aloittamista varten.
31815: _huono tieyhteys tekee kuitenkin Valkon sa-
31816: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
31817:
31818: Lars Lindeman.
31819: 721
31820:
31821: IV,392.- Fin.mot. N: o 48.
31822:
31823:
31824:
31825:
31826: Lindeman m.fl.: .Angående anvisande av anslag för Svenska
31827: Finlands folktings verksamhet.
31828:
31829:
31830: Till Riksdagen.
31831:
31832: Vårt lands svenskspråkiga befolkning upp- bli folktinget övermäktiga. 3/4 av dess bud-
31833: rätthåller för närvarande ett samlande organ get måste täckas genom frivilliga medlems-
31834: av synnerligen stor betydelse, Svenska Fin- avgifter. Folktingets budget för år 1966 ba-
31835: lands Folkting. Folktinget består av 60 folk- lanserar på c. 110 000 mk. Detta är en stor
31836: tingsmän vilka väljs meddelst allmänna och summa att bringa ihop meddels donationer
31837: hemliga val som förrättas vart sjätte år. och insamlingar. Dagens samhälle fordrar
31838: Röstberättigad är varje svenskspråkig med- dock rationell planering och målmedvetet ut-
31839: borgare som fyllt 21 år. Vid senaste folk- redningsarbete i en omfattning som vida
31840: tingsval avgavs över 100 000 röster. Folk- överstiger de resurser man med stora upp-
31841: tingets uppgift är att betjäna den svensk- offringar kan få fram på privat väg. Därför
31842: språkiga befolkningens intressen. förefaller den enda utvägen för att bevara
31843: Det är numera - i språkfredens tid - och utveckla folktinget som ett sakligt forum
31844: allmänt omvittnat att vårt lands svensksprå- för finlands-svenska angelägenheter vara ett
31845: kiga minoritet är en värdefull tillgång, inte statsunderstöd av tillräcklig storlek. Ett väl
31846: minst på grund av det nordiska samarbetet; arbetande folkting med statsbidrag skulle
31847: en minoritet vars intressen bör beaktas av sannolikt även underlätta samarbetet och
31848: hela landet. Genom att folktingsinstitutionen kontakterna mellan folktinget och myndig-
31849: omfattar alla de politiska partier som har heterna.
31850: svenskspråkiga medlemmar är den svensk- I princip har statsmakten erkänt folktings-
31851: språkiga befolkningens allsidiga representa- institutionens betydelse genom att årligen
31852: tion tryggad. Folktinget har även i sin verk- bevilja dess specialorgan Svenska Yrkesut-
31853: samhet städse kunnat hålla sig utanför parti- bildningsstyrelsen och Svenska Språkvårds-
31854: politik och anlagt sakliga synpunkter på de nämnden små understöd. Självfallet återstår
31855: frågor som förelagts. många andra viktiga ting att bevaka. För
31856: närvarande räknar folktinget ytterligare med
31857: I praktiken har hela samhället kommit att understöd från bl. a. ett fyrtiotal kommuner.
31858: dra nytta av folktinget. Under hela efter- Trots detta måste c. 61 000 mk eller i stort
31859: krigstiden har detta organ fungerat som sett hälften av utgifterna inbringas ,genom
31860: remissinstans för myndigheterna i ärenden medlemsavgifter tili folktingets garantiföre-
31861: av vitalt intresse för den språkliga minori- ning. Detta är onekligen mycket tungt även
31862: teten. Institutionen har även självmant flera om man självfallet inte strävar till att helt
31863: gånger bragt ärenden under behandling i frångå medlemsavgifterna. För att försäkra
31864: den regelrätta statsförvaltningen. sig om en fortlöpande kvalitativt högtstående
31865: Det förefaller ostridigt att folktingets och kvantitativt tillräcklig information samt
31866: verksamhet kommer hela landet till godo i planering och bevakning av den språkliga
31867: form av utlåtanden, utredningar och repre- minoritetens problem, borde helst 2/3 av den
31868: sentativa ställningstaganden. Som organisa- summa som hittills uppburits i medlemsav-
31869: tionsform är folktinget en unik och demo- gifter erhållas i form av statsbidrag till folk-
31870: kratisk institution. tinget. Genom att bevilja nämnda understöd
31871: Tyvärr hotar de ekonomiska faktorerna att uttrycker statsmakten sin uppskattning av
31872: 91 E 529/66
31873: 722 IV,S92. - Ruotsalaisen Suomen ka.nsa.nkll.rll.jit.
31874:
31875:
31876: folktingets arbete och bekräftar därm.ed även att Riksdagen i statsförslaget för
31877: sin i princip positiva inställning tili landets år 1967 måtte upptaga ett anslag om
31878: svenskspråkiga befolkning. 40 000 mark som statsbidrag för
31879: Med hänvisning tili ovanstående föreslår Svenska Finlands folktings verksam-
31880: vi vördsamt, het.
31881: Helsingfors den 21 april 1966.
31882:
31883: Lars Lindeman. Dma.ri Linna.. Victor Procope.
31884: Eino Sirin. Verner Korsbäck Evald Jrå.ggblom.
31885: Georg Backlund. Olavi Saarinen. Kristian Gestrin.
31886: Bror Lillqvist. .A.rne Berner. Veikko Vennamo.
31887: E. J. Paavola. Georg 0. Ehrnrooth. Matti Kekkonen.
31888: 723
31889:
31890: IV,S92.-Rah.al. N:o 48. Suomennos.
31891:
31892:
31893:
31894:
31895: Lindeman ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsalaisen Suo-
31896: men kansankäräjien toimintaa varten.
31897:
31898:
31899: Eduskunnalle.
31900:
31901: Maamme ruotsinkielinen väestö ylläpitää senmaksuin. Kansankäräjäin v:n 1966 tulo-
31902: nykyään yhteiselintä, Ruotsalaisen Suomen ja menoarvion loppusumma on n. 110 000 mk.
31903: kansankäräjiä, jolla on sangen suuri merki- Tämä on suuri määrä koottavaksi lahjoituk-
31904: tys. Käräjät muodostuvat 60 edustajasta, silla ja keräyksillä. :Meidän päiviemme yh-
31905: jotka valitaan joka kuudes vuosi yleisillä ja teiskunta vaatii kuitenkin järkiperäistä suun-
31906: salaisilla vaaleilla. Jokainen 21 vuotta täyt- nittelua ja määrätietoista selvitystyötä siinä
31907: tänyt ruotsinkielinen kansalainen on ääni- määrin, että se paljolta ylittää ne voimava-
31908: oikeutettu. Viime kansankäräjävaaleissa an- rat, joita suurin uhrauksin yksityistä tietä
31909: nettiin yli 100 000 ääntä. Kansankäräjäin voi saada. Senvuoksi tuntuu siltä, että ainoa
31910: tehtävänä on palvella ruotsinkielisen väes- keino kansankäräjäin säilyttämiseksi ja ke-
31911: tön etuja. hittämiseksi suomenruotsalaisten kysymysten
31912: Nyttemmin - kielirauhan vallitessa - on asiallisena forumina on riittävän suuri val-
31913: yleisesti tunnustettu, että ruotsinkielinen tiontuki. Valtionavun turvin hyvin työsken-
31914: vähemmistö on maallemme arvokas varsinkin televä kansankäräjät voisi todennäköisesti
31915: pohjoismaisen yhteistyön kannalta; koko myös helpottaa kansankäräjäin ja viranomais-
31916: maan on syytä ottaa huomioon tämän vähem- ten välistä yhteistyötä ja yhteyksiä.
31917: mistön edut. Koska kansankäräjälaitoksessa Valtiovalta on periaatteessa tunnustanut
31918: ovat edustettuina kaikki ne poliittiset puo- kansankäräjälaitoksen merkityksen myön-
31919: lueet, joissa on ruotsinkielisiä jäseniä, ruot- tämällä vuosittain sen erityiselimille,
31920: sinkielisen väestön kaikinpuolinen edustus on Ruotsalaiselle Ammattikoulutushallitukselle
31921: turvattu. Toiminnassaan kansankäräjät on (Svenska Yrkesutbildningsstyrelsen) ja Ruot-
31922: myös alati voinut pysyä puoluepolitiikan ul- salaiselle kielilautakunnalle (Svenska Språk-
31923: kopuolella ja käsitellä esille tulevat kysymyk- vårdsnämnden) pientä tukea. Tietenkin li-
31924: set asiallisten näkökohtien mukaan. säksi on monia muitakin tärkeitä asioita val-
31925: Käytännössä koko yhteiskunnalle on koitu- vottavana. Tällä haavaa kansankäräjät laskee
31926: nut hyötyä kansankäräjistä. Koko sodanjäl- saavansa vielä avustusta mm. noin neljältä-
31927: keisen ajan tämä elin on ollut viranomaisten kymmeneltä kunnalta. Tästä huolimatta on
31928: läheteportaana kielellisen vähemmistön tär- n. 61 000 mk eli suurin piirtein puolet me-
31929: keitä etuja koskevissa asioissa. Kansankärä- noista saatava jäsenmaksuin kansankäräjäin
31930: jät on myös useita kertoja oma-aloitteisesti kannatusyhdistykselle. Kieltämättä tämä on
31931: saattanut asioita varsinaisen valtionhallinnon hyvin raskasta, vaikkakaan ei tietenkään ko-
31932: käsiteltäväksi. konaan pyritä luopumaan jäsenmaksuista.
31933: Kiistämättömältä tuntuu, että kansankärä- Jatkuvan laadullisesti korkeatasoisen ja mää-
31934: jäin toiminta on hyödyksi koko maalle sen rällisesti riittävän tedotustoiminnan sekä
31935: lausuntojen, selvitysten ja edustavien kan- kielellisen vähemmistön pulmista johtuvien
31936: nanottojen muodossa. Järjestysmuotonsa puo- suunnittelu- ja valvontatöiden varmistami-
31937: lesta kansankäräjät on ainutlaatuinen ja de- seksi tulisi mieluimmin 2/3 siitä summasta,
31938: mokraattinen laitos. joka tähän saakka on koottu jäsenmaksuina,
31939: Valitettavasti taloudelliset seikat uhkaavat saada kansankäräjille valtionavun muodossa.
31940: muodostua kansankäräjille ylivoimaisiksi. 3/4 Myöntämällä mainitun avustuksen valtiovalta
31941: sen menoista on peitettävä vapaaehtoisin jä- osoittaa arvostavansa kansankäräjäin työtä ja
31942: 724 IV,392. ~ Ruotsalaisen Suomen kansankäräjät.
31943:
31944:
31945: todistaa siten periaatteessa myönteisen suh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31946: tautumisensa maan ruotsinkielistä väestöä tulo- ja menoarvioon 40 000 markan
31947: kohtaan. määrärahan valtionavustuksena Ruot-
31948: Yllä lausuttuun viitaten ehdotamme kun- salaisen Suomen kansankäräjäin toi-
31949: nioittaen, minnan tukemiseksi.
31950: Helsingissä 21 päivänä_ huhtikuuta 1966.
31951:
31952: Lars Lindema.n. -Dmari Linna.. Victor Procope.
31953: Eino Siren. Verner Korsbäck Evald Häggblom.
31954: Georg Backlund. Olavi Saarinen. Kristian Gestrin.
31955: Bror Lillqvist. Atne Berner. Veikko Vennamo.
31956: E. J. Paavola. Georg 0. Ehrnrooth. Matti Kekkonen.
31957: 725
31958:
31959: IV,898.-Rah.al. N:o 49.
31960:
31961:
31962:
31963:
31964: Linkola: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten toimisto-
31965: apulaisten virkojen pe1·1tsta.miseksi maatalousopp~taitoksiin.
31966:
31967:
31968: E d u s k u n n a ll e.
31969:
31970: Lähes kaikki maatalousoppilaitokset ova+ tehtävään tulisi olla kauppakoulu tai vas-
31971: nykyisin yhdistettyjä oppiLaitoksia ja useim: taava, paLkkaluokaksi ehdotetaan A 7.
31972: milla on melko laaja verstastoiminta, kauppa- Vakinaisten toimistoapulaisten tarve koskee
31973: puutarha ym. Koulujen toiminta· on muuten- kiireellisimmin seuraavia maatalouS<Jppilai-
31974: kin vilkasta ja monipuolista. Kaikesta tästä toksia: Mustialan maatal<Jusoppilaitos, Pien-
31975: aheutuu lisää kirjanpito-, kirjeenvaihto- yms. viljelysneuvojaopisto, Paimion maatalousker-
31976: toimistotyötä, joka on etupäässä oppilaitosten honeuvojaopisto, Otavan, Kujalan, Tarvaa-
31977: rehtoreiden huolena ja joka nykyisin a}kaa lan, Nurmeksen, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-
31978: olla niin laaja, että siitä selviytyminen ilman Pohj,anmaan ja Kymenlaakson maatalousop~
31979: vakinaista toimistoapulaista on erittäin vai- pilaitokset, Lepaan, Seppälän, Siikasalmen,
31980: keaa. Aj,an irroittaminen varsinaisiin reh- Suonenjoen, Muuruveden, Lappeen, Loimaan,
31981: torintehtäviin, joiden kuitenkin tulisi olla j'a Jokioisten maataloudelliset oppilaitokset;
31982: pääasiallisena tehtävänä, on melkein mah- Korsholm lantbruksskolor ja Ilomantsin
31983: dotonta toimistotöiden runsauden vuoksi. pienviljelijäkoulu sekä Rovaniemen maata-
31984: Apua on palkattu oppilaitosten palvelus: louS<Jppilaitos, yhteensä kaksikymmentäyksi
31985: väen ja koulutiloilla työskentelevien palk~ (21) ylimääräisen toimistoapulaisen tointa.
31986: kaukseen varatuilla varoilla. Toimistoapu- Näistä 19 ja III kp, 1 II ja 1 1 kp, joiden
31987: laisten toimet <Jvat kuitenkin tämän johdosta maksamaan 111 kp syrjäseudunlisä ja yh-
31988: olleet tilapäisluontoisia ja niihin on sen dessä tapauksessa 1 kp syrjäseudunlisä.
31989: vuoksi ollut vaikea saada päteviä toimihen- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
31990: kilöitä. Kun valtion tilinpitoa ~tarkastavat nioittaen,
31991: henkilöt ovat lisäksi useaan otteeseen tehneet että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
31992: huomautuksia maatalousoppilaitosten tilien ja tulo- ja menåarvioon 135 908 markan
31993: muun toimistotyön suhteen sekä osoittaneet suuruisen määrärahan kahdenkymme-
31994: puutteellisuuksien johtuvan pätevän henkilö- nenyhden palkkaluokkaan .A 7 kuulu-
31995: kunnan puutteesta, tulisi toimistoapu kai- van ylimääräisen toimistoapulaisen vi-
31996: kissa maatalousoppilaitoksissa sa;ada vakinais- ran. perustamiseksi maatalousoppilai-
31997: tetuksi. Pätevyysvaatimuksena tällaiseen t oksiin.
31998: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
31999:
32000: Anna-Liisa Linkola.
32001: 726
32002:
32003: IV,S94.- Rah.al. N:o 50.
32004:
32005:
32006:
32007:
32008: Linkola ym..: Määrärahan osoittamisesta Kotkan lyseon kou-
32009: lurakennuksen rakennustöiden aloittamiseksi.
32010:
32011:
32012: Eduskunnalle.
32013:
32014: Va:ltion omistaman Kotkan lyseon nykyi- vielä ns. kiertäviä luokkia. Tilanne ei kui-
32015: nen koulurakennus on rakennettu v. 1905. tenkaan voi jatkua tällaisena.
32016: V. 1940 valmistui rakennukseen lisäsiipi, joka Kun Kotkan lyseon tontti on nykyisen
32017: avarsi huomattavasti silloin ahtaaksi käyneitä suuruiselle koululle liian pieni ja sen raken-
32018: koulutiloja. Nykyisessä koulurakennuksessa nusala jo nyt ylittää suurimman kaupungin
32019: on 13 varsinaista luokkahuonetta sekä tarvit- rakennusjärjestyksen sailiman määrän, ei
32020: tavat erikoisluokat. Tilat on käytetty niin nykyistä koulurakennusta voida enää laajen-
32021: tarkoin luokkahuoneiksi, ettei opetusvälineitä taa. Ainoa keino on uuden koulutalon raken-
32022: ja koulukalustoa ole voitu sijoittaa kunnolli- taminen Kotkan lyseolle. Kouluhallitus on
32023: siin tiloihin. Samoin puuttuu oppilaiden käyt- todennut tämän Kotkan kaupunginhallituk-
32024: töön tarkoitettu kerhohuone, sekä tällä het- selle osoitetussa kirjelmässään 20. 4.1960.
32025: kellä myöskin kirjaston lukusali. Valtion ja Kotkan kaupungin kesken on
32026: Kouluun on voitu ottaa vuosittain: vain sovittu kiinteistöjen vaihdosta siten, että
32027: kaksi I luokkaa ja oppilasmäärä on vaihdel- Kotkan kaupunki luovuttaa valtion omistuk-
32028: lut 410-470. Luokkien lukumäärä on ollut seen Kotkan III kaupunginosan 58 korttelin
32029: tavallisesti 14, jolloin ainakin yksi luokka n: o 6 ja maksaa valtiolle lisäksi välirahaa
32030: on joutunut olemaan vailla vakinaista luok- 252 000 mk ja sitä vastaan, että valtio puo-
32031: kahuonetta ja on se sekä lukion linjajaon lestaan luovuttaa kaupungin omistukseen
32032: ,tähden muodostuneet lisäopetusryhmät sijoi- Kotkan lyseon nykyisen talon ja tontin. Tar-
32033: tettu kulloinkin vapaina oleviin luokkahuo- koituksena on uudelle tontille rakentaa 21
32034: neisiin. luokkahuonetta käsittävä koulurakennus. Ku-
32035: Oppikouluun pyrkivien oppilaiden sijoitta- lunee'Il kesän aikana on saatu lyseon uuden
32036: minen nykyisiin koulurakennuksiin on Kot- tontin muodostaminen valmiiksi ja näin ollen
32037: kassa huomattavasti vaikeutunut. Tilastojen voidaan ruveta toteuttamaan rakennussuun-
32038: mukaan näyttää, että pääsytutkinnossa hy- nitelmia, sillä tilanne tulee lyseossa vielä
32039: väksyttyjen kouluun ottamatta jääneiden vaikeutumaan, kun nyt otetut suuret luokat
32040: poikaoppilaiden määrä on kasvanut huomat- tulevat linjajaon perusteella vielä jaetuiksi.
32041: tavasti. Tästä syystä otettiin lyseoon syksyllä Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
32042: 1963 ja 1964 kolme I luokkaa, 100 oppilasta, taen,
32043: ja syksyllä 1965 tilanahtauden vuoksi vain
32044: 75 oppilasta, ulkopuolelle jäi hyväksytyistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32045: ottamatta 47 oppilasta. Oppilaiden lukumäärä tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
32046: on tällä hetkellä 555 ja luokkia 17. Luokka- suuruisen määrärahan Kotkan lyseon
32047: huoneiksi on muutettu luonnontieteen kokoel- koulurakennuksen töiden aloittamista
32048: mahuone sekä kirjaston lukusali. Lisäksi on varten.
32049: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
32050:
32051: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
32052: 727
32053:
32054: IV,395.- Rah.al. N: o 51.
32055:
32056:
32057:
32058:
32059: Linkola ym. Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknt1Usen
32060: oppt1aitoksen koulurakennuksen töiden aloittamiseen.
32061:
32062:
32063: E d u s k u n n a 11 e.
32064:
32065: Kotkan teknillinen koulu sai v. 1951 ope- kään:laista laajennustarvetta otettu huomioon.
32066: tustilat Kotkan teknillisten koulujen Jo v. 1962 jouduttiin oppilaitosta varten
32067: (KOTEKOn) rakennuksissa. Syksyllä 1962 väliaikaisesti vuokraamaan Kotkan kaupun-
32068: aloitti toimintansa samoissa tiloissa teknilli- gilta teknilliselle opetukselle sopimattomia
32069: nen opisto ja on siinä koneenrakennuksen kansakoulutiloja.
32070: opintosuunnan käsittävä koneosasto ja talon- Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama
32071: rakennuksen opintosuunnan käsittävä raken- KOTEKOn uudelleenjärjestelytoimikunta on
32072: nusosasto.. Teknillisessä koulussa on vastaa- mietinnössään 11. 9. 1963 tullut siihen tulok-
32073: vien opintosuuntien lisäksi koneosaston kone- seen, että Kotkan teknillistä oppilaitosta var-
32074: mestarien opintosuunta. Oppilaitos on lisäksi ten on rakennettava uudisrakennus. Kotkan
32075: vuorovuosina järjestänyt laboranttikursseja kaupunki on tarjonnut valtiolle teknillisen
32076: ja alikonemestarikursseja. Pääsykokeissa hy- oppilaitoksen rakentamista varten 1.85 ha:n
32077: väksyttyjä pyrkijöitä on vuosittain ollut run- suuruisen alueen Kotkan X kaupungin-
32078: saasti, varsinkin konerakennuksen opinto- osassa L-anginkoskella. Tontti rajoittuu Lan-
32079: suunnalle, että tämä tarvitsisi rinnakkais- ginkosken luonnonpuistoon läillnessä ja Lan-
32080: osaston. Kymenlaakson teollisuuden taholta ginkoskentiehen eteläpuolella. Kotkan kau-
32081: on esitetty paperiteollisuuden (puun kemial- punki on 14.5.1964 päättänyt korvauksetta
32082: lisen jalostuksen) opintosuunnan perusta- luovuttaa sen oppilaitoksen tarpeita varten.
32083: mista tyydyttämään Kymenlaakson ja koko Vaihto- ja luovutussopimus valtion ja Kot-
32084: Kaakkois-Suomen paperi- ja selluloosateolli- kan kaupungin välillä tehtim maaliskuun 23
32085: suuden teknikko- ja insinööritarv-etta. p: nä 1966. Tämän sopimuksen mukaan val-
32086: Syyslukukauden alussa 1962 oli oppilai- tio saa edellämainitun tontin sekä suorituk-
32087: laitoksen teknillisessä opistossa (I luokilla) sena Kotkan kaupungin haHintaan siirtyvistä
32088: oppilaita 42 ja teknillisessä koulussa 246 eli KOTEKOn tiloista 3 936 775 mk. Kun nyt
32089: yhteensä 288 oppilasta. Syyslukukauden kaikki muodol>liset toimenpiteet valtion ja
32090: alussa 1963 oli teknillisessä opistossa (I-II Kotkan kaupungin välillä on suoritettu ja
32091: luokilla) 87 oppilasta ja teknillisessä kou- valtio saa viiden vuoden aikana korvaussum-
32092: lussa 264 eli yhteensä 351 oppilasta. Syys- man suorituksen, on olemassa täydet mah-
32093: lukukauden 1964 alussa oli teknillisessä opis- dollisuudet kiireellisesti ryhtyä toteuttamaan
32094: tossa (I-II luokilla) 128 oppilasta ja tek- Kotkan tekninisten oppilaitosten oman raken-
32095: nillisessä koulussa 269 eli yhteensä 397 oppi- nuksen rakennushanketta.
32096: lasta. Oppilaitoksen oppilasmäärä tulee to- Edellä olevaan viitaten esitämme,
32097: teutumisvaiheessa olevien suunnitelmien mu-
32098: kaan nousemaan 630:een jakautuen 21 luok- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32099: kaan. tulo- ja menoarvioon: 1 000 000 markan
32100: Kotkan teknillisten koulujen (KOTEKO) määrärahan Kotkan teknillisen oppi-
32101: rakennuksia 1940-luvun loppupuolella suun- laitoksen koulurakennuksen töidenr
32102: niteltaessa ei teknillisen oppilaitoksen min- aloittamista varten.
32103: Helsi.ngissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
32104:
32105: Anna-Liisa Linkola. Juha. Rihtniemi.
32106: 728
32107:
32108: IV,396.- Rah.al. N: o 52.
32109:
32110:
32111:
32112:
32113: ·Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Reitkallin puutarha-
32114: koulun lunastamiseen valtiolle.
32115:
32116:
32117: Eduskunnalle.
32118:
32119: V. 1898 aloitettiin läntisen Viipurin läänin sille, ja Reitkalli onkin ainoastaan naisopis·
32120: maanviljelysseuran toimesta Sippolassa, Liik- kelijoita varten tarkoitettu puutarhuriopisto.
32121: kalan kartanossa, talous- ja puutarhakoulu Koulu on saanut valtionapua ensimmäisen
32122: aikaisemmin perustettujen maataloudellisten kerran v. 1904, ja siitä lähtien kulloinkin val-
32123: koulujen, meijeri- ja karjanhoitokoulujen tion tulo- ja menoarvioon merkityn määrä-
32124: rinnalle. V. 1906 muutettiin koulu vakinai- rahan puitteissa. Tilanne koulun kohdalta
32125: selle paikalleen V:ehkalahdelle Reitkallin ky- kuitenkin muuttui, kun Reitkallin kartanon
32126: lään, ja toimi täällä Sippolan maatalous- ja omistajan ja koulun perustajan kuoltua ja
32127: puutarhakoulun nimisenä, kunnes v. 1933 valtion evättyä valtionavun, koulusta oli v.
32128: muutettiin Reitkallin puutarhakouluksi. 1933 muodostettava osakeyhtiö. Koulun yllä-
32129: Koulun ohj.elma käsitti aluksi seitsemän pitäminen on tuottanut suuria vaikeuksia, ja
32130: kuukautta kestävän puutarha- eli ns. kesä- tämän vuoksi osakeyhtiö on tarjonnut sitä
32131: kurssin ja talvikauden kestävän talous- eli helmikuun 14 päivänä 1963 päivätyHä kir-
32132: talvikurssin. V. 1907 alkoi puolitoista vuotta jeellä valtiolle. Kauppahinnaksi arvioitiin
32133: kestävä neuvojakurssi ja v. 1911 perustettiin 496 094 mk. Mainittakoon, että Reitkallin
32134: opettajakurssi. Näiden lisäksi säilytettiin puutarhakoulun kokonaispinta-ala on 92 ha,
32135: vielä entinen kesäkurssi. Mainitut kolme josta puutarhamaata on 5.2 ha ja peltoa
32136: kurssia ovat olleet opetusohjelmassa v: een 32.5 ha ja loput metsää ja joutomaata.
32137: 1929 saakka, jolloin lokakuussa valmistuivat Kun Reitkallin puutarhakoulu on maan
32138: viimeiset opettajat ja neuvojat. Seuraavan ainoa naisille tarkoitettu ammattikoulu, olisi
32139: vuoden marraskuussa alkoi 2-vuotinen puu- sen jatkuvuus välttämättä turvattava. Nykyi-
32140: tarhakurssi, joka on myöskin nykyisin kou- nen osakeyhtiömuoto on kannattamaton, ja
32141: lun ohjelmassa. Koulu on kuitenkin kehit- ainoa pelastus olisikin, että valtio ottaisi Reit-
32142: tänyt ohjelmaansa nykymaailman vaatimuk- kallin puutarhakoulun omistukseensa.
32143: sia vastaavaksi ja perustanut tässä mielessä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
32144: v. 1960 yleisen puutarhurilinjan rinnalle lii-
32145: kelinjan, jolla puutarhurikoulutuksen ohella että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32146: luetaan kaupallisia aineita, opiskellaan ruot- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
32147: sinkieltä ja konekirjoitusta. Tältä linjalta arviomäärärahan ReitkaUin puutarha-
32148: valmistuneet ovat sijoittuneet erittäin hyvin. koulun lunastamiseksi valtiolle.
32149: Liikelinja soveltuu erittäin hyvin juuri nai-
32150: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
32151:
32152: Anna-Liisa. Linkola. Juha Rihtniemi.
32153: 729
32154:
32155: IV,397.- Rah.al. N :o 53.
32156:
32157:
32158:
32159:
32160: I. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta Espoon--Lohjan-
32161: Salon yhdysradan sttunnittelutöitä varten.
32162:
32163:
32164: Eduskunnalle.
32165:
32166: Helsingistä Turkuun tarvitaan ennenpit- sen seutukaavojen valmistumisen ajankoh-
32167: kää nopea rautatieyhteys. Sitä vaatii sekä dista. Tämä vaatisi nyt kysymyksessä olevan
32168: kansainvälinen tavara- että matkailuliikenne, ratasuunnan nopeata vahvistamista, jotta seu-
32169: koska liikenteen ja matkailun Neuvostoliit· tusuunnittelu näillä alueilla pääsisi etene-
32170: toon kasvaessa siitå muodostuu osa kansain- mään. Seutukaavaliittojen lakisääteisiin teh-
32171: välistä kauttakulkuväylää. Siltojen valmistu- täviinhän kuuluu juuri liikennealueiden va-
32172: mista melko läheisessä tulevaisuudessa Ruot- raaminen ja liikenteellisten oloj.en kehittämi-
32173: sista Tanskaan ja edelleen Euroopan man- nen.
32174: tereelle on pidettävä vain ajan kysymyksenä. Rautatiehallituksen toimesta on osittain
32175: Silloin on myös avattava rautatielauttalii- tutkittu Lohjan kautta vedettävää ratasuun-
32176: kenne Turusta Ruotsiin. taa ja yhteistyössä rautatiehallituksen kanssa
32177: Seutukaavalliset näkökohdat vaativat ky- on Helsingin Seutukaavaliitto tutkinut välin
32178: seisen ratasuunnan tutkimuksen nopeata al- Espoo-Lohja. Ratasuunnan on todettu so-
32179: kuunpanoa. Tätä asiaa ovat lukuisissa neu- veltuvan sekä Salon, että Lohjan yleiskaava-
32180: votteluissa pohtineet Helsingin Seuttikaava" järjestelyihin.
32181: liitto, läntisen Uudenmaan molemmat seutu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
32182: kaavaliitot, Salon Seutukaavaliitto sekä Tu-
32183: run Kauppakamari. Kaikissa näissä neuvot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32184: teluissa on asetuttu puoltamaan ratasuuntaa, tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
32185: joka kulkisi Espoosta Lohjan kautta Saloon, määrärahan Espoon-Lohjan-Salon
32186: joka on suorin ja lyhyin suunta. yhdysradan suunnittelutöiden alkuun-
32187: Lakisääteisesti perustetut seutukaavaliitot panemiseksi.
32188: ovat saaneet sisäasiainministeriöitä määräyk-
32189: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
32190:
32191: Dmari Linna. Voitto Hellsten. Pekka. Silander.
32192: Aimo Laiho. Sylvi Siltanen. Reino Breilin.
32193: Lars Lindeman. V. J. Sukselainen. Lauri Kantola.
32194: Irma. Karvikko. Paavo Aitio. Esko Niskanen.
32195: Pekka Pesola. Kaarlo af Heurlin.
32196:
32197:
32198:
32199:
32200: 92 E 529/66
32201: 730
32202:
32203: IV,398.- Rah.a.l. N: o 54.
32204:
32205:
32206:
32207:
32208: Lintilä. ym.: :Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan
32209: maatcilousopp'l."laitoksen kouluh"lan maataloustuotantoraken-
32210: nuksen sunnitteluun ja rakentamiseen.
32211:
32212:
32213: Eduskunnalle.
32214:
32215: Kannuksen kunnassa sijaitsevan Keski- Alustavissa suunnitelmissa on laskettu maa-
32216: Pohjanmaan maatalousoppilaitoksen rakenta- taloustuotantorakennuksen tilavuudeksi noin
32217: mista on viime vuosina suoritettu laajassa 6 500 m3 ja kustannusarvioksi suunnittelu-
32218: määrin koulutilojen ja opettajain asuntolain määrärahoineen n. 650 000 mk. Kun oppilai-
32219: osalta. Näiltä osin tarjoavatkin oppilaitoksen tos sijaitsee keskellä maamme luontaisinta
32220: tilat erinomaiset mahdollisuudet nyt nuorille karjataloustuotantoaluetta ja siten kasvattaa
32221: maatalousalan opiskeluun. . uutta polvea työskentelemään karjatalouden
32222: Oppilaitoksen opetustyöhön kiinteästi kuu- parissa, olisi myös käytännön opetus saatava
32223: luvaa maatilaa on viime vuosina myös laajen- koulutilalla nykyaikaa vastaavaksi ja tule-
32224: nettu, joten sen pinta-ala käsittää nyt 66 ha ville karjakoille suuntaa antavaksi. Ajanmu-
32225: peltoa ja metsää n. 200 ha. Kun maatilalla kainen maataloustuotantorakennus olisi myös
32226: on vanha ja huomattavasti pienempää tar- opettava retkeilykohde maa- ja karjataloutta
32227: vetta palvelemaan rakennettu maataloustuo- harjoittavalle väelle.
32228: tantorakennus, niin vaikeuttaa se nykyisin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
32229: maatilan kannattavaisuutta ja nimenomaan
32230: karjatalouskoulun käytännöllistä opetusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32231: Erittäin toivottavaa on, että oppilaitoksen tulo- ja menoarvioon 650 000 markkaa
32232: rakennusohjelmaan kiinteästi kuulunut uuden Keski-Pohjanmaan maatalousopp'l."lai-
32233: maataloustuotantorakennuksen rakentaminen toksen koulutilan maataloustuotanto-
32234: toteutettaisiin mahdollisimman pian, jonka rakennuksen suunnitteluun ja raken-
32235: jälkeen koko oppilaitos olisi ~äpikäynyt tamiseen.
32236: uudelleen rakentamisen.
32237: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
32238:
32239: Aaro Lintilä.. Erkki Haukipuro.
32240: Pentti Pekkarinen. Sakari Huima.
32241: 731
32242:
32243: IV,399.-Rah.al. N:o 55.
32244:
32245:
32246:
32247:
32248: Lintilä ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitok-
32249: sen J(eski- ja Etelä-Pohjanmaan koeaseman uudisrakennus-
32250: ten rakentamista varten.
32251:
32252:
32253: Eduskunnalle.
32254:
32255: Metsätalouden merkitys Keski- ja Etelä- Pohjanmaan uuden kokeilualueen toiminnan
32256: Pohjanmaan talouselämän kehittymiselle ja aloittamiseksi ja seuraavana vuonna s·amaan
32257: erityisesti työllisyyden turvaamiselle on ensi- tarkoitukseen perustaroistoimien jatkamiseen.
32258: arvoinen, koska alueen metsien tuoton kohot- V: n 1965 menoarviossa eduskunta on myön-
32259: tamiselle on olemassa laajamittaiset mahdol- tänyt 40 000 mk:n suuruisen määrärahan
32260: lisuudet suorittamalla vesiperäisten metsä- Kannuksen kuntaan sijoitettavan metsäntut-
32261: maiden kuivatuksia ja muita perusparannus- kimuslaitoksen koeaseman kahden uudisra-
32262: töitä. Tässä tarkoituksessa on valtiovallan kennuksen suunnitteluun.
32263: toimesta useissa komiteoissa laadittu selvityk- Edellytykset ovat siis olemassa Keski- ja
32264: siä metsien tuoton kohottamismahdollisuuk- Etelä-Pohjanmaan uuden koeaseman uudis-
32265: sista ja niissä on voitu perustellusti todeta, ra!kennustöiden aloittamiselle, mikäli tarkoi-
32266: että alueen metsien tuottoa voidaan tarkoi- tukseen myönnettäisiin tarpeelliset varat v:n
32267: tuksenmukaisin perusparannuksin lisätä 1967 menoarviossa.
32268: usealla miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Alueella vallitsee runsaasti työttömyyttä.
32269: Näin laajamittaisen toiminnan menestyksel- Näin ollen olisi mitä tarpeellisinta, että
32270: listä läpiviemistä varten on samalla tehostet- alueen talouselämän kehittämiselle välttämä-
32271: tava myös metsäntutkimusta, jotta käytän- tön metsätalouden kehittämisohjelman toteut-
32272: nön metsätalous saisi käyttää hyväkseen ki- taminen kiireellisesti saadaan käyntiin, sa-
32273: peästi kaipaamiaan tutkimustietoja esiinty- moin kuin tässä työssä välttämätöntä tutki-
32274: vien ongelmien ratkaisemiseksi sekä toimin- mustoimintaa tehostetuksi.
32275: nan rationalisoimiseksi. On korostettava, että Edellä olevan perusteella esitämme kun-
32276: alueen erikoislaatuiset metsälliset pulmaky- nioittavasti,
32277: symykset vaativat tullakseen ratkaistuksi ni-
32278: menomaan alueellisen tutkimustoiminnan te- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
32279: hostamista perustamalla koekenttiä ja koe- den 1967 tulo- ja menoarvioon 650 000
32280: asemia. markan suuruisen määrärahan metsän-
32281: Asian merkityksen eduskunta on aikaisem- tutkimuslaitoksen Keski- ja Etelä-
32282: min todennut. V. 1961 myönnettiin määrä- Pohjanmaan koeaseman uudisraken-
32283: rahoja maiden hankkimiseen Keski- ja Etelä- nusten rakentamista varten.
32284: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
32285:
32286: Aaro Lintilä. Erkki Haukipuro.
32287: Pentti Pekkarinen. Sakari Huima.
32288: 732
32289:
32290: IV,400.- Rah.al. N:o 56.
32291:
32292:
32293:
32294:
32295: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Köyliön varavankilan
32296: henkilökunnan asuinrakennuksen rakentamiseen.
32297:
32298:
32299: E d u s k u n n a ll e.
32300:
32301: Murheellisen vankilapalon jälkeen on joka tutustuu toisaalta vankien selliin ja toi-
32302: Köyliössä sijaitseva varavankila rakennettu saalta henkilökunnan asuntoihin jää varsin
32303: uudelleen varsin nykyaikaiseksi vankilaksi. ristiriitainen kuva vankilakokonaisuudesta. ·
32304: Vankllan työskentely ja toiminta ei ole Vankeinhoito-osastolla on tiettävästi jo
32305: kuitenkaan riippuvainen yksin vankilan kun- valmiit piirustukset laadittuna, v. 1964
32306: nosta, vaan ratkaisevasti siihen vaikuttaa myönnetyn määrärahan turvin tehdyt, mutta
32307: henkilökunta. Kun tämäkin vankila sijaitsee itse rakennustöiden aloittamiseen tarvittava
32308: syrjäisellä paikall.a, niin henkilökunnalle määräraha puuttuu.
32309: olisi luotava mahdollisimman hyvät olosuh- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
32310: teet vapaa-ajan vietolle ja levol:le. Asuntoky- ehdotamme,
32311: symys muodostuu tällöin yhdeksi ratkaise-
32312: vaksi. Köyliön varavankilan henkilökunnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32313: asuntotilanne on luvattoman heikko, jonka tulo~ja menoarvioon 300 000 mark~
32314: vuoksi tuo kymmenen asuntoa käsittävä kaa Köyliön varavankilan henkt'lö-
32315: asuinrakennus olisi kiireellisesti aikaansaa- kunnan asuinrakennuksen rakennus-
32316: tava. Ellei näin menetellä, jää kokonaisuudis- töiden aloittamista varten.
32317: tus jätleen kerran puolitiehen. Vieraalle,
32318: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
32319:
32320: IDjas M'åkelä. Aulis Juvela.
32321: Väinö Vilponiemi. Eeles Landström.
32322: 733
32323:
32324: IV,401.- Rah.al. N:o 57.
32325:
32326:
32327:
32328:
32329: Mäkelä ~·: Määrärahan osoittamisesta Rauman-Lauttaky-
32330: Zän maantien parantamiseen ja kestopäällystämiseen.
32331:
32332:
32333: E d u s k u n n a 11 e.
32334:
32335: Maantien Takentaminen Raumalta. Lautta- tuvat Euran kautta ja tulevat kuljetukset
32336: kylään ja edelleen Helsinkiin johtavaan val- täältä entisestään kasvamaan sen jälkeen,
32337: tatiehen oli suuri parannus Rauman seudun kun Euran-Mannilan nykyinen erittäin
32338: talousalueen liikennekysymyksiin. heikko tieosuus on saatu nykyajan liikenteen
32339: Nykyise!Qään ei tien kunto kuitenkaan vaatimaan kuntoon. Säkylässä sijaitseva Län-
32340: enää kestä lisääntyvää ja raskasta kuormi- nen Sokeri Oy suorittaa niin ikään tätä
32341: tusta, sillä Rauman-Lauttakylän tieosuus Rauman-Lauttakylän tietä kuljetuksiaan.
32342: on vain öljysorapintainen ja usein korjauk- Kun vielä mainitaan vilkas pienteollisuuspi-
32343: sen alaisena. Tämän tien kautta tapahtuu täjä Lappi Tl., joka on tien välittömässä
32344: huomattavassa määrin vientitavaran kulje- vaikutuspiirssä, voidaan todeta, että tämän
32345: tus Rauman satamaan, josta taas vastaavasti tien kunto on suurimerkityksellinen Rauman
32346: tuodaan teollisuuden polttoaineita ja kemi- seudun talousalueen teollisuudelle ja liike-
32347: kalioita ym. tuontitavaraa eri puolille maata elämäJle sekä myöskin maamme ulkomaan-
32348: toimitettavaksi. Raumalla sijaitsevat Rauma- kaupalle, sen viennille ja tuonnille. Oma
32349: Repola Oy:n tehtaat sekä muukin teoLlisuus merkityksensä on tiellä myöskin henkilölii-
32350: Rauma.lla hankkii suuret määrät puutavaraa kenteen osalta Helsinkiin ja Tampereelle.
32351: juuri tämän tien vaikutusalueen piiristä. Edellä olevan perusteeLla esitämme kun-
32352: Koko Rauman-Lauttakylän tieosuus kulkee nioittavasti,
32353: huomattavan teollisuusalueen halki, sillä mm.
32354: Eurassa sijaitsee A. Ahlström Oy:n Kaut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32355: tuan tehtaat jonka. teollisuuden kuljetusky- tulo- ja moooarvioon 6 000 000 mark~
32356: symykSet näyttelevät suurta osaa tällä kaa Rauman-Lauttakylän maantien
32357: alueella. Eura on· myöskin merkittävä maan- parantamiseksi ja kestopäällystämi-
32358: tieliikenteen keskus ja varsinkin puutavaran seksi nykyajan kasvavaa liikennettä
32359: kuljetukset Hankilahdelta Rauma.Ue tapah- vastaavaksi.
32360: Helsingissä 19 päivänä hut.tikuuta 1966.
32361:
32362: Uljas M'åkelä.. Väinö Vilponiemi. Aulis Juvela.
32363: 734
32364:
32365: IV,402. -Rah.al. N:o 58.
32366:
32367:
32368:
32369:
32370: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Euran-Kiukaisten-
32371: Harjavallan maantien parantamiseen.
32372:
32373:
32374: Eduskunnalle.
32375:
32376: Euran-Kiukaisten-Harjavallan maantie useampia n.s. pikalinjoja ajaa tätä kautta.
32377: on eräs Turun ja Porin läänin keskiosan Kun tie ohittaa Euran ja Kiukaisten kir-
32378: tärkeimmistä maanteistä. Sen päät-episteissä konkylien asutustaajamat, jotka myös aiheut-
32379: on melkoisen suuria teollisuuslaitoksia, sa- tavat liikennekuormitusta tielle, niin voidaan
32380: moinkuin sen varrellakin. Harjavallassa ovat todeta sen olevan melkoisen suuren liiken-
32381: Outokumpu Oy:n ja Rikkihappo Oy:n suu- teen rasittama.
32382: ret tehtaa.t, sekä lukuisia muita pienempiä Nykyinen maantie Euran-Harjavallan
32383: teollisuuslaitoksia. Eurassa ovat Ahlström välille on vuosisatojen kuluessa kehittynyt
32384: Oy:n paperinjalostustehtaat ja lähellä sitä vanhasta karjapolusta maantieksi ja on sen
32385: Säkylän kunnan alueella Länsi-Suomen So- kunto myös sen mukainen. Tien pohjamaan
32386: keritehdas Oy ja Paraste Oy: n konepaja. kantavuus on paikoitellen heikko. Ja koska
32387: Kiukaisissa on Satanahka Oy: n nahkateh- tietä ei ole rakennettu kunnollisesti perusta-
32388: taat. Kaikkien näiden teollisuuslaitosten kul- maHa, se on herkkä routimaan. Tie on kaut-
32389: jetukset suoritetaan pääasiassa maanteitse. taaltaan myös hyvin mutkainen. Pahimmat
32390: Kun Uuteenkaupunkiin nyt on rakenn-ettu mutkt ovat Kiukaisten kirkonkylän ja Ha-
32391: Rikkihappo Oy: n teollisuuslaitoksia, joita rolan kyJien kohda.lla. Näkyvyys tällä osuu-
32392: vielä huomattavasti laajennetaan, ja kun della on, tien mutkaisuudesta, maaston epä-
32393: näiden laitosten ja Harja.vallassa olevien sa- tasaisuudesta ja asutuksen tiheydestä joh-
32394: man yhtiön tehtaiden väliset kuljetukset tul- tuen erittäin huonoa. Kiukaisten kunnan
32395: laan hoitamaan pääasiassa maanteitse alussa Harolan kylässä on Köyliönjoen yli johtava
32396: mainittua maanti-etä pitkin, niin on todetta- kapea yli 80 vuotta sitten rakennettu kivinen
32397: va, että Euran-Harjavallan maantie on holvisilta. TVH: n tarkastajat ovat jo useita
32398: teollisuud-en toiminnalle erittäin tärkeä. vuosia sitten todenneet, että sillan holvit
32399: Myös kuljetukset Hangosta HarjavaUan ovat rappeutuneet, silta käytännöllisesti kat-
32400: suuntaan ovat varsin merkittävää luokkaa ja soen ilman kaiteita. Tiellä on tämän lisäksi
32401: tulevat ne jatkuvasti lisääntymään. Niinpä muitakin huonossa kunnossa olevia siltoja
32402: v. 1962 syksyllä kiinnittivät m.m. Salon ym- ja kapeita rumpuja. Tien leveys on nykyisin
32403: päristökunnat valtiovallan edustajien huo- n. 6 m. Euran kunnan ja Kiukaisten kunnan
32404: miota Hangon-Harjavallan maantien pa- keskustassa on jouduttu antamaan tielle 50
32405: rantamiseen. Euran-Harjavallan maantie km/t nopeusrajoitus. Tie ei vastaa nykyisel-
32406: on -eräs varsin tärkeä osa tästä tiestä. Laiti- lään tämän hetken ja alati kasvavan liiken-
32407: lan-Euran maantien valmistuttua on tien teen vaatimuksia.
32408: merkitys siitäkin lisääntynyt, sillä nyt suun- Tieviranomaisille on tehty lukuisia esityk-
32409: nataan Naantalista Jähtevät suuret öljykul- siä tämän tien parantamisesta. M.m. Rauman
32410: jetukset Harjavallan suuntaan tätä tietä pit- ta.lousalueen seutukaavaliitto teki siitä esityk-
32411: kin. Harjavallan suunnasta taas suoritetaan sen jo vuonna 1959. TVH: n Turun piiri on
32412: miltei koko Vakka-Suomen maatalouden ta.r- tutkinut tämän tien parantamiseksi tarpeel-
32413: vitsemat väkilannoitekuljetukset tätä tietä Uset seikat ja laatinut suunnitelman tien
32414: pitkin. Myös matkustajaliikenteen kannalta parantamisesta. Sen mukaan tulisi tie raken-
32415: tiellä on huomattava merkitys. Se on Vaa- nettavaksi kokonaan uudestaan 1 A-luokan
32416: san-Porin-Turun liikenneväylänä, m.m. kestopäällysteiseksi tieksi. Päällysteeksi suun-
32417: IV,402. - Mä.kelä JD1. 735
32418:
32419: nitelmassa on ehdotettu öljysoraa, mutta Eu- siirtotyömaata majoituksineen, vain kuljetuk-
32420: ran kirkonkylässä tästä päällystämisestä saa- sia käyttäen. Suunniteilman mukaan tielle
32421: dut huonot kokemukset osoittavat, ja ottaen tulisi rakennettavaksi eritasoristeys Peipoh-
32422: huomioon liikenteen kasvun, päällystyksen jan-Rauman rautatien yli, sekä 3 siltaa,
32423: osalta suunnitelmaa olisi ilmeisesti siltä jotka työt sopinevat hyvin talvityönä teetet-
32424: osadta muutettava. TVH:n Turun piiri on täväksi.
32425: tutkimuksissaan todennut, että maasto tut- TVH:n laatimaan suunnitelmaan sisältyy
32426: kitulla tielinjalla on tasaisuutensa vuoksi lisäksi suunnitelma ns. Kiukaisten yhdystien
32427: edullista tienrakentamiseHe. Koska maaleik- rakentamisesta. Tämä tarkoittaa tietä, joka
32428: kauksia on vähän, on rakennustyö erittäin johtaa Euran-Kiukaisten-HarjavaH.an van-
32429: sopiva talvi työksi. TVH: n Turun piiri on halta maa.ntieltä täUe uudelle tielle dähellä
32430: vuonna 1965 suorittanut suunnitelman tar- Peipohjan-Rauman rautatietä. Tämän yh-
32431: kistuksen. Suunnitelmasta on jo hankittu dystien rakentaminen olisi tarpeellista erikoi-
32432: kuntien y.m. lausunnot, joten tämän erittäin sesti Kiukaisten kunn·an kannalta, joskin sillä
32433: tarpeellisen työn ·aloittamiseen ei pitäisi olla tietysti on yleisempääkin merkitystä. TVH
32434: mitään muuta estettä kuin varojen saaminen on tutkinut myös Kiukaisten-Eurajoen-
32435: sitä varten. Harjavadlan puoleisessa päässä Rauman tiesuunnan, joka tulisi olemaan Kiu-
32436: on jo valmiina liittymä Porin-Helsingin kaisten yhdystien jatkon·a Rauman suuntaan.
32437: valtatielle, sekä Harjavallan r.akennuska.ava- Sitten kun myös tämä tie rakennetaan, niin
32438: alueelle johtava sisääntulotie. Eurassa tie silloin Euran-Harjavallan maantien merki-
32439: voidaan helposti iliittää Laitilan-Euran tys Harjavallan ja Kiukaisten välillä lisään-
32440: maantiehen. tyy suuresti, koska silloin saadaan suora
32441: Tien rakentaminen olisi tarpeellista edeUä Harjavalta-Rauma maantieyhteys, jollaista
32442: esitettyjen Hikenteellisten syiden lisäksi ei nykyisin ole ollenkaan olemassa. Kiukais-
32443: myös sen takia, että rakennustyö loisi työ- ten yhdystien rakentamisella olisi Kiukaisten
32444: tilaisuuksia, joita tien lähivaikutusalueella kunnan kannrulta suuri merkityksensä myös
32445: välttämättä tarvitaan. Euran-Kiukaisten- kunnan Eurakosken asutustaajamaan tekeillä
32446: Harjavallan-Porin alueel:la on viime aikoi- olevan .rakennuskaavan Laatimisen ja toteut-
32447: nakin, huolimatta verrattain vilkkaasta ra- tamisen takia.
32448: ktnnustoiminnasta, esiintynyt työttömyyttä, Edellä esitetyn perusteella esitämme,
32449: suuremmassa määrin Kiukaisissa j·a Porissa,
32450: mutta myös muissakin kunnissa. Kun tämä että Eduskunta ottaisi vuoden 196'1
32451: työmaa tulisi olemaan verrattain taajaan tulo- ja metnoarvioon 750 000 markan
32452: asutulla alueella, niin sille voitaisiin sijoittaa määrärahan Euraflt-Kiukaiste'llr-Har-
32453: työntekijöitä useammankin kunnan alueelta, javallan maantien pa-rantamiseM.
32454: ilman, että siitä muodostetaan varsinaista
32455: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
32456:
32457: Uljas Mäkelä. Eeles Landström.
32458: Väinö Vilponiemi. Aulis Juvel&.
32459: 736
32460:
32461: IV,403.- Rah.al. N: o 59.
32462:
32463:
32464:
32465:
32466: M'åkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta EU1·ajoen-Lapin Tl.
32467: -Hinnerjoen-Honkilahden-Yläneen maantien paranta:-
32468: miseksi.
32469:
32470:
32471: E d u s k u n n a 11 e.
32472:
32473: Eurajoen-Lapin Tl.-Hinnerjoen-Honki- saasti aikaa, olisi alustaviin tutkimustöihin ja
32474: lahden-Yläneen linjalla kulkeva maantie on suunnitelmien laatimisiin kiireellisesti ryh-
32475: kunnoltaan ala-arvoinen, mutkikas ja kapea, dyttävä ja jo aloitetut tutkimukset vietävä
32476: mutta silti liikenteellisesti vilkas. Tämän päätökseen. Ehkä juuri näistä syistä johtuen
32477: tien kautta on mm. Honkilahden ja Hinner- Rauman talousalueen seutukaavaliitto pitää
32478: joen kunnilla ainoa yhteys lähimpään kau- tämän tien suunnittelua ja rakentamista ensi-
32479: punkiin . Raumalle, jonka satamaan sekä sijaisena tiekysymyksen hoitamisena Rauman
32480: Rauma-Repolan selluloosatehtaalle ja sahalle talousalueella. Vähäisenä ei ole myöskään pi-
32481: tuleva puutavarankuljetus tapahtuu suurelta dettävä tämän tien rakentamiseen liittyvää
32482: osalta tätä tietä käyttäen. Puutavarankulje- työllisyyskysymyksen hoitamista näiden kun-
32483: tus tulee nykyisestään vielä kasvamaan kun tien alueilla.
32484: Rauma-Repola Oy:n paperitehdas valmistuu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
32485: Niin ikään on näille alueille syntynyt viime
32486: vuosina teollisuutta ja kaupan kuljetukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32487: ovat lisääntyneet. Tien käyttäjäksi on tullut tulo- ja menoarvioon 70 000 markan
32488: lisäksi uusi Säkylän varuskunta. määrärahan suunnitelmien laatimiseksi
32489: Ennen pitkää on koko tiensuunta tutkit- ja loppuunsaattamiseksi Eurajoki-
32490: tava ja tie rakennettava nykyistä liikennettä Lappi Tt.-Hinnerjoki-Honkilahti-
32491: vastaavaksi ja turvalliseksi. Kun tutkimus- Yläne maantien parantamiseksi.
32492: työt ja suunnitelmien laatimiset vievät run-
32493: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
32494:
32495: Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi. Aulis Juvela.
32496: 737
32497:
32498: IV,404. -Rah.al. N:o 60.
32499:
32500:
32501:
32502:
32503: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Raunwn seminaarin
32504: työpajarakennuksen rakentamiseksi.
32505:
32506:
32507: Ed u s k u nn a 11 e.
32508:
32509: V. 1958 voimaantulleen kansakouluasetuk- oppil88~ ja metallityöpaja, jossa on 20 op-
32510: sen mukaan kansakoulun poikain ·käsityön· pilaalle työtilaa. Semina~ri on asettanut myös
32511: opettajalta vaaditaan kelpoisuusehtona käsi- työstökoneita näihin tiloihin. Näiden entis-
32512: työnopettajan tutkinto. Opettajien valmistus ten ammattikoulutilojen vuokrausaika päät·
32513: tapahtuu Rauman seminaarissa sen rinnak· tyy 31. 5. 1966.
32514: kaisluokiHa. Valmistus aloitettiin v. 1963. Kun lisätilan saaminen työpajoiksi ilman
32515: Siihen otetaan keskikoulun suorittaneita mie- uuden rakennuksen aikaansaamista näyttää
32516: hiä ja koulutusaika on neljä vuotta. Nyt on mahdottomalta ja varsinkin kun mainittu
32517: valmistuksessa I, II ja III vuosikurssi, vuo- vuokrasojimus päättyy ensi keväänä, joutuu
32518: den kuluttua olisi vuosikursseja täydet neljä. käsityönopettajain ja kansalaiskoulunopetta-
32519: Opettajaintarve edellyttäisi, että joka toinen jain valmistus v. 1966 kestämättömään tilaan.
32520: vuosi otettaisiin rinnakkaisluokka, jota suun- Uusia oppilaita ei voida ottaa ja entisten
32521: nitelmaa ei kuitenlkaan ole voitu tilan puut- opiskelu on keskeytettävä, yhtä vuosikurssia
32522: teen vuoksi toteuttaa. lukuunottamatta.
32523: V. 1964 kansalaiskoulunopettajain kelpoi- Edellä selostettu opettajainvalmistus on
32524: suudesta ja valmistumisesta annetun asetuk- aloitettu ol~ttaen, että työpajarakennus saa-
32525: sen mukaan Rauman ,seminaarissa valmiste· daan hyvissä ajoin rakennetuksi. Jo v: n
32526: taan myös kansalaiskoulun puutyön, ~talli 1962 menoarviossa on nimittäin varattu suun-
32527: työn sekä kone- ja sähköopin opettajia ikan· nittelutyötä varten 50 000 mk ja v:n 1963
32528: sakoulunopettajista, kotiteollisuusopettajista menoarviossa 40 000 mk. Rakennustyön aloit~
32529: sekä teknikoista ja insinööreistä. Tämä val- tamiseksi on v: n 1965 menoarvioon merkitty
32530: mistus aloitettiin vuosi sitten. työpajarakennuksen osalle 300 000 mk. Kun
32531: Rauman seminaarissa on ennestään työ- 11akennuksen suunnittelutyö ja piirtäminen jo
32532: pajatilaa vain kansakoulunopettajain valmis- on edennyt riittävän pitkälle ja ikun kysy-
32533: tamista varten (n. 120 m2 puutyöpajatilaa myksessä olevan opettajainvalmistuksen kes-
32534: 20 höyläpenkille ja n. 50 m2 metallityöpajaa, keyttämitlen olisi myös seminaarin opettaja-
32535: jossa ei ole yhtään työstökonetta). Luku- voimat huomioon ottaen erittäin hankalaa ja
32536: vuonna 1963-64 saatiin kaupungin kansa- taloudellisesti epäedullista, niin edellä esite-
32537: laiskoulusta käyttöön yksi metallityöluokka. tyn pe.rosteella kunnioittaen:, ehdotamme,
32538: Lukuvuodeksi 1964-65 tätä ei enää voitu . .'
32539:
32540:
32541:
32542: saada, mutta sen sijaan vuokrattiin semi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32543: naarilla käytöstä poistettu valmistavan am- tulo- ja menoarvioon 950 000 markkaa
32544: mattikoulun (ent. kunnalliskodin) puutyö- Rauman seminaarin työpajarakennuk-
32545: paja, jossa voi työskennellä kerrallaan 12 sen raken,tamiseksi.
32546: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
32547:
32548: Uljas Mäkelä. Aulis Juvel&.
32549: A-V. Perheentupa.. Ma.rgit Eskman.
32550:
32551:
32552:
32553: 93 E 529/66
32554: 738
32555:
32556: IV,405.- Rah.al. N:o 61.
32557:
32558:
32559:
32560:
32561: Mäki ym.: Mää1·ärahan osoittam·iscstn varsinaisen va:ttat·ie
32562: n:o 4:n pMantamiseksi.
32563:
32564:
32565: E d u s k u n h a 11 e.
32566:
32567: Suunnaltaan luonnollisin maantieväylä vistamiset on tutkimustöiden puolesta ilmei-
32568: Helsingistä Pohjois-Suomeen on kulkenut ns. sesti varsin nopeasti suoritettavissa. On näin-
32569: nelostietä. Kuitenkin tämä tieosuus välillä ollen aiheellista tässä vaiheessa myös saada
32570: Hyvinkää-Padasjoki on jäänyt jatkuvasti varat tien rakentamiseen, kun ammattiviras-
32571: alkeelliseen peruskuntoonsa ja olosuhteiden tonkin ilmoitusten mukaan määrärahan puut-
32572: pakosta kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- tuminen on ollut varsinaisesti syynä tien
32573: nisteriö on 3. 7. 1963 antamanaan päätöksellä parantamisen viipymiseen.
32574: siirtänyt valtatien 4 :n väliaikaisesti tieosalle Kun sanotun tien merkitys nimenomaan
32575: Helsinki-Lahti ja siitä edelleen välille Lahti matkailumielessä on suuri ja jatkuvasti voi-
32576: -Padasjoki, joista edellinen on valtatie n:o m~kkaasti lisääntymässä, ei myöskään se
32577: 5 ja jälkimmäinen kantatietä n: o 58. Minis- seikka, että tien alkupään ratkaisusta saat-
32578: teriön taholta on korostettu toimenpiteen taa kuntien kesken olla eri mieltä, saisi olla
32579: väliaikaisuutta, mutta nyt se on jatkunut jo esteenä parantamiselle, etenkin kun kysymys
32580: 3 vuotta. Eri yhteyksissä on tähän epäkoh- on ratkaistava V'alta·kunnallisesti liikennettä
32581: taan jatkuvasti, niin eduskunnassa ikuin 1rnn- arvostellen. Mainitun tien varressa olevien
32582: tien ja maakunnallisten elintenkin taholta kuntien elinkeinotoiminnalle on tämän tien
32583: kiinnitetty huomiota eikä erikoisviraston ta- mel'kitys suuri.
32584: hOlta ole kiåstetty tiesuunnitelman toteutta- Kaiken edelläesitetyn perusteella kunnioit-
32585: misen välttämättömyyttä. taen esitämme,
32586: Tiettävästi TVH:n toimesta on suoritettu
32587: yksityiskohtaistakin tutkimusta tien rakenta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32588: miseksi uudelleen lähes valmiiksi, sisältyen tulo- ja menoarvioon 5 000 000 markan
32589: valmistavaan ehdotukseen kolme eri mahdol- suuruisen määrärahan ns. varsinaisen
32590: lisuutta tien eteläpään ratkaisuksi. Näin ol- valtatie 4:n parantamista varten.
32591: len tien rakentamista varten tarvittavat vah-
32592: '
32593: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
32594:
32595: Tilno Mäki. v. o... Mäkinen. Olavi Nikkili.
32596: Sulo Suorttanen. Mikko Asunta.. Esko J. Koppanen.
32597:
32598:
32599:
32600:
32601: . \
32602: ,;,-
32603: 739
32604:
32605: IV,406.- Rah.al. N:o 62.
32606:
32607:
32608:
32609:
32610: Mäki: 1llää1·ärahm~ osoittamisesta HämeenlinMn poliisilaitok-
32611: sen u-usia toimia 'IHJrten.
32612:
32613:
32614: E d u s k u n n a 11 e.
32615:
32616: V eroottaessa Hämeenlinnaa vastaavansuu- vwllan toista luokkaa kuin sisämaan kaupun-
32617: ruisiin kaupunkeihin, Kotkaan ja Kemiin, gissa Hämeenlinnassa .. Jos kuitenkin verra-
32618: saattaa ensi hetkessä tuntua siltä, että näissä taan numerotietoja esim. vuodelta 1964, on
32619: satlliiil.akaupungeissa poliisin työmä.ärä olisi todettava seuraavaa:
32620:
32621: poliisihenkiLöstöä ....
32622: :~ ~
32623:
32624:
32625: ..,
32626: :o
32627: ....
32628: 'il
32629: ~
32630: ..,
32631: o!
32632: ;; -.~...
32633: :o
32634:
32635: ,......
32636: .!<1
32637: ,.14
32638: ·;::Q)
32639: ....-d
32640: 2'
32641: -rc
32642: 0,<::1
32643: P<o
32644: .,..14
32645: ~ ] ·~
32646: .,~ p
32647: ~ ~~
32648: rl.l rl.l
32649: ..,., .... 0
32650: = s::::
32651: ...=
32652: o! p
32653: ~ =0 'iil Q)
32654: Q)
32655: rl.l
32656: ,.14•.-.
32657: =
32658: Q) p,
32659: ~~
32660: ,.14..14
32661: :o!
32662: ~
32663: :o!
32664: p,
32665: ,.14
32666: = ,.14
32667: ,.14 h
32668: 0 (; ,<::1
32669: 0
32670: ..14''"'
32671: .... Q)
32672: .... ' - '
32673: ~
32674: :.:=
32675: 0
32676: ::::
32677: ...... :: =
32678: "' Q)
32679: o!o<:l
32680:
32681: Kotka ............. 6 + 13 + 72 + 9 = 100 2104 760 1767 309
32682: Kemi ............. 6 + 15 + 63 + 9 = 93 2866 1399 1723 317
32683: Hämeenlinna ....... 5 + 10 + 42 + 6 = 63 2 690 1364 2187 474
32684: (Esitys 6 + 15 + 52 + 10 = 83 429)
32685:
32686:
32687: Mainittu tilasto antaa myös selvän kuvan HMltopoliisi on muodostettu ti1apäisenä
32688: siitä, että poliisin henkilöstön määrä Hä- kolmen miehen ryhmänä, jota johtaa vain
32689: meen:linnassa on huomattavasti pienempi vanhempi konstaapeli. Ottaen huomioon mm.
32690: kuin mitä työnumerot edellyttäisivät veiTat- kaksi suurta mielisairaalaa, Lammin työloai-
32691: tuna näihin kahteen samansuuruiseen kau- tos, Perttulan ja Yläneen koulukodit sekä
32692: punkiin. vankilan sijainti, on kuitenkin huoltopolii-
32693: Kun Vanajan kunta pääosiltaan v. 1967 sHla erittäin runsas työmäärä, jonka johtoon
32694: aJussa liitetään Hämeenlinnan kaupunkiin ja vaadittaisiin ainakin ylikonsta.a.peli. - Eri-
32695: myös poliislaitoksen henkilöstö joudutaan tyinen puute on se, ettei poHisilaitoksessa ole
32696: uudeil'leen harkitsema•an, on perusteltu aihe ainoatakaan naispoliisia.
32697: tässä yhteydessä myös korjata ede1läviitattu Osoitetoimisto työskenteilee vanhemman
32698: jälkeenjääneisyys. konstaapelin johdotla, vailclta moniaalla täl-
32699: Rikospoliisin osalta todettakoon tässä, laista virastoa V"arten on oma johtajansa.
32700: ettei yksi komisario pysty osastoa yksin hoi- Alueliitoksen yhteydessä väkiluku kasva;a
32701: tamaan ja johtamaan, va•an on toinen komi- 30 500:sta 35 500:aan, joten siinä yhteydessä
32702: sario välttämätön. Sillä seikalla, että Hä- Hämeenlinna muutamalla tuhannella sivuut-
32703: meenlinna nyt on suurimpien kaupunkiem- taa sekä Kemin että Kotkan. On niinikään
32704: me välisten teiden suurristeys, on merkit~k aihetta todeta, että varsinainen l'llajempi
32705: sensä tietysti ensi sijassa. liikennerikkomus- maaseutu osin liitetään Janakkalan kuntaan
32706: ten ja siis järjestyspoliisin osalta, mutta ja kaikki taajamat tulevat kaupunkiin.
32707: oleellisesti se myös iisää muiden rikosten Pinta-allaltaan 'kaupunki kasvaa 31.2 km: sta
32708: :määrää. 166 lmn:iin.
32709: 740 IV,406. - Hämeenlinnan poliisilaitos.
32710:
32711:
32712: Tähänastista henkilökunnan puutetta ku- 1 komisario 2 Jk. . . . . . . . . . . . . . . . . (A 19)
32713: vastaa sekin, että kansliatöissä on viime 5 ylikonstaape1ia . . . . . . . . . . . . . . . . . (A 16)
32714: .aikoina ollut 5 virastovara työläistä, joiden 4 vanhempaa. konstaapelia ........ (A 14)
32715: avulla voitaisiin lisätyn henkilökunnan tul- 2 nuorempa.a konstaapelia yp. . . . . . (A 13)
32716: tua suorittaa ne suuret ylimääräiset työt, 2 nuorempaa konstaapelia ap. . . . . (A 12)
32717: joita alueliitos sinänsä tuo tuUessaan. 2 naiskonstaapelia ................ (A 11)
32718: Hämeenlinnan poiiisimestari kuuluu 24 · 2 kirjuria 1 1k. . . . . . . . . . . . . . . . . . . (A 8)
32719: palkka[uokkaan, ollen palkkaluokka Kemin 1 lrlrjuri 2 lk. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . (A 7)
32720: ja Kotkan osalta 25. Hämeenlinnan poliisi- 1 puhelunvälittäjä . . . . . . . . . . . . . . . . (A 6)
32721: laitoksen rikososaston komisario rikospoliisi-
32722: lisän avulLa sivuuttaa paikassa poliisimestfi- · Edellä esitetyn perusteeLLa kunnioittaen
32723: rin. Kun Hämeenlinnan väkiluku nyt tuntu- ehdotan,
32724: vasti sivuuttaa edellämainittujen· . v-ertailu·
32725: kaupunkien v-äkiluvun, lienee väihintäån koh- että Eduskunta päättäisi ottaa vuo-
32726: tuulilista, että tässä suoritetaan yhden palk- dem 1967 . tulo- ja menoarvioon
32727: kaluokan korotus. 165 000 markkaa Hämee.nlm.ruvn po-
32728: liisilaitokseM perustettavia uusia tloi-
32729: Hämeenlinnan poliisilaitokseen olisi perus- mia varten.
32730: tettava seuraa~at uudet toimet:
32731: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
32732:
32733: Timo M"å.ki.
32734: 741
32735:
32736: IV,407.-Rah.al. N:o 63.
32737:
32738:
32739:
32740: Mäkinen ym..: Määrär·ahan osoittamisesta Riihirnäen-Lahden
32741: maantien rakenn.stöiden a~oittamiseksi välillä H aapahuhta
32742: -Oitti..
32743:
32744:
32745: E d u s k u n n a ll e.
32746:
32747: Lahti - Riihimäki - Loppi - Perähuhta sijoittaa. Sen vuoksi maantien rakennustyön
32748: maantie on suunniteltu itä~länsisuuntaiseksi jatkaminen .on vi:j,lttiimätöntä työllisyyden
32749: ~aitakunnalliseksi kantatieksi, joka tqisesta ylläpitäJUiseksi .Etel~- HäJneessä.
32750: päästään liittyy Lahdesta Itä-Suomeen johta- Riihimäki-Perähuhta välisen tieosan val-
32751: viin maanteihin j·a toisesta päästään länsi- mistaminen vuoden 1967 aikana tulee hno-
32752: ja ~ounais-Suo:men tieverkkoon. Lisäksi tie mattavasti parantamaan Riihimäen talous-
32753: tulee toimimaan eteläisimmän Hämeen kun- alu~:Jen tieyhtey)rsiä, mutta niin kauan, kuin
32754: tien välisenä yhdystienä. Vuodesta 1956 läh- Riihimä:ki-Lahti tieosa on rakentamatta, ei
32755: tien on maantien Riihimäeltä länteen suun- läntselle haaralle saada sitä käyttöä, joka
32756: tautuva, n. 34 km: n pituinen osa Periihuh- sille on tarkoitettn valtakunnallisen tiever-
32757: taan ollut rakenteilla pieniltä osiltaan ker- kon osana. Senvuoksi on tåirkeätä, että itään-
32758: rallaan ja TVH: n rahoitusohje~ma;n mukaan päin suuntautuvan tieosan rakennustyö suo-
32759: vielä rake;nteilla oleva n. 13 km: n pituinen ritetaan lYhyemmän ajan kuluessa kuin itäi-
32760: väli Topeno--:-Perähuhta valmistuu vuonna sen haaran ra:kennustyö. Riihimäki-Lahti
32761: 1967, jolloin se päällystetään. Sen sijaan tieosan rakentamista varten olisikin tulo- ja
32762: Riihimäeltä itään suuntautuvan maantien meuoarvioon v.arattava oma määrärahansa,
32763: osan r~;~;kennustyö on kokonaa;n 11-loittamatta jolloin työ voidaan suorittaa keskeytyksittä
32764: ja lopullisten suunnitelmien laathninenkin ja tieosan valmistuminen antaisi tien var-
32765: on ollut ajoittain keskeytyksissä. rella sijaitseville kunnille mahåollisuuksia
32766: Tämän vuoden puolella on kuitenkin pysyvien työpailrkojen luomiseen.
32767: TVH:n Hämeen piirille osoitettu varoja 15.7 Riihimäki (Haapahuhta)-Oitti välisen tie-
32768: k;m:n pituisen välin Riihimäki (Haapahuhta) osan kustannus~U"vio on mk 9 920 000,-. Kun
32769: -Oitti työpiirustusten tekemistä varten. Ne työn suoritusajaksi on laskettava vähintään
32770: vl!lmistuvat tämän vuoden loppnun ;me:n- kolme vuotta, tu1isi vuoden 1967 tulo- ja
32771: nesiä, joten Riihimäki-~ahti tieosan raken- menparvioon varata mk 3 000 000,- suurui-
32772: nustyön al<>.ittamiselle vuoden 1967 aikana· ei nen määräraha töiden aloittamista varten.
32773: ole estettä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32774: Rii:btmiiki-:Perähnhdan välisen tieosan ra- nioittaen,
32775: ken:nustyö on ollnt !Jelsingin ·työvoimapiirin
32776: työllisyystyökohteena ja vankien siirtotyö- ett(i E(luskunta ottaisi vuoden 1967
32777: maana n. 10 vuoden ajan. Kun mainfttu osa tul.o- ja menoa,rvioon Riihimäen-La,h-
32778: tiestä valmistuu niiden töiden osalta, joita dem maq,ntiem rakennustyötä va,rten
32779: voidaan työllisyystöinä suorittaa, ei Riihi- /J 000 000 mk:n suuruisen määrärahan
32780: mäen talousa'lueella ole muuta sellaista val- käytettäväksi töiden aloittamiseen vä-
32781: miiksi suunniteltua valtion tietyökohdetta, lt1.lä . Riihimäki (Ha.apahuhta)-Oitti.
32782: johon työntekijöitä voidaan tarpeen vaatiessa
32783: Helfingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
32784:
32785: V. 0. Mäkinen. 0. J. Uoti. Osmo Kock.
32786: Timo Mäki. Ola.. N~. Uuno Takki.
32787: Ensio Partanen. Lyyii Aålto. ·. · · · Leo Häppölä..
32788: Kaino Haapanen.
32789: 742
32790:
32791: IV,408. - Rah.al. N': o 64.
32792:
32793:
32794:
32795:
32796: Niemelä: lffäärärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi, pitkä-
32797: aikai,<~ik.~i laitwiksi kitJenraiva1lskttstanmtsten rahoittam1·-
32798: seksi.
32799:
32800:
32801: E d u s k u n n a 11 e.
32802:
32803: Kivenraivaus ja kivisten seutujen maa- ha, joten avustus on ollut noin lj6 kustan-
32804: talouden tärkein parannustyö. Vasta ldven- nuksista.
32805: raivauksen jälkeen voi näiden seutujen vil- Maanviljelysseurojen keräämän maatalous-
32806: jelijän ja työntekijän ty&a.nsio ja elintaso kirjanpitoaineiston perusteella lasketut keski-
32807: nousta. määräiset työmenekkiluvut osoittavat selvästi
32808: Kiviset pellot keskittyvät pääasiassa järvi- kivisyyden työmenekkiä lisäävän vaikutuksen.
32809: alueelle, vaikka vähäisempiä kivisiä alueita Kivisyyden kohoaminen ensimmäisestä nel-
32810: on muuallakin maassa. Viljelijäin ilmoitus- jänteen luokkaan on aiheuttanut työmenekin
32811: ten ja eräiden lisäselvitysten mukaan pelto- lisääntymisen 25 %: Ua. Edellä mainittu ja
32812: jen pinta-alat, joilta kivet voidaan kohtuul- se, että peltojen kivisyys asettaa maatalouden
32813: lisin kustannuksin poistaa, jakaantuvat eri koneellistamiselle rajoituksen, ovat huomat-
32814: maanviljelysseurojen alueilla seuraavasti: tavina tekijöinä kivisten alueiden tappiolli-
32815: Kivistä. kohtuullisin seen maatalouteen. - Tämä taas puolestaan
32816: kustannuksin raivattava aiheuttaa sen, että kivisiltä alueilta on väes-
32817: peltoala v. 1950 alueen tön poismuutto kaikkein voimakkainta.
32818: koko peltoalasta Kivenraivaustoiminnan edistämiseksi ja
32819: ha % maatalouden tuotantokustannusten tasoitta-
32820: Mikkelin läänin mvs .. 37 500 35.7 miseksi olisi kivenraivauspalkkioiden lisäksi
32821: Kuopion läänin mvs .. . 32100 21.9 valtion varoista varattava 1 000 000 mk: n
32822: Keski-Suomen mvs ... . 19 000 18.4 määräraha jaettavaksi halpakorkoisina ja
32823: Pohjois-Karjalan mvs . 18 300 18.4 pitkäaikaisina Jainoina kivisten peltojen rai-
32824: Satakunnan mvs ..... . 8200 10.4 vauskustannusten rahoittamiseen. Lainojen
32825: Itä-Hämeen mvs ..... . 7 700 14.5 saantiin pitäisi olla oikeus kaikilla kivisiä
32826: Muut alueet ......... . 41000 2.6 peltoalueita omistavilla viljelijöillä. Lainan
32827: Yht. ja keskim. koko saannin ehtona olisi, että raivauksen suun-
32828: maassa 175 000 7.2 nittelu ja raivatun alueen hyväksyminen suo-
32829: ritetaan maatalouden neuvontajärjestön toi-
32830: Puheena olevia kivisiä peltoja on v: n 1950 mesta, samoin kuin kivenraivauspalkkioiden-
32831: jälkeen raivattu n. 30 000 peltoa. Näinkin kin saannissa.
32832: voimakkaan. kiven11aivaustoiminnan ovat teh- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
32833: neet mahdolliseksi valtion varoista myönnetyt
32834: kivenraivauspalkkiot, joita on maksettu alle että Eduskun.ta ottaisi vuoden 1967
32835: 15 peltoha:n tiloille keskimäärin 200 nyky- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
32836: markkaa raivattua peltohehtaaria kohti. Ki- määrärahan jaettavaksi halpakorkoi-
32837: venraivauksen kokonaiskustannukset on ar- sina, pitkäaikaisina lainoina kivenrai-
32838: vioitu suunnitelmia tehtäessä lähes 1 000 mk/ vauskustannusten ra-hoittamiseksi.
32839: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
32840:
32841: Esu Niemelä.
32842: 743
32843:
32844: IV,409. - Rah.al. N: o 65.
32845:
32846:
32847:
32848:
32849: Niemelä: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen saaristo-
32850: alueen meijer·eille kelirikonaikaisen maidon keräilyn lisä-
32851: ku.~tannuksiin.
32852:
32853:
32854:
32855: E d u s k u.n n a U e.
32856:
32857: Saimaan, Kallaveden ja osaksi Pielisen maidontuotantoalueiden. -- Varsinkin syk-
32858: vesistöalueiden meijereiden keräilyalueet syisin järvien jäätyessä ja keväisin jäiden
32859: poikkeaNat oleelJisesti muuaQla maassamme sulaessa muodostuu vuosittain ~ähes kuukau-
32860: sijaitsevien meijereiden hankinta~allueista. den pituinen . kelirikkokausi, jonka aikana
32861: Vesistöt ovat .Laajat rikkoen maaston sa- Itä-Suomen saaristoalueen meijereiLle tulee
32862: doilla lahdilla. ja. sa1milla. - Maantiet kier- vielä huomattavia lisäkustannuksia sa-ariston
32863: tävät laajoja, mutkittelevia vesistöalueita, maidonkuljetuksen järjestelystä.
32864: maantieverkosto on harva, tiet ovat mäkisiä Jl*äid,en meijereiden keräily- ja maatalou-
32865: ja suurimmaksi osaksi heikossa kunnossa. den tuotantokustannusten tasoittamiseksi olisi
32866: Viljelmät sijaitsevat tälilä aJueella järvien valtion varoista varattava 100 000 nmk:n
32867: rannoilla ja pitkien välimatkojen päässä toi- määräraha jaettavaksi meijereille lisä.kUJlje-
32868: sistaan. Niiden harva sijainti johtuu maa- tusayustuksena . saariston maidonkuljetuksen
32869: talousmaan vä;häisyydestä ja siitä johtuu järjestelyyn kelirikkoaikoina. Tämän lisäkul-
32870: myös viljelmien pienuus, meijereihin maitoa jetusa.v:ustuksen jaossa. huomioitaisiin saaris-
32871: lruhettävien viljelijöiden keskimääräinen leh- ton viLjelijöille ja meijereille koituvat yli-
32872: mäluku on 3. määräiset kustannukset kelirikkoaikoina, jot-
32873: Po. vesistöjen alueella on tuhansia saaria, ka kustannukset mwksettaisiin valtion va-
32874: joissa on tuhansia. viljeJmiä, saarien asukas- roista.
32875: luku on yli 10 000. Saarissa olevat viljelijät Edellä mainittuun viitaten ehdotan,
32876: saavat pääasiallisen toimeentulonsa maidon
32877: tuottamisesta, joten maatalouden harjoitta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32878: minen on heille pää- eikä sivuelinkeino, niin- tulo- ja mll!noarvioqn 100 000 nyky-
32879: kuin ulkosaariston kalastaja-viljelijöille. markutn määrärahan jaettavaksi Itä-
32880: Kaikki edellä mainitut seikat_ vaikuttavat Suomern saaristoalueen meijere~'lle keli-
32881: siihen, että näiden vesistöjen alueen meije- rikkoaikm'na saaristosta suoritettavan
32882: reiden maidonkuljetuskustannukset ovat huo- maidorn keräilyn lisäkmtatnnust!en rar
32883: mattavasti korkeammat _~ui~ _yhtenäisten hoittamiseksi.
32884: Helsingissä 27 pliivä~ä htilitikuuta 1966.
32885:
32886: Esu Niemelä.
32887: 744
32888:
32889: IV,410.- Rah.al. N:o 66.
32890:
32891:
32892:
32893:
32894: Hlemelä. yrn.: Määrärahan osoittamisesta Sairnaan vesistö-
32895: alueen keskMkalatwiljelylaitoksen rakentamisen a.loittami-
32896: seen.
32897:
32898:
32899: Eduskunnalle.
32900:
32901: Harrastus kalavesien hoitoa kohtaan on kalanviljelyyn maamme suurimman yhtenäi-
32902: viime vuosina lisääntynyt moninkertaiseksi. sen vesh;töalueen, Saimaan piirissä, jonka ri-
32903: Kalastusta muodossa tai toisessa harrastavat ltu vesistö tarjoaa epäilemättä nopeasti tu-
32904: kansalaiset ovat yhä selvemmin huom8illlleet lolmia. Runsaa puutavaran uittotoiminta ja
32905: kalavesien hoidossa esiintyvät puutteellisuu· moMt teollisuuslaitokset aiheuttavat jatku-
32906: det. Epäkohtia on monessa yhteydessä edus- vuti tilli alueella vahinkoja kalakannalle ja
32907: kuntaa myöten arvostettu. Awostelu on tur- on auonnolliilta, että myös tästä syystä pyri-
32908: haa, ellei varoja myöntämällä. anneta mah- tiiin kalavesien hoitoa käytettävissä olevin
32909: dollisuutta korjata puutteita välttämättömit- keinoin edistämään. Tämä. voi tapahtua vain
32910: täkin kohdin. Pahimpia epäkohtia on ollut yhteiskunnan antaman tuen turvin.
32911: tehokkaiden nykyaikaisen kalanviljelyn tar- Keskuskalanviljelylaitoksen perustaminen
32912: peita tyydyttivien laitosten puuttuminen. on sitä suuruusluokkaa, että tärkeään kalas-
32913: Kalastushallinnon suunnitelmia suurten., laa. tusalan neuvonta- ja valistustyöhön pääasial-
32914: jojen vesistöalueiden kalanviljelyn tarpeita lisesti tarkoitetut ns. kalastuskorttivarat
32915: tyydyttävien keskuskalanvilje1yla.itosten ra. osoittautuvat laitosten rakentamiseen riittä-
32916: kentamiseksi ei ole voitu vuosikymmeniä jat- mättömiksi.
32917: kuneista yrityksistä huolimatta varojen puut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
32918: tuessa ,toteuttaa. On l.aS'kettu että koko Et~ nioittMm,
32919: ja Keski-Suomea varten r'ittiä kolme kes-
32920: kuskalanviljelylaitosta, joissa pystytään pi- ettli Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32921: tämään emokaloja ja turvata mädin saanti. tulo. ja menoarvioon 400 000 markkaa
32922: Pienten laitosten rakenta.minen ja ylläpitä- käytettäväksi Saimaan, vesistöalueen
32923: minen on epätaloudeliista. keskmka:lan,viljelylaitoksen ralu;ntami-
32924: On johdonmukaista lähteä tehokkaaseen sen aloittamiseksi.
32925: Helsingissä 28 piiv~nä huhtikuuta 1966.
32926:
32927: Esu Niemelä. VUjo Vfrta.neu.
32928: IV,411.- Rah.al. N:o 67.
32929:
32930:
32931:
32932:
32933: Pa.a.ao ym.: MääräraJtan, osoittamisesta. Haukiputaan Onkamon
32934: kylän ja Kiimi1tgiflr.-.Yli-Iin rnaantien t•älisen yhdystie-
32935: suunnitelman laatimiseksi.
32936:
32937:
32938: Eduskunnalle.
32939:
32940: Haukiputaan kunnassa sijaitsevaan Onka- Haulriputaan kunnassa olevat sahalaitokset
32941: mon kylään johtaa aiemmi•n raken:nettu tarvitsevat raaka-aineekseen.
32942: maantie, joka haarautuu ns. pistotienä Hau- EdeUä · kerrottuun viitaten ehdotamme
32943: kiputaan-Kiimingin maantiestä. Jo pitem- kunnioittaen,
32944: män aikaa on toivottu saatavan Onkamon
32945: tie kauttakulkutieksi siten, että rakennettai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
32946: siin n. 14 km. pituinen. y;hdystie Kiimin- tulo. ja menoarvioon 10 000 mMkan
32947: gin-Yli-Iin maantiehen. Rakennettavan tien- suuruisen määrärahan H aukiputaan
32948: alueella on metsiä ja viljelyskelpoisia maita, kunmassa sijaitsevan Onkamon kyUiln
32949: jotka samalla saataisiin asutuksen käyttöön. ja Kiimingin-Yli-Iin maantien väli-
32950: Täten saataisiin suorempi yhteys aina Lapin sen yhdystiesuunnitelma"' ja kustan-
32951: läänin rajoilla · asti oleviin metsiin, joita nusarvion laatimista varten.
32952: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
32953:
32954: Htumes Pa.uo. Erkki Haukipu.ro. Altturi .JälnsiL
32955: Pekka Vilmi. Pentti Pekkarinen. Paavo ll'iiJlikoaki.
32956:
32957:
32958:
32959:
32960: 94 E 529/66
32961: 746
32962:
32963: IV,412. - Rah.al. N :o 68.
32964:
32965:
32966:
32967:
32968: Paaso ym.: Mää1·ärahan osoittamisesta Praavan sataman kun-
32969: nostamiseen.
32970:
32971:
32972: E d u s k u n n a ll e.
32973:
32974: Merenkulun kasvamisen luomiseksi olisi jouduttaisiin ruoppaamaan maata n.
32975: varsinaisten sataiDiemme laajennuksen ja 500 000 m3 jos väylän syvyydeksi halutaan
32976: kunnostu:ksen ohella saatava uusia pienem- 2·6 jal'kaa ja n. 350 000 m3 jos syvyydeksi
32977: piä ·laivauspa.ikkoja. TäLlainen, suhteeLlisen haJutaan 24 jalkaa. Suunnitelma on siten
32978: vähilllä kustannuksilla kuntoon saatettava olemassa sataman kunnostamiseksi.
32979: luonnonsatama on Praavan lahti Iijokisuun On huomattava, että Iin kunta ja sen ym-
32980: välittömässä 1äJheisyydessä. Saarten ympä- päristö kuuluu k.orjaamattomiin vajaatyöl-
32981: röimä ja siten myrskyiltä suojattu Praavan lisyysalueisiin minkä parantamiseksi on jo
32982: lahti on kauttaaltaan . 22 jalan ja osittain syytä kiinnittää huomio. Satamarakennustyö
32983: 30 jalan syvyinen mutta sisääntuloväylä on ja myöhemmin lisääntyvä puutavaran las-
32984: va.in 20 jadan syyYinen n. 1300 m: n mat- taus ovat dähes ainoat nyt ajateltavissa olevat
32985: kalla. Nykyisin Lahdesta pääsevät ulos n. keinot millä työllisyyttä voitaisiin !kohentaa.
32986: 3500 m3 pinotavaraa lastaavat laivat. Suu- Edellä esitetyn perusteel'l:a ehdotamme,
32987: remmat daivat ovat lastatta.va avomerellä.
32988: V. 1956 t~htiin metsähallituksen toimesta että Eduskumta ,ottaisi vuode'n 1967
32989: Praavan sataman rakennussuunnitelma, joka tulo- ja menoarvioon 750 000 markan
32990: käsitti väylän ruoppaamisen ja satamalai- miiärärahan Praavan sataman kun-
32991: turin rakentamisen. Suunnitelman mukaan nostamiseen.
32992: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
32993:
32994: Hannes Paaso. Eino Sää.skilahti. Pentti Pekkarinen.
32995: 747
32996:
32997: IV,413. - Rah.al. N: o 69.
32998:
32999:
33000:
33001:
33002: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivikon kmtlutilalle
33003: opetustilojen lisäämiseksi Pohjois-Suomeen perustettamaa
33004: maatalousopistoa varten.
33005:
33006:
33007: E d u s k u n n a 11 e.
33008:
33009: Tunnettua on, että nykyisin toiminnassa Kysymys koko laajuudessaan on ollut myös-
33010: olevat Mustialan maamiesopisto ja Hyvin- kin Pohjois-Suomen ja itäisen rajaseutu-
33011: kään pienviljelijäopisto eivät ole kyenneet alueen maatalouskomitean tutkittavana. Maa-
33012: tyydyttämään maatalousteknikkojen tarvetta. talousministeriölJe antamassaan [ausunnossa
33013: Nämä opistot ovat voineet ottaa vastaan 7 päivänä maaliskuuta 1951 komitea yksi-
33014: vain murto-osan hakijoista ja suuret määrät mielisesti esittää, että. Pohjois-Suomea ja
33015: pätevistäkin hakijoista on tilan puutteessa itäistä rajasel.1tua varten ol'isi perustettava
33016: johtuen täytynyt syrjäyttää. Opiskelumah- maata1ousteknikkoja valmistava pienviljeH-
33017: dollisuuden puute on erittäin selvästi tuntu- jäopisto ja että tämä olisi sijoitettava Mu-
33018: nut Pohjois-Suomessa., jonka maalaisnuori- hoksen kunnassa olevalle koulutilalile sielilä
33019: solla on hyvin rajoitetut mahdollisuudet nyt olevien maataloudellisten koulujen yh-
33020: päästä osamseksi korkeammasta maatalous- teyteen. Tähän mielipiteeseen on myöskin
33021: opetuksesta. Oulun läänin talousseura yhtynyt kirjelmäs-
33022: Epä!kohdan korjaamiseksi on tehty useita sään maatalousministeriölUe 8 päivänä touko-
33023: esityksiä maatalousopiston perustamiseksi kuuta 1951.
33024: Pohjois-Suomeen. Niinpä jo 14 · vuotta sit- Muhoksella on opisto suunniteltu sijoitet-
33025: ten, Oulun läänin talousseuran, Peräpohjo- tavaksi valtion omistamalle Koivikon koulu-
33026: lan maanviljelysseuran, Lapin maatalousseu- tilalle, joka sijaitsee 38 km Oulusta luonnon-
33027: ran ja. Kajaanin maanviljelysseuran toimin- kauniil'La paikalla Oulunjokivarressa. Tilan
33028: nanjohtajat esittivät maatalousministeriöLle kokonaispinta-rula on 890 ha, josta peltoa 143
33029: osoittamassaan kirjelmässä 28 päivänä maa- ha, puutarhaa 1 ha, IJ.asinalaista viljelystä
33030: liskuuta 1950, että pienviljelijäopisto kiireel- 1 000 m2 ja 7 ha tonttialuetta ja puistoa.
33031: lisesti perustettaisiin Koivikon koUJlutilalle Karjarakennus on uusi ajanmukainen, tii-
33032: Muhokselle. Samaa asiaa käsiteltiin myöskin lestä valmistettu 72 lelrmälJ.e, sikala 40 ema-
33033: Oulunjoki1laakson kuntain edustajien neuvot- kolle ja kanala. 200 kanalle, lisäksi nuoren
33034: telutilaisuudessa Koivikon kouluti1alla joulu- karjan pihatto ym. maatalnusrakennuksia.
33035: kuussa v. 1950. Muhoksen kokouksessa, jossa Tiladla, joka on 'kouJutilana vuodesta 1857,
33036: olivat edustettuina Muhoksen lisäksi Uta- on nykyisin maanviljelyskoulun ensi vuoden
33037: järven ja Säräisniemen (Vaala) kunnat, to- kurssi. Karja.nhoitakoulu järjestää myös joka
33038: dettiin mm. että maatalous on vaikeuksissa vuosi kolllllikuukautisen karjantarkkailukar-
33039: Pohjois-Suomessa senkin vuoksi, että täällä jakoita valmista.van kurssin. Hakijoita on
33040: on Hian vähän maatalouden piirissä koulu- kouluihin riittänyt niin, että esim. maa.nvllde-
33041: tettuja ammattimiehiä, koska toiminnassa ole- lyskouluun on voitu viime vuosina ottaa vain
33042: vat maamiesopistot sijaitsevat Etelä-Suo- 1/4 p~ijöistä. Oppilaiden lisäksi on koulu-
33043: messa., josta ne vaataosaltaan saavat oppi- til'aUe sijoitettu puutarhaharjoittelijoita, sika-
33044: lasaineksensa ja jonne he opistosta päästyään talouskouluharjoittelijoita, aikaisemmin eläin-
33045: · jääV'ät Etelä-Suomen voimaperäistä maata- lääkärinharjoitteLijoita ja nykyään Oulun yli-
33046: loutta tehostamaan. Tämän vuoksi päädyt- opiston opettajain valmistuslaitoksen maata-
33047: tiin siihen, että koko maan edun kannalta lousharjoittelijoita.
33048: olisi mitä pikimmin rakennettava maamies- Syksyllä 1963 valmistuivat uudet ajan-
33049: opisto KoiV'ikon koulutilalle Muhokselle. mukaiset koulu- ja. oppilasrakennukset. Ne
33050: 748 IV,413. - Pohjois-Suomen maatalouaopisto.
33051:
33052:
33053: ovat tilavuudeltaan 12 500 m3 ja käsittävät voiset. Opisto-opetuksen a1loittaminen ei niin
33054: kou!lurakennuksen, jossa ovat luokat (2 var- ollen enää voine vaatia kovinkaan suuria
33055: sinaista ja 2 erikoisluokkaa) laboratorion, lisäkustannuksia. Joka tapauksessa ne jää-
33056: kirjaston, havaintovälinevaraston, opetuskeit- vät vähäisiksi verrattuna siihen, mitä koko-
33057: tiön, oppilaskeittiön ja ruokasalin sekä hyvät naan uuden .opistotilan luominen tUJlisi vaa-
33058: hooltotilat. Naisoppilaiden asuntolassa on si- timaan. Koivikon puolesta puhuu vielä se-
33059: jaa 72 oppilaalle ja miesoppilaiden a!;tUJ.to- kin, ettli l!!illä on yli 100 vuotta vanhat kou-
33060: lassa 24: Ue. Asuntojen yhteydessä. on myös luperinteet ja että se sijaitsee läheUä Oulun
33061: erinomaiset ihuolto- ja seurustelutiLat, mm. yliopistokaupunkia, josta käsityksemme mu-
33062: voimistetlusali. Samalla valmistui yhteinen kaan olisi saatavissa päteviä tuntiopettajia
33063: hake-halkolämpökeskus, joka on mitoitettu ja ja opetusm.ateriaalia.
33064: sijoitettu: niin, että siitä riittää tehoa rabn. Noihin edetllytyksiin nojautuen eduskunta,
33065: nustilojen lisäämisehle huomattavastikin. Hy. hylätessään erilaisten maatalouskoulujen
33066: viä. asuntoja. on oppilaitokselle 13 perheelle määrära;ha.aloitteita vuoden 1965 tulo. ja
33067: ja 5 yksiötä. (Niistä OIJ nyt käyttilnättä. 3 men.oarvi()Il. käsittelyn yhteydessä, lausui aloit-
33068: perheasuntoa ja 2 yksiötä.) Oulun läänin teen n:o 11 (1965 vp.) johdosta odottavansa,
33069: Talousseura, Muhoksen kunta ja Muhoksen että hallitus :ryhtyy toimenpiteisiin maata-
33070: Maamiesseura ovat perustaneet v. 1961 Mu- Lousopiston perustam.isebi Muhoksen kun-
33071: hoksen maatalousopiston kannatusyhdistyk- nassa olevalle Koivikon lroulutilalle.
33072: sen, joka. on hankkinut tontin laihjoitetta- Edellli sanotun perusteeJla. ehdotamme
33073: va;ksi Koivikolle lisä.nä tonttiadueelle kun kunnioittaen,
33074: maataJ.ousopiato tänne sijoitetaan. KyseiselJä
33075: tontilla on oppilasrakennukseksi sopiva ra- e#ä Eduskunta ottaisi vwden 1967
33076: kennus. t'l.M~ ja menoarvioon10 000 markan
33077: On siis todetta.va, että valtio on uhrannut su11;ru~en määrärahanMu1wl&en, kun-
33078: huomattavasti varoja Koivikon koulqtilan ke- tMSsa olevalle Koivikan koulutilolle
33079: hittäaniseksi nykyaikaiseksi kouLu- ja malli- opetustilojtm. li8ä.iimis11ksi Pohjois-Suo-
33080: tilaksi. Varsinkin viimeksi valmistuneet kou- meen, perustettavoo maatalousopisroa
33081: lu- ja oppillliJJ'iikennubet ovat huomicmar- vt.trten.
33082: Helsingissä. 21 päivänä huhtikuuta 1966.
33083:
33084: Haunes Pa.aso. Pekka. Vilmi.
33085: J\nro Ahonen. Eino Sääskilahti.
33086: 749
33087:
33088: IV,414.-Rah.al. N:o 70.
33089:
33090:
33091:
33092:
33093: Pa.aso JDl.: MiJärärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaalla
33094: valtiot~- omistuksessa olevien tuottokelpoisten soiden kuivat-
33095: tamiseksi.
33096:
33097:
33098: Ed tlBk 11 n 1la lle.
33099:
33100: KäsiWllessään v. 1959 vaLtiopäivillä H. nettua alityöllisyyttä. . Soiden kuivtatuksen
33101: Paa:son ym. jä.ttämää aloitetta, hyYäJi:syi yhteydessä tulee esille vaLtion !tulo- ja me-
33102: eduskunta 25. 5. 1959 aloitteessa esitetyn noarviossa v:lle 1965 (sivu 680) <eSitetty
33103: ponnen "että hallitus ryhtyisi kiir.eellisesti W0081ll1U8 pikaisesta ja itlehokkaasta metllän-
33104: toimenpiteisiin va1tioo omistuksessa olevien hoito-ohj:elmBBta ma&mme taloudelliseksi kaa-
33105: Pohjois-Pohj8Illlllaan tuottokelpoistoo soiden vamiseksi, joka soiden osalta on alettava
33106: kuivatltam.iseksi työttömyyttä tehok:k.a:ammilll ojituksella. Vaikka ojiituilrset suoritetarunkin
33107: lieven.tävänä han.Jolreena". Sen jälkeen val- pä00si1taan koneellisesti, on rtyön yhteydessä
33108: tiOOJeumsto asetJti 30. 5. 1962 M. peruskui- käytettävä aina. miestyövoimaakin, mi,kä vai-
33109: vatuskomi.wan, jonka :tehtävää laajennettiin Jmttaa työllisyyden säilymiseen.
33110: viclä seuraavan vuoden joulukuussa. Komi- Edellä esiltetttyyn viita~n ja kun valtiolla
33111: tea sai tyÖiniSä valmiiksi 7. 7. 1964 ja on mie- on Pohjois-Pohjanmualla 322 800 hehtaaria
33112: tinnössään todennut Pohjois-Pohjanmaan oji- ojitettavaa suota, ehdotamme kunnioittaen
33113: tuskelpoiste.n BOide.n .aJaksi 336 100 ha (miet.
33114: sivu 68), ol1en kokonaissuoala ky:se:isessä ta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33115: lousalueessa 1 021 000 ha. tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
33116: Komirt:.oon ehdottaman ja koko maata käsit- kan suuruisen määrärahan työZUsyy-
33117: tävän kuivatusohjelman voidaan melkoisella d6tt turvuamistarkoit'Uksessa kilytettä-
33118: varmuudella e.nnlli!Jta,a viipyvän niin pitkälle, väksi Ptohjois-Pohjanmaalw valtion
33119: -ettei se liilhivuosina ehdi teholdraanunin lie- omistuksessa olevien tuottokelpoisten
33120: veJlltä.mään alueella vallitsevaa ja hyvi111 tun- soiden kuivattamiseksi.
33121: Helsilllgissä 21 päivänä huhti,kutrta 1966.
33122:
33123: Hannes Paaso.· Pekka Vilmi.
33124: Artturi J'å.ms8JL Eino Sää.skilahti.
33125: 750
33126:
33127: IV,415.-Rah.al. N:o 71.
33128:
33129:
33130:
33131:
33132: Paaso ym.: Määrärahan osoittamisesta merilohilaitoksen ra-
33133: .kentamiseksi lijokisuulla olevaan Hietastin lammikkoväy-
33134: lään.
33135:
33136:
33137: Eduskunnalle.
33138:
33139: Taivalkosken kUJl1nassa sijaitsew.an Ohta- rakennuspiirin toimesta Oillkin laadittu ~toi
33140: ojaan parlhaillaan suunnitteilla olev;an kal,an- vomuksen mukainen suunnitelma, minkä
33141: vilj,elyslaitoksen pyrkimyksenä on säilyttää avulla saataisiin villtaarnaan puhdasta vettä
33142: niitä lohikalakantoja, jotka ovat tuhoutu- mainittuihin lammikoihin. Samoin vuoden
33143: massa Pohjois-Suomen lohijokien voimatalou- 1966 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey-
33144: den käyttöönoton vuoksi. Ohtaoj:aan suuamilt- dessä eduslrulllta lausui, että hallitus ryhtyy
33145: teilla olevaa keskuskalanvi!ljely&aitosta . on toimenpiteisiin suunnitelman j1a kustannus-
33146: käsiteltävä n.s. lohil:aitoksena, jonlm toiminta arvion laatiiDiseksi merilohilaitoksen raken-
33147: tulee keskittymään pääasiallisesti jokilohi- tamista varten Iijokisuulla olevaan Hretastin
33148: kannan säilyttämiseksi ja merilohikannan lammikkovä)'llään (valt.var.val. miet. s. 84).
33149: turvaamisekisi se sinämsä ~ei voi pllllvella. Meri- 1\faataloushallituk,sen kalatalousosastolle olisi
33150: loh~kaooan säilymiseksi Ohitaojan la~toksen nyrt välttämättä myönmJttävä .sen verran va-
33151: ohella on 'sa1a1tava. oma laitos, mihin emoka- roj1a, että Hieta;stin haaran av.aamisen yhtey-
33152: lanpoikaset voidaan siirtää ka'sv'atettaviksi dessä olisi suunnitelma valmiina merilohilai-
33153: istutusiikään saa;kka. Sellainen lailtos on oltava toksen rakentamiseksi.
33154: Perämeren välittömässä .läheisyydessä, missä Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
33155: kalansikiöillä on mahdollisuus jo varhaisessa ehdotamme,
33156: vaiheessa kotiutua. merivedessä elämiseen.
33157: Parhajmpia ja tarkoituksoon sopivimpana että Eduskunt.a ottaisi vtwden 1967
33158: meriilohilaitoksen sijainttipaikkana on pidet- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
33159: tävä Iijokisuu1rt:a i11aarautuvaa Hretastin suuruis~n määrärahan suunnitelman
33160: (Hiastin) lammikkoväylää. EdJiskunta lausui ja kustannusarvion laatimiseksi meri-
33161: 15. 3. 1963 :toiv;omuksen, että hallitus ryhtyisi lohilaitoksen rakentamista varten Ii-
33162: toimenpiteisiin Iijoen suistossa olevan Hie- jokisuulla olevaan Hietastin lammik-
33163: tastiln haaran avaamiseksi. Oulun .tie- ja v.esi- koväylään.
33164: Helsingissä 20 päivänä hulhtikuuta 1966.
33165:
33166: Hannes Paaso. Erkki Ha.ukipuro. Reino Kangas.
33167: 751
33168:
33169: IV,416.- Rah.al. N:o 72.
33170:
33171:
33172:
33173:
33174: Paaso ym.: MääräraJtan osoittamisesta keskuskalanviljetylai-
33175: toksen ensimmäisen vaiheen loppuunrakentamiseksi Taival-
33176: kosken Ohtaojaan.
33177:
33178:
33179: Eduskunnalle.
33180:
33181: Pohjoisten lohijokiemme r.aikeutaminen on markan suuruisen sii11tomäärärahan.. Ohta-
33182: ,edistynyt llliin piltkä:lle, että Iijoen sulkemi- oj,an laitoksen .tarkoituksena on toimia vasta-
33183: sen jälkeen on pakko eri1ltäin huoma:tltavasti kuoriutuneiden kalanpoikasten tuottajana
33184: tehosta;a Itämeren ja :siihen laskevien ~ niin vail.ti0111 kalanviUelyltoiminta:a ,kuin myös-
33185: töjen lohikalojen säilyttämiseen tähtääviä kin velvoiteistutuksia varten.
33186: toimenpiteitä. Niin raikentajien kustannet- Laitos on suunniteLtu mkennettava:ksi sel-
33187: taviksi määrätitävien velvoiteistutusteln suo- laiseksi, että se tuottaisi vuosittain 3 milj.
33188: rittamilnen kuin valtion oman istutusohjel- kpl vastakuoriUJtuneita ja 50 000 lkpl :istutus-
33189: man wteutlta.minen edellyttävät, että on ole- ikäisiä poikasia. Laiit()S tulisi olemaan myös-
33190: massa tarpeellinen määrä riilttävän suuria kin tutkimus- j:a koeasemana.
33191: emokalalailtoksina toimivia lreskuslmlanvilje- Rakennuskustan,n,ulkset ovat kokonaisuudes-
33192: lys1aitoksia, joista vastakuoriutuneet poikaset saan arvion mulman n. 2 m~lj. markkaa. Ra-
33193: voidaan siirtää asi11100maisiin paikallisiin lai- kentaminen voitaisiin kuiltenkin suorittaa
33194: toksiin istutuskuntoon 'kasvlWtettaviksi. Maa- kahdiCiSSa v:aihoossa, jolloin ensimmäisen vai-
33195: t.aloushallituksen kalatalousosaston toimeksi- heen kustwnnukse.t olisivat 1 200 000 mavk-
33196: annosta on Kalataloussäätiö suorittanut tut- kaa.
33197: kimuksia Taivalkosken Ohtoojaan rakennet- Edellä es:iltetyn perusteella kunnioit·taen
33198: t;avaa kalanviljelyslaitosta val1ten. Tutkimus- ehdotamme,
33199: ten tulostein pernstoolla on Kalataloussäätiö
33200: saanut tehtäväkseen laatiia suunnitelman k.o. että Eduskunta ottatisi vuoden 1967
33201: laitolksen rwkenltami.seksi. SuunniteLmien lop- tulo- ja merwarvioon 1 000 000 mar-
33202: puunsattamiSJta varrten varasi eduskunta 1965 kan suuruisen määrärahan· keskuska-
33203: vuoden tulo- j1a menoarviossa 100 000 mark- lanviljely laitoksen ensimma~en vai-
33204: koo ja rakennusvaihoon aJ.kuunsaattamiseksi heen loppuunrakentamista varten Tai-
33205: vuoden 1966 . tulo- j·a menoarviossa 200 000 valkosken Ohtaoioon·
33206: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
33207:
33208: Hannes Paaso. Erkki Haukipuro. Reino Ka.ngas.
33209: 7!)2
33210:
33211: IV,417.-Rah.al. N:o 73.
33212:
33213:
33214:
33215:
33216: Pa.aso ysn.: Määrärahat~ osöittamisesta hylkeentapporahan
33217: maksami.,eksi en:tisen suuruisena.
33218:
33219:
33220: E d u s k u n n a 11 e.
33221:
33222: Pohjanl.M~n tunoottu hyLkeiden runsaus ehtineet muodostua vahingoksi, lienee hylje-
33223: on ollUJt ja on vi:elä;k:in paik.a:llisen kalastaja- kalastajien moite oikea syntymättömien hyl-
33224: väestön roimeentulon uhkana. Hylje Oll:l meri- keenpoikasten ltapporaham. suhteen. Noin ol-
33225: peto, j~a syö kalat pyydyksi.stä ja monessa len olisi paiik:allaan, että silloin kun hylkeen-
33226: iliapauk:8esss. repii ik:alliit ik:alastusvälineet. Hal- poikanen Jtumristetoon k.o. pedon sikiöksi,
33227: liituk:sen !taholta onkin kiinnitetty huomiota olisi siitäkin ma:ksellta-va puoli tapporahaa.
33228: hyljekann;an tehokkaaseen vähenrt:.ämiseen Siitä syystä ettei jaJtkuvasti vähätuOittoi-
33229: niiln, että vaitioneutoston päältöksellä 15. 8. semmakBi muodostuvassa •kaJ&rtajien amma-
33230: 1957 alettiin maksaa 20 nm.k: n suurusta tissa o1e muuillak818ll tavalla~ turval1ltu hylkei-
33231: tappomhaa, joka VUOIIilla 1963 annetulla pää- den aiheuttamien vahinkojen korvamuista ja
33232: töksellä korotettiin 40 mal'kaksi. Tapporahan että valtioneuvoston päätöksessä. 14. 11. 1963/
33233: lrorottami..sen !teho hylj;ek:annan välhtentämiseen 509 oleva hyllreenta.pporaha.n m.aksamisa.ika
33234: näacyy selvästi siiillä, että kun v. 1963 mak- päättyy kuluvan vuoden lopussa, olisi koh-
33235: settiin tappOrahaa 1624 hy1k.eestä. niin v. .tuul.Li8ta, ettJt& k.o. ltappoDahain, maksamista
33236: 1964 sitä ma,ksettiin 5 126 hylkeestä. Viime- jatkettaisiin ainakin vuosina 1967 ja 1968.
33237: nminitun valtiooeuvoston päätöksen jälkei- Edellä lausuttuun 'Viitaten ehdotamme kun-
33238: senä ajik:ana oWIIt hyljeka1astajaJt valittaneet nioiltta:en,
33239: sitä, 16ttei enää ole suoritettu taplJ(lrahaa
33240: emakkohylkeiden mukana saaduisia synty- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33241: mättömistä hylkeem.poirloosista. Kun kaikkia tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
33242: muilta yksiJtyisiä ja yhteiakunt8J8. uhkaavia määräraha hylkeentapporohotn, mak-
33243: hairtltoja pyrlitään torjumaan jo niiden ilme- samista varten entisen suuruisena.
33244: IllfJililisvajheessa, ja jo silloin kun ne eivät ole
33245: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
33246:
33247: Hannes Paaso. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova..
33248: Eino Sääskila.hti. Reino Ka.ngu. Reino Ka.rpola.
33249: Pekka Vilmi.
33250: 753
33251:
33252: IV,418.-Rah.al. N:o 74.
33253:
33254:
33255:
33256:
33257: Paavola. ym.: Määrärahan osoittamisesta maan poliisivoimien
33258: vahvistamiseksi.
33259:
33260:
33261: E d u s k u n n a II e.
33262:
33263: Viime vuomna ovat suurta yleisöä ikuohut- välineistössä, puut·teellisuuksia, joiden kor-
33264: tanoot varsin monet ma$SilJIIl.me sattuueet.sel- jaamisen jällreen ViaSta voidaJaal vaatia en-
33265: vittämåittömäJt rikokset, ikuten Isojoen ja Ke- tistä parempia tuloksia.
33266: min murlhat, Tulijärven murha kaksine ja JärjestY~Spoliisivoimi!en lisääDJtyminen vai-
33267: Bodomjärv·en murha kolmine uhreineen ja kuttaisi tehokkaåSti mm. pahoinpitelyjen ja
33268: Turun kuristusmurha. päihtyneiden esiintymisten supistumiseen.
33269: Se, joka lähemmin on tutustunut niin ri- Siitä on Helsingissä saatu vähäisiä, mutta
33270: kospoliisin kuin järjestys- ja liiikmmepoliisin vakuuttavia todistuksi~. Myös nuorisorikolli-
33271: työolosuhteisiin sekä niihin laiminlyöntci!hin, suuden ja autoV!arkauksien ehkäisemisessä OIIl
33272: joita va:l!tiovalta on ;tehnYit poliisivoimiemmc järjestyspoliisin lisäämisellä rtehokas vaiku-
33273: lrohilbtämiisessä, joutuu päättelemään, että tus.
33274: väärä · SäästäväiJSyys on pääasiallisin tekijä Poliilsivoimie.n puute ei koske ainoastaan
33275: lähes kaikikiin niihin puutteellisuuksiin, mitä kaupunkeja ja muilta vilkkaita lii:kekeskuk-
33276: poliisin toiminnassa tällä hetkellä havaitJaan. sia. Laajan maaseudun ~RSujamisto ei tunne
33277: Poliisimme on joutunutt yliV'Oimaisiin tehtä- itseään hengen, ruumiin ja omaisuuden puo-
33278: viin, koska sen lukumäärä ei vastaa kasva- l€Sta niin :turvatUiksi ;ku]n sillä on oikeus vaa-
33279: vaa-
33280: 111J00n våiestön. eikä Usäänty:neen liirke:nteen ti;a. Yhden konsta;apelin' järjestelmä nykyi-
33281: timuksia. Silten kaiik:Jldalla poliisin toiminta- senä moottoroituna ruikana on tuskin riittävä
33282: lohkoilla on he.nkilökuntoo arveluttavrul vä- ·pienimrrnässäkään nimismiespiirissä.
33283: hän. Edellä olevan peru.steellra ehdotamme kun-
33284: Edellä mainitun lisäiksi on rikosturtkimus- nioittavasti,
33285: henkilöstön ylirtyökorvauskysymys edelleen
33286: ratkaisemaJtta, samoin vakanssiw järjestely. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33287: Rikospoliisin kouluttamista voitaisiin paljon- tulo- ja menoarvioon yhde,n miljoonan
33288: kin parantaa j.a ikelhii!Jtää käyttämällä moon markan määrärahan käytettäväksi
33289: kok.O poliisikunnan hyväksi pääkaupungin maan poliisivoimien vahvistamiseksi,
33290: tarjoamia monipuolisia mahdollisuuksia. ll- kouluttamiseksi sekä st'lle tarpeellisen
33291: meisiä ja varsin suuria puutteellisuUJksia välineistön hankkimiseksi.
33292: esiintyy lisäksi ·riarostutkimuksen teknillisessä
33293: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
33294:
33295: E. J. Paavola. Annas Leinonen.
33296: Irma Karvikko. . Eeles Landström.
33297: Pirkko Aro.
33298:
33299:
33300:
33301:
33302: 95 E 529/66
33303: 764
33304:
33305: IV,419.-Rah.al. N:o 75.
33306:
33307:
33308:
33309:
33310: V. B. Pa.rta.nen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden ve-
33311: turivarikon huoltorakennuksen rakennustöiden aloittami-
33312: seksi.
33313:
33314:
33315: Eduskunnalle.
33316:
33317: Lahden ve.turivarikon olosuihtoot ov:at pääs- lain säädösten vastaavaan kuntoon." Edellä
33318: seet kehittymään täysin kestämättömäksi. Va- esitetty simatti on otettu pöytäkirj:asta, jossa
33319: rikko on rakennettu vuonna 1895 ja sellai- em. vaatimukset on esitetty VR:n 2 kone-
33320: senaan on vielä käytössä. Ymmärtää hyvin, piirin päällikölle.
33321: etteivät olosuhteet enää voi vastata nykyisiä Mainilttujen epäikohtien korjaamiseen on
33322: vaatimuksia, jolloin työntekijäin työskentely- rautrutiehallitukselle myöllilletty aikaa vuoden
33323: tilat ja huoltotarpeet eivät täytä työturvalli- 1967 loppuun mennessä. Asian vallmvuuden
33324: suuslain alkeellisimpiakaan vaatimuksia. rtrukia ei voida ajatellakkioo.n, että mitään jat-
33325: Lahd:en piirin am.m:aJtltientarkastaja on vii- koolkaa enää voitaisiin myörutää, vaan oo
33326: meks~ 20 päivänä marraskuuta 1964 suorilt- Lahden veturitallin huo11toitilat sa.altava ensi-
33327: ta.man.sa tarkastuksen perusteella määrännyt tilassa asianmukaiseen kuntoon. Rahanpuut-
33328: m.m. seuraavaa: "Todettiin, että veturitallin teen ·takia ei ole miltään korjaustöitä voitu
33329: työolosuhteet ovat täysin ala-.arvoisessa kun- ottaa ohj1elmaam. Lahden varikon kohdalla.
33330: ll08SIIl, joten ne eiväJt missään suhJt.eessa vas- Ott:tae.n huomioon nykyisen tilaniteen lienee
33331: taJa voimaf!Sa olevan työturvallisuus1adn vaa- käytännöllisi.nJtä kii:ooell:isEBti toteu1:Jtaa ensin
33332: timuksia. VeturitaJllin suhteellisen alhainen Lahden varilkon huoltor~ennuksen aikiaan-
33333: läanpötila kylmänä vuodoo aikana, :MBvaus- sa:a.minen. Rautatiehalliltuksen piirissä lt.unne-
33334: morutJtujen kosteus ja ovien suuret raot ai'- taan hyviin :asiantilan vakavuus, mutta käy-
33335: he.uttaWlit siellä työslreniteleville. työntekijöille tännön toE.enpi.teisiin ei ole. auennurt mah-
33336: helposti terveydellisiä hailttoja. Varsinaiset dollisuuksia.
33337: sosiaalitilat puuttuvat kokonaan. Huonokun- VR:n 2 konepiirin alueella on ltoibeutebtu
33338: toisia pukukaappeja, jQita on aivan liian vä- eräitä välttämättömiä vastaavia lrorjausWiltä,
33339: hän, on sijoitettu eri puolille tallin seinus- mutta Lahden kohdalla ei asia ole saanut
33340: :toille. Pesupai.klmltla on eräässä Wlin osassa myönteistä ratkaisua.
33341: ru<>Steineri peltikaukalo aivan korkeapaine.- Edellä esiOOttyyn viiltate.n esitämme kun-
33342: kiwttila.n vieressä. Lisäksi heikkokuntoisessa :nöoittavasti,
33343: hikoiluhuon0098a on suihku, jonka työnlte.ki-
33344: jät ovat omilla varoill:aan han:kkiJloot, ettei että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33345: pesuvetltä tarvitse kail11:.1aa toiselita puolelta tulo- ja menoarvioon 100 000 marka.n
33346: hallia. Edellä esitetyn perusteella kehoitan määrärahan Lahden veturivarikon
33347: Teiltä ensi tilassa ryhtymään työturvallisuus- huoltorakennuksen suunnittelu.a ja töi-
33348: lailll 299/58 säännösten edellyttämiin toimen- den aWittamista varten.
33349: pilteisii.n mainittujen tilojen saadltamiseksi
33350: Helsingissä 27 päiväJnä huhtikuuta 1966.
33351:
33352: BDSio Partanen. Uuno Takld.
33353: Osmo Kock. V. 0. Mäkinen.
33354: 755
33355:
33356: IV,420.-Ra.h.al. N:o 76.
33357:
33358:
33359:
33360:
33361: Saim.o ym.: Moorärahan osoittamisesta avustukseksi kuntien
33362: neuvolatoiminMSsa otettavien irtosol1tnäytteiden tutkimus-
33363: kustannusten osittaiseen korvaamiseen.
33364:
33365:
33366: Eduskunnalle.
33367:
33368: Maassamme on kehitetty naisten joukikotar- edellyttää, että kunnille äitiys- ja lastetn-
33369: kastusjärjestelmä, joika varsin tehokkaasti tuo oouvolatyohön osoi.tetta'V'ia varoja lisälbtäisiin
33370: esiin niissä ikäluokissa tavattav&t kohdun sen verran, e:ttä se riittäisi peittämään puo-
33371: kauLaosan syöpiiltapaukseit varhoaiS- ja esiastei- let näytteiden tutkimisen aiheutJtam.ista kUB-
33372: neen, missä niitä useimmm tilastojen mukaan tannuksista. Kun maaBSamme syntyy vuo-
33373: ilmenee, so. 40-50-vuotiaiUa. Kehitys on kui- sittain n. 80 000 lasta, tarvittaisiin ta:rkoituk-
33374: tenkin kaikkialla maailmaam kul·kemassa sel- soon valtion varoja n. 400 000 mk.
33375: laiseen suuntaan, että tätä vaM'!aJ.lista syöpä- Edellä esitettyyn viitaiten ehdota:mme Jron-
33376: tautia esiinJtyy vuosi vuodelta enemmäin myös nioi1Jtavasti,
33377: nuoremmissa ikäluokissa. Koska se viimeksi
33378: maiimtui,Ue on nimenomaan äitien sairaus, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33379: voiltaisiin asiOOJtunJtijain !käsityksen mukla:aa:t valticm varsinaiseen tulo- ja meno-
33380: saada v-arsin käyttökelpoinen nuorempien ikä- arvioon mk 400 000 suuruisen arvio-
33381: ryhmioo tarkkailujärjestelmä aikaan si.ten, määrärahan käytettäväksi avustuksen.a
33382: että äideiltä silloiln, kun raskaus todetaan ja kuntien äitiys- ja lastenneuvolatoimin-
33383: tOinen kun he tulevat synnytyksen jälkeen taan äideiltä neuvoZatoiminnan yhtey•
33384: lääkärin suorittamaan jälkitarkastll!kseen, dessä otettavien irtosolunäytteiden tut-
33385: Otettaisiin ns. irtosolunäyte synnytyselimistä. kimuskustannuksien osittaiseksi lorJr.
33386: Tämä olisi suuremmitta järjestelyittä aikaan- vaamiseksi valtion vo,roin.
33387: saatavissa kaildrialla maassamme, mutta se
33388: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
33389:
33390: Sylvi Saim.o. Alli Vaittinen.
33391: Katri Helena Eskelinen. Kerttu Saalasti.
33392: Aune Salama.
33393: 756
33394:
33395: IV,421.-Rah.al. N:o 77.
33396:
33397:
33398:
33399:
33400: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien avustamiseksi
33401: naispuolisen väestönsä kohtusyöpäjoukkotarkastusten toi-
33402: mittamista varten.
33403:
33404:
33405: Eduskunnalle.
33406:
33407: Kohdun kaulaosan syövän varhais- ja esi- tenkllialil pidettävä asianmukaisena, että kun-
33408: asteiden toteamiseksi on Suomessa pel'U800el- naJt joutuvat yksin kaJlltamaan kaikki joukkoc
33409: listen ja vieläkin oo:ilttain jatkuvien kokeilu- tarkastuksista aiheurtuv81t menot. Käsityk-
33410: jen pohjalta luotu menrert:Jtelytapa, naisten semme mukaan olisi valtion osallistuttava
33411: säännönmukaiset joukkotal'lkastukset, joita myös tämän tery;eydenhoito:työn rahoittami-
33412: käyttäen on viime vuoden loppuun mennessä seen. Koska sen avulla aikaansaatava talou-
33413: tutkittu yli 60 000 naista. Tarkastusten pe- dellinen säästö kohdistuu lähinnä sail'laaloiden
33414: rusteella on yli 400 naista saaJtu niin ajoissa ylläpitoon, josta vaLtio yleensä maksaa 50%
33415: ho1toon, että he mitä todennälköisimmin ovat (tämänWarutuiset potilarut on hoidettava kes-
33416: pelastetut tältä syöpäJtaudilta. kussairaaloissa) , olisi nä:hdäksemme valtion
33417: Tätä menettelytapaa luotaessa tarvittavat avun tähän työhön oLtava v:astaavasti 50 %
33418: kokeilut on suurimmaksi osaksi mhoitettu joukkotal'lkastusten kustannuksista.
33419: lahjavaroin. Jat:kuvrut, :kokeiluj·en p·erusteella Nykyiset säännönmukaiset joukkotar.kasttik-
33420: käyntiin .pannut joukkotarkastukset taas ra- set järjestetään yleensä siten, että kunakin
33421: hoitetaan kuntien - maruaiskurutien, kauppa- vuonna kutsutaan tarkastukseen mieluimmi.n
33422: loiden ja kaupunkien - tarkoi·tusta val'lten ai.nakin lrolme ikäluokkaa, so. kulloinkin ,cy.
33423: myöntämillä määrärahoilla. Tänä vuonna jo symyksessä oleV~ana vuonna 40, 45 ja 50
33424: lähes puoLet maamme lkunnista OIIl tehnyt!; vuotta täyttävät naiset. Ta11kastukseen tällä
33425: tällaisten joukkotarkastusten järjestämisestä perusteella; kutsuttavia naisia olisi vuosittain
33426: päätöksen.. silten arviolta eninitään 150 000. Kustaamukset
33427: Tällainen lterveydenhoitotyön mu()lt;o on to- :tarkastettavaa kohden arvioidaJan 15 mar-
33428: dettu tehokkaaksi, koska joukkotarkastusten . kaksi, josta ehdottamamme valtionapu olisi
33429: perusteella hoitoon määrättyjen potilaiden puolet eli mk 7,50.
33430: hoitoaika sairaaloissa on vain murto-osa siitä EdeUä esitettyyn viitarten ehdotamme kun-
33431: hoitoajasta, mikä on v:arwttav:a sellaiselle po- nioittavasti;
33432: tila&le, jonka koihdnn kaulaosan 'syöpä ·on
33433: päässyt!; leviämään lähikudoksiin ennen sen että Eduskunta ottaisi vwaden 1967
33434: toteamista, saavutetaan näillä tarkastuksilla valtion varsinaiseen tulo- ja meno-
33435: terveydenhoidollisten tulosten lisäksi talou- arvioo;n 1125 000 markan suuruinen
33436: dellista säästöä. Tämä säästö voidaan jo nytt arviomäärärahan käytettäväksi niiden
33437: arvioida useiksi miljoollliksi markoiksi pelkäs- kuntien avustamiseen, jotka järjestä-
33438: tään sairaalakustannusten osalJta. vät naispuolisen väestönsib joukkotar-
33439: Suomessa kehitetty joukkotarkastusten to- kastuksen kohdun kauwosan syövän
33440: teuttamistapa on onnistUI!Jtu sa~amaran. ikustan- varhaistoteamiseksi.
33441: nuiksiltaan varsin kohtuulliseksi. Ei ole kui-
33442: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
33443:
33444: Sylvi Saimo. Kerttu Saalasti.
33445: Katri-Helena Eskelinen. Aili Vaittinen.
33446: Aune Salama.
33447: 757
33448:
33449: IV,422.-Rah.al. N:o 78.
33450:
33451:
33452:
33453:
33454: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen--Kan-
33455: gasniemen tien suunnitteluun.
33456:
33457:
33458: E d u s k u n n a 11 e.
33459:
33460: Lievestuore-Koogasn:iemi välinen nykyi- nopeasti valmiksi. Lisäksi edellämainittu Lie-
33461: sin käyrt;össä oleva maaiDitie on !llykyisillään vestuore-Kangasniemi suunniltteilla oleva
33462: erittäin pahasti routiva ja mutkaisuurtensa tioesuulllta on huomattavasti lyhempi, sekä
33463: takia erittäin vaarallinen. Tie ja vesiraken- maastonsa puolesta edullisempi kuin n)11kyisin
33464: nushalliJtuksen toimeksiannosta on jo vuosia käytössä oleVIa maantie.
33465: sitten tehty alustavat suunnitelmat edellä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme lnm-
33466: mainiJtrm rtien ra.mentamiseksi nykyisiä kulku. nioittavasti,
33467: neuvoja. ja turvallisuutta vastaavaksi. - Kun
33468: tie tulisi palvelemruan suurta li:i;kenn:että ja että Eduskunta ottasi vuoden 1967
33469: se niveltyisi nyt jo ra:kenteilla olevien Jyväs- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
33470: kylä-HankasaJ.mi-Pieksämäki ja Jyväskylä määrärahan Lievestwore-Kangasniemi
33471: -Hankasalmi-Kuopio maanteihin, olisi lo- välisen tien lopullise,n suunnitelman
33472: pullinen suunnitelma saatava mahdollisimman aikaansaamista varten.
33473: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
33474:
33475: Sylvi Saimo. Sakari Knuuttila. Wiljam Sarjala.
33476: 758
33477:
33478: IV,423. - Ra.h.al. N: o 79.
33479:
33480:
33481:
33482: T. Salo ym..: Määrärahan osoittamisesta radiopuhelinverkon
33483: aikaansaamiseksi Pohjois-Lapin erämaa-alueille.
33484:
33485: E d u s k u n n a 11 e.
33486:
33487: Lapin syrjäseutujen puhelinolojen paran- tarkoittaisi n. kahdenkymmenen radiopuheli-
33488: tamiseksi on posti- ja lennätinlaitos viime men ja niiden tarvitsemien tukiasemien hin-
33489: vuosien ·aikana pyrkinyt määrärahojen puit- taa asennuskustannuksineen.
33490: teissa tekemään parhaansa. Kuitenkin on Tämän ohessa perustettavan radioverkon
33491: mm. Inarinjärven rannoilla asuvien kalasta- kautta olisi puhelinverkkoon liitettävissä joi-
33492: jasaamelaisten yhteystarpeen tyydyttäminen takin yleisiä puhelupaikkoja. Tilaajaliittymiä
33493: jäänyt taloudellisten ja teknillisten vaikeuk- siitä olisi luonnollisesti annettavissa myös
33494: sien takia toteuttamatta, vaikka sekä kun- esim. metsä- ja tietyömaille, poroerotuksiin
33495: nanhallitus että saamelaiset itse ovat teh- ja muille tilaajapuhelinta pysyvästi tai ly-
33496: neet lukuisia anomuksia puhelimien saami- hytaikaisesti tarvitseville ao. tukiaseman kuu-
33497: seksi asutuksiinsa. Vaikeutena on erikoisesti luvaisuusalueella. Lisäksi verkosto ratkaisisi
33498: ollut langallisten puhelinyhteyksien hankala laajan erämaaseudun alueella sattuvan pe-
33499: ja suuria kustannuksia kysyvä rakentaminen lastuspalvelun suuretsintöjen yhteyskysymyk-
33500: kyseessäoleviin maastollisesti rikkanaisiin erä- sen, koska siihen olisi satunnaisesti liitettä-
33501: maaseutuihin. Samanlaisia syrjäisiä asutuksia vissä myös kannettavia ja ajoneuvoihin si-
33502: on myös Enontekiön kunnan syrjäseudulla. joitettavia radiopuhelimia.
33503: Kun mm. kotimainen teollisuus nykyisin Lukuisat vaitionkin laitokset Lapissa ovat
33504: jo pystyy toimittamaan eri tarpeisiin sovel- järjestäneet omia sisäisiä yhteyskysymyk-
33505: tuvia radiolaitteita, on jo kauan sitten he- siään hankkimalla tukiaseman ja siihen liit-
33506: rännyt ajatus ratkaista tällaisen haja-asu- tyviä radiopuhelimia. Näin on laita mm. tie-
33507: tuksen puhelintarve siten, että hankittaisiin ja vesirakennuslaitoksen, metsähallinnon, il-
33508: radioasemia, joilla järjestettäisiin radioteitse mailuviestin, poliisi- ja palotoimen, rajavar-
33509: yleiseen puhelinverkkoon liittyviä puhelimia tiolaitoksen sekä valtion yksityistenkin voi-
33510: näiden saamelaisten asumapaikoiUe. Tämä malaitosyhtiöiden joiden yhteysverkostot kui-
33511: olisi kiistattomasti taloudellisin ratkaisu tenkin ovat suurelta osalta liikkuvia (ajo-
33512: asialle. Jotta kuitenkin yksityisten tilaajien neuvoihin asennettuja ja kannettavia) ra-
33513: liittyminen tällaiseen radioverkkoon olisi diopuhelimia varten. Metsähallinnolla on La-
33514: mahdollista, olisi voimassaoleviin Hittymis- pissa kuitenkin radioverkkoja myös kiintei-
33515: maksuihin koskeviin ohjeisiin tehtävä lisäys, de~ metsätyömaiden puhelinyhteyksinä, jol-
33516: jonka mukaan tällaisen tilaajaliittymän liit- lainen järjestelmä sopivasti täydennettynä
33517: tymismaksuna matkasta huolimatta olisi nor- vastaisi edellä tarkoitettua erämaa-asutusta
33518: maalin liittymän pääsymaksu, koska sen kus- palvelevaa radiopuhelinverkostoa.
33519: tannuksetkaan eivät olisi verrannollisia ti- Esitämme edellä sanotun perusteella,
33520: laajien etäisyyteen tukiasemasta. Myös olisi
33521: sallittava tarvittava lievennys puhelinsalai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33522: suutta koskeviin säännöksiin, jotta tällaiseen tulo- ja menoarvioon 170.000 markan
33523: yhteiseen verkkoon olisi mahdollisuus kytkeä määrärahan radiopuhelinverkon ai-
33524: useita tilaajaliittymiä. kaansaamiseksi Pohjois-Lapin erämaa-
33525: Suunnitelman toteuttamiseksi tarvittava alue~1le.
33526: määräraha olisi arviolta 170.000 mk, mikä
33527: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
33528:
33529: Tuure Salo. Pirkko Aro.
33530: 769
33531:
33532: IV,424.-Rah.al. N:o 80.
33533:
33534:
33535:
33536:
33537: Sandelin: llfäärärahan osoittamisesta Kangasalan virastotalon
33538: rakennmtöiden aloittamiseen.
33539:
33540:
33541: E d u s k u n n a ll e.
33542:
33543: Kangasalan kunnan alueella valtion viras- dyttäisi kuntalaisia, vaikka paikallisten viran-
33544: tot kuten posti, verotoimisto ja poliisi toimi- haltijain taholta on tehty kaikki voitava asia-
33545: vat ahtaissa ja epäkäytännöllisissä huoneti- kaspalvelun tehostamiseksi.
33546: loissa. Verotoimistolle ja poliisille on vuok- Virastotalon rakentaminen on ollut vireillä
33547: rattu huoneistot yksityisiltä. Nämä. huoneis- v: sta 1957 alkaen, mutta tuloksetta. Kunnan
33548: tot eivät ole suunniteltu toimistokäyttöön. viranomaisille annettiin v. 1957, jolloin tontti
33549: Varsinkin poliisilaitoksen kohdalla on tilanne luovutettiin valtiolle, lupaus, että rakennus-
33550: vaikea, koska nykyisin ei voida järjestää te- työt toteutetaan ik:iireellisesti. Tätä lupausta
33551: hokasta päivystystä, joka Hämeen läänin suu~ ei ole valtion puolesta täytetty.
33552: rimpiin kuuluvassa nimismiespiirissä olisi Kangasalan kunnan alueella on parin viime
33553: välttämätöntä. Pidätettyjen huone sijaitsee talven aikana esiintynyt työttömyyttä raken-
33554: aivan erillään vanhassa puurakennuksessa, nustyöntekijöitten keskuudessa. Tänä talve-
33555: joka ei täytä sen enempää turvallisuus- kuin nakin on noin 150 työntekijää vailla työtä.
33556: palomääräyksiäkään. On hyvin oletettavaa, Tilanne tulee todennäköisesti olemaan talvi-
33557: että paloviranomaiset kieltävät koko -raken- kautena 1966-1967 yhtä heikko. Näino'llen
33558: nuksen käytön. virastotalon rakennustyö huomattavalla ta-
33559: Verotoimisto toimii vanhassa teollisuuskiin- valla auttaisi myös työllisyyttä.
33560: teisössä, johon ei ole voitu järj.estää tarpeel- Suunnitelmat rakennustyötä varten ovat
33561: lisia kokous- ym. ti:l.oja. Arkistolain edellyt- niin pitkällä, että töiden aloittamiseen ei ole
33562: tämät tilat puuttuvat kokonaan. esteitä.
33563: Posti työskentelee v. 1912 valmistuneessa Edellä mainittuun vitaten ehdotan kun-
33564: rakennuksessa. Nykyiset toimitilat eivät täytä nioittaen,
33565: edes työturvallisuuslakien vaatimuksia. Mai-
33566: nittakoon lisäksi, että rakennus tulee puret- että Edmkunta ottaisi vuoden 1967
33567: tavaksi, koska se sijaitsee osittain liikenne- tulo- ja menoarvioon 500 000 markatn
33568: alueella. TVH: n laatimat tien parantamis- suuruisen määrärahan Kangasalan vi-
33569: suunnitelmat valmistuvat syksyyn mennessä. rastotalon rakennustöiden aloittamista
33570: On selvää, että virastojen toiminta ei varten.
33571: näissä olosuhteissa ole sellaista, että se tyy-
33572: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
33573:
33574: Valdemar Sandelin.
33575: 760
33576:
33577: IV,425. - Rab..al. N: o 81.
33578:
33579:
33580:
33581:
33582: Sillantaus ym..: Määrärahi'rtn osoittamisesta kokonaistutkimuk-
33583: sen suorittamiseksi Jä1·vi-Suomen vesireittien rakentamista
33584: varten.
33585:
33586:
33587: Eduskunnalle.
33588:
33589: Eduskunta hyväksyi huhtikuun 10 pnä Kuljetusolojamme tullaan kyseellisen tut-
33590: 1964 yksimielisesti edustaja Tuulen ym. kimuksen perusteella saatavien lainojen pe-
33591: aloitteen pohjalla toivomuksen "että hallitus rusteella jatkuvasti parantamaan ja mieles-
33592: suorituttaisi Järvi-Suomen kanavoiruismah- tämme olisi välttämätöntä, että tutkimus suo-
33593: dollisuuksista teknillis-taloudellisen tutkimuk- ritettaisiin ensi tilassa myöskin merikanavoi-
33594: sen sitten, kun varoja ja tutkijavoimia on misen osalta. Erittäin tärkeätä tämä olisi
33595: tarkoitukseen käytettävissä 1'. myös sen vuoksi, että parhaillaan meillä on
33596: Saman vuoden keväällä myönsi Maailman- suunnitteilla monia tälle asialle läheisiä hank-
33597: pankki maallemme lainan käytettäväksi keita kuten maan eteläosan käyttövesikysy-
33598: kaikki kuljetusmuodot huomioon ottaen kul- myksen ratkaisu, jätevesien johtaminen me-
33599: jetus- ja liikenneolojemme kehittämiseksi. reen ja uittokanavien saaminen myös meren
33600: Kun lainan myöritämiseen liittyi ehto, että yhteyteen.
33601: maamme suorituttaisi kansainvälistä asian- Kun näitä kaikkia tutkimisen arvoisia
33602: tuntija-apua hyväksi käyttäen alan tutkimuk- hankkeita pyritään ajamaan kiireellisinä,
33603: sen, on sittemmin hollantilaisen Nedeco-yh- olisi aika ryhtyä laatimaan yhtenäistä koko-
33604: tymän toimesta tutkimus suoritettu. Vesikul- naissuunnitelmaa vesikuljetusmahdollisuuk-
33605: jetusten osalta tutkimuksessa on kiinnitetty siemme parantamiseksi merilaivakuljetus ta-
33606: erityistä huomiota uittokanavien parantamis- voitteena, jolloin ilmeisesti voitaisiin myös
33607: tarpeeseen. Suurimpana haittana sisävesilii- osa viitatuista tavoitteista tutkia. Myöskin
33608: kenteelle mainitaan kuitenkin talvi eräiden Nedecon mielestä vaatii kuljetusolojemme ke-
33609: muiden jo ·tiedossamme olevien haittateki- hittäminen tähänastista yhtenäisempää suun-
33610: jöiden kanssa. Tämän johdosta voidaan täs- nitelmaa ja välttämätöntä koordinointia eri
33611: säkin yhteydessä todeta, että meillä niinkuin kuljetusmuotojen välillä.
33612: kaikissa muissakin samoilla leveysasteilla Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33613: olevissa maissa haittaavat ilmastolliset teki- nioittaen,
33614: jät vesikuljetuksia, mutta näistä haittateki-
33615: jöistä huolimatta on muualla maailmassa mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
33616: Neuvostoliitossa ja Yhdysvalloissakin pidetty den 1967 tulo- ja menoarvioon 50.000
33617: välttämättömänä rakentaa merikanavia myös markan siirtomäärärahan suunnitel-
33618: näillä leveysasteilla. Niinpä myös Nedecon man laatimista varten tekniUistalou-
33619: lausunnossa epäilysten esittämisestä huoli- dellisen kokonaistutkimuksen suoritta-
33620: matta todetaan että "asiantuntijaryhmä kan- miseksi Järvi-Suomen vesireittien ra-
33621: nattaa laajan tutkimuksen suorittamista si- kentamista ja merikanavoimista var-
33622: sävesistöjen laivaliikenteen mahdollisuuk- ten.
33623: sista".
33624: Helsingissä 29 päivänä hul1tikuuta 1966.
33625:
33626: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen.
33627: 761
33628:
33629: IV,426.- Rah.al. N: o 82.
33630:
33631:
33632:
33633:
33634: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkänsalmen silta-
33635: työtä varten.
33636:
33637:
33638: Eduskunnalle.
33639:
33640: Kysymys Särkänsalmen pengerrys- ja silta- .ta-alueiden pengertämisestä ovat valmiit ja
33641: työn aloittamisesta ja liikenneyhteyksien pa- ne on TVH hyväksynyt. Tätä siltaa varten
33642: rantamisesta Rymättylän saaristokunnan ja ovat jo luonnon perustukset hyvät, vahvat
33643: mantereen välillä ovat jo vuosikausia olleet kallioiset rannat, joiden pengertämisen jäl-
33644: vakavan valmistelutyön alaisina ja odottavat keen varsinaisen sillan osuudeksi tulisi n.
33645: kiireellistä ratkaisuaan. 120 m. Sillan jatkuva viivästyminen herät-
33646: Nykyisellään tilanne on muodostunut täy- tää levottomuutta, sillä mm. teollisuuden pii-
33647: sin kestämättömäksi, sillä n. 650 m:n levyi- rissä voi syntyä tarve hakeutua muualle,
33648: senä väylällä, joka eroittaa saariston mante- mikä merkitsee uusia vaikeuksia ko. alueen
33649: reesta, välittää liikennettä vain vanha lossi, asukkaille.
33650: jonka liikennöimiskelpoisuuden hyväksi on Tulo- ja menoarvioon merkittyjen ja aloi-
33651: tehty kaikki se, mikä on mahdollista, mutta tettavaksi suunniteltujen muiden silta- ja tie-
33652: tuntikausia kestävistä jonotuksista ei siltaa töiden rinnalla puolustaa hyvin paikkaansa
33653: rakentamatta tällä tiellä päästä. Särkänsalmen sillan aikaansaaminen, jonka
33654: Suoritettujen laskelmien mukaan kysymyk- merkitys koko suomenkielisellä saaristo-
33655: sessä on valtakuntamme vilkbimmin Hiken- alueella elävä:lle väestölle on hyvin suuri, ja
33656: nöity lautta, jossa kuormitusta kesäaikaan on jonka tarpeellisuutta ei kukaan ole voinut
33657: n. 1 250 ajoneuvoa vuorokaudessa, v: n 1965 asettaa kyseenalaiseksi.
33658: huippukuormituksen noustessa 2 000: een. Täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
33659: laisen sulun takana on myös se teollinen toi-
33660: minta, jota Rymättylässä nykyisin on, ja joka että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33661: tarjoaa työtä n. 50 henkilölle. Teollisuuden- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
33662: km kehittämiselle olisi alueella hyvät edelly- kan määrärahan Särkänsalmen penger~
33663: tytkset, sillä esim. satama on erinomainen. rys- ja siltatyön aloittamista varten.
33664: Suunnitelmat sillan rakentamisesta ja ran-
33665: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
33666:
33667: Sylvi Siltanen. Esko Niskanen.
33668: Voitto Hellsten. Reino Breilin.
33669:
33670:
33671:
33672:
33673: 96 E 529/66
33674: 762
33675:
33676: IV,427.- Rah.al. N:o 83.
33677:
33678:
33679:
33680:
33681: Siren ym..: Määrärahan osoittamisesta jalankulkutunnelin ra-
33682: kentamiseksi ja asemalaiturien suurentamiseksi Keravan
33683: asema-alueella.
33684:
33685:
33686: Eduskunnalle.
33687:
33688: Voimakkaasti kehittyvän ja jatkuvasti teol- · Kun tätä luvatonta kulkua ei ole voitu eikä
33689: listuvan Keravan kauppalan keskustassa si- voida henkilökunnan riittämättömyyden
33690: jaitsee kauppalan rautatieasema, joka on vuoksi tehokkaasti valvoa, on lukuisia onnet-
33691: maamme vilkkaimpia liikennepaikkoja. Sen tomuustapauksia päässyt syntymään.
33692: kautta kulkee päivittäin noin 130 erilaista Keravan ratapihan vaarallisuus ja sen mat-
33693: junaa, joiden matkustajien yhteismäärä nou- kustajiin ja erittäinkin koululaisten vanhem-
33694: see vuorokaudessa lähes 6 OOO:een. Tähän piin synnyttämä epävarmuuden ja turvatto-
33695: määrään sisältyvät myös junaan siirtyvät, muuden tunne voidaan poistaa rakentamalla
33696: eli ns. vaihtomatkustajat. Eniten on matkus- ensi tilassa asema-alueelle ratapihan alittava
33697: tajia ruuhka-aikoina, eli aamuisin työhön jalankukutunnerli sekä levittämällä ja piden-
33698: mentäessä ja iltaisin työstä palattaessa. Vil- tämällä asemalaitureita.
33699: kas junaliikenne ja raiteiden väliset ahtaat Tähän lieneekin nyt mahdollisuuksia, koska
33700: laiturit ovat tehneet asema--alueesta erittäin tietämämme mukaan äskettäin vahvistetussa
33701: vaarallisen niin matkustajille kuin muillekin Keravan ratapihasuunnitelmassa tällaisia toi-
33702: ratapihaa käyttäville. Luvatonta radan ylit- menpiteitä myös edellytetään.
33703: tämistä tapahtuu myös runsaasti, sillä asema- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
33704: alueen itäpuolella asuvat matkustajat eivät nioittavasti,
33705: junalle kiirehtiessään käytä etäämpänä ole-
33706: vaa ylikulkusiltaa, vaan oikaisevat ratapihan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33707: poikki melko säännöllisesti. Näin tekevät tulo- ja menoarvioon 2 300 000 mar-
33708: myös tavara-aseman asiakkaat samoin kuin kan suuruisen määrärahan jalankulku-
33709: monet muutkin henkilöt, jotka käyvät asioi- tunnelin rakentamiseksi ja asemalaitu-
33710: massa kauppalan keskustassa. Näin tekevät rien leventämis- ja pidentämistöiden
33711: valitettavasti myös hyvin monet koululaiset. suorittamiseksi Keravan asema-alueella.
33712: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
33713:
33714: Eino Siren. Sinikka Luja.
33715: 763
33716:
33717: IV,428.- Ra.h.al. N: o 84.
33718:
33719:
33720:
33721:
33722: Siren ym..: Määrärahan osoittamisesta Tikkurilaan rakennetta-
33723: van valtion virastotalon rakennustöiden aloittamiseksi.
33724:
33725:
33726: Eduskunnalle.
33727:
33728: Helsingin maalaiskunnan asukasmäärä on alkeellisissa olosuhteissa. Tämän seikan on
33729: viimeisten 18 vuoden aikana kasvanut yli todennut myös Eduskunnan oikeusasiamies
33730: viisinkertaiseksi ja oli ennakkotietojen mu- vuodelta 1962 antamassaan tarkasttiskerto-
33731: kaan vuoden 1965 lopulla noin 60 000 henkeä. muksessa. Valtion virastotalon rakentaminen
33732: Lähivuosien aikana tulee väestön kasvu ole- Tikkurilaan on siis välttämätön ja kiireel-
33733: maan vieläkin voimakkaampaa suunnitteilla linen.
33734: olevien uusien kerrostaloalueiden ja muiden Tietoisena poliisilaitoksen ja muidenkin
33735: asumataajamien tultua täysin rakennetuiksi. eri paikkoihin sijoitettujen valtion virastojen
33736: Tämän maamme suurimman maalaiskunnan vaikeasta toiminnasta sekä siitä kuntalaisille
33737: hallinnollisessa keskuksessa, Tikkurilassa, ole- aiheutuneesta suuresta hankaluudesta, Hel-
33738: vat valtion eri virastot toimivat ahtaissa ti- singin maalaiskunta on 10. 5. 1961 lahjoit-
33739: loissa ja etää:llä toisistaan. Vaikeimmassa ase- tanut valtiolle virastotalon rakentamista var-
33740: massa on poliisilaitos, joka vanhan poliisi- ten noin 5 000 m2 suuruisen tontin erittäin
33741: talon ikäytyä ahtaaksi, on joutunut useam- sopivalta paikail.ta kunnan keskuksesta, Tik-
33742: paan otteeseen sijoittamaan osastojaan poliisi- kurilasta. Tämän lisäksi on kunnanvaltuusto
33743: aseman ulkopuolelle vuokrahuoneistoihin. Ku- myöhemmin myöntänyt valtiolle käyttöoikeu-
33744: luvankin vuoden aikana on laitoksen pakiko den lahjoitettuun tonttiin liittyvään noin
33745: vuokrata lisää työtiloja kasvavalle henkilö- 1600 m2 suuruiseen lisäalueeseen. Valtio
33746: kunnalleen. on ottanut lahjQitU!ksen vastaan ja rakennus-
33747: Vanha poliisitalo, joka on rakennettu 1920- hallituksessa valmistetaan parhaillaan viras-
33748: luvulla alle 10 000 asukkaan tarpeita varten, totalon lopullisia piirustuksia. Suunnitellun
33749: ei täytä enää edes viiJttävästikään nykyajan virastotalon kerrosala olisi 6 090 m2 ja tila-
33750: vaatimuksia. iSen tilat ovat täysin riittämät- vuus 25 250 ms sekä sen arvioitu kustannus-
33751: tömät ja huonokuntoiset myös niiden noin arvio noin 3 300 000 markkaa.
33752: 1 000 pidätetyn henkilön osalta, joita joudu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33753: taan vuosittain asemalla olosuhteiden pakosta nioittavasti,
33754: säilyttämään. Kun asemalta puuttuvat lisäksi
33755: vesijohdot, peseytymistilat, vaatteiden kuiva- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33756: tustilat s~kä asianmukaiset sisäkäymälät, on tulo- ja menoarvioon 3 500 000 markan
33757: todettava, että niin pidätettyinä olevat hen- määrärahan Tikkurilaan rakennettavan
33758: kilöt kuin heidän vartijansa:kin joutuvat elä- valtion virastotalon rakennustöiden
33759: mään ja toimimaan tässä talossa erittäin aloittamista varten.
33760: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
33761:
33762: Eino Siren. Sinikka Luja.
33763: 764
33764:
33765: IV,429.-Rah.al. N:o 85.
33766:
33767:
33768:
33769:
33770: Suonpää ym.: Määräraha-n osoittamisesta Ka-ngasalan virasto-
33771: talon rakentamistöitä varten.
33772:
33773:
33774: Eduskunnalle.
33775:
33776: Kangasalan kunnan alueella toimivat val- valtiolle keskeiseltä paikalta virastotaloa var-
33777: tion· viranomaiset täysin tarkoitustaan vas- ten tontin ja talon lopulliset piirustukset
33778: taamattomissa olosuhteissa. Tämä koskee ni- ovat valmistuneet. Useat keskusvirastot ovat
33779: mismiehen kansliaa, poliisilaitosta, postia, asettaneet Kangasalan virastotalon kaikkein
33780: verotoimistoa, vero- ja tutkijalautakuntaa ja kiireellisimpiin kuuluvaksi, mutta siitä huo-
33781: kihlakunnan henkikirjoittajaa. Eräillä näistä limatta ei sitä varten ole esitetty määrära-
33782: ei ole minkäänlaista virkahuonetta. haa. On pidettävä tärkeänä, että rakennus-
33783: Nimismiehen kanslia ja poliisilaitos toimi- työhön saadaan ensi tilassa määräraha ja
33784: vat vuokrahuoneistossa, joka ei ole tällaista virastotalo rakennettua, jotta viranomaiset
33785: käyttöä varten rakennettu ja on tarkoituk- voisivat suorittaa asianmukaisissa olosuhteissa
33786: seen soveltumaton. Pidätettyjä säilytetään eri työnsä, jotka paikkakunnalla tapahtuneen
33787: rakennuksessa, jota ei voida kunnolla läm- voimakkaan kehityksen johdosta ovat suu-
33788: mittää. Kangasalan väkiluku on lähes 14 000 resti lisääntyneet. Erityisen ajankohtaiseksi
33789: henkeä ja edellämainittua virastoa samoin- rakentaminen on katsottava paikkakunnan
33790: kuin eräitä muistakin käyttävät myös lähi- työllisyystilanteen vuoksi.
33791: kuntien asukkaat, nimismiespiiri on Hämeen Edellä esittämäämme viitaten kunnioit-
33792: läänin suurimpia. Verotoimisto työskentelee taen ehdotamme,
33793: huonoissa olosuhteissa, mm. lautakunnilla ei
33794: ole kokoushuonetta. Myös kihlakunnan hen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33795: kikirjoittajan työskentelyolosuhteet ovat tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
33796: puutteelliset ja sitäpaitsi toisen kunnan määrärahan Kangasalan virastotalon
33797: alueella. rakentamistöitä varten.
33798: Uuden virastotalon suunnitelmat ovat ol-
33799: leet vireillä jo vuosia. Kunta on luovuttanut
33800: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
33801:
33802: Leo Suonpää. Kaisu Weckman.
33803: Väinö R. Virta.nen. Kuuno Honkonen.
33804: 765
33805:
33806: IV,430.- Ra.h.al. N:o 86.
33807:
33808:
33809:
33810:
33811: Suorttanen ym;: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan amma-
33812: tillista koulukeskusta varten.
33813:
33814:
33815: Eduskunnalle.
33816:
33817: Kouvolan kaupungissa on parhaillaan ra- pukuompeluosastolla. Näistä osastoista on
33818: kenteilla n.k. Kouvolan ammatillinen koulu- viisi poikien osastoa ja kaJksi tyttöjen osastoa.
33819: keskus. Tämä on maataloushallituksen alai- Oppilaita tähän kouluun otetaan rajoitulr-
33820: nen oppilaitos, joka on muodostettu entisistä setta ympäri maata, joten koulu ei palvele
33821: Säkkijärven nais- ja mieskotiteollisuuskou- yksinomaan paikallista tarvetta.
33822: luista, joista ensiksi mainittu sijaitsi välillä Valtion tulo- ja menoarvioon v: lle 1966 ei
33823: Valk~alan kunnassa ja viimeksi mainittu ole otettu määrärahaa koulukeskuksen ra-
33824: Kouvolan kaupungissa. Uuden kouluraken- kennushankkeen rahoitukseen enempää kuin
33825: nuksen valmistuttua tulevat molemmat kou- tarvittavien opettajien ja toimihenkilöiden
33826: lut Kouvolaan. Kotitalous- ja kotiteollisuus- .toimien perustamiseenkaan. Koulun johto-
33827: oppilaitoksista 19.1.1962 annetun lain 14 kunta on ehdottanut, että perustettaisiin seu-
33828: § : n mukaan voidaan tulo- ja menoarvion ra- raavat opettajien toimet: pukuompeluopin
33829: joissa myöntää yksit~luontoisille oppilaitok- ammattiopettajien toimi, A 18 pl., maatalous-
33830: sille avustusta tai .lainaa tahi avustusta ja konekorjausosaston insinööriopettajan toimi,
33831: lainaa yhteensä enint.ään 80 sadalta hyväk- A 23 pl., maatalotl.skonekorjausosaston työn-
33832: syttävistä hankinta- ja rakennuskustannuk- opettajan toimi, A 13 pl., putki- ja levy-
33833: sista valtioneuvoston vahvistamien ehtojen työnosaston ammattiopettajan toimi, A 18 pl.,
33834: mukaan. Ennen kuill, Kouvolan ammatillisen puutyöosaston työnopettajan toimi, A 13 pl.
33835: koulukeskuksen rak~nnustyöt aloitettiin käy- ja kutoma- ·ja liinavaateompeluosaston työn-
33836: tiin neuvotteluja valtiovallan edustajien opettajan toimi, A 13 pl. Kun määrärahaa
33837: kanssa aina ministeritasoa myöten kouluhank- ei ole mainittuihin tarpeisiin, niin tästä on
33838: keen rahoittamisesta, jolloin valtion edusta- seurauksena, että rakennusten valmistuttua
33839: jat ilmoittivat, että sen puolelta tuleva ra- ·28. 2. 1966 maatalouskonekorjausosasto, putki-
33840: hoitus suoritetaan kolmen vuoden aikana. ja levytyöosasto sekä pukuompeluosasto
33841: Tähän mennessä on valtio suorittanut osuu- eivät voi aloittaa toimintaansa, vaan tilat
33842: destaan avustuksena 109 200 mk ja lainana jäävät näiltä osin tyhjiksi.
33843: 226 760 mk. Tehtyjen urakkasopimusten mu- Sen vuoksi edellä esitettyyn viitaten ehdo-
33844: kaan koulukeskuksen rakennukset, jotka ovat tamme,
33845: tilavuudeltaan 19 100 ms, ja joiden kustan-
33846: nukset ovat rakennusten osalta 2 212 850 ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33847: kaluston osalta 268 000 mk, valmistuvat kai- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
33848: kilta osiltaan 28. 2. 1966. Tällöin koulusta kaa, josta 500 000 markkaa avustuk-
33849: tulee 167 oppilaan koulu, jossa annetaan sena ja 500 000 markkaa lainana Kou-
33850: 1-2 vuotista opetusta seitsemällä eri osas- volan ammatillisen koulukeskuksen ra-
33851: tolla, nimittäin puutyöosastolla, rakennustyö- kennusta varten, sekä 52 566 markan
33852: osastolla, maalaustyöosastolla, putki- ja levy- määrärahan saman koulukeskuksen
33853: työosastolla, maa talouskonekorjausosastolla, edellä mainittujen opettajan toimien
33854: kutoma- ja liinavaateompeluosastolla sekä perustamista varten.
33855: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
33856:
33857: Sulo Suorttanen. E. J. Paavola.. Arne Berner.
33858: 766
33859:
33860: IV,4Sl.-Rah.al. N:o 87.
33861:
33862:
33863:
33864:
33865: Suortta.nen ym.: Määrärah.an osoittamisesta Sääksjärven-
33866: Kausalan maantien oikaisu- j~ risteyksen järjestelysuunni-
33867: telman rahoittamista varten.
33868:
33869:
33870: E d u s k u n n a 11 e.
33871:
33872: Iitin kunnan Kausalan kylästä johtaa ete- edellyttää molemmille maanteille yhteistä yli-
33873: lään kaksi varsin vilkkaasti liikennöityä kulkusiltaa Kausalan rautatieaseman lähei-
33874: maantietä, nim. Kausalan-Haapakimolan ja syydessä.
33875: Kausalan-Sääksjärven maantiet. Ne muo- Kun suunnitelman kustannusarvio oli v.
33876: dostavat Kausalan rautatieaseman välittö- 1959 123 milj. mk, niin kustannustason
33877: mässä läheisyydessä kaksi tasoristeystä Kou- nousun huomioonottaen se olisi nykyisin 170
33878: volan-Riihimäen rautatien kanssa, joista milj. vmk, eli 1700 000 nmk.
33879: toinen sijaitsee rautatieaseman itäpuolella, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
33880: toinen sen länsipuolella. Molemmissa tasoris- nioittaen,
33881: teyksissä on tapahtunut useita liikennevahin-
33882: koja. V. 1959 on jo TVH vahvistanut Sääks- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33883: järven-Kausalan maantien oikaisu- ja ris- tulo- ja menoarvioon 1 700 000 markan
33884: teyksen järjestelysuunnitelman rautatienyli- suuruisen määrärahan asianmukaisesti
33885: tyksineen, jonka suunnitelman avulla näiden vahvistetun Sääksjärven - Kausalan
33886: vilkkaasti Hikennöityjen teiden liikennetur- maantien oikaisu- ja risteyksen järjes-
33887: vallisuutta voitaisiin huomattavasti parantaa telysuunnitelman rahoittamista ja
33888: ja helpottaa Kausalan asutustaajaman asuk- suunnitelman edellyttämien töiden
33889: kaiden rautatien ylittämistä. Suunnitelma aloittamista varten.
33890: Helsngissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
33891:
33892: Sulo Suorttanen. Mikko Ka.a.rna. Yrjö Sinkkonen.
33893: 767
33894:
33895: IV,432.- Rah.a.l. N: o 88.
33896:
33897:
33898:
33899:
33900: Sääskila.hti: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
33901: seksi Kittilä1t kunnan ·muljusta Enontekiön kunnan Nun-
33902: naseen.
33903:
33904:
33905: E d u s k u n n a 11 e.
33906:
33907: Maantien rakentaminen Kittilän kunnan nettua, sillä karjataloustuotteiden markki-
33908: Puljusta Enontekiön kunnan Nunnaseen olisi no1m1seen ei ole mahdollisuuksia. Kittilän
33909: saatava viipymättä työn a!lle. Mainittujen kunnan Kaukosessa on meijeri, joka voisi
33910: kylien väliä on vain 22 km, jolta väliltä vielä ottaa vastaan myöskin Enontekijön kunnan
33911: tie puuttuu. Enontekiöltä on tie Nunnaseen alueelta .tulevan maidon ja joka voitaisiin
33912: ja samoin sieltä on tie Norjaan suoraan myöskin ,kannattavasti keräillä Puljun-Nun-
33913: Kantokeinon kautta Alttaan. Kittiiästä on tie- nasen välisen tien valmistuttua.
33914: yhteys Puljuun, josta Tepaston-Puljun vä- Tulkoon lisäksi mainittua, että työllisyys
33915: linen osuus on öljysorapäällysteinen. Tämä ei ole mitenkään helposti hoidettavissa Kitti-
33916: edellä mainitun tiepätkän teko yhdistäisi Kit- lässä ja Enontekiöllä, joten työkohteena mer-
33917: tilän ja Enontekiön kunnat keskenään; Tä- kitsee tietyön aloittaminen myöskin erittäin
33918: ten saataisiin kahden syrjäisen kunnan kes- tervetullutta lisää. Tietä varten on kaikki
33919: kinäinen yhteys huomattavasti lyhemmäksi. tarvittavat tutkimukset suoritettu ja kustan-
33920: Tiestä on suurta hyötyä kautta:kulkutienä nusarviot olemassa, puutuu vain varat. Kun-
33921: Suomen ja Norjan välillä. Turismi, joka jat- nat ovat myöskin asettaneet tämän tien aivan
33922: kuvasti kehittyy, on suuntautunut jylhien etusijalle sekä Kittilässä että Enontekiöllä.
33923: maisemien vuoksi suuressa määrin Lappiin Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
33924: kaivaten jatkuvasti parempia yhteyksiä. Tä- nioittavasti,
33925: mä tie tulee erittäin suuressa määrin palve-
33926: lemaan juuri matkailijoita. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33927: Enontekijön puolella on monia huomatta- tulo- ja menoarvioon 250 000 markan
33928: via kyliä Nunnasen lisäksi, joissa on viimeis- määrärahan maawtien rakentamiseksi
33929: ten vuosien aikana kiinnitetty huomiota kar- Kittilän kunnan Puljusta Enontekiön
33930: jatalouteen. Kehitys ei kuitenkaan pääse riit- kunnan Nunnaseen.
33931: tävästi elpymään, ellei tätä tietä saada raken-
33932: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
33933:
33934: Eino Sääskilahti.
33935: 768
33936:
33937: IV,433.-Rah.al. N:o 89.
33938:
33939:
33940:
33941:
33942: Sääskilahti ym..: Määrärahan, osoittamisesta maantie n:o 78
33943: perusparannustöide~ suorittamiseksi välillä Ranua-Rova-
33944: niemi.
33945:
33946:
33947: Eduskunnalle.
33948:
33949: Kulkuyhteydet Rovaniemeltä Ranualle ovat suurempi ja että se sen vuoksi tarvitsee va-
33950: pelkästään maantieyhteyksien varassa. Suorin roista leijonan osan. Vaikka myönnettäisiin
33951: yhteys Lapin läänin keslrnksesta on tietä N: o liikennetiheys ja sen sanelemat vaatimukset,
33952: 78 käyttäen, joka samalla jatkuu Pudasjär- niin ei niillä syillä voida vastustaa tällaisen
33953: velle yhtyen siellä Oulun-Kuusamon maan- valtatien kuntoonpanoa, mistä nyt on kysy-
33954: tiehen. Tämä tie on siis Ranuan kunnan mys. Vaikka tällä on suuri merkitys paikalli-
33955: valtasuoni, jota myöten pääasiallinen yhteys selle väestölle sekkä Ranuan ja Rovaniemen
33956: on oman läänin keskukseen ja myöskin ete- kunnille, niin sillä on myöskin huomattavin
33957: lään. suuri valtakunnallinen me:rkitys. Ranuan
33958: Suurin liikenne on luonnollisesti Ranuan- kuntaan ei ole rautatietä, joten se on yksin-
33959: Rovaniemen välillä, joten tämän osuuden omaan maantiekuljetusten varassa ja lähes
33960: kuntoon saaminen on elintärkeä. Lisäksi on yksinomaan tien n:o 78 varassa tapahtuu
33961: syytä mainita, että ·tie on juuri tällä välillä kaikki raskaskin kuljetus.
33962: kaikkein kehnoimmassa kunnossa. Liikenne- Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioit-
33963: turvallisuuskin vaatii pikaista peruskor- tavasti,
33964: jausta, jolloin liikenteelle vaaralliset kurvit
33965: ja mäet poistetaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
33966: TVH: n Lapin piirillä on olemassa tarvitta- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
33967: vat suunnitelmat tien kuntoonpanoa varten, määrärahan maantien n:o 78 perus-
33968: joten tarvitaan vain varoja. Usein väitetään, parannustöiden suorittamista varten
33969: että liikennetiheys on etelässä huomattavasti väUUä Ranua-Rovaniemi.
33970: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
33971:
33972: Eino Sääskilahti.
33973: 769
33974:
33975: IV,434.- Rah.al. N:o 90.
33976:
33977:
33978:
33979:
33980: Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisest(t sero-bakteriolo-
33981: gian labo·ratorion peru,stamisek.si Rovaniemen kaupunkiin.
33982:
33983:
33984: E d u s k u n n a 11 e.
33985:
33986: Serobakteriologian tutkimusten suorittami- että Lapin läänin al11eelta ja alueelle on var-
33987: seksi näytteet on jouduttu Lapin läänin sin runsaasti valtakunnan rajan ylittävää lii-
33988: alueelta lähettämään aina Ouluun ja Helsin- kennettä. Näin ollen kulkutautien yllättävä
33989: kiin ·saakka, koska läänin alueella ei ole täl- esiintyminen .on aina otettava huomioon.
33990: laiseen tutkimustoimintaan soveltuvia labora- Edellä mainituista syistä l;apin läänin
33991: torioita. Tästä syystä, ja kun jo näytteiden alueella olisi kiireellisesti perustettava valtion
33992: kokoaminen usein vie runsaasti aikaa - on- serobakteriologian laboratorio. Sen paikaksi
33993: han Lapin läänin pituus lähes puolet maam- parhaiten sopisi Rovaniemi. Henkilökunta
33994: me koko pituudesta - kuluu näytteidenotto- voitaisiin aluksi palkata tilapäisen henkilö-
33995: hetkestä siihen kun tutkimuksen tulos on kunnan palkkaukseen varatuilla maarara-
33996: näytteiden lähettäjän tiedossa niin paljon hoilla. Laboratorion perustamiseen tarvittai-
33997: aikaa, että se vakavan kulkutaudin kyseessä siin 120 000 mk.
33998: ollen saattaa muodostua potilaalle kohtalok- Yllä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33999: kaaksi. Lisäksi on otettava huomioon, että nioittavasti,
34000: sairausvakuutuksen voimaantultua otettavien
34001: näytteiden määrä on huomattavasti lisäänty- että Eduskutvta ottaisi vuoden 1967
34002: nyt ja työpaine nykyisissä laboratorioissa tulo- ja menoarvioon 120 000 markan
34003: vastaavasti kasvanut. Tilanne Lapin läänin määrärahan serobakteriologian labora-
34004: · alueella onkin kehittynyt tutkimustulosten torion perustamiseksi Rovaniemen
34005: selvittämisnopeuden osalta yhä huonompaan kaupunkiin.
34006: suuntaan. Tilanteen vakavuutta lisää vielä se,
34007: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
34008:
34009: Eino Sääskilahti. Reino Karpola..
34010: Hannes Paaso. Pekka Vilm.i.
34011: Erkki Haukipuro. Veikko Hanhirova.
34012:
34013:
34014:
34015:
34016: 97 E 529j66
34017: 776
34018:
34019: IV,435. - Rah.al. N: o 91.
34020:
34021:
34022:
34023:
34024: U'uitelo ym..: Miijirära:Jui,n osoittmnisesta Tuomwmiemen met-
34025: säopiston rakennustöiden aloittamiseen.
34026:
34027:
34028: E d. u s k u n n a l h.
34029:
34030: Ähtärin kunna.\iSa $ijaitseva Tuomarniemen aloittaa v: n 1966 puolella. 'J'arkoitu]lsee,.. ei
34031: metsäopisto toimii erikoisen huonoi~. osit- ole kuitenkaan määräraitoja käytatävissä. Tä-
34032: tain käytökelvottomissa, rakennu.stiloissa. Suu- män vuoksi ensi vuoden talousarvioon tulisi-
34033: rin osa opiston rakennuksista on hyvin kin ottaa edes pieni summa rakennustöiden
34034: vanhoja, kunno~taan heikkoja ja nykyajan aloittamista varten.
34035: opetukseen täysin sopimattomia. Kehnojen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun.
34036: rakennustilojen vuoksi kurssille ei voida ottaa nioittaen,
34037: oppilaita siinä määrin kuin mitä normaali-
34038: tiloissa opetusta muuten kyettäisiin järjestä- että Eduskunta ottaisi vuode• 196'1
34039: mään. tulo- jtl men.oQ,rviotm 300 000 marka.tt,
34040: Uusien rakennusten suunnittelu on par- mäiirärahom. Tuo~n melsiiopi.sp
34041: haillaan meneillä. Osa suunnitelmista on jo ton mkenw,ustöids• tlloitttlmlata VM•
34042: siinä vaiheessa, että rakennustyöt voitaisiin te•.
34043: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
34044:
34045: Bill() 'O'usitalQ.
34046: 771
34047:
34048: IV,436- J'in.mot. N:o 92.
34049:
34050:
34051:
34052:
34053: Westef'l\Ul4 m.fl.: A,ng(iende anvisande av anslag för utbyg-
34054: gande 8V V «Uwm fisk- tJch trålarharnn.
34055:
34056:
34057: Ti11 'Riksdagen.
34058:
34059: Då den statliga trål~rhli~S~t)mmit:~Sionep, foJ."tsatta fiskh~;tl1,teril!gen ä:r att mottagnin-
34060: för ,'l,l~gefär tre 'år sedan under ordförande- gen. av · fisk i hanmen ordnas sålunda, att
34061: skap av skärgåPdsdelegationens o;rdförapde, möj!igheter för e,q fortsatt rationell fiskför-
34062: pFofessor Ilmari Husti(lh inlämnade sitt be- ädling törefinnes. A vsikten är att bereda
34063: tänkande till statsrådet, föreslogs h1rättande möjlighet :för i ett sep,are skede, rensning
34064: av en trålar- oeh fiskhamn bl. a. i Lovisa, oeh förpaekning av ilanförd fisk för att
34065: Valkom. möta den alltmera hårdnande konkurrensen
34066: Lovisa stad har, i samråd tned den lwm- frän utländBk sida, en konku:rrens som hotar
34067: mitte, som lokalt berett ifrågavarande att beröva den egna fiskarbefokningen dess
34068: ärende, även konstaterat behovet av en tids- levebröd.
34069: enlig, tillräekligt stor hamn för landsijttnitlg Dl i östra delen av Fin.ska viken inga
34070: oeh mottagning av de fiskmäp.g~er, upp- tillfred&Ställande hamnanläggningar för fisk-
34071: gående till ca. 800 QOO 1\:g. vårströmming oeh hantming stå till buds, anser vi det vara av
34072: hmemo~ 1 500 000-2 000 000 kg. tl'!lström- störita vikt, att frågan snarast möjligt får
34073: ming årHgen, som fjskas il}(ffll den ttutän%ta sin slutliga lösning. De totala kostnaderna
34074: hamnens verkningsomrä<le, :för trålarhamnen är enligt detaljerade be-
34075: Då de förefilltligll anlägg:g.ingarna i Lo- Päknin«ar 903 000,.,__, Statens kostna.dsandel
34076: viSil inte l!ingt•e mQtsvarar sitt ändam~l utan i trålfJ,fh~:rmttln me<l en beriiknad 75% in-
34077: synnerligen k~tsamma reparatiQner wb dä. ~ av de totala kostnaderua skulle utgöl.'a
34078: ka5aulfiggningarna i Valkom hamn är av- 677 200.-. Under förutsättnipg att
34079: seqda för handelsfartyg {)Ch s~lunda alltför 100 000,-,-- liltatl'!medel erhålles under ipneva-
34080: hö~ för att fiskebätarna slrnlle lnpu~a an- rande är för jgångsättaudet av arbetena på
34081: vända dem, har åtglirc:ler vidt!!-gits, att genom f•hama.w, i VAJkom. skulle ytterligare krä-
34082: plan~ring av d~t av Lpvisa stad enåom för vas 577 21>0,- i statsansl.ag för projektets
34083: trälarhanmsändamål den 10.1.1963 inköpta fullföli.~de.
34084: området söder om Valkom hamn iordnirigs- Med hii.nvuming tili ovanståeude har vi
34085: stiUa ~n ,P..Imut för f~P~ringe~ växande äran föv~lå,
34086: behov.
34087: Den statliga tJ.'f\l~rbam.Jls~ommitten har på att Rik8dagen i statsförslaget för
34088: ort oeh ställe tidigar~ kcmsttttcrnt områdets år 1967 måttc uppta ett 577 250 mark
34089: lämplighet för ändamålet. Av betydelse för stort anslag för utbyggande av V al-
34090: hela landet oeh av utomordentlig vikt för den kmn fisk- ock tf'dla't'kamn.
34091: Helsingfors den .27 llJ>~il lM6.
34092:
34093: Henrik Westerlund. Lars Lindeman.
34094: Magnus KuU. Kristian Gestrin.
34095: 772
34096:
34097: IV,436. - Rah.al. N: o 92. S1wnwnnos.
34098:
34099:
34100:
34101:
34102: Westerlund ym.: Jl.l äärä1·ahan osoittamisesta V alkon kala- ja
34103: troolarisataman laajentamiseen.
34104:
34105:
34106: E d u s k u n n a ll e.
34107:
34108: Saaristoasiainvaltuuskunnan puheenjohta- ja kalan jatkokäsittelyn kannalta erinomaisen
34109: jan, professori Ilmari Hustichin puheenjoh- tärkeää on järjestää kalan vastaanottaminen
34110: dolla toimineen valtion troolarisatamatoimi- satamassa niin, että saavutetaan mahdolli-
34111: kunnan jättäessä noin kolme vuotta sitten suudet järkiperäisesti jalostaa kalaa edelleen.
34112: mietintönsä valtioneuvostolle se ehdotti pe- Tarkoituksena on myöhemmässä vaiheessa
34113: rustettavaksi troolari- ja kalastussataman luoda mahdollisuus perata ja pakata maihin-
34114: mm. Loviisan Valkoon. tuotua kalaa ulkomaisen, yhä kovenevan kil-
34115: Loviisan kaupunki on yhteistoiminnassa pailun kohtaamiseksi, joka kilpailu uhkaa
34116: asiaa paikallisesti valmistelleen komitean riistää omalta kalastajaväestöltämme sen elin-
34117: kanssa myöskin todennut ajanmukaisen, riit- mahdollisuuden.
34118: tävän suuren sataman tarpeen vuosittain n. Kun Suomenlahden itäosassa ei ole kalan-
34119: 800 000 kiloon nousevan kevätsilakkasaaliin käsittelyyn sopiVIa satamarakenteita, pi-
34120: ja lähes 1 500 000-2 000 000 kiloon nousevan dämme erityisen tärkeänä, että kysymys mah-
34121: troolisilakkasaaliin, jotka kalastetaan aiotun dollisimman pian lopullisesti· ratkaistaan.
34122: sataman vaikutusalueella, maihintuomista ja Troolarisatamasta aiheutuvat kokonaiskustan-
34123: vastaanottamista varten. nukset ovat yksityiskohtaisten laskelmien mu-
34124: Kun Loviisassa olemassaolevat laitteet eivät kaan 903 000,-. Valtion osuus troolarisata-
34125: enää vastaa tarkoitustaan ellei niitä erittäin man kustannuksista 75% panoksen mu-
34126: suurin kustannuksin korjata ja kun Valkossa kaan kokonaiskustannuksista laskien olisi
34127: sijaitsevat laiturirakennelmat on tarkoitettu 677 250,---". Edellyttäen, että tänä vuonna saa-
34128: kauppa-aluksille ja ovat niinollen liian kor- daan valtion varoja 100 000,- Valkon kala-
34129: keita kalastusalusten käytettäviksi, on ryh- sataman töiden aloittamiseen, tarvittaisiin
34130: dytty toimiin Loviisan kaupungin nimen- suunnitelman toteuttamista varten valtion-
34131: omaan troolarisatamatarkoitukseen 10.1. 1963 avustuksena lisää 577 250,-.
34132: ostaman Valkon satamasta etelään sijaitsevan Yllä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
34133: alueen kunnostamisen suunnittelemiseksi ka- nioittaen,
34134: lankäsittelyn kasvavaa tarvetta varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34135: Valtion troolarisatamakomitea on itse pai- tulo- ja menoarvioon 577 250 markan
34136: kalla todennut alueen tarkoitukseen sopi- määrärahan V alkon kala- ja troolari-
34137: vaksi. Koko maan kannalta merkityksellistä sataman laajentamiseen.
34138: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
34139:
34140: Henrik Westerlund. Lars Lindeman.
34141: Magnus KuU. Kristian Gestrin.
34142: 773
34143:
34144: IV,437.- Fin.mot. N:o 98.
34145:
34146:
34147:
34148:
34149: Westerlund m.fl.: Angående anvisande av anslag för bredd-
34150: ning ·av 81•a1'iå bro.
34151:
34152:
34153: T i 11 R i k s d a g e n.
34154:
34155: Svartå bro ( den s.k. Drägsby bron) av förbi Borgå stad som i viss mån avlastar
34156: riksväg 6 och 7 belägen 47 km. från Hel- trycket för brons vidkommande kommer tra-
34157: singfors i Borgå lk. utgör en av våra farli- fikintensiteten på den nuvarande infartsvä-
34158: gaste trafikfällor. Ifrågavarande bro är gen till Borgå stad väster ifrån allt fortsätt-
34159: byggd 1934, endast 6 m. bred och motsvarar ningsvis också i framtiden att vara synner-
34160: pä intet sätt närmelsevis ens rimliga krav ligen stark. Oberoende av den senast nämnda
34161: med hänseende till, att riksväg 6 och 7 är omständigheten, men med tanke på att kost-
34162: en av landets ur trafikintensitetssynpunkt naderna för en brobreddning i stort sett in-
34163: sett livligast trafikerade vägar, och dessutom skränker sig till eller motsvaras av de mate-
34164: av karaktären Europaväg. riella skador på grund av trafikolyckor, som
34165: Den nuvarande trafikintensiteten enligt se- den nuvarande bron förorsakar under rela-
34166: naste undersökningar på riksväg 6 och 7 sti- tivt kort tid, för att inte ens tala om direkta
34167: ger till 7 700 förvandlade personbilsenheter personskador, är orsak nog för att initiativet
34168: i medeltal per dygn. Denna trafikintensitet förverkligas, sävida inte den nya bron som
34169: ligger endast drygt ettusen personbilsenheter anknytes till den blivande motorvägen (ring-
34170: i medeltal per dygn under fastställt beräknat vägen förbi Borgå stad) i skyndsam ordning
34171: behov av motorväg, vilket återigen skulle för- bygges, och anslutes till den nuvarande riks-
34172: utsätta en 13 1/2 m. bred landsvägsbro. Med vägen. ·
34173: hänseende till att trafikintensiteten den när- Med hanvisning till ovanstående har vi
34174: maste tiden beräknas stiga med 10-15 % äran föreslå,
34175: per år är behovet av en breddning av Svartå
34176: bro tili ca. 10 m. en särdeles viktig angelä- att Riksdagen i 1967 års statsförslag
34177: genhet. · måtte uppta ett 300 000 mark stort
34178: Trots att en motorväg i en avlä.gsen fram- anslag för en breddning av Svartå
34179: tid kommer att byggas i fO:rm av en ringväg bro. ·
34180: Helsingfors den 22 april 1966.
34181:
34182: Henrik Westerlund. Victor Procope.
34183: Kristian Gestrin. Magnus Kull.
34184: Ingvar S. Melin.
34185: 774
34186:
34187: IV,437.-Rah.al. N:o 93.
34188:
34189:
34190:
34191:
34192: Westerl\lnd ytn.: Määt·ämhan osoittamisesta Svartån sillan
34193: leventämistä wrten.
34194:
34195:
34196: 1<1 d u s k u n n a ll e.
34197:
34198: Helsingistä 47 km: n päässä PorvOön maa- Yoon kaupun~in ohi kulkevana kehiitienä,
34199: laiskunnassa valtatiellä 6 ja 7 sijaitseva miltä jossain määrin helpottaa siltaan koh-
34200: Svartån silta (n.k. Drägsbyn silta) on vaa- distuvaa painetta, liikennetiheys tulee nykyi-
34201: rallisimpia liikenneloukkujamme. Kysymyk- sellä sisääntulotiellä Porvoon kaupunkiin iän-
34202: sessäoleva vain 6 m leveä silta on rakennettu nestä yhä jatkuvasti myös tulevaisuudessa
34203: 1934 eikä se millään tåvoin vastaa lähestul- olemaan erityisen suuri. Riippumatta vii-
34204: koonkaan edes vähimmäisvaatimuks'ia huo- meksi mainitusta seikastå mutta huomioon
34205: mioon ottaen, että våltatie 6 ja 7 on liiketme- otta~n, että sillan leventämisestä aiheutuvat
34206: tiheydefi puolesta maan vilkkaimmin liikefi- kustannukset suurin Diirtein ovat l'lljoitetut
34207: nöityjä teitä, ja lisäksi sillä on Enrooppatien ja vastaavat niitä liikenneonnettömuuksista
34208: luonne. aiheutuvia ain~llisiå vahinkt>ja, joita nykyi-
34209: Vii:tneisten tutkimusten mukäan valtatie sestä sillasta suhteellisen lyhyessä ajassa
34210: 6: n ja 7: n liikennetiheys kohoaa k~kimää aiheutuu, puhumattakaan suoranaililista hen-
34211: rin 7 700 muunnettuun henkilöautoyksikköön kilövahirtgUista, on olemassa täysi peruste
34212: vuorokaudessa. Tämä liikennetiheys on keski- aloittoon toteuttamiseksi ellei uutta siltaa,
34213: määrin vuorokaudessa vain runsas tuhat hefi· joktt liittyy tulevaafi moottoritiehen (Por-
34214: kilöautoyksikköä vähemmän kuin moottori- voon kaupungin ohituskehätie), kiireelli~sti
34215: tien tarpeelle vahvistettu määrä, mikä puo- i'ak~nneta ja liitetä nykyiseen valtatiehen.
34216: lestaart edellyttäisi 13.5 metrin levyilftä maan- Edellä lausttttuun viitaten ehdotamme kun-
34217: tiesiltaa. Huomioon ottaen että liikennetihey- niöittaen,
34218: den lähiaikoina lasketaan kohoavan 10-
34219: 15 %: lla vuodessa, Svartän sillan leventä- ettii Eduskunta ottaisi vuoden 1961'
34220: mistarve noin 10 metrillä on erityisen tär- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
34221: keää. määriit·ah.an Svartån sillan leventä-
34222: Siitä huolimatta, että joskus tulevaisuu- mistä -~Jarten.
34223: dessa tulee rakennettavaksi moottoritie Por-
34224: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
34225:
34226: Henrik Westerlund. Vioktr P~cope.
34227: Kristian Gestrin. Magnus Kull.
34228: Ingvar S. Melin.
34229: 775
34230:
34231: IV ,438. - Rah.al. N: o 94.
34232:
34233:
34234:
34235:
34236: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta moontien rakennus-
34237: työn jatkamiseksi Ranuan kun.nan Kel4n kyl&tä Telkkä-
34238: liUin.
34239:
34240:
34241: E d u s k u n n a 11 e.
34242:
34243: Rånuan ktttman eteläosassa. aloitettiin muu- kin merkitys. Metsärikkaan alueen halki kul-
34244: tamä. -vuosi sitten n. 16 km pituisen yhdystien ke-vaha muodostuu tiestä käytetty puutavaran
34245: rakentuminen Kelan kylän ja Telkkä.län -vä- kuljetustie. Myös koululaiskuljetusten ja lä-
34246: lille. Viimeksi tietä rakennettiin v. 1962 tal- hes ainoan tulolähteen maidon kuljetuksen
34247: Vtllla työttömyymyöni, jolloin giitä 1fähniHtui järjestämiseksi on tie sa.ata:va koko pituudel-
34248: ä.jöknntoon :Kelan ja Siuruanjoen -välinen ti~ taan rakeillletuksi. Ranua:n kunta on useaan
34249: ®J.1 jt)ka on pituudeltaan n. 8 km. RakenttJ.- otteeseen kiirehtinyt tien rakennustöiden jat-
34250: minen on keskeytetty Siuruanjoeli ylityspai- kamista ja kunta on asettanut thm rakenta-
34251: kati lwhdalle, Keskeyttihuisen syyksi mainit- misen kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäi-
34252: tiin 8e, että met!Jähällitus oli valittanut Siu- selle sijalle. Kun tien rakentamiseen on jo
34253: ruanjokeen tulevasta sillasta ja sillan pai- uhrattu huomattava määrä valtion varoja,
34254: kasta. olisi se saatava kolro pituudeltaan valmiiksi
34255: Kökonaan aloittamatta ja rakentamatta on rakennetuksi ja. tuottavaan käyttöön.
34256: vielii Siuruanjoen ja 'l'elkkälän välinen tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34257: osuus, joka sekin on pituudeltaa.n n. 8 km. nioittaen,
34258: Kun tälläkin rakentamattomalla tieoMlla on
34259: va11hempaakin asrtt\tsta ja uusiA. tiloja on pe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34260: rrtlrteilla, un tien rakentaruista ruyös tälle vä- tulo~ ja menoarvioon 100 000 markan
34261: lille pidettävä aivan välttämättlimänä. Tulee- · mliärärtlfluJn keskeneräh-ekn jääneen
34262: han tällä kahden valtatien, Rantlall-"-Pudas- '»Wil:1f.tien rakennmtyön jatkamiseksi
34263: jiirven ja Rånua.n-Kelan välisten malmtei- Ranu.an ku.nnan Kelan kylästä Telkkä-
34264: dell yhdy!4tielll olemaan hnoruattava yleinen- liiiin.
34265: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
34266:
34267: H&Jmes Paaae.
34268: :Relao KaBfM.
34269: EiJle SILäsldiUti.
34270: 776
34271:
34272: IV,439. - Rah.al. N :o 95.
34273:
34274:
34275: VUmi ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan mkenn,ustöiden
34276: al-Oittamiseksi Tornionjoen yli Pellon lossipaikan kohdalla.
34277:
34278: Eduskunnalle.
34279:
34280: Liikenneyhteyksien parantaminen Tornion- ja 376 873, v. 1964 autoja 90 892 ja 436 733
34281: joen yli Pellon kirkonkylän kohdalla on ollut henkilöä, sekä v. 1965 aikana 66 329 autoa ja
34282: jo vuosikymmeniä vireillä. Moottorilauttalii- 476 302 henkilöä. Liikenne ja sen kasvu olisi
34283: kenne saatiin aikaan v. 1949. Tämä järjes- varmaan vieläkin suurempaa, josa paikalla
34284: tely tunnustettiin heti alkuun viranomaisten- olisi silta, sillä moottorilautan kantokyky, ve- ,
34285: kin taholta väliaikaiseksi ratkaisuksi, koska den virtavuus ja kelirikkakansien sääriitot
34286: sillan rakentamista jo silloin pidettiin lopul- vaikeuttavat liikennettä erittäin suurestai.
34287: lisena tavoitteena. Pahimpina kelirikkakausina on liikenne Pel-
34288: Sillan tarve Pellon kohdalla on viimeisen lon lassipaikan kohdalla ollut kokonaan py-
34289: vuosikymmenen aikana edelleenkin kasvanut. sähdyksissä. Vuosina 1954-1964 laaditun
34290: Tornionjokilaaksossa tapahtunut kehitys tilaston mukaan on liikenne tullitiellä ollut
34291: osoittaa, että Pellon kirkonkylästä on muo- kokonaan pysähdyksissä keskimäärin 55 vuo-
34292: dostunut jokilaakson taloudellinen ja maan- rokautta vuotta kohden. Raskaan liikenteen
34293: tieteellinen keskus, jonka merkitys kasvaa osalta on ylikulku ollut poikki pahimpina
34294: jatkuvasti. Asutustaajamana:kin on Pello tulva- ja kelirikkavuosina peräti 129 päivää
34295: huomattava, sillä muutaman neliökilometrin vuodessa. On luonnollista, että tällaiset lii-
34296: alueella jo n:rt asuu lähes 3 000 henkeä. Myös kennekatkot ovat harmillisia ja aiheuttavat
34297: lähimaakunnan kehittyvä maantieliikenne suurta kansantaloudellista vahinkoa valta-
34298: suuntautuu Pelloon. Lapin läänin keskukseen kuntien väliselle liikenteelle.
34299: Rovaniemelle suuntautuu Pellon kunnasta Sillan tarve Pellon kohdalla on kiisaton.
34300: kolme maantietä, joista kaksi lähtee Pellon Sen on todennut myi)skin Pohjoismainen tie-
34301: lassipaikan läheisyydestä. Lisäksi Kolarin liikennekomitea ja Pohjoiskalottikomitea,
34302: kunnan ja ylisen jokilaakson vaikutus on jotka ovat pitäneet sillan rakentamista Pel-
34303: merkittävä. Samoin Ruotsin puolella oleva loon erittäin kiireellisenä toimenpiteenä. Sil-
34304: paikallinen asutus on huomattava, mm. Pa- lan paikka on tutkittu n. 250 m nykyisen
34305: jalan asutustaajama ja Neistenkankaan kylä lauttapaikan yläpuolelle. Vesioikeuden lupa
34306: ovat jatkuvassa yhteydessä Pellon tullitien on jö annettu ja siltasuunnitelma on vah-
34307: kautta Suomen puolelle. Rajakaupan puit- vistettu. Kun tehdyn sopimuksen mukaan
34308: teissa tapahtuva tavarainvaihto samoinkuin sillan rakentaminen kuuluu Suomen valtiolle,
34309: muunkin kanssakäviriihen' on ·erittäin vil- Ruotsin maksaes.qa · puolet · kustannuksista,
34310: kasta. l\Iyös puuta\rariin vienti" on ylisestä olisi sillan rakentamiseen ryhdyttävä kiireel-
34311: Tornionjokilaaksosta ja Royzmiemen sri\ui- lisesti.·
34312: nasta erittäin merkittäYää. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34313: Iåikcnne Pellon tullitiellä Tornionjoen yli nioittaen,
34314: on huomattavan runsasta. Niinpä v. 1960
34315: ylitti valtakunnan rajan tällä kohtaa mat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34316: kailu- ja rajaliikenteestä laaditun virallisen tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
34317: tilaston muka~n 64 143 autoa ja 298 441 hen- suuruisen määrärahan sillan rakenmts-
34318: kilöä, v. 1962 vastaavat luvut olivat 75 467 töiden aloittamiseksi Tornionjoen yli
34319: Pellon lossipaikan kohdalla.
34320: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
34321:
34322: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
34323: Hannes Paaso. Eino Sääskilahti.
34324: Veikko Ha.nhirova.
34325: 777
34326:
34327: IV,440. -Rah.al. N:o 96.
34328:
34329:
34330:
34331:
34332: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittam-isesta l!altion virasto-
34333: talon Nikentamiseksi N oormarkkuun.
34334:
34335:
34336: E d u s k u n n a 11 e.
34337:
34338: Valtion virastotalon rakentaminen Nool·- teelle vaikeuksia. Veropiirin verotoimisto
34339: markkuun on pantu vireille v. 1958. Taloa työskentelee puutteellisissa. vuokratiloissa vai-
34340: varten on Noormarkun kunta lahjoittanut v. Yleisötilat ovat täälläkin liian ahtaat Noor-
34341: 1960 tontin erittäin hyvältä ja keskeiseltä markun nimismies asuu vuokrahuoneistossa ja
34342: paikalta kunnan keskustasta: Virastotalon kanslia sijaitsee hänen asunnossaan. Tilapäi-
34343: huonetilaohjelma on valmistunut v: 1961 ja nen pidätettyjen säilytyspaikka on vuok-
34344: suunnittelu on aloitettu samana vuonna. rattu yksityisistä tiloista. Tämä sen parem-
34345: Vahvistetun huonetilaohjelman mukaan ra- min kuin nimismiehen kansliakaan eivät lä-
34346: kennukseen tulevat tilat postitoimistoa, Noor- heskään vastaa niitä vaatimuksia, jotka Noor-
34347: markun veropiirin verotoimistoa ja Noormar- markun tapaisessa kaupungin välittömässä lä-
34348: kun nimismiespiiriä varten. Talon kustannus- heisyydessä sijaitsevassa kunnassa on asetet-
34349: arvio on 580 000 mk. tava poliisin toiminnalle. Porin kaupungin
34350: Virastotalon rakentaminen olisi saatava kii- läheisyys ja kuntaa halkovat uudet Porin-
34351: reellisesti toteutetuksi, sillä siihen suunnitel- Vaasan ja Pohjois-Satakunnan tiet ova.t huo-
34352: lut toimistot ja virastot joutuvat tällä het- mattavasti viime aikoina lisänneet poliisin
34353: kellä toimimaan varsin epätyydyttävissä työmäärää, josta syystä ·kunnollisten työs-
34354: oloissa. Niinpä mm. postitoimisto sijaitsee kentelyolosuhteiden tarve on tullut yhä il-
34355: täysin ala-arvoisissa olosuhteissa korjauskel- meisemmäksi.
34356: vottomassa jo purettavaksi määrätyssä ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
34357: kennuksessa, joka ei varsin runsaankaan läm- nioittavasti,
34358: mityksen avulla voi turvata edes siedettäviä
34359: työolosuhteita talviaikana. Yleisötilat käsit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34360: tävät vain muutaman neliömetrin, mikä vilk- tulo- ja menoarvioon 580 000 mk: n
34361: kaan postiliikenteen huomioon ottaen tuottaa Jnäärärahan valtion virastotalon raken-
34362: suurta hankaluutta palveluun nähden. Sitä- tami.~eksi N oornwrkkuun.
34363: paitsi talon sijainti aiheuttaa postiautoliiken-
34364: Helsingissä 2!1 päivänä huhtikuuta 1966.
34365:
34366: Väinö Vilponiemi. A-V. Perheentupa.
34367: Uljas Mäkelä. Margit E. Eskman.
34368:
34369:
34370:
34371:
34372: 98 E 529/66
34373: IV,441.- Ra.h.al. N':o 97.
34374:
34375:
34376:
34377:
34378: V. A. Yå't&nea; Määri~Walutn osoittamisesta Heinäveden vi-
34379: md~ft... rtlklnff;uflcnd-tn aloittcrmisee'lt.
34380:
34381:
34382:
34383:
34384: Heinä.veden kirkolle ön su-unniteltu valtion Edellä olevaan viitaten ehootan ktmnioit·
34385: virastotalo. 8uunnit~huat ovat valmiit ja ta~n,
34386: odot.tavat vain rahoitululen järjestyntistl.
34387: K01tkt. Heiniv~llä on esiintynyt jatk'llvaa etti Edlukunta ottaisi vuoden 1967
34388: työttömyyttä varsinkin ralrennu&työväen kes- tulo- Ja me'IWflrvioon 300 000 mt~rkka4
34389: lantdessa, ja koska mainitun vira&tot&lon H einiiv~ 'IJirastotalon rake-nnmtöi-
34390: tarve on ensiarvoisen tärkeä., olisi välttämä- den aloittamtBeksi,
34391: tDntil., että rak(lnnustyö !fa.A.taisiih viipymättä
34392: alull~.
34393:
34394: Helsingissä 26 päivithll. hUhtikuuta 1986.
34395:
34396: Vilj& Virtanen.
34397: IV,442. -Rah.al. N:o 98.
34398:
34399:
34400:
34401:
34402: V. A. Virtaaen: Mdiirilrahan ()soittamisesta Kerimäen virasto-
34403: tåltiff. stt'!ttt.1titt6l1tt/tft; ja rakennustöiden aloittamiseen.
34404:
34405:
34406: E d u s k u n n a 11 e.
34407:
34408: Valtion virastotalon rakentaminen on Keri- Kerimäen verotoimistotilat ovat kunnan
34409: Jnäen kohdalla tarpeellinen erikoiliesti valtion ,·uokl'aamassa rakennuksessa, mutta tilat tar-
34410: omien htitosten sijoittamiseksi virastotaloon. vittaisiin muihin tarkottuksiin.
34411: Tätä silmällä pitäen Kerimäen kunta on jo Kerimäen kttfita on 20. 12.1962 tekemänsä
34412: vnode&ta 1958 alkaen monissa neuvotteluissa päätöksen mukaisesti antanut sekä sisäasiain-
34413: ja kirjallisesti kiinnittänyt valtion vii'an- ministeriölle että Miklt.elin läitninhallitukselle
34414: omaisten · huomiota1 jotta tämä puute poistet- tiedoksi sopivan &Utiruisea tonttialueen iah-
34415: tahliin, työllisyystyönä erikoisesti huomioiden jaittamisesta valtiolle Virastotalon rakentami-
34416: rabnnusalan työttömyyden kunnassa. selu!i Kerimäelle.
34417: Perusteluina valtion virastotalon rakenta- J.Mellä mainitut viralrtot toimivat t8llä het-
34418: misebi e&itib seu:raavat .niktikohdat: kellä erittäin puutteellisissa tiloissll, joten
34419: Kerimäen postitalo erittäin puutteellisine esitämme, että näiden .tärkeiden valtion viras-
34420: pienirte tiloineen sijaitsee asemakaava,.;ålueen tojen edunkirt mukaista olisi sijoittäa ne yh-
34421: kadun päällä, joka aiheuttaa sert, että posti- teen valtion virastotaloon, jost.a tu.lisi alueel-
34422: talo joutunee aikanaan siltä paikalta pois- linen k~ Kerimäelle.
34423: tettavaksi. Virastotaloon voitaisiin sijoittaa Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
34424: nämä tilat. t~Wn,
34425: Kerimäen nimismiespiirin virkahuone- ja
34426: ulo8ottof,Qimitilat lXIottavat . pårannusta tila- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34427: päisten vuokratilojen kohdlllta ke8kitetyksi tulo- ja menoarvioon 200 000 markkäa
34428: virltStotalotiloiliii'l. J(erimäen virastotalon suunnittelua ja
34429: rakennu8töiden aloittamiSta varten.
34430: .Helsingissä 26 päivånä huhtikuuta 1966.
34431:
34432: Viljo Viriaae:a.
34433:
34434:
34435:
34436: ; __ :::···
34437: 780
34438:
34439: IV,448.- Ra.b.al. N:o 99.
34440:
34441:
34442:
34443:
34444: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion am-
34445: mattikoi~lttkodin oppt'las- ja opettaja-as1tntolarakennw~ten
34446: suunnitteluun ja roAentamiseen.
34447:
34448:
34449: Eduskunnalle.
34450:
34451: Valtion ammattikoulukotiin Espoon Leppä- eräs työnopettaja asuu saunan ullakolla, josta
34452: vaarassa on anottu viitenätoista vuotena vuo- saunan savupiippu menee läpi keskeltä huo-
34453: sitalousarvioehdotuksessa määrärahaa oppi- netta.
34454: lasasuntolarakennuksen rakentamista varten, Koulu ottaa oppilaansa kaikkialta maasta,
34455: mutta toistaiseksi tuloksetta. pääasiassa orpoja tai muuten huollon tar-
34456: Jotta kysymys on todella huutavasta tar- peessa olevia. Hakijoita on vuosittain noin
34457: peesta, todistanee parhaiten se, että asunto- 250, mutta majoituskurjuuden vuoksi ei voida
34458: lana käytetty vanha Mäkkylän kartanon pää- vuosittain ottaa kuin 50. Koulu on kaksi-
34459: rakennus on 140--160 vuotta vanha, osittain vuotinen.
34460: maan sisään painunut puutalo, joka ei täytä Kun koulu työskentelee yhteiskuntamme
34461: enää alkeellisimpiakaan asumisvaatimuksia. vähäosaisten lasten ammattiin sijoittamiseksi,
34462: Talon yläkerrassa asuvat oppilaat ovat suo- olisi lopultakin aika rakentaa mainitulle val-
34463: rastaan hengenvaarassa ja jos esim. sattuisi tion ammattikoulukodille kunnon asuntola
34464: tulipalo, tuskin voitaisi välttyä ihmisuhreilta. oppilaille ja opettajille riittävästi asuntoja.
34465: Puhtaanapidosta ei juuri voi olla puhetta, Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotam-
34466: sillä talossa on esim. vain yksi vesihana. mekin kunnioitaaen,
34467: Koulun ohjelmaan sisältyy myös tyttöjen
34468: opetus, mutta ,tyttöjä ei ole voitu ottaa, koska ett Eduskunta otta.isi vuoden 1967
34469: .heille ei olisi minkäänlaisia majoitusmahdolli- tulo- ja menoarvioon 20 Pl: n II luvun
34470: suuksia. Ja kuitenkin koulun opetustilat on uudelle momentille 250 000 markkaa
34471: laadittu silmällä pitäen myös tyttöjen ope- valtion ammattikoulukodin oppilas- ja
34472: tusta. Henkilökunta asuu niinikään suurelta opettaja-as·untolarakennusten suunnit-
34473: osaltaan varsin alamittaisissa asunto-olosuh- telua ja pohjatutkimuksia sekä t·aken-
34474: teissa mm. jo "tappotuomion" saaneissa 'para- nustöiden kiireellistä aloittamista var-
34475: keissa, esimerkkinä mainittakoon, että mm. ten.
34476: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
34477:
34478: Viljo Virtanen. Kalle Ma.tila.inen.
34479: Uljas Mäkelä. Ilmo Paananen.
34480: 781
34481:
34482: IV,444.-Rah.al. N:o 100.
34483:
34484:
34485:
34486:
34487: V. A. Virtanen ym.~ Määrärahan osoittamisesta Ker·imäen yh-
34488: .teiskoulun rakennustöiden aloittamiseen.
34489:
34490:
34491: Eduskunnalle.
34492:
34493: Kerimäen keskikoulu on v. 1961 perustettu l\Iainittakoon, että seudun työllisyysnäky-
34494: valtion keskikoulu. Oppilaita on nykyisin 235. mät ovat huolestuttavat, joten myös siitä
34495: koulu toimii peräti epätarkoituksenmukaisissa syystä olisi varat koulutalon rakentamiseksi
34496: vuokratiloissa jakautuen opetus neljään eri saatava viipymättä.
34497: kohteeseen. Tästä johtuen kunnan Iahjoitta- Edelläolevaan perustuen ehdotamme kun-
34498: malie tontille on suunniteltu rakennettavaksi nioittaen,
34499: uusi koulutalo. Piirustukset on jo hyväksytty.
34500: Koulutaloa varten piti olla varat jo v:n 1965 että Eduskunta o~taisi v1wden 1967
34501: talousarviossa. Kun niitä ei siinä esiintynyt, tulo- ja menoarvioon, 20 PZ:<n II luvun
34502: pidettiin selvänä, että varat sisältyvät v:n :33 rnornentin b) lwhtaa.n 600 000
34503: 1966 tulo- ja menoarvioon, josta ne kuiten- markkaa Kerimäen yhteiskoulun ra-
34504: kin puuttuivat. Kerimäen suunniteltu keski- kennustöiden aloittamiseksi.
34505: koulurakennus on suuruudeltaan 16 770 ms,
34506: pinta-alan ollessa 4162 m2. Kustannusarvio
34507: on 2 000 000 mk. ·
34508: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
34509:
34510: Viljo Virtanen. Dmo Paananen.
34511: 1V,445.- Rah.a.l. N:o 101.
34512:
34513:
34514:
34515:
34516: V. A.. Virta.aq ym. : Määriinihan osoittamisesta sillan suun-
34517: nitteluun ja rakeittamwen Tappuvirran lossiväylälle.
34518:
34519:
34520: liltltuk ttllll alle.
34521:
34522: i;tJ,vonliij.n.au~Viljolahden~Varkauden vä- silla-n rakentam.i&eksi aJ.oitettaiaiin viipymät-
34523: lisellä m.u.niielli hida.2tuttaa Tappuvirran tä, sillä ~un lrokemuksen mukaa,n tqtki"
34524: l<ll8i suuresti liikennettä. V a.ikka täniä tie 91l mus- ja suunnittelutyöt vievät runsaasti ai-
34525: lyhyin Savonlinnan ja Varkauden välillä. ote.. kaa.
34526: vi.sti, siirtyy suuri mältrli liikenteestä pidem- Tappuvirran lossiväyläp. leveys on noi.n
34527: mälle reitille voidaksensa siten säästää aikaa, 300 m, mutta pergentämällä. sitä voida~J.n hel-
34528: vaikka se siten muodostuukin epätaloudelli- pQi!ti kave}ltaa ainakin puolella. Uslroisimmt'l-
34529: semmaksi. Myös ~avoinlinnan.---.Heinäveden kin, ettei ~illan rakentaminen Tappuvirran
34530: viUBOO liikenne joutuu kulkemaan suurim- lossiväyliille ole ylivoimaip.en taloudelliBesti-
34531: malta osaltaan Tappuvirran lossin kautta ja kaan toteutettavaksi.
34532: t\trttemaan. lossin aih@utta.man lisähaitan. Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdotam-
34533: Saimaan vesistön yittibninen Savonlinnasta mekin kannwittaen,
34534: itään tapahtuu Orivirran, Hankivirran ja
34535: Tappuvirran lossin kautta. Nyt on vihdoin- että Eduskunt(l, o4taisi vuoden 1967
34536: kin saatu varat Orivirran siltatöitä varten. tulo- ja menoarvioon 100 000 m«rkan
34537: Tärkeysjärjestyksessä seuraavana pidämme määrärahan si.Uan suun?tittelua jp, töi-
34538: nyt esittämäämme Tappuvirtaa. Sen vuoksi den aloittamista varten Tappuvirran
34539: olikin mitä toivottavinta, että tutkimustyöt lossiväylälle.
34540: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
34541:
34542:
34543: Viljo Virtanen. Dmo Pa.a.na.nen.
34544: IV,~. -IWl.a,l. H:o 102.
34545:
34546:
34547:
34548:
34549: V. Å. VirtauJJ. Jlll.: Jtiii.Wärakan osoittamisesta sillan suun-
34550: nittdtt'lfin J• 'l'akenlcmiseen Puumalansalmeen.
34551:
34552:
34553: Jldu•ktllll&lle.
34554:
34555: Pu,umalfUl.......lt~ahOOu. pitiji~n l'ajalta ~-e 01. lJ;fBYUWf ~ tlt'ktllltlsil-
34556: PuumalQ&ll suullt&utuvaa.n · ll}a&fltieoikaisu. lasta, että si.tl ei~rit saisi Mda8t1ltiaa lll\\Ut
34557: suunnitelmaan kuuluu vllitt~i myös sil~ sittawunnltelma.t.
34558: la.lt rakentaminen Puumalaan. Sillan tarpeel- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ~~
34559: lisuutta ei voida riittävästi korostaa, sUli. 8t1n tamme kunnioittaen,
34560: puuttuminen nykyisin uhkaa monasti pysäh-
34561: dyttiä kokonaisen kirkonkylän liikenteen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34562: Sillan rakelltami»en Puum&lansalmeen on- tulo. ja menoMV·toon, 100 (){)() mMkluJa
34563: kin yl~i&@sti tunnustetu tarpeen stmelemaksi. sUJ4Jn suunttitlet«,n ~ 'T8kennwi.YUM
34564: Jostakin syystä sen aikaansaaminen ei ole alf#ittamista varten Puumalansalmeen.
34565: edistynyt, vaan tämi aaarl.topitijla kirkon-
34566: kylään johtava virranylitys ta.pahtuu edel-
34567: leenkin lossilla.
34568: Helsingissä 26 · piivw hwhtikuuta 1966.
34569:
34570: Viljo Virtanen. Dmo Paananen.
34571: 784
34572:
34573: IV,447.- R:a.h.al. N:o 103.
34574:
34575:
34576:
34577:
34578: V. A. Virtasen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
34579: . seminaarin utuli~rakennusten sttunnitteluun.
34580:
34581:
34582: E d u .11 k u n n a 11 e.
34583:
34584: Sa.vonlinnan &eminaarin oppilasasuntola ja Jotta rakennustyöhön voitaisiin päästä Bnsi
34585: oppilasruokala toimivat edelleenkin vanhoissa tilassa, olisi jo tässä vaiheessa ryhdyttävä
34586: entisissä Savonlinnan yleisen sairaalan raken- laatimaan suunnitelmia rakentamista varten.
34587: nuksissa, jotka sijaitsevat etäällä seminaa- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
34588: rista, ollen välimatkaa noin 2 km. On sel- nioittaen,
34589: vää, että tämäntapainen hajasijoitus on epä-
34590: käytännöllinen ja kaikinpuolin vaikeuttaa e1ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34591: seminaarin jokapäiväistä työskentelyä. Semi- .tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n II luvun
34592: naarilie on kaupunki luovuttanut kauniin ja 24 momentille 100 000 markkaa Savo11r
34593: riittij,vän alueen oppilasasuntolaa ja -ruoka- linnan seminaarin uudisrakennusten
34594: laa varten. suunf!,ittelu.a varten.
34595: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
34596:
34597: VUjo Virta.nen. Dm.o Pa.a.nanen.
34598: 785
34599:
34600: IV,448.-Rah.al. lf:o 104.
34601:
34602:
34603:
34604:
34605: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinva-
34606: linnanohjaustoimiston aikaansaamiseksi Savonlinnaan.
34607:
34608:
34609: Eduskunnalle.
34610:
34611: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- 67.1 % toimeentulonsa maa- ja metsätalou-
34612: riön vahvistaman piirijaon mukaan ammatin- desta. Tämän elinkeinohaaran voimakkaasti
34613: valinnanohjauksen Joensuun piiriin kuuluu koneeliistuessa joutuvat monet nuoret siirty-
34614: Pohjois-Karjalan lääni ja Savonlinnan kau- mään pois tämän elinkeinohaaxan perinteelli-
34615: punki ympäristökuntineen Mikkelin läänistä. sistä ammateista. Tietojen ja ohjauksen
34616: Tällä alueella, jossa v. 1960 väestölaskennan puuttuessa nuoret hakeutuvat työmarkkinati-
34617: tietojen mukaan asui 268 940 henkeä, toimii lanteen vaihteluille herkkiin tilapäistehtäviin
34618: vain v. 1963 perustettu Joensuun piiritoi- eivätkä osaa käyttää hyväkseen esim. käy-
34619: misto ja sekin täysin vajaamiehitteisenä. Kun tännön työssä tarjoutuvia mahdollisuuksia
34620: koko maassa n. 40% ikäluokasta pääsee vuo- hankkia itselleen pysyvä ammatti.
34621: sittain osalliseksi ammatinvalinnanohjauk- V. 1965 alusta invaliidien ammatinvalin-
34622: sesta on vastaava prosenttiluku ammatinva- nanohjaus siirtyi sosiaaliministeriöitä kulku-
34623: linnanohjauksen Joensuun piirissä vain 13 Laitosten ja yleisten töiden ministeriön alai-
34624: ja Savonlinnan kaupungissa ympäristökunti- suuteen ja yleisen ammatinvalinnanohjausor-
34625: neen käytännöllisesti katsoen 0. ganisaation tehtäväksi. Koska invaliidilakiin
34626: Ammatinvalinnanohjauksen Joensuun pii- perustuviin ammattikoulutushakemuksiin on
34627: rin eteläosassa asuvilla nuorilla on olematto- yleensä liitettävä myöskin lausunto ko. hen-
34628: man mahdollisuudet päästä ohjaukseen. Oh- kilön soveltuvuudesta hakemalleen koulutus-
34629: jaukseen hakeutuminen on monelle nuorelle alalle ja koska invaliidien ammatinvalinnassa
34630: matkakulujen takia taloudellisestikin mahdo- on otettava huomioon monia rajoittavia teki-
34631: tonta. Piirin eteläosan kunnissa Savonlin- jöitä, ovat kaikki invaliidit ammatinvalinta-
34632: nassa, Enonkoskella., Kerimäellä, Punkahar- ongelmissaan ·asiantuntija-avun tarpeessa.
34633: julla, Rantasalmella, Savonrannassa, Sää- AmmatinvaJinnanohjaustoimistojen etäisen si-
34634: mingissä ja Sulkavalla asuu yhteensä n. jainnin ja niiden suuren ohjattavien määrän
34635: 62 000 henkeä. Tämän alueen koulujen lähtö- takia ohjaukseen pääseminen tuottaa em. alu-
34636: luokilla oli v. 1964 1649 oppilasta, joista een invaliideille suuria vaikeuksia. Lisäksi
34637: keski- ja kansalaiskoulun viimeisellä luokalla matkakustannuksista ja ohjauspaikkakunnissa
34638: 1459 ja lukion viimeisellä luokalla 190. Koti- oleskelusta aiheutuvat kustannukset voidaan
34639: seudun elinkeinoelämän yksipuolisuuden ta- korvata invaliidille vain erikoistapauksissa..
34640: kia näiden nuorten elinympäristöstä puuttuu Edellä esitetyistä syistä, johon kuuluu Sa-
34641: esimerkkejä esim. pienteollisesta yrittäjätoi- vonlinnan kaupunki, Enonkosken, Rantasal-
34642: minnasta ja yleensä elinkeinoelämän tarjoa- men, Kerimäen, Punkaharjun, Rantasalmen,
34643: mista lukuisista mahdollisuuksista. Kun alue Sa.vonrannan, Sulkavan ja Säämingin kun-
34644: kuuluu lisäksi ns. alityöllisyysalueisiin tuot- nat, tarvittaisiin ammatinvalinnanohjaustoi-
34645: taa sen nuorisolle työelämään sijoittuminen misto, jonka sijaintipaikkakuntana olisi Sa-
34646: erityisiä vaikeuksia. Tästä syystä ammatinva- vonlinna. Savonlinnan ammatinvalinnanoh-
34647: linnanohjauksen ja varsinkin siihen liittyvän jaustoimiston henkilökunnan tarve on seuraa-
34648: eri työaloj•a koskevan tiedotustoiminnan puu- va:
34649: te koetaan kipeänä epäkohtana. 1 vanhempi ammatinvalinnanohjaaja
34650: Edellä esitetyn alueen maalaiskuntien am- 2 nuorempaa ammatinvalinnanohjaajaa
34651: matissa toimivasta väestöstä sai v. 1960 1 nuorisotyönvälittäjä
34652: 99 E 529/66
34653: 786 IV,448. - Savonlinnan ammatinvalinnanohjaustoimisto.
34654:
34655:
34656: Vanhempi ammatinvalinnanohjaaja toimii perustamisesta aiheutuvat kustannukset v.
34657: toimiston esimiehenä ja osallistuu ohjaustyö- 1967 aikana olisivat 45 000 markkaa.
34658: hön. Ohjaajien keskeinen työnjako on pan- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
34659: tava toimeen kunnittain siten, että kukin saa kunnioittaen,
34660: likimäärin saman työmäärän. Nuorisotyönvä-
34661: littäjä avustaa ohjaajia ohjausta saaneen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34662: nuorison työhönsijoittamisessa ja suorittaa tuW- ja menoarvion 12 Pl:n XII lu-
34663: toimistotehtävät. vun asianomaisille momenteille yh-
34664: Toiminnan ·aloittamiseksi v. 1967 alussa teensä 45 000 markkaa ammatinvalin-
34665: olisi perustettava ylim. vanhemman ammatin- nanohjaustoimiston aikaansaamiseksi
34666: valinnanohjaajan ja tilap. nuorisovälittäjän Savonlinnaan.
34667: toimet. Heidän palkkauksestaan ja toimiston
34668: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
34669:
34670: Viljo Virta.nen. Dmo Paananen.
34671: 787
34672:
34673: IV,449.-Rah.al. N:o 105.
34674:
34675:
34676:
34677:
34678: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen Kainun
34679: satamaan johtavan väylän syventämistä ja oikaisemista
34680: varten.
34681:
34682:
34683: Eduskunnalle.
34684:
34685: Kalajoen kunta on viime vuosien aikana poistaminen merkitsisi kuuden metrin väylää.
34686: rakentanut Kainun sataman elvyttääkseen Väylän rouppaamiseksi on jo valmiit suunni-
34687: elinkeinoelämää kuntansa alueella. Kunta on telmat, joiden toteuttaminen vaatisi meren-
34688: sijoittanut satamaansa varoja jo yli 1 300 000 kulkuhallituksen laskelmien mukaan arviolta
34689: markkaa, mikä sinänsä on erittäin merkittävä 800 000 markkaa. Tarkoituksena on oikaista
34690: suoritus ja osoittaa kunnan johtoelinten ja syventää väylää kuuden metrin syvyiseksi.
34691: kauaskatseisuutta. Ottaen huomioon Kalajoen Sen jälkeen satamassa käyvien laivojen koko
34692: kunnan taloudelliset mahdollisuudet on suo- ja lukumäärä kohoaisi huomattavasti, mikä
34693: ritetulle työlle annettava sitäkin suurempi omalta osaltaan edelleenkin elvyttäisi joki-
34694: arvo. laakson talouselämää. Vuoden 1964 tulo- ja
34695: Mitä Kainun sataman merkitykseen muu- menoarviossa on jo myönnetty tarkoitusta
34696: ten tulee, niin on todettava, ettei sen talous- varten määräraha 100 000 mk, samoin vuo-
34697: elämää elvyttävä vaikutus suinkaan rajoitu den 1966 budjetissa. Lisää olisi kuitenkin
34698: Kalajoen kuntaan, vaan sillä on erittäin saatava, jotta työ voitaisiin antaa suoritetta-
34699: suuri merkitys hyvin laajalla alueella koko vaksi.
34700: Kalajokilaaksossa ulottuen jopa pohjoiseen Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
34701: Savoon saakka. Se on siis vaikuttanut työ- kunnioittaen,
34702: tilaisuuksia lisäävästi näillä alueilla, jotka
34703: ovat maamme heikoimmin teollistuneita että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34704: alueita. tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
34705: Kainun satamaan pääsevät tällä hetkellä suuruisen määrärahan Kalajoen Kai-
34706: vain neljän rp.etrin syväyksen omaavat laivat nun satamaan johtavan väylän syven-
34707: sen vuoksi, että sisääntuloväylällä on muu- tämistä ja oikaisemista varten.
34708: taman sadan metrin levyinen kannas, jonka
34709: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
34710:
34711: Antero Väyrynen. Martti Linna.. Kauko Hjerppe.
34712: 788
34713:
34714: IV,450.- Ra.h.al. N:o 106.
34715:
34716:
34717:
34718:
34719: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun konepajan
34720: rakennustöiden aloittamista varten.
34721:
34722:
34723: Eduskunnalle.
34724:
34725: Oulun konepaja sijaitsee Oulun rautatie- deltä Oulun asemalta. Toimenpiteet tässä
34726: aseman ratapiha-alueella. On itsestään sel- suhteessa on jo viety niin pitkälle, että uu-
34727: vää, että konepajan sijainti ja toiminta kes- den konepajan rakentaminen sen puolesta
34728: kellä kasvavaa kaupunkia ei ajanoloon voi voisi alkaa koska tahansa.
34729: olla mahdollista. Nykyinen käytettävissä Olisi siis erittäin tärkeätä, että uuden ko-
34730: oleva alue on epätarkoituksenmukainen ja nepajan rakentamistyöt saataisiin mahdolli-
34731: ahdas. Laajenemismahdollisuuksia ei ole mi- simman pian alkuun, jotta Oulun ratapihaa~
34732: hinkään suuntaan, minkä lisäksi konepajan kin voitaisiin laajentaa ja päästä uuden ase-
34733: nykyisellä paikalla olo estää täydellisesti marakennuksenkin rakentamiseen käsiksi. Ou-
34734: kaikki kasvavan rautatieliikenteen vaatimat lun konepajalle kuuluvat tavaravaunujen
34735: ratapiha- ja muut järjestelyt. Mainittakoon korjaustyöt ja siihen läheisesti liittyvät työt.
34736: lisäksi, että pääosa rakennuksista on yli 70 Uusi konepaja olisi kuitenkin syytä rakentaa
34737: vuotta panhoja puurakenteisia rakennuksia. siten, että sille annettaisiin myöskin tavara-
34738: Näiden syiden vuoksi rautatiehallitus on- vaunujen rakentaminen.
34739: kin jo noin seitsemän vuotta sitten tehnyt Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
34740: periaatepäätöksen konepajan siirtämisestä toi- kunnioittaen
34741: seen paikkaan Oulun kaupungin alueella ja
34742: alueen hankkimisesta sitä varten. Alueen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34743: hankintatoimenpiteet on pantu käyntiin ja tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
34744: uutta konepajaa varten on varattu noin 30 suuruisen määrärahan Oulun konepa-
34745: hehtaarin suuruinen maa-ala Oulun-Kon- jan suunnittelun loppuun saattamista
34746: tiomäen radan varresta 5 kilometrin etäisyy- ja rakennustyön aloittamista varten.
34747: Helsingissä 22 huhtikuuta 1966.
34748:
34749: Antero Väyrynen. Antti Kinnunen. Kauko Hjerppe.
34750: 789
34751:
34752: N,451.-Ra.h.al. N:o 107.
34753:
34754:
34755:
34756:
34757: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvan-Kylmä-
34758: län-Loukusan maantien rakentamista varten.
34759:
34760:
34761: E d u s kun n a 11 e.
34762:
34763: Vaikka koillis-Pohjanmaalla onkin viime taisiin. Kouvan kylä on nykyisin "pussin"
34764: vuosina rakennettu paljon ja hyviä teitä, perässä, mutta puheena{)levan tien rakenta-
34765: niin on sittenkin todettava, että päätiever- misella tämä "pussi'"' poistettaisiin. Maan-
34766: koston tihentämisessä on toivomisen varaa. tiellä olisi merkitystä laajemmaltikin kuin
34767: Eräs tällainen tiehanke olisi Loukusa- vain paikalliselle asujamistolle, sillä siten au-
34768: Kylmälä-Kouva Taivalkosken ja Pudasjär- keaisi kauttakulkutie etelä-pohjoissuunnassa.
34769: ven kunnissa. Tieosuuden pituus on vain noin Edellä esittämämme perusteella ehdo-
34770: 20 kilometriä, mutta sillä olisi erittäin suuri tamme kunnioitJtaen,
34771: ja ratkaiseva merkitys nimenomaan Kouvan
34772: kylän ja Jäkälävaaran suunnassa asuville ih- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34773: misille ja myöskin näiden alueiden metsä- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
34774: teollisuudelle. Kouvan kylästä on nykyisiä suuruisen määrärahan Kouvolan-
34775: teitä myöten lähimmälle rautatieasemalle yli Kylmälän-Loukusan maantien raken-
34776: 110 kilometriä, mikä lyhenisi yli kuudella- tamista varten Pudasjärven ja Taival-
34777: kymmenellä kilometrillä, jos maantie Kou- kosken kunnissa.
34778: valta Kylmälän kautta Loukusaan rakennet-
34779: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
34780:
34781: Antero Väyrynen. Ville Tikkanen.
34782: 790
34783:
34784: IV,452.-Rah.al. N:o 108.
34785:
34786:
34787:
34788:
34789: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
34790: seksi Romppaisen salmeen Taivalkosken kunnassa.
34791:
34792:
34793: E d u s k u n n a 11 e.
34794:
34795: Taivalkosken Jokijärven kylässä Taivalkos- mia on olemassa. Romppaisensalmi on noin
34796: ken-Tyräsjärven tieosuudella on Romppai- 90 metriä leveä ja. syvimmiltä kohdaltaan
34797: sensalmen lossL Sota-aikana oli tällä paikalla noin 3-4 metriä syvä. Pohja on suhteellisen
34798: silta, mutta se oli rakennettu väliaikaiseksi. hyvä, joten rakentamisella siinä mielessä ei
34799: Liikennettä on vuosikausia hoitanut sillan pitäisi olla vaikeuksia. Näillä seuduilla on
34800: puuttuminen. Romppaisensalmeen olisi vih- puutava:van kuljetuksessa siirrytty hyvin
34801: doinkin saatava rakennetuksi pysyvä silta. paljon autokuljetuksiin. Tämänkin seikan
34802: Jo vuosia. sitten suoritetun liikennelaskennan huomioonottaen olisi tarpeellista ryhtyä kii-
34803: mukaan kulki vuosittain kyseisen lossin kaut- reellisesti liikenteen helpottamiseksi r:akenta-
34804: ta paljon yli 20 000 autoa ja traktoria sekä maan siltaa Romppaisensalmeen.
34805: muuta ajoneuvoa. Kun lossin kantavuus on Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
34806: vain 12 tonn~a, joutuvat raskaammat kulku- kunnioittaen,
34807: neuvot j'a raskaassa la.stissa olevat ·autot kul-
34808: kemaan kiertotien kautta, jolloin lisämatkaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
34809: kertyy yli 60 kilometriä. Kelirikon aikana tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
34810: joutuu muukin, siis keveämpikin liikenne te- suuruisen määrärahan Romppaisen sal-
34811: kemään saman kierroksen. meen rakennettavan sillan rakennus-
34812: Lossin korvaamista sillalla on jo kauan työn aloittamista varten Taivalkosken
34813: suunniteltu Ja tiettävästi valmiita suunnitel- kunnassa.
34814: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
34815:
34816: Antero Väyrynen. Ville Tikkanen.
34817: VALTIOPÄIVÄT
34818: 1966
34819:
34820: LIITTEET
34821: V
34822:
34823: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
34824: TOIVOMUSALOITTEET
34825:
34826:
34827:
34828:
34829: HELSINKI 1966
34830: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
34831: Talletustoiminnan edistämistä sekä lainojen koron alentamista ja
34832: indeksiehdon poistamista tarkoittavia laki- ja toivomusaloitteita.
34833:
34834:
34835:
34836:
34837: 100 E 529/66
34838: 795
34839:
34840: V,l.- La.k.al. N: o 118.
34841:
34842:
34843: Ilasldvi ym.: Ehdotus laiks·i nuorison taUettr,stoiminnan edis-
34844: tämisestä.
34845:
34846:
34847: E d u s k u n n a 11 e.
34848:
34849: Vuoden 1965 valtiopäivillä annettiin edus~ jolloin säästäjä täyttää 25 vuotta. Sen pi-
34850: kunnalle ha;llituksen esitys laiksi nuorison tuuden tulee kuitenkin olla vähintään kolme
34851: talletustoiminnan edistämisestä. Vaalien jäl- vuotta. Palkkasäästötilille talletetut varat
34852: keen tämä esitys on raennut. Tällaista lakia ovat sidotut koko säästökaudeksi, mutta
34853: voidaan kuitenkin monista syistä pitää tar- erityisistä syistä, kuten avioliiton tai kus-
34854: peellisena. tannuksia vaativan opiskelun vuoksi, voi-
34855: Hallituksen esityksessä todettiin, että val- daan varat nostaa jo aikaisemmin. Valtio
34856: tiovalta on eri toimenpitein pyrkinyt edis- tukee Ruotsissa nuorisosäästötoimintaa an-
34857: tämään säästämistoimintaa, mm. talletusten tamalla varat vuosittain toimitettavien ar-
34858: v.erovapaudcila. Näillä toimenpiteillä onkin vontojen palkintoihin ja osoittamalla varoja
34859: ollut suotuisa vaikutus talletustoimintaan. säästötoiminnan mainostamiseen. Arvon-
34860: Hallitus kiinnitti huomiota myös siihen, että nassa saadut palkinnot ovat verottomia.
34861: nuorten henkilöiden ansiotulot ovat viime Myös Suomessa tulisi valtiovallan toimen-
34862: vuosien aikana yleensä kasvaneet. Nuoriso pitein edistää nuorison talletustoimintaa.
34863: ei kuitenkaan käytä varojaan aina hyödyl- Tämä tapahtuisi sopivimmin säätämällä eri-
34864: lisesti, kuten esimerkiksi opintojensa ra- tyinen asiaa koskeva laki. Hallituksen esi-
34865: hoittamiseen. Tämän vuoksi tulisi nuorten tyksen perustelujen mukaan Suomen olosuh-
34866: oppia tuntemaan säästämisen hyödyllisyys. teisiin soveltuisi parhaiten verraten yksin-
34867: Talletusten määrän kasvaminen olisi merki~ kertainen ja pelkistetty nuorison säästämis-
34868: tyksellinen myös maamme talouselämälle ra- toimintaa koskeva järjestelmä. Nuorisosääs-
34869: halaitosten luotonantomahdollisuuksien li- tämisen tulisi olla vapaaehtoista. Talletuk-
34870: sääntyessä. Nuorten säästämistoiminnassa set tehtäisiin laissa määritellyissä rahalai-
34871: olisi ennen kaikkea päästävä tavoitesäästä- toksissa avattaville erityisille nuorisotalle-
34872: miseen, esimerkiksi oman asunnon rahoit- tustileille, joille maksettaisiin rahalaitosten
34873: tamiseksi. Rahalaitokset taas voisivat sääs- neuvottelukunnan suosituksen mukainen
34874: tämisen tuloksena avustaa lainoilla tavoit- korko ja indeksihyvitys. Nuorisotalletusti-
34875: teiden saavuttamisessa. lin olisi oikeutettu avaamaan henkilö, joka
34876: Nuorison järjestetystä säästämistoiminnasta ei ole täyttänyt 27 vuotta ennen sen kalen-
34877: on monissa maissa saatu myönteisiä koke- terivuoden päättymistä, jonka kuluessa tal-
34878: muksia. Ruotsissa tämä toiminta on vapaa- lettaminen on aloitettu. Tallettajalla voisi
34879: ehtoista. Islannissa ja Norjassa on nuorten olla vain yksi nuorisotalletustili.
34880: talletustoimintaa ryhdytty kehittämään lain- Nuorisosäästämistä ei tulisi rajoittaa yk-
34881: säädännön avulla. Ruotsissa nuorison sääs- sinomaan palkkatuloon, kuten muissa poh-
34882: tämistoiminta perustuu sopimukseen, jossa joismaissa. Hallitus esittikin, että nuoriso-
34883: osapuolilla ovat palkansaaja, hänen työnan- talletustilin saisi avata henkilö, jolla on an-
34884: tajansa ja pankki. Sopimuksessa palkan- siotuloa. Näin nuorison talletustoiminta tu-
34885: saaja antaa työnantajalleen oikeuden pi- lisi koskemaan myös maa- ja metsätalouden
34886: dättää jokaisesta säästöaikana saamastaan harjoittajia ja heidän perheenjäseniään sekä
34887: palkasta määrätyn rahamäärän, joka on vä- ammatti- ja liikkeenharjoittajia. Nuorisotal-
34888: hintään 10 prosenttia palkansaajan brutto- letustilille tulisi tallettaa vähintään 25
34889: palkasta. Työnantaja tallettaa pidättämänsä markkaa kuukaudessa. Tallettajalla olisi oi-
34890: rahamäärän palkansaajan pankissa avaa- keus jatkaa tallettamista nuorisotalletusti-
34891: malle korolliselle palkkasäästötilille. Sääs- lille sen vuoden loppuun, jonka aikana hän
34892: tökausi jatkuu aina sen vuoden loppuun, täyttää 30 vuotta. Tallettaminen tapahtuisi
34893: 796 V,l. - Nuorison talletustoiminta.
34894:
34895: joko työnantajan tai tallettajan itsensä toi... käisemiseksi henkilö, joka on lopettanut
34896: mesta. Nuorison saamiseksi runsain joukoin nuorisotalletustilinsä, ei saa avata uutta
34897: mukaan talletustoimintaan hallitus ehdotti, nuorisotalletustiliä.
34898: että valtion varoista jaettaisiin arpomalla Valtiokonttorissa suoritettavassa arvon-
34899: tallettajien kesken vuosittain määrä, jonka nassa jaettavien palkintojen lukumäärä ja
34900: suuruus on yksi prosentti edellisen vuoden suuruus olisi valtiovarainministeriön mää-
34901: lopussa nuorisotalletustileillä olleiden varo- rättävä. Suurin palkinto olisi ehkä 30 000
34902: jen yhteismäärästä, korkoa ja indeksihyvi'- markkaa. Palkintoina jaettava määrä tulisi
34903: tystä mukaan lukematta. Arvontaan osal- ottaa vuosittain valtion tulo- ja menoar-
34904: listuvat ne tallettajat, jotka kalenterivuo- vioon. Kysymykseen voisi tulla myös mää-
34905: den aikana ainakin kahdeksana kuukautena rärahan myöntäminen nuorisosäästämistoi-
34906: ovat tallettaneet nuorisotalletustilille vähin- minnan tunnetuksi tekemistä varten.
34907: tään 25 markkaa kuukaudessa. Ensimmäi- Jotta nuorison talletustoiminnan edistä-
34908: sen arvonnan tapahduttua vuonna 1967 on mistä koskeva järjestelmä voisi käytännössä
34909: aikaisemmin tallettaneiden osalta arvontaan toteutua, olisi välttämätöntä laissa turvata
34910: osallistumisen lisäedellytyksenä se, ettei nuorisotalletustileillekin tietyt verottomuus-
34911: niitä vähimmäistalletuksia, jotka aikaisem- edut. Nuorisotalletustilistä kertyvien tulo-
34912: min ovat oikeuttaneet arvontaan, ole nos- jen, siis korkojen ja indeksihyvitysten, ja
34913: tettu. Tällä tavalla tallettaja voi jonakin arvonnassa saatavien palkintojen ei tulisi
34914: vuotena olla tallettamatta uusia varoja nuo- olla veronalaista tuloa eikä nuorisotalletus-
34915: risotalletustilille, mutta saa silti osallistua tilin pääoman veronalaista omaisuutta.
34916: jonakin myöhempänä vuonna arvontaan, jos Edellä mainituilla perusteilla esitämme,
34917: hän on uudelleen tallettanut laissa edelly-
34918: tetyn määrän eikä ole nostanut aikaisempia että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
34919: vähimmäistalletuksia. Väärinkäytästen eh- lakiehdotuksen:
34920:
34921:
34922: Laki
34923: nuorison talletustoiminnan edistämisestä.
34924: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
34925:
34926: 1 §. Tallettajalla voi olla vain yksi nuoriso-
34927: Rahalaitoksiin voidaan erityisille nuoriso- talletustili. Edellä 1 momentissa tarkoite-
34928: talletustileille tallettaa varoja sen mukaan taan ansiotulolla palkkaa, sekä ammatti-
34929: kuin tässä laissa säädetään. Rahalaitoksella ja liiketuloa.
34930: tarkoitetaan tässä laissa pankkia, säästö- 3 §.
34931: pankkia, osuuskassaa, Osuuskassojen Kes- Edellä 2 § :n 3 momentissa tarkoitetaan
34932: kus Oy nimistä osakeyhtiötä ja postisäästö- palkkatulolla kaikenlaatuista palkkaa, palk-
34933: pankkia. kiota, osapalkkiota sekä muuta etuutta tai
34934: 2 §. korvausta, joka suoritetaan virasta tai toi-
34935: Nuorisotalletustilin on oikeutettu avaa- mesta, samoin kuin työstä, tehtävästä taikka
34936: maan henkilö, jolla on ansiotuloa ja joka ei palveluksesta, jonka tulon tai palkan saaja
34937: ole täyttänyt 27 vuotta ennen sen kalente- korvausta vastaan on sitoutunut työn tai
34938: rivuoden päättymistä, jonka kuluessa tallet- tehtävän antajalle tekemän, sekä ammatti-
34939: taminen on aloitettu. Sanotun tilin on myös ja liiketulolla kaikenlaista tuloa ammatista,
34940: oikeutettu avaamaan enintään edellä mai- liikkeestä ja elinkeinosta.
34941: nitun ikäinen, mutta ennen tallettamisvuo-
34942: den alkua 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka 4 §.
34943: maa- tai metsätalouden harjoittajana tahi Nuorisotalletustilille talletetaan vähintään
34944: tämän perheenjäsenenä tekee työtä maa- 25 markkaa kuukaudessa. Tallettajalla on
34945: tai metsätalouden hyväksi. Nuorisotalletus- oikeus jatkaa talletuksien tekemistä nuori...
34946: tilin avannutta henkilöä kutsutaan jäljem- sotalletustilille sen vuoden loppuun, jonka
34947: pänä tässä laissa tallettajaksi. aikana hän täyttää 30 vuotta. Nuorisotal-
34948: V,l. - Ilaskivi ym. 797
34949:
34950: letustilille talletetuista varoista maksetaan seen. Nuorisotalletustilin siirtäminen muulla
34951: rahalaitosten neuvottelukunnan suosituksen tavalla katsotaan sen lopettamiseksi.
34952: mukainen korko ja indeksihyvitys.
34953: 8 §.
34954: 5 §. Edellä 6 § :n 1 momentissa tarkoitetun
34955: Nuorisotalletustilille talletetaan varoja arvonnan toimittaa valtiokonttori kultakin
34956: joko siten, että työnantaja pidättää työn- kalenterivuodelta lähinnä seuraavan kesä-
34957: tekijän palkasta tämän ilmoittaman mää- kuun loppuun mennessä.
34958: rän ja lähettää sen työntekijäitä kustan- Rahalaitosten on toimitettava Valtiokont-
34959: nuksia perimättä tämän osoittamaan raha- torilie tiedot arvontaan oikeutetuista nuori-
34960: laitokseen, taikka siten, että tallettaja itse sotalletustileistä kultakin kalenterivuodelta
34961: huolehtii varojen tallettamisesta kuukausit- lähinnä seuraavan maaliskuun loppuun men-
34962: tain rahalaitokseen. nessä.
34963: 9 §.
34964: 6 §. Vuosilta 1967-1969 toimitettavissa tulo-
34965: Niiden tallettajien kesken, jotka kalente- ja omaisuusverotuksissa sekä kunnallisvero-
34966: rivuoden aikana ovat vähintään kahdeksana tuksissa veronalaiseksi tuloksi ei katsota
34967: kuukautena tallettaneet nuorisotalletustilille korkoa eikä indeksihyvitystä, joka on saatu
34968: ainakin 4 § :n 1 momentissa mainitun mää- tässä laissa tarkoitetulle nuorisotalletusti-
34969: rän, minkään kalenterivuoden aikana teh- lille tehdystä talletuksesta. Sanotuilta vuo-
34970: tyä sanotussa momentissa tarkoitettua vä- silta toimitettavissa tulo- ja omaisuusvero-
34971: himmäistalletusta nostamatta, ja joilla en- tuksissa ei tällaista talletusta myöskään pi..
34972: simmäiseksi mainittuna kalenterivuotena on detä veronalaisena omaisuutena.
34973: ollut jatkuvaa ansiotuloa tai jotka sanot- Tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä kun-
34974: tuna vuotena maa- ja metsätalouden harjoit- nallisverotuksessa veronalaisena tulona ei
34975: tajina tahi perheenjäseninä ovat tehneet pidetä palkintoa, joka on saatu 6 § :n 1
34976: työtä maa- tai metsätalouden hyväksi, jae- momentissa tarkoitetussa arvonnassa.
34977: taan valtion varoista vuosittain arpomalla
34978: määrä, jonka suuruus on yksi prosentti edel- 10 §.
34979: lisen vuoden lopussa nuorisotalletustileillä Jos vääriä tietoja antamalla tai salaamaHa
34980: olleiden varojen yhteismäärästä, korkoa ja todellinen asianlaita on saatu aikaan, että
34981: indeksihyvitystä mukaan lukematta. 6 § :n 1 momentissa tarkoitetussa arvon-
34982: Arpomalla jaettavien palkintojen luku- nassa saatu palkinto on suoritettu oikeudet-
34983: määrästä ja suuruudesta päättää valtiova- tomasti, on valtiokonttorin välittömästi ryh-
34984: rainministeriö. dyttävä toimenpiteisiin näin suoritetun pal-
34985: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo- kinnon perimiseksi valtiolle takaisin. Nos-
34986: sittain määräraha 1 momentissa tarkoitet- tetun palkinnon määrän saa tällöin ulosot-
34987: tuja palkintoja varten. taa ilman tuomiota tai päätöstä.
34988:
34989: 7 §. 11 §.
34990: Henkilö, joka on lopettanut nuorisotalle- Tarkempia säännöksiä tämän lain täytän-
34991: tustilinsä, ei saa avata uutta nuorisotalle- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
34992: tustiliä. tuksella.
34993: Nuorisotalletustilin omistajan pyynnöstä
34994: rahalaitos voi siirtää nuorisotalletustilin toi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
34995: seen toimipaikkaansa tai toiseen rahalaitok- kuuta 196 .
34996:
34997: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
34998:
34999: Raimo Daskivi. Juha Rihtniemi. T. 1. Vartia.
35000: T. Junnila. Olavi Lähteenmäki. Olavi Nikkilä.
35001: Erkki Hara. Esko J. Koppanen. Aili Vaittinen.
35002: Jouni Apajalahti. P. R. Haarla. Pentti Mäki-Hakola.
35003: Anna-Liisa Linkola. Juuso H'åikiö.
35004: 798
35005:
35006: V,2.- Toiv.al. N :o 305.
35007:
35008:
35009: af Heurlin ym.: Toimenpiteistä säästämisen edistämiseksi.
35010:
35011: Ed u s kun n alle.
35012:
35013: Maamme talouselämä on jo kauan kärsinyt myös usein obligaatiosäästäminen tai muu
35014: pääomapulasta. Erikoisesti sellaiset ratkaise- vastaava. Palkkiojärjestelmä mitä hyvällä me-
35015: vasti pääomansaaunista riippuvat alat kuin nestyksellä on kokeiltu ja nyttemmin vaki-
35016: asuntotuotanto ja rakennustoiminta yleensä naisena järjestelmänä omaksuttu useissa pää-
35017: ovat tästä haitasta eniten joutuneet vaikeuk- omarikkaissa ja laajan vapaaehtoisen säästö-
35018: siin. Valtiovalta on tosin myöntämällä talle- toiminnan omaavissa maissa, olisi meillä eri-
35019: tuksille verovapauden ja monilla muilla lain- koisen tarpeen nuorille, joille tulisi täten mie-
35020: säädäntötoimenpiteillä pyrkinyt edistämään lekkäämmäksi tavoitesäästäminen hyvissä
35021: säästämistoimintaa. Useat verovapausedut ajoin ennen naimisiin menoa tai ainakin en-
35022: säästämisen, asuntotuotannon ja yleensä pää- nen ensimmäisten lasten syntymää.
35023: omanmuodostuksen hyväksi ovat kuitenkin Palkkiojärjestelmä ei moneen vuoteen lain-
35024: olleet yksipuolisia sikäli, että tuki on korkein kaan rasittaisi valtion tulo- ja menoarviota,
35025: varakkaimpien ja suurituloisempien osalta koska palkkiot tulisi maksaa vasta tavoitesääs-
35026: eikä varattomilla ja pienituloisilla ole näistä tökauden päättyessä esimerkiksi viiden vuoden
35027: tukitoimenpiteistä ollut lainkaan tai ainoas- kuluttua palkkiosäästämisen aloittamisesta. Se
35028: taan hyvin vähäinen välitön hyöty. lisäys säästöpääomiin, mikä hyvin järjestetyllä
35029: Riittävä säästämistoiminta ja pääomanmuo- palkkiosäästämisellä olisi saavutettavissa, olisi
35030: dostus on kansantaloudelle ensiarvoisen tär- omiaan vaikuttamaan tasoittavasti ylikor-
35031: keä, jolloin hyvän kokonaistuloksen saavutta- keaan korkotasoomme ja olisi varmastikin
35032: miseksi tulisi kaikkien kansankerrosten sääa- omiaan lisäämään lainamahdollisuutta mo-
35033: tämistoimintaa edistää tasapuolisesti. Sosiaa- nien valtion nyt verovaroilla suorittamien in-
35034: linen oikeudenmukaisuus ja yhteiskunnan ta- vestointien osalta. Lisätty säästäminen mer-
35035: sapuolinen kehittyminen vaativat myös edistä- kitsisi parantuneita rahoitusmahdollisuuksia
35036: mään vähävaraisimpien kansankerrosten saa- ei ainoastaan lainaa haluaville säästäjille vii-
35037: mista säästöpääoman omistajiksi oli sitten ky- den vuoden kuluttua, vaan parantuneita ra-
35038: seessä säästötilit tai säästäminen omakotitalon, hoitusmhdollisuuksia kaikelle yksityisellekin
35039: asunto-osakkeen tai oman pienyrityksen muo- investointitoiminnalle sangen läheisessäkin tu-
35040: dossa. levaisuudessa.
35041: Lisäämällä yksityisten tavoitesäästämistä Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
35042: omaan asuntoon, yritykseen t.m.s. voidaan, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35043: varsinkin mikäli vastaava kulutuksen supista-
35044: minen kohdistuu sellaisiin vapaata ulkomaan että hallitus hankkisi selvityksen
35045: valuuttavarantoa heikentäviin hyödykkeisiin si{tä, miten valtion toimenpitein yleen-
35046: kuin henkilöautot y.m., edistää hintatason va- sä ja erittäinkin säästämisestä makset-
35047: kavuutta ja parantaa maksutasetta. tav~'7Za palkkim'7Za vo~"taisiin edistää pää-
35048: Monissa muissa maissa on pitkäjännittei- omanmuodostusta ja säästämistä kai-
35049: sille säästäjille annettu palkkiota esimerkiksi kissa kansankerroksissa sekä miten voi-
35050: viiden tai kuuden vuoden tavoitesäästämisen taisiin erityisesti edistää asuntosäästä-
35051: perusteella, jolloin kyseiseen tarkoitukseen on mistä ja asuntorakennustoiminnan ra-
35052: hyväksytty säästötili rahalaitoksessa, mutta hoituksen turvaamista.
35053: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
35054:
35055: Kaarlo a.f Heurlin. Veikko Kokkola. Eino Raunio.
35056: Antero Väyrynen. U. H. VoutUainen. Valto Käkelä.
35057: Valdemar Sandelin. Kalle Matilainen. Sulo Hostila.
35058: 799
35059:
35060: V,S.- Toiv.al. N: o 306.
35061:
35062:
35063:
35064:
35065: Vennamo: Lainojen koron alentamisesta ja indeksiehdon pois-
35066: tamisesta.
35067:
35068:
35069: Ed u s kun n a 11 e.
35070:
35071: Kireä rahapolitiikka on johtanut siihen, set on pantu velallisten ja heikompivaraisten
35072: että pankkilainojen korko on noussut ja tär- kannettaviksi.
35073: keältä osalta eri laitoksista myönnettävät lai- Mainituilla perusteilla ehdotan eduskunnan
35074: nat ovat indeksiehtoisia. Tällä tavoin korkora- hyväksyttäväksi toivomuksen,
35075: situs velallisten kohdalta on muodostunut koh-
35076: tuttoman suureksi, hipoen monasti jopa rikos- että ihallitus kiireellisegti ryhtyisi
35077: lain kieltämiä kiskurikorkoa. asianmukaisiin talouspoliittisiin toimen-
35078: Tällainen asiantila johtuu harjoitetusta piteisiin, että lainojen korko alenee
35079: virheellisestä talouspolitiikasta, jonka seurauk- kohtuulliseksi ja että niiden raskas in-
35080: deksiehto poistuu.
35081: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
35082:
35083: Veikko Vennamo.
35084: VALTIOPÄIVÄT
35085: 1966
35086:
35087: LIITTEET
35088: VI
35089:
35090: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
35091: TOIVOMUSALOITTEET
35092:
35093:
35094:
35095:
35096: HELSINKI 1966
35097: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
35098:
35099:
35100: 101 E 529/66
35101: Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen ottamista valtion haltuun, sai-
35102: raslain rakentamista, terveyden- ja sairaanhoitoa sekä matkafiutoi-
35103: minnan kehittämistä ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
35104: 806.
35105:
35106: VI,l. - Lak.at l!J :o 119.
35107:
35108:
35109:
35110: .Tå.m.sen ym. : Ehdotus laiksi kunnallisista yleissairaaloista an-
35111: netun. lain. muuttamisesta.
35112:
35113:
35114: E d u s k u n n a il e.
35115:
35116: Kunnallisista yleissairaaloista annetun lain sijaan keskussairaaloiden osalta ei ole por-
35117: (561/1965) 25 §:n mukaan annetaan keskus- rastusta lainkaan. Tämä on epäkohta, joka
35118: sairaalan käyttökustannuksiin valtionapua 50 on yleensä kaikkialla tunnustettu, mutta lä-
35119: prosenttia tarpeellisten kustannusten mää- hinnä valtiontaloudelliseen tilaan tai muihin
35120: rästä ja 32, §: n mukaan aluesairaalan käyt- syihin vedoten ei ole tullut hyväksytyksi lo-
35121: tökustannuksiin kuntakohtaise.sti aluesairaa- pulliseen lakiin.
35122: lan jäsenkuntien taloudellisesta kantokyvystä Myös sairaalapoliittisesti kokonaisuutta
35123: riippuen, niinkuin siitä asetuksella tarkem- ajatellen valtionapujärjestelmän tulisi olla
35124: min säädetään, vähintään 40 prosenttia ja sellainen, että valtionavun suhteellinen osuus
35125: enintään 50 prosenttia tarpeellisten kustan- kaikissa sairaalaryhmissä olisi yhtä suuri.
35126: nusten määrästä. Paikallissairaalan osalta Muussa tapauksessa saattaa olla seurauksena,
35127: ovat vastaavat valtionapuprosentit vähintään että eräät kunnat pyrkivät varaamaan sairaa-
35128: 25 ja enintään 50 prosenttia. lapaikat yksinomaan keskussairaalasta, jossa
35129: Kun kuntien taloudellisia rasitteita on valtionavun osuus on suurempi kuin paikal-
35130: useilla hallinnon aloilla lakisääteisesti viime lissairaalassa. Kokonaisuuden kannalta täl-
35131: aikoina lisätty ja tästä johtuen varsinkin laista menettelyä ei voida pitää tarkoituksen-
35132: varattomien kuntien asema on vuosi vuodelta mukaisena eikä suositeltavana. Vaikka val-
35133: käynyt yhä vaikeammaksi, on muun muassa tionapu olisi tarpeellisista kustannuksista kai-
35134: eduskunnan talousvaliokunta lain käsittelyn kissa sairaalaryhmissä prosentuaalisesti sama,
35135: yhteydessä katsonut oikeudenmukaiseksi eh- merkitsisi tämä kuitenkin markkamääräisesti
35136: dottaa, että kuntien ylläpitämien yleissai- pienempää valtionapua paikallissairaaloille
35137: raalain käyttökustannuksiin annettavan val- kuin keskussairaaloille, joissa kustannukset
35138: tionavun suuruus määrätään kaikissa sairaa- ovat yleensä huomattavasti korkeammat kuin
35139: laryhmissä kuntakohtaisesti liukuvaksi talou- paikallissairaaloissa.
35140: dellisesta kantokykyluokasta riippuen. Ta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
35141: lousvaliokunnan hyväksymää ja ehdottamaa nioittaen,
35142: porrastusta kuitenkin supistettiin niin, että
35143: sen merkitys käytännössä jää vain muodolli- että Eduskunta hyväksyisi se~Uraar
35144: seksi nimenomaan aluesairaaloissa ja varsin van. lakiehdotuksen:
35145: vähäiseksi paikallissairaaloissakin, kun sen
35146:
35147:
35148: Laki
35149: kunnallisista yleissairaaloista annetun lain muuttamisesta.
35150: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallisista yleissairaaloista 29 pal-
35151: vänä lokakuuta 1965 annetun lain (561/65) 25 § : n 1 momentti sekä 32 §: n 1 ja 2
35152: momentti näin kuuluviksi:
35153:
35154: 25 §. raalan jäsenkuntien taloudellisesta kantoky-
35155: Keskussairaalan käyttökustannuksiin anne- vystä riippuen, niinkuin siitä asetuksella
35156: taan valtionapua kuntakohtaisesti keskussai- tarkemmin säädetään, vähintään 25 prosent-
35157: VI,l. - ltwmalliset yleiuairaala.t.
35158:
35159:
35160: tia ja enintään 75 prosenttia tarpeellisten enintään 75 prosenttia tarpeellisten kustan-
35161: kustannusten määrästä. nusten määrästä.
35162: Paikallissairaalan perustamis- ja käyttö-
35163: kustannuksiin annetaan valtionapua kunta-
35164: kohtaisesti kunnan-tai kuntien taloudellisesta
35165: 32 §. kantokyvystä riippuen, niinkuin siitä ase-
35166: Aluesairaalan perustamiskustannulmiin an- tuksella tarkemmin säädetään, vähintään 25
35167: netaan valtionapua 50 prosenttia sekä käyttö- prosenttia ja enintään 75 prosenttia tarpeel-
35168: kustannuksiin kuntakohtaisesti aluesairaalan listen kustannusten määrästä. Poliklinikka-
35169: jäsenkuntien taloudellisesta kantokyvystä toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin ei an-
35170: riippuen, niinkuin siitä asetu:ksella tarkem- neta valtionapua.
35171: min säädetään, vähintään 25 prosenttia ja
35172:
35173:
35174: Helsingissä 26 :päivänä huhtikuuta 1966.
35175:
35176: Artturi Jämsen. PentU Pekkarinen.
35177: Paavo N:iillikoski.. Bino Lottanen.
35178: Ale Holopainen. Mikko Volotinen.
35179: VI,2.- Lak.al. N: o tao.
35180:
35181:
35182:
35183:
35184: L. Koskinen ym..: Ehdotus laiksi t·uberkuloosilai, muuttami-
35185: sesta.
35186:
35187: Ed u s kun n a ·H e.
35188:
35189: Muutamia vuosia sitten uudistettiin tuber- tuberkuloosilain kllllD8.lle aiheuttamat menot
35190: kuioosilaki. Sillä parannettiin tuberkuloottis- nousevat toisissa kunnissa veroäyriä kohdtm
35191: ten hoito- ja huoltomahdollisuuksia. Sellai- huomattavasti suuremmiksi kuin keskimäärin
35192: sena kuin se eduskunnassa tuli hyväksytyksi, koko m.a.assa. Tämän vuoksi pitäisi valtion,
35193: kuntien maksuosuus lain aiheuttamista tehtä- käsityksemme mukaan, antaa tasoittavaa
35194: vistä jäi kuitenkin liian suureksi. Kun kun- avustusta suoraan kunnille niihin menoihin,
35195: tien taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet joita niille aiheutuu tuberkuloosilain mää-
35196: ja kunnallisverotus noussut, ovat kuntien räämien pakollisten tehtävien suorittamisesta.
35197: mahdollisuudet parantaa tuberkuloottisten Tämän vuoksi ehdotamme lakiin muutoksen,
35198: huoltoa, esim. toipilasrahaa maksaen, ammat- että kunnille, joissa ko. lain aiheuttamat
35199: tiopetusta järjestäen jne. vaikeutuneet. Tä- menot kohoavat veroäyriä kohden suurem-
35200: män vuoksi, käsityksemme mukaan, valtion- miksi kuin keskimäärin ko'ko maassa, anne-
35201: avustusta tuberkuloosihoito- ja huoltolaitok- taan ylimääräistä tasoitusavustusta.
35202: sille olisi lisättävä. Kuntien mahdollisuuksien parantamiseksi
35203: Tuberkuloosilain mukaan perustetuille pa- hoitaa tuberkuloosilain niille määräämät vel-
35204: rantoloille kunnat joutuvat maksamaan niin voitteet esitämme,
35205: rakentamis- kuin ylläpitokustannuksistakin
35206: hoitopaikkaa kohden samanlaisen osuuden että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35207: riippumatta kunnan varallisuudesta ja ta- van lakiehdotuksen:
35208: loudellisista mahdollisuuksista. Tästä johtuen
35209:
35210:
35211: Laki
35212: tuberkuloosilain muuttamisesta..
35213: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1960 annetun
35214: tuberkuloosilain (355/60) 31 § niin kuuluvaksi:
35215:
35216: 31 §. Heikossa taloudellisessa ase!Jl8&18. olevan
35217: Valtion varoista myönnetään kunnalle lisä- kunnan voi valtioneuvosto anomuksesta va-
35218: avustusta tämän lain 26, 27 ja 30 § : n mukai- pauttaa joko kokonaan tai osittain 1 momen-
35219: sista kustannuksista se osa, minkä kustan- tissa mainituista menoista, jolloin ne jäävät
35220: nukset jonakin vuonna ovat nousseet vero- valtion maksettavaksi.
35221: äyriä kohden vähintään kymmenen prosent-
35222: tia suuremmiksi kuin keskimäärin koko Tämä laki tulee voimaan päivänä
35223: maassa. kuuta 196
35224: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
35225:
35226: Lyyli Koskinen. Irma Rosnell. Siiri Lehmonen.
35227: Pauli Puhakka.. Veikko J. Rytkönen. Lauri Ka.utola.
35228: Kaisu Weck:maa.
35229: 808·
35230:
35231: VI,3.- Lak.al. N:o 121.
35232:
35233: V. Mattila ym.: Ehdotus laksi mielisairaanhoitajien k01tlu-
35234: tuksesta.
35235:
35236: E d u s k u n n a 11 e.
35237:
35238: Maamme mielisairaanhoitajien koulutus on On otettava myös huomioon, että mielisai-
35239: syystä taikka toisesta jäänyt jälkeen siitä ke- raanhoitajat muodostavat oman erikoisryh-
35240: hityksestä, mikä mielisairaanhoidon alalla on mänsä sairaanhoitohenkilöstössä, koska hei-
35241: viimeisten vuosien aikana tapahtunut, eikä dän saamansa koulutus edellyttää vain mieli-
35242: näin ollen vastaa tarkoitustaan eikä niitä vaa- sairaiden hoitamista. Jokainen henkilö on
35243: timuksia, mitä mielisairaanhoitajien työlle alalle tullessaan tästä tietoinen. Kysymys on
35244: nykyään asetetaan. siis henkilöistä, jotka ovat tehtäväkseen valin-
35245: Koulutuksen perustana on yhä edelleen v. neet mielisairaanhoitajan vaikean alan.
35246: 1917 käytäntöönotettu vuoden pituinen kou- Kaiken edellä olevan huomioiden on tär-
35247: lutus- ja opetusohjelma. Ottaen huomioon keätä, yhteiskunnan edun muka:ista ja maan
35248: sen tosiasian, että mielisairaanhoitajat muo- mielisairaanhoidon kehitykselle välttämä-
35249: dostavat sen sairaanhoitohenkilökunnan ryh- töntä, että mielisairaanhoitokoulutus kiireelli-
35250: män, jolle varsinainen mielisairaaloiden poti- sesti uudistetaan.
35251: lashoito kuuluu, on mainittua asiantilaa pi- Eduskunta on joulukuun 12 päivänä 1958
35252: detävä varsin valitettavana ja outona. Jotta hyväksynyt toivomusaloitteen, jossa sanotaan
35253: voitaisiin turvata maan mielisairaanhoidon mm.:
35254: jatkuva kehitys, on mielisairaanhoitajien kou- "Mielisairaanhoitokurssien vahvistettu kou-
35255: lutus pikaisesti uudistettava. lutusohjelma ei enää vastaa mielisairaanhoi-
35256: Mielisairaanhoitajien koulutuksen jälkeen- don alalla tapahtuneen kehityksen ja uusien
35257: jääneisyydestä johtuen on viime aikoina py- hoitomenetelmien asettamia vaatimuksia. Mo-
35258: ritty lisäämään mm. sairaanhoitajia mieli- net sairaalat, joissa kursseja järjestetään,
35259: sairaaloihin laajemman teoreettisen opetuksen ovat sen vuoksi pyrkineet sitä vähitellen
35260: saaneina, sekä muitakin tälle alalle varsinai- uusimaan ja siinä niille on annettu varsin
35261: sesti kuulumattomia henkilöitä. Maassa val- vapaat kädet lääkintöhallituksen taholta.
35262: litsevan sairaanhoitajapulan ja mielisairaan- Tämä on kuitenkin ollut omiaan johtamaan
35263: hoidon erikoisluonteen huomioiden, on sai- siihen, että että koulutus on epäyhtenäistä
35264: raanhoitajia kuitenkin ollut erittäin vaikea ja eri koulutuspaikoissa eri tasoista. Nykyistä
35265: mielisairaaloihin saada. Niinpä mielisairaan- koulutusaikaa täytynee edellä mainituista
35266: hoitajat edelleenkin muodostavat mieli"ai- syistä pitää liian lyhyenä. Se, että koulutus
35267: raaloiden varsinaisen hoitohenkilökunnan hei- on olojen kehittymisestä huolimatta jäänyt
35268: dän määränsä ollessa 90-98% mielisairaa- uudistamatta, on ilmeinen epäkohta."
35269: loiden hoitohenkilökunnasta. Niinpä mm. kun- Edellä esitetyillä perusteilla esitämme kun-
35270: tainliittojen mielisairaaloissa, sekä yksityis.. nioittaen,
35271: ten kuntien omistamien kunnaJliskotien mie-
35272: litautiosastoilla on vastuu potilashoidosta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35273: lähes yksinomaan mielisairaanhoitajilla. van lakiehdotuksen:
35274:
35275: Laki
35276: m.ielisairaanhoitajain koulutuksesta.
35277: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35278: 1 §.
35279: Mielisairaanhoitajain koulutusta varten pe- raaloi:hin, joita tässä laissa sanotaan koulu-
35280: rustetaan mielisairanhoitajakouluja mielisai- tussairaaloiksi.
35281: VI,S. - V. Mattila ym. 809
35282:
35283: 2 §. 1'§.
35284: Mielisairaanhoitajakoulun kurssin pituus Jatkokoulutus osastorrhoitajiksi aikoville
35285: on 24 kuukautta. mielisairaanhoitajille kestää yhden vuoden.
35286: Tänä. aikana annetaan koulutusta pääasiassa
35287: 3 §. sairaalahallinnon ja yleissairaanhoidon aloilta,
35288: Mielisairaanhoitajakoulu toimii koulutus- sekä työnjohdollisessa tehtävässä edellytettä-
35289: sairaalan yhteydessä, mutta hallinnollisesti vissä teoreettisissa aineissa.
35290: erillisenä siten, että sillä on oleva oma tulo- Osastonhoitajakoulutuksen saanut mielisai-
35291: ja menoarvionsa, jonka koulutussairaalan raanhoitaja merkitään sairaanhoitohenkilös-
35292: omistava yhteisö vahvistaa. töstä pidettävään luetteloon mielisairaalan
35293: Koulutuksen kustannukset suoritetaan val- Osastonhoitaj ana.
35294: tion varoista koulutussairaaloille. 8 §.
35295: Jatkokoulutus mielisairaanhoidon kuntout-
35296: 4 §. tamistehtäv:iin aikoville, peruskoulutuksen
35297: Mielisairaanhoitokoulun toimintaa johtaa saaneille mielisairaanhoitajille kestää yhden
35298: ja valvoo koulun johtokunta. vuoden ja tänä aikana annetaan opetusta
35299: pääasiassa työ- ja askarteluhoitoon - sekä
35300: Koulun johtokunnan jäseniä ovat koulu- muissa kuntouttamiseen liittyvissä teoreetti-
35301: tussairaalan ylilääkäri, ylihoitaja ja koulun sissa ja käytännöllisissä aineissa.
35302: johtaja. Heidän lisäkseen ammattikasvatus-
35303: 1 momentissa mainitun jatkokulutuk-
35304: hallitus määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan sen saanut mielisairaanhoitaja merkitään
35305: yhden koulutussairaalan palveluksessa olevan sairaanhoitohenkilöstöstä pidettävään luette-
35306: mielisairaanhoitajan, sekä kaksi koulutussai- loon työn- ja askartelunohjaajana.
35307: raalan omistavan yhteisön ehdottamaa jä-
35308: sentä, joista toisen tulee olla opetustoimessa
35309: 9 §.
35310: kokemusta saanut. Pääsyvaatimuksena mielisairaanhoitajakou-
35311: luun on, että hakija on;
35312: 5 §.
35313: Mielisairaanhoitajakoulun hyväksyttävästi 1) täyttänyt kahdeksantoista vuotta, vaan
35314: suorittanut henkilö omaa pätevyyden mieli- ei kahtakymmentäkahdeksaa vuotta, ellei ha-
35315: sairaiden hoitajana ja merkitään hänet sai- kijalle ole myönnetty erivapautta, jonka
35316: raanhoitohenkilöstöstä pidettävään luetteloon. mukaan oppilaaksi voidaan ottaa jo kaksi-
35317: Mielisairaanhoitaja on oikeutettu toimimaan kymmentäkahdeksan, mutta ei kolmeakym-
35318: koulutustaan vastaavissa tehtävissä lääkärin mentä vuotta täyttänyt hakija,
35319: ja osastonhoitajan valvonnan alaisena. 2) suorittanut vähintään kansakoulun
35320: oppimäärän,
35321: 3) on hyvämaineinen ja että hänellä on to-
35322: 6 §. distus terveydestään, sekä
35323: Mielisairaanhoitajakoulun käyneiden jatko- 4) että hän on suoritetuissa soveltuvuus-
35324: koulutusta varten perustetaan jatko-opistoja. kokeissa todettu mielisairaanhoitotehtäviin
35325: Jatkokoulutusta annetaan kahdella opetus- sopivaksi.
35326: suunnalla; 10 §.
35327: a) osastonhoitajiksi ja Tarkemmat ohjeet koulutuksesta ja maa-
35328: b) mielisairaanhoidon kuntouttamistehtä- räykset tämän Jain soveltamisesta annetaan
35329: viin aikoville. asetuksella.
35330:
35331:
35332: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
35333:
35334: Veikko Mattila.. Artturi Koskinen.
35335: Tyyne Pa.a.sivuori.. Urho E. Xnuuti.
35336:
35337:
35338:
35339: 102 E 529/66
35340: 810
35341:
35342: VI,4. - Lak.a.l. • :0 122.
35343:
35344:
35345: Lintilä ym.: Ehdotus laiksi terveyden.huoltoteknikoista.
35346:
35347: Ed us k unn alle.
35348: Lääkäripula on jatkunut maassamme vuo- tännöllisenä ja tehokkaana toimenpiteenä tu-
35349: sikausia. Toimenpiteet tämän koko kansamme lee kysymykseen lääkärintoimen uudelleen ar-
35350: terveydenhuoltoa jäytävän epäkohdan korjaa- viointi. Lääkärit joutuvat nykyisin usein suo-
35351: miseksi ovat toistaiseksi olleet täysin riittä- rittamaan toimenpiteitä, jotka eivät vaadi
35352: mättömät. On ilmeistä, ettei lääkäritarvetta lääketiet.een lisensiaatin tutkintoa, vaan jotka
35353: koskevissa. ennusteissa ole otettu riittävästi voisi terveydenhuollolliselta. kannalta yhtä
35354: huomioon taloudellisen ja sosiaalisen kehityk- pätevästi tehdä suppeamman koulutuksen
35355: sen mukanaan tuomaa lääkintäpalvelusten ky- saanut henkilö. Siirtämällä lääkäreiltä nämä
35356: synnän lisäystä. Kun sairausvakuutusjärjes- tehtävät erityisille terveydenhuoltoteknikoille
35357: telmän perusteella ruvetaan vuoden 1967 voidaan lääkärit vapauttaa yksinomaan lää-
35358: alusta korvaamaan 60 % lääkärin perimistä käreille kuuluvien tehtävien suorittamiseen.
35359: palkkioista., tulee tämä epäkohta entistä räi- Terveydenhuoltoteknikoiksi olisi koulutet-
35360: keämmin esiin. Erityisen epätyydyttävää on tava ylioppilastutkinnon suorittaneita sai-
35361: myös se, että kansalaiset joutuvat eriarvoi- raanhoitajia. Koulutuksen tulisi kestää noin
35362: seen asemaan asuinpaikkansa vuoksi, koska kahden vuoden ajan.
35363: lääkärit ovat jakautuneet perin epätasaisesti Kun lääkäripulan aiheuttamien epäkohtien
35364: maan eri osiin. korjaamista. on pidettävä erittäin kiireellisenä
35365: On näin Qllen selvää, että samalla kun lää- tehtävänä, ehdotamme,
35366: kärikoulutusta nykyisestään lisätään tarvi-
35367: taan myös muita toimenpiteitä puheena ole- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35368: van epäkohdan korjaamiseksi. Tällaisena käy- van lakiehdotuksen:
35369:
35370: Laki
35371: terveydenhuoltotelmikoista.
35372: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35373: 1 §. kinnon ja sairaanhoitajalle säädetyt opin-
35374: Terveydenhuoltoon kuuluvia tehtäviä, joissa näytteet suoritettuaan on saanut asetuksella
35375: ei edellytetä itsenäisiä tutkimustoimenpiteitä, säädettävän terveydenhuoltoteknikoilta vaa-
35376: on oikeutettu suorittamaan terveydenhuolto- dittavan erikoiskoulutuksen ja on julistettu
35377: teknikko sen mukaan kuin asetuksella tar- terveydenhuoltoteknikoksi.
35378: kemmin säädetään.
35379: 3 §.
35380: 2 §. Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
35381: Terveydenhuoltoteknikolla tarkoitetaan hen- töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
35382: kilöä, joka on merkitty lääkintöhallituksen tuksella.
35383: pitämään terveydenhuoltoteknikoita koske-
35384: vaan luetteloon. 4 §.
35385: Terveydenhuoltoteknikoita koskevaan luet- Tämä laki tulee voimaan päivänä
35386: teloon merkitään henkilö, joka ylioppilastut- kuuta 196 .
35387: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
35388:
35389: Aaro Lintilä. Olavi Lahtela.
35390: Veikko Savela. Pentti Pekkarinen.
35391: Erkki Ha.ukipuro.
35392: 811
35393:
35394: VI,5. - Lak.al. 1f: o 128.
35395:
35396:
35397:
35398:
35399: Kaarlonen ym.: Elu/,Qtus laiksi ku1HWUB6sftJ 1uxli1t.Mito-
35400: oousta.
35401:
35402:
35403: Eduskunnalle.
35404:
35405: Yhteiskuntarakenteessa tapahtuneiden ja kuuluvan sen kodinhoitoavun pnrnn, jota
35406: tapahtuvien muutosten johdosta ovat maaseu- kunnallisella kodinhoitotoiminnalla tarkoite-
35407: dulla maa- ja kotitaloudessa toimivat naiset taan ja tuetaan yhteiskunnan varoin.
35408: joutuneet työsidonnaisuuden vuoksi niin vai- Kun kotiavustustajatoimintakäsite on muo-
35409: keisiin olosuhteisiin, että sosiaalinen oikeu- toutunut jo määrättyä vanhusten avustamis-
35410: denmukaisuus vaatii toimenpiteitä. toimintaa koskevaksi, olisi lomaemäntätoimin-
35411: Kunnallisesta kodinhoitajatoiminnasta saa- nasta niin ikään saatava lakiin selvät mää-
35412: dut kokemukset osoittavat avun tarvitsijoita räykset. Maa- ja kotitaloudessa toimivien
35413: olevan niin paljon, ettei maatalouskoteihin naisten yhtäjaksoinen työ vuodesta toiseen
35414: voi saada apua, vaikka tilanne olisi kuinka ilman työaika- ja lomalakien sosiaaliturvaa
35415: vakava. aiheuttaa uupumustiloja ja ammattisairauk-
35416: Omatoimisuuden pohjalta on ryhdytty toi- sia vakavine seuraamuksineen, joista sitten
35417: menpiteisiin lomaemäntätoiminnan järjestä- lapset ja koko koti kärsivät. Tilapäisavun
35418: miseksi maksullisena. Tämä toiminta edellyt- saaminenkaan ei ole mahdollista nykyoloissa
35419: tää ammattiin koulutettua henkilöstöä ja hei- ilman järjestettyä toimintaa ja siksi yhteis-
35420: dän palkkauksensa. järjestämistä yhtenäiseksi. kunnan tulisi antaa apunsa ja tukensa loma-
35421: Palkkausmenot nousevat kuitenkin niin kor- emäntätoiminnalle. Yksityisten järjestöjen
35422: keiksi, että kodeilta perittävien maksujen ta- toimesta vapaaehtoisin voimin ei lomaemäntä-
35423: soittamiseksi ja kohtuullisena pitämiseksi tar- toimintaa taloudellisista syistäkään saada
35424: vitaan varoja, joiden kerääminen vapaaehtoi- käyntiin pienissä kunnissa.
35425: sille järjestöille on ylivoimaista. Lomaemäntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35426: toiminta on myös osoittanut, että työssä il-
35427: menee 1'1ll1Saa8ti puhtaasti sosiaalista toimin- että Eduskunta hyväksyisi seuroo-
35428: taa. Näin ollen katsomme kyseisen toiminnan va.n lakiekdotuksen:
35429:
35430:
35431: Laki
35432: kunnallisesta kodinhoitoavusta..
35433: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35434: 1 luku. kunnan avulla ensisijaisesti huolehtia lapsi-
35435: rikkaissa ja muissa niihin verrattavissa ko-
35436: Yleisiä säännöksiä. deissa perheenäidin säännölliseen kodin- ja
35437: taloudenhoitoon kuuluvista tehtävistä tai
35438: 1 §. avustaa niiden suorittamisessa, milloin per-
35439: Kunnallisen kodinhoitoavun tarkoituksena heenäiti tahi emännyyttä hoitava henkilö
35440: on, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään oman tahi muun perheenjäsenen synnytyksen,
35441: ja kodinhoitotoiminnan ohjesäännössä tarkem- sairauden, liikarasituksen, tarpeellisen loman
35442: min määrätään, kunnan palveluksessa olevien taikka muun näihin verrattavan syyn takia
35443: kodinhoitajien ja muun tarpeellisen henkilö- on tilapäisesti estynyt tehtäviään hoitamasta.
35444: 8_l2 VI,5. - KwmaJJinen kodinhoitoapu.
35445:
35446:
35447: Kunnallista kodinhoitoapua voidaan antaa ran tai toimen haltija palkkausluokassa A 1(}
35448: myös vanhuksille ja muillekin erityistä huo- ja johtava kodinhoitaja vastaavasti palkkaus~
35449: lenpitoa tarvitseville. luokassa A 12. Peruspalkan lisäksi heille suo-
35450: ritetaan ikälisää, laskien virkavuodet kunnan
35451: 2 §. virkasäännön mukaan, se määrä, minkä val-
35452: Kunnallinen kodinhoitotoiminta on sosiaali- tion viran tai toimen haltija saa mainitussa
35453: ministeriön ja sosiaalihuollon piiritarkasta- palkkausluokassa. Lisäksi heille suoritetaan
35454: jain ohjauksen ja valvonnan alainen. kalliinpaikan- ja syrjäseutulisää samoin pe-
35455: Kodinhoitotoimintaa kunnassa johtaa ja rustein kuin vastaavalle valtion viran tai
35456: valvoo sosiaalilautakunta. toimen haltijalle.
35457: Ikälisää varten kodinhoitotoiminnan viran-
35458: 3 §. haltija saa lukea hyväkseen myös sen ajan,
35459: Kodinhoitotoimintaa varten kunnallisval- minkä hän on ollut koulutettuna kodinhoi-
35460: tuuston on hyväksyttävä ohjesääntö, jonka tajana valtion tai yksityisoikeudellisen yhtei-
35461: sosiaaliministeriö vahvistaa. sön päätoimisessa työssä.
35462: Edellä 8 § : ssä mainittujen täydennyskurs-
35463: 4 §. sien ajalta viranhaltijalla on oikeus saada
35464: Kodinhoitoavusta peritään muilta kuin va- täysi palkka.
35465: rattomilta ja vähävaraisilta sosiaaliministe-
35466: riön vahvistamien perusteiden mukainen koh- 10 §.
35467: tuullinen korvaus. Kunta suorittaa kodinhoitotoiminnan vi-
35468: ranhaltijalle tämän toimitusmatkojen aiheut-
35469: 2 luku. tamat kohtuullisiksi katsottavat matkakus-
35470: tannukset kunnallisvaltuuston vahvistamien
35471: Viranhaltijat ja muu henh"lökunta. perusteiden mukaan.
35472: 5 §.
35473: Kunnassa voi olla kodinhoitajan virka tai 11 §.
35474: useampia tällaisia virkoja. Toimituspaikassaan kodinhoitajalla on oi-
35475: Lisäksi kunnassa voi olla sosiaalilautakun- keus, mikäli työ siellä kestää vähintään kuusi
35476: nan apuna kodinhoitotoiminnan ohjausta ja tuntia, saada vapaa ravinto ja tarvittaessa
35477: valvontaa varten johtavan kodinhoitajan yösija.
35478: virka tai useampia tällaisia virkoja. Jos henkilö, joka käyttää kodinhoitajan
35479: apua, ei varattomuuden takia voi antaa hä-
35480: 6 §. nelle ravintoa tai yösijaa tai jos kodinhoi-
35481: Kodinhoitajan ja johtavan kodinhoitajan taja samana päivänä työskentelee useammassa
35482: kelpoisuusehdoista ja koulutuksesta säädetään kodissa saamatta niissä ravintoa tai yösijaa,
35483: asetuksella. kunta suorittaa hänelle niiden hankkimisesta
35484: 7 §. aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
35485: Kodinhoitajan ja johtavan kodinhoitajan Kodinhoitajalla ei ole oikeutta hänelle tä-
35486: työ- ja vapaa-aikojen yleistä järjestelyä kos- män lain mukaan tulevien palkka- ja muiden
35487: kevat määräykset annetaan 3 § :ssä maini- etujen lisäksi ottaa hänen apuansa käyttä-
35488: tussa ohjesäännössä, jossa myös määrätään väitä palkkiota virkaansa lain, asetuksen tai
35489: tarkemmin kodinhoitajan ja johtavan kodin- ohjesäännön mukaan kuuluvien tehtävien hoi-
35490: hoitajan tehtävistä. tamisesta.
35491:
35492: 8 §. 12 §.
35493: Kodinhoitajan ja johtavan kodinhoitajan Edellä 1 § :n 2 momentissa tarkoitetun ko-
35494: on ainakin kerran kymmenessä vuodessa otet- dinhoitoavun antamiseksi kunta voi myös ot-
35495: tava osaa alan täydennyskursseihin. taa palvelukseensa tehtävään kykeneviä ja
35496: sopivia koko- tai osapäivätoimisia työnteki-
35497: 9 §. jöitä, joita tässä laissa sanotaan tehtävien
35498: Kodinhoitaja saa kunnalta peruspalkan sa- luonteesta johtuen joko kotiavustajiksi tai
35499: mojen perusteiden mukaan kuin valtion vi- lomaemänniksi.
35500: VI,5. -'- Kaarlonen ym. 813
35501: Kunta voi myös tukea taloudellisesti yksi- 4 luku.
35502: tyisten järjestöjen toimesta suoritettavaa ko-
35503: tiavustaja- ja lomaemäntätoimintaa. Koulutus.
35504: Mitä edellä 7, 10 ja 11 § :ssä on säädetty 17 §.
35505: kodinhoitajasta, koskee soveltuvin osin myös Kodinhoitajia kouluttavan oppilaitoksen
35506: kotiavustajaa ja lomaemäntää. tulee ennen toimintansa aloittamista hankkia
35507: siihen sosiaaliministeriön lupa. Laitoksen on
35508: 13 §. alistettava opetussuunnitelmansa ja ohjesään-
35509: Kodinhoitotoiminnan viranhaltija kotiavus- tönsä sosiaaliministeriön vahvistettaviksi
35510: taja ja lomaemäntä älkööt ilmaisko sivulli-
35511: selle, mitä he toimessaan ovat saaneet tietää 18 §.
35512: heidän apuaan käyttävästä perheestä tai hen- Kodinhoitajia kouluttavat oppilaitokset
35513: kilöstä. saavat valtionapua 65 prosenttia todellisista
35514: sosiaaliministeriön hyväksymistä, asetuksella
35515: tarkemmin määrättävistä vuosimenoistaan.
35516: 3 luku. Omien rakennusten ja huoneistojen hank-
35517: Valtionapu. kimisesta ja peruskorjauksesta, oppilaitoksen,
35518: oppilasasuntolan ja koulukeittiöiden kalus-
35519: 14 §. tojen, työvälineiden ja koneiden sekä ha-
35520: Valtio osallistuu kodinhoitajain 9 §: ssä vainto- ja työn opetuksessa tarpeellisten ko-
35521: tarkoitetusta palkkauksesta kunnille aiheutu- neiden ja työvälineiden peruahankinnoista
35522: viin kustannuksiin kuntien taloudellisesta sekä niistä johtuneiden lainojen vakauttami-
35523: kantokyvystä riippuen 30-80 prosentilla pe- sesta aiheutuviin menoihin voi valtio tulo-
35524: ruspalkan sekä ikä-, kalliinpaikan- ja syrjä- ja menoarvion puitteissa antaa avustusta ja
35525: seutulisien kuin myös näistä johtuvien työn- myöntää lainaa yhteensä enintään 80 pro-
35526: antajan lakisääteisten sosiaaliturvamakSujen senttia :hyväksytyistä hankinta-, ja rakennus-
35527: määrästä. kustannuksista. .
35528: Valtionapua ei kuitenkaan myönnetä Oppilaitoksen kunnallisille kodinhoitajille
35529: useamman kuin yhden kodinhoitajan palk- järjestämille, sosiaaliministeriön hyväksy-
35530: kaukseen kutakin alkavaa tuhattaviittäsataa mille täydennyakursseille annetaan valtion-
35531: maalaiskunnan ja kahtatuhattaviittäsataa apua samojen perusteiden mukaan kuin var-
35532: kaupungin ja kauppalan henkikirjoitettua sinaiseen koulutukseen.
35533: asukasta kohden, ellei sosiaaliministeriö kun-
35534: nan alueen laajuuden tai sen liikenne- ja 19 §.
35535: asumisolojen vuoksi katso olevan erityistä ai- Sosiaaliministeriö vahvistaa ohjelman ko-
35536: hetta toisin määrätä. dinhoitajia kouluttavien oppilaitosten opetta-
35537: Jos kunnassa on vähintään kymmenen ko- jien täydennyakursseja varten ja suoritetaan
35538: dinhoitajaa, joiden palkkaukseen kunta saa näistä kursseista aiheutuvat kustannukset val-
35539: valtionapua, myönnetään valtionapua myös tion varoista tulo- ja menoarvioon otetun
35540: johtavan kodinhoitajan palkkaukseen. määrärahan puitteissa.
35541:
35542: 15 §. 20 §.
35543: Kunnalle voidaan tulo- ja menoarvion ra- Sosiaaliministeriö vahvistaa ne yleiset oh-
35544: joissa sosiaaliministeriön vahvistamien perus- jeet, joiden mukaan 12 § :ssä mainittujen
35545: teiden mukaan myöntää valtionapua koti- kotiavustajien ja lomaemäntien koulutus jär-
35546: avustajista ja lomaemännistä aiheutuviin kus- jestetään.
35547: tannuksiin.
35548:
35549: 16 §. 5 luku.
35550: Kunnalle tämän lain nojalla suoritettavasta Erinäisiä säännöksiä.
35551: valtionavusta on vähennettävä puolet niiden
35552: korvausten määrästä, jotka kunta 4 § :n no- 21 §.
35553: jalla on perinyt kunnallisen kodinhoitajan Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
35554: antamasta kodinhoitoavusta. tamisesta sekä 3 ja 4 luvussa tarkoitetun
35555: 814 VI,5. - KlJnna11ine kodiDiloitoapu.
35556:
35557:
35558: valtionavun tai lainan hakemisesta ja sen kaan kuuluneet oikeudet palkkaan ja luon-
35559: suorittamisesta annetaan asetuksella. toisetuihin sekä kunnal1W8ta kodinhoitajista
35560: annetun lain muuttamisesta 8 päivänä kesä-
35561: 22 §. kuuta 1964 annetussa laissa (315/64) säädet-
35562: Tämä laki tulee voimaan pa1vanä tyyn lisäpalkkioon, jos hän kolmen kuukau-
35563: kuuta 196 , ja sillä kumotaan kunnallisista den kuluessa tämän lain voimaantulosta kir-
35564: kodinhoitajista 2 päivänä kesäkuuta 1950 an- jallisesti sosiaalilautakunnalle ilmoittaa sitä
35565: nettu laki (272/50) myöhempine muutoksi- haluavansa.
35566: neen. Kunnalle tällaisen kodinhoitajan palkkauk-
35567: Tämän lain voimaan tullessa virassa oleva seen annettava valtionapu suoritetaan kun-
35568: kunnallinen kodinhoitaja säilyttää hänelle ai- nallisista kodinhoitajista 2 päivänä kesäkuuta
35569: kaisemmin voimassa olleiden säännösten mu- 1950 annetun lain (272/50) mukaisesti.
35570:
35571:
35572: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
35573:
35574: Katri Kaarlonen. Matti Mattila.. Yrjö Sinkkonen.
35575: Kerttu Sa.alasti. Toivo Antila.. Sulo Suortta.nen.
35576: Sylvi llalin.en. Aulis Sileäkangas. Veikko Hanhirova.
35577: Ka.tri-Belen& Eskeliuen. Pekka. Vilmi. Mauno Pohjonen.
35578: Sylvi Sa.imo. Reino Kangas. Mikko Kaa.rna..
35579: Kustaa Tiitu. Eino :Räsänen. Beimo Linna..
35580: V. J. Sukselainen. Eino Sääskila.hti. Artturi J'ä.msen.
35581: Esu Hieme1ä.. Beino Ka.rpola.. Tahvo Rönkkö.
35582: Aa.ro Liutilä. Leo Bäppö1ä.. Pentti Pekka.r:i.nen.
35583: Olavi Lahtela.. Paavo Hiinikoald. lfestori Kaasalainen.
35584: Eemil Pa.rta.nen. Bino Lottanen. Tauno 1. Vartia..
35585: Eiao UlUltalo. lliklm Volotiaea..
35586: 815
35587:
35588: VI,G- Lak.al. H: o 124.
35589:
35590:
35591:
35592: Pakkanen ym.: Ehdotus laiksi apteekkilaitoksesta annetun
35593: lain muuttamisesta.
35594:
35595: E d u s k u n n a ll e.
35596:
35597: Apteekkilaitoksesta 4 päivänä tammikuuta rastojen liiketoiminnan voitosta. Edellä mai-
35598: 1928 annetun lain (4/28) 10 §:n mukaisesti, nittuun lakiin olisi tästä johtuen tehtävä
35599: sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta muutos, jonka perusteella lääkevaraston si-
35600: 1953 annetussa laissa (301/53), Helsingin jaintipaikkakunnalla olevat yliopistot ja kor-
35601: yliopiston apteekilla on oikeus lääkintöhalli- keakoulut pääsisivät osallisiksi paikkakunnan
35602: tuksen kussakin tapauksessa antamalla lu- lääkevaraston liiketoiminnan tuloksista, jol-
35603: valla pitää lääkevarastoja sellaisilla paikka- loin tieteellistä työtä voitaisiin nykyistä te-
35604: kunnilla, joilla on suuria sairaaloita. Lää- hokkaammin edistää lääkevaraston sijainti-
35605: kintöhallituksen myöntämien lupien perus- paikkakunnan yliopistoissa ja korkeakou-
35606: teella on näitä lääkevarastoja perustettu eri luissa.
35607: puolille maata. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35608: On kohtuullista, että niillä paikkakunnilla, nioittaen,
35609: joissa lääkevarastoja on, muutkin yliopistot että Eduskuttta hyväksyisi .utwaa-
35610: ja korkeakoulut pääsevät osallisiksi lääkeva- van l<!Jtiehdotuksen:
35611:
35612:
35613: Laki
35614: a.pteekkilai.tokaesta. a.nnet1Ul lain muutta.miaeata.
35615: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutet aan apteekkilaitoksesta 4 päivänä tammi-
35616: kuuta 1928 annetun lain (4/28) 10 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 29 pltivänä
35617: kesäkuuta 1953 annetussa laissa (301/53), näin kuuluvaksi:
35618: 10 §. gin yliopiston on luovutettava Helsingin ulko-
35619: puolella olevan kunkin lääkevaraston sijainti-
35620: Kuitenkin olkoon Helsingin yliopiston ap- paikkakunnan yliopistoille ja korkeakouluille
35621: teekilla oikeus lääkintöhallituksen kussakin yhteensä kahdeksankymmentä sadalta sijainti-
35622: tapauksessa antamalla luvalla pitää lääke- paikkakunnan lääkevaraston kunkin tilivuo-
35623: varastoja, edellisessä momentissa mainituista den voitosta.
35624: rajoituksista huolimatta, sellaisilla paikka-
35625: kunnilla, joilla on suuria sairaaloita. Helsin-
35626:
35627:
35628: Helsingissä. 28 päivänä huhtikuuta 1966.
35629:
35630: Atte Pakkanen. Arvo Ahonen. Vå.inö R. ~irtanen.
35631: Reino Kangas. Kalle Matilainen. U. H. ~outilainen.
35632: Reino Karpola. Kaisu Weckman. Jaakko Kemppainen.
35633: Artturi Jämsen. Aulis Juvela. Voitto Hellsten
35634: Eino Sä.ä.skila.hti. Sylvi Saimo. ~o Asunta.
35635: ~o ~olotinen. Ta.hvo Rönkkö. Paavo Aitio.
35636: Mauno Pohjonen. ~aldemar Sandelin. Katri-Helena Eskelinen.
35637: 816
35638:
35639: VI,7.-Lak.al. N:o 125.
35640:
35641:
35642:
35643:
35644: Mäkelä ym..: Ehdotus laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta
35645: ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain muuttami-
35646: sesta.
35647:
35648:
35649: E d u s kunnalle.
35650:
35651: Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen lutuksen lisääntyminen on lisännyt sen työn
35652: vuosivoiton käyttämisestä annetun lain mu- tarvetta, jonka avulla pyritään edistämään
35653: kaan jaetaan vuosivoiton ylijäämästä kun- terveitä elämäntapoja ja hoitamaan alkoho-
35654: nille nykyisin 2,40 mk jokaista kunnassa listihuollon moninaiset tehtävät. Voidak-
35655: herigillekirjoitettua asukasta kohti. Tämä semme edes osittain palauttaa tilanteen sii-
35656: osuus on pysynyt markkamääräisesti samana hen, missä oltiin yli kymmenen ·vuotta sit-
35657: jo yli kymmenen vuotta, sillä viimeksi tätä ten, olisi kunnille tuleva osuus vuosivoitosta
35658: osuutta korotettiin eduskunnan päätöksellä korotettava 3,60 mk: aan hangillekirjoitettua
35659: maaliskuun 11 päivänä 1955. asukasta kohti, josta määrästä tulisi puolet
35660: Tästä ajankohdasta lähtien on rahan arvo käyttää lain määräysten mukaan raittiuden
35661: laskenut niin paljon, että sen työn suoritta- edistämiseen ja toinen puoli kunnan yleisiin
35662: minen jota varojen turvin kunnissa tulee tarpeisiin. Tätä korotusta tukee myös koti-
35663: tehdä, on suuresti vaikeutunut. Koska kns-- markkinatavarain tukkuhintaindeksin nousu
35664: tannukset ovat jatkuvasti nousseet, ova.t kun- v:sta 1955, jonka mukaan vuosivoitto-osuu-
35665: nat joutuneet vaikeuksiin 'alkoholin käytön den tulisi olla 3,70 nlk.
35666: aiheuttamien vaurioiden hoitamisessa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
35667: Alkoholin kulutus . on· tänä aikana kasva-
35668: nut laskettuna henkilöä kohti 100% :ksi alko- että Eduskunta hyväksyisi s.euraa-
35669: holiksi muutettuna 20 %. Tämä on lisännyt van lakiehdotuksen:
35670: myös valtion alkoholista saamia tuloja.. Ku-
35671:
35672:
35673:
35674: Laki
35675: väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä. annetun lain
35676: muuttamisesta.
35677: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen
35678: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 annetun lain 2 § :n 2 momentti,
35679: sellaisena kuin se on 11 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (122/55), näin kuu-
35680: luvaksi:
35681: 2 §. nassa edellisenä vuonna henkikirjoitettua
35682: asukasta kohti, käytettäväksi niinkuin 3 § :ssä
35683: Valtion saamasta vuosivoiton ylijäämästä säädetään, ja
35684: suoritetaan kullekin kunnalle: 2) rahamäärä, joka vastaa yhtä markkaa
35685: 1) rahamäärä, joka vastaa yhtä markkaa kahdeksaakymmentä penniä jokaista 1 koh-
35686: kahdeksaakymmentä penniä jokaista kun- dassa tarkoitettua asukasta kohti, käytettä-
35687: Vl,7. - :Mäkelä ynt. 817
35688: väksi kunnan yleisiin tarpesiin, ei kuiten- Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
35689: kaan yhteensä enempää kuin 30 % koko sa- väkijuomayhtiön vuoden 1966 vuosivoiton
35690: notusta ylijäämästä. käyttämiseen.
35691:
35692:
35693:
35694: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
35695:
35696: Uljas Mäkelä. Sinikka Luja. Edit Terästö.
35697: Tyyne Paasivuori. Veikko Mattila. Akseli Roden.
35698: Aune Salama. U. H. Voutilainen. Antti A. Halme.
35699: Urho E. Knuuti. Arvo Salo. Voitto Hellsten.
35700: Margit Eskman. Ilmo Paananen. Reino Breilin.
35701: Väinö Vilponiemi.
35702:
35703:
35704:
35705:
35706: 103 E 529/66
35707: 818
35708:
35709: VI;S. - Lak.al. N: o 126.
35710:
35711:
35712:
35713:
35714: L. Koskinen ym.: Ehdotus laiksi väkijuomayhtiön ·verottami-
35715: sesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain muut-
35716: tamisesta.
35717:
35718:
35719: E d u s k u n n a ll e.
35720:
35721: Viimeisten vuosien aikana on kuntien ta- Valtio on viimeisinä vuosina jatkuvasti li-
35722: loudellinen asema suuresti vaikeutunut. sännyt kuntien tehtäviä, jotka ovat vaikutta-
35723: Eräänä syynä siihen on ollut kuntien val- neet heikentävästi kuntien talouden hoitoon.
35724: tionavustusten suhteellisen osuuden pienene- Edellä esitettyjen syiden perusteella on to-
35725: minen. Edellisen 5-6 vuoden aikana tämä dettava, että väkijuomayhtiön voittovaroista
35726: siirtymä valtiolta kuntien rasitukseksi on ol- voimassa olevan lain perusteella suoritettu
35727: lut yli miljardi vanhaa markkaa. Väkijuoma- määrä ei ole riittävä. Myös eduskunta on
35728: yhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton kiinnittänyt tähän epäkohtaan huomiota. 22
35729: käyttämisestä 20 päivänä toukokuuta 1935 päivänä marraskuuta 1963 eduskunta on hy-
35730: annettua lakia (207/35) säädettäessä lain- väksynyt toivomuksen että "Ha.illitus suori-
35731: säätäjän tarkoituksena oli, että kuntien osuus tuttaisi tutkimuksen väkijuomayhtiön voitto-
35732: tulisi muodostua 30% :n suuruiseksi yhtiön varojen kunnille tulevan osuuden epäsuh-
35733: voittovaroista. teesta ja jälkeenjääneisyydestä vuodesta 1955,
35734: Lain alkuvuosina 1930 luvulla kuntien jolloin kuntien osuutta viimeksi korotettiin,
35735: osuus oli yli 13 %, mutta v. 1962 se oli enää ja ryhtyisi ensi tilassa tutkimuksen edellyttä-
35736: alle 7 %. Tämä siitäkin huolimatta, vaikka miin toimenpiteisiin väkijuomayhtiön voitto-
35737: em. lakia on muutettu, viimeksi 11 päivänä varojen kunnille tulevan osuuden tuntuvaksi
35738: toukokuuta 1955 annetulla lailla. Laissa edel- lisäämiseksi." Lainsäätäjä itse, puhuessaan
35739: lytetty vuosivoitto-osuus on alunperin tarkoi- tuntuvasta lisäämisestä, toteaa, että kuntien
35740: tettu myös kunnille korvaukseksi siitä, ettei- osuuksien korottamisen tarve on nyt jo ole- .
35741: vät ne saa verottaa väkijuomayhtiöitä kuin massa.
35742: rajoitetulta osin. Rahan arvo on tämän jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
35743: keen jatkuvasti alentunut, sekä ennakolta es-
35744: tävä ja jo olemassa olevien alkoholivaurioi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35745: den korjaamiseksi tehtävä huoltotyö vaatii van lakiehdotuksen:
35746: yhä enemmän kuntien varoja.
35747:
35748:
35749:
35750: Laki
35751: väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain
35752: muuttamisesta.
35753: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen
35754: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivältä toukokuuta 1935 annetun lain 2 §: n 2 momentti,
35755: sellaisena kuin se on 11 päivänä toukokuuta 1955 annetussa laissa (122/55), näin kuulu-
35756: vaksi:
35757: 2 §. Valtion saamasta vuosivoiton ylijääiDästä
35758: suoritetaan kullekin kunnalle:
35759: VI,s. - L. Koskinen ym. 819
35760:
35761: 1) rahamäärä, joka vastaa yhtä markkaa kunnan yleisiin tarpeisiin, ei kuitenkaan
35762: viittäkymmentä penniä jokaista kunnassa enempää kuin 30 prosenttia koko sanotusta
35763: edellisenä vuonna henkikirjoitettua asukasta ylijäämästä.
35764: kohti, käytettäväksi niin kuin 3 §: ssä sää-
35765: detään, ja
35766: 2) rahamäärä, joka vastaa yhtä markkaa Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
35767: viittäkymmentä penniä jokaista 1 kohdassa väkijuomayhtiön vuoden 1966 vuosivoiton
35768: tarkoitettua asukasta kohti, käytettäväksi käyttämiseen.
35769:
35770:
35771: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
35772:
35773: Lyyli Koskinen. Hugo Manninen.
35774: Veikko Johannes Rytkönen. Toivo Friman.
35775: Matti Linna. Pauli Puhakka.
35776: Aimo Laiho. Siiri Lehmonen.
35777: 820
35778:
35779: VI,9.-Lak.al. N:o 127.
35780:
35781:
35782:
35783:
35784: Vllponiemi ym.: Ehdotukset laeiksi raskauden keskeyttämi-
35785: sestä annetun lain ja ster~'lisoimislain muuttamisesta.
35786:
35787:
35788:
35789: E d u s kun n a 11 e.
35790:
35791: Perhesuunnittelu ja seksuaalineuvonta ovat taitoa kuin entinen maatalousvaltainen yh-
35792: jo miltei kaikissa sivistysmaissa periaatteelli- teiskunta. On luonnollista, että vanhemmat
35793: sesti hyväksytty ja monissa toteutettukin. yrittävät hankkia lapsilleen mahdollisimman
35794: Suomessa on perhesuunnittelu ja seksuaali- hyvän koulutuksen ja ammattitaidon. Pieni-
35795: kasvatus valtakunnallisesti katsoen kokonaan palkkaisille ja vaikeissa sosiaalisissa oloissa
35796: laiminlyöty, minkä vuoksi varsinkin vaikeissa eläville perheille tämä muodostuu kuitenkin
35797: sosiaalisissa ja taloudellisissa oloissa elävien ylivoimaiseksi, jos lapsiluku kasvaa liian
35798: perheiden asema käy monasti kestämättö- suureksi. .
35799: mäksi. Tämä on johtanut laittomien raskau- Äidin terveys heikkenee iän ja lapsiluvun
35800: denkeskeytysten suureen määrään, arviolta kasvaessa. Uusien raskauksien mukanaan
35801: noin 20 000 vuodessa. tuomat vaarat lisääntyvät synnytyskertojen
35802: Laki raskauden keskeyttämisestä (82/50) lisääntyessä. Asiaa ei ole katsottava vain
35803: antaa mahdollisuuden raskauden keskeyttä- synnytystapahtuman mukaisesti, vaan äidin
35804: miseen, jos raskauden jatkuminen tai lapsen on pystyttävä myös huoltamaan ja koulutta-
35805: synnyttäminen aiheuttaisi naisen ruumiin tai maan lapsensa yhteiskuntakelpoisiksi kansa-
35806: sielun terveydelle "vakavan vaaran". Vaa- laisiksi. Tämän takia raskauden keskeytys
35807: ran lääketieteellinen arviointi on usein vai- olisi sallittava, jos äiti on jo synnyttänyt
35808: kea, koska ei ole "vakavan vaaran" tarkkaa neljä lasta.
35809: mittaa, ja usein lääkärin on vaikea saada var- Neljäkymmentä vuotta täyttäneiden nais-
35810: ma kuvaa potilaan elämänolosuhteista. Yksin- ten yleinen terveydentila, kesto- ja sopeutu-
35811: omaan sosiaalisilla ja taloudellisilla syillä ta- miskyky ovat jo alentuneet, vaikka selviä sai-
35812: pahtuvaa raskauden keskeytystä ei nykyinen rauksia ei olisikaan. On kohtuutonta velvoit-
35813: laki salli. Kuitenkin olisi tärkeätä nimen- taa 40 vuotta täyttäneitä naisia enää synnyt-
35814: omaan perhesuunnittelu- ja seksuaalineuvon- tämään, jos he itse eivät katso ruumiillisten
35815: nan riittämättömyyden vuoksi sallia lailli- tai henkisten voimavarojensa siihen riittävän.
35816: nen raskauden keskeytys :tapauksissa, joissa Usein kokee tällainen äiti raskaudentilansa ·
35817: sosiaaliset ja taloudeHiset vaikeudet muo- perheen tuhona, koska hänen joutumisensa
35818: dostuvat äidille ja lapsen tulevaisuudellie pois ansiotyöstä merkitsisi perheelle taloudel-
35819: ylivoimaisiksi. Täysin vapaaseen raskauden lista katastrofia. Lasten koulutus, perheen
35820: keskeytykseen, kuten monissa maissa on ta- asuntokysymys jne. on järjestetty edellyt-
35821: pahtunut, ei meilJlä ilmeisesti voida vielä täen, että perheenäiti käy jatkuvasti ansio-
35822: mennä, mutta rajoitettu raskauden keskeyt- työssä.
35823: tämisperusteiden laajentaminen ja selventä.- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
35824: minen ovat tarpeen vaatimia.
35825: Nykyajan jatkuva teknillinen ja yhteis- että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
35826: kumiallinen kehitys vaatii kansalaisilta täy- lakiehdotukset:
35827: dellisempää valmentautumista ja ammatti-
35828: VI,9. - VUponiemi ym. 821
35829:
35830: Laki
35831: raskauden keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta.
35832: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan raskauden keskeyttämisestä 17 pa1vana
35833: helmikuuta 1950 annetun lain (82/50) 1 § sekä lisätään 5 §:ään uusi 3 momentti seu-
35834: raavasti:
35835: 1 §. teko on sisältynyt naisen toimintavapauden
35836: Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä törkeän loukkauksen, niin myös aina, milloin
35837: noudattaen naisen suostumuksella keskeyttää: nainen makaamisen tapahtuessa ei ollut täyt-
35838: 1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen tänyt kuuttatoista vuotta; tai
35839: synnyttäminen naisen sairauden, ruumiinvian 5) kun on perusteltua syytä otaksua, että
35840: tai heikkouden vuoksi aiheuttaisi hänen ruu- naisella tai odotettavan lapsen isällä on sel-
35841: miinsa tai sielunsa terveydelle vakavan vaa- laisia periytyviä taipumuksia, jotka jälkeläi-
35842: ran; tätä vaaraa arvosteltaessa otettakoon sissä tulisivat aiheuttamaan mielisairautta,
35843: huomioon myöskin naisen terveyteen vaikut- tylsämielisyyttä tai vaikean ruumiillisen sai-
35844: tavat erikoisen vaikeat elämänolot ja muut rauden tai muun vaikean vian.
35845: olosuhteet;
35846: 2) kun nainen on täyttänyt 40 vuotta; 5 §.
35847: 3) kun nainen on synnyttänyt jo neljä
35848: lasta; Raskauden keskeyttämiseen 1 § :n 2, 3 ja
35849: 4) kun nainen on maattu olosuhteissa, joita 4 kohdan mukaan voidaan ryhtyä ilman kah-
35850: tarkoitetaan rikoslain 25 luvun 4 ja 5 § :ssä den lääkärin lausuntoa, kun riittävä selvitys
35851: sekä 20 luvun, 1, 3, 8 ja 9 §: ssä, tai saman on.
35852: luvun 6 § :ssä tarkoitetuissa tapauksissa, jos
35853:
35854:
35855:
35856:
35857: Laki
35858: sterilisoimislain muuttamisesta.
35859: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1950 annetun
35860: sterilisoimislain (83/50) 2 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
35861:
35862: 2 §. se aiheuttaisi vaaran hänen hengelleen tai
35863: terveydelleen, sekä jos hän on täyttänyt 40
35864: Samoin voidaan nainen, jolla on vaikea sai- vuotta tai synnyttänyt neljä lasta.
35865: raus tai ruumiinvika, hänen suostumuksel-
35866: laan sterilisoida raskauden estämiseksi, jos
35867:
35868:
35869: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
35870:
35871: Väinö Vilponienti. U. B Voutilainen.
35872: Lyyli Aalto. Reino Breilin.
35873: Uljas Mäkelä. Sylvi Siltanen.
35874: Esko Niskanen.
35875: 822
35876:
35877: VI,lO.- Lak.al. N:o 128.
35878:
35879:
35880:
35881:
35882: Leskinen ym.: Ehdotus laiksi matkatoimistoliikkeistä ja laiksi
35883: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain muutta-
35884: misesta.
35885:
35886:
35887: E d u s k u n n a ll' e.
35888:
35889: Jatkuvasti kehittyvät liikenneyhteydet ja mielellään tähän edulliseen ja vaivattomaan
35890: kohoava elintaso ovat tehneet mahdolli- matkustusmuotoon.
35891: seksi sen kehityksen, mikä toisen maail- Seuramatkan järjestely ei kuitenkaan
35892: mansodan jälkeen on tapahtunut matkai- vaadi minkäänlaisia lipunmyyntioikeuksia,
35893: lijaliikenteessä sekä Suomessa että Suomen koska matka suoritetaan yleensä vuokra-
35894: ja ulkomaiden välillä. Erityisesti suurim- tuilla linja-autoilla, lentokoneilla ja lai~
35895: mat matkatoimistot ovat aloitekyvyllään ja voilla. Seuramatkatoiminta alkoi sen vuoksi
35896: toiminnallaan merkittävästi kehittäneet vetää puoleensa yrittäjiä, jotka ilman am-
35897: maamme matkailuelämää, mitä myös tule- mattikokemusta ja enimmäkseen tilapäis-
35898: vaisuudessa voidaan pitää sangen riippu- luontoisella toiminnallaan pyrkivät saavut·
35899: vaisena matkatoimistojen aktiivisesta toi- tamaan pikaisia ja tuntuvia voittoja. Näissä
35900: minnasta. yrityksissään he useimmiten onnistuivatkin.
35901: Matkatoimistojen pääasiallinen tehtävä Koska heillä useinkaan ei ollut ammatti-
35902: on matkojen järjestäminen ja matkalippu- taitoista henkilökuntaa eikä riittäviä tie-
35903: jen myynti yleisölle. Voidakseen menes- toja onnistuneen seuramatkan valmiste-
35904: tyksellisesti harjoittaa tätä toimintaa mat- luista, he järjestivät elinkeinovapauden
35905: katoimiston on hankittava mahdollisimman turvin ja matkatoimiston nimeä käyttäen
35906: monen liikenneyrityksen lipunmyyntioikeu- yleisölle usein ala-arvoisia matkoja erittäin
35907: det. Eri maiden rautatiehallinnot esimer- halvalla, varsinkin siksi, että toiminta ta-
35908: kiksi vaativat tällöin tuntuvan takuusum- pahtui vain varsinaisella matkailukaudella,
35909: man asettamisen ja myöskin muulla tavoin joten ns. hiljaisen kauden vaikutus vuo-
35910: matkatoimisto joutuu liikenneyritysten val- den liikevaihtoon jäi kokonaan pois. Mitä
35911: vonnan alaiseksi. Niinkauan kuin matka- edellä on sanottu pätee tälläkin hetkellä.
35912: toimistot harjoittavat pääasiallisesti tätä Kuvatun kehityksen tuloksena on jou-
35913: myyntityötä, pystyivät ainoastaan vakava- duttu tilanteeseen, että Suomessa on ny"
35914: raiset ja luotettavat matkatoimistot täyttä- kyään erittäin kirjava kokoelma matka-
35915: mään liikenneyritysten ehdot, joten min- toimiston nimellä kulkevia yrityksiä.
35916: käänlainen valvonta valtiovallan taholta ei Tunnettuja ovat ne monet tapaukset, jol'-
35917: ollut tarpeen. loin matkan järjestäjä ei ole pystynyt suo-
35918: Huono kannattavuus pakotti matkatoi- riutumaan velvoitteistaan, vaan seuramat-
35919: mistot etsimään uusia tulolähteitä ja siinä karyhmät ovat omin varoin saaneet järjes-
35920: suhteessa ryhmä- ja seuramatkojen järjes- tää paluunsa kotimaahan.
35921: täminen tarjosi aikoinaan hyvän ratkaisun, Eräs julkisuuteen tullut tapaus sattui jo
35922: koska tällainen toiminta vaatii huomatta- heinäkuussa vuonna 1961 ja vastaavanlai-
35923: vasti vähemmän työvoimaa, huoneistotilaa nen tapaus kuluvan vuoden keväällä.
35924: ja kustannuksia kuin yksityisten matkojen Tällaiset tapaukset ovat omiaan va-
35925: järjestäminen. Seuramatkat vastasivatkin hingoittamaan maamme mainetta ulko-
35926: todella tarvetta, koska uudet matkailija- mailla ja vaikeuttamaan kunnollisten mat-
35927: piirit, joilta puuttuivat sekä kokemus mat- ka toimistoliikkeiden toimintaa. Valtaosa
35928: kustamiseen että kielitaito, turvautuivat tällaisilla matkoilla matkan järjestäjän ta-
35929: VI,lO. - Leskinen ym. 823
35930:
35931: holta tapahtuneista puutteista ja laimin- järjestävät ryhmä- ja seuramatkoja, ja
35932: lyönneistä ei tule yleiseen tietouteen, koska muillakin matkatoimistotoiminnan aloilla
35933: matkan osanottajat eivät kotimaahan pa- on esiintynyt lukuisia puutteellisuuksia ja
35934: lattuaan katso useinkaan aiheelliseksi ryh- kun tehokasta valvontaa ei voida saada
35935: tyä asian käsittelyyn oikeudessa, lähinnä yksityisten toimenpiteillä aikaan, on vält-
35936: siitä syystä, että korvauksen saaminen täl- tämätöntä saattaa matkatoimistotoiminta
35937: laisten matkojen järjestäjiltä oikeuden pää- luvasta riippuvaksi elinkeinoksi ja oman
35938: töksestä huolimatta on epävarmaa. lainsäädännön piiriin.
35939: Matkatoimistojen vastuu asiakkailleen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme
35940: asiakkaistaan onkin huomattava, sillä kunnioittaen,
35941: sangen harvoilla elinkeinotoiminnan aloilla
35942: asiakas maksaa etukäteen suorituksista ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35943: palveluksista, mitkä hän tulee saamaan. van lakiehdotuksen:
35944: Koska lähes kaikki matkatoimistoliikkeet
35945:
35946:
35947:
35948: Laki
35949: matkatoimistoliikkeistä.
35950: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35951: l §. Matkatoimistoliikkeen toimintaan tulee
35952: Matkatoimistotoiminnan harjoittaminen sisältyä passien ja viisumien hankinta,
35953: on jäljempänä säädetyin poikkeuksin sal- matkavakuutusten välittäminen sekä mat-
35954: littu vain kulkulaitosten ja yleisten töiden kavaluutan osto ja myynti kulloinkin voi-
35955: ministeriön luvalla tässä laissa annettuja massaolevien määräysten mukaisesti.
35956: määräyksiä j·a ehtoja noudattaen. Matkatoimiston toiminnan on käsitettävä
35957: Ministeriöllä tarkoitetaan tässä laissa 2 § :ssä mainitut toimintamuodot ja sillä
35958: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- on oltava lipunkirjoitusoikeudet kaikkiin
35959: riötä. liikennemuotoihin Suomessa ja tärkeimpiin
35960: 2 §. muissa pohjoismaissa sekä rautatielippujen
35961: Matkatoimistoliikkeellä tarkoitetaan tässä kirjoitusoikeuksia muualla Euroopassa ja
35962: laissa liikeyritystä, jonka toiminta käsit- Kansainvälisen Ilmakuljetusliiton (IATA)
35963: tää joko kaikki tai osan seuraavista toi-- asiamiesoikeus.
35964: mintamuodoista: Matka-asioimistolla on oltava lipunkir-
35965: 1) lippujen myynti yleisiin kulkuneuvoi- joitusoikeudet kaikkiin liikennemuotoihin
35966: hin ja kulkuneuvojen vuokrauksen Suomessa ja sillä saa olla ne myös muissa
35967: välittäminen; pohjoismaissa. Matka-asioimiston on har-
35968: 2) ryhmä-, seura- ja valmismatkojen jär- joitettava 2 § :n 1, 3 ja 4 kohdissa ja se
35969: jestäminen tai välittäminen; saa harjoittaa 2 § :n 2 kohdassa mainittua
35970: 3) matkailijoiden paikallisen kuljetuksen, toimintaa kuitenkin vain lipunkirjoitusoi-
35971: kiertoajelujen ja opastuksen järjes- keuksiensa edellyttämässä laajuudessa. Li'"
35972: täminen tai välittäminen; säksi sillä on oikeus välittää niitä matka-
35973: 4) hotellihuoneiden tai muun majoituk- toimistojen palveluja, joita se ei itse saa
35974: sen varaaminen yöpymistä tai täysi- harjoittaa.
35975: hoitoa varten sekä siihen tarvittavien Seuramatkatoimiston on harjoitettava 2
35976: majoitus- ja ateriakuponkien myynti. § :n 2-kohdassa mainittujen vähintään 10
35977: henkilölle tarkoitettujen ryhmä- ja seura-
35978: 3 §. matkojen järjestämistä ja välittämistä ja
35979: Matkatoimistoliikkeitä ovat matkatoimis- se saa harjoittaa tähän toimintaan liitty-
35980: tot, matka-asioimistot ja seuramatkatoimis- vänä muita 2 § :ssä mainittuja toiminta-
35981: tot. muotoja.
35982: 824 VI,lO. - 1\ctatkatoimistollikkeet.
35983:
35984:
35985: 4 §. Liikehuoneiston siirtoon on haettava mi-
35986: Lupa matkatoimistoliikkeen harjoittami- nisteriön hyväksyminen.
35987: seen myönnettäköön ja liikkeen vastaava Lupaan voidaan liittää muita tarpeelli-
35988: hoitaja hyväksyttäköön, kun selvitetään, seksi havaittavia ehtoja.
35989: että liikkeen perustaminen paikkakunnalle
35990: on tarpeellinen sekä hakija ja vastaava 8 §.
35991: hoitaja täyttävät 5 ja 6 pykälissä säädetyt Haettaessa lupaa matkatoimistoliikkeen
35992: edellytykset. harjoittamiseen on hakemuksessa mainit-
35993: tava:
35994: 5 §. 1) liikken laji ja nimi, jolla sitä tullaan
35995: Lupa voidaan antaa Suomen valtiolle tai harjoittamaan ja kunta, jossa liike
35996: kansalaisluottamusta nauttivalle Suomen tulee sijaitsemaan;
35997: kansalaiselle, joka hallitsee itseään ja omai- 2) tuleeko hakija itse vastaavana hoita-
35998: suuttaan ja on tunnettu rehelliseksi ja luo- jana hoitamaan liikettään;
35999: tettavaksi tahi Suomessa rekisteröidylle 3) hakijan, vastaavan hoitajan sekä, kun
36000: yhtiölle, 'osuuskunnalle tai y~distyksell~, hakijana on yhtiö, osuuskunta, yhdis-
36001: säätiölle taikka muulle suomalaiselle yhtei- tys, säätiö tai muu yhteisö, sen hal~i
36002: sölle jonka hallituksen puheenjohtaja, vas- tuksen puheenjohtajan, vastuunalais-
36003: tuuu'alaiset yhtiömiehet ja toimitusjohtaja ten yhtiömiesten ja toimitusjohtajan
36004: täyttävät edellä tässä pykälässä luvan ha- täydelliset nimet, ammatit ja asuin-
36005: kijalle asetetut vaatimukset. paikat.
36006: Hakemukseen on liitettävä:
36007: 6 §.
36008: Matkatoimiston ja seuramatkatoimiston 1) jäljennös yhtiöjärjesyksestä, yhtiöso-
36009: vastaavalta hoitajalta vaaditaan suostumuk- pimuksesta tai säännöistä Ja ote
36010: sensa lisäksi, että hän on : kauppa- tai yhdistysrekisteristä, kun
36011: hakijana on yhtiö, osuuskunta, yhdis-
36012: 1) Suomen kansalainen; tys, säätiö tai muu yhteisö;
36013: 2) hyvämaineinen ja hallitsee itseään ja 2) selvitys siitä, että hakija sekä liik-
36014: omaisuuttaan; keen vastaava hoitaja täyttävät 5 ja
36015: 3) vähintään 25 vuoden ikäinen; 6 § :ssä säädetyt vaatimukset;
36016: 4) riittävän koulutuksen saanut; ja 3) selvitys 3 § :ssä mainituista lipunkir-
36017: 5) toiminut vähintään 5 woden ajan joitusoikeuksista;
36018: matkatoimistoalalla, mistä ajasta hän 4) Suomen Liikenteen Luottamusneuvos-
36019: on ollut ainakin 3 vuotta johtavassa ton lausunto hakemuksesta.
36020: asemassa. Ministeriö hankkii hakemuksesta tarvit-
36021: Matka-asioimiston vastaavalta hoitajalta taessa muita lausuntoja.
36022: vaaditaan, että hän :
36023: 1) täyttää 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdissa 9 §.
36024: mainitut edellytykset; Matkatoimistoliikkeen harjoittajalle myön-
36025: 2) on vähintään 21 vuoden ikäinen; ja netään hakemuksesta lupa uuden toimiston
36026: 3) toiminut vähintään 1 vuoden ajan mat- perustamiseen, kun selvitetään, että se on
36027: katoimistoalalla. paikkakunnalle tarpeehlinen ja liikehuo-
36028: neisto täyttää 7 § :n 1 mometissa asetetut
36029: 7 §. vaatimukset.
36030: Matkatoimistoliikettä on harjoitettava Hakemukseen on liitettävä ote kauppa-
36031: säännöllisesti ja keskeytyksettä sijainnil- tai yhdistysrekisteristä ja hakijalle matka-
36032: taan ja yleisöpalvelun kannalta sopivassa toimistoliikkeen harjoittamiseen myönnetty
36033: liikehuoneistossa. lupa tai sen jäljennös sekä Suomen Lii-
36034: kenteen Luottamusneuvoston lausunto hake-
36035: Matkatoimistoliikkeen harjoittamisen eh- muksesta.
36036: tona on, että luvansaajana on ennen liike-
36037: toiminnan aloittamista ministeriön hyväk- 10 §.
36038: symä 1 momentissa tarkoitettu liikehuo- Yhteisön hallituksen puheenjohtajan, toi-
36039: neisto. mitusjohtajan tai vastaavan hoitajan ero-
36040: VI,lO. - Leskinen ym,. 825
36041:
36042: tessa taikka muutoin lakatessa tointansa tavien yritysten reiteille tai harjoitta-
36043: hoitamasta on hakemus uuden henkilön hy- vat muuta niille luonnostaan kuulu-
36044: väksymisestä tai, jollei sellaista ole saatu, vaa toimintaa;
36045: ilmoitus syistä tähän tehtävä ministeriölle 2) kuntien sekä valtakunnallisten ja pai-
36046: kuukauden kuluessa siitä, kun edellinen kallisten matkailijayhdistysten harjoit-
36047: lakkasi tointansa hoitamasta. tamaa hotellihuoneiden tai muunlai-
36048: sen majoituksen välittämistä sekä mat-
36049: 11 §. kailijoiden paikallisen kuljetuksen,
36050: Matkatoimistoliikkeen harjoittajan on kiertoajelujen ja opastuksen järjes-
36051: tehtävä ministeriölle ilmoitus niistä muu- tämistä Suomessa;
36052: toksista, jotka ovat tapahtuneet luvan edel- 3) asiamiestä, joka edustaa korkeintaan
36053: lytyksenä olleisiin olosuhteisiin, viipymättä kahta kotimaista eri liikennemuotoa;
36054: ja viimeistään kuukauden kuluessa luettuna ja
36055: muutoksen tapahtumispäivästä. 4) yritystä, jonka toiminta käsittää ai-
36056: noastaan kulkuneuvojen vuokrauksen
36057: 12 §. tai niiden vuokrauksen välittämisen;
36058: Jos luvan saaja laiminlyö liikkeen aloit- sekä
36059: tamisen yhden vuoden kuluessa luvan 5) järjestöä, yhdistystä tai yritystä, joka
36060: myöntämisestä, on lupa katsottava rauen- järjestää tai välitää ryhmä- tai seura-
36061: neeksi, jollei ministeriö tämän ajan ku- matkoja vain omille jäsenilleen, vir-
36062: luessa tehdystä hakemuksesta erityisestä kailijoilleen ja työntekijöilleen sekä
36063: syystä myönnä pidennystä. heidän perheenjäsenilleen eikä tällä
36064: Jos tässä laissa luvan myöntämiselle tai toiminnalla pyritä liikevottoon.
36065: liikkeen vastaavalle hoitajalle säädettyjä
36066: edellytyksiä ei enää ole olemassa, on lupa 15 §.
36067: tai vastaavan hoitajan hyväksyminen pe- Nimitystä matkatoimisto, matka-asioi-
36068: ruutettava, jollei oikaisua tehdä ministe- misto ja seuramatkatoimisto eivät saa käyt-
36069: riön määräämän ajan kuluessa. tää muut kuin ne, joille on myönnetty tä-
36070: Ministeriö voi peruuttaa luvan joko mää- män lain mukainen lupa.
36071: räajaksi tai kokonaan, jos lupaehtoja ei Toiminnassaan matkatoimistoliikkeen on
36072: noudateta, tai liikettä ei muutoin hoideta käytettävä toimiluvan mukaista nimitystä.
36073: asianmukaisesti tahi jos luvansaaja ryh-
36074: tyy harjoittamaan liikehuoneistossaan muuta 16 §.
36075: liiketomintaa kuin matkatoimistotoimintaa Matkatoimistotoiminnan valvonnasta mää-
36076: taikka muutoin rikkoo tämän lain säännök- rää ministeriö.
36077: siä.
36078: 17 §.
36079: 13 §. Ministeriön tämän lain nojalla antamaan
36080: Matkatoimistoliikkeen harjoittajan kuo- päätökseen saa hakea muutosta muutoksen-
36081: lin- tai konkurssipesällä on oikeus entisen hausta hallintoasioissa 24 päivänä maalis-
36082: luvan nojalla jatkaa liikettä puolen vuo- kuuta 1950 annetun lain (154/50) mukai-
36083: den ajan lukien liikkeenharjoittajan kuo- sesti.
36084: lemasta tai konkurssin alkamispäivästä. Kuitenkin on päätöstä noudatettava siitä
36085: Ilmoitus liikkeen jatkamisesta ja vastaa- huolimatta, että se ei ole saanut lainvoimaa.
36086: vasta hoitajasta on kuolin- tai konkurssi-
36087: pesän hoitajan tehtävä ministeriölle viipy- 18 §.
36088: mättä. Joka rikkoo tätä lakia tai sen nojalla
36089: 14 §. annettuja määräyksiä, rangaistakoon sa-
36090: Tämän lain säännökset eivät koske : kolla.
36091: 1) säännöllistä kuljetustoimintaa harjoit- 19 §.
36092: tavia yrittäjiä tai yhteenliittymiä si- Joka harjoittaa tämän lain tullessa voi-
36093: käli kuin ne myyvät matkalippuja maan matkatoimistoliikettä, saa jatkaa toi-
36094: omille reiteilleen sekä mahdollisesti mintaansa ilman lupaa neljä kuukautta
36095: muiden samaa liikennemuotoa harjoit- lain voimaantulosta.
36096: 104 E 529j66
36097: 826 VI,lO. - :Matkatoim.istoltikkeet.
36098:
36099:
36100: 20 §. 21 §.
36101: Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel- Tämä laki tulee voimaan kuun
36102: tamisesta antaa kulkulaitosten ja yleisten päivänä 19 .
36103: töiden ministeriö.
36104:
36105:
36106:
36107: Laki
36108: elinkeinon harjoittamisen oikeudesta. annetun lain muuttamisesta.
36109: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään elinkeinon harjoittamisen oikeudesta 27
36110: päivänä syyskuuta 1919 annetun lain (122/19) 3 § :ään, sellaisena kuin se on 12 päi-
36111: vänä joulukuuta 1941 annetussa laissa (858/41), uusi, näin kuuluva 23 kohta:
36112: 3 §. edes annettavien ehtojen ja määräysten
36113: Allamainitut elinkeinot ovat erityisissä alaisia, nimittäin:
36114: laeissa ja asetuksissa annettujen tai vast-
36115: 23) matkatoimistoliikkeet.
36116:
36117:
36118: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta i966.
36119:
36120: Väinö Leskinen. Kaarlo Pitsinki.
36121: Veikko Helle. Väinö VUponiemi.
36122: Voitto Hellsten.
36123: 827
36124:
36125: VI,11.-Toiv.al. N:o 307.
36126:
36127:
36128:
36129:
36130: Aalto ym.: Esityksen antamisesta laiksi kansanterveystyöstä.
36131:
36132:
36133: E- d u s k u n n a ll e.
36134:
36135: Kansanterveyskomitea jätti lokakussa 1965 sesti täsmentämistä, mutta ne joka tapauk-
36136: valtioneuvostolle mietinnön, joka sisältää var- sessa muodostavat pohjan puheena olevan
36137: teen otettavia ehdotuksia alan lainsäädännön alan kehittämiselle. Kansanterveystyön tehos-
36138: kehittämiseksi. Lakiehdotus tarkoittaa ylei- taminen kuuluu tärkeimpiin ja kiireellisim-
36139: sestä lääkärinhoidosta, kunnallisista terveys- piin yhteiskuntamme tehtäviin. Sen vuoksi ei
36140: sisarista, äitiys- ja lastenneuvoloista, kunnan olisi viivyteltävä alan lainsäädäntötoimia.
36141: kätilöistä, kansakoulujen lääkärintoimesta ja Komitean ehdotuksen nyt valmistuttua on
36142: kunnanlääkärintoimesta annettujen lakien aihetta odottaa hallituksen lakiesitystä asiasta.
36143: koontaa. Tärkeintä on se, että ehdotus merkit- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi~
36144: sisi toteutettuna kauan odotettuja parannuk- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36145: sia muun muassa terveysneuvonnan, kun- muksen,
36146: touttamisen, hammassairauksien vastustamis-
36147: työn ja kouluterveydenhoidon aloilla. Samoin että hallitus kiireellisesti antaisi
36148: tulisivat ratkaistuiksi useat kehitystä jarrut- Eduskunnalle asianomaisen komitean
36149: taviksi osoittautuneet hallinnolliset kysymyk- ehdotuksen pohjalla esityksen laiksi
36150: set. Komitean ehdotukset vaativat luonnolli- kansanterveystyöstä.
36151: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
36152:
36153: Lyyli Aalto. Margit Eskman. Väinö Vilponiemi.
36154: Arvo Salo. U. H. Voutilainen. mjas Mäkelä.
36155: Viljo Virtanen.
36156: 828
36157:
36158: VI,12. - Toiv.al. N: o 308.
36159:
36160:
36161:
36162: Paasivuori ym.: Pitkäaikaisesti sa4raiden.. hoitopaikkatarpeen
36163: selvittä~isestä.
36164:
36165:
36166: E d u s k u n n a 11 e.
36167:
36168: Lääketieteen ja sairaanhoidon kehityksen ,Lähes kymmenen vuotta tämän jälkeen Lää-
36169: sekä elintason nousun johdosta on vanhem- kintöhallitus päätti juhlaistunnossaan 24/11
36170: pien ikäluokkien osuus väestörakenteessa jat- 1961 "että pitkäaikaista hoitoa kaipaavat hoi-
36171: kuvasti kasvanut. Tämä kehitys tulee yhä jat- dettaisiin yleissairaalalaitoksen yhteydessä ja
36172: kumaan. Väestöennusteiden mukaan on 65 että kysymyksessä olevaan tarkoitukseen tar-
36173: vuotta täyttäneiden lukumäärän arvioitu 60- vittavat sairaansijat varattaisiin pääasiassa
36174: luvun lopulla nousevan n. 10 prosentiksi koko paikallissairaloista." Jälleen on kulunut viisi
36175: väestöstä. On selvää, että tämä kehitys aiheut- vuotta, mutta mihinkään toimenpiteisiin ei
36176: taa myöskin pitkäaikaisesti sairaiden vanhus- vieläkään ole ryhdytty. Jos eivät lääkintövi-
36177: ten lukumäärässä huomattavaa kasvua. Osa ranomaiset pysty asiaa hoitamaan olisi se hoi-
36178: heistä tietenkin voidaan hoitaa kotihoidossa., dettava sosiaaliviranomaisten toimesta selvit-
36179: mutta suuri osa pitkäaikaisista sairaista tar- tämällä, mitkä vanhuuden sairauksia ja muita
36180: vitsee ainakin :finaalihoitona sairaaloiden pitkäaikaista sairaalamaista hoitoa tarvitsevia
36181: taikka kunnallisten vanhainkotien sairasosas- varten varustetut kunnallisten hoitolaitosten
36182: tojen apua. Laki kunnallisista yleissairaaloista sairasosastot on luettava niiden sairasosastojen
36183: ei velvoita sairaaloita pitkäaikaisesti sairaita piiriin, jotka tehtävänsä asianmukaista suorit-
36184: hoitamaan, jolloin on pakko turvautua van- tamista varten on saatettava valtionavusta
36185: hainkotien sairasosastoihin. Niiden tilat eivät osallisiksi. Edelleen olisi pitkäaikaisesti sairai-
36186: kuitenkaan riitä tarvetta tyydyttämään. Sitä- den hoidon järjestämistä koskevat velvoittavat
36187: paitsi vanhainkotien sairasosastot eivät saa säännökset saatava lakiin kunnallisista yleis-
36188: valtionapua. Tilanne pitkäaikaisesti sairaiden sairaaloista, samoin olisi tarkistettava maini-
36189: kohdalla on nyt jo erittäin kriitillinen ja ke- tun lain säännöksiä siltä osin kuin ne koske-
36190: hityksen mukana se käy yhä kriitiHisemmäk- vat niiden sairaalapaikkojen määriä, joita
36191: si, ellei asian hoitamiseksi ryhdytä tarvitta- kunnat ovat velvollisia hankkimaan.
36192: viin toimenpiteisiin. Asiaan on kyllä jo kiinni- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
36193: tetty virallisten elintenkin huomiota. Jo 1952 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36194: asetettu vanhustenhuoltokomitea esitti asian- muksen,
36195: tuntijaelimen asettamista tutkimaan pitkäai-
36196: kaisesti sairaiden vanhusten sekä eräiden mui- että hallitus asettaisi asian1un..tijaeli-
36197: den akuuttivaiheen sivuuttaneiden pitkäaikai- ~n selvittämään.. pitkäaikaisesti sai-
36198: sesti sairaiden hoidon järjestämistä. Sosiaali- raiden.. vanhusten.. ja akuuttivaiheen si-
36199: huollon keskusliitto niinikään on pyytänyt vuuttaneiden.. muiden.. pitkäaikaisesti
36200: lääkintöhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin sairaiden hoitopaikkatarpeen.. ja tä~n
36201: perusteellisen selvityksen hankkimiseksi po. tarpeen edellyttä~t sairaala- ja so-
36202: asiasta ja selvityksen perusteella antamaan siaalivirano~aisten velvoitteet sekä an-
36203: ehdotuksen pitkäaikaisesti sairaiden hoidon taisi tarvittavat ehdotukset lain..muutok-
36204: järjestämisestä tarkoituksenmukaisella tavalla. siksi.
36205: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
36206:
36207: Tyyne Paasivuori. Meeri Kalavainen. Sylvi Siltanen.
36208: Uljas Mäkelä. Veikko Mattila. Lan Lindeman.
36209: Edit Terästä. Sulo Hostila. Bror Lillqvist.
36210: Aune Salama. Margit Eskman.
36211: 829
36212:
36213: VI,18. - Toiv.al. ll :o 309.
36214:
36215:
36216:
36217:
36218: Sandelin ym.: Avoterveydenhuoltoa koskevien uudistusten ai-
36219: kaansaamisesta.
36220:
36221:
36222: E d u s kun n a 11 e.
36223:
36224: Maamme sosiaalista lainsäädäntöä luotaessa suunnittelu ja ohjelmointi ovat sitäkin vält-
36225: ja. edelleen kehitettäessä, ovat kansan tervey- tämättömämpiä, koska kaikkia tavoitteita ei
36226: teen liittyvät toimenpiteet saavuttaneet yhä yleensä, osaksi taloudellisista ja osaksi muista
36227: keskeisemmän aseman. Lukuisia :terveyden- syistä johtuen, voida yhdellä kertaa. toteuttaa,
36228: huollollisia epäkohtia on saatu poistetuksi ja vaan tavoitteet on pyrittävä asettamaan oi-
36229: samalla on luotu perustaa. terveydenhuoltopo- keaan toteuttamisjärjestykseen ja ajoittamaan
36230: litiikan vastaisilla tehtäville. Tähän edulliseen niin, että paras mahdollinen tulos saavute-
36231: kehitykseen ovat vaikuttaneet paitsi lääketie- taan. Sikäli kuin on kysymys terveydenhuol-
36232: teen merkittävät saavutukset myös lukuisa losta ja sitä tarkoittavien suunnitelmien oi-
36233: joukko muita tekijöitä, joista on mainittava keasta toteuttamisjärjestyksestä, ei huomiota
36234: mm. kansan sivistystason ja varallisuuden myöskään voida kiinnittää y.ksinomaan tervey-
36235: huomattava kohoaminen, elinkeinoelämän ja denhuollon kahden pääalan terveydenhoidon
36236: teollisuustoiminnan vilkastuminen sekä valta- ja sairaanhoidon keskinäisiin suhteisiin, vaan
36237: kunnan tieverkoston ja tiedotusvälineistön le- nimenomaan ja mitä suurimmassa määrin
36238: vinneisyys ja niiden käytön helppous yhä laa- näiden kummankin toimintahaaraa käytettä-
36239: jemmissa väestöpiireissä. Kun lisäksi kansan vissä olevien palvelusmuotojen tehokkaaseen ja
36240: terveyden jatkuva kohottaminen ja ylläpitä- tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestyk-
36241: minen on havaittu erääksi nyky-yhteiskunnan seen.
36242: tärkeimmistä tehtävistä, on luonnollista, että Kun maamme terveydenhuoltopolitiikassa
36243: terveydenhuoltoon liittyvät toimenpiteet ovat ei viime vuosien aikana ole riittävässä määrin
36244: saavuttaneet yhä ·keskeisemmän aseman maan kiinnitetty huomiota terveydenhuollon koko-
36245: sosiaalipolitiikassa yleensä. Rinnan taloudelli- naissuunnitteluun ja sen tarkoituksenmukai-
36246: sen kasvun kanssa ja pääosaltaan yhteiskun- seen toimeenpanojärjestykseen yleensä, on
36247: nan taloudellisen tuen turvin on mahdolli- tästä ollut seurauksena painopisteen suuntau-
36248: suuksia terveydenhuoltoon liittyvien palve- :tuminen varsin yksipuolisesti sairaalapalvelus-
36249: lusten saantiin jatkuvasti lisätty, mistä syys- ten puolelle. Tästä syystä on sairaalalaitok-
36250: tä viime aikojen kehitystä puheena olevalla semme kehittäminen saavuttanut, taloudelliset
36251: alalla on pidettävä varsin merkittävänä. ja muut voimavaramme huomioon ottaen, sel.
36252: Edellä mainitusta myönteisestä kehitykses- laiset mittasuhteet, ettei kehitystä kaikissa
36253: tä huolimatta, on terveydenhuoltomme kehit- suhteissa voida pitää parhaana mahdollisena
36254: tämistyössä havaittavissa huomattavia puut- koko terveydenhuollon toimintakenttää sil-
36255: teitakin. Erityisen merkittävinä nämä puut- mälläpitäen. Vaikka runsauden pulasta ei sai-
36256: teet tulevat esille tarkasteltaessa maamme ter- raalapalvelustenkaan alalla voida puhu, on
36257: veydenhuoltoon liittyvien toimenpiteiden nykyisin kuitenkin todettavissa määrätyn epä-
36258: suunnittelua ja niiden toimeenpanojärjestystä suhteen vallitsevan toisaalta ehkäisevän ter-
36259: yleensä. Itsestään selvää on tai ainakin pitäi- veydenhoidon ja avosairaanhoidon sekä toi-
36260: si olla, ettei riittävän menestyksellistä tervey- saalta sairaaloissa annettavan sairanhoidon
36261: denhuoltopolitiikkaa sen paremmin kuin mi- kehittämistyössä. Kun hyväksyttyjä sairaan-
36262: tään muutakaan toimintaa voida suorittaa il- sijoja oli maassamme 1950 luvun puolivälissä
36263: man ennakolta tarkoin määrättyjä tavoitteita runsaat 43 000 eli noin 10 sairaansijaa 1000
36264: ja suunnittelua. Tällainen kokonaisvaltainen asukasta kohti, olivat vastaavat luvut esim.
36265: 830 '\1'1,13. - Avoterveydenhuolto.
36266:
36267:
36268: vuonna 1963 jo noin 59 000 sairaansijaa ja säkin suhteessa vähemmälle huomiolle. Myös-
36269: noin 13 sairaansijaa 1 000 asukasta kohti. Sai- kään sairausvakuutuslain aikaansaaminen ei
36270: raansijojen lukumääräinen lisääntyminen on sinänsä ole tuomassa toivottua tulosta sairaa-
36271: siten ollut merkittävä myös väkiluvun kasvun loihin kohdistuvan paineen keventäjänä, ellei
36272: huomioon ottaen. Kun vastaavaa kehitystä ei samalla huomattavassa määrin lisätä lääkintä-
36273: ole tapahtunut ehkäisevän terveydenhoidon ja palvelusten saantimahdollisuuksia avotervey-
36274: avosairaanhoidon alalla, olemme. väistämättä denhuollossa. Tämän vuoksi ja sairaaloihin
36275: ajautumassa, mikäli suunnanmuutosta ei ter- kohdistuvan paineen keventämiseksi tulisi vas-
36276: veydenhuoltopolitiikassamme tapahdu, sikäli taisen terveydenhuoltopolitiikkamme kohdis-
36277: outoon tilanteeseen, että pääomaköyhässä ja tua määrätietoisesti ehkäisevän terveydenhoi-
36278: lääkäripulaisessa maassamme on varaa antaa don ja ·avosairaanhoidon kehittämiseen, jolloin
36279: kansalaisten sairastua ja myös heidät hoitaa samalla luotaisiin edellytykset myös sairaus-
36280: mitä ajanmukaisimmissa sairaaloissa, mutta ei vakuutuslain todella tehokkaalle toteuttami-
36281: sensijaan varaa todella tehokkaasti estää sai- selle.
36282: rauksien syntymistä puhumattakaan siitä, että Edellä tarkoitettujen päämäärien toteutta-
36283: erinäisin järjestelyin sairauksia voitaisiin miseksi valmistui vuoden 1965 syksyllä kan-
36284: useassa tapauksessa menestyksellisesti ja huo- santerveyskomitean mietintö (Komiteamietintö
36285: mattavasti taloudellisemmin hoitaa myös sai- N: o B 72/1965), johon sisältyvillä ehdotuk-
36286: raaloiden ulkopuolella. silla on pyritty luomaan lähivuosien tavoitteet
36287: Sairaalavaltainen terveydenhuol topoli tiik- nimenomaan ehkäisevän terveydenhoidon ja
36288: kamme on siten johtanut kansalaiset etsimään avosairaanhoidon alaan kuuluvien toimenpi-
36289: lääkintäalan palveluksia sieltä, missä niitä teiden tehostamiseksi maassamme. Tämän
36290: helpoimmin on saatavissa eli sairaaloista ja vuoksi ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
36291: niiden poliklinikoista. Tästä puolestaan on ol- hyväksyttäväksi toivomuksen,
36292: lut seurauksena sairaaloiden jatkuva ylikuor-
36293: mittuminen, josta ei ·ole katsottu voitavan sel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36294: viytyä muutoin kuin yhä uusia sairaaloita ra- menpiteisiin avoterveydenhuoltoa kos-
36295: kentamalla. Tilannetta on osaltaan lisäksi vai- kevien uudistusten aikaansaamiseksi
36296: keuttanut myös se seikka, että yhteiskunnan pääkohdiltaan niiden suuntaviivojen
36297: tukitoimenpiteet ovat suuntautuneet huomat- mukaisesti, jotka sisältyvät edellä mai-
36298: tavasti suuremmassa määrin sairaalapalvelus- nittuun kansanterveyskomitean mietin-
36299: ten puolelle, avoterveydenhuollon jäädessä täs- töön.
36300: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
36301:
36302: Valdemar Sandelin. Artturi Koskinen.
36303: 831
36304:
36305: VI,14.- Toiv.al. N:o 310.
36306:
36307:
36308:
36309:
36310: Niska.nen ym.: Toimenpiteistä slSalSen kannattavuuden ta-
36311: sausjärjestelmän aikaansaamiseksi apteekkilaitokseen.
36312:
36313:
36314:
36315: Eduskunnalle.
36316:
36317: Useiden vuosikymmenien ajan, jokaisten mässä sairaiden ihmisten kustannuksella, sillä
36318: valtiopäivien alkaessa on eduskunnalle jätetty apteekkimaksun tuotto, jonka suuruus tällä
36319: alotteita, joissa on esitetty apteekkilaitoksen, hetkellä on n. 10 miljoonaa markkaa, kertyy
36320: lääketeollisuuden ja lääkkeiden tukkukaupan sairailta ihmisiltä heidän ollessaan pakotet-
36321: ottamista valtion haltuun. Käsityksemme mu- tuja lääkkeitä ostamaan.
36322: kaan kehitys vie tähän ennemmin tai myö- Muissa Pohjoismaissa on luotu apteekkilai-
36323: hemmin, sillä nykyaikaisessa yhteiskunnassa toksen sisälle sisäinen tasausjärjestelmä,
36324: on luonnollista, että yhteiskunta huolehtii jonka avulla suurten ja pienten apteekkien
36325: kaikista sairaanhoitoon ja sairauteen yleensä kannattavuuksien kohtuuttoman suuria eroa-
36326: välillisesti tai välittömästi liittyvistä tehtä- vuuksia on voitu vähentää. Erittäin tärkeä
36327: vistä. näkökohta on, että tämän tasausjärjestelmän
36328: Tämän asian lainsäädännöllisen käsittelyn puitteissa on voitu vähentää painetta lääk-
36329: luonteesta johtuen ei kuitenkaan nykyisillä keiden hintoja kohtaan ja valita lääkkeiden
36330: voimasuhteilla ole mitään voitu tehdä ja niin hintoja määrättäessä kannattavuustaso keski-
36331: ovat kaikki muutkin apteekkilaitosta koske- määräisen kannattavuuden eikä pienimpien
36332: vat uudistukset siirtyneet jatkuvasti eteen- apteekkien kannattavuuden perusteella. Täl-
36333: päin ja asiassa tehdyt aiotteet ovat jääneet lainen kehitys olisi kaikessa suhteessa sekä
36334: hurskaiden toivomusten asteelle. lääkkeitä ostavan yleisön että yhteiskunnan
36335: Tällä hetkellä olisi apteekkilaitoksen si- itsensä edun mukaista.
36336: säistä uudistamista koskevat pyrkimykset Vaikka periaatteessa olemme sitä mieltä,
36337: kuitenkin jo korkea aikp. saada käytännön te- että apteekkitavarakauppa, lääketeollisuus ja
36338: kojen asteelle. Sairausvakuutustoiminnan ke- lääkkeiden jakelutoiminta kokonaisuudessaan
36339: )littyessä yhä suurempi osa lääkkeiden osta- on otettava yhteiskunnan haltuun, olisi kä-
36340: miseen kuuluvista rasitteista siirtyy yhteis- ., sittääksemme kuitenkin apteekkilaitoksemme
36341: kunnan harteille ja näinollen olisi kaikin. puo- suhteen edes jonkinlaisiin uudistuksiin jo nyt
36342: Iin yhteiskunnan omankin edun mukaista en- käytännössäkin päästävä. Tuota suurta
36343: tistä tarkemmin kontrolloida lääkkeiden hin- uudistusta ei voida yhtäkkisesti toteuttaa,
36344: nanmuodostumista ja siihen vaikuttavia teki- mutta toisaalta on vää.rin vain odottaa ja
36345: jöitä. Nyt voimassa olevassa järjestelmässä antaa kaiken olla sellaisena kuin se satoja
36346: lääketaksa tosin on määrätty yhteiskunnan vuosia jo on ollut.
36347: toimesta yhtäJäiseksi koko maata varten, Olisi tärkeää, että tässä aloitteessa esitetyt
36348: mutta lääketaksassa määrätty myyntipalkkio näkökohdat asiantuntijoista kokoonpannun
36349: määräytyy pienimpien apteekkien kannatta- komitean avulla kiireellisesti tutkittaisiin ja
36350: vuuden perusteella. Suurimmissa apteekeissa että samassa yhteydessä realistiselta pohjalta
36351: muodostuu kannattavuus tämän johdosta koh- viitoitettaisiin ne kehityslinjat, joiden puit-
36352: tuuttoman korkeaksi, eikä apteekkimaksujär- teissa voidaan pyrkiä koko lääkehuollon ja
36353: jestelmä tässä suhteessa ole kyennyt saamaan lääkkeiden valmistuksen yhteiskunnan hal-
36354: todellista, tasaavaa merkitystä. Voimassa ole- tuun saattamiseen.
36355: vaa apteekkimaksujärjestelmää on lisäksi ai- Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
36356: heellisesti arvosteltu siitä, että siinä valtio vä. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi :toivo-
36357: lillisesti on ikäänkuin osaltaan ollut hyöty- muksen,
36358: 832 VI,14. - Apteekkilaitoksen tasausjll.rjestebnä.
36359:
36360:
36361: että hallitus kiireellisesti asettaisi laskettuihin perusteisiin ja että sa-
36362: komitean, jonka tehtävänä olisi tutkia massa yhteydessä viitoitetaan ne suun-
36363: ja ehdottaa toimenpiteet, joiden taviivat, joiden puitteissa kehitystä,
36364: avulla luodaan sisäisen kannattavuu- kaikin lainsäädäntömme suomin mah-
36365: den tasausjärjestelmä apteekkilaitok- dollisuuksin lähdetään ohjaamaan
36366: seemme muiden Pohjoismaiden esimer- niin, että lääkkeiden jakelu, lääkkeiden
36367: kin mukaisesti ja että 'tämän järjestel- tukkukauppa ja lääketeollisuus voi-
36368: män voimaansaattamisen jälkeen siir- daan asteittain siirtää yhteiskunnan
36369: rytään lääketaksaa määrättäessä keski- haltuun.
36370: määräisen kannattavuuden mukaan
36371: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
36372:
36373: Esko Niskanen. Voitto Hellsten. Valde Nevalainen.
36374: Reino Breilin. Dmari Linna.. Sulo Hostila.
36375: Sakari Knuuttila.
36376: 833
36377:
36378: VI,15. - Toiv.al. N :o 311.
36379:
36380:
36381:
36382:
36383: Niskanen ym..: Eläkeiän määräämisestä apteekkioikeuksien
36384: haltijoille.
36385:
36386:
36387: E· d u s k u n n a 11 e.
36388:
36389: Eduskunnalle on ai'kaisemmin jätetty aloit- nittu, ettei apteekkioikeuksien vapautuessa
36390: teita, joissa on esitetty eroamisiän määrää- uusia enaa myönnettäisi yksityisille henki-
36391: mistä apteekkareille ja näiden aloitteiden pe- löille, vaan vapautuvat oikeudet otettaisiin
36392: rusteluissa on aivan oikein viitattu apteekki- valtion haltuun, joko nykyisen yliopiston ap-
36393: oikeuden haltijan keskeiseen merkitykeeen ap- teekkijärjestelmän puitteissa tai luomalla tar-
36394: teekkien hoidon ja yleisen lääkintäturvalli- koitusta varten uusi apteekkiverkosto, mikäli
36395: suuden kannalta. Monissa maissa tällainen se lainsäädäntömme puitteissa eduskunnan
36396: eläkeikä on määrätty. Mm. Norja'SSa ja Tans- nykyisillä voimasuhteilla on mahdollista.
36397: kansaa se on 70 vuotta, Ruotsissa 67 vuotta. Eläkeiän määrääminen apteekkareille va-
36398: Miten suuren luokan asian kanssa tämän ky- pauttaisi huomattavan määrän apteekkioi-
36399: symyksen yhteydessä ollaan tekemisissä, sen keuksia ja siten osaltaan helpottaisi niiden
36400: osoittaa esimerkiksi vuonna 1964 vallinneen järjestelyjen suorittamista, joiden edessä yh-
36401: tilanteen perusteella tehty tilasto. Mainittuna teiskuntamme lääkeaineiden jakeluun ja lää-
36402: vuonna maamme 527 :stä apteekkarista 23,1 % kekauppaan nähden joka tapauksessa on.
36403: eli 122 oli yli 65 vuotiaita. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
36404: Eduskunnalle on myös aikaisemmin useaan tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
36405: otteeseen jätetty aloitteita apteekkilaitoksen täväksi toivomuksen,
36406: ja lääketeollisuuden kuin myös apteekkita-
36407: varakaupan ottamisesta kokonaan valtion hal- että kalli:tus ryhtyisi kiireellisesti
36408: tuun. Huomioon ottaen tämän uudistuksen toimenpiteisiin eläkeiän määräämiseksi
36409: vaatiman käsittelyjärjestyksen on kuitenkin apteekkioikeuksien kaltijoille yhteis-
36410: ilmeistä, ettei kysymystä voida yht'äkki- kunnassamme muilla aloilla normaa-
36411: sesti ratkaista, vaan siinä joudutaan etene- listi vallitsevien säädösten mukaisesti.
36412: mään asteittain. Eräänä keinona on mai-
36413: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
36414:
36415: Esko Niskanen. Voitto Hellsten.
36416: Reino Breilin. Ilmari Linna.
36417: Sakari Knuuttila.
36418:
36419:
36420:
36421:
36422: 105 E 529/66
36423: 834
36424:
36425: VI,16.- Toiv.al. N: o 812.
36426:
36427:
36428:
36429:
36430: Leivo-Larsson ym.: Lääketeollisuuden ja apteekkien ottami-
36431: sesta valtion haltuun.
36432:
36433:
36434: E d u s k u n n a ll e.
36435:
36436: Eduskunnan piirissä on useaan otteeseen Niinhyvin valtio kuin kunnat joutuvat suu-
36437: ollut käsiteltävänä kysymys apteekkilaitoksen ressa määrin suorittamaan lääkkeiden käy-
36438: ottamisesta yhteiskunnan haltuun. Eduskun- töstä aiheutuvia kustannuksia. Tämä yhteis-
36439: nan toivomuksesta on hallitus aikaisemmin kunnan osuus on suuresti kasvanut sairausva-
36440: suorituttanut asiaa koskevia tutkimuksia ja kuutuslain voimaan tultua. Se merkitsee, että
36441: vissiä terveeseen suuntaan käyvää uudistu- huomattava osa yhteiskunnan varoista käyte-
36442: mista jo ol'lut havaittavissa mm. kanta-ap- tään erään monopoliasemassa olevan yksityi-
36443: teekkioikeuksien iopettaminen ja Yliopiston sen tuotanto- ja liiketoiminnan alan tukemi-
36444: Apteekin oikeuksien laajentaminen, mutta seen kohtuuttomien hintojen maksamisen
36445: nykyinen järjestelmä ei kuitenkaan vastaa muodossa.
36446: yksityisten kansalaisten ja yhteiskunnan Nykyinen yksityinen monopolijärjestelmä
36447: etuja ja tarpeita. on osoittautunut myös alan työntekijöiden
36448: Lääketeollisuuden laajentuminen on tuonut kannalta vähemmän suositeltavaksi. Myös
36449: oman lisänsä epäkohtiin. Lääkkeiden ja lää- asian moraalinen puoli, nimittäin se, että ke-
36450: keaineiden mainonta on aivan viimeisten vuo- nelläkään ei pitäisi olla oikeutta rikastua
36451: sien aikana laajentunut valtavasti. Se on mm. toisten ihmisten sairauden kustannuksella, on
36452: johtanut lääkkeiden huomattavaan väärin- asia, johon on syytä suhtautua vakavasti
36453: käyttöön, aiheuttanut terveydellisiä haittoja, asiaa käsiteltäessä.
36454: johtanut jopa kuolemantapauksiin ja aiheut- Edelläsanottuun viitaten ehdotamme edus-
36455: tanut vastasyntyneillekin elämänaikaisia sai- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
36456: rauksia.
36457: Monopoliasema on johtanut lääketeollisuu-
36458: den sekä lääkkeitten tukku- ja vähittäiskau- että hallitus kiireellisesti antaisi
36459: pan hintakiskontaan, joka hakee vertaistaan. Eduskunnalle esityksen lääketeolli-
36460: Hinnat saattavat myös vaihdella eri aptee- suuden ottamiseksi valtion haltuun ja
36461: keissa, mikä saattaa johtua esim. apteekkarin samoin, että apteekit asteittain sitä
36462: käsityksestä vastuustaan apteekin hoidosta mukaa kuin uusien apteekkioikeuksien
36463: ja henkilökunnastaan. Tästä johtuen saat- antaminen tulee kysymykseen, otet-
36464: ,taa apteekkarin liikevoitto myös vaihdella taisiin valtion omistukseen ja h'oitoon.
36465: huomattavasti.
36466: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
36467:
36468: T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen.
36469: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen.
36470: Viljo Pousi.
36471: 835
36472:
36473: VI,17. - Toiv.a.l. N: o 313.
36474:
36475: R. Virtanen ym.: Lääketeollisuden, apteekkitavarain maahan-
36476: tuonnin ja tukkumyynnin sekä apteekldlaitoksen ottami-
36477: sesta valtion haltuun.
36478:
36479: Ed u s kun n a ll e.
36480:
36481: Helmikuun 7 päivänä 1946 asetti valtioneu- taisi mahdollisuuden lääkkeiden tuotannon
36482: vosto sosialisoimiskomitean tutkimaan ja ja jakelun uudelleen järjestämiseen, jossa ny-
36483: suunnittelemaan sopiVIen elinkeinoelämän kyistä paremmin otettaisiin huomioon kansa-
36484: alojen mahdollista yhteiskunnan haltuun ot- laisten terveydelliset ja taloudelliset näkö-
36485: tamista. Valtioneuvostolle maaliskuun 31 päi- kohdat. Pieniin yksikköihin jakautuneen ja-
36486: vänä v. 1950 antamassaan lausunnossa sosiali- J-:eluportaan ottaminen valtion haltuun ei
36487: soimiskomitea mm. ehdotti toimikunnan aset- mielestämme yleisesti ole perusteltavissa. Ap-
36488: tamista laatimaan ehdotukset maan apteekki- teekkilaitos, vaikka jakautuukin pieniin yk-
36489: laitoksen järjestämisestä. Komitean mietin- sikköihin, toimii kuitenkin alalla, jossa so-
36490: nössä lähdetään siitä, että apteekkitavarain siaalisilla ja terveydellisillä näkökohdilla
36491: maahantuonti ja tukkumyynti otetaan valtion voidaan tämän jakeluportaan kansallista-
36492: haltuun. Samoin jakeluverkosto. Lääketeolli- mista puoltaa.
36493: suuden kohdalla edellytettiin valtion lääke- Lääketeollisuuden ja apteekkilaitoksen kan-
36494: teollisuuden luomista ja tällä alalla toimivien sallistamisen puolesta puhuu sekin, että val-
36495: tehtaitten siirtämistä valtion omistukseen ja tio ja kunnat osallistuvat nykyisin jo monilla
36496: hallintaan. eri tavoin terveydenhoidon kustannuksiin.
36497: Ehdotuksensa perusteluissa komitea ko- Sairausvakuutuslain kehittäminen vapaan
36498: rosti lääkkeiden ja lääkeaineiden tuotannon lääkäri- ja lääkehuollon asteelle edellyttää
36499: sekä myynnin yleishyödyllistä luonnetta tode- myös yksityiseen voitontavoitteluun perustu-
36500: ten, että "yksityistä voittoperiaatetta voidaan van lääketuotannon ja jakelun ottamista val-
36501: kaikkein vähimmin hyväksyä alalla, jonka yk- tion haltuun. Sairausvakuutuslain voimaan-
36502: sinomaisena tarkoituksena on sairauksien eh- tulon jälkeen tapahtuneet laboratoriomaksu-
36503: käiseminen tai parantaminen." jen ja lääkkeiden hintojen korotukset osoit-
36504: Kysymys lääketeollisuuden ja apteekkilai- tavat myös edellä mainitun toimenpiteen tar-
36505: toksen kansallistamisesta on monistakin eri peellisuuden.
36506: syistä tullut entistä ajankohtaisemmaksi. Lää- Edellä sanottuun viitaten estiämme edus-
36507: keteollisuuden ja apteekkilaitoksen tehtävänä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36508: olisi mielestämme huolehtia siitä, että kansa-
36509: laiset saisivat lääkkeet mahdollisimman hal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36510: valla. Suurelta osalta kaupallisiin näkökohtiin lääketeollisuuden, apteekkitavarain
36511: perustuvasta lääkkeiden ja lääkeaineiden maahantuonnin ja tukkumyynnin
36512: mainostamisesta pitäisi voida luopua. Lääke- sekä apteekkilai·toksen ottamiseksi val-
36513: teollisuuden ottaminen valtion haltuun an- tion haltuun. .
36514: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
36515:
36516: Rainer Virtanen. Kelpo Gröndahl. Siiri Lehmonen.
36517: Leo Suonpää. Aleksi Kiviaho. Anna-Liisa Tiekso.
36518: Laauri Kntola. Veikko Saarto. Paavo Aitio.
36519: Aarne Pulkkinen. Heikki Mustonen. Aimo Laiho.
36520: Veikko J. Rytkönen. Paavo Lagerroos. Toivo Friman.
36521: Väinö R. Virtanen. Pauli Puhakka. Lyyli Koskinen.
36522: Pekka Silander. Kaisu Weckman. Taisto Sinisalo.
36523: Kaino Haapanen. Lauha Männistö. Kauko Hjerppe.
36524: Martti Linna. Matti Koivunen. Olavi J. Laine.
36525: 836
36526:
36527: VI,18. - Toiv.al. N: o 314.
36528:
36529:
36530:
36531:
36532: Voutilainen ym.: Apteekkitavarain tukkukaupan, lääketeolli-
36533: suuden ja apteekkilaitoksen ottamisesta valtion omishlkseen.
36534:
36535:
36536:
36537: E d u s k u n n a ll e.
36538:
36539: Toisen maailmansodan jälkeen on valtion terveyden- ja sairaanhoitoa, on periaatteelli-
36540: oma yritystoiminta maassamme kasvanut lä- selta kannalta katsoen arveluttavaa, että täl-
36541: hinnä uusia yrityksiä perustamalla ja entisiä laistä toimintaa sallitaan har~oittaa yksityi-
36542: laajentamalla. Sen sijaan on melkein koko- sen voittoperiaatteen mukaan. Voiton hank-
36543: naan laiminlyöty hankkia yhteiskunnalle ne kimista sairauden kustannuksella lienee pi-
36544: edut, jotka eräillä aloilla olisivat saavutetta- dettävä vakavana epäkohtana.
36545: vissa keskittämällä yksityisten omistamia yri- Nykyisestä järjestelmästä seuraa vakavia
36546: tyksiä valtion omistukseen ja hallintaan. Sa- haittoja, jotka voidaan poistaa vain sosiali-
36547: malla kun valtiokapitalismi on laajentunut ~mimisen avulla. Suoritetuissa selvityksissä on
36548: melkoisesti esimerkiksi kaivosteollisuuden, käynyt ilmi vallitsevassa järjestelmässä ilme-
36549: aloilla, ovat monet valtion tehtäväpiiriin lä- nevä rakenteellinen mutkikkuus ja liikapor-
36550: heisemmin kuuluvat elinkeinot jätetty yhteis- rastus sekä tehtaitten ja tukkuliikkeitten mo-
36551: kunnallisen omistuksen ulkopuolelle, vaikka nilukuisuus, mistä johtuen koko järjestelmä
36552: ne luonteeltaan sosiaalisina ja yieishyödylli- on kansantaloudellisesti epärationaalinen.
36553: sinä kuuluisivat läheisesti valtion toimialaan Yritysten omistukselliset suhteet ja etuyhtey-
36554: ja vaikka valtion haltuun keskittämällä olisi det lääkäri- ja apteekkikuntaan ovat epäkoh-
36555: saavutettavissa suuria kansantaloudellisia tia, jotka ovat poistettavissa vain omistusoi-
36556: etuja. Tyypillisen esimerkin tästä tarjoaa keuden siirtämisellä.
36557: lääketeollisuus, apteekkitavarain rtukku-
36558: kauppa ja apteekkilaitos. Lääketeollisuuden, apteekkitavarain tukku-
36559: Jo ennen ensimmäistä maailmansotaa esi- kaupan ja apteekkilaitoksen sosialisoimista
36560: tettiin maassamme ajatus apteekkilaitoksen koskevia tutkimuksia on suoritettu siinä mää-
36561: hoitamisesta valtion monopolin avulla. Esi- rin, että varsinaisten perustutkimusten suo-
36562: merkkinä siitä, että apteekkilaitoksen yhteis- rittamista asiassa ei voida pitää tarpeelli-
36563: kunnallistamista on pidetty tarkoituksenmu- sena. Avainasemassa yhteiskunnallistamisen
36564: kaisena myös porvarillisella taholla, on v. toimeenpanemisessa on pidettävä aptookkita-
36565: 1920 tehty aloite apteekkilaitoksen ottami- varain tukkukauppaa, jonka yhteiskunnallis-
36566: sesta valtion haltuun ja hoidettavaksi. Vuon- taminen avaa mahdollisuudet järjestelmässä
36567: na 1945 eduskunnan toivomuksena esitettiin olevien räikeimpien puutteiden poistamiseksi
36568: tutkimusten toimittamista apteekkilaitosten ja yhteiskunnallistamisen jatkamiselle lääke-
36569: ottamisesta valtion haltuun. Suoriteuissa sel- teollisuuden piirissä ja apteekkilaitoksessa.
36570: viyksissä, joita ovat laatineet mm. pankin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36571: johtaja Linturi ja sosialisoimiskomitea, on nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
36572: päädytty myönteiseen tulokseen itse pääasi- muksen,
36573: assa, nimittäin siinä, että maan apteekkita-
36574: varahuolto on parhaiten järjestettävissä yh- että hallitus kiireellisesti antaisi
36575: teiskunnan toimesta. Koska lääketeollisuutta, Eduskunnalle esityksen laiksi apteekki-
36576: apteekkitavarain tukkukauppaa ja apteekki- tavarain tukkukaupan keskittämi-
36577: laitosta on pidettävä olennaisena osana yleistä sestä valtion yksinoikeudeksi ja ryh-
36578: VI,18, -Voutilainen ym. 837
36579:
36580: tyisi samalla toimenpiteisiin suunnitel- lisuuden ja apteekkilaitoksen 'Ottami-
36581: man aikaansaamiseksi maan lääketeol- seksi valtion omi~ukseen ja hallintaan.
36582: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
36583:
36584: U. H. Voutilainen. Urho E. Knuuti. M. Laaksonen.
36585: Bror Lillqvist. Tyyne Paasivuori. Väinö Vilponiemi.
36586: Uljas Mäkelä. Margit Eskman. Ilmo Paananen.
36587: Lyyli Aalto. Sinikka Luja. Antti A. Halm.e.
36588: Sylvi Siltanen. Pauli Burman. Meeri Kalavainen.
36589: Antero Väyrynen. Akseli Roden. Sylvi Siltanen.
36590: Edit Terästö. K. F. Haapasalo. Reino Breilin.
36591: Viljo Virtanen. Ensio Partanen. A-V. Perheentupa.
36592: Eero Häkkinen. Kalle Matilainen. Lyyli Aalto.
36593: Valde Nevalainen. Arvo Salo. Eino Raunio.
36594: Antti 0. Pennanen.
36595: 838
36596:
36597: VI,19.-Toiv.al. N:o 315.
36598:
36599:
36600:
36601:
36602: Kemppainen: Toimenpiteistä sairaaloiden rakennuskustannus-
36603: ten nousun estämiseksi.
36604:
36605:
36606: E d u s k u n n a 11 e.
36607:
36608: Maamme sairaalalaitos on voimakkaan ke- torisen kehityksen mukana, mutta toisaalta
36609: hityksen alainen. Sen vaatimat kustannukset on ilmeistä, että sekä rakennusten huonetila-
36610: ovat varsin merkittävät. Arvosteltaessa kus- ohjelmien laadinnassa, että niiden suunnitte-
36611: tannuksia ja hyväksyttäessä kustannusar- lussa ei ole noudatettu varallisuutemme mu-
36612: vioita ovat sairaalat jaetut kolmeen luokka.an, kaista säästäväisyyttä. Myöskin voi olla niin,
36613: mitä tulee niiden käyttötarkoitukseen. Kus- että jotkut varsin vähälukuisat ja tästä joh-
36614: tannuksien on arveltu jakautuvan siten, että tuen tärkeät ryhmät esittävät rakennustoimi-
36615: maaseudulle rakennettava paikallissairaala on kunnille sellaisia vaatimuksia, että niiden to-
36616: huokein ja sitä hieman kalliimpi on aluesai- teuttaminen on ollut omiaan nostamaan kus-
36617: raala ja että keskussairaala on kaikkein kal- tannuksia yli sen, mitä on voitu arvioida. Ot-
36618: lein. Nyt, kun joitakin sairaaloita on raken- taen huomioon sen, että sairaalalaitoksen ke-
36619: nettu, on voitu todeta, että sairaalapaikan hitys edellyttää ennen muuta sitä, että sai-
36620: hinta riippumatta siitä, mikä on sairaalan raalapaikat jakautuvat tasaisesti maamme eri
36621: tyyppi, on usein sama. Niinpä nyt rakenteilla alueille ja että varoja niiden toteuttamiseen
36622: olevan Raahen aluesairaalan yhden potilas- näin ollen pyritään säästämään väittämällä
36623: paikan hinta on lähes 100 000 nmk eli jopa liian suuria ja kalliita ratkaisuja ehdotan
36624: kalliimpi kuin keskussairaalapaikka. Tämä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
36625: toteamus, paitsi, että se merkitsee sairaala- toivomuksen,
36626: ohjelman toteuttamisen osalta huimaavaa
36627: kustannusten ylittämistä tehdyistä arvioista, että hallitus kiireelliseGti tutkisi ne
36628: se merkitsee sitä, että taloudelliset mahdolli- syyt, jotka aiheuttavat sairaaloiden ra-
36629: suudet sairaalaohjelman toteuttamiseksi ny- kennuskustannusten n'ousun huomatta-
36630: kyään oletetussa laajuudessa merkitsevät oh- vasti yli sen, mitä on arvioitu ja selvi-
36631: jelman siirtämistä erityisesti Helsingin ulko- tyksen saatuaan antaisi ohjeet, joita
36632: puolella olevan Suomen sairaanhoidon jär- noudattamalla mainittu kehitys voi-
36633: jestämisen osalta sietämättömän pitkälle. daan estää ja saada sairaalalaitos 'to-
36634: Sairaanhoidon vaatimien rakennusten han- teutettua tasaisesti koko maata varten.
36635: kintahinnat ovat nousseet luonnollisesti infla-
36636: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
36637:
36638: Jaakko Kemppainen.
36639: 839
36640:
36641: VI,20.-Toiv.al. N:o 316.
36642:
36643:
36644:
36645:
36646: Laaksonen ym.: Komitean asettamisesta tutkimaan sairaalar
36647: rakennustoiminnassa ilmeneviä epäkohtia.
36648:
36649:
36650: E d u s k u n n a 11 e.
36651:
36652: Sairaalalaitos muodostaa merkittävän osan kesälomien aikana. Maaseudulta ei kuiten-
36653: yhteiskunnallista sosiaalihuoltoa. Sen laitok- kaan saa helpolla hoitotyövoimaa.
36654: siin on sijoitettuna huomattavia, kansalaisilta Toinen kysymys on miten saa näille kesälo-
36655: veroina perittyjä, rahamääriä. Näiden varojen masijaisille asuntoja, koska sairaala ei voi pi-
36656: sijoittaminen tarkoituksenmukaisella tavalla tää reservissä tällaisia ylimääräisiä asuntoja.
36657: on siten jokaisen kansalaisen asia. Asutuskeskuksissa sensijaan kesäaikainen
36658: Sairaalarakennustoimintaa on maassamme asuntotilanne ei ole niin vaikea.
36659: hoidettu tähän mennessä ilman kokonaissuun-
36660: nitelmaa. Tämän johdosta tulokset ovatkin Edellämainittujen sairaaloitten asuntora-
36661: nähtävissä ratkaisuina, jotka eivät ole par- kennustoiminnassa on myöskin ilmeisiä epä-
36662: haita mahdollisia. Rakennustoiminnassa ei ole kohtia, jotka johtuvat lähinnä valtionavun
36663: huomioitu kokonaisuuden tarvetta, vaan ku- epäjohdonmukaisesta myöntämisestä. Sosiaali-
36664: kin sairaalatoiminnan ala suunnittelee raken- ministeriön a:lainen vajaamielishuolto toteut-
36665: tamista omaa tarvettaan silmälläpitäen. Sai- taa henkilökunnan asuntorakennustoiminnassa
36666: raaloitten sijoittelussa on ilmeisiä epäkohtia. terveitä periaatteita, myöntäen valtionavun
36667: Nykyisen käytännön mukaisesti sairaala si- nykyaikaista asumistasoa edellyttäville asun-
36668: joitetaan sinne, mikä kunta tarjoaa parhaim- noille. Sensijaan mielisairaaloissa lääkintö-
36669: man tai perustetulle kuntainliitolle taloudelli- hallitus myöntää valtionapua vain jos esim.
36670: sesti edullisimman ratkaisun. Kuka tarjoaa yksinäisen asunnon pinta-ala on korkeintaan
36671: suurimman tontin tai muulla tavalla tukee 16 m2. Kuntainliitot olisivat halukkaita ra-
36672: kuntainliittoa taloudellisesti. Tämän mukai- kentamaan kunnollisia asuntoja, mutta lää-
36673: sesti sairaaloita sijoitetaan varsin epämääräi- kintöhallituksen kieltäytyminen suorittamasta
36674: siin paikkoihin kauas asutuskeskuksista, jopa valtionapua estää sen.
36675: aivan korpeen. Edelläolevaan viitaten tarvittaisiin toimen-
36676: Tällä tavalla saadaan sairaaloitten toi- piteitä, jotta ei enää pääsisi tapahtumaan sel-
36677: minta edullisesti alkuun, mutta aiheutetaan laisia virheitä kuin tähän saakka, ja että sai-
36678: sen jatkuvalle toiminnalle suuria vaikeuksia. raalalaitoksen toimintaa rahoitettaessa huo-
36679: Kaukana asutuskeskuksista sijaitseviin sai- mioitaisiin jo syntynyt tilanne ja asuntora-
36680: raaloihin on ensiksikin vaikea saada työvoi- kennustoimintaa tuettaisiin riittävässä mää-
36681: maa. Tämä pätee sekä lääkäri- että muuhun rin niitten laitosten kohdalla, jotka jo on si-
36682: hoitotyövoimaan nähden. Mutta tämä ei koske joitettu työvoiman saannin kannalta epäedul-
36683: vain vakinaista työvoimaa, vaan vielä suu- liseen ympäristöön.
36684: rempi vaikeus tulee esille tilapäisen työvoi-
36685: man saannissa. Joku teollisuuslaitos sijoitet- Esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
36686: tuna kauas asutuskeskuksesta voi silti toimia vomuksen,
36687: menestyksellisesti, sillä se ei tarvitse samalla
36688: tavoin sijaistyövoimaa. Kesälomien aikana että hallitus välittömästi nimeavn
36689: esim. teollisuuslaitos voi olla pysähdyksissä. komitean tutkimaan sairaalarakennus-
36690: Tämä ei kuitenkaan käy sairaalan kohdalla. toiminnassa ilmeneviä epäkohtia ja
36691: Sairaalan on toimittava, nimenomaan mieli- että komitea kiireellisesti valmistaisi
36692: sairaaloitten ja vajaamielislaitosten, myöskin ehdotuksensa toimenpiteiksi, joitten
36693: 840 VI,20. - Sairaa.larak6nnustoi.minta.
36694:
36695:
36696: mukaan sairaaloitten rakennustoimin- henkilökunnan asuntorakennustoimin-
36697: taa ja sijoi-ttelua valvottaisiin yhtenäi- taa rah'oitettaessa huomioitaisiin val-
36698: sen suunnitelman puitteissa ja että litseva ·Ulanne ja tapaihtunut kehitys.
36699: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
36700:
36701: Mikko Laaksonen. Lyyli Aalto.
36702: 841
36703:
36704: Vl,21.- Toiv.al. N:o 317.
36705:
36706:
36707:
36708:
36709: af Heurlin ym.: Aluevarausten tekemisestä Helsingin yliopis-
36710: tallisen keskussairaalan tarpeita varten.
36711:
36712:
36713:
36714: E d u s k u n n a ll e.
36715:
36716: Aikoinaan tehdyt sopimukset ja voimassa laajempaa tonttialuetta tarpeellisena. Val-
36717: oleva lainsäädäntö yliopistollisista keskussai- tioneuvoston asettaman ns. Meinander-komi-
36718: raaloista edellyttävät lähivuosina Helsingin tean viime vuonna valmistuneen mietinnön
36719: yliopistollisen keskussairaalan rakentamista N: o 9 B/65 ehdotus sijoittaa vastoin ai-
36720: säädettyyn laajuuteensa. Erittäin vaikeana kaisempia suunnitelmia kaikki nyt Helsingin
36721: tunnettu lääkäripula maassamme myöskin te- keskusta-alueella sijaitsevat sairaalapaikat
36722: kee välttämättömäksi valtiolle tämän laki- Meilahden jo nyt ahtaalle vain noin 20 h: n
36723: määräisen velvoitteen hoitamisen. Helsingin suuruiselle alueelle, mikä ei alueella vuoden
36724: yliopistollisessa keskussairaalassa paine li- kuluessa käyttöön tulevat jo rakennetut noin
36725: sääntyy lähivuosina entistä jyrkemmin, koska 2 100 paikkaa huomioonottaen täytä edes
36726: sen lisäksi, että keskussairaalapiiri käsittää puoltakaan em. normista, olisi erittäin vahin-
36727: koko Uulenmaan läänin paria kuntaa lu- gollinen toteutettuna Uudeltamaalta ja kau-
36728: kuunottamatta, millä alueella väkiluvun empaakin tuleville potilaille sekä maamme
36729: kasvu on ylivoimaisesti suurin maassamme, lääketieteelliselle opetukselle ja tutkimuk-
36730: myöskin Helsingin yliopiston valtakunnalli- selle. Kysymys Uudenmaan keskussairaala-
36731: siin koko maan väestöä ja pitkälle erikoistu- paikkojen sijoituksesta samoin kuin Helsin-
36732: nutta lääketieteen opetusta palveleviin paik- gin Yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja
36733: koihin kohdistuu samoin erikoisen voimakas yleensä lääketieteellisen tutkimuksen alueva-
36734: paine. Tämä on johtanut erittäin pitkiin jo- rauksista tulisi ratkaista ottaen huomioon
36735: notusaikoihin vahingoksi potilaille ja lääke- muutkin perusteet kuin valtioneuvoston ja
36736: tieteen opetukselle koko valtakunnassa. muiden valtion laitosten sinänsä perusteltu
36737: Uusien yliopistoklinikoiden rakentaminen tarve saada käyttöönsä nyt sairaalakäytössä
36738: on tehtävän laajuuden ja monitahoisuuden olevat kaikki tontit Helsingin keskustaosissa.
36739: huomioon ottaen paljon aikaa vievä tehtävä Aluevaraukset tulisi tehdä ottaen huomioon
36740: erityisesti oljelmointiin ja suunnitteluun näh- Uudenmaan läänin melko pian tapahtuvan
36741: den, mikäli halutaan päästä tarkoituksenmu- väestön kasvun noin kaksinkertaiseksi sekä
36742: kaiseen taloudelliseen ratkaisuun. Tällöin tu- varat-en kutakin lisäpotilaspaikkaakin varten
36743: lisi myöskin aluekysymykset ja .tonttivarauk- vähintään 200 m2 ja mikäli on kyseessä ope-
36744: set keskussairaalan uusia osastoja suunnitel- tus ja tutkimustarkoituksia palveleva sairaala
36745: taessa ratkaista siten, että kaikille Uuden- mieluimmin kaksinkertainen määrä tontti-
36746: maan eri osista ja muualta saapuville kes- alaa. Tässä yhteydessä tulisi sairaalasijoitus-
36747: kussairaaln palveluksia käyttäville, samoin ja -suunnittelu niveltää yleiseen yhdyskunta-
36748: heidän omaisilleen ja lääketieteen opetuS- ja suunnitteluun ja erikoisesti myös liikenne-
36749: tutkimustoiminnalle voidaan taata väljät ti- suunnitteluun ottaen huomioon koko keskus-
36750: lat, joustavat liikenneyhteydet ja riittävät sairaalapiirin, Uudenmaan väestö. Käyttäen
36751: paikoitusalueet. Kansainvälisenä asemakaava- apuna maakunnallista sairaanhoitosuunnitte-
36752: ja sairaalanormina on edistyneissä maissa jo lua voidaan parhaiten päästä potilaiden edut
36753: kauan ollut miniminä 200 m2 tonttialuetta turvaamaan sekä samalla varaamaan hyvät
36754: potilaspaikkaa kohden yleensä sairaaloissa ja mahdollisuudet opetuksen ja tutkimuksen tar-
36755: opetussairaaloissa on pidetty huomattavasti peille. Sairaalasuunnitteluun varattu aika ja
36756: 106 E 529/66
36757: 842 VI,21. - Helsingin yliopiston keskussairaala.
36758:
36759:
36760: määrärahat saadaan moninkertaisena takaisin yliopistollisen keskussairaalan Uuden-
36761: tehokkaamman ja taloudellisemman ja sa- maan läänin väestöä palvelevien uttSien
36762: malla potilaille inhimillisemmän sairaalan keskussairaalaosastojen tarpeita varten
36763: muodossa. Koska Uudenmaan sairaanhoito- sekä edelleen Helsingin Yliopiston lää-
36764: suunnittelu yleensä ja erikoisesti keskussai- ketieteellistä tiedekuntaa sekä keskus-
36765: raalapaikkojen osalta on kiireellinen tehtävä sairaalan opetus- ja tutkimustoimintaa
36766: tulisi se heti saada jälleen käyntiin. varten huolehtimaan samalla siitä, että
36767: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme riittävässä laajuudessa voitaisiin heti
36768: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, ryhtyä suunnittelutoimenpiteisiin H el-
36769: singin yliopistollisen keskussairaalan
36770: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti puuttuvien klinikoiden rakentamiseksi
36771: toimenpiteisiin riittävän laajojen alue- ottaen tällöin huomioon koko Uuden-
36772: varausten aikaansaamiseksi Helsingin maan tulevankin saimalatarpeen.
36773: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
36774:
36775: Kaarlo af Heurlin. Tyyne Paasivuori.
36776: Eino Siren. Ilmari Linna.
36777: Lars Lindeman.
36778: 843
36779:
36780: VI,22.- Toiv.al. N :o 318.
36781:
36782:
36783:
36784:
36785: Uoti: Uuden keskussairaalarakennuksen aikaansaamisesta Hä-
36786: . meenlinnan kaupunkiin.
36787:
36788:
36789: E d u s k u n n a ll e.
36790:
36791: Kesäkuun 27 päivänä 1950 annetun lain linnan kaupunginsairaalan toiminta on hajoi-
36792: perusteella keskussairaaloiden rakentamisesta tettu neljään eri toimintapisteeseen, jotka
36793: on maamme keskussairaalaverkoston raken- eivät pysty sen paremmin hoidon tason kuin
36794: nusohjelma jo toteutettu varsin pitkälle. kapa:siteetinkaan vuoksi huolehtimaan kun-
36795: Uudet nykyaikaiset keskussairaalat ovat mer- nolla kaupungin sairaalatehtävistä.
36796: kinneet käännekohtaa niiden maakuntien sai- Millään asiallisilla syillä ei ole pystytty
36797: raalaoloissa, joihin keskussairaala on jo saatu puolustamaan tehtyä ratkaisua Hämeenlin-
36798: aikaan. Periaatteena on pyritty pitämään nan keskussairaalan osalta ja kysymyksessä
36799: sitä, että keskussairaaloista tulee riittävän on lievimmässäkin tapauksessa erään maamme
36800: väljiä ja monipuolisia tehokkaan sairaala- keskeisen maakunnan, Etelä-Hämeen, ver-
36801: toimen harjoittamisen edellyttämällä tavalla. taansa hakeva syrjintä maan sairaalaoloja
36802: Erittäin valitettavana ja laajalti ihmette- järjestettäessä. Todettakoon edelleen, että
36803: lyä herättävänä poikkeuksena on ollut Hä- Hämeenlinnan .kaupungissa on sekä kanta-
36804: meenlinnan ns. keskussairaalan rakentaminen. kaupungin alueella että siihen ensi vuoden
36805: Keskellä kaupunkia ahtaalla tontilla sijaitse- alusta liitettävillä alueilla kymmeniä keskus-
36806: van vanhan ja sairaalakai nykyaikaisessa mie- sairaalan rakentamiseen soveliaita tontteja.
36807: lessä täysin sopimattoman lääninsairaalan Kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi Hä-
36808: kylkeen on vain rakennettu lisärakennus. meenlinnan ja sitä ympäröivä nmaakunnan
36809: Tontille · voitaisiin periaatteessa rakentaa sairaalakysymyksessä esitän kunnioittaen
36810: vielä uusiakin lisätiloja, mutta maaperätut- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36811: kimusten mukaan maaperä on sellainen, että
36812: raskaiden rakennusten rakentaminen sille olisi että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
36813: erittäin epätaloudellista. Nykyisellään taas tarpeellisiin toimenpiteisiin kunnolli-
36814: mainittu keskussairaala ei pysty alkuunkaan sen keskussairaalan aikaansaamiseksi
36815: täyttämään tarkoitettua tehtäväänsä. Sai- Hämeenlinnan kaupunkiin sekä pyr-
36816: raala ei voi ottaa läheskään kaikkia, hoitoa kisi kaupungin kanssa käytävillä neu-
36817: välttämättä tarvitsevia potilaita vastaan ja votteluilla sellåiseen tulokseen, että
36818: ahtaiden tilojen vuoksi on koko sairaalassa nykyinen vanhaa lääninsairaalaa laa-
36819: annettavan hoidon taso toista luokkaa kuin jentamalla OJikaansa«tu keskusairaala
36820: varsinaisissa keskussairaaloissa. voitaisiin saattaa kaupungin käyttöön
36821: Hämeenlinnan kaupungissa vallitsee muu- kaupunginsairaalaksi.
36822: toinkin suoranainen sairaalakurjuus. Hämeen-
36823: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
36824:
36825: Olli J. Uoti.
36826: 844
36827:
36828: VI,23. - Toiv.al. N: o 319.
36829:
36830:
36831:
36832:
36833: Manninen ym.: Määrä-rahasta Varkauden seudun aluesairaa-
36834: lan laajentamiseen.
36835:
36836:
36837: E d u s k u n n a 11 e.
36838:
36839: Varkauden kaupungin, Heinäveden, Kan- hakeutuvat sinne, koska kunnat eivät monista
36840: gaslammin, Rantasalmen, Jäppilän ja Jorois- syistä voi rakentaa sellaista kunnan sairaala-
36841: ten ma.alaiskuntien perustama kuntainliitto verkostoa, joka vastaisi nykyajan sairaanhoi-
36842: omistaa Varkaudessa olevan Varkauden seu- don tarpeita.
36843: dun aluesairaalan, jossa on 120 hoitopaikkaa. Kunnat, jotka omistavat aluesairaalan,
36844: Sairaalan rajoittunut hoitopaikkojen luku ei eivät omin taloudellisin edellytyksin voi laa-
36845: kuitenkaan vastaa seutnlrnnnan sairaalatar- jennusta toimeenpanna, vaan tarvitaan val-
36846: vetta. Niinpä viime vuoden aikana on si- tiovallan apua. Tavallisten yhteismäärärahO-
36847: raalahoitoa saaneiden määrä noin 7 % ja jen varassa saattaa sairaalan laajentaminen
36848: kirurgisen osaston kohdalla 17 % suurempi lykkääntyä pitkiksikin ajoiksi eteenpäin.
36849: kuin hoitopai,kkojen luku. Sairaala sijaitsee Tästä syystä olisi tämän sairaalan erikois-
36850: alueella, josta on suunnilleen yhtä pitkät väli- tarvetta ja sen laajentamista varten saatava
36851: matkat meljään keskussairaaJ.aan Kuopioon, erikoismääräraha.
36852: Joensuuhun, Savonlinnaan ja Mikkeliin, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36853: sairaalahoidon tarpeessa olevien ihmisten on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36854: vaikea hakeutua näihin, koska niissäkin on muksen,
36855: tilanahtautta. Senvuoksi olisi Varkauden seu-
36856: dun aluesairaalaa laajennettava niin, että se että hallitus ottaisi vuoden 1967
36857: vastaisi Varkauden talousalueen sairaalatar- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
36858: vetta. Lääkintöhallituksen taholta on lausuttu rahan Varkauden se-udun alu.esairaa-
36859: sellainen käsitys, että sairaalaa olisi laajen- lan laajentamista varten.
36860: nettava, sillä. ympäröivän maaseudun potilaat
36861: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
36862:
36863: Hugo Manninen. Lauha Mä.nnistö.
36864: Veikko J. Rytkönen. Aarne Pulkkinen.
36865: 845
36866:
36867: VI,24. -Toiv.al. N:o 320.
36868:
36869:
36870:
36871:
36872: Uoti ym.: Määrärahasta Riihimäelle rakennettavan aluesai-
36873: raalan rakennustöitä varten.
36874:
36875:
36876: E d u s kun n a ll e.
36877:
36878: Riihimäen aluesairaalan kuntainliiton, jo- aatesopimuksen mukaan uuden valtion sai-
36879: hon kuuluvat Riihimäen kaupunki, Janakka- raanhoitajakoulun tarkoituksiin 'tulisi olen-
36880: lan, Lopen, Hausjärven ja Kärkölän kunnat, naisesti helpottamaan koko Etelä-Hämeen
36881: aluesairaalan rakennussuunnitelmat ovat edis- sairaanhoitajapulaa, tulisi aluesairaalan ra-
36882: tynet niin pitkälle, että rakennuskompleksin kentaminen saada viivytyksettä alkuun. Mi-
36883: pääpiirustuksia laaditaan parhaillaan ja ne käli mahdollisuuksia ilmenee, tulisi ,tarkoituk-
36884: valmistunevat kuluvan vuoden syksyyn men- seen osoittaa valtion osuutta vastaavia määrä-
36885: nessä. Uusi aluesairaala rakennetaan Kirjauk- rahoja jo kuluvan vuoden lisämenoarvioissa.
36886: sen alueelle Riihimäelle ja rakennustyöt saa- Vähimmäistavoitteena on pidettävä sitä, että
36887: taneen välittömästi käyntiin sen jälkeen, kun valtion rahoitusosuus ratkaistaan vuoden 1967
36888: valtion osuus rakennuskustannuksista, joka varsinaisen tulo. ja menoarvion yhteydessä.
36889: on 50 % kokonaiskustannuksista, saadaan jär- Edellä olevan. perusteella esitämme kun-
36890: jestetyksi. 62.000 m3 käsittävän rakennus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36891: kompleksin kustannusarvio on kaikkiaan noin muksen,
36892: 12 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus on
36893: siten 6 milj. markkaa, jonka lisäksi hoito- että hallitus ottaisi vuoden 1967
36894: paikkaa kohti tuleva kuntien osuus rakennus- tulo- j amenoarvioesitykseensä 6 milj.
36895: kustannuksiin on järjestyksessä sitä mukaa, markan määrärahan Riihimäen
36896: kuin työt edistyvät. Hankkeen loppurahoitus kaupunkin sekä Janakkalan, Lopen,
36897: on myös lainoituksen osalta periaatteessa sel- Hausjärven ja Kärkölän kuntien muo-
36898: villä. dostaman kuntainliiton omistukseen
36899: Koska Riihimäellä ja muissa ko. kuntain- tulevan Riihimäen kaupungin Kirja-
36900: liiton kunnissa on varsin suuri vajaus sai- uksen alueelle 'rakennettavan aluesai-
36901: raalapaikoista ja koska lisäksi nykyinen alue- raalan rakennustöihin.
36902: sairaalan kiinteistö käytettynä tehdyn peri-
36903: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
36904:
36905: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen.
36906: Viljo Pousi. Olavi Saarinen.
36907: T. Leivo-Larsson.
36908: 846
36909:
36910: VI,25. -'Toiv.al. N:o 321.
36911:
36912:
36913:
36914:
36915: Vaittinen ym..: Määrärahasta Joensuun kapunginsairaalan ra-
36916: kentamista varten.
36917:
36918:
36919: Eduskunnalle.
36920:
36921: ~anhusten ja kroonista tautia sairastavien sairastavien jonot kasvavat, on käynyt kun-
36922: joukon voimakkaasti lisääntyessä on entistä noltaan erittäin heikoksi ja 32 000 asukkaan
36923: enemmän tullut tarvetta sellaisten sairaan- suuruisessa kaupungissa paikkaluvultaan riit-
36924: sijojen aikaansaamiseksi, joissa kroonikkoja tämättömäksi. Useat huoneet pakkaskautena
36925: voidaan hoitaa. Samanaikaisesti maalta- ovat olleet vain varastona, koska lämpömit-
36926: muutto kaupunkeihin juuri mainittujen ryh- tari osoittaa pakkasasteita eikä sairaita voida
36927: mien kohdalla on käynyt entistä monilukui- näihin tiloihin sijoittaa. Sairaala, joka toimi
36928: semmaksi, koska kaikki palvelumuodot ovat ensiarvoisessa palvelutehtävässään ei nykyi-
36929: yleensä kaupungeissa helpommat tavoittaa ja sellään pysty suorittamaan kaikkia sairaalalle
36930: tämä on lisännyt painetta asutuskeskusten asetettuja tehtäviä, vaan odottaa kiireellisesti
36931: sairaaloissa. Tietysti voitaisiin kieltäytyä tois- uudistamista.
36932: paikkakuntalaisten vastaanottamisesta, mutta Edellä olevaan ja työllisyyskysymykseen
36933: sekään ei käytännössä ole mahdollista. Sai- viitaten ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
36934: raala ei saa rajoittaa toimintaansa vain sai- hyväksyttäväksi toivomuksen,
36935: raalaan otettujen potilaiden hoitamiseen.
36936: vaan sen tulee tarjota palveluksia myös sen että hallitus ottaisi vuoden 1967
36937: ulkopuolella asuvalle väestölle. tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
36938: Joensuun kaupunginsairaala, jossa vuo- määrärahan Joensuun kaupunginsai-
36939: desta toiseen vanhuksien ja kroonista tautia raalan rakentamista varten.
36940: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
36941:
36942: Aili Vaittinen. Antti 0. Pennanen.
36943: 847
36944:
36945: VI,26. - Toiv.al. N :o 322.
36946:
36947:
36948:
36949:
36950: Koppanen: Määrärahasta Hyvinkään seudun sairaalan laa-
36951: jentamista varten.
36952:
36953:
36954: E d u s k u n n a 11 e.
36955:
36956: . Hyvinkään seudun sairaalan kuntainliitto käri. Lääkintöhallitus on hyväksynyt sai-
36957: on suunnitellut sairaalansa laajentamista. raalamme sairaalalain 24 § edellytetyksi pai-
36958: Tarkoituksena on saada sairaala, johon kaik- kallissairaalaksi.
36959: kiaan tulee 158 sairaansijaa. Nykyisessä Hy- Hyvinkään seudun sairaalan kuntainliit-
36960: vinkään seudun sairaalassa on 72 varsinaista toon kuuluvat Hyvinkään kaupungin lisäksi
36961: paikkaa. Lääkintöhallitus on sairaalan jatku- Hyvinkään maalaiskunta sekä Hausjärven,
36962: van ylikuormituksen vuoksi hyväksynyt tois- Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan pitäjät.
36963: taiseksi sairaalaan 82 sairaansijaa sen vuoksi Sairaala on jatkuvasti ylikuormitettu. Kuor-
36964: että tarvittava lisähenkilökunta voitaisiin mitusprosentit ovat eri vuosina olleet seuraa-
36965: ottaa valtion avun piiriin. Nykyisessä sairaa- vat:
36966: lassa on kirurginen osasto, jossa on 26 sai- 1962 .......... 105,4
36967: raansijaa, sisätautiosasto, jossa on 22 ja las- 1963 .......... 104,41
36968: tenosasto (sekaosasto) , jossa on 20 sairaan- 1964 .. .. .. . .. . 104,03
36969: sijaa sekä synnytysosasto, jossa on 14. Lisäksi 1965 . . . . . . . . . . 99,40
36970: sairaalassa on 2 leikkaussalia, laboratorio,
36971: Röntgenosasto, poliklinikka sekä itsenäisesti
36972: toimiva veripalvelu. Sairaalassa toimii muun Kunnat ovat käyttäneet sairaalaa seuraa-
36973: muassa kirurgian ja sisätautien erikoislää- vasti:
36974: 1962 1963 1964 1965
36975: hoitop. % hoitop. % hoitop. % hoitop. %
36976: Hyvinkää ........... 22154 70,2 22 607 74,5 22 668 72,8 20 753 69,8
36977: Hyvinkään mlk. . . . . . 4 338 13,8 3 745 12,3 3 539 11,4 29443 9,9
36978: Nurmijärvi ......... 225 1,7 490 1,6 332 1,1 996 3,3
36979: Tuusula ............. 1024 3,3 987 3,3 1078 3,5 1527 5,1
36980: Hausjärvi ........... 350 1,1 249 0,8 336 1,1 536 1,8
36981: Mäntsälä ............ 1229 3,9 972 3,2 1364 4,3 1137 3,8
36982: Muut ............... 1922 6,0 1302 4,3 1818 5,8 1882 6,3
36983:
36984: Sairaalassa vallitsevasta tungoksesta ja tävissä. 1965 hoidettiin kaikkiaan 3922 poti-
36985: ahtaudesta antanevat seuraavat luvut jonkin- lasta.
36986: laisen käsityksen. - Poliklinikalla, jonka Sairaala palvelee tällä hetkellä lähes 80 000
36987: muodostaa yksi tutkimus- ja yksi vastaanotto- asukkaan väestöä, joka jatkuvasti kasvaa.
36988: huone, kävi viime vuoden aikana n. 15 000 Laajennuksen suunnittelua kiirehti myös il-
36989: potilasta. Päivystystapauksia oli yli 3 500. moitus Helsingin yliopistollisen keskusairaa-
36990: Lei!kkauksia suoritettiin yli 1 300. Synnytyk- lan taholta, ettei siellä voida ajatella sairaan-
36991: siii. oli 547. Röntgenosastolla, joka kokonai- sijojen lisäämistä.
36992: suudessaan käsittää vain 25 m2, suoritettiin Laajennus on ajateltu toteutettavaksi ny-
36993: viime vuoden aikana yli 9 200 tutkimusta. kyisen sairaalan yhteyteen alueelle, joka on
36994: Varsinkin leikkauspäivinä on tavallista että asemakaavallisesti yhdistetty sairaalan tont-
36995: potilaat joutuvat makaamaan sairaalan käy- tiin. Tähän ,:(iaajennusosaan sijoitetaan leik-
36996: 848 VI,26. - Hyvinkään seudun sairaala.
36997:
36998:
36999: kausosasto, poliklinikka, röntgenosasto, labo- avun yleiseen suunnitelmaan, ei laajennuk-
37000: ratorio-osasto, fysikalinen osasto, ver~palvelu seen ole saatu lupaa ryhtyä.
37001: ja apteekki sekä kaksi kirurgista hOito-osas- Väestöennusteiden mukaan tulee Hyvin-
37002: toa joissa kumma:ssakin on 32 sairaansijaa. kään seudun saimala v: nna 1980 palvele-
37003: La~jennus on suunniteltu siten, että uutta'· maan lähes 100 000 ihmisen väestöä. Huo-
37004: osaa voidaan tulevaisuudessakin tarvittaessa mioiden Hyvinkään kaupungin väestön tu-
37005: entisestään laajentaa. Nykyisen sairaalan ra- leva kasvu voidaan todeta, että kun akuuttien
37006: kennukseen, jossa suoritetaan tarvittavat yleissairauksien sairaansijojen tarve lasket-
37007: muutostyöt sijoitetaan 20 paikkainen gyne- tuna 6 % mukaan väestöstä viime vuonna
37008: gologinen ~sasto ja 12 paikkain~n synn~ys oli 138 sairaansijaa (tällöin kaupungin käy-
37009: osasto sekä 3 sisätautiosastoa, joJ.Sta kaks1 on tössä oli todellisuudessa vain 71), on vastaava
37010: 20 ja yksi 22 paikan osasto. Yhdessä 20 pai- luku v: nna 1980 jo 210. Sama kasvava puute
37011: kan osastossa on 14 sairaansijaa lapsille ja koskee tietenkin myös kaikkia osakaskuntia.
37012: 6 eristyspaikkaa. Laajennusosaan tulee siis Kaiken yllä olevan huomioiden on selvää
37013: kaikki toimenpideosastot ja 64 sairaansijaa miten tärkeää on saada parannus aikaan
37014: ja nykyiseen sairaalarakennukseen 94 sijaa. Hyvinkään seudun sairaaloihin. Ei ole liioi-
37015: Näitä molempia yhdistää tunneli. teltu puhua katastrofalisesta tilanteesta, joka
37016: Sairaalan laajennussuunnitelmat ovat edis- vääjäämättömällä varmuudella jatkuvasti pa-
37017: tyneet niin pitkälle, että lääkintöhallitus on henee.
37018: hyväksynyt sairaalan laajentamista ja perus-
37019: korjausta koskevat pääpiirustukset lokakuun Edellä olevaan viitaten ehdotan, että edus-
37020: 22 p :nä 1964. . . kunta hyväksyisi toivomuksen,
37021: Laajennustöiden kustannukset on arviOitu
37022: kohoavan n. 7 000 000 mk määrään. Tästä että hallitus ottaisi VU().den 1967
37023: summasta n. 500 000 tarvitaan nykyisen sai- tulo- ja menoarvioesi:tykseen riittävän
37024: raalan muutostöihin ja kunnostamiseen. määrärahan Hyvinkään seudun sai-
37025: Koska suunnitelmaa ei vielä ole otettu Valtion- raalan laajentamista varten.
37026: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
37027:
37028: Esko J. Koppanen.
37029: 849
37030:
37031: VI,27.- Toiv.al. N: o 323.
37032:
37033:
37034:
37035:
37036: .A.. Koskinen ym.: Määrärahasta Karstulan seudun kuntain-
37037: liiton paikallissairaalan rakentamisen aloittamiseksi.
37038:
37039:
37040: E d u s k u n n a ll e.
37041:
37042: Maassamme vallitsevat sairaalaolot ovat vuonna 1965 lääkärin asunto, jossa paikallis-
37043: sodan jälkeisinä vuosina korjautuneet sairaalan johtava lääkäri nykyään asuu.
37044: suuressa mittakaavassa. Keskussairaaloita Vuonna 1965 syksyllä eduskunnan valtio-
37045: maamme kaupunkeihin on rakennettu, jotka varainvaliokunnan sairaalajaosto kävi paikan
37046: ovat maaseudunkin asujamistolle olleet erit- päällä tutustumassa Karstulan paikallissai-
37047: täin suurimerkityksellisiä. Mutta maaseudun raalan heikkoon kuntoon ja totesivat maini-
37048: väestön sairaalatarve ei ole keskussairaaloilla tun sairaalajaoston jäsenet silloin, että sai-
37049: yksistään pelastettu. On suorastaan järkyttä- raalamme kuuluu maamme kurjimpiin hoito-
37050: vää todeta tilanne, kun maaseudun sairaala- paikkoihin. Karstulan nykyisen paikallis-
37051: olot ovat monissa tapauksissa muodostuneet sairaalan paikkaluku on vain 19, mikä ei
37052: suorastaan sairasmaja-asteelle, mikä monis- alkuunkaan riitä palvelemaan Karstulan-
37053: sakin tapauksissa maaseudulla on todetta- Kyyjärven- Pylkönmäen kuntien asukkaita
37054: vissa. ;Sairaalle pitäisi apua hädän hetkellä nykyhetken vaatimusten mukaisesti. Näiden
37055: saada, mutta hoitopaikkojen puute vanhoissa kuntien yhteinen asukasmäärä on tällä het-
37056: vuosikymmeniä sitten rakennetuissa hirsi- kellä 12 554 henkeä.
37057: majoissa estää avun saannin, tilojen ahtau- Kun suunnitellun paikallissairaalan kus-
37058: den sekä rakennusten rappioitumisen vuoksi. tannusarvio on lokakuun 8 päivänä 1964
37059: Karstulan seudun kuntainliiton alue, jonka lääkintöhallitukseen lähetetyn perustamis-
37060: muodostaa kolme kuntaa, Karstula - Kyy- kustannusten erittelyn mukaan 2 230 000
37061: järvi - Pylkönmäki, on yksi niitä. Sairaala- markkaa, olisi rakentamisen aloittamiseen kii-
37062: hanke on ollut vireillä lähes 20 vuotta, mutta reellisesti saatava alkurahoitus.
37063: vieläkään ei ole päästy sanoista tekojen as- Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
37064: teelle. Suunnitelmat ja piirustukset ovat kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37065: lääkintöhallituksessa sekä rakennushallituk- vomuksen,
37066: sessa valmiina käsittäen yhteensä 47 sairaan-
37067: sijaa. Sairaalan tonttialue on useita vuosia että hallitus ottaisi vuoden 1967
37068: sitten lääninarkkitehdin ja lääkintöhallituk- tulo- ja menoarvioesitykseen 750 000
37069: sen hyväksymä kiitosmaininnalla, tontin marlcan määrärahan Karstulan seudun
37070: pituussuunnan kokonaisuudessaan ulottuessa kuntainliiton paikallissairaalan raken-
37071: eteläpuolella olevaan Pääjärven rantaan. tamisen aloittamiseksi Karstulan kun-
37072: Suunnitellulle sairaala-alueelle rakennettiin nassa.
37073: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
37074:
37075: Artturi Koskinen. Sakari Knuuttila,.
37076: Arvo Ahonen. Aune Salama..
37077: Mauno Pohjonen.
37078:
37079:
37080:
37081:
37082: 107 E 529/66
37083: 850
37084:
37085: VI,28. - Toiv.al. N :o 324.
37086:
37087:
37088:
37089:
37090: Hanhirova: Määrärahasta Ylitornion paikaUissairaalan t'aken-
37091: tamista varten.
37092:
37093:
37094: E d u s k u n n a ll e.
37095:
37096: V. 1961 on lääkintöhallitus myöntänyt Tornion sairaalaan. Ylitornio on erittäin vai-
37097: Ylitornion paikallissairaalan perustamisluvan keassa asemassa, jota suuresti vielä lisää se,
37098: ja on sittemmin hyväksynyt myöskin tontin että klmta on taloudellisesti heikko. Vuodesta
37099: ja rakennusohjelman. Luonnospiirustukset 1951 alkaen on kunnassa vallinnut jokatal-
37100: ovat lääkintöhallituksessa. Sairaalahanke on vinen työttömyys. Verotulojen kertyminen
37101: ollut vireillä 2. 11. 1959 lähtien. Kuutena osöittaakin vuosi vuodelta alenevaa suuntaa.
37102: perättäisenä vuotena on jo tehty ns. valtion- Tämä käy selville Maalaiskuntien liiton ko-
37103: avun ennakkoilmoitus. Valtionapua hankkeen koamista tilastoista. Vuonna 1965 tekivät
37104: toteuttamiseen olisi saatava ainakin 75 %. veroäyrit Lapin läänin maalaiskunnissa leski-
37105: Nykyisin Ylitornion sairaita hoidetaan yli määrin asukasta kohti 1 747, mutta Ylitornion
37106: sata vuotta vanhassa maalaistalossa. Siinä on kunnassa vain 1 431 veroäyriä.
37107: 14 hoitopaikkaa, joista 2 hoitopaikkaa syn- Ylitornion 40-paikkaisen paikallissairaalan
37108: nytyspuolella. Kuvaavaa on, että esim. perustamiskustannukset tekevät ennakko-
37109: 4 x 4 m. suuruinen huone on lääkärin ja yli- ilmoituksen mukaan sairaalan osalta 3 081 580
37110: hoitajan kansliana, laboratoriona, leikkaus- markkaa ja sairaalan henkilökunnan asunto-
37111: salina., röntgenhuoneena ja poliklinikkana. talon osalta 497 725 markkaa. eli yhteensä
37112: Rakennuksessa on yksi naisten ja yksi mies- 3 579 305 markkaa, josta edellytetty kunnan
37113: ten huone. Potilaita on jatkuvasti myöskin osuus eli 25 % tekee 894 826 markkaa. Tätä
37114: käytävällä. Keittiön vieressä olevassa huo- osuutta varten on talousarviossa varattu
37115: neessa on lastenosasto ja sitten on synnytys- 250 000 markkaa ja osa kunnan osuudesta jou-
37116: huone. Kaikki on siis suuressa ahtaudessa ja dutaan rahoittamaan lainavaroilla.
37117: sekamelskassa. Rakennuksessa on uunilämmi- Edellä olevan perusteella ehdotan edus-
37118: tys ja vesitilanne on heikko. Tilanne pahenee kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37119: jatkuvasti. Lapin ja Kemin keskussairaalain
37120: laajennukset ovat 10-15 vuoden päässä ja että hallitus ottaisi vuoden 1967
37121: Tornion yleinen sairaala tulee ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
37122: alusta Tornion kaupungille, Alatornion- ja määrärahan Ylitornion paikallissairaa-
37123: Karungin kunnille· yhteiseksi paikallissairaa- lan rakentamista varten.
37124: laksi ja tämän jälkeen ei ylitorniolaisia pääse
37125: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
37126:
37127: Veikko Hanhirova.
37128: 851
37129:
37130: VI,aD.- Totv.&l. !f:o 315.
37131:
37132:
37133:
37134:
37135: Aro ym.: Ter·ueyden- ja sairaanhoitohenkilökunnan koUlutuk-
37136: sen siirtämisestä ammattikasvatushallituksen johtoon ja
37137: valvonttum.
37138:
37139:
37140: E d u s k u n n a 11 e.
37141:
37142: Kuluvan vuoden alussa aloitti kauppa- ja sen valvonnan alaista. I.Jääkintöhallitus on
37143: teollisuusministeriön alaisena toimintansa nyttemmin todennut, ettei se varsinaisen teh-
37144: ammattikasvatushallitus, jonka tehtäviin tävänsä kärsimättä voi enää hoitaa yhä laaje-
37145: kuuluu ko. ministeriön piiriin kuuluvan nevaa koulutustoimintaa, ellei sinne perusteta
37146: ammattikasvatuksen johto ja valvonta. tätä varten erillistä osastoa. Tätä lääkintö-
37147: Koulutoimen hallinnollinen keskittäminen luo hallitus ei kuitenkaan ole pitänyt tarpeelli-
37148: ·entistä paremmat edellytykset näiden alojen sena etenkään nyt, kun ammattikasvatushal-
37149: opetuksen kehittämiselle. Ammattikasvatus- litus on perustettu. Lääkintöhallitus onkin
37150: hallituksen alaisen koulutuksen lisäksi anne- esittänyt, että sen ylläpitämä koulutus-
37151: taan maassamme ammattikoulutusta myös toiminta siirrettäisiin ammattikasvatushalli-
37152: usean muun ministeriön ja keskusviraston tukseen. Valtioneuvosto on tehnyt periaate-
37153: alaisena. V. 1963 valmistuneessa opetushal- päätöksen, jonka mukaan terveydenhuolto-
37154: lintokomitean mietinnössä on kiinnitetty huo- henkilöstön koulutusuudistuksen kokonais-
37155: miota tähän ja esitetty, että useiden eri järjestely siirretään ammattikasvatushalli-
37156: keskusvirastojen alaisuudessa oleva ammatti- tukselle.
37157: kouJ!utus olisi kokonaisuudessaan siirretltävä Valtioneuvoston periaatepäätöksen lisäksi
37158: opetusministeriöön. Valtion vuoden 1966 tulo- vaatii opetustoimen siirtäminen lainsäädän-
37159: ja menoarviossa olikin otettu huomioon mah- nöllisiä toimenpiteitä. Lisäksi on koko laajaa
37160: dollisuuksien valmisteleminen edellä esitetty- terveyden- ja sair.aanhoitohenkilöstöä koskeva
37161: jen uudistusten toimeenpanolle. Kuitenkaan yhtenäinen koulutuslainsäädäntö laadittava.
37162: ei ammattikasvatushallituksen siirtäminen Sairaanhoitajien koulutusta koskeva lain-
37163: opetusministeriöön ole vielä ollut esillä. Se, säädäntö on vuodelta 1929 ja kätilöiden kou-
37164: että opetushallintokomitean esittämää koko- lutusta koskeva lainsäädäntö vuodelta 1934.
37165: naisuudistusta ei ole vielä saatu aikaan, vaan Nämä lait ovat kiireellisen uusimisen tar-
37166: ammattikasvatushallitus toimii toistaiseksi peessa ottaen huomioon näiden vuosikymme-
37167: vielä kauppa- ja teollisuusministeriön alai- nien aikana sairaanhoitotyöhön kohdistuneit-
37168: sena, ei saisi kuitenkaan hidastaa ammatti- ten vaatimusten kasvun. Kokonaan ilman
37169: koulutuksen keskittämistä yhteen keskusviras- lainsäädännön tukea hoidetaan esim. apuhoi-
37170: toon. tajien, lastenhoitajien, laboratorio- ja rönt--
37171: Opetushallintokomitea kiinnitti erityisesti genhoitohenkilökunnan koulutus ja mielisai-
37172: huomiota siihen, että terveyden- ja sairaan- raanhoitajien koulutus on vain osittain lain-
37173: hoidon alalla annettava ammattikoulutus jat- säädännöllä vahvistettu. Lisäksi puuttuu
37174: kuvasti monipuolistuu ja tarvitsee edelleen kokonaan sairaanhoitajien erikois- ja jatko-
37175: kehittyäkseen yhteyksiä muuhun ammatilli- koulutusta koskeva laki. Tällainen järjestely
37176: seen koulutukseen. Komitea ehdottikin, että ei voine antaa riittävän hyvää pohjaa kou-
37177: kysymys :terveyden- ja sairaanhoitoalan kou- lutuksen kehittämiselle sellaiseksi, että se
37178: lutuksen siirtämisestä muun ammatillisen ope- tehokkaasti voisi palvella nykyisiä terveyden-
37179: tuksen yhteyteen olisi kiireellisesti erikseen ja sairaanhoidon tarpeita. Tästä syystä olisi
37180: selvitettävä. Terveyden- ja sairaanhoitoalan l.lUdistustyö koko laajuudessaan kiireellisesti
37181: koulutus on :tähän asti ollut lääkintöhallituk- s(latava alkuun.
37182: 852 VI,29. - Sairaanhoitajien koulutus.
37183:
37184:
37185: Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus- tämiseksi ammaHiikaiootushalUtuksen
37186: kunnan hyväksy·ttäväksi toivomuksen, johtoon ja valvontaan sekä samalla
37187: antaisi ammattikasvatushallituksen
37188: että hallitus kiireellisesti rylttyis·i tehtäväksi ryhtyä valmistelemaan ko.
37189: toimenpiteisiin terveyden- ja sairaan- ihenkilöglön koulutusta koskevaa uutta
37190: hoitohenh1ökunnan koulutuksen siir- lainsäädäntöä.
37191: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
37192:
37193: Pirkko Aro. Irma Karvikko.
37194: 853
37195:
37196: VI,30. - Toiv.al. N: o 326.
37197:
37198:
37199:
37200:
37201: Vaittinen ym..: Sairaanhoito- ja terveydenhoitohenkilökun-
37202: nan konl1~tuksen siirtämisestä opetu.~ministeriön alaisuu-
37203: teen.
37204:
37205:
37206: E d u s kti n n a ll e.
37207:
37208: Yhteiskunnan kehitys vaatii kaikilla aloilla Sairaanhoitajat ovat edelleen suurin sai-
37209: koulutuksen tehostamista ja monipuolista- raanhoitoalan ryhmä ja lääkäreiden rinnalla
37210: mista. Lukuisissa eri yhteyksissä onkin viime kantavat sairaanhoidon kokonaisvastuuta.
37211: vuosina kiinnitetty huomiota koulutuskysy- lJääkärikoulutus on aina ollut opetusministe-
37212: myksiin. 1\:lyös opetustoimen hallinnon riön alainen.
37213: organisaatio on ollut tarkastelun kohteena ja Sairaanhoitajien ja muun sairaanhoito-
37214: on esitetty toimenpiteitä opetushallinnon ha- henkilökunnan vanhentunut ja puutteellinen
37215: janaisuuden vähentämiseksi. Vuonna 1963 koulutusta koskeva lainsäädäntö olisi myös
37216: valmistuneessa opetushallintokomitean mie- hallinnon siirtämisen yhteydessä kiireellisesti
37217: tinnössä on ehdotettu, että nykyisin useiden uusittava. Sairaanhoitajien valmistuminen
37218: eri keskusvirastojen alaisuudessa oleva ammattiinsa perustuu marraskuun 2 päivänä
37219: ammattikoulutus siirrettäisiin kokonaisuudes- 1929 annettuun lakiin (340/29) ja helmikuun
37220: saan opetusministeriön alaisuuteen ja sinne- 27 päivänä 1933 annettuun asetukseen
37221: perustettaisiin tarkoitusta varten ammatti- (59/33). Tämä lainsäädäntö on osoittautunut
37222: kouluhallitus. Kuluvan vuoden alussa kauppa- vanhentuneeksi ja puutteelliseksi, eikä näin-
37223: ja teollisuusministeriöön perustettua ammatti- ollen anna riittävää tukea oppilaitoksien toi-
37224: kasvatushallitusta voitaneen pitää pohjana minnalle. Sairaanhoitajien koulutuksesta on
37225: edellä mainittujen uudistusten toimeen- pääasiassa huolehtinut valtio. Kätilöiden kou-
37226: panolle. lutus tapahtuu elokuun 17 päivänä 1934 anne-
37227: Opetushallintokomitea kiinnitti erityistä tun asetuksen (320/34) mukaan valtion toi-
37228: huomiota siihen, että terveyden- ja sairaan- mesta. Mielisairaanhoitajien koulutusta voi-
37229: hoidon alalla annettava koulutus jatkuvasti daan sairaanhoitajien koulutuksesta annetun
37230: monipuolistuu ja tarvitsee edelleen kehit- asetuksen (59/33) mukaan antaa lääkintö-
37231: tyäkseen yhteyksiä muuhun ammatilliseen hallituksen määräämissä mielisairaaloissa.
37232: koulutukseen. Komitea ehdotti sen johdosta, Tämän perusteella mielisairaanhoitajien kou-
37233: että kysymys terveyden- ja sairaanhoitoalan lutus tapahtuu nykyään mielisairaaloita yllä-
37234: koulutuksen siirtämisestä muun ammatillisen pitävien kuntien ja kuntainliittojen toimesta.
37235: opetuksen yhteyteen olisi kiireellisesti erik- Lääkintävoimistelijain koulutus perustuu lää-
37236: seen selvitettävä. kitysvoimistelijain ja koulutettujen hierojien
37237: koulutuksesta ja ammattitoiminnasta tammi-
37238: Terveyden- ja sairaanhoidon alalla toimi- kuun 31 päivänä 1946 annettuun asetukseen
37239: vien työntekijäryhmien lukumäärä on vii- (85/46). Apuhoitajien, lastenhoitajien sekä
37240: meisten vuosikymmenien aikana huomatta- röntgen- ja laboratoriohenkilöstön koulutus
37241: vasti lisääntynyt ja on edelleen lisääntymässä on kokonaisuudessaan vielä lainsäädäntöä
37242: toiminnan monipuolisesti kehittyessä. Kaik- vailla.
37243: kien näiden eri ryhmien koulutusta olisi näin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37244: ollen kehitettävä kokonaissuunnitelman poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37245: jalta. Sen vuoksi olisi johdonmukaista, että muksen,
37246: koko sairaanhoitohenkilöstön koulutus olisi
37247: saman, ammattikoulutukseen erikoistuneen että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
37248: keskusviraston alainen. toimenpiteisiin sairaanhoito- ja tervey-
37249: 854 VI,30. - Sairaanhoitajien koulutus.
37250:
37251:
37252: denhoitoalalla työskenteleviett koulu- siirretään kokonaisuudessaan Qpetus-
37253: tusta koskevan lainsäädännön uudista- ministeriön alaisuuteen.
37254: miseksi siten, että ammmttikoulutus
37255: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
37256:
37257: Aili Va.ittinen. Erkki Ha.ra. Jaakko Kemppainen.
37258: Anna-Liisa Linkola. N. Kosola.. Antti 0. Pennanen.
37259: Olavi Lä.hteenmäki. Sakari Huima. Meeri Kala.vainen.
37260: Timo Mäki. Olavi Nikkilä. T. Leivo-La.rsson.
37261: Irma Hama.ra. Juha. Rihtniemi. Aili Siiskonen.
37262: Esko J. Koppanen. T. I. Vartia. · Ale Holopainen.
37263: T. Junnila.. Jouni Apajalahti. Reino Karpola..
37264: Margit Borg-Sundman. Raimo Ila.skivi. Mikko Volotinen.
37265: Sylvi Saimo.
37266: 855
37267:
37268: VI,Sl.- Toiv.al. N:o 327.
37269:
37270: Vaittinen ym.: Sairaanhoitajien km·keakouluopintojen kehittä-
37271: misestä.
37272:
37273: · E d u s k u h n a ll e.
37274:
37275: Sairaanhoitajien erikois- ja jatko-opintoja käyty epävirallisia neuvotteluja sairaanhoita-
37276: on jo parin vuosikymmenen ajan määrä- jien korkeakouluopintojen järjestämiseksi.
37277: tietoisesti kehitetty. Viimeisten kymmenen Vuonna 1965 oli sairaanhoitajakouluihin
37278: vuoden ajan on erikoisalojen jatko-opiskeluun yhteensä 4 945 hakijaa, joista 1 681 eli 34 %
37279: ollut mahdollisuuksia Helsingin sairaan- oli ylioppilaita. Eri kouluihin valittiin yh-
37280: hoitajaopiston lisäksi myös kahdeksassa teensä 1 519, joista 833 ylioppilasta eli
37281: muussa maan sairaanhoitajaopistossa. Opet- 54.9 % hyväksytyistä. Eräät 'koulut hyväksy-
37282: tajakoulutus sekä hallinnollinen jatkokoulu- vät opiskelijoiksi yksinomaan ylioppilastut-
37283: tus on sen sijaan näihin saakka ollut keski- kinnon suorittaneita ja muutamien koulujen
37284: tettynä Helsingin sairaanhoitajaopistoon. opiskelijoista valtaosan muodostavat ylioppi-
37285: Korkeakouluopintojen tai sellaisiksi hyväk- laat.
37286: syttyjen opintojen tarve on kuitenkin sairaan- Kun parhaillaan pohditaan ratkaisuja yli-
37287: hoitajien keskuudessa ilmeinen. Jo nykyisin opisto- ja korkeakouluopiskelumahdollisuuk-
37288: monet sairaanhoitajat ovat suorittaneet yli- sien lisäämiseksi Ja viimeksi perustetut yli-
37289: opistollisia tutkintoja, mutta alan pääaineen, opistot ja korkeakoulut hakevat uusia toi-
37290: terveyden- ja sairaanhoidon korkeakouluopis- mintamuotoja, olisi sairaanhoitajien korkea-
37291: keluun ei ole ollut mahdollisuutta kotimaassa. kouluopintojen kehittäminen huomioitava
37292: Yliopistollinen opetus avaisi myös mahlolli- yhtenä ratkaisuna. Tässä mielessä Suomen
37293: suuksia sairaanhoidon tutkimuksille ja tutki- Sairaanhoitajaliitto on kuluvan vuoden alussa
37294: jain kouluttamiselle. Sairaanhoidon tutki- tehnyt valtioneuvostolle esityksen sairaan-
37295: muksia on jo tähän mennessä jonkin verran hoitajien korkeakouluopetuksen järjestämi-
37296: suoritettu ja Sairaanhoidon Tutkimuslaitos seksi. Sairaanhoidon pitämiseksi korkeatasoi-
37297: perustettiin äskettäin sairaanhoitajien aloit- sena ja nopean kehityksen asettamien vaa-
37298: teesta. timusten mukaisena edellämainitulla toimen-
37299: Helsingin sairaanhoitajaopiston kehittämi- piteellä olisi kauaskantoinen merkitys.
37300: nen korkeakouluksi on ollut opiston perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37301: misesta lähtien tavoitteena ja siinä mielessä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37302: se on saanut vuosien 1948-50 aikana Rocke- muksen,
37303: feller-säätiön tukea. Asian kehittämiseksi on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37304: tehty vuosien varrella useita aloitteita. Kulu- sairaanhoitajien korkeakouluopintojen
37305: van vuoden aikana on Turun sairaanhoitaja- kehittämiseksi siien, että sairaanhoita-
37306: opiston ja Turun yliopiston yhteistyön tulok- jat voisivat suorittaa terveyden- ja
37307: sena aloitettu sairaanhoitajien yliopisto-opis sairaanhoidon alalla yliopistollisia tut-
37308: kelu. Myös Tampereella ja Jyväskylässä on kintoja.
37309: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
37310:
37311: Aili Vaittinen. Erkki Ha.ra.. Jaakko Kemppainen.
37312: Anna-Liisa. Linkola.. N. Kosola. Antti 0. Pennanen.
37313: Olavi Lähteenmäki. Sakari Huima.. Meeri Kala.vainen.
37314: T. Junnila.. Olavi Nikkilä. T. Leivo-Larsson.
37315: Margit Borg-Sundman. Juha Rihtniemi. Aili Siikonen.
37316: Irma. Ha.ma.ra.. Jouni Apajala.hti. Ale Holopainen.
37317: Esko J. Koppanen. Raimo Ilaskivi. Reino Karpola.
37318: Timo Mäki. T. I. Va.rtia. Mikko Volotinen.
37319: Sylvi Saimo.
37320: 856
37321:
37322: VI,S2.-Toiv.al. N:o 328.
37323:
37324:
37325:
37326:
37327: Helle ym.: 7'oi1nenpiteistä sairaanhoitohenk{tökunnan koulu-
37328: tuksen l.isäämiseksi.
37329:
37330:
37331: E d u s k u n n a ll e.
37332:
37333: Koulutetun hoitohenkilökunnan puute on manaikaisesti vielä eräät työpolitiikan alaan
37334: muodostunut vakavaksi esteeksi maamme koko kuuluvat suunnitelmat- yötyön aikahyvitys
37335: sairaalatoiminnalle. Kaikkiaan useita satoja ja lyhennetty työaika - täysin määrin toteu-
37336: virkoja on nyt täyttämättömänä ja yli 1 000 tuvat, ei nykyinen koulutusvauhti vähäisin
37337: sairaansijaa poissa käytöstä. Sairaaloiden lisäyksin tule riittävästi tyydyttämään tar-
37338: käyttövajaus edustaa kolmen keskikokoisen vetta.
37339: keskussairaalan täyttä tehoa. Sairaanhoitohenkilöstön pulan poistami-
37340: Aikaisempinakin vuosina on jouduttu ke- seksi on esitetty monenlaisia toimenpiteitä,
37341: säisin useissa sairaaloissa pitämään osastoja joiden vaikutus on kuitenkin kyseenalainen.
37342: suljettuina kesälomasijaisten saannin tyreh- Ainoa toimenpide, jolla varmuudella on mer-
37343: dyttyä, mutta talvikuukausina ovat osastot kitystä sairaaloiden henkilökunnan lisäämi-
37344: yleensä olleet täysitehoisessa toiminnassa, sessä, on koulutuksen huomattava laajentami-
37345: vaikka henkilökunnan saannissa on ilmennyt nen. Tässä meidän maamme on siinä suhteessa
37346: vaikeuksia. Vuosi 1962 oli ensimmäinen pit- monia. muita maita onnellisemmassa asemassa,
37347: kiin aikoihin, jolloin vuosiloma-aikojen ulko- että pyrkijöitä sairaanhoitajakouluihin on
37348: puolella jo on jouduttu pitämään huomattava riittävästi. >Viime vuosina vain 25-30 %
37349: määrä sairaansijoja käyttämättöminä siksi, kaikista pyrkijöistä on voitu sijoittaa sai-
37350: ettei pätevää henkilökuntaa ole ollut saata- raanhoitoalan oppilaitoksiin.
37351: vissa. Kaikkein vaikein on ollut tilanne eri-
37352: koistuneiden.sairaanhoitajien kohdalla, ja eri- Kun parhaillaan ovat tulossa ne vuodet,
37353: tyisesti röntgen- ja laboratorio- ja leikkaus- jolloin ns. suuret ikäluokat tulevat työmark-
37354: salisairaanhoitajat ovat olleet erittäin vai- kinoille, olisi mitä tarkoituksenmukaisinta oh-
37355: keasti saatavissa. jata heitä sairaanhoitoalalle, jossa odottavat
37356: Koulutetun henkilökunnan puutetta esiin- naisille sopivimmat mahdolliset työalat, jotka
37357: tyy myös muissa sairaaloiden viranhaltijaryh- lisäksi lakkaamatta osoittavat laajentumisen
37358: missä. Apuhoitajia, röntgenteknillisiä- ja labo" merkkejä.
37359: ratorioapulaisia on viime aikoina ollut mil- Koulutetun henkilökunnan puute esiintyy
37360: tei mahdotonta saada ja näitä virkoja onkin vaikeimpana siellä, missä on paljon sairaan-
37361: parhaillaan täyttämättä yhteensä useita. sa- hoitolaitoksia. Samalla on todettava, että sai-
37362: toja. Näiden viranhaltijaryhmien sekä erikois- raanhoitajakoulumme eivät tällä hetkellä si-
37363: tuneiden sairaanhoitajien puute haittaa kaik- jainniltaan suosi niitä paikkakuntia, joissa on
37364: kien sairaaloiden toimenpideosastojen toi- paljon sairaaloita. Sairaanhoitajakoulujen
37365: mintaa, ja näin kaikki sairaalalaitokset kärsi- oppilailla on taas ymmärrettävistä syistä tai-
37366: vät vajaakäyttöisinäkin näiden viranhaltijoi- pumusta jäädä ainakin aluksi sen sairaalan
37367: den puutteesta. .ty-öhön, jonka osastoilla he ovat suorittaneet
37368: Koulutetun sairaanhoitohenkilöstön tarve harjoittelunsa. Koulutuksen lisäystä olisikin
37369: tulee v. 1965-1968 sairaalalaitoksen huomat- suunniteltava juuri niille paikkakunnille,
37370: tavan laajentumisen vuoksi lisääntymään jotka maassamme ovat muodostuneet sairaan-
37371: niin paljon, ettei ilman poikkeuksellisen te- hoidon keskuksiksi.
37372: hokkaita .toimenpiteitä kaikkia jo valmiina Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
37373: olevia eikä rakenteilla olevia sairaaloita voida tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
37374: pitää tehokkaassa sairaalakäytössä. Kun sa- sen,
37375: VI,32. - Helle ym. 857
37376:
37377: että :hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- säämiseksi erityisesti niillä paikkakun-
37378: menpiteisiin sairaanhoitajien, erikos- nilla, joissa on paljon sairaanhoitolai-
37379: sairaarvhoitajien, apuhoitajien sekä toksia ja joissa koulutetun henkilökun-
37380: röntgenteltnillisten- ja laboratorioapu- '1Um puute nyt on ja lähitulevaisuu-
37381: laisten koultutuksen huomattavaksi li- dessa tulee olemaan vaikein.
37382: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
37383:
37384: Veikko Helle. Kalle Matilainen. Heikki Hykkäälä.
37385: Eino Siren. Antero Väyrynen. V. 0. Mäkinen.
37386: Valto Käkelä.
37387:
37388:
37389:
37390:
37391: 108 E 529/66
37392: 858
37393: VI,33. - Toiv.al. N: o 329.
37394:
37395:
37396:
37397:
37398: Eslana.n ym.: Kätilöiden, apuhoitajien ja lastenhoitajien kou-
37399: luttnmisesta saimanhoitajiksi.
37400:
37401:
37402: E d u s kun n a 11 e.
37403:
37404: Sairaalatoiminnan kehittymistä ja tehostu- ovat jo saaneet oman kurssinsa puitteissa eri-
37405: mista maassamme kasvavaa tarvetta vastaa- näisiä sairaanhoitoon liittyviä perustietoja,
37406: vasti on omalta osaltaan ollut vaikeuttamssa voitaisiin heistä kouluttaa päteviä sairaan-
37407: koulutetun sairaanhoitohenkilökunnan puute. hoitajapätevyyden omaavia hoitajattaria ly-
37408: Lisääntyneestä sairaanhoitajien koulutuksesta hyemmällä jatkokoulutuksella, kuin varsinai-
37409: huolimatta on esiintynyt jatkuvaa hakijoiden nen sairaanhoitajakoulu edellyttää. Mainittu-
37410: puutetta kymmenissä jopa sadoissa sairaan- jen ammattikuntien keskuudessa on ilmennyt
37411: hoitajien viroissa. On ilmeistä, että pätevät halua tällaisen jatko-opetuksen saamiseen,
37412: sairaanhoitajat h;Yvin suuressa määrin eri jota tietä he voisivat valmistua vaativiinkin
37413: 11yistä vaihtavat ammattia tai jäävät pois alan virkoihin päteviksi hakijoiksi.
37414: sairaanhoitotehtävistä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
37415: Maassamme koulutetaan kätilöitä, lasten- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37416: hoitajia ja apuhoitajia erilaatuisiin sairaan-
37417: hoidollisiin tehtäviin. Oman erityisopetuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37418: sensa ohessa heille annetaan tietoja ja oh- kätilöiden, apuhoitajien ja lastenhoi-
37419: jausta myös sairaanhoidon yleisissä perus- tajien jatkokoulutuksen järjestämiseksi
37420: teissa. Sairaaloissa onkin työ monissa hoito- niin, että mainitm'lla ammattihenki-
37421: vaiheissa viimeksimainittujen ammattihenki- löillä olisi mahdollisuus valmistua kou-
37422: löiden .tehtävänä. lut etuiksi sairaanhoitajiksi.
37423: Koska kätilöt, apuhoitajat ja lastenhoitajat
37424: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
37425:
37426: Margit Eskman. V. 0. Mäkinen.
37427: Aune Salama.. Veikko Mattila..
37428: Sinikka Luja. Valdemar Sandelin.
37429: Uljas Mäkelä. Edit Terästö.
37430: 859
37431:
37432: VI,34. - Toiv.a.l. N: o 330.
37433:
37434:
37435:
37436:
37437: La.gerroos ym.: Sairaarnhoitajaopiston perustamisesta Kai-
37438: 1fiU1tn keskussairaalan yhteyteen.
37439:
37440:
37441: E d u s k u n n a 11 e.
37442:
37443: Maassamme on viime vuosina rakennettu ·Lääkintöhallituksen toimesta on suoritettu
37444: useita keskussairaaloita. Parhaillaan on alka- valmistavia toimenpiteitä jo niin pitkälle,
37445: massa rakennustyö tai suunnitelmat valmis- että ensi syksynä Kajaanissa alkaa sairaan-
37446: tuneet eräistä uusista keskussairaaloista. hoitajakoulu yhden suppean vuosiluokan mer-
37447: Tämä sairaalalaitoksen kehitys suurentaa :kou- keissä. Koulu joutuu alussa toimimaan
37448: lutetun sairaanhoitohenkilöstön vajausta, joka vuokratiloissa. Sen toimintaa on .tarkoituk-
37449: erityisesti sairaanhoitajien osalta on ollut sena seuraavina vuosina laajentaa. Sairaalan
37450: pysyvää jo usean vuoden ajan. Tämä vajaus suunnittelussa on huomioitu, että sairaanhoi-
37451: voidaan poistaa vain lisäämällä sairaanhoi- tajien koulutus tulisi tapahtumaan keskus-
37452: tajien koulutusta. Tehtävän suoritus edellyt- sairaalan alueelle rakennettavassa laitoksessa.
37453: tää muiden toimenpiteiden ohella myös uusien Nyt pitäisikin jo kiireellisesti ryhtyä suun-
37454: sairaanhoitajaopistojen ja -koulujen perusta- nittelemaan rakennuksia, joihin koulu voisi
37455: mista. Monet oppilaitoksista toimivat uusien siirtyä. Maan yleisen sairaanhoitohenkilöstön
37456: keskussairaaloiden yhteydessä. vajauksen poistamiseksi olisi tarpeellista pe-
37457: Eduskunta hyväksyi vuoden 1965 tulo- ja rustaa Kainuuseen sairaanhoitajaopisto.
37458: menoarvioon perustelulausuman Kainuun kes- Kainuussa on ammattikoulutus. ja -kasva-
37459: kussairaalan varsinaisen sairaalarakennuksen tus huomattavasti jäljessä maan kehittyneem-
37460: rakentamisesta sekä 250 000 markan lisätyn .:pien talousalueiden olosuhteista. Alueella on
37461: määrärahan. Kuluvan vuoden tulo- ja meno- vain yksi keskusammattikoulu. Laaja työttö-
37462: arvioon hyväksyttiin 6 miljoonan markan ·. myys on jatkuvasti Kainuun nuorison vai-
37463: määräraha, se riittää töiden ensimmäisen keutena. Sairaanhoitajaopiston perustaminen
37464: vaiheen suorittamiseen. Kainuun keskussai- parantaisi myös alueen ammattikoulutusta ja
37465: raalan suunnitelma on lopullisesti valmistu- osaltaan helpottaisi nuorten naisten vaikeaa
37466: nut. Urakkatarjoukset on rakennustoimikun- työttömyysongelmaa.
37467: nassa käsitelty ja ne ovat ny:t rakennushalli- Edellä sanotun perusteella ehdotamme
37468: tuksen käsiteltävinä, joten varsinaisen sai- eduskunnan hyväksyttäV"äksi toivomuksen,
37469: raalan rakentaminen voidaan panna lähi-
37470: kuukausina alulle. .Sairaalan huolto- ja lämpö. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
37471: keskuksen rakennustyöt ovat valmistumassa toimenpiteisiin sairaanhoitajaopiston
37472: ja se luovutetaan toukokuussa kuntainliiton perus-tamiseksi Kainuun keskussairaa-
37473: keskussairaalan käyttöön. lan yhteyteen.
37474: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
37475:
37476: Paavo Lagerroos. Heikki Mustonen.
37477: Anna-Liisa. Tiekso. Kauko Hjerppe.
37478: 860
37479:
37480: VI,35. - Toiv.al. N :o 331.
37481:
37482:
37483:
37484:
37485: Lintilä ym.: Saimanhoitajakoul1tn perustamisesta Kokkolaan.
37486:
37487:
37488: E d u s kun n a 11 e.
37489:
37490: Maassamme tunnetaan hyvin yleisenä sai- Kun Kokkolassa ja koko maakunnassa ei
37491: raanhoi:tajapula. Tilanne on pahin Pohjois- ole lainkaan keskikoulu- ja ylioppilaspoh-
37492: Suomessa ja harvaan .asutuUa maaseudulla. jaisia ammattikouluja tytöille, tarjoaisi sai-
37493: Yleensä ne seudut, joilla sairaanhoitajakou- raanhoitajakoulu erittäin toivotun lisän
37494: lut sijaitsevat, saavat hoitajia lähes riittä- alueen a.mmattikouluoloihin. On varmaa,
37495: västi. On ilmeistä, että lähiaikoina tullaan että koulu tulisi saamaan riittävästi hyvää
37496: perustamaan uusia sairaanhoitajakouluja. oppilasainesta ja sitä :tietä saataisiin koulu-
37497: Toivoa sopii, että uudet koulut sijoitetaan tetuksi niin Kokkolan sair.aaloita kuin myös
37498: sellaisille paikkakunnille, joissa on koulun maakunnan paikallisia tarpeita varten sai-
37499: toiminnalle edellytykset ja joissa ei aikai- raanhoitajia. Koulun sijoittaminen tunnetun
37500: semmin ole vastaavanlaista koulua. alityöllisyysalueen, myös naisten kohdalla,
37501: V :n 1965 .alussa ryhdyttiin rakentamaan keskustaan avaisi monelle varattomalle nuo-
37502: Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa Kokko- relle mahdollisuuden sairaanhoitajan ammat-
37503: laan. Suunnitelmien mukaan sairaalan pi- tiin, mihin nykyisissä oloissa ei kaikilla
37504: täisi pystyä vastaanottamaan ensimmäiset halukkailla ole mahdollisuutta.
37505: potilaat v: n 1968 loppupuolella. Jo tässä Koska jo keskussairaalan rakentamisen
37506: vaiheessa on nähty ,tarpeellisena sairaanhoi- aikana olisi hyvä tietää Kokkolan sairaan-
37507: tajakoulutuksen aikaansaaminen keskussai- hoitajakoulun toiminnan alkaminen, niin olisi
37508: raalan yhteyteen. Koulu voisi aluksi toimia periaatteellinen päätös koulun perustamisesta
37509: osittain vuokratiloissakin. HavaintO- j.a har- tehtävä mahdollisimman pian.
37510: joituskohteita olisi keskussairaalan lisäksi
37511: kaupungin paikallissairaalassa ja kulkutauti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
37512: sairaalassa. Myö kaupungin lastenkodit ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37513: -seimet sekä äitiysneuvolat tarjoaisivat mah-
37514: dollisuuden lastenhoidon harjoitteluun. Näi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37515: den lisäksi voitaisiin käyttää myös lähikun- sairaanhoitajakoulun · perustamiseksi
37516: tien paikallissairaaloita ja vanhainkotien Kokkolaan.
37517: sairasosastoja harjoittelupaikkoina.
37518: Helsingissä 29 päivänä huhikuuta 1966.
37519:
37520: Aa.ro Lintilä. Paavo Niinikoski. Erkki Haukipuro.
37521: 861
37522:
37523: VI,36. - Toiv.al. N: o 332.
37524:
37525:
37526:
37527:
37528: Sääskilahti ym.: Lapin sairaanhoitajakoulun rakennustyön
37529: aloittamisesta Rovaniemen kaupungissa.
37530:
37531:
37532: E d u s k u nn a ll e.
37533:
37534: Lapin sairaanhoitajakoulu perustettiin hankalaa ja kallista. Mainittakoon, että oppi-
37535: v. 1956 ja on toiminut siten jo yli kymmenen laille on täytynyt järjestää ruokailukin ns.
37536: vuotta. V. 1961 perustettiin kouluun yli- baariruokailuna, joka ei ole suasiteltavaa.
37537: määräiset toimet. Rovaniemen kaupunki luo- Tavanomaiseen sairaalan yhteydessä tapahtu-
37538: vutti v. 1961 erittäin sopivan ja hyvän tontin vaan ruokailuun päästäisiin samalla, kun oma
37539: sairaanhoitaj.akoululle. Tontin pinta-ala on sairaanhoitajakoulu rakennetaan. Valtionta-
37540: 30 109 m2. Huonetilaohjelma on laadittu louden kannalta olisi myöskin järkevää ryh-
37541: 1961 ja hyväksytty 1964. tyä kiireesti rakentamaan mainittua koulua,
37542: Lapin sairaanhoitajakoulu on perustettu sillä vuokrat nykyisin tekevät Lapin sairaan-
37543: Lapin läänin sairaanhoitajatarvetta tyydyt- hoitajakoulun menoissa n. 17 000 mk:aa kuu-
37544: tämään. Koulu on osoittautunut erittäin tar- kaudessa, eli yli 200 000 mk vuodessa.
37545: peelliseksi. Koulun tarve tiedetään erittäin Voidakseen .toimia menestyksellisesti ja val-
37546: hyvin myöskin lääkintöhallituksessa, joka on mistaa riittävrusti sairaanhoitajia ja apuhoita-
37547: jatkuvasti lisännyt oppilasmäärää. Koulusta jia tarvitsee Lapin sairaanhoitajakoulu ehdot-
37548: on valmistunut sairaanhoitajia tähän men- .tomasti oman koulutalon, jonka rakennustyö
37549: nessä seuraavasti: v. 1959 17, v. 1960 24, on saatava käytiin viipymättä.
37550: 1961 25, 1962 24, 1963 29, 1964 27, 1965 38
37551: ja vuonna 1966 valmistuu peräti 60 sairaan- Edellä lausuttuun viitaten esitämme kun-
37552: hoitajaa ja siitä edelleen vuosittain 48. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
37553: Lapin sairaanhoitajakoulun yhteyteen on vomuksen,
37554: lisäksi perustettu apuhoitajakoulu, johon ote-
37555: taan vuosittain kahdelle kurssille 25 oppi- että hallitus ryhtyisi kiireelliseKti
37556: lasta. Apuhoitajia tulee siten valmistumaan toimenpiteisiin Lapin sairaanhoitaja-
37557: vuosittain 50. koulun rakennustyön aloittamiseksi
37558: Koulu toimii vuokratiloissa ja hajallaan, Rovaniemen kaupungissa.
37559: joten koulutuskin kärsii ja ·erityisesti se on
37560: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
37561:
37562: Eino Sääskilahti. Reino Karpola. Veikko Hanhirova..
37563: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi. Hannes Pa.a.so.
37564: 862
37565:
37566: VI,37.-Toiv.a.l. N:o 338.
37567:
37568:
37569:
37570:
37571: Linkola: Kymenlaakson sairaanhoitajakoulun rakentamisesta.
37572:
37573:
37574: E d u s k u n n a 11 e.
37575:
37576: Kymenlaakson sairaanhoitajakoulu on toi- vuudeksi on arvioitu 28 000 ms ja kustan-
37577: minut Kotkassa v:sta 1957. .Se on toiminut nukset n. 3 milj. mk:ksi.
37578: alusta alkaen vuokratiloissa. Samoin oppilaat Jotta sairaanhoitajakoulun rakennustyöt
37579: ovat majoitetut ·eri puolille kaupunkia. Tar- voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian, olisi
37580: koituksena on rakentaa koululle oma raken- valmistavat toimenpiteet, rakennusohjelma ja
37581: nus Kotkan keskussairaalan iJ.äheisyyteen. piirustukset, saatava suoritetuksi.
37582: Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
37583: Kotkan keskussairaala, jonka rakennustyöt taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37584: ovat parhaillaan käynnissä, valmistuu v. 1968. sen,
37585: Keskussairaalan ja sairaanhoitajakoulun toi- että halUtm ryhtyisi kiireellisesti
37586: minnan kannalta olisi välttämätöntä saada toimenpiteisiin Kymenlaakson sairaan-
37587: myös koulu samoihin aikoihin uusiin suojiin. hoitajakoulun suunnittelutöiden lop-
37588: Suunnitelmien mukaan tulisi koulusta 144 puunsaattamiseksi ja rakennustöiden
37589: oppilaan sisäoppHa.itos, jonka rakennustila- aloittamiseksi.
37590: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
37591:
37592: Anna-Liisa. Linkola..
37593: 863
37594:
37595: Vl,38. - Toiv.al. H :o 334.
37596:
37597:
37598:
37599: Linkola: Erikois- ja jatko-opintojen järjestämisestä Lappeen-
37600: rannan sairaanhoitajakoulussa.
37601:
37602:
37603: E d u s k u n n a ll e.
37604:
37605: Maassamme on viime vuosina rakennettu Kymen läänin alueella on keskussairaala
37606: useita keskussairaaloita. Tämä sairaalalaitok- Lappeenrannassa ja parin vuoden kuluttua
37607: sen kehitys suurentaa koulutetun sairaan- valmistuu toinen keskussairaala Kotkaan.
37608: hoitohenkilöstön vajausta, joka erityisesti sai- Sairaanhoitajakoulut ovat sekä Lappeenran-
37609: raanhoitajien osalta on ollut pysyvää jo usean nassa että Kotkassa. Näistä kouluista valmis-
37610: vuoden ajan. Tämä vajaus voidaan poistaa tuneet sairaanhoitajat ovat pakoitetut ha-
37611: vain lisäämällä sairaanhoitajien koulutusta. keutumaan erikoistuessaan Helsinkiin tai
37612: Kysymyksessä ei kuitenkaan ole yksin- muualle. Kun kuitenkin erikoissairaanhoita-
37613: omaan sairaanhoitajien lukumääräinen puute, jien tarve kahden keskussairaalapiirin
37614: vaan yhtä vaikeaksi on muodostunut erikois- alueella tulee huomattavasti kasvamaan,
37615: koulutusta saaneen hoitohenkilökunnan saanti. olisi paikallaan järjestää jatkokoulutus joko
37616: Maamme kaikissa yleissairaaloissa on erikois- ·Lappeenrantaan tai Kotkaan. Kotkan sairaan-
37617: koulutuksen saaneista hoitajista pysyvää puu- hoitajakoulu, vaikka on alkanut toimintansa
37618: tetta, eikä nykyisillä koulutusjärjestelyillä jo 1957, toimii tällä hetkellä vuokratiloissa
37619: ilmeisesti pystytä· tyydyttämään tarvetta, ja uutta koulurakennusta ei ole vielä suun-
37620: jonka kehittyyä ja laajeneva .sairaalalaitok- niteltu. Sensijaan Lappeenrannassa olisi käy-
37621: semme aiheuttaa. tettävissä ,tarvittavat tilat jatkokoulutukseen.
37622: Sairaanhoitajien erikois- ja jatko-opintoja Edellä olevaan viitaten ehdQtan kunnioit-
37623: on jo parin vuosikymmenen ajan määrätietoi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37624: sesti kehitetty. Viimeisten kymmenen vuoden sen,
37625: ajan on erikoisalojen jatko-opiskeluun ollut että hallitus r'Jjhtyisi kiireellisesti
37626: mahdollisuuksia Helsingin sairaanhoitaja- toimenpiteisiin erikois- ja jatko-opinto-
37627: opiston lisäksi kahdeksassa muussa maamme jen järjestämiseen Lappeenrannan sai-
37628: sairaanhoitajaopistossa. raanhoitajakoulussa.
37629:
37630: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
37631: Anna-Liisa Linkola.
37632: 864
37633:
37634: VI,39. -Toiv.al. N:o 335.
37635:
37636:
37637:
37638:
37639: Linkola ym.: Lastenhoitajien koulutuksen laajentamisesta.
37640:
37641:
37642: E d u s k u n n a ll e.
37643:
37644: Lastenhoitaja on lastenhoidollisen erityis- kodeissa suoritettavaan lastenhoitotyöhön.
37645: koulutuksen saanut henkilö, jonka koulutus Lastenkotien lisäksi meillä on kuitenkin useita
37646: tähtää lähinnä lastenkodeissa :tapahtuvaan muita laitoksia, joissa tarvittaisiin erikois-
37647: lastenhoitotyöhön. Näissä kodeissa kasvatet- koulutuksen saaneita lastenhoitajia ja joissa
37648: tavat 'lapset ovat suurimmalta osalta joko lastenhoitajien avulla voitaisiin helpottaa
37649: asosiaalisten vanhempien lapsia tai orpoja ja mm. vaikeaa sairaa.nhoitajatilannett.a.. Tällai-
37650: siten erityiskasvatuksen tarpeessa. sia laitoksia ovat mm. lastensairaalat, sairaa-
37651: Lastenhoitajien koulutus kestää 12 kuu- loiden lastenosastot, synnytyslaitokset, lasten
37652: kautta ja ,tulee maksamaan lastenhoitajaksi päiväkodit ja lastenseimet. Epäpätevillä ja
37653: aikovalle noin 2 000 markkaa. Lastenhoitaja- tilapäisesti näissä tehtävissä toimiikin nykyi-
37654: kouluun pääsemiseksi vaaditaan hakijalta sin lastenhoitajia.
37655: käytännössä keskikoulututkinto tai sitä vas- Kuten edellä olevasta selviää, ei ;lasten-
37656: taavat tiedot. Koulutus on nykyisellään suu- hoitajakoulutus nykyisellään vastaa erilaisten
37657: rimmalta osalta käytännön työtä. Yksi päivä lastenhoitotehtävien vaatimaa tarvetta. Kou-
37658: viikossa on lukupäivä ja muut viikon opis- lutuksen uudistamisella ja tehostamisella voi-,
37659: kelupäivät oppilaat tekevät kahdeksantuntisia taisiin laajentaa huomattavasti ias.tenhoita-
37660: työpäiviä oppilaitoksissaan. jien käyttöä nykyisestä lastenkodeissa tapah-
37661: Koulutettuja lastenhoitajia on maassamme tuvasta lastenhoitotyöstä monille muille las-
37662: tällä hetkellä noin 5 000 ja vuosittain val- tenhoitoa vaativille aloille. Samalla voitaisiin
37663: mistuu viidestä lastenhoitajakoulusta noin lastenhoitajien asema vakiinnuttaa ja pysyt-
37664: 350 uutta lastenhoitajaa. Vuosittainen uusien tää heidän palkkauksensa ja siihen liittyvät
37665: lastenhoitajien tarve on kuitenkin iastenhoi- sosiaaliset edut paremmin kehityksen tasalla.
37666: tajayhdityksen ilmoituksen mukaan vain noin Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
37667: 100-150 ja yhdistys, joka välittää työpaik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37668: koja lastenhoitajille, ei ole pystynyt osoitta- muksen,
37669: maan läheskään kaikille valmistuville lasten-
37670: hoitajille koulutusta vastaavaa työpaikkaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37671: Lastenhoitajia työskenteleekin tämän vuoksi lastenhoitajien koulutuksen laajenta"'.
37672: paljon aivan koulutusta vastaamattomissa miseksi palvelemaan nykyistä useam-
37673: työpaikoissa. pia tarkoitusperiä. ottamalla erityisesti
37674: Monet lastenhoitajat siirtyvät sitä paitsi huomioon lastenhoitajien mahdollisuu-
37675: Suomessa vallitsevan huonon työtilanteen det toimia lastensairaaloissa, sairaaloi-
37676: johdosta ulkomaille ja varsinkin ruotsin- den lasten'osastoilla, synnytyslaitok-
37677: kielisistä kouluista valmistuvat usein Ruotsiin sissa ja päivähoitokodeissa selkä lasten-
37678: työskentelemään. hoitajien vuotuisen tarpeen tutkimi-
37679: Lastenhoitajien nykyisin saama koulutus seen ja kouluteftavien määrän mitoit-
37680: rajoittaa heidän pätevyytensä vain. Iasten- tamiseen tarvetta vastaavaksi.
37681: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
37682:
37683: Anna-Liisa Linkola. Irma Ha.ma.Ta.
37684: 865
37685:
37686: VI,40. - Toiv.al. N :o 336.
37687:
37688:
37689:
37690:
37691: Häkkinen ym.: Uusien koulu- ja asuntolarakennusten aikaan-
37692: saamisesta Kuopion sairaanhoitajaopistolle.
37693:
37694:
37695: E d u s k u n n a ll e.
37696:
37697: Kuopion sairaanhoitajaopisto toimii enti- puolistaa, jos käytettävissä olisi kunnolliset
37698: sissä Kuopion lääninsairaalan rakennuksissa. koulu- ja oppilasasuntolarakennukset. Esim.
37699: Työskentelyolosuhteet näissä vanhoissa raken- mielisairaanhoitajakoulutus voitaisiin liittää
37700: nuksissa ovat erittäin huonot. Vanhanaikainen opetusohjelmaan, sillä Kuopiossa ja sen välit-
37701: sairaalarakennus sopii huonosti kouluraken- tömässä läheisyydessä on 3 mielitautisairaa-
37702: nukseksi. Luokkahuon~iloja on kyllä tällä Iaa, joita voitaisiin käyttää harjoittelupaik-
37703: hetkellä riittävästi, mutta ne ovat epätarkoi- koina.
37704: tuksenmukaisia. Vielä huonommin nämä van- Jo runsas 10 vuotta sitten pidettiin uusien
37705: hat rakennukset sopivat oppilasasuntolaksi. rakennusten saamista Kuopion sairaanhoi-
37706: Asuinhuoneet ovat epämukavia ja niitä on tajaopistolle välttämättömänä. Kaupunki
37707: liian vähän. Samassa huoneessa joutuu asu- varasi silloin .tähän tarkoitukseen sopivan
37708: maan 4 oppilasta, mikä on haitallista opis- tontinkin. Uusien rakennusten saaminen on
37709: kelun kannalta. Osa oppilasta on täytynyt edelleen ajankohtainen. Rakennusvaiheen
37710: sijoittaa asumaan Kuopion keskussairaalaan, aikana ne myös helpottaisivat paikkakunnan
37711: koska entisessä lääninsairaalassa ei ole riit- kroonista työttömyystilannetta.
37712: tävästi tilaa. Edellä sanotun perusteella esitämme edus-
37713: Kuopion sairaanhoitajaopistossa opiskelee kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37714: tällä hetkellä noin 280 sairaanhoitajaksi, 40
37715: röntgenhoitajaksi, 60 apuhaitajaksi ja 60 eri- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
37716: koishoitajaksi. Kun Kuopiossa ja sen lähi- toimenpiteisiin uusien koulu- ja asun-
37717: ympäristössä on runsaasti erilaisia sairaaloita, tolarakennusten aikaansaamiseksi Kuo-
37718: joita voidaan käyttää harjoittelupaikkoina, pion sairaanhoitajaopiGtolle.
37719: voitaisiin hoitajakoulutusta lisätä ja moni-
37720: Kuopiosaa 26 päivänä huhtikuuta 1966.
37721:
37722: Eero Häkkinen. Edit Terästö.
37723: Valde Nevalainen. Antti 0. Pennanen.
37724: Meeri Kalavainen.
37725:
37726:
37727:
37728:
37729: 109 E 529/66
37730: 866
37731:
37732: VI1 41.- Toiv.al. N: o 337.
37733:
37734:
37735:
37736:
37737: Linkola. ym.: Toimenpiteistä sairaatnhoitajien asunto-olojen
37738: korjaa·miseksi.
37739:
37740:
37741: Eduskunnalle.
37742:
37743: Maamme sairaanhoitajakunnan asunto-olot lisi myös pyrkiä rakentamaan tarpeellinen
37744: ovat nykyisellään varsin epätyydyttävät. Sai- määrä perheasuntoja, jotta myös perheelli-
37745: raalahenkilökunnan asuntorakennustoimin- sille henkilökuntaan kuuluville tarjoutuisi ti-
37746: nassa on jatkuvasti noudatettu ns. asuntola- laisuus asua sairaalan asunnossa. Sairaanhoi-
37747: linjaa, ts. rakennettu yhteistiloja käsittäviä tajien asuntojen vähimmäiskokona tulisi
37748: asuinhuoneita. Näissä yhteisasuintiloissa pitää 35 m2:n suuruista yksiötä.
37749: asuinhuoneet ovat yleensä pieniä, keittomah- Eräänä syynä yhteisasuntoloiden rakenta-
37750: dollisuudet ja mukavuudet rajoitettuja ja miseen on ollut se, että asunnot ovat olleet.
37751: mahdollisuus häiriytymättömään yksityis- ns. luontoisetuasuntoja :ts. vuokra niistä on
37752: elämän viettämiseen vapaa-aikana näin ollen ollut käypää hintaa alempi. Kuitenkin Suo-
37753: ollen vähäistä. Perheellisiäkään sairaanhoita- men sairaanhoitajaliitto on useassa eri yhtey-
37754: jia varten ei yleensä voida järjestää suurem- dessä esittänyt, että sen mielestä tulisi virka-
37755: paa asuntoa. Normienmukaisissa asunnoissa suhteeseen liittyvän asuntoedun vuokravastik-
37756: on keskimääräinen pinta-ala 15-16 m2, ja keen olla käyvän hinnan mukainen, joten tä-
37757: vasta viime v'Uosina on sopimusteitse saatu män ei pitäisi olla esteenä kunnollisten asun-
37758: aikaan, että edes 20 m2 :n suuruiset tilat hy- tojen rakentamiselle. Mainitun periaatteen to-
37759: väksytään. teuttaminen edellyttää nykyisen tilanteen oi-
37760: Seurauksena on ollut, että varsin useat keudenmukaista korjaamista, mutta siten voi-
37761: asuntolat ovat jääneet joko kokonaan tai osit- daan tällä hetkellä vallitsevat epäkohdat lo-
37762: tain tyhjiksi. Tällaista tilannetta ei tieten- pullisesti poistaa.
37763: kään voida pitää tyydyttävänä enempää sai- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
37764: raalain kuin henkilökunnankaan kannalta, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37765: koska näin sijoitetut rahatavarat eivät hyö-
37766: dytä kumpiakaan. että hallitus kiireellisesti suoritut-
37767: Sairaalan henkilökunnalle asuntoja raken- taisi sairaanhoitajien asunto-oloja kos-
37768: nettaessa tulisi noudattaa Aravan vaatimuk- kevan tutkimuksen ja tarkistaisi ja
37769: sia huoneistojen koon ja .tyyppijakautuman korjaisi ne epiiJ;,ohdat, jotka nykyisin
37770: suhteen. Tällöin voitaisiin sopivalla tavalla ovat esteenä kunnollisten asuntojen
37771: ottaa huomioon ne erikoisolosuhteet, jotka sai- saamiselle.
37772: raalamaailmassa vallitsevat. Erityisesti tu-
37773: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
37774:
37775: Anna-Liisa. Linkola.. Aili Va.ittinen.
37776: 867
37777:
37778: VI,42.- Toiv.al. N: o 338.
37779:
37780:
37781:
37782:
37783: Aalto ym..: Esityksen antamisesta laiksi lääkintävoimisteli-
37784: joista.
37785:
37786:
37787:
37788: E d u s k u n n a ll e.
37789:
37790: Maailman terveysjärjestön (WHO) määri- On selvää, että tällainen toiminta kaipaisi
37791: telmän mukaan terveys ei merkitse vain sai- kuntouttamistiloja ja -välineistöä, kenties eri-
37792: rauden puuttumista eikä nykyajan .tervey- koisia kuntouttamiskeskuksia sekä ennenkaik-
37793: denhuollon tehtävä liioin ole pyrkiä lisää- kea erikoiskoulutuksen saanutta työvoimaa,
37794: mään vain ihmisen elinvuosia ja 'lieventä- lääkintävoimiiStelijoita. Kuntouttamistoimin-
37795: mään kärsimyksiä, vaan pyrkimyksenä on nan kehittämisen esteenä on ollut pätevän
37796: jatkaa kansalaisen "•tehokasta elämää". Tämä henkilökunnan puuttuminen niin laitos- kuin
37797: terveydenhuollon määritelmä, joka tavallaan avohuoltotoimintaakin varten. Erikoisesti
37798: ~Sisältää ikuntouttamiiStavoitteenkin, koskee tämä puute on ollut havaittavissa lääkintä-
37799: ~Siis jokaista kansalaista. Terveitä on varjel- voimistelijoitten kohdalla, joita koulutetaan
37800: tava sairauksilta, mutta heidän työkykynsä vuosittain aivan liian vähäinen määrä ottaen
37801: ja kuntonsa vaalimiseksi tarvitaan muuta:kin. huomioon kysynnän tarpeen.
37802: Sairaat ja vammaiset sekä pysyvästikin va- Vaikka kuntouttamistoiminta on siis hyvin-
37803: jaakykyiset on autettava mahdollisimman kin tarpeellista sekä taloudellisesti kannatta-
37804: pian niin toimintakelpoisiksi kuin mahdol- vaa, ei se maamme kunnissa kuitenkaan saa-
37805: lista. Tämä kaikki edellyttää kuntouttamis- vuta sitä merkitystä, mikä toiminnalle kuu-
37806: työtä olennaisena osana valtakunnallisessa luisi ja mikä sillä olisi, jos valtiokin viralli-
37807: terveydenhuoltotyöstä. Nykyajan terveyspal- sesti myöntäisi sen tarpeelliseksi ja olisi val-
37808: veluksessa keskeisenä oleva kuntouttamistoi- tonavun muodossa mukana työssä lääkintä-
37809: minta tähtää nimenomaan toiminta- ja työky- voimistelijakoulujen aikaansaamiseksi sekä
37810: vyn ja sosiaalisen kelpoisuuden edistämiseen kunnallisten lääkintävoimistelijoiden virkojen
37811: ja säilyttämiiSeen. Näitä tarpeita on vuosikau- perustamiseksi.
37812: sia todiiSteltu ja myönteistä kehitystäkin on
37813: monessa suhteessa havaittavissa, mutta käy- Vaikka tässä vaiheessa ei katsottaisikaan
37814: tännölliset järje~Stelyt sekä kokonaissuunnit- mahdolliseksi kunnallisen lääkintävoimisteli-
37815: telut ja -ohjelmat valtakunnallisissa puit- jatoimen järjestämistä sellaiselle lakisäätei-
37816: teissa puuttuvat vielä, vaikka ihmisen tervey- sellä pohjalle kuin on tapahtunut terveyssi-
37817: den ja .työkunnon säilyttämisessä, paranta- sar- ja kätilötoimen kohdalla, niin ainakin
37818: misessa ja ennalleen palauttamisessa on ar- olisi varattava niiHe kunnille, jotka haluavat
37819: voa sekä henkisessä että kansantaloudellisessa perustaa lää:kintävoimistelijan viran, tähän
37820: mielessä. mahdollisuus antamalla tarpeelliset säännök-
37821: :Sosiaaliturvan lisääntyessä tulevat myös set .tällai•sen lääkintävoimiiStelijan asemasta,
37822: vanhukset pysyttäytymään entistä kauemmin tehtävistä ja toiminnasta sekä hänen palk-
37823: heille luonnollisessa elämänympäristössään kauksestaan aiheutuviin kustannuksiin myön-
37824: omassa kodissaan. Tämän johdosta heidän nettävästä valtionavusta esim. siihen tapaan
37825: kuntouttamisessaan tarvitaan kaikkia niitä kuin kunnalliisi•sta kodinhoitajista on sää-
37826: palveluksia, joita nykyaikainen sairaanhoito detty.
37827: voi tarjota. Avohuollon ohella tulisi kuntout- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
37828: tamistoiminta ulottaa myös vanhainkodeissa kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
37829: ja muissa hoitolaitoksissa oleviin vanhuksiin. toivomuksen,
37830: 868 VI,42. - LIILkintivo:lmistelijat.
37831:
37832:
37833: että hallitus antaisi Eduskunnalle ja toiminoostaan kunnallisessa tai
37834: lääkintävoimis'telijoista lakiesityksen, muussa palvelussuhteessa sekä heidän
37835: joka sisältäisi tarpeelliset säännökset palkkaukseensa annettavasta valtion-
37836: lääkintävoimistelijoitten koulutuk- avusta.
37837: sesta, heidän asemastaan, iehtävistään
37838: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2966.
37839:
37840: Lyyli Aalto. Uljas Mäkelä. Arvo Salo.
37841: 869
37842:
37843: V1,43.- Toiv.al. N: o 339.
37844:
37845:
37846:
37847:
37848: Eskelinen ym.: Uusien, lääkin,tävoimistelijakurssien, pernsta-
37849: misesta.
37850:
37851:
37852: E d u s kun n a 11 e.
37853:
37854: Lähivuosina kuntouttamishoidon tarve tu- pioon saatava lääkintävoimistelijakurssi tule-
37855: lee jatkuvasti lisääntymään. Kuitenkin koko vaa tarvetta varten.
37856: Itä-Suomea ajatellen valmistuu Lappeenran- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
37857: nan lääkintävoimistelijakurssilla kahden vuo- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
37858: den aikana 16 lääkintävoimistelijaa. Se on sen,
37859: laajaa aluetta ajatellen aivan liian vähäistä.
37860: Jos kuntouttamishoidon tarvetta pyritään että hallitus antaisi eduskunnalle esi-
37861: tyydyttävästikään lähivuosina hoitamaan, on tyksen uusien, lääkintävoimistelija-
37862: kuntoutuskeskuksia lisättävä. Tämän huo- kurssien perustamisesta.
37863: mioon ottaen olisi Itä-Suomeen ainakin Kuo-
37864: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
37865:
37866: Katri Helena Eskelinen. Aaro Lintilä.
37867: Sylvi Saimo. Eino Räsänen.
37868: Sylvi Balinen. Pentti Pekkarinen.
37869: Olavi Lahtela. Tahvo Rönkkö.
37870: 870
37871:
37872: VI,44. - Toiv.al. N: o 340.
37873:
37874:
37875:
37876:
37877: Kemppainen: Syrjäseutujen lääkärinhoidon pysyvästä järjes-
37878: telemisestä.
37879:
37880:
37881: E d u s k u n n a 11 e.
37882:
37883: Useassa eri yhteydessä on esitetty toivomus, pien ja vähäväkisimpien lääkärinhoito voitai-
37884: että hallitus kiinnittäisi huomiota siihen epä- siin saada edes auttavalle tasolle ja että kes-
37885: kohtaan, joka aiheutuu erityisesti siitä, että kusvirastot käyttäisivät .töiden alueellisen ja-
37886: paaosa oppineistoa keskittyy Helsinkiin. kautumisen suhteessa kohteen lähistöllä ole-
37887: Tämä epäkohta tunnetaan erityisesti lääkärei- vaa asiantuntijatyövoimaa ja että erityisesi
37888: den, insinöörien ja arkkitehtien, juristien ja valtion komiteoissa otettaisiin huomioon asiaa
37889: teologien puutteena maamme muissa osissa. läheisesti koskevana paikkakunnan asiantun-
37890: Tämän epäkohdan korjaaminen siten, että temus, ja että tämä erityisillä säädöksillä ja
37891: se perustuisi henkilökohtaiseen velvollisuuden ohjeilla varmistettaisiin.
37892: tuntoon, näyttää olevan mahdotonta. Valtio- Tämän huomioon ottaen kunnioittaen ehdo-
37893: valta jakaa pääosan tehtäviä helsinkiläisille tan eduskunnan iJ.ausuttavaksi sellaisen toivo-
37894: asiantuntijoille. Lääkäreitä sen enempää kuin muksen,
37895: muutakaan oppineistoa ei velvoiteta käytän-
37896: nön kokemuksen saavuttamiseksi toimimaan että hallitus ryhtyisi viivytyksittä
37897: maamme syrjäseuduilla. Ottaen huomioon toimenpiteisiin syrjäseutujen vähävä-
37898: edellä esitetyt ja kaikkien tiedossa olevat kisten lääkärinhoidon pysyväksi jär-
37899: muutkin epäkohdat, voitaisiin pitää sopivana, jestelemiseksi ja kaikkiin soveltuviin
37900: että ennenkuin lääkärille annetaan ns. erikois- toimiin, että oppineiston tasainen ja-
37901: lääkärin oikeudet, hänet veivoitetaan olemaan kautuminen viivytyksittä tehdään
37902: kunnan- .tai vastaavissa lääkärintehtävissä · maassamme pysyväksi.
37903: kolmen vuoden ajan, jotta maamme köyhim-
37904: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
37905:
37906: Jaakko Kemppainen.
37907: 871
37908:
37909: VI,45. -Toiv.al. N:o 341.
37910:
37911:
37912:
37913:
37914: Kinnunen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maalaiskuntien
37915: kunnanlääkäritilanteen korjaamiseksi.
37916:
37917:
37918: E d u s k u n n a 11 e.
37919:
37920: Suomen terveyden- ja sairaanhoidon vai- vaikeuksia lääkärin työajan järjestelyissä
37921: keana ongelmana on suuri puute lääkärityö- ikunnissa, kunnan pienuuden tai päinvastai-
37922: voimasta. Tätä ongelmaa vielä lisäksi vai- sessa tapauksessa kunnan hajanaisuutta ja
37923: keuttaa lääkärien epätasainen sijoittuminen pitkiä etäisyytksiä, työskentelyolosuhteiden
37924: maan eri osiin :t:s. lääkärien pyrkimys sijoit- puutteellisuutta jne. Huomattavana piirteenä
37925: tua sairaaJloihin, etelä-Suomeen, kaupunkei- Ouiun läänin alueella on havaittavissa se, että
37926: hin ja suurempiin asutuskesku"ksiin. Tästä kunnanlääkärien pysyvyys on huomattavasti
37927: syystä lääkärityövoiman niukkuus ilmenee parempi kunnissa tai kuntaryhmi:ssä, joissa
37928: selvimmin syrjäisemmissä kunnissa, joiden on on useampia kuin yksi kunnanlääkäri ts.
37929: eräissä tapauksissa lähes mahdoton saada eräänlainen lääkäriasema.
37930: kunnanlääkäriä. Tilannetta !kuvaa hyvin tie- Maalaiskuntien kunnanlääkäritilanteen pa-
37931: dot kunnanlääkäreistä 1.1.1966 Oulun läänin rantamiseksi esitämme kunnioittaen eduskun-
37932: alueella. Perustettuja ja ainakin jo kerran nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37933: haettavaksi julistettuja kunnanlääkärinvir-
37934: koja oli maalaiskunnissa kaikkiaan 53 kappa- että hallitus ryhtyisi tutkimaan
37935: letta. Näistä pysyvästi täytettyjä oli 37 kap- mahdollisuuksia maalaiskuntien kun-
37936: paletta. Tilapäisesti viransijaisen hoitamia nanlääkäritilanteen korjaamiseksi
37937: virkoja oli 2 kappaletta. Pitkäaikaisesti haki- esim. useampien lääkäreiden muodosta-
37938: joiden puuttuessa viransijaisen hoitamia vir- mien lääkäriasemien perustamisella
37939: koja oli 5 kappaletta. Kokonaan vailla lääkä- maaseudulle ja että tutkittaisiin mah-
37940: riä hakijoiden ja viransijaisten puuttuessa oli dollisuuksia sellaisen lainsäädännön ai-
37941: 9 virkaa. kaansaamiseksi, että valmistuneet
37942: ISyinä siihen, että maalaiskuntien on vai- lääkärit osoitettaisiin enintään vuoden
37943: keaa saada kunnanlääkäreitä, voidaan pitää praktikointiin kunnanlääkäreinä.
37944: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
37945:
37946: Antti Kinnunen. Kauko Hjerppe.
37947: Jaakko Kemppainen. Hannes Pa.aso.
37948: 872
37949:
37950: VI,46.- Toiv.al. N: o 342.
37951:
37952:
37953:
37954:
37955: Niinikoski ym.: K11,nnanlääkäreiden virka-asuntojen pinta-
37956: alojen yhdenmukaistamisesta.
37957:
37958:
37959: E d u s k u n n a ll e.
37960:
37961: Maassamme on vallinnut lääkäripula. Siitä dollisuus asian ratkaisemiseksi on se, että val-
37962: ovat erityisesti kärsineet maalaiskunnat. Hou- tiovalta määrittää lääkärin virka-asunnon
37963: kutellakseen lääkäreitä toimiin ovat kunnat pinta-alan yhtäläisten perusteiden mukaiseksi
37964: joutuneet rakentamaan yhä suurempia ja koko maassa.
37965: suurempia lääkärien virkataloja. Sisäasiain- Tähän viitaten esitämme eduskunnan lau-
37966: ministeriö on huomannut tämän epäkohdan suttavaksi toivomuksen,
37967: lähettäessään kiertokirjeen kunnille. Tässä
37968: kiertokirjeessä ilmoitettiin ne kustannukset, että hallitus määrittäisi kunnan-
37969: minkä lääkärien talot saavat maksaa. Tällä lääkäreiden virka-asuntojen pinta-
37970: ei ole kuitenkaan ollut suurtakaan merkitystä, alat yhdenmukaisiksi ja alaltaan koh-
37971: sillä se ei ole miLlään tarvoin hillinnyt lääkä- tuullisiksi ja velvoittaisi lääkäreitä
37972: rien vaatimuksia. Pienet kunnat ovat aivan niitä noudattamaan.
37973: erityisesti joutuneet vaikeuksiin. Ainoa mah-
37974: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
37975:
37976: Paavo Niinikoski. Hannes Paaso. Reino Kangas.
37977: 873
37978:
37979: VI,47.-Toiv.al. N:o 348.
37980:
37981:
37982: Lähteenmäki ym..: H ammaslääkinnän organisaation kehittä-
37983: misestä.
37984:
37985: B d u s k u n n a 11 e.
37986:
37987: Maassamme oli 1.1.1966 2195 hammaslääkä- Lääkintöhallituksessa edustaa hammashoi-
37988: riä, käytännön kokemuksen omaavia hammas- dollista asiantuntemusta ylimääräll!en ylilää-
37989: hoitajia n. 450 ja oppisopimusteitse tai ham- kärin virassa lähinnä kouluhammashoidon
37990: masteknikkokoulun käyneitä laillistettuj a tarkastajana toimiva hammaslääkäri. Hä-
37991: hammasteknikoita jonkun verran yli 400. nellä ei kuitenkaan ole edes asioiden esittely-
37992: Hammashoitohenkilökunnan lukumäärä kas- oikeutta lääkintöhallituksen kolleegiossa. Lää-
37993: vaa jatkuvasti. Tällä hetkellä on esim. vuo- ninlääkärien toimistoissa ei ole hammaslääkä-
37994: tuinen hammaslääkärilisäys n. 100 hammas- reitä. ·Maamme lääkintälaitoksen hammas-
37995: lääkäriä. Tehdyt suunnitelmat edellyttävät hoidollista asiantuntemusta edustaa näin ol-
37996: hammashoitohenkilökunnan määrän kolmin- len sekä keskus- ·että aluehallinnon piirissä
37997: lmrtaistamista lähimmän kahdenkymmenen ainoastaan yksi hammaslääkäri. Vertailun
37998: vuoden aikana. vuoksi mainittakoon, ·että Ruotsin hammas-
37999: Kuntien kouluhammaslääkäreinä työsken- hoidon vastaavissa johtotehtävissä toimii yli
38000: telee nykyisin n. 850 hammaslääkäriä. Ar- 30 hammaslääkäriä.
38001: violta 350 hammashoitajaa tai siksi harjoit- Lainsäädännön johdosta lääkintöhallituk-
38002: :televaa toimii myös tällä hammashoitosekto- sen työmäärä on hammashoidon alalla viime
38003: rilla. Helsingin ja Turun Yliopiston hammas- vuosina jakuvasti lisääntynyt. Kuuluvathan
38004: lääketieteen laitoksissa, ylioppilaiden tervey- nykyisin lääikinto'1uilllitu:ksen tehtäviin mm.
38005: denhoidon piirissä, puolustusvoimien, vanki- uJ.komailla valmistuneiden hammaslääikärei-
38006: loiden sekä eräiden kuntien tai yhteisöjen va- den pätevöittäminen, hammaslääiketieteen
38007: paaehtoisesti järjestämien lastentarhaikäisten lkandidaattien !kunnissa tllipah.tuvan työsken~
38008: ja oppikoululaisten hammashoidon palveluk- t·elyn vailvonta, hammasteknikon, erikoisham-
38009: sessa on myös runsaasti hammaslääkäreitä mastekrtikon ja hammashoitajan koulutusky-
38010: ja. muuta hammashoitoh'enkilökuntaa. symysten järJestelyt ja heidän !toimintansa
38011: Valtion tai kunnan apua nauttivissa ham- valvonta. Kun lisäksi hammashoitohenikil~
38012: mashoitolait()lksissa toimii näin ollen jo nyt ikunnan määrä11in€1Il kasvu, kouiluhammashoi-
38013: huomattava osa koko maan hammashoitohen- don jat!kuva laajeneminen ja läälkeainekysy-
38014: kilökunnasta. mytkset kaiken aikaa lisäävät näitä. tehtäviä,
38015: Kouluhammashoito, joka nykyisin on toteu- olisi tarlroituksenmubista saada lääkin~
38016: tettu n. 60% :sti, maksaa valtiolle vuosittain ha:llitulkseen oma toimisto hammaslääkintää
38017: n. 10 milj. markkaa. Kouluhammashoidon varten.
38018: laajentuessa nämä menot kasvavat jatku- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38019: vasti. Siksi on tärkeätä, että hoidon kehittä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38020: minen tapahtuu :tarkoituksenmukaisella ta-
38021: valla. Keskitetty suunnittelu, yhtenäiset hoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38022: tomenetelmät, hammaslääketieteen kehityk- toimenpiteisiin maamme hammaslää-
38023: sen seuraaminen ja sen tutkimustulosten so- kinnän organisaation kehittämiseksi ja
38024: v;eltaminen käytäntöön ova;t täJ1öin varteen- hammaslääkintätoimis'ton aikaansaami-
38025: otettavia tekijöitä. Ne edellyttävät kuitenkin seksi lääkintöhallitukseen .
38026: .Jääkintälaitoksemme johdolta paljon ;työtä.
38027: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
38028:
38029: Olavi Lähteenmäki Mikko Asunta.
38030: Alli Vaittinen. Esko J. Koppanen.
38031: T. Junnila.
38032: 110 E 529/66
38033: 874
38034:
38035: VI,48. - Toiv.al. N :o 344.
38036:
38037:
38038:
38039:
38040: Paananen ym.: Toimenpiteistä hammashoidon järjestämiseksi
38041: avohuollossa ole1Jille vajaamielisille.
38042:
38043:
38044: E d u s k u n n a 11 e.
38045:
38046: LaiHa kansakoU!l1Ijen hammaslääkärintoi- jaamielisen hoitamiseen kotona sekä turvat-
38047: mesta (297/56) on järjestetty kuntien vel- taisiin kyseisten lääkinnällisten palvelusten
38048: vollisuus huolehtia alueellaan olevien kansa- saaminen yhtäläisin perustein kaikille maan
38049: koulujen oppilaiden hampaiden tarkastuk- eri osissa.
38050: sesta ja niiden lkunnossapitämiselksi tarpeel- Kyseessä on verraten suppea lasten ja
38051: lisesta hammaslääkärinhoidosta. Sen sijaan nuorten ryhmä, jonka määrä on helposti sel-
38052: on suunnitelmallinen ja maksuton hampai- vitettävissä kuntien vajaamieliskortistoista.
38053: den tarlkastus ja hoito yhteiskunnan puolesta Jotta hoito olisi tehokasta ja jotta voitai-
38054: järjestämättä oppivelvollisuuden suorittami- siin varmistua siitä, ettei hoito myöhemmin
38055: sesta vapautettujen kotona olevien vajaa- mene osaksi hukkaan, olisi hammashoito
38056: mielisten lasten ja nuorten osalta. U!lotettava ko$kemaan kaikkia kotona tai
38057: Vajaamielisten saattamista yhteiskunnan muualla avohuollossa olevia 5-17-vuotiaita
38058: järjestämän hammashoidon osalta tasaver- vajaamielisiä.
38059: taiseen asemaan muiden lasten ja nuorten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
38060: kanssa on pidettävä kansalaisten yhdenver- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
38061: taisuusperiaatteen vaatimana. Maamme kun- :toivomuksen,
38062: nat ovatkin jo useissa tapauksissa osoittaneet
38063: valmiutensa kyseisen hoidon järjestämiseen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38064: kouluhammashoidon laajuudessa, mutta nii- toimenpiteisiin lakisääteisen ham-
38065: den tulisi saada sitä varten valtionapua, niin mashoidon järjestämiseksi avohuol-
38066: kuin laissa kansakoulujen hammaslääkärin- lossa oleville vajaamielis~'lle koulu-
38067: toimesta on säädetty. Samalla tuettaisiin hammashoidon laajuudessa ja sen mu-
38068: perheiden taloudellisia mahdollisuuksia va- kaisin valtionapuperustein.
38069: Helsingissä 29 päi'vänä huhtikuuta 1966.
38070:
38071: Ilmo Pa.a.nanen. A·V. Perheentupa..
38072: 876
38073:
38074: VI,49. - Toiv.al. N: o 345.
38075:
38076:
38077:
38078:
38079: Paasivuori ym.: Esikouluikäisten 6-vuotiaiden saattamisesta
38080: ilmaisen hammashoidon piiriin.
38081:
38082:
38083: E d u s k u n n a 11 e.
38084:
38085: Kansakoululaisten hammashoitoon on män vuoksi hammastarkastukset ja hammas-
38086: maassamme kiinnitetty kiitettävää huomiota. hoito olisi ulotettava jo kaikkiin 6-vuotiai-
38087: Jo yli 50 vuotta sitten kunnat perustivat siin. Tässä iässä lapsi saa ensimmäiset py-
38088: ensimmäiset hammashoitola.nsa. Valtiovallan syvät hampaansa, joiden .terveydestä olisi pi-
38089: taholla on saatu aikaan vuonna 1957 voi- dettävä alusta lähtien hyvää huolta. Se
38090: maan tullut laki, joka velvoittaa kunnat vuo- muodostuisi tärkeäksi tekijäksi koko kanrsan-
38091: teen 1967 mennessä järjestämään kansakou- .terveystyönkin kannalta katsoen. Asian hoi-
38092: lulaisilleen mahdollisuuden saada ilmaista taminen ei varmaan muodostuisi :taloudelli-
38093: hammashoitoa. Useimmat kunnat ovat ulot- sestikaan ylivoimaiseksi, koska 6-vuotiaiden,
38094: taneet maiksuttoman hampaiden tarkastulk- eli esikouluikäisten hammastarkastukset ja
38095: sen ja hoidon koskemaan muitakin oppivel- -hoito voitaisiin suorittaa kansakoululaisille
38096: vollisuusikäisiä. Lisäksi lastentarhojen alle varatuissa hammashoitotiloissa käyttämällä
38097: oppivelvollisuusikäisetkin on saatettu ainakin jo olemassa olevaa henkilökuntaa ja teknil-
38098: eräissä kaupungeissa maksuttoman hammas- listä hammashoitovälineistöä. On myös otet-
38099: hoidon piiriin. tava huomioon, että riittävän ajoissa aloi-
38100: Siitä huolimatta, että lasten hammaStar- tettu hammashoito vähentäisi huomattavasti
38101: kastukseen ja -hoitoon on edellä kerrotulla hoidontarvetta var.ttuneempien oppivelvolli-
38102: tavalla kiinnitetty huomiota, on kuitenkin suusikäisten keskuudessa, jolloin se merkit-
38103: mm. hammasmätä suuresti lisääntynyt. Tämä sisi myös .taloudellista säästöä. Eräät kunnat
38104: onkin lkaitkkein levinneimpiä sairaulksia las- ovat jo käytännössä :toteuttaneet esikoulu-
38105: ten hampaistossa tuhoten esim. hammaskm- ikäisten 6-vuotiaiden hammastarkastusta ja
38106: teen ja hammasluun. Ellei vioittuneita ham- -hoitoa ja olleet myös tyytyväisiä kokeilun
38107: paita ajoissa korjata, saattaa mätä levitä antamiin :tuloksiin.
38108: yhä syvemmälle ja lopuksi ns. hammasyti- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
38109: meen ja sitä !kautta verenlkiertoon, jOlloin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38110: se aiheuttaa häiriöitä myöskin yleisvoinnissa. vomuksen,
38111: Kun on ,tutkittu kansakoulujen ensimmäis-
38112: ten luokkien oppilaita, on sadan ~apsen jou- että halUtus tutkituttaisi 6-vuotiai-
38113: kosta saattanut' löytyä yksi ainoa, jolla on den esikouluikäisten hammashoi-
38114: täysin terveet hampaat. Monien 7-vuotiaiden don tarpeen ja merkityksen sekä an-
38115: uudetkin hampaat ovat jo niin pitkälle pi- taisi esityksen heidän saattamises-
38116: laantuneita, ettei niitä enää voi edes kor- taan ilmaisen fhammashoidon piiriin.
38117: jata, vaan ne on kokonaan poistettava. Tä-
38118: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
38119:
38120: Tyyne Pa.asivuori. Sulo Bostila..
38121: Uljas Mäkelä. Sylvi Siltanen.
38122: Edit Terästö. Arvo Salo.
38123: Meeri Ka.la.vainen. Bror Lillqviat.
38124: Veikko Mattila. Aune Salama..
38125: Margit Bskma.a.
38126: 876
38127:
38128: VI,50. - Toiv.al. N: o 346.
38129:
38130:
38131: E. Räsänen ym..: Lääninhammaslääkärin virkojen perusta-
38132: misesta.
38133:
38134: Eduskunnalle.
38135:
38136: Kansakoululaisten hammashoito on jo Lääninhammaslääkärillä tulisi olemaan
38137: kohta 10 vuotta kuulunut lainsäädännön myös tärkeä tehtävä ns. ennakolta ehkäise-
38138: piiriin ja se on :tänä aikana kehittynyt val- vän ja valistavan hammashoidon toteuttami-
38139: tavasti. Täillä hetkellä jo n. 60 % maamme sessa maakunnissa. Tutkimustulosten mu-
38140: kansakoululaisista saa lakisääteistä suun ja ilraan huolellisesti suoritettu enn~ohoito
38141: hampaan hoitoa ja siihen käytetään valtion säästää valtion varoja suuria määriä, mutta
38142: varoja vuosittain vähintään 8 milj. mk. koska ennakkohoitoa ei ole kyetty järjestä-
38143: Tämä rahamäärä on kuitenkin huomatta- maan, onhan hammashoito-organisaatiota
38144: vasti kasvamassa. Tämän lisäksi on ole- johtamassa, valvomassa ja ohjaamassa ai-
38145: massa suunnitelmia ja on myöskin tehty noastaan yksi ylimääräinen ylilääkäri lää-
38146: eduskunta-aloitteita alle kouluikäisten ham- kintöhallituksessa, on tämä ennakolta ehkäi-
38147: mashoidon saamiseksi lakisääteiseksi. Koke- sevä puoli jäänyt kokonaan järjestämättä.
38148: mukset ovat osoittaneet, että samalla kuin Edellämainittu lääninhammaslääkärin
38149: hammashoito laajenee ja yhä suuremmat toiminta on katsottu erittäin tarpeelliseksi
38150: määrät hammaslääkäreitä tulee lakisääteisen esim. Ruotsissa. .Siellä toimii tällä hetkellä
38151: hammashoidon antajiksi olisi syytä tehostaa ns. hammashoidon tarkastajina 24 hammas-
38152: myöskin hammashoidon .valvontaa. Hammas- lääkäriä ja heidän toimintansa laajentuessa
38153: lääkärit eivät kykene aina organisoimaan heidän lukumääräänsä on jo ehdotettu li-
38154: työtäm~ä sillä tavalla, että se olisi tarkoi-
38155: sättäväksi.
38156: tuksenmukaisinta; ja sitäpaitsi säästyttäisiin
38157: monilta rturhilta kyselyiltä ja mahdollisilta Norjassa lääkintöhallitustamme vastaavan
38158: epäselvyyksiltä laskutuksissa, jos läänin por- hälsodirektoraatin alaisena toimii lääneissä
38159: taassa olisi hammaslääkäreitä, lääninham- toistaiseksi 9 hammaslääkäriä, minkä lisäksi
38160: maslääkäreitä, jotka kykenisivät neuvomaan, Oslossa ja Bergenissä on itsenäisesti ham-
38161: ohjaamaan ja valvomaan sosiaalista ham- mashoitoasioista vastaava hammaslääkä-
38162: mashoitotyötä tekevien hammaslääkäreitten rijohtaja ja hammashoidon tarkastajat. Yh-
38163: toimintaa. Tällaisille hammaslääkäreille, teenvetona voidaan todeta, että Ruotsissa
38164: jotka toimisivat läänin portaassa läänin- :toimii sosiaalisen hammashoidon johto- ja
38165: hammaslääkäreinä, olisi va~sin suuri työ- valvontatehtävissä yli 30 hammaslääkäriä,
38166: maa myös kuntien neuvonantajina hammas- Norjassa alun toistakymmentä ja meillä
38167: hoitoasioita järjestettäessä. Tällä hetkellä Suomessa 1 hammaslääkäri.
38168: kunnat suunnittelevat ja rakentavat koulu- Edellä olevan perusteella esitämmekin
38169: hammashoitolat ja vastaanottohuoneistot ai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38170: van itsenäisesti ilman, että heillä on min-
38171: käänlaista keskitettyä apua tämän :toimin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
38172: nan järjestelyssä. Lääninhammaslääkäri toimenpiteisiin lääninhammaslääkä-
38173: valtion virkamiehenä tulisi edistämään kun- rin virkojen aikaansaamiseksi maa-
38174: tien toimintaa asiallisten kouluhammashoito- hamme. ·
38175: olosuhteiden aika~aamiseksi.
38176: Helsingissä 26 päivänä· huhtikuuta 1966.
38177:
38178: Eino Räsänen. Aulis SUeäkangas.
38179: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
38180: Aa.ro Lintilä.
38181: 877
38182:
38183: VI,51.- Toiv.al. N:o 347.
38184:
38185:
38186:
38187:
38188: Siltanen ym. : Ehkä.isevän hammashoitotoiminnan toteuttami-
38189: sesta.
38190:
38191:
38192: Ed u s kun n a ll e.
38193:
38194: Paikattu hampaisto, vajaasta hampaistosta miselle oikealle, ~terveelliselle pohjalle tulisi
38195: puhumattakaan, ei ole koskaan virheettömän luonnollisesti perustua vapaaehtoisen sokerin
38196: veroinen. Täten keinot, joilla hammastautien säännöstelyyn, jonka pohjana olisi sokerin
38197: esiintymistä voidaan estää tai vähentää, ovat järkevään käyttöön tähtäävä valistustoiminta.
38198: vielä paljon arvokkaampia kuin ne keinot, Äskettäin julkisuuteen .tulleen hammaslääkä-
38199: joilla joko korjataan jo syntyneitä vikoja, rikomitean mielestä olisi tehostettava myös
38200: poistetaan leukaluihin saakka levinneet tuleh- alaan liittyvää tutkimustoimintaa, koska ma-
38201: duspesälldreet tai aikaansaadaan hel,potusta keisten käytön yhteydessä saattaa olla mah-
38202: kipuun. Tämän lisäksi voidaan hammastau- dollista suhteellisen yksinkertaisin keinoin
38203: tien ehkäisevä toiminta katsoa varsin mer- vaikuttaa sokerin vahingollista vaikutusta vä-
38204: kitykselliseksi yksinomaan taloudellistenkin hentävä.sti.
38205: näkökohtien perusteella. Erittäin runsaitten tutkimustulosten valossa
38206: Parin viimeisen vuosikymmenen aikana on on myös nykyään mahdollista lisätä hampaan
38207: erikoisesti hammasmädäri. eli ha:mmasikarielk- 'vastustuskykyä. On todettava, että tässä suh-
38208: sen torjuntaa varten luotu erinomaiset mah- teessa p!}rhaat tulokset on saavutettu fluori-
38209: dollisuudet, joskin on todettava, että saatu- · y'hdiste:iltä ikäy.ttämäM.ä. Eritoten fluorin li-
38210: jen tulosten soveltaminen käytäntöön on esi- sääminen juomaveteen on osoittautunut erit-
38211: merkiksi Suomessa laiminlyöty miltei koko- täin tehokkaaksi lkeindksi. Eri lääketieteen
38212: naan. Hammaskarieksen ennakolta ehkäisevä alojen asiantuntijat ovat todenneet, että 1-
38213: toiminta on kehittynyt !koska hamma.Skarielk- 1.5 mg fluoria litrassa vettä vähentää ham-
38214: sen syyt ja siihen liittyvät biokemialliset masmätää jopa 60-prosenttisesti. Vaikutus on
38215: ilmiöt tunnetaan jo melko tarkoin. Niinpä sama, olivatpa fluorisuolat luonnostaan ve-
38216: tiedetään varmuudella, että karies on bak- dessä tai siihen keinotekoisesti lisättyjä. V.
38217: teerien aiheuttama. Näiden elintoimintojen 1963 laskettiin kaikkiaan 71 milj. henkilön
38218: edelly.tyksenä on sopivan elatusaineen, lä- maailmassa käy.ttävän keinotekoisesti fluorat-
38219: hinnä käymiskelpoisten hiilihydraattien riit- tua vettä. Suomessakin fluoria lisätään ve-
38220: tävä saanti. Siksi pitäisi pyrkiä rajoittamaan teen Kuopiossa, kun taas rapakivialueilla,
38221: ykspuolisten ravintoaineiden, kuten sokerin eräillä paikkakunnilla Länsi- ja Kaakkois-
38222: ja makeisten sekä runsaasti sokeriaineita si- Suomessa fluoria on luonnostaan kaivovesissä
38223: sältävien leipomotuotteiden ja virvoitusjuo- aina 2.5 mg/litra asti. Näillä alueilla esiln-
38224: mien käyttöä nimenomaan toistuvasti nautit- tyykin hammasmätää huomattavasti vähem-
38225: tujen välipalojen muodossa. Sokerin säännös- män kuin muualla Suomessa.
38226: telyn karieksen esiintymistä huomattavasti Jotta ihmiset osaisivat käy.ttää hyödykseen
38227: vähenrtävästä vaikutuksesta on runsaasti ehkäisevän hammashoidon mahdollisuuksia ja
38228: havaintoja mm. sota-ajalta, jolloin sokerin- ymmärtäisivät paremmin myös suun ja ham-
38229: käyttöä jouduttiin useassa maassa pakosta paiden puhtaanapidon merkityksen, olisi
38230: rajoittamaan. Säännöstelyvaiheen . päätyttyä meillä kiinnitettävä entistä suurempaa huo-
38231: on vastaavasti todettu hammaBkarielksen esiin- mi(}ta hammashoidolliseen valistustoimintaan.
38232: .tymisen lisääntyneen entiseen määräänsä ja Vaikkakaan sen tuloksia ei voida arvioida ra-
38233: yli.ttäneenkin sen. On selvää, että ravinto- hassa eikä sen vaikutusta voida mitata esim.
38234: aineiden liian yksipuolisen nauttimisen ohjaa- hammasmädän ja muiden hammastautien vä-
38235: 878 VI,51. - Ehkll.isevll. ham.paa.nhoito.
38236:
38237:
38238: henemisenä, on ilmeistä, että oikein suoritet- :tensuojeluliitto, Samfundet Folkhälsan i
38239: tuna, toistuvana ja jatkuvana toimintana Svenska Finland, iLastensuojelukeskusliitto
38240: ~sekä psykologisesti oikein esitettynä sen vai- sekä pienessä määrin paikalliset terveyshoito-
38241: kutukset eivät voi olla merkityksettömät, vaan viranomaiset ja hammaslääkärijärjestöt.
38242: se ilmenee suun hygienian parantumisena ja Valistustoiminta on meillä melkein yksin-
38243: haluna korjauttaa hampaita entistä parem- omaan keskittynyt kansakoululapsiin sekä
38244: min. Muilla aloilla vastaavasta toiminnasta osittain heidän vanhempiinsa ja opettajiinsa.
38245: on hyviä kokemuksia (.tuberkuloosi, lasten Mielestämme tämä toiminta pitäisi ulottaa
38246: kuolleisuus jne.). koko kansaa koskevaksi ja sen tulisi alkaa jo
38247: Hammashoidolliseen valistustyöhön ovat äitiys.. ja lastenneuvoloissa.
38248: eri maissa kiinnittäneet huomiota hammas- Kaiken edellä esitetyn perusteella esitämme
38249: lääkärijärjestöt, sairaskassat siellä, missä kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
38250: missä hammashoito kuuluu niiden ohjelmaan, toivomuksen,
38251: sekä vapaaehtoiset terveydenhoitojärjestöt.
38252: Edellä mainittujen lisäksi sitä ovat taloudel- että hallitus kiireellisesti ryihtyisi
38253: lisesti tukeneet osittain suurteollisuus, ham- toimenpiteisiin ehkäisevän ja valista-
38254: mastahna- ja hammasharjateollisuutta edus- van hammashoidon tehostamiseksi
38255: tavat liikemiespiirit sekä valtio siellä, missä maassamme ja että halli'ius asettaisi
38256: hammashoito on joko osittain tai kokonaan komitean tutkimaan ja suunnittele-
38257: kansallistettu. maan m.aamme ehkäisevän hammashoi-
38258: Suomessa hammashoidollista valistustoi- totoiminnan toteuttamistapoja.
38259: mintaa ovat suorittaneet Mannerheimin Las-
38260: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
38261:
38262: Sylvi Siltanen. Voitto Hellsten. Va.lto Käkelä..
38263: Meeri Kalava.inen. Ilmari Linna. Sulo Hostila..
38264: Sinikka. Luja. Esko Niskanen. K. F. H.a.apasa.lo.
38265: Edit Terästö. Reino Breilin. Antero Väyrynen.
38266: Aune Sa.lama.. Tyyne Paasivuori. Veikko Helle.
38267: Lyyli Aalto. Ka.Ue Matilainen. Margit Eskman.
38268: 879
38269:
38270: VI, 52. - Toiv.a.l. N: o 348.
38271:
38272:
38273:
38274:
38275: Forsius ym..: Eläinsuojelulain puutteellisuuksien poistami-
38276: sesta.
38277:
38278:
38279: Ed u s kun n a 11 e.
38280:
38281: Nykyinen eläinsuojelulakimme on monessa tuihin, edellä kosketeltuihin yksilöiden tekoi-
38282: kohden korjauksen ja uudistuksen tarpeessa. hin ja laiminlyönteihin. Varsinkin näiden :te
38283: Sen voimaantulosta kuluneet runsaat 20 kojen ennakolta estämiseksi olisi yhteiskun-
38284: vuotta ovat tuoneet siksi paljon muutoksia nan valvontamahdollisuuksia nykyisestä te-
38285: sekä teknillisen että taloudellisen elämän mo~ hostettava. Voimassa olevan lainsäädännön
38286: ninaisilla aloilla, etteivät ne ole voineet olla mukaan ei nimittäin poliisilla tai eläinsuoje-
38287: vaikuttamatta myös niihin jokapäiväisen elä- luvalvojana ole mahdollisuutta puuttua il-
38288: män ilmiöihin, joiden valvominen ja ohjaami- meiseen törkeätäkin laiminlyöntiä todista-
38289: nen kuuluu luontokappaleiden suojaamistoi- vaan tapaukseen, ennenkuin hän toteaa eläi-
38290: miin. Vailkkallrin. eräisiin epälkohtiin on osi~t men olevan niin kurjassa tilassa, että se on
38291: tain puututtu asetusteitse, kuten on tapahtu- joko tapettava tai toimitettava hoitQa saa-
38292: nut mm. eläinten kuljetuksesta moottoriajo. maan.
38293: neuvoilla v. 1955 annetuin asetuksin, jää la- Sanotun perusteella ehdotamme kunnioit-
38294: kiin vielä useassa suhteessa täydentämisen va- tavasti eduskunnan !hyvälksyttäväksi toivo-
38295: raa ja vain itse lain eikä ainoastaan asetuk- mulksen,
38296: sen säännöksin korjattavia puutteellisuuksia.
38297: Edellä kosketeltu kehitys ei ole pysähtynyt että >hallitus ensi Wassa antaisi
38298: ainoastaan aineellisen elämän alalla havaitta- Eduskunnalle esityksen laiksi, jossa
38299: viin muutoksiin, vaan sen vaikutukset huo- muuttuneita ja kehittyneitä olosuh-
38300: mataan myös yleisessä ajattelutavassa ja ai- teita vastaavasti eläinsuojelulain eläin-
38301: kaisemmilta vuosilta muuttuneessa suhtautu- ten swojelua t'Urvaavia säännöksiä iäy-
38302: misessa luontokappaleiden suojeluun. Yhteis- dentämällä ja valvontaa tehostamalla
38303: kunnan odotetaan nykyistä enemmän puuttu- poistettaisiin siinä nykyisin vallitsevat
38304: van valvovalla kädellään epäkohdiksi katsot- p'Uutteellisuudet.
38305: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
38306:
38307: Saara Forsius. Irma Hama.ra. Aili Vaittinen.
38308: 880
38309:
38310: VI,53.-Toiv.al. N:o 349.
38311:
38312:
38313:
38314:
38315: Eskelinen ym.: Maakunnallisten eläinlääketieteellisten labora-
38316: torioiden perustamisesta..
38317:
38318:
38319: E· d u s k u n n a 11 e.
38320:
38321: Eläinlääkintähuollon kehittäminen edellyt- Sovelletun tutkimuksen piirissä toimiville
38322: tää tällä alalla työskentelevien ammattimies- klooillisiHe laboratorioille on välttämätöntä,
38323: ten työolosuhteiden parantamista. Tarvitaan että ne ovat kiinteässä yhteydessä käytännön
38324: eläinlääJketietoollisiä Ikiiinisiä [aboratorioita, olosuhteisiin.
38325: joissa eläinlääkäreiden valvonnassa voitaisiin Eduskunnan talousvaliokunta on aikaisem-
38326: suor.ttaa eläinten sekä laboratorioon lähete- min tehdyn aloitteen perusteella käsitellyt
38327: ,tyn materiaalin kliinisiä tutkimuksia. Tut- .tätä kysymystä ja .todennut, että "eläinlääke-
38328: kimusten. avulla pyrittäisiin lähinnä torju- tieteellisten laboratorioiden perustaminen
38329: maan eläinten puutos- ja aineenvaihdunta- näyttää perustellulta."
38330: tauteja. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
38331: Yhteistyö.ssä maataloudellisten koelaitosten taen eduskunnan hyväksyttäväksi :toivomuk-
38332: ja neuvontajärjestöjen kanssa kliinisten labo- sen,
38333: ratorioiden tulisi antaa tarvittavia tietoja ja
38334: lausuntoja kotieläinhoitoon liittyvistä ajan- että hallitus antaisi Eduskunnalle
38335: kohtaisista kysymyksistä. Ne voisivat toimia esityksen maakunnallisten eläinlääke-
38336: myös yhdysaliminä biolääketieteen ja maata- tieteellisten kliinisten laboratorioiden
38337: louden välillä. perustamisesta maahamme.
38338: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
38339:
38340: Katri Helena Eskelinen. Wiljam Sarjala. Eino Räsänen.
38341: Sylvi Halinen. Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen.
38342: Sylvi Saimo. Aaro Lintilä. Tahvo Rönkkö.
38343: Nestori Kaasalainen.
38344: 881
38345:
38346: VI, 54. - Toiv.al. N: o 350.
38347:
38348:
38349:
38350:
38351: Uusitalo ym.: Määrärahasta eläinlääkärien sairasmatkoista
38352: aiheutuvien kustannusten osittaiseksi korvaamiseksi valtion
38353: varoista.
38354:
38355:
38356: H d u s k u n n a ll e.
38357:
38358: Eläinlääkintähuo1to maassamme olisi pi- rantaa eläinlääkärin saantimahdolHsuutta ja
38359: kaisen uudistamisen ja parantamisen :tar- säästyä monilta suurilta menetyksiltä, mitä
38360: peessa. Eläinlääkäriverkosto on hyvin harva, eläinten sairaus aiheuttaa. Eläinlääkintö-
38361: eläinlääkäriä ei :saada aina välttämättömään huoltoa ei yksistään tällä toimenpiteellä saa-
38362: tarpeeseen ja matkojen ollessa pitkät, eläin- teta nykyajan tarpeita vastaavaksi. Lisäksi
38363: lääkäriä ei kyetä kustantamaan läheskään tarvitaan enemmän eläinlääkäreitä tahi muita
38364: kaikkiin sairaustapaukisiin. Toisaalta eläinsai- eläinlääkintäkoulutuksen saaneita henkilöitä
38365: raudet ovat lisääntyneet huolestuttavassa siinä määrin, että jokaiseen pitäjään tulee
38366: määrin. Nämä tekijät yhdessä velvoittavat vähintään yksi eläinlääkintäasioita tunteva
38367: kiinnittämään erikoista huomiota eläinlääkin- henkilö. Kun tämän järjestelyn toteuttami-
38368: tähuollon tehostamiseen. nen vie useita vuosia, olisikin alkuratkaisuna
38369: Valtiovallan huomiota on kiinnitetty jo ai- otettava käytäntöön komitean osamietinnössä
38370: kaisemminkin mainittuun epäkohtaan. ehdottarua matkakustannusten osittainen kor-
38371: Vuonna 1952 eduskunta lausui toivomuksen vaaminen valtion varoista. Jos valtion va-
38372: hallitukselle .eläinlääkintähuollon parantami- roista korvattaisiin eläinlääkärien matkaku-
38373: sesta. Vuonna 1955 valtioneuvosto asetti ko- lut esim. yli 10 km: n ylittäviltä matkoilta,
38374: mitean tutkimaan mainittua asiaa ja seuraa- parannettaisiin tällä toimenpiteellä melkoi-
38375: vana vuonna komitea jätti osamietinnön sesti eläinlääkintähuoltoamme ja helpotettai-
38376: eläinlääkintähuollo:sta. Siinä ehdotetaan mm., siin karjanomistajien taloudellista asemaa.
38377: että eläinlääkärinavun saannin tehostami- Edellä olevaan viitaten Eilidotamme kun-
38378: seksi maksettaisiin kotieläiminä pidettyjen nioittaen ,eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38379: eläinten sairauden tai niitä kohdanneen tapa- muksen,
38380: turman vuoksi tehdystä matkasta määrätyin
38381: edellytyksin korvausta vatlion varoista. että hallitus ottaisi vuoden 1967
38382: Komitean ehdotusta matkakustannusten tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
38383: korvaamisesta on pidettävä oikeaan osuneena rahan eläinlääkärien sairasmatkoista
38384: ja oikeudenmukaisena ratkaisuna. Jo tällä aiheutuvien kustannusten osittaiseksi
38385: toimenpiteellä voitaisiin huomattavasti pa- korvaamiseksi valtion varoista.
38386: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
38387:
38388: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen.
38389: Mauno Pohjonen. Veikko Savela.
38390: Toivo Antila.
38391:
38392:
38393:
38394:
38395: 111 E 529j66
38396: 882
38397:
38398: VI,55.- Toiv.al. N:o 351.
38399:
38400:
38401:
38402:
38403: Weckman ym.: Tutkimuksen toimittamisesta alle kouluikäis-
38404: ten lasten maksuttomasta terveydentt'lan tarkkat.'lusta.
38405:
38406:
38407: E d u s k u n n a II e.
38408:
38409: Maassamme on noin puoleen miljoonaan viin tapauksiin. Monesti on saatu todeta, että
38410: nouseva määrä alle kouluikäisiä lapsia. Näi- lääkärin luona käynti olisi pitänyt suorittaa
38411: den terveydentilan tarkkailusta huolehtivat jo aikaisemmin. Tämän laiminlyönnin joh-
38412: kunnalliset lastenneuvolat. Tilastot v. 1957 dosta hoitokustannukset voivat muodostua
38413: osoittavat kuitenkin, että jokaista alle koulu- erittäin kalliiksi tai pahimmassa tapauksessa
38414: ikäistä lasta kohden on vain 2,5 neuvolakäyn- sairaus ei ole enää autettavissa.
38415: tiä. Tämä käyntien vähälukuisuus johtuu Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että vain
38416: siitä, .että neuvolatoiminnasta nykyisellään ei harvassa tapaukisessa alle kouluikäiset lap-
38417: ole katsottu olevan sitä hyötyä, mikä sillä set pystyvät itse selvittämään tautinsa oi-
38418: pitäisi olla varsinkin vauva-asteen jälkeen, reita.
38419: ottaen huomioon sen valtavan koneiston, joka Jotta tilanteeseen saataisiin ratkaiseva pa-
38420: tarkoitusta varten on maassamme luotu. rannus, pitäisi alle kouluikäisten lasten olla
38421: Vakavana epäkohtana on esim. se, että neu- mahdollista aina turvautua lääkäriin huolta
38422: volaissa ei anneta sairaille lapsille apua ja aiheuttavien oireiden ilmetessä ja saada vält-
38423: onpa suorastaan kielletty tuomasta sairaita 'tämätön lääkärin- ja poliklinikkahoito mak-
38424: lapsia neuvoloihin, vaikka kyseessä ei olekaan suttoma;sti. Olisi syytä harkita, eikö jo olevaa
38425: tarttuva tauti. neuvolaverkostoa voitaisi käyttää apuna ja
38426: Jos neuvolatoiminta olisi kehitetty sellai- niiden toimintaa tässä mielessä kehittää ja
38427: selle asteelle, että se huolehtisi paitsi alle kou- laajentaa ja ellei näin voitaisi menetellä, niin
38428: luikäisten lasten terveydentilan tarkkailusta, jotain muuta mahdollisuutta käyttäen.
38429: myös maksuttoma:sta lääkärin- ja mahdolli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
38430: sesta poliklinikkahoidosta sairaustapauksissa, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38431: niin se varmaan vastaisi paremmin tarkoitus-
38432: taan ja lasten yleinen terveydentilanne maas- että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
38433: samme paranisi huomattavasti. suuksia alle kouluikäisten, vauva-as-
38434: Lasten käyttäminen yksityisesti lääkärissä tetta varttuneempien lasten maksutta-
38435: 'tietää suuria lisämenoja perheille ja varsin- musta terveydentilan tarkkailusta sekä
38436: kin vähävaraisissa perheissä tällaiset käynnit sairaustapauksissa lääkärin- ja polikli-
38437: joudutaan rajoittamaan vain aivan pakotta- nikkahoidosta.
38438: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
38439:
38440: Kaisu Weckman. Paavo Lagerroos.
38441: Aulis J'uvela. Väinö R. Virtanen
38442: Lauha Månnistö. Pauli Räsänen.
38443: Pauli Puhakka. Pekka Silander.
38444: 883
38445:
38446: VI,56. - Toiv.al. N: o 352.
38447:
38448:
38449:
38450:
38451: Siiskonen ym. : Alle 16-vuotiaiden lasten sairaalahoitopäivä-
38452: maksun alentamisesta.
38453:
38454:
38455: Eduskunnalle.
38456:
38457: V. 1958 hallitus antoi asetuksen, jolla sai- että juuri vähävaraisissa perheissä lapsiluku
38458: raaloiden hoitopäivämaksu aikuisten osalta on keskimääräistä suurempi. Tämänlaatuisen
38459: korotettiin 400 markasta 600 markkaan hoi- rasituksen lisääminen ei saisi missään tapauk-
38460: tovuorokautta kohti. Samalla asetuksella ko- sessa leimata yhteiskunnan toimenpiteitä.
38461: rotettiin alle 16-vuotiaiden lasten hoitopäi- Hoitomaksu yleisissä sairaaloissa on nykyi-
38462: vämaksu aikaisemmasta 200 markasta 600 sin 6 mk hoitovuorolkaudelta. Pidämme oikeu-
38463: markkaan. den- ja kohtuudenmukaisena, että alle 16-vuo-
38464: Näin hallitus kumosi asetuksenaan lähes tiaiden lasten hoitopäivämaksu määrätään sa-
38465: 100 vuotta vallinneen perinteen. Samalla se man suhteen mukaan aikuisten hoitopäivä-
38466: poikkesi huomattavasti siitä meillä yleisesti maksuun kuin mitä se oli ennen 29. 8. 1958
38467: hyväksytystä ja toteutetusta käytännöstä, annettua asetusta.
38468: jolla on pyritty kiinnittämään erikoista huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
38469: miota lasten ja nuorten terveyden- ja sairau- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38470: denhoitoon, jonka on todettu luovan pohjaa
38471: terveelle yhteiskuntakehitykselle. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38472: Lasten sairaalamaksujen huomattavan toimenpiteisiin alle 16-vuotiaiden las-
38473: suuri korotus on saattanut monet perheet ta- ten sairaalahoitopäivärnaksun alenta-
38474: loudellisiin vaikeuksiin. Näin erityisesti siksi, miseksi kolmeksi markaksi.
38475: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
38476:
38477: Aili Siiskonen. T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen.
38478: 884
38479:
38480: VI, 57. - Toiv.al. N: o 353.
38481:
38482:
38483:
38484:
38485: Weckman ym..: Lasten sairaalahoitopäivämaksun määräämi·
38486: sestä puoleksi aikuisten maksusta.
38487:
38488:
38489: E d u s k u n n a 11 e.
38490:
38491: Noin sadan vuoden ajan o:n hoitopäivä- kuntien liiton paheksuva kanta tähän muu-
38492: maksu valtion sairaaloissa ollut lapsista tokseen. Suomen Kaupunkiliitto on sillä kan-
38493: alempi kuin aikuisista. V. 1896 määrättiin nalla, että lapsialennusperiaate pitäisi saat-
38494: se puoleksi aikuisten maksusta. Tätä periaa- taa jälleen sairaaloi•ssa voimaan. Se on lähet-
38495: tetta on jatkuvasti johdonmukaisesti nouda- tänyt asiasta kirjelmän mm. 7. 4. 1960 valtio-
38496: tettu. Rahan arvon alentumisen johdosta on neuvostolle ja toinen 2. 8. 1961 sisäasianmi-
38497: sairaalamaksuja korotettu useinkin, mutta nisteriölJe. Niissä K!aupunkiliitto ehdottaa
38498: aina on lapsialennus säilytetty viime aikoihin 'k:eskuss1,1.iraaloissa suoritettavista maksuista
38499: asti. Valtion esimerkkiä seuraten ovat myös annetun asetuksen muuttamista siten, "että
38500: kunnat ottaneet sairaaloissaan käytäntöön sa- hoitopäivämaksu lapsesta määrättäisiin puo-
38501: man suuruisen lapsialennuksen. h~ksi aikuisten malksuista". KaupunkiHitto
38502:
38503: Kun sairaalalaki astui voimaan v:n 1957 on perustel:lut eihdotustruan mm. sillä, että
38504: alusta ja sen johdosta annettiin asetus kes- "alhaisilla sairaa:lamaksuilla on sekä sosiaali-
38505: kussairaaloissa suoritettavista maksuista politiikassa että käytännössä katsottu olevan
38506: (682/56) tuli vanha lapsialennusperiaate !kansan terveyttä edistävä vaikutus. Tämä
38507: myös voimaan kuntainliittojen keskussairaa- ikoslkee varsinhln tulevaa sukupolvea ja siis
38508: loiden ja yliopistol:Egten keskussairaaloiden lapsia. Kun lasten sairaalahoidosta perittä-
38509: osalta. HoitopäivämaJksuiksi määrä:ttiin III vät maksut ovat rittävän alhaiset, poistuu se
38510: 'luokassa ahle 15-vuotiaista lapsista 200 mk vaara, .että vanhemmat laimirrlyövät lastensa
38511: ja muista potilaista 400 mlk. saattamisen sairaalahoitoon tästä aiheutuvien
38512: kustannusten vuoksi."
38513: V. 1958 tuli yllättävä muutos, kun asetuk- Käy.tettävissä olevien tilastojen mukaan
38514: silla (382-389/58) kumottiin lapsialennus- sairaaloissa olevista alle kouluikäisistä lap-
38515: periaate sairaalamaksujen alalla ja hoitopäi- sista on noin 20% joutunut olemaan hoidossa
38516: vämaksu määrättiin valtion siviilisairaaloissa yli kuuikauden ja noin 10 % yli 'kolme kuu-
38517: ja keskussairaaloissa III luokassa lapsesta sa- kautta. Kouluikäisten osalta on yli kuukau-
38518: mak,si kuin aikuisesta; nimittäin 600 mk: ksi. den :sairaalassa olleita 25 % ja yli kolme kuu-
38519: Lasten sairaalamaksut korotettiin täten yht- kautta olleita 14 %. Mitä pitemmäksi sairaa-
38520: äkkisesti 200 %. Uusi asetus astui voimaan 1 lassaoloaika muodostuu, sitä enemmän kiireh-
38521: päivänä lokakuuta 1958. ditään lasta pois maksuvaikeuksien vuoksi.
38522: Kunnat ovat pyrkineet tulkitsemaan sai- Samaan aikaan, kun monissa muissa maissa
38523: raalalakia siten, että hoitopäivämaksun tulee ·on siirrytty tai pyritään siirtymään maksut-
38524: olla myös kunnan 1sairaaloissa sama kuin kes- tomaan sairaalahoitoon, kuljetaan meillä
38525: lmssairaaloissa. Ne ovat myös korottaneet tässä suhteessa taaksepäin. Tällaiseen ei ole
38526: sairaalamaksuja ja poistaneet lapsialennuk- mitään syytä, ei edes taloudellisesti, koska po-
38527: sen. Vain harvoissa kunnissa on, kuten esim. tilaiden hoitopäivämaksut ovat sittenkin vain
38528: Helsingissä säilytetty lapsilla muita alemmat pieni osa sairaalan kokonaiskustannuksista.
38529: hoitopäivämaksut. Tähän asiaan odotettiin korjausta sairausva-
38530: Kuntien taholta ei oltu vaadittu lapsialen- kuutuslain kautta. Koska sairausvakuutuslaki
38531: nusten poistamista. Mm. Maalaiskunta-leh- ei korvaakaan hoitopäivämaksuja ollenkaan,
38532: dessä (1958 s. 614-615) esitettiin Maalais- on tämä asia edelleen järjestämä.ttä.
38533: VI,57. ~ Weckman ym. 885
38534:
38535: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- loissa ja keskussairaaloissa suoritettti-
38536: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, vista maksuista annettujen asetusten
38537: muuttamiseksi niin, että lasten hoito-
38538: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti päivämaksu määrättäisiin puoleksi ai-
38539: toimenpiteisiin valtion siviilisairaa- kuisten maksusta.
38540: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
38541:
38542: Kaisu Weckman. Lauha Männistö. Paavo Lagerroos.
38543: Aulis Juvela. Pauli Puhakka. Väinö R. Virtanen.
38544: Pekka Silander.
38545: 886
38546:
38547: VI,58.- Toiv.al. N:o 354.
38548:
38549:
38550:
38551:
38552: Aalto ym.: 1'oimenpiteistä sydän- ja reumasairauksien ehkäi-
38553: semiseksi ja niiden hoidon tehostamiseksi.
38554:
38555:
38556: E d u s k u n n a II e.
38557:
38558: Vielä muutama vuosikymmen sitten pidet- ei tulisi aiheuttamaan valtiolle ja kunnille
38559: tiin suomalaisten kansallisonnettomuutena tu- paljoakaan lisäkustannuksia ottaen huo-
38560: berkuloosin suurta levinneisyyttä maahamme. mioon, että ne jo nykyisellään vastaavat suu-
38561: Määrätietoisen valistustyön, rokotusten ja rimmasta osasta sairaaloiden menoista.
38562: hyvien hoitomenetelmien ansiosta on .tämän Vaikka sairausvakuutuslaki turvaakin sairas-
38563: taudin luonne muuttunut. Sairaus enää har- tuneitten perheiden minimitoimeentulon, ai-
38564: voin johtaa kuolemaan. Nykyisten menetel- heuttaa sairaus pitkäaikaisuudellaan monen-
38565: mien ansiosta tämä tauti todetaan jo varhai- laisia ongelmia yksilöille ja perheille. Par-
38566: sessa vaiheessa ja sen tuhot pystytään torju. haassa työiässä sairastunut perheenhuoltaja
38567: maan. Sen sijaan ovat sydän- ja reumasairau- joutuu monta kertaa etsimään kevyempää
38568: det levinneet uudeksi kansallisonnettomuu- työtä ja ammattitaidottomana tämä ei aina
38569: deksemme. Sydän- ja verisuonten taudit joh. ole mahdollista. Yhtenäisen kuntouttamislain-
38570: tavat kuolleisuustilastoamme ja reumasairau- säädännön puuttuessa ei taas esim. sydänin-
38571: det invalidien tilastoa. Ne eivät tosin ole tart- validilla ole mahdollisuuksia nykyisen invali-
38572: tuvia tauteja, kuten tuberkuloosi, mutta nii- dihuoltolain aikana pitempiaikaiseen ammat-
38573: täkin voitaisiin määrätietoisella valistustyöllä tikoulutukseen. Sairauden johtaessa kuole-
38574: ennakolta ehkäistä ja tautien alkuvaiheessa . maan joutuvat kunnat usein huolehtimaan
38575: parantaa, jos asianosaiset ymmärtäisivät jälkeenjääneiden perheenjäsenten toimeentu.
38576: mennä aikanaan hoitoon. !osta.
38577: Tuberkuloosin vastustamistyössä kuten pa. Jos sydänsairauksien ja reuman vastusta-
38578: rantamisessakin on ollut viranomaisilla ja mistyöhön ja ehkäisyyn uhrattaisiin saman
38579: .työtä vapaaehtoisesti tekevien järjestöjen jä- verran huomiota, varoja ja työtä, mitä nyt
38580: senillä suurena apuna jo vuosikymmeniä ol- tapahtuu tuberkuloosinkin ehkäisytyöhön, us-
38581: lut ja parin muodonvaihdoksenkin läpikäy- komme, että monelle henkilölle selviäisi jo en-
38582: nyt tuberkuloosilaki, jossa on tarkkaan yksi- nakkoon vaara ja taipumus sairastua ko. tau-
38583: löitynä tuberkuloosin vastustamistyö, yksilöä teihin, jolloin asianosaiset osaisivat jo aika~
38584: koskevat säännökset sekä korvaukset ja val- naan vaihtaa työtä tai vähentää sitä, jolloin
38585: !11ionapu. Nyt voimassa olevassa laissa on jo he pystyisivät vielä ehkä vuosikymmeniä itse
38586: kaikille maamme tuberkuloosiin sairastuneille elättämään perheensä ja itsensä. Lisäksi tu-
38587: kansalaisille taattu ilmainen sairaalahoito ja lisi lisätä sairaalapaikkoja, joita varsinkaan
38588: Jäiilk:keet. Sen lisäksi ikrmnat malksavat paran- :roumasairaitten !kohdalla ei ole riittävästi. Sa-
38589: to1oista päässeille toiphlaHle vielä erikseen ns. moin myös hoidon pitäisi oUa ilmaista kai-
38590: toipilasrahaa. kille kansalaisille, kuten tuberkuloosipotilail.
38591: lakin on.
38592: Vapaaehtoisin järjestövoimin työskennel-
38593: lään jo varsin myönteisin tuloksin sekä sydän- Vaikka sairausvakuutuslaki auttaakin
38594: sairauksien että reuman ehkäisemiseksi ja pa- omalta osaltaan myös sydän- ja reumasairai-
38595: rantamiseksi. Tässä työssä päästäisiin kui- den toimeentuloa, tulisi valtion kiinnittää ny-
38596: tenkin nykyistä paljon parempiin tuloksiin, kyistä enemmän huomiota ja varoja näiden
38597: jos säädettäisiin erikseen näistäkin taudeista tautien ennakolta ehkäisyyn ja hoitoon, mitä
38598: ja niiden vastustamisesta laki. Toimenpide nykyisin tapahtuu.
38599: VI,58. - Aalto ym. 887
38600:
38601: Yllä ol-evaan viitaten ehdotamme eduskun- miseksi esim., antamalla erikseen sy-
38602: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, däntauti- ja reumalait, joissa toimen-
38603: piteet yksilöitäisiin samaan tyyliin
38604: että hallitus kiireellises-ti ryhtyisi kuin nykyisessä tuberkuloosilaissa teh-
38605: toimenpiteisiin sydän- ja reumasai- dään tuberkuloosin ja sen vastustami-
38606: rauksien ehkäisyn ja hoidon tehosta- misen suhteen.
38607: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
38608:
38609: Lyyli Aalto. U. H. Voutilainen.
38610: Uljas M'åkelä. Arvo Salo.
38611: Viljo Virtanen.
38612: 888
38613:
38614: VI,59.- Toiv.al. N:o 355.
38615:
38616:
38617:
38618:
38619: Flinck ym.: Määrärahasta Kangasalle Reumaliiton aloitteesta
38620: rakennetun reumasairaiden kuntouttamislaitoksen perusta-
38621: miskustannusten peittämiseen.
38622:
38623:
38624: E d u s k u n n a ll e.
38625:
38626: Maassamme arvioidaan olevan nykyisin n. Kuntouttamislaitoksen tilavuus on 7 300
38627: 250 000 reumatauteja sairastavaa henkilöä, ms, pinta-ala 2 100 m2 ja pohjakerrokseen
38628: joista n. 100 000: lla on pysyvää haittaa sai- on varattu mahdollisuudet kaikkeen asiantun-
38629: raudestaan. Reuma on näiden numeroiden va- tijoiden tarpeellisena pitämään fysikaaliseen
38630: lossa kansantaudeistamme kaikkein tuhoisin, hoitoon. Siellä on savihoito-, lääkekylpy-, pa-
38631: joka iskiessään useimmiten juuri työkykyi- raffiinihaude- ja lääkintävoimisteluosastot,
38632: sessä iässä oleviin ihmisiin aiheuttaa jatku- huoneet liikehoitoja ja UKW- ym. sädehoitoa
38633: vasti satamiljoonaluokkaa olevia kansantalou- varten sekä kahluu- ja vedenalaiskäsittelyal-
38634: dellisia tappioita. Lisäksi monet reumasairaat las. Askartelu ja myöhemmin ns. suojattu
38635: joutuvat työkyvy:ttömyytensä takia elämään työpaja ja työkokeilu kuuluvat oleelliaina
38636: kokonaan yhteiskunnan antaman avun va- osina laitoksessa annettavaan kuntouttami-
38637: rassa. seen. - Hoitoaika laitoksessa on kahdesta vii-
38638: Reumasairaiden hoidon tehostamiseksi on kosta kolmeen kuukauteen, joten vuosittain
38639: Reumaliitto v:sta 1952 alkaen perustanut eri voidaan kuntouttaa n. 600 henkilöä, jotka il-
38640: puolille maata reumatoimistoja, joissa on reu- man tätä laitosta ja siinä annettavaa lyhyt-
38641: masairauksiin perehtynyt lääkäri ja sairaan- aikaistakin hoitoa olisivat enemmän :tai vä-
38642: hoitaja sekä suuremmissa .toimistoissa lisäksi hemmän pysyvästi työkyvyttömiä ja yhteis-
38643: sosiaa.lihoitaja j'a lärukintävoimistelija. Reu- kunnan huollettavina. Näin ollen on laitok-
38644: matoimistoissa, joita on kaikkiaan 21, kävi sen lääketieteellinen ja myös kansantaloudel-
38645: viimevuoden aikana lääkärin vastaanotoilla linen merkitys erinomaisen suuri.
38646: 8 746 potilasta yhteensä 29 369 kertaa. Vai- Kangasalan kuntouttamislaitoksen raken-
38647: keammat tapaukset joudutaan kuitenkin oh- nuskustannukset nousivat 1100 000 mk:aan,
38648: jaamaan alan ainoaan erikoissairaalaan, Reu- vaikka suunnittelussa onkin kartettu kaikkea
38649: musäätiön sairaalaan Heinolaan. ylellisyyttä ja tarpeettomasti kustannuksia
38650: nostavia yksityiskohtia. Reumaliitto on pys-
38651: Reumasäätiön sairaala, jossa on vain 320 tynyt .tarvittavasta summa:sta rahoittamaan
38652: potilaspaikkaa, ei tilanahtauden vuoksi yk- eri tavoin hankkimillaan varoilla vain kol-
38653: sin kykene hoitamaan kaikkia avun tarpeessa manneksen, joten 2/3 rakennuskustannuksista
38654: olevia. Sen vuoksi Reumaliitto on perustanut on jouduttu peittämään lainoilla. 840 000
38655: Kangasalle 50-paikkaisen kuntouttamislaitok- mk:n lainanotto on ymmärrettävästi rasitta-
38656: sen, jossa voidaan antaa fysikaalista ja jälki- nut ReumaJiiton taloutta suuresti ja palkotta-
38657: hoitoa reumasairaalasta päässeille reumasai- nut supistamaan juoksevia toimintamenoja
38658: raille tai sellaisille, joiden sairaus ei välttä- vaikeuttaen täten tuntuvasti liiton reumasai-
38659: mättä vaadi erikoissairaalahoitoa tai joita raiden hyväksi suorittamaa valtakunnallista
38660: tilanpuutteen, iän :tai muun syyn takia ei työtä.
38661: voida ottaa hoitoon Reumasäätiön sairaalaan. Kuntouttamislaitoksessa potilailta peritään
38662: Laitos aloitti toimintansa 2.12.1963 ja sen hoitopäivämaksuna ainoastaan yleisten sai-
38663: vihkiäiset pidettiin 23.8.1964. Hoitopäivien raaloiden hoitopäivämaksu lisättynä 11 mk:n
38664: lukumäärä v. 1965 oli 17.539 ja laitos on jat- vrk-korvauksella fysikaalisiin hoitoihin kuu-
38665: kuvasti ollut .täynnä. Laitoksessa hoidettiin luvista käsittelyistä. Eräät maamme kunnat
38666: 605 potilasta, joille annettiin 44 306 hoitoa. ovat sitoutuneet maksamaan tukimaksuna
38667: VI,59. - Flinck ym. 889
38668:
38669: 4 mk kulitakin knutalaisensa hoitopäivältä, vahvistaman suunnitelman mukaisista hyväk-
38670: jonka omakustannushinta on 20 mk ilman syttävistä perustamiskustannuksista.
38671: pääomamenoja. Mikäli korkoihin ja kuoletuk- Tämän lain ja edellä olevan selvityksen pe-
38672: siin ei saada valtionapua, jäävät ne kokonai- rusteella ehdotamme eduskunnan päätettä-
38673: suudessaan ra:sittamaan Reumaliiton omaa ta- väksi toivomuksen,
38674: loutta edellisessä kappaleessa mainituin seu-
38675: rauksin. että hallitus mtaisi vuoden 1967
38676: Joulukuun 22 päivänä 1951 annetun lain tulo- ja menoarvioesitykseen 200 000
38677: (Laki reumatautisten hoitolaitosten val'tion- markan määrärahan Kangasalle Reu-
38678: avusta) mukaan voidaan reumatautisten hoi- maliiton alJoitteesta rakennetun reuma-
38679: tolaitosten perustamiseen myöntää valtion va- sairaiden kuntouttamislaitoksen perus-
38680: roja enintään puolet sisäasiainministeriön tamiskustannusten peittämiseksi.
38681: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
38682:
38683: Anni Flinck. Kaisu Weckman.
38684: Kuuno Honkonen. Antti A. Halme.
38685:
38686:
38687:
38688:
38689: 112 E 529/66
38690: 890
38691:
38692: VI,60.- Toiv.al. N:o 356.
38693:
38694: Lehmonen ym.: Reumasairauksien ennakolta ehkäisevistä toi-
38695: menpiteistä.
38696:
38697: Eduskunnalle.
38698: Sairausvakuutuslain voimaan tulltua ovat omasta aktiivisuudestaan hoitaa vähäiseltäkin
38699: kansalaiset entistä paremmin saaneet lääkä- näyttävää reumasairautta jo sen alkuvai-
38700: rin- ja läälkehoitoa sairauksiinsa. heessa. Reumasairauksien hoitoa vaikeuttaa
38701: Terveydenhoitoon ennalta ehkäisevine toi- myöskin tämän alan sairaaloiden puute. Val-
38702: menpiteineen ei laki nykyisellään vielä vel- tiovallan toimenpitein ei ole rakennettu yh-
38703: voita mm. reumasairauksiin nähden. tään reumasairaalaa tähän maahan, vaan ne
38704: Reumasairaudet, jotka hyvin erilaatuisina reumahoitola't ja -kodit, joissa näitä sairauk-
38705: ja monin tavoin invalidisoivat väestöämme - sia hoidetaan, on perustettu vapaaehtoisesti
38706: johtava:t veri- ja sydänsairauksien jälkeen toimivien järjestöjen aloitteesta.
38707: sairaustilastojamme ja ovat työkyvy,ttömyyk- Vapaaehtoisella järjestötoiminnan pohjalla
38708: sien syntymisen syynä, eivät tule nykyisen ei näin suuria väestöryhmiä voida koskaan
38709: lain avulla tarpeeksi hyvin huomioiduiksi. nykyisen lääketieteen vaatimusten mukaisesti
38710: Meidän maassamme ei ole mitään reumasai- hoitaa, vaan se vaatii yhteiskunnan taholta
38711: rauksien ennakolta ehkäisevää toimintaa, joka järjestettyä toimintaa. Ennakolta ehkäise-
38712: kohdistuisi koko kansaan joukkovalistustyönä vänä toimenpiteenä tulisi suorittaa joukkova-
38713: ja lakisääteisin toimenpitein veivoittaisi kan- listusta reuman vaarallisuudesta, reumaan
38714: salaiset työntekijöinä ja työnantajina toteut- saira:stumisalttiuteen vaikuttavista tekijöistä,
38715: taman taudin ennakolta ehkäisevät toimenpi- työpaikan vaikutuksesta sairauteen ja sen
38716: teet sellaisina kuin nykyinen lääketiede ne välttämisen mahdollisuuksista. Vaikka reuma
38717: voi määritellä. Suuri osa väestöstämme sai- ei olekaan tarttuva :tauti, niin kansainvälinen
38718: rastaa tietämättään reumaa, tulee lääkärin- kokemus osoittaa, että esim. sellainen enna-
38719: hoitoon vasta silloin kun tauti on jo kehitty- kolta ·ehkäisevä toiminta kuin työpaikka ja
38720: nyt sellaiseen vaiheeseen, että se aiheuttaa sen vaikutus potNaa,lle ennako'lta selvitettynä,
38721: työkyvyttömyyden. Tilastoituina tällaisia ovat estäneet työntekijöitä menettämästä työ-
38722: reumahoitoa ajoittain tai jatkuvasti tarvitse- kykyään. Laki reumasairauksien torjumisesta
38723: via kansalaisia on maassamme noin 180 000, edellyttäisi myös parannettua työturvalli-
38724: mutta tosiasiassahan ,tähän sairausryhmään suuslakia ja sen toteuttamista, sillä nykyisel-
38725: sairastuneiden henkilöiden lukumäärä on suu- lään ei näiden lakien avulla juuri mitenkään
38726: rempi, sillä esim. metsätyöläisten keskuudessa torjuta kylmyyden, kosteuden ja vedon ai-
38727: on runsaasti henkilöitä, jotka pitävät osit- heuttamia sairastumisalttiuksia. Myöskin reu-
38728: taist työkuntoaan yllä vain patenttilääk- matoipilaille tulisi turvata lakisääteisesti toi-
38729: keillä, siksi ·ettei reuman :työkyvyttömyys- pilasraha em. sairauden jälkeen.
38730: vaaraa ole kyllin tehokkaasti tuotu julkisuu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
38731: dessa esiin. Väestömme reumaan sairastumis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38732: altiutta osoittaa jo yksistään sekin, että kau-
38733: pallinen lääketeollisuus valmistaa ja mainos- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38734: taa lukumääräisesti eniten juuri erilaisia reumasairauksien ennakolta ehkäise-
38735: reumalääkkeitä. Mitään lakimääräistä velvoi- viin ja hoitoa tehostaviin toimenpitei-
38736: tusta kun ei ole olemassa reumaan sairastu- siin antamalla tätä tarkoittavan laki-
38737: neiden henkilöiden hoitoon hakeutumisesta, esityksen Eduskunnalle.
38738: vaan se johtuu henkilön varallisuudesta,
38739: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
38740:
38741: Siiri Lehmonen. Martti Linna. Aarne Pulkkinen.
38742: Aulis .Tuvela. Pekka Salla. Kauko Hjerppe.
38743: Matti Koivunen. Heikki Mustonen. Georg Backlund.
38744: Kaisu Weckman. P. Puhakka.
38745: 891
38746:
38747: VI,61.- Toiv.al. N:o 357.
38748:
38749:
38750:
38751:
38752: Eskelinen ym.: Pysyvien kuntouttantiskeskusten perustami-
38753: sesta eri puolille maata.
38754:
38755:
38756: E d u s k u n n a 11 e.
38757:
38758: Kuntouttamistoiminta on parhaillaan val- toutuslaitoksen tulisi päätehtävänä antaa lää-
38759: tion komitean tutkittavana. Tulee kuitenkin iketieteel:Iistä kuntouttamista eri muodoissa.
38760: viemään wrsin paljon aikaa ennen lkuin Esimerkiksi nykyisin Itä-Suomessa !tällaiseen
38761: päästään lainsäädännöllisesti kuntouttamis- toimintaan on vain hyvin rajoitetusti mah-
38762: toimintaa järjestämään maassamme. Jo nyt dollisuuksia, jos otetaan huomioon, että väes-
38763: pitäisi kiireellisesti perustaa eri puolille töstä keskimäärin 1% tarvitsee kuntouttamis-
38764: maata tehokkaha kuntouttamiskeskuslaitok- hoitoa. Niinpä esim. Itä-Suomen sairausva-
38765: sia. Tässä vaiheessa olisi tärkein saada pysy- kuutusalueen käsittäessä yli 800 000 asu-
38766: vät kuntoutuskeskukset Kuopioon, Vaasaan ja kasta, pitäisi keskuslailtosten voida antaa vuo-
38767: Rovaniemelle. sittain kuntoutushoitoa lyhyempinä tai pi-
38768: Kuntoutuslaitosten tulisi olla keslmssairaa- ,tempinä jaksoina 8 000 henkilölle. Nykyisin
38769: loiden yhteydessä tai kiinteästi lainsäädän- siitä vain pieni murto-osa voidaan tyydyttää.
38770: nöllä siihen liitettyinä. Eräänä mahdollisuu- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
38771: tena on keskussairaalalainsäädäntöä uudis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38772: tamalla perustaa mainitut laitokset. Kun muksen,
38773: kuntien taloutta rasittaa varsinkin kehitys-
38774: alueilla keskussairaaloiden ylläpito, pitäisi että hallitus antaisi kiireellisesti
38775: tämä seikka lainsäädäntöuudistuksessa huo- Eduskunnalle esityksen pysyvien kun-
38776: mioida niin, et'tä valtionavustus kuntoutus- touttamiskeskusten perustamisesta eri
38777: laitoksen kohdalla olisi hyvin korkea./ Kun- puolille maata.
38778: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
38779:
38780: Katri-Helena Eskelinen. Katri Kaarlonen. Aaro Lintilä.
38781: Sylvi Saimo. Wiljam Sarjala. Eino Räsänen.
38782: Sylvi Halinen. Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen.
38783: Kerttu Saalasti. Tahvo Rönkk:ö.
38784: 892
38785:
38786: VI,62.- Toiv.al. N: o 358.
38787:
38788:
38789:
38790:
38791: Häkkinen ym.: Lisäyksestä vtwden 1966 tulo- ja m.enoarvwon
38792: vastasokeutuneille tarkoitett1ta kuntoutushoitoa varten.
38793:
38794:
38795:
38796: E d u s kun n a ll e.
38797:
38798: Aikuisena sokeutuneen henkilön kuntoutu- sestä ja jäljellä olevan työkyvyn hyväksi
38799: miselle on ratkaiseva sairaalahoitoa välittö- käyittämisestä.
38800: mästi seuraa;va vaihe, jolil.oin !hänen on hyväk- Sokeiden Kuntouttamiskomitea toteaa
38801: syttävä muuttunut tilanne sekä pyrittävä edellä mainitussa mietinnössään, että jokai-
38802: kohti itsenäistymistä ja sopivan työn löytä- sella sokeutuneella iästä riippumatta pitäisi
38803: mistä. Tähän tilanteeseen liittyvät vaikeudet olla mahdollisuus saada ohjausta sokeana elä-
38804: ovat sekä henkistä laatua että jokapäisen misessä, liikkumisessa, jokapäiväisissä toi-
38805: elämän käytännöllisistä toimista selviytymi- missa jne. Kysymyksessä olevaa tehtävää ei
38806: seen liittyviä. Merkitsee huomattavaa epäkoh- 'Voida hoitaa sairaaloissa, ~ausuu ero. !komitea.
38807: taa, että näkökyvyn menettämiseen liittyvän Jo pelkästään taloudellisista syistä ei voida
38808: sairaalahoidon jälkeen sokea ja vaikeasti nä- ajatella, että sairaaloissa olisi sokeiden kun-
38809: kövikainen jää vaille opastusta näkövian ai- touttamiseen erikoistuvaa henkilökuntaa.
38810: heuttamassa uudessa tilanteessa. Näinollen maassa :tulisi olla erityinen laitos,
38811: Useiden muiden vammaryhmien kohdalla johon kun'touttamisen tarpeessa olevat sokeat
38812: kuntouttamishoito on jo ehtinyt saada vakiin- voidaan ohjata. Tämän laitoksen tehtävänä
38813: tuneet muodot ja toiminta katsotaan invalii- olisi mm. luottamuksen palauttaminen sokean
38814: dihuoltolaissa säädettyyn huoltoon itsestään omiin mahdollisuuksiin, päivittäisten toimin-
38815: selvänä sisältyväksi. Niinpä raajavammainen tojen opettaminen, apuvälineiden käytön
38816: saa sairaalahoidon yhteydessä tai sen jakoksi opastus, ammattityötä edeltävä työskentely
38817: erityisessä kuntouttamislaitoksessa tilaisuu- työhön ohjauksen selvittämiseksi ja kuntout-
38818: den liikkumis- ja toimintakyvyn harjoituk- tamisen jatkotilanteen hahmottaminen.
38819: seen, proteesin käytön opastukseen ja joka-
38820: päiväisen elämän !taitojen opettelemiseen. Kun jatkuva vastasokeutuneiden ohjaus-
38821: Vastaavasti saa puhe- ja äänihäiriöinen pu- tarve ei lukumääräisesti ole kovin suuri -
38822: heterapiaa ja tuberkuloosipotilas työhoitoa. vastasokeutuneita arvioidaan vuosittain tule-
38823: V aitioneuvoston asettama Sokeiden Kun- van noin 40 - ei liene .tarkoituksenmukaista
38824: touttamiskomitea toteaa 28.11.1963 päivä- perustaa yksinomaan tätä :tarkoitusta varten
38825: tyssä mietinnössään, e'ttä myös aikuisiässä so- laitosta. Sopeuttava kuntouttamisohjaus voi-
38826: keutuneet tarvitsevat rohkaisua, neuvoja ja taisiin anltaa sellaisessa laitoksessa, jossa on
38827: tukea voidakseen parhaalla mahdollisella ta- muutakin sokeainhuoltoon kuuluvaa toimin-
38828: valla jatkaa elämäänsä muuttuneissa olosuh- taa. Tyyskylän kartanossa Siuntiossa Sokeain
38829: teissa. Niinikään ammattikoulutuksen yhtey- Keskusliitto harjoittaa sellaista huoltolaitos-
38830: dessä havaitaan yhä uudestaan, että äsken SO- ja kurssitoimintaa, jonka yhteyteen sopeultta-
38831: keutuneet sokeainkoulua käymättömät aikui- van kuntouttamishoidon järjestäminen hyvin
38832: set tarvitsevat ensin runsaasti aikaa yleiseen niveltyisi. Kokeilutarkoituksessa liitto on jo
38833: totutteluun ja eräiden sokealle tarpeellisten vuosina 1963-1966 järjestänyt Tyyskylässä
38834: perustaitojen opetteluun ja vasta sitten pääs- muutamia kuntoutuskursseja. Niiden yhtey-
38835: tään tehokkaasti käsiksi ammatin oppimiseen. dessä iaitos oo. todettu tarikoitulkseen sopi-
38836: Mitä nopeammin sopivaa tukea voidaan Vlalksi selkä kurssimuotoisesti järjestetty lkun-
38837: asianomaiselle antaa, sitä paremmin voidaan touttamishoito kaitkin puolin enna!ldro-odotutk-
38838: varmistua sokeutuneen elämänuskon säilymi- sia vastaavalksi.
38839: VI,62.- Häkkinen ym. 893
38840:
38841: Maassamme löytyy kymmenittäin passiivi- tukea saatuaan huolehtimaan vastasokeutu-
38842: siksi jääneitä sokeita, joiden kuntoutumisen neiden kuntouttamisesta, esitämme eduskun-
38843: esteeksi ei voi havaita muuta syytä kuin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38844: asiantuntevan tuen ja ohjauksen puute
38845: oikeana aikana. Tällaisten tapausten vähen- että hallitus antaisi Eduskunnalle
38846: tämiseksi ja sokeutuneiden ,työ- ja toiminta- esityksen BO 000 markan ottamisesta li-
38847: kyvyn palautumisen jouduttamiseksi olisi kii- säyksenä vuoden 1966 tulo- ja menoar-
38848: reellisesti huolehdittava tarpeellisista toimen- vioon avustukseksi Sokeain Keskus-
38849: piteistä sopeuttavan kuntoutushoidon järjes- liitto ry: lle vastasokeutuneille tarkoi-
38850: tämiseksi säännönmukaiselle kannalle. Kun tettua sopeuttavaa kuntoutushoitoa var-
38851: Sokeain Keskusliitto on valmis taloudellista ten.
38852: ~~ Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
38853:
38854: Eero Häkkinen. Urho E. Knuuti.
38855: Erkki. Hara. Edit Terästö.
38856: Valde Nevalainen. Viljo Virtanen.
38857: Antti 0. Pennanen. Sulo Hostila.
38858: 894
38859:
38860: VI,63.- Toiv.al. N: o 359.
38861:
38862:
38863:
38864:
38865: Berner ym.: Syöpätarkastuksia ja syöpäpott"laiden hoitoa kos-
38866: kevan lain aikaansaarnisesta.
38867:
38868:
38869: Ed u s kun n a 11 e.
38870:
38871: Maamme sairaanhuoltoa koskeva lainsää- hoidon järjestäminen on sairaanhuollossa suu-
38872: däntö on jatkuvasti kehittynyt. Paitsi yleistä rimpia lähiajan tavoitteita.'
38873: sairaanhuoltoa on eräistä ·erityisistä sairauk- Syöpä:tautej'a koskevat :ta:rlka.stu:kset oolisi en-
38874: sista annettu lakeja, joilla on pyritty ,turvaa- nakkoehkäisyn ja taudin varhaisen toteami-
38875: maan sairaille tarpeellinen hoito ja korvaa- sen vuoksi saatava lakisääteiseksi. Syöpä-
38876: maan sairaudesta aiheutuneet kustannukset. tautien hoito ja potilaiden kuntouttaminen
38877: Tällaisia säännöksiä on annettu muun muassa olisi järjestettävä esimerkiksi samanlaiseksi
38878: tuberkuloosista ja hengityshalvauspotilaiden kuin tuberkuloosipotilaidenkin. Tämä vaatii
38879: hoidosta. ehdottomasti asiaa koskevan lain. Monelta
38880: Eräitä vakavia sairauksia on kuitenkin jää- taholta onkin kiirehditty ,tällaisen lain sää-
38881: nyt tarpeellista lainäädäntöä vaille. Syöpä- tämistä, mutta tuloksia ei vielä valitettavasti
38882: taudit ovat yleistyneet yhä kasvavassa mää- ole saatu. Kuitenkin kysymyksessä on asia,
38883: rässä. Uusia syöpäpotilaita tulee vuosittain joka ei enää siedä viivytystä.
38884: huolestuttavan runsaasti. Syöpätautien hoito Tämän perusteella ehdotamme kunnioittaen
38885: on usein niin kallista, että ilman yhteis- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38886: kunnan voimakasta tukea siihen ei ole mah-
38887: dollisuukisia. Tämä koskee myöskin parautu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38888: neiden syöpäpotilaiden kuntouttamista ja syöpätarkastuksia ja syöpäpotilaiden
38889: ammattikoulutusta. Syövän lääketieteellisen hoitoa koskevan lain aikaansaamiseksi.
38890: voittamisen ohella syöpäpotilaiden tehokkaan
38891: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
38892:
38893: Arne Berner. Valto Käkelä. Pirkko Aro.
38894: E. J. Paavola. Eeles Landström. Timo Mäki.
38895: Tuure Salo. Ingvar S. Melin. Armas Leinonen.
38896: 895
38897:
38898: VI,64. - Toiv..al. N :o 360.
38899:
38900:
38901:
38902:
38903: L. Koskinen ym.: 2'oimenpiteistä syöpäsairaalain valtion-
38904: avun turvaarrtiseksi.
38905:
38906:
38907: E d u s k u n n a 11 e.
38908:
38909: Syöpätauteihin sairastuneiden potilaiden niiden käy,töstä aiheutuva nettotappio. Kun
38910: hoitamiseksi Suomen Syöpäyhdistys ja ,Syöpä- näiden sairaaloiden ylläpidossa on pystytty
38911: säätiö ovat viimeksi kuluneiden 15 vuoden toisaailta noudaktamaan suurta säästäväi-
38912: aikana perustaneet kuusi sairaalaa sädehoitoa syyttä- tämä käy ilmi mm. Maalaiskuntien
38913: saavia potilaita varten. Niissä on tällä het- Liiton julkaisemasta sairaalain taloustilas-
38914: kellä kaikkiaan 280 sairaansijaa. Kun käyn- tosta v. 1963 - ja kun ,toisaalta niissä hoi-
38915: nissä olevat rakennustyöt on saatettu päätök- dettavilta potilailta peritään vuorokautta
38916: seen, edellä mainittujen sairaaloiden paikka- kohden vain sama hoitomaksu, mikä valtion
38917: luku nousee 371: een. Lisäksi on perusteilla ja kuntainliittojen sairaaloissakin potilaalta
38918: kaksi uutta, potilaiden suuren lukumäärän peritään, olisi nähdäksemme yleisen edun mu-
38919: vuoksi välttämättömäksi osoittautunutta lai- kaista huolehtia näiden sairaaloiden yllä-
38920: tosta, joiden valmistumisen jälkeen syöpäjär- pitoon tarvittavan riittävän suuren julkisen
38921: jestöjen sairaaloiden yhteinen paikkaluku avun .turvaamisesta. Ellei tähän päästä, saat-
38922: tulee olemaan n. 450. Suurin osa perustamis- taa olla välttämätöntä nostaa potilailta perit-
38923: kustannuksista on rahoitettu ja tullaan edel- täviä hoitomaksuja. Pahimmassa tapauksessa
38924: leenkin rahoittamaan lahjavaroin. on edessä näiden sairaaloiden toiminnan vai-
38925: Jo nykyisin hoidetaan syöpäjärjestöjen sai- keutuminen jopa niiden lopettaminen. On
38926: raaloissa lähes 5 000 potilasta vuosittain. Kun pidettävä selviönä, ettei vapaaehtoiseen rahoi-
38927: hoidon tarpeessa olevia syöpäsairaita on ,tukseen taloutensa pohjaavien järjestöjen ole
38928: maassamme yli 20 000, on hoitomahdollisuuk- mahdollista kantaa vuodesta toiseen kasvavia,
38929: sien lisääminen kiireellistä. kymmenien miljoonien vanhojen markkojen
38930: Kun syöpäjärjestöt ovat oloissamme ainut- suuruisia ylläpitotappioita.
38931: laatuisella ,tavalla hankkineet vapaaehtoista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38932: apua vaikeasti sairaiden kansalaisten hoito- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
38933: paikkojen puutteen poistamiseksi, saattaisi vomuksen,
38934: odottaa, että valtio ja kunnat puolestaan huo-
38935: lehtisivat siitä, ettei näiden tärkeiden sairaa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38936: loiden ylläpitämisestä enää aiheudu sairaa- syöpäjärjestöjen sairaaloiden riittävän
38937: loiden perustajajärjestöille lisäkustannuksia. suuren valtionavun jatkuvaksi turvaa-
38938: Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan näi- miseksi ja niiden ioimintaedeUytysten
38939: den sairaaloiden valtionapu on vuodesta :toi- säilyttämiseksi.
38940: seen jäänyt huomattavasti pienemmäksi kuin
38941: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
38942:
38943: Lyyli Koskinen. Aimo Laiho. Taisto Sinisalo.
38944: Veikko J. Rytkönen. Hugo Manninen. Pauli Puhakka.
38945: lVlartti Linna. Toivo Friman. Siiri Lehmonen.
38946: 896
38947:
38948: VI,65. - Toiv.al. N: o 361.
38949:
38950:
38951:
38952:
38953: Lehmonen ym.: Kansalaisten oikeuttamisesta maksuttomaan
38954: syöpätarkast~tkseen ja hoitoon.
38955:
38956:
38957: E d u s kun n a ll e.
38958:
38959: .Maassamme todetaan vuosittain n. 10 000 Yhteiskunnan kannalta katsottuna muistutta-
38960: uutta syöpätautitapausta tehostuneiden tutki- vat molemmat taudit toisiaan siinäkin mie-
38961: musmenetelmien ja yleisen 'tutlkimusvalistuik- lessä, että ajoissa aloitettu tehokas hoito pa-
38962: sen lisääntymisen seuraamuksena. Syöpään lauttaa sairastuneet työkykyisiksi.
38963: sairastuneiden todellisen lukumäärän voidaan Monissa sellaisissa maissa, joissa sairau-
38964: olettaa kohoavan huomattavasti nykyistä suu- desta johtuvia kustannuksia ei vastaa yhteis-
38965: remmaiksi jos maassamme oilisi voimassa syö- kunta, on voimassa erikoinen syöpälaki, jonka
38966: päsairauksien torjumiseksi tube:rlkuloosi!laikiin merkitys on suoraan verrannollinen meilläkin
38967: verrattava prukolJinen terveystarkastus, jossa voimassa olevaan tuberkuloosilakiin. Näin on
38968: nyt vielä piilevinä olevat tapaukset voitaisiin asianlaita esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa.
38969: todeta varhaisessa vaiheessa ja saattaa poti- Tähän suuntaan meilläkin on lainsäädäntöä
38970: las asinmukaiseen hoitoon. Lääketiede ei ole kehitettävä, ottamalla huomioon ne myöntei-
38971: kokonaisuudessaan vielä rat1kaissut syövän set saavutukset, jotka esim. tuberkuloosin
38972: ongelmaa, mutta todetJtuj·en tapausten luku- torjunta- ja hoitotyÖISsä jo on saavutettu.
38973: määrästä hyvin huoma.ttava osa on voitu pa- Periaatteessa syövän hoito- ja torjuntatyössä
38974: rantaa ja poti.las palauttaa tyokuntoiseiksi tulee olla maksuttoman hoidon järjestäminen
38975: pitkäaikaiseLla hoidolla. kaikille syöpään sairastuneille ja maksutto-
38976: Sydän- ja verisuonitaudit, tuberkuloosi man syöpätarkastuksen järjestäminen tervey-
38977: sekä syöpä ovat kansansairauksistamme pa- denhoitopiireittäin koko maassa kaikille kan-
38978: himmat. Tuberkuloosiin sairastuneiden hoito salaisille.
38979: on jo miltei kaikilta osiltaan järjestetty mak- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
38980: suttomaksi. Samoin tulisi suhtautua myöskin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38981: syöpään. Yhteiskunnan kannalta katsottuna
38982: molemmat taudit ovat hyvin samanlaisia. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38983: Hoitoaika on molemmissa pitkä, lääketieteen toimenpiteisiin sellaisen syöpälain
38984: saavutuksista huolimatta kumpaakaan tautia aikaan saamiseksi, jolla kansalaiset
38985: ei ole vielä voitettu, hoitokustannukset ja oikeutettaisiin maksuttomaan syöpä-
38986: hyvin kalliit, syövässä aivan erityisen kalliit. tarkastukseen ja hoitoon.
38987: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
38988:
38989: Siiri Lehmonen. Pekka Salla. Kauko Hjerppe.
38990: Aulis Juvela. Veikko J. Rytköen. Matti Koivunen.
38991: Kaisu Weckman. Heikki Mustonen. Lauri Kantola.
38992: Martti Linna. Pauli Puhakka. Georg Backlund.
38993: Aarne Pulkkinen.
38994: 897
38995:
38996: VI,66. - Toiv.al. N: o 362.
38997:
38998:
38999:
39000:
39001: Vennamo: Vuosittaisen maksuttoman syöpäta1·kastuksen to-
39002: teuttamisesta.
39003:
39004:
39005: E d u s kun n a 11 e.
39006:
39007: Syöpä on kehittymässä huolestuttavasti taen eduskunnan hyvä~syttäväksi toivomuk-
39008: kansantaudiksi. Erityisesti se on vaarallinen sen,
39009: naisille heidän täytettyään 40 vuotta.
39010: Syöpä voidaan todeta pätevästi vain otta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
39011: malla asianmukaiset näytteet. Jos tämä ta- toimenpiteisiin vuosl7;taisen maksutfio-
39012: pahtuu riittävän ajoissa, voidaan onnetto- man syöpätarkastuksen toteuttamiseksi
39013: muus useimmiten torjua. ainakin kaikille maamme yli 40 vuotta
39014: Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit- täyttänel1le naispuolis2?le henk21öl?le.
39015: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
39016:
39017: Veikko Vennamo.
39018:
39019:
39020:
39021:
39022: 113 E 529/66
39023: 898
39024:
39025: VI,67. - Toiv.al. N: o 363.
39026:
39027:
39028:
39029:
39030: Ka.a.rna. ym.: MääJrärahasta 'l'aipalsaal'en B-saira<ila.rt rakenta-
39031: mista varten.
39032:
39033:
39034: EduskunnallP.
39035:
39036: Taipalsaal·en B-sairaalan kuntainliitto on B-sairaalapotilaita erittäin huonokuntoisissa
39037: perustettu 21 päivänä toukokuuta 1962 pide- kunnalliskotien mielisairasosastoissa, jopa
39038: tyn kuntain edustajakokouksen päätöksellä. yleisillä osastoillakin ja kun kunnat ovat jo
39039: Kuntainliiton perussäännön on Kymen lää- varautuneet rahoittamaat oman osuutensa
39040: ninhallitus päätö~ellään 28.12.1962 vahvista- sairaalan rakentamiskustannuksista, niin eh-
39041: nut. Sairaalan hoi·topaikkamääräksi on vah- dotamme kunnioittaen eduskunnan lausutta-
39042: vistettu 240 hoitopaikkaa ja perustamiskus- vaksi toivomuksen,
39043: tannukset on arvioitu yhteensä 5 957 300 mar-
39044: kaksi. että hallitus ottaisi vuoden 1967 tulo-
39045: Kun kuntainliitolla on jo sairaalan pää- ja menoarvzoesitykseensä 1 500 000
39046: piirustukset olemassa, ja sen jäsenkunnilla markan määrärahan TaipaZsaaren
39047: on erittäin huutava pula B-sairaalapaikoista, · B-sairaalan rakentamista varten.
39048: koska ne ovat joutuneet hoitamaan näitä
39049: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
39050:
39051: Mikko Kaarna.. Valto Käkelä.
39052: 899
39053:
39054: VI,68. - Toiv.al. N :o 364.
39055:
39056:
39057:
39058:
39059: Männistö ym.: Mieli$airacilahoidon. järjestämisestä maksutto-
39060: maksi.
39061:
39062:
39063: E d u s k u n n a 11 e.
39064:
39065: Mielisairaudet ovat luonteensa takia erit- tuvia sairaalanhoitokustannuksia. Mieli-
39066: täin vaikeasti hoidettavia ja aiheuttavat sai- sairauksia esiintyy perintötekijöiden ja
39067: raan perheessä monia vaikeuksia. Usein hoito samanlaisten ympäristötekijöiden takia toisi-
39068: mielisairaalalaitoksessa on pitkäaikaista ja naan useitakin tapauksia saman perheen kes-
39069: vaatii suuria taloudellisia menetyksiä, minkä kuudessa. Hoitokustannusten korvaaminen
39070: vuoksi hoitoo.n hakeudutaan liian myöhäi- muodostuu silloin ylivoimaiseksi rasitteeksi
39071: sessä vaiheessa. Sairauden pahentuessa hoito- perheelle. Taloudellisten vaikeuksien takia
39072: aika muooostuu pidemmäksi ja kalliimmaksi joutuu perhe usein hajoamaankin suojellak-
39073: ja potilaat joutuvat sitomaan kauaksi aikaa seen terveidenperheenjäsenten elämisen mah-
39074: muutoinkin Yähälukuisia sairaanhoitopaik- dollisuuksia.
39075: koja. Sairauden akuutissa vaiheessa sairaan Nykyisin jo annetaan tuberkuloosin hoito
39076: koko lähin ympäristö elää mielenterveyttä yhteiskunnan toimesta maksutta. Mielisairau-
39077: horjuttavan paineen alaisena ja tämän takia det ovat verrattavissa tähän sairauteen mm.
39078: sairaaseen suhtaudutaan usein ennakkoluuloi- pitkäaikaisuutensa puolesta. Molemmissa ryh-
39079: sesti vähentäen sairaan parantumismahdo.lli- missä hoidolla saavutetaan potilaiden saatta-
39080: suuksia. Jo tästäkin syystä olisi perusteltua minen :takaisin yhteiskunnan pariin tuotta-
39081: antaa sairaalle mahdollisuus päästä hoitoon viksi yhteiskunnan jäseniksi.
39082: riittävän aikaisessa vaiheessa taloudellisten Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
39083: vaikeuksien estämättä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39084: Mielisairaudestaan toipuneen henkilön on
39085: erittäin vaikea saada entistä työpaikkaansa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39086: Usein toipila;s joutuu tyytymään vähemmän tutkimuksen suorittamiseksi siitä, mi-
39087: vastuulliseen ja huonommin palkattuun työ- ten mielisai·raalahoito voitaisiin järjes-
39088: hön kuin aikaisemmin. Kun sairaudella on tää maksuttomaksi, ja antaisi edus-
39089: taipumus uusiutua, ei potilaalle edellä mai- kunnan käsiteltäväksi sitä koskevan
39090: nitusta :syystä ole edellytyksiä kustantaa tois- lakiesityksen.
39091: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
39092:
39093: Lauha Männistö. :Rainer Virtanen. Hugo Manninen.
39094: Siiri Lehmonen. Ka.uko Hjerppe. Aulis Juvela.
39095: Kaisu Weckman. Pekka. Salla. Veikko J. Rytkönen.
39096: Toivo Friman. Matti Koivunen. V'åinö :R. Virtanen.
39097: Anna-Liisa Tiekso. Georg Backlund.
39098: 900
39099:
39100: VI,69. - Toiv.al. N: o 365.
39101:
39102:
39103:
39104:
39105: Sileäkangas ym.: MieUsairaalain hoitomaksujen korottami-
39106: sesta.
39107:
39108:
39109:
39110: E d u s k u n n a ll e.
39111:
39112: Voimassa olevan mieli~sairaslain (187/52) hyväksyttävänä tai tarkoituksenmukaisella
39113: 39 § :n nojalla on sisäasiainministeriö 30.5. tavalla em. :suurehkoja kansaneläke-eriä kuu-
39114: 1966 antamallaan päätöksellä (324/56) vah- kaudessa. Tästä johtuen ko. henkilöiden ti-
39115: vistanut mielisairaanhoitolaitoksessa hoidetta- lejä, jotka ovat sosiaalilautakuntien ja sai-
39116: van potilaan hoitopäiviilmalk:sut. Tämän raaloiden hoidettavina, on kertynyt lukuisa
39117: mukaan ovat A-luokan mielisairaanhoitolai- joukko. Näille tileille myös vuosien kuluessa
39118: toksen hoitokustannukset yleensä 75 mk ja karttuu erittäin huomattavia rahamääriä.
39119: B-luokan yleensä 60 mk kuukaudessa, ulko- Tällöin tulee vallitsevaksi 1sellainen suoras-
39120: kuntalaisten osalta' kuitenkin 50 % korkeam- taan kyseenalainen periaate, että pääasiassa
39121: mat. Sen sijaan sellaisen yksinäisen henki- julkisin vai·oin rahoitettu sosiaaliturva olois-
39122: lön, joka saa kansaneläkkeen peruosan lisäksi samme voi eräiden eläkkeensaajaryhmien
39123: täysimääräinen tukiosan ja jonka hoitokus- osalta olla paljon suurempi kuin mitä he ela-
39124: tannusten suorittamisesta sosiaalilautakunta tukseensa ja hoitoonsa tarvitsevat. Nykyinen
39125: on antanut em. laitoksille marosusitoumuksen, järjestelmä johtaa myös siihen, kuten usein
39126: kansaneläketulot ovat kuntaryhmistä riip- on todettu, että potilaan kuoltua säästön
39127: puen nykyään 172, 158 tai 144 mk kuukau- per\i sukulainen, joka ei ole koBkaan pitänyt
39128: dessa. Sosiaalilautakunnalle kansaneläkelain huolta asianornaiesta eläkkeensaajasta. Yh-
39129: 45 §: n mukaan maksetusta kansaneläkkeestä teiskunnalle kokonaisuudessaan aiheutuu myös
39130: on huollettavalle omaan käyttöön henkilö- potilaan hoidosta mielisairaanhoitolaitoksessa
39131: kohtaisia tarpeita varten annettava se osa, paljon enemmän kustannuksia hoitopäivää
39132: mikä jää jäljelle, kun hoidon korvaus eläk- kohti kuin mitä potilaalta saadaan perityksi,
39133: keen suorittamisajalta on maksettu, mutta ko8kå kuntien pitää hoitopäivämaksun Usälksi
39134: kuitenkin vähintään asetuksella säädetty suorittaa laitoksille huomattavan suuret
39135: määrä, mikä nykyisin on 20 mk. kuukaudessa. maksuosuudet (nettotappio).
39136: Näin yksinäiselle henkilölle esimerkiksi on Edellä mainitut epäkohdat esiintyvät
39137: voimassa olevien säännösten mukaan makset- muussakin laitoshoidossa, mutta eivät niin
39138: tava edellä mainittua kansaneläkeosuutta tuntuvina kuin mielisairaiden kohdalla.
39139: omaan käyttöön 20-112 mk kuukaudessa. Vajaamielisten osalta on vastaavat ongelmat
39140: Hoitomaksujen pienuudesta, johtuen suurim- . suurelta osin ratkaistu hoitomaksujen koro-
39141: mat eläkeosuudet annetaan B-luokan mieli- tuksen avulla. Kun vajaall!ielisten ja mieli-
39142: sairaanhoitolaitoksissa . hoidettaville. Kun· li- sair.l!-itt~ laitoshoito ja yhteiskunnalli:set int-
39143: säksi on odotettavissa, että kansaneläkkeet . ressit molempien potilasryhq~.ien suhteen ovat
39144: tulevat määrältään edelleen koho&maan mieli- melko iäheisesti rinn~tettavissa !keskenään, ei
39145: sairaanhoitolaitosten hoitomaksujen sen si- ole käsitettävissä, miksi ei myös mielisairait-
39146: jaan pysyessä entisellään, tulevat eläkkeen- ten laitoshoitomaksuja voitaisi korottaa edes
39147: saajan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut lähemmäksi nykyisin voimassa olevia kansan-
39148: eläkevarat jatkuvasti suurenemaan. elälkemääriä etenkin, kun ,pitlk:äaikaisesti mie-
39149: Käytännössä todetaan lisäksi jatkuvasti, lisairaat vaLtaosaltaan saav111t kansaneläkkeen
39150: etteivät varsinkaan mielisairaat laitoshoidossa täysimääräisenä tukiosineen.
39151: ole kykeneviä mielentilansa tai henkisen heik- Kunnalliset keskusjärjestöt ja eräät sosiaa-
39152: koutensa vuoksi käyttämään hyödykseen lialan erikoisjärjestöt ovat tehneet esityksiä
39153: VI,69. - Sileäkangas ym. 901
39154:
39155: sisäsa:siainministeriölle mielisairaalain hoito-
39156: maksujen korottamiseksi. Samoin ovat em. että hallitus maarm.s~ sisäasiain-
39157: järjestöt useaan otteeseen esittäneet valtio- ministeriön kiireellisesti tutkimaan
39158: vallalle kyseessä olevan ongelman ratkaise- mielisairaaloitten hoitomaksujen koro-
39159: mista kansaneläkelain säännöksiä muutta- tustarpeen ja ryhtymään sanottujen
39160: malla. Em. toimenpiteet eivät ole johtaneet maksujen korottamiseksi nivhin toimen-
39161: kuitenkaan tulokseen. piteisiin, joihin asianhaamt antavat
39162: Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi- aihetta.
39163: tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39164: muksen,
39165: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
39166:
39167: Aulis Sileäkangas. Mikko Volotinen. Erkki Haukipuro.
39168: Reino Kangas. Toivo Antila. Reino Karpola.
39169: Veikko Hanhirova. Paavo Niinikoski. Eino Räsänen.
39170: Hannes Paaso. Aaro Lintilä.
39171:
39172: ,,
39173:
39174:
39175:
39176:
39177: • ·.•
39178: 902
39179:
39180: VI,70.- Toiv.al. N:o 366.
39181:
39182:
39183:
39184:
39185: Eskelinen ym.: Vajaamielish1wllon järjestämisestä Kuopion
39186: Uiänissä.
39187:
39188:
39189: B d u s k u n n a ll e.
39190:
39191: Vajaamielishuollon alalla on maassamme Edellä olevan perusteella esitämme kun-
39192: menty eteenpäin ja parannuksia on saatu nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
39193: aikaan. Kuopion lääni on kuitenkin jäänyt muksen,
39194: vaille omaa keskuslaitosta, käytäntö on osoit-
39195: tanut, ettei Mikkelin ja Kuopion läänien yhtei-
39196: seksi huoltolaitokseksi tarkoitettu Vaaliala että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
39197: pysty .tyydyttämään Pohjois-Savon paikka- toimenpiteisiin vajaamielishuorton jär-
39198: tarvetta, joka lähivuosina ja jatkuvasti jestämiseksi Kuopion läänissä.
39199: kasvaa.
39200: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
39201:
39202: Katri Helena Eskelinen. Eino Räsälen.
39203: Sylvi Saimo. Pentti Pekkarinen.
39204: T.ahvo Rönkkö.
39205: 903
39206:
39207: VI,71.-Toiv.al. N:o 367.
39208:
39209:
39210:
39211:
39212: Heinonen ym.: Yksityisten vajaamielislatitosten taloushenkilö-
39213: kunnan palkkaukseen annettavan valtionooun perusteiden
39214: tarkiRtamisesta.
39215:
39216:
39217: E d u s k u n n a ll e.
39218:
39219: Sosiaaliministeriö on hyväksynyt yksityi~ kilökunnalle ei ole maksettu mm. ikälisää ja
39220: siä vajaamielislaitoksia koskevan toimisään- työaikalisää, koska näihin menoihin ei ole
39221: nön joka sisällöltään vastaa julkisen hallin~ saatu valtionapua. Täten on vajaamielislai-
39222: non virka- ja muita säännöksiä. Mainittu tosten henkilökunta saatettu ikeskenään eri-
39223: toimisääntö on voimassa kaikissa yksityisissä arvoiseen asemaan.
39224: vajaamielislaitoksissa ja se koskee ko. laitos- Sisäasiainministeriön alaisissa ja lääkintö-
39225: ten muuta, kuin taloushenkilökuntaa. Mm. hallituksen valvontaan kuuluvissa kuntien ja
39226: seuraavat ammattiryhmät ovat ulkopuolella kuntainliittojen omistamissa sairaaloissa on
39227: ko. toimisäännön: keittiöapulaiset, osastoapu- valtionapu ulotettu koskemaan kaikkia hen-
39228: laiset, siivoojat, pesijät sekä apu- ja huoLto- kilökuntaryhmiä ja näille maksettavia ikä-
39229: miehet, jotka työskentelevät työsopimussuh- lisiä ja työaikalisiä. ·Mainittujen sairaalain
39230: teessa ja kuukausipalkkaisina. Sosiaaliminis- omasta harkinnasta on riippunut, missä [aa-
39231: teriön toimesta jätettiin taloushenkilökun- juudessa. he ovat saattaneet henlldlakuntaDBa
39232: ,taan kuuluvat ammattiryhmät toimisäännön virkasuhteeseen. Kun yksityiset vajaamielis-
39233: ulkopuolelle, josta johtuen he ovat jääneet laitokset ovat monessa suhteessa verrattavissa
39234: huomattavasti epäedullisempaan asemaan kuntien ja kuntainliittojen otnistamiin sai-
39235: kun sanottujen: laitosten muu henkilökunta. raaloihin, tuntuisi luonnolliselta, että myös
39236: Sosiaaliministeriö on myös käytännössä val- vajaamielislaitosten talous-, apu- ja konehen-
39237: tionapua; myöntäessään kyerirtyt valvomaan kilökunnalle maksettaisiin ikälisää kuten sai-
39238: sen, että yksityisten vajaamielislaitosten hen- raaloidenkin · em. henkilökunnalle ja että ikä-
39239: kilökunta sosiaalisiin ym. etuihin nähden on lisistä aiheutuvat kustannukset .tulisivat val-
39240: keskenään pidetty eriarvoisessa asemassa. tionavun piiriin.
39241: Kysymys yksityisten vajaamielislaitosten Edellä· olevaan viitaten esitämme eduskun-
39242: palveluksessa olevien työntekijäin ikälisiin nan hyväl7'yttäväksi toivomuksen,
39243: myönnettävästä valtionavusta on ~ollut esillä
39244: jo kauan, mutta tähäna:stiset ko. laitosten ja että haltitus antaisi Eduskunnalle
39245: työntekijöitä edustavat järjestön esitykset so- esityksen vajaamielislain muuttami-
39246: siaaliministeriölle eivät ole johtaneet tulok- ;~esta sitM~, että se oike1tttaisi asetuk-
39247: seen. Vaikka jonkinlaisena edistyksenä on pi- sella tarkemmin ja oikeudenmukai-
39248: dettävä sitä, että sosiaalimini:steriö on hyväk- semmin määt·ittelemään valtionavun
39249: ,synyt vajaamielislaitoksia koskevan, virka- perusteet yksityisten vajaamielislai-
39250: sääntöä vastaavan toimisäännön, ei toimi- tosten palveluksessa olevan talous-
39251: sääooön alaisuuteen ole saatettu laitosten ta- henh'lökunnan palkkaukseen ja ikä-
39252: loushenkilökuntaa. Tästä johtuen taloushen- lisii1t liittyviin kysymiJksiin.
39253: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966
39254:
39255: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen. Olavi Saarinen.
39256: Aili Siiskonen. Viljo Pousi. T. Leivo-La.rsson.
39257: 904
39258:
39259: V1,72.-Toiv.al. N:o 368.
39260:
39261:
39262:
39263:
39264: Linkola ym.: Määrärahasta Kuusa:nkosken 1!ajoomieli.slaitok·
39265: sen rakennu.stöiden jatkamista va.rten.
39266:
39267:
39268: E d u s k u n n a 11 e.
39269:
39270: Kuusankoskelle rakennettavan Kymen lää- toksissa hoidettavina vain 198. Kunnallis-
39271: nin vajaamielishu(}llon keskuslaitoksen ra- kodeissa, lastenkodeissa ja mielisairaaloissa,
39272: kennustyön I vaihe päättyy ensi kesänä ja joihin vajaamieliset eivät suinkaan kuulu, oli
39273: tällöin pääsee laitos aloittamaan toimintansa. hoidettavana 249 vajaamielistä. Kodeissa
39274: K(}Ska I vaiheeseen sisältyy vain 75 hoito- hoidettavina olevista 605 vajaamielistä odotti
39275: paikkaa, olisi kehitysvammaisten huollon laitospaikkaa 371. Kiireellisen hoitopaikan
39276: kannalta varsin tärkeätä, että II vaihe ra- tarpeessa oli tällöin sosiaalilautakuntien
39277: kennustyössä voitaisiin •saada heti ensi tule- luettel{)n mukaan 246 vajaamielistä. Tämä
39278: vana syksynä alkuun. Näin sen vuoksi, että tutkimus osoitti, että vajaamielishoitopaikko-
39279: seuraavassa vaiheessa rakennustyöt nimen- jen tarve läänissä oli suuri ja se oli hoidetta-
39280: omaan ke•skittyvät hoitopaikkojen rakentami- vissa vain perustamalla {)ma keskuslait(}S,
39281: seen, sillä tämän vaiheen valmistuttua nou- jonka rakentaminen tulisi saattaa loppuun
39282: see hoitopaikkojen lukumäärä sanotussa lai- mahdollisimman nopeasti.
39283: toksessa yli 200. Kuusankosken vajaamielishuollon keskus-
39284: Tämä Kymen läänin kuntien yhteinen va- laitos muodostaa valmistuttuaan myös kes-
39285: jaamielislaitos, jonka kuntainliiton perus- kuksen läänin kunnissa harjoitettavalle va-
39286: sääntä vahvi•stettiin 26.2.1963, tulee lop- jaamielisten avohuoltotyölle, mikä kaikkialla
39287: puunrakennettuna käsittämään 516 hoito- maassamme on vasta aivan alkuvaiheessaan.
39288: paikkaa, hallintorakennuksen, talouskeskuk- Kun keskuslait(}S on Kymen läänin kan-
39289: sen ja 180 asuntoa, joiden yhteinen tilavuus nalta erittäin tärkeä, tulisi sen nyt. a.loiltetun
39290: on noin 100 000 m8 ja kustannusarvio n. 19 työn jatkua keskeytymättä.
39291: milj.mk nykyisen kustannustason mukaan Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
39292: laskettuna. Rakennustyö on jaettu useam- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39293: paan eri vaiheeseen ja nyt aloitettuun I ra- sen.
39294: kennusvaiheeseen tulee 75 hoitopaikkaa, ta-
39295: louskeskus ja osa hallintorakennuksesta. Tä- että hallitus ottaisi vuoden 1967
39296: hän osaan kuuluu ooin 20 000 m3 • tulo. ja menoarvioesitykseen riittävän
39297: Kymen läänissä suoritettiin v. 1961 viral- suuruisen määrärahan Kuusankosken
39298: linen tutkimus vajaamielishoidon tarpeelli- vaj(l..(l!Wt.iel.islait()ksen rakennustöiden
39299: suudesta. Tällöin luetteloitiin läänin alueella edelleenjatkamista varten.
39300: 1 048 vajaamielistä, joista oli vajaamielislai-
39301: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
39302:
39303: Anna-Liisa Linkola. Aln Vaittinen:
39304: 905
39305:
39306: VI, 73. - Toiv.al. N: o 369.
39307:
39308:
39309:
39310:
39311: Sileäkangas ym.: Tutkimuksen toimittamisesta vajaarnielislai-
39312: tosten hoitopäivämaksuja koskevien säännösten tarki.dami-
39313: sesta.
39314:
39315:
39316: E d u s k u n n a ll e.
39317:
39318: Maaliskuun 7 päivänä 1958 annetun va- perimaan tai palauttamaan .tarpeelliset ta-
39319: jaamielislain (107/1958) 24 § :n mukaan va- sauserät. Koska kuntainliittojen vajaamielis-
39320: jaamielislaitoksessa annetusta hoidosta on se laitoksi,ssa valtionavun, hoitomaksujen ja
39321: kunta, jonka sosiaalilautaku~nan esityksestä muiden tulojen jälkeen jäävä nettotappio pe-
39322: vajaamielinen on· laitokseen otettu, velvolli- russäännön mukaan on perittävä jäsenkun-
39323: nen suorittamaan laitokselle kultakin hoito- nilta, aiheuttaa hoitopäivämaksun määrää-
39324: vuorokaudelta sosiaaliministeriön vahvista- mismenettely säännönmukaisesti muutoksia
39325: man hoitopäivämaksun. Itselleen tai ympä- kuntien maksuosuuksiin jälkikäteen ja siten
39326: ristölleen vaarallisek>si katsottavan taikka myös muita kuin hoitopäivämaksun oikaisu-
39327: vahvasti rikollisia taipumuksia osoittaneen laskutuksia. Koska lopullinen hoitopäivä-
39328: vajaamielisen hoitomaksut suorittaa kuiten- maksu tulee vaihvistetuksi yleensä vasta ti-
39329: kin valtio. · Kunnan oikeudesta periä kor- linpäätöksen valmistuttua, joudutaan vah-
39330: vausta vajaamielisen hoitokustannuksi,sta on vistetun tilinpäätöksen mukaisia lukuja sen
39331: säädetty huoHoapulaissa. vuoksi myöhemmin ,tarkistamaan.
39332: Vajaamielislaitoksen hoitopäivämaksut Hoitopäivämaksun määräämismenettelystä
39333: määrätään niin, että ne vastaavat 45 % val- laitoksille aiheutuneen selvittelyn lisäksi vas-
39334: tionapuun oikeuttaviksi hyväksytyistä hoito- taavaa moninkertaista laskutusta joudutaan
39335: kustannuksista. Koska lopullinen hoitopäivä- suorittamaan myös sosiaalilautakunnan pe-
39336: maksu voidaan määrätä vasta kalenterivuo- riessä korvauksia vajaamielishoidosta. Täl-
39337: den päätyttyä jälkikäteen, vahvistaa sosiaa- löin lopullisen hoitopäivämaksun vahvistami-
39338: liministeriö vuoden aikana tapahtuvaa lasku- nen ja vajaamielislaitoksen laskutuksen ta-
39339: tusta varten talousarvion perusteella hoito- sauserien hoitamisen viivästyminen aiheuttaa
39340: päivämaksun ennakon. Koska lopullinen hoi- sekavuutta. ja viivästymisiä.
39341: topäivämaksu yleensä aina poikkeaa vahvis- Sairaalalaitosten hoitDmaksut on yleensä
39342: tetusta ennakosta, suoritetaan tasoi,tus sen vahvistettu sairaalaryn1ittäin kiinteiksi eikä
39343: vahvistamisen jälkeen. niihin vaikuta se, minkä suuruisiksi :todelliset
39344: Kun valtionapuun oikeuttavat vajaamie- hoitokustannukset muodostuvat. Niin ikään
39345: laitosten (11 kpl) kustannukset v. 1963 vaih- kunnalliskotien hoitomaksut vahvistetaan
39346: telivat 8,48-18,93 mk:aan hoitopäivältä, huoltoapuna annettavan hoidon osalta etu-
39347: vahvistetut hoitopäivämaksut muodostuivat käteen, tosin laitosten tasosta riippuen eri-
39348: myös varsin erisuuruisiksi vaihdellen 3,82-- suuruisiksi ja ns. itse maksaviita perittävät
39349: 8,52 mk: aan. Vajaamielisten päivähoitoloi- hoitomaksut määrää vapaan harkintansa mu-
39350: den valtionapuun oikeuttavat kustannukset kaan kunnallisvaltuusto. Valtion avustaman
39351: ja hoitopäivämaksut vaihtelivat vastaavasti. vajaamielislaitoshoidonkaan osalta tuskin on
39352: Vajaamielislaitosten hoitopäivämaksujen välttämätöntä määrätä hoitomaksuja kus-
39353: määrääminen todellisten valtionapuun oi- tannuksista riippuviksi.
39354: keuttavien vuosikustannusten perusteella jäl- Oman kysymyksensä muodostaa se, onko
39355: kikäteen aiheuttaa vajaamielislaitoksille mel- vajaamielislaitosten hoitopäivämaksut koh-
39356: koista hankaluutta niiden ensin joutuessa las- tuullista pitää nykyisellä tasolla niiden olles-
39357: kuttamaan hoitopäivämaksun ennakot, ja lo- sa eräissä tapauksissa mielisairaalain hoito-
39358: pullisen maksun tultua vahvistetuksi, vielä maksuihin verrattuina moninker,taisia. Yksi-
39359: 114 E 529/66
39360: 906 Vl,73. - Vajaamielislaitosten hoitopäivämaksut.
39361:
39362:
39363: ty.isen suoritettavan hoidon korvauksen kan- .ien määräämistä koskevia säännöksiä
39364: nalta tuskin on perusteltua, että yleensä mie- niin muutettava, että maksut olisivat
39365: lisairaalahoitoa pitkäaikaisemmaksi muodos- edeltäpäin lopullisesti määrätyt erik-
39366: tuvasta vajaamielislaitoshoidosta peritään seen varsinaisissa vajaamielislaitok-
39367: korkeampia hoitomaksuja. sissa ja vajaamielisten päivähoito-
39368: Edellä olevan perusteella esitämme edus- toissa sekä selvityttäisi, miten yksityi-
39369: ktmnan hyväksyttäväksi toivomuksen, set vajaamielislai:tokset voisivat saada
39370: riittäväsit muuta, korvausta nntamas-
39371: että kaUitus tutkituitaisi, olisiko taan hoidosta.
39372: vajaamielislaitosten hoitopäivämaksu-
39373: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966
39374:
39375: Aulis Sileä.kangas. Veikko Hanhirova;
39376: Wilja.m Sarjala. Erkki Haukipuro.
39377: Mikko Kaarna. Paavo Niinikoski.
39378: Hannes P.a.aso. Mauno Pohjonen.
39379: Petti Pekkarinen. Ale Holopainen.-
39380: A-V. Perheentupa. Reino Karpola.
39381: Matti Kekkonen. Mikko Volotinen.
39382: Nestori Kaasalainen. Aaro Lintilä..
39383: 907
39384:
39385: VI,74.-Toiv.al. N:o 870.
39386:
39387:
39388:
39389:
39390: Vaittinen ym.: VajlUiliikkeisten. ai·vovauriolasten tutkimuksen,
39391: hoidon, opetuksen ja työhönsijoittamisen jiirjestämisestä.
39392:
39393:
39394: Fl d u s k u n n a ll e.
39395:
39396: Maassamme syntyy vuosittain noin 150- Maassamme toimivat raajarikkoisten las-
39397: 200 vajaaliikkeistä aivovaurio- eli va-lasta. ten koulut sekä eräät suurimmat kunnat ovat
39398: Näiden henkilöiden tutkimus, hoito, opetus ja pyrkineet kiitettävällä tavalla auttamaan
39399: työhönsijoittaminen ovat tällä hetkellä vailla näiden lasten opetustyön järjestämistä,
39400: yhteiskunnan riittävää huolenpitoa. mutta yleisintä maassamme kuitenkin vielä
39401: Lasten vanhempien ja alan erityisjärjes- on asian jättäminen vaille tarpeellista huo-
39402: tön Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörel- miota.
39403: sehämmade r.y:n rajoitettujen voimavarojen Aivovanrion omaavan henkilön työhönsi-
39404: lisäksi olisi kiireellisesti selvitettävä miten joittuminen varsin perusteellisen ja menes-
39405: .tälle raajarikkoisten lasten erikoisryhmälle tyksellisenkin ammattikoulutuksen jälkeen
39406: sekä heidän vanhemmilleen voitaisiin luoda on osoittautunut vaikeaksi. Aivo- ja liikunta-
39407: nykyistä paremmat olosuhteet aivovaurion vammaisten laajamittaisempi työllistäminen
39408: omaavien henkilöiden monien ongelmien rat- vaatii yhteiskunnan alkuunsaattavaa ja tu-
39409: kaisun helpottamiseksi. kevaa toimintaa ja suojatyöpaikkaverkoston
39410: Aivovauriolasten sekä heidän vanhem- luomista, jossa yhteydessä mm. va-tapausten
39411: piensa keskeisinä pulmakysymyksinä todetta- työllistäminen tulisi järjestää.
39412: koon mm. seuraavaa: Koska kymmenien va-Iasten kohtalona on
39413: Maassamme ei ole riittävästi koulutettuja elinikäinen kotihoito tulisi luoda menettely,
39414: asiantuntijoita, tutkimuspoliklinikoita eikä jonka avulla lasten vanhemmat ja erityisesti
39415: hoitolaitoksia vajaaliikkeisten aivovauriolas- heidän äitinsä saisivat riittävästi opastusta
39416: ten tarkkailua, tutkimista ja PY'SYVää hoitoa ja asiantuntevaa apua läpi elämän jatku-
39417: varten. vassa aivovauriolapsen hoito. ja huolto-
39418: Se, että eräät maamme lasten- ja keskus- työssä.
39419: sairaalat ovat kiinnittäneet lasten ongelmiin Esitetyn huomioon ottaen ehdotamme kun-
39420: huomiota on ilahduttavaa, mutta suurin osa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39421: maasta on pysyvästi vailla riittäviä va-lasten muksen,
39422: hoitomahdollisuuksia.
39423: Vuosittain syntyy 70-100 sellaista aivo- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
39424: vauriolasta, joilla ovat älylliset edellytykset siin vajaaliikkeisten aivovauriolasten
39425: kouluopetukseen. Kolmannes kaikista va- ttttkimukseen, hoitoon, opetukseen ja
39426: lapsista on täY'Sin normaaliälyisiä. Va.ikeit- työhönsijo#ta.miseen liittyvien pul-
39427: ten liikuntahäiriöittensä ja pakkoliikkeit- mien ratkaisemiseksi sekä asettaisi
39428: tensä vuoksi jää kuitenkin suurin osa aivo- asiantuntijakomitean valmistelemaan
39429: v.auriolapsima ilman oppivelvollisuuslain suo- kysymystä koskevia lainsäädännöllisiä
39430: maa kouluopetusta. muutos- ja uudistustehtäviä.
39431: Helisngissä 29 päivänä huhtikuuta 1966
39432:
39433: Aili Vaittinen. TimoMäki Jaakko Kemppainen.
39434: Sa.a.ra. Porsius. Margit Borg-Sundman. Pentti M'åki-Hakola.
39435: Mikko Asunta..
39436: 908
39437:
39438: VI, 75. - Toiv.al. N: o 371.
39439:
39440:
39441:
39442:
39443: E. Räsänen ym.: Kaatumcttautisten hoitopaikkojen lt~säämi
39444: sestä.
39445:
39446:
39447: E d u s k u n n a 11 e.
39448:
39449: Kaatumatautia sairastavien ainoana hoito- sellaiset, joilla olisi mahdollisuudet parantu-
39450: laitoksena maassamme toimii Kaatumatautis- miseen, jäävät vaille laitoshoitoa. Kotioloissa
39451: ten hoitoyhdistys r.y: n omistuksessa olevat olevien potilaiden hoitomahdollisuuksien
39452: Vaajasalon parantolat Kuopion mlk.ssa. Nä- puutteet ja heidän usein haitallinen vaiku-
39453: mä yksityisellä pääomalla ja osittain valtion tuksensa ympäristölleen ovat lisäksi ilmeiset.
39454: tuella toimivat, 222 potilaspaikkaa käsittävät Edellä esittämiimme perusteluihin viitaten
39455: hoitolaitokset ovat kuitenkin osoittautuneet esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
39456: hoitotarpeeseen nähden aivan riittämättö- syttäväksi toivomuksen,
39457: miksi, sillä maassamme on kaatumatautia sai-
39458: rastavia n. 20 000, joista välittömän sairas- ef:tä hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
39459: hoidon tarpeessa lasketaan olevan ainakin menpiteisiin kaatumatautisten hoito-
39460: 2 500. Näin ollen vain vajaa 10 % potilaista paikkojen lisäämiseksi Kaatumatautis-
39461: voi saada asianmukaista hoitoa ja usein juuri ten hoitoyhdistys r.y :n hoitolaitoksiin.
39462: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
39463:
39464: Eino Räsänen. Katri Helena Eskelinen. Pentti Pekkarinen.
39465: 909
39466:
39467: VI,76.- Toiv.al. N :o 372.
39468:
39469:
39470:
39471:
39472: P. Räsänen ym. : Raskauden keske-yttämistä koskevan lainsää-
39473: dännön uudistamisesta.
39474:
39475:
39476:
39477: E d u s k u n n a ll e.
39478:
39479: Nykyisen aborttila,in mukaan "raskaus voi- Hsten aborttien aiheuttamaan syyllisyy-
39480: daan lain säännöbiä noudattaen oikeustoimi- dentunnetta.
39481: kelpoi.sen naisen .suostumuksella keskeyttää, 2) Vältyttäisiin pakkoavioliitoilta ja yksi-
39482: kun raskauden jatkuminen lapsen' synnytyk- näisiltä äideilitä, jotka ovat tulleet raskaaksi
39483: sen tai ruumiin vian tai heikkouden vuoksi ilman rakkaussuhdetta pelkästä tietämättö-
39484: aiheuttaa naisen terveydelle vakavan vaaran. myydestä, kokemattomuudesta, uteliaisuu-
39485: Tätä vaaraa arvosteltaessa otettakoon huo- desta, miehen petkuttamana tms. seikan tu-
39486: mioon naisen terveyteen vaikuttavat erikoi- loksena. Yksinäisten äitien ongelmanahan on
39487: sen vakavat sosiaaliset olosuhteet." todettu olevan yhteiskunnallinen häpeä, hal-
39488: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, ettei ny- veksunta ja vihamielisyys, työpaikan menet-
39489: kyinen laki ril!Skauden keskeyttämisestä ole täminen sekä taloudellisen aseman heikkous,
39490: poistanut monia siihen liittyviä sosiaalilääke- koska makaajaa useinkaan ei tavoiteta ja si-
39491: tieteellisiä ongelmia eikä riittävästi turvaa ten elatusapua peritä. Aroissa ammateissa ti-
39492: naisille kuuluvaa yksilöllistä vapautta ja lanne johtaa useimmiten vaikeuksiin, esim.
39493: elämän kunnioittamisen sijasta tilanne on opettajat ja sairaanhoitajat voivat menettää
39494: johtanut moniin yksilön ja yhteisön kannalta virkansa. Usein nainen voi joutua muutta-
39495: kielteisiin ilmiöihin, jotka suurimmaksi maan kokonaan toiselle paikkakunnalle. Ta-
39496: osaksi voitai.siin poistaa helpottamalla lailli- vallista on myös, että äiti joutuu vahvaan
39497: sen abortin saantia. Tämän suuntaista käsi- masennustilaan, jossa hän yrittää lähdettää
39498: tystä puoltavat myös asiantuntijalausunnot sikiön tai tehdä itsemurhan.
39499: sekä lukuisat päivä- ja viikkolehdissä eri- 3) Vältyttäisiin opintojen keskeytyksiltä.
39500: laisissa keskustelutilaisuuksissa esitetyt mie-
39501: lipiteet. 4) Suojattaisiin äidit liian monilta synny-
39502: Riittämättömän perhekasvatuksen ja eh- tyksiltä, ylirasitukselta ja ennenaikaiselta
39503: käisyvalistuksen vielä vallitessa laillisen abor- rappeutumiselta, helpotettaisiin vähävarais-
39504: tin nykyistä vapaampaa saantia puoltavat ten perheiden toimeentuloa, vähennettäisiin
39505: seuraavat seikat: perheriitoja ja asu:misvaikeuksia. Huomatta-
39506: 1) Sillä vähennettäisiin laittomia abortte- koon tässä yhteydessä, että laittomiin abort-
39507: ja, joita laskelmien mukaan tehdään maas- teihin ovat tavallisimmin johtamll!SSa köy-
39508: samme noin 30 000 vuosittain ja jotka puos- hyys ja asuntokurjuus, onnettomat perheolo-
39509: karien suorittamina vaarantavat äidin ter- suhteet kuten esim. miehen juopottelu, pi-
39510: veyden tai hengen .tai aborttiyrityksen epä- tempiaikainen työttömyys, miehen sukupuo-
39511: onnistuessa syntyvän lapsen terveyden. Epä- lisuhde ,toiseen naiseen, miehen sairastumi-
39512: kohdaksi on katsottava myös se, että varak- nen tuberkuloosiin ja monien tällaisten kiel-
39513: kailla sanotaan olevan mahdollisuus vaarat- teisten seikkojen aiheuttama aviomiehen ke-
39514: tomaan aborttiin, kun köyhemmät sitävas- hoitus tai pakotus.
39515: toin joutuvat puoskarien käsiin. Laittomien 5) Vältyttäisiin avioliitossa ei-toivotuilta
39516: aborttien väheneminen vähentäisi myös rikos- lapsilta, joiden kohdalla myöhemmässä elä-
39517: oikeudellisia toimenpiteitä ja. tämä olisi mässä on todettu enemmän sopeutumisvai-
39518: omiaan poistamaan jo suoritettujen rikoksel- keuksia ja hermostollisia häiriöitä vanhem-
39519: 910 VI, 76. - Raskauden keskeyttll.minen.
39520:
39521:
39522: pien tiedostetun tai tiedostamattoman viha- keytyksen terveydellinen vaara vähäiseksi ja
39523: mielisen suhtautumisen takia. erittäin tärkeänä on pidettävä myös näkö-
39524: 6) Vältyttäisiin aviottomilta ei-toivotuilta kohtaa, että tällöin toimenpide ei tuottaisi
39525: lapsilta, joiden elämää vaikeuttaa pelkästään naiselle psyykisiä häiriöitä, koska kysymyk-
39526: jo raskaan kielteisesti moralisoiva nimitys sessä ei vielä olisi tietävän, tuntevan ja tah-
39527: "äpärä". Mikäli aviottomia lapsia silti syn- tovan yksilön tuhoaminen, siis varsinainen
39528: nytettäisiin, olisi heidän asemansa paljon pa- lapsennmrha ja koska nainen ei olisi vielä
39529: rempi, koska ympäristö ,tietäisi heidän ole- ehtinyt V'irittäytyä :fyysisesti ja psyykisesti
39530: van vapaasta tahdosta siitettyjä eli siis toi- äidinrooliin.
39531: vottuja. 9) Naiset saisivat suuremman yksilölli-
39532: 7) Vähennettäisiin raskauden pelon ai- sen vapauden noudattaa omaa katsomustaan,
39533: heutt.ami.a V'aikeuksia seksuaalielämässä, esim. sillä äitihän viimekädessä aina kantaa lapsen
39534: kyvyttömyyttä ja kylmyyttä. kasvatukseen liittyvät rasitukset ja huolet.
39535: 8) Päästäisiin aikaa vievästä paperi- Edellä esitetyin perustein esiltämme kun-
39536: sodasta, joka tekee hankalaksi jo nykyisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39537: lain sailiman abortin saamisen tuottaen pal- muksen,
39538: jon vaivaa ja huolta sekä lääkäreille että po- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
39539: tilaille ja pitkittää varsinaiseen toimenpitee- siin nykyisen raskauden keskeyttä-
39540: seen pääsyä. Kun keskeytys voitaisiin suorit- mistä koskevan lainsäädännön uudis-
39541: taa aivan rwskauden alkuvaiheessa, jäisi kes- tamiseksi.
39542: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
39543:
39544: Pauli Räsänen. Irma Rosnell. Osmo Kock.
39545: Anna-Liisa Tiekso. Ele Alenius. Pauli Puhakka.
39546: Siiri Lehmonen. Antti Kinnunen. Lauha. Männistö.
39547: Kaisu Weckman. Heikki Mustonen. Jaakko Kemppainen.
39548: Olli J. Uoti.
39549: 911
39550:
39551: V1,77.- Toiv.al. N:o 373.
39552:
39553:
39554:
39555:
39556: Honkonen ym.: Tupakkateollisuuden ottamisesta valtion hal-
39557: tuun.
39558:
39559:
39560: E d u s k u n n a ll e.
39561:
39562: Viime vuosina ovat ~eri puolilla maailmaa pakkamonopolien kilpailuolosuhteissa paas-
39563: suoritetut lääketieteelliset tutkimukset yhtä- tä, vaan ratkaisu löytyy tupakkateollisuuden
39564: pitävästi osoittaneet tupakoinnin aiheutta- ottamisessa valtion haltuun. Näin voitaisiin
39565: mat kansanterveydelliset haitat hämmästyt- mainonta lopettaa ja mainontaan tähän saak-
39566: tävän suuriksi. Tutkimusten tulosten joh- ka ·osoitetut varat voitaisiin käyttää kansan-
39567: dosta on useissa maissa ryhdytty radikaali- terveyttä edistävään valistuskampanjaan.
39568: siin valistustoimepiteisiin tupakoinnin lopet- ,Jo vuonna 1950 valmistuneessa ns. sosiali-
39569: tamiseksi ja esim. tupakan myynti on saa- soimiskomitean mietinnössä todettiin, että tu-
39570: tettu alle 16-vuotiaille kokonaan kieltää. pakka.teollisuus on "jo nyt kypsä sosialisoita-
39571: Meillä sen :sijaan ollaan tässä suhteessa pa- vaksi ja teknillisesti suhteellisen helppo ot-
39572: hasti jäljessä. Aikana, jolloin pitäisi harjoit- taa valtion haltuun." Vuoden 1950 jälkeen
39573: taa voimaka,sta valistustoimintaa tupakoin- tapahtunut kehitys ja lääketieteen saavutta-
39574: nin estämiseksi, ovat suuret tupakkayhtiöm- mat tutkimustulokset puoltavat vakuutta-
39575: me voitontavoittelussaan kehittäneet kaik- vasti :tällaisen ratkaisun välttämättömyyttä
39576: kialle ulottuvan ja tupakointia ihannoivan myös kansan terveyden kannalta
39577: mainonnan, jolla yritetään saada tupakointi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39578: yhä yleisemmäksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39579: Terveenä ja· järkevänä periaatteena tällai-
39580: sen vahingollisen nautinto-aineen myynnissä että hallitus kieltäisi välittömästi
39581: oHsi pidettävä sitä, että tupakkaa olisi ilman tupakan mainonnan ja ryhtyisi toi-
39582: mainontaa sitä haluavien saatavissa, mutta menpiteisiin tupakkateollisuuden utta-
39583: sitä ei pitäisi mainonnalla tyrkyttää kenel- miseksi valtion halt'U!Un.
39584: lekään. Tähän ei kuitenkaan nykyisten tu-
39585: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
39586:
39587: Kuuno Honkonen. Kelpo Grönda.hl.
39588: Pekka Silander. Aimo Laiho.
39589: 912
39590:
39591: VI,78.- Toiv.al. N:o 374.
39592:
39593:
39594:
39595:
39596: Jä.msen ym.: Tupakkateollisuuden ottamisesta valtion hal-
39597: tuun.
39598:
39599:
39600:
39601: E d u s k u n n a 11 e.
39602: i•.
39603: Useissa Länsi-Buroopan maissa on myös tu- odotettavissa lähivuosikymmeninä yhä kas-
39604: pakkateollisuus otettu yhteiskunnan haltuun, vavia kansanterveyden vaurioita.
39605: kuten Suomessa väkijuomaliike on valtion Tupakkateollisuuden valtiollistamisen jäl-
39606: valtion monopolina. Ruotsissa valtion tupak- keen olisi tähänastista helpompaa kok<> yh-
39607: kamonopoli toteutettiin 'jo v. 1915. teiskunnan puitteissa työsk~nnellä tupakoin-
39608: titapaa vastaan, vaikka siten ei tietenkään
39609: Väkijuomaliikkeen sosialisoinnin tärkeiln- tätä ongelmaa kokonaisuudessaan voitaisi
39610: pänä perusteluna on ollut se, että on tahdottu ratkai<Sta. Valtion monopoli voisi määrätie-
39611: poistaa yksityinen voitontavoittelu koko yh- toisesti supistaa ja kokonaan lopettaakin tu-
39612: teiskunnalle moninaisia vahinkoja aiheutta- pakkatu<>tteiden mainonnan. Sen tuotannossa
39613: van nautintoaineen kauppaamisesta. Katso- voitaisiin pyrkiä johdonmukaisesti tervey-
39614: taan, että väkijuomaliikettä voidaan hoitaa delle mahdollisimman vähän vaaroja aiheut-
39615: parhaiten sosiaaliset näkökohdat huomioon- tavien tupakkalajien käytön lisäämiseen vaa-
39616: ottaen ja kansan raitistumiseen pyrkien, kun rallisten kustannuksella. Valtion monopoli
39617: yhteiskunta voi vapaasti päättää kaikista al- voisi rajoittaa myyntipisteitten lukua. ja ko-
39618: koholijuomien myyntiin ja anniskeluun liit- konoon luopua kaikkina vuorokaudenai1ro:ina
39619: tyvistä kysymyksistä. tapahtuvasta tupakka-automaattien tarjon-
39620: Tupakkateollisuuden valtion haltuun otta- nasta. Mainittakoon, että Ruotsissa ~savukkei
39621: mista voidaan perustella samalla tapaa kuin den kokonaiskulutus on nykyisin osapuilleen
39622: väkijuomaliikkeen monopolia. Lääketieteelli- sama kuin Suomen huolimatta väkiluvun
39623: nen tutkimus on viime vuosina osoittanut suuremmuudesta; nähtävästi tähän tilantee-
39624: etenkin savukkeidenpoltosta syntyvät kan- seen on ainakin oSittain ollut ansionsa sikä-
39625: santerveydelliset haitat hämmästyttävän suu- läisen tupakkamonopolin harjoittamalla poli-
39626: riksi. Eetillisesti katsoen on väärin, että yk- tiikalla.
39627: sityiset teollisuusyrittäjät pyrkivät tupakka- Tupakkatehtaiden valtiollistaminen olisi
39628: tuotteiden mahdollisimman laajaan myyntiin maassamme suhteellisen helposti toteutetta-
39629: Ja huomattaviin voittoihin kansanterveyden vissa. Tupakkateollisuushall on vahvasti kar-
39630: kärsimisen kustannuksella. Erityisesti yleistä tellisoitunut ja on vain muutaman yrittäjän
39631: mielipidettä ärsyttää se häikäilemättömyys, käsissä; niistäkin lienee yksi ulkomaisen tu-
39632: jolla savukkeiden valmistajat mainostavat pakkakapitaalin omistuksessa. Valtion sosia-
39633: tuotteitaan pyrkien valloittamaan niiden lisoimiskomitea selvitteli sotien jälkeen eräi-
39634: käyttäjäksi myös kasvavan sukupolven. den teollisuusalojen yhteiskunnallistamista
39635: Tässä pyrkimyksessään tupakkateollisuus on ja ehdotti v. 1950 antamassaan mietinnÖiSsä
39636: myös melko pitkälti onnistunut, sillä nuori- tupakkateollisuuden sosialisoimista liittäen
39637: son tupakanpolton levinneisyyttä esittelevät vielä mietintöönsä siitä valmiit lakiehdotuk-
39638: tutkimukset ovat vahvistaneet jokapäiväisen set Näiden selvittelyjen pohjalta olisi halli-
39639: elämän havainnot tupakkatavan etenemisestä tuksen helppoa valmistaa oma lakiesityksensä
39640: yhä mwrempiin ikäluokkiin. Tästä taasen on tupakkateollisuuden sosialisoimisesta.
39641: VI,78.- Jäms6n ym. 913
39642:
39643: Edellisen perusteella ehdotamme eduskun- että hallitvus kiireellisesti antaisi la--
39644: nan hyväksyttäväksi toivomuksen, kiesityksen tupakkateollisuuden val-
39645: tion haltuun ottamisesta.
39646: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
39647:
39648: Artturi J'å.msen. Matti Kekkonen. Reino Karpola.
39649: Eino Uusitalo. Ale Holopainen. Pentti Pekkarinen.
39650: Paavo Niinikoski. Mauno Pohjonen. Eino Sääskilahti
39651: Reino Ka.nga.s. Mikko Volotinen.
39652:
39653:
39654:
39655:
39656: 115 E 529/66
39657: 914
39658:
39659: VI,79. -Toiv.al. N:o 375.
39660:
39661:
39662:
39663:
39664: Männistö ym.: Toimenpiteistä tupakoinnin kieltämiseksi ylei,..
39665: sissä huonett'Zoissa.
39666:
39667:
39668: Eduskunnalle.
39669:
39670: Tupakanpoltto yleisissä huoneistoissa on neistoihin epäsiisteyttä, jopa toisinaan tuli-
39671: viime vuosina jatkuvasti yleistynyt. Kokous- palon vaarakin.
39672: huoneissa saattaa monituntisen neuvottelun Ottaen huomioon ,etenkin savukkeenpolton
39673: kestäessä huoneilma käydä paksuksi tupa- suuret kansanterveysvaarat jo yleinen etu,
39674: kansavusta. Monissa työhuoneissa ja konttori- saatikka suurten kansalaisryhmien viihtyi-
39675: ,tilois.sa tupakoinnin salliminen aiheuttaa syys, kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin
39676: työpäivän mittaan sellaista ilman pilaantu- julkisissa huonetiloissa .tupakoinnin rajoitta-
39677: mista, josta seuraa suoranaista työtehon las- miseksi. Harkintakykyisimmin voisivat tupa-
39678: kua. Pienissä ruoka- ja kahvibaareissa tupa- koinnin kieltämistä koskevia määräyksiä an-
39679: kointi vähentää ruokailijain viihtyisyyttä ja taa kansanterveys- ja ammattientarkastusvi-
39680: on epäterveellistä erityisesti niissä työpäi- ranomaiset, mutta sitä varten heille olisi
39681: väänsä suorittaville henkilöille. laissa ,taattava riittävät valtuudet.
39682: Tupakoinnin sallimisesta julkisissa huo- Edellisen perusteella esitämme eduskun-
39683: neistoissa aiheutuu varsin terveydellisiä vaa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39684: roja, mutta myös muita haittoja. Tupakoi-
39685: mattomilta riistetään tällöin heidän mielipi- että hallitus kiireellisesti antaisi
39686: dettään useimmiten edes kysymättä eräs ih- lakiesityksen, jossa kansanterveys-
39687: misen perusoikeus, puhtaan ilman saanti. ja ammattientarkastusviranomaisille
39688: Tupakoimattomat joutuvat erittäin tavalli- taattaisiin riittävät valtuuden ylei,..
39689: sesti työpaikoissaan ja ruokaillessaan kärsi- sissä huonetiloissa tapahtuvan tupa-
39690: mään jatkuvasta epäviihtyisyydestä, joka on koinnin kieltämiseksi tai rajoittami-
39691: myös mielenterveyden kannalta haitallista. seksi.
39692: Tupakoinnista aiheutuu myös yleisiin huo-
39693: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
39694:
39695: Lauha Männistö. Lyyli Koskinen. Siiri Lehmonen.
39696: Martti Linna. Ka.i.su Weckman. Pekka. Salla..
39697: Irma Rosnell. Veikko Saarto. Hugo Manninen.
39698: Aulis Juvela. Pauli Puhakka.. Aarne Pulkkinen.
39699: Veikko J. Rytkönen.
39700: 915
39701:
39702: VI,SO.- Toiv.al. N :o 376.
39703:
39704:
39705:
39706:
39707: Salama ym.: Scwukelaatikkojen varustamisesta savukkeenpol-
39708: ton terveydellisiä haittoja osoittavalla merkinnällä.
39709:
39710:
39711: E·d uskunnalle.
39712:
39713: Tupakanpoltto osoittaa jatkuvaa lisäänty- iton vaaroilta. Asi:a ei ole vain kutakin yksi-
39714: mistä ja erityisen huolestuttavassa määrin se löä itseään koskeva, vaan terveydellisten vaa-
39715: on leviämässä yhä nuorempien ikäluokkien ratekijäin kautta koko yhteiskuntaa koskeva.
39716: keskuuteen. Harvinaista ei ole enää kansa- Meidän kaikkien etuhan liittyy siihen, että
39717: kouluikäisten, jopa alimmilla luokilla ole- jokainen voisi säilyttää työkykynsä ja toi-
39718: vien, tupakointi. mintatarmonsa mahdollisimman hyvänä.
39719: Lisääntyvään tupakanpolttoon on olemassa Moni,ssa maissa on jouduttu kiinnittämään
39720: monia syitä. Kodin vaikutus on tässä hyvin huomiota tähän tupakanpolton alaikäisille
39721: ratkaiseva. Joukkohenki on myös hyvin mää- aiheuttamaan vaaraan. Siitä ovat osoituksena
39722: räävä monen kohdalla tässä asiassa. Huonot mm. ne toimenpiteet, joilla on kokonaan kiel-
39723: tavathan yleistyvät helposti joukossa ja sil- letty tupakan myynti alaikäisille ja savuke-
39724: loin varsinkin heikkotahtoisemmat yksilöt askit on varustettu savukkeenpolton tervey-
39725: joutuvat houkutuksille alttiiksi, eikä toisten dellisiä haittoja koskevalla merkinnällä, näin
39726: taholta tuleva suoranainen painostuskaan ole on menetelty mm. Yhdysvalloissa. Niinikään
39727: tuntematonta. on eräi<lsä maissa ki,elletty tupakka-automaat-
39728: tien pito, koska ei ole mahdollista estää lap-
39729: Kotien usein osoittaman välinpitämättö- sia käyttämästä niitä.
39730: myyden ja joukkohengen vaikutuksesta kou- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
39731: lunkaan kasvattava vaikutus ei aina pysty kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39732: tuottamaan toivottua tulosta.
39733: Tutkimukset ovat osoittaneet, että tupa- että hallitus a;ntaisi kiireellisesti laki-
39734: kanpoltolla ja varsinkin savukkeiden poltta- esityksen, jolla määrättäisiin savuke-
39735: misella on monia haitallisia vaikutuksia ih- laatikot varustettcwaksi savukkeenpol-
39736: misen terveydelle. Yhteiskunnan tulisi sen ton 'terveydellisiä haittoja ja vaaroja
39737: takia kaikin käytettävissä olevin keinoin itu- osoittavalla merkinnällä ja tehtäisiin
39738: kea niitä pyrkimyksiä, joiden tarkoituksena mahdolliseksi tupakanmyynni11, kieltä-
39739: on varjella ennen muuta nuoria tupakanpol- minen alaikäisille.
39740: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
39741:
39742: Aune Salama.. Uljas Mäkelä.
39743: Ensio Partanen. Edit Terästö.
39744: Tyyne Paasivuori Margit Eslana.n.
39745: 916
39746:
39747: VI,81.-Toiv.al. N:o 377.
39748:
39749:
39750: Terästö ym.: Tutkimuksen toimittamisesta tupakoi11,11,in ai-
39751: heuttamista kansanterveydellisistä vaaroista ja kansanta-
39752: loudellisista tappioista.
39753:
39754: Eduskunnalle.
39755:
39756: Tupakan valmistevero tuotti v. 1963 val- sena. Keuhkoputken krooninen :tulehdus
39757: tiolle .tuloja yli 300 milj. mk. Tämän joh- (keuhkokatarri) alentaa vielä suurempien
39758: dosta monet katsovat, että olisi taloudellisesti tupakoitsijajoukkojen työkykyä. Tupakoitsi-
39759: vahingollista ryhtyä savukkeiden polttoa ra- joiden työkyvyn heikkeneminen on niinikään
39760: joittaviin toimenpiteisiin. Tällöin unohdetaan, melkoinen kansantaloudellinen haitta.
39761: että tupakanpoltosta aiheutuu huomattavia Tupakoinnista aiheutuu kesäisin monilukui-
39762: kansantaloudellisia tappioita, vaikka tupakka sia metsäpaloja ja kautta vuoden melkoinen
39763: kieltämättä valtiolle onkin kiitollinen vero- määrä koti- ym. tulipaloja joissa mm. kym-
39764: objekti. meniä henkilöitä vuosittain saa surmansa. -
39765: Etenkin Englannissa ja Yhdysvalloissa Tupakoinnin aiheuttama hämärässä näkemi-
39766: viime vuosina toimitettujen laajojen savuk- sen heikkeneminen ja moottoriajoneuvonkul-
39767: keenpolton terveydellisiä haittoja koskeneiden jettajien tupakkavälineiden käsittelyn aiheut-
39768: tutkimusten perusteella voidaan nykyisin tama tarkkaavaisuuden huononeminen aiheut-
39769: arvioida, että savukkeenpoltto lyhentää ihmi- taa ilmeisesti joukon liikenneonnettomuuksia
39770: sen keski-ikää päivittäin poltettujen savuk- ja tuottaa siten merkittävän määrän talou-
39771: keiden määrästä riippuen ai.J:lakin 3-8 vuo- dellisia vaurioita.
39772: della. Eniten tähän vaikuttavat savukkeen- Nämä esimerkit riittävät osoittamaan, että
39773: poltosta aiheutuva lisääntyvä hengitys. ja olisi aiheellista toimittaa tutkimus siitä,
39774: verenkiertoelintautikuolleisuus. Amerikan lää- kuinka suuria tupakoinnin tuottamat kansan-
39775: kintöjohdon v: n 1964 alussa ilmestyneen laa- .taloudelliset tappiot ovat. Tämän tutkimuk-
39776: jan tutkimusraportin mukaan keski-ikäisten sen tulos ilmeisesti hätkähdyttäisi kansalai-
39777: ja sitä vanhempien miesten kuolleisuus keuh- set yhä laajemmalti näkemään, että tupa-
39778: kosyöpään on 10 kertaa, muihin keuhkojen kointi ei ole vain kansanterveydellinen vaan
39779: tauteihin 6 ker.taa sekä sydän- ja verisuoni- myös kansantaloudellinen pulmakysymys, ja
39780: tauteihin 1,7 kertaa niin suuri kuin tupakoi- siten helpottamaan todella tehokkaisiin toi-
39781: mattomien. Tämä savukkeenpolttajien ennen- menpiteisiin ryhtymistä tupakoinnin rajoit-
39782: aikainen kuolleisuus lyhentää heidän tuotta- tamiseksi.
39783: van työnsä kautta 10-20 %: lla, mikä luon- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
39784: nollisesti merkitsee huomattavaa kansantalou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39785: dellista rasitusta.
39786: Useat savukkeenpolttajien potemat taudit että ·hallitus kiireellisesti toimittaisi
39787: aiheuttavat pitkäaikaista joko täydellistä tai lääketieteelliseen ja sosiaaliseen tutki-
39788: osittaista työkyvyttömyyttä. Maassamme on mukseen perustuvan selvityksen tupa-
39789: prof. Klaus Järvisen tutkimuksen mukaan n. koinnin maassamme aiheuttamista kan-
39790: 200 000 parantumatonta keuhkolaajentuma- santerveydellisistä vaaroista ja kansa"'-
39791: tautia eairastavaa, jotka ovat saaneet tautinsa taloudellisista tappioista.
39792: etupäässä pitkällisen tupakanpolton seurauk-
39793: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
39794:
39795: Edit Terästö. Sakari Knuuttila.
39796: Uljas Mäkelä. Lyyli Aalto.
39797: Tyyne Paasivuori. Eero Häkkinen.
39798: 917
39799: VI,82.- Toiv.al. N :o 378.
39800:
39801:
39802:
39803:
39804: Vilmi ym..: Tupakkatuotteiden mainonnan rajoittamisesta.
39805:
39806:
39807: Eduskunnalle.
39808:
39809: Savukkeiden myynti on maassamme vuo- reellisiin toimenpiteisiin tupakkamainonnan
39810: desta 1955 lähtien kohonnut 30 %: lla, vaildm rajoittamiseksi tai kokonaan kieltämiseksi.
39811: juuri siitä lähtien savukkeenpolton suuret Ainoa toimenpide, jonka hallitus tällä alalla
39812: kansanterveydelliset vaarat ovat alkaneet on suorittanut, on v. 1962 tupakkateollisuu-
39813: luotettavasti tulla todetuiksi. den edustajien kanssa käydyt neuvottelut
39814: Savukkeiden kulutuksen yleinen kasvu ja tupakan TV-mainonnasta. Näiden neuvottelu-
39815: varsinkin niiden käytön leviäminen naisten jen tuloksena tupakan TV-mainonta keskey-
39816: ja yhä nuorempien ikäluokkien keskuuteen tettiin vuoden 1963 ajaksi, mutta on sen jäl-
39817: ovat huomattavalta osalta kiihtyneen mainon- keen jatkunut uudelleen. Eri lääkäri- ja
39818: nan syytä.· Joukkotiedoitusvälineet kertovat kansanterveysjärjestöjen taholta ,tupakkateol-
39819: kiehtovin kuvin ja sanoin siitä, miten tietyn lisuudelle esitetyt toivomukset tupakan mai-
39820: savukemerkin polttaminen on muka oikotie nonnan rajoittamisesta eivät liioin ole :tuotta-
39821: miehuuteen ja menestykseen. Nykyaikainen neet tuloksia.
39822: mainospsykologia on kehittänyt tämän vahin- Koska vapaaehtoista tietä ei siis voida
39823: gollisen nautintoaineen esittelyyn sellaisia päästä tupakanmainonnan rajoittamiseen -
39824: suggeroivia esitystapoja, joiden kriitilliseen vähimmäisvaatimuksina TV-mainonnan lopet-
39825: arviointiin ja torjumiseen tavallinen kansa- taminen ja ns. suggeroivien mainoskeinojen
39826: lainen varsinkaan nuori ei pysty. Kansan- hylkääminen tyytymällä vain asiallisesti tie-
39827: terveydestä vastuussa olevilla viranomaisilla dottavaan mainontaan - on siihen ryhdyt-
39828: ja sen hyväksi työskentelevillä vapaaehtoisilla tävä lainsäädännöllistä tietä. Tällöin on pa-
39829: järjestöillä ei taasen ole taloudellisia mahdol- rasta, että ylimmät kansanterveysviranomai-
39830: lisuuksia tehokkaaseen vastapropagandaan. set saavat valtuudet harkintansa mukaan ra-
39831: Tupakkailmoittelun runsaat mainostulot ovat joittaa ja tarvittaessa kokonaan kieltää kan-
39832: saattaneet eräät joukkotiedotusvälineet sellai- santerveyden kannalta vaarallisina pidettä-
39833: seen riippuvuussuhteeseen, että niihin on vai- vien tupakkatuotteiden mainontaa.
39834: kea saada edes tupakan terveyshaittoja asial- Edellisen perusteella esitämme eduskun-
39835: lisesti esitteleviä tiedotuksia. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39836: Yhteiskunta on eräillä muilla ilmeisiä ylei-
39837: siä vaaroja aiheuttavilla aloilla ryhtynyt ra- että hallitus kiireellisesti antaisi
39838: joittamaan haitalliseksi katsottua mainontaa. lakiesityksen, }'ossa lääkintöhallituk-
39839: Nåin on jo kauan tehty alkoholijuomien mai- selle myönnettäisiin valtuudet harkin-
39840: oonnan osalta ja viime vuosina myös lisään- tansa m'Uikaan rajoittaa kansantervey-
39841: tymässä olevan lääkeaineiden väärinkäytön deUe vaarallisten tupakkatuotteiden
39842: torjumiseksi. V. 1961 eduskunta hyväksyi mainontaa.
39843: myös toivomuksen, että hallitus ryhtyisi kii-
39844: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
39845:
39846: Pekka Vilmi. Veikko Hanhirova. Mauno Pohjonen.
39847: Bino Sääskilahti. Erkki Haukipuro. Aaro Lintilä.
39848: Ensio Pa.rta.nen.
39849: 918
39850:
39851: VI,83.- Hemst.mot. N: o 379.
39852:
39853:
39854:
39855:
39856: Melin m.fl.: Angående beredning av lagstiftning för förbyg-
39857: gande och eliminering av luftföroreningar.
39858:
39859:
39860:
39861: T U l R i k s d a g en.
39862:
39863: Luftföroreningsproblemet har blivit skräm- Enligt svenska medicinska utlåtanden ned-
39864: mande aktuellt i storstäder och tättbe- s·ätter koloxid blodets• syretransporterande
39865: folkade regioner världen över. Bilarnas och förmåga. Kolvätena har cancerfrämjande
39866: andra motorfordons avgaser, bostadsupp- verkningar. Man har kunnat konstatera att
39867: värmningsanläggningar, som eldas med sten- storstäder har fyra gånger högre lungcan-
39868: koi och olja, förbränningsugnar för avfall cerfrekvens än landsbygden, vilket delvis kan
39869: samt industrianläggningar är de svåraste förklaras genom luftföroreningar. Förutom
39870: spridarna av föroreningar. Giftig svaveil.'dio- cancersjukdomar kan illamående, huvudvärk
39871: xid, sot, aska, stoft o.a. partiklar uppfyller och allergiska åkommor i tätorter tillskrivas
39872: och förorenar den luft vi andas, angriper den förorenade luften.
39873: andningsorgan och ögon och kan förorsaka Förenta Staterna, och .där främst delstaten
39874: svåra sjukdomar och t.o.m. död, för att inte Kalifornien, har länge varit föregångsland
39875: tala om vantrivsel och stress. Många andra när det gäller avgasrenare på bilar. Tidigare
39876: Iänder är härvidlag i ett svårare läge än Fin- har bara vissa delstater · föreskrivit maximi-
39877: land, m~n även hos oss har problemet blivit normer :för koloxiden i avgaserna och dessa.
39878: aktuellt på ett sätt som gör det nödvändigt har inte heller gällt bilar med m1ndre än 2,3
39879: att nu ta itu med det. Då det i vårt land liters cylindervolym. Men nu har man be-
39880: ännu inte har gjorts några utredningar om slutat att kräva avgasrenare på alla bilar i
39881: luftföroreningens styrka och dess skadeverk- hela USA. Enligt de nya reglerna måste alla
39882: ningar mä några utländska rön och åtgärder bilar av 1968 års modell med mer än 0,8 li-
39883: omnämnas. (En undersökning av luftförore- ters cylindervolym, som säljs i USA, vara
39884: ningen i Helsingfors torde igångsättas ännu försedda med någon form av avgasrening. 1
39885: detta år. Institutet för Arbetshygien har de europeiska bilfabriker, bl.a. svenska Volvo,
39886: gjort upp en plan för en dylik undersökning, som exporterar till USA, arbetar man nu in-
39887: som skulle sträcka sig över en femårsperiod.) tensivt med att f~ fram system för avgasre-
39888: Förenta Staterna, Västtyskland och England ning som kan vara i produktion redan till
39889: har av förhållandell88 tvång redan gjort en 1968 ärs modeller. Särskilt inriktar man sig
39890: del för att lösa detta problem. Skadeverk- på att åstadkomma en efterförbränning av
39891: ningarna är dels av ekonomisk, dels av medi- avgaserna omedelbart när de strömmar ut ur
39892: cinsk art. I Sverige har statens luftvårds- cylindrarna.
39893: nämnd utfört undersökningar på flera plat- · Det är icke :för tidigt att även i värt land
39894: ser i landet. Utvecklingen visar skrämmande börja utreda denna fråga och förbereda en
39895: tendenser. Det har beräknats att kostnaderna lagstiftning på området. Helsingfors cityom-
39896: för luftföroreningar exkl. bränsle:förluster i råde lider av stark luft:förorening bland an-
39897: Sverige uppgår till 200 milj. kronor per år. nat p.g.a. den starka citytrafiken. 1 Åbo,
39898: De medicinska aspekterna är mera svärbe- Tammerfors och andra av vära större städer
39899: räknade men självfallet ännu viktigare. En- och tätorter pockar förhällandena småningom
39900: ligt en uppgift i den engelska tidskriften Me- pä åtgärder :för att eliminera koloxidöver-
39901: dical News gär i England varje år 30 000 skottet i stadsluften. De amerikanska avgas-
39902: personer en förtidig död till mötes p.g.a. luft- normerna är kanske inte tillämpliga på vära
39903: föroreningar. förhållanden. 1 de körprov där koloxidhalten
39904: VI,83. - Melin ym. 919
39905:
39906: mä:t:s mgår t.ex. mycket l.ittet tomgångskör- att en statlig utredning i bråd-
39907: n.ing, medan just tomgångskörning i bilköer skande ordning tillsätts för att förbe-
39908: är ett av de svårare problemen h<lS oss. Men reda en lagsti{tning avsedd att före-
39909: det väsentliga för våra förhållanden är att bygga och i görligaste utsträckning eU-
39910: avgasrenare har utexperimenterats även av minera de luftföroreningar, som i det
39911: europeiska bilfabriker. En lagstiftning om ob- urbaniserade samhäUet åstadkoms av
39912: ligatoriska avgasrenare bör därför även bl.a. Mlar, industrianläggningar och
39913: kunna åstadkommas i vårt land. värmecentraler.
39914: Hänvisande :till det ovansagda får vi här-
39915: med vördsamt föreslå att riksdagen ville be-
39916: sluta hemställa,
39917: Helsingfors den 19 april 1966.
39918:
39919: Ingvar S. Melin. Jouni Apajalahti. Torsten Nordström.
39920: Georg C. Ehrnrooth. Pirkko Aro. Evald Häggblom.
39921: Victor Procope. Henrik Westerlund. Magnus Kull.
39922: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren. Eeles Landström.
39923: 920
39924:
39925: VI,83. - Toiv.aJ. N:o 379. Suomennos.
39926:
39927:
39928:
39929: Melin ym.: Rmansaastumisen estämistä ja poistamista tar-
39930: koittavan lainsäädännön valmistelemisesta.
39931:
39932:
39933: Ed uskunnaUe.
39934:
39935: llman saastumisen ongelma on tullut pe- Ruotsalaisten lääketieteellisten lausuntojen
39936: lottavan ajankohtaiseksi suurkaupungeissa ja mukaan hiilimonoksidi vähentää veren ha-
39937: taajaanasutuissa seuduissa kaikkialla maail- penkuljetuskykyä. Hiilivedyt edistävät syö-
39938: massa. Autojen ja muiden moottoriajoneuvo- vän syntymistä. On voitu todeta, että suurkau-
39939: jen poistokaasut, asuntojen lämmityslaitteet, pungeissa esiintyy neljä kertaa niin paljon
39940: joissa käytetään kivihiiltä tai öljyä, roskien- keuhkosyöpää kuin maaseudulla, mikä osaksi
39941: polttouunit sekä teollisuuslaitokset ovat epä- voidaan selittää ilman saastumisesta jobtu-
39942: puhtauksien pahimpia levittäjiä. Myrkylli- vaksi. Syöpäsairauksien lisäksi voidaan taa-
39943: nen rikkidioksidi, noki, tuhka, pöly ja muut jamissa esiintyvien pahoinvoinnin, päänsäryn
39944: hiukkaset täyttävät ja saastuttavat sen ilman, ja allergisten vaivojen syyksi lukea saastunut
39945: jota me hengitämme, tunkeutuvat hengitys- ilma.
39946: elimiin ja silmiin ja voivat aiheuttaa vaka- Yhdysvallat, ja siellä ensi sijassa Kalifor-
39947: via sairauksia, jopa kuoleman, puhumatta- nian osavaltio, on kauan ollut edelläkävijä-
39948: kaan epämukavuudesta ja rasituksesta. Mo- maa autojen poistokaasunpuhdistajien alalla.
39949: net muut maat ovat tässä suhteessa pahem- Aikaisemmin on vain joissakin osavaltioissa
39950: massa asemassa kuin Suomi, mutta meilläkin säädetty enimmäismäärät poistokaasujen hii-
39951: ongelma on tullut niin ajankohtaiseksi, että limonoksidille, eikä tämäkään. ole koskenut
39952: on välttämätöntä käydä siihen käsiksi. Koska autoja, joissa sylinteritilavuus on pienempi
39953: meidän maassamme ei vielä ole selvitetty il- kuin 2.3 litraa. Mutta nyt on päätetty vaa-
39954: man saastumisen voimakkuutta ja sen hait- tia poistokaasunpuhdistajat kaikkiin autoihin
39955: tavaikutuksia, mainittakoon joitakin ulko- koko USA: ssa. Uusien ohjeiden mukaan on
39956: maisia huomioita ja .toimenpiteitä. (Tutki- kaikissa Yhdysvalloissa myytävissä vuoden
39957: mus iJman saastumisesta Helsingissä pan!ta- 1968 mallia olevissa autoissa, joiden sylinteri-
39958: neen alulle vielä tänä vuonna. Työterveyslai- tilavuus on yli 0.8 litraa, oltava jonkinlainen
39959: tos on suunnitellut sellaista tutkimusta, joka poistokaasunpuhdistus. Eurooppalaisissa au-
39960: käsittäisi viisivuotiskauden.) Yhdysvallat, totehtaissa, mm. ruotsalaisessa Volvossa, joka
39961: Länsi-Saksa ja Englanti ovat olosuhteiden harjoittaa vientiä USA: han, työskennellään
39962: pakosta jo tehneet jotain tämän ongelman nyt pontevasti sellaisen poistokaasunpuhdis-
39963: ratkaisemiseksi. Haittavaikutukset ovat tusjärjestelmän kehittämiseksi, jota voidaan
39964: osaksi taloudellisia, osaksi lääketieteelli- soveltaa jo vuoden 1968 mallien tuotannossa.
39965: siä. Ruotsissa on valtion ilmanhuoltolauta- Erityisesti pyritään aikaansaamaan poisto-
39966: kunta pannut toimeen tutkimuksia useissa kaasujen jälkipoltto heti niiden sylintereistä
39967: paikoissa maata. Kehityksen suunta on pe- virratessa.
39968: lottava. On laskettu, että ilman saastumisen
39969: aiheuttamat kustannukset polttoaineen huk- Ei ole liian aikaista aloittaa myös meidän
39970: ·kaa lukuun ottamatta nousevat Ruotsissa 200 maassamme tämän kysymyksen selvittäminen
39971: milj. kruunuun vuodessa. Lääkinnällinen ja valmistella alan lainsäädäntöä. Helsingin
39972: puoli on vaikeampi arvioida, mutta tietenkin keskusta kärsii pahasta ilmansaastumisesta
39973: vielä tärkeämpi. Englantilaisessa aikakaus- mm. voimakkaan keskustaliikenteen takia.
39974: lehdessä Medical News'issa olleen tiedon mu- Turussa, Tampereella ja muissa suuremmissa
39975: kaan kuolee Englannissa joka vuosi 30 000 kaupungeissamme ja taajamissamme vaativat
39976: ihmistä ennenaikaisesti saastuneen ilman ta- olosuhteet vähitellen toimenpiteitä liian hii-
39977: kia. limonoksidin poistamiseksi niiden ilmasta.
39978: VI,SS. - Kelin ym. 921
39979:
39980: Amerikan poistokaasunormit eivät ehkä sovi kunnioittavasti, että eduskunta hyväksyisi
39981: meidän oloihimme. Niihin ajokokeisiin, joissa toivomuksen,
39982: hiilimonoksidipitoisuutta mitataan, kuuluu
39983: esimerkiksi liian vähän joutokäyntiajoa, kun että tJaltiotl. toimesta pan~ kii-
39984: juuri joutokäyntiajo autojanoissa on pahim- reeUisesti 'loimeen selvitys seUaisen
39985: pia ongelmia meillä. Mutta meidän olojemme Zainsäädånn.Öfl. tJalmistelemiseksi, Joka
39986: kannalta on olennaista, että eurooppalaiset- tarkoittaa sen t'lmansaastumisen estä-
39987: km autotehtaat ovat valmiiksi kokeilleet pois- mistä ja makdollisim'ffiMI, suuressa
39988: tokaasunpuhdistajat. Laki pakollisista poisto- määrin poistamista, Jota kaupunkilais-
39989: kaasunpuhdistajista on sen vuoksi voitava ai- tuneessa yhteiskunnassa aiheuttavat
39990: kaa,nsaada meidänkin maassamme. mm. autot, teollisuuslaitokset ja läm-
39991: Yllä sanottuun viitaten ehdotamme täten pökeskukset.
39992: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
39993:
39994: Ingvar S. Melin. Jouni Apajalahti. Torsten Nordström.
39995: Georg C. Ehrnrooth. Pirkko Aro. Evald Häggblom.
39996: Victor Procop6. Henrik Westerlund. Magnus KuU.
39997: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren. Eeles Landström.
39998:
39999:
40000:
40001:
40002: 116 E 5119/66
40003: 922
40004:
40005: VI,84.-Toiv.al. N:o 380.
40006:
40007:
40008:
40009:
40010: Hanhirova. ym.: Matkailuhotellin rakentamisesta Aavasaksan.
40011: vaaralle Ylitornion kunnassa.
40012:
40013:
40014:
40015:
40016: E d u s k u n n a ll e.
40017:
40018: Matkailuliikenne on Lapissa jatkuvasti kas- ja siellä käyvien matkailjoiden määrä on no-
40019: vanut, vaikka monet valtakunnallisestikin ni- peasti vuosi vuodelta kasvanut. Kun nyt on
40020: mekkäät ja merkittävät matkailukohteet ovat rakennettu Aavasaksan kohdalle Tornionjo-
40021: ilman majoitustiloja ja matkailuhotellia. Eräs keen silta, tulee se varmaan lisäämään suu-
40022: tällainen on Ylitornion kunnassa oleva, laa- resti ulkolaista matkailua Aavasaksalla. Mat-
40023: jalti tunnettu Aavasaksa. kailuhotellin piirustukset ovat valmistumassa
40024: Matkailun kannalta olisi välttämätöntä ra- rakennushallituksessa.
40025: kentaa Aavasaksalle nykyaikainen matkailu- Matkailuhotellin rakentaminen olisi myös-
40026: hotelli. Aav:asaksa on Länsi-Lapin eteläisin kin työllisyyskysymyksenä merkittävä, sillä
40027: luonnonolosuhteiltaan nykyaikaiset vaatimuk- Ylitornion kunta on valtakunnan vaikeinta
40028: >Set täyttävä matkailukohde, jossa voidaan tar- työttömyysaluetta. Kunnassa on jouduttu val-
40029: jota niin kesä- kuin talvimatkailulle mainiot tion ja kunnan toimenpitein sijoittamaan
40030: edellytykset. 8en etäisyys mm. Kemin lento- työllisyystöihin vuosittai:p. 600-700 työnteki-
40031: kentältä on vain n. 85 kilometriä, joten se jää. Tilanne on sama myöskin tällä hetkellä,
40032: soveltuu hyvin nykyisin suosituksi tulleeseen sillä mm. rakennustyökohteita ei ole käytän~
40033: "pakettimatkailuun", jolloin mennään etääm- nöllisesti katsoen lainkaan.
40034: pääkin viikonlopuksi sopivaan lomanvietto- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
40035: paikkaan. Samalla kun Aavasaksa on lähellä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40036: keskuksia, se sijaitsee Euroopan suurimpien
40037: erämaitten äärellä, alueella, joita maassamm~ että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40038: on syytä ottaa kiireesti matkailun käyttöön. toimenpiteisiin nykyaikaisen matkailu-
40039: Aavasaksan vaaralle, jonne hotelli tulee, on hotellin rakentamiseksi Aavasaksan
40040: rakennettu hyvä kestopäällysteinen maantie vaaralle Ylitornion kunnassa. '
40041: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
40042:
40043: Veikko Hanhirova. Olavi Lahtela.
40044: Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
40045: 923
40046:
40047: Vl,85.- Toiv.al. N:o 381.
40048:
40049:
40050:
40051: Koppanen: Toimepiteistä kotimaanmatkailun edistämiseksi.
40052:
40053: Ed u s kunnalle.
40054:
40055: Kansainvälisen matkailuliiton äskettäin an- opetus-, sisäasiain-, ja sosiaaliministeriöiden
40056: tamien tietojen mukaan maailman maiden kautta. Vaikka valtion tuki matkailun edis-
40057: kansainväliseen matkailijaliikenteeseen osal- tämiseen onkin vuosittain noussut, on sen
40058: listuneiden ihmisten lukumäärän arvioitiin kokonaismäärä kuitenkin vielä verraten vaa-
40059: kohonneen v. 1964 105. milj. henkilöön. Suu- timatonta suuruusluokkaa.
40060: rin osa, 73 %, täs~ä tuli Euroopan maiden Hajanaisuus ja suunnitelmattomuus, joka
40061: osalle. Saman arvion mukaan näihin matkoi- matkailun alalla nykyisin vallitsee tulisi pois-
40062: hin käytettiin rahaa koko maailmassa yli 10 taa käyttämällä uudelleen järjestelyissä hy-
40063: miljardia dollaria, mistä määrästä Euroopan väksi jo olemassa olevaa organisaatiota sekä
40064: maiden osalle tulin. 60 %. Nämä luvut anta- matkailualan keskusliittoa, Suomen Matkailu-
40065: vat kuvan matkailun saavuttamasta laajuu- liittoa, johon kuuluu 25 alueellista matkaili-
40066: desta ja taloudellisesta merkityksestä. Ne va- jayhdistystä. Useiden eri puolilla maata
40067: lottavat kuitenkin vain osaa matkailun koko- sijaitsevien pienten matkailijayhdistysten
40068: naisuudesta. Vielä suurempi on nimittäin tueksi tulisi maa jakaa matkailupiireihin,
40069: niiden ihmisten määrä, jotka matkailevat jotka voisivat keskusliiton alaisina toimien
40070: omien kansallisten rajojensa sisäpuolella. hoitaa suurempia taloudellisia ja organisa-
40071: Matkailun valtavan yleistymisen ja sen ta- toorisia voimavaroja vaativia, kotimaan mat-
40072: loudellisen merkityksen kasvaessa useimmat kailulle välttämättömiä tehtäviä kuten alueel-
40073: maat ovat ruvenneet kiinnittämään matkai- listen julisteiden, rainojen, elokuvien ja leh-
40074: lun ja matkailuo1osuhteiden kehittämiseen tisten toimittamisen sekä paikallisen matkai-
40075: huomiota. lukoulutuksen järjestämisen. Tehokkainta ja
40076: Maamme maantieteellinen sijainti ja luon- valtioHekin halvinta olisi käyttää näitten pii-
40077: nonsuhteet tarjoavat matkailunemme huomat- rien keskusliittona jo olemassa olevaa keskus-
40078: tavia etuja, mutta asettavat toisaalta myös organisaatiota, jonka hallitukseen kuuluu
40079: tietyt rajoituksen sen kehittymiselle. Suomi jästmyhdistysten nimeämien edustajien lisäksi
40080: pystyy harvaan asuttuna m.aama tarjoamaan myös valtiovallan nimeämiä jäseniä. Keskus-
40081: vielä luonnonrauhaa, jonka matkailullinen liiton ja matkailupiirien aluetoimistojen
40082: arvo tuntuu jatkuvasti vain kasvavan. Luon- avulla voitaisiin maakuntien matkailutyös-
40083: tomme erikoispiirteet, järvi- ja metsärikkaus, kentelystä poistaa se hajanaisuus ja saJttu-
40084: valoi·sat kesäyöt, ainutlaatuinen meren saa- manvaraisuus, joka on rasittamssa kotimaan-
40085: risto ja tunturien Lappi kestävät hyvin kil- matkailumme kehittymistä.
40086: pailun myös kansainvälisissä puitteissa ja Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-
40087: antavat näin ollen edellytykset matkailu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40088: taseemme tervehdyttämiselle, kotimaan mat-
40089: kailumme tukemisen ja organisaation terveen että !hallitus ryhtyisi kiireelli-
40090: kehittämisen avulla. sesti toimenpiteisiin kotimaanmatkai-
40091: Pääosa valtion matkailun edistämiseen lun edistämiseksi suorituttamalla pi-
40092: käyttämistä varoista myönnetään kulkulaitos- kaisesti tutkimuksen matkailuorgåni-
40093: ten ja yleisten töiden ministeriön kautta, saatiosta ja sen kehittämisestä sekä
40094: mutta tiettyihin erikoistarkoituksiin mat- varaamalla riittävän määrärahan tar-
40095: kailualalla on varoja myönnetty myös mm. peellisten uudistusten toteuttamiseksi.
40096: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
40097:
40098: Esko J. Koppanen.
40099: 924
40100:
40101: VI,86. - 'l'oiv.al. !f: o 382.
40102:
40103:
40104:
40105:
40106: Koppanen: Leirintäasetuksen aikaansaamisesta.
40107:
40108:
40109: E d u s k u n n a ll e.
40110:
40111: Leirintämatkailu on maassamme tämän päi- vastuun leirint.ialueiden perustamisesta ovat
40112: vän ilmiö, sillä leirinnällä ei ole takanaan kantaneet kunnat, sillä v. 1965 avoinna
40113: kymmenien vuosien kehityskaarta, kuten on olleista alueista on n. 67 % kuntien hoidossa,
40114: matkailumme muilla muodoilla. Kuitenkin n. 7 % valtion, n. 18 % eri järjestöjen ja
40115: leirintämatkailu lienee jo tällä hetkellä loput n. 8 % ovat yksityisten hoitamia.
40116: maamme matkailun päämuoto, jonka jatkuva Koska matkailumme pääosa käyttää hy-
40117: ripeä kehittyminen on yllättänyt rohkeimmat- väkseen lukuisia leirintäalueitamme, on ensi-
40118: kin arvioitsijat. Kunnat, järjestöt ja eräät arvoisen tärkeää saada pikaisesti niitä kos-
40119: yksityiset ovat luoneet maahamme nopeasti keva leirintäasetus. Asetuksella kyettäisiin
40120: leirintäalueverkoston, joka käsittää nykyisin pitämään leirintäalueitten taso kilpailukelpoi-
40121: n. 300 leirintäaluetta. sena verrattuna naapurimaittemme ja Keski-
40122: Vielä nopeammin kuin alueitten määrä, on Euroopan vastaaviin alueisiin. Onhan nurin-
40123: kasvanut niillä yöpyneitten luku, sillä kesällä kurista, että samaan aikaan kun hotelleista,
40124: 1965 yöpyi leirintäalueillamme n. 850 000 matkustajakodeista ja muista vastaavista
40125: matkailijaa. Leirintäalueiden teknillisten lait- matkailijoille tarkoitetuista yöpymis. ja oles-
40126: teiden, palvelusten ja vartioinnin paranemi- kelupaikoista on annettu tarkat määräykset,
40127: nen on tapahtunut myös rinnan muun kehi- leirintäalueet, joilla suurin osa matkailijoista
40128: tyksen kanssa. nykyisin yöpyy, ovat jääneet ,täysin ilman
40129: Jos leirintäalueittemme tasoa katsotaan lei- yhdistävää ja valvovaa asetusta.
40130: rintäkomitean esittämän luokitteluehdotuksen Edellä esitetyn perusteella esitän edus-
40131: valossa, voidaan todeta, että alueista on en- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40132: simmäisen luokan alueita n. 15 %, toisen luo-
40133: kan n. 37 % ja kolmanteen luokkaan sijoittuu että hallitus ryhtyisi kiireeUisesti
40134: 48 %. Vaatimattomimpaan luokkaan sijoit- toimenpiteisiin leirintäasetuksen ai-
40135: tuvat alueet ovat lähinnä harvaanasutuilla kaansaamiseksi.
40136: seuduilla Lapissa ja maamme itäosissa. Pää-
40137: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
40138:
40139: Esko J. Koppanen.
40140: 925
40141:
40142: V1,87.-Toiv.al. N:o 383.
40143:
40144:
40145:
40146:
40147: Koppanen: Ulkoilupuistojärjestelmän luomista koskevan ko-
40148: konaissuunnitelman laatimisesta Lapin osalta.
40149:
40150:
40151: Eduskunnalle.
40152:
40153: Lapin varsinainen erämaaluonto on tur- Tälle ulkoilupuiston sydänalueelle rakennet-
40154: vattu lähinnä luonnonsuojelualueiden muo. taisiin eri yrittäjien toimesta tasoltaan erilai-
40155: dossa. Suojelualueet jakaantuvat kahteen set hotellimatkailumajat, retkeilykodit, leirin-
40156: ryhmään: tieteellisiä tutkimuksia varten va- täalueet, asuntovaunualueet, motellit ja ran-
40157: rattuihin luonnonpuistoihin ja erikoisen mai- tamajat. Ympäröiville suurille eräalueille tu-
40158: semakuvan tms. johdosta rauhoitettuihin kan- lisivat tunturi- ja autiotuvat retkeily- ja ka-
40159: sallispuistoihin. Luonnonpuistoihin on viime lastustukikohdiksi. Majoituspaikoista lähtisi
40160: vuosina myös ulkoilijoilla ollut mahdollisuus päivittäin tunturioppaiden johtamat vaellUS-
40161: tutustua viitoitettuja retkeilyreittejä pitkin. retkikunnat eri puolille ulkoilupuistoa. En-
40162: Koska matkailu perusluonteensa mukaisesti nenkaikkea pyrkimyksenä tulisi olla, että täl-
40163: etsiytyy maisemallisesti parhaimmille ja eri- lainen ulkoilupuisto olisi monipuolisen toi-
40164: koisimmille paikollle, ovat kansa11ispuistot minnan keskus eikä vain pelkkä majoitus- ja
40165: jatkuvasti keskeisiä matkailupaikkoja. Jotta ravitsemusliikkeen sijaintipaikka.
40166: luonnonsuojelulliset ja matkailulliset pyrki- Edelläolevaan viitaten ehdotan eduskun-
40167: mykset eivät kumoaisi toist~nsa tavotteita, tu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40168: lisi ensimmäisenä Lapin osalta laatia koko.
40169: naissuunnitelma, jossa luontaisiin vielä uusi että hallitus laatisi Lapin osalta ko-
40170: puistomuoto, ulkoilupuistot. Niiden kehittä- konaissuunnitelman, jossa luotaisiin ul.;
40171: misessä olisivat ratkaisevina matkailun ja ul- koilupuistojärjeS'teZmä, minkä kehittä-
40172: koilun edut. Näiden puistojen tulisi olla tu- misessä olisi ratkaisevina otettava huo-
40173: hansien hehtaarien suuruisia ja niiden varsi- mioon matkailun ja retkeilyn edut.
40174: nainen rakennuslupa-alue olisi suppeahko.
40175: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
40176:
40177: Esko J. Koppanen.
40178: 926
40179:
40180: VI, SS. - Toiv.al. N: o 384.
40181:
40182:
40183:
40184:
40185: Lahtela ym.: Maalaistalolomailun kehittämisestä Lapin lää-
40186: nissä ja Inarin matkm1ukeskuksen rakentamisesta.
40187:
40188:
40189: EduskunnaUe.
40190:
40191: Etsittäessä keinoja Taka-Lapin olosuhteit- valla tavalla, on meidän jo kansallisista syistä
40192: ten kohentamiseksi on päädytty monenlaisiin aiheellista tehdä samoin. Tällöin on paikal-
40193: ehdotuksiin. Porotalouden kehittäminen on laan lähteä kehitystyöhön Taka-Lapin luon-
40194: tähän asti antanut merkittävimmän tuloksen. taisten edellytysten pohjalta, sillä millään
40195: Sen jatkuvaa tehostamista tultaneenkin jat- keinotekoisilla ratkaisuilla ei päästä järjelli-
40196: kamaan. Puunjalostusteollisuuden sijoitta- seen lopputulokseen.
40197: mista Inarin alueelle on menneinä vuosina
40198: myös voimakkaasti ajettu. Asiallisia peruste- Eräs Taka-Lappiin luontaisesti sopiva elin-
40199: luja on voitu esittää sellaisen jalostuslaitok- keinoelämän haara on matkailuteollisuus.
40200: sen perustamiseksi, joka käyttäisi raaka-ai- Lappi sinänsä on Suomen parhaita matkailu-
40201: neenaan sen puutavaran, jota ei voida kuljet- kohteita, mutta aivan erityisesti sitä on Ta-
40202: taa Kemin eikä Kemijärven teollisuudelle. ka-Lappi, jossa jo nyt verrattain runsaasti
40203: Tällaisen puunjalostusteollisuuden perusta- matkailijoita. Matkailun lisäämiseen on kui-
40204: mismahdollisuuksia on syytä luonnollisesti tenkin olemassa arvaamattoman suuret mah-
40205: vielä tutkia ja selvitellä, jotta tilanteen niin dollisuudet. Tämän toteaa mm. Matkailun ke-
40206: salliessa voitaisiin suunnitelmat toteuttaa hittämiskomitea v. 1964 valtioneuvostolle jät-
40207: siinä muodossa ja laajuudessa kuin mah- tämässään mietinnössä. Komitea esittää, että
40208: dollista. Samalla on nähdäksemme valtio- Inarin järven rannalle olisi ryhdyttävä luo-
40209: vallan toimesta valvottava, että se vakuutus, maan kansainväliset mittasuhteet täyttävää
40210: jonka metsähallitus tiettävästi on antanut La- turistikeskusta, koska yhä useammat matkai-
40211: pin teollisuustoimikunnalle Inarin alueen lijat vaativat nykyaikaisia mukavuuksia ja
40212: puun jatkuvasta ja tasaisesta käyttöönotosta, palvelua. Komitean mietinnössä kiinnitetään
40213: toteutuu myös käytännössä. Laajamittaisesta huomio myös ns. maalaistalolomailuun ja suo-
40214: turkistarhauksesta on puhuttu, ja lienee jon- sitellaan sen kehittämistä, Omat, Ruotsin ja
40215: kinlaisia suunnitelmia myös olemassa tämän varsinkin Itävallan kokemukset os·oittavat,
40216: asian hoitamiseksi. Työllisyyden ylläpito on että tämä matkailijoiden majoitusmuoto tulee
40217: kuitenkin edelleen hyvin vaikea Taka-Lapissa, jatkuvasti suositummaksi. Eipä olekaan ihme,
40218: erityisesti Inarin alueella. Kun Ylä-Tuloman että esimerkiksi Ruotsissa valtio myönsi v.
40219: voimalaitostyöt ovat loppuneet, tilanne on 1963 maalaistalolomailun tukemiseen 40 000
40220: pahentunut. Tietöitä voidaan luonnollisesti kruunua.
40221: järjestää ja onkin järjestettävä, mutta pysy. Taka..;Lapin elinkeinoelämää kehitettäessä
40222: vää työllisyyttä niillä on mahdoton saavut- olisi todellakin käytettävä hyväksi matkailu-
40223: taa. Tämän .takia olisi valtiovallan kiinnitet- teollisuuden suomat mahdollisuudet. Kun
40224: tävä entistä vakavampi huomio Taka-Lapin monet muut teollisuuden rakentamiset vaati.
40225: työllisyyden hoitamiseen. On syytä ottaa huo- vat jopa ulkomaisten markkinamahdollisuuk-
40226: mioon sekin seikka, että Taka-Lappi on taval- sien selvittämistä ja luomista ennen kuin nii-
40227: laan Suomen näyteikkuna Norjan ja Neuvos- hin voidaan ryhtyä, ovat matkailuteollisuu-
40228: toliiton Jäämeren alueitten Finnmarkenin ja den edellytykset ulkomaisten ja kotimaisten
40229: Murmanskin rinnalla. Kun molemmat naapu- kokemusten mukaan jo sinänsä olemassa, tar-
40230: rit uhraavat paljon varoja alueittensa kaikin- vitaan vain käytännöllistä :toteuttamista.
40231: puoliseen kehittämiseen ja tuloksia tuotta- Koska ala on kuitenkin Taka•Lapinkin väes-
40232: VI,ss.- Lahtela ym. 927
40233:
40234: :tölle laajahkosti harjoitettuna verrattain outo kenteen kannalta tärkeä merkitys. Ne olisivat
40235: ja siinä tarvitaan myös pääomia, näyttää il- omiaan tasapainottamaan Lapin väestön
40236: meiseltä, että valtiovallan pitäisi tukea mat- asuinpaikallista sijoittumista ja samalla ne
40237: kailuteollisuuden harjoittamista nykyistä estäisivät omalta osaltaan Lapin joutumasta
40238: enemmän. Mielestämme olisi paikallaan aloit- samankaltaiseksi muuttotappioalueeksi, jota
40239: taa viivyttelemättä parin suurehkon matkai- esimerkiksi Norjan ja Ruotsin pohjoisalueet
40240: lukeskuksen rakentaminen Taka-Lapin tällä hetkellä ovat ja josta epäterveestä suun-
40241: alueelle. Toinen näistä olisi sijoitettava Ina- tauksesta molemmat maat suuriakaan uhrauk-
40242: rin ja toinen Enontekiön tai Muonion sia kaihtamatta yrittävät tarmokkaasti va-
40243: alueelle. iKoska Inarin työllisyyden hoitami- pautua.
40244: nen vaatii nopeita toimenpiteitä, olisi syytä Edellä olevan perusteella esitämme kun-
40245: toteuttaa ensiksi Inarin alueen matkailukes- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
40246: kuksen rakentaminen, ellei ole valtiotalou- muksen,
40247: dellisia mahdollisuuksia ryhtyä molempien
40248: matkailukeskusten rakentamiseen yhtaikaa.
40249: Matkailukeskusten ohella olisi valtiovallan että hallitus ryhtyisi kiireelliseS'ti
40250: tuettava koko Lapissa myös ns. maalaistalolo- sellaisiin toimenpiteisiin, jo~1la tuetaan
40251: mailun edistymistä, koska sillä pienimmin maalaistaloloma~1un kehittämistä La-
40252: kustannuksin voitaisiin lisätä alueen väestön pin läänissä ja Inarin alueelle kan-
40253: työllisyyttä ja kohottaa alhaista ansiotasoa. sainväliset vaatimukset täyttävän mat-
40254: Taka-Lappiin sijoitetuilla suurehkoilla mat- kailukeskuksen rakentamista.
40255: kailukeskuksilla olisi myös yhteiskunnan ra-
40256: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
40257:
40258: Olavi Lahtela. Veikko Hanhirova.
40259: 928
40260:
40261: VI,89.- Toiv.al. N :o 385.
40262:
40263:
40264:
40265:
40266: Sillantaus ym.: Matkatoimistojen luotettavuuden. ja vastuu-
40267: kykyisyyden. varmistamisesta.
40268:
40269:
40270: Eduskunnalle.
40271:
40272: Matkailu Olli viime vuosina lisääntynyt huo- sia antaa asetus matkatoimistotoiminnasta.
40273: mattavasti maassamme. Samanaikaisesti on Komitea päätti työnsä 1962 jättäen mietin-
40274: ulkomaille suuntautuvien ryhmä- ja seurue- tönsä valtioneuvostolle. Maamme matkailuyh-
40275: matkojen järjestäjien joukkoon syntynyt distykset suhtautuivat kuitenkin tehtyyn esi-
40276: uusia yrittäjiä, joista kaikki eivät ole kyen- tykseen kielteisesti perustellen kantaansa
40277: neet tarjoamaan riittävän luotettavaa ja va- sillä, että mietinnön mukainen asetus tai laki
40278: kaata palvelua. Matkailun nousu sekä alalla tehdessään matkatoimistoista voimakkaasti
40279: vallitseva kilpailu ovat olleet omiaan aiheut- valtionjohtoisia, kuristaisi maastamme kaiken
40280: tamaan tällöin yhä lisääntyvässä määrin epä- yksityisen yritystoiminnan matkailualalla.
40281: terveitä ilmiöitä, niin matkojen mainonnan Komitean mietinnön kehitteleminen pitem-
40282: asiallisuuden ja totuudenmukaisuuden kuin mälle jäikin kesken asian tyrehtyessä sille as-
40283: järjestäjinä toimineitten, usein lyhytaikais- teelle.
40284: tenkin, yrittäjien taloudellisen luotettavuu- Seura- ja muun ryhmämatkailun lisään-
40285: den suhteen. Kokemattomuuden ja lyhytjän- tyessä jatkuvasti on kontrolloidun ja järjes-
40286: nitteisyyden synnyttämä matkajärjestelyjen .tetyn matkatoimistotoiminnan tarve vastaa-
40287: lähes täydellinen pätemättömyys ei aiheuta vasti kasvanut. Alan keskusjärjestö, Suomen
40288: ainoastaan karvaita pettymyksiä matkoille Matkatoimistoyhdistys pystyy takaamaan ai-
40289: osallistujille, vaan on omiaan antamaan ne- noastaan omien jäsenyritystensä luotettavuu-
40290: gatiivisen kuvan maamme luotettavuudesta den, jolloin kaikki tilapäisluontoiset ns. villit
40291: asianomaisissa matkailumaissa. alan yritykset jäävät kaiken suunnitelmalli-
40292: :Syyksi syntyneelle tilanteelle on katsottava suuden ja valvonnan ulkopuolelle, eikä niistä
40293: nykyinen käytäntö, jonka mukaan voi kuka ole olemassa edes minkäänlaista luetteloa.
40294: asiasta kiinnostunut tahansa ryhtyä järjestä- Koska ei voi olla oikein, että edellä ilmen-
40295: mään em. matkoja, koska minkäänlaista vi- neistä seikoista johtuen joitakin säästöjeilsä
40296: rallista kontrollia tai takuujärjestelmää ei turvin toiveikkaina lomamatkalle lähteneitä
40297: ole. Tunnetut ja vakiintuneet matkatoimistot, onkin odottamassa karvas pettymys matkan
40298: jotka muodostavat maassamme suurimman keskeytyessä, majoituksen puuttuessa lupauk-
40299: osan alan yrityksistä, ovatkin esittäneet mo- sista ja sopimuksista huolimatta tai matkatoi-
40300: neen otteeseen vakavan huolestumisensa ny- miston varojen äkillisesti loppuessa paluu-
40301: kyisestä tilanteesta, joka on omiaan horjutta- matkan ollessa käsillä, ehdotamme eduskun-
40302: maan luottamusta kaikkia alan yrityksiä koh- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40303: taan, sekä tällä tavoin vaikeuttamaan oleel-
40304: lisesti matkatoimistoalan työskentelymahdol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40305: lisuuksia. yleisölle matkoja myyvien matkatoi-
40306: Matkatoimistojen aloitteesta valtioneuvosto mistojen luotettavuuden ja vastuuky-
40307: ~tti 1960 komitean tutkimaan mahlollisuuk- kyisyyden varmistamiseksi.
40308: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
40309:
40310: Pentti Sillantaus. Irma Hama.ra.. Timo Mäki.
40311: 929
40312:
40313: VI,90.- Toiv.al. N:o 386.
40314:
40315:
40316:
40317:
40318: HaJ.inen ym..: A.nniskeluoikeuksien epäämisestä paaastassa
40319: moottoriajoneuvoilla liikkuvia henkilöitä palvelev'/,"lta ma-
40320: joit1ts- ja ravitsemusliikke'/,ttä.
40321:
40322:
40323: Eduskunnalle.
40324:
40325: Maahamme on viime vuosina perustettu keinä pidettäville matkailijahotelleille. Viime
40326: useita automatkailijoita palvelevia motelleja, mainitussa tapauksessa anniskelu on sallittua
40327: jotka tarjoavat siistejä ja halpoja yösijoja vain hotelleissa asuville ja aterian yhteydessä
40328: sekä myös ruokailumahdollisuuden, jota käyt- myös muille matkustajille. - Motellin luon-
40329: tävät hyväkseen myös sellaiset autoilijat, teeseen ei kuulu toimia varsinaisena matkaili-
40330: jotka eivät yövy motellissa. hotellina. Motelleja ei myöskään yleensä sijoi-
40331: V. 1962 valmistuneessa Oy Alkoholiliike teta suuriin asutuskeskuksiin, missä tonttien
40332: Ab :n hallintoneuvoston asettaman hotelli- ja korkeat hinnat lisäävät perustamiskustannuk-
40333: ravintolatoimikunnan mietinnön ensimmäi- sia. Näin motelleilta yleensä puuttuvat laissa
40334: sessä osassa katsotaan, että matkailun voi- mainitut anniskeluoikeuksien myöntämisen
40335: makkaasti lisääntyessä tarvittaisiin välttä- edellytykset. Poikkeuksena ovat suuret mat-
40336: mättä nykyistä huokeampaa tasoa edustavia kailijoita palvelevat moottorihotellit.
40337: hotelleja. Motelleissa yöpyvät ja motellien ravinto-
40338: Suomen hotelli- ja ravintolaliiton toimin- loissa ruokailevat henkilöt saapuvat sinne
40339: nanjohtaja varatuomari Onni Salo on lehdis- melkein poikkeuksetta omilla autoillaan. Täl-
40340: tölle syksyllä 1964 antamassaan haastatte- löin on olemassa vaara, että he lähtevät ajoon
40341: lussa katsonut motellilaitoksen jatkuvasti le- alkoholin vaikutuksen alaisena. Uusimpien
40342: viävän. Niiden perustaminen on nimittäin tutkimusten mukaan autonajotaito alkaa hei-
40343: mahdollista yksityisillekin, jopa niin, että ketä heti, kun verenalkoholi on noussut 0.2-
40344: motellin työt voidaan hoitaa yhden perheen 0.3 promilleen eli niin korkeaksi, että se voi-
40345: voimin. Tällöin kustannuksia voidaan vähen- daan mitata. Tähän riittää 1-2 pulloa olutta.
40346: tää ja pitää huonemaksut suhteellisen alhai- Auton ajaminen humalatilan nousuvaiheessa
40347: sina. on erityisen vaarallista. V. 1949 mietintönsä
40348: Jotkut jo toiminnassa tai perusteilla olevat jättänyt verenalkoholikomitea esittikin ran-
40349: motellit ovat ryhtyneet hankkimaan anniske- gaistavaksi sitä, joka nautittuaan enemmän
40350: luoikeuksia. Mikäli motellien ravintoloille kuin 2.25 painoprosenttia alkoholia sisältävää
40351: niitä myönnettäisiin ,motellin luonne rauhal- juomaa ryhtyy kuljettamaan moottoriajo-
40352: lisena ja halpana yöpymispaikkana ilmeisesti neuvoa ennen kuin kaksi tuntia on kulunut
40353: kärsisi." Mainitussa hotelli- ja ravintolatoimi- nauttimisen lopettamisesta, vaikkei häntä voi-
40354: kunnan mietinnössä todetaan, että nykyiset- taisikaan muuten syyttää rattijuoppoudesta.
40355: kin hotelliravintolat on yleensä mitoitettu ho- Anniskeluoikeuksien myöntäminen motel-
40356: tellivieraiden tarvetta suuremmiksi ja ne ovat lien ravintoloille kehittää motellilaitosta sen
40357: siten menettäneet merkityksensä varsinaisina tarkoituksella vieraaseen ja matkailuolojen
40358: majoitusliikkeiden ravintoloina. Ei ole mi- kannalta virheelliseen suuntaan sekä tuottaa
40359: tään syytä tehdä samaa virhettä moottoriajo- vaaraa liikenneturvallisuudelle.
40360: neuvoilla liikkuville matkailijoille tarkoitet- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40361: tujen majoitusliikkeiden kohdalla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40362: Väkijuomalain 30 §:n mukaan anniskelu-
40363: lupa voidaan antaa maaseudulla vain suurissa että hallitus kiireellisesti antaisi lää-
40364: asutuskeskuksissa oleville 1 luokan ravinto- ninJhallituksme ja väkijuomayhtiölle
40365: loille ja matkailijaliikenteen kannalta tär- ohjeet siitä, että pääasiassa moottori-
40366: 117 E 529/66
40367: 930 VI,90. - Majoitusliikkeiden a.Dlliskeluoikeudet.
40368:
40369:
40370: ajoneuvoilla liikkuvia henkilöitä pal- ke~1Ze ei tulisi myöntää anniskeluoi-
40371: veleville majoitus- ja ravitsemusliik- keuksia.
40372:
40373: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
40374: Sylvi Halinen. Paavo Niinikoski.
40375: Reino Karpola. Kerttu Saalasti.
40376: Mikko Volotinen. Katri Helena Eskelinen.
40377: Artturi Jämsen. Sylvi Sa.imo.
40378: Katri Kaarlonen.
40379: 931
40380:
40381: VI,91. - Toiv.al. N: o 387.
40382:
40383:
40384:
40385:
40386: Leinonen: AnniskeZuravintoZain hoidossa esiintyvien epäkoh-
40387: tien poistamisesta.
40388:
40389:
40390: Ed uskunnaUe.
40391:
40392: Viime vuosina tavan takaa esiintyneistä ka- Epäkohtana on pidettävä myös sitä, että
40393: vallusuutisista on melkein säännöllisesti käy- ravintoloiden keskeisen kovan kilpailun joh-
40394: nyt selville, että anastetut varat ovat suurelta dosta monet yrittäjät houkuttelevat yleisöä
40395: osalta käytetty ravintoloissa väkijuomiin. On palkkaamalla toinen toistaan vetävämpiä ul-
40396: jo aihetta kysyä, kuinkahan paljon Oy Alko- kolaisia varietee- ym. taiteilijoita, joitten esi-
40397: holiliike Ab:n voittovaroista on kavallettuja tykset ovat monasti myös moraalisesti epäi-
40398: rahoja. Kummastuttavaa on, että anni.skelura- lyttävällä tasolla.
40399: vintoloiden hoidosta ja valvonnasta vastuussa Yhä vielä yleisesti esiintyvä anniskelura-
40400: olevat henkilöt eivät tällaisissa tapauksissa vintoloiden hoidon epäkohta on se, että niistä
40401: ole kiinnittäneet huomiota tietyn asiakkaansa usein puuttuu alkoholittomia juhlajuomia,
40402: laskujen jatkuvaan kasvamiseen ja holtitto- esim. tuoremehua. Tyytymättömyyttä herät-
40403: maan rahantuhlaukseen. tävä seikka on niin ikään se, että alkoholitto-
40404: Anniskeluravintoloiden hoidon osalta on ai- mista juomista ravintoloissa peritään koh-
40405: heellista tähdentää eräitä muitakin epäkoh- tuuttoman korkea tarjoilupalkkio. Eräässä
40406: tia. tunnetussa tapauksessa perittiin tuoreme-
40407: Erään pääkaupungissa suoritetun tutki- husta 500% :n yrittäjänvoitto. Vertailun
40408: muksen mukaan melkoinen osa juopumuksesta vuoksi todettakoon, että väkijuomien keski-
40409: pidätetyistä nuorista oli humaltunut anniske- määräinen anniskelukorvaus on n. 35 %.
40410: luravintoloissa käyttämistään väkijuomista, Nåiden epäkohtien poistamiseksi olisi kiin-
40411: vaikka anniskelu on kokonaan kielletty alle nitettävä erikoista huomiota anniskeluravin-
40412: 18-vuotiaille ja vaikka Alkoholiliikkeen an- toloiden valvonta- ja tarkastustoiminnan te-
40413: niskeluohjeiden mukaan on erityistä varovai- hostamiseen.
40414: suutta noudatettava vielä 18-24-vuotiaille-
40415: kin väkijuomia tarjoiltaessa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun
40416: Juopumuspidätykseen johtanut väkijuo- nan päätettäväksi toivomuksen,
40417: mien käyttö oli v. 1959 poliisin tilastojen mu-
40418: kaan 21.5 % :ssa kaikista pidätystapauksista että 'halUtus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40419: tapahtunut anniskeluravintolassa, vaikka an- menpiteisiin anniskeluravintolain hoi-
40420: niskeluohjeiden mukaan päihtyneelle tai dossa esintyvien epäkohtien poistami-
40421: päihtymisen merkkejä osoittavalle ei saisi ra- seksi.
40422: vintolassa väkijuomia tarjoilla.
40423: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
40424:
40425: Armas Leinonen.
40426: 932
40427:
40428: VI,92. - Toiv.al. N: o 888.
40429:
40430:
40431:
40432:
40433: Pennanen ym..: Rahaston, perustamisesta raittiushotellien, ja
40434: -ravin,tolain, rahoittamiseksi.
40435:
40436:
40437: Eduskunnalle.
40438:
40439: Matkailu on osoittanut meidänkin maas- valtion rahaston perustaminen, josta voitai-
40440: samme voimakasta kasvua. Sitä voidaan pitää siin myöntää halpakorkoisia lainoja raittius-
40441: ja eräänä elinkeinohaarana, jolla on myös ravintoloiden perustamiseksi. Norjassa, jossa
40442: oma kansantaloudellinen merkitys. Työajan matkailua on pyritty todella määrätietoisesti
40443: lyhentäminen tulee sitä vielä entisestään li- kehittämään, on jo vuodesta 1951 lähtien
40444: säämään. Matkailu on muodostumassa myös toiminut tällainen "Statens Fond for alko-
40445: entistä selvemmin varsinaiseksi kansanmat- holfrie hoteller, andre herberger och bevert-
40446: kailuksi ja näin yhä useammalle tarjoutuu ninger" niminen rahasto. Sitä hoitaa siellä so-
40447: mahdollisuus loma-aikana tai vapaapäivänään siaaliministeriö ja siitä myönnetään osarahoi-
40448: tutustua uusiin paikkakuntiin ja niiden olo- tuksena lainoja hotellien, matkustajakotien ja
40449: suhteisiin. ravintoloiden perustamiseen, laajentamiseen
40450: Koska matkailulla on merkitystä yleisen ja uusimiseen. Tämän rahaston avulla on pys-
40451: viihtyisyyden ja mielenterveyden kannalta, tytty myötävaikuttamaan korkeatasoisten a
40452: olisi asiaa pyrittävä myös yhteiskunnan toi- kilpailukykyisten alkoholittomien hotelli- ja
40453: menpitein tukemaan. Entistä suurempien ravintolayritysten lisäämiseen eri puolille
40454: joukkojen saadessa tilaisuuden matkojen suo- maata.
40455: rittamiseen tulevat kustannuskysymykset Erityisesti kasvavaa liikennettä ja väkijuo-
40456: näyttelemään entistä keskeisempää osaa. Täl- mien liikenneturvallisuudelle aiheuttamaa
40457: löin joudutaan kiinnittämään huomiota myös uhkaa ajatellen olisi tämän norjalaisten esi-
40458: hotellien ja ravintoloiden mahdollisuuksiin merkin mukaan saatava lisätyksi meilläkin al-
40459: täyttää tehtävänsä ja tarjota palveluksiaan koholittomien hotellien ja ravintoloiden mää-
40460: kohtuulliseen hintaan. rää.
40461: Viime aikoina on entistä useammille paik- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
40462: kakunnille, myös varsinaiselle maaseudulle, tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40463: ryhdytty perustamaan anniskeluravintoloita. muksen,
40464: Nämä muodostavat omilla kulkuneuvoilla liik-
40465: kuville entistä suuremman houkutuksen väki- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
40466: juomien nauttimiseen joka taas vaarantaa menpiteisiin sellaisen valtion rahaston
40467: yleistä liikenneturvallisuutta. Samalla ne li- perustamiseksi, josta myönnettäisiin
40468: säävät väkijuomien käyttöä muutenkin, joka !halpakorkoisia lainoja raittiushrJtellien,
40469: on voimassaolevan väkijuomalain periaatteen ja -ravintoloiden, perustamisen, laajen-
40470: vastaista. tamisen ja uudistamisen rahoittami-
40471: Eräänä ratkaisuna anniskelusta vapaiden seksi.
40472: ravintoloiden aikaansaamiseksi olisi sellaisen
40473: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
40474:
40475: Antti 0. Pennanen. Urho E. Knuuti. Meeri Kala.vainen.
40476: 933
40477:
40478: VI,93.- Toiv.al. N :o 389.
40479:
40480:
40481: Salama ym.: Raittius- ja nuorisotyöhön sekä päihdyttävien
40482: aineiden väät-inkäyttäjien vapaaehtoiseen huoltoon käytet-
40483: tävien avustusmäärärahojen saattamisesta lakimääräisiksi.
40484:
40485: Eduskunnalle.
40486:
40487: Väkijuomien kulutus osoittaa maassamme uusia ongelmia joiden ratkaisemiseen meidän
40488: jatkuvaa lisääntymistä. Kulutuksen kasvu on valmistauduttava. Tämä on myös raittius-
40489: ylittää väestönlisäyksen määrän, joka mer- työtä suoritettaessa otettava huomioon.
40490: kitsee sitä, että sekä käyttäjien määrä että Lisääntyvä väkijuomien käyttö lisää myös
40491: nautittavat määrä ovat kasvaneet. alkoholistien lukumäärää. Tämä merkitsee al-
40492: Kun vuonna 1950 väkijuomien kokonaisku- koholistihuoltomenojen jatkuvaa kasvamista.
40493: lutus oli 39,9 milj. litraa oli kulutus vuonna Nämä lisäävät kuntien taloudellista taakkaa.
40494: 1965 jo 81,4 milj. litraa. Tämä viime vuoden Alkoholistien huollossa on päästy parhaisiin
40495: kulutus merkitseekin tämän vuosisadan kor- tuloksiin vapaaehtoisuuteen perustuvalla toi-
40496: keinta kulutusta 100 %: ksi alkoholiksi muu- minnalla. Vapaaehtoisesti hoitoon pyrkivien
40497: tettuna, tehden jokaista hengillekirjoitettua vapautuminen alkoholi.sta on osoittautunut
40498: asukasta kohti 2,37 litraa. useimmissa tapauksissa kestäväksi ratkai-
40499: Kulutuksen kasvaminen on lisännyt myös suksi, verrattuna niihin tapauksiin, joissa
40500: valtion alkoholituloja samassa suhteessa. henkilö Qn jouduttu pakkopäätöksellä lähet-
40501: Vuonna 1965 käytettiin väkijuomien ostami- tämään hoitolaitokseen.
40502: seen 638 735 000 markkaa, vastaavan raha- Voidaksemme taata ajanmukaisen raittius-
40503: määrän ollessa vuonna 1950, 158 200 000 valistustyön ja nuorisotoiminnan sekä vapaa-
40504: markkaa. ehtoisen alkoholistihuoltotyön suorittamiselle
40505: Ottaessamme huomioon väkijuomien nau- riittävät edellytykset ja varmuuden niiden
40506: tintotarkoituksiin tapahtuvan käytön aiheut- jatkamisen mahdollisuuksista, olisi yhteiskun-
40507: tamat monet yksilölliset ja sosiaaliset haitta- nan taloudellinen tuki saatava lakisäätei-
40508: vaikutukset sekä sen jatkuvasti kasvavalle lii- seksi, esimerkiksi maan hengillekirjoitettuun
40509: kenteelle ja koneeliistuvalle työelämälle ai.. asukasmäärään perustuvana. Tarkoituksen-
40510: heuttamat vaarat, on yhteiskunnan kokonai- mukaisella tavalla järjestettynä niiden avulla
40511: suuden kannalta välttämätöntä tehostaa ter- voitaisiin myös huomattavasti helpottaa niin
40512: veiden ja raittiiden elämäntapojen omaksumi- valtion kuin kuntienkin osalle tulevia tehtä-
40513: seksi tehtävää työtä. viä.
40514: Koska väkijuomien käyttö on yleistymässä Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
40515: myös nuorten keskuudessa, olisi vapaa-ajan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40516: harrastustoimintaa · pyrittävä kehittämään muksen,
40517: niin, että se muodostuisi yleisiä kasvatuspyr-
40518: kimyksiä ja yhteiskuntavastuuta tukevaksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40519: Nuorten keskuudessa tehtävää työtä olisi kai- sellaisiin toimenpiteisiin, joilla rait-
40520: kin voimin tehostettava ja tuettava heidän tiustyöhön ja nuorisotyön tukemiseen
40521: omatoimisuuteen tähtääviä pyrkimyksiään. sekä päihdyttävien aineiden väärin-
40522: Toteutumassa oleva 40-tuntinen työviikko käyttäjien vapaaehtoiseen huoltoon
40523: tulee lisäämään vapaa-aikaa myös muiden käytettäväksi tulevat avustusmäärära-
40524: kuin vain nuorten osalta. Se tuo mukanaan hat saataisiin lakimääräisiksi.
40525: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
40526:
40527: Aune Salama. Tyyne Pa.asivuori. Väinö Vilponiemi.
40528: IDjas Mäkelä. Edit Terästö. Margit Eskman.
40529: Arvo Ahonen.
40530: 934
40531:
40532: VI,94.-Toiv.al. N:o 390.
40533:
40534:
40535:
40536:
40537: M. Linna ym.: Väkijuomien ja tupakan mainonnan kieltämi-
40538: sestä valtion laitoksissa.
40539:
40540:
40541: E d u s k u n n a 11 e.
40542:
40543: Yhteiskunnan edun mukaista on pyrkiä koska on kysymys sananvapaudesta. Mutta
40544: sellaisten vahingollisten nautintoaineiden joka tapauksessa valtion olisi lopetettava ko-
40545: kuin väkijuomien ja tupakan kulutuksen vä- konaan väkijuomien ja tupakan mainonnan
40546: hentämiseen. Väkijuomalain 5 § :n mukaan salliminen omissa laitoksissaan ja niiden il-
40547: tämä tavoite kuuluu maan alkoholipolitiikan moitustiloissa, koska tämä voidaan .toteuttaa
40548: päämääriin. Syksyllä 1961 eduskunta hyväk- hallinnollisin määräyksin. Erityisen tähdel-
40549: syi toivomuksen, että hallitus ryhtyisi suun- listä olisi kieltää ,tupakan mainonta Oy Yleis-
40550: nitelmallisiin toimenpiteisiin tupakankäytön radio Ab: n omistaman Suomen Television
40551: vastustamiseksi, mm. tupakan mainontaa te- lähetyksissä, koska tätä tietä se kohdistuu
40552: .hokkaasti rajoittamalla. mitä tehokkaimmin myös nuoriin ja lapsiin .
40553: Tästä huolimatta näitä vahingollisia IliRU- Valtioneuvoston olisi niinikään huolehdit-
40554: tintoaineita sallitaan mainostaa ja siten työs- va siitä, että väkijuomien ja tupakan julis-
40555: kennellä niiden menekin lisäämiseksi. Alko- te- ym. mainonta kiellettäisiin kaikissa val-
40556: holimainontaa tosin hillitään Oy Alkoholi- tion omistamien laitosten ilmoitustiloissa.
40557: liike Ab:n alaisen Alkoholimainonnan Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40558: vontakunnan toimesta. Mutta tupakkaa mai- nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivo-
40559: nostetaan täysin vapaasti ja yhä kiihtyvästi muksen,
40560: niin lehdistössä kuin televisiossa, minkä joh-
40561: dosta kansanterveydelle vaarallisimman tu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
40562: pakkalajin, savukkeiden, myynti on kasvanut toimenpiteisiin väkijuomien ja tupa-
40563: viime vuosinakin huomattavasti. kan mainonnan kieltämiseksi kaikissa
40564: Vahingollisten nautintoaineiden yleisen valtion omistamissa laitoksissa ja nii-
40565: mainoskiellon aikaansaaminen on vaikeaa, den ilmoitustiloissa.
40566: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
40567:
40568: Martti Linna. Aimo Laiho.
40569: Siiri Lehmonen. Kelpo Gröndahl.
40570: Pauli Puhakka. Olavi Laine.
40571: Antti Kinnunen. Matti Koivunen.
40572: Kaisu Weckman. Pekka Salla.
40573: Aulis J'uvela. Eino Tainio.
40574: 935
40575:
40576: VI,95.- Toiv.al. N: o 391.
40577:
40578:
40579:
40580:
40581: Sa.imo ym.: Toimenpiteistä lapsiin ja nuoriin henkt"löihin koh-
40582: distuvan alkoholimainonnan estämiseksi.
40583:
40584:
40585: E d u s kun n a 11 e.
40586:
40587: Viime aikoina on kauppaan tullut sekä seen sosiaaliministeriön harkintaan. Valmis-
40588: koti- että ulkomaisia makeis- ja suklaavalmis- teiden myynti on sallittu ainoastaan sosiaali-
40589: teita, joiden ilmeisenä tarkoituksena on ministeriön myöntämällä luvalla. Luvat,
40590: tehdä tunnetuksi määrättyjä väkijuomalaa- jotka tosin koskevat vain niitä alkoholima-
40591: 'tuja. Tiettävästi niitä ostavat meillä etu- keisia, joissa on alkoholia yli 2.25 % tuot-
40592: päässä lapset, vaikka eräissä makeisissa on teen painosta, on annettu edellä mainitun
40593: maininta "Ei lapsille". Niiden hinta on kui- täytäntöönpanoasetuksen 30 § : n 3 momentin
40594: tenkin vain muutamia kymmeniä pennejä, nojalla, joka kuuluu: "Muita dematuroimat-
40595: joten tämäkin houkuttelee lapsia niitä osta- tomia valmisteita kuten lääkkeitä voidaan
40596: maan. Täten heidät johdatetaan pitämään kuitenkin sosiaaliministeriön luvalla myydä
40597: alkoholijuomia, kuten whiskyä ja konjakkia ilman rajoituksia, jos valmiste on pienissä,
40598: jonakin sellaisena, joiden maku jä käyttö on valmiiksi täytetyissä astioissa ,tai alkoholipi-
40599: hienoa ja tavoiteltavaa. Tällainen lapsiin toisuuteensa nähden niin kallista tahi kokoo-
40600: kohdistuva alkoholimainonta on jyrkässä ris- mukseltaan sellaista, ettei ole syytä epäillä
40601: tiriidassa raittiuskasvatuksen tavoitteiden sitä käytettävän juovutustarkoitukseen."
40602: kanssa. Kysymyksessä on siksi vakava epäkohta,
40603: Varsin monet näistä makeisista sisältävät että valtiovallan tulisi se korjata. Kun väki-
40604: etylialkoholia, eräissä tapauksissa jopa niin juomalain mukaan alkoholijuomia ei saa
40605: paljon, että se huomattavasti ylittää 2.25 % myydä 21 vuotta nuoremmille eikä annis-
40606: tuotteen painosta. Kesäkuun 6 päivänä 1958 kella 18 vuotta nuoremmille, täytyisi myös
40607: lain täytäntöönpanosta annetun asetuksen heihin kohdistuva alkoholijuomien mainonta
40608: 24 § :n mukaan denaturoimaton valmiste on kieltää.
40609: enemmän kuin 2.25 % etyylialkoholia sisältä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40610: vä valmiste, jonka valmistukseen on käytet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40611: ty väkiviinaa tai muuta väkijuomaa ja joka
40612: ei ole väkijuomana nautittavaksi tarkoitettu. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
40613: Denaturoimattomien valmisteiden valmis- toimenpiteisiin lapsiin ja nuoriin hen-
40614: tus ja maahantuonti tapahtuu Oy Alkoholi- kilöihin mm. alkoholimakeisten avulla
40615: liike Ab: n välityksellä kuitenkin niin, että kohdistuvan alkoholimainonnan estä-
40616: jokaisen erän maahantuonti alistetaan erik- miseksi.
40617: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
40618:
40619: Sylvi Saimo. Kerttu Saalasti.
40620: Katri Helena Eskelinen. Toivo Antila.
40621: Katri Kaarlonen. Olavi Lahtela.
40622: 936
40623: VI,96.- Toiv.al. N:o 392.
40624:
40625:
40626:
40627:
40628: Apajalahti: Väkijuomalaissa tarkoitettujen mallasjuomien vä-
40629: hittäismyyntiä, kuljettamista ja hallussapitoa koskevien
40630: t·ajotusten Ueventämisestä.
40631:
40632:
40633: E d u s kun n a 11 e.
40634:
40635: Kun kieltolaki Suomessa kumottiin 1930- nuorisolle, mahdollisuuden omaehtoisiin va-
40636: luvun alussa, tehtiin alkoholia koskevista ra- lintoihin, joiden merkitys yksilön kypsymi-
40637: joitusmääräyksistä suhteellisen tiukat. Tämä selle on huomattava. Tämän takia olisi syytä
40638: oli luonnollista, sillä pitkän .täysin alkoholit- nyt, kun alkoholilainsäädäntöä muutenkin on
40639: !toman 'ajan jälkeen ei olisi ollut tarkoituk- lähdetty uusimaan, siirtyä ns. III lk. oluen
40640: senmukaista siirtyä täysin vapaisiin olosuh- kohdalla vapaampaan myyntiin.
40641: teisiin. Viime vuosien aikana olosuhteet ovat Maaseudun ja asutuskeskusten välinen
40642: kuitenkin maassamme olennaisesti muuttu- eroavaisuus on tullut korostetusti esille myös
40643: neet. Yleinen sivistystaso on noussut ja Al- käsillä olevassa asiassa. Maaseudun asuk-
40644: koholiliikkeen ja eri raittiusjärjestöjen toi- kaat ovat nykyisin ainakin yhtä ajattelevia
40645: mesta tehty tehokasta työtä alkoholin- ja harkitsevia kuin kaupunkilaiset. Heidän
40646: käyttömme muuttamiseksi miedompiin juo- jatkuva pitäminen eriarvoisessa asemassa
40647: miin ja harjoitettu tuloksellista toimintaa oluen saantiin nähden on perusteltavissa
40648: raittiusvalistuksen saralla. vain tunnesyin - ei asiasyin.
40649: On ymmärrettävää, että vapaampien ra- Edellä olevan perusteella katson aiheelli-
40650: joitusmääräysten antamisessa on nähty vaara seksi 'esittää eduskunnan hyväksyttäväksi
40651: elämäntapojemme terveydelle. Toisaalta on toivomuksen,
40652: kuitenkin huomattava, että ylenmääräinen
40653: suojeleminen, jota aivan erityisessä määrässä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40654: esiintyy nuorisoon nähden,· muodostaa vaka- toimenpiteisiin väkijuomista annetun
40655: van esteen yksilöiden minärakenteen kehitty- lain muuttamiseksi siten, että maini-
40656: miselle, mikä puolestaan aiheuttaa jäämistä tussa laissa tarkoitettujen mallasjuo-
40657: tunne-elämän kypsymättömyyteen, joka taas mien vähittäismyynti, kuljettaminen
40658: johtaa helposti juopotteluun. Vapaampi ja hallussapito sallitaan nykyistä va-
40659: kanta antaisi sen sijaan kansalaisille myös paammin.
40660: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
40661:
40662: Jouni Apajalahti.
40663: 937
40664:
40665: VI,97.- Toiv.al. N:o 398.
40666:
40667:
40668:
40669:
40670: Karvikko ym.: Mietojen mallasjuomien, virvoitusjuomien ja
40671: tuoremehujen hintojen alentamisesta anniskeluravinto-
40672: loissa.
40673:
40674:
40675: Eduskunnalle.
40676:
40677: Pro:f. Oskari Reinikaisen puheenjohdolla v. joismaisen alkoholitilaston mukaan meillä on
40678: 1938-1946 toiminut valtion alkoholikomi- yksinomaan väkevää, vaan koetettaisiin oh-
40679: tea esitti mietinnössään, että raittiusjuomien jata kulutusta mietoihin mallasjuomiin sekä
40680: tulisi anniskeluravintol0issa olla halvempia alkoholittomiin hedelmä- ja marjajuomiin.
40681: kuin alkoholijuomien. Tätä periaatetta, jota Näiden juomien valikoima anniskeluravin-
40682: kansanraittiuden kannalta on pidetätvä ai- toloissa on pieni, niiden esittely heikkoa,
40683: van oikeana, ei kui.tenkaan ole noudatettu. jopa siinä määrin, että tarjoilijat eivät aina
40684: Kolmessa eritasoisessa helsinkiläisessä an- näytä olevan tietoisia siitä, että niitä on saa-
40685: niskeluravintolassa helmikuussa 1965 suori- ,tavana, ja hinnat usein korkeammat kuin
40686: tetut tiedustelut osoittivat, että lukuunotta- vastaavien alkoholijuomien.
40687: matta väkijuomayhtiön tytäryhtiön ravinto- Tämä asiantila ei ole sopusoinnussa väki-
40688: lassa 60 pennillä saatavaa kivennäisvettä juomalain periaatepykälän kanssa, jonka
40689: olutpullon (79-89 p.), lasin mietoa (67 p.) mukaan väkijuomaliike on järjestettävä si-
40690: ja väkevää (79 p.) viiniä saa halvemmalla ten, että mm. väkijuomien käyttöä supis-
40691: kuin esim. pullon Coca-Colaa (80 p.-1 mk tetaan mahdollisimman vähiin.
40692: 20 p.), lasin ulkomaista tuoremehua (1 mk- Edellä olevan perusteella ehdotamme
40693: 1 mk 75 · p.) tai annoksen kahvia (1 mk eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
40694: 50 p.-3 mk 50 p.). Vieläpä 1 veroluokan
40695: olutpullo maksaa 1 mk-1 mk 20 p., mikäli että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
40696: sitä on saatavana. toimenpiteisiin anniskeluravintoloita
40697: Tämä on sitäkin_ oudompaa, kun väkijuo- koskevien määräysten muuttamiseksi
40698: mayhtiön pyrkimyksenä on jo pitkän aikaa siten, että mietoja mallasjuomia, vir-
40699: ollut kulutuksen ohjaaminen väkevistä juo- voitusjuomia ja tuoremehuja olisi
40700: mista miedompiin. Johdonmukainen ajattelu niissä saatavana halvempaan hintaan
40701: ja toiminta edellyttäisi, että tässä pyrki- kuin alkoholijuomia.
40702: myksessä .ei pysähdyttäisi olueen, joka poh-
40703: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
40704:
40705: Irtna. Karvikko. Pirkko Aro.
40706:
40707:
40708:
40709:
40710: 118 E 529j66
40711: 938
40712:
40713: VI,98.- Toiv.aJ. N: o 394.
40714:
40715: Knuuti ym.: Enemmän kuin 2,25 painoprosenttia etyylialko-
40716: holia sisältävän mallasjuoman valmistamisen antamisesta
40717: yksinomaan valtion omistamalle vä.kijuomayhtiölle.
40718:
40719: E d u s k u n n .a 11 e.
40720: Voimassaolevan väkijuomalain mukaan on Valtion monopolin käsiin keskitetty
40721: sellaisten denaturoimattomien aineiden, väkijuomajärjestelmä edellyttää periaat-
40722: jotka sisältävät enemmän kuin 2,25 pai- teessa sitä, että kenellekään yksityiselle
40723: nopros~nttia etyylialkoholia, valmistus, maa. ei väkijuomien käytöstä nautintotarkoituk-
40724: hantuonti ja kauppa, eräin poikkeuksin, val- siin saa muodostua voittoa eikä siihen saa
40725: tion omistaman väkijuomayhtiön hoidet- liittyä mahdollisuutta taloudellisen hyödyn
40726: tavana. Tällaisen poikkeuksen muodostaa saavuttamiseen.
40727: mallasjuomien valmistus, joka tapahtuu mui- Väkijuomalain alaisten mallasjuomien os-
40728: den kuin Alkoholiliikkeen toimesta. tamiseen käytettiin vuonna 1965 yli 134 mil-
40729: Näiden väkijuomalain alaisten, mutta joonaa markkaa, eli 20,57 % koko väkijuo-
40730: muiden kuin väkijuomayhtiön valmistamien, miin käytetystä rahamäärästä. Tämä jo
40731: mallasjuomien kulutus on osoittanut jatku- osoittaa, millaisista arvoista on näiden ainei-
40732: vaa nousua. Kun vuonna 1950 ~niitä kulutet- len valmistuksessa ja myynnissä kysymys.
40733: tiin 22 milj. litraa, oli kulutus vuonna 1965 Siitä voidaan eräänä osoituksena pitää myös
40734: jo 54 milj. litraa. Tästä kulutuksesta tulee sitä valtavaa oluen mainontaa, jota sanoma-
40735: huomattava osa niiden käyttäjien osalle, lehdissä ja muissa tiedotusvälineissä harjoi-
40736: jotka pyrkivät oluen avulla saavuttamaan tetaan. Sen ilmeisenä tarkoituksena on pyr-
40737: humalatilan. Tämä käyttö aiheuttaa monia kimys oluen kulutuksen ja sen kautta val-
40738: haittavaikutuksia, jotka eivät suinkaan ra- mistajille tulevan taloudellisen hyödyn jat-
40739: joitu vain käyttäjään itseensä, vaan kohdis- kuvaan lisääntymiseen, seurauksista piittaa-
40740: tuvat myös hänen perheeseensä, lähiympäris- matta.
40741: töön ja koko yhteiskuntaan. Kaiken edellä esitetyn huomioonottaen on
40742: Mietona juomana olut levittää helposti pidettävä oikeana sitä pyrkimystä, että vä-
40743: juomatapaa, siihen tottuu pian ja se aiheut- kijuomalain alaisen mallasjuoman valmistus
40744: taa usein siirtymistä väkevämpien juomien olisi saatettava valtion haltuun samalla ta-
40745: käyttämiseen. Ns. olutmaissa esiintyy run- valla kuin muidenkin sanotun lain alaisten
40746: saammin alkoholismia kuin Suomessa, mikä aineiden valmistus ja maahantuonti. Silloin
40747: on todettu mm. Maailman Terveysjärjestön väkijuomajärjestelmämme olisi yhdenmukai-
40748: suorittamissa tutkimuksissa. nen ja sitä voitaisiin myös hoitaa tarkoituk-
40749: Oluen käytön lisääntyminen muodostaa senmukaisemmin kuin mitä nyt on asianlaita.
40750: vakavan vaaran myös liikenneturvallisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40751: delle. Koska jo pienetkin olutmäärät aiheut- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
40752: tavat ihmisen elimistössä helposti turtu-
40753: mista ja velttoutta, heikentää se tarkkaavai- että hallitus r'!/htyi3i kiireellisesti
40754: suutta. Jatkuvasti kasvava liikenne edellyt- toimenpiteisiin sellaisen muutoksen ai-
40755: tää päinvastoin entistä suurempaa huolelli- kaansaamiseksi väkijuomalakiin, että
40756: suutta. Alkoholin nauttiminen johtaa vää- oikeus enemmän kuin 2,25 painopro-
40757: rään tilannearviointiin omasta suoritusky- senttia etyylialkoholia sisältävän mal-
40758: vystä, seurausten muodostuessa usein kohta- lasjuoman valmistamiseen annettaisiin
40759: lokkaiksi. Tämä on käynyt selville myös yksinomaan valtion omistamalle väki-
40760: omassa maassamme suoritetuissa tutkimuk- juomayhtiö'lle.
40761: sissa, joita mm. Helsingin Yliopiston oikeus-
40762: lääketieteen laitoksessa on suoritettu.
40763: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
40764: Urho E. Knuuti. Uljas :Mäkelä.
40765: 939
40766:
40767: VI,99. - Toiv.a.l. N :o 395.
40768:
40769:
40770:
40771:
40772: Eskelinen ym.: Kotimaisten tuoremehujen valmistuksen, ja
40773: käytön edistämisestä.
40774:
40775:
40776: E d u s kun n a 11 e.
40777:
40778: Maamme hedelmäsato on viime vuosina ,tehostuu. Hedelmien käytön lisääntyminen
40779: huomattavasti kasvanut, joten varsinkin parantaa terveystilannetta ja kovin puutteel-
40780: omenoita on ollut vaikea saada kaupaksi sinä linen raittiiden juhla- ja seurajuomien va-
40781: lyhyenä aikana, jonka meikäläiset lajikkeet likoimamme kasvaa.
40782: säilyvät hyvinä. Myöskään puutarha- ja met- Tuoremehujen käytön lisääminen vaatii
40783: sämarjasatoa ei ole osattu käyttää hyväksi. valtiovallankin toimenpiteitä. Tärkeätä olisi,
40784: Tehokas keino hedelmien ja marjojen että asia tulisi mahdollisimman monipuoli-
40785: kauppaan saattamiseksi on tuoremehu- sesti valaistuksi, jotta tutkittaisiin mahdol-
40786: jen valmistaminen niistä. Sveitsin esimerkin lisuudet uusitm, hyvänmakuisten ja säilyvien
40787: mukaisesti us·eimmat Keski-Euroopan maat, tuoremehulaatujen aikaansaamiseksi ja sel-
40788: viime aikoina myös Pohjoismaat, ovat kehit- vitettäisiin ne keinot, joilla nämä juomat
40789: täneet menetelmiä, joilla saadaan aikaan ar- saataisiin yleisön tietoisuuteen ja käyttöön.
40790: vokkaita, hedelmien kaikki suoja-aineet si- Eräänä mahdollisuutena asian eteenpäin-
40791: sältäviä mehulaatuja. Myös Suomessa on ai- viemiseksi voisi olla sellaisen elimen perusta-
40792: nakin marjoista ja omenasta onnistuttu val- minen, joka valtion tuen turvin voisi ottaa
40793: mistamaan maukasta ja hyvin säilyvää tuo- huolehtiakseen yllämainituista tutkimus- ja
40794: remehua. tiedotustehtävistä, tai riittävän määrärahan
40795: T·ehdasvalmisteisen tuoremehun kulutus on myöntäminen jollekin kansalaisjärjestölle
40796: Suomessa jatkuvasti lisääntynyt ja oli se näiden tehtävien suorittamista varten.
40797: viime vuonna arviolta 0.5 litraa henkilöä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40798: kohti. Ruotsissa se oli tällöin kolme kertaa nioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
40799: suurempi ja Sveitsissä peräti 40 kertaa suu- vomuksen,
40800: rempi kuin meillä.
40801: Tuoremehujen valmistusta ja käyttöä li- että ihallitus ryhtyisi kiireellisiin
40802: säämällä saavutetaan monia arvokkaita tu- toimenpiteisiin kotimaisten tuore-
40803: loksia. Hedelmien ja puutarhamarjojen mehujen valmistuksen ja käytön edis-
40804: viljely kehittyy ja metsämarjojen talteenotto tämiseksi.
40805:
40806: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
40807: Katri Helena. Eskelinen. Olavi Lahtela..
40808: Katri Kaarlonen. Eino Räsänen.
40809: Sylvi Saimo. Pentti Pekkarinen.
40810: Sylvi Halinen. Tahvo Rönkkö.
40811: 940
40812:
40813: VI,lOO.- Hemst.mot. N:o 896.
40814:
40815:
40816:
40817:
40818: Lillqvist m.fl.: .A.ngående bildande a;v ett centralt org(J;n, för
40819: konsumentupplysning.
40820:
40821:
40822: T i 11 R i k s d a g e n.
40823:
40824: 1 ett samhälle med värt ekonomiska system om olika varors och tjänsters verkliga värde
40825: dirigeras medborgarnas behov i stor ut- i förhållande tili priset. Direkta köpråd eller
40826: sträckning genom reklam. Detta är i och för avrädan från köp bör i informationen även
40827: sig förkastligt och har många negativa verk- ingå. Ett effektivt samarbete med konsument-
40828: ningar för samhället, näringslivet och den en- upplysningsorgan i utlandet bör även skapas
40829: skilda konsumenten. Några skäliga krav pä och deras rön och erfarenheter till tillämp-
40830: reklamens sanningshalt har inte ställts av la- liga delar utnyttjas. T. ex. en veckotidning
40831: gen och upprätthälles heller inte av annon- med lättlästa och systematiskt framställda
40832: sörerna. Reklamens värde för konsumenterna sammanfattningar borde t.o.m. gratis kunna
40833: som information är därför minst sagt tvivel- utdelas tili samtliga hushåll i landet. Radio
40834: akrtig. Eftersom det torde vara svårt att och TV bör även användas av konsumentupp-
40835: åstadkomma en moralisk uppryckning bland lysningsorganet. Uppenbara meningslösheter
40836: annonsörerna borde en saklig, objektiv och och osanningar i reklamen bör påtalas.
40837: effektiv konsumentupplysning skapas. En hel All konsumentupplysning bör fritt och.
40838: del forskningsarbete utförs redan i Finland utan kostnad fä citeras i alla tidningar. Kost-
40839: och framförallt utomlands för att fä fram naderna för konsumentupplysningen, - vilka
40840: olika varors värde för konsumenterna. Infor- kommer att bli skäligen små i förhållande
40841: mationen till konsumenterna om dessa forsk- tili nyttan, bör bestridas av staten.
40842: ningsresultat är beklagligt ineffektiv och Med hänvisning tili ovanstående motive-
40843: osystematisk. ring föreslär undertecknade vördsamt, att
40844: De ekonomiska resurserna hos de organ riksdagen ville besluta hemställa,
40845: som idkar konsumentupplysning stär inte i
40846: någon rimlig proportion tili annonsörernas. att regeringen i skyndsam ordning
40847: Ett starkt centralt organ som är oberoende måtte vidtaga åtgärder i syfte att
40848: av näringslivet och har ett nödigt antal for- bilda ett centralt organ för effektiv
40849: skare, jurister och journalister bör skapas för konsumentupplysning vars utgi{ter
40850: att fä fram och effektivt sprida information bestrides av staten.
40851: Helsingfors den 28 april 1966.
40852:
40853: Bror Lillqvist. Kaarlo af Heurlin. Verner Korsbäck.
40854: Lars Lindeman. Magnus Kull. Tyyne Paasivuori.
40855: Akseli Roden.
40856: 941
40857:
40858: VI,lOO.- Toiv.al. N:o· 396. SuomenMs.
40859:
40860:
40861:
40862:
40863: Lillqvist ym.: Kuluttajavalistuksen keskuselimen 1nuodosta-
40864: misesta.
40865:
40866:
40867: E d u s kun n a 11 e.
40868:
40869: Meidän talousjärjestelmämme mukaisessa hän tiedotustoimintaan pitäisi sisällyttää
40870: yhteiskunnassa ·kansalaisten tarpeita ohja- myös suoranainen ostoneuvonta ja varoitus
40871: taan suuressa määrin mainonnalla. Tämä on ostamisesta. On saatava aikaan myös tehokas
40872: sellaisenaan hylättävää ja se vaikuttaa mo- yhteistyö ulkomaisten kuluttajavalistuselin-
40873: nin tavoin kielteisesti yhteiskuntaan, elinkei- ten kanssa ja sopiviita osin käytettävä. hy-
40874: noelämään ja yksityiseen kuluttajaan. Laki väksi niiden huomioita ja kokemuksia. Esi-
40875: ei vaadi mainokselta riittävästi totuudelli- merkiksi helposti luettava ja järjestelmälli-
40876: suutta, eivätkä sitä valvo myöskään ilmoitta- siä yhteenvetoja sisältävä viikkolehti pitäisi
40877: jat. Mainoksen arvo kuluttajille tietolähteenä vieläpä ilmaiseksi voida jakaa kaikkiin
40878: on sen vuoksi vähintään epäilyttävä. Koska maamme talouksiin. Kuluttajavalistuselimen
40879: lienee vaikeata saada ilmoittajien keskuu- on käytettävä hyväksi myös radiota ja TV :tä.
40880: dessa aikaan moraalista nousua, olisi luotava Ilmeisistä mainonnassa esiintyvistä mielettö-
40881: asiallinen, objektiivinen ja tehokas kuluttaja- myyksistä ja perättömyyksistä on huomau-
40882: valistus. Koko joukko tutkimustyötä suorite~ tettava.
40883: taan jo .Suomessa ja ennen kaikkea ulko- Kaikkea kuluttajavalistusta on saatava va-
40884: mailla, jotta eri tavaroiden arvo kuluttajille paasti ja kustannuksitta lainata kaikissa leh-
40885: saataisiin selville. Kuluttajien valistaminen dissä. Kuluttajavalistuksen kustannuksista,
40886: näistä tutkimustuloksista on valitettavan te- jotka tulevat olemaan verraten pieniä hyö-
40887: hotonta ja siltä puuttuu järjestelmällisyys. tyyn verrattuna, on valtion vastattava.
40888: Kuluttajavalistusta harjoittavien elinten Yllä oleviin perusteluihin viitaten allekir-
40889: taloudelliset mahdollisuudet eivät ole järjes- joittaneet kunnioittavasti ehdottavat edus~
40890: jellisessä suhteessa ilmoittajien mahdollisuuk- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40891: siin. Voimakas keskuselin, joka on riippuma-
40892: ton elinkeinoelämästä ja jolla on tarpeellinen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40893: määrä tutkijoita, lakimiehiä ja sanomalehti- toimenpiteisiin tehokkaan kuluttajava-
40894: miehiä, olisi luotava, jotta eri tavaroiden ja listuksen keskuselimen muodostami-
40895: palvelusten todellinen arvo hintoihin verrat- seksi, jonka kustannuksista valtio vas-
40896: tuna ~saataisiin tehokkaasti tiedotetuksi. Tä- taa.
40897: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
40898:
40899: Bror Lillqvist. Lars Lindeman. Magnus Kull.
40900: Akseli Roden. Tyyne Paa.sivuori. Verner Korsbäck
40901: Kaarlo a.f Heurlin.
40902: 942
40903:
40904: VI,101. -Toiv.al. N:o 397.
40905:
40906:
40907:
40908:
40909: Kemppainen ym.: Televisiomainonnan rajoittamisesta.
40910:
40911:
40912: E d u s k u n n a 11 e.
40913:
40914: Kaupallinen televisiomainonta on Suo- on rakennettu ja television katselualue peit-
40915: messa saanut alkunsa taloudellisista syistä. tää jo lähes koko maamme asutun alueen.
40916: Kun Tes-TV, sittemmin Oy Tesvisio Ab Viime vuoden lopussa tv-lupien määrä oli
40917: vuonna 1956 aloitti säännölliset näköradiolä- 731.986 eli 109.531 enemmän kuin vuoden
40918: hetykset, se tarvitsi toiminnalleen taloudel- 1964 päättyessä. Tv-lupien kokonaismäärä
40919: lisen perustan, jota ei voitu rakentaa lupa- edustaa lähes 44 milj. mk:n .vuotuista. tuloa
40920: maksujen varaan. Osa varoista saatiin kau- ja se kasvaa samassa suhteessa kuin lupien
40921: pallisista mainoslähetyksistä, osa muuten. määrä. Esimerkiksi v. 1965 sai Oy Yleisradio
40922: Myöskin Oy Yleisradio katsoi vuonna 1957 katselulupamaksuina n. 7,4 milj. mk enem-
40923: televisiotoimintansa aloittamisen mahdol- män tuloja kuin v. 1964. Erittäin suurta tu-
40924: liseksi vain niitten lisätulojen avulla, joita loa edustavat näiden lisäksi kuuntelulupa-
40925: oli saatavissa kaupallisista mainosohjelmista. maksut, joitten määrä niinikään kasvaa auto-
40926: Katselulupamaksuista ei siinä vaiheessa ollut ja matkaradioiden käytön lisääntyessä.
40927: vielä odotettavissa mainittavia tuloja. Oy Yleisradio on edelleen vapaa valtion
40928: Varsinkin lähetysaseman ja verkon rakenta- tulo- ja omaisuusverosta sekä kunnallisve-
40929: misen ajaksi pidettiin lisätuloja ,tarpeellisina. roista vuonna 1951 säädetyn erikoislain pe-
40930: Oy Yleisradion toimilupa kielsi kaikenlaisen rusteella. Sen taloudellisesti hyvää asemaa
40931: mainonnan, mutta. vuonna 1957 siihen teh- osoittaa myös se, ettei yhtiön ole :tarvinnut
40932: tiin muutos, joka oikeutti mainontaan tele- edes käyttöomaisuuden huomattavia li-
40933: visiossa. säyksiä varten turvautua lainanottoon ja
40934: Oy Yleisradion toimiluvan sallimaa televi- että se on voinut poistaa kirjanpidossaan
40935: siomainontaa hoitaa yksinoikeudella erityi- jopa arvokkaiden kiinteistöjen arvot sekä
40936: nen osakeyhtiö, jossa osakkaina on pääasiassa toimia merkittävänä lainanantajana val-
40937: erilaisia taloudellisia yrityksiä. Tämä yhtiö tiolle. Lupamaksuista nykyisin kertyvän tu-
40938: vuokraa tarvitsemansa lähetysajan Oy Yleis- lon .täytyy sen tähden riittää kohtuullisella
40939: radioita, jonka verkkoa käyttäen lähetykset taloudenhoidolla ilman välittömästä mainon-
40940: tapahtuvat. nasta kertyviä vuokramaksujakin hyvätasoi-
40941: Mainonta televisiossa merkitsee huo- seen ja sopivaa ajanvietettä sekä sivistystä ja
40942: mattavaa poikkeusta toimiluvassa olevasta ja virkistystä sisältävään ohjelmaan.
40943: määräyksestä, jonka mukaan Oy Yleisradion Niitä taloudellisia syitä, jotka aikanaan
40944: on huolehdittava sisällöltään ja esitystaval- puolsivat mainontaa televisiossa, ei enää ole
40945: taan arvokkaiden ja asiallisten sekä puo- olemassa. Kaupa;llisen mainonnan tuoman
40946: lueettomien ja sopivaa ajanvietettä tarjoa- taloudellisen tuen avulla toiminut Oy Tes-
40947: vien ohjelmien lähettämisestä. Katselijoita visio Ab on myös siirtynyt Oy Yleisradion
40948: ärsyttäviä kotiin tunkeutuvia välittömän omistukseen ja fusioitu siihen, joten :tämän-
40949: mainonnan lähetyksiä ei voida pitää arvok- kään vuoksi ei mainonnan sallimista televi-
40950: kaana tai puolueettomana ohjelmana tai siossa enää tarvita.
40951: sopivana ajanvietteenä. Niitä on kuitenkin Televisiolähetyksissä Oy Yleisradiolla on
40952: siedetty, kun niistä saatua tuloa on väitetty samanlainen valtion julkisen tiedotusväli-
40953: Oy Yleisradion :taloudelle välttämättömäksi. neen asema kuin ääniradiolähetyksissäkin.
40954: Oy Yleisradion taloudellinen asema ei tiet- Joukkotiedotustoiminta tältä kohdin on Suo-
40955: tävästi enää kaipaa välittömästi mainoksesta messa lähes samalla tavoin järjestetty kuin
40956: saatua lähetysajan vuokraa. Lähetysverkko muissa Pohjoismaissa. Poikkeuksen muodos-
40957: VI,lOl. - Kemppainen ym. 943
40958:
40959: taa Suomessa valtion julkiselle tielotusväli- Näiden ohjelmien salliminen edellyttää
40960: neelle sopimaton televisiomainonta. Tätä myös että ne ovat tasoltaan hyviä eivätkä sa-
40961: poikkeusta ei kuitenkaan ole syytä enää sal- laisestikaan sisällä mainontaa. On myöskin
40962: lia, kun sen peruste on poistunut. Televisio luotava televisioon sellainen järjestys, että jo
40963: on Suomessakin asetettava palvelemaan oi- ennakolta voidaan ehkäistä huonoa makua
40964: keata tehtäväänsä asiallisen tiedotuksen, hy- osoittavat ja alhaisia viettejä kiihottavat oh-
40965: vän ajanvietteen ja muun korkeatasoisen oh- jelmat samoinkuin sellaiset, joissa väkivaltai-
40966: jelman lähettäjänä. Mainosvälineen tehtävä suus, väkijuomien nauttiminen ja muut
40967: ei sovi sen yksinoikeutettuun asemaan. huonot tavat asetetaan ihanteiksi niille tu-
40968: Katselijat eivät ikaipaa muiden ohjelmien hansille lapsille ja nuorille, jotka kuuluvat
40969: seuraamista häiritsevää välitöntä mainontaa. television katselijoihin.
40970: Siinä kuluu runsaasti katseluaikaa hukkaan. Edellä olevan perusteella esitämme kun-
40971: Se myös ärsyttää katselijoita, jotka eivät ole nioittaen eluskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40972: hankkineet televisiota mainoksia katsellak- muksen,
40973: seen. Sen sijaan mainospuolen ohjelmien jou-
40974: kossa on ollut useita kiinnostavia, arvokkaita että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40975: ja hyviä ohjelmia, minkä vuoksi niitten kiel- sellaisiin toimenpiteisiin, että tele-
40976: tämiseen ei liene syytä. Tässä yhteydessä ei visiomainonta nykyisessä muodos-
40977: kuitenkaan saisi harrastaa muuta mainontaa saan lopetettaisiin, mutta että se sal-
40978: kuin toiminimen mainitseminen ennen littaisiin välittömästi ennen tai
40979: tai jälkeen ohjelman. jälkeen mainosohjelman.
40980: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
40981:
40982: .Jaakko Kemppainen. Paavo Niinikoski.
40983: Hannes Paaso. Georg 0. Ehrnrooth.
40984: Kelpo Gröndahl. Uljas Mäkelä.
40985: 944
40986:
40987: VI,102.- Toiv.al. N:o 398.
40988:
40989:
40990:
40991:
40992: Vennamo: Syrjinnän estämisestä radw- ja televisWtoimin-
40993: nassa.
40994:
40995:
40996: E d u s k u n n a ll e.
40997:
40998: Radio ja televisio ovat valtiovallan omis- Asiantila.an. on siis saatava korjaus.
40999: tuksessa ja määräysvallassa. Kun näin on ol- Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
41000: lut asianlaita, luulisi että näitä laitoksia käy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuk-
41001: tetään tasapuolisesti ja että kaikki kansalais- sen,
41002: piirit voivat saada esiintyä vuorollaan.
41003: Toisin on kuitenkin tapahtunut. Valtaa pi- että hallitus kiireellisesti ryh-
41004: tävä suuntaus on syrjinyt kilpailijoitansa ja tyisi sellaisiin lainsäädäntötoimen-
41005: heikompia. Tämä on herättänyt suurta kat- piteisiin, että radion ja television
41006: keruutta semminkin, kun tällainen menettely mielival:tainen käyttö toisten mieli-
41007: ei ole :Suomen perustuslain ja voimassaole- pidesuuntien ja väestöryhmien syrji-
41008: vien lakien tarkoituksen mukainen. miseksi ehdottomasti estyy.
41009:
41010: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
41011: Veikko Vennamo.
41012: 945
41013:
41014: VI,103.- Toiv.al. N: o 399.
41015:
41016: Knuuti ym.: K uluttajain suojaamisesta terveydelle vahingol-
41017: liselta mainonnalta.
41018: Ed usk unn.alle.
41019: Tuotannon koneeliistuminen on tehnyt esiintyy myös usein piirteitä, joista ostaja
41020: mahdolliseksi tuotaa entistä runsaammin eri- voi saada täysin harhaanjohtavan ku-
41021: laisia kulutushyödykkeitä, joiden määrään van mm. niiden laadusta ja ravintoarvosta.
41022: vaikuttaa myös elintason nousun mukanaan Myös lukemattomien muiden tuotteiden, ku-
41023: ,tuoma lisääntyvä kysyntä. Liikenneolosuhtei- ten esimerkiksi kirjallisten painotuottei-
41024: den kehittyminen, joka on ratkaisevasti ly- den, elokuvien ja muiden kohdalla mainon-
41025: hentänyt välimatkoja, on myös tuonut muka- nan muodot ovat usein epäasiallisia.
41026: naan yhä vilkastuvan kaupankäynnin val- Nykyaikaisessa mainonnassa on ryhdytty
41027: tioiden välille. Perustettujen kauppa- ja ta- käyttämään entistä enemmän suggestiivista
41028: lousyhteisöjen pyrkimyksenä on niinikään mainontaa, jota ei voida pitää kuluttajien
41029: helpottaa eri maiden välistä kauppatoimin- kannalta hyvä:ksyttävänä. Mainonnanhan tu-
41030: taa. Näin voidaan sanoa, että koko maapallo lisi perustua tosiasioihin ja sen avulla olisi
41031: on yksi ja suuri markkina-alue. ostajalle annettava oikeat tiedot tuotteeseen
41032: Nämä muutokset hyödykkeiden määrissä liittyvistä vaihtoehdoista.
41033: ja kauppaamistavoissa ovat tuoneet esille On selvää, että mainontaa tarvitaan, mutta
41034: niiden käytön ja valmistuksen kannalta tär- samalla on otettava huomioon ne yleiseen ku-
41035: keän tekijän, mainonnan. Massatiedotusväli- luttajan suojeluun liittyvät näkökohdat, jot-
41036: neiden kautta ovat myös mainonnan muodot ka mainonnassa on nykyisten tiedotus- ja
41037: oleellisesti muuttuneet. Mainonnan tar- muiden mainosvälineiden hyväksikäytössä
41038: koituksena on tiedottaa saatavissa olevista otettava huomioon. Kokonaisuuden etu ja ku-
41039: tarvikkeista, mutta samalla siihen saattaa luttajan suojeleminen epäterveeltä mahion-
41040: liittyä myös suostuttelua ja huomion herät- nalta edellyttää silloin toimenpiteitä myös
41041: tämistä. Tästä johtuu, että mainontaan voi yhteiskunnan taholta. Meilläkin olisi ryh-
41042: helposti liittyä myös epäasiallisia piirteitä, dyttävä valmistelemaan mainontaa koske-
41043: jopa tahallista harhaanjohtamistakin. On- van lainsäädännön aikaansaamista. Monissa
41044: han mainonnan tarkoituksena lisätä ku- maissa, viimeksi Belgiassa, on säädetty lää-
41045: lutusta ja siten myBs tarvikkeiden valmis- kemainontaa koskeva laki. Kauppa- ja teol-
41046: tuksen kautta saatuja tuloja. lisuusministeriö huolehtii meillä elintarvik-
41047: Eräänä osoituksena siitä mikä arvo mai- keiden tarkastuksesta ja lääkintöhallitus
41048: nonnalla annetaan on se, että siihen käyte- valvoo lääkeaineiden kauppaa. Näiden viral-
41049: tään vuosittain monissa maissa jopa lähes listen elinten tueksi tarvittaisiin kuitenkin
41050: kolme prosenttia, Suomessakin yli 2 %, kan- mainoslaki, johon voitaisiin sisällyttää kaikki
41051: santulosta. Silloin on kysymys jo sangen suu- mainontaan liittyvät kuluttajan suojelun
41052: rista rahamääristä. kannalta välttämättömiksi katsottavat sään-
41053: Suomessakin on jouduttu kiinnittämään nökset.
41054: useissa eri yhteyksissä huomiota siihen, Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
41055: että mainonnassa ilmenee monia epäasiallisia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41056: piirteitä. Tähän ovat antaneet aiheen mm.
41057: lääkeaineiden, kuten erilaisten hormooni- ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41058: vitamiinivalmisteiden mainonta, joiden arvo toimenpiteisiin sellaisen kuluttajain
41059: on usein hyvin kyseenalainen. Samoin tupa- suojelun kannalta tarpeellisen lain
41060: kan ja alkoholin mainonta, ihmisen tervey- aikaansaamiseksi, joka estäisi kulutta-
41061: delle vaarallisten aineiden mainontana, on jain joutumisen jopa terveydelle va-
41062: vahingollista. Elintarvikkeiden mainonnassa ihingollisen mainonnan uhriksi.
41063: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
41064: Urho Knuuti. U. H. Voutilainen.
41065: 119 E 529/66
41066: VI,104.- Toiv.al. N: o 400.
41067:
41068:
41069:
41070:
41071: Perheentupa ym.: Alkuperää koskevan merkinniin liittämi-
41072: sestä uähittäisktw.passa myytiivii'R- tuotantotavarflihi'R-.
41073:
41074:
41075: EduskunnaUe.
41076:
41077: Kotimaisen tuotannon hyväksi harjoite- kotimaisen tuotannon myyntiä ja ulkomaan
41078: :tusta laajasta tiedotustoiminnasta huolimatta kaupan tasapainoa tukevat toimenpiteet
41079: voidaan edelleen todeta, että vähittäiskau- ovat juuri tällä hetkellä koko kansantalou-
41080: passa tarjona olevat tuontitavarat usein pe- den kannalta keskeisen tärkeitä, olisi kiireel-
41081: rusteettomasti syrjäyttävät vastaavat koti- lisesti saatava aikaan yhtenäinen säännöstö
41082: maiset tuotteet. Viittaaminen ulkomaiseen al- siitä, että vähittäiskaupassa oleviin :tuontita-
41083: kuperään ei ilmeisesi enää lisää tuotteeseen varoihin olisi liitettävä alkuperää koskeva
41084: kohdistuvaa ostohalua kuten aikaisemmin merkintä.
41085: yleisesti oli asian laita, mutta ostajat eivät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
41086: vielä riittävän määrätietoisesti pyri asetta- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41087: maan kotimaisia kilpailukykyisiä tuotteita
41088: ensi sijalle. Osittain tämä johtunee siitä, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
41089: tuotteen alkuperä ei ole kyllin selvästi ha- toimiin sellaise'R- säännöstän aikaa'n-
41090: vaittavissa. Vaikka alkuperän selkeä merkit- saamiseksi, jolla määrättäisiin liittä-
41091: seminen ilmeisesti olisi yleisen edun kannalta maan alkuperää koskeva merkintä
41092: perusteltua, on siitä olemassa säännöksiä kaikkiin vähittäiskaupassa myytäviin
41093: vain joiltakin rajoitetuilta osin. Kun !kaikki tuontitavaro-ihin.
41094:
41095: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
41096: A-V. Perheentupa. Dm.o Paananen.
41097: Väinö Vilponiemi. Ensio Partanen.
41098: K. F. Haapasalo. Arvo Salo.
41099: 947
41100:
41101: VI,105.- Toiv.al. N:o 401.
41102:
41103:
41104:
41105:
41106: Saimo ym.: LomitttJjie• palklcoomisesftJ pienviljelijäperheiden
41107: em.ännille.
41108:
41109:
41110: Eduskunnalle.
41111:
41112: .Aniharvat ovat ne pienviljelijäperheiden Sekä henkisesti että ruumiillisesti vapaa-ajan
41113: emännät, jotka pystyvät järjestämään itsel- puute jättää helposti ylirasittum.isen merkit.
41114: leen edes jonkinlaista vuosilomaa, saati sit- Kunnollinen loma olisi välttämätön niiden
41115: ten kunnollista. Syyt tähän ovat ennen poistamiseksi ja uuden työtarmon hankkimi-
41116: muuta taloudelliset, mutta nykyisin ainakin seksi.
41117: yhtä vaikeaksi on kohonnut myös se, että Pienviljelijöitten emäntien saama sosiaali-
41118: vaikka loma muutoin olisikin kenties mah- nen ,tuki -yhteiskunnalta on vähäinen. Nyt yh-
41119: dollinen, niin lomittajaa loma-ajaksi hoita- teiskunnan olisi astuttava askel heitä kohti ja
41120: maan talon taloustöitä ei ole helppo saada. autettava lomittajien palkkaamiseksi. VaUion
41121: Pienviljelijän emännän ahkera uurastus jää olisi avustettava tällaisia lomittajia samoin
41122: palkitsematta. perustein kuin kunnallisia kodinhoitajia,
41123: Tähän mennessä ei ole vielä löydetty jär- jolloin myös maaseudun vähävaraisille tulisi
41124: jestelmää, jolla tämä asia olisi voitu rat- mahdolliseksi virkistävän loman pitäminen.
41125: kaista, vaikka sosiaalisen oikeudenmukaisuu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
41126: den ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen olisi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41127: vaatinut sitä jo vuosikymmeniä sitten. Sa-
41128: massa asemassa kuin pientalojen äidit, ovat että ihalltVius ryhtyisi kiireellisiin
41129: myös monet muut pikkuyrittäjien vaimot, toimenpiteisiin lomittajien palkkaami-
41130: jotka ovat mukana paitsi kodin taloustehtä- seksi pienviljelijäperheitten em.ännt"lle
41131: vissä myös yritystoiminnan hoitamisessa. Ky- samojen perusteiden ja valtion tuen
41132: symys on suuresta sosiaalisesta epäkohdasta. turvin kuin kunnallisia kodinhoitajia.
41133:
41134: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
41135: Sylvi Saim.o. Olavi Lahtela. .Artturi J'åms6n.
41136: 948
41137:
41138: VI,106.- Toiv.al. N :o 402.
41139:
41140:
41141:
41142:
41143: Linkola: Juomaveden saannin turvaamisesta Haapasaaressa.
41144:
41145:
41146: Eduskunnalle.
41147:
41148: Eräs Haapasaaren, Suomen pienimmän ja Haapasaaresta on Vanhankylänmaa, jossa on
41149: eristetyssä asemassa olevan kunnan, ongel- hyvävesinen kaivo. Vesi on sieltä vaikeasti
41150: mia on talousveden saannin :turvaaminen. saatavissa, kun se on pääasiassa tuotava
41151: Kovina talvina samoinkuin kuivina kesinä, miesvoimin. Ainoana ratkaisuna olisi saada
41152: jolloin pohjavesi laskee saaren matalakaivo- vesijohto yllämainitusta saaresta merenpoh-
41153: jen täten kuivuessa, on vesitilanne erittäin jaa pitkin Haapasaareen.
41154: vaikea. Edellä olevaan viitaten ehdotan kun-
41155: Tilanteen ratkaisemiseksi on olemassa nioittaen eduskunnan hyväksyttävväksi :toi-
41156: kaksi vaihtoehtoa. Kun saaren maaperä on vomuksen,
41157: kokonaan kalliota, olisi tilanteen parantami-
41158: seksi mahdollisuus rakentaa porakaivoja. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
41159: Näiden kustannukset ovat kuitenkin niin kor- toimenpiteisiin juomaveden saannin
41160: keat, ettei kunta pysty niitä suorittamaan. turvaamiseksi H aapasaaressa.
41161: Toisena vaihtoehtona olisi johtaa juoma-
41162: vesi lähisaaresta. Kolmen kometrin päässä
41163:
41164: Helsingissä. 27 päivänä huhtikuuta 1966.
41165: Anna-Liisa. Linkola.
41166: 949
41167:
41168: VI,107.-Toiv.al. N:o 408.
41169:
41170:
41171:
41172:
41173: Baipala: Kirveellä tapahtuvan saha,., vaneri- ja paperipuun
41174: Zeimauksen kieltämisestä.
41175:
41176:
41177: Eduskunnalle.
41178:
41179: Valitettavan usein joutuvat kirveellä lei- ajankohtana. Tällöin olisi myöskin mahdol-
41180: matut saha-, vaneri- ja paperipuut odotta- lisuus jättää pystyyn joitakin jo leimatuita
41181: maan kaatamista useita vuosia, jolloin nii- puita, jos niin olisi tarpeen leimauksessa sat-
41182: hin ilmestyy hintaa alentavia laatuvikoja, tuneiden virheiden tai muiden seikkojen
41183: kuten lahoa, mustia leimauskoroja, pihkavuo- vuoksi.
41184: toa jne. Kaatamisen siirtyminen voi johtua Edellä oivan perusteella ehdotan kun-
41185: kysynnän ja hinnan heikkoudesta., omistajan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41186: vaihdoksista, jne. Usein myöskin osa leimi- muksen,
41187: kosta voi jäädä kaatajilta huomaamatta ja
41188: jää sitten vuosikausiksi lahoamaa.n. että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
41189: Jos leimaus olisi suoritettu jollakin väri- toimenpiteisiin kirveellä tapahtuvan
41190: aineella, ei edellämainittuja vikoja saattaisi saha-, vaneri- ja paperipuun leimauk-
41191: syntyä ja myöskin myyjällä olisi vapaammat sen kieltämileksi.
41192: mahdollisuudet myydä leimikkonsa sopivana
41193: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
41194:
41195: Matti Raipala.
41196: VALTIOPÄIVÄT
41197: 1966
41198:
41199: LIITTEET
41200: VII
41201:
41202: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
41203: TOIVOMUSALOITTEET
41204:
41205:
41206:
41207:
41208: HELSINKI 1966
41209: VALTIONEUVOBTON KIB.TAPAINO
41210: >.,···
41211: Kunnallislain, huoltoapu- Ja rakennuslain muuttamista, lmnnaiUsvero-
41212: tusta, tonttikeinottelun estämistä, rantalainsäädännön aikaansaamista
41213: sekii liikenneturvallisuutta ym. koskevia laki- Ja toivomusaloitteita.
41214:
41215:
41216:
41217:
41218: 120 E 529/66
41219: 955
41220:
41221: Vn,t.- Lak.al lf:o 129.
41222:
41223:
41224:
41225:
41226: Aalto ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
41227:
41228:
41229: Ed uskumnalle.
41230:
41231: Kunnallislain 4 §: n 1 momentissa on sää- Kunnallislain 4 §: n tulee olla sisällöltään
41232: detty, että "kunnan on tämän lain mukaan väljä, jotta se voisi joustavasti mukautua
41233: ja lain muutoin säätämissä rajoissa hoidet- olosuhteiden muutoksiin. Asian kuulumisen
41234: tava yhteiset talous-, järjestys- ja muut kunnan toimialaan tulee riippua suuressa
41235: asiansa, mikäli ne voimassa olevain lakien määrässä siitä, onko tarkoituksenmukaista,
41236: ja asetusten mukaan eivät ole muun ikuin soveliasta ja kohtuullista, että asian hoitaa
41237: kunnallisen viranomaisen käsiteltäviä". Tämä kunta. Komitean käsityksen mukaan so-
41238: lain sanamuoto, joka pääosaltaan on peräisin siaalipolitiikan alaan kuuluvat kunnan teh-
41239: 1865~vuoden kunnallisasetuksesta, on jo yli tävät menevät ulommaksi kuin erityislain-
41240: aikansa elänyt ja väärinkäsityksiä aiheuttava. säädännössä on nykyään säädetty. Erityi-
41241: Sen vuoksi valtioneuvoston asettama kunnan sesti komitea on korostanut asunto-olojen
41242: toimiala-komitea, jossa sisäasiainministeriö, kehittämisen ja yksityisen asuntorakennus-
41243: kunnalliset keskusjärjestöt ja kunnat ovat toiminnan tukemisen kuulumista kunnallis-
41244: olleet edustettuina, on vuonna 1964 paine- lain 4 § : ssä tarkoitettuun kunnan toimialaan.
41245: tussa y>ksimielisessä mietinnössään (Komi- Sen sijaan komitea ei ole nimenomaan mai-
41246: teanmietintö 1964: A 2) esittänyt ehdotuk- ninnut, kuuluuko 4 §: ssä tarkoitettuun toi-
41247: sen hallituksen esitykseksi eduskmmalle mialaan myös asumistuen antaminen väh:ä-
41248: laiksi kunnallislain muuttamisesta, ja siihen varaisille vanhuksille. Tämänkin tehtävän on
41249: sisältyy ehdotus mainitun lain 4 § :n uudeksi katsottava kuuluvan sanottuun toimialaan.
41250: sanamuodoksi Komitea on lisäksi ehdottanut, Sen sijaan kunta komitean käsityksen mu-
41251: että sanamuodoltaan ylimalkaiseksi jäävää kaan ei saa puuttua puhtaasti · kirkollisiin
41252: 4 §: ää selvennettäisiin hallituksen esityk- asioihin, ei edes taloud~llisen tuen antamisen
41253: sessä esitettäviilä ja eduskunnassa hyväk- muodossa. Tältä osalta komitea on myös vii-
41254: syttävillä perusteluilla ja että säädettäisiin tannut u.skonnonvapauslakiin. Komitean on
41255: vielä laki ennakkotiedon antamisesta kunnan katsottava osuneen oikeaan edellä mainituin
41256: yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä. kohdin.
41257: Eduskunnalle jätettiinkin ennakkotiedon an- .Sitä vastoin emme voi yhtyä komitean kä-
41258: tamista koskeva lakiesitys, jonka käsittely sitykseen siltä osin, kuin se koskee yksityisen
41259: jäi kuitenkin viime valtiopäivillä kesken. liiketoiminnan tukemista ja avustusten
41260: Sen sijaan eduskunnalle ei annettu mainit. myöntämistä ns.. puoluejärjestöille. Kum-
41261: tua esitystä kunnallislain muuttamisesta eikä paankin kysymykseen nähden komitea, hy-
41262: ole tietoa siitä, tuleeko hallitus sanotun esi- väksyessään korkeimman hallinto-oikeuden
41263: tyksen antamaan. Sen tähden ja kun kun- antamien päätösten mukaisen kannan sellai-
41264: nallislain selventäminen on katsottava tär- senaan edelleen noudatettavaksi, on esittänyt
41265: keäksi, teemme tämän lakialoitteen. kunnan toimialalle liian ahtaat rajat. Ylei-
41266: Kunnan toimiala-komitea on melko laa- nen hallintokäytäntö on lainkäytöstä ja ko-
41267: jasti esittänyt mietinnössään, mitä näkökoh- mitean käsityksestä poikkeava. Nykyaika
41268: tia tulisi kunnallislain 4 § : ää käytäntöön vaatii kunnilta entistä korkeampaa palvelus-
41269: sovellettaessa ottaa huomioon. Komitea ei ole ten tasoa, ja se edellyttää niissä kehittynyttä
41270: yleensä pyrkinyt muuttamaan kunnan toimi- talouselämää sekä hyvää kunnan taloudel-
41271: alaa siitä, miksi se on tähän mennessä kehit- lista kantokykyä. Tämän saavuttamiseksi
41272: tynyt, vaan poistamaan erheellisiä käsityksiä. kunnalla tulee olla oikeus antaa taloudel-
41273: 956 vn,1. - Kunnallislaki.
41274:
41275: lista tukea yksityiselle elinkeinotoiminnalle avustaminen. Tältä osalta ylimalkainen
41276: silloin, kun tuen antaminen on katsottava yleissäännös ei siis ole riittävä, mutta muulta
41277: kunnan kannalta tarpeelliseksi. Kunnan osalta voimme hyväksyä sen periaatteen,
41278: tulee myös saada antaa avustuksia yksityis- että kunnan tehtäviä ei laissa yksityiskohtai-
41279: ten järjestöjen suorittamaa sivistys-, rait- sesti luetella, niin kuin Iueteitiin vielä 1917-
41280: tius-, nuoriso-, urheilu- ja muuta yleishyö- vuoden maalaiskuntien kunnallislaissa.
41281: dyllistä työtä varten, riippumatta siitä, mikä Aloitteessa ehdotettu 4 §: n sanamuoto
41282: järjestö työtä suorittaa. Tätä vaatii yhteis- poikkeaa muutoinkin jonkin verran komitean
41283: kunnallinen oikeudenmukaisuus. Kun hal- ehdottomasta sanamuodosta. Eroavaisuudet
41284: linto-oikeudellinen lainkäyttö on nykyään eivät kuitenkaan ole senluonteisia, että niitä
41285: toisella kannalla ja kun lainkäytön nykyinen olisi syytä tuoda tässä esiin.
41286: suunta saattaa edelleen jatkua aloitteen ja Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
41287: valiokunnan perusteluista huolimatta, näyt- nioittavasti,
41288: tää olevan tarpeellista säätää itse laissa, että
41289: kunnan toimialaan kuuluu mainitunlainen että Eduskunta hyviiksyi$i seuraa-
41290: elinkeinotoiminnan tukeminen ja järjestöjen van lakiehdotuksen:
41291:
41292:
41293:
41294: ·Laki
41295: kunnaJUsla.in muuttamisesta..
41296: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun-
41297: nallislain (642/48) 4 § seuraavasti:
41298:
41299: 4 §. heilu- ja muun yleishyödyllisen työn avusta-
41300: Kunnan . toimialaan kuuluvat ne asiat, minen, riippumatta siitä, mikä järjestö työtä
41301: jotka laissa on säädetty sen hoidettaviksi, ja suorittaa.
41302: muut kuntaa koskevat asiat. Niihin ei kuulu Kunnan asiat on hoidettava tämän lain
41303: asia, joka lain mukaan on muun kuin kun- mukaan, jollei muussa laissa ole toisin sää-
41304: nan hoidettava. detty.
41305: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kunnan Kunnan oikeuksia ja sille lain mukaan
41306: toimialaan kuuluu myös tarpeelliseksi katsot- kuuluvia tehtäviä voidaan kunnalta siirtää
41307: tava yksityisen elinkeinotoiminnan taloudel- vain lailla. Sama koskee uusien tehtävien
41308: linen tukeminen sekä yksityisen järjestön ja velvollisuuksien antamista sekä niiden ja
41309: suorittaman sivistys-, raittius-, nuoriso-, ur- kunnan oikeuksien sisällön selittämistä.
41310:
41311:
41312: Helsingissä 29 päivänä huJ?.tikuuta 1966.
41313:
41314: Lyyli Aalto. Kalle Matilainen
41315: U. H. Voutilainen. Valto Käkelä.
41316: Väinö Mäkinen. Heikki Hykkäälä..
41317: Akseli Roden. Esko Niskanen.
41318: Arvo Salo. Bror Lillqvist.
41319: Veikko Kokkola. Uljas Mäkelä.
41320: 957
41321:
41322: VII,2.- Lak.al. N: o 130.
41323:
41324:
41325:
41326:
41327: Aalto ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
41328:
41329:
41330: Eduskunnalle.
41331:
41332: Kunnallislain 57 §: n 1 kohdan mukaan määräraha ostamista varten ja sitten vielä
41333: vaaditaan myönteisen päätöksen tekoon, että päätettävä määräenemmistöllä itse kaupasta.
41334: vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla ole- Kun sitä vastoin kunta myy kiinteää omai-
41335: vista valtuutetuista sitä kannattaa, kun pää- suutta, se tekee määräenemmistöllä vain
41336: tös koskee kiinteän omaisuuden ostamista, yhden päätöksen. Kaksinkertainen määrä-
41337: myymistä tai vaihtamista. Määräenemmistöä enemmistöjärjestelmä on katsottava tarpeet-
41338: ei kuitenkaan vaadita, milloin on kysymys tomaksi. Riittää, että määräenemmistöllä
41339: rakennustontista tai asemakaavalainsäädän- päätetään kiinteän omaisuuden ostoon tarvit-
41340: nöllä järjestetystä asiasta. Mainitun 57 §: n tavasta määrärahasta. Sen tähden olisi
41341: 3 kohdan mukaan sanottu määräenemmistö 57 § : n 1 kohdasta poistettava sana "osta-
41342: vaaditaan myönteisen päätöksen tekoon myös, mista". Tämä muutos on omiaan käytännössä
41343: kun on kysymyksessä uuden määrärahan helpottamaan rakennusmaan ja muun kun-
41344: myöntäminen tai entisen määrärahan korot- nalle tarpeellisen maan ostamista.
41345: taminen. Koska kiinteää omaisuutta ei voida Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
41346: ostaa ilman siihen tarkoitukseen myönnettyä nioittavasti,
41347: määrärahaa, on valtuuston nykyään tehtävä
41348: mainituissa ostoasioissa päätös määräenem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
41349: mistöllä kahdessa eri vaiheessa, nimittäin van lakiehdotuksen:
41350: ensiksi myönnettävä määräenemmistöllä
41351:
41352:
41353: Laki
41354: kunnalHslain muuttamisesta.
41355: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun kun-
41356: nallislain (642/48) 57 §:n 1 kohta seuraavasti:
41357:
41358: 57 §. 1. kiinteän omaisuuden myymistä tai vaih-
41359: Päätöksen tekoon vaaditaan, että vähin- tamista, paitsi mitä rakennustontteihin sekä
41360: tään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista rakennuslainsäädännöllä järjestettyihin asioi-
41361: valtuutetuista sitä kannattaa asioissa, jotka hin tulee;
41362: koskevat:
41363:
41364:
41365: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
41366:
41367: Lyyli Aalto. Akseli Roden.
41368: U. H. Voutilainen. Bror Lillqvist.
41369: V. 0. Mäkinen. Uljas Mäkelä.
41370: Kaarlo af Heurlin. Viljo Virtanen.
41371: 958
41372:
41373: vn,s.- Lak:.aJ.. N: o 1s1.
41374:
41375:
41376:
41377:
41378: Fr:ima.n ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
41379:
41380:
41381: Eduskunnalle
41382:
41383: Kunnallislain 4 §:ssä on määritelty kun- sesti harjoittaa liiketoimintaa ja teollisuutta.
41384: nan toimivallakai hoitaa "yhteiset talous-, Siitä on niille ollut tuloja, jotka ovat mer-
41385: järjestys- ja muut asiansa, mikäli ne voi- kinneet kuntalaisten verotukseen huojen-
41386: massa olevain lakien mukaan eivät ole muun nusta. Onpa sellaisia kuntia, joissa tällaiset
41387: kuin kunnallisen viranomaisen käsiteltäviä". tulot tekevät useita pennejä veroäyriä koh-
41388: Käytännössä tämä toimivaltamääritelmä on den. Kun kuntien menot ovat viime aikoina
41389: aiheuttanut monia tulkintavaikeuksia. Var- lisääntyneet ja veroäyrin hinnat nousseet,
41390: sinkin "yhteisten talousasioiden" käsitettä on olisi hyvinkin aihetta ryhtyä etsimään mui-
41391: tulkittu yk!lityistapauksissa eri tavalla. takin tuloja kuin verotuksella saatavia. Val-
41392: Vuosikymmenien aikana monet kunnat tiovalta on säilyttänyt kunnille velvollisuu-
41393: ovat harjoittaneet monenlaista tuloatuotta- den sijoittaa määrätty osuus työttömiä töi-
41394: vaa liiketoimintaa. Mutta vaikka vuonna hin. Monissa kunnissa talven aikana on ollut
41395: 1948 uudistetussa kunnallislaissa toimivalta- vaikeaa sijoittaa heitä hyödyllisesti. Kunnille
41396: säännös on samanlainen kuin entisessä - olisi varattava mahdollisuus sijoittaa työttö-
41397: onpa sitä hieman laajennettukin - niin siitä mistä oma osuutensa omiin liike- tai tuotan-
41398: huolimatta ylemmät hallintoviranomaiset tolaitoksiin.
41399: ovat nykyistä lakia monissa tapauksissa Viime aikoina erityisesti yksityiset teolli-
41400: tulkinneet niin, ettei kunta ole saanut pe- suuslaitokset ovat ryhtyneet kiristämään
41401: rustaa uusia tuloatuottavia liikelaitoksia. kunnilta etuja ilmaisten tonttien ja alhai-
41402: Toisaalta laintulkintaviranomaiset ovat salli- sempien tariffien muodossa. Tällaisten etu-
41403: neet kuntien tehdä ·lahjoituksia tuotantolai- jen antaminen on voinut tapahtua vain kun-
41404: toksille tai yhtiöille, vaikkeivät ne ole kunta- talaisten kustannuksella. Kunnallista toimi-
41405: laisten "yhteisten asioiden hoitajia". Tällai- valtaa koskeviin säännöksiin olisi tehtävä
41406: sia lahjoituksia, ilmaisia tonttimaita ja selvennys niin, ettei kunta saa luovuttaa
41407: muita etuisuuksia, on luovutettu yksityisille omaisuutta tai rahanarvoisia etuja muille
41408: ja jopa annettu suoranaisia avustuksia yh- kuin kunnallisille yrityksille ja että kunnille
41409: tiöille, vaikkei ainakaan mistään sosiaali- tulisi mahdollisuus joko yksin tai yhdessä
41410: avusta ole voinut olla kysymys. Tällainen toisten kuntien kanssa harjoittaa myös tu-
41411: kirjava ja ristiriitainen toimivaltasäännösten loatuottavaa liiketoimintaa.
41412: tulkinta on monessa tapauksessa tullut kun- Edelläolevan perusteella ehdotamme,
41413: nan veronmaksajille hyvin kalliiksi.
41414: Käytäntö monissa kunnissa on osoittanut, :että Eduskunta hyväbyiJJi seuraa-
41415: että kunnat joko yksin tai yhdessä toisten van lakiehdottiksen:
41416: kuntien kanssa ovat voineet menestykselli-
41417: VII,S. ~ l"rlmaD ym.
41418:
41419:
41420:
41421:
41422: Laki
41423: Jmnnallislain muuttamisesta.
41424: Ed.'Uklllman päätöksen mukaisesti llUI1detaan .Z7 päivänä elokuuta 1948 annetun kun-
41425: nallislain (642/48) 4 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
41426: 4 §. toiminnan harjoittaminen joko yksinään tai
41427: Kunnan on tämän lain mukaan ja lain yhdessä muiden kuntien kanssa taikka osake-
41428: muutoin säitämissä rajoissa .hoidettav.a yla.- yhtiön muodossa, jollka. osakkeista lamta tai
41429: teiset talous-, järjestys- ja mu11t asiansa, kunnat omistavat enemmistön. Muille kuin
41430: mikäli ne V<limassa olevain lakien ja asetus- edellä tarkoitetuille liikeyrityksille kunta ei
41431: ten mukaan eivät ole muun kuin kunnaUisen saa luovuttaa omaisuuttaan tai rahatlli.TV:Oisia
41432: viranomaisen käsiteltäviä. Kunnan yhteiseksi etuja muuten kuin täyttä korvausta vastaan.
41433: asiaksi katsotaan myös tuloa tuottavan liike-
41434:
41435:
41436: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
41437:
41438: Toivo Friman. Kauko Hjerppe. Paavo Lagerroos.
41439: Pauli Puhakka. Pekka Silander. Aimo Laiho.
41440: Hv.go Manninen. Veikko Rytkönen. Kuuno Honkonen.
41441: 960
41442:
41443: VU,4.- Lak.al. N: o 182.
41444:
41445:
41446:
41447: Helle ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
41448:
41449: E d u s kun n a ll e.
41450:
41451: Kunnallisten tehtävien hoidossa on yhä kunnassa ollut mahdoton hoitaa tehtäviä
41452: enemmän siirrytty luottamusmiesten käytöstä omien työasioittensa ohella.
41453: erikoiskoulutuksen saaneiden virkailijoiden Pienten maalaiskuntien suuresta lukumää-
41454: palkkaamiseen. Usein on todettu, ettei sa- rästä johtuu, ettei ole tarkoituksenmukaista
41455: nottu ilmiö suinkaan merkitse luottamusmies- määrätä kunnanjohtajan virkaa kaupungin-
41456: ten syrjäyttämistä kunnallishallinnosta. Vi- johtajan viran tavoin pakolliseksi kaikissa
41457: ranhaltijoiden lukumäärän lisääntyminen maalaiskunnissa. Se seikka, että kunnanjoh-
41458: johtuu lähinnä erikoistumisesta. Teknillinen tajia on tällä hetkellä 123, osoittaa, että
41459: kehitys, kuntien velvoitteiden ja tehtävien järjestelmää on pidetty onnistuneena. Kui-
41460: jatkuva lisääntyminen ja kuntien kasvami- tenkin varsin vähäpätöisinä pidettävät syyt
41461: nen muuttavat nopeasti olosuhteita ja vaa- ovat joskus olleet esteenä kunnanjohtajan
41462: tivat uusia toimenpiteitä. virkojen perustamiselle niissäkin tapauksissa,
41463: Ammattitaitoisen väen kouluttaminen on joissa sanottua virkaa olisi ollut pidettävä
41464: luonut edellytykset sille, että erikoiskoulu- tarpeellisena. Todettakoon, että · yli 8 000
41465: tuksen saaneiden henkilöiden paikkaaminen asukkaan maalaiskuntia on 103 ja näissä
41466: kuntien palvelukseen on yleensä mahdollista. kunnanjohtajia 82. Sen vuoksi, että kunnal-
41467: Kunnanjohtajajärjestelmästä on saatu lishallintoa voitaisiin myös maalaiskunnissa
41468: myönteisiä kokemuksia. Erittäinkin ovat sa- edelleen kehittää ja tehostaa, ehdotamme,
41469: notun järjestelmän edut tulleet esille keski-
41470: kokoisissa ja suurissa maalaiskunnissa. Luot- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
41471: tamusmies-puheenjohtajan on suuremmassa van lakiehdotuksen:
41472:
41473: Laki
41474: Jrnnnal)jslain muuttamisesta.
41475: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan elokuun 27 päivänä 1948 annetun kun-
41476: nallislain (642/48) 68 § näin kuuluvaksi:
41477: 68 §.
41478: Kunnanjohtajan virka perustetaan val- !kuntaan perustetaan kunnanjohtajan virka.
41479: tuuston päätöksellä. Jos kunnanjohtajan virka päätetään lak-
41480: Milloin maalaiskunnan asukasluku ylittää kauttaa, on päätös alistettava valtioneuvos-
41481: kahdeksantuhatta, tulee kunnassa olla kun- ton vahvistettavaksi.
41482: nanjohtajan virka, jollei valtioneuvosto eri- Kun kunnanjohtaja ensimmäisen kerran
41483: tyisistä syistä toisin määrää. Vaitioneuvosto ryhtyy virkaansa hoitamaan, katsotaan kun-
41484: ·voi kunnanvaltuustoa kuultuaan myös mää- nanhallituksen puheenjohtajaksi valitun toi-
41485: rätä, että edellä sanottua pienempäänkin mikausi päättyneeksi.
41486: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
41487:
41488: Veikko Helle. Dmo Paananen.
41489: U. H Voutilainen. Eino Siren
41490: Väinö Vilponiemi Kalle Matilainen.
41491: Uljas Mäkelä Antero Väyrynen.
41492: 961
41493: VU,5.- Lak.al. N: o 133.
41494:
41495:
41496:
41497:
41498: Knuuttila ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta.
41499:
41500:
41501: Ed usk unnall e.
41502:
41503: Kunnallislain 4 § : ssä määritellään kunnan edullisia .teollisuustontteja järjestämällä tai
41504: toimiala. Tapahtuvien laintulkinnan perus- osallistumalla aktiivisena osakkaana yrityk-
41505: teella kunnalla on oikeus edistää työllisyyttä seen, olisi voimassa oleva kunnallislain 4 '§
41506: kunnassa, paitsi yleisluonteisin toimenpitein, (kunnallislaki, annettu Helsingissä 27 päi-
41507: joita vaikea työllisyystilanne saattaa vaatia. vänä elokuuta 1948) niin tulkittava, ettei
41508: Tällöin voi tulla kysymykseen esim. se, että! tähän olisi lainsäädännöllisiä esteitä, mikäli
41509: kunta ottaa järjestääkseen töitä, joiden suo- kunnan näin laajennettu toiminta kussakin
41510: rittaminen tai rahoittaminen kunnan toi- yksityistapauksessa olisi kunnallisvaltuuston
41511: mesta muutoin ei olisi mahdollista, tai osal- harkinnan mukaan taloudellisesti perusteltu.
41512: listuu muiden toimesta järjestettävien töiden Nykyisen laintulkinnan epäkohtana on äsket-
41513: kustannuksiin, joita se muutoin ei voisi ottaa täin tullut julkisuuteen tapaus, jossa Keu-
41514: vastattavikseen (Reino Kuuskoski, Arno ruun kunnanvaltuuston yksimielisestä ta-
41515: Hannus, Kunnallislaki siv. 43--44). Tällai- kauspäätöksestä on valitettu sillä perusteella,
41516: sen kunnan toimenpiteen katsotaan kuuluvan että kunta on mennyt toimialansa ulkopuo-
41517: kuitenkin kunnan toimialaan vain siinä ta- lelle ja siten paikkakunnalle työllisyyden
41518: pauksessa, että työllisyyden turvaaminen kannalta tärkeä teollisuuslaitoksen perusta-
41519: pakottaa erityisiin toimenpiteisiin (KHO mista ainakin viivytetään.
41520: 18. 10. 1963 taltio 3953). Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
41521: Koska kunnan ja ,kuntalaisten edun mu-
41522: kaista on torjua uhkaava työttömyys ennak- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
41523: koehkäisevillä toimenpiteillä, mm. tukemalla . van lakiehdotuksen:
41524: :paikkakunnalle syntyvää teollisuutta esim.
41525:
41526:
41527:
41528: Lakf
41529: kunnallislain muuttamisesta.
41530: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä elokuuta 1948 annetun kunnallis-
41531: lain (642/48) 4 § :ään näin kuuluva uusi 3 momentti:
41532: 4 §. edistämiseksi tarpeelliseen liiketoimintaan,
41533: mikäli kunnallisvaltuusto harkitsee sen talou-
41534: Kunnalla on oikeus osallistua työllisyyden dellisesti perustelluksi.
41535:
41536:
41537: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
41538:
41539: Sakari Knuuttila. Kaarlo af Heurlin. Valde Nevalainen.
41540: Ensio Partanen. Reino Breilin. Valto Käkelä.
41541: Ilmo Paananen. Meeri Kalavainen. Ville Tikkanen.
41542: Sulo Hostila.
41543: 121 E 529/66
41544: VU,6.- Lag.mot. N:o 134.
41545:
41546:
41547:
41548:
41549: Kull m.fl.: lf'örslag till lag om ändring av kommnallage-n.
41550:
41551:
41552:
41553: TiH Riksdagen.
41554:
41555: Samhällsutvecklingen har för kommU:- undantag av uttrycket "övriga" i förord-
41556: nerna medfört en utvidgning ruv antalet och ningen om kommunalförvaltning på landet
41557: arten av de kommunala uppgifterna. Detta av år 1865 och i förordningen om kommu-
41558: :förhållande har dels lett till en expansion nalförvaltning i stad av år 1873. På drygt
41559: av kommunens verksamhetsområde och hundra år har betydelsen av begreppet
41560: dels till osäkerhet om gränserna för kom- "hushållnings- och ordningsangelägenheter"
41561: munens kompetens. Inte minst är detta ändrats väsentiigt. Uttrycket avsåg ur-
41562: fallet i fråga om de åtgärder kommunerna sprungligen detsamma för förvaltnings-
41563: efter kriget och i li\ynnerhet under de se- angelägenheter, men dess betydelse är nu-
41564: naste åren vidtagit för främjande och mera avsevärt snävare.
41565: Wlderstödjande av näringslivet inom kom- Den ändring av definiti10nen som gjor-
41566: munen. des i 1948 års lrommunallag genom tiNägget
41567: Det är därför av synn.erlig vikt, att den "övriga." motiverades med att uttrycket hus-
41568: lagstiftning som reglerar kommunens kom- hållnings- och övriga angelägenheter var allt-
41569: petensområde rör sig m.ed klara begrepp för trångt för att beteckna det dåvarande
41570: och motsvara.r kraven i ett föränderligt verksamhetsområdet för kommunen. bl.a. des6
41571: samhälle. alllt viktigaoo uppgifter som avser främjande
41572: Liksom i de flesta andra länder har det av socialvård och allmä.n :välfärd. Riks-
41573: även hos oss ansetts nwturligt, a.tt kommu- dagens avsikt m.ed tillä.gget var doek mte
41574: nens allmänna kompetens skall baseras på att åstadkomma ni.gon sakl~ ändring av
41575: ett vidsträckt generellt stadgande, som möj- kompetensområdet. Det är emellertid
41576: liggör en smidig anpassning till ändrade uppenbart, att uttrycket "hushållnings- och
41577: förhållanden. Gällende kompetensstadgande ordningsangelägenheter", som tidigare inne·
41578: utgöres av 4 § kommunallagen och har ba.r en begränsning av självstyrelsen, efter
41579: följande lydelse: ändringen framstod som exempel på kom-
41580: "Kommun äger enligt denna lag oeh munens gemensamma uppgifter och a.tt
41581: inom de gränser lag i övrigt utstakar gränserna för kommunens kompetens här-
41582: vårda sina gemensamma hushållnings-, med blev obestämda. På denna grund kan
41583: ordnings- och övriga angelägenheter, så- det konstateras, att uttrycket "hushåll-
41584: vitt desamma ej enligt gälloode lagar och nings-, ordnings- och övriga. angelägenheter"
41585: förordningar börn handläggas av annan inte ger någon anvisning om gränsdrag-
41586: än kommunal myndighet. . ningen för den kommunala verksamheten.
41587: Kommun tillkommande rättigheter eller Uttrycket är inte mer upplysande än om
41588: medelst lag tilldelade uppgifter må icke det i stället helt enkelt stod "angelägen-
41589: densamma fråntagas annorlunda än genom heter", och borde därför med fördel ut-
41590: lag, ej heller nya skyldigheter eller upp- mönstras ur kompetensstadgandet.
41591: gifter för kommun på annat sätt stadgas". Åven uttrycket "gemensamma angelägen-
41592: Stadgandet är redan ur språklig syn- heter" i gällande kompetensstadgande är
41593: punkt mindre lyckat. Den definition på redan tili sin språkliga avfattning mindre
41594: kommunens verksamhetsområde som inne- väl valt, eftersom ordet gemensam logiskt
41595: fattas i bestämmelsen ingick redan med sett inte kan hänföras tili ett subjekt i
41596: VII,6. - KuU ym. 963
41597:
41598: singularis. Kravet. på att en angelägenh~t närmast motsvaras av enbart hushålln.irigs-
41599: skall vwra gemensam har spelat en stor och ordningsangelägenheter, medan tili öv-
41600: roll i den praktiska kommunalverksam- riga angelägenheter även måste räknas så-
41601: het1:ln och rättstillämpningen. Gemensam- druna; som faller utanför kommunens för-
41602: hetskravet har nämli:gen getts en kvanti- valtning i vedertrugen bemärkelse, är ter-
41603: tativ tolkning och bestämmande för om men inte lyckligt vald. Enbart uttryeket
41604: kommunen skall äga vårda en viss angelä- "angelägenheter" utan närmare benäm-
41605: genhet har därvid varit om angelägenhet1:ln ningar torde dock väl motsvara också kom-
41606: tillgodosett ett behov eller ett intresse hos mittens i:ntentioner.
41607: allru eller de1J stora flertalet av kommun- , Det centrala i ett nytt kompetensstad-
41608: medlemmarna. Rättspraxis har visserligen gande borde utgöras av begreppet kom-
41609: gjort betyande eftergifter från kravet på munens angelägenheter eller kommunala
41610: att angelägenheterna skall vara gemen- angelägenheter. I enligt härmed borde i
41611: samma i vedertagen bemärkelse, men så 4 § stadgas, att kommunen äger vårda sina,
41612: länge uttrycket "gemensam" bibehålles i d.v.s. kommunens angelägenheter. För en
41613: kompetensstadgandet ka,n kommunerna klarare utformning av lagrummet förelig-
41614: knappast i rättstillämpningen tillerkännas ger även skäl att i första momentet endrust
41615: den större rörelsefrrhet som en dynamisk uppta bestämmelsen om den allmänna kom-
41616: samhällsutveckling kräver. I stället för petensen medan bestämmelsen om kommu-
41617: gemensamhetskravet borde det allmänna nens speciella kompetens med fördel kan
41618: intresset vara bestämmande för den koru- hänskjutas tili andra momentet medan det
41619: munala verksamheten liksom samhälleliga nuvarande andra momentet med smärre
41620: åtgärder över huvud betingas av de därmed språkliga förbättringar komme att utgöra
41621: förenade allmänna intressena. Avgörande ett nytt tredje moment.
41622: för om en angelägenhet ska1l hänförrus til.[ Det som avses med kompetensstadgandet -
41623: kommunens kompetensområ.d.e borde vara ett generellt angivande av föremålet för
41624: om det ur allmänna synpunkter är lämpligt verksamheten - blir på detta sätt ut-
41625: eller skäil.igt att angelägenheten blir förmål tryckt på ett enklare och begripligare sätt
41626: för kommunens omvårdnad. För ernående än genom den nuvarande bestämmelsen.
41627: av den erforderliga rörelsefriheten för kom- Det är inte nödvändigt att i kompetensstad-
41628: munerna är det därför betydelsefullt att i gandet ange vad som bör vara känneteck-
41629: kompetensstadgandet beträffande ikommu- nande för de angelägenheter kommunen
41630: nens angelägenheter slopa beteckningen "ge- äger omhänderha. Ännu m.indre är det
41631: mensam.ma". möjligt att genom en uppräkning av de
41632: Den kommritte, som statsrådet tilisatte kommunala uppgifterna ange kommunens
41633: den 24 augusti 1961 för att utreda huru verksamhetsområde, en metod som för
41634: kommunens allmänna kompetens borde de- landskommunernas del en tid prövats i Fin-
41635: finieras i fråga om utgivande av bidrag land och härvid befunnits förkastlig. Även
41636: och vidtagande ruv andra ekonomiska stöd- framdeles måste det därför i stort sett bli
41637: åtgärder med särskild hänsyn tili närings- en uppgift för rättspraxis att närmare ange
41638: och företagsverksamhet, har även i sitt år gränserna för den kommunala verksamhe-
41639: 1964 avgivna betänkande bl.a. föreslagit ten. Genom införande av ett elastiskt, ge-
41640: en revision av kompetensstadgandet i 4 § nerellt stadgande av ovan angiven typ he-
41641: kommunallagen i: enlighet med ovan an- varas åt kommunerna deras frihet att med
41642: givna riktlinjer både vad gäller uttryckena beaktam.de av de lokala förhållandena och
41643: "gemensamma" och "hushållnings- och öv- dynamiken i utvecklingen taga egna initia-
41644: riga angelägenheter". Enligt kommittens tiv och göra självständiga insatser på olika
41645: förslag skulle dock i: stället för begreppet ver ksamhetsområden.
41646: "hushållnings- och ordningsangelägenheter" Också ur nordisk synpunkt skulle en ovan
41647: komma, begreppet "förvaltningsangelägen- avsedd generalklausul rörande kommunens
41648: heter". Med tanke på att ordet förvaltning kompetensområde vara påkallad. De
41649: använts med helt annan innebörd på andra danska, norska och svenska kommunalla-
41650: ställen i kommunallagen och på att termen gaJI'na anger kommunens kompetens på ett
41651: förvaltningsangelägenheter språkligt sett sätt som nära ansluter sig tili den ovan fö-
41652: 964 VU,6. - JtnnnalJisiaki.
41653:
41654:
41655: reslagna. De nämnda nordiska ländernas vidkommande väljer ett liknande stadgande
41656: bestämning av det kommunala verksamhets- för koJI111iunens kompetens.
41657: området har existerat oförändrad under Hänvisande till det sagda föreslär vi
41658: en läng tid oeh har befunnits ändamälsenlig. vördsamt,
41659: Detta bör vara ägnat att minska eventuella
41660: betänkligheter mot att man för finsk rätts att Riksdagen mdtte antaga fiJljarule
41661: lagförslag:
41662:
41663:
41664:
41665: Lag
41666: om ändring av kommunalla.gen.
41667: 1 enlighet med Riksdagens beslut skall 4 § kommunallagen erhälla följande ändrade
41668: lydelse:
41669:
41670: 4 §.
41671: Kommunen äger själv, efter vad i denna Kommunen tillkommande rättigheter oeh
41672: lag närmare bestämmes, värda sina angelä- medelst lag tilldelade upgifter kan ieke
41673: genheter, sävitt ieke handhavandet därav fräntagas densamma annorlunda än genom
41674: enligt gällande .författningar tillkommer lag. Detsamma gäller även stadgandet wv
41675: annan. nya skyldigheter eller uppgifter för kom-
41676: Angäende vissa kommunala angelägenhe- munen.
41677: ter är särskilt stadgat.
41678:
41679:
41680: Helsingfors den 29 april 1966.
41681:
41682: Magnus KuU. Georg 0. Ehrnrooth.
41683: Verner Korsbäck. T. E. Nordström.
41684: Jle~ ~esterlund. Kristian Gestrin.
41685: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
41686: Victor Procope. Ingvar S. Melin.
41687: 965
41688:
41689: VU,6.-Lak.al. N:o 134.
41690: SuOMennos.
41691:
41692:
41693:
41694:
41695: Kull ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisuta.
41696:
41697:
41698: E d u s k u n n a 11 e.
41699:
41700: Yhteiskunnan kehitys on kunnille aiheut- vuodelta 1873. Runsaasti sadan vuoden ai-
41701: tanut kunnallisten tehtävien lukumääräisen kana käsite "talous- ja järjestysasiat" on
41702: ja laadullisen .lisääntymisen. Tämä on joh- olennaisesti muuttunut. Sanonta tarkoitti
41703: tanut toisaalta kunnan toiminta-alan laaje- alunperin samaa kuin hallintoasiat, mutta
41704: nemiseen. ja toisaalta kunnan toimivallan sen merkitys on nyttemmin huomattavasti
41705: rajoja koskevaan epävarmuute~n. Näin ei ahtaampi.
41706: vähiten ole asianlaita niiden toimenpitei- Määritelmän muutosta, joka tehtiin vuo-
41707: den kohdalla, joihin kunnat sodan jälkeen den 1948 kunnallislaissa lisäyksellä "muut",
41708: ja varsinkin viime vuosina ovat ryhtyneet perusteltiin esittämällä, että sanonta talous-.
41709: elinkeinoelämän edistämiseksi ja tukemi- ja muut asiat oli liian ahdas kuvaamaan
41710: seksi kunnassa. kunnan silloista toiminta-alaa, mm. sen yhä
41711: Sen vuoksi on erittäin tärkeätä, että kun- tärkeämpiä tehtäviä sosiaalihuollon ja ylei-
41712: nan toimivallan ulottuvuutta sääntelevässä sen hyvinvoinnin· edistämisessä. Eduskun-
41713: lainsäädännössä käytetään selviä käsitteitä nan tarkoituksena ei kuitenkaan ollut saada
41714: ja että se vastaa muuttuvan yhteiskunnan lisäyksellä aikaan mitään toimiva;1.ta-alueen
41715: asettamia vaatimuksia. asiallista muutosta. Ön kuitenkin ilmeistä,
41716: Kuten useimmissa muissa maissa on myös että sanonta "talous- ja järjestysasiat", ·
41717: meillä pidetty luonnollisena, että kunnan joka aikaisemmin tiesi itsehallinnon rajoi-
41718: yleinen toimivalta perustuu laajaan yleis- tusta, muutoksen jälkeen tuli olemaan esi-
41719: säännökseen, joka mahdollistaa joustavan
41720: mukautumisen muuttuviin olosuhteisiin. merkkinä ku,nnai1 yhteisistä tehtävistä ja
41721: Voimassa olevana toimivaltasäännöksenä että kunnan toimivallan ·rajat täten kävi-
41722: on kunnallislain 4 §, joka kuuluu seuraa- vät epämääräisiksi: Tällä perusteella on
41723: vasti: todettavissa,. ettei sanonta "talous-, järjes-
41724: "Kunnan on tämän lain mukaan ja lain tys- ja muut asiat" anna mitään osviittaa
41725: muutoin·· säätämissä raJOissa hoidettava kunnallisen toiminnan rajaamiselle. Sa-
41726: yhteiset talous-, järjestys- ja muut asiansa, nonta ei. ole sen valaisevampi kuin jos sen
41727: mikäli ne voimassa olevain lakien ja ase- asemesta yksinkertaisesti sanottaisiin "asiat"
41728: tusten mukaan eivät ole muun kuin kun- ja sen vuoksi olisi asialle eduksi, jos· se
41729: nallisen viranomaisen käsiteltäviä. poistettaisiin toimivaltasäännöksestä. '
41730: Kunnan oikeuksia tahi lailla kunnalle Myös voimassa olevan. toimivaltasäännök-
41731: annettuja tehtäviä älköön siltä siirrettäkö sen sanonta "yhteiset asiansa" on jo kie-
41732: muutoin kuin lain nojalla, älköön myös- lellisen ilmaisunsa puolesta vähemmän on-
41733: kään uusia velvollisuuksia tai tehtäviä nistuneesti valittu, koskapa sanaa "yhtei-
41734: muulla tavalla kunnalle säädettäkö." set" loogisesti katsoen ei voi liittää yksi-
41735: Säännös on jo kielelliseltä kannalta vä- kössä olevaan subjektiin. Vaatimus, että
41736: hemmän onnistunut. Säännökseen sisältyvä asian on oltava yhteinen, on näytellyt tär-
41737: kunnan toimialan määritelmä, sanontaa keätä osaa käytännön. kunnallistoiminnassa
41738: "muut" lukuunottamatta, oli jo maalais- ja oikeuskäytännössä. Yhteisyysvaatimuk-
41739: kuntain kunnallishallinnosta annetussa ase- selle on nimittäin annettu määrällinen tul-
41740: tuksessa vuodelta 1865 ja kunnallishalli- kuinta, ja ratkaisevana kysymyksessä,
41741: tuksesta kaupungista annetussa asetuksessa onko kunnalla oleva oikeus hoitaa tietty
41742: 966 VII,6. - Kunnallislaki
41743:
41744:
41745: asia on tällöin ollut se näkökohta, tyydyt- Uuden toimivaltasäännöksen keskeisenä
41746: tääkö tuo tuo asia kaikkien kuntalaisten osana tulisi olla käsite kunnan asiat tai
41747: tarvetta tai onko se kaå.kkien kuntalaisten kunnalliset asiat. Tämän mukaisesti pitäisi
41748: tai heidän suuren enemmistönsä edun mu- 4 § :ssä säätää, että kunnan tulee hoitaa
41749: kainen. Oikeuskäytäntö on tosin sallinut asiansa t.s. kunnan asiat. Lainkohdan sel-
41750: huomattavilll lievennyksiä vaatimukseen, vemmäksi muotoamiseksi on myös syytä
41751: että "asiain" tulee olla vakiintuneessa mie- ottaa ensimmäiseen momenttiin vain yleistä
41752: lessä yhteisiä, mutta niin kauan kuin sa- toimivaltaa koskeva säännös, kun taas sään-
41753: nonta "yhteinen" pysytetään toimivalta- nös kunnan erityisestä toimivallasta sopi-
41754: säännöksessä, kunnille tuskin oikeudenkäy- vasti voidaan siirtää toiseksi momentiksi,
41755: tössä voi sallia sellaista suurempaa liikku- jolloin nykyinen toinen momentti pienin
41756: mavapautta, jota joustava yhteiskunnalli- kielellisin parannuksin tulisi olemaan kol-
41757: nen kehitys vaatii. Yhteisyysvaatimuksen mantena momenttina.
41758: asemesta tulisi yleisen edun olla rllltkai- Toimivaltasäännöksen tarkoitus - toi-
41759: sevana kunnallisessa toiminnassa kuten yh- miooan kohteen yleinen ilmaiseminen -
41760: teiskunnalliset toimenpiteet yleensäkin ovat tulee tällä. tavoin lausutuksi yksinkertai-
41761: niihin liittyvien yleisten etujen sanelemia. semmalllll ja paremmin käsitettäväliä ta-
41762: Jonkin• asian kuulumista kunnan toimi- valla: kuin nykyisessä säännöksessä. Toimi-
41763: valta-alueeseen harkittaessa tulisi ratkai- valtaaäännöksessä. ei ole välttämättä lau-
41764: sevana näkökohtana olla, onko yleisten nä- suttava sitä, mikä on tunnusomaista niille
41765: kökohtien ka.nnaltlll soveliasta tai kohtuul- asoille, joita kunnan on hoidettava. Vielä
41766: lista saattaa asia kunnan hoidon kohteeksi. vähemmän on mahdollista luettelemalla
41767: Kuntien tarpeellisen liikkumavapauden saa- kunnan tehtävät osoittaa kunnan toiminnan
41768: vuttamiseksi on sen vuoksi tärkeätä kun- alaa. Suomessa on maalaiskuntien osalta
41769: nan asiain osaJlta poistaa sanonta "yhteiset" jonkin aikaa kokeiltu tätä menetelmää,
41770: tobnivaltasäännöksestä. joka tällöin on havaittu hylättäväksi. Oi-
41771: Valtioneuvoston elokuun 24 päivänä 1961 keuskäytännön tehtäväksi jää sen vuoksi
41772: asettama komitea, jonka tehtävänä on ollut yleensä vastedeskin ta.rkemmin osoittaa
41773: selvittää, miten kunnan yleinen toimivalta kunnaJ.lisen toiminnan rajat. Saattamalla
41774: tulisi määritellä asioissa, jotka koskevat voimaan sellainen joustava, yleinen säin-
41775: arvustusten myöntämistä ja ryhtymistä mui- nös, jota edellä on kaavailtu, kunnille säi-
41776: hin taloudellisiin tukitoimenpiteisiin erityi- lytetään niiden vapaus paikalliset olosuh-
41777: sesti elinkeino- ja yritystoiminnan kohdalla, teet ja kehityksen muuttuvaisuus huomioon
41778: onkin vuonna 1964 antamassaan mietin- ottaen tehdä omia aloitteita. ja antaa itse-
41779: nössä mm. ehdottanut kunnallislain 4 § :ssä näisen panoksensa toiminnan eri aJ.oilla.
41780: olevan toimivaltasäännöksen muuttamista Kunnan toimivaJ.lan alaa koskev81, yllä
41781: edellä esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti tarkoitettu yleissäännös olisi myös pohjois-
41782: sekä sanonnan "yhteiset" että sanojen "ta- maiselta näkökannalta tarpeen vaatima.
41783: lous- ja muut asiat" osalta. Komitean eh- Tanskan, Norjan ja Ruotsin kunnallislait
41784: dotuksen mukaan käsitteen "talous- ja jär- ilmaisevat kunnan toimivallan tavalla, joka
41785: jestysasiat" tilalle kuitenkin tulisi käsite läheisesti muistuttaa yllä ehdotettua. Kun-
41786: "hallintoasiat". Ottaen huomioon, että sa- nallisen toiminnan alan määrittely, sellai-
41787: naa hallinto kunnallislain muissa kohdissa sena kuin se on mainituissa pohjoismaissa,
41788: on käytetty aivan toisen sisältöisenä ja että on muuttamattomana ollut voimassa pitkän
41789: termi hallintoasiat kielellisesti katsoen lä- ajoo ja se on havaittu tarkoituksenmukai-
41790: hinnä vastaa yksinomaan talous- ja järjes- seksi. Tämä seikka on omiaan vähentämään
41791: tysasioita, kun taas muihin asioihin on luet- mruhdollista pelkoa valita Suomen oikeuden
41792: tava myös sellaisia, jotka lankeav31t kun- kohdalla samanlainen säännös kunnan toi-
41793: nan hallinnon ulkopuolelle, tämän sll!nonnan mivallasta.
41794: vakiintuneessa mielessä, termi ei ole onnis- Viitll!ten edellä lausuttuun ehdotamme
41795: tuneesti valittu. Sanonta "asiat" yksinään, kunnioittaen,
41796: ilman tarkempia määrittelyjä, vastannee
41797: kuitenkin hyvin myös sitä, mitä komitea että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
41798: on ta-rkoittanut. van lakiehdotuksen:
41799: VII,6. - Xull ym. 967
41800:
41801: Laki
41802: kunnallislain muuttamisesta.
41803: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallislain 4 § näin kuuluvaksi:
41804:
41805: 4 Kunnan oikeuksia ja: lailla kunnalle an-
41806: K unnan\ on sen muk§.aan k um
41807: . t"assa.. l a1ssa
41808: . nettuja tehtäviä älköön siltä siirrettäkö
41809: tarkemmin säädetään itse hoidettava asi- muutoin kuin lain nojalla. Sama koskee
41810: ansa, mikäli ne voimassa olevien lakien myös uusien velvollisuuksien tai tehtävien
41811: ja asetusten mukaan eivät ole muun kuin säätämistä kunnalle.
41812: kunnallisen viranomaisen käsiteltäviä.
41813: Kunnan eräiden asiain osalta on säädetty
41814: erikseen:.
41815:
41816:
41817: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
41818:
41819: Magnus KuU. Georg 0. Ehrnrooth.
41820: Verner Korsbäck. T. E. Nordström.
41821: Henrik Westerlund. Kristian Gestrin.
41822: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
41823: Yietor Procope. Ingvar S. Melin.
41824: 968
41825:
41826: VII,7.-La.k.al. N:o 135.
41827:
41828:
41829:
41830:
41831: Niskanen ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 57 § :n kumoami-
41832: sesta.
41833:
41834: E d u s kun n a ll e.
41835:
41836: Voimassa olevan kunnallislain mukaan kun- mistä, jolloin kuitenkin maksusuunnitelma
41837: nallisvaltuuston päätökset tehdään yleensä vahvistetaan yksinkertaisella äänten enem-
41838: yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Tärkeim- mistöllä; tahi
41839: pänä poikkeuksena tästä säännöstä ovat kun- 6. takaussitoumuksia.
41840: nallislain 57 §: n säännökset, joiden mukaan Edellä mainittujen. määräenemmistösään-
41841: päätöksen tekoon vaaditaan kahden kolmas- nösten pääasiallisena tarkoituksena lienee
41842: osan enemmistö saapuviUa olevista valtuute- katsottava olevan pyrkiä estämään kunnan
41843: tuista asioissa, jotka koskevat: taloudellista asemaa ehkä heikentävien pää-
41844: 1. kiinteän omäisuuden ostamista, myy- tösten harkitsematon tekeminen. Kunnallis-
41845: mistä tai vaihtamista, paitsi mitä rakennus- hallintomme on kuitenkin nykyisin jo siinä
41846: tontteihin sekä asemakaavalainsäädännöllä määrin kehittynyttä, että kysymyksessä ole-
41847: järjestettyihin asioihin tulee; van määräenemmistösäännöstön voimassa py-
41848: 2. kunnan hoidettavain lainajyvästöjen syttämiseen ei enää ole riittävää aihetta, kun
41849: sekä kunnan tuloista muodostettavain pysy- otetaan huomioon myös siitä aiheutuvat, kun-
41850: väisten rahastojen perustamista tai lakkaut- nallishallinnon tehokasta hoitamista vaikeut-
41851: tamista taikka niiden sääntöjen muuttamista tavat hankaluudet ja tulkintavaikeudet. Kä-
41852: taikka varojen osoittamista tällaisesta rahas- sityksemme mukaan sanotut säännökset olisi-
41853: tosta, niin myös verotuksella koottavan mää- kin kumottava, niinkuin vastaavien säännös-
41854: rän korottamista; ten osalta mm. Ruotsissa on menetelty.
41855: 3. määrärahain myöntämistä, mikäli on Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
41856: päätettävänä määrärahain korottaminen tai kunnioittaen,
41857: kokonaan uusien määrääminen;
41858: 4. uuden viran perustamista; että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
41859: 5. lainojen ottamista tai uudistamista van lakiehdotuksen:
41860: taikka saadun lainan maksuajan pidentä-
41861:
41862:
41863: Laki
41864: kunnallislain 57 § :n kumoamisesta.
41865: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41866: Täten kumotaan 27 päivänä elokuuta 1948 Tämä laki tulee voimaan kuun päi-
41867: annetun kunnallislain (642/48 57 §. vänä 196 .
41868:
41869:
41870:
41871: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
41872:
41873: Esko Niskanen. Väinö 17ilponiemi.
41874: Alutero 17ä~en Jlntti A. Halme.
41875: Eino Siren
41876: 969
41877:
41878: vu,s. - Lak.al. 1f: 0 136.
41879: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi kunnaUislain 107 §:n kumoami-
41880: sesta.
41881:
41882: Ed us kunnalle.
41883: Viime aikoina on pyritty lieventämään mäksi valtiovallan toimesta tapahtuvan val-
41884: kunnallislaissa säädettyä kuntien päätösval- vonnan, että voidaan varmistaa ·tarpeellisten
41885: lan alistamisvelvollisuutta. Eduskunnan pii- yhdenmukaisten periaatteiden seuraaminen
41886: rissäkin on keskusteltu koko alistuajärjestel- näiden maksujen perusteiden määräämisessä
41887: män lopettamisesta. Yleisesti katsotaan, että ja niiden suuruuden asianmukaisella tasolla
41888: kunnallishallinnon tason nousu luo edelly- pitämisessä. Ei ole kuitenkaan perusteltuja
41889: tykset kuntien toimivaltaa rajoittavien sään- syitä epäillä, etteikö maksujen yhdenmukai-
41890: nöst!')n Heventämiseen ja voistamiseen. suus tulisi säilymään alistuavelvollisuuden
41891: Kunnallislain 107 § : n mukaan kaupungin- poistamisen jälkeenkin. Maassahan on jo
41892: valtuuston p~tös, joka koskee uusia tai lisät- pitemmän aikaa ollut käytännö~ä järjes-
41893: tyjä maksuja yleisestä liike~teestä, niinkuin telmä, jonka mukaan Suomen Satamaliitto,
41894: tie-, silta-, satama- ja lauttamaksuja tai joSsa satamia ylläpitävät ku!mat ovat ''jäse-
41895: muita sellaisia, tulee alistaa sisäasiainminis- ninä, antaa suosituksen yhdenmukaisista sa-
41896: teriön vahvistettavaksi. Käytännössä tämän tama- ja liikennemaksutaksoista niihin kuu-
41897: määräyksen mukainen alistusvelvollisuus ra- luvine perusteineen. Tällainen järjestelmä
41898: joittunee koskemaan satamamaksuja, joita tulisi vastaisuudessakin turvaamaan tarpeel-
41899: kannetaan aluksilta, ja liikennemaksuja, joita lisessa määrin yhdenmukaisen maksujärjes-
41900: kannetaan tava:roista. telmän. Mitä· tulee :maksujen suuruuden· ·pitä-
41901: On ollut havaittavissa, että satamamaksu- miseen asianmukaisella· tasolla, niin onhan
41902: jen ja liikennemaksujen alistaminen ministe- ilmeis,tä,, että satamia ylläpitävät .kunnat ovat
41903: riön vahvistettavaksi aiheuttaa lukuisia han- tä~ä suhteessa parhaita asiantuntijoita ja
41904: kaluuksia ja on epäedullinen satamia yllä- niiden tulisi saada päättää ilman tarpeetto-
41905: pitäville kaupungeilla. Tämä ilmenee mm. mi~ rajoituksia satamien tuloista. Satamia
41906: siinä, että sisäasiainministeriö usein alentaa ylläpitävät kaupungithan suorittavat satamia
41907: käytäntöön vahvistettavaksi maksut pienem- yHäpitäessään kansantalouden kannalta mitä
41908: miksi kuin mitä satamakaupungit ovat esit- tärkeintä tehtävää eikä voi olla oikein, että
41909: täneet. Usein myös vahvistaminen viipyy mi- rajoitettu vapaus päättää satamatuloista on
41910: nisteriössä niin kauan, että siitä aiheutuu johtanut siihen, että satamat ja varsinkin
41911: kaupungille tuntuvia menetyksiä ja vaikeuk- vientisatamat ovat muodostuneet kunnille
41912: sia. tappiollisiksi. ,
41913: Kunnallislain 107 § :n alistusvelvollisuutta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
41914: on perusteltu mm. sillä, että lainsäätäjä on
41915: yleisen edun kannalta katsonut välttämättö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
41916: van lakiehdotuksen:
41917:
41918: Laki
41919: kunnallislain 107 § :n kumoamisesta.
41920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädettään:
41921: Täten kumotaan 27 päivänä elokuuta 1948
41922: annetun kunnallislain (642/48) 107 §.
41923:
41924: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
41925: Taisto Sinisalo. Olavi J. Laine.
41926: Eino Tainio. Kelpo Gröndahl.
41927: 122 E 529/66
41928: 97()
41929:
41930: VU,9.- Lak.al. N :o 137.
41931:
41932:
41933:
41934:
41935: L. Koskine:q. ym.: Ehdotukset laeiksi kunnaUiskallituksesta
41936: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta an-
41937: nettujen asetusten muuttamisesta.
41938:
41939:
41940: E d u s k u n n a 11 e.
41941:
41942: Verovelvollisilla on oikeus vähentää tulo- tuu maksamaan kurinallisveroa. On myös
41943: ja omaisuusverotuksessa kiinnitettyjen vel- otettava huomioon, että läheskään kaikilla
41944: kain korot kokonaan. Kunnallisverotuksessa vähävaraisilla kansalaisilla ei ole tilaisuutta
41945: sen sijaan vähennysoikeus on rajoitettu. Ny- saada valtion varoista myönnettyjen lainoJen
41946: kyisten kunnallisverotusta koskevien säännös- turvin rakennettua asuntoa, vaan asunnon
41947: ten mukaan kiinnitettyjen velkain korkome- hankkiminen joudutaan suorittamaan. ns. va-
41948: noja saa vähentää 500 mk mikäli korkomenot pailta markkinoilta, jolloin ainoa rahoitus-
41949: ovat alle 1 000 mk, ja muussa tapauksessa muoto on kalliskorkoinen luotto. Tällöin kor-
41950: puolet, kuitenkin enintään 2 000 mk. komenot asunnon hankkimisesta muodostuvat
41951: Yksistään verotusperiaatteellisista seikoista poikkeuksellisen suuriksi. On olemassa mui-
41952: johtuen olisi oikein ja kohtuullista, että takin tekijöitä, jotka edellyttäviit korkome-
41953: edellä ma.i:nittuja vähennysmääriä korotettai- nojen vähennysmäärien korottamista nykyi-
41954: siin. Mutta kun kunnallisverotus tunnetusti sestään kunnallisverotuksessa:
41955: rasittaa eniten pienempituloisia tulonsaaja- Edellä esittämiimme perusteisiin viitaten
41956: ryhmiä, joiden kohdalla mm. oman asunnon ehdotamme,
41957: hankkimisesta johtuvat kustannukset ovat
41958: huomattavasti nousseet, ei voida pitää oi- että Edusku.nta hyväksyisi seuraavat
41959: keudenmukaisena, että korkomenoistakin jou- lakiehdotukset:
41960:
41961:
41962: Laki
41963: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
41964: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
41965: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 kohta, seNaisena kuin se on 5 päi-
41966: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57), näin kuuluvaksi:
41967:
41968: 55 §. tion omistamasta, suoritetut vuokramaksut,
41969: Tulona pidetään sitä säästöä, joka syntyy, kiinnittämättömäin velkain korot sekä kiinni-
41970: kun verovelvollisen kiinteän tahi irtaimen tettyjen velkain koroista, jos niiden määrä
41971: pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen taikka on alle kahdentuhannen markan, enintään
41972: hänen nauttimansa eläkkeen, eläkerahan, ar- tuhat markkaa, muussa tapauksessa puolet,
41973: movuoden tai muun sellaisen etuuden ra- kuitenkin enintään kolmetuhatta nykymark-
41974: haksiarvioidusta tuotosta sekä siitä määrästä, kaa. Verosta vapaa on kuitenkin, mitä on
41975: minkä verran hänen omaisuutensa muuten saatu naimaosana, huomenlahjana tai etu-
41976: on lisääntynyt lahjan, perinnön, testamentin, osana jakamattomasta pesästä tai myötäjäi-
41977: sääntöperinnön ynnä muun sellaisen kautta, sinä, niin myös lahja, perintö, testamentti,
41978: luetaan pois tarpeelliset vuotuiset kunnossa- sääntöperintö, joka on tullut puolisolle tahi
41979: pito- ja työkustannukset, työpaikat, kohtuul- suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle
41980: liset arvonvähennykset, maasta, paitsi vai- perilliselle. Tuloksi on myös luettava rahaksi
41981: VII,9, - L. Koskinen ym. 971
41982:
41983: arvioituna se etu, joka verovelvollisella on saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla
41984: ollut oman tai perheensä tarpeeseen käyte- niihin verrattavalla saannolla vastiketta
41985: tystä omasta tai vapaasta asunnosta, niin vastaan, jos se on ollut luovuttajan oma,
41986: myös se työ, minkä verovelvollisen kotona kiinteä kymmentä ja irtain viittä vuotta ly-
41987: olevat lapset tahi muut perheen jäsenet, hä- hyemmän ajan, muusta samanlaisesta luo-
41988: nen vaimoansa lukuun ottamatta, ovat teh- vutuksesta syntynyt tappio kuitenkin voi-
41989: neet verovelvollisen talouden hyväksi, ellei tosta vähennettynä. Tuloista ei saa lukea
41990: heitä erikseen veroteta, kuitenkin huomioon pois verovelvollisen ja hänen perheensä elan-
41991: ottaen kunkin perheen jäsenen kohdalta ne tokustannuksia, joihin myös luetaan asun-
41992: vähennykset, jotka tämän pykälän 3 ja 4 nonvuokrat sekä verovelvollisen itseään var-
41993: kohdassa mainitaan. Niin ikään on tuloksi ten pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus
41994: luettava, mitä verovelvollinen on osinkona ynnä mitä muuta on niihin verrattava. Äl-
41995: saanut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, köön luettako pois sitäkään, mitä verovelvol-
41996: vaikka sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle linen on sijoittanut uudisrakennuksiin ja
41997: olisikin pantu kunnallisveroa, sekä satunnai- uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajentami-
41998: set voitot, niihin luettuna sellaisen kiinteän seksi koneisiin ynnä muuhun sellaiseen.
41999: tai irtaimen omaisuuden satunnaisesta luovu-
42000: tuksesta saatu voitto, jonka luovuttaja on
42001:
42002:
42003:
42004:
42005: Laki
42006: ma.ala.iskunta.in knnnallishallinnosta. annetun asetuksen muuttamisesta..
42007: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
42008: päivänä kesäkuuta 1898 annetussa asetuksen (21/98) 82 §:n 7 kohta, sellaisena kuin se
42009: on 5 päivänä joulukuuta 1957 (389/57) annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
42010: 82 §. velvollisen ja hänen perheensä elantokus-
42011: tannuksia, joihin myös luetaan asunnon
42012: 7) 'Tuloista on oikeus vähentää maasta, vuokra sekä verovelvollisen itseään varten
42013: paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuok- pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus
42014: ramaksut, kiinnittämättömäin velkain korot ynnä mitä muuta on niihin verrattava. Äl-
42015: sekä kiinnitettyjen velkain koroista, jos nii- köön luettako pois sitäkään, mitä verovelvol-
42016: den määrä on alle kahdentuhannen markan, linen on sijoittanut uudisrakennuksiin ja
42017: enintään tuhat markkaa, muussa tapauksessa uudisviljelyksiin tai liikkeensä 'laajentami-
42018: puolet, kuitenkin enintään kolmetuhatta seksi koneisiin ynnä muuhuri sellaiseen.
42019: markkaa. Sitävastoin ei saa lukea pois vero-
42020:
42021:
42022: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1%6.
42023:
42024: Lyyli Koskinen. Ola.vi J. Laine.
42025: Veikko Johannes Rytkönen. Taisto Sinisalo.
42026: Kaino Haapanen. Veikko Saarto.
42027: Martti Linna. Pauli Puhakka.
42028: Aulis Juvela. Siiri Lehmonen.
42029: Pekka Salla.
42030: 972
42031:
42032: VU,lO. -Lak.al. N:o 138.
42033:
42034:
42035:
42036:
42037: Lukkarinen ym.: Ehdotukset lae.iksi ku.,nallishallituksesta
42038: kaupu.,gissa ja maalaisku.,tm., ku.,nallishallinnosta annet-
42039: tujen asetusten muuttamisesta.
42040:
42041:
42042: Ed uskun nalle.
42043:
42044: Elinkustannusten jatkuvasti kohotessa ja tava toimeentulossa. Samoin opiskelijain ke-
42045: rahanarvon heikentyessä on vähätuloisten säansiot joutuvat verohle, vaikka he sitten
42046: kansaJ.aisten elämä kiristynyt entisestään. talven mittaan jautuvat elämään lainojen ja
42047: Kunnallisverokin ottaa osansa niinkin pie- yhteiskunnan suomien avustusten varassa ke-
42048: nistä tuloista, ettei niiden varassa voi koko sän tulojen tultua loppuun käytetyiksi ennen
42049: vuotta tulla toimeen. Kun kunnallisverotuk- opiskeluvuoden päättymistä.
42050: sessa ei moniin vuosiin ole korotettu perus- Ehdotamme, että perusvähennyksen ala-
42051: vähennysten rajaa, joutuvat mm. eläkeläiset rajaa korotettaisiin kaupungeissa 700 mar-
42052: jo pienistä vuosieläkkeistä maksamaan veroa kasta 1 200 markkaan ja ylärajaa 1 200 mar-
42053: sellaisessakin kunnassa, missä on noudatettu kasta 1 600 markkaan sekä maalaiskunnissa
42054: perusvähennyksen korkeinta rajaa. On koh~ alarajaa 500 markasta 800 markkaan ja ylä-
42055: tuutonta, että vanhusten entisistä työpaikois- rjaa 800 markasta 1 200 markkaan.
42056: taan saarnat pienet eläkkeet, samoin osatyö- Edelläolevaan viitaten ehdotamme,
42057: kykyisten usein tilapäiset vähäiset ansiotulot
42058: joutuvat verotetuiksi samaan aikaan kun että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42059: kuntien on samoja henkilöitä usein avustet- vat lakiehdotukset:
42060:
42061:
42062: Laki
42063: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
42064: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishahlituksesta kaupungissa 8 päi-
42065: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen (40/73) 55 §:n 4 kohta, sellaisena kuin se on
42066: 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (521/60), näin kuuluvaksi:
42067: 55 §. suuruinen perusvähennys, tai jos tulo on
42068: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- 1600 markkaa suurempi, mainittu vähennys-
42069: datettava seuraavia säännöksi: määrä vähennettynä yhdellä prosentilla jo-
42070: kaisesta täydestä 10 markan määrästä, jolla
42071: 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä- tulo ylittää 1 600 markan määrän.
42072: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 1 600
42073: markan määrää suurempi, vähennettäköön
42074: siitä vielä, sen mukaan kuin kaupunginval- Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
42075: tuusto kutakin vuotta varten päättää, vähin- 196 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
42076: tään 1 200 markan ja enintään 1 600 markan tuksessa.
42077: VU,lO. - Lukkarinen ym. 973
42078:
42079: Laki
42080: maalaiskuntain JmnnamsbalUnnost& annetun asetuksen muuttamisesta.
42081: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
42082: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen (21/98) 82 § :n 10 kohta, sellaisena kuin
42083: se on 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (522/60), näin kuuluvaksi:
42084: 82 §. rusvähennys, tai jos tllio on 1200 markkaa
42085: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- suurempi, mainittu vähennysmäärä vähen-
42086: datettava seuraavia säännöksiä: nettynä yhdellä prosentilla jokaisesta täy-
42087: ---------=-------- destä 10 markan määrästä, jolla tulo ylittää
42088: 10) Jos verovelvollisen tulo edellä mainit- 1 200 markan määrän.
42089: tujen vähennysten jälkeen ei ole 1 200 mar-
42090: kan määrää suurempi, vähennettäköön vielä
42091: sen mukaan kuin kunnanvaltuusto kutakin Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
42092: vuotta varten päättää, vähintään 800 mar- 196 tuloista toimitettavasaa kunnallisvero-
42093: kan ja enintään 1 200 markan suuruinen pe- tuksessa.
42094:
42095:
42096: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
42097:
42098: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen.
42099: Vappu Heinonen. Viljo Pousi.
42100: Olavi Saarinen.
42101: 974
42102:
42103: vn,11. -:- Lak.al. N :o 139.
42104:
42105:
42106:
42107:
42108: Vartia ym.: Ehdotukset laeiksi kunnal1Jishallituksesta kau-
42109: pungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu-
42110: jen asetusten muuttamisesta.
42111:
42112:
42113: E d u s kun n a B e.
42114:
42115: Kunnallishallituksesta kaupungissa ja valtiolle vai yksityiselle maanomistajalle,
42116: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettu- olisi valtiolle maksettu vuokra saatava vä-
42117: jen asetusten mukaan ei valtion omistamasta hentää tulosta myös kunnallisverotuksessa.
42118: maasta maksettua vuokraa saada vähentää Tämän perusteella ehdotamme,
42119: kunnallisverotuksessa tulosta. Sitä vastoin on
42120: sanottu vuokra vähennyskelpoinen valtion- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42121: verotuksessa. Kun vuokra on samanlainen vat lakiehdotukset:
42122: kustannus siitä riippumatta, maksetaanko se
42123:
42124:
42125:
42126: Laki
42127: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
42128: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
42129: päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 § :n 1 kohta, sellaisena kuin se on 5 päi-
42130: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57), näin kuuluvaksi:
42131:
42132: 55 §. huomenlahjana tai etuosana jakamattomasta
42133: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- pesästä tai myötäjäisinä,. niin myös lahja,
42134: datettava seuraavia säännöksiä: perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka
42135: 1) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- on tullut puolisolle tahi suoraan ylenevää
42136: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtai- ,tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. Tu-
42137: men pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen loksi on myös luettava rahaksi arvioituna se
42138: taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläke- etu, joka verovelvollisella on ollut omaan tai
42139: rahan, armovuoden tai muun sellaisen etuu- perheensä tarpeeseen käytetystä omasta tai
42140: den rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä vapaasta asunnosta, niin myös se työ, minkä
42141: määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa verovelvollisen kotona olevat lapset tahi muut
42142: muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun
42143: testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sel- ottamatta, ovat tehneet verovelvollisen talou-
42144: laisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuo- den hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta,
42145: tuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, kuitenkin huomioon ottaen kunkin perheen-
42146: työpaikat, kohtuulliset arvonvähennykset, jäsenen kohdalta ne vähennykset, jotka tä-
42147: maasta suoritetut vuokramaksut, kiinnittä- män pykälän kolmannessa ja neljännessä
42148: mättömäin velkain korot sekä kiinnitettyjen kohdassa mainitaan. Niin ikään on tuloksi
42149: veikaiu koroista, jos niiden määrä on alle luettava, mitä verovelvollinen on osinkona
42150: tuhannen markan, enintään viisisataa mark- saanut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta,
42151: kaa, muussa tapauksessa puolet, kuitenkin vaikka sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle
42152: enintään kaksituhatta markkaa. Verosta va- olisikin pantu kunnallisveroa, sekä satunnai-
42153: paa on kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, set voitot, niihin luettuna sellaisen kiinteän
42154: VII,ll. - Vartio ym.
42155:
42156:
42157: tai irtaimen omaisuuden satunnaisesta luo- lukea pois verovelvollisen ja hänen pedleensä
42158: vutuksesta saatu voitto, jonka luovuttaja on elantokustannuksia, joihin myös luetaan
42159: saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi asunnon vuokra sekä verovelvollisen itseään
42160: muulla niihin verrattavalla saannolla vasti- varten pitämän palvelusväen palkkaus ja
42161: ketta vastaan, jos se on ollut luovuttajan elatus ynnä mitä muuta on niihin verratta-
42162: omana, kiinteä kymmentä ja irtain viittä vaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä ve-
42163: vuotta lyhyemmän ajan, muusta samanlai- rovelvollinen on sijoittanut uudisrakennuk-
42164: sesta luovutuksesta syntynyt tappio kuiten- siin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajen-
42165: kin voitosta vähennettynä. Tuloista ei saa tamiseksi koneisiin ynnä muuhun sellaiseen.
42166:
42167:
42168:
42169:
42170: Laki
42171: maalaiskuntam kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
42172: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinn.osta 15
42173: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 7 kohta, sellaisena kuin se on 5 päi-
42174: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (389/57), näin kuuluvaksi:
42175:
42176: 82 §. situhatta markkaa. Si.tä vastoin ei saa lukea
42177: Verotettavaa tuloa taksoitmtt.aessa on nou- pois verovelvollisen ja hänen perheensä elan-
42178: datettava seuraavia säännöksiä: tokustannuksia, joihin myös luetaan asun-
42179: non vuokra sekä verovelvollisen itseään var-
42180: 7) Tuloista on oikeus vähentää maasta ten pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus
42181: suoritetut vuokramaksut, kiinnittä~ättömäin ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa. Äl-
42182: velkain korot sekä kiinnitettyjen velkain ko- ki>ön luettako pois sitäkään, mitä verovel-
42183: roista, jos n:iiden määrä on alle tuhannen vollinen on sijoittanut uudisrakennubiin ja
42184: markan, enintään viisisataa markkaa, muussa uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajentami-
42185: tapauksessa puolet, kuitenkin enintään kak- seksi k{)neisiin ynnä muuhun sellaiseen.
42186:
42187:
42188: Helsingissä 29 päivänä huhti·kuuta 1966.
42189:
42190: T. 1. Vartia. Olavi Nikkilä. Sa.a.rn. Forsius.
42191: 976
42192:
42193: VU,ll.- Lak.al. N: o 140.
42194:
42195:
42196:
42197:
42198: Vartia. ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta kaupun-
42199: gissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annettujen
42200: asetusten muuttamisesta.
42201:
42202:
42203: Eduskunnalle.
42204:
42205: Voimassa olevan V'erolainsäädännön mu- nettely hlsää myös tarpeettomasti henkilökoh-
42206: kaan ovat lrihmitettyjen velkain korot val- taisten takausten käyttöä, mikä meillä on
42207: tionverotukseacsa kokonaisuudessaan vähen- muutoinkin liian runsas. Näin ollen olisi koh-
42208: nyskelpoisia, .kun sen sijaan kunnallisvero- tuullista että kiinnitettyjen velkain korot
42209: tuksesSa niiden vähennysoikeus on siten ra- säädettäisiin myös kunnallisverotuksessa ko-
42210: joitettu, että niiden määrän ollessa alle konaisuudessaan vähennyskelpoisiksi poista-
42211: 100 000 vmk saadaan tulosta vähentää 50 000 malla asianomaisista säännöksistä tätä vähen-
42212: vmk ja muussa tapauksessa puolet kuiten- nysoikeutta rajoittavat määräykset.
42213: kin enintään 200 000 vmk. Vähennysoikeuden laajentamisella ei kun-
42214: Mainittujen sälinnösten mukaan ei kiinni- tien verotulojen kannalta ole sanottavaa mer-
42215: tettyjen velkain korkoja saada vähentää kun- kitystä. V: n 1952 verolakiesitystä valmistel-
42216: nallisverotuksessa täysimääräisinä silloinkaan, taessa toiniitetuissa koeverotuksi&<la saatujen
42217: kun niitä on pidettävä tulon hankkimisesta tulosten mukaan ei lriinnitettyjen lainojen
42218: ja säilyttämisestä aih«:lutuneina kustannuk- korkojen vähentäminen täysimääräisinä olisi
42219: silla. Kyseessä ol,eva vähennysoikeuden ra- korottanut veroäyrin hintaa käytännöllisesti
42220: joittaminen johtaa siten uooin kohtuuttomuu- katsoen lainkaan. Sen johdosta, että vähen-
42221: teen verorasitukSen jakaantumisessa. Kiinni- nyksen ylärajaa korotettiin v. 1957 15 000
42222: tettyjen velkojen korkojen vähennysoikeuden vmk:sta 200000 vmk:aan on muutoksen
42223: rajoitukset kohdistuvat sitä paitsi ,etenkin merkitys tässä suhteessa vieläkin vähenty-
42224: heikommassa taloudellisessa asemassa oleviin nyt.
42225: kiinteistönomistajiin ja yrittäjiin sen vuoksi, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
42226: että he paljon suuremmassa määrin kuin va-
42227: kavaraiset V'erovelvolliset joutuvat käyttä- että Eduskunta hyväksyisi seur~
42228: mään luottojensa vakuutena kiinlllityksiä. Me- vat lakiehdotukset:
42229:
42230:
42231:
42232:
42233: Laki
42234: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
42235: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
42236: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 1 kohta, sellaisena kuin se on 5 päi-
42237: vänä joulukuuta 1957 annetussa laissa (388/57) näin kuuluvaksi:
42238:
42239: 55 §. men paaoman viran liikkeen tai työtoimen
42240: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläkera-
42241: datettava seuraavia säännöksiä: han, armovuoden tai muun sellaisen etuuden
42242: ) Tulona pidetään sitä säästöä, joka syn- rahaksi arvioidusta tuotosta sekä sidtä mää_.
42243: tyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi [rtai- rästä, minkä verran hänen omaisuutensa
42244: VII,12. - Vartia ym. 977
42245:
42246: muutoin on lisäållltynyt lahjan, perinnön, tes- rnainitaan. Niin ikään on tuloksi luettava,
42247: tamentin, sääntöperinnön ynnä muun sellai- mitä v;erovelvollinen on osinkona saanut osa-
42248: l:lffil kautta, luetaan 'Pois tarpeelliset vuotuiset keyhtiöstä tai osuuskunnasta, vaikka sHle
42249: kunnossapito- ja käyttökustannukset, työpal- 00akcyhtidlo tari D':>uu;,kunnalle olisikin pantu
42250: krut, kiohtuulliset arvonvähennykset, maasta, kuillnallisvero, sekä satunnaiset voitot, niihin
42251: paitsi valtion omiistamasta, suoritetut vuokra- luettuna sellaisten kiinteän tai irtaimen omai-
42252: mrulffiut sekä v:elkain korot. Verosta vapaa on suuden sa;tunnaisesta luovutu.Jm,esta saatu
42253: kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, huo- v;oitto, jonka luovuttaja on saanut ostamalla
42254: menlahjana tai etuosa;na jakamattomasta pe- tai vwihtamalla tahi muulla niihin verratta-
42255: sästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, pe- valla saannolla v.astiketta vastaan, jos se on
42256: rintö, testamentti tahi sääntöperintö, jol"a on ollut Juovuttajan omana, kiinteä kymmentä ja
42257: tullwt puolisolle tahi suoraan ylenevää tai irtain viittä yuott.a lyhyemmän ajan, muusta
42258: alenevaa polY.ea olevalle perilliselle. Tuloksi samanlaisesta luovutuks·est.a syntynyt taP'Pio
42259: on myös luettava rahwksi arvioituna se etu, kuiteillkin voitoSita vähennettynä. Tuloista ei
42260: joka \~erovelvolli:seUa on ollut oma.aill tai per- saa lukea pois vero;nelvollis!en ja hänen per-
42261: heensä tarpeeseen käytetystä omasta., tai va- heensä elantokus:tannuksia, joihin myös lue-
42262: paasta asunnosta., niin myös se työ, minkä t,aan :asunnon vuokra sekä verov;elvoHiS:an it-
42263: verov-elvollisen kotona olevat lapset tahi muut seään varten pitämän pa:lvelusväen palkkaus
42264: perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuunotta- ja elatus ynnä mitä muuta on niihin verrat-
42265: matta ovat tc.h.Ec2t Ycrovch-oULsen talouden tavaa. Älköön luett81ko pos sitäkään, mitä ve-
42266: hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kui- lovdYollincn on ~ijoittanut uudisrakennuk-
42267: tenkin huomioon ottaen kuinkin perh;cenj&se- siin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajen-
42268: nen kohdalta ne vähennyksert, jotka tämän tamiseksi koneisiin ynnä muuhun srellaiseen.
42269: pykälän kolmaillnessa ja neljännessä kohdassa
42270:
42271:
42272:
42273:
42274: Laki
42275: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
42276: Eduskunnan päätöksen mukaiSJesti muutetaan maalaisrlumtain kunnallishallinnosta 15
42277: päivänä k!esäkuuta 1898 annetun :asetuksen 82 §: n 7 kohta, sellais,ena kuå.n se on 5 päi-
42278: 1
42279:
42280:
42281: vänä joulukuuta 1957 ·annetussa lailissa (389/57), näin kuuluvaksi:
42282:
42283: 82 §. e1antokustannuksia, joihin myös luetaan
42284: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- asunnon vuokra sekä verovelvolliSten itS:eään
42285: datettava seuraavia säännöksiä: Yarten pitämän palV'elusväen palkkaus ja e1a-
42286: tus ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa.
42287: 7) TllioiSJta cm oikeus vähentää maasla, Xlköön luettako pois sitäkään, mitä Yerovel-
42288: paitsi valtion omistamasta, suorit.etut vuokra- Yollinen on sijoittanut undisrakennuksiin ja
42289: maksut sekä velkain korot. Sitä vastoin ei saa uudisviljelykså.in tai liikkeensä laajentami-
42290: lukea pois verovelvollisen ja hänen perheeillsä seksi koneisiin ynnä muuhun sellaiseen.
42291:
42292:
42293: Helsilllgnssä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
42294:
42295: T. I. Vartia. N. Kosola. Erkki Hara.
42296: Juha Rihtniemi. T. Junnila. Jaakko Kemppainen.
42297: Jouni Apajalahti. Mikko Asunta. Sakari Huima.
42298: Anna-Liisa Linkola. Timo Mäki. Olavi Nikkilä.
42299: Raimo Ilaskivi. E. J. Koppanen. Alli Vaittinen.
42300: P. R. Haarla.
42301: 123 E 529/66
42302: 978
42303:
42304: VII,lS.-Lak.al. N:o 141.
42305:
42306:
42307:
42308:
42309: R. Virtanen ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta
42310: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet-
42311: tujen asetusten muuttamisesta.
42312:
42313:
42314: E d u s k u n n a 11 e.
42315:
42316: Viime vuosien aikana on valtiovalta lisän- palkkatuloihin kohdistuva erikoisvähennysoi-
42317: nyt kuntien velvoitteita yhteiskunnallisten keus, jota valtionverotuksessa on usean vuo-
42318: asioiden hoidossa ja samanaikaisesti supis- den ajan jo sovellettu. Edellä mainittu vä-
42319: tanut omaa osuuttaan, minkä seurauksena hennysoikeus tulisi ulottaa myös siihen osaa
42320: on ollut tuntuva veroäyrin hinnan kohoami- liike- ja ammattituloa jota on pidettävä koh-
42321: nen kaikissa kuntamuodoissa. Kunnallisten tuullisena korvauksena verovelvollisen am-
42322: tehtävien laajentuminen ja niiden aiheut- matissaan ja liikkeessään suorittamasta
42323: tama kunnallisverorasituksen kasvu ovat yh- työstä.
42324: dessä vanhentuneiden kunnallisverotusta Vähennyksen määrään nähden olemme sitä
42325: koskevien säädösten kanssa aiheuttaneet sen, mieltä, että se voisi nyt aluksi olla kymme-
42326: että pääosa kunnallisverosta on palkkatu- nen sadalta ja enintään 1500 mk.
42327: loista kertyvää veroa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
42328: Palkkatuloiliaan elävien kansalaisten ve-
42329: rotaakan keventämiseksi olisi kunnallisvero- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42330: tuksessakin otettava käytäntöön samanlainen vat lakiehdotukset:
42331:
42332:
42333:
42334: Laki
42335: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
42336: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kunnallishallituksesta kaupungissa 8 pal-
42337: vänä joulukuuta 1893 annetun asetuksen 55 §:n 1 momenttiin näin kuuluva 3 a) kohta:
42338:
42339: 55 §. tään tuhatviisisataa markkaa; niin myös
42340: kymmenen sadalta sellaisesta osasta ammatti-
42341: 3 a) Sen lisäksi mitä edellä on säädetty, ja liiketuloa, jota on pidettävä kohtuullisena
42342: saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vä- korvauksena verovelvollisen ammatissaan ja
42343: hennykset: kymmenen sadalta palkkatulojen liikkeessään suorittamasta työstä, ei kuiten-
42344: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- kaan enempää kuin tuhatviisisataa markkaa.
42345: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä
42346: sekä maa- tai metsätaloutta harjoittavan ve-
42347: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun
42348: perheenjäsenensä maa- ja metsätalouden hy- Tämä laki tulee voimaan päivänä
42349: väksi tekemän työn arvosta, kuitenkin enin- kuuta 196 .
42350: VII,13. - R. Virtanen ym. 979
42351:
42352: Laki
42353: maalaiskuntain kunnaJlishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
42354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 päi-
42355: vänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §:n 1 momenttiin näin kuuluva uusi 9 a)
42356: kohta:
42357:
42358: 82 §. tään tuhatviisisataa markkaa, niin myös kym-
42359: menen sadalta sellaisesta osasta ammatti- ja
42360: 9 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty, liiketuloa, jota on pidettävä kohtuullisena
42361: saakoon verovelvollinen tehdä seuraavat vä- korvauksena verovelvollisen ammatissaan ja
42362: hennykset: kymmenen sadalta palkkatulojen liikkeesään suorittamasta työstä, ei kuiten-
42363: sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- kaan enempää kuin tuhatviisisataa markkaa.
42364: rusteella saadun eläkkeen kokonaismäärästä
42365: sekä maa- ja metsätaloutta harjoittavan ve-
42366: rovelvollisen ja hänen lapsensa tai muun
42367: perheenjäsenensä maa- ja metsätalouden hy- Tämä laki tulee voimaan päivänä
42368: väksi tekemän työn arvosta, kuitenkin enin- kuuta 196 .
42369:
42370:
42371: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
42372:
42373: Rainer Virtanen. Kelpo Gröndahl. !leikki n[ustonen.
42374: Kaino Haapanen. Pekka Silander. Paavo Lagerroos.
42375: V. J. Rytkönen. Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka.
42376: Väinö R. Virtanen. Veikko ,saarto. Georg Backlund.
42377: 980
42378:
42379: VII,14.- Lak.al. N: o 142.
42380:
42381:
42382:
42383:
42384: R. Virtanen ym. : Ehdotukset laeiksi kunnallishallituksesta
42385: kaupungissa ja maalaiskuntain kunnallishallinnosta annet-
42386: tujen asetusten muuttamisesta.
42387:
42388:
42389: E d u s k u n n a ll e.
42390:
42391: Eduskunnan v. 1962 hyväksymän lain mu- hankkimisesta johtuvat menot olleet vähen-
42392: kaan on verovelvollisella oikeus valtion vero- nyskelpoisia. Samaa periaatetta tulisi sovel-
42393: tuksessa vähentää tuloistaa eräin rajoituksin taa myös työmatkakustannuksiin nähden,
42394: työmatkoista aiheutuneet kustannukset. Kun- jotka kiistattomasti ovat myös tulon hank-
42395: nallisverotuksen osalta on edellä mainittua kimisesta johtuvia pakollisia kuluja.
42396: periaatetta sovellettu jo v: sta 1959 lähtien. Pitempien työmatkojen osalta on todettu,
42397: Viimeaikainen kehitys onkin johtanut siihen, ettei nykyinen 600 mk: n vähennysoikeus
42398: että yhä useammat työläiset sekä viran- ja riitä, varsinkaan jos asianomainen henkilö
42399: toimen haltijat käyvät työssä asuinpaikka- joutuu työmatkallaan käyttämään kulkuneu-
42400: kuntansa ulkopuolella tai asuvat hyvin voa. Tämän vuoksi olisi vähennysoikeuden
42401: etäällä työpaikastaan. Työmatkoista aiheutu- ylärajaksi määrättävä 1 200 mk.
42402: neista kuluista on täten muodostunut välttä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42403: mätön tulon hankkimisesta koituva menoerä.
42404: Verolainsäädännössämme jo aikoja sitten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42405: omaksutun periaatteen mukaan on tulon van lakiehdotuksen:
42406:
42407:
42408:
42409: Laki
42410: kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
42411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päi-
42412: vänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 1 momentin 5 a) kohta, sellaisena kuin
42413: se on 30 päivänä joulukuuta 1959 annetussa laissa (523/59), näin kuuluvaksi:
42414:
42415: 55 §. kakustannuksista on erikseen tai palkkaan
42416: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- sisältyen saatu korvaus eikä enempää kuin
42417: datettava seuraavia säännöksiä: tuhatkaksisataa markkaa vuodessa.
42418:
42419: 5 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty,
42420: verovelvollisen ansiotulosta on vähennettävä
42421: siihen kohdistuvat matkakustannukset asun-
42422: nosta työpaikkaan halvinta kulkuneuvoa Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
42423: käyttäen, ei kuitenkaan siltä osin kuin mat- 196 toimitettavassa kunnallisverotuksessa.
42424: VII,14. - R. Virtanen ym. 981
42425:
42426: Laki
42427: maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
42428: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
42429: päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 1 momentin 11 a) kohta, sellaisena
42430: kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1959 annetussa laissa (524/59), näin kuuluvaksi:
42431:
42432: 82 §. kakustannuksista on erikseen tai palkkaan
42433: Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou- sisältyen saatu korvausta eikä enempää kuin
42434: datettava seuraavia säännöksiä: tuhatkaksisataa markkaa vuodessa.
42435:
42436: 11 a) Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty,
42437: verovelvollisen ansiotulosta on vähennettävä
42438: siihen kohdistuvat matkakustannukset asun-
42439: nosta työpaikkaan halvinta kulkuneuvoa Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuodelta
42440: käyttäen, ei kuitenkaan siltä osin kuin mat- 196 toimitettavassa kunnallisverotuksessa.
42441:
42442:
42443: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
42444:
42445: Rainer Virtanen. Kelpo Gröndahl. Heikki Mustonen.
42446: Kaino Haapanen. Pekka Silander. Paavo Lagerroos.
42447: V. J. Rytkönen. Aleksi Kiviaho. Pauli Puhakka.
42448: Väinö R. Virtanen. Veikko Saarto. Georg Backlund.
42449: VII,15. - Lak.al. N: o 143.
42450:
42451:
42452:
42453:
42454: Friman ym.: Ehdotus la·iksi kunnan hallinnon lisätystä val-
42455: vonnasta annetun lain kumoamisesta.
42456:
42457:
42458: E d u s k u n n a ll e.
42459:
42460: Joulukuun 12 päivänä 1941 on annettu kiinteässä yhteistyössä kunnaJJisha1lituksen ja
42461: laki kunnan hallinnon lisätystä valvonnasta. valtuuston kanssa. Tähän hänellä useinkaan
42462: Jos kunta tailoudelli!'l'ista vaikeuksista suoriu- ei oman toimensa ohella ol'e mahdollisuutta.
42463: tualrneen on anonut j,a saanut valtiolta avus- Joissakin tapauksissa kuntaV1alvojaksi on
42464: tusta 1ainana tai 'apurahan, voidaan kunnan määrätty - sopivien ehdokkaiden puutteessa
42465: hallinto sanotun laim. mukaan toistaiseksi henkilö, joka €Ii ole perehtynyt kunnallishal-
42466: määrätä 1isätyn valvonnan 'alaiseksi. Laki lintoon ja -ta1outeen.
42467: koskee siten ainoastaan toimenrpiteitä talou- Valvojan toiminta onkin useissa tapauk-
42468: delliseen ahdinkotilaan joutuneen kunnan sissa rajoittunut vain puuttumiseen yksittäis-
42469: hallinnon ,tervehdyttämiseksi. Tämän lain tapauk:siin ja kunnan asioihin paneutuminen
42470: alaisia kuntia on n)'lkyään vain kaksi. on jäänyt enimmäkseen joittenkin valtuuston
42471: Laki on iJmeisesti poikkeusajan laki eikä kokousten seuraamiseen. Tästä johtuen on
42472: ole tarkoitettu pysyvästi voimMSa olevaksi. syntynyt tarpeettomia hankauksia kunnan
42473: Poikkeuslain luontoiseksi lainsäätäjä on sen päättävien elinten ja valvojan kesken. Ja
42474: tarlwittanut senkin vuoksi, että se on jätetty enimmäkseen ne ovat johtuneet melko vähä-
42475: KunL: n ulkopuolelle. pätöisistä asioista, kuten luottamusmiesten
42476: Joka tapauksessa laista on muodostunut palkkiomäärärahoihin puuttumisesta jne.
42477: viime akoina erittäin ankarasti kunnallista Joissakin tapauksissa valvoja on selvästi ylit-
42478: itsehallintoa rajoittava tekijä niille kunnille, tänyt toimivaltansa, kuten äskettäin eräässä
42479: jotka sanotun lain nojalla on määrätty lisät- julkisuudessakin huomiota saaneessa koulu-
42480: tyyn valvontaan. Päätäntävallan siirtämi- kysymyksessä.
42481: nen miltei kokonaisuudessaan laissa tarkoite- Vaikka lisättyyn valvontaan asetettu kunta
42482: tulle valvojalle asettaa nämä kunnat muista voi päästä siitä vapaaksi, mikäli olosuhteet
42483: kunnista niin paljon poikkeavaan asemaan, ovat muuttuneet, niin siitä huolimatta olrisi
42484: ettei oikeastaan voida enää puhua mistään paikallaan, että laki tarpeettomana kumot-
42485: kunnallisesta itsehallinnosta. Jos yli 20 taisiin. Kunnallislakiin s:ilsältyvät määräenem-
42486: vuotta sitten lain säätämiselle onkin ollut mistö-, valitUS- ja :alistussäännöt sekä läänin-
42487: perustetta, niin nykysin laki on kunnallis- hallitukselle ja muille valtion viranomaisille
42488: hallintoomme täysin soveltumaton ja osoit- erikoislakien mukaan kulliuva valvonta, kor-
42489: tautunut aikansa eläneeksi. vaavat nykyisin täydellisesti kuntav.alvoja-
42490: Lain mukaan annetaan valvojalle miltei järjestelmän. Tilintarkastus, joka sekin on
42491: rajattomat va1tuudet. Valvojan tarkistetta- on jo pätevien asiantuntijain hoidossa, kor-
42492: vaksi on alistettava tulo- ja menoarvdo sekä vaa osaltaan järjestelmän. Ei voida myöskään
42493: kaikki sellaiset päätökset, joita varten kun- unohtaa kunnallismiestemme ja virkamiesten
42494: nan menoarviossa ei ole osoitettu määrärahaa asiantuntemusta. TäHaisten vaikeuksissa ole-
42495: tali jota varten menoarvioon otettu määrä- vien kuntien päättävissä elimissä olevilla kun-
42496: raha ei riitä. naJ.lism.i.ehållä on riittävästi kokemusta ja
42497: Jotta valvoja kykenisi suorittamaan l'ain vastuuntuntoa oman kunnan asioitten hoi-
42498: tarkoittaman valvontatehtävän todella kun- tamisesta, ettei ole tarkoituksenmukaista jat-
42499: nan edun mukaisesti, tulisi valvojan seurata kaa tätä kunnallishallintoomme soveltuma-
42500: jatkuvasti kunnan talouden hoitoa ja olla tonta va:lvontajärjestelmää.
42501: VII,15. - Friman ym. 983
42502:
42503: Ne taJoudelliset vaikeudet, joihin. kunnat kohtuutonta asettaa sen seuraukset kuntien
42504: nykyisin voivat joutua, eivät Slliinkaan ole itsehallintoa rajoittamaan.
42505: kuntien itsensä aåheuttamia, vaan ne johtuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme,
42506: kulloinkin vallitsevasta taloudellisesta tilan-
42507: teesta sekä siitä yleisestä politiikasta, mitä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42508: maassamme harjoitetaan, joten olisi täysin van lakiehdotuksen:
42509:
42510:
42511: Laki
42512: kunnan hallinnon lisätystä valvonnasta annetun lain kumoamisesta.
42513: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42514:
42515: Täten kumotaan kunnan hallinnon lisä- maantuloa valvojalle tai lääninhallitukselle
42516: tystä valvonnasta 12 päivänä joulukuuta 1941 alistettuihin päätöksiin sovellettakoon kuiten-
42517: annettu laki (862/41). Ennen tämän lain voi- kin kumotun lain säännöksiä.
42518:
42519:
42520: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
42521:
42522: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso.
42523: Pauli Puhakka. Pekka Salla.
42524: 984
42525:
42526: VII, 16. - Lak.al. N: o 144.
42527:
42528:
42529:
42530:
42531: Sarjala ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisestä kantokykyluo-
42532: kituksesta.
42533:
42534:
42535: E d u s k u n n a 11 e.
42536:
42537: Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudista- kykyluokituslaista on siten muodostunut
42538: mista koskevat suunnitelmat ovat jääneet välttämätön lähtökohta valtionosuusuudistus-
42539: keskeneräisiksi muun muassa sen tähden, ten toteuttamiselle.
42540: ettei kustannustenjaolle ole aikaisemmin löy- Laki kuntien yleisestä kantokykyluokituk-
42541: detty yleisesti hyväksyttyä pohjaa. Eduskun- sesta voitaneen säätää sisällöltään hallituksen
42542: nan käsiteltävänä oli tosin hallituksen esitys rauenneen esityksen mukaiseksi. Tällöin on
42543: kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta, edellytettävä, että asetuksella annetaan luo-
42544: mutta luokitusperusteiden yksityiskohtaisen kituksesta sellaiset yksityiskohtaiset säännök-
42545: selvittelyn ollessa vasta komitea-asteella ei set, joita kuntien valtionavustuskomitea saa-
42546: sanottua lakiesitystä katsottu voitavan käsi- dun ennakkotiedon mukaan tulee ehdotta-
42547: tellä loppuun ennen eduskuntavaaleja. Nyt- maan. Komitean puheenjohtajan julkisuu-
42548: temmin on kuntien valtionavustuskomitea, dessa antaman tiedotuksen mukaisesti kun-
42549: jonka tehtäväksi luokituksen suunnittelu on tien yleinen kantokykyluokitus ehdotetaan
42550: annettu, saanut työnsä tältä osin loppuun. suoritettavaksi lähinnä sen mukaan, kuinka
42551: Näin ollen ovat edellytykset kantokykyluoki- suuren osan käyttö- ja pääomamenoistaan eri
42552: tuslain säätämiseen olemassa. Laki olisi saa- kunnat voivat kattaa omilla verotuloillaan
42553: tava säädetyksi vielä vuoden 1966 aikana, keskimääräisen veroäyrin hinnan puitteissa.
42554: jotta sitä voitaisiin ryhtyä osittain sovelta- Luokitusperusteita koskevana yleisenä peri-
42555: maan jo ensi vuoden alusta. Luokituslaki on aatteena komitea pitää myös sitä, että val-
42556: kiireellinen myös siitä syystä, että useat tionosuuksin on pyrittävä kunnille lähinnä
42557: suunnitelmat kuntia koskevan lainsäädännön turvaamaan tietyn toiminnallisen keskitason
42558: kehittämiseksi ovat riippuvia sen säätämi- saavuttaminen. Nämä lähtökohdat samoin
42559: sestä. Niinpä mm. peruskoulun kustannusten- kuin suunnitellut muutkin perusteet olisi
42560: jakoa koskevan ehdotuksen täsmentäminen sisällytettävä 1uokitusasetukseen.
42561: vaatii kantokykyluokituksen vahvistamista. Edellä olevan perusteella esitämme kun-
42562: Samoin riippuu sairaalatoimen valtionosuus- nioittaen,
42563: uudistuksen suunnittelu oleellisesti tästä luo-
42564: kituksesta. Monia muitakin luokitukseen si- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42565: dottuja suunnitelmia on kehitteillä. Kanto- van lakiehdotuksen:
42566:
42567:
42568:
42569: Laki
42570: kuntien yleisestä kantokykyluokituksesta.
42571: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42572:
42573: 1 §. kantokykyluokitus siten, kuin tässä laissa
42574: Valtion ja kuntien välistä kustannusten säädetään.
42575: jakoa varten sekä käytettäväksi muutoin 2 §.
42576: kuntien taloudellisen kantokyvyn määräämi- Kantokykyluokituksessa kunnat jaetaan
42577: sen perusteena toimitetaan kuntien yleinen kymmeneen luokkaan käyttäen perusteina
42578: VII,16. - Sarjala ym. 985
42579:
42580: tietoja, jotka yhdessä antavat mahdollisim- suntoja luokituksen soveltamiseen liittyvistä
42581: man oikean kuvan kunkin kunnan taloudelli- kysymyksistä. Toimikunnassa tulee kuntien
42582: sesta kantokyvystä. Tällöin on kiinnitettävä keskusjärjestöillä olla edustajansa.
42583: huomiota muun muassa kunnan jäsenten
42584: veronmaksukykyyn ja kunnan muihin talou- 4 §.
42585: dellisiin voimavaroihin, kunnallisen vero- Kantokykyluokituksessa tarvittavat tiedot
42586: rasituksen suuruuteen, kunnan erikseen sää- kokoaa ja laskutoimitukset suorittaa tilas-
42587: dettylliin ja muihin velvollisuuksiin sekä tollinen päätoimisto.
42588: kunnan asutusmuotoon, elinkeinorakenteeseen Kunnat ovat velvolliset antamaan tilastolli-
42589: ja muihin olosuhteisiin. selle päätoimistolle sekä 3 § :n 2 momentissa
42590: Tarkempia säännöksiä perusteista, joiden mainitulle toimikunnalle ja sisäasiainministe-
42591: nojalla kantokykyluokitus toimitetaan, anne- riölle kantokykyluokitusta varten tarvittavat
42592: taan asetuksella. tiedot ja selvitykset.
42593: 3 §.
42594: Kantokykyluokituksen vahvistaa sisäasiain- 5 §.
42595: ministeriön esityksestä valtioneuvosto kalen- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
42596: terivuodeksi kerrallaan ennen edellisen vuo- misesta annetaan asetuksella.
42597: den loppua.
42598: Sisäasiainministeriön avuksi asetetaan toi- 6 §.
42599: mikunta, jonka tehtävänä on valmistella eh- Kantokykyluokitus vahvistetaan ensimmäi-
42600: dotus kantokykyluokitukseksi ja antaa lau- sen kerran vuodeksi 1967.
42601:
42602:
42603: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
42604:
42605: Wiljam Sarjala. Reino Karpola. Kerttu Saalasti.
42606: Aaro Lintilä. Esu Niemelä. Katri Kaarlonen.
42607: Mikko Kaarna. Erkki Haukipuro. V. J. Sukselainen.
42608: Aulis Sileäkangas. Nestori Kaasalainen. Eino Räsänen.
42609: Toivo Antila. Sylvi Saimo. Tahvo Rönkkö.
42610: Ale Holopainen. Hannes Paaso. Matti Mattila.
42611: Veikko Savela. Pekka Vilmi. Yrjö Sinkkonen.
42612: Paavo Niinikoski. Heimo Linna. Artturi Jämsen.
42613: Pentti Pekkarinen. Leo Häppölä. Kustaa Tiitu.
42614: Eino Uusitalo. Reino Kangas. Eino Lottanen.
42615: Sylvi Halinen. Eemil Partanen. Katri-Helena Eskelinen.
42616: Mikko Volotinen. Olavi Lahtela. Eino Sääskilahti.
42617: Sulo Suorttanen. Matti Kekkonen.
42618:
42619:
42620:
42621:
42622: 124 E 529/66
42623: 986
42624:
42625: VII,17. -Lak.al. N:o 145.
42626:
42627:
42628: Aalto ym. : Ehdotus laiksi ennakkotiedon antamisesta kunnan
42629: yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä.
42630:
42631: E d u s k u n n a ll e.
42632:
42633: Hallitus antoi 1965-vuoden valtiopäivillä kiksi on, koskei ole valitettu korkeimpaan
42634: eduskunnalle esityksen N :o 155 laiksi en- hallinto-oikeuteen saakka, yhä vielä epä-
42635: nakkotiedon antamisesta kunnan yleistä selvää, saako kunta tukea yksityistä asun-
42636: toimiala111 koskevista kysymyksistä. Esitystä torakennustoimintaa. Samoin on epäselvää
42637: ei käsitelty mainituilla valtiopäivillä lop- samasta syystä, saako kunta antaa asumis-
42638: puun, joten se raukesi silloisen eduskun- tukea vähävaraisille vanhuksille muulla ta-
42639: nan toimikauden päättymisen johdosta. Kun voin kuin lakisääteisenä huoltoapuna (enti-
42640: mainitun lain säätäminen on katsottava tar- senä köyhäinhoitona). Sitä paitsi ennakko-
42641: peelliseksi eikä ole tietoa siitä, tuleeko hal- tiedon voi saada nopeammin kuin valituk-
42642: litus antamaan uuden esityksen, teemme seen päätöksen jo siitäkin syystä, ettei en-
42643: tämän lakialoitteen. Sen pohjana on mai- nakkotietomenettelyssä ole vastapuolta, jota
42644: nittu hallituksen esitys. Ainoa huomatta- pitäisi kuulla.
42645: vampi muutos· on siinä, että 3 § :ssä kielle- Ennakkotiedon antaminen ei ole lainkäyt-
42646: tään antamasta ennakkotietoa kunnan vi- töä eikä tuomioistuimen toimialaan puuttu-
42647: ranomaisen ratkaisemasta asiasta. Tämä li- mista vaan oikeudelliselta luonteeltaan hal-
42648: säys on tehty, jotta samaa kysymystä ei linnollinen ohje. Ennakkotieto estää asian
42649: tutkittaisi sekä ennakkotietomenettelyssä tutkimisen valituksen johdosta vain siinä
42650: että valitusteitse. tapauksessa, että päätetty asia on aivan
42651: Ennakkotiedon antaminen on katsottava sama, josta ennakkotieto on annettu. En-
42652: tarpeelliseksi kunnallislain 4 § :n epäselvyy- nakkotieto ei sido valitusviranomaista sen
42653: den vuoksi. Sanotun 4 § :n muuttaminen- ratkaistessa toista samanlaista asiaa.
42654: kaan ei tee ennakkotiedon saamista tar- Ennakkotiedon hakeminen on kunnan vi-
42655: peettomaksi. ranomai§en vapaan harkinnan varassa eikä
42656: Valitusjärjestelmä ei yksistään riitä sel- hakeminen estä asian ratkaisemista. Jos
42657: vyyden saamiseksi määrätyn asian kuulu- asia ratkaistaan ennen ennakkotiedon anta-
42658: misesta kunnallislain 4 § :ssä tarkoitettuun mista, on kunnallishallituksen heti ilmoitet-
42659: kunnan yleiseen toimialaan. Yleensä kun- tava siitä toimialalautakunnalle·, jotta se
42660: nan viranomaisen päätöksistä ei valiteta. jättää ennakkotiedon antamatta.
42661: Tällaisissa tapauksissa ei valitusjärjestel- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
42662: mästä ole apua selvyyden saamisen näkö- nioittavasti,
42663: kannalta katsottuna. Kysymys, jonka lain-
42664: mukaisuus on epäselvä, pysyy epäselvänä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42665: vuosia, jopa vuosikymmeniä. Niinpä esimer- van lakiehdotuksen:
42666:
42667:
42668: Laki
42669: ennakkotiedon antamisesta kunnan yleistä toimialaa koskevista kysymyksistä.
42670: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42671:
42672: 1 §.
42673: Kysymyksestä, kuuluuko asia, jota laissa seen toimialaan, voidaan antaa sitova en-
42674: ei ole erikseen säädetty kunnan hoidetta- nakkotieto siten, kuin tässä laissa sääde-
42675: vaksi, kunnallislain 4 § :n mukaan sen ylei- tään.
42676: VII,17. - Aalto ym. 987
42677:
42678: 2 §. sitä ennen on kuulutettava, niin kuin kun-
42679: Ennakkotiedon antaminen on sJ.Saasiammi- nalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
42680: nisteriön yhteydessä olevan kunnan toimiala- Milloin päätös koskee jotakuta yksityisesti
42681: lautakunnan asiana. ja tämä voi sillä perusteella päätöksestä
42682: valittaa, päätös on kunnallishallituksen toi-
42683: 3 §. mesta viipymättä annettava hänelle todis-
42684: Ennakkotietoa voi hakea valtuusto tai teellisesti tiedoksi.
42685: kunnallishallitus.
42686: Ennakkotieto voidaan antaa, milloin se 6 §.
42687: katsotaan tärkeäksi. Lautakunnan päätökseen, jolla hakemus
42688: Ratkaistusta asiasta älköön annettako en- on jätetty tutkittavaksi ottamatta tai jolla
42689: nakkotietoa. on päätetty olla antamatta ennakkotietoa,
42690: Jos asia ratkaistaan ennen kuin on pää- ei saa hakea muutosta.
42691: tetty haetun ennakkotiedon antamisesta, Lautakunnan päätöksestä, jolla on an-
42692: tulee kunnallishallituksen heti ilmoittaa nettu ennakkotieto, saa valittaa korkeim-
42693: asian ratkaisemisesta toimialalautakunnalle .. paan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa
42694: tiedoksi saamisesta. Valitusoikeus on kun-
42695: 4 §. nallishallituksella, kunnan jäsenellä ja sillä,
42696: Lautakunnassa on puheenjohtaja, vara- joka katsoo yksityistä oikeuttaan loukatun.
42697: puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä, jotka Myös valtuusto saa hakea muutosta pää-
42698: samoin kuin heidän varamiehensä valtio- tökseen, joka on annettu sen hakemuksesta,
42699: neuvosto määrää neljäksi vuodeksi kerral- ja sellaiseen kunna.llishallituksen hakemuk-
42700: laan. Jäsenistä yksi on määrättävä sisä- sesta annettuun päätökseen, jonka mukaan
42701: asiainministeriön viran haitijoista ja vähin- valtuuston päättämän asian hoitaminen ei
42702: tään kolme kuntien keskusjärjestöjen eh- kuulu kunnan yleiseen toimialaan.
42703: dottamista henkilöistä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa asia on
42704: Lautakunnan jäsenten tulee olla kunnai- käsiteltävä kiireellisenä.
42705: Hsoikeuteen taikka kunnallishallintoon tai 7 §.
42706: -talouteen perehtyneitä. Puheenjohtajan, va- Ennakkotietoa, jota koskeva päätös on
42707: rapuheenjohtajan ja vähintään kahden saanut lainvoiman, on sitovana noudatet-
42708: muun jäsenen on oltava tuomarinviran hoi- tava asiassa, jota varten se on annettu.
42709: tamiseen oikeuttavan tutkinnon suoritta-
42710: neita. Puheenjohtajalta vaaditaan lisäksi 8 §.
42711: kokemusta tuomarintehtävissä. Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
42712: töönpanosta annetaan asetuksella.
42713: 5 §.
42714: Lautakunnan päätös, jolla on annettu en- 9 §.
42715: nakkotieto, on heti kun se on toimitettu Tämä laki tulee voimaan päivänä
42716: kunnallishallitnkselle, tämän toimesta saa- kuuta 196 . Sitä ennen voidaan ryhtyä
42717: tettava kunnan jäsenten tiedoksi pitämällä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen-
42718: päätös kunnassa yleisesti nähtävänä, mistä piteisiin.
42719:
42720:
42721: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
42722:
42723: Lyyli Aalto. Akseli Roden. IDjas Mäkelä.
42724: V. 0. Mäkinen. Bror Lillqvist. Sakari Knuuttila..
42725: Kaarlo af Heurlin. U. H. Voutilainen. Esko Niskanen.
42726: 988
42727:
42728: VII,18. - Lak.al. N: o 146.
42729:
42730:
42731:
42732:
42733: Käkelä ym.: Ehdotus laiksi kunnallisten viranhaltijain ja
42734: työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
42735:
42736:
42737: E d u s k u n n a 11 e.
42738:
42739: KunnaHisten viranhaltijain ja työnteki- siin myönnetään valtionapua samoin perus-
42740: jäin eläkelain (202/64) 1 § :n 4 momentissa tein kuin muillekin kunnallisille sairaaloille
42741: säädetään, että lakia sovelletaan sellaisen ja sairaaloiden toiminta vastaa käytännössä
42742: yhdistyksen työntekijään, jossa on jäsenenä täysin muutoinkin kunnallisten sairaaloiden
42743: yksinomaan kuntia, kuntainliittoja ja nii- toimintaa. Näin ollen ei ole olemassa perus-
42744: den muodostamia yhdistyksiä ja joka elä- teita siihen, että sanotut sairaalat jäävät
42745: kelaitoksen ohjesäännössä määrättävällä ta- kunnallisen eläkejärjestelmän ulkopuolelle
42746: valla on liittynyt eläkelaitoksen jäsenyhtei- vain sen vuoksi, että yksityiset teollisuus-
42747: söksi. Tästä säännöksestä johtuen on kun- ja liikelaitokset tukevat niiden toimintaa
42748: nallisen eläkejärjestelmän ulkopuolelle jää- suorittamalla osan sairaaloiden kustannuk-
42749: nyt kaksi aluesairaalaa, joita ylläpitää sai- sista. Nykyinen tilanne on aiheuttanut epä-
42750: raalayhdistys sekä yksi keskusparantola, varmuutta sairaaloiden henkilökunnan kes-
42751: joka on organisoitu osakeyhtiön muotoon. kuudessa ja osittain myös vaikeuttanut hen-
42752: Nämä järjestelyt ovat olleet välttämättö- kilökunnan saantia näihin sairaaloihin.
42753: miä sen vuoksi, että sanottujen yhteisöjen Työntekijöiden eläkelain soveltamisesta ai-
42754: Jasenma on enemmistönä olevien kuntien heutuvat menot ovat myös melkoisesti li-
42755: lisäksi myös yksityisiä teollisuus- ja liike- sänneet puheena olevien sairaaloiden kus-
42756: laitoksia. tannuksia, mistä puolestaan on aiheutunut
42757: Sairaalalain (492/56) 2 § :ssä säädetään, taloudellista lisärasitusta niin hyvin val-
42758: että sellaisesta sairaalasta, jossa kuntien tiolle kuin asianomaisille kunnillekin.
42759: ohella on osakkaana yksityinen laitos tai Kun kysymyksessä olevat aluesairaalat
42760: yhtymä, on, mikäli kunnat yhteisesti omis- sekä tuberkuloosiparantola muodostavat
42761: tavat vähintään puolet sairaalasta, sovel- merkittävän osan maamme aluesairaala- ja
42762: tuvin kohdin voimassa, mitä sairaalalaissa keskusparantolaverkostossa, olisi välttämä-
42763: on säädetty alue- tai kunnan paikallissai- töntä, että ne voitaisiin myös eläkejärjes-
42764: raalasta. Asiallisesti samansisältöinen sään- telmän osalta rinnastaa kunnallisiin sairaa-
42765: nös sisältyy myös vuoden 1967 alussa voi- loihin.
42766: maan tulevan kunnallisista yleissairaaloista Edellä esitetyin perustein ehdotamme
42767: annetun lain 4 § :n 3 momenttiin. Vastaava kunnioittavasti,
42768: säännös on tuberkuloosilain 5 § :n 3 momen-
42769: tissa. Näiden säännösten perusteella mainit- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42770: tujen sairaaloiden ja parantolan kustannuk- van lakiehdotuksen:
42771: VII,18. ~ Käkelä ym. 989
42772:
42773:
42774:
42775: Laki
42776: kunnallisten viranhaltijain ja. työntekijäin eläkelain muuttamisesta..
42777: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetun
42778: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (202/64) 1 § :ään uusi 5 momentti
42779: ja siirretään aikaisempi 5 momentti 6 mom entiksi seuraavasti:
42780: 1 §.
42781: Eläkelaitoksen jäsenyhteisönä voi olla Tämä laki ei koske viranhaltijaa eikä
42782: myös sairaalaa ylläpitävä osakeyhtiö tai työntekijää, jonka virka- tai työsuhteeseen
42783: yhdistys, jossa kuntien tai kunnan osuus perustuvasta eläketurvasta on säädetty
42784: on vähintään puolet. Tätä lakia sovelletaan erikseen.
42785: myös tällaisen yhteisön työntekijään.
42786:
42787:
42788: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
42789:
42790: Valto Käkelä. Juha Rihtniemi.
42791: Heikki Bykkäälä. Leo Häppölä.
42792: 990
42793:
42794: VII,19. - Lak.al. N: o 147.
42795:
42796:
42797:
42798:
42799: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttami-
42800: sesta.
42801:
42802:
42803: E d u s k u n n a 11 e.
42804:
42805: Aikansa eläneen ja ristiriitoja herättävän manttaalikuntalaitosta jo täysin tarpeetto-
42806: manttaalikuntalaitoksen lakkauttaminen on mana. Manttaalikunnat eivät tarjoa pienintä-
42807: ollut vireillä vuosikymmeniä. Vuoden 1960 kään apua pienviljelijöille, mutta pakollisilla
42808: valtiopäivillä hyväksyttiin laki manttaali- manttaalimaksuilla rasittavat vähävaraista
42809: kuntalaitoksen lakkauttamisesta, mutta edus- pienviljelijäväestöä.
42810: kunnan silloinen vähemmistö äänesti lain le- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
42811: päämään yli vaalien. Vuoden 1962 vaalien
42812: jälkeisillä valtiopäivillä eduskunta hylkäsi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42813: po. lakkautuslain, vaikka asiantuntijat, har- van lakiehdotuksen:
42814: vaa poikkeusta lukuunottamatta, pitivätkin
42815:
42816:
42817:
42818: Laki
42819: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
42820: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42821:
42822: 1 §. ryhtyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat
42823: Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnal- tarpeen manttaalikunnan toiminnan lopetta-
42824: lishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 an- miseksi. Tällöin selvitysmiehillä on oikeus
42825: nettuun asetukseen (21/98) sisältyvät sään- muuttaa manttaalikunnan omaisuutta ra-
42826: nökset manttaaliin pannusta maasta ja lai- haksi, sikäli kuin se selvitystä varten on tar-
42827: toksista sekä niiden omistajain ja haltijain peellista. Kiinteätä omaisuutta älköön kui-
42828: kuntakokouksesta, joista tässä laissa käyte- tenkaan luovutettako ilman kuntakokouksen
42829: tään nimitystä manttaalikunta. erityistä lupaa muutoin kuin myymällä se
42830: julkisessa huutokaupassa.
42831: 2 §. Tämän lain voimaan tultua saadaan mant-
42832: Manttaalikunnan pesä on selvitettävä vii- taalikunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä
42833: den vuoden kuluessa tämän lain voimaan määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys
42834: tulosta. sitä vaatii.
42835: Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuu-
42836: den kuukauden kuluessa tämän lain voimaan 4 §.
42837: tulosta valittava selvityksen toimeenpanoa Manttaalikunnan tuntemattamille velkojille
42838: varten yksi tai useampia selvitysmiehiä, joi- on hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen,
42839: den vaalista on ilmoitettava lääninhallituk- kun vuosihaasteessa määrättynä paikalle-
42840: selle. Jollei selvitysmiehiä määräajassa ole tulopäivänä ilmoittautuneet tai ennen ilmoit-
42841: valittu, määrää heidät lääninhallitus. tautumisajan päättymistä tiedossa olleet vel-
42842: kojat ovat saaneet täyden suorituksen sekä
42843: 3 §. tarpeelliset varat on pantu erilleen riitaista,
42844: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa mant- erääntymätöntä tai muuta sellaista saamista
42845: taalikunnan asioita selvityksen aikana sekä varten, jonka maksamista ei voida välittö-
42846: VII,19. - Haapasalo ym. 991
42847:
42848: mästi toimittaa, manttaalikunnalle jää omai- ninhallitukselle. Senkin jälkeen, kun sel-
42849: suutta, varat on käytettävä kuntakokouksen vitys on saatettu loppuun, selvitysmiesten
42850: päättämällä tavalla johonkin maataloutta asiana on tarvittaessa käyttää manttaalikun-
42851: edistävään tarkoitukseen. nan puhevaltaa.
42852: Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä 6 §.
42853: järjestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta Selvityksen aikana kuntakokoukseen edel-
42854: 1869 annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68) leen sovelletaan 1 §: ssä mainitun asetuksen
42855: on säädetty. Milloin manttaalikunnan omai- säännöksiä kuitenkin niin, että kuntakokouk-
42856: suus ei riitä sen velan maksamiseen, kanta- seen saavat ottaa osaa ainoastaan ne mant-
42857: koon manttaalikunta selvitysaikana mant- taaliin pannun maan ja laitosten omistajat
42858: taalimaksua niin, että velka voidaan suorit- ja haltijat, jotka lain voimaan tullessa ovat
42859: taa. kuntakokouksessa äänioikeutettuja.
42860: 5 §.
42861: 8elvitysmiesten on kultakin kalenterivuo- 7 §.
42862: delta kahden kuukauden kuluessa sen päät- Tehtävä, jdka muualla laissa on asetettu
42863: tymisestä annettava kuntakokoukselle tili manttaaliin pannun maan ja laitosten omis-
42864: sekä selostus niistä toimista, joihin he ovat tajien ja haltijain kuntakoko~selle, siirtyy
42865: ryhtyneet manttaalikunnan toiminnan lopet- tämän lain voimaan tullessa kunnalle.
42866: tamiseksi.
42867: Selvityksen tultua suoritetuksi selvitys- 8 §.
42868: miesten on viivytyksettä annettava kunta- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
42869: kokoukselle lopputilitys. Selvityksen lop- misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase-
42870: puunsaattamisesta on tehtävä ilmoitus lää- tuksella.
42871:
42872:
42873: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
42874:
42875: K. F. Haapasalo. U. H. Voutilainen. Voitto Hellsten.
42876: Artturi Koskinen. Arvo Ahonen. Antti A. Halme.
42877: Reino Breilin. Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
42878: Heikki Hykkäälä. Dmo Paananen. Sakari Knuuttila.
42879: Eino Raunio. Uljas M'åkelä. Valdemar Sandelin.
42880: Veikko Kokkola. Antero Väyrynen. Antti 0. Pennanen.
42881: V. 0. M'åkinen.
42882: 992
42883:
42884: VII,20.- Lak.al. N: o 148.
42885:
42886:
42887:
42888:
42889: Laiho ym. : Ehdotus laiksi manttaalikunnan lakkauttamisesta.
42890:
42891:
42892: E d u s k u n n a H e.
42893:
42894: Mantta:alikuntalaitoksen tarpeettomuus on vanhentunut. Vuoden 1965 valtiopä;ivillä hy-
42895: perustellusti tuUut selvitetyksi niissä toivo- väksyttiin laki manttaali:kunnista, mutta
42896: mus- ja [akaloitteissa, joita viimeisten vuosi- eduskunnan silloinen vähemmistö äänesti lain
42897: kymmc.nien kuluessa on eduskunnalle tehty, lepäämään yLi vaahen. Laki- ja talousvalio-
42898: samoinkuin eduskunnassa käydyissä 'kieskuste- kunnan mietintöön liitetyssä vas.em:måston yh-
42899: luissakin. Niissä on (J<Soitettu, ettei manttaali- teisessä vasrtalauseoosa sanotaan: ''Vaikka la-
42900: kunnalla ole ,enää mitään muuta tehtävää ki:ehdotus sisältääkin huomattavia uudistuk-
42901: kuin omaamansa v•erotusoikeutta hyväkseen srra nykyiseen manttaalikuntalaitosta koske-
42902: käyttäen koota varoja ja jakaa ne. Vanhaa, vaan lainsäädäntöön verrattuna, jää edelleen
42903: epäikamanvaltaista manttaalikuntalitoksen kyseenalaiseksi laåtoksen tarpeel1isuus. Mikäli
42904: päätäntävaltaa hyväkseen käyttäen suurten manttaalikuntia ei lainsäädännöllä tarpeetto-
42905: tilojen omistajilla on mahdollisuus saneHa mina Jakka.uteta, tulisi ne tehdä vapaaehtoi-
42906: kanrreitujen verojen jako. Käytäntö todistaa, siksi."
42907: että kootut vamt on yleensä lahjoitettu Maa- Käytännössä on todettu, että mantta.alikun-
42908: taloustuottajain Keskusliitolle tai sen a.laisille nilla ei 'enää ole mitään kunnan toimintapii-
42909: järj,estöille tai porvarillisten seuratalojen toi- riin verr3Jttavia tehtäviä. Manttaalikuntalai-
42910: minnan tukemiseen ja nillden velkojen mak- toksen ylläpitämiseen nykyoloissa ,ei ole ai-
42911: samisiin. hetta. Se tehtävä, joka manttaa.Hkunnilla on
42912: VailMa manttaalikuntalaitoksen säilyttä- maatalousväestön yhteisten asiain hoitajana,
42913: mistä ,puoltavien porvarillistenkin piirien ta- voidaan hoitaa vapaaehtoisten yhtymien pii-
42914: holla ollaan pakotettuja myöntämään tämän rissä. Koska manttaalikuntalaitoksella ei ole
42915: laitoksen aikansa eläneisyys, puolletaan sen mitään muuta merkitystä kuin muutenkin
42916: olemassaolemista kuitenkin sillä verukkeella, raskaan vemrtuksen alaisena olevan pienvilje-
42917: että sillä olisi merkitystä maatalousväestön lijäväestön rlistäminen, on tällajsen laitoksen
42918: yhteisten asiain hoitamisessa. Tällaiset väit- lakkauttaminen välttämätöntä.
42919: tämät kumoutuvat kuitenkin sillä, että Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
42920: manttaaJikuntien järjestysmuoto, jota koske-
42921: vat säännökset edelleen sisältyvät maalais- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42922: kuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä kesä- van lakiehdotuksen:
42923: kuuta 1898 annettuun asetukseen (21/98) on
42924:
42925:
42926:
42927: Laki
42928: manttaalikunnan lakkauttamisesta.
42929: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42930:
42931: 1 §. nökset manttaaliin pannusta maasta ja lai-
42932: Tämä laki kumoaa maalaislmntain kunn3Jl- toksista sekä niiden omistajain ja haltijain
42933: lishallinnosta 15 päivänä ke.sä:kuuta 1898 an- kunta.kokouksesrta., joista tässä laissa käyte-
42934: nettuun asetukseen (21/98) sisältyvät sään- tään nimitystä manttaalikunta..
42935: VII,20. - Laiho ym. 993
42936:
42937: 2 §. Manttaalikunnan vclat suoritetaan siinä
42938: Manttaalikunnan pesä on selvitettävä vii- järjestyksessä klllin 9 päivänä marraskuuta
42939: den vuoden kuluessa tämän lain voimaan tu- 1868 annetussa ,etuoikeusasetuksessa (32/68)
42940: losta. on säädetty. Milloin manttaalikunn.an omai-
42941: Manttaalikunnam. kuntakokouksen on kuu- suus ei riitä sen velan maksamiseen, kanta-
42942: den kuukauden kuluessa tämän lain voimaan koon manttaalikunta selvitysaikana mantt.aa-
42943: tulosta valittava selvityksen toimeenpanoa limaksua niin, että V€'lka voidaan suorittaa.
42944: varten yksi tai useampia selvitysmiehiä, joi-
42945: den vaalista on ilmoitettava lääninhallituk- 5 §.
42946: selle. Jollei selvitysmiehiä määräajassa ole Selvitysmiesten on kultalcin kalenterivuo-
42947: valittu, määrää heidät läänånhallitus. delta kahden kuukauden kuluesa sen päätty-
42948: misestä .annettava kuntakokoukselle tili sekä
42949: 3 §. selostus niistä toimista, johin he ovat ryhty-
42950: Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa mant- neet manttaalikunn.an toiminnan lopettami-
42951: taalikunnan asioita selvityksen .aikana sekä seksi.
42952: ryhtyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat Selvityksen tultua suoritetuksi selvitys.
42953: tarpeen manttaalikunnan toiminnan lopetta- miesten on viivytyk:sittä annettava kunta-
42954: miseksi. Tällöin selvitysmiehillä on oikeus kokoukselle lopputilitys. Selvityksen loppuun-
42955: muuttaa manttaalikunnan omaisuutta ra- saattamisesta on tehtävä ilmoitus lääninhalli-
42956: haksi, sikäli kuin se selvitystä varten on tar- tukselle. Senkin jälkeen, kun selvitys on saa-
42957: peen. Kiinteätä omaisuutta älköön kuitenkaan tet!tu loppuun, selvitysmiesten asiana on tar-
42958: luovutettako ilman kuntakokouksen erityistä vittaessa käyttää manttaalikunnan puheval-
42959: lupaa muutoin kuin myymällä se julkisessa taa.
42960: huutokaupassa. 6 §.
42961: Tämän lain voimaan tultua saadaan mant- Selvityksen adk.ana kuntakokoukse&cm edel-
42962: taalikunnan toimintaa jatka:a ainoastaan siinä leen sovelletaan 1 § :ssä mainitun asetuksen
42963: määrin kuin ,tarkoituksenmukainen selvitys säännöksiä kuitenkin niin, että kuntakokouk-
42964: sitä vaatM. seen saavat ottaa osaa ainoastaan ne mant-
42965: 4 §. taaliin pannun maan ja laitosten omistajat ja
42966: Manttaalikunnan tuntemattomille velkojille haltijat, jotka lain voimaan tull~ma ovat
42967: on hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen, kuntakokouksessa äänioikeutettuja.
42968: kun vuosihaaste~ma määrättynä paikalletulo-
42969: päivänä ilmoittautuneet tai ennen ilmoittau- 7 §.
42970: tumisajan päättymistä tiedossa olleet velkojat Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
42971: .ovat saaneet täyden suorituksen sekä tarpeel- manttaaliin pannun maan ja laitosten omis-
42972: Liset varat on pantu erilleen riitaista, erään- tajioo ja haltijain kuntakokoukselle, s:id.rtyy
42973: tymätöntä tai muuta sellaista saamista var- tämän lain voimaan tull~ma kunnalle.
42974: ten, jonka maksamista ei voida välittömästi
42975: toimittaa, manttaalikunnalle jää omaisuutta, 8 §.
42976: varat on käytettävä kuntakokouksen päättä- Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
42977: mällä tavalla johonkin maataloutta edistä- misesta ja täytäntöönpanosta annetaan ase-
42978: vään tarkoitukseen. tuksella.
42979:
42980:
42981: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
42982:
42983: Aimo Laiho. Martti Linna.
42984: Aleksi Kiviaho. Lyyli Koskinen.
42985: V. J. Rytkönen. Toivo Friman.
42986: Siiri Lehmonen. Kaino Haapanen.
42987:
42988:
42989:
42990:
42991: 125 E 529/66
42992: 994
42993:
42994: VII,21.- Lak.al. N:o 149.
42995:
42996:
42997:
42998:
42999: V. A. Virtanen ym.. Ehdotus laiksi arpajaislain muuttami-
43000: sesta.
43001:
43002:
43003: E d u s kun n a H e.
43004:
43005: Eduskunta hyväksyi 1 paiVana syyskuuta yleisön käytettävänä koskevat yleiset saan-
43006: 1965 arpajaislain (491/65), joka tuH voi- nökset. Viimeksi mainittujen säännösten mu-
43007: maan kuluvan vuoden alusta. Lakiin otettiin kaan lupa jo mainittujen automaattien ja
43008: muun muassa säännös, jonka mukaan ns. laitteiden asettamiseen maksua vastaan ylei-
43009: pikkuarpajaiset eräin edellytyksin saadaan sön käytettäväksi voidaan antaa automaatti-
43010: järjestää ilman erityistä lupaa. Lakia sää- toimintaa varten perustetulle julkisoikeudel-
43011: dettäessä tarkoitettiin nais- ja nuorisojärjes- liselle yhdistykselle varojen hankkimiseksi
43012: töjen sekä kotiseutu- ja urheiluseurojen ja [aissa lueteltuihin tarkoituksiin. Laista puut-
43013: erilaisten hyväntekeväisyysyhdistysten toi- tuu kuitenkin varojen jakoa koskevat sään-
43014: meenpanemissa juhlissa järjestettyjä tavan- nökset, mitkä on annettu asetuksella. Ottaen
43015: omaisia, vähätuottoisia ja luonteeltaan tila- huomioon puheena olevista varoista jaetta-
43016: päisiä arpajaisia, kuten lakiehdotuksen pe- vien avustusten merkityksen maamme vapaa-
43017: rusteluissa mainitaan. Lain sanamuoto sallii ehtoista sosiaalista toimintaa harjoittaville
43018: kuitenkin eräiden tavara-arpajaisiksi katsot- kansalaisjärjestöille sekä kertyvien varojen
43019: tavien pelien, kuten esimerkiksi Englannissa määrän, on avustusten jakoa koskevia sään-
43020: ja Ruotsissa runsaasti harrastettavan bingo- nöksiä pidettävä varsin olennaisina koko
43021: pelin järjestämisen varojen keräyksen kan- raha-automaattitoiminnalle ja ne olisi sen
43022: nailta varsin laajoissakin mittasuhteissa ilman vuoksi otettava arapajaislakiin.
43023: viranomaisen lupaa tai edes viranomaiselle Voimassa olevan, maaliskuun 2 päivänä 1962
43024: tehtävää ilmoitusta. Kun mainittu bingo- annetun raha-automaattiasetuksen 27 § :n
43025: peli, jota ei arpajaislakia säädettäessä ole mukaan raha-automaattiyhdistyksen tuotto
43026: voitu ottaa huomioon, aivan ilmeisesti on lä~ jaetaan vuosittain avustuksina oikeuskelpoi-
43027: hiaikoina leviämässä myös Suomeen, olisi sille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille,
43028: tehtävä mahdolliseksi antaa bingo- ja muita jotka toimivat asetuksessa (ja arpajaislaissa)
43029: sen kaltaisia, tavanomaisista arpajaisista mainituilla toimialoilla. Jo kuudentoista vuo-
43030: poikkeavia pelejä koskevia järjestys- ym. tar- den ajan noudatetun käytännön mukaan val-
43031: peelliseksi katsottavia määräyksiä asetuksella tioneuvosto on toimittanut avustusten jaon
43032: sihloinkin, kun tällaisia pelejä järjestetään kerran vuodessa, mitä asetuksen sanamuo-
43033: arpajaislain 2 § :n 2 momentissa tarkoite- donkin on katsottu edellyttävän. Viime vuo-
43034: tuissa olosuhteissa. Arpajaislakiin tehtävä den aikana kuitenkin on poikettu tästä peri-
43035: edellä tarkoitettu täsmennys aiheuttaisi vas- aatteesta myönnettäessä kahdessa tapauksessa
43036: taavan muutoksen voimassa olevaan arpajais- avustusta varsinaisen avustusten jaon sano-
43037: asetukseen tai sisäasiainministeriössä parhail- tulta vuodelta tultua jo toimitetuksi. Maini-
43038: laan valmisteltavana olevaan tavara-arpajais- tun 27 §: n mukaan valtioneuvosto voi har-
43039: asetukseen, johon myös puheena olevia peli- kintansa mukaan jättää jonakin vuonna
43040: toimintoja koskevat yksityiskohtaiset sään- 20 % yhdistyksen edellisen vuoden tuotosta
43041: nökset olisivat sopivimmin otettavissa. jakamatta ja näin jakamatta jätetyt varat
43042: Arpajaislaki sisältää raha- ja tavara-arpa- on jaettava avustuksina lähinnä seuraavien
43043: jaisia sekä vedonlyöntiä urheilu- ja hevos~ viiden vuoden kuluessa. Tällaisia edellisinä
43044: kilpailuissa koskevien yleisten säännösten vuosina jakamatta jätettyjä varoja on osoi-
43045: ohella myös eräiden peliautomaattien ja mui- tettu käytettäväksi mainituissa kahdessa
43046: den pelilaitteiden pitämistä maksua vastaan "ylimääräisessä" avustustenjaossa.
43047: vn,21.- V. A. Virtanen ym. 995
43048:
43049: Kun edellä selostetut raha-automaattiase- arpajaislaissa nimenomaan määrättävä yhdis-
43050: tuksen avustusten jakoa koskevat säännökset tyksen puhdas tuotto kokonaisuudessaan ker-
43051: ovat aiheuttaneet jakamisen ajankohdan ran vuodessa jaettavaksi avustuksina laissa
43052: osalta erilaisia tulkintoja eikä pelkästään mainittuihin tarkoituksiin.
43053: valtioneuvoston ha11kintaan perustuvan oi- Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
43054: keuden jättää osa yhdistyksen tuotosta jona- dotamme,
43055: kin vuonna jakamatta voida katsoa olevan
43056: sopusoinnussa arpajaislaissa mainittujen näi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43057: den varojen käyttötarkoitusten kanssa, olisi van lakiehdotuksen:
43058:
43059:
43060: Laki ·
43061: arpajaislain muuttamisesta.
43062: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä syyskuuta 1965 annettuun arpa-
43063: jaislain (491/65) 2 § : ään uusi 3 momentti ja muutetaan lain 3 § : n 4 momentti seuraa-
43064: vasti:
43065: 2 §. joittamaan perustetulle julkisoikeudelliselle
43066: yhdistykselle varojen hankkimiseksi yleisen
43067: E.dellä 2 momentissa mainituin edellytyk- kansanterveyden edistämiseen, lastensuojelun
43068: sin tavanomaisista arpajaisista poikkeavin tukemiseen, aistiviallisten huoltamiseen, van-
43069: tavoin järjestettävästä muusta sellaisesta .toi- husten huollon tukemiseen, invalidihuollon
43070: minnasta, jossa siihen osallistuvalle luvataan tukemiseen, nuorisokasvatuksen kehittämi-
43071: arpomisella tai muulla sattumaan perustu- seen, valmistautumiseen ihmishenkien suoje-
43072: valla toimituksella määrättävä voitto, voi- lemiseen ja pelastamiseen suuronnettomuuk-
43073: daan kuitenkin määrätä asetuksella. sissa ja kaikille avoimien lomanviettopaikko-
43074: jen hankkimiseen tai ylläpitämiseen taikka
43075: 3 §. tähän verrattavaan lomanviettomahdollisuuk-
43076: sien edistämiseen. Yhdistyksen puhdas tuotto
43077: Peliautomaattien ja muiden 1 § : n 2 mo- on kokonaisuudessaan kerran vuodessa jaet-
43078: mentissa tarkoitettujen pelilaitteiden pitämi- tava avustuksina oikeuskelpoisille yleishyö-
43079: seen maksua vastaan yleisön käytettävänä dyllisille yhteisöille ja säätiöille.
43080: voidaan antaa lupa automaattitoimintaa har-
43081:
43082:
43083: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
43084:
43085: Viljo Virtanen. Magnus Kull. Dmari Linna.
43086: Lyyli Aalto. V. J. Rytkönen. A-V. Perheentupa.
43087: Uljas Mäkelä. V. 0. M'åkinen. Irma Rosnell.
43088: U. H. Voutilainen. Taisto Sinisalo. Sulo Suorttanen.
43089: Voitto Hellsten. Väinö VilP.oniemi. Reino Kangas.
43090: Margit Eskman. Valdemar Sandelin. Toivo Friman.
43091: Esko Niskanen. T. Saloranta.
43092: 996
43093:
43094: VU,22.- La.k.al. N: o 150.
43095:
43096:
43097:
43098:
43099: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi evankeZisZuterilaisten seurakun-
43100: tien virkataloista ja rakastoista annetun lain muuttami-
43101: sesta.
43102:
43103:
43104:
43105: E d u s kun n a 11 e.
43106:
43107: Vuoden 1919 hallitusmuodossa julistettua taa yhteisöjä niiden kunnallisveron alaisista
43108: uskonnonvapauden periaatetta ei ole toteu- tuloista.
43109: tettu yhteiskunnallisessa elämässä siinä laa- Siten ovat velvollisia suorittamaan kirkolle
43110: juudessa kuin hallitusmuodossa vahvistettu veroa osakeyhtiöt, avoimet kommandiitti- ja
43111: periaate edellyttää. Syynä tähän ovat monet laivanisännistöyhtiöt, osuuskunnat tai muut
43112: uskonnonvapauden tiellä olevat yhteiskun- yhtymät sekä kaikki yhdistykset. Kirkko ve-
43113: nalliset esteet, joita ei ole vieläkään lainsää- rottaa siten mm. asunto-osakeyhtiöitä, vaikka
43114: dännöllä kumottu. niiden osakkeenomistajat ovat kaikki kirkosta
43115: Valtionkirkon etuoikeutettu asema yhteis- eronneita, ja pienimpiäkin elinkeinon tai
43116: kunnassa on pahimpana esteenä uskonnonva- ammatin harjoittamiseksi perustettuja vero-
43117: pauden toteutumiselle. Siihen nojautuen tusoikeudellisia yhtymiä, joissa esim. kaksi
43118: kirkko ulottaa kahlitsevan vaikutuksensa kirkosta eronnutta harjoittaa elinkeinoa tai
43119: koko kulttuurielämäämme ja estää nykyai- ammattia yhteistoiminnassa yhteiseen las-
43120: kaisen kasvatus- ja opetustoiminnan sekä tie- kuun, samoin kirkko verottaa yhdistyksiä kat-
43121: teellisen tutkimustyön kehittymistä. Yhä ki- somatta siihen, kuuluvatko niiden jäsenet
43122: ristyvässä kansainvälisessä kilpailussa kult- kirkkoon vai ei, sekä hyvin laajasti talous- ja
43123: tuuritasosta tämä koituu maallemme vaka- liike-elämää, koska se on rakentanut suurim-
43124: vaksi vaaraksi ja loukkaa uskonnonvapautta. maksi osaksi yhteisöjen pohjalle.
43125: Kirkon jo säätyajoilta peräisin olevien talou- T,alous- ja liike-elämään kohdistuva kirkon
43126: dellisten etuoikeuksien vuoksi käytetään verotus siirtyy kohonneina kustannuksina
43127: maassamme vuosittain moninkertaisesti suu- kuluttajien maksettavaksi. Siten myös tätä
43128: rempi summa yhteiskunnan varoja aikansa tietä pakotetaan kirkosta eronneetkin välilli-
43129: eläneiden käsitysten levittämiseen kuin tie- sesti maksamaan kirkolle veroa. Yhden kat-
43130: teelliseen tutkimustyöhön, vaikka epäusko somustavan tukeminen tällaisella pakkovero-
43131: näiden käsitysten todenperäisyyteen on levin- tuksella on kaikkea muuta kuin vapautta
43132: nyt jo kirkon omien muurienkin sisäpuolelle. omantunnon kysymyksissä.
43133: Kirkon taloudelliset etuoikeudet pakotta-
43134: vat vielä monessa muodossa kirkosta eron- Eduskunnan on jo korkea aika ryhtyä
43135: neenkin osallistumaan kirkon ylläpitoon ja· toteuttamaan uskonnonvapautta käytännölli-
43136: sen toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. sessä yhteiskunnallisessa elämässä, kun maas-
43137: Niinpä esim. uskonnon opetuksesta ja uskon- samme on ollut sen niminen lakikin voimassa
43138: nonopettajien koulutuksesta johtuviin menoi- jo yli 40 vuotta. Tätä asiaa edistäisi osaltaan
43139: hin joutuvat osallistumaan kaikki veronmak- se, että kirkon oikeus verottaa yhteisöjä ku-
43140: sajat, myös kirkosta eronneet. Vaikka kirk- motaan.
43141: koon kuulumaton onkin vapautettu henkilö- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43142: kohtaisesta kirkonverosta, joutuu hän kuiten-
43143: kin maksamaan kirkolle välillisesti myös ve- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43144: roa sen kautta, että kirkolla on oikeus verot- van lakiehdotuksen:
43145: VII,22. - Sinisalo ym. 997
43146:
43147:
43148: Laki
43149: eva.nk:eHsluterila.isten seurakuntien virkataloista ja. ra.ha.stoista. annetun
43150: Ia.in muuttamisesta..
43151: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan evankelisluterilaisten seurakuntien vir-
43152: kataloista ja rahastoista 25 päivänä helmikuuta 1966 annetun lain (106/66) 13 § näin
43153: kuUJluvaksi:
43154: 13 §.
43155: Varojen hankkimiseksi seurakunnan talous- maksettavaksi on pantu kunnallisveroa, ei
43156: arvioon otettujen menojen suorittamiseksi on, kuitenkaan henkilö, joka ei ole evankelislute-
43157: jollei seurakunnan varsinaiset tulot ja käy- rilaisen seurakunnan jäsen, ei muu uskon-
43158: tettävissä olevat pääomat riitä, määrättävä nollinen yhdyskunta ja sen seurakunta eikä
43159: kannettavaksi kirkollisvero, jonka suoritta- osakeyhtiö, avoin-, kommandiitti- tai laivan-
43160: miseen ottavat osaa kunnallisverotuksessa isännistöyhtiö, osuuskunta, säätiö tai muu
43161: taksoitettujen tulojen mukaan kaikki, joiden yhtymä tai yhdistys.
43162:
43163:
43164: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
43165:
43166: Taisto Sinisalo. Eino Tainio.
43167: Rainer Virtanen. Aarne Pulkkinen.
43168: Olavi J. Laine.
43169: 998
43170:
43171: VII,23.-La.g.mot. N:o 151.
43172:
43173:
43174: KuU m.fl.: Förslag till lag angående ändring at' lagen om
43175: socialkjälp.
43176:
43177: Ti11 Riksdagen.
43178:
43179: Inom vår sooialvård har vi problem, som som i sin helhet betalar kostnaderna för so-
43180: kräver snabba Mgärder av statsmakten. Ett cialhjälp utgiven åt en zigenare. För mindre
43181: av dessa problem är zigenarbefolkningens an· kommuner ter detta sig som stora utgifter,
43182: passning i samhället. Hela problem.komplexet då det framgått att zigenarna i a.llmänhet
43183: är vis9erlligen av den art, att det kräver oftare är i behov av socialhjälv än andra in-
43184: åtgärder på lång sikt som bör vara baserade vånare.
43185: på en noggrann utredning. Dook synes det Kommunernas farhågor för ökade soeiala
43186: vara av nöden att med de1lösningar råda kostnader, vilka de ej kan få ersatta av an-
43187: omedelbar bot på vissa missförhållanden å nan kommun då zigenarnas mantalsskriv-
43188: zigenarnas ställning inom socialvården. Illingsort ofta är oklar, har lett till att vård-
43189: I vårt ~and har vi ca 4 500 zigenare. Detta Jösningarna ofta gjorts på mycket kort sikt.
43190: är enligt nordiska mått en synnerligen hög Detta betyder att zigenarna ställts utanför
43191: siffra, då t.ex. Sverige endast har ca 1000 den moderna soeialvårdens allt större möj-
43192: zigenare. Medan man i Sve:cige vidtagit en ligheter till effektiv vård.
43193: del åtgärder på längrre sikt, har problemet Emedan li>sandet av zigenarnas anpassning
43194: hos ~ tillsvidare inte rönt vederbörlig upp- i vårt samhälle måste anses såsom en statlig
43195: märksamhet från statsmaktens sida. uppgift oeh då täckandet av deras social-
43196: I samband med att tidningspressen för ea hjälpskostnader kan 8l1Bes säsom ett steg mot
43197: ett år refererart; ett upprör.ande fall, då en denna lösning, synes det vara riktigt wtt
43198: liten flieka inte bereddes normal samhälJs.. dessa kostnader helt e11lägges ·av staten.
43199: vård av n.ågra lrommuner, framgick det även Med stöd av det ovanstående föreslås,
43200: att kommunernas farhågor i det närmaste
43201: var av ekonomisk art. Enligt gällande lag att Riksdagen måtte godkänna föZ..
43202: om socialhjälp blir kommunen vanJ.rigtvds den jande lagförslag:
43203:
43204: Lag
43205: angående ändring av lagen om socialhjälp.
43206: I enlighet med Riksdagens beslut fogas mll 43 § lagen om socialhjälp av den 17
43207: februari 1956 (116/56) ett nytrt 5 mom. och 1Jill 45 § ett nytt 4 mom. som följer:
43208: 43 §. 45 §.
43209:
43210: Kommunen äger rätt att erhålla full er- Ansökan om i 43 § 5 mom. avsedd ersätt-
43211: sättning ur statell'S medel för sociaJ.hjälp, ning göres på skild bl~t.
43212: som enligt 1 eller 2 § lämnats åt person till-
43213: hörande zigenarbefolkningen.
43214:
43215: Helsingfors den 26 april 1966.
43216:
43217: Magnus KuU. Ragnar Granvik.
43218: Verner Korsbäck. Ingvar S. Melin.
43219: Kristian Gestrin. Jouni Apajalahti.
43220: Georg Backlund.
43221: 999
43222:
43223: VII,23. - Lak.al. N :o 151. Suomennos.
43224:
43225:
43226: Kull ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muuttamisesta.
43227:
43228: E d u s k u n n a ll e.
43229: Maamme sosiaalihuollon piirissä on ongel- kustannukset. Pienille kunnille tämä näyttää
43230: mia, jotka vaativat nopeita toimenpiteitä aiheuttavan suuria menoja, kun on osoittau-
43231: "YaltiovaJ.lan taholta. Eräs näistä ongelmista tunut, että mustalaiset yleensä useammin
43232: ·on mustalaisväestön sopeuttaminen yhteis- ovat huoltoavun tarpeessa kuin muut asuk-
43233: kuntaan. Tosin koko ongelmavyyhti on sen kaat.
43234: laatuinen, että se vaatii toimenpiteitä pit- Kuntien pelätessä lisääntyviä sosiaali-
43235: källe tähdäten ja niiden tulee perustua tark- kuluja, joista ne eivät voi saada korvausta
43236: kaan selvitykseen. Näyttää kuitenkin tarpeel~ muulta kunnalta, koska mustalaisten henki~
43237: liselta osaratkaisuin välittömästi poistaa kirjoituspaikka useasti on epäselvä, on jou-'
43238: eräitä mustalaisten sosiaalihuoltoa koskevia duttu siihen, että huoltoa koskevat ratkaisut
43239: epäkohtia. usein on tehty hyvin lyhyttä aikaa silmällä
43240: Maassamme on noin 4 500 mustalaista. pitäen. Tämä tietää sitä, että mustalaiset
43241: Pohjoismaisten mittojen mukaan tämä on ovat jääneet vaille nykyaikaisen sosiaalihuol-'
43242: sangen suuri luku, kun esim. Ruotsissa on 1on tarjoaman tehokkaan hoidon yhä laaje-
43243: vain noin 1 000 mustalaista. Ruotsissa on\ nevia mahdollisuuksia.
43244: ryhdytty erinäisiin pitkälle tähtääviin toi-· Koska mustalaisten yhteiskuntaansopeutta-
43245: menpiteisiin, mutta meillä tämä ongelma miskysymyksen ratkaisemisen on katsottava
43246: sitävastoin ei toistaiseksi valtiovallan taholta kuuluvan valtion tehtäviin ja kun heidän
43247: ole saanut osakseen asianmukaista huomiota. huoltoapukustannustensa suorittamista on
43248: Sanomalehdistön selostaessa noin vuosi sit- pidettävä askeleena oikeaan suuntaan . tuon
43249: ten kuohuttavaa tapausta, jossa pienelle ty- kysymyksen ratkaisemiseksi, tuntuu olevan
43250: tölle eräiden kuntien taholta ei annettu nor- paikallaan, että yaltio kokonaan suorittaa
43251: maalia yhteiskunnallista huoltoa, kävi myös sanotut kustannukset.
43252: ilmi, että kuntien pelko oli lähinnä tail.oudel- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
43253: lista laatua. Voimassa olevan huoltoapulain
43254: mukaan kunta tavallisesti joutuu kokonaan että Eduskunta hyväksyisi sev.raa-
43255: maksamaan mustal·aiselle -annetun huoltoavun van lakiehdotuksen:
43256:
43257: Laki
43258: huoltoapulain muuttamisesta.
43259: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun huolto-
43260: apulain (116/56) 43 § :ään uusi 5 momentti ja 45 § :ään uusi 4 momentti näin kuulu-
43261: vina:
43262: 4 §. 45 §.
43263:
43264: Kunnalla on oikeus saada valtion "Yaroista 43 § : n 5 momentissa tarkoitettua kor-
43265: täysi korvaus huoltoavusta, joka 1 tai 2 § :n "Yausta koskeva anomus on tehtävä eri lomak-
43266: mukaan on annettu mustalaisväestöön kuulu- keella.
43267: valle henkilölle.
43268: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
43269:
43270: Magnus Kull. Ragnar Granvik.
43271: Verner Korsbäck. Ingvar S. Melin.
43272: Kristian Gestrin. Jouni Apajalahti.
43273: Georg Backlund.
43274: 1000
43275:
43276: VII,24. - Lak.al. N: o 152.
43277:
43278:
43279:
43280:
43281: Matilainen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muutta•tnisesta.
43282:
43283:
43284: E d u s kun n a He.
43285:
43286: Sen jälkeen kun lait työsuhteen perus- huomattava pitkä, on mielestämme tarpeel-
43287: teella maksettav·asta e'läkkeestä antavat elä- lista, että huoltoapulain 5 § muutettaisiin
43288: keturvan, ei huoltoapulain mukaan maksetta- niin, että se antaisi työntekijälle paremman
43289: valla eläkkeellä ole enää merkitystä. Kun turvan kuin nyt voimassaolevassa laissa.
43290: kuitenkin siirtymäkausi siihen akaan, jolloin Edellä mainitsemaamme viitaten ehdo-
43291: laki työsuhteen perusteella maksettavasta tamme,
43292: eläkkeestä kuin myös laki lyhytaikaisten työ-
43293: suhteiden perusteella maksettavasta eläk- että Eduskunta hyväksyisi seur~
43294: keestä antavat tarvit'liavan eläketurvan, on van lakiehdotuksen:
43295:
43296:
43297: Laki
43298: huoltoapulain muuttamisesta.
43299: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
43300: huoltoapulain (116/56) 5 § näin kuuluvaksi:
43301:
43302: 5 §.
43303: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on mioon työntekijän saamaa kansaneläkettä tai
43304: oNut saman työnantajan työssä tai:kka pal- muuta siihen verrattavaa sosiaalista avus-
43305: vellut samassa liikkeessä tai yrityksessä vä- tusta tai eläkettä. Elatus on maksettava nii-
43306: hintään kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana den perusteiden mukaan, jotka sosiaaliminis-
43307: menettänyt työkykynsä siinä määrin, ettei teriö ottamalla huomioon paikkakuntien elin-
43308: voi itseään työllä elättää, on hänellä oikeus kustannusten kalleuden vahvistaa kutakin
43309: sooda kuolinpäiväänsä asti elatuksensa työn- kuntaa varten.
43310: antajaltaan tai hänen perillisihään tahi liik- Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta
43311: keen taikka yrityksen omistajalta. tässä pykä[ässä on säädetty, työntekijällä ei
43312: Liikkeen tai yrityksen omistajan tai hal- kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä me-
43313: tijan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sa- netyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheut-
43314: nottuun oikeuteen. tanut sen rikollisella toiminnalla, kevytmieli-
43315: Edellä 1 momentissa tarkoitetun elatuksen sellä elämällä tai muulla törkeällä tuotta-
43316: suuruutta määrättäessä älköön otettako huo- mukseUaan.
43317:
43318:
43319: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
43320:
43321: Kalle Matilainen. Valde Nevalainen.
43322: Valto Käkelä. Sulo Hostila.
43323: Heikki Hykkäälä. Uljas Mäkelä.
43324: 1001
43325:
43326: VU,25.- L&k.al. N: o 153.
43327:
43328:
43329:
43330:
43331: Weckman ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulai"" muuttamisesta.
43332:
43333:
43334: Eduskunnalle.
43335:
43336: Kansaneläkelakia laadittaessa edellytettiin, Kun työnantajan suorittama huoltoapulain
43337: että kansaneläkkeen maksaminen ei vaikuta 5 §: n edellyttämä elatus olisi suoritettava vä-
43338: vähentävästi työntekijäin työnantajaltaan hentämättömänä silloinkin, kun työntekijä
43339: saamaan elatukseen. Siitä huolimatta on jo saa kansaneläkettä tai muuta s:tihen verratta-
43340: vuosia vallinnut sellainen epäoikeudenmukai- vaa sosiaalista avustusta tahi eläkettä, olisi
43341: suus, että jokaisen kansaneläkkeen korotuksen huoltoapulakiin otettava tästä nimenomainen
43342: jälkeen työnantajat vähentävät huoltoapulain sää.nnös.
43343: 5 § : n perusteella maksamastaan eläkkeestä Tämän perusteella ehdotamme kunnioitta-
43344: edellämainitun korotuksen. Tästä epäkohdasta vasti,
43345: aJ:h.eutuen ovat nykyiset huoltoapulain 5 § : n
43346: mukaan työntekijöille maksettavat eläkkeet että Edusku,ta hyväksyisi seuraa-
43347: aivan riittämättömät. va"" Zakiehdotukse"":
43348:
43349:
43350: Laki'
43351: huoltoapulain muuttamisesta.
43352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä helmikuuta 1956 annetun
43353: huoltoaJPulain (116/56) 5 § näin kuuluvaksi:
43354:
43355: 5 §.
43356: Jos työntekijä täytettyään 20 vuotta on muuta siihen verrattavaa sosia:aJ.ista avus-
43357: ollut saman työnantajan työssä taikka palvel- tusta tai ,eläkettä. Elatuksen suuruuden mää-
43358: lut samassa liikkeessä tai yrityksessä vähin- rää, eUei siitä sovita, sen kunnan sosiaali-
43359: tään kaksikymmentä vuotta ja sinä aikana lautakunta, jonka alueella työntekijä asuu.
43360: menettänyt työkykynsä siinä määrr.in, ettei Elatus on määrättävä niiden perusteiden
43361: voi itseään työllä elättää, on hänellä oikeus mukaan, jotka sosiaaliministeriö ottamalla
43362: saada kuolinpäiväänsä asti elatuksensa työn- huomioon paikkakuntien elinkustannusten
43363: antajaltaan tai hänen perillisiltään tahi liik- kalleuden vahvistaa kutakin kuntaa varten.
43364: keen taikka yrityksen omistajalta. Sitä oikeutta elatuksen saamiseen, josta
43365: Liikkeen tai yrityksen omistajan tai halti- tässä pykälässä on säädetty, työntekijäLlä ei
43366: jan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sanot- kuitenkaan ole, jos hän on työkykynsä me-
43367: tuun oikeuteen. netyksen aikaansaanut tahallisesti tai aiheut-
43368: Edellä. 1 momenti&c;m tarkoitetun elatuksen tanut sen rikollisella toiminnalla, Irevytmieli-
43369: suuruutta määrättä:essä älköön otettako huo- sellä elämällä tali muulla törkeällä tuottamuk-
43370: mioon työntekijän sa:amaa kansaneläkettä tai sell.aan.
43371:
43372: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
43373:
43374: Kaisu Weckman. Lauha. Männistö. Väinö R. Virtanen.
43375: Aulis Juvela. Pauli Puhakka. Pekka. Silander.
43376: Pa.a.vo La.gerroos.
43377: 126 E 529/66
43378: 1002
43379:
43380: VU,26.- Lak.al. N: o 154.
43381:
43382:
43383:
43384:
43385: V. R. Virtanen ym.: Ehdotus laiksi huoltoapulain muutta-
43386: misesta.
43387:
43388:
43389: Ed u skunn alle.
43390:
43391: Köybäånhoito1ain huoltoapulaiksi muutta- perimään takaisin, kun perheen huoltaja on
43392: misen yhteydessä jäi lakiin edelleen ankarat onnistunut työhön pääsemään tai jos perheen
43393: määräykset huoltoaVUSitusten takaisin mak- piiristä jo poissa olevat lapset saavat vähän-
43394: samisen velvollisuudesta. Nämä määräykset kin ansiotuloja. Näissä tapauksissa ei huolto-
43395: ovat jopa niinkin ankaria, että korvaus an- viranomaisia näy pmdättävän riittävästi se-
43396: netusta huoltoavusta voidaan periä aVUllSaa- kään, että perheet tarvitsisivat välttämättä
43397: jan lapsilta tai vanhemmilta. Voipa kunta itse kaikki ansiotulonsa aikaisemmista vcloista
43398: varojen puutteessa korvausvelvolJillse:lta periä selviytyäkseen.
43399: huoltoavun takaisin työllä työlaitoksessa. .Aiheetta ei kansalaisten keskuudessa var-
43400: Lakia valmistelevassa komiteassa olivat maankaan kysytä, miksi pitää maksaa takai-
43401: korvaussäädökset vHkkaan pohdinnan alai- sin sellainen yhteiskunnallinen avustus, jota
43402: sina, mutta perhekokonaisuuden säilyttämi- annetaan vain äärim:mä.isessä avuntarpeessa
43403: seen vedoten nämä epäinhimilliset määräyk- oleville ihmisille, kun samanaikaisesti yhteis-
43404: set uuteen huoltoapulakiin edeJ.leen jätettiin. kunnallisia varoja käytetään varakkaitten
43405: Erikoisen suurta huolta annettujen huolto- kansaJaJispiirienkin tukemiseen ilman min-
43406: apujen takaisinkorvaaminen aiheuttaa koti- käänl·aista takaisinmaksamisen velvollisuutta.
43407: avustusta saaville henkilöille. Hyvin useat Edellä olevan johdosta ehdotamme,
43408: kunnat tulkitsevat huoltoapulain korvaus-
43409: määräyksiä ahtaasti ja niinpä eshlntyy ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43410: pauksia, jolloin työttömyyden vuoksi per- van lakiehdotuksen:
43411: hoolle annettuja avustuksia ryhdytään heti
43412:
43413:
43414:
43415: Laki
43416: huoltoapulain muuttamisesta..
43417: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 17 päivänä helmikuuta 1956 anootun
43418: huoltoapulain (116/56) 4 § ja muutetaan lain 29, 30 ja 38 § seut~aavasti:
43419:
43420: 29 §.
43421: Sellaiselle henkilölle 1 § : n mukaan anne- apulain 11 § : n edellyttämänä kotiavustuk-
43422: tusta huoltoavusta, jonka elaJtuksesta ja hoi- sensa. Keneltiikään älköön otettako korvausta
43423: dosta toinen on 3 tai 5 §: n mukaan velvolli- siitä huoltoavusta, jonka hän on saanut en-
43424: nen vastaamaan, on kunnalla oikeus saada nenkuin on täyttänyt 16 vuotta. Myöskään
43425: 31 § :ssä mainitulla tavalla määrättävä kor- älköön keneltäkään otettako korvausta hä-
43426: vaus elatusvelvolliselta. nelle hänen täytettyään 16, mutta ei 21
43427: vuotta annetusta huoltoavusta, elilei avustami-
43428: 30 §. sen syynä ole ollut hänen huolimattomuuten-
43429: Keneltäkään älköön korvausta otettako sa, kevytmielinen tai pahantarpaå.nen elämänsä
43430: siitä huoltoavusta, joka on annettu huolto- tahi muu sellainen 'filYY.
43431: VII,26. - V. B. Virtanen ym. 1003
43432:
43433: Milloin huoltoavun antamisen syynä on ol- nut korvausvelvollisen suorittaessa korvausta
43434: lut avunsaajan tuberkuloosi, miclisairaus, va- työllään 40 ja 41 § : n mutkaan.
43435: j.aamielisyys, karutumatauti tai muu pitkäl-
43436: listä hoitoa vaativa sairaus, älkoon korvausta 38 §.
43437: perii:Jtäkö muutoin kuin 33 § : ssä tai 34 § : n Hakemus 28, 29 ja 36 §: n mukaisen kor-
43438: 1 momootissa mainituin tavoin, ellei siihen vauksen saamisesta on tehtävä lääninhalli-
43439: oLe erityistä syytä. Korvauksen vaatimisesta tukse1J.e. Hakemukseen on liitettävä 9 § :n 1
43440: voidaan näin ikään luopua, milloin huolto- momentissa mainittu selostus sekä selvitys
43441: avun gyynä on ollut avunsaajan työttömyys, huoltoavun kustrunnuksista.
43442: johon hän ei itse ole ollut gyypää, taikka Vaatimus, joka perustuu 5 § :ssä mainit-
43443: muu kuin edellä mainittu sairaus tai rumiin- tuun elatusvclvollisuutoon, on pantava vi-
43444: Viika, sekä muulloinkin, kun siihoo katsota.an reille viimeistään huoltoavun antamista seu-
43445: olevan syytä. raavan kalenterivuoden aikana, uhalla, että
43446: Jos harkitaan, attä ·korvausvelvollinen kor- oikeus korvaukseen on menetetty siitä huolto-
43447: vausta suorittamalla vaarantruisi mahdollisuu- avusta, jota elatUEWelvolliinen, jolta korvausta
43448: den itsensä ja omruistensa el'ättämiseen, älköön haetaan, ·ei ole suostunut korvaamaan. Muissa
43449: korvausta häneltä otetttako. tapauksissa noudatetaan, mitä saamisen van-
43450: Älköön korvausvelvolliselta otettako kor- hentumisesta yleisesti on voimassa.
43451: vausta siitä huoltoavusta, minkä henkilö, josta Huoltoapu katsotaan annetuksi silloin, kun
43452: hän on velvoilinen pitämään huolta, on saa- kunnalle on siitä syntynyt kustann:uk:sia.
43453:
43454:
43455: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
43456:
43457: Väinö R. Virtanen. · Aulis Juvela.
43458: Leo Suonpää. Lauha Männistö.
43459: Paavo Lagerroos. Pauli Räsänen.
43460: Kaisu Weckman. Georg Backlund.
43461: 1004
43462:
43463: vn,21 ~ Lak.al. N: o 155.
43464:
43465:
43466:
43467:
43468: Haapasalo ym..: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta..
43469:
43470:
43471: Eduskunnalle.
43472:
43473: Voimassa olevan, 28 pa.IVana syyskuuta seikka, ettei talvionginta piikillä ole rinnas-
43474: 1951 annetun kalastuslain 4 §: n mukaan on tettu kalastuslaissa onkimiseen, onkin herät-
43475: kunnassa olevalla vesialueelia jokaisella kun- tänyt enemmän tyytymättömyyttä kuin mi-
43476: nassa asuvalla oikeus erinäisin poikkeuksin kään muu kalastuslain määräys. Asiantilan-
43477: harjoittaa onkimista. Itse kalastuslaissa ei ole korjaamiseksi ehdotamme, että tämän sisäl-
43478: määritelty onkimista, vaan sen 4 §: n 3 mo- töinen muutos tehtäisiin kalastuslain 4 §: ään,
43479: mentin mukaan voidaan asetuksella määrätä, missä päinvastoni kuin nykyisessä asetuksessa
43480: onko jotakin kalastustapaa pidettävä onki- piikkionginta talvella jäältä rinnastettaisiin
43481: misena. Joulukuun 28 päivänä 1951 kalas- tavalliseen onkimiseen. Ne kokemukset, jotka
43482: tuslain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta on saatu pilkkionginnasta, eivät oikeuta käsi-
43483: annetun asetuksen (N:o 695/51) 2 §:n mu- tykseen, että tällä onkimisella vaarannettai-
43484: kaan kalastuslain 4 §: n 1 momentissa tarkoi- siin kalakannan säilyminen. Päinvastoin piik-
43485: tettuna onkimisena on pidettävä sellaista kionginta useissa tapauksissa vähentää vesis-
43486: onkimista, jota harjoitettaessa vapa tai siima töjen liian runsasta ja usein kitukasvuista
43487: on onkijan kädessä taikka käden ulottuvilla ahvenkantaa, mikä on estänyt arvokalojen
43488: eikä vieheenä ole piikki, uistin, perho tai lisääntymisen asianomaisessa vesistössä. Mi-
43489: muu keinotekoinen laite. käli kuitenkin arvokalan säilyminen ja li-
43490: Näyttää ilmeiseltä, että kalastuslakiasetus sääntyminen jossain hoidetussa vesistössä
43491: on supistanut onkimisen käsitettä nimen- voisi vaarautua nyt laajennettavaksi ehdo-
43492: omaan pilkkiämiseen nähden. Erittäinkin on- . tetun piikkiongintaoikeuden johdosta, esi-
43493: kimista ns. ketjupilkillä ei käsitteellisesti tämme, että tällaisissa kalanviljelysvesissä
43494: voida erottaa onkimisesta pohjaongella, ja tarvittaisiin omistajan tai haltijan lupa on-
43495: tapahtuvat pilkkiäminen ja muu onkiminen kimiseenkin.
43496: muutoinkin usein samalla tavalla onkijan On sanottu, että mikäli piikkionginta rin-
43497: vaihtaessa vain viehettä onkeensa. Useimmi- nastetaan muuhun onkimiseen, vähenisivät
43498: ten kuitenkin käytetään piikkiä pääasialli- kalastushoitomaksuista kertyvät kalavesien
43499: sesti talvella jäällä ongittaessa. Sensijaan hoitoon tulevat varat. Tämän vuoksi onkin
43500: avovedellä voi piikin käyttö, mikäli sitä hei- tarpeen, että kalastuslain 83 §: ää muutettai-
43501: tetään, olla rinnastettavissa heittouistimen siin siten, että kalastuksenhoitomaksun on
43502: käyttöön taikka sitä vedettäessä veneen pe- velvollinen suorittamaan jokainen 16 vuotta
43503: rässä uisteluun. Piikin käyttö avovedellä on- täyttänyt henkilö, vaikka hän vain harjoit-
43504: kimisessa voi niinmuodoin aiheuttaa väärin- taisi onkimista. Mahdollisten väärinkäytösten
43505: käsityksiä ja tulkintamahdollisuuksia, mitä ei estämiseksi ja valvonnankin kannalta olisi
43506: ole pelättävissä pilkillä ongittaessa jäältä tal- paikallaan, että jokainen 16 vuotta täyttä-
43507: visaikaan. nyt kalastaja osallistuisi myös kalastuksenhoi-
43508: Nimenomaan piikin käyttö onginnassa tal- toon.
43509: visaikaan on tullut erinomaisen suosituksi Huomioon ottaen ammattikalastajaväestön
43510: kalastusmuodoksi, ja tarjoaa se kymmenille- vaikean taloudellisen aseman lähinnä meren
43511: tuhansille kalamiehille virkistystä sekä vaih- ulkosaaristossa, olisi kalastuslain 83 § kui-
43512: telua ruokavalioon nimenomaan talvella, jol- tenkin muutettava siten, että ammattimaiset
43513: loin ulkoilumahdollisuudet muutoinkin ovat kalastajat olisi vapautettava kalastuksenhoito-
43514: rajoitetut samoinkuin ruokavaliokin. Se maksun suorittamisesta. Koska heidän luku-
43515: VII,27. - Haapasalo ym. 1005
43516:
43517: määränsä on suhteellisen vähäinen, ei tämä Asiantuntijat ovat äsken arvioineet, että
43518: tietäisi kalastuksenhoitomaksuista kertyvien tällä hetkellä meillä vesihehtari ja sen ka-
43519: tulojen vähentymistä. lasto edustaa n. 1 500-2 000 mk pääomaa.
43520: Kalastushoitomaksut kertyvät kalastajilta, Kalastusharrastuksen nykyisin valtavasti li-
43521: joista suurin osa on harrastajakalastajia eli sääntyessä tuottaa tämä pääoma myös tuloja.
43522: ts. urheilu-virkistys- ja kotitarvekalastajia. Samoinkuin riistanhoitomaksutulot käyte-
43523: Kotitarvekalastajista on osa myös maanomis- tään lähinnä metsästäjäjärjestöjen suoritta-
43524: tajia. maan valistus- ja riistanhoitotyöhön, tulisi
43525: Kalastuslain 53 §: n mukaan kalastusoikeu- kalastuksenhoitomaksutkin käyttää lähinnä
43526: den haltija on velvollinen niin järjestämään harrastajakalastajajärjestöjen valistus-, kala-
43527: kalavetensä hoidon ja kalastuksensa, että vesihoito- ja kalakannan parantamistyön tu-
43528: kala- ja rapukannan säilyminen on turvattu. kemiseen.
43529: Tähän kohtaan vedoten on tähän asti kalas- Tämän vuoksi olisi tehtävä tarpeelliset
43530: tuksenhoitomaksuista kertyneistä varoista muutokset kalastuslain 83 ja 101 §: iin.
43531: 70-80 % jaettu maanomistajien järjestöille, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
43532: mutta tämä ei voi olla oikeudenmukaista, nioittaen,
43533: sillä nykyisin jo kalastusvedet tuottavat
43534: vuokra- ja ~upamaksutuloja huomattavasti ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43535: osalla näistä tuloista tulisi kala- ja rapu- van lakiehdotuksen:
43536: kannan säilyminen turvata.
43537:
43538:
43539:
43540: Laki
43541: kalastuslain muuttamisesta.
43542: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun ka-
43543: lastuslain (503/51) 4, 83, 85 ja 101 § näin kuuluviksi:
43544:
43545: 4 §. kulla. Muikun, silakan ja kilohailin pyyntiä
43546: Kunnassa olevalla vesialueena olkoon jo- verkoilla saa sellaisella harjoittaa jokainen
43547: kaisella kunnassa asuvalla oikeus harjoittaa kunnassa asuva.
43548: onkimista muualla paitsi lohi- ja siikapitois- Onkimisena on pidettävä sellaista onki-
43549: ten vesistöjen koskissa ja virtapaikoissa, rau- mista, jota harjoitettaessa vapa tai siima on
43550: hoituspiireissä, kalanviljelyslammikoissa ja onkijan kädessä tai käden ulottuvilla ja vie-
43551: niihin verrattavissa sekä 13 §: ssä mainituissa heenä on mato täky tai muu luonnollinen
43552: paikoissa. Loheksi luetaan, milloin erikseen ei syötti sekä talvella jäältä ongittaessa piikki.
43553: ole toisin säädetty, myös taimen, järvitaimen Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua kalas-
43554: ja purotaimen eli tammukka. Älköön onki- tusta älköön niin harjoitettako, että kalastus
43555: mista kuitenkaan ilman lupaa harjoitettako kalaveden omistajan tai vuokraajan tavan-
43556: niin lähellä toisen asuttua rantaa, kylpy- tai omaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla estyy tai
43557: muuta sellaista paikkaa, että siitä aiheutuu häiriintyy. ·
43558: omistajalle tai haltijalle haittaa. Mitä edellä on säädetty, koskee sekä yhtei-
43559: Älköön onkimista myöskään harjoitettako siä että jaettuja kalavesiä.
43560: ilman veden omistajan tai haltijan lupaa ka- Milloin erityiset syyt vaativat, on maata-
43561: lanviljelyalueilla, joilla omistajan tai hal- lousministeriö oikeutettu määrätyllä alueella
43562: tijan toimesta on arvokalojen istutuksen rajoittamaan 1 ;Ia 2 momentissa tarkoitettua
43563: vuoksi annettu kalastusta rajoittavia mää- kalastusta tai sen kokonaan kieltämään.
43564: räyksiä määräajaksi.
43565: Meren ulkosaaristossa ja aavaa selkää vas- 83 §.
43566: tassa olevalla vesialueelia olkoon jokaisella Älköön kukaan 16 vuotta täyttänyt hen-
43567: kylässä asuvalla oikeus harjoittaa onkimista kilö harjoittako kalastusta, ellei hän ole suo-
43568: ja muuta koukkukalastusta, ei kuitenkaan rittanut kalastuksenhoitomaksua ja hänellä
43569: haukisiimalla, heittouistimella tai vieterikou- todisteena ole mukanaan maksusta annettua
43570: 1006 VII,27. - Kalastuslaki.
43571:
43572:
43573: kuittia. Kalastuksen harjoittajiksi älköön kui- 85 §.
43574: tenkaan katsottako pyynnissä mukana olevia Kalastamassa ollessaan on jokaisen, jolla
43575: a.puhenkilöitä. on velvollisuus suorittaa kalastuksenhoito-
43576: .Ammattimaista kalastusta harjoittava hen- maksu, vaadittaessa näytettävä maksusta an-
43577: kilö ei kuitenkaan ole velvollinen suoritta- nettu kuitti sille, jonka asiana on valvoa
43578: maan kalastuksenhoitoma'ksua. Tällaisena am- kalastuksesta annettujen säännösten noudat-
43579: mattimaisena kalastajana pidetään henkilöä, tamista, samoinkuin kalastusoikeuden halti-
43580: joka asianomaisen verolautakunnan todistuk- jalle, vesialueen omistajalle ja vuokraajalle
43581: sena osoittaa, että hän viimeksi antamansa sekä heidän väelleen, Ammattimaista kalas-
43582: veroilmoituksen mukaan on ansainnut enim- tusta harjoittavan henkilön on pidettävä mu-
43583: män osan tuloistaan kalastuksella. kanaan ja esitettävä 83 §: n 2 momentissa
43584: Kalastuksenhoitomaksu, joka menee val- tarkoitettu verolautakunnan todistus.
43585: tiolle, on kolme markkaa vuodessa. Valtio-
43586: neuvostolla on kuitenkin valta muuttuneiden
43587: olosuhteiden sitä vaatiessa korottaa kalastuk- 101 §.
43588: senhoitomaksua. Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain
43589: Kalastuksenhoitomaksuista kertyneet varat otettava kalatalouden edistämiseen määrä-
43590: käytetään kalastuksenhoitomaksun suoritta- raha, joka vastaa ainakin sitä määrää, minkä
43591: neitten kalastajain järjestöjen toimesta suo- kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksen-
43592: ritettuun kalataloudelliseen valistustyöhön, hoitomaksun suorittaneiden henkilöiden kes-
43593: kalavesien hoitoon, kalakannan parantami- kimääräisen lukumäärän ja kulumassa olevan
43594: seen ja kalavesien hoitoon liittyvään tutki- vuoden kalastuksenhoitomaksun suuruuden
43595: mukseen. perusteella laskien on katsottava kalastuk-
43596: Vieraiden valtioiden lähetystöjen ja pal- senhoitomaksuina kertyvän. Tarkoitukseen on
43597: kattujen konsulien virastojen ulkomainen kuitenkin myönnettävä vähintään se määrä,
43598: henkilökunta sekä hallituksen vieraat voidaan mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt
43599: vapauttaa kalastuksenhoitomaksun suoritta- sen vuoden edellisenä vuonna, jota varten
43600: misesta. tulo- ja menoarvio on laadittu.
43601:
43602:
43603: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
43604:
43605: K. F. Haapasalo. Sulo Hostila. Eino Siren.
43606: Viljo Virtanen. Artturi Koskinen. Väinö Vilponiemi.
43607: Veikko Helle. Vappu Heinonen. Antti A. Halme.
43608: Veikko Kokkola. Heikki Hykkä.ä.lä. Antero Väyrynen.
43609: Valto Käkelä. Sylvi Siltanen. Ilmo Paananen.
43610: Meeri Kalavainen. Tyyne Paasivuori. Uljas Mäkelä.
43611: Arvo Ahonen. Lars Lindeman. Voitto Hellsten.
43612: Impi Lukkarinen. Lyyli Aalto. Arvo Salo.
43613: Kalle Matilainen. Kaarlo Pitsinki. Akseli Roden.
43614: 1007
43615:
43616: VII,28.- Lak.al. N: o 156.
43617:
43618:
43619:
43620:
43621: Suonpää ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta.
43622:
43623:
43624: E d u s k u n n a 11 e.
43625:
43626: Nykyinen vuoden 1952 alusta lähtien voi- jotka estävät arvokkoompien kalojen lisään-
43627: massaollut kalastuslaki on aiheuttanut tyyty- tymistä, olisi sitä lainsäädännössäkin suosit-
43628: mättömyyttä maata omistamattomien virkis- tava. Terveellisenä ulkoilu- ja retkeilymuo-
43629: tys- j.a harrastelij,akalastajien keskuudessa. tona talvionginta.ha.rrastuksen leviäminen on
43630: Kalastuslain mukaan kalastusoikeus on v·ain kansanterveyden kannalta hyödyllinen, mfn-
43631: vesialueiden omistajilla ja niillä, joille he kä vuoksi kaJ,astuslain sille asettamat esteet
43632: ovat sen luovuttaneet. Maata omistamatto- olisi poistettava.
43633: man väestön fualastusoikeus on turvaamatta. Kun kalastuslain perusteellinen uudistumi-
43634: Aikaisemmin jo vuosisatoja. maassamme val- nen näyttää viivästyvän, olisi sitä ennen kor-
43635: linneen käytännön muka,an on esim. onki- jattava. eniten hankaluutta aiheuttavat epä-
43636: mista saanut ha.rjoitta.a vapaasti jok.ainen kohdat. Ainakin talvena jään ,aikana tapah-
43637: kansalainen. Nykyisen lain mukaan kuitenkin tuva piikkionkiminen olisi rinnastettava
43638: onkiminenkin ilman vesioikeuden omistaj,an muuhun onkimiseen, jolloin se olisi ilman
43639: lupaa on sallittu vain sen kunnan alueella, erikoista lupaa sallittu oman kunn:an
43640: missä asianomainen onkimisen harrastaja alueella. SuorittamaUa. fualastuskortin lunas-
43641: asuu. Viime aikoina on l,a,aj.alle levinnyt tusmaksun suuruisen lisämaksun saisi oikeu-
43642: ulkoilu-, virkistäytymis- ja ajanvietetarkoi- den jään aikana piikkionkimiseen meressä ja
43643: tuksessa talvionginnan eli ns. piikkionginnan yli 100 ha.:n suuruisissa järvissä asumiskun-
43644: harrastus. Tälle harrastelulle kalastuslaki ja nan ulkopuolellakin. Tämän lisämaksun
43645: sen toimeenpanoasetus aiheuttavat suuria tuotto menisi asetuksella lähemmin määrä-
43646: hankaluuksia. Asetuksen mukaan ei piikki- tyllä tavalla kalastuskunnille ja kalastushoi-
43647: ongintaa kalastuslain 4 §: n edellyttämässä toyhtymille kalavesien hoitotarkoituksiin
43648: mielessä lueta onkimiseksi, j.oten piikkionki- käytettäväksi.
43649: mista ei saa ilman kalaveden omistaj.an lu- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
43650: paa harjoittaa edes omassa asumiskunnassa. nioittavasti,
43651: Kun piikkionginta on katavesien hoidon
43652: kannalta edullinen ja suositeltava kalastus- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43653: muoto, koska sillä hävitetään sellaisia kaloja, van lakiehdotuksen:
43654:
43655:
43656: Laki
43657: kalastuslain muuttamisesta.
43658: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun m-
43659: lastusla.in (503/51) 4 § :n 3 momentti ja lisätään 83 §: ään uusi 3 ja 4 momentti, jolloin
43660: nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:
43661:
43662: 4 §.
43663: Tarvittaessa voidaan asetuksella määrätä,
43664: Onkimisena pidetään myös seUaista jään onko jotakin kalastustap,a.a pidettävä onki-
43665: aikana tapahtuva,a. onkimista, jolloin viehee- misena.
43666: nä on piikki tai muu keinotekoinen laite.
43667: 1008 vn,2s. - Xalastusla.ki.
43668:
43669:
43670: 83 §. Kalastuksenhoitolisämaksu menee asetuk-
43671: sella lähemmin määrätyllä tavalla kalastus-
43672: Suorittamalla kalastuksenhoitomaksun suu- kunnille ja k.alastushoitoyhtymille ka1avesien
43673: ruisen kalastuksenhoitolisämaksun on oikeus huoltotarkoituksiin.
43674: meressä ja yli 100 hehtaarin suuruisissa jär-
43675: vissä harjoitta.a jään aikana onkimista muun-
43676: _kin kuin ruminkunnan alueella.
43677:
43678: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
43679:
43680: Leo Suonpää.. Rainer Virtanen. Kuuno Honkonen.
43681: Pekka Sila.nder. Våinö R. Virtanen. Matti Koivunen.
43682: Kaino Kaa.pa.nen. Kaisu Weckman. Taisto Sinisalo.
43683: 1009
43684:
43685: VU,29. -Lak.al. N:o 157.
43686:
43687:
43688:
43689:
43690: Aalto ym.: Ehdotus l(J;iksi rakennuslain muuttamisesta.
43691:
43692:
43693: Eduskunnalle.
43694:
43695: Rakennuslaki ei nykyisellään pysty tur- tamismahdollisuuksien luominen kuntien ny-
43696: vaamaan yhteiskunnan järjestetyn kehityk- kyisillekin kaavoitussuunnitelmille helpot-
43697: sen vaatimaa rakennusmaan saantia. Tästä taisi ratkaisevasti lähes umpikujaan joutu-
43698: aiheutuu paitsi kehityksen hidastumista myös nutta rakennusmaan järjestettyä saantia ja
43699: suuri·a taloudellisia, liikenteellisiä ja sosiaali- johtaisi kuntien omatoimisuuden täysimää-
43700: sia epäkohtia. Vilkkaimmillaan käynnissä räiseen hyväksikäyttöön. On todettava, ~tei
43701: oleva maassamuutto ja sen yhteydessä tapah- maalaiskunnilla toistaiseksi ole edes mahdol-
43702: tuva väestön keskittyminen taajamiin vaatii lisuuksia järjestää rakennusmaan saantia
43703: kiireellisiä toimenpiteitä, jotta voitaisiin vält- sieltä, missä sitä taajamien kehityksen kan-
43704: tyä syntymässä olevien epäkohtien myöhem- nalta tarvittaisiin. Kysymys koskee sekä kes-
43705: mältä, koko yhteiskUnnalle erittäin kalliiksi keisiä asutuspaineen alaisia alueita, että
43706: muodostuvalta ja väistämättömältä korjaa- myös hitaammin kehittyviä taajamia ja on
43707: miselta. Kysymys on kokonaisuudessaan laaja ma;a~aiskunnissa aivan sama kuin kaupun-
43708: ja vaatii rakennuslain kehittämisen lisäksi geissa ja kauppaloissa.
43709: myös muun asumiseen, tuotantoelämään ja Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
43710: vapaa-ajanviettoon liittyvän lainsäädännön nioittavasti,
43711: kiireellistä kokonaisvaltaista kehittämistä.
43712: Edellytysten luominen kuntien tonttipoli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43713: tiikan tarkoituksenmukaiselle hoitamiselle on van lakiehdotuksen:
43714: kuitenkin järjestettävissä erillisenä. Toteut-
43715:
43716:
43717:
43718: Laki
43719: rakennuslain muuttamisesta..
43720: . Eduskunnan pää,töksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä sää-
43721: detyllä tavalla, muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58)
43722: 43 § :n 1 ja 3 mometti, 52 § :n 1 ja 2 kohta, 53 § :n 1 momentti, 60 § :n 1 momentti,
43723: 70 § : n 1 momentti ja 92 § : n 2 momentti sekä lisätään 52 § : ään uusi 2 momentti ja
43724: lakiin uusi 110 a § seura;avasti:
43725: 43 §. Edellä 2 momentissa tarkoitetusta raJOI-
43726: Asemakaavassa voidaan enintään viiden tuksesta johtuvasta korvauksesta säädetään
43727: vuoden ajaksi kieltää uudisrakennusten ra- 70 §:ssä.
43728: kentaminen ennenkuin tarpeelliset kadut ja 52 §.
43729: muut liikenneyhteydet sekä viemärit on ra- Asemakaava-alueella valtioneuvosto voi
43730: kennettu ja vedenhankinta turvattu ( raken- myöntää kaupungille luvan lunastaa:
43731: nuskielto). Sisäasiainministeriö voi tarvit- 1) rakennustontin, jota ei ole rakennettu
43732: taessa pitentää 1dellön voimassaoloaikaa pääasiallisesti asemakaavan mukaan viiden
43733: enintään kolme vuotta kerrallaan. vuoden !kuluessa senjä!lkeen, kun rakentami-
43734: seen on annettu omistajalle tai haltijalle kau-
43735: 127 E 529/66
43736: 1010 Vll,29.- Rakennuslaki.
43737:
43738:
43739: pungin kehotus, kuitenkin vain milloin lu- vän hinnan mukainen korvaus, jolloin maan
43740: nastamislupaa on haettu vuoden kuluessa arvoa määrättäessä ei ole otettava huomioon
43741: mainitun määräajan päättymisestä; sellaisia hintasuhteita, joita kaavan mukai-
43742: 2) alueen, joka sisältyy rakennuskortteliin, nen alueen käyttö ei edeLlytä tai jotka vasta
43743: tarkoituksenmukaisen järjestelyn aikaan saa~ alueeNe vahvistettavassa ikaavassa voivat
43744: miseksi ahtaasti tai muutoin sopimattomasti tulla kysymykseen. Milloin korvaus on mää-
43745: rakennetulla alueella taikka korttelissa, jonka rättävä maasta, jolla kaava on pääasiassa
43746: rakennukset kokonaan tai huomattavalta toteuttamatta, ei korvauksessa ole otettava
43747: osaltaan ovat palaneet tai muutoin tuhoutu- huomioon arvoa, joka maalle voi tulla vasta
43748: neet taikka käyneet niin huonokuntoisiksi, myöhemmin.
43749: ettei niiden enää voida katsoa soveltuvan
43750: tarkoitukseensa käytettäviksi.
43751: 70 §.
43752: Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun Jos maanomistaja 28 § : n 2 momentissa,
43753: kehotuksen antamisesta, samoinkuin sen pe- 30 § : n 2 momentissa, 43 § : n 2 momentissa
43754: ruuttamisesta tai siitä, että velvoitus on täy- tai yleiskaavassa liikenneväyläksi osoitetun
43755: tetty on kaupunginhallituksen viipymättä a!lueen osalta 30 § :n 1 momentissa tarkoite-
43756: toimitettava kiinteistötuomarille tai kihla- tun rajoituksen johdosta ei voi kohtuullista
43757: kunnantuomarille ilmoitus merkinnän teke- hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen)
43758: miseksi kiinnitysasiain pöytäkirjaan. Kun maataan, on omistajalla oikeus saada kau-
43759: merkintä kehotuksen antamisesta on tehty, pungilta korvaus vahingosta, joka hänelle
43760: ei tontin omistusoikeuden tai hallinnan siir- siten koituu. Samanlainen oikeus on vastaa-
43761: tyminen uudelle omistajalle tai haltijalle estä vasti sillä, jolla ennen yleiskaavan tai asema-
43762: 1 momentin 1 kohdassa olevan säännöksen kaavan hyväks~tä oli nautinta-, rasite-,
43763: soveltaip.ista. tai muu sellainen oikeus alueeseen.
43764: 53 §.
43765: Valtioneuvosto voi myöntää kaupungille
43766: luvan rakentamattomien ja asemakaava-
43767: alueen ulkopuolella muidenkin alueiden lu-
43768: ______ ______ _ 92
43769: ......._ §.
43770:
43771: nastamiseen, miiJloin kaupungilla, huomioon- Kaupungilla ei ole oikeutta saada luovut-
43772: ottaen vastaisetkin tarpeet, ei ole riittävästi tamansa tontin osalta korvausta kadun tai
43773: käytettävissä rakennusmaata eikä kaupunki viemärin rakentamisesta, jollei luovutuskir-
43774: voi sitä riittävästi hankkia kohtuullisilla jassa ole pidätetty·· oikeutta ··siihen. Tonttia
43775: ehdoilla muulla tavoin taikka milloin lunas- luovutettaessa perittävän korvauksen suu-
43776: tamista muutoin on pidettävä tarpeellisena, ruus on luovutuskirjassa erikseen mainittava.
43777: jotta kaupungin yleinen asuntotuotanto tai
43778: kaupungin muu suunnitelmallinen rakenta-
43779: minen voidaan turvata. Mitä edellä on raken- llO.a §.
43780: tamattomista alueista sanottu koskee myös Mitä 52 § : n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa
43781: aluetta, jolla sijaitsevien rakennusten arvo, ja 2 momentissa, 53 § : ssä sekä 92 § : ssä on
43782: on alueen arvoon verrattuna vähäinen. säädetty, sovelletaan vastaavasti maalaiskun-
43783: nassa, siten että mitä on sanottu asemakaa-
43784: vasta, asemakaava-alueesta ja tontista, koskee
43785: 60 §. myös rakennuskaavaa, rakennuskaava-aluetta
43786: Omaisuudesta, joka lunastetaan tämän lain ja rakennuskorttelissa olevaa rakennuspaik-
43787: perusteella, on omistajalle suoritettava käy- kaa.
43788:
43789:
43790: Heisingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
43791:
43792: Lyyli Aalto. Viljo Virtanen.
43793: Esko Niskanen. Margit Eskman.
43794: 1011
43795:
43796: VII,30. -Lak.al. N:o 158.
43797:
43798:
43799:
43800:
43801: Kekkonen ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
43802:
43803:
43804: E d u s k u n n a ll e.
43805:
43806: Rakennusmaan riittävyyden turvaamiseksi koitukseensa käytettäväksi. Lisäksi ehdote-
43807: ja sen hinnan sekä asumiskustannusten koh- taan, että lunastamiseen vastaavin perustein
43808: tuullisena pitämiseksi varsinkin suuremmissa voitaisiin antaa lupa maalaiskunnan raken-
43809: asutuskeskuksissa ja niiden lähiympäristössä nuskaava-alueella.
43810: ovat erityiset toimenpiteet tarpeen. Eräänä Rakennuslain 53 § : n mukaan valtioneu-
43811: toimenpiteenä, joka on katsottava tarpeelli- vosto voi myöntää kaupungille luvan asema-
43812: seksi, on rakennuslain (370/58) muuttami- kaava- ja yleiskaava-alueella sekä sellaisella
43813: nen ja täydentäminen asuntorakennustoimin- alueella, jonka valtuusto on päättänyt kaa-
43814: taan ja siihen liittyviin tarkoituksiin tarvit- voitettavaksi, lunastaa rakentamaUoman
43815: tavien alueiden lunastamista kunnalle koske- alueen, milloin kaupungissa ei ole riittävästi
43816: vien säännösten osalta. Rakennuslakiin on ja kohtuullisilla ehdoilla käytettävissä ra-
43817: syytä tehdä eräitä muitakin muutoksia, kennnsmaata taikka milloin lunastamista on
43818: jotka palvelevat edellä mainittuja päämääriä. muusta syystä pidettävä tarpeellisena yleisen
43819: Rakennuslain 52 § : n 1 kohdan mukaan asuntotuotannon tai kaupungin muun suun-
43820: valtioneuvosto voi asemakaava-alueella antaa nitelmanmukaisen rakentamisen edistämistä
43821: kaupungille luvan lunastaa rakennustontin, varten. Näin lunastetusta maasta yksityistä
43822: jota ei ole rakennettu pääasiallisesti kaavan rakennustoimintaa varten muodostetut tontit
43823: mukaisesti, milloin omistaja ei ole seitsemän on luovutettava asemakaavassa määrättyyn
43824: vuoden kuluessa kehotuksen saatuaan raken- tarkoitukseen kohtuullisessa ajassa. Nämäkin
43825: tanut tonttia. Sama koskee vastaavasti kaup- säännökset koskevat vastaavasti kauppalaa.
43826: palaa. Säännöstä olisi muutettava niin, että Jotta säännösten nojalla saataisiin riittävät
43827: mainittu määräaika lyhennetään viiteen vuo- mahdollisuudet asuntorakennustoimintaa ja
43828: teen ja että kehotus velvoittaa myös tontin siihen liittyviä tarkoituksia varten tarvitta-
43829: uutta omistajaa tai haltijaa. Säännös olisi vien alueiden lunastamiseen kunnalle koh-
43830: lisäksi ulotettava uuden 110 a § :n nojalla tuullisin ehdoin, niitä ehdotetaan muutetta-
43831: koskemaan rakennuskaava-alueen rakennus- vaksi ensinnäkin siten, että lunastamislupa
43832: paikkoja maalaiskunnassa. Näin voidaan voi koskea myös sellaista aluetta, jolla ei ole
43833: saada rakennuskelpoisten tonttien ja raken- voimassa yleis- tai asemakaavaa tai jolle kaa-
43834: nuspaikkojen rakentamista kaava-alueilla no- vaa ei ole vielä päätetty laadittavaksikaan,
43835: peutetuksi ja siten edistää niiden käyttämistä eli kunnan koko aluetta. Kun kaava ja jo
43836: tarkoitukseensa. kaavan laatimista koskeva päätös aiheuttavat
43837: Uudelleen rakennettavien alueiden lunasta- maan arvon usein varsin huomattavan kohoa-
43838: mista koskevaa rakennuslain 52 § : n 2 koh- misen, alueiden hankkimisen kunnalle tarvit-
43839: dan säännöstä, jonka mukaan voidaan myön- taessa Innastamalla pitäisi olla mahdollista
43840: tää lupa ahtaasti tai muutoin sopimattomasti tätä ennen. Toiseksi ehdotetaan säännösten
43841: rakennetun tai sellaisen alueen lunastamiseen, muuttamista niin, että myös rakennetun
43842: jonka rakennukset kokonaan tai melkoiselta alueen lunastamiseen voidaan antaa lupa.
43843: osalta ovat palaneet tai muutoin tuhoutu- Tämä ei kuitenkaan koskisi asemakaava-
43844: neet, ehdotetaan täydennettäväksi niin, että aluetta, jonka kohdalta rakennetun alueen lu-
43845: lunastamisen perusteena mainitaan myös ra- nastaminen määräytyisi edellä mainitun
43846: kennusten käyminen niin huonokuntoisiksi, 52 § : n mukaan. Kolmanneksi säännöstä olisi
43847: ettei niiden enää voida katsoa soveltuvan tar- muutettava niin, että lunastaminen myös vas-
43848: 1012 VII,30. - Rakennuslaki.
43849:
43850:
43851: taisten tarpeiden tyydyttämisen turvaami- vahv.is.tamista voitaisiin jouduttaa erityisesti
43852: seksi käy mahdolliseksi. Tällöin olisi samalla sellaisissa kunnissa, joissa väestö voimak-
43853: kumottava säännös, joka koskee lunastetuista kaasti lisäänyy ja kaavoja pitäisi saada nO-
43854: alueista muodostettujen tonttien luovutta- peast~ .~ikaan, . ja jotta muutoinkin paran-
43855: mista tarkoitukseensa käytettäväksi koska nettaisim yhteiskunnan mahdollisuuksia ra-
43856: tämä säännös osaltaan ny<kyisin sisäitää sen kennustoiminnan ja kunnallisteknillisen kun-
43857: ettei lunastamista vastaisia tarpeita silmäni toonpanon tarkoituksenmukaiseen ·suunnitte-
43858: pitäen ole pidettävä mahdollisena. Lisäksi luun, ohjaamiseen ja ajoittamiseen samoin
43859: 53 § :n säännökset olisi ulotettava koskemaan kuin muidenkin palvelusten järjestämiseen.
43860: vastaavasti maalaiskuntia. Nykyisinhän kaavan vahvistamisesta kunnalle
43861: Rakennuslain 60 § :n 1 momentin mukaan aiheutuvat velvoitukset saattavat monissa ta-
43862: omaisuudesta, joka sanotun lain nojalla lu- pauksissa, varsinkin jos kaava-alueet ovat
43863: n~stetaan, on .omistajalle suoritettava käyvän
43864: laajoja ja niitä on paljon, muodostua niin
43865: hmnan mukamen korvaus. Suurelta osalta raskaiksi, että kaavoja ei uskalleta hyväksyä
43866: tästä säännöksestä on aiheutunut ettei lunas- ja alistaa vahvistettaviksi niin nopeasti kuin
43867: tamislupia ole lain 52 eika 53 ' § : n nojalla sinänsä olisi alueiden käytön järjestämisen
43868: haettu. Lunastuskorvauksen on pelätty saat- kannalta tarpeen. Tästä saattaa olla seurauk-
43869: tavan nousta niin korkeaksi, että sillä on sena, että rakentaminen tapahtuu pitkäänkin
43870: maan hintoja paikkakunnalla yleisesti nos- poikkeuslupien nojalla, ja muitakin epäkoh-
43871: tava vaikutus. Maan hintaan suuremmissa tia. Näistä syistä ehdotetaan säädettäväkai
43872: väestökeskuksissa ja niiden ympäristössä vai- että samaan tapaan, kuin rakennuskaava~
43873: kuttavat varsin huomattavasti kaava ja sen alueiden kohdalta jo on voimassa rakennus-
43874: mukainen rakennusoikeus sekä muut yhteis- lain 101 §: n 2 momentin nojalla, asemakaa-
43875: kunnan toimenpiteet. Tämän vuoksi eriastei- vassa voitaisiin kieltää käyttämästä rakennus-
43876: set kaavat olisi pyrittävä valmistelemaan ja kortteliin kuuluvaa maata, ennen kuin tar-
43877: vahvistamaan siten, etteivät ne etukäteen peelliset kadut ja muut liikenneyhteydet sekä
43878: tarpeettomasti nosta asuntotarkoituksiin käy- viemärit on rakennettu ja vedenhankinta tur-
43879: tettävän maan hintaa. Mikäli rakennuslain vattu, ilman että tämän johdosta on suori-
43880: käyvän hinnan mukainen lunastuskorvaus tettava omistajalle lain 70 § :ssä tarkoitettua
43881: muodostuisi yhteiskunnan toimenJ>iteistä joh- korvausta. Rakentamisrajoitus ei koskisi ra-
43882: tuen kohtuuttomaksi lunast~ttavan kiinteistön kentamista maatalouden ja siihen verratta-
43883: ekäyttötarkoituksen mukaiseen käypään ar- vien elinkeinojen tarpeita varten. Se olisi
43884: voon verrattuna, olisi se määrättävä otta- voimassa enintään kolme vuotta, mutta sisä-
43885: malla huomioon lunastettavan omaisuuden asiainministeriö voisi pitentää sen voimassa-
43886: käyttötarkoitus lunastuslupahakemuksen tekO- oloaikaa enintään kolmeksi vuodeksi kerral-
43887: ·hetkenä. Tällöin voitaisiin eliminoida sekä laan. Tästä lain 43 §: ään tehtävästä muu-
43888: kaavan lunastettavan maan hintaa nostava toksesta johtuen olisi myös 70 § : ää muutet-
43889: että sitä eräissä tapauksissa alentava vaiku- tava.
43890: tus. Lisäksi ehdotetaan, että rakennuslain
43891: 92 § :n 2 momentissa kiellettäisiin sisällyttä-
43892: Lunastuskorvauksen tosiasialliseen suuruu- m~tä luovutushintaan, millä kunta myy
43893: teen vaikuttaa myös se kuinka nopeasti se omistamansa alueen, korvausta kadun ja vie-
43894: lunastettavan omaisuuden haltuun oton jäl- märin rakentamisesta ilmoittamatta sen mää-
43895: keen maksetaan korvaukseen oikeutetulle. rää erikseen luovutuskirjassa. Tämän sään-
43896: Tässä kohden olisi saatava nopea korjaus tie- nöksen tarkoituksena olisi ehkäistä virheelli-
43897: alueiden lunastuskorvausten suorittamisen sen käsityksen muodostuminen asiaa tunte-
43898: kohdalla. Samasta syystä olisi rakennuslain mattomille siitä, mikä on luovutetun alueen
43899: lunastusmenettelyn mukaiset korvaukset py- varsinainen hinta. Tarkoituksena on myös
43900: rittävä suorittamaan kohta sen jälkeen kun erikseen esittää leimaverolain (662/43) sään-
43901: lunastettava omaisuus on otettu pois sen nöksiä selvennettäväksi niin, ettei mainittua
43902: omistajan hallinnasta. :korvausta ole otettava huomioon määrät-
43903: Tässä yhteydessä ehdotetaan muutettavaksi täessä lainhuutoa haettaessa suoritettavan
43904: myös rakennuslain 43 § :n 1 momentti, jotta leimaveron perusteena olevaa kiinteistön ar-
43905: uema- ja rakennuskaavojen laatimista ja voa.
43906: VII,30. - Jiekkonen ym. 1013
43907:
43908: Alussa mainittujen päämäärien edistämh· Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
43909: seksi eduskunnalle olisi annettava saman-
43910: aikaisesti esitys laiksi kunnallislain muutta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43911: misesta. Näitä päämääriä ovat osaltaan tar- van lakiehdotuksen:
43912: koitetut edistämään eduskunnan hyväksymä
43913: uusi asuntotuotantolaki ja siihen liittyvät
43914: muut esitykset.
43915:
43916:
43917:
43918: Laki
43919: rakennuslain muuttamisesta.
43920: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67' § : ssä mää.-
43921: rä.tyllä tavalla, muutetaan. 16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennuslain (370/58)
43922: 43 §:n 1 ja 3 momentti~ 52 §:n 1 ja 2 kohta. &3 §.:n 1 momentti, 60 §:n 1 momentti,
43923: 70 §:n 1 momentti ja ..92 §:n 2 momentti sekä lisätään 52 §:ään uusi 2 momentti ja
43924: lakiin uusi 110 a § seuraavasti:
43925: 43 §.
43926: Asemakaavassa voidaan kieltää käyttä- niiden enää voida katsoa soveltuvan tarkoi-
43927: mästä rakennuskortteliin kuuluvaa maata, tukseensa käytettäviksi;
43928: ennen kuin tarpeelliset kadut ja.. muut liiken-
43929: neyhteydet sekä viemärit on rakennettu ja Mitä edellä 1 kohdassa on. säädetty, sovel-
43930: vedenhankinta on turvattu, enintään kolmen letaan sen estämättä:, että tontti kehotuksen
43931: vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin antamisen jälkeen on siirtynyt uudelle omis-
43932: maatalouden ja siihen verrattavien elinkei- tajalle tai haltijalle. Kehotuksen antamisesta
43933: nojen . tarpeita varten (rakentamisrajoitus). samoin kuin sen peruuttamisesta tai siitä,
43934: Sisäasiainministeriö voi tarvittaessa pitentää että velvoitus on täytetty, on kaupunginhalli-
43935: rajoituksen voimassaoloaikaa enintään kolme tuksen toimesta viipymättä lähetettävä kiin-
43936: vuotta kerrallaan. teistötuomarille tai kihlakunnantuomarille
43937: ilmoitus merkinnän tekemistä varten kiinni-
43938: Edellä 2 momentissa tarkoitetusta rajoituk- tysasiain pöytäkirjaan.
43939: sesta johtuvasta korvauksesta säädetään
43940: 70 §:ssä. 53 §.
43941: Valtioneuvosto voi myöntää kaupungille
43942: 52 §. luvan rakentamattomien ja asemakaava-
43943: Asemakaava-alueella valtioneuvosto voi alueen ulkopuolelle muidenkin alueiden lu-
43944: myöntää kaupungille luvan lunastaa: nastamiseen, milloin kaupungissa ei ole riit-
43945: 1) rakennustontin, jota ei ole rakennettu tävästi ja kohtuullisilla ehdoilla käytettävissä
43946: pääasiallisesti asemakaavan mukaisesti viiden rakennusmaata taikka milloin lunastamista
43947: vuoden kuluessa sen jälkeen, kun rakenta- muutoin on pidettävä tarpeellisena, jotta ylei-
43948: miseen on kaupungin taholta annettu omis- nen asuntotuotanto tai kaupungin muu suun-
43949: tajalle tai haltijalle kehotus, kuitenkin vain, nitelmallinen rakentaminen voidaan vastai-
43950: milloin lunastamislupaa on haettu vuoden setkm tarpeet huomioon ottaen turvata.
43951: kuluessa mainitun määräajan päättymisestä;
43952: 2) alueen, joka sisältyy rakennuskortteliin,
43953: tarkoituksenmukaisen järjestelyn aikaansaa- 60 §.
43954: miseksi ahtaasti tai muutoin sopimattomasti Omaisuudesta, joka kaupungissa lunaste-
43955: rakennetulla alueella taikka korttelissa, jonka taan tämän lain perusteella, on omistajalle
43956: rakennukset kokonaan tai huomattavalta suoritettava käyvän hinnan mukainen kor-
43957: osalta ovat palaneet tai muutoin tuhoutuneet vaus. Mikäli käyvän hinnan mukainen kor-
43958: taikka käyneet niin huonokuntoisiksi, ettei vaus kuitenkin muodostuisi ilmeisen kohtuut-
43959: 1014 Vll,SO. - Rakennuslaki.
43960:
43961:
43962: tomaksi lunastettavan omaisuuden käyttötar- tai asemakaavan hyväksymistä oli nautinta-,
43963: koituksen mukaiseen käypään arvoon verrat- rasite- tai muu sellainen oikeus alueeseen.
43964: tuna, on se määrättävä ottamalla huomioon
43965: myös lunastettavan omaisuuden käyttötarkoi-
43966: tus silloin kun hakemus lunastusluvan saa- 92 §.
43967: miseksi on pantu vireille. Kaupungilla ei ole oikeutta saada luovutta-
43968: mansa tontin osalta korvausta kadun tai vie-
43969: märin rakentamisesta, jollei luovutuskirjassa
43970: 70 §. ole pidätetty oikeutta siihen. Korvausta ei
43971: Jos maanomistaja 28 § :n 2 momentissa, saa sen määrää luovutuskirjassa erikseen il-
43972: 30 § :n 2 momentissa tai yleiskaavassa liiken- moittamatta sisällyttää luovutushintaan.
43973: neväyläksi osoitetun alueen osalta 30 § :n 1
43974: momentissa tarkoitetun rajoitulrsen johdosta 110 a §.
43975: ei voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla Mitä 52 § :n 1 ja 2 kohdassa ja 2 momen-
43976: käyttää hyväkseen maataan, on omistajalla tissa sekä 53 § : ssä on säädetty, sovelletaan
43977: oikeus saada kaupungilta korvaus vahingosta, myös maalaiskunnassa vastaavasti niin, että
43978: joka hänelle siten koituu. Samanlainen oikeus mitä on sanottu asemakaavasta, koskee myös
43979: on vastaavasti sillä, jolla ennen yleiskaavan rakennuskaavaa.
43980:
43981:
43982: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
43983:
43984: Matti Kekkonen. Ale Holopainen.
43985: Eino Sääskilahti. Wiljam Sarjala.
43986: Olavi Lahtela. Eemil Partanen.
43987: Aaro Lintilä.. Mikko Volotinen.
43988: 1015
43989:
43990: VII,31.- Lak.al. N :o 159.
43991:
43992:
43993:
43994: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
43995:
43996:
43997: E d u s k u n n a ll e.
43998:
43999: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu Tällainen korvausjärjestelmä ei tee mahdol-
44000: muodostaa tällä hetkellä erään keskeisim- liseksi siirtää edes. pakkolunastuksen kautta
44001: mistä yhteiskunnallisista ongelmista. Se maan ansiotonta arvonnousua yhteiskunnan
44002: asettaa esteitä yhteiskuntasuunnittelun to- haltuun. Tämän vuoksi esitämme pakkolu-
44003: teuttamiselle, rakennustoiminnan kehittämi- nastusoikeuden laajentamista ja yksinker-
44004: selle ja pitää yllä jatkuvaa asuntopulaa ja taistamista. Ehdotuksemme mukaan yleinen
44005: johtaa asumiskustannusten kohtuuttamaan asuntotuotannon tarkoituksiin tapahtuvaa
44006: nousuun kuten toivomusaloitteen N :o 433 rakentamattoman maan pakkolunastuspää-
44007: perusteluissa on yksityiskohtaisesti osoi- töstä kuntien ei tarvitsisi alistaa nykyisen
44008: tettu. käytännön mukaan vahvistettavaksi ja täl-
44009: Rakennusmaan ottaminen yhteiskunnan lainen pakkolunastusoikeus annettaisiin
44010: haltuun on tehokkain ratkaisu ongelmaan. myös maalaiskunnille. Kunnille omaisuu-
44011: Kun sen toteuttaminen saattaa vielä viedä desta olisi sen luovuttajalle suoritettava
44012: aikaa, olisi välttämättä toteutettava edes korvaus, mutta lunastushinta tulisi niin
44013: joitakin sellaisia uudistuksia, joilla kuntien · määritellä, että ansioton arvonnousu jäisi
44014: maankäyttöoikeutta laajennettaisiin. Tä- kunnille.
44015: män ovat todenneet monet asiantuntijaeli- Lakiehdotuksen edellyttämän korvauksen
44016: met lausunnoissaan ja samaa korosti Viro- suorittamisen perusteena olisi rakennusmaan
44017: laisen hallitus antaessaan marraskuussa hinta v. 1948, johon lisätään kohtuullinen
44018: 1965 eduskunnalle esityksen rakennuslain korko ja tukkuhintaindeksillä mitattava ra-
44019: muuttamiseksi. Esityksen perusteluissa to- han arvon aleneminen sekä tontin omista-
44020: dettiin, että "rakennusmaan riittävyyden jan parannustoimenpiteiden aiheuttama ar-
44021: turvaamiseksi ja sen hinnan kohtuullisena von nousu. Tällainen korvausperuste tekisi
44022: pitämiseksi varsinkin suurimmissa asutus- mahdolliseksi sen, että kaavoitustoimenpi-
44023: keskuksissa ja niiden lähiympäristössä ovat teestä, rakennusoikeuden muuttumisesta, lii-
44024: erityiset toimenpiteet tarpeen". Edellinen kenneyhteyksien paranemisesta tai muusta
44025: eduskunta ei kuitenkaan suorittanut näi- tällaisesta yhteiskunnan toimenpiteestä joh-
44026: den toimenpiteiden edellyttämiä ratkaisuja, tuvasta syystä aiheutuvaa maan hinnan
44027: vaan hallituksen esitys raukesi eduskunnan nousua ei huomioitaisi korvausta suoritet-
44028: toimikauden päättyessä. Myöskään yksityi- taessa.
44029: set edustaja-aloitteet eivät johtaneet uudis- Rakennusmaan lunastaminen kuntien
44030: tusten toteuttamiseen. omistukseen tuLee lisäämään kuntien me-
44031: Tämän vuoksi ja viitaten edellämainitun noja. Tämän vuoksi olisi valtion myönnet-
44032: lisäksi mm. asuntotonttikomitean hahmot- tävä .kunnille avustusta lunastuskustannus-
44033: telemiin ratkaisuihin, pidämme tarpeellisena ten peittämiseen silloin kun se kustannus-
44034: esittää rakennuslakiin tehtäväksi rakennus- ten suuruuden j:a kunnan taloudellisen ase-
44035: maan käyttöä koskevia muutoksia. man vuoksi on tarpeellista.
44036: Kaupungeilla ja kauppaJoilla on nykyisin Jos kunnat jatkuvasti myyvät omista-
44037: hyvin rajoitetut mahdollisuudet pakkolu- miaan maa-alueita, luo se yhä uusia edel-
44038: nastaa rakennusmaata asuntorakennustar- lytyksiä tonttikeinottelun jatkumiselle.
44039: koituksiin. Pakkolunastusmenetelmä on han- Jotta maan ansioton arvonnousu saataisiin
44040: kala ja rakennuslaki edellyttää, että kun- jäämään yhteiskunnan haltuun siinäkin ta-
44041: nat suorittavat lunastamastaan maasta pauksessa, että kunnat luovuttavat raken-
44042: "käyvän hinnan mukaisen korvauksen". nusmaata yksityisille, eivätkä käytä sitä
44043: 101(} VII,31. - Rakennuslaki.
44044:
44045:
44046: omaan rakennustoimintaan, olisi luovutus- sellaisia muutoksia, että kunnat tarvittaessa
44047: muotona oltava rakennuslain mukaan lu- voivat asettaa vuokraamiselle ehdon, että
44048: nastetun maan osalta yksinomaan vuok- vuokra peritään koko vuokrakaudelta sen
44049: raaminen. Tämä tulisi johtamaan vuokraus- alkaessa yhtenä tai useampana eränä. Täl-
44050: järjestelmän yleistymiseen kaikkeen kun- laisia vuokrasopimuksia voitaisiin luonnol-
44051: nan luovuttamaan maahan nähden. lisesti soveltaa vain varakkaisiin rakenta-
44052: Kun yksinomaan vuokrausjärjestelmään jiin tai rakennuttajiin nähden.
44053: siirtymistä on vastustettu mm. sillä, että Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
44054: myynti olisi edullisempaa kunnille, koska tamme,
44055: alueitten hankintaan sidotut varat saadaan
44056: näin nopeammin takaisin, edellytä:mm:e, että että Edusku'nta hyväksyisi seuraa-
44057: mm. tontinvuokraussäänJtöstöön tehdään Va'n lakiehdotuksen:
44058:
44059:
44060:
44061: Laki
44062: rakennuslain muuttamisesta..
44063: Eduskunnan päätekse:n mukaisesti kumotaan 16 päivänä elokuuta 195S annetun ra-
44064: kennuslain (370/58) 53 § :n 1 momentti, lisätään 50 § :ään uusi 2 ja 3 momentti sekä
44065: uusi 1()2. a § ja 102 'b § sekä muutetaan 60 §- :n 1 ja 2 momentti, 61 § :n 2 momentti,
44066: 69 §- ja 115 § :n 2 momentti seuraavasti:
44067:
44068: 5~ §. jöiden vaikutuksen estämiseksi vahvistetaan
44069: asetuksella. korvauksen suorittamisen perus-
44070: Asemakaava- ja yleiskaava-alueella sekä teet. Hinnoitteluperusteena tulee olla raken-
44071: sellaisella alueella, jooka kaupunginval- nusmaan hinta vuonna 1948, johon lisätään
44072: tuusto on päättänyt kaavoitettavaksi, kau- kohtuullinen korko ja tukkuhintaindeksillä
44073: punki saa. llman erityistä lupaa. lunastaa ra- mitattava rahan arvon alentaminen sekä
44074: kentamattoman alueen, milloin kaupungilla tontin omistajan parannustoimenpiteiden
44075: ei ole riittävästi ja kohtuullisilla ehooma aiheuttama arvon nousu.
44076: käytettävissä :rakenimsmaata tai milloin lu-
44077: nutamista on muusta syystä pidettävä tar-
44078: peellisena yleisen asuntotuotann;on tai kau-
44079: ___ _________ _
44080: ____., 611 §..
44081:
44082: pungin muun suunnitelmanmukaisen raken- Luna.stustoimikuntaan vali11See kaupun-
44083: ta.mise:n edistämistä varten~ ginvaltuusto 4 kaleD!te:riVI!Wdek.si kerral-
44084: Lunastamaansa maata kunta sa& luovut- laan puheenjohtajan ja neljä muuta jäsentä
44085: taa vain vuokraamalla. sekä kaikille varamiehen. Pob:eenjohtajan
44086: on oltava lainoppinut ja muitten jäsenten
44087: 60 §. rakennusten ja maiden arvioimiseen pereh-
44088: Omaisuudesta, joka kaupungissa luna.ste- tyneitä. LuOVllttaja ja vas1!aanottaja saavat
44089: taan tämän lain perusteella, on omistajalle lisäksi valita lunastustoimikuntiin kumpikin
44090: suoritettava korvaus. yhden jäsenen. Lunastustoimikuntaan ei saa
44091: K&l"Vausta määrättäessä · älköön otettako valita paikkakunnan alioikeuden puheenjoh-
44092: hoomioon sellaista omaisuuden arvon munt- tajaa tai jäsentä.
44093: tumist3', joka aiheutuu kaavoitustoimenpi-
44094: teestä, rakennuS&ikeuden muuttamisesta,
44095: liikenneyhteyksien parantamisesta tai mui- 69 §.
44096: hin näihin verrattavista. yhteiskunnan suo- Valtion varoista su:o:riteta.an kaupungille
44097: rittamista toimenpiteistä tai taTjonnan ra- avustusta asemakaavan laati:misesta. ja ylei-
44098: joittamisesta ja muusta tällaisesta syystä seen sekä asuntorakennmtarlimtukseen käy-
44099: johtuvasta hintasuhteiden vaihtelusta. Kaa- tettävien alueiden lunastamisesta aiheutu-
44100: van ja rakennusoikeuden aiheuttaman ar- vien kustannusten }l(!littämiseen · milloin se
44101: vonlisän ja muiden hintaa korottavien teki- kustannusten suuruuden ja kaupungin ta-·
44102: VII,31. ~ Sinisalo ym. 10.17
44103:
44104: loudellisen aseman vuoksi katsotaan tarpeel- 102 b §.
44105: liseksi. Lunastustoimitusta varten asetetaan maa-
44106: 102 a §. laiskuntiin lunastustoimikunnat. Lunastus-
44107: Rakennuskaava-alueella sekä sellaisella toimikunnista on voimassa mitä on säädetty
44108: alueella, joka on päätetty kaavoitettavaksi, tämän lain 61 § :ssä.
44109: kunta saa ilman erityistä lupaa lunastaa
44110: rakentamattoman alueen, milloin kunnalla 115 §.
44111: ei ole riittävästi ja kohtuullisin ehdoin käy-
44112: tettävissä rakennusmaata tai milloin lunas- Rakennuskaavan laatimisesta ja maastoon
44113: tamista on muusta syystä pidettävä tarpeel- merkitsemisestä sekä yleiseen tarkoitukseen
44114: lisena yleisen asuntotuotannon tai kunnan ja asuntorakennustoimintaan käytettävien
44115: muun suunnitelmanmukaisen rakennustoi- alueiden lunastamisesta aiheutuneiden kus-
44116: minnan edistämistä varten. tannusten peittämiseen maalaiskunnalle suo-
44117: Mitä edellä on sanottu, koskee myös ritetaan valtion varoista avustusta m.illoin
44118: asema- ja. yleiskaava-aluetta. se kustannusten suuruuden ja kunnan ta-
44119: Lunastuskorvauksesta on voimassa mitä loudellisen aseman vuoksi katsotaan tar-
44120: siitä on säädetty tämän lain 60 § :ssä. peelliseksi.
44121: Lunastamaansa maata kunta saa luovut-
44122: taa vain vuokraamalla.
44123:
44124: Belsiagissä 2'7 päivänä hnhtikuuta 1966.
44125:
44126: Taisto Sinisalo. Ola.vi J. Laine.
44127: Lyyli Koskinen. Veikko Saarto.
44128: V. J. Rytkönen. Osmo Kock.
44129:
44130:
44131:
44132:
44133: 128 E 529/66
44134: 1018
44135:
44136: Vfi,32.- Lak.al. N: o 160.
44137:
44138:
44139:
44140:
44141: Suonpää ym.: Ehdotus laiksi rakennuslain muuttamisesta.
44142:
44143:
44144: E d u s kun n alle.
44145:
44146: Rakennuslain mukaan tontinomistajille omakotitonttien kohdalla asuntopinta-alan
44147: määrättävät kadun ja viemärin rakentamisen neliömetriä kohden monenkertaiset kerrosta-
44148: korvaukset ovat omakotiomistajien kohdalla loihin verraten. Omakotiomistajien ka.tu- ja
44149: kohtuuttoman suuria. Erityisesti vanhem- viemärirasituksen helpottamiseksi olisi raken-
44150: milla asemakaava-alueilla., joissa usein tontin nuslakia niin muutettava, että tontin pinta-
44151: pinta-ala on rakennusoikeuteen verr.a.ten alllln osuutta pienennettäisiin korv.auksen suu-
44152: suuri, joutuvat omakotitonttien omistaja.t ruutta määrättäessä.
44153: suorittamaan kadun ja viemärin rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme ..kun-
44154: sen korvausta sellaisen tonttipinta-.allllll pe- nioittaen, ·
44155: rusteeUa, jota he eivät välttämättä tarvitse
44156: eivätkä voi tehokkaasti käyttää hyödykseen. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44157: Vuonna 1964 rakennuslakiin tehdyn kor- van lakiehdotuksen:
44158: jauksen jälkeenkin nämä . korvaukset ovat
44159:
44160:
44161: Laki
44162: rakennuslain muuttamisesta.
44163: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä elokuuta 1958 annetun raken-
44164: nusLain (370/58) 86 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 15 päivänä toukokuuta 1964
44165: annetussa laissa (239/64), näin kuuluvaksi:
44166:
44167: 86 §. Milloin kaupunginhallitus on ennen tämän
44168: lain voimaan tuloa rakennusLain 91 § :n no-
44169: Milloin tonttia, lukuun ottamatta yleistä jalla määrännyt korvauksen, joka tontin-
44170: rakennusta, teollisuus- taikka muuta tuotan- omistajan on rakennuslrain perusteella suori-
44171: tolaitosta tahi Vlarastorakennusta varten tar- tettava kadun tai viemärilaitoksen rakenta-
44172: koitettua tonttia, saa voim:assa olevien mää- misesta, ja tämän lain mukainen korvaus on
44173: räysten mukaan käyttää asumista varten, pienempi kuin jo määrätty korvaus, kaupun-
44174: otetaan tontinomistajan suoritettavaa kor- ginhallituksen on määrättävä korvaus uudes-
44175: vausta määrättäessä tontin pinta..al:asta, siltä taJan tämän lain säännöksiä soveltaen. Täl-
44176: osalta kuin se ylittää tontille rakennetta- löin on aikaisemmin määrätystä korvauksesta
44177: vaksi sallitun kerrosal.an kolminkertaisen erääntymättä olevia vuotuismaksuja alennet-
44178: määrän, huomioon vain neljännes. tava niin, että korvauksen koko määrä ei
44179: ylitä tämän lain mukaisen korvauksen
44180: määrää.
44181:
44182: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
44183:
44184: Leo Suonpää. Kaino Haapanen. Kuuno Honkonen.
44185: Rainer Virtanen. Väinö R. Virtanen. Matti Koivunen.
44186: Pekka Silander. Kaisu Weckman. Taisto Sinisalo.
44187: Olavi J. Laine.
44188: 1019
44189:
44190: VII,SS. - Lak.al. N: o 161.
44191:
44192:
44193:
44194:
44195: Koppanen: Ehdotus laiksi luorwwnsuojelulain muuttamisesta.
44196:
44197:
44198: E d u s kun n a U e.
44199:
44200: Riistanhoitotyöhön kiinteästi liittyvä riis- Suomea. liuuhkajan merkityksen selvittele-
44201: talle vahingollisten petojen kurissapito on miseksi on seuraavassa riista- ja vahinkoeläi-
44202: vuosi vuodelta rajoittunut yhä harvempiin met otettu omiksi ryhmikseen. Riistanisäkkäi-
44203: Jajeihin. Maamme luonnonolosuhteita sil- sii:J;l ,aineiston lajeista on luettu orava, jänis,
44204: mälläpitäen suoritetut tutkimukset hiirihau- · piisami ja kärppä, riistalintuihin ka.nalin-
44205: kan, ketun, kanaha.uk.a.n, muuttohaukan; maa- nut, sorsalinnut ja sepelkyyhky sekä vahin-
44206: kotkan ja huuhkajan ravinnosta sekä tutki- gollisiin jyrsijöihin vesimyyrä, rotta, pelto-
44207: muksiin pohjautuva valistustoiminta ovat j.a metsämyyrät sekä hiiret. Ahvenanmaan
44208: olleet omiaan vaikuttamaan kunkin lajin aineistoa ei ole sen erikoisaseman takia otettu
44209: todellisen vahingollisuuden uudelleen arvioin- mukaan.
44210: tiin.
44211: Huuhka.ja on maassamme viimeisen vuosi- Riistanisäkkäät ................. . 12.7%
44212: sadan .a.ik.ana. suuresti vähentynyt epäoikeu- Vahingo!l~~t_jyrsijät ........... . 55.4%
44213: denmukaisen Vta.inoamisen johdosta, ja lienee Muut msakkaat ................ . 5.2%
44214: pi:an tässä mielessä verrattavissa kotkaan. Riistalinnut . . .................. . 14.4%
44215: Huuhkajan nykyinen harvinaisuus ja toden- Varislinnut .................... . 1.3%
44216: näköinen nopea edelleeri h.arvinaistuminen Muut linnut ................... . 6.2%
44217: vähentävät sen tekemän riistanhoidollisen
44218: vahingon kaikki.alla Suomessa. jokseenkin pie- Eri riistjaeläimet muodostavat huuhkajan
44219: neksi. Huuhkaja on jo nyt paikoitellen rau- pesimisa.jan va.vinnosta. yhteensä noin nel-
44220: hoitettu yksityisillä mailla ja edellä maini- jänneksen (27.1 %). Huuhkajan voidaan siis
44221: tuista syistä johtuen valtion metsämailla. sanoa. jossakin määrin kilpailevan riistasta
44222: Oulun Yliopiston vt. apulaisprofessori, fH. metsästäjien kanssa. Huuhkajan suorittama
44223: tri Seppo Sulkavan vv. 1952-65 tekemän riistaverotus j.akaantuu kuitenkin niin tasai-
44224: tutkimuksen mulma.n on voitu saada selvyys sesti monen eri riistalajin kesken, että mi-
44225: huuhkajan ravinnon koostumuksesta eri osissa kään yksityinen laji ei kärsi sanottavasti:
44226:
44227: % % %
44228: Metso . . . . . . . . . . . . . . 1.9 Peltopyy . . . . . . . . . . . . 0.2 Orava. . . . . . . . . . . . . . . 4.8
44229: Teeri . . . . . . . . . . . . . . . 3.3 Siniso~~sa, . . . . . . . . . . . . 0.9 Jänis . . . . . . . . . . . . . . . 4.0
44230: Riekko . . . . . . . . . . . . . . 3.9 Tavi . . . . . . . . . . . . . . . 1.4 Piisami . .. .. .. .. .. .. 2.8
44231: Pyy . . . . . . . . . . . . . . . . 0.7 Sorsalintu sp . . . . . . . . 0.6 Kärppä . . . . . . . . . . . . . 1.1
44232: Kanalinnun poikanen 1.4 Sepelkyyhky . . . . . . . . 0.1
44233:
44234:
44235: UlkomaiUa. tehdyt vastaavat tutkimukset Suomessa. Lintujen osuus on kaikissa näissä
44236: osoittavat, että Ruotsissa huuhkaja on syö- maissa samaa suuruusluokkaa, 20-30%.
44237: nyt eniten rottia., Norjassa. sekä Saksassa eri Samaten se jakoontuu kaikissa tapauksissa.
44238: pikku myyrälajej.a (Suomessa. vesimyyriä). verraten tasaisesti useiden linturyhmien kes-
44239: Pienehköt nisäkkäät ovat siten laajalti Eu- ken. Eri linturyhmien osuudet poikkeavat
44240: roopassa huuhkajan mieluisimpia saalislajeja. niinikään eri maissa toisistaan verraten vä-
44241: Nisäkkäiden kokonaisosuus on kuitenkin var- hän. Muiden eläinryhmien esiintymisessä
44242: sinkin Ruotsissa j1a Norj.assa pienempi kuin huuhkaj111.n ravinnossa. on Ruotsissa todettu
44243: 1020 VII,SS. - Luonnonsuojelulaki.
44244:
44245:
44246: sen syöneen huomattavan paljon kaloja ja sesti suhtauduttu. Rauhoittama.lla huuhlmja
44247: Norjassa sammakoita. saadaan vainoamisen j·a la:a.jenev.an ~~J.Sutus
44248: Huuhkaja soolistaa, siten muissakin maissa toiminn:an johdosta yhä harveneva huuhka.ja-
44249: petolinnuksi ja varsinkin pöllöksi harvinai- kantamme säilymään eläimistössämme. Täten
44250: sen monenl·aisia eläimiä. Pääravinnon muo- myös, kun muut pöllölajimme ovat rauhoitet-
44251: dostavat kuitenkin jyrsijät. Huuhkajan riip- tuj.a, säästetään monia todella hyödyllisiä
44252: puvuutta näistä osoittal8. sekin, ettei huuh- pöllöl.a.jeja, joita tähän asti on tietämättö-
44253: ka.ja yleensä pesi huonoina myyrävuosina. myydessä ja vahingossa tapettu huuhka.jina.
44254: Meillä ja muissa maissa tehdyin tutkimuk- Edellä olevan perusteella ehdotan,
44255: sin on voitu todeta, -ettei huuhkaja ole riis-
44256: tanhoidon ja muun talouden kannalta niin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44257: vahingollinen kuin siihen on tunteenomai- van lakiehdotuksen:
44258:
44259:
44260:
44261: Laki
44262: lliOUODSUojeJ:alain muuttamisesta.
44263: Eduskunnan päätöksen muka.isesti muutetaan 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun
44264: luonnonsuoj~u1ain CH/23) 13 §, selJ.a.isena kuin se on 13 päivänä :huhtikuuta 1962 &n-
44265: netussa laissa, näin kuuluV'IIlk&i:
44266:
44267: 13 §.
44268: Kaikki riistaeläimiin kuulumattomat li;n- Piekanan raah.Qittamisesta. valtion metsä-
44269: mit sekä niiden pesät ja munat ov.a.t aina mailla päättää maatalousmi.uisteriö.
44270: rauhoitettuja, paitsi piekana Lapin läänissä, Riistaeläimiin kuuJumattomista nisäkkäistä.
44271: korppi, varis, nMkka., harakka, nä:fhi, va.rpu- ovat naali, lumikko, lepakot, siili ja liito-
44272: nen, kesykyyhky, räkätti- j.a. mustaras.tu, orava aina rauhaitetut. ·
44273: ka.n.ahaukka ja varpushaukka sekä lokit, lu- Riistaeläinten rauhoittamisesta säädetään
44274: kuunottamatta kala;lokki:a. metsästyslaissa. ·
44275:
44276:
44277: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
44278:
44279: Esko J. Koppanen.
44280: 1021
44281:
44282: VU,34.- Lak.al. N :o 162.
44283:
44284:
44285:
44286:
44287: Sinisalo ym.: Ehdotus laiksi tuulaakin lakkauttamisesta ja
44288: sen kanto-oikeuden perusteella kaup1tnkien suoritettavana
44289: olevien valtiontehtävien aiheuttamien menojen suorittami-
44290: sesta valtion varoista.
44291:
44292:
44293: Eduskunnalle.
44294:
44295: Lähinnä satama:lmupungeilla on oikeus kun ne vielä edeLliSietlä vuotena olivat n. 9
44296: tuulaaki-ni'IllJisen jul.kisoikeudellisen maksun milj. mk. Tulojen supistuks~ta huolimatta
44297: kantoon. Maksu perustuu kaupungeissa tul- ovat vanhojen kaupunkien erikoiSrrasitteista
44298: lattujen tavaroiden tullimaksun suuruuteen, johtuvat menot :kuitenkin yhä edelleen li-
44299: ja on jo pitemmän aikaa olilut 2 % ulkomaan- sääntyneet. V. 1962 ne olivat 26.2 milj. mk
44300: liikenteen tavarain tullimaksusta. kun ne edellisenä vuonna olivat 24.2 milj.
44301: Tuulaakin kanto-oikeus on tarkoitettu kor- mk. Samansuuntaå,sena kehitys on jatkunut
44302: vaamaan kaupunkien ma:ksettavaksi tulevat tämän jälkeenkin.
44303: yleiset v.altion tehtävät, kuten maistl."aatin, Tuu.la.ak:ijärjestelmä kunnJille tul:evine val-
44304: raastuvanoilreuden, syyttäjistön, ulosottolai- tiontehtävi'IlOOD. on epäoikeudenmukainen ja
44305: toksen, rakennustarkastuksen, poli:isi1aitoksen vanhentunut myös siksi, että tuulaaikitulot
44306: ja kaupunginvan.kiil..a:n pidosta aiheutuvat me- jakaantuvat kaupung.eiUe erittäin epätasai-
44307: not sekä tullihuonei$tojen ylläpidosta kau- sesti ja riippumatta valtion tEfutävien worit-
44308: punlcien mak.settavalksi tUlevat kustarunilmet. tannioo;ta aiheutuneima menoista.
44309: Käytännössä ei tuulaakituJ.oilla kuitenkaan Kaupu;ngilt ~vat jo pitemmän aikaa olleet
44310: ole tullut korvatuksi näitä menoja. Suomen valmiit luopumaan tuulaa:kin kanto-oi;keu-
44311: Satamaliiton tuulaakikysiymystä käsittele- desta edellyttäen, että vailtio ottaa huoleh-
44312: mään asettama komitea toteaa mietinn&män tiaksoon 'Dii..istä e!'linäisistä v:a.ltion tehtävistä,
44313: v:lta 1956, että vajaus, joka on täytynyt jotka ovat asetetut kaupunkien ikustannetta-
44314: täyttää kunnalldsverotuksella oli 1930-luvun vaksi. ns. vanhojen kaupunkliemme erikois-
44315: lopulla keskimäärin ihiuk.an. yli 40%. Se ko- ramtteena. Tällaista ratkaisua on myös pe-
44316: hosi sotien jihlkeen 1940-luvu:n loppuvuosiin rusteellisesti va.lm.isteltu, jota osoittaa se,
44317: mennessä 66% :si ja 1951-1955 vajauksen että jo v. 1932 jätetti.dn vailtioneuvostolle
44318: keskiaTVoa osoittava luku oli jo yli 71 %. asiaa tutkineen komitean mietintö. Sisäasia-
44319: V. 1962 tuuJ.aakijärj,estelmä koki tuntuvan minislleriön toivomuksesta S. Satamaliiton
44320: huononnuksen eduskunnan eneinllristön hy- asettama komitea sai asioo. käsiteReen mie-
44321: väsyttyä lait maataloustuotteiden markki- tintönsä valmiiksi v. 1956. Hal:lituksen ta-
44322: nointirahastosta sekä tull.itariffin muutoksista holta on ilmoitettu, että tuulaakikysymystä
44323: ja muutettua osan aikaisemmin perityistä edal,loon selvitetään v. 1959 asetetun valtion
44324: tuUeista tuontimaksuiksi, joihin nähden ei komitean taholta, jootka tehtävänä on valtion
44325: ole tuulaakimaksun kanto-oikeutta. ja kunti<en välisen kustannusjaon perustedden
44326: Suomen Satamaliiton kokoamien tietojen kokonaistarki.stus ja valtionapujärj-estelmän
44327: mukaan uuteen järjestelmään siirtyminen ai- uudistaminen. Huomioon ottaen asian tärkey-
44328: heutti jo heti ensimmäisenä vuotena tuu- den on välttämätönJtä, että se saadaan viipy-
44329: laaikitulojen supistuksia esim. Vaasan. kau- mättä ratkaåsuun.
44330: pungin osalta 84%, Kotkan kaupungin Ratkaisun suorittamisen siirtämistä ei voi-
44331: osalta 50%, Turul}. kaupungin osalta 43% tane perustella truloudellåsilla syillä, sill.ä vai-
44332: jne. Tuulaaklitulot kaupungeille olivat v. tiollahan lienee mahdollisuus lisätä kuntien
44333: 1962 kokonaisuudessaan enää 8.4 mil.j. mk. nyt tuulaalkina kantama maksu tulleihin ja
44334: 1022 VU,S4. - Tuulaakin lakkauttaminen.
44335:
44336:
44337: tuotantomaiksudhin ja nam ainakin osittain viin. Ulosottolaitoksen toiminta taas kuuil.uu
44338: saada korvatuksi kuntien tähän saakka suo- oleellisesti maistraatin ja oikeudenkäytön
44339: rittamien menojen aiheuttamat kulut. piliriin. Myös muut nyt kuntien kannetta-
44340: Ns. vanhojen kaupunkien rasitteena nyt vana olevat tehtävät ovat kiistattomaati val-
44341: olevien tehtävien kuulumista valtiontehtävien tion tehtäviä.
44342: piiriin ei myöskään voitane saattaa kyseen- Kaiken tämän perusteella ehdotamme,
44343: alaiseksi. Mm. maistraatin, raaatuvanoikeu-
44344: den ja syyttäjistön toiminta kuuluu muun oi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44345: keuslaitoksen yHäpidon ohessa, vailtion tehtä- van lakiehdotuksen:
44346:
44347:
44348: Laki
44349: tuulaakin lakkauttamisesta ja sen kanto-oikeuden perusteella kaupunkien
44350: suoritettavana olevien valtiontehtävien aiheuttamien menojen suorittamisesta
44351: valtion varoista.
44352: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44353:
44354: 1 §. syyttäjistön, ulosottolruitoksen, poliisilaitok-
44355: Kaupunkien oikeus kantaa tuulaakia lak- sen ja kaupunginvankilan sekä tullihuoneis-
44356: kautetaan. tojen ylläpitämisestä kaupunkien maksetta-
44357: 2 §. vaksi tulevat kustannukset.
44358: Sen estämättä, mitä muUS8a valtiontehtä-
44359: viä koskevaasa lruinsäädännössä oo. säädetty, 3 §.
44360: suorittaa valtio niistä tehtävistä aiheutuvat Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
44361: kustannukset, jotka on määrätty kaupun- tamisesta antaa valtioneuvosto.
44362: kien suoritettavaksi niillä olleen tuulaakin
44363: kanto-oikeuden perusteella, kuten maistraa- Tämä iaki tulee voimaan päivänä
44364: tin, rakennustarkastuksen, raastuvanoikeuden, kuuta 196 .
44365:
44366:
44367: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
44368:
44369: Taisto Sinisalo. Aulis Juvela.
44370: Lyyli Koskinen. Eino Tainio.
44371: Osmo Kock. Paavo Lagerroos.
44372: Olavi J. Laine. Veikko Saarto.
44373: Kelpo Gröndahl. Leo Suonpää. ·
44374: 1023
44375:
44376: VII,35. - Lak.al. N: o 163.
44377:
44378:
44379:
44380:
44381: 0. Saarinen: Ehdotus· laiksi vesilain muuttamisesta.
44382:
44383:
44384: E d u s k u n n a ll e.
44385:
44386: Vesilain ojitusluvun mukaan on yhteisestä metsänparannustyöt eivät haitallisesti viiväs-
44387: ojituksesta pidettävä aina suuritöinen ojitus- tyisi eikä vesHain vuoksi ammattityövoimaa
44388: toimitus, mikäli kaikki siitä hyötyvät eivät $idottaisi toisarvoisiin tehtäviin.
44389: sovi ojituksesta. Samaten on suoritettava Edellä olevan perusteella esitän kunnioit-
44390: ojituksen aiheuttamasta vahingosta ja hai- tavasti,
44391: tasta aina korvaus, vaikka asianomainen hyö-
44392: tyisikin ojituksesta. Vesilakia olisi tältä osin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44393: muutettava, jotta valtion toimesta tehtävät van lakiehdotuksen:
44394:
44395:
44396: Laki
44397: vesilain muuttamisesta.
44398: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä .toukokuuta 1961 annetnn
44399: vesilain 6 luvun 6 § :n 3 momentti ja 10 § :n 3 momentti näin kuuluviksi:
44400: 6 §. 10 §.
44401: Ojituksesta hyötyä saavalla on oikeus Milloin ojitus tarkoittaa pääasiassa metsä-
44402: edellä tässä pykälässä tal"koitetun korvauk- maan ojitusta ja se toteutetaan kokonaan
44403: sen saamiseen, jos korvaus ojituksella saata- valtion toimesta ja asianomainen virkamies
44404: vaan hyötyyn verrattnna on merkittävä. on laatinut sitä varten suunnitelman, ei oji-
44405: tustoimitusta tarvitse pitää tämän pykälän
44406: 1 momentin 3) ja 4) kohdassa mainituissa
44407: tapauksissa.
44408:
44409:
44410: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
44411:
44412: Olavi Saarinen.
44413: 1024
44414:
44415: VII,36. - Lak.al. N: o 164.
44416:
44417:
44418:
44419:
44420: Suonpää ym. : Ehdotus laiksi vesialueiden jaon kieltämisestä.
44421:
44422:
44423: E d u s k u n n a 11 e.
44424:
44425: Kalastuslain mukaan kalastusoikeus on ve- siin yhteisten vesialueiden jakamiseksi. Kala-
44426: sialueen omistajalla. Tämä on rajoittanut vesien jaossa pienien kesämökkialueiden omis-
44427: suuressa määrin sellaisten harrastelijakalas- tajat voivat saada niin pienen vesialueen
44428: tajien kalastusmahdollisuuksia, jotka kotitar- kapeana kaistana rannassa, että kun soutu-
44429: vekalastuksena tai virkistysmielessä kalasta- veneen keula on vedetty rannalle, niin perä
44430: vat. Sen vuoksi monet vähävaraisetkin lii- saattaa olla toisen omistamalla vesialueella.
44431: kekeskusten kalastusta harrastavat asukkaat Ei jää mitään kalastusmahdollisuutta, vaikka
44432: ovat hankkineet järvien ja meren rannoilta palsta alkujaan on hankittu juuri ajanviete-
44433: tai saaristosta pieniä maa-aloja kesämökin kalastusta silmälläpitäen. Kalavesien hoidon
44434: tai kalamajan rakennuspaikoiksi. Maa-alueen kannalta olisi jakamisen sijaan päinvastoin
44435: kauppakirjaan on useimmiten merkitty, että pyrittävä kalavesien hoito keskittämään ka-
44436: kauppaan liittyy myös kalastusoikeus. Kalas- lastuskuntien ja niitä suurempien kalastus-
44437: tusoikeus heillä on ollutkin, jos kysymyk- hoitoyhtymien tehtäväksi. Vesialueiden jaka-
44438: sessä olevalla alueella kalavesiä ei ole jaettu. mistoimitukset olisi estettävä.
44439: Yhteisten kalavesien hoidosta ja muista asi- Edellä olevan .perusteella ehdotamme kun-
44440: oista on vastannut kalastuskunta. nioittavasti,
44441: Viime aikoina ovat kuitenkin monet suur-
44442: ten maaomaisuuksien omistajat, joilla maan- että Eduskunta hyväksyisi se-uraa-
44443: omistuksensa perusteella, on myöskin suurien van lakiehdotuksen:
44444: vesialueiden omistus, ryhtyneet toimenpitei-
44445:
44446:
44447: Laki
44448: vesialueiden jaon kieltämisestä.
44449: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44450: Sen estämättä, mitä jakolainsäädännössä Tämä laki tulee voimaan päivänä
44451: muuten on säädetty, on yhteisten vesialuei- kuuta 196 .
44452: den jakaminen kielletty, ellei huomattava
44453: yleinen etu sitä vaadi.
44454:
44455:
44456: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
44457:
44458: Leo Suonpää. Pekka Silander. Kuuno Honkonen.
44459: Rainer Virtanen. Väinö R. Virtanen. Matti Koivunen.
44460: Kaino Haapanen. Kaisu Weckman. Taisto Sinisalo.
44461: 1025
44462:
44463: VII,37. - Lak.al. N: o 165.
44464:
44465:
44466:
44467:
44468: Forsius: Ehdotus laiksi vuokra-alueiden järjestelystä kaupun-
44469: geissa ja kauppalaissa annetun lain muuttamisesta.
44470:
44471:
44472: E d u s k u n n a ll e.
44473:
44474: Vuokr·asuhteiden järjestelystä kaupun- Edellä lainattu ja erma1sm vertailuin si-
44475: geissa j,a kauppaloissa 9 päivänä ma·alis- sällöltään valaistu vuokrasuhteiden järjeste-
44476: kuuta 1962 annetun lain 1 §: ssä on omak- lystä kaupungeissa ja kauppalaissa 9 päivänä
44477: suttu sinänsä oikeille sosiaalisille näkökoh- maaliskuuta 1962 annetun Lain 1 §: n sään-
44478: dille 11akentuva periaate siitä, että säädetyllä nös ei kuitenkaan saata, enempää sosiaali-
44479: lailla on pääasiallisena silmämääränä turvata selta kuin oikeudellisperiaatteelliseltaka.a.n
44480: vuokramiehen oma.an asuntoon liittyvää so- kannalta. k'atsottuna, anta,a. tarpeellista ja
44481: siaalista intressiä. Kosketeltu periaate on oikeana· pidettävää turvaa ainaka.an ns. siir-
44482: l.ain 1 §: ssä ilmaistu seuraawsti: "Milloin toväkeen kuuluville vuokramiehille. Sanotun
44483: vuokramies vuokraoikeudella hallitsee toisen lain perusteluista (N :o 101/1960 vp.) ei
44484: omistamaa m!llata kaupungin tai eri kuntana myöskään ilmene, että kyseistä uutta Lakia
44485: olevan kauppalan alueella, ja omista·a vuokra- valmisteltaessa olisi erityisesti tutkittu siirto-
44486: alueella asuinrakennuksen, jossa hän vaki- väkeen kuuluvien vuokmmiesten asemaa
44487: tuisesti 'asuu ja jota ynnä vuokra-aluetta enempää :lain soveltamisalan kuin sen vastai-
44488: käytetään pääasiallisesti tähän asuntotarkoi- sen toimeenpanon kannaltakaan. Tällaista
44489: tukseen, turvata'an hänen oikeutensa sen mu- tutkimusta on v·arma.ankin ollut omiaan vai-
44490: kaan kuin jäljempänä säädetään." - keuttamaan se seikka, että siirtoväki on ja-
44491: Vertailun vuoksi mainittakoon, että ti- kaantunut eri puolille maata ja ettei sen olo-
44492: heissä asumisryhmissä olevien vuokra-aluei- suhteita tiettävästi ole minkään järjestönkään
44493: den lunastamisesta. v. 1936 annetun Lain taholta etukäteen ja esim. tilastollisesti sel-
44494: 1 §: ssä, sellaisena kuin sanottu l·ainkohta vitetty nyt puheenaolevassa suhteessa. Tun-
44495: on 22. 3. 1946 'annetussa laissa (N :o 221/46), tuu kuitenkin jo yleisperiaatteelliselta kan-
44496: on lain tarkoittaman suojaa S!lla.van vuokra- naltakin tarkasteltuna, .että vuokriasuhteiden
44497: miehen käsite laajempi kuin puheenaolevan, järjestelystä kaupungeissa ja kauppaloisaa
44498: vuokrasuhteiden järjestelystä kaupungeissa 9. 3. 1962 annettuun lakiin tehdään ainakin
44499: ja kauppaloissa 9. 3. 1962 annetun lain siirtoväestä puheenollen sellainen "lievennys"
44500: 1 § :ssä, luonnehtien v:n 1946 Laki mainitun- sanotun Jain 1 § :ssä muuten omaksutusta
44501: laista vuokramiestä seuraavasti: "Joka "tämän 1asuntotarkoituksen" (oman :asumis-
44502: vuokra-alueella hallitsee toisen omistamaa intressin) turv·aamisen periaatteesta, kuin
44503: maata - - - ja joka vuokra~alueella omis- tässä jäljempänä mainitaan. Täl.ainen "jous-
44504: taa asuinrakennuksen, jossa hän vakinaisesti tavuus" kyseisen lain soveltamisal'an määrit-
44505: asuu ja jota ynnä vuokra..aluetta käytetään telyssä on ainakin yhtä perusteltua kuin sa-
44506: pääasiallisesti asuntotarkoitukseen - - - man lain 1 §: n 3 momentissa ns. aatteel-
44507: -." - Kosketellussa suhteessa yhdenmu- listen yhdistysten hyväksi tehty lievennys-
44508: Jrejnen säännös on myös 22. .6. 1945 (niin- kin, josta viimeksimainitusta olisi oikeastaan
44509: ikään VJ 67 § :ssä säädetyssä järjestyksessä käytettävä - ei lievennyksen, va'an suoras-
44510: syntyneessä) lajssa maanvuokrasuhteiden pi- taan poikkeuksen nimitystä.
44511: dentämisestä eräissä tap.auksiss.a, mikä asian- Vuokramiehen toimeentulolle tarpeellisen
44512: tila on säilytetty sanotun lain 1 § : ssä myös- (ja usein samalla suorastaan välttämättö-
44513: kin sellaisena kuin ko. lainkohta kuuluu mänkin) elinkeinon jatkamiseen liittyvä
44514: 30. 12. 1960 ·annetussa laissa (N :o 511/60). intressi on kuitenkin niin tärkeä, että sille
44515: 129 E 529/66
44516: 1026 VII,37. - Vuokra-alueiden järjestely.
44517:
44518:
44519: olisi kyseisessä vuokrasuhteiden järjestelyä jopa hallitusmuotomme 5 § : ssä lausutun
44520: ~aupungeissa ja kauppalaissa koskevassa kansalaisten yhdenvertaisuusperiruatteenkin
44521: laissa annettavra tarpeellista suojaa myöskin kannalta arv·elutta,vaa, jos vuokrasuhteiden
44522: muista kuin siirtoväkeen kuuluvista vuokra- järjestelystä kaupungeissa ja ka.uppaloissa
44523: miehistä puheenollen, olkoonkin että oikeus- 9. 3. 1962 annettu 1aki jäisi niin yksipuoli-
44524: turvan tarve hav,aitaan selvemmin ja voimak- sesti ja m.joitetusti "oman asumisintressin"
44525: ~amman asteisena juuri siirtoväen piiriin turvaamista tarkoittavan lain luonteiseksi
44526: kuuluvien vuokllamiesten kohdalla. - Ver- kuin se on 9. 3. 1962 annetussa laissa. Aivan
44527: tailun vuoksi mainittakoon, että elokuun 16 erikoista aihetta on tässä yhteydessä kiinnit-
44528: päivänä 1958 annetussa. l.aissa eräiden tää huomiota siirtoväen aseman tarkasteluun
44529: vuokra-alueiden 1unastamisesta ma.alaiskun- lruin sov~eltamisal!lln määrittelyä silmihllä pi-
44530: nissa (N :o 361/1958) on puheenaolev.anlai- täen. Tältä osin olisi asi~aa vielä uudelleen
44531: nen oikeusturva ulotettu koskemaan, paitsi huolellisesti harkittava, ja sen perusteella
44532: sellaista vuokramiehen hallitsemaa :aluetta, tehtävä tarpeellinen muutos po. lain 1 §: ään.
44533: jota käytetään pääasi,allisesti asuntoalueen.a, - Lopuksi on syytä myös viitata - niin-
44534: yhtäläisesti myös elinkeinon (maatilatalouden ikään vertailumielessä - 10. 2. 1961 .anne-
44535: tai ~alastuksen) harjoittamiseen käytettyä tun, uuden huoneenvuokralain 37 §: n sää-
44536: vu.okro-aluetta (saman lain 1 § : n 1 mom.). dökseen, jonka. mulman vuokralaisen etu on
44537: Näin sa.attrua asianlaita olla - tietyin Jaista mainitusta lainkohdasta ilmenevin tavoin tur-
44538: lähemmin ilmenevin edellytyksin - siinäkin vattu myös sen vuokra-arvon lisäyksen suh-
44539: tapauksessa., ·ettei vuokramiesten hallussa ole- teen, joka vuokralaisen harjoittamasta elin-
44540: vralle alueelle ole vielä edes rakennettu asuin- keinotoiminnasta on aiheutunut vuokran.an-
44541: rakennusta. Tähän katsoen ja ottaen lisäksi tajan omistamalle huoneustolle, mikä turva
44542: huomioon, että mainittu v:n 1958 laki on varsinaisesti tulee vaikutukselliseksi vuokra-
44543: ensisijraisesti vuokra-alueiden Lunastamista suhteen päättyessä, mutta vaikuttaa varmas-
44544: tarkoittava laki ja tässä kirjoituksessa lä- tikin olemassaoLonaan välillisesti jo vuokra-
44545: hemmin kosketeltu laki on ,ensisij~aisesti vuok- suhteen kestäessäkin.
44546: rasuhteiden vastaista järjestelyä koskeva Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
44547: laki, lunastamisen jäädessä - kuten esityk- nioittaen,
44548: sen (N :o 101/1960 vp.) sanamuoto ja perus-
44549: telutkin selvästi osoittav,at - taka-alalle Ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44550: ikäänkuin vain toissij,aisesti kysymykseen tu- van lakiehdotuksen:
44551: levaksi vuohamiehen suojaamiskeinoksi, on
44552:
44553:
44554: Laki
44555: vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppatoissa annetun lain
44556: muuttamisesta.
44557: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vuokra..alueiden järjestelystä kaupun-
44558: geissa ja kaupp:aloissa 9 päivänä maaliskuuta 1962 annetun lain (218/62) 1 § näin kuu-
44559: luvaksi:
44560: 1 §. Mitä tässä laissa on säädetty vuokvamie-
44561: Milloin vuokramies vuokraoikeudella hal- hestä, sovellettakoon v,asmavasti asuntoyhtei-
44562: litsee toisen omistamaa maata lmupungin tai soon, milloin se omistaa vuokra-alueella
44563: eri kuntana olevan kauppalan alueella ja asuinrakennuksen, jota ynnä vuokra-aluetta
44564: omistaa vuokra-alueella asuinrakennuksen, käytetään pääasiallisesti asuntotarkoitukseen
44565: jossa hän vakituisesti .asuu ja jota ynnä ja jossa yhteisön osakkiaita tai jäseniä vaki-
44566: vuokra-aluetta käytetään pääasiallisesti tä- tuisesti asuu siten, että vähintään puolet
44567: hän asuntot.a.rkoitukseen, turv,ataan hänen asuntojen yhteenlasketusta huoneistoalasta
44568: oikeutensa sen mukaan kuin jäljempänä sää- on heidän haHinnassaan.
44569: detään. Sama olkoon laki kuolinpesän osak- Milloin rekisteröity a~atteellinen yhdistys
44570: kaista, jos joku heistä asuu vuokra-alueella. omistaa vuokra..alueeHa rakennuksen, jota
44571: VII,37. ~ Forsius. 1027
44572:
44573: käytetään yhdistyksen hallituskeskuksena ja sensa on hankkinut Sosialististen Neuvosto-
44574: toim.italona, sovellettakoon yhdistykseen vas- tasavaltojen Liitolle vuosina 1940 tai 1944
44575: taavasti, mitä tässä laissa on säädetty vuok- luovutetuille alueilLe jääneen, mainitunlaisen
44576: ramiehestä. asuinrakennuksen tilalle, turvataan hänen
44577: Milloin vuokr·amies vuokraoil~eudel1a hal- oikeutensa sen mukaan kuin jäljempänä tässä
44578: litsee toisen omistamaa maata kaupungin tai laissa säädetään edellytyksin, että kyseistä
44579: eri kuntana olevan kauppalan alueella ja l'lakennusta käytetään yksinomaan asuntotar-
44580: omistaa vuokr·a-alueella asuinrakennuksen, koitukseen tai asuntotarkoituksen ohella hä-
44581: jossa hän vakituisesti asuu j.a jonlm hän nen toimeentulolleen tarpeellisen elinkeinon
44582: taikka hänen aviopuolisonsa tahi suoraan jatkamiseen.
44583: etenevää tai takenevaa polvea oleva sukulai-
44584:
44585:
44586: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
44587:
44588: Saa.ra Forsius.
44589: 1028
44590:
44591: VU,SS. - Lak.al. N :o 166.
44592:
44593:
44594:
44595:
44596: Suonpää ym.: Ehdotu.s laiksi vuokra-alueiden järjestelystä
44597: kaupungeissa ja kauppaloissa annetun lain muuttamisesta.
44598:
44599:
44600: E d u s k u n n a ll e.
44601:
44602: Vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa vät kuntien omistukseen, jolloin entisille
44603: ja kauppaloissa annettiin laki 9 päivänä maa- vuokramiehille osoitetaan uusi rakennus-
44604: liskuuta 1962. Tällä lailla pyritään turvaa- paikka taikka suoritetaan lain edellyttämä
44605: maan vuokramiesten asema ja toisaalta, ot- korvaus. Useat kaupungit saavat näin omis-
44606: taen huomioon kaupunkikuntien olosuhteet, tukseensa aivan kaupungin keskustassa tai
44607: helpottamaan kunnan mahdollisuuksia tar- lähellä sitä olevaa arvokkainta tonttimaata.
44608: koituksenmukaisen kaavoituksen ja maapoli- Ettei kunnissa syntyisi pyrkimystä lyhytnä-
44609: tiikan hoitamisessa. Laki antoi vuokramiehille köisen edun tavoitteluun ryhtymällä myy-
44610: yhden vuoden aikana lain voimaantulosta mään näitä haltuunsa saamiaan tonttimaita
44611: mahdollisuuden tehdä ilmoitus Vuokrananta- ja luovuttamaan niitä yksityisen keinottelun
44612: jalie siitä, että haluaa oikeutensa järjestet- piiriin, olisi lakiin otettava säännös siitä,
44613: täväksi lain edellyttämällä tavalla. Määrä- että kunta saa tämän lain perusteella hal-
44614: aikaan mennessä vuokra-alueiden järjestelyä tuunsa saamiaan tontteja luovuttaa vain
44615: koskevia hakemuksia annettiin kaupungeissa vuokralle.
44616: ja kauppaloissa 10 598. Näistä vuokra-alueista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
44617: on kunnan omistamalla maalla 8 108 eli nioittaen,
44618: 76.5 %.
44619: Yleisimmäksi käytännöksi kuntien omista- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44620: mien maiden kohdalla tulee ilmeisesti muo- van lakiehdotuksen:
44621: dostumaan se, että em. tontit ja alueet jää-
44622:
44623:
44624: Laki
44625: vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppaJoissa annetun lain muuttamisesta.
44626: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätääp vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa
44627: ja kauppaloissa 9 päivänä maaliskuuta 1962 annettuun lakiin (218/62) näin kuuluva
44628: 68a §:
44629:
44630: 68a §. tettuja tontteja kaupunki saa luovuttaa vain
44631: vuokralle.
44632: Tämän lain mukaan kaupungin omistuk- Tämä laki tulee voimaan päivänä
44633: seen ja hallintaan tulevasta maasta muodos- kuuta 196 .
44634:
44635:
44636: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
44637:
44638: Leo Suonpää.. Rainer Virtanen.
44639: Pekka Silander. Väinö R. Virtanen.
44640: Kaino Haapanen. Kuuno Honkonen.
44641: Matti Koivunen. Taisto Sinisalo.
44642: 1029
44643:
44644: Vfi,39.-Lak.al. N:o 167.
44645:
44646:
44647:
44648:
44649: Raipala ym. : Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain
44650: muuttamisesta.
44651:
44652:
44653: E d u s kun n a 11 e.
44654:
44655: Suolan ym. kemikalioiden käyttö yleisillä taan, tuntuisi lopultakin olevan aika lopet-
44656: teillä aiheuttaa maamme autokalustolle vuo- taa autojen pilalle ruostuttaminen valtion
44657: sittain kymmenien miljardien vanhojen mark- melkoisilla kustannuksilla.
44658: kojen ruostevauriot. Autojen korjauskustan- Parhaiten sen voi aikaansaada eduskunta
44659: nukset suurenevat ja ikä tästä huolimatta tekemällä ·tielainsäädäntöön tarvittavan sää-
44660: lyhen-ee. Suolainen sohju tunkeutuu joka döksen.
44661: koloon ja naarmuun ja aiheuttaa nopeasti Edellä olevan perusteella ehdotamme,
44662: peltien pilaantumisen. Nykyoloissa, jolloin
44663: nastarenkaiden käyttö liukkaina aikoina on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44664: nopeasti yleistynyt ja hiekan käyttö ilman van lakiehdotuksen:
44665: suolaa auttaa riittävästi liukkauden torjun-
44666:
44667:
44668:
44669: Laki
44670: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
44671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään yleisistä teistä 21 päivänä toukokuuta 1954
44672: annetun lain (243/54) 11 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
44673:
44674: 11 §.
44675: Tien kunnossapidon yhteydessä älköön käy- tavat tien käyttäjien kalustolle huomattavia
44676: tettäkö sellaisia kemikaalioita, jotka aiheut- vaurioita.
44677:
44678:
44679: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
44680:
44681: Matti Raipala. Mikko Asunta.
44682: 1030
44683:
44684: VII,40. - Lak.al. N: o 168.
44685:
44686:
44687:
44688:
44689: Rytkönen ym.: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain
44690: muuttamisesta.
44691:
44692:
44693: E d u s k u n n a 11 e.
44694:
44695: Kuntien osuutta paikallisteiden rakentamis- tettaisiin näistä kustannuksista. Kun tähän
44696: ja kunnossapitokustannuksista alennettiin v. ei kuitenkaan tässä vaiheessa päästäne, voi-
44697: 1960 tehdyllä lain muutoksella. Sen jälkeen- taisiin kuntien kustannusosuutta nykyises-
44698: kin on näiden kustannusten katsottava ra- tään alentaa.
44699: sittavan kunt_ien taloutta huomattavassa mää- Sen vuoksi ehdotamme Helain 87 § : n 1
44700: rin. Varsinkin niissä kunnissa, joissa pai- momenttia muutettavaksi siten, että kunnan
44701: kallisteitä on paljon, aiheutuu paikallistie- peruskorvaukseksi katsottaisiin 10% teiden
44702: kustannuksista menoerä, jolla on tuntuva vai- tekemisen ja samoin kunnossapidon osalta.
44703: kutus veroäyrin hintaan. Sen perusteella, mitä edellä on sanottu,
44704: Kun kunnilla on paljon muitakin taloudel- ehdotamme,
44705: il.isia velvoitteita, ja kun paikallisteiden kus-
44706: tannusten on katsottava kuuluvan valtiolle, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44707: olisi paikallaan, että kunnat kokonaan vapau- van lakiehdotuksen:
44708:
44709:
44710: Laki
44711: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
44712: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä annetun lain (243/54)
44713: 87 § : n 1 momentti, sellaisena kuin se on 22. 12. 1960 (501/60), annetussa laissa, näin
44714: kuuluvaksi :
44715: 87 §. mukaan, suuriko kunnassa olevien maanteiden
44716: Kunnan suoritettavaa korvausta määrät- osuus on sen alueella olevien maanteiden ja
44717: täessä katsotaan peruskorvaukseksi 10 pro- paikallisteiden yhteenlasketusta pituudesta
44718: senttia teiden tekemisen ja 10 prosenttia nii- ja paljonko kunnassa on paikallisteitä asu-
44719: den kunnossapidon kustannuksista, ja perus- kasta kohden, seuraavien perusteiden mu-
44720: korvausta alennetaan tai korotetaan 86 §: ssä kaan:
44721: tarkoitettua luokitusta vastaavasti sekä sen
44722:
44723:
44724: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
44725:
44726: V. J. Rytkönen. Hugo Manninen. Paavo Laagerroos.
44727: Lyyli Koskinen. Toivo Friman. Aarne Pulkkinen.
44728: Aimo Laiho. Taisto Sinisalo. Lauha Männistö.
44729: 1031
44730:
44731:
44732:
44733:
44734: Sileäkangas ym..: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun laJin
44735: muuttamisesta.
44736:
44737:
44738:
44739: Eduskunnalle.
44740:
44741: VoimlUlSa olevan yleisistä teistä annetun toon. Käytännössä on mahdollista käyttää
44742: Lain (243/1964) mukaan suoritetaan ma,an- täUaista tienpitoaineen ottopaikkaa hyväksi
44743: ti.enpidosta aiheutuvat kustannukset yleensä myös valtion muiden teiden tienpidossa tai
44744: valtion varoista. Poikkeuksena tästä sään- vieläpä myydä soraa jopa sillle kunnalle, joka
44745: nöstä kuitenkin on, että kunta on V·elvolli- on sor.ap.aikan luovuttanut, tai muulle sitä
44746: nen korvauksetta valtiolle luovuttamaan tarvitsevalle. Niin ikään voidaan jo valmiiksi
44747: maantien rakentamista tai parantamista var- rakennettua tietä Vlar.ten v·ahvista.a tiesuunni-
44748: ten tarvittavat .alueellaan sij.aitseva.t, omista- telma, jossa ti.en liitännäisalueeksi otetaan
44749: mansa ma~alueet, sillä tielain 67 § :n 2 mo- myöhemmin pysyvästi tarvittava tienpito-
44750: mentin mukaan kunnalla ei ole oikeutta aineen ottop.aikka, jolloin kunnan, suunnitel-
44751: saada luovuttamistaan alueista korvausta, man kohdistuessa sen omistamaan .aJueeseen,
44752: mikäli valtioneuvosto ei erityisessä tap~.uk on luovutettava tällainenkin alue ilmaiseksi.
44753: sessa toisin määrää. Varsinkin sellaisissa kunnissa., joissa soraa
44754: Vaikkakin periaatteessa voit.aisiin lähteä on saa.tavissa niulmsti j.a joissa kunnat erityi-
44755: siitä, ettei kuntaa maanomistajana; ole syytä sin ponnistuksin ovat hankkineet omistuk-
44756: missään suhteessa aset~ toiseen asemaan seensa soranottopaiman tyydyttääkseen sen
44757: kuin maanomistajia yleensä, on kuitenkin avulla oman ja kuntalaisten soratarpeen, on
44758: käytännössä jouduttu suurimpiin kohtuutto- kohtuutonta, että valtio sisällyttää tiesuun-
44759: muuksiin nimenomaan siHoin kun kunnat nitelmaan tällaisen soranottopaikan ja ottaa
44760: ov.at joutuneet luovuttamaan valtiolle kor- sen korvauksetta hallintll!ansa ja käyttöönsä.
44761: vauksetta tienpitoa varten sooon tad muun Kun pelkästään sitä, että kunta voi ano-
44762: tienpitoaineen ottop.aikkoja, jotka sa.attavat muksesta sa.ada korVIa.uksen, mikäli valtioneu-
44763: sijaita hyvinkin kaukana tiealueesta. Mikäli vosto erityisessä tapauksessa niin määrää, ei
44764: tällainen tienpitoaineen ottopaåkka sisältyy voida pitää tyydyttävänä, esitämme edeLlä
44765: vahvistettuun tiesuunnitelmaan, siirtyy se esitetyillä perustelullila.,
44766: tien r·akentamisen yhteydessä valtion hallin-
44767: taan ja käytetään soma tai muuta tienpito- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44768: ainetta myöhemmin myös tien kun.nossapi- van lakiehdotuksen:
44769:
44770: Laki
44771: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
44772: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä toukokuuta 1954 yleisistä
44773: teistä annetun 1ain (243/1954) 67 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
44774: 67 §.
44775: maasta tai tiehen IJ.iitännäsalueena kuulu-
44776: Valtiolla sekä kunnalla, jollei kysymys ole vasta pysyvästi tarvittavasta tienpitoaineen
44777: kunnan .aJueensa ulkopuoleLla omistamasta ottamispaikasta, ei ole oikeutta edellä tässä
44778: 1032 VII,41. - Yleiset tiet.
44779:
44780:
44781: luvussa säädettyyn tai tässä laissa edellyte- seen, mikäJi v·altioneuvosto ei erityisessä ta-
44782: tystä pakkolunastuksesta johtuva.an korvauk- pauksessa. toisin määrää.
44783:
44784:
44785: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
44786:
44787: Aulis Sileäkangas. Pentti Pekkarinen. Reino Karpola.
44788: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova. Mikko Volotinen.
44789: Hannes Paaso. Erkki Haukipuro. Eino Räsänen.
44790: Ale Holopainen. Mauno Pohjonen. Aaro Lintilä.
44791: 1033
44792:
44793: VII,42. - Lak.al. N: o 170.
44794:
44795:
44796:
44797:
44798: Suorttanen ym: Ehdotus laiksi yleisistä teistä annetun lain
44799: muutfa,misesta.
44800:
44801:
44802: E d u s k u n n a ll e.
44803:
44804: Yleisistä teistä 21. 5. 1954 annetun lain nushallitus on ottanut alueen haJ.,tuunsa j1a
44805: 70 §: n muka.an suoritetaan tietoimituksissa ryhtynyt tien tekemiseen. Näiden haittojen
44806: määritettäville korvauksille korkoa kuusi pro- osuus on tientekoaikana jopa suurempikin
44807: senttia. Mikäli kysymys on ~lueen luovutta- kuin ti~en lopullisesti v,almistuttua. Päätty-
44808: misesta, :alkaa koron kasvu sitä seuraaVian neessä tietoimituksessa on haittojen suuruus
44809: kuukauden ensimmäisestä päivästä, jonka ollut maatalousmaalla 1-3 kertainen maa-
44810: kuluessa tienpitäjä on ottanut alueen hal- pohjasta saatuun korvaukseen verrattuna. Se
44811: tuunsa. Muiden korvausten osalta vastaava seikka,, ettei korkoa suoriteta koko korvaus-
44812: aj·ankohta on, ellei asianomaisen vaatimuk- summalla samalla tavalla, on muodostanut
44813: sesta erityisistä syistä toisin määrätä, sitä vakavan epäkohdan, joka voitaisiin poistaa
44814: seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä, muuttamaJla tielain 70 § : ää.
44815: jonka kuluessa korvaus määritetään. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
44816: Haltuunottopäivän ja tietoimituksen lop- ehdotamme,
44817: pukokouksen pitämisen välinen aika on
44818: y[eensä ollut noin viitisen vuotta. Tienraken- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44819: tamisesta johtuvien haittojenkin vaikutus on van lakiehdotuksen:
44820: alkanut väLittömästi kun tie- j,a v.esiraken-
44821:
44822:
44823:
44824: Laki
44825: yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta.
44826: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisistä teistä 24 päivänä toukokuuta
44827: 1954 a.nnetun lain (243/54) 70 § näin kuuluvaksi:
44828: 70 §. sitä seuraavan kuuk.a.uden alusta., jonka
44829: aikana tienpitäjä on ottanut alueen haltuun-
44830: Tässä luvussa tarkoitetulle korvaukselle sa, sekä muissa tapauksissa sitä seuraavan
44831: suoritetaan korkoa kuusi prosenttia Laskettu- kuukauden alusta, jonka aikana vahinko ta,i
44832: IlJa, jos kysymys on ,ail_ueen luovuttamisest.a, haitta on syntynyt.
44833:
44834:
44835: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
44836:
44837: Sulo Suorttanen. Atte Pakkanen.
44838:
44839:
44840:
44841:
44842: 130 E 529/66
44843: 1034
44844:
44845: VII,43.-Lak.al. N:o 171.
44846:
44847:
44848:
44849:
44850: Aalto ym.: Ehdotus laiksi pysäköintivalvontamaksusta.
44851:
44852:
44853: E d u s k u n n a ll e.
44854:
44855: Mootto:viltjoneuvolmnna.n ja liikenteen k·as- vuoksi toivottavaa, että tiellä kulkevat ny-
44856: vaessa kasv.aa myös liikennerikkomusten ja kyistä useammin saisivat sopivan ojennuksen
44857: ennen kaikkea vähäi•sten liikennerikkomusten tieliikenteessä tekemistään vähäisistä virheis-
44858: lukumäärä. Erity[sen voimakkaasti kasvaV1a1t tä, vaikkei hei.tä jokaisesta pikkurikkeestä
44859: pysäköintirikkomukset, jotka etenkin väestö- tuomitta.isikaa.n mngaistukseen.
44860: keskuksissa liikenteen jatkuvasti lisääntyessä Useassa eri yhteydessä on todettu, ettei
44861: johta,vat liikenteen tukkeutumiseen j.a elin- nykyisen rangaistusjärjestelmän puitteissa
44862: keinoelämän häiriytymiseen. Liikennemää- yleensä ole mahdollista. saattaa kaikkia vä-
44863: räysten noudattam[sen valvonta on maassam- häisiin tieliikennerikkomuksiin syylilistyneitä
44864: me toistaiseksi ollut varsin vähäistä, mistä edesvastuuseen eikä tällainen olisi edes tar-
44865: seuna.uksena on oUut yleinen kurittomuus. koituksenmukais1Jakaa.n. Tämän vuoksi olisi
44866: Heikko valvonta on johtunut poliisin miehis- meillä, kuten useimmissa muissa maissa,
44867: töpulasta j.a siitä, että käytettäv.issä oleva joista esimerkkinä mainittakoon YhdysvaHat,
44868: poliisihenkilöstö nykyisen järjestelmän puit- Neuvostoliitto, Saksan liittotasaval•ta, Eng-
44869: teiss·a suur.ess,a määrin on sidottu .ns. sisätöi- lanti, Hol.la.nti, Italia j1a Etelä-Afrikan tasa-
44870: hin, vähäpätöisten pysäköinti- ja vastaavien valta sekä pohjoismaista Ruotsi ja Norja,
44871: rikkomusten kuulusteluun ym. kansliatöihin, otettava käytäntöön erityinen hallinMllista
44872: kun nykyisen järjestelmän puitteissa vähäi- laa.tua oleva järjestelmä vähäisten pysä-
44873: sin ja selvinkin rikkomus on edelly.ttä.nyt köinti- ja mahdollisesti myös muiden vähäis-
44874: täydellistä kuulustelua, erityisen ra.ngaistus- ten tiel.iikennerikkomusten Vlalvonta,ll! ja kä-
44875: vrua.timuksen esittämistä jne. Toisena syynä sittelyä varten. Vähäisestä järjestelmän pii-
44876: vailvonna.n puuttumiseen on myös mainittu, riin kuuluvasta virheestä ei asianomaista
44877: että kun vähäisten tieliikennerikkomusten yleensä tällöin asetettaisi syytteeseen, v:a.a.n
44878: rankaiseminen nykyisen järjestelmän mu- hänen olisi suoritettava erityinen etukäteen
44879: kaan ei ole tarkoitustaan vastaavaa ja lisäksi vahvistettu, rikkomuksen laadun muka:an mi-
44880: rankaisemisella sa:avutettuun etuun verrattu- toitettu maksu. Pikkurikkomukset voidatan
44881: na aiheuttaa yhteiskunnalle kohtuuttomia tällöi.n selvittää paikan päälilä, ja :asianomai-
44882: kustannuksia, on käytännössä usein kokonaan sen rikkojan suorittaessa yleensä määrä-
44883: luovuttu asianomaisen rank.aisemisesta ja aj,assa maksun, voidaan enempi esitutkinta
44884: muun ojennuskeinon puutteessa tyydytty jättää suorittamaUla eikä asiassa muutoin-
44885: pelkästään suulliseen huomautt.amiseen, taik- kaan tarvitse ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
44886: ka pysäköintirikkomusten osalta, koska asian- Tällä tavoin vältytään myös vähäisten liiken-
44887: omainen yleensä ei ole tavoitettavissa, on nerikkomusten poliisi- ja oikeuslaitokselle
44888: rikkomus usein jätetty kokonaan sillensä. aiheuttamasta työpaineesta ja tarpeettomasta
44889: Suullisten v.aroitusten teho, shlloin kun niitä ruuhkasta. Nämä vimnomaiset voivat tällöin
44890: yleensä voidaan antai8, on kuitenkin todettu keskittyä liikenneturvallisuuden kannalta
44891: v.arsin heikoksi tai suomstaan olemattomaksi. tärkeämpiin asioihin.
44892: Sopivana ei myöskään voida pitää käytäntöä, Jo tässä vaiheessa ovat tiediikennerikko-
44893: jonka mukaan voimassaolevia määräyksiä mukset ,aiheuttaneet tuomioistuinlaitokselle
44894: voidaan v.apa.asti rikkoa ilman mitään seu- valtavan paineen ja ruuhkan. Heikosta Viall-
44895: raamuksia. Liikennekurin kannalta olisi sen vonnasta huolimatta on tieliikennerikkomuk-
44896: VII,43. - Aalto ym. 1035
44897: sistla tuoillittujen sakkorangaistusten luku- kansaJaispiir.ejä. Rangaistusten yleinen
44898: määrä nol,l.SSut suorastaan räjähdyksenomai- käyttö on vieläkin epäilyttävämpää, milloin
44899: sesti. Kun v. 1960 tieliikennerikkomuksista rikkomuksia, kuten liikennerikkomuksia, on
44900: tuomittiin sakkoihin 91157 tapauksessa~ oli padjon, ja käytännössä vain harvoista voi-
44901: v.astaava luku v. 1963 jo 115 285, eli peräti druan asianomaista rang.aista. Komitean eh-
44902: 53 % kaikista ko. vuonna .tuomituista. sakko- dottaman järjestelmän puitteissa kansalaiset
44903: rangaistuksista. Tilastojen mukaan on näistä eivät ta.as, mikäli eivät itse hal,ua, vähäisen
44904: noin 3/4 tuomittu ran~aistusmääräyksiin, ts. liJ.kennerikkomuksen johdosta joutuisi tuo-
44905: kyseessä ovat olleet vähäiset, laaduJ..1Jaan yk- mioistuimeen, eikä heitä myöskään po. vir-
44906: sinkertaiset ja selvät rikkomukset, jotka olisi heistä yleensä sakotettaisi.
44907: voitu selvittää paljon yksinkertaisemminkin, Rangaistusmääräyskomitean ehdotuksen
44908: esim. juuri nyt po. wllvontamaksujärj.esrel- julkisuudessa saamasta myönteisestä vas-
44909: män puitteissa. taanotosta huolimatta. komitean ehdottamaa
44910: Valtioneuvosto asetti jo marraskuun 27 järjestelmää ei toistaiseksi ole toteutettu. Ko-
44911: päivänä 1958 komitean harkitsemaa,n, voitai- mitean mietinnön valmistumisen jälkeen ku-
44912: siinko rangaistusmääräysmenettelyä eräiltä luneet viisi vuotta ovat osoittaneet komitean
44913: osin, esim. liikennerikkomusren osa1t·a, kehit- arvioinnit oikeiksi, j1a uudistuksen puuttuessa
44914: tää nykyistä joustavammaksi. Tämä ns. ran- yhä heikentynyt liikenteen valvonnan teho
44915: gaistusmääräyskomitea jätti mietintönsä v·al- on aiheuttanut tieliikenneonnettomuuksien
44916: tioneuvostolle joulukuun 12 päivänä 1961. jyrkän kasvun. V:asta,avasti on vähäpätöisten
44917: Mietinnössään komitea ehdotti vähäisten tie- liikennerikkomusten käsittely tuomioistui-
44918: liikennerikkomusten osaJ·ta uutta käsittely- missa aiheuttanut valtavan jutturuuhkan,
44919: tapaa, ~ns. maksullisten liikenneVia.roitusren josta seuna.uksena on ollut tuomioistuimien
44920: käyttöä. Komitea totesi mietinnössään, ettei työtaakan lisääntyminen ja ,asioiden käsitte-
44921: kaikkia liikenne- ja nimenoma,an pysäköinti- ltyn venyminen yhä pitkäaikaisernmaksi.
44922: rikkomuksia lllykyisel[äkään ja. vielä vähem- Myös eduskunta on 13 päivänä huhti-
44923: män vastaisuudessa voida tarkiotuksenmu- kuuta 1965 hallituksen esitykseen tieliikenne-
44924: kaisesti selvittää j:a ran~aista nykyisen jär- l,ain muuttamisesta antamassaan Vl8.stauksessa
44925: jestelmän puitteissa. Ti1anne on jo nyt lii- la.usunut haJlitukselle toivomuksen, että hal-
44926: kennekurin ja oikeushallinnon kannalta huo- Utus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin
44927: lestuttava, mutta moottoriajoneuvojen käy- nimenomaan vähäisten liikennerikkomusten
44928: tön yleistyessä tulee tilanne vieläkin va.ikeu- valvonnan, rankaisemisen ja käsittelyn saat-
44929: tumaan, jollei vähäisten liikenneri.kkomusren tamiseksi nykyailmisemmaJ[e jta yksinkertai-
44930: valvonnassa ja käsittelyssä päästä yksinker- semmaHe kannaJJe. Hallituksen toimeksi-
44931: tai,sempruan järjestelyyn. annosta onkin Lainvalmistelukunta vuoden
44932: KriminailipoHittiselta kannalta komitea 1965 lopussa valmistanut ehdotuksen halli-
44933: edelleen totesi, että vähäiset liikennerikko- tuksen es1tykseksi eduskunnaJle laiksi pysä-
44934: mukset sinänsä ha.rv.oin osoittavat rekijässä köintivirhemaksustla.
44935: rikollista mieltä, eikä rikkoja näin oUen Kuten viimeksi mainitun ehdotuksen na.-
44936: yleensä ole varsinaisen rangaistuksen tar- mestä hawaita.an, edellyttää [:ainvaJmistelu-
44937: peessa. Sakkom.ngaistusten käyttämisestä kunta, toisin kuin rangaistusmääräyskomi-
44938: si·ten, että myös vähäpätöiset rikkomukset tea., uudistuksen tässä va[heessa koskevan
44939: käsitellään tuomioistuimessa, aiheutuu sen V·ain vähäisiä pysäköintirikkomuksia. Nämä
44940: sijaan se epäkohta, että muutoin la,inkuuliais- rikkomukset muodostavrut vähäisten liikenne-
44941: ten kansal.aisten kunnioitus tuomioistuislai- rikkomusten ylivoimaisesti suurimman ja
44942: tosta ja 11angaistusjärjestelmää kohta&n vä- myös nopeimmin kasvavan ryhmän. Heikosta
44943: henee, kun he kaikist1a aivan vähäpätöisistä pysäköinnin valvonnasta huol:ima.tta on siten
44944: rikkomuksista tuJevat tavalban leimatuiksi esim. Helsingin kiaupungissa syytteeseen sa.a-
44945: "rikollisiksi". Kunnioituksen rikosta seuraa- tettujen seisottamis- ja pysäköintirikkomus-
44946: vaa 11allgaistusta kohtaan on myös katsottu ten lukumäärä kasvanut vuodesta 1964 VllQ-
44947: yleisesti vähenevän, mikäli määrätyistä rikok- teen 1965 24.1 % ja vastaav,a&ti vuodesta
44948: sista joudutaan rankaisema,an käytännölli- 1960 vuoteen 1965 peräti 165 %. Tehokkaan
44949: sesti katsoen koko väestöä <tai ainakin laajoja val.vonnan puitteissa olisivat nämä luvut mo-
44950: 1036 VII,43. - Pysäköintivalvontamaksu
44951:
44952: ninkevtaiset. PysäköintivaJvontamaksuj.a käy- sesta. Kunnallisella pohjalla tapahtuva py-
44953: tettäisiin kaikkiin vähäisiin seisottamis- ja säköinnin valvonnan tehostaminen ehdotetaan
44954: pysäköintirikkomuksiin, kui.tenkin sellaisin sen vuoksi toteutettavaksi siten, että kunnal-
44955: rajoituksin, ettei 'VIBlvontamaksua käytettäisi lisen pysäköinnin valvojan toimenpiteistä
44956: milloin määräysten rikkomisesta on aiheutu- kertyvät valvontamaksut jäisivät ao. kun-
44957: nUJt vahinkoa taikka mainitta;wLa v,aa.ma tai nalle. Kunnallisen pysäköinnin vailvonnan
44958: ilmeistä haitta/ll. muilile tiellä kulkeviHe tai a!loittaminen olisi asianomaisen kunnallisval-
44959: näiden turvallisuudelle. Asetuksella määrät- tuuston harkinnassa, kuitenkin niin että pää-
44960: täisiin tarkemmin ne rikkomukset, joihin tös olisi alistettava sisäasiainministeriön vah-
44961: pysäköinti VlllJ1vontamaksujärjestelmää sovcl- vistettavaksi.
44962: lettaisiin. Tällä tavoin olisi myös riittävät Pysäköintiv,aJlvontamaksuja määräisivät se-
44963: takeet siitä, että käytäntö olisi yhdenmukai- kä poliisivir.anoma.iset että kunnalliset pysä-
44964: nen j.a, että kaikkia kansalaisia kohdeltaisiin köinnin valvojat. Kosk,a kunnallisen pysä-
44965: sa.ma.lila tavoin. Törkeät ta.paukset, esim. py- köinnin v<a:lvojan tai valvonta-1a,pulaisen toi-
44966: säköiminen suojatielle tai toisen rinoolle, mivalta, kuitenkin rajoittuisi v.ain vähäisiin
44967: jäisivät edelleen sakotettaviksi, kookei ky- seisotta.mis- j.a pysäköintirikkomuksiin, olisi
44968: seessä ole lakiehdotuksen tarkoittama vähäi- heidän valvonnan yhdenmuk.aisuut1Ja silmäHä
44969: nen rikkomus. Ran~a.istusmääräyskomitean pitäen tehtävä poliisille ilmoitukset sffil.a.isista
44970: mietintöön sisältyy ehdotus järjestelmän havaitsemistwa.n törkeistä seisottamis- ja py-
44971: edeHyttämiksi ka.av.akkeiksi ym, joita sopi- säköimisrikkomuksista,, jotka eivät kuulu
44972: V•asti voidaan käyttää nyt ehdotettua järjes- uuden l<ain piiriin. Poliisiviranomainen ja
44973: telmää toteutett,a.essa. Vaikka uusi järjesteJ.- kunnallinen pysäköinnin v•alvoja tarkk.ailisi-
44974: mä käsityksemme mukaan periaatteessa välit- vat kukin osaltaan alaistensa. antamien mak-
44975: tömästi voitaisiin saattaa. koskem.a.an kaikkia sukehotuksen edellyttämien maksujen kerty-
44976: vähäpätöisiä mkennerikkomuksia, voidaan mistä. Jollei kunnallisen pysäköinnin vail.von-
44977: näin ollen todeta, että jo ns. pysäköintirik- tatoimen piirissä määrättyä maksua olisi
44978: komuksiinkin ~~ajoitettu yksinke:rtaistettu määräa,j,assa suoritettu, tekisi pysäköinnin
44979: järjesteilmä on omia.an suuresti helpottamaan valvoja ko. virheestä tavanmukaisen rikosil-
44980: poliisin työpainetta. ja mahdollisuuksia m- moituksen poliisill-e.
44981: kenteen vcalvonnan tehostamiseen. Kun uuden
44982: järjestelmän käytäntöön soveltamisesta p.a.r- RangaistusmääräySkomitean mietintöön si-
44983: haiten voidaan saada kokemuksia juuri vä- sältyy käyttökelpoinen ehdotus vähäisten lii-
44984: häisten seisotta.mis- j.a pysäköimisrikkomus- kennerikkomusten valvonnan j1a käsittelyn
44985: ten piirissä, edellytämme, että uutta. järjes- yksinkertaistamiseksi j,a tehostamiseksi. Käy-
44986: telmää ,aJluksi sovelletaan juuri mainitunlai- täntö on osoittanut, että poliisin mahdolli-
44987: siin rikkomuksiin, jonka jälkeen järjestelmä, suudet pysäköinnin valvonnan tehostamiseen
44988: kun siitä on saa:tu käytännön kokemuksia, henkilökunnan jatkuvan puutteen takia ovat
44989: myöhemmin laajennetMn koskemaan kaikkia rajoitetut, eikä täysin koulutettujen poliisi-
44990: vähäpätöisiä liikennerikkomuksia. miesten käyttö yksinkertaisiin pysäköinnin
44991: Pysäköinnin vaJlvonnan tehostaminen on va1lvonta.tehtäviin myöskään aina ole tarkoi-
44992: erityisen tärkeätä suurissa väestökeskuksissa. tuksenmuk.aista. Näin ollen lmtsomme tar-
44993: V&tiowJta ei ole pystynyt riittävästi lisää- peelliseksi r.ang.aistusmääräyskomitean laa.ti-
44994: mään poliisin työvoimaa, jolloin ensisijaisesti ma.an lakiehdotukseen sisällyttää mahdolli-
44995: juuri pysäköinnin valvonm on kärsinyt työ- suuden pysäköinnin valvonnan tehostamiseen
44996: voimapulasta.. Koska valvonnan puutteesta kunnallisella pohjalla.. Kun rangaistusmää-
44997: aiheutuu vcakavaa haittaa j,a; häiriötä ko. räyskomitean ehdotus ei toistaiseksi, asian
44998: paikkakuntien liikenteeHe, olisi ·asianomaisille järjestämisen kiireellisyydestä ja aj.ankohtai-
44999: kunnille vam.ttava mahdollisuus os:allistua suudesta huolimatta ole johoo.nut lainsäädän-
45000: pysäköinnin vt8!l:vonooan, jolloin kunnan kui- tötoimenpiteisiin, ehdotamme täten kunnioit-
45001: tenkin on saa.ta.va taloudellista vastiketta taen,
45002: niistä kuluista, jotka aiheutuvat valtiolle että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
45003: kuuluvien liikennevalvontatehtävien hoitami- van lakiehdotuksen:
45004: VII,43. - Aalto ym. 1037
45005:
45006:
45007: Laki
45008: pysäköintivalvontamaksusta..
45009: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: '•'
45010: ;..:. J.~. :,.
45011:
45012:
45013:
45014: 1 §. Milloin on erittäin painavia syitä, voi polii-
45015: Vähäisestä tieliikenteessä tehdystä seisotta.- siviranomainen tai kunnallinen pysäköinnin
45016: mis- tai pysäköimisvirheestä voidaan rikkoja valvoja pitentää 2 momentissa säädettyä ai-
45017: määrätä suorittamaan erityinen pysäköinti- kaa enintään seitsemällä vuorokaude:lJa,.
45018: v&vontamaksu sen mukaan kuin tässä itaissa
45019: säädetään. 6 §.
45020: 2 §. PysäköintiVia~vontamaksun suorittamista
45021: Pysäköintivalvontamaksu voidaan määrätä tarkoittavassa maksuk:ehotuksessa on ilmoi-
45022: suoritettavaksi ainoastaan sellaisesta seisotta- tettava, miten maksu suoritetaan ja mitä seu-
45023: mis- tai pysäköimisvirheestä, josta ei ole ai- r.auksia maksun laiminlyömisestä on.
45024: heutunut vahinkoa eikä mainittavaa vaa.raa JolJei pysäköintivalvontamaksua ole mää-
45025: tai ilmeistä haittaa muille tiellä kulkeville tai räajassa suoritettu, on virheen johdosta, mi-
45026: näiden turv.aJHsuudel,le. käli aiheelJiseksi havaitaan, ryhdyttävä vii-
45027: pymättä syytetoimenpiteisiin. Maksukehotus
45028: katsotaan tällöin rauenneeksi.
45029: 3 §.
45030: Kunnallisvaltuusto voi, milloin se paikka-
45031: . 8 §.
45032: kunnan liikenteen vilkkauden huomioon ot- Ajoneuvon kuljettajaLla., joka katsoo soo-
45033: taen pysäköinnin valvonnan tehostamiseksi mansa. pysäköintivalvontamaksua koskevan
45034: on tarpeen, päättää, että seisottamista ja py- maksukehotuksen aiheettomaksi, on oikeus
45035: säköimistä valvotaan myös kunnan toimesta. kehotuksessa mainitun maksuajan kuluessa
45036: Päätös on .al.istetta.va sisäasiainministeriön esittää siitä v'astalause poliisiviranomaiseRe
45037: v.ahvistettavaksi. bi kunnalliselle pysäköinnin vaJvojaUe. Jos
45038: 4 §. vastalause hyväksytään, on maksukehotus pe-
45039: Tämän lain edeLlyttämä va:lvonta sekä huo- ruutettava ja, milloin ma.ksu jo on suoritettu,
45040: lehtiminen pysäköintivirhemaksujen perimi- se on määrättävä asianomaiselle pala.utetta-
45041: sestä on poliisin sekä, miUoin kunt&an on Vtaksi.
45042: järjestetty kunnaUinen pysäköinnin valvonta- Miltoin pysäköintivalvontamaksu on suori-
45043: toimi, myös kunnallishallituksen valitseman tettu sel,laisen virheen johdosta, joka on tuo-.
45044: pysäköinnin va;1voj,an tehtävänä. mioistuimen l·ainvoiman saaneelJa pääuiksel[ä
45045: Kunnallisella pysäköinnin valvoj.ailla voi tai as1aa rangaistusmääräyksin käsiteltäessä
45046: valvontatehtävissä olla .apulaisia. luettu ajoneuvon ikuljetta.jan syyksi rangais-
45047: tava.na tekona, maksu on h.akemuksesta pa-
45048: lautettava takaisin sen suorittaneelle.
45049: 5 §.
45050: Pysäköintiv.ail:vontamaksu, jonka suuruus 9 §.
45051: on kaksikymmentä marklooa., on ajoneuvonsa Pysäköintiv.a:lvontamaksu kuuluu valtioLle.
45052: virheellisesti pysäköin·een kuljettajan suori- Milloin kuntaan on tämän lain mukaisesti
45053: tettava. järjestetty myös kunnallinen pysäköinnin
45054: Poliisin sekä kunn&llisen pysäköinnin v.al- . valvonta, jää kunnallisen pysäköinnin valvo-
45055: vojan ja val'Vonta~apulaisen on, jo:J.,Lei pysä- jan tai hänen valvonta~apulaisen.sa antaman
45056: köintivirhe olosuhteet huomioon ottaen ilmei- maksukehotuksen perusteell,a suoritettu mak-
45057: sesti ole vähäpätöinen, heti .a.nnettava a.joneu- su kuitenkin asia,nomaiseUe ikunnaHe. Tällai-
45058: von kulj·ettajalle kirjallinen kehotus maksun seen maksuun ei ole sovellettava, mitä erik-
45059: suorittamiseen seitsemän vuorokauden ku- seen on säädetty kunnaillisesta maksusta va-
45060: luessa kehotuksen antamispäivästä. Jollei kul- pauttamisesta.
45061: jettaja ole paikalJa virheen tullessa ilmi, 10 §.
45062: sellainen maksukehotus voidaan kiinnittää Kunnallinen pysäköinnin valvoja ja val-
45063: ajoneuvoon näkyvälle paikalle. vonta-apul.a.inen on virassaan velvollinen il-
45064: 1088 VII,43. - Pysäköintiva.lvontama.ksu
45065:
45066:
45067: moittamaan poLiisH,le selLaisista. toteamistaan vähäisenä seisottamis- ja pysäköimisvirheenä
45068: seisottamis- ja pysäköimisvirheistä, joista tä- ja annetaan muut määräykset lain täytän-
45069: män 1ain 2 § :n johdosta ei voida antaa py- töönpanosta,
45070: säköintivalrvontamaksun suorittamista tarkoit-
45071: tavaa maksukehotusta.
45072: 11 §. Tämä iJ.aki tuLee voimaan ... ·' ..
45073: p&vana
45074: Asetuksella säädetään, mitä on pidettävä kuuta 1966.
45075:
45076:
45077: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
45078:
45079: Lyyli Aalto. Aili Siiskonen. Hertta Kuusinen.
45080: Sakari Knuuttila. Valdemar Sandelin. Olavi Lahtela.
45081: Uljas Mäkelä. V. J. Rytkönen. Timo Mäki.
45082: Arne Berner. Olli J. Uoti. Sylvi Siltanen.
45083: Jaakko Kemppainen. Arvo Salo. Antero Väyrynen.
45084: Kuuno Honkonen. Viljo Virtanen. Margit Eskman.
45085: E. J. Paavola. V. 0. Mäkinen. Antti A. Halme.
45086: Viktor Procope. Antti 0. Pennanen. Olavi Nikkilä.
45087: Veikko Mattila. Aili Vaittinen. Matti Mattila.
45088: Voitto Hellsten. Mi.kko Volotinen. Anna-Liisa Linkola.
45089: 1039
45090: VII,44. - Toiv.al. N: o 404.
45091:
45092:
45093:
45094:
45095: af Heurlin ym.: Toimenpiteistä terveen yhdyskuntamuodos-
45096: tuksen tur·vaamiseksi.
45097:
45098:
45099: E d u s kun n a U e.
45100:
45101: Maassamme on taajama-asutuksen voima- loudellisen kehityksen, ovat mm. Lohjan
45102: kas kasvu luonut suuria ongelmia. Liian mo- kauppala ja maalaiskunta, joista voitaisiin
45103: nessa tapauksessa on myös yksityinen täysin muodostaa uusi keskikokoinen kaupunki, Kar-
45104: suunnittelematon maan jakaminen .taajaa asu- jaan kauppala ja maalaiskunta, Porvoon
45105: tusta varten ja valvomaton yhdyskuntara- kaupunki ja maalaiskunta, Paraisten kaup-
45106: kentaminen johtanut yhä epätaloudellisten pala ja maalaiskunta. Englannin New Towns
45107: kuin epäsosiaalisten asuntoalueiden syntyyn. Act - lain (laki uusista kaupungeista) esi-
45108: Epäkohdat ovat osittain johtuneet siitä, ettei- kuvaa soveltaen tulisi meilläkin helpottaa
45109: vät eriasteiset viranomaiset ole aina riittä- tällaisten pienten keskusten muodostumista
45110: västi huolehtineet säädettyjen asemakaava- voimakkaiksi alueellisiksi keskuksiksi, jolloin
45111: ja rakennuslakien noudattamisesta, mutta tontinhintoja ja rakentamiskustannuksia ko-
45112: ilmeisesti ·ei lainsäädäntö maassamme vielä hottavaa painetta suuremmissa keskuksissa
45113: kään ole kaikissa suhteissa riittävän tehokas voitaisiin torjua, kuitenkin siten, ettei kei-
45114: takaamaan terveen, koko yhteiskunnan kan- notteluluontoinen ja hajanainen rakentami-
45115: nalta tarkoituksenmukaisen, sosiaalisen ja nen näissä uusissa kaupungeisSa johtaisi vain
45116: taloudellisen yhdyskuntamuodostuksen. Maan epäkohtien :siirtymiseen niiden alueelle.
45117: jakaminen ja rakentaminen, varsinkin mil- Kiinteistöjen hintojen kohti:mttöinan nou-
45118: loin se tapahtuu yksityisten voittoa tavoitte- sun hillitseminen, asumiskustannUsten pitä-
45119: levien rakentajien toimesta osaksikaan, edel- mi!llen kohtuullisina sekä kehitysmahdolli-
45120: lyttää voimakkaampaa viranomaisten johtoa suuksien turvaaminen .teollisuudelle ja ta-
45121: ja valvontaa kuten jo on asianlaita muissa louselämälle edellyttää paljon voimakkaam-
45122: pohjoismaissa, Englannissa, Alankomaissa paa otetta yhteiskunnan taholta. Kuntien
45123: jne. Paitsi uusien yhdyskuntien rakentami- asemakaavallisia oikeuksia tulisi lisätä, ennen
45124: nen edellyttää myöskin jo syntyneiden liian kaikkea tulisi maalaiskunnat asettaa tasa-
45125: tiheiden, repaleisten ja slummiutuneiden taa- veroiseen asemaan kaupunkien ja kauppaloi-
45126: jamien saneeraus maassamme uutta lainsää- · den kanssa antamalla niillekin yksinoikeus
45127: däntöä. Myöskin tulisi tällöin harkita keinoja hyväksyä kaavat alueellaan. Myöskin nykyi-
45128: miten hyvät kehitysedellytykset omaavien siä käytännössä vähämerkityksellisiksi osoit-
45129: pienempien keskusten, mitkä sijaitsevat kul- tautuneita mahdollisuuksia lunastaa maata
45130: kuyhteyksiin, jäävapaisiin satamiin, raaka- rakennuslain perusteella tulisi laajentaa olen-
45131: ainesaantiin ja markkinoiruismahdollisuuksiin naisesti. Koska lainsäädännöllä on kaavan
45132: nähden soveliaasti, kehitystä voitaisiin ohjata laatiruiskustannukset siirretty kunnille miltei
45133: ja jouduttaa siten, että niistä muodostuu kokonaan ja lain mukaan 'kunnat joutuvat
45134: "uusia kaupunkeja" vastapainoksi liialliselle kokonaan rahoittamaan ja käytännössä suu-
45135: keskitykselle maan pääkaupunkiin. Kokemus rimmaksi osaksi myös kantamaan kustannuk-
45136: Englannin oloista osoittaa, että maassamme- set kaavojen toteuttamisesta, tulisi lunastus-
45137: kin lienee sellaisia keskuksia, joiden voima- määräyksillä ja velvoitteilla huolehtia siitä,
45138: kas kehittäminen olisi koko valtakunnan että kaavoitettu ja kunnallistekniikalla
45139: edun mukaista. Kehityskelpoisia paikkakun- varustettu tontti luovutetaan lyhyen määrä-
45140: tia, joiden sijainti, maaperä ja kulkuyhtey- ajan kuluessa rakentamiseen. Maassamme jo
45141: det tekisivät mahdolliseksi voimakkaan ta- talviolosuhteista sekä maaperästä johtuen on
45142: 1040 VII,44. - Yhdyskuntamuodostus.
45143:
45144:
45145: katujen sekä viemar1en ja vesijohtojen ra- on taloudellisesti mahdollinen 80-100 vuo-
45146: kentaminen sangen kallista ja omiaan kohot- den kuluttua. Kunnille tulisi myös tehdä
45147: tamaan asumismenoja sekä talouselämän ja mahdolliseksi aluelunastusten rahoittaminen
45148: teollisuuden kustannuksia. Lainsäädännöllä joko varmistamalla niille pitkäaikaisia lai-
45149: ja paikallisten viranomaisten toimenpiteillä noja tähän tarkoitukseen valtion myötävaiku-
45150: tulisi huolehtia siitä, että mitään taajaa asu- tuksella kuten Ruotsissa tai antamalla kun-
45151: tusta ei lainkaan synny ilman asianmukaisesti nille oikeus suorittaa lunastus'korvaus kaavoi-
45152: vahvistettua kaavaa ja sen mukaisesti heti tettavista alueista pääosalta obligaatioissa
45153: rakennettua kunnallistekniikkaa sekä myös- edellyttäen, että kunta luovuttaa tontin sel-
45154: kin siitä, että järkevästi alueittain raken- laisilla ehdoilla edelleen, ettei keinotteluvoit-
45155: nettu kunnallistekniikka tulee ensi tilassa te- toja kenellekään voi syntyä.
45156: hokkaaseen taloudelliseen käyttöön eikä tont- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
45157: tien omistajilla ole mahdollisuutta jättää kunnan päätettäväksi toivomuksen,
45158: kauaksi aikaa tonttejaan maan hinnan korot-
45159: tamistarkoituksessa rakentamatta. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
45160: Mahdollisuus kunnille aluepakkolunastuk- toimenpiteisiin lainsäädännön uudista-
45161: siin on tärkeä paitsi sosiaalisesti terveen ja miseksi mm. siten, että maalaiskunnil-
45162: taloudellisesti järkevän yhtenäisen yhdys- lekin myönnetään samat asemakaaval-
45163: kuntarakentamisen turvaamiseksi kokonaan liset oikeudet kuin kaupunge~1la ja
45164: uusilla alueilla myöskin vanhojen sopimatto- kauppaloilla on, että kaikille kunnille
45165: masti rakennettujen alueiden saneerauksessa. varataan mahdollisuus aluepakkolunas-
45166: Kaukaa ei tarvitse hakea esimerkkejä maas- tuksiin asemakaavoitettavilla alueilla,
45167: samme "saneerauksesta", mikä on ,todellisen että erityismääräyksin tuetaan kehi-
45168: saneerauksen täydellinen vastakohta ja mi- tysedellytykset omaavien maaseutukes-
45169: hin OI.J. jouduttu mm. tehokkaan aluepakko- kusten kehittymistä ns. uusiksi kau-
45170: lunastussäädöksen: puuttuessa. Esimerkiksi pungeiksi, että abuepakkolunastus-
45171: Ruotsissa ja Englannissa on pystytty, toisin oikeus valtioneuvoston päätöksellä voi-
45172: kuin meillä, sangen tyydyttävästi uudista- taisiin antaa kunnille saneerattaviin
45173: maan vanhoja kaupunginosia tehokkaamman kaava-alueisiin nähden, että kunnille
45174: lainsäädännön nojalla. tehtäisiin mahdolliseksi luovuttaa
45175: Aluepakkolunastusoikeuden kautta saatu- alueet rakentamiseen ns. tonttioikeu-
45176: jen alueiden tulisi yleensä jäädä yhteiskun- della, että kunnat saisivat oikeuden
45177: nan omistukseen siten, että niiden edelleen suorittaa pakkolunastuskorvaukset ob-
45178: luovuttaminen tapahtuisi joko pitkäaikaisella ligaatioilla, että kunnilla olisi auto-
45179: vuokraoikeudella tai ottaen meillä käytän- maattisesti oikeus pakkolunastaa uusien
45180: töön Ruotsissa jo noin 60 vuoden lainsää- kaava-alueiden tontit, mitkä on varus-
45181: däntöön perustuvan tonttioikeusjärjestelmän tettu kunnallistekniikalla, l'!f'hyemmän
45182: (tomträtt). Vaikkapa kunnat saisivat välit- määräajan kuluessa, ellei tontin omis-
45183: tömästi tai lyhyeh'köllä maksuajalla korvauk- • taja joko itse rakenna tonttia kaavan
45184: sen aluerakentajilta kunnallistekniikasta, jäisi mukaisesti tai lwovuta sitä täten ra-
45185: itse rakennusmaa siten yhteiskunnalle, jolloin kennettavaksi.
45186: alueen uudelleen kaavoitus ja rakentaminen
45187: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
45188:
45189: Kaarlo af Heurlin. U. H. Voutilainen.
45190: 1041
45191:
45192: VII,45.- Toiv.al. N: o 405.
45193:
45194:
45195:
45196:
45197: Lahtela ym..: Nykyaikaisen yhdyskuntasuunnittelun saattami-
45198: sesta yhdyskuntien rakentamisen perustaksi.
45199:
45200:
45201: E d u s kun n a U e.
45202:
45203: Kaupunkien, kauppaloidemme ja maalais-- läisistä haluaa asua kantakaupungin ulko-
45204: kuntiemme rakentamisessa seurataan vielä puolella.
45205: vanhoja ja epäinhimillisiä linjoja. Tulokset Nykyaikainen yhdyskuntasuunnittelu on
45206: ovat sen mukaisia. Kallion kaupunginosan pitkäaikaisten ja perusteellisten tutkimusten
45207: uudelleen rakentaminen Helsingissä lienee ja saatujen kokemusten avulla löytänyt rat-
45208: esimerkkinä tyypillisin. Myös muissa kau- kaisun yhdyskuntien rakentamiseksi niin,
45209: pungeissamme ja kauppaloissamme on vas- että ne palvelevat parhaalla mahdollisella ta-
45210: taavia esimerkkejä. Vaikeat liikenneongel- valla niissä asuvaa väestöä. Alan lainsäädän-
45211: mat ja asukkaita häiritsevät sosiaaliset ja töä olisikin niin kehitettävä, että nykyaikai-
45212: biologiset epäkohdat näyttävät vähin erin nen yhdys-kuntasuunnittelu niveltyneenä val-
45213: muuttuvan ylivoimaisiksi esteiksi yhdyskun- takunnan- ja aluesuunnitteluun muodostaisi
45214: tiemme terveelle kehitykselle. Niiden aiheut- tinkimättömän perustan yhdyskuntiemme ra-
45215: tamat ,taloudelliset menetykset ovat arvaa- kentamiselle. Nähdäksemme vain tällä menet-
45216: mattoman suuret ja ne on koko kansan kor- telyllä voimme vapautua myös liian pienistä
45217: vattava, joten valtiovallan velvollisuus on asunnoista ja liian suuresta asumistiheydes-
45218: ryhtyä tähänastista tehokka.ampiin toimenpi- tämme.
45219: teisiin yhdyskuntiemme rakentamisen saatta- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
45220: miseksi oikeille urille. Valtiovallan velvolli- tavasti eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
45221: suutta on omiaan lisäämään se näkökohta, sen,
45222: että kysymys on suomalaisen ihmisen asuin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
45223: paikoista ja elämänympäristöstä. Eräänä toimenpiteisiin lainsäädäntömme niin
45224: osoituksena siitä, ettei "kasarmikaupunki" muuttamiseksi, että nykyaikainen yh-
45225: miellytä suomalaista asumisympäristönä, dyskuntasuunnittelu muodostaisi pe-
45226: ovat erään lehden tiedusteluunsa saarnat vas- t·ustan yhdyskuntiemme rakentami-
45227: taukset, joiden mukaan yli puolet helsinki- selle.
45228: HelsingiS'Sä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
45229:
45230: Olavi Lahtela. Veikko Hanhirova.
45231:
45232:
45233:
45234:
45235: 131 E 529/66
45236: 1042
45237:
45238: VII,46.- Toiv.al. N:o 406.
45239:
45240:
45241:
45242:
45243: Kangas ym.: ElimJoimaisten taajamien aikaansaamisesta maa-
45244: sentualueille.
45245:
45246:
45247: EduskunnaUe.
45248:
45249: Maa- j·a metsätaloudesta siirtyy jatkuvasti rakentajille. Maankäyttölaki rajoittaa kui-
45250: työvoimaa palveluelinkeinoihin ja teollisuu- tenkin tällaista asutushallituksen taajamiin
45251: teen eli ns. kaupunkiammatteihin. Mitä suuntautuvaa toimintaa. Tältä osin pitäisi
45252: enemmän taajama-asutusta jollakin alueella lainsäädäntöä kiireellisesti muuttaa.
45253: on, sitä paremmin alue on kyennyt säilyttä- Elinvoimaisissa taajamissa on teollistami-
45254: mään väestönsä. Jo yli 1000 asukkaan taa- selle parhaat mahdollisuudet ja uutta teolli-
45255: jamissa asukasluku on muutamia poikkeuksia suutta on esim. Pohjois-Pohjanmaalla asettu-
45256: lukuunottamatta jatkuvasti lisääntynyt. nut Haapavedelle, Vihantiin ja Ruukkiin.
45257: Eräillä alueilla, kuten esim. Siikajoen latva- Näissäkin tapauksissa olisi kuitenkin tehostet-
45258: alueilla taajamat ovat kehittyneet hitaasti, tava kunnallisteknillisiä töitä ym. kehityk-
45259: jolloin on vaarana koko asutuksen voimakas sen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä, jotta
45260: väheneminen. Taajamien puuttuessa ei niiden asukasluvun kasvua voitaisiin jou-
45261: alueelle jäävälle maa.. ja metsätalousväes- duttaa.
45262: tölle voida kohtuullisella etäisyydellä tarjota Uusi kunt:ajaotus voisi myös t;ehokkaastli
45263: esim. riittäviä kaupan palveluksia. Tämä voi edistää elinvoimaisten taajamien syntymistä.
45264: johtaa aikanaan yhä suurempaan maaseudun Ennen kuntien yhdistämistä olisi kuitenkin
45265: autioitumiseen jopa siinä määrin, ettei esim. taajamasuunnitelmat oltava valmiina.
45266: metsänparannustoimintaa ja hakkuita voida Edellä olevan perusteella esitämme kun-
45267: :tehokkaasti suorittaa. Täten olisi tärkeätä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
45268: että maaseudun .taajamia suunnitelmallisesti vomuksen,
45269: kehitettäisiin ja esim. valtakunnansuunnit-
45270: telutoimisto laatisi suunnitelman kehitet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
45271: tävistä taajamista. elinvoimaisten taajamien kehittämi-
45272: Köyhät maalaiskunnat eivät myöskään ole seksi maaseutualueille ja muuttaisi
45273: aina voineet alueellaan olevissa taajamissa mm. tässä tarkoituksessa asutuslain-
45274: riittävästi huolehtia kunnallisteknillisistä säädäntöä niin, että asutushallitus
45275: töistä, kaavoituksesta ja tonttipolitiikasta. voisi nykyistä paremmin kaavoittaa
45276: Asutushallitus on mm. Rannalla, Kaari- taajamissa ostamiaan alueita ja teet-
45277: nassa ja Sodankylässä kaavoittanut os- tää niiden kunnallisteknilliset työt.
45278: tamiaan alueita ja luovuttanut ne Omakoti-
45279: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
45280:
45281: Reino Kangas. Erkki Haukipuro.
45282: Paavo Niinikoski.. Hannes Paaso.
45283: Pekka Vilmi.
45284: 1043
45285:
45286: VII,47.-Toiv.al. N:o 407.
45287:
45288: Ahonen ym.: Selvityksen suorittamisesta kolmen kuntamuo-
45289: don sä~'lyttämi.~en, tarpeellisuudesta.
45290:
45291: Ed uskunnaUe.
45292: Voimassa olevan kunnallislain mukaan velvollisuudet ,taajamien kehittämisessä jok-
45293: maamme kunnat ovat maalaiskuntia, kaupun- seenkin samat kuntamuodosta riippumatta.
45294: keja tai kauppaloita. Maalaiskuntia oli Pyrkimykset nykyistä suurempien ja voi'-
45295: vuonna 1965 yhteensä 476, kaupunkeja 46 makkaampien maalaiskuntien muodostami-
45296: ja kauppaloita 24. seen tulevat niin ikään vähentämään kunta-
45297: Näistä kuntamuodoista maalaiskunta ja muotojen välillä olevia eroja.
45298: kaupunki ovat vanhimmat. Kauppalat on Toisaalta myös kaupunkien ja kauppaloi-
45299: neljää lukuunottamatta perustettu vasta den välillä olevat erot ovat jo verraten pie-
45300: maan itsenäistymisen jälkeen. Enin osa niistä net ja suunnitteilla olevien uudistusten joh-
45301: on muodostettu erottamalla maalaiskuntaan dosta nähtävästi tulevat yhä vähenemään.
45302: muodostunut kauppapaikka, liikenneristeys Merkittävä askel tässä suhteessa otettiin
45303: tai perustettu teollisuuslaitos lähiympäristöi- vuonna 1959 luotaessa useita lakeja muutta-
45304: neen omaksi kunnakseen. Viime vuosina ei malla ns. uusien kaupunkien järjestelmä.
45305: kuitenkaan enää ole perustettu uusia tämän- Näissä eli huhtikuun 1 päivän 1959 jälkeen
45306: luonteisia kauppaloita, koska menettelyn on perustetuissa kaupungeissa noudatetaan pit-
45307: havaittu huomattavasti vaikeuttavan jäljelle kän siirtymäajan useissa tärkeissä suhteissa
45308: jäävän maalaiskunnan tarpeellista kehittä- kauppaloita koskevia säännöksiä. Viime ai-
45309: mistä ja usein uhkaavan koko kunnan elin- koina on esiintynyt pyrkimyksiä myös ns.
45310: kelpoisuutta. Sitä vastoin on perustettu useita vanhoja kaupunkeja koskevien säännösten
45311: kauppaloita siten, että maalaiskunta kokonai- yhdenmukaistamiseen kauppaloissa voimassa
45312: suudessaan on muutettu kauppalaksi. Käy- olevien säännösten kanssa.
45313: tännössä tämä on johtanut siihen, että asial- Näistä syistä on varsin kysymyksenalaista,
45314: linen ero kauppaloiden ja maalaiskuntien onko nykyoloissa enää ,tarkoituksenmukaista
45315: välillä on suurelta osalta poistunut, koska säilyttää kunnallislainsäädännössämme kun-
45316: varsin monet nykyiset ni.aalaiskunnat mm. tien jakamista ainakaan kolmeen kuntamuo-
45317: asutusrakenteeltaan, palveluvarustukseltaan toon, j-ollaista jakoa muissa maissa ei yleensä
45318: ja kehitysedellytyksiltään täysin vastaavat ole.
45319: kauppalaksi muuttuneita kuntia. Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
45320: Tähän kehitykseen on huomattavasti ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
45321: myötävaikuttanut sen käsityksen yhä ylei- vomuksen,
45322: sempi hyväksyminen, että kunnassa tulee että hallitus viipymättä suorituttaisi
45323: kuntam110dosta riippumatta olla asianmukai- selvityksen, siitä, onko kun'tien jaka-
45324: sesti suunniteltu ja rakennettu rid,ttävän voi- mista kolmeen kuntamuotoon pidet-
45325: makas keskustaajama, joka samalla palvelee tävä vielä tarpeellisena, sekä kiireelli-
45326: koko kunnan tarpeita. Huomioon ottaen jo sesti ryhtyisi niihin laimäädäntötoi-
45327: ,toteutetut ja suunnitteilla olevat lainuudis- menpiteisiin, joihin, selvitys saaffaa
45328: tukset ovat myös kunnan mahdollisuudet ja antaa aiheen.
45329: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
45330: Arvo Ahonen. Kalle Matilainen. Mikko Asunta. Wiljam Sarjala.
45331: Väinö Vilponiemi. Jaakko Kemppainen. Aarne Pulkkinen. Katri Kaarlonen.
45332: E. J. Paavola. Aili Vaittinen. Pauli Puhakka. Verner Korsbäck
45333: Kustaa Tiitu. Ale Holopainen. Sulo Suorttanen. Sakari Knuuttila.
45334: K. F. Haapasalo. Uldas Mäkelä. Pentti Sillantaus. Tahvo Rönkkö.
45335: Atte Pakkanen. Esko Niskanen. Toivo Saloranta. Eino Siren.
45336: Bror Lillqvist. Olavi Lahtela. Aili Siiskonen. Veikko Vennamo.
45337: 1044
45338:
45339: VII,48.-Toiv.al. N:o 408.
45340:
45341:
45342:
45343:
45344: Kantola ym..: Uude'fl!maan läänin seutukaavan aikaansaami-
45345: sesta.
45346:
45347:
45348: E d u s kun n a ll e.
45349:
45350: Maamme elää parhaillaan poikkeuksellisen pelisuunnittelun pohjalla, tuloksena ei voi
45351: voimakkaan yhteiskunnallisen ja taloudelli- muuta kuin asutuksen ja liikenteen täydelli-
45352: sen murroksen keskellä. Sitä ilmentää teollis- nen puuroutuminen sekä maa- ja metsätalou-
45353: tuminen ja väestön suurilukuinen siirtyminen den harjoittamiseen ja virkistykseen soveliai-
45354: maataloudesta teollisuuteen ja palveluelinkei- den alueiden lopullinen häviäminen. Tämän
45355: noihin, maaseudulta kaupunkeihin ja asutus turmiollisen kehitysnäkymän reaalisuutta li-
45356: taajamiin. Vyöryessään ennennäkemättömällä sää vielä erityisesti se kasvava väestöpaine,
45357: vauhdilla eteenpäin tämä uusi kehitys muut- joka lähimpien vuosikymmenien aikana tulee
45358: toliikkeineen on tuonut yhdyskuntasuunnitte- kohdistumaan Uudellemaalle. Tilastollisen
45359: lun eteen monia vaikeasti ratkaistavia ongel- päätoimiston laatiman ennusteen mukaan
45360: mia. Etelä-Suomessa ne ovat jo muodostuneet tuo väestönlisäys tulee lähimmän 30 vuoden
45361: suorastaan sellaisiksi, ettei niitä kyetä ratkai- aikana olemaan n. 600 000 henkeä eli 75 %
45362: semaan ilman laajempaa kokonaisuutta käsit- koko maamme vaestönlisäyksestä. Kun saman
45363: tävää lakisääteistä seutukaavasuunnittelua, ennusteen mukaan Uudenmaan väestöstä v.
45364: mikäli halutaan välttyä taloudellisten ja 1990 asuu peräti 90 % kaupungeissa, voidaan
45365: kulttuurihistoriallisten arvojen tuhoutumi- helposti käsittää miten valtavia ja kiireelli-
45366: selta ja muilta vaikeasti korvattavilta vahin- siä tehtäviä järkevän ja tasapainoitetun yh.
45367: goilta. dysku,ntasuunnittelun aikaansaaminen Uudel-
45368: Huolestuttavin on tilanne epäilemättä tällä lamaalla asettaa. K;äsityksemme mukaan se ei
45369: hetkellä Uudellamaalla, jonne väestön muut- ole mahdollista nykyisen hajanaisen seutu-
45370: toliikkeen paine on rajuimpana kohdistunut kaavoituksen pohjalla ja siksi valtiovallan pi-
45371: ja yhä edelleen kohdistuu. Sen seurauksena täisi puuttua kiireellisesti asiaan ja turvata
45372: on parhaillaankin rakenteilla tai suunnitteilla lakisääteistä tietä koko Uudenmaan lääniä
45373: kymmeniä eri kokoisia asuntoalueita taikka koskevan seutukaavan aikaansaaminen.
45374: "nukkumalähiöitä", jotka eivät muodosta mi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
45375: tään varsinaisia asumisyhdyskuntia. Niistä on eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45376: pikemminkin muodostumassa jäsentymätöntä
45377: asutusmassaa, joka niin hyvin työpaikkojen, että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
45378: liikelaitosten kuin kulttuuritoimintojenkin toimenpiteisiin koko Uudenmaan lää-
45379: kannalta on täysin pääkaupungista riippu- niä koskevan yhtenäisen, sitovan ja as-
45380: vaista. Selvää myös lienee, että mikäli tämä teittain laadittavan seutukaavan ai-
45381: kehitys saa edelleenkin jatkua nykyisen pala- kaan.saamiseksi.
45382: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
45383:
45384: Lauri Kantola. Kaino Haapanen. Sinikka Luja.
45385: Rainer Virtanen. Olavi J. Laine. Veikko Helle.
45386: Veikko Saarto. Kuuno Honkonen. Eino Siren.
45387: 1046
45388:
45389: VII,49. - Toiv.al. N: o 409.
45390:
45391:
45392:
45393:
45394: Laine ym.: K unnmn sisäisen rajoitetun patikaUisen itsehallin-
45395: non toteuttamisesta.
45396:
45397:
45398:
45399: Eduskunnall!e.
45400:
45401: Yleisenä piirteenä on viime vuosina ollut vät taajamat yhä kauemmaksi hallintokes-
45402: kuntien tehtävien ja velvoitusten jatkuva li- kuksista. Näin viitoittuva yhteiskunnallinen
45403: sääntyminen. Kunnat joutuvat ratkaisevalla kehitys talouselämän ja siitä aiheutuvan väes-
45404: tavalla osallistumaan mm. koululaitoksen, so- törakenteen muutoksen seurauksena mitätöi
45405: siaalihuollon, kansansivistystyön ja tervey- pala palalta kunnallisen itsehallinnon lähei-
45406: den- ja sairaanhoidon ylläpitämiseen ja ke- syyden ja paikallisen tuntemuksen.
45407: hittämiseen. Kunnallishallinto on lisääntynyt Yhteiskuntatutkimuksen puutteellisuuk-
45408: tehtävillä, jotka vielä aikaisempina vuosi- sista huolimatta on nähtävissä, ettei nykyinen
45409: kymmeninä yleisen yhteiskunnallisen luon- asetelma kunnallishallinnossa näytä suinkaan
45410: teensa takia kuuluivat valtiovallan tehtäviin. pysyvältä. Elinkeinoelämässä ja yhteiskunta-
45411: Lähivuosien kehitysennusteet viittaavat sii- rakenteessa tapahtuvat muutokset muokkaa-
45412: hen, että oman lisänsä kuntien hallinnon teh- vat kunnallishallintoa niin alueellisen laajen-
45413: tävämäärään antaa koulutoimen kehittäminen tumisen kuin lisääntyvien tehtävienkin osaLta.
45414: sekä jatkuvasti laajentuva sosiaalivakuutus. Kun lisäksi pienkunta-ongelma ratkaistuna
45415: :Seuraukset tämänsuuntaisesta kehityksestä johtanee suurempiin kuntamuotoihin ja kan-
45416: eivät kunnallisessa itsehallinnossa yksin enää salaisten tarpeiden lisääntyessä kuntien hal-
45417: ole taloudellisia vaan myös hallinnollisia. linnolliset tehtävät moninkertaistuvat, on
45418: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kunnallishallinnon uudistaminen kehitystä
45419: kw;vu on johtanut valinnallisten luottamus- vastaavaksi välttämätöntä.
45420: henkilöiden aseman ja osuuden supistumi-
45421: seen kunnallishallinnon toimeenpanoelimissä Mielestämme olisi ryhdyttävä nopeasti
45422: ja hallinnonohjien siirtymiseen entistä enem- suunnittelemaan kunnan sisäisen (kaupun-
45423: män viranhaltijain käsiin. Viranhaltijain ase- ginosien, asutustaajamien, kyläkuntien) ra-
45424: man ja vaikutusvallan lujittaminen kunnal- joitetun paikallisen itsehallinnon kehittämistä.
45425: lishallinnossa on merkinnyt paikallisen itse- Kunnallishallinnon uudistaminen näin toteu-
45426: hallinnon kansanvaltaisten ja demokraattis- tettuna lujittaisi parhaiten kuntien hallinnon
45427: ten oikeuksien kaventumista. Jo nyt monet kansanvaltaista olemusta. Jakamalla perus-
45428: merkit viittaavat siihen, että edessä olevien kunta hallinnollisten tehtävien osalta pienem-
45429: yhteiskunnallisten muustosten myötä joudu- piin alueisiin antaisi se kuntalaisille oikeuden
45430: taan vähitellen jyrkkään virkavaltaisuuteen, valinnallisten luottamushenkilöiden kautta
45431: jolloin hallintokeskuksista käsin, varsinkin osallistua hallintoon etunaan asioiden lähei-
45432: suurissa asutustaajamissa määrättäisiin, mikä syys ja paikallinen asiantuntemus. Tueksi
45433: "sivussa" oleville ja ns. "syrjäkylän" kunta- edellä esitetyille näkökohdille haluamme vii-
45434: laisille olisi sallittavaa. tata kunnallislain 10 luvun kunnallispiiriä
45435: Maamme väestörakenteen muutosten seu- koskevaan osaan, missä keskeisimpänä pe-
45436: rauksena yhdyskuntasuunnittelussa alueittai- riaatteena on kunnan alueen jakaminen lain
45437: nen rakentaminen tulee nykyisestään huomat- tai asetuksen nojalla hallintopiireihin, hallin-
45438: tavasti vielä laajentumaan. Uusia asuma- nollisten tehtävien hoitamisen helpottami-
45439: alueita tulee muodostumaan ennen kaikkea seksi.
45440: suurten ja keskisuurten kaupunkien läheisyy- J ouduttaessa lähitulevaisuudessa etsimään
45441: teen ja tämän kehityksen voimistuessa ,työnty- ratkaisua kunnallisen hallinnon uudistami-
45442: 1046 VII,49. - Kunnan itsehallinto.
45443:
45444:
45445: seksi tulisi mielestämme pitää aina silmällä Edellä sanottuun viitaten ehdotame edus-
45446: sitä, että kuntalaisten harrastus ja osuus pai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45447: kallishallinnossa saadaan säilymään voimak-
45448: Imalla j'a laajalla kansanvaltaisella perus- että fhallitus ottaisi huomioon kun-
45449: talla. Uusisaakin kehitysolosuhteissa olisi nallishallinnon kehittämisen välttä-
45450: kunnallishallinnossa nojattava kunnan jäsen- mättömyyden ja ryhtyisi suunnittele-
45451: ten omaan päätäntävaltahallintaan, mihin kä- maam kunnan sisäisen rajoitetun pai-
45452: sityksemme mukaan rajoitetun paikallisen it- kallisen itsehallinnon toteuttamista ja
45453: sehallinnon ,toteutuessa on olemassa parhaat sitä koskevan lainsäädännön kehittä-
45454: edellytykset. mistä.
45455: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
45456:
45457: Olavi J. Laine. Lyyli Kosldnen. Rainer Virtanen.
45458: Kelpo Gröndahl Taisto Sinisalo. Kaisu Weckman.
45459: Veikko J. Rytkönen. Veikko Saarto. Aarne Saarinen.
45460: Pekka Silander.
45461: 1047
45462:
45463: VII,50.- Toiv.al. N:o 410.
45464:
45465:
45466: Holopainen ym.: Kuntien yhteistoimintaa koskevien säännös-
45467: ten tarkistamisesta.
45468:
45469:
45470: E d u s kun n a U e.
45471:
45472: Kuntainliittojärjestelmän puitteissa on köisyyden mukaan säilymään ja kuntainliitto-
45473: maassamme perustettu jatkuvasti lisää suuria jen luku melko varmasti myös lisääntymään.
45474: kuntainliittoja. Sekä sairaalahallinnon että Kuntainliittojen lisäämiseen on suurelta
45475: ammattikoulutoiminnan osalta on :todettu osalta vaikuttamassa valtiovallan ohjaava toi-
45476: suuren laitoksen edut mm. pätevän henkilö- minta tässä suhteessa.
45477: kunnan saamiseksi ja toiminnan kaikinpuoli- Toiminnan laajentuminen kuntainliittojen
45478: seksi keskittämiseksi. Kuntainliittojärjestel- puitteissa aiheuttaa, ja on jo aiheuttanut, pe-
45479: män on eräistä heikkouksistaan huolimatta to- ruskuntien kuntainliittomenojen huomatta-
45480: dettu täyttävän :tarkoituksensa verrattain hy- van kasvun. Varsinkin maalaiskunnista siir-
45481: vin. tyy verovaroja merkittäviä summia kunnan
45482: Silloin kun useat pienet ja tavallisesti vä- ulkopuolelle, etupäässä kaupungeissa oleviin
45483: hävaraiset kunnat ryhtyvät perustamaan suuriin kuntainliittoihin. Kuntainliiton si-
45484: uutta kuntainliittoa, on ensimmäisenä esillä jaintipaikkakunnalia asuva henkilö maksaa
45485: sijaintipaikkaa koskeva kysymys. Viimeksi tietenkin verot asuinkunnalleen. Tässä yhtey-
45486: mainittu johtaa tavallisesti pitkäaikaisiin eri- dessä huomattakoon, että kuntainliiton sijain-
45487: melisyyksiin, jotka hidastavat hankkeen syn- tikunta saa hyväkseen mainitun palkan ve-
45488: tymistä ja ovat omiaan laitoksen käynnissä rottamisen lisäksi lukuisia muita etuja. Näitä
45489: ollessakin aiheuttamaan kitkaa jäsenkuntien ovat esim. lyhyet sairaalamatkat ja kuntain-
45490: kesken sekä toisaalta aiheuttamaan usein pe- liiton suuret tarveainehankinnat sekä palvelu-
45491: rusteetontakin laitoksen toiminnan jarru- elinkeinojen tuottama hyöty.
45492: tusta. Esimerkkinä mainittakoon, että sairaala-
45493: Siitä huolimatta, että lähivuosina päästäi- kuntainliittojen osalta kokonaismenot ja
45494: siin entistä suurempiin kuntayksiköihin, tu- palkkakustannusten osuus on vuonna 1963 ol-
45495: lee kuntainliittojärjestelmä kaiken todennä- lut seuraava:
45496:
45497: Yleissairaalat kokonaismenot joista palkat
45498: mmk % mmk
45499: Yliopistolliset keskussairaalat •••••• 0 0 53.3 63.7 34
45500: Muut keskussairaalat ................ 40.0 63.2 25
45501: Aluesairaalat ....................... 20.0 63.7 13
45502: Kuntainliittojen paikallissairaalat .... 12.1 63.2 8
45503: Valtion sairaalat, jotka siirtyivät kun-
45504: nille 1. 7. 1965 ••• 0 •• 0 •••••••• 0 •••• 30.4 59.4 18
45505: Yhteensä 155.8 63.0 98
45506:
45507: Mi·elisairaalat
45508: A-mielisairaalat ..................... 69.2 58.5 40
45509: B-mielisairaalat ..................... 32.0 57.9 19
45510: Kaikki yhteensä 101.2 58.0 59
45511:
45512: Keskusparantolat 0 ••• 0 ••••• 0. 42.8 44.7 19
45513: Yhteensä 299.8 58.7 176
45514: 1048 VII,50. - Kuntien yhteistoiminta.
45515:
45516:
45517: Mikäli edellä olevien lisäksi otettaisiin huo- osan käyttömenojen nettotappiosta suorittai-
45518: mioon myös kuntainliittojen ammattikoulut, sivat kaikki jäsenkunnat käytön mukaisessa
45519: vajaamielislaitokset, .työlaitokset ym. tulisi suhteessa.
45520: palkkojen kokonaismääräksi arviolta noin Se seikka, että ns. järjestysmuotokomitea
45521: 200 mmk. Sanotusta luvusta on helposti to. parhaillaan tutkii, millä tavoin lähinnä sai-
45522: dettavissa se hyöty, minkä kuntainliit<>n si- raalakuntainliittojen hallinto olisi alueelli-
45523: jaintikunta saa jo yksistään verotulojen muo. sesti järjestettävä, ei voine olla esteenä edellä
45524: dossa. selostetun epäkohdan pikaiselle k<>rjaami-
45525: Useimpien sairaalakuntainliittojen perus- selle.
45526: säännöissä on kaiken lisäksi säännös ns. yli- Sen vuoksi, että kuntainliittojen on edellä
45527: käyttömaksusta, jonka perusteella kunta jou- mainituista syistä kats<>ttava taloudellisesti
45528: tuu suorittamaan paikkojen riittämättömyy- hyödyttävän sijaintikuntaa muiden jäsenkun-
45529: den vuoksi suhteellisesti suuremman osan tien kustannuksella ja kun kuntainliittojen
45530: käyttötalousmenoista kuin enemmän paikkoja lukumäärän ja kuntainliittomenojen on kat-
45531: varannut laitoksen sijaintikunta. Kun ote- sottava jatkuvasti lisääntyvän ja kohtuutto.
45532: taan hu<>mioon kuntainliiton sijaintikunnalle masti rasittavan useimpia jäsenkuntia, ehdo.
45533: tuottama kaikinpuolinen hyöty, on mainittua tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45534: ylikäyttömaksua tämän johdosta pidettävä muksen,
45535: täysin kohtuuttomana.
45536: Epäkohdan korjaamiseksi voitaisiin mene- että hallitus ensi tilassa suorituttaisi
45537: tellä esim. siten, että osa kuntainliiton käyt- tutkimuksen kuntien 'Yhteistoimintaa
45538: tötalousmenoista sen jälkeen kun valtion koskevien säännösten iarkistamiseksi ja
45539: avustettava osuus on vähennetty, jäisi kun- ryhtyisi asian vaatimiin toimenpitei.
45540: tainliiton sijaintikunnan vastattavaksi. Muun siin.
45541: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
45542:
45543: Ale Holopainen. Hannes Paaso. Mikko Volotinen.
45544: Artturi Jämsen. Aaro Lintilä. Aulis Sileäkangas.
45545: Paavo Niinikoski. Esu Niemelä. Mauno Pohjonen.
45546: Pekka Vilmi. Pentti Pekkarinen. Sylvi Halinen.
45547: Mikko Kaarna. Reino Karpola. V. J. Sukselainen.
45548: Nestori Kaasalainen. Olavi Lahtela.
45549: 1049
45550:
45551: VII,51.- Toiv.al. N: o 411.
45552:
45553:
45554:
45555:
45556: Sääskilahti ym..: Selvityksen laatimisesta uusien kaupunkien
45557: tarpeesta.
45558:
45559:
45560: Eduskunnalle.
45561:
45562: Elinkeinorakenteen muuttumisesta johtuva puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muuta-
45563: väestön siirtyminen kaupunkeihin on saat- mia muita jäseniä. Ministeriö vahvistaa
45564: tanut monet vanhat kaupungit lähes ylivoi- uuden kaupungin rakentamissuunnitelman.
45565: maisten vaikeuksien eteen ja synny,ttänyt Korporaatiolla on vaLta mainitun ministeriön
45566: etenkin asumiseen liittyviä epäkohtia, jotka suostumuksella hankkia vapaaehtoisilla kau-
45567: vaativat pikaista korjausta. Kaupunkien poilla tai pakkolunastuksella uuden kaupun-
45568: liian nopeasta kasvusta on ollut seurauksena gin rakentamiseen tarvittavat maa-alueet ja
45569: tontinhintojen huima kasvu ja asumiskustan- sen tulee huolehtia paitsi kaupunkisuunnitte-
45570: nusten kohtuuton nousu, asunnontarvitsijoi- lusta myös tarvittavassa laajuudessa erilais-
45571: den hädällä keinottelu, jatkuvasti kasvavat ten rakennusten rakentamisesta ja kunnallis-
45572: liikennevaikeudet kaupunkien keskustassa, teknillisten töiden suorittamisesta. Uuden
45573: työmatkojen piteneminen ja monia muita kaupungin rakentamiseen tarvittavan pää-
45574: haittoja. oman korporaatio saa lainaksi valtiolta 60
45575: Jotta vanhat kaupungit saisivat aikaa on- vuoden maksuajalla. Englannissa, Skotlan-
45576: gelmiensa ratkaisemiseen ja voisivat pysäyt- nissa ja W alesissa on tähän mennessä raken-
45577: tää asumiskustannusten kohtuuttoman nou- nettu tai parhaillaan rakennetaan uusia kau-
45578: sun, olisi yhteiskunnan ryhdyttävä toimenpi- punkeja koskevan lain nojalla 21 uutta kau-
45579: teisiin uusien kaupunkien rakentamiseksi eri punkia.
45580: puolille maata. Kaupunkeihin muuttavaa Uusien kaupunkien rakentaminen tarjoaisi
45581: väestöä voisi sijoittua näihin uusiin kaupun- rakennusinsinööreille, arkkitehdeille, kaupun-
45582: kei.hl.p., joihin voisi siirtyä väestöä myös lii- ginsuunnittelijoille ja muille ammattimie-
45583: kakansoitetuista vanhoista kaupungeista. Se hille tervetulleen tilaisuuden uusien kaupun-
45584: olisi omiaan alentamaan asumiskustannuksia ginrakentamismenetelmien soveltamiseen.
45585: vanhoissa kaupungeissa. Saatuja kokemuksia voitaisiin myöhemmin
45586: Meillä ei ole Suomessa kokemusta uusien käyttää hyväksi myös vanhojen kaupunkien
45587: kaupunkien rakentamisesta, mutta Englan- uudestirakentamisessa.
45588: nissa tästä asiasta on jo 20 vuoden kokemus. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
45589: Vuonna 1946 Englannin parlamentin säätä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45590: män uusia kaupunkeja koskevan lain nojalla muksen,
45591: asunto- ja paikallishallintoministeriö on voi-
45592: nut varata jonkin alueen uuden kaupungin että hallitus asettaisi kiireellisesti
45593: paikaksi, jos kansallisen edun on katsottu komitean laatimaan selvityksen uusien
45594: vaativan uuden kaupungin perustamista kaupunkien tarpeesta Suomessa ja te-
45595: sille paikalle. Uuden kaupungin rakentami- kemään asian vaatimat käytännöUiset
45596: sesta on käytännössä vastannut ministerin ni- ehdotukset.
45597: mittämä kehityskorporaatio, johon kuuluu
45598: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
45599:
45600: Eino Sääskilahti. Veikko Hanhirova.
45601: Hannes Paaso. Pekka Vilmi.
45602: Reino Kangas. Olavi Lahtela.
45603: 132 E 529/66
45604: 1050
45605:
45606: VII, 52. - Toiv.al. N: o 412.
45607:
45608:
45609:
45610:
45611: Pulkkinen ym.: Valtion. ja kun-tien. kustan-n-usten-jaon. uudis-
45612: tamisesta.
45613:
45614:
45615: EduskunnaUe.
45616:
45617: Valtion ja kuntien keskeisen kustannusten- yhteiskunnallisiin tehtäviin - opetus-, sai-
45618: jaon uudistaminen siten että kuntien suuria raala- ja sosiaalitoimi, työttömyys, liikenne-
45619: .taloudellisia vaikeuksia voitaisiin lieventää ja yhteydet - asteittain lisätään ja tavoit-
45620: kunnallisverotaakan jatkuva nousu estää, on teena pidetään näiden siirtämistä kokonaan
45621: jo pitemmän aikaa todettu erääksi keskei- valtion varoista rahoitettavaksi. Yhdessä kun-
45622: seksi yhteiskunnalliseksi uudistustehtäväksi. nallisverotusjärjestelmän uudistuksen kanssa
45623: Asiaa valmistelemaan asetettiin valtion ko- tämä muodostaa tärkeimmän kunnallistalou-
45624: miJteakin jo syksyllä 1959. Komitea ei ole kui- dellisen tavoitteen.
45625: tenkaan edistynyt työssään siten, että se olisi VaLtion ja kuntien kustannustenjaon uudis-
45626: voinUt vielä tähänkään mennessä jättää esi- taminen olisi vaikutukseltaan hyvin monita-
45627: tyksiään kustannustenjaon uudistamisesta. hoinen. Se poistaisi monia sosiaalisia epäkoh-
45628: Kuntien rasitteiden ja kunnallisverotaakan tia ja loisi edellytykset yleiseen yhteiskunnal-
45629: kasvuun ovat vaikuttaneet keskeisesti valtion liseen uudistustoimintaan sillä nykyisin ni-
45630: kunnille asettamat lisääntyneet tehtävät. menomaan kuntien taloudelliset vaikeudet
45631: Työllisyyslailla ja sairaalalain huononnuk- ovat esteenä monien uudistusten .toteuttami-
45632: sella on lisätty kuntien menoja. N.s. vanhojen selle. Kuntien taloudellisen aseman vahvista-
45633: kaupunkien erikoisrasitteet ovat jatkuvasti minen on välttämätöntä myös kansanvaltai-
45634: kasvaneet vaikka tuulaakitulot ovat supistu- sen itsehallintojärjestelmämme säilyttämiseksi
45635: neet. Kansaneläkkeiden tukiosakustannusten ja suojaamiseksi.
45636: siirtäminen huomattavalta osalta kuntien ra- Kaikkeen edelläsanottuun viitaten ehdo-
45637: sitteeksi lisää huomattavasti monien kuntien tamme, eduskunnan hyväksyttäväbi toivo-
45638: ja erikoisesti suuremmissa taloudellisissa vai- muksen,
45639: keuksissa olevien kuntien vaikeuksia. Porva-
45640: rillisenemmistöisen eduskunnan aikana vuo- että hallitus ryhtyy kiireellisesti 'toi-
45641: sina 1962-1965 on monilla muillakin laeilla menpiteisiin valtion ja kuntien. kustan--
45642: ja kuntien kannalta .tärkeillä budjettivaro- n-ustenjaon uudistamiseksi siten, että
45643: jen supistuksilla vaikeutettu kuntien talou- n.y'f; kuntien rasitteena olevat yleiset
45644: dellista asemaa. yhteiskunn-alliset tehtävät siirretään
45645: Kuntien vaikeuksien lieventämisen tulee asteittain valtion varoista rahoitetta-
45646: ,tapahtua siten, että valtion osuutta yleisiin vaksi.
45647: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
45648:
45649: Aarne Pulkldnen. Lyyli Koskinen.
45650: Taisto Sinisalo. Heikki Mustonen.
45651: Veikko J. Rytkönen. Paavo La.gerroos.
45652: 1051
45653:
45654: VII,53. - Toiv.al. N :o 413.
45655:
45656:
45657: Sarjala ym.: Toimenpiteistä kuntien yleisen kantokykyluoki-
45658: tuksen soveltamiseksi valtion ja kuntien väliseen kustan-
45659: nustenjakoon.
45660:
45661: EduskunnaUe.
45662:
45663: Hallitus antoi vuoden 1964 lopulla edelli- tävän laajaksi. Niinpä muutoksia olisi teh-
45664: selle eduskunnalle esityksen laiksi kuntien tävä kansakoululakiin, kirjastolakiin, sairaa-
45665: yleisestä kantokykyluokituksesta. Mainitun lalakiin, avoterveydenhoitoa koskeviin lakei-
45666: lakiesityksen käsittely eduskunnassa jäi kes- hin, yleisistä teistä annettuun lakiin jne.
45667: ken. Kun nyttemmin kuntien valtionavustus- Oman selvityksensä vaatisi ilmeisesti myös
45668: komitea, joka on saanut .tehtäväkseen suunni- kansaneläkkeen tukiosakustannusten jakautu-
45669: tella kantokykyluokituksen yksityiskohtaiset minen. Lisäksi olisi ehkä uudelleen otettava
45670: perusteet, on saanut .työnsä tältä osin suorite- tutkittavaksi kantokykyluokituksen soveltu-
45671: tuksi ja jättänee ehdotuksensa lähiviikkoina, vuus peruskoulun, kansanterveystyön ja huol-
45672: lienee oootettavissa, että hallitus tekee asiasta toavun kustannusten jakoon, joista kaikista
45673: välittömästi uuden lakiesityksen ed"nskun- on jätetty komiteanmietinnöt. Kuntien val-
45674: nalle. Mikäli laki kuntien yleisestä kantoky- tionavustuskomitea tullee .tosin jättämään
45675: kyluokituksesta tulee eduskunnaBSa hyväksy- yleisluontoisen ehdotuksen luokituksen sovel-
45676: tyksi, voidaan kuntien valtionapujärjestel- tamisesta, mutta yksityiskohdat vaativat kun-
45677: mää vihdoinkin ryhtyä uudistamaan säätä- kin lain osalta erillistä käsittelyä.
45678: mällä valtionosuudet porrastettavik.si kuntien Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
45679: taloudellisen kantokyvyn mukaan. tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45680: Uutta kantokykyluokitusta voitaneen ryh- muksen,
45681: tyä välittömästi S{>Veltamaan ainakin työlli-
45682: syys-, paikallistie- ja paikallissairaalakustan- että hallitus suorituttaisi, asianomai-
45683: nuksiin. Samoin sitä voitaneen soveltaa ensi sen komitean jätef:tyä ehdotuksensa
45684: vuoden alusta voimaan tuleviin aluesairaa- laiksi kuntien yleisestä kantokykyl!uo-
45685: loita, eläinlääkintähuoltoa ja terveystarkasta- kituksesta, kiireellisen selvityksen sa-
45686: jia koskeviin valtionapusään:nöksiin. Kiireelli- notun luokituksen soveltamisesta val-
45687: sesti olisi kuitenkin jo tämän vuoden aikana tion ja kuntien väliseen kUS'tannusten-
45688: ryhdyttävä selvittämään, millä ,tavoin muita jak(Jm sekä tekisi sanotun selvityksen
45689: kustannustenjakosäännöksiä olisi muutettava, perusteella tarvittavat lainmuutosesi-
45690: jotta valtionapujen porrastus saataisiin riit- tykset.
45691: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 196-6.
45692:
45693: Wiljam Sarjala. Yrjö Sinkkonen. Nestori Kaasalainen.
45694: Aaro Lintilä. Artturi Jäm.sen. Sylvi Saimo.
45695: Mikko Kaarna . Kerttu Saalasti. Hannes Paaso.
45696: Aulis Sileäkangas. Katri Kaarlonen. Pekka Vilm.i.
45697: Ale Holopainen. Sulo Suorttanen. Heimo Linna.
45698: Toivo Antila. Tahvo Rönkkö. Reino Kangas.
45699: Veikko Savela. Matti Mattila. Olavi Lahtela.
45700: Paavo Niinikoski. Sylvi Halinen. Eino Lottanen.
45701: Pentti Pekkarinen. Reino Karpola. Katri Helena Eskelinen.
45702: Eino Uusitalo. Mikko Volotinen. Eino Sääskilahti.
45703: Leo Häppölä.. Esu Niemelä. V. J. Sukselainen.
45704: Eemil Partanen. Erkki Haukipuro. Eino Räsänen.
45705: Matti Kekkonen.
45706: 1052
45707:
45708: VII,54.-Toiv.al. N:o 414.
45709:
45710:
45711:
45712:
45713: Haukipuro ym..: Kuntainliittojen laitoksiin osallistumisesta
45714: aiheutuvan rasituksen jakamise-sta kuntien kesken taloudel-
45715: lisen kantokyvyn mukaan.
45716:
45717:
45718: EduskunnaUe.
45719:
45720: Viime vuosina kuntien on ollut ryhdyttävä otettu huomioon myöskään kuntainliittojen
45721: hoitamaan tehtäviään entistä enemmän yh- sisäisessä kustannustenjaossa. Näin ollen on
45722: teistoiminnassa keskenään. Niinpä kuntainlii- kuntainliittomenoista tullut vähävaraisille
45723: tot ovat tulleet yleisiksi kaikilla hallinnon- kunnille kohtuuton rasitus, jonka helpottami-
45724: aloilla. Erityisesti sairaalatoimessa tultaneen seen olisi kiireellisesti ryhdyttävä. Todetta-
45725: siirtymään lähivuosina nykyistä laajemmissa koon, etteivät tätä tarkoittaneet ehdotukset
45726: puitteissa tapahtuvaan hallintoon, mutta li- esimerkiksi säädettäessä lakia kuntien ylei-
45727: säksi näyttää siltä, että koulutoimenkin teho- sistä sairaaloiSta toteutuneet, vaikka jo täl-
45728: kas hoitaminen edellyttää kuntien lisättyä löin osoitettiin uudistuksen välttämättömyys.
45729: yhteistoimintaa. Puheena olevan kehityksen Sitä tärkeämpää olisi saada nyt aikaan tar-
45730: mukana on kysymys kuntainliittojen kustan- vittavat lainmuutokset.
45731: nustenjaosta muodostunut polttavaksi vähä- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
45732: varaisten kuntien osalta. ,tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45733: Maassamme on lukuisia kuntia, joissa osal- muksen,
45734: listusmismaksut kuntainliittoihin vievät lähes
45735: puolet verotuksella kootuista varoista. Kysy- että hallitus kiireellisesti antaisi esi-
45736: myksessä ovat usein laitokset, jotka mitoite- tykset kuntainliittojen sairaaloita, op-
45737: ,taan koko maakunnan tai talousalueen tar- pilaitoksia ja huoltolaitoksia koskevien
45738: peita silmälläpitäen ja joiden hallintoon eivät lakien muuttamisesta siten, että niihin
45739: varsinkaan pienet kunnat paljon voi vaikut- osallistumisesta aiheutuva asitus tulisi
45740: taa. Kuntainliitoille annettavaa valtion tukea jakautumaan jäsenkuntien kesken näi-
45741: ei ole porrastettu niiden jäsenkuntien kanto- den taloudellisen kantokyvyn mukaan.
45742: kyvyn mukaan eikä tätä näkökohtaa ole
45743: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
45744:
45745: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. Pekka Vilmi.
45746: Aulis Sileäkangas. Veikko Hanhirova. Artturi Jäm.sen.
45747: Heimo Linna. Paavo Niinikoski. Wiljam Sarjala.
45748: Hannes Paaso. Reino Karpola.
45749: 1053
45750:
45751: VII,55.- Toiv.al. N: o 415.
45752:
45753:
45754:
45755:
45756: Haukipuro ym.: Toimenpiteistä kuntien luotonsaantivaikeuk-
45757: sien helpottamiseksi.
45758:
45759:
45760: Eduskunnalle.
45761:
45762: Maalaiskuntien investoinneista rahoitetaan laitoksetkaan yleensä voi myöntää riittävästi
45763: nykyisin pitkäaikaisin luotoin noin 40 %. lainoja. Kaiken kaikkiaan maalaiskuntien
45764: Valtionlainoja maalaiskunnat saavat vuosit- luottokysymys on jäänyt yhtenäisesti järjes-
45765: tain noin 16-18 milj. mk ja rahalaitosluot- ,tämättä.
45766: toja 40-42 milj. mk. Luotousaanti on var- Saadun ennakkotiedon mukaan kuntien
45767: sinkin epäedullisen suhdannekehityksen luottokomitea tulee jättämään mietintönsä
45768: aikoina osoitautunut varsin vaikeaksi. Maa- lähikuukausina. Kun on olemassa vaara, että
45769: laiskunnat joutuvat kilpailemaan lainansaau- tämä mietintö monien muiden vastaavien sel-
45770: nista yksityisten luotantarvitsijoiden kanssa vitysten tavoin jää pelkäksi ehdotukseksi, on
45771: ja useissa tapauksissa turvautumaan paikal- aihetta erityisesti ·kiirehtiä asian jatkotoimen-
45772: lisiin rahalaitoksiin, joiden merkitys toi- piteitä. Tarpeelliset lakiesitykset olisi saatava
45773: saalta elinkeinotoiminnan kehittämisessä olisi eduskunnan käsiteltäviksi mahdollisimman
45774: keskeinen. Niinpä maalaiskunnat joutuvat ot- pian.
45775: tamaan lähes puolet tarvitsemastaan rahalai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
45776: tosJuotosta paikallisilta säästöpankeilta ja tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
45777: osuuskassailta vähentäen siten yksityisen sek- muksen,
45778: torin mahdollisuuksia. Valtakunnallisten luo·
45779: tonantajien asiakkaina eivät vähävaraiset että halli-tus kiirehtisi kuntien luot-
45780: maalaiskunnat aina pysty esiintymään tasa- tokomitean työn valmistumista sekä
45781: veroisina muiden kuntien kanssa. Työllisyys- välittömästi mietinnön jättämisen jäl-
45782: vaihtelujen tasoittamiseksi eivät monetkaan keen ryhtyisi valmistelemaan -tarvitta-
45783: kunnat pysty suunnittelemaan luotonkäyt- via lakiesityksiä kuntien luotonsaan-
45784: töään järkiperäisesti, koska vaikeina työlli- tiv.aikeuksien helpottamista silmälläpi-
45785: syyskausina eivät enempää valtio kuin raha- täen.
45786: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
45787:
45788: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. Esko Niskanen.
45789: Aulis Sileäkangas. Veikko Hanhirova. Kauko Hjerppe.
45790: Heim.o Linna. Wiljam Sarjala. Pekka Vilmi.
45791: Hannes Paaso. Reino Karpola. Paavo Niinikoski.
45792: Artturi Jämsen.
45793: 1054
45794:
45795: VU,56. - Toiv.al. N: o 416.
45796:
45797:
45798:
45799:
45800: Saarto ym. : Kuntien luotonsaantitarpeen tyydyttämisestä.
45801:
45802:
45803: E d u s k u n n a ll e.
45804:
45805: Viime vuosina on maamme kuntien osalta tovoittoisten kuntien asukkaiden taas jou-
45806: ollut havaittavissa jatkuvaa .taloudellisten tuessa kantamaan poikkeuksellisen nopeasti
45807: vaikeuksien lisääntymistä. kasvaneita taloudellisia velvoitteita.
45808: Taloudellisten vaikeuksien eräänä perus- Kuntien mahdollisuuksia ratkaista perusin-
45809: syynä on epäilemättä pidettävä kuntien teh- vestointitarpeensa luottopolitiikan varassa on
45810: tävämäärän jatkuva lisääntyminen ja tätä puolestaan vaikeuttanut kilpailu, jota kunnat
45811: kehitystä vastaamattomat valtiovallan tuki- luottomarkkinoilla joutuvat käymään yksi-
45812: toimenpiteet. tyisten luotonhakijoiden kanssa.
45813: Toisaalta on myös todettava, että viime Aivan ilmeiseksi tosiasiaksi onkin näin ol-
45814: vuosien väestöllisellä muuttoliikkeellä on ol- len muodostunut se, että kunnat eivät enää
45815: lut oma osuutensa kuntien taloudellisiin vai- ilman valtiovallan ripeätä ja voimakasta tu-
45816: keuksiin. kea tule selviytymään taloudellisista vaik:euk-
45817: Väestömäärän laskua on ollut havaittavissa sistaan.
45818: erikoisesti maatalousvaltaisissa ikunnissa ja Edellä esitettyyn viitaten, ehdotamme kun-
45819: väestömäärän räjähdyksenomaista kasvua nioittaen eduskunnalle hyväksyttäväksi toivo.
45820: puolestaan monissa teollisuusvaltaisissa kun- muksen,
45821: nissa. Ensin mainituissa kunnissa on kehitys
45822: johtanut usein lähes ennallaan säilyneiden että hallitus pikaisesti ryhtyisi toi-
45823: kunnallisten tehtävämäärien aiheuttamien ta- menpiteisiin kuntien luotansaantitar-
45824: loudellisten rasitteiden j-outumista yhä pie- peen tyydyttämiseksi.
45825: nemmän asukasmäärän kannettavaksi, muut-
45826: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
45827:
45828: Veikko Saarto. Väinö R. Virtanen. Lauri Kantola.
45829: Lyyli Koskinen. Kaisu Weckman. Rainer Virtanen.
45830: Kelpo Gröndahl. Toivo Friman. Siiri Lehmonen.
45831: Pekka Silander. Aulis Juvela. Antti Kinnunen.
45832: Olavi J. Laine. Pekka Salla. Osmo Kock.
45833: Paavo Lagerroos. Kauko Hjerppe. Taisto Sinisalo.
45834: Georg Backlund.
45835: 1055
45836:
45837: VU,57.-Toiv.al. N:o 417.
45838:
45839:
45840:
45841:
45842: Lahtela ym.: Kuntien valtionapusäännösten muuttamisesta
45843: valtionavun saattamiseksi kunnan veroäyristä riippuvaksi.
45844:
45845:
45846: H d UJ s kun n a ll e.
45847:
45848: Valtion asettama komitea tutkii parhail- säännöksiä niin muuttaa, ·että valtion ik:un-
45849: laan kustannusten jakoa valtion ja kuntien nille määräämien tehtävien suorittamisesta
45850: kesken. Harkittavana on laaja ja tärkeä ky- aiheutuvista kustannuksista kunta olisi vel-
45851: symys, sillä kuntien osuus julkisista menoista vollinen maksamaan maaraosan veroäyrin
45852: on jatkuvasti ja huolestuttavasti kasvanut. hinnasta ja sen ylimenevältä osalta valtio
45853: Se oli v. 1945 16 %, 1950 lähes 30 % ja maksaisi kustannukset kokonaan. Voi olla,
45854: 1958 34 %. Etenkin köyhät kunnat ovat täs- että asian käytännöllinen ratkaisu muodostuu
45855: täkin syystä joutuneet taloudellisiin vaikeuk- vaikeaksi, mutta mikäli tällainen järjestelmä
45856: siin. Kun on kysymyksessä näin kipeä ja kii- olisi toteutettavissa, helpottaisi se erikoisesti
45857: reellisesti korjattava epä;kohta, on paikallaan, vähävaraisia kuntia.
45858: että myös eduskunnan piirissä oleva asiantun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
45859: temus saadaan mahdollisimman nopeasti ja nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
45860: tehokkaasti etsimään ratkaisua epä:kohdan muksen,
45861: korjaamiseksi. Tämä voi koitua myös komi-
45862: tean työlle hyödylliseksi, ja on mahdollisesti että hallitus kiireellisesti tutkisi, voi-
45863: omiaan nopeuttamaan ja kiirehtimään sen daanko valtionapusäännöksiä muuttaa
45864: työskentelyä. siten, ef:tä valtion kunnille määräämien
45865: Epäkohdan korjaamista harkittaessa jou- tehtävien suorittamisesta aiheutuvista
45866: dutaan ilmeisesti lähinnä .tutkimaan uutta kustannuksista kunta olisi velvollinen
45867: kantokykyluokitusta ja valtionapujen yhdis- maksamaan määräosan veroäyrin hin-
45868: tämistä. Lisäksi näyttäisi olevan tarkoituk- nasta ja sen yli menevältä osalta val-tio
45869: senmukaista tutkia, voitaisiinko valtionapu- maksaisi kustannukset kokonaan.
45870: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
45871:
45872: Olavi Lahtela. Veikko lla.nhirova..
45873: 1056
45874:
45875: VU,ISS.-Toiv.al. N:o 418.
45876:
45877:
45878:
45879:
45880: Leinonen ym.: Kuntien valtionapujärjestelmän epäkohtien
45881: korjaamisesta.
45882:
45883:
45884: Ed u s kun n a ll e.
45885:
45886: Valtio avustaa kuntia nykyään hyvin mo- hes kokonaan (90 %) , jäävät pienet kaupun-
45887: nilla eri aloilla. Avustukset suoritetaan osit- git epäilemättä avustusperustetta määrät-
45888: tain kuntatyypin mukaisesti, osittain kiinni- täessä epäoikeudenmukaiseen asemaan, Epä-
45889: tetään huomiota muita vaikeammassa ase- oikeudenmukaisuus ei ilmene suinkaan vain
45890: massa olevien kuntien erityisiin olosuhtei- kansanopetuksen alueella. Monissa kuntainlii-
45891: sn. Tässä jaottelussa on er.äs kuntaryhmä vii- toissa ovat pienet kaupungit niinikään varsin
45892: meaikaisen kehityksen tuloksena jäänyt syr- epäoikeudenmukaisessa asemassa.
45893: jään silloin, kun muut sitä vastaavat ovat Edellä olevan perusteella katsomme, että
45894: päässeet edullisempaan asemaan. Kyseessä kuntien saaman valtionavun järjestelmä olisi
45895: oleva kuntaryhmä on vanhat pienet kaupun- kokonaisuudessaan tutkittava uudelleen. Esi-
45896: git. Niinpä ne saavat esimerkiksi kansakoulu- tämmekin kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
45897: laitoksensa ylläpitoon vain saman suuruisen syttäväksi toivomuksen,
45898: avustuksen, 35 %, kuin suuret kaupungit,
45899: joilla kuitenkin on olennaisesti paremmat että hallitus kiireellisesti toimeenpa-
45900: edellytykset taloutensa hoitamiseen. Vastaa- nisi tutkimuksen missä määrin kuntien
45901: vankokoiset ja -tyyppiset muut kunnat, kaup- nykyinen valtionapujärjestelmä on eri
45902: palat ja viime vuosina perustetut uudet kau- kuntamuodoille tasapuolinen ja oikeu-
45903: pungit, ovat valtionapuihin nähden parem- denmukainen ja antaisi saadun selvi-
45904: massa asemassa. Kun maalaiskunnissa, varak- tyksen perusteella esityksen todettujen
45905: kaissakin, valtio maksaa opettajien palkat lä- epäkohtien korjaamiseksi.
45906: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
45907:
45908: Armas Leinonen. Tuure Salo.
45909: 1057
45910:
45911: VII,59.- Toiv.al. N: o 419.
45912:
45913:
45914:
45915:
45916: E. Räsänen ym.: Paikkakuntakalleusluokituksen poistamisesta
45917: tai muuttamisesta oikeudenmukaisemmaksi.
45918:
45919:
45920: E d u s k u n n a ll e.
45921:
45922: Nykyisin käytännössä oleva paikkakunta- voiman pakoa ,kalliimmille" paikkakunnille
45923: kalleusluokittelu, joka on peräisin säännöste- ja toisaalta haluttomuutta siirtyä työhön syr-
45924: lyn ajoilta, on monessa suhteessa osoittautu- jäseuduilla, joilla maksetaan heikompaa palk-
45925: nut epäoikeudenmukaiseksi. Kalleimpia paik- kaa, vaikka elinkustannukset kuitenkin tule-
45926: kakuntia ovat nykyisen järjestelmän mukaan vat kalliimmiksi. Näin paras työvoima ka-
45927: suurimmat kaupungit ja asutuskeskukset ja saantuu keskuksiin ja syrjäseudut jäävät
45928: syrjäiset pitäjät iln luokiteltu elinkustannuk- usein epäpätevän ja heikomman työvoiman
45929: siltaan halvimmiksi. varaan. Tällainen kehitys ei ole kansantalou-
45930: Tildellisuudessa elämä syrjäseutujen kun- temme eikä yhteiskunnallisten etujemme mu-
45931: nissa tulee useinkin kalliimmaksi kuin ns. kaista.
45932: kalliilla paikkakunnilla. Syrjäseuduilla ei esi- Edelläesittämiimme perusteluihin viitaten
45933: merkiksi ole oppi- ja ammattikouluja, josta esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
45934: johtuen lasten koulukustannukset ovat huo- syttäväksi toivomuksen,
45935: mattavasti suuremmat kuin koulupaikkakun-
45936: nilla asuvilla. Samoin monien tarvikkeiden että hallitus ryhtyisi ensi t'ilassa toi-
45937: hinnat ja muutenkin elämiseen tarvittavien menpiteisiin paikkakuntakalleusluokit-
45938: hyödykkeiden hankkimiskustannukset ovat 'telun kokonaan poistamiseksi tai sen
45939: kalliimmat. muuttamisesi syrjäseutujen kunnissa
45940: Koska palkkaus vaihtelee 'kunnan kalleus- asuv~7le 'oikeudenmukaisemmaksi.
45941: luokasta riippuen, on siitä seurauksena työ-
45942: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
45943:
45944: Eino Räsänen. Aaro Lintilä.
45945:
45946:
45947:
45948:
45949: 133 E 529/66
45950: 1058
45951:
45952: VII,60.- Toiv.al. N:o 420.
45953:
45954:
45955:
45956:
45957: Raipala ym.: Maaseudun kuntien saattamisesta veronsaajina
45958: tasapuoliseen asemaan kaupunkikuntien kanssa.
45959:
45960:
45961:
45962: E d u s k u n n a 11 e.
45963:
45964: Maaseudun elinkeinotoiminnan tuloksia ei k!ennettä ei veroteta siellä, missä sen tulot
45965: veroteta yksinomaan maaseudun kuntien hy- koostuvat, vaan ~ähinnä vain siellä, mistä sitä
45966: väksi, vaan varakkaammaJt yhdyskunnat ovat johdetaan. Tukku- ja tuontiliikkeiden toi-
45967: veronsaajana etuoikeutetussa asemassa maa- minta kohdistuu maaseudulle, mutta maaseu-
45968: seudun kustannuksella. Tässä kohden voidaan dulta kertyvä.t tulot eivät jää sinne verotet-
45969: todeta seuraavaa: taviksi. Esimerkkejä voi luetella lisää: vesi-
45970: Maa- ja metsätalouden verotettava tulo on voimalaitosten, monien rakennus-, asennus-,
45971: laskelmallinen keskimääräisarvo, jonka lasku- maansiirto-, asfaltoimis- yms. liikkeiden maa-
45972: perusteiS'ta on vähennetty mm. työnarvot. seudulla ;tJapahtuvan .ansi.dtoiminnan tulos ve-
45973: 8en työn arvo, mikä maa- ja metsätalouden rotetaan pääasiassa muualla. Pääkaupunki
45974: hyväksi tehdään, tulee erikseen arvioituna hyötyy .tässä eniten.
45975: tunnetuista syistä vain osaltaan huomioonote- Syy siihen, että maaseudun kunnat jäävät
45976: tuksi verotuksessa. Metsätalouden varsinainen kerrotulla .tavalla vaille niitä verotuloja,
45977: liiketaloudellinen tulos, mikäli sitä ensinkään jotka niiden veratuksen piiriin tulisi kohtuu-
45978: verotetaan, siirtyy maalaiskunnista muualle della katsoa kuuluvan, on verolainsäädän-
45979: verotettavaksi. Ns. kiinteitä ostopaikkoja, joi- nössä. Liikkeen ja ammatin harjoittamisen
45980: den osalle jaetaan liiketuloa, on maaseudulla kiilllteä toimipaikka ratkaisee, mikä !kunta saa
45981: vain vähän. V erolakiin hyvässä tarkoituksessa verottaa liike- ja ammattituloista. Suurem-
45982: otettu ostopaikkasäännös :todellisuudessa siir- pien maaseudun 'tarpeita palvelevien ja maa-
45983: ,tää verotuloa pääkonttoreiden sijaintikun- seudulla toimivien liikkeiden kiinteä toimi-
45984: nille, ennen muuta kaupunkeihin, johon osto- paikka ei suinkaan ole yleensä maaseudulla,
45985: toiminta ainakin muodollisesti valtaosaltaan vaan useimmiten jossakin suuressa kaupun-
45986: keskittyy. Näin maaseudun ikunnat saavat ve- gissa. Näin verotuslaki suosii veronsaajana
45987: rottaa vain vähäisen .osan sen maaseudulla ta- suurimpia iJ.iikekeskuksia. Se suosii myös pää-
45988: pahtuVIaD. toiminnan tuloksesta, minkä tulot konttorikuntaa, jonka osalle se edellyttää pää-
45989: muodostuvat maaseudulla. Kun tämä toi- konttorin olemassaolon perusteella jaettavaksi
45990: minta tarkoittaa maamme suurimman rikkau- 5 % liiketulosta. Kun pääkonttorissa, joksi
45991: den aiheen, metsien, hyväksikäyttöä, on koh- verotuksessa käsitetään jo asunnon yhtey-
45992: tuutonta, että sen tulokset siirtyvät verotet- dessä oleva ,johtoporraskin", saatetaan aina-
45993: taviksi metsien sijaintikunnista muualle, kin muodollisesti päättää ja hyväk!syä liik-
45994: missä veronsaaja on muutoinkin suurituloi- keen ostot ja myynnit tai suurimmlllt niistä,
45995: nenkunta. pääkonttorikunta saa wrottaa usein paljon
45996: Samantapaista verotulojen siirtymistä enemmän kuin 5% Jiiketulosta. Verotuslaki
45997: maaseuduLta kohti kaupunkeja on havaitta- suosii lisäJksi kotikuntaa siten, että se saa ve-
45998: vana myös muun elinkeinotoiminnan koh- rottaa ns. henkilökohtaiset :tulot !kokonaan.
45999: dalla. Sellaistenkin yhtiöiden kotipaikaksi, joiden
46000: Niinpä vakuutusliikkeen tulon verottaa toiminta rtapa.htuu pääasiassa maaseudulla, on
46001: pääkonttorikunta, yleensä siis kaupunkipaik- usein rekisteröilty pääkaupunlk:i. Verotuskäy-
46002: kiakunta, vaikka maaseudulla on hyvinkin nä- täntökään ei näytä kiinnittävän huomiota sii-
46003: kyvää ja .tuntuvaa vakuutustoimintaa. Lii- hen, missä Jiiketoiminta tosiasiallisesti tapah-
46004: VII,60. - Raipa.la ym. 1059
46005:
46006: tuu, vaan siihen, m~kä on muodollisesti liike- ten ym. vähennysten myöntämistä). Kun yh-
46007: toimien päättämisp:aik:ka. Tästä hyötyy lä- teisön, päästä:kseen esim. kohtuuttomasta har-
46008: hinnä pääkaupunki maaseudun kuntien kus- kintaverotuksesta, ei monessa tapauksessa !tar-
46009: tammksella. vitse tehdä muuta kuin rekisteröidä kotipai-
46010: Paitsi että maaseudun kunn!lit ovat veron- kakseen Helsinki, on odotettavissa, että kysy-
46011: saajana huonommassa asemassa, verohallin- myksessä oleva epäsuhde tulee maaseudun ja
46012: non kunnille jaettavat lkustannukset nousevat pääikaupungin väHllä vain suurenemaan.
46013: maaseudulla veroäyriä kohden huoma:t'taVIall Maalaisikuntien vaikeudet kasvavat, maalta-
46014: suuriksi, yleensä sitä suuremmiksi, mitä pie- pako lisääntyy, yrittäjäkunta karttllla maa-
46015: nituloisernpi kunta on kysymyksessä. Keski- seutua entistäkin 'enemmän ja kaikki pyrkii
46016: tetyn ja kalliin verohallinnon edut eivät tule keskittymään lähinnä pääkaupunkiin. Kun
46017: tasapuolisesti maaseudun, erityisesti maalais- vie1ä Wkenneolojen kehittyminen on omiaan
46018: kuntien osalle, VJaan maalaiskunnat joutuvat helpottamaan tätä maaseudun kustannuiksella
46019: osallistumaan sellaisiinkin . kustannuksiin, tap:a:htuvaa keskittymistä, olisi ryhdyttävä te-
46020: jotka johtuvat valtion ja suurimpien keskus- hokkaisiin toimenpiteisiin sen estämiseksi.
46021: ten erityistarpeista. Niissä suunnitelmissa, joita on olemassa ve-
46022: Helsinki on pääkaupun:ki-wsemansa perus- rotuksen uudistamiseksi ei kuitenkaan ole
46023: teella veronsaajana muita edu:llisemmassa ase- tiettävästi ,tähän seikkaan kiinnitetty huo-
46024: massa jo sen vuoksi, että sinne on koottu val- miota.
46025: tionhallinnon johtoelimet ja laitokset ja että Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
46026: myös taloudellisen elämän johto on keskitty- tämme eduskunnan lausuttavaksi toivomu!k-
46027: mässä pääkaupunkiin. Pääkaupunki on muo- sen,
46028: dostunut myös kaupan keskukseksi. Sen suu-
46029: rista liikkeistä on muodostunut myös maaseu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
46030: dun liikkeiden ja ~asukkaiden ostopaikkoja. sellaisiin toimenpiteisiin, että maaseu-
46031: Kaikki tämä ja lisä:ksi verotulojen siirtymi- dun kunnat pääsevät veronsaajina ta-
46032: nen Helsinkiin antaa Hclsingille edellytykset sapuoliseen asemaan kaupunkikuntain
46033: toteuttaa verotuksen lievemmässä muodossa kanssa ja antaisi Eduskunnalle tätä
46034: ikuin maaseudulla (vrt. veroäyrin hintaa, har- tarkoittavan verolakiesityksen.
46035: kintaverotusta, etujen raha-arvoja, sosiaalis-
46036: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
46037:
46038: Martti Raipala. Mikko Asunta.
46039: 1060
46040:
46041: VU,61.-Toiv.al. N:o 421.
46042:
46043:
46044:
46045:
46046: VeD.D.ILlllo: K 'Untie.n verotasa'Uksen aikaansaamisesta.
46047:
46048:
46049: Eduskunnalle.
46050:
46051: Nykyinen talouspolitiil.dta ja suunta Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
46052: autioittaa tkiihtyvästi nimenomaan maaseu- taen eduskunnan hyväksyttävä:ksi itoivom.uk
46053: dun syrjäisempiä seutuja ja kaukaisempia sen, .. :'l
46054: maakuntia.
46055: Tämän seurauksena kuntien verotulot al- että hallitus ryhtyisi kiireemsesti
46056: kavat kuivua ja verorasitus jäljelle jäävälle t<Jimenpiteisiin kuntien verotasauksen
46057: väestölle tulee kohtuuttoman raskaaksi. Syr- tai muun tarvittavan t'Uen aikaansaa-
46058: jäisempien seutujen ja heikompivaraisempien miseksi niin, että syrjäisemmät ja vä-
46059: kuntien 'talous on myös ajautumassa umpiku- hävaraisemmat kunnat eivät ajaudu
46060: jaan. taloudelliseen 'Umpikujaan eivätkä
46061: Asiaan tarvitaan kiireellistä korjausta. Lu- siellä as'Uvat joudu maksamaan koh-
46062: paukset eivät enää riitä, vaan tarvitaan te- tuuttomia k'Unnallisveroja.
46063: koja.
46064: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
46065:
46066: Veikko Vennamo.
46067: 1061
46068:
46069: VU,62.-Toiv.aJ. N:o 422.
46070:
46071:
46072:
46073:
46074: E. Räsänen ym.: Kunnallisen verorasituksen tasoittamisesta.
46075:
46076:
46077: Ed uskunna~le.
46078:
46079: Väestön maaltapakoon on todettu hyvin On tode'btavissa, että asuinpaikan valintaa
46080: suurelta osalta vaikuttaneen sen epäoikeuden- Vlauraampiin kuntiin tapahtuu nykyisin sel-
46081: mukaisen :ti.!lanteen eri kuntien ja kuntamuo- västi ikeinottelutarkoituksessa.
46082: tojen kesken, että heikosta ansiotasosta joh- Ellei tehokkaisiin toimenpiteisiin nopeasti
46083: tuen kunnallinen verorasitus jakaantuu maas- ryhdytä, niin kuntien toiminta köyhillä
46084: samme ko"\Tin epätasaisesti. Tulotasoltaan hei- alueilla ikäy kestämättömäksi. Yhdenvertai-
46085: ik:oimmissa kunnissamme on ve:voäyrin hinta suus ja tasapuolisuus eri kuntien ikesken jää
46086: 15--16 penniä ja rikkaammissa ikunnissa se saavuttamatta ja juopa syvenee. Yhteiskun-
46087: jää alle 10 pennin. Lisäksi on todettavissa, nalle tulee tämän tilanteen seuraamuksena
46088: että korkeamman veroäyrin kunnat eivät tuleva epäterve maaltapako tuottamaan suu-
46089: köyhyydessään 'PYstY järjestämään jäsenil- ria ku!rtannuksia asutuksen ja työllisyyden
46090: leen sellaisia palveluksia, ikuin mitä vau- järjestelyssä. Kun asiantilaa voidaan huo-
46091: raampien kuntien .taholla ikuntalaisille järjes- mattavasti korjata kuntien valtionavun
46092: tetään. oikeudenmukaisella järjestelyllä, niin olisi
46093: Kol"kean veroäyrin kuntaan ei tunneta tätä keinoa heti käytettävä.
46094: teollisuuden, pienteollisuuden eikä muunkaan Edellä esilttämäämme viitaten ehdotamme
46095: yrittäjätoiminnan muodon alalta kiinnos- 'kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
46096: tusta, koska korkea verotus heikentää kan- vomuksen,
46097: nattavuutta. Samoin virkamiehistö tällaisten
46098: kuntien alueella samoin kuin elinkeinoelämän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
46099: palveluksessa olevat toimihenkilöt hakeutuvat toimenpiteisiin kunnallisen verorasi-
46100: asumaan sellaiseen pitäjään, jossa veräyrin tuksen tasoittamiseksi niin, ettei kun-
46101: .hinta on alhainen ja kunnan tarjoamat pal- nallisten palvelusten taso köyhissä
46102: velukset terveyden. ja sairaanhoidon ja ope- kunnissa samalla heikentyisi.
46103: .tus- ja sivistystoimen osalta ovat paremmat.
46104: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
46105:
46106: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti Pentti Pekkarinen.
46107: Paavo Niinikoski. Reino Ka.Tpola.. Aa.To Lintilä.
46108: Katri Helena Eskelinen.
46109: 1062
46110:
46111: VII,63. - Toiv.al. N: o 423.
46112:
46113:
46114:
46115:
46116: 0. Saarinen ym..: Aineellisen verolainsäädännön uudistami-
46117: sesta kunnallisverotuksessa.
46118:
46119:
46120: E d u s k u n n a ll e.
46121:
46122: Eduskunta on jo useaan otteeseen esibtänyt Edel!lä mainitut ja muut verotuksessa ole-
46123: hamtukselle :toivomuksia verolainsäädän- vat epäkohdat ja niiden olemassaolo myön-
46124: tömme uudistamiseksi. Mi.ltei ainoana seu- netään, mutta niiden korjamniseen ei ole
46125: rauksena näistä ,toivomuksista on 'Ollut äsket- ,toistaiseksi päästy. Kun kuitenkin lukuisat
46126: täin suoritettu verotuksen :teknillinen uudis- verotusta tutkineet komiteat ovat hankkin·eet
46127: tus. asiaa koskevat perusteelliset selvitykset, tun-
46128: ~Sen sija:an aineelliseen verolainsäädäntöön tuisi siltä, että viimeinkin olisi mahdollisuus
46129: ei ole saatu kauan odotet~tuja parannuksia päästä verolainsäädännön uusimiseen ja sitä
46130: aikaan, ja on verotus, ·erityisesti ikunnallis- tietä pahimpien epäkohtien poistamiseen.
46131: VIerdtuksen OSalta, muodostunut ama epä- Edellä mainittuun viitaten ehdotaiDIIlle
46132: oiikeudenmukaisemmaJksi pienituloisia !koh- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46133: taan. Valtio on jatkuvasti siirtänyt !kunnille
46134: uusia tehtäviä, mikä on aiheuttanut 1kasvav;ia että hallitus kiireellisesti antaisi
46135: tJa:loudellisia rasituksia. Kun kunnallisvero- Eduskunnalle esityksen aineellisen
46136: lakimme ei ,tunne progressiivisuutta, ei sen verolainsäädännön uudistamiseksi kun-
46137: säännösten mukaan veroja määrättäessä tule nallisverotuksessa.
46138: huomioonotetuksi verovelvollisen veronmaksu-
46139: kyky juuri millään tavoin.
46140: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
46141:
46142: 0. Saarinen. Aili Siiskonen.
46143: Viljo Pousi. Vappu Heinonen.
46144: Impi Lukkarinen. T. Leivo-Larsson.
46145: 1063
46146:
46147: VU,64. - Toiv.al. N :o 424.
46148:
46149:
46150:
46151:
46152: Saloranta ym.: Kunnallisverotuksen muuttamisesta liike- ja
46153: ammattitulojen osalta.
46154:
46155:
46156: E d u s k u n n a II e.
46157:
46158: V erotuslain 60 § : n mukaan kiinteällä toi- Vuonna 1961 mietintönsä jättänyt verolaki-
46159: mipaikalla, joka antaa kunnalle verotusoikeu- komitea (komiteanmietintö n:o 4--1961) eh-
46160: den liike- ja ammattituloista, tarkoitetaan dott.ikin tulon jakamista koskeviin säännök-
46161: pa:ilk'kaa, jossa liikkeen tai 8lll1D.atin harjoit- siin useita muutoksia. Vaikkakaan verolakiko-
46162: tamista 'VIal"ten on erityinen laitos tai jossa miteankaan ehdotukset eivät kaikUta osin
46163: on ryhdytty erityisiin jrurjestelyihin, kuten olleet hyväksyttäviä, olisivat ne kuitenkin
46164: paikkaa, missä sijaitsee liikkeen johto, sivu- johtaneet osittain parempaan lopputulokseen
46165: liike, teoll.isuuslaitos, tuotantolaiJtos, työpaja kuin voerotuslain säännökset. Joka taJpauksessa
46166: tai myymälä taikka muu pysyväinen osto- tai vert1tuslain käytäntöön soveltaminen on osoit-
46167: myyntirpaikka. Kiinteäksi toimipaikaksi lue- tanut, että kunnallisverotuksen verotuspaik-
46168: taan myös käytössä oleva lkaivoos tai muu löy- kaa koskevat säännökset kaipaavat kiireelli-
46169: dös, kivilouhos, turvesuo, soranotto- tai muu sesti tarkistamista ja uusimista.
46170: siihen verrattava paikka taikka palstoitettu- Kohtuuttomuutta on aiheUJtunut erityisesti
46171: jen tJai palstoitettaviksi tarkoitettujen kiin- puutavaramkkeitten verotettavan tulon
46172: teistöjen ammaitimruisessa myynnissä nämä jaossa eri kuntien kesken. Vaikkakin vero-
46173: kiinteistöt ja rakennusurakoinnissa paikka, tusl~a.in 60 § mainitsee kiinteänä .toimipaik-
46174: jossa sellaista urakointia on huomattawssa kana myös ostopaikan, ei säännös kuitenkaan
46175: määrässä harjoitetJtu, sekä linjaliikenteen haT- johda riittävän oikeudenmukaiseen tulon ja-
46176: joittamisessa myös liikkeen huoltopaikka tai !koon. Ne kunnat, joista puutavara hankitaan,
46177: muu erityinen, liikennettä palveleva pysyväi- eivät ole saaneet sellaista osuutta verotetta-
46178: nen !Laitos. Lain 61 § säätää, että milloin lii- vasta tulosta, joka niill.e kohtuuden mukaan
46179: ketulosta on suoritettava kunnallisveroa kuuluisi. Useimmat ·tällaiset kunnat eivät ole
46180: useammalle !kunnalle, siitä on viisi prosenttia saaneet lainkaan veroäyrejä puutavarayhtiötä
46181: taikka, milloin olosuhteet antavat siihen ai- verotettaessa. KäsitY'ksemme mukaan on kui-
46182: hetta, suurempi tai pienempikin osuus vero- tenkin mahdollista laatia sellaiset säännökset,
46183: tettJava siinä kunnassa, jossa pääkonttori si- jotka ottavat huomioon nykyistä huomatta-
46184: jaitsee ja muu osa niissä kunnissa, joissa vasti oikeudenmukaisemmin hakkuukuntien
46185: muuta kiinteätä •toimipaikkaa on käytetty, edut verotuksessa. Eräs tapa olisi säätää h!Rk-
46186: jaettuna kohtuuden mukaisesti eri kunnissa kuukunnille tuleva!ksi kunnallisvero metsän-
46187: valmistettujen tavaroiden arvon, liikew.ihdon myynnin yhteydessä, jolloin vero voitahliin
46188: suuruuden, sijoitettujen varojen määrän, periä metsänostajalta joko hakkuuarvon tai
46189: työntekiji1in lukumäärän tai muiden sellais- muun sopivaksi kaJtsottavan perusteen mu-
46190: .ten perusteiden mukaan, jotka voivat osoittaa kaan. Toinen mahdollisuus olisi säätää laissa,
46191: eri 'kunnissa saaduksi katsottavan tulon mää- että tietty osuus puutavaraliikkeen verotetta-
46192: rää. vasta tuJosta jaetaan hakkuukuntien kesken.
46193: Edellä mainitut, k_unnrullisverotuksessa ve- Muitakin tapoja, joita käyttäen saavutettai-
46194: rotettavan tulon jakamista eri kuntien kesken siin hakkuukunnille nykyistä oikeudenmukai-
46195: koskevllit säännökset eivät ole !kaikiLta osiltaan sempi tulos, on alemassa. Näistä olisikin suo-
46196: osoittautuneet oikeudenmukaisiksi ja koh- ritettava kiireellisesti perusteellinen selvitys
46197: tuulliseen lopputulokseen johtaviksi. Sään- ja sen nojaLla ryhdyttävä lainsäädäntötoimen-
46198: nösten tarkistaminen onkin jo ollut esillä. piteisiin. Korostamme erityisesti sitä seikkaa,
46199: 1064 VII,64. - Kunnallisverotus.
46200:
46201: etJtä puutavaran hakkuukunnat ova;t usein mällä sitä ·huomatJtavasti käypää hintaa alem-
46202: he~kossa taloudellisessa asemassa olevia !kun- masta hinnasta sisaryhtiöille, jolloin on aiheu-
46203: tia, joissa veroäyrin hinta on kohtuuton ni- :tetuu kunnaJllisverotulojen menetystä tuntu-
46204: menomaan kapeasta verotuspohjasta johtuen. vaatikin eräille heikossa taloudellisessa ase-
46205: V erotetJtavan !tulon siirtyminen tällaisesta massa oleville kunnille. Myös meijerien ja rteu-
46206: :kunnasta vauraJaiDpaan ikuntaan on jo yleisei- lt'asbamojen kohdalla on Hmenny.t verotetta-
46207: täkin kannalta huolestuttava ilmiö. van tulon jaossa eri kuntien kesken epäoikeu-
46208: Myös vakuutusyhtiöiden kohdalla on osit- denmukaisuutta.
46209: tain havaittavissa samanlajgta epäoikeuden- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
46210: mukaisuutta kuin edellä on mainittu puuta- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46211: varaliikkeistä. V akuutu8yhtiöitten verotet-
46212: tava !tulo jää yleensä yhtiöitten sijaintipai- että hallitus kiireellisesti selvityt-
46213: kalle siitä huolimatta, että niiden toiminta täisi kysymyksen, millä tav<Oin kunnal-
46214: ulottuu usein lähes kaikkien ·kuntien alueelle. lisverotuksen verotuspaikkaa koskevia
46215: Tämäkin epäkohta kaipaa korjaamista. Säh- ja muita säännöksiä olisi niin muutet-
46216: kövoiman tuotannosta syntyneen verotettavan tava, että liike- ja ammattituloista
46217: tulon jakamisessa on samoin ilmennyt koh- kunnallisvero tulee ni't"lle kunnille,
46218: tuuttomuuksia. Erityisesti on mainittava siitä, joissa tulo on todella syntynyt, ja sel-
46219: etJtä sähkövoimaa tuottavan yhtiön veroteta- vityksen nojalla antaisi tarvittavat esi-
46220: vaa tuloa on siirretty toisiin kuntiin myy- tykset Eduskunnalle.
46221:
46222: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
46223: Toivo Saloranta. Tahvo Rönkkö. Kustaa Tiitu.
46224: Reino Kangas. Heimo Linna. Paavo Niinikoski.
46225: Sulo Suorttanen. Olavi Lahtela. Esu Niemelä.
46226: Mikko Kaarna. Toivo Antila. Reino Karpola.
46227: Atte Pakkanen. Nestori Kaasalainen.
46228: 1065
46229:
46230: VII,65. - Hemst.mot. N: o 425.
46231:
46232:
46233:
46234:
46235: Tallgren m.fl.: Angående avskaffande av omfångsbeskattnin-
46236: gen i kommunalbeskattningen.
46237:
46238:
46239: TUl Riksdagen.
46240:
46241: Stadgandena om om:fångsbeskattningen i avancerat samhälle ån det för vilket om-
46242: vår skattelagsti:ftning är av gammalt datum :fångsbeskattningsstadgandena ursprungligen
46243: och omfångsbeskattningsprincipen har be~a skrevs och ett rikt facetterat näringsliv och
46244: rats o:förändrad till våra dagar. I den år 1958 modern affärsverksamhet ställer en skatte-
46245: tillkomna beskattningslagen uttrycks princi- nämnd sammansatt av lekmän -låt vara med
46246: pen i lagens 72 § 1 mom. punkt 4). ofta lång beskattningsrutin och lokalkänne-
46247: Omfångstaxeringens motiv har ansetts dom - inför svårigheter som vida övergår
46248: vara, att envar som har fördel av kommunens dess förmåga. Här finns en uppenbar risk
46249: tjänster och anläggningar också skall delta för godtycke. I allt flere skattenämnder har
46250: i kommunens kostnader. Kommunalbeskatt- därtill omfångsbeskattningen tenderat att bli
46251: ningen är tili sin natur en fördelningsskatt. en ordinär beskattningsform, fa:stän den
46252: Affärer och :fastigheter ökar kommunens all- ursprungligen avsetts som ett undantagsför-
46253: männa kostnader samtidigt som de har för- farande.
46254: delar och drar nytta 'av kommunens verk- Omfångsbeskattningen har troligen passat
46255: samhet och åtgärder. Därför - har man an- de enklare och mindre förhållanden den ska-
46256: sett - bör de bära sin andel av kommunens pats för, men i dagens mera utvecklade och
46257: kostnader oavsett om rörelsen lämnat över- mångsidiga samhälle med dess rikit diiferen-
46258: skott eller ej. Genom omfångsbeskattning har tierade näringsliv har den inte mera berät-
46259: lagstif.taren även velat ge kommunen möj- tigande.
46260: lighet att gardera sig mot inkomstbortfall, Under hänvisning till ovanstående har vi
46261: som mera kännbart kan påverka kommunens äran föreslå att riksdagen ville besluta hem-
46262: skatteintäkter och skattöresvalör. Detta har ställa,
46263: ansetts berättigat, emedan dessa kategori~r
46264: skattskyldiga även ansetts representera god att regeringen måtte viiltaga åt-
46265: skattebetalningsförmåga. gärder för genomförande av en reform
46266: Ovan relaterade synpunkter, vilka anförts av kommunalbeskattningen så, att den
46267: som motiv :för omfångsbeskattningen är som föråldrade omfångsbeskattningen, som
46268: synes föråldrade för att inte säga förlegade. i ett modernt samhälle saknar berätt-
46269: I själva verket visar erfarenheten att om- iganden, ihelt avskaffas och att för alla
46270: fångsbeskattningen drabbar mindre företa- grupper av skattskyldiga den faktiska
46271: gare och t.ex. fiskare vilkas näringsutövning inkomsten lägges till grund för er-
46272: även annars är osäker. Ett betydligt mera läggande av kommunal inkomstskatt.
46273: Helsingfors 28 april 1966.
46274:
46275: Carl Olof Tallgren; Victor Procope.
46276:
46277:
46278:
46279:
46280: 134 E 529/66
46281: 1066
46282:
46283: VII,65.- Toiv.al. N: o 425.
46284: SuomenMS.
46285:
46286:
46287: Ta.llgren ym..: Harkintaverotuksen poistamisesta kunnallisve-
46288: rotuksessa.
46289:
46290: Eduskunnalle.
46291:
46292: Harkintaverotusta koskevat säännökset mälle kehittynyt yhteiskunta kuin se, jota
46293: verolainsäädännössä ovat vanhaa perua ja varten harkintaverous alunperin laadittiin,
46294: harkintaverotuksen periaate on pysynyt sekä monrtahoinen elinkeinoelämä ja nyky-
46295: muuttamattomana meidän päiviimme asti. aikainen liiketoiminta asettavat maa:llikoista
46296: Vuoden 1958 verotuslaissa sanottu periaate muodostetun verolautakunnan - olkoonkin,
46297: on ilmaistu 72 §: n 1 momentin 4 kohdassa. että sillä usein on pitkäaikainen verokokemus
46298: Harkintataksoituksen perusteeksi on kat ja paikallistuntemusta - sellaisten vaikeuk-
46299: sottu se näkökohta, että jokainen jolla on sien eteen, jotka suuresti ylittävät sen kyvyt.
46300: hyötyä kunnan palveluksista ja laitteista Tässä on olemassa ilmeinen mielivaltaisuu-
46301: myös on velvollinen osallistumaan kunnan den vaara. Sitäpaitsi harkintaverotus on yhä
46302: kustannuksiin. Kunnallisverotus on luonteel- useammassa verolautakunnassa pyrkinyt muo-
46303: taan jakovero. Liikkeet ja kiinteistöt Hsäävät dostumaan tavalliseksi verotusmuodoksi,
46304: kunnan yleisiä kustannuksia samalla kun vaikka se alunperin oli tarkoitettu poikkeuk-
46305: niille on hyötyä kunnan toiminnasta ja sen selliseksi menettelyksi.
46306: toimenpiteistä. Sen vuoksi - niin on kat- Harkintaverotus on luultavasti ollut sopiva
46307: sottu - niiden tulee kantaa osuutensa kun- niissä yksirrkertaisemmissa ja pienemmissä
46308: nan kustannuksista riippumatta siitä,. onko oloissa, joita varten se on luotu, mutta mei-
46309: Hike tuottanut ylijäämää vai ei. Lainsäätäjä dän päiviemme kehittyneessä ja monipuoli-
46310: on halunnut harkintaverotuksella antaa kun- sessa ythteiskunnassa, jossa elinkeinoelämä on
46311: nalle mahdollisuuden suojautua sellaiselta tu- sangen erilaistunutta, sillä ei enää ole oikeu-
46312: lojen vähenemiseltä, joka tuntuvalla !tavalla ltusta.
46313: voi vaikuttaa kunnan verotuloihin ja vero- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
46314: äyrin: hintaan. Tämä on katsottu oikeutetuksi, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46315: koska ltämänlaatuisten verovelvollisten on kat- muksen,
46316: sottu edustavan myös hyvää veronmaksu-
46317: kykyä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
46318: Kuten havaitaan, edellä selostetut näkökoh- kunnallisverouudistuksen toteuttami-
46319: dat, jotka on esitetty harkintaverotuksen pe- seksi niin, että vanhentunut harkinta-
46320: rusteiksi, ovat epäajankohtaisia, ettemme sa- verotus, jolta nykyaikaisessa yhteis-
46321: noisi vanhentuneita. Kokemus ,osoittaa itse kunnassa puuttuu oikeutus, kokonaan
46322: asiassa, etltä harkintaverotuksen kohteeksi poistetaan, ja että kaikkien verovel-
46323: joutuvat pienemmät yrittäjät ja esim. kalas- vollisryhmien kohdalla todellinen tulo
46324: tajat, joiden elinkeinon harjoittaminen muu- pannaan kunnallisen tuloverQn maksa-
46325: tenkin on epävarmaa. Huomattavasti pitem- misen perusteeksi.
46326: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
46327:
46328: Carl Olof Tallgren. Victor Procope.
46329: 1067
46330:
46331: VII,66.- Toiv.al. N:o 426.
46332:
46333:
46334:
46335:
46336: Vennamo: Harkintaverotusjärjestelmän rajoittamisesta tai
46337: poistamisesta.
46338:
46339:
46340: E d u s kun n a H e.
46341:
46342: Harkintaverotusta koskevat säännökset ja dentäviä säännöksiä >tai muutoin olisi koko
46343: niistä annetut sovellutusohjeet ovat niin yli- harkintaverotus poistettava.
46344: malkaiset, että tällainen verotus on herättäny,t Lausutun perusteella ehdotan kunnioittaen
46345: ,k!asvavaa epävarmuutta ja katkeruutta kan- eduskunnan hyväksy,ttävä:ks1 toivomuksen,
46346: salaisten keskuudessa. Huomattavistakin har-
46347: kintamielival<taisuuksista puhutaan yleisesti. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
46348: Mainituista syistä tarvitaan asiantilaan toimenpiteisiin harkintaverotuksen ra-
46349: korjausta. Tarpeellinen harkintaverotus ei joittamiseksi välttämättömiin ja lama
46350: saa johtaa mielivaltaiseen harkintaan, vaan selvästi rajoitettuihin tapauksiin,
46351: tulee sen perustua objektiivisiin seikkoi- ellei koko harkintave'Y'otusjärjestelmää
46352: hin. Ilmeisesti tätä varten .tarvitaan täy- voida poistaa.
46353: Helsjngissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
46354:
46355: Veikko Vennamo.
46356: 1068
46357:
46358: VII,67.- Toiv.al. N:o 427.
46359:
46360:
46361:
46362:
46363: Vennamo: Perus- ja lapsivähennysten korottamisesta maalais-
46364: kuntain kunnallisverotuksessa.
46365:
46366:
46367: E d u s k u n n a [ l e.
46368:
46369: Kunnallisverotuksessa ovat pienimmät kun lköyhissä kunnissa kuljetaan lain sallimaa
46370: perus- ja [apsivähennykset maalaiskunnissa alarajoo, vaikka kuten sanottu niissä juuri
46371: edelleenkin huomattavasti alhaisemmat kuin <tarvittaisiin korkeampia vähennyksiä.
46372: kaupungeissa ja kauppaloissa. Ylärajan ja Mainituilla perusteilla ehdotan kunnioit-
46373: alarajan välillä on samoin huomattava ero. taen eduskunnan JlyVäksyttäväksi toivomuk-
46374: Juurimainitut seikat ovat johtaneet siihen, sen,
46375: että vä:häval"aisissa kunnissa ja kehitysalueilla
46376: myönnetään perus- ja lapsivähennykset pal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
46377: jon pioo..empinä kuin varakkaissa lkunnissa ja toimenpiteisiin perus- ja lapsivähen-
46378: rintamailla. Toisin sa.noen varakkaammat nysten kunnallisverotuksessa korotta-
46379: alueet saavat suuremmat perus- ja lapsi- miseksi maalaiskunnissa sekä samalla
46380: vähennykset :kuin vähävaraiset seudut, vaiklm huolehtisi asianmukaisin lainsäädäntö-
46381: a.sian tilan pitäisi oLla päinvastaisen. toimenpitein vähävaraisten kuntien
46382: :Selvästi nykyinen perus- ja lapsivähennys riittävistä verotuloista.
46383: on maalaiskunnissa liian alliainen varsinkin,
46384:
46385: Helsingissä 25 rpäivänä huhtikuuta 1966.
46386: Veikko Vennamo.
46387: 1069
46388:
46389: VII,68. -Toiv.al. N:o 428.
46390:
46391:
46392:
46393:
46394: Vennamo: Hakkuupaikkaperiaatteen voimaansaattamisesta ve-
46395: rotuksessa.
46396:
46397:
46398: E d u s k u n n a ~ 1 e.
46399:
46400: Tunnetusti siirtyy valtavia verotuloja tenkin vaatisi, ootä puutavarayhtiöiden voi-
46401: syrjäseuduilta ja ns. metsävaltaisista kun- toista puutavaran hankintaan liittyvä osa
46402: nista suurten asutuskeskusten ja rintamaiden olisi verotettava asianomaisissa maalaiskun-
46403: hyväksi. Tämän vääryyden seurauksena mak- nissa. Jakoperusteena voitaisiin käyttää esim.
46404: savat köyhät alueet raskaita kunnanveroja ja tällöin ikussa:kin kunnassa hakattuja puu-
46405: ;työn puute ja taloudellinen turvattomuus on tavaramääriä.
46406: jokapäiväinen ilmiö, kun pääomia omatoimi- Luonnollisesti tämän asiantilan korjaami--
46407: saan elinkeinoelämän kehittämiseen ei ole nen kuuluisi hallitukselle ja sen olisi jo pitä-
46408: käytettävissä. nyt aikoja sitten antaa tästä. asia&ta esitys
46409: Jfaikki tämä johtuu epäoikeudenmukaisesta eduskunnalle. Mutta kun näin ei ole tapah-
46410: ja nurinkurisesta verotuslainsäädännöstämme, tunut ja kun asian ympärillä harjoitetaan
46411: jota vanhat puolueet ovat olleet tekemässä. V'ain hämäävää lupailua, niin esitän edus-
46412: Jotta voisimme laajat alueet maassamme pe- kunnan hyväksyttäväksi toi:vomuksen,
46413: lastaa autioitumiselta ja taloudelliselta umpi-
46414: ikujalta, on siis verotuslainsäädäntöä radikaa- että lhaUitus antaisi kiireellisesti
46415: Jisesti muutettava ja saatava se oikeuden- Eduskunnalle esityksen verotuslainsää-
46416: mukaiselle pohjalle. dännön muuttamiseksi siten, että M.
46417: Varsin yksinkertaisesti tämä tapahtuu, jos hakkuupaikkaperiaate saatettaisiin voi-
46418: verotuslainsäädäntöömme hyvä:ksytään ns. maan, jolloinka ns. metsävaltaiset pitä-
46419: hakkuupaikkaperiaate. Jokainenhan tietää, jät ja syrjäseudut saisivat huomatta-
46420: että laajoilla alueilla maassamme hakataan vat määrät lisää kunnallisia verotuloja
46421: paljon puutavaraa, mutta tästä taloudellisesta tuloista, jotka kuuluisivat niiden vero-
46422: toiminnasta saatu taloudellinen 'hyöty vero tettaviin, mutta jotka tuZ.Ot nykyisten
46423: tetaan ennen kaikkea puunjalostusteollisuu- lakien mukaan verotetaan muualla.
46424: den keskuspaikoissa. Oikeudenmukaisuus ku.i-
46425:
46426: Helsingissä 25 päivä:nä huhtikuuta 1966.
46427: Veikko Vennamo.
46428: 1070
46429:
46430: VII,69.- Toiv.al. N:o 429.
46431:
46432:
46433:
46434:
46435: V; A. Virtanen ym.: Kunnan oikeuttamisesta saamaan leima-
46436: veron muodossa kunnallisveroa metsänmyyntituloista.
46437:
46438:
46439: E d u s k u n n a 11 e.
46440:
46441: Maamme syrjäisimmät ja usein myös köy- saisi se kunta, ~onka alueella metsä sijaitsee,
46442: himmi1t lkunnat ovat tavallisesti myös niitä 1lukea hyväkseen määrätynsuuruisen prosentin
46443: kuntia, joissa on paljon metsiä. Nämä kunnat leimaverona kunnanveron tuottona. Ostajalle
46444: eivät kuitenkaan saa lukea hyväkseen vero- tulisi luonnollisesti antaa oikeus vähentää
46445: tuksessa metsänmyynniistä veroa lukuunotta- näin maksamansa kunnanvero lopullisesta
46446: matta niiden työpalkkojen osalta, joita hak- kunnanverostaan. Kun näin kannettu kunnal-
46447: kuissa syntyy. Niinpä näissä kunnissa kun- linen leimavero olisi koko valtakunnassa sa-
46448: nallisverotus on usein sangen raskas, eivätkä mansuuruinen, olisi sillä myöskin se hyöty,
46449: nämä kunnat pysty tästä johtuen tekemään etteivät ostajat V'alitessaan metsän omoa aseta
46450: edes lähimainkaan oomanlaisia palveluja kun- syrjäisiä ja usein !kailiimmat veroäyrit omaa-
46451: talaisilleen kuin rintamaiden kunnat. Toi- via kuntia .toisia huonompaan asemaan. On
46452: saalta on selvää, ettei teollisuutta ainakaan luonnollista, että .ns. hankintakaupoissa tulisi
46453: lähivuosina saada ulottumaan näihin kuntiin vähentää työn osuus pois kunnallisesta leima-
46454: ja sitä tietä saada helpotusta näiden !kuntien verosta, koska työn osuushan joutuu muuta
46455: raskaaseen kunnallisverotukseen. tietä kunnalliseen verotukseen. Mainittakoon,
46456: Jotta nämä syrjäisten metsäseutujen kun- että eduskunta on 12 päivänä helmikuuta
46457: tien asukkaat voisivat päästä edes osittain 1960 hyväksynyt tätä asiaa 'koskeV'an toivo-
46458: helpommalla verotuksella, olisi käsityksemme musaloitteen, mutJta hallitukset eivät ole ryh-
46459: mukaan kohtuullista, että mainituilla kunnille tyneet toivomuksen edellyttämiin toimenpitei-
46460: tehtäisiin mahdolliseksi saada kunnanveroa siin.
46461: myös metsäkaupoista. Tosin eduskunta hy- Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
46462: väksyessään äsk~täin ns. verGtuslain hyväk- nioittaen .eduskunnan hyväksyrtJtäväksi toivo-
46463: syi verotuskohteeksi myös "ostopaikan" muksen,
46464: myyntipaikan lisäksi. On kuitenkin toden-
46465: näköistä, että tämä määritelmä ei tule teke- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
46466: mään oikeutta syrjäisille m~äkunnille, vaan toimenpiteisiin verotuslain muuttami-
46467: pikemminkin ostopaikoiksi krutsotaan ne asu- seksi niin, -että metsänmyynnin yhtey-
46468: tuskeskukset, joissa metsäyhtiöillä on piiri- dessä saisi se kunta, j>Ossa metsä sijait-
46469: konttorinsa. see, määrätyn prosentin mukaisen
46470: Yksinkertainen ehdotuksemme olisi maini- leimaveron kunnallisverotuksena osta-
46471: tun epäkohdan poistamiseksi, ~tä metsän- jalta, jolla tulisi olla oikeus vähentää
46472: myyntiin sääd~täisiin kunnallinen leimavero näin maksamansa kunnallisvero lopul-
46473: eli ns. aksiisivero. Kustakin metsäkaupasta lisesta kunnanverostaan.
46474: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
46475:
46476: Viljo Virtanen. Uljas Mäkelä.
46477: U. B. Voutila.inen. Akseli Roden.
46478: Ilmo Paananen.
46479: 1071
46480:
46481: VII, 70. - Toiv.a.l. N: o 430.
46482:
46483:
46484:
46485:
46486: Rönkkö ym.: Kiinnitettyjen velkain korkojen vähentämisestä
46487: täysimääräisinä kunnallisverotuksessa.
46488:
46489:
46490: Ed u s kun n a 11 e.
46491:
46492: Jo pitemmän aikaa ovat rahalaitokset pyr- ei ole perusteltavissa, vaan on pyritltävä sii-
46493: kineet sellaiseen käytäntöön, että [ainan- hen, että myös kiinnitettyjen lainojen korko-
46494: annossa olisi lainan vakuutena kiinnitetty menot on oikeus verotuksessa vähenif.ää.
46495: vakuus, aikaisemmin käytetyn takausvakuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
46496: den tilalla. Kiinnitysvakuus onkin tullut tästä niloittaen eduskunnan 1hyväksyttäväksi toivo-
46497: johtuen hyvin yleisesti käytäntöön, ja näin muksen,
46498: on varsinkin maaseudulla maatalou&kiinteis-
46499: töihin nähden. Voimassaolevien lakien mu- että hallitus antaisi ensi tilassa Edus-
46500: kaan saadaan kiinnittämättömäin velkain kunnalle lakiesityksen, jonka perus-
46501: korot vähentää kunnallisverotuksessa, mutta teella saataisiin vähentää myös kiinni-
46502: kiinnitettyjen velkojen ko:vkoja täysimääräi- tettyjen velkain korot täysimääräisinä
46503: sinä ei swada vähentää. Tällainen menettely kunnallisverotuksessa.
46504:
46505: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
46506: Tahvo Rönkkö. Reino Karpola. Ale Holopainen.
46507: Kerttu Saalasti. Katri Helena Eskelinen. Eino Räsänen.
46508: Mikko Kaarna. Mauno Pohjonen. Pentti Pekkarinen.
46509: Eino Sä.äskilahti.
46510: 1072
46511:
46512: VII,71.- Toiv.al. N:o 481.
46513:
46514:
46515: Väyrynen ym..: Aravavuokrataloyritysten, oikeuttamisesta
46516: kunnallisve·rotuksessa kokonaan tulostaan vähentämään
46517: kiinnitettyjen velkojen korot.
46518:
46519: E d u s kun n a 11 e.
46520:
46521: Asuntotuotantolain perusteella iainoiteturt tasoa paikkakunnalla edustava vuokra, oikeu-
46522: osakeyhtiömuotoiset aravavuokratalot, joilla rtettaisiin kunnallisverotuksessa tulostaan vä-
46523: luonteensa mukaisesti on kannattavana huo- hentämään kokonaan myös kiinnitettyjen vel-
46524: mattavat säännöllisiä lyhennyksiä vaativat kojensa korot. Jos as1aa lähemmin :tutkittaessa
46525: ve~at ja joiden osalta veroprosenttikin on val- ilmenee, että tasapuolisuus- j·a kohtuussyyt
46526: tion verotuksessa korkea, ovat joutuneet asun- vaativat tämän edun ulottamista muihinkin
46527: totuotamnon veronhuojennuslain mukaisen esim. !kuntien toimesta aikaansaatuihin vuok-
46528: verovapausajan päätyttyä asunto-osakeyhtiö- rataloyrityksiin .tai tiettyilhin pienasunto-
46529: muotoisiin asuintaloyrityksiin verrattuna koh- tyyppeihin, kuten aravaomaJkotitaloihin, la-
46530: tuuttoman verorasituksen alaiseksi. Samaa kien muutos olisi esitettävä tapahtuvaksi täl-
46531: voidaan vastaavasti sanoa osuuskuntamuotoi- laisessa suuremmassa laajuudessa. Tutkimatta
46532: sista aravavuokrataloyrityksistä. tätä epäkohtaa ei nykytillanteessa voida jät-
46533: Ilmeuneen epäkohdan poistamiseksi voitai- tää.
46534: siin tietysti menetellä niin, etltä voimassa ole- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
46535: van tulo. ja omaisuusveroasetuksen 20 § : ään nioittaen eduskunnan hyväksy,ttäväksi toivo-
46536: lisättäisiin saannös, jolla sanotunlaisten muksen,
46537: aravavuokratalojen vuotuinen arvonvähennys
46538: rakennuksista korotettaisiin kivitalojen osalta että hallitus kiireellisesti tutkisi,
46539: 4 prosentiksi ja puutalojen osalta 5 prosen- mitä mahdollisuuksia on voimassa
46540: tiksi omaisuuden hankinta-arvosta esim. 20 olevien verotussäännösten pikaiseksi
46541: vuoden aikana siitä lukien, jolloin omaisuus muuttamiseksi niin, että enintään koh-
46542: on otettu käyttöön. Tämä sinänsä toivottava tuullisiksi katsottavia vuokria vuokra-
46543: uudistus ei kuitenkaan ole riittävä, jos aiotaan laisiltaan perivät asuntotuotantolain
46544: v~;~.rmistua siitä, etteivät vuokrat puheena- perusteella lainoitetut aravavuokra-
46545: olevissa vuokrataloissa nousisi nykyisestään, taloyritykset ja samaa sosiaalista tar-
46546: kuten vuokratalorintamalla pelätään koh- koitusta palvelevat vastaavassa ase-
46547: .tuuttomassa määrin :tapahtuvan. Sen vuoksi massa olevat muut vuokrataloyritykset
46548: tarvittaisiin muitakin tilannetta helpottavia olisivat oikeutetut kunnallisverotuk-
46549: toimenpiteitä, ja lähinnä nähdäksemme sel- sessa vähentämään tulostaan kokonaan
46550: laiset muutdkset voimassa oleviin kunnallis- myös kiinnitettyjen velkojen korot,
46551: verolakeihin, kunnallishalli.tuksesta kaupun- sekä samalla, mitä mahdollisuuksia
46552: gissa ja maalaiskuntien kunnallishrullinnosta olisi vastaavan uudistuksen ulottami-
46553: annettuihin asetuksiin, että ainakin asunto- seen aravalai1110jen turvin aikaan-
46554: tuotantolain perusteella lainoitetut osake- saatuihin omakoti- ja asunto-osake-
46555: yhtiö- ja osuuskuntamuotoiset aravavuokra- asunto1'hin, ja ryhtyisi sitä tarkoitta-
46556: taloy:ritykset, joiden vuokraamista asunto- viin toimenpiteisiin.
46557: tiloista peritään enintään !kohtuullista vuokra-
46558: Helsingissä 26 pitilvänä huhtikuuta 1966.
46559:
46560: Antero Väyrynen. Edit Terästö. Sinikka Luja.
46561: Veikko Kokkola.. Valde Nevalainen. Ka.lle Matilainen.
46562: Reino Breilin. Antti A. Balme. Veikko Mattila.
46563: 1073
46564:
46565: Vll,72.- Toiv.al. N:o 432.
46566:
46567:
46568: Siiskonen ym..: Tutkim·uksen toimittamisesta kaupunkien ja
46569: kauppalain asuntotarkoituksiin käytettävän maan ottami-
46570: sesta yhteiskunnan haltuun.
46571:
46572:
46573: E d u s kun n a H e.
46574:
46575: Yhteiskuntamme yleisenä kehityspiirteenä vuoden kuluessa nousseet noin 800 %. Tämä
46576: lähimpinä vuosikymmeninä on kaupungeissa on johtanut ennennäkemättömään keinotte-
46577: ja kauppaloissa asuvan väestön lukumäärän luun ja erityisen tonttikeinottelulla suuria
46578: hyvin voimakas kasvu. Tilastollinen pää- omaisuuksia hankkilvan ammattikunnan syn-
46579: toimisto ja valtakunnansuunnittelutoimisto tyyn. Kuitenkin komiteakin katsoo, että nou-
46580: ovat tehneet laskelmia, jotka osoittavat, että sun voidaan periarutteessa katsoa kokonaisuu-
46581: väestönlisäys kaupungeissa ja kauppaloissa dessaan johtuvan yhteiskunnan toimenpiteistä
46582: tulisi vuoteen 1990 mennessä olemaan n. j·a sen kehityksestä eikä asianomaisten tont-
46583: 1 350 000 asukasta. Yhteiskunnan kaupunki- tien omistajien tai keinottelijoiden lto·imen-
46584: maistumisen edistyessä muodostuu asunto- piteistä.
46585: ongelmasta entistä polttavampi. Jo nykyisin Komitea toteaa, että esim. tontin hinnan
46586: suuri osa asutuskeskuksissa asuvasta ja sinne lisääntyminen 100/mk kerros m2 vastaa 125
46587: vuosittain muuttavasta väestöstä kamppailee mk/huoneisto m2. Tämä merkitsee 6 %:n
46588: vaikean asuntopulan kourissa. koron mukaan [askien kuukausivuokra nou-
46589: Asunto-ongelmamme eräs olennaisimpia sua n. 60 p/huoneisto m2. Näin ollen esim.
46590: piirteitä on osakeasuntojen erittäin kol'kea 60m2 :n asunnossa vuokran nousu on n. 37 mk
46591: hinta ja kaikkien asuntojen kohtuuttoman kuukaudessa eli 444 mk vuodessa. Korkeat
46592: korkeat vuokrat. Asuntomenojen osuus pal- tonttihiiil.nat tietävät melkoisia lisäkustannuk-
46593: kansaajaväestön tuloista on meilllä suunnatto- sia myös elinkeinoelämälle ja erityisesti teol-
46594: man suuri, vaihdellen useimmissa tapauksissa lisuudelle, vaikuttaen siten haitallisesti
46595: 30-50 %:n välillä. Tämä on vastoin kaikkia maamme kansainväliseen !kilpailukykyyn.
46596: kansainvälisiä sosiaalipoliittisiia suosituksia. Tonttien hiiil.tojen jatkuva nousu on myös
46597: Keskeisenä syynä asuntojen korkeisiin neliö- aiheuttanut yhteiskunnallisia epäkohtia siten,
46598: met·rivuokriin ja asunto-osakkeiden ylettö- että kiinteistön omistajat ovat hyvinkin pit-
46599: miin hintoihin ovaJt tonttikustannukset. kään pidättyneet myynneistä ja Takentami-
46600: Asuntotonttien hinnat ovat sotien jälkeisenä sesta, aiheuttaen tällaisella keinottelulla luon-
46601: aikana kohonneet maassamme kohtuuttomasti. nolliselle kehitykselle vakavia häiriöitä.
46602: Vaationeuvoston asettama asuntotonttikomitea Edellä olevan perusteella yhteiskuntasuun-
46603: -on välimietinnössään 4 päivältä marraskuuta nittelun ja halpojen asuntojen tuotannon edis-
46604: 1964 ,todennutkin, että maan alkuperäinen tämiseksi ja kun maan ansiotonta arvonnou-
46605: arvo on lyhyen ajan kuluessa tontiksi muo- sua ja tonttikeinottelua vastaan •ei ole muuta
46606: dostamisen johdosta voinut kohota monikym- riittävän tehokasta keinoa, ehdotamme edus-
46607: menkerttaiseksi. Komitean mietinnössä esitetty kunnan hyväksyttäväksi ,toivomuksen,
46608: Ravaskan laskema Helsingin tonttihinta-
46609: indeksi, joka osoittaa tietyllä alueella sijait- että hallitus kiireellisesti suorittaisi
46610: sevien tonttien keskiimääräistä hintakehitystä, tutkimuksen, miten kaupunkien ja
46611: on vuodesta 1954 vuoteen 1962 kohonnut kauppaloiden asuntotarkoituksiin käy-
46612: 100: sta hiukan yli 800: n pisteen. Sen mukaan tettävä maa voitaisiin ottaa yhteiskun-
46613: ovat tonttien hinnaJt Helsingissä kahdeksan nan haltuun.
46614: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
46615: Aili Siiskonen. T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen.
46616: 135 E 529/66
46617: 1074
46618:
46619: VII,73.-Toiv.al. N:o 433.
46620:
46621:
46622:
46623:
46624: Sinisalo ym.: Yleisen edun kannalta välttämättömän raken-
46625: nusmaan ottamisesta yhteiskunnan haltuun.
46626:
46627:
46628: Ed u s kun n a ll e.
46629:
46630: Rakennusmaan · hinnan kohtuuton nousu Asuntotonttikomitean välimietinnön mu-
46631: muodostaa tällä hetkeNä erään keskeisim- kaan 1rakerutamattomasta asumiseen tarkoite-
46632: mästä yhteiskunnallisista ongelmista. Se aset- tusta ja siihen sopivasta maasta omistavat
46633: taa esteitä rakennustoiminnan kehittymiselle, kaupungit ja kaupprulat vajaat 30 % ja :val-
46634: pitää yllä jatkuvaa asuntopulaa ja johtaa tio vain 1 %. Pääosan omistavat yksityiset
46635: asumiskustannusten kohtuuttomaan nousuun. ja yhtiöt. Komitean arvioiden mukaan yli
46636: Valtioneuvoston v. 1963 asettama asunto- 10 000 asukkaan kuntien oma maa riittää
46637: tuotantokomitea :toteaa 4 päivänä marras- tyydyttämään asuntotonttien tarpeen keski-
46638: kuuta 1964 antamassaan välimietinnössä, että määrin 2-8 vuoden aikana esim. uusimmissa
46639: tonttien hintojen nousu on viime vuosina kaupungeissa ja kauppaJoissa vain 1,5-5
46640: jatkuvwsti ylittänyt yleisessä hintatasossa vuoden ailkana.
46641: tapahtuneen kehityksen. Nousu on ollut no- Ansiottomalla arvonnousulla keinotttelu ja
46642: peirnta Helsingissä ja yleensä hitaampaa, siitä johtuva ra:kennusmaan hinnan nousu
46643: mutta kuitenkin varsin voimakasta, muissa herättää yhä voimakkaampaa arvostelua ja
46644: kaupungeissa ja kauppruloissa. Valtion teknil- kiireellisiä toimenpiteitä. Tähän velvoittavat
46645: lisen tutkimuslaitoksen rakennustaloudellisen jo hyväksymämme kansainväliset sopimukset-
46646: laboratorion ja asuntotonttikomitean tietojen kin. Eduskunnan helmikuussa 1964 käsitte-
46647: mukaan ovat tonttien hinnat kohonneet v. lemä Kansainvälisen Työkonferenssin v. 1961
46648: 1954-1962 Helsingissä n. 8-ker:taisesti ja hyväksymä yleissopimus (N: o 115) jdka kos-
46649: muissa kaupungeissa 2-5 kertaisesti. Eräiden kee asunto-oloja, sanoo: " ... julkisten viran-
46650: tutkimusten mukaan viimeisen 10 vuoden omaisten on ryhdyttävä !kaikkiin ta;rkoituk-
46651: aikana tonttien hintojen nousu on ollut Hel- senmukaisiin toimenpiteisiin maa-alueilla
46652: singissä 10-kertainen. Merkillepantavaa on, keinottelun ehkäisemiseksi." Useissa muissa
46653: että kun tonttihintojen huimaava nousu alkoi maissa onkin ryhdytty ,tätä vastaaviin toi-
46654: Helsingissä ja sen lähiympäristössä erikoisen menpiteisiin.
46655: voimakkaana vyörynä 1950-luvun alkuvuo- Asuntorakennustoiminta sekä yhdyskunta-,
46656: sina, on 60-luku [aajentanut rakennusmaan kaupunki- ja !llsutustaajamwsuunnittelu voi-
46657: hinnan kohoamisen useampiin muihinkin daan kunnollisesti toteuttaa rvain silloin, 'kun
46658: maamme asutuskeskuksiin. Nyt ylikorkeat suunnitteluviranomaisten rakentamiseen tar-
46659: :tonttihinnat eivät enää öle yksinomaan pää- koittama maa otetwan yhteiskunnan hallin-
46660: kaupungin eikä edes yksinomaan Uudenmaan taan eli kunnat tai valtio ottavat haltuunsa
46661: ja Lounais~Suomen rasite, vaan ilmiö ulot- sellaisen asutuskeskuksissa, -taajamissa ja nii-
46662: tuu koko maahan. den ympäristössä olevan rakentamiseen ja sa-
46663: Monien sei'kkojen perusteella voidaan neeraamiseen välttämättömän maan,
46664: arvioida, että rakennusmaan hinnannousu
46665: ,tulee edelleen jatkumaan, ellei yhteiskunnan 1. jota kunnan ja valti<On viranomaiset
46666: taholta ryhdytä kiireellisiin toimenpiteisiin tarvitsevat julkiseen käyttöön;
46667: asiassa. Tonttien hintojen nousua aiheuttaa 2. sellaiset ra:kentamatJtomat ja !rakennetut
46668: rakennusmaan yksityinen omistus, voimistuva maa-alueet, joita tarvitaan kaupunkien ja
46669: väestön siirtyminen asutuskeskuksiin ja taaja- asutustaajamien asuttamissuunnitelmien edel-
46670: !llsutuksen yleistyminen maaseudullakin. lyttämään rakentamiseen.
46671: VII,73. - Sinisalo ym. 1075
46672:
46673: Yihteiskunnan haltuun ottaminen tulisi kos- kohtaisesta 'ja ~perheen toimeentuloa varten
46674: kemaan vain niitä llllueita, jotka yleisen edun harjoitetun elinkei!non menetyksestä. Jos ra-
46675: !kannalta on välttämätöntä rakentaa tai sa- kennusmaata tai tonttia on käytetty elinkei-
46676: neera.ta. non harjoittamiseen, on korvaus suoritettava
46677: Eräiden laskelmien mukaan asuntotontti- - omistajan niin V'aatiessa - vastaavalla
46678: maan !tarve olisi vuosittain kdko maan pinta- maa-alueella.
46679: ala.sta 0.0016 % ja !kaupunkien da ikauppa- Rakennusmaan luovutushinnan 'ja korvaus-
46680: loiden pinta-alasta vain 0.16 %. Tämä osoit- perusteiden määrittelyä varten olisi astettava
46681: taa, että rakennusmwan yhteiskunnalli!starni- erilliset V'altion tai !kunnalliset toim.ilkunnat.
46682: nen tulisi ulottumaan vain suihte~Ilisesti var- Yhteiskunnan 'haltuun otettua maata olisi
46683: sin vähäisiin maa-alueisiin da että nykyisin käytettävä ensi sijassa valtion tai kuntien
46684: rakennusmaan hintojen kohtuuton nousu koi- itsensä harjoititamaa ra;kennustoimintaa vax-
46685: tuu vain hyvin pienen maa.nomistrujaryhmän ten. Yksityisille rakentajiUe tontin luovutta-
46686: tai keinottelijain hyödyksi. minen voisi tapahtua vain vuokra- tai muuta
46687: Kun tavoitteena on nimenomaan ja yksin- käyttösopimusta vastaan, j<Jlloin tontin käyt-
46688: omaan rakennusmaalla !keinottelun estäminen, täjäitä peritään kohtuullinen vuokra.
46689: niin yhteiskunnan haltuun ei ole syytä ott·aa: Rakennusmaan lunastaminen yhteiskunnan
46690: 1. omakoti- eikä muita i>ientontteja, joille esim. kuntien haltuun muodostaa niin laajan
46691: omistaja haluaa rakentaa talon pääasiassa toimenpiteen, että !kunnat eivät voi selvitä
46692: omaan käyttöönsä; siitä ilman valtiovaUan taloudellista tukea.
46693: 2. rakennettuja tontteja, joiden rakennuk- Valtion ja yksityisten rahalaitosten tulisi
46694: set ovat käytännössä ja joita ei ole suunni- antaa kunnille halpakorkoisia ja pitkäaikaisia
46695: teltu uudelleen ra:kennettaviksi. lainoja rakennusmaan lunastarnista v·arten.
46696: Yhteiskunnan haltuun ottaminen olisi suo- Koska asumiSkurjuus ja -ahtaus sekä
46697: ritettava siten, että maan ihinta ja !tontin asunto- ja tonttikei!nottelu on suurelta osal-
46698: omistajan rakennusmaalle aiheuttama arvon- t.aan seurausta liikekeskuksissa olevan maan
46699: nousu !korvataan j•a tällöin myös huomioidaan yksityisestä omistuksesta, esitämme, edellä
46700: korvauksen antaminen muista ma;hdollisista sanottuun viitaten eduskunnan hyväksyttä-
46701: menetyksistä. Rakennusmaan luovutushin- väksi toivomuksen,
46702: nassa otettaisiin näin ollen huomioon:
46703: 1. ·että rakennusmwa.n ja ,tontin hinnan pe- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
46704: rustana on vuoden 1948 hinta, johon lisätään toimenpiteisiin yleisen edun kannalta
46705: kdhtuullinen kotko ja tukkuhintaindeksillä välttämättömän rakennusmaan ottami-
46706: mitattavan rahanarvon alenemisen sekä ton- seksi yhteiskunnan haltuun, tonttikei-
46707: tin omistajan parannustoimenpiteiden ·aiheut- nottelun bopettamiseksi Ja asunto-
46708: tama arvon nousu; kustannusten alentamiseksi taaja-
46709: 2. arvioitu korvaus rakennuksista ja tap- asutuksen alueilla.
46710: pioista, mitä koituu omistajalle esim. henkilö-
46711:
46712: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
46713: Taisto Sinisalo. Veikko J. Rytkönen. Veikko Saarto.
46714: Lyyli Koskinen. Olavi J. Laine. Osmo Kock.
46715: 1076
46716:
46717: VII,74. -Toiv.al. N:o 434.
46718:
46719:
46720:
46721:
46722: E. Räsänen ym.: Pakkolunastuskorvausten suorittamisen no-
46723: peuttamisesta.
46724:
46725:
46726: E d u s k u n n a ll e.
46727:
46728: Valtion pa:kkolunastaessa maata yleisen lunastushinta tyydyttäisi luovuttajaa, olisi
46729: tierakennuksen ja lentokenttärakennuksen hänelle varattava muutoksenhakumahdolli-
46730: tarpeisiin maan omistajilta tai haitijoilta suus pakkolunastushinnan ja vaatimansa
46731: jää korvauksen suoritus nykyisen käytännön hinnan erotuksesta. Tällainen järjestely vas-
46732: mukaan !kohtuuttoman myöhäiseen ajankoh- taisi oikeustajun periaatetta, helpottaisi käy-
46733: taan. Vaikka eräissä tapauksissa ,Juovutta- tännön järjestelyä molempien osapuolten
46734: jaUa onkin mahdollisuus ennakkokorvauksen taholla.
46735: saamiseen, jäävät korvaukset pääasiaiJ.lisesti V ajaa kaksi vuotta sitten eduskunnassa
46736: ilopputoimituksen jälkeen tapahtuviksi, ja laki- ja talousvaliokunnan esityksestä hyväk-
46737: usein !kestää yli 10 vuotta tiealueen mene- syttiin toivomus maapohjakorvausten maksu-
46738: tyksestä, ennenkuin korvauksen saantiin suoritusten nopeuttamisesta, mutta tiettävästi
46739: päästään. Korvaussummalie maksetaan täl- tämä toivomus ei vielä ole johtanut minkään-
46740: löin korkoa, mutta kun veroviranomainen laisiin käytännön tuloksiin.
46741: pitää tätä veronalaisena tulona, ja se lisätään Edellä esittämäämme viita!ten ehdotamme
46742: suoritusvuoden muihin tuloihin, on epäkohta kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
46743: ilmeinen. Onhan maanomistajan monessa toivomuksen,
46744: tapauksessa täytynyt !tällä välin hankkia
46745: lisää vastikkeeksi tontti- tai maatalousmaata että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
46746: useinkin velkavaroin, josta hän toisaalta on toimenpiteisiin valtwn hallintaan otet-
46747: joutunut korkomenetyksiin. tujen maa-alueiden ja niillä olevien
46748: Kun tällainen tilanne yl-eisesti tulkitaan rakennusten korvaussuoritusten mak-
46749: vain vahvemman oikeudella toimivan valtion sattamiseksi heti, kun maanomistaja
46750: etuoikeudeksi, olisi vaitionkin kannalta edul- tai -haltija menettää oikeutensa käyt-
46751: disempaa siirtyä maapohjan korvaushinnan tää tai hallita tätä luovutettavaksi jou-
46752: määräämiseen ja sen suorittamiseen jo alku- tunutta tai määrättyä aluetta.
46753: .toimituksessa. Ellei tällöin määrätty pakko-
46754:
46755: Helsingissä 26 päivänä huhikuuta 1966.
46756: Eino Räsänen. Eino Sääskilahti. Pentti Pekkarinen.
46757: Paavo Niinikosld. Sulo Suorttanen. Aaro Lintilä.
46758: Katri Helena Eskelinen.
46759: 1077
46760:
46761: vn,75. - Hemst.mot. N: o 435.
46762:
46763:
46764:
46765:
46766: Tallgren m. fl.: Angående ändring av lagen om expropriation
46767: av fast egendom för aUmänt behov.
46768:
46769:
46770: Till Riksdagen.
46771:
46772: 1 samband med landsvägsbyggen har för- nödvändigt att Btaten vid planering av väg-
46773: farandet vid expropriation av vägmark i all- byggen oeh vid beräkning av kostnaderna för
46774: mänhet väckt besvärande uppmärksamhet och dessa i första hand skulle beakta de utgifter.
46775: medborgarnas rättssäkerhet har på ett oro- som förvärvet av vägmark förorsakar.
46776: väckande sätt rubbats genom en alltför tids- Med hänvisning Jtill det ovansagda föreslår
46777: ödande expropriationsprocedur. Enskilda undertecknade vördsamt, att riksdagen ville
46778: Jtomtägare, vilkas mark utpålats för expro- ,besluta hemställa,
46779: priation av vägmark får normalt vänta i
46780: åratal förrän statens ersättning utbetalas. att regeringen till riksdagen mdtte
46781: Vägen är oftast redan färdig och rtrafiken i avlåta proposition om sådan ändring
46782: full gång långt förrän jordägaren får sin av lagen om expropriation av fast
46783: ersättning för den mark han upplåtit för egendom för allmänt behov, att jord-
46784: allmänna ändamål. Egnahemsägare kan tvin- ägare tillkommande ersättning för
46785: gas från gård och grund utan att veta när upplåten vägmark utbetalas senast ett
46786: staten ämnar betala ersättning för den expro- år efter det vägbyggnadsarbetena på-
46787: prierade marken. På grund härav vore det börjats.
46788: Helsingfors den 26 april 1966.
46789:
46790: Carl Olof Tallgren. T. E. Nordström.
46791: Victor Procope. Ragnar Granvik.
46792: Magnus Kull. Kristian Gestrin.
46793: Ingvar S. Melin. Verner Korsbäck.
46794: 1078
46795:
46796: VU,75.-Toiv.al. N:o 435.
46797: Suomennos.
46798:
46799:
46800:
46801:
46802: Ta.llgren ym..: Kiinteän omaisuuden pakkolunastusta yleiseen
46803: tarpeeseen koskevan lain m.uuttamisesta.
46804:
46805:
46806: E d u s k u n n a iJ.l e.
46807:
46808: Maanteiden xakentamisen yhteydessä on tämätöntä, että valtio tienrakennuksia suun-
46809: menettely tiemaata pakkolunastettaessa he- niteltaessa ja niiden kustannuksia arvioi-
46810: rättänyt kiusallista huomiota ja kansalaisten taessa ensisijaisesti otltaisi huomioon ne
46811: oikeusvarmuus on huolestuttavasti horjunut menot, joita tiemaan hankkiminen aiheuttaa.
46812: liian paljon aikaa vievän pakkolunastusme- Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitJtaneet
46813: nettelyn johdosta. Yksityiset tontinomistajat, kunnioittaen ehdottavat eduskunnan hyväk-
46814: joiden maa on paalutettu tiemaan pakkolu- syttäväksi toivomuksen,
46815: nastamista va:r!ten, joutuvat säännönmukai-
46816: sesti odottamaan vuosikausia ennen ikuin val- että hallitus antaisi eduskunnalle
46817: tion korvaus maksetaan. Useimmiten tie on esityksen kiinteän omaisuuden pakko-
46818: jo valmis ja liikenne täyttä päätä käynnissä lunastuksesta yleiseen tarpeeseen an-
46819: ennen kuin maanomistaja saa korvauksensa netun lain muuttamisesta siten, että
46820: maasta, jonka hän on Juovuttanut yleiseen luovutetusta tiemaasta maanomista-
46821: tarkoitukseen. Omakodin omistaja voi joutua jalle tuleva korvaus maksetaan viimeis-
46822: jättämään maat ja mannut tietämättä mil- tään vuoden kuluessa siitä kun tien-
46823: [oin va;1tio aikoo maksaa korvauksen pakko- rakennustyö 'On aloitettu.
46824: lunastetusta maasta. Tämän vuoksi olisi vält-
46825: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
46826:
46827: Carl Olof Tallgren. T. E. Nordström.
46828: Victor Procope. Ragnar Granvik.
46829: Magnus Kull. Kristian Gestrin.
46830: Ingvar S. Melin. Verner Korsbäck.
46831: 1079
46832:
46833: vn, 76.- Toiv.al. N :o 436.
46834: Mäki ym.: K un.nan. oikeuttamisesta luovuttamaan kiinteätä
46835: omaisuutta alihinnasta tai korvauksetta eräisiin tarkoituk-
46836: siin.
46837: E· d u s kun n a 11 e.
46838: KUDJtien perustaessa erilaisia laitoksiaan tehtävien vä;litöntä suorittamista varten. On
46839: yhteistoimin on jatkuvasti esiintynyt anka- näin ollen todettava, että y;allitseva käytäntö
46840: raa kilpailua siitä, mihin kuntaan :tällainen on pahasi ristiriidassa voimassa olevan lain
46841: laitos sijoitetaan. Valtion laitosten ja yritys- kanssa. Va~kkapa kunnissa yleensä vallitsee
46842: ten osalta on niinikään vallinnut !kuntien solidaarisuus kuntalaisten kesken sikäli, ettei
46843: keskeinen !kilpailu niiden saamisesta, jolloin tällaisista tapauksista ole valitettu, :tapahtuu
46844: valtiokin on usein ratkaissut kysymyksen sen sitäkin silloin tällöin. Kun kuitenkin on ole-
46845: perusteella, mitä etuja kunta taloudellisesti massa näin olellinen ristiririta lainsäädännön
46846: on tarjonnnit.. Alikehittyneiden alueiden elä- ja yleisen käytännön välillä, joka käytäntö
46847: mää el vytettäessä haj&Sijoituksella tulee tämä koskee aina julkista yhdyskuntaa ja jossa
46848: .laitosten perustaminen uusilla sijoituspai- suhteessa vaitionkin taholta myötävaikute-
46849: koil11a oleellisesti lisääntymään. Kuntien pyr- taan lainvastaiseen menettelyyn, lienee erit-
46850: kiessä elvytJtämään elinkeinotoimintaa ovat !täin vakava tarve ristiriidan korjaamiseksi.
46851: ne jatlkuvasti joutuneet luovuttamaan esim. Kun ilmeisesti kunnat tulevat edelleen
46852: teollisuustontteja hintaan, joka ei ()le vas- epäilyistä huolima;tta tehokkaasti kiinnipitä-
46853: tannut hankintakustannuks~a. Kaikki tämä mään oikeudestaan itsehallintoon ja kunnat
46854: käytäntö on osoittanut vuosi vuodelta huo- pyrkivät yhä a!ktiivisempaan toimintaan
46855: mattavaa lisääntymistä. alueensa ja asukkaittensa kaikenpuoliseksi
46856: Aikoinaan maalaiskuntien ja kaupunkien hyödyksi, tuntuu ilmeiseltä, ettei edelläselos-
46857: kunnallislaki en 5 § : t sisälsivät määräyksen, tettua käytäntöä pystytä lainsäädännölläkään
46858: että lkunnan omaisuutta on hoidettava siten, poistamaan. Näin ollen lienee mahdollisuu-
46859: ettei si,tä vähennetä. Uutta kunnallislakia tena vain korj·ata kunnallislakia siten, että
46860: valmiste~taessa sisäHytettiin myös tällainen edellämainitunlainen toiminta lainsäädän-
46861: säännös lakiin, mutta eduskunnan vaHokun- nöllä hyväksytään.
46862: :takäsittelyssä katsottiin se epätäsmälliseksi, Kaiken edellä olevan ·perusteella lkunnioit-
46863: koska eräissä tapauksissa esim. käytettäessä taen esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi
46864: verontasausrahaston varoja tai kunnan jou- toivomuksen,
46865: tuessa sosiaalisen maareformin takia luovut- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
46866: tamaan maata tosiasiallisesti kunnan omai- toimenpiteisiin kunnallislain muutta-
46867: suutta vähennettiin. Nykyiseen kunnalli.s- miseksi siten, että kunnalla olisi
46868: lakiin tuli sijaan säännös, että kunnan var- kunnallisvaltuuston määräenemmistön
46869: sinaisiin menoihin ei saa käytttää pääoma- päätöksellä oikeus luovuttaa kiinteätä
46870: tuloja. Vaikka tämä säännös ei suoranaisesti omaisuutta käypää arvoa alemmasta
46871: kiellä kunnan omaisuuden [uovutusta alle hinnasta tai korvauksetta sellaisen lai-
46872: käyvän hinnan, se kuitenkin asettaa sen !~'a toksen, yrityksen tai muun sellaisen
46873: joituksen, ettei pääomatuloja voida vuosit- hankkeen hyväksi, jolla ooidaan katsoa
46874: tain käytJtää enempää ikuin mitä pääoma- olevan oleellinen merkitys sosiaalisen,
46875: menojen kattaminen vaatii. sivistyksellisen tai elinkeinoelämän
46876: Korkein hallinto-oikeus on siltäpairtsi lukui- edistämiseksi kunnassa tai jolla muu-
46877: sissa tapauksissa katsonut jo !kunnallislain toin voidaan katsoa olevan yleisesti
46878: 4 § :n mukaan !kunnalla olevan esteen lahjoit- kunnan asukkaiden hyvinvointia tai
46879: taa tai alihintaan luovuttaa omaisuutt·aan, kunnan taloutta oleellisesti edistävä
46880: ellei se tapa;hdu tiettyjen ikunnalle kuuluvien merkitys.
46881: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
46882: Timo Mäki. E. J. Paavola. Pentti Sillanta.us.
46883: Jaakko Kemppainen. Matti Raipala. Alli Va.ittinen.
46884: Pentti M'åki-Ba.kola.
46885: 1080
46886:
46887: VU,77.-Toiv.al. N:o 437.
46888:
46889:
46890:
46891:
46892: Aalto ym.: Maanomistajien velvoittamisesta ilmoittamaan
46893: kunnalle kiinteän omaisuuden myynnistä.
46894:
46895:
46896: H d u s k u n n a II e.
46897:
46898: Nykyisin tunnustetaan täysin yleisesti kun- harkita, onko tarkoituksenmukaista pyrkiä
46899: tien ratkaiseva osuus tarkoituksenmukaisen hankkimaan kyseistä aluetta kunnan omis-
46900: maa- ja tonttipolitiikan hoidossa. Järkevä tukseen.
46901: tonttipolitiikka puolestaan luo edellytykset Tämän vuoksi esitämme ed~llä olevaan vii-
46902: kunnollisen asuntopolitiikan harjoittamiselle. ltaten eduskunnan hyväksyttäväksi ;toivomuk-
46903: Vasta sitten kun kunnilla on riittävästi sen,
46904: omistuksessaan maa-alueita, ne voivat valvoa
46905: maanhintaa ja vaikuttaa siihen. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
46906: Jotta kunnan mahdollisuuksia saada omis- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön
46907: tukseensa tarpeellisia maa-alueita, voitaisiin aikaansaamiseksi, joka velvoittaisi
46908: edistää, tulisi maanomistajille säätää velvol- maanomistajat ilmoittamaan asian-
46909: lisuus ennakolta ilmoittaa kunnalle maan- omaiselle kunnalle aiotusta kiinteän
46910: myyntiaikomuksistaan. Kunta voisi tällöin omaisuuden myynnistä tai vaihdosta.
46911: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
46912:
46913: Lyyli Aalto. Sakari Knuuttila. Margit Eskman.
46914: Arvo Salo. Viljo Virtanen. U. H. Voutilainen.
46915: Väinö Vilponiemi. Uljas Mäkelä.
46916: 1081
46917:
46918: VII,78.-Toiv.al. N:o 438.
46919:
46920:
46921:
46922:
46923: Raipala.: Kuljetusteiden alueeksi jäävän maa-alan pienentä-
46924: misestä.
46925:
46926:
46927: Ed u s kun n a ll e.
46928:
46929: Maatamme halkovat nykyisin monilukuiset jäävää alaa ja toiseksi, voitaisiinko ja millä
46930: voimansiirtolinjat, joiden alle jää kymmeniä tavoin voimalinjain •alle jäävää maata käyt-
46931: tuhansia hehtaareja ennen täydessä ttuotto- tää nykyistä hyödyllisemmin tai sijoittaa
46932: !kunnossa ollutta metsämaata, joka nyt jää voimalinjaJt maan sisään. Eräs mahdollisuus
46933: täysin hyödyttömäksi. olisi muodostaa voimalinjoille esim. yhteis-
46934: Myöskitn tiealueiksi !käytetään hämmästyt- lailtumia tai kasvattaa niillä metsäpuiden tai-
46935: tävän paljon pinta alaa verrattuna varsinai- mia tai vaikkapa joulukuusia.
46936: seen ajoradan ~eveyteen. Käytännössä on Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
46937: yleistä esim. sellainen tapa, että ajoradan dotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
46938: leveyden ollessa 7 m, koko tiealueen levey- muksen,
46939: deksi ltulee 25-30 m. On ilmeistä, että suun-
46940: nitelmia tehtäessä on monissa tapauksissa että hallitus suorituttaisi tutkimuk-
46941: menty liian loiviin luiskiin jne., mitkä tar- sen siitä, voitaisiinko erilaisten kulje-
46942: peettomasti suurentavat pellon ja metsän tusteiden alueeksi jäävää maa-alaa
46943: kasvulta pois jäävää pinta-a1aa. pienentää ja millä tavoin voimalinjo-
46944: Näin ollen olisi vakavasti !tutkittava ensik- jen alle jäänyttä maata voitaisiin käyt-
46945: sikin, mitä ma.Jhdollisuuksia olisi pienentää tää hyödyksi.
46946: voimalinjojen, rauta. ja maanteiden alueiksi
46947:
46948: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
46949: Matti Raipala.
46950:
46951:
46952:
46953:
46954: 136 E 529/66
46955: 1082
46956: vn,79.-Hemst.mot. N:o 439.
46957:
46958:
46959:
46960:
46961: Melin m.fl: Angåe1tde utredning av möjligheterna att in-
46962: rätta en statlig tomtlånefond.
46963:
46964:
46965:
46966: T i l: l R i k s d a g e n.
46967: Bostadskostnaderna i Finland är höga i bristande resurser för långsiktiga egna mark-
46968: jämförelse med t.ex. de övriga nordiska län- köp utgör en spärr mot :flramsynt p:Janering
46969: derna. Detta beror bl.a. på tomtprisernas och ökat bostadsbyggande tilJ rimliga kost-
46970: myc:k:et lkraftiga stegring under efterlkrigs- nader. Ett tryggat Ultbud av kommunal bygg-
46971: tiden. Beteclknande för utveckilingen är aJtt nadsmark till skäligt pris skulle effektivt
46972: tomtpriserna i Helsingfors ooh Östra Esbo kunna bidra till att motverka tomtprisernas
46973: under tioårsperioden 1953-62 stigit från stegring.
46974: basåret 1953 = 100 tHl indexta:let 948 år En statlig tomtlånefond för finansiering av
46975: 1962. Följande indexserie återger tomtpriser- kommunernas markköp borde därför kunna
46976: nas stegring i ovannämnda or:ter: 1954--124, skapas. Ett tänkblllrt alternativ vore att låta
46977: 1955-137, 1956-250, 1957-317, 1958-359, redan existerande kreditinstitut förmedla lån
46978: 1959-451, 1960-631, 1961-680 och 1962- ,tiJl kommunerna för köp av tomtmark för
46979: 948. Ef.ter sistnämnda år har tomtprisernas bostadsproduktion på viillkor som närmrure
46980: stegring ytterligare forltgått. regleras. Staten skulle ihärvid å sin sida möj-
46981: Tomtfrågan har fått en sådan betydelse liggöra kreditinstitutens upplåning av erfor-
46982: llitt dess lösning kräver speciella åtgärder. derligt krupital för kreditgivning till kommu-
46983: En aktiv kommunal markpolitik behövs och nerna. När den statliga ikolonisationsverksam-
46984: en dylik politik är beroende av kommunernas 'heten inte mera tar sikte på att grunda nya
46985: befogenheter och finansiella resurser. Kommu- jordbrukslägenheter, borde medel från kolo-
46986: nernas svårigheter är närmast av finansiell nisationsfonden kunna lösgöras ,tilli förmån
46987: art; mrurkförvärven stälJer sig dyra och kan för kommunala markköp.
46988: på grund av kommunenas övriga omfattande 1 Norge har även under det senaste året
46989: åtaganden ej direkt finansieras via kommu- med gotJt resultat använts s.k. markköpobli-
46990: nailskatten. Markköpen .måste därför i hög gationer, där kommunerna kunnat erbjuda
46991: grad finansieras genom krediter. markförsäljaJre ersättning i form av sta.ts-
46992: Kommunerna bör ges finansiella möjlig- garanterade värdepapper.
46993: heter att för långsiktig bostadsproduktion Kommunernas ekonomiska möjligheter thll
46994: köpa oplanerad råmark som förr eller senare markförvärv torde även kunna underlättas
46995: kommer att behövas för ,bebyggelse och på så genom skattepoliltiska åtgärder. Sålunda torde
46996: sätt hindra mrurkägarna att komma i åtnju- inkomstskatten vid försäljning av mark till
46997: tande av den många gånger oförtjänrta vinst kommun i prissänkande syfte kunna slopas
46998: som stads- resp. byggnadsplaner för med sig för att kommunernas kon:kurrensförmåga vid
46999: för bostadstomternas del. Köp på lång sikt inköp av tomtmark måtte öka. :
47000: av oplanerad mark gör att tomternas pris- Hänvisande tili ovanstående får vi ihärmed
47001: nivå effektivare kan hållas nere än om en vördsamtt föreslå att riksdagen vi:ll.e besluta
47002: kommun tillsammans med ett antal konkur- hemställa,
47003: trerande köpare söker förvålrva tomtmark på
47004: en ltypisk säljares marknad med starkt pris- att regeringen i skyndsam ordning
47005: uppdrivande ef.ter:firågetryck. Kommunernas måtte utreda möjligheterna att inrätta
47006: VII, 79. ~ Melin ym. 1083
47007:
47008: en statlig tomtlånefond, som skuUe v~'lka finan&llt kunde stöda en a'kti-
47009: tillhandahålla krediter för långsiktiga vare kommunal markpolitik i syfte att
47010: kommunala markköp i avsikt att möj- ytterst nedbringa bostadskostnaderna,
47011: liggöra en billigare bostadsproduktion, samt vidta av utredningarna lämplig-
47012: liksom övriga eventuella åtgärder, befunna åtgärder.
47013: Helsingfors den 21 april 1966.
47014:
47015: Ingvar S. Melin. Carl Olof Ta.Ugren. Georg 0. Ehrnrooth.
47016: 1084
47017:
47018: VU,79.-'l'oiv.al. N:o 439.
47019: Suomennos.
47020:
47021:
47022:
47023:
47024: Melin ym.: Valtion tonttilainarahaston perustamismahdolli-
47025: suuksien selvittämisestä.
47026:
47027:
47028: E d u s k u n n a iJ. 1 e.
47029:
47030: Asumiskustannukset ovat ~Suomessa suuret levien ostajien kanssa yrittää hankkia tontti-
47031: verrattuina vastaaviin kustannuksiin esim. maata luonteenomaisten ostajan markkinoi-
47032: muissa pohjoismaissa. Tämä johtuu mm. :tont- den vallitessa, jolloin kysyntäpaine voimak-
47033: tien hintojen sangen voimakkaasta noususta kaasti kohottaa hintoja. Voimavarojen puut-
47034: sotien jälkeisenä aikana. Kehitystä kuvaa se, tuminen estää kuntia itse ostamasta maata
47035: että tonttien hinnalt Helsingissä ja Espoon pitkälle tähdäten ja ehkäisee siten kaukonä-
47036: itäosassa kymmenvuotiskautena 1953-62 köisen suunnittelun ja kohtuullisin kustan-
47037: ovat nousseet perusvuoden 1953 vertailulu- nuksin tapahtuvan asuntojen rakentamisen li-
47038: vusta 100 indeksilukuun 948 vuonna 1962. säämisen. Kunnallisen rakennusmaan tur-
47039: Seuraava indeksisarja osoittaa tonttien hin- vattu tarjonta kohtuulliseen hintaan voisi te-
47040: tojen kohoamisen edellä mainituilla alueilla: hokkaasti auttaa tonttien hintojen kohoami-
47041: 1954-124, 1955~137, 1956-250, 1957-317, sen vastustamisessa.
47042: 1958--359, 1959--451, 1960--631, 1961-680 ~sen vuoksi olisi saatava aikaan valtio:r.
47043: ja 1962-948. Viimeksi mainitun vuoden jäl- tonttiHanarahasto kuntien maanostojen ra-
47044: keen tonttien hintojen kohoaminen on edel- hoittamista varten. Toinen ajateltavissa oleva
47045: leen jatkunut. vaihtoehto olisi antaa jo toimivien rahalaitos-
47046: Tonttikysymys on saanut sellaisen merki- ten hoitaa lainojen välitltäminen kunnille
47047: tyksen, että sen ratkaiseminen vaatii erityis- tonttimaan ostoja varten asuntotuotantoa sil-
47048: toimenpiteitä. Tarvitaan aktiivista kunnal- mälläpitäen tarkemmin määrättävin ehdoin.
47049: lista tonttipolitiikkaa ja sellainen politiikka Tällöin valtio puolestaan :mahdollistaisi luot-
47050: on riippuvainen kuntien toimivallasta ja nii- tolaitosten luotonoton tarpeellisen pääoman
47051: den rahallisista voimavaroista. Kuntien vai- saamiseksi kunnille myönnettäviä luottoja
47052: keudet ovatkin lähinnä taloudellista laatua; varten. Kun valtion asutustoiminnan silmä-
47053: maiden hankkiminen on kallista eikä sitä voi määränä ei enää ole uusien viljelystilojen
47054: kuntien muiden suurten velvoitteiden vuoksi muodostaminen, tuilisi asutusrahastosta voida
47055: rahoittaa suoraan kunnanveroteitse. Sen irroittaa varoja kunnahlisia maanostoja var-
47056: vuoksi maiden ostot on suuxelta osalta rahoi- ten.
47057: tettava luotoilla. Norjassa on myös viime vuonna hyvin rtu-
47058: Kunnille tulee suoda mahdollisuudet pit- lobin !käytetty ns. maanosto-obligarutiota, jol-
47059: källe tähtäävää asuntotuotantoa varten ostaa loin kunnat ovat voineet tarjota maan myy-
47060: kaavoi<ttamatonta maata, jota ennemmin rtai jiLle !korvausta valtion talkaamien arvopape-
47061: myöhemmin tarvitaan rakentamista varten, reiden muodossa.
47062: ja siten estää maanomistajia hyötymästä mo- Kuntien taloudellisia mahdollisuuksia
47063: nestikin ansiottomasta voitoSta, jonka asema- hankkia omistukseensa maata voitaneen hel-
47064: kaava ja vast1aavasti rakennuskaava tuottaa pottaa myös veropoliittisin toimenpitein.
47065: asuntotonttien kohdalla. Ostam.lla kaavoitta- Niinpä voitaneen maata kunnalle myytäessä
47066: matonta maata pitkälle tähdäten voidaan hinnanalennusmielessä tulovero poistaa jotta
47067: tonttien hintaJtaso tehokkaammin pitää alhai- kuntien kilpailukyky tonttimaata ostettaessa
47068: sena kuin jos kunta rinnan joidenkin kilpai- -lisääntyisi.
47069: VD,79. - Melin ym. 1085
47070:
47071: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- varten tarkoituksin tehdä halvempi
47072: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- asunnontuotanto mahdolliseksi, samoin
47073: muksen, kuin muut moihdolliset toimenpiteet,
47074: jotka voisivat tukea aktiivisempaa
47075: että hallitus kiireellisesti selvittäisi kunnallista maapohjapolitiikkaa viime
47076: mahdollisuudet perustaa vaZtwn tont- kädessä asumiskustannusten alentami-
47077: tilainarahasto, joka antaisi luottoja seksi, sekä ryhtyisi selvitysten mukaan
47078: kuntien pitkälle tähtääviä maanostoja sopiviksi katsottaviin toimenpiteisiin.
47079: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
47080:
47081: Ingvar S. Melin. Carl Olof Tallgren. Georg C. Ehrnrooth.
47082: 1086
47083:
47084: VII,SO.-Toiv.al. N:o 440.
47085:
47086:
47087:
47088:
47089: Kosola ym.: Tonttihintojen n.ousun selmittämisestä.
47090:
47091:
47092: B d u .s k u n n a 11 e.
47093:
47094: Asutus maamme :taajamissa on viime vuo- asemaikaavoitusta. Tälhän perustuen on esi-
47095: sina voimakkaasti lisääntynyt. Vaikka tämä tetty mm. yhä suurempien pakkoJ!unastus-
47096: asutuksen kasvu onkin ollut tiedossa, ei seutu- oikeuksien myöntämistä kunnille ja verotuk-
47097: kaavoja, yleiskaavoja, asemakaavoja ja rra- sen korottamista.
47098: :kennuskaavoja ole laadittu sillä nopeudella, Edelleen on korostettu nimenomaan maan-
47099: kuin asianmukainen tonttipolitiikka olisi viljelijäväestön hyötyvän ns. maan ansiotto-
47100: edellyttänyt. Kunnallisteknilliset rt;yöt kaavoi- masta 'arvonnoususta. Todettakoon, että
47101: tetuilla alueilla ovat aikataulusta jäljessä. maanomistajat maksavat asutuskeskuksissa
47102: Asutuskeskusten tieverkoston raken1taminen omaisuusveroa maan to!lttiarvon perusteella
47103: on viivästynyt nimenomaan yleiskaavojen j~a se onkin useimmiten tuloveroa suurempi,
47104: puuttumisen vuoksi ja kulkuhankaluudet ovat lukuunottamatta niitä tapauksia, jolloin on
47105: siten aiheuttaneet voimakasta tonttien kysy kysymyksessä tontinmyyntiä koskeva verotus.
47106: tää keskusta-alueilla. Mikäli yhteiskunta pyrkii esim. pakkotoimen-
47107: Tonttihintoihin on lisäksi huomattavasti pitei1lä ja tonttien hinnan säännöstelyllä
47108: vaikuttanut verotus. Maanomistaja, jonka ulosmittaamaan tätä ns. ansiotonta arvon-
47109: suku on saattanut asua tilaa jo useamman nousua, saattavat aiheutuvat kulut yhteiskun-
47110: miespolven ajan, saattaa asutuskeskusten nalle nousta saavutettua hyötyä suuremmaksi
47111: alueella joutua verotettavaksi ammattimai- ja siten näillä ei saada tontJtihintoja alene-
47112: sesta tontinmyymisestä, mikäli hän myy maan.
47113: useampia tontteja. Vero voi olla yli 50 % Asutuskeskuksissa tonttihintoja voidaan
47114: tontin hinnasta, mikäli myyjän vuositulot pitää kohtuullisina V'ain sellaisilla toimen-
47115: nousevat suuriksi. Tämän tapainen verotus piteillä, jotka lisäävät tonttien tarjontaa.
47116: on omaansa ehkäisemään :tonttien myyntiä. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
47117: Jos taas esim. ns. yleishyödylliset rakennus- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
47118: yritykset myyvät halvalla hankkimiaan !tont- muksen,
47119: teja korkealla hinnalla, voivat ne vähentää
47120: erilaisia kulujaan siinä määrim, että verotuk- että hallitus selvityttäisi, missä hää-
47121: sen osuus jää merkityksettömäksi. rin kaavoituksen jälkeenjääneisyys
47122: Viime aikoina on erityisesti korostettu jul- asutuskeskusten liikenneväylien hidas
47123: kisessa keskustelussa sitä, että maanomistajat rakentaminen sekä tontinmyynnin ve-
47124: tonttihinnoilla aiheuttavat asun'tokustannU:k- rotus ovat aiheuttaneet wnttipulaa ja
47125: sien nousua ja estävät tarkoituksenmukaista sitä kautta tonttihintojen nousua.
47126:
47127: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
47128: Niilo Kosola. Alli Vaittinen. Saara Forsius.
47129: P. Mäki-Hakola. Sakari Huima. Mikko Asunta.
47130: T. I. Vartia. Olavi Nikkilä. Eino Uusitalo.
47131: Olavi Lähteenmäki.
47132: 1087
47133:
47134: VU,81.- Toiv.al. N: o 441.
47135:
47136:
47137:
47138:
47139: Vilponiemi ym.: Tonttikeinottelun estämisestä.
47140:
47141:
47142: H d u s kun n a II e.
47143:
47144: Asumiskustannukset ovat Suomessa ylei- len aiheuttamaan yhä suurempia vaikeuksia
47145: sesti korkeat, jopa valtion ihuokeakorkoisten rakennustoiminnalle.
47146: lainojen turvin rakennetuissa ,taloissa. Niiden Tonttikysymyksen hoito riippuu suurelta
47147: alentamiseen pyritään mm. rakennuskustan- osalta kuntien toimenpiteiSJtä. Tehokkain
47148: nuksia alentavilla tteknillisillä parannuksilla. keino ylettömien tontinhintojen ehkäisemi-
47149: Viime vuosina onkin tässä suhteessa, V'arsin- seksi on näet ilmeisesti se, että kunnat ha:nk-
47150: kin elementtirakentelun tiellä, saavutettm kiV'at omistukseensa riittäviä asuintarkoituk-
47151: huomattavia edistysaskeleita. siin soveltuvia maa-alueita ja luovuttavat
47152: Samaan aikaan ova:t. kuitenkin ton'ttikus- niistä tontteja kohtuullisin ehdoin ra:kennut-
47153: ta:nnu!kset erityisesti Helsingissä, mutta jos- tajille.
47154: sain määrin muissakin keskuksissa, olleet voi- Ton'ttikysymys on kuitenkin niin vaikeasti
47155: makkaassa nousussa. Niinpä tonttien hinnat hoidettavissa oleva j·a yleiseen asuntqpolitiik-
47156: ovat pääkaupungissa nyikyisin moninkertai- kaan niin kiinteästi liittyvä ongelma, että
47157: set siihen tasoon verrattuna, millä ne vielä myös valtiovallan oli:si siihen kovin ottein
47158: 3-4 vuotta sitten olivat. Tästä on ollut seu- tartu~J;tava.
47159: rauksena asuntojen hintojen jatkuva nousu ja Edellä olevan nojalla esitämme eduskunnan
47160: se, ettei Arava enää vuosikausiin ole katsonut hyväksyttäväksi toivomuksen,
47161: voivansa lainoittaa Helsingin kantakaupun-
47162: gin alueella tapahtuvaa rakentamista koh- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
47163: tuuttomien tontinhintojen vuoksi. Muissa kes- toimenpiteisiin tonttikeinottelun estä-
47164: kuksissa tämä kehitys on ollut hitaampaa, miseksi ja kohtuuttomien tontinhinto-
47165: mutta ,tulee se epäilemättä niissäkin vähitel- jen alentamiseksi.
47166:
47167: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
47168: Väinö Vilponiemi. Reino Breilin. Esko Niskanen.
47169: Antero Väyrynen. Uljas Mäkelä. Veikko Helle.
47170: Antti A. Halme.
47171: 1088
47172:
47173: VU,82.-Toiv.al. N:o 442.
47174:
47175:
47176:
47177:
47178: Kemppainen: Asemakaavan Uuulintarajan rajoittamisesta.
47179:
47180:
47181: E d u s k u n n a ll e.
47182:
47183: Maan hinnannousuun on voimakkaasti vai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47184: kuttanut hidas kaavoitus. Oulussa on lMdittu miin asemakaavan laadinta-ajan ra-
47185: sitä noin seitsemän vuotta, Tampereella kym- joittamiseksi riippuvaksi sen laajuu-
47186: menen ja Raahessa jo yli puolenkymmenen desta ja kuitenkin niin, että asemar
47187: vuotta. Tästä on aiheutunut paljon haittaa kaavan laadintaa wrten annettavan
47188: yhteiskunnalle ja maanomistajille. Kun kui- rakennuskiellon pituus olisi enintään
47189: ,tenkin hyvällä !tahdolla ja tarmokkaana kolme vuotta.
47190: asioiden hoitamisella asemakaavojen laadinta-
47191: aikaa voidaan huomattavasti lyhentää, esitän
47192: eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
47193: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
47194:
47195: Jaakko Kemppainen.
47196: 1089
47197:
47198: VII,83. - Toiv.al. N: o 443.
47199:
47200:
47201:
47202:
47203: Hamara ym.: Maanhankintatoiminnan yhteydessä kartoitta-
47204: matta jääneiden tilojen kartoittamisesta myöhemmin val-
47205: tion kustannuksella.
47206:
47207:
47208: E d u s k u n n a ll e.
47209:
47210: Kun maanhankintalain tarkoituksiin aika- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
47211: naan otettiiJn tiluksia eri kiinteistöistä, ja lkun nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivO-
47212: näin lunastettuja tiluksia myöhemmin lohkot- muksen,
47213: tiin, oli lohkomista toimeenpantaessa voi-
47214: massa määTäys, että kartta laaditaan kunkin että hallitus antaisi tutkia, m<tSsa
47215: luovuttajatilan kohdalta vain menetetyistä määrin on sellaisia tiloja, joista maan-
47216: .tiluksiata, vaikka menetys useasti yhdessä hankintalain tarkoituksiin tiluksia
47217: ennen myytyjen taikka [uovute1Jtujen alueit- lohkottaessa on jouduttu tekemään
47218: ten !kanssa oli yli sen mää:rän, että kartta kartta vain erottavasta alasta koko ti-
47219: olisi ollut laadittava koko tilasta. Lohkominen lan kartan asemesta, ja jos aiheeUista
47220: ja siis kartan !tekeminen mainitussa maan- on, muuttamaan jakolain toimeenpa-
47221: hankintalohkomisiasa tapahtui valtion kus- noasetusta siten, että koko tilan kartan
47222: tannuksella. Kun meneteLtiin tavallisuudesta tekemisestä ja muusta sen johdosta
47223: poikkeavalla tavalla, on myöhemmin usein aiheutuneesta työn lisästä myöhem-
47224: jouduttu tilanteeseen, että koko rt;ilan kartta missä osittamistoimituksissa aiheutu-
47225: joudutaan laatimaan joko määräalan ostajan neet kustannukset suoritettaisiin val-
47226: taikka kantatilan omistajan kustannuksella. tion varoista.
47227: Kun syntyneeseen tilanteeseen ei kumpikaan
47228: ole syypää, piltäisi tämä epä:kohta korjata.
47229: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
47230:
47231: Irma Hamara. N. Kosola.
47232: Pentti Mäki-Hakola. Mikko Asunta.
47233: Sakari Huima. Sylvi Halinen.
47234: Saara Forsius. Atte Pakkanen.
47235:
47236:
47237:
47238:
47239: 137 E 529/66
47240: 1090
47241:
47242: VII,84.- Toiv.al. N: o 444.
47243:
47244:
47245:
47246:
47247: Kemppa.inen: Esityksen an.tamisesta rakenn1tslain muuttami-
47248: sesta.
47249:
47250:
47251: E d u s k u n n a 11 e.
47252:
47253: Voimassaolevassa rakennuslaissa on .todettu ikennusha.nke huomattavaa haittaa !kaavoi-
47254: useilta puutteellisuuksia, joista mainitaan esi- tuksen toteuttamiselle vaiko ei.
47255: merkkeinä seuraavat: SamaJ.la olisi harlkitta.va määräenemmistö-
47256: Rakennuslain mukaan rakennuskiellon val- periiaatetta asemakaavan hyvä!ksymiselle sen-
47257: litessa joudutaan usein tutkimaan rakennus- jälkeen kun se ensimmäisen kerran on vah-
47258: lupaa myönnettäessä, tuottaako jokin raken- vistettu, jotta asemakaavaolot olisivat vakaat.
47259: nushanke huomattavaa 'haittaa !kaupungin Yleisen rakennuksen tontin valtaamisella
47260: kaavoitJtamiselle. Kun haitan määrä "huomat- asemakaavaan voi kaupunkHrnnta pitkäksi
47261: tava haitta" on selitetty, olisi tärkeätä tietää, ajaJksi rajoittaa jonkun tontin käy;ttöoi!keutta.
47262: miJhin sitä verrataan. Tässä vertailussa on Tämän VU()ksi asemakaavassa tulilsi nimetä
47263: erittäin tärkeä asem.ak>BJavan valmiusaslt'e ellli tontin taa-koitus ja .vapauttaa tontti maini-
47264: asiakirja, j()hon verrataan. Käytännössä on tusta asemakaavamerkinnästä ellei kaupunki
47265: hyvin ugein esiintynyt tapauksia, joissa kunta sitä määräajassa rakenna.
47266: ilmoittaa jo luonn()kseen perustuen jonkin Edellä olevan .perusteella ehdotan kunnioit-
47267: hankkeen tuottavan huomattavaa haittaa kaa.. taen eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
47268: voituksen toteuttamiselle. Olisi ;tarpeellista,
47269: että kaavoituksen tulee olla pitemmälle kehi- että hallitus tutkisi käytännössä to-
47270: tettyä ja asemakaavan muooollisen valmiu- dettuja puutteellisuuksia, ja tulkinnan-
47271: den sellainen, että se kunta-rurteessa on muo- varaisuuksia v-oimasiaolevassa raken-
47272: dollisesti valmis ja, että se vähintään on nuslaissa ja antaisi ensi tilassa Edus-
47273: valtuuston hyväksymänä jätetty sisäa.siain- kunnalle esityksen voimassa olevan ra-
47274: ministeriölle vahvi!stettavaksi. Tällöin ilmei- kennuslain muuttamisesta.
47275: sesti voidaan ratkaista, tuott81ako jokin Ta-
47276: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
47277:
47278: Jaakko Kemppainen.
47279: 1091
47280:
47281: VII,85.- Toiv.al. N: o 445.
47282:
47283:
47284:
47285:
47286: Kemppainen: Rakennusmääräysten suunnittelu- ja valvOt~ta
47287: elimen perustamisesta.
47288:
47289: E d u s kun n a H e.
47290:
47291: Ra;kentamista koskevat määräykset ovat rakennukset), JOissa määräysten puute voi
47292: eriJtyisesti m:i.tä .tulee erilaisiin virallisi~n nor- synnyttää kdhtalokkaita seurauksia.
47293: mei:hin .huomattavasti puutteelliset. Tämä Tunnettu tosiasia on se, että illlaastamme
47294: joh!tuu siitä, että niiden laadinta on monelta puuttuu täysin norm:i.tustyön johto ja elin,
47295: osalta .täysin vwpaaehtoisten voimien varrassa. joka valmistelee normeja. Tämän puutteen
47296: Maassamme ei ole järjestettyä rakentamis- poistamiseksi esitän kunnioittaen eduskunnan,
47297: ohjeiden laadintaa ei!kä valvontajärjestclmää. lausuttavaks] ltoivomnksen,
47298: Paikalliset Takennustar'kastajat jou'tuvat mo-
47299: nessa tapauksessa päättämään rakentamisesta että hallitus ryhtyisi viivytyksittä
47300: kovin ylimalkaisten ohjeiden perusteella. Yhä toimenpiteisiin kulkulaitosten ja yleis-
47301: uudet rakenteet, uudet rakennusainee't ja ten töiden ministerwn yhteyteen pe-
47302: uudet rakennustavat ovat omiaan vaikeutta- rustettavan ja tarpeen tullen eri jär-
47303: maan työtä. Perusteeron varovaisuus voi olla järjestöillä tiiydennettävän rakennus-
47304: kehityksen eSte ja turlha .rohkeus voi aiheuttaa määräysten suunnittelu.. ja valvonta-
47305: henkiJlöv·aaroja. Jo nyt voidaan todeta olevan elimen perustamiseksi.
47306: olemassa rakennustapoja (täysetlementti-
47307: Helsingissä 27 päivänä huhtikuun 19f*i~
47308:
47309:
47310: Jaakko Kemppainen.
47311: 1092
47312:
47313: VII,86. - Toiv.al. N :o 446.
47314:
47315:
47316:
47317:
47318: Kemppainen: Ohjeiden antamisesta julkisten rakennusten ja
47319: niiden rakennusosien standa:rdisoimisesta.
47320:
47321:
47322: E d u s k u n n a } 1 e.
47323:
47324: Maassamme on parhaill&an käynnissä suuri on pyytänyt eraan yliopiston rakentamista
47325: ja kustannuksia vaativa kansalaiskoulujen var.ten elementtitarjouksen telak<a, jolta
47326: rakennusohjelma. Tämäm ohjelman toteutta- toivotaan saatavan riilttävän suuria vailmis-
47327: minen vaatit usein toistuvia ratkaisuja. osia, olisi myös maassamme kiinnitettä jul-
47328: Niinpä voidaan todeta, että asunnot ovat kisten rakennusten toteuttamisen yhteydessä
47329: vain kahta tyyppiä, ludk!kain muoto on sama huomiota valmisosien mahdollisimman laa-
47330: ja ns. käytännön opetustilojen pinta-ala on jaan käy1Jtöön. Tätä varten ehdotan edus-
47331: liikipitäen sama. Tämä tarjoll!a varsin hyviä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47332: mahdollisuulksia ns. standardisoinniHe ja il-
47333: meisesti myös valmiiden ra!kennusosien !käy- että hallitus antaisi vilivytyksittä
47334: tölle. keskusvirastoiUe ohjeen julkisten ra-
47335: Kun viime marraskuulla Bonnissa kokoon- kennusten ja niiden rakennusosien
47336: tui kongressi, jo:p:ka teemana ennen muuta standardisoimiseksi kustannusten alen-
47337: &i koulujen ja korkeakoulujen rakentaminen tamista varten.
47338: :ns. valmisosista ja kun mm. Tanskan valtio
47339: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
47340:
47341: Jaakko Kemppainen.
47342: 1093
47343:
47344: VII,87.- Toiv.al. N:o 447.
47345:
47346:
47347:
47348:
47349: Niinikoski ym.: Toimenpiteistä betoni- ja teräsbetonirakentei-
47350: den normaalimääräysten 48 § :n 1 kohdan muuttamiseksi.
47351:
47352:
47353: E d u s kun n a 11 e.
47354:
47355: Suunniteltaessa eri1aisia rakenteita on että hallitus ryhtyisi toimiin betoni-
47356: suunnittelutyötä suoritJtavat <insinöörit luoki- ja teräsbetonirakenteiden normaali-
47357: teltu kahteen ryhmään, korkeakoulu- ja opis- määräysten 48 §:n 1 kohdan muutta-
47358: toinsinöörit. Suunnittelua koskevissa betoni- miseksi seuraavasti:
47359: ja teräsbetonirakenteiden normaalimääräyk- 1. A-luokan rakenteiden ~Suunnitte
47360: ,sissä ei edellytetä muuta taidonmittaa kuin luun ja niiden kantavuuden tarkasta-
47361: suor.iJtettu loppututkinto. Pätevyyden muu miseen liittyvät laskelmat saa tehdä
47362: ;toteaminen jää Suomen betoniyhdistyksen ja piirustukset laatia diplomi-insinöö-
47363: päätöksen varaan. Opistoinsinöörin kohdalla 1·in tutkinwon suorittanut 3 vuoden
47364: olevat pätevyysvaatimukset ovat varsin epä- kokemuksen omaava ja teknulisen
47365: määräiset ja niiden saaminen on i·lmeisen vai- opiston loppututkinnon suorittanut 5
47366: keasti saavutettaviJssa. Jotta mahdolliset ltul- vuoden kokemuksen omaava rakennus~
47367: kintaerimielisyydet vältettäisiin ja toisaaLta insinööri. Suunnittelijan pätevyyden
47368: hyvin koulutetuiUe opistoinsinööreille annet- toteaa rakennusluvan myöntävä viran-
47369: ;taisiiln mahdollisuudet riittävän kauan käy- omainen.
47370: tännössä olleina saada samat oikeudet esi-
47371: tämme eduskunnan lausuttavaksi ;toivomuk-
47372: sen,
47373: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
47374:
47375: Paavo Niinikoski. Hannes Paaso. Veikko Hanhirova.
47376: 1094
47377:
47378: VU,SS. - Toiv.al. N: o 448.
47379:
47380: P. Räsänen ym.: Toimenpiteistä kirkon erottamiseksi valtiosta.
47381:
47382: E d u s kun n a ll e.
47383: Ihmisoikeuksien yleisessä dulistuksessa sa- ja kuuroille. On myös sattunut usein, että
47384: notaan, että "kaikilla henkilöillä on ajatuk- kirkosta eronneiden mielenrauhaa on häiritty
47385: sen, omantunnon ja uskonnon v•apaus" ja että läJhettelemällä heille kirkollisverolappuja.
47386: "kullakin yksilöllä on oikeus mielipiteen ja Kirkon ja valtion erottamisella säästettäisii!Il
47387: lausunnon vapauteen." valtion käyttöön kymmeniä miljoonia mark-
47388: Se, että maassamme vallitsee valtiokirkko- koja, jotka voitaisiin käyttää \todelliseen rak-
47389: järjestelmä, johtaa käytännön elämässä, lmu- kauden työhön, sairaalapaikkojen l.isäämi-
47390: luopetuksen puitteissa, kansa:koulun opetta- seen, ~lomakotien rakentamiseen raskaan :työn
47391: jien viJrkoja haettaessa, sairaaloissa, sota- kuluttamille äideillemme, \tieteelliseen perhe-
47392: väiessä, valtiopäivillä, rukouspäivien ja vero- kasvatukseen jne.
47393: tuksen yihteydessä lukematltomiin :tilanteisiin, Väestörekisterin pi!to kuuluisi luonnostaan
47394: joissa nykyinen uskonvapauslaki ·ei turvaa valtion :tehtävii!n. Tämä turvaisi samalla sen,
47395: kansalaisten henkiisiä ja taloudellisia perus- että ilhmiset voisivat kirjeitse ilman heidän
47396: vapauksia, vaan antaa kirkkoinstitutiota kan- vapauttaan loukkaavaa henkilökohtaista
47397: nattaville malhdollisuuden välillisi!in tai vä- käyn!tiä, "pakkorippiä" ja kuukauden mi-
47398: litltömiin pakotteisiin. Tämä synnyttää epä sanoruisaikaa erota kirkosta. Samalla poistuisi
47399: sopua ja hedelmätöntä kitkaa ihmisten väli- epäkohta, että 1päiivätyössä käyvien on miltei
47400: sissä suhteissa ja luo pohjan muotokrist:i!lli- ma!hdoton muuttaa kirjansa siviHirekisteriin,
47401: syydelle, tekopy'hyydelle ja kaksinaismoraa- koska kirkonkanslioiden aukioloajat ovat
47402: lille ja hajoittaa siten ehkä ihmiskuvaa, mikä juuri työaikana. VaHion tehtäviin kuuluisi
47403: on välttämätön yksilön ja kansan mielen- myös hautausmaiden ja ruumishuoneiden
47404: terveydelle. yUäpi1o j.a hoito. Täten kirkkoon !kuulumat-
47405: Vai!Jtiolkirkkomme vuotuinen budjetti on y'Ji tom.ille voitaisiin turvata hautapai.\'ka ja ruu-
47406: 110 milj. mk. Tiete~llisen käsityksen mukaan ruishuoneiden käyttö oikeudenmukaisesti ja
47407: näistä varoista vain n. 15 % käytetään yh- säästelttäisiin heidän smevat omaisensa näic.
47408: teiskuntaa hyödyttäväsH, mikä merkitsee den järjestelyjen yhteydessä ilmenneiltä vir-
47409: sitä, että kirk!ko tekee diakonia- ja nuoriso- kapapiston henkisiltä pakotteilta.
47410: työtä, hoitaa hautausmaita ja pitää väest:ö- Evankelis-luterilaisen kirk-on valti'OSta erot-
47411: rekisteriä. Tämä on herättänyt kansalaisten taminen ei vain saat!taisi sitä tasaveroiseksi
47412: keskuudessa ankaraa arvostelua, etenkin muiden uskonnollisten ylhdyskuntien kanssa,
47413: koska veroa maksavat yhteisöt ja yhtymät vaan se synnyttäisi! elävää kristillisyyttä ja
47414: joutuvat myös kirkon pakkoverotuksen koh- vapauttaisi !l'atkaisevasti koko kansamme hen-
47415: teeksi, vai!kka nämä laitokset eivät missään kisiä voimavaroja luomalla vilpittömä!t avoi-
47416: muodossa voi :tulla osallisiksi kirkon palve- met suhteet ihmisten välille. Se lujittaisi
47417: luksista ja vaikka näiden jäseninä on usein koko kansamme yhtenäisyyttä.
47418: monia kirkkoon kuulumattomiakin. Lisäksi Edellä esi,tettyyn viitaiten kunnioittaen eh-
47419: jokainen valtion veroa maksava kirrkosta eron- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47420: nutkin kansalainen joutuu kirkon ylläpitoon muksen,
47421: välillisesti osallistumaan koska valti<o käyt-
47422: tää huomattavan suuria summia piispojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
47423: palkkoihin, tuomiokapitulien kuluihin sekä jotka ovat tarpeen kirkon erottamiseksi
47424: palkkaamalla papit arme~jaan, vankiloihin valtiosta.
47425: Helsingissä 29 ·päivänä huhtikuuta 1966.
47426: Pauli Räsänen. Irma Rosnell. Lauha Männistö.
47427: Siiri Lehmonen. Ele AlenillS. Lyyli Aalto.
47428: Hertta Kuusinen. Osmo Kock. Olli J. Uoti.
47429: Kaisu Weckman. Pauli Puhakka. lieUkki M11Stonen.
47430: Matti Koivunen. Georg Backlund. Antti Kinnunen.
47431: 1095
47432:
47433: Vll,89.- Toiv.al. N:o 449.
47434:
47435: Volotinen ym.: Yhtymiltä kannettavien kirkollisverojen jaka-
47436: misesta kirkkokuntien kesken komitean ehdottamalla ta-
47437: valla.
47438:
47439: E d u s k u n n a 11 e.
47440: Syyskuun 19 pa1vana 1944 tehdyssä väli- kurrtakäsittelyyn, kenties syystä, että uusi
47441: rauhasopimuksessa tapahtunut alueluovutus verolaki oli :tällä välin jossain määrin muut-
47442: aiheutti sen, että Suomen ortodoksinen tanut tilannetta lakiesityksen kohdalla.
47443: kirkkokunta joutui menettämään pääosan Asiaa on yritetty hoiitaa eduSkunta-aloittei-
47444: a1ueestaan ja n. 90% omaisuudestaan. Tämän den kau'tta, mutta nekään eivät ole :tähän
47445: menetyksen !korvaulkseiksi! v: n 1960 ~opussa mennessä johtaneet tulokseen. Viimeksi on
47446: pliättyneenä !ki:rlk!kdkunnan jäHeenra:kennus- ed. Ale Holopainen ja !11 muuta kansan-
47447: kautena rakennettiin valtion varoilla 13 uutta edustajaa tehneet viime keväänä eduskunta-
47448: :kirk!koa, 19 pappilaa ja 44 rulkoushuone1tta kys~lyn asiassa, johon opetusministeri on
47449: sekä hanlkittiin niihin. hautausmai!hin tarvit- myötäillen vastannut. Irtse asian käytännöl-
47450: tavat maa-alueet. VaJtio antoi myös ki:rlkllro- iiset järjestelyt ovat kumm:in!kin jäätyneet
47451: kullillail yleiselle rahastoHe avustusta tänä johonkin kiinni. Lukuisat ortodoksisen kirk-
47452: jä1loonra!kennuSkautena. kOkunnan jäsenet, jatJka ovalt osakkaina
47453: Jo kohta sotien jälkeen kirkkokunnan ta- maamme taloudellisissa yh.teisöissä, joutuvat
47454: holta ryhdyttiin mui.lhinkin toimenpiteisiin näiden kautta maks.amaan osittain kill'kollis-
47455: kirkkokunnan :taloude1lisen aseman !kohenta- veroa luterilaiselle kirkolle.
47456: miseksi. Kirkkokunta Qli alueluovutuksessa Toisaalta koh!tuussyyt vaativat, että J~hty
47457: menettänyt mm. :tuloa ,tuottavat kiinteis- mien suorittama kirkollisvero jaetaan evan-
47458: :tönsä.. Lisäksi monet kirkkokunnan jäsenistä kclisluterilaisen ja ortodoksisen kirkon kes-
47459: kootut talo11delliset yhteisöt olivat purkau- ken niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa,
47460: tuneet eivätkä voineet antaa enää kirkko- toisaalta ortodoiksiuen lkiiiklkoikunta sodasta
47461: kunnalle verotuloja. Eräiden kansanedusta- eniten kärsimään joutuneena tarvitsee vält-
47462: jain aloitlteina yritet:tiin kirkkokunnan uu- tämätltä jatikuvaa ta:loudellista. tulkea, milkä
47463: sille seurakunnille saada muodostettua ns. on 8aatavissa edelliimainituiLla veroj.akoroenet-
47464: tukimetsiä, mutta nämä aiotteet eivä't joh- telY'liä, jon!ka .ai'k:aansaaan.iselks tarvitaan, ku-
47465: taneet eduskunnassa t11loksiin. lten komitea on ehdottanut muutamien lakien
47466: Sitten valtioneuvosto asetti v. 1956 iJmmi~ ja asetusten muutoksia.
47467: tean tutkimaan kysymystä, miten eräiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
47468: yhtymien maksamat !kirkollisverot olisi jaet- kunnioittaen .eduskunnan päätettäväksi toi-
47469: tava evankelisluterilaisen ja ortodoksisen kir- vomuksen,
47470: kon kesken. Komitea ~aati lakiehdotuksen,
47471: joka toteutettuna olisi tuottanut ortodoksi- että hallitus ryhtyisi toinienpitei-
47472: selle kirkolle näiden yhtymien vero-osuuden siin komitean ehootuksen mukaisen
47473: kautta sen tuen, ~olla !kirkkokunta nykyi- esityksen aikaansaamiseksi yhtymtitä
47474: sissä oloissa olisi 'Voinut toimintaansa yllä- kannettavien kirkollisverojen jakau-
47475: pitää. Mainitun evankclisluterilaisen ja or- tumisesta evankelisluterilaisen kirlcon
47476: todoksisen kirkon verojakokomitean ehdotuk- ja Suomen ortodoksisen kirkkokunnan
47477: set eivät tulleet hallituksen esityksinä edus- kesken.
47478: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
47479: Mikko Volotinen. Erkki Haukipuro. Olavi Lahtela.
47480: Ale Holopainen. Reino Kangas. Antti 0. Pennanen.
47481: Reino Karpola. Mikko Kaarna. Eemil Partanen.
47482: Aulis Sileäkangas. Eino Räsänen. Veikko Savela.
47483: Nestori Kaasalainen. Sulo Suorttanen. Eino Uusitalo.
47484: Pekka Vilmi. Matti Kekkonen. U. H. Voutilainen.
47485: Eino Sääskilahti. Veikko Hanhirova. Aili Vaittinen.
47486: 1096
47487:
47488: VII,90.- Toiv.al. N:o 450.
47489:
47490:
47491:
47492:
47493: Apajalahti: Julkisten huvitilaisuuksien toimeenpanosta py-
47494: häpäivinä annetun asetuksen mn·uttamisesta.
47495:
47496:
47497: E d u s kun n a U e.
47498:
47499: Astus julkisten huvitilaisuuksien toimeen- sin. Päinvastoin rajoituksen lopputulos on
47500: panosta pyhäpäivinä (8.4.1938/155) kieltää aivan toinen kuin miksi se on tarkoitettu,
47501: julkisten huvien, näyttelyjen, näytösten, kil- sillä rukouslauantaisin esiintyy hyvin usein
47502: pailujen ja niihin verrattavien julkisten ti- levottomuuksia ja järjestyshäiriöitä enemmän
47503: laisuuksien toimeenpanon mm. hallituksen kuin tavallisina lauantaina. Koska lisäksi
47504: määräämien kiitos-, katumus ja rukouspäi- Suomessa vallitsee uskonnonvapaus, uskonnon
47505: vien aattoliHasta kello kahdeksastatoista lu- valitseminen tai valitsematta jättäminen ei
47506: lkien neljäkolmatta tunnin aikana, e1lei iää- saa rajoittaa vapaa-ajan vieton mahdollisuuk-
47507: nirihalHtus myönnä poikkeusta siten kuin sia, vaan kullakin .täytyy olla mahdollisuus
47508: saman asetuksen 2 § : ssä säädetään. oman harkintansa mukaan valita vapaa-ajan
47509: On kuitenkin yleisesti todettu, että tämä viettotapansa.
47510: rajoitus aiheuttaa varsinkin nuorison keskuu- Kaiken edellä esitetyn perusteella esitän
47511: dessa hyvinkin jyrkkiä vastareaktioita. On eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47512: osoittautunut selvästi, että on epätarkoituk-
47513: senmukaista koettaa saada ihmiset hiljenty-
47514: .
47515: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47516: mään rukouspäivän viettoon pakkokeinoin. menpiteisiin julkisten huvitilasuuk-
47517: Rukouspäivän vieton tulee tapahtua vapaa- sen toimeenpanosta pyhäpäivinä an-
47518: ehtoisuuden pohjalta. Viimeaikaiset tapahtu- netun asetuksen muuttamiseksi siten,
47519: mat ovat selvästi osoittaneet, että niitä, jotka että rukouslauantaisin saa järjestää
47520: eivät halua vapaaehtoisesti hiljentyä rukous- kello kahdeksantoista jälkeenkin julki-
47521: päivän viettoon, ei saada hiljentymään myös- sia huveja, näyttelyjä, näytöksiä, kil-
47522: kään siten, että rajoitetaan huvitilaisuuksien pailuja ja niihin verratiavia julkisia
47523: järjestämismahdollisuuksia rukouslauantai- tilaisuuksia ilman erityistä lupaa.
47524: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
47525:
47526: Jouni Apajalahti.
47527: 1097
47528:
47529: Vll,91. - Hemst.mot. N: o 451.
47530:
47531:
47532:
47533:
47534: Backlund m. fl.: Angående upphävarande av bestämmelserna
47535: om nöjesförbud i samband med böndagar.
47536:
47537:
47538: T i11 R i k s d a g e n.
47539:
47540: Under många år har de av regeringrurna bestämmclserna omfaJttar gäililer alla med-
47541: faststäillda bestämmelserna om böndagrurnas borgare, även dem som inte tillh.ör den evan-
47542: firande varit föremål för diskussion ooh me- gelisk-lutheriska kyrkan eller andra religiösa
47543: ningsutbyten. Meningarna ha.r därvid gått samfund utgör de ett tvångmässigt inkräJk-
47544: starkt isär om ny.tta.n, nödvändigheten oclh tam.de ·på de medborgerliga frih.eterna i all-
47545: önskvärdheten av deras bibehållande. På män!het ooh lkan lknappast heUer anses stå
47546: grund av de inskränkningar i medborgarnas i överensstämmelse med begreppet religions-
47547: fri:heter som genom nöjesförbudet i samband frilhet. Olika religiösa samfund må själva
47548: med böndagarna införts haT missnöjet med för sina medlemmar ratta för dessa för-
47549: bestämmelserna om dagens begående ooh pro- piliktande beslut men det tilllkommer inte
47550: testerna däremot rent av tagi!t kravallartade statsirullkten att utfärda för ailla medborgrure
47551: fmmer. Fdn polisens sida ihar det också i of- giiililande och med religionsutöva.ndet för-
47552: fentligheten vittnats om de ökade svårigheter bunda påbud. Böndagsbestämmelsema bör
47553: i fråga om ordningens upprätthålla.nde på därför som en ikvarleva från en förgången
47554: bönlördagskvällarna som nöjesförbudet lett tid avSkaffas.
47555: rtiH.. Detta huvudsakligast ;på grund av att Hänvisande .till ovanstående får underteck-
47556: ungdomen inte !haft någon annanstaiD.S att nade vördsamt föreslå att riksdagen ville hem-
47557: saan.las än .på grutor ooh vägax eller på ut- ställa,
47558: Skänknings- och andra restauranger. Under
47559: sädam.a föi'håJlianden måste det ifrågasättas att regeringen måtte vid:taga åtgär-
47560: om. inte bestämm.elsema lkring böndagarna det i syfte att med det snaraste upp-
47561: ~ett tili en ralkt motsatt effekt än vad man lhäva bestämmelserna om nöjesförbud i
47562: avsett. Då de inSkränkningar oclh påbud som samband med böndagarna.
47563: Helsingfors den 27 april 1966.
47564:
47565: Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso.
47566: Osmo Kock. Veikko Saarto. ·
47567:
47568:
47569:
47570:
47571: 138 E 529/66
47572: 1098
47573:
47574: Vll,91.- Toiv.al. N: o 451.
47575: Suomennos.
47576:
47577:
47578:
47579:
47580: Backlund ym.: Huvikieltomääräysten kumoamisesta rukous-
47581: päivien yhteydessä.
47582:
47583:
47584: E d u s k u n n a 11 e.
47585:
47586: Hallitusten vahvistamat rukouspäivien viet- kevat kaikkia kansalaisia, myöskin niitä,
47587: toa koskevat määräykset ovat vuosien ajan jotka eivät kuuluu evankelisluterilaiseen kirk-
47588: olleet keskustelun ja mielipiteidenvaihdon koon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskun-
47589: kohteena. Niiden säilyttämisen, hyödyllisyy- taan, ne tietävät pakonomaista puuttumista
47590: den, vä:lttämälttömyyden ja toivottavuuden kansalai.S'ten vapauteen yleensä ja niiden tus-
47591: osalta mielipiteet ovat menneet kovasti ristiin. kin voidaan katsoa olevan S(}pusoinnus8a us-
47592: Siitä syystä, että kansalaisten vapautta rajoi- konn(}nvapauskäsitteen kanssa. Eri uskonnol-
47593: tetaan, jotka rajoitukset aiheutuvat huvikiel- liset yhdyskunnat tehkööt itse jäseniään vel-
47594: losta rukouspäivinä, tyytymättömyys päivän voittavat päätöksensä, mutta valtiovallan
47595: viettoa koskeviin määräyksiin ja vastalauseet asiana ei (}le antaa kaikkia kansalaisia koske-
47596: n.iitä vastaan ovat saaneet jopa katumellakoi- via ja uskonnonharjoittamiseen sidottuja käs-
47597: den tapaisia muotoja. Julkisuudessa on polii- kyjä. Rukouspäiviä k(}skevat määräykset on
47598: sinkin taholta tunnustettu huvikiellosta ai- senvuoiksi menneen ajan jäänteinä poistet-
47599: heutuneet lisääntyneet vaikeudet järjestyksen tava.
47600: ylläpidossa rukouslauantaisin. Näin on ennen Yllä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
47601: kaikkea syystä, että nuorisolla ei ole ollut nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47602: muita kokoontumispaikkoja kuin kadut ja tiet muksen,
47603: tai anniskelu- ja muut ravintolat. Näinollen
47604: on kyseenalaista eivätkö rukouspäivien viet- että hallitus ryhtyisi toime11,piteisiin
47605: toa koskevat määräykset ole johtaneet aivan siinä tarkoituksessa, että huvikielto-
47606: vastakkaiseen tulokseen kuin mitä on. tarkoi- määräykset rukouspäivien yihteydessii
47607: tettu. Kun rajoitus- ja kieltomääräykset kos- ensi tilassa kumottai$im.
47608: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
47609:
47610: Georg Backhmd. Amla.-Liisa 'fiekso.
47611: Osmo Kock. Veikko Saarto.
47612: 1099
47613:
47614: VII,92. - Toiv.al. N :o 452.
47615:
47616:
47617:
47618:
47619: A. Salo ym.: Rukouspäivän viettoa koskevien määräysten ku-
47620: moamisesta.
47621:
47622:
47623: E d u s kun n a H e.
47624:
47625: Erityisten kiitos-, katumus- ja rukouspäi- että rukouspäivän viettäminen valtioneuvos-
47626: vien vietto ja varsinkin siihen liittyvät rajoi- ton määräyksestä loukkaa uskonnonvapauden
47627: tukset julkisten huvien ja niihin verrattavien periaatetta.
47628: tilaisuuksien järjestämisessä on aiheuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
47629: järjestysviranomaisille jatkuvaa huolta. Sen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47630: sijaan eivät valtiovallan näitä päiviä koske-
47631: vat toimenpiteet ole mainittavasti lisänneet että ihallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47632: kiitollisuuden tunteita, katumusmieltä taikka miin ns. rukouspäivän viettoa koske-
47633: hartauden harjoitusta. Lisäksi on ilmeistä, vien määräysten kumoamiseksi.
47634: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
47635:
47636: Arvo Salo. Pauli Burma.a
47637: Lyyli Aalto. Uljas 1\l'åkelä.
47638: Kaarlo af Heurlin.
47639: 1100
47640:
47641: VII,93. - Hemst.mot. N: o 453.
47642:
47643:
47644:
47645:
47646: Backlund m. fl.: Angående överföring av folkbokföringen
47647: från kyrkan till statlig myndighet.
47648:
47649:
47650: T i 11 R i k s d a g e n.
47651:
47652: Det faktum att den s.k. folkbokföringen i rekt beskatta även medborgare som inte är
47653: huvudsak handhaB av den evangelisk-lut- medlemmar av den evangelisk-lutherska kyr-
47654: herska kyrkan måste anses som en föråldrad kan. Det kan vidare inte anses förenligt med
47655: och numera mindre önåvärd företeelse. Det det moderna samhällets principer att folkbok-
47656: må vara envar obetingat fritt att ansluta och föringen handhaves av ett eller annat reli-
47657: inregistrera sig och sina minderåriga barn i giöst samfund. För konsekvensens skull och
47658: vilket religiöst samfund som helst men när för den smidiga skötseln av medborgarnas an-
47659: det gäller den egentliga folkbokföringen, dvs. gelägenheter bör denna uppgift överföras på
47660: inregistreringen av nyfödda, av inflyttade offentlig statlig myndighet.
47661: och utflyttade eller med döden avgångna på Hänvisande tili ovanstående får underteck-
47662: de olika orterna i landet, är detta en ange- nade därför föreslå att riksdagen ville hem-
47663: lägenhet som bör ankomma på offentlig myn- ställa,
47664: dighet, närmast då den som handhar mantals-
47665: skrivningen, och inte kyrkan. Detta är så att regeringen i skyndsam ordning
47666: mycket mer nödvändigt som man från kyrk- måtte avge en proposition som avser
47667: ligt håll hänvisar till just folkbokföringen att överföra folkbokföringens uppgif-
47668: som förevändning för rätten att tili och med ter från · kyrkan tt1l offentlig statlig
47669: i strid med religionsfrihetslagens § 12 indi- myndighet.
47670: Helsingfors den 27 april 1966.
47671:
47672: Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso.
47673: Osmo Kock Veikko Saarto.
47674: 1101
47675:
47676: Vll,93. - Toiv.al. N: o 453.
47677: Suomennos.
47678:
47679:
47680:
47681:
47682: Backlund ym.: Väestörekisterinpidon siirtämisestä kirkolta
47683: valtion viranomaiselle.
47684:
47685: E d u s k u n n a 11 e.
47686:
47687: Se tosiasia, että nk. väestörekisterinpidosta pauslain 12 §: ää epäsuorasti verottaa myös
47688: huolehtii pääasiassa evankelis-luterilainen kansalaisia, jotka eivät ole evank:elis-luteri-
47689: kirkko, täytyy katsoa v1-nhentuneeksi ja ny- laisen 'kirkon jäseniä Edelleen ei voi pitää
47690: kyisin vähemmän toivottavaksi ilmiöksi. Jo- nykyajan yhteiskunnan periaatteiden mukai-
47691: kainen olkoon täysin vapaa liittymään ja re- sena sitä, että väestörekisterinpito on jonkun
47692: kisteröimään itsensä ja alaikäiset lapsensa uskonnollisen yhdyskunnan tehtävänä. Joh-
47693: mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan tahansa, donmukaisuuden ja kansalaisten asioiden
47694: mutta mitä tulee varsinaiseen väestörekiste- joustavan hoidon vuoksi on tämä tehtävä
47695: rinpitoon, ts. syntyneiden, paikkakunnalle ja siirrettävä julkiselle valtion viranomaiselle.
47696: pois muuttaneiden tai kuolleiden relkisteröin- Yllä olevaan viitaten allekirjoittaneet sen
47697: tiin eri puolilla maata, on tämän tehtävän vuoksi ehdottavat, että eduskunta hyväksyisi
47698: kuuluttava julkiselle viranomaiselle, lähinnä toivomuksen,
47699: sille, joka huolehtii henkikirjoitu'ksesta, eikä
47700: kirkolle. Tämä on sitäkin tarpeellisempaa, kun että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
47701: kirkon .taholta viitataan juuri väestörekiste- tyksen väestörekisterinpitotehtävien
47702: rinpitoon ja vaaditaan sitä tekosyynä käyt- siirtämisestä ki1·kolta julkiselle valtion
47703: täen oikeutta vieläpä vastoin uskonnonva- viranomaiselle.
47704: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
47705:
47706: Georg Backlund. Anna-Liisa Tiekso.
47707: Osmo Kock. Veikko Saarto.
47708: 1102
47709:
47710: Vfi,94.- Toiv.al. N: o 454.
47711:
47712:
47713:
47714:
47715: Haukipuro ym.: V aaliluettelojen ym. laatimista helpottavista
47716: muutoksista maarekisterin tai henkikirjan pidossa.
47717:
47718:
47719: E d u s k u n n a ll e.
47720:
47721: Monissa kunnissa on nyttemmin erotettu kaukaiseen äänestyspaikkaan enää, kun ru-
47722: eri tiloiksi ja rakenn-ettu ne tilojen uJiko- peaa tuntumaan, että heidän nimensä puut-
47723: palstat, jotka sijaitsevat kaukana toisten ky- tuvat kaikkialla vaa:.Iuettelosta. Eri vuosina
47724: lien sisällä. Maarekisterissä ja sen mukaan ovat olleet eri paikoissa, joten ei mitään
47725: henkikirjassa ne yhä säilyvät alkuperäisen yhtäjaksoista tottumusta heille voi muodos-
47726: kylänsä kohdalla, vaikka sellaiset voitaisiin tua. Viitaten vuoden 1943 valtiopäiville jä-
47727: liittää .toiseenkin kylään, koska pikku tiloilla tettyyn toivomusaloitteeseen N: o 20 (Liitteet
47728: ei ole osuutta jakoikunnan yhteismaihin ja siv. 76) ehdotamme eduskunnan päätettäväksi
47729: koska monet kylät kuuluvat keskenään sa- toivomuksen,
47730: maan jakokuntaan. Kunnantoimistojen käyt-
47731: .täessä henkikirjaa tuo aiheuttaa lisätyötä että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
47732: verotuksessa ja monissa muissa luetteloissa. menpiteisiin, että voimassa olevaa
47733: Pahinta on, että kunnan antamista ohjeista kyläjaoitusta voitaisiin muuttaa siir-
47734: huolimatta henkikirjoittaja, ollen vailla tar- tämällä muiden kylien alueella tila
47735: peellista paikallistuntemnsta, ei osaa vaali- kylästä toiseen kunnan tai omistajan
47736: luettelon pohjaan oikein sijoittaa noita kauko- aloittee~a joko maakirjan tutkimuk-
47737: palstojen asukkaita, mi:kä ilmenee vasta sissa tai siten että henkikirjoituslomak-
47738: äänestystilaisuudessa. Toiset heistä löytyvät keiden keräämisen helpottamiseksi
47739: lähimmän äänestyspaikan luettelosta, toiset henkikirja voitaisiin laatia toiseen
47740: eivät, ja läheskään aina ei tule lähdetyksi kuin rnm1,rekmerin järjestykseen.
47741: Helsingissä 29 päivänä. huhtikuuta 1966.
47742:
47743: Erkki Baukipuro. Artturi Jämsen.
47744: 1103
47745:
47746: VD,95. - Toiv.al. N: o 455.
47747:
47748:
47749:
47750:
47751: Vemmmo: Metsästystä koskevien säännösten tarkistamisesta.
47752:
47753:
47754: E d u s k u n n a 11 e.
47755:
47756: Metsästystä rajoittavat ja niistä määräävät nitel.tu ottamalla riittävästi huomioon maa-
47757: sääännökset ovat alkaneet muodostua maa- seudun pieneläjien tarpeita.
47758: seudun pieneläjille .toimeentuloa huomatta- Mainituilla nerusteilla ehdotan kunnioit-
47759: vasti vaikenttavaksi tekijäksi niinkuin tar- .taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
47760: peettomat kalastusrajoi.tuksetkin. sen,
47761: Kuitenkin metsästys ja kalastus varsinkin
47762: syrjäisemmillä seuduilla on maaseutuväestön että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
47763: ikivanha tapa. menpiteisiin myös metsästystä koske-
47764: On ymmärrettävää, että metsänriistan ja vien säännösten tarkistamiseksi maa-
47765: kalakannan säilyttämiseksi tarvitaan yhteis- seudun pieneläjien tarpeita vastaa-
47766: kunnan säännöksiä, mutta niitä ei ole Suun- viksi:
47767: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
47768:
47769: Veikko Vennamo.
47770: 1104
47771:
47772: Vll,96. - Toiv.al. N: o 456.
47773:
47774:
47775:
47776:
47777: Niemelä: Majavien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja
47778: majavan rauhoitusmääräysten muuttamisesta.
47779:
47780:
47781: Eduskunnalle.
47782:
47783: Eräin paikoin maatamme majava on levin- perkautettava uudestaan. Samalla metsän
47784: nyt jo liikaa. Koska se on rauhoitettu eläin, puusto ja taimisto on myös ,tuhoutunut.
47785: on sen ampumislupa an.Oittava maatalous- Nykyinen lainsäädäntö ei ole majavien suh-
47786: ministeriöitä. Tämän luvan saanti kestää hy- teen ajan tasalla. Siksi metsästys ja rauhoi-
47787: vässäkin tapauksessa 6-8 viikkoa, ja sinä tusmääräyksiä olisi muutettava.
47788: aikana teki majavayhdyskunta suuria vahin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
47789: koja patoamaHa ojia, joka nostaa lampien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47790: ja järvien veden pintaa, muodostaa soille ja
47791: notkelmiin uusia järviä. Vahinkoa koituu kas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
47792: vavalle metsälle, ojitetuille soille ja suovilje- toimenpiteisiin majavien aiheuttamien
47793: lyksille. vaknkojen korvaamiseksi ja majavan
47794: On tapauksia, missä maanomistajan omilla rauhoitusmääräysten muuttamiseksi
47795: varoilla ja valtion lainoituksella ojitettu suo siten, etiä ampumisluvan voivat myön-
47796: on joutunut sellaiseen tilaan, että sen ojat on tää paikalliset poliisiviranomaiset.
47797: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
47798:
47799: Esu Niemelä.
47800: 1105
47801:
47802: VII,97.- Toiv.al. N:o 457.
47803:
47804:
47805:
47806:
47807: Sääskilahti ym.: Hirvenkaatolupamaksun perusteiden muut-
47808: tami..~esta.
47809:
47810:
47811:
47812: E d u s k u n n a ll e.
47813:
47814: Bränkäynti oli esi-isillämme pääelinkeino ven kaatamaan. Annetussaluvassahanon tar-
47815: ja se on jällleen huomattavasti Hsääntynyt koin määrätty alue, josta tuo hirvi on kaa-
47816: sekä kehittynyt viimeisten vuosien aikana. dettava. Tästä johtuen olisi hirvenkaatolupa-
47817: Siitäkin huolimatta, että yhteiskunta on laki- maksu muutettava alhaisemmaksi, että köy-
47818: sääteisesti puuttunut eränkäyntiin eli met- hempikin kansalahien voisi sen vaikeuksitta
47819: sästykseen, on tämä vanha ammatti tullut hankkia. Käsityksemme mukaan åsia pitäisi
47820: jälleen suosioon. Asutuskeskusten asukkaille hoitaa siten, että luvasta perittäisiin vain
47821: eränkäynti on tietysti suurelta osalta miel- 30 markkaa, mutta kaatomaksu perittäisiin
47822: lyttävä vapaa-ajan harrastus, mutta se ei ole erikseen niiltä, jotka ovat onnistuneet eläi~
47823: suinkaan sitä syrjäseudun asukkaalle. Erityi- men saamaan. Viimemainittu maksu voisi olla
47824: sesti Pohjois-Suomen asukkaalle metsästys on 50 måi·kkaa ja joka olisi miellyttäväkin mak-
47825: tuiki välttämätön ja tarpeellinen sivuansio. saa, kun on hirven onnistunut saamaan. Jär-
47826: Hirvikanta on maassamme jatkuvasti Ii- jestelmä olisi oikeudenmukainen, eikä se sa-
47827: sääntyny;t ja olosuhteet näyttävät jatkuvasti nottavasti pienentäisi valtion tulojakaan.
47828: olevan sellaiset, että lisäystä tapahtuu vas- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
47829: taisuudffiaaJkin. Venäjältä on tullut Pohjois- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
47830: Suomeen uusi hirvikanta, joka vaikuttaa erit~ vomuksen,
47831: täin elinvoimaiselta. Aikaisemmin Pohjois-
47832: Suomen hirvikanta oli ns. lapasarvihirviä, että hallitus ryhtyisi kii1·eesti toi-
47833: mutta nyt on jo kauan ollut valtavana enem- menpiteisiin hit·venkaatolupamaksun
47834: mistönä ns. hankosarvihirvi. muuttamiseksi siten, että varsinainen
47835: Hirvenkaatamiseen tarvittava lupa on koh- lupa maksaisi 30 markkaa ja hirven
47836: tuuttoman kallis köyhälle ihmiselle lunastaa, kaato lisäksi 50 markkaa.
47837: kun ei ole varmuutta siitä, että onnistuu hir-
47838: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
47839:
47840: Eino Sää.skilahti. Erkki Haukipuro.
47841: Heimo Linna. .A.a.ro Lintilä..
47842: Pentti Pekkarinen.
47843:
47844:
47845:
47846:
47847: 13!J E 529/öö
47848: 1106
47849:
47850: VII,~S.- Toiv.al. N:o 458.
47851:
47852:
47853:
47854:
47855: Kemppa.ine~: Arvokaloj~'l'~ rauhoittamisesta Kiiminki- ja Si-
47856: mojoessa.
47857:
47858:
47859: E d u s k u n n a 11 e.
47860:
47861: Pohjanlahteen laskee Suomen puolelta vielä seltä. Näin menetellen Suomi huolehtisi myös
47862: kaksi jokea, joissa on olemassa vähäinen lohi- osaltaan Itämeren lohikannan säilyttämisestä,
47863: kanta. Kun lainsäädännön mukaan lohi kuu- josta Ruotsi on kantanut päähuolen. Tämän
47864: luu valtiolle, voidaan ·pitää ilmeisenä, että perusteella esitän eduskunnan lausuttavaksi
47865: valtion on myös huolehdittava sen kannan toivomuksen,
47866: riittävänä säilymisestä. Valtio, joka omistaa
47867: lohen Kiiminki- ja Simojoessa, ei kuitenkaan että lohi ja muu arvokkaanpuolei-
47868: nykyisillä toimilla ja nykyisellä vuokraamis- nen kala rauhoitetaan Kiiminki- ja
47869: menettelyllä ole huolehtinut kannan säilymi- s~'m!ojoessa kolmeksi vuodeksi ja että
47870: sestä. Tämän voi ainoasta1;1n turva.ta kala- ka.n'taa muutoinkin istutuksilla täyden-
47871: kannan rauhoittai,Uinen kaikelta pyydystämi- netään.
47872: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
47873:
47874: Jaakko Kemppainen.
47875: 1107
47876:
47877: VII,99.- T()iv.a.l. N:o 459.
47878:
47879:
47880:
47881:
47882: Xoppa.nen: V irkistyskolastuk~n kaikenpuolisesta kehittämi-
47883: sestä.
47884:
47885:
47886: E d u s kun n a 11 e.
47887:
47888: Suomen rannikot, sisäjärvet ja joet muo- myös välttämätöntä, että kalastuskuntien kes-
47889: dostavat erinomaiset luonnolliset puitteet vir- ken saataisiin aikaan laajamittaista yhteis-
47890: 'kistyskaJ.astulkselle; joka lisääntyneen ma,tkai- toimintaa, jotta suurehkot vesialueet saatai-
47891: luinnostuksen sekä leiri- ja retkeilyharrastuk- siin yleiseen virkistyskalastuskäyttöön ja
47892: sen johdosta on saanut yhä uusia ja moni- suunnitelmallisen parannustyön piiriin. Ka-
47893: vivahteisempia muotoja. Urheilukalastajien lastuslupien saantia olisi yksinkertaistettava
47894: lukumäärä on nopeasti lisääntynyt, kalastus- ja niiden välittämisessä olisi päästävä riit-
47895: välineistö monipuolistunut ja teknillisesti tävään keskitykseen.
47896: parantunut, ja virkistyskalastus on ulotettu Virkistyskalastuksesta saatavat tulot olisi
47897: yhä laajemmille alueille ympäri maata. iKa- käytettävä kokonaisuudessaan kalastusmah.
47898: lastusmahdollisuuksien kehittäminen järki- dollisuuksien parantamiseen, jotta nykyisen
47899: peräisesti ja suunnitelmallisesti on käynyt matkailumainonnan esittämät tiedot Suo-
47900: välttämättömäksi, koska luonnollinen kehitys mesta luonnonläheisenä, urheilukalastukseen
47901: ei ole näyttänyt pystyvän vastaamaan kas- soveliaana maana tulisivat katteellisiksi.
47902: vavia tarpeita. Edellä esitettyyn viitaten esitän kunnioit-
47903: Erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota lei- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
47904: rintäalueiden, matkailukeskusten ja retkeily- muksen,
47905: reittien lähivesien kalakannan jatkuvaan
47906: tarkkailemiseen ja parantamiseen. Koska mat- että hallitm ryhtyisi pikaisesti toi-
47907: kailualueiden vesistöihin tulisi istuttaa jat- menpiteisiin virkistyskalastuksen suun-
47908: kuvasti ennenkaikkea arvokalaa kalakannan nitelmalliseksi kehittämiseksi ja val-
47909: täydentämiseksi, olisi kalanviljelyä tehostet- voisi, että virkirlyskalastuksesta saa-
47910: tava. Yksityisten toimesta aloitettua kalan- dut tulot käytetään kokonaimudessaan
47911: viljelytyötä olisi tuettava tehokkaasti neu- kalastusmakdollimuksien kaikenpuoli-
47912: vonta- ja myyntiorganisaation avulla. Olisi seen parantamiseen.
47913: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
47914:
47915: Esko J. Koppanen.
47916: 1108
47917:
47918: VII,lOO.- Toiv.al. N:o 460.
47919:
47920:
47921:
47922:
47923: Voutilainen ·ym.: 'Ulk01?..ulain aikaansaamisesta.
47924:
47925:
47926: E d u s k u n n a ll e.
47927:
47928: Ulkoilu ja retkeily eri muodoiSsaan on kyinen retkeilijä tai ulkoilija voi millään ta-
47929: viime vuosina huomattavasti yleistynyt ja valla tai se on ainakin erikoisen vaikeata,
47930: saanut piiriinsä runsaasti harrastajia kai- hakea yhteyttä maanomistajaan tai haltijaan,
47931: kista ikäryhmistä ja väestöpiireistä. Voimassa saadakseen tämän suostumuksen maaJJ.a oles-
47932: oleva lainsäädäntö on kuitenkin niin kirjava, keluun tai siellä suoritettavaan yöpymiseen,
47933: että retkeilyä tai ulkoilua harrastavan kan- tulentekoon, kalastamiseen tai muuhun sellai-
47934: salaisen liikkuessaan luonnon parissa vieraalla seen. Taas luonnonsuojelulain tarkoitus ei sel-
47935: maalla on hänen vaikea suoralta kädeltä tie- laisenaan sovi ulkoilijaa ja retkeilijää var--
47936: tää, missä on lupa liikkua ja missä ei. Voi- ten, koska sen sisältö rakentuu toiselle poh-
47937: massa olevissa laeissa kylläkin annetaan sään- jalle eikä edistämään ulkoilua ja retkeilyä.
47938: nöksiä ulkoilusta ja retkeilystä, mutta on Ottaen huomioon ulkoilun ja retkeilyn
47939: nämä säännökset annettu lähinnä muita tar- kasvaneen levinneisyyden maassamme olisi
47940: koituksia .varten. Ajatellaan vain rikoslakia, tätä .tarkoittavia säännöksiä ja määräyksiä
47941: kalastus. ja metsästyslakia, lakia naapuruus- täydennettävä ja, ennenkaikkea yhtenäistet-
47942: suhteista, palosuojelulakia jne. Näitä lakeja tävä siten, että luvallisessa tarkoituksessa
47943: on luonnollisesti retkeilijänkin noudatettava, liikkuva ulkoilija tai retkeilijä, jos hän ker-
47944: mutta ne eivät sellaisenaan sovellu retkeilyä ran noudattaa tarpeellista huolellisuutta ja
47945: ja ulkoilua koskeviksi ohjeiksi ja määräyk- varovaisuutta eikä aiheuta tahallista vahin-
47946: siksi. koa, voisi vaivatta todeta oikeutensa ja vel-
47947: Edellä mainittujen lakien tarkoitus on pää- volli:;mutensa liikkuessaan vieraalla maalla.
47948: asiassa suojata omistajaa tai haltijaa hänen Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
47949: omaisuuteensa kohdistuvalta oikeudenlouk eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi-
47950: kaukselta tai ~säätää muita erikoismääräyksiä. vomuksen,
47951: Näin ollen mainitut lait lähtevät rajoitetusta
47952: näkökulmasta ja nekin ovat useihin eri lakei- että hallitus ryhtyy kiireellisiin toi-
47953: hin liittyvät. Lainsäädäntömme mukaan jo menpiteisiin. retkeilyä ja ulkoilua var-
47954: pelkkä liikuskelu toisen maalla - sienestä- ten tarkoitetun erityisen ulkoilulain
47955: mistä ja marjastamista lukuunottamatta - ja ulkoilua koskevien yhtenäisten
47956: edellyttää asianomaisen maanomistajan tai - määräysten aikaansaamiseksi.
47957: haltijan lupaa. On ymmärrettävää, ettel.nyF-
47958: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
47959:
47960: U. H. Voutilainen. Margit Eskman.
47961: Uljas Mäkelä. Sinikka Luja.
47962: Lyyli Aalto. Viljo Virtanen.
47963: Eino Siren. Veikko Mattila.
47964: Antti 0. Pennanen. Pauli Burman.
47965: Aune Salama.
47966: 1109
47967:
47968: VII,101. - Toiv.al. N: o 461.
47969:
47970:
47971: Kantola ym.: Ranta-alueiden rauhoittamisesta rakentamiselta
47972: su,uren yleisön käyttöön.
47973:
47974: E d u s k u n n a l } e.
47975:
47976: Asutuskeskusten laajeneminen erityisesti Koska lainsäädäntömme esimerkit muilla-
47977: Etelä-Suomessa tulee laadittujen väestöennus- kin •. aloilla usein etsitään läntisestä naapuri-
47978: teiden mukaan jatkumaan entistä voimak- maastamme, niin on syytä .tässäkin todeta,
47979: kaampana edessä olevina vuosikymmeninä. että viimeksi v. 1952 ·.Ruotsissa uudistettiin
47980: Tämän kehityksen vaikutukset ei~ät rajoitu siellä jo kauan aikaa voimassa ollut ranta-
47981: itse asutuskeskuksiin, vaan laajalti myö_s nii- laki. Se antaa lääninhallituksille valtuuden
47982: den ympäristöön. · rauhoittaa me)'en, järvien ja muiden vesis-
47983: Lakisääteisen yhdyskuntasuunnittelun ni- töjen rannat kaikelta rakentamiselta aina
47984: menomaisena tarkoituksena olisi huolehtia 300 m :n etäisyydelle rantaviivasta. Tämän
47985: siitä, että asutuksen laajeneminen tapahtuu ohella sama la.ki ta.kaa yleisölle vapaan pää-
47986: kokonaisuuden .kannalta järkevästi ja tar'koi- syn ranta-alueelle ja sen käytön uintiin ja
47987: tuksenmukaisesti ja että asukkaille voidaan ulkoiluun. Tällaisen lainsäädännön tulokset
47988: tuelvaisuudessakin varata mni. riittävät mah- ovat erittäin myönteiset, sillä lain suomia
47989: dollisuudet ulkoiluun ja muuhun vapaa-ajan valtuuksia on Ruotsissa. myös tehcrkkaasti
47990: viettoon. Jo tällä hetkellä on kuitenkin sel- käytetty.
47991: västi todettavissa, että ny:kyiset kaavoitus- Edellä olevan perusteella katsomme, että
47992: säännökset ovat riittämättömät, mikäli aio- vapaa-ajan viettoa koskevista ongelmista
47993: taan turvata nopeasti kasvavien asutuskes- edellä esittiimäJnine on yksi rkaik!kein kipeim-
47994: lrnsten asukkaille tilaisuus päästä nauttimaan piä ja siksi. esitämme eduskunnan hyväksyt-
47995: runsaiden luonnonvesi~töjemme ja niiden täväksi toivomuksen,
47996: rantojen tarjoamista vapaa-ajanviettomahdol-
47997: lisuuksista. Suurestikaan liioittelematta voi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
47998: daan sanoa, että ellei pikaisesti .ryhdytä to- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön
47999: -della päättäviin toimenpiteisiin, niiri lasten- aikaansaamiseksi, joka antaisi viran-
48000: lapsillamme ei ole mahdollisuutta pystyttää . omaisille mahdollisuuden rauhoittaa
48001: telttaansa järven tai meren rannalle aina- ainakin suurempien asutuskeskusten
48002: kaan Uudenmaan läänissä. ·· läheisyydessä vielä rakentamattomina
48003: Mielestämme tilanne on ajautunut sellai- olevat vesistöjen rannat kaikelta yksi-
48004: seksi; että meilläkin olisi rkorkea aika säätää tyiseltä rakentamiselta ja jQUa t1trvat-
48005: erityinen rantalainsäädäntö, joka antaisi vi- t.aisiin suurelle yleisölle nykyistä va-
48006: ranomaisille riittävät mahdollisuudet ranto- paampi oikeus rantojen käyttämiseen
48007: jen •rauhoittamiseen ainakin yksityiseltä ra- uinti-, ulkoilu- ja virkistyskalastustar-
48008: kentamiselta., milloin se on välttämätöntä koituksiin.
48009: uinti-, retkeily. ja virkistyskalastusmahdolli-
48010: suuksien turvaamiseksi suurelle yleisölle.
48011: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
48012: .. ;..,
48013:
48014:
48015:
48016: Lauri. Kantola.. Pauli Puhakka. Väinö R. Virtanen.
48017: Rafuer 'Virtanen~ Martti· ·Linna. Sinikka. Luja.
48018: Veikko Saarto. Olavi J. Laine. Veikko Helle.
48019: Lyyli Koskinen. Kuuno Honkonen. Eino Siren.
48020: Kaino Jlaa.panen. Taisto Sinisalo. Matti Koivunen.
48021: Georg Backlund.
48022: 1110
48023:
48024: Vfi,102. - Toiv.al. N :o 462.
48025:
48026:
48027:
48028:
48029: A. Salo ym.: Rantalainsäädännön aikaansaamisesta.
48030:
48031:
48032: E d u s k u n n a 11 e.
48033:
48034: Kansalaistemme oikeudet nauttia vapaan teita, että luonnon itsensä suomista virkistys-
48035: luontomme ja erityisesti vesistöjemme tarjoa- mahdollisuuksista ja kauneusarvoista pääse-
48036: mista virkistysmahdollisuuksista ovat nykyi- vät nauttimaan vain harvat etuoikeutetut.
48037: sin sangen rajoitetut. Oi·keusjärjestY'ksemme Niitä on periaatteessa pidettävä yhteisenä
48038: turvaa tämän mahdollisuuden ainoastaan omnisuutena.
48039: niille, joilla on maaperään ja sen mukana Ny.kyaikaisen katsomuksen mukaan on yh-
48040: esim.. rantaan omistuso1keus. Meidän oikeus- teiskunnan huolehdittava siitä, että ranta-
48041: tieteemme ei ole hyväksynyt edes sellaista alueiden käyttö ohjataan järkiperäisesti ja
48042: jokamiehen oikeutta .toisen maalla liikkumi- tarkoituksenmukaisesti, niin että rannrut, joita
48043: seen, jolka ·esimerlillrsi Ruotsissa on katsottu on pidettävä .täl'lkeänä 'kansallisomaisuutena,
48044: luonnolliseksi. Ja vaikka sellainen oikeus tun- rakennetaan - ja soveltuvin osin jätetään
48045: nustettaisiinkin, sen soveltaminen nY'kyisissä rakentamatta - yleistä etua, yhteistä etua
48046: oloissa, jot,ka merkitsevät kehitystä kohti yhä silmämääränä pitäen.
48047: suurempaa ahtautta, ei ilman yksityigkohtai- Tätä odottavat myös .tulevat sukupolvet.
48048: sia säädöksiä olisi mahdollista. Suunnittelematon rlllkentaminen ja rantojen
48049: Hälyttävin on tilanne kaupunkien, kauppa- joutuminen entistä suuremmassa määrin kei-
48050: Joiden ja muiden asutustaajamien kohdalla. nottelun kohteiksi johtaa tilanteeseen, jota
48051: Kaupunkien ja kauppaJoiden oikeudelliset ja ei haUitse .kukaan. Asia on tärkeä myös ih-
48052: taloudelliset mahdollisuudet .ryhtyä. toimenpi- misten mielenterveyden ja tasapainoisen kehi-
48053: teisiin vapaiden rantojen varaamiseen ovat ty-ksen mahdollistaiDisen kannalta.
48054: sangen vähäiset, usein oletnattomat. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
48055: Viime aikoina on yhä ponnekkaammin ko- kunnan hyvä.ksyttäväksi 1oivomuksen,
48056: rostettu vesiensuojelun merkitystä. Vesien-
48057: suojelu katsotaan jokaisen kansalaisen vel- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
48058: vollisuudeksi, mutta toisaalta kansalaiset ovat toimenpiteisiin sellaisen et-ityisen ran-
48059: sangen eriarvoisessa asemassa keskenään, kun tala~nsäädännön aikaan saamiseksi,
48060: verrataan heidän mahdollisuuksiaan ja oi- joka turvaisi Suornen kansalaisille yh-
48061: keuksiaan käyttää rantoja. Vesien nopea, hä- täläisen oikeuden rantojen virkistys-
48062: lyttävä saastuminen entisestäänkin kaventaa käyttöön ja mahdollistaisi yhtenäisen
48063: näitä mahdollisuuksia. On vastoin kansalais- suunnittelun rantojen rakentamisessa.
48064: ten oikeustajua ja ihmisoikeuksien periaat-
48065: Helsingissä 28 pä.ivänä huhtikuuta 1966.
48066:
48067: Arvo Salo. Sa.ka.ri Knuuttila. A-V. Perheentupa.
48068: Lyyli Aalto. Uljas IGkeli. ''· Pauli Burman. ,; ·
48069: Esko N'lSkanen. Ilmo Paaamen; · Ka.a.rlo af: "Heurlin.
48070: 1111
48071:
48072: VII,103. - Toiv.al. N: o 463.
48073:
48074:
48075:
48076:
48077: Linkola: Vesilain mukaisten lupahakemusten käsittelyn kii-
48078: rehtim·isestä: , ,
48079:
48080:
48081: Ed u s k u n n a 11 e.
48082:
48083: Haminan kaupunki jätti helmikuussa 1961 Tähän saakka on selviydytty vain tilapäis-
48084: hakemuksen luvan saamiseksi veden ottoon järjestelyillä, jotka ovat tulleet maksamaan
48085: Haminan kaupungin ja sen asukkaiden tar- satoja tuhansia markkoja. Nämä tilapäis-
48086: peisiin. Vaikka tämä yhdyskunnan veden järjestelyt käyvät suurelta osalta tarpeet-
48087: saantia koskeva lupahakemus on ollut vi- tomiksi sen jälkeen, kun vuosia vireillä
48088: reillä jo alun kuudetta vuotta, on vasta ollut kokonaisratkaisu saadaan toteutetuksi.
48089: pidetty toimituksen alkukokous. Ennen- Valtiovallan taholta olisi kiinnitettävä
48090: kuin lupahakemus tulee vesioikeuden rat- mitä vakaviti.ta huomiota ·edellä selostetun-
48091: kaistavaksi, toimitusmiesten on pidettävä laisten epäkohtien poistamiseen.
48092: katselmuskokous ja loppukokous. Edellä olevaan viitaten ehdotan eduSkun-
48093: Näyttää siltä, että tähänastisella vauh- nan hyvä:ksyttävälksi toivomuksen,
48094: dilla menee vielä useita vuosia, ennenkuin
48095: asia saadaan vesioikeuden käsiteltäväksi. että h.allitus ryhtyisi kiireellisiin
48096: Se, kuinka kauan asia kestää vesioikeu- lainsiiädännöllisiin ja muihin toimen-
48097: dessa, on täysin arvailujen varassa. Kun piteisiin, jotta vesilain mukaisiin lu-
48098: kaupunki v. 1961 jätti lupahakemuksensa pahakemuksiin saataisiin päätökset
48099: oli kaupungin vesitilanne erittäin kriitilli- kohtuullisessa ajassa.
48100: nen, kuten asian laita on tälläkin hetkellä.
48101: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
48102:
48103: Anna-Liisa Linkola.
48104: 1112
48105:
48106: VII,104.-Toiv.a.l. N:o 464.
48107:
48108:
48109:
48110:
48111: Kinnunen ym..: Uponneiden uittopuiden nostajien oikeu,ksien
48112: turvaamisesta.
48113:
48114:
48115: E d u s k u n n a 11 e.
48116:
48117: Puutava.rayhtiöt ja niiden muodosta.mat pieniä eivätkä vastaa puiden noston ja
48118: uittoyhdistykset eivät useastikaan välitä maalle siirtämisen vaatiman työn ja uuras-
48119: uponneiden ja uppoamistilassa olevien uit- tUksen todellista arvoa. Lisäksi on huomat-
48120: topuiden korjaamisesta mlteen, koska siitä tava, että puut muu8sa. tapauksessa jäisivät
48121: aiheutui niille puiden arvoon nähden huo- pysyvästi veteen monenlaiseksi haitaksi ja
48122: matta.van suuria kustannuksia. Jos sitten hyödyttämättä ketään.
48123: vesialueiden o:mi:sta.jat .tai haltijat talikka Jollei laki8i korjata j·a selvennetä puiden
48124: asianomaisten paikkakuntien asukkaat suu- talteen otta.jien eduksi, tulee seurauksena
48125: rella ja vaikeissa olosuhteissa suoritetta- olemaan huomattava kansantaloudellinen
48126: valla työllä· ottavat nämä puut tai osan menetys, koska puutavårayhtiöt j8i uittoyh-
48127: niistä ylös vedestä, on uittajayhtiöHlä ja distykset eivät tunne vastaisuudessa uppo-
48128: uittoyhdistyksillä vesilain 97 ja 98 § :n mu- puiden nosta.mista kohtaan sen suurempaa
48129: lkaan oikeus saada nämä muiden vedestä kiinnostusta kuin tähänkään asti ja koska
48130: nosta.mat uittopuut haltuunsa suorittamalla vesilain edellä mainitut pykälät merkitse-
48131: nostajille puiden talteen ottamisesta. ja vi- vät huononnusta edelliseen, 28. 10. 1915 hy-
48132: ranomaisille tehdystä ilmoituksest8i aiheu- väksyttyyn lakiin, mikä käytännös~ tUlee
48133: tuneet kustannukset. Tällä ta:valla yhtiöt epäilemättä johtamaan siihen, etteivät
48134: ja yhdistykset soovat puut uudelleen hal- myöskään ne ranta-asukkaat ym. asiasta
48135: tuunsa paljon pienemmin kustannuksin kuin kiinnostuneet kansalaiset, jotka näihin asti
48136: siinä tapauksessa, että puut niiden toimesta ovat uppopuita. nostaneet, ole siitä jatku-
48137: nostettaisiin vedestä. Vahinkoa joutuvat vasti kiinnostuneita.
48138: tällaisissa tapauksissa kärsimään puiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
48139: nostajat, jotka useinkin ovat uittoseutujen eduskunnan päätettäväiksi toivomuksen,
48140: vähävaraista. väkeä, joka ryhtyy uponnei-
48141: den tai uppoamistilassa olevien puiden nos- että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
48142: toon toivossa saada pitää vaikealla ja vaa- tyksen vesilain muuttamiseksi siten,
48143: rallisellakin työllä pelastamansa puut. Puu- että uponneiden ja uppoamassa olevien
48144: tavarayhtiöiden ja uittoyhdistysten puiden uittopuiden nostajien oikeudet vedestä
48145: nosta.jille suoritta.mat korvaukset ovat kovin haltuunsa ottamiin puihin turvattai-
48146: siin.
48147: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
48148:
48149: Antti Kinnunen. Aleksi Kivia.ho.
48150: Heikki Mustonen. Aimo Laiho.
48151: Aarne Pulkkinen. Pauli Räsänen.
48152: 1113
48153:
48154: VU,105.- Toiv.al. N:o 465.
48155:
48156:
48157:
48158:
48159: I. Linna ym.: Helsingin seudun vesihuoltoon liittyvän Päi-
48160: jänne-suunnitelman lootimisen kiirehtimisestä.
48161:
48162:
48163: E d u s k u n n a ll e.
48164:
48165: Helsingin kaupunki on päättänyt ottaa Valtioneuvosto on määrännyt TVH :n tut-
48166: vesijohtolaitoksia varten vettä Karjaanjoen kimaan ja laatimaa•n suunnitelman Helsingin
48167: vesistöön kuuluvasta Hiidenvedestä. Tässä seutua varten. TVH pitää edullisempana. ve-
48168: tarkoituksessa on jo rakenteilla 12 km pitui- den ottamista Päijänteen suunnasta, josta
48169: nen kalliotunneli Hiidenveden ja Vantaan- veden saantimahdollisuudet ova.t parikym-
48170: joen vesistöön kuuluvan Sa:lmijä~ven välille. mentä kertaa suuremmat kuin Karjaanjoen
48171: Vedenottoon liittyvä katselmustoimitus on vesistöstä. Mainitun suunnitelman loppuun-
48172: parhaillaan käynnissä Karjaanjoen vesistö- saattaminen ja toteuttaminen olisi Helsingin
48173: alueella olevissa kunnissa. Vedenotto Hiiden- seudun kannalta kiireellinen ja välillisesti se
48174: vedestä tulee aiheuttamaan häiriöitä Länsi- vaikuttaisi siihen, että vedenotto Karjaanjoen
48175: Uudenmaan taloudellisessa kehityksessä, koska vesistöstä voidaan lopettaa. KGska: ns. Päijän-
48176: alueen omat vesivarat ovat rajoitettuja. Jo nesuunnitdman vesilain mukainen lupakä-
48177: nyt yritys aiheuttaa välitöntä va:hinJkoa sen sittely tulee vaatimaan runsaasti aikaa1 ja
48178: vuoksi, ettei tiedetä lopullisesti, kuinka suuri toteuttaminenkin useita vuosia, olisi suunni-
48179: mahdollinen vedenotto tulee olemaan ja mitä telmat joko Helsingin kaupungin tai valtion
48180: rajoituksia esim. jätevesien vesistöön johta- toimesta saatettava kiireesti lupR~käsittelyyn.
48181: miselle asetetaan. Lohjanseudun jätevesien Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
48182: johtaminen Lohjanjärveen tulee muodostu- nioittaen eduSkunnan hyvälksyttä,väJksi toivo-
48183: maan varsin haitalliseksi, mikäli veden juok- muksen,
48184: sutusta Hiidenvedestä oleellisesti supistetaan.
48185: Tämän haitan estämiseksi Lohjan seudun että haUitus kiirehtisi H els~ngin seu-
48186: kunnat ja teGllisuus joutuvat toteuttamaan dun vesihuoltoon liittyrän Päijänne-
48187: kalliita jätevesien jOhtamiseen liittyviä inves- suunnitelman laatimista, sen ves~'lain
48188: tointeja. Vedenotto Hiidenvedestä Helsingin mukaiseen lupakäsittelyyn saattamista
48189: suuntaan olisi näistä syistä G1tava vain tila- sekä lop1tllista toteutta.mista.
48190: päisratkaisu ja lopetettava jo 1970-luvun
48191: alkupuolella.
48192: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
48193:
48194: Ilmari Linna. Uuno Takki.
48195: Lars Lindeman. Matti Mattila.
48196: Esko J. Koppanen.
48197:
48198:
48199:
48200:
48201: 140 E 529/66
48202: 1114
48203:
48204: VII,106. - Toiv.al. N: o 466.
48205:
48206:
48207:
48208: Suortta.nen ym.: Määt·ämhasta su1tnnitelman laatimiseksi jä-
48209: tevesitunnelin rakentamisesta K~tusankoskelta Suomenlah-
48210: teen.
48211:
48212:
48213: E d u s k u 11 11 a 11 e.
48214:
48215: Kymijoki Kuusankoskelta Suomenlahteen vesialue jäisi: ulkomerelle ja olisi asiantun~
48216: saa Kymenlaakson teollisuuslaitoksista ja tijain optimistisen käsityksen mukaan läpi-
48217: asutuskeskuksista jätevesikuormituksen, jo- mitaltaan n. 1.5 km ja pessimistisen käsi-
48218: ka ns. asukasvastineluvuilla ilmaistuna vas- tyksen muka:an n. 8 km.
48219: taa yli 4 milj. asukasta eli koko maan väki- Jätevesitunnelin suunnittelun tekee erit-
48220: lukua. Kymijoen jätevesiä puhdistetaan n~ täin kiireelliseksi se, että Kymenlaakson sa-
48221: kyisin jossain määrin, mutta ei läheskään moinkuin koko maan teollisuus- ja asutus-
48222: riittävästi. Jätevesien jatkuvasta johtami- taajamat hakevat parhaillaan vesioikeuk-
48223: sesta mainittuun vesistöön on ollut seurauk- silta lupia jätevesiensä johtamiseen vesis-
48224: sena kalakannan häviäminen ja uintimah- töihin. Kymenlaakson osalta on hakemuk-
48225: dollisuuksien loppuminen, sillä viimeisten sia vireillä n. parisen kymmentä; Lupaha-
48226: tutkimusten mukaan ei Kymijoen vesi enää kemusten yhteydessä joudutaan ratkaise-
48227: sovellu uimavedeksi!. Kun mainittu joki viT- maan m.m. rakennettavien vedenpuhdistus~
48228: taa järvettömän alueen halki on siitä muo- laåtosten perusteet. Asiantuntijoiden käsi-
48229: dostunut sen varrella asuvien n. 100 000 tyksen mukaan jätevesitunnelin rakentami-
48230: henkilön lähin vesistö. Tästä syystä vesis- nen on puolta halvempi ratkaisu Kymen-
48231: tön merkitys virkistyskäyttöön sopivana on laakson jätevesikysymyksen hoitamiseksi
48232: valitettava menetys tälle väestölle. kuin vedenpuhdistuslaitosten rakentaminen.
48233: Kymijoen vettä joutuvat Kotkan kau- Tästä syystä olisi: ensin selvitettävä kaikki
48234: punki, Karhulan kauppala j·a mahdollisesti tunnelin rakentamiseen liittyvät kysymyk-
48235: myöhemmin Myllykosken ja Inkeroisten set ja sen jälkeen vasta ratkaista. em. lupa-
48236: asutustaajamat sekä jokivarren ja meren- hakemukset.
48237: rannikon teollisuus kallein kustannuksin Kun maataloushallituksell81 ei ole varoja
48238: puhdistama:an käyttövedekseen. Käsiteltävä tällaisen suunnitelman teettämiseen, olisi
48239: vesimäärä on noin 50 m3 js eli 6-7 kertaa tarkoitusta varten myönnettävä 200 000
48240: suurempi Helsingin vedenkäyttöä. mk :n suuruinen määräraha.
48241: Eräiden asiantuntijoiden käsityksen mu- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
48242: kaan olisi koko Kymenlaakson jätevesikysy- nioitt81en eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
48243: mys järkiperäisemmin ja halvemmin kus- vomuksen,
48244: tannuksin ratkaistavissa rakentamalla tun-
48245: neli Kuusan<koskelta, Kouvolan, Myllykos- että hallitus ottaisi vuoden 1967
48246: ken, Inkeroisten, Anjalan, Karhulan ja Kot- tulo- ja menoarvioesitykseen 200 000
48247: kam; kautta mereen. Tunneli alkaisi Voik- markan suuruisen määrärahan suun-
48248: kaalta ja päättyisi yli 20 m syvyyteen me- nitelman tekemiseksi jätevesitunnelin
48249: reen Rankin saaren eteläpuolella. Kun Ky- rakentamisesta K uusankoskelta, Kou-
48250: mijoen jätevedet nykyisin. pilaavat Kotkan, volan, Myllykosken, Inkeroisten, An-
48251: Karhulan ja Pyhtään rannikkovedet, niin jalan, Karhulan Ja Kotkan kautta Suo-
48252: tunnelin rakentamisen johdosta pilaantunut menlahteen.
48253: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
48254:
48255: Sulo Suortta.nen. Mikko Kaarna. Yrjö Sinkkonen.
48256: 1116
48257:
48258: VII,107.- Toiv.al. N:o 467.
48259:
48260:
48261:
48262:
48263: V. Mattila ym..: Lisäyksestä vuoden 1966 tulo- ja mM~oar
48264: vioon Kyrkösjärven säännöstelysuunnitelmn laatimista t-'ar-
48265: ten.
48266:
48267:
48268: E d u s k u n n a ll e.
48269:
48270: Kyrönjoen · tulvasuojelua varten on val- ja -puhdistus. Seinäjoen kaupungin yleiska:a-
48271: tion toimestSJ alustavasti tutkittu 10-15 voo valmistuminen, Seinäjoen !kaupungin ve-
48272: mi:lj. m8 :n säännöstelyaltaan rakentamis- sivoimailaitolksen uusiminen, Seinäjoen lkehä-
48273: mahdollisuuksia Seinäjoen kaupungin alu- tien rakentaminen, Seinäjoen-Jll!lasjärven
48274: eella sijaitsevaan Kyrkösjärven maastoon. tiehanlklk:een suunnittelu, Seinäjoen taJ.viur-
48275: Kyrönjoen vesistön kuntoonpanoa ja sen heilUikeEirnksen laajentaminen selkä Törnålvän
48276: tSJrkoituksenmukaisen käytön edistämistä [uonnonpuiston ja uima;lan ik~hitt·äminen mat-
48277: varten Kyrkösjärven säännöstelyallas on kailutarkoituksia varten.
48278: erittäin tarpeellinen. Koska kuitenkin Kyr- Kyrkösjärven altaan tutkiminen on tie-
48279: kösjärven altaan yhteyteen liittyy useita ja vesirakennushallituksessa katsottu Ky-
48280: muitSJ rakennushankkeita, on välttämä- rön~oen vesistön kuntoonpanoa varten tar-
48281: töntä, että vSJltion toimesta tehtävä Kyr- koituksenmukaiseksi. Myös Seinäjoen kau-
48282: kösjärven allassuunnitelma sll!adaan val- punki pitää altaan rakentamista tarkoituk-
48283: miiksi ja va'h'Vistettua 'huomattSJvasti nope- senmukaisena ja kaupunki on jo antanut
48284: ammin kuin normaali käytäntö vesistöjen J7ksityisille suunnittelutoi:rnistoille vesihuol-
48285: kuntoonpanotöissä edellyttää. lon, voimalaitoksen ja yleiskaavan suun-
48286: Erityisesti Seinäjoen kaupungin useat ra- nittelut tehtäväksi siten, että ne sovitetaan
48287: kennushankkeet ovll!t siinä määrin sidotut yhteen Kyrkösjärven säännöstelyaltaan
48288: Kyrkösjärven 8Jllassuunnitelman valmistu- kanssa.
48289: miseen, että näiden hankkeiden riittävän Edellä olevan· perusteella 'esitämme edus-
48290: nopean ja asianmukaisen toteuttamisen kunnan hyväksyttäväksi toi'Vomuksen,
48291: vuoksi sekä päälileilkikäin. menon estämise!ksi
48292: olisi välttämätöntä Kyrkösjärven a.Uassuun- että hallitus antaisi eduskunnalle
48293: nitelman rpillrninoo vahvistaminen. TäHaisia esityksen riittävän suuren määrärahan
48294: •hanlktkeita, joiden Kyrirösjärven a:ltaan val- ottamisesta lisäyksenä vuoden 1966
48295: mistumiseen <liittyvä 'Vii·pyminen uhba pa- tulo- ja menoarvioon Kyrkösjärven
48296: hasti häiritä Seinäjoen !kehittämistä, ovat säännöstelysuunnitelmmi· kiireellistä
48297: mm. seuraavat: Seinäjoen kaupungin ja laatimista varten.
48298: osittain myös sen ympäristön veden'hanlkinlta
48299: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
48300:
48301: Veikko Mattila. Bror Lillqvist.
48302: Pentti M'åki-Hakola. Akseli Roden.
48303: 1116
48304:
48305: VII,108.- Toiv.al. N:o 468.
48306:
48307:
48308:
48309:
48310: Tainio ym.: Tuonti- ja vientimaksun kantamisesta kuntien
48311: kehittämistä ja kunrumapitämistä 'L'arten.
48312:
48313:
48314: E d u s k u n n a ll e.
48315:
48316: Satrumism ja niihin liittyvien laitteiden yksin kannettavaksi. Samalla mainittu ko-
48317: sekä tullikamarien rakentamisesta ja niiden mitea korostaia sitä, että valtion olisi ny-
48318: kunnossa pidosta aiheutuvat kustannukset kyistä enemmän tuettava taloudellisesti sa-
48319: kunnille katsottiin aikoinaan korvantuvan tamarakennustoimintaa ja satamien kehit--
48320: niille myönnetyllä tuulaakimaksun kanto- tä,mistä. Näin ei kuitenikaan Oil:e tapalhtu-
48321: oikeudella. Lisäksi on tulkittJu tuulaaki- nrut, varun viime vuosina on valtion suora-
48322: maksun olevan korvausta eräille kaupunki- nainen avustus kokonaan lopetettu.
48323: kunnille sellaisten v81ltion tehtävien suo- Satamien keh:i!ttämisestä ja niiden kun-
48324: rittamisesta johtuneista menoista, jotka nossapidosta kuitenkin enimmin hyötyvät
48325: maaseudulla kustantaa valtio. Kun tuu- niitä käyttävät. Näin ollen olisikin koh-
48326: laakimaksun perimisoikeus on supistettu tuullista, että satamien kehittämisestä ja
48327: käsittämään yksin'Omaan ulkomailta sata- kunnossapidosta johtuvista kustannuksista
48328: mien kautta tuotavia tavaroit31, ja kun si- joutusivat vastaamaan. niitä käyttävät yh•
48329: täkin on supistettu mm. maataJloustuottei- ti'Öt. Siksi olisri ryhdyttävä toimenpit~isiin
48330: den markkinoimisrahas1Jolailla, on tuulaaki- määrätynsuurui:sen tuonti- ja vientimaksun
48331: maksun kanto-oikeus v81l'sinkin vientisata- säätämiseksi, jonka satamia omistavat kun-
48332: mia kustantavien kuntiten osaltru menettä- nat saisivat pertä satamiensa kautta vie-
48333: nyt merkiitylksensä. dystä ja tuodusta tavarasta. Maksun suu-
48334: Merisatamakaupunkien satamamenot ovat ruudeksi voitaisiin määrätä 0,3-0,4 % vie-
48335: jatkuvasti olleet satamista saatuj'a tuloja dystä tavarasta. Tällaiseaa toimenpiteenä
48336: suuremmat. Saadut tulot eivät ole riittä- olisi merkitystä satamaolojen kehittämi-
48337: neet peittämään edes satamien kunnossa- seksi kansruinväliselle tasolle.
48338: pitokustannuksia. Laajennus- ja rakennus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
48339: työt sekä osittruin kunnossapitokustannuk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48340: set ovat jääneet verovaroilla peitettäväksi.
48341: Vientisatamia rakentaneet ja niiden kun- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
48342: nosta huolehtivat kunnat ovatkin joutu- toimenpiteisiin tuonnista ja viennistä
48343: n~et; .taloudellisi<in vaikeuksiin. kannettavan määrätyn suuruisen mak-
48344: Vrultioneuvoston aikoinaan asettama sata- sun säätämiseksi, jonka satamia omis-
48345: maJkomitea esittikin mietinnössään, ettei sa- tavat kunnat saisivat periä . sata-
48346: tamien ralkentamisesta, niiden suorit~y miensa kehittämisestä ja kunnossapitä-
48347: vyn jatkuvasta kehittämisestä ja kunnossa- misestä johtuvien menojen peittämi-
48348: pidosta johtuvia taloudellisia rasituksia seksi.
48349: voida asettaa satamia ylläpitävien kuntien
48350: Helsingissä 28 pätvänä huhtikuuta 1966.
48351:
48352: Eino Tainio. Taisto Sinisalo.
48353: Anna-Liisa Tiekso. Martti Linna.
48354: Pekka Salla. Aleksi Kiviaho.
48355: 1117
48356:
48357: VII,109. - Toiv.al. N: o 469.
48358:
48359: Lagerroos ym.: Kunnallisten virkojen täyttämisestä määrä-
48360: ajaksi.
48361:
48362: E d u s k u n n a 11 e.
48363: Vfuneisen. vuosikymmenen _aikana .on kun- Nyt kuitenkin kunnallisvaltuustoi1ta ja
48364: tien ja kuntainliittoJen tehtävämäärä suu- muilta toimiala.staan vastuussa olevilta sekä
48365: resti kasvanut. Tämä kehitys on johtanut asianomaisen virkadlijan valinnan suoriita-
48366: kunnallisten vh·kailijoiden määrän huomat- neilta elimiltä puuttuu keinoja vrulvoa alais-
48367: tavaan lisääntymiseen. Sen seurauksena on tensa viranhaltijain työtä. Kunnalliset
48368: luottamusmiesten päätäntävalta suhteelli- määräykset; ja vi<rkasääntöjen säädökset ei-
48369: sesti vähenJtynyt. vät vastaa muuttuneita olosuhteita, ne te-
48370: Kunnallisten hallintotehtävien tehokas kevät monista virkamiehistä käytännössä
48371: hoito edellyttää, että tehtäviä suorittavat erottamattomia, vaikka: laki sisältääkin
48372: viranhaltijat ovat suoraan va.stuussa hei- muodollisen mahdollisuuden virkailijan erot-
48373: dät valinneelle kunnalliselle elimelle. Ny- tamiseen~
48374: kyisin tämä va.stuu on monien johtavien Nämä olosuhteet ovat johtaneet virka-
48375: viranhaltijain osalta osittain muodollinen. valtaistumisen kasvamiseen -kunnallisilla
48376: Y.a:ltuusto voi vaJlirtJa yksinkertaisella enem- toimialoilla. Siirtä on ollut seurauksena
48377: mistöllä kaupungin-, kauppaJlan~ tai kun- kunnallisen palvelun tehon heikkeneminen
48378: nanjohtajan, mutta jos hän:e.t aiottaisiin ja luottamusmiesten merkityksen vähenty-
48379: virheiden tai kykenemättömyyden takia minen. Tilanteen pllll'antamisclOO. olisi tar-
48380: erottaa virastoon, tarvittaisiin erottamiseen peellista muuttaw kumiallislwkia niin, että
48381: kolmen. neljänneksen äänten enemmistön li- tärkeimmät kuntien ja kuntainliittojen vi-
48382: säksi vielä lääninhallituksen vahvistus. Mo- rat · ·täyte·ttäiSiin määräajaksi. Järjestely
48383: nien. muidenkin johtavien vi<ranhaltijain ei johtaisi kyvykkäiden ja tehtäviään tun-
48384: koodalla on vastaavia alistusmääräyksiä nollisesti hoitavien ·viranhaltijoiden vaih-
48385: erottamiseen nähden. Viime· vuosina on tumiseen, kosrka heidät voitaisiin valita. toi-
48386: eräissä kunnissa syntynyt vaikea.sti selvi- ntikauden päätyttyä uudelleen virkaansa.
48387: tettäviä erimielisyyksiä valtuustojen ja Sen sijaan kyvyttömät ja tehtävimsä so-
48388: johtavien vi<rkam:testen välillä. Asioiden veltum,~tomat henkilöt voitaisiin tarpeen
48389: hoito on vaikeutunut, kun nämä virkac vaatiessa erottaa ja he voisivat siirtyä teh-
48390: miehet ei-vät ole noudattaneet valtuuston täviin, johin he taipumustensa ja kykyjensä
48391: tekemiä päätöksiä ·eikä ole myöskään ollut puolesta paremmin soveltuvat. Näin voi-
48392: jäykkien erottamissäännösten takia mah- taisiin kunnallista: palvelua tehostaa ja
48393: dollisuutta erottaa heitä vira.staan. luottamusmiesten vastuuta ja merkitystä
48394: Usein perustella:an johtavien kunnallis- lisätä.
48395: vh·kamiesten palkkausta ja työolosuhteita Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
48396: järjesteltäessä ja: parannettaessa, että hei- eduskunnan päätettäväksi toirvo:i:nuksen,
48397: dät on saatettava työolosuhteissa samaan
48398: asemaan yksityisellä sektorilla talouselämän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
48399: palveluksessa olevien kanssa. Tämä perus- toimenpiteisiin kunnallislain muutta-
48400: telu pitäisi ottaa: huomioon myös vastuun miseksi niin, että tärkeimmät kunnal-
48401: ja asioiden tehokkaan hoidon osalta, ja liset virat täytettäisiin määräajaksi.
48402: rinnastus olisi ulotettava myös virkasuh-
48403: teen irtisanomiseen ja päättämiseen.
48404: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
48405: Paavo Lagerroos. Pekka Sila,nder. Veikko Saarto. Olavi J. Laine.
48406: Veikko J. Rytkönen. Lyyli Koskinen. Pekka Salla. Kaisu Weckman.
48407: Pauli Puhakka. Hugo Manninen. Siiri Lehmonen. Kauko Hjerppe.
48408: Aulis Ju'\i'ela.
48409: 1118
48410:
48411: VII,110.- Toiv.al. N: o 470.
48412:
48413:
48414:
48415:
48416: Laaksonen: Kunnallisten viranhaltijain ja. työntekijäin eläke-
48417: lain soveltamisalan laajentamisesta koskemaan kuntain
48418: omistamien osakeyhtiömuotoisten laitosten henkilökuntaa.
48419:
48420:
48421: E-duskunnalle.
48422:
48423: Vuoll:D'a 1964 säädetty kunnallisten vi- nallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-
48424: ranhaltij-ain ja työntekijäin eläkelaki ra- kelakia muutettava siten, että myös sellai-
48425: joittaa pii<rimsä kuntien, kuntainliittojen set osakeyhtiöt, joiden jäseninä on yksin-
48426: tai näiden muodos~en yhdistysten pal- omaan kuntia, tulisivat lain soveltamis-
48427: veluksessa olevalt viranhaltijat ja . tyen- piiriin.
48428: tekijät. Tämän mukaisesti muut kuntien Edellä sanotuun viitaiten ehdotan kun-
48429: ja kuntainliittojen :Q!Uodostamat yhteisöt,. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
48430: kuten esim. osakeyhtiöt, joista. tyypillisim- vomuksen,
48431: piä ovat kuntie~ yhteiset sähkölaitokset,
48432: jäävät lain ~kopuolelle. Tällöin ei myös- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
48433: kään näiden laitosten henkilökunnalla ole toimiin kunnallisten 'f1iraahaltijain ·ja
48434: samoja eläke-etuja kuin muilla kuntien· tai työntekijäin eläkelain · muuttamiseksi
48435: kuntainliittojen palveluksessa olevilla. Kun siten, että sanottua. lakia tullatm 80-
48436: ei ole kohtuullista eikä tarkoituksenmukais- veltamaan, myös· se.Uaisttm osakeyhtiö-
48437: takaan, että työntekijäin eläke-etuudet riip- . muotoisten .laitosten, .henkilökun,taa"",
48438: puvat siitä,. mikä juridinen muoto on va- joiden, jii.semnä on yksinomaat~. ku?ttta
48439: littu kuntien yhteistoiminnalle, olisi kun. tai kun,tai""liittoja.
48440: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
48441:
48442: Mikko Laaksonen.
48443: 1119
48444:
48445: VII,111.- Toiv.al. N:o 471.
48446:
48447:
48448:
48449:
48450: Voutilainen ym: Pakollisen tapaturmavakuutuksen aikaansaa-
48451: misesta kunnallisille luottamustointen hoitajille.
48452:
48453:
48454: E d u s k u n n a 11 e.
48455:
48456: Tapaturmavakuutuslain mukaan on oikeus sa samaa sovellettava myös julkiseen yhdys-
48457: tapaturmakorvaukseen sillä, joka sopimuksen kuntaan, tässä tapauksessa kuntaan.
48458: perusteella, työntekijänä, vastikkeesta tekee Nykyisin on käytäntö jahtanut siihen, että
48459: toiselle, työnantajalle, tämän johdon ja val- useissa luottamustehtävissä joudutaan ole-
48460: vonnan alaisena. Tämä ei kuitenkaan koske maan melko usein ja ainakin syrjäseudulla
48461: kunnallisia luottamushenkilöitä, jotka voi- tekemään matkat hyvinkin kaukaa ja huono-
48462: daan lain mukaan pakottaa tehtäväänsä. jen yhteyksi·en takaa. Ta.paturman vaara on
48463: eri1koisesti matkoilla ja joskus se voi olla
48464: Kunnallisia luottamushenkilöitä on maas- mahdollista luottamustehtävää suoritettaessa-
48465: samme kymmeniätuharusia, jo y'ksistä.än ·kun- kin niin !kuin on joissakin tapauksissa 'käy-
48466: nallisvaltuutettuja on yli 10 000. Kunnallis- nyt.
48467: lwki edellyttää, että luottamustehtävään va- Kunnat ()Vat tiettävästi ottaneet vapaaeh-
48468: littu henkilö ei saa luottamustehtävästä muu- toisia vakuutuksia luottamushenkilöilleen,
48469: ta kuin varsin rajoitetuissa tapauksissa kiel- mutta käytäntö ei liene varsin yleistä eikä
48470: täytyä niin kuin kunnallislain 18 § säätää. siihen ole nimenomaista lakiin perustuvaa
48471: Lainsäätäjä on asettanut velvollisuuden kun- velvoitusta. Tämä epäkohta olisi korjåttava
48472: nan asukkaalle vastaanottaa ja hoitaa erilai- ja saatava lakiin perustuva velvoitus kunnille
48473: sia luottamustehtäviä, mutta on jättänyt huo- ottaa t111paturrmava:kuutus luottamushell'kilöil-
48474: mioon ottamatta kunnallisen elimen vastuun leen.
48475: esimerkiksi niissä tapauksissa, kun asianomai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
48476: nen luottamustoimen haltija joutuu tapatur- kunnan hyviiJksyttäväiksi toivomuksen,
48477: nian uhriksi joko itse tehtävässä, matkalla
48478: luottamustointa hoitamaan tai sieltä pois. että hallitus ryhtyisi ensi til&sa toi-
48479: Kun tapaturmavakuutuslwki asettaa työnan- menpiteisiin pakollisen tapaturmava-
48480: tajan velvolliserosi huolehtimaan työntekijäin kuutuksen aikaansaamiseksi kunnalli-
48481: mahdollisesta tapaturmasta, olisi ·periaattees- s~1le luottamustointen hoitajille.
48482:
48483: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
48484:
48485: U. B. Voutila.ines. Arvo Ahonen. Viljo Virtanen.
48486: Uljas Mäkelä. Antti 0. Pennanen. Veikko :Mattila.
48487: Lyyli Aalto. Margit Eskman. Pauli Burman.
48488: Eino Siren. Sinikka Luja. Aune Salama.
48489: 1120
48490:
48491: VU,112. - Toiv.al. N: o 472.
48492:
48493:
48494:
48495:
48496: Karpola. ym.: Entisten kunnanteiden kuttnossapitokustannuk-
48497: siin annettooan valtiontwun suurentamisesta.
48498:
48499:
48500: E d u s k u n n a ll e.
48501:
48502: Maamme tielainsäädäntö on ollut viime tion ja ku1man varoista. Annettu etu on siis
48503: vuosina ratkaisevien muutosten kohteel}a. En- osittain otettu pois.
48504: tisistä kunnanteistä on luovuttu ja näistä on Erikoisesti on syytä huomioida, että edellä
48505: muodostettu niin sanottuja paikallisteitä. mainittujen uusien .kustannusten maksajiksi
48506: Näiden paikallistiepäätöksen 'saaneiden teiden ovat joutuneet syrjäisten seutujen vähäva-
48507: osalta voidaankin 'katsoa kehityksen meruneen raiset kansalaiset. Tiheään asutuilla seuduilla
48508: ainwkin osittain eteenpäin. Sen sijaan niiden ei kovin paljon kunnanteitä ollutkaan ja jos
48509: entisten kunnanteiden osalta, jotka eivät ole oli, ne yleensä saivat paikallistiepäätöksen
48510: saaneet paikallistiepäätöstä, on kehitys ollut vilkkaamman henkilöliikenteen taikia. Kuiten-
48511: täysin päinvastainen. Kun kunnat on vapau- kin nekin syrjäseutujen entiset kunnantiet,
48512: tettu ensisijaisesta tienpitovelvollisuudesta, joita ei hyväksytty pai'kallisteiksi, ovat mo-
48513: on viimeksi mainitui'Sta teistä jouduttu muo- nissa tapauksissa verraten raskaasti liiken-
48514: dostamaan yksityisteitä ja näin ollen on jou- nöityjä, koska ne palvelevat paikallisina puu-
48515: duttu palaamaan vuosikymmenien takaiseen tavaran kuljetusteinä. Näin ollen olisikin kii-
48516: käy1;äntöön, j'osta jo kerran on käytännön reellisesti muutettava tielainsäädäntöä siten,
48517: hankaluuden ja epäoikeudenmukaisuuden että niiden entisten kunnanteiden, jotka eivät
48518: takia luovuttu. · ole saaneet paikallistiepä.ätöstä., .kunnossapito-
48519: Ne entiset kunnanrtiet, jotka eivät ole saa- kustannusten valtionavustusprosenttia suu-
48520: neet paikallistiepäätöstä on monissa tapauk- rennettaisiin ja lopusta vastaisi kunta.
48521: sissa jouduttu ja,kaanlaan tiey;ksiköilhin ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kUn-
48522: niille teille on poikkeuksetta jouduttu perus- nioittaen eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo-
48523: twmaan tiehoitokunta. Kunnossapitokustan- muksen,
48524: nuksista lain mukaan vastaa vain osittain
48525: valtio. Joissakin maalaiskunn.issa kustan- että hallitus kiireellisesti antaisi tie-
48526: nusten loppuosasta vastaa kunta, mutta suu- lainsäädäntöön selwiset muutosehdo-
48527: ressa osassa maalaiskuntia kunnat eivät voi tukset, että yksityisteiksi jääneiden
48528: heikon taloudellisen tilansa takia osallistua entisten kunnanteiden kunnoss.apito-
48529: kuin ko-vkeintaan osaan jäljelle jäävistä 'kus- kustannustern valtionavustusprosenttia
48530: tannuksista. Näin ollen osa kunnossapitokus- suurennettaisiin ja, ~ttä kunnossapito-
48531: tannuksista jää yksityisten vastattava,ksi, kustannusten bappuosasta vastaisi ko-
48532: vaikka aiemmin näidenkin teiden kunnossa- konaisuudessaan kunta ..
48533: pitokustannukset on suoritettu kokonaan val-
48534: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
48535:
48536: Reino Karpola. Mikko Volotinen. Erkki Baukipuro.
48537: Olavi Lahtela.. Eino Lottanen. Artturi .Tåmsen.
48538: Pentti Pekkarinen. Aulis Sileäkanga.s. Paavo Niinikoski.
48539: Veikko Baukirova. Pekka Vllmi. Ale Holopainen.
48540: Reino Kangas. Eino Bääskilahti.
48541: 1121
48542:
48543: VU,113.- Toiv.al. N :o 473.
48544:
48545:
48546:
48547:
48548: M. Mattila ym.: Määrärahasta yleisten teiden rakentamisesta
48549: maanomistajille aiheutuvien menetysten km·vaamiseksi.
48550:
48551:
48552: H d u s k u n n a 11 e.
48553:
48554: Yleisten teiden rakentaminen ja tiever- omistajien osalta vielä useilla vuosilla.
48555: koston kaikinpuolinen parantaminen on ta- Tällaista monia vuosia kestävää korvausten
48556: louselämän kehittämisen ja nopeasti lisään- odotusaikaa ei voida pitää oikeudenmukai-
48557: tyvän liikenteen joustavan sujumisen kan- sena niitä maanomistajia kohtaan, jotka
48558: nalta välttämätöntä. Näitä toimenpiteitä joutuvat luovuttamaan alueitaan teiden
48559: ei voida kuitenkaan suorittaa aiheuttamatta alle seurauksella, että oman elinkeinon har-
48560: taloudellisia menetyksiä ja haittaa niille joittaminen vaikeutuu monasti erittäin pa-
48561: maanomistajille, jotka joutuvat luovutta- hoihin jopa pahimmissa tapauksissa tila pirs-
48562: maan omistamaansa maata tietarkoituksiin. toutuu elinkelvottomaksi tai perheen asunto
48563: Nämä menetykset on tienpitäjän toimesta joudutaan purkamaan.
48564: maanomistajille korvattava. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
48565: Yleisiä teitä rakennettaessa maanomista- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
48566: jilta lunastettavista alueista sekä tien ra- vomuksen,
48567: kentamisesta johtuvista haitoista ja va-
48568: hingoista suoritettavat korvaukset muodos- että hallitus ottaisi vuoden 1967
48569: tavat vain vähäisen osan tien rakentami- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
48570: sesta aiheutuvista muista kustannuksista. suuren määrärahan yleisten teiden ra-
48571: Tästä huolimatta maanomistajat joutuvat kentamisesta maanomistajille aiheutu-
48572: odottamaan korvauksia monia vuosia. Mi- vien menetysten korvaamiseksi heti
48573: käli joku tietoimituksen piiriin kuuluvista alueen haltuunoton tapahduttua tapa-
48574: maanomistajista valittaa toimitusmiesten uksissa, joissa asianosaisen oikeus kor-
48575: antamasta korvauspäätöksestä, lykkäytyy vaukseen on ilmeinen.
48576: korvausten maksaminen kaikkien maan-
48577: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
48578:
48579: Matti Mattila. Pekka Vilmi.
48580: Hannes Paaso.
48581:
48582:
48583:
48584:
48585: 141 E 529/66
48586: 1122
48587:
48588: VII,114. -Toiv.al. H:o 474.
48589:
48590:
48591:
48592:
48593: K. Mattila ym.: V mth.M tielain mukaisten korvausten mak--
48594: samisett. 'nOpeuttamisesta.
48595:
48596:
48597: H d u s kun n a 11 e.
48598:
48599: Vuoden 1958 alusta tuli voimaan laki Lisäksi se aiheuttaa monasti hankaluuksia
48600: yleisistä teistä. Uusi laki muutti huomat- uusien teiden suunnitteluvaiheessa, koska
48601: tavasti aikaisemmin voimassa olleen lain maanomistajat eivät haluaisi luovuttaa
48602: mukaista menettelyä korvausten maksamic. maataan tietarkoituksiin peläten, että tien
48603: sesta maanomistajille, jotka joutuvat luo- rakentamisesta aiheutuneista. menetyksistä
48604: vuttamaan omistamaansa maata tietarkoi- ja haitoista määrättävien korvausten mak-
48605: tuksiin. Ed puolilla maatamme on kuiten- saminen viipyy vuosikymmeniä.
48606: kin lukuisia sellaisia teitä joiden rakenta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
48607: minen on aloitettu ennen vuotta 1958 ja eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48608: joista korvaukset on suoritettava vanhan
48609: lain mukaisesti, mutta joista korvaukset että hallituksen toimesta selvitettäi-
48610: on vielä maksamatta. Tämä on aiheuttanut siin kuinka paljon vanhan tielain mu-
48611: katkeTUutta maanomistajain keskuudessa, kaisia korvauksia on maanomistajille
48612: jotka ovat pahimmissa tapauksissa jopa maksamatta ja mitä olisi tehtävissä
48613: kymmeniä vuosia sitten joutuneet luovut. korvausten maksamisen nopeuttami-
48614: tamaan omistamaansa maata tietarkoituk- seksi.
48615: siin, mutta korvaukset ovat vielä saamatta.
48616: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
48617:
48618: Matti Mattila.. Pekka. Vilmi.
48619: Hannes Paaso.
48620: 1123
48621:
48622: VII,llö.- Toiv.al. N:o 475.
48623:
48624:
48625:
48626:
48627: Sileä.ka.ngas ym.: Toimenpiteistä ennakkokorvauksen suoritta-
48628: miseksi tiealueen ZuovuttajaZZe omaisuuden Zuovuttamisen
48629: yhteydessä.
48630:
48631:
48632: Ed uskunnaUe.
48633:
48634: Yleisten teiden rakent~isesta tai paran- vuoden 1898 pafukolunastusla:kia uudistetta-
48635: tamisesta johtuvien korvausten suorittaminen vaksi mm. siten, että :maanluovuttajalle olisi
48636: maanluovuttajille viipyy monissa tapauksissa maksettava ennakkokorvaus samanaikaisesti
48637: kohtuuttoman kauan. Korvausasiain käsitte- kuin hän joutuu luopumaan omaisuutensa
48638: lyä ja ratkaisemista viivästyttää maanmit- hallinnasta. Yastaava oikeudenmukainen muu-
48639: tausinsinöörien suuri työtaakka ja usein tos olisi saatava myös vuoden 1954 tielakiin,
48640: myös valitusten ruuhkautuminen eri oikeus- mikä edellyttäisi sitä, että lakiin otettaisiin
48641: asteisiin. nimenomaiset säännökset myös ennaJkkokor-
48642: Yleisistä teistä 21. 5. 1954 annetun lain vauksen arvioimista ja vahvistamista koske-
48643: 80 §:n 2 momentin nojalla voi tienpitäjä vasta menettelystä. Pakollinen enna:kon suo-
48644: harkintansa mukaan suorittaa ennakkokor- rittamisvelvollisuus olisi perusteltua senkin
48645: vausta, milloin asianosaisen oikeus korvauk- takia, että tiekorvaukset muodostavat vain
48646: sen saantiin on ilmeinen. Käytännössä on suhteellisen vähäisen osan tienrakennuskus-
48647: enna:kkokorvaulmia maksettu asuin- ja karja- tannuksista.
48648: talousrakennusten sekä liikerakennusten siir- Edellä olevan nojalla ehdotamme edus-
48649: tokustannuksista, mutta ei yleensä lainkaan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48650: maa-alueen luovutuksesta tai muista vahin-
48651: goista, jotka tien tekemisestä aiheutuvat. En- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
48652: nakkokorvausten merkitys on näin ollen jää- menpiteisiin yleisistä teistä annetun
48653: nyt varsin rajoitetuksi, koska lakimääräistä lain muuttamisesta niin, että tiealueen
48654: v;elvollisuutta niiden suorittamiseen ei ole luovuttajalZe suoritettaisiin ennakko-
48655: asetettu. korvaus samanaikaisesti kuin hä,n jou-
48656: Tässä yhteydessä on todettava, että viime tuu luopumaan omaisuutensa hallin-
48657: vuoden puolella valmistui ns. paklkolunastus- nasta.
48658: menettely.komitean mietintö, jossa ehdotetaan
48659: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
48660:
48661: Aulis Sileäkangas. Reino Kangas. Reino Karpola.
48662: Mikko Volotinen. Erkki Haukipuro. Atte Pakkanen.
48663: Pentti Pekkarinen. Paavo Niinikoski. Eino Sääslålahti.
48664: Tahvo ltönkkö. Pekka Vilmi.
48665: 1124
48666:
48667: VII,116.- Toiv.al. N: o 476.
48668:
48669:
48670:
48671:
48672: Haukipuro ym.: Paikallisteiden kustannusten jakoperusteita
48673: koskevan selvityksen kiirehtimisestä.
48674:
48675:
48676: E d u s kun n a.ll e.
48677:
48678: Yleisistä teistä annetun lain (243/54) 84- asettanut tielain t·arkistamistoimikunnan,
48679: 90 § : n perusteella jaetaan paikallisteiden jonka eräänä tehtävänä on sanottujen ikus-
48680: tekemisestä ja kunnossapidosta aiheutuvat tannustenjakoperusteiden uusiminen. Toimi-
48681: kustannukset valtion ja kuntien kesken. Mai- kunnan työstä ei tältä osin ole saatu tietoja
48682: nitut säännökset ovat sinä lyhyehkönä ai- eikä ehdotuksia liene jätetty. Asian tärkey-
48683: kana, jona niitä on sovellettu, osoittautuneet den vuoksi on vaikea ymmärtää sitä, ettei
48684: puutteellisiksi ja eräissä tapauksissa suoras- kysymystä ole käsitelty kiireellisemmin.
48685: taan kohtuuttomiin tuloksiin johtaviksi. Pai- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
48686: kallisteistä aiheutuvaa rasitusta ei ole onnis- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48687: tuttu jakamaan kuntien kesken niiden talo11-- muksen,
48688: dellisen kantokyvyn edellyttämässä suhteessa.
48689: Useat kunnat ovatkin joutuneet anomaan että hallitus kiirehtisi tielain tarkis-
48690: valtioneuvostolta helpotusta puheena oleviin t.amistoimikunnan ehdotusta paikallis-
48691: kustannuksiin. Määrärahojen puutteessa ei teiden kustannustenjakoperusteiden
48692: näitä helpotuksia ole läheskään tarpeellisessa 'Osalta asettamalla toimikunnalle mää-
48693: laajuudessa voitu myöntää. Paikallisteiden räajan sekä ehdotuksen valmistuttua
48694: kustannustenjakojärjestelmä vaatisi kiireel- antaisi Eduskunnalle tarvittavan lain-
48695: listä uudistamista. Kulkulaitosten ja yleis- muutosesityksen.
48696: ten töiden ministeriö on useita vuosia sitten
48697: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
48698:
48699: Erkki Haukipuro. Veikko Haukirova. Aulis Sileäkangas.
48700: Heimo Linna. Matti Kekkonen. Reino Kangas.
48701: Paavo Niinikoski. Mikko Volotinen. Eino Sääskilahti
48702: 1126
48703:
48704: VII,117.-Toiv.al. N:o 477.
48705:
48706:
48707:
48708:
48709: Niemelä ym.: Kttntien vapauttamisesta paikallisteiden kun-
48710: nossapitovelvollisuudesta.
48711:
48712:
48713: Ed uskunnaUe.
48714:
48715: Uuden tielain ja Yksityistielain voimaan- nossapidosta ja raJk:entamisesta lankeaa huo-
48716: tulon järkeen uskottiin tieolojen nopeaan ko- mattava rasitus kunnille, vie'läpä niin, että
48717: hentumiseen. Maanteiden rakentaminen onkin köyhät, pinta-alaltaan suuret kunnat joutu-
48718: tapahtunut suhteellisen ripeästi lähinnä sen vat eniten kärsimään tästä velvoituksesta.
48719: johdosta, että niitä on tehty työllisyystöillä. Kuntien maksupakko on johtanut siihen,
48720: Sen sijaan paikallisteiden ja muiden pienem- että kunnat talousarviota laatiessaan ja suun-
48721: pien teiden rakentamisessa ei ole päästy nitellessaan kunnan alueen tiestön korjaamis-
48722: eteenpäin niin nopeasti kuin olisi dllut tar- toimenpiteitä, ovat pakotettuja seuraamaan
48723: peellista. Nyt onkin laskettu tarvittavan noin vain puhtaasti paikallistieosuuksiensa kun-
48724: 40-50 miljoonaa markkaa, jotta jo suunni- nossapitomahdollisuuksia. Tällöin yksityistei-
48725: teltujen ja suunnitteilla olevien paikallistei- den avustus- ja rakentamistoimenpiteet siir-
48726: den rakentamisesta selvittäisiin. Tähän sum- tyvät vuodesta toiseen. Tämän johdosta näyt-
48727: maan eivät sisälly vielä asutushallituksen tääJkin olevan aiheellista, että paikallisteiden
48728: alaiset asutustiet ja muut yksityistiet, mikä -joita on nykyään vajaat 30 00 km- talou-
48729: on todistus määrärahojen pienuudesta. dellinen vastuu siirretään kokonaisuudessaan
48730: Vaikka nykyinen tielainsäädäntö tuntee valtion hoidettavaksi. Vain tällä tavalla voi-
48731: vain käsitteet "yleinen tie" ja "yksityinen daan tehdä oikeutta syrjäisten vähävaraisten
48732: tie", ei jako käytännössä oiekaan näin yksi- seutujen tieolojen kehittämiselle.
48733: selitteinen. Yleisten teiden ryhmässähän on Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
48734: vielä jako maanteihin ja paikallisteihin. Sa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48735: moin yksityistiet jakaantuvat vielä moneen
48736: eri ryhmään. On myös tunnettu tosiasia, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
48737: käytännössä paikallistiet palvelevat yleistä toimenpiteisiin kuntien vapauttami-
48738: tarvetta siksi laajasti, että ne ovat milteipä seksi paikallisteiden kunnossapitokus-
48739: kaikkialla maanteihin rinnastettavia. Tällöin tannuksista.
48740: on epäoikeudenmukaista, että näiden kun-
48741: Helsingissä 27 päivänä huhtiikuuta 1966.
48742:
48743: Esu Niemelä. Eino Sääskilahti Paavo Niinikoski.
48744: Aaro Lintilä. Eemil Partanen. Yrjö Sinkkonen.
48745: Heimo Linna. Aulis Sileäka.ngas. Sulo Suorttanen.
48746: Leo Häppölä. Matti Kekkonen. Eino Räsänen.
48747: V. J. Sukselainen. Ale Holopainen. Pekka Vilmi.
48748: Veikko Haukirova.
48749: 1126
48750:
48751: VII,118.- Toiv.al. N: o 478.
48752:
48753:
48754:
48755:
48756: Niemelä ym.: Määrärahasta yksityisteiden avustusten suorit-
48757: tamiseksi täysimääräisinä.
48758:
48759:
48760: Ed uskunnaUe.
48761:
48762: Yksityistielakia voidaan pitää pienteiden Kun ensisijaiSena avustetJtavana on pidetty
48763: kannalta tyydyttävänä. Sen mukaan voidaan paikallisteitä, ovat yJksityiset tiet joutuneet
48764: sa;ada valtionavustusta tien tekemiseen ja kärsimään myös tästä. Yksityisteiden avustus-
48765: kunnossapitoon. Avustukset ovat kuitenkin ja rakentamistoimenpiteet ovat siirtyneet
48766: olleet liian pieniä, niitä on maksettu alhaisim- vuodesta toiseen. Tämän vuoksi ylksityisten
48767: pien proseruttimäärien mukaan, ja viime teid-en osalta ei tapahdu riittävää edistystä,
48768: vuonna kdko tarkoitukseen käytetyn määrä- vaikloo. laki näiden rakentamisesta on ollut
48769: rahan suuruus oli vain 1,8 miljoonaa mark- valmiina jiO monta vuotta ja tieratkaisut kun-
48770: kaa ja kuluvan vuoden budjetissa siihen on nissa ovat jonossa odotuslistal~a. Yksityistie-
48771: varattu 2,5 milj. markkaa. Lain mukaan rasitus koskee !kaikkein pahimmin juuri syr-
48772: avustusta voitaisiin antaa aina 90 prosenttiin jäseuduilla ja pitkien välimatkojen päässä
48773: saakka, mutta käytännössä tällaisiin prosent- a;suvia kansalaisia ja heidän toimeentuloaan.
48774: tilukuihin ei ole päästy. Viime vuonna yksi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
48775: tyistieavustusta saaneiden teiden pituus oli kunnan hyväksytltävälksi toivomuksen,
48776: 20 400 kilometriä.
48777: Erityisen ankarana taloudellinen ll'asitus on että hallitus ottaisi vuoden 1967
48778: painanut niiden entisten kylä- ja kunnan- budjettiesitykseen ni~n suuren määrä-
48779: teiden käyttäjiä, joita teitä ei ole otettu pai- rahan yksityisteiden avustamiseen, että
48780: kallisteiksi. Niitä tosin ei ole paljon, mutta lain mukaiset avustukset voitaisiin suo-
48781: ne jakaantuvat maantieteellisesti epätasai- rittaa täysimääräisinä.
48782: sesti.
48783: Helsingissä 27 päivänä !huhtikuuta 1966.
48784:
48785: Esu Niemelä. Eino Sääskila.hti. Matti Kekkonen.
48786: Aa.ro Lintilä. EemU Partanen. Sulo Suorttanen.
48787: Heimo Linna. Aulis Sileäkangas. Eino Räsänen.
48788: V. J. Sukselainen. Pa.a.vo Niinikoski. Pekka Vilmi.
48789: Leo H'å.ppölä. Yrjö Sinkkonen. Veikko Hanhirova..
48790: A. Holopainen.
48791: 1127
48792:
48793: VII,119.-Toiv.al. N:o 479.
48794:
48795:
48796:
48797:
48798: Pekkarinen ym.: Yksityistielain muuttamisesta.
48799:
48800:
48801: E d u s k u n n a 11 e.
48802:
48803: SOitien jälkeen maamme tielainsäädäntö on kunnissa on vain muutama lyhyt paikallistie.
48804: kehitetty pitkälle peittäen ehkä 90% !kaikesta Sitäpaitsi lainsäädärutöä uusittaessa huonon-
48805: tarpeesta. Lakien toteuttaminen käytännössä nettiin jo saavutettuja etuja palautettaessa
48806: tuottaa kuitellikin vakavia j.a usein ylivoimai- esim. eräitä kunna~ ja kyläteitä yksityisibi
48807: sia vaikeuksia syystä, että organisatiossa on osakkaita rasittavi:ksi yksityisteiksi.
48808: puutteellisuuksia ja tiemäärärahojen jako on Lukuisat pienemmätkin tiemme ovat jo ny-
48809: täysin epäoikeudenmukainen. Kuntia kovin kyään tävkeitä yleisen liikenteen, erityisesti
48810: epätasaisesti ·:vasittava paikaJllistielaitos olisi raskaan puutavara'liikenteen kannalta, että
48811: siirrettävä kokonaan valtion !k:ustannettavaksi. tässä suhlteessa niillä on täysin paikallistien
48812: Ei voi olla oikein se, että joissakin kunnissa mevkitys. Lisäksi olisi otettava huomioon epä-
48813: liikenne voidaan hoitaa pääasiassa maantie- tasaisesti jakautunut kuntien ja yksityisten
48814: verkostolla ja joissakin suurissa syrjäisissä kansalaisten rasitus tielaitoksemme ylläpitä-
48815: pitäjissä kuntaa on rasittamassa pääasiassa misessä.
48816: paikallis- ja ytksityi.stieyerkosto. Tieverkoston Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme
48817: tasapuolinen kehittäminen maassamme on en- kunnioittaen ,eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
48818: siarvoisen tärkeä yhtä hyvin eteläisille kuin vomuksen,
48819: pohjoisillekin maakunnille ja senvuolksi v;al-
48820: tiovallan on nyt vihdoinkin järjestettävä oh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
48821: jeiHa viranomaiset arvostamaan, :kJehittämään toimewpiteisiin yksityistiela~n muutta-
48822: ja suunnittelemaan nykyistä tasapuolisemmin miseksi siten, että kaikki entiset kun-
48823: myös pienempiä teitä. nan- ja kylätiet sekä ne yksityiset
48824: Paikallistie:vasitus lainsäädännöstä johtuen tiet, joilla on kauttakulkU- ja muuta
48825: on jakaantunut todella räikeän epätasaisesti huornattavampaa liikenteellistä merki-
48826: silitä syystä, että lukuisissa kunnissa paikal- tystä muutettaisiin paikallisteiksi.
48827: listeitä on jopa yli 100 km kun taas toisissa
48828: Helsingissä 28 päivänä !huhtikuuta 1966.
48829:
48830: Pentti Pekkarinen. Tahvo Rönkkö. Juuso Bä.ikiö.
48831: Mauno Pohjonen. Esu Niemelä. K. F. Haapasalo.
48832: Reino Karpola. Ale Holopainen. Sylvi Balinen.
48833: Aaro Lintilä.
48834: 1128
48835:
48836: VII,120.- Toiv.al. N:o 480.
48837:
48838:
48839:
48840:
48841: Pohjonen ym.: Kunn~, kylä- ja asutusteiden muuttamisesta
48842: yksityisteiksi johtuvien kustannusten järjestämisestä.
48843:
48844:
48845: Ed uskunnaUe.
48846:
48847: Laki yksityisistä teistä on annettu 15 päi- tyistielaki ei johtaisi yksityisten kansalaisten
48848: vänä kesäkuuta 1962. Sen piiriin ovat siir- oikeuksien kaventamiseen ja tierasitusten
48849: tyneet myöskin ne kunnan-, kylä- ja asutus- nousuun, olisi lakia tältä osin tarkistettava
48850: tiet, jotka eivät ole tielain voimaanpanolain siten, että 'kaikki entiset kunnantiet, joita
48851: mukaisessa järjestyksessä muuttuneet vähäi- ei ole otettu paikallisteiksi, vaan siirtyneet
48852: sen li:i.kenteellisen merkityksensä vuoksi pai- yksityisteiksi, ostettaisiin paikallisteiksi sa-
48853: kallisteiksi. Näitä teitä lienee maassamme moilla ehdoilla kuin muutkin pa:i.kallistiet.
48854: noin 3 000 km eli noin 10 prosenttia niiden Myös useiden kylä- ja austusteiden siirtymi-
48855: teiden määrästä, jotka on siirretty paikkai- nen yksityisteiksi on lisännyt yksityisten
48856: listeiksi. Näin ollen mm. monet kunnan tiet, syrjäseutujen kansalaisten rasituksia. Tämä
48857: joista kunta on aiemmin pitänyt huolta, jou-
48858: 1
48859: ei ole oikeudenmukaista. Siksi yksityis-
48860: tuvat uuden tielain perusteella jälleen yksi- tiela:kia on tarpeellisilta osin tarkistettava.
48861: tyisten huollettaviksi. Nämä tiet voivat saada Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
48862: valtion apua, mutta se on yleensä melko vä- eduskunnan hyväJksytt1iväksi toivomuksen,
48863: häinen. Kunnan avustuksia yksityisteille on
48864: yleensä myös myönnetty, mutta niiden määrä että hallitus esittäisi mahdollisim-
48865: on ollut kovin vaatimaton. Se, kuinka paljon man pian lakia yksityisistä teistä niin
48866: kunta myöntää avustusta yksityiselle tielle muutettavaksi, ettei entisten kunnan-,
48867: ja myös ne ehdot, joita kunta asettaa avus- kylä- ja asutusteiden muuttuessa yksi-
48868: tuksen saamiselle, ovat kunnan vapaasti har- tyisteiksi näiden teiden osakkaiden ra-
48869: kittavissa. Laki ei velvoita kuntia entisen situkset- entisestään lisää,nny.
48870: kunnantien 'kunnossapitoon. Jotta uusi yksi-
48871: Helsingissä 20 päivänä huhti:kuuta 1966.
48872:
48873: Mauno Pohjonen. Artturi .Tämsen.
48874: Eino Lottanen. Paavo Niinikoski.
48875: Sylvi Sa.imo.
48876: 1129
48877:
48878: VU,121.- Toiv.al N: o 481.
48879:
48880:
48881:
48882:
48883: Luja ym.: Tieliikenneasetuksen 17 § :n 6 momentin selventä-
48884: misestä.
48885:
48886:
48887: Ed uskunnaUe.
48888:
48889: Vuonna 1957 annetun tieliikenneasetuksen Myös ajoneuvon pysähdyttäminen tällai-
48890: 17 §: n 6 momenrtin mukaan ajoneuvon, joka sissa risteyksissä saa usein naurettavia piir-
48891: tulee muunmuassa yksityiseltä tieltä yleiselle teitä ja aiheuttaa vaaraa:kin muulle liilk:en-
48892: tielle tai kadulle, on pysähdyttävä ja väis- teelle. Nimittäin vain erittäin harvat henki-
48893: tettävä sitä, joka kulkee yleisellä tiellä tai löt voivat omalla:kaan paikkakunnalla olla
48894: kadulla. Niinikään on sen, joka aikoo ylei- tietoisia liikenneväylien oikeudellisesta luon-
48895: seUä tieltä tai kadulta kääntyä yksityiselle teesta vieraspaikkakuntalaisista puhumatta-
48896: tiielle, väistettävä jokaista muuta tiellä ikul- kaan.
48897: kevaa. Kyseistä säännöstä olisikin mielestämme
48898: Yksityisen tien käisite oli melkoisen suppea selvennettävä siten, että säännös vastaisi al-
48899: j,a selkeä, kunnes vuoden 1963 alusta tuli kuperäistä tarkoitustaan ja vastaisi sitä, mi-
48900: voimaan yksityistielaki, jolloin mm. suurin ten tavallinen ihminen jokapäiväisessä elä-
48901: osa kyläteistä, jotJka siihen osti olivat olleet mässään käytännössä menettelee ja miten
48902: yleisiä teitä, muuttuivat yksityisiksi teiksi. hänen voidaan olettaa normaalisti käyttäy-
48903: Tästä on ollut seurauksena paitsi sekavuutta tyvän ja menettelevän liikenteessä. Kysymyk-
48904: tieliikenneasetuksen mainitun kohdan tulkin- sessä olevassa säännöksessä voitaisiin esimer-
48905: nassa myös mahdottomia tilanteita liiken- kiksi käsite yksityinen tie korvata määritel-
48906: teessä, kun yksityistielain mukainen yksityi- mällä tonttiliittymä tai siihen verrattava, jol-
48907: sen tien käsite on hyvin laaja. Esime:vkiksi loin ajoneuvon tullessa tonttiliittymästä tai
48908: alueella, jolla asema- tai rakennuskaavaa ei siihen verrattavasta yleiselle tielle tai ka-
48909: ole vahvistettu eikä näin ollen liikenneväyliä dulle on pysähdyttävä.
48910: luovutettu yleiseen käyttöön, on teon rangais- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
48911: tavuus ja syyllisyys liikennerikkomukseen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48912: johtunut vain siitä, onko asianomainen tul-
48913: iut yleiselle tielle sellaiselta liikenneväylältä,
48914: jota ei vielä ollut luovutettu yleiseen käyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
48915: töön katuna tai rakennuskaavatienä, täysin tieliiken;neasetuksen 17 §:n 6 momen-
48916: siitä riippumatta, vaikka asianomainen olisi tin muuttamiseksi siten, että sen alku-
48917: tullut oikealta ja asiallisesti samanarvoiselta peräinen tarkoitus yksityisen tien kä-
48918: liikenneväylältä, ja yleistä tietä kulkeneen sitettä koskevalta osalta tulisi sään-
48919: olisi tullut väistää, mikäli toinen väylä olisi nöksessä lausutuksi ja selvennetyksi.
48920: ollut luovutettu yleiseen käyttöön.
48921: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
48922:
48923: Sinikka Luja. Valde Nevalainen.
48924: Lauri Kantola. Olavi Saarinen.
48925: Kaarlo af Heurlin. Meeri Kalava.inen.
48926: Pekka Salla. Olli J. Uoti.
48927:
48928:
48929:
48930: 142 E 520/66
48931: 1180
48932:
48933: vn,122.- Toiv.al. N: o 482.
48934:
48935:
48936:
48937:
48938: Knuuttila: Toimenpiteistä liikenneturvallisuuden parantami-
48939: seksi.
48940:
48941:
48942: Ed uskunnaUe.
48943:
48944: Viime vuonna !kuoli maassamme liikenne- kasvatuksen tehostaminen. Viimeksi mainittu
48945: onnettomuuksissa noin 1000 henkilöä. Julki- tulisi voida sisällyttää !kaikkien koulujen
48946: suudessa esitettyjen ennusteiden mukaan opetusohjelmiin palkollisena. Kun edellä mai-
48947: kuolee tai loU!kkaantuu tulevan kahdenkym- nitut toimenpiteet eivät lisäisi valtion me-
48948: meoonviiden vuoden kuluessa noin joka kym- noja ja niiden myönteinen vahtus on jo
48949: menes !kansalainen 'liikenneonnettomuuksissa. tutkimuksilla todettu,· olisi edellä mainittui-
48950: Kun liikenneonnettomuuksien luku maas- hin toimenpiteisiin !kiireellisesti ryhdyttävä.
48951: samme on suhteellisesti suurempi !kuin mo- Edellä mainittuun viitaten ehdotan edus-
48952: nissa muissa Suomen verrattavissa maissa kunnan hyväksyttäväimi rtoivomukisen,
48953: moottoriajoneuvoj,en määrään verrattuna, on
48954: maassamme nähdäkseni aihetta ryhtyä kaik- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
48955: kiin sellaisiin lkohtuullisiin toimenpiteisiin, toime;npiteisiin liikenneturvallisuuden
48956: joilla tilannetta voitaisiin parantaa. Tällai- parantamiseksi määräämällä yleisen
48957: sia toimenpiteitä ovlllt yleisen kattonopeuden kattonopeuden ainakin alemp~'luokkai
48958: määrääminen, kuten on !kaikissa Yhdysval- sille yleisille teille, tehostamalla liiken-
48959: tain osavaltioissa kolmea lukuunottamatta nevalvontaa ja lisäämällä liikennekas-
48960: julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan, vatuksen koulujen opetusohjelmiin.
48961: liikennevalvonnan tehostaminen ja lii:kenne-
48962: He1singissä 28 päivänä hU'htikuUita 1966.
48963:
48964: Sakari Knnuuttila.
48965: 1181
48966:
48967: VII,123. -Toiv.al. N:o 483.
48968:
48969:
48970:
48971:
48972: T. Salo ym.: Maantieliikenteen valvonnan tehostamisesta.
48973:
48974:
48975: Ed uskunnaUe.
48976:
48977: Liikenneonnettomuustilanne maanteillä on säämistoimenpiteet ovat johtaneet hämmäs-
48978: kuluvana talvena muodostunut lähes katas- tylttäviin putoamisiin kolarill:näärissä.
48979: trt>faaliseksi. Onnettomuuksien maara on Tilannetta Suomessa kuvaa se tosiasia, että
48980: kasvanut ennakolta edellytettyä nopeampaa vai'ktka liikenne on kasvanut ikymmenkertai-
48981: vauhtia. Mitään suunnanmuutosta kehityk- sesti, on vwlwvien viranomaisten määrä suu-
48982: sessä ei ole odotettavissa. Päinvastoin kerto- rin piirtein ennallaan. Suomen maanteillä,
48983: vat alustavat tiedot esimerkiksi helmi- ja j·oita on n. 70 000 kilometriä, liikkuu päivit-
48984: maaliskuulta, että niin !hyvin kuolonuhrien täin keskimäärin 40 liikennettä v<a:lwvaa au-
48985: kuin uhrien yleensädrin määrä on voimistu- topartiota.
48986: v<assa kasvussa. Liikennevalvonta on eräs poHisitoimenpide,
48987: Tilanteen hoitamiseksi tarviitaan monia joka sellaisenaan ei ole pelkästään miellyt-
48988: pitkän tähtäyksen toimenpiteitä. Investoin- tävä liikennevälineitä käyttäville. On kui-
48989: nit teiden parantamiseen on saatava seuraa- tenkin osoittautunut, että liikennevalvonnan
48990: maan liikenteen kasvua. On voitava tehostaa ennaJkkoehkäisevä va:hlrutus on erittäin suuri.
48991: koulutust·a. On witava tehostaa kasvatustoi- Näkyvä valvonta rauhoittaa liikennettä ja
48992: mintaa. Emme kuitenkaan voi turvata yksin pa!kottaa sen pienen vähemmistön liikennöi-
48993: viitatunlaisiin pitkän tähtäyksen toimenpitei- jistä, joka ei halua piitata määräysten nou-
48994: siin. On tehtävä voitava tilanteen nopeaksi dattamisista, käyttäytymään oi!kein ja kun-
48995: pa:rantamisetksi. Tällaisista kiireellisistä toi- nollisesti.
48996: menpiteistä ylivoimaisesti tärkein on liiken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
48997: nevalvonnan lisääminen. On saatava lisää nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
48998: kalustoa. On saatava lisää !henkilö/kuntaa lii- raavan toivomuksen.
48999: kennJettä vailvomaan.
49000: Muiden maiden esimerkit osoittavat, että että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin toi-
49001: lisäämällä liikennevalvontaa saadaan onnet- me,npiteisiin maantieliikenteen valvon-
49002: tomuuslukujen kasvu oleellisesti !hidastettua. nan oleelliseksi tehostamiseksi.
49003: Viimeksi Ruotsissa suoritetut valvonnan Ii-
49004: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
49005:
49006: Tuure Salo. Irma. Karvikko. Pirkko Aro.
49007: 1132
49008:
49009: VU,124.- Hemst.mot. N: o 484.
49010:
49011:
49012:
49013:
49014: KuU m. fl.: Angående ökning av rörliga polisens resurser i
49015: och för ökad trafiksäkerhet.
49016:
49017:
49018: T i 11 R i k s d a g e n.
49019:
49020: Trafikolyckorna ökar i antal i vårt land I vårt land är möjligheterna till en effek-
49021: och utgör i detta nu ett av vårt samhälles tiv, synlig trafikkontroll alldeles för små. Den
49022: största problem. År 1955 omkom 498 persO- rörliga polisen, på viiken kontrollen av lands-
49023: ner i trafikolyckor medan tio år senare, år vägstrafiken ankommer, har ca 800 befatt-
49024: 1965, antalet hade ökat med över 100 % till ningshavare isin tjänst. Antalet är detsamma
49025: över 1 000 st. Motsvaranle ökning gäller även som år 1949. Rörliga polisens bilpark uppgår
49026: vad beträffar person- och materielskador. till 120 personbilar och 32 motorcyklar. Av
49027: Trafikolyckorna medför lidanden och ekono- dessa har endast 22 bilar och 8 motorcyklar
49028: miska svårigheter för ett ständigt ökande an- avdelats för det trafiktäta Nylands Iän.
49029: tal personer. Trafikolyckorna medför även Med dessa knappa resurser kan rörliga poli-
49030: ökade trafikförsäkdngsavgifter för den en- 8en inte bedriva modern, synlig trafikkont-
49031: skilde medborgaren, ty dessa avgifter måste roll och de8S möjligheter att reda upp trafik-
49032: höjas i den utsträckning ersättningarna i stockningar, att leda den ö'kande helgtrafi-
49033: samband med olyckor kräver större insatser ken o.a. liknande uppgifter är begränsade.
49034: av försäkringsbolagen. För samhället bety- År 1955 hade vi i vårt land 198 815 bilar
49035: der de ökade trafikolyckorna förutom vård- och motorcyklar medan siffran år 1965 var
49036: kostnader o.dyl. minskade skatteintäkter då 621 277 st. År 1970 berä'knas denna motor-
49037: flere av de skadade helt eller delvis mister sin fordonspark ha stigit till över en miljon en-
49038: arbetsförmåga. heter. En ö'kad trafiksäkerhet är därför ett
49039: De åtgärder som man hittills i vårt land av de mest angelägna problemen under den
49040: har vidtagit för att öka trafiksäkerheten har närmaste tiden. En allsidig utredning av möj-
49041: inte varit tillräckliga. Ett exempel på mo- ligheterna att åstadkomma en förbättring på
49042: derna åtgärder är den i Sverige förrättade detta område är därför en uppgift som
49043: s.k. Mälarundersökningen år 1965. Denna un- brådskar.
49044: dersökning visade att den synliga trafikkont- Med hänvisning till vad som ovan anförts
49045: rollen hade en lugnande inverkan på trafi- föreslås vördsamt att riksdagen ville besluta
49046: ken. Man ökade den synliga trafikkontrollen hemställa,
49047: på några vägsträckor till det tredubbla un-
49048: der två månader medan man på en kontroll- att regeringen i skyndsam ordning
49049: sträcka bibehöll normal trafikkontroll. På de måtte undersöka möjligheterna att öka
49050: effektivare kontrollerade sträckorna sjönk de den rörliga polisens resurser i syfte att
49051: svåra trafikolyckorna med 66 % medan de öka trafiksäkerheten varvid särskild
49052: under samma tid ökade med ca 30 % på kont- uppmärksamhet borde fästas vid rör-
49053: rollsträckan där endast normalkontroll ut- liga polisens möjligheter «tt fullgöra
49054: fördes. en effektiv synlig trafikkontroll.
49055: Helsingfors den 22 april 1966.
49056: Magnus KuU. Victor Procop6.
49057: Henrik Westerlund. Carl Olof Tallgren.
49058: Ingvar s. Melin.
49059: 1133
49060:
49061: VU,124.-Toiv.al. N:o 484.
49062: Suomennos.
49063:
49064:
49065: Kull ym.: Liikkuvan poliisin voimavarojen lisäämisestä liiken-
49066: neturvallisuuden parantamiseksi.
49067:
49068: E d u s kun n a U e.
49069:
49070: Liikenneonnettomuuksien luku maassamme Meidän maassamme tehokkaan näkyvän
49071: nousee ja tällä haavaa ne ovat yhteiskun- liikenteenvalvonnan mahdollisuudet ovat
49072: tamme suurimpia ongelmia. Vuonna 1955 me- aivan liian vähäiset. Liikkuvalla poliisilla,
49073: netti 498 ihmistä henkensä liikenneonnetto- jonka tehtäviin maantieliikenteen valvonta
49074: muuksissa ja kymmenen vuotta myöhemmin kuuluu, on palveluksessaan noin 800 toimen-
49075: eli vuonna 1965 uhrien luku oli noussut yli haltijaa. Lukumäärä on sama kuin vuonna
49076: sadalla prosentilla eli yli 1 OOO:een. Vastaava 1949. Liikkuvan poliisin ajoneuvokanta on
49077: lisäys on tapahtunut myös henkilövahinkojen 120 henkilöautoa ja 32 moottoripyörää.
49078: ja aineellisten vahinkojen kohdalla. Liikenne- Näistä on vain 22 autoa ja 8 moottoripyörää
49079: onnettomuudet aiheuttavat yhä enenevälle määrätty vilkasliikenteiseen Uudenmaan lää-
49080: määrälle ihmisiä kärsimyksiä ja taloudellisia niin. Niin niukoin voimava:r:oin liikkuva po-
49081: vaikeuksia. Yksityiselle kansalaiselle niistä liisi ei voi toimittaa nykyaikaista, näkyvää
49082: koituu myös suurempia liikennevakuutus- liikenteenvalvontaa ja sen mahdollisuudet
49083: maksuja, sillä näitä maksuja on korotettava selvittää liikenteen ruuhkautumia, ohjata li-
49084: samassa määrin, kuin onnettomuuksista ai- sääntynyttä liikennettä pyhäisin ja hoitaa
49085: heutuvat korvaukset vaativat suurempia suo- muita tämän tapaisia tehtäviä ovat rajoite-
49086: rituksia vakuutusyhtiöiltä. Yhteiskunnan tut.
49087: kannalta lisääntyvät liikenneonnettomuudet Maassamme oli vuonna 1955 198 815 autoa
49088: tietävät paitsi hoitokustannuksia ym. myös ja moottoripyörää vastaavan luvun vuonna
49089: vähentyneitä verotuloja useiden vahingoittu- 1965 ollessa 621 277. Arvioidaan, että tämä
49090: neiden menettäessä työkykynsä joko koko- moottoriajoneuvokanta vuonna 1970 on nouS-
49091: naan tai osittain. sut yli miljoonan yksikön. Sen vuoksi li-
49092: Toimenpiteet, joihin maassamme tähän sätty liikenneturvallisuus on lähiajan tär-
49093: mennessä on ryhdytty liikenneturvallisuuden keimpiä ongelmia. Mahdollisuuksien kaikin-
49094: lisäämiseksi, eivät ole olleet riittäviä. Esi- puolinen selvittäminen parannuksen aikaan-
49095: merkkinä nykyaikaisista toimenpiteistä on saamiseksi tällä alalla on niin ollen kiireelli-
49096: Ruotsissa toimeenpantu ns. Mälartutkimus nen tehtävä.
49097: vuonna 1965. Tämä tutkimus osoitti, että nä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49098: kyvällä liikenteenvalvonnalla on liikennettä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49099: rauhoittava vaikutus. Näkyvä liikenteenval- muksen,
49100: vonta lisättiin eräillä tieosuuksilla kolmin-
49101: kertaiseksi kahden kuukauden aikana samalla että hallitus kiireellisesti tutkisi
49102: kun valvonta eräällä tarkistusosuudella pysy- mahdollisuudet lisätä liikkuvan polii-
49103: tettiin normaalina. Tehokkaammin valvotuilla sin voimavaroja liikenneturvallisuuden
49104: osuuksilla vaikeiden liikenneonnettomuuksien parantamiseksi kiinnittäen erityistä
49105: lukumäärä aleni 66 : lla prosentilla niiden lu- huomiota liikkuvan poliisin mahdolli-
49106: vun noustessa samanaikaisesti 30: llä prosen- suuksiin toimittaa tehokasta, näkyvää
49107: tilla tarkistusosuudella, jossa oli vain nor- liikenteenvalvontaa.
49108: maali valvonta.
49109: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
49110: Magnus Kull. Victor Procope.
49111: Henrik Westerlund. Carl Olof Tallgren.
49112: Ingvar S. Melin.
49113: 1134
49114:
49115: VII,125. - Toiv.al. N: o 485.
49116:
49117:
49118:
49119:
49120: Leivo-La.rssoa ym.: Tieliikenteen valvonnan tehostamisesta.
49121:
49122:
49123: EduskunnaHe.
49124:
49125: Tieliikenteen tehokas v-alvonta lisää liiken- huomattavasti lisättävä ja sen käyiltöön lkiie-
49126: neturvallisuutta välhentäen ylinopeU'ksin .aja- reellisesti hanlkittava tarvittavaa välineistöä,
49127: mista, uhkarohkeita ohituksia jne. Se torjuu jotta se voisi voimafklkaasti lisätä liikennepar-
49128: myös ennaltaehkäisevästi rattijuoppoutta. tiointia. Liikkuvan Poliisin liikennepartioille
49129: Liikennevalvontaa suorittaa maassamme olisi toimitettava helppokäyttöisiä hengitys-
49130: etupäässä Liik!kuva Poliisi, jonka toiminta ilmasta alkoholinvaikutuksen alaisuuden pal-
49131: samalla torjuu muutakin rik!oJ.lisuutta, mm. jastavia laitteita, koska nyikyisin lievän rat-
49132: salapolttoa. Vaikka tieliikenne on viime vuo- tijuoppouden toteaminen on vaikeata esim.
49133: sikymmenen !kuluessa ainalkin nelinkertaistu- iltatunteina ravintoloista lähteneiden osalta.
49134: nut, on Liikkuvan Poliisin vahvuutta lisätty Edellä olevan perusteella esitämme edus-
49135: tänä aikana vain niukasti. Sen toiminta kär- kunnan hyväksyttävrurnsi toivomuksen,
49136: sii myös teknillisen kaluston, erityisesti au-
49137: tojen puutteesta. Tämän johdosta valvonta. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
49138: tarkastusten suorittamistiheys tuskin on toimenpiteisiin tieliikenteen valvonnan
49139: enempää kuin yksi kymmenesosa Ruotsin tehostamiseksi, erityisesti Liikkuvan
49140: v·astaavasta luvusta. Poliisin miesvahvuutta ja sen teknil-
49141: Liikkuvan Poliirsin miesmäärää olisi siksi listä kalustoa lisäämällä.
49142: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
49143:
49144: T. Leivo-Larsson. Vappu Heinonen.
49145: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen.
49146: U85
49147:
49148: VII,126. - 'l'oiv.al. N :o 486.
49149:
49150:
49151:
49152:
49153: Sinisalo ym.: LiikMneturvalZisuutta edistävän valistustyön
49154: tehostamisesta.
49155:
49156:
49157: Ed uskunnaUe.
49158:
49159: Maallltieliikenteen kasvu, erityisesti henki- nettu joissakin kouluissa ylimääräisinä tun-
49160: löautojen lisääntyminen, on johtanut liiken~ teina, mutta se on ollut luonteeltaan satun-
49161: nevahinkoj,en määrän kohoamiseen niin suu- naista harrastustoimintaa. Vahinkotilastojen
49162: reksi, että siitä on muodostunut vakava yh- kasvu osoittaa, ettei liikenneopetuksen ja tur-
49163: teiSkunnallinen ongelma. Kuolonuhrien luku vallisen liikenteen ohjaustoimet o1e vielä riit-
49164: maantieliikenteessä nousee vuosittain noin tävät. Tämän voi päätellä 'siitwkin, että meillä
49165: 1 000 henikilöön. Lyhyemmäksi tai pitemmäksi liikenneonnettomuuksia tapa:htuu tuntuv;asti
49166: ailk:aa sairaalahoitoon joutuvien · loukk!aantu- runsaammin kuin muissa pohjoismaissa. Hol-
49167: neiden lukumäärä ylittää 20 000. Suurelle ih- titon ajotapa ja liildruminen näyttää yhä li-
49168: misjoukolle aiheutuu kärsimyksiä, työkyvyn sääntyvän. Se on vaarana ei vain omalle,
49169: menetystä sekä suurta taloudellista vahinkoa, vaan myös muiden liikenteessä oLevien hen-
49170: jotka valitettavan usein jäävät pysyviksi. gelle ja terv,eydellä. Turvallisen liikenteen
49171: Liikennevahingoista 'aiheutuu myös yhteis- edistämiseen tulisi saada mukaan monilu-
49172: kunnalle suuria menetyksiä. Ihmisten työky- kuisten kansalaisjärjestöjen mielenkiinto ja
49173: vyn menetys on yhiteiskunnalle suuri vahinko. toiminta, yksityisten kansalaisten yleinen
49174: Sairaalahoitoon, huoltoon ja kuntouttamiseen harrastus. Huolellisesta j,a turvallisen liiken-
49175: tarvitaan paljon työtä ja suuria taloudellisia teen edistämisestä tulisi saada kehittymään
49176: uhrauksia. Sairaalahoitoon tarvitaan jat'ku- yleinen kansalaisasenne, jossa mahdollisim-
49177: v.asti useita tuhansia hoitopaikkoja, joten on man moni olisi muikana.
49178: ymmärrettävää :liikennevahingoista yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
49179: kunnalle aiheutuvien taloudellisten menetys- kunnan hyvälrosyttäväiksi toivomwksen,
49180: ten suuruus vahingoittuneille ja heidän omai-
49181: Silleen aiheutuvien kärsimysten ja menetys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49182: ten lisäksi. UikenneturvaZiZsuutta edistävän 'IJalis-
49183: Turvallisen liikenteen ohjausta ja neuvon- tustyön tehostamiseksi, liikenneopetuk-
49184: taa on maassamme harjoittanut Talja huo- sen l(}ttamiseksi oppiaineeksi ~
49185: mattavassa määrässä tunnustusta ansaitse- valtion omistamien jq, avustamU. •-
49186: valla uuttlemudella. Lillrennreopetusta. on an~ pilaitosten opetusohjelt'fi,('IO,n.
49187: HeJ.sinPsä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
49188:
49189: 1'&iåo 8illilaJo.
49190: 1L Virtauea.
49191: 1136
49192:
49193: VU,127.-Toiv.aJ.. N:o 487.
49194:
49195:
49196:
49197:
49198: Hara ym.: Kuorma-autojen akselipainorajojen saattamisesta
49199: tiestömme laatua ja muiden maiden käytäntöä vastaavaksi.
49200:
49201:
49202: Ed uskunnaUe.
49203:
49204: Suomen maanteillä ovat nykyisin voimassa kimusten tulokset kaikkialla osoittavat sa-
49205: kuorma- ja linja-autoja koskevat 8 tonnin maa: kuljetuskustannukset alenevat, mikä
49206: akselipaino- ja 13 tonnin telipainorajat. taas vaikuttaa alentavasti kuljetettavien tuot-
49207: Nämä painorajat astuivat voimaan heinäkuun teiden hintoihin. Erään suomalaisen tutki-
49208: 1 pnä 1961 annetulla asetuksella. Tämän muksen mukaan tavallisella nuppikuorma-
49209: jälkeen on tapahtunut erittäin huomattavaa autolla suoritettavien kuljetusten kustannuk-
49210: kehitystä ajoneuvokaluston kuormituskestä- set laskisivat lähes 13 %: lla, mikäli akseli-
49211: vyydessä ja tiestömme kunnossa. Ajokalustoa paino korotettaisiin 8 tonnista 10 tonniin.
49212: ei kuitenkaan ole tästä suotuisasta kehityk- Telirakenteisten autojen kuljetuskustannuk-
49213: sestä huolimatta voitu tehollisesti käytää hy- sissa lasku olisi noin 15 % siirryttäessä 13
49214: väksi, koska alhaiset akselipainot ovat olleet tonnin telipainosta 16 ·tonnin telipainoon.
49215: sille esteenä. Tehdyt korotusesitykset eivät toistaiseksi
49216: Liikenteellisten olosuhteiden suotuisa kehi- ole johtaneet tuloksiin. On epäilty tiestömme
49217: tys ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu kul- kestävyyttä. Kun autoliikenteeltä kootaan ny-
49218: jetusalalla ovat useimmissa Euroopan maissa kyään vusittain veroja eräiden laskelmien
49219: johtaneet akselipainojen korotuksiin. Varsin mukaan noin 1 300 mk vuodessa autoyksikköä
49220: yleisesti käytetään 10 tonnin akselipaino- ja kohden, ja kun tästä käytetään teittemme
49221: 16 tonnin telipainorajaa. Tiettävästi Euroo- hyväksi vuosittain vain noin 600 mk voidaan
49222: pan maista vain Norjassa ja Kyproksessa tiestömme laatua edelleen voimakkaasti ko-
49223: ovat voimassa vielä alhaisemmat akselipaino- hottaa, mikäli tieliikenteeltä kerätyt varat
49224: rajat kuin Suomessa. EEC-maissa, joiden todella tehokkaasti käytetään varsinaiseen
49225: kanssa Suomi jatkuvasti joutuu yhä lähem- tarkoitukseensa. Näin epäilyjä korkeampia
49226: pään kaupalliseen kanssakäymiseen, akselipai- akselipainoja kohtaan voitaisiin hälventää.
49227: nojen on määrä nousta nykyisistä 10 ja 16 Ylläoleviin perusteluihin viitaten esitämme
49228: tonnista vuonna 1974 13 ja 19 tonniin. Kui- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49229: tenkin esim. Ranska on jo huomattavasti
49230: edellä tätä yhteistä aikataulua 13 ja 21 ton- että ryhdyttäisiin maamme t.alous-
49231: nin akseli- ja telipainoineen. Ruotsin eteläi- elämän kansainvälisen kilpatlukyvyn
49232: sillä pääteillä sallitaan nykyisin 10 tonnin sekä ammattimaisen kuorma-autoliiken-
49233: akselipaino ja 16 tonnin telipaino. On siis teen kannalta välttämättömf:in toimen-
49234: ilmeistä, että olemme jääneet jälkeen yleis- piteisiin voimassa olevien akselipaino-
49235: eurooppalaisesta kehityksestä. rajojemme soottamiseksi tiestömme laa-
49236: Akselipainojen · korottamisen taloudellisia tua ja muiden maiden ·käytäntöä vas-
49237: vaikutuksia on tutkittu monissa maissa, mm. taavalle tasolle.
49238: Yhdysvalloissa, Ranskassa ja Norjassa. Tut-
49239: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
49240:
49241: Erkki Hara. Raimo Daskivi.
49242: P. R. Haarla. N. Kosola.
49243: Olavi Lähteenmäki.
49244: 1137
49245:
49246: VII,128. - Toiv.al. N: o 488.
49247:
49248:
49249:
49250:
49251: Hellsten ym.: Tavaraliikennettä hoitavien autonkuljettajien
49252: vapauttamisesta vastaamasta kuormauksessa tapahtuneista
49253: rikkomuksista.
49254:
49255:
49256: E d u s kun n a B e.
49257:
49258: Yleisen käytännön mukaan maantiekulje- minen on muodostunut myös vaaraksi ylei-
49259: tuksissa määrää liikennöitsijä kuormauksesta. seUe turvallisuudelle maanteillä.
49260: Tästä täysin vakiintuneesta käytännöstä huo- Edellä mainittujen ilmeisten epäkohtien
49261: limatta vastaa kuitenkin kuljettaja maantiellä korjaaminen ja poistaminen on mahdollista
49262: viranomaisiin nähden tieliikenneasetuksen vain muuttamalla tieliikennelakia ja -asetusta
49263: kuormausta koskevista määräyksistä ja jou- siten, että myös vastuu kuormauksessa tapah-
49264: tuu tässä suhteessa tapahtuneista rikkomuk- tuneista rikkomuksista siirretään liikennöit-
49265: sista maksamaan sakot. Vaikkakin useissa ta- sijän tai muun kuormauksesta määräävän
49266: p~mksissa liikennöitsijä korvaa kuljettaja:lle kannettavaksi.
49267: sakon aiheuttaman taloudellisen menetyksen, Edellä· mainittuun viitaten ehdotamme
49268: niin kulj·ettaja joutuu kuitenkin kärsimään eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49269: kaikki seuraukset ajokorttiinsa saamistaan
49270: ikävistä merkinnöistä ja pahimmassa tapauk- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
49271: sessa menettämään ajokorttinsa ja näin ollen toimenpiteisiin tieliikennelain ja -ase-
49272: luopumaan ammatistaan. Kiristyvä kilpailu tuksen muuttamiseksi siten, että työ-
49273: kuljetusalaUa on aiheuttanut sen, että kul- sopimussuhteessa . olevat tavaraliiken-
49274: jettaja ei voi työpaikan menettämisen pelossa, nettä hoitavat autonkuljettajat vapau-
49275: hyvästä halusta huolimatta, vaikuttaa siihen, tettaisiin vastaamasta kuormauksessa
49276: että lain ja asetuksen määräyksiä noudatet- tapahtuneista rikkomuksista ja vastuu
49277: taisiin kuormauksessa. siirrettäisiin liikennöitsijöille tai muille
49278: Edellä mainittu varsin yleinen tieliikenne- kuormauksen suhteen määräysvaltaa
49279: lain ja -asetuksen määräysten kuormaukselle käyttäm"lle.
49280: asettamien määräysten noudattamatta jättä-
49281: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
49282: Voitto Hellsten. Artturi Koskinen. Reino Breilin.
49283: Veikko Helle. Väinö Vilponiemi. Sylvi Siltanen.
49284: Heikki Hykkäälä. Sulo Hostila.
49285:
49286:
49287:
49288:
49289: 143 E 529/66
49290: 1138
49291:
49292: Vll,129. - Toiv.al. N: o 489.
49293:
49294:
49295:
49296:
49297: Hellsten ym.: Liukueste~'llä varustettujen renkaiden määrää-
49298: misestä pakollisiksi talvella linja- ja kuorma-autoissa.
49299:
49300:
49301: E d u s kun n a U e.
49302:
49303: Etenkin pitkän ja lumisen talven aikana vähentämässä palkattujen autonkuljettajien
49304: ovat linja-autot ja raskaat kuorma-autot jou- työturvallisuutta kuin myös aiheuttamassa
49305: tuneet aiheuttamaan mäkisillä ja il.iukkailla taloudeliisia menetyksiä.
49306: teillämme liikenneruuhkia, ketjukolareita sekä Edellä ·esittämäämme viitaten ehdotamme
49307: ojaanajoja, jotka suurelta osaltaan ovat ai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49308: heutuneet siitä, että kuorma-autoissa ja linja-
49309: autoissa ei käytetä liukuesteillä varustettuja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49310: renkaita vaan tavalli:sia talvirenkaita. sellaisiin toimenpiteisiin, että yleisessä
49311: Tällaiset tapaukset vähentävät liikennetur- liikenteessä toimivissa linja--autoissa ja
49312: vallisuutta eivätkä parhaankaan ajotaidon kuorma-autoissa (ammattimaisessa lii-
49313: omaavat autonkuljettajat voi niiltä välttyä kenteessä ja liikenteessä omaan lu-
49314: koska tällöin ei ole kysymys ajotaidosta vaan kuun) olisi pakollisesti käytettävä tal-
49315: ajovälineen puutteellisuudesta. vella liukuesteillä varustettuja ren-
49316: Yleisen iiikenneturvallisuuden heikkenemi- kaita.
49317: sen iJ:isäksi tällaiset tapaukset ovat osaltaan
49318: Hl8lsingissä 29 .päivänä huhtikuuta 1966.
49319:
49320: Voitto Hellsten. Antero Väyrynen.
49321: Väinö Vilponiemi. Heikki Hykkäälä.
49322: Eeles Landström.
49323: 1139
49324:
49325: VII,130.- Toiv.al. N.:o 490.
49326:
49327:
49328:
49329:
49330: Huima ym.: Ajokilometrimäärän merkitsemisestä rekisteriot-
49331: teeseen käytetyn auton uusintakatsastuksessa.
49332:
49333:
49334: E d u s k u n n a :1.1 e.
49335:
49336: Käytettyjen autojen kauppa on autokan- myös auton mittarissa katsastuspäivänä ollut
49337: nan jatkuvasti lisääntyessä ja myös nykyisen kilometrimäärä. Tällä pienellä toimenpiteellä
49338: osittaisen autotuontisäännöstelyn vuoksi enti- voitaisiin •edes jossain määrin ·ennakolta eh-
49339: sestäänkin kasvanut. Tässä kaupankäynnissä käistä .ei v·ain käytettyjen autojen kaupoissa
49340: esiintyvät väärinkäytökset ja ka.tkerien os- esiintyviä väärinkäytöksiä vaan myös liiken-
49341: tajien mielenilmaisut ovat yleisesti tunnettuja nevahinkoja ja onnettomuuksia.
49342: ja luovat osaltaan ikävän varjon rehellisten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49343: autonmyyjien ylle. Samoin on selvää, että uiottaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49344: auton iän salaamisella esim. mittarin kilo- muksen,
49345: metrimäärän pienentämisel.lä voorannetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49346: liikenneturvallisuutta. Auto voi olla omista- moottoriajoneuvoasetuksen muuttami-
49347: jan vaihtuessa sekä omistajalle että ympä- seksi niin, että käytetyn auton uusin-
49348: ristölle v>aarallinen. Tämän vuoksi, kun kahta takatsastuksessa merkitään rekiesteri-
49349: vuotta vanhemmat autot pitää lain mukaan otteeseen katsastustoimituksen hetkellä
49350: katsastuttaa kerran vuodessa ei olisi sanot- auton mittarissa ollut ajokilometri-
49351: tava lisätyö katsastusmiehille merkitä uusin- määrä.
49352: tatarkastuksen yhteydessä rekisterikirjaan
49353: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
49354:
49355: Sakari Huima.. N. Kosola.
49356: Jouni Apajalahti. Mikko Asunta.
49357: Alli Vaittinen.
49358: 1140
49359:
49360: VII,lSl.- Toiv.al. N:o 491.
49361:
49362:
49363:
49364:
49365: Paasivuori ym.: Jalankulkijan velvoittamisesta pimeän ai-
49366: kana yleisellä tiellä liikkuessaan käyttämään heijastavaa
49367: ainetta ole'L'aa kilpeä tai nauhaa.
49368:
49369:
49370: E d u s· kun n a l1 e.
49371:
49372: Pimeän ajan liikenne käy yhä vaaralli- 1963 1964
49373: semmaksi lisääntyvän ajoneuvokannan joh- Kuolleita ................ 297 300
49374: dosta. Erityisesti tämä kohditsuu jalankulki- Loukkaantueita ........... 2176 2285
49375: joihin, jota osoittaa seuraava tilasto:
49376:
49377: 1963 ja 1964 Kuolleet Loukkaantuneet Yhteensä.
49378: Valaistus Lukumäärä % Lukumäärä % Lukumäärä %
49379: Päivänvalo ............ . 342 57.3 2826 63.4 3168 62.7
49380: Hämärä ............... . 41 6.9 290 6.5 331 6.6
49381: Pimeä ................. . 214 35.8 1338 30.1 1552 30.7
49382: 597 100.0 4454 100.0 5051 100.0
49383:
49384: Tie valaistu ........... . 73 12.2 765 17.2 838 16.6
49385: Tie valaisematon ....... . 141 23.6 573 12.9 714 14.1
49386: Ei tietoa valaist. . ...... . 7 7
49387:
49388: Kuten edellä olevasta jalankulkijoita kä- jastavalla pinnalla varustetut nauhat tai kil-
49389: sittävästä tilastosta ilmenee, lähes 40% vet. Tutkimusten mukaan heijastimilla va-
49390: loukkaantumisista tai kuolemantapauksista rustettu jalankulkija näkyy lähivaloilla ajet-
49391: on sattunut joko heikosti v·alaistuilla tai pi- taessa n. 130 metrin päähän, kun sensi·jaan
49392: meillä ajoradoilla. Viime aikoina suoritetut tummiin v·arutteisiin puettu jalankulkija nä-
49393: tutkimukset ovat osoittaneet selvästi, että ajo- kyy vain 20-30 metrin etäisyydeltä. Kauko-
49394: neuvojen valot nykyisellään eivät voi riittä- valoilla ajetta·essa havaittavuus lisääntyy
49395: vän tehokkaasti paljastaa pimeässä liikkuvia tuntuvasti. Tämän perusteena jo voidaan to-
49396: tienkäyttäjiä, eHei ajoneuvon nopeus ole deta, että mikäli jalankulkijat ja pyöräilijät
49397: 25-40 km/t. Kun käytännössä on mahdo- s&ataisiin käyttämään heijastavaa ainett•a
49398: tonta saada lainsäädännöllä ja valaistustoi- olevia nauhoja tai kilpiä, voitaisiin heidät
49399: menpiteillä autoilijoita käyttämään lähiva- havaita ajoneuvosta käsin jo riittävän kau-
49400: loilla ajaessa!an näin alhaisia nopeuksia, on kaa ja välttää näin pimeän aikana satoja
49401: näin oUen ainoa mahdollisuus tehdä muu:t yliajoja ja lukematon määrä kriitillisiä tilan-
49402: tienkäyttäjät paremmin nähtäviksi. Jalankul- teita. Toimenpide olisi mitä suuremm8iSSa
49403: kijoiden turvallisuuteen on kiinnitetty huo- määrin liikenneturvallisuudelle eduksi.
49404: miota sirt:en, että heitä kehoitetaan ja opaste- Edellä sanottuun viitaJten ehdotamme kun-
49405: taan käyttämään ensi sijaisesti tien vasenta nioittoon eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49406: reunaa, jolloin he pimeäHäkin näkevät vas- muksen,
49407: taan tulevan ajoneuvon paremmin ja voivat
49408: tarviJtta.essa helpommin väistää, ·JOS päälle- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49409: ajon vaara uhkaa. Erittäin suuren parannuk- toimenpiteisiin tieliikennettä koskevien
49410: sen heidän havaitsemisekseen on tehnyt hei- laki- ja asetusmääräysten muuttami-
49411: VII,131. - Paasivuori ym. 1141
49412:
49413: seksi niin, että jalankulkijat velvoitet- liikkuessaan käyttämään heijastavaa
49414: taisiin pimeän aikana yleisillä teillä ainetta olevaa kilpeä tai nauhaa.
49415: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
49416:
49417: Tyyne Paasivuori. Sylvi Siltanen.
49418: Akseli Rodin. Edit Terästö.
49419: Ilmari Linna. Sulo Hostna:
49420: Bror Lillqvist. Kalle Matilainen.
49421: 1142
49422:
49423: VII,132. - Toiv.al. N: o 492.
49424:
49425:
49426:
49427: Pennanen ym.: TieUikennelain muuttamisesta väkijuomien
49428: vaikutuksen alaisena tapahtuneen ajoneuvon kuljettamisen
49429: rankaisemista koskevien säännösten osalta.
49430:
49431:
49432: E d u s kun n a U e.
49433:
49434: Moottoriajoneuvon kuljettaminen juopu- alin ns. langet,tava raja, jolla pyritään estä-
49435: neena tai alkoholin tai muun huumausaineen mään rattijuoppoutta. Ruotsissa tämä raja
49436: vaikutuksen alaisena on voimassaoilevan tie- on 0.5 promillea ja siellä on ehdotettu tämän
49437: liikennelain mulkaan rangaistava teJko. Sa- ~ajan alentamista 0.3 promilleen.
49438: mat säännölkset koskevat myös sitä joka tie- Eräänä osoituksena tämän rajan vai!kutuk-
49439: ten ·antaa ajoneuvon~Sa tällaisessa tilassa ole- sesta voitaneen pitää sitä, että Ruotsissa mui-
49440: van henkilön kuljetettavaksi. den kuin 1raittiiden vakuutusyhtiöiden rait-
49441: Milloin on syytä epäillä sellaisen rikoksen tiusryhmille vahvistettu alennus vakuutus-
49442: oLevan kysymylkse.ssä, josta saattaa rikoslain maksuista on vain 10 %, Suomessa se on
49443: mukaan s·eurata ankarampi rang.aistus kuin 30 %. Ilmeisesti meilllä liilkennela:insäädäntö
49444: kuusi kuulkautta vanlkeutta voidaan suorittaa ja oikeuskäytäntö eivät ole y~htä tehoklk.aasti
49445: henkilöön käypä tarkastus, ottaa veri!koe ja pystyneet estämään rattiju10ppoutta kuin
49446: suorittaa muu tutkimus mikä voi tapahtua naapurimaassamme.
49447: ilman sanottavaa haittaa. Verinäytteen ja Moottoriaj·oneuvojen määrän Hsääntyessä
49448: muun lääketieteellistä asiantuntemusta vaa- ja liikenteen kasvaessa ovat nämä !kysymykset
49449: tivan tutkimuksen saa suorittaa vain lää- tulleet entistä lkeSkeisimpinä esille. Voidak-
49450: käri. semme suojella kansalaisi·amme liikenteen
49451: LaJki ei määrittele milloin ihenkilö on !kat- vaaroilta ja edesvastuuttomien alkoholia ja
49452: sottava alkoholin vaikutuksen alaiseksi. Tuo- muita huumausaineita käyttävien moottori-
49453: mioistuin voi päärtölksessään nojata verinäyt- ajoneuvoj,en kuljettajien aiheuttamUta on-
49454: teen tai kliinisten IkiOkeiden tuloksiin tai to- nettomuuksilta olisi meiillälkin pyrittävä te-
49455: distajien lausuntoihin. Mitään langettavaa hostamaan liilkenneturvallisuutta myös sää-
49456: v'erenalkohoJin arvoa ei meillä 'Ole määrätty. tämällä monissa muissa maissa käytännössä
49457: Päihtym~en määrittely kliinisten kokei- jo oleva promilleraja.
49458: den perusteella on ihyvin vaihtelevaa. Yksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
49459: lön suorituskyvyn heikkenemisen arvioimi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49460: nen ja vertailu normaaliin olotilaan on usein
49461: varsin vaikea. Mm. ryhdistäytymällä voidaan että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49462: tilapäisesti !kohentaa suorituskykyä 1sen ly- sellaisiin toimenpiteisiin, joilla tielii-
49463: hyen ajan min.kä kliininen koe ikestää. kennelakiin saataisiin sellainen muu-
49464: Alilroholin vaikutuksesta tarkkuutta vaati- tos, että moottoriajoneuvon kuljett.aja,
49465: vaan työhön suoritetuissa tutkimuksissa on jonka verenalkoholin määrä on ajon
49466: käynyt selville, että suorituskyiky alkaa hei- aikana ollut vähintää,n 0.3 promillea,
49467: keitä jo hyvin alhaisten verenalkoholimäärien mutta jota ei voida tuomita tieliiken-
49468: olllessa ikysymyiksessä. V e11enalkdholin määrä nelain 8 § :n nojalla, rangaistaisiin
49469: on näytteen perusteella helposti todettavissa. sakolla tai korkeintaan kolmen kuu.
49470: Tälhän perustuen monissa maissa on säädetty kauden vankeudella.
49471: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
49472:
49473: Antti 0. Pennanen. U. H. Voutilainen.
49474: Urho E. Knuuti. Meeri Kala.vainen.
49475: 1143
49476:
49477: VII,133.- Toiv.al. N:o 493.
49478:
49479:
49480:
49481:
49482: Leinonen ym..: Asosiaalisen aineksen estämisestä osallistu-
49483: masta moottoriajoneuvoliikenteeseen.
49484:
49485:
49486: E d u s k u n n a 11: e.
49487:
49488: Liikenteessä aiheuttaa rattijuoppous vuo- Olisi myös luotava järjestelmä, jonka avulla
49489: sittain puolisentoistasataa kuoLonuhria ja lä- ajokortin saaneiden alkoholitapoja voitaisiin
49490: hes puolitoistatuhatta loulkikaantumista. Lii- seurata muulloinkin kuin rattijuoppousta-
49491: kenneraittiuden ~d~stämiseksi on valistus- pauksia 'Selvitettäessä, ja voitaisiin toimittaa
49492: työtä alkoholin vaarallisuudesta liikenteessä piileviä alkoholistitapauksia maJhdo1lisimman
49493: tehostettava ja liikennevalvontapartioita li- ajoissa hoitoon. Uusintarattijuoppojen ajo-
49494: sättävä. Mutta erityistä huomiota vallltii myös kortin tak,aisin antamisesta o:tisi luovuttava.
49495: asosiaalisen aineksen estäminen osalHstumasta Ajokortitta alroiholin vaikutu&sen alaisena
49496: moottoriajoneuV'Oliilk:entJeeseen. ajamisen torjumiseksi olisi ra:ngaistava myös
49497: Epäsosiaalinen aines muodostaa valtaosan tällaisen hen!kilön seurassa ollutta, jo!ka on
49498: rattijuoppoudesta tuomituista. Niinpä Hel- laiminlyönyt velvollisuutensa estää rattijuop-
49499: singi,ssä suoritetussa tutkimuiksessa todettiin poa ajoon lähtemästä. Yileistä mielipidettä
49500: 2/3: lle rattijuoppoudesta tuomituista olleen olisi herätettävä, jotta !kansalaiset valppaasti
49501: ennestään poliisin kirjoissa merkintOjä alko- avustaisivat poliisiviranomaisia poistamaan
49502: holijuomien kä~östä aiheutunaista rikkeistä asosiaaHsia hen!kilöitä moottoriliikenteestä
49503: ja 1/4 heistä oli ajanut ·ilman ajokorttia. muulloinkin kuin vasta maantiegangsterismin
49504: Kansainvälisissä tutkijakongresseissa 'On pää- tai muun törkeän ajorikoksen jo tapahdut-
49505: dytty siihen, että suurta osaa rattijuoppou- tua.
49506: desta on pidettävä ennalkoivana merkkinä al- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
49507: kavasta alikoholismista. Tähän ainek:seen tus- kunnan hyväJksyttäväksi toivomuksoo,
49508: kin voidaan vaillruttaa ennaltaehikäisevästi
49509: kovimmillakaan raigaistumsilla. että hallitus kiireellisesti selvityt-
49510: Asosiaalisen aineksen aiheuttamien liiken- täisi, mitä toimenpiteitä käyttämällä
49511: nevaa~rojen torjumiseksi olisi harkittava kei- voidaan tehokkaimmin estää asosiaali-
49512: noja heidän rattiin pääsemisensä tekemisen sen aineksen osallistuminen moottori-
49513: mahdollisimman vaikeaksi. Jo ajokortteja ajoneuvoliikenteeseen, ja antaisi sel-
49514: myönnettäessä olisi nyikyistä tehok:k&a~mmin vityksen perusteella tarvittavat esityk-
49515: selvitettävä iha\kijan alikoholin\käyttötavat. set.
49516: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
49517:
49518: Armas Leinonen. Eeles Landström. Pirkko Aro.
49519: 1144
49520:
49521: VU,134.- Toiv.al. N: o 494.
49522:
49523:
49524:
49525:
49526: Linkola. ym.: Avatun, alkoholia sisältävän pullon tai muun
49527: astian auton ohjaamossa pitämisen kieltämisestä.
49528:
49529:
49530: E d u s k u n n a 11 e.
49531:
49532: Tieliikennelain 8 § :ssä on kriminalisoitu tuuria ei myöskään edistä se, että pysälköi-
49533: moottoriajoneuvon kuljettaminen alkoholin dyssä autossa, vaikika sitä ei ole yritettyikään
49534: vaikutuksen alaisena. Alkdholin liikenteehle saada liikkeelle, on ruv-ettu ryypiSkelemään.
49535: aiheuttamat vaarat ihuoonioonottaen olisi lain Mainittakoon, että tämän sisälltöinen lain-
49536: kiertämisen estiimiseksi ja eräiden muiden säännös on voimassa eräissä Yhdysvaltojen
49537: vaarojen välttämiseksi l-akia kuitenkin täy- osa>valtioissa, ja sen on todettu helpottavan
49538: dennettävä siten, että esim. sakllrovangaistulk:- rattijuoppouden valvontaa.
49539: sen uhalla !kiellettäisiin myöSkin avrutun, al- Edellä olevaan viitaten ~hdotamme kun-
49540: koholia sisältävän pullon tai muun astian nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49541: pitäminen auton ohjaamossa helposti saata- muksen,
49542: vassa paikassa. On sattunut tapauksia, jol-
49543: loin moottoriajoneuvoa alkoholin vaikutuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49544: sen alaisena kulj.ettanut on, poliisin pysäy- sellaisen lisäyksen aikaansaamiseksi
49545: tettyä ajoneuwn, mutta ennen !kuin he ovat liikennemääräyksiin, joilla kiellettäi-
49546: ehtineet sen luo, poliisien nähden nauttinut siin avatun, alkoholia sisältävän pul-
49547: allkdholia, jonka jälkeen hänen veressään lon tai muu,n astian pitäminen auton
49548: l!ljon aikana olleen promillemäärän osoitta- ohjaamossa.
49549: minen on ollut mahdotonta. Liikennekult-
49550: Helsingissä 27 päivänä huhtilkuuta 1966.
49551:
49552: Anna-Liisa. Linkola.. Aili Va.ittinen.
49553: 1145
49554:
49555: VU,135. - Toiv.al. N: o 495.
49556:
49557:
49558:
49559:
49560: E. Räsänen ym.: Henkilöautojen alustalle rakennettujen pa-
49561: kettiautojen nopeusrajoituksen tarkistamisesta.
49562:
49563:
49564: E d u s k u n n a I 1 e.
49565:
49566: SäädOksen mukainen nopeusmjoitus paket- v<allisuustoimien kanssa käsikädessä. Tämän
49567: tiautoille maassamme on 70 km tunnissa. periaatteen mukaisesti olisi syytä tarkistaa
49568: Kun pakettiautojen mallisto ja niiden ajo- henkilöautojen alusta1le ja niiden moottorilla
49569: ominaisuudet ovat kovin erilaiset, niin ra- varustettujen pakettiautojen nopeusrajoitusta
49570: joitus koskiessaan kaikkia pakettiautoja ei vapauttamaHa ne kokonaan rajoituksesta tai
49571: ole joustava. Henikilöautojen alustalle ja sa- nostamalla rajoituksen ylälraja 90 lun tun-
49572: malla moottorilla varustettu pakettiauto voi nissa.
49573: turvalllisesti !kulkea yhtä suurella nopeudella Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49574: kuin henlkilöautollrin, ja tämä houkuttelee no- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49575: peuden ylityksiin. Varmaan jokainen tällai- mu!ksen,
49576: sella pakettiautolla ajaja onkin syyllistynyt
49577: rikkomukseen nopeusrajoituksen ylittämi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
49578: sestä. henkilöautojen alustalle rakennettuje:n
49579: Voimassa olevien säädösten pitäisi yleensä pakettiautojen nopeusrajoituksen tar-
49580: kulkea elävän elämän sekä tarpeellisten tur- kistamiseksi.
49581: Helsingissä 26 päivänä huhti'kuuta 1966.
49582:
49583: Eino Räsänen. Sulo Suorttanen.
49584: Paavo Niinikoski. Pentti Pekkarinen.
49585: Eino Sääskilahti. Aaro Lintilä.
49586:
49587:
49588:
49589:
49590: 144 E 529/66
49591: 1146
49592:
49593: VU,136.-Toiv.al. N:o 496.
49594:
49595:
49596:
49597:
49598: Vilponiemi ym..: Moottoriajoneuvon a.foluvan peruuttamista
49599: koskevien säännösten muuttamisesta.
49600:
49601:
49602: E d u s k u n n a ll e.
49603:
49604: 'l'ieliikennelaissa ja moottoriajoneuvoase- kuin ammattimaisesti toisen palveluksessa
49605: tuksessa säädetään perusteista, milloin moot- autonkuljettajana toimivan henkilön ajo-
49606: toriajoneuvon ajolupa saadaan peruuttaa luvan peruuttamisen yhteydessä on aina ky-
49607: sekä kenen toimivaltaan ajoluvan peruutta- sym.ys asianomaisen toimeentulomahdollisuuk-
49608: minen kuuluu. Tällöin moottoriajoneuvon sien vaikeuttamisesta, jopa noiden mahdolli-
49609: ajoluvan peruuttaminen on eräissä tapauk- suuksien kokonaan riistämisestäkin. Lisäksi
49610: sissa tuomioistuimen, ,eräissä taas poliisi- on huomioon ottamisen arvoista, että auton-
49611: viranomaisen toimivaltaan kuuluva toimen- kuljettajaa tullaan ajokortin peruuttamisen
49612: pide. Poliisiviranomaisen toimivaltaan kuulu- muodossa rankaisemaan toistamiseen rikko-
49613: vana toimenpiteenä on ajoluvan peruuttami- muksesta, josta kenties pelkkä sakkorangais-
49614: nen usein ainoastaan yhden henkilön harkinta- tus olisi yleisten rangaistusnormien mukaan
49615: vallasta riippuva ja tällöin on mahdollista, riittävä. Samasta rikkomuksesta useamman
49616: että ratkaisun asiapitoisuus ja harkintaval- rangaistuksen langettaminen (esimerkiksi
49617: lan käytön puolueettomuus ei aina täytä sakkorangaistus ja ajoluvan peruuttaminen)
49618: niitä oikeudenkäytön vaatimuksia, jotka on on katsottava kohtuuttomaksi, etenkin, kun
49619: asetettava yksityisen kansalaisen oikeustur- ajoluvan peruuttaminen rangaistuksena on
49620: van perusteiksi. Inhimillistä on, että harkin- Yälillisiltä seuraamuksiltaan yleensäkin poik-
49621: tavaltaa käyttävä poliisiviranomainen saattaa keuksellisen raskas jokaisessa sellaisessa ta-
49622: eräissä tapauksissa omata virheellisen käsi- pauksessn, kun se kohdistuu ammattimaisesti
49623: tyksen ratkaistavana olevasta asiasta ja kysy- autoa kuljettavaan henkilöön.
49624: myksessä olevasta henkilöstä, jolloin viran- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
49625: omaisen päätös voi värittyä tuon virheellisen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49626: käsityksen mukaisesti.
49627: Kun moottoriajoneuvon ajoluvan peruutta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49628: minen on eräissä tapauksissa saattanut tapah- toimenpiteisiin moottoriajoneuvoase-
49629: tua vähäisestäkin liikem1erikkomuksesta, on tuksen muuttamiseksi moottoriajoneu-
49630: katsottava, että tällöin kajotaan kansalaisten von ajoluvan peruuttamista koskevien
49631: ammatin tai elinkeinon harjoittamisen mah- säännösten osalta sikäli, kuin se kos-
49632: dollisuuksiin, josta aiheutuvat vahingot saat- kee poliisiviranomaisen harkintavaltaa
49633: tavat olla arvaamattoman suuret. Ammatti- eräissä tapauksissa.
49634: maisen autoliikenteen harjoittajan, samoin
49635: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
49636:
49637: Väinö Vilponiemi. Antti A. Halme.
49638: Antero Väyrynen. Esko Niskanen.
49639: 1147
49640:
49641: VII,137.-Toiv.al. N:o 497.
49642:
49643:
49644:
49645:
49646: Niinikoski: Järjestysoikeuksien toimialan laajentamisesta
49647: koskemaan autoliikenneasioita.
49648:
49649:
49650: E d u s k u n n a ll e.
49651:
49652: Maamme kauppalat vastaavat suuressa 4 päivänä lokakuuta 1957 annetun mootto-
49653: maarm rakenteeltaan ·ainakin pienemp1a riajoneuvoasetuksen 75 §: n 1. kohdassa näet
49654: kaupunkeja, joiden maistl'laatteja vastaa sanotaan:
49655: kauppaloissa järjestysoikeus, vaik'eivät kaikki "TilausliikenneluVIan myöntää ministeriö
49656: tehtävät olekaan 1aivan sama.t. Eräs il- tai ministeriön ohjeiden m~aan lääninhalli-
49657: meinen puute on ainakin eräiden kauppa- tus ja määrää samalla mm. Eikenneta1ksan."
49658: loiden talksi,autoilijain mielestä 'se, ettei jär- Saman asetl]ksen 76 § : n 1: ssa k~hdassa taa-
49659: jestysoikeus voi määrätä li~kennelupien @im- sen sanotaan: "Tilausliikennettä varten kau-
49660: mäismäärää, kuten !kaupungissa maistraatti k!apunkiailueella vahvistaa maistraatti liiken-
49661: moottoriajoneuvoasetu:J.>;sen 76 §: n 3. kohdan neta.ksan ... " Saman § : n 3. kohdassa sano-
49662: mukaan. taan mm. että maistraatti voi kuitenkin mää-
49663: Kunnallislain 214 § :ssä, jollla järjestys- rätä liikennelupien enimmäismäärän.
49664: oikeudelle on annettu lainsäädännöllinen pe- Mielestäni ei ole oikein ja !kohtuullista,
49665: rusta, 1ausutruan, ·että järjestysoikeuden teh- että kaupunkien ja ål:auppaloiden välillä on
49666: tävistä ja asettamisesta on voimassa se, mitä tässä taksiautoilijoille tärkeässä asiassa noin-
49667: maistraatista on säädetty. Näin ei kuitenkaan kin paljon eroa.
49668: käytännössä ole asianlai,ta, sillä järjestys- Edellä 1esittämääni viitaten ehdotan edus-
49669: oikeuksille ei ole uskottu kuin osa niistä teh- ·kunnan hyväksyttävä!ksi toivomuksen,
49670: tävistä, jotka kuuluvat maistraateiUe.
49671: Eräissä seHaisissa elinkeinotoimintaan liit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49672: tyvi,ssä kysymyksissä, jotJka nY'kyisin kaup- toimenpiteisiin kauppaloiden järjestys-
49673: palassa kuuluvat lääninhallituksen ja kau- oikeuksia koskevan lainsäädännön
49674: pungissa maistrawtin ratkaistaviin, voi mai- muuttamiseksi sellaiseksi, että se myös-
49675: nita 27. 9. 1919 annetun .elinkeinolain 22 § :ssä kin ,autoliikenteen osalta vastaisi maist-
49676: tarkoitettujen taksojen sekä järjestyssääntö- raateille uskottuja tehtäviä.
49677: jen vahvistamisen.
49678: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
49679:
49680: Paavo Niinikoski.
49681: 1148
49682:
49683: VII,1S8.- Toiv.al. N:o 498.
49684:
49685:
49686:
49687:
49688: Ahonen ym.: .Traktorien varusteita koskevien määräysten
49689: saattamisesta liikenneturvallisuutta paremmin vastaavalle
49690: tasolle.
49691:
49692:
49693: E d u s kun n a 11 e.
49694:
49695: Tra;kltorin !käyttö j,a liik.ennöiminen yleisillä kaksi takiavaloa ja mm. SaJksassa edellisten
49696: teillä on jatkuvasti lisääntynyt. Kuljetus- ja lisäksi yksi tai kaksi jarruvaloa ja suunta-
49697: liikennevälineeksi yleistyessään olisi trakto- vilkut. Näissä maissa on ,todettu, että erityi-
49698: rin vastattaVIa niitä samoja vaatimuksia, sesti hitaasti liikkuvat traktorit on pimeän
49699: joita mu:i!l.le liikenteessä mukana oleville aj'kana selvästi ilmaistava muille, varsinkin
49700: moottoriajoneuvoille on ,asetettu. Näin ei kui- takaa tuleville autoille. Me1lläkin tulisi olla
49701: tenkaan nykyään ole asianlaita, v-aan traJkto- pyrkimytksenä, että yleisillä teilJä Hikikuvien
49702: rin lii'kenneturvallisuus1aitteet ovat varsin tr,a;k!torien ja niihin !kytkettyjen peräv-aunu-
49703: puutteelliset. Niinpä nytkyään sattuu varsin- jen laitteita ja varusteita !koskevat määräyk-
49704: kin pimeänä aikana ylhä useammin onnetto- set olisivat samat kuin vastaavat määräykset
49705: muulksia, joissa ,auto törmää takaapäin trak- kuorma-autoilla ja niihin kytketyillä perä-
49706: toriin, jota erityisesti lumi- tai vesisateessa vaunuiUa.
49707: on erittäin Vlaikea nähdä sen ainoana vaToi- Edellä olevaan \Tiitaten ehdotamme kun-
49708: tuslaitteena olevien lheil~kotehoisten heijasti- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49709: mien ollessa loan tai kuorman peitossa. TraJk- muksen,
49710: torien perävaunuja ei merkitä ,rekisteriin
49711: eikä niitä tarvitse 'katsastaa, niiden kuntoa ja että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49712: laitteita ei tarkasteta kuin satunnaisten lii- toimenpiteisiin traktorien varusteita
49713: kennevalvontojen yhteydessä, mistä johtuen koskevien määräysten saattamiseksi
49714: laitteiden !kunto on usein varsin alla-M'Voinen. liikenneturvallisuutta paremmin vas-
49715: Muissa pohjoismaissa on tmaktorien perä- taavalle ta90lle.
49716: vaunussa oltava heijastimen ohella myös
49717: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
49718:
49719: Arvo Ahonen. Ville Tikkanen.
49720: Veikko Mattila. Väinö Vilponiemi.
49721: 1149
49722:
49723: VU,139.- Toiv.al. N': o 499.
49724:
49725:
49726:
49727: Breilin ym.: Traktorien saattamisesta uusintakatsastusvelvolli-
49728: suuden alaisiksi.
49729:
49730: E d u s k u n n a l1! e.
49731:
49732: Tieliikennelain 4 § :ssä määrätään, että Tätä tarvetta korostaa erityisesti viellä se,
49733: "tieliikenteessä käytettävän ajoneuvon ja lait- että traktoria käytetään liikenteessä yleisim-
49734: teen on oltava rakenteeltaan, kunnoltaan, va- min siihen kytketyn perävaunun kanssa.
49735: rusteiltaan ja ikuormitukselta.an sellainen, että T11aktoreiden perävaunujen V·almistarn.isessa,
49736: sililä voidaan turvallisesti liikkua ja se muu- korjaamisessa ja huollossa on sitä paitsi erit-
49737: toinkin soveltuu liikenteeseen". Moottoriajo- täin yleisesti harrastettu sellaista "nyrkki-
49738: neuvoasetuksessa on puolestaan säädetty, mi- teollisuutta", joka ei voi erityisemmin taata
49739: ten tieliikenteessä !käytettävien ajoneuvojen mainittujen rnkenteiden asiaillisuutta enem-
49740: ja laitteiden 1:1akenteiden, kunnon j.a: varus- pä:ä raaka-aineiden kuin l'aikennekonstruktioi-
49741: teiden asiallisuutta tulee tarkastaa ja valvoa. denkaan suhteen. Lisäksi ovat myöhemmin
49742: Varsinaisen tyyppi!k:atsastuksen lisäksi tämä tehdylt rakennemuutokset (esimel'kiksi voi-
49743: ta:vkastus ja vallvonta tapahtuu kysymyksessä malliSiirtolaitteiden välityssuhteiden muutok-
49744: olevien ajoneuvojen ja laitteiden uusintakat- set, joina on ollut mahdollista ik:olhottaa trak-
49745: sastuksissa, joista on niin~kään moottoriajo- torin ailikuperäistä rakenteellista ajonopeutta)
49746: neuvoasetuksessa säädetty. Poikkeuksen tähän olleelt jatkuvasti mahdollisia.
49747: kuitenkin muodostavat traiktorit, joista sano- Liikenteessä ilmi tulleet tapaukset osoitta-
49748: taan moottoriajoneuvoasetu:Imen 50 § : ssä, että vat myös, että traktori-perävaunu-yhdistelmät
49749: "traktoria ja moottorityökonetta ei oorvitse edustavat niin rwkenteen, !kunnon lkuin v•arus-
49750: uusinta!katsastaa, jollei siihen ilmaannu eri- teittensakin suhteen mitä suurinta kirJa-
49751: tyistä syytä". vuutta j.a että puutteellisuudet näiden ajo- ·
49752: Moottorityökoneen uusintakat'sastuksesta neuvojen kdhdalla ovwt suoraJStaan räikeät.
49753: vapauttaminen on ymmärr~tävää, sillä tuol- Kun näillä epä:kohdilla on ~rittäin suuri lii-
49754: loin on selvästi kysymys työkoneesta eikä lii- kenneturvallisuutta vaa:rantava vai:kutus, on
49755: kennevälineestä. Traktorin kohdalla asia on vä:ltttämätöntä, että myös traktodt ja niiden
49756: kuitenkin toisin, sillä maamme tällä hetkellä perävaunut sekä muut niihin Hiik:enteessä
49757: lähes 140 000 yik:silkköä käsittävästä traktori- käytettävät laitteet asetetaan uusintakatsas-
49758: kannasta käytetään eräiden arvioiden mu- tusvelvollisuuden alai.siksi samalla tavoin
49759: kaan ainakin 90 000-110 000 111aktoria ylei- kuin muidenkin ·ajoneuvojen katsastuksesta
49760: sillä teillä tapahtuvaan kulj,etustoimintaan on määrä:tty.
49761: tai muuhun liikennöimiseen. Yksinomaisesti Edellä olevaan viiltaten ehdotamme edus-
49762: tyokoneina käytettävien traiktoreiden määrä kunnan hyvälk:syttäväksi toivomuksen,
49763: on häviävän pieni. Traktori on siis yleisesti
49764: ottaen kuljetus- j.a liikenneväiline, jollaisena että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49765: sen Mkenlteen, kunnon ja varusteiden tarkas- toimenpiteisiin traktoreiden, niiden
49766: taminen ja valvonta on yhtä välttämätöntä perävaunujen sekä niihin liikenteessä
49767: kuin minkä rohansa muunkin moottoriajo- käytettävien laitteiden uusintakatsas-
49768: neuvoasetuksen mukaan uusintaikatsastusvel- tusveloollisuuden alaisiksi saattami-
49769: vollisuuden alaisen ajoneuvon tai l·aitteen. seksi.
49770: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
49771:
49772: Reino Breilin. Sylvi Siltanen.
49773: Sakari Knuuttila. Sinikka Luja.
49774: 1150
49775:
49776: VII,140.-Toiv.al. N:o 500.
49777:
49778:
49779:
49780:
49781: Landström ym..: Traktorien ja niiden perävaunujen varusta-
49782: misesta taka- ja jarruvaloin.
49783:
49784:
49785: E d u s kun n a l1 e.
49786:
49787: Traktorikannan kasvaessa muun ajoneuvo- ripyoraan kytketyt. Mitä tu[ee vielä trakto-
49788: kannan mukana ja tralrtoreitten tultua mu- reitten nopeuteen tai hitauteen, on niiden
49789: ka·an myös liikennekuvaan, on pohdittava Mkenteellinen nopeus yleensä 30-35 ikmjh.
49790: vaikavasti täyttävätkö traktorit perävaunui- Miikäli hitautta pidetään valottomuuden pe-
49791: neen nykyisellään edes tyydyttävästi turval- rusteena, putoaa perusteelta näinkin pohja
49792: lisuusvaatim~et. V alitetJtav.an useasti s·aa pois, !kun tiedetään, että em. moottorityöko-
49793: lukea [ehdistä, että asianmukaisten valolait- neitten suurin rakenteellinen nopeus on vain
49794: teiden puuttuminen traJktorista tai sen perä- 10 km/h. Perusteita traktoreitten liikennetur-
49795: vaunusta, on aiheuttanuJt ihmishengen mene- valllisuuslaitteiden erivapausasemaan ei pi-
49796: tyksen. Muuta liikennettä hitaammin kulkeva täisi olla, etenkin kun toisessa vaakakupissa
49797: traktori tai maantielle pysälköity traktori, painavat raskaina jo menetetyt ihmishenget
49798: jol1a ei ole ns. takavaloja joita nykyinen ·ase- ja !tilanteen näin jatJkuessa vielä menetettä-
49799: tus ei vaadi, saattaa koitua pimeänä ai!kana vät.
49800: muullle liikenteelle todelliseksi surmanlou- Edellä esitettyyn viitaten ehdot·amme kun-
49801: kuksi. Tässä tapaulksessa ei myookään trak- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49802: torin kuljettajan oma henki ole turv.assa. muksen,
49803: Traktoreille on suotu poikkeuksellinen ja
49804: kyseenalainen erikoisasema valaistuslaitteiden että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49805: suhteen. Perustelu, että rtra:ktori on peHrikä toimenpiteisi~n sellaisen muutoksen an-
49806: tyokone, on katteeton. Nurinkurista on myös- tamiseksi moottoriajoneuvoasetukseen
49807: kin vedota alhaiseen lii!k!kumisnopeuteen, sillä ja moottoriajoneuvoasetuksen täytän-
49808: takaatulevalle ja ohittavalile liikenteellehän töönpanoa koskevaan päätökseen, että
49809: koituu tästä entistä suurempi vaaramomentti traktorit ja niiden perävaunut määrät-
49810: pimeänä ailkana. täisiin varustettavaksi asianmukaisin,
49811: Miksi suvaita tällaista poikkeusta, kun siitä liikenneturvallisuude,n kannalta välttä-
49812: eivät "n·auti" muihinkaan moottorityölmnei- mättömin taka- ja jarruvaboin sekä
49813: siin ikytketyt perävaunut, eivät edes mootJto- suunnanmuutosta osoittavin laittein.
49814: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
49815:
49816: Eeles Landström. E. J. Paavola.
49817: 1151
49818:
49819: VII,141.- Toiv.al. N:o 501.
49820:
49821:
49822:
49823:
49824: Roden ym. : Traktorien ja niiden perävaun·ttjen varustami-
49825: sesta asianmukaisin valolalittein.
49826:
49827:
49828:
49829: E d u s k u n n a 11 e.
49830:
49831: Lokakuun 4 päivänä 1957 annetun mootto- ajoneuvon riittävän ajoissa havaittavissa. Ja
49832: riajoneuvoasetuksen 48 §: n 1 momentin b)- tämän lisäksi yhtä hyvin suunnanmuutosta
49833: kohdan mukaan saadaan traktori hyväksyä osoittavien valojen kuin jarruvalojenkin
49834: .liikenteeseen dilman seisonta- ja jarruvaloja puuttuminen aiheuttaa yllättäviä vaaratilan-
49835: sekä traktoriperävaunut lm1kulaitosten ja teita myös valoisana aikana liikennöitäessä,
49836: yleisten töiden ministeriön moottoriajoneuvo- koska traktori noine puutteellisuuksineen
49837: asetuksen täytäntöönpanosta 21. 11. 1957 an- muodostaa ennalkolta arvaamattoman y~lätys
49838: taman 1päätöksen 45 § :n 1 momentin b -koh- ltekijän muille liikenteessä mukana oleville.
49839: dan mukaan niinikään ilman rt;aka- ja jarruva- ,sen ohella, että kaikissa autoissa ja niiden ·
49840: valoja sekä suunnanmuutosta osoittavia lait- perävaunuissa vaaditaan olemaan nuo liiken-
49841: teita. Kun edellä mainittu moottoriajoneuvo- neturvallisuusvarusteet, myös moottorityöko-
49842: asetus, samoin kuin mainittu kulkulaitosten neeseen ja moottorikäyttöiseen laitteeseenkin
49843: ja yleisten töiden ministeriön moottoriajoneu- kytketyn perävaunun tulee olla varustettu
49844: voasetuksen täytäntöönpanoa koskeva päätös takavaloilla ja lisäksi kulkulaitosten ja yleis-
49845: on annettu, on ilmeisesti pysähdyttävä ajat- ten !töiden ministeriön edellä viitatun päätök-
49846: telemaan !traktoria vain maatalouden työko- sen mukaan vieläpä "moottoripyörään kyt-
49847: neena, ajatWlematta lainkaan traktorien osaJ.- kettävän perävaunun tulee olla siten varus-
49848: listumista tieliikeroteeseen. Kun traktoreiden tettu, kuin autoon kytketltävästä perävau-
49849: määrässä on ta,pahtunut voimakas kasvu ja nusta on määrätty", myöntäen tässä kohden
49850: koko maassa olevien traktorien määrä on ko- kuitenkin vapauden jarruvalojen ja suunnan
49851: honnut noin 130.000, on niiiden osuus Hiken- muutosta osoitttavien laitteiden suhteen, mutta
49852: teessä mukana olevina ja kuljetuksia suorit- edellyttäen, että moottoripyöränkin perävau-
49853: tavina moottoriajoneuvoina myös kasvanut nussa tulee olla ns. takavalot. Kun traktorien
49854: kaikki ennakkopäätelmät ylitttäen. nau:ttimaa poikkeuksellista erikoisasemaa ja
49855: Nykyisessä käytössään ei traktori siis ole- oikeutta olla mukana Hikenteessä puutteelli-
49856: kaan enää va1n maatalouden työkone, vaan sin liikenneturvallisuuslaittein on arvosteltu,
49857: huomattava lkuJjetusajoneuV'O, jalka !käyttää on tuon erikoisaseman puolustelijoiden ta-
49858: yleisiä teitä siinä kuin muutkin moottoriajo- holta nojauduttu kahteen seikkaan selittäen,
49859: neuvO<t. Kun traktodt ovat kuittenkin edel- että traktori on työkone ja että traktorin liik-
49860: leenkin edellä mainituin säädöksin vapaat kumisnopeus on alhainen. Nämä kumpikin
49861: 'liikkumaan puutteenisin liikenneturvaHisuus- peruste ovat perusteluina aikalailla ontuvia
49862: varustein, on niiden liiikenteessä mukana syystä, että traktori ei enää nykyisin ole yk.
49863: olosta muodostunut sekä niille itselleen että sinomaan työkone vaan myös kuljetusväline,
49864: muulle tietä käyttävälle moottoriajoneuvolii- kuten jo edellä on todettu, ja että työkonei-
49865: kenteelle varsin huomattava vaaratekijä. Eri- siin ja moottorikäyttöisiin [aitteisiinkin- siis
49866: tyisesti tralktO<rien arheuttamat vaaratilanteet ainoastaan traktoria lukuunottamatta - kyt-
49867: ovat mahdollisia pimeänä aikana liikennöi- ketyn perävaunun tulee olla taikavaloin rvarus-
49868: täessä ja traktoreita yleisille teille pimeänä tetun. Mitä taas tulee siihen, että traktorin
49869: aikana pysäköitäessä, koska ne ns. pimeinä eli liikkumisnopeus on alhainen, ei se yksiselit-
49870: siis lainkaan taakse päin valaisemattomina teisesti pidä paikkaansa. Ensinnäkin !trakto-
49871: ajoneuvoina eirvät ole niitä taikaa lähestyvän rin suurin ·ra,kenteellinen nopeus on yleensä
49872: 1152 VU,141. - Traktorien va.lolaitteet.
49873:
49874:
49875: 30-35 km/h, kun sitä vastoin edellä esimerk- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
49876: kinä käytetyn moottorityökoneen ja moottori- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49877: käyttöisen laitteen suurin rakenteellinen no-
49878: peus on vain 10 !km/h. Tämän lisäksi on että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49879: vielä mainittava, että on traktoreita, joiden toimenpiteisiin sellaisen muutoksen an-
49880: nopeus on suurempi kuin 35 ikmjh, siUä tie- tamiseksi moottoriajoneuvoasetukseen
49881: detään ainakin eräiil'lä ruueilla maassamme ja moottoriajoneuvoasetuksen täytän-
49882: muutetun traktorien välityssuihteita niiden töönpanoa koskevaan päätökseen, jolla
49883: liikenteeseen ottamisen jälkeen, jolloin eräi- traktorit ja niiden perävaunut mää-
49884: den tietojen mukaan olisi ko. traktoreilla rättäisiin varustettavaksi asianmukai-
49885: päästy ajonopeuteen 50 km/h ja eräissä ta- sin, liikenneturvallisuuden kannalta
49886: pauksissa kai vie!lä sitäkin hiukan sumem- välttämättömin taka- ja jarruvaloin
49887: piin nopeuksiin. Perusteet traktoreiden lii- sekä suunnanmuutosta osoittavin lait-
49888: kenneturvallisuuslaitteiJ:taan erivapaus8S€- tein.
49889: massa pitämiseen ovat siis erittäin heikot.
49890: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
49891:
49892: Akseli Roden. Uljas M'åkelä..
49893: Veikko Mattila. Tyyne Paasivuori.
49894: Bror Lillqvist. U. B. Voutilainen.
49895: Voitto Hellsten.
49896: 1153
49897:
49898: VU,lft.-Toiv.al. B:o 501.
49899:
49900:
49901:
49902:
49903: Vilponiemi ym.: Traktoreita ja niiden käyttöä koskevien mäij..
49904: räysten uudistamisesta.
49905:
49906:
49907:
49908: E d u s kun n a B e.
49909:
49910: Traktorien käyttö ja Jiikennöiminen ylei- korjaamisesta on myös määräyksiä, ettei
49911: sillä teillä on jatkuvasti lisääntynyt syystä, eräitä kohtia saa korjata Mtsaamalla. Kun
49912: että tralktoreista on tullut yhä enemmän traktorikorjauksia tehdään hyvin paljon
49913: muun kuin maatalouden ammatin harjo1tta- "kyläseppien pajoissa", on todennäköistä,
49914: misen työväline. Ku'ljetus- ja liikenneväJi- ettei näitä säännöksiä aina noudateta jo sen-
49915: nooksi yleistyessään tralktorin olisi käsityk- kään vuoksi, kun traktoreita ei ole pakko
49916: semme mukaan vastattava niitä samoja vaa- esittää uusintakatsastettavaksi.
49917: timUlksia, joita muilile liilk:enteessä mukana Kun traktorit )'lhä enemmän Jiikennöi'Våt
49918: oleviNe tähän verrattarvi1le moottoriajoneu- yleisillä ·teiLlä, olisi mielestämme myös vaadit-
49919: voi.1le on liilkenneturva:llisuutta silmählä pi- ·tava .traktorin kuljettajalta nykyistä enem-
49920: täen vaatimulksiiksi asetettu. T~llöin tulee män sekä liikennetietoutta että taitoa sopeu-
49921: ensisijaisesti esiin kysymys traktoreiden uu- tua jatkuvasti vilkastuvaan liikenteeseen.
49922: sintrukatsastuksen ralmselksi saattamisesta. Al- Traktorin kuljettajan ikäraja ajokortin saa-
49923: [ekirjoirttaneiden mielestä plisi mitä p~kem miseen ja ajoko11ttiin liittyvät muut velvoit-
49924: min saatava säännäkset traiktorien ja niiden teet olisi mielestämme saatettava myös sa-
49925: perävaunujen vuosittaisesta lkatsastusvelvoil- moiksi kuin au:ton ajokontia koskevat vas-
49926: lisuudesta. taavat ehdot ovat. Tuntuu käsittämättömältä,
49927: Trakltorien varusteiden puutteellisuus on että liikenteessä saa samanaikaisesti kulkea
49928: hyvin usein ollut syynä onnettomuuksiin, kaksi saman kokonaispainon omaavaa ajo-
49929: joista on ollut seurauksena ihmishenkien me. neuvoa, joiden kuljettajien ammattipätevyy-
49930: netyksiäkin. Nykyiset määräykset traktorien teen nliihden on huomattavasti toisistaan poik-
49931: perävaunujen jarruista ovat melkoisen lievät. keavat vaatimukset. Esimerkiksi perävaunul-
49932: Mielestämme näiden määräysten tiukentami- lista traktoria täydessä kuormassa kuljetta-
49933: nen. olisi tarpeen ja yleensäkin tulisi käsityk- rvalta !henkilöltä vaaditaan pätevyytenä vain
49934: semme mulkaan soveltaa ltmktoreiden ·perä- 16 vuoden ikä ja vähäiseksi katsottava suul-
49935: vaunuihin jarrujen, jarruvalon sekä taka- linen kuulustelu, joka saattaa olla hyvinkin
49936: valon suhteen samoja ruinimivaatimuksia puutteellinen. Sitä vastoin jo henkilöauton
49937: kuin on vastaavasti säädetty autojen perä- kuljettajana toimivalta vaaditaan 18 vuoden
49938: vaunuja koskevaksi. Tällöin tulisi siis kysy- ikä ja erittäin perusteellinen autokoulun suo-
49939: mykseen myös määräysten antaminen .trak- rittaminen sekä katsastusmiehen valvomana
49940: toriperävaunujen jarru- ja talkavaJlolaitteiden suoritettu ajokoe ja .tutkinto. Tähän voidaan
49941: pakollisuudesta. Traktorien varusteiden va- tietenkin väittää, että henkilöauton suurem-
49942: javuudeksi on niinikään kai luettava se, että masta nopeudesta johtuen iperusteellisempi
49943: taustapeili, joka säännösten mukaan saa ny- ajOikoulutus on vä:lttämätön, mutta toisaaJlta
49944: kyisin olla kokonaan ajoneuvon ääriviivojen tosiasiat kertovat, että vain pieni osa vahinko-
49945: sisäpuolella, ei yleensä anna kuljettajalle nä- tapauksista aiheutuu nopeudesta, kun sitä
49946: kyvyyttä taaksepäin traktorin liikkuessa vastoin Uikennevahinkojen valtaosa on liiken-
49947: perävaunu kuormattuna tai käytettäessä pe- Iteessä .tehdyistä virheistä ja varomattomuu-
49948: rävaunussa korkeita laitoja tai umpinaista desta ahlleutuneita.
49949: korirakennetta. Traktorien perävaunujen liikennevakuutta-
49950: Ajoneuvoissa ilmenevien puutteellisuuksien minen ei nykyisin ole .pakollinen, vaikka ni-
49951: 145 E 529/66
49952: 1154 VD',142. - Traktorien kll.yttömäirä.ykset.
49953:
49954:
49955: menomaan .traMorien perävaunullisina liiken- vuoksi pidämme tärkeänä, että traktoriliiken-
49956: teeseen käyttäminen muodostaa useimmiten teen valvontaan kiinnitettäisiin huomiota ja
49957: suuremman liikenneturvallisuutta vaaranta- tässä kohdin ilmenneet epäkohdat poistettai-
49958: van tekijän kuin pelkän traktorin liikennöi- siin.
49959: minen. Mielestämme traktorien perävaunujen Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
49960: liikennevakuutuspakon alaiseksi saattaminen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49961: olisi ehdottoman välttämätöntä jo pelkästään
49962: siitäkin syystä, etä nykyisin saavat niinkin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49963: nuoret kuin 16-vuotiaat .toimia kuljettajana toimenpiteisiin traktorin kuljettajaa
49964: näissä ajoneuvoyhdistelmissä. ja ajokortin saantia varten annettujen
49965: Traktoriliikenteen valvonta on meillä jää- määräysten tiukentamiseksi, traktorien
49966: nyt myös melkoisen väJhälle huomiolle ja onpa varusteita koskevien määräysten saat-
49967: sattunut .tapauksia, että samalla kertaa kun tamiseksi liikenneturvallisuutta pa-
49968: poliisin maantiepartiot ovat tarkastaneet remmin vastaavalle tasolle, trakto-
49969: autojen kuljettajien papereita, ajoneuvojen rien ja niiden perävaunujen uusinta-
49970: kuntoa ja kuormitusta, on traktorien tarkas- katsastuspakon saattamiseksi voimaan,
49971: taminen ko. tarkastuspaikan ohittaessaan jä- traktorien perävaunujen rekisteröin-
49972: tetty suorittamatta. On ilmeistä, että valvon- nin ja liikennevakuutuksen saattami-
49973: nan iaiminlyömfuen aiheutt~a erittäin hel- seksi pakolliseksi sekä traktorien raken-
49974: posti laiminlyöntejä liikennevälineen varus- netta ja kuntoa sekä liikennöimistä
49975: teiden ja niiden kunnon suhteen. Tämän koskevan valvonnan tehostamiseksi.
49976: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
49977:
49978: Väinö Vilponiem.i. Reino Breilin.
49979: Antero Väyrynen. 'Antti A. Halm.e.
49980: Voitto Hellsten. Esko Niskanen.
49981: Arvo Ahonen. Veikko Helle.
49982: VU,143.-Toiv.al. N:o 503.
49983:
49984:
49985:
49986:
49987: Tikkanen ym.: T.aksiootoilijain vapauttamisesta suurten sete-
49988: lien vaihtamisvelvoZUsudesta.
49989:
49990:
49991: E d u s k u n n a 11 e.
49992:
49993: Maassamme tapahtuu valitettavasti jatku- pitäisi käsityksemme mukaan taksiautoilijat
49994: vasti :taksiautoilijoihin kohdistuvia ryöstöjä lainsäädännöllisin toimenpitein vapauttaa
49995: ja ryöstöyrityksiä; murhien määrän ollessa suurten setelien vaihtamisvelvollisuudestl\.
49996: onneksi viime vuosina verraten vähäisen. Ruotsissa mm. Motalassa taksiautoilijain ra-
49997: Nåmä ryöstöt ja niiden yritykset ovlllt:kui- hanvaihtamisvelvollisuus e.m. syistä on rajoi-
49998: tenkin seurauksiltaan usein siksi vakavia, että tettu jopa niin pieneen summaan :kuin ·10
49999: olisi tehtävä kaikki mahdollinen näiden, teko- kruunun seteliin.
50000: jen jo ennalta ehkäisemiseksi. Suoritetut tut- Edelläesittämäämme viitaten ehdotamme
50001: kimukset ovat osoittaneet, että valtaosa teoista eduSkunnan hyvälksy:ttävälksi toivomuksen,·
50002: on tehty autoilijan rahojen anastamistarkoi-
50003: tuksessa, vain harvoin on ollut kyseessä auton että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
50004: anastaminen. Koska näillä cyöstäjillä on toimenpiteisiin rahalain muuttamisek8t
50005: useimmiten se käsitys, että taksiautoilijoilla siten, että taksiautoilijat vapautettai-
50006: on mukanaan suuria rahasummia mm. vaihto- siin suurten setelien vaihtamisvelvoUi-
50007: rahoiksi suurien setelien vaihitamista varten, suudesta. ,
50008: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
50009:
50010: Ville Tikkanen. Antero Väyrynen.
50011: 1166
50012:
50013: VU,144.- Toiv.al. N:o 504.
50014:
50015:
50016:
50017:
50018: Vii.yrynen JD1•: Tu~sun poistamisesta ja kaupunkien
50019: vapauttamisesf11 niitä. vastaavista valtiohaUinnon rasituk-
50020: sista.
50021:
50022:
50023: E d u s k u n n a 11 e.
50024: 1
50025:
50026:
50027:
50028:
50029: Aikoinaan tapulikaupungeille ja myöhem- tulot koko maassa vuonna 1960 olivat noin
50030: min useimmille merikaupungeille annettiin 8,8 miljoonaa markkaa, olivat ne vuonna 1963
50031: oikeus kantaa kaupunkeihin ,tuotavista ja noin 6,3 miljoonaa marimaa. Kun esimeriribi
50032: sieltä vietä.vistä !tullinalaisista tavaroista lisä- Oulun kaupunki sai vuonna 1961 tuulaaki-
50033: tullia eli tuulaairimaksua velvoillisuutta w.s- tuloja 31 250 markkaa, olivat sen näitä vas-
50034: taan osallistua eräisiin valtiolle kuuluviin teh- taavat valtionhallinnon menot samana aikana
50035: täviin sekä. paikallisesta tullihallinnosta ai- peräti 772 200 markkaa, joten epäsuhde tulo-
50036: heutuviin rasituksiin. Nykyisin kantavat tuu- jen ja vastaavien menojen kohdalla on suo-
50037: laakia maassamme kaikki muut tullikamari- rastaan räikeä.
50038: kaupungit paitsi Tampere, Lahti, Jyväskylä Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
50039: ja Hämeenlinna. Kaikesta huolimatta vii- taen ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
50040: meksimainitutkin kaupungit ovat kustanta- toivomuksen,
50041: n.eet tullitilat ltullitoimipaikoille ja vastan-
50042: neet muistakin taloudellisista rasituksista. että hallitus kiireellisesti antaisi
50043: Sen lisäksi, että maamme kaupungit, kuten Eduskunnalle esityksen tuulaakimak-
50044: edellisestä käy ilmi, ovat keskenään erilai- sun poistamisesta ja kaikkien kaupun-
50045: sessa asemassa, on ;todettava, että maatalous- kien vapauttamisesta niistä valtionhal-
50046: tuotteiden tuontimaksujärjestelmien seurauk- linnon rasituksista, jotka nit'lle on sää-
50047: sena kaupunkien tuulaakitulot ovat romah- detty tuulaakimaksun kanto-oikeutta
50048: dusmaisesti laskeneet ja kehitys näyttää edel- vastaan.
50049: leenkin sellaisena jatkuvan. Kun tuulaaki-
50050: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
50051:
50052: Antero Väyrynen. Urho E. Knuuti.
50053: Uljas Mäkelä.
50054: 1167
50055: VU,145.- Toiv.al. N:o 505.
50056:
50057:
50058:
50059:
50060: Veuaa.: Mtmtlatilikun.talattoksen lakkauttamisesta.
50061:
50062:
50063: E d u s k u n n a 11 e.
50064:
50065: Nojautuen jo helmikuun 10 päivänä 1961 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
50066: .tekemääni eduskunta-aloitteeseeni, jossa olen muksen,
50067: esittäny.t manttaalikuntalaitoksen lakkautta- että hallitus ryhtyisi kiireellisM
50068: mista sen vuoksi, että eduskunnan selvä enem- toimenpiteisiin. man.ttaalikunfalaitok-
50069: mistö on tosiasiassa sen lakkauttamisen kan- sen lakkauttamiseksi tarpeettomana jo
50070: nalla ja sanottu laitos on sitäpaitsi vanhen- vanhentuneena sekä epäkansanvaltoi-
50071: tunut ja epäkansanvaltainen, ehdotan kun- sena.
50072: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
50073:
50074: Veikko Vennamo.
50075: 1158
50076:
50077: VII,146.- Toiv.al. N: o 506.
50078:
50079:
50080:
50081:
50082: H8.ra. ym..: Sodan uhrien huollon tukemisen lisäämisestä raha-
50083: automaattiasetuksessa lueteltuihin toimialoihin.
50084:
50085:
50086: Eduskunnalle.
50087:
50088: . Raha-automaattiasetuksen 27 §: ssä sääde- lista saada raha-automaattivaroja vain van-
50089: tään, millä tavoin Raha-automaattiyhdistyk- husten huoltoon varatusta määrärahasta. Kun
50090: sen ·toiminnasta saatu tuotto käytetään avus- kaikkien näiden sodan uhrien hoitotyön kehit-
50091: tUksina oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yh- tämistä olisi edelleenkin syytä jatkaa ja te-
50092: teiSöille ja säätiöille. 1Siinä Juetellaan useita hostaa ja kun sodan uhrien huoltoa muuten-
50093: sellaisia aloja, joilla toimiville yhteisöille ja kin on pidettävä yhiteiskuntamme ensi sijai-
50094: säätiöille avustuksia myönnetään. On pidet- .sena velvollisuutena, olisi käsittääksemme
50095: tävä puutteena, ettei näiden alojen joukossa aiheellista Hsätä raha-automaattiasetuksen 27
50096: ole erikseen mainittu sodan uhrien huoLtoa. § :ssä lueteltuihin toimialoihin omana kohta-
50097: Raha-~auomaattivarojen käyttäminen myös n'aan myös sodan uhrien huollon tukeminen.
50098: sodan uhrien huollon kaikinpuoliseen edistä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
50099: miseen on käsittääksemme sellaista toimintaa, kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
50100: jota kansalaiset kernaasti näkisivät tuettavan vomuksen,
50101: myös raha~automaattivaroista myönnettävin
50102: avustuksin. Nykyisin tuetaan raha-automaat- että hallitus kiireellisesti muuttaisi
50103: tivaroista esim. sotainvalidihuoltoa samalle raha-automaattiasetusta siten, että sen
50104: lohkolle myönnettävästä määrärhasta, josta 27 §: ssä lueteltuihin toimialoihin lisät-
50105: yleisenkin invalidihuollon piiriin on avustuk- täisiin sodan uhrien huollon kehittä-
50106: set jaettava. Kaatuneitten omaisten ja sota- minen.
50107: veteraanien liitoilla ~ienee nykyisin mahdol-
50108: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
50109:
50110: Erkki Hara. Timo Mäki.
50111: Pekka Salla. U. H. Voutilainen.
50112: Olavi Saarinen. Sulo Hostila.
50113: Eino Sääskilahti. Aulis Sileäkangas.
50114: Antti A. Halme. Victor Procope.
50115: 1159
50116:
50117: VU,147.-Toiv.al. N:o 507.
50118:
50119:
50120:
50121:
50122: Heinonen ym.: Huoltoapua tarvitsevien henkt"löiden sairaa-
50123: laan tai muuhun hoitolaitoksee-n pääsyn nopeuttamisesta.
50124:
50125: E d u s kun n a ll e.
50126:
50127: Voimassaolevan huoltoapulain 7 §: n mu- tia pitkäaikaisempia toimenpiteitä myö-
50128: kaan "Huoltoapua on sen kunnan annettava, hemmin. Jos on kysymys esim. mielisairau-
50129: jossa huoltoavun tarpeessa oleva hen- den tai muun psyykiHisen tapauksen hoi-
50130: IJdlö oleskelee". Lainsäätäjä on täten tahto- toon ottamisesta, saattaa ,tällainen potilas
50131: nut varmistaa huoltoavun tarpeessa olevan muodostua jopa vaaraksi ympäristölleen tai
50132: mahdollisuudet saada apua välittömästi ja omaisilleen niinkuin joskus on rtapahtunut-
50133: niin että "vanhan lain" aikana vallinneet kin.
50134: epäkohdat, avun viivästyminen esim. koti- Erityisen kohtalokasta saattaa oleskelupai-
50135: paikkaoikeuden selvittelyn takia ja täysin kasta aiheutuva kuntien vä:linen selvittely
50136: hyödy:ttömät kiistat siitä, kuka on velvolli- olla yksinäisen synnyttäjän kohdalla. Usein
50137: nen apua antamaan, saataisiin poistetuksi. voi tällaisen nuoren naisen oleskelu-
50138: Mutta lakiin on kuitenkin jäänyt puutteelli- kunta olla vaikeasti selvitettävissä, kun hän
50139: suus, joka aiheuttaa monenlaista tulkintaa ja on oleskeli ut esim. eri työpaiikoissa ·tai
50140: usein saa aikaan sen, että kaikkein kipeim- omaistensa 1uona useammaUakin paikkakun-
50141: mässä huollon rta~eessa oleva usein jää sitä nalla saman vuoden aikaan tulematta edes
50142: paitsi. henkikirjoihin merkityksi. Lasta odottavaa
50143: Huoltoapulain samassa 7 §: ssä nimittäin äitiä olisi kuitenkin välittömästi autettava,
50144: säädetään: "Milloin huoltoapua on annettava sillä rikoslakimmekin sää.tää rangaistuksen
50145: hoitona sairaalassa .tai parantolassa sille, joka jättää lwpsensynnyttäjän turvat-
50146: tahi 18 § :ssä tarkoitetussa huoltolaitok- tomuuden tilaan. Asiallinen ja tarkoitustaan
50147: sessa, (" ... kunnalliskoti tai sosiaaliministe- vastaava hoitopaikka rtälliselle äidille olisi
50148: riön suostumuksella vanhainkati, sairaskoti Ensi Koti ftai muu vastaava äitikoti. Ensi
50149: tai muu huoltolaitos". 18 §) on velvollisuus Kodeissa äidit saavat hoitaa ;raskauden vii-
50150: huoltoavun antamiseen kuitenkin sillä kun- meisellä kuukaudella ja välittömästi lapsi-
50151: nalla, missä hän pääasiallisesti oleskelee". neen turvapaikan synnytyksen jälkeen. Ko-
50152: Samassa pykälässä tosin sanotaan, että "jos dissa he oppivat itse hoitamaan lastaan ja
50153: huoltoapua on kiireellisesti annettava, on sen huolehtimll!an sekä omasta että lap·sen
50154: kunnan missä henkilö oleskelee, annettava toimeentulosta myöhemmin. Äitien huolta-
50155: hoitoapua, kunnes asianomainen kunta voi minen Ensi Kodessa on siis myös ehkäisevää
50156: huollon järjestää", mutta käy.tännössä tämä huoltoapua sanan kaikkein parhaimmassa
50157: on jäänyt kuolleeksi kirjdmeksi ja tavalli- merkityksessä.
50158: sesti ikunna;t kiistelevät keskenään siitä, Kuntien huoltoviranomaiset vetoavat
50159: minkä kunnan on annettava maksusitoumus ik:uitenkin huo1toapulain 7 §: ään j·a !kieltäyty-
50160: johonkin huoltolaitokseen. Kun asianomaista vät antamaan maksuosoitusta Ensi Koteihin,
50161: ei ilman maksusitoumusta hoitolaitokseen jos oleskelukunnan selville saaminen on vai-
50162: oteta, saattaa avunsaanti viivästyä huolletta- keata. Odottavan äidin kohdalla .tällainen
50163: van .terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, selvittely ei kuitenkaan voi pitkään jatkua,
50164: tärkeällä ja ratkaisevalla hetkellä. Tästä voi sillä lapsi syntyy säännönmukaisena aikana
50165: aiheutua myöskin !lisäkustannuksia sosiaa- ja huollon tarve on kaikkein suurin juuri
50166: liselle huoltotoiminnalle, kuka ne sitten jou- sillä hetkellä. On suorastaan ihmisarvoa alen-
50167: tuneekin maksamaan, koska asianomaisen tavaa, että yhteiskunnassamme voidaan jät-
50168: tila odotusaikana saatta·a huonontua ja vaa- tää äiti ja lapsi tällaisena hetkenä tukea ja ·
50169: 1160 VII,147. - Huoltoapua ta.rritaevien sa.ira.anhoito.
50170:
50171:
50172: apua vaille vain senvuoksi, että kunnai ha- vuoksi kunnioittaen eduskunnan hyväi{·
50173: luavat säästää !tai siil."'tää. :toistensa maksetta· syttäväksi toivomuksen,
50174: vaksi muutaman sadan markan suU:l'Uisia ku-
50175: luja. että hallitus kiireellisesti tutkitut-
50176: Kysymyksessä oleva huoltowplliain 7 § si- taisi millä tavoin huoltoapulain 7 §
50177: sältää siis liian monimutkaisia ja tulkinnan saataisiin muutetuksi siten, että huol-
50178: varaisia, vieläpä !toistensa kansSa. ristiriidassa toavun tarpeessa olevat henkiWt, jotka
50179: olevia, määräyksiä. SeMaisenaan se on ai- tarvitsevat hoitoa sairaaloissa, paran-
50180: heuttanut ja aiheuttaa edelleen turhaa pape- toloissa tai muissa vastaavissa hoito-
50181: risotaa ja riitelyä eri kuntien välillä. ,Se olisi laitoksissa saisivat hoitoa välittö-
50182: siis pikaisesti muutettava selvemmäksi ja yk- mästi ilman avunsaamista edeUyttä-
50183: siselitteisemmäksi. Ehd<rtammekin tämän vää kotipaikka selvitystä ja antaisi
50184: siitä Eduskunnalle esityksen.
50185: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
50186:
50187: Vappu Heinonen. Olavi Saarinen.
50188: Aili Siiskonen. Impi Lukka.rinen.
50189: Viljo Pousi. T. Leivo-Larsson.
50190: 1161
50191:
50192: VII,148.-Toiv.a.J. N:o 508.
50193:
50194:
50195:
50196:
50197: Landström ym.: Softtuitilurvan laajentamisesta koko katsas-
50198: tusmieskuntaa koskevaksi.
50199:
50200:
50201: Ed uskunnaUe.
50202:
50203: V: n 66 musaa. siir.ryttiin Suomessa keski- daan pitää juuri sosiaalisen turvan puuttu-
50204: tettyyn moottoriajoneuvojen ~ntiin ja minen suurimmalta osalta katsastustoimin-
50205: Autorekisterikeskus Helsingissä alkoi hoi- nan parissa. työskentelevHtä. Eihän viimeis-
50206: taa kOko maan moottoriajoneuvorekisterin. ten 25-30 vuoden .ai'kana maamme perus-
50207: Näin ollen poliisiviranomaisten ja [ääninhaJ.- palkkaisten katsastusmiesten lukumäärässä
50208: litusten suorittama työ moottoriajoneuvojen ole tapahtunut mainittavaa muutosta.
50209: rekisteröinnissä pieneni melkeinpä minimiin Katsastustoiminnan kehittäminen koskee
50210: aikaisempaan kä~äntöön nähden. Joh- välillisesti koko kansakuntaa. Katsastustoi-
50211: donmukaisena seurauksena tästä oli se, että minnan kehittämisessä olisi sentähden pyrit-
50212: maamme katsastuskonttoreiden työmäärä tävä siihen, että lkdko lkatsastusmieskunta
50213: suureni rekisteröintiasioiden takia n. nauttisi sitä sosiaalista turvaa, jota muutkin
50214: 25-30%. valtion virkamiehet ja että. ns. tilapäistyö-
50215: Todettu on, että kdko maassa katsastus- voima poistettaisiin ja tarpeellinen määrä
50216: konttoreissa suorittavat varakatsastusmiehet uusia peruspalkkaisia virkoja perustettaisiin.
50217: n. 70-75 % koko työmää.rästä, eli nyt kun Edelleen olisi pyrittävä siihen, että katsas-
50218: siirryttiin uuteen rekisteröintijärjestelmään, tustoiminta saataisiin vihdoinkin suorittaa
50219: näiden varakatsastusmiesten työmäärä lisään- kunnollisissa oloissa, eli ~ettaisiin kat-
50220: tyi huomattavasti, nimenomaan työmäärä, sastusasemat. Suoritetaanhan katsastustoimi-
50221: josta nämä ns. varakatsastusmiehet eivät saa tus autojen osalta Suomessa. edelleen erittäin
50222: .työmäärän kasvun edellyttämää korvausta. ·primitiivisissä olosuhteissa.
50223: V:arakatsastusmiesten palkkaushan on si- Edellä esi~yn :johdosta ehdotamme kun-
50224: dottu ns. toimitusyksikköihin, eli mitään poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
50225: japalkkoo ei ole, ei myöskään kesälomakor- muksen,
50226: vausta, ei sairausajan palkkaa eikä yll:eensä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
50227: mitään muutakaan sosiaalista turvaa. siin soriaaliturvat~. laajentamiseksi
50228: Viimeaikoina on katsastustoiminnassa ha- koko katsastuamieskunlaa koskevaksi
50229: vaittu puutteeHisuuksia. Eräänä syynä .tähän ja uusien peruspalkkaisten virkojen
50230: voidaan pitää sitä, että työvoiman vaihto bt- perustamiseksi sekä katsastustoimin-
50231: sastuskonttoreissa on erittäin suuri. Syynä nan yleisten edellytysten parantami-
50232: taasen !tähän työvoiman muutt.umiseen Voi- seksi.
50233: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
50234:
50235: Eeles Laadström. Voitto Hellsten.
50236: Uljas Mäkelä. B. 1. Paavola.
50237: - Vå.blö VllpoDiemi
50238:
50239:
50240:
50241:
50242: 146 E 529/66
50243: 1162
50244:
50245: VII,149.- Toiv.al. N: o 509.
50246:
50247:
50248:
50249:
50250: Landström ym.: Toimenpiteistä huoltopoliisiosaston saami-
50251: seksi Poriin.
50252:
50253:
50254: E d u s kun n a 11 e.
50255:
50256: Kuten tunnettua on Pori länsirannikon kin hajallaan sijaitsevien satamien ja suur-
50257: merkittävä sa.tamakaupunki, jossa tarkal- ten etäisyyksien kaupungissa tietää kasvav:aa
50258: leen luikien on neljä satamaa. Ihmetystä he- työmäärää.
50259: rättää että poliisilaitoksella ei !tässä kaupun- Koska epäkohta ihavaittiin jo vuosia sit"
50260: gissa ole erikoistunutta huoltopoliisiosastoa, ten, eikä korjausta ole vielä saatu aikaan,
50261: vaikka ko. poliisiosaston tehtäväpiiriin kuu- olisi asiaan mitä· kiireimmin puututtava. Ny-
50262: luvat velvoitteet ovat suuret. kyisellään on poliisilaitoksessa vähintäin 14
50263: .Porin poliisilaitoksen toimesta on ilmolto- henkilön vajaus. Satamiin ei nykyisellään
50264: poliisiosaston perustaminen otettu useita ker- voida järjestää tarvittavaa päivystystä. Ki-
50265: toja esille, mutta para:-nu.sta asiaan odotel- peimpänä havaitaan puute huoLtopoliisin työ-
50266: taessa on huoltopoliisin tehtävät jouduttu sä- saralla ja 'kuulusteluteihtävissä.
50267: lyttämään rikososaston erään ryhmän haa-- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
50268: teille. Poliisitoimen 'laajan kentän hoitamista kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
50269: miehistön vajaalukuisuus on ymmärrettävästi toivomuksen,
50270: vaikeuttanut. ·
50271: Vuoden vaihteen alueliitoksen jälkeen kas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
50272: vaa Porin kaupungin asukasluku noin seitse- toimenpiteisiin huoltopoliisiosaston
50273: määnkymmeneentuhanteen. Täm ti~ sitä, saamiseksi Poriin, ottaen huomioon
50274: että yhtä poliisimiestä kohti on kaupungissa kaupungin satamasijainnin ja asukas-
50275: 538 asukasta. Samanaikaisesti :asukasluvun määrän sekä pinta-alan kasvun vuo-
50276: lisäyksen kanssa laajenee kaupUngin pinta- denvaihteen alueliitoksessa.
50277: ala noin kaksinkertaiseksi, mikä ennestään-
50278: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
50279:
50280: Eeles Landström. Uljas Mäkelä.
50281: Aulis Sileäkangas. E. J. Paavola.
50282: ' Väinö Vilponiemi.
50283: 1163
50284:
50285: VII,150. - Toiv.al. N: o 510.
50286:
50287:
50288:
50289:
50290: Luja ym.: Raha-a11.tomaattivarojen jakamisesta sodan uhrien
50291: huollon tukemiseen.
50292:
50293: E d u s k u n n a 11 e.
50294:
50295: Sotainvalidien ja kaatuneiden omaisten huollon :turvaaminen ilman, että heidän
50296: huollossa on maallemme ollut ominaista itsensä tarvitsisi käydä kansalaisten ovia -
50297: se, että lainsäädännöllisten toimenpiteiden ja omiatuntoja ~ ·kolkuttamassa.
50298: ohella on harjoitettu laajaa ja monipuolista Sosiaaliseen toimintaan on vuosittain käy-
50299: vapaaehtoista huoltotyötä, joka on voinut tettävissä huomattava summa raha-automaat-
50300: merkittävällä tavalla täydentää lainsäädän- tien voittovaroja. Kun eri •tarkoituksiin jaet-
50301: nön puutteellisuuksia. Vuosien kuluessa sota- tavaksi tulevien varojen määrä on· vuodesta
50302: invalideille ja kaa-tuneiden omaisille vapaa- to~een säännöllisesti noussut, on mahdollista
50303: ehtoisella pohjalla annettu tuki on [ukui- irrottaa niistä entistä !tuntuvastikiu suurempi
50304: sissa tapauksissa auttanut asianomaisia sel- osa soaan uhrien huoltotyöhön käytettäväksi
50305: viytymään heitä kohdanneen menetyksen !tarvitsematta vähentää muiden avustusta
50306: aiheuttamista vaikeuksista ja sijoittumaan sa.aneiden . ryhmien osuutta.. Antamalla vuO-
50307: takaisin yhteiskun:taan sitä hyödyttäviksi jä- sittain näistä varoista edellä sanottuun tar-
50308: seni!ksi. Tämä tuki on todennäJköisesti ol[ut koitukseen il'iittävä määrä varoja, voidaan
50309: myös omiaan ·ehkäisemään mielialan katkeroi- sodan uhrit vapauttaa yli parin vuosikym-
50310: tumista, ehkäpä myös yhteiskunnan vastai menen kestäneestä keräystoiminnasta vai-
50311: sen asenteen muodostumista niiden keskuu· keammassa asemassa olevien kohtalotoverei-
50312: dessa, jotka pahimmin ova.t kärsineet ja densa hyväksi ja samalla kuitenkin turvata
50313: edelleen kärsivät sodan tuhoista. huollon jatkUvuus valtion menoja millään
50314: Laajamittaisen vap11aehtoisen huoltotyön :tavoin lisäämättä. Voitaneen pitää myös var-
50315: haJ:Ojoittaminen on ollut mahdollista vain sen mana, että tällainen tarkoitus erinomaisesti
50316: vuoksi, että asianomaiset itse, siis sotainvali- vastaa raha-auto:tllaattien voittovarojen käy-
50317: dit ja kaatuneiden omaiset, ovat vuodesta toi- tölle asetettuja ,periaatt~ita.
50318: seen eri muodoin hankkineet varoja voidak- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
50319: seen auttaa niitä heistä, jotka enimmin apua kunnioittaen ·eduskunnan •hyväksyttäväksi
50320: ovat !tarvinneet ja tarvitsevat. Niinpä sota- toivomuksen,
50321: invalidityön mhoittamiseksi on . järjestetty
50322: vuos1ttain valtakuniuillinen varojenkeräys että hallitus t'yhtyi.Si kiireellisesti
50323: yli kahtenakymmenenä vuotena. Yleensä yh• toimenpiteisiin raha-automaattiasetuk-
50324: det ja samat miehet ovat kaikkina näinä vuo- sen muuttamiseksi niin, että raha-
50325: sina olleet keräystä paikkakuunallaan järjes- automaattien voittQvaroja voitaisiin
50326: tämässä ja sitä suorittamassa. Voitaneen kat- jakaa nimenomaan myös sodan uhrien
50327: soa, että he suorittivrut oman osuutensa yh- huollon tukemiseen ja että tähän tar-
50328: teiskunnan hyväksi täyteen määräänsä jo koitukseen vuosittain osoitettaisiin sel-
50329: sodan kestäessä ja että viimeistään nyt on lainen määrä, joka takaa tähän asti
50330: yhteiskunnan vuoro tarttua asioihin ja tur- harjoitetun vapaaehtoisen huoltotyön
50331: vata sotainvalidien ja kaatuneiden omaisten jatkuvuuden.
50332: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
50333:
50334: Sinikka Luja. Margit Eskman. Kaarlo af Heurlin.
50335: Aune Salama. Edit Terästö. Antero Väyrynen.
50336: Antti A. Balme.
50337: 1164
50338:
50339: VU,151. - Toiv.al. N :o 511.
50340:
50341:
50342:
50343:
50344: V. Mattila. ym.~ Kunlien oikeuttamisesta saamaan kuolleen
50345: hoidokin laitoshoidon korva1LS kansaneläkevaroista.
50346:
50347:
50348: E d u s k u n n a ll e.
50349:
50350: Kansaneläkelain 43 §: n mukaan voidaan ritataan ihänelle itselleen. Hoidettavan kuol-
50351: kansaneläkettä käyttää eläkkeensaajan hoito- tua menevät näin kertyneet varat hänen pe-
50352: kustannusten korvaamiseen. Sosiaalilauta- rillisilleen ;tai Jähisukulaisten .puuttuessa val-
50353: takunnan on kuitenkin annettava eläkkeestä tiolle. On täysin kohtuutonta, että sukulaiset,
50354: eläkkeensaajalle itselleen hänen omaan käyt. jotka eivät koskaan ole huoltaneet ko. hoi-
50355: töönsä henkilökohtaisia tarpeita varten ase- dettavaa, saavat kertyneet varat kansan-
50356: tuksella erikseen 'Vahvistettu elMeen osa. eläkkeen ltukiosista, ~oihin valtio ja kunnat
50357: Huoltoapulain 31 § :n mukaan kunta saa hoi- ovat osallistuneet.
50358: oon kustannuksista korvaUksena sen määrän, Edellä esitetyn perusteena ehdotamme
50359: mikä siitä hoidosta halvimmalla saatavissa eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
50360: olleelta huoltopaikalta on laitokselle vahvis-
50361: tetun ttaksan mukaan suoritettava. että hallit1LS ryktyisi toimenpiteisiin
50362: Nykyisin on taksa A-mielisairaaloissa 2,50 huoltoapulain jtJ kansaneläkelain sään.-
50363: mk/vrk ja B-mielisairaaloissa 2 mk/vrk, jot- nöksien muutttmtisekri sitfm, etlä
50364: ka m.aksnt eivät läheskään "WtStaa kunniHe kunttJ kertyneistä kansaneläketJtJroista
50365: aiheutuneita ·kustannuksia. Em. säännöksistä hoidossa olle6ft kuoltua saisi laitoskoi-
50366: on seurauksena, että mielismr&'anhoitolaitok- dosta korvauksena määrän, mihin
50367: sissa huottoapuna ihoitoa saaville ·henkilöille hooltoawsta kunntJlle aiheutuneet to-
50368: kertyy huomattavasti varoja :tallatustileille delliset kmtnn.ukset kohtuudella ooi-
50369: kansaneläkkeen ja hoitomaksnn välisestä ero- daan tJrtJioida otttJmalla myös huo-
50370: tuksesta. Varsin monille huonettaville kertyy mioon kanMtwmt~kstd.
50371: myös varoja eläkkeen siitä osasta, joka suo-
50372: Helsingissä. 20 päivänä huhtikuuta 1966.
50373:
50374: Veikko Mattila. Arvo AboDeD.
50375: Bror Lillcpjsl Kaarlo af BearliD.
50376: Tyyne Pa.a.sinori.
50377: 1165
50378:
50379: VU,152.- Toiv.al. N: o 512.
50380:
50381:
50382:
50383:
50384: Siren ym.: Kun.tie"' ja ku"'tainliittojen työlaitosten siirtämi-
50385: sestä valtion. omistukseen..
50386:
50387:
50388: r
50389: E d u s k u n n a !l e.
50390:
50391: Huoltoapulain (116/56) 24 § :n mukaan tavista ja työvelvollisista muodostavat huol-
50392: kunnalla tulee tarpeen mukaan olla lain toapulain nojalla sinne määrätyt vain vähäi-
50393: 40 §: ssä .tarkoitettuja työvelvollisia sekä sen osan. Työlaitogten !toiminnan luonne on
50394: 25 §:ssä mainittuja avunsaajia varten työlai- siten suurelta osalta velvoitteiden täytän-
50395: tos :tai osuus sellaiseen. Nykyisin näissä kun- töönpanoa, mikä yleensä katsotaan valtion
50396: tien ylläpitämissä laitoksissa on eräiuwn mui- asiaksi. Perusteltua olisikin siirtää !työlaitok-
50397: denkin lakien säännösten nojalla sinne set valtion omistukseen ja ylläpidettäväksi.
50398: määrättyjä henkilöitä. Niinpä ir:tolaislain Valtiolla on m8ihdollisuus sopeuttaa nämä lai-
50399: (57/36) mukaisiksi työlaitoksiksi on yleensä tokset muihin täytäntöönpano- ja rangais-
50400: hyväksytty huoltoo.pulain mukaiset ltyölaitok- tuslaitoksiin sillä tavoin, että niiden käyttö
50401: set. Kunnalliset työlaitokset toimivat osittain tulee tarkoituksenmukaisemmaksi ja myös ta-
50402: myös päihdyttävien aineiden väärinkäy;tJtä- J'OudeJ.lisemmaksi kuin nykyisin.
50403: jien huollosta annetun lain (96/61) 11 §:n Edellä lausutun nojalla esitämmekin edus-
50404: tarkoittamina huoltoloina. Edelleen ko. työ- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
50405: laitoksiin määrätään ·lapsen elatusavun tur-
50406: vaamisesta eräissä !tapauksissa annetun lain että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
50407: (614/48) nojalla elatusavun suorittamisen siin. kuntie-n, ja kun.tai'mJiittojen omis-
50408: ~aiminlyönyt elatusvelvollinen .työllään ela- tamien työlaitosten siirtämiseksi val-
50409: tusapua korvaamaan. Työlaitoksessa hoidet- tion omistukseen ja yl'läpidettäväksi.
50410: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
50411:
50412: Eino Sirin. Uljas Mäkelä.
50413: Sinikka. Luja.. Lyyli Aalto.
50414: 1166
50415:
50416: VII,153. - Toiv.al. N: o 513.
50417:
50418:
50419:
50420:
50421: Lahtela ym.: Kansalaisten:: yhdenvertaisuuden turvaamisesta
50422: kaupunkien vuokra-asuntojen jakelussa.
50423:
50424:
50425: Ed uskunnaUe.
50426:
50427: Helsinkiin muualta . muuttaneen väestön salaisten mielestä Helsingin kaupungin har-
50428: keskuudessa on herä.ttänyt ikävää huomiota joittama syrjintä on perustuslain vastaista.
50429: se havainto, että Helsingin kaupungin omis- Joka tapauksessa se on ristiriidassa kansa-
50430: tamiin vuokra-asuntoihin muualta muutta- laisten oikeustajun kanssa.
50431: neiden ei ole ma,hdollista päästä ennen kuin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
50432: on asunut vähintään 10 vuotta Helsingissä. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
50433: Tästä on seurauksena, että varsin monet yk· muksen,
50434: sityiset henkilöt ja perheet, jotka taloudelli-
50435: sen ja sosiaalisen asemansa puolesta olisivat että hallitus kiireellisesti selvittäisi,
50436: suurimmassa yhteiskunnan ltuen .tarpeessa, onko Helsingin kaupungin ja mahdol-
50437: eivät pääse siitä osallisiksi kaupungin lisesti muidenkin kaupunkien vuokra-
50438: vuokra-asuntojen muodossa. Mahdollisesti asuntojen jakelussa harjoittama syr-
50439: muissakin kaupungeissa harjoitetaan sa- jintä perustuslain vastaista, ja ryhtyi-
50440: manlaista syrjintää muualta muuttaneita si toimenpiteisiin kansalaisten yhden-
50441: kohtaan. vertaisuuden turvaamiseksi tarpeen
50442: Perustuslakiemme mukaan kansalaiset vaatiessa lainsäädännön avulla.
50443: ovat yhdenvertaisia Jain edessä. Monien kan-
50444: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
50445:
50446: Olavi Lahtela. Heimo Linna. .
50447: Mauno Pohjonen. Aulis Sileäka.nga.s.
50448: Veikko Savela. Veikko Hanhirova.
50449: 1167
50450:
50451: Vll,154. - Toiv.al. N: o 514.
50452:
50453:
50454:
50455:
50456: Aalto ym.: KoircwerQ.n yhdistämisestä varsinaiseen verotus-
50457: menettelyyn. ,,
50458:
50459:
50460: E d u s kun n a 11 e.
50461:
50462: Joulukuun 12 päivänä 1958 annetun vero- kanto- ja tilitystehtävistä aiheutuisi, on kui-
50463: ,tuslain (482/58) mukaan koiraveron mak- .tenkin huomattavasti pienempi, varsinkin
50464: suunpano ja kanto jäi v:n 1960 alusta kun- nyt, kun tietokoneita käytetään verotuksen
50465: nallishallituksen erikseen toimitettavaksi. ja maksuunpanon määräämisessä, kuin ne
50466: Tästä tulee aiheutumaan huomattavaa lisä- lisävaivat ja kustannukset, mitkä kunnallis-
50467: vaivaa ja tarpeettomia kustannuksia, mitkä hallituksille aiheutuvat koiraveron erikseen
50468: vältettäisiin, j6s koiraveron maksuunpano jä- maksuunpanemisesta ja kantamisesta. Koko-
50469: tettäisiin toimitettavaksi yhdistetyssä vero- naisuuden kannalta olisi epäilemättä tarkoi-
50470: tusmenettelyssä ja jos koiravero kannettai- tuksenmukaisempaa tarkistaa koiraveroase-
50471: siin veronkantoviranomaisen toimesta samas- tuksen ja verotuslain säännökset näiltä
50472: sa yhteydessä kuin sen perittäviksi tulevat kohdin.
50473: muu verot ja maksut. Edellä esitetyiLlä perusteilla ehdotamme
50474: V erotuslakia säädettäessä vastustettiin val- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
50475: tionvarainministeriön .taholta koiraverotuk- seuraavan toivomuksen,
50476: sen liittämistä yhdistettyyn verotusmenette-
50477: lyyn sillä perusteella, että se tarpeettomasti että hallitus kt'treellisesti ryhtyisi
50478: mutkistuttaisi tätä. Käsityksemme mukaan se toimenpiteisiin koiraveron yhdistämi-
50479: lisätyö, mikä verotus- ja veronkantoviran- seksi varsinaiseen verotusmenettelyyn.
50480: viranomaisille koiraveron maksuunpano-,
50481: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
50482:
50483: Lyyli Aalto. U. H.Voutilainen.
50484: Uljas Mäkelä. Arvo Salo.
50485: Viljo Virtanen.
50486: 1168
50487:
50488: Vfi,11S5. - Toiv.al. N :o 515.
50489:
50490:
50491:
50492:
50493: lfiinikOiki ym.: Koirien wtioloajan pitentämisestä Oulun ja
50494: Lapin läänissä.
50495:
50496:
50497: E duskunnaUe.
50498:
50499: Nykyisen metsästyslain mukaan koirat on kohta. Myös koirien kannalta pitempi va-
50500: pantava kiinni keväisin myös Oulun ja Lapin paus on paikallaan. Siitä ei ole myöskään
50501: läänissä jo maaliskuun 1 päivänä. Tätä ei vahinkoa riistalle tähän vuodenaikaan.
50502: kuitenkaan voida pitää perusteltuna, koska Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
50503: talvi on vielä tähän aikaan täysi, eivätkä koi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
50504: rat lumen paljoudesta johtuen pysty irral-
50505: laan ollessaankaan tekemään vahinkoja, ku- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
50506: ten väitetään. toimenpiteisiin. lroirien irtwloajan pi-
50507: Aikaisemmin koirien kiinnipito wlkoikin dentämiseksi Oulun ja Lapin lää-
50508: vasta huhtikuussa. Tämä oli onnistuneempi neissä huhtikuun 1 päivään saakka.
50509: Pohjois-Suomen kannalta kuin nykyinen Iain-
50510: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
50511:
50512: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
50513: VALTIOPÄIVÄT
50514: 1966
50515:
50516: LIITTEET
50517: VIII
50518:
50519: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
50520: TOIVOMUSALOITTEET
50521:
50522:
50523:
50524:
50525: HELSINKI 1966
50526: VALTIONEUVOSTON KIR.JAPAINO
50527:
50528:
50529: 147 E 529/66
50530: Opetushallinnon keskittämistä, tieteellistä tutkimustyötä, yleistä
50531: ammattioppivelvollisuutta, perhekasvatusta, yleishyödyllistä
50532: harrastustoimintaa sekä lehdistön taloudellisen aseman
50533: kohentamista ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
50534: 1173
50535:
50536: vm,l.-Lak.al. N:o 172.
50537:
50538:
50539:
50540:
50541: Leinonen: Ehdotus laiksi yhtenäiskoulujärjestelmään siirty-
50542: misestä.
50543:
50544:
50545: E d u s k u n n a 11 e.
50546:
50547: Meillä on jo kahden vuosikymmenen ajan naan riippumatta vanhempien varallisuu-
50548: keskusteltu maan koululaitoksen uudistami- desta ja kodin sijaintipaikasta, olisi mie-
50549: sesta ja mielipiteet ovat jakautuneet jyr- lestämme saatava viipymättä aikaan laki,
50550: kästi. Ei myöskään pääjohtaja R. H. Oitti- jonka perusteella kunnat voisivat vapaa-
50551: sen johdolla toiminut peruskoulukomitea, ehtoisesti siirtyä kansakoulun ja oppikou-
50552: joka antoi ensimmäisen osamietintönsä lun osalta yhtenäiskoulujärjestelmään, jossa
50553: viime syyskuun 22 päivänä, ole saanut ai- peruskoulu olisi yhdeksänvuotinen ja johon
50554: kaan sellaista esitystä, jonka perusteella voisi kuulua myös lukio. Myöhemmin sää-
50555: sitä huomattavsti muuttamatta voitaisiin dettäisiin lopullinen laki koulujärjestel-
50556: välittömästi toteuttaa laajaksi suunniteltu mästä.
50557: uudistusehdotus kunnallista koululaitosta Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
50558: vaarantamatta. Kun kuitenkin koulutoi- esitän,
50559: . memme tarvitsisi nopeaa kehittämistä so-
50560: siaalisemmaksi, niin että kaikilla lapsilla että Eduskunta hyväksyi&i seuraa-
50561: olisi mahdollisuus saada omien kykyjensä van Uikiehdotukseft.:
50562: ja taipumustensa edellyttämä opetus koko-
50563:
50564: Laki
50565: yhtenäiskoulujärjestelmään siirtymisestä.
50566: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50567: 1 §. keen ja on vastaavasti viisi-, neli- tai kol-
50568: Sen estämättä, mitä muuten on säädetty mivuotinen.
50569: kunta voi järjestää koululaitoksensa yhte-
50570: näiskouluksi, niinkuin tässä laissa sääde- 3 §.
50571: tään. Paikallisten olosuhteiden mukaan koulu
50572: voidaan muodostaa kokonaisuudeksi, johon
50573: 2 §. kuuluvat kaikki yhtenäiskoulun osat, taikka
50574: Yhtenäiskouluun kuuluu yhdeksänvuoti- joitakin osia tai vuosiluokkia.
50575: nen peruskoulu ja kolmivuotinen lukio. Koulun johtajana on rehtori.
50576: Peruskoulu jakautuu varsinaiseen kansa-
50577: kouluun, kansalaiskouluun ja keskikouluun. 4 §.
50578: Kansalaiskoulu alkaa peruskoulun kuuden Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
50579: vuosiluokan jälkeen ja on kolmivuotinen. yhtenäiskoulusta ja sen osista on soveltu-
50580: Kansalaiskoulu voi kuitenkin olla kaksivuo- vin kohdin voimassa, mitä vastaavasti lailla
50581: tinen, jos varsinainen kansakoulu on seit- on säädetty kansakoulusta ja oppikoulusta.
50582: senvuotinen. Keskikoulu alkaa peruskoulun Lukio kuitenkin on oppilaille maksuton ja
50583: neljän, viiden tai kuuden vuosiluokan jäi- he saavat mutkin sosiaaliset edut, jotka
50584: 1174 VIII,l. - Yhtenä.iskoulujll.rjestelmi.
50585:
50586:
50587: peruskoulussa annetaan. Myös lukion val- Tarkemmat säännökset lain täytäntöönpa-
50588: tionapu suoritetaan samojen perusteiden nosta ja yhtenäiskoulun järjestämisestä an-
50589: mukaan kuin peruskoulun. netaan asetuksella.
50590: Tämä laki ja sen nojalla annetut muut
50591: 5 §. säännökset lakkaavat olemasta voimassa,
50592: Tämän lain säännökset eivät koske muita kun viimeistään vuonna 1975 annettava laki
50593: kuin tässä laissa mainittuja kouluja. Tämä valtakunnan koulujärjestelmästä tulee voi-
50594: laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1968. maan.
50595:
50596:
50597: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
50598:
50599: Armas Leinonen.
50600: 117ö
50601:
50602: vm,2.- Lak.al. N:o 173.
50603:
50604:
50605:
50606: Tiekso ym.: Ehdotukset laeiksi koulujärjestelmän perusteista
50607: sekä kunnallisten ja yksityisten oppikoulujen valtion-
50608: avusta.
50609:
50610: E d u s k u n n a 11 e.
50611:
50612: Eduskunta lausui marraskuun 22 päivänä olleet sen käytettävissä jo riittävän pitkän
50613: 1963 toivomuksen, että hallitus ryhtyisi kii- valmisteluajan. Olemme sitä mieltä, että
50614: reellisesti toimenpiteisiin peruskonlumme asia on saatettava kiireellisesti eduskunnan
50615: uudistamiseksi yhtenäiskouluperiaatteen mu- käsiteltäväksi. Vaikka peruskoulukomitean
50616: kaisesti ottaen huomioon kouluohjelmakomi- työ onkin vielä kesken mm. asetusehdotuksen
50617: tean v. 1959 valmistuneen mietinnön ja sen ja koulutoimen aluehallinnon osalta ja
50618: jälkeen suoritettujen kokeilujen tulokset vaikka opetusministeriö on asettanut toimi-
50619: sekä antaisi välittömästi koulunuudistusta kunnat selvittämään opettajainvalmistusta
50620: koskevat lakiesitykset eduskunnalle. koskevia muutoksia ja uudistuksia sekä pe-
50621: Valtioneuvosto asetti edellä mainitun ruskoulun opetussuunnitelmia ja kasvatus-
50622: eduskunnan päätöksen johdosta helmikuussa tavoitteita, on mielestämme ensiarvoisen tär-
50623: 1964 komitean selvittämään koulunuudistuk- keätä, että eduskunta saa tilaisuuden vah-
50624: seen liittyviä monitahoisia ongelmia. Komi- vistaa aikaisemmin tekemänsä periaatepää-
50625: tean tehtäväksi annettiin mm. laatia ehdo- töksen koulujärjestelmän perusteista tarkoit-
50626: tukset säännöksiksi, joilla määritellään kou- tavalla lainsäädännöllä. Eduskuntahan on
50627: luohjelmakomitean mietinnössä ja eduskun- ilmoittanut pitävänsä peruskoulun uudista-
50628: nan toivomusponnessa tarkoitetun yhtenäis- mista kiireellisenä mm. sen vuoksi, että rin-
50629: koulujärjestelmän perusrakenne ja vahviste- nakkaiskoulujärjestelmässä esiintyy niin
50630: taan yhtenäiskoulujärjestelmän toteuttami- suuria epäkohtia, ettei sen avulla enää riit-
50631: nen lähivuosien koulupoliittiseksi tavoitteeksi. tävän hyvin pystytä käyttämään peruskou-
50632: Komitea jätti I osamietintönsä valtioneuvos- lun monitahoista tehtävää. Edelleen edus-
50633: tolle 22 päivänä syyskuuta 1965. Tähän mie- kunta piti ratkaisua kiireellisenä sen vuoksi,
50634: tintöön sisältyvät ehdotukset laeiksi koulu- että se voitaisiin ottaa huomioon runsaasti
50635: järjestelmän perusteista ja kunnallisten ja varoja vaativassa kansalaiskoulujen rakenta-
50636: yksityisten oppikoulujen valtionavusta. misessa.
50637: Hallitu..<~ ei ole kuitenkaan antanut edus- Edellä esitetyn perusteella esitämme,
50638: kunnalle kysymyksessä olevia esityksiä,
50639: vaikka peruskoulukomitean ehdotukset ovat että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50640: vat lakiehdotukset:
50641:
50642: Laki
50643: koulujärjestelmän perusteista.
50644: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
50645: 1 luku. 2 §.
50646: Koulujärjestelmän runkona on kunnan
50647: Koulujärjestelmä. koululaitos, jossa on oppivelvollisille tarkoi-
50648: tettu peruskoulu ja johon voi kuulua lasten-
50649: 1 §. tarha, lukio ja peruskoulun oppimäärälle
50650: Valtakunnan koulujärjestelmä kehitetään rakentuvia ammatillisia oppilaitoksia.
50651: yhtenäiskouluperiaatteen mukaiseksi niin Kunnan koululaitosta täydentävät valtion;
50652: kuin tässä laissa säädetään. kuntainliittojen ja muiden yhteisöjen sekä
50653: 1176 VIII,2. - Koulujll.rjestelmä.n perusteet.
50654:
50655:
50656: säätiöiden ja Suomen kansalaisten ylläpitä- Peruskouluun voi kuulua oppivelvollisuus-
50657: mät kunnan kanssa yhteistoiminnassa olevat ikäisten erityiskouluja ja -luokkia.
50658: lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Kuurojen ja sokeain lasten peruskoulu on
50659: Kunnan peruskoulua voi korvata muu kuin kymmenvuotinen.
50660: kunnan ylläpitämä koulu niin kuin tässä
50661: laissa säädetään. 6 §.
50662: Erityisiä tarkoituksia varten valtio voi Peruskoulun opetussuunnitelmiin tulee
50663: ylläpitää peruskoulua vastaavia tai perus- sisältyä, sen mukaan kuin asetuksella sääde-
50664: koulun oppimäärän osalle rakentuvia kou- tään, uskontoa, siveysoppia, ympäristöoppia.
50665: luja ja, milloin se maan opetustoimen kan- äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vierasta
50666: nalta tärkeän koulukokeilun vuoksi tai paik- kieltä, historiaa, yhteiskuntaoppia, kansalais-
50667: kakunnan kielellisen vähemmistön koulutus- taitoa, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa,
50668: tarpeen tyydyttämiseksi taikka muun eri- luonnonhistoriaa, maantietoa, liikuntaa, ter-
50669: tyisen syyn vuoksi on tarpeellista, avustaa veysoppia, kuvaamataitoa, musiikkia, käsi-
50670: tällaisia kouluja. työtä, kotitaloutta sekä elinkeinoelämään
50671: keskeisesti liittyviä, ammatinvalinnan edel-
50672: 3 §. lytyksiä lisääviä oppiaineita ja käytännölli-
50673: Kunta on velvollinen huolehtimaan perus- siä harjoituksia. Näiden aineiden lisäksi voi-
50674: kouluopetuksen järjestämisestä. Kunnan teh- daan vähäisin tuntimäärin opettaa muutamia
50675: tävänä on muutoinkin edistää kouluolojen muitakin aineita. Peruskoulun opetussuun-
50676: kehittämistä. nitelmaan voi kuulua kasvatukselliseen oh-
50677: Kunta voi täyttää 1 momentissa säädetyn jantaan ja ammatinvalinnanohjaukseen va-
50678: velvollisuutensa myös yhteistoiminnassa tois- rattuja tunteja.
50679: ten kuntien kanssa ja käyttämällä apunaan Peruskoulun yläasteella opetettavien ainei-
50680: muitakin kuin kunnallisia kouluja. den yleiset opetusohjeet ja tarvittaessa myös
50681: Vaitioneuvosto voi velvoittaa kaksi tai use- oppimäärät vahvistaa kouluhallitus.
50682: ampia kuntia yhteistoimintaan peruskoulu-
50683: opetuksen järjestämiseksi. Peruskoulun opetusryhmien muodostami-
50684: 4 §. sesta säädetään asetuksella.
50685: Lukion ja ammatillisen ·oppilaitoksen ope- Oppilaan opintosuunnan peruskoulun ylä-
50686: tus rakentuu peruskoulun oppimäärälle, mi- asteella valitsee hänen huoltajansa saatuaan
50687: käli lailla tai asetuksella ei ole toisin sää- koulun taholta selvityksen oppilaan toden-
50688: detty. näköisistä mahdollisuuksista menestyä eri
50689: Lastentarhasta, lukiosta ja ammatillisesta opintosuunnilla.
50690: oppilaitoksesta samoin kuin kunnan perus-
50691: koulua korvaavasta oppikoulusta on tässä 7 §.
50692: laissa säädetyin poikkeuksin voim.a.ssa, mitä Mikäli tästä laista ei muuta johdu, perus-
50693: niistä on erikseen säädetty. koulusta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä
50694: kansakoulusta on lailla säädetty. Tällöin
50695: sovelletaan peruskoulun ala-asteeseen varsi-
50696: 2 luku. naista kansakoulua koskevia säännöksiä, ylä-
50697: asteeseen kansalaiskoulua ja kansakouluun
50698: Peruskoulu. kuuluvaa keskikoulua koskevia säännöksiä
50699: 5 §. sekä 5 §: n 4 momentissa tarkoitettuihin kou-
50700: Varsinainen kansakoulu, kansalaiskoulu ja luihin ja luokkiin vastaavia kansakouluun
50701: keskikoulu yhdistetään yleistä peruakasva- kuuluvia kouluja ja luokkia koskevia sään-
50702: tusta antavaksi yhtenäiseksi peruskouluksi, nöksiä.
50703: joka on yhdeksänvuotinen. Oppivelvollisuudesta on voimassa, mitä
50704: Peruskoulun kuusi alinta vuosiluokkaa siitä kansakoululaissa (247 /57) on säädetty,
50705: muodostaa sen ala-asteen ja kolme ylintä kuitenkin niin, että peruskoulun oppilas on
50706: yläasteen. täyttänyt oppivelvollisuutensa suoritettuaan
50707: Peruskoulun ala-asteella kaikkien oppilai- koulun koko oppimäärän. Oppivelvollisen
50708: den opetus on pääasiassa samansisältöistä. oikeudesta päästä muun kuin oman piirinsä
50709: Yläasteella opetus jakautuu opintosuuntiin. peruskouluun säädetään asetuksella.
50710: VIII,2. - ".riekso ym. 1177
50711:
50712: Peruskoulun viranhaltijain palk:kauksesta valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan vähin-
50713: ja eläkkeistä säädetään erikseen. tään kuusi ja enintään kymmenen jäsentä ja
50714: Peruskoulun yläasteen piiriä älköön muo- näistä yhden puheenjohtajaksi. Lisäksi kou-
50715: dostettako niin pieneksi, ettei siinä olisi ase- lulautakuntaan kuuluu jäseninä kaksi kun-
50716: tuksella säädettävää määrää kouluun pan- nan koululaitoksen opettajiston keskuudestaan
50717: tavia lapsia. valitsemaa edustajaa, joista toisen tulee olla
50718: peruskoulun opettaja.
50719: Kaksikielisen kunnan koululautakunnassa
50720: tulee olla ainakin kaksi jäsentä vähemmis-
50721: 3 luku. tönä olevasta kieliryhmästä ja peruskoulun
50722: opettajiston valitsemina edustajina jäsen
50723: HaUinto. kummastakin kieliryhmästä. Sellaisten asioi-
50724: 8 §. den käsittelyä varten, jotka koskevat vain
50725: Tämän lain toimeenpanon ylin johto ja jompaakumpaa kieliryhmää, lautakunta ja-
50726: valvonta kuuluu opetusministeriölle ja sen kautuu kahteen yksikieliseen osastoon, joista
50727: alaisena kouluhallitukselle. Lastentarhojen toinen käsittelee suomenkielisiä ja toinen
50728: ja ammatillisten oppilaitosten hallinnollisista ruotsinkielisiä kouluja ja lastentarhoja kos-
50729: alistussuhteista muihin ministeriöihin ja kes- kevat asiat. Kunnallisvaltuusto määrää osas-
50730: kusvirastoihin on kuitenkin voimassa, mitä tojen puheenjohtajat ja varsinaiset jäsenet
50731: niistä on erikseen säädetty. asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista kou-
50732: Kouluhallituksen apuna ja alaisena on jo- lulautakunnan jäsenistä sekä valitsee niihin
50733: kaisessa läänissä läänin koulutoimisto, jonka niin monta samaan kieliryhmään kuuluvaa
50734: päällikkönä on läänin kouluneuvos ja jossa lisäjäsentä, että kummankin osaston kokoon-
50735: on valtion tulo- ja menoarvion rajoissa muuta pano on sellainen kuin koululautakunnasta
50736: henkilökuntaa. Läänin koulutoimiston teh- on 1 momentissa säädetty. Osaston tehtä-
50737: tävänä on suorittaa tämän lain mukaisen vistä ja toimivallasta on muutoin voimassa,
50738: koulunuudistuksen suunnittelua läänin puit- mitä koululautakunnasta on säädetty.
50739: teissa, ohjata ja valvoa muuta läänissä ta- Edellä tässä pykälässä mainittujen jäsen-
50740: pahtuvaa koulusuunnittelua sekä suorittaa ten lisäksi kunnallisvaltuusto voi valita kou-
50741: muut asetuksella sille määrätyt tehtävät. lulautakuntaan tai sen osastoon määrättyä
50742: Läänin koulutoimiston neuvoa antavana koulutoimen alaa koskevien asioiden käsit-
50743: elimenä on läänin koululautakunta, johon telyä varten yhden tai useamman pysyvän
50744: valtioneuvosto kutsuu neljäksi vuodeksi ker- asiantuntijan, jolla on lautakunnan tai sen
50745: rallaan puheenjohtajan ja yhdeksän muuta osaston kokouksessa puhe- mutta ei ääni-
50746: jäsentä sekä näiJle varamiehet. Jäsenistä valtaa.
50747: samoin kuin heidän varamiehistään kolme Kunnassa, jossa on tämän lain mukainen
50748: tulee valita kuntien keskusjärjestöjen nimeä- kunnan koululaitos, ei ole kansakoululauta-
50749: mistä läänin kuntien oloja tuntevista hen- kuntaa.
50750: kilöistä, kolme läänin alueen kansakoulun-
50751: tarkastajista ja kolme muuta sellaisista hen- 10 §.
50752: kilöistä, että lautakunnassa on myös oppi- Koululautakunta johtaa ja valvoo kunnan
50753: koulujen ja ammatillisten oppilaitosten koululaitosta ja suorittaa, mikäli 12 §: stä
50754: asiantuntijoita. Milloin läänin alueella ei ole ei muuta johdu, ne tehtävät, jotka kunnan
50755: kuutta kansakouluntarkastajaa, saadaan kan- koululaitoksen koulujen ja lastentarhojen
50756: sakouluntarkastajajäsenen varamieheksi va- johtokunnille sekä kansakoululautakunnalle
50757: lita läänin alueen kunnan peruskoulun tai niistä annettujen säännösten mukaan kuulu-
50758: kansakoulun opettajanviran haltija. Kaksi- vat. Kouluohjesäännössä voidoon kuitenkin
50759: kielisen läänin koululautakunnassa tulee olla määrätä, että muilla kuin peruskouluilla on
50760: riittävä kielellisen vähemmistön edustus. oma johtokunta, joka on kunnan koululai-
50761: toksen yleistä järjestystä koskevissa asioissa
50762: 9 §. koululautakunnan alainen.
50763: Kunnan kouluhallintoa varten kunnassa Koululautakunnan valvontaan kuuluvat
50764: on koululautakunta, johon kunnallisvaltuusto kunnan peruskoulua korvaavat koulut. Mi-
50765: 148 E 529/66
50766: 1178 VIII,2. - Koulujärjestelmän perusteet.
50767:
50768:
50769: käli kouluohjesäännössä ei ole erityisestä 4 luku.
50770: syystä toisin määrätty, koululautakunnan
50771: asiana on tarkkailla kunnassa toimivia suo- Kunnan koululaitoksen järjestäminen.
50772: men- ja ruotsinkielisiä peruskouluopetusta
50773: tai sitä vastaavaa opetusta antavia kouluja, 13 §.
50774: jotka ovat velvolliset antamaan lautakun- Tässä laissa tarkoitetun koulunuudistuksen
50775: nalle sen pyytämät tiedot koulun toimin- suunnittelua ja valmistelua varten kunnan
50776: nasta ja käsittelemään lautakunnan niille tulee kuuden kuukauden kuluessa tämän
50777: tekemät koulua koskevat ehdotukset. lain voimaantulosta lukien asettaa koulu-
50778: suunnittelutoimikunta.
50779: Koululautakunnan asiana on perehtyä
50780: Koulusuunnittelutoimikunta lakkaa, kun
50781: kunnan kouluoloihin ja tehdä ehdotuksia nii-
50782: kuntaan on perustettu tässä laissa tarkoitettu
50783: den kehittämisestä sekä antaa viranomaisille
50784: kunnan koululaitos ja asetettu sitä johtava
50785: lausuntoja 2 momentissa tarkoitettuja kou-
50786: kunnan koululautakunta.
50787: luja koskevista koulutoimen yleiseen järjes-
50788: telyyn liittyvistä asioista.
50789: 14 §.
50790: Koululautakunnan tehtävistä ja toimival- Kunnan tulee valmistaa ja viimeistään
50791: lasta sekä muutoksenhausta sen päätöksiin valtioneuvoston asettaman määräajan ku-
50792: säädetään asetuksel1a. luessa toimittaa kouluhallituksen hyväksyt-
50793: täväksi kunnan koulusuunnitelma, joka si-
50794: 11 §. sältää arvioidun koulutustarpeen perusteella
50795: laaditun selvityksen niistä toimenpiteistä,
50796: Koululautakunnan apuna sille kuuluvia joihin lmnta aikoo ryhtyä tässä laissa tarkoite-
50797: valmistelu- valvonta- ja toimeenpanotehtä- tun kunnan koululaitoksen järjestämiseksi ja
50798: viä varten' tulee kunnassa, jonka asukasluku kouluolojensa kehittämiseksi. Kunnan koulu-
50799: henkikirjan mukaan ylittää 2 000, olla kou- laitosta järjestettäessä on mahdollisuuksien
50800: luasiain johtajan virka. Tämä virka on pää- mukaan käytettävä hyväksi kunnassa toimi-
50801: virka, jos kunnan asukasluku ylittää 8 000. via oppikouluja. Koulusuunnitelmasta, jonka
50802: Kaksikielisessä kunnassa, jossa kielelliseen pohjalta kunnan kouluohjesääntö laaditaan,
50803: vähemmistöön kuuluvien asukkaiden luku- tulee ilmetä, miten peruskouluopetus . k~
50804: määrä on sellainen kuin 1 momentissa sää- nassa järjestetään, mitä muita kouluJa Ja
50805: detään tulee väheril.mistönkielisiä kouluja ja lastentarhoj,a kunnan koululaitokseen sisäl-
50806: lasten~rhoja koskevia tehtäviä varten olla lytetään, mitkä koulut korvaavat kunnan
50807: vastaavasti toinen kouluasiain johtajan virka. peruskoulua sekä millä tavoin ja missä ajas-
50808: Kouluasiain johtaj;an virka voi olla kahden sa koulusuunnitelmaan sisältyvät järjestelyt
50809: tai useamman kunnan yhteinen. aiotaan toteuttaa.
50810:
50811: 15 §.
50812: 12 §. Valtioneuvoston tulee kahden vuoden ku-
50813: Kunnan koululaitokseen kuuluvalla kou- luessa tämän lain voimaantulosta lukien kou-
50814: lulla, jolla ei ole omaa johtokuntaa, tulee luhallituksen esityksestä sekä asianomaisia
50815: olLa vanhempainneuvosto, johon kunnallis- kuntia ja kuntien keskusjärjestöjä kuultuaan
50816: valtuusto valitsee lähinnä oppilaiden van- vahvistaa alueelliset toimeenpanosuunnitel-
50817: hempien keskuudesta viisi jäsentä neljäksi mat, joissa määrätään, mihin mennessä alu-
50818: vuodeksi kerrallaan. Vanhempainneuvoston een kunkin kunnan on toimitettava koulu-
50819: tehtävänä on valvoa koulun toimintaa, yllä- suunnitelmansa kouluhallituksen hyväksyttä-
50820: pitää ja edistää yhteyksiä koulun ja kotien väksi ja mistä ajankohdasta lukien kunnan
50821: välillä sekä tarvittaessa tehdä ehdotuksia koululaitos on perustettava, sekä annetaan
50822: koulun johtajalle, koululautakunnalle tai tarvittaessa määräykset kuntien yhteistoi-
50823: muulle kouluviranomaiselle sekä suorittaa ne minnasta koulusuunnitelmien laatimisessa ja
50824: muut tehtävät, jotka sille asetuksen tai kou- kouluolojen järjestämisessä. Toimeenpano-
50825: luohjesäännön mukaan kuuluvat. suunnitelmat on laadittava siten, että kun-
50826: Vahheinpainneuvoston sihteerinä toimii nan koululaitos perustetaan maan kaikkiin
50827: koulun johtaja. kuntiin kymmenen vuoden kuluessa tämän
50828: VIII,2. - 'l'iekso ym. 1179
50829:
50830: lain voimaantulosta lukien ja että erityistä omaisuuden käyttöoikeus luovutetaan kor-
50831: huomiota kiinnitetään vähävaraisten ja syr- vauksetta kunnalle, joka on velvollinen
50832: jäisten kuntien kouluolojen kehittämiseen. huolehtimaan omaisuuden kunnossapidosta
50833: V aitioneuvosto voi muuttaa toimeenpano- ja, kun kiintestöä lakataan käyttämästä
50834: suunnitelmaa, milloin se lain toimeenpanon kunnan koululaitoksen tarpeisiin, palautta-
50835: kannalta on tarkoituksenmukaista, ja eri- maan sen käyttöoikeuden valtiolle.
50836: tyisestä syystä myöntää pidennystä siinä Valtioneuvosto voi, mikäli kunta niin ha-
50837: asetettuun määräaikaan. luaa, luovuttaa asetuksella säädettävien pe-
50838: Valtioneuvosto voi kouluhallituksen esi- rusteiden mukaisin ehdoin valtion oppi-
50839: tyksestä antaa kunnalle, jonka koulusuun- koulun kiinteistön omistusoikeuden kun-
50840: nitelma on hyväksytty, luvan kunnan kou- nalle korvauksetta tai kohtuullisesta ko'l'-
50841: lulaitoksen perustamiseen ennen toimeenpa- vauksesta.
50842: nosuunnitelman vahvistamista tai siinä ase-
50843: tettua määräaikaa. 19 §.
50844: Kunta voi ottaa haltuunsa yksityisen oppi-
50845: 16 §. koulun varoineen ja velkoineen muuttaak-
50846: Kunnan koululaitoksen järjestämisestä seen sen kunnan koululaitokseen kuuluvaksi
50847: määrätään kunnan kouluohjesäännössä. Oh- kouluksi tekemällä siitä koulun omistajan
50848: Jesaannön valmistamisesta, hyväksymisestä, kanssa kirjallisen haltuunottosopimuksen, jo-
50849: vahvistettavaksi alistamisesta ja vahvistami- hon otettavista ehdoista säädetään asetuk-
50850: sesta sekä muuttamisesta on voimassa, mitä sella. Sopimukselle on hankittava kouluhal-
50851: kansakoulun ohjesäännöstä on säädetty. lituksen hyväksyminen. Haltuunottoa älköön
50852: rajoitettako koskemaan vain osaa koulun va-
50853: roista tai veloista taikka siihen sisältyvistä
50854: 17 §. kouluasteista, jollei kouluhallitus anna sii-
50855: Kunta on velvollinen perustamaan tämän hen kummankin osapuolen hakemuksesta ja
50856: lain mukaisen kunnan koululaitoksen val- tarpeellisiksi katsomin.sa ehdoin suostumus-
50857: tioneuvoston määräämästä ajankohdasta lu- taan.
50858: kien.
50859: Peruskoulu muodostetaan, mikäli koulu- 20 §.
50860: ohjesäännössä ei ole toisin määrätty, as- Milloin yksityinen oppikoulu otetaan krm-
50861: teittain siten, että kouluun lukuvuosittain nan haltuun ja muutetaan kunnan koulu-
50862: kunnan koululaitoksen perustamisesta lu- laitokseen kuuluvaksi kouluksi, sen vakinai-
50863: kien lisätään uusi vuosiluokka. sessa palveluksessa tai koevuosilla oleva reh-
50864: tori tai opettaja, joka siihen suostuu, siir-
50865: 18 §. retään, mikäli mahdollista, entistä toimintaa
50866: Tämän lain mukaista koulujärjestelmää vastaavaan kunnan koulun virkaan tai teh-
50867: toteutettaessa keskikouluasteen sisältävät tävään sitä haettavaksi julistamatta.
50868: valtion oppikoulut on, milloin niitä ei ole Kunnan haltuun otetun yksityisen oppi-
50869: tarkoituksenmukaista muuttaa valtion lu- koulun henkilökunnan eläkkeiden järjeste-
50870: kioiksi tai käyttää 2 § :n 4 momentissa mai- lystä säädetään erikseen.
50871: nittuun tarkoitukseen, kunnan peruskoulu-
50872: tarpeen niin vaatiessa, muutettava kunnan 21 §.
50873: koululaitokseen kuuluviksi kouluiksi siten, Yksityinen oppikoulu, jonka omistaja sii-
50874: että niiden kiinteä j'a irtain omaisuus luo- hen suostuu, voidaan kunnan kouluohje-
50875: vutetaan kunnille niiden koululaitokseen säännössä määrätä peruskoulua vastaavien
50876: kuuluvan koulun tarpeisiin taikka kahdelle luokkien osalta korvaamaan kunnan perus-
50877: tai useammalle kunnalle niiden yhteistä koulua. Perusko-qlua vastaavan osan oppi-
50878: koulua varten. laille koulu on tällöin maksuton ja heille
50879: Kouluhallituksen hyväksymän kunnan annetaan muutoinkin samat edut kuin kun-
50880: koulusuunnitelman mukaan kunnan koulu- nan peruskoulun oppilaille. Sama oppikoulu
50881: laitokseen kuuluvaksi kouluksi muutettava voi korvata myös kahden tai useamman kun-
50882: valtion oppikoulu lakkaa valtioneuvoston nan peruskoulua.
50883: päättämästä ajankohdasta lukien. Tällai- Mitä 1 momentissa on säädetty, on vas-
50884: sen koulun irtain omaisuus sekä kiinteän taavasti voimassa valtion oppikoulun osalta.
50885: 1180 vm,2. - Koulujärjestelmä.n perusteet.
50886:
50887:
50888: Suostumuksen valtion oppikoulun käyttämi- kunta saa valtiolta avustusta vähintään 5
50889: seen tähän tarkoitukseen antaa opetusminis- ja enintään 95 prosenttia sekä kuoletuslai-
50890: teriö ja sopimuksen koulun käyttämisestä naa vähintään 2,5 ja enintään 25 prosenttia
50891: tekee kouluhallitus. rakennuskustannusten määrästä sen mukaan
50892: Edellä 1 momentissa tarkoitettuun kunnan kuin 3 momentissa säädetään. Jos raken-
50893: peruskoulua korvaavaan yksityiseen oppikou- nuskustannukset ylittävät valtioneuvoston
50894: luun voidaan liittää peruskoulun alimpia vahvistamien perusteiden mukaan määrätyn
50895: vuosiluokkia vastaavat luokat siten, että täl- normaalihinnan, valtionapu ja kuoletuslaina
50896: lainen koulu korvaa peruskoulua sen kaik- on laskettava normaalihinnasta, jollei valtio-
50897: kien vuosiluokkien osalta. Näistä luokista neuvosto erityistapauksessa myönnä rahoi-
50898: on tässä laissa säädetyin poikkeuksin voi- tusta normaalihinnan ylittävistä kustannuk-
50899: massa, mitä kunnallisen kansakoulupiirin sista.
50900: kouluksi määrätystä yksityisestä kansakou- Rakennuskustannuksiksi luetaan myös koh-
50901: lusta on säädetty, kuitenkin niin, että luok- tuullinen liittymismaksu koulurakennusten
50902: kien perustamiseen ei vaadita valtioneuvos- yhdistämisestä veden, sähkön tai lämpö-
50903: ton lupaa. energia hankintaa varten perustetun laitok-
50904: sen verkostoon sekä pihamaan kulutusker-
50905: 22 §. roksen rakennuskustannukset.
50906: Jos kouluhallituksen hyväksymään kunnan Rakennuskustannuksiin kunnille annettava
50907: koulutussuunnitelmaan sisällytetyn yksityi- valtionapu ja kuoletuslaina on kuntien ylei-
50908: sen oppikoulun omistaja ei ole kuuden kuu- sen kantokykyluokituksen mukaan seuraava:
50909: kauden kuluessa koulusuunnitelman hyväk-
50910: symisestä lukien suostunut tekemään koulu- valtionapu kuoletuslaina
50911: hallituksen hyväksymien ehtojen mukaista 1 luokassa 95% 2.5%
50912: 19 §: ssä tarkoitettua haltuunottosopimusta 2 85% 5.0%
50913: tai 21 § :n 1 momentissa tarkoitettua sopi- 3 " 75% 7.5%
50914: musta koulun käytämisestä kunnan perus- 4 " 65% 10.0%
50915: koulua korvaavana kouluna, koulun tai, mil- 5 " 55% 12.5%
50916: loin se on yliopistoon johtava, koulun keski- 6 " 45% 15.0%
50917: kouluasteen valtionapu, eläkkeisiin annetta- 7 " 35% 17.5%
50918: vaa valtionapua lukuun ottamatta, lakkau- 8 " 25% 20.0%
50919: tetaan asteittain sitä mukaa kuin kunnan 9 " 15% 22.5%
50920: peruskoulun 5-9 vuosiluokat perustetaan. 10 " 5% 25.0%
50921: "
50922: 23 §. Painavasta syystä valtioneuvosto voi sal-
50923: Kunnan koululaitokseen kuuluvien koulu- lia, että valtionapu ja kuoletuslaina myön-
50924: jen ja sen peruskoulua korvaavien koulujen netään kunnalle suurempana kuin 3 momen-
50925: toiminta voidaan, sen mukaan kuin asetuk- tissa on säädetty.
50926: sella säädetään, järjestää siten, että opetta- Edellä 1 momentissa tarkoitetun valtion
50927: jat hoitavat opetusta toisessa koulussa ja rahoituksen tuella hankitun peruskoulura-
50928: että koulujen huoneistoja, kalustoa, kirjas- kennuksen ensikertaiseen kalustamiseen ja
50929: toja ja opetusvälineitä luovutetaan korvauk- varustamiseen tarpeellisin opetusvälinein
50930: setta koulujen yhteiseen käyttöön. Asetuk- myönnetään valtionapua samojen perustei-
50931: sella säädetään myös, missä tapauksissa kun- den mukaan kuin rakennuksen hankkimi-
50932: nan koululaitokseen kuuluvilla kouluilla voi seen. Näiden perushankintojen normaalihin-
50933: olla yhteisiä opettajanvirkoja. tojen perusteet vahvistaa valtioneuvosto.
50934: Mitä 1--4 momentissa on säädetty, on
50935: vastaavasti voimassa niiden perusparannus-
50936: 5 luku. töiden osalta, jotka kunta suorittaa perus-
50937: koulun käytössä olevassa 18 § :n mukaisesti
50938: Peruskoulun valtionavustus. kunnalle luovutetussa rakennuksessa.
50939:
50940: 24 §. 25 §.
50941: Omien peruskoulurakennusten hankkimista Kunnalla, joka 19 § :ssä tarkoitatuin ta-
50942: ja niissä tehtäviä perusparannuksia varten voin ottaa haltuunsa yksityisen oppikoulun
50943: vm,2. - Tiekso ym. 1181
50944:
50945: varoineen je velkoineen, on oikeus saada menot, jotka valtioneuvosto vuosittain vah-
50946: valtiolta avustusta ja kuoletuslainaa koulun vistaa erilaisille opetushuoneille, oppilas-
50947: vakautettujen velkojen maksamiseen sovel- asuntoloille ja opettaja-asunnoille sekä hy-
50948: tuvin kohdin samojen perusteiden mukaan väksyttävän määräiset vuokramaksut huo-
50949: kuin se saisi niitä haltuun otettavan kou- neistoista, joita asianomaisella luvalla käy-
50950: lun rakennusten hankkimiseen peruskoulua tetään peruskoulun opetushuoneina tai op-
50951: varten. pilasasuntoloina, ja
50952: Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle, 2) muut peruskoulun käyttömenot, joiden
50953: joka ostaa yksityisen oppikoulun pysyvässä oppilasta kohden lasketun määrän valtio-
50954: käytössä 1 päivänä tammikuuta 1964 tai neuvosto vuosittain todellisten keskimää-
50955: sen jälkeen olleen rakennuksen tontteineen räisten kustannusten perusteella vahvistaa
50956: kunnan koululaitokseen kuuluvaa koulua ja joihin ei lueta rakennuspääoman korkoa
50957: varten, valtion avustusta ja kuoletuslainaa ja kuoletusta, velkojen korkoja ja kuole-
50958: enintään siitä osasta· kauppahintaa, minkä tuksia, oppilaiden terveydenhoidon ja ham-
50959: harkitaan vastaavan niiden velkojen mää- paanhoidon kustannuksia eikä hallinnon
50960: rää, josta valtion rahoitus annettaisin siinä kustannuksia.
50961: tapauksessa, että rakennus tontteineen siir- Mitä 1-3 momentissa on säädetty, on
50962: tyisi kunnan omaksi 19 § :ssä säädetyssä vastaavasti voimassa niistä kustannuksista
50963: järjestyksessä. jotka kunnalle aiheutuvat peruskouluope-
50964: 26 §. tuksen järjestämisestä 21 § :ssä tarkoitetulla
50965: Kunta saa vuotuista valtionapua 90 pro- tavalla.
50966: senttia niistä peruskoulun todellisista käyt- Milloin peruskoulu on kahden tai useam-
50967: tömenoista, jotka johtuvat opettajien ja man kunnan yhteinen tai milloin peruskou-
50968: asuntolanhoitajien laissa määrätyistä pal- lussa on toisesta kunnasta olevia oppilaita,
50969: koista ja niistä menevistä työnantajan so- kukin kunta saa valtionavun asetuksella
50970: saaliturvamaksuista, oppilasasuntoloista määrättävin perustein lasketusta osuudes-
50971: sekä oppilaiden majoituksesta ja kyydityk- taan tällaisen peruskoulun käyttömenoihin.
50972: sestä, ja sen lisäksi 3 momentissa tar]):oite-
50973: tuista muista käyttömenoista valtionapua 27 §.
50974: kuntien yleisen kantokykyluokituksen mu- Yksityinen oppikoulu, joka 21 § :n 1 tai
50975: kaan seuraavasti: 3 momentissa tarkoitetuin tavoin korvaa
50976: kunnan peruskoulua, ei saa valtiolta avus-
50977: 1 luokassa 95% tusta kunnan peruskoulua korvaavien luok-
50978: 2 85% kien osalta.
50979: 3 " 75% Milloin valtion oppikoulua käytetään 21
50980: 4 " 65% § :ssä tarkoitetuin tavoin korvaamaan kun-
50981: 5 " 55% nan peruskoulua, kunta on velvollinen val-
50982: 6 " 45% tiolle suorittamaan omia oppilaitaan vastaa-
50983: 7 " 35% van osuuden kunnan peruskoulua korvaa-
50984: 8 " 25% vien luokkien aiheuttamista todellisista
50985: 9 " 15% käyttömenoista, joista vähennetään saadut
50986: 10 " 5% tulot ja asianomaisen kunnan hyväksi 26 § :n
50987: " 1-3 momentissa säädettyjä perusteita so-
50988: Painavasta syystä kouluhallitus voi myön- veltaen laskettu valtion osuus. Kunnan
50989: tää 1, 2 tai 3 kantokykyluokkaan kuuluvalle osuuteen ei sovelleta 26 § :n 4 momentin
50990: kunnalle valtionavun suurempana kuin 1 säännöstä.
50991: momentissa on säädetty. Tämän lain mukaista peruskoulua vas-
50992: Edellä 1 momentissa tarkoitetuiksi val- taavaksi järjestetyn muun kuin 21 § :n 3
50993: tionapuun oikeuttaviksi muiksi käyttöme- momentissa tarkoitetun yksityisen koulun
50994: noiksi luetaan käyttömenoihin voidaan asetuksella sääde-
50995: 1) omien peruskoulurakennusten ja pe- tyin ehdoin antaa sama valtionapu kuin
50996: ruskoulun käytössä olevien valtion raken- kunnan peruskoulun käyttömenoihin, jos
50997: nusten ne todellisten kunnossapitokustan- koulu maan opetustoimen kannalta tärkeän
50998: nusten perusteella arvioidut kunnossapito- koulukokeilun vuoksi tai paikkakunnan kie-
50999: 1182 Vlll,2. - Koulujll.rjestelmll.n perusteet.
51000:
51001:
51002: lellisen vähemmistön koulutustarpeen tyy- roineen ja velkoineen kunnalle siinä tapauk-
51003: dyttämiseksi taikka muun erityisen syyn sessa, että koulun toiminta lopetetaan.
51004: vuoksi on tarpeellinen. Avustusta älköön Tämän lain voimaantulon jälkeen perus-
51005: myönnettäkö, jos koulua ylläpidetään talou- tetulle yksityiselle oppikoululle, jossa on
51006: dellisen voiton saavuttamiseksi tai jos se keskikouluaste, voidaan antaa valtionapua
51007: perii oppilailta muita tai suurempia maksuja vain, jos koulun omistaa kunta tai kuntain-
51008: kuin kuin avustusehdoissa on sallittu. Oi- liitto taikka osakeyhtiö, jossa kunnalla yk-
51009: keuden tässä momentissa tarkoitetun val- sin tai yhdessä toisen kunnan kanssa on
51010: tionavun saamiseen myöntää valtioneuvosto. pääasiallinen määräämisvalta, jonka ne si-
51011: toutuvat säilyttämään.
51012: 6 [uku. Painavasta syystä valtionapu voidaan kui-
51013: Erinäisiä säännöksiä. tenkin 4 j'a 5 momentin säännösten estä-
51014: 28 §. mättä antaa yksityisen oppikoulun ylläpitä-
51015: Kansakoulusta, oppikoulusta ja ammatilli- jälle. Luvan valtionavun antamiseen 4 mo-
51016: sesta oppilaitoksesta kunnassa, jossa ei ole mentin säännösten estämättä antaa opetus-
51017: tämän lain mukaista kunnan koululaitosta, ministeriö.
51018: on jäljempänä tässä pykälässä säädetyin 29 §.
51019: poikkeuksin voimassa, mitä niistä on muu- Tämän lain voimaan tullessa toimineesta
51020: toin säädetty. keskikouluasteen sisältävästä oppikoulusta,
51021: Kansakoulua tai valtion oppikoulua pe- joka sijaitsee koululaitoksensa tämän lain
51022: rustettaessa tahi valtion oppikoulun toimin- mukaisesti järjestäneessä kunnassa ja jota
51023: tamuotoa muutettaessa sekä myönnettäessä ei ole siirretty kunnan koululaitokseen tai
51024: lupaa kansakouluun kuuluvan keskikoulun saatettu kunnan peruskoulua korvaavaksi
51025: tai yksityisen oppikoulun perustamiseen kouluksi, on 4 § :ssä, 10 § :n 2 momentissa,
51026: taikka yksitYisen keskikoulun laajentami- 22 § :ssä ja 28 § :n 4 momentissa säädetyin
51027: seen yliopistoon johtavaksi on huolehdittava poikkeuksin voimassa, mitä oppikoulusta on
51028: siitä, että toimenpide edistää tässä laissa säädetty.
51029: tarkoitettuun koulujärjestelmään siirty- Tämän lain voimaan tullessa toimineesta
51030: mistä. yksityisestä kansakoulusta, joka sijaitsee 1
51031: Valtion oppikoulun sekä valtionapua momentissa tarkoitetussa kunnassa ja jota
51032: nauttivan kansakoulun tai yksityisen oppi- ei ole liitetty kunnan koululaitokseen tai
51033: koulun rakennus, jonka piirustuksille hae- saatettu kunnan peruskoulua korvaavaksi
51034: taan vahvistusta tämän lain voimaantulon kouluksi, on 10 § :n 2 momentissa säädetyin
51035: jälkeen, on niin sijoitettava, ettei se hait- poikkeuksin voimassa, mitä yksityisestä
51036: taa tässä laissa tarkoitetun koulujärjestel- kansakoulusta on säädetty.
51037: män toteuttamista.
51038: Valtionavun antamiseen yksityiselle op- 30 §.
51039: pikoululle tämän lain voimaantuloa vuoden Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
51040: kuluttua seuraavasta heinäkuun 1 päivästä töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
51041: lukien vaaditaan sen lisäksi, mitä valtion- tuksella.
51042: avun ehdoista muutoin on voimassa, että Asetuksella annetaan säännökset myös
51043: omistaja sitoutuu olemaan vähentämättä tässä laissa tarkoitetun koulujärjestelmän
51044: koulun kiinteätä ja siihen rinnastettavaa kehittämistä varten tarpeellisen kokeilu-
51045: omaisuutta sekä luovuttamaan koulun va- toiminnan järjestämisestä.
51046:
51047:
51048:
51049: Laki
51050: Imnna]Usten ja yksityisten oppikoulujen valtionavusta.
51051: EduSkunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51052: 1 §. joka täyttää säädetyt ehdot, saa toimin-
51053: Opetuskieleltään suomen- tai ruotsinkieli- taansa varten valtionapua tämän lain mu-
51054: nen kunnallinen tai yksityinen oppikoulu, kaan.
51055: vm,2. - 'l'iekso ym. 1183
51056:
51057: Tätä lakia soveNetaan 1 momentissa tar- eläkkeistä, jotka koulu maksaa opettajille,
51058: koitettuun oppikouluun, joka sijaitsee kou- toimihenkilöille ja palveluskunnalle, ei kui-
51059: lujärjestelmän perusteista pa1vana tenkaan siltä eläkkeen osalta, mikä ylittää
51060: kuuta 19 annetussa laissa ( 1 ) tar- vastaavaan palkkausluokkaan kuuluvasta
51061: koitetun kunnan koululaitoksen perusta- valtion virasta tai toimesta kulloinkin mak-
51062: neessa kunnassa ja joka ei saa valtionapua settavan eläkkeen määrän; ja
51063: mainitun lain 27 § :n 3 momentin nojalla. 4) 30-100 prosenttia siitä rahamäärästä
51064: Tämä laki ei koske oppikoulun niitä luok- lukion oppilasta kohden, jonka valtioneu-
51065: kia, joiden osalta koulu koulujärjestelmän vosto tilivuosittain erilaisia oppikouluja var-
51066: perusteista annetun lain 21 § :ssä tarkoite- ten vahvistaa vähintään 150 markaksi ja
51067: tuin tavoin korvaa kunnan peruskoulua tai enintään 300 markaksi.
51068: joka kuuluu kunnan, kuntainliiton tai sel- Määrättäessä 4 kohdassa tarkoitettuja lu-
51069: laisen osakeyhtiön ylläpitämään oppikou- kion oppilaskohtaisia rahamääriä lainkoh-
51070: luun, jossa yhdellä tai useammalla kunnalla dassa mainitut vähimmäis- ja enimmäismää-
51071: on pääasiallinen määräämisvalta. rät katsotaan korotetuiksi tai alennetuiksi
51072: yhtä monella täydellä sadanneksella kuin
51073: 2 §. elinkustannusindeksi on asianomaisen tili-
51074: Oikeuden tässä laissa säädetyn valtion- vuoden kuudentena kalenterikuukautena
51075: avun saamiseen jatkuvasti tai määräajaksi ollut korkeampi tai alempi kuin sinä kalen-
51076: myöntää opetusministeriö. terikuukautena, jona tämä laki on tullut
51077: 3 §. voimaan.
51078: Valtionavun saamisen ehtona on: 5 §.
51079: 1) että koulu on jatkuvan sivistystarpeen Valtioneuvosto voi erityisestä syystä
51080: vaatima; . myöntää valtion tulo- ja menoarvion ra-
51081: 2) että koulua ei yHäpidetä taloudellisen joissa oppikouluille ylimääräistä avustusta
51082: voiton tavoittelemiseksi; lukiota ja kokeilutoimintaa varten.
51083: 3) että koulu on muodoltaan sellainen
51084: kuin valtion oppikoulusta on säädetty tai 6 §.
51085: sen harkitaan kokeilutoiminnalla tuottavan Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
51086: erityistä hyötyä maan opetustoimene; ja töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
51087: 4) että koulu täyttää asetuksella sääde- tuksella.
51088: tyt muut valtionavun ehdot.
51089: 7 §.
51090: 4 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä hei-
51091: Oppikoulu saa valtionapua näkuuta 19 , ja sitä sovelletaan oppikou-
51092: 1) 90 prosenttia opettajien palkoista siltä lulle sitä tilivuotta, jonka aikana sen si-
51093: osin. kuin ne eivät ylitä valtion vastaavista jaintikuntaan on perustettu koulujärjestel-
51094: viroista, toimista tai tehtävistä maksettavia män perusteista annetussa laissa tarkoitettu
51095: palkkoja; kunnan koululaitos, seuraavan tilivll{)den
51096: 2) 90 prosenttia 1 kohdan mukaan val- alusta ~ukien maksettaviin vaHionapuihin, jol-
51097: tionapuun oikeuttavista palkkauksista me- loin yksityisoppikoulujen valtionavusta 6
51098: nevistä työnantajan sosiaaliturvamaksuista; päivänä lokakuuta 1950 annettuun lakiin
51099: 3) 75 prosenttia niistä asetuksella säädet- (493/50) ja siihen myöhemmin tehtyihin
51100: tyjen perusteiden mukaisesti myönnetyistä muutoksiin perustuva valtionapu lakkaa.
51101:
51102: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
51103:
51104: Anna-Liisa Tiekso. Veikko Saarto. Kelpo Gröndahl.
51105: Pekka Salla. Lyyli Koskinen. Aimo Laiho.
51106: Rainer Virtanen. Georg Backlund. Martti Linna.
51107: Pekka Silander. Aleksi Kiviaho. Hertta Kuusinen.
51108: Olavi J. Laine. Lauri Kantola. Siiri Lehmonen.
51109: Kauko Hjerppe. Hugo Manninen. Kaisu Weclanan.
51110: Kuuno Honkonen. Aarne Saarinen. Pauli Räsänen.
51111: 1184
51112:
51113: VIU,S.-Lak.al. N:o 174.
51114:
51115:
51116:
51117:
51118: Breilin ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51119:
51120:
51121: Ed uskunn alle.
51122:
51123: Kansakoululain 9 §:n mukaan kansa- tettavien virkojen haltijoilla. Opetustilojen
51124: koulun yhdessä opettavan opetusryhmän tarve voitaisiin puolestaan osaksi korvata
51125: maksimisuuruutena on I-II luokilla 34 ja vuoroluvun avulla. Näin ollen muutoksen ai-
51126: muilla luokilla 40 oppilasta. Lukumäärät heuttamat lisäkustannukset eivät ilmeisesti
51127: ovat tuntuvasti suuremmat kuin muissa poh- nousisi kovin korkeiksi. Näyttää siltä, ettei
51128: joismaissa. Opetuksen rteho ei voi olla kärsi- lukumäärien alentamisessa tulisi tyytyä edel-
51129: mättä tästä. Kouluhallitus suoritti vuoden lämainittuihin lukuihinkaan, vaan alentaa
51130: 1965 lopulla tutkimuksen siitä, paljonko kas- luvut 30: een ja 25: een. Opetustehon lisää-
51131: vaisi opettajanvirkojen sekä opetustilojen misen ohella muutos myös helpottaisi lakkau-
51132: tarve, jos opetusryhmien maksimiluvut alen- tmtavien opettajanvirkojen haltijoiden sijoit-
51133: nettaisiin 34: een ja 28: een. Tutkimuksen tu- tamista uusiin vastaaviin tehtäviin.
51134: los osoitti, että virkojen tarve lisääntyisi n. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
51135: 800: lla ja opetusluokkien tarve n. 600: lla.
51136: Opettajatarve kasv·aisi kuitenkin yksinomaan että EdUskunta hyväksyisi seuraa-
51137: väestötaajamissa, ja uudet virat voitaisiinkin van lakiehdotuksen:
51138: suureksi osaksi täyrttää maaseudulla lakkau-
51139:
51140:
51141:
51142: Laki
51143: kansakoululain muuttamisesta.
51144: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
51145: kansakoululain (248/57) 9 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
51146: 9 §. useammalta kuin kolmelta vuosiluokalta.
51147: Yhdessä opetettavaan ryhmään, johon kuu- Muuhun opetusryhmään voi kuulua enintään
51148: luu oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä tai kolmekymmentä oppilasta ja enintään vii-
51149: toiselta luokalta, äl:köön opetettako enempaa deltä eri vuosiluokalta.
51150: kuin kaksikymmentäviisi oppilasta älköönkä
51151:
51152:
51153: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
51154:
51155: Reino Breilin. Aune Salama.
51156: 1185
51157:
51158: VIII,4. - Lak.al. N: o 175.
51159:
51160:
51161:
51162:
51163: Bykkäälä ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51164:
51165:
51166: Ed usk unn alle.
51167:
51168: Heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kansa- nessä lähes 80% :n suuruusluokkaa. Kun
51169: koululain (247/57) 78 §:n 3 momentin mu- kansakoululain 78 § :n 3 momenttiin sisälty-
51170: kaan suoritetaan kauppalalle lainkohdan 1 viä oppilaskoht·aisia valtionavun markkamää-
51171: momentissa tarkoitetun valtionavun sijasta riä ei ole tarkistettu kustannustason nousua
51172: vuotuisena kertakaik.kiSena valtionapuna ku- vastaavasti, on tästä ollut seurauksena kaup-
51173: takin oppilasta kohti määrä, jonka suuruuden palain ja ns. uusien kaupunkien kansakoulu-
51174: valtioneuvosto vahvistaa vähintään 10 ja menoihin saatavan valtionavun merkittävä
51175: enintään 14 mk:ksi. Kansakoululain 81 §:n väheneminen.
51176: 2 mom: n mukaan suoritetaan myös tammi- Erässä toisessakin suhteessa mainitut kun-
51177: kuun 1 päivän 1959 jälkeen perustetulla kau- .tamuodot ovat jääneet valtionavun saantiin
51178: pungille valtionapua sttmojen perusteiden nähden epäoikeudenmukaiSeen asemaan. Kan-
51179: mukaan kuin kauppalalle. sakoululain muutt·amisesta huhtikuun 30 päi-
51180: Valtioneuvosto on vuosittain ant·amallaan vänä 1964 annetun lain (221/64) 91 a § :n
51181: päätöksellä vahvistanut kauppaloille kansa- mukaan "Opettaja, jonka tehtäväksi se on
51182: koululaitoksen ylläpitämiseen oppilasmäärän annettu, on velvollinen valvomaan kouluruo-
51183: perusteella maksettavan valtionavun siten, kailua siihen itse osallistuen, ja koulun yl-
51184: että se vuonna 1958, eli kansakoululain voi- läpitäjällä on o~keus saada tästä aiheutuviin
51185: maantulovuotena, oli muutoin 10 mk paitsi kustannuksiin valtionapua samojen perustei-
51186: kansalaiskoulun osalta 14 mk, ollen kyseiset den mukaan kuin kouluateriain kustannuk-
51187: määrät vastaavasti v. 1959 10 ja 14, v. 1960 siin". Mainittua lakiesitystä käsitellessään
51188: 11 ja 14, v. 1961 11 ja 14, v. 1962 12 ja 14, eduskunta totesi, ettei hallitus ollut esittänyt
51189: v. 1963 12 ja 14, v. 1964 13 ja 14 sekä v. muutettavaksi kansakoululain 78 § :n 3 mo-
51190: 1965 13 ja 14 mk.· menttia, mistä seuraa, ettei kappaloUla ja ns.
51191: Kansakoululain voimaantulovuotena, eli v. uusilla kaupungeilla ole mahdollisuutta saada
51192: 1958, olivat kauppalain ja nyttemmin myös vaLtionapua nyt säädettävästä kansakoululai-
51193: ns. uusien kaupunkien aikaisemmin mainitun toksen ylläpitämisen liSämenoista. Tästä
51194: lainkohdan mukaiSet kansakoulumenot Tilas- syystä eduskunta edellytti, lain hyväksyes-
51195: taollisen päätoimiSton julkaiseman kuntien sään, hallituksen toimenpiteitä mainitun epä-
51196: finanssitilaston mukaan 8 453 200 mk sekä kohdan korjaamiseksi. Kun lisäksi viimeksi
51197: vastaavasti v. 1959 8 616 610, v. 1960 suoritettujen laskelmien mukaan kansalais-
51198: 9 450 710, V. 1961 10 909 350, V. 1962 koulun ylläpitämisen on todettu olevan 55-
51199: 12 325 590 ja v. 1963 13 089 300 mk. Puheena 90% kalliimman kuin v.arsinaisen kansakou-
51200: olevat kansakoulumenot ovat siten .nousseet lun, tulisi myös mainittu seikka ottaa huo-
51201: v:een 1963 mennessä n. 55% :lla eli keskim. mioon puheena olevien kuntamuotojen kan-
51202: n. 11 %:lla vuotta kohden. Y.aikka tilasto- sakoulumenoihin saatavaa valtionapua mää-
51203: tietoja ei vuosilta 1964 ja 1965 olekaan vielä rättäessä.
51204: saatavissa, voitaneen pitää todennäköisenä, Edellä lausutun perusteena ehdotamme
51205: ettei kustannusten nousu mainittuina vuosina kunnioittaen,
51206: ole ollut ainakaan edellisiä vuosia pienempi.
51207: Tämän mukaisesti on kyseisten kansakoulu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51208: menojen nousu siten ollut v:een 1966 men- van lakiehdotuksen:
51209: 149 E 529/66
51210: 1186 VUI,4. - Ka.Dsakoulula.ki.
51211:
51212:
51213:
51214: Laki
51215: kansakoululain muutta.mlsesta.
51216: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kan-
51217: sakoululain (247/57) 78 § :n 3 momentti näin kuuluvaksi:
51218: 78 §. :vahvistaa vähintään 18 ja enintään 30 mar-
51219: kaksi.
51220: Tässä pykälässä mainitun valtionavun si-
51221: j·asta suoritetaan kauppalalle vuotuisena ker-
51222: takaikkisana valtionapuna kutakin oppilasta Tämä laki tulee voimaan päivänä
51223: kohti määrä, jonka suuruuden valtioneuvosto kuuta 196 .
51224:
51225:
51226: HeLsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
51227:
51228: Heikki Bykkäälä.. Ka.lle Matilainen.
51229: Viljo Virtanen. Reino Breilin.
51230: Eino Raunio. U. B. Voutilainen.
51231: Sulo Bostila.. Sinikka. Luja..
51232: 1187
51233:
51234: vm,5.- Lak.al. N: o 176.
51235:
51236:
51237:
51238: Kalavainen ym: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttami-
51239: sesta.
51240:
51241: Eduskunnalle.
51242: Yhdessä opettavien luokkien oppilasmäärät kansakoulujen yhdessä opetettavia luokkia
51243: jäivät kansakoululaissa kohtuuttoman suu- siinä määrin, että paljon kouluja ja opet-
51244: riksi, koska lakia säädettäessä juuri suuret tajanvirkoja on lakkautettu. Vielä suurem-
51245: ikäluokat olivat tulossa kouluikään. Kun oli paa määrää uhkaa lakkautus, ellei säännöksiä
51246: ilmeistä, että syntyvyys ennen pitkää tulisi muuteta.
51247: laskemaan ja että sen vuoksi oli vältettävä Kun ylisuurissa luokissa on mahdoton saa-
51248: perustamasta uusia kansakouluja, hallitus vuttaa hyviä opetustuloksia, varsinkin niissä,
51249: esitykseSsään ja eduskunta lain hyväksyes- joissa opettajan on yhdessä opetettava kah-
51250: sään jätti kansakoulumme huomattavasti huo- den tai usean vuosiluokan oppilaita, olisi
51251: nompaan asemaan kuin missä toisten poh- lain säännöksiä yhdessä opetettavan luokan
51252: joismaidenkansakoulut olivat ja nytkin ovat. oppilasmääristä jonkin verran muutettava.
51253: Hallitus ilmoittikin lakiesityksessään, että Oppilasmäärän alentaminen pienissä kou-
51254: lain yhtenä päätarkoituksena oli saada kan- luissa olisi oleva vähän suurempi kuin niissä,
51255: sakouluissa tilaa suurille ikäluokille ja että joissa kukin opettaja hoitaa vain yhden vuo-
51256: tätä koskevia säännöksiä voidaan myöhem- siluokan opetusta. Näin menetellen muutokset
51257: min tarkistaa. eivät myöskään aiheuta sanottavia Usäkustan-
51258: Kansakoulujen oppilasmäärät ovat tähän nuksia.
51259: mennessä jo huomattavasti alentuneet. Syn- Sen nojalla, mitä edellä on esitetty, kun-
51260: tyvyyden alentumisen ohella myös väestön nioittaen ehdotamme,
51261: siirtyminen syrjäseuduilta asutuskeskuksiin
51262: ja viimeksimainituissa oppilaiden siirtyminen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51263: kansakoulusta oppikouluun ovat pienentäneet van lakiehdotuksen:
51264:
51265:
51266: Laki
51267: kansakoululain muuttamisesta.
51268: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
51269: sakoululain (247/57) 9 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
51270: 9 §. mekymmentäneljä. Jos yhdessä on opetettava
51271: Yhdessä opetettavaan ryhmään, johon kuu- kahden tai useamman vuosiluokan oppilaita,
51272: luu oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä ja oppilasmäärä saa olla ensin mainitussa ta-
51273: toiselta vuosiluokalta, älköön otettako enem- pauksessa enintään kaksikymmentä ja jäl-
51274: pää kuin kolmekymmentä oppilasta älköönkä kimmäisessä enintään kaksikymmentäkuusi.
51275: muuhun opetusryhmään enempää kuin kol-
51276:
51277:
51278: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
51279:
51280: Meeri Kalavainen. Sinikka Luja. Antero Väyrynen.
51281: Aune Salama. Antti A. Halme. Voitto Hellsten.
51282: Edit Terästö. Sylvi Siltanen. Veikko Helle.
51283: 1188
51284:
51285: Vm,G.-Lagmot. N:o 177.
51286:
51287:
51288:
51289:
51290: KuU m.fl.: Förslag tiU lag om ändring t1IV folkskolZagen.
51291:
51292:
51293: TUl Riksdagen.
51294:
51295: De elever per lära.ravdelning, som fastställ- Vad vära nordiska grannländer beträffar
51296: des i nya folkskollagen och folkskolförord- har man t. ex. i Sverige i syfte att effektivi-
51297: ningen, är uppenbart för höga, sannolikt be- sera undervisningen faststä1lt elevantalet pä
51298: roende på att nämnda författningar utarbe- folkskolans lägstadium tili högst 25 per lä-
51299: tades och slutbehandlades under en tid dä raravdelning och pä mellanskolestadiet till
51300: de stora årskullarna hade börjat sin skol- högst 30 ele'V'er.
51301: gäng. Läget har emellertid snabbt förändrats. Moo hänvisning tiJl v:ad ovan framhällits
51302: Det synes med tanke på skolarbetets effek- föreslär vi,
51303: tivitet och behovet av indåviduell undervis-
51304: ning finnas mycket starka skäl för att maxi- att Riksdagen miltte antaga följande
51305: miantalet elever ·borde sänkas. lagförslag:
51306:
51307:
51308: Lag
51309: om ändring av folkskollagen.
51310: I enlighet med Riksdagens beslut skall 9 § 1 mom. folkskollagen av den 1 juli 1957
51311: (247/57) erhälla följande ändrade lydelse:
51312:
51313: 9 §. tre årsklasser. Till en annan undervisnings-
51314: Tili en undervisningsgrupp, tili viiken grupp må höra högst 30 elever från högst
51315: höra elever från folkskolans första eller fem skilda ärsklasser.
51316: andra och tredje klass, mä icke sammanföras
51317: mera än 25 elever, icke heller från flera än
51318:
51319:
51320: Helsingfors den 26 april 1966.
51321:
51322: Magnus KuU. Carl Olof Tallgren.
51323: Verner Korsbäck Kristian Gestrin.
51324: Evald H'åggblom.
51325: 1189
51326:
51327: vm,6.-Lak.aJ.. N:o 177. Suomennos.
51328:
51329:
51330:
51331:
51332: Xull ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51333:
51334:
51335: E d u s k u n n a ll e.
51336:
51337: Uudessa kansakoululaissa ja kansakouluase- Pohjoismaisissa naapurimaissamme on esim.
51338: tuksessa vahvistetut yhdessä opettavaan ryh- Ruotsissa opetuksen tehostamismielessä vah-
51339: mään otettavien oppilaiden lukumäärät ovat vistettu kansakoulun ala-asteen oppilasmäärä
51340: ilmeisesti liian suuret, mikä todennäköisesti yhdessä opetettavaa ryhmää kohden enintään
51341: johtuu siitä, että :m.aånitut säännökset val- kahdeksikymmeneksiviideksi ja keskikouluas-
51342: misteltiin ja käsiteltiin loppuun aikana, jona t·eella enintään kolmeksikymmeneksi oppi-
51343: suuret ikäluokat olivat aloittaneet koulun- laaksi.
51344: käyntinsä. Tilanne on kuitenkin nopeasti Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
51345: huonontunut. Koulutyön tehokkuuden ja yk-
51346: silöllisen opetuksen tarpeen kannalta näyt- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51347: tää olevan hyVIin perusteltua syytä alentaa van lakiehdotuksen:
51348: oppilaiden enimmäislukua.
51349:
51350:
51351:
51352: Laki
51353: kansakoululain muuttamisesta.
51354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
51355: sakoululain (247/57) 9 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
51356: 9 §. lasta älköönkä useammalta kuin kolmelta
51357: Yhdessä opettavaan ryhmään, johon kuu- vuosiluokalta. Muuhun opetusryhmään voi
51358: luu oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä tai kuulua enintään kolmekymmentä oppilasta ja
51359: · toiselta ja kolmannelta luokalta, älköön otet- enintään viideltä eri vuosiluokalta.
51360: tako ooempää kuin kaksikymmentäviisi oppi-
51361:
51362:
51363: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
51364:
51365: Magnus KuU. Carl Olof Tallgren.
51366: Verner Korsbäck. Kristian Gestrin.
51367: Evald Häggblom.
51368: 1190
51369:
51370: VIU,7.- Lak.al. N:o 178.
51371:
51372:
51373:
51374:
51375: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51376:
51377:
51378: E d u s kun n a ll e.
51379:
51380: Lupajärjestehnistä kansakoulutoimessa on kuin eduskunta oli edellyttänyt. Nyt maan
51381: saatu siksi huonoja kokemuksia, ettei ole köyhimmät ja harvaanasutut kunnat ovat
51382: syytä harkitsemruttoii1ll!Sti rajoittaa kuntien jo saaneet joko kansakouluun kuuluvan keski-
51383: itsehahlinto-oikeutt.a. koulun, yksityisen oppikoulun tai valtion
51384: Hyväksyessään kansakoululain eduskunta oppikoulun. S.en vuoksi ei enää ole syytä
51385: oli sitä mieltä, että maan syrjäisillä ja köy- asetukselJa rajoittaa puheenaolevien koulujen
51386: hiRä seuduiHa sijaitsevilla kunnilla tuilisi olla perustamista. Kun rajoitussäännöksiä on tul-
51387: oi:keus saada kansakouluun kuuluva keskikou- kittu kohtuuttoman ankarasti ja kun niiden
51388: lunsa ennen muita. Sen vuoksi oli a.sianmu- säiily:ttämiseen enää ei ole aihetta, esitämme,
51389: kaista, että kansakouluasetuksen 36 § : ään
51390: ot.ettiin tämän mukaiset säännökset. V alitet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51391: tavasti niitä on käytetty pruljon ankarammin van lakiehdotuksen:
51392:
51393:
51394:
51395: Laki
51396: kansakoululain muuttamisesta.
51397: Eduskunnan päätöksen mukaåsesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
51398: kainsakoululain (247/57) 2 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
51399:
51400: 2 §.
51401: K€Skikoulun tulee oppilasmäärältään vastata
51402: Kansakouluun voi kuulua keskikoulu, kun valtion keskikoulua.
51403: se on paikkakunnan sivistystarpeen vaatima.
51404:
51405:
51406: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
51407:
51408: Armas Leinonen. Eeles Landström.
51409: 1191
51410: vm,s. - Lak.Q.l. N: o 179.
51411:
51412:
51413: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain mwu.ttamisesta.
51414:
51415:
51416: Eduskunnalle.
51417:
51418: Suomessa ovat yhdessä opetettavan opetus- opetustyön tehostamiseen tähtäävä uudistus
51419: ryhmäm oppilasmäärät suur:emmat kuin mis- toteuttaa viivyttelemättä. Yhdessä opetettava
51420: sään muussa pohjoism.aassa. Myös lainsäädän~ opetusryhmä voidaan nykyisen kansakoulu-
51421: nön saUimat mahdollisuudet luokan jakami- lain mukaan jakaa kahdeksi erikseen opetet-
51422: seen kahteen erikseen opetettavaan opetus- tavaksi ryhmäksi ainoastaan äidinkielessä ja
51423: ryhmään ovat huomattavasti vähäisemmät. laskennossa silloin, jos opetusrhymään kuu-
51424: Seurauksena on se, ettei maamme kouluissa luu 1. ja 2. vuosi~uokan oppilaita, sekä nyt-
51425: voida päästä samoihin opetustuloksiin kuin temmin myös toista kotimaista tai vierasta
51426: naapurimaiden kouluissa. Kun koulu luo poh- ldeltä pakollisena aineena opetettaes:sa kah-
51427: jan taloudelliselle ja k.uilttuurilliselle kilpahlu- tena ensimmäisenä opetusvuotena. Käytännön
51428: kyvyllemme, on kyseessä erittäin vakava epä- opetustyö on osoittanut, että jakamisen tarve
51429: kohta. Maamme opettajille til.arme tietää on yhtä suuri ja perusteltu näissä aineissa
51430: myös huomattavasti muiden pohjoism.aiden muillakin vuosiluokiila sekä voimistclussa.
51431: opettajia raskaampaa työmäärää. Kun luok- Edellä estetyn perusteella ehdotamme kun-
51432: kien oppi:lasmäärien pienen.rt.ämli.nen on sellai- nlioittaen
51433: nen koulun sisäinen uudistus, joka ei ole riiP-
51434: puvuussuhteessa vireillä olevista koulujärjes- että Eduskunta hyväksyisi seuraa.-
51435: telmän uudistamissuunnitelmista, tulisi tämä van lakiehdotuksen:
51436:
51437:
51438:
51439: Laki
51440: kansakoululain muuttamisesta.
51441: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun
51442: kansakoululain (247/57) 9 §:n 1 ja 4 momentti näin kuuluviksi:
51443:
51444: 9 §. Asetuksella voidaan säätää, että erityisessä
51445: Yhdessä opet.ettavaan ryhmään, johon kuu- taapuksessa yhdessä opetettavien määrän tu-
51446: luu oppilaita kansakoulun ensimmäiseltä, toi- lee olla edellä tässä pykälässä säädettyä pie-
51447: selta tai kolmannelta luokalta, älköön otet- nempi ja että edellä säädettyä useampiakin
51448: tako enempää kuin kalmikymmentäviisi oppi- vuosiluokkia sadaan opettaa yhdessä. Niin-
51449: lasta, älköönkä useammalta kuin kolmelta ikään asetuksella säädetään, millä ehdoin
51450: vuosiluokalta. Muuhun opetusryhmään voi muutoin yhdessä opetettava ryhmä saadaan
51451: kuulua enintään kolmekymmentä oppilasta ja äidinkielessä, laskennossa, voimistelussa ja
51452: enintään viideltä eri vuosiluokalta. toisessa kotimaisessa tai vieraassa ki·elessä ja-
51453: kaa kahdeksi opetusryhm.äksi.
51454:
51455:
51456: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
51457:
51458: Armas Leinonen. Eeles Landström. A-L. Tiekso.
51459: 1192
51460:
51461: VI0,9. - Lak.aJ. N: o 180.
51462:
51463:
51464:
51465:
51466: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51467:
51468:
51469: E d u s k u n n a 11 e.
51470:
51471: Maaseudun asukasmäärän vähentyessä pie- järjestää näitä aineita varten eri piireihin.
51472: nenevät monien maalaiskoulujen oppilas- Kun yhdestä koulusta yläluokat kuljetettai-
51473: määrät. Siten ovat monet kaksiopettajai- siin naapurikouluun ja sieltä vastaavasti
51474: set koulut muuttumassa yksiopettajaisiksi. vietäisiin keskiluokat toiseen, voisi kaksi
51475: Samalla kun opetusaika lyhenee, myös ope- pientä koulua toimia kolmiopettajaisen kou-
51476: tuksen tehokkuus vähenee. lun tehokkuudella, kun kummassakin kah-
51477: Koululaitoksen uudistuessa täytyy myös desta koulusa olisi esimerkiksi oma alakou-
51478: opetuksen monipuolistua. Niinpä toisen ko- lunsa sekä toisessa luokat III-IV ja toisessa
51479: timaisen ja vieraan kielen opetus on tule- taas V-VI. Jotta kunnat saisivat vapauden
51480: massa parhaillaan oppiaineeksi varsinaiseen järjestää koulutoimensa tarkoituksenmukai-
51481: kansakouluun. Pienet oppilasmäärät vai- semmin, olisi piirijaon ahtaita säännöksiä
51482: keuttavat kuitenkin opetuksen järjestä- tässä suhteessa muutettava.
51483: mistä. Sen vuoksi pitäisi olla mahdollista Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
51484: järjestää koulupiirien rajat niinkin, että nioittavasti,
51485: kieltä opiskeltaessa piiri on suurempi. Pien-
51486: ten koulujen opetustehoa voitaisiin lisätä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51487: muissakin aineissa, jos oppilaat voitaisiin van lakiehdotuksen:
51488:
51489:
51490: Laki
51491: kansakoululain muuttamisesta..
51492: Eduskunnan päätöksen mukaisesti listään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kan-
51493: sakoululain (247/57) 16 §:ään uusi näin kuuluva 4 momentti:
51494:
51495: 16 §. saman alueen lapsista tai kokonaiset vuosi-
51496: - - - - - - - - - - - - - - luokatkin kuuluvat toiseen koulupiiriin.
51497: Piiri voidaan muodostaa sitenkin, että osa
51498:
51499:
51500: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
51501:
51502: Armas Leinonen.
51503: 1193
51504:
51505: VIII,10.- Lak.al. N:o 181.
51506:
51507:
51508:
51509:
51510: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51511:
51512:
51513: E d u s k u n n a ll e.
51514:
51515: Tasavallan Presidentti on eräässä puhees- Kansakoululain mukaan kunnan on huo-
51516: saan korostanut, ,erttä kaikilla lapsilla tulee lehdittava siitä, että kaikki lapset suoritta-
51517: olla mal1dollisuus päästä omien synnyniiåsten vat vähintään kahdeksanvuotisen oppivelvol-
51518: edellytystensä mukaiseen kouluun riippu- lisuuden. Kunta voi pidentää sen yhdeksän-
51519: matta vanhempien varllJllisuudesta, yhteiskun- vuotiseksi. Vuoteen 1970 mennessä kansa-
51520: nallisesta asemasta ja siitäkin, onko koti Kai- koululain mukruinen oppivelvollisuus onkin
51521: nuussa tai Helsingissä, pitäjän keskustassa pantava täytäntöön. Kun kansalaiskoulu tu-
51522: tai syrjäky:lässä. Toistaiseksi tällaista mah- Jee oppilasta kohden huomattavasti kalliim-
51523: dollisuutta kuitenkaan ei kaikilla ole. Suu- maksi kuin keskikoulu, eivät kokonaiskustan-
51524: rimmat puutteeLlisuudet esiintyvät Pohjois- nukset sanottavasti kohoa, tuskin lainkaan,
51525: Suomessa, mutta etelämpänäkin on laajoja vaikka kunnat samassa ajassa toteuttavat
51526: alueita, joissa vähävaraisilla vanhemmilla ei myös keskikoulujen perustamisvelvollisuuden,
51527: ole varoja suorittaa oppikoulun lukukausi- koska se vähentää vastaavasti kansalaåskou-
51528: maksuja, hankkia oppikirjoja ja koulukyy- lun kustannuksia.
51529: ditystä tai majotusta. Vasta silloin, kun kai- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
51530: kissa kunnissa on kansakouluun kuuluva ehdotamme,
51531: keskikoulu, jonka lapset voivat käydä samoin
51532: edellytyksin kuin muunkin kansakoulun, Ta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51533: savallan Presidentin mielipide voi toteutua vam. lakiehdotuksen:
51534: edes keskikoulun osalta.
51535:
51536:
51537: Laki
51538: kansakoululain muuttamisesta.
51539: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
51540: kansakoululain (247/57) 17 § näin kuuluvaksi:
51541:
51542: 17 §. väksyttäviä oppilaita on ilmoittautunut keski-
51543: Kansakoulupiiriin on perustettava varsinai- koulun ensimmäiselle vuosiluokaJJ.e vähintään
51544: nen kansakoulu, jos siihen pantavia lapsia kolmekymmentä.
51545: on vähintään kaksikym.mentäseitsemän, kuiten- Varsinaista kansakoulua älköön lakkautet-
51546: kin niin, että harvaanasutuissa ja saaristo- tako, ellei lapsimäärä kolmena perättäisenä
51547: kunnissa se on tehtävä, jos kouluun pantavia vuonna ole ollut viittätoista pienempi eikä
51548: lapsia on vähintään kaksikymmentä. Keski- keskikoulua, eHei sen oppilasmäärä vuosiluok-
51549: koulupiiriin on koulu perustettava viimeis- kaa kohden ole alentunut alle kahdenkym-
51550: tään vuonna 1970, jos tähän kouluun hy- menen.
51551:
51552:
51553: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
51554:
51555: Armas Leinonen. Eeles Landström.
51556: 150 E 529/66
51557: 1194
51558:
51559: vm,11.- Lak.aJ. N: o 182.
51560:
51561:
51562:
51563:
51564: Leinonen ym..: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51565:
51566:
51567: E d u s k u n n a 11 e.
51568:
51569: Kansakoululain 2 §: n mukaan kansakou- kouluja maalaiskunnissa, mutta tällaisesta
51570: luun voi kuulua myös apukoulu, hitaasti kansakoulujen sijoittamisesta on syntynyt
51571: edistyvien luokkia ja muita opipvelvollisuus- erimielisyyttä. Poikkeustapauksessa voitaisiin
51572: ikäisten kouluja. Näihin kuuluvat myös ns. muukin koulu tarkoituksenmukaisesti sijoit-
51573: tarkkailuluokat, joiUe erityisesti kaupun- taa vieraan kunnan alueelle. Jotta epäselvyy-
51574: geissa, mutta viime aikoina myös maaseu- det vältettäisiin, olisi kansakoululain 17 §: ään
51575: dul;la, on otettu sellaisia oppilaita, joita me- otettava säännös ·siitä, että kallJSakoulu voi-
51576: nestyksellisesti ei ole voitu opettaa yleisessä daan, kun siihen on erityistä syytä, perustaa
51577: kansakoulussa ja jotka psyyki.sestli poikkea- vi.eraankin kunnan alueelle. Siihen on nyt
51578: vina eivät myöskään kuulu apukouluissa ope- tarjoutunut ti1laisuuksia, koska jokin määrä
51579: tettaviin. Sellaisessa tapauksessa, jossa lap- kansa:koulurakennuksia, vieläpä sellaisia, jois-
51580: sen kasvatusvaikeuksia ·ei voida parantaa ko- sa on huoneisto myös oppi:lasasuntolalle, on
51581: tiin vetoamalla, koulussa täytyy olla oppilas- jäänyt tyhjäksi.
51582: asuntola. Asuntolakoulun sijoittaminen oman Edellä kerrotun perusteella ehdotamme,
51583: kunnan .aluelle ,ffi kuitenkaan aina ole kasva-
51584: tukse1lisesti edullista. Niinpä eräillä kaupun- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51585: geilla on tarkkailuluokkien trupaisia asuntola- van lakiehdotuksen:
51586:
51587:
51588: Laki
51589: kansakoululain muuttamisesta.
51590: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
51591: kansakoululain (247/57) 17 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
51592:
51593: 17 §.
51594: - - - - - - - - - - - - - - tyistä syytä, sijoittaa vieraan kunnan
51595: Kansakoulu voidaan, kun siihen on eri- aih<eelle.
51596:
51597:
51598: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
51599:
51600: Armas Leinonen. Eeles Landström.
51601: Aune Salama.
51602: 1196
51603:
51604: vn1,12.- Lak.al. N:o 183.
51605:
51606:
51607:
51608:
51609: Linkola.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51610:
51611:
51612: E d u s k u n n a 11 e.
51613:
51614: Kansakoululain 87 §: n mukaisestå kau- Kaupungin ,kansakouluntarkastajan kelpoi-
51615: punki, jossa on vähintään 15 000 asukasta, suusehdot ova.t samat kuin valtion kansakou-
51616: on velvollinen asettamaan oman päävirkaisen lrmtarkastajan, myöskin hän on virkatehtä-
51617: kan:sakouluntarkastajan. Poikkeuksen tästä vissään samassa asemassa kuin valtion kansa-
51618: säädöksestä muodostavat kuitenkan tammi- kouluntarkastaja.
51619: kuun 1 päivän 1959 jälkeen perustetut kau- Kun kansakoulutoimen yleinen johto ja
51620: pungit. Jos mainittu kaupungi ei halua aset- valvonta kuuluu valtiolJe ja kun myös kau-
51621: taa omaa kansakouluntarkastajaa, yhdiste- pungin kanBakouluntarkastajan on virkatoi-
51622: tään se lähimpään valtion kansakouluntarkas- minnassaan valvottava valtion etua, niin on
51623: tajan piiriin. Sellaisia kaupunkeja ovat Rova- täysin oikeutettua, että kaupungin päävirkai-
51624: niemi, Hyvinkää, Riihimäki, Kouvola, Seinä- sen kansakouluntarkastajan palkkaukseen
51625: joki ja Varkaus. saadaan sama valtionapu kuin opettajien
51626: Näin on siis kaupunkikunnil~e annettu lisä- palkkaukseen.
51627: velvoitus, jota ei ole vastaavasti kauppala- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
51628: ja maalaiskunnå.lla. Laissa säädetty rpäävir- esitän,
51629: kainen kunnallinen kansakouluntarkastaja
51630: joudutaan palkkaamaan 20:een kaupunkiin, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51631: joissa vain neljässä on enempi asukkaita kuin van lakiehdotuksen:
51632: Espoon kauppalassa.
51633:
51634:
51635: Laki
51636: kansakoululain muuttamisesta.
51637: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
51638: kansakoululain (247/57) 81 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 19 päivänä toukokuuta
51639: 1961 (256/61) annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
51640:
51641: 81 §. jen hankkimisesta ja kunnossapidosta, oppi-
51642: Kaupunki saa vuotuista valtionaJpua 33% lai!lle ilmaiseksi annetUlista oppikirjoista ja
51643: kansakoululaitoksensa ylläpitämisestä johtu- muista koulutarvikkeista ja työaineista, op-
51644: vdsta todellisista menoistaan, joiksi luetaan pilaiden kouluaterioista ja muusta avustuk-
51645: päävirkaisen kansakouluntarkastajan ja opet- sesta sekä tämän lain määräämästä lääkä-
51646: tajien laissa määrätyt paJkat, kustannukset rinhoidosta.
51647: omien kouluhuoneistojen kunnossapitämisestä,
51648: kaluston, opetusvälineiden ja koulukirjasto-
51649:
51650:
51651: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
51652:
51653: Anna-Liisa Linkola.
51654: 1196
51655:
51656: vm,ts. - La.k.aJ. N: o 184.
51657:
51658: Pekkarinen ym.: Ehdotm laiksi kansakoululain muuttami-
51659: sesta.
51660:
51661: E d u s kun n a 11 e.
51662:
51663: Kansakoululain 17 § :n mukaan perustettu siin, mistä on ollut seurauksena, että useiden
51664: varsinainen kansakoulu voidaan lakkauttaa, pienten koulujen oppilasmäärät ovat vähen-
51665: joo oppilasmäärä kolmena perättäisenä vuon- tyneet mainittuihin minimimääriin ja niiden
51666: na on ollut alle viidentoista. Opettajien palk- aillekin. Tällöin on tullut ajankohtai·seksi
51667: kaukseen tulevan valtionavun suhteen on harkita koulun lakkauttamista. Sellaisissa
51668: kansakoUiluasetuksen 179 §: ssä säännös, että tapauksissa, joissa oppilaiden kuljetus toiseen
51669: yksiopettajaisen koulun opettajan palkkauk- koulupiiriin on hankalaa ja piirissä on käyt-
51670: seen saadaan valtionapua, mikäli koulW!Sa on tökclpoiset koulurakennukset, joille on vai-
51671: vähintään kolmetoista oppilasta ja kaksiopet- kea löytää edes muuta käyttötarkoitusta, ei
51672: taja:isen koulun toisen opettajan palkkauk- koulun lakkauttamista voida pitää tarkoituk-
51673: seen, jos oppiiaita on kaksikymmentäviisi. senmukaisena.
51674: Milloin opettajan palkkaamiseen jo aikaisem- Kun kansakoululain 17 § :ssä ei kuitenkaan
51675: min on myönnetty valtionapua, ei avustusta ole mitään poikkeussäännöstä, jonka perus-
51676: lakkauteta, ellei opp~laiden luku kolmena pe- teella pienen koulun toimintaa voitaisiin jat-
51677: rättäisenä vuotena tai muutoin pysyvästi ole kaa ja kun on epävarmaa, missä määrin val-
51678: jäänyt edellä mainittuja määriä pienem- tioneuvosto voi kansaikouluasetuksen 179 § : n
51679: mäksi. V altioneuvostolla on oikeus erityisestä rperustella myöntää poikkeuksia oppilasmää-
51680: syystä myöntää poikkeuksia valtionavun saan- riin, olisi paikallaan lisätä jo kansakoululain
51681: nin ehdoksi asetetuista oppillasmääristä. 17 § : ää.n uutena momenttina säännös siitä,
51682: Harvaanasutuilla seuduilla oppilaiden kul- 'että esim. opetusministeriöllä olisi poikkeus-
51683: jetus koulupiiristä toiseen saattaa tuottaa vai- tapauksessa oikeus myöntää kunnalle lupa
51684: keuksia ja kohtuuttomia kustannuksia sekä ylläpitää varsinaista kansakoulua, vaikka sen
51685: rasittaa tarpeettomasti kuljetettavda oppi- oppilasmäärä olisi alle säädetyn vähimmäis-
51686: laita. määrän.
51687: Tästä johtuen onkin menneinä vuooina ra- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
51688: kennettu runsaasti pieniä kouluja. Syrjäisillä
51689: seuduilta on viime aikoina siirtynyt asuk- että Edmkunta hyväksyisi seuraa-
51690: kaita huomattavassa määrin asutuskeskuk- van lakiehdotuksen:
51691:
51692: Laki
51693: kansakoululain muuttamisesta.
51694: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
51695: koululain (247/57) 17 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
51696: 17 §.
51697: - - - - - - - - - - - - - - myöntää poikkeuksia 1 momentissa sääde-
51698: Emtyisistä syistä opetusministeriö voi tyistä oppHasmääristä.
51699:
51700: Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1966.
51701:
51702: Pentti Pekkarinen. Eino Uusitalo. Eino Lottanen.
51703: Ale Holopainen. Reino Karpola. Artturi J'åms6n.
51704: Aulis Sileäkangas. Oavi Lahtela. Veikko Hanhirova.
51705: Mikko Volotinen. Mauno Pohjonen.
51706: Reino Ka.ugas. Eino Räsänen.
51707: 1197
51708:
51709: Vlfi,l4.- Lak.al. N :o 185.
51710:
51711:
51712:
51713:
51714: Sandelin ym.: Ehdotus laiksi kamakoul'lilain muuttamisesta.
51715:
51716:
51717:
51718: Ed usk unnall e.
51719:
51720: Heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kansa- merkkeinä voidaan mainita mm. Raahe-Sa-
51721: koululain (247/57) 81 § :n 1 momentin mu- loinen-Pattijoki ja Kotka-Karhula-Kymi
51722: kaan, sellaisena kuin se on toukokuun 19 yhdistymishankkeei.
51723: päivänä 1961 annetussa laissa (256/61), saa Kaupunkien kansakoulujen valtionapujär-
51724: kaupunki vuotuista valtionapua 33 % kansa- jestelmän uudistamiseen on tosin kiinnittänyt
51725: koululaitoksensa ylläpitämisestä johtuvista huomiota kansakoululainsäädännön tarkista-
51726: todellisista menoistaan, joiksi luetaan opetta- mistoimikunta, joka vuonna 1965 valmistu-
51727: jien laissa määrätyt palkat, kustannukset neessa toisessa osamietinnössään (Komitean-
51728: omien kansakouluhuoneistojen kunnossapitä- mietintö N:o B 36/1965) ehdottaa kaupun-
51729: misestä, kaluston, opetusvälineistön ja koulu- kien valtionapujärjestelmää yksinkertaistet-
51730: kirjastojen hankkimisesta ja kunnossapidosta, tavaksi siten, että valtionapu myönnettäisiin
51731: oppilaille ilmaiseksi annetuista oppikirjoista ainoastaan opettajien laissa säädettyjen palk-
51732: ja muista koulutarvikkeista ja työaineista, kojen perusteella (45 %) , jolloin kaupunki
51733: oppilaiden kouluateriasta ja muusta avustuk- yksinään saisi vastata kaikista muista kansa-
51734: sesta sekä tämän lain määräämästä lääkärin- koululaitoksensa ylläpitomenoista. Vaikka eh-
51735: hoidosta. Saman lain 78 ja 79 § : n mukaan dotettua valtionapujärjestelmän uudistamista
51736: saavat maalaiskunnat, kauppalat ja ns. uudet puhtaasti käytännöllisistä syistä onkin pidet-
51737: kaupungit valtionapua kansakoululaitostensa tävä huomattavana parannuksena nykyiseen
51738: ylläpitämiseen opettajien palkkojen ja lapsili- järjestelmään verrattuna, ei sitä kuitenkaan
51739: sämaksujen osalta 90% ja muiden menojen voida hyväksyä sellaisessa muodossa, että
51740: osalta maalaiskunnat 2/3 sekä kauppalat ja kaupungit uudistusta toteutettaessa saatettai-
51741: ns. uudet kaupungit 10-14 markkaa oppi- siin nykyistäkin epäoikeudenmukaisempaan
51742: laata kohti. asemaan valtionapujen saantiin nähden. Kun
51743: Edellä lausutun johdosta ja kun kaupungit peruskoulukomitean ehdotuksen mukaan opet-
51744: ennen uuden kansakoululain voimaantuloa tajien palkkaukseen saatavien valtionapujen
51745: saivat valtionapua määrätyn markkamäärän tulisi olla kuntamuodosta riippumatta 90%,
51746: kutakin oppilasta kohti, on kaupunkien ta- olisi edellä mainituista syistä jo tässä vai-
51747: holla esiintynyt oikeutettua tyytymättö- heessa määrättävä kyseisten valtionapujen
51748: myyttä nykyistä valtionapujärjestelmää koh- osuudeksi kaupunkienkin kohdalta 90 %,
51749: taan toisaalta järjestelmän tarpeettomasta jolla toimenpiteellä aivan ilmeisesti helpotet-
51750: monimutkaisuudesta johtuen ja toisaalta siitä taisiin uuteen koulujärjestelmään siirtymistä
51751: syystä, että järjestelmällä ns. vanhat kaupun- sekä saatettaisiin kaupungit nykyistä oikeu-
51752: git ovat joutuneet kohtuuttoman epäoikeu- denmukaisempaan asemaan kansakoululaitos-
51753: denmukaiseen asemaan muihin kuntamuotoi- tensa ylläpitämisessä.
51754: hin verrattuna. Viimeksi mainitusta syystä Edellä lausutun johdosta ehdotamme kun-
51755: on nykyinen määrättyä kuntamuotoa syrjivä nioittaen,
51756: valtionapujärjestelmä lisäksi muodostunut
51757: vakavaksi esteeksi tarkoituksenmukaisten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51758: kuntauudistusten toteuttamiselle, joista esi- van lakiehdotuksen:
51759: 1198 VIII,14. - Kansakoululald..
51760:
51761:
51762:
51763:
51764: La kJ
51765: kansakoululain muuttamisesta..
51766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun
51767: kansakoululain (247/57) 81 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on toukokuun 19 päivänä
51768: 1961 annetussa laissa (256/61), näin kuuluvaksi:
51769: 81 §. maksuista, jotka kaupunki on suorittanut
51770: Kaupunki saa vuotuista valtionapua 90% edellä sanottujen palkkojen perusteella.
51771: kansakoululaitoksensa palkkausmenoista,
51772: joiksi luetaan opettajien, tuntiopettajien ja
51773: työnohjaajien laissa määrätyt palkat. Sa- Tämä laki tulee voimaan päivänä
51774: moin valtio korvaa 90% niistä lapsilisä- kuuta 196 .
51775:
51776:
51777: Helsingissä 23 päivä:qä huhtikuuta 1966.
51778:
51779: Valdemar Sandelin. Sakari Knuuttila.
51780: 1199
51781:
51782: vm,15.- La.k.al. N: o 186.
51783:
51784:
51785:
51786: Savela ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51787:
51788:
51789: E d u s kun n a ll e.
51790:
51791: Kansakoululaki säädettiin aikana, jolloin pienten koulujen lakkauttamista ja oppilai-
51792: sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat oli- den kyyditsemistä suurempin sillä perusteel-
51793: vat tulossa kouluikään. Kun kansakoulut oli- la, ~että heidän mielestään niissä olisi parempi
51794: vat jo siirtoväen lapsista saaneet huomatta- opetus, mistä kuitenkaan ei ole esitetty mi-
51795: van määrän lisäoppilaita, oli pakko muuttaa tään selvitystä. Päin vastoin kouluhallituk-
51796: lain säännöksiä niin, että }apset, jotka eivät sen sotien jälkeen järjestämässä koko maata
51797: mahtuneet omaan piirinsä kansakouluun, voi- käsittävässä ainekirjoituksen kokeessa todet-
51798: tiin kyyditä sellaiseen omassa tai vieraassa tiin, että yksiopettajaisten koulujen oppilaat
51799: kunnassa sijaitsevaan kouluun, johon he osasivat kirjoittaa ·ainakin yhtä hyvin kuin
51800: mahtuivat. Siten päästiin perustamasta uusia moniopettajaisten koulujen oppilaat.
51801: kansakouluja. Lasten koulumatkat ikuitenkin Koulun menetys on kyläyhteisölle suuri
51802: tulivat rasittaV!iks:i. Asetuksella sallittiin kyy- vahinko. Sen :lakkauttaminen lisää kylän lap-
51803: ditys, joka vei lapsiUa päivittäin kolme tun- siperheiden halua muuttaa toiselle paikka-
51804: tia. Kun lasten koulutuntien lukumäärä on kunnalle.
51805: ~7 tuntia päivässä ja sen Hsäksi heidän Voimassa olevia säännöksiä on myös py-
51806: on luettava kotiläksynsä ja kun yksityisen ritty soveltamaan lasten oikeutta väheksyen
51807: oppilaan pakolliset viipymiset koululla ylei- vapaammin kuin lainsäätäjä on tarkoitta-
51808: sen kouluajan jälkeen saattoivat myöhästyt- nut. Lasten oikeuksien turvaamiseksi olisi
51809: tää hänet kyydityksistäkin, niin olosuhteet kansakoululain 16 §: n 2 mom. säännös pa-
51810: muodostuivat lukuisissa tarpauksissa erittäin lautettava samaan muotoon kurin se oli sitä
51811: kohtuuttomi·ksi. Kun tilannetta voitiin pitää ennen voim$SSa oHoossa oppivelvollisuuslais-
51812: väliaikaisena, maaseutuväestö mukautui sii- sa. Sekin tarjosi kunnille riittävät mahdolli-
51813: hen, vaikka mm. ·pääkaupungissa syntyi kou- suudet tarkoituksenmukaisten kansakoulupii-
51814: lulakko, kun oppilaita oli siirrettävä 15 mi- rien muodostamiseen. Saman pykälän 3
51815: nuutin matka autossa toiseen kouluU.n. mom:n säännös olisi kirjoitettava niin, ettei
51816: Suuret ikäluokat ovat jo olleet useita vuo- se anna tilaisuutta nykyiselle virheelliselle tul-
51817: sia poissa kansakouluista. Siitä huolimatta kinnalla.
51818: entinen lainsäädäntö on pidetty edelleen voi- Edellä kerrotun perusteella kunnioittaen
51819: massa. Sen perustella on nyt ryhdytty pie- esitämme,
51820: Illien maalaiskoulujen joukkolakkautuksiin.
51821: Runsa:soppilaisiakin kouluja on täten lakkau- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51822: tetu ja tilalle rakennettu suuria keskuskou- van lakiehdotuksen:
51823: luja. Jotkut kansakouluntarkastajat vaativat
51824:
51825:
51826: Laki
51827: kansakoululain muuttamisesta.
51828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivästä heinäkuuta 1957 annetun
51829: ka:nsakoululaå.n (247/57) 16 § näin kuuluvaksi:
51830:
51831: 16 §. tään piirien rajaJt ja kansakoulujen paikat,
51832: Kansakoulutointa varten kunta on jaettava on ·laadittava niin, etteivät oppilaiden koulu-
51833: kansakoulupiireihin. Piirijako, jossa määrä- matkat ~leensä ole vtiittä kilometriä pitem-
51834: 1200 VIII,15. - J:tansakoululaki.
51835:
51836:
51837: piä. Jos kahteen tai useampaan kuntaan kuu- käli pitkämatk:aisten oppilaiden kyyditys ja
51838: luvaa asuma~aluetta ei sopivasti voida jakaa majoitus on järjestettävissä tarkoituksenmu-
51839: kuntien omiin koulupiireihin, se on muodos- kaisella tavalla.
51840: tettava kuntien yhteiseksi piiriksi. Älköön uutta k:ansakoulupiiriä ilman riit-
51841: Kansalaiskoulua ja kansakoulun osana ole- tävää syytä muodostettako niin pieneksi, että
51842: voo keskikoulua varten kunta voidaan kui- varsinainen 'kansakoulu sen tähden tulisi yk-
51843: tenkin jakaa laajempiinkin piireihin tai pi- siopettajaiseksi, ,eikä kansalaiskoulun piiriä
51844: tää jakamattomana taikka liittää useampia niin pieneksi, ettei siinä olisi asetukselila sää-
51845: kuntia tai niiden osia yhteiseksi piiriksi, mi- dettävää määrää kouluun rpantavia lapsia.
51846:
51847:
51848: Helsingissä 27 päåvä:nä huhtikuuta 1966.
51849:
51850: Veikko Savela. Aaro Lintilä.
51851: Pekka Vilmi. Beim.o Linna.
51852: Eemil Partanen. Eino Uusitalo.
51853: Erkki Baukipuro.
51854: 1201
51855:
51856: vm,16.- Lak.al. N:o 187.
51857:
51858:
51859:
51860: Savela ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51861:
51862:
51863: Eduskunnalle.
51864:
51865: Sotien jälkeen maassamme oli ankara kauttamaan kouluja, joiden huoneistot ovat
51866: puute kansakoulujen oppilaspaikoista. Siirto- heikoimmat, näyttää erityinen lakkautusuhka
51867: väen lapset oli sijoitettava pienentyneen kohdistuvan myös niihin kouluihin, joilla on
51868: maan kansakouluihin. Saksalaiset olivat tu- hyvät huoneistot ja joiden siirto toisiin tar-
51869: honneet Pohjois-Suomessa suuren määrän koituksiin sen tähden on edullista kunnalle.
51870: koulutaloja. Sotakorvauksia suoritettaessa Tämä viimeksimainittu suuntaus vaatii val-
51871: ei ollut riittävästi varoja uusien koulutalojen vontaa, eikä yleensäkään pitäisi lakkauttaa
51872: rakentamiseen niin nopeasti kuin kasvanut kouluja, joiden oppilasmäärä ei ole laskenut
51873: oppilasmäärä edellytti. Näissä vaikeuksissa pienemmäksi kuin kansakoululaissa on sää-
51874: keksittiin kaikki mahdollisuudet lasten sijoit- detty. Sen 17 § nimittäin sisältää tätä var-
51875: tamiseksi niihin kouluihin, joissa oli tilaa. ten rajat. Pykälän viimeinen lause kuitenkin
51876: Siltä ajalta on peräisin myös säännös, että on antanut aiheen virheelliseen tulkintaan,
51877: lapsi voidaan siirtää käymään toista kansa- se kun tekee pykälän alkuosan säännökset
51878: koulua, ellei autokyyditystä käyttäen päivit- täysin merkityksettömiksi. Onhan koulun lak-
51879: täinen koulumatka vie kolmea tuntia pitem- kauttamisen yhteydessä aina sen alue liitet-
51880: pää aikaa ja että kuinka suuri koulu tahansa tävä naapuripiireihin, elleivät kysymyksessä
51881: voitiin lakkauttaa, jos piiri yhdistettiin naa- ole sellaiset tilapäiset lakkauttamiset, joita
51882: puripiireihin. Nämä säännökset olivat niissä sodan jälkeen saattoi johtua huoneistojen
51883: oloissa välttämättömiä, mutta ne ovat pahasti puuttumisesta. Vakiintuneissa oloissa pykä-
51884: haitanneet kansakoulutoimen kehittämistä. län viimeinen lause onkin asiallista poistaa.
51885: Kun sitten kansakoulujen oppilasmäärät Edellä sanottuun nojautuen esitämme,
51886: ovat odottamattoman jyrkästi laskeneet, on
51887: koulujen ja opettajanvirkojen lakkauttami- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51888: nen alkanut suuressa mittakaavaiSa. Vaikka van lakiehdotuksen:
51889: -onkin luonnollista, että kunnat pyrkivät lak-
51890:
51891: Laki
51892: kansakoululain muuttamisesta.
51893: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan heinäkuun 1 päivänä 1957 annetun kansa-
51894: koululain (24:7/57) 17 § kuulumaan seuraavasti:
51895: 17 §. ristokunnissa se on tehtävä, jos kouluun pan-
51896: Kansakoulupiiriin on perustettava varsi- tavia lapsia on vähintään kabikyn:unentä.
51897: nainen kansakoulu, jos siihen pantavia lap- Sitä älköön lakkautettako, ellei lapsimäärä
51898: sia on vähintään kaksikymmentäseitsemän, kolmena perättäisenä vuonna ole ollut viittä-
51899: kuitenkin niin, että harvaanasutuissa ja saa- toista pienempi.
51900: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
51901: Veikko Savela. Aulis Sileäka.ngas. Kustaa Tiitu.
51902: Erkki Baukipuro. Mikko Volotinen. Aaro Lintilä..
51903: Paavo Niinikoski. Toivo Antila.. Eino Uusitalo.
51904: Beimo Linna. Esu Niemelä.
51905: 151 E 529/66
51906: t202
51907:
51908: VIII,17.-Lak.al. N:o 188.
51909:
51910:
51911:
51912:
51913: Sillantaus ym: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttamisesta.
51914:
51915:
51916: E d u s k u n n a ll e.
51917:
51918: Vuonna 1947 mietintönsä jättänyt vajaa- väin.In.MSa asemassa olevaan ryhmään lapsia
51919: kykyisten lasten huoltokomitea totesi puhe- ja aikuisia" ja todetaan, että on olemassa
51920: vikaisten lasten joukoosa olevan twpauksia, pysyvä tarve näiden tapauksi·en tutkimiseksi
51921: jossa "sekä älykkyys että kuulo samoinkuin ja hoitamiseksi. Eräs toimenpide tällaisten
51922: puhe-elimet ovat normaalit, mutta lapsi oppi- lasten opetuksen ja kuntouttamisen aikaan-
51923: velvollisuusikään tullessaan siitä huolimatta saamiseksi olisi erityisopetuksen luominen sa-
51924: on vielä täysin tai melkein puhekyvytön". maan tapaan kuin on esimerkiksi kuulo- ja
51925: Tällaiset lapset eivät -kuulu sen enempää ny- näkövikaisille. Kuitenkaan kansakoululain 14
51926: kyisten aistivialliskoulujen piiriin kuin kan- § ei tunne tällaisia puheen kehityksessä vii-
51927: sakoululain mukaisille erityisluokillekaan. västyneitä silloin kun se johtuu muista ikuin
51928: Näitä ns. afasia-tapau:ksia ilmoitetaan vuosit- kuulo- ja puhe-elinten viallisuudesta taikka
51929: tain viranomaisille parisenkymmentä maas- muun kehityksen jälkeenjääneisyydestä.
51930: samme, mutta niiden todellista määrää on Edellisen p.erusteella esitämmekin kunnioit-
51931: vaikea arvioida. Vuonna 1955 jätetyssä puhe- tavasti
51932: hwiriöisten erityishoitolmmitean .mietinnössä
51933: kiinnitetään myös huomiota (luku Afasia ss. Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
51934: 8-9) tähän "pieneen, mutta sitäkin säälittä- raavan lakiehdotuksen:
51935:
51936: Laki
51937: kansakoululain muuttamisesta.
51938: Eduskunnan päätöksen mukaan muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansa-
51939: koululain (247/57) 14 § näin kuuluvaksi:
51940:
51941: 14 §. liikkeisine taikka milloin koulutoimen yleistä
51942: l\Iilloin kansakoulu on eri'l{SOOn järjestetty kehittämistä varten on tarpeen järjestää eri-
51943: kuulo- tai näkövikaisille, puheen kehityksessä tyisiä kokeilukouluja, voidaan näiden koulu-
51944: viivästyneille, vajaami•elisille ja henlci.sessä jen osalta poiketa tämän luvun säännöksistä,
51945: kehityksessä viivästyneille, sairaille tai vajaa- niinkuin siitä asetuksella säädetään.
51946:
51947:
51948: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
51949:
51950: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen.
51951: 1203
51952:
51953: VUI,18.- Lak.al. N:o 189.
51954:
51955:
51956:
51957:
51958: Voutilainen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululain muuttami-
51959: sesta.
51960:
51961:
51962: E d u s k u n n a ll e.
51963:
51964: Kansakouluhuoneistojen luovuttaminen var- nesti erittäin vaikeata, ja se voi helposti
51965: sinaisen koulutyön ohella erilaisen kansa- johtaa mielivaltaisuuteen. Koko yhteiskun-
51966: lais- ja harrastustoiminnan käyttöön on nallinen toiminta rakentuu poliittisten puo-
51967: viime aikoina lisääntynyt. Kansakoulujen lueiden ja kansalaisten niiden kautta har-
51968: voimistelusalit ovat yleensä voimistelu- ja joittaman poliittisen toiminnan varaan. Po-
51969: urheiluseurojen harjoitus- ja kilpailutarkoi- liittisin tunnuksin toimivat nuoriso- ym. kan-
51970: tuksiinkin käytettävissä. Yhä useammissa salaisjärJestöt suorittavat arvokkaana pidet-
51971: kunnissa on nähty tärkeii;ksi luovuttaa kan- tävää kansalaiskasvatusta, jonka arvon kiis-
51972: sakouluhuoneistoja myös muiden järjestöjen täminen ja mahdollisuuksien rajoittaminen
51973: kokous-, kerho- ym. toimintaan. Tällä tavoin ei voi olla yhteiskunnan edun mukaista.
51974: kansakoulun yhteisin varoin rakennetut, Jotta kansakouluhuoneistojen käyttö mui-
51975: varsin suuria taloudellisia arvoja edustavat hinkin kuin koulun omiin tarkoituksiin saa-
51976: koulutalot ovat tulleet laajaan ja tehokka- taisiin mahdollisimman laajaksi ja tehok-
51977: seen käyttöön, mikä sekä periaattelliselta kaaksi ja jotta menettely kouluhuoneistojen
51978: että taloudelliselta kannalta on mielekästä. luovutuksessa näihin muihin tarkoituksiin
51979: On kuitenkin todettavissa, että käytäntö saataisirin yhtenäiseksi, tulisi kansakoulula-
51980: ei ole kaikkialla muodostunut yhtäläiseksi, kia tarpeellisilta kohdilta muuttaa ja sel-
51981: vaan että lukuisilla paikkakunnilla kansa- ventää. Nykyisen lain 12 § tulisi muuttaa
51982: kouluhuoneistojen käyttöoikeus on monilta sellaiseksi, että siinä selvästi ilmaistaisiin
51983: nuoriso- ym. kansalaisjärjestöiltä ·evätty. pyrkimys kouluhuoneistojen käytön tehosta-
51984: Kansakoululain ja sitä täydentävätn kansa- miseen. Vastaavasti olisi kansakouluasetus
51985: kouluasetuksen määräysten tulkinta on ollut muokattava sopusointuun tämän periaat-
51986: lcirjavaa. Kansakouluasetuksen 51 §: n sa- teellisen näkemyksen kanssa.
51987: nontaa, että lupaa ei saa myöntää poliittisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
51988: tilaisuuksiin, on käytetty erityisen ahtaasti nioittaen,
51989: ja tarkoituksellisesti työväen nuorisojärjes-
51990: töihin nähden. Rajan vetäminen poliittisten että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51991: ja ei-poliittisten tilaisuuksien välillä on mo- van lakiehdotuksen:
51992:
51993:
51994: Laki
51995: kansakoululain muuttamisesta.
51996: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun
51997: kansakoululain (247/57) 12 § näin kuuluvaksi:
51998:
51999: 12 §. edistäviä tilaisuuksia varten, joissa voidaan
52000: Kouluhuoneistoja tulee luovuttaa varsinai- edellyttää pidettävän moitteeton järjestys ja
52001: sen koulutyön ohella myös sellaisia nuoriso- joiden tarkoituksena ei ole taloudellisen
52002: ym. kansalaisjärjestöjen toimeenpanemia edun saavuttaminen. Luvan kouluhuoneisto-
52003: harrastustoimintaa ja sivistyspyrkimyksiä jen käytöstä tällaisiin tarkoituksiin myön-
52004: 1204 VIII,18. - Kansakoululaki.
52005:
52006:
52007: tä.ä kansakoulun johtokunta. Näiden tilai- sottava peittävän huoneiston siivouksesta,
52008: suuksien järjestäjiltä saadaan periä huoneis- lämmi:tyksffitä ja valaistuksesta aiheutuneet
52009: ton käyttämisestä enintään sellainen kor- kustannukset.
52010: vaus, jonka kohtuullisesti arvioituna on kat-
52011:
52012:
52013: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
52014:
52015: U. H. Voutilainen. Viljo Virtanen. Arvo Salo.
52016: Uljas Mäkelä. Kalle Matilainen. Urho E. Knuuti.
52017: Akseli Roden. Antti o. Pennanen. Sylvi Siltanen.
52018: Anni Finck Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto.
52019: 1201)
52020:
52021: VIII,19. - La.k.al. N: o 190.
52022:
52023:
52024:
52025:
52026: Leinonen: Ehdotus laiksi lukioluokkien järjestämisestä kansa-
52027: koululaitokseen.
52028:
52029:
52030: E d u s kun n a ll e.
52031:
52032: Maassamme on vuodesta 1946 saakka ollut laat pääsevät tasaväkJisinä muiden keskikou-
52033: kunnallisia k€Skikouluja ja nykyään niiden lujen oppilaiden kanssa kilpailemaan niistä.
52034: lukumäärä on jo yli sadan. Kuitenkaan nii- Eduskunnan huomattava enemmistö on
52035: hin ei ole voitu perustaa lukioludkkia, vaikka esittänyt käsityksensä, että yhdeksänvuoti-
52036: muut keskikoulut ovat melkeinpä rajoitta- nen kunnaillinen peruskoulu olisi kiireelli-
52037: matta saaneet lisäitä vuosiluokkiensa määrää sesti yleistettävä. Tätä uudistusta vaikeut-
52038: aina yLiopistoon johtavaksi kouluksi saakka. taa ja viivästyttää. se nurinkurinen asiain-
52039: Tästä on myös johtunut se epäkohta, että tila, että sil'le tielle, johon koulunuudistuk-
52040: kunnaJlisen lreskHroulun käyneillä ei ole käy- sessa pyr1tään, on kasattu suuria edellä ker-
52041: tännössä yhtä hyviä mahdollisuuksia lukion rottuja vaikeuksia. Sen vuoksi ehdotan kun-
52042: käymiseen kuin kahdeksanluokkaisten oppi- nioittaen,
52043: koulujen oppilailla. Vain sikäli kuin lukion
52044: oppilaspaikat eivät täyty oman keskikoulun että Eduikunta hyväksyisi seuraa~
52045: oppi~aista, kunnallisten keskikoulujen oppi- van TnJr,iehdotuksen:
52046:
52047:
52048: Laki
52049: lukioluokkien järjestämisestä kansakoulula.itokseen.
52050: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
52051: 1 §. detty rahapal>kkaus ja eläke on yhtä suuri
52052: Sen estämättä mitä muuten on säädetty kuin vastaavasti valtion oppikoulun tUnti-
52053: kunta voi valtioneuvoston luvalla järjestää. opettajalle ja voohemmal'le lehtorille suori-
52054: kansakouluun kuuluvaan keskikouluun myös tetaan.
52055: lukioluokat. Niistä on voimassa, mitä kan- 2 §.
52056: sakoululaissa ja kansakoululaitoksen viran- Tarkemmat säännökset kansakoululaitok-
52057: haltåjain palkkauksesta ja eläkkeistä an:ne- seen kuuluvien lulciolukkien järjestämisestä.
52058: tu&;a laissa on säädetty. Kuitenkin lukion ja tämän lain täytäntöönpanosta annetaan
52059: lehtorin ja tuntiopettajan osalta laissa sää- asetuksella.
52060: '
52061: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
52062:
52063: Armas Leinonen.
52064: 1206
52065:
52066: VIII,20. - Lak.al. N: o 191.
52067:
52068:
52069:
52070:
52071: Holopainen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
52072: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
52073:
52074:
52075: E d u s k u nn a ll e.
52076:
52077: Kansakoululaitoksen viranhaltijoiden palk- sen koulut epäedulliseen asemaan. Tämä kos-
52078: kauksesta ja eläkkeistä annetun lain 38 §: n kee erityisesti kunnallista keskikoulua, koska
52079: 1 momentin mukaan saa viranhaltija, jolla ei vaWon ja yksityisessä keskikoulussa ei mi-
52080: ole säädettyä kelpoisuutta, varsinaisen palk- tään epäpätevyysvähennystä toimiteta. Näin
52081: kauksen ja ylituntipalkkion kymmenellä pro- ollen epäpätevän viranhaltijan varsinaisesta
52082: sentilla vähennettynä. Niille säädettyä kelpoi- palkkauksesta ja ylituntipa}kkiosta suocitet-
52083: suutta vailla oleville väliaikaisille viranhalti- tavaa kymmenen prosentin vähennystä kos-
52084: joille, joiJ:la on opetusmill!isteriön määräämä keva kohta olisi laista poistettava.
52085: kelpoisuus, suoritetaan varsinainen palkkaus Tämän johdosta ehdotan,
52086: ja ylituntipalkkio vähentämättömänaä heinä-
52087: kuun 1969 loppuun asti. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
52088: Palkan maksaminen kymmenellä prosentilla van lakiehdotuksen:
52089: vähennettynä on saattanut kansalroululaitok-
52090:
52091:
52092:
52093: Laki
52094: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
52095: muuttamisesta.
52096: Eduskunnan päätöln~en mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
52097: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain 38 §:n 1 momentti,
52098: sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta 1965 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
52099:
52100: 38 §. jalla on sama oikeus luontoisetuihin kuin va-
52101: Kansakoululaitoksen virkaa väliaikaisesti kinaisella viranhaltijalla, ja hän on velvolli-
52102: hoitamaalll määrätyllä on oikeus saada palk- nen suorittamaan niistä korvausta, niin kuin
52103: kausta samojen perusteiden mukaan, kuin 36 § :ssä on säädetty.
52104: sitä 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 9 § :n nojalla suorite-
52105: taan vakinaiseUe viranhaltijalle. Palkkausta
52106: virantoimituksen keskeytyksen ajalta suorite-
52107: taan hänelle 10 ja 11 §: ssä säädettyjen pe- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
52108: rusteiden mukaan. Väliraikaisella viranhoita- kuuta 1966.
52109:
52110:
52111: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
52112:
52113: Ale Holopainen.
52114: 1207
52115:
52116: VIII,21. - Lagmot. N: o 192.
52117:
52118:
52119:
52120:
52121: Kull m.fl: Förslag till . lag angående ändring oo lagen om
52122: tjänsteinnehavarnas inom folkskoleväsendet avlöning och
52123: pensioner.
52124:
52125:
52126: T i ll R i k s d a g e n.
52127:
52128: F'olkskolföreståndare åligger att leda och rar emellertid int.e den krävda arbetspl'lesta-
52129: övervaka nndervisnings- och uppfostringsar- tionen. Detta gäller framför allt förestån-
52130: betet i skolan, vården och anlitandet av bi- darna i de större skolorna. Genom bestä:m-
52131: blioteket, övervaka skolans kosthåll och elev- melser i folkskollagen får föreståndararvodet
52132: internat, följa med 'de andra lärarnas under- stiga till högst så mycket som lärare i högre
52133: visning i enlighet med vad som ji folkskol- folkslm:la erhåller för fyra veckotimmar.
52134: stadgan bestämmes, leda lärarna till in- Detta "tak" för föreståndararvodet medför
52135: bördes samarbete, tillse att god disciplin och en orättvisa för föreståndarna ri större skolor,
52136: ordning råder i skolan mm. Ur detta stad- där ansvarSJbördan och arbetsuppgifterna är
52137: gando i folkskolförordningen - och flere större än i mindre skolor.
52138: andra i folkskolförfattningarna - framgår Med stöd av det ovansagda föreslås vörd-
52139: lrlart och tydligt, att föreståndaren bör vara samt,
52140: skolans pedagogiska ledare. Det arvode före- att Riksdagen måtte godkänna föl-
52141: ståndarna uppbär för sitt uppdrag, motsva- jande lagförslag:
52142:
52143:
52144: Lag
52145: angående ändring av lagen om tjänsteinnehavarnas inom folkskoleväsendet avlöning
52146: och pensioner.
52147: Enligt Riksdagens beslut skola 8 §, 1 mom. punkterna 1 och 2 i lagen av den 1 juli 1957
52148: om tjästeinnehavarnas inom folkskoleväsendet avlöning och 'pensioner (248/57) erhålla
52149: följande ändrade lydelse:
52150:
52151: . 8 §.
52152: Innehavare av lärartjänst, som handhar 2) i fristående medborgarskola och hjälp-
52153: skolföreståndarens uppgifter, tillkommer i skola ett belopp som motsvarar en och en
52154: årligt föreståndararvode: haJ.v gång vid dessa skolor utgående arvode>
52155: 1) i den egentliga folkskolan ett belopp, för veckoövertimme samt ytterligare för
52156: som motsvarar en och en halv gång lärare i varje annan lärare med huvudsyssla i sko-
52157: högre folkskola tillkommande arvode för lan en fjärdedel av det veckoövertimsarvodet
52158: V'OCkoövertimme samt ytterligare för varje motsvarande beloppet; samt
52159: annan lärares klass i skolan en fjärdedel av
52160: sag'da belopp för veckoövertimme;
52161:
52162: Helsingfors den 29 april 1966.
52163:
52164: Magnus Kun. Evald Häggblom.·
52165: 1208
52166:
52167: VIII,21. - Lak.al. N: o 192. Suomennos.
52168:
52169:
52170:
52171:
52172: Xull ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
52173: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
52174:
52175:
52176: E d u s k u n n a 11 e.
52177:
52178: Kansakoulun johtajan tulee johtaa ja val- suoriltu:sta. Tämä koskee ennen kaikkea suur-
52179: voa koulun opetUS- ja kasvatustyötä, kirjas- ten koulujen johtajia. Kansakoululaissa ole-
52180: ton hoitoa ja käyttöä, valvoa koulukeittolaa vien säännösten johdosta joht-ajan palkkio
52181: ja oppilasasuntolaa, seurata muiden opetta- saa nousta enintään siihen m.ää.rä:ä.n, jonka
52182: jien opetusta sen mukaan kuin kansakoulun yläkansakoulunopettaja saa neljästä viikko-
52183: ohjesäännössä määrätään, ohjata opettajat tunnista. Tämä "katto" aiheuttaa vääryyden
52184: kieskinäiseen yhteistyöhön, huolehtia siitä, suurten koulujen johtajille, joiden vastuun
52185: että koulussa vallitsee hyvä kuri ja järjestys taakka ja tootävämäärä on suurempi kuin
52186: ym: Tästä kansa:kouluasetuksen säännöksestä pienten koulujen johtajien.
52187: - ja useista muista kansa.koulu~ainsäädän Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan kun-
52188: nön säännöksistä - illmenee aivan selvästi, nioittaen,
52189: että johtajan tulee olle koulun opetusopilli-
52190: sena johtajana. Johtajien tehtävästään saama että Eduskunta hyväksyisi seuraa"
52191: palkkio ei kuitenkaan vastaa vaadittua työ- van lakiehdotuksen:
52192:
52193:
52194: Laki
52195: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä. annetun lain
52196: muuttamisesta.
52197: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 1957 'ka.nsa:koulu-
52198: laitoksen viranhal·tijaiu palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain (248/57) 8 §: n 1
52199: momentin 1 ja 2 kohta näin kuuluVIikai:
52200:
52201: 8 §. 2) erillisessä kansalaiskoulussa ja apukou-
52202: Koulun johtajan tehtävää hoitava opetta- lussa .näissä kouluissa maksettavaa viikkoyli-
52203: janviran haltija saa vuotuista johtajanpalk- tuntipalkkiota vastaavan määrän puolitoista-
52204: kiota: kertaisena sekä .lisäksi ·kutakin koulun muuta
52205: 1) varsinaisessa kansakoulussa yläkansa- ~päätoimista opettajaa kohden yhden neljäs-
52206: koulunopettajan viikkoylitunnista maksetta- osan viikkoy:Iitunnin palkkiota vastaavasta
52207: vaa p.alkkiota vastaavan määrän puolitoista- määrästä; sekä
52208: kertaisena sekä lisäksi kutaklin ilrou:lun muun
52209: opettajan luokkaa kohden yhden neljäsosan
52210: sanotun viikkoylituntipalkkion määrästä;
52211:
52212:
52213: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
52214:
52215: Magnus Kun. Evald Häggblom.
52216: 1209
52217:
52218: VIU,22.- Lak.al. N: o 193.
52219: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhalti-
52220: jain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami-
52221: sesta.
52222: E d u s kun n a 11 e.
52223: Kansakoulunopettajain määrävuosilisäko- tujen valtion opetusvirkojenimu ja toimien
52224: rnitea puo1taa 3. 7. 1956 valtioneuvostolle an- haltijoiden osalta on ollut juuri yllä sanottu
52225: tamassaan mietinnössä 10-vuotiskorotuksen. näkökohta. Kansakoululaitoksen viranhalti-
52226: myöntämistä kansakoululaitoksen opetus- jain mahdollisuudet siirtyä taisille aloille
52227: virkojen haltijoille. Painavimpana perus- vastaaviin tai paremmin palkattuihin toimiin
52228: teena komitea pitää opetusvirkojen haltijoilla ovat kokemuksen mukaan myös niin ikään
52229: olevaa ylenemisrn.ahdoHisuuksien puutetta varsin pienet. Komitean käsityksen mukaan
52230: selkä vähäisiä mahdollisuuksia siirtyä toisille nimenomaan opettajat näyttäväJt olevan yle-
52231: aloille. nMlismahdoHisuuksien suhteen huonommassa
52232: V a:ltion viran- tai toimenhaltijain p.alk- asemassa kuin muut virkamiehet. Tästä on
52233: kauksesta 19. 1. 1943 annetun asetuksen 4 § :n ollut seurauksena, -ettei aina ole ollut saata-
52234: mukaan normaaliJyseon opettaja, valtion vissa alalle pätevintä työvoimaa.
52235: oppikoulun vanhemp[ ja nuorempi lehtori Voimassaolevan kansakoululaitoksen viran-
52236: sekä apulaisrehtori, valtion tekn:i1lisen oppi- haltijain palkkauksesta ja eläk:lreistä annetun
52237: 1aitoksen yliopettaja ja lehtori, maataloudel- lain 3 § : n 2 momentin mukaan on vain kun-
52238: listen oppilaitosten lehtorit ja opettajat ynnä nallisen kesikikoulun !J.€Jhtorin viran va:kinai-
52239: eräät muut ko. asetuksen kohdassa mainitut sella haltijalla oikeus 10-vuotiskorotukseen,
52240: viil"anha:ltijat saavat palveltuaan yhteensä 10 jolloin hän saa lukea hyväkseen mainitussa
52241: vuotta vakinaåsena tai ylimääräisenä maini- virassa vakituisena palvelemansa ajan, V ~1-
52242: tuissa viroissa tai toimissa tahi vastaavassa tion viran- tai toimenhaltijan palkkauksesta
52243: tilapäisessä tehtävä8Sä. palkkausta yhtä palk- annetun asetuksen 4 § : n mukaan saadaan
52244: kausluokkaa korkoo.mpana kuin mitä näissä 10-vuot:iskorotusta varten lukea hyväksi myös
52245: v:i;roissa tai toirn.issa muutoin suoritetaan. ylimääräisissä viroissa tai toimissa tai vas-
52246: Ka.nsa:kouluiaitoiksen viranhaltijat ovat taavissa tilapäisissä tehtävissä palveJ.tu aika.
52247: oikeuksiensa ja velvollisuu:ksiensa. su:htoon V amaavaa periaatetta ol,isi sovellettava myös
52248: rinnastettu voimassaolevas88. 1ainsäädännössä kansakoululaitoksen viranhaltijoihin.
52249: valtion virkoihln. Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
52250: Kansakoululaitoksen viranhaltijoilla on ehdotamme,
52251: omalla alallaan erittäin pien-et ytenemisrn.ah-
52252: dollisuudet. Tärkeimpänä perusteena 10-vuo- että Ed'USkunta hyväksyisi seuraa-
52253: tiskorotu.kse-n •käytäntöönottamiselle main.it- van lakiehdotuksen:
52254:
52255: Laki
52256: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkka.uksesta ja eläkkeistä. annetun la.in
52257: muuttamisesta.
52258: Eduskunnan päätöksen mukaisesti! muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain palk-
52259: kauksesta ja eläkkeistä 1 päåvänä heinäkuuta 1957 annetun lain 3 § : n 2 momentti seu-
52260: raavasti:
52261: 3 §. tai väliaikaisena mainituissa viroissa palk-
52262: kauksen yhtä palkkausluokkaa korlreamrn.an
52263: Kansakoululaitoksen viranhaltija saa pal- palkkausluokan mukaan lrnin mitä edellä on
52264: veltuaan 10 vuotta vakinaisena, koevuosilla säädetty.
52265:
52266: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
52267:
52268: Armas Leinonen. Eeles Landström.
52269: 152 E 529/66
52270: 1210
52271:
52272: VIII,23. - Lakal. N: o 194.
52273:
52274:
52275:
52276:
52277: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
52278: palkkauksesta ja eläkkeistä annet1~n lain muuttamisesta.
52279:
52280:
52281: E d u s k u n n a 11 e.
52282:
52283: Kansakoululaitoksen palkkauslain 8 § :n rätä samoin perustein kuin keskitkoulussa,
52284: 1 mom: n mukaan kansakoulussa koulun joh- vaan pienissä kouluissa palkkio on pienempi
52285: taja saa johtajan tehtävistä palkkiota viikko- ja kasvaa luokka- tai oppilasmäärän perus-
52286: y:litunnista maksettavaa palkkiota vastaavan teella. Tämän vuoksi ei ole oikeudenmu-
52287: määrän puolitoistakertaisena. Tämän lisäksi kaista, että palkkiolle asetetaan katto, jottei
52288: v,arsinaisen kansakoulun johtaja saa kou- se nousisi kuin 1/3: aan keskikoulun lehtorin
52289: lunsa jokaista muuta luokkaa, paitsi omaansa, paildkiosta, olipa kansakoulu miten suuri
52290: kohti ja kansalaiskoulun johtaja jokaista tahansa. Kansakoulun ja kansalaiskoulun
52291: päätoimista opettajaa, oma virkansa pois johtajien palkkion yläraja olisi epäoikeuden-
52292: luettuna, kohti palkkion, joka vastaa viikko- mukaisena poistettava.
52293: ylituntipalkkion neljäsosaa. Johtajan palk- Kansa- tai kansalaiskoulun yhteydessä on
52294: kiolle on kuitenkin määrätty yläraja niin, harvaanasutuilla seuduilla oppilasasunto-
52295: että palkkio voi olla enintään neljää viikko- loita. Kansakouluasetuksen 118 §: n 1 mo-
52296: yilituntia vastaava. Lain perusteluissa ei hal- mentin 1) kohdan mukaan kansakoulun joh-
52297: litus sano, minkä vuoksi kansakoulussa joh~ tajan ~tulee valvoa oppilasasuntolaa. Kui-
52298: tajan palkkiolle on asetettava yläraja. Se tenkaan hän ei saa iaskea oppilasasuntolaa
52299: on ~todennäköisesti hyväksynyt sellaisenaan palkkionsa perusteisiin, ikuten koulunsa luok-
52300: v: n 1955 virkamiespalkkausten tarkistus- kia ~tai kansalaiskoulussa opettajan virkaa.
52301: komitean ehdotuksen. 15. 11. 1955 valtioneu- Ottaen huomioon oppilasasuntolan valvomi-
52302: vostolle jättämässään mietinnössä komitea sesta aiheutuvan runsaan lisä.työn, olisi
52303: (siv. 170) katsoo, että palkkion ylärajaksi· asuntola johtajan palkkiota määrättäessä
52304: olisi määrättävä noin kahta palkkausluok- otettava huomioon.
52305: kaa vastaava erotus, koska keskikoulun reh- Edellä sanotun perusteella esitän kun-
52306: tori saa kolmea palkkausluokkaa vastaavan nioittavasti,
52307: palkkion.
52308: Kansakoulun johtajan palkkiota ei koulu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
52309: jen erilaisen suuruuden vuoksi voida mää- van lakiehdotuksen:
52310:
52311:
52312:
52313: Laki
52314: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta Ja eläkkeistä annetun lain
52315: muuttamisesta.
52316: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain pa!lk-
52317: k:auksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 8 §:n 1 mo-
52318: mentti näin kuuluvaksi:
52319:
52320: 8 §. 1) varsinaisessa kansakoulussa yläkansa-
52321: Koulun johtajan tehtäviä hoitava opetta- koulunopettajan viikkoylitunnista maksetta-
52322: janviran haltija saa vuotuista johtajanpalk- vaa palkkiota vastaavan määrän puolitoista-
52323: kiota: kertaisena sekä lisäksi kutakin koulun muun
52324: VIII,23. - Leinonen. 1211
52325:
52326: opettajan luolclma ja oppilasasuntolaa koh- muuta päätoimista opettajaa ja oppilasasun-
52327: den yhden ne!l.jäsosan sanotun viikkoylitunti- tolaa kohden yhden neljäsosan viikkoylitun-
52328: palkkion määrästä; nin palkkiota vastaavasta määrästä; sekä
52329: 2) erillisessä kansalaiskoulussa ja apukou- 3) keskikoulussa samojen perusteiden mu-
52330: lussa näissä kouluissa maksettavaa viikko- kaan kuin valtion keskikoulun rehtori.
52331: ylituntipa1kkiota vastaavan määrän puoli-
52332: toistakertaisena sekä lisäksi kutakin :koulun
52333:
52334:
52335: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
52336:
52337: Armas Leinonen.
52338: 1212
52339:
52340: VID,24.- Lak.al. lf :o 195.
52341:
52342:
52343:
52344:
52345: Leinonen: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
52346: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
52347:
52348:
52349: E d u s k u n n a 11 e.
52350:
52351: Aikaisemmin iltajatko-opetuksessa ja var- paremmuudesta varsinaisen kansakoulun
52352: haisnuorisotyössä 25 pidettyä tuntia lain mu- opettajien tuntipalkkaukseen verrattuna,
52353: kaan katsottiin ~hdeksi: vuosiviikkotunndksi. mikä epäkohta olisi korjattava.
52354: Palkkausasetuksen 11 § :.ssä on määrätty, että EdeHä esitetyn perusteella kunnioittaen
52355: vuosiviikkotuntiin kuuluu 33 todella pidet- ehdotan,
52356: tyä tuntia. Kur.ssimuotoisen kansalaiskoulun
52357: ja nuorisOkerhojen johtamisesta opettajalle että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
52358: tuleva palkkaus pienenee tämän vudksi koh- van lakiehdotuksen:
52359: tuuttomasti entisestä varsin vaatimattomasta
52360:
52361:
52362:
52363: Laki
52364: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
52365: muuttamisesta.
52366: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansa!koululaitoksen vilranhaltijain palk-
52367: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain 39 § kuulumaan seuraa-
52368: v;asti:
52369:
52370: 39 §. Kansalaiskoulussa ja nuorisotyössä matso-
52371: Tuntiopettaja ja työnohjaaja saavat tunti- taan kahdenkymmenenviiden pidetyn oppi-
52372: palkkiota, joka suoritetaan kultakin viikko- tunnin vastaavan yhtä vuosiviikkotuntia.
52373: tunnilta, saman määrän, :mikä vastaavåssa
52374: ol'OOilhteissa suoritetaan kansakoulunopetta-
52375: jalle yJitunni[ta kotityökorvauksineen.
52376:
52377:
52378: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
52379:
52380: Armas Leinonen.
52381: 1213
52382:
52383: VIII,25. - Lak.a.l. N: o 196.
52384:
52385:
52386:
52387:
52388: Leinonen ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhal-
52389: tijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttami-
52390: sesta;
52391:
52392:
52393: E d u s k u n n a 11 e.
52394:
52395: Kansakoululaitoksen viranhaltijain pa.lk- dlivat 21.5 % ja 31.5% korkeammat ylä:kan-
52396: kauksesta ja eläkkeistä annetussa laissa sää- salroulunopettajan viikkotuntipalkkaa, on sen-
52397: detty kansakoulunopettajien palkkausluokka kin vuoksi yläkansakoulunopettajien viikko-
52398: ja viikoittainen opetusvelvollisuus on: tuntipalkkaa nostettava. Onhan kansalaiskou-
52399: lun- ja apukoulunopettajaån ylituntipallclrio-
52400: alakansakoulunopettaja A 14 plj24 vt. kin vain 10 % suurempi yläkansakoulunopet-
52401: yläkansakoulunopettaja A 18 p'lj30 vt. tajan ylituntipalkkiota.
52402: kansalaiskoulunopettaja A 19 plj26 vt. Alentamalla y'lälkansakoulunopettajan vii-
52403: apukoulllllOIPettaja A 19 pl/24 vt. koittaisen opetusvelvollisuuden 26:een viikko-
52404: tuntiiln saadaan yläkansakoulunopettajan
52405: Palkka yhdeltä viikkotunnilta kuukaudessa viildrotuntipa.lka:ksi. 23.90 markkaa ilruukau-
52406: oli vuoden 1964 peruspalkan mukaan lasket- dessa.
52407: tuna: Laki täten muutettuna on yläkansakoulun-
52408: opettajan viikkotuntipa.Thka 11.1 %, kansa-
52409: alakansakoulunopettaja 21.50 markkaa laiskoulunopettajan viikkotuntipalkka 16.9 %
52410: yläkansakoulunopettaja 20.70 , ja apukoulunopettajan viikkotuntipalkka
52411: kansa:la.iskoulunopetta;ja 25.15 26.6% .alakansakoulunopettajan viikkotunti-
52412: apukoulunopettaja 27.25 " palkkaa suurempi!. Tätä porrastusta !kansa-
52413: " koulunopettajien opetusvelvollisuudessa ja
52414: Ottaen huomioon ylälmnsakoulunopettajan samalla viikkotuntipaikassa on pidettävä ny-
52415: pitemmän valmistusajan ja laajemman ope- kyistä oikeudenmukaisempana.
52416: tusasteiikon tulisi palkan viikkotunnilta olla Edellä sanotun perustoolla ehdotamme,
52417: alakansakoulunopettajan viikkotuntipalkkaa
52418: suuremman. Kun kansalaiskoulun- ja apu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
52419: koulunopettajien nykyiset viikkotuntipalkat van lakie.hdotukse"':
52420:
52421:
52422:
52423: Laki
52424: kansakoululaitoksen viranhaltijain pa.lkka.uksesta. ja. eläkkeistä annetun lain
52425: muuttamisesta..
52426: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kaJWalk:oulu!l!aiitoksen viranhaltijain pa;lk-
52427: kauksesta ja eläklreistä 1 päitvänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 40 §:n 1 mo-
52428: menttå, sellaisena kuin se on 13 päivänä heinäkuuta 1964 annetussa laissa (399/64), näin
52429: kuuluvaksi:
52430: 40 §.
52431: Opettajanvirkojen haltijan viikoittainen jan 24, ylä.klansailroulunopettajan 26, kansa-
52432: opetusvelvollisuus on: alaka.nsakoulunopetta- laiskoulussa opettavan ylä:kansakoulunopetta-
52433: 1214 VIII,25. - Kansakoululaitoksen vira.nhaltijain palkkaus.
52434:
52435:
52436: jan sekä toista kotimaista tai vierasta kieltä paikassa toiSt!a kotimaista tai: vieras1ta kieltä
52437: opettavan yläkansakoulunopettajan 26, a~pu opettavan yläkansakoulunopettajan 24 ja
52438: koulussa opettavan yläkansakoulunopettajan keskikoulun lehtorin 26 viikkotuntia.
52439: samoin kuin kahdessa taå useammassa toimi-
52440:
52441:
52442: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
52443:
52444: Armas Leinonen. Aune Salama.
52445: Eeles Landström. Pirkko Aro.
52446: 1215
52447:
52448: VIII,26.- Lak.al. N:o 197.
52449:
52450:
52451: Linkola: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhaltijain
52452: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain muuttamisesta.
52453:
52454: E d u s k u n n a ll e.
52455:
52456: Kansakoululaitoksen viranhaltijain palk- detty kansakoulunopettajien palkkausluokka
52457: kauksesta ja eläkk:eistä annetussa laissa sää- ja viikottainen opetusvelvollisuus on:
52458: alakansakoulunopettaja A 14 plj24 viikkotuntia
52459: yläkansakoul unopettaj·a A 18 plj30 ,
52460: kansalaiskoulunopettaja A 19 plj26 ,
52461: wpukoulunopettaja A 19 pl/24 ,
52462: Palkka yhdeltä viikkotunnilta kuukaudessa Alentamalla yläkansakoulunopettajan vii-
52463: on voimassaolevan peruspalkan mukaan las- kottaisen opetusvei vollisuuden 28: aan viikko-
52464: kettuna: tuntiin saadaan yläkansakoulunopettajan
52465: alakansakoulunopettaja 25.08 ma1•kkaa viikkotuntipalkaksi 25.85 markkaa kuukau-
52466: yläkansalroulunopettaja 24.13 dessa.
52467: kansalaiskoulunopettaja 29.30 "
52468: Lakia täten muutettuna on yläkansakou-
52469: apukoulunopettaja 37.75 " lunopettajan viikkotuntipalkka 3.07 % ala-
52470: " kansakoulunopettajan viikkotuntipalkkaa kor-
52471: Ottaen huomioon yläkansakoulunopettajan
52472: pitemmän valmistusajan ja laajemman ope- keampi sekä kansalaiskoulun- ja apukoulun-
52473: tusasteikon tulisi palkan viikkotunnilta olla opettajien viikkotuntipalkat 13.34 % ja
52474: alakansakoulunopettaj·an vii·kkotuntipalkkaa 22.28% yläkansakoulunopettajan viikkotunti-
52475: suuremman. . Kun kansalaiskoulu- ja apu- palkkaa suuremmat. Tätä porrastusta kansa-
52476: koulunopettajien nykyiset viikkotuntipalkat koulunopettajien opetusvelvollisuudessa ja
52477: ovat 21.43 % ja 31.58 % korkeammat ylä, viikkotuntipaikassa on pidettävän nykyistä
52478: kiansakoulun opettajan viri.kkotuntipalkkaa, on oikeudenmukaisempana.
52479: senkri.n vuoksri. yläkansakoulunopettajan viik- Edellä sanotun perusteella ehdotan,
52480: kotuntipalkkaa nootettaya. Onhan kansalais-
52481: koulun- ja apukoulunopettajien ylituntipalk- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
52482: kiokin vain 10 % suurempi ylälmnsakoulun- van lakiehdotuksen:
52483: opettajan ylituntipalkkiota.
52484:
52485: Laki
52486: kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain
52487: muuttamisesta..
52488: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen viranhaltijain pa.lk-
52489: kauksesta ja eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun lain (248/57) 40 §: n 1 mo-
52490: mentti näin kuuluvaksi:
52491: 40 §.
52492: Opettajanvirkojen haltijain viikoittainen jan 26, apukoulussa opettavan yläkansakou-
52493: opetusvelvollisuus on: alakansakoulunopetta- lunopettajan 24 ja keskikoulun lehtorin 26
52494: jan 24, yläkansalroulunopettajan 28, kansa- viikkotuntia.
52495: laiskoul ussa opettavan yläkansakoulunopetta-
52496:
52497: Helsingissä 21 pruivänä huhtikuuta 1966.
52498:
52499: Anna-Liisa Linkola.
52500: 1216
52501:
52502: vm, 27.- Lak.al. N: o 198.
52503:
52504:
52505:
52506:
52507: Sandelin ym..: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen viranhalti-
52508: jain perhe-eläkkeistä ja hautausavuista annetun lain muut-
52509: tamisesta.
52510:
52511:
52512:
52513: E d u s kun n a 11 e.
52514:
52515: :Kansakoululaitoksen viranh&tijrun perhe- asiana, että myös kansakoutula.itoksen viran-
52516: eläkkeistä. ja hautausavuista ma.aliskuun 11 haltijain perhe-eläke- jlll! hautausapuetuisuu-
52517: päivänä 1966 annetulla lail.La. (148/66) py- det suoritetaan valtion varoista niihin oikeu-
52518: rittiin kansa.koululaitoksen viranhaltijain tetuiille yhtäläisten perusteiden mukaisesti
52519: oikeudel:linen ja taloudellinen asema saatta- riippumatta siitä., minkä kunnan pabeulk-
52520: maan yhdenmukruseksi vastaavanJ.aatuisten sessa asianomainen lmnsakoululaite>ksen
52521: valtie>n virkamiesten kanssa siten, että myös viranhoaltija on kulloinkin sattunut olemaan
52522: kansakoululaitoksen viranhaltijain jälkeen ja myös riippumatta siitä., minkälaisen väli-
52523: jääneet omaiset saava.t valtion varoista suo- aikaisen ratkaisun kunta on tehnyt.
52524: ritettavan perhe-eläketurvan. Nyt voimassa oleva [.aki ei johda yhden-
52525: VMtoin hallituksen esityksen perusteluja mukaiseen vaan kirjavaan ja epäoikeuden-
52526: edellä ta-rkoitetuksi laiksi sisä.liytettiin lakiin mukaiseen ratkaisuun. Laki merkitsee myös
52527: sä.ä.nnös, jonka mukaan valtion varoista suo~ kuntien asettamista eriarvoiseen asemaan
52528: ritettava perhe-eläke ja hautausapu onkin samankin kuntamuodon puitteissa, ei asial-
52529: vain toissijainen. Tätä .tarkoittava lain 2 § : n listen ja esim. taloudellisten, vaan sattuman-
52530: 3 momentin säännös on seuraavan sisätltöi- varaisten näkökohtien perusteella. Ei voida
52531: nen: "Jos edunsaajalla kunnallisen kansa- pitää oikeudenmukaisena eikä kehittyvän yh-
52532: koululaitoksen viranhaltijan jälkeen on teiskunnan aainsäädännön kannalta tarkoi-
52533: oikeus perhe-eläkkeeseen, hautausapuun tai tuksenmuka.isellQ nimenomaan "rangaista"
52534: hautauskustannusten korvaukseen myös kun- määrättyjä kuntia sen johdosta, että. ne odot-
52535: nan varoista, hänellä on oikeus tämän :Lain taessaan valtion ratkaisua ova.t vapaaehte>i-
52536: mukaiseen suoritukseen vain sikäli ja siltä sesti ja omalla kustannuksell.aoo saattaneet
52537: osin kuin se on kunnan va.roista maksettavaa myös kansakoululaitoksen viranhaltijat yhtä-
52538: perhe-eläkettä., hautausapua tai ha.utauakn&- läisen perhe-eläketurvan alaiseksi kuin kun-
52539: tannusten korvausta suurempi." Käytännössä nan muutkin viranhaltijat. Tällaisen Lainsää-
52540: lainkohta merkitsee sitä, että lukuisa joukko dännön aika.amaanrlnen ja voimassa pysyttä-
52541: kuntia joutuu, vastoin [ain perusteluja, jat- minen merkitsisi periaatteessa lopun alkua
52542: kuvasti kustantamaan omista varoistaan kan- aktiiviselle ja omatoimiselle kunnallispolitii-
52543: sakoululaitoksensa viranhaltijain perhe-eläke- kalle, joka tähän asti on maassamme merkit-
52544: turvan. täväNä taval'la myötävaikuttanut koko yhteis-
52545: Kun kansakoululaitoksen vira.nhaltijain kunnallisen kehityksen eteenpäinviemiseen
52546: palkkauksesta ja eläkkeistä annetun lain yleensä.
52547: (248/57) mukaan kansakoululaitoksen viran- Edellä lausutun johdosta ehdotamme kun-
52548: haltijoaJ.la on oikeus virasta erottuaan saada nioittaen,
52549: valtion varoista elinkautista eläkettä laissa
52550: säädettyjen perusteiden mukaisesti, on pi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
52551: dettävä [uonnollisena ja itsestään selvänä van lakiehdotuksen:
52552: vm,21. - Sandelin ym. 1217
52553:
52554:
52555: Laki
52556: kansakoululaitoksen viranhaltijain perhe-eläkkeistä. ja hautausavusta annetun lain
52557: D!Uutta!Oisesta.
52558: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- Tämä laki tulee voimaan päivänä
52559: taan. kansakouluLaitoksen viranhaltijain kuuta. 196 .
52560: perhe-eläkkeistä ja hautausavuista maalis-
52561: kuun 11 päivänä 1966 annetun lain (148/66)
52562: 2 § :n 3 momentti.
52563:
52564:
52565: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
52566:
52567: Valde Sandelin. Sakari Knuuttila.
52568:
52569:
52570:
52571:
52572: 153 E 529/66
52573: vm,2s.- Lak.al. N :o 199.
52574:
52575:
52576:
52577:
52578: Leinonen ym.: Ekdotus laiksi vanhaan palkkaukseen jäänei-
52579: den kansakoulunopettajien ja oppilasasuntolanhoitajien
52580: eläkkeiden ja elinkautisten apurahojen järjestämisestä.
52581:
52582:
52583: E d u s k u n n a ll e.
52584:
52585: Eräiden valtion varoista suoritetta.vien Vaikka vanhat eläkkeet em. lain (AsK
52586: b.n.sakoululaito~n viranhaltijain eläkkeiden 502/58) mukaan on :määrätty samlllJl suurui-
52587: ja elinkautisten apurahojen järjestelystä siksi kuin nykyisin voimassa. olevan lain
52588: 19. 12. 1958 annettu laki (AsK 502/58) mää- (AsK 248/57) mukaiset eläkkeet, ei säädös
52589: rää, millä tavalla kansakoulula.itoksen opetta- koske vanhaan palkkaukseen jääneiden eläk-
52590: jihle ja illSuntolanhoita.jille ennen 1 päivää keitä, jotka myönnetään elokuun 1 päivän
52591: elokuuta 1958 myönnetyt eläkkeet järjeste- 1958 jä'Lkeen. Ma.inituille opettajille myönne-
52592: tään. tään eläke sen suuruisena kuin eläkkeet mak-
52593: Ko. lain 2 §: n mukruan yläkansakoulun- settiin ennen uuden palkkauslain voi-
52594: opettajan vanha peruseläke ( = em. eläkkeen- maantuloa. Vaitiokonttorin ilmoituksen mu-
52595: saajalle myönnetty vakinainen eläke) määrä- kaan eläke 355,25 mk/kk.
52596: tään 1. 8.1958 lukien saman suuruisaksi kuin Tämän vuoksi ne vanhaan palkkaukseen
52597: kansakoululaitoksen viranha:ltijain paJkkla.uk- jääneet, joille eläke myönnetään 1. 8. 1958
52598: sesta ja eläkkeistä 1. 7. 1957 annetun [ain jälkeen, ovat jääneet perusteettomasti paljon
52599: (AsK 248/57) mukaan määrätty täysi ylä- huonomp8J8.Jl asemaan kuin ne opettajat,
52600: kansakoulunopettaja.n eLäke. Tällä hetkellä joille eläke on myönnetty ennen 1. 8. 1958.
52601: ko. täysi eläke on 616 mk/kk. Epäkohdan korjaamiseksi tulisi ko. van-
52602: Vastaava säädös on alakansakoulunopetta- haan palkkaukseen jääneiden opetta.jien eläk-
52603: jan ja oppilasasuntolanhoitajan eläkkeistä. keet määrätä samansuuruisiksi kuin kansa-
52604: Kansakoululaitoksen viranhrultijrui palk- koululaitoksen vimnha:ltijain palkkauksesta
52605: kauksesta ja eläkkeistä 1. 7. 1957 lllJlnetun ja eläkkeistä 1. 7.1957 .annettu laki määrää.
52606: [.ain 48 §:n 2 mom:n mukaan kansakoulun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
52607: opettajalla ja oppll.asasuntolanhoitajal!l.a,
52608: joka. oli nimitetty ennen 1 päivää elokuuta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
52609: 1958, oli oikeus jäädä ennen 1. 8. 1958 voi- van lakiehdotuksen:
52610: massa. olleeseen palkkaukseen.
52611:
52612:
52613: Laki
52614: vanhaan palkkaukseen jääneiden kansakoulunopettajien ja oppilasasuntolanhoitajien
52615: eläkkeiden ja elinkautisten apurahojen järjestämisestä.
52616: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
52617: 1 §. joille eläke tai elinkautinen apuraha on
52618: Niille kansakoulunopettajille ja 18suntolan- myönnetty tai myönnetään 1. 8. 1958 jälkeen,
52619: hoitaji1Je, jotka kansakoululaitoksen vir·an- suoritetaan eläke sen suuruisena kuin kansa-
52620: haltijain palkka.uksesta ja eläkkeistä 1. 7. koululaitoksen viranhaltijain palkkauksesta
52621: 1957 annetun lain 48 § : n 2 momentin perus- ja eläkkeistä annetussa laissa (AsK 248/57)
52622: teella ovat 'jääneet vanhaan pa.l.kkaukseen ja on säädetty tai säädetään.
52623: VIII,28. - Leinonen ym. 1219
52624:
52625: näkansakoulunopettajan täysi elinkauti- kahdellakymmenelliviidellä jad.linen. Jos
52626: nen apuraha määrätään saman suuruiseksi kaksi lukua on edellä tarkoitettua lähimpänä
52627: kuin edellä mainitun lain mukainen yläkan- lukuna, suoritetlllan tasoitus suurempaan
52628: sakoulunopettajan täysi eläke, lillakansakou- näistä.
52629: lunopettajan täysi elinkautinen apuraha vas- 3 §.
52630: taavasti saman suuruiseksi kuin alakansakou- Valtiokonttorin asiana on määrätä tämän
52631: lunopettajan täysi eläke sekä asuntolanhoi- lain muka.an järjestettävien eläkkeiden ja
52632: tajan täysi elinkautinen apuraha vastaavasti elink,autisten apu:oo.hojen suuruus ja huoleh-
52633: saman suuruiseksi kuin oppilasasuntolanhoi- tia niiden suorittamisesta.
52634: tajan täysi eläke.
52635: Jos elinkautinen apuraha ei ole täysi, mää-
52636: rätään se uudelleen yhtä moneksi kahdes- 4 §.
52637: kymmenesosaksi 2 momentissa tarkoitetusta Asianosainen, joka ka.tsoo, että ,tämän !Lain
52638: täydestä eläkkeestä kuin se on 01.1ut täydestä nojalla annettu päätös :loukkaa hänen lail-
52639: e:linkautisesta apul'ahasta. Lista oikeuttaan, saa siitä valittaa Korkeim-
52640: paan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen
52641: 2 §. päivän kuluessa päätöksestä tiedon saa-
52642: Edellä 1 § :ssä olevien säännösten nojaåJa tuaan.
52643: uudelleen määrätyn eläkkeen tai elinkauti- 5 §.
52644: sen apurahan määrä tasoitetaan lähimpään Tarkempia määräyksiä tämän [:ain sovel-
52645: sel!La.iseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on tamisesta annetaan .tarvittaessa asetuksella.
52646:
52647:
52648: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
52649:
52650: Annaa Leinonen. Eeles La.ndström.
52651: Aune Salama. A-L. Tiekso.
52652: 1220
52653:
52654: VID,29.- La.k.al. N: o 200.
52655:
52656:
52657:
52658:
52659: Luja. ym.: Ehdotus laiksi lääninkoululautakunnista.
52660:
52661:
52662:
52663: E d u s kun n a ll e.
52664:
52665: Koululaitoksen kehittyessä on jouduttu lintoa varten, joten sen on varsin vaikea
52666: vaiheeseen, jossa tarvitaan koulutoimen suun- perehtyä kaikkiin niihin alueellisiin kysy-
52667: nittelun tehostamista. Kansakoulujen osalta myksiin, joita näiden asioiden valmistelu
52668: suunnittelu tapahtuu kunnan viranomaisten edellyttäisi. Kaikkia osapuolia tyydyttävään
52669: ja kansakouluntarkastajien yhteistyönä, mut- ratkaisuun pääsemiseen tarvitaan usein myös
52670: ta kuntienkin piirissä olisi päästävä huomat- monenlaista sovittelua, jossa paikallinen ja
52671: tavasti perusteellisempaan ja monipuolisem- alueellinen asiantuntemus olisi välttämätöntä.
52672: paan koulusuunnitteluun, jossa otettaisiin Tästä syystä on useasti ollut kysymys alueel-
52673: huomioon paitsi oman kunnan kaikki koulu- lisen kouluhallinnon järjestämisestä. Sen
52674: tustarpeet ja -mahdollisuudet myös lähikun- aikaansaaminen näyttää kuitenkin edellyttä-
52675: tien koulusuunnitelmat. vän koulujärjestelmää koskevien lopullisten
52676: Tämän hetken ajankohtaisin kunnallinen päätösten tekemistä.
52677: koulukysymys on kansalaiskoulun ralkentami- Kun alueellista koulusuunnittelua kuiten-
52678: nen. Riittävän monipuolista opetusta tarjoa- kin kiireellisesti kaivattaisiin, olisi sitä var-
52679: vien kansalaiskoulujen rakentaminen olisi ten luotava kouluohjelmakomitean 1959 teke-
52680: sekä pedagogisesti että taloudellisesti tarkoi- män ehdotuksen mukaisesti jokaiseen lääniin
52681: tuksenmukaista. Se on kuitenkin usein mah- ~äänin koululautakunta, jonka tehtävänä olisi
52682: dollista vain pienten lähikuntain keskeisenä tehdä aloitteita ja antaa ~ausuntoja läänin
52683: yhteistyönä tai yhtymisenä suuren kunnan koulukysymyksistä, erityisesti useampia kun-
52684: kansalaiskouluun. Kaikki tämä edellyttää tia koskevista. Lautakunnan <Ylisi myös py-
52685: entistä parempaa suunnittelua ja eri näkö- rittävä järjestämään läänissä opettajien jat-
52686: kohtien sovittelua. kokoulutusta sekä suorittamaan muitakin teh-
52687: Yhtä tärkeä kysymys on oppikouluopetuk- täviä, jotka ovat omiaan edistämään koulu-
52688: sen järjestäminen. Keskikoulujen sijoituk- toimen kehittymistä.
52689: sessa ei ilmeisesti ole ollut riittävästi suun- Läänin koululautakuntien jäsenten mää-
52690: nittelua. Yksityiskouluja on perustettu sinne, rääminen olisi jätettävä valtioneuvostolle. Jä-
52691: missä aloitteellisuutta on ollut ja varoja seniksi olisi nimitettävä koululaitoksen kehit-
52692: saatu kokoon, mutta laajempaa alueellista tämisestä kiinnostuneita ja suunnittelutyöhön
52693: valmistelua ei yleensä olle suoritettu, eikä se perehtyneitä henkilöitä.
52694: ole edes näyttänyt tarpeelliseltakaan, kun Läänin kolrlulautakunnan tulisi saada ot-
52695: oppikouluun pyrkijöiden määrä on ollut pal- taa palvelukseensa toimiston päällikkönä toi-
52696: jon suurempi kuin koulupaikkojen. Näin ei miva sihteeri, jonka palkkaus olisi järjes-
52697: kuitenkaan voida enää jatkaa, vaan keski- tettävä siten, että tällaiseen virkaan kannat-
52698: kouluopetuksenkin sijoittelussa on tehtävä taa koulualaan hyvin perehtyneiden henkilöi-
52699: perusteellisempaa valmistelutyötä. Vielä tar- den siirtyä. Lautakunnan palvelukseen tulisi
52700: peellisempaa on lukioiden sijoittelu. Ei niitä- kiinnittää riittävästi henkilökuntaa.
52701: kään voida perustaa jokaisen keskikoulun Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
52702: jatkoksi, vaan alueellisten tarpeiden tyydyt- tamme kunnioittaen,
52703: täjiksi.
52704: Kouluhallituksella ei ole minkäänlaista että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
52705: orgaanisaatiota oppikoulujen alueellista hal- van lakiehdotuksen:
52706: VIn,29. - Luja ym. 1221
52707:
52708: Laki
52709: Iääninkoullllautakunnista..
52710: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
52711: 1 §. Läänin koululautakunnalla on päätoiminen
52712: Jokaisessa läänissä on kouluhallituksen sihteeri ja valtion tulo- menoarvion rajoissa
52713: alainen läänin koululautakunta, jonka pu- muuta henkilökuntaa.
52714: heenjohtajan ja kahdeksan jäsentä sekä hei-
52715: dän varamiehensä valtioneuvosto kutsuu nel- 2 §.
52716: jäksi vuodeksi kerrallaan. Läänin koululauta.- Tarkemmat määräykset tämän lain täytän-
52717: kunnan tehtävänä on seurata läänin koulu- töönpanosta annetaan asetuksella.
52718: olojen kehitystä sekä laatia suunnitelmia ja
52719: tehdä aloitteita kouluolojen kehittämiseksi,
52720: antaa viranomaisille lausuntoja toimialaansa
52721: kuuluvista asioista sekä suorittaa asetuksella Tämä laki tulee voimaan päivänä
52722: määrätyt muut tehtävät. kuuta 19 .
52723:
52724:
52725: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
52726:
52727: Sinikka Luja. Antti A. Halme.
52728: Aune Salama. Dmo Paananen.
52729: Margit Ekman. K. af Heurlin.
52730: Edit Terästö. Antero Väyrynen.
52731: 1222
52732:
52733: vm,so.- La.k.aJ. N: o 201.
52734:
52735:
52736: Linkola.: Ehdotus la~'ksi yksityisoppikoulujen valtio'IUJIVusta
52737: annttun Zain muuttamisesta.
52738:
52739:
52740: E d u s k u n n a ll e.
52741:
52742: Yksityisoppikoulujen valtionapujärjestel- sityisoppiko\llujen valtionapulakia muutetaan
52743: mässä suoritettiin v. 1950 säädetyllä lailla siten1 että saman luontaisten pakollisten so-
52744: perusteellinen uudistus, jonka tarkoituksena siaalisten maksujen korvMtnisessa nyt vallit-
52745: oli korvata yksityisoppikouluille entistä tasa- seva erilaisuus poistetaän. Itarkittaessa, onko
52746: puolisemmin, oikeudenmukaisemmin ja koh- noudatettava täyden korvauksen 'Vai prosen-
52747: tuullisemmin koulun ylläpitämisestä koituvia tuaalisen korvauksen periaatetta, jotka kum-
52748: menoja. Tällöin omaksuttiin mm. se periaate, pikin esiintyvät voimassa olevassa laissa, on
52749: että lakimääräisesti koulun maksettavaksi tu- kiinnitettä:vä huomiota siihen, että prosen-
52750: levat sosiaalisluontoiset maksut korvataan tuaalinen valtionapu, jonka· määrä voi vaih-
52751: valtionavun muodossa kokonaisuudessaan. della 50-75 %:n viilillä, Mettaisi koulut
52752: Tämä ilmenee valtionapulain (493/50) 5 § :n hyvin erilaiseen asemaan siitä riippuen, mil-
52753: säännöksestä, että koulu saa valtionapuna. sen laisen prosentin mu.W.n ne saavat valtion-
52754: määrän, jonka koulu lain mukaan joutuu apua. Tämä ei olisi oikein, kun kysymyksessä
52755: suorittamaan työnantajan lapsilisämaksuna ovat menoerät, jotka ovat lakimääräisiä ja
52756: tai sitä vastaavana menona. Myöhemmin laa- joiden suhteen koululla ei ole harkinnan mah-
52757: kia v. 1962 muutettaessa aloitteen pohjalla dollisuutta. Sitä paitsi prosentuaalisen val-
52758: sisällytettiin tapaturmavakuutusmaksut ja tionavun suuruuden määräämisperusteet,
52759: työttömyysvakuutusmaksut ns. prosentuaali- jotka on asetuksella säädetty, eivät ole sel-
52760: sen valtionavun piiriin. Tämä merkitsi sitä, laiset, että ne soveltuisivat nyt kysymyksessä
52761: että täyden korvauksen periaatteen asemesta olevan tapaisten menojen korvaamista kos-
52762: omaksuttiin nyt osittaisen, prosentuaalisen kevan prosentin määräämisperusteiksi. Tästä
52763: korvauksen periaate, joten täysin samanluon- syystä olisi lakia muutettava siten, että 5 §: n
52764: teiset, pakolliset, sosiaaliset maksut tulivat 3)-kohtaan sisällytettäisiin lapsilisien ohella
52765: korvattavaksi kahta eri periaatetta noudat- myös koulun maksamat tapaturma-, työttö-
52766: taen. Epäjohdonmukaisuutena voidaan pitää myys..,, sairausvakuutus- ja työntekijäin elä-
52767: myös, että työntekijäin eläkevakuutuslakien kelakien aiheuttamat maksut. Vastaavasti
52768: aiheuttamia maksuja ei lainkaan sisällytetty olisi prosentuaalisen valtionavun piiristä pois-
52769: valtionapuun oikeuttavien menojen joukkoon, tettava kaksi ensiksi mainittua maksuryhmää,
52770: vaikk·a lakia muutettiin siten, että välttä- jotka sinne voimassa olevassa laissa sisälty-
52771: mättömien toimihenkilöiden ja palveluskun- vät. Sanaa sosiaaliturvamaksu käytetään ao.
52772: nan eläkkeet säädettiin valtionapuun oikeut- merkityksessä.
52773: taviksi menoiksi. V. 1963 säädetyn sairaus- Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
52774: vakuutuslain (34/63) aiheuttamat vakuutus- nioittavasti,
52775: maksut ovat niinikään edellisiin täysin rin-
52776: nastettava pakollinen sosiaalinen maksuerä, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
52777: joka valtion tulisi korvata. van Zakiehdotwksen:
52778: Asiallinen johdonmukaisuus vaatii, että yk-
52779: vm,so. - LiDkola.
52780:
52781: Laki
52782: yksityisoppikoulujen valtiona.vu sta annetun lain muuttamisesta.
52783: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päi-
52784: vänä lokakuuta 1950 annetun lain (493/50) 5 § :n 1 momentin 3 ja 5 b kohdat, sellaisina
52785: kuin ne ovat 29 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (363/62), näin kuuluviksi:
52786: 5 §.
52787: Koululle, joka nauttii 4 §:n 1 kohdassa
52788: --------------
52789: -~ < - •
52790:
52791:
52792:
52793:
52794: 5) 50-75 sadalta seuraavista todellisista
52795: tarkoitettua valtionapua, kouluhallitus myön- ja hyväksytyistä menoista:
52796: tää asetuksella tarkemmin määrättyjä perus- --~-----------
52797: teita noudattaen lisäavustusta: b) palovakuutusmaksuista;
52798:
52799: a) määr8.n, jot:tka koulu lain mukaåii jou-
52800: tuu suorittamaan työnantajan so8iaåliturva-,
52801: tapaturmavakuutlis- ja työttömyysvakiiutlis- 'f'ämä iaki tlllee voiinåan
52802: sekä työntekijäin eläkevakuutusmaksliinä. kuuta 196 .
52803:
52804:
52805: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
52806:
52807: A.D.iia-Liisa Linkola.
52808: 1224
52809:
52810: VIII,31.- La.k.al. N:o 202.
52811:
52812:
52813:
52814:
52815: Linkola.: Ehdotus laiksi yksityisoppikoulujen valtionavusta
52816: annetun lain muuttamisesta.
52817:
52818:
52819: Eduskunnalle.
52820:
52821: Suunnitteilla olevan koulu-uudistuksen val- Koulussa oppilaille annettavilla sosiaali-
52822: mistelu on komitea-asteella ja siinä yhtey- silla eduilla tarkoitetaan tavallisimmin sitä,
52823: dessä tultaneen laatimaan ehdotukset kai- että oppilaille annetaan ilmaiseksi oppikirjat
52824: kista niistä uudistuksista, jotlffi koululaitok- ja opetusvälineet sekä kouluateria, korvataan
52825: sessa ovat tarpeen, jotta se kaikin puolin pitkämatkaisimpien oppilaiden matkoista ja
52826: vastaisi nykyaikaisen kehityksen asettamia mahdollisesti saattamisesta aiheutuvat kulut,
52827: vaatimuksia. Laajakantoisen uudistuksen to- minkä lisäksi sosiaalisiin etuihin voidaan
52828: teuttaminen ei kuitenkaan voi tapahtua yh- myös lukea vapauttaminen joko kokonaan
52829: dellä kertaa, vaan siihen tarvitaan verrattain tai osittain oppilasmaksuista.
52830: pitkä siirtymiskausi, toisaalta toimeenpano- Näistä eduista on valtion oppikouluissa
52831: teknillisistä näkökohdista johtuen, toisaalta toistaiseksi toteutettu vain oppilasmaksurasi-
52832: valtiotaloudellisista syistä. Niinpä pääjohtaja tuksen keventäminen myöntämällä vapaaop-
52833: R. H. Oittisen puheenjohdolia toiminut "Yh- pilaspaikkoja ja antamalla sisaralennuksia.
52834: tenäiskoulun kustannustoimikunta" on viime Kaikkien edellä mainittujen etujen toteutta-
52835: vuoden lopulla julkaisemassaan mietinnössä minen on kuitenkin valtion oppikouluissa
52836: arvioinut siirtymäkauden pituudeksi 15-25 mahdollinen budjettiteitse ilman erityistä
52837: vuotta. lainsäädäntöä. Yksityisoppikouluissa on va-
52838: Toisaalta on selvää, että eräät uudistukset paaoppilaspaikkoja annettava yksityisoppi-
52839: on tärkeätä toimeenpanna huomattavasti no- kouluasetuksen (46 §) mukaan samaa asteik-
52840: peammin. Niinpä ei ole mitään syytä jäädä koa noudattaen kuin nykyisin on voimassa
52841: nk. sosiaalisten uudistusten suhteen odotta- va[tion oppikouluissa. Eduskunta on näiden
52842: maan erilaisten järjestelmäkysymysten rat- etujen lisäämiseksi vuosittain ottanut tulo-
52843: keamista, puhumattakaan siitä, että näiden ja menoarvioon määrärahan. Samoin edus-
52844: uudistusten toteuttamista jouduttaisiin jol- kunta on vuosittain ottanut tulo- ja meno-
52845: lakin alueilla odottamaan 15-25 vuotta. Tä- arvioon määrärahan oppilaille ilmaiseksi an-
52846: hän on sitäkin vähemmän syytä, kun kysy- nettavien oppikirjojen hanliliimista varten.
52847: mys lähinnä vain on tarvittavien varojen Näitä etuja voidaan siis myös yksityisoppi-
52848: osoittamisesta eikä näiden uudistusten tar- kouluissa lisätä harkinnan mukaan valtion
52849: peellisuudesta ole olemassa periaatteellista tulo- ja menoarviota käsiteltäessä.
52850: erimielisyyttä. Valtion oppikoulujen osalta Huomattavin sosiaalinen epäkohta nykyi-
52851: asia on toteutettavissa siten, että valtion sessä oppikoulussa onkin siinä, ettei ilmais-
52852: tulo- ja menoarvioon otetaan tarkoitusta var- ten kouluaterioitten antamiseksi eikä pitkä-
52853: ten määräraha. Yksityisoppikouluissa asia matkaisten oppilaitten matkakustannusten
52854: on yksinkertaisemmin ja valtion kannalta il- korva;amiseksi julkisista varoista ole ryhdytty
52855: meisesti myös halvimmin järjestettävissä si- mihinkään toimenpiteisiin. Tosin monet kou-
52856: ten, että sosia&isten etujen myöntämisestä lut ovat joko omin varoin tai kunna[ta saa-
52857: kouluille aiheutuneet kustannukset lainmuu- mansa avustuksen turvin ryhtyneet anta-
52858: toksella säädetään [uettaviksi niihin kustan- maan ilmaisia aterioita v·apaaoppilaille ja
52859: nuksiin, joista koulu saa yksityisoppikoulu- korvaamaan matkakustannuksia tapauksissa,
52860: jen valtionapulain (363/62) 5 § :n 5 kohdan joissa niiden rasittavuus olisi muutoin muo-
52861: mukaista ns. prosentuaalista valtionapua. dostunut oppilaan koulunkäynnin esteeksi,
52862: VIII,31. - Linkola. 1225
52863:
52864: mutt_a yleisesti asia ei ole tällä tavoin rat- Tosin on huomattava, että koska valtion-
52865: kaistavissa, vaan vaatii valtiovallan järjes- apu peittäisi vain osan menoista, jäisi loppu-
52866: telmällisiä toimenpiteitä. osa rasittamaan koulun taloutta ja voisi vai-
52867: Sosiaalisten etujen antamisesta aiheutu- kuttaa kohottavasti lukukausimaksuun. Toi-
52868: vista kustannuksista on em. "Yhtenäiskoulun saalta kunnat ilmeisesti olisivat auliit osal-
52869: kustannustoimikunta" [aatinut selvityksiä. listumaan sosiaalisten etujen järjestämiseen
52870: Niiden mukaan ravintoainemenot olivat maa- joko myöntämällä tarkoitusta varten eri-
52871: seudulla sijaitsevissa kunnallisissa keskikou- tyistä avustusta tai esim. järjestämällä op-
52872: luissa 27,75 mk oppilasta kohti ja kaupun- pikoululaisten kuljetuksen yhdessä kansa- ja
52873: gissa sijaitsevassa Jyväskylän kunnallisessa kansalaiskouiulaisten kuljetuksen kanssa, jol-
52874: keskikoulussa 51,56 mk oppilasta kohti. Mat- loin kustannukset jäisivät suhteellisen vähäi-
52875: kakustannusten korvaus oli keskimäärin maa- siksi. Ateriakustannuksia voitaisiin osittain
52876: seudun kunnallisissa keskikouluissa 56,81 mk myös peittää siten, että muilta kuin vapaa-
52877: oppilasta kohti, mutta Jyväskylässä sensi- oppilailta perittäisiin pienehkö ateriamaksu.
52878: jaan vain 2,95 mk oppilasta kohti. Selvää Koska sen suuruus valtionavun ansiosta tu-
52879: onkin, etteivät matkakustannukset kaupun- lisi olemaan korkeintaan 10-20 penniä ate-
52880: geissa ole läheskään saman suuruusluokan rialta, ei se rasittaisi kotia edes niinkään
52881: kustannuskysymys kuin maaseudulla, erityi- paljon kuin jos lapsi aterioisi kotona.
52882: sesti syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla. Valtiotalouden kannalta on huomattava,
52883: Jos lähdetään siitä, että em. sosiaaliset että edellä suunniteltu sosiaalisten etujen
52884: edut, ilmainen ateria ja matkakulujen kor- järjestäminen ei ilmeisesti toteutuisi kautta
52885: vaus pitkämatkaisille oppilaille annettaisiin koko keskikoulun samanaikaisesti, vaan muo-
52886: aluksi keskikoulun osa[ta, on edellä mainit- dostuisi tarpeellinen ylimenokausi, joka hel-
52887: tujen kustannustekijöiden mukaan lasketta- pottaisi uusien menoerien sopeuttamista ki-
52888: vissa, että kustannukset yksityisoppikoulujen reänkin budjetin puitteisiin.
52889: osalta nousisivat 7,6 milj. nmk:aan. Jos nämä Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
52890: menot lainmuutoksella oikeutettaisiin luke- nioittavasti,
52891: maan ns. prosentuaaliseen valtionapuun oi-
52892: keutettaviksi menoiksi, joista valtio lain mu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
52893: kaan keskimäärin suorittaa 62,5 %, olisi val- van lakiehdotuksen:
52894: tiolle aiheutuva menonlisäys n. 4,7 milj. nmk
52895:
52896: Laki
52897: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
52898: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään yksityisoppikoulujen valtionavusta 6
52899: päivänä lokakuuta 1950 annetun lain 5 §: n 1 momentin 5 kohtaan, sellaisena kuin se
52900: on 29 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (363/62), uusi j ja k alakohta seu-
52901: raavasti:
52902: 5 §.
52903: KouluHe, joka nauttii 4 §: n 1 kohdassa j) kouluaterian antamisesta keskikoulun
52904: tarkoitettua valtionapua, kouluhallitus myön- oppilaille aiheutuneista kustannuksista; sekä
52905: tää asetuksella tarkemmin määrättyjä perus- k) keskikoulun oppilaiden matkakustan-
52906: teita noudattaen lisäavustusta: nusten korvaamisesta aiheutuneista menoista.
52907:
52908: 5) 50-75 sadalta seuraavista todellisista Tämä laki tulee voimaan päivänä
52909: ja hyväksytyistä menoista: kuuta 196 .
52910:
52911:
52912: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
52913:
52914: Anna-Liisa Linkola.
52915: 154 E 529/66
52916: 12M
52917:
52918: VJU,SI.- La.k.al. N: o 903.
52919:
52920:
52921:
52922:
52923: V. E. Parta.nen ym.: Ehdotus iaiksi yksity-lsoppikoulujen val-
52924: tionavusta annetun lain muuttamisesta.
52925:
52926:
52927: E d u s kun n a 11 ~.
52928:
52929: neisenll periaatteena. on pidetty sitä, ·ettlt toimesta laldin tuli lisäy~ 6 §, joSSå tm.•-
52930: yksityi$oppikou1Ujen rehtor~iltä ja opettajiltä vattiin eläkooiireus. Silloin perhe-eläkeoikeus
52931: vaaditaan Elania pätevyys kutn valtion oppi" ei vi·elä ollut ajankohtainen, koska valtion
52932: koulujen vastaavia tehtäviä hoitavilta. Tä- oppikoulujen viran- ja toimenhåltija.ta mak~
52933: mlin periaatteen mukaisesti on myös palkkaus suivat sen i~. Lähi 6 § muuttui siis \rafi.hen•
52934: määrätty Såltlöjen pet'Usteiden mukaisesti pe- ttmooksi ja epäoikeudenmukaiseksi vasha vttö·
52935: ruspälkköinoon, ikä- ja kalliinpaikanlisineen den 195'7 ålussa, kun våltitm oppikotilujefi
52936: sekä ylituntipal.kkioitieeh. Samoin on peri- opettajien perhe-eläke .tuli mäksuttoliia.lmi'.
52937: aatteena pidetty sitä, että yksitydsoppikoulu- Edellä esitety$tä eplioikeudenmukaiwu-
52938: j(m toimihenkilöid~ sekä palveluskunnan desta. koituu haittaa opetustoimelle, Yksityi&-
52939: pa.lkkaedut o\'at samat kuin vastaavien hen- oppikoulujen opettajat pyrkivät, hankittuaan
52940: kilöiden valtion oppikouluissa. Yksityisoppi- riittävästi virkavuosia ja. muita virka-ansioi-
52941: koulujen rehtoreille, opettajille, toimihenki- ta, siirtymään valtion oppikoulujen palveluk-
52942: löille sekä. palveluskunuaile on .turvattu eläke seen. Tästä on seurauksena tarpeetonta opet-
52943: samojen perusteiden mukaisesti kuin vastaa- tajien wiiht11.Inista, rodkä ei ole eduksi ope-
52944: via tehtäviä valtion oppikouluissa hoitaville. tuksen jatkuvuudelle. Tämä myös lisää pä.t&
52945: Tästä ·eläkkeestä saavat koulut valtionapua vien opettaJien epätaMistå jakaut1llnista
52946: l.ain mukaan 75%. asutuskeskusten ja Inaaseudun kesken, koska
52947: Kun edellä mainittuja periaatteita v. 1950 valtion oppikoulut ovat pääasiassa asutus-
52948: annetun lain (493 /50) nojalla al·ettiin toteut- keskuksissa ja tilanteesta kärsivät erityisesti
52949: taa valtion oppikouluj·en viran- ja toimenha.l- irutaseudulla toimivat yksityise:t oppikoulut,
52950: tijat maksoivat itse perhe-eläketurvan saami- joiden muutenkin on vaikeata saada opettaja-
52951: sesta aiheutuneet menot. V: n 1957 alusta tuli pulan takia riittävästi päteviä opettajia. Kai-
52952: kuitenlil valtion vdrkamiehille ja siis myös ktlla oppikouluilla pitäisi sen vuolmi. olla
52953: valtion oppikoulujen opettajille perhe-eläke- 1nahdol1isuUs tarjota samanlaiset taloudelliset
52954: turva ma:ksuttomaksi. Tämä komptmsoitiin si- edut palveluksessaan oleville.
52955: ten, .että valtion virkamiehille ei silloin toteu-
52956: tettua yleistä palkankorotusta lainkaan an- Kustannuksista, jotka aiheutuisivat val-
52957: nettu. Edellä mainitun yhdenmukaisuusperi- tiolle yksityisoppikoulujen rehtoden, opetta-
52958: aatteen nojalla yksityisoppikoulujen :rehtorit, jien, toimihenkilöiden ja pahneluskunnan saa-
52959: opettajat, toimihenkilöt ja palvceluskunta jäi- miseksi perhe-eläkeoikeutetuiksi., on Yksityis-
52960: vät myös ilman palkankorotusta saamatta lroulujen Keskustoimiston ja Yksityiskoulujen
52961: kuitenkaan maksutonta perhe-eläke-etua. Tä- Eläkekassan aloitteesta ja myötävaikutuksella
52962: mä ei varmaankaan ole ollut tarkoitus, vaan tehty yksityiskohtainen tutkimus Valtion
52963: se on syntynyt ilmeisestJi huomaamatta. Hal- Tietokonekeskuksessa. Tutkimuksen aineis-
52964: litus piti kyllä ykSityisoppikoulujen valtion- tona käytettiin tarpeellisia tietoja niistä ke-
52965: apulain perusteluissa (11/50) tärkeänä, että väällä 1964 yksityisoppikoulujen palveluk-
52966: yksityisoppi:kouluj,en rehtorit ja opettajat sessa olevista, jotka tulisivat lain mahdollisen
52967: saavat samat palkkaedut kuin vastaavat val- hyväksymisen jälkeen perhe-eläkkeen piiriin.
52968: tion oppikoulujen rehtorit ja opettajat, mutta Näitä henkilöitä oli yhteensä 4 378. Tutkimus
52969: esityksestä jäivät kokonaan pois sekä eläke- käsitti siis käytännöllisesti katsoen kaikki ky-
52970: että perhe-eläke-edut. Sivistysvaliokunnan symykseen tulevat henkilöt.
52971: VIU,82. - V. E. Partanen ym.
52972:
52973:
52974: Tutkimus suoritettiin siten, että jokaisen 107 695 marimaa modessa siten. laskettuna,
52975: henkilön kohdalla laskettiin mahdollisen sen- että valtionapu olisi perhe-eläikkeistä saman-
52976: hetkisen perhe-eläkkeen suuruus, jonka jäl- suuruinen kuin jo säädetty eläkevaltionapu
52977: keen henkilöt ryhmiteltiin iän mukaisesti, ja eli 75 sadalta. Perhe-eläkkoon suuruus las-
52978: laskettiin sama.na vuonna syntyneiden hen- kettiin 1. 1. 1965 palkkatason mukaisesti, jo-
52979: kilöiden perhe-eläkkeiden kesk'iarvo. Tämä ten tutkimus on rahamäärän suhteen ajan ta-
52980: kerrottiin Tilastollisen Päätoimiston laskel- sa.lla.
52981: mien mukaisella kuolleisuusluvulla, jolloin Edellä sanotun perusteella kunnioittava.crti
52982: saatiin todennäköinen perhe-eläkkeen määrä ehdotamme,
52983: kwmkin ikäryhmässä. Näiden summa on
52984: maksettava perhe-eläke kokonaisttude8Saati. ~ttä Eduskunta kyväksyi8i S8'Uroo-
52985: '.rntkimus anroi tulokseksi valtion csu.udeksi Mn lakiehdotuksen:
52986:
52987:
52988:
52989: Laki
52990: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
52991: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään yksityisoppikoulujen valtionavusta 6 päivänä
52992: l<'kakuuta 1950 annetun lain 6 §:ään, sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1962
52993: annetUBSa laissa (363/62), Uusi näin kuuluva 2 motnentti:
52994:
52995: 6 §.
52996: stltä osin, kuin koulu maksaa ne valtion
52997: Mitä edellä on säädetty rehtorien, opetta- Virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hautaus-
52998: jien, toimihenkilöiden ja palveluskuntaan avuista voimMSa. olevassa laissa säädettyjä
52999: kuuluvien eläkkeestä ja sitä varten annetta.- perusteita ja määriä noudattaen.
53000: vtl8ta valtionavusta., koskee myös koulun näi-
53001: den henkilöiden jälkeen maksamaa perhe-elä-
53002: kettä, hautau.sapua ja hautauskustannusten Tämä [aki tulee voimaan päiV'än.ä.
53003: kOM'austa sekä niihin antliettavaa valtionapua kuuta 196 .
53004:
53005:
53006: Helsi,ngissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
53007:
53008: Ensio Partanen. Arvo .Ahonen.
53009: 1228
53010:
53011: Vfii,S3.- La.k.al. N: o 204.
53012:
53013: Siltanen ym..: Ehdotus laiksi oppikr ,alun oppilaiden koulun-
53014: käynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta.
53015:
53016: Eduskunnalle.
53017: Oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin kun määrärahasta säästettiin 20 %. Lukion
53018: avustamisesta 22 päivänä wroakuuta 1949 käyntiä va,rten anottiin 1 589 ja myönnettiin
53019: annetun lain (439/49) mukaan lahjakas, vä- 879 ·apurahaa ja keskikoulun kahden ylim-
53020: hävarainen ja ·ahkera oppikoulun lukioasteen män luokan käyntiä varten vastaavasti 998
53021: oppilas voi saada v,altiolta apurahaa opiske- ja 334 apurahaa. Myönnettyjen apurahojen
53022: luaan varten. Erityisistä syistä voidaan apu- keskimääräinen suuruus oli 229 mk.
53023: raha antaa myös keskikoulun kahden ylim- Koulunkäyntikustannukset ovat v:sta 1959
53024: män luokan oppila.Hle. Apuraha annetaan lähtien, jolloin apurahojen suuruus viimeksi
53025: lukuvuodeksi kerrallaan j:a sen suuruus on määrättiin, huomattavasti · noussut, minkä
53026: 180-360 mk. Lain 3 § : ssä · säädetään, että vuoksi apumhoja olisi korotettava. Erityi-
53027: jos valtion viran tai toimen .haltijan palk- sesti pitkämatkaisille oppiiaiHe nykyiset 1/l.pu-
53028: kausta korotetaan tai lilleunetaan voimass:a rahat ovat riittämättömät. Edellä todettiin,
53029: olevien säännösten nojaH.a virallisen elinkus- että voimassa olevan lain mukaan ·a.purahoja
53030: tannusindeksin kohoamisen tai alenemisen voitaisiin korotta:a, kun valtion vil"an tai toi-
53031: johdosta, voidaan apurahoja tulo- ja meno- men ha1tijain palkkausta korotetaan. Tätä
53032: arvion rajoissa, ja v.altioneuvoston ·antamien mahdollisuutta valtioneuvosto ei kuitenkaan
53033: ta.rkempien ohjeiden mukaisesti samassa suh- ole kerliaahan käyttänyt. Apurahojen korot-
53034: teessa korottaa tai alentaa. Viiltion tulo- ja taminen olisikin tehtävä lakisidonnaiseksi
53035: menoa.rviossa apura.hoihin val'attu. rahamäärä eikä valtioneuvoston ha.rkinnasta riippuvaksi.
53036: on jo useita vuosia ollut 250 000 mk. Sen nojalla, mitä ede'l1ä on lausuttu, esi-
53037: Lukuvuodeksi 1956-66 apurahoja anottiin tämme kunnioittavasti,
53038: 364 koulusta 2 587 oppiLaaUe ja. myönnettiin
53039: 337 kouluun 1 223 oppilaalle. Anottu määrä että Eduskunta hyväksyisi näin
53040: oli 718 335 mk ja myönnetty 279 792 mk, kuuluvan lakiehdotuksen:
53041:
53042:
53043: Laki
53044: oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta.
53045: Eduskunrran päätöksen mukaisesti muutetaan oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin
53046: avustamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1949 annetun lain (439/49) 3 §, sellaisena kuin
53047: se on 11 päivänii joulukuuta 1959 annetussa l·aissa (464/59), näin kuuluvaksi:
53048: 3 §. johdosta,, on 1 momentissa mainittuja apu-
53049: Apul"aha ·annetaan lukuvuodeksi kerral- rahoj•a samassa suhteessa korotettava tai
53050: la.an, sen suuruus on 270-540 markkaa. alennettava.
53051: Jos valtion viran tai toimen haltijain palk-
53052: kausta koroteta:an tai alennetaan voimassa
53053: olevien säännösten nojalla virallisen elinkus- Tämä laki tulee voimaan päivänä
53054: tannusindeksin kohoamisen tai alenemisen kuuta 196 .
53055:
53056: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
53057:
53058: Sylvi Siltanen. Aune Salama. Esko Niskanen. Valto Käkelä.
53059: Meeri Kalavainen. Lyyli Aalto. Reino Breilin. Sulo Hostila.
53060: Sinikka Luja. Voitto Hellsten. Tyyne Paasivuori. K. F. Haapasalo.
53061: Edit Terästö. Dmari Linna. Kalle Matilainen. Veikko Helle.
53062: Margit Eskman.
53063: 1229
53064:
53065: vm,34.- Lak.al. N:o 205.
53066:
53067:
53068:
53069:
53070: Leinonen ym..: Ehdotus laiksi valtion oppikoulujen keski-
53071: kouluasteen lukukausimaksujen poistamisesta.
53072:
53073:
53074: EduskunnaUe.
53075:
53076: Yleisesti kaikki kansalaiset ovat sitä mieltä, siksi oppikoulujen keskikouluasteella. Luon-
53077: että lapsen pääseminen oppikouluun ei saisi nollisin järjestys lienee, että valtion kaikissa
53078: olla riippuvainen vanhempien varallisuu- omissa kouluissa tämä uudistus aluksi pan-
53079: desta, yhteiskunnallisesta asemasta eikä ko- naan toimeen. Ns. kunnalliset keskikoulut,
53080: din sijaintipaikasta. Sen sijaan on voimak- jotka toimivat kansakoulujen yhteydessä ovat
53081: kaita erimielisyyksiä siitä, millainen koulu- jo vapaat lukukausimaksuista. Koska ei ole
53082: järjestelmä parhaiten takaisi pääsyn tässä syytä valtion muissakaan oppikouluissa -
53083: suhteessa vallitsevista epäkohdista. Ei kui- ainakaan oppivelvollisuusikäisten asteella,
53084: tenkaan ole syytä uutta koulujärjestelmää siis keskikouluissa - lukukausimaksuja säi-
53085: etsittäessä ja luotaessa, koska se näyttää vie- lyttää, olisi niistä pyrittävä vapautumaan,
53086: vän paljon aikaa, luopua yrityksestä saada koska ne vakavasti haittaavat vähävaraisten
53087: nykyisen järjestelmän mukaan toimivat kou- ja suuriperheisten vanhempien lasten oppi-
53088: lut niin sosiaalisiksi kuin mahdollista. koulun käyntiä, vaikka helpotuksiin onkin
53089: Ensimmäisenä silmään pistävänä epäkoh- monissa tapauksissa pyritty.
53090: tana kiinnittyy huomio oppikoulujen luku- Valtion oppikoulujen keskikoululuokkien
53091: kausimaksuihin, jotka lukemattomissa ta- lukukausimaksujen lakkauttamiseen olisi
53092: pauksissa rasittavat lasten vanhempia vallan mentävä asteittain. Ensiksi olisi ne poistet-
53093: kohtuuttomasti. Kaikissa ainakin oppivel- tava maaseutukouluista, joita on verrattain
53094: vollisuusikäisten kouluissa, jotka toimivat vähän, sitten muista kohtuullisen järjestely-
53095: tavallaan rinnakkain täydellisen kansakoulun ajan kuluessa.
53096: kanssa, tulisi olla myös samat edut kuin Edelläselostettuun viitaten ehdotamme
53097: kansakoulussakin. Jos on lahjoja opiskeluun, kunnioittaen,
53098: siihen pitäisi luoda tasavertaiset mahdolli-
53099: suudet. Tästä johtuen lukukausimaksuista että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
53100: olisi pyrittävä asteittain vapautumaan, en- van lakiehdotuksen:
53101:
53102:
53103: Laki
53104: valtion oppikoulujen keskikouluasteen lukukausimaksujen poistamisesta.
53105: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
53106: Maalaiskunnan alueella toimivien valtion maksuja. Muiden valtion oppikoulujen keski-
53107: oppikoulujen keskikouluasteella ei syyskuun kouluasteen lukukausimaksut lopetetaan syys.
53108: 1 päivästä 1967 lähtien kanneta lukukausi- kuun 1 päivästä 1970.
53109:
53110:
53111: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
53112:
53113: Armas Leinonen. Tuure Salo.
53114: 1230
53115: vm,s5.- Lak.al. N:o 206.
53116:
53117:
53118:
53119:
53120: Haukipuro ym.: Ehdotus laiksi keskikoulun opp~1aiden kou-
53121: lumatkojen ja -ateriain kustannuksista.
53122:
53123:
53124:
53125: Ed uskunnaHe.
53126:
53127: Koululaitoksessamme on oppilaille annatta- laiskouJ.un oppilaita. Eräitä lisäjärjestelyjä
53128: via sosiaalisia etuja koskeva kehitys ollut il.uonnollisesti tarvitaan, mutta ne eivät olen-
53129: erilainen kansakoulussa j.a oppikoulussa. naisesti J.:aajentane nykyistä koulul•aislmlje-
53130: Kansakoulun oppilaat saa;vat mm. ilmaisen tusjärjestelmää.
53131: kouluaterian ja kuljetuksen koululle, mikäli Oppilasruokailu on jo nykyisin lähes kai-
53132: koti sijaitsee viittä kilometriä kauempana kissa oppikouluissa järjestetty, mutta sitä ei
53133: koulusta. Oppikoulussa on il.asten vanhempien julkisin varoin missään muodossa tueta,
53134: kustannettava sekä kouluateria että koulu- niitä tapauksia lukuunottamatta, joissa. kun-
53135: matkoista aiheutuvat menot, joskin eräissä nat ovat tätä tarkoitusta varten myöntäneet
53136: tapauksissa koulu tai kunta antaa näitä avustuksia. Kohtuullista kuitenkin olisi, että
53137: etuja, lähinnä v·apaaoppilaille. Aikaisemmin, oppivelvollisuusiässä oleville lapsiUe koulu-
53138: jolloin oppikoulun käynti :oo.joittui pääasial- ateria annettaisiin yhteiskunnan kustanta-
53139: lisesti varakkaampiin väestöpiireihin, saattoi mana varsinkin, kun kunnollisella. kouluate-
53140: pitää perusteltuna, että va.nhemm-a.t kustan- rialla on kansanterveyden ja nuorison fyysi-
53141: sivat oppikouluakäyvien Lastensa kouluate- sen kunnon kehittymisen kannalta ensiarvoi-
53142: riat ja koulumatkat. Sen jälkeen kun oppi- nen merkitys. Koska kunna-t huolehtivat kan-
53143: koulun käynti on suuresti l!llajentunut . ja sakoulujen oppilasruokailun järjestämisestä,
53144: ulottuu ~äpi kaikkien väestökerrosten sekä voitaisiin tämä tehtävä uskoa kunna!He myös
53145: maan syrjäisimmil!le ja vähävaraisimmille oppikoulun oppivelvollisuusiässä olevien oppi-
53146: alueille, on kysymys ainakin oppivelvollisten laiden osalta mikäli koulu ja kunta siitä
53147: l•asten saattamisesta samaan asema!lln koulun- sopivat. Kunnan olisi luonnon.isesti saatava
53148: käynnin yhteydessä annettavien sosiaalisten sekä oppilaskuljetusten että kouluate:riain
53149: etuisuuksien suhteen tullut ajankohtaiseksi. järjestämiseen valtionapua ja käytännölH-
53150: Eri kansaJaispiireissä vallitsee myös täysi sistä syistä v;altiona.vun perusteet voisivat
53151: yksimielisyys tällaisten järjestelyjen koh- olla samat kuin ka.nsakoulumenoihi.n annet-
53152: tuu:Hisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. tavasta valtionavusta on voimassa. Niinikää:n
53153: Koulumatkojen kustannukset saattavat eri- voitaisiin käytänöllisistä syistä edellä maini-
53154: tyisesti syrjäisillä j.a harvaan asutuilla seu- tut edut antaa keskikouluasteen kaiki'He op-
53155: duiUa muodostua. suoranaiseksi esteeksi var- pilaille. Lukion ·oppilaiden matka- ja ruo-
53156: sinkin vähävaraisista kodeista olevien lasten kailukustannukset sen sijaan jäisivät edelleen
53157: oppikoulun käynnille. Toisaalta tämän asian vanhempien maksettav-aksi.
53158: toteuttaminen käytänössä on ~ähinnä järjes- Laskettaessa keskikoulun oppilaiden koulu-
53159: telykysymys, koska kuntien toimesta jo on matkojen ja oppilasaterian järjestämisestä
53160: valmiina kuljetusorganisaatio kansa- ja kan- aiheutuvia kustannuksia voidaan lähtökohta-
53161: salaiskoulun oppi'J,aiden kuljetusta varten. na pitää yhtenäiskoulun kustannustoimikun-
53162: Useimmissa tapauksissa voidaan myös paik- nan suorittamia l·askelmia ja kustannuslas-
53163: kakunnan oppikoulun oppilaiden matkat jär- kuja. Ottaen huomioon eri kuntamuotojen
53164: jestää yksinkertaisesti siten, että heidät kansakoulumenojen valtionavusta voimassa
53165: oikeutetaan kulkemaan samoissa kuljetusvä- olevat säännökset ja lukuvuoden 1964/65 op-
53166: lineissä, jotka kuljettavl8it kansa- j·a kansa- pilasmäärät saadaan seu:ooava laskelma:
53167: VUI,:J&. ....,. BIJ.'Qlg.l)lU'O fQI.. 1281
53168:
53169: oppi- lmljetus ruokailu yhteensä
53170: :S:JW.ta- las- opp. v~t.ltion- opp. valtio~- opp. vl!.ltion-
53171: muoto yht. yht. yht.
53172: ~ää.ri\ lto4ti mk a.pu kohti mk apu kohti Q.P\l
53173: mk mk mk mk mk mk
53174: mlt
53175: Kaupungit • 88 000 6.49 571120 53.44 4 702 720 1551900 59.93 5 273 840 1551900
53176: Uudet kau-
53177: pungit ja
53178: kauppalat 36 000 4.38 157 680 129~ 42.74 1538 640 131040 47.12 1696 320 144; 000
53179: Maalaiskun-
53180: nat . . • . 60 000 29.38 1762 800 1175 200 35.90 2154 000 1436 000 65.28 3 916 800 2 611200
53181: Yht. 184 000 2 491 600 1188 160 8495 360 3118 940 10 886 960 4 307100
53182:
53183: Koska. yhtenäiskoulun kustannustoimikun- laiden jakautuminen vanhojen kaupunkien
53184: nan laskelmat edustav:at vuoden 1962 kustan- ja ns. uusien kaupunkien kesken on tarkko-
53185: nustasoa, on edellä mainittuja loppusummia jen lukujen puuttuessa jauduttu arvioimaan,
53186: korotettava kertoimell.a 1.2, jolloin päädy- mutta tämän mahdollisen virhelähteen vaiku-
53187: tään siihen, että valtiolle aiheutuvat kustan- tus ei voine olla sanottavan suuri.
53188: nukset olisivat 5 168 520 markkaa. Tämän H- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
53189: säksi tulee se menoerä, joka aiheutuisi maan nioittaen,
53190: köyhimmille ja harvaan asutuilla kunnille
53191: annettavasta ylimääräisestä valtionavusta. Li- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
53192: säksi on vielä tehtävä se varaus, että oppi- van lakiehdotuksen:
53193:
53194:
53195:
53196: Laki
53197: keskikoulun oppilaiden koulu,w.a.tkojen ja. -ateriain kustannuksista,
53198: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
53199:
53200: 1 §. . Opettaj•a, jonka tehtäväksi se on annettu,
53201: Kunnalla on oikeus oppikoulun esityksestä on velvollinen valvomaan kouluruokailua sii-
53202: ottaa hoidettavakseen kouluun kuuluvan kes- hen itse osallistuen ja kunna:IJa on oikeus
53203: kikoulun oppilaiden maksuton kuljetus ja sa;ada tästä aiheutuviin kustannuksiin val-
53204: kouluateriat sen mukaan kuin tässä laissa tionapua samojen perusteiden mukaan kuin
53205: säädetään. Esityksen tekee valtion oppikou- kouluateriain kustannuksiin.
53206: lun puolesta koulun rehtori ja muun oppi-
53207: koulun puolesta koulun johtokunta.
53208: Oppilaiden ku:ljetuksen ja kouluateriain 4 §.
53209: järjestämisestä päättää kunnallisv.altuuston Valtio korva:a maala.iskunna.Ue kaksi kol-
53210: myöntämien määrärahojen :vajoissa kunnallis- mannesta niistä todeUisista menoista, jotka
53211: hallitus. johtuv•at tässä laissa tarkoitetusta kuljetuk-
53212: 2 §. sesta ja kouluateriasta.
53213: Kunnan järjestämä kuljetus annetaan op- Ka.uppalalle j·a tammikuun 1 päivänä vuon-
53214: piiliaalle, jonka koulumatka on viittä kilomet- na 1959 jälkeen perustetulle kaupungille
53215: riä pitempi tai hänen kuljettavakseen vaa- suoritetaan vuotuisena valtionapuna 1 mo-
53216: ~aiJ.ilinen. Sama olkoon ·laki oppilaasta., jolle mentissa tarkoitetuista menoista se suhteelli-
53217: koulumatka oppilaan terveydentilan tai muun nen osa, jolla kauppalan tai kaupungin kan-
53218: erityisen syyn vuoksi muodostuisi ilman sakoululle annetun valtionavun on sinä
53219: tässä laissa tarkoitettua kuljetusta liian vai- vuonna katsottava korvaavan vastaavia kan-
53220: keaksi tai rasittavaksi. sakoulun kustannuksia.
53221: Muun kuin 2 momentissa tarkoitettu kau-
53222: 3 §. punki saa vuotuista valtionapua 33 % tämän
53223: Jolmisena työpäivänä annetaan oppilaalle lain soveltamisesta johtuvista todellisista me-
53224: koulussa riittävä ateria. noistaan.
53225: 1232 vm,35. - Koulumatkakustannukset.
53226:
53227: 5 §. sesta aiheutuviin menoihin vastaavasti sama
53228: Milioin oppikouluun kuuluu lukio, voidaan osa, minkä kunta saa sellaisena apuna ka.nsa-
53229: sen oppilaalle kunnallisvaltuuston päätöksen koululrutoksensa vuotuisiin kustannuksiin.
53230: mukaan antaa samat edut kuin tämän lain
53231: mukaisesti keskikoulun oppilaalle. Etuja vas- 7 §.
53232: taava korvaus on koulun tai opilaan suoritet- Tail'kemmat säännökset tämän lain täytän-
53233: tava kunnalle, eikä niistä aiheutuvia menoja töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
53234: oteta huomioon kunnan valtionapua määrät- tuksella.
53235: täessä. 8 §.
53236: 6 §. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
53237: Jos kunta saa kansakoululain (247/57) mikuuta 1967. Sen jälkeen kun laki on an-
53238: 80 § :n nojalla ylimääräistä valtionapua kan- nettu, voidaan 1 §: ssä tarkoitetut esitykset
53239: sakoululaitoksen aiheuttamien vuotuisten tehdä ja määrärahat myöntää sekä ryhtyä
53240: kustannusten alentamiseen, annetaan sille yli- muihin toimenpiteisiin, joita tarvitaan iLain
53241: määräistä valtionapua tämän lain soveltami- soveltamiseksi sen voimaantulosta lukien.
53242:
53243:
53244: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
53245:
53246: Erkki Baukipuro. Paavo Niinikoski. Mauno Pohjonen.
53247: Kerttu Saalasti. Wiljam Sarjala. Sulo Suorttanen.
53248: Katri Kaarlonen. Hannes Paaso. Eemil Partanen.
53249: Eino Lottanen. Pekka Vilmi. Matti Kekkonen.
53250: Reino Karpola. Eino Uusitalo. Eino Räsänen.
53251: Veikko Savela. Eino Sääskilahti. Mikko Kaarna..
53252: Aaro Lintilä. Artturi Jämsen. Sylvi Balinen.
53253: Aulis Sileäkangas. Reino Kangas. Olavi Lahtela.
53254: 1233
53255:
53256: VUI,36. - Lak.al. N: o 207.
53257:
53258:
53259:
53260:
53261: Vaittinen ym.: Ehdotus laiksi oppi- ja ammattikoulujen ter-
53262: veyssisarista.
53263:
53264:
53265: E d u s kun n a He.
53266:
53267: Maamme yleisen terveyden- ja sairaan- ehkäisy, ensiapupalvelu ja mielenterveys-
53268: hoidon sekä yleisen sosiaaliturvajärjestel- työ). Kouluterveyssisaren tehtäviin kuuluu
53269: män kehittyessä ovat nimenomaan oppi- ja valmistella lääkärintarkastukset ja toimia
53270: ammattikoulujen oppilaat jääneet järjestel- koululääkärin apuna näissä tarkastuksissa
53271: mällisen terveydenhoitotyön kannalta tois- sekä välittää lääkärin antamat ohjeet, neu-
53272: arvoiseen asemaan. Lastenneuvolaissa aloi- vot ja määräykset opettajille, oppilaille ja
53273: tettu ja kansakouluissa jatkettu terveyden- koteihin, sekä suorittaa koululääkärin mää-
53274: hoitotyö on useimmiten katkennut näiden räämät toimenpiteet oppilaille.
53275: oppilaiden osalta. 2. Terveellisen kouluympäristön luomi-
53276: Kansakoulujen terveydenhoitopalvelun la- nen tarkoittaa oppilaiden koulupäivien jär-
53277: kisääteisen alun muodosti vuoden 1944 ase- jestämistä tasapainoisiksi, opettajien ja op-
53278: tus kunnallisista terveyssisarista. V. 1952 pilaiden sekä kodin ja koulun suhteiden
53279: säädettiin laki kansakoulujen lääkärintoi- edistämistä, koulun ja koulutien turvalli-
53280: mesta ja v. 1956 hammaslääkärintoimesta. suuden sekä kouluruokailun tarkkailua
53281: Oppi- ja ammattikoulujen terveydenhoito- sekä myös yleisen kouluhygienian valvon-
53282: työn kehittäminen on jäänyt alan keskus- taa (koulun kunnossapito, valaistus, ääni-
53283: virastojen tehtäväksi. Varsinaisen lainsää- eristys, lämmitys, tuuletus, käymälät, vesi-
53284: dännön muodostaman turvan ja riittävän ·ja viemärilaitteet sekä koulun asianmukai-
53285: työntekijämäärän puuttuessa terveydenhoi- set terveydenhoitotilat ja -välineet).
53286: totyö valtion oppikouluissa, yksityisoppi- 3. Terveyskasvatuksella ja -valistuksella
53287: kouluissa ja ammattikouluissa on ollut puut- tarkoitetaan sekä yksilö- että luokkakoh-
53288: teellista. taista opetusta ja neuvontaa. Viime vuo-
53289: Jotta oppi- ja ammattikoulujen tervey- sina on korostettu terveellisten tapojen ja
53290: denhoitopalvelu voisi kehittyä tehokkaaksi tottumusten juurruttamista koulunuorisoon,
53291: ja oppilaita mahdollisimman hyvin autta- koska ennakolta ehkäisevä terveydenhoito-
53292: vaksi, on kouluihin perustettava koululää- työ on halvinta ja koska tuo ikäkausi on
53293: kärien avuksi terveyssisaren koko- tai osa- tavoitteiden saavuttamiselle otollinen.
53294: päivävirkoja koulujen oppilasmäärän mu- Terveyskasvatuksen ja -valistuksen anta-
53295: kaisesti. miseen pystyviä ammattitaitoisia työnteki-
53296: Kouluterveyssisaren toimialaan kuuluu jöitä ei ole pystytty osoittamaan: lääkä-
53297: neljä päätehtäväryhmää: 1) yksilöön koh- reitä ei riitä tälläisiin tehtäviin ja esim.
53298: distuva terveydenhoitotyö, 2) terveellisen voimistelunopettajilla ei ole näihin tehtä-
53299: kouluympäristön luominen ja edistäminen, viin riittävää ammatillista pätevyyttä eikä
53300: 3) terveyskasvatuksen ja -valistuksen anta- myöskään aikaa.
53301: minen ja 4) terveyskortiston hoito. 4. Terveyskortiston hoitoon kuuluu oppi-
53302: 1. Yksilöön kohdistuvalla terveydenhoito- laskorttien ajantasalla pitäminen asiaan-
53303: työllä tarkoitetaan varsinaista koulutervey- kuuluvine merkintöineen sekä terveyskort-
53304: denhoitopalvelua (oppilaiden terveydenti- tien hankkiminen uusien oppilaiden enti-
53305: lan määrittäminen, erityistutkimusten suo- sistä kouluista kesän ja tarvittaessa luku-
53306: rittaminen, todettujen vikojen ja häiriöi- kansien aikana. Ammatinvalinnanohjauk-
53307: den saattaminen hoitoon, tartuntatautien sen lisääntyessä keskikoulu- ja lukioasteen
53308: 155 E 529/66
53309: 1234 Vm,sa. - Oppi- ja ammattikoulujen terveyssisa.ret.
53310:
53311:
53312: viimeisen luokan oppilaille merkitsee se sa- Lukuvuonna 19·64/65 maassamme oli 157
53313: malla myös lisätehtäviä koululääkärille ja ammattioppilaitosta, joiden yhteinen oppi-
53314: terveyssisarelle. lasmäärä oli 32 555. Yleisistä ammattikou-
53315: Koulujen terveydenhoitotyön tehokkuus luista on valtion keskusammattikouluja 8,
53316: ratkaisee, saavutetaanko asetetut tavoitteet kuntainliittojen ammattikouluja 46 ja yk-
53317: vai jääkö toiminta nimelliseksi ja pelkäs- sityisten kuntien omistamia 21.
53318: tään tilastomaininnaksi. Monissa yksityis- Ainakin sellaisiin oppi- ja ammattikou-
53319: oppikouluissa, joihin viime vuosina on pal- luihin, joiden oppilasmäärä on vähintään
53320: kattu terveyssisaria koululääkärin avuksi, 900, tulisi perustaa kokopäivätoiminen kou-
53321: on terveyssisarille varattu yleensä niin vä- luterveyssisaren virka ja oppilasmäärältään
53322: hän työtunteja, ettei niiden sallimassa pienempiin kouluihin osapäivätoimisia vir-
53323: ajassa työ aina vastaa tarkoitustaan. Val- koja työmäärän mukaisesti. Lukuvuoden
53324: tion oppikoulut eivät ole pystyneet tähän- 1964/65 tietojen mukaisesti tämä merkit-
53325: kään, koska myönnetyt määrärahat eivät sisi n. 40-50 kokopäiväviran ja n. 150-
53326: ole riittäneet terveyssisaren palkkaamiseen. 200 erisuuruisen osapäiväviran perusta-
53327: Lukuvuonna 1965-66 maassamme oli 145 mista oppikoulujen osalta. Yksityisoppi-
53328: valtion oppikoulua, 350 yksityisoppikoulua koulujen palveluksessa on nykyään n. 100
53329: ja 99 kunnallista keskikoulua. Edellisenä terveyssisarta.
53330: lukuvuonna yliopistoon ja korkeakouluihin Edellä olevan perusteella ehdotamme,
53331: johtavista 384 oppikoulusta oli 15 yli 1 000
53332: oppilaan koulua, 24 oli sellaisia, joissa oppi~ että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
53333: lasmäärä oli 900-999 välillä ja 38 kou- van lakiehdotuksen:
53334: lussa oppilasmäärä oli 800-899 välillä.
53335:
53336:
53337: Laki
53338: oppi. ja ammattikoulujen terveyssisarista.
53339: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
53340: 1 §. veellisen kouluympäristön luominen ja edis-
53341: Jokaisessa oppi- ja ammattikoulussa, täminen, 3) terveyskasvatuksen ja -valis-
53342: jonka oppilasmäärä on vähintään 900, tu- tuksen antaminen. Kouluterveyssisaren teh-
53343: lee olla päätoiminen terveyssisar. Oppilas- tävät määritellään tarkemmin ohjesään-
53344: määrältään pienemmissä kouluissa tulee olla nöissä.
53345: osapäivätoiminen terveyssisar; pienehköillä 4 §.
53346: kouluilla voi olla yhteinen terveyssisar, Oppikouluterveyssisaren ohjesäämi.ön hy-
53347: jolloin hänen virkansa voi työmäärän pe- väksyy kouluhallitus ja vahvistaa lääkintö-
53348: rusteella tulla kokopäivätoimiseksi. hallitus, ammattikouluterveyssisaren ohje-
53349: säännön hyväksyy ammattikasvatushallitus
53350: 2 §. ja vahvistaa lääkintöhallitus.
53351: Oppi- ja ammattikouluissa toimivalla ter-
53352: veyssisarelia tulee olla lääkintöhallituksen 5 §.
53353: hyväksymä terveyssisaren pätevyys. Tarkempia määräyksiä tämän lain täy-
53354: täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
53355: 3 §. asetuksella.
53356: Kouluterveyssisaren tehtävä oppi- ja am- 6 §.
53357: mattikoulussa on kolmijakoinen: 1) yksi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
53358: löön kohdistuva terveydenhoitotyö, 2) ter- kuuta 196 .
53359: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
53360:
53361: Aili Vaittinen. P. R. Haarla.
53362: 1235
53363:
53364: vm,s7.- Lak.al. N: o 208.
53365:
53366:
53367:
53368:
53369: Linkola: Ehdotus laiksi kesäyliopistoista ja ni~"lle myönnettä-
53370: västä valtionavustuksesta.
53371:
53372:
53373: E d u s kunnalle.
53374:
53375: Kesäyliopistotoiminta on maassamme alka- mahdollisuuksia ja antaneet heille tilaisuuden
53376: nut yli puolivuosisataa sitten, sillä v. 1912 opiskella useinkin vähin kustannuksin Irotoa
53377: aloitti toimintansa Jyväskylän seminaarin yh- käsin.
53378: teyteen perustettu kyseisen laatuinen kesä- Kesäyliopistojen ja niiden opiskelijamää-
53379: kurssitoiminta. V: een 1955 oli toiminnassa rän jatkuva kasvu ovat kiinnittäneet valtio-
53380: vain kaksi kesäyliopistoa nimittäin Jyväsky- vallan huomioon kesäyLiopistotoiminnan jär-
53381: län ja Turun kesäyliopistot. Viimeksi kulu- jestämiseen tarkoituksenmukaisella kannalle
53382: neen vuosikymmenen aikana on kesäyliopisto- eduskunnan lausuttua asiasta toivomuksen
53383: toiminta voimakkaasti laajentunut. Tämä on vastauksessaan v: n 1961 tulo- ja menoarvio-
53384: ollut luonnoUinen seuraus ylioppilaitten mää- esitykseen 10 Pl. VII: 5 kohdalla valt~oneu
53385: rän nopeasta kasvamisesta ja opiskelumahdol- vosto asetti asiaa valmistelemaan kesäyliopis-
53386: lisuuksien vaikeutumisesta yliopistoissa sekä tokomitean. Komitea on ehdottanut kesäyli-
53387: korkeakouluissa niiden tilanahtauden, opet- opistojen toiminnan ja niille myönnettävän
53388: tajavoimi,en puutteen ja numerus clausuksen valtion avustuksen järjestämistä lakisäätei-
53389: käytäntöönottamisen takia. sello kannalle.
53390: Kesäyliopistot ovat tarjonneet tilaisuuden Kesäyliopiston perustaminen on edellytetty
53391: valmistavien oppikurssien pro exercitio-kokei- valtioneuvoston antamasta luvasta riippu-
53392: den ja pääasiallisesti alempien yliopistollisten vaksi. Lupa olisi tarpeen erityisesti siitä
53393: arvosanojen sekä osatenttien suorittamiseen. syystä, että sitä myönnettäessä voitaisiin ylei-
53394: Kesäyliopistojen tutkintojen suorittaminen sen kulttuuripolitiikan kannalta harkita ke-
53395: on tapahtunut yliopistojen valvonnassa ja säyld.opistojen lukumäärää, perustamista ja
53396: niiden opettajavoimat ovat jatkuvasti päte- sijoittamista.
53397: vöityneet huomattavan määrän yliopiston Kesäyliopistot olisivat opetusministeriön
53398: professoreista, dosenteista ja muista opetta- valvonnan alaisia ja niiden ohjelman vahvis-
53399: jista toimiessa kesäyliopistojen opettajina. taisi opetusministeriö.
53400: Ylioppilaiden osuus kesäyliopistojen oppilas- V aitio on tähän saakka aivan pienin mää-
53401: kunnassa on jatkuvasti kasvanut, mutta myös rärahoin avustanut kesäyliopistotoi:mintaa.
53402: huomattava määrä oppikoulu- ja kansakou- V: n 1965 tulo- ja menoarvioon eduskunta otti
53403: lunopettajia on suorittanut nHssä jatko- 257 000 mk kesäyliopistojen toiminnan avus-
53404: opintoja. Niiden asema kansainsivistystyössä tamiseksi. Huomattava osa kustannuksista
53405: ja nykyaikaisessa aikuiskasvatuksessa on li- jäisi täten edelleen kuntien osalle sekä opiske-
53406: säksi ollut varsin merkittävä. lijain lukukausimaksui:lla ja kurssi- ja tentti-
53407: Kesällä 1964 oli toiminnassa 10 kesäyli- maksuilla koottaviksi. Koska opiskelijat huo-
53408: opistoa, nimittäin Turun, Tampereen, Oulun, mattavalta osalta ovat vähävaraisista kansa-
53409: Kuopion, Lappeenrannan, Etelä-Pohjanmaan, laispiireistä, ei heidän maksujensa jatkuva
53410: Vaasan, Lahden, Savonlinnan ja Rovaniemen korottaminen ole suotava. Tämän vuoksi olisi
53411: kesäyliopistot sekä lisäksi Jyväskylän kasva- kesäyliopistojen valtionapu määrättävä
53412: tusopillisen korkeakoulun kesälukukausi. 70% :ksi yliopistomaisen opetuksen osalta
53413: Opiskelijoita niissä oli yli 14 000 ja niissä sekä ma.tkakorvauksista ja päivärahoista,
53414: suoritettiin useita tuhansia yliopistollisia jotka pätevätie opettajistolle suoritetaan.
53415: tutkintoja. Kesäyliopistot ovat täten huomat- Komitea ehdottaa valtion avustusta myön-
53416: tavasti helpottaneet ylioppilaiden opiskelu- nettäväksi vasta, ~kun kesäyliopisto on toimi-
53417: 1236 VIII,37. - :S:esäyliopistot.
53418:
53419:
53420: nut kaksi vuotta. Tämän määräajan kuluessa Edellä sanotun perusteella ehdotan,
53421: kesäyliopistolla olisi mahdollisuus osoittaa
53422: täyttävänsä valtionavustuksen myöntämiseen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
53423: tarvittavat edellytykset. van lakiehdotukse-n:
53424:
53425:
53426:
53427: Laki
53428: kesäyliopistoista ja. niille myönettävästä valtionavustuksesta..
53429: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
53430:
53431: 1 §. 3) työkausi kestää vähintään 6 viikkoa ja
53432: Kesäyliopistossa annetaan opiskelijain poh- se opetus, joka on tarkoitettu yliopistotasoi-
53433: jakoulutuksesta riippumatta yliopistotasolla seksi, on järjestetty niin, että se opetustason
53434: olevaa opetusta. Tämän lisäksi voidaan siinä ja opettajien pätevyyden puolesta vastaa
53435: antaa yleissivistävää ja eri alojen erikoisope- Helsingin yliopistossa annettavaa opetusta;
53436: tusta. sekä että
53437: KesäyliQ'Pistossa voidaan panna toimeen 4) valtionavustuksena saadut varat käyte-
53438: kuulusteluja. tään niihin tarkoituksiin, joihin ne on myön-
53439: Kesäyliopiston ylläpitäjänä voi olla yksi- netty, ja käyttämättä jäänyt avustus palau-
53440: tyinen yliopisto, muu yksityinen korkeakoulu, tetaan valtiolle.
53441: kunta, yhdistys tai säätiö.
53442: Kesäyliopisto saa valtionavustusta sen mu- 5 §.
53443: kaan kuin tässä laissa säädetään. Kesäyliopiston hallinnosta ja taloudenhoi-
53444: dosta säädetään asetuksella.
53445: 2 §.
53446: Kesäyliopiston perustamiseen on saatava 6 §.
53447: valtioneuvoston lupa. Mikäli kesäyliopisto ei täytä vaimonavus-
53448: Kesäyliopistot ovat opetusministeriön val- tuksen saamisen ehtoja, tai jos sen toimin-
53449: vonnan alaisia. nassa ilmenee ,epäkohtia, joita ei huomau-
53450: 3 §. tuksista huolimatta korjata, on valtioneuvos-
53451: Kesäyliopisto voi toimittuaan kahden VUQ- tolla valta päättää valtionavustus joko kQ-
53452: den ajan ja mikäli se täyttää tässä laissa konaan tai osittruin lakkautettavaksi tai pe-
53453: säädetyt ehdot, saada valtionavustusta 70% ruuttaa toimilupa.
53454: todellisista ja hyväksyttävistä, asetuksella 7 §.
53455: tarkemmin määrättävistä palkkausmenoista, Valtion yliopiston ja korkeakoulun järjes-
53456: niihin luettuina lakisääteiset menot, samoin tämässä kesäyliopistQ-Opetuksessa on soveltu-
53457: kuin matkakustannusten korvauksesta ja päi- vin kohdin noudatettava tämän lain sään-
53458: värahasta. nöksiä.
53459: 4 §. 8 §.
53460: Valtionavustuksen saamiseksi vaaditaan, Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-
53461: että misesta annetaan asetuksella.
53462: 1) kesäyliopistoa ei ylläpidetä taloudelli-
53463: sen voiton tavoittamiseksi; 9 §.
53464: 2) kesäyliopistossa noudatetaan opetusmi- Tämä laki tulee voimaan kuun
53465: nisteriön hyväksymää ohj-elmaa; päivänä 196 .
53466:
53467:
53468: HelSingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
53469:
53470: .Anna-Liisa. Linkola..
53471: 1237
53472: vm,ss.-Lak.al. N:o· 209.
53473:
53474:
53475: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä anne-
53476: tun lain muuttamisesta.
53477:
53478: E d u s kun n a 11 e.
53479: Voimassa oleva korkeakoulustipendilaki on määrä kasvanut näiden vuosien aikana lähes
53480: vuosien mittaan auttanut varsin suuresti 200% 14 500:sta 43 OOO:een. Tosin edus-
53481: opiskelijoita. Stipendien saajat ovat käytet- kunta hyväksyi 4 päivänä joulukuuta 1962
53482: tävissä olevien tietojen mukaan poikkeuksetta mm. meidän kansandemokraattien aloitteen
53483: täyttäneet stipendilainsäädännön vaatimukset perusteella muutoksen korkeakoulustipendi-
53484: eikä apurahojen väärinkäyttämistä liene sat- lakiin. Se olisi lisännyt stipendien määrän
53485: tunut. oikeaan suhteeseen. Hallitus ei kuitenkaan
53486: Kielteisenä puolena on kuitenkin pakko to- vahvistanut lain muutosta. Tä.män vuoksi eh-
53487: deta, ettei apurahojen lukumäärää ole lisätty dotamme, että lain 3, 4 ja 6 §: ään tehdään
53488: lainkaan lain hyväksymisestä lähtien, vuo- apurahojen lukumäärää ja suuruutta koske-
53489: desta 1953. Kun kuitenkin jo nykyistä sti- vat muutokset.
53490: pendijärjestelmää luotaessa apurahat todet- Edellä olevan perusteella esitämmekin,
53491: tiin riittämättömiksi lukumääräitään, niin ei
53492: ole ihme, että epäkohta nyt 13 vuoden jäl- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
53493: keen on huutava, sillä onhan opiskelijain van lakiehdotuksen:
53494:
53495: Laki
53496: korkeakoulustipendeistä annetun lain muuttamisesta.
53497: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä kesä-
53498: kuuta 1953 annetun lain (252/53) 3 §, 4 § :n 1 momentti sekä 6 §, sellaisina kuin ne
53499: ovat 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (527/60), näin kuuluviksi:
53500: 3 §. seitsemänsadanviidenkymmenen markan suu-
53501: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppilai- ruista puolistipendiä sekä viisituhatta kol-
53502: den ensimmäisen vuoden korkeakouluopintoja mensadan markan suuruista opiskeluväline-
53503: varten, joilla katsotaan olevan hyvät edelly- stipendiä.
53504: tykset tieteelliseen työskentelyyn tai erikoi-
53505: set taipumukset menestykselliseen toimintaan
53506: yhteiskunnan ja valtion palveluksessa asete-
53507: taan tuhat tuhannenkahdensadan markan 6 §.
53508: suuruista stipendiä. Kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suo-
53509: rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakoulussa
53510: 4 §. harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä lisen-
53511: Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea- siaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa varten,
53512: koulussa opiskeleville jaettavaksi asetetaan jaettavaksi asetetaan vuosittain neljäsataa
53513: vuosittain viisituhatta tuhannenkahdensadan kahdentuhannen markan suuruista tutkimus-
53514: markan suuruista kokostipendiä, viisituhatta stipendiä.
53515:
53516: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
53517:
53518: Kuuno Honkonen. Kelpo Gröndahl.
53519: Pekka Silander. Aimo Laiho.
53520: Aulis Juvela.
53521: 1238
53522:
53523: VIII,39. - Lak.al. N :o 210.
53524:
53525:
53526: Kalavainen ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulustipendeistä an-
53527: netun lain muuttamisesta.
53528:
53529: E d u s k u n n a 11 e.
53530:
53531: Nykyisin voimassa oleva laki korkeakoulu- esillä olevan lain sisältöä tarkistettaisiin, jotta
53532: stipendeistä on v:lta 1953. Lain mukaan jae- se nykyisellään paremmin vastaisi tarkoitus-
53533: taan maamme yliopistoissa ja korkeakou- taan.
53534: luissa opiskeleville vähävaraisille ja lahjak- Eduskunta hyväksyi 4 pMvänä joUlukuuta
53535: kaille sekä nuorille tieteen harjoittajille val- 1962 edustajien aloitteen pohjalta muutoksen
53536: tion varoista vuosittain erilaisia stipendejä. korkea:koulustipendilakiin.- Lainmuutosta ei
53537: Opiskelijoiden määrä näinä vuosina on hallitus esittänyt vahvistettavaksi. Tämän
53538: erittäin voimakkaassa kasvussa. Suuret ikä- vuoksi ehdotamme, että lain 3, 4 ja 6 § : ään
53539: luokat ovat nyt pyrkimässä yliopistoihin ja tehdään stipendien lukumäärää koskevat
53540: korkeakouluihin. Opiskelijoiden monet vai- muutokset.
53541: keudet tunnetaan. Varsinkin taloudelliset sei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
53542: kat näyttelevät merkittävää osaa. H~nta- ja
53543: kustannustason nousu sekä opiskelijoiden lu- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
53544: kumäärän kasvu jo mm. edellyttäisivät, että van la-kiehdotuksen:
53545:
53546: Laki
53547: korkeakoulustipendeistä annetun lain muuttamisesta.
53548: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä kesä-
53549: kuuta 1953 annetun lain (252/53) 3 §, 4 §:n 1 momentti sekä 6 §, sellaisena kuin ne
53550: ovat 30 päivänä joulukuuta 1960 annetussa laissa (527/60), näin kuuluviksi:
53551: 3 §.
53552: Sellaisten erikoisen lahjakkaiden ylioppi- pendiä, kaksituhatta viidensadanseitsemän-
53553: laiden ensimmäisen vuoden korkeakouluopin- kymmenen marikan suuruista puolistipendiä
53554: toja varten, joilla katsotaan olevan hyvät sekä kaksituhatta sadanseitsemänkymmenen
53555: edellytykset tieteelliseen työskentelyyn tai markan suuruista opiskeluvälinestipendiä.
53556: erikoiset taipumukset menestykselliseen toi-
53557: mintaan yhteiskunnan ja valtion palveluk-
53558: sessa, asetetaan viisisataa kahdeksansadan- 6 §.
53559: yhdeksänkymmenen markan suuruista sti- Kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suo-
53560: p,endiä. rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakou-
53561: 4 §. lussa harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä
53562: Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea- lisensiaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa var-
53563: koulussa opiskeleville jaettavaksi asetetaan ten, jaettavaksi asetetaan vuosittain kaksisa-
53564: vuosittain kaksituhatta kahdeksansadanyh- taa tuhannenkahdensadanseitsemänkymmenen
53565: deksänkymmenen markan suuruista kokoati- II1alrkan suuruista tutkimusstipendiä.
53566:
53567: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
53568:
53569: D[eeri Jtala~en. Edit Terästö.
53570: Pauli Burman. Antti A. Halme.
53571: Sulo Hostila. Reino Breilin.
53572: Margit Eskman. Sakari Jtnuuitila.
53573: 1239
53574:
53575: VIII,40. - Lag mot. N :o 211. vm,4o.- Lak.ai. N: o 211.
53576:
53577:
53578:
53579:
53580: Tallgren m. fl.: Förslag till lag angående Tallgren ym.: Ehdotus laiksi korkeakoulu-
53581: ändt·ing av lagen om högskolestipendier. stipendeistä annetun lain muuttamisesta.
53582:
53583:
53584: Till Riksdagen. E d u s kun n a H e.
53585:
53586: Statens nugällande system för högskolesti- Voimassaoleva valtion korkeakoulustipen-
53587: pendier baserar sig på en år 1953 given lag. dijärjestelmä perustuu 1953 annettuun la-
53588: Högskolestipendiernas antal har varit oför- kiin. Korkeakoulustipendien lukumäärät ovat
53589: ändrat ända sedan 1953, samtidigt med att vuodesta 1953 lähtien pysyneet muuttumat-
53590: antalet högskolestuderande har tredubblats. tomina, kun taas korkeakouluopiskelijoiden
53591: Stipendiernas storlek justerades år 1960. määrä on sanotusta vuodesta lukien kolmin-
53592: Man kan konstatera att vårt land på ett kertaistunut. Markkamäärien tarkistus on
53593: flagrant sätt blivit efter i den utveckling suoritettu vuonna 1960. Voidaankin todeta,
53594: som kännetecknar övriga länders system för että maamme korkeakouluopiskelijat ovat
53595: bekostande av högskolestudier efter andra jääneet ratkaisevasti jälkeen siitä kehityk-
53596: världskriget. I ett flertal europeiska Iänder sestä, mikä on ollut luonteenomaista useim-
53597: torde 40-90 % av studenterna bedriva pien muiden maiden ylioppilaiden korkea-
53598: studier med stöd av statsstipendier. I Fin- kouluopintojen rahoitusjärjestelyille toisen
53599: land är stipendiernas andel i studiefinansie- maailmansodan jälkeisenä aikana. Useissa
53600: ringen i medeltal 3 % och icke en enda stu- Euroopan maissa saattaa 40-90 % ylioppi-
53601: dent i landet kan finansiera sina studier laista harjoittaa opintojaan valtion stipen-
53602: enbart med högskolestipendier. dien turvin. Suomessa stipendien osuus opis-
53603: kelun rahoituskeinona on keskimäärin 3 %
53604: kokonaisrahoituksesta eikä ainoakaan yliop-
53605: pilas maassamme voi rahoittaa opiskeluaan
53606: pelkästään korkeakoulustipendien turvin.
53607: Såsom en brist i det nuvarande stipendie- Nykyisen stipendijärjestelmän epäkohtana
53608: systemet kan dessutom påtalas att det icke on lisäksi todettava, ettei se ulotu kaikkien
53609: täcker studier vid samtliga högskolor. Utom korkeakoulujen opiskelijoihin. Lain suomien
53610: lagens förmåner står studera:ridena vid lä- etujen ulkopuolelle jäävät opettajakorkea-
53611: rarhögskolorna, vilka dock jämställas med koulujen opiskelijat, jotka kuitenkin esim.
53612: andra högskolestuderanden t.ex. i lagen om opintolainojen valtiontakauksesta annetussa
53613: statsgarantier för studielån. laissa on rinnastettu muiden korkeakoulujen
53614: opiskelijoihin.
53615: E:riligt nugällande lag utdelas åt begåvade Nykyisen lain mukaan jaetaan lahjakkaille
53616: och medellösa studenter och unga vetenskaps- ja vähävaraisille opiskelijoille ja nuorille tie-
53617: idkare årligen av statens medel följande teen harjoittajille valtion varoista vuosittain:
53618: stipendier:
53619: - 100 st. 890 mks stipendier för första - 100 kpl 890 markan suuruista stipendiä
53620: årets studerande; ensimmäisen vuoden opiskelua varten;
53621: - 1 000 st. 890 mks s.k. helstipendier; - 1 000 kpl 890 markan suuruista n.s. ko-
53622: kostipendiä;
53623: - 1000 st. 570 mks s.k. halvstipendier; - 1 000 kpl 570 markan suuruista puolisti-
53624: pendiä;
53625: - 1 000 st. 170 mks stipendier för studiema- - 1 000 kpl 170 markan suuruista opiskelu-
53626: teriel; välinestipendiä;
53627: 1240 VIII,40. ~ Korkeakoulustipendit.
53628:
53629:
53630: _, 100 st. 1270 mks forskningsstipendier åt - 100 kpl 1270 markan suuruista tutkimus-
53631: studeranden med kandidat- eller motsva- stipendiä kandidaatin t:ai vastaavan tut-
53632: rande examen, vilka vid högskola utföra kimuksen suorittaneille opiskelijoille,
53633: vetenskapligt forskningsarbete för licen- jotka korkeakoulussa harjoittavat tieteel-
53634: tiatexamen eller doktorsgrad; listä tutkimustyötä lisensiaatin tutkintoa
53635: tai tohtorin arvoa varten;
53636: - 220 mks tilläggsstipendier för studier på - 220 markan suuruisia vieraspaikkakunta-
53637: främmande ort försåvitt medel härför laisen lisiä, mikäli tulo- ja menoarviossa
53638: beviljats i statsbudgeten. on tarkoitukseen myönnetty varoja.
53639:
53640: Enligt undertecknades åsikt borde stipen- Mielestämme olisi ryhdyttävä pikaisiin
53641: diesystemet i brådskande ordning justeras toimenpiteisiin voimassaolevan stipendijär-
53642: så att det åtminstone motsvarar de minimi- jestelmän saattamiseksi ainakin niiden vä-
53643: krav, som i detta hänseende kan ställas på. himmäisvaatimuksien mukaiseksi, jotka val-
53644: statsmakten. Vid sidan om högskolestuden- tiolle voidaan tässä suhteessa asettaa. Kor-
53645: ternas ökade antal bör härvid även beaktas keakouluopiskelijoiden lukumääräisen kasvun
53646: studenternas förändrade sociala bakgrund; ohella on tällöin kiinnitettävä huomiota myös
53647: man kan icke nå ett tillfredsställande resul- tapahtuneeseen opiskelijoiden sosiaalisen
53648: tat enbart genom enkel multiplicering. Den taustan muuntumiseen; tyydyttävään tulok-
53649: anhängiggjorda frågan om totalreform av seen ei voida päästä yksinkertaisen kerta-
53650: studiestödsystemet blir måhända förverk- laskun avulla. Vireilläoleva opintotukijärjes-
53651: ligat först efter ett antal år och därför borde telmän kokonaisuudistus saattaa toteutua
53652: det gällande systemet fortgående förbättras vasta vuosien kuluttua ja siksi onkin kiinni-
53653: och utvecklas. tettävä jatkuvaa huomiota olemassaolevan
53654: järjestelmän kehittämiseen ja laajentamiseen.
53655: Med hänvisning till det ovansagda föreslår Edellä ,olevan perusteella ehdotamme,
53656: vi,
53657: att Riksdagen måtte antaga följande että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
53658: lagförslag: van lakiehdotuksen:
53659:
53660:
53661: Lag Laki
53662: angående ändring av lagen om högskolesti- korkeakoulustipendeistä annetun lain muut-
53663: pendier. tamisesta.
53664: I enlighet med Riksdagens besl ut ändras Eduskunnan päätöksen mukaisesti muu-
53665: i lagen den 5 juni 1953 om högskolestipen- tetaan korkeakoulustipendeistä 5 päivänä ke-
53666: dier (252/53) 1 § 2 mom., sådant det lyder säkuuta 1953 annetun lain (252/53) 1 §: n
53667: i lagen den 13 november 1959 (404/59), och 2 momentti, sellaisena kuin se on 13. 11. 1959
53668: 3-6 §§, sådana de lyda i lagen den 30 de- annetuissa laissa (404/59), ja saman lain 3-
53669: cember 1960 (527/60), som följer: 6 § sellaisina kuin ne ovat 30. 12. 1960 anne-
53670: tussa laissa (527/30), näin kuuluviksi:
53671:
53672: 1 §. 1 §.
53673:
53674: Ovan avsedda läroanstalter, för vilka i Mainittuina oppilaitoksina, joista tässä
53675: denna lag användes benämningen högskola, laissa käytetään nimitystä korkeakoulu, tu-
53676: äro Helsingfors universitet, Oulun yliopisto, levat kysymykseen Helsingin yliopisto, Ou-
53677: Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Åbo lun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun
53678: Akademi, Tekniska högskolan, Tammerfors yliopisto, Åbo Akademi, Teknillinen korkea-
53679: tekniska högskola, Villmanstrands tekniska koulu, Tampereen teknillinen korkeakoulu,
53680: högskola, Joensuu högskola, Kuopio högskola, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu,
53681: Kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögsko- Joensuun korkeakoulu, Kuopion korkeakoulu,
53682: VIII,40. - Tallgren ym. 1241
53683:
53684: lan, Handelshögskolan vid Åbo Akademi, Tu- Kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögsko·
53685: run kauppakorkeakoulu, Veterinärmedicinska lan, Handelshögskolan vid Åbo Akademi,
53686: högskolan, Jyväskylän kasvatusopillinen kor- Turun kauppakorkeakoulu, Eläinlääketie-
53687: keakoulu, Helsingin vt: opettajakorkeakoulu teellinen korkeakoulu, Jyväskylän kasvatus-
53688: och Turun vt: opettajakorkeakoulu. opillinen korkeakoulu, Helsingin vt: opet-
53689: tajakorkeakoulu ja Turun vt: opettajakor-
53690: keakoulu.
53691:
53692:
53693: 3 §. 3 §.
53694: För sådana särskilt begåvade studenters Sellaisten lahjakkaiden ylioppilaiden en-
53695: högskolestudier under 'det första studieåret, simmäisen vuoden korkeakouluopintoja var-
53696: vilka anses äga goda förutsättningar för ten, joilla katsotaan olevan hyvät edellytyk-
53697: vetenskapligt arbete eller särskilda anlag set tieteelliseen työskentelyyn tai erikoiset
53698: för framgångsrik verksamhet i samhällets taipumukset menestykselliseen toimintaan
53699: och statens tjänst, anslås femhundra sti- yhteiskunnan ja valtion palveluksessa, asete-
53700: pendier på ettusentvåhundra mark. taan viisisataa tuhannenkahdensadan mar-
53701: kan suuruista stipendiä.
53702:
53703: 4 §. 4 §.
53704: För studerande, som idka studier vid Toisesta opiskeluvuodesta alkaen korkea-
53705: högskola, anslås för utdelning från och med koulussa opiskeleville jaettavaksi asetetaan
53706: det andra studieåret årligen femtusen hel- vuosittain viisituhatta tuhannen kahdensa-
53707: stipendier på ettusentvåhundra mark, femtu- dan markan suuruista kokostipendiä ja viisi-
53708: sen halvstipendier på åttahundrafemtio tuhatta kahdeksansadanviidenkymmenen
53709: mark, och femtusen stipendier på tvåhundra- markan suuruista puolistipendiä.
53710: trettio mark för studiemateriel.
53711: Helstipendierna tilldelas främst dem, som Kokostipendejä annetaan etupäässä niille,
53712: vid bedrivande av regelbundna studier icke jotka eivät suorita säännöllistä opiskeluaan
53713: kunna bo hemma. vanhempiensa luona asuen.
53714:
53715: 5 §. 5 §
53716: Åt studerande som tilldelats hel- eller halv- Koko- tai puolistipendin saaneelle opiske-
53717: stipendium, må på grund av f!)retedd utred- lijalle voidaan esitetyn selvityksen perus-
53718: ning beviljas tillägg för vistelse på främman- teella myöntää vieraspaikkakuntalaisen lisä,
53719: de ort, vilket utgör trehundra mark. joka on suuruudeltaan kolmesataa markkaa.
53720:
53721: 6 §. 6 §.
53722: För utdelning åt studerande med kandi- Kandidaatin tai vastaavan tutkinnon suo-
53723: dat- eller motsvarande examen, vilka vid rittaneille opiskelijoille, jotka korkeakou-
53724: högskola utföra vetenskapligt forskningsar- luissa harjoittavat tieteellistä tutkimustyötä
53725: bete för licentiatexamen eller doktorsgrad, lisensiaatin tutkintoa tai tohtorin arvoa var-
53726: anslås årligen tvåhundra forskningsstipen- ten, jaettavaksi asetetaan vuosittain kaksi-
53727: dier på tretusen mark. sataa kolmentuhannen markan suuruista
53728: tutkimusstipendiä.
53729:
53730: Helsingfors den 28 april 1966. Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
53731:
53732: Carl Olof Tallgren. Pentti Sillantaus. Matti Kekkonen.
53733: Magnus KuU. T. Leivo-Larsson. Pauli Burman.
53734: Anna-Liisa Tiekso. Tuure Salo. Georg Backlund.
53735:
53736:
53737: 156 E 529/66
53738: 1242
53739:
53740: vm,4t. - Lak.al. N: o 212.
53741:
53742:
53743:
53744:
53745: Burman ym. : Ehdotus laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja
53746: niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto-
53747: lainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta.
53748:
53749:
53750: E d u s kun n a H e.
53751:
53752: Korkeakouluissa opiskelevien ja niissä lop- Ei voida ajatella, että valtion opintotakaus-
53753: pututkinnon suorittaneiden henkilöiden opin- lautakunnan toimesta alennettaisiin keski-
53754: tolainojen valtiontakauksesta tammikuun 16 määräistä takaussummaa, joka opintokustan-
53755: päivänä 1959 hyväksytyn ja heinäkuun 1 päi- nustutkimusten mukaan riittää vain 5--6
53756: vänä 1959 voimaan astuneen lain soveltami- kuukauden opiskelumenoihin. Korkeakouluis-
53757: sesta saadut kokemukset ovat osoittaneet lain sa opiskelevien opiskelukustannukset ovat
53758: 1 § :ssä säädetyn, sellaisena kuin se on heinä- siinä määrin kasvaneet, että varattomista ko-
53759: kuun 24 päivänä 1964 annetussa laissa (425/ deista lähtöisin olevien nuorten mahdollisuu-
53760: 64), voimassa olevien takauksien enimmäis- det jatkaa opintotietä korkeakouluasteella
53761: määrän 20 m:ilj. mk riittämättömäksi. Vuo- ovat heikentyneet ratkaisevasti. Kun opinto-
53762: den 1965 loppuun mennessä on myönnetty lainojen takausjärjestelmä on osoittautunut
53763: kaiken kaikkiaan jo 9 965. takausta ja ne varsin tehokkaaksi opintojen rahoituksen
53764: edustavat 17 670 285 mk: n takausmäärää. kannalta, sen kaikinpuolinen tehostaminen
53765: V: n 1965 :lopussa oli voimassa takauksia on tarpeen vaatimaa.
53766: 15 298 178 mlk, ts. enimmäismäärä oli lähes Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
53767: kokonaan käytetty. Kun takausten kysyntä kunnioittaen,
53768: jatkuvasti kasvaa, tulee takauksen saanti vai-
53769: keutumaan. että Eduskunta hyväksyisi sueraa-
53770: van lakiehdotuksen:
53771:
53772: Laki
53773: korkeakouluissa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden. henkilöiden
53774: opintolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta.
53775: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakouluissa opiskelevien ja niissä
53776: loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opintolainojen valtiontakauksesta 16 päivänä
53777: joulukuuta 1959 annetun lain (13/59) 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on heinä-
53778: kuun 24 päivänä 1964 annetuissa laissa (425/64), näin kuuluvaksi:
53779:
53780: 1 §.
53781:
53782: Valtiontakauksia saa samanruikaisesti olla
53783: voimassa enintään 30 000 000 markkaa.
53784:
53785:
53786: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
53787:
53788: Pauli Burman. Esko Niskanen. Urho E. Knuuti.
53789: Valde Nevalainen. Reino Breilin. A-V. Perheentupa.
53790: Antti A. Halme. Sylvi Siltanen. Arvo Salo.
53791: 1243
53792:
53793: VIII,42. - Lak.al. N: o 213.
53794:
53795:
53796: Honkonen ym.: Ehdotus laiksi korkeakouluissa opiskelevien ja
53797: niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden opinto-
53798: lainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta.
53799:
53800: E d u s kun n a H e.
53801: Kork~oului8sa opiskelevien ja niissä lop- myönnetty 9 965 valtiontakausta yhteiseltä
53802: pututkinnon suorittaneiden henkilöiden opin- määrältään 17 670 285 markkaa. Valtionta-
53803: tolaånojen valtiontakauksesta 16 päivänä tam- kauksen saaneet opiskelijat ovat hyvin hoi-
53804: mikuuta 1959 annetun lain eli ns. opinto- taneet laJina-asiansa. Valtio on joutunut ta-
53805: takauslain (13/59) mukaan on opiskelumah- kauksen perusteella tähän mennessä suoritta-
53806: dollisuuksien parantamiseksi voitu myöntää maan vain 16 550 markkaa. Voidaan siis to-
53807: valtion takauksia akateemista loppututkintoa deta, että takausjärjestelmästä on saatu
53808: varten korkeakouluissa opintojaan harjoitta- myönteisiä kokemuksia. Valtiontakaukset on
53809: vien lahjakkaåden, ahkerien ja vähävaraisten yleensä myönnetty olemaan voimassa arvioi-
53810: opiskelijain opintolainoille ja myös akateemi- dun opiskeluajan ja sen jälkeen vielä noin
53811: sen loppututkinnon suorittaneiden henkilöi- kaksi vuotta. Niitä oli vuoden 1965 päät-
53812: den mainittujen edellytysten vallitessa saa- tyessä voimassa 15 298 178,07 markkaa. Jotta
53813: mien opintalainojen yhddstämiseksi annatta- v:altiontakauksien myöntämisessä ei tulisi ta-
53814: ville lainoille. Opintotakauslain 1 § : n 3 mo- pahtumaan keskeytyksiä, olisi alussa mai-
53815: mentin mukaan, sellaisena kuin se on 24 päi- nittua lakia muutettava siten, että valtion-
53816: vänä heinäkuuta 1964 annetussa laissa (425/ takauksia saisi samanaikali.sesti olla voimassa
53817: 64) valtiontakauksia saa samanaikaisesti olla enintään 30 000 000 markkaa.
53818: voimassa enintään 20 000 000 markkaa. Edellä olevan perustoolla ehdotamme,
53819: Opintotakauslain voimaan tulosta eli 1 päi-
53820: västä heinäkuuta 1959 lukien vuoden 1965 että Eduskunta hyv'äksyisi seuraa-
53821: loppuun mennessä on mainitun lain nojalla van lakiehdotuksen:
53822:
53823: Laki
53824: korkeakouluissa opiskelevien ja niissä loppututkinnon suorittaneiden henkilöiden
53825: opintolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta.
53826: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeakouluissa opiskelevien ja niissä
53827: loppututkinnon suorittaneiden henkdlöiden opintolainojen valtiontakauksesta 16 päivänä
53828: tammikuuta 1959 annetun lain 1 § : n 3 momentti, sellaisena kuin se on 24 päivänä
53829: heinäkuuta 1964 annetussa laissa (425/64), näin kuuluvaksi:
53830: 1 §.
53831: Valtiontakauksia saa samanaikaisesti olla
53832: voimassa enintään 30 000 000 markkaa.
53833:
53834:
53835: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
53836:
53837: Kuuno Honkonen. Aimo Laiho. Impi Lukkarinen.
53838: Pekka Silander. Aulis Juvela. Olavi Lahtela.
53839: Kelpo Gröndahl Pertti Sillantaus. Magnus Kull.
53840: E. J. Paavola. Lyyli Aalto.
53841: 1244
53842:
53843: vni,43. -Lak.al. N:o 214.
53844:
53845:
53846:
53847:
53848: Lintilä. ym.: Ehdotus laiksi Kokkolån maakuntakorkeakou-
53849: lusta.
53850:
53851:
53852: E d u s k u n n a ll e.
53853:
53854: Ylioppilaiden valmistuminen on jo useita niinkuin anglosaksisten maiden collegeissa
53855: vuosia ollut niin runsasta, että heidän opin- on yleistä, myös oppikoulun loppuastetta kor-
53856: tojensa jatkaminen yliopistoissa ja korkea- vaavaa linjajakoista opetusta. Ne opiskelijat,
53857: kouluissa on muodostunut vaikeaksi. Uusien jotka tarvitsevat erityisesti kielitaitoa, sai-
53858: yliopistojen perustamisella ja entisten laa- sivat oppikoulun kahdeksatta kouluvuotta
53859: jentamisella tietysti voidaan tuoda tilantee- vastaavana aikana jo kielissä tehokkaan ope-
53860: seen helpotusta, mutta se tulee suhteellisen tuksen. Toiset voisivat valita äidinkielen ja
53861: kalliiksi ja vie enemmän aikaa kuin olisi historian linjan, kolmannet luonnontieteelli-
53862: käytettävänä. Sen vuoksi toinen tie, anglo- sen jne.
53863: saksisten maiden collegeja vastaavien maa- On luonnollista, että asia tarvitsee tarkkaa
53864: kuntakorkeakoulujen järjestäminen, näyttää ja monipuolista harkintaa, ennenkuin jär-
53865: välttämättömältä. Niissä annettaisiin alem- jestelmää aletaan yleisesti toteuttaa. Ensim-
53866: paa korkeakouluopetusta humanististen ja mäinen maakuntakorkeakoulu olisikin perus-
53867: luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon ta- tettava lähinnä kokeilutarkoituksessa. Se olisi
53868: solle saakka. Suhteellisen huokealla voitai- kuitenkin saatava pian, jotta siitä saatu ko-
53869: siin tämä opetus järjestää useissa tieteen- kemus .voisi olla maan korkeinta opetusta
53870: haaroissa, joissa yleensä on runsaasti opiske- uudelleen järjestettäessä huomioon otetta-
53871: lijoita, kuten äidinkielessä, vieraissa kielissä, vana.
53872: historiassa, maantieteessä, eläintieteessä, kas- Kokkolan kaupunki on osoittanut riittävän
53873: vitieteessä ja biologiassa. maa-alueen tällaiselle valtion toimesta perus-
53874: Opiskelevan nuorison kannalta olisi tär- tettavalle maakuntakorkeakoululle. Kokkola
53875: keätä, että erikoistuminen eri aloille voisi on myös varsin etäällä Oulusta, jossa on
53876: tapahtua nykyistä aikaisemmin. Lukuisat lähin yliopisto, sekä muista yliopistoista. Kok-
53877: maaseudun lukiot ovat kuitenkin siksi pie- kolan korkeakoulu siten täyttäisi laajan
53878: niä, että niihin ei voida varata niin monia alueen muodostaman korkeakoulutyhjiön.
53879: ja eri suuntiin johtavia linjoja kuin asutus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
53880: keskuksien oppikouluissa. Maakuntakorkea-
53881: koulussa, jonka alueella on paljon pieniä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
53882: maalaisoppikouluja, olisikin syytä järjestää, van lakiehdotuksen:
53883:
53884:
53885: Laki
53886: Kokkolan maakuntakorkeakoulusta.
53887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
53888: 1 §.
53889: Kokkolan kaupunkiin perustetaan valtion kan tai sitä vastoo:V'an oppimäärän suorit-
53890: varoilla ylläpidettävä maakuntakorkeakoulu, taneille sekä korkeakouluopetusta · edellä sa-
53891: jossa annetaan yliopistoon valmistavaa ope- notun valmistavan oppijakson päättäneille ja
53892: tusta valtion lukion viimeistä edellisen luo- muille ylioppilaille.
53893: VIII,4S. - Lintili ym. 1246
53894:
53895: Korkeakoulussa voidaan suorittaa luonnon- 2 §.
53896: tieteiden ja humanististen tieteiden kandi- Korkeakoulu on opetusministeriön alainen.
53897: daatin tutkintoja sekä kansakoulun eri astei-
53898: den ja eri oppiaineiden opettajien virkakel- 3 §.
53899: poisuuteen ja jatkokoulutukseen kuuluvia Korkeakoulun suunnittelua ja toiminnan
53900: virkatutkintoja. aloittamisen lähempää valmistelua varten ase-
53901: Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa jär- tetaan väliaikainen hallintoelin, josta sääde-
53902: jestetään korkeakoulussa muuta opetusta tään asetuksella.
53903: tutkintoineen.
53904:
53905:
53906: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
53907:
53908: Aaro Lintilä. Heimo Linna.
53909: Nestori Nurminen. Sakari Huima.
53910: Pentti Pekkarinen.
53911: 1246
53912:
53913: Vm,44.-Lak.al. N:o 215.
53914:
53915:
53916:
53917:
53918: Aalto ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun
53919: lain muuttamisesta.
53920:
53921:
53922: E d u s kun n a H e.
53923:
53924: Kansakoulun kehittäminen erityisesti kan- henkeä, vuosittain yhdeksällä nuorella 2 000
53925: salaiskoulun asteella, samoin ammattiopetuk- asukasta kohti on mahdollisuus aloittaa opin-
53926: sen tehostaminen ja laajentaminen ovat eräät tonsa lain tarkoittamissa yleisissä ammatti-
53927: tämän hetken koulunuudistuksen tärkeim- kouluissa; pienemmissä kaupungeissa ja
53928: mistä tavotteista. Kun keskikouluopetusta sen kauppaloisaa on vastaava opintojen alkamis-
53929: viimeaikaisesta yleistymisestä huolimatta ei niahdollisuus säädetty ylläpidettäväksi vuo-
53930: vielä voida järjestää kaikille nuorille, pide- sittain kolmelle, mutta kaikissa maalaiskun-
53931: tään vastaavan yleisen sivistyspohjan anta- nissa vain yhdelle nuorelle 1 000 asukasta
53932: mista myös kansakoululinjalla välttämättö- kohti. Tätä vastaavalle koulutuslaajuudelle
53933: mänä. Tässä mielessä ammatillisten oppilai- on säädetty annettavaksi määräsuuruinen
53934: tosten ylläpito on tehty kunnille pakolliseksi, valtion avustus. Lain 12 § : n mukaan val-
53935: vaikka se merkitseekin huomattavaa talou- tioneuvosto voi anomuksesta myöntää muulle-
53936: dellista rasitusta juuri kansakoulupohjaisen kin ammattioppilaitokselle samansuuruisen
53937: jatko-opetuksen järjestämisessä. Se merkitsee valtion avustuksen. Tätä lain kohtaa ovat
53938: kuitenkin samalla tehokasta 2-3 vuotista viranomaiset tulkinneet niin, että kunnan,
53939: ammattiopetusta tuhansille kansakoulusta joka haluaa ylläpitää ammattiopetusta laa-
53940: päässeille. Suoritetut laskelmat osoittavat jempana kuin mitä 1aki velvoittaa, on anot-
53941: nim. että kauppa- ja teollisuusministeriön tava valtion avustusta erikseen tälle minimin
53942: alaiset ammattioppilaitokset ja kauppaoppi- ylittävälle osalle. Toisaalta kunnat kuiten-
53943: laitokset sekä maataloushallituksen alaiset kin ovat monilla seuduilla olleet valmiit yl-
53944: maataloudelliset, kotitaloudelliset ja kotiteol- läpitämään ammattiopetusta huomattavasti
53945: lisuusoppilaitokset voivat muutaman vuoden laajempana kuin mitä laki velvoittaa. Val-
53946: kuluttua tarjota jatko-opintomahdollisuuksia tion avustukseen on tällaisessa tapauksessa
53947: vuosittain ainakin 35 000: lle kansakoulusta kyllä aina suostuttu, mutta viranomaiset ovat
53948: pääsevälle, joten jatko-opiskelupaikkojen kuitenkin esim. maalaiskunnille asettaneet
53949: tarve tältä pohjalta on paljon pienempi kuin ehdon, ettei koulun laajuus saa ylittää lain
53950: keskikouluun pohjautuvassa jatkokoulutuk- velvoituksen kolminkertaista määrää. Alle-
53951: sessa. kirjoittaneiden käsityksen mukaan tämä ei
53952: Ammattikoululainsäädännössä on kuitenkin ole tarkoituksenmukaista. Toisaalta olisi kun-
53953: eräitä puutteellisuuksia ja myös ammatti- nalle taattava lakimääräinen valtionavustus
53954: kouluviranomaisten käsitys lain soveltami- kaikkiin oppilaspaikkoihin, eikä vain lain
53955: sesta on varmaan joskus ollut liian suppea. velvoittamaan vähimmäismäärään.
53956: Ammattikoululain 6 ja 7 §: ien mukaan ovat Kun ammattikoulutuksen laajentaminen ja
53957: kunnat velvolliset ylläpitämään ammatillista monipuolistaminen edelleen on välttämätöntä
53958: opetusta sellaisessa laajuudessa, että kau- ja kiireellistä, esitämme kunnioittavasti,
53959: punki- ja kauppalakunnassa, jonka henkikir-
53960: joitettujen asukkaitten määrä ylittää 20 000 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
53961: van lakiehdotuksen:
53962: VIII,44. - Aalto ym. 1247
53963:
53964: Laki
53965: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta..
53966: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään ammattioppilaitoksista 25 pa1vana huhti-
53967: kuuta 1958 annetun lain ( 184/58) 11 § : ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 mo-
53968: mentti muuttuu 3 momentiks1, seuraavasti:
53969:
53970: 11 §. paikkojen osalta, jotka kunnat tai kuntain-
53971: liitot ovat varanneet yli sen, mitä tämän
53972: Samaan valtion avustukseen on ammatti- lain 6 ja 7 §: ssä on säädetty.
53973: oppilaitos oikeutettu myös niiden oppilas-
53974:
53975:
53976: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
53977:
53978: Lyyli Aalto. Arvo Salo.
53979: Uljas M'åkelä. Esko Niskanen.
53980: Viljo Virtanen.
53981: 1248
53982:
53983: VIII,45. - Lak.al. N: o 216.
53984:
53985:
53986:
53987:
53988: Kantola ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun
53989: lain muuttamisesta.
53990:
53991:
53992: E d u s kun n a He.
53993:
53994: Kansalaiskouluista saa joka vuosi päästä- Ammattikoulujen taloudenhoidolle olisi
53995: todistuksen suuri määrä sellaisia oppilaita, välttämätöntä, että lain tätä kohtaa täsmen-
53996: joilla ei aikaisemmassa koulunkäyntinsä vai- netään; laki asettaa myöskin määrättyjä ta-
53997: heessa ole öllut mahdollisuutta päästä oppi- loudellisia rasituksia vähävaraisten perheiden
53998: koulujen kautta jatkamaan korkeamman si- lasten ammattikouluun pääsemisen esteeksi.
53999: vistyksen ja opin tielle. Ammattioppilaitoksista annetussa asetuk-
54000: Tämä johtuu pääasiallisesti siitä, että vä- sessa määrätään mm. että oppilaaksi pyrkivä
54001: hävaraåset lasten vanhemmat taloudellisista saavuttaa vähintään 15 vuoden iän sinä
54002: syistä eivät o1e voineet maksaa oppikoulujen vuonna kun hänet otetaan oppilaaksi ylei-
54003: korkeita lukukausi- ym. maksuja. Lisäksi op- seen ammattikouluun. Tämä merkitsee, että
54004: pikouluihin vuosittain otettavien oppilaiden oppilas viimeistään toisella oppivuodella ei
54005: määrä on rajoitettu, joten tästäkin syystä enää saa lapsdlisä.ä; hänen toimeentulonsa en-
54006: ammattikoulutusta on voimakkaasti lisättävä t1isestään vaikeutuu, sillä iän lisääntyessä
54007: ja kehitettävä. elantokustannukset myöskin lisääntyvät. Tä-
54008: Kehittyvän tekniikan aikakaudella tarvi- män johdosta on välttämätöntä, että oppi-
54009: taan pätevää ammattityövoimaa teollisuuslai- laille ainakin jo toiselta oppivuodelta läh-
54010: toksiin ja muuhun käytännöllisen elämän tien maksetaan kohtuullista päivärahaa. Tä-
54011: palvelukseen. V. 1958 hyväksytty laki ammat- hän antaa mahdollisuuden se, että oppilas
54012: tioppilaitoksista edellyttää, että varsinkin yleensä toisella oppivuodella joutuu teke-
54013: yleistä ammattikoulutoimintaa on huomatta- mään sellaisia töitä jotka tuottavat tuloa
54014: vasti laajennettava. Laki ammattioppilaitok- koululle.
54015: sista on kuitenkin puutteellinen, koska se Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
54016: on tulkinnan varainen ja jättää månisteriön
54017: harkinnasta rippuvaksi, mitä laissa määrä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
54018: tyistä ammattikoulujen kuluista sisällytetään van lakiehdotuksen:
54019: valtionapua koskevaksi.
54020:
54021:
54022:
54023: Laki
54024: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
54025: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä huhtikuuta 1958 ammatti-
54026: oppilaitoksista annetun lain (184/58) 11 §: n 2 momentti ja lisätään lakiin uusi 26 a §.
54027:
54028: 11 §.
54029: palkkojen ja eläkkeiden suuruisina, omien
54030: Todellisia menoja määrättäessä otetaan rakennusten vuokra-arvo, määrättynä valtio-
54031: huomioon palkkausmenot ja eläkkeet, kuiten- neuvroston vahvistaman pernsteen mukaan,
54032: lci.n korkeintaan valtion vastaavissa laitok- ottamatta kuitenkaan lukuun tontin arvoa
54033: sissa vastaavista tehtävistä maksettavien ja sitä osaa rakennusten arvosta, mikä vas-
54034: VIII,45. - Kantola ym. 1249
54035:
54036: taa valtion oppilaitoksille antamaa rakennus- koulutarpeisiin, palo- ja tap·aturmavakuutus-
54037: avustusta, vuokramäärät vuokratuista huo- maksuihin sekä lääkkeisiin ja lääkärinpalk-
54038: neistoista, joiden vuokran maksamiseen oppi- kioihin tarvittavat vuotuiset kustannukset.
54039: laitoksen omistaja ei muuten saa avustusta,
54040: sekä valaistukseen, lämmitykseen, veteen, 26 a §.
54041: käyttövoimaan, huoneiston, koneiden, työväli- Yleisen ammattilroulun ja valtion keskus-
54042: neiden ja kaluston kunnossapitoon ja kor- ammattikoulun oppilaille maksetaan valtion
54043: jaukseen, kanslia- ja painatustöihin, niin myös varoista päivärahaa toisen oppivuoden alusta,
54044: opettaja- ja oppilaskirjaston sekä opetustar- lukien oppilaan täytettyä kuusitoista vuotta.
54045: peiden, raaka-, tarve- ja puhdistusaineiden Päivärahan suuruudesta määrätään asetuk-
54046: hankkimiseen, oppivelvollisten oppilaiden sella.
54047:
54048:
54049: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
54050:
54051: Lauri Kantola. Pauli Puhakka. Siiri Lehmonen.
54052: Veikko Saarto. Pekka Silander. Lyyli Koskinen.
54053: Osmo Kock Matti Koivunen. Kaisu Weckman.
54054: :Rainer Virtanen. Kelpo Gröndahl. Georg Backlund.
54055:
54056:
54057:
54058:
54059: 157 E 529/66
54060: 1250
54061:
54062: VIII,46. - Lak.al. N: o 217.
54063:
54064:
54065:
54066:
54067: Kock ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun
54068: lain muuttamisesta.
54069:
54070:
54071:
54072: E d u s kun n a H e.
54073:
54074: Maamme ammattikoululaitos ei ole kehit- palakuntien paikkavarausten osalta 50 sa-
54075: tynyt niin, että se pystyisi tyydyttämään dalta ja maalaiskuntien osalta 65 sadalta hy-
54076: vaatimuksia, joita teknillinen kehitys asettaa väksyttävistä rakennuskustannuksista. Pykä-
54077: työntekijäin ammatilliselle koulutukselle. län saruamuoto on ehdollinen, ja käytännössä
54078: Vaikka tilannetta onkin pyritty viime vuo- sitä on tulk]ttiU niin, että valtionavustukseksi
54079: sina jossain määrin korjaamaan, jää ammat- katsotaan myös valtion myöntämät lainat.
54080: tikouluihin pyrkivistä ja ammattikoulutusta Tällainen tulkinta merkitsee sitä, että valtion
54081: tarvitsevista nuorista yhä suurempi osa kou- osuudet ovat asiallisesti jääneet alle 50 ja
54082: lujen ulkopuolelle. Valtakunnansuunnittelu- 60%:n.
54083: toimiston järjestämässä suurten ikäluokkien Valtionapuun nähden rinnastetaan kaup-
54084: koulunkäyntiä ja työmarkkinoille tuloa kos- palat puheena olevassa laissa kaupunkeihin,
54085: kevassa selvityksessä todetaan, että nähtä- kun ne sen sijaan saavat esim. kansakoulujen
54086: vissä oleva eri koulumuotojen, lähinnä oppi- osalta saman valtionavun kuin maalaiskun-
54087: ja ammattikoululaitoksen, laajentuminen niin nat. Kun suurimmat kauppalat on muutettu
54088: voimakkaaksi kuin sen arvioidaan muodostu- kaupungeiksi, olisi oikeudenmukaista rinnas-
54089: vankin, ei ole riittävä estämään opetuksen taa kauppalat maalaiskuntiin myös ammatti-
54090: ulkopuolelle jäävien nuorten määrän lisään- oppilaitoksista annetussa laissa.
54091: tymistä lähimpien vuosien aikana. Erityisesti Kuntien velvoitteet ammattioppilaspaikko-
54092: Pohjois- ja Itä-Suomen nuoriso on heikossa jen aikaansaamiseksi ovat osoittautuneet liian
54093: asemassa oppilaitosten tarjoamiin palveluk- raskaiksi monien kuntien kohdalla. Lisäksi
54094: siin nähden. Näin on asian laita varsinkin olisi tarkoituksenmukaista ja varsinkin nuo-
54095: ammattikoulutuksen osalta. Esim. Lapissa oli rison kannalta edullista, että kunnille suo-
54096: v. 1955 oppikouluissa 15-19-vuotiaista nuo- taisiin mahdollisuus perustaa enemmän oppi-
54097: rista 10,3 %. laspaikkoja kuin laki vähimmäismääränä edel-
54098: V :n 1959 alussa voimaan tullut laki am- lyttää. Olisikin aiheellista korottaa valtion-
54099: mattioppilaitoksista asettaa velvoitteet kun- avustuksia kaupungeille 60 %: ksi sekä kaup-
54100: nille varata määrätty määrä oppilaspaikkoja paloille ja maalaiskunnille 75 %: ksi, jolloin
54101: asukaslukuun nähden. Laissa säädettyjen vel- kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet tar-
54102: voitusten täyttäminen on aiheuttanut jo tä- peen vaatiessa ylittää lain asettamat velvoit-
54103: hän mennessä monille kunnille huomattavia teet, eivätkä köyhimmätkään kunnat joutuisi
54104: taloudellisia vaikeuksia. ylivoimaisiin vaikeuksiin täyttäessään lain
54105: Ammattioppilaitoksista annetun lain määräyksiä.
54106: 14 § :ssä määritellään valtion ja kuntien mak- Edellä esi,t'etyn perusteella ehdotamme,
54107: suosuudet oppilaitosten huoneistojen hankki-
54108: miseksi. Tämän säännöksen mukaan voidaan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
54109: valtionavustusta myöntää kaupunki- ja kaup- van lakiehdotuksen:
54110: VIII,46. - Kock ym. 1251
54111:
54112: Laki
54113: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
54114: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä huhtikuuta 1958 ammatti-
54115: oppilaitoksista annetun lain (185/58) 14 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
54116: 14 §.
54117: Tämän lain 6 ja 7 § :ssä tarkoitetulle ylei- den ja maalaiskuntien paikkavarausten osalta
54118: selle ammattioppilaitokselle myönnetään 75 sadalta hyväksyttävistä rakennuskustan-
54119: omien huoneistojen hankkimiseksi oppilaitok- nuksista valtioneuvoston vahvistamien perus-
54120: selle valtionavustusta kaupunkikuntien paik- teiden mukaan.
54121: kavarausten osalta 60 sadalta ja kauppaloi-
54122:
54123:
54124: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
54125:
54126: Osmo Kock. Aulis Juvela. Pekka Salla.
54127: Ele Alenius. Siiri Lehmonen. Toivo Friman.
54128: A-L. Tiekso. Pauli Räsänen. Georg Backlund.
54129: Irma Rosnell.
54130: 1252
54131:
54132: VIII,47.- Lak.al. N:o 218.
54133:
54134:
54135:
54136:
54137: Linkola: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista annetun lain
54138: muuttamise.sta.
54139:
54140:
54141: E d u s kun n a H e.
54142:
54143: Ammattioppilaitoksista 25 päivänä huhti- Lain 14 § :n 3 momentissa säädetään, että
54144: kuuta 1958 annetun lain (184/58) 14 § :n oppilaskotien ja opettajien asuntojen ra-
54145: 1' mom :n mukaan lain 6 ja 7 § :ssä tarkoi- kentamiseen voidaan valtionavustusta myön-
54146: tetulle yleiselle ammattioppilaitokselle voi- tää valtioneuvoston vahvistamien perustei-
54147: daan myöntää omien huoneistojen hankki- den mukaan menoarviossa olevan määrä-
54148: miseksi oppilaitokselle valtionavustusta kau- rahan rajoissa, kuitenkin enintään 50 sa-
54149: punki- ja kauppalakuntien paikkavaraus- dalta hyväksyttävistä kustannuksista. Käy-
54150: ten osalta 65 sadalta hyväksyttävistä ra- tännössä tätä säännöstä on sovellettu siten,
54151: kennuskustannuksista valtioneuvoston vah- ettei tulo- ja menoarvioon ole otettu kuin
54152: vistamien perusteiden mukaan. Säännök- v. 1960 50 milj. mk :n määräraha, josta jaet-
54153: sen nojalla on 30. 4. 1959 annettu valtio-. tiin oppilaskotien rakentamiseen puolet
54154: neuvoston päätös ammattioppilaitoksille avustuksina ja puolet kuoletuslainoina.
54155: omien huoneistojen hankkimiseksi annet- · Kun miltei jokaiselle kuntainliiton yllä-
54156: tavan valtionavustuksen perusteista. Pää- pitämälle ammattioppilaitokselle oppilaskoti
54157: töksen 7 § :stä käy ilmi, että lain tarkoitta- on tarpeen pitkien koulumatkojen vuoksi,
54158: maa valtionavustusta voidaan myöntää ei kysymyksessä olevan säännöksen seu-
54159: myös kuoletuslainana. Käytännössä onkin rauksena olevaa tilannetta ole pidettävä
54160: valtionavustusta myönnettäesää menetelty tyydyttävänä. Erityisesti joutuvat asiasta
54161: siten, että puhdasta avustusta on myön- kärsimään syrjäseutujen oppilaat ja heidän
54162: netty vain noin 25-30 % hyväksyttävistä vanhempansa. Tämän vuoksi on tarpeen
54163: rakennuskustannuksista ja loppuosa an- muuttaa puheena olevaa valtionapusään-
54164: nettu kuoletuslainoina siten, että nämä nöstä. Myös opettajien asuntojen osalta
54165: laskettuna yhteensä muodostavat lain tar- muutos on paikallaan, koska käytännössä
54166: koittaman valtionavustusmäärän. ei ole useinkaan mahdollista saada opetta-
54167: Lakia on näin ollen ryhdytty ilmeisesti- jille tyydyttäviä asuntoja muutoin kuin
54168: kin tulkitsemaan vastoin lainsäätäjän tar- rakentamalla heille asuntola koulun toi-
54169: koitusta. Tästä on johtunut, että kuntien mesta. Syytä on todeta, että varatesaaan
54170: osuus lain tarkoittamista ammattikoulujen ammattikoulupaikkoja keskusammattikou-
54171: perustamiamenoista on käytännössä tullut lusta, kunnan ei tarvitse osallistua oppi-
54172: suuremmaksi kuin alunperin tarkoitettiin. laskodin ja opettajien asuntolan rakennus-
54173: Mainittakoon, että silloin kun kunta va- kustannuksiin kuin 30% määrällä varat-
54174: raa paikkoja valtion keskusammattikou- tujen oppilaspaikkojen osalle tulevista ra-
54175: lusta, kunnan osuudeksi jää lain mukaan kennuskustannuksista.
54176: kaupunki- ja kauppalakunnille 50% ja Kohtuullista on vielä, että edellä puheena
54177: maalaiskunnille 35% paikkavarausten osalle olleita ammattioppilaitoslain valtionapu-
54178: tulevista perustamiskustannuksista. Jotta säännöksiä muutetaan sillä. tavoin, että ne
54179: sanottu valtionavustus tulisi käytännössä koskevat kaikkia niitä ammattioppilaitok-
54180: olemaan sen mukainen kuin on pidettävä sia, jotka ovat saaneet tai tulevat saamaan
54181: kohtuullisena ja lainsäätäjän tarkoituksen edellä puheena ollutta valtionavustusta.
54182: mukaisena, on tarpeen muuttaa mainittua Edellä lausutun perusteella ehdotan,
54183: ammattioppilaitoksista annetun lain sään-
54184: nöstä. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-,
54185: van lakiehdotuksen:
54186: VIII,47. - Linkola. 1253
54187:
54188: Laki
54189: ammattioppilaitoksista annetun lain muuttamisesta.
54190: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammattioppilaitoksista 25 pa1vana
54191: huhtikuuta 1958 annetun lain (184/58) 14 § :n 1 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
54192: 14 §. rakentamiseen myönnetään valtionavus-
54193: Tämän lain 6 ja 7 § :ssä tarkoitetulle tusta valtioneuvoston vahvistamien perus-
54194: yleiselle ammattioppilaitokselle myönnetään teiden mukaan 70 sadalta hyväksyttävistä
54195: omien huoneistojen hankkimiseksi oppilai- kustannuksista.
54196: tokselle valtionavustusta kaupunki- ja
54197: kauppalakuntien paikkavarausten osalta 50
54198: sadalta ja maalaiskuntien paikkavarausten Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
54199: osalta 65 sadalta hyväksyttävistä raken- mikuuta 1967. Aikaisemmin lain 14 § :n 1
54200: nuskustannuksista valtioneuvoston vahvis- ja 3 momentin nojalla ammattioppilaitok-
54201: tamien perusteiden mukaan. sille myönnetty valtion kuoletuslaina muut-
54202: tuu avustukseksi 1 päivästä tammikuuta
54203: Oppilaskotien ja opettajien asuntojen 1967 alkaen.
54204:
54205:
54206: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
54207:
54208: Anna-Liisa Linkola.
54209: 1254
54210:
54211: VIII,48.- Lak.al. N:o 219.
54212:
54213:
54214: Leinonen ym..: Ehdotus laiksi kansanopistojen valtionavusta
54215: annetun lain muuttamisesta.
54216:
54217: E d u s kun n a H e.
54218:
54219: Kansalais- ja työväenopistojen valtion- Audiovisuaalisten opetusvälineitten käyttö
54220: avusta 21 päivänä syyskuuta 1962 annetussa on suuresti lisääntynyt. Kouluhallituksenkin
54221: laissa säädetään, että opistot saavat valtion- toimesta on valmrist,ettu opetustarkoitukseen
54222: apuun oikeuttaviin menoihinsa lukea myös soveltuvia filmejä, joita suositellaan opisto-
54223: opiston rehtorin ja opettajien sekä w,gun jen käyttöön. Vuokraamisesta vain on suo-
54224: opistotyöhön tarvittavan henkilökunnan ra- ritettava maksu, jota ei kuitenkaan saa lukea
54225: hana maksettavien palkkojen perusteella valtionapuun oikeuttaviin menoihin. Korkein
54226: työantajana suorittamat sosiaalimenot. Tä- hallinto-oikeus on erään valituksen johdosta
54227: hän perustuen opetusministeriö on kirjelmäl- 17 päivänä syyskuuta 1963 antamassaan pää-
54228: lään N: o 6043 syyskuun 25 päivänä 1963 töksessä katsonut, ettei filmeistä maksettuja
54229: vahvistanut yleiset perusteet mainittujen vuokria voida pitää sellaisina kaluston tai
54230: palkkaus- ja eläkemenojen hyväksymisestä opetusvälineiden hankkimisesta johtuvina
54231: valtionapuun oikeuttaviksi menoiksi. Niihin menoina, joita tarkoitetaan kansakoululain
54232: hyväksytään myös virkavarpausajan palkkaus 78 §: ssä. Tämän päätöksen sisältämää peri-
54233: noudattaen niitä säännöksiä, jotka ovat voi- aatetta luonnollisesti sovelletaan koulutoimen
54234: massa valtion viran tai toimen haltijain palk- kaikilla aloilla. Tarkoituksenmukaista ja ta-
54235: kauksesta. Tämä onkin oikein ja luonnol- loudellista kuitenkin olisi edistää vuokraa-
54236: lista. Johdonmukaista nyt olisi, että vastaa- mrista. Kouluthan näet voisivat ostaa esim.
54237: vaa periaatetta sovellettaisiin kansanopistoi- filmejä, jolloin niiden hinta olisi valtion-
54238: hin ja niiden työntekijöihin nähden. Näin ei apuun oikeuttava.a menoa. Sama koskee
54239: kuitenkaan ole asianlaita. Kansanopistot ei- myös elokuvakoneita. Äskettäin annetussa
54240: vät taloudellisesti vaikeassa asemassa toimi- laissa opintokerhotoiminnan valtionavusta
54241: vina ole kyenneet maksmaan sairauden tai säädettiin, että valtionapua annetaan opinto-
54242: synnytysloman ajalta palkkaa, koska ne eivät ja havaintovälineiden vuokraamisesta aiheu-
54243: ole saaneet siltä osalta valtionapua. S'iksi tlmeista kuluista. Vastaava muutos olisi teh-
54244: olisi tarpeellista muuttaa kansanopistojen tävä myös lakiin kansanopistojen valtion-
54245: valtionavusta annettua lakia siten, että mai- avusta.
54246: nitut oppilaitokset saisivat lukea valtion- Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
54247: apuun oikeuttaviin menoihinsa myös työnan- c>hdotamme,
54248: tajana suorittamansa sosiaalimenot. Samalla
54249: olisi laista poistettava säädös, että kansan- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
54250: op,istot saavat takaisin suorittamiaan lapsi- 1Jan lakiehdotuksen:
54251: lisämaksuja vastaavan määrän. Tämä muu-
54252: tos ykc;;inkertaistaiRi myös tehtäviä tilityksiä.
54253:
54254: Laki
54255: kansanopistojen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
54256: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanopistojen valtionavusta 7 päivänä
54257: heinäkuuta 1950 annetun lain (361/50) 2 §, 4 §: n 1 momentin 1 kohta, sellaisena kuin
54258: se on 10 päivänä joulukuuta 1954 annetussa laissa (462/54), sekä 4 kohta näin kuulu-
54259: viksi:
54260: 2 §. mainitut ehdot täyttävä kansanopisto saa val-
54261: Vähintään kaksi vuotta toiminut ja 9 §: ssä tiolta vuotuista avustusta seuraavasti :
54262: VIII,48. - Leinonen ym. 1255
54263:
54264: 1) alempana luetelluista todellisista me- 1) oppilaitoksen laajuuteen ja laatuun
54265: noistaan perusavustusta 70 prosenttia; jos nähden tarpeellisiksi katsottavien opettajien
54266: opisto toimii syrjäseudulla tai sen toiminta- ja muun opistotyötä varten tarvittavan hen-
54267: alue on vähävaraista paikkakuntaa tai sen kilökunnan rahassa maksettavat palkat sekä
54268: taloudellinen asema muista samanluontoisista oppilaitoksen näiden perusteella suorittamat
54269: syistä on heikko, valtioneuvosto voi myöntää sosiaalimenot;
54270: lisäavustusta enintään 15 prosenttia;
54271: 2) kansankorkea:koulu lisäavustusta 15 <pro- 4) lämmitys-, vedenhankkimis-, valo- ja
54272: senttia opettajien rahassa maksettavista voimavirtamenot sekä opetusvälineitten ja
54273: palkka-, opetusväline-, kirjasto- ja painatus- tarpeellisen opistokaluston hankkimisesta ja
54274: menoista; kunnossapidosta, opetusvälineitten vuokraa-
54275: 3) vähävaraisille oppilail1e jaettaviksi apu- misesta, palovakuutuksista, kirjastosta ja
54276: rahoiksi kutakin vähävaraista oppilasta kohti yleisestä terveydenhoidosta sekä oppilaitoksen
54277: korkeintaan 70 prosenttia työkaudeksi vah- toimintaa koskevista ilmoituksista ja paina-
54278: vistetusta opintomaksujen kokonaismäärästä. tustöistä aiheutuvat menot.
54279:
54280: 4 §.
54281: Oppilaitoksen valtionapuun oikeuttaviin Tämä laki tulee voimaan päivänä
54282: todellisiin menoihin luetaan: kuuta 196 .
54283:
54284:
54285: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
54286:
54287: Armas Leinonen. Eeles Landström.
54288: 1256
54289:
54290: VII1,49. - Lak.al. N: o 220.
54291:
54292:
54293: V. Mattila ym.: Ehdotus laiksi kirjastolain muuttamisesta.
54294:
54295: Ed u s kun n a 11 e.
54296: Voimassa olevan kirjastolain toimeenpa- tärkeätä pyrkiä huolehtimaan näiden varo-
54297: nosta annetun asetuksen mukaisesti on koulu- jen tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Tällöin
54298: hallituksen apuna ja alaisena yleisten kirjas- on kirjastontarkastajana erittäin vastuulli-
54299: tojen toiminnan ohjausta ja valvontaa var- nen tehtävä. Hänen tulee valvoa kunnalli-
54300: ten kirjastontarkastajia, asetuksen mukaan sen kirjastotyön hoitoa, mutta voidaan edel-
54301: "tarvittava määrä". Nykyään maa jakaantuu lyttää hänen tehokkaasti antavan apua myös
54302: -Ahvenanmaata lukuunottamatta- seitse- paikallisen kirjastotyön kaikinpuoliseksi ke-
54303: mään tarkastuspiiriin. Tarkastajien vähäi- hittämiseksi, apua, jota kunnat tarvitsevat.
54304: sen määrän vuoksi ovat tarkastuspiirit koh- Kirjastontarkastajana onkin tähän paikallis-
54305: tuuttoman suuria, eikä tarkastajilla par- tuntemuksensa ansiosta suuret mahdollisuu-
54306: haasta tahdostaan huolimatta ole mitään det, mutta tarkastuspiirien ollessa nykyisin
54307: mahdollisuuksia hoitaa tärkeää työtään niin liian laajoja on tarkastajana mahdollista tu-
54308: tehokkaasti, kuin olisi sekä kirjastolaitoksen tustua kunkin kunnan kirjastolaitokseen vain
54309: ja sen laajojen käyttäjäpiiiren että yhteis- harvoin eikä tällöinkään paneutua sen kehit-
54310: kunnan edun mukaista. Tällä hetkellä jou- tämiseen ·sillä tavalla kuin olisi välttämä-
54311: tuu yksi tarkastaja työskentelemään esim. töntä.
54312: sellaisella alueella, jonka muodostaa pääosa Tarkastajien määrän lisäämiseksi on koulu-
54313: kahdesta väkirikkaasta läänistä ja johon hallitus tehnyt esityksiä, jotka eivät ole joh-
54314: kuuluu myös kaksi maan suurinta kaupunkia. taneet tuloksiin. Kuitenkin voidaan pitää
54315: Kuitenkin juuri kirjastontarkastaja voisi tarkoituksenmukaisena näiden virkojen luku-
54316: kouluhallituksen ja kuntien välillä työsken- määrän lisäämistä niin, että kullakin !äänillä
54317: televänä viranhaltijana voimakkaasti edustaa on oma tarkastajansa.
54318: sitä nykyistä tehokkaampaa alueellista kult- Edellä mainitun perusteella ehdotamme
54319: tuurihallintoa, jonka välttämättömyyttä kunnioittaen,
54320: viime aikoina on useissa tutkimuksissa ja
54321: selvityksissä tähdennetty. Kun voimassa oleva että Eduskunta hyväksyisi seura-a-
54322: kirjastolaki on lisännyt kuntien käytettävissä van lakiehdotuksen:
54323: olevia kirjastomäärärahoja, on ensiarvoisen
54324:
54325:
54326: Laki
54327: kirjastolain muuttamisesta.
54328: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä toukokunta 1961 annetun
54329: kirjastolain (235/61) 12 § näin kuuluvaksi:
54330: 12 §. varten on jokaisessa läänissä peruspalkkai-
54331: Kirjastojen alueellista hallintoa ja ohjausta sena viranhaltijana kirjastontarkastaja.
54332:
54333: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
54334:
54335: Veikko Mattila. Arvo Ahonen.
54336: Kalle Matilainen. A-V. Perheentupa.
54337: Kaarlo af Heurlin. Akseli Roden.
54338: Antero Väyrynen. U. H. Voutilainen .
54339:
54340:
54341:
54342: •
54343: 1257
54344:
54345: VIII, 50. - Lak.a.l. N: o 221.
54346:
54347:
54348:
54349:
54350: Leinonen: Ehdotus laiksi kirjeopistoista.
54351:
54352:
54353: E d u s k u n n a l J. e.
54354:
54355: Nuorison hyväksi järjestää jokainen sivis- kunnillekaan minkäänlaisia kustannuksia ja
54356: tysvaltio paljon varoja vaativan koululai- vaikka se ilmeisesti olisi voinut mitä suurim-
54357: toksen. Äskettäin hyväksytyillä laeilla on massa määrin lisätä koulunkäyntinsä päättä-
54358: myös meidän maamme koulutointa huomatta- neen nuorison jatkuvaa opiskelua.
54359: vasti tehostettu. Kuitenkin kokemus sekä Jos on todettava, että itseopiskelija suul-
54360: meillä että muissa maissa osoittaa, että varsi- lisesti osaa vierasta kieltä, ei kansakoulu voi
54361: naisen koulun lisäksi on valtion pidettävä selviytyä tutkijan tehtävästä. Sen sijaan
54362: huolta myös koulunkäyntinsä päättäneiden oppikoulun asianomaisen aineen lehtori voisi
54363: nuorten työn ohella tapahtuvasta jatkuvasta tässä suhteessa olla pätevä kuulustelija. Mil-
54364: opiskelusta. Tätä tarkoittavia säännöksiä loin taas opiskelija haluaa suorittaa työ-
54365: sisältyy kansakoululakiin, ja työväenopisto- näytteen käytännöllisenä ammattialalla, vas-
54366: jen toiminta tarkoittaa pääasiassa samaa. taava ammattikoulu pitäisi olla käytettävänä.
54367: Monissa maissa on lisäksi koulunkäyntinsä Kansakoulujen lisäksi tarvittaisiin siis val-
54368: päättänyttä nuorisoa varten järjestetty eri- tion oppi- ja ammattikoulut kirjeopetuksen
54369: tyisiä kirjeopistoja, ja nimenomaan tarmok- avustajiksi. Vaikeasti siihen Velvoitettavia
54370: kaat nuoret ovat voineet niiden avulla tehok- yksityiskouluja ei ole syytä ottaa lukuun.
54371: kaasti täydentää sitä tieto- ja taitomäärää,
54372: jota he työssänsä tarvitsevat. Kirjeopistoja On luonnollista, että niin kansakoulujen
54373: on meilläkin jo toiminnassa. Kuitenkin niiden kuin muidenkin oppilaitosten opettajat tar-
54374: tutkinnot edellyttävät riittävää valvontaa, vitsisivat vaivannäöstään kohtuullisen palk-
54375: jotta niiden perusteella annetut todistukset kion, jottei heidän vastahakoisuutensa olisi
54376: saisivat luotettavuuden ja kirjeopetus sen esteenä opiskelun kehittymiselle. Palkkion
54377: ansaitseman arvon. Uutta kansakoululain- korvaamiseen tulisi valtion ainakin osittain
54378: säädäntöä suunniteltaessa oli tarkoituksena osallistua. Niin ikään olisi eduksi, jos kirje-
54379: järjestää kansakoulut avustamaan valtion opistolle voitaisiin myöntää vapaakirjeoikeus
54380: tarkastuksen alaista kirjeopetusta siten, että kumpaankin suuntaan kulkevassa kirjeen-
54381: opiskelijoilla olisi oikeus oman koulupiirinsä vaihdossa. Kirjeopiston kantamia kurssimak-
54382: kansakoulussa valvonnan alaisena suorittaa suja pitäisi voida kontrolloida ja ainakin pe-
54383: ne koetehtävät, jotka ovat välttämättömiä ruskoulua koskevan opiskelun osalta niitä ei
54384: opetuksen tulosten tark;astamiseksi. Kouluhal- pitäisi. olla lainkaan. Oppikirjojen antami-
54385: litus esittikin kansakouluasetuksessa säädet- nen omiksi ja ilmaisiksi olisi tältä osin myös
54386: täväksi, että kirjeopisto, joka on saanut sii- kohtuullista. Eräissä anglosaksilaisissa maissa
54387: hen kouluhallituksen yleisluvan, voi pyytää suoritetaan opiskelijalta aluksi kannettu lu-
54388: kansakoulun johtajaa järjestämään koululla kukausimaksu takaisin, jos oppimäärä on hy-
54389: valvonnan alaisen kirjoituskokeen tai suul- väksyttävästi suoritettu.
54390: lisen kuulustelun sen toteamiseksi, että koulu- Tiettävästi eräät kirjeopistot nykyisin toi-
54391: piiriin kuuluva itseopiskelija on oppinut mivat taloudellista tappiota tuottamatta,
54392: kirjeopiston oppimäärän ja että opettajalle vaikka eivät saa valtionavustusta. Niiden ta-
54393: valvonnasta suoritettavan palkkion perusteet loutta parantaisi ilmeisesti myös se todistuk-
54394: määräisi kouluhallitus. Asetukseen ei kuiten- selle tuleva luotettavuus ja arvo, joka joh-
54395: kaan otettu tätä tärkeätä säännöstä, vaikka tuisi tutkinnon valvonnanalaisuudesta. Kui-
54396: siitä ei olisi koitunut valtiolle enempää kuin tenkin olisi tarpeen, että yksityiselle kirje-
54397: 158 E 529/66
54398: 1258 VIII,50. - Kirjeopistot.
54399:
54400:
54401: opistolle, joka palvelee samanluontoista teh- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
54402: tävää kuin yleinen koulu, myönnettäisiin esitän,
54403: riittävä valtionavustus. Olisi myös tärkeätä
54404: saada mahdollisimman pian järjestetyksi val- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
54405: tion kirjeopistoja. .van lakiehdotuksen:
54406:
54407:
54408:
54409: Laki
54410: kirj eopistoista.
54411: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
54412:
54413: 1 §. tai ammattikoulu on valtion kirjeopiston
54414: Kirjeopisto voi antaa yleissivistävää ja am- pyynnöstä velvollinen järjestämään valvon-
54415: matillista opetusta. Opiston toimiala määrä- nanalaisen kirjoituskokeen sekä oman opetus-
54416: tään ohjesäännössä, jonka opetusministeriö alansa suullisen kuulustelun tai työnäytteen
54417: vahvistaa. sen toteamiseksi, että koulun toimialueella
54418: 2 §. asuva kirjeopiston oppilas on saavuttanut
54419: Valtion perustaa tarpeellisen määrän kirje- kurssiin kuuluvat tiedot ja taidot.
54420: opistoja, ellei yksityisiä tarkoitukseen hyväk- Vastaavan oikeuden valtioneuvosto vo1
54421: syttyjä kirjeopistoja ole riittävästi. myöntää muulle kirjeopistolle.
54422: Kotimaisella yhteisöllä, säätiöllä ja uskon-
54423: nollisella yhdyskunnalla on oikeus valtioneu- 7 §.
54424: voston luvalla perustaa yksityinen kirj'eopisto Kirjeopisto, jolle valtioneuvosto on myön-
54425: ja ylläpitää sitä. tänyt toimiluvan, saa valtionavustusta sen
54426: 3 §. mukaan kuin siihen on valtion tulo- ja me-
54427: Kirjeopistolla tulee olla johtaja ja johto- noarviossa osoitettu varoja.
54428: kunta. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja
54429: ja viisi muuta jäsentä. Seitsemäntenä jäse- 8 §.
54430: nenä johtokunnassa on kirjeopiston johtaja. Kirjeopiston oppilailta kantamien kurssi-
54431: maksujen perusteet määrää opetusministeriö.
54432: 4 §. Asetuksella säädetään siitä korvauksesta,
54433: Valtion kirjeopistolla on vapaakirjeoikeus, jonka kirjeopisto on velvollinen suoritta-
54434: jota myös opiskelijat saavat vastauksissaan maan koulun johtajalle ja opettajalle kirjoi-
54435: käyttää niinkuin siitä asetuksessa säädetään. tuskokeen, kuulustelun tai työnäytteen val-
54436: Yksityiselle kirjeopistolle valtioneuvosto vonnasta.
54437: voi myöntää vastaavat oikeudet. 9 §.
54438: Kirjeopistot ovat kouluhallituksen valvon-
54439: 5 §. nassa.
54440: Kirjeopiston johtajalla ja opettajilla tulee 10 §.
54441: olla asetuksella säädettävä kelpoisuus. · Tarkemmat määräykset kirjeopiston järjes-
54442: tysmuodosta ja valtionavusta sekä oppilaille
54443: 6 §. annettavista todistuksista annetaan asetuk-
54444: Valtion ja kunnan kansakoulu, oppikoulu sella.
54445:
54446:
54447: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
54448:
54449: Armas Leinonen.
54450: 1259
54451:
54452: vm,51. - Lak.al. N: o 222.
54453:
54454:
54455:
54456:
54457: Kalavainen ym.: Ehdotus laiksi opintokerhotoiminnan valtion-
54458: avusta annetun lain muuttamisesta.
54459:
54460:
54461: E d u s k u n n a H e.
54462:
54463: Valtion talousarvion 10 Pl. XIV luvun 7. Nykyaikaisia työskentelytapoja käyttävä
54464: mom:lle on jo yli 10 vuoden ajan ollut va- aikuiskasvatus voi päteviä ja erilaiseen yh-
54465: rattuna 20 500 mk: n suuruinen määräraha teiskunnalliseen toimintaan osallistuvia
54466: kansantajuisten tieteellisten luentojen jär- luennoitsijoita apunaan käyttäen luentotoi-
54467: jestämistä varten. Kun ottaa huomioon, että minnan kautta saada hyviä tuloksia. Luen-
54468: mainittu määräraha alunperin on tehnyt totoiminta kuuluu Suomessa vapaaseen kan-
54469: mahdolliseksi vain verraten rajoitetun tuen sansivistystyöhön niin kiinteänä ja edelleen
54470: luentotoiminnan järjestämiselle ja että infla- keskeisenä osana, että sen harjoittamiselle
54471: torinen talouskehitys on pienentänyt mää- tulisi luoda paremmat mahdollisuudet.
54472: rärahan reaalista arvoa erittäin suuresti, Lakia opintokerhotoiminnan valtionavusta
54473: niin määrärahan korottaminen jo tästä tulisi tästä syystä luentotoimintaa koske-
54474: syystä on tarpeellista. Kun määrärahan valta osalta täydentää muuttamalla lain
54475: avulla maksettavien palkkioiden korkein nimi . kuulumaan ''Laki opintokerho- ja
54476: määrä on viime aikoina voinut olla vain luentotoiminnan valtionavusta" sekä teke-
54477: kolmekymmentä markkaa lnentotunnilta, mällä lakiin muita tarpeellisia muutoksia.
54478: on tämän luentokohtaisenkin palkkion pie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
54479: nuus osaltaan ollut rajoittamassa tehokasta nioittaen,
54480: luentotoiminnan järjestämistä. Pahiten
54481: tästä ovat joutuneet kärsimään syrjäiset että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
54482: maaseutualueet, joille tämänkaltainen eri van lakiehdotuksen:
54483: kansalaisjärjestöjen toimesta järjestetty toi-
54484: minta olisi ehkä kaikkein tarpeellisinta.
54485:
54486:
54487: Laki
54488: opintokerhotoiminnan valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
54489: E.duskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä huhtikuuta 1964 opintokerho-
54490: toiminnan valtionavusta annetun lain (186/64) nimike sekä 1 §, 2 §:n 1 momentti ja 6,
54491: 7 ja 8 §: t näin kuuluviksi:
54492:
54493: Laki
54494: opintokerho- ja luentotoiminnan valtionavusta.
54495:
54496: 1 §.
54497: Opintokerho- ja luentotoiminnan tarkoi- tulee tapahtua kasvatusopillisten periaattei-
54498: tuksena on edistää nuorten ja aikuisten den mukaan ilman puoluekiihoitusta.
54499: kansalaisten kehitystä tarjoamalla heille Opintokerho- ja luentotoiminnan tukemi-
54500: tilaisuuksia suunnitelmalliseen opiskeluun ja seksi ja edistämiseksi myönnetään valtion-
54501: vapaa-aikojen kasvattavaan käyttöön. Sen apua, niinkuin jäljempänä säädetään.
54502: 1260 VIII,51. - Opintokerhotoiminta.
54503:
54504:
54505: 2 §. tähän tarkoitukseen tämän lain mukaan
54506: Opintokerho- ja luentotoiminta, johon myönnetä valtionapua.
54507: annetaan valtionavustusta, on valtion valvon-
54508: nan alaista. Valvonta kuuluu kouluhallituk- 7 §.
54509: selle. Opetusministeriö suorittaa valtion tulo- ja
54510: Opintokerho- ja luentotoimintaa ohjaavat menoarviossa olevien opintokeskuksien omaa
54511: ja valvovat opintokeskukset, mitä varten toimintaa varten varattujen määrärahojen
54512: niille annetaan valtionapua. jaon.
54513: Kouluhallitus myöntää opintokeskuksille
54514: tässä laissa tarkoitetun valtionavun opinto-
54515: 6 §. kerhoja sekä kansantajuisia tieteellisiä luen-
54516: Opintokeskuksille myönnetään valtionavus- toja varten.
54517: tusta niiden tai niiden toimintapiiriin kuu- 8 §.
54518: luvien kansansivistysjärjestöjen järjestämiä Tarkemmat säännökset tämän lain täy-
54519: kansantajuisia tieteellisiä luentoja varten, täntöönpanosta annetaan asetuksella.
54520: jotka ovat julkisia, sekä kohdistuvat kansa-
54521: laisten sivistystarpeen herättämiseen. Jos
54522: luentojen aiheuttamiin kustannuksiin on Tämä laki tulee voimaan päivänä
54523: saatu avustusta muista valtion varoista, ei kuuta 19 .
54524:
54525:
54526: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
54527:
54528: Meeri Kalavainen. Sakari Knuuttila.
54529: Antti 0. Pennanen. Voitto Hellsten.
54530: Kalle Matilainen. Veikko Helle.
54531: Antero Väyrynen. Sinikka Luja.
54532: 1261
54533:
54534: VIII, 52. - Lak.al. N: o 223.
54535:
54536:
54537:
54538:
54539: Saalasti ym.: Ehdotus laiksi opintokerhotoiminnan valtion-
54540: avusta annetun lain muuttamisesta.
54541:
54542:
54543: E d u s kun n a H e.
54544:
54545: Opintokerhotoiminnan valtionavusta an- 18 kokousta, riittää siitä vain 2,78 mk
54546: nettua lakia käytäntöön sovellettaessa on opintokokousta kohti.
54547: todettu siinä joitakin kohtia, joiden muut- 2. momentissa puhutaan "kerhojen työ-
54548: taminen vähentäisi tulkintavaikeuksia sekä kauden" päättymisestä, mutta olisi syytä pu-
54549: tekisi asioiden hoidon joustavammaksi. Eri- hua siinä "kerhon työkauden" päättymi-
54550: tyisesti seuraaviin 5 §: n kohtiin olisi saa- sestä, sillä jokainen kerho voi vapaasti
54551: tava muutos: päättää, milloin se aloittaa ja lopettaa
54552: 1. momentissa olisi sanan "opinto-" tilalle työnsä syyskuun ensimmäisen ja seuraa-
54553: muutettava· "opetus", koska "opetusväline" van toukokuun viimeisen päivän välisenä
54554: on helpommin määriteltävissä kuin "opinto- aikana. Tästä johtuu, että kerran viikossa
54555: väline". Lauseessa, jossa luetellaan tarkoi- kokoontuvat kerhot voivat jo vuoden vaih-
54556: tukset, joihin saadaan valtionapua, olisi teeseen mennessä pitää useampia opinto-
54557: mainittava myös luennoitsijan palkkio sekä kokouksia kuin mitä vaaditaan valtionavun
54558: matkakulut. Varsinkin kerhoissa, joissa on saamiseen. Jos tällainen kerho joutuu esi-
54559: toveriohjaaja, on välttämätöntä, että joi- merkiksi opintojen ohjaajan paikkakun-
54560: hinkin opintokokouksiin saadaan kerhon nalta muuton vuoksi lopettamaan toimin-
54561: ulkopuolelta asiantuntija luennoitsijaksi ja tansa ja sen työkausi siis päättyy, ei sillä
54562: että hänelle voidaan maksaa palkkio. Näin ole nykyisin mahd6llisuutta saada avus-
54563: on kerhoasiat järjestetty esimerkiksi Ruot- tusta ennen kuin elo-syyskuun vaihteessa,
54564: sissa. Tällainen järjestely ei millään tavoin mikä voi aiheuttaa vaikeuksia varsinkin
54565: lisää opintokerhotoiminnan aiheuttamia me- silloin, kun kerho on joutunut tekemään
54566: noja, sillä opetusministeriöhän määrää vuo- velkaa rahoittaakseen toimintansa. Useim-
54567: sittain kerhojen avustuksen enimmäismää- pien kerhojen työkausi päättyy huhti-
54568: rän. Kerho itse voi vain päättää, mihin kuussa, mutta on myös kerhoja, jotka esi-
54569: laissa mainittuihin tarkoituksiin avustus merkiksi työesteiden vuoksi saavat työnsä
54570: käytetään. Jos kerho käyttää määrärahan alkuun vasta tammikuussa ja jotka toimi-
54571: kokonaisuudessaan palkkioihin, on sen ke- vat sen vuoksi vielä toukokuun lopulla.
54572: rättävä jäseniltään tai hankittava muualta Kun kerhojen työkaudet ovat näin erilai-
54573: varat muihin tarkoituksiin, kuten esimer- sia, olisi toivottavaa, että se otettaisiin huo-
54574: kiksi vuokriin ja opintovälineisiin. Kerho- mioon myös laissa niin, että kullekin ker-
54575: jen avustus on nykyisin ja tulee toden- holle voitaisiin maksaa sille lain mukaan
54576: näköisesti olemaan lähivuosinakin niin tuleva avustus kohtuullisessa ajassa ker-
54577: pieni, että se riittää vain osaan menoista. hon työkauden päättymisen jälkeen.
54578: Niinpä työkautena 1965-66 on avustuksen Edellä olevan perusteella esitämme kun-
54579: enimmäismäärä 50 mk. Jos kerho ei pidä nioittavasti,
54580: enempää kuin vaaditut 12 kokousta, riit-
54581: tää avustuksesta 4,15 mk kokousta kohti. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
54582: . Kun kerhot pitävät kuitenkin keskimäärin van lakiehdotuksen:
54583: 1262 VIII,52. - Opintokerhotoiminta.
54584:
54585:
54586:
54587: Laki
54588: opintokerhotoiminnan valtionavusta. annetun lain muuttamisesta..
54589: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä huhtikuuta 1965 opinto-
54590: kerhotoiminnan valtionavusta annetun lain (186/64) 5 § näin kuuluvaksi:
54591:
54592: 5 §.
54593: Opintokeskus saa valtionapua kutakin sii- Opintokeskus suorittaa kullekin kerholle
54594: hen liittynyttä opintokerhoa varten, joka sille sitä varten myönnetyn avustuksen
54595: täyttää tässä laissa ja sen täytäntöönpa- kerhon työkauden päätyttyä, sekä sen toi-
54596: nossa annetussa asetuksessa säädetyt ehdot, mintakertomuksen ja tilityksen sille saa-
54597: niihin opintosuunnitelman vaatimiin hyväk- vuttua. Kouluhallitus voi oikeuttaa opin-
54598: syttäviin menoihin, jotka aiheutuvat kirjo- tokeskuksen maksattamaan työkauden al-
54599: jen sekä opetus- ja havaintovälineiden kupuoliskolla ennakkona osan, enintään
54600: hankkimisesta ja vuokraamisesta, kirje- kolmanneksen vahvistetusta enimmäismää-
54601: opintokurssin kustannuksista, vuokrista ja rästä kutakin kerhoa kohden.
54602: muista huoneiston käyttökuluista ynnä
54603: opintojen ohjaajan tai luennoitsijan paik-
54604: kaamisesta ja heidän matkakulujensa kor-
54605: vaamisesta, kuitenkin yhteensä enintään Tämä laki tulee voimaan päivänä
54606: sen määrän, minkä opetusministeriö vuo- kuuta 196 .
54607: sittain määrää.
54608:
54609:
54610: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
54611:
54612: Kerttu Saalasti. Sylvi Saimo.
54613: Katri Kaarlonen. Sylvi Halinen.
54614: Katri-Helena Eskelinen. Ale Holopainen.
54615: 1263
54616:
54617: vni,53.- Lak.al. N: o 224.
54618:
54619:
54620:
54621:
54622: Halme ym.: Ehdotus laiksi nuorisotyön edistämisestä ja 1uke-
54623: misesta.
54624:
54625:
54626: E d u s k u n n a H e.
54627:
54628: Maassamme tällä hetkellä suoritettavaa senäisen aseman siten, ettei mahdollisilla lain-
54629: nuorisotyötä tarkasteltaessa voidaan todeta, säädäntötoimenpiteillä kahlita niiden itsemää-
54630: että sitä suoritetaan verrattain laajalla rinta- räämisoikeuksia ja toiminnan vapaata, elävää
54631: malla. Varsinaisten nuorisojärjestöjen, s. o. kehittymistä.
54632: pelkästään nuorisotyön suorittamista varten
54633: perustettujen järjestöjen lisäksi on lukuisa Lainsäädännön tarve.
54634: määrä sellaisia järjestöjä, jotka muun toi-
54635: mintansa ohella omine nuoriso-osastoineen tai Edellä on lyhyesti todettu valtion ja kun-
54636: muine eri harrastusaloja edustavine työmuo- tien osallistuvan nuorisotyöhön. Valtion
54637: toineen suorittavat huomattavan laajaakin osuus supistuu lähinnä avustusten jakamiseen·
54638: nuorisokasvatustyötä. Kuntien ja valtion nuorisotyön keskusjärjestöille ja nuorisotyön-
54639: asianomaisten elinten toimesta pyritään toi- ohjaajien koulutuksen avustamiseen. Kuntien
54640: mintaa koordinoimaan ja myöskin- lähinnä toimesta sensijaan suoritetaan laajassa mi-
54641: kuntien puitteissa - suorittamaan itse työtä. tassa itse nuorisotyötä kaikkine niine eri työ-
54642: Viimeksi mainittujen panos on tullut mukaan muotoineen, joita nuorisojärjestöjen piirissä
54643: nuorisotyöhön verrattain myöhäisessä vai- on käytetty. Tätä toimintaa johtamaan ja oh-
54644: heessa. jaamaan ovat lukuisat kunnat palkanneet nuo.
54645: Nuoriootyön tukemista yhteiskunnan taholta risotyönohj aaj an.
54646: suoritetaan nykyisin eräin muodoin. Opinto- Tilanne on kuitenkin varsin sekava, koska
54647: kerhotoiminnan tukemista varten on valtion asioista ei ole mitään yhtenäistä määrittelyä.
54648: menoarviossa vuosittain määräraha. Väkijuo- Erillisiä säännöksiä eri asioista tosin on ole-
54649: mayhtiön vuosivoiton kuntien saamaa osuutta massa. Nuorisotyön järjestelmää koskevana
54650: käytetään myöskin nuorisotyöhön, muuhun- voidaan mainita joulukuun 1 päivänä 1944
54651: kin kuin raittiusyhdistysten nuorisotoimin- annetulla opetusministeriön päätöksellä vah-
54652: taan tai nuorison raittiusyhdistysten toimin- vistettu valtion nuorisotyölautakunnan johto-
54653: taan. Nuorisotyöhön ja urheiluun käytetään sääntö, jolla asetettiin sanottu lautakunta
54654: kuntien saamia väkijuomayhtiön voittovaroja. avustamaan opetusministeriötä nuorisotyötä
54655: Edelleen voidaan todeta, että nuorisourheilu koskevissa asioissa lausuntoja antamalla ja
54656: saa tukea, paitsi edellä selostettua tietä, myös aloitteita tekemällä. - Kunnallisten nuorioo-
54657: veikkausvoittovaroista vedonlyönnistä urhei- työlautakuntien perustamiseksi opetusministe-
54658: lukilpailuissa annetun asetuksen mukaan. Sa- riö antoi v. 1945 kunnille kehoituksen ja laati
54659: masta lähteestä tulevin varoin on myöskin näitä lautakuntia varten ohjesäännön. - Sit-
54660: nuorisotyön keskusjärjestöjen toimintaa tuet- temmin on tullut mukaan myöskin läänin nuo-
54661: tu vuodesta 1954 lähtien. risotyölautakuntaporras, jota varten opetus-
54662: Kun tätä taustaa vastaan ajatellaan uudis- ministeriö on niinikään laatinut ohjesäännön.
54663: tusesitysten tekemistä, voidaan havaita, ettei Niin kunnan kuin lääninkin nuorisotyölauta-
54664: asian kokonaisratkaisu voi olla kovinkaan yk. kunnan perustaminen on täysin vapaaehtoista
54665: sinkertainen. Ratkaisua hakemaan lähdet- samoikuin kunnallisen nuorisotyönohjaajan
54666: täessä on välttämättä muistettava se pohja, palkkaaminenkin.
54667: jolta maassamme suoritettava nuorisotyö on Koska voimassa olevat nuorisotyötä koske-
54668: lähtenyt ja sen mukaan pyrittävä löytämään vat säännökset ovat puutteelliset ja epäyhte-
54669: ratkaisu, joka säilyttää nuorisojärjestöjen it- näiset, eivät ne riitä enää tyydyttämään jat-
54670: 1264 VIII,53. - Nuorisotyö.
54671:
54672:
54673: kuvasti kehittyvän ja monipuolistuvan nuo- märtävien kasvattajien vastuuntuntoisuuteen
54674: risotyön tarpeita. Näin ollen on välttämätöntä ollen aatteellista tai käytännöllistä kasvatus-
54675: saada aikaan nuorisotyön järjestelmää kos- työtä, jonka päämääränä on nuort~m kasvat-
54676: keva yhtenäinen lainsäädäntö. Valtion ja kun- taminen itsenäisiksi ihmisiksi ja kunnon kan-
54677: tien käyttäessä vuosittain nuorisotyöhön sa- salaisiksi.
54678: toja miljoonia markkoja on myös niiden etu- Pykälän 2 momentissa määritellyllä kansa-
54679: jen mukaista, että nuorisotyön tukemista kos- laiskasvatus- ja sivistysjärjestöllä ymmärre-
54680: kevat säännökset kodifioidaan ja yhdenmu- tään 1 momenttiin liittyen keskusjärjestöä,
54681: kaistetaan. Lainsäädännön tarpeellisuutta jonka toimialueena on koko maa. Tällaisen
54682: puoltaa edelleen sekin, että nuorison sosiaali- järjestön nuorisotyön suorittamisen tulee olla
54683: sessa asemassa tapahtunut kehitys asettaa eri- järjestelmällistä ja jatkuvaa toimintaa, jotta
54684: tyisesti valtion ja kunnan nuorisotyölautakun- järjestö voitaisiin rinnastaa nuorisotyön kes-
54685: nalle uusia tehtäviä, mitä koskevat säännök- kusjärjestöön. Mikään tilapäinen "tempaus"
54686: set toimikunta on sisällyttänyt ehdotuksiin nuorisotyön merkeissä ei tällaiseen rinnas-
54687: valtion nuorisotyölautakunnan ohjesäännöksi tukseen oikeuta.
54688: ja kunnan nuorisotyölautakunnan johtosään- Pykälän 3 .momentissa oleva viittaus edellä
54689: nöksi. lausuttuihin periaatteisiin tarkoittaa viit-
54690: Olemme katsoneet edellä esitettyjen näkö- tausta sekä 1 että 2 momenttiin.
54691: kohtien merkityksellisyyden aiheuttavan lain-
54692: säädännön kipeän tarpeen ja rakentaneet esi- c. N s. poliittiset nuorisojärjestöt.
54693: tyksemme sen mukaisesti.
54694: Lakiesityksessä ei ole katsottu aiheelliseksi
54695: Perusteluja ehdotukseen laiksi nworisotyön asettaa ns. poliittisia nuorisojärjestöjä eri-
54696: edistämisestä ja tukemisesta. koisasemaan valtion ja kuntien avustuksiin
54697: nähden. Valtiolta tuleviin veikkausvoittova-
54698: a. Lain soveltamisala. roihin nähdenhän poliittiset nuorisojärjestöt
54699: ovat olleet samassa asemassa kuin muutkin
54700: Lähdettäessä tekemään ehdotusta laiksi nuorisojärjestöt. Kuntien myöntämien avus-
54701: nuorisotyön edistämisestä ja tukemisesta on tusten suhteen on sensijaan nykyhetken käy-
54702: katsottu voitavan mennä siihen, että säädet- tännössä melkoista kirjavuutta. Kaikkia niitä
54703: tävä laki on yleislaki. Sen piiriin kuuluu järjestöjä, jotka suorittavat kasvatustyötä
54704: kaikki se nuorisotyö, jota maassa vapaiden nuorison keskuudessa, tulisi tämän työn suo-
54705: nuorisojärjestöjen, valtion tai kuntien toi- rittamisen tehostamiseksi tukea. Lakiehdotuk-
54706: mesta suoritetaan ja tuetaan kuitenkin niillä sen 4 §: n mukaan avustuksen suuruus mää-
54707: edellytyksillä, joita jäljempänä tullaan käsit- räytyy järjestön suorittaman työn, toiminnan
54708: telemään. Tästä johtuen on lakiin otettu sekä laajuuden ja tarkoituksenmukaisuuden perus-
54709: valtiota että kuntia välittömästi koskevia teella. Tämän toivotaan kiihoittavan järjes-
54710: säännöksiä. töjä tehostamaan toimintaansa ja aiheuttavan
54711: vapaan kilpailun myöskin avustusten suuruu-
54712: b. Nuorisotyötä tekevien yhteisöjen käsite- desta. Koska työtä nuorison kasvatuksen pii-
54713: määritt elyt. rissä riittää kaikille järjestöille, on toimi-
54714: Lakiehdotuksen 2 § : ään on otettu lakiehdo- kunta katsonut tämän ratkaisun paremmaksi
54715: tuksen luonteen mukaan siihen välttämättä kuin jonkinlaisen rajaviivan vetämisen poliit-
54716: kuuluvat määrittelyt nuorisotyön keskusjär- tisten ja ei-poliittisten nuorisojärjestöjen vä-
54717: jestöstä ja siihen rinnastettavasta järjestöstä lille.
54718: samoinkuin nuorisotyötä paikallisessa por- Kuitenkin merkitsevät lakiehdotuksen 5 § :n
54719: taassa kunnan alueella :suorittavasta yhtei- säännökset selvän poliittisiin nuorisojärjestöi-
54720: söstä. hin kohdistuvan rajoituksen varojen käytössä.
54721: Nuorisotyön keskusjärjestöä määriteltäessä Siinä ehdotetaan avustuksen käyttäminen kiel-
54722: on apuna käytetty sanontaa "vapaa nuoriso- lettäväksi puoluekiihoitukseen.
54723: järjestö", jolla tarkoitetaan järjestöä, jonka Sensijaan toimikunta katsoo mahdolliseksi
54724: toiminta perustuu nuorten vapaaehtoiseen avustusten myöntämisen poliittistenkin nuori-
54725: liittymiseen ja jatkuvaan innostukseen ja sojärjestöjen toimintaan siltä osin, jolta se on
54726: omatoimisuuteen sekä nuorison tarpeita ym- yhdenmukaista nuorisotyössä yleisesti käytet-
54727: VIII,5S. - Halme ym. 1265
54728:
54729: tyjen toimintamuotojen kanssa. Tällaista toi- g. Nuorisontyönohjaaja.
54730: mintaa on poliittistenkin nuorisojärjestöjen
54731: toiminta suurelta osaltaan. Lakiehdotuksen 9 § :ssä esitetään säädettä-
54732: väksi, että jokaiseen vähintään 6 000 asuk-
54733: d. Valtion nuorisotyölautakunta. kaan kuntaan on perustettava päätoiminen
54734: nuorisontyönohjaajan toimi. Lähdettäessä te-
54735: Valtion nuorisotyölautakunnan asettami- kemään tällaista ehdotusta on katsottu, että
54736: sesta ehdotetaan otettavaksi perussäännös kehitys tällä hetkellä on jo siinä vaiheessa,
54737: lakiin. Laissa ehdotetaan annettavaksi ope- ettei ehdotettu säännös- aiheuttaisi mitään
54738: tusministeriölle oikeus määrätä lautakunnan mullistavia muutoksia. Jo nykyisin on yli
54739: kokoonpano ja tehtävät. 200 kuntaa perustanut nuorisotyönohjaajan
54740: toimen. Toimet ovat usein yhdistettyjä nuo-
54741: e. Läänin nuorisotyölautakunta. riso- ja raittiusohjaajan tai nuoriso-, rait-
54742: tius- ja urheiluohjaajan toimia. Toimikunta
54743: Läänin nuorisotyölautakunnan asettamises- on päätynyt ehdotukseensa siitäkin huoli-
54744: ta kuhunkin lääniin on sisällytetty säännös matta, että sopivan kelpoisuuden omaavista
54745: lakiehdotuksen 7 § : n 2 mom: iin. henkilöistä ilmenee vieläkin puutetta.
54746: f. Kunnan nuorisotyölautakunta. Kun nuorisotyölain aikaansaaminen on
54747: nuorisonkasvatuksen edistämiseksi välttäinä-
54748: Perussäännös kunnallisen nuorisotyölauta- .tön ja mielestämme kiireellinen tehtävä, eh-
54749: kunnan asettamisesta jokaiseen kuntaan on dotamme kunnioittaen,
54750: otettu lakiehdotuksen 8 § : ään. Harkita saat-
54751: taa, olisiko pienimmissä kunnissa nuorisotyö- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
54752: lautakunnan tehtävät annettava joflekin van lakiehd'Otuksen:
54753: muulle kunnalliselle elimelle.
54754:
54755:
54756:
54757: Laki
54758: :nuorisotyön edistämisestä ja tukemisesia.
54759:
54760: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
54761:
54762: 1 §. tysjärjestön, joka muun toimintansa ohella
54763: Nuorisotyön edistämistä varten varataan omine nuoriso-osastoineen tai muine eri har-
54764: vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa riit- rastusaloja edustavine työmuotoineen suorit-
54765: tävän suuri määräraha, josta myönnetään taa nuorisonkasvatustyötä, voi opetusministe-
54766: avustusta nuorisotyön keskusjärjestöille ja riö hankittuaan valtion nuorisotyölautakun-
54767: maakunnallisille järjestöille tässä laissa sääde- nan lausunnon rinnastaa nuorisotyön keskus-
54768: tyllä tavalla. järjestöön sen suorittaman nuorisotyön osalta.
54769: Edellä mainittua tarkoitusta varten myön- Kunnan ja läänin alueella nuorisotyötä te-
54770: netään kunnan tulO- ja menoarvioon vuosit- kevään yhteisöön nähden noudatetaan sovel-
54771: tain otettavasta tarpeeksi suuresta määrära- tuvin osin edellä tässä pykälässä mainittuja
54772: hasta avustusta kunnan alueella nuorisotyötä periaatteita.
54773: tekeville yhdistyksille ja muille yhteisöille jäl- 3 §.
54774: jempänä säädetyllä tavalla. Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että
54775: järjestö toiminnallaan tukee maamme itsenäi-
54776: 2 §. syyttä ja perustuslaillista yhteiskuntajärjes-
54777: Nuorisotyön keskusjärjestöllä tarkoitetaan tystä sekä toimii raittiiden ja hyvien elämän-
54778: tässä laissa sellaista vapaata nuorisojärjestöä tapojen edistämiseksi.
54779: tai muuta oikeuskelpoista yhteisöä, jonka toi-
54780: mialueena on koko maa ja jonka alayhdistys- 4 §.
54781: ten jäsenten pääosa on alle 30-vuotiaita. Avustuksen suuruus määrätään keskusjär-
54782: Myös sellaisen kansalaiskasvatus- ja sivis- jestön tai alayhdistyksen suorittaman työn,
54783: 159 E 529/66
54784: 1266 VIII,53. - Nuorisotyö.
54785:
54786:
54787: toiminnan laajuuden ja tarkoituksenmukai- jien kokouksen esityksestä määrää ja jonka
54788: suuden perusteella. ohjesäännön opetusministeriö vahvistaa.
54789: Valtion ja läänin nuorisotyölautakuntien
54790: 5 §. omaan toimintaan opetusministeriö osoittaa
54791: Avustusta ei saa käyttää puoluetoimintaan. tarvittavat varat 1 § :n 1 momentissa maini-
54792: 1Puoluetoiminnaksi ei kuitenkaan ole kat- tusta määrärahasta.
54793: sottava valtiolliseen puolueeseen viittaavin
54794: tunnuksin toimivan nuorisotyön keskusjärjes- 8 §.
54795: tön tai alayhdistyksen toimintaa siltä osin, Kunnan alueella nuorisotyötä suorittavien
54796: jolta se on yhdenmukaista nuorisotyössä ylei- yhteisöjen yhteistoimintaelimeksi kunnallis-
54797: sesti käytettyjen toimintamuotojen kanssa. valtuusto asettaa kunnan nuorisotyölautakun-
54798: nan. Nuorisotyölautakuntaa varten on laadit-
54799: 6 §. tava johtosääntö, jonka kunnallisvaltuusto
54800: Tämän lain mukaisin avustuksin tuettavan hyväksyy.
54801: nuorisotyön tulee olla avustuksen käyttämisen Nuorisotyölautakunnan toimintaan kunnal-
54802: ja sille asetettujen ·ehtojen suhteen keskus- ja lisvaltuusto osoittaa tarvittavat varat 1 § :n
54803: maakunnallisen järjestön osalta valtion ja ala- 2 momentissa mainitusta määrärahasta.
54804: yhdistysten osalta kunnan valvonnan alainen.
54805: Valtion valvonnasta huolehtii opetusministe- 9 §.
54806: riö apuna valtion nuorisotyölautakunta ja Kuntaan, jossa on vähintään 6 000 asukasta,
54807: kunnan valvonnasta kunnan nuorisotyölauta- on perustettava päätoiminen nuorisotyönoh-
54808: kunta. jaajan toimi, jollei opetusministeriö ole kun-
54809: taa hakemuksesta siitä vapauttanut. Kunnan
54810: 7 §. nuorisotyölautakunnan on laadittava nuoriso-
54811: Maan nuorisotyötä suunnittelevaksi ja nuo- työnohjaajalle johtosääntö, jonka kunnallis-
54812: risotyön eri muotoja edustavaksi keskuseli- valtuusto vahvistaa.
54813: meksi asetetaan opetusministeriön alaisena
54814: neuvoa-antavana elimenä toimiva valtion nuo. 10 §.
54815: risotyölautakunta, jonka kokoonpanon ja ;teh- Tarkemmat määräykset tämän lain sovelta-
54816: tävät opetusministeriö määrää. misesta antaa opetusministeriö.
54817: Läänin alueella suoritettavan nuorisotyön
54818: yhteiselimeksi asetetaan kuhunkin lääniin 11 §.
54819: läänin nuorisotyölautakunta, jonka kokoon- Tämä laki ;tulee voimaan kuun
54820: panon lääninhallitus läänin kuntien edusta- päivänä 19 .
54821:
54822:
54823: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
54824:
54825: Antti A. Halme. Pauli Burman. Edit Terästö.
54826: Väinö Vilponiemi. Sinikka Luja. Reino Breilin.
54827: Esko Niskanen. Valdemar Sandelin. Voitto Hellsten.
54828: 1267
54829:
54830: Vlll,54.- Lak.al. N: o 225.
54831:
54832:
54833: B11l'IIl8.D ym.: Ehdotus laiksi kot·imaisen elokuvan tuotannon
54834: turvaamisesta.
54835:
54836: E d u s k u n n a He.
54837:
54838: Valtion elokuvapalkinnon tehtävänä on tu- lausui käsityksenään, että veron tuotto tulisi
54839: kea kotimaista elokuvatuotantoa ja pyrkiä käyttää kotimaisen elokuvan tukemiseen.
54840: sen tason kohottamiseen. Siten sen vaikutus- Vuoden 1966 valtion tulo- ja menoarviossa
54841: piirin ullropuolelle jäävät monet tärkeät elo- on elokuvaveron arvioitu tuottavan 600 000
54842: kuvakulttuurin, kansansivistystyön ja cloku- mk. Oheisessa lakialoittaessa on tämä
54843: vajakelun ·kysymykset. Kotimaisen elokuva- summa ehdotettu käytettäväksi siten, että lai-
54844: tuotannon tarkoituksenmukaisen tukemisen noihin myönnettäisiin vuosittain 250 000 mk,
54845: kannalta tarkasteltuna on nykyisessä muo- elokuvapalkintoihin samoin 250 000 mk, hen-
54846: dossa tapahtuvaa valtion elokuvapalkinnon kilökohtaisiin palkintoihin 60 000 mk sekä
54847: jakamista pidettävä riittämättömänä toimen- opintoapurahoihin 40 000 mk.
54848: piteenä. Nykyisen palkinnon mahdollisuuksia Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ruot-
54849: vaikuttaa kotimaisen elokuvan kehittymiseen sissa valtiovallan ja elokuvayrittäjien kesken
54850: terveeseen suuntaan rajoittaa jaettavan sum- solmittiin keväällä 1963 sopimus, jolla perus-
54851: man pienuus ja tästä johtuva palkittavien tettiin Ruotsin elokuvainstituutti. Sopimus
54852: elokuvien vähälukuisuus. Elokuvapalkdnto edellytti, että elokuvien huvivero poistettiin
54853: saadaan vasta elokuvan valmistumisen ja kokonaisuudessaan ja että elokuvainstituutin
54854: ensiesityksen jälkeen. Kun otetaan huomioon toiminta rahoitetaan perimällä 10% pääsy-
54855: maassamme vallitseva yleinen pääoman niuk- lipputuloista kaikilta niiltä elokuvateattereil-
54856: kuus ja elokuvan vakiintumaton asema, täl- ta, jotka järjestävät vähintään kuusi esitystä
54857: lainen jälkikäteen tapahtuva palkitseminen viikossa. Sopimuksen mukaan elokuvainsti-
54858: ei tuo helpotusta elokuvan suunnitteluun ja tuutin tulot on käytettävä seuraavasti: 30%
54859: toteuttamisen alkuvaåheisHn. Tämän johdosta peruatukena ruotsalaisille kokoillan elokuville
54860: onkin valtion elokuvan tuottamiseen myön- suoraan niiden osalle tulleiden pääsylippujen
54861: nettävä lainoja pidettävä oleellisena osana suhteessa; 18 % ruotsalaisen elokuvan laatu-
54862: julkisen vallan elokuvaan kohdistuvista tuki- palkintoihin ja 2 % ruotsalaisten lyhytelo-
54863: toimenpiteistä. kuvien laatupalkintohin; 15 % laatupalkin-
54864: Sekä valtion elokuvapalkinto että tässä toJa saaneiden kokoillan elokuvien tappioiden
54865: aloitteessa esitetyt tuotantolainat kohdistuvat peittämiseen, jolloin nämä taJppiot lasketaan
54866: elokuvan tuottajaan. Kun elokuvan onnistu- tuotantokustannuksista ja Ruotsissa yhden
54867: minen kuitenkin on ratkaisevasti riippuvai- vuoden aikana kertyneistä pääsylipputuloista;
54868: nen sen valmistajista, ohjaajasta, käsikirjoi- 5 % erilaiseen suhdetoimintaan ja muuhun
54869: tuksen te:kijästä, kuvaajasta ja musiikin sä- kehitystyöhön; 30% epäkaupallisiin, kulttuu-
54870: veltäjästä, on myös heidän palkitsemisensa rin kannalta tärkeisiin elokuva-alan toimin-
54871: katsottava tarkoituksenmukaiseksi pyrittäessä toihin, joita ovat mm. elokuvakoulu, elokuva-
54872: kotimaisen elokuVIan tason kohottamiseen. Sa- arkisto, yliopistollinen koulutus ja elokuva-
54873: moin on pidettävä tärkeänä, että nämä hen- taiteen tutkimus, elokuvakerhojen tukeminen,
54874: kiitöt sekä myös elokuvan teknilliseen valmis- vakavan elokuvakritiikan tukeminen, taiteel-
54875: tukseen osallistuvat henkilöt pystyvät harjoit- lisesti arvokkaiden epäkaupallisten elokuvien
54876: tamaan jatko-opintoja ja itsensä kehittämis- jakelu ja lastenelokuvat.
54877: tä. Sen vuoksi on valtion elokuvatuotantoon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
54878: kohdistuvia tukitoimenpiteistä vielä täyden- nioittaen,
54879: nettävä opintoapurahoilla.
54880: Antaessaan lausuntonsa elokuvaverolaista että Eduskunta kyv.äksyisi seuraa-
54881: vuonna 1964 eduskunnan sivistys'VIaliokunta van lakiehdotuksen:
54882: 1268 VIII,54. - Kotimaisen elokuvan tuotanto.
54883:
54884:
54885: Laki
54886: kotimaisen elokuvan tuotannon turvaamisesta.
54887: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
54888:
54889: 1 luku. ruista Jainaa. Lainat myönnetään hakemuk-
54890: sesta, johon liittyvästä työ. ja .kustannus-
54891: Yleiset säännnökset suunnitelmasta säädetään asetuksessa.
54892: 1 §.
54893: Tämän lain mukaan kotimaisen elokuvatuo- 6 §.
54894: tannon turvaamiseksi, elvyttämiseksi ja sen Lainoja myönnetään kokoillan elokuvien
54895: tason kohottamiseksi myönnetään valtion valmistamista varten. Elokuvan pituuden on
54896: tulo- ja menoarvi10on otetuista määrärahoista oltava vähintään 1800 metriä. Työsuunnitel
54897: lainaa, jaetaan ehkuvapalkintoja ja henkilö- man on osoitettava pyrkimystä taiteellisesti
54898: kohtaisia palkintoja sekä opintoapurahoja si- korkeatasoisen elokuvan valmistamiseen. Lai-
54899: ten kuin jäljempänä säädetään. noja voidaan myöntää myös sellaisten eliOku-
54900: vien valmistamiseen, jotka omaperäisyytensä
54901: 2 §. tai herätteitä synnyttävän kokeiluluonteensa
54902: Lainat, elokuvapalkinnot, henkilökohtais€t huomioonottaen erityisesti ansaitsevat valtion
54903: palkinnot ja opintoapurahat myöntää eloku- tukea.
54904: valautakunta, johon opetusministeriö kol- 7 §.
54905: meksi vuodeksi kerrallaan määrää ipuheen- Lainoista ei peritä korkoa. Lainat myön-
54906: johta.jan: ja kuusi muuta jäsentä sekä kulle- netään kolmeksi vuodeksi siten, että lronan
54907: kin heistä; henkilökohtaisen varamiehen. Lau- nootamisesta on elokuvan julkisen ·ensiesityk-
54908: takunnan jäsenten tulee olla el6kuva-alan sen tapahduttava vimeistään sen kuukauden
54909: amantuntijoita, kuitenkin niin, että he eivät kuluessa, joka seuraa, kun kaksitoista kuu-
54910: edusta elokuvan valmistajia. Lainahakemusta, kautta on kulunut lainan nootamisesta.
54911: j<)hon liittyvässä työsuunnitelmMSa lautakun-
54912: Jllall: jäsen on mukana, ·ei oteta käsiteltäväksi. 8 §.
54913: Laina lankeaa maksettavaksi sen kuukau-
54914: 3 §. den vimeisenä päivänä, joka seuraa 24 kuu-
54915: Lautakunnan J)uheenjohtajalle, jäsenille ja kauden kuluttua sitä kuukautta, jonka ku-
54916: sihteerille suoritetaan palkkioita, matkakus- luessa elokuvan ensiesitys on tapahtunut. Mi-
54917: tmtnuksia ja päivärahaa siten kuin valtion käli elokuvan puhdas tuotto ei vastaa laina-
54918: komiteoista on tältä osin säädetty. summaa, voi elokuvalautakunta myöntää lai-
54919: nasumman ja takaisin:inaksuna suoritetun
54920: 4 §. puhtaan tuoton erotuksen kertakaiklrisena
54921: Elokuvalautakunnan tulee ennen helmi- avustuksena. Näitä takuuluontoisia avustuk-
54922: kuim 15 päivää antaa opetusministeriölle sia varten otetaan valtion tulo- ja meno--
54923: kertomus .edellisenä vuonna myönnetyistä lai- arv:ioon riittävän suuruinen siirtomääräraha.
54924: noista, voimassa olevien lainojen käytöstä,
54925: lainaehtojen tayttämisestä, edellisen vuoden 9 §.
54926: elokuvapalkintojen ja henkilökohtaisten pal- Elokuvalautakunnan oikeuksista selvitysten
54927: kintojen sekä opintoapurahojen jakamisesta. sa:amiseen ·elokuvan valmistumisen eri vai-
54928: 'heista, kustannuksista ja elokuvan markki-
54929: noinnista sekä lainansaajan taloudenpidosta
54930: 2 'luku. säädetään asetuksella. Lautakunnan tehtä-
54931: Lainojen myöntäminen ja takaisin vänä on valvoa, että lainansaaja noudattaa
54932: maksaminen tässä Jaissa ja siihen liittyvässä asetnksessa
54933: säädet.tyjä määräyksiä. Mikäli lautakunta ha-
54934: 5 §. vaitsee väärinkäytöksiä, se voi irtisanoa lai-
54935: · Kotimaisten elokuvien valmistajille myön- nan kuuden kuukauden irtisanomisajalla.
54936: netään vuosittain viisi 50 000 markan suu- Lantakunnan pä.ätöksistä ei voida valittaa.
54937: VIll,54. - Burman ym.. 1269
54938:
54939: 10 §. 16 §.
54940: Lainoja voidaan myöntää myös kotimaisen Elokuvan valmistajan, joka haluaa tuotta-
54941: ja ulkomaisen valmistajan yhteistyössä val- maosa elokuvan perusteella tulla palkinn~
54942: mistettaville elokuville elokuvaLautakunnan osalliseksi, tulee marraskuun 1 päivään men-
54943: harkinnan mukaan. Tällöin elokuvan vuhdas nessä ilmoittaa opetusministeriölle .se tai ne
54944: tuotto sisältää myös ulkomaisen markkinoin- elokuvat, joiden palkitsemista hän esittää,
54945: nin puhtaan tuoton. sekä lautakunnan puheenjohtajan kanssa
54946: Samalla tavoin sisältyy puhtaaseen tuot- siitä sovittuaan järjestää näiden esitys lauta-
54947: toon myös !kokonaan kotimaisen valmistajan kunnan jäsenille.
54948: ulkomailla elokuvan markkinoinnista saama Elokuva on ennen sen esittämistä ~auta
54949: puhdas tuotto. kunnalle alistettava elokuvatarkastusviran-
54950: 11 §. omaisten hyväksyttäväksi ja lautakunnalle
54951: Lainoja ei myönnetä elokuville, jotka val- esitettävä niiden hyväksymässä muodossa.
54952: mistetaan mainostarkoituksiin.
54953: 17 §.
54954: 12 §. Elokuvapalkintojen jako tapahtuu riippu-
54955: Elokuvan valmistajan, joka haluaa anoa matta palkintoa haluavien valmistajien mah-
54956: lainaa, tulee marraskuun 1 päivään men- dollisesti saamista tämän lain 1 luvussa mai-
54957: nessä jättää laina-anomuksensa opetusminis- nituista lainoista eikä pallcintoa lueta tämän
54958: teriölle. Elokuvalautakunnan on päätettävä ~ain 5 pykälässä mainittuun puhtaaseen tuot-
54959: lainojen myöntämisestä ennen joulukuun 15 toon.
54960: päivää. 4 htku.
54961: 3 luku. Henkilökohtaiset palkinnot
54962: Valtion elokuvapalkinnot 18 §.
54963: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-
54964: 13 §. sittain 60 000 markan määräraha valtion pal-
54965: v;altion tulo. ja menoarvioon otetaan vuo- kinnoiksi henkilökohtaisista saavutuksista elo-
54966: sittain 250 000 markan määräraha valtion kuvan valmistamisessa.
54967: elokuvapalkinnoiksi.
54968: 14 §. 19 §.
54969: Valtion elokuvapalkinnot jakaa elokuva- Palkinnot jaetaan elokuvien valmistukseen
54970: lautakunta. osallistuville, ohjaajille, kuvaajille, käsikir-
54971: 15 §. joituksen tekijöille ja elokuvamusiikin sävel-
54972: Palkinnot voidaan jakaa taiteellisesti kor- täjille. Palkintojen suuruudet määrää elo-
54973: keatasoisista kotimaisen tuottajan valmista- kuvalautakunta, joka myös, jos se huomioon
54974: mista kokoillan elokuvista, joiden pituus on ottaen tason katsoo sen aiheelliseksi, voi jät-
54975: vähintään 1800 metriä, ja 35 mm:n lyhytelo- tää määrärahan tai sen osan jakamatta.
54976: kuvista, jotka taiteellisen omaperäisyytensä
54977: tai herätteitä synnyttävän kokeiluluonteensa 20 §.
54978: huomioonottaen erityisesti ansaitsevat tun- Elokuvalautakunta voi jakaa palkinnot
54979: nustusta. Palkintoja ei jaeta elokuville, jotka harkintansa mukaan edellisenä vuonna julki-
54980: on valmistettu mainos- tai valistustarkoituk- sesti esitettyjen elokuvien tai tämän lain
54981: siin. 2 luvussa mainittujen elokuvien valmistuk-
54982: Vuosittain voidaan palkita enintään neljä seen osallistuneille.
54983: kokoillan elokuvaa ja kuusi lyhytelokuvaa,
54984: joiden julkinen ensiesitys tapahtuu sen ka- 5 luku.
54985: lenterivuoden kuluessa, jonka palkinnoista
54986: kulloinkin on kysymys. Opintoapurahat
54987: Palkintojen suuruudet määrää elokuvalau- 21 §.
54988: takunta, joka myös, jos se huomioon ottaen Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-
54989: arvosteltavaksi ilmoitettujen elokuvien tason sittain 40 000 markan määräraha opintoapu-
54990: katsoo sen aiheelliseksi, voi jättää määrä- rahoiksi elokuvien valmistukseen osallistuvien
54991: rahan tai sen osan jakamatta. opintomatkoja tai työskentelyä varten.
54992: 1270 VIII,54. - Kotimaisen elokuvan tuotanto.
54993:
54994:
54995: 22 §. hakemuksensa ,elokuvalautakunnalle ennen
54996: OpintoaJpurahojen suuruuden määrää elo- marraskuun 15 päivää. Elokuvalautakunnan
54997: kuvalautakunta. on suoritettava opintoapurahojen jako ennen
54998: Opintoapurahaa haluavien ohjaajien, ku- taJl!mikuun 30 päivää.
54999: -vaajien, käsikirjoitusten tekijöiden, elokuva-
55000: musiikin säV"eltäjien sekä elokuvan teknilli- Tämä laki tulee voimaan päivänä
55001: seen valmistamiseen osallistuvien tulee jättää kuuta 19 .
55002:
55003:
55004: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
55005:
55006: Pauli Burman. Reino Breilin.
55007: Arvo Salo. Sylvi Siltanen.
55008: Valde Nevalainen. Urho E. Knuuti.
55009: 1271
55010:
55011: VTII,55. - Lak.al. N :o 226.
55012:
55013:
55014:
55015:
55016: E. Räsänen ym. : Ehdotus laiksi puukemian perustutkimuksen
55017: laitoksesta.
55018:
55019: E d u s kun n a U e.
55020:
55021: Maamme teollisuuden raaka-aineista on kemiallista tavoitetutkimusta ja sen ohella
55022: puu tärkein ja myös vanhimpia. On sen vain rajoitetussa määrin perustutkimusta.
55023: vuoksi outoa, että puuhun perustuva kemi- Puukemiallista perustutkimusta harjoite-
55024: allinen perustutkimus on maassamme yhä taan tämän lisäksi maassamme nykyään
55025: vain muutamien hajanaisten tutkijoiden va- vain muutamien korkeakoulujen ja valtion
55026: rassa. Puuhun kohdistuvan tutkimuksen teknillisen tutkimuslaitoksen piirissä pie-
55027: tärkeyden pitäisi olla kaikille selvää, sillä nin apuvoimin. Alan tutkimuksen laajuus
55028: puuhun perustuvan teollisuuden kehitys on ja toimintamahdollisuudet eivät nykyisel-
55029: suurelta osalta riippuvainen tämän alan lään kuitenkaan vastaa tällä alalla maas-
55030: tutkimuksen saavutuksista, jotka osaltaan samme saavutettua teknillistä tasoa. Ne
55031: nojaavat puukemiallisen perustutkimuksen eivät myöskään vastaa puuraaka-aineen
55032: saamiin tuloksiin. Osoituksena siitä, miten suurta taloudellista merkitystä. Näin ollen
55033: laaja työkenttä tällaista perustutkimusta on mitä tärkeintä saada puun perustutki-
55034: yhä odottaa, mainittakoon, että selluloosa- mus kohotetuksi sille tasolle, joka sille mei-
55035: teollisuutemme pystyy käyttämään hankki- dän maassamme kuuluu. Tässä tarkoituk-
55036: mastaan puumateriaalista vain noin % ts. sessa olisi perustettava puukemian perus-
55037: puhtaan selluloosan kun sitävastoin jäl- tutkimuksen laitos, jonka tehtävänä olisi
55038: jelle jäävä % sisältää osaksi tunnettuja edistää alan tieteellistä tutkimusta käytän-
55039: osaksi tuntemattomia aineita, jotka nykyi- nön tarpeita silmällä pitäen.
55040: sin tulevat ns. jätelipeänä poltetuiksi tai Mitä sitten tulee mainitun tutkimuslai-
55041: muuten hävitetyiksi. Kuitenkin jo nykyi- toksen sijoituspaikkaan, niin on pidettävä
55042: nen perustutkimus on todennut, että tästä tarkoituksenmukaisena, ettei sitä sijoiteta
55043: osasta on mahdollista eristää tai valmistaa Helsinkiin, vaan sen luonnollisemmalta si-
55044: joukko arvokkaita kemikaaleja uuden ke- joituspaikalta tuntuisi jokin Itä-Suomen
55045: miallisen teollisuuden raaka-aineiksi. Asia paikkakunnista. Mikäli myöhemmin saa-
55046: vaatii kuitenkin vielä paljon perustutki- daan Itä-Suomen yliopisto, olisi se sijoi-
55047: muksen luokkaan kuuluvaa tutkimusta en- tettava sen piiriin.
55048: nenkuin se on valmis sovellettavaksi käy- Edellä olevan perusteella esitämme,
55049: täntöön.
55050: Maamme selluloosateollisuus on perusta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
55051: nut oman keskuslaboratorionsa, jonka pii- van lakiehdotuksen:
55052: rissä harjoitetaan kuitenkin etupäässä puu-
55053:
55054: Laki
55055: puukemian perustutkimuksen laitoksesta.
55056: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
55057: 1 §. musten mukaisesti sekä muita puukemian
55058: Puukemian perustutkimuksen laitoksen perustutkimuksen alaan kuuluvia tehtäviä
55059: tehtävänä on suorittaa puukemiallista pe- sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin
55060: rustutkimusta tieteen ja käytännön vaati- säädetään.
55061: 1272 VIII,55. - Puukemian perustutkimus.
55062:
55063:
55064: 2 §. kemian perustutkimuksen alaan kuuluvia
55065: Puukemian perustutkimuksen laitoksessa tutkimuksia ja selvityksiä.
55066: voi olla johtajan, jolla on professorin arvo,
55067: sopimuspaikkainen virka sekä seuraavia pe- 5 §.
55068: ruspalkkaisia virkoja ja toimia: kaksi van- Puukemian perustutkimuksen laitokselta
55069: hempaa tutkijaa, viisi nuorempaa tutkijaa, tilatuista tutkimuksista, lausunnoista ja toi-
55070: tutkimusasistentti, kahdeksan laboratorio- mituksista perittävistä maksuista säädetään
55071: apulaista, laboratoriomestari, sähköteknik- asetuksella. Maksut määrätään eräiden vi-
55072: ko, kanslia-apulainen ja vahtimestari. ranomaisten toimituskirjoista ja virkatoi-
55073: Tutkimuslaitoksen palveluksessa voi olla mista suoritettavien maksujen perusteista
55074: myös ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäi- 17 päivänä lokakuuta 1942 annetussa laissa
55075: siä toimihenkilöitä, harjoittelijoita ja työn- (806/4:2) säädettyjen yleisten perusteiden
55076: tekijöitä. mukaan.
55077: 3 §. 6 §.
55078: Puukemian perustutkimuksen laitoksen Puukemian perustutkimuksen laitoksella
55079: toimintaa j'ohtaa johtaja sekä tutkimuslai- on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia. tutki-
55080: toksen hallitus, jonka puheenjohtajana on mustoimip.taa Ja erikoistehtäviä varten.
55081: johtaja ja muina jäseninä kolme valtioneu-
55082: vosten kolmeksi vuodeksi ktlrrallaan mää-
55083: rä:äinää puukemian perustutkimukseen pe- 7 §.
55084: rehtynyttä jäsentä. Tarkemmat määräykset tämän la.ip. täy-
55085: tii.Jl.töönpaJ1-osta ja soveltamisesta annetaa11
55086: 4 §. asetuksella.
55087: Puukemian ptlrustutkimuksen laitos voi 8 §.
55088: suorittaa valtion viranomaisille sekä yksi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
55089: tyisille ja yhteisöille näiden tilaamia puu- mikuuta 196 .
55090:
55091:
55092: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
55093:
55094: Eino Räs~en. Pentti Pekkarinen.
55095: Aa.ro Lintilä.
55096: 1273
55097:
55098: VW,56.-Lak.al. N:o 227.
55099:
55100:
55101:
55102:
55103: T. Salo ym.: Ehd.otus laiksi vesien tutkimuslaitoksesta.
55104:
55105:
55106: E d u s k u n n a 11 e.
55107:
55108: Vesistöjä koskevat kysymykset - erityi- politiikalle ja suunnittelulle. Yhteiskunnan
55109: sesti vesistöjen likaantuminen jopa pilaan- jatkuvan kehityksen turvaamisen yksi pää-
55110: tuminen ja yhdyskuntien ja teollisuuden edellytys on, että vesien tutkimusta ei lai-
55111: vesi- sekä myös .tässä yhteydessä jätehuoltoa miniyödä. Maastamme puuttuu mahdollisuus
55112: koskevat ongelmat - säätelevät osaltaan kokoavaan ja suunnitelmal:liseen vesien tut-
55113: määrääväHä ja rajoittavalla tavalla koko kimiseen, joka ottaisi huomioon niin perus-
55114: maan taloudellista kehitystä. Elintason nous- tutkimuksen kuin sovelletun ja tavoitetutki-
55115: tessa ja sosiaalisten olojen kehittyessä ve- muksenkin vaatimukset sekä näihin perustu-
55116: sistöjen ja niiden veden ~aatuun ja käyttöön van suunnittelun.
55117: myös virkistäytymiskohteina tullaan kiinnit- Maahamme on kiireellisesti perustettava
55118: tämään yhä kasvavaa huomiota. Vesistöjen vesientutkimuslaitos. Vesientutkimuslaitoksen
55119: lilmantuessa niiden arvo Jmlavesinä taantuu, päätehtävänä tulisi olla puhtaiden ja likaan-
55120: mutta virkistyskalastusvesien kysyntä lisään- ,tuneiden vesistöjemme tilan, niiden muu-
55121: tyy. Näin on käynyt kaikissa sivistysmaissa. tosten syiden ja siedon selvittäminen ja tä-
55122: Vesistöjä joudutaan tulevaisuudessakin hän liittyvänä siedon riittämiseen tähtäävät
55123: käyttämään jäteaineiden poistamiseen. Tästä toimenpiteet sekä koko maata koskevan ve-
55124: on seurauksena, ettei vesien likaantumisen sistöjen käyttösuunnitelman [aatiminen ja
55125: ongelmaa ilmeisesti koskaan voida lopullisesti jatkuva täydentäminen.
55126: ratkaista. Näiden keskeisten tehtävien pikainen to-
55127: Vesien suojelun tarkoituksena on viime kä- teuttaminen on välttämätön edellytys sille,
55128: dessä turvata riittävä ja tasapuolinen veden että maan taloudelliseen kehittämiseen täh-
55129: saanti eri tarkoituksiin: yhdyskunnille ja täävät yleissuunnitelmat sekä yhdyskuntien
55130: asutukselle juoma- ja talou.svedeksi, teolli- ja paikallisten teollistamishankkeiden suun-
55131: suudelle käyttövedeksi, vesistöjen !käyttö ka~ nitelmat ~:~aavat vesistökysymyksen osalta pi-
55132: lastukseen, urheiluun ja virkistykseen jne.' tävän perustan. Näitä tehtäviä ei ole mah-
55133: Ainutlaatuisen vesima.isemamme arvoa ei dollista nykyisen hajanaisen ja osittain ko-
55134: myöskään voi jättää ottamatta huomioon. konaan puuttuvan vesien ja vesistöjen tut-
55135: Vesistöjen likaantumisilmiöiden tutkimus kimus- ja suunnitt~luorganisaation puitteissa
55136: edellyttää niiden hydrografian ja biologian suorittaa.
55137: sekä niiden vuorovaikutuksen perusteellista Vesientutkimuslaitoksen ohjelman tulisi
55138: tuntemusta. Siten limnologisten näkökohtien käsittää fysikaalisen, kemiallisen, biologisen
55139: huomioonottamista, nimenomaan kunkin ve- ja vesiensuojelun sekä siihen kuuluvan !ka-
55140: sistön tilan ja sen muutosten tuntemust.a on lataloudellisen perustutkimuksen. Tämän
55141: pidettävä välttämättöminä perusteina vesisJ ohella ohjelmaan tulisi sisältyä laajamittaista
55142: töjen käyttöön liittyviä toimenpiteitä suun-: soveltuvaa koe- ja suunnittellutoimintaa sekä
55143: nit~ltaessa. Käytännön kannalta ensiarvoi- tutkimusta. Vesientutkimuslaitoksessa harjoi-
55144: sen tärkeäksi on muodostunut kysymys veJ tettavan kalatutkimuksen päätavoitteeksi on
55145: sistöjen siedosta eli niiden kyvystä selvitä asetettava likaautuvien ja rehevöityvien ka-
55146: haitatta niihin laskettavista jätteistä. Se lavesien edullisimman hyväksikäytön perus-
55147: onkin eräs vesistönsuojelun pääkysymyksiä.' teiden selvittäminen. Teknisten tutkimusten
55148: Vesien suojeluun liittyvä tutkimuskenttä tarve on suurin oloihimme sopivien jäteve-
55149: on monipuolinen ja vaativa. Sen tulee suu- sien puhdistusmenetelmien ja yhä parempien
55150: relta osalta muodostaa pohja vesiensuojelu- sovellutusten kehittämisen alalla.
55151: 160 E 529/66
55152: 1274 VIII,56. - Vesientutkimuslaitos.
55153:
55154:
55155: Tällä hetkellä maassamme harjoitettu ve- vista tutkimustehtävistä. Ei myöskään voida
55156: sialan tutkimus. ja suunnitt~lutoiminta on ajatella, että joku tai jotkut hallinnolliset
55157: hajaantunut useiden valtion virastojen, yli- viranomaisten tarpeita palvelevista tutkimus.
55158: opistojen ja korkeakoulujen osalle. Nykyi- elimistä laajennettaisiin vesientutkimuslaitok-
55159: nen järjestely on johtanut useissa tapauk- seksi. Tällöin joutuisivat kärsimään sekä
55160: sissa asioiden käsittelyn hidastumiseen ja tutkimus- että suunnittelutoiminta että myös.
55161: jopa hankauksiin. Tämän vuoksi ainoa ·aja- kin hallinnollisia kysymyksiä varten välttä-
55162: teltavissa oleva muoto perustettavalle ve- mättömät selvitykset.
55163: sientutkimuslaitokselle on itsenäinen tutki- Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittavasti
55164: muslaitos. Vain näin menetellen se pystyisi
55165: kunnollisesti suoriutumaan vesientutkimusiai- Eduskunnan hyväksyttäväksi seu-
55166: tokselle kuuluvista monipuolisista ja vaati- raavan lain:
55167:
55168:
55169:
55170:
55171: Laki
55172: vesientutkimusla.itoksesta.
55173: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
55174:
55175: 1 §. 3 §.
55176: Vesiä ja vesistöjä koskevaa sekä teknisen Vesientutkimuslaitokseen perustetaan kuusi
55177: vesihuollon ja jätteiden käsittelyn koo- ja osastoa, nimittäin vesiensuojeluosasto, hydro-
55178: tutkimustoimintaa varten perustetaan va.il- graafinen osasto, hydrobiologinen osasto, tek-
55179: tion varoilla vesientutkimuslaitos. ninen osasto sekä kalatutkimusosasto ja
55180: näille yhteinen laboratorio-osasto sekä toi-
55181: 2 §. misto hallinnollisia ja taloudellisia kysymyk-
55182: 1) Vesientutkimuslaitoksen tehtävänä on siä sekä toimisto suunnittelua varten. Tut-
55183: suorittaa ja johtaa sellaisia tieteellisiä tutki- kimuslaitokseen voidaan tarpeen mukaan pe-
55184: muksia, jotka koskevat Suomen vesien ja ve- rustaa muitakin osastoja.
55185: sistöjen yleistä tilaa ja siihen vaikuttavia
55186: tekijöitä, niiden biologista luonnetta, fysi- 4 §.
55187: kaalisia ja kemial'lisia ominaisuuksia sekä Tutkimuslaitokseen voidaan perustaa seu-
55188: näissä tapahtuvia muutoksia ves~nsuojelua raavia peruspalkkaisia virkoja ja toimia: yli-
55189: silmällä pitäen ja harjoittaa koetoimintaa johtaja, professori, vanhempi tutkija, erikois-
55190: erityisesti luonnon vesissä ja vesistöissä, sekä tutkija, tutkija, elektroonikko, toimistopääl-
55191: harjoittaa ja avustaa vesistöihin liittyvässä likkö, assistentti, kemisti, kanslisti, tutkimus-
55192: suunnittelutoiminnassa; apulainen, teknikko, mestari, laborantti, sih-
55193: 2) antaa viranomaisille selvityksiä ja lau- teeri, toimistoapulainen, laboratorioapulai-
55194: suntoja tutkimuslaitoksessa harjoitetun koe- nen, vahtimestari, lämmittäjä ja talonmies.
55195: ja tutkimustoiminnan tuloksista; Edellä tässä pykälässä olevia virkoja voi
55196: olla eri luokkaisia.
55197: 3) edistää työllään vesiensuojelutoimintaa; Tutkimuslaitoksen palveluksessa voi olla
55198: 4) varata tutkijoille ja opiskelijoille mah- myös ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä
55199: dollisuuksien mukaan tilaisuus tutkimusten toimihenkilöitä, harjoittelijoita sekä työnte-
55200: suorittamiseen tutkimuslaitosten eri elimissä; kjöitä.
55201: 5) julkaista tietoja työnsä tuloksista; 5 §.
55202: 6) ylläpitää yhteyttä vastaavien ulkomais- Tutkimuslaitoksen toimintaa johtaa yli-
55203: ten laitosten kanssa laitoksen työalaa koske- johtaja, jona toimii vesiensuojelun osaston
55204: vissa kysymyksissä; johtaja ja tutkimuslaitoksen hallitus, jonka
55205: 7) suorittaa ne muut tehtävät jotka tut- puheenjohtajana on ylijohtaja ja muina jä-
55206: kimuslaitokselle on muualla [aeissa ja ase- seninä osastojen johtajina toimivat profes-
55207: tuksissa annettu. sorit.
55208: VIII,56. - T. Salo ym. 1275
55209:
55210: 6 §. 7 §.
55211: Vesientutkimuslaitoks~lle asetetaan neuvot- Tutkimuslaitoksena on oikeus ottaa vas-
55212: telukunta, joilika tehtävänä on toimia neuvoa taan lahjoituksia tutkimustoimintaansa ja
55213: antavana elimenä niinkun asetuksessa erik- saamiaan erikoistehtäviä varten.
55214: seen säädetään. Sen antamat esitykset alis-
55215: takoon tutkimuslaitoksen hallitus omine lau- 8 §.
55216: suntoineen asianomaisen ministeriön vahvis- Tämä laki astuu voimaan 1. 1. 1968. Tar-
55217: tettaviksi. kemmat määräY'kset lain täytäntöönpanemi-
55218: sesta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
55219:
55220:
55221: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
55222:
55223: Tuure Salo. Irma Karvikko. Ingvar S. Melin.
55224: E. J. Paavola. Juha Rihtniemi. P. B.. Haarla.
55225: Pirkko Aro. Valde Nevalainen. Jouni Apajalahti.
55226: Pekka. Pesola. Viktor Procope. Kaarlo af Heurlin.
55227: 1276
55228:
55229: VIII,57.-Toiv.al. N:o 516.
55230:
55231:
55232:
55233:
55234: Lahtela ym.: Opetushallinnon keskittämisestä opet~ste
55235: riön ja yhden yhteisen keskusviraston alaiseksi.
55236:
55237: E d u s kun n a U e.
55238:
55239: Opetushallintomme organisatiolta puuttuu hallintoa varten maataloushallituksessa ovat
55240: yhtenäinen ja selkeä johto. Se hajaantuu vastaavat kolme opetusosastoa. Metsäkoulut
55241: viuhkaksi useiden ministeriöiden ja keskus- ovat puolestaan metsäihallituksen .alaisia. Si-
55242: virastojen kesken. säministeriön alaisen lääkintöhallituksen toi-
55243: Maamme korkeakoulut on jaettu hallinnol- mialaan kuuluvat sairaanhoitajia. vaimistavat
55244: lisesti kolmelle eri ministeriölle. Opetusmi- oppilaitokset. Sosiaaliministeriön ja opetus-
55245: nisteriön toimialaan kuuluvan Helsingin, Tu- alan ammattiviranomaisten kesken on jaettu
55246: run ja Oulun yliopistot, Åbo Akademi, Jy- invalidien ammaittioppilaitosten hallinto. Li-
55247: väskylän kasvatusopillinen korkeakoulu ja säksi kuuluu opetushallinnon tehtäviä kulku-
55248: Yhteiskunnallinen korkeakoulu. Kauppa- ja laitosten ja yleisten töiden ministeriölle sekä
55249: teollisuusministeriön toimialaan kuuluvat puolustusministeriölle.
55250: teknillinen korkeakoulu, Kauppakorkeakoulu, Opetushallintomme hoito jakaantuu siis
55251: Svenska handelshögskolan, Turun kauppa- ainakin seitsemälle eri ministeriölle. Tämä ei
55252: korkeakoulu ja Handelshögskolan vid Åbo voi olla eduksi opetustoiminnalle. Näyttääkin
55253: Akademi. Maatalousministeriön alainen on ilmeiseltä, että opetustoiminnan hallinto olisi
55254: eläill!lääketieteellinen korkeakoulu. keskitettävä opetusministeriön johdon ja vrul-
55255: Varsinainen kansa- ja oppikoululaitos kuu- vonnan alaiseksi. Näin saavutetaan kaikkien
55256: luu opetusministeriön alaisen kouluhallituk- koulumuotojen yhtenäinen johto. Opetusmi-
55257: sen hallintoon. Kouluhallituksen johdossa nisteriössä on toimeenpantava ainakin osasto-
55258: ovat kansakoulut, kansakoulunopettajasemi- ehkäpä toimistojakokin ja samalla on suori-
55259: naarit, väliaikaiset opettajakorkeakoulut, tettava ministeriön ja sen alaisten keskusvi-
55260: kuuromykkäin ja 8okeain koulut sekä muut rastojen toimivallan rajan määrittely siten,
55261: kansakoulua vastaavat laitokset, kansanopis- että ns. koulupoliittiset tehtävät kuuluvat
55262: tot, työväenopistot ja valtion avustama muu ministeriölle ja täytäntöönpanotehtävät ja
55263: vapaa kansansivistystyö. varsinainen koulutoimen valvonta keskusvi-
55264: Ammattikoululaitos on ainakin neljän eri rastoille. Monet painavrut näkökohdat puolta-
55265: ministeriön alainen. Kauppa- ja teollisuus- vat sitä, että kaikki kouluhallintoa koskevat
55266: ministeriön toimialaan kuuluvat valtion kes- asiat käsitellään samassa keskusvirastossa.
55267: kusammattikoulut ja muut yleiset ammatti- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
55268: koulut, erikoisalojen ammattikoulut, valmis- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
55269: tavat ammattikoulut, ammattioppilaskoulut, muksen,
55270: ammattiopis:tot, ammattikoulujen opettaja-
55271: opisto, merenkulkuoppilaitokset, teknilliset että hallitus ryhtyisi kiireell!isesti
55272: oppilaitokset sekä kauppaoppilaitokset. Näi- toimenpiteisiin opetushallinnon orga-
55273: den oppilaitosten hallintoa varten on minis- nisaation kehittämiseksi siten, että
55274: teriössä ammattikasvatusosasto. Maatalousmi- opetushallinto keskitetään opetusmi-
55275: nisteriön alai•sen maataloushallituksen toimi- nisteriön alaisuuteen ja perustetaan
55276: alaan kuuluvat erimuotoiset maatalous-, ko- yksi kaikille koulumuodoille yhteinen
55277: titalous- ja kotiteollisuusoppilaitokset, joiden keskusvirastQ.
55278: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
55279:
55280: Olavi Lahtela. Aulis Sileäkangas. Veikko Hanhirova.
55281: 1277
55282:
55283: Vlll,68.-Toiv.al. N:o 517.
55284:
55285:
55286:
55287:
55288: Ahonen ym.: Yhtenäiskouluperiaatteen -mttkaisen peruskoulun
55289: aikaansaamisesta.
55290:
55291: E d u s k u n n a lll e.
55292:
55293: Koulu-uudistuksen valmistelemiseksi sää- Thtä väJhän on toteutunut päämäärä, että
55294: dettiin edl:lSkunnassa vuonna 1945 erityinen kunnallisten keskikoulujen avulla voitaisiin
55295: ~aki kunnaUisista kokeilukeskikouluista. Pyr- saada tarkat laskelmat tulevien koulu-uudis-
55296: kimyksenä oli liittää keskikoulu kansakoulun tus.ten tuottamista kustannuksista. Tämä on
55297: osaksi ja tehdä siitä kaikkien henkisesti lruh- johtunut ensinnäkin siitä, että edellämaini-
55298: jrukkaiden lasten kouluksi sopiva koulu katso- tuis:ta syi!Sitä tUJl<evan koulu-uudistuksen mah-
55299: matta siihen, mikä syntyperä, varallisuus tai dollisia erilaisia muotoja ei ole voitu näiden
55300: yhteiskunnallinen asema on heidän vanhem- koulujen pur1ssa riittävässä laajuudessa
55301: miLlaan. Lakialoitteen perusteluissa korostet- luoda ja kokeilla. ToisaaLta on niiden talous
55302: tiin, että yleistä koulu-uudistusta valmistel- ollut niin kiinteästi sidottu asianomaisen kan-
55303: taessa olisi tärkeätä saada riittävästi koke- sakoulun ta1outeen, että näiden keskikoulujen
55304: musta kansakoulun yhteydessä, sen osana toi- kustannusten selvittäminen on ollut erityisen
55305: mivasta keskikoulusta ja että tämä kokemus vaikeata, eikä tällaista virallista kustannus-
55306: olisi väl:tttämätön, jotta lopullisia suunnitel- selvitystä ole tehty. Valtion tilintarkastajat
55307: mia tehtäessä vältyttäisiin erehdyksiltä. lausuivat kertomuksessaan vuodelta 1957,
55308: Edelleen huomautettiin, että ainoastaan ko- ettei kouluhallituksella kunnallisten keskikou-
55309: keilun avulla voidaan saada tarkat Jaskel- ·lujen kokonaismenoista ole .täyoollisiä tietoja
55310: mt koulu-uudistusten tuottamista kustan- mm., koska keskikoulutaloja varten myönne-
55311: nuksista. tyt rakennusavustukset suoritetaan varsinai-
55312: Kun kunnallisten kokeilukeskikoulujen siLta kansakoulumomenteiltta. Sen vuoksi val-
55313: asema kansakoululailla (247/57) vakinaistet- tion tilintarkastajien mielestä olisi sanottu-
55314: tiin, säädettiin lain 2 § :ssä, että kansakou- jen keskikoulujen valtionavut rakennusapuja
55315: luun sen osana kuuluvan keskikoulun tulee ja -lainoja myöten suoritettava erillisilltä mo-
55316: oppimääriltään vastata valtion keskikoulua, mentei1ta, koska sillä olisi huomattava käy-
55317: joten !tämän muodon puitteissa ei ole oHut, tännöllinen merkitys etenkin harkittaessa
55318: kuten oli tarkoitus, riittäviä maihdol1isuuksia uusien koulujen perustamista ja verra!ttaessa
55319: kokeilla ns. yhtenäiskoulua meidän maamme eri koulumuotojen valtioLle ja kunnille
55320: olosuhteisiin soveltamisen kannalta. Näitä aiheuttamaa taloudellista ,rasitusta toisiinsa.
55321: kouluja on jo perustettu 99 ja suuri osa Vaikka valtion ~tilintarkastajaJt totesivat,
55322: niistä on ollut toiminnassa .toistakymmentä ettei tällainen uudelleen järjestely kohtaa
55323: vuotta. On menetetty arvokkaita mahdol- voittamattomia vaikeuksia, ei tällaista uudis-
55324: lisuuksia yhtenäiskoulukysymyksen selvittä- tusta kunnallisten keskikoulujen menojen
55325: miseksi, kun näitä kouluja ei ole liitetty yh- budjetoinnissa ja .tilinpidossa kuitenkaan ole
55326: teen kansakoulun ja kansalaiskoulun kanssa toteutettu.
55327: yhtenäiskouluperiaatteen muka.isiksi perus- Kun kunnaLlisia, kansakoulun yhteydessä
55328: kouluiksi. Kun näin ei ole tehty, on näitä toimivia keskikouluja on jo paljon ja ne
55329: kouluja perustettaessa asetettu päämääräkin, muodostavat varsin laajan osan kouluken-
55330: että niiden avulla saataisiin kokemusta ja tästä, olisi aika järjestää sekä ohjelmalliset
55331: oikeita viitlteitä perustee.Uisempaa koulun- että taloudelliset asiat siten, että toteutuisi
55332: uudistusta varten mm. opettajainvalmistuk- päämäärä, johon tämän koulumuodon luomi-
55333: sen, oppiikurssien ja opp:ilkh·jojen selkä meto- sella pyrilttiin, nimittäin kokemuksen ja viit-
55334: di;en su'htoon, jäänyt saavuttamatta. teiden saaminen tulevaa perusteellisempaa
55335: 1278 VIII,58. - Peruskoulun aikaansaaminen.
55336:
55337:
55338: koulu-uudistusta varten. Koska koulut jo ovat halliaan viimeistelee työtään opetusohjelma-
55339: olemassa, niillä on koulutalot, opettajajat ja !toimikunta, on kunnallisten kansakouluun
55340: opetusvälineet, olisi niiden muuttamisella yh- kuuluvien keskikoulujen muuttaminen yhte-
55341: tenäiskouluperiaatteen mukaisiksi peruskou- näiskouluiksi välittömästi toteutettavissa.
55342: luiksi saavutettavissa tästä koulumuodosta Edellä sanotun perusteella ehdotamme
55343: erittäin nopeasti kokemusta ja voitaisiin vält- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
55344: tyä mahdollisilta erehdyksiltä lopullista kou- toivomuksen,
55345: lunuudistusta toteutettaessa. Tästä toimenpi-
55346: teestä olisi koulunuudistuksen kannalta erin- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
55347: omainen etu, koska ilmeisesti meillä, kuten toimenpiteisiin yhtenäiskouluperiaat-
55348: Ruotsissa, muUJtoin veisi vuosikymmenen ajan teen mukaisen peruskoulun aikaan
55349: ennenkuin tarvittava kokemus maan oloihin saamiseksi niissä kunnissa, joissa
55350: soveltuvasta yhtenäiSkoulun muodosta on~ toimii kunnallinen keskikoulu, kan-
55351: ditty saada. Kun kotiludhjelmadronritea ja sakoulu ja kansalaiskoulu, ja an-
55352: peruskoulukomitea ovat jo perusteellisesti taisi asiasta välittömästi lakiesityksen
55353: selvilttäneet yhtenäiskoulun rakenteen ja par- Eduskunnalle.
55354: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
55355:
55356: Arvo Ahonen. Aune Sala.ma.
55357: Veikko Mattila. Artturi Koskinen.
55358: Sa.ka.ri Knuuttila. Mauno Pohjonen.
55359: Ensio Pa.rta.nen.
55360: 1279
55361:
55362: VUI,59. - Toiv.al. N :o 518.
55363:
55364:
55365:
55366:
55367: Linkola ym..: i1mmattikoulun, teknillisen koulun ja teknilli-
55368: sen opiston aseman selvittäm·isestä yleisessä koulutusjär-
55369: jestelmässä.
55370:
55371:
55372: E d u s kun n a U e.
55373:
55374: Suunnitteilla olevan peruskoulu-uudistuk- todetitu, että joustavan siirtymisen toteutta-
55375: sen alkaessa vaikuttaa täydellä painollaan minen opistoista ikonkeakou1uiJhin edeUyttää
55376: tuJ!ee nykyisten kansakoulun ja kansaaais- muutoksia myös korkeakoulujen opetusjär-
55377: koulun oppimääriin perustuvien ammattiope.. jestelyissä.
55378: tuslaitosten suhde keskikoulupohjaisiin oppi- Koska juuri nyt, kun maahamme suunni-
55379: laitoksiin muuttumaan. Telknillisen koulutuk- tellaan uusia teknillisiä korkeakouluja ja pe-
55380: sen alalla saattaa tällöin syntyä thlanne, että ruskoulukin on vielä muotoutumisvaiheessa,
55381: maassa on kolme rinnakkaista koulutyyppiä on sopiva aika ryhtyä selvittämään ammatti-
55382: - ammattikoulu, !teknillinen koulu ja teknil- koulujen ja teknillisten oppilaitosten tule-
55383: linen opisto - joissa kaikissa opetus lähtee vaa asemaa yleisessä koulutusjärjestelmäs-
55384: samalta opilliselta tasolta, eikä yhdestäkään sämme, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan
55385: ole selväpiirteisesti järjestettyjä siirtymis- hyväksyttäväksi toivomuksen,
55386: mahdollisuuksia korkeampiin oppilaitoksiin.
55387: Koska näin syntynyt tilanne ei voi olla että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
55388: koulutuksellisesti oikea eikä tarkoituksen mu- toimenpiteisiin ammattikoulun, teknil-
55389: kainen, joudutaan tekniHisessä koulutuksessa 'tisen koulun ja teknillisen opiston ase-
55390: suorittamaan muutoksia, jota muuttavat eri man selvittämiseksi yleisessä koulutus-
55391: koulutyyppien suhdetta sekä peruskouluun järjestelmässämme peruskoulu-uudis-
55392: että toisiinsa. Teknillisessä korkeakoulussa on tuksen toteuduttua.
55393: opistoinsinöörien jatko-opiskelua tutkittaessa
55394: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
55395:
55396: Anna-Liisa Linkola. Pentti Mäki-Hakola.
55397: Raimo Ilaskivi. P. R. Haarla.
55398: 1280
55399:
55400: VIII,60.- Toiv.al. N: o 519.
55401:
55402:
55403:
55404:
55405: Pohjonen ym..: Valtion liikuntatieteellisen tutkimustoiminnan
55406: keskittämisestä.
55407:
55408:
55409: E d u s k u n n a llJ e.
55410:
55411: Tasavaltamme presidentti Urho Kekkonen rämhat, jotka on myönnetty vuodeksi kerral-
55412: sanoi vuoden 1963 avajaispuhoossaan mm.: laan. Edellä mainitun ohella suor.itetaan
55413: "On mitä suurimmassa määrin koko y;hteis- eräissä korkeakouluissa alan tutkimustyötä
55414: kunnan etu, että sen jäsenet ovaJt terveitä ja muiden varojen turvin.
55415: työkykyisiä, ruumiillisesti ja henkisesti ta- Tutkimustyön välttämättömyys on tullut
55416: sapainoisia kansalaisia. Jatkuva ja. määrätie- urheilun ja tliikuntakasvatuksen aloilla erit-
55417: toinen liikunnanharjoitus on tästä näkökul- täin ilmeiseksi. Kuta pirtemmälle kilpaurhei-
55418: masta :tarkasteltuna kansalaishyve". Tämä lu kehittyy, sitä suurempia terveydellisiä on-
55419: valtaiku.ntamme päämiehen sana oli todella gelmia ja vaarojakin siihen sisäLtyy. Näiden
55420: paikallaan siksi, että liikunnanharjoitus kan- poistaminen ja harjoirttelun tarkoituksenmu-
55421: salaistemme keskuudessa on vielä melka vä- kainen ohjaaminen edellyttää myös asiantun-
55422: häistä. Suomen kansa kysyy myös, miksi suo- tijoita, jotka voivat jatkuvasti suor~ttaa tut-
55423: malaisten urheilijain saavutuksen kansainvä- kimustyötä ja sen pohjalla ohjata tai koU-
55424: lisissä urheilukilpailuissa ovat suuresti hei- luttaa käytännön työssä rtoimivia liikuntakas-
55425: kentyneet. IJ.meisesti työtä kansan kuntour- vattaj:ita ja valmentajia. Näissä kohdin Suomi
55426: heilun. ja myös kilpaurheilun hyväksi ei ole on toistaiseksi hyvin takapajui.sessa ase-
55427: vielä riittävästi tehty. Menestyksellinen toi- massa. Yhtä tärkeätä on se, että ;tutkimus-
55428: minta eri aloilla perustuu yleensä tieteellisen työtä suoritetaan myös niillä liikuntatieteen
55429: tutkimuksen luomalle pohjalle. Nyt voidaan aloina, jotka liittyväit kansanterveyteen,
55430: kysyä, onko Suomessa tehty liikuntatieteel- kuntourheiluun, lii:kuntakasvatukseen ynnä
55431: listä tutkimustyötä 1 Voidaan todeta, että koulurasitusongelmiin.
55432: sitä on maassamme suoritettu osittain urhei- Valtion urheilulautakunta on ryhtynyt
55433: lulääketieteen ja osittain liikuntakasvatuk- suunnittelemaan liikuntatieteellisen tutki-
55434: sen ja niitä sivuavien tieteenalojen ·piirissä muksen valtakunnallista yleissuunnitelmaa
55435: opetusministeriön vuosittain Valtion urheilu- pyrkien selvittämään tärkeimmät tavoitteet,
55436: lautakunnan lausuntojen perusteella myöntä- tutlkimuskoihteet, tutkimustoiminnan keskittä-
55437: mien veikkausvoittovarojen !turvin. Tutki- misen ja toiminnan taloudellisen kehittämi-
55438: mustyötä suoritetaan useissa tutkimuslaitok- sen. Onkin todettava, että liikuntatieteellinen
55439: sissa maan eri puolilla sekä myös yksityis- tutkimusalan on erittäin laaja käsittäen mm.
55440: ten tutkijoiden toimesta. Tätä arvokasta u~heilulääketieteen, liikuntafysiologian, -psy-
55441: työtä ovat tehneet ja veikkausvoittovaroja lologian, -sosiologian, -hygienian, -pedagogii-
55442: saaneet: Työterveyslaitos, Turun yliopiston kan ja biomekaniikan.
55443: fysiologian laitoksen urheilututkimusasema, Yksityiset tutkimuslaitokset, jotka suorit-
55444: Kasvatustieteiden edistämisseura, Lii~nta tavat tutkimustyötä Jiikuntatieteiden eri
55445: .tieteellinen seura, Suomen urheilulääkäri-
55446: 1 aloilla, ovat laatineet pitkän tähtäimen suun-
55447: yhdistys, Sauna-seura ja Suomen urheilu- nielmia ja pyrkineet koordinoimaan eri ta-
55448: museosäätiö. Täihän mennessä ei laitoksilla ja hoilla suoritettavaa tutkimusta sekä esittä-
55449: järjestöillä ole kuitenkaan ollut käytännölli- neet niitä Valtion urheilulautakunnalle sen
55450: siä mahdollisuuksia pitkän ·tähtäimen liikun- tekemän aloitteen perusteella.
55451: tatieteellisen tutkimustyön suorittamiseen, Näiden suunnitelmien pohjalta on mah-
55452: koska käytettävissä on ollut vain niukat mää- dollista jo nylk:yisissä oloissa ja tällä hetkellä
55453: VIII,60. - Pohjonen ym. 1281
55454: .toimivien laitosten puitteissa edistää liikun- Edellä mainitun perusteella kunnioittaefl.
55455: tatieteellistä .tutkimusta olennaisella tavalla. esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
55456: Se edellyttää kuitenkin nykyistä voimak- muksen,
55457: kaampaa ja jatkuvaa valtion tukea sekä toi-
55458: minnan organisointia. että hallitus ryhtyisi ensi tilassa
55459: Voidaan sanoa, että kilpaurheilu ja kansa- toimenpiteisiin valtion liikuntatieteel-
55460: laisten liikunnan harjoituksen voimakas ke- lisen tutkimustoiminnan keskittämi-
55461: hittäminen edellyttää tässä vaiheessa tieteel- seksi ja järjestämiseksi kiinteälle poh-
55462: lisen tutkimustyön suunnitelmallista järjes- jalle.
55463: tämistä.
55464: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
55465:
55466: Mauno Pohjonen. Pentti Sillantaus.
55467: Olavi Lahtela. Kuuno Honkonen.
55468: Anni Flinck. Sulo Hostila.
55469: Sylvi Saimo. Eino Uusitalo.
55470: Pentti Pekkarinen. Eeles Landström.
55471:
55472:
55473:
55474:
55475: 161 E 529/66
55476: 1282
55477:
55478: VIII,81.- Toiv.al. ll':o 520.
55479:
55480:
55481:
55482:
55483: V. Mattila ym.: Yliopiston perustamisesta Seinäjoelle.
55484:
55485:
55486: Eduskunnalle.
55487:
55488: Henkisten voimavarojen mahdollisimman kinnon suorittaineiden maara vain Helsin-
55489: ;tehokas ja ~laajamittainen il.'ekrytointi ja pä- gin, Tampereen ja Turun yliopistojen lähim-
55490: tevän virkamiekunnan saaminen maamme mässä vaikutuspiirissä on suurempi kuin
55491: eri osiin edellyttää korkeamman opetuksen Etelä-Pohjanmaalla, jossa lukiot ovat keskiit-
55492: sijoittamista useihin elinvoimaisiin keskuk- tyneet maakunnan suomenkieliseen osaan Sei-
55493: siin. Lähtökohtana opetuksen sijoittamisessa näjoen ympärille. Seinäjoella eduUisen lii-
55494: on pidettävä valtakunnan osa-alueilla valmis- kennemaantieteellisen asemansa ja viimeai-
55495: tuvien ylioppilaiden määrää, koska useita kaisen nopean kehityksen synnyttämän pal-
55496: korkeakouluja omaavissa maissa tutkimusten velutoiminnan vuoksi on mitä parhaat edel-
55497: mukaan korkeakoulun vaikutus on pääasial- lytykset toimia laaja-alaisen, tulevan yhteis-
55498: lisesti paikallinen. Tätä lähtökohtaa puolta- kunnan tarpeet täyttävän korkeakoulutoi-
55499: vat myös suuren ylioppilasmäärän alueilla minnan keskuksena.
55500: lisääntyneet kotoa käsin opiskelumahdolli- Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
55501: suudet ja näin vähentyneet asunto-ongelmat nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55502: ja varallisuuserojen vaikutukset opintojen
55503: aloittamiseen. että hallitus antaisi Eduskunnalle
55504: Etelä-Pohjanmaalla on lukiokeskuksia (22) esityksen yliopiston perustamiseksi
55505: enemmän kuin missään maamme muussa Etelä-Pohjanmaan keskukseen Seinä-
55506: maakunnassa. Myös vuosittain ylioppilastut- joelle.
55507: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
55508:
55509: Veikko Mattila. Antero Väyrynen.
55510: Sakari Knuuttila. Pentti Mäki-Hakola.
55511: 1283
55512: VUI,62.- Toiv.al. lf:o 511.
55513:
55514:
55515:
55516:
55517: Sillantaus ym.: Muidm yZiopistojea pääsemisestä osalliseksi
55518: H elsingi• yliopistolle an•etuista erikoisoikeuksista.
55519:
55520:
55521: Ed uskunna[~e.
55522:
55523: Helsingin yliopisto sai aikoinaan valtiolta ton yksinomaisina oikeuksina, tai että muille
55524: eräitä osaksi varsin huomattavia ja osaksi yliopistoille ei ole luotu vastaavia oikeuksia.
55525: erioikeuden luontoisia etuuksia, joista sääde- Yhtä tärkeää kuin aikanaan etuuksien saami·
55526: tään Helsingin yliopiston säännöt sisältävän nen oli Helsingin yliopistolle, olisi vastaava
55527: asetuksen n:o 228/1924 3 §:ssä. Yliopisto saa oikeus oleville muille yliopistoille alkaneessa
55528: pitää yhtä apteekkia Helsingin kaupungissa korkeakoululaitoksen voimakkaassa kehitty-
55529: (tätä oikeutta on myöhemmin tuntuvasti laa- misvaiheessa, jotta niille voitaisiin antaa edel·
55530: jennettu), sillä on almanakan julkaisemisen lytykset opetuksensa ja tutkimustyönsä jat-
55531: yksinoikeus (mikä oikeus on korvausta vas- kuvaan kehittämiseen.
55532: taan annettu Weilin & Göösille Helsingissä) Eräs mahdollisuus olisi, että apteekki. ja
55533: ja se saa ilmaisen kappaleen kutakin Suomessa almanakkaoikeuden tuottama hyöty määrät-
55534: ilmestyvää painotuotetta. Viimeksi mainittu täisiin annettavaksi maan eri valtionyliopis-
55535: oikeus on myöhemmin annettu Turun yli- toille niiden opiskelijaluvun mukaisessa suh-
55536: opistolle, Jyväskylän yliopistolle, Åbo Akade- teessa ja yksityisille yliopistoille 70 % niille
55537: mille ja Oulun yliopistolle. muuten oppilasluvun mukaan tulevasta mää-
55538: tSen johdosta, että muutkin asetuksessa an- rästä.
55539: netut oikeudet, ei vain viimeksi mainittu, on Edellisen vuoksi esitämme kunnioittavasti
55540: alunperin tarkoitettu palvelemaan ja edistä- edUSkunnan !hyväksyttäväksi toivomuksen,
55541: mään maan yliopisto-opetusta sekä sen joh-
55542: dosta, ·että puheenalaiset edut on annettu että hallitus suorituttaisi kiireelli-
55543: nimenomaan Helsingin yliopistolle aikanaan sesti tutkimuksen siitä, miten ja missä
55544: sen vuoksi, ettei maassa silloin ollut muita suhteessa muutkin yliopistot ooisivat
55545: yliopistoja, ei ole oltu johdonmukaisia, kun tulla osallisiksi Helsingin yliopistolle
55546: uusien yliopistojen syntymisen jälkeen ase- annetuista taikka vastaavista eri-
55547: tuksessa luetellut oikeudet viimeistä lukuun- oikeuksista.
55548: ottamatta on yhä pysytetty Helsingin yliopis-
55549: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
55550:
55551: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen.
55552: Sakari Knuuttila. Jaakko Kemppainen.
55553: 1284
55554:
55555: VIU,63.-Toiv.al. N:o 522.
55556:
55557:
55558:
55559:
55560: Volotinen ynt.: Ortodoksisen teologisen osaston perustami-
55561: sesta Helsingin yliopistoon tail J oe'nS'Uun korkeakouluun.
55562:
55563:
55564: Ed u sk unn alli e.
55565:
55566: Kansail.lisen kulttuurimme rikkaan ja Ortodoksisen kirkkokunnan VIII varsinai-
55567: arvokkaan osan, karjalais-ortodoksisen kult- nen kirkolliskokous asetti kesällä 1965 .toimi-
55568: tuurin tutkiminen ja eteenpäin kehittäminen kunnan tutkimaan tämän alan korkeakoulu-
55569: on maassamme saanut osakseen liian vähän opetuksen kehittämistä. Kun mainitun toimi-
55570: huomiota. Karjalais·ortodoksinen perinne on, kunnan ehdotus pian valmistunee, ja kun
55571: kuten tunnettua, rikastuttanut korvaamatto- korkeakouluopetuksen tehostamista ja moni-
55572: maila tavalla maamme henkistä elämää tuo- puolistamista nyt suunnitellaan olisi valtion
55573: malla siihen monipuolisia aineksia. Tämä on varattava korkeakoulumäärärahoista kohtuul-
55574: !tutkimuksessa unohdettu, sitä on jopa vähä- lisesti varoja edellä selostettuun tarkoituk-
55575: telty. Kuitenkin meidän olisi kaikin tavoin seen.
55576: tuotava tutkimuksen kautta esille niitä rik- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
55577: kauksia, joita kansallinen kulttuurimme, . eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55578: myös sen arvokas karjalais-ortodoksinen osa,
55579: sisältää. Tämä on mahdollista tehdä vain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
55580: korkeakoulutasoisen opetus- ja tutkimustoi- karjalais-ortodoksisen kulttuuriperin-
55581: minnan kautta. Meidän olisi luotava toiselle teen opetuksen ja tutkimisen kehittä-
55582: kansankirkonemme myös mahdollisuus kor- miseksi perustamalla joko Helsingin
55583: keakoulutasoiseen pappiskasvatukseen, sillä yliopiston tai tulevan Joensuun kor-
55584: pappienvalmistus tapahtuu pappisseminaari- keakoulun yhteyteen ortodoksisen teo-
55585: tasolla ja jatko-opintoja suunnittelevien on logisen osaston, jossa olisi 'Ortodoksisen
55586: pitänyt mennä ulkomaisiin ylipistoihin ja teo- kirkkohistorian ja patristiikan profes-
55587: logisiin korkeakouluihin korkeampaa teolo- suuri, ortodoksisen systemaattisen teo-
55588: gista opetusta saadakseen. logian professuuri sekä ortodoksisen
55589: käytännöllisen teologian professuuri.
55590: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
55591:
55592: ~o Volottne~ Aulis Sileäkangas. U. H. Voutilainen.
55593: Emo Lottanen. Ale Holopainen. Aili Vaitttnen.
55594: Remo Karpola. Olavi Lahtela. Antti 0. Pennanen.
55595: Veikko Hanhirova..
55596: 1285
55597: VIII,64.-Toiv.al. N:o 523.
55598:
55599:
55600:
55601:
55602: Forsius ym.: Kodi-n tek-nologian professorinviran perustami-
55603: sesta Helsingin yliopistoon.
55604:
55605:
55606: Ed uskunnaUe.
55607:
55608: Koti muuttuvrull!a yhteiskunnassa on muo- opintohaarat. Nämä eri haarat, teknillinen,
55609: dostumassa yhdeksi aikamme tärkeimmäksi, taloudellinen ja ravintokemiallinen, tulevat
55610: pikaista ratkaisua vaativaksi ongelmaksi. Yhä tosin opetuksessa usein hyvin lähelle toisiaan,
55611: enenevä teollistuminen, maatalouden ja kodin kuten niin monet muut toisilleen läheiset
55612: piirissä suoritetun työn koneistuminen ja ko. tieteenhaarat, mutta pääpaino tutkimuksessa
55613: din ulkopuolella suoritetun ansiotyön osuu- on kulloinkin kysymyksessä olevan oppituolin
55614: den kasvaminen ynnä monet muut seikat ovat alalla.
55615: saaneet aikaan suuria muutoksia varsinkin Kodin teknologia on nimenomaan kodin
55616: kotitalouden alalla. Nämä ovat vuorostaan ai- •piirissä tehtävää tymä, sen suoritusta ja suo-
55617: heuttaneet kotitaloudessa esiintyvien ·työnsuo- ·rittajia käsittelevä tutkimuksen ja opetuk-
55618: r:iJtusten uudelleenarviointeja sekä työmene- sen ala. Kotitalouden .teknologian oppituoli
55619: telmien ja työvä:lineiden järkiperäistämistä. esiillltyy kaikissa Pohjoismaiden yliopistojen
55620: Kaikki tämä vaatii kiinnittämään entistä kotitalousalaa koskevissa ehdotuksissa. Myös
55621: enemmän huomiota kodin kysymyksiin ja nii- Helsingin yliopistossa tämä aine on pysynyt
55622: den selvittelyyn. Tässä kohden maassamme on jatkuvasti ehdotettujen uusien oppitu(}lien
55623: jo pitkälle kehitetty neuvonta. ja opetus- listalla. Se on kuitenkin vuodesta toiseen
55624: toiminta. Niiden ttäytyy kuitenkin pohjautua joutunut odottamaan vuoroaan muiden, kul-
55625: tutkimusten tuloksiin. Myös tältä osin meillä loinkin ajankohtaisemmi:ksi katsottujen tie-
55626: on päästy hyvään alkuun kQ>titalousopetuksen teen alojen saadessa etusijan. Asian kauas-
55627: saatua jalansijaansa yliopistossa 1940-luvun kantoiseen kansanitaloudelliseen ja sivistyk-
55628: lopulla, jolloin Helsingin yliopistoon p·erus- selliseen merkitykseen katsoen edellä maini-
55629: tettiin oppituolit sekä kodin taloustieteessä tun oppituolin perustamista ei olisi enää siir-
55630: että ravintokemiassa. Jo silloin kuului suun- rettävä eteenpäin. Päinvastoin olisi ensi ti-
55631: nitelmiin myös kodin •teknologian professuu- lassa ryhdyttävä !toimenpiteisiin tämän suun-
55632: rin perustaminen, jonka !tiedekunta itse nitelman toteuttamiseksi.
55633: asiassa oli v. 1941 hyväksynyt ja e<hdottanut Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
55634: perustettavaksi ensimmäisenä, nimittäin v. tamme kunnioittavasti eduskunnan hyväksyt-
55635: 1942. täväksi .toivomuksen,
55636: Nämä kolme oppituolia yhdessä tulisivat
55637: muodostamaan toisiaan täydentävän, ehjän että hallitus ensi Ulassa suorituttaisi
55638: kokonaisuuden niin ihyvin kotitaloudellisen tutkimuksen mahdollisuuksista perus
55639: tutkimustyön edistämisen kuin tutkinnon taa kodin teknologian f>rofessorinvirka
55640: suorittajan kannwlta. Kodin teknologia ni- Helsingin yliopistoon.
55641: mittäin yhdistää molemmat edellä mainitut
55642: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
55643:
55644: Saara Forsius. Aili Vaittinen.
55645: Irma Ha.mara.. J'UUSQ Häikiö.
55646: 1286
55647:
55648: VDI,66.- Toiv.al. H:o 524.
55649:
55650:
55651:
55652:
55653: Halinen ym.: Kotitaloudm työtietun professorinviran pet"UU-
55654: tamisesta Helsingin yliopistoon.
55655:
55656:
55657: Eduskunnalle.
55658:
55659: Maassamme on jo 1940-luvun loppupuolelta fessuuri. Tällöin voidaan myös varmistaa pä-
55660: saakka ollut korkeampaa kotitaloudellista ltevien asiantuntijoiden kouluttaminen niin
55661: opetusta. Helsingin yliopiston maatalousmet- kotitalousopetukselle ja -neuvonnalle kuin
55662: sätieteellisessä tiedekunnassa on tätä varten myös kotitalouskoneita valmistavalle teolli-
55663: kodin taloustieteen ja raviDJtolkemian profes- suudelle ja niitä myyvälle kaupalle.
55664: suuri ja kandidaatin tutkinnon aineyhdistel- Nyt suunnitellun kotitalouden työtieteen
55665: mään on kolmesta pakollisesta aineesta voitu alaan tulisivat kuulumaan mm. seuraavat
55666: valita kaksi kotitaloudellista a;inetta. aineet: kotitalouden kone- ja välineoppi, koti-
55667: Korkeampaa kotitaloudellista opetusta pe- talouden materiaalioppi, asunto-oppi, työn-
55668: rustettaessa oli laadittu suunnitelmat myös fysiologian ja -psykologian kurssit sekä koti-
55669: kotitalouden työkysymysten sisällyttämiseksi talouden organisoimista ja kotitaloustöiden
55670: opetukseen, mutta silloin ehdotettu kolmas suunnittelua käsittelevä kurssi.
55671: kotitaloudellinen professuuri oli jäänyt to- Koska tämän opetusalan .tarve on sekä
55672: teuttamatta. Tämä on sitäkin valitettavam- yksityis1alouden että kansantalouden kan-
55673: paa, koska kotitalouskandidaateiksi opiskele- nalta asiaa katsottuna erittäin suuri, olisi
55674: vilta on puuttunut kolmas kotitaloudellinen kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin koti-
55675: tutkintoaine ja he ovat sen vuoksi olleet talouden työtieteen oppituolin perustamiseksi
55676: pakotettuja va;litsemaan sen varsinaisen oman Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelli-
55677: alansa ulkopuolelta. seen tiedekuntaan.
55678: Nykyistä kehitystä ajatellen ovat työkysy- Edellä esi:tettyyn viitaten ehdotamme kun-
55679: mukset kotitalouksiemme monesti vaikeimmin nioittaen eduskunnan. hyväksyttäväksi toivo-
55680: ratkaistavissa olevia ongelmia. Saattaak- muksen,
55681: semme nämä tehtävät tieteellisen tutkimuk-
55682: sen piiriin ja pystyäksemme kouluttamaan että hallitus ensi tilassa ryhtyisi toi-
55683: alalla tutkijoita olisi välttämätöntä saada menpiteisiin kotitalouden työtieteen
55684: kotitalouden työkysymykset omana oppi- professorinviran perustamiseksi H e"l-
55685: aineena korkeamman kotitalousopetuksen pii- singin yliopistoon.
55686: riin ja perustaa kotitalouden työtieteen pro-
55687: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
55688:
55689: Sylvi Halinen. Katri Kaarlonen. Atte Pakkanen.
55690: Eino Sääskilahti. Reino Karpola. Pentti Pekkarinen.
55691: Katri Helena Eskelinen. Sylvi Saimo. !alkko 17olotinen.
55692: 1287
55693: VIII,66. - 'l'oiv.a1. 1f: o 525.
55694:
55695:
55696:
55697:
55698: Paasivuori ym.: Kodin teknologian kiinteän ylimääräisen pro-
55699: fessorinviran perustamisesta Helsingin yliopiston maata-
55700: lous-metsätieteelliseen tiedekuntaan.
55701:
55702:
55703: E d u s kun n a 11 e.
55704:
55705: Kotitalouden tehokas opetus yhteisku.nnas- Kotitalouden opetuksen tehokkuuden kan-
55706: samme vaatii jatkuvasti kehittämistä ja täy- nalta on haitallista ja luonnotonta, että ope-
55707: dentämistä pystyäkseen täyttämään tärkeän ·tus on vuosikymmeniä siinä määrin puutteel-
55708: tehtävänsä :ihmisen vitaliteetin ja hyvinvoin- J.ista, etteivät kotitaloustieteitä opiskelevat
55709: nin edistäjänä ja kehittäjänä. Se seikka miten voi suorittaa näissä aineissa yliopistollista
55710: kotitalous suoriutuu omasta tehtävästään, loppututkintoa, vaan aineyhdistelmiin on si-
55711: merkitsee huomattavasti myös koko kansan- sällytettävä vähintään yksi oppiaine koti-
55712: rtaloudessamme. Kokonaistuloksella koko koti- taloustieteiden ulkopuolelta. Kodin teknolo-
55713: ltalouden laajan kentän huomioonottaen on gian professorinviran perustaminen poistaisi
55714: parhaat edellytykset muodostua tarkoituksen- tämän vakavan epäkohdan.
55715: mukaiseksi vain, jos alan opetus korkeimmalla Ylimääräisen professorinviran haltijan voi-
55716: tasolla, yliopistossa, on ·tarkoituksenmukai- massa oleva palkka:luokka on B2/24l2 mk
55717: sesti ja tehokkaasti järjestetty. kuukaudessa, 28944 mk vuodessa, vuoden 1966
55718: Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hel- alussa vallitsevan palkkatason mu.lraan.
55719: singin yliopistossa on tehnyt jo vuodesta 1953 Edellä selostetun perusteella sekä Helsin-
55720: lähtien jatkuvasti esityksiä kodin te k no- gin yUopiston esitY'ksiin nojautuen ja sill.ä
55721: 1 o g i a n kiinteän ylimääräisen professorin perusteella, että ko. tiedekunta on 11.11.1965
55722: viran perustamiseksi tiedekunnassa jo olevien asettanut kodin .teknologian kiinteän ylim.
55723: ravintokemian ja kodin taloustieteen profes- professorin viran tärkeysjärjestyksessä en-
55724: sorin virkojen rinnalle. Kodin teknologian simmäiselle sijalle, ehdotamme kunnioittaen
55725: professorin työkenttään tulisivat J.ähinnä kuu- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
55726: lumaan eräät erittäin oleellisesti kotitalouden
55727: piiriin kuuluvat alueet kuten: työmetodiikka, että hallitus tutkituttaisi mahroolli-
55728: työn rationalisointi, kodin työvälineet, kodin suuden kodin teknologian kiinteän yli-
55729: koneet, kodin tekstiilit ja niiden hoito, kodin määräisen professorinviran perustami-
55730: pintamateriaalit ja niiden hoito, kodin puh- seksi maatalous-metsätieteelliseen tie-
55731: distus- ja hoitoaineet, asunnon suunnittelu dekuntaan Helsingin yliopistossa.
55732: ja sisustus hoidon ja työtehon kannalta.
55733: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
55734:
55735: 'l'yyne Paasivuori. Irma Hamara.
55736: Edit Terästä. Margit Eskman.
55737: 1288
55738:
55739: VIn,67.-Toiv.al. N:o 526.
55740:
55741:
55742:
55743:
55744: Va.rtia ym..: Määrärahasta maatalouden työtekniikan varsi-
55745: naisen profe$$UUrin peru$tamiseksi Helsingin yliopistoon..
55746:
55747:
55748: EduskunnaUe.
55749:
55750: Nopea koneellistuminen toisen maailman· ajasta huolimatta jatkuvasti lisääntynyt, ja
55751: sodan jälkeen on aiheuttanut maatalouden mm. syyslukukaudella 1965 niihin osallistui
55752: harjoittamiseen suuria muutoksia. Maatalou- 121 ylioppilasta. Jotta opetus tällä ,tärkeällä
55753: den koneellistuminen heijastuu myös muihin ja nopeasti kehittyvällä alalla saataisiin va-
55754: elinkeinoihin. Voimakas teknillinen kehitys on kiinnutettua ja edes osaksi täyttämään ne
55755: otettu huomioon mm. maatalouskouluissamme, vaatimukset, joita agronomien tietämykselle
55756: joissa kone. ja työopin opetus on saanut mer- lk:o. alalta edellytetään, maatalouden työtclt-
55757: ikiittävän aseman. niikalle olisi kiireellisesti saatava varsinainen
55758: Helsingin yliopiston maatalous-metsätie- professuuri. Sen alaisuudessa voitaisiin ha-r-
55759: teellisessä tiedekunnassa annettava maatalous- joittaa myös alan keskeisten kysymysten tut-
55760: koneopin ja maatalouden työtieteen opetus kimustyötä. Pieneromissäkin ja koneenistumi-
55761: tapahtui vain apuaineku.rs8eina vuoteen 1960 sessa Suomea jäljessä olevissa Euroopan
55762: saakka. Tällöin opetusohjelmaan liitettiin maissa ko. professuuri on ollut yliopistoissa
55763: ''Maatalouden työtekniilP!:a"-niminen, agrono- jo kauan.
55764: mintutkintoa varten ,tarkoitettu vaihtoehtoi- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
55765: nen tutkintoainekurssi. Yleensä tutkintoaine- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
55766: kurssi edellyttää professuuria. muksen,
55767: Maatalouden työtekniikan ja sen apuaine-
55768: kurssien (entiset maatalouskoneoppi ja maa- että hallitus ottaisi vuoden 1967 tuw-
55769: talouden työtiede) opetus on yhden ylimää- ja menoarvioesitykseen riittävän mää-
55770: räisen opettajan ja :tiJapäisten harjoituskurs- rärahan maatalouden työtekniikan var-
55771: siapulaisten varassa. Kursseille osallistuvien sinaisen professuurin perustamiseksi
55772: opiskelijoiden määrä on kurssien vaatimasta Helsingin yliopistoon.
55773: suuresta opetus-, harjoitus- ja harjoittelu-
55774: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
55775:
55776: T. I. Vartia. Irma Hamara.
55777: Atte Pakkanen.
55778: 1289
55779:
55780: VID,68.-Toiv.al. N:o 527.
55781:
55782:
55783:
55784:
55785: ~tela ym..: Yhteiskuntasuunnittelun tai asutustieteen pro-
55786: fessuurin ja laitoksen perustamisesta johonkin korkeakou-
55787: luun.
55788:
55789:
55790: Ed uskunnaUe.
55791:
55792: Lhmisen asumiseen liittyvät ongelmat ovat Yhteiskuntasuunnittelijoiden koulutuksen
55793: kasvavan mielenkiinnon kohteena. On todettu, puutteeseen on meilläkin kiinnitetty viime
55794: että nykyisin käsitellään vain ihmisen osa- aikoina huomiota. On todettu, että koulutuk-
55795: toimintoja, kuten hänen :terveyttään, ravit- seen saattaisi tarjoutua kaksi mahdollisuutta.
55796: semustaan, kasvatustaan ja koulutustaan, Se saattaisi tapahtua suoraan jonkin korke-
55797: mutta ihminen kokonaisuutena, ihminen yh- koulun tiedekunnan piirissä alusta lähtien
55798: teiskunnassa, on jätetty huomioon ottamatta. erityisenä koulutusalana tai sitten koulutus
55799: Epäkohdan korjaamiseksi on suositeltu - voitaisiin antaa myöhemmässä vaiheessa var-
55800: mm. Kreikassa pidetty kansainvälinen konfe- sinaisten akateemisten opintojen päätyttyä.
55801: renssi - yliopistoihin perustettavaksi uusi Yksimielisiä lienee kuitenkin oltu siitä, että
55802: itsenäinen tutkimuksen ala, joka selvittäisi yhteiskuntasuunnittelijoiden koulutuksen on
55803: inhimillisen asutuksen olemusta. Tämä uusi .tapahduttava yliopistojen tai korkeakoulujen
55804: :tutkimus syntyisi usean nykyisen tieteen yh- piirissä.
55805: teistyönä ja mukaan olisi saatava tutkijoita Koska olisi itärkeää, että tämän tulevaisuu-
55806: monilta sitä sivuaviita tieteen alohlta. Sa- den yhteiskunnan kannalta keskeisen alan
55807: malla olisi py,rittävä ohjaamaan parhaita ja akateeminen opetus pääsisi meilläkin alka-
55808: pystyvimpiä nuoria voimia tälle uudelle asu- maan mahdollisimman pian, esitämme kun-
55809: tustieteen tai yhteiskuntasuunnittelun alalle. nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
55810: Verraten laajasta yhteiskuntasuunnitte- muksen,
55811: lusta huolimatta ei Suomessakaan anneta mis-
55812: sään varsinaista koulutusta yhteiskuntasuun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
55813: nittelussa eikä edeHä hahmotellussa asutus- yhteiskuntasuunnittelun tai asutus-
55814: tieteessä, joten ne virheet, joita on :tehty ja tieteen professuurin ja siihen lii.tty1Jän
55815: tehdään parhaillaankin kaupunki- ja maa- laitoksen perustamiseksi johonkin
55816: laiskuntasuunn.ittelussa ovat QSaltaan tästäkin maamme lwrke.akouluu1'1. tai yli.opis.
55817: johtuvia. · toon.
55818: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
55819:
55820: Olavi Lahtela.. Veikko Ba.nhirova.
55821:
55822:
55823:
55824:
55825: 162 E 529/66
55826: 1290
55827: VDI,69.-Toiv.al. N:o 528.
55828:
55829:
55830:
55831:
55832: Lahtela ym.: Jletsäentomologian ja metsäpafologil:m professo-
55833: rin viran perustamisesta metsäntutkimuslaitokleen.
55834:
55835:
55836: Ed uskunnaUe.
55837:
55838: Maallemme elintärkeässä metsätaloudessa kaalisetkin muutokset ovat nostaneet esille
55839: olemme siirtymässä metsänviljelyn aikakau- myös muita metsätuhokysymyksiä, joiden ta-
55840: teen. Siirtyminen on ~tapahtumassa erittäin loudellinen merkitys on huomattava.
55841: nopeasti, sillä kun esim. puiden taimia vain Asiantuntijoiden mukaan suuri osa metsän-
55842: vajaat kymmenen vuotta sitten istutettiin viljelyalojen ja muista tuhoista, joiden ar-
55843: vuosittain 30-40 milj. kpl, on luku nykyisin moilla nykyisin ollaan, voitaisiin estää ja si-
55844: runsaasti 100 milj. ja ~askelmien mukaan sen ten säästää suuria summia kulumasta huk-
55845: lähivuosina on noustava vielä 3-4 kertai- kaan, mikäli tuhoja ja niiden torjuntaa tut-
55846: seksi nykyisestä, jotta kasvava puun tarve kittaisiin. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan lä-
55847: voitaisiin ,tulevaisuudessa turvata. heskään riittävässä määrin ole mahdollista,
55848: Viljelytaimistojen lisääntyessä ovat kui- koska metsäntutkimuslaitoksessa, jolle asia lä-
55849: tenkin alkaneet yhä enemmän vaatia osakseen hinnä kuuluu, näitä monelle taholle haarau-
55850: huomiota metsänviljelyä haittaavat esteet, tuvia tehtäviä varten on varsinaisesti vain
55851: kuten lehtipuiden vesat, heinittyminen, tuho- yksi assistentuuri ja sekin ilman vakinaisia
55852: sienet ja -hyönteiset ym. rtekijät, jotka ny- tutkimusmäärärahoja. Todettakoon, että maa-
55853: kyisellään eri arviointien mukaan tekevät vil- rtalouspuolella pelto- ja puutarhakasvien tu-
55854: jelytöitä tyhjiksi keskim. 20-50 %. Mm. vM- hoja tutkitaan neljässä eri tutkimuslaitok-
55855: tion metsissä suoritetuista metsänviljelyistä sessa lukuisan henkilökunnan voimin.
55856: on investointien mukaan onnistunut ,tyydyttä- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
55857: västi vain 51 % ja samanlaisia esimerkkejä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
55858: voitaisiin poimia muualtakin. Tuhojen vuoksi vomuksen,
55859: ovat metsänvakuutusyhtiöt keväällä 1965 lo-
55860: pettaneet metsänviljelyvakuutusten myöntä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ooi-
55861: misen kärsittyään sitä ennen vakuutusehtojen menpiteisiin metsäentomologian ja
55862: tarkistuksista huolimatta suuria tappioita metsäpatologian professorin virkojen
55863: muutamia vuosia !kestäneen vrukuutustoimin- perustamiseksi metsäntutkimuslaitok-
55864: nan kautena. seen.
55865: Metsänhoidossa ja puutavaran korjuussa
55866: viime aikoina tapahtuneet osaksi sangen radi-
55867: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
55868:
55869: Olavi Lahtela. Aulis Slleäkangas.
55870: Heimo Linna. Veikko Hanhirova.
55871: 1291
55872:
55873: vm,7o. -'l'oiv.al. B:o 529.
55874:
55875:
55876:
55877:
55878: Leinonen: Teologisen, tiedekun,nan, perustamisesta Oulun, ,u.
55879: opistoon,.
55880:
55881:
55882: Eduskunnalle.
55883:
55884: Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta ovat liikarasitettuja ja joutuvat jo ajan puut.
55885: on jo nyt oppilasmäärältään Euroopan suu- teenlän takia, perin suuressa määrin laimin-
55886: rimpia. Opiskelevien henkilökohtainen oh- lyömään levottomana aikakautenamme ih-
55887: jaus, jota jokaisessa tiedekunnassa pidetään misten mielenterveydelle niin perin rtärkeän
55888: opintojen edistymisen kannalta tärkeänä, jää henkilökohtaisen sielunhoidon samoin kuin
55889: pakostakin vähäiseksi. Kun viime vuosina jatkuvan opiskelunsa. Mm. nuorisorikollisuu-
55890: opintonsa alkaneet ennättävät opinnoissaan den kasvamisen ja muidenkin tämän ajan va-
55891: ns. seminaariasteelle, tarvitaan entistä enem- kavien ilmiöiden takia pidetyissä neuvotte-
55892: män opettajia. Asiaa on koetettu parantaa luissa on niin psykiatrien kuin myös papis-
55893: perustamalla Helsingin yliopiston teologiseen ton sekä monien muiden julkisen elämän hen-
55894: !tiedekuntaan muutamia opettajanvirkoja li- kilöiden taholta korostettu nimenomaan henki-
55895: sää. Parasta ratkaisua tämän ikautta ei saada lökohtaisen sielunhoidon ja keskustelujen
55896: aikaan jo edellämainituista syistä eikä myös- merkitystä sielullisten patoutumien välttämi1
55897: kään puuttuvien huonetilojen vuoksi. Näin- seksi.
55898: ollen herää kysymys, eikö jo ole korkea aika Pohjois-Suomi on pappispulaan nähden
55899: perustaa uusi teologinen tiedekunta. suhteellisesti vielä paljon huonommassa ase-
55900: Maassamme on jo pitemmän ajan podettu massa kuin muu osa maastamme. Useimmat
55901: pappispulaa. Tästä syystä virkoja on jatku- aina uudeHeen ja uudelleen aukijulistetut ja
55902: vasti täy.ttämättöminä. Välttämättömyyden .täyttämättä jääneet papinvirat ovat nimen-
55903: pakosta on näin ollen monia seurakuntia naa- omaan Oulun hiippakunnan alueella. Syy
55904: puriseurakuntien papiston hoidettavina oman Pohjois-Suomen pappispulaan on osaltaan
55905: seurakunnan ohessa siitäkin huolimatta, että si:inä, että pappiskoulutus on yksinomaan
55906: seurakuntien sielunhoidollinen ym. papin vir- Helsingissä. Yleensä on havaittavissa selvä
55907: kaan kuuluva työ kärsii papiston harvalukui- :tendenssi pyrkiä sijoittumaan koulupaikka-
55908: suudesta seurakuntien väkilukuun verrat- kunnalle tai ainakin lähelle sitä virkaan, jopa
55909: tuna. Maassamme on papinvirkoja ja pap- aloille, jotka eivät ~ruinkaan vastaa asianomai.
55910: peja yleensäkin aivan man vähän moniin sen koulutusta. Sama pitää paikkansa papis.
55911: muihin maihin verrattuna. Vertauksen vuoksi tosta, sillä esim. vuoden 1962 lopussa Helsin-
55912: mainittakoon, että USA:n luterilaisessa kir- gissä oli kaikkiaan n. 300 pappia, joista ai-
55913: kossa on keskimäärin yksi pappi noin 400 seu- noastaan puolet seurakuntavirassa, kun taas
55914: rakuntalaista kohti ja useiden Euroopan mai. Oulun hiippakunnassa samaan aikaan oli 140
55915: den suhdeluku on yhden suhde tuhanteen, kun pappia, joista seurakuntavirassa 116, jota
55916: se .taas meidän maassamme on keskimäärin paitsi useita vakinaisiakin seurakuntavirkoja
55917: kaupungeissa yhden suhde viiteen tuhanteen, oli täyttämättä hakijoiden puutteessa.
55918: maaseudulla yhden suhde kolmeen tuhanteen Teologiaa opiskelleita .tarvitaan lisäänty-
55919: ja Oulun hiippakuunassa yhden· suhde vässä määrässä paitsi kirkon ja seurakunnan
55920: 4570: een ja muualla Suomessa keskimäärin palvelukseen myös opettajiksi oppikouluihin,
55921: yhden suhde 3917: ään. Tilasto on tämän vuo- joiden lukumäärä vidmeksi kuluneiden vuo-
55922: sikymmenen alulta, mutta !tilanne ei liene pal- sien aikana on huomattavasti lisääntynyt ja
55923: jonkaan valoisammaksi muuttunut. tulee jatkuvasti lisääntymään. On otettava
55924: P.appien vähälukuisuudesta johtuu, että he huomioon myös opettajavalmistuslaitosten,
55925: 1292 VIU,70. - Oulun yliopiston teologinen tiedekunta.
55926:
55927:
55928: kansan- ja kansaiRisopistojen opettajantarve. kelijamäärästä. Jos vedämine kairtalla poik-
55929: Myös sosialiselle rualle teologian kandidaatti- kiviivan linjalla Kokkola-Nurmes, oli sen
55930: tutkinto antaa sopivan peruskoulutuksen. pohjoispuolelta ko. opiskelijoita 387, joka on
55931: Pohjois-Suomen korkeakoulukomitean mie- vielä suurempi osa koko opiskehljamäärästä
55932: tinnössä todetaan mm., että opiskelijoilla on Pohjois-Suomen hyväksi. Tämä puhuu selvää
55933: selvä suuntaus sijoittua kotipaikkakuntansa kieltä teologisen tiedekunnan tarpeellisuu-
55934: lähinnä olevaan korkeakouluun, mikäli se ala, desta Pohjois Suomessa.
55935: jolle he aikovat, on siellä edustettuna. Olisi On tärkeää, että tuleva virkamies on itse
55936: näin ollen odotettavissa, että paitsi varsinai- kasvanut siinä ympäristössä, jossa hän !tulee
55937: sesta Pohjois-Suomesta, etenkin Keski- ja elämäntehtävänsä suorittamaan. Oulun yli-
55938: Etelä-Pohjanmaalta ynnä Pohjois-Savosta ja opiston sopivaisuudesta teologisen tiedekun-
55939: Pohjois-Karjalasta tulisi huomattava määrä nan sijaintipaikkana puhuu sekin, että Oulun
55940: opiskelijoita ,teologiseen tiedekuntaan, jos sel- yliopiston filosofiseen tiedekuntaan suunni-
55941: lainen olisi Oulun yliopistossa, jota paitsi tellaan perustettavaksi ,humanistinen osasto,
55942: epäilemättä monet sellaisetkin, jotka 'eivät joka sinänsä on sopiva pohja teologiselle tie..
55943: muuten ehkä olisi pappisuralle tai uskonnon dekunnalle.
55944: opettajiksi antautuneet, tässä tapauksessa Edellä selostettuun viitaten ehdotan kun-
55945: voisivat sen tehdä, varsinkin kun Oulu sijait- nioittaen edu~nnan hyväksyttäväksi toirvo-
55946: see kahden suuren herätysliikkeen pääV'aiku- muksen,
55947: tusalueen yhtymäkohdassa. Helsingin yliopis-
55948: tossa opisikeli lv. 1962----63 teologiaa 924 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
55949: ylioppilasta, joista pohjois- ja etelä-pohja- teologisen tiedekunflan perustamiseksi
55950: ilaisia yhteensä 224, siis n. 25 % eli 1/4 opis- Oulun yliopisto011r.
55951: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
55952:
55953: Armas Leinonen.
55954: 1293
55955: VIU,71.- Toiv.al. N:o 530.
55956:
55957:
55958:
55959:
55960: Kemppainen: Pysyvän teknillisen kesäyliopiston perustami-
55961: sesta Oulun yliopiston yhteyteen.
55962:
55963:
55964: E d u s kun n a U e.
55965:
55966: KesäylJiopistotoiminta on saavuttanut maas- aineet ovat suhteellisen helposti ymmärrettä-
55967: samme merkittävän ~aajuuden. Hyvin mo- viä ja niiden kurssit korkeakouluissa usein
55968: nella alalla saavat ammattimiehet ilman nu- sangen lyhyitä ja helposti luennoitavissa ke-
55969: merus claususta lisätä tietojaan ja taitojaan säyliopiston kestäessä.
55970: sekä suorittaa opinnäytteitä. Ryhtymättä Olosuhteet maassamme ovat muutoinkin
55971: erittelemään eri henkilöiden saavutuksia, voi- sen laatuiset, että meidän on pyrittävä käyt-
55972: daan todeta tuloksien olevan hyödyllisiä. Tar- tämään kaikella ;tehokkuudella hyväksi op-
55973: kasteltaessa kesäyliopistotoiminnan laajuutta pilaitosten tiloja, jotka on suurin uhrauksin
55974: ja eri kesäyliopistojen ohjelmaa voidaan to- rakennettu. Ei voitane pitää kohtuullisena,
55975: deta, että korkeamman teknisen opin jakami- että hyötyrakennus, jollainen koulurakennus
55976: nen on jäänyt varsinaisten oppilaitosten an- itse asiassa on, on käytössä vain vajaat puo-
55977: karien sisäänpääsykokeiden taakse. Yhden- let vuodesta ja että monet laitteet ja opetus-
55978: vertaisuusperiaatteen valossa olosuhteet eivät välineet vanhenevat lkulumatta. Kun !korke-
55979: ole oikeudenmukaiset. amman teknisen opetuksen jakaminen aina-
55980: Mainitun epäkohdan korjaamiseksi tarvi- lkin Pohjois-Suomessa yhä laajempien kansa-
55981: taan tekninen kesäyliopisto tai kesäyliopisto- 'laispiirien saavutettavaJksi on yleisen edun
55982: jen OI:ijelmaan tulisi voida sisällyttää teknisiä mukaista, esitän !kunnioittaen eduSkunnan
55983: aåneita. On oletettavaa, että opiskelijoiden lausuttavaksi toivomuksen,
55984: määrä tulisi olemaan merkittävä, sillä käy-
55985: tännön tekniikan parissa työskentelevät hen- että ainakin Oulun yliopiston yhtey-
55986: kilöt ilmeisen mielellään lisäävät ,tietojaan ja teen perustetaan pysyvä teknillinen
55987: taitojaan. Kaiken lisäksi monet ns. ,tekniset kesäyliopisto.
55988: Helsingissä 18 päivänä huhtiikuuta 1966.
55989:
55990: Jaakko Kemppainen.
55991: 1294
55992:
55993: VIII,'TS. - Toiv.al. H: o 531.
55994:
55995:
55996:
55997:
55998: Sääskilahti ym.: Erätalouden tiedekunnan perustamisesta Ou-
55999: lun yliopistoon.
56000:
56001:
56002: Eduskunnalle.
56003:
56004: Eränkäynti on ollut esi-isillemme pääelin- sointi ja rationalisointi samalla kehittyy, niin
56005: keino ja siitä on ollut suurta ansionlisää vielä teollisuus ;tarvitsee entistä vähemmän ihmis-
56006: mennema vuosikymmeninä. VäLillä erän- työvoimaa tuotettua tuoteyksikköä kohti.
56007: käynti oli laimeampaa, mutta nyt viimeisten Tästä syystäkin olisi kiireellisesti ryhdyttävä
56008: vuosien aikana se on jälleen päässyt kun- kehittämään vanhoja luontaisia elinkeinoja
56009: niaan, ei vähiten virkistysmuotona. Usein- ja saatettava ne nykyaikaiselle tasolle.
56010: kaan emme tule ajatelleeksi mistä kaikesta Oulun yliopistoon olisi sitä varten perus-
56011: on kysymys silloin kun puhutaan erätalou- tettava erätalouden tiedekunta jossa olisivat
56012: desta. Erätalous erityisesti Keski- ja Pohjois- seuraavat aineet: 1) poronhoito, 2) kalastus
56013: Suomessa oikein johdettuna ja kehitettynä ja kalavedenhoito, 3) metsästys ja riistan-
56014: voisi näytellä melkoista osaa tulojen antajana hoito, 4) turkistarhaus, 5) kalanviljely, 6)
56015: ja työllisyyden parantajana. luonnonsuojelu ja 7) eränkäyntihistoria,
56016: Kaikki me lienemme jossain määrin selvillä Erätalousalan yLiopistokoulutuksen saa-
56017: siitä, että Lapin asukkaan toimeentulossa neita henkilöitä tarvittaisiin jo nyt monen-
56018: merkitsee huomattavaa osaa porotalous. ~aisiin erikoistehtäviin, kuten hallinto-, tutki-
56019: 1
56020:
56021:
56022: Työnantajana poronhoito on myöskin erittäin mus- ja opetustehtäviin sekä järjestö- ja va-
56023: merkittävä. Suuren määrän työllisyysvaroja listustoimintaan. Matkailun kehittämisessä
56024: on poronhoito valtiolle säästänyt. Pohjan- koulutetut henkilöt olisivat suorastaan välttä-
56025: maalla on nyt sanottava turkistarhauksesta mättömiä, jos aijotaan todellisiin tuloksiin
56026: samaa. Nämä ovat vanhan erätalouden kehit- päästä.
56027: tyneimpiä muotoja. Näin voitaisiin varmaan Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun-
56028: kehitystä viedä .eteenpäin, kun va:in se oi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
56029: kein organisoidaan ja ohjataan. Kalastuksessa vomuksen,
56030: on kehittämistä ja varsingin lammikkokas-
56031: vatus !lienee se, joka tulevaisuudessa voi että hallitus ryhtyisi kiireesti toi-
56032: tuoda huomattaviakin ansioita, kun sekin en- menpiteisiin erätalouden tiedekunnan
56033: sin tieteellisesti tutkitaan ja sen mukaan oh- perustamiseksi Oulun yliopistoon, jo-
56034: jaus annetaan. hon sijoitettaisiin professorin virka ja
56035: Suomessa on jatkuvasti puute uusista työ- laitos seuraavia aineita varten: 1) po-
56036: tilaisuuksista, jonka vuoksi valtion ja kuntien ronhoito, 2) kalastus ja kalavedenhoito,
56037: toimesta on järjestettävä työtilaisuuksia. 3) metsästys ja riistanhoito, 4) turkis-
56038: Teollisuutta on lisätty ja jatkuvasti lisätään. tarhaus, 5) kalanviljely, 6) luonnon-
56039: Tämä on tietysti oikein, mutta kun automati- suojelu ja 7) eränkäyntihistoria.
56040: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
56041:
56042: Eino Sääskilahti. Erkki Haukipuro.
56043: Heimo Linna. Aa.ro Lintilä.
56044: Pentti Pekkarinen.
56045: 1296
56046:
56047: vm,73. - 'l'oiv.al. N: o 532.
56048:
56049: Tä.msen ym.: Määrärahasta teologisen opetuksen aloittamista
56050: varten Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa.
56051:
56052: Eduskunnalle.
56053: Maamme evankelis-lutel'lilaisen kansankir- m.ylkseen on myös eduskunta yhtynyt vuoden
56054: kon työ on jo pitemmän ·aikaa kärsinyt vai- 1966 tulo- ja menoarvion perusteluissa.
56055: keasta pappispuutteesta, mikä näyttää jat- Teologisen tiedekunnan perustamisesta Jy-
56056: kuvasti pahentuvan. Kirkkomme tuomiokapi- väskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun
56057: tulit voisivat sijoittaa vakJinaisiin ja ylimää- ovat mm. Helsingin yliopisto, piispaJinkokous,
56058: räisiin pappisvirkoihin n. 130 pappia, joita valtakunnansuunnittelutoimisto ja viimeksi
56059: varten seurakuntien menoarvioissa on jatku- korkeakoululaitoksen suunnittelukomitea an-
56060: vasti ollut määrärahat varattuna. Moniin pie- taneet myönteiset lausunnot.
56061: niin ja vähävaraisiin seurakuntiin ei ole vuo- Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta
56062: sikausiin saatu vakinaisia viranhaltijoita. on kesällä v. 1965 ilmoittanut opetusministe-
56063: Samoin kouluissamme on puute pätevistä riölle opiskelijatulvan johdosta \katsovansa
56064: uskonnonopettajista. Tällä hetkellä on heistä uuden teologisen tiedekunnan perustamisen
56065: vain 1/3 päteviä. Uskonnonopettajavajauksen välttämättömäksi jo v:n 1966 aikana.
56066: lasketaan nyt olevan n. 230 opettajaa. Teologinen tiedekunta sisältyy Jyväskylän
56067: Helsingin yliopiston teologiseen tiedekun- kasvatusopillisen korkeakoulun kehittämisoh-
56068: taan on ollut runsaasti pyrkijöitä ja siellä jelmaan. Ensi vaiheessa tarvittaisiin teologi-
56069: opiskelevien teologianylioppilaiden luku- sen opetuksen aloittamiseksi 2 päätoimista
56070: määrä on jo yli 1 000. Näin ollen tärkeä hen- opettajaa, tuntiopettajia, peruskirjallisuutta
56071: kilökohtainen kosketus opettajien ja opiskeli- ja vuokratilat. Uuteen tiedekuntaan voitai-
56072: joiden välillä jää liian vähäiseksi. Kun varsin- siin aluksi ottaa vuosittain 80 uutta opiskeli-
56073: kin seminaariharjoitusten ja käytännöllisten jaa. Suoritettujen alustavien neuvottelujen ja
56074: harjoitusten järjestäminen näin suurille jou- selvittelyjen pohjalla näyttää todennäköi-
56075: koille ei ole onnistunut kitkattomasti, joutu- seltä, että Jyväskylän kaupunki- ja maalais-
56076: vat opiskelijat odottelemaan vuorojaan. seurakunnat voisivat tarjota käyttöön riittä-
56077: Muussakin opetustoimessa opettajien riittä- västi tarkoitukseen soveltuvaa opetustilaa.
56078: mätön määrä ei •parhaalla tavalla ole edistä- Kun on olemassa kaikki edellytykset teolo-
56079: mässä valmistumista, vaan opiskeluaika ve- gisen opetuksen alkamiseen Jyväskylän kas-
56080: nyy tarpeettoman pitkäksi. Liian suuren tie- vatusopillisessa korkeakoulussa ja kun tämä
56081: dekunnan jatkuva työskentely ei luonnollises- on toteutettavissa varsin pienellä määrära-
56082: tikaan voi olla hedelmällistä. Helsingin yli- halla ei ole mitään syytä lykätä mainitun
56083: opistossa on teologian opiskelijoita jo kahtakin ~tiedekunnan perustamista myöhäisempään
56084: hyvää tiedekuntaa varten. ajankohtaan.
56085: On luonnollista, että toisen teologisen tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
56086: dekunnan perustaminen lisäisi tälle alalle an- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
56087: tautuvien määrää ja että täten voitaisiin lu- vomuksen,
56088: terilaiselle kirkollemme antaa nykyistä pa-
56089: remmat mahdollisuudet tehtävänsä hoitami- että hallitus +Ottaisi vuoden 1967
56090: seen seurakuntatyössä ja koulujen uskonnon- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
56091: opetuksessa. määrärahan teologisen opetuksen aloit-
56092: Edellä olevasta käy ilmi, että toisen teolo- tamista varten Jyväskylän kasvatus-
56093: gisen tiedekunnan perustaminen on kiireelli- opillisessa korkeakoulussa.
56094: nen ja välttämätön toimenpide. Tähän näke-
56095: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
56096:
56097: Artturi Jämsen. Reino Karpola.
56098: Pentti Pekkarinen. Impi Lukkarinen.
56099: 1296
56100:
56101: VDI,74.- Toiv.al. N :o 533.
56102:
56103:
56104:
56105:
56106: Pohjonen ym.: Teologisen koulutuksen aloittamisesta Jyväs-
56107: kylän kasvatusop~1lisessa korkeakoulussa.
56108:
56109:
56110: E d u s kun n a He.
56111:
56112: Maassamme on jatkuvasti vallinnut tun- mahdollJista palvella teologista perusopetusta
56113: tuva puute pätevistä uskonnonopettajista, ja tarjota teologeille jatko- ja opintomah-
56114: mistä seikasta etenkin syrjäseutujen koulut dollisuuksia. Jyväskylän korkeakoulu on ·teh-
56115: joutuvat kärsimään. Suunnilleen puolet us- nyt aloitteen rteolgisen opetuksen aloittami-
56116: kontotunneista oppikouluissamme hoidetaan seksi sen piirissä. Aloitetta on voimakkaasti
56117: väliaikaisin voimin. Toisaalta on tuntuvaa kannatettu sekä Helsingin yliopiston että kir-
56118: pappispulaa erikoisesti maan keski-, litä. ja kon taholta. Korkeakoululaitoksen suunnitte-
56119: pohjoisosissa. Helsingin yliopistossa ovat teo- lukomitea on eri lausuntojen perusteella pitä-
56120: logisen tiedekunnan vuosikurssit aivan ltiian nyt ensimmäisessä osamietinnössään v. 1965
56121: suuria, joten koulutus joutuu siellä vaikeu.\. teologisen tiedekunnan perustamista Jyväsky-
56122: siin. Käsittääksemme tälläkin koulutusalalla län korkeakouluun kiireellisenä.
56123: on tarjottava lisää opiskelumahdollisuuksia Edellä mwinitun perusteella ehdotamme
56124: yhä kasvavalle ylioppilasmäärälle, erityisesti eduskunnan hyväksyttäväksi .toivomuksen,
56125: ottaen huomioon myös naisopiskelijoiden
56126: mahdollisuudet vaimistua uskonnon opetta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
56127: jiksi. teologisen koulutuksen aloittamiseksi
56128: Kiinnitämme ihuomiota keskellä maata si· Jyväskylän kasvatusopillisessa kor-
56129: jaitsevan Jyväskylän korkeakoulun mahdolli- keakoulussa (YliopistQssa) syksystä
56130: suuksiin teologian koulutuspaikkana, koska 1967 alkaen uskonnon opettajain val-
56131: laitos on pedagogisesti suuntautunut ja koska mistamista varten, minkä rinnalla t~
56132: ~iellä Qn kehitetty humanistinen ja yhteis- pahtuisi myös seurakuntapappien kO'U-
56133: kuntatieteellinen opetus ja tutkimus vakinai- lutusta.
56134: selle pohjalle ja monipuoliseksi, joten sen on
56135: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
56136:
56137: Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen.
56138: Sakari Knuuttila. Mikko Asunta.
56139: Sylvi Saimo. Pentti Sillantaus.
56140: 1297
56141:
56142: VW,75.-Toiv.al. N:o 534.
56143:
56144:
56145:
56146:
56147: Knuuttila. ym.: ROiuhan ~ konfliktintutkimuksen professuu-
56148: rin ja kahden assistentin toimen perustamisesta Jyväsky-
56149: län kasvatusopilliseen korkeakouluun.
56150:
56151:
56152: E d u s kun n a U e.
56153:
56154: Niin kuin käy ilmli rauhan- ja konfliktin- samoin siitä että eirenologiassa tiettyä asian-
56155: tutkimuSkomitean mietinnöstä komiteamie- tuntemusta omaava toimihenkilöstä vmtaisiin
56156: tintö 1965: A 10), on soveliaaksi keinoksi valmistaa yhteiskunnan palvelukseen. Eri-
56157: katsottu mm. erityåsen rauhan ja konfliktin- tyistä huomiota kiinnitämme vielä siihen, että
56158: tutkimuksen laitoksen perustamista maa- Jyväskylän yliopistossa suol'litettu rauhan ja
56159: hamme. lkonfliktintukimus voisi saada tarpeellista
56160: Siinä käsityksessä ·että komitean mvoitte- tukea eräiltä tieteenaloilta, joilla on vanhas-
56161: lema päämäärä on ·erittäin tärkeä, katsomme, taan edustus Jyväskylän yliopistossa. Tarkoi-
56162: että Jyväskylän yliopistoon voitaisi.Jin perus- tamme lähinnä historiaa, kasvatusoppia, psy-
56163: taa rauhan ja konfliktintutkimuksen profes- kologiaa, sosiologiaa ja yhteiskuntapolitiik-
56164: sorinviflka (viran nimeiksi on ehdotettu kaa. Rauhan ja konfliktintutkimus ei siis Jy-
56165: e i r e n o 1 o g i a ) sekä tämän professuurin väskylän yliopistossa sijaitsevana suinkaan
56166: aputyövoiman .toimet, kaksi assistentin tointa. jäisi yksinäiseksi ja muusta yliopistosta eril-
56167: Perusteluna esitämme, että puheenalainen liseksi alueeksi. Toisarulta myös ainakin tässä
56168: tutkimus saataisiin !tällä tav.alla hyvin näky- mainitut tieteet hyötyisivät eirenO<logian
56169: välJ.e paikaill.e maassamme, koska Jyväskylän edustuksesta, ja itse yliopiston opetusohjelma
56170: yliopisto on Helsingin yliopistoon verraten laajenisi ja täydentyis.i tarlwituksenmukai-
56171: piellli ja koska sen jokainen professuuri ja sella tavalla.
56172: ·tieteellinen laitos ·erottuu selvemmin koko- Edellä olevan johdosta ehdotamme edus-
56173: naisuudesta. Pidämme myöskin tämän alan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56174: yliopistoprofessuuria soveliaampana kuin
56175: muut mahdolliset työmuodot sen vuoksi, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
56176: rauhan asiassa suoritettavalla työskentelyllä rauhan ja konfliktintutkimuksen pro-
56177: pitäisi ohla vaikutusalaa, niin ettei se jäisi fessorin viran ja siihen liittyvien kaA-
56178: ainoastaan jonkin laitoksen sisäiseksi toi- den assistentin toimen perustamiseksi
56179: minnaksi. Puheenalaisen alan yliopistovirka Jyväskylän kasvatusopilliseen kor-
56180: olisi myös takeena siLtä, että alalle voitaisiin keakouluun.
56181: jatkuvasti kasvattaa uutta tutkijapolvea ja
56182: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
56183:
56184: Sakari Knuuttila.. Ensio Partanen. Pentti Sillantaus.
56185: Mauno Pohjonen. Dmo Paananen. Arvo Salo.
56186: Arvo Ahonen. Aune Salama. Impi Lukkarinen.
56187: Meeri Kala.vainen.
56188:
56189:
56190:
56191:
56192: 163 E 529/66
56193: 1298
56194:
56195: VIII, 76. - Toiv.al. N: o 535.
56196:
56197:
56198:
56199:
56200: Sillantaus ym..: Musiikin ja kuvaamataiteiden tiedekuntaope-
56201: tuksen aloittamisesta JytJäskylän kasvatusopillisessa kor-
56202: kea.koulussa.
56203:
56204:
56205: Ed uskunnaUe.
56206:
56207: Kuvaamataidon ja musiikin opettajista on seen ,Sibelius-Akatemian järjestysmuodon
56208: jatkuvasti koululaitoksessamme puutetta. perusteista ja valtionavusta (Hallituksen esi-
56209: Vuoden 1965 työmarkkinakatsauksen mu- tys N :o 43 Vp. 1965) EduSkunta lausui mm.:
56210: kaan val.tion oppikouluissa oli noin 30 ku " - olisi tutkittava mahdollisuudet järjes-
56211: vaamataidon opettajan virkaa jatkuvasti tää korkeimmanasteista musiikinopetusta Ui,..
56212: haettavana ja yiksityisopp~kouluissa hoidet- hinnä opettajainvalmistusta silmälläpi-
56213: tiin 50--60 % toimista epäpätevin voimin. täen myös maan muihin osiån sinne, missä
56214: Vuosittain valmistuu noin 30 opettajaa, mikä voidaan antaa pedagogista opetusta, erityi-
56215: ei riitä lainkaan tyydyttämään lisääntyvää sesti Jyväskylän kasvatusopilliseen korkea-
56216: tarvetta. Musiikinlehtorin ja opettajan vir- kouluun." Korkeakoulun omaan kehitysohjel-
56217: koja oli valtion oppikouluissa avoinna 13, maan näiden alojen opetus on kuulunut vuo-
56218: myös tuntiopetuksen ollessa useassa koulussa desta 1958 saakka.
56219: epäpätevän opetuksen varassa. Yksityis- Osittain mainittuun toivomukseen nojaten
56220: oppikouluissa ja kunnallisissa keskikouluissa kaksi toimikuntaa on työskennellyt vv.
56221: oli suurin osa musiikinopettajista epäpäte- 1965-66 yksityiskohtaisen suunnitelman
56222: viä. Vuosittain valmistuva 20 opettajan laatimiseksi puheenaolevien opetusalojen
56223: määrä ei riitä läheskään tyydyttämään tar- l()petuksesta Jyväskylän kasvatusopill~sessa
56224: vetta. korkeakoulussa. Akateemikko Joonas Kokko-
56225: Muu oppikoulunopettajien valmistus on li- sen johdolla istunut toimikunta teki ehdo-
56226: sääntynyt tai lisääntymässä kaikilla muilla tuksen musiikkipedagogisen opintosuun~
56227: kuin nyt puheenaolevilla aloilla, joiden nan aloittamisesta Jyväskylän korkea-
56228: opettajainvalmistus ei kuulu myöskään uu- koulussa ja professori Päivö Oksalan joh-
56229: sien korkeakoulujen ohjelmaan. Kun vuonna dolla istunut toimikunta visuaalisten .taitei-
56230: 1963 Jyväskylän korkeakoulussa alkoi liikun- den opetuksesta samassa laitoksessa.
56231: nanopettajain valmistus kandidaatintut- Edelläesitetyn perusteella esitämme kun-
56232: kintona, jäivät ·edellämainitut opetusalat ke- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
56233: hityksessä viimeisiksi myös siinä mielessä, vomuksen,
56234: että ne ovat ainoit - luonteeltaan erilaista
56235: käsityönopettajain valmistusta lukuunot- että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi
56236: illamatta - joiden opettajainvalmistusta ei menpiteisiin musiikin ja kuvaamatai-
56237: ole järjestetty kandidaatin tutkinnon tapaan teiden tiedekuntaopetuksen aloittami-
56238: ja joissa ei näin ollen ole myöskään jatko- seksi Jyväskylän kasvatusopillisessa
56239: opiskelumahdollisuutta. korkeakoulussa (Jyväskylän yli-
56240: Vastauksessaan hallituksen lakiesityk- opistossa).
56241: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
56242:
56243: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen.
56244: Ma.tti Koivunen.
56245: 1299
56246:
56247: VIII,77.- Toiv.al. N:o 536.
56248:
56249:
56250:
56251:
56252: Terästä ym.: Kesämusiikkiopistojen asettamisesta yhdenver-
56253: taiseen asemaan muiden musiikkiopistojen kanssa.
56254:
56255:
56256: Ed uskunnaUe.
56257:
56258: Viime vuosina maassamme huomattavasti van korvaamll!ton, kasvattavan seurustelun
56259: laajentuneeseen musiikinopetustoimintaan yhteisen harrastuksen !innoittamien nuorien
56260: kuuiuvat merkittävänä osana myös ne kesäi- kanssa ja ennenkaikkea yhtenäisen keskite-
56261: sin järjestettävät musiikkileirit, joiden tyn opintojakson, jota koulu- tai ansiotyö ei
56262: työohjelmassa on musii.klciopistojen opetusai- pääse hajoittamaan. Viimemainittu seikka,
56263: neita, kuten päivittäisiä henkilökohtaisia irtaantuminen kotiympäristöstään ja keskit-
56264: laulu- tai soittotunteja, musiikinteorian ja tyminen yhteen ainoaan päämäärään on käy
56265: -historian opetusta sekä yhteislaulua ja yh- tännössä antanut erittäin positiivisia tulok-
56266: teissoittoa. Tällaiset musiikkileirit, joita vuo- sia.
56267: sittain järjestävät mm. Suomen Työväen Maassamme on useita vuosia toiminut mu-
56268: Musiilkkiliitto Väinö Voionmaan Opis- siikkikursseja ja -leirejä, joita voidaan ni-
56269: tossa Ylöjärvellä ja Klemetti-<>pisto Ori- mittää kesämusHk!kiopistoiksi, ja jotka toimi-
56270: veden kansanopistossa, tähtäävät osanotta- vat näinollen samalla sektorilla kuin varsi-
56271: jiensa asteittaisesti etenevään, tehokkaaseen naiset musiikkiopistot. Kireä rahatilanne ja
56272: kasvattamiseen kiinteine opintotavoitteineen jatkuva rahoituksen epäv.armuus ovat pa-
56273: ja kurssitutkintoineen. Näiden leirien opetta- hasti haitanneet näiden toim~ntaa ja edel-
56274: jakuntien pätevyystaso on vähintäin rinnas- leenkehittämistä. Tehokkaan ja hyvinorgani-
56275: tettavissa musiilliopistojen opettajapäte soidun kesämusiikkiopistotoiminnan sisäl-
56276: vyyden tasoon ja kunkin oppilaan kohdalle iyttäminen musiikkiopistolain piiciin olisi tä-
56277: tuleva, kolmen tai neljän viikon aikana an- män ansiokkaan opetustoiminnan menestymi-
56278: nettava oppituntimäärä vastaa musiikkiopis- sen kannalta mitä suotavinta.
56279: tojen tuntimäärää lukukaudessa tai jopa Edellä olevan perusteella esitämme edus-
56280: ylittää sen. Tämän vuoksi näistä musiikki- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56281: leireistä olisi aiheellista käyttää nimitystä
56282: kesämusiikki opisto. että hallitus tulevaan musiikkiopis-
56283: Musiikkileirit parhaimmassa muodos- tolakiin sisällyttäisi myös kesämusiik-
56284: saan tarjoavat osanottajilleen eräitä tärkeitä kiopistot ja että ne laissa asetettai-
56285: etuja, kuten pätevän musiikkiopetuksen, siin valtion tuen osalta yhdenvertai-
56286: joka maaseutupaikkakunnilta tulleille on ai- seen asemaan muiden musiikkiopisto-
56287: jen kanssa.
56288: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
56289:
56290: Edit Terästö. Meeri Kalavainen.
56291: Pauli Burman. Antero Väyrynen.
56292: Sulo Hostila. Uljas Mäkelä.
56293: Veikko Kokkola.
56294: 1300
56295:
56296: VIII,78. -Toiv.al. N:o 537.
56297:
56298:
56299:
56300:
56301: Nevalainen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta korkeamman
56302: metsäopetuksen keskittämisestä Joensuun korkeakoluun.
56303:
56304:
56305: E d u s kun n a ll e.
56306:
56307: Maamme korkeampi metsäopetus tapahtuu Joensuun kaupunki maamme eraan !tär-
56308: Helsmgin yliopiston maatalous- ja metsätie- keimmän metsäalueen keskuksena olisi myös-
56309: teellisessä tiedekunnassa. Lienee samanteke- kin korkeamman metsäopetuksen luonnollinen
56310: vää, missä teorian opetus tapahtuu. Sen si- ja onnistunut sijaintipaikka, samalla kun ,tu-
56311: jaan käytännön opetuksen j.a iharjoottelun leva Joensuun ko:rikeakoulu saisi yhden tie-
56312: kannalta Helsinki maatalous- ja metsätieteel- dekunnan lisää ja voisi täten aloittaa työnsä
56313: lisen tiedekunnan sijaintipaikkana ei ole pa- suunniteltua monipuolisempana laitoksena.
56314: ras mahdohlinen. Olisikin tarpeellista tässä Jotta Joensuun korkeakoulun perustami-
56315: vruihee\l!a, kun mainitun tiedekunnan uudel- seen Hittyviä käytännön kysymyksiä selvitte-
56316: leensijoitusjärjestelyt ovat meneillään, selvit- ilevä toimikunta voisi suunnitelmia tehdessään
56317: tää, minne tiedekunta olisi parasta sijoittaa. ottaa. huomioon mahdollisesti myös korkeam-
56318: Samanaikaisesti olisi välttämätöntä tutkiia man metsäopetuksen sanotussa laitoksessa, eh-
56319: korkeamman metsäopetuksen mahdollinen H- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi :toivo-
56320: sätarve. muksen,
56321: Päättyneillä valtiopäivillä hyväksyttiin
56322: Joensuun korkealwululaki, jonka mukaisestJi että hallitus kiireeUisesti suoritut-
56323: tuilev.assa korkeakoulussa ,tulee olemaan mate- taisi tutkimuksen korkeamman metsä-
56324: maattisluonnontieteellinen tiedekunta ja hu- opetuksen tarpeesta, samalla kun selvi-
56325: manistinen tiedekunta. Suunnittelutyöt kor- tettäisiin, olisiko tarkoituksenmukai-
56326: keakouiun perustamiseksi ovat meneillään. sinta keskittää korkeampi metsäopetus
56327: yksinomaan Joensuun korkeakouluun.
56328: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
56329:
56330: Valde Nevalainen. Antti 0. Pennanen.
56331: U. H. Voutilainen.
56332: 1301
56333:
56334: vm, 79.- Hemst.mot. N: o 538.
56335:
56336:
56337:
56338: Tallgren m. fl. Angående höjning av statsunderstödet åt Abo
56339: Akademi.
56340:
56341:
56342: T i1l R i k s d a g e n.
56343:
56344: Enligt lag åtnjuter Åbo Akademi fr.o.m. samt för biblioteket, för resten erlägges 100 %
56345: år 1964 ett statsunders:töd som utgår med av ·de godtagbara årsutgifterna.
56346: femtio procent endast av vissa årliga utgif- H andelshögskolorna får 70 % men ihaT i en
56347: ter. Vid tiden för statsbidragslagens tillkomst gemensam skrivelse till Statsrådet anhållit
56348: ansåg man äv·en inom Akademien att ett fem- om 75%.
56349: tio procents statsbidrag skulle trygga utveck- H andelsläroanstalterna får 75 %.
56350: lingsmöjligheterna. De senaste årens utveck- Tekniska läroanstalier får 80% av lö-
56351: ling och långsiktsplaneringen av den högsta nerna och 50% av övriga godtagbara utgif-.
56352: undervisningen i landet ihar ·eme1lertid visaJt, ter.
56353: att Åbo Akademi icke har ekonomiska möj- Tampereen Yliopisto får 75 %.
56354: ligheter att förverkliga den målsättning som Svenska social- och kommunalhögskolan
56355: långsiktsplaneringen tar .sikte på utan att får 75 % av de godtagbara utgifterna.
56356: principerna för statsbidraget ändras. Språkinstituten får 75 % av de godtag-
56357: Då den nuvarande statsbidragslagen stif- bara kostnaderna som statsbidrag.
56358: tades räknade man med att c: a femtio pro- För att Åbo Akademi, såsom ett av lan-
56359: cent av totalutgifterna s'kulle bekostas av sta- dets universitet, på ett tillfredsställande sätt
56360: ten. ISå är emellertid inte fallet, varför bidra- skall kunna lösa sin uppgift i vetenskapens
56361: get är avsevärt mindre än Akademiens myn- odh den ihögsta undervisningens tjänst före-
56362: digheter räknade med då lagen antogs. En slår vi vördsamt, att ribdagen vi1Jle besluta
56363: synnerligen restriktiv tolkning av lagen har hemställa,
56364: bidragit till att minska .statsbidragets storlek.
56365: En jämförelse med andra privata universi- att regeringen t~7l Riksdagen måtte
56366: ;tet och högskolor visar Akademiens <>förmån- avlåta proposition med förslag tt.n lag
56367: liga läge. om statsunderstöd åt Abo Akademi,
56368: Turun Yliopisto erhåller i statsbidrag 70 % varigenom Abo Akademi garanteras
56369: för humanistiska och juridiska fakulteterna ett statsbidrag uppgående t,m 75 % av
56370: Akademiens totalkostnader.
56371: Helsingfors den 26 april 1966.
56372:
56373: Carl Olof TaUgren. Evald Häggblom.
56374: Magnus KuU. Kristian Gestrin.
56375: Ingvar S. Melin. Georg Backlund.
56376: 1302
56377:
56378: Vm,79.-Toiv.al. N:o 538.
56379: Suomennos.
56380:
56381:
56382:
56383:
56384: Tallgren ym.: Abo Akademin valtionavun korottamisesta.
56385:
56386:
56387: Eduskunnalle.
56388:
56389: Lain mukaan saa Åbo Akademi vuodesta nalle sekä kirjastolle, muulta osin maksetaan
56390: 1964 lähtien valtionapua 50 prosenttia vain 100 % hyväksyttävistä vuotuismenoista.
56391: .tietyistä vuotuismenoista. Valtionapulain Kauppakorkeakoulut saavat 70 %, mutta
56392: syntymisaikaan katsottiin myös Akatemian ovat yhteisellä valtioneuvostolle osoitetulla
56393: piirissä, että 50 prosentin valtionapu turvaisi kirjelmällä anoneet 75 %.
56394: kehitysmaihdolJ.isuudet. Viime vuosien 'kehitys Kauppaoppilaitokset saavat 75 %.
56395: ja maan korkeimman opetuksen pitkäntäh- Teknilliset oppilaitokset saavat 80 % pal-
56396: täyksen suunnittelu ovat kuitenkin osoittaneet, 1koista ja 50% muista hyväksyttävistä me-
56397: ettei Åbo Akademilla ole taloudellisia mah- noista.
56398: dollisuuksia toteuttaa sitä tavoitetta, johon Tampereen Yliopisto saa 75 %.
56399: pitkäntähtäyksen suunnittelu .tähtää, ellei Svenska social- och k'ommunalhögskola saa
56400: valtionavun perusteita muuteta. 75% hyväksyttävistä menoista.
56401: Kun nykyinen valtionapulaki säädettiin, Kieli-instituutit saavat 75% hyväksyttä-
56402: laskettiin, että valtio maksaisi noin 50 pro- vistä kustannuksista valtionapua.
56403: senttia kokonaismenoista. Niin ei ole kuiten- Jotta Åbo Akademi yhtenä maan yliopis-
56404: kaan laita, minkä vuoksi apu on huomatta- toista voisi tyydyttävästi suorittaa tehtä-
56405: vasti pienempi kuin Akatemian viranomaiset vänsä tieteen ja korkeimman opetuksen pal-
56406: laskivat silloin, kun laki hyväksyttiin. Lain veluksessa, ehdotamme kunnioittavasti edus-
56407: erityisen ahdas tulkinta on ollut omansa pie- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56408: nentämään valtionavun määrää.
56409: Vertailu muihin yksityisiin yliopistoihin ja että hallitus antaisi Eduskunnalle
56410: korkeakouluihin osoittaa Akatemian epäedul- esityksen laiksi Abo Akademin valtion-
56411: lisen aseman. avustuksesta, niin että Abo Akade-
56412: Turun Yliopisto saa valtionapua 70 % hu- mt'lle taataan valtionapu, joka on 75 %
56413: manistiselle ja oikeustieteelliselle tiedekun- Akatemian kokonaiskustannuksista.
56414: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
56415:
56416: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom.
56417: Magnus Kull. Kristian Gestrin.
56418: Ingvar S. Melin. Georg Backlund.
56419: 1303
56420:
56421: VIII,SO.- Toiv.al. N: o 539.
56422:
56423:
56424:
56425:
56426: Kemppainen: Ko·rkeakoulujen työajan pitentämisestä ja nii-
56427: den opetustoimen tehostamisesta.
56428:
56429:
56430: Ed uskunnaUe.
56431:
56432: Korkeimpien oppilaitosten lukukaudet o'V'at Tämän huomioon ottaen kunnioittaen ehdo-
56433: käytännössä poikkeuksellisen lyhyet ja ne tan eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
56434: näyttävät yhä vain lyhenevän. Mainittujen
56435: ilaitosten monen opettajan opetustoimi kärsii että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
56436: [isäksi useassa yhteydessä virkaan soveltumat- mUn, että ylwpistojen ja korkeakoulu-
56437: tomista sivutöistä, jotka usein tahtovat iLi- jen työaika vastaisi kansainvälisesti
56438: säksi muodostaa ao. henkilön päätoimen. vallalla olevaa työaikaa ja että kor-
56439: Tällainen menettely pitentää erityisesti keakoulujen ja yliopistojen opetus-
56440: opintoaikaa ja siten tuottaa merkittäviä ta- tointa muutoinkin tehostettaisiin.
56441: loudellisia vaikeuksia vähävaraisilla opiskeli-
56442: joille.
56443: Helsingissä 18 pälivänä huhtikuuta 1966.
56444:
56445: Jaakko Kemppainen.
56446: 1304
56447:
56448: Vm,Sl.- Toiv.al. N:o 540.
56449:
56450: Berner ym.: Kauppakorkeakoulun perusta;misesta Kotkan kau-
56451: punkiin.
56452:
56453: E d u s kun n a 11 e.
56454: Kansalaisten ammatilliselle 1taidolle ja tie- tuksen saamiseen. Tilanne tulee suuresti
56455: .topohjalle asetetaan yhä suurempia vaati- muuttumaan, kun teknillinen korkea;koulu al-
56456: muksia. Yleinen tiedon tason nopea kasvu kaa toimia Lappeenrannassa. Tämä on tärkeä
56457: tunnustetaan yhteiskuntamme jatkuvan ke- edistysaskel, sillä teknillinen tietämys tulee
56458: Mttymisen erääksi suurlimmista edellytyk- jatkuvasti yhä tärkeämmäksi.
56459: sistä. Peruskou:lutukseen ja si:tä seuraavaan Tekniikan ohella myöskin kauppa ja pal-
56460: :ammatti- j.a korkeakoulutukseen on alettu voelukset tulevat entistä tärkeämmiksi. Kymen
56461: kiinnittää jatkuvasti suurempaa huomiota. ~äänissä on jo nyt useita vilkkwita liike-elä-
56462: Kehityksen :turvaamiseksi on säädetty jo män keskuksia. Kaupan palvelukseen ~tarvi
56463: uusia lakeja, joista merkittävin on lainsää- taan yhä enemmän korkeamman koulutuksen
56464: däntö korkeakoulutLaitoksen kehittämisestä. saaneita henkilöitä. Koulutus tapahtuu par-
56465: Korkeakoululaitoksen kehittäminen ·edellyt- haiten sellaisissa keskuksissa, joissa on mah-
56466: tää jo olevien korkeakoulujen toimintaedelly- doNisuudet jo opiskeluaikana olla käytän-
56467: tysten parantamista, mutta myöskin uusien nössä kaupan eri alojen kanssa kosketuksissa.
56468: korkeakoulujen perustamista. Tämä kaikki Kymen läänissä on Kotka ·eräs tällainen kes-
56469: edellyttää suunnitelmallisuutta ja. perusteel- kus. Se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet
56470: lista tutkimusta. Korkeakoululaitosta voidaan sekä kaupan että siihen liittyvien vientd-,
56471: maamme taloudeLlisten ja muiden voimavaro- tuonti-, ahtaus-, merenkulku- ja maakuljetus-
56472: jen puitteissa kehilttää vain asteittaisen suun- alojen eri ongelmiin pereh'tymiseen.
56473: nitelman puitteissa, jos .tahdotaan päästä Mikäli Kotkaan saataisiin kauppakorkea-
56474: parhaaseen ja tehokkaimpaan tulokseen. koulu, sillä olisi suuri merkitys Kymen lää-
56475: Viime aikoina on paljon keskusteltu nin :tuleval!le kehitykselle. Osa läänissä valmis-
56476: maamme kaikkien alueitten tasavertaisesta tuvista tuhansista yl1ioppilaista voisi saada [ä-
56477: kehittämisestä. Vielä ei 1tiedetä, onko tämä hellä kotiseutuaan korkeampaa opetusta ja
56478: mahdollista ja mikä tähän olisi paras keino. jäädä tämän jälkeen entistä suuremmssa
56479: Kuitenkin voidaan sanoa, että kysymys ei ole määrässä oman lääninsä elinkeinoelämän pal-
56480: puhtaasti taloudellinen. Paljon riippuu kul- velukseen. Kauppakorkeakoulu vaikuttaisi tä-
56481: lakin alueel1a asuv1en koulutustasosta ja myös män lisäksi! suuresti muidenkin Kaakkois-
56482: koulutustarpeesta. Näin ollen olisi kehitys- Suomen alueiden taloudelliseen kehitykseen.
56483: kelpoisille talousalueille luotava täysipainoi- Kuitenkin '"asta tarkat tutkimukset voivat
56484: set, n~iden tarpeita vastaavat edellytykset mo- antaa lopullisen kuvan tällaisen kauppakor-
56485: nipuolisen korkeakouluopetuksen järjestämi- keakoulun välttämättömyydestä ja sen eri
56486: seen. vatikutuksista. Tämän perusteella ehdotamme
56487: Kymen lääni kuuiluu monessa suhteessa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
56488: maamme kehittyneisiin aJ.ueisiin. Läänillä on vomuksen,
56489: tulevaisuudessa edellytyksiä entistä paljon
56490: suurempaan kehit;}"kseen. Läänin voimakas että hallitus asettaisi asiantuntija-
56491: t'Elollistumisaste ja elinkeinorakenteen nopea elimen tutkimaan mahdollisuuksia
56492: muuttuminen luovat perustan monipuoliselle kauppakorkeakoulun perustamiseksi
56493: kasvulle. Läänissä ei kutttenkaan ole ollut mN- Kotkan kaupunkiin ja ryhtyisi tämän
56494: lään alalla mahdollisuuksia korkeamman ope- tutkimuksen mahdollisesti at"heutta-
56495: miin toimenpiteisiin.
56496: Helsingissä 26 ·päivänä huhtikuuta 1966.
56497: Arne Berner. Mikko Kaarna. Sulo Suorttanen.
56498: E. J. Paavola.. Veikko Kokkola.. Taisto Sinisalo.
56499: Valto Käkelä. Meeri Kalava.inen. Anna-Liisa Linkola.
56500: Sulo Hostila.
56501: 1305
56502:
56503: VIII,82. - 'l'oiv.al. N: o 541.
56504:
56505:
56506:
56507:
56508: Kuusinen ym..: Tieteellisen, tutkimustyön, edistämisestä ka-n-
56509: sairwä~ise-n pdtittikan, alana.
56510:
56511:
56512:
56513: E d u s kun n a 11 e.
56514:
56515: Aikakautena, jolloin atomisodan uhka var- Imussa 1965 antoi laajan ja ansiokl.m& mie-
56516: jostaa ihmiskunnan elämää, on kalikkialla :tintönsä, jossa selostetaan tutkimustyön eri
56517: maailmassa ryhdytty kiinnittämään huomiota muotoja.
56518: rauhanomaisten ratkaisujen aikaansaamiseen Tämän mietinnön pohjalta valtioneuvosto
56519: valtioiden välisissä erimielisyyksissä. Rau- asetti tämän vuoden maaliskuussa rauhan ja
56520: han säilyttämiseksi pyritään pääsemään sel- konfliktitutkimuksen neuvottelukunnan, jolla
56521: vyyteen valtioiden välisten erimielisyyksien ei kuitenkaan Olle määrärahoja käytettävis-
56522: sylistä. On ryhdytty järjestämään kansainvä- sään sen paremmin hallinnollisia menoja kuin
56523: lisen politiikan !tieteellistä tutkimusta perus- tutkimustoim~ntaakaan varten. Päämääränä
56524: rtamalla nk. rauhaninstituutteja yliopistojen pitäisi olla kansainvälisen politiikan, rauhan
56525: yhteyteen. Eräs tällainen, valtion varojen ja selkkaustutkimuksen aikaansaaminen maa-
56526: turvin toimiva tutkimustyö on käynnissä mm. hamme.
56527: Norjassa. Myös Ruotsissa on tämän alan tut- Edellä olevaan vilitaten ehdotal1l.me kun-
56528: kimuslaitoksen perustaminen vireillä. Poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
56529: joismaiden Neuvoston 10. istunnossa Helsin- muksen,
56530: gissä 1962 hyväksyttiin yksimielisesti suosi-
56531: ltus, jossa kehoitetaan eri pohjoismaiden halli- että hallitus ryhtyisi toimenpit,eisiin
56532: tuksia tutkimaan, olisiko tarpeen vaatimaa tieteellisen tutkimustyön edistiimiseksi
56533: perustaa yhteispohj01ismainen instituutti kon- maassamme kansainvälisen politiikan
56534: fliktitutkimuksen rulal1a. Suosituksen edelly,t- alalla pyrkimyksenä rauhanomaisten
56535: tämän asian eteenpäinviemiseksi ja selventä- ratkaisujen aikaansaaminen eri t1al-
56536: miseksi perustettiin komlitea, joka joulu- tioiden vä~isissä kiistakysymy ksissä.
56537: Helsingissä 29 päivänä !huhtikuuta 1966.
56538:
56539: llertta Kuusinen. Aili Siiskonen Pekka Salla.
56540: Olavi Lahtela. Matti Kekkonen. Oni J. U'oti.
56541: Veikko Kokkola. Kaisu Weekmoo. Lyyli Aalto.
56542: Ensio Partanen. Jaakko Kemppainen. Eino Tainio.
56543:
56544:
56545:
56546:
56547: 164 E 529/6ii
56548: 1306
56549:
56550: vm,ss.- Toiv.al. N: o 542.
56551:
56552:
56553:
56554: Leinonen ym.: Toimenpiteistä tieteellisen tavoitetutkimuksen
56555: edistämiseksi.
56556:
56557:
56558: Ed uskunn alle.
56559:
56560: Kansainvälisen :taloudellisen kilpailun ki- kukin tutkija esittää oman tutkimusohjel-
56561: ristyessä on kaikissa maissa kiinnitetty entistä mansa virkaa hakiessaan kuin myös hakies-
56562: suurempaa huomiota parempien edellytysten saan apurahaa tieteel1iseltä toimikunnalta.
56563: luomiseen talouselämälle. Muualla maahl- Nämä ohjelmat on tavallaan pakko hyväksyä
56564: massa on havaittu olevan tärkeimpiä keinoja hakijoiden pä tevyysjärj estyksessä.
56565: tässä tehtävässä tehostaa tieteellistä tutki- Tieteellisen tutkimustyön kuten muunkin
56566: musta ja .tätä tietä parantaa tuottavuutta ja valtiovallan suorittaman toiminnan tulisi pe-
56567: siten kilpailukykyä. Tutkimuksilla pyritään riaatteessa olla se keino, !instrumentti, jolla
56568: selvittämään myös uUISien tuotantoalojen valtiovalta toteuttaa tahtoaan. Nykyisin .tämä
56569: avaamista ja täten uusien markkinoiden ja periaate tulee toteutetuksi pääasiassa ainoas-
56570: uusien työthlaisuuksien luomista. taan siltä osin kuin o:a kysymys välittömästi
56571: Suomessa tutkimustoiminta on jakautunut valtion käskyvallan piiriin kuuluvissa tavoite-
56572: pääasiassa kolmel:le sektorille. Niin sanottua tutkimusta suorittavissa tutkimuslaitoksissa.
56573: vapaavalintaista tutkimusta suoritetaan kor- Mikäli on kysymys muista. tutkimuslaitok-
56574: keimman opetuksen yhteydessä yliopistoissa sista, niin valtiovallalla ei ole rtakeilta siitä,
56575: ja korkeakouluissa. Käytännön tuotannollista että niihin sijo1tetuilla varoilla tulee valtion
56576: elämää varten tarvittavaa tavoitetutkimusta tahto toteutetuksi ~tutkimuskohteiden valin-
56577: suoritetaan lakisääteisenä valtion tutkimuslai- taan nähden.
56578: toksissa, yksityinen sektori, teollisuuslaitok- Valtion kannalta !tieteellisten toimikuntien
56579: set ja liikelaitokset suorittavat tutkimustyötä järjestelmä ei ole edistänyt tieteellistä tutki-
56580: omissa tutlcimuslaitoksissaan. mustyötä selvän ohjelmallisen ~tavoitetutki
56581: Myös mehllä on kiinnitetty huomiota tie- muksen alalla, vaan on käynyt pikemmirn
56582: teelJlisen 1tutkimuksen tehostamiseen ja suori- päinvastoin, sillä· tutkijoita siirtyy näihin va-
56583: tettu laajoja järjestelyjä tieteen hallinnon paisiin virkoihin ja vapaavalintaisiin tutki-
56584: alaNa, jolloin on perustettu lähinnä vapaa- mustehtäviin myös tutkimuslaitosten piiristä,
56585: valintaista tutkimusta varten tieteellisiä toi- minkä vuoksi ohjelmallinen tutkimustyö on
56586: mikuntia tieteen eri aloja varten. Näiden kuu- entisestään vaikeutunut.
56587: den tieteellisen tOiimikunnan yhteiselimenä on Tutkimustyön merkitys talouselämälle ja
56588: tieteellisten 1toimikuntien neuvottelukunta ja kansan hyvlinvoinnille on ratkaisevan tärkeä.
56589: korkeimpana tällä alalla toimivana ®menä Tutkimustyö ei tälliöin rajoitu pelkästään ta-
56590: valtion tiedeneuvosto. loudell1seen tutkimukseen, vaan kuten tun-
56591: Tieteellisten toimikuntien järjestelmästä on nettua myös niin sanottujen humanististen
56592: muodOEJtunut uusi tutkimusorganisaatio omine tieteiden merkitys kasvaa mitä selvimmin
56593: tutkijan virkoineen sekä omine ,toimistoineen ,tässäkin mielessä. Voidaan todeta, että tutki-
56594: ja toimJistohenkilökuntineen. Tälle or~anisaa mustyön tasolla ja tehokkuudella on mitä suu-
56595: tiolle on myös keskitetty valtion apurahat rin. merkitys väestön hyvinvoinnille ja käy-
56596: tieteellistä tutkimustyötä varten. tännöllisen tuotantoelämän saavutuksille.
56597: Tieteellisten toimikuntien järjestelmään on Kuitenkaan valtiovallalil.e ei ole samanteke-
56598: perustettu tutkiijan virkoja ohjelman mu- vää, mihin suuntaan tutkimustyötä ohjataan
56599: kaan, mutta tutkimuksen pitkäjännitteisestä ja miten ~pitkän .ajan kestää ,tutkimusten suo-
56600: ohjelmallisuudEm,a ei ole varmuutta, koska rittaminen sille asteelle, että kansakunta saa
56601: VIII,SS. - Leinonen ym. 1307
56602:
56603: nauttia niiden tuottaman hyödyn käytäntöön suorittaa tavoitetutkimusta vapaava-
56604: sovellutuksen muodossa. lintaiseen tutkimukseen verrattuna ja
56605: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tulisiko tavoitetutkimusta tehostaa, ja
56606: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- mikäli näin suoritetut selvitykset an-
56607: muksen, taisivat aihetta, että hallitus antaisi
56608: että hallitus suorituttaisi selvityksen Eduskunnalle tarpeelliset esitykset.
56609: siitä, missä suhteessa maassamme tulisi
56610: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
56611:
56612: Armas Leinonen. Pekka Pesola.
56613: Pirkko Aro.
56614: 1308
56615:
56616: VIII,84. - Toiv.al. lf :o 54.3.
56617:
56618:
56619:
56620:
56621: Hara ym.: Tieteelliseen j'Ulkaisutoimitl.tu4tt tarkoitettujen
56622: määrärahojen korottamisesta.
56623:
56624:
56625: E d u s kun n a U e.
56626:
56627: Tieteellinen tutkimustyö on ollut viime samansuuruisena kuin 1960-luvun alkuvuo-
56628: vuosina myötätuulessa. Valtion ,tieteellisten sina. On myös tapauksia, joissa valtionavus-
56629: toimikuntien uudelleen järjestely 1960-!l.uvun tus on v. 1966 pienempi kuin vuosikymmenen
56630: alussa, joka merkitsi tutkimuksen tukemiseen alkuvuosina. Tästä johtuu, että eräät seurat
56631: varattujen määrärahojen huomattavaa lisään- eivät enää voi hyväksyä kuiluvana vuonna
56632: tymistä sekä vv. 1961-64 yli 100 uuden eri- julkaistavaksi uusia tutkimuksia, vaan monet
56633: asteisen tutkijan toimen perustamista, on mui- korkeatasoiset tutktimukset joudutaan jättä-
56634: den myönteJisten ilmiöiden kanssa yhdessä mään julkaisematta ja odottamaan uusia
56635: vaikuttanut vilkastuttavasti tieteelliseen tut- määrär,ahoja, joita nykytietojen mukaan on
56636: kimustyöhön. On tietenkin vieläkin huomat- saatavissa vasta seuraavana vuonna.
56637: tavaa kehittämisen tarvetta tutkimusmäärä- Monelta rt;a;holta, mm. valtion ,tieteellisten
56638: rahoissa, jotta päästäisiin edes lähimain Ruot- toimikuntien neuvottelukunnan taholta, on
56639: sin kanssa suhteellisesti samalle tasolle. toistuvasti ki!inniJtetty huomiota rtähän vaka-
56640: Kipein ongelma on kuitenkin em. toimen- vaan tilanteeseen, mutta asiaan ei ole vielä
56641: piteiden vuoksi huomattavasti lisääntyvlien saatu parannusta.
56642: tutkimustyön tUilosten julkaisutoiminnan suu- Esitetyn perusteella ehdotamme eduskun-
56643: ret vaikeudet. Suurin osa tieteellisestä julkai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56644: sutoiminnasta hoidetaan meillä tieteellisten
56645: seurojen :toimesta, jotka ova.t julkaistavaksi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
56646: tarjottujen tutkimursten lisäännyttyä joutu- toimenpiteisiin tieteelliseen julkaisu-
56647: neet taloudellisesti kestämättömään tilantee- toimintaan tarkoitettujen määräraha-
56648: seen valtion avustuksen pysy;ttyä suunnilleen . jen nostamiseksi tarvetta vastaavasti.
56649: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
56650:
56651: Erkki Hara. Anna-Liisa Linkola.
56652: Sakari Huima. P. R. Haarla.
56653: 1309
56654:
56655: VID,85.-Toiv.al. N:o 544.
56656:
56657:
56658:
56659:
56660: Koppanen: Määrärak!Jste rauhantutkimuslaitoksen perustami-
56661: seksi.
56662:
56663:
56664: Ed uskunnaHe.
56665:
56666: Rauhantutkimus maailmassa on verrattain tutkitaan edellytyksiä sen sovittam.iseksi il-
56667: nuol'\ta. Varsinaisen systemaattisen ltutlcim.us- man avoimia hyökkäystoimenpiteitä ja väki-
56668: työn voidaan sanoa a.l.kaneen vasta toisen valtaa. 'Tähän ongelma-alueeseen liittyvä tut-
56669: maailmansodan jälkeen. Kehittyneet yhteis- klimus on edellistä korostuneemmin konflifti-
56670: kuntatieteiden menetelmät ovat omalta osai- tutkimusta.
56671: taan antaneet ihyvät mahdollisuudet tutki- On selvää, ,e'tf;ei :tutkimuksella voida antaa
56672: musten suorittamiseen myös tällä alalla. Kan- lopullisia vastauksia kansainvälisiin ongel-
56673: sakun'tien vaurastuminen on ailltanut taloudel- miin. MUitta tieteellinen asennoituminen la-
56674: lisia mahdollisuuksia uusien tutkimuslaitos- tautuneisiin kysymyksiin tekee ne vähemmän
56675: ten perustamiselle. tulenaroiksi. Sitä paitsi ttieteen kiieli on kan-
56676: Rauhantutkimus pyrkii eri tieteiden mene- saiiJl.vä.listä ja antaa osapuolille parelilm!at
56677: telmiä käyttämällä selvittelemään, mitä edel- mahdollisuudet ymmärtää ,toisiaan.
56678: lytyksiä olisi ratkaista kansainvälisiä kidsta- Kansainvälisesti arvostettu puolueeton ase-
56679: kysymyksiä ilman että osapuolien tarvitsisi mamme luo maallemme hyvät edellytykset
56680: turvautua väkivaltaan. Tässä tutklim.ustyössä rauharrtut.kåmuksen suorittamiseen. Yhteistyö
56681: on tavaNaan lähdetty kahdesta erilaisesta muidenpohjoismaidenkanssa ja sen edelleen
56682: rauhakäsitteestä. kehittäminen edellyttää rauhantutkimuksen
56683: Ensimmäisen rauhakäsitteen mukaan rau- laajentamista maassamme. Rauhantutkimus
56684: haa pidetään positiivisena, jolloin tutkitaan on myös rtäysin sopusoinnussa Yhdistyneitten
56685: lähinnä nJiitä edellytyksiä, joiden vallitessa K.ansa.kuntien perussäännön ja tavoitteiden
56686: kansainvälinen vuorovaikutus on 'harmonista kanssa.
56687: ja edellytykiset kansainvälisen järjestelmän Ennen varsinaisen laitoksen perustamista
56688: integroitumiselle ovat mahdollisimman hyvät. tutkimustyö voitaisiin aloittaa yliopisto-
56689: Tätä ongelmaryhmää kä.s:iittelevä !tieto koskee jemme ja korkeakou:lujemme asianomaisissa
56690: lähinnä konf.lJiktien taustaa. Tutkimus voi tiedekunnissa ja laitoksissa.
56691: tällöin edetä usealla linjalla. Siihen kuuluu Edelläolevaan vtiitaten ehdotan eduskunnan
56692: mm. a.seistariisunnan mahdollisuuksien tutki- hyv.äksyttäväksi !toivomuksen,
56693: minen. Tällaista tutkimusta voidaan koroste
56694: tusti nimittää rauhantutkimukseksi. että hallitus ottaisi vuoden 1967
56695: Toisen rauhakäsitteen mukaan rauhaa pi- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
56696: detään tietyssä mielessä negatiivisena. Läh- rahan rauhantutkimuslaitoksen perus-
56697: detään silitä, että konflikiti on olema;ssa ja tamista varten.
56698: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
56699:
56700: Esko J. Koppanen.
56701: 1310
56702:
56703: VUI,86.- Toiv.al. N: o 545.
56704:
56705:
56706:
56707:
56708: Breilin ym..: Asemanhoitajan viran perustamisesta Saaristo-
56709: meren tutkimuslaitokseen Seilin Saaressa.
56710:
56711:
56712: Eduskunnalle.
56713:
56714: Turun yliopisto on päättänyt perustaa toon kuuluvana liittyy kilinteästi korkeim-
56715: Saaristomeren .tutkimuslaitoksen, jonka sijoi- paan opetukseen, koska sitä ei harjoiteta yli-
56716: tuspaikaksi on valittu Seilin saari. Turun opistosta erillään olevassa tutkimuslaitoksessa.
56717: Yliopiston päätös erityisen tutkimuslaitoksen Eräissä maissa, mm. Englannissa, on yliopis.
56718: perustamiseksi saaristomeremme tutkimusta toihin kiinteästi liittyvien tutkimuslaitosten
56719: varten, johon opetusministeriö ja valtiovalta olemassaolo osoittautunut tehokkruimmaksi
56720: yleensäkin ovat erittäin myönteisellä suhtau- tutkimusta edistäväksi järjestelyksi.
56721: tumisellaan näin antaneet mahdollisuuden, Seilin saaren sijainti on tutkimustyön kan-
56722: on monessa suhteessa merkittä~ä. Ensinnäkin nalta ihanteellinen. Saaristomeremmehän on
56723: maamme vanhin sairaala, joka on perustettu alueena ainutlaatuinen maapallolla. Missään
56724: (1619) spitaalisairaalana lähes 350 vuotta sit- muualla ei nimittäin ole näin laajaa ja kir-
56725: ten Kustaa II Adolfin aikana ja joka mieli- javaa maa- ja merialueiden yhdistelmää. On
56726: sairaalaksi muutettuna y1i 150 vuotta sitten lukuisia ongelmia, jotka esiintyvät alinoastaan
56727: sijoittui Engelin piirtämään sairaalaraken- tässä maapallon suurimmassa saaristossa tai
56728: nukseen, siirtyy nyt aivan toisenlaisen toi- joita voidaan siellä mainitusta syystä poik-
56729: minnan tyyssijaksi. Seilin yksinäisen sairaa- keuksellisen hyvin selvitellä. Myös sijainti
56730: lasaaren, jossa mm. on 1733 rakennettu kirkko Saaristomeren sisällä on erittäin kiitollinen
56731: ja hautausmaa, elämä on sairaalan lopetettua tutkimuksen kannalta, sillä Seili sijaitse{!
56732: toimintansa ollut lähes kaksi vuotta lamassa. mantereen ja ulapan puolivälissä, missä esiin-
56733: Tämä on merkinnyt saaren väestOOle, jolle tyvät saaristomeren useimmat tunnuspiirteet
56734: sairaala on satoja vuosia antanut toimeen- Myöskin kysymykset, miksi täällä on tällai-
56735: tulon, kohtalokasta muutosta. nen erikoinen alue, saariston muodostuminen,
56736: Turun yliopiston kannalta taas aV'autuu saaristomeren pohja, kasvillisuus, eläinkunta
56737: näin mahdollisuus sen laatuiseen tehokkaa- ja monet muut seikat kiinnostavat tutkijoita.
56738: seen tieteelliseen tutkimustyöhön, johon yli- Alustava toiminta Turun yliopiston taholta
56739: opiston sovinnainen rakenne ei sellaisenaan on päässyt alkuun ja budjettivaroin on voitu
56740: anna mahdollisuutta. Tällöin nimittäin saa- palkata kenttämestari ja talonmies, jotka jo
56741: daan kaikki se :tutkimus, jonka kohteena oif ovat toimessa. Tehokas toiminta edellyttää
56742: saaristomeri ja sen moninaiset, mutta kuiten- lisäksi ehdottomasti akateemisen loppututkin-
56743: kin ,toisiinsa liittyvät ongelmat. Tämän laa- non suorittanutta asemanhoitajaa.
56744: tuisella yliopistollisen tutkimuslaitoksen pe- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
56745: rustamisella voidaan katsoa olevan laajem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56746: paakin tiedepoliittista merkitystä sen ,takia,
56747: että tällöin korostuu yliopistojen päämerki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
56748: tys: vapaasti luova ,tieteellinen tutkimus. asemanhoitajan viran perustamiseksi
56749: Toisaalta tutkimus tässä tapauksessa yliopis. Saaristomeren tutkimuslaitoksen Sei-
56750: lin saaressa.
56751: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
56752:
56753: Reino Breilin. Antero Väyrynen. Voitto Hellsten.
56754: Uljas Mäkelä. Eino Raunio. Esko Niskanen.
56755: 1311
56756:
56757: VIU,87.-Toiv.al. N:o 546.
56758:
56759:
56760:
56761:
56762: Landström ym.: Väitöskirjojen painatuskustannusten suorit-
56763: tamisesta valtion varoista.
56764:
56765:
56766: Ed uskunnaUe.
56767:
56768: Tieteellisen tutkimuksen organisaatiokomi- Usein nuori ttutkiija joutuu itse vastaamaan
56769: tea totesi v. 1964 kolmannessa osamietinnös- näistä menoista, vaikka hän voikin jälki-
56770: sään maamme tieteen jälkikasvun olevan riit- käteen saada tukea tieteellisiltä seuroilta tai
56771: tämättömän kulttuuri- ja talouselämän tar- korkeakouluilta. Näin suuret kustannukset
56772: peita silmällä pitäen. Eduskunnan vuoden elämänvruiheessa, jolloin ansiot vielä ovat vä-
56773: 1965 valtiopäivillä hyväksymät lait korkea- häiset ja opintovelat rasittamassa, vielä enti-
56774: koululaitoksen kehittämiSeksi edellyttävät sestään vähentää tieteellistä uraa kohtaan
56775: vielä paljon runsaampaa nuorten tutkijaJin tunnettua mielenkiintoa. On ilmeistä, että
56776: kouluttamista kuin tieteellisen tutkimuksen paras keino näiden epäkohtien korjaamiseen
56777: organisaatiokomitea edellytti. on, että valtio maksaa kaikkien korkeakou-
56778: Vuoden 1966 tulo- ja menoarviossa osoi- luissa painatusluvan saaneiden väitöskirjo-
56779: tettiin varoja nuorten väJitöskirjantekijöiden jen painatuskulut.
56780: opintojen rahoittamiseksi. Nämäkään apu- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
56781: rahat eivät kuitenkaan tee tieteellistä uraa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
56782: nuorelle opiskelijalle taloudellisesti saman-
56783: arvoiseksi kuin muut elämänalat. Nuorten tie- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
56784: teenharjoittajien asemaa vaikeuttavat vielä joiden mukaan vuoden 1967 alusta
56785: huomattavasti ne suuret kustannukset, joita lukien painatusluvan saaneiden väitös-
56786: väitöskirjan painattaminen aiheuttaa - kus- kirjojen painatuskustannukset makset-
56787: tannukset vaihtelevat 7 000 - 25 000 mk. taisiin valtion varoista.
56788: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
56789:
56790: Eeles Landström. E. J. Paavola.
56791: Uljas Mäkelä. Väinö Vilponiemi.
56792: Atte Pakkanen. Pirkko Aho.
56793: 1312
56794:
56795: vm,ss.- Toiv.al. N :o 547.
56796:
56797:
56798:
56799: Koppanen: Nuorille tieteMliUJrjoittajille annettavien stipen,.
56800: dien kor&ttamisesta.
56801:
56802:
56803: E d u s k u n n a i1l e.
56804:
56805: Korkeakoululaitoksen laajeneminen lisää väitö.skirjojen painattam.ista varten. Nuorten
56806: opettajav<1imien ja ttrtkijoiden tarvetta. V ali- ibieteenharjoittajien !työn tukeminen on vält-
56807: .tettavasti nykyisen tilanteen vallitessa ei mo- tämätöntä myös sen vuoksi, että pystyisimme
56808: nellekaan etevälle, loppututkinnon suoritta- säilyttämään asemamme nopeassa kansain-
56809: neelle tarjoudu mahdollisuutta taloudellisista välisessä kehityksessä. NY'kyisellään olemme
56810: syistä jatkaa opintojaan ja harjoittaa tie- vaarassa jäädä jälkeen kansainvälisessä tie-
56811: teellistä ttrtkimustyötä. Juuri valmistuneet, teellisessä tutkimuksessa.
56812: akateemisen loppututkinnon suorittaneet hen- Ylläesitetyn perusteella ja siihen liittyen
56813: kilöt eivät voi irroittautua ansiotyöstä, koska ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
56814: ei ole takeita siitä, että heidän .tieteellinen muksen,
56815: tutkimuksensa saisi riittävästi taloudellista
56816: tukea valtiovallan .taholta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
56817: Jotta tutkijoiden työskentely turvattaisiin nuorille tieteenharjoittajilee annetta-
56818: taloudellisesti ja siten varmistettaisiin päte- vien stipendien nostamiseksi nykyi-
56819: vien korkeakouluopettajien saanti yhteiskun- sestä 500 000 markasta kolminkertai-
56820: tamme tarpeisiin on välttämätöntä nostaa seksi eli 1 500 000 markkaan ja että
56821: nuorille .tieteenharjoittajille myönnettävien väitöskirjojen painattamista varten va-
56822: stipendien suuruutta ja lisätä niiden määrää. rattaisiin entistä enemmän varoja.
56823: Samoin tulisi varata entistä enemmän varoja
56824: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
56825:
56826: Esko J. Koppanen.
56827: 1313
56828:
56829: Vni,89.-Toiv.al. N:o 548.
56830:
56831:
56832:
56833:
56834: Honkonen ym.: Muidenkin kuin korkeakouluissa opiskelevien
56835: ja niissä loppututkinnon suorittaneiden opintolainojen val-
56836: tiontakauksen järjestämisestä.
56837:
56838:
56839: E d u s kun n a iJ.l e.
56840:
56841: Kun laki korkeakouluissa opiskelevien ja nen alkaa usein vasta käytännössä heränneen
56842: niissä loppututkinnon suor~ttaneiden henki- innostuksen jälkeen ja tietää siis sitä, että
56843: löiden opintolainojen valtiontakauksista tuli nämä opiskelijat saattavat olla jopa korkea-
56844: voimaan heinäkuussa 1959 tervehdittiin sitä kouluissa opiskelevia iäkkäämpiälcin, .tuntuisi
56845: opiskeLijoiden piirissä erittäin suurella tyy- valtiontakausjärjestelmän ulottaminen heitä-
56846: dytyksellä. Ainoaksi puutteeksi osoittautuikin kin koskevaksi mitä luonnollisimmalta.
56847: se, että valtiontakauksia sai yhtäaikaa olla Tätä ajatusta ttukee vielä se seikka, että
56848: voimassa vain 500 miljoonan vmk:n määrä. ammattikoulutuksen riittävyys on useissa
56849: Tuo epäkohta on kuitenkin nyttemmin mm. muissakin maissa viime vuosina arvostettu
56850: meidän kansandemokraattien eduskunta-aloit- aivan erikoisesti. Kun siis ammattikoulutuk-
56851: teen pohjalla korjattu ja määrä on nyt kak- sen tarve yhteiskunnassa jatkuvasti kasvaa,
56852: sinkertaistunut. olisi jokaiselle opinhaluiselle nuorelle taat-
56853: Todellisena epäkohtana voidaan nyt pitää tava mahdollisuudet opintojen harjoittami-
56854: sitä, että tämän lain ulkopuolella on koko seen heidän taloudellisista lähtökohdistaan
56855: se nuorisojoukko, joka harjoittaa opintoja riippumatta.
56856: korkeakoulujen ulkopuolella. Heidänkin opin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
56857: tonsa niin teknillisellä, kaupallisella, pedago- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
56858: gisella kuin muillakin alo~lla vaat:Ui verrat- toivomuksen,
56859: tain pitkän ajan. Nämä opinnot aiheuttavat
56860: samalla korkeakouluopiskeluun verrattavia että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
56861: kustannuksia opiskelijoille, jotka saattavat toimenpiteisiin muidenkin kuin korkea-
56862: olla lähtöisin suhteellisen vaatimattomista ta- kouluissa opiskelevien ja niissä loppu-
56863: loudellisista oloista. Kun tähän vielä lisätään tutkinnon suorittaneiden henkilöiden
56864: se seikka, että ammattiopintoihin kypsymi- opintolainojen valtiontakauksen järjes-
56865: tämiseksi.
56866: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
56867:
56868: Kuuno Honkonen. Kelpo Gröndahl
56869: Pekka Silander. Aimo Laiho.
56870: Aulis Juvel&.
56871:
56872:
56873:
56874:
56875: 165 E 529/66
56876: 1314
56877:
56878: VIU,90. - Toiv.al. N: o 549.
56879:
56880:
56881:
56882:
56883: Linkola ym.: Korkeakouluopiskelijain opintorahoitusjärjestel-
56884: män kokonaisuudistuksesta.
56885:
56886:
56887: Ed u s kunnan e.
56888:
56889: Taloudelliset, sosiaaliset ja maantieteelli- pendeinä 1,8 milj. !lllk elli 45 mk korkeakoulu-
56890: set seikat vaikuttavat Hiaksi opiskelumahdol- opiskelijaa kohti, mikä on 1,5 % opiskelun
56891: lisuuksiin. Opintiellä eteneminen pitäisi riip- vuotuisista kokonaiskutannuksista. Kun kaik-
56892: pua henkilökohtaJisista taipumuksista ja lah- kien korkeakouluissa opiskelevien määrä ny-
56893: jakkuudesta. Olisi pystyttävä luomaan sellai- kyisin on yli 40 000, voi suunnilleen joka
56894: set taloudelliset olot, joissa jokainen voi kahdestoista oplintojaan jatkava saada jonkin
56895: omasta ja vanhempien varallisuudesta sekä valtion stipendeistä.
56896: asuinpaikasta riippumatta kartuttaa tieto- Opintolainojen valtiontakauksilla on suu-
56897: jaan ja päästä osali1iseksi myös korkeimmasta rempi merkitys. VaLtiontakauksia on tähän
56898: opetuksesta. mennessä myönnetty lahjakkaille, ahkerille
56899: Nyt opiskelijat tai heidän vanhempansa ja vähävaraisihle opiskelijoille koko maassa
56900: joutuvat itse kustantamaan opinnot. Opis- n. 8 000, yhteismääräitään yli 13 milj. mk.
56901: kelua ei vielä katsota työksi, josta opiskelija Kuitenkin valtion takaamat lainat saadaan
56902: olisi oikeutettu saamaan yhteliskunnalta riit- yleisesti rahalaitoksista, jolloin korko on ver-
56903: tävän korvauksen muiden kokopäivätyötä te- rattain korkea ja lyhennysehdot ovat yleensä
56904: kevien tapaan. Vaikka suurin osa opiskeli- melko tiukat. Takausstipendeillä on sen si-
56905: joista on täysi-ikäisiä, plidetään heitä yhä jaan vähäinen merkitys, sillä niitä on vuo-
56906: vanhemmistaan taloudellisesti riippuvaisina, sittain voitu jakaa vain n. 80 000 mk. Yli-
56907: olipa näillä sitten varallisuutta ja halua lllB- oppilaiden opintolainarahasto on myöntänyt
56908: tensa kouluttamiseen tai ei. tähän mennessä n. 6 000 ,takauslaJnaa, joiden
56909: Erittäin monehle tuottaa jo oppikoulun korko on 5 %, yhteismääräitään n. 7,5 milj.
56910: käyminen suuria taloudellisia ponnistuksia, mk. Korkeakoulujen omat stipendit ovat sekä
56911: mutta varsinkin vieraspaikkakuntalaisille käy suuruudeltaan että lukumäärältään vähän
56912: asuminen ja eläminen korkeakoulukaupun- merkitseviä.
56913: gissa kalliiksi. Liian monille se on ylivoi- Koko opintorahoitusjärjestelmä olisi uudis-
56914: maista, josta siHen seuraa opintojen keskey- ,tettava. V~altion korkeakouluopiskelijoille an-
56915: tyminen. Opiskeluolojen taloudellisiin ja ~o tama tuki on liian kapoolla pohjalla. Aluksi
56916: siaalisiin epäkohtiin on kiinnitettävä vaka- olisi korkeakoulustipendien lukumäärää lisät-
56917: vaa huomiota, erityisesti juuri opiskelun ra- tävä sekä niiden reaaliarvoltaan alentunutta
56918: hoituksen varmistamiseen. suuruutta korotettava. Tärkeätä olisi ulottaa
56919: Vanhemmilta saadun taloudellisen tuen ja stipendien myöntäminen tasavertaisesti myös
56920: ansiotyöstä saatujen tulojen jälkeen ovat ensimmäisen lukuvuoden opiskelijoihin.
56921: opintojen tärkeimmät rahoitusmuodot lainat Stipendien rinnalla olisi lainojen valtion-
56922: ja stipendit. Maisteri Irma Kalajan v. 1964 takausjärjestelmää kehitettävä siten, että lai-
56923: suorittaman tutkimuksen mukaan lainoituk- nat vähitehlen peittäisivät vähintään 2/3 opis-
56924: sen kokonaisosuus oli n. 21 %, mutta varsi- kelijan vuotisista opiskelumenoista. Kaikilla
56925: naisia opintolainoja oli saanut ,12 % ja sti- opiskelijoilla täytyisi olla oikeus saada opis-
56926: pendejä vain 3 % opiskelijoista. kelu- ja elinku.stannustensa peittämiseksi lai-
56927: Kun uusien korkeakouluopiskelijain määrä naa. Jotta taloudellinen taakka ei kävisi
56928: vuosittain on yli 8 000, voi noin joka kahdek- opiskelua ehkäiseväksi tai häiritseväkai teki-
56929: saskymmenes opiskelija saada ensimmäisen jäksi, olisi lainojen korko määrättävä 1 %:ksi.
56930: vuoden stipendin. V. 1965 valtio jakoi sti- Lainojen korko nousisi 3 % :ksi kolmantena
56931: VIII,90. - Linkola ym. 1315
56932:
56933: vuotena va!l:m:istumisen jälkeen, jolloin myös joiden verotusta ajatellen on opisk~lijain
56934: lainan takaisin maksaminen alkaisi. Lainat vanhempien tai opiskelijain itsensä saaman
56935: olisi suoritettava 20 vuoden kuluessa. verovähennyksen määrää korotettava huomat-
56936: Opiskelijaperheiden erikoisongelmat ja so- tavasti nykyisestä. Vähennykseen oikeutettu-
56937: siaalis-taloudelliset opintoedellytykset vaati- jen ikäraja olisi nostettava 25 vuoteen, jolloin
56938: vat opintotukijärjestelmässä aivan erityistä vähennyksestä pääsisi osalliseksi suurin osa
56939: huomiota. Opiskelija-avioparien opintojen ra.- opiskelijoista. Samoin opintolainojen lyhen-
56940: hoitus on turvattava siten, että avioliitosta nykset olisi hyväksyttävä vähennyskelpoisiksi
56941: johtuvien lisäkustannusten peittäminen on sekä vaJltion- että kunnallisverotuksessa.
56942: mahdollista. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
56943: Ansiotyö haittaa opiskelua, että se on opis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
56944: kelun rahoittamiskeinona hylättävä, ellei se sen,
56945: omaan erikoisalaan liittyvänä lisää käy.tän-
56946: nöllistä ammatillista pätevyyttä. että hallitus kiireellisesti antaisi
56947: Verottaja ei meillä ole koskaan suhtautu- Eduskunnalle esityksen korkeakoulu-
56948: nut suopeasti opiskelijoihin ja opiskeluun opiskelijain opintorahoitusjärjestelmän
56949: yleensäkään. Käytännön ratkaisuna Opiskeli- kokonaisuudistuksesta.
56950: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
56951:
56952: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
56953: 1316
56954:
56955: VIII,91.-Toiv.al. N:o 550.
56956:
56957:
56958:
56959:
56960: Sillantaus ym.: Korkeakouluopiskelijoiden opintolainatakaus-
56961: järjestelmän ulottamisesta koskemaan myös muita opiske-
56962: lijoita.
56963:
56964:
56965: E d u s k u n n a i 1 e.
56966:
56967: Korkeakouluopiskelijoiden opiskelulainojen jat. Todettakoon esimerkiksi, että sairaanhoi-
56968: takaamiseksi luotu valtiontakausjärjestelmä tajaksi opiskelun on laskettu maksavan ny-
56969: on ollut omiaan suuresti helpottamaan opis- kyisin noin 8 000 mk ja että muun muassa
56970: kelun rahoituspulmia näiden opiskelijoiden Jyväskylän opistossa 3/4 oppila,iden opiske-
56971: kohdalla. lusta on lainoituksen varassa.
56972: Korkeakouluopiskelijoiden lisäksi on suuri Edellisen perusteella ehdotamme kunnioit-
56973: joukko opiskelun kestoaikaan, opiskelukustan- tavasti eduskunnan hyväksy,ttäväksi toivo-
56974: nuksiin ja opiskeluikään katsoen näihin ver- muksen,
56975: rattavia opiskelijoita, joille vastaavan etuu-
56976: den järjestäminen olisi suureksi hyödyksi. että hallitus tutkisi opintolaintakaus-
56977: Tällaisia ovat erikoisesti sairaanhoitajaopis- järjestelmän ulottamista koskemaan
56978: tojen ja ainakin osittain myös teknillisten myös muita kuin korkeakouluopiskeli-
56979: oppilaitosten ja kauppaoppilaitosten opiskeli- joita.
56980: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
56981:
56982: Pentti Sillantaus. Sakari Knuuttila.
56983: Arvo Ahonen.
56984: 1317
56985:
56986: VIU,92. - Toiv.al. N: o 551.
56987:
56988:
56989:
56990:
56991: Koppanen: Korkeakouluopiskelijoita koskevan stipendijärjes-
56992: telmän uusimisesta.
56993:
56994:
56995: E d u s kun n a 1l e.
56996:
56997: Uusien ylioppi!laiden maara on viimeisten perheiden kohdalla yli 900 :-kuukaudessa.
56998: kymmenen vuoden aikana voimakkaasti kas- Opintojen rahoituksen osalta havaitaan ver-
56999: vanut. Kun uusia ylioppilaita keväällä 1955 rattaessa nykytilannetta ennen sotia vallin-
57000: valmistui 4 687, heitä keväällä 1965 valmistui neeseen, että vanhempien rahallinen tuki ja
57001: 12 023. Tilastol1isessa päätoimistossa [asketun [ainojen osuus ovat pienentyneet kun taas
57002: ennusteen mukaan uusien ylioppilaiden abso- ansiotulojen osuus on voimakkaasti kasvanut.
57003: luuttinen määrä tulee osoittamaan nousevaa Perheellisten opiskelijoiden kohdalla, joiden
57004: tendenssiä ainakin kevääseen 1980, johon osuus kaikista opiskelijoista on runsas 20 %,
57005: ennustekausi päättyy. Tämän ennusteen mu- on ansiotulojen osuus keskimäärin yli 60 %.
57006: kaan uusia ylioppilaita valmistuu keväällä On selvää, että mitä suuremman osan opiske-
57007: 1970 mahdollisesti jo noin 17 0.00. luajastaan joutuu uhraamaan ansiotyössä ole-
57008: Suurin osa vuotuisesta opiskelijamäärän miseen, sitä ·pidemmäksi venyy opiskeluaika
57009: lisäyksestä siirtyy korkeakouluihin ja yli- ja samalla kasvaa myös opintojen keskeyttä-
57010: opistoihin opiskelemaan. Arvion mukaan v. misen vaara.
57011: 1970 korkeakouluihin sijoitettujen uusien y'li- Yllä esitetyn perusteella ja siihen liittyen
57012: oppilaiden määrä on n. 11200. Näin arvioi- esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
57013: dun kehityksen johdosta korkeakouluissamme sen,
57014: opiskelisi kuluvan vuosikymmenen lopussa n. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toi-
57015: 53 000 ylioppilasta. menpiteisiin korkeakouluopiskelijoita
57016: Paisuvan ylioppilastulvan rinnalla on ny- koskevan stipendijärjestelmän uusimi-
57017: kyinen stipendijärjestelmämme jäänyt autta- seksi ja ajanmukaistamiseksi siten, että
57018: mattomasti vanhentuneeksi. Nykyisin annet- ensi vuoden budjettiin varattaisiin vä-
57019: tavat korkeakoulustipendit ovat sekä luku- hintään seuraavat määrät: 5 000 kpl
57020: että markkamääräisesti täysin riittämättömät. kokostipendejä a 2 000 mk, 5 000 kpl
57021: Kokostipendin, joita vuosittain jaetaan 1000 puolistipendejä a 1 000 mk ja ensim-
57022: kpl, suuruus on 890 :-, ja ·puolistipendin, mäisen vuoden stipendejä 500 kpl
57023: joita myös on 1000 kpl, suuruus on 570 : - a 2 000 mk ja siten että saataisiin
57024: Korkeakouluopiskelu nykypäivän :Suomessa aikaan järjestelmä, joka takaisi sti-
57025: on kallista. Suomen Ylioppilaskuntien liiton pendien lukumäärälliset ja markka-
57026: suorittaman tutkimuksen mukaan keskimää- määräiset korotukset opiskelijoiden lu-
57027: räiset menot yksinäisten opiskelijain kohdalla kumäärän ja elinkustannusten nous-
57028: olivat v. 1964 vajaat 400 : - ja opiskelija- tessa.
57029: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
57030:
57031: Esko J. Koppanen.
57032: 1318
57033:
57034: VIU,93.- Toiv.al. N:o 552.
57035:
57036:
57037:
57038:
57039: Hama.ra ym: Kasvatusopillisen instituutin perustamisesta.
57040:
57041:
57042:
57043: E d u s k u n n a ~ l e.
57044:
57045: Oppikoulun sisäinen kehittäminen muuttu- myös normaalilyseoita. Toisaalta koulutyön
57046: van yhteiskunnan tarpeita vastwavalla ta- jatkuvan sisäisen kehittämisen ohjaamiseksi
57047: valla on aina ajankohtainen !tehtävä, mutta luotettavalle pohjalle on tarpeen perusteelli-
57048: erityisesti on viime vuosikymmeninä tapah- seen teoreettiseen tuntemukseen ja käytännöl-
57049: ,tunut nopea kehitys [isännyt tämän ,tehtävän liseen kokeiluun pohjautuvat objektiiviset ja
57050: tärkeyttä ja ajankohtaisuutta. Vuosikymmen luotettavat sclvitykset. :Sen vuoksi tarvittai-
57051: sitten laati tarkoitusta varten asetettu val- siin tätä tehtävää suorittamaan kiireellisesti
57052: tionkomitea laajan yleissuunnitelman oppi- eritY'inen keskuslaitos, kasvatusopillinen insti-
57053: koulun kehittämistä varten ja eräitä osarat- tuutti.
57054: kaisuja on sen työn perusteella toteutettu- Tällaisen kasvatustieteellisen keskuslaitok-
57055: km, mutta koko ongelmavyyhden systemaat- sen tehtävänit olisi suorittaa käytännöllisten
57056: tiseen selvittämiseen ei ole ryhdytty. koUluongelmien tutkimus- ja kokeilutyötä
57057: Toisaalta suoritetaan maamme koululaitok- silmäliä pitäen erityisesti omalle maallemme
57058: sessa oppikoulun sisäiseksi kehittämiseksi laa- luonteenomaisia olosUhteita. Sille kuuluisi
57059: jaa kokeilua, mikä osaltaan osoittaa tehtävän eri aineiden opetusmenetelmien tutkiminen ja
57060: aj·ankohtaisuutta. Valtion lwkeiluoppikoulu; kehittäminen ottamalla huomioon sekä yleiset
57061: Alppilan yhteislyseo, on ollut toiminnassa kasvatUkselliset että kunkin aineen vaatimat
57062: kuusi . vuotta. Sen toimintaolosUhteiden ja opetukselliset näkökohdat ja saavutetut tu-
57063: kokeilutyön kehittämiseen on uhrattu huo- lokset ·tarkistettaisiin laitoksen yhteydessä
57064: mattavasti varoja. Yksityisoppikouluista har- toimivassa kokeilukoulussa, jollaisena nykyi-
57065: joittaa, kouluhallituksesta saadun tiedon mu- nen valtion kokeiluoppikoulu ainakin alu.lu!i
57066: kaan, yli viisikymmentä kokeilutoimintaa voisi: toimia. Tämän ohella laitoksen tulisi
57067: erilaisten oppikoulun sisäiseen kehittämi- seurata ulkomailla suoritettua 1tutkimus- ja
57068: seen liittyvien ongelmien selvittämiseksi. kokeilutyötä, järjestää niiden mahdollinen
57069: Myös kansakolrluun kuuluvat kunnalliset soveltaminen ja kokeileminen meillä sekä
57070: keskikouh:it, joita nyt on 99, perustettiin tarjota opetustoimen johdolle ja opetta-
57071: alun perin sitä varten, ·että saataisiin riittä- jille entistä paremmat mahdollisuudet seu-
57072: vää kokemusta, jotta lopullisia suunnitelmia rata aikaansa ja muualla tapahtuvaa k~
57073: tehtäessä vältyttäisiin erehdyksiltä, sekä luo- ·hitystä. Laitoksen tehtäväksi voitaisiin myös
57074: tettava pohja laskelmille tulevien kou[u- antaa korkeakouluissa oppikoulunopettajiksi
57075: uudistusten tuottamista kustannuksista, ku- valmistuvien op,iskeliJain yleinen pedagogis-
57076: ten näiden koulujen perustamiseen joMa- didaktinen ohjaus, sillä koulun sisäisen uudis-
57077: neessa lakialoitteessa lausuttiin. tustyön on välttämätöntä tapahtua kiin-
57078: Minkään edellä mainitun koulumuodon teässä kosketuksessa opettajainvalmistukseen
57079: kokeilutoiminnan tulosten keräämistä, käsit- ja osittain juuri siitä tietä.
57080: telyä ja saavutettujen tulosten viitoittamien Eduskunta on jo aikaisemmin [a.usunut
57081: uudistusten toteuttamista ei kuitenkaan ole toivomuksen tällaisen laitoksen perustami-
57082: järjestetty. KoUluhaillitus ei voi irroittaa sesta, mutta se ei ole johtanut toimenpiteisiin
57083: työvoimaansa suunnittelu- ja opetustyön tai hallitusten taholta. Asia on !kuitenkin koUlu-
57084: erikoissyventymistä vaaJtivan tutkimuksen ja ongelmien määrän jatkuvasti kasvaessa tul-
57085: kokeilutyön suol'littamiseen. Sama koskee lut yhä tärkeämmäksi, joten 1tällaisen insti-
57086: VIII,93. - Bama.ra ym. 1319
57087:
57088: tuutJin perustaminen ei saisi jäädä lopulli- että hallitus kiireellisesti suunnitte-
57089: sesti unohduksiin. lisi kasvatusopt'llisen instituutin p~
57090: Edellä sanotun perust·eella ·esitämme kun- rustamisen ja selvittäisi sen aikaan
57091: nioi,ttavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- saamiseen liittyvät järjestelykysy-
57092: vomuksen, mykset sekä antaisi Eduskunnalle
57093: asian vaatimat lakiesitykset.
57094: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
57095:
57096: Irma Hamara. Anna-Liisa Linkola.
57097: Aili Vaittinen. Raimo Daskivi.
57098: Margit Borg-Sundman. Jouni Apajalahti.
57099: Olavi Lähteenmäki. Jaakko Kemppainen.
57100: Timo Mäki. Saara Forsius.
57101: Mikko Asunta. Sylvi Halinen.
57102: 1320
57103:
57104: Vni,94.- Toiv.al. N: o 553.
57105:
57106:
57107:
57108:
57109: Niemelä ym.: Kieli-instituutin perustamisesta Savonlinnaan.
57110:
57111:
57112: E d u s kun n a 11 e.
57113:
57114: Kielitaitoisten henkilöiden ;tarve maas- siin laitokseen hyväksyä myös keskikoulun
57115: samme kasvaa jatkuvasti. Jo nyt ilmenee mo- pohjalta selllllisia henkilöitä, joilla katsotaan
57116: nilla aloilla kielitairoisen työvoiman puutetta, olevan riittävät edellytykset kielten opiske-
57117: mikä jarruttaa tuntuvasti yleistä kehitystä. luun. Sekä ylioppilasnuorisossa että keski-
57118: Esimerkiksi kouilulaitosten ja kielenopetusta koulun käyneiden joukossa on runsaasti ai-
57119: ei voida laajentaa suunnitellussa. määrässä, nesta, johla olisi erittäin hyvät edellytykset
57120: ellei huolehdita siitä, että kieltenopettajien harjoittaa kieliopintoja, mutta joilla ei yli-
57121: tarve voidaan .tyydyttää. Jo nyt lukuisat opistoissa ja korkeakouluissa suoritettavan
57122: maaseudun oppikoulut potevat kieltenopetta- karsinnan takia ole :mahdollisuuksia ·päästä
57123: jan pulaa ja tämä pula kasvaa sitä mukaa opiskelemaan. Kieli-instituutissa kandidaatti-
57124: kuin kieltenopetus laajenee ammatti- ja kan- tutkinnon suorittaneilla olisi mahdollisuus
57125: sakouluissa. Voidaankin sanoa, että koulun jatkaa opintojaan eri yliopistoissa lisensiaat-
57126: kehittämissuunnitelmissa on eräänä tärkeim- titasolle.
57127: pänä pullonkaulana kieltenopettajien puute. Kieli-instituutin opettajakuntaan kuuluisi
57128: Nykyiset korkeakouJlumme eivät näet pysty professoritasolla oleva kielimies rehtorina ja
57129: täyttämään jo olevaa ja jatkuvasti Esäänty- kaksi tai kolme dosenttia sekä joukko apu-
57130: vää vajausta pitkiin aikoihin. luennoitsijoita. Laitoksen opettajatarve voi-
57131: Riittävän kielitaitoisia henkilöitä tarvitaan taisiin lähemmin selvittää asiantuntija-
57132: lisäksi monilla muilla yhteiskunnallisen elä- tasolla.
57133: män aloilla. 'Maamme kulttuuri-, kauppa- ym.
57134: suhteet kehittyvät jatkuvasti eri tahoilla ja Huomioon ottaen sen, Erttä maamme nykyi-
57135: vaativat entistä enemmän kielitaitosta väkeä. set yliopistot ja korkeakoulut sijaitsevat
57136: Myöskään näihlä sektoreilla ei päästä eteen- maamme länsiosissa, olisi kieli-instituutti pe-
57137: päin ainakaan riittävän voimakkaasti, ellei rustettava Itä-Suomeen. Erityisen sopiva
57138: Juoda riittävästi edellytyksiä kielitaidon paikka laitokseHe olisi tällöin · Savonlinna.
57139: hankkimiseksi. Savoniinnana on vanhat perinteet koulukau-
57140: Maassamme jo toimivien kieltenopetusta punkina ja arvokas historiallis-sivistykselli-
57141: autavien laitosten, nimittäin yli<>pistojen ja nen vuosisatainen tausta. Tämän päivän Sa-
57142: korkeakoulujen lisäksi olisi maahamme saa.- vonlinna edustaa pirteätä ja ajanmukaista
57143: ltava erityinen kieli-instituutti. Siinä olisi lä- koulukaupunkia ja keskeisen asemansa vuoksi
57144: hinnä opetettava skandinaavisia kieliä, eng- se on kieli-instituutin sijoituspaikaksi erit-
57145: lantia, ranskaa, saksaa, espaojaa sekä venä- täin sopiva. Savonlinnasta on n. 100 km
57146: jää. Laitoksen tulisi olJI.a itsenäinen, se olisi Joensuuhun, Kuopioon n. 130 km. Jyväsky-
57147: suoraan opetusministeriön alainen ja vuosit- lään n. 170 km, Mikkeliin 90 km, Lappeen-
57148: tain valtion tulo- ja menoarviossa sille osoi- rantaan n. 100 km sekä Helsinkiin n. 290 km
57149: tettaisiin riittävät määrärahat. Tässä laitok- linnuntietä. Kaupunki on siis usean talous-
57150: sessa valmistuisi kandidaatt~tason kielten- alueen keskipisteessä ja maan pääkaupun-
57151: opettajia, kirjeenvaihtajia ja kielenkääntäjiä kiin, Helsinkiin sieltä on suhteellisen lyhyt
57152: kouluja, liike-elämää, kauppaa, teollisuutta matka.
57153: jne. varten. Kieli-instituuttia varten Savonlinnassa
57154: Pääsyvaatimuksena kiel,i~instituuttiin tu- olisi jo valmiina sopiva rakennus, nimittäin
57155: liBi oHa ylioppi!lastutkinto. Kuitenkin voitai- vanha lyseo. Talon omistaa valtio, joten si-
57156: VIII,94. - Niemelä. ym. 1321
57157:
57158: joittamalla Icieli-instituutti siihen, säästyttäi- osassa. Tämä osoittaa, että Suomen korkea-
57159: siin pääomasijoituksilta, jotka koulun perus- koulupolitiikkaa on hoidettu yksipuolisesti
57160: tamisessa merkitsevät tavallisesti valtiolle suosimalla maan länsiosia. Itä-Suomeen olisi
57161: huomattavaa rasitusta. · siten jo korkea aika saada ensimmäinen kor-
57162: Todettakoon vielä, että Suomen kolmesta- keakolrl.utasoa edustava oppilaitos.
57163: toista yliopistosta tai niihin verrattavista Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
57164: korkeakouiuista kuusi sijaitsee Helsingissä, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
57165: neljä Turussa, yksi Jyväskylässä, yksi Tam- syttäväksi toivomuksen,
57166: pereella ja yksi Oulussa. Kun vedetään hal-
57167: kiviiva valtakunnan läntisen ja itäisen osan että hallitus ryhtyisi viipymättä
57168: välille, voidaan rt:.odeta, että kaikki korkea- toimenpiteisiin kieli-instituutin perus-
57169: koulut sijaitsevat valtakunnan läntisessä tamiseksi Savonlinnaan.
57170: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
57171:
57172: Esu Niemelä. Eino Uusitalo.
57173: Viljo Virtanen.
57174:
57175:
57176:
57177:
57178: 166 E 529/66
57179: 1322
57180:
57181: Vm,95.-Toiv.al. N:o 554.
57182:
57183:
57184:
57185:
57186: Linkola ym.: Kunnallisten keskikoulujen muuttamisesta yhte--
57187: näiskouluiksi.
57188:
57189:
57190:
57191: E d u s k u n n a 'll e.
57192:
57193: Koulu-uudistuksen valmistelemiseksi sää- kunnallisten keskikoulujen avulla voitaisiin
57194: dettiin eduskunnassa v. 1945 erityinen Jaki saada tarkat laskelmat tulevien koulu-
57195: kunnallisista kokeilukeskikouluista. Pyrki- uudistusten tuottamista kustannuksista. Tä-
57196: muksenä oli liittää keskikoulu kansakoulun mä on j·ohtunut eooinnäkin siitä, ettei em.
57197: osaksi ja ,tehdä siitä kaikkien henkisesti lah .syistä tulevan koulunuudistuksen mahdolli-
57198: jakkaiden [asten kouluksi sopiva koulu kat- sia erilaisia muotoja ole voitu näiden koulu-
57199: somatta siihen, mikä syntyperä, varallisuus jen piirissä riittävässä laajuudessa luoda ja
57200: :tai yhteiskunnallinen asema on heidän van- kokeilla. To~saalta on niiden talous ollut niin
57201: hemmillaan. Lakialoitteen perustelu1ssa ko- kiinteästi sidottuna asianomaisen kansakou-
57202: rostettiin, että yle1stä koulu-uudistusta val- lun talouteen, että näiden keski.\oulujen kus-
57203: misteltaessa ol1si ,tärkeätä saada riittävästi tannusten selvittäminen on ollut erityisen
57204: kokemusta kansakoulun yhteydessä, sen osana vaikeata, eikä virallista kustannusselvitystä
57205: :toimivista keskikouluista ja että tämä koke- ole tehty. Valtion tilintarkastajat lausuivat
57206: mus olisi välttämätön, jotta lopullisia suun- kertomuksessaan v:lta 1957, ettei kouluhalli-
57207: nitelmia tehtäessä vältyttäisiin erehdyksiltä. tuksella kunnallisten keskåkoulujen kokonais-
57208: Edelleen huomautettiin, että ainoastaan ko- menoista ole täydellistä tietoa mm., koska
57209: keilun avulla voidaan saada tarka;t laskel- keskikoulutaloja varten myönnetyt rakennus-
57210: mat koulu-uudistusten tuottamista kustan- avustukset suoritetaan varsinaisilta kansa-
57211: nuksista. koulumomentei1ta. Sen vuoksi valtion tilin-
57212: Kun kunna1listen kokeilukeskikoulujen tarkastajien mielestä olisi sanottujen keski-
57213: asema kansakoululailla (247/57) vakinaistet- koulujen valtionavut rakennusapuja ja -lrui-
57214: tiin, säädett1in lain 2 § :ssä, .että kansakou- noja myöten suoritettava eriliisiitä momen-
57215: luun sen osana kuuluvan keskilwulun tu:lee teilta, koska. sillä olisi huomattava käytän-
57216: oppimääriltään vastata valtion keskikoulua, nöllinen merkitys etenkin harkittaessa uusien
57217: joten tämän muodon puitteissa ·ei ole ollut, koulujen perustamista ja v.errattaessa eri
57218: kuten oli :tarkoitus, riittäviä mahdollisuuksia koulumuotojen valtiolle ja kunnille aiheutta-
57219: kokeilla ns. yhtenäiskoulua meidän maamme maa ta[oudellista rasitUJSta toisiinsa. Vaikka
57220: olosuhteisiin soveltumisen kannalta. N:yt valtion tilintarkastajat :totesivat, ettei tällai-
57221: näitä kouluja on jo perustettu 74 ja suuri nen uudelleen järjestely kohtaa voittamatto-
57222: osa niistä on jo ollut toiminnassa. toistakym- mia vaikeuksia, ei uudistusta kunnallisten
57223: mentä vuotta. On menetetty arvokkaita mah- keskikoulujen menojen budjetoinnissa ja ti-
57224: dollisuuksia yhtenäiskoulukysymyksen selvit- linpidossa kuitenkaan ole toteutettu.
57225: tämiseksi, kun näitä kouluja ei ole muutettu Kun kunnallisia, kansakoulun yhteydessä
57226: yhtenäiskouluiksi 'tämän sanan varsinaisessa toimivia keskikouluja on jo paljon ja ne
57227: merkityksessä. Siten on myös näitä kouluja muodostavat varsin Jaajan osan kouluken-
57228: perustettaessa asetettu päämäärä, että niiden tästä, olisi aika järjestää sekä ohjelma[liset
57229: avul1a saataisiin kokemusta ja oikeita viit- että taloudenpitoon kuuluvat asiat siten, että
57230: teitä perusteellisempaa koulunuudistusta var- toteutuisi päämäärä, johon tämän kou-
57231: ten mm. opettajainvalmistuksen suhteen, jää- lumuodon 'luomisella pyrittiin, nimittäin ko-
57232: nyt saavuttamatta. kemuksen ja viitteiden saaminen tulevaa pe-
57233: Yihtä vähän on toteutunut päämäärä, että rusteellisempaa koulu-uudistusta varten. Kos-
57234: VIII,95. - Linkola ym. 1323
57235:
57236: ka koulut jo ovat olemassa, niillä on koulu- Kun hallitus on asettanut erityisen k:o:mJi"-
57237: talot, opettajat ja opetusälineet, olisi niiden tean vaJlmistelemaan koulunuudistukisen to-
57238: muuttamisella yhtenäiskouluiksi saavutetta- teuttamiseksi tarvittavaa lainsäädäntöä, olisi
57239: vissa tästä koulumuodosta erittäin nopeasti asian luonteesta johtuen myös kunnallisten
57240: kokemusta ja voitaisiin välttyä niiltä mahdol- keskikoulujen muuttamista yhtenäiskouluiksi
57241: lisilta erehdyksiltä, joiden välttämiseksi laki koskevat lainsäädännölliset toimenpiteet an-
57242: tällaisten koulujen perustamisesta alunperin nettava sanotun komitean kiireellisesti val-
57243: säädettiin. Tästä toimenpiteestä olisi koulun- misteltaviksi.
57244: uudistuksen kannalta erinomainen etu, koska Edellä sanotun perusteella ehdotamme
57245: ilmeisesti meilllä, kuten Ruotsissa, muutoin kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
57246: veisi vuosikymmenien ajan ennenkuin tarvit- toivomuksen,
57247: tava kokemus maan oloihin soveltuvasta yh-
57248: tenäiskoulun muodosta on ehditty saada. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
57249: Kun kouluohjelmakomitea on jo perusteelli- toimenpiteisiin kansakoulun yhtey-
57250: sesti selvittänyt yhtenäiskoulun opetusohjel- dessä toimivien kunnallisten keskikou-
57251: mat ja muut sen toteuttamiseen liittyvät nä- lujen muuttamiseksi yhtenäiskouluiksi
57252: kökohdat, on kunnallisten kansakouluun ja antaisi välittömästi uudistuksen
57253: kuuluvien keskikoulujen muuttaminen yhte- vaatimat lakiesitykset Eduskunnalle.
57254: näiskouluiksi välittömästi :toteutettavissa.
57255: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
57256:
57257: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen.
57258: 1324
57259:
57260: Vlll,96.- Toiv.al. N: o 555.
57261:
57262:
57263:
57264:
57265: Salama ym.: Erillisten lukioiden vaikeuksien selvittämisestä.
57266:
57267:
57268: Ed uskunnaUe.
57269:
57270: Nykyisen lainsäädännön mukaan ei kun- myös lehtorien. virkojen järjestely. Vaikeudet
57271: nilla ole oikeutta liittää kunnallisen keski esiintyvät yleisinä kaikkien erillisten lukioi-
57272: koulun jatkeeksi ilukiota. Paikkakunnan si- den kohdalla. Erillisiä lukioita on yleensä
57273: viBtystarpeet usein vaativat kuitenkin myös paikkakunnilila, joiden kouluolot tässä vai-
57274: lukion perustamista. heessa kaipaisivat eniten kohentamista.
57275: Valtioneuvoston luvalla perustettuina ne Edelläolevaan viitaten ·esitämme kunnioit-
57276: toimivat .eri puolilla maatamme. Tällaisilla taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
57277: erillisillä lukioilla on toiminnassaan monia sen,
57278: vaikeuksia, koska puuttuu laki niiden yhdis- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
57279: tämismahdQillisuudesta kunnalliseen keski- toimenpiteisiin erillisten lukioiden, tä-
57280: kouluun. Vaikka toimitaan samoissa. rtyöti- mänhetkisten vaikeuksien selvittämi-
57281: loissa, <>n lukioilla oma johtokuntansa. Kes- seksi ja niiden toiminnassa esiintyvien
57282: kikoulussa on koulun johtaja, lukiossa taas epäkohtien, korjaamiseksi.
57283: oma rehtori. Eräänä vaikeutena on usein
57284: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
57285:
57286: Aune Salama. Sakari Knuuttila.
57287: Margit Eskman. Antti A. Balme.
57288: Sinikka Luja. Reino Breilin.
57289: Artturi Koskinen. Sylvi Siltanen.
57290: Veikko Kokkola.
57291: 1325
57292:
57293: VIU,97.- Toiv.al. N:o 556.
57294:
57295:
57296:
57297:
57298: Forsius ym.: Vanhemman ja nu.oremman lehtorin virkojen
57299: perustamisesta oppikouluihin tarvetta vastaavasti.
57300:
57301:
57302: Eduskunnalle.
57303:
57304: Oppikoulunkäynnin laajentumisen joh- tusta niissäkin aineissa, J01SSa on suoritet-
57305: dosta olosuhteet ovat suuresti muuttuneet tava ylioppi:lastutkinnon pakollinen koe. Kou-
57306: verrattuna niihin aikoihin, jolloin oppikou- luissa, joissa on kolmet tai neljät luokat, ei
57307: ~ujen opettajanvirkoja koskevat määräykset esim. ruotsinkielen tai äidinkielen vanhempi
57308: on suunniteltu ja vahvistettu käytäntöön. lehtori mitenkään voi huolehtia koko lukion
57309: Oppikoulujen oppilaiden lukumäärä on ny- opetuksesta.
57310: kyisin enemmän kuin nelinkertainen sotia Toisaalta on kuitenkin pidettävä kiinni
57311: edeltäneeseen aikaan verrattuna, mutta oppi- siitä, että suoritetusta työstä on maksettava
57312: koulujen lukumäärä on vain kaksinkertainen. sen asettamien vaatimusten ja vastuun mu-
57313: Varsinkin kaupungeissa, joissa valtion oppi- kainen palkka, joten kaikkien niiden ao. pä-
57314: koulut pääasiassa sijaitsevat, koulut ovat suu- tevyyden omaavien opettajain, jotka sään-
57315: resti paisuneet, sillä uusia oppikouluja on pe- nöUisesti joutuvat opettamaan lukion "pit-
57316: rustettu suhteellisen vähän. Useissa kouluissa kiä" ylioppilastutkintoon johtavia kursseja,
57317: rinnakkain toimiv•ien luokkien lukumäärä tulisi saada siitä vanhemman lehtorin palkka,
57318: saattaa olla puolikymmentä. niin kuin alunperin on tarkoitettu. Tämä
57319: Kuitenkin perustuu nykyinen [ehtorien edellyttää, että vanhentuneesta järjestel-
57320: vakanssijärjestelmä siihen vanhaan käytän- mästä, joka ei enää vastaa kehityksen luomia
57321: >töön, että 8-luokkaisessa koulussa on 7 van- uusia olosuhteita, luovutaan ja siirrytään
57322: hemman ja 2 nuoremman lehtorin virkaa, joustavampaan menettelyyn, niin että van-
57323: mikä olikin riittävä siihen aikaan, jolloin hemman lehtorin virkoja perustetaan valtion
57324: luokkia oli vain yhdet, toisin sanoen 8 luok- oppikouluissakin tarvetta vastaava määrä.
57325: kaa yliopistoon johtavassa oppikoulussa. Täl- Nykyisen järjestelmän vanhoilliset puolus-
57326: laisia kouluja ei kuitenkaan enää pitkään ai- tajat esittävät vastaväitteenä, että koulut
57327: kaan ole ollut olemassa. Koulujen jatkuvasta saattavat pienentyä ja rinnakkaisluokat vä-
57328: kasvamisesta aiheutunut lisääntyvä opetta- hentyä, jolloin virkoja tulisi olemaan liikaa.
57329: jaintarve on pyritty tyydyttämään erään- Tällainen ajatustapa on epärealistinen, mutta
57330: [aista kiertotietä käyttäen siten, että koulusta vaikka niin jossakin tapauksessa kävisikin,
57331: on tehty ns. kaksoiskoulu. Tämä on merkin- voitaisiin opettajia vähentää [akkauttamalla
57332: nyt voimaasa olevien määräysten nojalla ylimääräisiä toimia, jolloin vakinaisten par-
57333: sitä, että uusia vanhemman lehtorin vir- haiden voimien pysyminen tehtävissään olisi
57334: koja on voitu perustaa kaksi lisää ja nuorem- koululle vain eduksi. Toisaalta on mahdol-
57335: man [ehtorin virkoja neljä sekä näiden li- lista, mikäli vanhemman lehtorin viraksi
57336: säksi yksi tai kaksi voimistelunopettajan vir- muuttuvassa tehtävässä on pätevä opettaja,
57337: kaa siitä riippuen onko kysymyksessä poika- siirtää hänet perustettavaan virkaan sitä
57338: lyseo vai yhteislyseo. Tätä pidemmälle ei ke- haettavaksi julistamatta. Käytännöllisiä jär-
57339: hitystä nykyisten määräysten puitteissa ole jestelyvaikeuksia ei siis ole.
57340: voitu myötäillä. Sen sijaan on pidettävä epäonnistuneena
57341: Näistä olosuhteista puolestaan on johtunut, sellaista menettelyä, että vakinaisten opetta-
57342: että vanhemman lehtorin tehtäviin joudutaan javakanssien perustamisen sijasta ne korva-
57343: käyttämään, paitsi nuorempia lehtoreita, taan ylimääräisin toimin. Niiden ha:ltijoiden
57344: myös ylimääräisiä lehtoreita hoitamaan ope- asema on epävarma ja toimet muuttuvat sen
57345: 1326 VIll,97. - Oppikoulujen lehtorin vira.t.
57346:
57347:
57348: vuoksi pakostakin vain läpikulkuasemiksi. nykyinen kouluhallinto kulkee vuosikymme-
57349: Ylimääräisiin toimiin jäävät pysyvästi vain niä kehityksen jäljessä, sen tulisi rientää mie-
57350: ne, jotka eivät pysty par·emmin sijoittu- luummin kehityksen edelle.
57351: maan. Paitsi pätevyyden omaaville kykene- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
57352: ville opettajille, joita on enemmän kuin ny- nioittavasti eduskunnan lausuttavaksi toivo-
57353: kyisten vakanssien määrä, opettajien jatku- muksen,
57354: va;sta vaihtumisesta on vahinkoa nimen- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
57355: omaan opetukselle ja oppilaille. Sanotunlai- toimenpiteisiin vanhemman ja nuo-
57356: nen muutto1iike on epäterve ilmiö, josta on remman lehtorin virkojen perustami--
57357: mahdollisuus päästä EeventämäJllä nykyistä seksi oppikouluihin niiden todellista
57358: byrokraattista jäykkyyttä. Sen sijaan, että tarvetta vastaavassa määrässä.
57359: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
57360:
57361: Saara Forsius. Juuso Häikiö.
57362: Irma Ha.ma.ra.
57363: 1327
57364:
57365: VUI,98.- Toiv.al. N :o 557.
57366:
57367:
57368:
57369:
57370: Breilin ym.: Lisäpalkkauksen suorittamisesta koulukoket1utoi-
57371: mintaan Osallistuvalle opettajalle.
57372:
57373:
57374: E d u s k u n n a 11 e.
57375:
57376: Koululaitoksen kehittämisen vuoksi tapah- vähintään yhtä palkkausluokkaa suurempana
57377: tuu ja tarvitaan runsaasti erilaista kokeilu- hänelle muutoin tulevaa palkkausta. Tällai-
57378: toimintaa. Osa tästä on uudistushaJuisten sen lisäpalkkion saamiseen tulisi olla mahdol-
57379: opettajien oma-aloitteista, kouluviranomais- lisuus myös sellaisessa oma-aloitteisessa ko-
57380: ten hyväksymää, osa kouluviranomaisten mää- keilutoiminnassa, jonka kansakouluntarkas-
57381: räyksestä tapahtuvaa. Viimemainitusta ovat taja katsoo koulutoimen kehittämisen kan-
57382: esimerkkinä mm. Salon ja Vammalan seu- nalta hyödylliseksi. Tällaisen palkkion mah-
57383: duilla ensi syksynä alkava 5-päiväisen työ- dollisuus innostaisi opettajia koko opetus-
57384: viikon kokeilu sekä eräillä muilla paik- toimen kannalta arvokkaaseen työmenetel-
57385: kakunnilla suoritettavat yhtenäiskouluko- mien ja -välineiden kehittämiseen.
57386: keilut. Tällainen ylemmältä taholta mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
57387: rätty, ohjattu ja valvottu kokeilutoiminta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57388: aiheuttaa kokeiluun osallistuville ja opetta-
57389: jille runsaasti ylimääräistä työtä ja vastuuta. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
57390: Kokeilutyön suunnittelu ja valvonta sekä ra- siin kansakoululaitoksen viranhalti-
57391: porttien antaminen vastaa useiden viikkotun- jain palkkaussäännösten tarkistami-
57392: tien ylimääräistä työtä. Tästä pakollisesta li- seksi siten, että kouluviranomaisten
57393: sätyöstä ei kansakoulussa kuitenkaan mak- määräämään tai heidän hyväksy. .
57394: seta opettajille korvausta, vaikka oppikoulun määnsä muuhun opetustoimen kan-
57395: puolella tunnetaan tällainen lisäpalkkio. Ti- nalta tärkeään koulukokeilutoimintaan
57396: lanteeseen tulisi saada kansakoulunkin puo- Osallistuvalle opettajalle maksettaisiin
57397: lella korjaus. Ylemmältä taholta määrättyyn vähintään yhden palkkausluokan suu-
57398: koulukokeiluun osallistumisesta, josta opet- ruinen lisä palkkaukseen.
57399: taja ei voi kieltäytyä, tulisi palkkaus maksaa
57400: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
57401:
57402: Reino Breilin. Aune Salama.
57403: 1328
57404:
57405: VIII,99.-Toiv.al. N:o 558.
57406:
57407:
57408:
57409:
57410: Linkola ym.: Valtion oppikoulujen rehtorikunnan palkkauk-
57411: sen yhtenäistämisestä.
57412:
57413:
57414: E d u s kun n a ll e.
57415:
57416: Val:tion viran ja toimen haltijain palk- jan aikaisemmasta palkkauksesta, olisi oikeu-
57417: kauksesta 5. 1. 1962 annetun asetuksen n:o 18 denmukaista, että tavallisten valtion täysi-
57418: 3 § :ssä säädetään: "Normaalilyseon ja muun luokkaisten oppikoulujen kaikille rehtoreille
57419: oppikoulun opettajalle, joka toimii koulun maksettaisiin palkka rehtorin toimesta saman
57420: rehtorina, suoritetaan palkkaus kolmea palk- suuruisena kuin rehtorina toimiville vanhem-
57421: kausluokkaa korkeampana kuin mitä näissä mille lehtoreille.
57422: viroissa muutoin maksetaan." Kun normaalilyseoiden rehtoreiden työ on
57423: Edellä olevan asetuksen kohta aiheuttaa huomattavasti vaativampi, olisi heidän palk-
57424: sen epäoikeudenmukaisuuden rehtorien palk- kauksensa järjestettävä joko suurempaa
57425: kauksessa, että palkka varsinaisesta rehtorin palkkaluokkaerotusta soveltaen tai kokonaan
57426: toimesta on erilainen riippuen siitä, minkä erillisenä edellä esitetystä järjestelmästä poi-
57427: palkkausluokan mukaan rehtorina toimiva keten. Jos pyritään saamaan päteviä koulut-
57428: opettaja saa palkan vakinaisesta opetta- tajavoimia huolehtimaan maan oppikoulun-
57429: jantoimestaan. Jos esimerkiksi rehtorina opettajakunnan kasvattamisesta, tehtävä,
57430: toimii vanhempi lehtori, jdlla on kaikki 5 jonka merkitystä ei kyllin saata korostaa, on
57431: ikälisää sekä 1 palkkaluokan korotus 10 vuo- pidettävä huoli siitä, että kouluttajien palk-
57432: den palveluksesta, palkka rehtorin toimesta kaus on tehtävää vastaavalla tasolla.
57433: on A 33. ja A 30. palkkaluokan erotus eli Edellä esitettyyn vHtaten esitämme kun-
57434: 318,15 mk. Jos taas rehtorina toimii fil. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
57435: kand. tutkinnon suorittanut nuorempi leh- vomuksen,
57436: ori, jolla on muut palvelussuhteet kuten
57437: edellä, palkka rehtorin toimesta on hänellä että hallitus kiireellisesti r1fh;
57438: A 31. ja A 28. palkkaluokan erotus eli tyisi toimenpiteisiin valtion ()ppt-
57439: 257,10 mk. Jos edelleen rehtorina on samat koulujen rehtorikunnan palkkauk-
57440: palvelusolosuhteet omaava voimistelun sen yhtenäistämiseksi kuitenkin si-
57441: nuorempi lehtori, on hänen palkkansa A 30 ten, että normaalilyseoiden rehtorei-
57442: ja A 27 palkkaluokan erotus eli 230,05 mk. den vastuullinen tehtävä samalla tulisi
57443: Kun samasta työstä maksetaan erilainen palkkauksen yhteydessä huomioon.
57444: palkka riippuen rehtorina toimivan opetta-
57445: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
57446:
57447: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen.
57448: 1329
57449:
57450: VIll,lOO.- Toiv.al. N:o 559.
57451:
57452:
57453:
57454:
57455: Leinonen ym.: Poikien käsityönopettajien virkojen tai toimien
57456: perustamisesta t•aUion oppikouluihin.
57457:
57458:
57459: E d u s k u n n a ~ l e.
57460:
57461: Poikien käsityö on valtion oppikouluissa neille, on valtiovallan pystyttävä osoit-
57462: ainoa pakollinen oppia:ine, jossa ei ole vaki- tama;an vakinainen virka. Ei voi olla asian-
57463: naisia virkoja - ei edes ylimääräisiä toimia. mukaista, että esim. kolmattakymmentä
57464: Käsityö on ollut jo yli 20 vuotta pakolilisena vuotta asiallisen ja muodollisen kelpoisuu-
57465: oppiaineena. Opetusta ovat tähän saakka hoi- den omaava opettaja on joutunut hoitamaan
57466: taneet useasti vaihtuvat tuntiopettajart;, työtään tuntiopettajana saamatta .mm. naut-
57467: mistä johtuen koulujen lukujärjestysten laa- tia virkamiehelle [akisää.teisesti kuuluvaa
57468: timinen on tuottanut rehtoreille jatkuvasti dkälisäetua. Tällaisia esimerkkejä löytyy va:l-
57469: vaikeufusia. Ei ole myöskään väheksyttävä tion oppikouluista useita.
57470: sitä vaikutusta, mikä em . .tilanteella on opet- Poikien käsityönopettajan virkojen tai
57471: tajien asennoitumiseen ja opetuksen tasoon. toimien perustaminen sellaisiin valtion op-
57472: Koulussa saattaa ol1a samanaikaisesti pikouluihin, joihin ne lukusuunnitelman
57473: useita käsityönopettajia, vaikka tuntimäärä viikkotuntien perusteella on asianmu-
57474: edellyttäisi vain yhtä virkaa, tai sitten yksi kaista, ei aiheuta sanottavia lisäyksiä valtion
57475: opettaja joutuu hoitamaan useassa koulussa menoihin. Tuntiopettajapalkkioista on vä-
57476: käsityönopetusta. Tästä syystä mm. kä- hennettäVlissä likipitäen lisäystä vastaava
57477: s:ityökaluston hoito jää vaihle sitä huomiota, markkamäärä. Vuoden 1966 vrultion tulo- ja
57478: mikä sille kuuluu, koska tilapäinen tunti- menoarviovalmisteluja var.ten tehdyt laskel-
57479: opettaja ei tunne siitä riittävää vastuuta. mat esim. 10 käsityönopettajan viran perus-
57480: Noin 20 miljoonan markan arvoinen kalus. tamisesta osoittavat, että palkkausmenot näi-
57481: to-omaisuus on Jtäten vailla asianmukaista den virkojen kohdalla lisääntyisivät vain
57482: huol.enpitoa. 9 210 markalla.
57483: Rauman seminaarista v. 1967 lakisäätei- Edellä selostettuun vii:taten ehdotamme
57484: sesti valmistuvat ensimmäiset ylioppilaspoh- kunnioittaen ~eduskunnan hyväksyttäväksi
57485: j.aiset käsityönopettajat ja samoin Lahden .toivomuksen,
57486: kotiteollisuusopettajaopistosta valmistuvat
57487: yo pohjaiset käsityönopettajat eivät voi ha- että hallitus ryhtyisi kiireelli-
57488: keutua koulutustaan vastaaviin virkoihin ja siin toimenpiteisiin poikien käsi-
57489: toimiin oppikouluissa, koska näitä virkoja ei työnopettajien virkojen tai toi-
57490: ole vieiläkään perustettu. Näin ei voi olla. mien perustamiseksi valtion oppikou-
57491: Valmistuville j.a entisille, jopa vuosikymme- luihin.
57492: niä käsityönopetusta tuntiopettajina hoita.
57493: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
57494:
57495: Armas Leinonen. Eeles Landström.
57496:
57497:
57498:
57499:
57500: 167 E 529/66
57501: 1330
57502:
57503: VIII,101. - Toiv.al. N :o 560.
57504:
57505:
57506:
57507:
57508: Linkola ym.: Koulun ulkopuolella suoritettavasta työstä opet-
57509: tajalle maksettavan palkkion määräämisestä työmäärän
57510: mukaan.
57511:
57512:
57513: E d u s kun n a i 1 e.
57514:
57515: Nykyisin voimassa olevien lukusuunnitel- Jotta palkkaus tässä suhteessa saataisiin
57516: mien mukaan saavat oppikoulun opettajat asianmukaisesti järjestetyksi, olisi luokan ul-
57517: laskea hyväkseen iuokan ulkopuolella suorit- kopuolella suoritettavasta työstä laskettavaa
57518: mastaan työstä lukusuunnitelmissa mai- palkkaa määrättäessä otettava huomioon
57519: nitut viikkotuntimäärät luokkaa kohden. paitsi opetusainetta myös luokkien oppilas-
57520: Edellä mainitut luokkatuntimäärät riippu- määrät.
57521: vat siis vain luokkien lukumäärästä, mutta Nykyisin voimassa oleva lukusuunnitelma
57522: eivät lainkaan luokkien oppilasmääristä. on määrätty asetuksella n: o 196/12. 3. 1948
57523: Kun luokan ulkopuoleilla suoritettavan ja osin muutettu asetuksella n:o 323/23. 7.
57524: työn määrä ratkaisevasti :viippuu kuitenkin 1958.
57525: juuri luokkien oppilasmäärästä, olisi tämä Edellä olevan perusteella esitämme kun-
57526: otettava huomioon myös luokan ulkopuolella nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
57527: suoritettavasta .työstä maksettavan pal- muksen,
57528: kan määrää ratkaistaessa. Niinpä nykyisten
57529: säädösten mukaan saa esim. I vieraan kielen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
57530: opettaja lukioluokilla laskea hyväkseen luo- opettajille koulun ulkopuolella suori-
57531: kan ulkopuolella suoritettavasta työstä, siis tettavasta työstä maksettavan palk-
57532: koevihkojen korjaamisesta pääasiassa 1 viik- kion määrän saattamiseksi riippu-
57533: kotunnin jokaista luokkaa kohti. Tämä riip- vaiseksi suoritetusta työmäärästä.
57534: pumatta siitä, onko opetusryhmässä 2 oppi·
57535: lasta tai onko siinä 40 oppilasta.
57536: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
57537:
57538: Anna-Liisa Linkola. Alli Va.ittinen.
57539: 1331
57540:
57541: VIII,102. - Toiv.al. N: o 561.
57542:
57543:
57544:
57545:
57546: Vilponiemi ym.: Toimenpiteistä poikien käsityönopettajan
57547: ylimääräisen toimen per-ustamiseksi eräisiin lyseoihin.
57548:
57549:
57550: E d u s k u n n a 11 e.
57551:
57552: Poikain käsityönopetus on ainoa pakol- likipitäen vastaava menoerä voidaan vähen·
57553: linen opetusaine valtion oppikouluissa, joissa tää tuntiopetuspalkkioista, kunnioittaen esi-
57554: ei ;tähän mennessä ole ollut opettajan perus- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
57555: palkkaisia virkoja eikä ylimääräisiä to·imia. vomuksen,
57556: On kuitenkin pidettävä asianmukaisena,
57557: että kyseistä opetusta varten, samoin kuin että hallitus ryhtyisi toimenpitei
57558: muidenkin harjoitusaineiden opetusta siin poikien käsityönopettajien yli
57559: varten perustetaan virkoja ja toimia, joissa määräisen toimen ( A . 18) per-ustami-
57560: käsityönopetuksen viikkotuntimäärät sitä seksi 1 päivästä syysk-uuta 1967 l-ukien
57561: edellyttävät. Hämeenlinnau, Iisalmen, Jyväskylän,
57562: Kun poikain käsityönopettajain valmistuS- Ko-uvolan, K-uopion, Lahden, Po·
57563: kin nykyisin ·on maassamme järjestetty ja rin, Riihimäen, Savonlinnan, Seinä-
57564: virkakelpoisia opettajia perustettaviin uusiin joen ja Tampereen lyseoihin sekä ot-
57565: virkoihin ja toimiin on saatavissa ja kun taisi sanot-un vuoden t-ulo- ja meno-
57566: näiden virkojen ja ,toimien perustamisesta ei m·vioesitykseen tähän tarvittaval
57567: aiheudu merkittäviä uusia kustannuksia val· varat.
57568: tiolle1 koska siitä aiheutuneita kustannuksia
57569: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
57570:
57571: Väinö Vilponiemi. Margit Eskman.
57572: 1332
57573:
57574: VUI,103.- Toiv.al. N:o 562.
57575:
57576:
57577:
57578:
57579: Landström ym.: Iltaoppikouluja kosktvan lainsäädännön ai-
57580: kaansaamiststa.
57581:
57582:
57583: E d u s k u n n a 11 e.
57584:
57585: Maassamme on tällä hetkellä toimin- luja \tai iltalinjoja vielä nykyistä paljon
57586: nassa 10 iltaoppikoulua ja iltalinjaa, ja on enemmän.
57587: niissä yhteensä yli 4000 oppilasta. Näistä Syynä siihen, että maassamme on edel-
57588: kouluista sijailtsee viisi, joista yksi ruotsin- leen laajoja alueita, joiden asukkailla ei ole
57589: kielinen, Helsingissä ja muut Lahdessa, Tam- mahdollisuutta harjoittaa työn ohessa sään-
57590: pereella, Turussa, Rovaniemellä ja Oulussa. nöllistä keskikoulun tai lukion päästö-
57591: Lukuunottamatta ruotsinkielistä ja kahta tutkintoon johtavaa opiskelua, on lähinnä se,
57592: suomenkielistä koulua on kaikki perustettu ettei ole olemassa mitään iltaoppikouluja
57593: vuoden 1961 jälkeen. UseimpUn kouluihin on koskevaa lainsäädän~töä vaan että iltakoulut
57594: ollut pyrkijöitä paljon enemmän kuin :mitä ovat joutuneet toimimaan tavanomaisia oppi-
57595: niihin on voitu ottaa, mikä osoittaa, että nii- kouluja koskevåen [akien ja asetusten puit-
57596: den tarve on suuri, ja on ollut sitä tietysti teissa.
57597: jo aikaisemminkin, vaikkakaan tämä tarve ei Edellä esitetyn perusteella esitämme edus
57598: koulujen täydellisen puuttumisen vuoksi ole kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57599: muualla kuin Helsingissä voinut tulla näky-
57600: viin. Koska maassamme on edelleen paljon että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
57601: nuoria ihmisiä, joilta on keskikoulututkinto siin erityisen iltaoppikouluja ja taval-
57602: tai yHoppilastutkinto jäänyt normaalissa listen oppikoulujen iltalinjoja koske-
57603: kouluiässä suorittamatta joko syrjäisen van lainsäädännön aikaansaami-
57604: asuinpaikan, kodin varattomuuden tai muun seksi.
57605: sellaisen syyn takia, tarvitaan iltaoppikou-
57606: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
57607:
57608: Eeles Landström. Irma Karvikko.
57609: Pirkko A.ro. E. J. Paavola..
57610: 1333
57611:
57612: Vfii,104.- Toiv.al. N:o 563.
57613:
57614:
57615:
57616:
57617: Knuuttila ym.: Valtion t1taoppikoulun perustamisesta Jyväs-
57618: kylään.
57619:
57620:
57621: E d u s kun n a 11 e.
57622:
57623: Vaitioneuvoston 'asettama yksityisopis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
57624: kelijakomitea on mietinnössään 1966: B1 si- kunnan hyväksyttäväksi seuraavan toi-
57625: vulla 67 esittänyt valtion iltaoppikoulun pe- vomuksen,
57626: rustettavaksi Jyväskylään. Kun iltaoppikou-
57627: lun tarve on juuri ;tulevina 10-15 vuotena että hallitus ryhtyisi kiireelli
57628: erikoisen suuri ,ennen peruskoulu-uudistuk- siin toimenpiteisiin valtion maoppi-
57629: sen toteuttamista, olisi edellä mainittu komi- koulun perustamiseksi Jyväskylään.
57630: tean ehdotus toteutettava kiireellisenä.
57631: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
57632:
57633: Sakari Knuuttila. Artturi Koskinen.
57634: Arvo Ahonen. Sylvi Saimo.
57635: 1334
57636:
57637: VIII,105. - Toiv.al. N: o 564.
57638:
57639:
57640:
57641:
57642: Vilponiemi ym.: Yhteiskunnallisten aineiden opetuksen saat-
57643: tamisesta pakolliseksi oppikouluissa.
57644:
57645:
57646: E d u s kun n a U e.
57647:
57648: Yhteiskunnan kehilttyessä yhä monisäikei- rattava ainakin yksi pakollinen viikkotunti,
57649: semmäksi kasvavat sen jäsenilleen asettamat ainakin yhden, sopivaksi katsotun lukuvuo-
57650: vaatimukset vastaavasti. Näin käy myös yh- den ajan. Ehkä sopivin lukuvuosi olisi kes-
57651: teiskuntaa koskevien tietojen suhteen. kikoulun viimeinen [uokka, jolloin myös ne,
57652: Edelläolevasta huolimatta nykyisessä oppi- jotka eivät jatka lukioluokilla, tulisivat tästä
57653: koulussa annettava yhteiskuntaopetus supis- opetuksesta osallisiksi.
57654: tuu varsin vähään. Niinpä sille ei ole ero- Kun lisäksi historianopettajien, joiden
57655: tettu erillisiä tunteja ja yhteiskuntaopetus opetusalaan yhteiskuntaoppi nykyisin kuu-
57656: saattaa olla jopa vähäisempää kuin esim. luu, koulutus ei nykyisellään anna 1tarpeeksi
57657: kansalaiskouluissa. Kun vielä muistamme pätevyyttä yhteiskuntaopin opettamiseen,
57658: sen, että opp,ikou!lun käyneistä suuri määrä olisi tehokkaan opetuksen aikaansaamiseksi
57659: valmistuu vastuunalaisille paikoille yhteis- käsityksemme mukaan yhteiskuntaoppi ero-
57660: kunnassamme, olisi varmaankin paikallaan tettava erilliseksi oppiaineeksi.
57661: saattaa yhteiskuntaopetus myös oppikou- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
57662: luissa nykyistä huomatummaksi. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57663: Jotta yhteiskunnalliset, taloudelliset ja
57664: valtiolliset asiat tulisivat oppikoululaisille että hallitus ryhtyisi kiireelli-
57665: läheisemmäksi ja olisivat omiaan synnyttä- siin toimenpiteisiin yhteiskunnallisten
57666: mään pysyvää harrastusta yhteiskuntaa koh- aineiden opetuksen saattamiseksi pa-
57667: :taan, olisi mielestämme yhteiskuntaopetus kolliseksi oppikouluissa.
57668: määrättävä pakolliseksi ja olisi sille va-
57669: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
57670:
57671: Väinö Vilponiemi. Antero Väyrynen.
57672: Kalle Matilainen. Reino Breilin.
57673: Sulo Hostila. Uljas M'åkelä..
57674: Heikki Hykkääl.ä. Antti A. Halme.
57675: Esko Niskanen.
57676: 1335
57677:
57678: vm,l06. - Toiv.al. N: o 565.
57679:
57680:
57681:
57682:
57683: Lahtela ym.: Valtion ja kunnan osallistumisesta oppivelvolli-
57684: suusiässä oppi- ja ammattikouluihin siirtyneiden oppilai-
57685: den koulukustannuksiin.
57686:
57687:
57688: E d u s kun n a 11 e.
57689:
57690: Laajassa ja harvaanasutussa maassamme kustannuksista. Monilapsisissa perheissä
57691: on oppi- ja ammattikoulujen sijoittuminen nämä kustannukset voivat nousta moniin sa-
57692: siten, että ne voisivat tasapuolisesti palvella toihin markkoihin kuukaudessa. Lisäksi on
57693: kaikkia väestöpiirejä, käytännöllisesti mah- otettava huomioon, että pitkien matkojen tai
57694: doton. Tämä aiheuttaa molllien maalaiskun- kodin ulkopuolella asumisen aiheuttamat ra-
57695: :tienkin, puhumattakaan syrjäkylien, lasten situkset haittaavat koulunkäyntiä ja tuotta-
57696: vanhemmille huomattavia taloudellisia lisä- vat heidän vanhemmilleen monenlaisia lisä-
57697: rasituksia siinä vaiheessa, kun heidän lap- huolia, joita ei voida rahalla korvata.
57698: sensa siirtyvät kansakouluista joko oppi· Vaikka koulunuudistus on meneillään
57699: tai ammattikouluihin. Hyvin useiden van- ja voitaneen olettaa, :että siinä yhteydessä
57700: hempien taloudellinen kantokyky ei kestä pystytään mm. korjaamaan monia epäkohtia,
57701: näitä rasituksia tai heidän on uhrattava ai- ei ole syytä jäädä odottamaan suurta ja hi-
57702: van liian paljon lastensa kouluttami- taaksi osoittautunutta koulureformia. Mie-
57703: seen jopa lainoja ottamalla. Valitettavan lestämme olisi jo tässä vaiheessa pyrittävä
57704: monissa tapauksissa voidaankin todeta, ettei- siihen, että oppivelvollisuusiässä olevien ~as
57705: vät lahjakkaatkaan vähävaraisten vanhem· ten koulunkäyntiä tuettaisiin valtion ja kun-
57706: pien lapset, jotka asuvat etääl[ä oppi- tai tien toimesta samoin perustein, ovatpa he
57707: ammattikouluista, pääse osalliseksi näiden sitten kansakouluissa tai oppi- ja ammatti-
57708: koulujen antamasta opetuksesta. Tästä seu- kouluissa. Tämän toteuttaminen vaatinee
57709: raa monia ristiriiitoja, jotka horjuttavat luot- muutoksia nykyiseen koululainsäädän-
57710: tamusta yhteiskunnalliseen oikeudenmu- töömme. Niiden suol'ittamista voidaan perus-
57711: kaisuuteen ja tasa-arvoisuuteen. Pienelle teella sillä, että kansakouluista oppi- tai am-
57712: kansalle on tällaisesta asiantilasta suuria mattikouluihin siirtyvät vähentävät kansa-
57713: haittoja, sillä se ei saa nykyiseNään koulu- koululaitoksen menoja.
57714: tetuksi riittävän tehokkaasti nuorisoaan nii- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
57715: hin ammatteihin, joissa se voisi tehdä par- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
57716: haan mahdollisen palv·eluksen omalla maal- muksen,
57717: Iaan. että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
57718: Epäkohdan korjaamiseksi olisikin tehtävä siin koululainsäädäntömme niin muut-
57719: kaikki, mikä suinkin on mahdollista. Nykyi- tamiseksi, että oppivelvollisuusiässä
57720: set toimenpiteet, joilla voidaan antaa vapaa- kansakouluista oppi- ja ammattikou-
57721: oppilaspaikkoja, erilaisia apurahoja tai vä- luihin sit'rtyneiden oppt'laiden koulu-
57722: hennyksiä verotuksessa, eivät riitä peittä- kustannuksiin valtio ja kunnat osallis-
57723: mään niitä ylimääräisiä menoja, jotka koos- tuisivat st'llä määrällä, millä siirtymi-
57724: tuvat asumisesta vuokrahuoneissa tai matka- nen vähentää kansakoulumenoja.
57725: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
57726:
57727: Olavi Lahtela.. Aulis Sileäkangas.
57728: Heimo Linna.. Veikko Hanhirova.
57729: 1336
57730:
57731: VIU,107.-Toiv.al. N:o 566.
57732:
57733:
57734:
57735:
57736: Hara ym.: Oppikouluissa opiskelevien terveydenUlan tMkkai-
57737: lun järjestämisestä.
57738:
57739:
57740: E d u s k u n n a 11 e.
57741:
57742: Maamme kansakouhrlaisten terv.eydenhoito tetään vai!lle tarkkahlua kahdeksa,ksi pitkäksi
57743: on järjestetty erityisellä lainsäädännöllä ja vuodeksi niiden oppilaiden kohdalta, jotka
57744: sen ansiosta on kansakouluikäisten terveyden- siirtyvät oppikouluun. Tämä tapahtuu yksi-
57745: tilan tarkkailu tyydyttävällä tasolla. Kun lön kehitykselle erittäin merkittävinä ikävuo-
57746: lapset sen sijaan siirtyvät oppikouluun, jou- sina 11-18, eli juuri oppikoulussaoloa;ikana,
57747: tuvat he säännöllisen terveysvalvonnan ulko- jol1oin saadut viat ja sairaudet saattavat
57748: puolel~e. Näin on maassamme muodostunut terveystarkastuksen puuttuessa ja tietämättö-
57749: noin parinsa:dantuhannen iapsen ja nuoren myyden johdosta aikaansaada nuoressa ihmi-
57750: ryhmä, joiden kohdalta ei ole järjestetty sessa sellaista tuhoa, jota sitten myöhempien
57751: lakisääteistä terveydenhoitoa. Tämä kaikki vuosien aikana saattaa olla mahdoton korjata.
57752: siitä huolimatta, että lapset ja kasvuikäiset Kaikki nämä seikat puoltvat ja pakottavat
57753: joutuvat työskentelemään olosuhteissa, joista järjestämään kiireesti oppikoululaisten ter-
57754: saattaa aiheutua ratkaisevia haittoja tervey- veydenhuollon. Koska kysymys on kuitenkin
57755: delle ja joissa ·ennakkoehkäJisevällä terveyden- laajamittainen, olisi kiireesti tilapäisratkai-
57756: hoidolla on tärkeä merkitys. suna ryhdyttävä järjestämään ainakin ter-
57757: Valtion oppikouluissa on rusia pyritty jär- veydenhoitovalistusta oppikoululaisten kes-
57758: jestämään valtion 1tulo- ja menoarviossa va- kuudessa entistä laajemmassa määrin. Saman-
57759: raaman määrärahan puitteissa. Eräissä yksi- aikaisesti olisi kuitenkin pyrittävä systemaat.
57760: tyisoppikouluissa on myös asiaa ryhdytty tiseen järjestelmään kokonaisratkaisun ai-
57761: ajamaan ja ;tuJloksena on ollut, että näissä kaansaamiseksi. ,
57762: oppikouluissa on päästy 'rohkaiseviin tulok- Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
57763: siin. Maassamme on kuitenkin edelleen useita kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
57764: satoja oppikouluja, joiden oppilaat eivät ole
57765: säännöllisen terveydenhoitotarkkailun alaisia. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
57766: Oppikoululaisten terveydenhoidon järjestä- toimenpiteisiin oppikouluissa opiskele-
57767: mättömyys on myös omiaan viemään pohjan vien terveydenN'lan tarkka~"lun järjes-
57768: pois hyvältä pikkulasten ja kansakoululaisten tämiseksi.
57769: terveydenhuollolta. Saadut hyvä,t tulokset jä-
57770: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
57771:
57772: Erkki Hara. Anna-Liisa Linkola.
57773: Olavi Lähteenmäki. T. Junnila.
57774: Jouni A.pajalahti. Raimo Daskivi.
57775: Juha Rihtniemi.
57776: 1337
57777:
57778: VIII,108.- Toiv.al. N:o 567.
57779:
57780:
57781:
57782:
57783: Paasivuori ym.: Oppi- ja ammattikoululaisten terveydenhoi-
57784: . don järjestämisestä.
57785:
57786:
57787:
57788: E d u s k u n n a ll e.
57789:
57790: Kou!lulaisten terveydenhoidon tehokas jär- antaa tarpeen vaatiessa vapautus voimiste-
57791: jestäminen on eräs tärkeimpiä ,tehtäviä. Sii- lusta ja. valvoa kou!lun yleisiä terv•eydellisiä
57792: hen onkin maassamme jo varhain kiinnitetty olosuhteita.
57793: vakavaa huomiota. Jo v. 1903 saatettiin Jää- Lakimääräistä valtionapua ·eivät yksityis-
57794: kintöhallituksemme silloisen pääjohtajan toi- oppikoulut saa terveydenhoidollisten tehtä-
57795: mesta julkisuuteen mietintö, joka sisälsi yksi- vien aiheuttamiin kustannuksiinsa. Tästä huo-
57796: tyiskohtaisen ehdotuksen oppikoulujen ja limatta terveydenhoito useimmissa yksityis-
57797: kansakoulujen terveydenhoidon järjestämi- oppikouluissa on suhteellisen hyvä, mutta
57798: sestä. Asia oli sitten esillä myöhemminkin, koko maa huomioonottaen epätasainen ja syr-
57799: mutta vasta v. 1944 saatiin terveyssisarlakiin jäseutujen kouluissa taas jokseenkin olemrut-
57800: eräitä säännöksiä, joissa määriteltiin terveys- ton.
57801: sisaren tehtävät kouluterveydenhuollossa. Maassamme tapahtuneeseen ripeään sosiaa-
57802: Laki kansakoulujen lääkärintoimesta astui liseen kehitykseen ja aikuistenkin terveyden-
57803: voimaan v. 1953, jolloin kansakoulujen oppi- huollolliseen kehitykseen verrattuna on va1i-
57804: laat saatiin lakisääteisen terveydenhoidon pii- tettavaa, että oppikoulujen oppHaat on jä-
57805: riin. Laki kansakoulujen hammaslääkärin toi- tetty tavallaan sattumanvaraisen terveyden-
57806: mesta astui voimaan 1957. huollon varaan. Heille ei ole järjestetty edes
57807: Sitä vastoin yhä kasvava oppikoululaisten hammashoitoa. Samoin lienee laita kauppa-
57808: ryhmä on ·edelleen ilman lakisääteistä ,ter- ja ammattioppilaitoksissa. Erilttäin vavah-
57809: veydenhoitoa. Ainoastaan kunnallisten keski- duttavaa on se, että psyykiset sairaudet ja
57810: koulujen oppilaat kuuluvat kansakoulun ter- hiiliriöt nimenomaan !teini-ikäisten keskuu-
57811: veydenhoidon piiriin. Valtion oppikouluissa dessa ovat yhä Hsääntyneet, mikä suureksi
57812: tervceydenhoitotoimenpiteet rajoittuvat siihen, osaksi johtunee koululaisten yhä kasvavasta
57813: etltä valtion tu!lo- ja menoarviossa on ollut työtaakasta sekä kiireen ja kilpailun aiheut-
57814: määräraha uusien oppilaiden sekä viidensien tamasta sielullisesta jännityksestä. Pahimmin
57815: 'luokkien oppilaiden ja muilla luokilla olevien näistä terveydenhuoNon puUJtteista joutuvat
57816: sellaisten oppilaiden tarkastamiseksi, joiden kärsimään vähävaraisten perheiden lapset,
57817: katsotaan olevan tarkastuksen tarpeessa. Yk- jotka eivät aina tarpeeksi ajoissa voi turvau-
57818: sityisoppikoulujen ohjesäännössä taas tulee tua edes lääkärinhoitoon.
57819: asetuksen mukaåsesti olla säännökset oppilai- Yhteiskunnan kannalta kaikkinainen .ter-
57820: den terveydenhoidosta, mutta malliohjesään- veydenhuoltotyö on kannatettavaa. Koululai-
57821: nönkin määräykset rajoittuvat siihen, että siin kohdistuvana. se on toimintaa, joka tule-
57822: johtokunnan on otettava sopiva ~ääkäri koulu- vaisuuden kannalta katsottuna tuottaa run-
57823: lääkäriksi ja että tämän tulee tarkastaa kou- saan koron lisääntyneenä kansanterveytenä.
57824: luun tulleiden uusien oppilaiden ruumiinra- Kansakoululaitoksen piirissä terveydenhu()lto-
57825: kenne, ravitsemustila, yleinen terveydentila, järjestelmä toimii varsin tehokkaasti. Se olisi
57826: näkö, kuulo sekä viimeisten keskikoululuok- yhteiskunnan !toimesta. järjestettävä myöskin
57827: kien ja ylimpien luokkien oppilaat, minkä oppikoululaiset ja varsinkin kaikki oppivel-
57828: lisäksi hänen tulee rehtorin antaman ilmoi- vollisuusikäiset käsittäväksi, hammashoitoa-
57829: tuksen perusteella tutkia yksityistapauksia, kaan unohtamatta.
57830: 168 E 529/66
57831: 1338 VIII,lOS. __. Oppi· ja ammattikoululaisten terveydenhoito.
57832:
57833:
57834: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- nitelma oppi- ja ammattikoululaisten
57835: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo. terveydenhoidon yleiseksi järjestämi-
57836: muksen, seksi sekä antaisi Eduskunnalle tarvit-
57837: että haUitus antaisi kiireellisesti tavat lakiekdotukset.
57838: asiantuntijain tehtäväksi laatia suun-
57839: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
57840:
57841: Tyyne Paasivuori. Meeri Kalava.inen. Sylvi Siltanen.
57842: Uljas Mäkelä. Veikko Mattila. Arvo Salo.
57843: Edit Terästö. Sulo Hostila. Margit Eskman.
57844: 1339
57845:
57846: VIII,109.- Toiv.al. N:o 568.
57847:
57848:
57849:
57850:
57851: Siltanen ym.: Järjestelmällisen ko,uluhammashoidon ulottami-
57852: sesta kaikkia oppivelvollisuusikäisiä koskevaksi.
57853:
57854:
57855:
57856: E d u s kun n a 11 e.
57857:
57858: Useimmat maamme kunnista ovat v:altion- misen luonnolliset hampaat täyttävät useim-
57859: avun turvin jo järjestäneet yleisen terveyden- miten paremmin tehtävänsä kuin parhaat-
57860: hoidon kannalta tärkeän kansakoululaisten kaan hammasproteettiset työt.
57861: hammashoidon. OppivelvoHisuusiässä olevien, Muutamissa opP'i- ja ammattikouluissa on
57862: oppi- ja ammattikoulujen oppilaiden ham· oma-aloitteisesti kuntien ja valtakunnallisten
57863: mashoito on kuitenkin edelleen järjestämättä. terveysjärjestöjen, kouluj,en johtokuntien ja
57864: Tästä on seurauksena, ,että näid~jn kyseisten opettajien sekä oppilaiden vanhempien myö-
57865: koululaisten hampaiden hoido laiminlyödään tävaikutuksella ryhdytty suorittamaan koulu-
57866: suuressa määrin. Saadut tutk>imustulokset ja laisten hampaiden tarkastuksia ja antamaan
57867: kokemukset ovat osoittaneet, että esim. ham- myös järjestelmällistä hoitoa. Tällaisesta toi-
57868: maskarieksen lisääntyminen on suurimmillaan minnasta saadut kokemukset ovat erittäin
57869: 12-20 vuoden iässä. hyviä, mutta valtion !taloudellista tukea kai-
57870: Kansakoululaisten hampaiden säilyttämi- vataan kipeästi.
57871: seksi tehty monen vuoden järjestelmällinen Oppi- ja ammattikou[ulaisten hammashoi-
57872: työ menettää näin usein merkityksensä ham- don toteuttaminen ei lisää nykyisen koulu-
57873: mashoidon mahddl1isen keskeytymisen vuoksi hammashoidon vuosittaisia kustannuksia ko-
57874: ja samalla siihen uhratut varat näiltä osin vin paljon, jos sen kehittäminen tapahtuu
57875: menevät hukkaan. Koska oppi- ja ammatti- asteittain niin, että siinä noudatetaan nykyi-
57876: koululaisten hampaiden hoitoon ryhdytään sin kansakoululaisten hoidossa käytettyä jär-
57877: usein vasta säryn aiheuttaman kivun vuoksi, jestelmällisen hammashoidon periaatetta. Mo-
57878: saattavat heidän hampaansa päästä jo niin nissa kunnissa nykyisiä kouluhammashoito-
57879: paljon vaurioitumaan, että niiden korjaami- loita voitaisiin varmaankin jossain määrin
57880: nen tuottaa suurta hankaluutta ja monelle käyttää myös oppi- ja ammattikoulaulaisten
57881: lmhtuuttomia kustannuksia. Tällöin voi luon- hampaiden hoitamiseen, mikä tietenkin tulisi
57882: nollisten hampaiden säilyttäminen olla usein vähentämään kustannuksia.
57883: niiden huonosta tilasta johtuen jopa suo- Työvoiman kannalta asteittain tapahtuvan
57884: rastaan mahdotontakin ja ne on poistettava. järjestelmällisen hammashoidon toteuttami-
57885: Hampaiden puuttuminen taas aiheuttaa pu- nen käsittääksemme on myös mahdollista,
57886: rennassa toiminnallisia sekä varsinkin etu- koska rtäHöin hammashoidon piiriin lukeutu-
57887: hammasaJlueella ulkonäköön ja puheeseen vai- van oppilasmäärän vuosittwinen lisäys on
57888: kuttavia häiriöitä, joista yllättävän usein seu- vain noin 40 000, kun vastaavasti hammas-
57889: raa myös psyykkisiä estoja ja sosiaalisia so- iääkäreiden nettolisäys vaihtelee nyt ja lähi-
57890: peutumisvaikeuksia. Tosin näiden puutteiden vuosina 90-120 ja kasvaa Turun hammas-
57891: korjaaminen on mahdollista hammasproteet- lääketieteen laitoksen päästyä täyteen toimin-
57892: tisten hoitotoimenpiteiden avulla, mutta ham- taansa noin 120-140. Lisäksi ehkäisevien
57893: paiden hoito tällä tavoin tulee huoma,ttavasti hoitotoimenpiteiden tehostamisella ja koulu-
57894: kalliimmaksi ja vie enemmän aikaa kuin tettujoen hammashoitoapulaisten myötävaiku-
57895: säännöllisesti suoritettu ennaltaehkäisevä tuksella voidaan kouluhammastyön tuloksia
57896: paikkaus- ja lentautien hoito. Sitäpaitsi ih- huomattavasti lisätä.
57897: 1340 VIII,l09. - Kouluhammashoito.
57898:
57899:
57900: Edellä olevan perusteella esitämme kun- että hallitus antaisi kiireellisesti
57901: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi- esityksen laiksi järjestelmällisen koulu-
57902: vomuksen, ihammashoidon ulottamiseksi kaikkia
57903: oppivelvollisuusikäisiä koskevaksi.
57904: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
57905:
57906: Sylvi Siltanen. K. F. Ha.a.pa.sa.lo. Va.lto Käkelä.
57907: Meeri Ka.la.va.inen. Voitto Hellsten. Sulo Hostila..
57908: Sinikka Luja.. Esko Niska.nen. Antero Väyrynen.
57909: Edit Terästö. Reino Breilin. Veikko Helle.
57910: Aune Sa.la.ma.. Tyyne Pa.a.sivuori. Margit Eskma.n.
57911: Lyyli Aalto. Ka.lle Ma.tila.inen.
57912: 1341
57913:
57914: VIII,llO.- Hemst.mot. N:o 569.
57915:
57916:
57917:
57918:
57919: Westerlund m. fl.: Angående slopande eller sänkning av
57920: terminsavgifter""a i läroverken.
57921:
57922:
57923: Ti11 Riksdagen.
57924:
57925: Det torde räda en rätt allmän ·enighet kring alltså den nuvarande s.k. mellanskolan. Denna
57926: huvudmålet för utvecklingen av vårt under- avskaffning av terminsavgifterna skulle na-
57927: visningsväsende. Alla bör få en 9-årig grund- turligtvis även beröra privatskolorna, varför
57928: utbildning. Den skall vara avgiftsfri. Fria ett höjt statsanslag för detta ändamål till
57929: läroböcker, skolskjutsar, skolmåltider mm. dessa skolor skulle behövas. Det är nämligen
57930: skall göra det möjligt för envar att få denna på det viset, att skolgång i statliga eller pri-
57931: grundutbildning. Alla måste nämligen ha vata läroverk inte alltid är alternativ för
57932: samma möjlighet att gå i skola. Boningsort skoleleverna (och deras föräldrar), utan ofta
57933: och ekonomiska förhållanden får inte stå kan förhållandena vara sädana att t.o.m. barn
57934: hindrande i vägen. inom samma familj måste besöka olika skolor
57935: Om det i stort sett råder enighet kring un- med olika terminsavgifter, såsom t.ex. är fal-
57936: dervisningens sociala målsättning går dock ler i Borgå med omnejd där det finnsen pri-
57937: åsikterna starkt isär när det gäller förverk- vat flickskola och en statlig pojkskola.
57938: ligandet av den stora skolreform vi alla vän- Hänvisande till det ovan sagda har vi äran
57939: tar på och utan tvivel behöver. Men om man föreslå att riksdagen ville hemställa,
57940: vill ta fasta på den allmänt generösa inställ-
57941: ningen till skolreformens sociala målsättning, att regeringen i brådskande ordni'MI
57942: vore det väl inte omöjligt att redan nu börja måtte utreda möjligheterna att slopa
57943: förverkliga den inom nuvarande skolsystem, eller åtminstone gradvis sänka termins-
57944: i väntan på att skolreformen tili övriga delar avgifterna i läroverken, statliga och
57945: skall bli mogen för verkställighet. privata, åtminstone i de klasser som
57946: Här må endast påpekas möjligheten av nu benämnes mellanskola, samt skrida
57947: att- åtm.instone stegvis- slop·a terminsav- till av utredningen föranledda åtgär-
57948: gifterna i läroverken, åtminstone i de klasser der.
57949: som skall ingå i den nioåriga grundskolan,
57950: Helsingfors den 29 april 1966.
57951:
57952: Henrik Westerlund. Magnus Kull.
57953: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
57954: Verner Korsbäck.
57955: 1342
57956:
57957: VIII,llO. - Toiv.al. N: o 569.
57958: SMmennos.
57959:
57960:
57961:
57962:
57963: Westerlund ym.: Oppikoulujen lukukausimaksujen poista-
57964: misesta tai niiden alentamisesta.
57965:
57966:
57967: E d u s kunnalle.
57968:
57969: Opetuslaitoksemme kehittämisen paamaa- kouluun, siis nykyiseen nk. keskikouluun.
57970: rästä oltaneen varsin yleisesti yksimielisiä. Tämä lukukausimaksujen poistaminen tulisi
57971: Kaikkien on saatava 9-vuotinen peruskoulu- luonnollisesti koskemaan myös yksityiskou-
57972: tus. Sen on oltava maksuton. Ilmaisten op- luja, minkä vuoksi tarvittaisiin korotettu
57973: pikirjojen, koulukuljetusten, kouluaterioiden valtionapuraha tähän tarkoitukseen näille
57974: ym. on tehtävä jokaiselle mahdolliseksi saada kouluille. On nimittäin siten, että koulun-
57975: tämä peruskoulutus. Kaikilla pitää nimittäin käynti valtion tai yksityisessä oppikoulussa
57976: olla sama mahdollisuus käydä koulua. Asuin- ei aina ole koulun oppilaille (eikä heidän
57977: paikka ja taloudelliset olot eivät saa olla es- vanhemmilleen) vaihtoehtoinen, vaan usein
57978: teenä. olosuhteet voivat olla sellaiset, että vieläpä
57979: Joskin opetuksen sosiaalisesta päämäärän- saman perheen lasten täytyy käydä eri kou-
57980: asettelusta ollaankin suurin piirtein yksimie- luja, joissa on erilaiset lukukausimaksut, ku-
57981: lisiä, menevät mielipiteet kuitenkin pahasti ten esimerkiksi on laita Porvoossa ja sen ym-
57982: ristiin, kun on kysymys sen suuren koulu- päristössä, jossa on yksityinen tyttökoulu ja
57983: uudistuksen toteuttamisesta, jota me kaikki valtion poikakoulu.
57984: odotamme ja epäilemättä tarvitsemme. Yllä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
57985: Mutta jos halutaan 'Pitää kiinni yleensä myö- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
57986: tämielisestä suhtautumisesta koulu-uudistuk- vomuksen,
57987: sen sosiaaliseen päämääränasetteluun, ei liene
57988: mahdotonta jo nyt alkaa toteuttaa sitä ny- että hallitus kiireellisesti selvittäisi
57989: kyisessä koulujärjestelmässä, samalla kun mahdollisuudet poistaa lukukausimak-
57990: odotetaan, että koulu-uudistus muilta osin :tu- sut tai ainakin asteittain niitä alentaa
57991: lee toteuttamiskypsäksi. valtion ja yksityisissä oppikouluissa ai-
57992: Viitattakoon tässä vain mahdollisuuteen nakin niiden luokkien osalta, joita nyt
57993: poistaa- ainakin asteittain- oppikoulujen nimitetään keskikouluksi, sekä ryhtyisi
57994: lukukausimaksut ainakin niiltä luokilta, jotka selvityksen a~'heuttamiin toimenpitei-
57995: tulevat kuulumaan yhdeksänvuotiseen perus- siin.
57996: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
57997:
57998: Henrik Westerlund. Magnus Kull.
57999: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
58000: Verner Korsbäck.
58001: 1343
58002:
58003: VIII,lll. - Toiv.al. N :o 570.
58004:
58005:
58006:
58007:
58008: Huima ym.: Vapaan koulukuljetuksen järjestämi.<~estä keski-
58009: kouluissa kÖiyville oppivelvollisille lapat"lle.
58010:
58011:
58012: E d u s kun n a 11 e.
58013:
58014: Oppivelvollisista lapsista käy huomattava. varsin huomattavan sääStön kansakoulume-
58015: osa kouluaan sekä yksityisissä että valtion noissa. Sentähden olisi paikallaan, että näi-
58016: keskikouluissa. Monet näistä Japista joutuvat den koululaisten koulukuljetus annettaisiin
58017: päivittäin tekemään pitkän koulumatkan au- kuntien hoidettaviksi sellaisen vaJ.tionavun
58018: toilla tai junilla omin kustannuksin. Kun on turvin, jota lmnsakoululaisten ja kunnail.lis-
58019: kysymys oppivelvollisista lapsista olisi koh- ten keskikoulujen oppilaiden koulukuljetus-
58020: tuullista, että heidät edes koulukuljetuksien kustannuksista maksetaan ja oppivelvolliset
58021: kohdalta saatettaisiin samaan asemaan. Kan- tässä asiassa saatettaisiin samaan asemaan.
58022: sakoulujen oppilaat saavat ilmaiset koiliukir- Koulu-uudistuksesta on paljon puhuttu. Tässä
58023: jat ja muut kouluvälineet. He saavat myös olisi ainakin nykyisiin oloihin katsoen mah-
58024: ilmaisen kouluaterian ja kuljetuksen koululle dollisuus huomattavaan parannukseen ja ver-
58025: mikäli koti sijaitsee 5 kilometriä kauempana raten pienin kustannuksin. Tämä uudistus
58026: koulusta. Oppikoulua käyvien oppivelvollis- auttaisi omalta osaltaan monia opinhaluisia
58027: ten vanhempien on sen sijaan kustannettava ja lahjakkai:ta syrjäseutujen lapsia oppikou-
58028: lukukausimaksut, ·el!lei lapsi saa vapaaoppi- luihin.
58029: laspaikkaa, koulukirjat, kouluateria ja koulu- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
58030: matkoista koituvat menot. On varsin ymmär- tämme · edUJSkunnan hyväksyttäväksi toivo-
58031: rettävää, että monelle kodille kertyy näin yli- muksen,
58032: voimaisen raskas menoerä kannettavaksi. Eri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiiin
58033: tY'isesti syrjäisillä seuduilla saattavat juuri samanlaisen vapaan koulukuljetuksen
58034: koulumatkojen kustannukset muodostua es- järjestämiseksi yksityisissä ja valtion
58035: teeksi monien lasten oppikoulun käynnille. keskikouluissa käyvt1le 'Oppivelvolli-
58036: Oppikoulua käyvät oppivelvolliset lapset s~1le laps~1le kuin kansakoulujen ja
58037: antavat kunnille ja valtiolle omalta osaltaan kunnallisten keskikoulujen opp~1aille.
58038: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
58039:
58040: Sakari Huima. Jouni Apajala.hti.
58041: Pentti Mäki-Hakola. Irma. Ha.ma.ra..
58042: Saara Forsius. Mikko Asunta.
58043: Aili Vaittinen.
58044: 1344
58045:
58046: Vlfi,112.-Toiv.al. N:o 571.
58047:
58048:
58049:
58050:
58051: Paasivuori ym.: Matkakustannusten suorittamisesta kaikille
58052: oppivelvollisuusikäisille.
58053:
58054:
58055: Bd us kunnalle.
58056:
58057: Oppi- ja ammattikouluja käyvien määrä vaaminen olisi välttämätöntä ·lukiolaåsille ja
58058: on maassamme suuresti lisääntynyt. Vähäva- erilaisissa ammattioppilaitoksissa opiskele.
58059: raisuudestakin · huolimatta vanhemmat ha- ville, niin ainakin oppiv~vollisuusikä]sille,
58060: luavat antaa lapsilleen pohjakoulutukseksi ai- riippumatta siitä, m1tä koulua he käyvät,
58061: nakin keskikoulun tai ammattikoulun oppi- olisi matkakustannusten korvaaminen yhteis·
58062: määrän. Tänä adkana ~apset ovat vielä oppi· kunnan .varoista oikeudenmukaisuuden vaa.
58063: velvollisuusikäisiä varsinkin oppikoulua käy- t~ima.
58064: dessään. Kansa- ja kansalaiskoulun oppilaille Edellä sanotun perusteella ehdotamme
58065: suoritetaan ilmaiset matkat, mutta muissa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
58066: kouluissa opiskelevat oppivelvollisuusikiiliset toivomuksen,
58067: eivät matkakustannuksia saa. Kuljetusmaksu·
58068: jen kuitenkin jatkuvasti kohottua ne muodos· että hallitus tutkituttaisi matkakus-
58069: tavat monien oppilaiden kohdaHa jopa huo- tannusten suorittamismahdollisuudet
58070: ma.ttavasti korkeammiksi kuin esim. yksityis- kaikille oppivelvollisuusikäisille eri
58071: oppikoulujen lukukausimaksut, jotka nekin kouluissa ja antai~ kiireellisesti asiaa
58072: ovat varsin korkeat esim. valtion kouluihin koskevan esityksen.
58073: verrattuna. Vaikka [Ul.atkakustannusten kor·
58074: Helsingissä 26 päivänä huhtikmifa 1966.
58075:
58076: Tyyne Paasivuori. Sulo Hostila.
58077: Edit Terästö. Sylvi Siltanen.
58078: Meeri Kalavainen. Bror Lillqvist.
58079: Veikko Mattila. Aune Salama.
58080: Margit Eskman.
58081: 1345
58082:
58083: vm,113.- Toiv.al. N: o 572.
58084:
58085:
58086:
58087:
58088: Uusitalo ym.: Oppikoulua vieraalla paikkakunnalla käyvien
58089: oppilaiden maJ;ka- ja asumisku,stannusten korvaamisesta
58090: valtion varoista.
58091:
58092:
58093: E-d u s kun n a ll e.
58094:
58095: Oppikoulun käyminen on laajentunut alentaa, mutta apurahan saajien lukumäärää
58096: maassamme erittäin paljon. Laajentuminen olisi suuresti lisättävä, samoin myönnettävän
58097: on tapahtunut eniten vähävaraisten kansan- määrärahan suuruutta olisi tuntuvasti koro-
58098: kerrosten kohdalla. Tämä suuntaus on oikea, tettava.
58099: sillä oppikoulunopetusta ja korkeampaa ope- Vapaaoppilaspaikkojen ja opintoapuraho-
58100: tusta on annettava kansa:laisille lahjakkuuden jen lisäksi olisi harkittava muita keinoja vä-
58101: eikä suinkaan varallisuuden perusteella. hävarai,sten ja pitkämatkaisten oppilaiden
58102: Oppikoulun käyminen aiheuttaa kuitenkin koulunkäyntikustannusten alentamiseksi. Sel-
58103: lukuisille henkilöille melkein voittamattomia laisia olisivat mm. matkakustannusten kor-
58104: vaikeuksia varallisuuden suhteen. On todettu, vaaminen ja kodin ulkopuolella asumisesta
58105: että monin paikoin oppikouluissa 50 % oppi- aiheutuvien kustannusten korvaaminen val-
58106: laista, jopa enemmänkin, on kodeista, joiden tion varoista. - Käsittääksemme yhteiskun-
58107: varamsuus on niin heikko, että [asten koulun- nan velvollisuus on etsiä sopivia keinoja nii-
58108: käynnin aiheuttamat kustannukset ovat liian den epäkohtien poistamiseksi, jotka ovat es-
58109: raskaita kestettäviksi. Eniten kustannukset teenä lahjakkaiden vähävaraisten lasten me-
58110: tuntuvat silloin, kun koulunkäyntimatka on nestykselliselle koulunkäynnille.
58111: pitkä, jolloin joudutaan maksamaan melkoi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
58112: set matkakulut tahi peräti asumaan kotoa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
58113: poissa. vomuksen,
58114: Vähävaraisten oppilaiden koulunkäynti-
58115: kustannuksia on pyritty alentamaan myöntä. että hallitus tutkisi, miten oppi-
58116: mällä vapaaoppilaspaikkoja ja opintoapura- koulua käyvien opiskelijain matkakus-
58117: hoja. Tämä ei ole käytännössä kovin paljoa tannukset ja asuminen vieraalla paik-
58118: merkinnyt, koska vain n. 10 % oppiilaista saa kakunnalla voitaisiin korvata valtion
58119: vapaapaikan ja erittäin pieni osa oppilaista varoista, ja antaisi tätä tarkoittavan
58120: tulee saamaan opintoapurahan. Opintoapura- esityksen Eduskunnalle.
58121: hoilla voitaisiin koulunkäyntikustannuksia
58122: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
58123:
58124: Eino Uusitalo. Mauno Pohjonen.
58125: Pentti Pekkarinen.
58126:
58127:
58128:
58129:
58130: 169 E 529/66
58131: VIII,114. - Toiv.a.l. B: o 5'18.
58132:
58133:
58134:
58135:
58136: 'V~ :Jlll..: Qp~ Jq qmm.attikou'lulaisten koulumatkoista
58137: aiheut"~Wi6:D, k~tan~tan korvaamisesta.
58138:
58139:
58140:
58141: E d u s k u n n a ll e.
58142:
58143: Koulukustannusten jakaantuminen valtion, kylien kohdalla se on lähes mahdotonta,
58144: kuntien ja lasten vanhempien välillä on eri koska koulumatkat tekevät lasta kohden vuo-
58145: koulumuotojen kohdalla kovin erilainen. dessa 600-1 000 mk. Mahdolliset vapaaoppi-
58146: Niinpä valtio ei osallistu lainkaan ammatti- laspaikat, sisaralennukset ja lukukausimaksu-
58147: koululaisten eikä myöskään valtion oppikou alennukset vaikuttavat vain nimellisesti; käy-
58148: lua käyvien koululaisten koulumatkakustan- tännössä niillä ei ole sanottavaa merkitystä.
58149: nusten korvaamiseen. Vastaavasti valtio osal- Mielestämme olisi välttämätöntä, että myös
58150: listuu kunnallista keskikoulua ja kansalais- valtio osaliistuisi oppi- ja ammattikoululais-
58151: koulua käyvien lasten matkakustannuksiin, ten koulumatkoista aiheutuviin kustannuk-
58152: mitä on pidettävä oikeaan osuneena toimen- siin ainakin siltä ajalta, minä koulua käyvä
58153: piteenä. lapsi on oppivelvollisuuslain alainen.
58154: Nykyistä käytäntöä ei voida pitää oikeu- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
58155: denmukaisena eikä tasapuolisena, sillä se ai- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
58156: heuttaa lähinnä syrjäseutujen vähävaraisilla toivomuksen,
58157: lasten vanhemmille huomattavasti ylimääräi-
58158: siä kustannuksia, ja asettaa heidät muuten- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
58159: kin epäoikeutettuun asemaan. Tosiasia tällä- voimenpiteisiin oppi- ja ammattikoulu-
58160: kin hetkellä on se, että vain kunnan keskus- laisten koulumatkoista aiheutuvien
58161: paikan lapset voivat suorittaa koulunkäyn- kustannusten korvaamiseksi.
58162: tinsä kohtuullisin kustannuksin, mutta syrjä-
58163: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
58164:
58165: Pekka Vilmi. Hannes Paaso.
58166: Veikko Hanhirova. Reino Kangas.
58167: Eino Sääskilahti.
58168: VIU,115.- 'l'oiv.al. M:o 574.
58169:
58170:
58171:
58172:
58173: Ji.ia:JsAJ&: Ioulur~iltu.at järJestämisestä valtion oppikou-
58174: lui.Bso.
58175:
58176:
58177: Ed u s kun n a 11 e.
58178:
58179: Koulujen. oppilasruokailua ou kansanter- va.ih:te~evia syystä, että pelätään kustannuk-
58180: terveyden kannalta pidettävä erittäin tär- sia ja usein ovat koditkin vastahakoisia mak-
58181: koeänä toimenpiteenä. Viime vuosien aikana samaan vähälisiäkään kouluruokailumak:suja.
58182: on oppilasruokailu ;toteutettu myös useim- Eduskunta on &-äissä yhteyksissä kiinnit-
58183: missa oppikouluissa, sen jälkeen. kun koulut tänyrr, huomiota siihen, -että oppikoulu on kou-
58184: ovat saaneet uudet koulurakennukset ja näi- luruokailuun nähden jäänyt epäedullisem-
58185: hin aamiaiskeittiöt ja ruokasalit. Koulupäi- paan asemaan kuin muut koulumuodot. Kus-
58186: vien muodostuessa usein 7-tuntisiksi, on hy- tannuskysymys lienee tähän vaikuttanut. Ny-
58187: vin tarpeellista, että oppilaat saavat tuntien kyään on valtion oppikouluissa 90 529 oppi-
58188: väJJ.illä lämpimän aterian, vallankin kun lasta. MikäE valtio maksaisi 0,40 mk ateriasta
58189: aamulla kotona tapahtuva ruokailu on usein 190 päivän aikana, olisivat kustannukset val-
58190: kokonaan laiminlyöty, kuten tiedustelut tion oppikoulujen kouluruokailusta vuodessa
58191: osoittavat. 6 880 204 mk.
58192: Kansakoulussa on ilmainen oppilasruokailu Kouluruokailun järjestämiseen kokonaan
58193: toteutettu valtion ja kunnan toimesta, mutta tai osittain ilmaiseksi on kiinnitettävä vaka-
58194: oppikouluihin siirtyessään menettävät oppi- vaa huomiota, sillä yksi valtion koulumuoto
58195: velvollisuusikäiset lapset tämän edun. Äsket- ei voi jäädä epäoikeutettuun asemaan. Li-
58196: täin hyväksyttyihin lakeihin maatalous-, ko- säksi kouluikäisten terveys ja kunto koulura-
58197: tita:Ious- ja kotiteollisuuskouluista otti edus- situksen yhä !lisääntyessä ja oppilasaineksen
58198: kunta säädöksen, että kouluruokailusta val- ollessa hyvinkin varattomista kodeista vaatisi
58199: tio korvaa 60--75% milloin koulut ovat yksi- tämän kysymyksen järjestämistä.
58200: tyisiä ja valtion ylläpitämissä koului.ssa il- Edellä olevan perusteella esitän kun-
58201: meisesti kokonaan. Myöskin keskusammatti- nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
58202: kouluissa on oppilasruokailu järjestetty joko muksen,
58203: kokonaan tai osittain vapaaksi valtion ja kun-
58204: tain toimesta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
58205: Val1lion oppikouluissa nykyään vähemmän kouluruokailun järjestämiseksi valtion
58206: kuin puolet oppilaista osallistuu oppilasruO- oppikouluissa joko kokonaan tai osit-
58207: kailuun. Kouluateriat eivät aina ole kylliksi tain valtion kustannuksella.
58208: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
58209:
58210: Anna-Liisa Linkola.
58211: 1348
58212:
58213: VIU,116.- Toiv.al. N:o 575.
58214:
58215:
58216:
58217:
58218: I. Linna ym.: Kouluhammashoidon ulottamisesta koskemaan
58219: kaikkia oppivelvollisuusikäisiä.
58220:
58221:
58222: Eduskunnalle.
58223:
58224: Oppivelvollisuuskoulua käyvien lastemme lyö laimin niiden oppivelvollisuusikäisten jär-
58225: osalta on yleisen terveydenhoidon kannalta jestelmällisen hammashoidon, jotka ovat siir-
58226: erittäin tärkeä kouluhammashoito saatu tyneet oppivelvollisuuskoulusta muihin kou-
58227: järjestetyksi valtion toimenpitein. luihin ja sen vuoksi olisikin kiireesti saatava
58228: Erittäin suuri epäkohta on kuitenkin ole- aikaan lainmuutos, joka takaisi samanlaiset
58229: massa niiden oppivelvollisuusikäisten koh- oikeudet kouluhammashoitoon kaikille oppi-
58230: dalla, jotka kesken oppiv.elvollisuuskoulun vei vollisuusikäisille.
58231: siirtyvät muihin kouluihin. Edellä olevan perusteella esitämme kun-
58232: Hampaiden hyvän kunnon säilyttämiseksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
58233: tehty monen vuoden työ menettää merkityk- vomuksen,
58234: sensä hammashoidon keskeytymisen vuoksi ja
58235: kun hampaiden hoitoon on myöhemmin pakko että hallitus antaisi kiireellisesti esi-
58236: puuttua, on suurta vahinkoa tällävälin ehti- tyksen laiksi kouluhammashoidon ulot-
58237: nyt tapahtua. tamisesta kaikkia oppivelv·ollisuusikäi-
58238: Ei ole oikeudenmukaista, että yhteiskunta siä koskevaksi.
58239: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
58240:
58241: Dmari Linna. Pauli Burman.
58242: Sulo Hostila. Antero Väyrynen.
58243: Veikko Mattila. Urho E. Knuuti.
58244: Uljas Mäkelä. Esko Niskanen.
58245: Valde Nevalainen. U. H. Voutilainen.
58246: Sakari Knuuttila.
58247: 1349
58248:
58249: Vm,117.-Toiv.al. N:o 576.
58250:
58251:
58252:
58253:
58254: Holopainen ym.: Kerhotyön ·järjestämisestä kunnallisiin kes-
58255: kikouluihin.
58256:
58257:
58258: H d u s k u n n a ll e.
58259:
58260: Kansakoululain muka~ kansakoulun teh- lussa ja kansalaiskoulussa. Kuitenkin kerho.
58261: tävänä on muun kasvatus.. ja opetustyön li- työn järjestäminen olisi myös kunnallisissa
58262: sälmi tukea ja auttaa koulunkäyntinsä päät- keskikouluissa tärkeätä. Erityisen tärkeätä
58263: täneen nuorison opiskelua ja sivistysharras- tämä olisi niille pitkämatkaisille oppilaille,
58264: tuksia. Kansakouluasetuksen mukaan voidaan jotka joutuvat asumaan koulun oppilasasun-
58265: myös .koulun oppilaille järjestää työajan ul- tolassa.
58266: kopuolella vapaaehtoisia koulun työtä edistä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
58267: viä kerhoja. Valtioneuvoston päätöksellä on kunnan hyviliyttäväksi toivomuksen
58268: säädetty, millä perusteilla kansakoulun opet-
58269: tajaviran haltija saa lukea opetusvelvollisuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
58270: teensa nuorisotyötä. koulun kerhotyötä koskevien säännös-
58271: Kerhotyötä koskeviin säännöksiin on jää- ten tarkistamiseksi siten, että kunnalli-
58272: ny.t sellainen puutteellisuus, että ne eivät sille keskikouluille avautuisivat samat
58273: anna kansakoululaitokseen kuuluville keski- mahdollisuudet kansakoululaitoksen
58274: kouluille samoja mahdollisuuksia kerhotyön muiden osien kanssa kerhotyön teke-
58275: järjestämiseen kuin varsinaisessa kansakou- miseen.
58276: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
58277:
58278: Ale Holopainen. Reino Korpela.
58279: VIII,118.-Toiv.a.l N:o 57'1.
58280:
58281:
58282:
58283:
58284: Kopptmen: Asumist'UeM. järf8stämisestä vähävaraisille opis-
58285: kelijoille.
58286:
58287:
58288: Ed uskunna.lle.
58289:
58290: Opiskelijoiden asunto-ongelmat ovat muo- osaltaan osallistuu vähävaraisten ja varatto-
58291: dostuneet yhte.iskunnaBSamme erittäin keskei- m.ien opiskelijoiden asumiskustannuksiin
58292: siksi. Opisk-elijamäärän jatkuvasti lisään- heille annettavan asumistuen muod{)BSR.
58293: tyessä kasvaa myös asuntopaine opiskelupaik Edellä oleV'aall viitaten ehdotan edus-
58294: kakunnilla. Asumiskustannukset näyttelevät kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58295: nykyisin huomattavaa osaa opiskelukustan-
58296: nuksista., ollen keskimääl'in n. 30 %. Tämä. ra- että hallitus kiireellisesti suorittaisi
58297: sittaa ennenkaikkea vähävaraisia ja varatto- tutkimuksen, asumistuen järjestämi-
58298: rnia opiskelijoita, joilla on muutenkin Mm- sestä vähävaraisille ja Varattomille
58299: saasti taloudellisia vaikeuksia sekä itse opin- opiskelijoine ja ryhtyisi sen jälkeen
58300: töjen rahoittamisessa että opinto"olojen kel- asiantilan vaatimiin t-oimtnpiteisit'n
58301: vollisessa järjestäm1sessä. On näinollen pidet- em. asumistuen järjestämiseksi.
58302: tävä välttämättömänä, että valtiovalta omalta
58303: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
58304:
58305: Esko 3. Koppa.nen.
58306: VIU,U9.- Toiv.al. N: o 578.
58307:
58308:
58309:
58310:
58311: ·.tånisen ·Yin.: V'lff~en. ·yhteiskotilun. ottamisesta valtion. hal-
58312: tuun..
58313:
58314:
58315: Eduskunnalle.
58316:
58317: Viitasaaren yhteiskoulu on maan \7anhin kouluna os Viitasaaren yhteiskoululla ;mer-
58318: maalaiskunnissa sijaitsevista oppikouluista.. kittävä sijimsa. Koulun vaikutusalue käsit-
58319: Koulu J>erustettiin jo v. 1905 ja on siitä läh- tää, paitsi Viitasaaren myös :ympäristökun-
58320: tien jatkuvasti toiminut ensin keskikoullllla tien alueet, joifrla kaikilla ei vielä ole edes
58321: ja v: sta 1946 läJttien yliopistoon johtavana keskikoulua. Näin oUen toiminta-alue ori siis
58322: 8-luokkaisena oppikouluna, joten koulu täyt- riittävän suuri ja oppil:a8määrä riittävästi
58323: tää kuluvana vuonna 60 vuotta. Kun oppilas- taattu.
58324: määrä on jatkuvasti Lisääntynyt, on kouluti- Koulun oppilaista on huomruttavin osa läh-
58325: loja jouduttu huomattavasti laajentamaan. töisin vähävaraåsista kodeista. Oppilaitten
58326: Ensimmäinen ·laajennus suoritettiin v. 1955 vanhemmille tuottaa suuria vaikeuksia selviy-
58327: ja sitä seuraava huomattavampi laajennus v. tyä korkeista fukukausimaksuiSta ja kouluma-
58328: 1962. Rinnakkaisluokat toimivat I-VII luo- joituskustannuksista.
58329: killa. Kun koulun kannattajat ovat jo 60 vuotta
58330: Koulun omistava kannatusyhdistys on jou- vieneet koulunsa toimintaa eteenpäin vieläpä
58331: tunut vaikeuksiin, sillä laajennuksista johtu- aika ajoin suurtenroin vaikeuksien keskellä,
58332: vat velat painavat raskaana koulun taloutta. edellyttävät jö oikeudenmukaisuusnäkökoh-
58333: N. 800 000 mk:n velkojen lyhennykset ja ko- datkin, että koulu otettaisiin viipymättä val-
58334: rot ovat vuosittain varsinaisten muitten me- tion kouluksi.
58335: nojen lisäksi sitä suuruusluokkaa, että ne ovat Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme ktm-
58336: tavaB.aan häiriötekijöitä normaalisessa koulu riioittaen eduskunnan hyV-äksyttäväksi toivo-
58337: toimessa. muksen,
58338: Viitasaaren kirkonkylä on pohjoisen Keski- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
58339: Suomen maakunnallinen aluekeskus. Tällä Viitasaaren yhteislcoulun ottamiseksi
58340: alueella ainoana yliopistoon johtavana Oppi- valtion haltuun.
58341: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
58342:
58343: Artturi Jämsen. Paavo Niinikoski.
58344: Pentti Pekkarinen. Impi Lukkarinen.
58345: 1352
58346:
58347: VUI,120.- Toiv.al. N:o 579.
58348:
58349:
58350:
58351:
58352: Linkola.: Karhulan yhteisk01Jl,un ottamisesta valtion haltuun.
58353:
58354:
58355: Ed usku nn alle.
58356:
58357: Karhulan yhtmskoulu on perustettu v. Karhulan yhteiskoulun kannatusyhdistyk-
58358: 1920. Koulu on alusta alkaen ollut kannatus- sen velat ovat tavattoman suuret. Koulun lu-
58359: yhdistyksen hallinnassa. Koulussa on kulu- kukausimaksut on voitu kuitenkin pitää koh-
58360: vana lukuvuonna 760 oppilasta. Koulutalo kä- tuullisina Karhulan kauppalan, Kymin kun-
58361: sittää Vv. 1923-24 valmistuneen vanhan puo- nan ja kauppalan teol1isuuslaitosten avustus-
58362: len, tilavuus 5 300 ms ja vv. 1952-60 raken- ten turvin.
58363: netun uuden puolen, tilavuus 19 500 ms. Kou- Karhulan yhteiskoulu on vanhin yksityi-
58364: lun kannatusyhdistys on joutunut rahoitta- nen oppikoulu suurkauppaloissa. Olisi koh-
58365: maan koulun rakentamisen ja sen [aajentami- tuullista ottaa koulu valtion haltuun. Tämä
58366: sen lainavaroin. Rahoitusvaikeuksien vuoksi tulisi helpottamaan koulun kannatusyhdis-
58367: on rakennustyöt jouduttu suorittamaan tyksen vaikeata taloudellista tilaa, mutta en-
58368: useassa eri vaiheessa. nenkaikkea se avaisi vanhemmil!le paremmat
58369: Karhulan yhteiskoulun oppilaat ovat etu- taloudelliset mahdollisuudet lastensa koulut-
58370: päässä Karhulan kauppalasta sekä lähikun- tamiseen sekä yhteiskunnan kannalta auttaisi
58371: nista. · paremmin lahjakkuusreservit esille.
58372: Koulutilanteen helpottamiseksi perustet- Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
58373: tiin v. 1959 Karhulaan toinen yksityinen op. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
58374: pikoulu, Sunilan yhteiskoulu, jonka alimmat muksen,
58375: luokat <Jilivat jo alusta lähtien kaksoisluok-
58376: kina. Tästä toimenpiteestä huolimatta n. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
58377: 300--400 lasta käy Kotkan oppikouluissa. menpiteisiin Karhulan yhteiskoulun
58378: Näinollen olisi aihetta jo kolmannen oppi- ottamiseksi valtion haltuun.
58379: koulun perustamiseen.
58380: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
58381:
58382: Anna-Liisa. Linkola..
58383: 1353
58384:
58385: VIU,121.- Toiv.al. N: o 580.
58386:
58387:
58388:
58389:
58390: Pennanen ym..: Outokummun yhteiskoulun ottamisesta val-
58391: tion haltuun.
58392:
58393:
58394: Eduskunnalle.
58395:
58396: Sotien jälkeen Outokummun kaivos lajen~ Runsaslapsinen ja vähävarainen Pohjois-
58397: nopeasti. Asutuskeskus ja lasten koulutarve Karjala tarvitsee valtion kouluja. Olisi pai-
58398: kasvoivat. Kannatusyhdistys perusti keski- kallaan, että huomattavassa kaivosyhdyskun-
58399: koulun Outokumpuun vuonna 19455. Oppilas- nassa, jossa asuu erittäin runsaasti työväes-
58400: määrän kasvaessa jatkuvasti koulu muutet- töä, olisi valtion oppikoulu. Vaikka seudun
58401: tiin vuonna 1952 yliopistoon johtavaksi yh- koulun hyväksi, on sen jatkuva ylläpito ta-
58402: teiskouluksi. loudellisesti vaikeaa. Tämän vuoksi Outokum-
58403: Koulurakennusten kokonaistilavuus on mun yhteiskoulu olisi otettava valtion kou-
58404: 21 313 m3 ja siihen sisältyy 21 luokkahuo- luksi, kuten Outokummun yhteiskoulun kan-
58405: netta, kaksi voimistelusalia lisätiloineen sekä natusyhdistys on esittänyt tammikuun 9 päi-
58406: tarpeelliset erikoisluokat ja muut tilat. Li- vänä 1964 kouluhallitukselle esittämässään
58407: säksi on rakennettu opettajille asuntoja, joita anomuksessa.
58408: koululla on 12. Rakennustoiminta on aiheut- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
58409: tanut kannatusyhdistykselle suuren velkataa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
58410: kan. Valtion apu ei riitä täysin palkkoihin muksen,
58411: ja korkomenoihin. Kuusjärven kunta antaa
58412: vuosittain avustusta, mutta Outokumpu Oy että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
58413: ei anna rahallista tukea. Lukukausimaksut Outokummun yhteiskoulun ottamiseksi
58414: ovat koulussa korkeat. valtion haltuun.
58415: Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1966.
58416:
58417: Antti 0. Pennanen. Valde Nevalainen.
58418: U. H. Voutilainen. Eero H"åkkinen.
58419:
58420:
58421:
58422:
58423: 170 E 529/66
58424: VIU,122.-Toiv.a.l. lf:o 581.
58425:
58426:
58427:
58428:
58429: PohjM[en ym.: lb':iJ,tstiM. yhteiSkoulun ottamisesta valtion hal-
58430: tuun.
58431:
58432:
58433: Eduskunnalle.
58434:
58435: J'OntSa.n yhteiskoulun kannatusyhd•istys pe- koja noin 731 000 markkaa, ji>sta kiinnelai-
58436: rusti v. 1946 J outsan yhteiskoulun. Syy'Skuun n:oja noin 712 000 markkaa.
58437: 1 päivästä 1961 lähtien se :toimii yliopistoon Koulun toimeentulo on perustunut pää-
58438: johtavana kahdeksanluokkaisena kouhma. asiassa valtionapuun ja oppilasmaksuihin.
58439: Sen oppilaSm.äärä ik~äällä 1966 on 424. Op- Kuntien avustusmahdollisuudet ovat olleet
58440: pilaat ovat kotoisin seuraaviSta kunnista: melko vähäiset.
58441: JoutSasta 251, Hartolasta 47, Luhangasta. 66, Joutsassa on nyt nykyaikainen, täysin
58442: Leivoh:mäeltä 36, Pertunmaalta 11 ja muualta käyttökuntoinen koulu, mutta sen mahdolli-
58443: 13. Alue, jolta oppilaat ovat, on lähinnä pien- suus toimia yksityisoppikouluna !taloudelli-
58444: viljelys- ja metsätalousaluetta. Sen asukkai- sista tekijöistä johtuen on erittäin uhattu. Ti-
58445: den ansiotaso on melko heikko. lanne voitaneen selvittää vain niin, että
58446: Heinäkuussa 1961 valmistui uusi koulutalo. Joutsan yhteiskoulu otetaan valtion haltuun,
58447: Sen tilavuus on 14 800 ms. Koulussa on tilaa mikä olisi täysin vaLtion etuj.en mukaista.
58448: keskikoululle ja sen rinnakkaisluokille sekä Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
58449: lukiolle. Huoneustotilat jakautuvat: luokka- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
58450: huoneita 10, erikoisluokkia 4, ikaJksoisvoimis- vomuksen,·
58451: telusali lisätiloineen, kotitalouden opetustilat,
58452: koulUkeittiö ja aamiaishuone, keskushalli- että lkallitus ryhtyisi mahdollisim-
58453: juhlasali ja muut tarpeelliset tilat. Koulu tuli man pian toimenpiteisiin J outsan yh-
58454: maksamaan ki•inteine kalustoineen noin 96 teiskoulun 'Ottamiseksi valtion haltuun.
58455: miJlj. vanhaa markkaa. Koululla on nyt vel-
58456: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
58457:
58458: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo.
58459: Sakari Knuuttila. Arvo Ahonen.
58460: VIII,123.- Hemst.mot. N: o 582.
58461:
58462:
58463:
58464:
58465: Procop6 m.fl.: A.ngående statens övertagande oo Ström-
58466: bor!f8ka Uiroverket i Borgå.
58467:
58468:
58469: Till Riksdagen.
58470:
58471: Sedan LKaris-Billnäs samlyceum år 1961 lk:ommer från mindrebemedlade hem, för
58472: övertogs av Staten ,har inget annat svensk- vilka terminsavgifterna ävensom övriga kost-
58473: spräkigt läroverk övergått i statlig äro. nader i ett privat läroverk blir synnerligen
58474: Strömborgska läroverket i Borgå - med betungande. Terminsavgiftens storlek är för
58475: aktiebolaget Privata Svenska Fruntitnmers- närvarande mk 140:-, varvid bör observeras
58476: skolan i Borgå som ägare - har arbetat så- att respektive kommuner ansett sig nödsakade
58477: som privatläroverk i mer än hundra år. Sko- att påtaga sig en del av den elkonomiska
58478: ian grundades år 1863 och har aJlt sedan börda terminsavgiften utgör för hemmen.
58479: dess på ett föredömlig sätt betjänat Borgå Såsom bl.a. av tidigare riksdagsmotioner
58480: stad och den omkringliggande bygden. bör ha framgått är lösningen av denna fråga
58481: Skolan arbetar i en ny stenbyggnad, som både brådskande och betydelsefull, i all syn-
58482: är uppförd i två etapper. Den första delen, nerhet som läroverket under en följd av år
58483: omfattande 5 900 ms, blev färdig år 1955 och kämpat med stora ekonomiska svårigheter.
58484: den andra delen, omfattande 8 600 ms, år Det synes därför på allt sätt motiverat att
58485: 1962. Skolans tillgångar har (per 31. 8. 1964) staten så snart som möjligt över,tar Ström-
58486: värderats till mk 1476 936:-, medan skul- borgska läroverket.
58487: derna vid samma tidpunkt beräknades upp- Med hänvisning tili det ovan anförda före-
58488: gå till mk 1 250 000:-. slå.S vördsamt, att riksdagen ville hemställa,
58489: Elevantalet uppgick vid innevarande läs-
58490: års början till 375 fördelade på 14 klasser att omedelbara åtgärder måtte vid-
58491: med 22 lärare. Ungefär hälften av eleverna är tagas av regeringen för att staten
58492: bosatta i Borgå stad, den övriga delen kom- skulle övertaga det privata Ström-
58493: mer främst från Borgå landskommun, Sibbo, borgska läroverket i Borgå.
58494: Pernå och Mörskom. En stor del av eleverna
58495: Helsingfors den 21 april 1966.
58496:
58497: Victor Procop6. Ingvar S. Melin.
58498: Henrik Westerlund. Magnus Kull.
58499: 1366
58500:
58501: VUI,123. - Toiv.a.l. N: o 582.
58502: Suomennos.
58503:
58504:
58505:
58506:
58507: Procope ym.: Porvoossa olevan Strömborgska läroverket
58508: nimisen oppikoulun ottamisesta valtion haltuun.
58509:
58510:
58511: E d u s kun n a U e.
58512:
58513: Siitä saakka kun Karis-Billnäs samlyceum laista tulee vähävaraisista kodeista, joille lu-
58514: niminen oppikoulu vuonna 1961 otettiin val- kukausimaksut samoin kuin muut kustannuk-
58515: tion haltuun, ei yksikään muu ruotsinkieli- set yksityisessä oppilaitoksessa tulevat erityi-
58516: nen oppilaitos ole siirtynyt valtion omistuk- sen rasittaviksi. Lukukausimaksun suu-
58517: seen. ruus on tällä hetkellä 140 mk, minkä ohessa
58518: Porvoossa oleva Strömborgska läroverket on huomattava, että vastaavasti kunnat ovat
58519: niminen oppikoulu - jonka omistaa Privata katsoneet olevansa pakotettuja ottamaan kan-
58520: Svenska Fruntimmerskolan i Borgå niminen taakseen osan lukukausimaksun kodeille ai-
58521: yhtiö - on työskennellyt yksityisenä oppi- heuttamasta taloudellisesta rasituksesta.
58522: laitoksena yli sata vuotta. Koulu perustettiin Niin kuin mm. aikaisemmista eduskunta-
58523: vuonna 1863 ja on siitä lähtien esikuvallisella aloitteista on täytynyt käydä selville, on tä-
58524: tavalla palvellut Porvoon kaupunkia ja ym- män kysymyksen ratkaisu sekä kiireellinen
58525: päristöä. että merkityksellinen, varsinkin kun oppilai-
58526: Koulu työskentelee uudessa kivirakennuk- tos on vuosikausia kamppaillut suurten ta-
58527: nuksessa, joka on pystytetty kahdessa vai- loudellisten vaikeuksien kanssa. Näyttää sen
58528: heessa. Ensimmäinen osa, laajuudeltaan vuoksi kaikin tavoin perustellulta, että val-
58529: 5·900 ms, valmistui vuonna 1955 ja toinen tio niin pian kuin mahdollista ottaa Ström-
58530: osa, laajuudeltaan 8 600 ms, vuonna 1962. borgska läroverket'in haltuunsa.
58531: Koulun varat (31. 8. 1964) on arvioitu Yllä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
58532: 1476 936 markaksi, kun taas velkojen lasket- nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo-
58533: tiin samana ajankohtana nousevan 1250 000 muksen,
58534: markkaan.
58535: Oppilasmäärä oli kuluvan lukuvuoden että hallitus ryhtyisi välittömästi
58536: alussa 375, jakautuen 14 luokkaan, ja opet- toimenpiteisiin Porvoossa olevan
58537: tajia 22. Suunnilleen puolet oppilaista asuu Strömborgska läroverket nimisen yksi-
58538: Porvoon kaupungissa, muu osa tulee etu- tyisoppikoulun ottamiseksi valtion hal-
58539: päässä Porvoon maalaiskunnasta, Sipoosta, tuun.
58540: Pernajasta ja Myrskylästä. Suuri osa Oppi-
58541: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
58542:
58543: Victor Procope. Ingvar S. Melin.
58544: Henrik Westerlund. Magnus Kull.
58545: 1357
58546:
58547: Vm,124.-Toiv.al. N:o ö88.
58548:
58549:
58550:
58551:
58552: af Heurlin ym.: Määrärahasta Espoon yhteislyseon koulu-
58553: rakennuksen töiden aloittamista varten.
58554:
58555:
58556: E d u s k u n n a II e.
58557:
58558: Vuoden 1962 tu:lo- ja menoarviossa edus- tontille Kauklahden rautatieaseman pohjois-
58559: kunta yrosimielisesti hallituksen esityksen pe- puolella, mikä tontti on myös jo lohkottu.
58560: rusteella hyväksyi määrärahan Espoon yh- Koska Espoon yhteislyseon oppilaat saapuvat
58561: teislyseon perustamiseksi ja sen toiminnan laajalta alueelta Espoosta, Kirkkonummelta,
58562: aloittamiseksi. Samoin eduskunta hyväksyi Siuntiosta ym. ja hyvin suurella osalla on
58563: 10 000 000 vmk:n määrärahan piirustusten sangen pitkät koulumatkat, kuten Obbnäsin
58564: hankkimiseksi yhteislyseon rakennuksen. laivastotukikohdan lapsilla, ei ole minkään-
58565: hankkimista varten. Hallituksen perusteluissa laisia mahdollisuuksia edes tilapäisesti vuoro-
58566: nimenomaan todettiin, että yhteislyseo voi luvun järjestämiseen. Alueen kuntien on pon-
58567: voi toimia tilapäissuojissa vain 2-3 vuotta. nisteltava äärimmilleen voidakseen huolehtia
58568: Vaikka yhteislyseo on ollut toiminnassa syys- vyörynomaisesti lisääntyvän väestön kansa-
58569: kuun 1 päivästä 1962, on oppilaiden määrä 8 ja ammattikoulu tarpeista.
58570: luokalla yhteensä 291, jolloin läheskään Espoo on paitsi huolehtinut näistä velvoit-
58571: kaikki hyväksytyt pyrkijät eivät o1e kouluun teistaan asi~J,nmukaisesti myöskin tonttilah-
58572: mahtuneet. joituksin, avustuksin ja takuin tehnyt mah-
58573: Nykyisin koulu toimii osittain Espoon dolliseksi 9 oppikoulun perustamisen ja toi-
58574: kauppalan tilapäisesti tarkoitusta varten ra- minnan yksityisinä. Koko maassa ei ole vas-
58575: kenntamissa koottavissa puutaloissa, osittain taavan kokoista kaupunkia, kauppalaa tai
58576: epätyydyttävissä vuokratiloissa useaan raken- taavan kokoista kaupunkia, kauppalaa tai
58577: nukseen hajoitettuna. Koulu ei ole [äheskään maalaiskuntaa, minne valtio 'ei olisi rakenta-
58578: kaikissa suhteissa voinut noudattaa asianmu- nut vähintään yhtä, mutta useimmiten mo-
58579: kaista opetusohjelmaa, koska kaikki erikois- nia valtion kouluja. On pidettävä siksi luon-
58580: tilat puuttuvat. Siten fysiikan ja kemian ope- nollisena ja välttämättömän tarpeen sanele-
58581: tuksen oppilastöitä ei voida suorittaa, kotita- mana, että ensi ·tilassa uusi lyseorakennus saa-
58582: lousopetusta ei voida lainkaan järjestää, voi- daan rakenteilla ja Espoon yhteislyseo pää-
58583: mistelun opetuksesta on jouduttu osittain luo- see muuttamaan sen suojiin.
58584: pumaan jne. Edellä olevaan viitruten ehdotamme edus-
58585: Yhtei·slyseon toiminnan normaali jatkumi- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58586: nen on mahdollista vain ensi tilassa raken-
58587: nettavassa varsinafsessa koulurakennuksessa. että hallitus ottaisi vuoden 1967
58588: Rakennushallituksen hankkimat piirustukset tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
58589: ovat kaikki valmiit ja vanhempien neuvoston- suuruisen määrärahan Espoon yhteis-
58590: kin hyväksymät. Kou'lu on suunniteltu Es- lyseon koulurakennuksen töiden aloit-
58591: poon kauppalan lahjoittamalle tilavalle kou- tamista varten.
58592: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
58593:
58594: Kaarlo af Heurlin. Veikko Helle.
58595: Dmari Linna. Eino Siren.
58596: Sinikka. Luja. Lars Lindeman.
58597: VDI,125.- Toiv.al. lf: o 584.
58598:
58599:
58600:
58601:
58602: eTli:Velltt JJ&: 8t~JW~&~. "tyMQn r.akenn'USsuunniteZman toteutta-
58603: mi$est~
58604:
58605:
58606:
58607: Ed uskul;lnalle.
58608:
58609: Rauman nykyis~n lyseon koulurakennus on ikään lä,mminvesiboilerin pieni kapasiteetti
58610: Rauman kaupungin rakennuttama ja se val- estää oppilaiden peseytymisen voimistelutun-
58611: mistui jo v. 1914. Vuonna 1928 koulusta tuli tien jiUkeen. Myöskään sähköjohtoverkosto ei
58612: valtion oppikoulu. Koulun kiinteistö on näin- täytä. enää voimassaolevia määräytksiä ja
58613: ollen hyvin vanha ja apunperin se on suun- luokkahuoneiden valaistus on heikkotehoinen.
58614: niteltu tyydyttämään vain 200 oppilaan tar- Koulurakennus onkin näinollen terveyden
58615: peita. Nykyisin kuitenkin koulun oppilas- kuin opetuksenkin kannalta tarkasteltuna
58616: määrä on n. 600. Tästä syystä koulu joutuu- täysin alamittruinen, joten uuden koulutalon
58617: kin toimimaan suorastaan sietämättömän ah- rakentaminen on ajan sanelema välttämättö-
58618: taissa tiloissa. Lisälnli koululta puuttuvat lä- myys.
58619: hes kaikki erikoistilat. Osa tunneista joudu- Edelläolevan perusteella ehdotamme edus-
58620: taankin pitämään koulun ulkopuolclla varsin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58621: puutteellisissa tilapäistiloissa.
58622: Kiinteistöjen vesi- ja lämpöjohtoputkisto että hallit'US ryhtyisi kiireellisiin fui-
58623: on rappeutunut. Esimerkkinä mainittakoon, menpiteisiin Rauman lyseon rakennus-
58624: että viimeksi kuluneena :talvena Juokkahuo- suunnitelman toteuttamiseksi.
58625: neiden lämpö kohosi vain 8-13,6 C. Niin
58626: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
58627:
58628: Aulis Juvela. Uljas Mäkelä.
58629: Kelpo Gröndahl.
58630: VIII,126.- Toiv.al. H: o 585.
58631:
58632:
58633:
58634:
58635: Nj~ji m: MäjjpirqJHf~tg,, T;oijalan yhteislyseon rakennus-
58636: tpim,i,.t®r wr~n.
58637:
58638: Ed u,skunnalle.
58639:
58640: Toijalan yhteislyseo on ralkennettu kah~ Kouluun pyrkijöiltä oli keväällä 196p, 155.
58641: dessa vaiheessa. Vanhin 0\Sa on vuodelta 1909 Kouluun voitiin kuitenkin. ottaa ainoj;l.Staan
58642: ja uudempi osa vuodelta 1950. Koulu on toi- 80. opphlasta, koska luokkien lukua 19.:stä ei
58643: minut valtion oppikouluna vuodesta 1957 lu~ voitu lisätä.
58644: kien. ~oulun sisäinen ;toiminta on hY'"in vai-
58645: Varsinaisia luokkahuoneita on koulussa 14. keata. Juhlasalia ei ole lainkaan, joten ru-
58646: Kevätlukukauden 1966 alussa on koulussa koukset ym. yhteiset tilaisuudet on pidettävä
58647: 668 oppHasta seuraavasti: auloissa. Voimist·elusali on vailla peseytymis-
58648: mahdollisuuksia. Opettajainhuone on 345 opet-
58649: I lk 2 kpi 80 opp. tajaa varten pieni ja puutteellinen.
58650: II lk 3 kpl 109 opp. Vuonna 1909 rakennetun osan kunto on
58651: III lk 2 kpl 87 opp. erittäin heikko. Kaikki raskaampi liikehtimi-
58652: IV lk 3 kpl 94 opp. nen on voimistelusaJiissa kielletty. Kantavia
58653: V lk 3 kpl 97 opp. rakennelmia onkin jouduttu väliaikaisesti
58654: VI lk 2 kpl 68 opp. vahvistamaan. Lämpö- ja vesijohdot saatta-
58655: VII lk 2 kpl 73 opp. vat rikkoutua milloin tahansa.
58656: VIII lk 2 kpl 58 opp. Riittävän suuren tontin saamiseksi laajen-
58657: nusta varten on Toijalan kauppala suoritta-
58658: Luokkia on siten 19, joten normaaliluok- nut monia järjestelyjä. Maanvaihdoilla sai
58659: kien vajaus on 5. kauppala omistukseensa koulun tonttiin vä-
58660: littömästi liittyvän alueen, jonka kauppalan-
58661: Edelläolevan luokka- ja oppilasmäärän si- valtuusto on lahjoittanut valtiolle koulun
58662: joittaminen kouluun on ollut mahdollista ot- laajentamista varten. Luovutuskirja on alle-
58663: tamalla käyttöön veistoluokka (veiston ope. kirjoibettu 3. 6. 645.
58664: tus tapahtuu kauppalan kansakouluilla) ja Edelläolevan perusteella .ehdotamme kun-
58665: käyttämällä vapautuvat luokkahuoneet sil- nioittaen, että eduskunta hyväksyisi toivo-
58666: loin, kun oppilaat siirtyvät erikoisluokkHn. muksen,
58667: Näitä ovat luonnonhistorian luokka, luon·
58668: nonopin luokka, kirjaston [ukusali, piirustus- että hallitus '()ttaisi vuoden 1967 tu-
58669: luokka sekä voimistelusali. Suurella 0\Salla lo- ja menoarvioesitykseen tarpeellisen
58670: oppilaita ei ole näinollen mitään vakituista määrärahan Toijalan yhteislyseon ra-
58671: luokkaa. kennustoimintaa varten.
58672: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
58673:
58674: Olavi Nikkilä. Eeles Landström.
58675: Atte Pakkanen. Timo Mäki.
58676: Lyyli Aalto.
58677: 1360
58678:
58679: VUI,127.-Toiv.al. N:o 586.
58680:
58681:
58682:
58683:
58684: Niskanen ym.: Määrärahasta Turkuu"" rakemlettavan. Rau-
58685: ""istula"" yhteislyseo"" rakennustöiden aloittamiseksi.
58686:
58687:
58688: E d u s k u n n a ll e.
58689:
58690: Vuonna 1963 aloitti Turussa toimintansa menoarviossa ei ollut varattuna minkään-
58691: Raunistulan yhteislyseo, joka on valtion op- laista määrärahaa edes töiden aloittamista
58692: pikoulu. Turun kaupunki lahjoitti koulua varten. Koska perustamislupa koululle aikoi-
58693: varten tilavan tontin ja sitoutui antamaan naan on myönnetty ja se on lähivuosina kas-
58694: koululle vuokratta opetusthlat Raunistulan vamassa n. 800 oppilaan kouluksi, ei koulura-
58695: kansakoulun rakennuksesta viiden vuoden kennuksen rakentamista voida kuitenkaan
58696: ajalksi. loputtomiin :tykätä.
58697: Koulu toimii nyt kolmatta lukuvuottaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
58698: Raunistulan kansakoulun tiloissa. Ensi vuon- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
58699: na se joutuu tilanpuutteen tähden hajoitta- vomuksen,
58700: maan toimintansa kahteen pisteeseen, mah-
58701: dollisesti useampaankin, sillä kouluun ote- että hallitus ottaisi vwoden 1967
58702: taan joka vuosi 80 uutta oppilasta. tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
58703: Koulun piirustukset ovat parhaillaan tar- rärahan Turkuun rakennettavan Rau-
58704: kastettavan rakennushallituksessa, mutta nistulan yhteislyseon rakennustöide""
58705: uuden koulurakennuksen rakentamistöitä ei aloittamista varten.
58706: päästä a[oittamaan, sillä vuoden 1966 tulo- ja
58707: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
58708:
58709: Esko Niskanen. Reino Breilin.
58710: Voitto Hellsten. Sylvi Siltanen.
58711: 1361
58712:
58713: VIII,128.- Toiv.al. N:o 587.
58714:
58715:
58716:
58717:
58718: E. Räsänen ym.: Valtion lukion perustamisesta Tuusniemen
58719: kuntaan.
58720:
58721:
58722: Eduskunnalle.
58723:
58724: Oppikouluolot Kuopion läänin itäisissä, köy- nähden, koska keskikoulun toiminta alkoi
58725: hissä kunnissa on viimeisen neljän vuoden kunnassa vuotta aikaisemmin kuin muissa
58726: aikana keskikoulun osalta huomattavasti pa- mainituissa kunnissa. Samoin on huonetilojen
58727: rantuneet Muuruveden, Kaavin, Vehmersal- puolesta Tuusniemellä parhain mahdollisuus
58728: men ja Tuusniemen saatua kunnaU<iset keski- tarjota valtiolle lukion tarvitsemia tiloja,
58729: lkoulut ja Riistaveden saatua yksityisen op- koska Tuusniemellä ainoana näistä pitäjistä
58730: pikoulun. Lukiotarve tällä alueella on kuiten- on valmiiksi rakennettu keski- ja kansalais-
58731: kin avoin ja valtion lukion aikaansaaminen koulu sekä [isäksi rullJSaasti muita koulutiloja.
58732: mahdollisimman nopeasti olisi tarpeen sane- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
58733: lema. kunnioittaen, eduskunnan hyväksyttäväksi
58734: Tuusniemen kunnan rt;aholta on ryhdytty toivomuksen,
58735: anomaan valtion lukion sijoittamista Tuus-
58736: niemen kirkonkylään. Tätä anomusta on aset- että hallitus kiireellisesti ryhtyy toi-
58737: tunut tukemaan Vehmersalmen kunta. Tuus- menpiteisiin valtion lukion perusta-
58738: niemen kunnalla onkin suurin :tarve lukioon miseksi Tuusniemen kuntaan.
58739: Helsingissä huhtikuun 26 päivänä 1966.
58740:
58741: Eino Räsänen. Pentti Pekkarinen.
58742: Katri Helena Eskelinen.
58743:
58744:
58745:
58746:
58747: 171 E 529/66
58748: 1362
58749:
58750: VIU,129.- Toiv.al. N:o 588.
58751:
58752:
58753:
58754:
58755: Rönkkö ym.: Määrärahasta keski- ja kansalaiskoulun rake.nr
58756: tamiseksi Vieremän kuntaan.
58757:
58758:
58759: E d u s k u n n a 11 e.
58760:
58761: Yhdessä kouluviranomaisten kanssa on Vie- sen välttämättömyydestä oli hankittu. Siitä
58762: remän kunnan toimesta tehty suunnitelmat ja huolimatta vaLtioneuvoston taholta annettiin
58763: kustannusarvio keski- ja kansalaiskoulun sekä tästä anomuksesta hylkäävä päätös joulu-
58764: kirkonkylän kansakoulun koulutilojen raken- kuun 15 päivänä 1965. Jokainen vuosi, joka
58765: tamiseksi Vieremän kirkonkyllään. Suunnitel- tämän rakentamisluvan kohdalla viivytellään,
58766: man mukaan on koulun normaalihinta-kus- tekee tilanteen entistään vaikeammaksi. Kou-
58767: tannusarvio 2 574 670 markkaa ja hyötypinta- lutilojen puute ja niitten sijruinnin hajanai-
58768: aJa 3 640 m2. Kouluhalilitus pitää erityisistä suus jopa voi estää uusien vuosiluokkien vas-
58769: syistä rakennusluvan antamista kiireellisenä taanottamisen kouluun.
58770: muuna kuin säädettynä aikana ja ehdottaa Edellä olevan perusteeNa ehdotamme edus-
58771: jo syksyllä 1965 opetusministeriölle rakennus- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
58772: luvan myönnettäväksi. On erikoisesti huo-
58773: mattava, että selkä Kouluasiain toimikunta, että hallitus l{)ttaisi vuoden 1967 val-
58774: Kouluhallitus ja ministeriön työvoimaosasto tion tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
58775: kaikki puoltavat rakennusluvan myönnettä- tävän määrärahan keski- ja kansalais-
58776: väksi. Asianomaiset virastot ottivat myöntei- koulun sekä kirkonkylän kansakoulun
58777: sen kannan sen perusteellisen asiantuntemuk- rakentamiseksi V ieremän kuntaan.
58778: sen pohjalla, joka tämän koulun rakentami-
58779: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
58780:
58781: Tahvo Rönkkö. Ale Holopainen.
58782: Katri Helena Eskelinen. Eino Räsänen.
58783: Pentti Pekkarinen.
58784: 1363
58785:
58786: VIII,130.- Toiv.al. N:o 589.
58787:
58788:
58789:
58790:
58791: Vaittinen ym..: Joensuun lyseon uuden koulutalon rakentami-
58792: sesta.
58793:
58794:
58795: Eduskunnalle.
58796:
58797: Joensuun lyseo, joka on maamme toiseksi
58798: 1
58799: kentely nykyisissä tiloissa on osoittautunut
58800: rvanhin suomenkielinen oppikoulu, on useasti erittäin vaikeaksi ja se vaikeutuu jatkuvasti
58801: vuodet kärsinyt toiminnassaan suuresta tilan- koulutalon rappeutuessa ja koulutilojen ol-
58802: alhtaudesta. Suunnitelmat !koulun lisäraken- lessa puutteellisia.
58803: nusten rakentamiseksi ja nykyisen koulutalon Edellä olevan perusteella ja viittaamaila
58804: kunnostamiseksi eivät ole osoittautuneet to- myös siihen, että työllisyyden ylläpi:tämiseksi
58805: teuttamiskelpoisiksi. Tästä johtuen on edus- Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa tarvitaan
58806: kunta 25 päivänä maaliskuuta 1966 hyväksy- kiireellisesti valtion huonera!kennustyökoh-
58807: nyt lain "Laki tonttien vaihdosta valtion ja teita, esitämme kunnioittaen eduskunnan hy-
58808: Joensuun kaupungin välillä". Tämän lain väksyttäväksi toivomuksen,
58809: mukaan Joensuun kaupunki varaa riittävän
58810: maa-alueen Joensuun lyseon uutta koulutaloa että !hallitus ryhtyisi kiireellisiin
58811: varten. toimenpiteisiin Joensuun lyseon uuden
58812: Nyt yli satavuotiaan Joensuunilyseon työs- koulutalon rakentamiseksi.
58813: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
58814:
58815: Alli Vaittinen. Antti 0. Pennanen.
58816: 1364
58817:
58818: VIII,131.- Toiv.al N:o 590.
58819:
58820:
58821:
58822:
58823: Vilponiemi ym.: Vähärauman yhteiskoulun uudisrakennuksen
58824: rakentamisesta.
58825:
58826:
58827: Eduskunnalle.
58828:
58829: Vähärauman yhteiskoulu on Porin kaupun- erityisesti se, että yhtä lukuunottamatta
58830: kiin vasta perustettu kolmas valtion oppi- kaikki nykyiset oppikoulut sijaitsevat keski-
58831: koulu. Se toimii kaupungin luovuttamissa vä- kaupungilla. Asutus kuitenkin laajenee voi-
58832: liaikaisissa tiloissa, joiden vuokraton vuokra- makkaasti kaupungin laitaosiin, joten koulun
58833: aika päättyy vuonna 1970 valtion ja kaupun- rakentaminen em. tontille ikaupungin länsi-
58834: gin tekemän sopimuksen mukaan. Määräajan osassa ,tulisi sopivasti palvEJlemaan asutuksen
58835: jällmen on erittäin vaikea järjestää riittäviä sijoittumista. Näin ollen tulisi välittömästi
58836: väliaikaisia koulutiloja, koska koulun oppi- ryhtyä Vähärauman yhteiskoulun uudisra-
58837: lasmäärä jatkuvasti kasvaa ja koulutiloista kennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen
58838: on muutenkin varsin suuri puute. Siltäpaitsi kaupungin lahjoittamalle tontille.
58839: oppikoulujen tarve kasvaa Porissa jatku- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
58840: vasti. KoulusuunnittEJlutoimiston suorittaman nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
58841: esitutkimuksen mukaan vuoteen 1990 men vomuksen,
58842: nessä tarvitaan keskimäärin yksi uusi oppi-
58843: koulu joka neljäs vuosi. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
58844: Porin kaupunki on lahjoittanut Vähärau- toimenpiteisiin Vähärauman yhteis-
58845: man yhteiskoulua varten riittävän suuren ja k'()ulun uudisrakennuksen suunnittele-
58846: sopivan tontin, joka sijaitsee Vähärauman mista ja rakentamista varten.
58847: kaupunginosassa. Tontin sijaintia puolustaa
58848: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
58849:
58850: Väinö Vilponiemi. Margit Eslonan.
58851: 1365
58852:
58853: VIII,132.- Toiv.al. N: o 591.
58854:
58855:
58856:
58857:
58858: Pohjonen ym.: Toimenpiteistä tliinnin ja hengenpelastuksen
58859: opetustilojen saamiseksi kansa-, oppi- ja ammattikouluihin
58860: ja -opistoihin.
58861:
58862:
58863: Eduskunnalle.
58864:
58865: Valtion urheilulautakunnan suosituksesta VaJltiolla on kuitenkin torjuva kanta tilojen
58866: on opetusministeriö ryhtynyt avustamaan ui- luomiseksi kouluihin uinnin- ja hengenpelas-
58867: mahallien rakentamista veikkausvoittova- tuksen opettamiseen. Koska kansa-, oppi- ja
58868: roilla. Myös eduskunta on myöntänyt varoja ammattikouluissa pyritään löytämään kei-
58869: mm. Jyväskylän kasvatusopillisen korkea- noja, joilla voitaisiin turvata nuorisolle tai-
58870: koulun ylioppilaskunnan uimaha!llin rakenta- tojen avulla mahdollisuus selviytyä veden
58871: miseen ja laajentamiseen. Jyväskylän kor- vaaroista ja kun on todettu, ettei kesäisillä
58872: keakoulussa on vuodesta 1955 lähtien ollut tilapäis- ja kurssiluonteisi:lla uimakouluilla
58873: kansakoulunopettajain valmistuk!seen liitty- riittäväisti enää aiSiaa hallita, on jo paikallaan
58874: vänä pakoHisena vaatimuksena uima.opetta- ottaa opetuspaikkakysymys koulujen yhtey-
58875: jan tutkinto asiaankuuluvine näytetuntei- dessä esille. Erityisesti maaseutuoloissa,
58876: neen. V. 1963 Jyväskylässä toimintansa aloit- joissa ei pystytä rakentamaan varsinaisia ui-
58877: taneen liikuntakasvatuksen opiskelijain kurs- mahalleja tuskin koskaan, olisi paikallaan
58878: siin kuuluu myös nimenomaan täydellinen edes uimaopetustilojen luominen nuorisolle.
58879: uinnin opetuksen osaaminen. Valtiovalta Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
58880: osoittaa tarkoitukseen vuosittain määrärahan, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
58881: samoin Helsingin yliopiston voimistelulaitok- vomuksen,
58882: selle. Kouluha!lliltus puolestaan on antanut
58883: ohjeita koulujen uintiopetuksen järjestelyistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
58884: uimahalli paikkakunnilla. kansa-, oppi- ja ammattikoulujen sekä
58885: Uimahallien rakentamiskustannukset ovat opistojen rakentamiseen annettavan
58886: siksi suuret, että niiden· rakentamiseen voi- valtionavun perusteiden muuttamiseen
58887: daan ryhtyä vain suurimmilla paikkakun- niin, että mainittuihin kouluihin ja
58888: nilla. Uimahallisuunnitelmien runsaus kuiten- opistoihin saataisiin uinnin- ja hengen-
58889: kin osoittaa, että asia kalipaa kehittämistä. pelastuksen opettamiseen tiloja.
58890: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
58891:
58892: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo. Sulo Hostila.
58893: Olavi Lahtela. Pentti Pekkarinen. Eino Uusitalo.
58894: Anni Flinck. Pentti Sillantaus. Eeles Landström.
58895: Kuuno Honkonen.
58896: 1366
58897:
58898: VIII,lSS.- Toiv.al. N:o 592.
58899:
58900:
58901:
58902:
58903: Hara ym.: Liikealan erikoiskoulujen asettamisesta valtion-
58904: avun osalta tasavet·taiseen asemaan kauppaoppilaitosten
58905: kanssa..
58906:
58907:
58908: Ed uskunn alle.
58909:
58910: Laissa kauppaoppilaitoksista v:ita 1939 saattaa johtaa mm. siihen, että oppilaiden
58911: määrätään, että kauppaoppilaitokset saavat suoritettavat lukukausi- tai vuosimaksut muo-
58912: vrultionavustusta vuosittain 75 % todellisista dostuvat suuremmiksi kuin muissa oppilai-
58913: menoistaan. Ns. liikealan erikoiskoulut, jotka toksissa, vaikka niiden antama opetus alallaan
58914: eroavat edellä mainituista pääasiassa opetus- on yhtä pätevää riippumatta siitä, kuka op-
58915: ruikansa pituuden kohdalla (liikealan erikois- pilaitosta ylläpitää.
58916: lmuluissa on vaMinainen opetusaika vähin- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
58917: tään yksi lukuvuosi, muissa vähintään kaksi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
58918: lukuvuotta), saavat valtion avustusta tulo- ja muksen,
58919: menoarvioon sitä varten otetun määrärahan
58920: rajoissa enintään 75 % todellisista menois- että !hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
58921: taan. Kun ·erikoiskoulujen valtionavustus on sellaisen lat'nsäädännön aikaansaami-
58922: riippuvainen kwlloinkin budjettiin otetusta seksi, että myös liikealan erikoiskoulut
58923: määrärahasta, PY'SYY niiden toiminnan talou- asetettaisiin valtionavun saamisen suh-
58924: dellinen pohja jatkuvasti epävarmana verrat- teen tasavertaiseen asemaan kauppa-
58925: tuna muihin ikauppaoppil.aitoksiin. Tämä oppilaitosten kanssa.
58926: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuJta 1966.
58927:
58928: Erkki Hara. P. R. Haarla.
58929: Raimo Daskivi.
58930: 1367
58931: VIII,134.- Toiv.al. N: o 593.
58932:
58933:
58934:
58935:
58936: Kaarlonen ym.: Toimenpiteistä varsinaisen kansakoulun piiri-
58937: jaosta luopumiseksi maalaiskunnissa.
58938:
58939:
58940: Eduskunnalle.
58941:
58942: Kansakoululain 16 §: n mukaan kansakou dan yhteensovittaminen on usein vaikeaa ja
58943: lutointa varten kunta on ja·ettava kansakou- arkaluontoista. Paikkakuntalaiset haluavat
58944: lupiireihin. Piirijako, jossa määrätään piirien luonnollisesti koulun lähelle asuinpaikkaansa,
58945: rajat ja kansakouil.ujen paikat, on laadittava toisaalta pedagogiset syyt puoltavat opetuk-
58946: niin, etteivät oppilaiden koulumatkat yleensä sen keskittämistä, jolloin opetus saadaan mo-
58947: ole viittä kilometriä pitempiä. Jos kahteen tai nipuolisemmaksi.
58948: useampaan kuntaan kuuluvaa asuma-aluetta Nykyisen var·sinaisen kansakoulun piiri-
58949: ei voida sopivasti jakaa kuntien omiin kou. jaon poistamista puoltavat mm. seuraavat nä-
58950: lupiireihin, se on muodostettava kuTIJtien yh- kökohdat:
58951: teiseksi piiriksi. Sanotun pykälän 2. momen- 1) Vuodelta 1889 peräisin oleva säännös 5
58952: tissa on laajempienkin piirien muodostami- kilometrin enimmäisetäisyydestä ei vast1;1a ny-
58953: nen tehty mahdolliseksi kansalaiskoulun, kan- kyajan vaatimuksia. Nykyisten Iiikenneyh-
58954: sakoulun osana olevan keskikoulun ja erityi- teyksien aikana kilometrit ovat liian epä-
58955: sissä tapauksissa kansakoulun osa~ta, mikäli tarkka matkarrusituksen mitta. Parempi mit-
58956: pitkämatkaisten oppilaiden kyyditys ja ma- tayksikkö olisi koulumatkoihin käytetty aika.
58957: joitus on järjestettävissä tarkoituksenmukai- Nykyinen säännös on pienissä, harvenevan
58958: sella .tavalla. Määräys pisimmästä sallitusta asutuksen kunnissa johtanut virheinvestoin-
58959: koulumatkasta on sikäli ehdoton, ettei piiriä teihin.
58960: voida hyväksyä, jos yhdelläkin oppilaalla tu- 2) Nykyinen järjestelmä vie iiian pieniin
58961: lisi olemaan kolmea tuntia pitempi koullu- hallintoyksikköihin, jotka ovat erittäin herk-
58962: matka, mitä aikaa kansakouluasetuksen 69 § kiä väkiluvun muutoksille. Lisäksi pienet kou-
58963: piltää tarkoituksenmukaisen kyydityksen lut ovat pedagogisesti heikkoja. Opetuksen
58964: enimmäisaikarajana. Siinä tapauksessa piiri tason nostamiseksi pienimpänä kouluyksik-
58965: voidaan hyväksyä vain, jos kunta tarjoaa op- könä pidetään 3-opettajaista koulua, jonka
58966: pilaalle .tyydyttävän majoituksen. Sanonnalla minimioppilasmäärä on 55, jotta kunta voisi
58967: "erityisissä tapauksissa" on kansakoulujen saada valtionapua kolmannen opettajan palk-
58968: osalta tahdottu korostaa sitä, ettei keskityk. kaukseen (kansakouluasetus 179 §).
58969: seen saada ryhtyä, mikäli piirilt voidaan jär. 3) Nykyinen järjestelmä on hallinnollisesti
58970: jestää järkevästi pääsääntöä noudattaen. Toi- hajanainen. Kansakoululain 21 § :n mukaan
58971: saalta kansakoululain 16 §: n 3. momentissa kansakoulun toimintaa johtaa ja valvoo ensi
58972: edellytetään, ettei kansakoulupiiriä saa ilman sijassa kansakoulun johtokunta, jollainen tu-
58973: riittävää syytä muodostaa niin pieneksi, ettij lee olla jokaisella kansakoulupiirillä, jossa on
58974: varsinainen kansakoulu sen tähden tulisi yk- kansakoulu. Kansakouluasetuksen 58 § :n mu-
58975: siopettajaiseksi. kaan johtokuntaan valitaan vähintään kolme
58976: Kuten havaitaan, piirijaon määräämisessä sellaista jäsentä, jotka ovat asianomaisen kou-
58977: on otettava huomioon kaksi seikkaa: toisaalta lun oppilaiden vanhempia, lisäksi opettajis-
58978: se, etteivät oppilaiden koulumatkat yleensä tolla tulee olla edustajansa johtokunnassa.
58979: muodostu viittä kilometriä p1temmiksi ja toi- Tästä järjestelmästä on ollut se etu, että
58980: saaLta se, että piirit tulevat niin suuriksi, että jokainen johtokunta on voinut läheltä
58981: ne pystyvät ylläpitämään elinvoimaisia kou- seurata koulunsa toimintaa ja tarjota
58982: luja. Näiden kahden vastakkaisen näkökoh- myös opettajille tilaisuuden myötävaikuttaa
58983: 1368 VIII,134. - Kansakoulun piirijako.
58984:
58985:
58986: koulun !hallintoon. Näiden etujen lisäksi jär- luokka-aste ja siihen, että alaluokkaiset voisi·
58987: jestelmä on aiheuttanut kunnan kouluhaUin- vat oma erossa yläluokkalaisille val'atuista
58988: ,toa haittaavaa hajanaisuutta. Kansakoulu· koulutiloista.
58989: lainsäädännön tarkistustoimikunta ehdottaa - Kun oppilasmäärältään pieni, varsin
58990: mietinnössään n: o III - peruskoulukomitean etäällä oleva koulupiiri on yhdistettävä suu-
58991: periaatteisiin nojautuen - nykyisten kansa- remman koulun piiriin, voitaisiin alemman
58992: kou~un johtokuntien lakkauttamista ja niiden asteen oppilaita piitää vielä oman kylänsä kou-
58993: tehtäV>ien keskittämistä kansakoululautakun- lussa, mikäli heitä voitaisiin opettaa eri ra-
58994: nille, joiden avuksi kuntiin asetettaisiin kan- kennukJsissa.
58995: sakoulutoimen johtaja tai sihteeri. Mainitun- - Hyvien kulkuyhteyksien varrel[a ole-
58996: lainen koulun talous- ja hallintoasioiden kes- villa kouluilla tulisi olla mahdollisuus oppi-
58997: kittäminen on syytä kytkeä nykyisen koulu- laiden tasaamiseen, jolloin eräissä tapauksissa
58998: piirijaon poistamiseen, jolloin kuntaa voidaan voitaisiin välttää koulujen lakkauttaminen ja
58999: tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Kunnalla hukkati[ojen syntyminen.
59000: olisi paremmat mahdollisuudet hoitaa koulu- 5) Nykyinen piirijakojärjestelmä on
59001: asioitaan yhtenäisen kokonaissuunnitelman jäykkä. Kansakoululain 20 §: n mukaan mää-
59002: perusteella nykyisten osaratkaisujen ase- räykset piirijaosta on sisällytettävä kansa-
59003: masta. Koulun johtokunta ttulisi ,tällöin kor- Imuluu ohjesääntöön, jonka kunnanvaltuusto
59004: vata vanhempain edustajistolla. hyväksyy ja joka on alistettava kouluhalli-
59005: 4) Piirijako yhdessä kansakouluasetuksen tukselle. Useissa kunnissa ohjesääntöä joudu-
59006: 54 §: n määräyksen kanssa, jonka mukaan vain taan uusimaan melkein vuosittain, koska kou-
59007: erityisestä syystä voidaan osa koulun luokkia lupiirejä joudutaan lakkauttamaan oppilas-
59008: sijoittaa erillään ol,evaan toimipaikkaan sa- määrän vähenemisen takia. Kysymys on eri-
59009: massa piirissä, sitoo kunnan mahdollisuuksia tyisen vaikea niissä tapauksissa, jolloin eri
59010: hoitaa koulutointa tarkoituksenmukaisim- kunnilla on yhteisiä koulupiirejä keskenään.
59011: malla !tavalla, koska yhteistoiminta eri koulu- Näitten kuntien koulujen ohjesäännöt ovat
59012: jen kesken ei ole mahdollinen. Tämä ongelma riippuvaisia toisistaan. Mikäli yhden kunnan
59013: nousee erikoisesti esille peruskoulua kehitet- ohjesäännö,ssä on jokin jarruttava tekijä,
59014: täessä, mutta nykyisinkin koulujen yhteistoi- esim. valitus, se estää ketjussa olevia muita
59015: mintaa on harkittava mm. seuraavissa ta- !kuntia kehittämästä koulutointaan. Menet-
59016: pauksissa: tely tulisi joustavammaksi, jos kunnat olisi-
59017: - Kun V'ieraan kielen opetusta pyritään vat yhtenä piirinä ja kunnat keskinäisillä so-
59018: tehostamaan niin, ,ettei samassa op,ettusryh- pimuksillaan vastaisivat raja-alueittensa, las-
59019: mässä olisi useita luokka-asteita, olisi tarkoi- ten koulunkäynnistä.
59020: tuksenmukaista, että esim. kahden, melko lä- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
59021: hellä toisiaan olevan kaksiopettajaisen kou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59022: lun oppilaita voitaisiin kuljettamalla sijoit-
59023: taa kouluihin niin, että toisessa työskentelisi että hallitus tutkituttaisi kysymyk-
59024: vain luokat I-IV ja toisessa I ja II sekä V sen siitä, voidaanko ja millä edellytyk-
59025: ja VI, jolloin myöskin muiden aineiden ope- s~'llä luopua varsinaisen kansakoulun
59026: tus tehostuisi. Eräissä tapauksissa päästäisiin piirijaosta maalaiskunnissa, ja antaisi
59027: jopa siihen, että opetusryhmässä on v:ain yksi tarvittavat lakiesitykset Eduskunnalle.
59028: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
59029:
59030: Katri Kaarlonen. Sulo Suorttanen.
59031: Wiljam Sarjala. Katri Helena Eskelinen.
59032: Sylvi Halinen. Tahvo Rönkkö.
59033: Kerttu Saalasti. Atte Pakkanen.
59034: 1369
59035:
59036: VIII,135. - Toiv.al. N: o 594.
59037:
59038:
59039:
59040:
59041: Salama ym.: Joidenkin opettajainvalmistuslaitosten muutta-
59042: misesta jatko-opinto-opistoiksi tai -korkeakouluiksi.
59043:
59044:
59045: Ed usk un nalle.
59046:
59047: Oppilaiden määrä kansakoululaitoksessa on huutava puute opettajien jatJkokouJ.utuspai-
59048: jo usean vuolen ajan vähentynyt. Maalais- koista. Jatkokoulutusta tarvitaan toisaalta
59049: kuntien Liiton toimesta eräiden kuntien kou- koulutoimen piiriin säädettävien uusien päte-
59050: lusuunnitelmien laadinnan yhteydessä tehdyt vyysehtojen suorittamis,eksi ja toisaaLta am-
59051: selvitykset osoittavat, että maaseutukuntien mattitaidon parantamiseksi entisten tehtävien
59052: koulujen oppilasmäärät ja samalla opettaja- hoitamisessa.
59053: tarve tulevat lähivuosina vielä tähänastista- Molemmat edellä mainitut epäkohdat voi-
59054: !kin jyrkemmin pienenemään. Voitaneen pe- taisiin poistaa muuttamalla joitakin nykyisiä
59055: rustellusti ennustaa, että varsinaisen maaseu- opettajainvalmistuslaitoksia kansakoulun-
59056: dun kansa!koulujen opettajatarve tulee !kah- opettajien jatkokoulutusopistoiksi tai -kor-
59057: den lähimmän vuosikymmenen aikana vä- keakouluiksi.
59058: henemään nykyisestään noin kahteen kol- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että
59059: mannekseen. Opettajien tarve väestökeSkuk- eduskunta hyväksyisi toiv(Jiffiuksen,
59060: sissa ei kasva samassa suhteessa. Tämän
59061: vuoksi näyttää siltä, että ellei kansa:koulun että hallitus ryhtyisi toimiin joiden-
59062: [Mkkaopettajien valmistusta pikaisesti su- kin opettajainvalmistuslaitosten muut-
59063: pisteta, opettajia vaJlmistuu liikaa. tamiseksi jatko-opinto-opistoiksi tai
59064: Samaan aikaan on koululaitoksen piirissä -korkeakouluiksi.
59065: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
59066:
59067: Aune Salama. Reino Breilin.
59068:
59069:
59070:
59071:
59072: 172 E 529/66
59073: 1370
59074:
59075: VUI,136.-Toiv.al. N:o 595.
59076:
59077:
59078:
59079:
59080: Lähteenmäki ym.: Kansakoulun kielten tuntiopettajakoulu-
59081: tuksen järjestämisestä pidentämällä koulutusaikaa opetta-
59082: jainvalmistuslaitoksissa.
59083:
59084:
59085: E d u s k u n n a ll e.
59086:
59087: EdUSkunnan vuonna 1964 säätämällä lkan- tajan pätevyys. Tämä tulisi mahdolliseksi,
59088: sakoululain muutoksella toisen kotimaisen jos valmistusaikaa pidennettäisiin yhdellä
59089: vieraan kielen opetus otettiin kansakoulujen vuodella ja vaJlmistuslaitosten ohjelmaan lii-
59090: oppiaineeksi. Tätä uudistusta on aiheellisesti tettäisiin tämä koulutus. Kansaikoulujen kiel-
59091: pidetty !kansakoululaitoksen suurimpana tenopettajien koulutus olisi !kiireel.Jinen tehtä-
59092: uudistuksena vuonna 1921 voimaan tulleen vä senkin vuoksi, että kieltenopetuksen järjes-
59093: oppivelvollisuuslain säätämisen jälkeen. täminen muodostaa edellytyksen vireillä ole-
59094: Kielenopetuksen yleistymistä hidastaa kuiten- van peruskoulun uudistuksen toteUJttamiselie
59095: kin suuresti pystyvien opettajien puute. ja tämän toteuttamisen aikataululle. Tämän
59096: Tähän mennessä saadut kokemukset ovat vuoksi ei tätä koulutuksen uudelleen järjeste-
59097: osoittaneet, että !kansakoulujen kielten- lyä saisi lykä:tä tuonnemmaksi peruskoulun
59098: opetus pystytään ratkaisemaan tyydyttävästi uudistukseen liittyvien laajempien opettaja-
59099: vain ,sillä, että riittävä määrä kansakoulun koulutusta !koSkevien uudistusten suunnitte-
59100: luokkaopettajia koulutetaan kielen tuntiopet- luihin vedoten.
59101: taji:ksi. Tällainen !koulutus onlkin !kouluhalli- Edellä olevaan viita:ten ehdotamme, että
59102: tuksen toimesta jo käynnissä. Nykyisellä ke- eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
59103: säyliopistojen ja muiden kouluhallituksen hy-
59104: väksymien kurssien kapasiteetilla kestää kui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59105: tenkin liian kauan, ennenkuin kansakoulujen kansakoulun kielten tuntiopettajakou-
59106: kieltenopetus saadaan yleiseksi. Tilannetta lutuksen järjestämiseksi koulutusaikaa
59107: helpottaisi suuresti se, jos opettajainvalmis- pidentämällä opettajainvalmistuslai-
59108: tuslaitoksista valmistuvilla uusilla opettajilla toksissa.
59109: olisi laitoksesta lähdettyään !kielen tuntiopet-
59110: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
59111:
59112: Olavi Lähteenmäki. Carl Olof Tallgren.
59113: 1371
59114:
59115: Vni,137.- Toiv.al. N:o 596.
59116:
59117:
59118:
59119:
59120: Salama ym.: Opettajanvirkojen lakkauttamista koskevien
59121: säännösten tarkistamisesta.
59122:
59123:
59124: E d u s k u n n a 11 e.
59125:
59126: Kansakoululaitoksessa on muutaman vii- mittämistapahtuman määritteleminen vaati-
59127: meksi kuluneen vuoden aikana jouduttu lak- vat tarkennusta.
59128: kauttamaan useita satoja opettajanvirkoja Virkojen lakkauttamisen yhteydessä tapah-
59129: oppilasmäärän vähentymisen vuoksi. Kansa- tuvassa virkojen uudelleen järjestelyssä jou-
59130: kouluasetuksen 151 ja 155 pykälä sisältävät dutaan usein vaikeuksiin myös sen johdosta,
59131: säännökset siitä, missä järjestyksessä virkojen että lakkauttamissäännökset johtavat nykyi-
59132: lakkauttaminen ja uudelleen järjestely tapah- sellään usein aviopuoliso-opettajien joutumi-
59133: tuu. Käytännössä on kuitenkin tolettu syn- l!een työhön eri paikkakunnille, jopa eri kun-
59134: tyneen vaikeuksia lakkauttamisjärjestyksen tiin tai kauemmaksikin. Tämän vuoksi :tun-
59135: määrittämisestä em. säännösten epätarkkuu- tuisi kohtuulliselta ottaa myös perhesuhteet
59136: den vuoksi. Tässä yhteydessä on havaittu mm. huomioon virkojen lakkauttamista ja viran-
59137: epäselvyyttä siitä, ~o viran lalk!kaUJttamis- haltijoiden siirtämistä ratkaistaessa. Kun vi-
59138: järjestytksen ratkaiseva virkaan nimittämi- ran hakua koskevan erään Korkeimman hal-
59139: nen katsottava tapahtuvaksi koeajaksi va- linto-oikeuden ratkaisun mukaan samalta
59140: linnan vaiko valtakirjan ,antamisen yhtey- koululta virkoja hakevat aviopuolisot eivät
59141: dessä. KansallrouJ.ulain 59 pytkälässä mai- nykyisin saa asettaa minkäänlaisia ehtoja yh-
59142: nitaan valtakirjan antaminen lopulliseksi ni- dessä valituksi tulemiselle joutumatta virheel-
59143: mitysratkaisuksi, mutta kouluhallituksen listen hakemusten vuoksi hyljätyksi vaalissa,
59144: eräissä lausunnoissa, jotka on annettu muu- joutuvat aviopuoliso-opettajat nykyisin sekä
59145: tamissa virkojenlakkauttamistapahtumissa, viranhaussa että virkojen lakkauttamisessa
59146: nimittämistoimenpiteenä on pidetty vaalitoi- erittäin vaikeisiin tilanteisiin.
59147: mitusta. Vuonna 1958 voiman astuneessa kan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, että
59148: sakoululaitoksen viranhaltijain uudessa palk- eduskunta hyvksyisi toivomuksen,
59149: kauslaissa annettiin järjestelmää koskeva va-
59150: lintaoikeus niille opettajille, jotka oli nimi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59151: tetty virkaansa ennen 1. 8. 1958. Tällöin eivät apettajanvirkojen lakkauttamista kos-
59152: vuonna 1956 koeajaksi valitut ja kaksi täyttä kevien säännösten tarkistamiseksi niin,
59153: koevuotta jo palvelleet, mutta valtakirjan etteivät ne aiheuta tulkintavaikeuksia,
59154: vasta mainittuna päivänä 1. 8. 1958 saaneet sekä viran hakua ja virkojen lakkaut-
59155: opettajat olleet oikeutettuja valintaan, koska tamista koskevien säännösten tarkista-
59156: valtakirjan saaminen katsottiin virkaan nimit- miseksi niin, että opettajaperheet ei-
59157: tämiseksi. Edellä oleva osoittaa, että virkojen vät joudu työpaikan saannissa koh-
59158: lakkauttamista koskevat säännökset sekä ni- tuuttomiin vaikeuksiin.
59159: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
59160:
59161: Aune Salama.. Reino Breilin.
59162: 1372
59163:
59164: VIII,138. -Toiv.al. N:o 597.
59165:
59166:
59167:
59168:
59169: Linkola ym.: Kansakouluasetuksen 18 § :n 1 momentin muut-
59170: tamisesta.
59171:
59172:
59173: Eduskunnalle.
59174:
59175: Kansakoululain 9 § :ssä määrätään mm., valita ryhmän tason mukaiset. III-VI luo-
59176: että asetuksella säädetään, millä ehdoin muu- ka.t ovat yleensä hyvin .:;uuria luokkia. Jaka-
59177: toin yhdessä opetettava ryhmä saadaan äidin- malla oppilaat eri ryhmiin olisi opettajalla
59178: kielessä ja laskennassa jakaa kahdeksi ope- mahdollisuus henkilökohtaisesti ohjata jokai-
59179: tusryhmäksi. Tämän perusteella kansakoulu- sen yksityisen oppilaan tehtävien suoritusta.
59180: asetuksen 18 § :ssä säädetään, että jos yhdessä :Kun po. tapauksessa on yhdessä opetettavana
59181: opetettavassa ryhmässä, johon kuuluu I tai vain yksi vuosiluokka, voi yhdessä opetettava
59182: II vuosiluokan oppilaita, on vähintään 25 op- ryhmä olla suurempi ja jakotunteja ri~ttänee
59183: pilasta, voidaan ryhmä äidinkielen- ja las- kaksi.
59184: kennonopetuksessa jakaa yhteensä kolmena Edellä olevan johdosta esitämme kunnioit-
59185: tuntina viikossa kahteen erikseen opetetta- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
59186: vaan osaan. sen,
59187: Kansakouluasetuksen 18 § :ssä mainitaan
59188: vain I ja II vuosiluokan oppilaiden jakami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59189: sesta kahteen erikseen opetettavaan osaan äi- kansakouluasetuksen 18 §:n 1 momen-
59190: dinkielen- ja laskennanopetuksessa ja jäte- tin muuttamiseksi niin, että jos yh-
59191: tään kokonaan huomioonottamatta yhdistetyt dessä opidettavassa ryhmässä, johon
59192: luokat, joilla joudutaan yhdessä opettamaan kuuluu oppilaita useammalta kuin yh-
59193: jopa viiden vuosiluokan oppilaita, jotka ovat deltä vuosiluokalta tai, johon kuuluu
59194: aivan eriasteisia. Pidämme ensiarvoisen tär- ensimmäisen tai toisen vuosiluokan
59195: keätä yhdistettyjen luokkien jakamista eri opp{laita, on vähintään kaksikym-
59196: opetusryhmiin ko. oppiaineissa. mentäviisi oppilasta, voidaan ryhmä äi-
59197: Oppilaiden jakaminen on myös erittäin tär- dinkielen ja laskennon opetuksessa ja-
59198: keä III-VI luokilla. Kolmannella ja neljän- kaa yhteensä kolmena tuntina viikossa
59199: nellä luokalla, jolloin oppilaat eivät vielä ole kahteen erikseen opetettavaan osaan}·
59200: siirtyneet oppikouluun, on tasossa hyvinkin muu opetusryhmä, jossa on vähintään
59201: suurta epätasaisuutta. Ryhmäjaossa saman- kolm.ekymmentä oppilasta, voidaan äi-
59202: tasoiset oppilaat joutuisivat samaan opetus- dinkielen ja laskennon opetuksessa ja-
59203: ryhmään ja tuntisivat työskentelevänsä ver- kaa yhteensä kahtena tuntina viikossa
59204: taistensa parissa ja opettaja voisi tehtävät kahteen erikseen opetettavaan osaan.
59205: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
59206:
59207: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen.
59208: 1373
59209:
59210: Vm,139. - Toiv.al. N: o 598.
59211:
59212:
59213: Niinikoski ym..: Kansakoulunopettajien palkkaukseen annet-
59214: tavan valtionavun edellytyksenä olevien oppilasmäärien
59215: alentamisesta.
59216:
59217: Eduskunnalle.
59218:
59219: Viime aikoina on eri puolilla maata jou- minen koskee oppivelvollisten ohella myös
59220: duttu oppilasluvun vähentymisen vuoksi sul- muuta koulupiirin väestöä.
59221: kemaan lukuisia kansakouluja. Joissakin ta- Edellä esitetyn perusteella katsomme, että
59222: pauksissa on samassa kunnassa jouduttu mil- hallituksen olisi ryhdyttävä kiireellisesti toi-
59223: tei samanaikaisesti ,sulkemaan montakin kan- menpiteisiin sellaisen muutoksen aikaansaa-
59224: sakoulua. Kunnat ovat joutuneet tähän tilan- miseksi nykyiseen kansakoululainsäädäntöön,
59225: teeseen lähinnä sen vuoksi, että nykyisten että varsinaiseen kansakouluun tulevien lap-
59226: säännösten mukaan tulee varsinaiseen kansa- sien lukumäärä, josta valtionavun saaminen
59227: kouluun tulevia lapsia olla vähintään seuraa- on riippuvainen, tulisi olemaan seuraava:
59228: vat määrät, ennenkuin kunnalla on oikeus 1. y!ksiopettajaisen ikoulun opettjan palk-
59229: saada vaLtionapua: yksiopettajaisen koulun kaukseen 10
59230: opettajan palkkaukseen 13, kaksiopettajai- 2. kaksiopettajaisen koulun toisen opettajan
59231: sen koulun toisen opettajan palkkaukseen 25, palkkaukseen 20
59232: kolmiopettajaisen koulun kolmannen opetta- 3. kolmiopettajaisen koulun kolmannen opet-
59233: jan palkkaukseen 55 ja useampiopettajaisen tajan palkkaukseen 50
59234: koulun viimeksi otetun opettajan palkkauk- 4. useampiopettajaisen koulun viimeksi ote-
59235: seen 30 kutakin luokkaopettajaa kohti yhtä tun opettajan palkkaukseen 25 kutakin luok-
59236: lukuunottamatta. kaopettajaa kohti yhtä lukuunottamatta.
59237: Vaikka valtioneuvosto erityisistä syistä voi- Samalla kun valtioneuvoston valta myön-
59238: kin myöntää poikkeuksia edellä säädetyistä tää poikkeuksia mainituista oppilasmääristä
59239: oppilasmäädstä ja vaikka avustusta ei lak- pysytettäisiin, olisi säädettävä, että milloin
59240: kauteta, ellei oppilaiden luku kolmena perät- opettajan palkkaamiseen jo aikaisemmin on
59241: täisenä vuotena tai muutoin pysyvästi ole myönnetty valtionapua, avustusta ei lakkau-
59242: jäänyt edellä sanottuja määriä pienemmäksi, teta, ellei oppilaiden luku kolmena perättäi-
59243: ei selostettuja säännöksiä kuitenkaan voila senä vuotena ole jäänyt edellä sanottuja
59244: pitää nykyoloissa riittävän joustavina. Käy- määriä pienemmäksi, ja silloinkin vain, mi-
59245: tännössä ne pikemminkin pakottavat koulu- käli oppilasmäärän väheneminen ilmeisesti on
59246: jen lopettamiseen silloin, kun tätä lopputu- pysyvä.
59247: losta ei voida pitää kohtuullisena eikä maa- Tämän vudksi ~dotamme ikunnioittaen,
59248: seudun kulttuuriolojen kannalta perustel- että eduskunta hyväksyisi toivomuksen,
59249: tuna.
59250: On nimittäin otettava huomioon, että ns. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
59251: kyläkouluilla on maalaisoloissa suuri merki- toimenpiteisiin kansakouluasetuksen
59252: tys yli sen, mitä niiden varsinainen opetus- 179 §:n muuttamiseksi siten, että opet-
59253: tehtävä ,edellyttää. Lukuisissa tapauksissa tajan palkkaukseen tulevan valtion-
59254: ovat kyläkoulut aktiivisen opettajavoiman avun ehtona olevia varsinaisen kansa-
59255: johdolla muodostuneet todellisiksi kylän hen- koulun opptlaiden lukumääriä alennet-
59256: kisiksi keskuksiksi, joiden toiminnan loppu- taisiin nykyisestään.
59257: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
59258:
59259: Paavo Niinikoski. Mikko Volotinen. Hannes Paaso.
59260: Aulis Sileäkangas. Veikko Savela. Reino Karpola.
59261: Mauno Pohjonen. Artturi Jämsen. Tahvo Rönkkö.
59262: Erkki Baukipuro.
59263: 1374
59264:
59265: VIII,140. - Toiv.al. N: o 599.
59266:
59267:
59268:
59269:
59270: Salama ym.: Kansakoululaitoksen viranhaltijoiden palkkauk-
59271: sesta ja eläkkeistä annetun lainsäädännön tarkistamisesta.
59272:
59273:
59274: Eduskunnalle.
59275:
59276: Opettajainvirkojen lakkauttaminen aiheut- ei vielä olisilkaan saavuttanut eläkkeen saa-
59277: taa virkojen haltijoiden kohdalla monenlaisia misen yleisenä ehtona olevaa 60 vuoden ikä-
59278: järjestelyvaikeuksia. Vaikeudet ovat suurim- rajaa.
59279: mat niiden opettajien !kohdalla, jotlka ovat Edellä olevaan viitaten ·ehdotamme edus-
59280: työskennelleet pitkään samalla paikkakun- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59281: nalla ja ovat jo lähellä eläkeikää. Pakkomuu-
59282: ton tuomat rasitukset saattavat olla monelle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59283: terveydeltään heikentyneelle viranhaltijalle kansakoululaitoksen viranhaltijoiden
59284: joskus ylivoimaisia. Kun kansakoulun luokka- palkkauksesta ja eläkkemä annetun
59285: opettajista ei enää ole sanottavaa puutetta, lainsäädännön tarkistamiseksi siten,
59286: ja tämä vähäinen nykyinen vajaus täyttynee että lakkautettavan opettajanviran
59287: muutamassa vuodessa, olisi lähellä eläkeikää haltijalla olisi oikeus kolmenkymme-
59288: oleville lakkautettavien virkojen haitijoille nen virkavuoden jälkeen siirtyä eläk-
59289: tarjottava mahdollisuus siirtyä viran lakkau. keelle, vaikkei hän olisi saavuttanut-
59290: tuessa eläkkeelle, mikäli hänellä on jo sääde- kaan 60 vuoden ikää.
59291: tyt kolmekymmentä virkavuotta, vaikka hän
59292: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
59293:
59294: Aune Salama. Reino Breilin.
59295: 137ö
59296:
59297: vm,141. - Toiv.al. N :o 600.
59298:
59299:
59300:
59301:
59302: Salama ym.: Kansakoulunopettajan palkkaukseen annettavan
59303: valtionavun ehtona olevan opzn'lasluvun alentamisesta.
59304:
59305:
59306: Eduskunnalle.
59307:
59308: Kansakoulujen oppilaiden määrä on viime dakaan kääntää eikä pysähdyttää, voitaisiin
59309: vuosina maaseudulla voimakkaasti laskenut. sitä hidastaa alentamalla niitä oppilaslukuja,
59310: Tähän on ollut vaikuttamassa useita tekijöitä. jotka ovat ehtona valtionavun saamiselle
59311: Ikäluokkien lukumäärä on syntyvyyden ylei- opettajanviran haltijan palkkaukseen. Näitä
59312: sen alenemisen johdosta pienentynyt. Elinkei- minimilukuja tulisi nyt alentaa.
59313: noelämän rakenteen muuttuminen on aiheut- Kansakouluasetuksen 179. § säätää ne op-
59314: tanut väestön muu1Jt6liikennettä maaseudulta pilasmäärät, joiden perusteella kunta voi
59315: taajamiin ja maaseututaajamista edelleen saada opettajien palkkaukseen valtionapua.
59316: suurempiin väestökeskuksiin; lähimmän vuo- Lukumäärät ovat yksiopettajaisessa koulussa
59317: sikymmenen aikana lasketaan lähes miljoonan kolmetoista, kaksiopettajaisessa koulussa toi-
59318: ihmisen siirtyvän maaseudulta taajama-asu- sen opettajan palkkaukseen kaksikymmentä·
59319: tukseen. Oppikouluun siirtyminen on elinkei- viisi, kolmeopettajaisessa koulussa kolmannen
59320: noelämän muuttumisen aiheuttaman koulu- opettajan palkkaukseen viisikymmentäviisi ja
59321: tustarpeen kasvamisen johdosta lisääntynyt useampiopettajaisessa koulussa viimeksi ote-
59322: ja kaksi- rtai kolmivuotisten kansalaiskoulujen tun opettajan palkkaukseen kolmekymmentä
59323: perustaminen on siirtänyt seisemänsien luok- kutakin luokkaopettajaa kohti yhtä lukuun.
59324: kien oppilaat pois varsinaisista kansakou- ottamatta. Mainittu määrät tulisi alentaa
59325: luista. Oppilasmäärien väheneminen on ai- kymmeneen, kahteenkymmeneen, neljään-
59326: heuttanut jo tähän mennessä runsaasti sekä kymmeneenviiteen ja kahteenkymmeneenvii-
59327: opettajain virkojen että koulujen lakkautta- teen.
59328: misia. Virkojen lakkauttaminen on tuonut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
59329: mukanaan monenlaisia vaikeuksia virkojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59330: järjestelyssä sekä lakkautu!ksen kohteiksi jou-
59331: tuneiden virkojen haltijoiden työoJ.osuhteissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59332: Koulujen lakkauttaminen puolestaan on näh- kansakouluasetusten muuttamiseksi si-
59333: tävä suurena vahinlkona myös koulupiirin ten, että niitä opp~"laslukuja, jotka ovat
59334: väestölle ja sen vrulistusharrastuksille. ehtona valtionavun saamiseen opetta-
59335: Vaikka edellämainituista monista saman· jan palkkauksessa, alennettaisiin.
59336: suuntaisista syistä johtuvaa kehitystä ei voi·
59337: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
59338:
59339: Aune Salama. Reino Breilin.
59340: 1376
59341:
59342: VIII,142. - Toiv.al. N: o 601.
59343:
59344:
59345:
59346:
59347: Salama: Kansakoululainsäädännön tarkistarnisesta suurten
59348: opetusryhmien jakamisoikeutta koskevien säännösten
59349: osalta.
59350:
59351:
59352: Eduskunnalle.
59353:
59354: Kansakoulussa voidaan vähintään 25 oppi- koska näin tapahtuva opetuksen tehos-
59355: laan suuruinen opetusryhmä, johon kuuluu taminen voidaan tällöin saada koskemaan
59356: 1. ja 2. vuosiluokan oppilaita, jakaa äidin- myös maaseudun kouluja, joissa tavalli-
59357: kielessä ja laskennossa yhteensä kolmena tun- sesti ei ole suuria yhdessä opetettavia
59358: tiina viikossa kahteen erikseen opetettavaan opetusryhmiä. Ryhmiin jakamisen oikeus tu-
59359: opetusryhmään. Käsityön opetusryhmä ei lisi ulottaa koskemaan myös voimistelun ope-
59360: saa olla kahtakymmentä suurempi. Kansalais- tusta, jossa 35-40 oppilaan opetusryhmät
59361: koulussa ei käsityön, kotitalouden ja muiden ovat aivan liian suuria. Sama koskee kansa-
59362: käytännöllisten aineiden työharjoituksissa laiskouluissa tapahtuvaa ammattipiirustuk-
59363: opeteta kahtakymmentä oppilasta suurempaa sen opetusta, joka :tulisi laskea "käytännön"
59364: opetusryhmää. Kielenopetusryhmään, jossa aineiden ryhmään. Kansalaiskoulun kotita-
59365: on ensimmäistä tai toista vuotta kieltä opis- loudessa on 20 oppilaan työryhmäkin liian
59366: kelevia oppilaita, ei myös yleensä saa kuu- suuri. Kunnallinen keskikoulu on kielenope-
59367: lua enempää kuin kaksikymmentä oppilasta. tuksen ryhmäjaossa epäedullisemmassa ase-
59368: Kansakoululain tarkistamistaimikunta eh- massa kuin muut koulut.
59369: dottaa 5. 5. 1965 julkaistussa II osamietin- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
59370: nössään, että äidinkielen ja laskennon opetuk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59371: sessa luokka tulisi jakaa kahteen ryhmään,
59372: jos siihen kuuluu vähintään 32 oppilasta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
59373: Kielenopetus on tuonut ryhmiin jakamisen kansakoululainsäädännön tarkistami-
59374: entistä välttämättömämmäksi. Tehokas kie- seksi niin, että suurten opetusryhmien
59375: lenopetus edellyttää pieniä opetusryhmiä jakamisen oikeutta lisättäisiin äidin-
59376: myöhempinäkin kouluvuosina. Tämän ai- kielessä, laskennassa ja kieltenopetuk-
59377: kaansaaminen vaatii ryhmäjaon toteutta- sessa, että jakamisoikeus ulotettaisiin
59378: mista myös muissa aineissa, lähinnä äid.1n- koskemaan myös voimistelua, ammatti-
59379: kielessä ja laskennassa. Näissä kaikissa ai- piirustusta ja kunnallisen keskikoulun
59380: neissa jakamisen oikeus tulisi ulottaa luok- kieltenopetusta sekä että kansalaiskou-
59381: kiin III-VI. Myös oppilasrajan alentami- lun kotitalouden opetusryhmiä pienen-
59382: nen 32: sta 25: een näyttää tarpeelliselta, nettäisiin nykyisestään.
59383: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
59384:
59385: Aune Salama.
59386: 1377
59387:
59388: VIII,143.-Hemst.mot. N:o 602.
59389:
59390:
59391:
59392:
59393: Häggblom m. fl.: Angående ändring av folkskolförordninr
59394: gens stadganden om gemensamt undervisad grupp.
59395:
59396:
59397: T i 11 R i k s d a g e n.
59398:
59399: I folkskolförordningens 18 § stadgas: "Om- tal 30 eller detsamma som lärarens under-
59400: fattar grupp som skall undervisas gemensamt visningsskyldighet. Detta gör, att det i stä-
59401: och till viiken hör elever i första och andra derna, där undervisningen i spräk, handar-
59402: ärsklassen, minst tjugofem elever, mä grup- bete, slöjd och säng ofta handhas av ämnes-
59403: pen vid undervisning i modersmäl och räk- lärare, ställer sig svärt för klassläraren att
59404: ning under sammanlagt tre timmar i veckan erhålla i sin egen klass det timantal, som un-
59405: delas i tvä delar, som undervisas skilt för sig." dervisningsskyldigheten förutsätter. Dä dess-
59406: En dylik rätt tili delning även av den utom möjligheterna att erhålla det felande
59407: egentliga folkskolans övriga klasser vore ur antalet timmar i annan lärares klass
59408: pedagogisk synpunkt av största vikt, då är mycket smä i den egentliga folk-
59409: man genom denna ätgärd skulle bereda plats skolan, ställer detta säväl lärare som
59410: för en mera individuell undervisning. Lära- skolmyndigheter inför stora problem. Genom
59411: ren skulle bland annat erhålla större möjlig- att dela klassen i t.ex. modersmäl och räkning
59412: heter att följa med framstegen även hos de under ett visst antal timmar skulle dessa svå-
59413: svagaste eleverna i klassen och vid behov ge righeter kunna övervinnas.
59414: dessa en mera personlig handledning. Möjlig- Med hänvisning tili det ovan anförda före-
59415: heten att sammanföra elever med nägorlunda släs vördsamt att riksdagen ville besluta hem-
59416: likadan förmåga att tillgodogöra sig under- ställa,
59417: visning till en gemensam grupp under ett
59418: visst antal timmar vore i högsta grad ägnad att regeringen skyndsamt måtte
59419: att höja undervisningens resultat. En rätt skrida till sådana åtgärder för en
59420: tili delning vore speciellt av nöden då man ändring av folkskolförordningen, att
59421: beaktar, att det antal elever, som undervisas den gemensamt undervisade gruppen i
59422: gemensamt i våra folkskolor, är aHdeies för den egentliga folkskolan, till v~'lken
59423: stort. I till exempel våra nordiska grannlän- hör minst tjugofem elever, skulle
59424: der är antalet elever per undervisningsgrupp kunna delas i modersmål och räkning
59425: ·avsevärt lägre än i vårt land. under sammanlagt fyra timmar i vec-
59426: I 111 och IV klasserna är elevernas timan- kan.
59427: Helsingfors den 26 april 1966.
59428:
59429: Evald Häggblom. Verner Korsbäck.
59430: Ragnar Granvik. Victor Procop6.
59431: Magnus Kull. Oa.rl Olof Tallgren.
59432:
59433:
59434:
59435:
59436: 173 E 529/66
59437: 18?8
59438:
59439: VDI,14S.- Toiv.al. N :o 602.
59440: 8uomenno1.
59441:
59442:
59443:
59444:
59445: Häggblom ym.: Kansakouluasetuksen yhteisopetuksessa ole-
59446: via ryhmiä koskevien säännösten muuttamisesta.
59447:
59448:
59449: Ed uskunnaUe.
59450:
59451: Kansakouluasetuksen 18 § :ssä säädetään: III ja IV luokilla on oppilaiden tuntimäärä
59452: "Jos yhdessä opetettavassa ryhmässä, johon 30 eli sama kuin opettajan opetusvelvolli-
59453: kuuluu ensimmäisen ja ,toisen vuosiluokan suus. Tämä aiheuttaa sen, että kaupungeissa,
59454: oppilaita, on vähintään kaksikymmentäviisi joissa kielen, käsitöiden, veiston ja laulun
59455: oppilasta, voidaan ryhmä äidinkielen ja las- opetus usein on aineopettajan hoidossa, on
59456: kennon opetuksessa jakaa yhteensä kolmena luokkaopettajan vaikea saada omalla luokal-
59457: tuntina viikossa kahteen erikseen opetettavaan laan sitä tuntimäärää, jota opetusvelvollisuus
59458: osaan." edellyttää. Kun sitä paitsi mahdollisuudet
59459: Sellainen oikeus myös muiden varsinaisen saada puuttuva tuntimäärä toisen opettajan
59460: kansakoulun luokk1en jakamiseen olisi peda- luokalla ovat hyvin pienet varsinaisessa kan-
59461: gogiselta kannalta mitä .tärkeintä, koska tämä sakoulussa, tuottaa tämä sekä opettajille että
59462: toimenpide johtaisi yksilöllisempään opetuk- kouluviranomaisille suuren ongelman. Jaka-
59463: seen. Opettaja saisi mm. suuremmat mahdol- malla luokka esimerkiksi äidinkielessä ja las-
59464: lisuudet seurata menestyksellä myös luokan kennossa Hettynä tuntimääränä voitaisiin
59465: heikoimpia oppilaita ja tarvittaessa antaa nämä vaikeudet voittaa.
59466: näille henkilökohtaisempaa ohjausta. Mahdol- Viitaten yllä esitettyyn ehdotetaan kun.
59467: lisuus koota oppilaita, joilla on kutakuinkin nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo-
59468: samanlainen kyky käyttää hyväkseen ope- muksen,
59469: tusta, yhteiseksi ryhmäksi tiettynä tuntimää-
59470: ränä olisi mitä suurimmassa määrässä omansa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
59471: nostamaan opetuksen tulosta. J akamisoikeus sellaisiin toimenpiteisiin kansakoulu-
59472: olisi erityisen .tarpeellinen huomioon ottaen, asetuksen muuttamiseksi, että varsi-
59473: että se oppilasmäärä, jota opetetaan yhdessä naisen kansakoulun yhteisopetuksessa
59474: meidän kansakouluissamme, on aivan liian oleva ryhmä, johon kuuluu vä;hintään
59475: suuri. Esimerkiksi pohjoisissa naapurimais- kaksikymmentäviisi oppilasta, voitai-
59476: samme on oppilasmäärä opetusryhmää kohti siin jakaa äidinkielessä ja laskennossa
59477: huomattavasti alhaisempi kuin meidän maas- yhteensä neljänä tuntina viikossa.
59478: samme.
59479: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
59480:
59481: Evald Bi.ggblom. Verner Korsbäck.
59482: Ragnar Granvik. Victor Procop6.
59483: Magnus KuU. Oa.Tl Olof Tallgren.
59484: 18?9
59485:
59486: VIII,144.- Toiv.al. N:o 603.
59487:
59488:
59489:
59490:
59491: Sillantaus ym.: Kansakoulut~~ johtajan tehtävästä makleftooan
59492: palkkion korjaamisesta.
59493:
59494:
59495: E d u s k u n n a ll e.
59496:
59497: Kansakoulujen muodostuessa yhä suurem- daan johtajan työmäärää rinnastaa suuren
59498: miksi ja toisaalta hallinnollisten tehtävien oppikoulun rehtorin tehtäviin.
59499: kussakin koulussa yhä lisääntyessä, ei voida Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan
59500: enää pitää ajanmukaisena nykyistä kansa- hyväksyttäväksi toivomuksen,
59501: koulujen johtajien palkkausjärjestelmää,
59502: joka rakentuu muutaman, enintään neljän että hallitus kiireisesti valmistelisi
59503: viikkoylitunnin varaan (Laki kansakoululai- lainmuutoksen kansakoulun johtajan
59504: toksen viranhaltijain palkkauksesta ja eläk- tehtävästä maksettavan palkkion kor-
59505: keistä 8 §). Tehtävään pienissäkin puitteissa jaamiseksi tehtävän laatua ja määrää
59506: sisältyy erittäin moninaisia tehtäviä (kansa- vastaavalle tasolle.
59507: kouluasetus 118 §) ja suurissa kouluissa Voi-
59508: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
59509:
59510: Pentti Sillantaus. P. R. Haarla.
59511: 1380
59512:
59513: VIII,145. - Toiv.al. N: o 604.
59514:
59515:
59516:
59517:
59518: Xock ym. : Kansakoulurakennusten normaalihintojen korotta-
59519: misesta.
59520:
59521:
59522: E d u s kunnalle.
59523:
59524: V. 1926 säädetyn kansakoulukustannuslain huolimatta, edelleen yleensä todellisia kustan-
59525: mukaan maksettiin !kansakoulujen rakennus- nuksia alhaisemmat. Tämä on ·aiheuttanut
59526: avustukset pitäen perusteena todellisia kus- sen, että kuntien taloudenhoidon muutenikin
59527: tannuksia V. 1931 lakia huononnettiin kun- vaikeutuessa ja veroäyrin hintojen noustessa
59528: tien kannalta monella tavalla ja otettiin käy- kunnat eivät ole viime aikoina kyenneet suo-
59529: täntöön mm. rakennusavustusten maksaminen rittamaan välttämättömiä kansakoulujen r.a-
59530: ns. normaalihinnan perusteella. Välittömästi kentamisia ja kansakoulutoimen hoito on
59531: sotienjälkeisinä vuosina normaalihinnat seu- joutunut siitä kärsimään.
59532: rasiv81t kustannuksia, mutta v:sta 1948 ne Valtioneuvosto on 1 päivänä heinäkuuta
59533: ovat jääneet jälkeen. Seurauksena on ollut, 1957 annetun kansakoululain (247/57) 76 § :n
59534: elttä kansakoulurakennusmenojen osuudet 1 mom:n nojalla antanut 24 päivänä maalis-
59535: kunnille ovat olleet suuremmat ikuin lain- kuuta 1966 päätöksen (189/66) kansakoulu-
59536: säätäjä oli tarkoittanut. rakennusten piirustusten, työselitysten ja
59537: Uutta kansakoululakia säädettäessä kiinni- normaalihintojen perusteista kuluvaksi vuo-
59538: tettiin sivistysvaliO'kunnassa asiaan huomiota deksi. Päätöksessä määritellyt normaalihinnat
59539: sen vuoksi, että kunnat olivat vaatineet kor- eivät . vastaa kuitenkaan lain edellyttämiä
59540: jausta ja että eduskunta:kin oli kansandemo- käypiä keskimääräisiä rakennuskustannuksia
59541: kraattien esityksestä kansakoulukustannuslain hyötypinta-alan osaltakaan. Kun hyötypinta-
59542: erään muutoksen yhteydessä lausunut toivo- alan, jota [askuperusteena normaalihintaa
59543: muksen todellisten kustannusten pitämisestä määriteltäessä käytetään, ulkopuolelle jää
59544: perusteena valtion osuuksia maksettaessa. Si- hyvin paljon rakennuskustannuksia nostavia
59545: vistysvaliokunnan tekemän esityksen mukai- tekijöitä, joutuvat kunnat edelleenkin koh-
59546: sesti eduskunta hyväksyikin 1. 7. 1957 voi- tuuttomien ja epäoikeudenmukaisten rasitus-
59547: maan tulleen kansakoululain (247/57) 76 § :n ten alaise'ksi.
59548: 2 mom:n näin kuuluvana: ''NormaaJihintojen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus.
59549: yleiset perusteet on niin määrättävä, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59550: normaalihinnat vastaavat käypiä keskimää-
59551: . räisiä rakennuskustannuksia." että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
59552: Tämän lain oltua voimassa nyt lähes vuo- toimenpiteisiin kansakoulurake.nnusten
59553: sikymmenen on kokemus osoittanut, että ti- normaalihintojen korottamiseksi ja
59554: lanne ei ole merkittävästi parantunut, vaan niiden pitämiseksi jatkuvasti todellisia
59555: normaalihinnat ovat, lain selvästä sanonnasta rakennuskustannuksia vastaavina.
59556: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
59557:
59558: Osmo Xock Pauli Puhakka.
59559: Anna-Liisa Tiekso. Taisto Sinisalo.
59560: Irma Rosnell. Ele Alenius.
59561: Olavi J. Laine. Georg Backlund.
59562: 1381
59563:
59564: VIU,146.- Bemst.mot. N:o 605.
59565:
59566:
59567:
59568:
59569: KuU m. fl.: Angdende ändring av folkskolförordningens
59570: stadganden om statsunderstöd.
59571:
59572:
59573: TBl Riksdagen.
59574:
59575: Den senaste tidens utveckling utvisar, att Med hänvisning till det ovan anförda före-
59576: elevantalet i våra folkskolor har kraftigt ned- slår vi vördsamt, att riksdagen vill ebesluta
59577: gått dels på grund av sjunkande nativitet och hemställa,
59578: dels på grund av att medborgarskolan succes-
59579: sivt utbygges i enlighet med folkskollagens att regeringen skyndsamt mdtte vid-
59580: bestämmelser, varigenom folkskolans sjunde taga åtgärder för en ändring av folk-
59581: klass överflyttas till medborgarskolan. Som skolförordningen så, att minimitale11r
59582: en följd av ovanantydda omständigheter hO- för erhållande av statsunderstöd mdtte
59583: tas en mängd landsbygdsskolor av indrag- sänkas till 10 i skolor med en lärare,
59584: ning eller ombildning till pedagogiskt sva- 20 i skolor med två lärare, 45 i skolor
59585: gare form. Med hänsyn till landsbygdsskolor- med tre lärare och för skolor med flere
59586: nas betydelse som kulturhärdar borde därför lärare till 25 för varje klasslärare med
59587: grunderna för kommunernas rätt att erhålla undantag för en.
59588: statsunderstöd för avlöning av lärare i folk-
59589: skolan ändras.
59590: Helsingfors den 26 april1966.
59591:
59592: Magnus KuU. Verner Korsbäck.
59593: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
59594: Carl Olof TallgTen. Evald Häggblom.
59595: 1382
59596:
59597: VIU,146.-Toiv.al. N:o 605.
59598: Suomennos.
59599:
59600:
59601:
59602:
59603: K:ull ym.: Valtionapua koskevien kansakouluasetuksen sään-
59604: nösten muuttamisesta.
59605:
59606:
59607: E d u s kun n a U e.
59608:
59609: Viime ajan kehitys osoittaa, että kansakou- Viitaten yllä esitettyyn ehdotamme kun-
59610: lujemme oppilasmäärä on voimakkaasti las- nioittavasti, että eduskunta hyväksyisi toivo-
59611: kenut osaksi vähentyvän syntyvyyden takia ja muksen,
59612: osaksi siitä syystä, että kansalaiskoulua as-
59613: teittain laajennetaan niiden kansakoululain että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
59614: määräysten mukaisesti, joilla kansakoulun toimenpiteisiin kansakouluasetuksen
59615: seitsemäs luokka siirretään kansalaiskouluun. muuttamiseksi niin, että valtionavun
59616: Mainittujen seikkojen johdosta uhkaa jouk- saamiseen oikeuttavat vähimmäismää-
59617: koa maaseutukouluja lakkauttaminen ;tai rät alennettaisiin yksiopettajaisessa
59618: muuttaminen pedagogisesti heikompaan muo- koulussa 10: een, kaksiopettajaisessa
59619: toon. Viitaten maalaiskoulujen merkitykseen koulussa 20:een, kolmiopettajaisessa
59620: sivistyksen ahjoina olisi sen vuoksi perusteita koulussa 45: een ja useampiopettajai-
59621: !kuntien oikeuteen saada valtionapua opetta- sessa koulussa 25: een kutakin luokka-
59622: jan palkkaukseen kansakoulussa muuttaa. opettajaa kohti yhtä lukuunottamatta.
59623: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
59624:
59625: Magnus Xull Verner Korsbäck.
59626: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
59627: Carl Olof Ta.llgren. Evald Häggblom.
59628: 1883
59629: vm,147.-Toiv.al. N:o 606.
59630:
59631:
59632:
59633:
59634: Leinonen: Kamakotdurakennusten normaalihintapäätöksen
59635: muuttamisesta.
59636:
59637:
59638: Eduskunnalle.
59639:
59640: Kansalkoulurakennusten normaalihintapää- opettajien keSkuudessa ja lasten koulukyy-
59641: töksellä on jatkuvasti rajoitettu kuntien ditys tulee johtamaan kouluautojen ylei-
59642: oikeutta määrätä itse, mitä tiloja kansa- seen käyttöön, olisi myös autotallien raken-
59643: kouluhuoneistojen yhteyteen lt'a:kennetaan. taminen ikoulutalojen yhteyteen pidettävä
59644: Niinpä vuosikymmenen aikana viranomaiset luonnohlisena, Y.aikka valtionavustusta ja
59645: ovat estäneet ikuntia l'aJkentamasta opettajia -lainaa ei niiden illankkimiseen myönnettäisi-
59646: varten autotalleja uusien koulurakennusten kään.
59647: alakertaan, vieläpä määränneet, että sellai- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
59648: siin tiloihin, joissa autoja voitaisiin säilyt- esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
59649: tää, on muurattava niin ahtarut ovet, ettei muiksen,
59650: tämä ole mahdollista. Niin ikään kunnan
59651: klouluautojen sijoitushuoneita ei ole saatu että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
59652: rakentaa kansakouilujen yhteyteen, vaikka toimenpiteisiin kansakoulurakennusten
59653: normaalihintaa ei näistä tiloista lainkaan normaalihintapäätöksen muuttamiseksi
59654: määrättäisi tai niiden rakennuskustannuksia siten, että kunnilla olisi mkeus raken-
59655: luettaisi mukaan valtionapua ja kouletus- taa autotalleja kansakoulurakennusten
59656: lainaa myönnettäessä. Kun ,autojen ikäyttö yhteyteen.
59657: kuitenkin jatkuvasti on yleistymässä myös
59658: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
59659:
59660: Armas Leinonen.
59661: 1384
59662:
59663: Vm,148.-Toiv.al. N:o 607.
59664:
59665:
59666:
59667:
59668: Niinikoski ym.: Kansakoulurakennuste111 valtionosuusperustei--
59669: den uudistamisesta.
59670:
59671:
59672: E d u s k u n n a 11 e.
59673:
59674: KansaJkolrlurakennusten normaa'lihinnat dessaan, mutta tiettävästi .asiassa ei ole ryh-
59675: ovat niihin vuosittain tehdyistä korotuksista dytty toimenpiteisiin. Pitäytyminen nykyi-
59676: huolimatta jääneet alle rakennuskustannus- sessä säännöstelynomaisessa normaalihinta-
59677: ten tason kunnissa, joissa harv·a asutus ja järjesteilmässä, johon sisältyy y@sityiskohtai-
59678: muutoin vaikeat työolosuhteet ovat omiaan sia määräY'ksiä nrm. hyötyneliöistä ja niiden
59679: kohottamaan kustannustasoa. Useat :kunnat laskemisesta, voi aiheuttaa vaikeita haittoja
59680: ovatkin joutuneet anomaan lisålavustusta koulun kehittämisessä. Kunnille ja myös
59681: normaalihinnan ylittävistä :kustannuksista. kouluhallitukselle olisi annettava nykyistä
59682: Normaalihintojen perusteiden liiallinen kaa- laajemmat harkinnan mahdoHisuudelt niiden
59683: vamaisuus on toisinaan ollut myös esteenä suunnit~llessa uusia kouluja ja vamojen pe-
59684: taloudellisesti tarkoituksenmukaisimpien rat- rusparannuksia.
59685: kaisujen tekemiseen Taikennusasioissa. Vielä Edellä olevan perusteella kunnioittaen
59686: enemmän tullee sanottu kaavamaisuus hait- esitämme eduskunnan hyväksyttävwksi toivo-
59687: taamaan !koulujen rakentamista sen jälkeen muksen,
59688: kun uusi peruskoll!lujärjestelmä tulee voi-
59689: maan. Tällöin nimittäin. tarvitaan erimuotois- että hallitus kiireellisesti suoritut-
59690: ten koulujen kesken läheistä yhteistoimintaa taisi selvityksen koulurakennuste:n val-
59691: ja vaihtelevien paikallisten olosuhteiden huo- tionosuuS'perusteiden uudistamisesta
59692: mioon ottamista vielä enemmän kuin kansa- valtionosuuteen oikeuttavien kustan-
59693: kouluja rakennettaess·a. Eri tahoilta onkin nusten määrittelyn osalta ja antaisi
59694: ehdotettu koulurakennusten valtionapuperus- korjausten edellyttämät esitykset
59695: teiden kiireellistä s~lvittämistä koko laajuu- Eduskunnalle.
59696: He:lsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
59697:
59698: Paavo N'linikoski. Tahvo Rönkkö. Mauno Pohjonen.
59699: Erkki Haukipuro. Aulis Sileäkangas. Mikko Volotinen.
59700: Hannes Paaso. Artturi Koskinen. Veikko Savela.
59701: Reino Karpola.
59702: 1385
59703:
59704: vm,149.-Toiv.al. N:o 608.
59705:
59706:
59707:
59708:
59709: Niinikoski ym.: Kansakoulurakennuksille asetettujen vaati-
59710: musten helpottamisesta Ulapäiseen käyttöön tarkoitettujen
59711: kansakoulurakennusten osalta.
59712:
59713:
59714: Eduskunnalle.
59715:
59716: Maassamme parhaillaan tapahtuva väestön käy:ttöön tarlroi'tetuille kansakoulurakennuk-
59717: siirtyminen haja-asutusalueilta asutuskeskuk- sille asian luonnosta johtuen on asetettava,
59718: siin on aiheuttanut muun muassa kansa- eivät myöskään sovellu ohjei:ksi tilapäiseen
59719: koulutoimen alalla uusia ongelmia. Toisaalta käyttöön suunniteltujen !kansakoulujen ra-
59720: on jouduttu lrukkauttamaan varsin tuntuva kennuksia varten.
59721: määrä ns. kyläkouluja eri puolilla maata, kun Mainituista syistä olisi tärkeätä, että edellä
59722: taas toisaalla, asutuskeskuksissa, joudutaan selostettua nykyisin voimassa olevaa menette-
59723: ponnistelemaan riittävien koU!lutilojen ai- lyä huomattavasti Y'ksinkertaistettaisiin ja
59724: kaansaamiseksi, jotta opetus voitaisiin pysyt- joudutettaisiin niissä tapauksissa, joissa on
59725: tää nopean väestönlisäyksen tasalla. kysymys tilapäiseen käyttöön tal'koitetuista
59726: Valtioneuvosto määrää vuosittain ne ylei- kansakoulurakennuksista.
59727: set perusteet, joita noudatta.en kouluhallitus Edellä lausutuin perustein 'ehdotamme !kun-
59728: va:hvistaa koulurakennusten piirustukset ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
59729: työselitykset, minkä ohessa valtioneuvosto muksen,
59730: määrää kansakouluralkennusten normaalihin-
59731: tojen yleiset perusteet. Nämä on niin mää- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
59732: rättävä, että normaalihinnat vastaavat käy- toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön
59733: pia keSkimääräisiä rakennuskustannutksia. aikaansaamiseksi, jonka mukaan tila-
59734: Mainittua menettelyä voitaneenkin pitää pe- päiseen käyttöön tarkoitettujen kansa-
59735: rusteltuna niissä tapauksissa, jolloin on ky- koulurakennusten osalta helpotettai-
59736: symys säännönmukaisesta kansakoulujen il'a- siin niitä vaatimuksia, joita nykyisten
59737: kentamisesta. MilLoin väestön kehitys llmiten- säännösten mukaan kansakouluraken-
59738: kin vaatii pikaisia toimenpiteitä kouluraken- nuksille asetetaan sekä yksinker-
59739: nusten ja erityisesti tilapäisten kouluralken- taistettaisiin rakennusten piirustusten
59740: nusten rakentamiseksi, on kyseinen järjes- ja työselitysten vahvistamismenettelyä
59741: telmä osoittautunut liian aikaavieväksi ja mainittujen rakennusten osalta.
59742: hankal~ksi. Ne vaatimukset, joita pysyvään
59743:
59744: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
59745:
59746: Paavo Niinikoski. Veikko Savela. Hannes Paaso.
59747: Aulis Sileäkangas. Artturi Jämsen. Nestori Kaasalainen.
59748: Mauno Pohjonen. Erkki ~auki;p'liro. Reino Karpola.
59749: Mikko Volotinen. Tahvo Rönkkö.
59750:
59751:
59752:
59753:
59754: 174 E 529/66
59755: VID,150.-Toiv.al N:o 609.
59756:
59757:
59758:
59759:
59760: Halinen ym.: Kansakouluruokm"Zu11, aluetarkastukse11, aikaan-
59761: saamisesta.
59762:
59763:
59764: Eduskunnalle.
59765:
59766: Kansakoulujen yhteyteen järjestetty koulu- KunnaJt ovat pyrkineet lisäämään koulu-
59767: keittolatoiminta on lähtenyt maasamme al- keittolan hoitajien ammattiprutevyyttä kurs-
59768: kuun vapaaehtoisuuden pohjalta. Erikoisesti sien avulla. Opettajina ovat yleensä toimi-
59769: huomattiin tämä järjestely tarpeelliseksi har- neet kuntien pahnelu:ksessa olevat talous-
59770: vaanasutuissa kunnissa, missä koulumatkaJt opettajat. V. 1958 perustettiin kou:luhamtulk-
59771: muodostuvat pitkiksi. Varhainen kou~uun seen ensimmäinen kouluruokailun ja ravitse-
59772: lähtö ja myöhäinen paluu t~kivät riittävän muksen opetUJksen ja sosiaalisen huollon tar-
59773: kotiruokailun mahdottomaksi. Yksinomaan kastajan toimi. Tämä oli huomattava edistys-
59774: eväsruoan varaan jääminen heikensi koulu- askel. Mutta tätä yleisen tarkastuksen, neu-
59775: laisten lnmtoa myös siinä tapauksessa, että vonnan ja suunnittelun puolta olisi edelleen
59776: oli j-äätävä kouluaJSuilltoihin viikoksi tai pi- kehitettävä. Toivottavaa olisi, että kaikkiin
59777: temmäksi ajaksi. koulutoiminnan tal"kastuspiireihin saataisiin
59778: Kouluruokailun järjestämisessä ilmeni myös kouluruokailun tarkastajat. Ennenkuin
59779: kyllä epätasaisuutta. Y1eensä kuitenikin kun- siihen on mahdollisuuksia olisi tehostettu
59780: nat suhtautuivat myötämielisesti asiaan ja ~ueellinen tal"kastustoiminta ikuitenkin saa-
59781: toimivat silloisten :mahdollisuuksien mukaan. tava aikaan. Tällöin eri puolilta maata saadut
59782: Nykyisin loouluruokailu on ~akisääteinen. lrokemukset tulisivat vastavuoroisesti ohj·auk-
59783: Kansakoulun oppilaille on annettava jokai- sen ohella asiaa kehittelevien hell'kilöiden tie-
59784: sena työpäivänä xiittävä, maillsuton ateria. toon. Aluksi toisi jo kolmenkin aluetal"kastus-
59785: MerkittäväJ.tä osaltaan on kouluikeittolatoi- piirin aikaansaaminen paljon parannusta, jos
59786: minta yhä edelleen kuntien vapaasti päätettä- tällaisina piireinä olisivat :maakunnallisesti
59787: vissä. Liiallinen kaava:maisuus ei ehkä olisi- suuresti toisistaan eroavat Länsi-, Itä- ja
59788: kaan hyvälksi. Olisihan maakunnaJ1iset ruo- Pohjois-Suomi.
59789: kailutottumukset jossaikin :määrin otettava Edellä esitettyyn viitaiten ~hdotamme ikun-
59790: huomioon. Koulukentolan hoitajien oma- nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväiksi toivo-
59791: a.ioitteisuus sekä ikeittolapuutarhojen ja las- muiksen,
59792: ten keräämien marjojen ja sienien kautta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisii11,
59793: saatu vaihtelu 'ja säästö ei ole myöskään sa- kansakouluruokailu11, aluetarkastukse11,
59794: manlainen samankaan kunnan eri ikouluilla. aikaansaamiseksi.
59795: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
59796:
59797: Sylvi Halinen. Katri Kaarlonen. Pentti Pekkaril:len.
59798: Kerttu Saalasti. Ale Holopainen. Mikko Volotinen.
59799: Eino SääskJla.bti. Sylvi Sa.imo. Reino Karpola.
59800: Katri Helena Eskelinen. Atte Pakkanen. Wlljam Sa.rjala.
59801: 1387
59802:
59803: VIU,151.- Toiv.al. N:o 610.
59804:
59805:
59806:
59807:
59808: Halinen ym.: Valtionavustuksen suorittamisesta koulukeittä-
59809: jien palkkausmenoihin.
59810:
59811:
59812: Eduskunnalle.
59813:
59814: KansaJkoulutoimen hoitaminen muodostaa set oppilasta kohden myös muodoStuneet kor-
59815: kunnissa varsin huomattavan menoerän. Kun keiksi. Kun kuntien on ollut maksettava ko-
59816: v. 1958 voimaantullutta kansakoululakia so- konaisuudessaan keittäjien palkat, on vali-
59817: vellettiin käytännössä, huomattiin, että esim. tettavan monessa tapauksessa tällä 'kohden
59818: kuntien velvoitus opettajapalkkojen maksami- päädytty hyvinkin alhaiseen palkkaukseen
59819: sessa oli arvioitu liian lrorkeaksi. Tähän saa- koulutusmenojen kunalle tuottaman rasituk-
59820: tiinkin muutos aikaan, mikä helpotti osaltaan sen takia. Näin ei useinkaan ole saatu am-
59821: kuntien rasitusta. mattitaitoista henkilökuntaa pysymään k:ou-
59822: Kansakoululain mu'kaan on oppilaille jo- lu:keittoloiden hoitajina.
59823: kaisena työpäivänä annettava riittävä ateria. Edellä olevaan viitaten esitämme !kun-
59824: Valtionapua saavat kunnat lain 78 § :n mu- nioittaen eduskunnan hyväfulyttäväksi toivo-
59825: kaan 2/3 kouluateriakustannuksista. Muista muksen,
59826: keittolapuolen menoista ei valtion korvausta
59827: ole. Olisi kuitenkin kohtuullista, että valtio että hallitus antaisi Eduskunnalle
59828: osallistuisi myös koulukeittolan hoitajien esityksen kansakoululain säännösten
59829: palkkauskustannu:ksiin. Erikoisesti odottavat muuttamisesta siten, että kuntien kan-
59830: tältä harvaanasutut kunnat. Pitkiksi trnevien sakoulukustannuksista Twulukeittäjien
59831: koulumatkojen takia on koulupiirejä täyty- palkkausme,not katsottaisiin kuuluviksi
59832: nyt perustaa pienempiä oppilasmäåiriä var- valtionavustusta saavien menoerien
59833: ten kuin tiheämmin asutuissa seuduissa. Näin joukkoon.
59834: ovat kansakoulutoimen tuottamat ikustannuk-
59835: H~lsingissä 20 päivänä huhltikuuta 1966.
59836:
59837: Sylvi Halinen. Katri Kaarlonen. ~o ,olot~en.
59838: Kerttu Saalasti. Atte Pakkanen. Sylvi Saimo.
59839: Eino Sääskilahti. Pentti Pekkarinen. Re~o Karpola..
59840: Katri Helena Eskelinen. Wilja.m Sarja.la..
59841: 1388
59842:
59843: Vm,152.-Toiv.al. N:o 611.
59844:
59845:
59846:
59847:
59848: Kalavainen ym..: Määrärahasta avustukseksi Raajarikkoisten
59849: koulusäätiölle Op-Zasten kansakoulun rakentamiseksi H eZ-
59850: sinkiin.
59851:
59852:
59853: Eduskunnalle.
59854:
59855: Invaliidihuoltolain (682/62) mukaisesti Cp-luokkaa- ensimmäistä maassamme -
59856: voidaan invalidilasten, mm. aivovaurio- eli perustettaessa oletettiin, että oppilaat saa-
59857: Cp-lasten kansakouluopetus sen lisä:ksi, mitä tuaan alkeisopetuksen erikoisluokassaan, III
59858: kansakoululaissa on säädetty, järjestää hank- luokalta lähtien pystyisivät seuraamaan ope-
59859: kimalla sopiva asunto kansakoulun läheltä, tusta normaaliluokassa ja selviytymään yh-
59860: järjestämällä koulumatkoja varten tarpeel- dessä muiden oppilaiden kanssa. Kokemus
59861: linen kyyditys, sijoittamalla invalidien eri- on osoittanut, että olettamus tosin piti paik-
59862: tyiskansakouluun sekä järjestämällä opetus kansa eräisiin oppilaisiin nähden, mutta että
59863: muulla tavoin. Cp-lapsista monet erilaisten fyysisten ja
59864: Näistä asunnon ja lkyydityklsen järjestä- psyykkisten erityispulmiensa vuoksi eivät
59865: minen on kunnan asia, kun taas koulutuksen pysty seuraamaan opetusta normaaliluokalla
59866: järjestäminen invalidien erityiskansakoulUS'Sa ja ovat näin ollen jarruna opetukselle.
59867: tai muulla tavoin on valtion tehtävä. Cp.Japsia on koulussa nyt 30% sen koko
59868: Kun Cp-lasten opetuksen järjestäminen oppilasmäärästä. Eräiden erittäin vaikea-
59869: normaalissa kansaJkoulussa tuottaa vaikeuk- vammaisten oppilaiden koulutus on ollut
59870: sia, sillä opettajat eivät tunne Cp-lasten pul- pa:kko keskeyttää, koska opettajien oli jat-
59871: mia eivätkä heidän opetustaan sekä ottaen kuvasti kiinnitettävä erityistä huomiota hei-
59872: vielä huomioon sen, että Cp-lapset tarvitse- dän opetukseensa, jolloin koko muun ~uokan
59873: va.t kehittyäkseen lääkärin va1vomaa lääkintä- opetus kärsi.
59874: voimisteJ.ua ja puheopetusta, ei normaalinen Vaikeus opettaa Cp-lapsia yhdessä muiden
59875: kansakoulu voi tehokkaasti opettaa kuin vain lasten, niin terveiden kuin raajavammaisten
59876: lievävammaisimpia aiV'Ovauriolapsia. Näin kanssa, johtuu mm. seuraavista heidän eri-
59877: ollen milteipä ainoana tehokkaana Cp-lasten tyispu:lmistaa;n: jäsenten jäykkyys, tahdot-
59878: opetuksen järjestelynä on pidettävä opetusta tomat mkkeet, vapina ja kömpelyys, hitaus
59879: erityiskansakoulussa, joiden perustaminen on ja vaikeus siirtyä asiasta toiseen, nopea vä-
59880: lain mukaan valtion tehtävä. Valtio ei ole syminen, keskittymisen puute, hahmoitusvai-
59881: näitä !kou1luja perustanut, vaan tukenut mm. keudet, puheviat, sammaltaminen, karsastus
59882: Raajar:iik:kojen ilooulusäätiötä tällaisen erityis- ja muut näköhäiriöt sekä ailahteleva tunne-
59883: kansaik:oulun perustamisessa ja ylläpidossa. elämä.
59884: Raajarikkojen koulusäätiö ylläpitää Hel- Ä'lykkyydeltään Cp.Japset ovat varsin eri-
59885: singin Ruskeasuolla sisäoppilaitoksena toimi- laisia. Suoranaisia tHastotietoja heistä ei
59886: vaa kansa- ja !kaJilsa:laiskoulua 120: l'le vajaa- meillä toistaiseksi ole. illkomaiilla arvioidaan,
59887: liikkeiselle [apselle, jotka vaikeavammaisuu- että ainaikin puolet, jopa 2/3 heistä on ike-
59888: tensa ym. syistä eivät voi kotipaiikik:aJkunnal- hiityskykyisiä. Joukossa on erittäin älY'klkäitä
59889: laan suorittaa oppivelvollisuuttaan. yksilöitä, vaikka heidän vammansa usein hait-
59890: Oppilaiden jouilrossa olevien Cp.<lasten ope- taavaJt heidän ilmaisukykyään.
59891: tUJksen tehostamiseksi kouluun perustettiin Vajaali:ilkkeisten Kunto r.y. suorittaa par-
59892: syyslukukauden alussa v. 1955 näiiJ.le oppi- haillaan tutkimusta, josta on saatu seuraavia
59893: laille oma luokka, jossa noin 10 opphlaan ryh- enna'it~kotietoja:
59894: mässä annetaan erittäin yksilöllistä opetUJSta Alueella H~ingin ikaupUlllki, Uusimaa,
59895: koulun a:limmilla luokiilla oleville. Jyväskylän, Kuopion ja Lappeenrannan !kes-
59896: vm,152. - KalavaiDen ym. 1389
59897:
59898: kussaixaalapiirit, joka 'käsittää noin 1 500 000 Kun valtion on invallidihuoltolain muutta-
59899: asukasta on 622 kouluikäistä Cp-lasta. Tämän misesta 28 päivänä joulukuuta 1962 annetun
59900: mukaan arvioiden olisi koko maassa noin lain (682/62) 11. § : n mukaisesti perustet-
59901: 1 850 kouluikäistä Cp-lasta. Jyväslkylän, Kuo- tava edelläselostettuja invalidien erityiskan-
59902: pion ja Lappeenrannan keskussairaalapiirei- sakouluja ja kun tutkimuksilla on selvästi
59903: hin kuuluvista ikoulukelpoisista Cp-lapsista osoitettu, miten usein kehityskykyinen Cp-
59904: neljännes ei saa kouluopetusta. lapsi jää vaille hänelle oppivelvollisuuslain
59905: Säätiö katsoo tehtäväkseen kuuluvan niit- ja invaJ.idihuoltolain perusteella ·kuuluvaa
59906: ten Cp-lasten kouluttamisen, jotka liikunta- op.etusta, olisi valtion tuettava ko. •kolun ra-
59907: vaikeuksiensa vuoksi, oppivelvollisuuden suo- kentamista myöntämällä sen rahoitukseen
59908: rittamiseen tarvittavasta ä:lykkyydestä huo- 933 333 markkaa, puolet vuoden 1967 ja puo-
59909: limatta, eivät voi käydä normaalia kansa- let vuoden 1968 tulo- ja menoarviossa.
59910: koulua. Otta•en huomioon, että Cp-lasten kansakou-
59911: Tällaisia ~apsia varten säätiö suunnittelee luja tarvitaan maahamme useita, olisi kii-
59912: koulunsa laajentamista 6 800 m3 suuruisella reellisesti saatava rakennettua Raaja;rikkojen
59913: osastolla - pinta-ala 2 200 m2 (brutto) - koulusäätiön suunnittelema koulu, josta saa-
59914: joka sijaitsisi Helsingin kaupungin Ruskea- tuja kokemuksia voitaisiin käyttää perustet-
59915: suolta säätiölle varaamaHa tontilla Kiskon- taessa muita vastaavia kouluja maahamme.
59916: tien ja Tenholantien risteyksessä. Edelläolevan perusteella esitämme kun-
59917: Rakennus käsittäisi oppilasasuntoian 30 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
59918: oppilaalle, luol\lkatilaa 40 oppilaalle, lääkin- muksen,
59919: tävoimisteluosaston sekä asuinhuoneita siUe
59920: henkilökunnalle, jonka asuminen laitoksessa
59921: oppilaiden turvallisuuden vuoksi on vMttä- että hallitus ottaisi valti>on tulo- ja
59922: mätöntä. menoarvioesityksiin vuonna 1967
59923: Cp-lasten koulu olisi säätiön johdon alai- 466 666 markkaa ja vuonna 1968
59924: nen, se saisi ruokansa säätiön nykyisen kou- 466 666 markkaa avustukseksi Raaja-
59925: lun keittiöstä ja lämpönsä viereisestä Inva- rikkojen koulusäätiölle Op-lasten kan-
59926: liidisäätiön lämpökeskuksesta. sakoulun rakentamiseen H elsi.ngissä
59927: Rakennuskustannusten on arvioitu olevan olevaan Ruskeasuon kaupunginosaan.
59928: 1 400 000 markkaa.
59929: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
59930:
59931: Meeri Kalavainen. Impi Lukkarinen. Sinikka Luja.
59932: Edit Terästö. Georg 0. Ehrnrooth. Irma Ham.ara.
59933: Anni Flinck. Aune Salama. Armas Leinonen.
59934: Tyyne Paasivuori. Eero Häkkinen. Väinö Leskinen.
59935: Viljo Virtanen. Sylvi Siltanen. Voitto Hellsten.
59936: Veikko Helle.
59937: 1890
59938:
59939: VI11,153. - Toiv.al. N :o 612.
59940:
59941:
59942:
59943:
59944: Paavola. ym.: Baajarikkojen koulusäätiön kansakoulun toimi-
59945: kenkilOiden eläkekysymyksen järjestämisestä.
59946:
59947:
59948: Eduskunnalle.
59949:
59950: Joulukuun 28 päivänä 1962 annetulla lailla jo v. '1890. Näin ollen menettävät laitoksen
59951: invaliidihuoltolain muuttamisesta (682/62) jo eläkkeelle siirtyvät toimihenkilöt edellä-
59952: on invaliidihuoltolakia (907/46) täydennetty mainitun sosiaaliministeriön päätöksen joh-
59953: mm. siten, että lain 25 a §: ssä mainittujen dosta ja huolimatta invaliidihuoltoasetuksen
59954: invalidien erityishuoltolaitoksen menoina kor- suomasta oikeudesta anoa eläkevuosiksi kah-
59955: vataan ne todelliset ja hyväksyttävät kustan- deksan vuotta lisää eräissä tapauksissa jopa
59956: nukset, jotka aiheutuvat mm. "laitoksen 27 eläkevuotta. Koulusäätiö joka ei katso
59957: asianmukaisesti järjestetyn toiminnan kan- voivansa jättää heitä pulaan, joutuu vä-
59958: nalta tarpeellisen henkilökunnan palkoista histä lahjoituksistaan maksamaan näiden
59959: ja eläkkeistä sen mukaan kuin asetuksella eläkkeiden lisäystä. Ottaen kuitenkin huo-
59960: lähemmin säädetään ........ ". Asetuksella mioon, ettei Raajarikkojen koulusäätiöllä
59961: invaliidihuoltolain muuttamisesta (124/63) ole varoja eläkkeiden maksamiseen, ettei
59962: on annettu lähemmät määräykset eläkkeiden omistajan muutos (huoltoapulain 5 §)
59963: perusteista. Tällöin "toimihenkilön eläkevuo- vaikuta elatusvelvollisuuden vähentymiseen
59964: siksi luetaan aika, jonka toimihenkilö on ol- sekä ettei Raajarikkoisten Auttamisyhd.is-
59965: lut invalidien erityishuoltolaitoksen palve- tyksen muuttuminen Raajarikkojen kou-
59966: luksessa ........ kuitenkin aikaisintaan siitä lusäätiöksi tiennyt mitään muutosta toimi-
59967: sosiaaliministeriön määräämästä ajankoh- henkilöiden asemaan, edellä mainittu sosiaali-
59968: dasta, jolloin laitoksen on laskettu alkaneen ministeriön päätös loukkaa eräiden säätiön
59969: toimia invalidien erityishuoltolaitoksena." toimihenkilöiden oikeutta.
59970: Edellisen perusteella on sosiaaliministeriö Edelläolevan perusteella esitämme edus-
59971: 22. 1. 1964 päättänyt hyväksyä Raajarikkojen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
59972: koulusäätiön kansakoulun invalidien erityis-
59973: oppilaitokseksi 1. 7. 1948 lukien. että hallitus ryhtyisi ,toimenpiteisiin
59974: Mainittu kansakoulu on maamme vanhim- Raajarikkoien koulusäätiön kansakou-
59975: pia invalidihuoltolaitoksia ja aloittanut toi- lun toimihenkilöiden eläkekysymyksen
59976: mintansa v. 1948 säätiöksi muuttuneen Raa- järjestämiseksi heitä turvaavalla ta-
59977: jarikkoisten auttamisyhdistyksen laitoksena valla.
59978: Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1966.
59979:
59980: E. J'. Paavola.. Arne Berner. Eeles La.ndström.
59981: Armas Leinonen. Tuure Salo. Pirkko Aro.
59982: 1311
59983:
59984: VIU,154.- Toiv.aJ. N:o 613.
59985:
59986:
59987:
59988:
59989: Kangas ym.: ValtiontWUn antamisesta kamakoulujen yhtey-
59990: teen opetustarkOituksiin rakennettavia kasvihuoneita var-
59991: ten.
59992:
59993:
59994: E d u s kun n a 11 e.
59995:
59996: Voimassa olevan ikansakoululainsäädännön kansalaiSkoulujen yhteydessä sopivaa ikasvi-
59997: mukaan ei kunnilla ole mahdollisuutta saada huoneviljelyä.
59998: valtionapua kasvihuoneiden ralrentamiseen Edellä kerrotuilJa perusteilla ehdotamme
59999: kansalaiskouluille. kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
60000: Käytännössä on havaittu, että kansalais- toivomuksen,
60001: kouluopetuksen yhteydessä olisi harrastuksen
60002: herättämiseUe kasvihuoneviljelyä ikohtaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
60003: mitä parhaat edellytykset. Samalla voitaisiin toimenpiteisiin sellaisen muutoksen ai-
60004: vastaavaa opetusta merkittävästi tehostaa. kaansaamiseksi kansakoululainsäädän-
60005: Kun lisäksi maahamme nykyisin verraten töön, että valtionapua voitaisiin saada
60006: laajalti joudutaan tuomaan mm. koulujen myös kansalaiskoulujen yhteyteen ope-
60007: käyttöön vihanneksia ja muita kasvihuonevil- tustarkoituksiin rakennett.avia kasvi-
60008: jelyyn sopivia tuotteita ulkomailta, voitaisiin huoneita varten.
60009: mainittua tuontia vähentää harjoittamalla
60010: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
60011:
60012: Reino Kangas. Erkki Haukipuro.
60013: Paavo Niinikosld. Hannes Paaso.
60014: Pekka Vilmi.
60015: 1392
60016:
60017: VW,155.-Toiv.al. N:o 614:.
60018:
60019:
60020:
60021:
60022: Leinonen ym.: Toimenpiteistä maaseudun opettajien virka-
60023: asuntokysymyksen järjestämiseksi.
60024:
60025:
60026: E d u s kun n a 11 e.
60027:
60028: Kansakoululaitoksen viranhaltijan palk- §: n ja 1 momentin 15 kohdassa säädeJtään,
60029: kauksesta ja eläkkeestä annetun lain 35 § :ssä että opettajan itulee asua koululla tai niin
60030: sellaisena kuin se on 11. 3. 1966/147 anne- lähellä koulua, .ettei virkatehtävien suoritus
60031: tussa laissa säädetään, .että maalaiskunta on kärsi asunnon .etäisyyden takia. Kaupungit
60032: velvollinen antamaan perheelliselle opetta- ovat saaneet hyvää opettaja-ainesta maksa-
60033: jalle kolme huonetta ja keittiön sekä per- malla lisäpaikkaa, mutta maalaiskunnat eivät
60034: heettömälle kaksi huonetta ja keittiön käsit- pysty tässä suhteessa kilpailemaan. Vaikeutta
60035: tävän asunnon sekä että valtioneuvosto voi lisää vielä se seikka, että asutustaajamissa
60036: maalaiskunnan hakemuksesta sen mukaan tarvitaan nimenomaan .erikoisltunutta opetta-
60037: kuin asetuksella ltal"ke:mmin säädetään, va- javoimaa, kansalaiskoulunopettajia ja kielten-
60038: pauttaa kunnan kokonaan tai osittain velvol- opettajia.
60039: lisuudesta antaa asuntoja opettajan viran Edellä olevin perustein ja 'kun opettajien
60040: haatijoille. Tätä lain muutosta on pidettävä saaminen maaseutukouluille on turvattava
60041: kansakoulutoimen ja maaseudun opettajien vaikeasta asuntopulasta huolimatta, esitämme
60042: asunto..olojen kannalta huomattavana huo- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
60043: nonnuksena, sillä se on omiaan vaikeuttamaan toivomuksen,
60044: opettajien saantia maaseudulle. Asuntojen
60045: varaaminen opetltajille perustuu siihen tosi- että hallitus kiireellisesti suoritut-
60046: seikkaan, ettei maaseudulla ole asianmukai- taisi tutkimuksen maaseudun opetta-
60047: sia vuokrahuoneistoja saatavina muutoin kuin jien virka-asuntokysymyksestä ja an-
60048: poikkeustapauksissa. Asuntopula on kolro val- taisi sellaisen esityksen, että maalais-
60049: takuntaa koskeva ilmiö ja toisaalta maaseu- kunnat olisiv.at aina velvollisia anta-
60050: dulla ei ole yleensä kansakoulujen välittö- maan opettajanviran haltijalle virka-
60051: mässä läheisyydessä vuokra-asunnoiksi sovel- asu,nnon.
60052: tuvia huoneistoja. Kansakouluasetuksen 117
60053: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
60054:
60055: Armas Leinonen. Eeles Landström.
60056: 1393
60057: VIU,156.- Toiv.al. N :o 615.
60058:
60059:
60060:
60061:
60062: Leinonen ym.: Aputyövoiman hankkimisesta oppilaslJS'Unto-
60063: lanhoitajiUe.
60064:
60065:
60066: E d u s k u n n a 11 e.
60067:
60068: Kansakoulutoimessa on tuskin ketään sestaan t~htävään, hänen jaJblrokoulutukses-
60069: muuta pa:l:kannauttijaa, joka olisi niin kuor- taan ja hänen pal'kkauksestaan hyvää huolta.
60070: mitettu 'kuin oppilasasuntolan hoitaja. Hänen Huono palkkaus ja raskas 'tehtävä on jo Itä-
60071: tulee hoitaa asuntolaa ja siinä olevia lapsia hän sailikka ehtinyt aiheuttaa sen, että asun-
60072: niin, että asuntola muodostuu heille hyväksi tolan hoitajiiksi pyrkijöitä valmistuslaitok-
60073: ja kasvattavaksi tkodiksi, järjestää asuntolan seensa, Kemijärven seminaariin on ollut riit-
60074: talous ja tilittää varat, asuntolan henkilö- tämättömästi. Palkkausta on äsken huomat-
60075: kunnan avulla suorittaa asuntolan askareet, tavasti korotettu, mutta vieläkään se ei yllä
60076: järjestää työt ja valvoa niitä, valvoa, että niihin määriin kuin toisissa pohjoismaissa,
60077: oppilaat suorittavat kotitehtävänsä, ohjata ei edes oman maamme alaikoulunopettajan
60078: heitä niissä ja · muissakin heille kuuluvissa palkkaukseen. Norjassa asuntolan hoitajan
60079: tehtävissä, vapaissa harrastuksissa ja lei- pali{lkaus on sama kuin 'koulun johtajan.
60080: keissä, huolehtia kurin ja järjestyksen säily- Vieläkin tärkeämpää on, että asuntdlan
60081: misestä asuntolassa, hoitaa sairaita oppilaita, hoitaja saa riittävästi apua oppilaiden vai-
60082: huolehtia ja vastata asuntolan kaluston ja vontatehtävään. Nyt hän on yksin vastuussa
60083: ruoka-ainevarojen hoidosta ja säilymisestä. järjestyksestä kdko vuorokauden. Oppilaiden
60084: Lyhyesti sanottuna hänen tulee olla äitinä, sairastuessa hän yksin on velvollinen hoi-
60085: opettajana, taloudenhoitajana ja sairaanhoi- tamaan näitä öisiillkin ja siitä huolimatta
60086: tajana. suorittamaan päiväHä tavalliset tehtävänsä.
60087: Hänen pa:lkkaukselliSa on kuitenkin jääny,t Edellä esitetyn perusteella ·kunnioittaen
60088: miti1ttömän pieneksi ja hänen lepoaikansa esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
60089: riittämättömiVksi. Kun kansalaiskoulut yleis- muksen,
60090: tyvät ja oppilasasuntoloiden lukumäärä suu-
60091: resti kasvaa, asunltolan hoitajasta tulee myös että hallitus kiireellisesti selvityttäisi
60092: murrosikää lähenevien lasten yleisin ja kysymyksen opp~"lasasuntolan hoitajien
60093: ehkä tärkein kasvattaja. Hänen merkityk- tehtävien jätrjestämisestä ja aputyö-
60094: sensä kohoaa näinollen vielä nykyisesrtäänkin. voiman hankkimisesta, niin että asun-
60095: Tämä kaikki velvoittaa yhteiskuntaa pitä- tolanh!aitajia ylenmäärin rasittamatta
60096: mään asuntolanhoitajasta, hänen valmistam~ he voisivat täyttää tärkeän tehtävänsä.
60097: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
60098:
60099: Armas Leinonen. Eeles La.ndström.
60100: Aune Salama. Pirkko Aro.
60101: Anna-Liisa Tiekso.
60102:
60103:
60104:
60105:
60106: 175 E 529/66
60107: 1394
60108:
60109: VUI,157.-Toiv.al. N:o 616.
60110:
60111:
60112:
60113:
60114: Suorttanen ym.: Kansalaistaito ntmuen oppwmeen ottami-
60115: sesta kansa- ja kansalaiskoulun oppiaineiden joukkoon.
60116:
60117:
60118: Ed u skun nalle.
60119:
60120: Viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtu- tuista tapaturmapotilaista vuoden aikana.
60121: neen erittäin voimakkaan koneellistumisen ja Kansantaloudellisesti ajatellen menetämme
60122: motorisoitumisen seuraukset ovat selvästi huikeita summia vuosittain, koskapa yksis-
60123: nähtävissä. Toisaalta taloudellinen elämä on tään liikennetapaturmistakin vuoden aikana
60124: voimistunut ja elintaso kohonnut suoden ih- kertyy n. 25 mrd. vmk.
60125: misille lisää mukavuuksia ja helpotuksia, Edellä olevaan viitaten olisi syytä mitä
60126: mutta toisaulta ihmisen turvallisuus on ko- kiireellisimmin päästä siihen, että koulujen
60127: neellistuvassa yhteiskunnassa yhä enemmän ohjelmaan tulisi kiinteänä osana turvallisuus-
60128: vaarassa. Tätä osoittavat vuosi vuodelta kas- opetus, joka takaisi edes osittain jokaisen
60129: vavat onnettomuusluvut elämän eri aloilla. kansalaisen oikeuden elää turvallisesti - niin
60130: Ihmisen on vaikea pysyä kehityksen mukana kotona kuin sen ulkopuolelLakin. Tällöin eivät
60131: oman rajoittuneisuutensa, tiedon ja taidon riitä yksinomaan viittaukset eri yhteyksissä
60132: puutteen sekä väärän suhtautumistapansa varovaisuuteen ja valppauteen, vaan mah-
60133: vuoksi. dollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien tu-
60134: Eri puolilla maailmaa suoritetuissa lukui- lisi lasten saada järjestelmällistä opetusta
60135: sissa tutkimuksissa on voitu todeta, että näitä ja ohjausta tähän tarkoitukseen varatuilla
60136: onnettomuuksia voidaan vähentää tuntuvasti tunneilla. Tällöin tulisi selvittää ne syyt,
60137: määrätietoisella koulutuksella ja kasvatuk- jotka aiheuttavat onnettomuuksia ja kuinka
60138: sella, kunhan se aloitetaan riittävän ajoissa niitä voidaan välttää. J atkuval1a totutte-
60139: lasten ja nuorison keskuudessa. lulla käytännön harjoituksin heidät saada.a.n
60140: Maassamme ovat selvimmin lisääntyneet menettelemään alitajuisesti - ja oikein. Näin
60141: lähinnä koti- ja liikennetapaturmat. Liikenne- menetellen vuosien varrella heihin iskostuu
60142: tapaturmien määrät niin laatuun kuin mää- oikea asenne näitä kysymyksiä kohtaan, ja
60143: räänkin nähden ovat olleet vuosittain tiedossa vain siten voidaan odottaa onnettomuuksien
60144: viranomaisten k·eräämien ilmoitusten perus- suhteellista laskemista.
60145: teella, mutta muitten tapaturmien lukumää- Käyttäytymis- ja tapakasvatusta on esi-
60146: rää enempää kuin 1aatuakaan ei tiedetä kuim. tetty jopa omaksi oppiaineeksi kouluihin.
60147: osittain. Tämä johtuu siitä, ettei maassamme Edelleen ovat monet järjestöt vaatineet vielä
60148: ole yhdenmukaista järjestelmää, jolla •tarvit- muitakin asioita koulun opetuksen piiriin.
60149: tavat tiedot saataisiin tapahtuneista onnetto- Sellaisia ovat esim. ensiavun opetus, kotisai-
60150: muuksista. Kuitenkin jo osittaisetkin saata- raamhoito, tapaturmantorjunta, palosuojelu
60151: vissa olevat tiedot ovat kyllin hälyttäviä. sekä yleensä turvallisuusopetus. Kaikki
60152: Suomen Punaisen Ristin sairaalassa (Töölön edellä maim.itut asiat liittyvät läheisesti ter-
60153: sairaala) yhden vuoden aikana hoidetut on- veysoppiin ja raittius taasen kuuluu kunkin
60154: nettomuustapaukset puhuvat selvää kieltä kansalaisen taitoon elää kunnollisena yhteis-
60155: siitä, miten suuri tämä määrä on. Kun yh- kunnan jäsenenä. Näin ollen olisi ka.nsakou-
60156: dessä ainoassa sairaalassa joudutaan hoita- lun ja kansalaiskoulun opetussuunnitelmaa
60157: maan vuoden aikana 22 592 tapturmaisesti muutettava siten, että nykyisen terveys- ja
60158: loukkaam.tunutta potilasta, on suorastaan raittiusopin tilalle otettaisiin oppiaine, jonka
60159: hätkähdyttävää ajatella sitä määrää, joka nimenä olisi kansalaistaito. Tähän oppiainee-
60160: kertyy maamme kaikissa sairaaloissa hoide- seen kuuluisivat pääpiirteissään seuraavat
60161: VIII,157.- Suorttanen ym.. 1395
60162:
60163: a&at: liik.ennek88V!atus, käyttäytym.:is- ja ta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
60164: pakasvatus, ens:iJapu ja kotisairaanhoito, palo- toimenpiteisiin kam.sakoulun ja kansa-
60165: suojelu turvallisuuskasvatus, terveyskasva- laiskoulun opetussuunnitelman muut-
60166: tus j·a raittiuskasvatus. tamiseksi siten, että kansakoulussa ja
60167: Edellä esitettyyn viitaten ehdotam.mekin kansalaiskoulussa opetettavien oppi-
60168: kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi aineiden joukkoon otettaisiin kam.sa-
60169: toivomuksen, laistaito-niminen oppiaine.
60170: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
60171:
60172: Sulo Suorttanen. Reino Karpola.
60173: Heimo Linna. Reino Kangas.
60174: Erkki Haukipuro. Eino Räsänen.
60175: 1396
60176:
60177: VIU,158.-Toiv.al. N:o 617.
60178:
60179:
60180:
60181:
60182: Linkola. ym.: Esitykse111 antamisesta yleisestä ammattioppi,.
60183: veZvoUisuudesta.
60184:
60185:
60186: Eduskunnalle.
60187:
60188: Nykyisen oppivelvollisuuslain mukaan ovat laisten keskuudessa. Tämän vuoksi on kiin-
60189: murrosikäiset nuoret kansakoulun kokonaan nitettävä huomiota erityisesti käytännöllisiin
60190: tai keskikoulun neljä luokkaa käytyään va- taitoihin tähtäävään koulutukseen ja samana
60191: paita yhteiskunnan asettamista velvoitteista. myös yleissivistykseen ja kasvatukseen. Am-
60192: Yhteiskunta kyllä edellyttää, että jokainen mattikoulun ja yleisen oppivelvollisuuskou-
60193: kansalainen tekee työtä, mutta nuoresta yk- lun oppisuunnitelmat on pystyttävä koordi-
60194: silöstä itsestään tai usein hänen vanhemmis- noima;an nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.
60195: taan riippuu, mitä työtä hän aikoo tehdä Tehokkaan ammattikoulutuksen piiriin on
60196: ja miten hän hankkii koulutuksen ammat- saatava koko nuoriso, toisin sanoen päästävä
60197: tiinsa. Monesti ei ammattitaitoa hankita etu- siihen, että jokaisella nuorella tulee hänen
60198: käteen ollenkaan. Osasyynä tähän on tieten- määräikään ehdittyään olla oma ammatti.
60199: kin se, ettei maamme ammattioppilaitoksissa
60200: ole läheskään riittävästi oppilaspaikkoja, Länsi-Saksassa, jonka taloudellinen kasvu-
60201: vaikka ammattikouluverkosto sinänsä on ver- vauhti on yleismaailmallisesti tunnustettu, on
60202: rattain hyvä. Eri lääneistä kerättyjen tieto- toteutettu yleinen ammattioppivelvollisuus
60203: jen mukaan jää oppi- ja ammattikoulujen ammattikoulutuksen perustana. Se on syn-
60204: ulkopuolelle 15-19-vuotiaasta nuorisosta tynyt yhteistyössä valtion ja teollisuuden
60205: Uudellamaalla 56 %, Lapiss.a 70 % ja Poh- kanssa ja käsittää niin mies- kuin naispuoli-
60206: jois-Karjalassa 75 %· Toinen tie ammattiopin sen nuorison lukuunottamatta niitä, jotka
60207: hankkimiseen, oppisopimukset, ei sekään ole jatkavat opiskeluaan korkeimmissa yleissivis-
60208: kovin yleistynyt; kauppa- ja teollisuusminis- tystä antavissa oppilaitoksissa. Samalla kun
60209: teriön antamien tietojen mukaan oli maas- täten mukaudutaan teollistuvan yhteiskun-
60210: samme v. 1964 voimassa n. 2 000 oppisopi- nan asettamiin vaatimuksiin, kavennetaan
60211: musta. Toisin sanoen, nuorisomme enemmistö sitä juopaa, joka on syntynyt sivistyksen ja
60212: jää nykyisin eri syistä johtuen vaille min- koulutuksen, teorian ja käytännön, lukioon
60213: käänlaista ammattikoulutusta. Samanaikai- pohjautuvan korkeamman koulutuksen ja
60214: sesti on monilla aloilla koulutetun ja päte- muka alempaa tasoa edustavan kansakoulu-
60215: vän ammattityövoiman tuntuvaa puutetta. ammattikoululinjan välillä.
60216: Kuitenkin yhteiskunnan kehittyminen ja Ratkaisun meillä tulisi olla samantapainen
60217: elinkeino- ja ammattirakenteen monipuolistu- kuin Länsi-Saksassa, josta saadun kokemuk-
60218: minen lisää sitä vähimmäiskoulutuksenkin set osoittavat sen vastaavan tarkoitustaan
60219: tarvetta, joka yksityiseltä kansalaiselta vaa- erittäin hyvin. Yleinen oppivelvollisuus olisi
60220: ditaan hänen ammatti- ym. tehtäviensä hoi- ulotettava koskemaan nuorisoa 18 ikävuoteen
60221: tamiseen. ,Teollistumisen ja automaation edis- saakka ja mikäli asianomainen nuori ei jatka
60222: tyminen sekä palveluelinkeinojen lisääntymi- opintojaan lukiossa ja myöhemmin korkea-
60223: nen aiheuttavat eri alojen suoritusvaatimus- koulussa, olisi peruskoulun jatkona oltava
60224: ten nousua. Yhteiskuntatieteelliset tutkimuk- pakollinen ammattikoulu. Sen kustannuksista
60225: set ovat osoittaneet, että sekä maan kansan- vastaa yhteiskunta samojen periaatteiden mu-
60226: tulon kasvu että sen kilpailukykyisyys maail- kaan kuin nykyisin kansakoulussa. Lisäksi
60227: manmarkkinoilla riippuvat ratkaisevasti siitä, voitaisiin ajatella, että oppilaille ylemmillä
60228: miten korkea yleinen tiedontaso on kansa- luokilla maksettaisiin myös päivärahaa, joka
60229: VIII,158. - Linkola. ym. 1897
60230:
60231: vastaisi suunnilleen sitä ansiota, jonka he il- vastuuseen ja lisää nuorison tervettä itsear-
60232: man aiDID.&ttikoulutusta voisivat saada. vostusta, joka pohjautuu pätevään ammatti-
60233: Yleisen ammattioppivelvollisuuden toteut- taitoon, sen mukanaan tuomaan yhteiskun-
60234: tamisella päästään ensinnäkin siihen, että nalliseen arvostukseen ja taloudelliseen tur-
60235: jolmisella nuorella todella on oma ammatti. vallisuudentunteeseen. Pakolliseen ammatti-
60236: Kansantalouden kannalta tämä merkitsee erit- koulutukseen on luonnollisesti yhdistettävä
60237: täin tärkeää yleisen tiedon tason ja suoritus- nykyiset mahdollisuudet, joiden avulla lah-
60238: tason nostamista. Sosiaaliselta ja kasvatuk- jakkaat nuoret voivat jatkaa opintojaan kor-
60239: selliselta kannalta katsottuna merkitsisi tämä keammissa oppilaitoksissa.
60240: myös sitä, että nuoriso pidetään poissa vä- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
60241: hemmän kehittävien tai suorastaan huono- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
60242: jen harrastusten parista, mihin se muuten muksen,
60243: ilman koulun tai ammatin asettamia velvoi-
60244: tuksia nykyisin varsinkin asutuskeskuksissa että hallitus kiireellisesti antaisi
60245: ajautuu. Valmistautuminen ammattiin edis- Eduskunnalle esityksen laiksi yleisestä
60246: .tää myös valmistautumista yhteiskunnalliseen ammattioppivelvollisuudesta.
60247: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
60248:
60249: Anna-Liisa Linkola. Jouni Apa.jalahti. Matti Raipala.
60250: Aili Vaittinen. Pentti Mäki-Hakola. Jaakko Kemppainen.
60251: Erkki Hara. Raimo Ilaskivi. Irma Hamara.
60252: Juuso Häikiö. T. I. Vartia. Saara Forsius.
60253: Sakari Huima. Olavi Nikkilä. Margit Borg-Sundman.
60254: P. R. Haarla. Esko J. Koppanen. Juha Rihtniemi.
60255: Mikko Asunta.
60256: 1398
60257:
60258: VIn,159.-Toiv.al. N:o 618.
60259:
60260:
60261:
60262:
60263: Vilponiemi ym.: Yleise11, ammattioppivelvollisuude11, aikaafl,-
60264: saamisesta.
60265:
60266:
60267: E d u s k u n n a 11 e.
60268:
60269: Maamme taloudellinen nousu riippuu erit- että perustietoj·en antaminen on mahdollista
60270: täin suuresti siitä, kuinka nopeasti ja tehok- vain työpaikalla. Tämän vuoksi olisi koulu-
60271: kaasti saamme kohotetuksi tiedon tasoa ja muotoisen ammattikoulutuksen lisäksi laajen-
60272: ammattitaitoa. Kokemus on osoittanut, että nettava oppisopimuksen puitteissa annetta-
60273: kaikissa teollistuneissa maissa nuori henkilö vaa koulUJtusta, jolla Suomessa on vanhat
60274: tarvitsee yhä pitemmän koulutusajan menes- perinteet.
60275: tyäkseen työpaikalla. Samalla kasvaa niiden Laskelmat osoittavat, että läheskään kai-
60276: yleisten ja ammatillisten tietojen määrä, jota killa nourilla ei o}e mahdollisuutta hankkia
60277: nuorelta vaaditaan hänen siirtyessään kou- nuorelta ammattimieheltä edellytettyjä tie-
60278: lusta työelämään. Jos koulunkäynti pitenee, toja ja taitoja. Maatalouden piirissä vain
60279: ja jos sen yhteydessä annetaan perusteelliset suhteellisen harvat nuoret saavat maatalous-
60280: tiedot tulevasta ammatista, nuor·ella on mah- alan koulutuksen ja asUituskeskuksissakin
60281: dollisuus siirtyä tehokkaaseen työskentelyyn huomattava osa nuorista joutuu siirtymään
60282: omalla alallaan ja saada siitä riittävä ansio. työelämään ilman mitään ammattikoulutusta.
60283: Perusteellinen ammattikoulutus lisää myös Kun nykyisessä yhteiskunnassa ammaJttipäte-
60284: vastuuntunnetta ja kiintymystä työhön. Mah- vyyden saaminen pitäisi kuulua jokaisen kan-
60285: dollisuudet ammattitaidon edelleen kehittä- salaisen perusoikeuksiin, olisi meilläkin syytä
60286: miseen ja omalla työalalla kohoamiseen ovat ryhtyä suunnittelemaan ammattioppivelvolli-
60287: paremmwt silloin, kun alkeistiedot on han- suuden liittämistä yleiseen oppivelvollisuu-
60288: kittu ennen työhön tuloa. teen.
60289: Viime vuosina on Suomessa ammattikoulu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
60290: tusta monin tavoin laajennettu. Kunnat ovat nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
60291: perustaneet yleisiä ,ammattikouluja ja nykyi- sen,
60292: sin jo miltei koko maan peittääkin ammatti-
60293: kouluverkosto. Vaikka !kunnat ovatkin tähän että hallitus selvittäisi, mite11, ylei11,en
60294: mennessä varanneet näissä kouluissa enem- ammattioppivelvollisuus voitaisiin ot-
60295: män paikkoja kuin laki vaatii, siitä huoli- taa käytäntöön yleisen oppivelvollisuu-
60296: matta eräillä paikkakunnilla voidaan am- defl, täydennyksenä, ja antaisi sitä kos-
60297: mattikouluun ottaa vain osa hyväksytyistä kevan esitykse11, EduskunMUe.
60298: pyrkijöistä. Osa ammateista on sen laatuisia,
60299: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
60300:
60301: Väinö Vilponiemi. Heikki Hykkäälä.
60302: Antero Väyrynen. Antti A. Halme.
60303: Reino Breilin. Esko Niskanen.
60304: Sulo Hostila. Veikko Helle.
60305: 1399
60306:
60307: VIU,160.-Toiv.al. N:o 619.
60308:
60309:
60310:
60311:
60312: Vennamo: KQII'I,Salaisten ammatti- ja muun koulutuksen tehos-
60313: tamisesta.
60314:
60315:
60316: E d u s kunnalle.
60317:
60318: Suu:vet puolueet ovat viime aikoina kiin- huomiota koulukustannuksiin, jotta varojen
60319: nittäneet ·erityisen painavaa huomiota yli- puute ei saisi olla kykyjä vastaavan koulu-
60320: opistoihin, jotka sinänsä ovat hyvä asia. tuksen esteenä. Näinhän on asianlaita naa-
60321: Mutta kun näin tapahtuu, ei saisi niiden purimaissamme.
60322: rinnalla unohtaa ammattikoulutusta ja muuta Mainituilla perusteilla ·ehdotan kunnioit-
60323: koulutusta. Onhan nimittäin kiistämätön !tosi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi !toivomuk-
60324: asia, etJtä valtaenemmistö kansastamme ei sen,
60325: saa juuri mitään koulutusta tai joutuu tyy-
60326: tymään ammattikoulutukseen. että hallitus yliopistokysymysten
60327: Ninpä kumoamattomat til.astot osoittavat, rinnalla ryhtyisi viivytyksettä toimen-
60328: että maaseudun nuorista vain 6,4 % voi piteisiin kanStalaisten ammatti- ja
60329: päästä opiskelemaan erilaisissa ammatillisissa muun koulutuksen tehostamiseksi,
60330: oppilaitoksissa. Tunnettua myös on, että ha- kiinnittäen tällöin huomiota myös
60331: kijoita voi olla jopa kymmenkertaisesti enem- vähävaraisten koulunkäyntimahdolli-
60332: män kuin mitä oppilaita voidaan oppilai- suuksiin kuin myös kansakoulupiirien
60333: tokseen ottaa. ikävään lakkauttamiskysymykseen.
60334: Lisäksi olisi erittäin tärkeätä kiinnittää
60335: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
60336:
60337: Veikko Vennamo.
60338: 1400
60339:
60340: VIII,161. - Toiv.al. N: o 620.
60341:
60342:
60343: Haapasalo ym.: .Ammattikasvatuksen kokonaissuunnitelman
60344: laatimisesta sekä ammattikasvatuslainsäädännön ja -hallin-
60345: non, yhtenäistämisestä.
60346:
60347: E d u s k u n n a ll e.
60348:
60349: Eräillä äskettäin pidetyillä johtamistaidol- yksiköiiksi. Täten ammatillisten oppilaitosten
60350: Hsilla koulutuspäivillä eri hahlintohaarojen perusverkko tulee suhteellisen harvaiksi sekä
60351: edustajien käyttämistä puheenvuoroista !kävi opphlaskotitarve varsin suure~si.
60352: selvästi ilmi, että useimpien hallintohaaro- - Eri koulutusmuotojen opetus ei nivelly
60353: jem.me pääheikkoutena on niiden toiminnan riittävästi toisiinsa, vaan oppilaaJt joutuvat
60354: hajanaisuus. Näin on asian 'laita myös am- koulusta toiseen peräkkäiseenkin kouluun
60355: mattikasvatuksemme alue~lla, missä hajanai- siirtyessään usein opiskelemaan varsin paljon
60356: suus jolb.tuu siitä, että jokaisesta eri !koulu- jo ailkaisemmin opittua. Sivusuuntaan koulu-
60357: muodosta on säädetty eri lailla ja että am.- muodosta toiseen ei yleensä ole muita sii!r-
60358: mattikasvatusha:~linto on jaettu useaan eri tymismahdollisuuksia kuin palata takaisin
60359: virastoon. lähtöviivalle.
60360: Tästä ammatti'kasvatuksemme lainsäädän- - Hallintokustannukset tuleva;t ikohtuutto-
60361: nön ja hallinnon hajanaisuudesta aiheutuvat miiksi, koska esimerkiksi niissä tapauksissa,
60362: käytännössä mllll. seuraavat haitaJt: jolloin saman alan koulutusta annetaan kah-
60363: - Mikään virasto ei vastaa siitä, että am- den tai useamman viraston alaisena (MTH:
60364: mattikasvatustalllllllle !kehitettäisiin määrätie- emäilltäJkoulut ja tallouskoulut, AKH: ra-
60365: toisena !ko'konaisuultenå, vaan kutaikin koulu- vintotalousosastot ja kotita1oudenhoitajat,
60366: muotoa paikkaillaan pala pa:lalta toisistan Sos.m: kodinhoitajat), täytyy kaikissa noissa
60367: riippumattomina osaratkaisuina. virastoissa olla tuon alan tal'kastajat ja muut
60368: - Millään vilrasto'lla ei ole ko!k.onaiskuvaa erikoisvirkamiehet.
60369: siLtä, missä määrin ammattikasvatuksemme Nykyisin, jolloin ollaan nopeasti :menossa
60370: kokonaisuudessaan tyydyttää koko elinkeino- '~kouluyhteiskuntaa" kohti ja jolloin ensim-
60371: elämärrnme koulutustarpeen selkä nuorisomme mäisen asteen koulu muuttunee ylhtenäiskou-
60372: koulunkäyntitarpeen. Ei ole edes saatavissa luperiaatteeHe ratkentuvaJksi perus'koulwksi,
60373: sellaisia yhtenäisiä ammattikasvatustiJastoja, tulevat amllllattiikasvatuskysymylkset, jotka
60374: mitä määrätietoisen ammatt~koulupoHtiikan koskevat jo nuorusuiässä kahta kolmasosaa
60375: johtaminen vaatii. jokaisen iikäluokan nuorista, entistä ikeskei-
60376: - Eri koulumuotojen k~näisestä toimin- semmiksi.
60377: talaajuudesta ja eri oppi:laitosten sijoituik- EdeLlä esitetyin perustein ehdotamme
60378: sesta ei ole mitään tkokonaissuunnitelmaa, edul'drunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
60379: vaan eri ammatiUisia oppilaitoksia peruste-
60380: taan sattumanvaraisesti useimmiten vain että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
60381: anojaJkuntien oma-alotteisuuden mukaisessa menpiteisiin ammattikasvatusta koske-
60382: järjestyksessä. van kokonaissuunnitelman laatimiseksi
60383: - Eri koulumuotoja edustavia opinto-osas- jUt ,ammattikasvatusta koskevan lain-
60384: toja ei voida perustaa samaan oppilaitoikseen, säädännön ja hallinnon yhte,näistämi-
60385: vaan on !kukin muodOiStettava johtokuntineen, seksi.
60386: rehtoreinoon, kirjanpitoineen jne. eri koulu-
60387: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
60388:
60389: K. F. Haapasalo. U. H. Voutilainen. Antero Väyrynen.
60390: Eino Raunio. Kalle Matil&inen. A.rtturi Koskinen.
60391: Sylvi Siltanen. Uljas Mäkelä. Dmo Paananen.
60392: 14:01
60393:
60394: Vlfi,162.-Toiv.al. N:o 621.
60395:
60396:
60397:
60398:
60399: Sillantaus ym.: Ammattiopetustoiminnalle tarpeellisen kasva-
60400: tustieteellisen tutkimus- ia kokeilutoiminnan aloittamisesta.
60401:
60402:
60403: Eduskunnalle.
60404:
60405: Ammattiopetustoimene tarpeellinen kasva- voidaan tutkimus- ja kokeilutoiminnan aloit-
60406: tustieteellinen tutkimus- ja kokeilutoiminta, tamista tällä alalla pitää sekä välttämättö-
60407: jota alan opettajaopiston tulisi kyetä yhteis- mänä että kiireellisenä.
60408: työssä kasvatustieteellisten tutkimuslaitosten Edellisen nojalla ehdotammekin kunnioitta-
60409: kanssa suorittamaan, ei meillä ole vielä pääs- vasti eduskunnan ihyvälksyttäviiikst toivomuk-
60410: syt alkuun siitä huolimatta, että valtakunnan sen,
60411: peittävä kouluverkko on jo olemassa. Kun
60412: vielä on nähtävissä, että ammattioppilaitosten että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
60413: opettajainvalmistusta tullaan lähiaikoina voi- menpiteisiin ammattiopetustoiminnalle
60414: makkaasti lisäämään ja että eri hallinnon- tarpeellisen kasvatustieteellisen tutki-
60415: haaroilla toimivien ammattikoulujen opetta- mus- ia kokeilutoiminnan aloittami-
60416: jainvalmistuksessa on koordinoimistarvetta, seksi.
60417: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
60418:
60419: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen.
60420:
60421:
60422:
60423:
60424: 176 E 520/66
60425: 1402
60426:
60427: VIU,163.- Toiv.al. N: o 622.
60428:
60429:
60430:
60431:
60432: T. Salo ym.: Ylioppilaspohjaisen ammattikoulutuksen lisää-
60433: misestä.
60434:
60435:
60436: Eduskunnalle.
60437:
60438: Suomen koululaitoksen voimakas kasvu on tulkki- ja kääntäjäkoulutus, koulutus alem-
60439: kulumassa olevalla vuosikymmenellä aiheutta- manasteisiin tehtäviin hallinnon piirissä eli
60440: nut vuosittain valmistuvien uusien ylioppi- ns. kanslistikoulutus, koulutus erilaisiin kont-
60441: laiden määrän lisääntymisen kymmenen vuo- toriteknillisiin tehtäviin ja laboranttikoulu-
60442: den kuluessa 2 1;2 kertaiseksi. Laskelmien mu- tus.
60443: kaan on odotettavissa, että luku vielä kasvaa Eräät järjestöt ja korkeakoulut ovat jo
60444: 50 %: lla seuraavan viisivuotiskauden aikana ryhtyneet suunnittelemaan kyseisten koulu-
60445: pysähtyäkseen sitten n. 15 000 ylioppilaaseen. tushaarojen kehittämistä. Jatkosuunnittelussa
60446: Jotta tämä erittäin hyvän pohjakoulutuk- ja toimenpiteissä olisi huomioitava tilanteen
60447: sen saanut nuorisonosa voitaisiin tehokkaim- vaatimukset ja valtiovallan toimesta keskite-
60448: min valmistaa suomalaisen yhteiskunnan pal- tysti ohjattava toimenpiteet niin, että eri
60449: velukseen, sen jatkokoulutusmahdollisuudet alojen tarpeet samoinkuin maan eri osien
60450: on turvattava. Tämä merkitsee toisaalta kor- tarpeet tulisivat tasapuolisesti hoidetuiksi.
60451: keakoululaitoksemme tuntuvaa laajentamista, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
60452: mistä asiaa selvittävä valtion komitea toivot- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
60453: tavasti lähiaikoina antaa esityksensä, toi- vomuksen,
60454: saalta muiden koulutusmuotojen kehittä-
60455: mistä akateemisen koulutuksen rinnalle. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
60456: Osa ylioppilaista voi nykyiseen tapaan ha- menpiteisiin jo olemassa olevien oppi-
60457: keutua erilaisiin ammatillisiin oppilaitoksiin, laitosten laajentamiseksi ja uusien op-
60458: teknillisiin opistoihin, sairaanhoitaja- ja pilaitosten tarpeen mukaan perustami-
60459: kauppaopistoihin, mutta niiden vastaanotto- seksi eri puolilla maata niin, että yli-
60460: kyky ei ole riittävä, olletikin, kun niiden on oppilaspohjaista ammattikoulutusta
60461: pääasiassa annettava jatkokoulutusmahdolli- voitaisiin lisätä toisaalta kehittämällä
60462: suudet keskikoulunsa päättäneille. Lisäksi ny- nykyisin toiminnassa olevia aloja ja
60463: kyaikainen yhteiskunta voi tehokkaasti käyt- toisaalta perustamalla uusia nykyisen
60464: tää ylioppilaita sellaisillakin aloilla, joissa yhteiskunnan tarpeita vastaavia kou-
60465: toistaiseksi ei ole järjestetty riittävää ·am- lutuslinjoja.
60466: mattikoulutusta. Esimerkkeinä mainittakoon
60467: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
60468:
60469: Tuure Salo. Pirkko Aro.
60470: Irma Karvikko.
60471: 1403
60472:
60473: VIII,164.- Toiv.al. N: o 623.
60474:
60475:
60476:
60477:
60478: Linkola ym.: Ammattikouluihin hakeutumista estävien talou-
60479: dellisten ja sosiaalisten seikkojen poistamisesta.
60480:
60481:
60482: E d u s k u n n a ll e.
60483:
60484: Maassamme on moniNa aloilla puutetta opiskeleva!t nuoret ovat yleensä jo siinä iässä,
60485: pätevästä ammattityövoimasta. E!räänä syynä että he voi.sivat oHa ansiotyössä ja heidän
60486: tähän voidaan pitää sitä, ettei maamme am- kouluttamisensa saattaa jo tämänkin vuoksi
60487: mattioppi·laitoksissa ole läheskään .riittävästi olla esimerkiksi heidän perheensä lk:annrulta
60488: oppilaspai>lclwja, vaiklkakin ammattikouluver- suuri taloudellinen uhraus. Tästä syystä tun-
60489: kosto sinänsä on verrattain hyvä. Mutta osa- tuisi täysin perustellulta se, että heille mruk-
60490: syynä voidaan pitää myös sitä, että koulun- settaisiin heidän sivuutettuaan oppivelvolli-
60491: käyntikustannukset voivat muodostaa esteen suUJsiän, päivärahaa.
60492: nuoren ihmisen haikeutumiseille ammattikou- Edelläsanottuun viitaten ehdotamme kun-
60493: luun. Tästä syystä olisi paikallaan, että am- nioittaen eduskunnan hyväksyttäv·äksi toivo-
60494: mattikoulussa annettaisiin samat sosiaaliset muksen,
60495: edUJt kuin oppivelvollisuuskoulussa. Koulussa
60496: annettaviil1a sosaalisHla eduilla tarkoitetaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
60497: tavallisesti sitä, että oppillaille annetaan il- niiden taloUJdellisten ja sosiaalisten
60498: maiseksi oppiikirjat ja opetusvälineet sekä seikkojen poistamiseksi, jotka voivat
60499: kouluateriat, korvataan pitlkäimatkaisempien estää nuorisoa hakeutumasta ammatti-
60500: oppilaiden matkoista ja mahdolHsesta saatta- kouluihin.
60501: misesta aiheutuvat kulut. Ammattikoulussa
60502: . Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
60503:
60504: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen.
60505: 1404
60506:
60507: VIU,165.- Toiv.al. N:o 624.
60508:
60509:
60510:
60511:
60512: Landström ym.: Nuorison ammattikoulutuksen tehostamisesta
60513: iltakurssien avulla.
60514:
60515:
60516: Eduskunnalle.
60517:
60518: Teollistuvassa yhteiSkunnassa on kiinnitet- Asutuskeskuksiin muutettaessa koetaan sitten
60519: tävä huomiota nuorten a.mmattikoulutukseen, karvaasti ammattitaidon puuttuminen.
60520: sekä yhteiskunnan että nuorten itsensä takia. Koska teolliset ammatit tarjoavat tulevaj-
60521: Moni kansalaiskoulun läpi käynyt nuori jou- suud'ElSSa yhä enemmän työrtä, pitäisi amma-
60522: tuu ,riippumatta kyvyistään tyytymään arki- tiillisen koulutuksen lkenttää kyetä laajenta-
60523: seen aherrukseen, ansiotyöhön, joik:a estää maan. Jo rakennettuja kouiJ.uja tulisi käyttää
60524: hänen kouliintumisensa vaativampiin ammat- hyväksi myös iltaisin, jotta työssä käyville
60525: teihin. Nuorilla jos kellään on energiaa, jonka nuorilie avautuisi mahdollisuuksia suuntau-
60526: he purkavat iltaisin rtyöajan päätyttyä useasti tua enemmän antavalle uralle.
60527: turhanpäiväiseen vetelehtimiseen. On ha- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
60528: vaittu, että niillä paika:kunn]lla missä eri- nioittaen eduskunnan hyväiksyttäväksi ~toivo
60529: muotoista ammattikurssitoimintaa on voitu muksen,
60530: iltaisinlkin järjestää, nuorten osanotto näihin
60531: on ollut vilkasta. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
60532: Huonoimmassa asemassa ovat maalla asu- toimenpiteisiin nuorison ammattikoulu-
60533: vat nuoret, joilla kurssimuotoisenkin jatko- tukse,n tehostamiseksi ja laajentami-
60534: opiskelun mahdollisuudet ovat vähäisimmät. seksi iltakurssien avulla.
60535: H~singissä. 29 päivänä hulhtifkuuta 1966.
60536:
60537: Eeles Landström. E. J. Paavola.
60538: Aulis Sileäkangas. Aulis Juvela.
60539: IDjas Mäkelä. Väinö Vilponiemi.
60540: Voitto Hellsten. Pirkko Aro.
60541: 1405
60542:
60543: Vlfi,166.- Hemst.mot. N: o 625.
60544:
60545:
60546:
60547:
60548: Korsbäck m.fl.: Angående. ändring av stadgamdena om un-
60549: derstöd för yrkesstudier.
60550:
60551:
60552: Till Riksdagen.
60553:
60554: Enligt lagen 10. 11. 1944 om understöd för helt på skolornas föreståndare. Av två i eko-
60555: yrkesstudier, sädan den ändrad lyder i lagen nomiskt avseende likställda elever erhåller i
60556: 21. 10. 1949, samt statsrädets beslut av den regel den, som besöker folkhögskola, under-
60557: 2. 8. 1951 angående verkställigheten. av denna stöd, men icke den, som besöker yrkesskola.
60558: lag kan bidrag för yrkesstudier beviljas till Det är tydligt, att avsikten med nämnda
60559: belopp, utgörande 30-60 % av de skäliga lagar om studieunderstöd icke varit att åstad-
60560: kostnadsnormer, som statsrådet fastställer. komma ett dylikt, ur yrkesutbildningssyn-
60561: Vilikoret för att elev vid yrkesskola slmll punkt beklagligt förhållande, och det vore
60562: erhålla studieunderstöd, är att han eller hans därför nödvändigt, att ovannämnda stats-
60563: föräldrar icke vid statsbeskattningen påförts rådsbeslut ändras så, att det motsvarar la-
60564: större förmögenhetsskatt än 500 mark, mot- gens anda och mening. Förmögenhet och
60565: svarande en förmögenhet på omkring 500 000 inkomst av den storleksordning, som det i
60566: mark, och högst 6 000 mark i inkomstskatt. detta fall är fråga om, har på grund av nu-
60567: Tili följd av penningvärdets fall och skärpt varande penningvärde ingen betydelse för
60568: beskattning innebär nämnda stadganden, att iöräldrarnas möjligheter att finansiera bar-
60569: barn tili småbrukare, småindustriföretagare nens yrkesutbildning.
60570: och hantverkare i de aUra flesta fall icke Trots att riksdagen hemställt om ändring
60571: för närvarande tilidelas studieunderstöd. av dessa grunder och trots löfte av regerin-
60572: Studieunderstöden. har på denna grund gen att så skall ske har proposition tili
60573: så gott som helt förlorat sin betydelse för lagändring ännu icke avgivits tili riksdagen.
60574: främjandet av yrkesutbildningen hos de be- Ändring av ifrågavarande förordning har
60575: folkningsgrupper, som är i största behov av icke heller skett.
60576: sådan utbildning. På an:förda m. fl. grunder föreslås vörd-
60577: Såsom jämförelse må nämnas, att mindre samt, att riksdagen ville besluta hemställa,
60578: bemedlad elev vid folkhögskola kan erhålla
60579: understöd i:ntili 70 % av studieutgifternas att regeringen skyndsamt måtte vid-
60580: toi:Jalbelopp enligt lagen 7. 7.1950 om stats- taga åtgärder för ändring av stadgan.-
60581: understöd åt folkhögskolor. I detta fall har dena om understöd för yrkesstudier
60582: inga inkomst- och förmögenhetsgränser fast- så, att alla de, som är i oundgängligt
60583: ställts som norm för mindrebemedlade. Redö- behov av understöd för yrkesstudier,
60584: mandet av huruvida sökandena är att be- kan erhåZZa understöd.
60585: trakta som medellösa eller icke ankommer
60586: Helsingfors den 19 april 1966.
60587:
60588: Verner Korsbäck. Lars Lindeman. Magnus Kull.
60589: Ragnar Granvik. Bror Lillqvist. Henrik Westerlund.
60590: Evald H'åggblom. Georg Backlund.
60591: 1406
60592:
60593: VIII,166.-Toiv.al. N:o 625.
60594: Suomennos.
60595:
60596:
60597:
60598:
60599: Korsbäck ym.: Ammattiopintoavustuksia koskevien säännös-
60600: ten muuttamisesta.
60601:
60602:
60603: E d u s k u n n a ll e.
60604:
60605: Ammattiopintojensa avustamisesta 10. 11. rattomina vai ei, on kokonaan johtajan ar-
60606: 1944 annetun lain, sellaisena kuin se muu- vostelun varassa. Kahdesta taloudellisesta
60607: tettuna esiintyy 21. 10. 1949 annetussa lais- samassa asemassa olevasta oppilaasta saa
60608: sa, sekä valtioneuvoston tämän lain toimeen- säännöllisesti avustusta kansanopistoa käyvä,
60609: panosta tekemän päätöksen mukaisesti voi- mutrta ei ammattikoulussa oleva.
60610: daan valtioneuvoston vahvistamista kohtuul- On ilmeistä, ettei mainittujen, opiskelu-
60611: lisista !kustannusnorm.eista myöntää avus- avustusta koskevien lakien tarkoituksena
60612: tusta 30-60 %: n määrään asti. suinkaan ole ollut tällaisen, ammatrtikoulu-
60613: Ammattikoulun oppilaan saaman opinto- tuksen kannalta valitettavan tilanteen ai-
60614: avustuksen ehtona on, että hänelle tai hänen heuttaminen, ja siksi olisikin välttämätöntä,
60615: vanhemmiUeen ei valtionverotuksessa ole että edellä mainittu valtioneuvoston päätös
60616: pantu 500 markkaa suurempaa omaisuus- muutetaan niin, etrtä se vastaa lain henkeä
60617: veroa, mikä suunnilleen vastaa 500 000 mar- ja tarkoitusta. Tässä kysymyksessä olevan
60618: kan omaisuutta, ja että tulovero on korkein- suuruisella omaisuudella ja suuruusluokan
60619: taan 6 000 markkaa. tuloilla ei nykyisen rahanarvon vallitessa ole
60620: Rahanarvon alenemisen ja ankaramman mitään merkitystä vanhempien mahdollisuu-
60621: verotuksen johdosta merkitsevät mainirtut dessa rahoittaa lastensa ammattikoulutus.
60622: säännökset sitä, että useimmissa tapauksissa Huolimatta eduskunnan näiden perustei-
60623: pienviljelijäin, pienteollisuusyrittäjäin ja kä- den muuttamisesta lausumasta toivomuk-
60624: sityöläisten lapsille ei nykyään voida antaa sesta ja huolimatta hallituksen lupauksesta,
60625: opiskeluapua. että niin tulee tapahtumaan, ei eduskunnalle
60626: Tämän vuoksi opintoavustustoiminta on- ole vielä tähän mennessä jätetty ehdotusrta
60627: kin miltei täydelleen menettänyt merkityk- lainmuutokseksi. Puheena olevan asetuksen
60628: sensä ammattikasvatuksen edistämisessä nii- muuttamista ei myöskään ole tapahtunut.
60629: den väestöryhmi·en piirissä, jotka eniten Edellä esi.itetyillä ym. perusteilla ehdote-
60630: ovat tuollaisen koulutuksen tarpeessa. taan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
60631: Vertailu;- vuoksi mainittakoon, että kan- väksi toivomus,
60632: sanopiston vähemmän varattomat oppilaat
60633: saattavat kansanopistojen valtionavustuk- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
60634: sesta 7. 7. 1950 annetun lain mukaan saada toimenpiteisiin ammattiopistojen avus-
60635: avustusta aina 70 %: iin asti opiskelukulu- tamista koskevien säännösten muutta-
60636: jensa kokonaismäärästä. Näissä tapauksissa miseksi siten, että kaikki, jotka ki-
60637: ei vähemmän v:arattomiakaan varrten ole vah- peästi ovat ammattiopintoavustuksen
60638: vistettu minkäänlaista tulo- ja omaisuusvero- tarpeessa, voivat sitä myös sooda.
60639: rajoituksia. Se, onko hakijoita pidettävä va-
60640: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
60641:
60642: Verner Korsbäck. Lars Lindeman. Magnus Kull.
60643: Ragnar Granvik. Bror Lillqvist. Henrik Westerlund.
60644: Evald H"åggblom. · Georg Backlund.
60645: 1407
60646:
60647: vm,167.-Toiv.al. N:o 626.
60648:
60649:
60650:
60651:
60652: Linkola ym.: .Ammattikoulujen työpiirustusten malliston ai-
60653: kaansaamisesta.
60654:
60655:
60656: E d u s k u n n a 11 e.
60657:
60658: Ammatti'koulu:issa poikien osastoilla työn- Asiallltilan korjaamiseksi koulujen tulisi
60659: opetulksessa eri työvaiheiden opetus tapahtuu saada työpiirustuksia sellaisista rurti,k!keleista,
60660: käytännöllisistä syistä ~minrmäbeen eritiaisten jotka voidaan markkinoida, ja tulisi niissä
60661: kokonaisten esineiden valmistamisella. Vain opetettavat työvaiheet esiintyä riittävällä
60662: vä,häisessä määrin käytetään varsinaisia har- tarkkuudeHa.
60663: joituskappaleita siitä syystä, ettei niiden va!l- Piirustusten ~aatimista ja suunnittelutyötä
60664: mistaminen ole mielenkiintoista. varten voitaisiin kouluilla palkata eri hen-
60665: Edellä olevasta johtuen työnharjoittelu kilö, jonka palkkaamiseen tulisi saada val-
60666: jä,ä usein liian yksipuoliseksi, koska artik- tionavustusta. Toinen mahdoHisuus olisi pe-
60667: kelit ovat useimmiten yksityisten henkilöiden rustaa kauppa- ja teollisuusministeriön toi-
60668: tarvitsemia yksinkertaisia käyttöesineitä, joi- mesta anrmatti:komuja varten suunnittelurtoi-
60669: den valmistuJksessa ei useinkaan esiinny vaa- misto, joka jakaisi opetuksen kannalta vält-
60670: tivimpia työnsuorituksia, tiettyä mittatark- tämättömät työpiirustukset ja joita 'koulut
60671: kuutta ja pinnan 'laatua eikä varsinkaan ko- saisivat tilata työnharjoittelua varten erilais-
60672: koopano- ja asennustehtäviä. ten artikkelien työpiirustu:ksia.
60673: Aivan yleistä sitäpaitsi on, että ei ole o1e- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme 'kun-
60674: massa työpiirustuksia, vaan opettajat tekevät nioittaen eduskunnan hyviiksyttäväksi toivo-
60675: ja suunnittelevat niitä opetustoimen ohella. muksen,
60676: Tästä on silloin seurau:ksena, että työnsuo-
60677: ritukset hidastuvat ohjeiden puuttuessa ja että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
60678: tehokasta op,etusai'kaa menee hukkaan. Suurin toimenpiteisiin ammattikoulujen ope-
60679: haiJtta ehkä on kuitenkin siinä, että ei opita tuksen ka,nnalta tärkeiden työpiirus-
60680: riittävästi piirustusten lukemista !()ikä itse- tusten malliston aikaansaamiseksi.
60681: näistä työskentelyä piirustusten :mukaan.
60682: Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1966.
60683:
60684: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
60685: 1408
60686:
60687: VUI,168.- Toiv.a.l. N :o 627.
60688:
60689:
60690:
60691:
60692: Sa.loranta: Valtion tue?& saannin 11armistami&esta yleisten,
60693: ammattikouluje~ oppilaskotien ja opettajien asun,tojen,
60694: osalta.
60695:
60696:
60697: Eduskunnalle.
60698:
60699: Yleisiä a:mmattillrouluja on viime vuosina nustenkin osalta, eilkä jätettävä siltä tulo- ja
60700: rakennettu huomattavasti Hsää. Niitä on lu- menoarvioon otetrtavan määrärahan varaan,
60701: kuisasta perustettu myös maaseudulle. Kun-
60702: 1
60703: jolloin valtion apu jää ainoastaan toivooksi,
60704: tien ammatti:kouJ.umenot ovat tuntuvasti kas- joka kokemuksen mukaan ei toteudu.
60705: vaneet, koska YJleiset 8illiDl.attikoulu't ovat Opettajien asuntojen rakentamiseen myön-
60706: muodostuneet yhä suuremmassa määrin kun- nettävä valtion apu jää niinikään tulo- ja
60707: nallisibi. Sarrnanailkaisesti ovat muutkin kun- menoarvioon otettavan määrärahan varaan.
60708: tien menot kasvaneet tehtävien kasvusta joh- Maaseudulla ei useinlkaan ole mahdollisuuksia
60709: tuen. Näin on jouduttu vaikeaan tilanteeseen saada tyydyttäviä asuntoja opettajille muu-
60710: kuntien veronmaJksajien verorasituksen nous- toin 'kuin rakentarrnahla ne kuntainliiton toi-
60711: tua lkohtuurttoman !korkealle. Tätä rasitusta mesta.
60712: lisää se, että valtion avustusta ei ole enää Koska vaJ.tion ke~sammatrtilkoulujen yh-
60713: voitu antaa ammattikoulujen oppilaskotien teyteen raJkennettuihin oppilaskoteihin ja
60714: ja opettajien asuntojen rakentamis~ksi. opettajien asuntoloihin ovat niissä mukana
60715: Oppilaskodit ovat osoittautuneet erittäin olevat yksityiset kunnat suorittaneet raken-
60716: tarpeellisiksi ammattikouluJen yhteydessä. nuskustannusosuutensa, olisi oikein, että
60717: Tällaisen oppiiaskodin hankkimiseksi ehdo- myös valtio osallistuu !kuntainliittojen omis-
60718: tetaan valtionavustusta ja -ilainaa annetrta- tamien yleisten annmattikoulujen oppilasko-
60719: valksi tulo- ja menoarviossa o~ev·an määrä- tien ja opettajien asuntojen rakennuskustan-
60720: rahan rajoissa. Kuntainliittojen ylläpitämille nuksiin. Näin voidaan ratkaiseva:lla tavalla
60721: yleisille ammattikouluille on oppilaskoti ai- helpottaa ja rtukea yleisten ammattikoulujen
60722: van välttämätön. Ammattikouluverkosto tu- toimintaa erityisesti maaseudulla.
60723: lee ilmeisesti olemaan niin harva, -että pitkiä Edellä olevaan viitaten ehdotan ikunnioi't-
60724: koUilumatkoja ei voida välttää. Koulumatko- taen eduskunnalle hyväbyttävälksi toivo-
60725: jen pituus on maaseudun ammattikoulujen muksen,
60726: kohdalla useimmiten monia peninkulmia, jos-
60727: kus satojakin kilometrejä niille oppilaille, että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
60728: jotka asuvat 1kuntainliiton äärialuei'lla. Tä- menpiteisiin, jotta valtion tuen saanti
60729: män vuoksi olisi oppilaskodin rakentamiseen varmistett.aisiin, laissa myös yleisten
60730: tulevan valtion tuen saanti varmistettava ammattikoulujen oppilaskotien ja l{)[)et-
60731: laissa samoinkuin varsinaisten lkoulura~ken- tajien asuntojen osalta.
60732: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
60733:
60734: Toivo Saloranta.
60735: 1409
60736:
60737: Vfi1,169.-Toiv.al. N:o 628.
60738:
60739:
60740:
60741:
60742: Siiskonen ym.: Toimen.piteistä riittävän. määrärahan. osoitta-
60743: miseksi avustuksina kun.tien ja kuntainliittojen ammatti-
60744: oppilaitosten oppilasasuntojen rakentamiseen.
60745:
60746:
60747: Ed us kunnalle.
60748:
60749: Ammattioppilaitoksista annetun ~ain (184/ Ammattilkou!lujen rakentamisessa on synty-
60750: 58) 14 § :ssä on säädetty, että oppilaskotien nyt ja syntymässä kestämätön tilanne. Kou-
60751: ja opettajien asuntojen raikentamiseen voi- luja pitäisi !kiireellisesti ra~kentaa, mUitta asia
60752: daan myöntää vailtion avustusta valtioneu- on suurilta osin 'kiinni oppilaSkotien ja opet-
60753: voston vahvistamien perusteiden mukaan tajien asuntojen valtionavussa. Kunnat eivät
60754: tulo- ja menoarviossa olevan määräralhan 'ra- ole kovin ha:lulkkaita 'kiirehtimään asiassa en-
60755: joissa enintään 50 sada1ta hyväJksyttävien nenkuin valtiovalta täyttää sille lain mukaan
60756: kustannusten määrästä. Viime vuosina tämä kuuluvat velvoitteet.
60757: budjettiin me!'lkitty määräraha on lkuitenkin EdeHä mainitun perusteella ehdotamme
60758: jätetty vahvistamatta, joten !kunnat ja ilrun- eduskunnan hyvä:ksyttäväJksi toivomuksen,
60759: tainliito't eivät ole tätä avustusta saaneet.
60760: Useimmissa kuntainliittojen omistamissa että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
60761: ammattikouluissa oppilaskoti on !kuitenkin toimenpiteisiin riittävän suuren mää-
60762: välttämätön, koska maalaiskunnissa vieras- rärahan osoittamiseksi avustuksina
60763: paikkaisten oppilaiden on mi1tei mahdotonta kun.tien ja kuntai-nliittojen omistamien
60764: saada asuntoa itselleen, ja 'toisaalil;a asurt;us- ja ylläpitämien ammattioppilaitoste.n
60765: keskUiksissa vuokratason kalleus on esteenä oppilasasuntojen rakentamista varten.
60766: vähävaraisten oppilaiden asunnon saantiin.
60767: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
60768:
60769: Aili Siiskonen. T. Leivo-Larsson.
60770: Vappu Heinonen.
60771:
60772:
60773:
60774:
60775: 177 E 529/66
60776: 1410
60777:
60778: VUI,170.-Toiv.al. N:o 629.
60779:
60780:
60781:
60782:
60783: Häkkinen ym.: Sokeain ammattikoululain aikaansaamisesta.
60784:
60785:
60786: Eduskunnalle.
60787:
60788: Sopivan ammattikoulutuksen avulla voi- työammateissa. Tämä ikävi päinsä siitä
60789: daan valtaosa ,työiässä olevista sokeista kan- syystä, että koulut oliv·at 10-vuotisia ja mo-
60790: salaisista sijoittaa tuottavaan työhön. Tätä nessa tapauiksessa lapset .tulivat niihin van-
60791: osoittaa mm. se seikka, että maamme noin hempina kuin 7-vuotiaina. V. 1961 annetulla
60792: 5 000 sokeasta kansalaisesta, tähän lukuun asetuiksella muutettim Sdkeain lasten ikou-
60793: on laskettu se'k:ä 'lapset että vanhukset, saa luuntuloilkä sit€n, että lapset tulevat nyt kou-
60794: invalidilrahaa 1 060 henkilöä. Invalidiraihan luun 6-vuotiaina. Tämä oli tarpeelUnen toi-
60795: saamisen ehtona on, :että asianomainen on menpide, koska vain harvoissa tapauksissa
60796: työssä ja että ihänen asiontulonsa ilrohoavat lasten vanhemmat ynmnärtävät kasvattaa ja
60797: ainakin invrulidirahan määrään. ohjata sokeita lapsiaan oikein. Samalla on
60798: Sokeain ammattilkoulutus ei 'k:uiteuikaan ole koulun opetusohjelmaa muutettu siten, että
60799: maassamme tyydyttävästi järj€stetty. Maassa koulu antaa vain perusopetusta, kuten kan-
60800: toimii yksityinen sokeain ammattikoulu, joka salkoulu, erkä lainlkaan ammattiopetusta. Vii-
60801: on tavkoitettu lähinnä vanhempana solkeutu- meksi mainitun opetu!ksen ·antaminen olisilkin
60802: neita v·arten. Kokonaistarvetta se ei pysty mahdotonta sekä lasten nuoruuden vuoksi
60803: tyydyttämään. Sitä paitsi tämä:kin koulu että siitä syystä, että !käytettävissä olevat 10
60804: työskentelee Helsingin ikaupungin omista- vuotta ovat pikemmin liian lyhyt kuin riit-
60805: malla tontilla ja on jatkuvan häätöuhan a:lai- tävä aika perustietojen ja taitojen anta:mi-
60806: nen. Koulul:la ei ole minkääntiaista varmuu'tta seen.
60807: toiminnan jatikumise&ta saatikJka mahdolli- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
60808: suutta laajentaa toimintaansa, niinkuin ny- tavasti eduSkunnan päätettävä;ksi toivomuik-
60809: kyaikainen sokeainopetus vaatisi. Sokeain sen,
60810: ammattikoulutuksen puutteellisuuden vuoksi
60811: on S~eain Keskusliitto oHut pakotettu jo että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
60812: pitkän ailk:aa järjestämään perus- ja täyden- toimenpiteisiin sokeain ammattikoulu-
60813: nyskursseja vastasokeutuneiUe ja jo amma- lain aikaansaamiseksi sekä sen jälkeen
60814: tissa työskenteleville. Kai.Jkenkailkkiaan on so- lain edellyttämiin toimenpiteisiin val-
60815: keain ammattikou'lutulkselila tilapäisratkaisun tion ylläpitämän sokeain ammattikou-
60816: luonne. lun perustamiseksi sen mietinnön poh-
60817: Sokeain ·ammattiopetuksessa olevia puut- jalla, jonka opetusneuvos Olavi Iso-
60818: teita korvasi aikaisemmin osittain se, että kallion johdolla työskennellyt toimi-
60819: sokeain lastenkouluissa (kansa:kouluissa) an- kunta jätti elokuun 11 päivänä 1965
60820: nettiin myös ammattiopetusta tietyissä 'käsi- kauppa,. ja teollisuusministerille.
60821: Helsingissä 26 päivänä huhUkuuta 1966.
60822:
60823: Eero Häkkinen. Meeri Kalavainen.
60824: Edit Terästö. Valde Nevalainen.
60825: 1411
60826:
60827: Vm,171.- Hemst.mot. N: o 630.
60828:
60829:
60830:
60831:
60832: Kull m. fl.: Angående svenskspråkig yrkesundervismng och
60833: Zäroverksstudier för döva.
60834:
60835:
60836: Tili Riksdagen.
60837:
60838: 1 Borgå arbetar vårt lands enda svensk- denna sektor av de dövas vidareutbildning
60839: språkiga dövskola. iSkolan, som är statlig, uppenbarligen borde skötas i form av stats-
60840: har nu 36 elever. 1961 övergick man från understödd privatundervisning. För den
60841: 8-årig till 10-årig skola vilket innebär att egentliga yrkesundervisningen vore an-
60842: eleverna i sjuttonårsåldern har genomgått talet elever däremot sannolikt tillräckligt för
60843: den grundläggande skolningen och borde er- en särskild svensk undervisning tili exempel
60844: hålla yrkesutbilding eller ges möjlighet att i samband med den finska yrkesskolan för
60845: fortsätta skolgången i läroverk. Då vi emel- döva iÅbo.
60846: iJ.ertid saknar svenskspråJkig ytkesutbildning Med hänvisning till det ovan an-
60847: för döva erhåller de döva ej den start för en förda föreslår vi, att riksdagen ville besluta
60848: insarts i arbetslivet, som de vore berättigade hemställa,
60849: till. En del söker sig till yrkesskolor för
60850: döva i Sverige, där · de kommer väl tillrätta af:t regeringen måtte dra försorg om
60851: och o:lita stannar de för alltid i Sverige. att svenskspråkig yrkesutbt'ldning för
60852: Även läroverksvägen är stängd för sven- döva upprättas och att möjligheter
60853: ska döva i vårt land. Elevmaterialet för tilZ Zäroverksstudier för döva skapas.
60854: läroverksstudier är synnerligen litet, varför
60855: Helsingfors den 26 april 1966.
60856:
60857: Magnus Kull. Ingvar S. Melin.
60858: Ragnar Granvik. Kristian Gestrin.
60859: Oarl Olof Tallgren. Evald Häggblom.
60860: Verner Korsbäck. Georg Backlund.
60861: !
60862: 1412
60863:
60864: VW,171.-Toiv.al. N:o 630.
60865: Suomennos.
60866:
60867:
60868:
60869:
60870: Kllll ym.: Kuurojen ruostinkielisestä ammattiopetuksesta ja
60871: oppikouluopinnoista.
60872:
60873:
60874: E d u s k u n n a iJ.l e.
60875:
60876: . Porvoossa. toimii maamme ainoa ruotsin- on oppikouluopintoihin erityisen vähän,
60877: kielinen kuurojenkoulu. Koulussa, joka on minkä vuoksi ttämä kuurojen jatkokoulu-
60878: valtion, on nyt 36 oppilasta. 1961 koulu tus ilmeisesti pitäisi hoitaa valtion tu-
60879: muuttui 8-vuotisesta 10-vuotiseksi, mikä !keman yiksityisopetuiksen muodossa. Varsi-
60880: merkitsee sitä, että oppilaat 17 vuo- naiseen ammattikoulutukseen olisi oppilai-
60881: den iässä ovat saaneet perustavan koulu- den määrä sitävastoin todennäköisesti riit-
60882: tuksen ja heidän pitäisi saada ammattikou- tävä oman ruotsalaisen opetuksen antami-
60883: lutus tai heille pitäisi antaa mahdollisuus seksi esimerkiksi kuurojen suomalaisen am-
60884: jatkaa koulunkäyntiään oppikoulussa. Koska mattikoulun yhteydessä Turussa.
60885: meiltä kuitenkin puuttuu kuuroille tarkoi- Yllä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
60886: tettu ruotsinkielinen ammattikoulutus, eivät kunnan hyväksyttäväksi ,toivomuksen,
60887: kuurot pääse alkuun antaakseen panoksensa
60888: työelämään, mihin heillä olisi oikeus. Osa että hallitus huolehtisi siitä, että
60889: hakeutuu kuurojenkouluihin Ruotsiin, missä kuuroille järjestettäisiin ruotsinkie-
60890: he selviytyvät hyvin ja usein jäävät pysy- listä ammattiopetusta ja lu'otaisiin
60891: västi Ruotsiin. kuuroille mahdollisuudet oppikou-
60892: Myös oppikoulutie on ruotsalaisilta kuu- luopintoihin.
60893: roilta maassamme suljettu. Oppilasainesta
60894: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
60895:
60896: Magnus Kull. Ingvar S. Melin.
60897: Ragnar Granvik. Kristian: Gestrin.
60898: Carl Olof Tallgren. Evald Häggblom.
60899: Verner Korsbäck. Georg Backlund.
60900: 1413
60901:
60902: VUI,172.- Toiv.al. N:o 681.
60903:
60904:
60905:
60906:
60907: Rytkönen ym.: Ammattikoulun perustamisesta Suonenjoen
60908: kuntaan.
60909:
60910:
60911: E d u s k u n n a 11 e.
60912:
60913: Ammattilkoulutusmahdo1lisuudet ovat Poh- koulu. Uuden ammattilkou!l.un perustamisella
60914: jois-Savossa edelleenkin puutteelliset. Syynä voitaisiin :lisätä Suonenjoen ja ympäristökun-
60915: tähän on ammattilkoulupaiikkojen puute var- tien nuorison mahdollisuuksia saada ammatti~
60916: sinkin maa:seudulia. Valtaikumian suunnitte- koulutusta. Suonenjoki olisi :keSkeinen kou-
60917: lutoimiston suorittaman tutkimuksen mukaan lun sijoituspaikka. Joitalkin toilmenpiteitä on
60918: yli 70% 15-19-vuotisista nuorista pää Poh- kuntien toime8ta koulun perustamiseksi suo-
60919: jois-Savossa vai!He oppi- tai ammattikoulu- ritettu, mutta ilman valtiovallan toimenpi-
60920: tusta. Maaseudulla voi päästä ammattikou- teitä hanke näyttää edelleenkin viivästyvän.
60921: luihin vain 6.5 % nuorisosta. Mahdollisuudet Edellä olevan perusteeLla ehdotamme edus-
60922: oppikoulun !käyntiin ta] valmistua ammatti- kunnan hyväksyt,tävälksi toivomuksen,
60923: koulun kautta työ3iffiilllatteihin ovat näin ollen
60924: hli.mrrnästyttävän 'puutteelliset ja nuoriso jou- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
60925: tuu työelämän piiriin ammattitaidottomana. toime,npiteisiin ammattikoulun perus-
60926: Vlllllitsevan tilanteen parantamiseksi olisi tamiseksi Suonenjoen kuntaan.
60927: mm. Suonenjoella perustettava ammatti-
60928: Helsingissä 29 päivänä huihtilkuuta 1966.
60929:
60930: Veikko J. Rytkönen. Lauha Männistö.
60931: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
60932: 1414
60933:
60934: Vm,173.- Toiv.a.l. N: o 632.
60935:
60936:
60937:
60938:
60939: V. E. Partanen ym.: Keskikoul1tn pohjalle rakentuvan 4-t'UO-
60940: tisen ammatillisen oppilaitoksen oppimäärän suorittaneen
60941: oikeuttamisesta suorittaa ylioppilastutkinto.
60942:
60943:
60944: E d u s k u n n a ll e.
60945:
60946: Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, löltään tähtää nykyiseen ylioppilastutkintoon,
60947: että keskikoulun päätyttyä yhä useammat muutta ylippilastutkinnon koetehtäviä voitai-
60948: oppilaat pyrkivät jatkamaan opintojaan lu- siin siten tarkistaa, että ammatillisen oppi-
60949: kiossa siitä huolimatta, että heidän luontai- laitosten oppilaat voisivat osoittaa saavutta-
60950: set taipumuksensa ja harrastuksensa .viittaa- . neensa tutlkintoon nykyisin kuuluvin ainei-
60951: vat tietylle ammatillisille aloille. Eräänä den lähiaineet huomioon ottaen saman tieto-
60952: syynä tähän on se, että halutaan varmistaa tason kuin lukion oppilaat. Kuitenkin on
60953: mahdollisuus harjoittaa joskus tulevaisuu- lähdettävä siitä, että ammatillisten oppilai-
60954: dessa korkeakoulu- tai yliopisto-opintoja, tosten oppilaiden on itseopiskelun avulla tai
60955: joihin vain ylioppilastutkinnon suorittaminen muuta tietä hankittava tarpeelliset tiedot
60956: antaa mahdollisuuden. ylioppilastutkintoon sisältyvissä aineissa, joita
60957: Jotta keskikoulun jälkeen nykyistä suu- ammatillisissa oppilaitoksissa ei riittävästi
60958: remmassa määrin siirryrt;täisiin ammatillisiin opeteta. Tärkeintä on, että heidät vapaute-
60959: oppilaitoksiin ja jotta niissä opiskelleille taan pakosta hakeutua oppikouluihin yksityis-
60960: avautuisi mahdollisuus korkeakouluopintoi- oppilaiksi ja lukion kurssien tenttimisestä en-
60961: hin, olisi ylioppilastutkintoa siten muutet- nen tutkintoon ilmoittautumista.
60962: tava, että lukion rinnalla myös korkeampi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kuu,.
60963: ammatiHinen opiskelu antaisi oikeuden yli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväbi toivo-
60964: oppilastutkintoon osallistumiseen. muksen,
60965: Kun keskikoulun jälkeen opiskellaan 3-4
60966: vuotta seminaarissa, t~knillisessä opistossa että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
60967: tai kauppaopistossa, saavuttavat oppilaat sa- toimenpiteisiin, jotta keskikoulun poh-
60968: man yleisen henkisen kypsyyden kuin lu- jalle rakentuvan 4-vuotisen ammatilli-
60969: kiossakin, joten henkinen kypsymättömyys sen opp~'laitoksen oppimäärän suoritta-
60970: ei voi olla esteenä ylioppilastutkintoon osal- neet saisivat oikeuden suorittaa yli-
60971: listumiselle. Luonnollista on, että ammatilli- oppilastutkinnon.
60972: sissa oppilaitoksissa annettava opetus ei sisäl-
60973: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
60974:
60975: Ensio Partanen. Aune Salama..
60976: Arvo Ahonen. Reino Breilin.
60977: 1415
60978:
60979: Vm,174-Toiv.al. N:o 633.
60980:
60981:
60982:
60983:
60984: Häkkinen ym.: Toimenpiteistä valtakunnallisten opintolinjo-
60985: jen pe·rustamiseksi Pohjois-Savon ammattioppilaitokseen.
60986:
60987:
60988: Eduskunnalle.
60989:
60990: Ammattioppilaitoksista annetun asetuksen ten opintolinjojen perustamista Pohjois~Sa
60991: (a:s 3/59) 41. §:n mukaan voidaan yleiseen von ammattioppila:itokseen puoltavat vielä
60992: ammattikouluun perustaa valtion yUäpitämiä seuraavat seikat:
60993: osastoja, jolloin valtio osallistuu osastojen 1. koko Savossa ei ole keskusammattikoulua,
60994: kustannuksiin tulo- ja menoarviossa otetun jonka menoista valtio yksin vastaa
60995: määrärahan rajoissa erikseen laadittavan so- 2. huomattava osa nuorista ammattikoulu-
60996: pimuksen mukaisesti. Kysymyksessä ovat ns. tuksen _saatuaan ei enää palaakaan kotiseu-
60997: valtakunnalliset opintolinjat, jotka koulutta- dulleen, vaan siirtyy muualle parempia an-
60998: vat .ammattityöntekijöitä harvinaisimpiin am- siomahdollisuuksia etsimään. Täten Pohjois-
60999: matteihin ja palvelevat täten ~aajempaa Savon kunnat kouluttavat nuorisoa myös
61000: a:luetta kuin omaa ammattikoulupiiriä. Poh- muuta Suomea varten
61001: jois-Savon ammattioppilaitoksessa ovat seu- 3. valtakunnallisten opintolinjojen perus-
61002: raavat opintolinjat luettavissa tähän ryh- taminen on myös hyvin edullista valtiolle
61003: mään: (paljon halvempi ratkaisu kuin keskus-
61004: - laitosasentajan opintolinja ammattikoulun perustaminen).
61005: - puhelinasentajan opintolinja Edelilä olevan perusteella esitämme edus-
61006: - vaatturin opintolinja kunnan päätettäväksi toivomuksen,
61007: - leipurin opintolinja
61008: - laborantin opintolinja että haUitus ryhtyisi sellaisiin toi-
61009: Pohjois-Savon ammattioppilaitoksen kun- menpiteisiin, että Pohjois-Savon am-
61010: tainliiton liittohallitus on tehnyt ammatti- mattioppilaitokseen perustetaan laitos-
61011: kasvatushallitukselle esityksen näiden linjo- asentajan, puhelinasentajan, vaatturin,
61012: jen muuttamiseksi valtakunnalJ.isiksi opinto- leipurin ja laborantin opintolinjat, ja
61013: linjoi!ksi. Toistaiseksi ei valtion talousarviossa ottaisi tähän tarkoitukseen tarvittavat
61014: ole ollut yhtenäkään vuotena rahaa valta- määrärahat valtion v. 1967 tulo- ja
61015: kunnallisiin opintolinjoihin. Valtakunnallis- menoorvioesitykseen.
61016: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
61017:
61018: Eero Häkkinen. Edit Terästö.
61019: Valde Nevalainen. Antti 0. Pennanen.
61020: 1416
61021:
61022: VUI,175.- Toiv.al N:o 634.
61023:
61024:
61025:
61026:
61027: Kemppainen: MalmiMtsijäkurssin jä1'jestämisestä Kainuun
61028: ja Pohjois-Pohjoomaan ammattikouluihin.
61029:
61030:
61031: E d u s k u n n a 11 e.
61032:
61033: Maamme malmivarojen käy.tön tehostami- Tätä varten ehdotan ilrnnniottaen edus-
61034: seksi on ilmeistä, että tulisi voida selvittää kunnan 'liausuttavaksi t()ivomuksen,
61035: myös niiden [aajuus.
61036: Tätä varten ei maassamme ole tiettävästi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
61037: koulutustoimintaa harjoitettu järjestetyssä toimenpiteisiin Kainuun ja Pohjois-
61038: muodossa. Pohjanmaan ammattikoulujen malmin-
61039: etsijäkurssin mahdollistamiseksi.
61040: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
61041:
61042: Jaakko Kemppainen.
61043: 1417
61044:
61045: VW,176. - Toiv.aJ.. N: o 635.
61046:
61047:
61048:
61049:
61050: Koivunen ym.: Jyväskylässä toimivan ammattikoulujen opet-
61051: tajaopist(Jfl, koulurakennuksen suunnittelemisesta ja raken-
61052: tamisesta.
61053:
61054:
61055: E d u s k u n n a 11 e.
61056:
61057: Keski-Suomen keskusammattikoUilun suojiin voidaan il:man muutostöitä ottaa amma;tti•kou-
61058: sijoitettu ammattikoulujen opettajaopisto on lun käyttöön.
61059: alikuperäisen vain muutama ammattialaa kä- Jyväskylän !kaupunki on osoittanut sopi-
61060: sittäneen opettajavaLmistuksen lisäksi saanut van tontin opettajaopiston ra1kennuksia var-
61061: uusia tehtäJviä. Lisi1ksi on muodostunut ajan- ten, ike.skusammattikoUilujen läheisyyteen. Ra-
61062: kohtaiseksi jo opetustehtävissä olevien opet- kennussuunnitelmien valmistll!miseen ei kui-
61063: tajien täydennys- ja lisäkoulutuksen antami- tenkaan ole vielä ryhdytty. Käsityksemme
61064: nen. Tällaisen lisi1koulutuksen tarve on il- mukaan tpahtuu suuri laiminlyönti, jos laa-
61065: meinen ja sen järjestämistä on ajateltu Kes- jalksi kasvaneen ammattikouluverkoston opet-
61066: kil-Suomen 'keSkusamanatti:koulun yhteydessä tajienvalmistuksen ja koulutuksen tehosta-
61067: toimivaan opistoon. minen joutuisi !kärsimään huonetilojen puut-
61068: Jotta •tämä opettajaopisto voisi toimia ja teen vuoksi.
61069: kehittyä suotuisissa olosuhteissa, pitäisi siUe Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
61070: ·rakentaa omat ta:vkoitusta vastaavat huone- kunnan hyväJksyttäväJksi 'toivomuksen,
61071: tilat. On käynyt ilmi, että Keski-Suomen
61072: keskusa:mmll!ttikou[u tarvitsisi omaan käyt- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
61073: töönsä nyt opettajaopistolle annetut opetus- toimenpiteisiin Jyväskylässä toimivan
61074: tilatkin eikä sillä ole mitään mahdollisuuiksia ammattikoulujen opettajaopiston kou-
61075: näin ollen tyydyttää opettajaopiston lisään- lurakennuksen suun,nittelemiseksi ja
61076: tyvää opetustilojen tarvetta. Todettakoon, rakennustöiden aloittamiseksi.
61077: että nyt opettajoopistolla olevat huonetilat
61078: Helsingissä 29 päivänä ihuhtilkuuta 1966.
61079:
61080: Matti Koivunen. Pauli Puhakka. Pekka Silander.
61081: Kaisu Weckman. Lauha Männistö. Olavi J. Laine.
61082: Siiri Lehmonen. Pekka Salla. Hugo Manninen.
61083: Eino Tainio. Irma Rosnell.
61084:
61085:
61086:
61087:
61088: 178 E 529/66
61089: 1418
61090:
61091: VIII,177. - Toiv.al. N :o 636.
61092:
61093:
61094:
61095:
61096: V. Mattila ym.: Ammattioppilaitoksissa opiskelevien saattami-
61097: sesta tapaturmavakuutuksen piiriin.
61098:
61099:
61100: Ed uskunn alle.
61101:
61102: Tapaturmavakuutuslain (608/48) 3 § :n 2 lasta, mutta ei sen SIJaan voimistelun tai
61103: momentissa on säädetty, että miJ'loin kou- urheilun yhteydessä muun oppilaitoksen
61104: lussa, Jaitoksessa tai opetuskurssilla opiske- (esim. metsäoppilaitoksen) oppilaalle sattu-
61105: luun liittyy olennainen tapaturmavaara, voi- nutta tapaturmaa.
61106: doon asetuksella määrätä, että opetust'a saa- Asetuksen 1 § :ää ja tapaturmavakuutus-
61107: vaa henkilöä kohdannut tapaturma, jota ei lain 4 §: ää wrrattaessa käy ilmi, että opis-
61108: muuten korvattaisi tapaturmavakuutuslain kelutapaturmien korvattavuus liikkuu paljon
61109: mukaan, on korV'attava työtapaturmana. kapeammalla pohjalla kuin varsinaisten työ-
61110: Asetus opiskelutapaturman korvaamisesta tapaturmien.
61111: on annettu 10. 12. 1948 (851/48). Asetuksen Tapaturmavakuutuslain 4 §: n 1 momentin
61112: 2 § :ssä on lueteltu ne koulut, laitokset ja 2) kohdan mukaan korvataan edelleen työstä
61113: opetuskurssit, joissa opiskeluun on katsottu johtuvista olosuhteista matkalla asunnosta
61114: liittyvän olennainen tapaturmavaara. Luet- työpaikalle tai päinvastoin sattuneet tapa-
61115: telossa on mainittu yli 50 eri ministeriöiden turmat. Asetuksen mukaan oppilaalle vastaa-
61116: alaista oppilaitosta tai kurssia ja asetuksen valla matkalla sattuvaa tapaturmaa ei !kor-
61117: alaisten erilaisten koulujen ja kurssien yh- vata, koska tällainenkaan tapaturma ei ole
61118: teinen lukumäärä nousee ilmeisesti useihin oppilaan käytännöllisessä harjoittelutyössä
61119: satoihin ja oppilaiden määrä ilmeisesti tu- sattunut.
61120: hansiin. Niin ikään jäävät oppilaan osalta korvaa-
61121: Opiskelutapaturman korV'attavuuden edel- matta ne tapaturmat, jotka tapaturmava-
61122: lytyksistä on säädetty asetuksen 1 § : ssä. kuutuslain 4 § :n 1 momentin 2 c) ja 3) koh-
61123: Jotta kysymyksessä olisi korvattava opiske- titm sElkä 4 § : n 3 momentin nojalla !korva-
61124: lutapaturma, vaaditaan kahden ede1lytyksen taan työsopimussuhteessa olevaJlJ.e työntelki-
61125: täyttämistä : jälle tai virkasuhteessa oleville viranhalti-
61126: johlle.
61127: 1. tapaturma on kohdannut oppilasta la- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen esi-
61128: boratorio- tai kenttätyössä tai muussa käy- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61129: tännöllisessä harjoittelutyössä ja muksen,
61130: 2. että tapaturma on ko. opiskelumuodolle
61131: ominaisten olosuhteiden aiheuttama. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
61132: Niin ikään korvataan sellainen tapaturma, tapaturmavakuutuslain muuttamiseksi
61133: joka voimistelun tai urheilun opiskeluUe niin, että ammattikouluissa ja -opis-
61134: ominaisten olosuhteiden aiheuttamana on toissa opiskelevien sosiaaliturva saatet-
61135: kohdannut Helsingin yliopiston voimistelu- taisiin työsopimussuhteessa olevien so-
61136: laitoksen tai Suomen urheiluopiston Oppi- siaaliturvaa vastaavaksi.
61137: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
61138:
61139: Veikko Mattila. Sulo Hostila. A.-V. Perheentupa.
61140: Arvo Ahvonen. U. H. Voutilainen. Akseli Roden.
61141: 1419
61142:
61143: vm,178.- Toiv.al. N :o 637.
61144:
61145:
61146:
61147:
61148: Rytkönen ym.: V altakunnallisten opintolinjojen perustami-
61149: sesta Pohjois-Savon ammattioppilaitokseen.
61150:
61151:
61152: E d u s kunnalle.
61153:
61154: Pohjois-Savossa ei ole keskusammatti!kou- Yhtenä edellytyksenä ammatti:koulutusmah-
61155: lua, joilika menoista valtio vastaisi kokonaan. do11isuulksien lisäålmiseksi olisi ns. valtakun-
61156: Toiminnassa olevat ammattitkoulut ovrut lkun- nallisten opintol:ilnjojen perustam:ilnen Poh-
61157: tainliittojen kouluja, joiden kustannuksista jois-Savon ammattioppilaitdkseen. Voimassa
61158: jäsenkunnat vastaaavt ·ammattikoululain mu- olevan ammattikouluasetuksen 41 § :n mu-
61159: kaisesti. Kuntien ta:loudeHiset vaitkeudet ova.t kaan se on mahdollista edeUyttäen tieten-
61160: syynä siihen, että hyvin monet maa[aiskun- kin, ~ttä budjettiin varataan tarkoitukseen
61161: nat ovat voineet varata paikkoja peruste- määrärahat. Valltiolle oliSi tämä ratkaisu
61162: tuista a:mmattilkouluista vain •lain edellyttä- edulilisempi kuin uuden kesk:usammattitkoulun
61163: män miriimimäålrän. Tästä on seurauksena, perustaminen.
61164: että Pohjois-Savon maaseudu[la vain 6.4 % Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
61165: nuorisosta voi opiskella ammattikouluissa. kunnan hyväksyttävälksi toivomuksen,
61166: Kuntien taloudelliset edellyty.kset ammatti-
61167: koulupa:ilkJkojen lisäämiseksi eivät 'tulevaisuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
61168: dessa:kaan näy"'tä parantuvan. Ammattikoulu- valtakunnallisten opintolinjojen perus-
61169: tusma.hdalHsuukein lisääminen on kuitenkin tamiseksi K uo[YVossa toimivaan Poh-
61170: Pohjois-Savossa vä•lttämätöntä. Sen vuoksi jois-Savon ammattioppilaitokseen.
61171: valtiovallan on ryhdyttävä ·toimenpiteisiin
61172: tilanteen korjaamiseksi.
61173: Helsingissä 29 päivänä b.uhtitkuuta 1966.
61174:
61175: V. J. Rytkönen. Lauha Männistö.
61176: Aarne Pulkkinen; Hugo Manninen.
61177: 1420
61178:
61179: VIII,179. - Toiv.al. N: o 638.
61180:
61181:
61182: Roden ym.: A.mmattioppila.itoksissa opiskelevien opintolai-
61183: nojen valtiontakauksen järjestämisestä.
61184:
61185: E d u s kun n a 11 e.
61186: Maamme jatkuva koneeliistuminen ja teol- vautumaan erilaisten rahalaitosten ja vakuu-
61187: listuminen aiheuttavat yhteiskuntamme ja tusyhtiöiden myöntämiin opintolainoi·hin.
61188: elinkeinoelämämme raikenteessa varsin huo- Rahalaitokset myöntävät kyllä auliisti opis-
61189: mattavia muutoksia. SosiaaJ.isen !Lainsäädän- kelijoille opintolainoja, joissa käytäntöä al-
61190: nön ja terveydenhoidon kehitys on ollut huo- haisempi korko ja lainan kuoletusaika alkaa
61191: mattava. Kaikesta tästä jo johtuu, että entis- vasta viiden vuoden kuluttua. Näissä lainoissa
61192: tä enemmän .tarvitaan koulutettua työvoimaa pitää kuitenkin olla henkilötakaus. Kun useis-
61193: niin teknillisellä, kaupallisella, pedagogisella sa tapauksissa opiskelijat ovat vähävaraisia
61194: kuin sosiaalisella alrulla. Kansakoulu- ja kes- tai olosuhteista, joissa vanhempien .takaus ei
61195: k~koulupohjaisia ammatteja on runsaasti ja tule kysymykseen, niin saattavat lainan saan-
61196: opiskeluaika erilaisissa ammattiin ja tehtä- timahdollisuudet ajautua !karille takaajien
61197: vään valmistavissa oppilaitoksissa vaihtelee puuttuessa.
61198: 1--4 vuoteen. Esim. insinöörin ja kansakou- Ilmeisesti nämä sei}mt ovat olleet vaikut-
61199: lunopettajan valmistusaika on keskikoulupoh- tamasa, etä v. 1959 säädettiin iJ.aki korkea-
61200: jalta 4 vuotta, sairaanhoitajan 2,5 vuotta ja kouluissa opiskelevien ja niissä loppututkin-
61201: merkonomin 2 vuotta. On laskettu, että opis- non suorittaneiden henkilöiden opintolainojen
61202: kelukustannukset alasta ja ~aitoksesta riip- valtiontakauksista. Epäkohtana voitaneen pi-
61203: puen, nousevat 3 000 mk:sta 10 000 mk: aan. tää, että ne nuoret, jotka valmistautuvat täyt-
61204: Taloudellisista syistä monet nuoret joutuvat tämään pailkkaansa yhteiSkunnassa !harjoiltta-
61205: hakemaan itselleen ammattia keskikoulupoh- malla opintojaan korkeakoulujen ulkopuo-
61206: jalta ja lisäksi usein vielä varsinaisesti kor- lella, eivät kuulu tämän lainsäädännön pii-
61207: keakouluissa opiskelevia iäkkäämpinä. Esim. riin. Näissäkin tapauksissa saattaa olla opis-
61208: teknillisissä opistoissa opiskelevien ikä saat- keluaika pitkä ja kustannuksia kysyvä. Opis-
61209: taa olla 25-30 vuoden vaiheilla. Ammatti- kelukustannuksista ei selviä ilman opintolai-
61210: opintojen avustuslain mukaan voivat alle 24- naa ja takaukset tarvitaan. Muunkin kuin
61211: vuotiaat vähävaraiset ammatti-, kauppa-, me- korkeakoulukoulutuksen tarve yhteiskunnas-
61212: renkulku-, metsä-, maa- ja kotitaloudellisiin samme jatkuvasti tulee kasvamaan ja siksi
61213: oppilaitoksiin hyväksytyt oppilaat hakea val- olisi pyrittävä opinhaluisille nuorille turvaa-
61214: tion apurahoja. Eräissä poikkeustapauksissa maan mahdollisuudet niissäkin .tapauksissa,
61215: voidaan avustusta myöntää 24-vuotta täyttä- joissa taloudelliset lähtökohdat ovat hei-
61216: neellekin. Nämä lain mukaan myönnettävät kommat.
61217: avustukset ovat kuitenkin kovin alhaiset kal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
61218: leusluokituksesta riippuen 2:75 mk:sta 72 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61219: mk:aan opiskelukautta kohden. Mainitun lain muksen,
61220: nojalla myönnettävät ammattiopintojen lai-
61221: nat ovat myöskin väJhäisiä, enimmäismäärä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
61222: 900 mk, josta vuotta kohden maksetaan 300 toimenpiteisiin ammattiin johtavissa
61223: mk. Eräin paikoin kunnat myöntävät myös- oppt'laitoksissa opiskelevien henkilöi-
61224: kin vastaavia avustuksia ja lainoja. Opiske- den opintolainojen valtiontakauksen
61225: lun rahoittamiseksi joutuvat useimmat tur- järjestämiseksi.
61226: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
61227:
61228: Akseli Roden. Uljas Mäkelä. Tyyne Paasivuori.
61229: M. Laaksonen. U. H. Voutilainen. Voitto Hellsten.
61230: 1421
61231:
61232: VUI,180.- Toiv.al. N: o 639.
61233:
61234:
61235:
61236:
61237: Kemppainen: Korkeako'lilun ja teknillisen opiston arkkiteh-
61238: tuuriopintosuunnalla suoritettujen tutkintojen muuttami-
61239: sesta diplomiarkkitehdin ja arkkitehdin tutkinnoksi.
61240:
61241:
61242: E d u s k u n n a 11 e.
61243:
61244: Maamme tekniilisten opistojen tutkinnon ha-aclriktcllde~ksi, olisi! ed~lä mainittu jako
61245: suorittaneita nimitetään insinöörei!ksi ja kor- omiaan 'korostamaan toisaalta korkeakoulu-
61246: keakoulututkinnon suorittaneita nimitetään tutkinnon suorittamista sekä antaisi toisaailta
61247: dipl(}IDi-insinööreiksi ja arktki·tehdeiksi. Nyt- opiston suorittaneille sen oppinimitY'ksen,
61248: temmin myös opistoissa suoritetaan opintoja joka parhaiten vastaa tutkintoa.
61249: ns. arkikitehtuurin opintosuunnaJlla. Voitaisiin EdeLlä olevan perusteella esitän kunnioit-
61250: näin ollen pitää kohtuullisena, että suoritet- taen edu~nnan lausuttarvwksi toivomu:ksen,
61251: tujen oppiarvojen nianitykset sekä 'lror'kea-
61252: kouluissa että opistoi!ssa erotettaisiin samoin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
61253: kuin insinööritutkinnossa seUJI"aavasti: siin Teknillistä korkeakoulua ja tek-
61254: - diplomia:rlklkitehti on henkilö, jolka on nillisiä oppilaitoksia koskevien sää'ft-
61255: .suorittanut ,tutkinn,on 'korkeakoulussa nösten muuttamiseksi siten, että Tek-
61256: - avkikitehti on henkilö, joka on suorittanut n~'llisen korkeakoulun ja Oulun yli-
61257: tutkinnon teknHHsen opiston vastaavalla opiston arkkitehtuuriopintosuunnalla
61258: osastolla. suoritetaan diplomiarkkitehdin tut-
61259: Kun käytännössä Ateneumin tutkinnon kinto ja teknillisen opiston arkkiteh-
61260: suorittaneita kutsutaan sisustusavklkiteh- tuurin opintosuunnalla arkkitehdin
61261: deiksi ja puutarhaopiston käyneitä puutar- tutkinto.
61262: Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1966.
61263:
61264: Jaakko Kemppainen.
61265: 1422
61266:
61267: VIII,181. - Toiv.a.l. N :o 640.
61268:
61269:
61270:
61271:
61272: Kemppainen: Arkkitehtuurin ja sis'USt'USarkkitehtuurin opin-
61273: tosuuntien pe·f1tstamisesta tekn~1lisiin kouluihin.
61274:
61275:
61276: Ed uskunna.ll e.
61277:
61278: Maamme teknisen kouilutuksen eräänä var- rutiinityö on koulutetun työvoiman tuhlausta,
61279: jopuolena on monella a1allla tapahtuva "huip- esitän eduskunnan lausuttavaksi ,toirvomuksen,
61280: pujen" koulutus ilman, e'ttä ;koulutetaan ke-
61281: tään teknilkkotasoJ.la. Erityisen selvästi tämä että kallit'US ryhtyisi toimiin maam-
61282: puute on havaittavissa ralkennus.- ja sisustus- me teknillisiin kouluihin perustetta-
61283: suunnittelun alalla. Muurulla on asia toisin. vien arkkitehtuurin ja sis'UStwarkki-
61284: Mm. Norjassa on Bergenin teknillisessä !kou- tehtuurin opintoS'Uuntien aikaansaami-
61285: lussa perustettu tämän rulan opintolinja. Kun seksi.
61286: kortkeasti kouiutetun helllkilöstön suorittama
61287: Helsingissä 25 päivänä huhtiaruuta 1966.
61288:
61289: Jaakko Kemppainen.
61290: 1423
61291:
61292: VUI,182.- Hemst.mot. N :o 641.
61293:
61294:
61295: Gestrin m. fl.: Angående ändring oo lagen om tekniska läro-
61296: anstalter.
61297:
61298: T i 11 R i k s d a g en.
61299: Eniligt lagen om tekniska läroanstalter av vissa telkniska läroanstalter dessutom i fråga
61300: den 26 maj 1939 .· (153/39) erhåller 1kommu- om de fö:rmåner de kan erbjuda sina anstäl1-
61301: nala och privata tekni.sk:a läroanstatlter såsom da är i ett sämre läge än andra, minskar
61302: årlligt statsunderstöd bl.a. 80 procent av de detta själv:fal[et ytterligare deras möjligthet
61303: medel, som erfordras för erläggande av rek- att erhålla kompetenta Uilrare. Den oUJmet
61304: 'tors och lärares avlöningar och pensioner. med hänsyn till familjepensioneringen, som
61305: HäJrom stadgas i § 6 av Jagen. I § · 10 av la- nu råder, kan ame'llertid lätt elimineras ge-
61306: gen nämns, att tili statsunderstöd berättigad nom att de kostnader, ·vil'ka föranleds av så-
61307: läroanstalt, som anordnat försäkringsskydd dan pensionering, upptas bland de utgi:fter
61308: för sina anställda med tan'ke på invalidiJtet, för vH:ka statsunderstöd erhålles enligt § 6
61309: ållderdom eller begravningshjii!lp, av staten i den nyss åberopade [agen. I den lagstift-
61310: i bidrag skall erhMla hälften av de erlagda ning om statsunderstöd för undervisningsin-
61311: premiebeloppen, men doc'k i~ke mer än 40 rättningar, som till!kommit sedan 1956 års
61312: :m:k för varje försäJkrad. För anordnande av lag om familjepension trädde i :kiraft, har
61313: familjepensionsSkydd för de anstäHda utgår man även !konsekvent jämställt ikostnaderna
61314: däremot icke något statsunderstöd. för familjepension med utgifterna för löner
61315: I löneförmånerna för tjänsteinnehavarna oeh pensioner. Lagstiftningen om de tekniska
61316: vid de statliga tekniska läroanstalterna ingår läroanstaltern.a har emelJertid icke förnyats
61317: emellertid jämvä;l fami!ljepensionsskydd, reg- under denna tid, vadör det nu påtalade miss-
61318: lerat av lagen om fa:mi:ljepension oeh begrav- förhållandet för dessas del icke hittills rät-
61319: niingsb.jälp för statstjänstemän av den 28. 12. tats tili. Någon an!ledning till vidare dröjs-
61320: 1956 (696/56). :Med tal11ke på den sa:mhälie- mål föreligger dock icke. De nio löroinrätt-
61321: lig.t ytterst betydelsefulla uppgift de kommu- ningar det här är fråga oni, av vilka fem är
61322: nala oeh privata tekni.sk:a läroanstalterna fyl- kommunala oeh. fyra privata, har enligt vår
61323: ler synes det rimligt, att deras anstä~lda åt- mening rätt att emotse att också på dem
61324: njuter samma fö:rmåner, som innehavarna av skaJl tiNämpas den nUIIIlera inom undervis-
61325: motsvarande befattningar i statliga läroin- ningsväsendet allmänt vedertagna regeln, att
61326: rättningar. Denna jämstäl1dlhet bör jäm.väl kostnaderna för familjepensionering ingår i
61327: utsträekas tili att gälla familjepensionerin- de utgifter, vHka berättigllll' tili statsunder-
61328: gen. I de kommunala läroanstalterna har stöd.
61329: detta lkunnat genomföras med kommunala Hänvisande tilli det sagda har vi äran före-
61330: medel. För de privata te'kniska skolorna oeh slil., att riksdagen ville besluta hemställa,
61331: instituten, som redan annars kämpar med
61332: stora ekonomiska svårigheter, hllll' det ielke att regeringen med det snaraste
61333: varit möjHgt att införa fa:miljepensionering måtte låta utarbeta och för Riksdagen
61334: så länge de utgifter, som föranleds härav, framlägga förslag till såda,n ändring
61335: icke berättigar till erhållande av statsun- av 6 § lagen om tekniska läroanstalter
61336: derstöd. av den 26 maj 1939 (153/39) att stats-
61337: Nyrekryteringen av ilärarikrafter tili de telk- understöd enligt lagrummet framdeles
61338: niska läroanstalterna bereder som b~kant för utgår till kommunala och privata tek-
61339: närvarande stora svårigheter i vårt ·land. Om niska läroantalter jämvä·Z för av dem
61340: erlagda familjepensioner.
61341: Helsingfors den 20 april 1966.
61342: Kristian Gestrin. Magnus Kull. T. E. Nordström.
61343: 1424
61344:
61345: VUI,182.- Toiv.al. N: o 641. Suomen Ms.
61346:
61347: Gestrin ym.: Teknillisiä oppt'laitoksia koskevan lain muutta-
61348: misesta.
61349:
61350: Eduskunnalle.
61351: Teknillisistä oppilaitoksista 26 päivänä iöilleen tarjota, ovat huonommat kuin toi-
61352: tou!kokuuta 1939 annetun [ain (153/39) sissa, vähentää tämä seikka tietenkin yhä
61353: mukaan saavat !kunnalliset ja yksityiset ensinmainittujen mahdo1lisuuksia saada pä-
61354: teknilliset oppilaitokset vuotuisena valtion- teviä opettajia. Perhe-elä;k!keissä nyt val-
61355: avustuksena mm. 80 prosenttia rehtorin ja liltseva erilaisuus on kuitenkin helposti pois-
61356: opettajien palkkojen ja eläkkeiden maksa- tettavissa siten, että ne lkustannulkset, jotka
61357: miseen tarvittavista varoista. Tästä sääde- johtuvat seNaisista eläJk!keistä, sisällytetään
61358: tään lain 6 § : ssä. Lain 10 § : ssä mainitaan, niihin menoihin, joiden osalta valtionapua
61359: että valtionavustulkseen oikeutettu oppilai- äskenmainitun lain 6 § : n mukaan anne-
61360: tos, joka on järjestänyt toimihelllkilöilleen taan. Siinä opetuslaitosten valtionavusta
61361: vakuutusturvan työkyvyttömyyden, van- annetussa lainsäädännössä, joka on synty-
61362: huuden tai 'ha:utausavun varalta, saa val- nyt vuoden 1956 perhe-eläkelailn astuttua
61363: tiolta avustuksena puolet suorilttamistaan voimaan, on myös johdonmulkaisesti perhe-
61364: valkuutusmaksuista ei !kuiten!kaan enempää eläkekustannukset rinnastettu pa;lkoista ja
61365: kuin 40 mk kutakin vakuutettua kohti. Toi- eläk!keistä aiheutuviin menoihin. Teknililisiä
61366: miihenkilöiden perhe-elä!keturvan järjestämi- oppilaitoksia koSkevaa lainsäädäntöä ei
61367: seen ei sitävastoin anneta vlllltionapua. tänä ailkana !kuitenlkaan ole uusittu, mistä
61368: Valtion ,teknillisten oppilaitosten viTan- johtuu, että tässä mainittua epälkdhtaa nii-
61369: hailtijain palikJkaetuihin 1kuuluu 'kuitenkin deiJ. kohdalla ei tähän mennessä ole ilror-
61370: myös perhe-eläketurva, joka on säännelty jattu. Enempään viivytteiyyn ei <kuitenkaan
61371: 28 päivänä joulUJkuuta 1956 annetussa laissa ole mi·tään aihetta. Niillä yhdaksällä oppi-
61372: valtion virkamiesten perhe-elälkkeistä ja laitoksella, joista :tässä on kysymys ja joista
61373: hautausavuista ('696/56). Sitä yhtei&&un- viisi on !kunnallista ja neljä yksityistä, on
61374: nallisesti ääJrimmäisen merkityksellistä teh- käsityksemme mukaan oilkeus odottaa, että
61375: tälvää ajatellen, jota kunnllililiset ja yksi- myös niid-en kohdalla sovelletaan sitä nY'kyi-
61376: tyiset tekniset oppilaitOkset suorittav&t, sin opetuslaitosten !kohdalla yleisesti omak-
61377: on pidettävä kohtuullisena, että niiden pal- suttua sääntöä, että perhe-eläkejärjestelmän
61378: veilll!ksessa olevat henkiilöt nauttivat samoja kustannukset kuuluvat niihin menoihin, jotka
61379: etuja ikuin vastaavien tointen haltijat val- oi1keuttavat valtionapuun.
61380: tion oppilaitoksissa. Tämä yhdenmulkaisuus Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
61381: on ulotettava myös perhe-elälrokeeseen. kunnioittaen -eduskunnan hyväksyttäväksi
61382: Kunnallisissa oppilaitoksissa tämä on voitu toivomUJksen,
61383: hoitaa kunnan varoin. Ylksityisten teknil-
61384: listen !kouftujen ja opistojen, jotka jo muu- että hallitus pikimmin valmistuttaisi
61385: tenkin ovat suurissa twloudellisissa vaikeuk- ja antaisi Eduskunnalle esityksen tek-
61386: sissa, ei ole ollut mahdolilista toteuttaa pe:rfue- nillisistä oppilaitoksista 26 päivänä
61387: eläketurvaa niin !kauan kuin siitä aiheutuvat baukokuuta 1939 annetun lain (153/
61388: menot ehrät oikeutta valltionavun saamiseen. 39) 6 § :n muuttamisesta siten, että
61389: Uusien opettajavoimien saaminen teknilli- valtionapua tämän lainkohdan mu-
61390: siin oppilaitoksiin !kohtaa !kuten tunnettua kaan vastedes annetaan kunnallisille
61391: tällä haavaa maassamme suuria vaikeuksia. ja yksityisille teknillisille oppilaitok-
61392: Jos eräissä :teknillisissä oppilaitoksissa sen sille myös niiden maksamia perhe-
61393: lisäksi ne edut, joita ne voivat toimihenki- eläkkeitä varten.
61394: Helsingissä 20 päivänä huihtikuuta 1966.
61395: Kristian Gestrin. Magnus Kull. T. E. Nordström.
61396: 1425
61397:
61398: vm,183.- Toiv.al. N:o 642.
61399:
61400:
61401:
61402:
61403: Linkola ym.: Teknillisten oppi'laitosten opettajien opetus-
61404: velvollisuuden ja aseman järjestämisestä.
61405:
61406:
61407: E d u s k u n n a 11 e.
61408:
61409: Teollisuuden ja tuotantotoiminnan kehit- taan vähemmän rasittaviin korkeakoulun vir-
61410: täminen ja tehostaminen muodostaa ainoan koihin.
61411: mahdollisuuden taata kansallemme jatkuva Erityisen tarkasti on teknillisen opetuksen
61412: elintason nousu. Koska kaiken teknillisen alaan liittyviin pnlmiin aikanaan paneutu-
61413: edistyksen perusedellytyksenä taas on r:ittä- nut Valtion teknillinen opetusohjelmakomi-
61414: vän suuren ja pätevän teknikko- ja insinööri- tea, joka huhtikuun 10 päivänä 1954 valtio-
61415: kunnan olemasaolo, joutuu teknillinen kou- neuvo.~tolle jättämässään mietinnössä esittää,
61416: lutus ja sen taso väkisinkin avainasemaan että pätevien opettajavoimien takaamiseksi
61417: yhteislmntamme tulevaisuutta kaavailtaessa. teknillisen opetuksen käyttöön olisi yliopetta-
61418: VErne vuosina on havaittu esiintyneen jat- jien peruspalkkaan liittyvä opetusvelvollisuus
61419: kuvia vaikeuksia löytää teknillisten oppilai- määrättävä 16 viikkotunniksi luokkaopetusta
61420: tosten vakinaisiin opettajandrkoihin riittä- nykyisen 20 asemesta ja lehtoreiden opetus-
61421: västi hakijoita, mikä voi johtua vain siitä, velvollisuus 20 viikkotunniksi nykyisen 24
61422: ettei näihin virkoihin tunneta kiinnostusta asemesta, lisäksi olisi vakinaisten opettajan-
61423: niiden alhaisten peruspaikkojen vuoksi tai ar- virkojen lukumäärää lisättävä ja opettajien
61424: vioidaan niih:n liittyvä opetusvelvollisuus ylenemismahdollisuuden puuttuminen korvat-
61425: liian rasittavaksi alan tarjoamiin etuihin ver- tava määrävuosikorotuksilla.
61426: rattuna. Pätevien opettajien puutteesta joh- Edelliseen viitaten ehootamme kunnoittaen
61427: tuen ovat nykyiset vakinaiset opettajaviran eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
61428: haltijat joutuneet opetuksen turvaamiseksi
61429: pitämään suurta määrää, lähes puolta virka- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
61430: tuntien lukumäärästä, ylimääräisiä tunteja, menpiteisiin teknillisten oppilaitosten
61431: mihin toisena syynä on ollut pyrkimys koh- opettajien opetusvelvollisuuden ja ase-
61432: tuulliseen ansiotasoon. Lähivuosina toimeen- man järjestämiseksi valtion teknillisen
61433: pantava korkeakoulujen laajennusohjelma opetusohjelmakomitean esittämällä ta-
61434: tulee lisäksi aiheuttamaan siirtym:stä teknil- valla.
61435: lisen opetuksen viroista opetusvelvollisuudel-
61436: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
61437:
61438: Anna-Liisa Linkola. P. R. Haarla.
61439: Pentti Mäki-Hakola. Raimo Ilaskivi.
61440:
61441:
61442:
61443:
61444: 179 E 529/66
61445: 1426
61446:
61447: VUI,184.- Toiv.al. N:o 643.
61448:
61449:
61450:
61451:
61452: Sillantaus ym.: Opiskelun vuorottaisjärjestelmän käytäntöön-
61453: ottamisesta teknillisissä oppilaitoksissa.
61454:
61455:
61456: Eduskunnalle.
61457:
61458: Vastikään on komitea antanut mietintönsä Mainittu komitea esitti, että Tampereen
61459: teknillisten oppilaitosten opetuksen uudista- teknillisessä oppilaitoksessa mainittuun jär-
61460: misesta. Komitea esittää eräiden ulkolaisten jestelmään siirryttäisiin jo vuonna 1967.
61461: esikuvien mukaan otettavaksi maassamme Koska järjestelmä lisäisi nopeasti vähin in·
61462: käyttöön vuorottaisjärjestelmän (Englannin vestoinnein maassamme tekninisen alan opis-
61463: Sandwich- ja USA: n CO-operative Educa- kelupaikkoja, ehdotamme kunnioittavasti
61464: tion-systeemi), mi!kä tekisi mahdolliseksi kah- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
61465: den vuosikurssin opetuksen samanaikaisesti.
61466: Järjestelmä rakentuu siihen, että oppilas että hallitus kiireisesti ryhtyisi toi-
61467: käyttää puolet ajastaan teoreettiseen opiske- menpiteisiin opiskelun vuorottaisjär-
61468: luun ja toisen puolen opiskeluun kiinteästi jestelmän käyttöönottamiseksi joissakin
61469: liittyvään, ohjauksenalaiseen harjoitteluun. maamme tekm1lisissä opp~1aitoksissa.
61470: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
61471:
61472: Pentti Sillantaus. Arvo Ahonen.
61473: 1427
61474:
61475: VIU,185.- Toiv.al. N:o 644.
61476:
61477:
61478:
61479:
61480: Knuuttila ym.: Teknillisen oppt"laitoksen kurssin suorittanei-
61481: den jatko-opintojen helpottamisesta.
61482:
61483:
61484: E d u s k u n n a ll e.
61485:
61486: Jo nykyisellään on teknillisellä alalla rajoi- lyillä olisi siten mahdollista lyhentää näiden
61487: tetusti mahdollisuus siirtyä alemmasta kou- opiskelijoiden opiskeluaikaakin. Nykyisellään
61488: lumuodosta ylempään eli teknillisestä kou- helpotusten myöntäminen on vaihtelevaa ja
61489: lusta teknilliseen opistoon ja sieltä vastaa- etukäteen tuntematon tekijä jatko-opintoja
61490: vasti teknilliseen korkeakouluun. Tämän kou- suunniteltaessa.
61491: lutien hyväksikäyttöä rajoittavat erittäin an- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
61492: karien opiskelija-ainekselle asetettujen vaati- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61493: musten lisäksi se yleisesti tunnustettu seikka, muksen,
61494: että peräkkäisissä kouluissa joutuu tentti-
61495: mään ja tekemään kursseihin määräytyviä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
61496: harjoitustehtäviä kahteen kertaan ja siten toimenpiteisiin ohjeitten antamiseksi
61497: opiskeluaika muodostuu suhteettoman pit- teknillisille oppilaitoksille, millä ta-
61498: käksi ja aiheutuu taloudellisesti opiskelijalle valla lähinnä alemman teknillisen op-
61499: erittäin rasittavaksi. Monessa tapauksessa pilaitoksen kurssin (teknikon tai insi-
61500: se on peräti esteenä jatko-opintojen alkami- nööritutkinnon) suorittanut opiskelija
61501: sellekin. Tämä haitta olisi poistettavissa, jos saisi helpotuksia ylemmässä ()ppilaitok-
61502: laadittaisiin eri oppilaitoksia varten ohjeet, sessa opiskellessaan, kiinnittämällä
61503: miltä osin lähinnä alemman teknillisen oppi- huomiota mahdollisuuksiin helpotus-
61504: laitoksen kurssin täysin suorittanut opiskelija ten antamisen järjestämiseen siten,
61505: voisi saada helpotuksia ylemmässä oppilai- että opiskeluaika ylemmä·ssä oppilai-
61506: toksessa opiskellessaan, ja erinäisillä järjeste- toksessa vastaavasti lyhe,nisi.
61507: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
61508:
61509: Sakari Knuuttila. Lyyli Aalto. Reino Breilin.
61510: Mauno Pohjonen. Ensio Partanen. Meeri Kalavainen.
61511: Arvo Ahonen. Aune Salama. Valde Nevalainen.
61512: 1428
61513:
61514: Vm,186.-Toiv.al. N:o 645.
61515:
61516:
61517:
61518:
61519: Breilin ym.: Teknillisen koulun perustamisesta Saloon.
61520:
61521:
61522: Eduskunnalle.
61523:
61524: 1\faamme teollisuuden laajentuminen on li- Tarkastettaessa mahdollisuuksia perustaa
61525: sännyt huomattavan paljon ammatti- ja tek- teknillinen koulu Salon talousalueelle on huo-
61526: nillisen koulutuksen tarvetta, jopa niin että mioitava kuntien taloudellinen tila. 1\fuuta-
61527: teknillisestä henkilökunnasta esiintyy suora- mia poikkeuksia lukuunottamatta alueen kun-
61528: naista puutetta. Teknillisen koulutuskysy- nat ovat pieniä ja niiden talous sekä omien
61529: myksen tarkoituksenmukainen hoitaminen että lakisääteisten velvoitteiden vaikutuksesta
61530: edellyttää alueellista suunnittelua ja jakoa. rasitettu. Olosuhteet huomioon ottaen olisi
61531: Tällöin tulisi huomioida sekä talousalueiden tarkoituksenmukaista perustaa Salon talous-
61532: oma että koko maan tarve. alueelle valtion teknillinen koulu.
61533: Salon seudun kuntainliiton ammattikoulun Teknillisen rkoulun tarve Salon talous-
61534: toiminta Salon talousalueella on lisännyt alueella on ilmeisen suuri. Huomioon ottaen
61535: laajemman teknillisen koulutuksen tarvetta. alueen perusteollisuuden ja jo nyt peruste-
61536: Alueen perusteollisuus on lisääntynyt, mutta tun, yhä laajenemassa olevan tekstiiliteolli-
61537: merkittävää on todeta tekstiiliteollisuuden suuden, olisi aiheellista perustaa ainakin
61538: varsin voimakas eteneminen. Teknikoiden seuraavat linjat: Kone-, sähkö-, teleteknilli-
61539: tarve tällä alueella jo nyt on sitä luokkaa, nen- ja tekstiiliosastot Viimemainittu on si-
61540: että koulutuskysymykseen olisi kiinnitettävä käli merkittävä, että tällä alalla erikoisesti
61541: vakavaa huomiota. naishenkilöt voisivat valmistua teknilliseksi
61542: Salon talousalueen teknillisissä oppilaitok- henkilöksi, te'kstiiliteknikoksi.
61543: sissa opiskelevat nuoret joutuvat turvautu- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
61544: maan vierailla paikkakunnilla oleviin koului- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61545: hin, jolloin luonnollisesti on s-eurauksena muksen,
61546: opintokustannusten huomattava nousu ja elä-
61547: minen irti perhepiiristä, sekä sittemmin siir- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
61548: tyminen tyklkänään vieraalle paikkakunnalle. Salon talousalueen teknillisen koulun
61549: Kotipaikkakuntien teknikkojen tarve sensi- aikaansaamiseksi Saloon.
61550: jaan tyydytetään varsin usein vi€raalta paik-
61551: kakunnalta siirtyneellä tekni•kolla.
61552: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
61553:
61554: Reino Breilin. Voitto Hellsten.
61555: Esko Niskanen.
61556: 1429
61557: VIII,187.-Hemst.mot. N:o 646.
61558:
61559:
61560:
61561:
61562: Gestrin m. fl.: A.ngdende om.Mldande av den 81Jenska avdel-
61563: ningen vid Tekniska läroanstalten i Helsingfors till en
61564: självständig statlig teknisk skola.
61565:
61566:
61567: Till Riksdagen.
61568:
61569: I vårt land verkar för närvarande 18 som de svenskspråkiga tekniker- och ingen-
61570: egentliga tekniska skolor vid vilka tekniker, jörsorganisationernas sida.
61571: byggmästare och maskinmästare utbildas. De tekniska läroanstalterna i Vasa och
61572: Utbildningstiden är tre år. Det förefaller Helsingfors har svenska avdelningar med ett
61573: som om de tekniska skolorna liksom för betydande elevantal. År 1965 hade man vid
61574: övrigt även instituten, vilka utbildar drifts- den svenska avdelningen i Vasa 236 stude-
61575: ingenjörer, ofta förbisetts i det pågående rande vartill kom 57 elever på institutlinjen.
61576: planeringsarbetet inom undervisningsväsen- 1 Helsingfors studerade 274 elever vid den
61577: det. Huvuduppmärksamheten synes ha äg- tekniska skolans svenska avdelning. Vid den
61578: nats dels grundskolan samt den grundläg- tekniska läroanstalten i Åbo kan även
61579: gande yrkesutbildningen, dels högskoleväsen- svenskspråkig undervisning meddelas, men
61580: det och den högsta undervisningen i övrigt. detta sker icke regelbundet eller vid en sär-
61581: Likväl har de tekniska läroinrättningarnas skild avdelning. En rad viktiga tekniska sek-
61582: antal under de senaste åren ökat och elev- torer saknar helt svenskspråkig undervisning.
61583: underlaget snabbt breddats. År 1955 upp- Detta gäller t.ex. biJ.industrin och svag-
61584: gick de studerandes antal vid de tekniska strömstekniken.
61585: skolorna till 3.350 och vid instituten till Eligt den uppfattning, som både landets
61586: 1.050. År 1965 var motsvarande tai 6.500 tekniker- och ingenjörskår och den finlands-
61587: respektive 5.122. Det är uppenbart att den svenska befolkningens företrädare i riksdag
61588: snabba förändringen av näringsstrukturen i och folkting gett uttryck för, skulle den
61589: landet ställt och kommer att ställa växande svensspråkiga undervisningen i de tekniska
61590: krav på tillgång till specialskolad arbetskraft skolorna främjas av, att de nuvarande av-
61591: med den kompetens utbildning i tekniska delningarna ombildades till självständiga lä-
61592: skolor och institut skänker. roinrättningar med egen administration.
61593: Mot den ovanskisserade bakgrunde förefal- Riksdagen har såtillvida tillmötesgått denna
61594: ler det angeläget att de te:kniska skolornas opinion, att riksdagen nyligen på framställ-
61595: och institutens arbets- och utvecklingsmöjlig- ning av regeringen fattat beslut om uppdel-
61596: heter ägnas ökad uppmärksamhet i den fort- ning av den tekniska läroanstalten i Vasa på
61597: satta planeringen av undervisningsväsendets språklig grund. Ett likadant avgörande
61598: utbyggnad. En lel av de missförhållanden borde nu träffas i fråga om den tekniska lä-
61599: som härvid med det snaraste borde korrige- roanstalten i Helsingfors. Både med hänsyn
61600: ras berör den svenskspråkiga undervisning, tili elevantai och föreliggande utbildnings-
61601: viiken meddelas på den tekniska skolans behov uppfyller den svenska avdelning vid
61602: nivå. Särskilt anmärkningsvärt och beklag- tekniska skolan i Helsingfors de krav, som
61603: ligt är att inte en enda administrativt själv- rimligen bör ställas på en självstädig läro-
61604: ständig svensk teknisk skola i detta nu är inrättning. Därtill bör observeras att den
61605: verksam i landet. Denna omständighet, som tekniska läroanstalten i Helsingfors, som för
61606: redan länge ingett bekymmer, har bl.a. påta- närvarande har c. 2 500 elever och 270 lä-
61607: lats i framställningar tili handels- och in- rare fördelade på fyra olika delvis helt otids-
61608: dust.riministeriet från såväl de finskspråldga enliga undervisningsutrymmen i skilda delar
61609: 1430 VIII,187. - Helsingin teknillinen oppilaitos.
61610:
61611:
61612: av staden, svälit UJt till en onaturligt stor och har flillständiga kunskaper i fin8k:a, sadmar
61613: svåradministrerad helhet. Ocksä med tanke möjlighet att i sitt eget land erhålla utbild-
61614: på helhetens intressen vore en uppdelning på ning på viktiga tekniska linjer.
61615: språklig grund sälunda rationell. Hänvisande tili det anförda har vi äran
61616: Slutligen mä framhållas, att självständiga föreslå, att riksdagen vill hemställa,
61617: svenska tekniska skolor i såväl Vasa som Hel-
61618: singfors betydligt smidigare än de nuvarande att regeri'ngen i brådskande ordning
61619: avdelningarna kunde tillgodose den växande mått vidta åtgärder för ombildande
61620: efterfrägan på tekni'ker inom olika sektorer av den svenska avdel'ningen vid Tek-
61621: i värt lands svenska bosättningsområden. Un- niska läroanstalten i Helsingfors till
61622: dervisningen kunde bättre anpassas tili rå- en administrativt självstädig statlig
61623: dande behov bäde med hänsyn tili omfäng teknisk skola samt tiU Riksdagen in-
61624: och i fråga om studielinjer. Härvid kunde komma med nödiga förslag i anledning
61625: man även avlägsna det nu rädande missför- härav.
61626: hållandet, att den svenSka ungdom, som icke
61627: Helsingfors den 25 april 1966.
61628:
61629: ·Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
61630: T. E. Nordström. Magnus Kull.
61631: Georg Backlund.
61632: 1481
61633:
61634: VM,187. -Toiv.al. N:o 646.
61635:
61636:
61637:
61638:
61639: Gestrin ym.: H elst'ngin teknillisett oppilaitoksen ruotsinkieli-
61640: sen osaston n1.uodostamisesta itsenäiseksi valtion tekn,t'lli-
61641: seksi kouluksi.
61642:
61643:
61644: Eduskunnalle.
61645:
61646: Maassamme toimii tällä haavaa 18 varsi- joita sekä. suomenkieliset että ruotsinkieliset
61647: naista teknillistä koulua, joista valmistuu teknikko- ja insjnöörijärjestöt ovat tehneet.
61648: teknikoita, rakennusmestareita ja konemes- Vaasan ja Helsingin teknillisissä oppilai-
61649: tareita. Valmistusaika on kolme vuotta. Tun- toksissa on ruotsinkieliset osastot, joissa oppi-
61650: tuu siltä kuin teknilliset koulut, kuten muu- lasluku on huomllttava. Vuonna 1965 oli
61651: ten käyttöinsinöörejä valmistavat opistotkin, Vaasassa ruotsalaisella osastolla 236 opiskeli-
61652: olisi jätetty huomiotta meneillään olevassa jaa, joiden lisäksi opistolinjalla oli 57 oppi-
61653: koulutoimen suunnittelutyössä. Päähuomio lasta. Helsingissä 274 oppilasta opiskeli tek-
61654: näkyy kiinnitetyn toisaalta peruskouluun nillisen koulun ruotsinkielisellä osastolla. Tu-
61655: sekä perustavaa laatua olevaan ammattikou- run teknillisessä oppilaitoksessa voidaan an-
61656: lutukseen, toisaalta korkeakoululaitokseen ja taa myös ruotsinkielistä opetusta, mutta näin
61657: muuhun korkeimpaan opetukseen. Teknillis- ei ole laita säännöllisesti eli erityisellä osas-
61658: ten oppilaitosten luku on kuitenkin viime tolla. Joukolta tärkeitä teknisiä aloja puut-
61659: vuosina lisääntynyt ja niiden oppilasaines tuu ruotsinkielinen opetus tyystin. Tämä
61660: nopeasti suurentunut. Opiskelijoiden luku- koskee esim. autoteollisuutta ja heikkovirta-
61661: määrä oli vuonna 1955 teknillisissä kouluissa tekniikkaa.
61662: 3 350 ja opistoissa 1050. Vastaavat luvut Sen käsityksen mukaan, jonka sekä maan
61663: vuonna 1965 olivat 6 500 ja 5 122. On il- teknikko- ja insinöörikunta että suomenruot-
61664: meistä, että maassa tapahtunut ja tapahtuva salaisen väestön edustajat eduskunnassa ja
61665: elin:keinora:kenteen nopea muuttuminen on kansankäräjillä ovat tuoneet julki, olisi ruot-
61666: asettanut ja asettaa kasvavia vaatimuksia sinkieliselle opetukselle teknillisissä kouluissa
61667: sellaisen erityiskouJ.utuksen saaneen työvoi- eduksi, jos nykyiset osastot muutettaisiin
61668: man tarjonnalle, jolla on teknillisissä kou- itsenäisiksi oppilaitoksiksi omine hallintoi-
61669: luissa ja opistoissa annettavan !koulutuksen neen. Eduskunta on suhtautunut tähän kan-
61670: tuottama pätevyys. taan sikäli suopeasti, että se äskettäin halli-
61671: Edellä hahmotellun valossa tuntuu tär- tuksen esityksestä on päättänyt Vaasan tek-
61672: keältä omistaa enemmän huomiota teknillis- nillisen oppilaitoksen jakamisesta kielellisenä
61673: ten koulujen ja opistojen työ- ja kehitys- perusteella. Samanlainen ratkaisu pitäisi nyt
61674: mahdollisuuksiin jatkettaessa opetustoimen tehdä Helsingin teknillisen oppilaitoksen
61675: laajentamisen suunnittelua. Osa niistä epä- osalta. Helsingin teknillisen koulun ruotsin-
61676: kohdista, jotka tällöin ensi tilassa olisi kor- kielinen osasto täyttää sekä oppilasluvun että
61677: jattava, koskee teknillisen 'koulun tasolla an- koulutustarpeen kohdalla ne vaatimukset,
61678: nettavaa ruotsinkielistä opetusta. Erityisen jotka kohtuudella on asetettava itsenäiselle
61679: huomattava ja valitettava on se seikka, ettei oppilaitokselle. Lisäksi on huomattava, että
61680: maassa tällä haavaa ole toiminnassa ainoata- Helsingin teknillinen oppilaitos, jossa nykyi.
61681: kaan hallinnollisesti itsenäistä teknillistä sin on noin 2 500 oppilasta ja 270 opettajaa
61682: koulua. Tätä jo kauan huolen aiheena ollutta ja joka toimii jakautuneena neljään eri
61683: asiaintilaa on mm. moitittu niissä kauppa- ja osaan, joiden osittain aivan epäajanmukai-
61684: teollisuusministeriölle osoitetuissa esityksissä, set opetustilat sijaitsevat kaupungin eri
61685: 1432 vni,187. - Helsingin teknillinen oppilaitos.
61686:
61687:
61688: osissa, on paisunut luonnottoman suureksi ja osalta, jolla ei ol-e täydellistä suomenkielen
61689: hallintonsa puolesta vaikeasti hoidettavaksi taitoa, puuttuu mahdollisuus saada omassa
61690: kokonaisuudeksi. Kielellisenä pohjalla tapah- maassaan koulutus tärkeillä teknillisillä opin-
61691: tuva jakaminen olisi siten myös kokonai- tosuunnilla.
61692: suuden etua ajatellen järkevä toimenpide. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
61693: Mainittakoon lopuksi, että itsenäiset ruot- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61694: salaiset teknilliset koulut sekä Vaasassa että muksen,
61695: Helsingissä huomattavasti joustavammin
61696: kuin nykyiset osastot voisivat tyydyttää eri että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
61697: alojen kasvavaa teknikkojen kysyntää toimenpiteisiin Helsingin teknillisen
61698: maamme ruotsinkielisillä asutusalueilla. oppilaitoksen ruotsinkielisen osaston
61699: Opetus voitaisiin paremmin sopeuttaa vallit- muodostamiseksi hallinnollisesti itse-
61700: sevan tarpeen mukaiseksi sekä sen laajuuden näiseksi valtion teknilliseksi kouluksi
61701: että opintosuuntien osalta. Näin voitaisiin sekä antaisi Eduskunnalle tästä aiheu-
61702: myös poistaa eräs nyt vallitseva epäkohta, ni- tuvat tarpeelliset esitykset.
61703: mittäin se, että ruotsinkielisen nuorison siltä
61704: Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1966.
61705:
61706: Kristian Gestrin. Carl Olof Tallgren.
61707: T. E. Nordström. Magnus KuU.
61708: Georg Backlund.
61709: 1433
61710:
61711: vm,188.-Toiv.al. N:o 647.
61712:
61713:
61714:
61715:
61716: Hama.ra. ym.: Tekm"lZisen koulun perustamisesta Savonlin-
61717: naan.
61718:
61719:
61720:
61721: E d u s k u n n a 11 e.
61722:
61723: Savonlinna on vuosikymmeninä kehittynyt -suunnittelijaa ja tutkijaa. Lypsyniemen ko-
61724: verrattain huomattavaksi teollisuuskaupun- nepajalla toimii nykyisin 30 piirtäjää ja 12
61725: giksi varsinkin puunjalostuksen ja metalli- työnjohtajaa. Tehtaan johdon ilmoituksen
61726: teollisuuden aloilla. Niinpä Oy Wilh. Schau- mukaan on toimihenkilöiden saanti tuottanut
61727: man Ab:n kuitulevy-, vaneri- ja kimpilevy- ajoittain tuntuvia vaikeuksia, ja tehtaan toi-
61728: tehtaat ovat kukin alallaan Suomen suurim- minnan laajentuessa arvioidaan heidän tar-
61729: mat. Enso-Gutzeit Oy:n Lypsyniemen kone- peensa lähimmän kymmenen vuoden aikana
61730: paja on niinikään varsin huomattava tuotan- kasvavan kaksinkertaiseksi. Keskisuuret ja
61731: tolaitos maamme metalliteollisuuden piirissä. pienet teollisuuslaitokset lisäävät nekin tun-
61732: Lukuisat kotimarkkinateollisuuden eri aloilla tuvasti teknillisesti koulutettujen henkilöiden
61733: toimivat keskikokoiset ja pienet yritykset tarvetta. Laivaliikenne taas tarvitsee palve-
61734: edustavat nekin sangen huomionarvoista teol- luksessaan runsaasti konemestareita, joista
61735: lisuustuotantoa. Liiketaloustieteellisen tutki- on jo noin kymmenen vuoden ajan ollut niin
61736: muslaitoksen v. 1957 kauppakamariosastomme suuri puute, että laivojen saaminen liiken-
61737: toimeksiannosta suorittama tutkimus Savon- teeseen vesien avautuessa on kohdannut erit-
61738: linnan teollisuuden tilasta ja sen lisäämisen täin suuria vaikeuksia. Saimaan kanavan
61739: edellytyksistä antaa monessa suhteessa myön- mahdollinen avautuminen tulee edelleenkin
61740: teisen kuvan teollisuuden kehitysmahdolli- lisäämään konemestareiden tarvetta.
61741: suuksista Savonlinnan talousalueilla. Todelli- Näitä seikoja ajatellen on pidettävä erit-
61742: suudessa onkin jo niinä muutamina vuosina. täin suurena puutteena, ettei Savonlinnassa
61743: jotka ovat kuluneet tämän tutkimuksen suo- eikä edes koko Mikkelin 'läänissä ole teknil-
61744: rittamisesta, Savonlinnan teollisuuden tuo- listä koulua ja vieläkin valitettavampaa on,
61745: tannossa tapahtunut tuntuvaa kasvua, joka että niissä suunnitelmissa, joita teknillisen
61746: näyttää edelleen jatkuvan. opetuksen kehittämiseksi maassamme on ase-
61747: Savonlinna on Saimaan sisävesiliikenteen tettujen valtiokomiteoiden toimesta laadittu,
61748: keskus. Vaikka rahtilaiva- ja proomuliikenne koko lääni ja sen suurin teollisuuskeskus
61749: onkin kanavayhteyden mereen katkettua tun- Savonlinna on täysin syrjäytetty. Kun ylei-
61750: tuvasti supistunut, jatkuu puutavaroiden sesti hyväksytyn käsityksen mukaan yhteis-
61751: lauttahinaus ja matkustajaliikenne vilkkaana. kunnan velvollisuutena on huolehtia väestön
61752: Mikäli käynnissä olevat neuvottelut Saimaan ammattikoulutuksesta, olisi Mikkelin lääni
61753: kanavan avaamisesta johtavat myönteiseen myös teknillisen koulutuksen alalla saatava
61754: tulokseen, on odotettavissa, että laivaliikenne tasavertaiseen asemaan maan muiden osien
61755: vilkastuu huomattavassa määrässä. !kanssa. Tuotannon jatkuva mekanisoituminen
61756: Edellä mainitut elinkeinoelämän aJat tar- vaatii yhä enemmän teknillisesti koulutettuja
61757: vitsevat palveluksessaan huomattavan määrän henki'löitä, jotta laajemmille väestöryhmille
61758: teknillisen koulutuksen saaneita toimihenki- voitaisiin taata riittävästi työtilaisuuksia ja
61759: löitä. Niinpä Oy Wilh. Schauman Ab: n Sa- Hsätä niitä väestön luonnollista kasvua vas-
61760: vonlinnan tehtaiden palveluksessa on n. 50 taavassa määrässä.
61761: teknillisen koulun käynyttä työnjohtajaa,
61762: 180 E 529/66
61763: 1484 VIII,188. - Savonlimlan telmillinen koulu.
61764:
61765:
61766: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- levan sekä l«memutareille opetmtti
61767: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, antavan teknillisen koulun saamiseksi
61768: Mikkelin lääniin ja sen sijoittamiseksi
61769: että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi- Savonlinnaan, joka läänin suurimpana
61770: menpiteisiin mekaanista puunjalostus- teollisuuskukuksena o.n luonnollisin
61771: teollisuutta ja konerakennusta palve- koulun sijoituspaikkana.
61772: Helsingissä. 29 päivänä huhtikuuta 1966.
61773:
61774: Irma Hama.ra.. K. F. Haapasalo.
61775: Esu Niemelä. Dmo Paananen.
61776: 1486
61777: Vm,189.- Toiv.al. N: o 648.
61778:
61779:
61780: af Heurlin ym.: Teknillisen opiston ja tekn~'llisen koulun
61781: perustamisesta Espoon kauppalaan.
61782:
61783: Eduskunnalle.
61784: Viime vuosina maan voimakkaasti teollis- lasmäärän ja liian ahtaiden korkeakoulujen
61785: tuessa on ilmennyt yhä kasvavaa puutetta vuoksi. Ilmeisesti ei olisi yhteiskunnan ja
61786: !koulutetusta teknillisestä työvoimasta, mikä talouselämänkään kannalta järkevää ei!kä edes
61787: puute koskee niin diplomi-insinöörejä, opisto- mahdollista laajentaa diplomi-insinöörien kou-
61788: insinöörejä. kuin tekn~koitakin ja ammatti- [utusta niin paljon, että edes kohtuullinen
61789: työntekijöitä. Suhteellisesti kaikkein suurin osa insinöörikoulutusta haluavista pääsisi
61790: puute on opistoinsinööreistä, mutta myöskin korkeakouluun. Kansainvälinen vertailu
61791: teknikkotarpeen tyydyttäminen on lähivuo- osoittaa, kuten ilmenee em. komitean mietin-
61792: sina erittäin ajankohtainen. Kysymystä on nöstäkin, että insinöörivajauksemme on vielä
61793: selvittänyt valtioneuvoston 26 päivänä hel- paljon suurempi opistoinsinööreihin kuin
61794: mikuuta 1960 asettama komitea, minkä pu- korkeakouluinsinööreihin nähden.
61795: heenjohtajana on toiminut kansliapäällikkö Helsingin nykyinen teknillinen opisto ja
61796: Pauli Lehtosalo ja viime vuonna on prof. koulu eivät pysty Helsingin seudun tarvetta
61797: Erkki Lauriimi puheenjohdolla toimineen ko- täyttämään kuin murto-osalta, jolloin. ottaen
61798: mitean toimesta myös hankittu selvitystä. huomioon tonttivaikeudet Helsingissä sekä
61799: Opistoinsinööri. ja teknikkopulan poista- asiantuntija·komitean toteaman tarkoituksen-
61800: minen edellyttää paitsi monien uusien tek- mukaisuuden jakaa teknilliset oppilaitokset
61801: nillisten opistojen ja koulujen perustamista 'hallinnollisesti sopivan kokoisiin yksiköihin,
61802: myös niiden tarkoituksenmukaista sijoitta- olisi uuden oppilaitoksen perustaminen Es-
61803: mista. Espoon kauppa,la, minkä väkiluku pian pooseen perusteltu.
61804: ylittää 100 000 ja ennen vuosisadan loppua Espoon kauppalassa on tiettävästi pidetty
61805: 300 000, on voimakkaassa teollistumisvai- erittäin suotavana teknillisen oppilaitoksen
61806: heessa. Espoossa on myös nuorten ikäluokrkien aikaansaamista, mikä käsittäisi sekä teknilli-
61807: määrä poikkeuksellisen suuri. Sen rajojen sen opiston että 1koulun. Ilmeisestikin olisi
61808: sisällä toimii jo nykyisin 9 oppikoulua ja mahdollista saada hankituksi Espoosta tontti
61809: tänään 28. 4. 1966 on valtioneuvosto myön- k.o. tal'lkoitukseen ja myöhemmin olisi kau-
61810: tänyt Espoon kauppalalle kahden uuden kun- kaisemmilta paikkakunnilta kotoisin olevien
61811: nan omistaman yhteiskoulun perustamisluvan, opiskelijoiden asuntokysymyksen ratkaisemi-
61812: mitkä aloittavat toimintansa niiHe varatuissa nen joko asuntolarakennuksella tai muuten
61813: ti!loissa ensi sy:ksynä. Keskikoulun suoritta- myöskin tarkoituksenmukaisesti toteutetta-
61814: neiden määrä tulee Espoossa lähitulevaisuu- vissa.
61815: dessa ylittämään runsaasti 1000 oppilaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
61816: varsinkin kun otetaan huomioon, että oppi- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
61817: koulujen riittämättömyyden tähden on pal-
61818: ·jon espoolaisia oppilaita helsinikiläisissä oppi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
61819: kouluissa. Ko:nkeakouluihin ei heistä suurin teknillisen opiston ja teknillise,n koulun
61820: osa kuitenkaan ylioppilastutkinnon suoritta- perustamiseksi Espoon kawppalaan.
61821: misen jälkeen voisi päästä paisuvan ylioppi-
61822: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
61823:
61824: Kaarlo af Heurlin. Eino Siren.
61825: Sinikka Luja. Lars Lindeman.
61826: V. 0. Mäkinen.
61827: 1436
61828:
61829: VID,190.- Toiv.al N: o 649.
61830:
61831:
61832:
61833:
61834: Laaksonen: Uusien opetusHZojen osoittamisesta Helsingin tek-
61835: nt"lliselle oppilaitokselle.
61836:
61837:
61838: Eduskunnalle.
61839:
61840: Teknillisen ja ammattiopetuksen yleisjär- Koska jo vuosia on ollut selvää, että huo-
61841: jestelykomitea ehdotti hallitukselle 13. 6. nossa kunnossa olevien Teknillisen korkea-
61842: 1958 päivätyssä mietinnössään, että ''Helsin- koulun vanhojen rakennuksien peruskorjaa-
61843: gin, Tampereen ja Turun teknillisille oppi~ minen tulee varsin kalliiksi, eivätkä raken-
61844: laitoksille varattaisiin ensi tilassa niiden ki- nukset ole muutenkaan sopivia opetukseltaan
61845: peästi kaipaamat opetustilat ja että Jyväs- toisen tyyppiselle oppilaitokselle ja koska
61846: kylään, Lahteen, Lappeenrantaan ja Ouluun valtavasti suurentunut Helsingin teknillinen
61847: perustettaisiin uudet teknilliset opistot." oppilaitos ei näistä rakennuksista kuitenkaan
61848: Tämä ehdotus on nyt toteutettu lukuun otta- saa riittävästi lisätilaa, ehdotan kunnioittaen
61849: matta Helsingin teknillisen oppilaitoksen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
61850: opetustiloja, joiden suhteen ei minkäänlaisia
61851: varmoja suunnitelmiakaan ole olemassa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
61852: Helsingin teknillisen oppilaitoksen kehittä- toi"!-enpiteisiin uusien opetustilojen
61853: mistä on hidastanut sen tulevaisuuden raken- osoittamiseksi Helsingin teknilliselle
61854: taminen Teknilliseltä korkeakoululta jäävien oppilaitokselle huomioon ottaen sa-
61855: vanhojen tilojen varaan, joita niitäkään ei malla myös tonttivarauksen oppilaiden
61856: ole saatu oppilaitoksen käyttöön kuin osaksi, 10maa oppilastaloa varten.
61857: koska korkeakoulun oman Otaniemi-suunni-
61858: telman toteuttaminenkin on vielä kesken.
61859: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
61860:
61861: Mikko Laaksonen.
61862: 1437
61863:
61864: Vm,191.- Toiv.al. N:o 650.
61865:
61866:
61867:
61868:
61869: Linkola: Pohjois-Kymenlaakson teknillisen koulun aikaansaa-
61870: misesta.
61871:
61872:
61873: E d u s k u n n a 11 e.
61874:
61875: Teollisuuden ja teknillisten ammattien ke- Sen perusteella, mitä Pohjois-Kymenlaak-
61876: hittyessä ja lisääntyessä tarvitaan yhä run- son teollisuudessa tällä hetkellä on teknikoita
61877: saammin riittävän koulutuksen saanutta hen- tai vastaavissa tehtävissä muunlaisen ammat-
61878: kilökuntaa. Valtion ja kuntien toimenpiteet tikoulutuksen saaneita ammattimiehiä, tek-
61879: ammattikoulujen rakentamiseksi ovatkin ter- nikoiden vuotuisen lisätarpeen voidaan ar-
61880: vetulleita toimenpiteitä ammattimiesten puut- vioida olevan n. 90 teknikkoa. Pohjois-Ky-
61881: teen poistamiseksi teknillisten ammattien eri menlaakson puunjalostusteolli!luudessa ovat
61882: aloilla. Vastaavaa lisäystä tarvitaan luonnol- kuitenkin parhaillaan käynnissä erittäin suu-
61883: Hsesti myös korkeamman teknillisen koulu- ret laajennukset, joiden valmistuttua teknil-
61884: tuksen saaneiden varsinaisten telmiJkkojen lisen henkilökunnan tarve melkoisesti lisään-
61885: lukumäärässä. Teknillisen ammattiopetuksen tyy. Pohjois-Kymenlaaksoon on nousemassa
61886: yleisjärjestelykomitea onkin tehnyt suunni- myös muuta teollisuutta, joka lisääntyvässä
61887: telman teknikkojen koulutuksen lisäämiseksi määrässä tulee tarvitsemaan teknillistä työn-
61888: ja sen edellyttämäksi valtion teknillisten op- johtoa. Suoritetuissa tutkimuksissa osoittau-
61889: pilaitosten rakennusohjelmaksi vv. 1958-63. tui, että teknillisen henkilökunnan tarve lii-
61890: On luonnollisesti hyvä, että ohjelma voitai- ke-elämän ja nimenomaan palveluselinkeino-
61891: siin läpiviedä, mutta sitä laadittaessa tuskin jen ala:lla tulee nopeasti kasvamaan.
61892: voitiin täysin aavistaa sitä voimakasta kehi- Teknikoiden tarve tulee tällä alueena lä-
61893: tystä ja lisäystä, jonka alaisena teollisuu- hivuosina olemaan edellä mainittua lukua
61894: temme tällä hetkellä on ja sitä monipuolistu- huomattavasti suurempi. Pohjois-Kymenla.ak-
61895: mista, joka elinkeinoelämässämme parhaillaan son kunnissa olevia oppilaita oli teknillisissä
61896: on käynnissä. Myös eräiden alueiden teolli- kouluissa Lappeenrannassa, Kotkassa, Karhu-
61897: suuden voimakas kasvu ja monipuolistuminen lassa, Helsingissä ja Tampereella v. 1960 100
61898: vaatinevat uudelleen tarkastettavaksi, millä ja teknillisissä opistoissa Helsingissä ja Tam-
61899: alueilla teknillisten koulujen rakentamisen pereella 17. Näistä valmistui vuosittain n.
61900: tarve on kiireellisin. 30-35. Pohjois-Kymenlaakson koulutuksen
61901: Tässä mielessä on Kouvolan kauppakamari- saaman henkilökunnan vajaus on näinollen
61902: osasto tehnyt tutkimuksen teknikoiden tar- erittäin suuri. Kun vielä osia Mikkelin lää-
61903: peesta Pohjois-Kymenlaaksossa, johon laske- nin eteläisistä alueista liittyy läheisesti Poh-
61904: taan kuuluvaksi Kouvolan kaupunki, Kuu- jois-Kymenlaakson talousalueeseen, kasvaa
61905: sankosken kauppala sekä Anjalan, Elimäen 'koulutuksen tarve yhä. Teknillisen henkilö-
61906: Iitin, Jaalan, Sippolan, Valkealan ja osittain kunnan jatkuva vajaus on sen vuoksi ollut
61907: Luumäen kunnat sekä tutkimuksen perus- täytettävä muualta tulleilla, kun alueen
61908: teella todennut, että teknikoiden koulutuksen omalle nuorisolle ei ole voitu järjestää riit-
61909: lisääminen Pohjois-Kymenlaaksoa varten on tävää koulutusta, ei omalla alueella eikä
61910: rtarpeen, ja että ainoa käytännöllinen rat- muissa kouluissa, koska viimeksimainittuihin-
61911: kaisu asian korjaamiseksi on teknillisen kou- lkaan ei tilanahtauden vuoksi ole voitu ottaa
61912: lun perustaminen Pohjois-Kvmenlaak!loon kaikkia hyväksyttyjä.
61913: palvelemaan sen teollisuutta, liike-elämää ja Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaist.a, että
61914: opiskelevaa nuorisoa. erään maamme voimakkaimman teollisuus-
61915: 1438 VIII,191. - Pohjois-Kymenlaakson teknillinen koulu.
61916:
61917:
61918: alueen täytyy hankkia nuorisolleen alueensa ammattrkoulut ovat myös erinomaisena poh·
61919: teollisissa, teknillisissä j.a kaupallisissa laitok- jana kasvattaessaan oppilasainesta teknillisiä
61920: sissa tarvittava tekniUinen koulutuksensa kouluja varten.
61921: kaU!kana alueensa ulkopuoleLla. Tällainen ti- Teknillisen koulun tarve Pohjois-Kymen-
61922: lanne ohjaa nuorison monasti muille ammatti- 1aaksossa on näinm.uodoin ilmeinen. Alueen
61923: ·aloille, mitä heidän kotiseutunsa edustaa tai n)'lkyinen teollisuus huomioonottaen on perus-
61924: estää varsinkin vähävaraisia saamasta sanot- teltua aihetta suunnitella kouluun ainrukin
61925: tua ja usein tarvitsemaansa teknillistä ope· paperiteollisuuden kuljetusteknillinen ja ko-
61926: tusta ja näinollen jäämään ammattitaidossa neosasto, mutta jo näkyvissä oleva kehitys
61927: jälkeen muualta tulleisiin nähden. huomioiden osastot yleistä teknillistä linjaa,
61928: Tässä yhteydessä on lisäksi todettava, että kaupallisteknillistä linj.aa sekä tele- ja sani-
61929: Pohjois-Kymenlaakson aJueelta yli 700 oppi- teettite<knillistä linjaa varten ovat tarpeen.
61930: lasta suorittaa keskikoulun ja viiden vuoden EdeUä olevan perusteella esitän kun-
61931: kuluttua luku nousee jo )'lli 1 OOO:een. Kun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
61932: mainituista vain n. 50 %:lla on mahdollisuus muksen,
61933: jatkaa kovkerukouluissa, joutuu muu osa kes-
61934: kikoulun käyneistä usein toisarvoisiin ja opin- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
61935: tojaan vastaamattomiin tehtäv-iin, kun heillä tooimenpiteisiin Pohjois-Kymenlaakson
61936: ei ole mahdollisuutta saada tarvittavaa kou- teknillisen koulun aikaansaamiseksi.
61937: lutusta. Pohjois-Kymenlaakson lisääntyneet
61938: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
61939:
61940: Anna-Liisa Linkola.
61941: 1439
61942:
61943: VIII,192. -Toiv.al. N:o 651.
61944:
61945:
61946:
61947: V. A. Virtanen ym..: Tekn-illisen koulun aikaansaamisesta Sa-
61948: vonlinnaan.
61949:
61950: E d u s k u n n a 11 e.
61951: Savonlinna on viime vuosikymmeninä ke- kaksinkertaistuvan lähimmän kymmenen vuo-
61952: hittynyt verrattain huomattavaksi teollisuus- den aikana.
61953: kaupungiksi varsinkin puunjalostuksen ja Toisaalta Mikkelin lääni - eritoten itäi-
61954: metalliteollisuuden aloilla. Niinpä Oy. Wilh. nen Savo - on se alue, josta nuoret joutuvat
61955: Schauman Ab: n kuitulevy-, vaneri- ja kimpi- suuressa määrin työikään vartuttuaan siirty-
61956: levytehtaat ovat kukin alallaan Suomen suu- mään muualle ansiota etsimään. Mikkelin
61957: rimmat. Enso-Gutzeit Oy:n Lypsyniemen läänin osalta väestön muuttotappio on 9 o/ 0 o,
61958: konepaja on niinikään varsin huomattava joka lääneittäin tarkastellen on korkein k()ko
61959: tuotantolaitos maamme metalliteollisuuden maassa. Väestön köyhyys taas vaikuttaa, että
61960: piirissä. Lukuiset kotimarkkinateollisuuden vain harvat pystyvät lähtemään kauaksi koti-
61961: eri aloilla toimivat ~keskikokoiset ja pienet seudultaan jatkamaan opintojaan, sillä asu-
61962: yritykset edustav;at Mkin yhteensä sangen mis- ja matkakustannukset muodosbavat opin-
61963: huomionarvoista teollisuustuotantoa. Liiketa- tokustannuksista suurimman osan. Sen sijaan
61964: loustieteellisen tutkimuslaitoksen v. 1957 suo- - jos Savonlinnassa olisi teknillinen koulu
61965: rittama tutkimus Savonlinnan teollisuuden - suuri joukko itäisen Savon nuoria voisi
61966: tilasta ja sen lisäämisen edellytyksistä antaa kartuttaa siellä tietoja~Bn ja hankkia ammat-
61967: monessa suhteessa myönteisen kuv,an teolli- tipätevyyden aloille, joissa työpaikkoja on
61968: suuden kehitysmahdorlisuuksista Savonlinnan tarjolla. Näin voitaisiin turmiollista nuorten
61969: talousalueella. Todellisuudessa onkin jo niinä muuttoliikettä edes osittain vähentää.
61970: muutamina vuosina, jotka ovat kuluneet tä- Kuten edellä esitetystä on käynyt ilmi, on
61971: män tutkimuksen suorittamisesta, Savonlin- Savonlinna käsityksemme mukaan mitä luon-
61972: nan teollisuuden tuotannossa tapahtunut tun- nollisin teknillisen koulun sijaintipaikka. On-
61973: tuvaa kasvua, joka näyttää edelleen jatku- han Savonlinna koko Mikkelin läänin ja var-
61974: van. sinkin itäisen Savon vahvin teollisuuspaikka-
61975: Savonlinna on Saimaan sisävesiliikenteen kunta ja sisävesiliikenteen suurin keskus.
61976: keskus. Vaikika rahtilaiva- ja proomuliikenne Väestösiirtymä osoittaa myös, että nuorilla
61977: onkin kianavayhteyden mereen katkettua tun- on tällä alueella aivan riittämättömät mah-
61978: tuvasti supistunut, jatkuu puutavaroiden dollisuudet sijoittua ammatteihin.
61979: lauttahinaus ja matkustajaliikenne vilkkaana. Kaikkeen edellä oleva~Bn viitaten ehdotam-
61980: Saimaan kanav,an avaamisesta on odotetta- mrkin kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
61981: vissa, että laivaliikenne vilkastuu huomatta- täväksi toivomuksen,
61982: vassa määrässä.
61983: Edellä mainitut elinkeinoelämän alat tar- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
61984: vitsevat prulveluksessaan huomattavan määrän toimenpiteisiin ensi sijassa mekaanista
61985: teknillisen koulutuksen saaneita toimihenki- puunjalostusteollisuutta ja koneraken-
61986: löitä. Jo nyt tehtaitten ilmoitusten mukaan nusta palvelevan sekä konemestarien
61987: teknillisen koulutuksen saaneiden toimihen- ja rakennusosastojen opintolinjat kä-
61988: kilöiden saanti on tuottanut vaikeuksia ja sittävän teknillisen koulu,n aikaansaa-
61989: tehtaat arvioiv;at ko. toimihenkilötarpeensa miseksi Savonlinnaan.
61990: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
61991:
61992: Viljo Virtanen. Dmo Paananen.
61993: 1440
61994:
61995: VID,193.- Toiv.al. N: o 652.
61996:
61997:
61998:
61999:
62000: Flinck ym.: Erityiskansanopiston pe!"Ustamisesta erityiskansa-
62001: koulua käyneiden oppilaiden jatko-ozJetusta varten.
62002:
62003:
62004: Eduskunnalle.
62005:
62006: Yhteiskuntamme keskeisempiä kysymyksiä tyiskasvatusalan edustaj:en taholta. Kiitolli-
62007: tälläkin hetkellä on nuorisokasvatus ja am- simpia tästä ovat nuoret itse sekä heidän
62008: mattiin valmentautuminen. Erityisen hyvin vanhempansa, jotka ovat auliisti antamassa
62009: tiedetään, että kehityksestä huolimatta nykyi- tukea aloitteen edelleen kehittämiseksi.
62010: nen tilanne ei ole lainkaan tyydyttävä. Ken- Mainittakoon, että ens:mmäinen toimPnpide
62011: ties eniten laimintyöty on henkiseltä raken- on jo suoritettu kokeilukurssin muodossa.
62012: teeltaan poikkeava nuoriso, heidän osaltaan Kurssi pidettiin kesällä 1965 Hoikan opis-
62013: nimenomaan peruskoulun käynnin jälkeen ta- tossa Karkussa kestäen 4 viikkoa. Kurssien
62014: pahtuva jatkokoulutus ja huolto. Olisikin järjestäjänä to:mi kansakoulujen erityiskas-
62015: korkea aika kiinnittää vakavaa huomiota vatuksen liitto. Kurs<>illa oli 37 osaanottajaa
62016: heikkotasoisen tai muutoin alikuntoisen nuo- eri puolilta maata. Ohjelman runkona olh·at
62017: rison valmentamiseen. kansanopistojen varsinaiseen työohjelmaan
62018: On kysymys ns. erityiskansakoulua käy- kuuluvat aineet. Kokeilu oli erittä:n onnis-
62019: neistä nuorista sekä vastaavien laitoskoulujen tunut ja antoi rohkaisevan sekä myönte:sen
62020: entisistä oppilaista. Tästä joukosta ehkä vain vastauksen kysymykseen, onko erityiskansan-
62021: noin puolet sijoittuu koulun jälkeen heti työ- opiston perustaminen tarpeellinen. Pyrkimyk-
62022: elämään teollisuuden ja maatalouden to:miin, senä tulee olla oman opiston rakentam:nen.
62023: neljännes vasta vähitellen ja vaikeuksien jäl- Uuden opistotalon rakentaminen ja kalusta-
62024: keen ja osa kokee sangen vaikeita vastoin- minen vaatii kuitenkin siinä määrin varoja
62025: käymisiä, joillakin on edessä aivan ylipääse- ettei opistoasian ympär:lle muodostunut ystä-
62026: mättömiä este:tä. Sangen monille tulee aina- vällinen palvelusalttius ole riittä,·ä ja siksi
62027: kin toimettornia välivuosia, jolloin ei vielä olisi valtion viipymättä ryhdyttävä asian
62028: kelpaa työpaikkoihin. Lisäopetus ja työn- vaatimiin toimenpiteisiin. Onhan kysymys
62029: tekoon totuttuminen olisivat juuri tässä vai- siitä, että opisto tulee palvelemaan nuoriso-
62030: heessa ensisijaisen tärkeitä. kysymyksen ratkaisemista sen vaikeimmilla
62031: On herätetty ajatus, että koko maata sil- alueilla.
62032: mälläpitäen olisi saatava kiireellisesti ainakin Edellä olevan perusteella esitämme edus-
62033: yksi erityiskansanopisto, joka ottaa oppilaik- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
62034: seen tätä heikompaa ainesta, opisto, joka kan-
62035: salaiskasvatuksen ja tehostetun työnopetuk- että hallifns ryhtyisi toimenpitrisiin
62036: sen kautta tekee parhaansa kuntouttaakseen erityiskansanopiston perustamiseksi
62037: heitä yhteiskuntaan. Opiston opetusohjelman erityiskansakoulua käyneiden oppilai-
62038: perusrunkona tulevat olemaan käytännölliset den jatko-opetusta varten.
62039: aineet. Aloite on tavoittanut vastakaikua eri-
62040: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
62041:
62042: Anni Flinck. Uljas Mäkelä. A-V. Perheentupa.
62043: Edit Terästö. Antero Väyrynen. U. H. Voutilainen.
62044: Meeri Kalavainen. Urho E. Knuuti. Lyyli Aalto.
62045: Margit Eskman. Sinikka Luja.
62046: 1441
62047:
62048: VIII,194. - Toiv.al. N :o 653.
62049:
62050:
62051:
62052:
62053: Knuuttila ym.: Työväen- ja kansalaisopistojen oikeuttamisesta
62054: antamaan keskikoulutodistuksia.
62055:
62056:
62057: Ed usku nn alle.
62058:
62059: Valtioneuvoston asettama yksityisopiskelija- toksessa, joka on aikuisia varten perustettu
62060: komitea toteaa mietinnössään kansalais- ja ja jossa opettajat ovat aikuisten opetukseen
62061: työväenopistoissa tapahtuvasta keskikoulutut- ja ohjaukseen tottuneita.
62062: kintoon valmentavasta opetuksesta mm. seu- Tällä hetkellä on kuitenkin haittana se,
62063: raavaa: etteivät työväenopistot tai kansalaisopistot
62064: Vaikka kansalais- ja työväenopistojen var- voi antaa menestyneellekään opiskelijalle
62065: sinaisena tehtävänä onkin aikuisten kansalais- keskikoulutodistusta, vaikka opiston opettaja-
62066: kasvatuksen suorittaminen ja opetuksen an- kunta muodostuisi täysin pätevästä oppikou-
62067: taminen sellaisissa aineissa, joita opiskelijat lunopettajista. Mielestämme tämä ·epäkohta
62068: työ- ja yhteiskuntaelämässään tarvitsevat, tulisi korjatuksi, mikäli työväenopistoille ja
62069: ovat opistot, milloin tarvetta on ilmennyt, kansalaisopistoille myönnettäisiin oikeus an-
62070: ryhtyneet antamaan myös keskikoulututkin- taa keskikoulutodistuksia niissä tapauksissa,
62071: toihin valmentavaa opetusta ja ohjausta eli joissa opiskelua ovat ohjaamassa pätevät
62072: muodostaneet oppikoulupiirejä. Nykyinen opettaja voimat.
62073: kan~alais- ja työväenopistolaki suo opistoille Edelläoleviin perusteluihin viitaten ehdo-
62074: mahdollisuuden laajentaa toimintaansa tähän- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
62075: kin suuntaan. Ansiotyössä käyville yksityis- muksen,
62076: oppilaille keskikouluaineiden opiskelu kansa-
62077: lais- ja työväenopistoissa soveltuu hyvin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
62078: siksi, että opistot ovat pääasiassa iltaopistoja. jotka tekisivät työväenopistoille ja kan-
62079: Varsinaisen oppikouluiän sivuuttaneen opis- salaisopistoille mahdolliseksi antaa kes-
62080: kelijan on sitäpaitsi luontevaa opiskella lai- kikoulutodistuksia.
62081: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
62082:
62083: Sakari Knuuttila. Esko Niskanen.
62084:
62085:
62086:
62087:
62088: 181 E 529/66
62089: 1442
62090:
62091: Vni,195. - Toiv..al. N :o 654.
62092:
62093:
62094:
62095:
62096: M. Mattila. ym.: Määrärahasta Tuusulan kansanopiston opis-
62097: torakennusten rakennustöiden aloittamiseksi.
62098:
62099:
62100: Eduskunnalle.
62101:
62102: Tuusulan kansanopisto on jo yli puoli Ottaen huomioon, että opistoon pyrkijäiden
62103: vuosisataa toiminut nuorison opinahjona määrässä on viime vuosina tapahtunut huo-
62104: Uudellamaalla jakaen tietoja ja taitoja op- mattavaa nousua - opisto on siis elinkelpoi-
62105: pilailleen niin henkisen kuin käytännöllisen- nen. - Näin suuri ja vanha puurakennus on
62106: kin elämän aloilta. Opisto on joutunut vas- suorastaan hengenvaarallinen tulipalomahdol-
62107: taan ottamaan oppilaita myös koko valtakun- lisuutta ajatellen.
62108: nan alueelta eikä vain sijaintimaakuntaansa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
62109: rajoittuen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
62110: Opistotyön tarkoituksena on ollut varsi- muksen,
62111: naisen opiskelun ohella kiinnittää huomiota
62112: myös itseopiskeluun ja siten johdattaa op- että 'lbaUitus ottaisi vuoden 1967
62113: pilaitaan tietojensa kartuttamiseen. Tuusulan tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
62114: kansanopisto toimii kuitenkin lähes 60 vuotta määrärahan Tuusulan kansanopiston
62115: vanhassa puurakennuksessa, jonka kunto al- opistorakennusten suunnittelun ja ra-
62116: kaa olla jatkuvista remonteista huolimatta kentamisen aloittamista varten.
62117: alaarvoinen. Oppilaat on sijoitettu puisen
62118: rakennuksen toiseen kerrokseen, missä myös
62119: on opettajain asuntoja.
62120: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
62121:
62122: Matti Mattila.. Pekka. Vilmi.
62123: Hannes Paaso.
62124: 1443
62125: VIII,196. - Toiv.al. N: o 655.
62126:
62127:
62128:
62129:
62130: Burman ym.: Vapaata kansansivistystyötä koskevan kokonais-
62131: suunnitelman tehostamisesta.
62132:
62133:
62134: Ed usk u nn alle.
62135:
62136: Parin viime vuosikymmenen kuluessa on tella mahdollisimman suurta ja yhtenäistä
62137: maamme vapaata kansansivistystyötä koskeva kokonaissuunnittelua. Vielä vallitsevien lain-
62138: lainsäädäntö voimakkaasti kehittynyt kattaen säädännöllisten puutteiden poistamisen ohella
62139: läihes täydellisesti tämän toimintakentän eri tulisi tarpeellisessa määrässä pyrkiä annettu-
62140: alat. Nopea kehitys on kuitenkin johtanut jen säännösten ja toimintaedellytysten yhden-
62141: siihen, että samalla kun jokin vapaan kan- mukaistamiseen.
62142: sansivistystyön työmuoto on saanut uuden Edellä olevan perusteella esitämme edus-
62143: toimintaedellytyksiä lisäävän lain, joidenkin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
62144: toisten alojen säännökset ovat jo osoittautu-
62145: neet vanhoiksi ja riittämättömiksi. Myös ope- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
62146: tusohjelmien, työmenetelmien, tavoitteiden vapaata kansansivistystyötä koskevan
62147: yms. uudistamistarpeen tiheys on lisääntynyt kl.insäädännöllisen ym. kokonaissuun-
62148: yhteiskuntaa koskevien muutosten nopeu- nittelun tehostamiseksi ottaen erityi-
62149: tuessa. Sensijaan, että uudistus- ja kehitys- sesti huomioon tälle työlle asetettavat
62150: toimintaa suoritettaisiin pala palalta ts. ku- kasvavat vaatimukset kansalaisten li-
62151: takin alaa erikseen käsittellen, tulisi vapaan .sääntyvän vapaa-ajan käytiin hyödyl-
62152: kansansivistystyön kehittämisessäkin tavoi- lisessä ohjauksessa.
62153: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
62154:
62155: Pauli Burman. Reino Breilin.
62156: Valde Nevalainen. Sylvi Siltanen.
62157: Esko Niskanen. Arvo Salo.
62158: Urho E. Knuuti.
62159: 1444
62160:
62161: Vfii,197.-Toiv.al. N:o 656.
62162:
62163:
62164:
62165:
62166: Uusitalo ym..: Kansansivistysmäärärahojen korottamisesta.
62167:
62168:
62169: Eduskunnalle.
62170:
62171: Kansansivistystyön lisääntyvä tarve on vii- On edelleen todettava, että erityisesti maa-
62172: meaikoina yleisesti tunnustettu säätämällä seudun ja syrjäseutujen sivistystyöhön va-
62173: lakeja kansansivistystyön vakiinnuttamiseksi rattuja määrärahoja ei ole viime vuosien ai·
62174: ja turvaamiseksi. On tunnettua, että kansan- kana lainkaan korotettu, vaikka järjestÖ-'
62175: sivistystyön eri muotoja voidaan käyttää hy- muotoisen kansansivistystyön tarjoamat mah-
62176: väksi muuttuvan yhteiskunnan välttämättö- dollisuudet juuri maaseudulla ovat merkit-
62177: mässä jatko- ja uudelleen koulutuksessa sekä tävät. Koska sivistystyön tarve syrjäseuduilla
62178: yhä suurempaa· huomiota vaativassa yleisessä on suurin e:kä vähävaraisma kansalaisjär-
62179: kansalaiskasvatuksessa:. · Siksi tämän toimin- jestöillä ole varoja toiminnan laajentamiseen,
62180: nan yhteiskunnalta saama tuki on oikeutettua uhkaa tätä tärkeää kansanvalituksen osaa
62181: ja tarpeellista. täydellinen tukahtuminen.
62182: Erityistä huomiota tulisi kiinnittää valta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
62183: kunnan syrjäseutujen sivistystyön, erinäisten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
62184: sivistysjärjestöjen, opintokerhotoiminnan, muksen,
62185: kansantajuisen tieteellisen luentotoiminnan
62186: ja metsä- .ja uittotyöväestön sivistystoimin- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi.
62187: nan saamiin avustuksiin. Huomattava osa menpiteisiin kansansivistysmiiäräraho•
62188: näistä määrärahoista käytetään kansansivis- jen korottamiseksi ja niiden jaka~'.n
62189: tysjärjestöjen toimesta. tumisen tarkistamiseksi.
62190: Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1966.
62191:
62192: Eino Uusitalo. Aaro Lintilä. Erkki Haukipuro.
62193: T. Saloranta. Aulis Sileäkangas. Paavo Niinikoski.
62194: Olavi Lahtela. Mikko Volotinen. Mauno Pohjonen.
62195: Veikko Savela. Heimo Linna. Pentti Pekkarinen.
62196: 1445
62197:
62198: VIII,198.- Toiv.al. N:o 657.
62199:
62200:
62201:
62202:
62203: Burman ym.: Kirjeellisen opiskel.un kehittämisestä.
62204:
62205:
62206: Eduskunnalle.
62207:
62208: Nykyaikaisessa vapaassa kansansivistys• sitten kaksi tunnettua kirjeopistotoimintaa
62209: työssä ja muussa aikuiskasvatuksessa muo- harjoittavaa kansansivistysjärjestöä - Kan-
62210: dostaa kirjeopiskelu sangen merkittävän osan. sanvalistusseura ja Työväen Sivistysliitto -
62211: Kirjeellinen opiskelu voi tehokkaalla tavalla esitti erityisen kirjeopistokomitean asetta-
62212: täydentää varsinaista kouluopetusta ja tar- mista asiaa tutkimaan. Äskettäin mietintönsä
62213: jota kansalaisille mahdollisuuksia muuhun antanut Yksityisopiskelijakomitea on yhty-
62214: tietojen hankintaan ja itsensä kehittämiseen. nyt kannattamaan tämän komitean asetta-
62215: Kirjeopiskelu soveltuu mitä moninaisimpiin mista. On pidettävä tärkeänä, että mainittu
62216: olosuhteisiin. Erityisen merkittävät sen pal- komitea kiireellisesti asetetaan tai että muulla
62217: velukset ovat syrjäisillä seuduU.la ja harvaan- tavalla suoritetaan tarpeelliset selvitykset.
62218: asutuilla alueilla, missä kouluolot ja muut Edellä olevan perusteella esitämme edus-
62219: opiskelumahdollisuudet ovat asutustaajamia kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
62220: heikommat. Kirjeopiskelu voi edistää varsin-
62221: kin eri kansalaisjärjestöjen keskuudessa ta- että hallitus kiireellisesti suoritut-
62222: pahtuvaa ryhmä- ja yksinopiskelua. taisi selvityksen siitä, millä tavalla
62223: Jotta kirjeopiskelu voitaisiin mahdollisim- kirjeellistä opiskelua maassamme tulisi
62224: man tehokkaalla tavalla nivellyttää palvele- kehittää ja miten tätä työtä hoitavien
62225: maan oman maamme aikuiskasvatustoimintaa, kirjeopistojen toimintaa lainsäädän-
62226: olisi tämän toiminnan ja sitä organisoivien nöllä ja muilla tarpeellisilla toimen-
62227: kirjeopistojen toimintaedellytyksiä pyrittävä piteillä voitaisiin tukea ja edistää.
62228: lisäämään ja kehittämään. Jo kuusi vuotta
62229: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
62230:
62231:
62232: Pauli Burman. Esko Niskanen.
62233: Arvo Salo. Reino Breilin.
62234: Valde Nevalainen. Sylvi Siltanen.
62235: Urho E. Knuuti.
62236: 1446
62237:
62238: vm,199.- Toiv.al. N: o 658.
62239:
62240:
62241: Asunta. ym.: Aitoon kotitalouskeskikoulun ottamisesta valtion
62242: haltuun.
62243:
62244: Eduskunnalle.
62245:
62246: Anna Tapion säätiö niminen säätiö on Luo- loustöitä ja luonnonhistoriaa. Musiikinopet-
62247: pioisten kunnan Aitooseen v. 1940 perustanut taja musiikkia, laulua, uSkontoa ja piirus-
62248: neliluokkaisen kansakoulun kuudennen luo- tusta, insinöörivararehtori mrutematiikkaa,
62249: kan oppimäärään perustuvan, käytännöllis- luonnonoppia ja kemian töitä, terveyssisar
62250: tietopuolisen, sisäoppi1aitoksena toimivan suo- terveysoppia, lastenhoito-oppia ja ensiapua,
62251: menkielisen kotitalouskeskikoulun. Koulun fil.maisteri suomea, historiaa, yhteiskunta-
62252: tal"koituksena on antaa oppilaille sellainen oppia ja voimistelua, fil.'kand. ruotsia ja
62253: määrä yleissivistystä, joka vastaa emäntäkou- englantia, kotitalousteknikko ruoanvalmis-
62254: lukurssia ja valtion tyttökoulun oppimäärää, tusta, talousopettaja ruokatalousoppia ja
62255: ja toimia etupäässä maaseudun nuorison käy- ruoanvalmistusta apukeittiössä.
62256: tännöllistietopuolisen opetuksen hyväksi. Lisäksi on koululla talonmies, emännöit-
62257: Lukuvuotena 1964-65 koulussa oli 135 op- sijä ja puutarhuri.
62258: pilasta. Koulu on 1. 1. 65 mennessä antanut Koulu on sekä maatalous- että kouluhalli-
62259: 475 oppilaalle päästötodistuksen. Kouluun on tuksen alainen, jolloin se on riippuvainen
62260: viime vuoteen saakka otettu vain 40 oppi- kumpaisenikin vuosittaisesta avustUJksesta.
62261: lasta vuosittain. Kouluun on ollut v:sta 1955 Viime vuonna se sai maataloushallitukselta
62262: v:een 1964 py.~~kijöitä yhteensä 1802, mi:kä avustusta 91 618 mk ja kouluhallitukselta
62263: todistaa kotien mielenkiinnon Aitoon koti- 255 420 mk. Taloudellinen tila koululla on
62264: talouskeskikoulua kohtaan. Pyrkijöitä on ym- erittäin vaikea suurien rakentamisista johtu-
62265: päri Suomea aina Lapista asti. Oppilaita on neiden velkojen vuoksi, koska korkomenot
62266: tälUi!kin hetkellä jokaisesta läänistä. ovat nousseet ylivoimaisen korkeiksi. Tällä
62267: Koulun omistaa melkein kokonaan edellä hetkellä koululla on velkoja 1334 862 mk.
62268: mainittu säätiö ja sen omistuksessa on yh- Aitoon kotitalouskeskikoulu on kaikin puo-
62269: teensä 60.29 ha maata, josta metsää 45.08 ha, lin v•astannut sille asetettuja vaatimuksia ai-
62270: peltoa 9.35 ha, tiemaata, tontti ym. 5.58 ha. noana maamme tämänmuotoisena kouluna.
62271: Koulurakennusten yhteinen tilavuus on Tämän takia on maaseudun nuorison kasva-
62272: 26 765 ms. Rakennukset ovat osaksi vanhoja tuksen kannalta välttämätöntä, että koululle
62273: paitsi tärkeimmät kuten päärakennus (var- taataan mahdollisuudet toimintansa jatkami-
62274: sinainen koulutalo) valmistuneet v. 1963, seen. Kun kuitenkin toiminnan jatkaminen
62275: talousrakennus v. 1962, ruokala 1959, opet- yksityisin voimin on mahdotonta, on asian-
62276: taja-asuntola 1955 ja sauna 1952, joten ra- omainen säätiö valmis luovuttamaan arvok-
62277: kennuksia voidaan pitää kohtalaisen ajan- kaan työn j.atkamisen valtiolle. Kun säätiön
62278: mukaisina. Opettajia on koulussa 11, joista omaisuuskin on huomattavasti velkoja arvok-
62279: rehtori on opettanut puutarhaoppia ja puu- kaampi, esitämme edellä mainittuihin perus-
62280: tarhatöitä, kotiteollisuusopettaja käsityöop- teluihin viitaten eduskunnan hyväksyttäväksi
62281: ·pia ja käsitöitä, kankaankudontaa ja asioi- toivomuksen,
62282: miskirjoitusta, kotitalousteknikko kodinhoito-
62283: oppia ja kodintöitä sekä ammaJtinvalinnan että hallitus ryhtyisi •pikaisesti toi-
62284: ohjausta, agronomi maatalousoppia, maata- menpiteisiin Aitoon kotitalouskeski-
62285: koulun ottamiseksi valtio,n haltuun.
62286: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
62287:
62288: Mikko Asunta.. Saara. Forsius.
62289: N. Kosola..
62290: 1447
62291:
62292: VIII,200.- Toiv.al. N: o 659.
62293:
62294:
62295:
62296:
62297: Hanhirova ym.: Kotitalouskeskikoulun perustamisesta Ala-
62298: tornion kuntaan.
62299:
62300:
62301: Eduskunnalle.
62302:
62303: Monissa eri yhteyksissä on kiinnitetty huo- keväällä on keskitytty emäntä;koulun oppijak-
62304: miota siihen, että opetustoiminta maassamme soon. Kesälomaa on vain kuusi viikkoa, mutta
62305: on suuntautunut liiaksi teoreettisluontoisiin käytännollinen työ on opiskelussa sopivana
62306: opetusaloihin, mistä syystä yhteiskuntaelä- vastapainona henkisille ponnisteluille. Sisä-
62307: män käytännöllisiä tarpeita palvelevat ope- oppilaitoksena kotit!!:louskesk~koulu vaikuttaa
62308: tusmuodot ovat jääneet toisarvoiseen ase- edistävästi myös oppilaiden käyttäytymiseen
62309: maan. Osoituksena tästä on mrrn. se, että käy- ja sopeutumiseen.
62310: tännön elämää palveleviin kotitaloudellisiin Kun Pohjois-Suomessa on vielä puutetta
62311: kouluihin on hakijoita noin !kaksi kertaa sekä oppi- että kotitaloudellisista kouluista,
62312: enemmän kuin mitä ne kykenevät oppilaita on tarpeellista, että Alatorniolle suunniteltu
62313: vastaanottamaan. Kun kuitenkin kotitalous- emäntäkoulu perustettaisiin kotitalouskeski-
62314: alalla on jatkuvasti työvoimapulaa, olisi nuo- koulun muotoiseksi. TäJ.laista koulua Tor-
62315: ria tyttöjä pyrittävä ohjaamaan tälle alalle. nionlaaksossa ja koko Lapissa kaivattaisiin
62316: Kun myös oppikouluihin on vaikea päästä erittäin kipeästi, ja on varmaa, että oppilaita
62317: ja kun olisi suotavaa, että osa oppilaista jo olisi erittäin runsaasti tarjolla. Keskeisen
62318: alunperin ohjattaisiin käytännöllisille aloille, sijaintinsa puolesta Alatornion kunta olisi
62319: olisi pyrittävä yhdistämään oppikoulun ope- sopivin :tällaisen koulun sijoituspaikaksi.
62320: tukseen myös käytännöllisten aineiden ope- Tämä alue on koko Lapin läänin keskeisintä
62321: tusta. maatalousaluetta ja Alatorniolla on tarjolla
62322: Tällaisesta koulumuodosta on jo olemassa useita sopivia maatiloja, mihin koulu voitai-
62323: hyvänä esimerkkinä Aitoon kotitalouskeS'ki- siin sijoittaa.
62324: koulu, jossa keskikoulun ja emäntäkoulun Edellä esittämäämme viitaten edotamme
62325: opetus ja oppimäärät on yhdistetty. Nelivuo- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
62326: tisen oppijakson käsittävään kotitalouskeski- toivomuksen,
62327: kouluun otetaan tytöt 13-16 vuoden ikäi-
62328: sinä. Lukuvuosi on kolmiosainen. Seitsemän että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
62329: kuukautta kestävä talvikausi on järjestetty toimenpiteisiin kotitalouskeskikoulun
62330: oppikoulun ohjelmaa noudattaen, syksyllä ja perustamiseksi Alatornion kuntaan.
62331: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
62332:
62333: Veikko Hanhirova. Olavi Lahtela.
62334: Pekka Vilmi. Eino Sääskilahti.
62335: 1448
62336:
62337: VIII,201. - Toiv.al. N: o 660.
62338:
62339:
62340:
62341:
62342: Forsius ym.: Helsingin käsityönopettajaopiston ottamisesta
62343: valtion haltuun.
62344:
62345:
62346: E d u s k u n n a 11 e.
62347:
62348: Helsingin käsityöopettajaopisto on· vuonna ten opettajien peruspa,lkkoja, kalliinpaikan-
62349: 1881 penstettu käsityöalan oppilaitos, jossa lisiä ja ikälisiä varten. Kaikkiin muihin me-
62350: on valmistettu vuodesta 1891 myös käsityön noihin on avustus 65 prosenttia, joten esim.
62351: yleisopettajia kouluhallituksen alaisiin eri vakinaisten opettajien ylitunnit, tuntiopetta-
62352: koulumuotoihin. Opiston valtionavustus ja jien palkat, toimisto- ym. henkilökunnan pal-
62353: toiminta on määrätty 12. päivänä heinäkuuta kat sekä kaikki sellaiset menot kuten lämmi-
62354: 1949 annetulla lailla ja sen nojalla 24. heinä- tys, valaistus, kansliamenot yms. ovat niitä
62355: kuuta 1950 annetulla asetuksella. Nykyisin menoja, joista 35 prosenttia jää avustuksetta.
62356: toimii opistossa 2-vuotinen opettajia valmis- Tämän lisäksi vielä ammattiosastojen kus-
62357: tava seminaari (kolme rinnakkaisluokkaa), tannukset kokonaisuudessaan kuuluvat näihin
62358: 1-vuotinen käsityökoulu (kuusi rinnakkais- menoihin, siis myös kaikki peruspalkkaisten
62359: luokkaa), mikä koulu toimii pääasiassa käsi- opettajien palkat.
62360: työseminaariin valmistavana kouluna ja sa- Vuoden 1965 tilinpäätöksen mukaan olivat
62361: malla sen harjoituskouluna sekä 1-vuotinen opiston velat yhteensä 1 825 088,62 mark-
62362: kutomakoulu (kaksi rinnakkaisluokkaa). Näi- kaa, josta valtion osuus oli 1 049 544,65
62363: den lisäksi on opistossa ammattikasvatushal- markkaa. Kun kaupungin ja vakuutusyhtiöi-
62364: lituksen alaiset 2-vuotiset ompelimo- ja mo- den lainat ovat sidotut indeksiin, olivat lai-
62365: distiosastot. Oppilaita oli vuonna 1965 yh- nojen indeksikorotukset yhteensä vuoden 1965
62366: teensä 259. Pyrkijöitä opistoon on huomatta- iopussa 180 562 markkaa, joten koko velka-
62367: vasti enemmän kuin mitä sinne voidaan ottaa. määrä vuoden lopussa oli 2 011 651,15 mark-
62368: Esimerkiksi sem:naariin pyrkijöitä oli vuonna kaa. Vaikka valtiolta on vuosittain saatu yli-
62369: 1965 182, joista voitiin ottaa 48 ja käsityö- määräistä avustusta lainojen lyhennysten hoi-
62370: kouluun 306, joista voitiin ottaa 96. tamiseen, ovat indeksiehtoiset lainat jatkuvasti
62371: Edellä mainitun opiston omistaa Helsingin suurena taakkana ja lainojen korkoihin ei
62372: Käsityönopettajaopiston Säätiö, jonka toi- valtion avustuksia ole annettu. Koska valtion
62373: mesta valmistui oma ajanmukainen koulu- lakimääräinen avustus toimintaan kohdistuu
62374: rakennus vuonna 1959. Senjälkeen on oppi- vain osaan menoja, on huomattava osa suo-
62375: laita voitu ottaa huomattavasti enemmän ranaisia opiston kustannuksia jäänyt säätiön
62376: kuin vuosina 1949 ja 1950, jolloin opistoa vastattavaksi. Taloudellisten vaikeuksien
62377: koskeva laki ja asetus annettiin. Vakavana vuoksi on opiston työn kehittäminen ja suun-
62378: haittana opetustoiminnalle on ollut se, ettei nittelu jäänyt liian lyhytjännitteiseksi.
62379: ole voitu perustaa uusia vakinaisia opettajan- Käsityöopettajien tarve on yhteiskunnas-
62380: toimia. Erikoisesti opetusharjoittelu, joka samme suuresti lisääntynyt uusien koulujen
62381: vuonna 1959 lisättiin kunkin oppilaan koh- perustamisen ja erityisesti kansalaiskoulun
62382: dalla neljästä tunnista 50 tuntiin, vaatisi li- käsityönopetusta suosivien opetussunnitelmien
62383: sää hyvin koulutettuja ohjaajia. Toinen va- takia. Niinikään teollisuuden, kaupan ja leh-
62384: kava haitta on ollut opiston vuosi vuodelta distön alalle kysytään yhä enemmän mahdol-
62385: lisääntyvä velkaantuminen. lisimman pitkälle koulutettua työvoimaa.
62386: Opisto saa 100-prosentista avustusta vain Yksityisellä säätiöllä ei ole mahdollisuuksia
62387: kouluhallituksen alaisten osastojen vakinais- ylläpitää käsityönopettajaopistoa suuren vei-
62388: VIII,201. - Forsius ym. 1449
62389:
62390: kataakan rasittamana. Koko maan käsittävän nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
62391: käsityönopettajia valmistavan opiston yllä- sen,
62392: pitäminen on valtakunnallinen asia ja mieles-
62393: tämme siitä huolehtiminen on nimenomaan että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
62394: valtion velvollisuus. toimenpiteisiin Helsingin käsityönopet-
62395: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- tajaopiston ottamiseksi valtion ltaltuun.
62396: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
62397:
62398: Saara Forsius. Irma Ham.ara.
62399:
62400:
62401:
62402:
62403: 182 E 529/66
62404: 1450
62405:
62406: VDI,202.-'l'oiv.al. N:o 661.
62407:
62408:
62409:
62410:
62411: Linkola: Määrärahasta Kotkan merenkulkukoulun, ja meri-
62412: miesammattikoulun, raken,n,ustöiden aloittamiseksi.
62413:
62414:
62415: Eduskunnalle.
62416:
62417: Maassamme toimii tällä hetkellä 3 meren- kaupunginosassa, jonka pinta-ala on 1,8 ha,
62418: kulkukoulua, joista kaksi Raumalla ja Kot- merenkulku- ja merimiesammattikoulun ra-
62419: kassa suomenkielisinä yksi Turussa ruotsin- kentamista varten. Lisäksi kaupunki on va-
62420: kielisenä. Lisäki on kunnallinen merenkulku- rannut tontin alapuolella olevasta ranta-
62421: koulun Maarianhaminassa. Merenkulkukoulut a;lueesta laiturin ja tarvittavaa varastosuojaa
62422: ovat keskittyneet yksinomaan päällystön kou- varten tarpeellisen alueen sekä venevajapai-
62423: luttamiseen, kun taas varsinainen ammatti- kan Hovinsaaren etelärannalta. Merenkulku-
62424: koulutus tapahtuu Turussa merimiesammatti- ja merimiesammattikoulun oppilasasuntolai-
62425: kouluksi muutetussa koululaiva "Suomen neen on arvioitu käsittävän noin 35.000 m8 •
62426: Joutsenessa" ja Helsingissä syksyllä 1966 Uudisrakennuksen suunnittelutöiden aloit-
62427: alkavassa koulussa. tamista varten myönnettiin varat vuoden
62428: Valtion tarkoituksena on laajentaa meri- 1963 tulo- ja menoarviossa. Jotta suunnitte-
62429: miesten ammattikoulutusta siten, että meri- lutöitä voitaisiin jatkaa ja rakennustyöt
62430: palvelukseen pääsyn ehdoksi asetetaan am- aloittaa välittömästi suunnittelutöiden pää-
62431: mattikoulun suoritus. Tämän vuoksi on alan tyttyä, olisi paikallaan varata tarvittava
62432: ammattikoulutusta lisättävä, mitä varten on määräraha v: n 1967 tulo- ja menoarvioon.
62433: suunniteltu uusien merimiesammattikoulujen Suunnittelutyöt ovat niin pitkällä, että ra-
62434: perustamista mm. Kotkaan. kennustyöt voitaisiin aloittaa loka-marras-
62435: Kotkan merenkulkukoulu toimii vanhentu- kuussa 1967.
62436: neissa tiloissa KOTEKOn rakennuksissa. Ra- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
62437: kennuksen tarjoamat tilat ovat ahtaat. On nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
62438: tarkoituksenmukaista sijoittaa merenkulku-
62439: koulu ja perustettava merimiesammattikoulu että hallitus ottaisi vuoden, 1967
62440: samaan uuteen koulurakennukseen, jolloin ne tulo- ja menoarvioesitykseen 500 000
62441: voisivat toimia samoissa tiloissa ja osittain markan, määrärahan liotkan meren,.
62442: samoin opettajavoimin. Tältä pohjalta läh- kulkukoulun ja merimiesammattikou-
62443: tevät tehdyt suunnitelmat. lun suunn,ittelutöiden loppuunsaatta-
62444: Kotkan kaupunki on luovuttanut korvauk- mista ja rakennustöiden aloittamista
62445: setta valtion omistukseen tontin n: o 1 V varten.
62446: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
62447:
62448: Anna-Liisa Linkola.
62449: 1451
62450:
62451: VDI,203. - Bemst.mot. lf: o 662.
62452:
62453:
62454:
62455:
62456: Procopå: Angdende grundande at' en sjömansskola i Hangö.
62457:
62458:
62459: Till Riksdagen.
62460:
62461: Kommissionen för utveckling av naviga- Regeringen överväger enligt uppgift att
62462: tionsundervisningen föreslog i sitt betän- redan under denna höst utfärda förordning
62463: kande av år 1961 att i enlighet med dess om sjömäns kompetensintyg. För erhållande
62464: planer bland annat en ny svensk sjömans- av kompentensintyg fordras avlagd kurs vid
62465: skola skall byggas i Hangö. På basen av sjömansyrkesskola. För vår svenskspråJdga
62466: sagda betänkande har riksdagen i motiverin- ungdom, som har intresse och håg för sjö-
62467: gen till 1963 års utgiftsstat under momentet mansyrket, finnes för närvarande ingen d~lik
62468: 20 Ht. II:83 a fattat ett principbeslut, enligt sjömansskola.
62469: viLket bl.a. i Hangö skall grundas en svensk- Med hänsyn till det ovanförda samt med
62470: språkig sjömansskola. beaktande av att drygt 25 % av manskapet
62471: I sitt delbetänikande IV, som avgivits 1964, och c: a 50 % av befälet ombord på vära
62472: konstaterar planeringskommissionen för nra- fartyg är svenskspråkigt så framstår det som
62473: vigationsskolor och sjömansskolor att rums- ett oavvisligt krav att den svenskspråkiga
62474: programmet för sjömansskolan i Hangö om- sjömansutbildningen ordnas utan dröjsmål.
62475: fattar c:a 4 300 m2 och dessutom ett icke Kostnaderna för byggandet av sjömans-
62476: uppdelat utrymme om 150 m2, vi1ket för- skolan i Hangö har beräknats stiga till om-
62477: utsätter byggande av ett c: a 18 000 m3 stort kring 3 miljoner mark.
62478: byggnadskomplex. Vidare konstateras i sagda Pä grund av det ovan anförda föreslår
62479: betänkande att Hangö stad ställt en c:a jag, att riksdagen ville hemställa,
62480: 11000 m2 stor tomt på Fabriiksudden till
62481: förfogande. att regeringen måtte vidtaga omedel-
62482: I likhet med vad fallet är i många andra bara åtgärder för att sjömansskolan
62483: Iänder kommer man hos oss att bli tvungen i H angö skulle komma till stånd.
62484: att övergå till obligatorisk sjömansutbildning.
62485: Helsingfors den 30 april 1966.
62486:
62487: Victor Procope.
62488: 1452
62489:
62490: VIII,203.- Toiv.al. N: o 662. Suomennos.
62491:
62492:
62493:
62494:
62495: Procope: Merimieskoulun perustamisesta Hankoon.
62496:
62497:
62498: Ed uskunn alle.
62499:
62500: Merenku1kuopetuksen !kehittämistä tutki- tukseen siirt~inen. Saadun tiedon mu!kaan
62501: maan asetettu toimikunta ehdotti mietinnös- hallitus harkitsee merimiesten pätevyystodis-
62502: sään v. 1961, että sen suunnitelmien mukaan tusta koskevan asetuksen antamista vielä
62503: muun muassa uusi ruotsalainen merimies- tämän syksyn kuluessa. Pätevyystodistuksen
62504: koulu pitäisi rakentaa Hankoon. Sanotun soomisen .ehtona on merimiesammattikoulussa
62505: mietinnön pohjalta eduskunta on vuoden suoritettu kurssi. Ruotsinkielistä nuori-
62506: 1963 menoarvion perusteluissa tehnyt 20 Pl. saamme varten, joka tuntee kiinnostusta ja
62507: II: 83 a momentin kohdalla periaatepäätök- halua merimiehen .ammattiin, ei tällä haavaa
62508: sen, jonka mukaan mm. Hankoon on perus- ole mitään sel:laista merimieskoulua.
62509: tettava ruotsin1kielinen merimieskoulu. Edellä olevaan viitaten sekä ottaen huo.-
62510: Osam~etinnössään IV, joka annettiin 1964, mioon, että alustemme miehistöstä runsaat
62511: merenkulkukoulujen ja merimieskoulujen 25 % ja päällystöstä noin 50 % on ruotsin-
62512: suunnittelutoimikunta toteaa, että Hankoon kielistä, ehdottomana vaatimuksena on, että
62513: tulevan merimieskoulun huoneohjelma käsit- ruotsinkielinen merimieskoulutus järjestetään
62514: tää noin 4 300 m2 ja sen lisäksi 150 m2 läm- viivytyksettä. Hangon merimieskoulun raken-
62515: mittämätöntä tilaa, mikä edellyttää noin nuskustannusten on arvioitu olevan noin 3
62516: 18 000 m 3 : n suuruisen rakennuskokonaisuu- miljoonaa markkaa.
62517: den rakentamista. Sanotussa mietinnössä to- Edellä esitetyn perusteella ehdotan edus-.
62518: detaan edelleen, että Hangon kaupunki on kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
62519: antanut käytettäväksi noin 11 000 m2: n suu-
62520: ruisen Tehdasniemessä olevan tontin. että hallitus välittömästi ryhtyisi
62521: Monien muiden maiden .tapaan tulee mei- toimenpiteisiin Hangon merimieskou-
62522: dänkin eteemme pakolliseen merimieskoulu- lun aikaansaamiseksi.
62523: Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1966.
62524:
62525: Victor Procope.
62526: 1453
62527:
62528: Vlll,204,;_Toiv.al. N:o 663.
62529:
62530:
62531:
62532:
62533: P. Räsänen ym.: Perhekasvatuksen, sukupuolivalistuksen ja
62534: ehkäisyvälinetoiminnan edistämisestä.
62535:
62536:
62537: E d u s k u n n a ll e.
62538:
62539: Tehtävämme on kasvattaa yhteiskuntaamme ihannointiin. Koska nuoret eivät ole tietoisia
62540: tasapainoisia, henk:sesti rikkaita, moraalisesti omasta olemuksestaan, on heidän vaikeata löy-
62541: rehellisiä ja puhtaita ihmisiä, jotka kokevat tää tervettä ja tasapainoista suhtautumista
62542: yksilöllisen vastuunsa kannustimena eikä seurustelussa ja sittemmin avioliitossa.
62543: taakkana. Tähän on mahdolli:>uus päästä vain Konkreettisina ilmiöinä edeJ,lä mainituista
62544: antamalla tode1lisuuspohja:sia tietoja ja neu- epäkohdista on todettu mm., että aviottomien
62545: voja kaikesta, mikä liittyy ihmiselämään. äitien keski-ikä jatkuvasti alenee, niin että
62546: Kasvattamalla yksilöt todellisuusihmisiksi joukossa on jopa 14-vuotiaitakin. Sukupuoli-
62547: suojaamme heidät elämän pettymyksiltä ja taudeissa on todettu leviämistä koulunuori-
62548: ristiriidoil ta. son keskuuteen, samoin aborttia hakevien
62549: Olemme kuitenkin tilanteessa, että tiede koulutyttöjen luku on lisääntynyt. Lisäänty-
62550: on monilla aloilla edennyt pitkälle, mutta vässä määrin on alkanut esiintyä myös hyvin
62551: opetuslaitoksemme, yleiset tiedotusvälineet ja nuorten teini-:käisten avioliittoja, joiden on
62552: kansalaisjärjestöt eivät ole pystyneet seuraa- todettu menevän helpommin karille, pää.dy-
62553: maan perässä, vaJ!istamaan tarpeellisessa mää- tään haitallisiin ja rasittaviin avioeroihin.
62554: rin ihmistä ja etenkin nuorisoa ja seurauk- On myös käynyt ilmi, että nuorina avioitu-
62555: sena on, että aikamme ihmiskuva on eheyty- neet eivät ole onnistuneet ratkaisemaan on-
62556: mätön ja puutteellinen. Nuoriso kokee tämän gelmiaan yhtä hyvin kuin muut, vaan ovat
62557: ristiriidan voimallisimpana, sillä sen herkkä osoittaneet jopa heikompia tuloksia koulu-
62558: tunne-elämä vaatii tietämään elämästä ja ih- tavoitteissaan ja sopeutumisessa. Nämä viit-
62559: misestä, lisääntymisestä, syntymästä, kuole- taavat siihen, että avio-onnea ja avioliiton
62560: masta ja rakkaudesta totuuden. mahdollisuuksia nuorten keskuudessa yli-
62561: arvioinaan ja romantisoidaan. Varhaisten
62562: Nykyinen vanhempi polvi on kuitenkin ol- avioliittojen kielteiseksi puoleksi voidaan kat-
62563: lut kykemätön antamaan riittävästi ihmisen soa myös se, että nuoret eivät pysty kunnol-
62564: rakennetta ja toimintoja koskevaa tietoutta lisesti huolestimaan lapsistaan, koska eivät
62565: lapsilleen. ole saavuttaneet riittävää sosiaalista kyp-
62566: Ongelma;llisimpana on tilanne koettu syyttä, vaikka ovatkin jo sukukypsiä. Yhteis-
62567: alueilla, jotka koskevat to:seen sukupuoleen kuntamme ei myöskään tue tarpeellisessa
62568: suhtautumista. Tässä suhteessa näyttää val- määrin asuntoedulla, lastense:millä ja -tar-
62569: litsevan yleinen hämminki ja tietämättömyys. hoilla ja opintoavustuksilla tällaisia epäkyp-
62570: Nykyään lasten kotoa, koulusta, kuva- ja siä perheitä. V. 1961 tehdyn tutkimuksen
62571: oppikirjoista, lehdistä ja televisiosta saadut mukaan alle 20-vuotiaista morsiamista 40%
62572: vaikutteet ruokkivat liiaksi pettymyksiin joh- oli raskaana avioliiton solmiessaan. Tämä si-
62573: tavaa mielikuvitusta - todellisuus koetaan sältänee ongelman pakkoavioliitosta.
62574: karumpana. On todettu, että kouluissa ei Kun nuorten arkipäivässä vallitsee usein
62575: puututa yksHön kannalta tärkeisiin asioihin karu to:iellisuus: kallis ja ahdas asunto, kou-
62576: eikä nuorisoa kasvateta elämää varten. Tä- tusmahdollisuuksien puute, työn, viihtyisien
62577: män vastapainona erityisesti kaupallisuus, kerho-, seurustelu- ja toimitilojen puute, sekä
62578: aineellisten arvojen ylikorostus mainosrum- monissa perheissä myös henkinen ahtaus, jossa
62579: mutuksineen sekoittaa vaikutteillaan, yli- raha ja auto on vanhempien elämän pääsisältö,
62580: korostaa seksiä ja johtaa jopa holtittomuuden jäävät nuoret helposti turvattomiksi ja ha-
62581: 1454 VIII,204. - Perhekasvatus ym.
62582:
62583:
62584: keutuvat kadunk:ulmiin, kahviloihin, puroku- tietävät toistensa vaiheista, ajauksista, lap-
62585: mien ja tappofilmien pariin, saavat heidät suudesta, sunnitelmista ja vanhemmista ja
62586: littymään '1össeihin" ja "pumppuihin", siten oppivat suhtautumaan toisiinsa epäit-
62587: joissa he kuitenkin saavat olla yhdessä ja sekkäästi ja inhimiUisesti ja tuottamaan siten
62588: rakentaa ihmissuhteita, minkä on todettu iloa sekä itselleen että tovereilleen.
62589: heille olevan kaikkein tärkeintä. Mutta täl- Perhekasvatuksen tarve, sukupuolivalistus
62590: lainen ohjaamaton sakilaisuus tuo helposti ja ehkäisyvälinetoiminnan edistäminen abort-
62591: muassaan myös kielteisiä ilmiöitä: tappeluita, titilanteemme parantamiseksi on todettu tar-
62592: sukupuolirikoksia, varkauksia ja alkoholin peelliseksi kaikissa väestönosissa. Tämän ta-
62593: väärinkäyttöä. kia olisi välttämätöntä, että koulut, oppilai-
62594: Mikäli vanhemmat h81luavat suojata lap- tokset, eri kansalaisjärjestöt, radio ja tele-
62595: sensa ikäviltä pettymyksiltä ja epäonnistu- visio ryhtyisivät yhteistyöhön tämän suuntai-
62596: misilta, se voi onnistua vain myönteisiä oh- sen tieteellisen valistuksen antamiseksi.
62597: jeita, neuvoja ja toimintamahdollisuuksia Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
62598: antamalla. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
62599: Jotta nuorten ajatukset eivät liiaksi keskit-
62600: tyisi pinnallisten huvitusten ja seksuaaliky- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
62601: symysten pariin, on heitä rohkaistava seu- perhekasvatuksen, sukupuolivalistuksen
62602: rustelemaan muiden nuorten kanssa siten, ja ehkäisyvälinetoiminnan edistämi-
62603: että he todella tutustuvat toisiinsa ihmisinä, seksi.
62604: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
62605:
62606: Pauli Räsänen. Osmo Xock
62607: Lauha Männistö. P. Puhakka.
62608: Anna-Liisa Tiekso. Olli J. Uoti.
62609: Heikki Mustonen.
62610: 1455
62611:
62612: VIII,205. - Toiv.al. N :o 664.
62613:
62614:
62615:
62616:
62617: Terästö ym.: Toimenpiteistä perhekasvatuksen saamiseksi
62618: eräisiin oppilaitoksiin.
62619:
62620:
62621: Eduskunnalle.
62622:
62623: Tilastot osoittavat, että sekä avioerot että oilkealla tavalla hyvakseen käyttäviä perheitä.
62624: nuorisorikollisuus ovat lisääntyneet huoles- Käytännön perhekasv.a,tuksen päämääränä
62625: tuttavassa määrässä. Yhtenä asian syvim- on kodin tehtävien opettaminen sekä nuorten
62626: pänä syynä on pidetty sitä, että kodinpe- kasvattaminen työhön ja taloudelliseen ajat-
62627: rustajat eivät ole saaneet tarpeellista val- teluun.
62628: mennusta tuleviin tehtäviinsä aviopuolisoina Parhaillaan suunnitteilla olevan uuden
62629: ja lasten kasvattajina. Entistä selvemmälksi peruskoulun opetusohjelmaan perhekasvatus
62630: on käynyt tehokkaan, kaikkien kansalaisten kako Laajuudessaan tietysti tulee, mutta tässä
62631: osaksi tulevan perhekasvatuksen tarpee1li- uuteen koulujärjestelmään siirtymisvaiheessa-
62632: suus. kaan näin tärkeiden, jakaiselle kansalaiselle
62633: Perhekasvatusta tosin opetetaan rajoite- välttämättömien asioiden opettaminen ei saisi
62634: tussa määrin kotitaloudellisissa ja jonkin jäädä sattuman varaan, joten esitämme edus-
62635: verran eräissä muissa oppilaitoksissa. Kansa- kunnalle hyvälksyttäväbi toivomuksen,
62636: ja oppikoulunuorisomme jää kuitenkin usein
62637: sitä kasvatusta vaille, joka olisi heille välttä- että hallit'US kiireellisesti ryhtyisi
62638: mätön kehitysvuosinaan ja myöhemmin per- toimenpiteisiin a) perhekasvatuksen
62639: heen perustajina. Perhekasvatuksen olennai- saamiseksi erilliseksi oppiaineeksi kan-
62640: sena osana on sukupuolikasvatus. Jos sitä an- salaiskoulut"hin, ammaWlisiin koului-
62641: netaan taidolla ja oikeaan aikaan, saadaan hin, keskikouluu..n ja lukioluokille; b)
62642: nuoret ymmärtämään vastuunsa, sekä äi.tiy- yhtenäisen perhekasvatuksen opet'US-
62643: den ja isyyden merkitys. suunnitelman laatimiseksi sekä c) per-
62644: Perhesosiaalinen kasvatus pyrkii kehittä- hekasvatuksen opet'USharjoittelun jär-
62645: mään hyvän käytöksen omaavia, sopeutuvia jestämiseksi tarvittavassa laajuudessa.
62646: yksilöitä, sekä yhteiskunnan suomaa tukea
62647: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
62648:
62649: Edit Terästö. Tyyne Paasivuori. Uljas Mäkelä.
62650: Aune Salama. :Margit Eskman. Sakari Knuuttila..
62651: Lyyli .Aalto. Eero Häkkinen.
62652: 1456
62653:
62654: VIII,206.- Toiv.al. N :o 665.
62655:
62656:
62657:
62658:
62659: Terästö ym..: Maakuntakirjastoverkoston nopeasta luomisesta.
62660:
62661:
62662: Eduskunnalle.
62663:
62664: Maakuntakirjastotyöstä, jonka voimassa kuntakirjasto, mutta tämänkin jälkeen ollaan
62665: oleva ki,rjastolaki on tehnyt mahdolliseksi, on alkuperäisen suunnitelman toteuttamisesta
62666: saatu kauttaaltaan myönteisiä kokemuksia vasta alussa. Maakuntakirjastoja kaivataan
62667: Pohjois-Karjalasta. Joensuussa sijaitseva kipeästi sekä eräisiin syrjäisiin maakuntiin
62668: maakuntakirjasto on sekä kirjavaromaan että muutamiin sellaisiin keskuksiin, joissa
62669: että erilaisella neuvontatoiminnalla tukenut mm. menetyksellinen opiskelu edellyttää
62670: onnistuneesti ympäröivien alueiden kirjasto- hyvin varustettua kirjastoa. Maakuntakir-
62671: laitosta. On voitu rikastuttaa maakunnallista jasto voi osaltaan hyvin tehokkaasti tukea
62672: kulttuurityötä IllJill. ao. alueita valaisevilla pyrkimyksiä maakuntien kulttuurielämän
62673: erikoiskokoelmiUa. Opiskelijat ovat saaneet edistämiseksi ja suuren käytännöllisen mer-
62674: taloudellisestikin merkittävää apua maakun- kityksensä ansiosta se auttaa siinä työssä,
62675: takirjaston tarkoituksenmukaisista kirjako- jota nyt tehdään eri alueiden tasapuolisen
62676: koelmista. Ne suuret toiveet, joita maakunta- henkisen ja aineellisen kehityksen hyväksi.
62677: kirjastoihin kiinnitettiin valtakunnan kirjas- Toistakymmentä kaupunkia on tehnyt koulu-
62678: totyön kokonaisuuden kannalta, ovat Pohjois- hallitukselle perusteltuja esityksiä maakunta-
62679: Karjalassa toteutumassa, osittain jo toteutu- kirjastojen aik,aansaamiseksi. Kouluhallituk-
62680: neetkin. Tällä ensimmäisellä maakuntakirjas- sessa on todettu useassa kaupungissa jo nyt
62681: tolla näyttää olevan jatkuvaan kehittymiseen olevan kaitkki käytännölliset edellytykset maa-
62682: erinomaisia mahdollisuuksia. kunta.kirjastotyöhön. Eräiden· suunnitteilla
62683: Näiden ilahduttavien kokemusten vuoksi olevien uusien kirjastotalojen valmistuttua
62684: on varsin ymmärrettävää, että useat kaupun- on tällaisi'a kaupunkeja yhä useampia.
62685: git ovat anoneet kirjastoilleen maakuntakir- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
62686: jaston asemaa. Alkuperäinen tarkoitus olikin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
62687: rakentaa maahan suhteellisen nopeasti tar- muksen,
62688: koituksenmukainen maakuntakirjastojen ver-
62689: kosto. Nämä suunnitelmat eivät kuitenknan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
62690: ole päässeet toteutumaan. Lukuisista anomuk- varsinkin maaseudulla suoritettavan
62691: sista huolimatta ei määrärahoja ole tähän kulttuurityön ja '()piskelijoiden kan-
62692: tarkoitukseen osoitettu siinä määrin, kuin nalta ensiarvoisen tärkeän maakunta-
62693: olisi ollut välttämätöntä. Kuluvan vuoden kirja.~toverkoston nopeaan luomiseen
62694: tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan tur- kirjastolain edellyttämällä tavalla.
62695: vin voidaan lähi,aikoina perustaa toinen maa-
62696: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
62697:
62698: Edit Terästö. Sakari Knuuttila.
62699: Uljas Mäkelä. Lyyli Aalto.
62700: Tyyne Paasivuori. Eero Häkkinen.
62701: 1457
62702:
62703: VIII,207. - Toiv.al. N: o 666.
62704:
62705:
62706:
62707:
62708: Halinen ym.: Uusien maakuntakirjastojen aikaansaamisesta.
62709:
62710:
62711: E d u s k u n n a 11 e.
62712:
62713: Maaseudun kirjasto-oloihin on uuden kir- Toistaiseksi meillä toimii vain kaksi maa-
62714: jastolain vaikutuksesta saatu viime vuosina kuntakirjastoa, toinen Joensuussa, toinen Ro-
62715: melkoisia parannuksia. Kohonneen valtion- vaniemellä. Ne edustavat jo verraten korkeaa
62716: avun turvin on kirjastojen kirjakokoelmia tasoa erityisesti runsaiden kotiseutuaiheisten
62717: voitu monipuolistaa ja uudistaa. Kansal,ais- kokoelmiensa ansiosta. Kun kesäyliopistojen
62718: koulujen, kansalaisopistojen, opintokerhojen, lukumäärä on nopeasti lisääntynyt maan eri
62719: oppi- ja ammattikoulujen lisääntyminen on- puolilla ja kun maakuntaliittojen yhteyteen
62720: kin saattanut myös kirjastolaitoksen uusien perustetaan myös erityisiä tutkimusseuroja
62721: tehtävien eteen. Entistä enemmän tarvitaan alueellista tutkimustyötä edistämään, kirjas-
62722: nyt tieto- ja kurssilkirjaUisuutta tavoitteelli- tolaitdksen laajentaminen luomalla maakunta-
62723: sia opintoja palvelemaan. Alueellisen opetus- kirjastoja opetus- ja tutkimustoiminnan
62724: toiminnan ja tutkimustyön kehittäminen tueksi on tärkeä kulttuuripoliittinen tehtävä.
62725: koko laajuudessaan edellyttää kuitenkin Edellä olevaan viitaten esitämme eduskun-
62726: myös suurien keskuskirjastojen, maakuntakir- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
62727: jastojen perustamista. Kesäyliopistojen työs-
62728: kentely ja uusien korkeakoulujen perustami- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
62729: nen pohjautuu tärkeältä osaha ajanmukaisten menpiteisiin uusien maakuntakirjasto-
62730: suurien kirjastojen, arkistojen ja muun tut- jen aikaansaamiseksi.
62731: 'kimusmateri,aalin olemassaoloon.
62732: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
62733:
62734: Sylvi Halinen. Katri Helena Eskelinen.
62735: Paavo Niinikoski. Irma Hamara.
62736: Viljam Sarjala. Tahvo Rönkkö.
62737: Katri Kaarlonen. Eino Sääskilahti.
62738: Kerttu Saalasti. Ale Holopainen.
62739:
62740:
62741:
62742:
62743: 183 E 529/66
62744: 1458
62745:
62746: VIII,208. -Toiv.al. N:o 667.
62747:
62748:
62749:
62750:
62751: Hjerppe ym.: Oulun kaupunginkirjaston muodostamisesta
62752: maakuntakirjastoksi.
62753:
62754:
62755: Eduskunnalle.
62756:
62757: Kirjastolaki (235/61) edellyttää maaokun- taan seUaiselle kirjastolle, jonika huonetilo-
62758: takirjastojen perustamista paillrollisen kirjas- jensa, kirjavarojensa ja muun tasonsa puo-
62759: totoiminnan täydentämiseksi ja tukemiseksi. lesta katsotaan kykenevän suoriutumaan maa-
62760: Maakuntakirjaston tehtävät valtioneuvosto kuntakirjastolle kuuluvista tehtävistä. Maa-
62761: antaa kirjastotoimintaansa v'arten valtion- kurutakirjast<Yksi ei perusteta mitään uutta
62762: apua saavan kunnan kirjastolle tämän kun- kirjastoa, vaan valtioneuvosto antaa maakun-
62763: nan suostumuks~lla. Kirjastolainsäädännön takirjaston tehtävät tarkoitukseen sopivan
62764: uudistamista varten asetettu komitea (Kom. kunnan kirjastolle.
62765: mietintö 1950: 1) pitää tärkeänä maan kirjas- Maakuntakirjastojen perustamisessa ensim-
62766: totoiminnan keskittämistä ja kirjastojen vä- mäiseksi mawkunta:kirjastoksi kirjastolainsää-
62767: listä yhteistoimintaa siten, että niiden kir- däntökomitea suunnitteli Oulun kaupungin-
62768: javarat mahdollisimman suuressa määrin kirj,astoa, joka tähän tehtävään voi tarjota
62769: hyödyttäisivät kaikkia kirjallisuutta t,arvitse- laajan ja palvelukelpoisen kirjakokoelman.
62770: via asuinpaikasta riippumatta: syrjäisten Kirjaston luetteloitu kirjavarasto käsitti 31.
62771: kuntien asukkailla tulisi olla mahdollisuudet 12. 1964 164 464 kirjaa.
62772: suurempien ja monipuolisempien kirjakokoel- Maakuntakirjastojen erikoistehtävät määri-
62773: mien käyttöön kuin paikallisten kirjastojen. tellään kirjastoasetuksen 6 §: ssä, jonka 3
62774: Tähänkin saakka on ollut olemassa yhteis- kohta kuuluu: "Maakuntakirjaston tehtävänä
62775: toimintaa maan tieteellisten kirjastojen ja on hankkia ja pitää varastossa mahdollisim-
62776: yleisten kirjastojen kesken: tieteelliset kir- man täydellinen kokoelma sen toiminta-
62777: jastot ovat lainanneet kirjojaan kaupunkien aluetta koskevaa ja muuta siihen läheisesti
62778: kirjastojen asiakkaille kirjastojen lukusaleissa liittyvää kirjallisuutta." Oulun kaupungin-
62779: käytettäväksi. Näiden ns. kaukolainojen saan- kirjasto on vuosikymmenien kuluessa järjes-
62780: nin edellytyksenä on ollut, että asianomainen telmällisesti ja määrätietoisesti pyrkinyt mah-
62781: kaupunginkirjasto puolestaan on myöntänyt dollisimman täydellisenä keräämään, säilyttä-
62782: lainoja toisille kirjastoille. Täten Oulun kau- mään ja Iuetteloimaan Pohjois-Pohjanmaata
62783: punginkirjastokin on jo vuosia joutunut toi- käsittelevää kirjallisuutta. Erittäin huomion-
62784: mimaan epävirallisena maakuntakirjastona. arvoinen on se Pohjois-Suomen kunnallisia
62785: Kolmena viime vuonna Oulun kaupungin- julkaisuja, oppi- ja liikelaitosten vuosikerto-
62786: kirjasto on saanut kaukolainoja ja puolestaan muksia ym. pikkukirjallisuutta käsittävä ko-
62787: myöntänyt niitä toisille kirjastoille seuraa- koelma, joka on kerätty viime vuosina. Kir-
62788: vasti: jaston hallussa vuosina 1947-60 ollut vapaa-
62789: Saatu Annettu kappaleoikeus J>aajensi valikoiman runsautta.
62790: 1963 165 246 Koska jo kirjastokomitea edellytti Oulun
62791: 1964 195 336 ensimmäiseksi maakuntakirjastoksi Pohjois-
62792: 1965 214 369 Suomea varten ja Oulun yliopiston perusta-
62793: minen on luonut lisää sekä tarvetta että edel-
62794: Maakuntakirjastojen perustamisesta päättää lytyksiä, pitäisi Oulun kaupunginkirjaston
62795: ja niiden toiminta-alueet määrää valtioneu- saada maakuntakirjaston oikeudet ja lain
62796: vosto ja maakuntakirjastojen tehtävät anne- sitä varten edellyttämät määrärahat.
62797: VUI,208. - Bjerppe ym. 1459
62798:
62799: Edeliä olevan perusteella ehdotamme kun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
62800: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- Oulun kaupunginkirjaston muodosta-
62801: muksen, miseksi maakuntakirjastoksi.
62802: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
62803:
62804: Kauko Hjerppe. Pauli Räsänen.
62805: Heikki Mustonen. Paavo Lagerroos.
62806: Martti Linna. Anna-Liisa Tiekso•
62807: .Antti Kinnunen.
62808: 1460
62809:
62810: VID,209.~Toiv.al. N:o 668.
62811:
62812:
62813:
62814:
62815: Pennanen ym.: Pohjois-Karjalan maakunta-arkiston perusta-
62816: misesta Joensuun kaupunkiin.
62817:
62818:
62819: Eduskunnalle.
62820:
62821: Eduskunnan päätöksellä perustetun Joen- hyväksi myöSkin monien muiden humanistis-
62822: suun korkeakoulun ensimmäiseksi tehtäväksi ten ja yhteiskunnallisten aineiden kuin his-
62823: on mainittu opettajien valmistus. torian opetUJksessa. Edelleen arkistoaineksia
62824: Humanistisilla aineilla tulee opetuksessa lainataan toisiin laitoksiin vain poikkeusta-
62825: olemaan keskeinen merkitys. Näiden aineiden pauksissa ja rajoitetusti. Mikrofilmien hank-
62826: korkeakouluopetus edellyttää myöskin tutki- kiminen muodostuisi kalliiksi ja filmien
62827: mustyötä. Humanististen aineiden joukossa käyttö on varsin hankalaa varsinkin opetulk-
62828: erityisesti Suomen historialla on tärkeä ase- sen alkuasteella, jolloin opiskelijoilta puuttuu
62829: ma. Vaikka Joensuun korkeaikou:lun olisi harjaantuminen asiakirjamateriaalin käyttä-
62830: aluksi tyydyttävä korkeintaan filosofian kan- miseen.
62831: didaatin tutkintoon tähtäävään opetukseen, Jo edellä esitetyistä syistä Pohjois-Karja-
62832: niin tällä:kin asteella opiskelija jo joutuu laa- lan mawkunta-arkiston perustaminen on ikor-
62833: timaan verraten laajan itsenäisen tutlkielman, keakouluopetUJksen kannalta välttämätöntä.
62834: joka normaalisti dellyttää alkuperäisen läh- Lisäksi Pohjois-Karjalan maakunt:a-a:vkiston
62835: deaineiston käyttöä. perustamista Joensuuhun puoltaa se seikka,
62836: Tässä joudutaan erääseen vaikeuteen, joka että Joensuun kaupungin kirjasto on oikeu-
62837: korkeakoulumme suunnittelijoilla on edes- tettu ja velvoitettu toimimaan Pohjois-Kar-
62838: sään. Korkeakouluopetusta ei voida saada jalan maakuntakirjastona. Pohjois-Karjalan
62839: käyntiin, ellei käytettävissä ole kunnollisia maakuntakirjaston eräänä tärkeänä tehtävänä
62840: kirjastoja ja a:vkistoja. Sekä opettajat että on muun muassa kerätä ja tallettaa ns. 'koti-
62841: opiskelijat tarvitsevat arkistolähteitä. Vai- seutukirjallisuutta, sts. kaikki erilaiset paino-
62842: kean pulman muodostaa se, että Pohjois- tuotteet, kirjat, ~aikakaus- ja sanomalehdet
62843: Karjalan läänin viranomaisten >arkistot on ym., mitlkä koskevat Pohjois-Karjalan koti-
62844: koottu Savo-Karjalan maakunta-arkistoon maakuntaa. Pohjois-Karjalan maakuntakir-
62845: Mikkeliin. Kun Viipurin maakunta-arkis- jaston edellä mainittu tehtävä ei käsitä vain
62846: tolle sotien jälkeen haettiin uutta sijoitus- Pohjois-Karj:alaa, vaan myöskin ns. Laatokan
62847: paikkaa, asia ratkesi Mikkelin hyväksi lä- Karjalan eli luovutetun Karjalan 15 itäisintä
62848: hinnä siitä syystä, että tämä kaupunki saat- kuntaa. Tämä Pohjois-Karjalan maakuntakir-
62849: toi tarjota keskellä kaupunkia sijaitsevan jaston alue on sama kuin Pohjois-Karjalan
62850: korkean kallion, johon turvalliset arkisto- museonkin. Pohjois-Karjalan maakuntakirjas-
62851: suojat voitiin louhia. Tämä ratkaisu on nyt- ton kotiseutuosastoon on kerätty ja talletettu
62852: temmin osoittautunut erehdykseksi korkea- edellä mainituilta alueilta kaikki mahdollinen
62853: koulupolitiikan kannalta. saatavissa oleva kirjallisuus huomioiden
62854: Mikkelin maakunta-arkiston piiriin kuuluu myöskin pienemmät painotuotteet. Näin esi-
62855: nykyisin kokonaista neljä lääniä: Kymen, merkiksi kuntien kunnalliskertomukset, kou-
62856: Mikkelin, Kuopion ja Pohjois-Karjalan lää- lujen vuosikertomukset, erilaisten järjestöjen,
62857: nit. Joensuun korkeakouluopetukselle asian yhdistysten ja seurojen toimintakertOIIDUkset
62858: tilasta aiheutuu monia vaikeuksia Ensinnäkin ym. ju1kaisut ovat täällä talletettuna ja tut-
62859: ilman omaa maakunta-arkistoa oman maakun- kijoiden käytettävissä. Tähän materiaaliin
62860: nan historian tutkiminen tulee olemaan Joen- sisältyy myöskin runsaasti painamatonta ma-
62861: suun korkeakoulussa monin verroin hanka- teriaalia, monistettuja kertomuksia, selostuk-
62862: lempaa. Arkistomateriaalia voitaisiin käyttää sia jne.
62863: VIII,209. - Pennanen ym. 1461
62864:
62865: Pohjois-Karja'lan maakuntakirjaston toi- Luonteva ja perusteltu ratkaisu a:rikisto-
62866: mintakauden aikana on havaittu kaikella ongelmassa on muodosta1a Pohjois-Karjalan
62867: edellä mainitulla olevan merkitystä kotiseu- maakunta-arkisto Joensuun kaupunkiin sinne
62868: dun tutkijoille. Mutta samailla on jouduttu jo perustettujen ko11keaJkoulun ja maakunta-
62869: usein toteamaan tarkistoaineiston puutteelli- kirjaston yhteyteen. Arkistopiirinä olisi täl-
62870: suus ja riittämättömyys. Luovutettua aluetta löin luonteva rkokonaisuus, joka muodostuisi
62871: koskevan arkistoaineiston saamisessa sitä tar- Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänien alueesta
62872: vitseville on ollut melkoisia vaikeuksia lä- eli vanhan jakamattoman Kuopion läänin
62873: himmän marukunta-arldston sijaitessa Mikke- alueesta.
62874: lissä. Sen lisäksi Pohjois-Karjalan maakun- Mi!käli Pohjois-Karjalan maakunta-arkistoa
62875: nan arkistoaineksesta suuri joukko on hajal- ei perusteta ensiti,}assa, niin maakunnan ar-
62876: laan eri puolilla Pohjois-Karjala~a: kuntien kistoaineksesta joutuu vielä osa Jyväskylään
62877: arkistoissa, järjestöjen ja 'koulujen hallussa. perustettuun silkäläiseen maakunta-arkistoon,
62878: Tämän arkistosineksen kerääminen ja sijoit- jolloin ko11keakouluopetus ja tutkimus vain
62879: taminen yhteen keskukseen on tarpeellista. entisestäänkin vaikeutuu.
62880: Lisäksi Pohjois-Karjalan maaJkuntakirjaston Edellä mainituilla perusteilla esitämme
62881: kokoelmiin on pyritty keräämään mwhdolli- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen.
62882: sillllman tarkasti ortodoksista kirjallisuutta,
62883: sillä Laatokan Karjalan alue käsitti ortodok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
62884: sisen väestön kantaosan, jokia nykyisin on Pohjois-Karjalan maakunta-arkiston
62885: Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. perustamiseksi Joensuun kaupunkiin.
62886: Helsingissä 23 päivänä huMikuuta 1966.
62887:
62888: Antti 0. Pennanen. Eero Häkkinen.
62889: U. H. Voutilainen. Mikko Volotinen.
62890: Valde Nevalainen. Aili Vaittinen.
62891: 1462
62892:
62893: VIII,210.- Toiv.al. N: o 669.
62894:
62895:
62896:
62897:
62898: E. Räsänen ym.: Kuopion kaupunginkirjaston muuttamisesta
62899: maakuntakirjastoksi.
62900:
62901:
62902: Eduskunnalle.
62903:
62904: Maakuntakirjaston aikaansaaminen jatku- Kuopion kaupunginkirjastosta on nykyisel-
62905: vasti lisääntyviin opiskelu-, tiede- ja tutki- läänkin harjoitettu laajaa lainaustoimintaa
62906: mustarkoituksiin on tarpeellinen jokaiselle myös maakunnan ulkopuolelle, lähinnä Poh-
62907: maakunnalle. Varsinkin syrjäisten seutujen jois-Karjalaan, Kainuuseen ja Keski-Suo-
62908: kirjastonälkä on tuntuva vaikkakin paikalli- meen. Samoin on suoritettu ns. kaukolai-
62909: set kirjastot ovatkin monin eri palvelumuo- nausta ja välitystä ulkomailta ja ulkomaille.
62910: doin osittain voineet tätä nälkää tyydyttää. Kirjaston pätevä henkilökunta, sen hyvä
62911: Maakuntakirjaston saaminen Kuopioon on järjestys ja vireillä oleva kirjastotalohanke
62912: koko Itä-Suomen asia. Sen muodostaminen takaavat mahdoUisuudet onnistuneeksi maa-
62913: Kuopion kaupunginkirjaston pohjalle si,tä kun takirj astora tkaisuksi.
62914: tarpeellisesti laajentaen olisi käytännössä tu- Edelliseen viitaten esitämme kunnioittaen
62915: loksellisin ja kustannuksiltaan helpoin rat- eduskunnan hyvruksy;ttäväksi toivomuksen,
62916: kaisu. Onhan kirjastossa jo nykyisellään yli
62917: 100 000 sidettä, jotka laadultaan hyvin so- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin,
62918: veltuvat maakuntakirjaston tarpeisiin. Var- toimenpiteisiin nykyisen Kuopion kau-
62919: sinkin Kuopion kesäyliopiston tarpeita var- punginkirjaston muuttamiseksi maa-
62920: ten on kirjastoa tarkoituksellisesti kartutettu kuntakirjastoksi.
62921: ja kesäyliopiston toiminta onkin lisännyt lai-
62922: naustoiminnan huomattavaksi.
62923: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
62924:
62925: Eino Räsänen. Katri Helena Eskelinen.
62926: Pentti Pekkarinen.
62927: 1463
62928:
62929: Vfil,211.- Toiv.al. N:o 670.
62930:
62931:
62932:
62933:
62934: Hara ym.: Määrärahasta uusien kirjm1ija- ja taiteilijaeläkkei-
62935: den lukumäärän ja suuruuden nostamiseksi.
62936:
62937:
62938: E d u s k u n n a 11 e.
62939:
62940: Vuosien varrella näyttää 'käyneen yhä il- lee 0-20 %:n välillä, näyttäisi kohtuulli-
62941: meisemmäksi, että yleisen elintason paranta- selta, että ansioituneet luovat kirjailijat ja
62942: miseen tähtääviä sosiaalisia uudistuksia teh- taiteilijat voisivat 8aada eläkkeensä ainakin
62943: täessä kirjailijain ja taiteilijain pieni, mutta 50 vuoden ikäisenä eli samoin kuin esim~
62944: maalle tärkeä henkisen työn tekijäin ryhmä armeijan majuri. Myös tanssitaiteilijat ja
62945: on jäänyt kohtuubtoman vähäiselle huomiolle. laulaj/llt ovat eläkeikään nähden poikkeusase-
62946: Heidän taloudellinen asemansa on aina ollut massa muihin esittäviin ,taiteilijoihin verra-
62947: epävarma ja siinä suhteessa on tällä hetkellä ten.
62948: havaittavissa jopa heikkenemistä. Uusia !kirjailija- ja taiteilijaeläkikeitä täy-
62949: Kkj·ailijain ja taiteilijain luomisvuosia ra- tyisi voida myöntää vuosittain vähintään
62950: sittavat usein työskentelymahdollisuuksien kolminkertainen määrä ja niiden suuruuden
62951: puuttuminen tai sattumanvaraisuus. Heidän täytyisi vastata 25., 27. ja 29:n palkkaus-
62952: vanhuutensa turvwksi annettavien, ylimääräi- luokan vi11kamieselä:kettä.
62953: siin eläkkeisiin kuuluvien taiteilijaeläkkeiden Edellä olevan perusteella esitämme edus-
62954: lukumäärä ja suuruus ovat täysin nykyoloja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
62955: vastaamattomat.
62956: Nykyisin myönnetään uusia eläkkeitä vuo- että hallitus ottaisi vuode,n 1967
62957: sittain 9-12 hakijoiden lukumäärän vaihdel- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
62958: lessa 20-50 välillä. Suuruudeltaan kirjailija- rahan, jonka perusteella uusien kir-
62959: ja taiteilijaeliilkkeet vastaavat 15., 17. ja 19. jailija- ja taite~1ijaeläkkeiden saajien
62960: palkkausluokan virkamieseläkettä. määrä voidaan nostaa 36:een vuodessa
62961: Luovien kirjailijoiden ja taiteilijain eläke- ja samalla korottaa kirjailija- ja tai-
62962: iän määritteleminen on käytännössä mahdo- te~1ijaeläkkeiden suuruus valtion virka-
62963: tonta. Mutta ottaen huomioon, että heidän miesten 25., 27. ja 29:n palkkausluo-
62964: kohdallaan omalla kirjallisella ja taiteellisella kan virkamieseläkkeiden tasolle.
62965: työllä toimeentulevien prosenttiluku vaihte-
62966: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
62967:
62968: Erkki Bara. Anna-Liisa Linkola.
62969: Sakari Huima. Jouni .A.pajalahti.
62970: 1464
62971:
62972: Vni,212.- Toiv.al. N: o 671.
62973:
62974:
62975:
62976:
62977: Ahonen ym.: H alpakorkoisten lainojen järjestämisestä juhla,..
62978: ja kokoushuoneistoja ylläpitäville yhdistyksille ja järjes-
62979: töille.
62980:
62981:
62982: Ed uskunn alle.
62983:
62984: Jokainen tarkkaa~ainen ikansalainen on ja kunnalliseen elämään, johon suomalainen
62985: voinut todeta sen huolestuttavan olotilan, demokratia on koko ajan vankasti nojannut.
62986: joka maassamme vallitsee tänä päivänä niissä Työväen-, nuorisoseura-, maamiesseura-,
62987: kokoontumishuoneissa, joihin laajat joukot raittiusseura- ja järjestötalomme ovat myös
62988: joutuvat saapumaan 'kokouksiin, juhliin, il- tärkeitä kansalaisten vapaa-ajan vieton kan-
62989: lanviettoihin ja opintotilaisuu:ksiin. Työväen-, nalta. Työpäivän lyhentyminen ja o~losuhtei
62990: nuorisoseura-, raittius-, maamiesseura- ja den korjaantuminen yleensä antavat entistä
62991: muiden järjestötalojen rnnsaudesta huoli- suurempia mahdollisuuksia kansalaisille osai-
62992: matta on kuitenkin tosiasia se, että ne raken- Iistua erilaisiin harrastuksiin. Opintotyölle,
62993: teellisesti ovat usein!kin heikkoja. Varsinkin näyttämö-, musii1kki-, laulu- ym. harrastuk-
62994: niiden sisäinen kunto, Jämmitys ja valaistus sille avautuu entistä enemmän mahdollisuuk-
62995: ovat ala-arvoisia, joskin poikkeU'ksiakin löy- sia. Kaikkea tätä toimintaa varten tarvitaan
62996: tyy. Päinvastoin on tosiasia se, että kokoon- kokoontumishuoneita, jotka 'kuntonsa puolesta
62997: tumishuoneemme ovat voimakkaasti joutuneet ovat sellai,sia, että ne voivat tyydyttää tänä
62998: ristiriitaan maamme yleisen elintason kohoa- päivänä kansalaisten tarpeita.
62999: misen kanssa. Kokoontumishuoneiden nykyi- Ruotsissa on valtio jo vuodesta 1942 täh-
63000: nen taso on luonnollisesti tekijä, joka kar- tien antanut avustuksia ja lainoja kokoontu-
63001: koittaa kansalaiset niistä, jolloin seurauksena mishuoneita ylläpitäville järjestö1lle.
63002: on, että mielenkiinto yleisiä asioita, opinto- Aloitteen tekijöiden käsitys on, että nykyi-
63003: harrastuksia ja muuta toimintaa kohtaan nen kokoontumishuoneiden jatkuva rappeutu-
63004: saattaa vähentyä. Jos ko:koontumishuoneet minen voidaan estää vain valtiovallan voi-
63005: ovat nyt sellaisia ·kuin ne nykyisin ovat ja makkaan tuen turvin. Sen vuoksi kaikkeen
63006: niiden 'kunto jatkuvasti alenee, muodostuu edellä esitettyyn viitaten ehdotamme lkun-
63007: siitä vaara siinä mielessä, että erilaisten tilai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
63008: suuksien järjestäruismahdollisuudet jatku- muksen,
63009: vasti pienenevät. Maassamme, jossa on pitkä
63010: talvi, ja jossa lyhyen kesän vuoksi ei yleensä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
63011: kesällä tällaisiin tilaisuuksiin kokoonnuta, ti- halpakorkoisten lainojen järjestämi-
63012: lanne kokoontumishuoneiden puutteen vuoksi seksi yhdistyksille ja järjestöille, jotka
63013: muodostuu ennen pitkää hyvin huonoksi. ylläpitävät juhla- ja kokoushuoneis-
63014: Silloin siitä koituu vahinkoa koko sille laa- toja.
63015: jojen jouk!kojen osallistumiselle valtiolliseen
63016: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
63017:
63018: Arvo Ahonen. Väinö Vilponiemi.
63019: Antti A. lla.lme. Edit Terästö.
63020: Valdemar Sandelin. Aune Salama.
63021: 1465
63022:
63023: VW,213.- Toiv.al. N :o 672.
63024:
63025:
63026:
63027:
63028: af Heurlin ym.: Selvityksen hankkimisesta yleishyödylliseen
63029: harrastustoimintaan soveltuvista tiloista.
63030:
63031:
63032: Eduskunnalle.
63033:
63034: Laajoissa osissa maatamme on olemassa piin kansakoulurakennuksiill myös erillinen
63035: puute kohtuullisin ehdoin käytettävissä ole- kerhohuone, mikä edelleenkin voimassa oleva
63036: vista 'kokoontumis-, toiminta- ja harrastus- menettely on ollut omiaan lisäämään nuor-
63037: tiloista nuorisoa varten. Myöskin vapaa kan- ten kerhotoimintamahdollisuuksi·a kaupun-
63038: sansivistystyö ja yleensä monipuoliset kansa- kien ulkopuolella. Kaikesta huolimatta ei
63039: laisharrastukset kärsivät määrältään, laadul- tilanne suinkaan ole tyydyttävä, koska
63040: taan tai sijainnUtaan epätyydyttävistä toi- varttuneemmalle nuorisolle eivät nämä ti-
63041: mintatiloista. Epäkohta on vaikein maaseu- lat yksin riitä eikä niitäkään ole läheskään
63042: dulla ja pienehköissä taajamissa, mutta myös kaitkkiaUa käytettävissä. KuitenJkin llY'kY-
63043: nopeaan kasvavien melko suurlenkin taaja- yhteiskunnassa nuorisotyö sanan laajemmassa
63044: mien piirissä esiintyy suuria puutteita. Nuo- merkity:ksessä nousee entistä tärkeämmäksi.
63045: risorilkollisuuden voidaan olettaa muodostu- Samoin aiJkuiskasvatus on saamassa paljon
63046: van tulevina vuosina maassamme nykyistä entistä suuremman mer'kitY'ksen ja yhä mo-
63047: vaikeammaksi ongelmaksi, ellei ryhdytä en- nipuolistuu. Avaramrnassa mielessä tähän liit-
63048: na~kkoehtkäiseviin toimenpiJteisiin m.m. varaa- tyy kaikki vapaa kansalaistoiminta, minkä
63049: maHa nuorisolle harrastustiloja. asema kansanvaltaisessa maassamme on kes-
63050: Aikaisemmin nuoriso pystyi paremmin keinen. KysY'rnys tulisi ensi sijassa olla kun-
63051: ratkaisemaan toimintatilaongelmansa, samoin tien huol•enpidon kohteena asianomaisten jär-
63052: erilaiset kansalaisjärjestöt, mistä ovat erittäin jestöjen lisäksi eikä valtiovaJltakaan saisi
63053: myönteisen me.r.kitJksen omanneet nuoriso- suhtautua asiaan :kielteisesti. Vaikka valtion
63054: seura-, työväen-, VPK- ym. talot esimerkkinä. erittäin vaikean rahatilanteen huomioonot-
63055: Nämä talot on aikoinaan yleensä rakennettu taen suoranainen varltion tUJki suuremmassa
63056: puusta, ilman tkeskuslämmitystä se:kä nyky- mitassa ei olisikaan lähitulevaisuudessa mah-
63057: aikana jo itsestään selvinä pidettyjä muita dollinen, tulisi va~ltion kuitenkin suorittaa
63058: laitteita. Viime vuosikymmeninä ei näiden kokonaisselvitys tilanteesta ja laatia valta-
63059: kiinteistöjen kuntoa dle tavatllisesti varatto- kunnalliset suuntaviivat asian eteenpäin vie-
63060: mat nuoriso- ym. jä:rjestöt pystyneet säilyt- miseksi. Sitä paitsi on olemassa ny:kyisin Qu-
63061: tämään edes rentisellään, saarti sitten perus- <kuisia valltion omistnks~ssa olevia koulu- ym.
63062: korjaamaan kohonuutta yleistä elin- ja vaati- kiinteistöjä, jotka aina:kin iltaisin voisivat
63063: mustasoa vastaavaksi. Suuremmissa kaupun- palveLla nuo;rten harrastuksia ja muutenkin
63064: geissa ja muissa asutuskeskuksissa on tilanne yleishyödyllistä harrastustoimintaa. Samoin
63065: nimenomaan nuorten toimintatilojen osalta on erilla·atuisia !kiinteistöjä kuntien, erilaisten
63066: usein miltei yhtä epätyydyttävä. Ne malli- ei-ju~kisten yhteisöjen kuten koulujen kanna-
63067: dollisuudet, mitä erilaiset huviteollisuusyri- tusyhdistysten, säiLtiöiden ym. omistuksessa,
63068: tykset sekä ravintola- ym. liirkkeelt tarjoavat, joihin näthden valtio joko kieltomääräylksil-
63069: eivät aina 'suinikaan ole parllaita nuorisolle lään tai ainakin valtionapuehdoillaan on
63070: eivätJkä nuorten riittämättömien tulojen joh- asiallisesti tehnyt ma~hdottoma;ksi niiden käy-
63071: dosta edes läheskään aina käytettävissäkä.än. tön nuoriso- ym. toimintaan. On kui:tenik:in
63072: 11. 11. 1948 annetulla valtioneuvoston kanr pidettävä kansantaloudellisena tUihlauksena.,
63073: saikoulurakennuksia koskevalla normaalihinta- että lukuisat kiinteistöt täten suljetaan pois
63074: päätöksellä N: o 788 velvoitettiin rakenta- tehokkaasta käytöstä. Nämä tilat tulisi saa.t-
63075: maan kaikkiin 2-opettajaisiin ja sitä suurem- taa 'ensisijaisesti käyttöön samal!la 'kun tule-
63076: 184 E 529/66
63077: 1466 VIII,213. - YleisJlylklJ'lliDen harrastustoiminta.
63078:
63079:
63080: vaisuudessa tultaneen meilläkin tarvitsemaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
63081: sellaisia erillisiä nuorisotaloja, kansalaistaloja, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, '
63082: kulttuurikeskuksia ja yleisiä kokoontumisti-
63083: loja, mitkä edistyneemmissä maissa kuuluvat että hallitus hankkisi selvitykse-n
63084: itsestään selvinä uusia kaupunkeja, uusia asu- niistä toimenpiteistä, joilla voitaisiin
63085: malähiöitä ja yhdyskuntia eri seuduille ra- edistää .nykyisten valtion, muiden jul-
63086: kennettaessa. Ne syyt, mitkä aikoinaan johti- kisten yhteisöjen sekä muidenkin omis-
63087: vat eri harrastuspiirit ja kansalaisryhmät tuksessa olevien kiinteistöjen tarkoi-
63088: ;kukin erikseen huolehtimaan kokoontumisti- tukseen soveltuvien tilojen käyttöä
63089: loistaan, ovat nyt jo pääosaltaan historiaa. kohtuullisin ehdoin nuorison erilaisiin
63090: Tasa-arvoisuuden, suvaitsevaisuuden kansa- harrastus- ym. toimintoihin sekä ylei-
63091: laissovun kasvaessa on pidettävä l~onnolli sen kansalaistoiminnan ja aikuiskasva-
63092: sena. yhteisten toimintatilojen aikaansaamista tuksen tarpeisiin sekä miten valtio-
63093: yhteiskunnan ohjauksena ja tuella siten että valta voisi edistää tällaisten tilojen
63094: kaikille piireille varataan vapaat ja t~save aikaansaamista tukemalla erillisten
63095: nuoriS~a- ja kansalaistalojen rakenta-
63096: r?iset ma?dollisuudet eri osissa maata ja
63097: siten, ettei kohtuuttOiffiia taloudellisia esteitä mista tai huomioonottamalla näiden
63098: suuren myönteis'en merkityksen omaavalle tilojen tarve muiden julkisilla varoilla
63099: harrastustoiminnalle aseteta. toteutettujen rake,nnushankkeiden yh-
63100: teydessä.
63101: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
63102:
63103: Kaarlo af Heurlin. Lyyli Aalto.
63104: A-V. Perheentupa. Arvo Salo.
63105: Veikko Mattila. V. 0. Mäkinen.
63106: Esko Niskanen. M. Eskman.
63107: Arvo Ahonen. U. H. Voutilainen.
63108: 1467
63109:
63110: VIII,214.-Toiv.al. N:o 673.
63111:
63112:
63113:
63114:
63115: Lukkarinen ym..: Koulut~1ojen saamisesta nuorisojärjestöjen
63116: käyttöön.
63117:
63118:
63119: Eduskunnalle.
63120:
63121: On tärkeätä, että nuorista jo lapsuusvuo- neistojen käytöstä vapaaseen nuorisotyöhön
63122: sista lähtien pyritään kasvattamaan sopeutu- annettuja määräyksiä selvennettävä niin, että
63123: mis- ja toimintakykyisiä yhteiskunnan jäse- kaikilla nuorisotyötä tekevillä järjestöillä
63124: niä. Tässä kasvatustyössä on tärkeätä ottaa on mahdollisuus käyttää kokoontumispaik-
63125: huomioon nuorison tarpeet ja vaatimukset kana kouluhuoneistoja korvauksetta. Tällä-
63126: sekä niiden mahdollisuuksien parantaminen, tavoin saadaan yhteiskunnan omistuksessa
63127: jotka anttavat nuoria omatoimisesti kehittä- olevat, suuria investointeja vaatineet, koulu-
63128: mään itseänsä. Yhteiskunnan velvollisuus on talot tehokkaampaan käyttöön ja samalla
63129: toimia niin, että nuorisosta kasvaa sekä hen- helpotetaan nuorison harrastustoiminta- ja
63130: kisesti että fyysisesti voimakkaita ja tasa- kokoontumismahdollisuuksia. Uusia koulu-
63131: painoisia yksilöitä. Tämän takia yhteiskun- taloja suunniteltaessa tulisi nuorison kokoon-
63132: nan on kiinnitettävä lisääntyvää huomiota tumis- ja harrastustoimitilat sisällyttää ra-
63133: nuorison ongelmiin ja korjata ilmenneitä kennusohjelmaan.
63134: puutteita lainsäädäntöä kehittämällä. Edellä olevan perusteella esitämme edus-
63135: Ottaen huomioon nuoriso- ja urheilujärjes- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
63136: töjen suorittaman arvokkaan työn, on yhteis-
63137: kunnan nuorisotyöhön antamaa tukea run- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
63138: saasti lisättävä. Nuorisojärjestöjen käyttöön menpiteisiin koulutilojen saamiseksi
63139: on varattava riittävästi kokoontumis- ja toi- nuorisojärjestöjen kokoontumiskäyt-
63140: mintahuoneistoja, joita järjestöt saavat käyt- töön.
63141: tää korvauksetta. Tällöin on mm. kouluhuo-
63142: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
63143:
63144: Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen.
63145: 0. Saarinen. Olli J. Uoti.
63146: Vappu Heinonen.
63147: 1468
63148:
63149: VIII,215.- Toiv.al. N: o 674.
63150:
63151: Siren ym.: Maalaiskunnan oikeuttamisesta saamaan % val-
63152: tionapua vuokrahu.oneistoihin sijoitettujen koulutilojen
63153: kustann·uksista.
63154:
63155: E d u s kun n a U e.
63156:
63157: V: n 1957 heinäkuun 1 päivänä annetun villa paikkakunnilla kouluja oppilaiden
63158: kansakoululain mukaan maalaiskunnalla on maksimimäärien perusteella on vaara, että
63159: oikeus saada vwltionapua omien kansakoulu- tulevaisuudessa niilläkin on samanlainen
63160: rakennusten hankkimiseen ja kunnossapitoon. tyhjien koulujen ongelma kuin tällä het-
63161: Sen sijaan valtionapua ei myönetä kansa- ikellä useiden maalaiskuntien syrjäkylissä.
63162: koulun käyttöön vuokrattujen huoneistojen Jotta tällaiselta tilanteelta vastaisuudessa
63163: kunnossapitämiseen eikä vuokramenoihin. Ny- sääs.tyttäisiin, olisi vuokrahuoneistojen käyt-
63164: kyisestä koulujen rakennuslupamenettelystä tömahdollisuuksia lisättävä. Tähän pääs-
63165: ja valtion vaikeasta rahoitustilanteesta joh- täisiin myöntämällä vuokrahuoneistojen yllä-
63166: tuen monet .maalaiskunnat eivät ole pystyneet pidosta aiheutuviin kustannuksiin valtion-
63167: rakentamaan koulurakennuksia riittävästi, apua samojen perusteiden mukaan kuin
63168: vaan joutuvat turvautumaan oppilaille hai- omien koulurakennusten osalta on nykyisin
63169: talHseen vuorolukuun taikka sijoittamaan asianlaita.
63170: kouluja vuokrahuoneistoihin, jolloin niistä Vuokrahuoneistojen hyväksikäyttöön tulisi
63171: aiheutuvat huoneistomenot jäävät kokonai- kiinnittää huomiota myös muissakin kuin
63172: suudessaan kunnan rasitukseksi. Vuokrahuo- kaupunkien ympäristökunnissa. Varsinaisella
63173: neistojen käyttäminen koulutoimen järjeste- maaseudullakin saattaa joissakin koulupii-
63174: Jyssä onkin tosin monissa tapauksissa tarkoi- reissä esiintyä tarvetta koulutilojen lisäämi-
63175: tuksenmukaista, koska siten voidaan tasoittaa seen siitä huolimatta, että siellä toisaalta
63176: kuntien koulurakennustarvetta sekä säästää syrjäkylien koulut tyhjenevät. Lisäksi vuok-
63177: valtion ja kuntien rakennusmäärärahoja. Täl- rahuoneistoja järjestämällä on mahdollista si-
63178: lainen järjestely edellyttäisi kuitenkin kus- joittaa varsinaisen kansakoulun alaluokkia
63179: tannusten tasapuolista jakamista vaJtion ja useaan eri paikkaan laajojen koulupiirien
63180: ·kunnan kesken. alueena ja lyhentää siten pienten oppilaiden
63181: Kouluhuoneistojen vajaus on tällä hetkellä koulumatkoja sekä säästyä kalliilta ja oppi-
63182: suurin kaupunkien välittömässä läheisyydessä laille hankalilta koululaiskuljetuksilta.
63183: sijaitsevissa kunnissa, koska ne joutuvat vas- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
63184: taanottamaan varsinaiselta maaseudulta suun- tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
63185: tautuvan muuttoliikkeen ja siten niiden kou- muksen,
63186: lujen oppilasmäärät kasvavat huomattavasti
63187: nopeammin kuin kouluja pystytään rakenta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
63188: maan. Tämän yHpaineen tasoittamiseen on menpiteisiin kansakoululain 77 ja 78
63189: käytettävä vuokrattuja koulutiloja. Näin me- § :n muuttamiseksi siten, että maalais-
63190: netellen vältytään näissä kunnissa ja asutus- kunnilla olisi oikeus saad<L % valtion-
63191: taajamissa yleensä rakentamasta omia kou- apua myös vuokrahuoneistoihin sijoi-
63192: lutiloja oppilaiden maksimimäärän mukaan, tettujen koulutilojen kunnossapitämi-
63193: sillä lukuisissa tapauksissa nopea kasvu seen ja niistä suoritettuihin vuokra-
63194: saattaa sittenkin jäädä suhteellisen lyhyt- maksuihin.
63195: aikaiseksi. Rakennettaessa puheena ole-
63196: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
63197:
63198: Eino Siren. Uljas Mäkelä.
63199: Sinikka Luja. Lyyli Aalto.
63200: 1469
63201:
63202: VIII,216. - Toiv.al. N: o 675.
63203:
63204:
63205:
63206:
63207: E. Räsänen ym.. : Kurssimuotoisen maatalousopetuksen lisää-
63208: misestä.
63209:
63210:
63211: E d u s k u n n a 11 e.
63212:
63213: Maa- ja metsätalouden lisääntyvä ikoneel- denkin erikoisalojen ammattikursseina. Täl-
63214: listuminen ja erikoistuminen maatilatalouden 1öin opetuksella olisi erikoistumisen tuoma
63215: tuotantosuunnan määrittelyssä antaa lisään- keski ttyneisyys.
63216: tyviä vaatimuksia maatalousopetuksemme jär- Vanhemmilla maatilatalouden harjoittajilla
63217: jestelyssä. Maatalouden peruskoulutus on li- ei ole tarvetta eikä aikawkaan maatalouden
63218: säksi muihin ammattialoihin rinnastettuna peruskoulun suorittamiseen, eikä se olisi asi-
63219: jäänyt huomattavasti jälkeen yleisestä kehi- •anmukaistakaan silloin, kun ammattitaito on
63220: ty:ksestä. tullut muuten hankituksi. Kun nuorempien-
63221: Maatalouden jatkuvan kehityksen vaatima kaan maatilatalouden harjoittajien ei muutoin
63222: jatko-opetus erikoisaloille suuntautuvina ly- ole mahdollista riittävässä määrin ammatti-
63223: hytaikaisina kursseina on vielä järjestelyil- taitoaan kehittää, niin kurssimuotoisesta ope-
63224: tään alkuvaiheessa. Tällaiseen kurssimuotoi- tuksesta olisi mahdollisuus kehittää erinomai-
63225: seen 1-3 kk. kestävään maatalousopetukseen nen täydentäjä maatalouden harjoittajain nyt
63226: jo toimivissa maatalouden peruskouluissamme riittämättömään ammattiopetukseen.
63227: on meillä mahdollisuuksia entistä laajemmassa Edellä esitämäämme viitaten kunnioittaen
63228: suhteessa joko rinnakkaisopetuksena tai var- ehdotamme eduskunnan hyväksyttävålksi toi-
63229: sinaisen lukuvuosiohjelman loma-aikoina. Näi- vomuksen,
63230: den erikoiskurssien pääpaino opetuksessa olisi
63231: järjestettävä maatilatalouden erikoiskysymys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
63232: ten piirissä ja siten esim. viljan- ja juurikas- lyhytaikaisen, kurssimuotoisen maata-
63233: vinviljelyn, nautakarjan-, siipikarjan ja sian- talousopetuksen lisäämiseksi kaikissa
63234: hoidon, rikkaruohotorjunnan, puutarhanhoi- maatalouden peruskouluissamme.
63235: don tai näihin verrattavien mahdollisesti mui-
63236: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
63237:
63238: Eino Räsänen. Reino Karpola.
63239: Paavo Niinikoski. Katri Helena Eskelinen.
63240: Eino Sääskilahti. Pentti Pekkarinen.
63241: Aaro Lintilä.
63242: 1470
63243:
63244: VUI,217.-Toiv.al. N:o 676.
63245:
63246: V. E. Partanen ym.: Harjoittelijain välityksen keskittämi-
63247: sestä yhteisen elimen alaisuuteen nykyisen harjoittelija-
63248: vaihtotoimiston yhteydessä.
63249:
63250: E d u s k u n n a 11 e.
63251: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- dettavaksi yhdestä ja samasta paikasta. Vas-
63252: riön työvoimaosaston Harjoittelijavaihtotoi- taavasti USA:ssa ja Englannissa on jo käy-
63253: misto on yli 15 vuoden aikana pyrkinyt ke- tössä opetusmenetelmät, joissa oppilaitosten
63254: hittämään järjestelmää, jonka mukaan on ja elinkeinoelämän yhteistoimintaan perus-
63255: tehty mahdolliseksi lähettää Suomesta ulko- tuva, sekä kotimainen ja ulkomainen harjoit-
63256: maille harjoittelijoita, jotka harjoittelupai- telun järjestäminen, esittävät ammattikasva-
63257: koissaan suoritamaliaan työpanoksella ovat tuksessa ratkaisevaa osaa.
63258: hankkineet itselleen oleskelu- ja matkakulut. Myös meillä on lähitulevaisuudessa seurat-
63259: Harjoittelijain pyrkimyksiä on lisäksi tuettu tava ulkomaisten esikuvien antamaa hyvää
63260: myöntämällä heille rautatiealennuksia ja jär- kokemusta. Harjoittelijavaihto on kiinteästi
63261: jestämällä maksuttornia kielikursseja sisäop- seurannut tätä kehitystä voidakseen myös
63262: pilaitoksissa. Edellä esitetyissä puitteissa on Suomessa ryhtyä uusien vaa.timuksien mu-
63263: harjoitteluvaihtotoimiston kautta kasvanut kaisesti palvelemaan elinkeinoelämämme yhä
63264: harjoittelijapaikkojen välittäminen muuta- kasvavia tarpeita niin kotimaisen kuin ulko-
63265: masta sadasta kuluvana vuonna noin 7- maisenkin harjoittelun järjestämiseksi. Tästä
63266: 8 000 ulkomaille lähtevään suomalaiseen opis- syystä näyttäisi tarkoituksenmukaiselta ja
63267: kelijaan. Vastaavasti on joitakin satoja ulko- taloudelliseltakin kannalta järkevältä keskit-
63268: maalaisia välitetty Suomeen. tää meilläkin niin kotimaisen kuin ulkomai-
63269: Kysymyksessä olevan kaltainen harjoitte- senkin harjoittelun hoito jo yli 15 vuoden
63270: lun merkitys kasvaa kaikkialla maailmassa. ajan tähän tehtävään erikoistuneelle valtion
63271: Oireellista on, että Englannissakin edellyte- elimelle, Harjoittelijavaihtotoimistolle. Tähän
63272: tään jo osa harjoitteluajasta suoritettavaksi avautuu nähdäksemme kokonaan uudella ta-
63273: ulkomailla, vaikka Englannin mielenkiinto valla aikaisempa paremmat edellytykset ja
63274: varhemmin on kohdistunut lähinnä omaan perusteet, kun maassamme on juuri nyt kes-
63275: maahan ja alusmaihin. Yleisesti ajatellen kitetty ammattiopetus pääosiltaan erityisen
63276: näyttää kehitys vievän siihen, että kaikilla ammattikasvatushallituksen alaisuuten.
63277: elinkeinon aloilla tarvitaan yhä enemmän Kenties on paikallaan myös nyt tässä yh-
63278: tähänastista suunnitellumpaa käytännön har- teydessä tutkia nimenomaan mahdollisuus
63279: joittelua saadaksemme hyvin koulutettua ja keskittää kaikki kotimainen ja ulkomainen
63280: kielitai toista amma ttihenkilöstöä. harjoittelun välitys saman yhteisen valtion
63281: Nämä uudet niilkemykset ovat esimerkiksi elimen alaisuuteen ammattikasvatushallituk-
63282: Ruotsissa johtaneet siihen, että monien eri sen piirissä.
63283: alojen hoitama harjiottelijapaikkojen välitys Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
63284: keskitetään työmarkkinahallituksen piirissä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi,
63285: toimivaan sekä ulkomaista että kotimaista
63286: harjoittelua hoitavaan yhteiseen elimeen.
63287: että hallitus kiireellisesti ryhtyy
63288: Järjestelyn perusteluna esitetään nimen- toimenpiteisiin ulkomaise.n ja kotimai-
63289: omaan tarve !keskittää kaikkien eri alojen sen harjoittelun välittämisen keskittä-
63290: ammattikasvatuksen edellyttämä, yhä lisään- miseksi saman yhteisen elimen alaisuu.
63291: tyvä käytännö1lisen harjoittelun tarve, hoi- teen nykyisen harjoittelijavaihtotoimis-
63292: ton yhteydessä.
63293: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
63294:
63295: Ensio Partanen. Arvo Ahonen.
63296: Sakari Knuuttila. Kaarlo af Heurlin.
63297: 1471
63298:
63299: VIII,218.- Toiv.al. N:o 677.
63300:
63301:
63302:
63303:
63304: Aro ym.: Lastentarhaseminaarien saattamisesta lakisääteiseUtJ
63305: pohjalle.
63306:
63307:
63308: E d u s k u n n a 11 e.
63309:
63310: Erityiskasvatuksen tulisi alkaa mahdolli- - saada opettaja ymmärtämään poikkea-
63311: simman varhaisessa vaiheessa, viimeistään vien lasten käyttäytymistä sosiaalista taustaa
63312: lastentarhaiässä. On lukuisia lapsiryhmiä, vasten (perhe, muu ympäristö)
63313: esim. cp-lapset, kuulo- ja näkövammaiset, va- - selventää erityshuollon lainsäädäntöä.
63314: jaamieliset, käytöshäiriöiset ja pitkäaikaisessa Koulutuksen tulisi kestää vuoden ja sen
63315: sairaalahoidossa olevat lapset, jotka jäävät tulisi tapahtua sellaisen yliopiston yhtey-
63316: kokonaan vaille erityskasvatusta ja -opetusta dessä, jossa suojelu- ja parantamiskasvatus-
63317: ilman asianmukaisia lastentarhoja tai lasten- opin professuuri ja sen tulisi olla valtion
63318: tarhaosastoja, joissa toimivien opettajien tu- ylläpitämää.
63319: lisi olla erityiskoulutuksen saaneita. Pääsyvaatimukset kursseille:
63320: Tähän mennessä ei ole ollut järjestettyä - ylioppilaspohjainen lastentarhanopetta-
63321: erityskoulutusta lastentarhanopettajille. Olisi- jan pätevyys ja
63322: kin ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin - vähintään kahden vuoden työkokemus.
63323: edellä mainitun koulutuksen järjestämiseksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
63324: ja eritysopettajien etujen turvaamiseksi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
63325: Koulutuksen päämääränä tulisi olla: vomuksen,
63326: - syventää tietoja lasten käyttäytymi-
63327: sestä ja kehityksestä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
63328: - selventää ja ohjata käyttämään sellai- menpiteisiin lastentarhaseminaarien ja
63329: sia menettelytapoja, jotka ovat psykologisesti, niitten opettajien koulutuksen saatta-
63330: pedagogiscsti ja lääketieteellisesti oikeita työs- miseksi lakisääteiselle pohjalle.
63331: kenneltäessä poikkeavien lasten parissa
63332: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
63333:
63334: Pirkko Aro. Irma Karvikko.
63335: E. J. Paavola.
63336: 1472
63337:
63338: VIII,219.- Toiv.al. N :o 678.
63339:
63340:
63341:
63342:
63343: Haarla: "Afäärärahasta ttlko-maanedttstuksen ja talouselä-män
63344: tehtäv·issä ulko-mailla toi-mivien henb'löiden lasten koulun-
63345: käynnin helpotta-miseksi.
63346:
63347:
63348: E d u s kun n a U e.
63349:
63350: Jatkuvasti lisääntyvä kansainvälinen yh- koska heidän sijoittamisensa kouluun ulko-
63351: teistyö edellyttää maamme kohdaLla myös li- mailla ei ole mahdollista kielivaikeuksien,
63352: sääntyvässä määrin eri alojen henkilöiden opintojen erilaisuuden tai uuden työpaikan
63353: lähettämistä ulkomaille lyhyemmiksi tai pi- luonteen vuoksi. Ellei iasten koulukysymystä
63354: demmiksi ajanjaksoiksi. Ulkoasiainhallinnon ole Suomessa pystytty tyydyttävästi ratkai-
63355: piirissä tehtäväkentän laajentaminen erikoi- semaan, tulee se vaikeuttamaan suomalaisen
63356: sesti kaupallisten sihteereiden osalta edellyt- henkilökunnan lähettämistä eri tehtäviin ul-
63357: tää lisättyä henkilökuntaa edustustoissamme. komaille. Ottaen huomioon kansainvälisen
63358: Meille elintärken viennin kehittäminen edel- kaupan perustuvan taloudellisen kasvun
63359: lyttää, että talouselämän taholta joudutaan merkityksen maallemme, on mitä tärkeintä,
63360: lähettämään eri puolille maapalloa huomatta- että edelläesitetty epäkohta korjataan, jotta
63361: vasti lisääntyvässä määrin suomalaista henki- siitä ei muodostuisi osaltaan kehitystämme
63362: lökuntaa hyvinkin pitkiksi ajanjaksoiksi. Ul- jarruttavaa tekijää.
63363: komaille perustettavat suomalaiset yrtykset Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
63364: joutuvat sitomaan omaa henkilökuntaansa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
63365: asianomaisiin laitoksiin. Edelleen Suomesta
63366: toimitattavat suuret vientitoimitukset, kuten että oollitus ottaisi vuoden 1967
63367: koknaisten tehdasyksikköjen rakentamiset, tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
63368: vaativat myös suomalaisen henkilökunnan määrärahan ulkomaanedustuksemme ja
63369: pitkäaikaista oleskelua ulkomailla. talouselämämme eri tehtävissä ulko-
63370: Edellämainittua kehitystä on osittain jar- mailla toimivien Suomen kansalaisten
63371: ruttamassa ulkomaille lähetettävien henkilöi- lasten koulunkäyntiä Suomessa helpot-
63372: den lasten koulukysymys. Useissa tapauksissa tavan sisäoppilaitoksen tai vastaavan
63373: lapset eivät voi seurata perheen mukana, koulukodin aikaansaamiseksi.
63374: Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1966.
63375:
63376: P. R. Haarla.
63377: 1473
63378:
63379: Vill,220.-Toiv.al. N:o 679.
63380:
63381:
63382:
63383:
63384: Kemppainen ym. : Lehdistön taloudeUisen aseman kohenta-
63385: misesta.
63386:
63387:
63388: E d u s k u n n a ll e.
63389:
63390: Sanomalehdistö on maamme demokraatti- tarpeiden tyydyttämiseksi lehtien on lisäksi
63391: sen yhteiskunnan olennainen peruspilari, jota suoritettava postille monissa tapauksissa yli
63392: ilman se ei voi pysyä pystyssä. Lehdistön normaalin taksan meneviä erikoisma1ksuja.
63393: tehtävänä on toisaalta oikeitten uutisten ja Lehtipostimaksuja olisi vähintään 3 kertaa
63394: tietojen sekä valistuksen välittäminen kan- viikossa ilmestyvien sanomalehtien osalta tun-
63395: salaisiHe sekä toisaalta puuttuminen yhteis- tuvasti alennettava ja mainitut eri:kois:madnsut
63396: kunnassa havaitsemiinsa epäikohtiin. poistettava.
63397: Tätä kaksinaista tehtäväänsä ovat Suomen Puhelin-, lennätin- ja telexmaksut Tieto-
63398: sanomalehdet, kukin omalla tavallaan, pyr- liikenteen kehittyminen on suuresti lisännyt
63399: kineet parhaansa mukaan suorittamaan saa- näiden palvelusten tarvetta ja taloudellista
63400: den korkeasta tasostaan kansainvälistäkin merkitystä lehtien toiminnassa. Näitä mak-
63401: tunnustusta. Lehtien taloudelliset toiminta- suja olisi lehtien uutishankinnan ja -välityk-
63402: edellytykset ovat kuitelllkin viime aikoina sen osalta tuntuvasti alennettava.
63403: suuresti vaikeutuneet. Tämä johtuu osaksi Sanomalehtien tilaaminen. VaHion viras-
63404: yhteiskuntakehityksen lehdille asettamista toihin, laitoksiin, sairaaloihin, puolustusvoi-
63405: entistä paljon suuremmista vaatimuksista, miin, kouluihin ja muihin oppilaitoksiin, po-
63406: osaksi valtiosta riippuvista lehtikustannus- liisiviranomaisil'le jne. olisi valtion varoilla
63407: toimintaan kohdistuvista rasituksista. Sel- tilattava riittävä rmä.ärä sanomalehtiä, sen si-
63408: vänä osoituksena kriisin olemassaolosta on jaan että sanomalehtiä kustantavat yritykset
63409: 22 päivälehden ja kuuden lehden muodon- nyt antavat ne yhteiskuntaa palvellakseen
63410: muutos taloudellisten vaikeuksien vuoksi so- i•lmaiseksi.
63411: danjälkeisenä aikana. Lakanneiden luku on Ilmoittelu. Valtion olisi normaalilla ilmoit-
63412: noin neljännes jälj·eliä olevien lehtien mää- telulla sanomalehdissä saatettava yleisön tie-
63413: rästä. toon uudet toimenpiteensä ja määräyksensä
63414: Lehdistön vaikeudet ovat tulleet huomion yhteiskuntaelämän eri aloina, kuten verotuk-
63415: kohteeksi myös sen oman piirin u}kopuolella. sessa, sosiaaliasioissa, terveyden- ja sairaan-
63416: Eri tahoi1la yhteiskuntaa on havaittu leh- hoidossa, <liikenteessä, luonnonsuojoelussa, kou-
63417: distöä ja sen kehitystä ja olemassaoloa uh- lukYisymyksissä, mahdollisissa vaaratilanteissa
63418: kaavat vaarat. tai vastaaviin asioihin liittyvissä kysymyik-
63419: Luonuoliisin sekä myös oilkeuden~ ja tar- sissä. Nykyinen käytäntö lehtien julkaistessa
63420: koituksenmukaisin tapa lehdistön vaikeuksien nämä tiedot ilmaiseksi merkitsee erittäin
63421: helpottamiseksi on valtion puuttuminen nii- suurta ilmaista paJvelua valtiolle.
63422: hin syihin, joi'sta nämä vaikeudet suurelta Koulutus- ja tutkimustoiminta. Valtion
63423: osalta johtuvat. olisi suuresti tehostettava ja otettava kustan-
63424: l\'lyönteisiin toimiin voidaan ryhtyä j·a olisi nettavakseen sanomalehdistön niin toimitus-
63425: pikaisesti ryhdyttävä erityisesti seuraavilla kuin kirjapainopuolenkin koulutus- ja tutJki-
63426: aloilla: mustoimintaa, joka nykyisin on riittämätöntä
63427: Lehtipostimaksut, jot:Jka ovat lehtien suu- ja suurelta osalta sanomalehtien rasituksena.
63428: rimpia kustannuseriä, ovat nousseet enem- Luottojärjestelyt ja verohelpotukset. Suu-
63429: män kuin muut va<ltion perimät maksut, sa- rella osaHa ma·amme sanomalehdistöä on yli-
63430: maHa kun yleisön tarpeet lehtien nopeaan määräisenä rasituksena yli-ikäinen koneisto.
63431: perilletoimittamiseen ovat kasvaneet. Näiden Valtion olisi luottojärjestelyin ja verohelpo-
63432: 185 E 529/66
63433: 1474 VIII,220. - Lehdistön taloudellinen asema.
63434:
63435:
63436: tuksin tuettava ja kannustettava lehtien tek- tooimikunnan myönteisessä hengessä
63437: nisen puolen uudistamista ja rationalisointia. kiireisesti tutkimaan ja selvittämään
63438: Edel'lä olevan perusteella ehdotamme kun- kysymystä ja tekemään ehdotuksensa,
63439: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- millä tavoin lehdistön taloudellista
63440: vomUJksen, asemaa voitaisiin kohentaa, ja että
63441: hallitus tutkimuksen valmistuttua ryh-
63442: että hallitus asettaisi lehdistön asian- tyisi sen edellyttämiin pikaisiin toi-
63443: tuntijoista koostuvan puolueettoman miin.
63444: Helsingissä 26 päivänä huihtitkuuta 1966.
63445:
63446: Jaakko Kemppainen. E. J. Paavola.
63447: Alii Va.ittinen.
63448: 1475
63449: VUI,221.- Toiv.al. N: o 680.
63450:
63451:
63452:
63453: A. Koskinen ym.: Lehdistön taloudellisen aseman kohentami-
63454: sesta.
63455:
63456:
63457: E d u s k u n n a 11 e.
63458:
63459: Sanomalehdistö on maamme demokraatti- peiden tyydyttämiseksi lehtien on lisäksi suo-
63460: sen yhteiskunnan olennainen peruspilari, jota ritettava postille monissa tapaukisssa yli nor-
63461: ilman se ei voi pysyä pystyssä. Lehdistön maalin taksan meneviä erikoismaksuja. Lehti-
63462: tehtävänä on toisaalta oikeitten uutisten ja postimaksuja olisi vähintään 3 kertaa vii-
63463: tietojen sekä valistuksen välittäminen kan- kossa ilmestyvien sanomalehtien osalta tun-
63464: salaisille sekä toisaalta puuttuminen yhteis- tuvasti alennettava ja mainitut erilkoismaiksut
63465: kunnassa havaitsemiinsa epäkohtiin. poistettava.
63466: Tätä kaksinaista tehtäväänsä ovat Suomen Puhelin-, lennätin.. ja telexmaiksut. Tieto-
63467: sanomalehdet, kukin omalla tavallaan, pyl'ki- liikenteen kehittyminen on suuresti Hsännyt
63468: neet pal'haansa mukaan suorittamaan saa- näiden palvelusten tarvetta ja taloudeltista
63469: den korkeasta tasostaan kansainvälistäkin merkitystä lehtien toiminnassa. Näitä mak-
63470: tunnustusta. Lehtien taloudelliset toiminta- suja olisi lehtien uutishankinnan ja -välityk-
63471: edellytykset ovat kuitenkin viime aikoina sen osalta tuntuvasti alennettava.
63472: suuresti vaikeutuneet. Tämä johtuu osaksi Sanomalehtien tilaaminen. V111ltion viras-
63473: yhteiskuntakehityksen lehdille asettamista en- toihin, laitoksiin, sairaaloihin, puolustusvoi-
63474: tistä paljon suuremmista vaatimuksista, miin, kouluihin ja muihin oppilaitoksiin, po-
63475: osaksi valtiosta riippuvista lehtikustannustoi- liisiviranomaisiNe jne. olisi valtion varoilla
63476: mintaan kohdistuvista rasituksista. Selvänä tilattava riittävä määrä sanomalehtiä, sen si-
63477: osoituksena kriisin olemassaolosta on 22 päi- jaan että sanomalehtiä kustantavat yritykset
63478: välehden lakkaaminen ja kuuden Iehden muo- nyt antavat ne yihteislkuntaa palvellakseen
63479: donmuutos taloudellisten vaikeuksien vuoksi i,lmaiseksi.
63480: sodanjäLkeisenä aikana. Lakanneiden luku Ilmoittelu. Valtion olisi normaa'lilla ilmoit-
63481: on noin neljännes jäljellä olevien lehtien teluLla sanoma1lehdissä saatettava yleisön tie-
63482: määrästä. toon uudet toimenpiteensä ja määräyksensä
63483: Lehdistön vaikeudet ovat tulleet huomion yhteisikuntMlämän eri aloilla, 1kuten verotuk-
63484: kohteeksi myös sen oman piirin ul'kopuolella. sessa, sosiaaliasioissa, terveyden- ja sairaan-
63485: Eri tahoiJUa yht:eiskuntaa on havaittu leh- hoidossa, Liikenteessä, luonnonsuojelussa, kou-
63486: distöä ja sen lkehity;stä ja olemassaoloa uh- lukysymyksissä, mahdollisissa vaarati'lanteissa
63487: kaavat vaarat. tai vastaaviin asioihin liittyvissä kysymyk-
63488: Luonnollisin sekä myös oikeuden- ja tar- sissä. Nykyinen käytäntö lehtien julkaistessa
63489: koituksenmukaisin tapa lehdistön vaikeuksien nämä tiedot ilmaisefusi merkitsee erittäin
63490: helpottamiseksi on valtion puuttuminen nii- suurta ilmaista palveJua valtiolle.
63491: hin syihin, joista nämä vaikeudet suurelta Koulutus- ja tutkimustoiminta. Valtion
63492: osalta johtuvat. otlisi suuresti tehostettava ja otettava kustan-
63493: Myönteisiin toimiin voidaan ryhtyä ja olisi nettavakseen sanomalehdistön niin toimitus-
63494: pikaisesti ryhdyttävä erityisesti seuraavma kuin kirjapainopuolenlkin koulutus- ja tutki-
63495: aloilla: mustoimintaa, joka nykyisin on riittämätöntä
63496: Lehtipostima'ksut, jotka ovat lehtien suu- ja suurelta osalta sanomalehtien rasituksena.
63497: rimpia kustannuseriä, ovat nousseet enemmän Luottojärjestelyt ja verohelpotukset. Suu-
63498: kuin muut valtion perimät maksut, samalla rella osalla maamme sanomalehdistöä on yli-
63499: kun yleisön tarpeet Jehtien nopeaan perille- määräisenä rasituksena yli-ikäinen koneisto.
63500: toimittamiseen ova,t kasvaneet. Näiden tar- Valtion olisi luottojärj"\stelyin ja verohelpo-
63501: 1476 VTII,221. - Lehdistön taloudellinen asema.
63502:
63503:
63504: tu'ksin tuettava ja kannustettava ~ehtien tek- toimikunno.n myönteisessä hengessä
63505: nisen puolen uudistamista ja .rationalisointia. kiireisesti tutkimaan ja selvittämään
63506: Edellä o'levan perusteella ehdotamme edus- kysymystä ja tekemään ehdotuksensa,
63507: kunnan hyväJksyttäväksi toivomlllksen, millä tavoin lehdistön taloudellista ase-
63508: maa ooitaisiin kohentaa, ja että halli-
63509: ettii hallitus asettaisi lehdistön asian- tus tutkimuksen valmistuttua ryhtyisi
63510: tuntijoista koostuvan puolueettoman sen edellyttämiin pikaisiin toimiin.
63511: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
63512:
63513: Artturi Koskinen. Voitto Hellsten.
63514: Aune Salama. U. H. Voutilainen.
63515: Antti 0. Pennanen. Arvo Ahonen.
63516: 1477
63517:
63518: Vlll,222.- Toiv.al. N: o 681.
63519:
63520:
63521:
63522:
63523: Pitsinki ym.: Puolueiden valistus- ja tiedotu.c;toiminnan, lä-
63524: hinnä sanomalehdistön tukemisesta.
63525:
63526:
63527: E d u s k u n n a ll e.
63528:
63529: Sanomalehden kustantaminen mei'llä niin että yhteiskuntajärjestelmä, joka raikellltuu
63530: kuin muuaHakin länsimaissa näyttää yhä puolueiden varaan ja jota puoluelehdet tu-
63531: voimakkaammin kehittyvän siihen suuntaan, kevat, on katsonut velvollisuude:kseen ryhtyä
63532: että ns. puoluelehdet menettävät jatkuvasti tukemaan tämän lehdistön olemassaoloa ja
63533: kilpailumahdollisuuttaan ja vaiJkutustaan puOtlueiden suorittamaa valistus- ja tiedotus-
63534: kaupallisten lehtien rinnrulla. Tästä johtuu, toimintaa yleensä. Näin on siellä eri intressi-
63535: että suurerrnmatJk:in lehdet yhä useammin pyr- piirejä edustavan lehdistön ja tiedotustoi-
63536: kivät irtisanoutumaan puoluekannan tunnus- minnan olemassaolo katsottu demokraattisen
63537: tamisen aiheuttamasta painolastista ja siir- elämänmenon kannalta välttämättömäksi.
63538: tymään ns. puolueettomien lehtien leiriin, Tästä umpikujasta selviytymiseen, joka ke-
63539: toisin sanoen kaupallisten lehtien <linjalle. hityksen tuloksena jo häämöttää, tuskin meil-
63540: Tällainen kehityksen suunta on ollut sodan lålkään on muuta mahdollisuutta kuin yhteis-
63541: jäJ~keen selvästi todettavissa. Samanaikaisesti kunnan puuttuminen kehityksen kulkuun.
63542: kun poliittisten lehtien lukumäärä supistuu Myös maa!l1llile lehtijärjestöt ovat toden-
63543: joko edellä mainitun muodonvaihdQlksen tai neet tämän huonoon suuntaan tapahtuvan
63544: suorastaan lehtikuoleman kautta, kasvaa kau- kehityksen ja tehneen esityksiä yhteiskun-
63545: pallisten lehtien lukumäärä huomattavasti, nan tuen Jisäämisestä enemmän lehtiJkuole-
63546: minkä ohessa selvä keinottelu lehde:ntkustan- man estämiseksi tai toisaalta lehdenkustan-
63547: tamisen alalla on lisääntymässä (ns. ilmoitus- tamisen edeNytysten elvyttämiseksi. Yhteis-
63548: lehdet). Tämän suuntaista kehitystä ei va- kunnan tuen tarve näyttää siten olevan yh-
63549: paan mialipiteenmuodostuksen kannalta kat- teisesti todettu. Näissä esityksissä on kuiten-
63550: soen voida pitää 1suotavana, tuskin sallitta- kin aina päädytty yhteiskunnan välillisen
63551: vanlllkaan. On selvää, että ju~kisen sanan tuen tehostamiseen. Ns. peitetty yhteiskun-
63552: siirtyminen "yksiin käsiin" rajoittaa vapaan nan tuki näyttää saavan kannatusta kaikissa
63553: mielipiteen muodostusta, kansalaisten aja- lehdenkustantajapiireissä. Tåltä tietä ei ilmi-
63554: tusten monipuolista ilmaisumahdollisuutta ja te:ntkaan päå!stä oikeudenmukaiseen tulokseen.
63555: muodostuu siten vaara1ksi demokratia1lemme. Jos niJmittäin vaHion tukea subventiolinjalla
63556: Mielipiteiden [evittäanisen kannalta katsoen lisätään, on siitä seurauksena, että yhteis-
63557: monipuolinen ja eri intressipiirejä edustava kunnan tuesta tulevat hyötymään eniten ne,
63558: sanomaJlehdistö eri mielipidesuuntien tulk- joilla paljon on, ja vähiten ne, jotka juuri
63559: kina on välttämättömyys. Mikäli näin ei ole Otlisivat tuen tarpeessa. Suuret ja kannatta-
63560: asianlaita, eivät yihteiskunnassa vaikuttavat vat lehtiyritylkset veisivät tästä ltuen lisästä
63561: mielipidesuunnat saa samalla lailla levite- valtaosan, niin :kuin ne tekevät täJl'Hilldn het-
63562: tyksi ajatuksiaan kansalaisten keskuuteen. kellä. Yhtei,skunnan tuen lisääminen tässä
63563: Edellä selostettu kehitys ei dle suinkaan muodOISsa vain edesauttaisi nykyistä kehi-
63564: ytksin suOillialainen ilmiö. Esimerkiksi länti- tystä ja suurentaisi sitä juopaa, joika on syn-
63565: sissä naapurimaissamme on ponnisteltu sa- tynyt ns. !kaupallisen lehdistön ja yhteiskun-
63566: man[aisten ongelmien parissa. Ruotsissa on nallista vastuuta tuntevan ja kantavan puo-
63567: asia saanut jo ratJkaisunslllkin. Siel'lä on kat- luelehdistön välillä. Sitä tietä vallitsevaa
63568: sottu ainoaksi mahdolliseksi ratkaisuksi se, epäsuhdetta vain Jisättäisiin. Eikä tuli tulisi
63569: 1478 VIII,222. - Puolueiden valistustoiminta.
63570:
63571:
63572: tätä tietä ulottumaan riittävässä määrässä den epävaikaisia ja riittämättömiä tuloja ja
63573: nimenomaan puo:lueiden suorittamaan mieli- siten parantaa mahdollisuuksi pitää jatku-
63574: piteiden levittämistyöhön. vasti yllä yhteyksiä valitsijoihin."
63575: On vielä syytä viitata tässä yhteydessä Lähtemättä taDkemmin er1ttelemään niitä
63576: Ruotsin hallituiksen esityksen perusteluissa moninaisia kanavia, joita myöten puolueet
63577: esitettyyn erää.s~en näkokohtaan. Siinä mm. joutuvat luomaan taloudelliset toimintaedel-
63578: sanotaan, että "painavat syyt puhuvat sen lytytksensä, on sanottava, että edellä mainit-
63579: puolesta, että nyt olisi toteutettava järjes- tujen perustelujen aiheellisuus tunnustettar
63580: telmä pOiliittisten puolueiden säännöllisen toi- neen myös meidän oloissamme.
63581: minnan ,taloudelJisesta tukemisesta. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
63582: järjestelmällä voitaisiin estää poliittisten kunnan hyvälksyttäväksi toivomuksen,
63583: puolueiden tuleminen riippuvaisiiksi yksityi-
63584: sistä avustuksen antajista saadakseen ta- että hallitus suorittaisi tutkimuk-
63585: loudellista pohjaa valistusta ja mielipiteiden sen puolueidn valistus- ja tiedotustm-
63586: mu01kkausta varten. Ja edelleen, että vrultion minnan, lähinnä puolueita edustavan
63587: avustuksella voidaan tasapainottaa puoluei- sanomalehdistön tukemisesta.
63588: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
63589:
63590: Kaarlo Pitsinki. Olavi Lahtela..
63591: Eino Lottanen. Leo Suonpää.
63592: 1479
63593:
63594: VIII,223. - Toiv.al. N: o 682.
63595:
63596:
63597:
63598:
63599: Hellsten ym. : Vapaakappaleoikeutta nauttivan valtion elo-
63600: kuva-arkiston aikaansaamisesta.
63601:
63602:
63603: E d u s kun n a U e.
63604:
63605: Elokuvina, lyhyinä ja pitkinä, talletetaan teista. Valtion elokuva-arkistoa koskevaa
63606: joka päivä elävää todellisuutta, jolla jo tällä lakia suunniteltaessa olisi vastaavasti otettava
63607: hetkellä mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa periaatteeksi, että arkistolla olisi oikeus saada
63608: on huomattava arkistoarvo. Sama arvo on haltuunsa kopio jokaisesta maassa julkisesti
63609: niillä filmiteoksilla, jotka on pyritty luomaan esitetystä kotimaisesta normaalista ja tv-elo-
63610: taiteeksi, taiteellisen hahmotuksen keinoin, ja kuvasta pituuteen katsomatta.
63611: väittää voidaan, että myös ulkomailla valmis- Todettakoon, että yksityinen Suomen elo-
63612: tetut Suomessa esitetyt filmit esim. kansalais- kuva-arkisto, joka on suorittanut merkittä-
63613: temme taiteellisista elämyksistä ja mahdolli- vää työtä sekä filmimateriaalin keruussa että
63614: sesti saamista vaikutteista ym. kertovina si- esitysten järjestämisessä, toimii suurissa ta-
63615: sä:ltävät talletta.misen arvoista kulttuurihis- loudellisissa vaikeuksissa. Valtion elokuva-ar-
63616: toriaa, jolla jatkuvasti olisi käyttöarvoa nrm. kiston perustamiseen tähtäävää lainsäädäntöä
63617: tutkimukselle ja opetukselle. luotaessa voitaisiin Suomen Elokuva-arkiston
63618: Mitään järjestelmää, joka turvaisi yhden- työn jatkuminen sen yhteydessä ottaa valtion
63619: kään kopion säilymisen Suomessa valmiste- vastuulle.
63620: tuista ja esitetyistä saati sitten muualla val- Yllä olevaan viitaten esitämme eduskunnan
63621: mistetuista ja täällä esitetyistä filmeistä ei hyväksyttäväksi toivomuksen,
63622: kuitenkaan ole olemassa. Sen aikaansaaminen
63623: olisi mitä aiheellisinta: se merkitsisi vain sa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
63624: man periaatteen toteuttamista, jonka pohjalla lainsäädännön aikaansaamiseksi, jonka
63625: on esim. luotu Yliopiston kirjasto, jolla on tuloksena maahan saataisiin vapaakap-
63626: lainsäädännössä turvattu oikeus saada kap- paleoikeutta nauttiva valtion elokuva-
63627: pale kaikista maassa ilmestyneistä painotuot- arkisto.
63628: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
63629:
63630: Voitto Hellsten. Reino Breilin. Heikki Hykkäälä..
63631: Artturi Koskinen. Valdemar Sandelin. Veikko Helle.
63632: Väinö Vllponiemi. Sulo Hostila. Sylvi Siltanen.
63633: Esko Niskanen.
63634: 1480
63635:
63636: VIII,224. - Toiv.al. N: o 683.
63637:
63638:
63639:
63640:
63641: Leinonen ym..: Julkisten kaitaelokuvanäytäntöjen esittämiseen
63642: oikeuttavan todistuksen antamista koske1Jien määräysten
63643: muuttamisesta.
63644:
63645:
63646: E d u s kun n a U e.
63647:
63648: Syyskuun 18 päivänä 1964 annettu asetus antaa heille kaitaelokuvakoneen hoitoon oi-
63649: elokuvanäytännäistä edellyttää, että julkisia keuttava todistus. Tällöin v<yttäisiin niiltä
63650: näytäntöjä antavan kaitaelokuvakoneen hoi- hankaluuksilta, joita asetuksen nykyinen
63651: tajan on suoritettava kaitaelokuvakoneenhoi- sanamuoto aiheuttaa kaitaelokuvien esittämi-
63652: tajan tutkinto filmiteknilliselle lautakunnalle, selle urheilu-, nuoriso- ja raittiusjärjestöjen
63653: joka antaa tarvittavan lupakirjan. yleisölle julkisissa tiloissa järjestämissä tilai-
63654: Tiettävästi ainakin suurimpien kaupun- suuksissa.
63655: kien nuorisotyölautakunnat ja raittiuslauta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
63656: kunnat järjestävät kaitaelokuvakoneenhoita- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
63657: jan kursseja, joilla annettu koulutus käsittää
63658: tavallisimmin käytettyjen kaitaelokuvakonei- että h.allitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
63659: den, niiden äänikoneistojen ja niihin kuulu- menpiteisiin elokuva-asetuksen muutta-
63660: vien sähkölaitteiden rakenteen ja hoidon, miseksi siten, että siinä määrättäisiin,
63661: filmilaatujen ominaisuudet ja turvallisuus- millaisten kurssien pitäjä saa antaa
63662: määräykset. Tällaisen kurssin suorittanut julkisten kaitaelokuvanäytäntöjen an-
63663: henkilö pystyy antamaan julkisiakin elokuva- tamiseen oikeuttavan todistuksen.
63664: esityksiä, joten kurssin pitäjän tulisi voida
63665: Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1966.
63666:
63667: Armas Leinonen. Eeles Landström.
63668: 1481
63669:
63670: VIU,225.- Toiv.al. N: o 684.
63671:
63672:
63673:
63674:
63675: Paasivuori ym.: Taloudellisen tuen antamisesta kasvatukselli-
63676: sesti arvokkaiden lastenelokuvien tuottamista varten.
63677:
63678:
63679: Eduskunnalle.
63680:
63681: Elokuva on eräs kaikkein huomattavimpia Pohjoismaiden kulttuuritoimikunta onkin
63682: Jasten ja nuorten vapaa-ajan harrastusmuo- tehnyt useita aloitteita valtion tuen saami-
63683: toja. Tämä on todettu mm. Työväen Sivistys- seksi hyvien lasten elokuvien tuotannon tuke-
63684: liiton toimeenpanemassa tutkimuksessa muu- miseksi. Viimeksi •tätä tarkoittava suositus
63685: tama vuosi sitten. Ny.t kun televisio tekee jätettiin jäsenmaiden hallituksille v. 1960.
63686: yhä enemmän tuloaan kaikkiin kansa'laispii- Se tuottikin tuloksia kaikkialla muualla paitsi
63687: reihin, on elokuva senkin ohjelmistossa eräs Suomessa. Sanottu toimikunta kiinnitti huo-
63688: suosituimmista muodoista. Unescon julkaisun miota myös alan opettajakasvatukseen, jonka
63689: ,The Influence of the Cinema on Children yhteydessä pidettiin tärkeänä mahdollisuutta
63690: and Adolescents" mukaan ovat psykologit, hankkia opetuksessa välttämätöntö kotimaista
63691: sosiologit ja pedagogit suorittaneet satamää- materiaalia. Ilman valtiovallan apua hyvän
63692: rin tutkimuksia elokuvan vaikutuksesta lap- lasten olekuvan tuottaminen ei meidän olois-
63693: siin ja nuoriin. Viime aikoina on myös ilmes- samme ole mahdollista.
63694: tynyt useita tutkimuksia television vaikutuk- Mikäli valtion tuella voitaisiin lasten elo-
63695: sesta. Näistä tutkimuksista ilmenee visuaa- kuvia maassamme valmistaa, 'se voitaisiin
63696: Hsten välineiden huomattava vaikutus lasten tehdä jonkun valtion elimen valvonnassa niin,
63697: ja nuorten persoonallisuuden kehitykseen ja että tulos kasvatukselliselta kannalta on
63698: sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tämän huo- taattu ja että elokuvasta voidaan otaat myös
63699: mioon ottaen olisi meidänkin maassamme kaitakopioita kouluja ja syrjäseutuja varten.
63700: kiinnitettävä erityistä huomiota nimenomaan Jos elokuvien arkistointi vielä tehokkaasti
63701: kasvatuksellisesti, eetillisesti ja esteettisesti hoidettaisiin, ne voisivat muodostua pitkäksi
63702: hyvien lasten elokuvien aikaansaamiseen. aikaa opetukseen soveltuvaksi materiaaliksi.
63703: Elokuvan tekeminen on kuitenkin tavatto- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
63704: man kallista. Kukaan tuottaja ei uskalla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
63705: ryhtyä nimenomaan lapsille tarkoitettuja elo- vomuksen,
63706: kuvia valmistamaan, ellei hänellä ole takeita
63707: siitä, että elokuvaan uhratut va.rat saadaan että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
63708: takaisin. Tämän vuoksi liian usein kaupaJl- suudet taloudellisen tuen antamiseksi
63709: liset niikökohdat tulevat vallitseviksi kasva- kasvatuksellisesti arvokkaiden lasten-
63710: tuksellisten, eetillisten ja esteettisten teki- elokuvien twottamista varten.
63711: jöiden kustannuksella.
63712: Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1966.
63713:
63714: Tyyne Paasivuori. Veikko Mattila.
63715: Edit Terästö. Arvo Salo.
63716: Meeri Kalavainen. Aune Salama.
63717:
63718:
63719:
63720:
63721: 186 E 529/66
63722: 1482
63723:
63724: VIII,226.- Toiv.al. N :o 685.
63725:
63726:
63727:
63728:
63729: Kalavainen ym.: Valtion kustannusliikkeen aikaansaamisesta
63730: oppiki1·jojen kustantamiseksi.
63731:
63732:
63733: Eduskunnalle.
63734:
63735: Koulujen oppikirjat ovat tärkeä sivistys- valtion ohjaus- ja kontrollitoimintaa lisää-
63736: poliittinen ja kansantaloudellinen kysymys. mällä, vaan parannuks~m aikaansaamiseksi
63737: Koulu- ja opetuslaitoksen kehittyessä on op- on harkittava tehokkaampia toimenpiteitä.
63738: pikirjakysymys jäänyt vaille riittävää huo- Tällöin tulee lähinnä kysymykseen oppikir-
63739: miota ja tästä on seurauksena eräitä nykyi- jojen kustantaminen valtion toimesta.
63740: sessä järjestelmässä ilmeneviä puutteita. Op- Nykyisin vallitsevaa järjestelmää ei voida
63741: pikirjojen kustannustoiminta rakentuu pää- puolustaa silloinkaan kun yhteiskunta antaa
63742: asiassa yksityisen yritteliäisyyden varaan, koululaisille oppikirjat ilmaiseksi tai huo-
63743: jolloin kilpailu- ja voittonäkökohdat pääseyät mattavalla tavalla tukee oppikirjojen hank-
63744: vallitsemaan sen sijaan, että oppikirjojen kimisessa. Asiaan ei tuo ratkaisevaa paran-
63745: käyttäjien tarpeet ja etu olisivat määrää- nusta se, että oppikirjojen ilmainen jakami-
63746: vässä asemassa. Nykyisestä järjestelmästä nen suoritetaan verovaroilla.
63747: johtuu mm. oppikoulualalla ilmenevä oppi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
63748: kirjojen monenkirjavuus. Tämä vaikeuttaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
63749: monella tavalla opiskelua, erityisesti siirryt- vomuksen,
63750: täessä koulusta toiseen tai opettajan vaih-
63751: tuessa vaihtuu useimmiten myös oppikirja. että hallitus ryhtyisi toimeenpiteisiin
63752: Kun perheessä on useita kouluakäyviä lap- valtion kustannusliikkeen aikaansaami-
63753: sia ja oppikirjat vaihtuvat nopeasti, aiheut- seksi oppikirjojen ja vastaavien jul-
63754: taa se paljon rahallista tappiota lasten van- kaisujen kustant.amiseksi valtion toi-
63755: hemmille. mesta.
63756: Järjestelmän virheet ovat kaikesta päät-
63757: täen niin suuret, että niitä ei voida poistaa
63758: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
63759:
63760: Meeri Kalavainen. Sinikka Luja. Antti A. Halme.
63761: Edit Terästö. Margit Eskman. Sakari Knuuttila.
63762: Tyyne Paasivuori. Aune Salama. Antero Väyrynen.
63763: Anni Flinck. Voitto Hellsten. Veikko Helle.
63764: 1483
63765:
63766: Vm,227.- Toiv.al. N: o 686.
63767:
63768:
63769:
63770:
63771: Saarto ym.: Vuoden 1918 sisällissodassa surmansa saaneiden
63772: punaisten hautapaikkojen kuntoon saattamisesta.
63773:
63774:
63775: E d u s k u n n a 11 e.
63776:
63777: Vuoden 1918 sisäisestä sodastamme on ku- nan pitäisi olla kypsynyt käsittämään, mitä
63778: lunut kohta puoli vuosisataa. Yhä enemmän se on velkaa maan raivaajille.
63779: ja laajemmin- vihdoin myös koulujen opet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
63780: tajien piirissä - käsitetään, että nk. punai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
63781: set eivät taistelleet tämän maan itsenäisyyttä
63782: vastaan, vaan vakavien sosiaalisten epäkoh- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
63783: tien poistamiseksi. menpiteisiin vielä varsin hyvin paikal-
63784: Näitä vakaumuksensa takia joko taistelu- listettavissa olevien vuoden 1918 sisäi-
63785: rintamalla tai nk. valkoisen terrorin aikana sessä sodassamme kaatuneiden tai sen
63786: henkensä antaneita tiedetään olevan "kuopat- jälkiselvityksissä surmansa saaneiden
63787: tuina" eripuolilla Suomea. Sivistysvaltiolle punaisten hautapaikkojen saattamiseksi
63788: on häpeällistä, että näitä hautapaikkoja ei yleisillä varoilkt vainajien muiston
63789: ole suojattu ja että niiden olemassaolo yrite- edellyttämään kuntoon ja että nämä
63790: tään unohtaa. Voidaan puhua nuoren valtion hautapaikat viipymättä tätä tarkoi-
63791: syntymisen alkuvaikeuksista, mutta puoli tusta varten kartoitettaisiin.
63792: vuosisataa myöhemmin itsenäisen kansakun-
63793: Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 1966.
63794:
63795: Veikko Saarto. Lauri Kantola.
63796: R. Virtanen.
63797: 1484
63798:
63799: VUI,228.-Toiv.al. N:o 687.
63800:
63801:
63802:
63803:
63804: Kaarna ym.: Määrärahasta Parikkalan kunnassa olevan Koit-
63805: sanlahden kartanon päärakennuksen kunnostamiseksi.
63806:
63807:
63808: E d u s k u n n a 11 e.
63809:
63810: Etelä-Karjalan Maakuntaliitto r.y. on 21. muuten ovat joko tuhoutuneet tai jääneet
63811: 12. 1960 vuokrannut maataloushallitukselta luovutetu1le alueelle".
63812: Parikkalan kunnan Koitsanlahden kylässä si- Vuokrasopimuksemme tekemisen jälkeen on
63813: jaitsevan lahjoitusmaakartanon käytettäväksi 27. 11. 1964 annettu "Laki kultturihistorial-
63814: lahjoitusmaamuseona. Vuokrattuaan kartanon lisesti huomattavien rakennusten suojelusta".
63815: maakuntaliitto luotti siihen, että kartanon Sen mukaan on valtion velvollisuutena kus-
63816: päärakennuksen kuntoonpanaan saadaan val- tantaa yksityistenkin omistamia kulttuurihis-
63817: tion avustuksia, kuten valtion eräiden virka- toriallisesti huomattavia rakennuksia, milloin
63818: miesten taholta oli annettu ymmärtää. Näin omistajalla ei ole siihen varoja. Kun tässä
63819: ei kuitenkaan ole tapahtunut ja jo viisi tapauksessa on kysymyksessä valtion omis-
63820: vuotta sitten purku-uhan alaisena oHutta ra- tama rakennus, jonka purkaminen edellä mai-
63821: kennusta ei vielä ole saatu kunnostetuksi. nitun lain voimaantulon jälkeen ei enää voine
63822: Hankittujen urakkatarjousten mukaan tulisi tulla kysymykseen, on kohtuullista, että tä-
63823: kartanon kunnostaminen maksamaan 140 000 män historiallisesti arvokkaan ja maassamme
63824: markkaa. Maakuntaliiton jäsenmaksuilla ei ainoalaatuisen rakennuksen kunnostaminen
63825: ole mahdollista saada tätä summaa kootuksi. suoritetaan valtion varoilla.
63826: Parhaillaan käydään neuvotteluja lainojen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
63827: saamista tarkoitukseen, mutta jo lainojen nioittaen eduskunnan lausuttavaksi toivomuk-
63828: korkojen maksaminen näyttäisi tuottavan vai- sen,
63829: keuksia puhumattakaan lainojen kuoletusten
63830: maksamisesta. että hallitus ottaisi vuoden 1967
63831: Muinaistieteellinen toimikunta lausuu kar- tulo- ja menoarvioesitykseen 140 000
63832: tanosta, "että Koitsanlahden hovin 1840- markan määrärahan Parikkalan kun-
63833: luvulla tehty päärakennus edustaa mielen- nassa olevan kulttuurihistoriallisesti
63834: kiintoisella tavalla itäsuomalaisten hovien pää- huomattavan Koitsanl<Lhden kartanon
63835: rakennusten arkkitehtuuria, jonka esimerkit päärakennuksen kunnostamista varten.
63836: Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1966.
63837:
63838: Mikko Kaarna. Yrjö Sinkkonen.
63839: Kalle Matilainen.
63840:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025