<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
146 Käyttäjää paikalla!
0.0072319507598877
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966 1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1966_I | ASK_1966_II | ASK_1966_III | ASK_1966_IV | ASK_1966_V | HAK_1966 | Liite_1966_IX_XII_A | Liite_1966_I_VIII_A | Liite_1966_I_XII_B | PTK_1966_I | PTK_1966_II |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1966
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1966
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia- ja
14: lakialoitteet.
15:
16: SISÄLLYSLUETTELO
17:
18: IV. Valtiovarainvaliokunta.
19: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
20: määrärahojen osoittamista virastotalojen 461. Antila ym., rah.al. N:o 117: Määrärahan
21: ja sairaaloiden rakentamiseen, maa- ja osoittamisesta kahden ammattiopettajan
22: metsätalouden sekä maaseudun vesihuol- viran perustamiseksi Jurvan kotiteollisuus-
23: lon ja sähköistäiDisen edistämiseen, koe- kouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2603
24: ja tutkimustoimintaan sekä sivistyksel-
25: lisiin, sosiaalisiin, terveydenhoidollisiin 462. Antila, rah.al. N:o 118: Määrärahan
26: ym. tarkoituksiin ja kulkulaitosparan- osoittamisesta Jalasjärven kotiteollisuus-
27: nuksiin. koulun ylläpitomenoja varten . . . . . . . . . . 2604
28:
29: Siv. 463. Antila ym., rah.al. N:o 119: Määrärahan
30: 453. Aalto ym., rah.al. N:o 109: Määrärahan osoittamisesta kasvihuonetuotteiden kes-
31: osoittamisesta lääkintävoimistelijakoulu- kusvaraston rakentamiseksi Teuvan kun-
32: tuksen aloittamiseksi Hämeenlinnan sai- taan ................•................ 2605
33: raanhoitokoulussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2591 464. Antila ym., rah.al. N:o 120: Määrärahan
34: osoittamisesta puolustuslaitoksen ja Ilma-
35: 454. Aalto ym., rah.al. N: o 110: Korotetun
36: määrärahan osoittamisesta poliisin suhde- joen kunnan yhteisen sairaalan rakenta-
37: toimintatyön kehittämistä varten . . . . . . 2592 miseksi Ilmajoelle lääkintävarikon alueelle 2606
38:
39: 455. Ahonen ym., rah.al. N: o 111: Korotetun 465. Antila ym., rah.al. N:o 121: Määrärahan
40: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten osoittamisesta maataloushallituksen koti-
41: eläintalousosaston ap. hevoshoidon tarkas-
42: oppilaiden käyttöön annettavien oppikirjo-
43: tajan paikkaamista varten . . . . . . . . . . . • 2607
44: jen hankkimiseksi yksityisille oppikouluille 2593
45: 466. Apajalahti ym., rah.al. N:o 122: Määrä-
46: 456. Ahonen ym., rah.al. N:o 112: Määrä- rahan osoittamisesta Suomen Jazzliiton toi-
47: rahan osoittamisesta Jyväskylän talous-
48: koulun kalustohankintoillin . . . . . . . . . . . • 2595 minnan tukemiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2608
49: 467. Apajalahti, rah.al. N:o 123: Määrä-
50: 457. Ahonen ym., rah.al. N:o 113: Määrä- rahan osoittamisesta Suomen Eläinsuojelu-
51: rahan osoittamisesta Multian-Uuraisten yhdistyksen toiminnan tukemiseen • . . . . . 2609
52: maantien parantamiseen Valkolanmäen ja
53: Puratornäen kohdalla . . . . . . . . . . . . . . . . • . 2596 468. Apajalahti, rah.al. N:o 124: Määrä-
54: rahan osoittamisesta Suomen Modernin
55: 458. Ahonen ym., rah.al. N:o 114: Määrä- Tanssitaiteen Opiston toiminnan tukemi-
56: rahan osoittamisesta vaikeassa taloudelli- seen •...•.......•....•............•.. 2610
57: sessa asemassa olevien yksityisten oppi-
58: koulujen velkojen kuoletuksiin annattavia 469. Apajalahti, rah.al. N:o 125: Koro-
59: ylimääräisiä valtionavustuksia varten •..• 2597 tetun määrärahan osoittamisesta Suomen
60: elokuva-arkiston toiminnan tukemiseen . . 2611
61: 459. Antila ym., rah.al. N:o 115: Määrärahan
62: osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan kansan- 470. Aro ym., rah.al. N:o 126: Määrärahan
63: opiston jälleenrakentamista varten . . . . . . 2599 osoittamisesta Sairaanhoidon Tutkimus-
64: laitoksen toiminnan tukemiseen . • • . . . . . 2612
65: 460. Antila ym., rah.al. N:o 116: Määrära-
66: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi 471. Asunta ym., rah.al. N:o 127: Määrärahan
67: Kyrönjoen yli Hiirikosken kohdalla Vä· osoittamisesta Alkotest-ampullien hankki-
68: hänkyrön kunnassa • . . . • .. . . . . .. . . . . .. . 2601 miseksi poliisin käyttöön . . . . . . . . . . . . . . 2613.
69:
70: E 6/67
71: IV Sisällysluettelo 1966.
72:
73:
74: Siv. Siv.
75: 472. Backlunil, fin.mot. N:o 128: Angående 483. Haapasalo ym., rah.al. N:o 139: Määrä-
76: anvisande av anslag för avlönande av rahan osoittamisesta matkailun hallinnon
77: konsulenter inom pälsdjursskötseln . . . . . • 2614 menoja varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • . . . 2630
78:
79: 472. Backlunil, rah.al. N:o 128: Määrärahan 484. Haapasalo ym., rah.al. N:o 140: Määrä-
80: osoittamisesta turkiseläinhoidon neuvojien rahan osoittamisesta lainaksi ja avustuk-
81: paikkaamista varten . .. .. . . . . .. . . . . • . • 2615 seksi Teknillisen korkeakoulun ylioppilas-
82: kunnalle Otaniemen ylioppilasravintolan
83: 473. Backlunil, fin.mot. N:o 129: Angående rakentamista varten . • . • • . . • . . • . . • • . . . 2631
84: anvisande av anslag för uppmuddring och
85: iståndsättande av fiskehamnen vid Väs- 485. Haapasalo ym., rah.al. N:o 141: Määrä-
86: tanfjärden i Nämpnäs i Närpes • . . . . • . . 2616 rahan osoittamisesta Mikkelin talouskoulun
87: ylläpitokustannuksia varten . . • . . . . . . . . . 2633
88: 473. Backlunil, rah.al. N: o 129: Määrärahan
89: osoittamisesta Närpiön Nämpnäsissä ole- 486. Haapasalo ym., rah.al. N:o 142: Määrä-
90: van Västanfjärdin kalasataman ruop- rahan osoittamisesta avustukseksi kalas·
91: pausta ja kunnostamista varten ...•..•• 2617 tusalan järjestöille . .. .. .. .. .. .. .. .. .. • 2634
92:
93: 474. Backlunil, fin.mot. N:o 130: Angående 487. Haarla, rah.al. N:o 143: }(orotetun
94: anvisande av anslag för förbättrings- määrärahan osoittamisesta avustukseksi
95: arbeten i }(askö inre hamn ............ 2618 Suomalais-Ruotsalaiselle }(auppakamarille 2635
96:
97: 474. Backlund, rah.al. N:o 130: Määrärahan 488. Haarla, rah.al. N:o 144: Määrärahan
98: osoittamisesta }(askisten sisäsataman pa- osoittamisesta kahden kaupallisen keskuk·
99: rannustöitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 2619 sen perustamiseksi ulkomaille . . . . . • . . • • 2637
100:
101: 475. Breilin ym., rah.al. N:o 131: Määrärahan 489. Haarla, rah.al. N: o 145: }(orotetun mää-
102: osoittamisesta Halikon-Marttilan maan- rärahan osoittamisesta vientituotteiden
103: tien rakennustyön aloittamiseksi 2620 markkinoinnin edistämiseen . . . . . . . . . . . • 2638
104:
105: 476. Eskelinen ym., rah.al. N: o 132: Määrä- 490. Haarla ym., rah.al. N:o 146: Määrärahan
106: rahan osoittamisesta Muuruveden-J uan- osoittamisesta Tampereen-V esilahden-
107: kosken tietä koskevan tutkimuksen suorit- Punkalaitumen-Turun maantien raken-
108: tamiseksi . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 2621 nustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . • . . 2639
109:
110: 477. Eskelinen ym., rah.al. N:o 133: Määrä- 491. Haarla, rah.al. N:o 147: }(orotetun mää-
111: rahan osoittamisesta karjanrehujen tutki- rärahan osoittamisesta pienteollisuuslai-
112: mustyön aloittamiseksi Maaningan Halo- noja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • • • 2640
113: lassa ........................•.•..... 2622
114: 492. Haarla, rah.al. N:o 148: }(orotetun mää-
115: 478. Eskelinen ym., rah.al. N:o 134: Määrä- rärahan osoittamisesta vientinäyttelyitä
116: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- varten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2641
117: noiksi maaseudun vesihuoltolaitteiden ra-
118: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2623 493. Halinen ym., rah.al. N:o 149: Määrära-
119: han osoittamisesta }(oivikon koulukodin
120: 479. Eskman ym., rah.al. N:o 135: Määrärahan lämpökeskuksen ym. rakentamiseen . . . • 2642
121: osoittamisesta lääkintävoimistelijoiden
122: koulutuksen aloittamiseksi Porissa. . . . . • . 2624 494. Hanhirova ym., rah.al. N:o 150: Määrä-
123: rahan osoittamisesta Ylitornion paikallis-
124: 480. Eskman ym., rah.al. N: o 136: Määrärahan sairaalan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 2643
125: osoittamisesta apuhoitajakoulutuksen aloit- 495. Hanhirova ym., rah.al. N:o 151: Määrä-
126: tamiseksi Porissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2625 rahan osoittamisesta Lapin metsien ojituk-
127: sen valmistelemiseksi ja töiden aloittami-
128: 481. Forsius ym., rah.al. N:o 137: Määrärahan seksi ................................ 2644
129: osoittamisesta avustukseksi Pellervo-Seu-
130: ralle sen markkinatutkimuslaitoksen yllä- 496. Hanhirova ym., rah.al. N:o 152: }(oro-
131: pitämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 2626 tetun määrärahan osoittamisesta metsän-
132: tutkimuslaitoksen Länsi-Lapin koeaseman
133: 482. Granvik m. fl., fin.mot. N: o 138: An- toiminnan tehostamista varten . . . . . . . . . • 2646
134: gående anvisande av anslag för en Järarbe-
135: fattning i minkskötsel vid Korsholms lant- 497. Haukipuro ym., rah.al. N:o 153: }(oro-
136: bruksskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 2628 tetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
137: siksi vaikeuksiin joutuneille kunnille .... 2647
138: 482. Granvik ym., rah.al. N: o 138: Määrära-
139: han osoittamisesta minkinhoidon opetta- 498. Haukipuro ym., rah.al. N:o 154: Määrä-
140: jantointa varten Mustasaaren maanvilje- rahan osoittamisesta avustuksiksi salaoji-
141: lyskouluun ...........................• 2629 tuksiin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2648
142: Sisällysluettelo 1966. V
143:
144:
145: Siv. Siv.
146: 499. Haukipuro ym., rah.al. N:o 155: Määrä- 514. Häggblom m.fl., fin.mot. N:o 170: An-
147: rahan osoittamisesta salaojituslainoihin . . 2649 gående anvisande av anslag åt fiskerior-
148: ganisationer • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 2669
149: 500. Haukipuro ym., rah.al. N:o 156: Määrä-
150: rahan osoittamisesta pienvaltaojien kai- 514. Häggblom ym., rah.al. N:o 170: Määrära-
151: vamisesta suoritettavia palkkioita varten 2650 han osoittamisesta kalastusjärjestöille • • 2671
152:
153: 501. Heinonen ym., rah.al. N:o 157: Määrä- 515. Häggblom m.fl., fin.mot. N:o 171: An-
154: rahan osoittamisesta Kaatuneiden Omais- gående anvisande av förhöjt anslag för
155: ten Liitto r.y:n toiminnan tukemiseen •. 2651 främjande av användningen av överlopps-
156: fisk ....•..........................••• 2673
157: 502. Heinonen ym., rah.al. N:o 158: Määrä-
158: rahan osoittamisesta sähkösanomankanta- 515. Häggblom ym., rah.al. N:o 171: Korote-
159: jan toimien perustamista varten . . . . . . . . 2652 tun määrärahan osoittamisesta ylijäämä-
160: kalan käytön edistämistä varten ...••... 2674
161: 503. Helle ym., rah.al. N:o 159: Määrärahan
162: osoittamisesta Ahvenkosken-Elimäen 516. Häggblom m. fl., fin.mot. N:o 172: An-
163: maantien parantamiseen välillä Ahven- gående anvisande av anslag för anskaff-
164: koski-Ruotsinpyhtää •.•••............. 2653 ning av en färja för trafiken .Åland-
165: Gustavs . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • . 2675
166: 504. af Heurlin ym., rah.al. N:o 160: Määrä-
167: rahan osoittamisesta valtakunnallisen ja 516. Häggblom ym., rah.al. N:o 172: Määrä-
168: maakunnallisen terveyden- ja sairaanhoi- rahan osoittamisesta lautan hankkimista
169: tosuunnittelun aloittamiseen . . . . . . . . . . . . 2654 varten Ahvenanmaan ja Kustavin väliseen
170: liikenteeseen • . • . • . . . . . • • . . • • • . . . • . . • • . 2676
171: 505. Holopainen ym., rah.al. N:o 161: Korote-
172: tun määrärahan osoittamisesta puhelin- 517. Häikiö ym., rah.al. N:o 173: Määrära-
173: ja lennätinverkon laajentamiseksi ja pa- han osoittamisesta radiosähköttäjälisäksi
174: rantamiseksi • • • . • • . . . • . . . • . . . . . . • . . . . . 2656 poliisiradion radiosähköttäjille . • • . • • • • • . 2677
175:
176: 506. Holopainen ym., rah.al. N:o 162: Määrä- 518. Häikiö ym., rah.al. N:o 174: Määrära-
177: rahan osoittamisesta Polvijärven virasto- han osoittamisesta liikennetarkastajan ja
178: talon rakennustöiden aloittamiseksi • . . . . . 2657 kirjurin virkojen perustamiseksi valtion-
179: rautateiden linjahallintoon . . . . • . • . . • • . 2679
180: 507. Honkonen ym., rah.al. N:o 163: Määrä-
181: rahan osoittamisesta yhteiskuntasuunnit- 519. Häikiö ym., rah.al. N:o 175: Määrära-
182: telua koskevan tutkimustoiminnan ja alan han osoittamisesta kirjurin virkojen perus-
183: tutkijoiden koulutuksen aloittamiseksi . . 2658 tamiseksi valtionrautateiden linjahallin-
184: toon .............•...........•...... 2680
185: 508. Honkonen ym., rah.al. N:o 164: Määrä-
186: rahan osoittamisesta maksuttomien radio- 520. Häkkinen ym., rah.al. N:o 176: M'åärä-
187: rahan osoittamisesta avustukseksi Soke-
188: ja televisiolupien myöntämiseksi kansan-
189: eläkkeen varassa eläville vanhuksille . . . . 2660 ain Keskusliitto r.y:lle vastasokeutuneille
190: tarkoitettua sopeuttavaa kuntoutuahoitoa
191: 509. Hostila ym., rah.al. N:o 165: M'åärärahan varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 2681
192: osoittamisesta maantien ja siihen liitty- 521. Häkkinen ym., rah.al. N:o 177: Määrä-
193: vien siltojen rakentamiseen Karhulan rahan osoittamisesta invalidijärjestöjen
194: kauppalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2661 ja -laitosten avustamiseen . . . . . . • . . . . . 2683
195: 510. Huima ym., rah.al. N:o 166: Määrärahan 522. Häppölä ym., rah.al. N:o 178: Määrära-
196: osoittamisesta ylimääräisiä rintamamies- han osoittamisesta metsägenetiikan tutki-
197: eläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2662 musosaston ja professorinviran perustami-
198: 511. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 167: Määrä- seen metsäntutkimuslaitokseen . . • . . . . . . . 2685
199: rahan osoittamisesta Maunukselan-Keltin
200: maantien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 2663 523. Häppölä ym., rah.al. N:o 179: Määrära-
201: han osoittamisesta metsänjalostuksen tut-
202: 512. Hykkäälä ym., rah.al. N:o 168: Määrä- kimusaseman ja metsägeneettisten laitos-
203: l"ahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi ten rakentamiseksi metsäntutkimuslaitok-
204: Korian sillan tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2664 sen Ruotsinkylän kokeilualueelle . . . . . . . . 2686
205: 513. Häggblom m. fl., fin.mot. N:o 169: An- 524. Juvela ym., rah.al. N:o 180: Määrärahan
206: gående anvisande av förhöjt anslag för osoittamisesta uuden talviväylän avaami-
207: statsbidrag tili privata läroverk ........ 2665 seksi Rauman satamaan ..............•. 2687
208: 513. Häggblom ym., rah.al. N:o 169: Korote- 525. J ämsen ym., rah.al. N: o 181: Määrärahan
209: tun määrärahan osoittamisesta yksityisten osoittamisesta Pihtiputaan emäntäkoulun
210: oppikoulujen valtionapua varten . . . . . . . . 2667 suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2688
211: VI Sisällysluettelo 1966.
212:
213:
214: Siv. Siv.
215: 526. Jämsen ym., rah.al. N:o 182: Määrära· 541. Knwuti, rah.al. N:o 197: Korotetun maa-
216: han osoittamisesta kalastuskoulun perusta- rärahan osoittamisesta valtionavuksi A-
217: mista varten Konnaveden kunnan Siika- luokan mielisairaalain rakentamiseen . . . . 2706
218: koskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2689
219: 542. Knwuti yrn., rah.al. N:o 198: Korotetun
220: 527. Jämsen ym., rah.al. N:o 183: Määrära- määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
221: han osoittamisesta maamiesopiston perus- keskussairaaloiden laajentamiseen, perus-
222: tamista varten Tarvaalan maatalousoppi- korjauksiin ja perushankintoihin .......• 2707
223: laitoksen yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2691
224: 543. Knu11U yrn., rah.al. N:o 199: Korotetun
225: 528. Kaarlonen ym., rah.al. N:o 184: Määrä- määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
226: rahan osoittamisesta jaostopäällikön yli- tuberkuloosiparantoloiden rakennus- ja pe-
227: määräisten toimien perustamiseksi valta- ruskorjaustöihin . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • 2708
228: kunnansuunnittelutoimistoon . . . . . . . . . . . . 2693
229: 544. Knwuttila ym., rah.al. N:o 200: Määrä-
230: 529. Kaarna ym., rah.al. N: o 185: Määrära- rahan osoittamisesta Keljon-Kanavuoren
231: han osoittamisesta Pulsan Mäntyniemeen maantien suunnitelman laatiruisaksi • . . . 2709
232: rakennettavan metsäkoulun suunnitelmien
233: tekoa varten . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . • • • 2694 545. Knwuttila yrn., rah.al. N:o 201: Määrä-
234: rahan osoittamisesta eräiden virkojen pe-
235: 530. Kaarna ym., rah.al. N:o 186: Määrära- rustamiseksi Jyväskylän kaupungin poliisi-
236: han osoittamisesta uuden asemarakennuk- laitokseen . . . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • • . 2710
237: sen rakentamiseksi Vainikkalaan ........ 2695 546. Knu11ttila yrn., rah.al. N:o 202: Määrä-
238: rahan osoittamisesta nuore=an tiemesta-
239: 531. Kangas ym., rah.al. N: o 187: Määrära- rin viran perustamiseksi Laukaan ja Mul-
240: han osoittamisesta Raahen seminaarin op- tian tiemestaripiireihin . . . . • . . . . . . . . . . . 2711
241: pilasasuntolan ja ruokalan rakennustöiden
242: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2696 547. Knuuttila ym., rah.al. N:o 203: Määrä-
243: rahan osoittamisesta Jyväskylän yliopis-
244: 532. Kangas ym., rah.al. N:o 188: Määrära- ton luonnontieteiden opetusvälineistön han-
245: han osoittamisesta vapaana olevien tuber- kintaan • . . . . . . . . . . • • . • . . . • • . . . . • . . . . . 2712
246: kuloosipaikkojen muuttamiseksi yleissai-
247: raalapaikoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2697 548. Knwuttila yrn., rah.al. N:o 204: Määrä-
248: rahan osoittamisesta Jyväskylän kaupun-
249: 533. Kantola ym., rah.al. N:o 189: Määrära- gin alueella olevan valtatien n:o 4 paran-
250: han osoittamisesta oppi- ja a=attikou- nussuunnitelman laatimista varten ...... 2713
251: lulaisten koulumatkakustannusten korvaa-
252: miseen 549. Kock yrn., rah.al. N:o 205: Määrärahan
253: 2698 osoittamisesta Lahden keskussairaalan
254: suunnittelua varten .................... 2714
255: 534. Kantola ym., rah.al. N:o 190: Määrära-
256: han osoittamiseksi !ainoiksi Uudenmaan 550. Kokkola yrn., rah.al. N: o 206: Määrära-
257: läänin kunnille koulu-, sairaala- ja kunnal- ~~ osoittamisesta puolueille myönnettä-
258: listeknillisten laitosten rakentamiseksi . • 2699 vaa tukea varten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2716
259: 535. Karpola yrn., rah.al. N:o 191: Määrära- 551. Koppanen ym., rah.al. N: o 207: Määrä-
260: han osoittamisesta Koivikon koulutilan ra- rahan osoittamisesta Hyvinkään seudun
261: kennustöiden jatkamiseksi • . . . . . . . . . . . 2700 sairaalan laajentamista varten ........ 2717
262: 536. Karpola yrn., rah.al. N:o 192: Määrära- 552. Koppanen yrn., rah.al. N:o 208: Määrä-
263: han osoittamisesta Piilläjoen perkauksen rahan osoittamisesta uusien toimien pe-
264: suunnittelua ja perkansta varten . . . . . . 2701 rustamiseksi Helsingin nimismiespiiriin . . 2719
265: 537. Karpola yrn., rah.al. N:o 193: Määrära- 553. Korsbäck yrn., rah.al. N: o 209: Määrä-
266: han osoittamisesta Kiteen-Tohmajärven rahan osoittamisesta Kristiinankaupungin
267: maantien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 2702 postitalon rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 2721
268: 538. Kekkonen yrn., rah.al. N:o 194: Määrä- 554. Korsbäck m. fl., fin.mot. N: o 210: An-
269: rahan osoittamisesta tutkimukseen ammat- gående anvisande av anslag tili understöd
270: tioppivelvollisuuden toteuttamisesta . . . . . . 2703 åt Finlands Svenska Andelsförbund . . . . 2722
271: 539. Kekkonen yrn., rah.al. N: o 195: Korote- 554. Korsbäck yrn., rah.al. N:o 210: Määrä-
272: tun määrärahan osoittamisesta rauhan- ja rahan osoittamisesta avustukseksi Finlands
273: konfliktintutkimuksen neuvottelukuntaa Svenska Andelsförbund nimiselle liitolle 2723
274: varten ................................ 2704
275: 555. .A. Koskinen yrn., rah.al. N: o 211: Mää-
276: 1i40. Kiviaho ym., rah.al. N:o 196: Määrära- rärahan osoittamisesta Karstulan seudun
277: han osoittamisesta lainaksi Hanhikosken kuntainliiton paikallissairaalan rakentami-
278: voimalaitoksen rakentamiseen .......... 2705 sen aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2724
279: Sisällysluettelo 1966. vn
280:
281: Siv. Siv.
282: 556. A. Koskinen ym., rah.al. N:o 212: Mää- 569. Lahti ym., rah.al. N:o 225: Määrärahan
283: rärahan osoittamisesta ylimääräisiä sota- osoittamisesta Kymenlaakson emäntäkou-
284: veteraanieläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . . . 2725 lun rakennustöiden aloittamiseen .......• 2740
285:
286: 557. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 213: Määrä- 570. Lahti ym., rah.al. N: o 226: Määrärahan
287: rahan osoittamisesta Heinolan-Savon yh- osoittamisesta kotitaloustutkimusta varten 2741
288: dysradan suunnittelu- ja rakennustöiden
289: aloittamiseksi . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2726 571. Laiho ym., rah.al. N:o 227: Määrärahan
290: osoittamisesta valtiolle tarjottujen pu-
291: 558. L. Koskinen ym., rah.al. N:o 214: Määrä- helinlaitosten lunastamiseen ja kunnosta-
292: rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille miseen ...............•.............. 2742
293: Saimaan kanavaliikenteessä tarvittavien
294: satamien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2727 572. Lehmonen ym., rah.al. N:o 228: Määrä-
295: rahan osoittamisesta Pihtiputaan emäntä-
296: 559. Kosola ym., rah.al. N:o 215: Määrära- koulun suunnittelua varten •........... 2743
297: han osoittamisesta kahden kantakirjakon-
298: sulentin paikkaamista varten . . . . . . . . . . 2728 573. Lehmonen ym., rah.al. N: o 229: Määrä-
299: rahan osoittamisesta uuden tietokoneen
300: 560. Kosola ym., rah.al. N:o 216: Korotetun saamiseksi Jyväskylän yliopiston käyttöön 2744
301: määrärahan osoittamisesta kantakirjakon-
302: sulenteille toimiston pidosta suoritettavaa 574. Lehmonen ym., rah.al. N:o 230: Määrä-
303: avustusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . 2729 rahan osoittamisesta Jyväskylän ammatti-
304: koulun opettajaopiston suunnitteluun •• 2745
305: 561. Kull m. fl., fin.mot. N: o 217: Angående
306: anvisande av anslag för färdigställande 575. Leinonen ym., rah.al. N:o 231: Määrä-
307: av Barösundsvägen i Ingå . . • . . . • . . . . . • . 2730 rahan osoittamisesta lääkärin toimien pe-
308: rustamista varten Oulun yliopiston lasten-
309: 561. Kull ym., rah.al. N:o 217: Määrärahan klinikalla •.........•.•.•......•...•.• 2746
310: osoittamisesta Inkoossa olevan Barösun-
311: dintien saattamiseksi valmiiksi . . . . . . . . 2731 576. Leinonen ym., rah.al. N:o 232: Määrä-
312: 562. Kull m. fl., fin.mot. N:o 218: Angående rahan osoittamisesta uudistuvaa koulua
313: anvisande av anslag för projektering och varten järjestettävään kesäkurssitoimin-
314: påbörjande av byggandet av nya lands- taan ..•............................. 2747
315: vägsbroar över Pojoviken ...•........•. 2732
316: 577. Lillqvist m. fZ., fin.mot. N: o 233: An-
317: 562. KulZ ym., rah.al. N:o 218: Määrärahan gående anvisande av anslag för depåbygg-
318: osoittamisesta Pohjan lahden yli johtavien nader i Jakobstads vägmästardistrikt •• 2748
319: uusien maantiesiltojen rakennustöiden
320: suunnittelua ja aloittamista varten . . . . . . 2733 577. Lillqvi.st ym., rah.al. N: o 233: Määrä-
321: rahan osoittamisesta Pietarsaaren tiemes-
322: 563. Kuusinen ym., rah.al. N:o 219: Määrä- taripiirin varikkorakennuksia varten ••.• 2749
323: rahan osoittamisesta varattomien kansan-
324: eläkeläisten sairausmenojen suorittamiseksi 578. Lillqvist m. fl., fin.mot. N: o 234: An-
325: valtion varoista • . . . • . • • • • • • • • • . . . . • . . 2734 gående anvisande av anslag för fortsatta
326: 564. Käkelä ym., rah.al. N:o 220: Määrära- undersökningar av vägprojektet från
327: han osoittamisesta postiautovarikko- ja Kuopio-Idensalmi till Jakobstad-Gamla-
328: viestivarastorakennuksen rakentamista var- karleby ................•.........•..• 2750
329: ten Lappeenrantaan •.......•.......•. 2735
330: 578. Lillqvist ym., rah.al. N:o 234: Määrä-
331: 565. Käkelä ym., rah.al. N:o 221: Korotetun rahan osoittamisesta Kuopion-Iisalmen
332: määrärahan osoittamisesta sairaalahallin- ja Pietarsaaren-Kokkolan välisen tiesuun-
333: nollisen ja -taloudellisen tutkimustoimin- nitelman tutkimisen jatkamista varten . . 2751
334: nan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 2736
335: 579. Lillqvist m.fl., fin.mot. N:o 235: An-
336: 566. Laaksonen ym., rah.al. N:o 222: Määrä- gående anvisande av förhöjt anslag för
337: rahan osoittamisesta Harmajan uuden upprätthållande av barnträdgårdslärarinne-
338: luotsiaseman rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 2737 seminarier . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . • . 2752
339: 567. Lagerroos ym., rah.al. N:o 223: Määrä- 579. Lillqvist ym., rah.al. N:o 235: Korotetun
340: rärahan osoittamisesta Kajaanin sairaan- määrärahan osoittamisesta lastentarhan-
341: hoitajakoulun rakennusten suunnittelua opettajaseminaarien ylläpitämistä varten 2754
342: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . 2738
343: 568. Lagerroos ym., rah.al. N:o 224: Määrä- 580. Linkola ym., rah.al. N: o 236: Määrära-
344: rahan osoittamisesta Koirasalmen sillan han osoittamisesta erikois- ja jatko-opin-
345: rakennustöiden aloittamiseksi Ristijärven tojen järjestämiseksi Lappeenrannan sai-
346: kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2739 raanhoitajakoulussa . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . 2756
347: vm Sisällysluettelo 1966.
348:
349:
350: Siv. Siv.
351: 581. Litnkola ym., rah.al. N: o 237: Määrära- 597. IAJ,ja ym., rah.aL N:o 253: Määrärahan
352: han osoittamisesta Kotkan pohjoisen si- osoittamisesta kobolttikanuunan hankkimi-
353: sääntulotien rakennustöiden aloittamiseksi 2757 seksi Helsingin yliopistollisen keskussai-
354: raalan Naistenklinikkaan ....•••..••... 2776
355: 582. Litnkola ym., rah.al. N: o 238: Määrära-
356: han osoittamisesta Karhulan yhteiskou- 598. Luja ym., rah.al. N:o 254: Korotetun
357: lun ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . 2758 määrärahan osoittamisesta asuntotutki-
358: muksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . 2777
359: 583. Linkola ym., rah.al N:o 239: Määrära-
360: han osoittamisesta Kyminlinnan-Kotkan 599. Lukkarinen ym., rah.al. N:o 255: Määrä-
361: moottoritien rakentamiseen ••.•....•... 2759 rahan osoittamisesta Pihtiputaan emäntä-
362: koulun suunnittelua varten . . . . . . . . • . . . 2778
363: 584. Litnkola ym., rah.al. N:o 240: Määrära-
364: han osoittamisesta Pohjois-Kymenlaakson 600. Lukkarinen ym., rah.al. N: o 256: Koro-
365: teknillisen koulun suunnitteluun . . . . . . . . 2760 tetun määrärahan osoittamisesta vähäva-
366: raisten nuorten a=attiopintolainoihin • . 2779
367: 585. Lilnkola ym., rah.al. N: o 241: Määrära-
368: han osoittamisesta Kotkan merenkulku- 601. Lähteenmäki ym., rah.al. N:o 257: Mää-
369: koulun ja merimiesammattikoulun raken- rärahan osoittamisesta Loimaan virastota-
370: tamiseen . . • . . • • . . . . . • . . . . . • • . . . . . • • . . . 2762 lon suunnitteluun • . . . • . . • • . . . . . . . . . . . 2780
371: 586. Lilnkola ym., rah.al N:o 242: Määrära- 602. Mannitnen ym., rah.al. N:o 258: Määrä-
372: han osoittamisesta suomalaisten Neuvosto- rahan osoittamisesta Puutossalmen sillan
373: liiton valtion apurahaa saavien opiskeli- rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . • . 2782
374: joiden matka-avustuksia varten . . . • . . . . 2763
375: 603. Manninen ym., rah.al. N:o 259: Määrä-
376: 587. Lilnkola ym., rah.al. N:o 243: Määrära- rahan osoittamisesta Varkauden seudun
377: han osoittamisesta Teknillisen korkeakou- aluesairaalan laajentamistoimenpi teitä var-
378: lun ylioppilaskunnan talon Dipolin rahoit- ten ..•........•...••....•....••.•.••. 2783
379: tamista varten • . . . • • . . . . • . . . . • • . • . . . . . 2764
380: 604. M. Mattila ym., rah.al N:o 260: Määrä-
381: 588. Litnkola ym., rah.al. N:o 244: Korotetun rahan osoittamisesta Lapinjärven-Lovii-
382: määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- san tien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . • . . 2785
383: stipendeihin . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2765
384: 605. M. Mattila ym., rah.al. N:o 261: Määrä-
385: 589. Linkola ym., rah.al. N: o 245: Määrära- rahan osoittamisesta Karkkilan, Pusulan
386: han osoittamisesta tutkimukseen työmark- ja Lohjan tiesuunnan tutkimiseen . . . • • • 2786
387: kinatilanteesta lähivuosikymmenellä • . . . 2766
388: 606. M. Mattila ym., rah.al. N:o 262: Määrä-
389: 590. Litnkola ym., rah.al. N: o 246: Korotetun rahan osoittamisesta Orimattilan ja Kos-
390: määrärahan osoittamisesta kesäyliopisto- kenkylän välisen yhdystien rakentamiseen 2787
391: jen toiminnan avustamiseksi . . . . . . . . . . . . 2768
392: 607. M. Mattila ym., rah.al. N:o 263: Määrä-
393: 591. Litnkola ym., rah.al N:o 247: Määrära- rahan osoittamisesta Mäntsälän-Pukkilan
394: han osoittamisesta kouluruokailun järjes- yhdystien suunnitteluun ja rakennustöi-
395: tämiseksi valtion oppikouluissa . . . . . . . . . . 2769 den aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2788
396: 592. Litnkola ym., rah.al. N: o 248: Määrära- 608. M. Mattila ym., rah.al. N:o 264: Määrä-
397: han osoittamisesta yleisen ammattioppivel- rahan osoittamisesta Siipikarjanhoitajain
398: vollisuuslainsäädäunön valmistamiseen • . 2770 Liiton kanatalouskoeaseman ylläpitome-
399: noihin . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2789
400: 593. H. Linna ym., rah.al. N:o 249: Määrärahan
401: osoittamisesta urheilua ja liikuntakasva- 609. M. Mattila ym., rah.al. N: o 265: Määrä-
402: tusta edistävien laitosten rakentamiseen 2772 rahan osoittamisesta Mäntsälän maata-
403: lousoppilaitoksen toimintaa varten 2790
404: 594. H. Linna ym., rah.al. N: o 250: Korotetun
405: määrärahan osoittamisesta maidon kulje- 610. M. Mattila ym., rah.al. N: o 266: Määrä-
406: tusavustuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2773 rahan osoittamisesta sotaveteraanien yli-
407: määräisiä eläkkeitä varten . . . . . . . . . . . . 2792
408: 595. I. Litnna ym., rah.al. N:o 251: Määrä-
409: rahan osoittamisesta assistentin toimien 611. M. Mattila ym., rah.al. N: o 267: Korote-
410: perustamiseksi Helsingin yliopiston puu- tun määrärahan osoittamisesta hevostalou-
411: tarhatieteen laitokselle ................ 2774 den edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2793
412: 596. Lottanen ym., rah.al. N:o 252: Määrä- 612. Mustonen ym., rah.al. N:o 268: Määrära-
413: rahan osoittamisesta Päivöiän maatalous- han osoittamisesta töiden aloittamiseksi
414: oppilaitoksen lunastamiseksi valtion hal- Vuokatin - Mustolanmutkan- Kajaanin
415: tuun ................................ 2775 tiellä Sotkamon kunnassa . . . . . . . . . . . . . . 2795
416: Sisä.!lysluettelo 1966. IX
417:
418: Siv. Siv.
419: 613. Mustonen ym., rah.al. N:o 269: Määrä· 628. Mäki-Hakola ym., rah.al. N:o 284: Mää-
420: rahan osoittamisesta talkkikaivostoimin· rärahan osoittamisesta valtion virastota-
421: nan aloittamiseksi Lahnaslammilla Sotka· lon rakennustöiden aloittamiseksi Alavu-
422: mon kunnassa • • . . . • • . • • • . . . . . • • . . . . . . 2796 den kunnassa . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . • • 2812
423:
424: 614. Mustonen ym., rah.al. N:o 270: Määrä· 629. Mäkinen ym., rah.al. N: o 285: Määrä·
425: rahan osoittamisesta Hirvenniemen sillan rahan osoittamisesta Valtion askarteluoh-
426: rakennustöitten aloittamiseksi Sotkamon jaajaopiston toimitilojen suunnittelutyötä
427: kunnassa ...•.........••...•..•...... 2797 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 2813
428:
429: 615. Mustonen ym., rah.al. N:o 271: Korote- 630. Nevalainen ym., rah.al. N:o 286: Määrä-
430: tun määrärahan osoittamisesta siirtona rahan osoittamiseksi avustukseksi Työväen
431: maatilatalouden kehittämisrahastoon maan· akatemialle rakennuskustannuksista aiheu·
432: hankintalain mukaisten kuivatus-, tienteko· tuneiden velkojen maksamiseen . • . . . . . • 2814
433: ja metsänparannustöiden suorittamista var·
434: ten ..•.••...•......•....•..•.......•. 2798 631. Nevalainen ym., rah.al. N: o 287: M:'åärä-
435: rahan osoittamisesta sotaveteraanien oma·
436: 616. Mäkelä ym., rah.al. N:o 272: Korotetun koti- ja kerrostalolainoja varten ........ 2815
437: määrärahan osoittamisesta invaliidihuolto·
438: lain edellyttämiin korottorniin lainoihin 2799 632. Niinikoski ym., rah.al. N:o 288: Määrä-
439: rahan osoittamisesta pienteollisuuden pai·
440: 617. Mäkelä ym., rah.al. N:o 273: Korotetun kallistoimiston perustamiseksi Ylivieskaan 2816
441: määrärahan osoittamisesta avustukseksi
442: Vankeusyhdistys r.y:lle valvonta- ja muu· 633. Niinikoski ym., rah.al. N:o 289: Korote·
443: hun kriminaalihuoltotyöhön . . . . . . . . . . . . 2801 tun määrärahan osoittamisesta maankäyt-
444: tölain ja maanhankintalain toimeenpanon
445: 618. Mäki ym., rah.al. N:o 274: Määrärahan yhteydessä rakennettavia yleisiä teitä var-
446: osoittamisesta Hämeenlinnan-Palssarin-- ten .••...............•..••..••.•••.•• 2817
447: Vermasvuoren maantien rakennustyön
448: aloittamiseksi • .. .. .. .. .. .. • .. . .. .. .. • 2802 634. Nikkilä ym., rah.al. N:o 290: Määrärahan
449: osoittamisesta kantatie 57 :n parantami-
450: 619. Mäki ym., rah.al. N:o 275: Korotetun seksi Turun-Toijalan rautatien risteys·
451: määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnan kohdassa . . . • . . • . • . . . • • . . • . . . • • • • • . • . 2818
452: naisvankilan uudisrakennusta varten ..•. 2803
453: 635. Nikkilä ym., rah.al. N:o 291: Määrlira.·
454: 620. Mäki ym., rah.al. N:o 276: Määrärahan han osoittamisesta Valkeakosken-TykölåD.
455: osoittamisesta uusien potilasosastojen saa· maantien parantamiseksi välillä Valkea-
456: miseksi Hämeenlinnan keskussairaalaan . . 2804 kosken kaupunki--Sääksmäen kunnan raja 2819
457:
458: 621. Mäki ym., rah.al. N:o 277: Määrärahan 636. Nikkilä ym., rah.al. N:o 292: Määrlira.-
459: osoittamisesta Hämeen maakunta-arkiston han osoittamisesta maantiesillan rakenta·
460: rakennuksen suunnittelua varten • . . . . . . . 2805 miseksi Konhonvuolteen yli Valkeakosken
461: -Toijalan maantiellä • . . . . . . . • . • • . . • . . . 2820
462: 622. Mäki ym., rah.al. N :o 278: Korotetun
463: määrärahan osoittamisesta Hämeen van· 637. Nordström m. fZ., fin.mot. N: o 293: An·
464: han linnan korjaustöitä varten . • . . . . . • 2806 gående anvisande av anslag för en lands·
465: vägsfärja för trafiken Replot-Ahlskat 2821
466: 623. Mäki ym., rah.al. N:o 279: Määrärahan
467: osoittamisesta Ta=elan kuntaan perua· 637. Nordström ym., rah.al. N:o 293: Määrä-
468: tettavan oppikoulun menoihin . . • . • . . . . . 2807 rahan osoittamisesta maantielauttaa var-
469: ten Raippaluodon ja Ahlskatin väliseen
470: 624. Mäki ym., rah.al. N: o 280: Määrärahan liikenteeseen . . . . • . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 2823
471: osoittamisesta komisarion viran perusta·
472: miseksi keskusrikospoliisiin . . . . . . . . . . . . 2808
473: 638. Paananen ym., rah.al. N:o 294: Määrä-
474: 625. Mäki ym., rah.al. N:o 281: Määrärahan rahan osoittamisesta Tyyneiän alkoholisti-
475: osoittamisesta maatalouskemiallisen laitok- kodin perustamiakustannusten avustami·
476: sen ja siementarkastuslaitoksen siirtämi- seen 2825
477: seksi Jokioisten kuntaan . . . • . . • . . . . . . . 2809
478: 639. Paananen ym., rah.al. N:o 295: Korote-
479: 626. Mäki-Hakola ym., rah.al. N:o 282: Mää- tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
480: rärahan osoittamisesta Kyrönjoen yli joh- seksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuran
481: tavan Auneksen sillan rakentamista varten 2810 toiminnanjohtajan palkkaamiseen ...... 2826
482: 627. Mäki-Hakola ym., rah.al. N:o 283: Mää- 640. Paasivuori ym., rah.al. N: o 296: Määrä-
483: rärahan osoittamisesta Kauhavan lentoase- rahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
484: man auto-, suoja- ja huoltokeskusraken· tamiseksi 5--6-vuotiaitten lasten ha=as-
485: nuksen rakentamista varten . . . . . . . . . . . . 2811 tarkastusten ja -hoidon tarpeesta . . . . . . 2827
486:
487: 2 E 6/67
488: X Sisällysluettelo 1966.
489:
490:
491: Siv. Siv.
492: 641. Paasivuori ym., rah.al. N: o 297: Määrä- 657. Perheentupa ym., rah.al. N:o 313: Mää-
493: rahan osoittamisesta kotikasvatuksen tu- rärahan osoittamisesta avustukseksi Suo·
494: kemistyötä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2828 men Mielenterveysseuralle Veikkolan pa-
495: rantolan työhönvalmennusosaston suunnit·
496: 642. Paasivuori ym., rah.al. N: o 298: Määrä- telua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2845
497: rahan osoittamisesta orpotyttöjen sisäop-
498: pilaitoksessa annettavaa ammattikoulutusta 658. Pesola ym., rah.al. N:o 314: Määrärahan
499: varten • . . . . . . . . • • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 2829 osoittamisesta Helsingin maalaiskunnan vi·
500: rastotalon suunnitelmien jatkamista varten 2846
501: 643. Paavola ym., rah.al. N:o 299: Korotetun
502: määrärahan osoittamisesta puolustusvoi· 659. Pohjonen ym., rah.al. N:o 315: Määrä-
503: mien kuljetus· ja vetokaluston uusimiseksi 2830 rahan osoittamisesta Valkolanmäen ja
504: Purstonmäen tienparannustöihin Multian
505: 644. Pakkanen ym., rah.al. N: o 300: Määrä- -Uuraisten maantiellä ..........•..... 2847
506: rahan osoittamisesta avustukseksi Tampe·
507: reen sikakoeasemasäätiölle sikakoeaseman 660. Pohjonen ym., rah.al. N:o 316: Määrä-
508: rakennuskustannuksiin . . . . . . . . • . . . . . . . 2831 rahan osoittamisesta TVH:n tukikohdan
509: rakentamiseksi Pylkönmäelle . . . . . . • . • . 2848
510: 645. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 301:
511: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin tek· 661. Pohjonen ym., rah.al. N: o 317: Korote-
512: nisen koulun toiminnan aloittamiseen •. 2832 tun määrärahan osoittamisesta maaseudun
513: sähköistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 2849
514: 646. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 302: 662. Pohjonen ym., rah.al. N:o 318: Määrära-
515: Määrärahan osoittamisesta Suomussal· han osoittamisesta syrjäseutujen puhelin-
516: men kunnansairaalan rakentamista varten 2833 asemien ja puhelupaikkojen perustamista
517: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2850
518: 647. J. E. Partanen ym., rah.al. N:o 303:
519: Määrärahan osoittamisesta Koirasalmen 663. Pohjonen ym., rah.al. N:o 319: Määrära-
520: sillan rakennustöiden aloittamiseksi Ris· han osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
521: tijärven kunnassa . . • . . . . . . . • . . . • . • . . . 2834 liikuntatieteiden laitoksen rakentamiseen 2851
522: 648. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 304: 664. Pohjonen ym., rah.al. N:o 320: Määrä-
523: Määrärahan osoittamisesta Lahden kau· rahan osoittamisesta vanhusten aseman
524: punginsairaalan rakennustöiden avustami- selvittämiseen . • . • • • . . • . . . . . . .. . . .. . . . 2852
525: seksi .........••.....•............... 2835
526: 665. Pohjonen ym., rah.al. N:o 321: Määrära·
527: 649. V. E. Partanen ym., rah.al. N:o 305: han osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien
528: Määrärahan osoittamisesta anestesialääkä· kantovuorojen lisäämiseksi syrjäseuduilla 2853
529: rin viran perustamiseksi Lahdessa toimi·
530: vaan Keskussotilassairaala 2 : een . . . . . . . . 2836 666. Pousi, rah.al N:o 322: Määrärahan osoit·
531: tamisesta Kyminlinnan-Otsolan moottori·
532: 650. Pekkarinen ym., rah.al. N:o 306: Koro- tien rakentamisen aloittamiseen valta-
533: tetun määrärahan osoittamisesta siirtona tiellä n:o 6 .......................... 2854
534: maatilatalouden kehittämisrahastoon .... 2837
535: 667. Puhakka ym., rah.al. N:o 323: Määrära·
536: 651. Pekkarinen ym., rah.al. N: o 307: Määrä- han osoittamisesta Pohjois-Karjalan ja
537: rahan osoittamisesta maankäyttötoimikun- Kainuun raja-alueen metsätyökoulun ra-
538: tien lukumäärän pitämiseksi nykyisenä .. 2838 kennustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . • • . 2855
539: 652. Pennanen ym., rah.al. N: o 308: Korote· 668. Puhakka ym., rah.al. N:o 324: Määrära·
540: tun määrärahan osoittamisesta rikospolii- han osoittamisesta Joensuun postiautova-
541: silisän maksamista varten . . . . . . . . . . . . . . 2839 rikon rakentamiseen .••.•............. 2856
542: 653. Pennanen ym., rah.al. N: o 309: Korote· 669. Rihtniemi, rah.al. N: o 325: Korotetun
543: tun määrärahan osoittamisesta poliisialan määrärahan osoittamisesta rakennuslai·
544: erikoiskursseja varten . . . • . . . . . . . . . . . . . . 2841 noiksi yksityisille oppikouluille . . • . . . . . 2857
545: 654. Pennanen ym., rah.al. N:o 310: Määrä· 670. Rosnell ym., rah.al. N:o 326: Määrära-
546: rahan osoittamisesta maaseudun poliisi· han osoittamisesta kodinperustamialainojen
547: miesten virkamatkojen korvaamiseen . . . . 2842 myöntämistä varten . . . . • . • . . . . . . . . . . . 2858
548: 655. Pennanen ym., rah.al. N: o 311: Määrä- 671. Rytkönen ym., rah.al. N:o 327: Määrä-
549: rahan osoittamisesta avustukseksi Wärt· rahan osoittamisesta Varkauden-Kuopion
550: silän teknilliselle oppilaitokselle . . . . . . . . 2843 syväväylän rakennustöiden aloittamiseen 2859
551: 656. Pentti ym., rah.al. N: o 312: Määrärahan 672. Rytkönen ym., rah.al. N:o 328: Määrä·
552: osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen rahan osoittamisesta rautateiden tavara-
553: Pohjois-Satakunnan koeaseman rakentami- aseman rakentamiseksi Varkauden kaupun·
554: seen ............................•... 2844 kiin ................................ 2860
555: Sisällysluettelo 1966. XI
556:
557: Siv. Siv.
558: 673. E. Räsänen ym., rah.al. N: o 329: Mää- 689. T. Salo ym., rah.al. N:o 345: Määrärahan
559: rärahan osoittamisesta Maaningan keski- osoittamisesta sanomalehden- ja aikakaus-
560: koulun rakennustöiden aloittamiseksi . . . . 2861 lehdentoimittajien ulkomaisia opintomat-
561: koja varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2879
562: 674. E. Räsänen ym., rah.al. N:o 330: Mää-
563: rärahan osoittamisesta avustuksiksi kalas- 690. Saloranta, rah.al. N: o 346: Määrärahan
564: tusalan järjestöille .................... 2862 osoittamisesta valtion oppikoulun rakenta-
565: miseksi Isojoen kuntaan .............. 2880
566: 675. P. Räsänen ym., rah.al. N: o 331: Määrä-
567: rahan osoittamisesta lääkärinvirkojen pe-
568: rustamiseksi Oulun lääninsairaalan las- 691. Saloranta ym., rah.al. N:o 347: Määrä-
569: tenklinikalle . • • . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 2864 rahan osoittamisesta meijeriliittojen toi-
570: minnan avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . • 2881
571: 676. P. Räsänen ym., rah.al. N:o 332: Määrä-
572: rahan osoittamisesta professorinvirkojen 692. Sandelin ym., rah.al. N:o 348: Määrära-
573: perustamiseksi Oulun yliopiston lääketie- han osoittamisesta Kuhmoisten kotiteolli-
574: teelliseen tiedekuntaan • . . . . . . . . . . . . . . . 2865 suuskoulun opettajien ja toimihenkilöiden
575: palkkausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 2882
576: 677. Rönkkö ym., rah.al. N:o 333: Määrärahan
577: osoittamisesta Peltosalmen kotitalouskou- 693. Sarjala ym., rah.al. N: o 349: Määrära-
578: lun ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . 2866 han osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi
579: Etelä-Savon metsäkoulun lisärakennustöi-
580: 678. Saalasti ym., rah.al. N:o 334: M"åärära- den suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 2883
581: han osoittamisesta Ylivieskan maatalous-
582: opiston rakennussuunnitelmia varten . . . . 2867
583: 694. Siiskonen ym., rah.al. N:o 350: Määrä-
584: 679. 0. Saarinen ym., rah.al. N:o 335: Mää- rahan osoittamisesta avustukseksi vähäva-
585: rärahan osoittamisesta työtuomioistuimen raisten äitien lomanviettotoiminnasta huo-
586: puheenjohtajan ja sihteerin peruapaikkais- lehtiville järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . • • 2884
587: ten virkojen perustamista varten . . . . . . 2868
588: 695. Siiskonen, rah.al. N: o 351: Määrärahan
589: 680. Saarto ym., rah.al. N:o 336: Määrära- osoittamisesta Mikkelin talouskoulua var-
590: han osoittamisesta valtion virastotalon ra- ten ......•.......................•..• 2885
591: kentamiseksi Tikkurilaan . . . . . • . . . • • • • . 2869
592: 696. Siiskonen ym., rah.al. N:o 352: Määrära-
593: 681. Saimo ym., rah.al. N:o 337: Määrärahan han osoittamisesta kansaneläkkeen varassa
594: osoittamisesta Laukaan paikallissairaalan elävien vanhusten ja työkyvyttömien asu-
595: muutos- ja laajennustöiden aloittamiseen 2870 mistukea varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2886
596: 682. Salama ym., rah.al. N: o 338: Määrära- 697. Silander ym., rah.al. N: o 353: Määrä-
597: han osoittamisesta Säynätsalon poliisiase-
598: man aikaansaamiseksi ....•...•..•..... 2871 rahan osoittamisesta valtionrautateiden
599: Tur~.l!- .. konepajan suunnittelu- ja raken-
600: 683. Salla ym., rah.al. N: o 339: Määrärahan nustoita varten . . . . . . . . . • . • • . • . . • . . . . . . 2887
601: osoittamisesta avustukseksi Pelkosennie-
602: men ja Savukosken kuntainliiton paikal- 698. Siltanen ym., rah.al. N:o 354: Määrära-
603: lissairaalan lääkärin virkatalon rakenta- han osoittamisesta Turun yliopistollisen
604: miseen 2872 keskussairaalan peruahankintamenoihin . . 2888
605: 684. A. Salo ym., rah.al. N:o 340: Määrära- 699. Siltanen ym., rah.al. N: o 355: Korotetun
606: han osoittamisesta Suomen Sadankomitea- määrärahan osoittamisesta Turun yliopis-
607: liitto r.y:n toiminnan tukemiseen ...... 2873 ton kirjaston peruahankintoja varten . . . . 2889
608: 685. A. Salo ym., rah.al. N:o 341: Korotetun
609: määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun- 700. Siltanen ym., rah.al. N: o 356: Määrära-
610: toloiden rakentamista ja laajentamista han osoittamisesta perhesuunnittelu- ja
611: varten . . . . . . . • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 2874 ellkäisyneuvontatoiminnan kehittämiseksi 2890
612:
613: 686. T. Salo, rah.al. N:o 342: Määrärahan 701. Sinisalo, rah.al. N:o 357: Määrärahan
614: osoittamisesta Rovaniemen kaupunkiin ra- osoittamisesta tutkimusta varten laivate-
615: kennettavan valtion virastotalon suunnit- lakan rakentamiseksi Kotkaan . . . . . . . . . . 2891
616: telua varten .......................... 2875
617: 702. Sinisalo, rah.al. N: o 358: Määrärahan
618: 687. T. Salo, rah.al. N:o 343: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kymenlaakson tek-
619: osoittamisesta Kemijärven virastotalon nillisen koulun suunnittelua varten . . . . . . 2893
620: suunnittelua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2876
621: 688. T. Salo ym., rah.al. N: o 344: Määrärahan 703. Sinisalo ym., rah.al. N:o 359: Määrära-
622: osoittamisesta Ruotsin suomalaisten kes- han osoittamisesta jaostopäällikön toimen
623: kuudessa tapahtuvan henkisen ja sosiaali- perustamiseksi valtakunnansuunnittelutoi-
624: sen huoltotoiminnan tukemiseen . . . . . . . . 2877 mistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2895
625: xn Sisällysluettelo 1966.
626:
627:
628: Siv. Siv.
629: 704. Sinisalo ym., rah.al. N:o 360: Määrära- 715. Terästö ymo, rah.al. N:o 371: Määrära-
630: han osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- han osoittamisesta avustukseksi vähäva-
631: noiksi kunnille asuntorakennustarkoituk- raisten äitien lomatoiminnasta huolehti-
632: seen käytettävien maa-alueiden hankinta- ville järjestöille o...... o.. 2911 0 ••• 0 • 0 0 • • • •
633:
634:
635:
636: kustannusten peittämiseen ......•....... 2897
637: 716. Tikkanen ym., rah.al. N:o 372: Määrära-
638: 705. Sinkkonen ym., rah.al. N: o 361: Määrä- han osoittamisesta avustukseksi Maatalous-
639: rahan osoittamisesta Imatran-Sulkavan- kerholiitolle kalanviljelyn konsulentin palk-
640: Varkauden maantien suunnittelua ja töit- kausta varten ...•........... 2912 0 0 • • • • • • •
641:
642:
643:
644:
645: ten aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . 2899
646: 717. Tikkanen ym., rah.al. N:o 373: Määrä-
647: 706. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 362: Määrä- rahan osoittamisesta Kajaanin sairaanhoi-
648: rahan osoittamisesta rakennusavustuk- tajakoulun tilapäisten toimien muuttami-
649: seksi Itä-Suomen koesikalayhdistykselle 2900 seksi ylimääräisiksi ... o. o. . . . • • 2913 0 •• 0 ••
650:
651:
652:
653:
654: 718o Uusitalo ym., rahoal. N:o 374: Määrära-
655: 707. Sinkkonen ym., rah.al. N:o 363: Määrä- han osoittamisesta metsäkoulun perusta-
656: rahan osoittamisesta Honkalahden tien pa- miseksi Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolau-
657: rannustöitten aloittamiseksi Joutsenon takunnan alueelle o.. oo. o o 2914 0 ••• 0 • 0 0 • • • • • •
658:
659:
660: kunnassa . . . . . . • . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . 2901
661: 719. Uusitalo ym., rahoal. N:o 375: Korotetun
662: 708. Sääskt"lahti, rah.al. N:o 364: Määrärahan n;~~;ärahan osoittamisesta Sanakirjasää-
663: osoittamisesta avustukseksi Lapin kansan- tiOta varten ..•. o 2915
664: 0 •• 0 0 • 0 0 ••• 0 •• 0 • 0 ••• 0
665:
666:
667:
668: opistolle lyhytaikaisten velkojen maksua
669: varten .................... _. . . . . . . • . . . 2902 720. Uusitalo ym., rah.al. N:o 376: Määrära-
670: han osoittamisesta Ähtärin-Töysän-Ala-
671: 709. Sääskilahti ym., rah.al. N:o 365: Määrä- vuden maantien parannustöiden aloittami-
672: rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuk- seksi .•. o...•...•...•.....•.. o.. 2917 0 0 0 ••
673:
674:
675:
676:
677: siksi Kemijoki Oy:lle Vanttauskosken
678: voimalaitoksen alustavien töiden suoritta- 721. Uusitalo ym., rah.al. N:o 377: Määrära-
679: miseksi . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . . . . . . • . . 2903 han osoittamisesta Lehtimäen-Soinin
680: maantien peruaparannustyön suorittami-
681: seksi .....•.......••.••..•...•....••. 2918
682: 710. Sääskilahti ym., rah.al. N: o 366: Määrä-
683: rahan osoittamisesta invalidijärjestöjen 722. Uusitalo ymo, rah.al. N:o 378: Määrära-
684: ja -laitosten avustamiseen ..... _. - • . . • • • 2904 han osoittamisesta Tuomarniemen metsll.-
685: opiston rakennustöiden aloittamiseksi • • . • 2919
686: 711. Sääskilahti, rah.al. N: o 367 : Määrärahan
687: osoittamisesta Kittilän kunnansairaalan 723. Uusitalo ymo, rahoal. N:o 379: Määrära-
688: rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . • • • . 2905 han osoittamisesta Alavuden maamieskou-
689: lun toiminnan aloittamiseksi ..•. o. . . . . 2920
690: 712. Tallgren m. fl., fin.mot. N:o 368: An-
691: gående anvisande av anslag för påbör- 724. Uusitalo ym., rah.al. N:o 380: Korotetun
692: jande av byggnadsarbetena på en labora- määrärahan osoittamisesta metsäojitus-
693: toriebyggnad vid Åbo Akademi . . . . • • • . 2906 työssä maksettavia palkkioita varten .•• 2921 0
694:
695:
696:
697:
698: 725. Uusitalo ym., rahoal. N:o 381: Korotetun
699: 712. Tallgren ym., rah.al. N: o 368: Määrära- määrärahan osoittamisesta avustukseksi
700: han osoittamisesta Åbo Akademin labora- Lampaanjalostusyhdistykselle lampaanhoi-
701: toriorakennuksen rakennustöiden aloitta-
702: don edistämiseksi ................. o 2922
703: mista varten . . . . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . 2907
704: 0 •
705:
706:
707:
708:
709: 726. Vaittinen ym., rahoal. N:o 382: Määrä-
710: 713. Tallgren m.fl., fin.mot. N:o 369: An- rahan osoittamisesta Joensuun lyseon uu-
711: gående anvisande av förhöjt anslag för den koulutalon rakentamiseksi • . . . • . . . . . 2924
712: flygverksamheten i Åbolands skärgård 2908
713: 727. Vaittinen ym., rah.al. N:o 383: Määrä-
714: 713. Tallgren ym., rah.al. N: o 369: Korotetun rahan osoittamisesta Joensuun kaupungin-
715: määrärahan osoittamisesta Turunmaan saa- sairaalan rakentamiseksi •.•... 2925 0 • • • • • • •
716:
717:
718:
719: riston lentotoimintaa varten . . . . . . . . . . . . 2909
720: 728. Vaittinen ymo, rahoal. N:o 384: Määrä-
721: 714. Tallgren m. fl., fin.mot. N:o 370: An- rahan osoittamisesta sairaanhoitajien koro
722: gående anvisande av anslag för Geologiska keakouluopetuksen järjestämiseksi . o 2926 0 •• 0
723:
724:
725:
726:
727: forslmingsanstaltens förvaltningsbyggnads 729. Vaittinen ymo, rahoalo N:o 385: Määrä-
728: planering och för byggnadsarbetenas på- rahan osoittamisesta sähkösanomankanta-
729: börjande .... ooooo. o oo oooo.. o. oooo oo o 2910 jien toimien perustamiseksi o.. o. o. o 2927 0 • 0 •
730:
731:
732:
733:
734: 714. Tallgren ymo, rahoal. N:o 370: Määrära- 730. Vaittinen ymo, rahoal. N:o 386: Määrä-
735: han osoittamisesta Geologisen tutkimus- rahan osoittamisesta maaseudun lääkärien
736: laitoksen hallintorakennuksen suunnittelua tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien paran-
737: ja rakennustöiden aloittamista varten . o 2910 tamiseksi 0 0 o oo o
738: 0 0 • oo oo o o 2928
739: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
740: Sisällysluettelo 1966. xm
741: Siv. Siv.
742: 731. Vaittinen ym., rah.al. N:o 387: Määrä- 747. Vennamo, rah.al. N:o 403: Korotetun
743: rahan osoittamisesta terveyssisarten palk· määrärahan osoittamisesta uudis- ja ki-
744: kaamiseksi oppi- ja ammattikouluihin •. 2929 venraivauspalkkioihin ..........•.....•• 2946
745:
746: 732. Vaittinen ym., rah.al. N:o 388: Määrä· 748. Vennamo, rah.al. N:o 404: Määrärahan
747: rahan osoittamisesta opintoapurahoiksi osoittamisesta Vuorelan-Koivusaaren-
748: lääketieteen kandidaateille, jotka sitoutu· Käärmelahden tien rakentamiseksi . . . . . . 2947
749: vat valmistuttuaan toimimaan kunnanlää·
750: käreinä syrjäseuduilla . . . . . . . . . . . . . . • . 2931 749. Vennamo, rah.al. N:o 405: Määrärahan
751: osoittamisesta bensiinitraktoreiden bensii-
752: 733. Vartia ym., rah.al. N:o 389: Määrärahan nin hinnanalennuksiin .................• 2948
753: osoittamisesta maatalouden työtekniikan
754: varsinaisen professuurin perustamiseksi 750. Vennamo, rah.al. N:o 406: Korotetun
755: Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2932 määrärahan osoittamisesta lapsiperheiden
756: asumistukea varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2949
757: 734. Vennamo, rah.al. N: o 390: Määrärahan
758: osoittamisesta kalataloudellisen tutkimus- 751. Vennamo, rah.al. N: o 407: Määrärahan
759: aseman perustamiseksi Varkauden kaupun· osoittamisesta avustuksiksi salaojituksiin 2950
760: gin alueelle . . . . • . . . . . . . . . . . • . . . . • • . . . 2933
761: 752. Vennamo, rah.al. N:o 408: Määrärahan
762: osoittamisesta rintamaveteraaneille suori-
763: 735. Vennamo, rah.al. N:o 391: Määrärahan tettavia eläkkeitä varten .............. 2951
764: osoittamisesta Soisalon tien suunnittelu·
765: ja rakennustöitä varten • . . . • • . . • • • . . • • • 2934 753. Vennamo, rah.al. N:o 409: Määrärahan
766: osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien an-
767: 736. Vennamo, rah.al. N: o 392: Määrärahan sioiden parantamiseen . . . . . . • . . . . . . . . . • . 2952
768: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ke·
769: mijoen yli Antin kylän kohdalla ........ 2935 754. Vennamo, rah.al. N:o 410: Korotetun
770: määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen
771: 737. Vennamo, rah.al. N:o 393: Määrärahan sähköistämiskustannusten alentamiseen . . 2953
772: osoittamisesta Vieremän kunnan kunnalli-
773: sen keskikoulun koulurakennuksen raken· 755. Vennamo, rah.al. N: o 411: Korotetun
774: tamiseksi . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . 2936 määrärahan osoittamisesta kotimaisen so-
775: kerintuotannon turvaamiseen .......... 2954
776: 738. Vennamo, rah.al. N:o 394: Määrärahan
777: osoittamisesta Pohjois-Savon puhelinolojen 756. Vennamo, rah.al. N: o 412: Korotetun
778: parantamiseen ..........••..........•. 2937 määrärahan osoittamisesta kuivatustöihin 2955
779:
780: 739. Vennamo, rah.al. N:o 395: Määrärahan 757. Vennamo, rah.al. N:o 413: Määrärahan
781: osoittamisesta tien rakentamiseen Sierilän osoittamisesta palkkioksi pienvai taojien
782: ja Pekkalan lossien välille Kemijoen etelä- kaivamista varten . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . 2956
783: puolelle . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . . • . . . . • . . 2938
784: 758. Vennamo, rah.al. N:o 414: Määrärahan
785: 740. Vennamo, rah.al. N:o 396: Korotetun osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi ve-
786: määrärahan osoittamisesta käytännöllisgeo- sihuoltolaitteiden rakentamiseen maaseu-
787: logisiin tutkimuksiin . . • . . . . . . . . . . . . . . . 2939 dulla ..................•............. 2957
788:
789: 741. Vennamo, rah.al. N:o 397: Korotetun 759. Vennamo, rah.al. N:o 415: Korotetun
790: määrärahan osoittamisesta perhelisämenoi- määrärahan osoittamisesta maankäyttölain
791: hin .................................. 2940 ja maahankintalain toimeenpanon yhtey-
792: dessä rakennettavia yleisiä teitä varten 2958
793: 742. Vennamo, rah.al. N:o 398: Korotetun
794: määrärahan osoittamisesta hintatarkkailun 760. Vennamo, rah.al. N:o 416: Määrärahan
795: tehostamiseen . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . • . 2941 osoittamisesta jäljellä olevia vuokra-alu-
796: eita koskevan lunastuslainsäädännön ai-
797: 743. Vennamo, rah.al. N:o 399: Korotetun kaansaamiseksi ........................ 2959
798: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
799: vaikeuksiin joutuneille kunnille . . . . . . . . 2942 761. Vennamo, rah.al. N: o 417: Korotetun
800: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja ky-
801: 744. Vennamo, rah.al. N:o 400: Määrärahan läteiden avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2960
802: osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
803: Nilsiän kirkonkylään . . . . . . . . . . . . • . . . . • 2943 762. Vennamo, rah.al. N: o 418: Korotetun
804: määrärahan osoittamisesta asutusteiden
805: 745. Vennamo, rah.al. N:o 401: Määrärahan kuntoonpano· ja kunnossapitokustannuk-
806: osoittamisesta autoilijapienyrittäjien polt· siin .................................. 2961
807: toainekustannusten alentamiseen . . . . . . . . 2944
808: 763. Vennamo, rah.al. N: o 419: Korotetun
809: 746. Vennamo, rah.al. N:o 402: Määrärahan määrärahan osoittamisesta paika!listeiksi
810: osoittamisesta Rovaniemen-Kittilän kan- otettavien kunnan- ja kyläteiden avusta-
811: tatien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2945 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2962
812: XIV Sisällysluettelo 1966.
813:
814:
815: Siv. Siv.
816: 764. Vennamo, rah.al. N: o 420: Korotetun 778. Vilmi ym., rah.al. N:o 434: Määrärahan
817: määrärahan osoittamisesta yksityisten tei· osoittamisesta oppi- ja a=attikoululais-
818: den avustamiseen ....................•. 2963 ten koulumatkoista aiheutuvien kustannus·
819: ten korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2980
820: 765. Vennamo, rah.al. N:o 421: -Korotetun
821: määrärahan osoittamisesta siirtona maati- 779. Vilmi ym., rah.al. N:o 435: Määrärahan
822: latalouden kehittämisrahastoon asutustoi- osoittamisesta palkkioiksi pienvaltaojien
823: minnan menoja varten ................ 2964 kaivamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 2981
824: 766. Westerlund, fin.mot. N: o 422: Angående 780. Vilmi ym., rah.al. N:o 436: Määrärahan
825: anvisande av förhöjt anslag tili kostnader osoittamisesta avustuksiksi vesihuoltolait-
826: för lantbrukets grundkredit . . . . . . . . . . . . 2965 teiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2982
827:
828: 766. Westerlund, rah.al. N:o 422: Korotetun 781. Vilmi ym., rah.al. N:o 437: Määrärahan
829: määrärahan osoittamisesta maatalouden osoittamisesta avustuksiksi maaseudun säh-
830: perusluotosta aiheutuvia kustannuksia köistämisen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2983
831: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2966 782. Vilmi ym., rah.al. N:o 438: Määrärahan
832: osoittamisesta maankäyttölain mukaisia
833: 767. Vilmi ym., rah.al. N:o 423: Määrärahan perusparannus-, tienteko- sekä tien kun-
834: osoittamisesta maantien rakentamiseksi toonpano- ja kunnossapitotöitä varten . . 2984
835: Simojoen pohjoispuolelle Alaniemen los-
836: silta Tainijoen tien kautta Hosioon .... 2967 783. Vilmi ym., rah.al. N:o 439: Korotetun
837: määrärahan osoittamisesta maankäyttö- ja
838: 768. Vilmi ym., rah.al. N:o 424: Korotetun maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä
839: määrärahan osoittamisesta kaivostoimin- rakennettavien yleisten teiden rakenta-
840: nan aloittamiseksi Kolarin Rautuvaarassa 2969 mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2985
841: 769. Vilmi ym., rah.al. N:o 425: Määrärahan 784. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 440: Määrä-
842: osoittamisesta polkutien rakentamiseksi He- rahan osoittamisesta avustuksiksi nuoriso-
843: tasta Näkkälään Enontekiön kunnassa .. 2970 työtä tekeville järjestöille .............. 2986
844:
845: 770. Vilmi ym., rah.al. N:o 426: Määrärahan 785. Vilponiemi ym., rah.al. N:o 441: Määrä-
846: osoittamisesta ratasuunnan tutkimiseksi rahan osoittamisesta autojen, muiden me-
847: Koiarista Kittilän Sirkan kautta Porko- kaanisten kuljetusneuvojen sekä työkonei-
848: seen ..............•.....•............. 2971 den hankkimiseksi posti- ja lennätinlai·
849: tokselle • . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2987
850: 771. Vilmi ym., rah.al. N:o 427: Määrärahan 786. V. A. Virtanen ym., rah.al. N: o 442: Mää·
851: osoittamisesta maantien rakentamiseksi rärahan osoittamisesta avustuksiksi Sai-
852: Muonion kuunan Muotkavaaran kylästä maan vesistöalueen kunnille satamien ra·
853: Tiurajärvelle . . . . . • . . . . . . . . • • . . . . . . . • 2972 kentamista varten . . • . • • . . . . . . . . . . . . . • 2988
854: 772. Vilmi ym., rah.al. N:o 428: Määrärahan 787. V. A. Virtanen ym., rah.al N:o 443: Ko-
855: osoittamisesta paikallistien rakentamiseksi rotetun määrärahan osoittamisesta posti-
856: Louesaareen Tervolan kunnassa . . . . . . . . 2973 ja lennätinlaitoksen omaisuuden kuoletus-
857: määrien nostamiseksi ja omaisuuden pois-
858: 773. Vilmi ym., rah.al. N:o 429: Määrärahan toprosenttien korottamiseksi . • . . . . • . . . . • 2989
859: osoittamisesta Pellon-Raanujärven maan-
860: tien kunnostustöiden suorittamiseksi Pel- 788. V. R. Virtanen ym., rah.al. N :o 444:
861: lon ja Ylitornion kunnan alueella • • • • • . 2974 Määrärahan osoittamisesta Nokian aseman
862: tasoylikäytävän rakentamiseksi eri tasossa
863: 774. Vilmi ym., rah.al. N:o 430: Määrärahan kulkevaksi yli- tai alikäytäväkai •.•.•• 2991
864: osoittamisesta Pellon Havelasta Kolarin
865: kirkonkylään johtavan Väylänvarren maan· 789. V. R. Virtanen ym., rah.al. N:o 445: Ko-
866: tien peruskorjauksen suorittamiseksi • . • . 2975 rotetun määrärahan osoittamisesta ehkäi-
867: sevän huollon avustuksiin . . . . . . . . • . . • • . 2992
868: 775. Vilmi ym., rah.al. N:o 431: Määrärahan 790. Volotinen, rah.al. N:o 446: Määrärahan
869: osoittamisesta Kainuunkylän-Poikkilah· osoittamisesta Harakan-Herajärven maan-
870: den paikallistien rakentamiseksi Ylitor- tien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . 2993
871: nion kunnassa .••.....•..........•.••. 2976
872: 791. V olotinen ym., rah.al. N: o 44 7: Määrä-
873: 776. Vilmi ym., rah.al. N:o 432: Määrärahan rahan osoittamisesta lisämaiden hankkimi-
874: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Ke- seksi Tiomantsin pienviljelijäkoululle •. 2994
875: mijoen yli Tervolan kirkonkylän kohdalla 2977
876: 792. V olotinen ym., rah.al. N: o 448: Korote-
877: 777. Vilmi ym., rah.al. N:o 433: Korotetun tun määrärahan osoittamisesta asutustei-
878: määrärahan osoittamisesta siirtona maa· den kuntoonpano· ja kunnossapitokustan-
879: tilatalouden kehittämisrahastoon . . . . . . . . 2978 nuksiin . • • • • . • . . • . . • . . • • • • . • . • . • . • . . • 2995
880: Sisällysluettelo 1966. XV
881:
882:
883: Siv. Siv.
884: 793. Voutilainen ym., rah.al. N:o 449: Määrä- 796. Väyrynen ym., rah.al N:o 452: Määrä-
885: rahan osoittamisesta Kiteen kunnassa toi- rahan osoittamisesta Rytinkisalmen-Sara-
886: mineen ammatillisen koulutuskeskuksen järven-Mäntyvaaran maantien rakennus-
887: toiminnan jatkamiseen Rääkkylän kunnassa 2996 töitä varten ........•................. 2999
888: 797. Väyrynen ym., rah.al. N:o 453: Määrä-
889: 794. Voutilainen ym., rah.al. N: o 450 : Määrä- rahan osoittamisesta Utajärven-Rantsilan
890: rahan osoittamisesta Kansaneläkkeensaa- maantien rakentamiseen . . . . • . . . . . . . . . 3000
891: jien Keskusliitto r.y:n ja Eläkeläiset
892: r .y: n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 2997 798. Väyrynen ym., rah.al. N:o 454: M'åärä-
893: rahan osoittamisesta Ylivieskan virasto-
894: talon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3001
895: 795. Voutilainen ym., rah.al. N: o 451: Määrä-
896: rahan osoittamisesta vammautuneiden 799. Väyrynen, rah.al. N:o 455: Määrärahan
897: metsätyömiesten kuntouttamistoiminnan osoittamisesta Oulun asemarakennuksen
898: järjestämiseksi . . . • . . . . . . . . . . . . • . . . . . 2998 rakennustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . 3002
899:
900:
901: II. Lakivaliokunta.
902: Lakialoite, joka koskee rikoslain muuttamista.
903: Siv. Siv.
904: 38. Gestrin m. fl., lagmot. N: o 377: Förslag 38. Gestrin ym., lak.al. N: o 3 77: Ehdotus
905: tili lag om ändring av strafflagen . . . . . . 3005 laiksi rikoslain muuttamisesta . • • . . . . . . • 3008
906:
907:
908: IV. Valtiovarainvaliokunta.
909: Lakialoitteita, jotka koskevat valtion Siv.
910: painatuskeskusta sekä verolainsäädäntöä. 803. Niinikoski ym., lak.al. N:o 382: Ehdotus
911: laiksi moottoriajoneuvoverosta • . . . • • • . . . 3022
912: Siv.
913: 800. Lähteenmäki, lak.al. N:o 378: Ehdotus 804. T. Salo ym., lak.al. N:o 383: Ehdotus
914: laiksi valtion painatuskeskuksesta . . . . . . . 3015 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai-
915: sesta muuttamisesta . . . • • • . • . . . • . . . . • . . 3023
916: 801. Ilaskivi ym., lak.al. N:o 379: Ehdotus
917: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaikai· 805. T. Salo ym., lak.al. N:o 384: Ehdotus
918: sesta muuttamisesta . . . • . . . . . . . . . . . . .. . 3017 laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jat-
919: kamisesta . • • . • . . . . • . . . . . . . . . . . . . . • • . . • 3026
920: 802. Uoti ym., lak.al. N:o 380: Ehdotus laiksi 806. Siren, lak.al. N:o 385: Ehdotus laiksi
921: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta liikevaihtoverolain voimassaolon jatkami-
922: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • 3020 sesta ..•.••.•..•........•........••••. 3027
923:
924:
925: IX. Maa- ja metsätalousvaliokunta.
926: Salaojitusta koskeva lakialoite.
927: Siv.
928: 192. Eaipala ym., lak.al. N: o 381 : Ehdotus
929: salaojituslaiksi .. .. .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . 3031
930:
931:
932: X. Sosiaalivaliokunta.
933: Lakialoite, joka tarkoittaa työntekijäin
934: eläkelain muuttamista.
935: Siv.
936: 262. Linkola ym., lak.al. N:o 376: Ehdotus
937: laiksi työntekijäin eläkelain muuttami-
938: sesta •••••....•......•................ 3039
939: VALTIOPÄIVÄT
940: 1966
941:
942: LIITTEET
943: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
944: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
945:
946:
947:
948:
949: HELSINKI 1966
950: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
951:
952:
953: E 841/66
954: 1
955: 1
956: 1
957: 1
958: 1
959: 1
960: 1
961: 1
962: 1
963: 1
964: 1
965: 1
966: 1
967: 1
968: 1
969: 1
970: 1
971: 1
972: 1
973: 1
974: 1
975: 1
976: VALTIOPÄIVÄT
977: 1966
978:
979: LIITTEET
980: IV
981: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
982: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA-ALOITTEET
983:
984:
985:
986:
987: HELSINKI 1966
988: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
989: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
990: virastotalojen ja sairaaloiden rakentamiseen, maa- ja metsätalou-
991: den sekä maaseudun vesihuollon ja sähköistämisen edistämiseen,
992: koe- ja tutkimustoimintaan sekä sivistyksellisiin, sosiaalisiin, ter-
993: veydenhoidollisiin ym. tarkoituksiin ja kulkulaitosparannuksiin.
994: 2591
995:
996: IV,453. -Rah.al. N:o 109.
997:
998:
999:
1000: Aalto ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkintävoimistelija-
1001: koulutuksen aloittamiseksi Hämeenlinnan sairaanhoitokou-
1002: lussa.
1003:
1004:
1005: Ed us kunnalle.
1006:
1007: Lääkintävoimistelijoiden tarvetta arvioi- saksi hyvät harjoittelupaikat A- ja B-saira:a-
1008: taessa on huomattu, että Etelä- ja Itä-Hä- loissa sekä tuberkuloosiparantoloissa. Vajaa-
1009: meessä ei ole toistaiseksi järjestettynä min- mielislaitoksen sijoittuminen Hämeenlinnan
1010: käänlaista lääkintävoimistelijoiden koulutus- talousalueelle on lähivuosien kysymys. Kun
1011: ta. Kuitenkin näillä alueilla on nyt jo ikes- sanotun keskussairaalan yhteydessä jo ennes-
1012: kussaivaalapiirien yhteydessä noin 1500 yleis- tään toimivat sairaanhoitaja- ja apuhoitaja-
1013: sairaansijaa ja valmisteilla olevien rakennus- koulut, joiden nimi tässä budjetissa esite-
1014: suunnitelmien mukaan paikkaluku nousee tään muutettavaksi Hämeenlinnan sairaan-
1015: yhteensä 2500: aan. Lisäksi tällä alueella on hoitokouluksi, voitaisiin tähän kou1uun sopi-
1016: suurehkoja alue- j.a paikallissairaaloita sekä vasti lisätä myös sairasvoimistelijoitten kou-
1017: kunnalliskotien sairasosastoja, joille on jo lutus. Budjetin p·erustelujen mukaan koulun
1018: perustettukin vuosia sitten Sairasvoimistelijan uusi nimi jo edellyttää keskitettyä ja laajen-
1019: virkoja. Useimmissa tapauksissa ne ovat kui- nettua sairaanhoitohenkilökunnan koulutusta,
1020: tenkin täyttämättä, kun paikkojen ollessa jolloin toimintaan saataisiin myös taloudel-
1021: auki, ei ole ilmaantunut hakijoita. Laskel- lista keskitystä.
1022: mien mukaan tälläkin alueella tarvittaisiin Sairaalan liittohallitus onkin jo tehnyt
1023: jo useita kymmeniä sairasvoimistelijoita. asiasta aloitteen lääkintöhallitukselle, mutta
1024: Näitten alueitten erityisolosuhteita tarkas- niin myöhäisessä vaiheessa, että määrävaha
1025: teltaessa on myös havaittu, että yli 65-vuo- ei enää ole ehtinyt hallituksen budjettiesi-
1026: tiaita asukkaita on näillä alueilla noin 9.3 %, tykseen.
1027: kun koko maan keskiarvo on 7.5 %- Niin- Koulu on laajennetussa muodossa tarkoi-
1028: ikään tapaturmien osuus näillä alueilla on tettu aloitettavaksi ensi syksystä lähtien 20
1029: keskimäärää suurempi. Vielä on otettava huo- oppilaan sairasvoimistelijakurssilla. Sairas-
1030: mioon, että väestöennusteiden ja ·ennakko- voimistelijoitten ·kurssin lisäyksestä aiheutuisi
1031: tilastojen mukaan väestön muuttoliike näille koululle ensi vuonna 21 000 markan lisäme-
1032: alueille kasvaa lisääntyvän teollisuuden an- not edellyttäen, että keskussairaala pitää ope-
1033: siosta. Yleinen mielipide on myöskin tullut tustilojen vuokrat kohtuullisina.
1034: yhä myötämielisemmä:ksi kuntouttamistyölle. Edellä olevan perusteella ~hdotamme,
1035: Sen vuoksi tämän työn tekijöitä pitää myös että Eduskunta ottaisi vooden 1967
1036: jossakin kouluttaa. tulo- ja m~noarvioon 21 000 markan
1037: Hämeenlinna on havaittu sairaanhoitolai- määrärahan lääkintävoimistelijakoulu-
1038: tosten edulliseksi sijaintipaikaksi m.m. sen tuksen aloittamiseksi syyskuun 1 päi-
1039: vuoksi, että Hämeenlinnan kaupungin välit- västä 1967 lähtien Hämeenlinnan sai-
1040: tömässä läheisyydessä on keskussairaalan Ii- raanhoitokoulussa.
1041: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
1042:
1043: Lyyli Aalto. Olli J. Uoti. Uuno Takki.
1044: Timo Mäki. V. 0. Mäkinen. Ensio Partanen.
1045: Eino Suorttanen. Osmo Kock. Leo Häppölä.
1046: Kaino Haapanen.
1047: 2592
1048:
1049: IV,454.-Rah.al. N:o 110.
1050:
1051: Aalto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisin suh-
1052: detoimintatyön kehittämistä varten.
1053:
1054: Ed uskunn alle.
1055: Eduskunnan laki- ja talousvaliokunnan täen suoritettavasta suhdetoimintatyöstä.
1056: mietinnössä n:o 19/1966 hallituksen esityk- Toimisto hoitaa myös Poliisin Päivään liitty-
1057: sen johdosta poliisilaiksi mainitaan mm.: vän tiedotustoiminnan ja yhteydenpidon vi-
1058: "Samalla valiokunta tähdentää jo aloitetun ranomaisiin ja järjestöihin.
1059: poliisin suhdetoiminnan merkitystä. Valio- Edellä mainittu poliisin suhdetoimintatyö
1060: kunnan mielestä poliisin ja nuorison suhteita vaatii onnistuakseen kuitenkin varoja. Tähän
1061: olisi muun muassa liikenneturvallisuustyön mennessä saatujen kokemusten perusteella
1062: tehostamiseksi kehitettävä. Samoin olisi nuo- voidaan arvioida, että sen lisäksi mitä vuo-
1063: risorikollisuuden ehkäisemiseksi kiinnitettävä sittain on voitu käyttää momenttivaroja eli
1064: huomiota poliisin ja kotien välisiin suhtei- 10 000 markkaa lähinnä Poliisin Päivän jär-
1065: siin .... ". Eduskunnan lakivaliokunta on jestelymenoihin, on poliisin suhdetoimintaan
1066: lausunnossaan 14 päivältä lokakuuta 1966 käytetty lisäksi noin 8-kertaisesti edellä mai-
1067: n:o 2 tähdentänyt poliisin ennakolta ehkäi- nittu määrä. Tällainen on ollut mahdollista
1068: sevän toiminnan tärkeyttä yleisen järjestyk- vain siitä syystä, että liikemaailma, lehdistö,
1069: sen ja turvallisuuden voimassa pitämisen radio ym., ymmärtäen poliisin suhdetoiminta-
1070: yhteydessä muun muassa lausunnolla: ''Täl- työn merkityksen, ovat tätä toimintaa eri
1071: laisia ennakolta ehkäiseviä toimenpiteitä ovat tavoin tukeneet. Kun poliisin suhdetoiminta
1072: esim. yleisön neuvonta tarkoituksenmukais- on perustunut ja perustuu edelleen suurim-
1073: ten varovaisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi malta osaltoon yksityisen avustustoiminnan
1074: mahdollisten rikosten varalta .... " ja .... ri- varaan, ei tällaista käytäntöä V(}ida pitää
1075: kollisuuden ihannoimista ehkäisevä tiedotus- tarkoituksenmukaisena eikä myöskään polii-
1076: toiminta sekä asianomaisten viranomaisten sin eikä valtion arvovallan kannalta suota-
1077: huomion kiinnittäminen sellaisiin uudistuk- vana.
1078: siin yhteiskunnassa, joiden avulla voidaan Hallitus on vuoden 1967 tulo- ja meno-
1079: vastustaa rikollisuutta, kuten varaamaila arvioesityksessä ehdottanut 7 Pl. IX luvun 5
1080: varttuneelle nuorisolle riittävästi tiloja ja momentille lisäystä 15 000 markkaa, mutta
1081: mahdollisuuksia liikuntakasvatukseen sekä kun lisäys perustelujen mukaan tulee käy-
1082: muihin rakentaviin harrastuksiin ja ajan- tettäväiksi paitsi poliisin suhdetoimintaan
1083: vietteisiin asutuskeskuksissa." myöskin kohonneiden vuokrien ja puhelin-
1084: Tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan suhde- kustannusten maksamiseen, niin määrärahan
1085: toiminnan kehittämiseksi aloitti liikkuvan lisäys on riittämätön, eikä riitä edes sitou-
1086: poliisin yhteydessä tammikuun 1 päivästä muksiin perustuvien menojen maksamiseen.
1087: 1966 toimintansa Poliisin PR-toimisto, joka Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
1088: välittömästi sisäasiainministeriön alaisena kunnioittaen,
1089: huolehtii poliisin suhdetoimintaan kuuluvista
1090: tehtävistä. Lähinnä tällöin tulevat kysymyk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1091: seen suhdetoimintamiesverkoston järjestämi- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IX luvun
1092: nen, poliisia koskevan koti- ja ulkomaisen 5 momenUlle lisäyksenä 50 000 marka,n
1093: ainehiston kerääminen ja hyväksikäyttö sekä suuruisen määrärahan poliisin suhde-
1094: huolehtiminen joukkotiedotusvälineitä käyt- toimintatyön kehittämistä varten.
1095: Helsingissä 11 päivänä l(}ka!kuuta 1966.
1096: Lyyli Aalto. Reino Breilin. V. J. Rytkönen.
1097: Impi Lukkarinen. Toivo Hietala. Ragnar Granvik.
1098: E. J. Paavola. V. 0. Mäkinen. Olli J. Uoti.
1099: Grels Teir. T. Saloranta.
1100: 2593
1101:
1102: IV,455.- Rah.al. N:o 111.
1103:
1104:
1105:
1106:
1107: Ahonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähävar
1108: raisten oppilaiden käyttöön annettavien oppikirjojen hank-
1109: kimiseksi yksityisille oppikouluille.
1110:
1111:
1112:
1113: E d u s kun n a 11 e.
1114:
1115: Hallitus on esityksessään valtion tulo- ja pauksissa oppikirjan painoksen vanhentumi-
1116: menoarvioksi vuodelle 1967 vähentänyt yksi- sen takia. Rehtoreille osoitettuun kysymyk-
1117: tyisoppikoulujen vähävaraisten oppilaiden seen, pidetäänkö tarkoitukseen annettavaa
1118: .käyttöön annettavien oppikirjojen hankkimi- valtionapua tarpeellisena, oli rehtorien vas-
1119: seen tarkoitettua määrärahaa huomattavasti taus lähes yksimielisesti myönteinen. Vas-
1120: ilman, että olisi osoitettu määrärahan tarpeen tauksista kävi ilmi, että oppikirja yleensä
1121: vähentyneen. Tätä määrärahaa, joka aloitteen 2-3 vuoden kuluessa asianmukaisessa käy-
1122: perusteella otettiin vuoden 1960 tulo- ja me- tössä kuluu sellaiseksi, ettei sitä enää voida
1123: noarvioon ja joka myöhemmin korotettiin antaa uudelle käyttäjälle. Rehtorit olivatkin
1124: 200 000 markaksi, on viime vuosina vähen- yleisesti sitä mieltä, että määrärahan käytön
1125: netty, mutta on se kuitenkin kuluvan vuo- perusteita olisi pedagogisesti ja hallinnolli-
1126: den tulo- ja menoarviossa 50 000 markan suu- sesti tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että
1127: ruinen. Hallitus esittää nyt tarkoitukseen oppilaat saisivat ainakin tärkeimmät ja
1128: 20 000 markkaa. useiksi vuosiksi oppilaan käyttöön tulevat kir-
1129: Määrärahan sosiaalisesta tarpeellisuudesta ja omakseen. Edelleen kävi ilmi, ettei koulu-
1130: ei liene epäilystä. Oppikirja on koulunkäyn- jen saamien avustusten turvin ollut mahdol-
1131: nin ensiarvoinen edellytys ja vähävaraisten lista hankkia perusteltua tarvetta vastaavaa
1132: perheiden avustaminen niiden hankkimisessa määrää oppikirjoja.
1133: on yhteiskunnan kannalta mitä tarkoituksen- Oppikoulun oppilaiden kirjamenot voidaan
1134: mukaisinta varojen käyttöä. Määrärahan tar- arvioida olevan keskimäärin vuosittain noin
1135: peessa ei myöskään ole tapahtunut vähenty- 40 markkaa. Hallituksen esittämä määräraha
1136: mistä. Päinvastoin oppikoulukäynnin laajene- riittäisi siis oppikirjojen hankkimiseen vain
1137: minen kaikkiin kansankerroksiin ja oppilas- n. 500 oppilaalle. Koska yksityisissä oppikou-
1138: määrien lisääntyminen tuovat yhä suurempia luissa on n. 166 000 oppilasta, riittäisivät hal-
1139: oppilasryhmiä nyt kysymyksessä olevan avus- lituksen esittämän määrärahan turvin han-
1140: tustarpeen piiriin. Saadakseen tarkemman se- kitut oppikirjat n. 0.3 %: lle oppilaista. Toi-
1141: lon vähävaraisten oppilaiden käyttöön annet- saalta yhteiskunnan tukea tarvitsevien oppi-
1142: tavien oppikirjojen ja niiden hankkimista laiden määrä kasvaa jatkuvasti. Tämä käy
1143: koskevan määrärahan tarpeellisuudesta suo- ilmi mm. siitä, että lukuvuonna 1959/60 yksi-
1144: ritti Yksityiskoulujen keskustoimisto kuluvan tyisoppikouluissa oli vapaaoppilaita 15.4 %,
1145: vuoden keväällä tutkimuksen lähettämällä yk- mutta lukuvuonna 1963/64 24.7 %. Samalla
1146: sityisoppikouluille asiaa koskevan tiedustelun. tämä osoittaa, että yksityisoppikoulut puoles-
1147: Saaduista vastauksista, joita oli 298, kävi taan pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan tu-
1148: ilmi, että n. 90 % yksityisoppikouluista oli kemaan vähävaraisista kodeista olevien oppi-
1149: saanut avustusta kirjojen hankkimiseksi vä- laiden oppikoulun käyntiä myöntämällä heille
1150: hävaraisia oppilaita varten. Kirjoja ei ollut vapautusta lukukausimaksuista. Valtiontalou-
1151: jäänyt käyttämättä muutoin kuin eräissä ta- den nykyisissäkin vaåkeuksissa tulisi vähäva-
1152:
1153: 2 E 841/66
1154: 2594 IV,455. - Oppikirjojen hankinta.
1155:
1156:
1157: raisten oppilaiden käyttöön annettavien kir- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1158: jojen hankkimiseen tarkoitetun määrärahan tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
1159: olla vähintään saman suuruinen kuin se on 18 momentin f) kohtaan lisäystä
1160: kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa eli 30 000 markkaa vähävaraisten oppilai-
1161: 50 000 markkaa. den käyttöön annettavien oppikirjojen
1162: Edellä sanotun perusteella esitämme kun- hankkimiseksi yksityisille oppikouluiUe.
1163: nioittavasti,
1164: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1165:
1166: Arvo Ahonen. Urho E Knuuti. Artturi Koskinen.
1167: Ville Tikkanen. Antti A. Halme. Uljas Mäkelä.
1168: Sakari Knuuttila.
1169: 2595
1170:
1171: IV,456.- Rah.al. N: o 112.
1172:
1173:
1174:
1175:
1176: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän talous-
1177: koulun kalustohankintoihin.
1178:
1179:
1180: E d u s k u n n a ll e.
1181:
1182: Jyväskylän 'kaupungissa on aloitettu Jy- kelpoista !kuin ·aivan pieneltä osalta ja uudet
1183: väskylän Talouskouluyhdistys ry-nimisen re- tilat, joissa oppilaslukua voidaan lisätä huo-
1184: kisteröidyn yhdistyksen ylläpitämän Jyväs- mattavasti entisestä, vaativat lisäkalustoa
1185: kylän talouskoulun uuden koulurakennuksen merkittävästi. Jotta koulu voisi valmiina
1186: rakentaminen urakkasopimuksen nojalla, aloittaa toimintansa, on näin ollen välttämä-
1187: jonka mukaan rakennus valmistuu ensi vuo~ .töntä, että myös sen kalustopuoli rahoitetaan.
1188: den kesällä siten, että koulu voi aJoittaa uu- Muutoin jää valmis koulu odottelemaan tur-
1189: sissa suojissa toimintansa ensi vuoden syk- haan oppilaita kaluston puutteessa.
1190: syllä. Valtio on myöntänyt rakennustöihin Edelläolevan perusteella rohkenemmekin
1191: avustusta ja lainaa, jonka turvin työt on kunnioittaen ehdottaa,
1192: voitu aloittaa. Huomioonottaen vielä tulossa
1193: olevat avustukset sekä yhdistyksen omat varat että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1194: ja lainat on itse rakennuksen rahoitus varma, tulo- ja menoarvioon 70 000 markan
1195: mutta sensijaan koululle välttämättömän suuruise.n määrärahan Jyväskylän
1196: kaluston hankkiminen ei ole mahdollista iJ.. talouskoulun vanhan huonokuntoisen
1197: man valtiovallan tukea. Entisessä puuraken- kaluston uusimista sekä lisäkaluston,
1198: teisessa vanhassa talossa sijaitsevan koulun looneiden ja välineiden hankkimista
1199: kalusto ei uudessa rakennuksessa ole käyttö- varten kertamenona.
1200: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
1201:
1202: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Aune Salama.
1203: Sakari Knuuttila. Mauno Pohjonen. Siiri Lehmonen.
1204: Artturi Kosldnen. Sylvi Saimo. Artturi Jämsen.
1205: Pentti Sillantaus.
1206: 2596
1207:
1208: IV,457.- Rah.al. N: o 113.
1209:
1210:
1211:
1212:
1213: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Multian-Uuraisten
1214: maantien parantamiseen V alkolanmäen ja Purstomäen koh-
1215: dalla.
1216:
1217:
1218: E d u s kun n a 11 e.
1219:
1220: Multian-Uuraisten maantien parantami- piva ja talvikautena mainittuj-en kuntien
1221: nen ValkoJanmäen ja Purstomäen kohdilta kannalta erittäin tarpeellinen. Huomautetta-
1222: Multian ja Uuraisten 'kunnissa on nyt tullut koon vielä, että Uuraisten ja Multian välisen
1223: entistä ajankohtaisemmaksi. Liikenne tiellä tien parantamissuunnitelmat ovat olleet vi-
1224: on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. reillä jo kymmenen vuotta. Eduskunta on
1225: Raskasta puutavarankuljetusta suoritetaan aikaisemmin hyväksynyt iko. asiasta toivo-
1226: useampaan suuntaan mm. Mänttään, Koi- muksenkin hallitukselle.
1227: ihoon, Kaipolaan ja Äänekoskelle. Lisäksi ras- Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
1228: kasta kuljetusta on lisännyt Uuraisille pe- nioittavasti,
1229: rustettu elementtitehdas. Hyväksytyt suun-
1230: nitelmat mainitun tien par.antamisesta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1231: olemassa ja tie- ja vesirakennushallitus on tulo- ja meooarvioon 600 000 markan
1232: tähän tarkoitukseen esittänyt myöskin määrä- määrärahan Multian-Uuraisten maan-
1233: rahaa, joten olisi syytä saada työt käyntiin tien parantamiseen V alkolanmäe.n ja
1234: Uuraisten ja Multian kunnan työllisyyden Purstomäen kohd't'Zla Multian ja Uu-
1235: kannalta asioita katsottuna. Työkohteeksi raisten kunnissa.
1236: mainittu tien parannustyö olisi erittäin so-
1237: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1238:
1239: Arvo Ahonen. Siiri Lehmonen.
1240: Sakari Knuuttila. Artturi Koskinen.
1241: 2597
1242:
1243: IV,458.-Rah.al. N:o 114.
1244:
1245:
1246:
1247:
1248: Ahonen ym.: Määrärahan. osoittamisesta vaikeassa taloudelli.
1249: sessa asemassa olevien. yksityisten. oppikoulujen velkojen.
1250: kuoletuksiin. an.n.ettavia ylimääräisiä valtionav,ustuksia var-
1251: ten.
1252:
1253:
1254: E d u s k u n n a II e.
1255:
1256: Yksityisoppikoulujen vaikeata taloudellista tyisesti syrjäisillä ja vähävaraisilla seuduilla
1257: rasemaa on pyritty helpottamaan ottamalla tapahtuneen vaikeutumisen sekä tähän liit-
1258: vuodesta 1959 lähtien erityinen määräraha tyvät, edellä mainitut sosiaaliset näkökohdat,
1259: tätä tarkoitusta varten. Sen suuruus on eri olisi määrärahaa ollut tuntuvasti lisättävä.
1260: vuosina jonkin verran vaihdellut, mutta Hallituksen esittämään 1100 000 markan
1261: esiintyneeseen tarpeeseen nähden se on ollut määrärahaan olisi sen vuoksi otettava lisäystä
1262: aina vaatimaton. Vuodesta 1962 alkaen, jol- vähintään 400 000 markkaa eli kaikkiaan
1263: loin määrärahan suuruus oli nykyrahana 1 500 000 markkaa.
1264: lausuen 3 500 000 markkaa, on valtiontalou- Määrärahan perusteluja olisi samalla sel-
1265: dellisista syistä määrärahaa pienennetty siitä vennettävä. Viranomaiset ovat tulkinneet
1266: huolimatta, että koulujen taloudellinen asema määrärahan perustelut siten, että saatua
1267: koko ajan on huonontunut. avustusta saisi käyttää vain rakennusvelko-
1268: Sosiaalisesti katsoen tällaisella harkinnan jen kuoletukseen. Määrärahan perusteluissa
1269: mukaan jaettavalla määrärahalla on se eri- ei kuitenkaan mitään tällaista nimenomaan
1270: tyinen merkitys, että sillä voidaan tasoittaa sanota eikä olisi määrärahan alkuperäisen
1271: yksityisoppikouluille tulevan valtionavun ja- tarkoituksen huomioon ottaen asianmukaista-
1272: kautumista, jota valtionapusäännökset eivät kaan rajoittaa avustusmäärärahan käyttö sen
1273: riittävästi sääntele sosiaalisten näkökohtien mukaan, miten koulun eri velat ovat synty-
1274: mukaan. neet. Tarkoituksenmukaisinta on lyhentää
1275: Yksityisoppikoulujen taloudellisen aseman esim. kalliita vekselivelkoja. Edellä jo on
1276: vaikeutuminen johtuu useista syistä, jotka selvitetty, että kouluille on tällaisia velkoja
1277: eivät ole koulujen hallittavissa. Tällaisia aiheutunut nimenomaan valtiovallan toimen-
1278: syitä on palkkaukseen tarkoitettujen valtion- piteistä ja koulun sijainnista taloudellisesti
1279: apujen jääminen jälkeen palkkamenojen ke- alikehittyneenä alueella. Niissä tapauksissa,
1280: hityksestä, minkä on osoitettu olevan n. 10 %, joissa valtionavustus käytetään rakennuksista
1281: sisaralennusjärjestelmän uudistaminen, jotka aiheutuneen velan lyhennykseen, on luon-
1282: niinikään ovat vähentäneet yksityisoppikou- nollista, että mikäli rakennusta lakataan
1283: lujen tuloja n. 10% :ia, sekä harvaanasu- käyttämästä koulun tarpeisiin, velkojen kuo-
1284: tuilla ja vähävaraisilla seuduilla erityisesti letuksiin käytettyä avustusta vastaava osa
1285: se seikka, että lukukausimaksua ei voi korot- rakennuksen arvosta on palautettava.
1286: taa koulun talousarvion vaatimalla tavalla, Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1287: koska siitä tulisi koulunkäyntiä rajoittava nioittavasti,
1288: tekijä. Tällaisilla alueilla eivät kunnatkaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1289: oman vähävaraisuutensa vuoksi kykene paik- valtion tulo- ja menoarvion 10 Pl. X
1290: kakunnan koulua avustamaan. luvun 18 momentille d) kohtaan. vai-
1291: Hallitus on tulo. ja menoarvioon vuodelle keassa taloudellisessa asemassa olevien
1292: 1967 esittänyt saman suuruista määrärahaa yksityisten oppikouluje:n velkojen kuo-
1293: kuin edellinen hallitus. Huomioonottaen yksi- letuksiin annettavia ylimääräisiä val-
1294: tyisoppikoulujen taloudellisessa asemassa eri- timnavustuksia varten 1500 000 mark-
1295: 2598 IV,458. - Yksityisten oppikoulujen velkojen kuoletukset.
1296:
1297:
1298: koo käytettäväksi siten, että sellaisissa lun tarpeisiin, palautettava valtiolle
1299: tapauksissa, joissa ylimääräinen avus- se osa rakennuksen silloisesta arvosta,
1300: tus tai osa siitä on käytetty koulu- joka vastoo rakennusvelkojen kuole-
1301: rakennuksista aiheutuneiden velkojen tuksiin käytettyjen ylimääräisten avus-
1302: kuoletukseen, on avustuksesta, mikäli tusten :osuutta rakennuskustannuksista.
1303: rake.nnusta lakataan käyttämästä kou-
1304: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1305:
1306: Arvo Ahonen. Urho E. Knuuti. Artturi Koskinen.
1307: Ville Tikkanen. Antti A. Halme. Uljas Mäkelä.
1308: Sakari Knuuttila.
1309: 2599
1310:
1311: IV,459.-Ra.h.al. N:o 115.
1312:
1313:
1314: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan
1315: kansanopiston jälleenrakentamista varten.
1316:
1317:
1318: E d u s k u n n a ll e.
1319:
1320: Ilmajoella toimiva Etelä-Pohjanmaan kan- tulipaloa opiston talous oli kohtalaisessa tasa-
1321: sanopisto on ns. maakuntaopisto. Se on yksi painossa, mutta tulipalon jälkeen taloudelli-
1322: neljästä vanhimmasta kansanopistosta, perus- set vaikeudet alkoivat yhtäkkiä ja ovat py-
1323: tettu vuonna 1892. Sen ylläpitäjä ja omis- syviä, ellei erityisin toimenpitein asiaa.
1324: tajayhteisö on Korpisaaren Säätiö, jonka hal- saada korjatuksi.
1325: lituksessa ovat edustettuina Etelä-Pohjan- Tulipalon jälkeen jouduttiin kiireesti ra-
1326: maan Maakuntaliitto, Nuorisoseura, Ilmajoen kentamaan I rakennusvaiheena johtajan
1327: kunta ja seurakunta sekä oppilasyhdistys, asuinrakennus, veistola ja metallipaja sekä
1328: Korpisaaren Toveriliitto. Edellä mainitut eli- sijoittamaan tyttöjen käsityötilat sekä eräät
1329: met eivät kuitenkaan mainittavasti tue opis- opettajat johtajan entiseen asuntoon. Tämä
1330: toa taloudellisesti, lukuunottamatta Ilmajoen rakennusvaihe ja kiireesti hankittavat ope-
1331: kuntaa ja seurakuntaa, jotka ovat vuosittain tusvälineet ja kalusto ym. palaneen tilalle tuli
1332: avustaneet opistoa noin 3 000 markalla. Opis- maksamaan n. 300 000,-, joten yli 100 000,-
1333: ton ainoat varsinaiset tulot muodostuvat siis jouduttiin hankkimaan tilapäisinä luottoina.
1334: lain mukaisesta valtion avusta ja oppilaiden Lisäksi opistolla on osa näistä kalustohankin-
1335: maksuista. Nämä tulot eivät ole riittäneet noista vieläkin maksamatta.
1336: kuitenkaan edes peittämään vuotuisia pakol- Nyt opistolla on meneillään II rakennus-
1337: lisia menoja. vaihe, joka käsittää pääasiassa välttämättö-
1338: Koko kansanopistolaitoksen piirissä näyttä- miä asuintiloja. Niiden kustannukset on ar-
1339: vät suurimmissa vaikeuksissa olevan Etelä- vioitu n. 300 000 markaksi. Tätä tarkoitusta
1340: Pohjanmaan kansanopiston kaltaiset vanhat varten on saatu seuraavat lainat:
1341: opistot, jotka eivät aikoinaan ole rakentaneet Säästöpankkien Keskusosakepankki 150000,-
1342: ja muuten suorittaneet ajan vaatimusten mu- Maa- ja teollisuuskiinteistöpankki 80000,-
1343: kaisia hankintoja. Tällöin tällainen opisto Postisäästöpankki ............. . 50000,-
1344: joutuu - pysyäkseen ajan tasalla - suorit-
1345: tamaan verrattain yhtäkkisesti kalusto- ym. Yhteensä 280 000,-
1346: hankintoja sekä ennen kaikkea rakentamaan Näiden lainojen jälkeen opisto tulee ole-
1347: uutta ja korjaamaan vanhoja tiloja. Näin on maan siis vielä entistäkin vaikeammassa ta-
1348: asia myös nimenomaan Etelä-Pohjanmaan loudellisessa asemassa. Tämä rakennusohjelma
1349: kansanopiston kohdalla. on kuitenkin pakko toteuttaa, jos opisto ai-
1350: Pahiten vaikutti kuitenkin opiston talou- koo saada tilat edes tyydyttäviksi, oppilaat
1351: delliseen tilaan 15. 3. 1964 sattunut tulipalo. asianmukaisesti majoitetuiksi ja nyt tilapäi-
1352: Tässä tulipalossa tuhoutui yli 4 000 m3: n sesti ja osittain opiston ulkopuolella asuvat
1353: suuruinen rakennus, jossa olivat kaikki käsi- opettajat ja henkilökunnan asumaan opiston
1354: työtilat (kutomo, ompelimo, veistola ja me- yhteydessä.
1355: tallipaja), poikien asunnot sekä kahden opet- Oppilaista opistolla ei ole puutetta. Opis-
1356: tajan ja vahtimestarin asunnot. Kaikki nämä toon hakee syksyisin lähes kaksinkertainen
1357: tilat paloivat irtaimistoineen maan tasalle. määrä siihen nähden mitä voidaan oppilaiksi
1358: Tulipalon jälkeen opisto joutui kiireelli- ottaa. Taloudellisestikin opiston olisi välttä-
1359: sesti rakentamaan sekä hankkimaan uutta ka- mätöntä ottaa oppilaita mahdollisimman suuri
1360: lustoa, opetusvälineitä ym. Tämä rakentami- määrä. Huomattakoon vielä, että opiston ta-
1361: nen ja hankinnat ylittivät huomattavasti va- loudellinen tila on niin vakava, että esimer-
1362: kuutussumman, joka oli 180 000,-. Ennen kiksi opettajien ja henkilökunnan palkan-
1363: 2600 IV,459. - Etelä-Pohjanmaan kansanopisto.
1364:
1365:
1366: maksu on yleensä vns1 kuukautta jäljessä Koska opistolla ei ole mahdollisuuksia
1367: määräajastaan. Näin ollen opisto ei mm. palk- saada luottolaitoksilta pitkäaikaista lainaa ta-
1368: kojen kohdalta voi saada ajoissa lain määrää- loutensa vakauttamiseen, on ainoa mahdolli-
1369: mää valtion apua. suus, että opisto saa valtiolta avustusta laino-
1370: Edellä mainittujen rakennuslainojen li- jensa takaisinmaksamiseen. Muussa tapauk-
1371: säksi opiston lainat ovat seuraavat: sessa opisto voi jo lähiaikoina joutua lopetta-
1372: Ilmajoen Säästöpankki . . . . . . . . . . 80 000,- maan toimintana.
1373: Pohja-yhtymä . . .. . . . . .. . . .. . .. 25 000,- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
1374: Suomi-Yhtiö . . . . . .. .. . . . . . . . . . 40 000,- nioittaen,
1375: Yhteensä 145 000,- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1376: Lyhytaikaiset lainat . . . . . . . . . . . . 40 000,- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
1377: Tilivelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . n. 80 000,- määrärahan käytettäväksi Etelä-Poh-
1378: Yhteensä 120 000,- janmaan kansanopiston jäUeenrakenta.-
1379: Kaikki lainat yhteensä ...... n. 545 000,- mista varten.
1380:
1381: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
1382:
1383: Toivo Antila. Aa.ro Lintilä.
1384: Pentti Mäki-Hakola. Akseli Roden.
1385: N. Kosola.. Aleksi Kiviaho
1386: Eino Uusitalo.
1387: 2601
1388:
1389: IV,460.- Rah.al. N: o 116.
1390:
1391:
1392:
1393:
1394: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta s•illan rakentamiseksi
1395: Kyrönjoen yli Hiirikosken kohdalla Vähänkyrön kunnassa.
1396:
1397:
1398:
1399: E d u s kun n a 11 e.
1400:
1401: Kyrönjoen yli johtav<a Hiirikaskessa Vä- Ottaen huomioon, että kuorma-autoliikenne
1402: hänkyrön kunnassa lähellä Isonkyrön kunnan on ollut kielletty, olisi liikenne niiden osalta
1403: rajaa oleva 72 metrin pituinen yksityistienä ollut huomattavasti lisäämässä lukuja. Trak-
1404: ylläpidetty riippusilta on rakennettu vuonna tori- ja autokannan lisäännyttyä räjähdys-
1405: 1909. Silta ja sen jatkeena olevat tiet yhdis- mäisesti on liikenne nykyisin paljon vilk-
1406: tävät Kyrönjoen kummallakin puolella ole- kaampi kuin laskenta-aikana. Jos paikalla
1407: vat maantiet, valtatien n: o 16 ja Tuuralan- olisi kiinteä silta, vetäisi se puoleensa huo-
1408: Vähäk:.rrön välisen maantien. Asutus joen mattavan osan Vähänkyrön ja Vöyrin kautta
1409: kummallakin puolella on maakunnan tiheim- pohjoiseen suuntautuvasta kaukoliikenteestä
1410: min asuttua. Lähin kiinteä silta on Vähä- ja Pietarsaareen suuntautuvasta puutavara-
1411: kyrön keskustassa noin 7 kilometrin etäisyy- liikenteestä, jotka vastaavat vuorokaudessa
1412: dellä ja toinen korkeusrajoitettu silta Ison- useita kymmeniä kiitolinja-autoyksikköä vas-
1413: kyrön keskustassa noin 10 kilometrin etäi- taavaa yksikköä. Siltaa käyttäisivät huomat-
1414: syydellä. Paikassa oleva Kyrönjoen mutka tavan paljon vöyriläiset liikkeet ja yksityiset
1415: on aiheuttanut liikenteen jakautumisen osit- Tervajoen .asemaa ja siellä olevia viljan ja
1416: tain Kyrönjoen vartta Vähänkyrön kautta apulannan välitysliikkeitä käyttäessään. Myös
1417: Vaasaan ja toiselta puolen valtatietä n: o 16 OTK:n perunajauhotehtaalle suuntautuva
1418: Vaasaan tai etelään valtatietä n:o 3, joten liikenne käyttäisi tässä kohdassa olevaa kiin-
1419: paikalla on luonnollinen joen ylityskohta. teätä siltaa. Paikallisliikenteessä on sillan
1420: Vanha riippusilta ei kestä nykyistä liiken- käyttäjäpiirissä noin 2 000 henkilöä Vähän-
1421: nettä, joten kuorma-autoliikenne on jouduttu kyrön ja Isonkyrön kunnissa. Liikenne sil-
1422: kieltämään. Mm. TVH:n autot joutuvat kun- lalla on enemmän yleistä kuin yksityistien
1423: nossapitotöissään tekemään ylimääräisen lä- ylläpito edellyttää.
1424: hes 20 kilometrin lenkin. Silta alkaa käydä Vähänkyrön kunnan toimeksiannosta on
1425: vaaralliseksi normaalille maatalousajollekin. Insinööritoimisto 1Iaa ja Vesi Oy suorittanut
1426: Sillalla on TVH: n toimesta 26. 3. 1965 alustavia tutkimuksia sillan paikasta päätyen
1427: kello 7-22 välisenä aikana laskettu seuraava yleis- ja pohjatutkimuksessa juuri nykyisen
1428: liikenne: sillan yläpuolella olevaan kohtaan, jossa on
1429: henkilöautoja . . . . . . . . . . . . . . 97 kpl edullisin rakennuspaikka. Paikka sijaitsee
1430: 2 akselisia kuorma-autoja . . . . 4 , Vähänkyrön kunnassa Tervajoen ja Hiiri-
1431: pakettiautoja . . . . . . . . . . . . . . 39 , pellon kylissä 'kunnan omistamassa Hiirikos-
1432: Yht. ----.-14=0--=kp~l- kessa. Kunta on jo neuvotellut maa-alueiden
1433: moottoripyöriä . . . . . . . . . . . . . . 2 , saannista silta-yhdystietä varten.
1434: traktoreita . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 , Vaasan maanviljelysinsinööripiiri on an-
1435: ~~~~-
1436: moottoriajoneuvoja yht. 161 kpl tanut Vähänkyrön kunnan pyynnöstä silta-
1437: hevosia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 kpl lausunnon. Asiantuntijat ovat arvioineet
1438: moottoripolkupyöriä (mopoja) 40 , sillan kustannusarvioksi noin 350 000-
1439: polkupyöriä . . . . . . . . • • • • • • . . 90 , 700 000 markkaa riippuen sillalle asetetta-
1440: jalankulkijoita . . . . . . . . . . . . . . 44 , vista vaatimuksista.
1441: 3 E 841/66
1442: IV,460. - IDirikosken silta.
1443:
1444: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, määrära'lwn rillan tuutt,it.tlftlua j(l f'Ooo
1445: kentamista varten Vähänkyrön pitäjä
1446: että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 Tervajoen ja Hiiripellon kylilsä si-
1447: tulo- ja menoarvioon 30 000 markan jaitsevan Kyrönjoen yli.
1448: Helsingissä 13 päivänä loka:kuuta 1966.
1449:
1450: Toivo Antila.. Aleksi Kiviaho.
1451: Veikko Savela. Pentti Mäki-Hakola..
1452: Eino Uusitalo.
1453: 2608
1454:
1455: IV,461.-Rah.al. N:o 117.
1456:
1457:
1458: Antila ym..: Määrärahan osoittamisesta kahden ammattiopet-
1459: tajan viran perustamiseksi Jurvan kotiteollisuuskouluun.
1460:
1461:
1462: E d u s k u n n a II e.
1463:
1464: Jurvan kotiteollisuuskoulussa toimii tällä Ehdotetaan, että Jurvan kotiteollisuuskou-
1465: hetkellä 2-vuotisina osastoina pojille puutyö- luun perustettaisiin 1. 1. 1967 lukien toinen
1466: ja ma.atalouskonekorjausosastot sekä tytöille opettajanvirka sekä maatalouskonekorjaus-
1467: ompeluosasto ja lisäksi yksivuotinen yhdis- että ompeluosastolle.
1468: tetty ompelu- ja kudontaosasto. Näiden osas- Ko. virat kuuluvat valtion A 18 palkkaus-
1469: tojen opettajista on kuitenkin maatalouskone- luokkaan, joten niihin tarvittava määräraha
1470: korjauS- ja ompeluosastolla ollut toinen opet- v. 1967, ilman mahdollisia korotuksia olisi
1471: taja palkattuna v. 1962 alkaen talvikaudeksi
1472: tuntiopettajana (maataloushallituksen päätös maatalouskonekorjausosasto
1473: 25. 5. 1962- 11/530 -62) tunti- ja kurssi- 1 op. 12 X 830,05 mk/kk = 9 960,60 mk
1474: opettajien palkkaan myönnettyjen valtion- ompeluosasto
1475: avustusten turvin. 1 op. 12 X 830,05 mk/kk = 9 960,60 mk
1476: Näiden opettajain palkkaamiseen liittyvistä
1477: kuluista jää huomattava osa myös kuntain yhteensä 2 op. virkaa 19 921,20 mk
1478: maksettavaksi. Lisäksi mainitsemme, että koulussa on tällä
1479: Opetustoimen tehostamisen ja toimia hoita- hetkellä 88 oppilasta; kouluun pyrkijöistä
1480: vien pätevien opettajain aseman vakiinnut- jouduttiin paljon hylkäämään tilanpuutteen
1481: tamisen vuoksi olisi nämä kaksi tilapäisluon- vuoksi.
1482: toista opettajanvirkaa saatava muutetuiksi Koulusta ovat Jurvan lisäksi varanneet op-
1483: vakinaisiksi mikäli mahdollista jo 1. 1. 1967 pilaspaikkoja seuraavat kunnat:
1484: lukien.
1485: Opettajatoimien vakinaistaminen on entis- Ilmajoki 2 vuotuista oppilaspaikkaa
1486: täkin tärkeämpää sen vuoksi, kun koulun Kauhajoki 6 , ,
1487: noin 6 000 m3 käsittävää koulurakennusta ale- Karijoki 1 , ,
1488: taan laajentaa syksyllä 1966. Laajennus kä- Kurikka 5
1489: sittää uutta tilaa noin 6 000 m3 ja tämän li- Laihia 2 " ,"
1490: säksi suoritetaan muutostöitä nykyisessä kym- Lapväärtti 1 "
1491: menen vuotta sitten valmistuneessa koulura- Teuva 10 " "
1492: kennuksessa. Maatalous- ja rakennushallitus " "
1493: ovat jo hyväksyneet laajennustöitä koskevat Koulu toimii kuitenkin ainoastaan Jurvan
1494: pääpiirustukset. kunnan ylläpitämänä kouluna.
1495: Sekä maataloushallitus että maatalousmi- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
1496: nisteriö ovat esittäneet vuosittain em. opet- dotamme,
1497: tajainvirkoja perustettavaksi tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1498: arvioon viimeksi 1. 1. 1967 lukien. Saamamme tulo- ja menoarvioon 19 921,20 marlc-
1499: tiedon mukaan ero. kaksi opettajan virkaa kaa Jurvan kotiteollisuuskoulun kah-
1500: eivät kuitenkaan sisälly hallituksen v. 1967 den ammattiopettajan viran perusta-
1501: tulo- ja menoarvioesitykseen. mista varten.
1502: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
1503:
1504: Toivo Antila. N. Kosola. Aaro Lintilä.
1505: Veikko Savela. E. Uusitalo. Akseli Roden.
1506: Aleksi Kiviaho. Georg Backlund.
1507: 2604
1508:
1509: IV,462.-Rah.al. H:o 118.
1510:
1511:
1512:
1513:
1514: Antila: Määrärahan osoittamisesta Jalasjäroen kotiteollisuus-
1515: koulun ylZäpitomeMja t~arten.
1516:
1517:
1518: Eduskunnalle.
1519:
1520: Kuluvan vuoden tulo- ja. menoarviossa on Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
1521: varattu määräraha yhden ammattiopettajan ehdotan,
1522: palkkaamiseen Jalasjärven kotiteollisuuskou-
1523: luun. Valtioneuvosto myönsi luvan koulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1524: toiminnan aloittamiseen 1 päivästä elokuuta tulo- ja menoarvioon 16 500 markan
1525: 1966 mikä myös on tapahtunut. Koulun toi- määrärahan Jalasjärven lcotiteollisuus-
1526: minnalle välttämättömät ylläpitomenot puut- koulu,n ylläpitomenoja 1.1arten.
1527: tuvat.
1528: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1529:
1530: Toivo Antila.
1531: 2605
1532:
1533: IV,463.-Rah.al. N:o 119.
1534:
1535:
1536:
1537:
1538: .A.ntila. ym..: Määrärahan osoittamisesta kasvihuonetuotteiden
1539: keskusvaraston rakentamiseksi Teuvan kuntaa·n.
1540:
1541:
1542: Eduskunnalle.
1543:
1544: Etelä-Pohjanmaalla on suurta puutetta lasinalaisesta viljelyksestä ja suorittanut
1545: ns. rahakasveista. Siksi on ilolla tervehdit- suuria uhrauksia kasvihuoneitten rakentami-
1546: tävä sitä suurimittaista lasinalaisviljelyksen seksi. Tämän vuoksi olisi valtiovallan kan-
1547: laajentumista, joka rannikkoalueelta on le- nustettava heidän yritteliäisyyttään välttä-
1548: vinnyt erikoisesti Teuvan pitäjään. Se on mättömän keskusvaraston rakentamisella ky-
1549: saanut tällä alueella niin suurta laajuutta, seiselle :alueelle.
1550: että siitä saatu rahatulo ylittää meijeritulot. Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
1551: Varastointia ja. markkinointia varten olisi
1552: välttämätöntä saada sellainen keskusvarasto, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1553: johon tuotteet alueen eri puolilta voitaisiin tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
1554: varastoida markkinointia varten. määrärahan kasvihuonetuotteiden kes-
1555: Kyseessä on pienviljelijävaltainen alue, kusvaraston rake,nt.amiseksi Teuvan
1556: joka nyt useitten vuosien kokemuksen jäl- kuntaan.
1557: keen on kehittänyt tietojaan ja taitojaan
1558: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
1559:
1560: Toivo Antila.. Aleksi Kiviaho.
1561: Veikko Savela.. Eino Uusitalo.
1562: Pentti Mäki-Hakola.
1563: 2606
1564:
1565: IV,W. - Ra.h.al. N': o 120.
1566:
1567:
1568:
1569:
1570: Antila. ym.: Jläärä,rsl&an osoittamisesta puolustuslaitoksen ja
1571: Ilmajoen kunnan yhteisen sairaalan rakentamiseksi llma,-
1572: joelle lääkintävarikon alueelle.
1573:
1574:
1575: Ed u sk unnall e.
1576:
1577: Vuosikymmenet sitten tiesi jokainen suo- kin kansoitetuksi miespuolisilla oppilailla.
1578: malainen sotilas, mitä merkitsi Ilmajoki. Se Esimerkiksi Uudenkylän toista vuotta sitten
1579: oli •kurittomille sotilaille rangaistuspaikka, tapahtuneen räjähdysonnettomuuden yhtey-
1580: jota pelättiin ja jolla peloteltiin. Se on taak- dessä todettiin, että sairaankuljetuskalustoa
1581: se jäänyttä elämää miesten osalta, mutta ja sairaanhoitohenkilöstöä on armeijassa liian
1582: sama laitos toimii nyt kauniimman suku- vähän. , Viimeksimainittujen koulutusta voi-
1583: puolen ojennuspaikkana. taisiin tähän myöskin yhdistää. Etelä-Poh-
1584: Ilmajoen kunnan alueella on edelleen en- janmaalla on erittäin vähiin varuskuntia.
1585: tinen armeijan ammusvarikko, jota nykyään Tätäkin puutetta tämä sairaala ja siihen
1586: on käytetty mäkintävarikkona. Sen piirissä liittyvä koulutuskeskus poistaisivat.
1587: •ei ole kuitenkaan tapahtunut rakentamista Ilmajoen kunnasta puuttuu sairaala, joten
1588: eikä kehittämistä, joka on vahinko koko tälla:inen yhteissairaala olisi omiaan täyden-
1589: alueelle. Nyt siihen varikkoon on kuitenkin tämään terveydenhuoltoa ja taloudellisesti
1590: kohdistettu uusia toivomuksia, että alueelle yhdessä armeijan kanssa se olisi edullisinta
1591: rakennettaisiin puolustuslaitoksen ja Ilma- rakentaa.
1592: joen kunnan yhteinen sairaala, jonka piirissä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1593: alettaisiin kouluttaa lääkintämiehistöä. Heistä
1594: sekä armeijan että siviilielämän piirissä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1595: tavattomasti puutetta. Tällaisen koulutuksen v.altion tuk>- ja menoarvioon 35 000
1596: saaminen merkitsisi nuorille miehille erittäin marka,n määrärahan suunnitelmien te-
1597: hyvää pohjaa pyrkiessään sairaanhoitajakou- kemiseksi yhteissairaalan rakentami-
1598: luihin, jotka tulevat entistä enemmän myös- seksi Ilmajoen pitäjään lääkintävari-
1599: kon alueelle.
1600: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
1601:
1602: Toivo Antila.. Pentti Pekkarinen. Pekka Vilmi.
1603: Veikko Savela. .Eino Lottanen. Arvo Pentti.
1604: Aleksi Kiviaho. Paavo Niinikosld. Timo M'åld.
1605: Reino Kangas. Pentti Mäki-Hakola. Mikko Volotinen.
1606: Eino Uusitalo. Matti Mattila.. Sakari Huima.
1607: 180'1
1608:
1609: IV,465.-Rah.al. N:o 121.
1610:
1611:
1612:
1613:
1614: Aatila JUl•: Mi.iiriirM.Gn. alOittamisesta maataloushalZit'l.l.lue'lt
1615: kotitutiatalot&soltJifoft. ap. hevoshoidDft tarkastajan palkkaa-
1616: mista varten.
1617:
1618:
1619: Eduskunnalle.
1620:
1621: Maataloushallitus on jo viime vuosisadalta arvostelulautakunnan puheenjohtajana val.
1622: lähtien johtanut hevosjalostustyötä, joka on tion orinäyttelyissä ja työkilpailuissa sekä
1623: erittäin pitkäjännitteistä toimintaa ja jonka oriiden jälkeläisarvostelussa tarvittavan ai-
1624: tulee jatkua niin kauan kuin hevosia pide- neiston käsittely. ja oriiden jälkeläistilaston
1625: tään. Maataloushallituksessa on yp. ja ap. hoitaminen. Edelleen hänen tehtävänään on
1626: hevoshoidon tarkastajien virat, joista jälkim- mm. ohjata oriinpitoyhtymiä ja yksityisiä
1627: mäisen hallitus vuoden 1967 tulo- ja meno- henkilöitä jalostusoriiden hankkimisessa.
1628: arvioesityksessään ehdottaa lakkautettavaksi Hevosjalostustyön johdossa olevien virka-
1629: 1. 3. 1967 lukien. Kummassakin virassa on miesten luku on jo nykyisellään pieni eikä
1630: jatkuvasti ollut vakinainen haltija tai tila- heidän työmääränsä ole siinä määrin vähen-
1631: päisesti v.t. hoitaja, koska maataloushalli- tynyt, että ap. hevoshoidon tarkastajan virka
1632: tuksessa hoidetaan hevostalouden hallinnol- voitaisiin lakkauttaa.
1633: listen tehtävien lisäksi hevosjalostustyön joh-
1634: taminen sekä kantakirjanpito, joka muiden Edellä olevan johdosta ehdotamme ~
1635: kotieläinten osalta hoidetaan asianomaisten nioittavasti,
1636: jalostusyhdistysten toimesta. Tällä kertaa
1637: molempia virkoja hoitaa peruspalkkainen tar- että Eduskunt.a ottaisi vuoden 1967
1638: kastaja eikä siis ap. hevoshoidon tarkastajan menoarvioon 11 Pl. VI: 1 moment,"Zle
1639: virka ole avoinna kuten vuonna 1967 tulo- 14 132 markan määrärahan maatalous-
1640: ja menoarvioesityksessä virheellisesti maini- hallituksen kotieläintalousosaston ap.
1641: taan. hevoskoidon tarkastajan palkkaamista
1642: Ap. hevoshoidon tarkastajan tehtäviin v.arte,n.
1643: kuuluu oriiden kantakirjanpito, toimiminen
1644: Helsingissä 12 päivänä l!okakuuta 1966.
1645:
1646: Toivo Antila.. Eino Uusitalo. Aulis Sileäkangas.
1647: N. Kosola. Aaro Lintilä. Matti Mattila..
1648: 2608
1649:
1650: IV,466.-Rah.al. N:o 122.
1651:
1652:
1653:
1654:
1655: Apajalahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Jazzliiton
1656: toiminnan tukemiseen.
1657:
1658:
1659: Eduskunnalle.
1660:
1661: Musiikin tukeminen on Suomessa tähän saada työtään alulle ilman julkisista varoista
1662: saaka rajoittunut vain ns. konserttimusiik- tulevaa avustusta.
1663: kiin, kun sen sijaan jazzin taiteelliset pyrki- Suomen Jazzliiton pyrkimyksenä on vaikut-
1664: mykset on jätetty huomiotta. Syyskuussa taa siihen, että Suomessa järjestelmällisesti
1665: 1966 perustettu Suomen J azziliitto toimii kehitetään koko musiikkielämää eikä ainoas-
1666: maan jazzkerhojen (suurimmat ovat Akatee- taan kapeata ''konserttimusiikin" sektoria lm-
1667: minen J azzkerho, Elannon Jazzkerho ja Pori ten tähän asti. Täten liiton toiminnalla on
1668: Jazz 66 ry) yhdyselimenä ja täten koko maan huomattava musiikkipoliittinen ja sivistyk-
1669: jazzkulttuurin keskusorganisaationa: sen teh- sellinen merkitys.
1670: täviin kuuluu virallisten elinten huomion Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
1671: kiinnittäminen jazzmusiikin vaikeaan ase- nioittaen,
1672: maan, samaten yleisön keskuudessa tapahtuva
1673: valistustyö. Varoja liitolla ei toistaiseksi ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1674: käytettävissään, ja koska sen toiminta on tulo- ja menoarvioon 10 000 markan
1675: puhtaasti epäkaupallista, sen on mahdotonta määrärahan Suomen Jazzliiton toimin-
1676: nan tukemiseen.
1677: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1678:
1679: Jouni Apajalahti. Arvo Salo. Eino Uusitalo.
1680: Pirkko Aro. Ingvar S. Melin. Irma Rosnell.
1681: !609
1682: .•
1683: IV,467.-Bah.al. N:o 123.
1684:
1685:
1686:
1687:
1688: Apa.jalahti: Määrärahan osoittamisesta Suomen Eläinsuojelu-
1689: yhdistyksen toiminnan tukemiseen.
1690:
1691:
1692: Ed us kunnalle.
1693:
1694: Hallituksen esityksestä vuoden 1967 tulo- työn ja valvonnan avulla estää eläinten jou-
1695: ja menoarvioksi käy 11 Pl:n XV luvun 17 tumista ihmisten sadististen tekojen koh-
1696: momentin kohdalle selville, että Hallitus ei teeksi.
1697: pidä tarkoituksenmukaisena avustaa Suomen Edellä olevin perustein kunnioittaen eh-
1698: Eläinsuojeluyhdistystä. Kun eläinsuojelu dotan,
1699: epäilemättä kuuluu sivistysvaltion olemuk-
1700: seen ja kun poliisiviranomaiset eivät muusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1701: työtaakasta johtuen parhaimmalla tahdolla- tulo- ja menoarvioon 11 Pl :n XV lu-
1702: kaan ehdi huolehtia eläinten intresseistä, on vun 17 momentille 500 markan määrä-
1703: paikallaan, että valtion taholta annetaan edes rahan Suomen Eläinsuojeluyhdistyk-
1704: hiukan tukea siihen vapaaehtoiseen toimin- sen toiminnan tukemiseen.
1705: taan, jonka tarkoituksena on mm. valistus-
1706: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1707:
1708: Jouni Apa.jalahti.
1709:
1710:
1711:
1712:
1713: 4 E 841/66
1714: 2810
1715:
1716: IV,488.-Bah.al. N:o 1M.
1717:
1718:
1719:
1720:
1721: Apa.jalahti: JfiiräroM.n osoittamisesta 81.1.0men Moderni•
1722: Tausitlttctn. Opilton. toimin.nan. tukemiseen.
1723:
1724:
1725: Eduskunnalle.
1726:
1727: Viime vuosien aikana on modernin taide- valmistuvat edellä mainittuihin tarkoituksiin.
1728: talliiSin kehitys ollut huomattava. Sen sovel- Opistolla on jo myös ammattitanssiteatterina
1729: lutuksia on alettu tarvita yhä laajenevassa esiintyvä ryhmä, jQka konsertoi eri puolilla
1730: määr~ä näyttämötaiteen, elokuvan ja tele- Suomea. Opiston toiminnan saattaminen tar-
1731: vision sektoreilla. Laajeneva tarve on puo- koitustaan vastaavaan laajuuteen edellyttää
1732: lestaan johtanut siihen, että esiintyy suurene- varojen saamista opettajien palkkaamiseen,
1733: vaa kysyntää modernin taidetanssin hallitse- opetusmateriaalin, oppikirjojen yms. hankki-
1734: vista opettajista ja taiteilijoista, jotka voivat miseen sekä vuokramenoihin.
1735: em. sektoreiden lisäksi esiintyä pedagogeina Edellä olevin perustein ja ikatsoen siihen,
1736: esim. oppikoulujen musiikin, kuvaamataidon että modernin taidetanssin taiteellinen mer-
1737: ja voimistelunopettajien rinnalla sekä va- kitys valtion taidekomiteankin mielestä on
1738: paan liikuntakasvatuksen piirissä, johon nuo- kiistaton, kunnioittaen ehdotan,
1739: risotyö kuuluu tärkeänä osana.
1740: Modernin tanssitaiteen opettamista ja ke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1741: hittämistä varten maassamme toimii Suomen tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
1742: Modernin Tanssitaiteen Opiston Kannatus- määrärahan käytettäväksi Suomen
1743: yhdistys ry:n perustama ja tukema Suomen Modernin Tanssitaiteen Opiston toi-
1744: Modernin Tanssitaiteen Opisto. Siinä opiske- minnan tukemiseen.
1745: lee tällä hetkellä kymmenen oppilasta, jotka
1746: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1747:
1748: Jouni Apa.jalahti.
1749: !609
1750:
1751: IV,467.-Ra.h.al. N:o 123.
1752:
1753:
1754:
1755:
1756: Apa.jalahti: Määrärahan osoittamisesta Suomen Eläinsuoje~u
1757: yhdistyksen toiminnan tukemiseen.
1758:
1759:
1760: Eduskunnalle.
1761:
1762: Hallituksen esityksestä vuoden 1967 tulo- työn ja valvonnan avulla estää eläinten jou-
1763: ja menoarvioksi käy 11 Pl:n XV luvun 17 tumista ihmisten sadististen tekojen koh-
1764: momentin kohdalle selville, että Hallitus ei teeksi.
1765: pidä tarkoituksenmukaisena avustaa Suomen Edellä olevin perustein kunnioittaen eh-
1766: Eläinsuojeluyhdistystä. Kun eläinsuojelu dotan,
1767: epäilemättä kuuluu sivistysvaltion olemuk-
1768: seen ja kun poliisiviranomaiset eivät muusta että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1769: työtaakasta johtuen parhaimmalla tahdolla- tulo- ja menoarvioon 11 Pl :n XV lu-
1770: kaan ehdi huolehtia eläinten intresseistä, on vun 17 momentille 500 markan määrä-
1771: paikallaan, että valtion taholta annetaan edes rahan Suomen Eläinsuojeluyhdistyk-
1772: hiukan tukea siihen vapaaehtoiseen toimin- sen toiminnan tukemiseen.
1773: taan, jonka tarkoituksena on mm. valistus-
1774: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1775:
1776: Jouni Apajalahti.
1777:
1778:
1779:
1780:
1781: 4 E 841/66
1782: 2810
1783:
1784: IV,468.- Rah.al. N: o 124.
1785:
1786:
1787:
1788:
1789: Ape.jalaht.i: Jlii.riWGJ&an. 01oittamisesta 8oomen Jlocl6rmtl
1790: Taft&&it4Mtet.,.. Q.Jristoa toiminnan. tukemiseeft..
1791:
1792:
1793: Ed uak unnall e.
1794: Viime vuosien aikana on modernin :taide- valm.istunt edellä mainittuihin tarkoituksiin.
1795: tanasin kehitys ollut huomattava. Sen sovel- Opistolla on jo myös ammattitanssiteatterina
1796: lutuksia on alettu tarvita yhä laajenevassa esiintyvä ryhmä, joka konsertoi eri puolilla
1797: määrW!sä näyttämötaiteen, elokuvan ja tele- Suomea. Opiston toiminnan saattaminen tar-
1798: vision sektoreilla. Laajeneva tarve on puo- koitustaan vastaavaan laajuuteen edellyttää
1799: lestaan johtanut siihen, että esiintyy suurene- varojen saamista opettajien palkkaamiseen,
1800: vaa kysyntää modernin taidetanssin hallitse- opetusmateriaalin, oppikirjojen yms. hankki-
1801: vista opettajista ja taiteilijoista, jotka voivat miseen sekä vuokramenoihin.
1802: em. sektoreiden lisäksi esiintyä pedagogeina Edellä olevin perustein ja ikatsoen siihen,
1803: esim. oppikoulujen musiikin, kuvaamataidon että modernin taidetanssin taiteellinen mer-
1804: ja voimistelunopettajien rinnalla sekä va- kitys valtion taidekomiteankin mielestä on
1805: paan liikuntakasvatuksen piirissä, johon nuo- kiistaton, kunnioittaen ehdotan,
1806: risotyö kuuluu tärkeänä osana.
1807: Modernin tanssitaiteen opettamista ja ke- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
1808: hittämistä varten maassamme toimii Suomen tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
1809: Modernin Tanssitaiteen Opiston Kannatus- määrärahan käytettäväksi Suomen
1810: yhdistys ry:n perustama ja tukema Suomen Modernin Tanssitaiteen Opiston toi-
1811: Modernin Tanssitaiteen Opist(). Siinä opiske- minnan tukemiseen.
1812: lee tällä hetkellä kymmenen oppilasta, jotka
1813: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1814:
1815: Jouni Apa.jalahti.
1816: 2611
1817:
1818: IV,469. - Rah.al. lf: o 125.
1819:
1820:
1821:
1822:
1823: Apajala.hti: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
1824: elokt11Va.arkiston toimifl.nan tukemiseen.
1825:
1826:
1827: Eduskunnalle.
1828:
1829: Suomen elokuva-arkisto, jonka toiminta asemasta, että säilytysolosuhteet ovat varsin
1830: on ratkaisevasti riippuvainen valtion tuesta puutteelliset ja että tk:vali:fisoidun henkilö-
1831: ja jonka ottamista valtion haltuun ovat suo- kunnan kiinnittämiseen ei ole mahdollisuuk-
1832: sitelleet sekä dokumenttifilmikomitea että sia.
1833: taidekoniitea, on tällä hetkellä suurissa vai- Edellä olevin perustein kunnioittaen eh-
1834: keuksissa. Materia;alin systemaattinen keräys- dotan,
1835: työ ei ole mahdollista varojen puutteen että Eduskunta 'Ottaisi vuoden 1967
1836: vuoksi. Samasta syystä on filmikokoelman tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XVIII
1837: huollossa ja järjestämisessä jouduttu tinki- luvun 2 momentin c-kohtaan 50 000
1838: mään enemmän kuin :materiaalin säilymisen markan lisäyksen käytettäväksi Suo-
1839: ja arkiston käyttöarvon kannalta on suota- men elokuva-arkiston toiminnan tuke-
1840: vaa. Edelleen johtuu heikosta taloudellisesta miseen.
1841: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1842:
1843: Jouni Apajalahti.
1844: 2612
1845:
1846: IV,470.- Rab.al. N: o 126.
1847:
1848:
1849:
1850:
1851: Aro ym.: Määrärahan osoittamisesta Sairaanhoidon Tutkimus-
1852: laitoksen toiminnan tukemiseen.
1853:
1854:
1855: E d u s kun n a ll e.
1856:
1857: Tieteellisen tutkimustyön merkitystä on ja työnantajat. Sairaanhoidon Tutkimuslai-
1858: viime aikoina korostettu yhteiskunnan kai- toksen johtava toiminta-ajatus on se, että
1859: killa aloilla. Tutkijakoulutus on vakavien potilas tulisi entistä paremmin palvelluksi
1860: uudelleenjärjestelyjen alaisena. Terveyden- kaikissa terveyden palauttamista tai säilyt-
1861: huollon ja sairaanhoidon piirissä on tutki- tämistä koskevissa ongelmissa. Sairaanhoidon
1862: mustyön tarpeellisuus koettu kipeästi. Yksi- Tutkimuslaitoksen omimpana tehtäväalueena
1863: tyisestä harrastuksesta ovat sairaanhoitajat nähdäänkin muiden sairaala-alalla ja kan-
1864: ja terveyssisaret 1950-luvulta lähtien tehneet santerveystyössä tehtäviin tutkimuksiin ver-
1865: eräitä ansiokkaita sairaanhoitoa ja terveys- rattuna hoitotapahtuman ja siinä huomioon
1866: sisaren työtä koskevia tieteellisiä selvityksiä. otettavien tekijöiden selvitteleminen sairaa-
1867: Systemaattinen ja keskitetty tutkimus on lan osasto- ja yleensä varsinaisen työkentän
1868: kuitenkin puuttunut. tasolla.
1869: Tutkimuksen tärkeyden ja kiireellisyyden Tutkimuslaitoksen palveluksessa on tällä
1870: tuntien perustettiin 10. 12. 1965 alaa lähellä hetkellä kaksi tutkijaa ja tekeillä olevan tut-
1871: olevien järjestöjen toimesta Sairaanhoidon kimuksen aiheena on sairaanhoitajan työn
1872: Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys r.y. yl- perusulottuvuudet ja niiden mittaaminen.
1873: läpitämään tutkimuslaitosta, joka aloittikin Tutkimus on laaja ja suoritetaan parhaillaan
1874: toimintansa 1. 4. 1966. Tutkimuslaitoksen erityyppisissä sairaaloissa ympäri maata.
1875: tehtävänä on sairaan- ja terveydenhoidon Tutkimuksen odotetaan valmistuvan ensi ke-
1876: tieteellinen tutkiminen, alan tutkijoiden kou- sänä ja se tulee ~antam,aan tärkeätä perus-
1877: luttaminen ja tutkimusten julkaiseminen. tietoa, jonka pohjalta voidaan myöhemmin
1878: Tutkimuslaitos on yhteistyössä Suomessa ja tehdä yksityiskohtaisempia selvityksiä.
1879: ulkomailla toimivien vastaavanlaisten sairaan- Tutkimuslaitoksen ylläpitäminen ja kehit-
1880: hoidon, lääketieteen, sosiologian, psykologian täminen on sen kannatusyhdistykselle vaa-
1881: ja kasvatustieteen tutkimuslaitosten kanssa. tiva ja taloudellisesti raskas tehtävä. Liik-
1882: Sairaanhoidon Tutkimuslaitosta johtaa tut- keellelähtö on tapahtunut yksityisten henki-
1883: kimusneuvosto, jonka muodostaa sääntöjen löiden ja eräiden järjestöjen lahjoitusavun
1884: mukaan kolme-viisi sairaanhoidon perus- turvin. Työn jatkaminen .tarvitsee yhteiskun-
1885: tieteiden edustajaa, alansa korkeinta päte- nan voimakasta tukea.
1886: vyyttä edustavaa professoria tai dosenttia. Edellä olevaan viitaten esitämme,
1887: Sairaanhoidon tieteellisen tutkimustyön
1888: tuloksista hyötyvät sairaaloiden ja tervey- että Eduskunt,a ottaisi vuoden 1967
1889: denhuollon kenttätyöntekijät, joiden välit- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
1890: tömästä työpanoksesta potil.aan hoito riippuu, suuruisen määrärahan Sairaanhoidon
1891: alan ammattikoulutus sekä sairaanhoidon ja Tutkimuslaitokse.n toiminnan tukemi-
1892: terveydenhuollon suunnittelusta ja ylläpitä- seen.
1893: misestä vastaavat hallinnolliset virkamiehet
1894: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
1895:
1896: Pirkko Aro. Tuure Salo. E. J. Paavola.
1897: 2613
1898:
1899: IV,471.-Rah.al. N:o 127.
1900:
1901:
1902:
1903:
1904: Asunta ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkotest-ampullien
1905: hankkimiseksi poliisin käyttöön.
1906:
1907:
1908: Eduskunnalle.
1909:
1910: Viime vuonna suoritettiin lähes 6 000 moot- tystä, tulisi jokaisella poliisiasemalla sekä liik-
1911: toriajoneuvonkuljettajan verenalkoholitutki- kuvan poliisin komennuksessa ja lääninosas-
1912: mus sen selvittämiseksi, olivatko he vaaranta- tossa aina olla Iaatikoilinen saksalaista val-
1913: neet omaa ja muiden liikenneturvallisuutta mistetta olevaa Alkotest-ampullia, jollaisella
1914: kuljettamalla ajoneuvoa alkoholin vaikutuk- kätevästi muutamassa hetkessä voidaan todeta
1915: sen alaisena. Lähes neljällä viidesosalla oli se, onko asianomaisella alkoholia veressään.
1916: alkoholia veressään yli 1.2 promillea ja kuu- 10 ampullia sisältävät laatikot maksavat noin
1917: denneksella veren alkoholi oli alle mainitun 30 markkaa ja niiden vuotuistarve olisi noin
1918: rajan. Yhdellä kahdestakymmenestä ei ollut 1 000-2 000 laatikkoa, mikä vastaa 30 000-
1919: lainkaan alkoholia veressään. 60 000 markkaa.
1920: Verenalkoholitutkimus on varsin kallis ja Jos hengityskokeen avulla voidaan estää
1921: vaivalloinen toimenpide, minkä vuoksi poliisi yksikin vakava liikenneonnettomuus raskaine
1922: ei siihen mielellään ryhdy, ellei päihtymys korvausvelvollisuuksineen, nam syntynyt
1923: muutenkin ole ilmeinen. Kun ajovarmuus säästö voi olla suurempi kuin tarvittava lisä-
1924: heikkenee jo 0.3 promillesta alkaen, jää ilmei- määräraha.
1925: sesti varsin suuri osa sellaisia tapauksia ilmi- Edellä olevan perusteella esitämme,
1926: tulematta, joissa verenalkoholi on 0.3-1.2
1927: promillen välillä, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
1928: Jotta nämäkin liikenneturvallisuuden vaa- den 1967 tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n
1929: rantajat saataisiin ilmi ja toimitetuiksi var- IX luvun 30 momentiUe 60 000 mark-
1930: sinaiseen tutkimukseen, ja jotta toisaalta kaa Alkotest-ampullien hankkimiseksi
1931: syyttömyys voitaisiin todeta ilman aikaa ja poliisin käyttöön.
1932: kustannuksia vaativaa verenalkoholin määri-
1933: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
1934:
1935: Mikko Asunta. Toivo AntUa. U. H. Voutilainen.
1936: Saara Forsius. P. R. Haarla. Toivo Hietala.
1937: Juuso Häilåö.
1938: 2614
1939:
1940: IV,472.-Fin.mot. N:o 128.
1941:
1942:
1943:
1944:
1945: Backlund: Angående an.msande av an.slag för avlönan.de
1946: av lwMulen.ter in.om pälsdjursskötseln..
1947:
1948:
1949: Till Riksdagen.
1950:
1951: Bland de nya narmgsgrenar som under på denna näringsgren, i främsta rummet ge-
1952: de senaste åren varit på stark frammarsch nom att stöda konsulentverksamhet på om-
1953: intar pä:lsdjursskötseln oeh då i synnerhet rådet. Detta i syfte att bistå nya enskilda
1954: min'kuppfödningen en framträdande plats. och företag som upprättar pälsdjursfarmar
1955: Från en relativt blygsam början som bi- så att de inte på grund av oerfarenhet och
1956: näring främst tili småbruket och fiskeriet bristande ledning förorsakas onödiga eko-
1957: har den börjat anta allt större proportio- nomiska förluster. Ett sådant stöd från
1958: ner och har i vissa fall rent av utvecklats statens sida vore så mycket mer på sin plats
1959: till storindustri. Denna näringsgren befinner då det inte kan anses rättvist att redan
1960: sig fortfarande under kraftig expansion och existerande farmare genom uttaxering av
1961: spelar en aHt störr.e roll vid tryggandet av medlemsavgifter själva helt skall bekosta
1962: sysselsättningen och utkomstmöjligheterna på denna konsulentverkamhet blrund nya far-
1963: skilda orter. Den nya näringsgrenen är av mare.
1964: stor nationalekonomisk betydelse, bland annat Med hänvisning till ovanstående får un-
1965: vid tryggandet av avsättningen för fisk och dertecknad därför föreslå,
1966: för slakteriernas avfallsprodukter. Dess vik-
1967: tigaste betydelse ligger dock i det faktum att Riksdagen. i statsförslaget för
1968: att den i högre grad än de flesta andra närin- 1967 måtte uppta ett an.slag om 50 000
1969: gar tillför landet värdefull utländsk valuta. mk för avlönande av konsulenter inom
1970: Då så är fa:llet bör det även ligga i statens pälsdjursskötseln.
1971: intresse att mera än vad hittills skett satsa
1972: Helsingfors den 13 oktober 1966.
1973:
1974: Georg Backlund.
1975: IV,4'12.- B.ah.al. H:o l.aS.
1976: 8UOMBtlnos.
1977:
1978:
1979:
1980:
1981: Backlund: Jl~ osoittamisesta turkiseläinhoidotl neu-
1982: vojien palkkof.zmistc varten.
1983:
1984:
1985: Eduskunnalle.
1986:
1987: Niihin uusiin ~linkeinohaaroihin, jotka tälle elinkeinonhaaralle tähänastista enemmän
1988: viime vuosina ovat voimakkaasti edistyn1:let, varoja ensi sijassa .alan neuvojatoimintaa tu-
1989: kuuluu turkiseläinhoito ja sillä alalla var- kemalla. Tämän tarkoituksena olisi auttaa
1990: sinkin minkinkasvatus. Varsin vaatimatto- yksityisiä ja yrityksiä, jotka perustavat uusia
1991: masta lähinnä pienvilje1yyn ja kalastukseen turkiseläintarhoja niin, etteivät he kokemat-
1992: liittyvästä sivuelinkeinonluontoisesta alusta tomuuden ja puuttuvan ohjauksen johdosta
1993: se on kehittynyt suurteollisuudeksi. Tämä joudu tarpeettorniin taloudellisiin menetyk-
1994: elinkeinonhaara on jatkuvasti voimakkaasti siin. Sellainen tuki valtion taholta olisi sitä-
1995: laajenemassa ja sillä on yhä suurempi mer- kin enemmän paikallaan kun ei voi pitää oi-
1996: kitys työllisyyden ja toimeentulomahdolli- keudenmukaisena, että jo olemassa oleva·t tar-
1997: suuksien turvaajana eri paikkakunnilla. Tällä haajat jäsenmaksuja velottamal.hl. itse mak-
1998: uudella elinkeinolla on suuri kansantalou- saisivat kokonaan tämän uusien tarhaajien
1999: dellinen merkitys, muun muassa kun se tur- keskuudessa tapahtuvan neuvontatoiminnan.
2000: vaa kalan ja teurastamojätteiden käytön. Yllä .esitettyyn viitaten alJekirjoittanut eh-
2001: Tärkein merkitys on kuitenkin sillä tosi- dottaa,
2002: asialla, että se suuremmassa määrin kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2003: useimmat muut elinkeinot, tuo maallemme tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
2004: arvokasta ulkomaista valuuttaa. Näin ollen määrärahan turkiseläinhoidon neuvo-
2005: on myös valtion edun mukaista myöntää jien palkkaamista varten.
2006: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
2007:
2008: Georg Backlund.
2009: 2616
2010:
2011: IV,47S.-Fin.mot. N:o 129.
2012:
2013:
2014:
2015:
2016: Backlund: Angående anvisande av anslag för uppmuddring
2017: och iståndsättande av fiskehamnen vid Västanfjärden i
2018: Nämpnäs i Närpes.
2019:
2020:
2021: Till Riksdagen.
2022:
2023: Fiskehamnen vid Västanfjärden (Längve- nöden. Planer härför finns redan utarbetade
2024: dan) i Nämpnäs i Närpes är en av de bety- men medel för arbetets utförande har saknats.
2025: delsefullaste fiskehamnarna i kommunen och Med hänvisning härtill får undertecknad
2026: anvnädes av ett stort antal fiskare. På grund därför föreslå,
2027: av landhöjningen har infarten till hamnen
2028: dock i hög grad försämrats, vilket försvårar att Riksdagen i statsförslaget för år
2029: samt stundom omöjliggör ilandförande av 1967 måtte uppta ett anslag om 30 000
2030: fiskefångsterna, till stort förfång för fiskarna mark för uppmuddring och istånd-
2031: i utövandet av deras näring. En uppmudd- sättande av fiskehamnen vid Västan-
2032: ring av farleden vore därför skyndsamt av fjärden i Nämpnäs i Närpes.
2033: Helsingfors den 13 oktober 1966.
2034:
2035: Georg Backlund.
2036: 2617
2037:
2038: IV,473.-Rah.al. N:o 129.
2039: Suomennos.
2040:
2041:
2042:
2043:
2044: Backlund: Määrärahan osoittamisesta Närpiön Nämpnäsissä
2045: olevan Västanfjärdin kalasataman ruoppausta ja kunnos-
2046: tamista varten.
2047:
2048:
2049: E d u s k u n n a lJ! e.
2050:
2051: Närpiön Nämpnäsissä sijaitseva Västanfjär- sen vuoksi tarpeen. TiHä tarkoittavat suunni-
2052: din (Långvedan) kalasatama on eräs kunnan telmat on jo Ja.adittu, mutta varat ;työn suo-
2053: merkitsevimpiä kalasatamia ja sitä käyttää rittamiseen ovat puuttuneet.
2054: suuri joukko kalastajia. Maan kohoamisen Tähän viitaten allekirjoittanut ehdottaa,
2055: vuoksi satamaan johtav·a väylä on kuitenkin
2056: suuresti huonontunut, mikä vaiheuttaa sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2057: aika ajoin tekee mahdottomaksi kalansaalii- tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
2058: den maihinkuljetuksen aiheuttaen siten kalas- määrärahan Närpiön Nämpnäsissä si-
2059: .tajille suurta haittaa elinkeinonharjoittami- jaitsevan Västanfjärdin kalasataman
2060: sessa. Väylän pikainen ruoppaaminen olisi r'll!oppausta ja kunnostamista varten.
2061: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
2062:
2063: Georg Backlund.
2064:
2065:
2066:
2067:
2068: 5 E 841/66
2069: 2618
2070:
2071: IV,474.-Fin.mot. N:o 130.
2072:
2073:
2074:
2075:
2076: Backlund: Angående anvisande av anslag för forbättrings-
2077: arbeten i Kaskö inre hamn.
2078:
2079:
2080: T i 11 R i k s d a g e n.
2081:
2082: Det är allmänt känt och omvittnat att så att hamnen kan hållas i gott skick. Detta
2083: Kaskö har en av de bästa och naturligaste har staten också insett och under tidigare
2084: hamnarna vid Bottniska viken. Hamnen är år beviljat understöd för utbyggande av
2085: också av närmast livsviktig betydelse för djuphamnen. Emellertid pågår utskeppning
2086: staden och dess invånare. Den kan utan i betydande skala också över inre hamnen,
2087: större kostnader hållas öppen så gott som där förbättringsarbeten nu är i gång; bl. a.
2088: året om och har därför blivit en viktig vin- måste en del järnvägsspår läggas om och
2089: terutskeppningshamn för industrierna i norra hamnområdet asfalteras för att möjliggöra
2090: Finland och kan då bereda sysselsättning användandet av truckar och liknande hjälp-
2091: åt hamnarbetare även från kringliggande medel. Dessa arbeten drar stora kostnader
2092: orter ända från Jakobstad i norr till Sideby och bristande resurser fördröjer färdigstäl-
2093: i söder. För att hamnen effektivt skall landet.
2094: kunna utnyttjas och arbetet där underlättas Men hänvisning till ovanstående får under-
2095: måste dock vissa förbättringsarbeten utfö- tecknad därför föreslå,
2096: ras. Dessa ställer sig emellertid i det när-
2097: maste oöverkomligt dyra för den lilla staden att Riksdagen i statsförslaget för
2098: med dess ca 1400 invånare. På grund av 1967 måtte uppta ett anslag om
2099: hamnens betydelse för landets näringsliv 100 000 mk för förbättringsarbeten i
2100: och ortsbefolkningens utkomst bör det där- inre hamnen i Kaskö.
2101: för vara ett statligt intresse att bistå staden
2102: Helsingfors den 13 oktober 1966.
2103:
2104: Georg Backlund.
2105: 2619
2106:
2107: IV,474. -Rah.al. N:o 130.
2108: Suomennos.
2109:
2110:
2111:
2112:
2113: Backlund: Määrärahan osoittamisesta Kaskisten sisäsataman
2114: parannustöitä varten.
2115:
2116:
2117: E d u s k u n n a ll e.
2118:
2119: Yleisesti tunnettua ja todistettua on, että laisten toimeentulon kannalta, on senvuoksi
2120: Kaskisten satama on eräs Pohjanlahden valtion edun mukaista avustaa kaupunkia
2121: parhaimpia ja luonnollisimpia satamia. Sa- siten, että satama voidaan pitää hyvässä
2122: malla sillä on myös lähinnä elintärkeä mer- kunnossa. Tämän valtio onkin oivaltanut ja
2123: kitys kaupungille ja sen asukkaille. Se voi- aikaisempina vuosina myöntänyt avustusta
2124: daan suuremmitta kustannuksitta pitää syväsataman laajentamiseen. Laivausta ta-
2125: avoinna melkein ympäri vuoden ja siitä on pahtuu suuressa määrin kuitenkin myös sisä-
2126: senvuoksi tullut Pohjois-Suomen teollisuuden satamassa, jossa nyt suoritetaan parannus-
2127: tärkeä talvilaivaussatama ja se voi siten tar- töitä; mm. on siirrettävä joukko rautatie-
2128: jota työllisyyttä myös ympäristössä olevien raiteita ja päällystettävä satama-alue truk-
2129: seutujen satamatyöntekijöille aina Pietar- kien ja muiden sentapaisten apuvälineiden
2130: saaresta pohjoisessa Siipyyhyn etelässä. käytön mahdollistamiseksi. Nämä työt aiheut-
2131: Jotta satamaa voitaisiin tehokkaasti käyttää tavat suuria kustannuksia ja varojen puute
2132: hyväksi ja helpottaa siellä tehtävää työtä, viivästyttää valmistumista.
2133: on kuitenkin pakko suorittaa tiettyjä paran- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
2134: nustöitä. Nämä työt muodostuvat kuitenkin
2135: lähes ylipääsemättömän kalliiksi pienelle, että Eduskunta vuoden 1967 tulo-
2136: noin 1 400 asukasta käsittävälle kaupungille. ja menoarvioon ottaisi 100 000 markan
2137: Sen merkityksen perusteella, joka satamaHa määrärahan Kaskisten sisäsataman pa-
2138: on maan elinkeinoelämän ja paikkakunta- rannustöitä varten.
2139: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
2140:
2141: Georg Backlund.
2142: 2620
2143:
2144: IV,475.-Rah.al. N:o 181.
2145:
2146:
2147:
2148:
2149: Breilin ym.: Määrärahan osoittamisesta H aUkon-Marttilan
2150: maantien rakennustyön aloittamiseksi.
2151:
2152:
2153: E d u s k u n n a 11 e.
2154:
2155: Halikon-Marttilan maantien parantamis- mm. Säkylään ja Harjavaltaan. Unohtaa ei
2156: suunnitelma on vahvistettu 5. 3. 1966. Tien voida myöskään alueen muun yrittäjäkunnan
2157: pituus on 25.5 km ja tarkistettu kustannus- mm. maatalouden saamaa hyötyä. Maantie on
2158: arvio 8.3 milj. markkaa. Parantamissuunni- erittäin vilkkaasti liikennöity, mm. linja-auto-
2159: telman ailaisena olevalla tiellä on suuri mer- vuoroja on päivittäin yli 50.
2160: kitys parannettaessa kulkuyhteyksiä Salon Nykyisellään Halikon-Marttilan välinen
2161: seudulta Satakuntaan. Lisäksi se yhdistää val- tieosuus on mutkainen ja ka•pea sekä liiken-
2162: tatiet 1 ja 9 sekä Halikon-Marttilan osuu- teellisesti vaarallinen jopa niin, että kuole-
2163: delle suunniteltu jatkotie yhdistää valtatiet maan johtaneita liikenneonnettomuuksia on
2164: 1 ja 10. sattunut useita. Tien parannushanke sisältyy
2165: Kun em. tie valmistuu parantaa se huo- Varsinais--Suomen Maakuntaliiton laatimaan
2166: mattavasti teollisuuden kuljetusmahdollisuuk- teiden rakentamisen kiireellisyysjärjestyk-
2167: sia. Todettakoon, että tätä tieosuutta käyte- seen.
2168: tään erittäin paljon. Niinpä Halikon, Martti- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
2169: lan ym. kuntien alueilta kuljetetaan huomat- nioittaen,
2170: tavan suuria puutavaramääriä Virkkalan pa-
2171: peritehtaalle, Salon Sokeritehtaalle vuosittain että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2172: n. 20 000-30 000 tonnia sokerijuurikkaita, tulo- ja menoarvioon 300 000 markkaa
2173: Rikkihappo Oy:n tehtailta Salon seudulle ja H alikorrr--Marttilan maantien raken-
2174: läntiselle Uudellemaalle n. 33 000 tonnia väki- nustyön aloittamiseksi.
2175: lannoitteita ja Förbyn tehtailta kalkkikiviä
2176: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
2177:
2178: Reino Breilin. Esko Niskanen. Margit Eskman.
2179: Voitto Hellsten. Sylvi Siltanen. Väinö Vilponiemi.
2180: Uljas Mäkelä.
2181: 2621
2182:
2183: IV,476.-Rah.al. N:o 132.
2184:
2185:
2186:
2187:
2188: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuruveden-Ju-
2189: ankosken tietä koskevan tutkimuksen suorittamiseksi.
2190:
2191:
2192: E d u s kun n a II e.
2193:
2194: Muuruveden kunta on tehnyt helmikuussa tehostumaan, mikäli tieolot kehittyisivät
2195: 1965 tiealoitteen maantien rakentamiseksi vä- suunnitellulla tavalla. Muuruveden keskus-
2196: lille Muuruvesi-Nousionlahti-Juankoski. taajama taas tulisi palvelemaan Juankoskelta
2197: Mainitun maantien rakentaminen on välttä- tulevia, sillä Muuruvedellä on jo pysyvät
2198: mätön edellytys kauttakulkevan liikenteen ammattikurssit, maataloudellisten koulujen
2199: parantamiseksi välillä Melalahti-Muuruvesi edelleen kehittyminen sekä suunniteltu Koil-
2200: Juankoski-Säyneinen-Rautavaara, kuin lis-Savon ammattikoulu. Tämän tien rakenta-
2201: myös suora yhdystie teille Kuopio--Joensuu misella luotaisiin perusta kahden kunnan kes-
2202: ja Kuopio-Siilinjärvi-Nurmes, huomioon- kustaajamien yhteiselle kehittymiselle.
2203: ottaen erikoisesti, että välimatka välillä Muu- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
2204: ruvesi-Juankoski lyhenisi 5 kilometriä. nioittaen,
2205: Tien rakentamisella on erittäin tärkeä mer-
2206: kitys sekä Muuruveden että Juankosken kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2207: nille ja niiden keskusten yhteistoiminnalle. tulo- ja menoarvioon 10 000 markan
2208: Juankoskella on eräitä virastoja ja palvelu- suuruisen määrärahan Muuruveden-
2209: liikkeitä, joiden palveluksia muuruveteläiset Juankosken tietä koskevan tutkimuk-
2210: käyttävät hyväkseen ja näiden käyttö tulisi sen suorittamiseksi.
2211: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
2212:
2213: Katri-Helena Eskelinen. Pentti Pe~mL
2214: Kerttu Saalasti. V. J. Rytkänen.
2215: 2622
2216:
2217: IV,477.-Rah.al. N:o 133.
2218:
2219:
2220:
2221:
2222: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta karjanrehujen tut-
2223: kimustyön aloittamiseksi Maaningan H alolassa.
2224:
2225:
2226: E d u s kun n a 11 e.
2227:
2228: Maatalouden tutkimustyöllä on suuresti jois-Savon kasvinviljelyskoeasemalta Maanin-
2229: edistetty taloudellisempaa tuotantoa maas- gan Halolasta, olisi siellä hyvät edellytykset
2230: samme. Tämä tutkimustyö pitäisi entistä suorittaa tärkeätä tutkimustyötä kiinteässä
2231: enemmän suunnata karjatalousalueilla edis- yhteydessä käytännön olosuhteisiin.
2232: tämään tuotantomahdollisuuksia. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme !kun-
2233: Meillähän on olemassa erittäin perusteel- nioittaen,
2234: linen tutkimus maito- ja lihataloustuotteiden
2235: kohdalla niiden ravinnoksi sopivuudesta. että Eduskunt.a ottaisi vuoden 1967
2236: Olisi tärkeää aloittaa tämä tutkimustyö jo tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
2237: kotieläimille käytettyyn ravintoon. määrärahan karjanrehujen tutkimus-
2238: Kun Maatalouden tutkimuskeskus on va- työn aloittamiseksi Maaningan Halo-
2239: rannut tähän tarkoitukseen huonetilat Poh- lassa.
2240: Helsingissä 13 päivänä lokaikuuta 1966.
2241:
2242: Katri-Helena Eskelinen. Eino Lottanen. Pentti Pekkarinen.
2243: Kerttu Saalasti. A. Holopainen. V. J. Rytkönen.
2244: 2623
2245:
2246: IV,478. -Rah.al. N:o 134.
2247:
2248:
2249:
2250:
2251: Eskelinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
2252: lainoiksi maaseudun vesihuoltolaitteiden rakentamiseen.
2253:
2254:
2255: E d u s k u n n a ll e.
2256:
2257: Käyttöveden ala-arvoinen laatu ja riittä- nut yhä kiireellisemmäksi, oliSi valtion kire-
2258: mättömyys sekä vesijohtojen että viemarei- ästä rahatilanteesta huolimatta pyrittävä löy-
2259: den puuttuminen asunnoista ovat yhä lisään- tämään keinoja vesihuoltotöiden rahoitusmah-
2260: tyvässä määrin haitanneet maaseudun talou- dollisuuksien helpottamiseksi.
2261: dellisten, terveydellisten ja sosiaalisten olo- Vaikka vesihuoltolaitteiden rakentamisen
2262: jen kehitystä. Valtio onkin 1950 luvun alusta tukemiseksi käytetyt avustusmäärärahat ovat
2263: lähtien katsonut aiheelliseksi tukea vesihuol- olleet riittämiilttömät, on kuitenkin näin voitu
2264: tolaitteiden rakentamista maaseudulla myön- antaa jonkinlaista tukea sinne missä sitä on
2265: tämällä tarkoitusta varten avustuksia ja hal- kaikkein kipeimmin tarvittu vesihuollon jär-
2266: pakorkoisia lainoja. Myös eräät maalaiskun- jestämiseksi.
2267: nat ovat asian tärkeyden ymmärtäen raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2268: taneet kunnallisen vesi- ja viemärilaitoksen. nioittaen,
2269: Vaikka vesihuoltohankkeen toteuttaminen
2270: kunnallisena yrityksenä on monista eri syistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2271: varsin tarkoituksen mukainen, eivät useim- tulo- ja menoarvioon maaseudun vesi-
2272: mat kunnat taloudellisten mahdollisuuksien huol"bO'laitteiden rakentamisen avusta-
2273: puuttuessa ole voineet ryhtyä vesihuoltolai- miseksi 11 Pl. X luvun uudelle mo-
2274: toksen rakentamiseen. mentille 1.5 milj. markan määrärahan
2275: Kuitenkin kun asianmukaisten vesihuolto- ja lainoittamisen lisäyksenä 11 Pl. X
2276: laitteiden saaminen maaseudun asutustaaja- luvu,n 16 momentille 2.5 milj. markan
2277: miin ja haja-asutusalueellekin on muodostu- määrärahan.
2278: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
2279:
2280: Katri-Helena Eskelinen. Eino Lottanen. Reino Kangas.
2281: Kerttu Saalasti. Mikko Kaarna. Paavo Niinikoski.
2282: A. Holopainen. Esu Niemelä. Erkki Haukipuro.
2283: Pekka Vilmi.
2284: 2624
2285:
2286: IV,479.-Rah.al. N:o 135.
2287:
2288:
2289:
2290:
2291: Eskman ym..: Määrärahan osoittamisesta lääkintävoimistelijoi-
2292: den koulutuksen aloittamiseksi Porissa.
2293:
2294:
2295: E d u s kun n a 11 e.
2296:
2297: Sairaanhoidon kehittyessä on maassamme Lääkintävoimistelijoista on maassamme
2298: viime vuosina jouduttu kiinnittämään yhä erittäin suuri puute. Satakunnassa ei tämän
2299: suurempaa huomiota toipilaiden kuntoutta:- alan koulutusta anneta lainkaan. Maakunnan
2300: miseen. Tämä toiminta on tullut erittäin 42 kunnassa on asukkaita n .. 300 000. Am-
2301: tärkeäksi, koska erilaisten liikenne-, työ- ym. mattikoulutusta olisi mawkunnassa lisWttävä
2302: :tapaturmien ja onnettomuuksien johdosta juuri naisten osalta huomattavasti. Alueella
2303: yhä nuoremmat ikäluokat ovat jäämässä vai- on kymmeniä oppikouluja, joista valmistu-
2304: kea-asteiselle invaliditeetille alttiiksi loppu- villa vain osittain on mahdollisuus saada
2305: iäkseen. Kuntouttamista pitäisi voida antaa ammattiopetusta omassa maakunnassa.
2306: maassamme kaikissa hoitolaitoksissa ja työtä Porin sairaanhoito-opiston ajanmukaisissa
2307: olisi jatkettava toipilaan kotihoidon aikana. tiloissa olisi mitä parhaimmat edellytykset
2308: On tunnettua, että tämä työ on erittäin pit- ~ääkintävoimistelijoiden koulutukseen. Paik-
2309: käaikaista ja vaatii lääkintävoimistelijalta kakunnalla sijaitsevissa sairaaloissa ja hoit(h.
2310: täydellistä keskittymistä jokaiseen tapauk- laitoksissa olisi myös käytännön työkenttää
2311: seen erikseen. riittävästi opetuksessa käytettäväksi.
2312: Lääkintävoimistelijan työ on yhteiskunnan Edelliseen viitaten esitämme kunnioittaen,
2313: kannalta erittäin tarpeellista ja suuriarvoista
2314: myös toipilaan ja tämän omaisten kannalta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2315: Invalidien saattaminen takaisin työelämään tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
2316: vaatii onnistuakseen määrätietoista työtä. määrärahan Zääkintävoimistelijoiden
2317: koulutuksen aloittamiseksi Porissa.
2318: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
2319:
2320: Margit Eskman. Väinö Vilponiemi. Uljas Mäkelä.
2321: 2625
2322:
2323: IV,480.- Rah.al. N:o 136.
2324:
2325:
2326:
2327:
2328: Eskman ym.: Määrärahan osoittamisesta apuhoitajakoulutuk-
2329: sen aloittamiseksi Porissa.
2330:
2331:
2332: E d u s k u n n a ll e.
2333:
2334: Sairaanhoitohenkilökunnan puute maamme jonka käytettävissä on ajanmukaiset, uudet
2335: sairaaloissa on vakavana ,esteenä kalliiden opetustilat. Samoissa tiloissa voitaisiin antaa
2336: sairaalarakennusten ja hoitovälineiden tehok- myös apuhoitajakoulutusta ja käytettävissä
2337: kaalle käytölle. Sairaanhoitajapulaa on ryh- olisi myös opiston pätevää opettajistoa. Sata-
2338: dytty poistamaan määrätietoisesti koulutusta kunnassa on apuhoitajakoulutusta annettu
2339: lisäämällä. Tästä huolimatta myös sairaan- ainoastaan Satakunnan tuberkuloosipiirin
2340: hoitajapätevyyden saaneista on puutetta. kl: n sairaalassa Harjavallassa pienehkölle
2341: Sairaaloiden ja muiden hoitolaitosten käy- oppilasmäärälle. Koulutus ,ei läheskään ole
2342: tännöllisessä työssä tarvitaan n. 3-4 apu- :tyydyttänyt edes oman maakunnan tarvetta.
2343: hoitajapätevyyden omaavaa yhtä sairaanhoi- Kun kaikille apuhoitajakursseille on haki-
2344: tajaa kohti. Lukumääräinen tarve sairaan- joita runsaasti ja naisten ammattikoulutusta
2345: hoitajlin verrattuna on siis vähintään 3-ker- tulisi yleensä lisätä, pidämme apuhoitaja-
2346: tainen. Tämä edellyttäisi, kun apuhoitajien kurssin perustamista Porin sairaanhoito-
2347: lyhyempi koulutusaika otetaan huomioon, opiston yhteyteen erityisen kiireellisenä ja
2348: että apuhoitajien koulutuspaikkoja olisi aina- tarpeellisena.
2349: kin lähes puolet sairaanhoitajien oppilaspaik- Edellisen perusteella esitämme kunnioit-
2350: koihin verrattuna. Sairaanhoitajien valmis- taen,
2351: tuksestahan huomattava osuus koituu sellai-
2352: sen henkilökunnan osalle, joka ei ole sairaa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2353: Jatyössä mukana. tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
2354: Porissa toimii Satakunnan keskussairaaJlan määrärahan apuhoitajakoulutuksen
2355: välittömässä läheisyydessä sairaanhoito-opisto, aloittamiseksi Porissa.
2356: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
2357:
2358: Margit Eskman. Väinö Vilponiemi. Uljas Mäkelä.
2359:
2360:
2361:
2362:
2363: 6 E 841/66
2364: 2626
2365:
2366: IV,481. -Rah.aJ. N:o 137.
2367:
2368:
2369:
2370:
2371: Forsius ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pel-
2372: lervo-Seuralle sen markkinatutkimuslaitoksen ylläpitämi-
2373: seksi.
2374:
2375:
2376: E d u s kun n a 11 e.
2377:
2378: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain lain soveltaminen ollut mahdotonta. Voidaan
2379: jo kauan 11 pääluokan kohdalla osoitettu osoittaa, että valtion kannalta katsoen on
2380: Pellervo-Seuralle ja sen markkinatutkimuslai- maataloutta koskevien markkinatietojen ke-
2381: tokselle määräraha näiden toiminnan tukemi- rääminen Pellervo-Seuran markkinatutkimus-
2382: seksi. Vuodelle 1966 oli tämä valtionavustus laitoksen välityksellä käynyt kaikkein hal-
2383: myönnetty 96108 markan suuruisena, jonka vimmin kustannuksin.
2384: maataloushallitus oli jakanut seuraavasti: Laitoksen tieteelliset tutkimukset julkais-
2385: taan laitoksen omassa julkaisusarjassa, osit-
2386: Pellervo-Seuran yleisen toimin- tain myös vieraalle kielelle käännettynä. Lai-
2387: nan tukeminen . . . . . . . . . . . . . 45 852 mk tos on jatkuvasti yhteydessä ulkomaisiin vas-
2388: Pellervo-Seuran markkinatutki- taaviin tutkimuslaitoksiin ja lähettää jatku-
2389: muslaitoksen ylläpitäminen . . 50 256 mk vasti Suomea koskevia tilastoja kansainväli-
2390: siin tilastojulkaisuihin (mm. IFAP ja FAO).
2391: Pellervo-Seuran yhteydessä toimivan mark- Yliopiston opetukseen osallistuu laitos siten,
2392: kinatutkimuslaitoksen perustamiselle antoi sy- että laitoksessa voivat ylioppilaat suorittaa
2393: säyksen 1930-luvulla vallinnut maatalouspula. pakolliset harjoittelunsa ja valmistaa esim.
2394: Kahden valtionkomitean suosituksesta (Komi- pro-gradu työnsä.
2395: teamietinnöt n: o 11/1930 ja n: o 1/1931) Tieteellistä perustutkimusta tehdään mark-
2396: päätettiin perustaa Pellervo-Seuran yhteyteen kinatutkimuslaitoksessa määrärahojen puit-
2397: markkinatutkimuslaitos. teissa ja palvelutoimintaa kaikkiin rahoitta-
2398: Laitoksen eräänä tärkeimpänä tehtävänä on jiin nähden pyritään tasapuolisesti suoritta-
2399: tiedottajaverkostonsa välityksellä kuukausit- maan. Valtion antamat tehtävät, edellä mai-
2400: tain koota maataloutta koskevia tuottaja- ym. nittujen lisäksi myös monille komiteoille suo-
2401: hintoja sekä muita markkinatietoja, laskea ritetut, ovat kuitenkin viime vuosina jatku-
2402: keskimääräiset hinnat ja niiden perusteella vasti laajentuneet niin, että palveluksia val-
2403: määrätyt indeksit sekä laatia ennusteita maa- tiolle on jouduttu tekemään varsin runsaasti,
2404: taloustuotannon tulevasta kehityksestä. Suo- jopa muiden rahoittajien kustannuksella.
2405: rittamansa tutkimukset saattaa laitos sään- Anottaessa laitoksen perustamisvaiheessa
2406: nöllisesti valtion virastojen ja laitosten, mm. määrärahaa valtiolta, asetettiin määrärahan
2407: maatalouden taloudellisen tutkimuslaitok- saamisen ehdoksi se, että valtion myöntämän
2408: sen hintatoimikunnan, maata1oushallituksen, summan lisäksi oli saatava muita varoja ai-
2409: markkinointitoimikuntien, maatalousministe- nakin yhtä paljon. Tämän johdosta perustet-
2410: riön, Tilastollisen Päätoimiston ym. käyttöön. tiin laitokselle kannatusyhdistyksen nimellä
2411: Palvelutoimintaa eduskunnan jäseniin päin kulkeva, rekisteröimätön tukielin, jonka jä-
2412: on harjoitettu jatkuvasti ja se on ollut run- senet sitoutuivat omalta osaltaan rahoitta-
2413: saasti aikaa vaativaa. Mainittakoon, että maa- maan markkinatutkimuslaitoksen toiminnan.
2414: talouden hintalakeja sovellettaessa on markki- Mainitun kannatusyhdistyksen jäsenkuntaan
2415: natutkimuslaitoksen keräämillä perustiedoilla kuuluvat mm. osuustoiminnalliset keskusliik-
2416: ollut ratkaiseva merkitys ja ilman laitoksen keet ja Rikkihappo Oy. Tällä tavoin JarJes-
2417: kokoamia tuottajahintoja olisi maataloustulo- tetyn rahoituksen turvin on laitos tähän
2418: IV,481. - Forsi.us ym, 2627
2419:
2420: saakka toiminut ollen valtion osuus nykyisin Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2421: kuitenkin ainoastaan n. %, laitoksen kokonais- nioittaen,
2422: budjetista.
2423: Näin ollen ei voida ajatella, että julkisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2424: elämän kannalta niinkin tärkeä laitos kuin tulo- ja menoarvioon 50 256 markan
2425: markkinatutkimuslaitos jätettäisiin kokonaan suuruisen määrärahan Pellervo-Seu-
2426: ilman sille sälytettyjen tehtävien suorittami- ralle sen markkinatutkimuslaitoksen
2427: seksi välttämätöntä valtionavustusta. avustamiseksi.
2428: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
2429:
2430: Saara Forsius. Henrik Westerlund. Eino Uusitalo.
2431: T. Saloranta. Olavi Nikkilä. Matti Mattila.
2432: Irma Hamara. Sylvi Saimo. Katri-Helena Eskelinen.
2433: Verner Korsbäck. T. I. Vartia. Reino Karpola.
2434: Veikko Savela. Tuure Salo. Eino Sääskilahti.
2435: N. Kosola.
2436: 2628
2437:
2438: IV,482.- Fin.mot. N:Oi 138.
2439:
2440:
2441:
2442:
2443: Gra.nvik m.fl.: Angående anvisande av anslag för en lärar-
2444: befattning i minkskötsel vid Korsholms lantbruksskola.
2445:
2446:
2447: T i 11 R i k s d a g e n.
2448:
2449: Hänvisande till motiveringen i hemställ- 11 Ht. VII kap. 1 mom. upptagna
2450: ningsmotionen n: o 808/1966 föreslår vi, anslaget med 11 943 mark för inrät-
2451: tande av en lärarbefattning i mink-
2452: att Riksdagen måtte besluta höja skötsel vid Korsholms lantbruksskola
2453: det i statsförslaget för år 1967, under (A 18).
2454: Helsingfors den 12 oktober 1966.
2455:
2456: Ragnar Granvik. Bror Lillqvist. Evald H'åggblom.
2457: Verner Korsbäck. Georg Backlund. Henrik Westerlund.
2458: 2629
2459:
2460: IV,482.- Rah.al. N:o 138.
2461: Suomennos.
2462:
2463:
2464:
2465:
2466: Granvik ym.: Määrärahan osoittamisesta minkinhoidon opet-
2467: tajantointa varten Mustasaaren maanviljelyskouluun.
2468:
2469:
2470: E d u s kun n a U e.
2471:
2472: Toivomusaloitteen n:o 808/1966 perustelui- Pl. VII: 1 momentin kohdalle otettua
2473: hin viitaten ehdotamme, määrärahaa 11 943 markalla minkin-
2474: hoidon opettajantoimen ( A 18) perus-
2475: että Eduskunta päättäisi korottaa tamista varten Mustasaaren maamies-
2476: vuoden 1967 tulo- ja menoarvion 11 kouluun.
2477: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
2478:
2479: Ragnar Granvik. Bror Lillqvist. Evald lfåggblom.
2480: Verner Korsbäck. Georg Backlund. Henrik Westerlund.
2481: 2630
2482:
2483: IV,483.- Rah.al. N: o 139.
2484:
2485:
2486:
2487:
2488: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittam·isesta matkan"lun hallin-
2489: non menoja varten.
2490:
2491:
2492: E d u s kun n a 11 e.
2493:
2494: Eduskunta on 'käsitellessään keh1tysaluei- ministeriössä hoidetaan. Ministeriölle ei myös-
2495: den investointilu()toista ja pienteollisuuden kään ole esitetty yhtään uutta virkaa t.ai
2496: valtiontakauksista annettuja lakeja esittänyt tointa eikä myöskään mitään määrärahaa
2497: hallitukselle toivomuksen matkailuasioiden asian hoitamiseksi.
2498: hallinnon siirtämisestä kauppa- ja teollisuus- Kun matkailuala on talouselämämme ke-
2499: ministeriöön. Eduskunnan valtiovarainvalio- hittämisen ja monipuolistamisen kannalta
2500: kunnan tarkastusjaosto on viimei,sessä tarkas- varsin tärkeä ja kun on ilmeistä, ettei kaup-
2501: tuskertomuksessaan myös katsonnt, että mat- pa- ja teollisuusministeriö monien muitten
2502: kailuasiat olisi keskitettävä kauppa- ja teol- laajakantoisten tehtäväryhmien vuoksi voi
2503: lisuusministeriöön, johon olisi perustettava ottaa matkailualaa hoidettavakseen, ellei mi-
2504: organisaatio matkailuasioiden hoitamista var- nisteriöön samalla perusteta organisaatiota
2505: ten. tähän tehtävään, esitämme kunnioittaen,
2506: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja
2507: menoarvioksi vuodelle 1967 onkin matkailu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2508: asiat esitetty siirrettäväksi kauppa- ja teol- tulo- ja manoarvion 13 Pl:n XXI
2509: lisuusministeriöön, mutta tulo- ja menoar- luvv,n 42 momentille (Matkailun edis-
2510: viossa ei ole esitetty, miten tämä kauppa- täminen) 50 000 markan määrärahan
2511: ja teollisuusministeriölle uusi tehtäväryhmä matkailun hallinnon menoja varten.
2512: Helsingissä 8 päivänä ~okakuuta 1966.
2513:
2514: K. F. Haapasalo. Esu Niemelä. Väinö Leskinen.
2515: Tuure Salo. Edit Terästö. V. J. Rytkönen.
2516: Meeri Kalavainen. Sinikka Luja. Lyyli Aalto.
2517: A. Holopainen. Siiri Lehmonen. Sakari Knuuttila.
2518: 2631
2519:
2520: IV,484. -Rah.al. N:o 140.
2521:
2522:
2523:
2524: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi ja avus-
2525: tukseksi Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalle Ota-
2526: niemen ylioppilasravintolan rakentamista varten.
2527:
2528:
2529: E d u s k u n n a 11 e.
2530:
2531: Otaniemen "campus-luonteesta" johtuen sia muista rak~mnuskustannuksista. Sen
2532: ylioppilasravintola on sekä korkeakoulussa vuoksi on syytä verrata ylioppilaskunnan
2533: opiskelemassa käyvien että Teekkarikylän taholta esitettyä 2 000 000 markkaa siihen
2534: asukkaiden ainoa ruokailupaikka, jota vii- vaihtoehtoon, että valtio olisi itse rakentanut
2535: meksi mainitut tarvitsevat myös iltaisin, sun- erillisen ylioppilaJsravintolan tai sijoittanut
2536: nuntaisin ja loma-aikoina kovkeakoulun ra- sen johonkin omaan rakennukseensa. Ver-
2537: kennuSiten suljettuina ollessa. Tämän vuoksi tailukohdaksi kelvannee tällöin Servin
2538: jo ensimmäistä yleissuunnitelmaa laadittaessa Mökki, joka oli pelkkä ylioppilasravintola
2539: katsottiin tarkoituksenmukaisimmaksi sijoit- erillisessä rakennuksessa. Se rakennettiin 700
2540: taa ylioppilasravintola osakunnallisten toi- opiskelijaa varten ja pystyi myöhemmin
2541: mintatilojen yhteyteen ylioppilaskuntataloon, muuttuneissa olosuhteissa jollain lailla pal-
2542: vastoin muissa korkeakouluissa noudatettua ve1emaan jo 1 000-lukuiseksi kasvanutta
2543: tapaa rakentaa ravintola yleensä yliopiston joukkoa.. Servin Mökin tapauksessa myös
2544: tai korkeakoulun päärakennukseen. rakennustekniliinen ratkaisu oli mahdolli-
2545: Nyttemmin jo valmistuneen Otaniemen simman halpa, koska rakennus jo alunperin
2546: ylioppilaskuntatalon, DIPOLin huonetilaoh- tarkoi,tettiin tilapäiseksi. Vuonna 1951 ra-
2547: jelma laadittiin vuosina 1959-60. Tähän kennettu Servin Mökki maksoi silloin
2548: ohjelmaan sisällytettiin yleissuunnitelman 42 000 000 vanhaa markkaa. DIPOLin yli-
2549: mukaisesti teekkariravintola, josta vuoden oppilasravintola on rakennettu 5 000 opiske-
2550: 1962 valtion tulo- ja menoarvion perusteluissa lijaa varten. Kun tätä verrataan edellä mai-
2551: lausuttiin mm. seuraava: " .... ehdotetaan, nittuihin Servin Mökin opiskelijamääriin 700
2552: että valtio osallistuisi osakuntatalon raken- tai 1 000 ja lisäksi otetaan huomioon raken-
2553: nuskustannuksiin ylioppilasravintolan osalta". nuskustannusindeksin nousu vuodesta 1951,
2554: Tämän perustelun mukaisesti on si,ttemmin saadaan mahdollisen •erillisratkaisun kustan-
2555: myönetty tarkoitukseen seuraavat määrära- nusarvioksi 3 400 000 - 4 800 000 markkaa.
2556: hat: Näyttää siis ilm·eiseltä, että esitetty 2 000 000
2557: Vuosi Avustus Laina markkaa on valtiolle edullisempi tapa rat-
2558: kaista Otaniemen ylioppilasravintolakysymys.
2559: 1962 250000 nmk 250 000 nmk Toisaalta voidaan asiaa lähteä tarkastele-
2560: 1963 150 000 150 000 maan DIPOLin kokonaiskustannuksista kä-
2561: 1964 100 000 " 100 000 " sin. Ne ovat tunnetusti seuraavat:
2562: 1966 250 000 " 250 000 " Rakennustekniliset työt . . . . . . 6,4 milj. mk
2563: " "
2564: Yhteensä 750000 nmk 750000 nmk Koneteknilliset työt . . . . . . . . . 1,3 ,
2565: Sähkötyöt sekä vahvistin- ja
2566: Helmikuussa 1966 DIPOLista laaditun ja tulkintalaitteet ........... . 0,8
2567: nyttemmin paikkansa pitäneeksi osoittautu- Keittiökoneet ja -laitteet ..... . 0,6 "
2568: neen kustannusarvion mukaan ylioppilasra- Rakennuttajan kulut ........ . 1,1 "
2569: vintolan osuus kokonaiskustannuksista on Irtaimisto . . ................ . 0,4 "
2570: 2 000 000 markkaa, joka .esiintyi jo vuoden "
2571: 1966 valtion tulo -ja menoarviossa. Yhteensä 10,6 milj. mk
2572: On tietysti mahdotonta ehdottoman tar- Mikäli tätä halutaan verrata esimerkiksi
2573: kasti eritellä ylioppilasravintolan kustannuk- valtion rakennusten kuutiometrihintoihin, on
2574: '2632 IV,484. - Otaniemen ylioppilasravintola..
2575:
2576:
2577: summasta poistettava irtaimisto, irtaimet luottaen siihen, että vuoden 1967 valtion
2578: vahvistin-, tulkinta- ja keittiölaitteet sekä tulo- ja menoarvioon otetaan valtion osuu-
2579: rakennuttajan kulut lukuunottamatta suun- desta vielä puttuva osa.
2580: nittelupalkkioita. Näin päästään vertailukel- Koska pidämme 2 000 000 markkaa varsin
2581: poiseen kuutiometrihintaan 178 markkaa. kohtuullisena kustannuksena Otaniemen yli-
2582: Kokonaisuudessaan on DIPOLin rahoitus oppilasravintolakysymyksen hoitamiseksi ja
2583: seuraava: koska katsomme tämän tehtävän myös Tek-
2584: nillisen korkeakoulun osalta kuuluvan val-
2585: Saatu Puuttuu Yhteensä tio]le ja koska kyseessä on eduskunnan jo
2586: milj. mk tavoitteesta milj. mk
2587: milj, mk aikaisemmin noud81ttaman kannan edelleen
2588: seuraaminen, ehdotamme,
2589: Lainat .......... 5,70 5,70
2590: Valtion laina .... 0,75 0,25 1,00 että, Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2591: Valtion avustus .. 0,75 0,25 1,00 valtion tubo- ja menoarvion 13 Pl:n
2592: Keräys .......... 1,50 1,50 XXI luvun uudelle momentille 500 000
2593: Omat varat 1,40 1,40 markkaa Otaniemen yliopp~'lasravinto
2594: Yhteensä 10,10 0,50 10,60 lan rakentamista varten siten, että
2595: Teknillisen korkeakoulun ylioppilas-
2596: Koska rakennus on jo valmistunut, on ra- kunnalle myönnetään mainittuun tar-
2597: hoituksesta vielä puuttuva valtion osuus jou- koitukseen 250 000 markan avustus
2598: duttu hoitamaan heti ensi vuoden alussa ja 250 000 marka,n laina.
2599: erääntyvillä lyhytaikaisilla pankkilainoilla
2600: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
2601:
2602: K. F. Haapasalo. Irma Rosnell. Esko Niskanen.
2603: Uljas Mäkelä. Antti A. Halme. Sinikka Luja.
2604: Artturi Koskinen. Kalle Matilainen. Valto Käkelä.
2605: 2633
2606:
2607: IV,485.-Ra.h.al. N:o 141.
2608:
2609:
2610:
2611:
2612: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin talous-
2613: koulun ylläpitokustarvnuksia varten.
2614:
2615:
2616: E d u s k u n n a II e.
2617:
2618: Mikkelin läänin alueella ei toimi yhtään tasuunnitelman mukaan talouskoulussa jär-
2619: talouskoulua. Tämän puutteen poistamiseksi jestettäisiin vuosittain kaksi 4,5 kuukauden
2620: teki Mikkelin kaupunginvaltuusto, neuvotel- kestävää talouskoulukurssia. Kevätkurssi al-
2621: tuaan asiasta maatalousministerin ja maata- kaisi tammikuun 10 päivänä ja syyskurssi
2622: loushallituksen kanssa, joulukuun 15 päi- elokuun 10 päivänä. Opetusohjelmana olisi
2623: vänä 1965 päätöksen talouskoulun perustami- maataloushallituksen kotitalousosaston ta-
2624: sesta Mikkeliin. Tämän perusteella anoi Mik- louskouluja varten hyväksymä opetus- ja
2625: kelin kaupunginhallitus, nojautuen maata- työsuunnitelma. Koulun oppilasmääräksi tu-
2626: lous-, kotitalous- ja kotiteollisuusoppilaitok- lisi aluksi 48, mutta Jaajennettaisiin myö-
2627: sista annettuun lakiin, joulukuun 22 päi- hemmin 96 oppilaan kouluksi.
2628: vana 1965 talouskoulun perustamislupaa. Maataloushallituksen kotitalousosaston
2629: Maataloushallituksen taholta on ilmoitettu, kanssa l,aaditun talousarvion mukaan talous-
2630: että siltä taholta on esitetty koulun käyntiin koulun ylläpitokustannukset nousisivat
2631: saamista varten määrärahaa vuoden 1967 vuonna 1967 yhteensä 101 748 mk: aan, mistä
2632: valtion talousarvioon. Tätä määrärahaa ei va:ltion osuus olisi 66 817 markkaa.
2633: kuitenkaan ole otettu hallituksen esitykseen. Edellä mainitun perusteella ehdotamme
2634: Mikkelin kaupunki on omalta osaltaan si- kunnioittaen,
2635: toutunut melko suuriin uhrauksiin. Se on
2636: valmis kunnostamaan tarkoitukseen Lähe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1!J67
2637: mäen ent. kansakoulun ja rakentamaan sinne valtion tulo- ja menoarvioon 11 pää-
2638: tarvittavan lisärakennuksen. Kaupunki si- luokan VIII luvun uudelle moment~"lle
2639: toutuu myös maksamaan sen osan käyttö- 66 817 markan määrärahan Mikkelin
2640: kustannuksista, minkä em. laki edellyttää. talouskoulun ylläpitokustannuksia
2641: Maataloushallituksen hyväksymän toimin- varten.
2642: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
2643:
2644: K. P. Haapasalo. Artturi Koskinen. Sinikka. Luja.
2645:
2646:
2647:
2648:
2649: 7 E 841/66
2650: 2634
2651:
2652: IV,486.-Rah.al. N:o 142.
2653:
2654:
2655:
2656: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi kalas-
2657: tusalan järjestöille.
2658:
2659: E d u s kun n a ll e.
2660:
2661: Eduskunta hyväksyi ja tasavallan presi- Se, että hallitus on esittänyt kalastusjärjes-
2662: dentti V'ahvisti 9. 3. 1962 kalastuslain 101 § :n töjen palkkamäärärahat maksettaviksi mo-
2663: muuttamista koskevan hallituksen esityk- mentilta 11 Pl. XIII: 4 eli nk. kal'3.Stus-
2664: sen, jonka mukaan nk. kalastuskorttivarat korttivaroista, johtaa siihen samaan epävar-
2665: käytetään kalakantojen parantamiseen, kala- maan tilanteeseen, missä kalastusalan järjes-
2666: vesien hoitoon, kalastusalan valistustyöhön töt olivwt ennen vuotta 1962.
2667: ja kalavesien hoitoon liittyvään tutkimus- ja Hallituksen tarkoituksena on rahoittaa ka-
2668: koetoimintaan. Sanotun lain hallituksen esi- lastusalan järjestöjen palkkamenot kalastuk-
2669: tyksen perusteluissa tällöin lausuttiin, että senhoitomaksua korottamalla 3 mk: sta 5
2670: kalastusalan järjestöjen palkkaus- ja yleis- mk: aan, minkä vuoksi momentille 11 PL
2671: menot tulisi suorittaa valtion yleisistä va- XIII: 4 ehdotetaan lisäystä 809 634 mk. Tä-
2672: roista ja menoarvioon olisi otettava tarkoi- mä lisäys tarvittaisiin kuitenkin jo rahan-
2673: tusta va~ten kiinteä määräraha, kuten mui- arvon alentumisenkin vuoksi kalavesien hoi-
2674: denkin valtionapua nauttivien järjestöjen toon sekä valistustyöhön ja koetoimintaan.
2675: kohdalla on asian laita. Vuodesta 1962 on- Toisaalta on myös todettava, ettei edellä-
2676: ldn kalastusalan järjestöjä varten ollut oma mainittu hallituksen esittämä lisäys momen-
2677: momenttinsa 11 PL XIII: 9. tilla 11 Pl. XIII: 4 riitä edes palkkojen suo-
2678: Lain muutos sai aikaan sen, että momen- rituksiin, koska ensi vuonna on odotettavissa
2679: tilla 11 Pl. XIII: 4 olevat määrärahat, nk. palkkojen tarkistuksia. Maataloushallitus on-
2680: kalastuskorttivarat on voitu käyttää nimen- kin esittänyt v:n 967 tulo- ja menoarvioon
2681: omaan kalavesien hyväksi, kuten aJluperin momentille 11 Pl. XIII: 9 (kalastusalan jär-
2682: on ollut tarkoituksena silloin, kun kalastuk- jestöt) 1055 000 mk. On myös odotettavissa,
2683: senhoitomaksu hallituksen esityksen (N :o että kalastuskortin lunastavien henkilöiden
2684: 59/1950) perusteella Eduskunnassa hyväk- lukumäärä pienenee kortin hinnan korotta-
2685: syttiin. Toisaalta kalastusalan järjestöt ovat misesta johtuen. Näin ollen kalavesien hoi-
2686: olleet samassa asemassa kuin muut valtion toon olisi todellisuudessa käytettävissä mää-
2687: apua nauttivat järjestöt saadessaan palkka- rärahoja ensi vuonna nykyistä vähemmän.
2688: ym. menoihinsa määrärahat momentilta 11 Seurauksena olisi kalastusalalla se takape-
2689: PL XIII: 9. roinen kehitys, josta päästiin v. 1962 Edus-
2690: Hanitus on nyt kuitenkin yllättäen Edus- kunnan hyväksyessä yksimielisesti silloisen
2691: kunnalie v:lle 1967 antamassaan tulo- ja me- hallituksen esityksen perusteluineen.
2692: noarviossa poistanut edellä mainitun momen- Edellä olevan johdosta ehdotamme kun-
2693: tin 11 Pl. XIII: 9, vaikka hallitus ja Edus- nioittaen,
2694: kunta neljä vuotta sitten ja jatkuvasti ovat
2695: todenneet sen budjetissa tarpeelil[seksi ja että Eduskunta palauttaisi v:n 1967
2696: välttämättömäksi kalatalouttamme kehitet- tulo- ja menoarvioon momentin 11
2697: täessä. Samassa tulo- ja menoarvioesityk- Pl. XIII: 9 ( kalastusalan järjestöt)
2698: sessä hallitus on kyllä muille valtion apua ja ottaisi momentille 1 055 000 mk:n
2699: nauttiville järjestöille, esim. maatalousjär- määrärahan.
2700: jestöille esittänyt määrärahoja nostettavaksi.
2701: Helsingissä 14 p:nä lokakuuta 1966.
2702:
2703: K. F. Haapasalo. IDjas Mäkelä. Lyyli Aalto.
2704: E. J. Paavola. V. J. Rytkönen. Ilmari Linna.
2705: Valdemar Sandelin. Esu Niemelä. Tuure Salo.
2706: Arvo Pentti
2707: 2635
2708:
2709: IV,487. -Rah.al. N:o 143.
2710:
2711:
2712:
2713:
2714: Haarla: Korotetu:n määrärahan, osoittamisesta avustukseksi
2715: Suomalais-Ruotsalaiselle Kauppakamarille.
2716:
2717:
2718: E d u s k u n n a II e.
2719:
2720: Suomen vienti Ruotsiin on voimakkaasti Kuluneen vuoden aikana Ruotsissa toimeen-
2721: kasvanut viime vuosien aikana. Vuonna 1960 pantu laaja vientitukiohjelma Finn Finland
2722: sen arvo o1i 250 milj. kruunua ja vuonna on saanut aikaan näkyvästi lisääntynyttä
2723: 1965 570 milj. kruunua. Vuoden 1966 ensim- kiinnostusta Suomea kohtaan ruotsalaisten
2724: mäisen puoliskon aikana tämä kehitys on jat- ostajien piirissä. Kampanja on kohdistunut
2725: kunut vientimme kasvaessa Ruotsiin n. 40 niin hyvin kuluttajiin kuin jakeluportaaseen-
2726: prosentilla. kin ja korkeimpaan liikkeenjohtoon. Ruotsa-
2727: Tämä voimakas viennin kasvu ei kuiten- laiselta taholta on saatu vakuuttavia todis-
2728: kaan vielä ole riittänyt markkinaosuutemme tuksia siitä, että lisääntynyttä kaupallista
2729: kasvattamiseksi tyydyttävässä määrin. Ver- aktiviteettia Suomesta pidetään tervetulleena
2730: vattuna esim. Tanskan osuuteen Ruotsin kaupankäynnin tasoittamista ja pohjoismai-
2731: markkinoista Suomen osuus viime vuonna oli den välisen kaupan yleistä elvyttämistä aja-
2732: vain kolmannes, Norjan osuuden ollessa enem- tellen. Jo nyt on voitu todeta, että ruotsa-
2733: män kuin kaksi kertaa suurempi kuin Suo- laisen liikemieskunnan vastaanottavaisuus,
2734: men osuuden. Suurimmat tuoteryhmät vien- mitä suomalaisiin kaupallisiin tarjouksiin tu-
2735: nissämme Ruotsiin ovat koneet, laitteet ja lee, on selvästi lisääntynyt. Kotimaassa kas-
2736: kuljetusvälineet sekä tekstiilit. Vain tekstii- vanut kiinnostus Ruotsin markkinoita koh-
2737: leissä osuutemme Ruotsin markkinoista on taan kuvastuu yhä useamman, etenkin pientä
2738: Norjan osuutta suurempi, mutta tälläkin tuo- ja keskisuurta teollisuutta edustavan yrittä-
2739: tantoalalla Tanskan markkinaosuus selvästi jän vientiä Ruotsiin koskevista tiedusteluista.
2740: johtaa. Suomalais-Ruotsalainen Kauppakami toi-
2741: Edellä mainitut tiedot samoin kuin Ruot- mii Ruotsissa Suomen viennin edistämiseli-
2742: siin tapahtuvan viennin poikkeuksellinen menä ja nimenomaan paikallistuntemusta
2743: monipuolisuus osoittavat, että viejät arvos- edellyttävän, toiminimikohtaisen vientiopas-
2744: tavat Ruotsin markkinoita ensisijaisen tär- tuksen suorittajana. Finn Finland-kampan-
2745: keinä ja ovat toimineet sen mukaisesti, mutta jan jatkoa on kasvavaa vientipalvelutarvetta
2746: ne myöskin osoittavat, että edelleen tarjou- ajatellen pidettävä ensiarvoisen tärkeänä. Tä-
2747: tuu Ruotsissa käytttämättömiä mahdollisuuk- män takia on Suomalais-Ruotsalaö.sen Kaup-
2748: sia. Ruotsin korkea elintaso ja maittemme pakamarin toimintaedellytyksiä parannettava
2749: olosuhteiden samankaltaisuus ovat Ruotsiin ja pidettävä tilanteen tasalla. Kuluneena bud-
2750: tapahtuvan viennin luonnollinen edellytys. jettivuonna Suomalais-Ruotsalaiselle Kaup-
2751: Parantavana tekijänä on viime aikoina li- pakamarille on myönnetty 35 000 markan
2752: säksi ollut nopeasti kehittyvä liikenne Suo- valtion avustus. .Anoessaan valtion avustusta
2753: men ja Ruotsin välillä. vuotta 1967 varten, kauppakamari esitti ko.
2754: Ruotsissa tarjolla olevat kaupalliset mah- määrärahan korottamista 70 000 markkaan
2755: dollisuudet asettavat kasvavia vaatimuksia viitaten välttämättömyyteen palkata kauppa-
2756: tähän maahan suuntautuvalle vienninedistä- kamarin toiminnan johtajalle kaupallisesti
2757: mistyölle. Ruotsissa on suoritettava jatkuvaa koulutettu apulainen. Nykyisellään kauppa-
2758: kaupallista valistustyötä. Samalla esiintyy kamarin henkilökunta käsittää toimitusjohta-
2759: Ruotsiin pyrkivien viejien piirissä yhä enem- jan ja kanslistin. Lisäksi on voitu Finn Fin-
2760: män tietojensaanti- ja palvelutarvetta. land-kampanjan ajaksi yksityinen stipen-
2761: 2636 IV,487. - Avustus Suoma.lais-Buotsala.iselle Kauppa.kama.rllle.
2762:
2763:
2764: diaatti sijoittaa tilapäisooti kauppakamarin tus Suomalais-Ruotsalaiselle KaUJppakama-
2765: toimistoon. rille korotettaisiin 70 000 markkaan.
2766: Toiminnan jatkuvuudelle on välttämätöntä, Edellä olevan perusteella ehdotan,
2767: että henkilökuntaa täydennetään pysyvästi
2768: kauppakamarin palveluksessa olevalla avus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2769: tajalla. Tämä ei ole mahdollista jos valtion tulo- ja menoarvion 13. Pl. XXI: 32
2770: avustus jää hallituksen tulo- ja menoarvio- momentille 30 000 markan ~SUuruisen
2771: esityksessa ehdottamaksi 40 000 markaksi. lisäyksen käytettäväksi avustuksena
2772: Esitän sen vuoksi, että 13. pääluokan XXI Suomalais-Ruotsalaiselle Kauppakama-
2773: luvun 32:ssa kohdassa mainittu valtion avus- rille.
2774: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
2775:
2776: P. R. Haarla..
2777: 2637
2778:
2779: IV,488. -Rah.al. N:o 144.
2780:
2781:
2782:
2783:
2784: Haa.rla: Määrärahan, osoittamisesta kahden kaupallisen kes-
2785: kuksen perustamiseksi ulkomaille.
2786:
2787:
2788: E d u s kun n a 11 e.
2789:
2790: Twkasteltaessa viime vuosina voimak- Kokemusten hankkimiseksi eri tyyppisten
2791: kaasti vientiään lisänneiden maiden menette- <kaupallisten keskusten tarkoituksenmukaisuu-
2792: lytapoja huomataan, että monet näistä ovat desta olisi toiminta aloitetba.va pernstamalla
2793: käyttäneet merkittävästi varoja uLkomaille yksi keskus, joka tarjoaisi mahdollisimman
2794: sijoitettujen kaupallisten ketdrosten perusta- edustavan näyttely- ja 'kokoustilan sekä toi-
2795: miseen ja yUäpitä.miseen. Kaupallisen kes- mistohenkilökuntaa viejien avuksi. Saman-
2796: kuksen tarkoituksena on toisaalta tarjota aikaisesti olisi perustettava toinen keskus,
2797: viejille tietoja vientimarkkinoista ja antaa joka auttaisi viejiä suppea.mmissa puitteissa
2798: viejille mahdollisuus esitellä tuotteitaan ja kaupallisen sihteerin toimiston yhteydessä.
2799: tavata asiahlraitan kaupallisen keSlmksen Ensiksi mainittu olisi jo EFTA-etujen pe-
2800: suojissa. Toisaalta kaupallisen keskuksen tar- rusteella sijoitettava Lontooseen ja jälkim-
2801: koituksena on harjoittamalla vientimaassa eri mäinen esimerki·ksi Kööpenhaminaan, jossa
2802: tavoin tiedotustoimintaa kaupan portaassa saavutettaisiin pohjoismaiden mal"kkinoiden
2803: ja ehkä myös kuluttajien piirissä iherä1itää ohella laajat kansainvälisen kaupan mahdol-
2804: mielenkiintoa viejien tarjoamiin tuotteisiin. lisuudet. Maksutasevajauksemme poistaminen
2805: Kaupallisilla keskuksilla on olut oma mel'iki- vientiä kasvattamalla edellyttää, että kaik-
2806: tyiksensä 'llllll. muiden pohjoismaiden kiitettä- kia kansainvälisten sopimusten mukaisia me-
2807: västi bsvaneessa viennissä. Esillä olevan ta- netelmiä tässä suhteessä pyritään käyttä-
2808: painen toiminta sopisi hyvin harjoitettavakai mään.
2809: eräänä v,aJtiovallan tukemana vienninedistä- Esiteityn perusteella ehdotan,
2810: mismuotona. Jo verrattain laaja Suomen ul-
2811: komailla olevien kaupallisten sihteereiden että Eduskunta ottaisi vwoden 1967
2812: verkoSitio voidaan myös kytkeä tähän toimin- valtion tulo- ja menoarvioon 400 000
2813: taan lähinnä siten, että kaupallinen keskus markan suuruisen määrärahan kahden
2814: sijoitettaisiin kaupallisen sihteerin toimiston kaupallisen keskuksen perustamista
2815: yhteyteen. varten.
2816: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
2817:
2818: P. R. Haarla.
2819: 2638
2820:
2821: IV,489.-Rah.al. N:o 145.
2822:
2823:
2824:
2825:
2826: Haarla: Korotetun määrärahan osoittamisesta vientituotteiden
2827: markkinoinnin edistämiseen.
2828:
2829:
2830: E d u s k u n n a 11 e.
2831:
2832: Hallituksen esityksessä vuoden 1967 val- kitsisivät pitkäjännitteisen viennin edellytys-
2833: tion tulo- ja menoarvioksi on vientituottei- ten parantamista, kuten myyntikonttorien ja
2834: den markkinoinnin edistämiseksi ehdotettu -varastojen perustamista ulkomaille. Maksu-
2835: myönnettäväksi 7 milj. mk, lisäyksen kulu- tasetilanteemme ei salli, että laiminlyödään
2836: van vuoden määrärahaan ollessa 2 milj. mk. mitään keinoja saada kasvatetuksi vientiky-
2837: Sanottua lisäystä ei ole pidettävä riittävänä kyisiä yrityksiä. Yrityskohtaisella valtion
2838: ottaen huomioon erityisesti muun kuin pe- tuella ikannustetaan ehkä parhaiten vienti-
2839: rinteellisen vientimme lisäämisen tarvitsema pyrkimyksiä. Esitetyn perusteella ehdotetan,
2840: kiihoke. Esillä olevan määrärahan turvin on
2841: voitu saada aikaan merkittäviä vientituloksia että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2842: ja nimenomaan on saatu vientityöhön ja valtion tulo- ja menoarvioon 13 Pl.
2843: ajatteluun kannustetuksi monia pienempiä XXI: 6 momentin kohdalle vientituot-
2844: yrityksiä. Myös jo vakiintuneen viennin aut- teiden markkinoinnin edistämiseksi li-
2845: tamiseen on .perusteltuja syitä sen hakeu- säystä 3 milj. markkaa momentin lop-
2846: tuessa uusille vientimarkkinoille. Erityisesti pusumman ollessa tällöin 10 milj.
2847: olisi voitava tukea suunnitelmia, jotka mer- markkaa.
2848: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
2849:
2850: P. R. Haarla.
2851: 2639
2852:
2853: IV,490. -Rah.al. N:o 146.
2854:
2855:
2856:
2857:
2858: Haarla ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-V esilah-
2859: den-Punkalaitumen--Turun maantien rakennustöiden aloit-
2860: tamiseen.
2861:
2862:
2863: E d u s k u n n a 11 e.
2864:
2865: Tampereen ja Turun välisten maantieyh- heisyyden vuoksi olisi hyvät luontaiset elin-
2866: teyksien parantaminen on ollut viel1eillä kym- keinoelämän kehittymisedellytykset. Suunni-
2867: menkunta vuotta. Aikanaan suoritettujen sel- teltu tie kul.Iree myös huomattavien metsä-
2868: vitysten perusteella todettiin Tampereelta alueiden läpi, joten se tulisi helpottamaan
2869: Pirkkalan, Vesilahden ja Punkalaitumen puutavaran kuljetusta ja ti1ten palvelemaan
2870: kautta kulkeva tiesuunta lyhimmäksi ja par- Tampereen- VaJkea;kosken puunjalostusalan
2871: haaksi, mutta mm. suurehkojen asutuskeskus- vientiteollisuutta.
2872: ten ja niiden elinkeinoelämän tarpeet aiheut- Mainitun tien suunnittelu on ollut käyn-
2873: tivat sen, että suoraa yhteyttä ei ryhdytty nissä jo useita vuosia ja se on maastotöiden
2874: toteuttamaan ensimmäiseksi. Sen sijaan on osalta saatu loppuun suoritetuksi. Tämän
2875: saatu rakenteille ja huomattavalta osalta jo johdosta olisi tarkoituksenmukaista, että tien
2876: valmiiksi laajat kierrot tekevät tiesuun.rutt rwkennustyö saataisiin ensi tilassa alkamaan.
2877: Vammalan-Lautta:kylän ja toisaalta Urja- Valmistuttuaan tällä tiellä tulisi olemaan
2878: lan-Humppilan kautta. Näiden suunnitel- huomattava merkitys valta;kunnallisena lii-
2879: mien nyt toteutuessa olisi väl:tJtämätöntä kenneväylänä, joka samalla ratloo.isee pää-
2880: saada myös suoran Vesilahden ja Punkalai- osan tien vai,kutusalueella sijaitsevien kun-
2881: tumen kautta kulkevan suunnan rakennus- tien alueella välttämättömistä tieuudistuk-
2882: työt käyntiin. sista.
2883: Tampereen- Pirkkalan- Vesilahden- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme
2884: Punkalaitumen - Turun tiesuunta tkulkee kunnioittaen,
2885: laajan alueen halki, jolla tieolojen uudistus
2886: on vielä kokonaan aloittamatta. Tästä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2887: ollut seurauksena mm. elinkeinoelämän jou- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
2888: tuminen vaikeuksiin sekä huomattavat muut- suuruisen määrärahan Tampereen -
2889: totappiot alueen kunnissa. Erityisesti Vesi- Ves~?ahden - Punkalaitumen - Tu-
2890: lahden ja Punkalajtumen ikunnissa tiestö lie- run maantiern tutkimuksien loppuun
2891: nee koko Etelä-Suomen heikoimpiin kuuluvaa., viemistä ja rakennustöiden aloitta-
2892: vaikka näissä kunnissa mm. Tampereen lä- mista varten.
2893: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
2894:
2895: P. R. Haarla. T. I. V&rtia. Mikko Asunta.
2896: 2640
2897:
2898: IV,491. -Rah.al. N:o 147.
2899:
2900:
2901:
2902:
2903: Haarla: Korotetun mäiiräraJum osoittamisesta pienteollisuus-
2904: lainoja varten..
2905:
2906:
2907: E d u s k u n n a ll e.
2908:
2909: Marunm.e !keskisuuren ja pienen teollisuu- hakemuksia ollut 959 kappaletta summaltaan
2910: den merkity.stä maamme teollistamis'kehityk- 35 274 734: mavkka.a. Tämä osoittaa, että. vain
2911: sessä arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota noin 25 % .anojista on saanut lainan. Kun
2912: nimenomaan kahteen seikikaan; työllistämis- kuitenkin jaetuista. l.aiooista on noin 75%
2913: kysymykseen ja vientiin. mennyt nk. kehitysalueille, on todettava, että
2914: Noin toinen puoli teollisuuden palveluk- vaån erittäin pieni osa myönnetyistä. lainoista
2915: sessa olev]Bta henkilöistä työskentelee tällä on teollistlllleen Suomen alueella.
2916: hetkellä keskisuuren ja pienen teollisuud.en Pienteollisurudainoja olisi il.rnitenkin pyrit-
2917: piirissä. Luonteeltaan melkoisesti työvaltai- tävä ratkaisevasti enemmän jakamaan kehi-
2918: seoo joutuu keskisuuri ja pieni teollisuus tyskelpoisille yrityksille, jolloin jakoperus-
2919: yhä. enemmän, automatisoinnin lisääntyessä, teina olisi huomioitava 1kilpailuedellytykset,
2920: vastaamaan uooien työpa1kkojen luomisesta. vientinäkökohdat, tuonnin korvaaminen ja
2921: Nk. uusviennin jatkuvasti lisääntyessä on järjestetty markkinointi. Jo olemassaolevien,
2922: keskisuurella ja pienellä teollisuudella erit- kehityskelpoisten yritysten tukeminen on var-
2923: täin suuri mel'kitys uusien vi@tiart&kelei- masti nopein :He esimerkiksi maamme maksu-
2924: den valmistajana ehkä aivan uusille vienti- tasevaikeuksien lieventämisessä.
2925: markkinoille. V<edoten työllisyysnäkökohtiin ja viennin
2926: Keskisuuren ja pienen teollisuuden mer- tärkeyteen voidaan pitää valtiovallan etujen
2927: kitys niin työik:ykyisen väestön työllistäjänä mukaisena pienteollisuuslainan määrän nos-
2928: kuin uusien vientikelpoisten artikkeleiden tamista nykyisestään, varsinkin kun tode-
2929: valmistajana on tunnustettu. Välttämätöntä taan, että nykyinen ehdotettu määräraha ei
2930: kehitystä on kuiten'kin ratkaisevasti estänyt aiheuta mitään todellisia menoja valtiolle,
2931: pääomapula, jota valtiovaltakin on omalta koska aikaisemmin myönnettyjen pienteolli-
2932: osaltaan pyrkinyt lieventämään nk. pienteo1- suuslainojen korot ja kuoletukset ovat vä-
2933: Hsuuslainoilla. hintään samaa suuruusluokkaa kuin nyt eh-
2934: Pienteollisuuslainoina jaettava summa on dotettu määräraha.
2935: ~uiteJ}kin aivan liian pieni vastatakseen edes
2936: Edellä olevan perusteella ehdotan,
2937: välttämätöntä tarvetta. Vuonna 1966 on tar-
2938: koitukseen ollut käytettävissä 9 miljoonaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2939: mankkaa ja vuoden 1967 budjettiesityksessä tulo- ja menoarvioon kolmen miljoo-
2940: on ehdotettu määrärahan pysyttämistä en- nan markan määrärahan lisäyksenä
2941: nallaan. Vuonna 1966 on pienteollisuuslaina- käytettäväksi lainoina pienteollisuu-
2942: delle.
2943: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
2944:
2945: P. R. Haarla.
2946: 2641
2947:
2948: IV,492.-Rah.al. N:o 148.
2949:
2950:
2951:
2952:
2953: Haarla: Korotetun miiiirärahan osoittamisesta vientinäytte-
2954: lyitä varten.
2955:
2956:
2957: E d u s k u n n a 11 e.
2958:
2959: Hallituks~.n esityksessä vuoden 1967 val- vuonna 1968 suunnirellun vientikampanjan
2960: tion tulo- ja menoarvioksi on vientinäyttely- kotima.assa tapahtuvan valmistelun kustan-
2961: määräraha säilytetty saman suuruisena. kuin nukset. On ilmeistä, että ilman huolellista
2962: vuonna 1966. Vaikkakin kuluvana vuonna. oli ja pitkäaikaista. kotimaassa hoidettu& val-
2963: varattu eri määräraha Ruotsiin kohdistetun mistelua ei Englantiin järjestettävä keski-
2964: vi.entikampanjan ns. ''Finn Finland-lmm.pan- tetty vientiponnistus tule onnistumaan. Täl-
2965: jan" toteuttamiseksi, on hallituksen .esityk- laisten toimintojen pääasiallinen tehtävä on
2966: sessä olevaa määrärahaa pidettävä vähäisenä. juuri käyttää hyvämsi uusien yritysten kes-
2967: Vientinäyttelytoimikunnan tukeminen on kitetyn toiminnan tarjoamia etuja ja keski-
2968: osoittautunut kaikkialla tal'\koituksenmukai- tykseen päästään vain luomalla se kotimaassa
2969: seksi tavaksi auttaa erityisesti alkavaa vien- tapahtuvalla työllä. Kun tav,anmukaisen vält-
2970: tiä saamaan jalansijaa vientimarkkinoilla. tämättömän vientinäyttelytoiminnan voidaan
2971: Hallituksen esityksen perumeluissa on edel- arvioida maksavan vuonna 1967 n. 1 900 000
2972: lisen vuoden perusteluihin verrattuna .edel- markkaa ja kun selostetut Ruotsia ja Eng-
2973: lytetty vi€ntinäyttelymäärärahan turvin !hoi- lantia koskevat toimenpiteet voivat kustan-
2974: dettavan myös tavanmukaisen näyttelytoimin- nuksiltaan nousta 300 000 markkaan ehdotan,
2975: nan ohessa edellä maintun Ruotsin kampan-
2976: jan jatkotoimenpiteet. Tämä onkin erityisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
2977: tärkeätä ottaen huomioon, että kampanjaa -ei valtion tulo- ja menoarvioo.n 13 Pl.
2978: saisi siihen jo sijoitetun huomattavan raha- XXI 30 momentin kohdaUe vie'Jtti-
2979: maaran huomioon ottaen jättää tilapäisil- nij,yttelymäärärahaan lisäystä 500 000
2980: miöksi. Tämän lisäbi vientinäyttelymäärä- markkaa nvomerdin loppusumman ol-
2981: rahasta olisi maksettava myös Englantiin lessa tällöin 2 200 000 markkaa.
2982: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
2983:
2984: P. R. Haarla.
2985:
2986:
2987:
2988:
2989: 8 E 841/66
2990: 2642
2991:
2992: IV,493.- Ra.h.al. N:o 149.
2993:
2994:
2995:
2996:
2997: Halinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Koivikon koulukodin
2998: lämpökeskuksen ym. rakentamiseen.
2999:
3000:
3001: E d u s k u n n a ll e.
3002:
3003: Mikkelin maalaiskunnassa toimivan Koivi- taan rakentamaan 180 jm !lämpöjohtotunne-
3004: kon koulukodin puutteellisten toiminta- ja leita, vesi- ja viemärivenkostoa sekä erilai-
3005: asuntotilojen vuoksi olisi laitoksen vanhaan sia kaivora:kenteita. Näitä rakennustöitä sekä
3006: koulurakennukseen liittyvänä siipenä raken- valvonta;kustannuksia ja armaamattomia me-
3007: nettava voimistelusalirakennus ja samassa noja v~arten on laskettu :tarvittavan 110 000
3008: yhteydessä suoritettava rakennuksen van- mk, joten rakennustöiden kokonaiskustannus-
3009: hassa osassa muutostöitä, jolloin saataisiin arvio on 830 000 mk.
3010: oppilaille pukeutumis- ja suihkuhuoneet lai- Kun edellä selostetut r!1Jkennustyöt voitai-
3011: toksen välttämättä tarvitsema lisäluokka- siin suorittaa kahdessa vaiheessa siten, että
3012: huone sekä kaksi perheellisen työntekijän vuonna 1966 rakennettaisiin uusi lämpökes-
3013: asuntoa. Näiden rakennustöiden 'kustannus- kus sekä suoritettaisiin ulkopuoliset vesi-
3014: arvio on 420 000 mai'kkaa. johto-, viemäri- ja lämpöjohtotyöt, voimis-
3015: Laitosta varten suunniteltu lämpökeskus telusalin rakentamisen ja koulurakennuksessa
3016: on tarkoitus rakentaa laitosalueen keskellä suoritettavien muutostöiden siirtyessä seu-
3017: sijaitsevasta, syksyllä 1961 palaneesta kivi- raavaan vuoteen, pitäisi vuonna 1967 saada
3018: navetasta, johon voitaisiin sijoittaa, paitsi käyttöön 410 000 markkaa tähän tarkoituk-
3019: varsinaista lämpökeskusta polttoainevarastoi- seen.
3020: neen, myös laitoksen traktori- ja autotallit Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3021: sekä nestemäisten polttoaineiden varasto. nioittaen,
3022: Korottamalla rakennusta yhdellä kerroksella
3023: saataisiin laitokselle oppilaiden ammattikas- että Eduskunta ottaisi valticm vuo-
3024: vatusta palvelevat puu- ja metallityöverstaat, den 1967 tulo- ja menoarvioon 410 000
3025: paja sekä kuorma-autojen ja traktorien kor- markkaa Koivikon koulukodin lämpö-
3026: jauspaja. Tämän rakennuksen tarkistettu keskuksen ja siihen liittyvien lisät,ilo-
3027: kustannusarvio on 300 000 mk. jen rakentamista ja koulukodin vesi-,
3028: Näiden rakennustöiden yhteydessä joudu- viemäri- ja lämpöjohtotöitä varten.
3029: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3030:
3031: Sylvi Halinen. Kerttu Saalasti. Wiljam Sarjala.
3032: 2643
3033:
3034: IV,494.-Ra.h.al. N:o 150.
3035:
3036:
3037:
3038:
3039: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylitornion pai-
3040: kallissairaalan rakentamiseksi.
3041:
3042:
3043: E d u s k u n n a ll e.
3044:
3045: V. 1961 on lääkintöhallitus myöntänyt laisia pääse Tornion sairaalaan. Ylitornio on
3046: Ylitornion paikallissairaalan perustamisluvan erittäin vaikeassa asemassa, jota suuresti
3047: ja on sittemmin hyväJksynyt myöskin tontin vielä lisää se, että kunta on taloudellisesti
3048: ja rakennusohjelman. Luonnospiirustukset heikko. Vuodesta 1951 alkaen on kunnassa
3049: ovat lääkintöhallituksessa. Sairaalahanke on vallinnut jokatalvinen työttömyys. Verotu-
3050: ollut vireillä 2. 11. 1959 lähtien. Kuutena lojen kertyminen osoittaakin vuosi vuodelta
3051: perättäisenä vuotena on jo te!hty ns. valtion- alenevaa suuntaa. Tämä käy selville Maalais-
3052: avun ennakkoilmoitus. Valtionapua hankkeen kuntien liiton kokoamista tHastoista. Vuonna
3053: toteuttamiseen olisi saatava ainakin 75 %. 1965 tekivät veroäyrit Lapin läänin maalais-
3054: Nykyisin Ylitornion sairaita hoidetaan yli kunnissa keskimäärin asukasta kohti 1757,
3055: sata vuotta vanhassa maalaistalossa. Siinä mutta Ylitornion kunnassa vain 1 431 vero-
3056: on 14 hoitopaikkaa, joista 2 hoitopaikkaa äyriä.
3057: synnytyspuolel1a. Kuvaavaa on, että esim. Ylitornion 40-paikkaisen paikallissairaalan
3058: 4 x 4 m suuruinen huone on lääkärin ja yli- perustamiskustannukset <tekevät ennakkoil-
3059: hoitajan kansliana, laboratoriona, leikkaus- moituksen mukaan sairaalan osalta 3 081 580
3060: salina, röntgenhuoneena ja poliklinikkana. markikaa ja sairaalan henkilökunnan asunto-
3061: Rakennuksessa on yksi naisten ja yksi mies- talon osalta 497 725 markkaa eli yhteensä
3062: rten huone. Potilaita on jatkuvasti myöskin 3 579 305 markkaa, josta edellytietty kunnan-
3063: käytävällä. Keittiön vieressä olevassa huo- osuus eli 25 % tekee 894 826 markkaa. Tätä
3064: neessa on lastenosasto ja sitten on synnytys- osuutta varten on talousarviossa varattu
3065: huone. Kaikki on siis suuressa ahtaudessa 250 000 markkaa ja osa kunnan osuudesta
3066: ja sekamelskassa. Rakennuksessa on uuniläm- joudutaan rahoittamaan lainavaroilla.
3067: mitys ja vesitilanne on heikko. Tilanne pa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3068: henee jatkuvasti. Lapin ja Kemin keskussai-
3069: raalain laajennukset ovat 10-15 vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3070: päässä ja Tornion yleinen sairaala tulee ensi tulo- ja menoarvioon 2 700 000 markan
3071: vuoden alusta Tornion kaupungille, Alator- määrärahan Ylitornion paikallissairaa-
3072: nion ja Karungin kunnille yhteiseksi paikal- lan rakentamista varten.
3073: lisairaalaksi ja tämän jälkeen ei ylitornio-
3074: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3075:
3076: Veikko Hanhirova. Pekka Vilmi.
3077: Eino Sääskila.hti. Toivo Friman.
3078: Urho E. Knuuti.
3079: 2644
3080:
3081: IV,495.- Rah..a.l. N:o 151.
3082:
3083:
3084:
3085:
3086: Hanhirova ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin metsien
3087: ojituksen valmistelemiseksi ja töiden aloittamiseksi.
3088:
3089:
3090: E d u s k u n n a 11 e.
3091:
3092: Työllisyyden hoidossa näyttää järkevältä hyvin merkittävänä ja järkevänä mahdolli-
3093: pyrkiä pysyvien työpaikkojen luomisen ohella suutena.
3094: myös ns. kevyitten töiden linjalle. Tällöin Kun Lapin läänissä on tällä hetkellä tek-
3095: tulevat ensisijaisiksi työkohteiksi sellaiset nillisesti ojituskelpoista maata eri arvioitten
3096: työt, jotka voidaan nopeasti aloittaa ja myös mukaan 1-2 miljoonaa hehtaaria, on kysy-
3097: lopeasti lopettaa ja joissa valtion kustannuk- mys työkohteesta, jonka suunnitelmallinen
3098: set työntekijää kohti ovat jopa kolmekin ker- toteuttaminen on hyvin suositeltavaa. Koke-
3099: taa pienemmät kuin ns. raskaitten töitten muksen mukaan Lapin ojitukset kannattaa
3100: linjalla, jota edustavat suuret tietyömaat. suorittaa laajoina yhtenäisinä alueina. Kun
3101: Tälle kevyelle linjalle siirtymistä puoltavat kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
3102: mm. ne taloudellisesti merkittävät säästöt, asettama ylitarkastaja P. Vuoren toimikunta
3103: jotka saadaan käyttämälle esim. teiden teossa on laatinut ohjelman Lapinkin ojituskelpois-
3104: entistä enemmän koneita ja sopivinta vuo- ten maiden ojittamiseksi valtion kustannuk-
3105: denaikaa. Eräänä hyvänä työkohteena kevyit- sella, olisi sitä ryhdyttävä nopeasti toteutta-
3106: ten töiden linjalla voidaan pitää metsämaiden maan. Ohjelman mukaan työ olisi suoritet-
3107: ojituksia, metsäautoteiden rakentamista ja tava viidentoista vuoden aikana, jolloin vuo-
3108: metsänhoitotöitä, joiden voimakasta tehosta- sittain ojitettaisiin 138 000 ha. Kustannukset
3109: mista pidetään ehdottoman välttämättömänä. nousisivat lannoituksineen ja metsäautotei-
3110: Erityisesti näyttävät metsäojitukset sopi- neen n. 22 miljoonaan markkaan vuodessa.
3111: van maamme pohjoisosiin, jossa on runsaasti Ojitusohjelman vaatima työmenekki olisi
3112: ojitettavaksi kelpaavaa maata ja jossa työ- 645 000 miestyöpäivää. Kun töissä käytettäi-
3113: kustannukset ovat huomattavasti halvempia siin pääasiassa viljelijäväestöä ja ne tehtäi-
3114: kuin maan eteläosissa. Keskusmetsäseura siin työllisyystöinä, jäänee keskimääräiseksi
3115: Tapion valmistuneissa metsäojitusyrityksissä työajaksi miestä kohti 150 päivää vuodessa,
3116: olivat esimerkiksi Helsingin piirissä työkus- joten työhön voitaisiin sijoittaa n. 4 300
3117: tannukset v. 1963 124 mk/ha ja Lahden miestä vuodessa. Kuukaudessa tulisi tällöin
3118: piirissä 181 mk/ha, kun ne Rovaniemen pii- yhden työttömän sijoitus maksamaan 850
3119: rissä olivat 70 mk/ha. Metsähallituksen suon- mk, siis pari kertaa halvemmaksi kuin esi-
3120: kuivauspiireissä työkustannukset olivat sa- merkiksi t1etyömailla. Lisäksi on otettava
3121: mana vuonna I.Jänsi-Suomen piirissä 115,62 huomioon se, että jo ojitusohjelman toteutta-
3122: mk/ha ja Itä-Lapin piirissä 50,85 mk/ha ja misen aikana sijoittuisi erilaisiin metsähoi-
3123: Länsi-La:pin piirissä 24,34 mk/ha. Kustan- totöihin - yksityiset pääasiallisesti omalla
3124: nukset metsähallituksen töissä ovat pienem- kustannuksellaan omille mailleen, lähes sa-
3125: mät pääasiallisesti siitä syystä, että ojitukset man verran työntekijöitä kuin ojitustöihin-
3126: toteutetaan suurina yhteisinä hankkeina. Val- kin.
3127: tion mailla voidaan ojitukset toimeenpanna Ottaen huomioon puun tarpeen jatkuvan
3128: lisäksi siten, että niihin niveltyvät muut kasvamisen Lapissakin ja sen, että siellä
3129: metsänhoitotoimenpiteet, jota on pidettävä on valtava määrä juuri valtion metsiä ja
3130: IV,495. - Hanhirova ym. 2645
3131:
3132: soita tuottamattomassa kunnossa, olisi ojitus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3133: ohjelman toteuttamisella myös kansantalou- tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mark-
3134: dellisesti hyvin suuri merkitys. kaa Lapin metsien ojituksen valmis-
3135: Edellä olevan ja yllä mainitun ylitarkas- telemiseksi ja töiden aloittamiseksi
3136: taja Vuoren toimikunnan mietintöön viitaten suurina yhtenäisinä alueina.
3137: esitämme kunnioittavasti,
3138: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3139:
3140: Veikko Hanhirova. Eino Uusitalo.
3141: Eino Sääskilahti. Anna-Liisa Tiekso.
3142: Pekka Vilmi. Olavi Lahtela.
3143: Toivo Friman. Urho E. Knuuti.
3144: 2646
3145:
3146: IV,496. - Bah.al. N: o 152.
3147:
3148:
3149: Hanhirova. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta met-
3150: säntutkimuslaitoksen Länsi-Lapin koeaseman toiminnan
3151: tehostamista varten.
3152:
3153: E d u s kun n a ll e.
3154:
3155: Marraskuun 6. päivänä annetulla ja joulu- Lapin koeaseman koko henkilökunta ja työ-
3156: kuun 1 päivänä 1964 voimaan tulleella lailla väki jouduttu sanomaan irti tai siirtämään
3157: (535/64) Teuravuoman suoviljelmän käytön toisiin tehtäviin talonmiestä lukuunottamatta.
3158: järjestelystä siirrettiin noin 400 hehtaaria Vuodelle 1966 pyydetystä 572 507 markan
3159: mainitusta suoviljelmästä metsäntutkimuslai- suuruisesta määrärahasta saatiin ainoastaan
3160: toksen hallintaan käytettäväksi pääasiallisesti 100 000 markkaa.
3161: metsänjalostustoimintaan liittyviin metsä- Teuravuoman suoviljelmä on hoidon puut-
3162: genettesiin ja muihin yhteispohjoismaisiin teessa päässyt jo pitkälle rappeutumaan.
3163: tutkimuksiin. Hallituksen esityksessä edus- Huomattavalla osalla suoviljelmän alasta kas-
3164: kunnalle esitettiin myös suuntaviivat maini- vaa vuonna 1966 jo yhdeksäs heinänummi.
3165: tun koetoiminnan järjestämiselle. Niinpä Runsaasti yli sadan hehtaarin alalla maa on
3166: esityksessä todettiin, että koekenttiä tultai- jo niin köyhdytetty jatkuvilla heinäsadon
3167: siin perustamaan noin 334 hehtaarin alalle ja ottamisilla ilman lannoitusta, että heinää ei
3168: että metsäntutkimuslaitokselle mainitun suun- enää pystytty julkisessa huutokauppatilai-
3169: nitelman toteuttamisesta aiheutuisi menoja suudessa saamaan lainkaan kaupaksi edes
3170: vuonna 1964 noin 264 000 markkaa, josta markan hinnasta hehtaarilta. Karhunsammal
3171: rakennuskustannuksia 50 000 markkaa sekä onkin tunkeutumassa laajoilla alueilla timo-
3172: vuosina 1965-1968 yhteensä noin 1850 000 tein ti~alle Teuravuomalla. Tämä merkitsee
3173: markkaa, josta raknnuskustannusten osuus myös maan voimakasta huononemista metsä-
3174: arvioitiin 710 000 markaksi. Samalla hallitus geneettisenä koekenttänä. Suoviljelmän pitä-
3175: ilmoitti, että vuotta 1964 koskevat varat minen tällaisessa tilassa jatkuvasti lisää rap-
3176: tultaisiin ottamaan lisämenoarvioon. peutumista ja huonontaa koetoiminnan edel-
3177: Mainittua tutkimussuunnitelmaa metsän- lytyksiä suoviljelmällä.
3178: tutkimuslaitos ei kuitenkaan ole pystynyt Tämän vuoksi ja kun suunnitellut tutki-
3179: varojen puutteessa tähän mennessä toteutta- mukset liittyvät merkittävänä osana Pohjois-
3180: maan. Koeaseman rakentaminen on lykkään- Suomen metsänviljely- ja metsäojitustoimin-
3181: tynyt rakennussuunnitelmien hitaan valmis- nan kehittämiseen, olisi tärkeätä, että maiden
3182: tumisen vuoksi ja vallankin sen johdosta, kuntoon saattaminen ja koetoiminnan aloitta-
3183: ettei rakennuspaikaksi valitun alueen suu- minen Teuravuoman suoviljelmällä voitaisiin
3184: rentamiseksi rakennushallituksen edellyttä- välittömästi eduskunnan hyväksymän suun-
3185: mään kokoon ole myönnetty määrärahaa. nitelman mukaisesti aloittaa.
3186: Varsinaiseen tutkimustoimintaan ei mää- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
3187: rärahoja metsäntutkimuslaitoksen esityksistä
3188: ole tähän mennessä myönnetty juuri nimeksi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3189: kään. Vuoden 1965 varsinaiseen menoarvioon tulo- ja menoarvioon 250 000 markkaa
3190: ei osoitettu lainkaan varoja Länsi-Lapin lisäyksenä Kolarin kunnassa olevalle
3191: koeasemalle. Vasta vuoden 1965 viimeisessä Teuravuoman tilalle sijoitetun met-
3192: lisämenoarviossa saatiin varoja 100 000 mark- säntutkimuslaitoksen Länsi-Lapin koe-
3193: kaa. Jo 3-4 kuukautta tätä ennen oli Länsi- aseman toiminnan tehostamista varten.
3194: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3195:
3196: Veikko Hanhirova. Urho E. Knuuti.
3197: Anna-Liisa Tiekso. Pekka Vilmi.
3198: 2647
3199:
3200: IV,497.-Rah.al. N:o 153.
3201:
3202:
3203:
3204:
3205: Haukipuro ym.: Korot~tun määrärahan osoittamisesta avus-
3206: tuksiksi vaikeuksiin jo,utun~ille kunnille.
3207:
3208:
3209: E d u s k u n n a II e.
3210:
3211: Hallituksen esityksessä vuoden 1967 tulo- sesti heikoimpien kuntien työttömille, olisi
3212: ja menoarvioksi on 15 Pl. II: 24 momentin kuntien itsensä voitava pana käyntiin sopi-
3213: kohdalle ehdotettu varattavaksi 5 miljoonan via töitään. Tähän tarvitaan valtion rahoi-
3214: markan määräraha avustuksiksi vaikeuksiin tustukea, joka sopivimmin on järjestettä-
3215: joutuneille kunnille. Tämän suuruisena on vissä lisäämällä edellä tarkoitettua määrä-
3216: puheena oleva määräraha ollut menoarviossa rahaa. Kun lisäksi muun muassa sairaloiden
3217: vuodesta 1965 lähtien, joskin viime vuonna valtionosuuksien supistaminen tulisi johta-
3218: hallitus katsoi aiheelliseksi ja toimivaltaansa maan köyhien kuntien taakan kasvuun esi-
3219: kuuluvaksi jättää osan määrärahasta myön- merkiksi Oulun läänissä, olisi välttämätöntä
3220: tämättä. Näiden ylimääräisten rahoitusavus- vastapainoksi lisätä ylimääräisiä rahoitus-
3221: tusten vaikutus useiden heikkojen kuntien avustuksia. Muutoin ajautuvat lukuisat hei-
3222: talouteen on ollut ratkaisevaa laatua. Niiden kot kunnat täydelliseen katastroofiin. Teh-
3223: avulla on välittömästi onnistuttu estämään tyjen arvionvaraisten laskelmien mukaan tar-
3224: monien ikuntien veroäyrinhinnan nousu 15 vittaisiin budjettiesityksessä olevan 5 mil-
3225: pennikai tai sitäkin korkeammalle. joonan määrärahan kaksinkertaistamista,
3226: Paine taloudellisesti heikkojen kuntien ve- jotta edes kohtuullisessa määrässä lievennet-
3227: roäyrihintaa vastaan on suuri jo tänä vuonna, täisiin vaikeuksissa olevien kuntien asemaa
3228: mutta tulee olemaan erityisesti ensi vuonna suunniteltujen supistusten mahdollisesti to-
3229: poikkeuksellisen suuri. Vuoden 1967 meno- teutuessa.
3230: arvioesityksessä hallitus ehdottaa kuntien Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
3231: valtionavustuksiin huomattavia supistuksia, esitämme,
3232: joiden vaikutukset tuntuvat kipeimpinä hei-
3233: koissa kunnissa. Erityisen kohtalokas tulisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3234: olemaan ehdotettu osittainen siirtyminen työ- menoarvioon 15 Pl. II: 24 momentille
3235: linjalta korvausten maksamiseen pyrittäessä lisäyksenä 5 miljoonan markan mää-
3236: vähentämään työttömyyden haittoja. Kun rärahan vaikeuksiin joutune~1le kun-
3237: valtio ei pysty osoittamaan töitä taloudelli- nille myönnettäviä avustuksia varten.
3238: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3239:
3240: Erkki Hauldpuro. Aulis Sileäkangas. Reino Kangas.
3241: Paavo Niinikoski. Mikko Volotinen. Pekka Vilmi.
3242: 2648
3243:
3244: IV,498.-Rah.al. N:o 154.
3245:
3246:
3247:
3248:
3249: Haukipuro ym.: Määriirahatn, osoittamisesta avustuksiksi sala-
3250: ojituksiin.
3251:
3252:
3253: E d u s kun n a ll e.
3254:
3255: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- palkkiomäärärahat ovat viime vuosina olleet
3256: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1967 on riittämättömät on niitä jaettu vain varsin
3257: momentti 11 Pl. X: 8, valtion avustukset vähätuloisille viljelijöille. Suhteellisen run-
3258: saloojitnksiin, ehdotettu poitettavaksi. saasti on palkkioon oikeutettuja ollut Poh-
3259: janmaalla, jossa salaojitus on vasta viime
3260: Valtion tuki salaojituspalkkioiden muo- aikoina päässyt varsinaisesti alkuun. Usein
3261: dossa on ollut vuosina 1950-1966 yhteensä jo 10 peltoha:n viljelmä saavuttaa tulorajan,
3262: 16.5 milj. mk ja näiden turvin on salaojitettu jolla hakemus on valtioneuvoston päätöksen
3263: n. 90 000 ha. Valtion rahoitusosuus on ollut (292/65) mukaan hylätty. Kun näillä sala-
3264: siis keskimäärin 185 mkjha. Vuosina 1960- ojittajilla ei uudenkaan (mahdollisesti voi-
3265: 1965 on määräraha ollut 1.5 milj. i:nk: ja maan tulevan) salaojituslain perusteella ole
3266: vuonna 1966 1 milj. mk. Tällä 1.5 milj. mk todennäköisesti mahdollisuutta saada sala-
3267: määrärahalla on pystytty Vuosittain myöntä- ojituslainaakaan, ainakaan niiltä osin kun
3268: mään salaojituspalkkiota noin 6 700 ha: n ojitustyöt tulevat vuoden 1966 aikana teh-
3269: alalle eli noin 1/5 salaojitettavasta alueesta. dyksi, jäävät he poikkeuksellisen vaikeaan ja
3270: Viime vuosina on palkkiota myönnetty keski- myös epäo:ilreudenmukaiseen asemaan. Tämä
3271: määrin 220 mk/ha eli vajaa neljännes ojitus- olisi vakava isku niille yrittelijäille pienvilje-
3272: kustannuksista. MaataloushatlitukselJle osoi- lijöille, jotka salaojituksen avulla yrittävät
3273: aettuja rahoituskelpoisia salaojituspalkkio- parantaa tilan kilpailukykyä ja alentaa tule-
3274: hakemuksia siirtyy viime vuosien riittämättö- visuudessa maataloustuotteiden tuotantokus-
3275: mien määrärahojen vuoksi vuodelta 1966 tannuksia. Salaojituspalkkioiden poistaminen
3276: noin 12 000 ha: n salaojittamista vastaava tulee huomattavasti heikentämään pienitulois-
3277: maara, joiden rahoittamiseen tarvitaan ten salaojitusmahdollisuutta myös tulevai-
3278: 2 600000 mk. suudessa varsinkin, kun useat heistä jääne--
3279: Koska vanhimmat hakemukset on pantu vät riittävien vakuuksien puuttuessa myös
3280: vireille jo kesällä 1965 on näitä hakemuksia ilman rahalaitosten myöntämää salaojitus-
3281: vastaavista salaojituksista jo tehty arviolta lainaa.
3282: 45 % ja lähes kaikki hakijat ovat ojittaneet Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
3283: ainakin osan alueestaan. Suurin osa haki-
3284: joita on joutunut rahoittamaan ainakin osan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3285: ojituskustannuksista lyhytaikaisilla lainoilla, tulo- ja menoarvioon 2.6 miljoonan
3286: luottaen vireillä olevan palkkiohakemuksen markan määrärahan valtion avustul«-
3287: myönteiseen päätökseen. Koska salaojitus- siksi salaojituksiin.
3288: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3289:
3290: Erkki Haukipuro. Veikko Hanhirova.
3291: Paavo Niinikoski. Reino Kangas.
3292: Pekka Vilmi.
3293: 2649
3294:
3295: IV,499. - B.ah.al N': o 155.
3296:
3297:
3298:
3299:
3300: Haukipuro ym.: Määrärahan osoittamisesta salaojituslainoi-
3301: hin.
3302:
3303:
3304: E d u s kun n a 11 e.
3305:
3306: Hallituksen tekemän uuden salaojituslaki· tensa -valtiolta saata-villa sa1·aojituslaiMilla.
3307: esityksen mukaan tullaan luottolaitosten Koska lainoja ei voitane uudenkaan lain pe-
3308: myöntämiin lainoihin antamaan tämän vuok- rusteella myöntää tehdyille salaojituksille
3309: si valtion varoista korkohyvityksiä (11 Pl. siirtymäkauden salaojittajat jäisi-vät poik-
3310: X: 14) keuksellisen vaikeaan ja myös epäoikeuden-
3311: Vuoden 1967 talousarvioesityksessä ei ole mukaiseen asemaan. Sa:J.aojitustoimikunnan
3312: varattu lainkaan määrärahaa salaojituslainoi- mietinnössäkin esitetään, että uuteen lai-
3313: hm. noitusjärjestelmään siirryttäessä olisi väl!t-
3314: Maataloushallitukselle osoitettuja rahoitus· tämätöntä, jotta salaojitustoiminnassa ei
3315: kelpoisia salaojituslainahakemuksia siirtyy siirtymävaiheessa tapahtuisi taantumista, säi-
3316: kuitenkin viime vuosien riittämättömien lyttää vielä parin vuoden ajan valtion me-
3317: määrärahojen vuoksi vuodelta 1966 arviolta noarviossa määräraha myös salaojituslaino-
3318: 10 000 ha:n salaojittamista vastaava määrä. jen myöntämistä varten.
3319: Näiden ra·hoittamiseen tarvitaan noin Edelläole-van perusteella kunnioittavasti
3320: 3 800 000 mk. Koska nykyisin voimassaolevia esitämme,
3321: salaojituslainoja on myönnetty jo n. 15 vuo-
3322: den ajan ovat viljelijät entiseen tapaan ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3323: hoittaneet ojituksia ainakin huomattavalta tulo· ja menoarvioon ylimenokautta
3324: osalta lyhytaikaisilla (vekseli) luotoilla, luot- varten 3 800 000 markan määrärahan
3325: taen siihen, että voivat tasapainottaa talou- 8alao jituslainoiksi.
3326: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
3327:
3328: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski.
3329: Veikko Hanhirova. Reino Kangas.
3330: Pekka Vilmi.
3331:
3332:
3333:
3334:
3335: 9 E 841/66
3336: 2650
3337:
3338: IV,500.-Rah.al. N:o 156.
3339:
3340:
3341: Haukipuro ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvaltaojiett
3342: kaivamisesta suoritettavia palkkioita 'IJarten.
3343:
3344:
3345: E d u s kun n a 11 e.
3346:
3347: Vuodesta 1961 lähtien vuoteen 1965 saak- vuosina kuluvaa vuotta lukuunottamatta, jol-
3348: ka myönnettiin eräistä maatalouden perus- loin määräraha (11 Pl. XV: 30) poistettiin
3349: parannustöistä suoritettavista palkkioista menoarviosta. Toimenpide heikentää yhä
3350: annetun lain (310/60) nojalla palkkioita ns. enemmän vähävaraisen pienviljelijäväestön
3351: pienvaltaojien kaivamisesta. Palkkiotoiminta toimeentuloa ja vaikeuttaa myös työllisyys-
3352: oli lain mukaan sidottu työttömyyskysymyk- tilanteen hoitamista, kun viljelijöiden on
3353: seen keskittyen tästä syystä yksinomaan pakko syksyllä sadonkorjuun ja tavanmu-
3354: Keski- ja Pohjois-Suomeen. Nimenomaan täl- kaisten syystöiden päätyttyä hakeutua ansio-
3355: lä alueella on 1950-luvulla ja 1960-luvun al- työhön viljelmän ulkopuolelle.
3356: kupuolella suoritettu maanviljelysinsinööri- Maataloushallitus on vuona 1963 tehdyt
3357: piirien toimesta laajoja peruskuivatuksia, eduskunnan toivomusaLoitteeseen perustuvan
3358: joiden yksityisille tiloille tuottama hyöty on ehdotuksen uudeksi pienvaltaojalaiksi, mutta
3359: vaarassa jäädä kokonaan käyttämättä jatko- laki on edelleenkin antamatta. Ottaen huo-
3360: toimenpiteiden, s.o. pienempien, viljelysten mioon, että pienvaltaojapalkkioiden turvin
3361: ojitukseen liittyvien valtaojien eli tilakohtai- suoritetuilla töillä on saadun kokemuksen
3362: sen kuivatuksen puuttuessa. Peruskuivatuk- mukaan ollut tärkeä merkitys työllisyystilan-
3363: sia voidaan täysin käyttää hyväksi vasta sit- teen hoitamisessa ja kun tällaiset peruspa-
3364: ten, kun riittävässä määrin on huolehdittu rannustyöt parantavat tilojen elinkelpoisuut-
3365: paikalliskuivatuksesta maatiloilla kaivamalla ta pitemmälle ajatellen, voidaan valtion varo-
3366: viljelyksiltä sanottuihin suurempiin valta- jen käyttöä niihin verrata sellaisten työlli-
3367: ojin johtavia uusia pienvaltaojia ja kunnos- syystöiden rahoittamiseen, missä on tavoit-
3368: tamaHa entisiä valtaojia. Mikäli halutaan pa- teena uusien jatkuvien työtilaisuuksien luo-
3369: rantaa tilojen elinkelpoisuutta ja kohottaa minen. Edelläsanotun perusteella ja .ottaen
3370: viljelmien kannattavuutta pitemmällä tähtäi- huomioon, että esim. vuoden 1965 palkkiosar-
3371: mellä, on tämän luonteisten perusparannus- jaan sitoutui varoja yhteensä 1 924 669
3372: ten toimeenpaneminen välttämätöntä. Näiden markkaa, ehdotetaan,
3373: töiden suorittaminen yksinomaan viljelijäin
3374: omin voimin on kuitenkin ylivoimaista ottaen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
3375: huomioon, että palkkioiden hakijat ovat pää- den 1967 tulo- ja menoarvioon
3376: osaltaan vähävaraisia pienviljelijöitä, joiden 2 000 000 markan suuruisen määrära-
3377: toimeentulo on yleensäkin niukkaa ja joilla han pienvaltaojien kaivamisesta suori-
3378: tästä syystä on jatkuvasti rahoitusvaikeuk- tettavia palkkioita varten jaettavaksi
3379: sia. Kun toisaalta yksityinen viljelijä pääsee viljelijöille samojen perusteiden mu-
3380: nauttimaan ojitustöiden tuottamasta hyödys- kaan kuin vuoden 1965 loppuun voi-
3381: tä vasta vähitellen töiden valmistuttua, olisi massa ollut laki (310/60) ja asetus
3382: tarkoituksenmukaista, että valtio palkkioiden (502/60) eräistä maatalouden perus-
3383: muodossa osallistuisi näiden töiden rahoitta- parannustöistä suoritettavista palk-
3384: miseen. Näin onkin ollut asianlaita viime kioista edellyttävät.
3385: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
3386:
3387: Erkld Haukipuro. Veikko Hanhirova.
3388: Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
3389: Katri Helena Eskelinen.
3390: 2651
3391:
3392: IV,501.- Rall.al. N: o 157.
3393:
3394:
3395:
3396:
3397: Heinonen ym.: Jlläärärahan osoittamisesta Kaatuneiden,
3398: Omaisten Liitto t·.y :n toiminnan tukemiseen.
3399:
3400:
3401: E d u s k u n n a 11 e.
3402:
3403: Kaatuneitten Omaisten Liitto r.y. (aikai- lainkaan onnistuisi. Liiton hallinto-, valis-
3404: semmin Sotaleskien ja Kaatuneitten Omais- tus-, neuvonta- ja järjestötyö on siten rat-
3405: ten Huolto r.y.) on käytännöllisesti katsoen kaisevasti ollut puheena olevan määrärahan
3406: toimintansa alusta alkaen saanut järjestötoi- varassa.
3407: mintaansa varten valtiolta avustuksena vuo- Hallituksen esityksessä vuoden 1967 tulo-
3408: sittaisen määrärahan, jonka määrä kuluvana ja menoarvioksi on liiton määräraha (14 Pl.
3409: vuonna on 61 280 markkaa. Tästä määrä- XVIII mom. 6) ehdotettu kokonaisuudessaan
3410: rahasta on vähintään 20 000 markkaa käy- vähennettäväksi, koska vastaava avustus on
3411: tettävä perheellisten sotaleskien avustuk- tarkoitus suorittaa Raha-automaattiyhdistyk-
3412: seen. sen tuotosta. Tämä merkitsee kuitenkin suur-
3413: Kaatuneitten Omaisten Liitto r.y:n tapai- ta epävarmuustekijää liiton toimintaa ajatel.
3414: sen~ järjestölle on edellämainittu määräraha len ja häiritsee ennen kaikkea pitkäjännit-
3415: ollut suorastaan elintärkeä. Liitto muodos- teisemmän työn suunnittelua. Kaatuneitten
3416: tuu näet aivan valtaosaltaan erityisen so- Omaisten Liitto r.y.: n toiminnan turvaami-
3417: siaaliturvan tarpeessa olevista henkilöistä, seksi vähävaraisten kaatuneitten omaisten
3418: varattomista kaatuneiden vanhemmista, hei- hyväksi ehdotammekin täten,
3419: kompaan asemaan jääneistä sotaleskistä ja
3420: opiskelevista sotaorvoista. Taloudellisen tuen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3421: saaminen liiton toiminnan tukemiseksi jäse- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII lu-
3422: nistöltä on siten väkisinkin hyvin vähäistä. vun 6 momentille (erinäiset apurahat)
3423: Liitto tosin suorittaa omatoimista keräys- ja 61280 markkaa Kaatuneitten Omais-
3424: muuta vastaavaa toimintaa, mutta nämä va- ten Liitto r.y :n toiminnan tukemi-
3425: rat on käytettävä huoltotoimintaan, koska seksi.
3426: muulla pohjalla tapahtuva keräystoiminta ei
3427: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
3428:
3429: Vappu Heinonen. Artturi J'åmsen. Tyyne Paasivuori
3430: Uljas Mäkelä. Impi Lukkarinen. Aili Siiskonen.
3431: Pekka Silander.
3432: 2652
3433:
3434: IV,502.- Rah.al. N: o 158.
3435:
3436:
3437:
3438:
3439: Heinonen ym.: Määräraha'(!. osoittamisesta Sähkösanomankan-
3440: tajan toimw'(l. perustamista varten.
3441:
3442:
3443: Ed us kunn a 11 e.
3444:
3445: Sähkösanomien kotiin kantajina toimii Hel~ llsesti ja säilyttämään sähkösanomasalaisuu-
3446: singissä 45 henkilöä, jotka kaikki ovat työ· den.
3447: suhteessa. Tehtävän luonne on kuitenkin sen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
3448: laa tuinen, että se edellyttäisi ehdottomasti nioittaen,
3449: virkasuhdetta, sillä heidän tehtäviinsä kuu-
3450: luu toimittaa tulevat sähkösanomat vastaan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3451: ottajille. Jotta tämä tärkeä tietoliikenteen tulo· ja menoarvioon 200 000 markan
3452: muoto ei millään tavalla joutuisi kärsimään, määrärahaan 45 sähkösanomankanta-
3453: olisi nämä työntekijät saatettava virkasuh- jan ylimääräisen toimen perustamista
3454: teeseen, jolloin mm. virkavalan velvoite si- varten sijoittamalla nämä toimet A 5
3455: toisi heitä toimittamaan tehtävänsä tunnol· palkkausluok,kaan.
3456: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3457:
3458: Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
3459: Aili Siiskonen. T. Leivo-Larsson.
3460: 2653
3461:
3462: IV,503. - Rah.al. N: o 159.
3463:
3464:
3465:
3466:
3467: Helle ym.: Määrärakan osoittamisesta Ahvenkoske11r-Elimäen
3468: maantien parantamiseen välillä Ahvenkoski-Ruotsinpyh-
3469: tää.
3470:
3471:
3472: E d u s k u n n a 11 e.
3473:
3474: Ahvenkosken-Elimäen maantien paranta- johtavan tien parantamiseen ei ole ryhdytty,
3475: misk:ysymys on ollut vireillä jo kymmeniä eikä myöskään kirkonkylän ohitustien raken-
3476: vuosia. Jo ennen viime sotia tehtiin paran- tamiseen.
3477: tamissuunnitelmia, ja sotien jälkeen eräs Kyseinen tie on erittäin mutkikas ja huo-
3478: TVH: n toimesta laadittu parantamissuunni- nokuntoinen, vaikka sillä on melko suuri
3479: telma, joka silloin koski Strömforsin Teh- liikenne. Vuoden 196.0 liikennelaskennassa
3480: taan eli kuntamme kirkonkylän läpi kulke- tiellä liikkui jo 372 m-ajoneuvoa vuorokau-
3481: van tieosuuden oikaisemista, oli Ruotsinpyh- dessa, ja tällä hetkellä tämä määrä varmaan
3482: tään kunnanvaltuustossa lausunnolla vuonna on jo noin 500. Tietöiden siirtyminen muo-
3483: 1949. Tämä sama suunnitelma esitettiin jon- dostaa myöskin pahan esteen kirkonkylän
3484: kin verran tarkistettuna kunnalle jälleen rakennuskaavan toteuttamiselle ja yleensä
3485: vuonna 1964, jolloin se ei kuitenkaan enää kirkonkylän kehitykselle, koska kaavassa on
3486: sopeutunut tekeillä olevaan rakennusk~avaan. lähdetty siitä, että nykyinen maantie kir-
3487: Koska TVH: n Uudenmaan piiri silloin il- konkylän keskustassa jää palvelemaan alueen
3488: moitti, ettei sillä ole työvoimaa uuden suun- sisäistä liikennettä. Mainittakoon vielä, että
3489: nitelman laatimiseen, päätti Ruotsinpyhtään Ruotsinpyhtään kirkonkylällä muuten on
3490: kunta tiepiirin neuvojen ja ohjeiden mukai- erinomaiset edellytykset kehittyä täällä ole-
3491: sesti huolehtia suunnittelusta omalla kus- van teollisuuden ansiosta. Strömforsin Teh-
3492: tannUksellaan. Suunnitelman valmistuttua taalla työskentelee nyt noin 450 työntekijää,
3493: marraskuussa 1964 annettiin kunnalle lupa:us, ja tämä määrä tulee vielä kasvamaan, koska
3494: että tietyöt esitetään suoritettaviksi saman~ tuotannon laajentamisesta on jo päätetty.
3495: aikaisesti valtatien n: o 7 parantamistyön Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
3496: kanssa. Tämä tuntuikin varsin luonnolliselta, nioittaen,
3497: koska tien suunnitelma oli valmiina ja koska
3498: TVH: n tukikohta oli Ahvenkoskella nyt ky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3499: seessä olevan tien alkupisteessä. Se osa· tie- tulo- ja menoarvioon 1 200 000 mar-
3500: suunnitelmasta, joka liittyi Savukosken sillan kan määrärahan Ah'l)enkosken-Eli-
3501: uudelleenrakentamiseen, toteutettiin, mutta mäen maantien parantamiseen välillä
3502: Ahvenkoskelta Ruotsinpyhtään kirkonkylään A.hvenkoski-Ruotsinpyhtää.
3503: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3504:
3505: Veikko Helle. Esko J. Koppanen.
3506: Sinikka Luja. Eino Siren.
3507: Ilma.ri Linna.
3508: 2654
3509:
3510: IV,504.-Rah.al. N:o 160.
3511:
3512:
3513:
3514:
3515: af Heurlin ym.: Määrärahan• oso·ittamisesta valtakunnallisen
3516: ja maakunnaf,lisen terveyden- ja sairaanhoitosuunnittelun
3517: aloittamiseen.
3518:
3519:
3520: E d u s k u n n a 11 e.
3521:
3522: Maassamme on viime vuosikymmeninä voi- millisistä kuin taloudelli$istakin syistä avo-
3523: tu monilla sairaanhoitoaloilla ja monilla seu- sairaanhoito monipuolisten poliklinikoiden
3524: duilla lisätä terveydenhoidollisten palvelujen puitteissa on lukuisissa maissa saamassa yhä
3525: määrää rakentamalla uusia sairaalaosastoja suuremman merki,tyksen. Yhtenäinen tervey-
3526: ja poliklinikoita. Suoritetut investoinnit denhoito edellyttää yhtenäistä suunnittelua
3527: eivät kuitenkaan aina ole tapahtuneet koko- sekä koordinoitua johtoa j·a hallintoa. Vaikka
3528: naisuuden kannalta oikeassa järjestyksessä, itsehallintoperiaatteen puitteissa on luonnol-
3529: rakennetut sairaalat eivät aina ole tulleet lista riittävä desentralisaatio, samalla rtulisi
3530: sijoitetuiksi ja mitoitetuiksi oikein siihen huolehtia yhtenäisenä suunnittelulla siitä, että
3531: väestöön nähden, mitä ne on tarkoitettu pal- valtakunnallisesti ja talousalueittain luodaan
3532: velemaan. Myöskin on kokemus osoittanut, edellytykset kokonaisvaltaiselle sairaalasuun-
3533: että ainakin vuosien kuluttua mitoitukset nittelulle. Tällöin on yhtä tärkeä varsinaisen
3534: eivät ole olleet joustavia ja tarkoituksenmu- valtakunnallisen sairaala- ja avosairaanhoi-
3535: kaisia jopa tonttivarauksiin nähden. Tähän donverkon suunnittelun ohella ennusteiden ja
3536: on ratkaisevasti vaikuttanut sairaalahallin- suunnitelmien laatiminen nykyisen terveyden-
3537: non ja siaraalarakentamisen hajaantuminen ja sairaanhoidon vaatiman erittäin monipuo-
3538: osittain valtion, osittain lukuisten erilaisia lisen henkilökunnan hankkimiseksi ja koulut-
3539: piirejä omaavien kuntainliittojen kesken tamiseksi.
3540: riittävän yhteistoiminnan näiden välillä Paitsi inhimillisistä ja sosiaalisista syistä
3541: puuttuessa. on tämän alan suunnittelutoimintaa pidettävä
3542: Monissa maissa on menestyksellä toteutet- välttämättömänä jo taloudellisistakin $Jistä.
3543: tu sellainen keskitys sairaanhoito- ja tervey- Tilastollisen päätoimiston viime vuotta koske-
3544: denhoitohallinnon alalla, että erilaatuiset vien kansantuloennakkotietojen mukaan oli-
3545: sairaalat on voitu sopivasti ryhmiteltynä ra- vat terveyden- ja sairaanhoidon kustannukset
3546: kentaa liikenteellisesti ja potilaiden edun maassamme seuraavat:
3547: kannalta väljästi ja muuten sopivasti samal- Yksityiset kulutusmenot:
3548: la ottaen huomioon taloudelliset seikat. railj. nmk.
3549: Muualla maailmassa on kasvavassa määrin
3550: erilaiset sairaalat kuten yleissairaalat niihin - lääkkeet, lääkinnälliset väli-
3551: sisältyvine monine erikoisosastoineen, keuh- neet yms................. 217.8
3552: kotauti-, psykiatriset, vajaamielis-, kroonik- - sairaalahoito yksityisissä sai-
3553: ko- ym. sairaalat rakennettu saman viran- raaloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . 20.9
3554: omaisen, tavallisesti ylemmän asteen kunnal- - yksityisten lääkäreiden lää-
3555: lisen itsehallinnon toimesta valtion rahallisella kärimaksut yms. . . . . . . . . . . 106.8 345.5
3556: tuella ja valtakunnallisella ohjauksena. Eri- Julkisen vallan suorittaman ter-
3557: laisten sairauksien parantamista on voitu veyden- ja sairaanhoidon ko-
3558: helpommin päästä ihmisten parantamiseen, konaiskustannukset:
3559: potilaiden humaaniin ja tehokkaaseen psyyk- - valtio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96.9
3560: kiseen ja fyysilliseen kuntouttamiseen heidän - kunurut .. . . . . . . . . . . . . . .. . 262.8
3561: - kuntainliitot .............. 362.0 721.7
3562: palauttamisekseen terveinä takaisin toimivaan
3563: yhteisklmtaan. Sekä lääketieteellisistä, inhi- ------------------
3564: Yhteensä 1067.2
3565: IV,504. - af Heurlin ym. 2655
3566:
3567: Kun bruttokansantulo samana vuonna 1965 hän epäkohtaan. Myöskin ottaen huomioon
3568: oli 25 818.8 nmilj. mk, muodostavat tervey- sen, että kuntainliitot ja kunnat suorittavat
3569: den- ja sairaanhoitokustannukset Suomessa jo nykyisin pääosan sairaan- ja .terveydenhoidon
3570: nyt kansantulosta yli 4.1% ja sellaisten kehit- menoista tulisi valtakunnallisessa suunnitte-
3571: tyneempien maiden kuten Ruotsin esimerkki lussa pyrkiä asianmukaisesti ottamaan huo-
3572: osoittaa, että osuus .tulee elintason noustessa mioon niiden ensiarvoinen osuus. Esimerkiksi
3573: huomattavasti kasvamaan. Tässä laskelmassa perustamalla sairaanhoitosuunnittelun erilli-
3574: ei ole lainkaan otettu huomioon niitä talou- nen keskuselin, mikä asiantuntijaelimenä vas-
3575: dellisia tappioita, mitä sairauksien tähden taisi Ruotsin CSB (Centrala Sjukvärdsbered-
3576: menetetyt työpäivät edustavat. Hyvin suun- , ningen)-toimikuntaa, jonka päättävän johto-
3577: nitellulla terveyden- ja sairaanhoidolla voi- elimen tulisi muodostua kunnallisten keskus-
3578: daan ioimintaa tehostaa samalla hilliten kus- järjestöjen sekä sairaalaliiton samoin kuin val-
3579: tannustason nousua. tion lääkintöviranomaisten edustajista, mille
3580: Ylemmän asteen itsehallinto uudistetun lää- elimelle valtiovalta myös rahallisesti antaisi
3581: nijaoti jälkeen saattaa .toteutua tulevaisuu- ratkaisevaa tukea, saataisiin suunnittelutyö
3582: dessa. Ylimmän valtakunnallisen ierveyden- alulle. Sisäasiainministeriölie maamme ylim-
3583: hoitohallinnon alalla tapahtunee myös paran- pänä terveydenhoitoviranomaisena sekä myös
3584: nuksia. Nyt valmisteilla oleva mietintö yhte- kunnallishallinnon ja kaavoituksen ylimpänä
3585: näisemrilästä kuntainliittojärjestelmästä toi- viranomaisena tulisi myöntää määräraha,
3586: vottavasti johtaa myönteiseen tulokseen, mikä mistä voitaisiin osoi,ttaa perustettavalle sai-
3587: nimenomaan sairaalahallinnossa ilmeisesti raanhoidon suunnittelun yhteiselimelle mää-
3588: merkitsisi askelta suurempaan tehokkuuteen. rärahoja asiantuntijoiden palkkaamiseksi sekä
3589: Koska kuitenkin kaikki nämä laajemmat .toi- muihin menoihin.
3590: menpiteet vaativat toteutuakseen sangen pal- Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan tä-
3591: jon aikaa, :tulisi maassamme saada käyntiin ten,
3592: valtakunnallinen ja maakunnallinen tervey-
3593: den- sairaanhoidon suunnittelu jo tätä en- · että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3594: nen. Lääkintöhallitus, joUe tämä tehtävä il- tulo- ja menoarvioon 100 000 mk valta-
3595: meisesti lähinnä soveltuisi, ~l varojen ja työ- kunnallisen ja maakunnallisen tervey-
3596: voiman puutteen tähden ·ole voinut tällaista den- ja sairaanhoitosuunnittelun aloit-
3597: suunniitelua ottaa tehtäväkseen, vaikka sen tamiseksi.
3598: taholta on valppaasti kiinnitetty huomiota tä-
3599: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 196{).
3600:
3601: Kaarlo af Heurlin. Valde Nevalainen. Antti A. Halm.e.
3602: Uljas Måkelä. Ville Tikkanen. K. F. Haapasalo.
3603: Artturi Koskinen. Esko Niskanen. Tyyne Paasivuori.
3604: Sylvi Siltanen.
3605: 2656
3606:
3607: IV,505.-Bah.al. N:o 161.
3608:
3609:
3610:
3611: Holopainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rmhe-
3612: Zin- ja lennäti,verkon laajet~tamiseksi ja paranta.miseksi.
3613:
3614:
3615: Ed usk unna 11 e.
3616:
3617: Hallituksen esityksessä vuoden 1967 tulo- dyttää. Johdonmukaisena seurauksena onkin
3618: ja menoarvioksi on 18 Pl: n VI luvun 37 mo- näiden alueiden jääminen muita huonom-
3619: mentin kohdalle merkitty puhelin- ja len- paan asemaan ja vaille clinkeinomahdolli-
3620: nätinverkoston kehittämiseen, kaukopuhelin- suuksia.
3621: verkostojen rakentamisessa ja käytössä tar- Toiselta puolen on muistettava, että puhe-
3622: vittavien mittauslaitteiden hankkimiseen lintoimi on eräs parhaiten kannattavia val-
3623: sekä työkoneita ja kuljetusneuvoja varten tion liikelaitoksia. Vaikkakin sen taloutta on
3624: 36 000 000 markkaa. Saadun tiedon mukaan edelleenkin rasittamassa vuosikausia jatku-
3625: on posti- ja lennätinhallitus esittänyt momen- neen pääomapulan vuoksi edelleenkin käy-
3626: tille 62 500 000 markkaa. Kun alan ammatti- tössä olevan vanhentl.meen tekniikan aiheut-
3627: virasto on katsonut tarvitsevansa noin 75 % tamat suuret kustannukset, se kuitenkin ny-
3628: enemmän varoja kuin mitä hallitus on katso- kyiselläänkin tuottaa takaisin siihen sijoite-
3629: nut mahdolliseksi esittää, on ilmeistä, että tut varat. Se voidaan myöskin helposti saada
3630: ehdotetuna määrärahalla ei voida hoitaa val- tuottamaan runsaankin voiton, mikäli sen
3631: tion puhelintointa taloudellisella tavalla eikä varsin kohtuulliset investointitarpeet jatku-
3632: tyydyttää vallitsevaa pikatiedotusliikenteen vasti tyydytetään.
3633: tarvetta. Edellä sanotun johdosta ja viitaten edus-
3634: Valtion harjoittaman puhelintoimen pii- kunnan 25 päivänä tammikuuta 1966 lausu-
3635: riin kuuluu maan koko kaukoliikenne sekä maan toivomukseen "että Hallitus ottaisi
3636: paikallisliikenne 3/4 maan pinta-alasta. Val- tulevina vuosina valtion tulo- ja menoarvio-
3637: tion harjoittaman puhelintoimen piiriin kuu- esityksiinsä nykyistä suuremmat määrärahat
3638: luvat erityisesti ne kehitysalueet ja syrjäseu- valtion puhelinliikenteen kehittämistä ja
3639: dut, joiden toimeentulomahdollisuuksien pa- erikoisesti kaukoliikenteen automatisoinnin
3640: rantaminen kuuluu nimenomaan hallituksen jouduttamista varten" ja jotta valtion pu-
3641: ja eduskunnan ensisijaisiin ja tärkeimpiin helintointa voitaisiin hoitaa taloudellisella ta-
3642: tehtäviin. Alueiden, joilta kunnolliset pika- valla ja kohtuullisessa ajassa saattaa myös-
3643: tiedotusyhteydet puuttuvat ei voida kuiten- kin kehitysalueiden ja syrjäseutujen puhelin-
3644: kaan odottaa taloudellisesti kehittyvän eikä olot tyydyttävälle tasolle ja siten luoda niille
3645: tälle alueelle ole odotettavissa siirtyvän min- mahdollisuus taloudelliseen kehitykseen ehdo-
3646: käänlaista uutta elinkeinoelämää. tamme kunnioittaen,
3647: Puhelintoimi on tosiasiassa alueellinen
3648: monopoli. Jos valtio ei voi investoida puhe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3649: lintoimeen riittävästi varoja siten, että maan tulo- ja menoarvioon 18 Pl:n Vlluvu""
3650: pohjois- ja itäosatkin saadaan automatisoitua, 37 momentille lisäyksenä 10 000 000
3651: ei näiden ,alueiden pikatiedotustarvetta markkaa puhelin- ja lennätinverkon
3652: myöskään muulla tavoin ole mahdollista tyy- laajentamiseksi ja parantamiseksi.
3653: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
3654:
3655: A. Holopainen. Antti 0. Pennanen. Reino Karpola..
3656: T. Saloranta. Hugo Manninen. Mikko Volotinen.
3657: Pentti Pekkarinen. U. H. Voutilainen. Eino Lottanen.
3658: Eino Uusitalo. Aili Vaittinen. Katri Helena Eskelinen.
3659: 2657
3660:
3661: IV,506. -Rah.al. N:o 162.
3662:
3663:
3664:
3665:
3666: Holopainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Polvijärven vi-
3667: rastotalon rakennustöiden aloittamiseksi.
3668:
3669:
3670: E d u s k u n n a ll e.
3671:
3672: Polvijärven kirkonkylään on kunnan ja Kun tietä.mäme mukaan tämän virastota-
3673: kuntalaisten toimesta. odotettu valtion viras- lon suunnittelutyöt ministeriön toimesta on
3674: totalohankkeen toteutumista jo yli puolitoista- saatu suoritetuksi ja piirustukset laadituiksi,
3675: vuosikymmentä. Valtuusto ja muut kunnan olisi valtiovallan vihdoinkin lunastettava ne
3676: elimet ovat omalta osaltaan yrittäneet aut- lupaukset, joiden ympärille ovat Polvijärven
3677: taa asiaa eteenpäin mm. varaamaila virasto- kunnalliselimet virastojen parantamis- ja ke-
3678: talolle 'kirkonkylästä sopivaksi katsotulta pai- hittämispyrkimyksensä jo toistakymmenen
3679: kalta ilmaisen tontin. Asiassa ei ole tähän vuoden aikana keskittäneet.
3680: saakka auttanut sekään, että valtion taholta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3681: virastotalon tarve Polvijärven kirkonkylään
3682: kireellisenä tunnustetaan ja työllisyysnäky- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3683: mä.tkin huomioonottaen talon rakentaminen tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
3684: liitetään vuodesta vuoteen työllisyysohjel- suuruisen määrärahan Polvijärven vi-
3685: miin, jossa se erinomaisesti puolustaa .paik- rastotalon rakennustöiden aloittami-
3686: kaansa järkevänä työllisyyskohtoona. seksi.
3687: Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1966.
3688:
3689:
3690: Ale Holopainen. Mikko Volotinen.
3691: Reino Karpola.. U. H. Voutilainen.
3692:
3693:
3694:
3695:
3696: 10 :E 841/66
3697: 2658
3698:
3699: IV,507.-Rah.al. N:o 163.
3700:
3701:
3702:
3703: Honkonen ym.: Määt·ärahan osoittamisesta yhteiskuntasuun-
3704: nittelua koske.van tutkimustoiminnan ja alan tutkijoiden
3705: koUlutuksen aloittamiseksi.
3706:
3707:
3708: E d u s k u n n a 11 e.
3709:
3710: Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mie- keakoulujen piirissä. Tätä rajoittaa jo kor-
3711: tinässä valtiovarain tilasta ja valtiontilintar- keakouluihin perustettavien tiedekuntien
3712: kastajain kertomuksesta vuodelta 1964 kiin- luonne; niiden ohjelmaan ei kuulu sellaisia
3713: nitetään huomiota yhdyskuntasuunnitteluun. tieteenaloja, jotka olisivat suoranaisesti kes-
3714: ''Yhä tärkeämmäksi ja merkityksellisem- kittyneet esim. kultuuripoliittisten tai alue-
3715: mäksi käyvän yhdyskuntasuunnittelun suo- poliittisten kysymysten opetukseen, tutkimi-
3716: rittamista viivästyttää huomattavasti koulu- seen ja selvitystyöhön. Samalla kun koroste-
3717: tetun työvoiman puute. Vaikka tähän kou- taan juuri näiden maakuntien probleemien
3718: lutuskysymykseen on jo pitemmän ajan kiin- ratkaisun tärkeyttä, on siis todettava, että
3719: nitetty huomiota, ei siinä toistaiseksi ole niiden omasta piiristä ei vielä löydy ongel-
3720: päästy muuhun tulokseen kuin siihen, että mien selvittämiseen soveliasta elintä.
3721: tämän alan hallintovirkamiesten koulutus Tällaisen eriasteisia yhdyskuntia ja alueel-
3722: saadaan alkamaan Tampereen yliopistossa. lisia yksikköjä koskevan tutkimustyÖn
3723: Muulta osaltaan koulutuskysymys on vielä edellytysten luominen olisi nyt kiireellinen
3724: täysin ratkaisematta." Valiokunta lausuu tehtävä. Paitsi alueellisten tutkimusyksikkö-
3725: odottavansa, että hallitus kiinnittäisi asiaan jen luomiseen olisi ennen kaikkea kiinnitet-
3726: vakavaa huomiota ja pyrkisi tähänastista te- tävä huomiota niiden alojen tutkimustoimin-
3727: hokkaammin löytämään siihen ratkaisun. nan ja tutkijakapasiteetin lisäämiseen, joihin
3728: Valiokunnan mietinnössään tärkeäksi kat- selostettavat ongelmat liittyvät. Olisi siis yh-
3729: soman yhdyskuntasuunnittelun tarve koskee täältä pyrittävä lisäämään alan tutkijoiden
3730: maamme kaikkia alueita. Suunnittelun paino- kouluttamista ja toisaalta osoitettava ne or-
3731: pisteiden kohdistamista on vaadittu ennen ganisatoriset keinot, joiden avulla ja piirissä
3732: kaikkea kuitenkin niille alueille, jotka ovat tällainen toiminta olisi käytännössä järjes-
3733: jääneet taloudellisesti ja sivistyksellisesti tettävissä.
3734: jälkeen maan muista osista. Tämän on toden- Nämä näkökohdat ovat sopusoinnussa nii-
3735: nut mm. kehitysaluekomitea 19·65 jättämäs- den käsitysten kanssa, jotka tieteellisen tut-
3736: saan mietinnössä. Mainittuja painopiste- kimuksen organisaatiokomitea ja sosiaalitut-
3737: alueita ovat laajasti ottaen Itä- ja Pohjois- kimuskomitea esittävät mietinnöissään. Edel-
3738: Suomi. On lukuisia esimerkkejä siitä, miten lisen komitean mietinnössä painotettiin eri-
3739: maan läntisemmissä ja eteläisimmissä osissa tyisesti tutkimustyöhön tehtävien investoin-
3740: on harjoitettu yliopistojen piirissä sellaista tien ja tutkijakoulutuksen tehostamisen mer-
3741: tieteellistä palvelutoimintaa, jolla on ollut kitystä. Jälkimmäinen puolestaan korosti
3742: mm. erityistä paikallista tai maakunnallista mietinnössään sitä, että maahan olisi saatava
3743: merkitystä. Maamme itäisissä ja pohjoisissa soveltavaa tutkimustyötä suorittavia, yhteis-
3744: osissa ei toistaiseksi ole ollut mahdollisuutta kuntapolitiikkaa tukevia tutkimuselimiä. Eh-
3745: harjoittaa tällaista tutkimusta. dotettiin valtion sosiaalitutkimuslaitoksen pe-
3746: Vaikka nyttemmin onkin päätetty perus- rustamista. Sekä mietinnössä että sen jättä-
3747: taa uudet korkeakoulut Kuopioon, Joensuu- misen jälkeen syntyneessä julkisessa keskus-
3748: hun ja Lappeenrantaan, voidaan tuskin vä- telussa painotettiin kutenkin myös sitä, että
3749: littömästi odottaa itäisen ja pohjoisen Suo- soveltavaa yhteiskuntatieteellistä tutkimusta
3750: men maakuntia koskevan yhteiskuntapoliitti- olisi syytä ohjata myös yliopistojen ja korkea-
3751: sen tutkimustyön tehostumista uusien kor- koulujen tutkimuslaitoksiin. Tämän katsottiin
3752: IV,507. - Honkonen ym. 2659
3753:
3754: edellyttävän voimakkaampaa tutkimustoimin- suorittamaan sellaisten jo olemassa olevien
3755: taan kohdistuvaa taloudellista tukea. Huo- yliopistojen piirissä, jotka tieteenalojensa,
3756: mautettiin, että lisääntyvän tutkimuskapasi- tutkijakoulutusorganisaatioidensa, teknillisen
3757: teetin ansiosta yliopistojen tutkimuslaitokset ja henkilökapasiteettinsa puolesta ilman suu-
3758: voisivat käydä käsiksi entistä suurempiin ria lisäkustannuksia heti soveltuvat sijoitus-
3759: tutkimusprojekteihin. paikoiksi. Koska työ olisi aloitettava mahdol-
3760: Yhteiskuntasuunnittelun alulle paneminen 1isimman pian, voitaisiin tutkimustoiminnan
3761: on nähty tärkeäksi myös eräältä toiselta kan- suunnittelu ja tutkijoiden kouluttaminen an-
3762: nalta. Aluesuunnittelijoiden jatkokoulutusta taa ensin kokeilunluontaisesti kolmen tai nel-
3763: valmistellaan parhaillaan pohjoismaisella ta- jän yliopiston tehtäväksi. Jatkossa tutkimus-
3764: solla. Jotta yhteispohjoismaista suunnittelija- organisaatiota laajennettaisiin muita alueita
3765: koulutusta voidaan todella käyttää hyödyksi, ja yliopistoja koskevaksi yksityiskohtaisem-
3766: on Suomessa kuitenkin ensin oltava omaa pien suunnitelmien valmistuttua.
3767: alan tieteellistä peruskoulutusta ja tutkijaka- Sisäasiainministeriön rakennus- ja kaavoi·
3768: pasiteettia. tusasiain neuvottelukunta, erityisesti sen kou-
3769: Yhteiskuntasuunnittelu, jolla laajassa mie- lutusjaosto, laatii parhaillaan rakennus- ja
3770: lessä tarkoitetaan koko yhteiskunnan järjes- kaavoitusalan suunnittelijakoulutuksen kehi-
3771: telmällistä kehittämistä, sisältää tällä hetkellä tysohjelmaa. Aluesuunnittelun tutkimustoi-
3772: useita sellaisia lohkoja, joiden ongelmat odot- minta tukisi tällaista arkkitehtien, insinöö-
3773: tavat kiireisiä lwkonaisvaltaisia ratkaisuja. rien ja hallintomiesten koulutusta erittäin
3774: Suunnittelun piiriin kuuluu runsaasti prob- keskeisellä tavalla. Sanotun koulutuksen al-
3775: leemeja, jotka liittyvät yhteiskuntasuunnit- kaessa ovat nämä toiminnat tietenkin nivel-
3776: teluun sen alueellisesti laajimmassa yksikössä lettävissä toisiinsa niin, että ra!kennus- ja kaa-
3777: valtakunnansuunnittelussa mutta voitusalan käytännönkoulutus voi tarvitse-
3778: kaikkein välittömimmin ratkaisuille välttä- massaan määrin käyttää hyväkseen tutkimus-
3779: mättömien tietojen ja tutkimusten puute koe- toiminnan organisaatiota.
3780: taan kuitenkin pienemmissä alueellisissa puit- On oletettava, että valtioneuvosto asettaa
3781: teissa: maakunnan, seutukunnan ja yksityi- toteuttamista varten alan asiantuntijoista ja
3782: sen kunnan suunnittelussa. tutkimuksen edustajista kootun työryhmän
3783: Viimeaikaisissa yhteiskuntapoliittisissa kee- tällaista yleissuunnitelmaa kiireellisesti laati-
3784: kusteluissa ovat yhä voimakkaammin tulleet maan. Tämän työryhmän esityksen pohjalta
3785: esille juuri maakuntiemme ongelmat: maa- ja sitä kuullen, voisi valtioneuvosto myös
3786: kunnallisen kulttuuri-, sosiaali- ja talouspoli- sitten yksityiskohtaisemmin päättää niiden
3787: tiikan järjestäminen, maakunnallisten keskus- varojen käytöstä, jotka tarkoitukseen mah-
3788: ten ja toimivien maaseutuyhteisöjen kehittä- dollisesti varataan. Jos toiminta aloitetaan
3789: minen ja hallinnollisen yhteistyön edistämi- 3--4 korkeakoulun puitteissa, voidaan realis-
3790: nen. Puuttumatta yksityiskohtaisemmin alan tisesti arvioiden lähteä siitä, että y<ksi toi-
3791: moninaisiin ongelmiin (niitä on esitelty laa- miva tutkimusyksikkö sekä sen suorittama
3792: jasti mm. teoksessa Maakuntapolitiikka, 1965) tutkimus- ja koulutustoiminta saadaan käyn-
3793: on todettava, että yhteiskunta- ja aluepoliit- tiin 120 000-150 000 markalla.
3794: tisen tutkimustyön tarve on tällä hetkellä yh- Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
3795: teiskunnan järkevää ja tosiasioiden perustu- nioittavasti,
3796: vaa päätöksentekoa ajatellen niin suuri, että
3797: pääasia ei ole, minkälaiseksi alan tutkimus- että Edusku1tta ottaisi vuoden 1967
3798: ja koulutustoiminnan organisaatio alussa tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
3799: muodostuu, vaan että alan koulutus ja tutki- suuruisen siirtomäärärahan yhteiskun-
3800: mustoiminta saadaan alkuun. tasuunnittelua koskevan tutkimustoi-
3801: Tutkimustoimintaa samoin kuin alan tut- minnan ja alan tutkijoiden koulutuk-
3802: kijoiden koulutusta voitaisiin heti ryhtyä sen aloittamiseksi
3803: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3804:
3805: Kuuno Honkonen. Pentti Sillantaus. Victor Procope.
3806: Meeri Kalavainen. Olli J. Uoti. Matti Kekkonen.
3807: 2660
3808:
3809: IV,508.- Bah.al. H:o 164.
3810:
3811:
3812:
3813:
3814: Honkonen Jlll·: Määrärahan. osoittami$esta makwttomiett ra-
3815: dio· ja televisiolupien myöntämiseksi ka'Maneläkkeett va-
3816: rassa eläville vankuksiUe.
3817:
3818:
3819: E d u s kun n a 11 e.
3820:
3821: Vanhusten viihtyisyyteen ja hyvinvointiin Valitettavasti kiristynyt taloudellinen ti-
3822: on viime vuosina saatu eräitä parannuksia, lanne uhkaa vaikuttaa siten, että radio. ja
3823: mm. alennetut rautatiemaksut. Monissa televisiolupamaksujen lunastaminen saattaa
3824: asioissa on kuitenkin edelleen runsaasti toi- käydä tuhansille ja taas tuhansille pelkästään
3825: vomisen varaa. Vastaisuudessa olisi syytä kansaneläkettä saaville vanhuksille ylivoimai-
3826: huomioida eläkkeiden korotusten lisäksi en- seksi. Se taas merkitsee heille muutenkin
3827: tistä enemmän myös sellaisia tekijöitä, jotka rajoitetun viihtyisyyden käyvän entistäkin
3828: siitä huolimatta, että ne vaikuttavat vaati- suppeammaksi.
3829: mattomilta, toisivat monen vanhuksen viih- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3830: tyisyyteen ja ennen kaikkea talouteen huo- kunnioittavasti,
3831: mattavaa kevennystä. Kuten tunnettua, mo.
3832: net eläkeläiset voivat liikkua vain rajoite- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3833: tusti. He joutuvat viettämään valtaosan ajas- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
3834: taan kotinsa piirissä. Eräänä pääasiallisena määrärahan, jotta pääasiassa kansan-
3835: ajanvietteenä on heillä radio, viime aikoina eläkkeen varassa eläville vanhuksille
3836: lisäksi pienten säästöjen turvin tai lahjoi- voitaisiin myöntää maksuttomat radio-
3837: tu!ksena lapsilta saatu televisio. Näiden tar- ja televisioluvat.
3838: joama virkistys on vanhuksille merkittävä.
3839: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3840:
3841: Kuuno Honkonen. Lyyli Koskinen.
3842: Veikko Saarto. Kelpo Gröndahl.
3843: 2661
3844:
3845: IV,509.- Rah.al. N: o 165.
3846:
3847:
3848:
3849:
3850: Bostila. ym.: Määrärahafl. osoittamisesta maantien ja siihen
3851: liittyvien siltojen rakentamiseen Karhulan kauppalassa.
3852:
3853:
3854: E d u s k u n n a ll e.
3855:
3856: Helsingin - Kotkan - Karhulan - Ha- pystyy vaivatta nielmään koko kasvavan
3857: minan-Lappeenrannan runkotie on, kuten ohitusliikenteen. Professori Meurman on
3858: yleisesti tiedetään, maamme voimakkaimmin tästä laatinutkin selvän suunnitelman.
3859: liikennöityjä maanteitä.. Hoidetaanharr tämän Kun Kouvolan-Tavastilan runkotie 'Val-
3860: tien avulla koko Kaakkois-Suomen ja osien mistuu v: n 1964 aikana lopulliseen kuntoon,
3861: itäisenkin Suomen maantiekuljetukset. Kar- tietää se Karhulan läpi suuntatuvan liiken-
3862: hulan kauppalan kohdalla tämän runkotien ten voimakasta kasvua.
3863: liikenne on muodostunut, sisäisen liikenteen Raskas, tavattomasti laajentunut maantie-
3864: siihen yhdistyessä, kauppalan viranomaisille liikenne läpi kauppalan Haminan satamasta
3865: huolta antavaksi liikennekysymykseksi. Summan tehtailta, Kotkan satamasta, Kymi-
3866: Yleisen ajattelutavan ja käytännönkin jokivarren teollisuuslaitoksilta ja Kouvolasta
3867: mukaan raskas ja nopea ohittava liikenn.e on asettanut uuden moottoritien rakentami-
3868: olisi 'rietävä asutustaajamien ja yhdyskun- sen Karhulassa todella ajankohtaiseksi. Kun
3869: tien ohi. Karhulan kohdalla joudutaan kui- tähän lisätään Helsingin-Haminan-Lap-
3870: tenkin poikkeukselliseen olotilaan. peenrannan liikenne, 30 000 henkilöä klisi·t-
3871: Karhulan asutus ulottuu pitkänomaisena tävän Karhulan ja Kymin sekä 35 000 hen-
3872: ja kapeana eteläisestä merenrannan niemestä kilöä käsittävän Kotkan keskeiset liikenteet,
3873: :lmuaa ohi Kymin aseman pohjoiseen. Kaup· niin ymmärtää kauppalan ~iranomaisten
3874: palan asutuksen muodostuksesta, mikä taas huolestumisen liikennekysymyksensä ratkai-
3875: rakentuu teollisuuslaitosten sijoitukseen, joh- sun viipymisestä valtion taholta.
3876: tuu kuitenkin, että valtaosa autoliikenteestä Edellä olevan perusteena. ehdotamme,
3877: on paikallista. Ohittavan liikenteen suuruus
3878: on eri liikennelaskelmissa ollut 10-20% :n että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3879: luokkaa. Yhteenvetona on tultu siihen tulok- tulo.. ja menoarvioon J. 000 000 markan
3880: sen, että nykyinen. Karhulan •kauppalan sen määrärahan töide,n aloittamiseksi Kar-
3881: kapeimmalta. kohdalta lävistävä maantie hulan kauppalassa maantien ja siihen.
3882: on vietävä niin, ~1/tä se vastaisuudessakin liittytJien siltoj&tt. rak8fl.tamiseksi.
3883: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
3884:
3885: Sulo Bostila.. Valto Käkelä.
3886: 2662
3887:
3888: IV,510.-Rah.al N:o 166.
3889:
3890:
3891:
3892:
3893: Huima ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä rintama--
3894: mieseläkkeitä varten.
3895:
3896:
3897: E d u s kun n a ll e.
3898:
3899: Hallitus on budjettiesityksessään ehdotta- eduskunta-aloitteen pohjalta ko. momentille
3900: nut, että momentille 16 Pl/II/4 myönnettäi- otettu 100 000 mk: n määräraha ylimääräisiä
3901: siin arviomäärärahana ja kertamenona yli- rintamamieseläkkeitä varten kuin isänmaan
3902: määräisiä sotaeläkkeitä varten 15 000 mk. kädenojennus vaikeuksissa eläville rintama-
3903: Vuoden 1966 budjettiin oli ehdotettu sa- miehille, heidän leskilleen ja orvoilleen.
3904: malle momentille ylimääräisiä sotaeläkkeitä Vaikka määräraha oli pieni ja välttämättö-
3905: varten kertamenona sama edellä mainittu män tuen tarvitsijoita on paljon, olisi se
3906: määräraha 15 000 mk. Tähän määrärahaan ollut tervetullut apu huutavimmassa hädässä
3907: lisättiin eduskunta-aloitteen pohjalta 100 000 oleville. Pettymys anojien kohdalla on var-
3908: mk:n määräraha sotilasvammalain ja yli- masti katkera, jos mitään ei nytkään jaet-
3909: määräisiä sotaeläkkeitä koskevien määräysten taisi.
3910: ulkopuolelle jääneiden taloudellisissa vai- Mielestämme ei ylläolevaa määrärahaa pi-
3911: keuksissa olevien, vuosien 1939-1945 väli- täisi poistaa tämän vuoden budjetista sen-
3912: senä aikana sodissa rintamapalveluksessa tähden, ettei komiteoiden työ ole valmis, -
3913: olleiden sotaveteraanien sekä heidän leskiensä komiteoiden työhän on useimmiten aikaa
3914: ja alaikäisten lastensa ylimääräisiä eläkkeitä vievää - koska asioilla alkaa olla todella
3915: varten. Tämän 100 000 mk:n suuruisen rin- kiire, ja koska selviä •tapauksia kuitenkin on
3916: tamamiestuen hallitus ehdottaa nyt momen- yli jaettavan määrän. Päinvastoin määrä-
3917: tilta vähennettäväksi ja ilmoittaa, ettei myös- rahan tulisi olla huomattavasti suuremman.
3918: kään vuoden 1966 menoarviossa olevaa Komiteoiden tutkimusten tulosta odotel-
3919: 100 000 mk: n ehdollista määrärahaa käytet- lessa esitämme,
3920: täisi aloitteessa mainittuun tarkoitukseen.
3921: Perustelunaan hallitus ilmoittaa, ettei tämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3922: määräraha riittäisi nyt anottujen ylimääräis- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
3923: ten rintamamieseläkkeiden hoitamiseen ja 1 000 000 markkaa muista eläkkeistä ja
3924: koska vuoden alussa valtioneuvoston asetta- korvauksista osattomiksi jääneiden ja
3925: mien komiteoiden, rintamasotilaiden asunto- taboud<Jllisissa vaikeuksissa olevie,n,
3926: komitean ja rintamasotilaiden sosiaalietuko- vuosien 1939-1945 välisenä aikana
3927: mitean, työt ovat kesken ja selviä perusteita sodissa rintamapalveluksessa olleiden
3928: ylimääräisten rintamamies-, sotaleski- ja sota- sotaveteraanien sekä heidän leskiensä
3929: orpoeläkkeistä ei ole vielä saatu. ja alaikäisten lastensa ylimääräisiä
3930: Rintamamiesten keskuudessa oli edellä eläkkeitä varten.
3931: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
3932:
3933: Sakari Huima. Esko J. Koppanen. E. J. Paavola.
3934: Aili Vaittinen. Toivo Antila. Armas Leinonen.
3935: Timo Mäki. Saara Forsius. P. Mäki-Hakola.
3936: 2663
3937:
3938: IV,511. -Rah.al. N:o 167.
3939:
3940:
3941:
3942:
3943: Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Maunukselanr-
3944: Keltin maantien rakentamiseksi.
3945:
3946:
3947: Eduskunnalle.
3948:
3949: Kuusankosken kauppalan alueella on tien- Lahti välillä. Mutkan käyttäjät lisäävät tar-
3950: osa Kymenranta-Maunuksela-Keltti, jota peettomasti muutoinkin vaikeaa liikennepul-
3951: käytetään kuljettaessa Kuusankoskelta sekä maa Korian sillalla. Tämänkin vuoksi olisi
3952: pohjoisesta Jaalasta päin Helsinkiin ja Lah- tärkeää saada käyttökelpoinen maantie
3953: teen. Tien kunto osalla Maunuksela-Keltti välille Maunuksela-Keltti, joka ei olisi 5
3954: on niin kehno, ettei raskas liikenne kuiten- kilometriä pitempi. Tien rakentamiseksi on
3955: kaan voi käyttää ko. tietä, vaan kulku käy Kymen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta
3956: Kouvolan kautta aiheuttaen noin 8-14 kilo- laadittu jo suunnitelma, joka on TVH: n
3957: metrin lisäyksen matkaan. Myös useat hen- hyväksyttävänä.
3958: kilöautot käyttävät tätä pitempää tietä, koska Edellä olevan johdosta esitämme,
3959: pääsevät kulkemaan kestopäällysteistä tietä.
3960: Kyseessä olevaa mutkaa kuljettaessa joudu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3961: taan kuitenkin ylittämään Kymijoiki Korian tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
3962: sillan kohdalla, j(jka on pahimpia pullon- määrärahan maantien rakentamiseksi
3963: kauloja Kouvola-Helsinki ja Kouvola- Maunuksela-Keltti.
3964: Helsingissä 10 päivänä lolkakuuta 1966.
3965:
3966: Heikki Hykkäälä. Kalle Matilainen.
3967: Valto Käkelä. Meeri Kalavainen.
3968: Sulo HostUa.
3969: 2664
3970:
3971: IV,512.- Ra.h.al. N :o 168.
3972:
3973:
3974:
3975:
3976: Hykkääli ym.: Määräraha..n. osoittamisesta sillan rakentami-
3977: seksi Korian sillan ttlalle.
3978:
3979:
3980: Ed uskunn alle.
3981:
3982: Valtatietä n: o 6 kuljettaessa joudutaan kunnossa olevaa Maunuk.Bela-Keltti maan-
3983: ylittämään Kymijoki Korian sillan kautta. tietä.
3984: Silta on kovin ikapea, ja kulku sen yli on Kaiken lisäksi rakennustyö helpottaisi osal-
3985: sallittu yksijonoisena, jota ohjataan liikenne- taan vaikeaa ;työllisyystilarinetta pohj<>is·
3986: valoin. Sillasta on tullut liikenteen jarru. Kymelaa'kBossa, jossa on puutetta sopivista
3987: Pitkiä autojonoja muodostuukin kummalle- työkohteista.
3988: kin rannalle jokea odottamaan ylipääsyä. Edellä olevan johdosta ehdotamme,
3989: Mainittuun valtatiehen yhtyy Kymijoen
3990: länsipuolella Lahti-Kouvola maantie, joten että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
3991: kahden vilkasliikenteisen tien käyttäjät jou- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
3992: tuvat ylittämään Kymijoen tällä kohtaa. Sil- määrärahan suunnitelman loppuun-
3993: lan käyttöä lisäävät vielä Kuusankoskelta saattamisesta ja töiden aloittamisesta
3994: päin Lahteen ja Helsinkiin matkaajat, koska sillan rakentamiseksi Korian sillan
3995: eivät voi tai1kika eivät tahdo käyttää kehnossa tt'lalle.
3996: Helsingissä 10 päivänä ldkakuuta 1966.
3997:
3998: Heikki Hykkäälä. Kalle Matilainen.
3999: Valto Käkelä.. Meeri Kalavainen.
4000: Sulo Hostila.
4001: 2665
4002:
4003: IV,513.-Fin.mot. N:o 169.
4004:
4005:
4006:
4007:
4008: lråggblom m.fl.: A.ngående anvisande av förhöjt anslag för
4009: statsbislag till privata läroverk.
4010:
4011:
4012:
4013: Till Riksdagen.
4014:
4015: Regeringen anser det viktigt, att ansl,ag tili läsåret 1963/64 ökats c. 10 % mer än
4016: beviljas för sänkande av privatläroverkens de statsunderstöd som avsetts motsvara
4017: terminsavgifter och ökande av syskonra- dessa kostnader. För det andra har privat-
4018: batterna och anta1et frielevsplatser, och läroverkens ekonomiska ställning märkbart
4019: föreslår för detta ändamål för år 1967 försvagats genom det nya system för sys-
4020: 1500 000 mark eller samma belopp som i konrabatter, som togs i bruk 1963. En ut-
4021: budgeten för innevarande år. Då man be- redning visar, abt ökningen av syskonra-
4022: dömer behovet av anslag måste likväl batterna och den motsvarande minskningen
4023: många synpunkter beaktas. Saken kan inte av privatläroverkens inkomster belöpte sig
4024: avgöras slentrianmässigt i enlighet med ti- tiL1 2 061900 mark, och att mindre än hälf-
4025: digare rådande förhå1landen och med hän- ten av priva,tläroverkens elever erlade ore-
4026: visning tili statens ekonomiska svårigheter. ducerad terminsavgift. För det tredje dra.b-
4027: Det bör beaktas, att såväl antalet privatläro- bas de flesta privatskolors ekonomi av att
4028: verk som deras elevantai kontinuerligt ökats. statsunderstödet för skolbyggnader sedan
4029: År 1961, då det berörda anslaget intogs år 1963 baserats på detJ s.k. hyresvärdert;
4030: i statsbudgeten, var antalet privat!l:äroverk och att understödet enligt detta system för-
4031: 311 och deras elevantai 129 228. I detta dela,ts på nästan ett halft sekel, medan
4032: nu är privatläroverken 355 och deras elev- byggnadskreditgivarnas amorteringsprogram
4033: antal c. 166 000. Det kan på goda grunder uppgjorts för 10-15 år eller ännu kortare
4034: antagas, att anrta1et e1ever från mindrebe- tid Därtili ökar lånens indexbindning kon-
4035: medlade hem rel3)tivt sett undergått den tinuer1igt utgifterna för gälden. Dessa om-
4036: kraftigaste stegringen. Å andra sidan har ständigheter har inte tillräckligt beaktas vid
4037: penningvärdet sjunkit, vilket särskilt borde fastställandet av statsunderstödens storlek.
4038: beaktas genom en åtminstone m01t värde- Allt detta har obönhörlig~t lett tili en
4039: minskningen svarande ökning av de sociala ökning av terminsavgi:flt.erna. Eftersom
4040: anslagen. statsmakten genom sina dispositioner för-
4041: Då man bedömer storleken av här ifråga- anlett alla de förenämnda faktorerna, som
4042: varande anslag, bör man även beakta ter- försvagat privatläroverkens ekonomiska
4043: minsavgifternas stegring, som föranletts av stäJ.lning, måste det anses riktigt och skä-
4044: att skolornas ekonomiska ställning försäm- ligt, att bördan inte övervältras på de
4045: rats på grund av orsaker utanför deras mindrebemedlade hem, som vill skaffa sina
4046: kontroll. barn skolbildning. Detta kan ske genom
4047: Denna försämring beror närmaSit på tre att i statsbudgeten öka anslagen för sän-
4048: orsaker. För det första har privatläro- kande av terminsavgifterna och ökning av
4049: verkens statsunderstöd inte följt löneut- syskonrabatter och frielevsplatser.
4050: gifternas utveckling. En i saken verkställd
4051: undersökning visar, att privatläroverkens Med hänvisning till det ovan sagda före-
4052: utgifter för lärarlöner från läsåret 1960/61 slår vi högaktningsful1t,
4053: 11 E 841/66
4054: 2666 IV,513. - Yksityisoppikoulujen valtionapu.
4055:
4056:
4057: att Riksdagen i statsförslaget för kens terminsavgifter samt ökande av
4058: år 1967 under 10 Ht. X kap. 18 mom. syskonrabatterna och antalet frielevs-
4059: e) måtte införa en ökning av 1 000 000 platser.
4060: mark för sänkande av privatlärover-
4061: Helsingfors den 13 oktober 1966.
4062:
4063: Evald Häggblom. Henrik Westerlund.
4064: Ingvar S. Melin. Victor Procope.
4065: 2667
4066:
4067: IV,513.-Rah.al. N:o 169.
4068: Suomennos.
4069:
4070:
4071:
4072:
4073: Häggblom ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksi-
4074: tyisten oppikoulujen valtionapua varten.
4075:
4076:
4077: E d u s kun n a 11 e.
4078:
4079: Hallitus pitää tärkeänä, että yksityisop- n. 10 % enemmän kuin se valtionapu, joka
4080: pikoulujen lukukausimaksujen alentamista on tarkoiJtettu vastaamaan näitä kustannuk-
4081: ja sisaralennusten sekä vapaaoppilaspaikko- sia. Toiseksi yksityisoppikoulujen taloudelli-
4082: Jen lisäämistä varten myönnetään määrä- nen tilanne on huomattavasti heikentynyt
4083: raha, ja ehdottaa tätä tarkoitusta varten uuden sisaralennusjärjestelmän johdosta,
4084: vuonna 1967 1500 000 markkaa eli samaa joka otettiin käyttöön 1963. Eräs selvitys
4085: määrää kuin kuluvan vuoden talousarviossa. osoittaa, että sisara:l<ennusten lisäys ja yk-
4086: Kun määrärahan tarvetta arvioidaan, on sityisoppikoulujen vastaava tulojen vähen-
4087: kuitenkin otettava huomioon moruta näkö- nys nousi 2 061 900 markkaan, ja että vä-
4088: kohtaa. Asiaa ei voi ra.tkaista kaavamaisesti hemmän kuin puolet yksityisoppikoulujen
4089: aikaisempien olosuhteiden mukaan ja viit- oppiloaisrta maksoi alentamattoman luku-
4090: taamalla vaJtion taloudellisiin vaikeuksiin. kausimaksun. Kolmanneksi useimpien yksi-
4091: On otettava huomioon, että niin yksityis- tyisoppikoulujen talous vaikeutui siitä, että
4092: oppikoulujen luku kuin niiden oppilasmää- valtionapu koulurakennuksia varten vuo-
4093: räkin on jwtkuvasti lisääntynyt. Vuonna desta 1963 on perustunut n.k. vuokra-ar-
4094: 1961, jolloin mainittu määräraha tuli tulo- voon ja apu jaoteltu tämän menetelmän
4095: ja menoarvioon, yksityisoppikoulujen luku- mukaan melkein puolen vuosisadan aja:l~e,
4096: maara oli 311 ja niiden oppilasmäärä kun taas rakennusluottojen myöntäjien
4097: 129 228. Tällä haavaa yksityisoppikouluja kuoletusohjelma on laadittu 10-15 vuo-
4098: on 355 ja niiden oppilasmäärä n. 166 000. delle tai vielä lyhyemmälle ajalle. Tämän
4099: Hyvin perustein voi olettaa vähävaraisista lisäksi lainojen indeksisidonnaisuus lisää
4100: kodeista olevien oppilaiden määrän suhteel- jatkuvasti velkojen aiheuttamia menoja.
4101: lisesti katsoen lisääntyneen voimakkaimmin. Näitä seikkoja ei riittävästi ol·e otetltu huo-
4102: Toiselta puolen rahanarvo on alentunut, mikä mioon vaLtionavun suuruutta määrättäessä.
4103: erityisesti tulisi ottaa huomioon ainakin ar- Kaikki tämä on armottomasti johtanut
4104: vonalenemista vastaavana sosiaalist;en mää- lukukausimaksujen kohoamiseen. Koska val-
4105: rärahojen lisäyksenä. tiolta järjestelyillään on aiheuttanut kaikki
4106: Kun arvostellaan nyt kysymyksessä ole- edellä mainitut tekijät, jotka ovat heiken-
4107: van määrärahan suuruutta, on myös huo- täneet yksityisoppikoulujen taloudefltista
4108: mattava lukukausimaksujen nousu, joka on asemaa, on pidettävä oikeana ja kohtuu.lli-
4109: johtunut koulujen taloudellisen aseman huo- sena, ettei taakkaa siirretä niiden vähä-
4110: nontumisesta kouluista riippumattomista varaisten kotien kannettavaksi, jotka halua-
4111: syistä. vat hankkia lapsilleen koulusivistystä. Tä-
4112: Tämä huononeminen johtuu lähinnä kol- mä voi tapahtua lisäämäl'l<ä määrärahoja
4113: mes.ta seikasta. Ensinnäkään yksityisoppi- valtion tal<msarvioon lukukausimaksujen
4114: koulujen valtionapu ei ole seurannut palk- alentamiseksi sekä sisaralennusten ja vapaa-
4115: kamenojen kehitystä. Asiassa toimeenpantu oppilaspaikkojen lisäämiseksi.
4116: tutkimus osoittaa, että yksityisoppikoulujen
4117: opettajain palkkamenot lukuvuodesta 1960/ Yllä es~tettyyn viitaten kunnioittaen eh-
4118: 61 lukuvuoteen 1963/64 ovat lisääntyneet dotamme,
4119: 2668 IV,513. - Yksityisoppikoulujen valtionapu.
4120:
4121:
4122: että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 lukukausimaksujen alentamiseen sekä
4123: tulo- ja menoarvion 10 Pl. X luvun 18 sisaralennusten ja vapaaoppilqspaikko-
4124: mom. e)-kohtaan 1 000 000 markan jen lisäämiseen.
4125: lisämäärärahan yksityisoppikoulujen
4126: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
4127:
4128: Evald Häggblom. Henrik Westerlund.
4129: Ingvar S. Melin. Victor Procope.
4130: 2669
4131:
4132: IV,514.-Fin.mot. N:o 170.
4133:
4134:
4135:
4136:
4137: Häggblom m.fl.: Angående anvisande av anslag åt fiskeri-
4138: organisationer.
4139:
4140:
4141:
4142: Tili Riksdagen.
4143:
4144: Då den nya lagen om fiske (503/51) organisationernas personal, utan endast för
4145: trädde i kra:Bt från början av år 1952, in" ändamål, som motsvarade avgiftens ur-
4146: fördes al~män fiskevårdsavgift, som avsågs sprungliga syfte, alltså förbättrandet av
4147: inbringa medel för främjande av den för- fiskstammen, upplysning inom fiskeribran-
4148: summade fiskerinäringen. Fiskevårdsavgif- schen samt forsknings- och försöksverksam-
4149: ten och dispositionen av det lagstadgade be- het i anslutning ti:H fiskevården. För un·
4150: lopp, som på basen av summan av influtna derstödandet av fiskeriorganisationernas
4151: fiskevårdsavgifter bör upptagas i statens verksamhet upptogs på basen av regerings-
4152: inkomst- och utgiftsstat, har senare varit proposition av en enig riksdag i budgeten
4153: föremål för omfatJtande ändringar. 1 många ett nytt moment (11 Ht. XIII:9).
4154: avseende har därigenom en mera saklig Regeringen har i statsförslaget för år
4155: användning av de s.k. fiskekortsmedlen 1967 strukit sistnämnda moment och före-
4156: åvägabragts. Ett betänkligt avbräck för slagit erläggande av statsbidrag åt fiskeri-
4157: de ursprungliga intentionerna med fiske- organisationerna ur de s.k. fiskekortsmed-
4158: vårdsavgiften innebar det dock, då rege- len (11 Ht. XIII:4). Regeringen har ökat
4159: ringen i budgetpropositionen för 1953 strök momentet med 809 634 mk. Den samtidigt
4160: största delen av de tidigare för främjandet planerade höjningen av fiskevårdsavgiften
4161: av fiskerinäringen beviljade anslagen och från 3 titl 5 mk kommer dock sannolikt
4162: i stället avsåg Bltt disponera de berörda inte att sammanbringa det belopp, som med
4163: fiskekortsmedlen för de mest skilda stöd- beaktande av förestående löneförhöjningar
4164: åtgärder inom fiskeriet. Härigenom inför- och övriga utgifter kommer att behövas för
4165: des ett system, som b1ev bestående under fiskeriorganisa.tionernas verksamhet under
4166: en tioårsperiod och knappast för fiskevår- år 1967, utan man måste förmoda, att en
4167: den och fiskeriorganisationerna innebar nå- de1 av de för den egentliga fiskevården
4168: gon större förbätltring i jämförelse med ti- avsedda medlen måste disponeras för det
4169: den före införandet av fiskevårdsavgiften. nödvändiga arbetet inom organisa.tionerna
4170: Intäkterna av fiskevårdsavgifterna ökade under en tid, då både fiskevården och or-
4171: dock successivt trots den kritik systemet ganisationsarbetet borde utbyggas. Lant-
4172: utsatJts för. Sålunda har både vattenägare bruksstyrelsen har vid beredningen av bud·
4173: och isynnerhet yrkefiskare reagerat för det geten föreS'lagit, att anslaget tili fiskeri-
4174: förment oskäl~ga i avgiften som sådan och organisationerna skulle ökas tili 1 055 000 mk.
4175: motsatt sig planerade förhöjningar av Regeringens budgetproposi1ion innebär för
4176: denna. På andra håN har på osakliga grun- fiskeriorganisationernas del en avsevärd
4177: der försökt utnyttja fiskevårdsavgiften som minskning av arbetsmöjligheterna, när det
4178: motivering för ensidigt utvidgad fiskerätt gäller främjande av fiskerinäringen, ett
4179: på fiskerättsinnehavarnas bekostnad. arbete, som Riksdagen i olika sammanhang
4180: Riksdagen företog år 1962 den betydelse· fäst regeringens uppmärksamhet vid.
4181: fulla ändringen av 101 § lagen om fiske, Med hänvisning ti11 ovanstående och i
4182: att ifrågavarande fiskevårdsmedel ej längre syfte att bereda fiskeriorganisationerna
4183: kunde disponeras för avlöning av fiskeri- nödiga förutsä!iltningar att bedriva sitt sam-
4184: 2670 IV,514. - Ka.la.stusneuvonta..
4185:
4186:
4187: hällsnyttiga inst'rllktions- och upplysnings- XIII: 9 mom. ( fiskeriorganisationer)
4188: arbete i åtmistone .tidigare omfattning före- samt under nämnda för fiskeriinstruk-
4189: slås, tion och upplysningarbete avsedda
4190: att Riksdagen i statsförslaget för moment anvisa 1 055 000 mark.
4191: år 1967 måtte återinföra 11 Ht.
4192: Helsingfors den 12 oktober 1966.
4193:
4194: Evald Häggblom. Carl Olof Tallgren. Georg Backlund.
4195: 2671
4196:
4197: IV,514.-Rah.al. N:o 170. Suomennos.
4198:
4199:
4200:
4201:
4202: H'åggblom ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusjärjestöille.
4203:
4204:
4205: E d u s k u n n a ll e.
4206:
4207: Uuden ka:}astuslain (503/51) tullessa voi- kysymyksessä olevaa kalastuksenhoitomak-
4208: maan vuoden 1952 alusta otettiin käyttöön sua ei enää voitu käyttää kalastusjärjestö-
4209: yleinen ka:lastuksenhoitomaksu, jonka tar- jen henkilökunnan palkkaukseen, vaan ai-
4210: koituksena oli tuottaa varoja laiminlyödyn noas•taan tarkoituksiin, jotka vastasivat
4211: kalastuselinkeinon edistämiseen. Kalastuk- maksun alkuperäistä tarkoitusta, siis kala-
4212: senhoitomaksu ja sen laissa määrätty raha- kantojen parantamiseen, kalastusalan valis-
4213: määrän käyttö, joka tuloutettujen kalas- tustyötä sekä kalastuksenhoitoon liittyvään
4214: tuksenhoitomaksujen yhteismäärän perus- tutkimus- ja koetoimintaan. Eduskunta otti
4215: teella on otettava valtion tulo- ja meno- yksimielisesti kalasrtusjärjestöjen toiminnan
4216: arvioon, ovat myöhemmin olleet suurten tukemiseen hallituksen esityksen pohjailta
4217: muutosten alaisia. Täten on monessa suh- talousarvioon uuden momentin (11 Pl.
4218: teessa saatu aikaan n.k. kalastuskorttivaro- XIII:9).
4219: jen asiallisempi käyttö. Kalastuksenhoito- Vuoden 1967 tulo- ja menoarviosta halli-
4220: maksujen alkuperäisilie tavoitteille on kui- tus on poistanut viimeksi mainitun momen-
4221: tenkin aiheutunut arveluttavaa haittaa hal- tin ja ehdo1ttanut, että kalastusjärjestöjen
4222: lituks,en poistaessa vuoden 1953 .tulo- ja valtionapu maksettisiin n.k. kal•astuskortti-
4223: menoarvioesityksestä suurimman osan ai- varoista (11 Pl. XIII:4). Hallitus on lisän-
4224: kaisemmista kalastuselinkeinon edistämi- nyt momentHle 809 634 mk. Samanaikaiseksi
4225: seen myönnetyistä määrärahoista ja sen suunnitel,tu kalastuksenhoitomaksujen koro-
4226: sijaan pyrkiessä käytte~emään mainittuja tus 3 markasta 5 markkaan ei todennäköi-
4227: kalastuskorttivaroja mitä erilaisimpiin ,tu- sesti kuit:enkaan peitä sitä rahamäärää, joka
4228: kitoimenpiteisiin kalastusten alalla. Näin yllämainitut palkankorotukset ja muut me-
4229: otettiin käyttöön järjestelmä, joka jäi py- not huomioon ottaen kalastusjärjestöjen
4230: syväksi kymmenvuotiskaudeksi ja tuskin toimintaa varten vuoden 1967 aikana tar-
4231: tuotJti ka:l•astuksenhoidolle ja kalastusjärjes- vitaan, vaan on luultavaa, että osa varsi-
4232: töille suurtakaan parannusta verrattuna naiseen kal•astuksenhoitoon tarkoitetuista
4233: kalastuksenhoitomaksun perimistä edeltä- varoista on käytettävä järjestöjen piirissä
4234: neeseen aikaan. Kalastuksenhoitomaksuista suoritettavaan välittämättömään työhön ai-
4235: saadut tulot lisääntyiviiit kuitenkin jatku- kana, jolloin sekä kalastuksenhoitoa että
4236: vasti järjestelmään kohdistetusta arvoste- järjestötyötä tulisi laajentaa. Talousarviota
4237: lusta huolimatta. Niinpä sekä vesienomista- valmisteltaessa maataloushallitus on ehdot.
4238: jat että varsinkin ammruttikalastajat ovat tanut, että kalastusjärjestöjen määräraha
4239: suhtautuneet kielteisesti heidän mielestään korotettaisiin 1055 000 markkaan. Hallituk-
4240: maksun kohtuuttomuuteen sinänsä ja aset. sen tal•ousarvioehdotus tietää kalastusjärjes-
4241: tuneet vastustamaan maksun suunniteHuja töjen työmahdollisuuksien huomattavaa vä-
4242: korotuksia. Toisaalta on asiattornin perus'- henemistä, kun on kysymys kalastuselinkei-
4243: tein pyritty käyttämään kalastuksenhoito- non edistämisestä, johon työhön eduskUlllta
4244: maksua kal'astusoikeudenhaltijan kustan- eri yht,eyksissä on kiinnittänyt hallituksen
4245: nuksella tapahtuvan yksipuolisen kalastus- huomiota.
4246: oikeuden laajentamisen perusteena. Yllä esitettyyn viitaten ja silmäUä pitäen
4247: Eduskunta teki vuonna 1962 ka:l•astus~ain sitä, että kalastusjärjestöille suodaan tar-
4248: 101 §: ään sen merkittävän muutoksen, että peelliset edellytykset yhteiskunnallisesti
4249: 2672 IV,514. - Kalastusneuvonta.
4250:
4251: hyödyfliiseen neuvonta- ja valistustyöhön XIII: 9 momentin (kalastusjärjestöt)
4252: ainakin aikaisemmassa laajuudessa ehdo- sekä osoittaisi sanotulle momentille
4253: tamme, kalastusneuvontaa ja valistustyötä var-
4254: että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 ten 1 055 000 markkaa.
4255: tulo- ja menoarvioon Utulen 11 Pl.
4256: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
4257:
4258: Evald Häggblom. Carl Olof Tallgren. Georg Backlund.
4259: 2673
4260:
4261: IV,515.- Fin.mot. N:o 171.
4262:
4263:
4264:
4265:
4266: Häggblom m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
4267: främjande av användningen av överloppsfisk.
4268:
4269:
4270: Till Riksdagen.
4271:
4272: Under ett antal år har i statsbudget;en veckling kan väntas fortsätta om blo.tt
4273: funnits ett anslag för främjande av an- transportproblemetb även framdeles kan lö-
4274: vändningen av överloppsfisk. Sedan 1964 sas.
4275: har dessa medel - ett 200 000 mark stort Det har tyvärr tydligt framgått att det
4276: reservationsanslag - huvudsakligen an- hittillsvarande anslaget för transportbidrag
4277: vänts som bidrag för transport av st.röm- numera är för Htet. Endast tack vare in-
4278: ming tiH konsumtionsorterna från över- besparingar från tidigare år har behovet
4279: produktionsområden. Det var på förslag hittiJ:ls kunnat något så när tillgodoses.
4280: av Fiskeriekonomiska kommitten som trans- Fiskeriekonomiska kommitten har föresla-
4281: portbidragssystemet först prövades och nu• git, att beloppet i nästa års budget borde
4282: mera torde aHa på fiskarhåll vara helt höjas till 500 000-600 000 mark för säker-
4283: ense om att dett>a system är det bästa för ställande av transporterna enligt samma
4284: främjande av överskottsfiskens användning. grunder som härintills.
4285: Med stöd av ifrågavarande anslag trans~ Det är utan överdrift ett livsvillkor för
4286: porterades år 1964 cirka 3 milj. kg ström- våra strömmingsfiskare, att marknadsföringen
4287: ming, 1965 omkring 7 milj. kg och i år av överskottsfisken främjas genom effek-
4288: inemot 10 milj. kg. På samma gång som tiva åtgärder. Då transportbidragssystemet
4289: pälsdjursodlingen kraftigt ökat, har ström- visat sig vara den bästa av alla hittills
4290: mingens betydelse som foder undan för prövade åtgärder, föreslås vördsamt,
4291: undan tiUtagit och detta har nruturligtvis
4292: i sin tur öka·t omfattningen av transporter att anslaget för främjande av an-
4293: från produktionsområdena tnl minkodlings- vändningen av överloppsfisk (11 Ilt.
4294: distrikten. Tack vare tillkomsten av fler XXVI: 22) i statsförslaget för 1967
4295: och större fryserier har möjligheten att ta hö.ies från 200 000 mark till 500 000
4296: emo.t och lagra all:t större fiskpartier fort~ mark.
4297: gående förbättrats. Denna gynnsamma ut-
4298: Helsingfors den 13 oktober 1966.
4299:
4300: Evald Häggblom. Carl Olof Tallgren.
4301:
4302:
4303:
4304:
4305: 12 E 841/66
4306: 2674
4307:
4308: IV,515.-Rah.al. N:o 171. Suomennos.
4309:
4310:
4311:
4312:
4313: Häggblom ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylijää-
4314: mäkalan käytön edistämistä varten.
4315:
4316:
4317: E d u s kun n a ll e.
4318:
4319: Valtion tulo- ja menoarviossa on monina san kehityksen voi odottaa jatkuvan jos vain
4320: vuosina ollut määräraha ylijäämäkalan käy- kuljetuspulma myös vastaisuudessa voidaan
4321: tön edistämistä varten. Vuodesta 1964 läh- ratkaista.
4322: tien nämä varat - 200 000 markan suurui- Valitettavasti on selvästi ilmennyt, etttä
4323: nen siirtomääräraha - on pääasiallisesti tähänastinen määräraha kuljetusavustuksiin
4324: käytetty silakan kuljetuksen avustamiseen nyttemmin on riittämätön. Vain aikaisem-
4325: kulutuspaikkoihin liikatuotantoalueilta. K ul'- pien vuosien säästöjen turvin tarve on tär
4326: jetusavuSitusjärjestelmää kokeiltiin ensin hän saakka voitu osapuilleen tyydyttää.
4327: kalataloudellisen komitean ehdotuksesta ja Kalataloudellinen komitea on ehdottanut,
4328: nyttemmin oltaneen kaikilla kalastajatahoilla että määrärahaa ensi vuoden talousarviossa
4329: aivan yksimie'Hsiä siitä, että tämä järjes- pitäisi korottaa 1500 000-60 000 markkaan
4330: telmä on paras ylijäämäkalan käyttöä edis- kuljetusten varmiSitamiseksi samojen perus-
4331: tettäessä. teiden mukaan kuin tähän saakka.
4332: Kysymyksessä olevan määrärahan turvin Liioittelemanta voi sanoa, että silakan-
4333: kuljetettiin vuonna 1964 noin 3 milj. kg kalastajiemme elinehtona on, että ylijäämä-
4334: silakkaa, 1965 noin 7 milj. kg ja tänä kalan markkinointia edistetään tehokkain
4335: vuonna lähes 10 milj. kg. Samanaikaisesti toimenpitein. Kun kuljetusavustusjärjes-
4336: turkiseläintarhauksen voimakkaan lisäänty- telmä on osoittautunUJt kaikista tähän asti
4337: misen kanssa silakan merkitys ravintona kokeiliuista toimenpiteistä parhaaksi, ehdo-
4338: on jatkuvasti kasvanut ja tämä on tietySit[ tamme kunnoit.taen,
4339: vuorostaan lisännyt kuljetusten määrää tuo-
4340: tantoalueilta minkintarhausseuduille. Useim- että ylijäämäkalan käytön edistämi-
4341: pien ja suurempien jäädyttämöiden aikaan- seen tarkoitettua määrärahaa ( 11 Pl.
4342: saamisen asiosta ovat mahdollisuudet suurem- XXVI:22) vuoden 1967 tulo- ja me-
4343: pien kalaerien vastaanottamiseen ja varastoi- noarviossa korotetaan 200 000 mar-
4344: miseen jatkuvasti parantuneet. Tämän suotui- kasta 500 000 markkaan.
4345: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
4346:
4347: Evald Häggblom. Carl Olof Tallgren.
4348: 2676
4349:
4350: IV,516.-Rah.al. N:o 172.
4351: Suomennos.
4352:
4353:
4354:
4355:
4356: lfåggblom ym..: Määrärahan osoittamisesta lautan hankki-
4357: mista varten Ahvenanmaan ja Kustavin väliseen liikentee-
4358: seen.
4359:
4360:
4361: E d u s kun n a 11 e.
4362:
4363: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa maalla hyvin suurta pettymystä, varsinkin
4364: on 50 000 markan siirtomääräraha "lautan koillisissa saaristokunnissa, ja joillakin ta-
4365: tilaamista varten Kustavin ja Ahvenan- hoilla on alettu jopa epäillä, ettei suunnitel-
4366: maan väliseen liikenteeseen". Lautan piirus- tua ]auttaa milloinkaan rakennetakaan. Sen-
4367: tukset on tehty jo aikaisemmin ja kustan- vuoksi on mitä välttämättömintä, että edus-
4368: nukset on arvioitu 6 000 000 markaksi. Tie- kunta ja hallitus jo tänä vuonna tekevät
4369: ja vesirakennushallitus on yhdessä meren- päätöksen, joka lopullisesti poistaa kaiken
4370: kulkuhallituksen kanssa yksissä tuumin Ah- epäilyn, että valtiovalta jättää suunnitelman
4371: venanmaan maakuntahallituksen kanssa val- toteuttamatta. Jäähdyttämöjen, turistikeskus-
4372: mistellut kysymystä aina vuoden 1959 alusta ten ym. perustaruissuunnitelmat lepäävät
4373: asti. Ehdotettua ja suunniteltua lautta- odottaen sellaista päätöstä, mainitaksemme
4374: alusta - pituus noin 52 metriä, leveys 13 erään niistä monista epäkohdista, joita tämä
4375: metriä, konevoima 2 200 hevosvoimaa - on epävarmuus saaristolaisväestölle aiheuttaa.
4376: kaikissa elimissä pidetty tarpeellisena ja täy- Vaikka valtion kireät raha-asiat vaikeutta-
4377: sin tarkoituksenmukaisena ylläpitämään päi- vat aluksen saamista rakenteille tulevana
4378: vittäistä, kokovuotista liikennettä linjalla vuonna, tulisi ensi vuoden talousarvioon
4379: Kustavi - Brändö- Kumlinge - Ahvenan- ottaa niin suuri siirtomääräraha, että tilaus
4380: maan manner. Jo vuoden 1961 talousarvioon voitaisiin tehdä vuodenvaihteessa 1967-
4381: oli otettu 100 000 000 vanhanmarkan määrä- 1968. Sopivimmin tämä voisi tapahtua ko-
4382: raha, joka kuitenkin jätettiin vahvistamatta. rottamalla 13 Pl. IV: 7 momenttia (Alusten
4383: Valmistelut liikenteen käyntiin saamiseksi ja laitteiden hankkiminen) 950 000 markalla,
4384: kyseisellä reitillä ovat jatkuneet useita vuo- jolloin - kun 50 000 markkaa on varattu
4385: sia. Niinpä tie- ja vesirakennushallitus on jo kuluvan vuoden talousarvioon- olisi ensim-
4386: rakentanut lauttasataman Kustavin Vuosnai- mäisenä eränä käytettävissä 1000 000 mk.
4387: siin, kun taas maakunta on rakentanut tai Ylläesitettyyn sekä samaa asiaa koskevien
4388: rakentaa lauttalaitureita suunnitelluille mai- aikaisempien aloitteiden perusteluihin viita-
4389: hintulopaikoille Ahvenanmaan puolella. ten ehdotamme kunnioittaen,
4390: On täysin ymmärrettävää, ettei hallitus
4391: tämän vuoden talousarvioon ensimmäisenä että vuoden 1967 tulo- ja menoar-
4392: eränä otetun määrärahan riittämättömyyden vion 13 Pl. IV :7 momenttia korotet-
4393: vuoksi ole tilannut !auttaa, mutta että halli- taisiin 950 000 markalla lauta,n hank-
4394: tus ei ole ehdottanut talousarviossa määrä- kimista varten Ahvenanmaan ja K us-
4395: rahaa ensi vuodelle, on herättänyt Ahvenan- tavin väliseen liikenteeseen.
4396: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
4397:
4398: Evald Häggblom. Paavo Aitio. Armas Leinonen.
4399: Ragnar Granvik. T. I. Vartia. T. Leivo-Larsson.
4400: Bror Lillqvist. Olavi Lahtela. Carl Olof Tallgren.
4401: 2675
4402:
4403: IV,516. - Fin.mot. N: o 172.
4404:
4405:
4406:
4407:
4408: Häggblom m.fl.: Angående anvisande av a.nslag för anskaff-
4409: ning av en färja för trafiken Aland-Gustavs.
4410:
4411:
4412:
4413:
4414: T i ll R i k s d a g e n.
4415:
4416: 1 statsbudgeten för innevarande år finns år har väckt mycket stor besvikelse på
4417: ett reservationsanslag om 50 000 mark "för Åland, i all synnerhet i de nordöstra skär-
4418: beställning av en färja för trafiken Gustavs- gårdssocknarna, och på en del håll börjar
4419: Åland." Ritningar för färjan har redan tidi- man t.o.m. dra i tviv·elsmål, att den projek-
4420: gare uppgjorts och kostnaderna har beräk- terade färjan någonsin kommer att byggas.
4421: nats till 6 000 000 mark. Väg- och vatten- Det är därför högst nödvändigt, att Riksdag
4422: byggnadsstyrelsen har tillsammans med sjö- och regering redan i år fattar beslut, som
4423: fartsstyrelsen i samråd med Ålands land- slutgiltigt undanröjer allt tvivel om att
4424: skapsstyrelse berett frågan ända sedan bör- statsmakterna verkligen ämnar fullfölja pro-
4425: jan av 1959. Det föreslagna och projekterade jektet. Planerna på anläggning av fryserier,
4426: färjfartyget - längd cirka 52 meter, bredd turistcentra m.m. är vilande i avvaktan på
4427: 13 meter, maskinstyrka 2 200 hkr - har av ett sådant beslut, för att nämna en av de
4428: alla instanser ansetts vara av behovet och många olägenheter för skärgårdsbefolkningen
4429: fullt ändamålsenligt för uppgiften att upp- denna ovisshet skapar. Äv·en om statens an-
4430: rätthålla daglig helårstrafik på linjen Gus- strängda finanser gör det svårt att få far-
4431: tavs- Brändö- Kumlinge- fasta Åland. tyget under byggnad inkommande år, borde
4432: Ett anslag om 100 000 000 gmk var upptaget i statsförslaget för nästa år observeras ett
4433: redan i statsbudgeten för 1961, men lämna- så stort reservationsanslag, att beställningen
4434: des utan stadfästelse. kunde göras vid årsskiftet 1967-1968. Lämp-
4435: Förberede,lser för att få trafiken i gång ligen kunde detta 8ke genom att momentet
4436: på ifrågavarande rutt har pågått flera år. 13 Ht. IV: 7 (Anskaffning av fartyg och
4437: Sålunda har väg- och vattenbyggnadsstyrel- anordningar) höjdes med 950 000 mark, va-
4438: sen redan färdigbyggt färjhamnen i Osnäs rigenom - då 50 000 mark reserverats i in-
4439: i Gustavs, medan landskapet byggt, resp. nevarande års budget - 1 000 000 mk skulle
4440: håller på att bygga färjbryggorna vid de stå till förfogande som en första rat.
4441: tilltänkta ·angöringsplatserna på den åländska Med hänvisning till ovanstående samt tili
4442: sidan. motiveringarna i tidigare motioner i samma
4443: Att regeringen på grund av det i årets ämne föreslå vi vördsamt,
4444: budget upptagna anslagets otillräcklighet
4445: som en första rat inte beställt färjan, är att 13 Ht. IV :7 mom. i statsförsla-
4446: fullt förståeligt, men att regeringen inte get för 1967 måtte höjas med 950 000
4447: föreslagit anslag i statsförslaget för nästa mark för anskaffning av en färja för
4448: trafiken Aland-Gustavs.
4449: Helsingfors den 12 oktober 1966.
4450:
4451: Evald Häggblom. Paavo Aitio. Armas Leinonen.
4452: Ragnar Granvik. T. 1. Vartia. T. Leivo-Larsson.
4453: Bror Lillqvist. Olavi Lahtela. Carl Olof Tallgren.
4454: 2677
4455:
4456: IV,517.-Rah.al. N:o 173.
4457:
4458:
4459:
4460:
4461: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta radiosähköttäjälisäksi
4462: poliisiradion radiosahköttäjille.
4463:
4464:
4465: E d u s k u n n a ll e.
4466:
4467: Suomi on vuonna 1928 liittynyt jäseneksi titaidon vuoksi tuhlausta käyttää poliisiteh-
4468: kansainväliseen rikospoliisikomissioniin, joka täviin ja poliisivakanssien mukaiset ylene-
4469: perustettiin Wienissä vuonna 1924. Tämä mismahdollisuudet ovat siten heiltä tukossa.
4470: edellytti kansainväliseen poliisiradioverkkoon Toisaalta radiosähköttäjät ovat jääneet
4471: liittyvää poliisiradiota. jälkeen ja suorastaan toisarvoiseen asemaan
4472: Poliisiradio perustettiin meillä vuonna oman ammattikuntansa ja ammattitaidon
4473: 1949 siten, että poliisiradion radiosähköttäjät omaavan sähköttäjäkunnan palkkauksesta
4474: asetettiin Liikkuvan poliisin vakansseille. muilla aloilla.
4475: Tämä olikin aikanaan helppo lähtökohta Posti- ja },enätinhallituksen asemilla on
4476: asialle, mutta sen jäiken on tällä alalla ta- lähtöpalkkaluokka A 17 ja siitä radiosähköt-
4477: pahtunut kehitystä niin, että nykyisin polii- täjänä ylenemisen mahdollisuus A 20: een
4478: siradion radiosähköttäjät ovat joutuneet nu- saakka ja asemapäälliköillä A 24:een saakka.
4479: rinkuriseen asemaan. Samaa periaatetta noudatetaan myös muilla
4480: Kansainvälisen poliisiradioliikenteen mää- valtion radioasemilla (kulkul. ministeriö ja
4481: räysten mukaan poliisiradion henkilökunnan ilmatiet. keskuslaitos). Laivaradiosähköttä-
4482: ammatillisen tuntemuksen tulee olla sama jien työehtosopimuksen mukaan palkat ovat
4483: kuin mitä vaaditaan kansainvälisen liiken- myös huomattavasti edellä poliisiradion säh-
4484: teen päivystäjältä (siirtyvä meriliikenne, il- köttäjien palkkausta.
4485: mailuradioliikenne jne.) Edellä olevan perusteella olisi parhain rat-
4486: Näin onkin poliisiradion henkilökunnan kaisu se, että Poliisiradioon perustettaisiin
4487: ammattitaito. He ovat radiosähköttäjiä ja seuraavat valtion toimet:
4488: tähän ammattikuntaan kuuluvia.
4489: Heitä on palveluksessa tällä hetkellä 49 11 kpl. viestiohjaaja A 20 (yksi kuhunkin
4490: henkilöä. He ovat kuitenkin edelleenkin lääniin)
4491: Liikkuvan poliisin vakansseilla palkkaluo- 1 , ap. viestiohjaaja A 19 (Helsinki)
4492: kissa A 11 - A 14 ja asemapäälliköt toi- 16 , vanh. radiosähköttäjä A 18 (6 Hel-
4493: mien eri lääneissä A 16. Helsinki toimii kan- sinkiin ja yksi kuhunkin lääniin)
4494: sallisessa liikenteessä maan keskusradioase- 21 , nuor. , A 17 (Hämeen-
4495: lääni 3, muut 2)
4496: mana, jonne liikenne suuntautuu ja Suomen
4497: Interpol-radioasemana hoitaen sekä radio-
4498: ---
4499: 49 kpl.
4500: että telexliikenteen, joka suuntautuu ulko-
4501: maille. Eri lääneissä toimivat hoitavat sinne Tällöin vapautuisivat poliisiradioita 11 yli-
4502: suuntautuvan liikenteen. Vuonna 1965 vä- konstaapelin ja 38 konstaapelin vakanssia
4503: litti Helsinki 24 847 sanomaa ja muut asemat Liikkuvan poliisin kenttähenkilökunnalle.
4504: 5 500-9 500 sanomaa eri lääneissä. Kun menoarvio ensi vuotta varten on viety
4505: Poliisiradion radiosähköttäjien asema on eduskuntakäsittelyyn ja edellä olevaa vakans-
4506: kahdessa suhteessa epäasiallinen. Toisaalta sijärjestelyä ei ehkä tä.ssä vaiheessa voida to-
4507: he pitävät kiinni Liikkuvan poliisin vakans- teuttaa, olisi palkkauksessa olevaa räikeää
4508: seja, joita tarvittaisiin paremmin sen varsi- epäkohtaa viipymättä lievennettävä siten,
4509: naisen tehtävän suorittamista varten. Radio- että Liikkuvan poliisin palkkauksiin lisätään
4510: sähköttäjiä olisi heidän hankkimansa ammat- "Radiosähköttäjälisä", jonka suuruus olisi
4511: 2678 IV,517, - Poliisin radiosä.hköttäjälisä.
4512:
4513:
4514: neljä palkkaluokkaa, toisin sanoen jokaiselle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4515: Poliisiradion radiosähköttäjälle maksettaisiin nioittavasti,
4516: radiosähköttäjälisänä hänen oman palkka-
4517: luokkansa ja ylöspäin neljä palkkaluokkaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
4518: oleva palkkaero. Tämä olisi väliaikaisratkai- j.a menoarvioon 160 000 markkaa ra-
4519: suna toistaiseksi, kunnes kokonaisjärjestely diosähköttäjälisänä poliisiradion radio-
4520: saataisiin suoritetuksi ja palkkaus tästä nos- sähkötiäjille.
4521: tetuksi muun radiosähköttäjäkunnan tasolle.
4522: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
4523:
4524: Juuso Häikiö. Timo Mäki. Matti Kekkonen.
4525: Erkki Hara.. E. J. Paavola. Antti 0. Pennanen.
4526: Aili Va.ittinen.
4527: 2679
4528:
4529: IV,518. -Rah.al. N:o 174.
4530:
4531:
4532:
4533:
4534: lfåikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta liikennetarkastaja.n
4535: ja kirjurin virkojen perustamiseksi valtionrautateiden
4536: linjahallintoon.
4537:
4538:
4539: E d u s k u n n a II e.
4540:
4541: Valtionrautateiden kannattavuuden kohot- täviin voitaisiin valita sellaisia henkilöitä,
4542: tamiseksi on pystyttävä parantamaan sen jotka omaavat erityistä kykyä markkinoin-
4543: kykyä kilpailla kuljetuksista. Tämän pää- nin hoitamiseen. Vastaavasti rautatiehallitus
4544: määrän saavuttamiseksi on VR: n toimesta esitti lakkautettavaksi kolmen apulaisasema-
4545: kehitettävä aktiivinen ja nykyaikainen mark- päällikön ap. ja kuusi 4 l. 1 pl. asemapäälli-
4546: kinointitoiminta, joka puolestaan vaatii teho- kön virkaa.
4547: kasta organisaatiota. Linjahallinnon markki- Hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion
4548: nointiorganisaation Jmhittämiseksi rautatie- tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1967 ei sisälly
4549: hallitus esitti perustettavaksi yhdeksän toi- esitystä edellä mainittujen virkojen perusta-
4550: sen luokan liikennetarkastajan ja 15 ensim- miseksi. Sitä vastoin hallitus esittää rauta-
4551: mäisen luokan yp kirjurin uutta virkaa val- tiehallituksen lakkautettavaksi esittämien vir-
4552: tionrauta,teiden linjahallintoon valtion vuo- kojen lakkauttamista. Sen vuoksi esitämme
4553: den 1967 tulo. ja menoarvion yhteydessä. kunnioittavasti,
4554: Toisen luokan liikennetarkastajat tulisivat
4555: toimimaan liikennepiireissä markkinoinnin että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
4556: johtotehtävissä ja ensimmäisen luokan kirju- tulo- ja menoarvioon 18 Pl:n II luvun
4557: rit markkinointitehtävissä tärkeimmillä kau- 1. momentille lisäystä 327 564 mk yh-
4558: pallisilla liikennepaikoilla. Uusia, täitä tar- deksän toisen luokan liikennetarkasta-
4559: koitusta varten perustettuja virkoja tarvi- jan ( A 25) ja 15 ensimmäisen luokan
4560: taan nimenomaan sen vuoksi, että näihin teh- yp. kirjurin ( A 19) viran perustamista
4561: varten.
4562: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
4563:
4564: Juuso Häikiö. Sakari Huima. Saara Forsius.
4565: 2680
4566:
4567: IV,519.- Rah.al. N:o 175.
4568:
4569:
4570:
4571:
4572: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjurin virkojen pe-
4573: rustamiseksi valtionrautateiden linjahallintoon.
4574:
4575:
4576: Ed usk unn alle.
4577:
4578: Valtionrautateillä otettiin vuonna 1952 viroiksi vuoden 1967 tulo- ja menoarvion yh-
4579: käytäntöön junaohjausjärjestelmä, jota sit- teydessä. Vastaava vähennys voidaan suorit-
4580: temmin on laajennettu ja kehitetty. Juna- taa samalla lakkauttamaHa kaksikymmentä-
4581: ohjaajan tehtäviä hoitavia virkamiehiä var- kuusi ylimääräistä ensimmäisen luokan yp.
4582: ten perustettiin aluksi tilapäisiä 1. luokan kirjurin tointa (A 19).
4583: kirjurin toimia, jotka on myöhemmin muu- Sen vuoksi, että hallituksen esityksen
4584: tettu vastaaviksi ylimääräisiksi toimiksi. Sen eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi
4585: jälkeen kun Kouvolan ja Pieksämäen välisen vuodelle 1967 ei kuitenkaan sisälly vastaavaa
4586: rataosan kauko-ohjaus vuonna 1962 valmis- esitystä, esitämme kunnioittavasti,
4587: tui, siirrettiin osa junaohjaajista hoitamaan
4588: kauko-ohjaajan tehtäviä. Sekä juna- että että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
4589: kauko-ohjausjärjestelmät ovat täysin vakiin- tulo- ja menoarvioon kahdenkymme-
4590: tuneet ja niiden jatkuva tarpeellisuus on nenkuuden 1 luokan yp. kirjurin viran
4591: todettu, mistä syystä rautatiehallitus esitti, ( A 19) perustamista varten lisäystä
4592: että näitä tehtäviä hoitavien virkamiesten 18 Pl:n II luvun 1. momentille
4593: ylimääräisiä ensimmäisen luokan kirjurin oi- 309465 mk.
4594: mia muutettaisiin vastaaviksi vakinaisiksi
4595: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
4596:
4597: Juuso Häikiö. Sakari Huima. Saara Forsius.
4598: Z681
4599:
4600: IV,620.. --Rah.a.l. N:o 176.
4601:
4602:
4603:
4604:
4605: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi So-
4606: keain Keskusliitto r.y :lle vastasokeutuneille tarkoitettua
4607: sopeuttavaa kuntoutuskoitoa varten.
4608:
4609:
4610: E d u s kun n a H e.
4611:
4612: Aikuisena sdkeutuneen henkilön kuntoutu- varmistua sokeutunoon elämänuskon säilymi-
4613: miselle on ratkaiseva sairaalahoitoa välittö- sestä ja jäljellä olevan työkyvyn hyväksi
4614: mästi seuraava vaihe, jolloin hänen on hyvwk- käyttämisestä.
4615: syttävä muuttunut tilanne sekä pyrittävä Sokeiden Kuntouttamiskomitea toteaa edellä
4616: kohti itsenäistymistä ja sopivan .työn löytä- mainitussa mietinnössään, että jokaisella
4617: mistä. Tämän tilanteen vaikeudet ovat sekä sokeutuneella iästä riippumatta pitäisi olla
4618: henkistä laatua että jokapäiväisen elämän mahdollisuus saada ohjausta SO'keana elämi-
4619: käytännöllisistä toimista selviytymiseen liit- sessä, liikkumisessa, jobpäiväisissä toimissa
4620: tyviä.. Merkitsee huomattavaa epä:kohtaa, että jne. Kysymyksessä olevaa tehtävää ei voida
4621: nä:kökyvyn menettämiseen liittyvän sairaala- hoitaa sairaaloissa, lausuu em. komitea. Jo pel-
4622: hoidon jälkeen sokea ja vaikeasti nä:kövikai- kästään taloudellisista syistä ei voida ajatella,
4623: nen jää vaille opastusta näkövian aiheutta- että sairaaloissa olisi sokeiden kuntouttami-
4624: massa uudessa tilanteessa. seen edkoistuvaa henkilökuntaa. Näinollen
4625: Useiden muiden vammaryhmien kohdalla maassa tulisi olla erityinen laitos, johon kun-
4626: kuntouttamishoito on jo ehtinyt saada vakiin- touttamisen tarpeessa olevat sokeat voidaan
4627: tuneet muodot ja toiminta katsotaan inva- ohjata. Tämän laitoksen tehtävänä olisi mm.
4628: liidihuoltolaissa säädettyyn huoltoon itsestään luottamuksen palauttaminen sokean omiin
4629: selvänä sisältyväksi. Niinpä raajavammainen mahdollisuuksiin, päivittäisten toimintojen
4630: saa sairaalahoidon yhteydessä tai sen jatkoksi opettaminen, apuvälineiden käytön opastus,
4631: erityisessä kuntouttamislaitoksessa tilaisuu- ammattityötä edeltävä työskentely, työhön
4632: den liik'kumis- ja toimintakyvyn harjoituk- ohjauksen selvittämiseksi ja kuntouttamisen
4633: seen, proteesin käytön opastukseen ja joka- jatkotilanteen hahmottaminen.
4634: pa.Ivmsen elämän taitojen opettelemiseen. Kun jatkuva vastasO'keutuneiden ohjaus-
4635: Vastaavasti saa puhe- ja äänihäiriöinen puhe- tarve ei lukumääräisesti ole kovin suuri -
4636: terapiaa ja tuberkuloosipotilas työhoitoa. va.stasokeutuneita arvioidaan vuosittain tule-
4637: van noin 40 - ei liene tarkoituksenmukaista
4638: Valtioneuvoston ·asettama Sokeiden Kun- perustaa yksinomaan tätä tarkoitusta varten
4639: touttamiskomitea toteaa 28. 11. 1963 päivä- laitosta. Sopeuttava kuntouttamisohjaus voi-
4640: tyssä mietinnössään, että myös aikuisiässä taisiin antaa sellaisessa laitdksessa, jossa on
4641: sokeutuneet tarvitsevat rohkaisua, neuvoja muutakin sokeainhuoltoon kuuluvaa toimin-
4642: ja tukea voidakseen parhaalla mahdollisella taa. Tyyskylän 'kartanossa Siuntiossa Sokeain
4643: tavalla jatkaa elämäänsä muuttuneissa olo- Keskusliitto harjoittaa sellaista huoltolaitos-
4644: suhteissa. Niinikään ammattikoulutuksen yh- ja kurssitoimintaa, jon:ka yhteyteen sopeutta-
4645: teydessä havaitaan yhä uudestaan, että äsken van kuntouttamishoidon järjestäminen hyvin
4646: sokeutuneet s<>keainkoulua käymättömät aikui- niveltyisi. Kokeiluta:vkoituksessa liitto on jo
4647: set tarvitsevat ensin runsaasti aikaa yleiseen vuosina 1963-1966 järj-estänyt Tyyskylässä
4648: totutteluun ja eräiden :wkealle tarpeellis.ten muutamia kuntoutuskursseja. Niiden yhtey-
4649: perustaitojen opetteluun ja vasta sitten pääs- dessä laitos on todettu tarkoitukseen sopi-
4650: tään tehokkaasti käsiksi ammatin oppimi- va;ksi sekä kurssimuotoisesti järjestetty kun-
4651: seen. Mitä nopeammin sopivaa tukea voidaan touttami.shoito kaikin puolin ennakko-odotuk-
4652: aisanormai·selle antaa, sitä paremmin voidaan sia vastaavaksi.
4653: 13 E 841/66
4654: 2682 IV,520. - Vasta.sokeutuneiden kuntoutushoito.
4655:
4656:
4657: Ma.assamm.e löytyy kymmenittäin passiivi- Sdkeain Keskusliitto on valmis taloudellista
4658: si'ksi jääneitä S()keita, joiden kuntoutumisen tukea saatuaan huolE'Jhtimaan vaBtasokeutu-
4659: esteeksi ei voi havaita muuta syytä kuin neiden kunt<mttamisesta, esitämme kunnioit-
4660: asiantuntevan tuen ja ohjauksen puute tavasti,
4661: oikeana aikana. Tällaisten tapausten vähen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
4662: tämiseksi ja sokeutuneiden työ- ja toiminta- valtion tulo- ja menoarvioon BO 000
4663: kyvyn palautumisen jouduttamiseksi olisi k:id- markkaa avustukseksi Sokeain Keskus-
4664: reellisesti huolehdittava tarpeellisista toimen- Uitto r.y: lle vastasokeutuneille tarkoi-
4665: piteistä sopeuttavan kuntoutushoidon järjes- tettua sopeuttavaa kuntoutw;hoitoa
4666: tämiseksi säännönmukaiselle kannalle. Kun varten.
4667: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
4668:
4669: Eero Häkkinen. Margit Eskman. Alli V aittinen.
4670: Antti 0. Pennanen. A-L. Tiekso. Eino Räsänen.
4671: Ville Tikkanen. Edit Terästö. Sinikka Luja.
4672: A-V. Perheentupa. Juuso· Häikiö. Siiri Lehmonen.
4673: Pentti Sillantaus. Jouni Apajalahti. Artturi Koskinen.
4674: Aarne Pulkkinen. Sakari Huima. K. F. Haapasalo.
4675: 2683
4676:
4677: IV,521.-Ra.h.aJ. N:o 177.
4678:
4679:
4680:
4681:
4682: Häkkinen ym.: Määrärahan osoittantisesta invaUdijärjestöjen
4683: ja -laitosten avustamiseen.
4684:
4685:
4686: E d u s k u n n a ll e.
4687:
4688: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja Näiden järjestöjen perustamien ja hoita-
4689: menoarviO'ksi vuodelle 1967 on 14 Pl. X mien huoltolaitosten käyttötalousmenoista kor-
4690: luvun 17. momentiUa aikaisemmin ollut vaa valtio vuosittain sosiaaliministeriön hy-
4691: määräraha invalidijärjestöjen ja -laitosten väksymän osan, mutta huoma.ttava osa vält-
4692: avustuksiksi poistettu. Perustelu.'ksi on ilmoi~ tämättömistä menoista ja esimerkiksi laitos-
4693: tettu, että tämän momentin määrärahasta ten keSkushallinnon, niiden toiminnan jat-
4694: avustusta saaneille yhdistyksille ja laitoksille kuvan kehittämisen sekä tulosten jälkitark-
4695: on tarkoitus suorittaa vastaavat avustukset kailun kustannukset joutuvat järjestöt suo-
4696: Raha-automaattiyhdist)71ksen tuotosta. Aikaan- rittamaan itse. Nämä järjestöt toimivat myös
4697: saatu vähennys on 975 435 markkaa. huomattavassa määrin muun lakisääteisen
4698: Sellaisenaan on ·pyrkimys määrätynlaisten huollon hoitajina ja välittäjinä. Invalidi-
4699: valtion avustusten siirtämiseksi suoritetta- huoltomme järjestelmän syntyminen on ollut
4700: vaksi Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta ja jatkuva toiminta on edelleen olennaisesti
4701: perusteltua. Varsinkin erimuotoisen hyvän- riippuvainen näiden järjestöjen toiminnasta.
4702: tekeväisyyden piiriin luettavan toiminnan Useissa yhteyksissä on valtion taholta jätetty
4703: valtion taholta tapahtuvan avustami·sen kes- järjestöjen vastattava:ksi kustannuksia nimen-
4704: kittäminen on tarkoituksenmukaista. Tulo- omaan sillä perusteella, että järjestöt saa-
4705: ja menoarvion tässä kohdassa osoitettu määrä- vat tällaisia menojaan varten erillistä valtion-
4706: raha on kuitenkin ollut tarkoitettu senkal- apua. Valtion tulo- ja menoarvioon otettu
4707: taisen toiminnan avustamiseen, joka luonteel- vuosittainen määräraha on antanut järjes-
4708: taan kuuluu varsinaisen valtionavun piiriin. töjen toiminnalle tarpeellista valkavuutta ja
4709: Tämä johtuu mainitun momentin määrä- jatkuvuuden varmuutta.
4710: rahasta avustusta saaneiden laajamittaista,
4711: pysyvää ja laki·sääteisen invalidihuollon Edellä mainitut huomattavat invalidi-
4712: toteuttamiselle välttämätöntä huoltotyötä har- huoltojärjestöt ja -laitokset harjoittavat luon-
4713: joittavien suurten järjestöjen toiminnan luon- nollisesti myös laajaa muuta toimintaa. Tämä
4714: teesta. Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen toiminta kuuluu hyväntekeväisyyden piiriin
4715: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto, ja sen menojen kattamiseen järjestöt ovatkin
4716: Tuber.kuloosiliitto, Sokeain Keskusliitto ja vuosittain saaneet avustuksia Raha-auto-
4717: Invaliidisäätiö harjoittavat suurelta osalta maattiyhdistyksen tuotosta. Tällainen avus-
4718: sellaista toimintaa, joka on katsotta;Va maa- tusten jakautuminen on koettu maan inva-
4719: han luodun lakisääteisen invalidihuollon jär- lidihuollon kannalta erittäin tarkoituksen-
4720: jestelmän olennaiseksi osaksi. Nämä järjestöt mukaiseksi, koska järjestöt ja laitokset ovat
4721: joutuvat vastaamaan huomattavasta osasta raha-automaattivarojen turvin kyenneet mm.
4722: hoitamansa ja välittämänsä lakisääteisen panemaan alulle monia sellaisia uusia huolt~
4723: huoltotoiminnan kustannuksia. EdUS'kunta muotoja, jotka sittemmin on voitu liittää
4724: onkin useaan otteeseen lausunut, että järjes- lakisääteisen huollon piiriin.
4725: töjen valtionavun määriä olisi korotettava, Kun mainitut järjestöt jo aikaisemmin
4726: mutta tästä huolimatta määräraib.aa ei ole ovat saaneet avustuksia Raha-automaatti-
4727: korotettu palkka- ja kustannustason nousua yhdistYksen tuotosta, olisi ilmeistä, että var-
4728: vastaavalla tavalla. sinaisen valtionavustuksen siirtäminen ;tapah·
4729: 2684 IV,521. - Invalidijärjestöjen avustaminen.
4730:
4731:
4732: tuv·abi tästä lähteestä ei saattaisi olla vai- muuden tunnetta ja toiminnan va:kavaa häJ.-
4733: kuttamatta niiden ikokonaisavustuksen mää- riintymistä.
4734: rään. Vaikka oletettaisiin, että näin e.i Edellä olevaan viitaten ehdotamme ikun-
4735: tapahdu, ei mitään todellista säästöä synny nioittaen,
4736: valtiolle esitetystä siirrosta huolimatta, koska
4737: mainitut avustukset joka tapauksessa vä:hen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
4738: tävät mahdollisuuksia osoittaa tarpeellista tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
4739: avustusta Raha-automaattiyhdistyksen .tuo- uudelle momentille invalidijärjestöjen
4740: tosta johonkin muuhun tarkoitukseen. Sen- ja -laitosten avustamiseen 1100 000
4741: sijaan määrärahan poisto tulisi välittömästi markkaa jaettavaksi samojen perustei-
4742: aiheuttamaan järjestöissä aiheellista turvatto- den mukaan kuin kuluvana vuonna.
4743: Helsingissä 11 opäivänä lokakuuta 1966.
4744:
4745: Eero Häkkinen. Aarne Pulkkinen. Jouni Apajalahti.
4746: Antti 0. Pennanen. Sinikka. Luja. Artturi Koskinen.
4747: Ville Tikkanen. Margit Eskman. Sakari Huima.
4748: A-V. Perheentupa. A-L. Tiekso. Alli Vaittinen.
4749: Pentti Sillantaus. Edit Terästö. Juho Tenhiälä.
4750: Eino Räsänen. Juuso Häikiö. Mauno Pohjonen.
4751: Siiri Lehmonen. K. F. Haapasalo.
4752: 2685
4753:
4754: IV,522. -Rah.al. N:o 178.
4755:
4756:
4757:
4758:
4759: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta metsägenetiikan tut-
4760: kimusosaston ja professorinviran perustamiseen tnetsän-
4761: tutkimuslaitokseen.
4762:
4763:
4764: E d u s k u n n a ll e.
4765:
4766: Jo vuonna 1960 on Metsäntutkimuskomi- kunnallisen metsänjalostusohjelman lä.pivie-
4767: tea mietinnössään esittänyt metsäntutkimus- misestä ja koko valta:kunnallisen jalostustyön
4768: lait(jkseen perustettavaksi metsägenetiikan koordinoinnista. Tästä syystä esitämme kun-
4769: tutkimusosastoa ja metsägenetiikan profes- nioittavasti,
4770: sorin virkaa.
4771: Nyt on laadittu vaJta!kunnallinen metsän- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
4772: jalostuksen kehittämisohjelma vuosi!ksi 1967 tulo- ja menoarvioon 40 000 markkaa
4773: -1976 ja on todettava että hallitus on suh- metsägenetiikan tutkimusosaston ja
4774: tautunut myötämielisesti tämän ohjelman metsägenetiikan professorinviran pe-
4775: toteuttamiseen. ,rustamista varten metsäntutkimuslai.
4776: Sanotun ohjelman mukaan lankeaa metsän- tokseen.
4777: tutkimuslaitoksen osalle suuri vastuu Valta-
4778: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta i966.
4779:
4780: Leo Hä.ppölä. Atte Pakkanen. Matti Mattila.
4781: 2686
4782:
4783: IV,52S.- Rah.al. N:o 179.
4784:
4785:
4786:
4787:
4788: Häppölä ym.: Määrärahan osoittmnisesta metsänja~ostuksen
4789: tutkimusaseman ja metsägeneettisten laitosten rakentami-
4790: seksi metsäntutkimuslaitoksen Ruotsinkylän kokei~ttaltteelle.
4791:
4792:
4793: E d u s k u n n a 11 e.
4794:
4795: Metsänjalostuksen kehittämiseksi maas- Jalostustoiminnan laajentuessa metsäntut-
4796: samme on laadittu valtakunnallinen metsän- kimuslaitoksen osalle lankeaa yhä suurempi
4797: jalOBtuksen kehittämisohjelma vuosiksi 1967 vastuu edellämainitun valtakunnallisen met-
4798: -1976. Tämän ohjelman puitteissa eri lai- sänjalostusohjelman läpiviemiseSta ja jalos-
4799: tokset ja yhteisöt ovat esittäneet metsänjalos- tustyön valtakunnallisesta !koordinoinnista.
4800: tuksen määrärahansa valtion vuoden 1967 Metsäntutkimuslaitoksen Ruotsinkylän jalos-
4801: tulo- ja meiloarvioon. On todettava, että hal- tusasema, joka on muodostunut metsägeneet-
4802: litus on suhtautunut myötämielisesti ohjel- tisen tutkimustoiminnan keSkuspaikaksi, on
4803: man toteuttamiseen ja suurelta osalta esittä- huonetiloiltaan täysin riittämätön. Käytössä
4804: nyt anotut määrärahat myönnettävaksi. on vuonna 1948 rakennetuissa, alunperin tai-
4805: Laaditussa ohjelmassa on mainittu eräät mitarhan työrakennuksiksi tehdyissä tiloissa
4806: rakennusohjelmat, jotka liittyvät olennaisesti 65.8 m2 konttori- ja laboratoriohuoneita sekä
4807: ohjelman toteuttamiseen. Erityisen tärkeänä vuok:rattuna n. 60 m2: n suuruinen toimisto-
4808: on pidetty metsäntutkimuslaitoksen geneettis- parakki.
4809: ten laitosrakennusten rakentamista Tuusulan Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
4810: Ruotsinkylään. Metsäntutkimuslaitoksessa on nioittavasti,
4811: laadittu huonetilaohjelma 'kyseisiä rakennuk-
4812: sia varten, ja valtion rakennusohjelmatoimi- että Eduskunta ottaisi v-uodC?t 1967
4813: kunta on puoltanut ohjelmaa. Suunniteltu- tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
4814: jen laitosrakennusten yhteinen tilavuus on suuruisen määrärahan metsäntutkimus-
4815: 11 000 ms ja kokonaiskustannusarvio 1 970 000 laitoksen Tuusulan kunnan Ruotsin-
4816: markkaa rakennushallituksen vuonna 1965 kylässä sijaitsevalle Ruotsinkylän ko-
4817: laatiman kustannusarvion mukaan. Metsän- keilualueeUe rakennettavien metsän-
4818: tutkimuslaitos on esittänyt vuosien 1966 ja jalostuksen tutkimusaseman ja metsä-
4819: 1967 valtion tulo- ja menoarvioihin määrä- geneettisten laitosten keskusrakennus-
4820: rahaa näihin raik:ennuksiin liittyvää suunnit- ten sekä ulkopuolisten aluesu.unnittelu-,
4821: telutyötä varten - ilman tulosta. vesijohto-, viemäröinti-, tie- ia wmpö-
4822: kanavatöiden suunnittelua varten.
4823: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
4824:
4825: Leo Häppölä. Atte Pakkanen. Matti Mattila.
4826: 2687
4827:
4828: IV,524. -Rah.al. N:o 180.
4829:
4830:
4831:
4832:
4833: Juvela. ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden talviväylän
4834: avaamiseksi Rauman satamaan.
4835:
4836:
4837: E d u s kun n a H e.
4838:
4839: Säännöllisen talviliikenteen turvaaminen super~ludkan alukset voisivat turvallisesti
4840: Pohjanlahden satamiin on varsin epävarmo- ilman jäänsärkijän apua purjehtia satamaan.
4841: jen tekijöitten varassa. Kovimpina talvina on Tämän väylän etuna on ennenkaikkea se,
4842: Pohjanlahden satamat jouduttu sulkemaan, että väylä on tuuliJ.ta suojattu. Sitäpaitsi
4843: koska käytettävissä olevat jäänsärkijävoimat uusi väylä lyhentäisi matkaa Rauman sata-
4844: eivät ole kyenneet pitämään liikennettä yllä. maan noin 10 meripenikulmalla. Kyseinen
4845: Tällainen epävarma tilanne on luonnollisesti väylä tulisi kuLkemaan Santkarin pookin ja
4846: ollut kansantaloudellisesti hyvin epäedullinen. Rihtniemen välitse edelleen saaristoon, jossa
4847: Rauman satama on saanut omalta osaltaan se lähempien tutkimusten osoittamassa pai-
4848: kokea nämä talviliikennettä haittaavat vai- kassa yhtyisi nykyiseen väylään.
4849: keudet. Uusilla järjestelyillä ja suhteellisen Kaikki näkökohdat puhuvat sen puolesta,
4850: pienin kustannuksin on kuitenkin Rauman että lko. väylän avaaminen toisi huomattavan
4851: sataman !kohdalla aikaansaatavissa ratkaisu, :parannuksen Pohjanlahden talvilii'kenteelle.
4852: jdka epäedullisimpinakin talvina turvaisi lii- Ennenkaikkea se ratkaisisi yhdellä kertaa
4853: kenteen jatkuvuuden. Tämä pulma on rat- Rauman sataman talvisen liikenteen· epävar-
4854: kaistavissa uuden talviväylän avaamisella muuden ja helpottaisi tuntuvasti vaikeaa
4855: satamaan. Pitkäaikainen kdkemus on osoitta- jäänsärkijäpulaa.
4856: nut, että nykyinen talviväylä on hankala ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4857: epäedullinen siksi, että se on länsituulille nioittaen,
4858: altis, mikä pu()lestaaJl haittaa 'laivojen avus-
4859: tamista satamaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
4860: Sen sijaan uuden saariston suojaBSa kul- tulo.. ja menoarvioon 40 000 markan
4861: kevan väylän avaaminen merkitsisi sitä, että määrärahan tutkimuksia varten uuden
4862: nykyään talviliikenteessä käytettävät vah- talviväylän avaamiseksi Rauman sata-
4863: vemmat alukset selkä suunnitteilla olevat ns. maan.
4864: Helsingissä 11 <päivänä l<1kakuuta 1966.
4865:
4866: Aulis Juvela.. Uljas Mäkelä. Aimo Laiho.
4867: 2688
4868:
4869: IV,525. - Rah.al. N: o 181.
4870:
4871:
4872:
4873:
4874: J'å.msen ym.: Määrärahan osoitta·misesta Pihtiputaan emäntä-
4875: koulun suunnittelua varten.
4876:
4877:
4878: Ed us kunnalle.
4879:
4880: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle olevien tilojen valtiolle ostamista varten
4881: 1966 19 Pl. 1 luvun 8 momentissa todetaan tälle uudelle momentille myönnettä.väksi
4882: seuraavaa: "Kiinteistön hankinta Pihtipu- 152 800 markkaa. Momentin loppusumma on
4883: taa.lle perostettavaa emäntäkoulua varten. 152 800 markkaa." ·
4884: Pihtiputaan emäntäkoulun kannatusyhdistys Hallituksen esityksessä vuoden 1967 · ta-
4885: on tarjonnut · valtiolle ostettavaksi emäntä- lousarvioksi 18 Pl. XXI luvun 13 b inomen-
4886: koulun perustamista varten Pihtiputaan kun- tilla todetaan puolestaan seuraavaa: ''Våltio
4887: nan Elämäjärven kylästä ostamansa Hassila osti v. 1966 Pihtiputaan kunnan Elämäjär-
4888: RN:o 1251, Kotiranta RN:o 1126 ja Pellon- ven kylästä 28.93 ha peltoa ja 124.81 ha
4889: pää RN:o 1111 nimiset tilat. Tilojen yhtei- metsää ja muuta maata käsittävän kiinteis-
4890: nen pinta-ala on 153.74 hehtaaria, josta on tön Pihtiputaalle perustettavaa emäntäkoulua
4891: peltoa 28.93 ha ja metsämaata 93.92 ha. varten. Kun kiinteistö on maataloushallituk-
4892: Kun tiloilla ei ole tarkoitukseen soveltuvia sen hallinnassa, ehdotetaan maatilan hoidossa
4893: rakennuksia olisi sekä emäntäkoulua että tarvittavan irtaimiston hankintaa varten mo-
4894: koulutilaa varten tarvittavat rakennukset, mentille myönnettäväkai 80 000 markkaa."
4895: yhteensä. noin 24 000 ms, rakennettava ja Kun emäntäkoulupaikoista on maassamme
4896: sitä varten aikanaan myönnettävä varoja huutava puute ja Keski-Suomen pohjoisilla
4897: noin 3 650 000 markkaa. Kun emäntäkoulun alueilla asiantuntijain mielestä emäntäkou-
4898: tarve Keski-Suomen pohjoisia alueita varten lun tarve ilmeinen, ehdotamme kunnioittaen,
4899: on ilmeinen ja kun valtiolle tarjotut tilat
4900: muodostavat eheän kokonaisuuden ja sopi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
4901: vat peltojensa ja metsiensä puolesta emäntä- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
4902: koulun koulutilaksi, ehdotetaan kysymyksessä m.iUilrärakan Pihtiputaan emäntäkou-
4903: lun suunnittelua 1Jarten.
4904: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
4905:
4906: Artturi Jämsen. Arvo Ahonen.
4907: Sylvi Saim.o. Paavo Niinikoski.
4908: Artturi Koskinen. lYia.uno Pohjonen.
4909: Heim.o Linna. Aune Salama.
4910: Reino Karpola. Sakari Knuuttila..
4911: 2689
4912: IV,526. - Rah.aJ. N: o 182.
4913:
4914: J'åmsen ym.: Määrärahan osoittarnisesta kalastuskoulun pe-
4915: rustamista varten Konneveden kunnan Siikakoskelle.
4916:
4917:
4918:
4919:
4920: Ed usk unnall e.
4921:
4922: Maahamme jo ammoin saapuneet ensimmäi- ja vaihtuvuuden jatkuvuus taattu. Maini-
4923: set asukkaat joutuivat hankkimaan elatuk- tulla reitillä Siikakosken yläpuolella ovat
4924: sensa kalastamaila ja pyydystämällä riistaa. mm. seuraavat järvet: Koivujärvi, Pielavesi,
4925: Aikojen kuluessa asutus laajeni ja tihentyi, Nilakka, Rasvanki, Virmasvesi, Niinivesi,
4926: väestön elämä kehittyi ja elinkeinoelämä ver- Iisvesi, Sonkari, Etelä- ja Pohjois-Konnevesi.
4927: soi. Keksittiin uusia elinmahdollisuuksia ja Reitti alkaa Oulun läänin Pyhäjärven kun-
4928: -keinoja. Kaikkien näiden kehitysvaiheiden nan Mäkiöiskylästä, jonne Siikakoskesta tu-
4929: aikana ovat alkuelinkeinot, kalastus ja met- lee vesitse matkaa n. 300 km. Näin ollen
4930: sästys säilyttäneet paikkansa, tosin hyvin Rautalammin reitin vesiallas sadealueineen
4931: harvojen ihmisten saadessa niistä enää pysy- turvaa riittävän veden virtaamisen eikä sen
4932: vää toimeentuloa, mutta harrastuksina ne keskim.ääräisessä korkeudessa pääse synty-
4933: ovat edelleen koko kansamme suosiossa. Har- mään suuriakaan vaihteluja.
4934: rastus varsinkin kalastusta kohtaan on jatku- Todettakoon vielä, että Rautalammin rei-
4935: vasti nousemassa. tin vedet ovat puhtaita. Reitillä ei tapahdu
4936: Viime vuosina on ryhdytty alan järjestö- myöskään puutavaran uittoa. Kun reitin var-
4937: jen toimesta turvaamaan kalastuksen jatku- rella maasto laskee voimakkaasti etelään päin,
4938: vuuden edellytyksiä. Kalakantaa on pyritty muodostuu sen kapeikkoihin kymmeniä kos-
4939: lisäämään mm. poikasistutuksen avulla ja kia ja virtoja, joiden vaikutuksesta veden
4940: ryhdytty harjoittamaan kalan kasvatusta al- luonnollinen puhdistautumiskyky on hyvin
4941: taissa. Kalakannan lisäämiseen tähtäävät toi- suuri.
4942: menpiteet ovat tarpeellisia, mutta jotta niitä Rautalammin reitin vesistöjen kalakanta
4943: pystyttäisiin tehokkaasti toteuttamaan olisi on monipuolinen ja määrältään runsas. Tätä
4944: valtiovallan taholta ryhdyttävä viipymättä kuvaa mm. Suomen Kalastusyhdistyksen
4945: harjoittamaan kalastusalan koulutustoimin- kirja "Kalapaikkaopas 1965--66", jossa on
4946: taa, perustamalla sitä varten kalatalouskoulu. määritelty Siikakosken ja sen lähivesien tär-
4947: Tälle laitokselle on löydettävä sopiva si- keimmät kalat ja niiden runsaudet seuraa-
4948: joituspaikka. Keski-Suomen läänin ja Kuo- vasti: "Konnevesi, eteläpään länsiosa, Siika-
4949: pion läänin rajalla sijaitseva Konneveden kosken kalastuskunta noin 5 000 ha. Taimen
4950: kunta olisi mielestämme erittäin sopiva 2, siika 2, hauki 3, ahven 3, muikku 4,
4951: paikka kalatalouskoululle. Mainitun kunnan lahna 3" ja edelleen "Hankasalmi-Konne-
4952: halki johtaa kantatie n: o 69, jota pitkin vesi, Kynsivesi, Liesvesi, Vanginvesi ym.
4953: tulee matkaa kirkonkylästä Jyväskylään 65 Kärkkäälän kalastuskunta noin 3 700 ha.
4954: km ja Kuopioon 105 km. Kirkonkylästä ja Taimen 2, siika 2, harjus 2, hauki 3, ahven 4,
4955: läheisyydestä haarautuu maanteitä myös mui- muikku 3." Mainituista puolueettomista mää-
4956: hin suuntiin, joten liikenneyhteydet voitaneen ritelmistä ilmenee, että vesissä on runsas
4957: katsoa hyviksi. Koulun sijoitukselle sopiva arvokalakanta sekä muutakin havainto-ope-
4958: paikka löytyisi vesireitin varrelta Siikakos- tuksen kannalta tärkeää kalaa riittävästi.
4959: kelta tai sen läheisyydessä. Tarvittavan maa- Siikakosken vesialueet kuuluvat pääosil-
4960: alueen saanti laitoksen käyttöön ei ilmeisesti taan Hankasalmen-Konneveden Kärkkäälän
4961: tuottaisi vaikeuksia. kalastuskunnan alueisiin. Kalastuskunnan
4962: Konneveden Siikakoskesta mainittakoon toimesta on vesialueille suoritettu kalanpoi-
4963: vielä, että kun se sijaitsee vesirikkaan Rauta- kasistutuksia jo vuosikymmeniä. Viimeisten
4964: lammin reitin äärellä, on veden virtauksen kuuden vuoden kuluessa on istutettu run-
4965: 14 E 841/66
4966: 2690 IV,526. - Siikakosken kalastuskoulu.
4967:
4968:
4969: saasti lohikaloja, mm. kuluvana vuonna on nen koskireitti. Siihen kuuluvat Yläisen
4970: tarkoitukseen varattu 7 200 markkaa. Myös koski, Keskisen koski ja Hannulan koski.
4971: Keski-Suomen ensimmäiset järvitaimenen kas- Kalastuskunnan vuokratessa mainittuja kos-
4972: vatusaltaat on perustettu kalastuskunnan kia urheilukalastusseuroille ja yksityisille
4973: toimesta. Niitä on kalastuskunnalla tällä het- urheilukalastajille on kiinnostus koskien
4974: kellä 8 kpl sekä yksityisillä 7 kpl. Kuluvana kalastusoikeuden saantiin ollut aina vilkasta.
4975: vuonna kalastuskunta perustaa 2 verkko- Osa koskista on varattu matkailijoiden käyt-
4976: allasta lisää. Kalastuskunnan alueella on töön.
4977: 10 lampea kortistoitu ja niihin on laadittu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4978: hoitosnunnitelmat. Kalastuskunta on pitkän nioittaen,
4979: aikaa harjoittanut jäsentensä keskuudessa
4980: voimakasta valistus- ja opastustoimintaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
4981: Kärkkäälän kalastuskunnan alueella on tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
4982: kaksi huomattavaa koskireittiä. Etelä-Konne- määrärahan suunnitelman laatimista
4983: veden ja Liesveden välillä ovat Siikakoski, varten kalastuskoulun perustamiseksi
4984: K:arinkoski, Takkinainen ja Kellankoski. Konneveden kunnan SiikakoskeUe sekä
4985: Liesvedestä vedet virtaavat Pesiäissalmen tarpeellisen maa-alueen hankkimiseksi
4986: virran kautta V anginveteen, josta alkaa toi- koulun tarpeisiin.
4987: Helsingissä 12 päivänä loka:kuuta 1966.
4988:
4989: Artturi Jäm.sen. Reino Karpola. Siiri Lehmonen.
4990: Sylvi Saim.o. Arvo Ahonen. Mauno Pohjonen.
4991: Artturi Koskinen. Paavo Niinikoski. Aune Salama..
4992: Sakari Knuuttila. Impi Lukkarinen.
4993: 2691
4994:
4995: IV,527.-Rah.al. N:o 183.
4996:
4997:
4998:
4999:
5000: Jämsen ym.: Määrärahan osoittamisesta maamiesopiston pe-
5001: rustamista varten Tarvaalan maatalousoppilaitoksen yhtey-
5002: teen.
5003:
5004:
5005:
5006: Ed usk unn alle.
5007:
5008: Tarvaalan maatalousoppilaitos on perus- toimistotilat, 8 henkilökunta-asuntoa. Tila-
5009: tettu jo v. 1860. Se aloitti toimintansa v. vuus 6 650 m3.
5010: 1867 maanviljelyskouluna ja karjrukkokou- 5. Kaksi uutta oppilasasuntolaa, kapasi-
5011: luna. teetti yhteensä 90 oppilasta, valm. 1963.
5012: Oppilaitoksen nykyiset rakennustilat ikä- Tilavuus yht. 4 780 m3.
5013: järjestyksessä: 6. Uusi opettaja-asuntola, 4 asuntoa, valm.
5014: 1963. Tilavuus 1300 ms.
5015: 1. Ns. johtajan rakennus, valmistunut v. 7. Verstas-konehallirakennus, valm. v. 1960.
5016: 1863, 2 opettaja-asuntoa + vierashuoneet, Käsittää hyvät ja koneistetut puu- ja metal-
5017: kunostettu vv. 1964-65. Nykyiskunto hyvä. liverstaan + lämmitystilat sekä varastotilaa.
5018: 2. Vanha koulurakennus, valm. v. 1928, Tilavuus 3 385 ms.
5019: 3 luoklkaa + 2 asuntoa, kunnostettu vv. Kaikki vv. 1960-63 valmistuneet raken-
5020: 1953-64. Nykyiskunto hyvä. Tilavuus 2 460 nukset kunnoltaan vielä hyviä ja niiden
5021: m•. yhteistilavuus 21 255 ms.
5022: Tarvaalan maatalousoppilaitoksessa toimii
5023: 3. Vanha oppilasasuntola, valm. 1932, ka- nykyisin 2 vuotinen maanviljelyskoulu, maa-
5024: pasiteetti 36 oppilasta, kunnostettu vv. 1963 mieskoulu ja karjatalouskoulu. Poikaopinto-
5025: -64. Nykyiskunto hyvä. Tilavuus 2 680 m3. suunnille on viime vuosina ollut ilahduttavan
5026: 4. Uusi koulurakennus, valm. 1963, 3 luok- runsaasti hakijoita, mutta karjatalouskouluun
5027: kaa, kaikki laitoksen huoltotilat + Jämmitys, heikonlaisesti.
5028:
5029: Koulutilan pinta-ala ja maankäyttölajit:
5030: Puu- ja kasvitarhaa ................... . 1.00 ha
5031: Peltoa, savimaata (hiesusavi + hietasavi) .. 57.72
5032: Suomaata .............................. . 12.00 69.72 11
5033:
5034: Luonnonniittyä ......................... . 2.00 11
5035:
5036: Raivattua laidunta (peltokelpoista) ....... . 2.00 " 74.72 ha
5037: Tonttia, teitä ym. . .................... . 7,68 11
5038: Metsämaata (pääosa erinomaista) ....... . 478.53 "
5039: Joutomaata ............................ . 11.93 "
5040: Yhteensä 572.86 ha
5041:
5042: Viljelyskelpoista metsämaata talouskeskuksen lähietäisyydessä n. . ...... . 15.00 ha
5043: Lisäaluemahdollisuudet: Virtasaaren yhteislaidun aivan vieressä n. . .. . 8.00 ,
5044: Kaksi valtiolle ostettua tilaa n. 3 km:n säteellä, peltoa yht. n ...... . 15.00 "
5045: Koko peltopinta-alamahdollisuus näin ollen yhteensä n. . .............. . 110.00 "
5046: 2692 IV,527. - Ta.rva.ala.n ma.amiesopisto.
5047:
5048:
5049: Koulutilan rakennukset: navetta, talli, Rehnkaalia ..................... . 1.3 ,,
5050: puimala + viljan käsittelytilat riittävän suu- J-ruis, vih. rehua ............... . 0.7 ,
5051: ret lisääntyneeseenkin käyttöön ja kunnol- Heinää ........................ . 30.0 "
5052: taan hyvänlaisia. - Vain kasvihuoneet puut- Peltolaidunta (erittäin voimaperäi-
5053: tuvat, mutta niitä varten valmiina jo läm- nen laiduntalous) ............. . 20.2 "
5054: mityskapasiteetti (verstaalta) ja vesi, joten
5055: kustann~s ehkä n. 100 000 mk.
5056: Koulutilan taloussuunta sijainnista joh-
5057: tuen karjatalousvaltainen, myös siemenviljaa
5058: Kotieläimiä tällä hetkellä: 5 hevosta, 35 (kauppasiementä) tuotettu.
5059: lypsylehmää + nuorikarja, 15 emakkoa + Kun maamiesopistopaikoista esiintyy meillä
5060: lihotussikoja ja porsaita, 150 kanaa. huutava puute olisi Tarvaalan maatalous-
5061: Peltoviljelyn jakaantuminen v. 1966 vil- oppilaitdksen yhteyteen asiallisesti ja myös
5062: jelyssuunnitelmassa: taloudellisesti perusteltua sijoittaa agrologeja
5063: Ruista ......................... . 7.8% valmistava maamiesopisto.
5064: Kevätvehnää ................... . 2.7 " Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5065: Syysvehnää ................... .. nioittaen,
5066: 1.3 "
5067: Ohraa ......................... . 9.0 " että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5068: Kauraa ........................ . 17.7 " tuw- ja menoarvioon 300 000 .markan
5069: Hernekauraa ................... . 4.4 " määrärahan maamiesopiston perustar
5070: Perunaa ....................... . 2.0 " mista varten Tarvaalan maatalousop-
5071: Lanttua ....................... . 2.9 " pilaitoksen yhteyteen.
5072: Helsingissä 12 päivänä loikakuuta 1966.
5073:
5074: Artturi Jämsen. Arvo Ahonen. Aune Salama..
5075: Sylvi Saim.o. Siiri Lehmonen. Sa.ka.ri :Knuuttila..
5076: Artturi Koskinen. lVIa.uno Pohjonen. Irilpi Lukkarinen.
5077:
5078:
5079:
5080:
5081: . ....
5082: 2693
5083:
5084: IV,528.- Rah.al. N: o 184.
5085:
5086:
5087:
5088:
5089: Kaarlonen ym..: Määrärahan osoittamisesta jaostopäällikön
5090: ylimääräisten toimien perustamiseksi valtakunnansuunnit-
5091: telutoimistoon.
5092:
5093:
5094: E d u s k u n n a ll e.
5095:
5096: Hallittu yhteiskuntapolitiikka edellyttää saattamiseksi olisi siihen 1 päivästä maalis-
5097: hyvin o.rganisoitua ja tehokasta suunnittelua. kuuta 1967 lukien perustettava viisi uutta
5098: Väestön ja elinkeinoelämän rakennemuutok- (B 2) jaostopäällikön ylimääräistä tointa.
5099: set, liikenteen voimakas kasvu sekä sosiaalis- J aostopä.älliköt tarvittaisiin Jiikennekysymys-
5100: ten ja kulttuuripoliittisten tarpeiden tyydyt- ten, väestö- ja työvoimakysymysten, seutu-
5101: täminen vaativat hyvin suunniteltuja ratkai- suunnittelu- ja kaavoituskysymysten, kulttuu-
5102: suja. Suunnittelutoimintaa onkin !tehostettu ripoliittisten kysymysten sekä valtakunnan-
5103: kaikkialla maailmassa. Myös meillä on selvästi suunnitteluun liittyvien hallinnollisten kysy-
5104: havaittu, että yhteiskunnallisia ongelmia ja mysten käsittelyä ja koordinointia ·varten.
5105: niiden ratkaisuun vaikuttavia tekijöitä on Näiden toimien perustamisesta aiheutuisi yh-
5106: päästävä tarkastelemaan entistä laajempaa t•eensä 131 775 markan lisäkustannukset. Mai-
5107: taustaa vasten ja pyrittävä laatimaan nykyai- nittakoon tässä, että vielä tämän määräraha-
5108: kaisen yhteiskunnan kehittämisen kannalta lisäyksen jälkeenkin valitakunnansuunnittelu-
5109: tärkeitä kehitysennusteita. Voimakk&asti le- toimiston kokonaismenot jäisivät huomatta-
5110: viämässä olevan seutusuunnittelun ja sitä sup- vasti pienemmiksi kuin esim. Helsingin tai
5111: pea-alaisemman kaavoitustoiminnan tarkoituk- Lounais-Suomen seutukaavaliittojen vuo,sittai-
5112: senmukainen edistäminen edeHyttää myös set menot, joista valtio joutuu voimassa olevan
5113: kokonaisvaltaisen suunnittelun ja sen puit- rakennuslain mukaisesti korvaamaan puolet.
5114: teissa tapahtuvan koordinoinnin voimakasta ja Kun valtioneuvoston syyskuun 15 päivänä
5115: kiireellistä tehostamista. 1966 antamalla päätöksellä on vielä kehitys-
5116: Edellä sanottujen suunnittelu- ja koordi- alueiden talouden edistämistä koskeva tutki-
5117: nointitehtävien on meillä katsottava ensisijai- mus- ja suunnittelutyökin määrätty suori-
5118: sesti kuuluvan valtakunnansuunnittelutoimis- tettavaksi vaitakunnansuunnittel utoimistossa,
5119: tolle. Tämän jo vuonna 1956 perustetun toi- edellyttää tämäkin toimiston työskentelymah-
5120: miston toimintaedellytykset ovat kuitenkin dollisuuksien kiireellistä parantamista.
5121: jatkuvasti heikentyneet. Niinpä toimistossa on Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioit-
5122: tällä hetkellä vain päällikkö, kaksi jaostopääl- tavasti,
5123: likköä ja kaksi tutkijaa, kolmen tutkijan toi-
5124: men ollessa alhaisen palkkauksen vuoksi jat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5125: kuvasti avoinna. Valtakunnansuunnittelutoi- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 131775
5126: misto on tehnyt monia esityksiä organisaa- mk viiden uuden (B 2) jaosttJpäällikön
5127: tionsa kehittämiseksi ja toiminta.edellytystensä ylimääräisen toimen perustamista var-
5128: parantamiseksi, mutta toistaiseksi ilman ten valtakunnansuunnittelutoimistoon
5129: myönteistä tulosta. Toimiston rt:yökykyiseksi maaliskuun 1 päivästä 1967 lukien.
5130: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
5131:
5132: Katri Kaarlonen. Paavo Niinikoski.
5133: Kerttu Saalasti. Pekka Vilmi.
5134: Ale Holopainen. Reino Kangas.
5135: Katri Helena Eskelinen. T. Saloranta.
5136: 2694
5137:
5138: IV,529.-Rah.al. N:o 185.
5139:
5140:
5141:
5142:
5143: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta Pulsan Mäntynie-
5144: meen rakennettavan metsäkoulun suunnitelmien tekoa var-
5145: ten.
5146:
5147:
5148: Ed usk unn alle.
5149:
5150: Maassamme yhä voimakkaammin lisääntyvä Kun Etelä-Karjalan metsärikkaalla alueella
5151: puunjalostusteollisuus alkaa tulevaisuudessa Lappeen kunnan Pulsassa on Länsi-Karjalan
5152: kysyä entistä enemmän metsävarojemme riit- maanviljelysseuran omistama Mäntyniemen
5153: tävyyttä, mikä puolestaan asettaa metsänhoi- tila, jossa jo ennestään on karjanhoitokoulu,
5154: don ja -viljelyn myöskin entistä tärkeämpään mutta olisi mielestämme myöskin erittäin so-
5155: asemaan. Samoin nopeasti kehittyvät ja ko- piva metsäkoulutilaksi, niin edellä esittä-
5156: neellistuvat metsänhoito ja -hakkuumenetel- mämme pel'US;teella ehdotamme kunnioittaen,
5157: mät vaativat metsänomistajilta ja metsätyön-
5158: tekijöiltä suurempaa ammattitaitoa ja konei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5159: den tuntemusta. Myöskin metsäammattimies- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
5160: ten jatkokoulutukseen joudutaan tulevaisuu- määrärahan Pulsan Mäntyniemeen ra-
5161: dessa kiinnittämään enemmän huomiota. kennettavan metsäkoulun suunnitel-
5162: Edellä esittämämme näkökohdat puoltavat mien tekoa varten.
5163: voimakkaasti metsäalan koulutuksen lisää-
5164: mistä maassamme.
5165: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
5166:
5167:
5168: Mikko Kaarna.. Yrjö Sinkkonen.
5169: 2695
5170:
5171: IV,530.-B.ah.a.l. N:o 186.
5172:
5173:
5174:
5175:
5176: Kaarna ym..: Määrärahan osoittamisesta uuden asemaraken-
5177: nuksen rake~tamiseksi Vainikkalaan.
5178:
5179:
5180: E d u s kun n a ll e.
5181:
5182: Vainikkalan raja-asema on Suomen ja Neu- ton tarvitsemat toimisto- ym. tilat puuttuvat.
5183: vostoliiton välisen yhä lisääntyvän kauppa- Myöskään neuvostoliittolaisilla junamiehillä ei
5184: vaihdon ja suuren henkilöliikenteen johdosta ole omaa huonetta, missä voisivat odotella.
5185: osoittautunut kaikinpuolin liian ahtaaksi. Kun asemarakennus on vanha, ahdas ja
5186: Erikoisesti tämä ahtaus ja epäkäytännöllisyys huonokuntoinen, on se epämiellyttävä näky
5187: koetaan asemarakennuksessa, joka on raken- raja-asemalla, jonka kautta kulkee hyvin huO-
5188: nettu jo vuonna 1898 huomattavasti pienem- mattava kansainvälinen matkustajaliikenne.
5189: pää ja vaatimattomampaa tarvetta varten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5190: kuin mitä nykyinen tarve on. nioittaen,
5191: Esimerkiksi toimistotilat ovat liian pienet ja
5192: huoltotilat puuttuvat kokonaan, samoin puut- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5193: tuu asemalta tullin varasto ja valtionrautatei- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
5194: den varasto on liian pieni. Lisäksi raja-ase- määrärahan uuden asemarakennuksen
5195: malla välttämättömät poliisin ja rajavartios- rakentamista varten Vainikkalaan.
5196: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
5197:
5198: Mikko Kaarna. Sylvi Saimo.
5199: Valto Käkelä. Arne Berner.
5200: Yrjö Sinkkonen.
5201: 2696
5202:
5203: IV,531.- Ra.h.al. N:o 187.
5204:
5205:
5206:
5207:
5208: Kangas ym..: Määrärahan osoittamisesta Raxihen seminaarin
5209: opp~1asasuntolan ja ruokalan rakennustöiden aloittamiseksi.
5210:
5211:
5212:
5213: E d u s k u n n a 11 e.
5214:
5215: Laki kansakoulunopettajaseminaarista, sen hen seminaarin oppilaat lapsipuolen asemaan
5216: 8 §, sanoo: "Seminaarissa tulee olla oppilas- toisten seminaarien oppilaisiin verrattuna.
5217: ruokala. Jollei erityinen rryy ole esteenä, on Kustannukset Raahessa 9 kk: n aikana asun-
5218: seminaarin yhteyteen järjestettävä myös oppi- nosta ja ruoasta on 1140,75. Kemijärvi, Tor-
5219: lasasuntolat". Raahen seminaarilla on pitkä ja nio, Kajaani, Joensuu, Savonlinna, Uusikaar-
5220: perinteellinen työkausi takanaan, vaan siltä lepyy ja Tammisaari ovat kustannuksiltaan
5221: puuttuu kuitenkin em. lain 8 § :n määrittele- koko vuosi yhteensä 320 mk. Asetus N:o 532/
5222: mät tilat kokonaan. Vuoden 1965 tulo- ja me- 29. 10. 1964.
5223: noarviossa oli 100 000 mk määräraha niitten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5224: suunnitteluun. Arkkitehtitoimisto Luukkonen nioittaen,
5225: on ilmoittanut suunnitelmien olevan valmiina
5226: vuoden 1966-67 vaihteessa. Suunnitelma si- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5227: sältää kaksi nelikerroksista asuntolaraken- tulio- ja menoarvioon 500 000 mk Raa-
5228: nusta 100 oppilasta varten. Koska kaikissa hen seminaarin oppilasasuntolan ja
5229: Pohjois-Suomen seminaareissa on myös oppi- ruokalan rakentamisen aloittamiseen.
5230: lasruokalat, mutta ei Raahessa, joutuvat Raa-
5231: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
5232:
5233: Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
5234: Erkld Haukipuro. Armas Leinonen.
5235: Antti Kinnunen.
5236: 2697
5237:
5238: IV,532. -Rah.al. N:o 188.
5239:
5240:
5241:
5242:
5243: Kangas ym..: Määrärahan osoittamisesta vapaana olevien
5244: tuberkuloosipaikkojen muuttamiseksi yleissairaalapaikoiksi.
5245:
5246:
5247: E d u s k u n n a 11 e.
5248:
5249: Vuonna 1965 oli maamme parantoloiden kaa vuosittain vapautumaan tuberkuloosin
5250: virallisesti vahvistettu sairaansijaluku 5 545. hoidosta.
5251: Näistä sairaansijoista oli keskimäärin 3 809 Näinden vapautuvien sairaansijojen muut-
5252: tuberkuloosipotilaiden käytössä ja 317 mui- taminen yleissairaalapaikoiksi, vaatii paran-
5253: den potilaiden käytössä. Kun tämä laskutapa toloissa muutostöitä sekä rakenteellisesti että
5254: merkitsisi kuitenkin ympäri vuoden satapro- välineistön suhteen. Summittain voidaan ar-
5255: senttista kuormitusta ja kun toisaalta voi- vioida, että kustannukset tulisivat keskimää-
5256: daan todeta, että tuberkuloosin hoitotarpeessa rin olemaan 10-12 000 mk yleissairaalapai-
5257: esiintyy melko voimakasta vuodenaikavaihte- kaksi muutettua sairaansijaa kohti. Kun hal-
5258: lua, täytyy sairaansijatarve laskea 90% :n litus on ehdottanut valtionavun ensi vuoden
5259: kuormituksen perusteella, jolloin ajatellaan osalta %: ksi, voitaisiin esimerkiksi 2 000 000
5260: kuormituksen olevan talvella 100 % ja ke- mk:n määrärahalla toteuttaa 3 000 000 mk:n
5261: sällä 80 %- Näin laskien oli vuonna 1965 muutostyöt, joihin suunnitelmat olisivat jo
5262: parantolapaikoista 4 600 käytössä ja vajaa valmiina.
5263: tuhat paikkaa käyttämättä. Näistä tuhan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
5264: nesta paikasta on suunnilleen puolet ns. sul- nioittaen,
5265: lottuja paikkoja (sodan jälkeen lisättyjä yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5266: määräisiä sänkyjä), joista on tarkoitus luo- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 markan
5267: pua. Loput viisisataa paikkaa voitaisiin käyt- suuruisen määrärahan vapaana olevien
5268: tää muiden sairauksien hoitamiseen. Lähi- tuberkuloosipaikkojen muuttamiseksi
5269: vuosien aikana tulee ilmeisesti noin 300 paik- yleissairaalapaikoiksi.
5270: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
5271:
5272: Reino Kangas. Paavo Niinikoski.
5273: Erkki Haukipuro. Pekka Vilmi.
5274:
5275:
5276:
5277:
5278: 15 E 841/66
5279: 2698
5280:
5281: IV,533. - Rah.al. N: o 189.
5282:
5283:
5284:
5285:
5286: Kantola ym.: Määrärahan osoittamisesta oppi- ja ammatti-
5287: koululaisten koulumatkakustannusten korvaamiseen.
5288:
5289:
5290: E d u s kun n a ll e.
5291:
5292: Eduskunnan hyväksymä uusi ammatti- nen kuitenkin aiheuttaa monissa tapauksissa
5293: koululaki velvoittaa myös kunnat järjestä- vähävaraisille lasten vanhemmille ja myös
5294: mään ammattiopetusta siten, että esim. nii- kunnille ylivoimaisia vaikeuksia koulujen vä-
5295: den kaupunki- ja kauppalakuntien, joiden hälukuisuuden ja niiden suurten etäisyyksien
5296: vä:kiluku on yli 200 000, on järjestettävä ope- vuoksi vaikuttaen samalla kielteisesti tarvit-
5297: tusta 4.5 oppilaalle jokaista 1 000 asukasta tavan ammattitaitoisen työvoiman koulutta-
5298: kohden. miseen, olisi mielestämme välttämätöntä, että
5299: Vaikka valtio osallistuukin määräosuudella myös valtio osallistuisi oppi- ja ammattikou-
5300: edellä mainitun lain ammattiopetuksesta kun- lulaisten koulumatkoista aiheutuvien kustan-
5301: nille aiheutuvien lisärasitusten, samo1nkuin nusten korvaamiseen.
5302: oppikoululainsäädännön aiheuttamien kustan- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5303: nusten peittämiseen, niin ei sitä voida pitää
5304: nykyisellään läheskään riittävänä. Niinpä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5305: valtio ei osallistu ensinkään oppi- ja ammatti- tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
5306: koululaisten koulumatkoista aiheutuvien ku- määrärahan oppi- ja ammattikoulu-
5307: lujen korvaamiseen. Kun niistä selviytymi- laisten koulumatkakustannusten lwr-
5308: vaamiseen.
5309: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
5310:
5311: Lauri Kantola. Martti Linna.
5312: Rainer Virtanen. V. Saarto.
5313: 2699
5314:
5315: IV,534.- Rah.al. N: o 190.
5316:
5317:
5318:
5319:
5320: Kantola ym..: Määrärahan osoittamisesta laitnoiksi Uuden-
5321: maan läänin kunnille koulu-, sairaala- ja kunnallisteknil-
5322: listen laitosten rakentamiseksi.
5323:
5324:
5325: E d u s k u n n a ll e.
5326:
5327: Eräs aikamme keskeisiä ilmiöitä on maa- tysnäköalat huomioon ottaen, että niissä asu-
5328: seudulta Uikekeskuksiin suuntautuva muutto- tuskeskuksissa, joihin väestön muuttoHiklkeen
5329: liike. Tästä aiheutuu kahtaalla ongelmia, niin paine voimakkaimmin !kohdistuu, ei selvitä
5330: siellä Illlistä vä!ki vähenee, kuin myös niissä ilman vaLtiovallan määrätietoisia toimem.pi-
5331: kunnissa, joihin muuttoliikkeen painre voi- teitä.
5332: makkaimmin kohdistuu. Väooöpaineem. voi- Suurimpia tehtäviä ja niistä koituvia me-
5333: darun katsoa voimakkaammin kohdistuvan vii- noja kunnille aiheuttavat asuntorakennustoi-
5334: mekädessä Uudellliii1aan läänin alueelQe. Vv. minnan ja muun yleishyödyllisen rakennus-
5335: 1951-1960 muuttovoitto Uudenmaan koh- toiminnan tarkoituksiin tarvittavan maapoh-
5336: daJ!la oli 125 000 henkeä. Uusimaa on ainoa jan hankinta, asuntorakennustoiminta, ka-
5337: alue maassamme, joka kykenee kilpail'ema;an tujen ja viemäreiden rakentaminen, vesi-
5338: muuttovoitossa Ruotsin kanssa, jonka muut- huoLlon tehtävät ja koulu-, sairaala- sekä
5339: tovoitto Suomen kustam.nuks,el:la oli em. ajan- sosiaalisten laitosten rakentaminen. Kunnat,
5340: jaksona 100 000 henrlreä. Uudenmaan koh- pystyäkseeen näiltä osin tarjoamaan kunta-
5341: dalla voidaan taas havaita väestöpaineen koh- ~aisilleen edes tyydyttäviä palveluksia, ovat
5342: distuvan Helsinkiin ja~ sen välittömässä lä- kunJtien taloudellisen aseman ja käyt·että-
5343: heisyydessä oleviin kuntiin. TrlastoUisen pää- vissä olevat mahdollisuudet huomioon ottaen,
5344: toimiston laatiman väestöennusteen mukaan voimattomia, koska jatkuvalla veroäyrinh[n-
5345: pysähtymistä muu1Jtoliikkeen osailta ei ole lä- nam. korottamiselllakin on rajansa. Ratkaisu
5346: hivuosikymmenrenä odotettavissa. Ennusteen sy.ntyneisHn ong1elmiin on Qöydettävissä vain
5347: mukaan väestönlisäys Uudella;maalla tulele lä- siten, että valtiovalta tulee kuntien avuksi
5348: himmän 30 vuoden aikana olemaan n. 600 000 pitkäaikaisten perus,luottojen muodossa.
5349: henkeä eli 75 % koko maamme väestönlisäyk- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
5350: sestä. ehdotamme,
5351: Edellä ol1evam. perust,eella voidaan käsittää,
5352: miten kiireellisiä ja vailtavia :tehtäviä kunta- että Edusknnta ottaisi vuoden 1967
5353: tasolla Uudenmaan läänin kohdal,la 0'11 ole- valtion tulo- j.a menoarvioon .1,5 milj.
5354: mrussa. Tämä näkyy jo nyt Uudenmaan lää- markan määrärahan jaettavaksi halpa-
5355: nin alueella monen kunnan kohdalla valita- korkoisina ja pitkäaikaisina lainoina
5356: vana tehtävämäärän paisumisena ja taloudel- Uudenmao!Ln läänin kunnille koulu-,
5357: lisen asemam. vaikeutumisena. Enemmittä pe- sairaaZa- ja kunnallisteknillisten lai-
5358: rustJ(liluitta voidwrun sanoa, Iähivuosiien kehi- tosten rakentamista varten.
5359: Helsingissä 13 päiväm.ä lokakuuta 1966.
5360:
5361: Lauri Kantola. Rainer Virtanen. V. Saarto.
5362: 2700
5363:
5364: IV,535.- Rah.al. N: o 191.
5365:
5366:
5367:
5368:
5369: Karpola. ym.: Määrärahan osoittamisesta Koivikon koulutilan
5370: rakennustöiden jatkamiseksi.
5371:
5372:
5373: E d u s kun n a 11 e.
5374:
5375: Valtio osti Kiteen !kunnassa sijaitseVJan Pohjois-Karja;lan eteläosan tyollisyystilanne
5376: Koivikon ti.ilan tarkoituksenaan käyttää se tulee todennäköisesti muodostumaan kulu-
5377: kouluti'lakSi. Tila1le on suunniteltu siirret- massa olevana työllisyyskautena poikkeuksel-
5378: täväksi Pohjois-Karjalan karjatalouskoulu, ~isen vaikeaksi. Suoritettujen laskelmien mu-
5379: jolm nykyisin toimii erittäin puutteellisissa kaan .aJlueelle tarvittaisiin noin 500 uutta
5380: ja heikoissa koulutiloissa. Koivikon tilan ra- työpaikkaa, ennenkuin työllisyydestä edes
5381: koonussuunillitelmat valmistuivat 1962 ja sen tyydyttävästi selvittäisiin.
5382: jälkeen on tilalle rakennettu navettarakennus Kun vaWon tulo- ja menoarvioesityksessä
5383: ja piakkoin VJalmistuu varastorakoonus. vuodelle 1967 ei ole varattu määrärahaa Koi-
5384: Myös varsinaisten opetus ja asuntoti[ojen vikon koulutilan rakennustöitä vart.en, eh-
5385: osallita ovat suunnitelmat valmiina. Suunni- dotamme kunnioittaen,
5386: telmat edellyttävät vielä noin 15 000 kuutio-
5387: metrin rakentamista. Tämän rolrennusvai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5388: heen jälkeen koulu olisi valmis vastaanotta- tulo- ja menoarvioon 6 000 000 mar-
5389: maan mainitun karjanhoitokoulun ja lisäksi kan määrärahan Koivikon koulutilan
5390: sinne tulisi kurssiti1loja lyhempiaikaisia kurs- rakennustöiden jatkamista varten.
5391: seja varten.
5392: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
5393:
5394: Reino Karpola. Mikko Volotinen. Ale Holopainen.
5395: 2701
5396:
5397: IV,536.-Rah.al. N:o 192.
5398:
5399:
5400:
5401:
5402: Karpola ym.: Määrärahan osoittamisesta Piimäjoen perkauk-
5403: sen suunnittelua ja perkausta varten.
5404:
5405:
5406: E d u s k u n n a ll e.
5407:
5408: Kiteen, Rääkkylläm. ja Tohmajärven kun- olisikin Piimäjoen perkaamiuen suorioottava
5409: tien alueella sijaitsee lllS. Piimäjokilaakso, valtion varoilla ja toimesta. Kysymyksessä
5410: jonka pinta-18J!a on noin 6 000 hehtaaria. on kuitenkin niin suuri hrunJre, ~että normaalia
5411: Alue on melkeinpä yksinomaan metsämaata. Hetä toteutettuna se veisi yksinään kruikki
5412: Jo yli 30: n vuoden aikana on alueell~e kai- Pohjois-Karjalan läänin alueelle tulevat yh-
5413: vettu metsäojia noin 1500 kilometriä ja sen den vuoden kuivatusmäärärahat. Näin ollen
5414: lisäksi on alueeHe suulllllitteirrla uusia metsä- olisi valtion tulo- ja menoarvioon varattava
5415: oji·a noilll 500 kilometriä. erininen määrämha Piimäjoen perkauksen
5416: Mainitut kuivatustyöt eivät kuitenkaan suunnittelua ja perkansta varten.
5417: 81I1Ila täyttä !hyötyä ennenkuin pääoja, Pii- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
5418: mäjoki on perattu. Piimäjoki on verraten nioittaen,
5419: matala ja joen lasku on vähäinen, joten se
5420: on helppo tulvimaan ja tulva-aika vuosit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5421: tailll muodostuu pitkäksi. Suurin osa hyöty- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
5422: aJ.ueen maista on yksityisten omistuksessa. määrärahan Piimäjoen perkauksen
5423: Yksityisten varoilla joen perkaaminen tulisi suunnittelua ja perkausta varten.
5424: osakkailll1e yllivoimaisen kalliiksi. Näin ollen
5425: Helsingissä 13 päivänä lokakluta 1966.
5426:
5427: Reino Karpola. Mikko Volotinen. Ale Holopainen.
5428: 2702
5429:
5430: IV,537.- Rah.al. N: o 193.
5431:
5432:
5433:
5434:
5435: Karpola. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiteen-Tohmajär-
5436: ven maantien rakentamiseksi.
5437:
5438:
5439: E d u s kun n a 11 e.
5440:
5441: Kiteen-Tohmajärven välinen nykyinen len näyttää erittäin vaikealta. Laskelmien
5442: maantie on liilrennekelpoisuutensa puolesta mukaan alueelle tarvittaisiin noin 500 uutta
5443: hyvällä syyllä sanottuna erittäin heikko. Tie työpaikkaa, ennenkuin tilanne voitaisiin edes
5444: on vuosisatojen kuluessa vähitellen muodos- kohtuullisesti hoitaa. Varsinaiset työllisyys-
5445: tunut kallioisoon vaaramaisemaan ja suurem- määrärahat a.vat kuitenkin vuoden 1967 tulo-
5446: paa peruskorjausta ei ole koskaan suoritettu. ja menoarviossa esitetty verraten vähäisiksi,
5447: Näin ollen tie on varsinkin talviaikana vai- joten olisi aiheellista merkitä erikseen tätä
5448: keasti liikennöitävissä. tarkoitusta varten määräraha tulo- ja meno-
5449: Tiellä on kuitenkin suoritettujen liikenne- arvioon. Mainittakoon, että uuden tien raken-
5450: laskentojen perusteella verraten vilkas lii- tamista edellyttävät suunnitelmat ovat täy-
5451: kenne. Lisäksi liikenne tapahtuu keskimää- sin valmiina.
5452: räistä raskaammalla kalustolla, koska tiellä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5453: kuljetetaan huomattavat määrät sekä koti- nioittaen,
5454: maasta hakattua, että Neuvostoliitosta tuota-
5455: vaa puutavaraa. Jo yksinomaan liikennetar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5456: peen takia tie olisi saatava pikaisesti raken- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
5457: netuksi. määrärahan Kiteen - Tohmajärven
5458: Pohjois-Karjrulan keski- ja eteläosan työl- maantien rakentamista varten.
5459: lisyys edessä olevaa työllisyyskautta ajatel-
5460: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
5461:
5462: Reino Karpola.. Mikko Volotinen. Ale Holopainen.
5463: 2703
5464:
5465: IV,538.-Rah.al. N:o 194.
5466:
5467:
5468:
5469:
5470: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen am-
5471: mattwppivelvollisuuden toteuttamisesta.
5472:
5473:
5474: E d u s k u n n a ll e.
5475:
5476: Ammattiopetuksen alalla on tämän vuosi- pyrkivät liian aikaisin ansiotyöhön, josta
5477: kymmenen lopulla tapahtumassa muutos, joka myöhemmin on perheen perustamisen jälkeen
5478: tekee välttämättömäksi maallemme sopivan vaikeata irroittautua ammatin perusopintojen
5479: ammattioppivelvollisuuslain säästämisen. Tä- omaksumiseen. Kun jatkuvan koneeliistumi-
5480: mä aiheutuu siitä, että kun tähän saakka sen vuoksi ammattiopintojen merkitys jatku-
5481: ei ammattikoulutuspaikkoja ole ollut riittä- vasti kasvaa, on maallemme jo kansainvälisen
5482: västi, tulee noin vuoden 1969 vaiheilla ti- kilpailukyvynkin vuoksi tärkeätä ajoissa pyr-
5483: lanne käymään päinvastaiseksi. Kun vuonna kiä ammattioppivelvollisuuden aikaansaami-
5484: 1964 oli 32 500 nuorta ilman jatkokoulutus- seen. Muiden maiden ratkaisut ovat hyvin eri-
5485: mahdollisuutta, tulee vuonna 1969 ammatti- laisia ja on tuskin luultavaa, että ne sellai-
5486: kasvatushallituksen laskelmien mukaan am- senaan soveltuisivat meidän oloihimme. Siksi
5487: mattikoulutusta vaille jääviä nuoria olemaan asia olisi ensin perusteellisesti tutkittava.
5488: vain n. 5 700, mutta näillekin tarjoutuu lähes Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
5489: 20 OOO:sta ammattikurssipaikasta mahdolli- nioittaen,
5490: suus edes väittävän ammattitaidon saavutta-
5491: miseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5492: Kun ikäluokat pienenevät jatkuvasti ja sa- tuw- ja menoarvioon 13 Pl. XI luvun
5493: manaikaisesti valmistuu eri alojen ammatti- uudelle moment~'lle 50 000 markan
5494: koulutuspaikkoja, on olemassa vaara, että määrärahan perusteellisen tutkimuk-
5495: varsinkin työvoimapulan aikoina nuoret eivät sen toimeenpanemiseksi siitä, miten
5496: ajoissa hakeudu ammattiopetukseen, vaan ammattioppivelvollisuus olisi maas-
5497: samme toteutettava.
5498: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
5499:
5500: Matti Kekkonen. Mikko Kaarna.
5501: Veikko Hanhirova. T. Saloranta.
5502: Mauno Pohjonen. Heimo Linna.
5503: Pentti Pekkarinen. Mikko Volotinen.
5504: Pekka Vilmi. Eino Räsänen.
5505: Arvo Pentti. Katri Helena Eskelinen.
5506: Aaro Lintilä. Sylvi Saimo.
5507: Veikko Savela. Eino Sääskilahti
5508: 2704
5509:
5510: IV,539. -Ra.h.&l. N:o 195.
5511:
5512:
5513:
5514:
5515: Kekkonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raulta'tlr
5516: ja konfliktintutkimuksen neuvottelukuntaa varten.
5517:
5518:
5519: E d u s kun n alle.
5520:
5521: Rauhan- ja konfliktintutkimus on kaikki- maassamme, loppusummaltaan 148 706 mark-
5522: alla maailmassa tunnustettu viime vuosina kaa, on kuitenkin hallituksen esityksessä val-
5523: tärkeäksi keinoksi kansainvälisten ristiriitai- tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1967 jä-
5524: suuksien selvittämiseen ja valtioiden välisen tetty pois yli kaksi kolmasosaa, sillä neuvot-
5525: harmoonisen yhteistyön kehittämiseen edelly- telukunnan käyttöön on varattu vain 45 500
5526: tysten luomisessa. Mm. kaikissa pohjoismaissa markkaa. Erityisesti tutkimustoimintaan si-
5527: siihen on kiinnitetty vakavaa huomiota ja nänsä tarkoitettuja määrärahoja on supis-
5528: Norjan, Ruotsin ja Tanskan valtiovallan ta- tettu huolestuttavassa määrin, sillä hallituk-
5529: holta on ryhdytty voimakkaisiin toimenpitei- sen esityksen mukaan ei tutkijantoimia perus-
5530: siin alan tutkimuksen kehittämiseksi. Suo- tettaisi ensi vuonna lainkaan ja tutkimusapu-
5531: messa jätti valtioneuvoston asettava rauhan- rahoiksi tarkoitetusta summasta on vähen-
5532: ja konfliktintutkimuskomitea mietintönsä ku- netty 50 000 markkaa. Tätä on pidettävä eri-
5533: luvan vuoden tammikuussa ja ehdotti erityi- tyisen valitettavana seikkana sen vuoksi, että
5534: sen rauhan- ja konfliktintutkimuksen neuvot- maassamme ollaan huomattavasti jäljessä
5535: telukunnan asettamista, jonka tehtävänä olisi muista pohjoismaista kyseisen alan kehittämi-
5536: rauhan- ja konfliktintutkimuksen edistäminen sessä. Sama koskee rauhan- ja konfliktintut-
5537: massamme mm. perustamalla alan tutkija- kimuksen edistämiseen tarkoitetun toimiston
5538: toimia, jakamalla tutkimusapurahoja, tehos- ja kirjaston perustamista merkitsevän määrä-
5539: tamalla alan tutkijakoulutusta sekä huolehti- rahan poistamista neuvottelukunnan esityk-
5540: malla alan kansainvälisestä, erityisesti poh- sestä. Vaikka tutkijantoimien perustamista ei
5541: joismaisesta yhteistyöstä. Komitean ehdotus tulevana vuonna vielä katsottaisikaan mah-
5542: otettiin vastaan positiivisesti, mutta samalla dolliseksi, niin on neuvottelukunnan esityk-
5543: huomautettiin yleisesti, että ehdotettuja toi- sen edellyttämien muiden määrärahojen si-
5544: menpiteitä olisi pidettävä minimiohjelmana, sällyttämistä valtion menoarvioon pidettävä
5545: josta ei ole <tingittävä, mikäli halutaan an- ensiarvoisen tärkeänä, mikäli halutaan luoda
5546: taa kansainvälisesti täysipainoinen panos kunnolliset edellytykset rauhan- ja konflik-
5547: alan tutkimukseen. Useimmissa muissa mais- tintutkimuksen edistämiselle maassamme.
5548: sahan on katsottu välttämättömäksi erityisten Edellä olevan johdosta ehdotamme kunni-
5549: alan tutkimuslaitosten perustaminen. oittaen,
5550: Valtioneuvosto asettikin kuluvan vuoden
5551: maaliskuun 10 päivänä. rauhan- ja konfliktin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5552: tutkimuksen neuvottelukunnan, joka on jo tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII
5553: alkanut toimia. Sen esityksestä valtion meno- luvun 11 momentille lisäyk$enä 64 900
5554: arvioon varattavaksi määrärahaksi rauhan- ja markkaa rauha11r ja konfliktintutki-
5555: konfliktintutkimuksen edistämistä varten muksen edistämistä varten maassamme.
5556: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
5557:
5558: Matti Kekkonen. Vappu Heinonen. Lauri Kantola.
5559: Ensio Partanen. Verner Korsbäck. Tuure Salo.
5560: Pentti Sillantaus.
5561: 2705
5562:
5563: IV,540.-Rah.al.. N:o 196.
5564:
5565:
5566:
5567:
5568: Kiviaho ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Hanhikosken
5569: voimalaitoksen rakentamiseen.
5570:
5571:
5572: E d u s k u n n a ll e.
5573:
5574: Evijärven kunnassa olevassa Välijoessa on Kauppa- ja teollisuusministeri on edellyt-
5575: suoritettu per'kaulksia valtion toimesta suun- tänyt yhtenäistä jakeluverkostoa Evijärven
5576: nitellun voimalaitotksen alakanavan osalta. alueella säJlkön ja!kelun turvaamiseksi.
5577: Perkauksesta on vielä jäljellä pieni osa, jdka Evijärven •kunta on jo tehnyt sopimuksen
5578: on huomioitu tämän vuoden tulo- ja meno- koko ylijäämävirran myymisestä Katternöön
5579: arviossa sekä ehdotetaan loppuosa ensi vuo- muuntajan kautta Pietarsaaren teollisuuden
5580: den tul(}- ja menoarvioesityksessä. Eri vuo- tartpeisiin ja Evijärven jakeluverkosto on
5581: sina on valtion varoja käytetty Evijärven ja uusittu, joten ja!keluve:vkosto on täysin kun-
5582: Lappajärven säännöstelyyn noin 7 miljoonaa nossa.
5583: markkaa, joka suunnitellun Välijoen voima- Evijärven kunta omistaa kokonaan Hanhi-
5584: laitoksen alakanavan osalta on yli 2 miljoo- koSken vesioikeudet ja kunta on ostanut voi-
5585: naa mark!kaa. malaitoksen rakentamiseen tarvittavia maa-
5586: Kun eduskunta päätti suorituttaa Välijoen alueita sekä uhrannut voimalaitoksen suun-
5587: pe:M:auksen, edellytti se, että voimalaitos nitteluun huomattavasti varoja.
5588: myöSkin ralkennetaan. Kylän keskellä ikulkeva joki on perkauksen
5589: Tässä mielessä teki Evijärven kunta kulku- jdhdosta menettänyt kauneusarvonsa, joka
5590: laitosministeriön kanssa sopimuksen, että Evi- uhraus olisi hyödytön ellei voimalaitosta
5591: järven kunnan toimesta rakennetaan voima- ralkennettaisi. Kansantaloudellisesti ei ole vii-
5592: laitos. sasta tuhlata valtion varoja keskeneräisiin
5593: töihin, niitä loppuun viemättä. Se on myös-
5594: Kun Evijärven kunta kehitysalueeseen kin 'eduskunnan kanta sen kehoittaessa halli-
5595: kuuluvana kuntana ei heiimovaraisena voi tusta lainan järjestämiseen Hanhikosken voi-
5596: ilman valtion lainoitusta voimalaitosta ralken- malaitoksen rakentamiseksi.
5597: taa, lausui eduskunta v. 1965 budjetin käsit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
5598: telyn yhteydessä seuraavaa: "Eduskunta lau- kunnan päätettäväksi,
5599: suu myös edellyttävänsä, että Hallitus ryh-
5600: tyy toimenpiteisiin Etelä-Pohjanmaan järvi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5601: alueen työllisyyden kannalta merkittävän tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
5602: Evijärven Hanhikosken säh'kövoimalait6ksen kan määrärahan halpakorkoiseksi lai-
5603: ra!kentamiseen tarvittavan lainoituksen jär- naksi Hanhikosken voimalaitoksen ra-
5604: jestämiseksi." kentamiseksi.
5605: Helsingissä 11 päivänä l<>kakuuta 1966.
5606:
5607: Aleksi Kiviaho. Nestori Nunninen. Veikko Mattila.
5608: Akseli Roden. Pauli Puhakka. Siiri Lehmonen.
5609: Veikko Savela. Pekka Salla. Impi Lukkarinen.
5610:
5611:
5612:
5613:
5614: 16 E 841/66
5615: 2706
5616:
5617: IV,541.- Rah.al. N: o 197.
5618:
5619:
5620:
5621:
5622: Knuuti: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavuksi
5623: A-luokan mielisairaalain rakentamiseen.
5624:
5625:
5626: E d u s k u n n a ll e.
5627:
5628: Pääosa maamme keskusmielisairaaloista on ra:ha joudutaan jakamaan eri sairaaloiden
5629: rakennettu jo yli 30 vuotta sitten. Tämän keskoo laadultaan ja laajuudeltaan varsin
5630: jälkeen mielisairaanhoidon alalla on tapah- vähäpätöisten perush:nkintojen toteuttamista
5631: tunut varsin voimakasta kehitystä, joka on varten. Tästä on ilmeisenä seurauksena, ettei
5632: muuttanut mielisairaruloiden toiminnan luon- keskusmi:eHsairaaloilla ole mahdollisuuksia
5633: netta olennaisella tavalla. Tästä taas on aiheu- sairaanhoidon tehostamiseen sillä tavoin, että
5634: tunut tarvetta suorittaa keskusmielisairaa- potllaiden keskimääräinen hoitoaika olennai-
5635: loissa laajoja peruskorjauksia ja perushan- sesti lyhe:nisi ja mielisairaalalaitOksen hoito-
5636: kintoja. Vain tällä tavoin on mahdollista kapasiteetti vastaavasti lisääntyisi. Juuri
5637: tehostaa mielisairaaloiden toimintaa psy<kiat- tästä on seurauksena, että yleisesti esitetään
5638: rian alalla tapalhtuneen kehityksen mukai- vaatimuksia yhä uusien ja uusien mielisai-
5639: sesti. Mielisairaanhuoltopiirien toimesta onkin raaloiden rakentamiseen taikka jo toimi:n-
5640: laadittu laajoja peruskorjaus- ja perushan- nas<~a olevien laajentamiseoo. Tällaista kehi-
5641: kintaahjelmia, joiden kokonaiskusta:nnuste:n tystä ei voida pitää sen paremmin sairaan-
5642: voidaan arvioida nousevan 40-50 miljoo- hoidon kuin kansantaloudenkaan kannalta
5643: naan markkaan. V altiona:vun osuus näistä asia:nmukaisena.
5644: kustannuksista on voimassa olev·an mielisai- Edellä esitetyn perusteeNa ehdotan,
5645: raslain mukaan '50 prosenttia eli siis 20----'25
5646: miljoonaa markkaa. Tähän tarkoitukseen on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5647: tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu myön- tulo- ja menoa;rvioon 7 Pl. XIX luvun
5648: nettävaksi vain 1 900 000 mar'kka:a. Sanotun 8 momenUlle lisäystä 5 miljoonaa
5649: määräralhan avulla ei voida toteuttaa ainoa- markkaa A-luokan mielisairaalain ra-
5650: takaan ~aajaa keskusmielisairaalan peruskor- kentamiseen myönnettävää valtion-
5651: jaus- tai perusha:nkintaohjelmaa, vaan määrä- apua varten.
5652: Helsingissä 11 päivänä l<Ykakuuta 1966.
5653:
5654: Urho E. Knuuti.
5655: 2707
5656:
5657: IV,542.-Rah.al. N:o 198.
5658:
5659:
5660:
5661:
5662: Knuuti ym.: Korotetun määrärahan oso·ittamisesta valtion-
5663: avuksi keskussairaaloiden laajentamiseen, peruskorjauksiin
5664: ja perushan-kintoihin.
5665:
5666:
5667: E d u s k u n n a 11 e.
5668:
5669: Hallituksen esitys eduskunnaHe valtion kintoja, jotta ne edes osittain pystyisivät saa-
5670: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1967 merkitsee vuttamaan lääketieteelHsesti ja sairaanhoidol-
5671: maamme sairaalalaitoksen kehittymiselle sekä lisesti saman tason kuin uudet keskussairaa-
5672: sairaaloiden tehokkaalle toiminnalle vakavaa lat.
5673: estettä nimenomaan sen vuoksi, että sairaaloi- Keskussairaaloissa vireillä olevien perushan-
5674: den perustamiskustannuksiin myönnettävää kinta-, laajennus- ja p-eruskorjaussuunnitel-
5675: valtionapua varten esitetyt määrärahat ovat mien kokonaiskustannusarvio vuosina 1963-
5676: edelleenkin entisten vuosien tapaan aivan riit- 1966 esitettyjen suunnitelmien osalta oli yh-
5677: tämättömät. Niinpä keskussairaaloiden laajen- teensä noin 52 300 000 markkaa. Kun otetaan
5678: trumiseen, peruskorjauksiin ja perushankintoi- huomioon vuotta 1967 koskevat esitykset, pää-
5679: hin myönnettävää valtionapua varten on 7 dytään varovaisenkin arvion mukaan 60 mil-
5680: pääluokan momentille XIX: 6 merkitty kes- joonaan markkaan. Tästä on valtionavun
5681: kussairaa~oiden laajentamiseen peruskor- osuus 2/3 eli 40 miljoonaa markkaa. Kun vas-
5682: jauksiin ja perushankintoihin annettavaa taavasti lasketaan yhteen mainittuj-en vuosien
5683: va11tionapua varten 3 000 000 markkaa. tulo- ja menoarvion 7 pääluokan asianomais-
5684: Maassamme on osittain toiminnassa jo kaksi ten momentti-en loppusummat sekä nyt käsi-
5685: yliopistollista keskussairaalaa ja 14 muuta teltävänä oleva hallituksen esitys vuoden 1967
5686: keskussairaalaa, joid-en sairaans:ijojen koko- tulo- ja menoarvioksi vastaavien momenttien
5687: naismäärä on noin 8 300. Keskussairaaloina osalta, päädytään 13 400 000 markkaan. Näi-
5688: toimivat nyttemmin myös vuonna 1965 kes- den summien erotus on 26 600 000 markkaa.
5689: kussairaalapiirien kuntalliliitoille luovutetut Nämä summat osoittavat havainnollisesti,
5690: kuusi -entistä valtion läänin- ja yleistä sairaa- kuinka vähäin-en osa keskussairaaloiden tar-
5691: laa. Keskussairaaloiden toiminnan kannalta peellisista perushankinta-, laajennus- ja pe-
5692: on ensiarvoisen tärkeätä, että ne kykenevät ruskorjaussuunnitelmista voidaan toteuttaa
5693: seurarumaan sitä nopeata kehitystä, joka koko valtionapua varten myönnettävien määräraho-
5694: ajan tapahtuu lääketie!Jeen ja sairaanhoidon jen avulla. Näissä olosuhteissa keskussairaa-
5695: alalla. Tämän vuoksi keskussairaaloihin on loittemme toiminnallinen taso ei pysty miten-
5696: jatkuvasti hankittava uusia tutkimus- ja hoi- kään seuraamaan lääketieteen ja sairaanhoi-
5697: tovälin-eitä sekä suoritetttava kehityksen edel- don alalla tapahtuvaa voimakasta kehitystä.
5698: lyttämiä peruskorjauksia. Kun vanhimmat Edellä esitetyn perusteella ehdotallllille,
5699: keskussairaalat ovat toimineet jo yli 10 vuotta,
5700: on selvää, että määrärahojen tarve nimen- että Eduskunta ottais.i vuoden 1967
5701: omaan niiden peruskorjauksiin ja perushan- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIX luvun
5702: kintoihin on muodostunut varsin suureksi. 6 momentille lisäystä 8 000 000 mark-
5703: Keskussairaaloiksi 1 päivästä heinäkuuta 1965 kaa keskussairaaloiden laajentamiseen,
5704: muutetut valtion sairaalat kaipaavat erittäin peruskorjauksiin ja perushankintoihin
5705: pikaisia peruskorjauksia ja laajoja perushan- myönnettävää valtionapua varten.
5706: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
5707:
5708: Urho E. Knuuti. Ville Tikkanen. Pekka Vilmi.
5709: 2708
5710:
5711: IV,543.- Rah.al. N:o 199.
5712:
5713:
5714:
5715:
5716: Knuuti ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtion-
5717: avuksi tuberkuloosiparantoloiden rakennus- ja peruskor-
5718: jaustöihin.
5719:
5720:
5721: E d u s k u n n a ll e.
5722:
5723: Kysymys tY~hjene.vien tuberkuloosiparan- ten sekä irtaimiston perushankintojen toteut-
5724: toloiden tehokkaan käytön :tur.vaanisesta on tamiseen. Sen sijaan sanotU'Na määrärahalla
5725: viime .vuosina ollut toistuvasti esillä. Kes- ei voida suorittaa yhdenkään parantolan sa-
5726: kusparantoloissa arvioidaan jo .vuoteen 1970 nerausta sillä tavoin, että parantolan käyttö
5727: mennessä .vapautuvan 2 500--3 000 sairaan- muiden sairauksien hoitoon kävisi mahdolli-
5728: sijaa käytettäväksi muiden sairauksien ikuin seksi. Näin ollen on selvää, ettei parantoloi-
5729: tuberkuloosin hoitamiseen. Tämä sairaan- den tehostettua ja laajennettua käyttöä voi-
5730: sijamäärä vastaa noin 8 suurehkon keskus- dakaan toteuttaa sillä tavoin kuin vallitse-
5731: sairaalan sairaansij akapasiteettia. P~ranto. vassa tilanteessa olisi välttämätöntä. Kun
5732: loiden ikäy.ttäaninen yleissairauksien hoitoon maamme eri puolilla on huomattavasti puu-
5733: edellyttää kuitenkin laajoja saneerau:ksia, tetta yleissairauksien hoitoon käytettävistä
5734: koska ne eivät huonetiloiltaan, lairtteiltaan ja sairaansijoista, olisi mitä tärkeintä, että pa-
5735: kalustoltaan yleensä vastaa yleissairaaloille rantoloiden vapautuvaa kapasiteettia voitai-
5736: asetettavia vaatimuksia. Tässä tarkoituksessa siin tehokkaasti käyttää hyvä!ksi muidenkin
5737: useimmissa keskusparantoloissa onkin laa- sairauksien kuin tuberkuloosin hoidossa.
5738: dittu yksityiskohtaisia san,eeraussuunnitel- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5739: mia. Näiden suunnitelmien kokonaiskustan-
5740: nukset nousevat ainakin 20 miljoonaan mark- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5741: kaan. Voimassa olevan tuberkuloosilain mu- tulo- ja menoarvioon momentille 7 Pl.
5742: kaan valtionavun osuus näistä ar.vioiduista XIX: 10 lisäystä 5 miljoo<naa mark-
5743: kustannuksista olisi 15 miljoonaa markkaa. kaa tuberkuloosiparantoloiden raken-
5744: Hallituksen esityksessä on tarkoitusta varten nus- ja peruskorj.austöihin sekä irtai-
5745: ehdotettu myönnettäväksi ainoastaan 800 000 miston perushankintoihin myönnettä-
5746: markkaa. Tämä määrära:ha riittää vain joi- vää valtionapua varte,<n.
5747: den>kin varsin vaatimattomien peruskorjaus-
5748: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
5749:
5750: Urho E. Knuuti. Tyyne Paasivuori.
5751: Veikko Helle. Dmari Linna.
5752: 2709
5753:
5754: IV,544.-Rah.al. N:o 200.
5755:
5756:
5757:
5758:
5759: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keljon-Kanavuo-
5760: ren maantien suunnitelman laatimiseksi.
5761:
5762:
5763: E d u s kun n a li e.
5764:
5765: Pieksämäen-Jyväskylän-Porin suunnalle ei ole vielä ryhdytty määrärahojen puuttu-
5766: on rakenteilla yksi valtakunnallinen poikki- misen vuO'ksi ja kun ikysymyksessä on valta-
5767: tie. Jyväskylästä länteen Keljosta alkaen on rkunnallinen tiehanke, olisi suunnitelman laa-
5768: juuri rakennustyöt aloitettu. Jyväskylästä timista varten saatava varat kiireellisesti.
5769: itään Kanavuoresta alkaen ovat rakennustyöt Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
5770: olleet käynnissä jo useita vuosia. Jyväskylän 'kunnioitta;en,
5771: kaupungin ja maalaiskunnan alueella välillä
5772: Keljo-Kanavuori on olemassa vasta yleis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5773: suunnitelma, jota molemmat edellä mainitut tulo- ja menoarvioo:n 100 000 mar-
5774: kunnat ovat puoltaneet lausunnoissaan. Kun kan määrärahan Kelion-Kanavuoren
5775: yksityiskohtaisen suunnitelman laatimiseen maantien suunnitelman laatimista var-
5776: ten.
5777: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
5778:
5779: Sakari Knuuttila. Siiri Lehmonen. Impi Lukkarinen.
5780: Arvo Ahonen. Artturi Jämsen. Edit Terästö.
5781: 2710
5782:
5783: IV,545.- Rah.al. N: o 201.
5784:
5785:
5786:
5787:
5788: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden m'rkojen
5789: perustamiseksi Jyväskylän kaupungin poliisilaitokseen.
5790:
5791:
5792: E d u s k u n n a 11 e.
5793:
5794: Vuoden 1965 alusta suoritettiin Jyväsky- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
5795: län kaupunkiin alueliitos, joilloin kaupungin kunnioittaen,
5796: väkiluku kasvoi noin 5 000 henkeä. Kun Jy-
5797: väskylän kaupunki sijaitsee liikenteellisesti että Eduskunta ltJttaisi 50 000 mar-
5798: keskeisellä paikalla, on osoittautunut tar- kan määrärah(J(n vuoden 1967 tulo- ja
5799: peelliseksi huoltopoliisin saaminen kaupungin menoarvioon yhden kirjurin, kolmen
5800: poliisilaitokseen. Kun lisäksi poliisin tehtä- ylikonstaapelin ja kolmen vanhemman
5801: vät monella muulla tavalla ovat lisääntyneet, konstaapelin virkojen perustamiseksi
5802: olisi poliisilaitoksen henkilökuntaa voimak- Jyväskylän kaupungin poliisilaitok-
5803: _kaammin lisättävä, mitä viime vuosina on seen.
5804: tapahtunut.
5805: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
5806:
5807: Sakari Knuuttila. Siiri Lehmonen.
5808: Arvo Ahonen. Artturi Jämsen.
5809: Impi Lukkarinen.
5810: 2711
5811:
5812: IV,546. - Rah.al. N: o 202.
5813:
5814:
5815:
5816:
5817: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta nuoremman tie-
5818: mestarin viran perustamiseksi Laukaan ja Multian tie-
5819: mestaripiireihin.
5820:
5821:
5822: E d u s kun n a B e.
5823:
5824: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suo- tyjen varojen taloudellisempaa käyttöä. Tä-
5825: men piirin tiemestaripiirijako on viimeksi tar- ten helpottuisi myöskin yleisön asioiminen
5826: kistettu ennen nykyisen tielain voimaantuloa tiemestarin luona niissä kunnissa, joihin tie-
5827: lukuunottamatta Keski-Suomen läänin muo- mestareiden tukikohdat tulisivat sijoitetuksi.
5828: dostamisen yhteydessä liitettyjä osia. Sen- Nykyisten suurten tiemestaripiirien pienentä-
5829: jälkeen on yleisen tieverkon pituus kasvanut minen ja uusien tiemestaripiirien perustami-
5830: yli kaksinkertaiseksi ja liikennemäärä on nen ei aiheuttaisi lisäkustannuksia valtiolle,
5831: noussut vielä enemmän. Tästä johtuen eräät koska tiemestarien virkojen perustaminen te-
5832: tiemestaripiirit ovat kasvaneet erittäin suu- kisi tarpeettomaksi nykyisten apulaistiemes-
5833: riksi, tiepituuden ollessa jopa 554 km. Tä- tarien pitämisen ja jäljempänä mainituille
5834: män lisäksi on v. 1963 alusta sovellettavaksi paikkakunnille joudutaan joka tapauksessa
5835: tulleen yksityistielain johdosta tullut tiemes- rakentamaan tukikohdat niiden nykyisistä
5836: tareille huomattavasti lisätehtäviä näiden tei- tiemestaripiirien päätukikohdista johtuvan
5837: den valvonnan ja valtionavustusasioiden kä- kaukaisen sijainnin vuoksi.
5838: sittelyn osalta. Näinollen on nykyisellään tie- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
5839: mestaripiireistä tullut vaikeasti valvottavia, tamme,
5840: joka osaltaan heikentää liikenneturvallisuut- että Eduskunta ottaisi 10 000 mar-
5841: takin. Kun lisäksi suurimmissa tiemestari- kan määrärahan vuoden 1967 tulo- ja
5842: piireissä käytetään varoja vuosittain yli menoarvioon kahden nuoremman tie-
5843: 1 000 000 markkaa, olisi paikallaan tiemestari- mestarin virkojen perustamiseksi Lau-
5844: piirien pienentämisen kautta tehostaa valvon- kaan ja Multian perustettaviin tiemes-
5845: taa ja siten edistää kunnossapitoon myönnet- taripiireihin.
5846: Helsingissä 13 päivämä lokakuuta 1966.
5847:
5848: Sakari Knuuttila. Siiri Lehmonen.
5849: Arvo Ahonen. Artturi Jämsen.
5850: Impi Lukkarinen.
5851: 2712
5852:
5853: IV,547.-Rah.al. N:o 203.
5854:
5855:
5856:
5857:
5858: Knuuttila ym..: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yU-
5859: opiston luonnontieteiden opetusvälineistön hankintaan.
5860:
5861:
5862: E d u s kun n a 11 e.
5863:
5864: Jyväskylän yliopistoon on vuonna 1965 toja varten. Hallituksen esityksessä tulo- ja
5865: perustettu matemaattis-luonnontieteellinen menoarvioksi vuodelle 1967 on koko yliopis-
5866: osasto. Hallitus on vuonna 1965 tehnyt peri- ton tutkimus- ja opetusvälineistöjen hankki-
5867: aatepäätöksen aluksi otettavasta opiskelija- miseksi esitetty 200 000 markkaa. Kun yksin-
5868: määrästä ja virkojen perustamisen yhteydessä omaan luonnontieteiden opetuksen kannalta
5869: on edellytetty, että vuosittain otettavaa opis- välttämättömään opetukseen tarvitaan vuonna
5870: kelijamäärää lisätään asteittain 120: stä 1967 kiireisesti vähintään noin 450 000 mar-
5871: 250: een. Kuitenkaan ei osaston opetusta kan suuruiset perushankinnat, on esitetty
5872: varten ole myönnetty sellaista määrärahaa määräraha täysin riittämätön opetuksen to-
5873: tutkimus- ja opetusvälineisiin, joka tekisi teuttamiseksi vaikka siitä käytettäisiin suurin
5874: mahdolliseksi järjestää kaikkia niitä harjoi- osa luonnontieteisiin.
5875: tuskursseja, joita tarvitaan nimenomaisesti Yllä olevan johdosta esitämme kunnioitta-
5876: edistyneitä opiskelijoita varten. Jo aikaisem- vasti,
5877: min osasto on joutunut lykkäämään eräiden
5878: kurssien aloittamista välineistön puutteessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5879: ja tilanne voi muodostua vielä vaikeammaksi tulo- ja menoarvioon 10 PZ. V luvun
5880: vuoden 1967 aikana, koska matematiikan ja 10 momentille Jyväskylän yliopis-
5881: luonnontieteiden laitoksia varten ei ole myön- ton luonnontieteiden opetusvälineistön
5882: netty opetuksen alkaessa kokonaismäärärahaa hankkimiseksi 300 000 markan lisä-
5883: arvosanaopetuksen edellyttämiä perushankin- määrärahan.
5884: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
5885:
5886: Sakari Knuuttila. Aune Salama. Anna-Liisa Tiekso.
5887: Mauno Pohjonen. Artturi Koskinen. Osmo Kock.
5888: Siiri Lehmonen. Sylvi Saimo. Pauli Räsänen.
5889: Arvo Ahonen. Pentti Sillantaus. Impi Lukkarinen.
5890: Artturi Jämsen.
5891: 2713
5892:
5893: IV,548.- Rah.al. N: o 204.
5894:
5895:
5896:
5897:
5898: Knuuttila ym..: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kau-
5899: pungin alueella olevan valtatien n:o 4 parannussuunnitel-
5900: man laatimista varten.
5901:
5902:
5903: E d u s k u n n a ll e.
5904:
5905: Valtatie n:o 4 on parannettu muutoin kuuden vuoksi ei tutkimus- ja suunnittelu-
5906: koko Keski-Suomen läänin alueella, lukuun- töihin ole kuitenkaan vielä voitu ryhtyä,
5907: ottamatta Jyväskylän kaupungin kohtaa huolimatta siitä, että nykyisellään muodos-
5908: noin 3 km: n osuudella. Syynä parantami- taa Jyväskylän kaupunki pahan tukkeutu-
5909: sen viivästymiseen on ollut mm. Jyväskylän man mm. läpikulkevalle liikenteelle. Epä-
5910: kaupungin kokonaisliikennesuunnitelman te- tyydyttävät liikenneväylät heikentävät myös-
5911: keminen, joka on nyttemmin valmistunut. kin oleellisesti liikenneturvallisuutta.
5912: Nyttemmin on myöskin kaupunki määritellyt Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
5913: kantansa valtatie n:o 4 suuntaan Jyväskylän tamme,
5914: kaupungin alueella, samoin kuin se on teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5915: nyt yleisratkaisun muidenkin tähän liitty- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
5916: vien teiden osalta. Ennen kuin päästään määrärahan Jyväskylän kaupungin
5917: aloittamaan varsinaiset tien rakennustyöt on alueella olevan valtatien n:o 4 tutki-
5918: kuitenkin laadittava yksityiskohtaiset tie- mista ja parannussuunnitelman laati-
5919: suunnitelmat. Suunnittelumäärärahojen niuk- mista varten.
5920: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
5921:
5922: Sakari Knuuttila. Siiri Lehmonen.
5923: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
5924:
5925:
5926:
5927:
5928: 17 E 841/66
5929: 2714
5930:
5931: IV,549.-Rah.al. N:o 205.
5932:
5933:
5934:
5935:
5936: Kock ym..: Määrärahan osoittamisesta Lahden keskussairaalan
5937: suunnittelua varten.
5938:
5939:
5940: E d u s k u n n a 11 e.
5941:
5942: Lahden keskussairaalan nykyinen raken- 12) Lapin keskussairaala
5943: nusvaihe sai alkunsa vuoden 1961 alussa. 13) Vaasan
5944: Silloin keskussairaalapiiriin kuuluvat kaikki 14) Hämeenlinnan "
5945: kunnat eli Asikkala, Hartola, Heinolan kau- 15) Oulun "
5946: punki, Heinolan mlk., Hollola, Iitti, Koski 16) Seinäjoen "
5947: Hl., Kuhmoinen, Kärkölä, Lahti, Nastola, 17) Satakunnan "
5948: Orimattila, Padasjoki ja Sysmä päättivät, 18) Kemin "
5949: että ne ryhtyvät keskussairaalan rakennus- "
5950: töihin poiketen keskussairaaloiden rakentami-
5951: sesta annetun lain kiireellisyysjärjestyksestä Kuluvan vuoden samoin kuin aikaisem-
5952: sitoutumalla rahoittamaan ensimmäisen ra- pienkin vuosien tulo- ja menoarvioista voi-
5953: kennusvaiheen, siis myöskin valtion osuuden daan todeta, että edellä mainitusta kiireelli-
5954: rakennuskustannuksista siihen saakka kunnes syysjärjestyksestä on poikettu muun muassa
5955: keskussairaala on lain edellyttämän kiireelli- siten, että Lahden keskussairaala ei vielä~
5956: syysjärjestyksen mukaan vuorossa tulla ra~ kään sen jo tultua rakennusvuoroon ole saa-
5957: kennetuksi. nut lain mukaan sille kuuluvaa määrärahaa,
5958: kun taas kiireellisyysjärjestyksessä Ren jäl-
5959: Lahden keskussairaalan suunnitteluun on jessä olevat keskussairaalat ovat määrärahan
5960: vuoden 1966 loppuun mennessä käytetty yh- saaneet.
5961: teensä noin 400 000 markkaa. Allekirjoitet-
5962: tujen arkkitehtisopimusten perusteella tarvi- Keskussairaaloiden rakentamisesta annetun
5963: taan vuonna 1967 suunnittelutyön jatkami- lain 4 §: n mukaan keskussairaalan rakenta-
5964: seen noin 1 miljoona markkaa. minen saadaan toteuttaa 2 § : n 1 momentissa
5965: Keskussairaaloiden rakentamisesta v. 1950 vahvistetusta kiireellisyysjärjestyksestä poi-
5966: (337/50) annetun lain 2 §:n mukaan keskus- keten, jos siihen osallistuvat kunnat sitoutu-
5967: sairaalat rakennetaan seuraavassa kiireelli- vat kokonaan rahoittamaan ensimmäisessä
5968: syysj ärj esty ksessä: rakennusvaiheessa suoritettavan rakennus-
5969: työn ja sisäasiainministeriö hyväksyy rahoi-
5970: 1) Pohjois-Karjalan keskussairaala tussuunnitelman. Milloin rakentaminen ta-
5971: 2) Keski-Suomen pahtuu edellämainitulla tavalla valtio suorit-
5972: 3) Savonlinnan " taa kunnille osuutensa rakennuskustannuk-
5973: 4) Etelä-Saimaan " sista, niin pian kuin kyseessä oleva keskus-
5974: 5) Kuopion " sairaala 2 § : ssä mainitun kiireellisyysjärjes-
5975: 6) Tampereen " tyksen mukaan on vuorossa tulla rakenne-
5976: 7) Kotkan " tuksi.
5977: 8) Kainuu " Hallituksen esityksessä valtio tulo- ja me-
5978: 9) Keski-Pohjanmaan " noarvioksi vuodelle 1967 on osoitettu määrä-
5979: 10) Lahden " rahat mm. Kainuun ja Keski-Pohjanmaan
5980: 11) Mikkelin " keskussairaaloiden rakentamiseen, joiden jäl-
5981: "
5982: IV,549. - Kock ym. 2715
5983:
5984: keen Lahden keskussairaalan rakentaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
5985: on kiireellisyysjärjestyksessä seuraava. tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
5986: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme määrärahan Lahden keskussairaalan
5987: eduskunnan pääte1Jtäväksi, suunnittelua varten.
5988: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
5989:
5990: Osmo Kock. V. 0. Mäkinen. Taisto Sinisalo.
5991: Ensio Partanen. Pauli Räsänen. Timo Mäki.
5992: Olli J. Uoti. Uuno Takki. Eeles Landström.
5993: Erkki Huurtamo. Lyyli Aalto. Lyyli Koskinen.
5994: Kaino Haapanen. Leo Häppölä.
5995: 2716
5996:
5997: IV,550.-Rah.al. N:o 206.
5998:
5999:
6000:
6001:
6002: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta puolueille myönnet-
6003: tävää tukea varten.
6004:
6005:
6006: E d u s k u n n a ll e.
6007:
6008: Monissa Euroopan maissa on viime vuosien tiontukijärjestelmän käyttöönotto voisi taata
6009: aikana suoritettu puolueiden laillistaminen, perusrahoituksen pitkäjännitteiselle puolue-
6010: ne on tunnustettu tärkeiksi yhteiskunnan eli- toiminnalle ja parantaa tehokkaan politiikan
6011: miksi myös lainsäädännöllisesti. Toinen tär- harjoittamisen edellytyksiä.
6012: keä parannus on ollut se, että puolueille on Suomessa ei myönnetä varsinaista puolue-
6013: ryhdytty suorittamaan valtiontukea niiden toimintaa varten mitään avustuksia valtion
6014: toimintaa varten. varoista. Tämä puute olisi korjattava toteut-
6015: Ruotsissa on puoluetukea suoritettu kulu- tamalla meilläkin puolueiden valtiontukijär-
6016: van vuoden alusta lukien. Ehtona on, että jestelmä. Yleistä puoluetukea olisi myönnet-
6017: puolue on saanut viimeksi suoritetuissa toisen tävä niille puolueille, jotka vuoden 1966
6018: kamarin vaaleissa vähintään yhden edusta- eduskuntavaaleissa saivat eduskuntaan yhden
6019: janpaikan ja vähintään kaksi prosenttia koko tai useampia edustajia ja joiden saama ää-
6020: valtakunnassa annetuista äänistä. Puoluetuen nimäärä oli vähintään yksi prosentti koko
6021: suuruus on Ruotsissa yhtä edustajanpaikkaa valtakunnassa annetuista äänistä. Puoluetu-
6022: kohti 60.000 kruunua eli 37.000 markkaa kea olisi myönnettävä 50.000 markkaa edus-
6023: vuodessa. Valtiopäiväkäsittelyssä korostettiin tajapaikkaa kohti, jolloin järjestelmän toteut-
6024: sitä, että avustuksen käyttöön ei tule liittää tamista varten tarvittaisiin 10 000 000 mar-
6025: mitään ehtoja eikä kontrollia. Yleistä puolue- kan määräraha.
6026: tukea myönnettiin Ruotsissa tänä vuonna Puoluetuki tulisi suorittaa kansanedusta-
6027: noin 23 miljoonaa kruunua eli 14.2 miljoonaa jien lukumäärien mukaisessa suhteessa suo-
6028: markkaa. raan puolueille, jotka voisivat käyttää sen
6029: Meidän poliittiset puolueemme toimivat toimintaansa harkintansa mukaan.
6030: yleensä suurissa taloudellisissa vaikeuksissa Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
6031: ja joutuvat rahoittamaan toimintansa jäsen-
6032: maksujen ja keräysten avulla sekä erilaisilla että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6033: tilapäisillä avustuksilla. valtion t·ulo- ja menoarvion 15 Pl:n
6034: Täl1aiset epävarmat taloudelliset olosuh- II luvun uudelle momentille 10 000 000
6035: teet vaikeuttavat suunnitelmallista pitkän markan määrärahan puolueille myön-
6036: tähtäimen puoluetoimintaa. Puolueiden val- nettävää tukea varten.
6037: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
6038:
6039: Veikko Kokkola. Eino Raunio.
6040: Veikko Helle. Anna-Liisa Tiekso.
6041: V. J. Sukselainen. Taisto Sinisalo.
6042: Paavo Aitio. Marja Lahti.
6043: Olavi Saarinen. Emil Partanen.
6044: Vappu Heinonen.
6045: 2717
6046:
6047: IV,551. -Rah.al. N:o 207.
6048:
6049:
6050:
6051:
6052: Koppanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään seudun
6053: sairaalan laajentamista varten.
6054:
6055:
6056: E d u s kun n a B e.
6057:
6058: Hyvinkään seudun sairaalan kuntainliitto käri. Lääkintöhallitus on hyväksynyt sai-
6059: on suunnitellut sairaalansa laajentamista. raalamme sairaalalain 24 § : ssä edellytetyksi
6060: Tarkoituksena on saada sairaala, johon kaik- paikallissairaalaksi.
6061: kiaan tul~e 158 sairaansijaa. Nykyisessä Hy- Hyvinkään seudun sairaalan kuntainliit-
6062: vinkään seudun sairaalassa on 72 varsinaista toon kuuluvat Hyvinkään kaupungin lisäksi
6063: paikkaa. Lääkintöhallitus on sairaalan jatku- Hyvinkään maalaiskunta sekä Hausjärven,
6064: van ylikuormituksen vuoksi hyväksynyt tois- Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan pitäjät.
6065: taiseksi sairaalaan 82 sairaansijaa sen vuoksi Sairaala on jatkuvasti ylikuormitettu. Kuor-
6066: että tarvittava lisähenkilökunta voitaisiin mitusprosentit ovat eri vuosina olleet seuraa-
6067: ottaa valtion avun piiriin. Nykyisessä sairaa- vat:
6068: lassa on kirurginen osasto, jossa on 26 sai-
6069: raansijaa, sisätautiosasto, jossa on 22 ja las- 1962 •••• 105,4
6070: 0 0 ••••
6071:
6072:
6073:
6074:
6075: tenosasto (sekaosasto), jossa on 20 sairaan- 1963 • 0 104,41
6076: ••••••••
6077:
6078:
6079:
6080:
6081: sijaa sekä synnytysosasto, jossa on 14. Lisäksi 1964 .......... 104,03
6082: sairaalassa on 2 leikkaussalia, laboratorio, 1965 ••••• 99,40 0 ••••
6083:
6084:
6085:
6086:
6087: röntgenosasto, poliklinikka sekä itsenäisesti
6088: toimiva veripalvelu. Sairaalassa toimii muun Kunnat ovat käyttäneet sairaalaa seuraa-
6089: muassa kirurgian ja sisätautien erikoislää- vasti:
6090:
6091: 1962 1963 1964 1965
6092: hoitop.% hoitop.% hoitop.% hoitop.%
6093: Hyvinkää . . . . . 22 154 70,2 22 607 74,5 22 668 72,8 20753 69,8
6094: Hyvinkään mlk. 4338 13,8 3 745 12,3 3 539 11,4 29443 9,9
6095: Nurmijärvi ... 225 1,7 490 1,6 332 1,1 996 3,3
6096: Tuusula ...... 1024 3,3 987 3,3 1078 3,5 1527 5,1
6097: Hausjärvi 0. 0. 350 1,1 249 0,8 336 1,1 536 1,8
6098: Mäntsälä ..... 1229 3,9 972 3,2 1364 4,3 1137 3,8
6099: Muut • 0 0 01922
6100: ••••6,0 1302 4,3 1818 5,8 1882 6,3
6101:
6102: .Sairaalassa vallitsevasta tungoksesta ja tävissä. 1965 hoidettiin kaikkiaan 3 922 poti-
6103: ahtaudesta antanevat seuraavat luvut jonkin- lasta.
6104: laisen käsityksen. - Poliklinikalla, jonka Sairaala palvelee tällä hetkellä lähes 80 000
6105: muodostaa yksi tutkimus- ja yksi vastaanotto- asukkaan väestöä, joka jatkuvasti kasvaa.
6106: huone, kävi viime vuoden aikana n. 15 000 Laajennuksen suunnittelua kiirehti myös il-
6107: potilasta. Päivystystapauksia oli yli 3 500. moitus Helsingin yliopistollisen keskussairaa-
6108: Leikkauksia suoritettiin yli 1 300. Synnytyk- lan taholta, ettei siellä voida ajatella sairaan-
6109: siä oli 547. Röntgenosa:stolla, joka kokonai- sijojen lisäämistä.
6110: suudessaan käsittää vain 25 m2, suoritettiin Laajennus on ajateltu toteutettavaksi ny-
6111: viime vuoden aikana yli 9 2000 tutkimusta. kyisen sairaalan yhteyteen alueelle, joka on
6112: Varsinkin leikkauspäivinä on tavallista että asemakaavallisesti yhdistetty sairaalan tont-
6113: potilaat joutuvat makarumaan sairaalan käy- tiin. Tähän laajennusosaan sijoitetaan leik-
6114: 2718 IV,551. - Hyvinkä.än seudun sairaala..
6115:
6116:
6117: kausosa.sto, poliklinikka, röntgenosasto, labo- avun yleiseen suunnitelmaan, ei laajennuk-
6118: ratorio-osasto, fysikalinen osasto, veripalvelu seen ole saatu lupaa ryhtyä.
6119: ja apteekki sekä kaksi kirurgista hoito-osas- Väestöennusteiden mukaan tulee Hyvin-
6120: toa, joikka kummassakin on 32 sairaansijaa. kään seudun sairaala v:nna 1980 palvele-
6121: Laajennus on suunniteltu siten, että uutta maan lähes 100 000 ihmisen väestöä. Huo-
6122: osaa voidaan tulevaisuudessakin tarvittaessa mioiden Hyvinkään kaupungin väestön tu-
6123: entisestään laajentaa. Nykyisen sairaalan ra- leva kasvU. voidaan todeta, että kun akuuttien
6124: kennukseen, jossa suoritetaan tarvittavat yleissairauksien sairaansijojen tarve lasket-
6125: muutostyöt, sijoitetaan 20 paikkainen gyne- tuna 6 % mukaan väestöstä viime vuonna
6126: gologinen osasto ja 12 paikkainen synnytys- oli 138 sairaansijaa (tällöin kaupungin käy-
6127: osasto sekä 3 sisätautiosastoa, joista kaksi on tössä oli todellisuudessa vain 71), on vastaava
6128: 20 ja yksi 22 paikan osasto. Yhdessä 20 pai- luku v:nna 1980 jo 210. Sama kasvava puute
6129: kan osastossa on 14 sairaansijaa lapsille ja koskee tietenkin myös kaikkia osakaskuntia.
6130: 6 erityispaikkaa. Laajennusosaan tulee siis Kaiken yllä olevan huomioiden on selvää
6131: kaikki toimenpideosastot ja 64 sairaansijaa miten tärkeää on saada parannus aikaan
6132: ja nykyiseen sairaalarakennukseen 94 sijaa. Hyvinkään seudun sairaaloihin. Ei ole liioi-
6133: Näitä molempia yhdistää tunneli. teltua puhua katastrofaalisesta tilanteesta,
6134: Sairaalan laajennussuunnitelmat ovat edis- joka vääjäämättömällä varmuudella jatkuvas-
6135: tyneet niin pitkälle, että lääkintöhallitus on ti pahenee.
6136: hyväksynyt sairaalan laajentamista ja perus-
6137: korjausta koskevat pääpiirustukset lokakuun Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6138: 22 p: nä 1964.
6139: Laajennustöiden kustannukset on arvioitu että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6140: kohoavan n. 7 000 000 mk määrään. Tästä tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
6141: summasta n. 500 000 tarvitaan nykyisen sai- määrärahan Hyvinkään se'U;dun sairaa-
6142: raalan muutostöihin ja kunnostamiseen. lan laajentamista varten.
6143: Koska suunnitelmaa ei vielä ole otettu Valtion-
6144: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
6145:
6146: Esko J. Koppanen. Saara Forsius. Veikko Helle.
6147: 2719
6148:
6149: IV,552.-Rah.al. N:o 208.
6150:
6151:
6152:
6153:
6154: Koppanen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien toimien
6155: perustamiseksi Helsingin nimismiespiiriin.
6156:
6157:
6158: E d u s kun n a ll e.
6159:
6160: Asukasluvun nousun, väestökeskuksien kas- mainita, että kuluneen vuoden aikana on jo
6161: vun, rikollisuuden lisääntymisen ja liikenteen kaksi konstaapelia jäänyt auton alle tutkies-
6162: vilkastumisen johdosta on poliisihenkilöstön saan erästä liikenneonnettomuutta. - Hel-
6163: määrä jo usean vuoden ajan ollut Helsingin singin maalaiskunta on väkiluvultaan maan
6164: maalaiskunnan käsittävässä nimismiespiirissä kahdeksanneksi suurin paikkakunta ja maan
6165: liian pieni suoritettavana olevaan työmää- suurin kunta. Helsingin kaupungissa laske-
6166: rään nähden. Nimismiespiireissä suoritetaan taan olevan poliisimies 260 asukasta kohden,
6167: varsinaisten poliisitehtävien lisäksi suureksi muissa kaupungeissa keskimäärin poliisimies
6168: osaksi myöskin sellaisia tehtäviä, jotka kau- 500-600 asukasta kohden, mutta Helsingin
6169: pungeissa ja kauppalaissa kuuluvat maistraa- maalaiskunnassa on yksi poliisimies 1 900
6170: tille tai järjestysoikeudelle. Näihin kuuluvat asukasta kohden. Kun suoritettujen laskel-
6171: mm. kaikki ne tehtävät, jotka kaupungeissa mien mukaan väkiluku Helsingin maalais-
6172: ovat kaupunginvoutien, kaupunginviskaalien, kunnassa voimakkaan aluerakentamisen
6173: julkisten notaareiden ja aluevalvojien tehtä- vuoksi kasvaa huomattavasti, erään arvion
6174: vinä. Poliisitoimintaa lisäävänä seikkana voi- mukaan 40 %, on tällä tärkeällä valtion hal-
6175: daan mainita Helsingin maalaiskunnassa linnon alalla tilanne tulossa hälyttäväksi. Jo
6176: maan pääkaupungin läheisyys, josta johtuen nykyisellään on vähäisen poliisivalvonnan
6177: se on eräällä tavalla joutumassa laitakaupun- johdosta kansalaisten oikeusturvallisuus vaa-
6178: gin asemaan. On todettu, että pääkaupungissa rantumassa. Valtiontalouden tarkastusviras-
6179: suoritetun tehostetun poliisivalvonnan seu- ton kuluvana vuonna suorittamassa tarkas-
6180: rauksena ns. epäsosiaalista ainesta on siirty- tuksessa on todettu, että yksityisoikeudellista
6181: nyt maalaiskunnan alueelle. Tämä on jatku- täytäntöönpanoa hakevien henkilöiden oikeu-
6182: vasti lisännyt järjestyshäiriöitä sekä ammat- delliset ja taloudelliset edut ovat saattaneet
6183: timaista ja tavanomaista rikollisuutta piirin kärsiä tai ainakin vaarantuneet riittämättö-
6184: alueella. Oman lukunsa ansaitsee pääkaupun- män työvoiman vuoksi.
6185: kiin ja sieltä suuntautuva liikenne, josta val- Jotta lakisääteiset tehtävät voitaisiin ajal-
6186: taosa kulkee Helsingin nimismiespiirin laan suorittaa, liikennettä ohjata ja turvalli-
6187: kautta (Porvoon, Lahden, Hyrylän, Hä- suus piirissä säilyttää on laskettu tarvittavan
6188: meenlinnan ja Porin tiet sekä ns. Helsingin piiriin seuraavat uudet toimet: 13 ylikons-
6189: ulompi kehätie). Viikonvaihteen ruuhkalii- taapelia, 30 vanhempaa konstaapelia, 20 nuo-
6190: kenteen aikana sattuneita liikennevaurioita rempaa konstaapelia, 1 naiskonstaapeli ja 5
6191: tutkimaan ei aina ole heti riittänyt miehistöä. toimistopulaisen tointa. Yllämainittu tarve
6192: Liikennevauriopaikalle tulisi voida ruuhka- esitetään kuitenkin toteuttavaksi kolmen
6193: liikenteen aikana lähettää neljä miestä, kaksi vuoden kuluessa, jonka vuoksi kuluvan vuo-
6194: ohjaamaan liikennettä ja kaksi tutkimaan den menoarviossa olisi varattava määräraha
6195: liikennevaurioita, mutta nykyisellään par- ainoastaan seuraavien peruspalkkaisten toi-
6196: haassa tapauksessa voidaan lähettää korkein- mien perustamiseksi maaliskuun alusta 1967
6197: taan kaksi miestä, jos heitä sattuu poliisiase- lukien:
6198: maila olemaan. Esimerkin vuoksi voidaan
6199: 2720 IV ,552. - Helsingin nimismiespiiri.
6200:
6201:
6202: ylikonstaapeli . . ............ . A16 5 kpl X 730,- 36 500,-
6203: vanhempi konstaapeli ....... . A14 7 , X 673,10 47117,-
6204: nuorempi konstapeli ........ . A13 7 , X 649,10 45437,-
6205: apulaiskansiisti ............. . A10 2 , X 587,30 11746,-
6206: 140800,-
6207: Edellä olevan perusteella ehdotamme piiriin perustettavia 5 ylikonstaapelin
6208: A 16, 7 vanhemman konstaapelinA _14,
6209: että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 7 nuoremman konstaapelin A 13 ja 2
6210: tulo- ja menoarvioon 140 800 markan apulroiskanslistin A 10 peruspalkkaisia
6211: lisämäärärahan Helsingin nimismies- toimia varten.
6212: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
6213:
6214: Esko J. Koppanen. Matti Mattila.
6215: Pekka Pesola. Saara Forsius.
6216: 2721
6217:
6218: IV,553. - Rah.al. N: o 209.
6219:
6220:
6221:
6222:
6223: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristiinankaupun-
6224: gin postitalon rakentamiseksi.
6225:
6226:
6227: E d u s k u n n a 11 e.
6228:
6229: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö lisätiloja toimintaansa varten. Yleisönpalve-
6230: on 3. 2. 64 kehoittanut rakennushallitusta luakin suoritetaan kolmessa paikassa, jonka
6231: suunnittelemaan Kristiinankaupunkiin posti- lisäksi posti- ja lennätinlaitoksella on vielä
6232: talon valtion rakennusohjelmatoimikunnassa kuusi muuta pistettä eri puolilla kaupunkia.
6233: 1. 2. 63 hyväksytyn huonetilaohjelman mu- Kaikkiaan on vuokrattu tiloja yhteensä
6234: kaisesti. Talon kokonaistilavuudeksi raken- 1750.5 m2.
6235: nushallitus on ilmoittanut 17 000 m3 ja kus- Työturvallisuusnäkökohtien lisäksi raken-
6236: tannusarvioksi 2 720 000 markkaa. Se raken- nustöiden pikaista aloittamista ja loppuun-
6237: netaan posti- ja lennätinhallituksen hallin- saattamista kiirehtii erityisesti puhelinliiken-
6238: nassa olevalle 4188.8 m2 :n suuruiselle ton- teen paikallisverkkorymän ja kaukokeskuk-
6239: tille, joka muodostetaan II kaupunginosan sen automatisoinnin toteuttaminen. Auto-
6240: 39 korttelin tonteista n: ot 6, 115/1825, 114/ maattikeskusten laitteita ei voida ryhtyä
6241: 1825 ja neljäsosa n:o 113/1825. asentamaan ennenkuin nyt suunnitteilla
6242: Taloon tulee n. 2 500 m2 nettotiloja posti- oleva postitalo on valmis. Vaasan ja Seinä-
6243: ja lennätinlaitoksen käyttöön ja lisäksi n. joen sekä toisaalta Porin kaukoautomaatti-
6244: 750 m2 muille virastoille: Lapväärtin piirin keskusten valmistuessa ensi vuoden aikana
6245: nimismiehelle, Kristiinankaupungin verotoi- olisi niiden väliin jäävä Kristiinankaupun-
6246: mistolle, työasiamiehelle ja ammatinvalinnan gin verkkoryhmä saatava mahdollisimman
6247: ohjaukselle. Talon suunnittelun hoitava ark- pian automatisoiduksi.
6248: kitehtitoimisto on laatinut kahdet luonnos- Edellä lausutun johdosta ja kun hallituk-
6249: piirustukset ja laatii parhaillaan pääpiirus- sen esityksessä vuoden 1967 tulo- ja meno-
6250: tuksia. arvioksi ei ole otettu lainkaan määrärahaa
6251: Rakennustyöt olisi kiireellisesti saatava talojen rakentamista varten posti- ja lennä-
6252: alulle, viimeistään syksyllä 1967. Posti- ja tinlaitokselle, ehdotamme kunnioittaen,
6253: lennätinlaitoksella on huutava tilanpuute
6254: paikkakunnalla. Nykyinen postitalo on erit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6255: täin ahdas ja huonokuntoinen viime vuosi- tulo- ja menoarvion 18 Pl:n VI
6256: sadalla rakennettu puutalo, joka sisältää luvun sijoitusmenoihin 2 720 000 mar-
6257: huonetiloja vain 210 m2 eikä täytä työtur- kan suuruisen siirtomäärärahan Kris-
6258: vallisuuslain vaatimuksia. Niinpä laitoksen tiinankaupungin postitalon rakenta-
6259: on ollut pakko vuokrata useista paikoista miseksi.
6260: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
6261:
6262: Verner Korsbäck. Toivo Antila.
6263: T. Saloran.ta. Eino Uusitalo.
6264: Georg Backlund.
6265:
6266:
6267:
6268:
6269: 18 E 841/66
6270: 2722
6271:
6272: IV,554. -Fin.mot. N:o 210.
6273:
6274:
6275:
6276:
6277: Korsbäck m.fl.: Angående anvisande av anslag till undm·stöd
6278: åt Finlands Svenska Andelsförbund.
6279:
6280:
6281: Till Riksdagen.
6282:
6283: Finlands Svenska Andelsförbund, FSA, bundet härför ända sedan år 1920 - för-
6284: har vid sidan av sin verksamhet som ideellt bundet bildades 1919 - har åtnjutit stats•
6285: centralorgan för lantbrukskooperationen anslag för dylika uppgifter.
6286: inom vårt lands svenskbygder - i likhet Ä ven i sin revisionsverksamhet har FSA
6287: med Pellervo-Seura på finskt håll - i snart betjänat icke medlemmar varvid bokförin-
6288: 50 års tid omhänderhaft uppgifter även av gens rationella uppläggning varit en viktig
6289: rent allmän natur. Sålunda fungerar andels- uppgift.
6290: förbundet sedan gammalt som remissinstans I den omdaningsprocess som samhället och
6291: för Patent- och registerstyrelsen beträffande inte minst landsbygden i dag befinner sig,
6292: de på svenska inlämnade inregistrerings- och har den upplysningsverksamhet, på såväl
6293: stadgeärenden som berör andelsföretag obe- det ekonomiska och tekniska som det ideella
6294: roende av verksamhetsområde. Tili verksam- planet, som andelsförbundet bedriver, minst
6295: heten hör m.a.o. i detta 'avseende också lika stort värde ur rent samhällelig syn-
6296: sådana andelslag som direkt tjänar alla sam- punkt som den haft under de gångna 46 år
6297: hällsgrupper såsom vattenandelslag, · elektri- förbundet erhållit ett anspråkslöst statligt
6298: citetsandelslag och telefonandelslag, vilka anslag för densamma.
6299: allt fortfarande utgör en betydande grupp Med motiveringen "oändamålsenligt" har
6300: av företag på landsbygden. Förbundet har Regeringen föreslagit att statsbidraget mk
6301: för ändamålet en konsultativ jurist, som i 18 756:- åt FSA skall utgå.
6302: ett tidigare skede varit anknuten tili P,atent- Då, såsom framgår ur det som ovan an-
6303: och registerstyrelsen och därför har speciell förts, Finlands Svenska Andelsförbunds
6304: insikt i ifrågavarande spörsmål. FSA till- verksamhet är såväl ändamålsenlig som också
6305: handahåller andelsföretagen modellstadgar nödvändig och då förbundet för denna verk-
6306: uppgjorda i enlighet med lagens om andel- samhet är i oundgängligt behov av det
6307: slag bestämmelser liksom registermydig- hittills erhållna statsbidraget, föreslås vörd-
6308: heternas anvisningar. Särskilt efterfrågade samt,
6309: har modellstadgar för bostadsandelslag varit. att Riksdagen i statsförslaget för
6310: Andelsförbundet ger ytterligare muntlig så- 1967 under 11 Ht. XV: 17 mom.
6311: väl som skriftlig handledning beträffande måtte upptaga 18 756 mark i under-
6312: stadgeärenden. All denna service sker helt stöd åt Finlands Svenska Andelsför-
6313: på samma grunder som för andelsförbundets bund.
6314: egna medlemsföretag eftersom andelsför-
6315: Helsingfors den 13 oktober 1966.
6316:
6317: Verner Korsbäck. Magnus Kull. Matti Mattila.
6318: Ragnar Granvik Victor Procope. Saara Forsius.
6319: 2723
6320:
6321: IV,554.-Rah.al. N:o 210.
6322: Suomennos.
6323:
6324:
6325:
6326:
6327: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Fin-
6328: lands Svenska Andelsförbund nimiselle liitolle.
6329:
6330:
6331: E d u s kun n a ll e.
6332:
6333: Finlands Svenska Andelsförbud, FSA, ni- koska osuuskuntaliitto vuodesta 1920 -
6334: minen liitto on maataloudellisen osuustoi- liitto perustettiin 1919 - on saanut määrä-
6335: minnan aatteellisena keskuselimenä tapahtu- rahan valtiolta sellaisia tehtäviä varten.
6336: van toimintansa ohella maamme ruotsinkie- Myös tilintarkastustoiminnassa FSA on
6337: Hsillä seuduilla - samoin kuin Pellervo- ollut apuna ei-jäsenille, jolloin kirjanpidon
6338: Seura suomenkielisellä taholla - lähes 50 järkiperäinen suunnittelu on ollut tärkeänä
6339: vuoden ajan hoitanut myös puhtaasti yleistä tehtävänä.
6340: ~aatua olevia tehtäviä. Niinpä osuuskunta- Siinä muuttumisprosessissa, jossa yhteis-
6341: liitto vanhastaan toimii lausuntoelimenä pa- kunta, eikä vähiten maaseutu, tänä päivänä
6342: tentti- ja rekisterihallitukselle ruotsinkielellä on, sillä valistustoiminnalla, niinhyvin ta-
6343: järjesteyissä rekisteröimis- ja sääntöasioiss'a, loudellisella ja teknillisellä kuin aatteellisel-
6344: jotka koskevat osuuskuntamuotoisia yrityk- lakin tasolla, jota osuuskuntaliitto harjoit-
6345: siä toiminta-alueesta riippumatta. Toisin sa- taa, on vähintään yhtä suuri arvo puhtaasti
6346: noen toiminnan piiriin kuuluvat tässä ~uh yhteiskunnalliselta näkökannalta katsoen
6347: teessa myös sellaiset osuuskunnat, jotka pal- kuin sillä on ollut menneinä 46 vuotena,
6348: velevat suoranaisesti kaikkia yhteiskuntapii- joina liitto on saanut vaatimattoman valtion
6349: rejä, kuten vesiosuuskunnat sähköosuuskun- määrärahan toimintaansa varten.
6350: nat ja puhelinosuuskunnat, jotka edelleenkin Halltus on ehdottanut, että valtionapu,
6351: muodostavat merkittävän ryhmän maaseu- mk 18 756 FSA:lle poistettaisiin, jolloin pe-
6352: dun yrityksistä. Liitolla on tätä tarkoitusta rusteluna on sanottu "epätarkoituksenmukai-
6353: varten neuvoa antava lakimies, joka aikai- nen".
6354: semmassa vaiheessa on palvellut patentti- ja Kun, kuten yllä esitetystä käy selville,
6355: rekisterihallituksessa ja joka sen vuoksi on Finlands Svenska Andelsförbundin toiminta
6356: erityisesti perehtynyt kysymyksessä oleviin on niin hyvin tarkoitusta'an vastaavaa kuin
6357: asioihin. FSA pitää osuuskunnallisia yri- välttämätöntäkin ja koska liitto tätä toimin-
6358: tyksiä varten saatavana mallisääntöjä, jotka taa varten välttämättä tarvitsee tähän saakka
6359: on laadittu osuuskuntalain säännösten ja saamansa valtionavun, ehdotetaan kunnioit-
6360: myös rekisteriviranomaisten ohjeiden mukai- taen,
6361: sesti. Erityisen kysyttyjä ovat olleet asunto-
6362: osuuskuntien mallisäännöt. Osuuskuntaliitto että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6363: antaa lisäksi niin suullista kuin kirjallista- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV: 17
6364: kin ohjausta sääntöasioissa. Kaikki tämä pal- momentille 18 756 markkaa avustuk-
6365: velu tapahtuu täysin samoin perustein kuin sena Finlands Svenska Andelsförbund
6366: osuuskuntaliiton omille jäsenyrityksille, nimiselle liitolle.
6367: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
6368:
6369: Verner Korsbäck. Magnus Kull. Matti Mattila..
6370: Ragnar Granvik. Victor Procope. Saara Forsius.
6371: 2724
6372:
6373: IV,555.- Rah.al. N: o 211.
6374:
6375:
6376: A. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karstulan seu-
6377: dun kuntainliiton paikallissairaalan mkentamisen aloitta-
6378: miseksi.
6379:
6380:
6381: E d u s k u n n a 11 e.
6382:
6383: Maassamme vallitsevat sairaalaolot ovat päällä tutustumassa Karstulan paikallissai-
6384: sodan jälkeisinä vuosina korjautuneet suu- raalan heikkoon kuntaan todeten silloin, että
6385: ressa mittakaavassa. Keskussairaaloita maam- sairaalamme kuuluu maamme kurjimpiin
6386: me kaupunkeihin on rakennettu, jotka ovat hoitopaikkoihin. Kulumassa olevan vuoden
6387: maaseudunkin asujamistolle olleet erittäin syyskuulla retkeilivät Keski-Suomen läänin
6388: suurimerkityksellisiä. Mutta maaseudun väes- kansanedustajat läänin useissa pitäjissä mat-
6389: tön sairaalatarve ei ole keskussairaaloilla yk- kan päätepisteenä Karstula. Arvoisille kan-
6390: sistään pelastettu. On suorastaan järkyttävää sanedustajille kuntainliiton johto esi1Jteli ny-
6391: todeta tilanne, kun maaseudun sairaalaolot kyisen sairaalan, jonka rakentamisen kiireei-
6392: ovat monissa tapauksissa muodostuneet suo- lisyydestä on vuosia ollut toimenpiteet me-
6393: rastaan sairasmaja-asteelle, mikä monissakin neillään. Retkeläisten matkassa oli myöskin
6394: tapauksissa maaseudulla on todettavissa. Sai- sanomalehtien toimittajia. Kaikkien retkeläis-
6395: raalle pitäisi apua hädän hetkellä saada, ten toteamus oli, että uuden sairaalan raken-
6396: mutta hoitopaikkojen puute vanhoissa vuosi- tamisen kiireellisyys on tosiasia. Karstulan
6397: kymmeniä sitten rakennetuissa hirsimajoissa nykyisen paikallissairaalan paikkaluku on
6398: estää avun saannin, tilojen ahtauden sekä vain 19, mikä ei alkuunkaan riitä palvele-
6399: rakennusten rappioitumisen vuoksi. maan Karstulan- Kyyjärven- Pylkönmäen
6400: Karstulan seudun kuntailiiton alue, jonka kuntien asukkaita nykyhetken mukaisesti.
6401: muodostaa kolme kuntaa, Karstula- Kyy- Näiden kuntien yhteinen asukasmäärä on
6402: järvi - Pylkönmäki, on yksi niitä. Sairaala- tällä hetkellä 12 554 henkeä.
6403: hanke on ollut vireillä lähes 20 vuotta, mutta Kun suunnitellun paikallissairaalan kus-
6404: vieläkään ei ole päästy sanoista tekojen as- tannusarvio on lokakuun 8 päivänä 1964
6405: teelle. Suunnitelmat ja piirustukset ovat lääkintöhallitukseen lähetetyn perustamis-
6406: lääkintöhallituksessa sekä rakennushallituk- kustannusten erittelyn mukaan 2 230 000
6407: sessa valmiina käsittäen yhteensä 47 sairas- markkaa, joka kustannusarvio rakennuskus-
6408: sijaa. Sairaalan tonttialue on useita vuosia tannusten jatkuvan nousun vuoksi aina vain
6409: sitten lääninarkkitehdin ja lääkintöhallituk- nousee, olisi rakentamisen aloittamiseen kii-
6410: sen hyväksymä kiitosmaininnalla, tontin pi- reellisesti saatava alkurahoitus.
6411: tuussuunnan kokonaisuudessaan ulottuessa Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme,
6412: eteläpuolella olevaan Pääjärven rantaan.
6413: SuunniteUulle rairaala-alueelle rakennet- että Ed11,skunta ottaisi vuoden 1967
6414: tiin vuonna 1965 lääkärin asunto, jossa pai- tulo- ja menoarvioon 750 000 markan
6415: kallissairaalan johtava lääkäri nykyään määrärahan Karstulan seudun kun-
6416: asuu. tainliiton paikallissairaalan rakenta-
6417: Vuonna 1965 syksyllä eduskunnan valtio- misen aloittamiseksi J(arstulan kun-
6418: varainvaliokunnan sairaalajaosto kävi paikan nassa.
6419: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
6420:
6421: Artturi Koskinen. Sakari Knuuttila. Artturi Jämsen.
6422: Siiri Lehmonen. Aune Salama. Pentti Sillantaus.
6423: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Mauno Pohjonen.
6424: Sylvi Saimo.
6425: 2725
6426:
6427: IV,556.- Rah.al. N: o 212.
6428:
6429:
6430:
6431:
6432: A. Kosldnen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiä
6433: sotaveteraanieläkkeitä varten.
6434:
6435:
6436: E d u s k u n n a 11 e.
6437:
6438: Kuluvan vuoden talousarvioon otti edus- vaikka avun tarpeessa elävät Imutavassa
6439: kunta 1u Pl:n II luvun 4 momentille 100 000 puutteessa. Valtioneuvosto on vuoden alussa
6440: markan määrärahan sotilasvammalain ja yli- asettanut kaksi eri komiteaa, toisen tutki-
6441: määräisiä sotaeläkkeitä koskevien määräysten maan rintamamiesten asuntokysymystä ja toi-
6442: ulkopuolelle jääneiden sotaveteraanien sekä sen rintamamiesten sosiaalista asemaa. Kun
6443: heidän leskiensä ja alaikäisten lastensa yli- kuitenkin varsin hyvin tiedetään, että komi-
6444: määräisiä sotaeläkkeitä varten. teoiden tutkimukset vievät aikansa on
6445: Sanotulla määrärahalla voidaan käytän- ilmeistä, että niiden tulosten perusteella mah-
6446: nössä järjestää kuitenkin ylimääräinen eläke dollisesti säädettävien lakien valmistuminen
6447: ainoastaan n. 100 henkilölle. Kun avuntarve tuskin tapahtuu tämän vuoden aikana.
6448: sotaveteraanien ja heidän leski.ensä keskuu- Kun on siis aivan ilmeistä, ettei vielä vuo-
6449: dessa on moninkertainen, niin olisi välttä- den 1967 aikana ole teknillisiä mahdollisuuk-
6450: mätöntä, että valtiovalta voisi sanottuun tar- sia saada aikaan erikoista sotaveteraanielä-
6451: koitukseen varata huomattavasti suuremman kettä olisi mielestämme välttämätöntä, että
6452: määrärahan. vuoden 1967 talousarvioon otetaan ainakin
6453: Tämän määrärahan esittää hallitus ensi yhden miljoonan markan suuruinen määrä-
6454: vuoden tulo- ja menoarvioesityksessään ta- raha tätä tarkoitusta varten.
6455: :lousarviosta poistettavaksi. Edellä olevan perusteella esitämme,
6456: Vuoden 1966 valtiopäivien alkaessa on edus-
6457: kunnalle tehty toivomusalote yhden miljoo- että Eduskunta ottaisi 16 Pl:n II
6458: nan markan suuruisen määrärahan ottami- luvun 4 momentille 1 000 000 markkaa
6459: seksi samaan tarkoitukseen vuoden 1966 sotilasvammalain ja ylimääräisiä sota-
6460: johonkin lisäbudjettiin, koska edellä mainittu eläkkeitä koskevien määräysten ulko-
6461: 100 000 markan määräraha ei riittäisi kuin puolelle jääneiden sotaveteraanien sekä
6462: korkeintaan 100 henkilölle. Tämäkään aloite heidän leskiensä ja alaikäisten las-
6463: ei ole vielä johtanut toivottuun tulokseen, tensa ylimääräisiä eläkkeitä varten.
6464: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
6465:
6466: Artturi Koskinen. Kalle Matilainen. Antti A. Halme.
6467: K. F. Haapasalo. Valde Nevalainen. Edit Terästö.
6468: Sinikka Luja. Valdemar Sandelin. Arvo Ahonen.
6469: 2726
6470:
6471: IV,557. -Rah.al. N:o 213.
6472:
6473:
6474:
6475:
6476: L. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinolan-Savon
6477: yhdysradan suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi.
6478:
6479:
6480: Ed uskunnal1 e.
6481:
6482: Heinolan-Savon yhdysradan rakentaminen lkan, Haminan ja Helsingin satamiin suun-
6483: on jatkuvasti näiden alueiden !kuntien ja tautuvaa liikennepainetta. Tämän radan ra-
6484: kuntainliittojen keskustelujen ja toimenpitei- kentaminen lienee ollut eräs näkökohta pää-
6485: den aiheena. Viime aikoina on tullut erittäin tettäessä Loviisan-Lahden radan rakenta-
6486: huomionarvoisia tekijöitä korostamaan pu- misesta normaalilevyiseksi.
6487: heenaolevan ratasuunnan tarpeellisuutta. Hei- Liikenneolosuhteiden parantaminen edel-
6488: nolan teollisuus kasvaa jatkuvasti, joten rata lyttää nopeita toimenpiteitä Heinolan-Savon
6489: palvelisi erinomaisesti raaka-aineiden 'kulje- yhdysratahankkeen toteuttamiseksi kaikilta
6490: tuksia. Ristiinaan on rakennettu puunjalos- osin ja keskeneräisten suunnitelmien pikaista
6491: tuslaitos, joka tulee pistoraiteella yhdistettä- tutkimista.
6492: väiksi Savon rataan, ja niin rata palvelisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6493: sitäkin tehokkaasti.
6494: Myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6495: viriämässä uutta teollisuutta, jonka tarpeita tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
6496: rata palvelisi. Lisäksi on todettava Lahden määrärahan Heinolan-Savon yhdys-
6497: talousalueen hyötyvän radasta. Loviisan sata- radan suunnittelu- ja rakennustöiden
6498: masta muodostuisi radan toinen päätepiste aloittamiseksi.
6499: ja näin rata olisi omiaan helpottamaan Kot-
6500: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
6501:
6502: Lyyli Koskinen. Irma Rosnell.
6503: Pauli Puhakka. V. J. Rytkönen.
6504: 2727
6505:
6506: IV,558.-Rah.al. N:o 214.
6507:
6508:
6509:
6510:
6511: L. Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
6512: kunnille Saimaan kanavaliikenteessä tarvittavien satamien
6513: rakentamiseen.
6514:
6515:
6516: E d u s k u n n a 11 e.
6517:
6518: Saimaan kanavan avautuminen ja kana- satamien rakentaminen olisi pitänyt aloittaa
6519: vaan odotettu liikenne edellyttää satamia jo vuoden 1966 alussa.
6520: Saimaan vesistöalueella. Monien kuntien toi- Paitsi yleisiä kunnallisia satamia syntynee
6521: mesta on kiitettävällä ripeydellä laadittu Saimaan vesistön varrelle suurempien teolli-
6522: satamasuunnitelmia ja varattu niihin tarvit- suuslaitosten läheisyyteen teollisuussatamia.
6523: tavat maa-alueet. Saimaan kanavan vaikutus- Missä määrin niin tulee tapahtumaan, tulee
6524: piirissä olevat kunnat eivät kuitenkaan ole aikanaan esille. Joka tapauksessa pienemmät
6525: niin vakavaraisia, että voitaisiin otabua nii- liikenteen harjoittajat tarvitsevat satamia,
6526: den selviävän satamien rakentamisen aiheut- jotka ovat yleisessä käytössä. Saimaan
6527: tamista menoista. Ei myöskään ole todennä- kanavakomitea mietinnössään lähtee siitä,
6528: köistä, että satamat, jos ne jäävät yksin- että valtio osallistuu satamien rakentamiseen
6529: omaan kuntien huoleksi, olisivat valmiit tai myöntämällä asianomaisille kunnille avustuk-
6530: edes liikennöitävässä kunnossa silloin, !kun sia satamien rakentamiseen.
6531: niitä kanavan avauduttua tarvittaisiin. Tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6532: syystä Saimaan satamakomitean mietinnössä-
6533: km edellytetään, että valtion olisi voimak- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6534: ikaasti tuettava näiden satamien rakentamisen tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mark-
6535: rahoitusta. Komitean mietinnön mukaan kaa avustusten antamiseksi kunnille
6536: Savonlinnan, Joensuun, Kuopion, Varkauden, Saimaan kanavaliikenteessä tarvitta-
6537: Lappeenrannan, Lauritsalan ja Ristiinan vien satamien rakentamiseen.
6538: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
6539:
6540: Lyyli Koskinen. Irma Rosnell.
6541: Taisto Sinisalo. V. J. Rytkönen.
6542: Pauli Puhakka.
6543: 2728
6544:
6545: IV,559.-Rah.al. N:o 215.
6546:
6547:
6548:
6549:
6550: Kosola ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden kantakirja-
6551: konsulentin palkkaami~ta varten.
6552:
6553:
6554: E d u s kun n a ll e.
6555:
6556: Maan hevoskanta on tällä hetkellä noin roistoapulaisia eikä vuosilomasijaisia. Piirin
6557: 165 000 hevosta. Maatilataloudessa sekä eri- toimisto ja arkisto siajitsevat myös asian-
6558: koisesti metsätöissä puutavaran juontoon tar- omaisen henkilön asunnossa. Kahden konsu-
6559: vitaan jatkuvasti huomattavan suuri määrä lentin viran lakkauttamisen jälkeen jäisi
6560: hevosia. Hevosten taloudellisesti tärkeiden kolme erittäin laajaa piiriä ja tehokkaan toi-
6561: ominaisuuksien kehittämiseksi on hevosjalos- minnan ylläpitäminen tuottaisi suuria vai-
6562: tustyö edelleen välttämätön. Tätä työtä joh- keuksia, varsinkin neuvontatyöhön jäisi tus-
6563: taa maataloushallitus hevoshoidon tarkasta- kin lainkaan aikaa. Näin ollen kahta kanta-
6564: jien ja kantakirjakonsulenttien välityksellä. kirjakonsulentin virkaa ei olisi lakkautettava.
6565: Hallitus on tulo- ja menoarvioesityksessään Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6566: vuodelle 1967 ehdottanut ap. hevoshoidon tar- nioittavasti,
6567: kastajan viran ja kaksi kantakirjakonsulen-
6568: tin virkaa lakkautettaviksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6569: Kantakirjakonsulentit, joita on viisi, pitä- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XII :7 mo-
6570: vät kantakirjaa piirinsä tammoista, toimivat mentille lisäystä 28 432 markan määrä-
6571: tammojen kantakirjaanottotilaisuuksissa ar- rahan kahden kantakirjakonsulentin
6572: vostelulautakunnan puheenjohtajana sekä palkkaamista varten ja samalle mo-
6573: suorittavat hevostaloudellista neuvontaa pii- mentille virkamiespalkkauksen tarkis-
6574: rissään. Kantakirjakonsulenteilla on jo ny- tuksesta johtuen lisäystä vakinaisten
6575: kyisin varsin suuret piirit, heillä ei ole toi- virkamiesten palkkauksiin varattuun
6576: määrärahaan 1100 mk.
6577: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
6578:
6579: N. Kosola. Matti Mattila.
6580: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
6581: P. Mäki-Hakola.
6582: 2729
6583:
6584: IV,560.- Rah.al. N: o 216.
6585:
6586:
6587:
6588:
6589: Kosola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kantakirja-
6590: konsulenteille toimiston pidosta suoritettavaa avustusta
6591: varten.
6592:
6593:
6594: E d u s k u n n a 11 e.
6595:
6596: Hevostalouden edistämistä ja hevosjalos- tujen toimistojen tavarat ja arkistot olisi siir-
6597: tustyön valvontaa varten on maataloushalli- rettävä jäljelle jäävään kolmeen toimistoon.
6598: tuksen alaisina virkamiehinä viisi kantakirja- Tämän vuoksi lisääntyisi näissä kolmessa toi-
6599: konsulenttia. He pitävät kukin piirinsä tam- mistossa toimisto- ja arkistotilojen tarve ja
6600: moista kantakirjaa, suorittavat hevostaloudel- avustusta toimiston pidosta olisi kutakin kol-
6601: lista neuvontaa ja hoitavat muut heille mää- mea konsulenttia kohti lisättävä. Tästä syystä
6602: rätyt alaan kuuluvat tehtävät toiminta-alueel- kantakirjakonsulenttien avustukseen toimis-
6603: laan. Heillä ei ole toimistoapulaisia ja pii- ton pidosta varattua määrärahaa ei voida vä-
6604: rin toimisto samoin kuin arkisto sijaitsevat hentää, jota hallitus tulo- ja menoarvioesityk-
6605: asianomaisen virkamiehen asunnossa. A vus- sessään on ehdottanut.
6606: tuksena toimiston pidosta ja arkiston säilyt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
6607: tämisestä sekä toimistotarvikkeiden hankki- nioittavasti,
6608: mista, puhelin- ym. kustannuksia varten saa
6609: kukin konsulentti avustusta 1 500 mk vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6610: dessa. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XII: 9 mo-
6611: Kun hallitus on ehdottanut tulo- ja meno- mentille lisäystä 2 500 mk kantakirja-
6612: arvioesityksessä vuodelle 1967, että kaksi konsulenteille toimiston pidosta suo-
6613: kantakirjakonsulentin virkaa olisi lakkautet- ritettavaa avustusta varten.
6614: tava, olisi tästä seurauksena, että lakkautet-
6615: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
6616:
6617: N. Kosola. Matti Mattila.
6618: Toivo Antila. Eino Uusitalo.
6619: P. Mäki-Hakola.
6620:
6621:
6622:
6623:
6624: 19 E 841/66
6625: 2730
6626:
6627: IV,561.-Fin.mot. N:o 217.
6628:
6629:
6630:
6631:
6632: Kull m.fl.: A.ngående anvisande av anslag för färdigstäUande
6633: av Barösundsvägen i lngå.
6634:
6635:
6636: Till Riksdagen.
6637:
6638: Byggandet av Barösundsvägen, som kalkyleras kosta 3.1 miljoner mark. För fär-
6639: sträcker sig från Fagervik till Barösunds digställandet av vägen skulle krävas
6640: skärgård i Ingå kommun, påbörjades år 1 350 000 mark.
6641: 1964. Byggnadsplanerna hade då varit ak- Med hänsyn till det ovananförda samt
6642: tuella under hela efterkrigstiden. Genom med beaktande av att byggandet av ifråga-
6643: byggandet av denna väg skulle direkt lands- varande väg är ett livsvillkor för denna
6644: vägsförbindelse erhållas från skärgården till skärgårdsbygd, föreslår vi,
6645: kustvägen Helsingfors-Hangö. Barösunds-
6646: vägen är ca 7.3 km lång. att Riksdagen i statsförslaget för·
6647: Arbetena på vägen avbröts i juni 1965 och år 1967 måtte uppta ett anslag om
6648: 1har därefter ej fortsatts då budgetmedel ej 1 350 000 mark för färdigställandet
6649: funnits upptagna för ändamålet. Hela vägen av Barösundsvägen i lngå.
6650: Helsingfors den 11 oktober 1966.
6651:
6652: Magnus Kull. Victor Procope. Henrik Westerlund.
6653: 2731
6654:
6655: IV,561.- Rah.al. N: o 217.
6656: Suomennos.
6657:
6658:
6659:
6660:
6661: Kull ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkoossa olevan Barö-
6662: sundintien saattamiseksi valmiiksi.
6663:
6664:
6665: Ed uskunnaUe.
6666:
6667: Fagervikistä Barösundin saaristoon In- daan maksavan 3.1 miljoonaa markkaa. Tien
6668: koossa johtavan Barösundintien rakentami- valmiiksi saattamiseen tarvittaisiin 1 350 000
6669: nen aloitettiin vuonna 1964. Rakennussuun- markkaa.
6670: nitelmat olivat silloin olleet ajankohtaisia Yllä esitettyyn viitaten sekä ottaen huo-
6671: koko sodanjälkeisen ajan. Tämän tien raken- mioon, että kyseisen tien rakentaminen on
6672: tamisella saataisiin suora maantieyhteys saa- tämän saaristoseudun elinehto, ehdotamme,
6673: ristosta Helsingin-Hangon väliselle rannik-
6674: kotielle. Barösundintie on noin 7.3 km pitkä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6675: Tiellä suoritettavat työt keskeytettiin ke- tulo- ja menoarvioon 1 350 000 mar-
6676: säkuussa 1965 eikä niitä senjälkeen ole jat- kan määrärahan 1nkoossa olevan
6677: kettu, kun tulo- ja menoarviossa ei ole ollut Barösundintien saattamiseksi val-
6678: tarkoitusta varten varoja. Koko tien arvioi- miiksi.
6679: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
6680:
6681: Magnus Kull. Victor Procope. Henrik Westerlund.
6682: 2732
6683:
6684: IV,562.-Fin.mot. N:o 218.
6685:
6686:
6687:
6688:
6689: Kull m.fl.: Angående anvisande av anslag för projektering
6690: och påbörjande av byggandet av nya landvägsbroar över
6691: Pojoviken.
6692:
6693:
6694: T i ll R i k s d a g e n.
6695:
6696: I rnånga år har planer på ornbyggnad av Med hänsyn till att utvecklingen av han-
6697: de s.k. Pojoviksbroarna vid Ekenäs varit ak- deln, industrin och näringslivet överhuvud-
6698: tuella. År 1960 föreslog Väg- och vattenbygg- taget i Hangö och pii Hangöudd helt är be-
6699: nadsstyrelsen i sitt budgetförslag för år roende av snabba och smidiga trafikförbin~
6700: 1961 på första plats ett anslag om 100 rnil- delser, framstiir byggandet av nya broar
6701: joner gamla rnark för ifrågavarande bro- över Pojoviken sorn en synnerligen bräd-
6702: bygge. :Med dessa medel var avsikten att på- skande uppgift.
6703: börja byggnadsarbetena. Som rnotivering an- Dii i statsförslaget för 1967 har upptagits
6704: förde Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, att anslag för ombyggnad av järnvägsbroarna
6705: broarna på grund av sitt svaga skick och även Pojo-viken vid Ekenäs vore det för
6706: ringa bredd icke förmådde förmedla trafiken staten ändamiilsenligt att koordinera de två
6707: på landsvägen rnellan Ekenäs och Hangö. intill varandra liggande broarbetena. På
6708: Broarna, som är ca 300 rn långa har en detta sätt skulle avsevärda inbesparingar
6709: bredd av endast 5,5 rn, varav 4,75 rn utgör kunna göras.
6710: körbana och 0,75 rn ensidig gångbana. Pii grund härav föreslå vi,
6711: Pojoviksbroarna befinner sig fortfarande i
6712: samrna svaga skick sorn för sex år sedan. att Riksdagen i 1967 års statsförslag
6713: Nurnera kan icke fordon rnötas på broarna, måtte uppta ett 1 m~1jon mark stort
6714: varför trafikstockningar uppstår till stort anslag för projekteringen av lands-
6715: förfång för trafiken. Trafiken på broarna vägsbroarna över Pojoviken vid Eke-
6716: har under de senaste iiren rnångdubblats näs och för påbörjandet av broarnas
6717: dels pä grund av den snabba ökningen av byggande.
6718: bilparken och dels beroende på att industri-
6719: erna i Hangö och pii Hangöudd utvecklats
6720: ooh utbyggts i snabb tlllkt.
6721: Helsingfors den 10 oktober 1966.
6722:
6723: Magnus Kull. Victor Procope. Henrik Westerlund.
6724: 2733
6725:
6726: IV,562.-Rah.al. N:o 218.
6727: Suomennos.
6728:
6729:
6730:
6731:
6732: Kull ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjan lahden yli johta-
6733: vien uusien maantiesiltojen rakennustöiden suunnittelua
6734: ja aloittamista varten.
6735:
6736:
6737: Ed uskunnaUe.
6738:
6739: Monia vuosia ovat suunnitelmalt nk. Pohjan Sen perusteella, että 'kaupan, teollisuuden
6740: lahden siltojen uudelleenrakentamisesta ja elinkeinoelämän kehitys ylipäänsä Han-
6741: Tammisaaren lähistöllä olleet ajankohtaisia. gosa ja Hankoniemellä on täysin riippuvai-
6742: Vuonna 1960 tie- ja vesirakennushallitus eh- nen nopeista ja joustavista liikenneyhteyk-
6743: dotti menoarvioehdotuksessaan vuodelle 1961 sistä, on uusien siltojen rakentaminen Pohjan
6744: aluksi 100 miljoonan vanhan markan mää- ~ahden yli erityisen kiireellinen tehtävä.
6745: rärahaa kysymyksessä olevaan siltarakennuk- Koska vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon
6746: seen. Näillä varoilla oli tarkoitus aloittaa ra- on otettu määräraha Tammisaaren lähistöllä
6747: kennustyöt. Perusteluna tie- ja vesirakennus- olevien Pohjan lahden yli johtavien rauta-
6748: hallitus esitti, että sillat heikkokuntoisina ja tiesiltojen uudelleen rakentamista varten,
6749: kapeina eivät pystyneet välittämään liiken- olisi valtion kannalta tarkoituksenmukaista
6750: nettä Tammisaaren ja Hangon välisellä samanaikaistaa nämä kaksi toistensa vieressä
6751: maantiellä. Sillat, jotka ovat n. 300 m pitkiä, olevaa siltatyötä. Näin voitaisiin saada ai-
6752: ovat vain 5.5 m leveitä, mistä 4. 75 m on ajo- kaan huomattavaa säästöä.
6753: rataa ja 0.75 yksipuolista kävelytietä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6754: Pohjan lahden sillat ovat edelleen samll8sa
6755: !heikossa kunnossa kuin kuusi vuotta sitten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6756: Nykyisin eivät ajoneuvot voi kohdata sil- tulo- ja menoarvioon yhden mt'ljoonan
6757: loilla, minkä vuoksi syntyy liikenneruuhkau- markan määrärahan Tammisaare.n l(j..
6758: tumia liikenteen suureksi haitaksi. Liikenne histöllä olevien Pohjan lahden yli joh-
6759: silloilla on viime vuosina moninkertaistunut tavien maantiesiltojen suunnittelua ja
6760: osaksi autokannan nopean lisääntymisen siltojen rakennustöiden aloittamista
6761: vuoksi, osaksi siitä syystä, että Hangossa ja varten.
6762: Hankoniemellä on kehitetty ja rakennettu
6763: teollisuuslaitoksia nope118Sa tahdissa.
6764: Helsingissä 10 päivänä loka:kuuta 1966.
6765:
6766: Magnus Kull. Victor Procope. Henrik Westerlund.
6767: 2734
6768:
6769: IV,563. - Rah.al. N: o 219.
6770:
6771:
6772:
6773:
6774: Kuusinen ym.: Määrärahan osoittamisesta varattomien kan-
6775: saneläkeläisten sairausmenojen suorittamiseksi valtion va-
6776: roista.
6777:
6778:
6779: Eduskunnalle.
6780:
6781: Sairausvakuutuslaki asettaa 65 vuotta tomimmat eli tukiosaa saavat kansaneläke-
6782: täyttäneet kansalaiset muita huonompaan läiset olisivat saaneet jo sairausvakuutuslain
6783: asemaan sikäli, että heille ei makseta sai- yhteydessä täy,sin ilmaisen lääkäri- ja sairaan-
6784: rausajalta lainkaan päivärahaa, vaikka olisi hoidon ja ilmaiset lääkkeet ja että heille
6785: kysymyksessä pitkäkin sairaus. Vanhukset olisi korvattu myös muut sairauden aiheut-
6786: ja invalidit, joiden sairastuvuus on keski- tamat kustannukset. Mutta kun näin ei ta-
6787: määräistä suuremp~ joutuvat uhraamaan pahtunut lain laatimisen yhteydessä, on var-
6788: suuremman osan tuloistaan sairauskuluihin sin kohtuullista, että valtio budjettivaroin
6789: kuin nuoremmat ja yleiskunnoltaan parem- kustantaa vara ttomien kansaneläkeläisten sai-
6790: massa asemassa olevat kansalaisemme. ABe- rausmenot.
6791: tuksessa on ilmaisten lääkkeiden määrä su- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6792: pistettu varsin vähäiseksi. Siksi ei sanotusta
6793: säännöksestä ole ollutkaan sitä hyötyä, mitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6794: varsinkin vanhukset ja kroonikot toivoivat. tulo- ja menoarvioon 5 000 000 mar-
6795: Sairausvakuutuslain tarkoittama taloudelli- kan suuruisen arviomäärärahan, jolla
6796: nen turva on sangen puutteellinen. Varatto- kustannettaisiin ilmainen lääkäri-,
6797: mat ja vähätuloiset pääsevät tuskin lainkaan lääke- ja sairaalahoito kansaneläkelain
6798: osallisiksi lain sairaalle tarkoittamista mukaista tukieläkettä t,ai vanhuuden-
6799: eduista, jos potilaalta puuttuvat ns. omaa tukea saaville, siltä I()Sin kuin sitä
6800: vastuuta tarkoittavat varat. ei myönnetä sairausvakuutuksen me-
6801: Olisi ollut paikallaan, että ainakin varat- noista.
6802: Helsing:issä 12 päivänä lokakuuta 1966.
6803:
6804: Hertta Kuusinen. Paavo Lagerroos.
6805: Olavi Saarinen. Siiri Lehmonen.
6806: Olli J. U oti. Aimo Laiho.
6807: Georg Backlund. Väinö R. Virtanen.
6808: Heikki Mustonen. Kelpo Gröndahl.
6809: 2735
6810:
6811: IV,564.-Rah.al. N:o 220.
6812:
6813:
6814:
6815:
6816: Käkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta postiautovarikko- ja
6817: viestivarastorakennuksen rakentamista varten Lappeenran-
6818: taan.
6819:
6820:
6821: E d u s k u n n a ll e.
6822:
6823: Posti- ja !Lennätinlaitoksen Lappeenrannan kaupungin XV kaupunginosan korttelista
6824: autovarikon toiminta-alue käsittää Imatran, n:o 9 ja rakennuksen suunnittelu tälle ton-
6825: Savonlinnan, Pieksämäen, Mikkelin, Kouvo- tille on käynnissä.
6826: lan, Kotkan ja Haminan rajoittaman alueen. Valtion tilintarkastajat ja eduskunta ovat
6827: Varikon piiriin kuuluu 220 ajoneuvoa, joista jo vuosia sitten kehoittaneet rakentamaan
6828: 70 on Lappeenrannassa ja loput 150 muualla Lappeenrantaan postiautovarikon. Rakennus-
6829: Kymen ja Mikkelin lääneissä, joissa auto- työ on tarkoitus saada alulle vuoden 1967
6830: varikon ohella ja sen alaisina toimii kuusi syksyllä. Vuoden 1964 tulo- ja menoarviossa
6831: posti- ja lennätinlaitoksen autohuoltopaik- on varikkorakennuksen rakentamista varten
6832: kaa. Lappeenrannan autovarikon huolto- ja jo myönnetty vähäinen erä, joka ei kuiten-
6833: korjaustilat sijaHsevat ,erittäin huonokuntoi- kaan riitä pitemmälle kuin töiden lyhyt-
6834: sessa ja puutteellisessa Lappeenrannan kau- aikaiseksi aloittamiseksi.
6835: pungilta vuokratussa muuhun tarkoitukseen Edellä selostettuun viitaten ehdotamme,
6836: aikoinaan rakennetussa varikkorakennuk-
6837: sessa, joka on tarkoitukseensa liian pieni että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6838: eikä täytä paloturvallisuuden ja työturvalli- tulo- ja menoarvwon 1 000 000 mar-
6839: suuden asettamia varutimuksia. Rakennus kan suuruisen lisämäärärahan Lap-
6840: olisi jo useita vuosia sitten pitänyt huonon peenrannan postia1do- ja viestivarasto-
6841: kuntonsa vuoksi purkaa. Näinollen uuden rakennuksen raken,nustöiden jatkami-
6842: varikon rakentamisella on kiire. seksi siihen asti kuin vuoden 1968
6843: Lappeenrannan postiautovarikko- ja viesti- tulo- ja menoarvion määrärahat ovat
6844: varastorrukennusta varten on nyt hankittu käytettävissä.
6845: riittävän kokoinen tontti Lappeenrannan
6846: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
6847:
6848: Valto Käkelä. Sulo Hostila. Taisto Siinsalo.
6849: Heikki Hykkäälä. Meeri Kalavainen. Arne Berner.
6850: Mikko Kaarna.
6851: 2736
6852:
6853: IV,565.-Rah.al. N:o 221.
6854:
6855:
6856:
6857: Käkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta sairaala-
6858: hallinnollisen ja -taloudellisen tutkimustoiminnan tuke-
6859: miseksi.
6860:
6861:
6862: E d u s k u n n a 11 e.
6863:
6864: Sairaalaliiton laatima tilastojulkaisu "Suo- minta, jonka tukemiseen tulo- ja menoarvio-
6865: men Sairaalatalous 1965" osoittaa, että esityksessä on 7 Pl. XXI: 21 kohdalla ehdo-
6866: maamme sairaalalaitoksen kokonaiskustan- tettu myönnettäväksi 50 000 markkaa. Aloi-
6867: nukset olivat käyttökustannusten osalta tettu tutkimustoiminta ja laaditut tutkimus-
6868: vuonna 1965 623 miljoonaa nykymarkkaa. suunnitelmat osoittavat kuitenkin, että tehok-
6869: Mikäli otetaan huomioon myös pääomameno- kaiden tuloksien saavuttaminen edellyttää
6870: jen osuus, nousevat kokonaiskustannukset korkeatasoisen tieteellisen koulutuksen saa-
6871: yli 700 miljoonan nykymarkan. Ottaen huo- neen tutkijakunnan saamista mukaan tut-
6872: mioon uusien sairaloiden rakentamissuunni- kimustyöhön. Tässä tarkoituksessa Sairaala-
6873: telmat sekä lääketieteen ja sairaanhoidon liitto onkin ryhtynyt yhteistoimintaan Hel-
6874: jatkuva kehitys, voidaan arvioida, että sai- singin, Turun ja Tampereen yliopistojen,
6875: raalalaitoksen kokonaiskustannukset nouse- Åbo Akademin sekä Suomalaisen ja Ruot-
6876: vat lähivuosina miljardiin nykymarkkaan salaisen kauppakorkeakoulun kanssa. Samoin
6877: vuodessa. Siitä huolimatta, että sairaalakus- on yhteyksiä solmittu ulkomaisiin yliopistoi-
6878: tannukset muodostavat julkisessa taloudessa hin ja tutkimuslaitoksiin. Kuluvan vuoden
6879: erittäin merkittävän osan, ei maassamme ole tulo- ja menoarviossa myönnetty 50 000 mar-
6880: kiinnitetty juuri mitään huomiota sairaala- kan suuruisen määrärahan avulla tutkimus-
6881: suunnittelun ja sairaalatoiminnan rationali- toiminta saatiin asianmukaisella tavalla aloi-
6882: soimiseen. Näistä seikoista johtuu, että sai- tetuksi. Tutkimustoiminnan jatkuvuus ja te-
6883: raaloiden henkilökunnan rakenne ja sisäinen hokkuus edellyttää kuitenkin huomattavasti
6884: työn järjestely on varsin usein muotoutunut enemmän varoja. Sen johdosta, että sairaa-
6885: sattumanvaraisesti ja epätarkoituksenmukai- lakustannuksilla on erittäin merkittävä osuus
6886: sesti. Tästä johtuen useat sairaalat joutuvat myös valtion taloudessa, olisi välttämätöntä,
6887: toimimaan vajaatehoisina. Parhaillaan raken- että edellä mainittua tutkimustoimintaa tuet-
6888: teilla tai suunnittelunalaisina olevat uudet taisiin riittävästi valtion varoin, jotta toi-
6889: sairaalat sekä 40 tunnin työviikon käytän- minnasta aiheutuvat kustannukset eivät jäisi
6890: töön ottaminen lisäävät olennaisesti sairaa- yksinomaan kunnallisten sairaaloiden vastat-
6891: loiden henkilökunnan tarvetta. Sairaalalai- taviksi.
6892: toksen tehokkaan toiminnan turvaamiseksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6893: on välttämätöntä, että ryhdytään jatkuvaan
6894: ja laajamittaiseen tutkimustoimintaan, jonka että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6895: avulla voidaan selvittää sairaaloiden toimin- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XXI luvun
6896: nan tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus. 21 momentille lisäystä 50 000 mark-
6897: Sairaalaliiton toimesta on kuluvan vuoden kaa Sairaalaliiton toimesta aloitetun
6898: aikana aloitettu järjestelmällinen sairaala- sosiaalihallinnollisen ja -taloudellisen
6899: hallinnollinen ja -taloudellinen tutkimustoi- tutkimustoiminnan tukemista varten.
6900: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
6901:
6902: Valto Käkelä. Irma Rosnell.
6903: Wiljam Sarjala. Sylvi Siltanen.
6904: Esko J. Koppanen.
6905: 2737
6906:
6907: IV,566. -Rah.al. N:o 222.
6908:
6909:
6910:
6911:
6912: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Harmajan uuden
6913: luotsiaseman rakentamiseen.
6914:
6915:
6916: E d u s kun n a 11 e.
6917:
6918: Pääkaupungin meriliikennettä turvaavan Uuden luotsiaseman kokonaiskustannukset
6919: Harmajan luotsiaseman rakennukset, jotka on arvioitu 1 700 000 markaksi, josta ensim-
6920: osaksi ovat peräisin jo viime vuosisadalta, mäisessä vaiheessa töiden aloittamiseen tar-
6921: ovat niin rappeutuneita, että ne eivät enää vittaisiin 350 000 mk. Tilanne Harmajalla
6922: vastaa alimpiakaan vaatimuksia. Liikenteen on kuitenkin sellainen, että työt olisi välttä-
6923: lisääntymisen vuoksi luotsiasema on tiloil- mättä aloitettava jo ensi vuoden aikana.
6924: taan käynyt aivan riittämättömäksi. Näissä Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6925: oloissa on tyydyttävän luotsipalvelun järjes-
6926: täminen käymässä ylivoimaisen vaikeaksi pu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6927: humattakaan siitä, että henkilökunnan yö- tulo- ja menoarvioon 350 000 markan
6928: pymis- ja oleskeluolosuhteet saarella ovat suuruisen määrärahan Harmajan uuden
6929: alle kaiken arvostelun eivätkä täytä työtur- luotsias.em.an rakennustöiden aloittami-
6930: vallisuuslain määräyksiä. seksi.
6931: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
6932:
6933: M. Laaksonen. Antti 0. Pennanen. Sinikka Luja.
6934:
6935:
6936:
6937:
6938: 20 E 841/66
6939: 2738
6940:
6941: IV,567. - Rah.al. N: o 223.
6942:
6943:
6944:
6945:
6946: Lagerroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin sairaan-
6947: hoitajakoulun rakennusten suunnittelua varten.
6948:
6949:
6950: E d u s k u n n a 11 e.
6951:
6952: Maassamme on viime vuosina rakennettu mikuussa otetaan kouluun lisää uusia oppi-
6953: useita keskussairaaloita. Parhaillaan on al- laita, jolloin sen kokonaisvahvuus kohoaa 40
6954: kamassa rakennustyö tai suunnitelmat val- oppilaaseen. Kainuussa on nuorison ammat-
6955: mistuneet eräistä uusista keskussairaaloista. tikoulutus huomattavasti jäljessä maan ke-
6956: Tämän sairaalalaitoksen kehitys suurentaa hittyneempien talousalueiden tasosta. Laaja
6957: koulutetun sairaanhoitohenkilöstön vajausta, työttömyys on useiden vuosien aikana ollut
6958: joka erityisesti sairaanhoitajien osalta on ol- Kainuussa työiän saavuttaneen nuorison vai-
6959: lut pysyvää jo usean vuoden ajan. Tämä keutena. Sairaanhoitajakoulun rakentaminen
6960: vajaus voidaan poistaa vain lisäämällä sai- Kajaanin keskussairaalan yhteyteen lisäisi
6961: raanhoitajien koulutusta. Tehtävän suoritus nuorten naisten ammattikoulutusta ja paran-
6962: edellyttää muiden toimenpiteiden ohella myös taisi heidän työmahdollisuuksiaan. Asiantun-
6963: uusien sairaanhoitajaopistojen ja -koulujen tijat ovat antaneet kiittäviä lausuntoja niistä
6964: perustamista. Monet oppilaitoksista toimivat oppilaista, jotka ovat nyt aloittaneet sairaan-
6965: uusien keskussairaaloiden yhteydessä. hoitajan vaativan ja vastuullisen ammatin
6966: Kainuu keskussairaalan lämpökeskus on opiskelun. Samalla on todettu, että hyvää
6967: valmistunut ja varsinaisen sairaalan raken- oppilasainesta on Kainuussa tarjolla alalle
6968: nustyöt aloitettiin louhinnan osalta viime elo- enemmän kuin on voitu ottaa vastaan.
6969: kuussa sekä sairaalarakennuksen rakentami- Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
6970: nen viime syyskuun alussa. Sairaalan suun-
6971: nitelmassa on varattu tilat samalle alueelle että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
6972: rakennettavaa sairaanhoitajakoulua tai -opis- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
6973: toa varten. määrärahan Kajaanin sairaanhoitaja-
6974: Viime keväänä aloitettiin sairaanhoitaja- koulun rakennusten suunnittelua var-
6975: koulu Kajaanissa vuokratiloissa ja ensi tam- ten.
6976: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
6977:
6978: Paavo Lagerroos. Anna-Liisa. Tiekso.
6979: Heikki Mustonen. Kauko Hjeppe.
6980: 2739
6981:
6982: IV,568.- Rah.al. N: o 224.
6983:
6984:
6985:
6986:
6987: LageiToos ym.: Määrärahan osoittamisesta Koirasalmen sillan
6988: rakennustöiden aloittamiseksi Ristijärven kunnassa.
6989:
6990:
6991: E d u s k u n n a 11 e.
6992:
6993: Ristijärven kunnassa olevan Koirasalmen kenne salmessa usein pysähtyy pitkäksi ai-
6994: yli hoidetaan liikennettä lossin avulla. Joki- kaa, aiheutuu siitä suuria vaikeuksia. Kun
6995: kylän kau1Jta pohjoiseen avautunut tie vä- toisaalta mallinteiden kunnon yleisesti paran-
6996: hensi jonkin verran tätä liikennettä, mutta tuessa ja autojen kantavuuden lisääntyessä
6997: kun J oldkylässä rautatien alitse johtavia sil- maantieliikenne tulee yhä raskaammaksi ja
6998: toja myöten ei voida kuljettaa korkeita kuor- vaikeaksi losseilla hoitaa, on sillan rakenta-
6999: mia, on Kajaanin-Hyrynsalmen-Suomus- minen ko. salmeen välttämätöntä.
7000: salmen teiden raskas liikenne alkanut yhä TVH:n toimesta on suoritettu tutkimus
7001: enemmän siirtyä Koirasalmen lossin kautta sillan rakentamisen mahdollisuuksista, ja v.
7002: kulkevaksi. Autojen kuormauskykyhän on 1961 asiaa eduskunnassa käsiteltäessä todet-
7003: viime aikoina suurentunut ja puutavaran tiin ll!Siantuntijain taholla sillan rakentami-
7004: kuljetus näin ollen siirtynyt entistä enemmän nen erittäin tarpeelliseksi. Suunnitelmat sil-
7005: maanteille. Kun lossin kantavuus on vain 12 lasta ovat jo tietojen mukaan valmiina. Vesi-
7006: tonnia, ei sillä voida kuljettaa suurimpia oikeuden käsittely on asiassa päättynyt ja
7007: kuormia. lupa sillan rakentamiseen on myönnetty.
7008: Koirasalmen kautta tulee välttämättä kul- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
7009: kemaan paikallinen liikenne Ristijärven kun-
7010: nan pohjois-länsi alueille, joissa on n. 2 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7011: asukasta. Niinikään tämän salmen kautta ta- valtion tulo. ja menoarvioon 200 000
7012: pahtuu liikenne Ristijärve1tä Puolangalla markan suuruisen määrärahan Risti-
7013: Kotilankylän alueille ja siitä edelleen poh- järven kunnassa olevan Koirasalmen
7014: joiseen. Kun kelirikkojen aikana, samoin kuin sillan rakennustöiden aloittamista var-
7015: 1ossin koneistojen epäkuntoon mennessä Ui- ten.
7016: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7017:
7018: Paavo LageiToos. Heikki Mustonen.
7019: 2740
7020:
7021: IV,569.-Rah.al. N:o 225.
7022:
7023:
7024:
7025:
7026: Lahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson emäntä-
7027: koulun rakennustöiden aloittamiseen.
7028:
7029:
7030: E d u s kun n a 11 e.
7031:
7032: Ottaen huomioon emäntäkoulun antaman noin 14 000 ms ja kokonaiskustannukset noin
7033: perheenemäntäkoulutuksen suuren merkityk- 2 400 000 mk. Kun Kymenlaakson emäntä-
7034: sen olisi Kymenlaaksoon, jossa ei ole yhtään koulun rakentamista on pidettävä erittäin
7035: emäntäkoulua, saatava rakennetuksi tällainen tärkeänä tehtävänä, ehdotamme,
7036: oppilaitos. V ehkalahden kunta on ilmoittanut
7037: lahjoittavansa tilan koulua varten Vehkalah- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7038: den Myllykylästä ja Kymenlaakson emäntä- tulo- ja menoarvioon mom. 11 Pl.
7039: koulua varten on v. 1966 osoitettu 100 000 VII: 10 500 000 markan määrärahan
7040: markan suuruinen määräraha rakennusten Kymenlaakson emäntäkoulun suunnit-
7041: suunnittelemiseksi. Tarvittavien koulu- ja telun jatkamista ja rakennustöiden
7042: asuntolarakennusten yhteinen tilavuus on aloittamista varten.
7043: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
7044:
7045: Marja. Lahti. Katri Helena. Eskelinen.
7046: Kerttu Saalasti. lYlikko Kaarna..
7047: 2741
7048:
7049: IV,570.- Rah.al. N: o 226.
7050:
7051:
7052:
7053:
7054: Lahti ym..: Määrärahan oscn'ttamisesta kotitaloustutkimusta
7055: varten.
7056:
7057:
7058: E d u s kun n a 11 e.
7059:
7060: Opetuksen ja neuvonnan perustaksi tarvi- neiden muutosten, ennenkaikkea perheen-
7061: taan tutkimustoimintaa. Kotitalouden alalla emäntien ansiotyöhön siirtymisen vuoksi.
7062: mm. koneet ja välineet, keittiöiden sisustus, Kun kotitaloustutkimusta olisi kiireellisesti
7063: työmenetelmäkysymykset, ravitsemuksen, vaa- lisättävä ja kun siihen ei ilman valtion tukea
7064: tetuksen ja asumisen alaan kuuluvat tehtävät ole mahdollisuuksia, ehdotamme,
7065: eivät ole olleet riittävässä määrin järjestel-
7066: mällisen tutkimuksen kohteena. Kotitalous- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7067: tutkimuksen tarve on lisäksi viime aikoina tulo- ja menoarvioon mom. 11 Pl.
7068: voimakkaasti kasvanut teollisuustuotteiden XV: 6 220 000 markan lisämäärärahan
7069: lisääntyneen käytön, markkinoiden laajentu- kotitaloustutkimusta varten Kotitalous-
7070: misen ja kotitalouksien olosuhteissa tapahtu- keskukselle ja Työtehoseuralle.
7071: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
7072:
7073:
7074: Marja Lahti. Ale Holopainen. Erkki Haukipuro.
7075: Kerttu Saalasti. Reino Kangas. Pekka Vilmi.
7076: Mikko Kaarna.. Veikko Hanhirova. Katri Helena Eskelinen.
7077: Paavo Niinikoski.
7078: 2742
7079:
7080: IV,571.- Rah.al. N: o 227.
7081:
7082:
7083:
7084:
7085: Laiho ym.: Määrärahan osoittamisesta valtiolle tarjottujen
7086: puhelinlatitosten lunastamiseen ja kunnostamiseen.
7087:
7088:
7089: E d u s k u n n a 11 e.
7090:
7091: Nykyiselleen kehittyneessä yhteiskunnassa nen on ollut erityisen arvokasta toimintaa
7092: puhelin on jokseenkin jokaiselle tarpeellinen. puhelinolojemme kehittämiseksi, sillä jatku-
7093: Vähävaraiselle väestölle yksityisten puhelin- vasti laajentuva tilaajavalintainen kaukolii-
7094: laitosten korkeat taksat kuitenkin useimmiten kenne edellyttää puhelinverkostoilta sauma-
7095: asettavat esteen puhelimen hankkimiselle. tonta kokonaisuutta ja korkealle kohotettua
7096: Etenkin maaseudulla on runsaasti vähävarai- käyttövarmuutta.
7097: sia kuntia, joissa asukkaiden enemmistö voi Teknillisesti ja taloudellisesti huonokun-
7098: hankkia puhelimen vain valtion taksojen tur- toisten puhelinyrittäjien vähentyminen edis-
7099: vin. Kehitys onkin tästä syystä johtanut sii- tää puhelinolojemme parantumista tehok-
7100: hen, että va:lttio on yleisen edun vuoksi entis- kaasti. Maassamme on vieläkin yli 100 puhe-
7101: ten puhelinyrittäjien pyynnöstä joutunut linyrittäjää, mikä on ainoalaatuista Euroo-
7102: puhelintoimen hoitajaksi lukuisissa maaseutu- passa.
7103: kunnissa ja eräissä pienissä kaupungeissakin. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme,
7104: Näissä verkoissa on tilaajaliittymäluvun
7105: kasvu ollut erit~yisen voimakasta viime vuo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7106: sina. tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mark-
7107: Valtion harjoittama lunastustoiminta, pu- kaa valtiolle tarjottujen puhelinlai-
7108: helinverkostojen omistussuhteiden kehittämi- tosten lunastamiseen ja kunnostami-
7109: seen.
7110: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7111:
7112: Aimo Laiho. Martti Linna. Antti Kinnunen.
7113: 2743
7114:
7115: IV,572.- Rab..al. N:o 228.
7116:
7117:
7118:
7119:
7120: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan emän-
7121: täkoulun suunnittelua varten.
7122:
7123:
7124: E d u s k u n n a 11 e.
7125:
7126: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1966 tiolle ostamista varten tälle uudelle momen-
7127: 19 Pl. 1 luvun 8 momentissa todetaan seu- tille myönnettäväksi 152 800 markk.aa. Mo-
7128: raavaa: "Kiinteistön hankinta Pihtiputaalle mentin loppusumma on 152 800 markkaa."
7129: perustettavaa emäntäkoulua varten. Pihti- Hallituksen esityksessä vuoden 1967 talous-
7130: putaan emäntäkoulun kannatusyhdistys on arvioksi 18 Pl. XXI luvun 13 h momentilla
7131: tarjonnut valtiolle ostettavaksi emäntäkoulun todetaan puolestaan seuraavaa: "Valtio osti
7132: perustamista varten Pihtiputaan kunnan v. 1966 Pihtiputaan kunnan Elämäjärven ky-
7133: Elämäjärven kylästä ostamansa Hassila RN: o lästä 28.93 ha peltoa ja 124.81 ha metsää Ja
7134: 1251, Kotiranta RN: o 1126 ja Pellonpää muuta maata käsittävän kiinteistön Pihtipu-
7135: RN: o 1111 nimiset tilat. Tilojen yhteinen taalle perustettavaa emäntäkoulua varten.
7136: pinta ala on 153.74 hehtaaria, josta on pel- Kun kiinteistö on maataloushallituksen hal-
7137: toa 28.93 ha j.a metsämaata 93.92 ha. Kun linnassa, ehdotetaan maatilan hoidossa tarvit-
7138: tiloilla ei ole tarkoitukseen soveltuvia l'aken- tavan irtaimiston hankintaa varten momen-
7139: nuksia olisi sekä emäntäkoulua että koulu- tilla myönnettäväksi 80 000 markkaa."
7140: tilaa varten tarvittavat rakennukset, yhteensä Kun emäntäkoulupaikoista on maassamme
7141: noin 24 000 m3, !'akennettava ja sitä varten huutava puute ja Keski-Suomen pohjoisilla
7142: aikanaan myönnettävä varoja noin 3 650 000 alueilla asiantuntijain mielestä emäntäkou-
7143: markkaa. Kun emäntäkoulun tarve Keski- lun tarve ilmeinen, ehdotamme kunnioittaen,
7144: Suomen pohjoisia alueita varten on ilmeinen
7145: ja kun valtiolle tarjotut tilat muodostavat että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7146: eheän kokonaisuuden ja sopivat peltojensa ja tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
7147: metsiensä puolesta emäntäkoulun koulutilaksi, määrärahan Pihtiputaan emäntäk011lun
7148: ehdotetaan kysymyksessä olevien tilojen val- suttnnittelua varten.
7149: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7150:
7151: Siiri Lehmonen. Eino Tainio.
7152: Aleksi Kiviaho. Taisto Sinisalo.
7153: 2744
7154:
7155: IV,573.-Rah.al. N:o 229.
7156:
7157:
7158:
7159:
7160: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden tietokoneen
7161: saamiseksi Jyväskylän yliopiston käyttöön.
7162:
7163:
7164: E d u s k u n n a 11 e.
7165:
7166: Jyväskylän yliopiston kasvava opiskelijoi- toihin on jo hankittu vähintään vastaavan
7167: den ja tutkijoiden määrä, matemaattis-luon- suuruusluokan tietojenkäsittelyjärjestelmät ja
7168: nontieteellisen osaston voimakas kasvu sekä että Jyväskylän yliopiston opiskelijoita ei voi
7169: automaattisen tietojenkäsittelyn opetuksen da asettaa enempää koulutuksen tason kuin
7170: aloittaminen ovat aiheuttaneet nopeasti li- kustannusten kannalta muita opiskelijoita
7171: sääntyvää painetta yliopiston tarvitseman ratkaisevasti heikompaan asemaan.
7172: tietojenkäsittelyn alalla. Tähän mennessä on Yllä olevan perusteella ehdotamme kun-
7173: yliopiston osittaisessa käytössä ollut pienite- nioittavasti,
7174: hoinen tietokone, joka ei enää ole ollut rii1r
7175: tävä hoitamaan tarpeellisia laskentatehtäviä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7176: Yliopisto tarvitsee uuden, tehokkaamman tie- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
7177: tojen käsittelysysteemin, jollaiseksi on valittu määrärahan Jyväskylän yliopiston
7178: IBM-1130. Se voidaan saada maahan vuoden vuokraaman tietokoneen maahantuonti-
7179: 1967 loppuun mennessä. Lisäksi on otettava ja vuokrakustannuksiin sekä tarvit-
7180: lukuun, että kaikkiin muihin maan yliopis- tavan henkilökunnan palkkioihin.
7181: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
7182:
7183: Siiri Lehmonen. Aune Salama.. Artturi Jämsen.
7184: Sakari Knuuttila. Artturi Koskinen. Anna-Liisa Tiekso.
7185: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo. Osmo Kock.
7186: Arvo Ahonen. Pentti Sillantaus. Pauli Räsänen.
7187: Impi Lukkarinen.
7188: 2745
7189:
7190: IV,574. - Rah.al. N: o 230.
7191:
7192:
7193:
7194:
7195: Lehmonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän am-
7196: mattikoulun opettajaopiston suunnitteluun.
7197:
7198:
7199: E d u s k u n n a l1 e.
7200:
7201: JyväSkylän ammattikoulun opettajaopisto Sekä opettajaopiston nykyiset riittämättö-
7202: on sijoitelttu Keski-Suomen keskusammatti- mät tilat että koulun uudistumisen edelly-
7203: koulun suojiin, ·joissa sille aluksi oli toimi- tyksenä oleva opettajain pedagogisen päte-
7204: tiloja riittämiin. Oppilasmäärä on kuitenkin vyyden huomattava lisääminen edellyttäisi-
7205: jatkuvasti lisääntynyt niin, että tällaist·a vät, että Jyväskylän ammattikoulun opettaja-
7206: pedagogista pätevyyttä lisäävälle koulutuk- opiston suunnH:Jtelutyöt saataisiin viivytyk-
7207: selle olisi varattava omat laajemmat koulu- settä toteutettua.
7208: tilat, jolloin nykyiset opettajain opetustilat Edellä olevaan viitaten esitämme,
7209: voitaisiin antaa varsinaiseen ammatti'koulu-
7210: tukseen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7211: JyväSkylän kaupun:ki on varannut tontin valtion tulo- ja menoarvioon 13 Pl.
7212: opettajaopiston rakentamista varten. Am- XI luvun uudelle momentille 200 000
7213: mattikasvatushalHtus sekä 'kauppa- ja teolli· markkaa Jyväskylän ammattikoulun
7214: suusministeriö ovat suositelleet määrärahaa opettajaopiston suunnittelutöitä var-
7215: v. 1967 ainaJkin suunnitelmien tekoa varten. ten.
7216: Siitä huolimatta tätä tarkoitusta varten v.
7217: 1967 valtion tulo- ja mtJnoarviossa ei ole
7218: varattu määrärahaa.
7219: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
7220:
7221:
7222: Siiri Lehmonen. Aune Salama. Impi Lukkarinen.
7223: Sakari Knuuttila. Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen.
7224:
7225:
7226:
7227:
7228: 21 E 841/66
7229: 2746
7230:
7231: IV,575.- Rah.al. N: o 231.
7232:
7233:
7234:
7235:
7236: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärin toim,ien
7237: perustamista varten Oulun yliopiston lastenklinikalle.
7238:
7239:
7240: E d u s kun n a ll e.
7241:
7242: Oulun lääninsairaalan lastenklinikan toi- tytään näiden erikoisalojen opettajien mat-
7243: minnan tehostamiseksi ja saattamiseksi yli- koista Ouluun selkä erikoistuvien lääkärien
7244: opistotlista Lääkäri ja erikoislääkärikoulu- täydennysopinnoista Helsingissä.
7245: tusta vastaavalle tasolle on anottu varsinai- Moninaiset lasten keskushermostosairauk-
7246: sesta vuoden 1967 budjetista 2 erikoislääkä- sien tutkimus- ja hoitojärjestely, EEG~tutki
7247: rin (A 29) ja 3 apulaislääkärin (A 24) yli- muksineen, on Oulussa nopeasti saatava
7248: määräistä tointa seuraavasti: alkuun. (esim. aivovaurio-, kouristustapauk-
7249: - erikoislää'käri (lasten neurologia ·ja set). Lasten kardiologian puuttuminen Ou-
7250: EEG) lusta estää lasten sydänkirurgisen leikkaus-
7251: - erikoislää:käri (lasten kardiologia) sekä toiminnan aloittamista, vaikka sairaalassa on
7252: - 3 apulaislääkäriä: (1) tehostetun hoi- muut hyvin koulutetut työryhmään kuulu-
7253: don osastoa varten, 2) k~ososastoa ja veren- vat jäsenet: lasten kirurgi, nulkutuslääkäri ja
7254: vaihtotoimintaa varten sekä (3) lasten kirur- rtg-diagnostikko.
7255: gisten ;tapausten sisätautihoitoa varten. .Apulaislääkärin ylimääräinen toimi keskos-
7256: osastoa ja verenvaihtotoimintaa varten puut-
7257: Menoarviossa on ehdotettu myönnettäväksi tuu Oulun lääninsairaalan lastenklinikasta.
7258: ainoastaan 1 apulaislääkärin ylimääräinen Tämä on mm. Pohjois-Suomen Ouluun keski-
7259: toimi lastentautien osastolle. tetyn verenvaihtotoiminnan edellytys.
7260: Kuitenkin ovat lasten neurologian ja las- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
7261: ten kardiologian erikoislää:kärien selkä yhden nioittavasti, ·
7262: apulaislääkärin ylimääräiset toimet jo tässä
7263: vaiheessa ehdottoman välttämättömät: Näitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7264: erikoisalojen pätevyyttä omaavia henkilöitä tulo- ja menoarvioon määrärahan
7265: on saatavissa Ouluun ja heidän toimintansa yhteensä 2 erikoislääkärin ( A 29) ja
7266: edellyttämät varat muodostavat ainoastaan kolmen apulaislääkärin ( A 24) toi-
7267: murto-osan siitä, mitä erikoistapansten lähet- mien perustamiseksi Oulun yliopis-
7268: täminen saattajineen Helsinkiin erikoistutki- ton (lääninsairaalan) lastenklinikaUe
7269: muksiin ja ..hoitoon vaatii. Vastaavasti väl- 108148 mk.
7270: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
7271:
7272: Armas Leinonen. Reino Kangas.
7273: Arne Berner. Paavo Niinikoski.
7274: Tuure Salo. Pekka. Vilmi.
7275: Erkki Haukipuro. Pauli Räsänen.
7276: Matti Kekkonen. Sakari Huima.
7277: E. J. Paavola. Eino Tainio.
7278: Antti Kinnunen.
7279: 2747
7280:
7281: IV,576.- Rah.al. N:o 232.
7282:
7283:
7284:
7285:
7286: Leinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta uudistuvaa koulua
7287: varten järjestettävään kesäkurssitoimintaan.
7288:
7289:
7290: E d u s kun n a ll e.
7291:
7292: Uusi peruskoulujärjestelmä vaatii huomat- rärahan :turvin järjesti sanottu yhdistys eril-
7293: tavia muutoksia nykyisin käytännössä ole- liset opintopäivät seminaarien opettajille
7294: viin opetusmenetelmiin, kun kysymyksessä on Tammisaaren seminaarissa.
7295: vali:koimattoman oppilasjoukon kouluttami- Kun käytännössä ei ole saatu aikaan yhte-
7296: nen keskikoulutasolle. näistä kansakoulunopettajien jatkokoulutusta
7297: Uudet opetussuunnitelmat ja niiden vaati- kat.Bomme, että tämän viipyessä olisi tehok-
7298: mat menetelmät voidaan saada tehokkaasti kaasti käytettävä hyväksi aika uuden koulu-
7299: laajojen opettajapiirien tietoon kesälomien muodon tarvitsemien menetelmien selvittämi-
7300: aikana järjestettävillä opintopäivillä. Kansa- seen seminaarien opettajille kesäkursseilla.
7301: koulunopettajaseminaarien kohdalla siirtyvät Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
7302: uudet usein myös kokeiltavat menetelmät te- nioittavasti,
7303: hokkaasti uusille opettajapolville opetushar-
7304: joittelun yhteydessä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7305: Ilman valtionapua toimiva Suomen Opet- tulo- ja menoarvioo;n 7 000 markan
7306: tajainvalmistuslaitosten viran- ja toimen- määrärahan käytettäväksi Suomen
7307: ihaltijat r.y. on joka toinen vuosi pidettäville Opettajainvalmistuslaitoksen viran- ja
7308: kesäpäiviiloon hankkinut luennoitsijoita, jotka toimenhaltijat r.y :n uudistuvan kou-
7309: ovat käsitelleet kansakouluopetulmeen Iiitty- lun kesäkussitoiminnan jatkamiseen
7310: VIa keskeisiä, ajankohtaisia kysymyksiä. kesällii 1967.
7311: Eduskunnan vuonna 1963 myöntämän mää-
7312: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
7313:
7314: Armas Leinonen. E. J. Paavola.. Sakari Huima.
7315: Arne Berner. Tuure Salo. Eino Tainio.
7316: Erkki Haukipuro. Reino Kangas. lVlatti Kekkonen.
7317: Matti Linna. Pekka. Vilmi. Antti Kinnunen.
7318: Paavo Niinikosk:i.
7319: 2748
7320:
7321: IV,577. -Fin.mot. N:o 233.
7322:
7323:
7324:
7325:
7326: Lillqvist m.fl.: Angående. anvisande av anslag för de.påbygg-
7327: nader i J akobstads vägmästardistrikt.
7328:
7329:
7330: T i ll R i k s d a g e n.
7331:
7332: J akobstads vägmästardistrikt omfattar 6 st., väghyvlar 3 st., traktorer 5 st. samt
7333: följande kommuner: Pedersöre, Esse, Purmo, olika slag av andra maskiner.
7334: Larsmo och Nykarleby landskommun samt De behövliga utrymmena är garage för
7335: städerna Jakobstad och Nykarleby. Inom 5 st. lastbilar, 4 st. traktorer och 3 st. väg-
7336: distriktet förefintliga och skötta vägar av hyvlar. Utrymmen för reparationsarbeten,
7337: skilda slag uppgå nu till 387 km. För väg- målning m.m. Förrådsbyggnad för uppbe-
7338: mästardistriktets behov har i Jakobstad un- varande av arbetsredskap, sociala utrymmen
7339: der åren 1948-1950 i oika etapper uppförts för de 'anställda samt gårdskarlsbostad. Tillc
7340: tillfälliga träbyggnader för uppbevarande sammans ca 2160 m3 varma utrymmen och
7341: av den begränsade maskinpark som den 1440 ms kalla. Byggnadskostnader för hela
7342: tiden stod tiH vägmästardistriktets förfo- projektet har beräknats till ca 650 000 mark.
7343: gande. Sociala-, förråds-, bostads- och kon- Tomt för ändamålet finns till förfogande.
7344: torsutrymmen äro mycket trånga och brist- Som av ovanstående framgår är behovet
7345: fälHga. Tvätt- och omklädningsutrymmen av hya utrymmen absolut nödvändigt oeh
7346: för arbetarna saknas helt. säkert till fördel för staten att denna mas-
7347: Maskinparken har under de senaste åren kinpark kan uppbevaras inomhus.
7348: avseväri kompletterats med nya stora lastbilar
7349: och vägmaskiner som inte ryms i de gamla Med ovananförda motiveringar om be-
7350: trånga utrymmen som står till buds. Mas- hovet av tillbyggnader för Jakobstads väg-
7351: kinparken representerar i detta nu ett värde mästardistrikt, föreslår vi vördsamt,
7352: om cirka 500 000,- mark som mer eller
7353: mindre kommer att stå ute i alla slags a.tt Riksdagen i 1967 års stats[Ö1'-
7354: väder. Detta gör att maskinerna far illa, slag måtte intaga 650 000 mark [ö1·
7355: vartin ännu kommer högre underhållskost- depåbyggnader i Jakobstads vägmäs-
7356: nader. tardistrikt.
7357: Maskinparken i Jakobstads vägmästar-
7358: distrikt är i detta nu följande: Lastbilar
7359: Helsingfors den 12 oktober 1966.
7360:
7361: Bror Lillqvist. Ragnar Granvik.
7362: 274-9
7363:
7364: IV,577.-Rah.al. N:o 233.
7365: Suomennos.
7366:
7367:
7368:
7369:
7370: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren tiemeR-
7371: taripiirin, varikkorakennuksia varten.
7372:
7373:
7374: E d u s k u n n a ll e.
7375:
7376: Seuraavat kunnat kuuluvat Pietarsaaren tiehöylää, 5 traktoria sekä erilaisia muita
7377: timestaripiiriin: Pietarsaaren maalaiskunta, koneita.
7378: Ähtävä, Purmo, Luoto ja Uudenkaarlepyyn Tarvittavat tilat ovat autotalli 5 kuorma-
7379: maalaiskunta sekä Pietarsaaren j'a Uuden- autolle, 4 traktorille ja 3 tiehöylälle, tilat
7380: kaarlepyyn kaupungit. Tällä alueella olevien korjaus-, ma'alaus- ym. töitä varten, varasto-
7381: ja konttoritilat ovat hyvin ahtaat ja puutteel- rakennus työkalujen säilyttämistä varten,
7382: nY'kyään 387 km. Tiemestaripiirin tarvetta henkilökunnan sosiaalitilat sekä talonmiehen-
7383: varten on Pietarsaareen vuosina 1948:._1950 asunto, yhteensä noin 2 160 m3 lämmintä ja
7384: vaiheittain rakennettu tilapäisiä puuraken- 1440 m3 kylmää tilaa. Koko suunnitelman
7385: nuksia sen rajoitetun konekannan säilyttä- rakennuskustannukset on arvioitu noin
7386: mistä varten, joka tuolloin oli tiemestaripii- 650 000 markaksi. Tätä tarkoitusta varten on
7387: rin käytettävissä. Sosiaaliset, varasto-, asuin- tontti käytettävissä.
7388: ja konttoritilat ovat hyvin ahtlw,t ja puut- Kuten ylläolevasta käy ilmi, uusien tHojen
7389: teelliset. Työntekijäin pesu- ja pukeutumisti- tarve on ehdottoman välttämätön ja on va~
7390: 'lat puuttuvat kokonaan. masti valtion edun mukaista, että tämä kone~
7391: Viime vuosien aikana on konekantaa huo- kanta voidaan säilyttää sisällä. ·
7392: mattavasti täydennetty uusilla suurina kuor- Pietarsaaren tiemestaripiirin lisärakennus-
7393: ma-autoHla. ja tiekoneilla, jotka eivät mahdu ten tarpeesta yHä Iausutuin perusteluin ·eh-
7394: käytettävissä oleviin vanhoihin ahtaisiin ti- dotamme kunnioittaen,
7395: loihin. Konekanta, joka tällä haavaa edustaa
7396: noin 500 000 markan arvoa, joutuu osittain että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7397: olemaan taivasalla joka sääliä. Tästä koneet tulo- ja menom·vioon 650 000 markkaa
7398: kärsivät, minkä lisäksi vielä aiheutuu suu- Pietarsaaren tiemestaripiirin varikko-
7399: rempia ylläpitokustannuksia. rakennuksia varten.
7400: Pietarsaaren tiemestaripiirin konekanta on
7401: täUä haavaa seuraava: 6 kuorma-autoa, 3
7402: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7403:
7404: Bror Lillqvist. Ragnar Granvik.
7405: 2750
7406:
7407: IV,578.- Fin.mot. N: o 234.
7408:
7409:
7410:
7411:
7412: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av anslag för fortsatta
7413: undersökningar av vägprojektet från Kuopio-Idensalmi
7414: till J akobstad-Oamlakarleby.
7415:
7416:
7417: T i 11 R i k s d a g e n.
7418:
7419: Initiartivet til[ byggandet av en väg från sälunda befrämja kommunernas näringsliv
7420: Kuopio-Idensalm.i via Sulkavanjärvi- och påskynda en industrialisering. Detta
7421: Pihtipudas tm Jakobstad-Gaml<akarleby är givetvis ur sysselsättningssynpunkt en
7422: väcktes hösten 1959. Som initiativtagare mycket viktig faktor.
7423: fra:mstod förutom Jakobstad även kommu- Undersökningen och planeringen av pro-
7424: nerna Pihtipudas, Reisjärvi, Lestijärvi, jektet är på vissa avsnirt:rt; av vä.gsträck-
7425: Halsua, Kaustinen och Terjärv. Senare ·till- ningen dels slutförd, dels pågår den som
7426: kom som intressenter också Esse, Pedersöre bäst. Men ännu återstår helt oundersökta
7427: och Kinnu1a kommuner jämte Mel:1ersta sträckor, varför undersökningen borde forb-
7428: österbottens Handelskammare. Enligt en sätta med det snaraste för att man skwli
7429: år 1960 uppgjord stwti&tik uppgick befolk- få en helhetsbihl av vägprojektet i hela
7430: ningen i initiativtagarkommunerna, exklu- dess vidd och omfa1Jtning.
7431: sive ·J akobsttad, tm något över 24 000 och Hnvisande tili ovanstående motiveringar,
7432: de arbetslösas antal beräknades tiH över föreslår vi härmed vördsamt,
7433: 1 000 personer motsvarande 4,55 %.
7434: Avsikten med detta vägprojekt är att att Riksdagen i 1967 års statsför-
7435: förbä'ttra nämnda kommuners förbindelse slag måtte intaga ett 250 000 mark
7436: med ·kusten och därbefintliga hamnar samt stort anslag för fortsatta undersök-
7437: också att underlätta virkestranspol"berna. ningar av vägprojektet Kuopio-Iden-
7438: Sam:tidigt beaktas förutsättningarna för en salmi via Sulkavanjärvi-Pihtipudas
7439: bättre transport av importvaror till inlands- · till J akobstad-Gamlakarleby.
7440: kommunerua och genere1'la möjligheter att
7441: Helsingfors den 12 okt.ober 1966.
7442:
7443: Bror Lillqvist. Ragnar Granvik. Arvo Ahonen.
7444: 2751
7445:
7446: IV,678.-Rah.al. N:o 234.
7447: Suomennos.
7448:
7449:
7450:
7451:
7452: LiUqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion-Iisalmen
7453: ja Pietarsaarenr-Kokkolan välisen tiesuunnitelman tutki-
7454: misen jatkamista varten.
7455:
7456:
7457: E d u s k u n n a ll e.
7458:
7459: Aloite tien rakentamiseksi Kuopiosta ja voin edistää kuntien elinkeinoelämää ja jou-
7460: Iisa1mesta Sulkavanjärven - Pihtiputaan duttaa teollistamista. TyöNisyyden kannalrta
7461: kautta Pietarsaareen ja Kokkolaan tehtiin tämä on tietenkin sangen tärkeä tekijä.
7462: syksyllä 1959. Aloitteentkijöinä olivat pai·tsi Suunnitelman .tutkiminen ja valmistelu on
7463: Pietarsaaren kaupunki myös Pihtiputaan, eräiden tieosuuksien kohdalta osaksi jo suo-
7464: Reisjärven, Lestijärven, Halsuan, Kaustisten ritettu loppum1, osaksi parhailil'aan käyn-
7465: ja Teerijärven kunnat. Asiasta kiinnostuivat nissä. Mutta vielä on täysin tutkimattornia
7466: myöhemmin myös Ähtävä, Pietarsaaren maa- välejä, minkä vuoksi tutkimusta mitä. pi-
7467: laiskunta ja Kinnula sekä Keski-Pohjanmaan kimmin olisi jatkettava, jotta voitaisiin saa-
7468: Kauppakamari. Erään vuonna 1960 tehdyn da kokonaiskuva tiesuunnitelmasta sen koko
7469: tilaston mukaan nousi aloitteentekijäkuntien laajuudessa.
7470: väestö, Pjetarsaari poisluettuna, hiukan yli Yllä esitettyihin peruste1uihin .viif!:.aten
7471: 24 000: een ja työttömien määrä avrioitiin ehdotamme kmmioittaen,
7472: yli 1 000 henkilöksi vastaten 4,55 prosenttia.
7473: Tämän tiesuunnitelman tarkoituksena on että Eduskunta ottaisi vttoden 1967
7474: parantaa mainittujen kuntien yhteyksiä ran- tulo- ja menoarvioon 250 000 ma.rkan
7475: nikolle ·ja siellä· sijaitseviin satamiin sekä määrärahan Kuopionr-Iisalmen seu-
7476: myös helpottaa puutavarankuljetuksia. Sa- dulta Sulkavanjärvenr-Pihtiputaan
7477: malla otetaan huomioon tuontitavaroiden kautta Pietarsaarenr-Kokkolan seu-
7478: pa.remmat ku]ijetusedellytykset SISamaan dulle rakennettavan tien jatkot1dki-
7479: kuntiin ja yleiset mahdollisuudet täilli. :ta- muksia varten.
7480: Hclsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7481:
7482: Bror Lillqvist. Ragnar Granvik. Arvo Ahonen.
7483: 2752
7484:
7485: IV,579.-Fin.mot. N:o 235.
7486:
7487:
7488:
7489:
7490: Lillqvist m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag fö1·
7491: upprätthåUande av barnträdgårdslärarinneseminarier.
7492:
7493:
7494: T i ll R i k s d a g e n.
7495:
7496: Det har länge varilt självklart, att lärar- nens skolframgåg ingalunda avgörs bara
7497: utbildningen i vål"1J land helt och hållet om- av deras intelligens, utan harmoniska barn
7498: besörjes av sta.ten och t. ex. folkskols,emi- med förmåga tm känsl~mässig kontakt i
7499: narierna erhåHer hundraprocentigt stats- skolan har bättre skolresultat, än mycket
7500: understöd enligt kejsel"lig förordning av intelligenta men oharmoniska barn. Detta
7501: den 11. 5. 1866. är för övriglt något som skarpsynta lärare
7502: Utan att på något sätt undervärdera kun- länge anat.
7503: skapernas betydelse, ·som ju s:kolan har på Barn som inte före skolåJI:dern i lämplig
7504: sitt program, har dock aHa olika psykolo- miljö _fått lära social anpassning blir lätt
7505: giska riktningar under senare tåd betonrut, feilutvecklade, och t. ex. fil. dr. Stina San-
7506: att den tidiga barndomen är avgörande för dels vid Swckholms högskola säger: "Ju
7507: utv·eckligen. Grunden är det vik!tigaste flere barnträdgårdar, dess färre ungdoms-
7508: också r niänniskans utveckling, och därför fängelser."
7509: borde större vikt läggas vid förskolåilderns Detta insåg redan Uno Cygnaeus, folk-
7510: fostran. Skolans mål är och förblir - trots skolans fader, som på 1860-t.alet stli.rtade
7511: alllt tal om karaktärsutveckling - dock barnträdgårdar i samband med våra första
7512: huvudsak11igast inteUekweU: utveckling och folksk0'1seminarier i Jyväskylä ooh Eke-
7513: kunskapsinhämtande. näs. En annan, som på 1800-talet förswd
7514: Barnträdgårdens måbsättning är däremolt den sociala anpassningens betydelse var
7515: emotionel.il. · (känslomässig) utveckling och Z. Topelius, som skrev till senfllten: ''Barn-
7516: social anp•assning. trädgårdarna är de sista institutioner Ni
7517: Enligt en vetenskaplig undersökning i skall göra Er av med, ty de skoht ännu
7518: Göteborg har barnen som gått i barnträd- befrukta hela våi't. skolväsende."
7519: gård en mer förtroendefull instäHining till
7520: andra barn och <til!l vuxna än de barn, som Snart 100 år senare är barnträdgårdarna
7521: ej fått gå i barnträdgård. Andra fram- fortfarande en förmån, som bl(}tt en ringa
7522: trädande egenskaper hos barnträdgårdsbarn bråkdel av vårt lands barn får njuta av,
7523: är frimodighe!t, självständighet, trygghets- och de 4 seminarier, som utbildar barnträd-
7524: känsla, frånvaro av aggressivitet och från- gårdslärarinnor, kämpar med ständiga eko-
7525: varo av nervösa störningar, förmåga ti111! nomi:..o;;ka svårigheter.
7526: hänsyn för andras intressen och iakttagande Borde illlte såvä:ll barnträdgårdar som
7527: av samlevnadsregler, m.a. ord: Barnträd- barnträdgårdsseminarier i en snar framtid
7528: gårdsbarnet är psykiskt bäittre utlvecklat bli i [lagen stadgade institutioner så att
7529: än de barn som ej fått gå i barnträdgård. alla barn kunde få möjlighet tili känslo-
7530: Även om vår tid illlte värdesä'tter dylika mässig ut.veckling och sociaJ anpassning i
7531: egenskaper lika högt som kunskaper, vits- jämnårigas sällskap under kompetent led-
7532: ord och betyg, så är de dock en förutsätt- ning. Barnen är mer mottagliga för irutryck
7533: ning för goda mellanmänskliga relationer före skolåderrr än någonsin senare i sit.t
7534: och ilikaså för den enskilda individens fram- liv, och det som föl"Sllmmas kan kanske
7535: gångsrika anpassning först i sko1ans värld ailidrig repereras.
7536: och senare i arbetets vär1d. Det finns veten- Som en först:a åtgärd i denna riktning
7537: skap:liga undersökningar som visar, att bar- borde barnträdgårdsseminariernas statsan-
7538: IV,579. - Lillqvist ym. 2753
7539:
7540: slag höjas från nuvarande ca 80% av ut- att Riksdagen måtte höja anslaget
7541: gifterna och senare, i en snar framtid, i 1967 års statsförslag för upprätt-
7542: heLt övertagas av staten liksom förhå:hlandet hållande av barnträdgårdslärarinne-
7543: är med seminarierna av annat slag. seminarier (14 Ht. XIII: 5) från
7544: Hänvisande tili anförda mo1!iveringar, 420 961 mark till 476 000 mark, vilket
7545: föreslår vi härmed vördsamt, motsvarar ca 90 % av kostnaderna.
7546: Helsingfors den 12 oktober 1966.
7547:
7548: Bror Lillqvist. Kaarlo af Heurlin. Viljo Virtanen.
7549: Dmo Paananen. Margit Eskman. Seija Karkinen.
7550: Arvo Ahonen. Evald Häggblom. Ragnar Granvik.
7551: Tyyne Pa.a.sivuori. Sinikka Luja. Ingvar S. Melin.
7552:
7553:
7554:
7555:
7556: 22 E 841/66
7557: 2754
7558:
7559: IV,579.-Rah.al. N:o 235.
7560: Suomennos.
7561:
7562:
7563:
7564:
7565: LiUqvist ym..: Korotetun mää'l"ärahan osoittamisesta lasten-
7566: tarhanopettajaseminaarien ylläpitämistä. va·rten.
7567:
7568:
7569: E d u s kun n a 11 e.
7570:
7571: Itsestään selvää on kauan ollut, että val- seHe sopeutumise1le ensin kouiliun maailmaan
7572: tio huolehtii kokonaan opettajanvalmistuk- ja myöhemmin työn maailmaan. On ole-
7573: sesta maassamme ja esim. kansakoulunopet- massa tieteellisiä tutkimuksia, jmka osoit-
7574: tajaseminaarit saavat 11. 5. 1866 annetun tavat, että lasten edistymistä koulussa ei
7575: keisartl:l!isen asmuksen mukaan sataprosent'- suinkaan ratkaise yksin heidän ä~kkyy
7576: tisen valtionavun. tensä, vaan sopusointuiset lapse~t, jotka pys-
7577: Mitenkään a.liarvioimatta tietojen merki- tyvät saamaan tunneperäisiä yhteyksiä kou-
7578: tystä, joiden antaminen on koulun teh- J.ussa, saavuttavat parempia tuloksia kou-
7579: tävä, ovat kaikki eri psykologise'b suunnat lUiSSa kuin hyvin älykkäät mutta tasapainot-
7580: kuirtenkin viime aikoina korostanem, että tomat lapset. Tarkkanäköiset opettajat ovat
7581: varhaislapsuus on kehityksen kannalta ra,t- muuten jo kauan aavistaneet tämän.
7582: kaiseva. Ihmisen kehityksessä perusta Lapset, jotka eivät ennen kouluikäänsä
7583: onkin tärkein, ja siksi tulisi panna suu- olle sopivassa ympäristössä saaneet oppia
7584: rempi paino kou:lua edeltävän iän kasva- sosiaalista sopeutumista, kehittyvät heiPQsti
7585: tukselle. Koulun päämääränä on ja pysyy väärään suuntaan ja esim. fiitri Stina San-
7586: - kaikista luonteenkehi'ttämispuheista huo- dels Tukholman korkeakoulusta sanoo:
7587: limatta - kuitenkin pääasiallisesti äLyllinen "Mitä enemmän lastentarhoja, siltä vähem-
7588: kehittäminen ja !tietojen hankkiminen. män nuorisovankiloita."
7589: Lastentarhan tavoitteena on sitävastoin Tämän oivalsi jo Uno Cygnaeus, kansa-
7590: emotionaalinen (tlUillleperäinen) keMttämi- koulun isä, joka 1860-Luvulla pani alikuun
7591: nen j-a sosiaalinen sopeuttaminen. lastentarhoja ensimmäisten Jyväskylässä ja
7592: Erään Göteborgissa suorit.etun ~timeellisen Tammisaaressa sijaitsevien kansakoulunope:t-
7593: tUJtkimuksen mukaan lastentarhaa käyneillä tajaseminaarien yhteydessä. Toinen, joka
7594: lapsilla on luottavaisempi asenne muihin 1800-luvullla ymmärsi sosiaalisen sopeutu-
7595: lapsiin ja aikuisiin kuin niillä iapsiJila, jotka misen merkityksen, oli Z. Topelius, joka
7596: eivät ole saaneet käydä lastentarhaa. Muita kirjoitti senaatille: ''Lastentarhrut ovat vii-
7597: lastentarhalapsissa ilmeneviä ominaisuuksia meisiä laitoksia, joista luopua, si~lä ne t:ule-
7598: ovat ujostelemattomuus, itsenäisyys, turval- va;t vielä hedelmöittämään koko koululai-
7599: lisuuden tunne, haluttomuus hyökkäämiseen tostamme."
7600: ja hermostollisten häiriöiden puuttuminen, Vielä 100 vuotta myöhemmin lastentarhrut
7601: kyky suhtautua muiden etuihin j'a yhteise~ä edelleen tuottavat edun, josta vain vähäi-
7602: män sääntöjen noudattaminen, toisin sa- nen murto-osa maamme ~apsista saa nauttia,
7603: noen: lastentarhalapsi on henkisesti parem- ja 4 seminaaria, jotka kouluttavat lasten-
7604: min kehittynyt kuin ne iapset, jotka eivät tarhaopet.tajattaria, kamppaHevat alituisissa
7605: olle saaneet käydä lastentarhaa. ·t~loudeblisissa vaikeuksissa.
7606: Joskaan aikamme ei arvosta mainitltuja Eikö sekä lastentarhoja että lastentarhan-
7607: ominaisuuksia yht>ä korkealle kuin tietoja, opettajaseminaareja lähitulevaisuudessa pi-
7608: arvosanoja ja todistuksia, ovat ne kuiten- täisi muodostaa lakisääteisiksi laitoksiksi
7609: kin edellytyksenä ihmisten välisille hyville niin että kaikki lapset voisivat. saada mah-
7610: suhteille ja samoin yksilön menestykse~li- dollisuuden tunneperäiseen kehittymiseen ja
7611: IV,579. - LiUqvist ym. 2765
7612:
7613: sosiaa'liseen sopeutum.iseen samanikäisten huostaan kuten asia on muunlaatuisten se-
7614: seurassa pätevän johdon alaisena. Lapset minaarien kohdalla.
7615: ovat vastaanottavaisempia vaikutteillle en- Esitet1Jyihin perusteluihin viitaten ehdo-
7616: nen kouluikää kuin miHoinkaan myöhem- tamme kunnioittaen,
7617: min elämässään ja miltä siinä suhteessa lai-
7618: minlyödään, sitä ei kenJties koskaan voi että Eduskunta korottaisi vuoden
7619: korjata. 1967 tulo- ja menoraviossa olevoo mää-
7620: Ensimmäisenä tämän suuntaisena rtoim.en- rärahoo lastentarhaopettajatarseminaa-
7621: piteenä pitäisi 1asten1larhanopetttajaseminaa- rien ylläpitämistä varten (14 PZ.
7622: rien valtionapua, joka on n. 80% menoista, XIII: 5) ehdotetusta 420 961 markasta
7623: korottaa. ja myöhemmin, lähiltulevaisuu- 476 000 markkaan, mikä vastaa n.
7624: dessa, seminaarit ottaa kokonaan va:ltion 90 % kustannuksista.
7625: He:lsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7626:
7627: ·Bror Lillqvist. Kaarlo af Heurlin. Viljo Virtanen.
7628: Dmo Paananen. Margit Eskman. Seija. Karkinen.
7629: Arvo Ahonen. Evald· Häggblom. Ragnar Granvik.
7630: Tyyne Pa.asivuori. Sinikka Luja. Ingvar S. Melin.
7631: 2756
7632:
7633: IV,580; - Ralul. N: o 236.
7634:
7635:
7636:
7637:
7638: Linkola. ym.: Määrärahan osoittamisesta erikois- ja jatko-opin-
7639: tojen järjestämiseksi Lappeenrannan sairaanhoitajakou-
7640: lussa.
7641:
7642:
7643: E d u s kun n a 11 e.
7644:
7645: Maassamme on viime vuosina rakennettu Kymen läänin alueella on keskussairaala
7646: useita keskussairaaloita. Tämä sairaalalai- Lappeenrannassa ja parin vuoden kuluttua
7647: toksen kehitys suurentaa koulutetun sairaan- valmistuu toinen keskussairaala Kotkaan.
7648: hoitohenkilöstön vajausta, joka erityisesti sai- Sairaanhoitajakoulut ovat sekä Lappeenran-
7649: raanhoitajien osalta on ollut pysyvää jo nassa että Kotkassa. Näistä kouluista val-
7650: usean vuoden ,ajan. Tämä vajaus voidaan mistuneet sairaanhoitaja:t · ovat pakotetut
7651: poistaa vain lisäämällä sairaanhoitajien !kou- hakeutumaan erikoistuessaan Helsinkiin tai
7652: lutusta. muualle. Kun kuitenkin erikoissairaanhoita-
7653: Kysymyksessä ei kuitenkaan ole yksin- jien :tarve kahden keskussairaalapiirin
7654: omaan sairaanhoitajien lukumää.räinen puute, alueella tulee huomattavasti kasvamaan, olisi
7655: vaan yhtä vaikeaksi on muodostunut erikois- paikallaan järjestää jatkokoulutus joko Lap-
7656: koulutusta saaneen hoitohenkilökunnan saan- peenrantaan tai Kotkaan. Kotkan sairaan-
7657: ti. Maamme kaikissa yleissairaaloissa on eri- hoitajakoulu, vaikka on alkanut toimintansa.
7658: koiskoulutuksen saaneista hoitajista pysyvää jo 1957, toimii tällä hetkellä vuokratiloissa
7659: puutetta, eikä nykyisillä !koulutusjärjeste- ja uutta koulurakennusta ei ole vielä suun-
7660: ~yillä ilmeisesti pystytä tyydyttämään tar- niteltu. Sensijaan Lappeenrannassa olisi
7661: vetta, jonka kehittyvä ja laajeneva sail'aala- käytettävissä tarvittava,t tilat jatkokoulutuk-
7662: laitoksemme aiheuttaa. seen.
7663: Sairaanhoitajien erikois- ja jatko-opintoja Edellä olevaan viitaten ~hdotanune kun-
7664: on jo parin vuosikymmenen ajan määrätie- nioittaen,
7665: toisesti kehitetty. Viimeisten kymmenen vuo- että Eduskunta ottaisi v'I.Wden 1967
7666: den ajan on erikoisalojen jatko-opiskeluun tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
7667: ollut mahdollisuuksia Helsingin sairaanhoi- määrärahan erikois- ja jatloo-opintojcn
7668: tajaopiston ilisäbi kahdeksassa muussa järjestämistä varten Lappe~rannmn
7669: maamme sairaanhoitajaopistossa. sairaanhoitajakoulussa.
7670: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7671:
7672: Anna-Liisa. Linkola.. Aili Vaittinen.
7673: 2757
7674:
7675: IV,581.- Rah.al. N: o 237.
7676:
7677:
7678:
7679:
7680: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan pohjoisen
7681: sisääntulotien rakennustöiden aloittamiseksi.
7682:
7683:
7684: E d u s k u n n a ll e.
7685:
7686: Kotkan kaupunki on jo vuodesta 1957 Kymen läänin lääninarkkitehti Vuorinen
7687: alkaen tähdentänyt ns. Kotkan pohjoisen si- on 16. 11. 1964 tekemässään ehdotuksessa
7688: sääntulotien rakentamisen kiireellisyyttä. Kymenlaakson pääteiden suunnasta kiinnit-
7689: Koska Kotka on Kymenlaakson suurin väes- tänyt erityistä huomiota Kotkan pohjoisen
7690: tökeskus ja koska Kotkan satama välittää sisääntulotien tärkeyteen. Ehdotuksen selos-
7691: suurimman osan Kymenlaakson tavarakulje- tuksessa hän mainitsee, että Kymenlaakson
7692: tuksista ulkomaille, suuntautuu suuri osa liikenteessä "merkittävää osaa näyttelevät
7693: alueen liikenteestä Kotkaan. seudulta ja sen ulkopuolelta satamiin suun-
7694: Tämä liikenne joutuu nykyisin kiertämään tautuvat raskaat tavaransiirrot" ja että "run-
7695: 'favastilan kautta ja kulkemaan Karhulan kotieltä on suunnattava uusi suora yhteys
7696: liikekeskuksen ja asutuksen läpi. "Tavastilan Vesikallion tienoilta Laajakosken kautta Kot-
7697: kiertotie" aiheuttaa sataman raskaille rtava- kaan".
7698: rankuljetuksille 4 km lisämatkaa, joka huo- Koska suoran tieyhteyden rakentamisella
7699: mattavasti lisää tavaroiden kuljetuskustan- talousalueelta satamaan on aivan ensiarvoi-
7700: nuksia. Suoraan tieyhteyteen verrattuna ny- nen merkitys ko. alueen taloudelliselle kehi-
7701: kyinen kiertotie on 22 % pitempi. tykselle, on Kotkan pohjoisen sisääntulotien
7702: Kotkan pohjoisen sisääntulotien rakenta- rakentamista pidettävä yhtenä tärkeimpänä
7703: minen Kyminlinnasta Inkeroisten ohi johta- ja kiireellisimpänä tienrakennuskohteena Ky-
7704: valle runkotielle lyhentää myöskin matkaa menlaaksossa.
7705: Karhulan liikekeskukseen noin kilometrin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7706: verran. Suoran tieyhteyden tärkeyttä osoittaa nioittaen,
7707: sekin seiJkka, että Kymenlaakson runkotiellä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7708: Kotkaan ja Karhulaan suuntautuva liikenne tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
7709: ( n. 4 000 ajoneuvoa/vrk.) on lähes ikolme suuruisen määrärahan Kotkan pohjoi-
7710: kertaa suurempi kuin rannikon suuntainen sen sisääntulotien rakennustöiden aloit-
7711: liikenne Karhulan ja Haminan välillä. tamista varten.
7712: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7713:
7714: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
7715: 2758
7716:
7717: IV,ö82.- Rah.aJ. N: o 238.
7718:
7719:
7720:
7721:
7722: Linkola ym.: MääräraJtan, osoittamisesta Karhulan yhteiskou-
7723: lun otta.miseksi valtion haltuun.
7724:
7725:
7726: E d u s k u n n a ll e.
7727:
7728: Karhulan yhteiskoulu on perustettu v. Karhulan yhteiskoulun ikannatusyhdistyk-
7729: 1920. Koulu on alusta alkaen ollut kannatus- sen velat ovat tavattoman suuret. Koulun
7730: yhdistyksen hallinnassa. Koulussa on kulu- lukukausimaksut on voitu kuitenkin pitää
7731: vana lukuvuonna 760 oppilasta. Koulutalo kohtuullisina Karhulan kauppalan, Kymin
7732: käsittää vv. 1923-24 valmistuneen vanhan kunnan ja kauppalan teollisuuslaitosten
7733: puolen, tilavuus 5 300 ms ja vv. 1952-60 avustusten turvin.
7734: rakennetun uuden puolen, tilavuus 19 500 ms. Karhulan yhteiskoulu on vanhin yksityi-
7735: Koulun kannatusyhdistys on joutunut rahoit- nen oppikoulu suurkauppaloissa. Olisi koh-
7736: tamaan koulun rakentamisen ja sen laajen- tuullista ottaa koulu valtion haltuun. Tämä
7737: tamisen lainavaroin. Rahoitusvaikeuksien tulisi helpottamaan koulun kannatusyhdis-
7738: vuoksi on rakennustyöt jouduttu suoritta- tyksen vaikeata taloudellista tilaa, mutta
7739: maan useassa eri vaiheessa. ennenkaikkea se avaisi vanhemmille parem-
7740: Karhulan yhteiskoulun oppilaat ovat etu- mat taloudelliset mahdollisuudet lastensa
7741: päässä Karhulan kauppalasta sekä lähikun- kouluttamiseen sekä yhteiskunnan kannalta
7742: nista. auttaisi paremmin lahjakkuusreservit esille.
7743: Koulutilanteen helpottamiseksi perustettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7744: v. 1959 Karhulaan toinen yksityinen oppi- nioittaen,
7745: koulu, Sunilan yhteiskoulu, jonka alimmat
7746: luokat olivat jo alusta lähtien kaksoisluokkia. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7747: Tästä toimenpiteestä huolimatta n. 300-400 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
7748: lasta käy Kotkan oppikouluissa. Näinollen kan suuruisen määrärahan Karhulan
7749: olisi aihetta jo kolmannen oppikoulun pe- yhteiskoulun ottamiseksi valtion. hal-
7750: rustamiseen. tuun.
7751: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7752:
7753: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
7754: ',2759
7755:
7756: IV,583.-Rah.al. N:o 239.
7757:
7758:
7759:
7760:
7761: Linkola. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyminlinnan-Kot-
7762: kan moottoritien rakentamiseen.
7763:
7764:
7765: E d u s k u n n a ll e.
7766:
7767: Kyminlinnan ja Kotkan välisen moottori- ten ralrennettu 4-kaistaiseksi moottoritieksi.
7768: tien ns. alustava yleissuunnitelma on saatu Valtioneuvoston ohjeiden mukaan jo 9 000
7769: vallmiiksi aivan äskettäin TVH :n piirissä. Hay/vrk liikennemäärä ed.eNytää tien raken-
7770: Alustava suunnitelma on nyt lähetetty ns. tamista 4-kaistaiseksi. Kotkantiellä tapahtu-
7771: lausuntokierrokselle Kotkaan. Lopullinen vat ja jatkuvasti lisääntyvät liikenteen ruuh-
7772: suunnitelma valmistunee ensi vuonna. kautumiset osoittavat, että moottoritien ra-
7773: Moottoritien rakentamisen kiireelJ.isyyttä kentaminen on jo nyt pahasti myöhässä.
7774: osoittaa parhaiten liikennemäärien kasvu Jotta Kyminlinnan-Kotkan moottoritien
7775: Kotkam.saarelle johtaval[a KivisaJmen siNalla. rakentaminen voitaisiin aloittaa heti yksityis-
7776: Vuoden 1960 elokuussa suoritetun laskennan kohtaisen suunnitelman valmistuttua, olisi
7777: mukaan oli kokonaisliikenne Kivisalmen sil- ensi vuotta varten v.arattava tarpeelliset va-
7778: lalla 10 323 henki'löautoyksikköä (Hay) vuo- rart.
7779: rokaudessa. Kaksi vuotta myöhemmin oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7780: vastaava liikenne 12 425 Hay/vrk, ja nioitta~,
7781: vuonna 1964 oli liikennemäärä noussut jo
7782: 14 470 Hayjvrk. Vertailukohtana mainitta- että Eduskunta ottaisi vuoden. 1967
7783: koon, että esim. Tarvontien (Helsinki- tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
7784: Turku) liilrenne oli v. 1963 14 243 Hayjvrk suuruisen määrärahan Kyminlinnan-
7785: ja että Tarvontie on jo joitakin vuosia sit- Kotkan moottoritien töiden aloitta-
7786: mista varten.
7787: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7788:
7789: Anna-Liisa. Linkola. A11i Vaittinen.
7790: 2760
7791:
7792: IV,584.-Rah.al. N:o 240.
7793:
7794:
7795:
7796:
7797: Linkola. ym.: 1Jfäärärakan osoittamisesta Pohjois-Kymenlaak-
7798: son teknillisen koulun suunnittelttun.
7799:
7800:
7801: E dusk unnaH e.
7802:
7803: Teollisuuderu ja tekni.tllisten ammattien lre- son teollisuudessa täJllä hetkellä on teknikoita
7804: Mttyessä ja lisääntyessä tarvitaan yhä run- tai vastaavissa tehtävissä muunlaisen am-
7805: saammin riittävän koulutuksen saanutta hen- mattikoulutuksen saaneita ammattimiehiä,
7806: kilökuntaa. Valtion ja kuntien toimenpiteet teknikoiden vuotuisen lisätarpeen voidaan ar-
7807: ammattikoulujen rakentamiseksi ovatkin ter- vioida dlevan n. 90 teknikkoa. Pohjois-Ky-
7808: wtulleita toimenpitreitä ammattimresten puut- menlaakson puunjallostusteollisuudessa ovat
7809: teen poistamiseksi teknillisten ammattien eri kuitenkin parhaillaan käynnissä erittäin suu-
7810: aloilla. Vastaavaa lisäystä tarvitaan luonnol- ret laajennukset, joiden valmistuttua teknil-
7811: 1lisesti myös korkeamman teknillisen koulu- lisen henkilökunnan tarve melkoisesti lisään-
7812: tuksen saaneiden varsinaisten teknikkojen tyy. Pohjois-Kymenlaaksoon on l!lJOUSemassa
7813: lukumäärässä. Teknillisen ammattiopetuksen myös muuta teollisuutta, joka lisääntyvässä
7814: yleisjärjestelykomitea onkin tehnyt suunni- määrässä tulee tarvitsemaan teknillistä työn-
7815: telman teknikkojen koulutuksen lisäämi- johtoa. Suoritetuissa tutkimuksissa osoittau-
7816: seksi ja sen edeHyntämäksi valtion telorillisJ- tui, ~että teknilllisen henkilökunnan tarv'()r lii-
7817: ·ten: oppilaitosten rakennusohjelmaksi vv. ke-<elämän ja nimenomaan palveluselinkeino-
7818: 1958-63. On lruonno]lisesrti hyvä, että oh- jen aJlaJ.la tulee llllopeasti kasvamaan.
7819: je1ma voitaisiin läpiviedä, muilta sitä laadit- Treknikoiden tarve tullree tällä alueella
7820: taessa tuskin vo~tiin täysin aavistaa sitä lä;hivuosina olemaan edellä mainittua [ukua
7821: voimakasta kehitystä ja lisäystä, jonka alai- huomattavasti suurempi. Pohjois-Kymen-
7822: sena teo:trJ.isuutemme tällä hetkel!llä on ja laakson kunnissa olevia oppirlaita oli teknil-
7823: sitä monipuolistumista, joka elinkeinoelä- lisissä kouluissa Lappeenrannassa, Kotkassa,
7824: mässämme parhaillliaan on käynnissä. Myös. Karhuklssa, Helsingissä ja Tampereella v.
7825: eräiden alueiden teoJ.llisuuden voimakas 1960 100 j.a teklniQilisissä opistoissa Helsin-
7826: kasvu ja monipuolistuminen vaatinevat gissä ja Tampereella 17. Näistä valmistuu
7827: uudel!l!een :tarkasltertlt.avaksi, millä aluer1la vuosittain n. 30-35. Pohjois-Kymenlaakson
7828: teknillisten koulujeDJ rakentamisen tarve on koulutuksen saaman henkiilökunrn.an vajaus on
7829: kiireelllisin. näinollen erittäin suuri. Kun vielä osia Mik-
7830: Tässä mielessä on Kouvolan kauppaka- kelin läänin eteläisistä alue~ta liittyy lälhei-
7831: mariosasto tehnyt tutkimuksen teknikoiden sesti Pohjois-Kymenlaakson talousalueeseen,
7832: tarpeesta Pohjois-Kymenlaaksossa, johon las- kasvaa koulutuksen tarve yhä. TelmiUisen
7833: ketaan kuuluvaksi Kouvolan kaupunki. Kuu- henkilökunnan jatkuva vajaus on sen vuoksi
7834: sankosken kauppala sekä Anjalan, Elimäen, ollut täytettävä muualta tulleilla, kun alueen
7835: Iitin, JaaJ.an, Sippolan, V alkealoo ja osittain omalle nuorisolle -ei dle voitu järj.estää riittä-
7836: Luumäen kunnat sekä tutkimuksen perus- vää koulutusta, ei omalla alueella eikä muissa
7837: teella todennut, että teknikoiden koulutuksen kouluissa, koska viimeksimainittuihinkaan ei
7838: lisääminen Pohjois-Kymenlaaksoa varten on tilanahtaudren vuoksi ole voitu ottaa kaikkia
7839: tarpeen, ja että ainoa käytännöllimm rat- hyväksyttyjä.
7840: ka~u asian korjaamirseksi on tekniJllisen kou- Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista, että
7841: lun perustaminen Pohjois-Kymenlaaksoon erään: maamme voimakkaimman teohlisuus-
7842: palvelemaan sen tedllisuutta, 'liike-elämää ja allueen täytyy hankkia nuorisoiloon alueensa
7843: opiskelevaa nuorista. teollisissa, teknillisissä ja kaupallisissa llaitok-
7844: Sen perusteella, mitä Pohjois-Kymenlaak- sissa t.a;rvittava teknillinen koulutuksensa
7845: IV,584. - Linkola ym. 2761
7846:
7847: kaukana alueensa ulkopuolella. Tällainen ti- pohjana kasvattaessaan oppilasainesta teknil-
7848: 'lanne ohjaa nuorison monasti muiUe ammat- 'lisiä kouluja varten.
7849: tialoille, mitä heidän kotiseutunsa edustaa Teknillisen koulun tarve Pohjois-Kymen-
7850: tai estää varsinkin vähä"\"araisia saamasta sa- laaksossa on näinmuodoin ilmeinen. Alueen
7851: nottua ja us·ein tarvitsemaansa teknillistä nykyinen teollisuus huomioonottaen on perus-
7852: opetusta ja näin ollen jäämään ammattitai- teltua aihetta suunniteUa kouluun ainakin
7853: dossa jälkeen muualta tulleisiin nähden. paperiteollisuuden kuljetusteknillinen ja ko-
7854: Tässä yhteydessä on lisäksi todettava, että neosasto, mutta jo näkyvissä oleva kehitys
7855: Pohjois-Kymenlaakson .alueelta yli 700 oppi- huomioiden osastot yleistä teknillistä linjaa,
7856: ~asta suorittaa keskikouiun ja viiden vuoden k&upallisteknillistä ·linjaa sekä tele- ja sani-
7857: kuluttua luku nousee jo yli 1 OOO:een. Kun teett1teknillistä linjaa varten ovat tarpeen.
7858: mainituista vain n. 50 % :lla on mahdollisuus Edellä dlevan perusteella esitämme kun-
7859: jatkaa korkeakouluissa, joutuu muu osa kes- nioittaen,
7860: kikoulun käyneistä usein toisarvoisiin ja
7861: opintojaan vastaamattomiin tehtäviin, kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7862: heillä ei ole mahdollisuutta saada tarvitttavaa tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
7863: koulutusta. Pohjois-Kymenlaakson lisäänty- suuruisen määrärahan Pohjois-Kymen-
7864: neet ammattikoulut ovat myös erinomaisena laakson teknillisen koulun suunnittelua
7865: varten.
7866: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7867:
7868: Anna.-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
7869:
7870:
7871:
7872:
7873: 23 E 841/66
7874: 2762
7875:
7876: IV,585.-Rah.al. N:o 241.
7877:
7878:
7879:
7880:
7881: Linkola. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merenkulku-
7882: koulun ja merimiesammattikoulun rakentamiseen.
7883:
7884:
7885: E d u s kun n a 11 e.
7886:
7887: :Maassamme toimii tällä hetkellä 3 meren- setta valtion omistukseen tontin n: o 1 V
7888: kulkukoulua, joista kaksi Raumalla ja Kot- kaupunginosassa, jonka pinta-ala on 1.8 ha,
7889: kassa suomenkielisinä ja yksi Turussa ruot- merenkulku- ja merimiesammattikoulun ra-
7890: sinkielisenä. Lisäksi on kunnallinen meren- kentamista varten. Lisäksi kaupunki on va-
7891: kulkukoulu Maarianhaminassa. Merenkulku- rannut tontin alapuolella olevasta ranta-
7892: koulut ovat keskittyneet yksinomaan päällys- alueesta laituria ja tarvittavaa varastosuojaa
7893: tön kouluttamiseen, kun taas varsinainen am- varten tarpeellisen alueen sekä venevajapai-
7894: mattikoulutus tapahtuu Turussa merimies- kan Hovinsaaren etelärannalta. Merenkulku-
7895: ammattikouluksi muutetussa koululaiva "Suo- ja merimiesammattikoulun oppilasasuntoloi-
7896: men Joutsenessa" ja Helsingissä syksyllä neen on arvioitu käsittävän noin 35 000 ms.
7897: 1966 alkavassa koulussa. Uudisrakennuksen suunnittelutöiden aloit-
7898: Valtion tarkoituksena on laajentaa meri" tamista varten myönnettiin varat vuoden
7899: miesten ammattikoulutusta siten, että meri- 1963 tulo- ja menoarviossa. Jotta suunnit-
7900: palvelukseen pääsyn ehdoksi asetetaan am- telutöitä voitaisiin jatkaa ja rakennustyöt
7901: mattikoulun suoritus. Tämän vuoksi on alan aloittaa välittömästi suunnittelutöiden pää-
7902: ammattikoulutusta lisättävä, mitä varten on tyttyä, olisi paikallaan varata tarvittava mää-
7903: suunniteltu uusien merimiesammattikoulujen räraha v:n 1967 tulo- ja menoarvioon. Suun-
7904: perustamista mm. Kotkaan. nittelutyöt ovat niin pitkällä, että rakennus-
7905: Kotkan merenkulkukoulu toimii vanhentu- työt voitaisiin aloittaa loka-marraskuussa
7906: neissa tiloissa KOTEKOn rakennuksissa. Ra- 1967.
7907: kennuksen tarjoamat tilat ovat ahtaat. On Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7908: tarkoituksenmukaista sijoittaa merenkulku-
7909: koulu ja perustettava merimiesammattikoulu että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7910: samaan uuteen koulurakennukseen, jolloin ne tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
7911: voisivat toimia samoissa tiloissa ja osittain määrärahan Kotkan merenkulkukoulun
7912: samoin opettajavoimin. Tältä pohjalta lähte- ja merimiesammattikoulun suunnittelu-
7913: vät tehdyt suunnitelmat. töiden loppuunsa.attamista ja raken-
7914: Kotkan kaupunki on luovuttanut korvauk- nustöiden aloittamista varten.
7915: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
7916:
7917: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
7918: 2763
7919:
7920: IV,586.-Rah.al. N:o 242.
7921:
7922:
7923:
7924:
7925: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten Neuvos-
7926: toliiton valtion apurahaa saavien opiskelijoiden matka-
7927: avustuksia varten.
7928:
7929:
7930: E d u s kun n a 11 e.
7931:
7932: Neuvostoliiton hallitus on vuodesta 1957 lisesti tutustua erikoiskysymyksiin. Lisäksi
7933: lähtien myöntänyt suomalaisille opiskelijoille on ystävällisten naapurisuhteiden ylläpitämi-
7934: Neuvostoliiton valtion apurahoja yhden luku- sen ja lujittamisen kannalta erittäin arvo-
7935: vuoden, se on kymmenen kuukauden, opiske- kasta, että akateemisen koulutuksen saaneen
7936: lua varten jossakin neuvostoliittolaisessa kor- nuorisomme joukossa on henkilöitä, joilla on
7937: keakoulussa tai taideoppilaitoksessa tavalli- Neuvostoliitosta ja sen talous- ja kulttuuri-
7938: simmin Moskovassa tai Leningradissa. Apu- elämän saavutuksista monipuolinen ja omiin
7939: rahoja myönnetään nykyisin enintään 20 havaintoihin perustuva kuva.
7940: vuodessa. Apuraha, suuruudeltaan 90 ruplaa On huomattava, että muista länsimaista
7941: kuukaudessa riittää hyvin opiskelijan joka- tulevien opiskelijoiden nauttimat apurahat
7942: päiväisiin menoihin ja mahdollisl.in opiske- ovat tuntuvastikin suurempia, 120-170 rup-
7943: lusta, lähinnä kirjojen hankkimisesta aiheu- laa kuukaudessa, kuin suomalaisten opiskeli-
7944: tuviin kustannuksiin opiskelupaikkakunnalla. joiden. Näiden apurahojen lisäksi myöntää
7945: Sen sijaan se ei riitä siihen, että opiskelija esimerkiksi Länsi-Saksan hallitus sieltä tule-
7946: voisi lukuvuoden kuluessa matkustella Neu- ville opiskelijoille 200 ruplan erikoismäärä-
7947: vostoliitossa joko turistina tai tutkijana ha- rahan Neuvostoliitossa tapahtuvaa matkailua
7948: lutessaan perehtyä oman erikoisalansa kysy- varten, mikä määrä riittää ainakin yhden pi-
7949: myksiin käytännössä, tutustua muissa kor- temmän matkan vaatimiin kustannuksiin.
7950: keakouluissa tai kokoelmissa saatavana ole- Ajatellen 20 suomalaista opiskelijaa, mainittu
7951: vaan materiaaliin tms., vaikka esimerkiksi summa, 200 ruplaa opiskelijalle, merkitsisi
7952: yliopistoviranomaiset Neuvostoliitossa kannus- vain noin 15 000 markkaa, mikä on erittäin
7953: tavat matkustamista ja yrittävät järjestää pieni määrä. Matka-apurahan voisi maksaa
7954: siihen mahdollisuuksia. esimerkiksi Suomen Moskovassa oleva suur-
7955: Neuvostoliiton valtion apurahansaajat ovat lähetystö sen jälkeen kun matkasuunnitelma
7956: yleensä joko opinnoissaan varsin pitkälle eh- on sille esitetty.
7957: tineitä tai jo loppututkinnon suorittaneita Edellä sanottuun viitaten ehdotamme ·kun-
7958: henkilöitä, jotka tutkimustyönsä vuoksi ha- nioittaen,
7959: luavat perehtyä Neuvostoliittoa ja sen oloja
7960: koskeviin kysymyksiin, sen saavutuksiin kult- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
7961: tuurin ja tieteen alalla tai opiskelevat slaavi- varsinaiseen tulo- ja menoarvioon
7962: laista filologiaa. Näin ollen on pelkästään 15 000 markan suuruisen määrärahan
7963: tieteellisiäkin päämääriä varte::1 tarpeen, että suomalaisten Neuvostoliiton valtion
7964: he saavat pitkästä opintomatkastaan mahdol- apurahaa saavien opiskelijoiden matka-
7965: lisimman paljon hyötyä ja voivat perusteel- avustuksia varten.
7966: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
7967:
7968: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
7969: 2764
7970:
7971: IV,587.- Rah.al. N: o 243.
7972:
7973:
7974:
7975:
7976: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta Tekm'llisen korkea-
7977: koulun ylioppilaskunnan talon Dipolin rahoittamista 1Jar-
7978: ten.
7979:
7980:
7981: E d u s kun n a 11 e.
7982:
7983: Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan muodostaa Otaniemessä toimintakykyisen kon-
7984: talo Dipoli valmistui tämän vuoden syys- gressi- ja hotellikeskuksen, jonka majoitus-,
7985: kuun lopulla. Rakennustyöt oli aloitettu 3 kokous- ja ravintolatilat tarjoavat mahdolli-
7986: vuotta aikaisemmin. Dipolin tilavuus on suudet mitä moninaisimpiin toimintoihin.
7987: 50 000 ms, sen pinta-ala noin 10 500 m2 ja Valtio on myöntänyt tähän mennessä avus-
7988: kustannukset kalustettuna noin 10.6 miljoo- tuksena Dipolin rahoittamista varten 1 500 000
7989: naa markkaa. markkaa. Vielä on suorittamatta luvatusta
7990: Dipolin käyttötilat jakaantuvat neljään 2 000 000 markasta 500 000 markkaa, jota ei
7991: erilaiseen osaan. Suurin näistä on suurravin- ole otettu hallituksen ensi vuoden tulo- ja
7992: tola, joka on lähes 2 000 m2. Osassa tätä menoarvioesitykseen.
7993: aluetta tapahtuu teekkarien päivittäinen Edellä olevan perusteella esitämme kun-
7994: ruokailu. Lisäksi Dipolissa on muita ravin- nioittaen,
7995: tolatiloja, teatterisali lämpiöineen sekä toi-
7996: mistotilat. Dipoli on mitotettu noin 5 000 jä- että Eduskunta ottaisi vuode11. 1967
7997: senmäärää silmälläpitäen ja teekkareita on tulo- ja menoarvioon 500 000 marka11.
7998: tällä hetkellä noin 3 500. Taloudellisen toi- .suuruisen määrärahan Teknillisen kor-
7999: minnan kannalta on Dipolin suurin merkitys keakoulun ylioppt'laskunnan talon Di-
8000: siinä, että se yhdessä kesähotellina toimivien polin rahoittamista varten.
8001: ylioppilaskunnan asuinrakennusten kanssa
8002: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8003:
8004:
8005: Anna.-Liisa Linkola. P. lYläki-Hakola.
8006: .Alli Vaittinen. P. R. Haarla.
8007: 2765
8008:
8009: IV,588.- Rah.al. N: o 244.
8010:
8011:
8012:
8013:
8014: Linkola. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkea-
8015: koulustipendeihin.
8016:
8017:
8018: Ed uskunn alle.
8019:
8020: Korkeakouluopiskelijoidemme lukumäärä on saskymmenes opiskelija saada ensimmäisen
8021: on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. vuoden stipendin.
8022: Tänä syksynä heitä on noin 45 000. Kehitys V. 1965 valtio jakoi stipendeinä 1.8 milj.
8023: on ollut tässä luonnollista ja yhteiskunnan markkaa eli 45 mk korkeakouluopiskelijaa
8024: kannalta suotuisaa. Lukumääräinen kasvu on kohti, mikä on 1.5 % opiskelun vuotuisista
8025: merkinnyt opiskelijoiden sosiaalisen taustan kokonaiskustannuksista. Kun otetaan huo-
8026: jatkuvaa laajentumista, mutta toisaalta se mioon kaikkien korkeakouluissa opiskelevien
8027: on merkinnyt sitä, että yhä useammalle tuot- määrä tällä hetkellä, voi suunnilleen joka
8028: taa opintojen rahoitus voittamattomia esteitä. neljästoista opintojaan jatkava saada jonkin
8029: VanhemmiLta saadun taloudellisen tuen ja edellä mainituista stipendeistä. Muissa maissa
8030: ansiotyöstä saatujen tulojen jälkeen ovat säännöllisesti noin 40-90 % opiskelijoista
8031: opintojen tärkeimmät rahoitusmuodot lainat nauttii valtion opintotukea. Tämän vuoden
8032: ja stipendit. Suoritettujen tutkimusten mu- talousarvioon on stipendeihin varattu 1.9
8033: kaan vain 3 % opiskelijoista oli saanut sti- milj. markkaa, minkä määrän hallitus on
8034: pendejä v. 1964. Ensimmäisen opiskeluvuo- ehdottanut myöskin ensi vuodeksi.- Vähim-
8035: den valtion stipendejä on korkeakouluopis- mäisvaatimuksena olisi pidettävä kuitenkin
8036: kelijoilla käytettävissä yhteensä vain 100 ja stipendien rahamäärien kaksinkertaistamista
8037: niiden suuruus on 890 markkaa. Toisesta ja niiden lukumäärän kolminkertaistamista.
8038: vuodesta eteenpäin on käytettävissä 1000 Edellä olevan perusteella esitämme kun-
8039: kokostipendiä - suuruus niin ikään 890 nioittaen,
8040: markkaa -, 1 000 puolistipendiä, joiden suu-
8041: ruus on 570 markkaa ja 1 000 opiskeluväline- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8042: stipendiä, joiden suuruus on 170 markkaa. tulo- ja menoarvioon 7 735 170 markan
8043: Kun uusien korkeakouluopiskelijoiden määrä suuruisen määrärahan lisäyksenä käy-
8044: vuosittain on yli 8 000, voi noin joka kahdek- tehtäväksi korkeakoulustipendeihin.
8045: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8046:
8047: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen. P. Mäki-Hakola.
8048: 2766
8049:
8050: IV,589. -Rah.al. N:o 245.
8051:
8052:
8053:
8054:
8055: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen työ-
8056: markkinatilanteesta lähivuosikymmenellä.
8057:
8058:
8059: E d u s kun n a ll e.
8060:
8061: Maamme talouden kasvu- ja kehitysedelly- sessa näyttää siltä, että naistyövoima tulee
8062: tyksiä silmällä pitäen on kiinnitettävä huo- muodostamaan työvoimareservin, josta uudel-
8063: miota lähinnä väestön määrään, elinkeino- leen ja jälleen kouluttamalla saadaan tarvit-
8064: rakenteeseen ja ammatissa toimivan väestön tava työvoimalisä.
8065: koulutustasoon. Automation ja teollistumisen vaikutuksesta
8066: Suoritetun väestöennusteen mukaan maam- on tapahtunut huomattavia muutoksia am-
8067: me väkiluku on v. 1990 5.2 milj., kun se matissa toimivan väestön jakautumisessa elin-
8068: v. 1965 oli 4.6 milj. Sensijaan ammatissa keinoittain. V. 1950 meillä oli maa- ja metsä-
8069: toimivan väestön suhteellinen osuus piene- taloudessa 46.3 %, kun seuraavan vuosikym-
8070: nee. Tähän suhteelliseen vähenemiseen vai- menen kuluttua oli enää 35.7 %. Verrat-
8071: kuttavat seuraavat seikat. Yli 65 vuotiaitten taessa kehitystä muualla, oli Ruotsissa v.
8072: ammatissa toimivien osuus laskee jyrkästi. 1960 14.5 % ja Yhdysvalloissa 7.5 % maa-
8073: Ns. suuret ikäluokat, joiden vuotuinen ikä- ja metsätalouden piirissä työskenteleviä. On
8074: luokka on ollut n. 100 000, tulevat vuoteen oletettavissa, että kehitys meilläkin tulee vie-
8075: 1970 mennessä työikäisiksi. Tämän jälkeen mään siihen, että maa- ja metsätalouden pii-
8076: tapahtuu ammatissa toimivan väestön tun- rissä työskentelevien määrä laskee jatkuvasti
8077: tuva pieneneminen. Kun ammatissa toimivan ja ennusteen mukaan olemme v. 1970 tilan-
8078: väestön keskimääräinen vuotuinen kasvu teessa, jolloin vain n. 20 % ammatissa toimi-
8079: tällä hetkellä on 16 600, niin se v: sta 1970 vasta västöstä on ns. alkutuotannon palve-
8080: lähtien on vain noin 7 700 henkeä. Vähentä- luksessa. Tulevaisuudessa ovat jalostus- ja
8081: vänä tekijänä työvoimaan on otettava huo- palveluselinkeinot suurimpia välittömiä työn-
8082: mioon myöskin siirtolaisuuden vaikutus. antajia. Erityisesti monet tulevaisuuden am-
8083: Näissä tulee olemaan osa sellaista ammatti- matit, esim. elintarviketeollisuus, voivat käyt-
8084: taitoista työvoimaa, joka tarvittaisiin koti- tää naistyövoimaa.
8085: maassakin. Automaation kehitykselle ja tuottavuu-
8086: Erityisesti on aihetta kiinnittää huomiota den nousuJilie koulutuksella on ensiarvoinen
8087: naisten työvoiman osuuteen. Se on meillä merkitys. Ilman riittävää tietoa ja taitoa
8088: huomattavasti korkeampi kuin yleensä muu- automaatio hidastuu tai jää tapahtumatta.
8089: alla. Ammatissa toimivasta väestöstä on Kehityksen kannalta olisi välttämätöntä,
8090: naisten osuus meillä 39 %, kun se vastaa- että koulutusta lisättäisiin ja koulutustarve
8091: vasti Ruotsissa on 30, Tanskassa 34 ja Nor- tyydytettäisiin jo etukäteen eikä vasta sit-
8092: jassa 23 %. Näyttää siltä, että tulevaisuu- ten, kun havaitaan koulutuksen vajaus.
8093: dessa naisten osuus tulee nousemaan. Esim. Kun tulevaisuudessa todennäköisesti edellä
8094: Ruotsissa, missä on työvoimasta pulaa, ovat selostetun mukaan joudutaan turvautumaan
8095: naiset palaamassa työmarkkinoille ja heidän yhä enemmän naistyövoiman käyttöön, olisi
8096: jällel;ln kouluttamisekseen on ryhdytty laa- ryhdyttävä jo ajoissa tämän työvoiman
8097: joihin toimenpiteisiin. Samaan suuntaan ke- uudelleen- ja jälleenkouluttamiseen. Kesällä
8098: hitys kulkee myöskin Yhdysvalloissa. Siellä 1965 hyväksytty laki työllisyyttä edistävistä
8099: on laskettu, että v. 1970 tulee puolet työn- ammattikursseista antaa mahdollisuuden
8100: tekijöistä olemaan naisia, mikä merkitsee n. keski-ikäisen tai sitä vanhemman työvoiman
8101: 25 %:n nousua naisten osalta, kun nousu kouluttamiseen. Kursseilla tulee olemaan
8102: miesten kohdalta on vain 14 %. Joka tapauk- erittäin suuri merkitys naisten ammattitai-
8103: IV,589. - Linkola ym. 2767
8104:
8105: don kehittämistä ajatellen. Tärkeimmät kou- vat työttömiksi. On selvää, että koulutetuille
8106: lutettavat ryhmät ovat: ammattitaidottomat olisi pysyttävä osoittamaan vakinainen työ-
8107: nuoremmat naiset n. 35 ikävuoteen saakka, paikka. Tämä edellyttää työmarkkinatutki-
8108: keski-ikäiset ammattitaitoiset, jotka ovat musten tekemistä sekä työmarkkinoiden kehi-
8109: joutuneet pois entisistä tehtävistään ratio- tystä ja työvoiman tarvetta koskevia luotet-
8110: nalisoinnin vuoksi; kotona toimineet naiset, tavia ennusteita.
8111: jotka ovat vailla ammattitaitoa tai joiden Edellä olevan perusteella ehdotamme, kun-
8112: aikaisemmin hankkima ammattitaito kaipaa nioittaen,
8113: kohennusta ennen kuin he voivat tulla uudel-
8114: leen työmarkkinoille; keski-ikää vanhemmat että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8115: naiset, jotka eri syistä eivät nykyisellä am- tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
8116: mattitaidollaan voi hankkia riittävää toi- suuruisen määrärahan tutkimuksen ja
8117: meentuloa. ennusteen laatimiseksi maamme työ-
8118: Olisi pyrittävä siihen, että koulutettavat markkinoiden ja työvoimatarpeen
8119: saadaan kursseille jo ennen kuin he joutu- kehityksestä 1970- ja 1980-luvulla.
8120: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8121:
8122: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
8123: 2768
8124:
8125: IV,590.-Rah.al. N:o 246.
8126:
8127:
8128:
8129:
8130: Linkola ym.: Koroteturr, määrärahan, osoittamisesta kesäyli-
8131: opistojerr, toimirr,narr, avustamiseksi.
8132:
8133:
8134: E d u s kun n a ll e.
8135:
8136: Kesäyliopistojen toiminta on viime vuosien opillisen korkeakoulun kesälukukausi. Opiske-
8137: aikana huomattavasti laajentunut ja tehostu- lijoita niissä oli n. 20 000 ja niissä suoritettiin
8138: nut. Uusia kesäyliopistoja on perustettu ja useita tuhansia yliopistollisia tutkintoja. Kesä-
8139: niiden oppilasmäärä on jatkuvasti kasvanut. yliopistot ovat täten huomattavasti helpotta-
8140: Tämä on ollut luonnollinen seuraus ylioppi- neet ylioppilaiden opiskelumahdollisuuksia ja
8141: laitten määrän nopeasta kasvamisesta ja opis- antaneet heille tilaisuuden opiskella useinkin
8142: kelUJIUahdollisuuksien vaikeutumisesta yliopis- vähin kustannuksin kotoa käsin. Valtio on tä-
8143: toissa sekä korkeakouluissa niiden tilanahtau- hän saakka aivan pienin määrärahoin avusta-
8144: den, opettajavoimien puutteen ja numerus nut kesäyliopistotoimintaa. V: n 1967 tulo- ja
8145: clausuksen käyttämisen takia. menoarvioon esittää hallitus 257 000 markkaa
8146: Kesäyliopistot ovat tarjonneet tilaisuuden kesäyliopistojen toiminnan avustamiseksi.
8147: valmistavien oppikurssien, pro exercitio-kokei- Suurin osa kustannuksista jäisi täten kuntien
8148: den ja pääasiallisesti alempien yliopistollisten osalle ja opiskelijain lukukausimaksuilla sekä
8149: arvosanojen sekä osatenttien suorittamiseen. kurssi- ja tenttimaksuilla koottavaksi. Koska
8150: Kesäyliopistojen tutkintojen suorittaminen on opiskelijat huomattavalta osalta ovat vähäva-
8151: tapahtunut yliopistojen valvonnassa ja niiden raisista kansalaispiireistä, ei heidän maksu-
8152: opettajavoimat ovat jatkuvasti pätevöityneet jensa jatkuva korottaminen ole suotavaa. Tä-
8153: huomattavan määrän yliopistojen professo- män vuoksi olisi mainittua määrärahaa koro-
8154: reista, dosenteista ja muista opettajista toi- tettava niin, että avustus kutakin kesäyliopis-
8155: miessa kesäyliopistojen opettajina. Ylioppilai- toa kohden olisi 25 000-35 000 markkaa opis-
8156: den osuus kesäyliopistojen oppilaskunnassa kelukautta kohden niiden opiskelijamäärästä
8157: on jatkuvasti kasvanut, mutta myös huomat- riippuen.
8158: tava määrä oppikoulun- ja kansakoulun opet- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
8159: tajia on suorittanut niissä jatko-opintoja. Nii- nioittaen,
8160: den asema kansansivistystyössä ja nykyaikai-
8161: sessa aikuiskasvatuksessa on lisäksi varsin että Eduskunta ottaisi vuoden, 1967
8162: merkittävä. tulo- ja menoarvioon 213 000 markan,
8163: Kesän 1966 aikana oli toiminnassa 14 kesä- lisämäärär()Jhan kesäyliopistojerr, toi-
8164: yliopistoa sekä lisäksi Jyväskylän kasvatus- minnan avudamista varten.
8165: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8166:
8167: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen. Pentti Mäki-Hakola.
8168: 2769
8169:
8170: IV,591.- Rah.al. N: o 247.
8171:
8172:
8173:
8174:
8175: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta kouluruokailun jär-
8176: jestämiseksi valtion oppikouluissa.
8177:
8178:
8179: E d u s k u n n a ll e.
8180:
8181: Koulujen oppilasruokailua on kansanter- vaihtelevia syystä, että pelätään kustannuk-
8182: veyden kanna1ta pidettävä erittäin tärkeänä sia ja usein ovat kodi.tkin vastahakoisia mak-
8183: toimenpiteenä. Viime vuosien aikana on op- samaan vähäisiäkään kouluruokailumaksuja.
8184: pilasruokailu toteutettu myös useimmissa op- Eduskunta on eräissä yhteyksissä kiinnit-
8185: pikouluissa, sen jälkeen kun koulut ovat saa- tänyt huomiota siihen, että oppikoulu on kou-
8186: neet uudet koulurakennukset ja näihin luruokailuun nähden jäänyt epäedullisempaan
8187: aamiaiskeittiöt ja ruokasalit. Koulupäivien asemaan kuin muut koulumuodot Kustannus-
8188: muodostuessa usein 7-tuntisiksi, on hyvin tar- kysymys lienee tähän vaikuttanut. Nykyään
8189: peellista, että oppilaat saavat tuntien välillä on valtion oppikouluissa 90 529 oppilasta. Mi-
8190: lämpimän aterian, vallankin kun aamulla ko- käli valtio maksaisi 0,40 mk ateriasta 190
8191: tona tapahtuva ruokailu on usein kokonaan päivän aikana, olisivat kustannukset val-
8192: laimintyöty, kuten tiedustelut osoittavat. tion oppikoulujen kouluruokailusta vuodessa
8193: Kansakoulussa on ilmainen oppilasruokailu 6 880204 mk.
8194: toteutettu valtion ja kunnan toimesta, mutta Kouluruokailun järjestämiseen kokonaan
8195: oppikouluihin siirtyessään menettävät oppi- tai osittain ilmaiseksi on kiinnitettävä vaka-
8196: velvollisuusikäiset lapset tämän edun. .Äsket- vaa huomiota, sillä yksi valtion koulumuoto
8197: täin hyväksyttyihin lakeihin maatalous-, ko- ei voi jäädä epäoikeutettuun asemaan. Lisäksi
8198: titalous- ja kotiteollisuuskouluista otti edus- kouluikäisten terveys ja kunto koulurasituk-
8199: kunta säädöksen, että kouluruokailusta valtio sen yhä lisääntyessä ja oppilasaineksen ol-
8200: korvaa 60-75 % milloin koulut ovat yksityi- lessa hyvinkin varattomista kodeista vaatisi
8201: siä ja valtion ylläpitämissä kouluissa ilmei- tämän kysymyksen järjestämistä.
8202: sesti kokonaan. Myöskin keskusammattikou- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
8203: luissa on oppilasruokailu järjestetty joko ko- nioittaen,
8204: konaan tai osittain vapaaksi valtion ja kun-
8205: tain toimesta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8206: Valtion oppikouluissa nykyään vähemmän tulo- ja menoarvioon 6 880 204 markan
8207: kuin puolet oppilaista osallistuu oppilasruo- suuruisen määrärahan kouluruokailun
8208: kailuun. Kouluateriat eivät aina ole !rylliksi järjestämiseksi valtion oppikouluissa
8209: '()sittain valtion kustannuksella.
8210: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8211:
8212: Anna-Liisa Linkola. Alli Vaittinen.
8213:
8214:
8215:
8216:
8217: 24 E S.U/66
8218: 2770
8219:
8220: IV,592.-Rah.al. N:o 248.
8221:
8222:
8223:
8224:
8225: Linkola ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen ammattioppi-
8226: velvollisuuslainsäädännön valmistamiseen.
8227:
8228:
8229: E d u s k u n n a ll e.
8230:
8231: Nykyisen oppivelvollisuuslain mukaan ovat ten korkea yleinen tiedontaso on kansalaisten
8232: murrosikäiset nuoret kansakoulun kokonaan keskuudessa. Tämän vuoksi on kiinnitettävä
8233: tai keskikoulun neljä luokkaa käytyään va- huomiota erityisesti käytännöllisiin taitoihin
8234: paita yhteiskunnan asettamista velvoitteista. ·tähtäävään koulutukseen ja samalla myös
8235: Yhteiskunta kyllä edellyttää, että jokainen yleissivistykseen ja kasvatukseen. Ammatti-
8236: kansalainen tekee työtä, mutta nuoresta yksi- koulun ja yleisen oppivelvollisuuskoulun oppi-
8237: löstä itsestään tai usein hänen vanhemmis- suunnitelmat on pystyttävä koordinoimaan
8238: taan riippuu, mitä työtä hän aikoo tehdä ja nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.
8239: miten hän hankkii koulutuksen ammattiinsa. Tehokkaan ammattikoulutuksen piiriin on
8240: Monesti ei ammattitaitoa hankita etukäteen saatava koko nuoriso, toisin sanoen päästävä
8241: ollenkaan. Osasyynä tähän on tietenkin se, siihen, että jokaisella nuorella tulee hänen
8242: ettei maamme ammattioppilaitoksissa ole lä- määräikään ehdittyään olla oma ammatti.
8243: heskään riittävästi oppilaspaikkoja, vaikka Länsi-Saksassa, jonka taloudellinen kasvu-
8244: ammattikouluverkosto sinänsä on verrattain vauhti on yleismaailmallisesti tunnustettu, on
8245: hyvä. Eri lääneistä kerättyjen tietojen mu- toteutettu yleinen ammattioppivelvollisuus
8246: kaan jää oppi- ja ammattikoulujen ulkopuo- ammattikoulutuksen perustana. Se on synty-
8247: lelle 15-19-vuotiaasta nuorisosta Uudella- nyt yhteistyössä valtion ja .teollisuuden kanssa
8248: maalla 56 %, Lapissa 70 % ja Pohjois-Karja- ja käsittää niin mies- kuin naispuolisen nuori-
8249: lassa 75 %. Toinen tie ammattiopin hankki- son lukuunottamatta niitä, jotka jatkavat
8250: miseen, oppisopimukset, ei sekään ole kovin opiskeluaan korkeammissa yleissivistystä anta-
8251: yleistynyt; kauppa- ja teollisuusministeriön vissa oppilaitoksissa. Samalla kun täten mu-
8252: antamien tietojen mukaan oli maassamme kaudutaan rteollistuvan yhteiskunnan asetta-
8253: v. 1964 voimassa n. 2 000 oppisopimusta. Toi- miin vaatimuksiin, kavennetaan sitä juopaa,
8254: sin sanoen, nuorisomme enemmistö jää nykyi- joka on syntynyt sivistyksen ja koulutuksen,
8255: sin eri syistä j.ohtuen vaille minkäänlaista am- teorian ja käytännön, lukioon pohjautuvan
8256: mattikoulutusta. Samanaikaisesti on monilla korkeamman koulutuksen ja muka alempaa
8257: aloilla koulutetun ja pätevän ammattityövoi- tasoa edustavan kansakoulu-ammattikoululin-
8258: man tuntuvaa puutetta. jan välillä.
8259: Kuitenkin yhteiskunnan kehittyminen ja Ratkaisun meillä tulisi olla samantapainen
8260: elinkeino- ja ammattirakenteen monipuolistu- kuin Länsi-Saksassa, josta saadut kokemukset
8261: minen lisää sitä vähimmäiskoulutuk.senkin osoittavat sen vastaavan tarkoitustaan erittäin
8262: tarvetta, joka yksityiseltä kansalaiselta vaadi- hyvin. Yleinen oppivelvollisuus olisi ulotet-
8263: taan hänen amma.tti- ym. 'tehtäviensä hoitami- tava koskemaan nuorisoa 18 ikävuO'teen saakka
8264: seen. Teollistumisen ja automaation edisty- ja mikäli asianomainen nuori ei jatka opinto-
8265: minen sekä palveluelinkeinojen lisääntyminen jaan lukiossa ja myöhemmin korkeakoulussa,
8266: aiheuttavat eri alojen suoritusvaatimusten olisi peruskoulun jatkona oltava pakollinen
8267: nousua. Yhteiskuntatieteelliset tutkimukset ammattikoulu. Sen kustannuksista vastaa yh-
8268: ovat osoittaneet, että sekä maan kansantulon teiskunta samojen periaatteiden mukaan kuin
8269: kasvu että sen kilpailukykyisyys maailman- nykyisin kansakoulussa. Lisäksi voitaisiin aja-
8270: markkinoilla riippuvat ratkaisevasti siitä, mi- tella, että oppilaille ylemmillä luokilla mak-
8271: IV,592.- Linkola ym. 2771
8272:
8273: setttaisiin myös päivärahaa, joka vastaisi seen ja lisää nuorison tervettä itsearvotusta,
8274: suunnilleen sitä ansiota, jonka he ilman am- joka pohjautuu pätevään ammattitai,toon, sen
8275: mattikoulutusta voisivat saada. mukanaan .tuomaan yhteiskunnalliseen arvos-
8276: Yleisen ammattioppivelvollisuuden toteut- tukseen ja taloudelliseen turvallisuudentun-
8277: tamisella päästään ensinnäkin siihen, että jo- teeseen. Pakolliseen ammattikoulutukseen on
8278: kaisella nuorella todella on oma ammatti. luonnollisesti yhdistettävä nykyiset mahdolli-
8279: Kansantalouden kannalta .tämä merkitsee suudet, joiden avulla lahjakkaat nuoret voivat
8280: erittäin tärkeää yleisen tiedon tason ja suori- jatkaa opintojaan korkeammissa oppilaitok-
8281: tustason nostamista. Sosiaaliselta ja kasvatuk- sissa.
8282: selliselta kannalta katsottuna merkitsisi tämä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
8283: myös sitä, että nuoriso pidetään poissa vä- nioittaen,
8284: hemmän kehittävien tai suorastaan huonojen
8285: harrastusten parista, mihin se muuten ilman että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8286: koulun tai ammatin asettamia velvoituksia tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
8287: nykyisin varsinkin asutuskeskuksissa ajautuu. suuruisen määrärahan yleisen ammat-
8288: Valmistautuminen ammattiin edistää myös tioppivelvollisuuslainsäädännön valmis-
8289: valmistautumista yhteiskunnalliseen vastuu- tamista varten.
8290: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8291:
8292: Anna-Liisa. Linkola.. Aili Va.ittinen.
8293: 2772
8294:
8295: IV,593.- Rah.al. N: o 249.
8296:
8297:
8298:
8299:
8300: H. Linna. ym.: Määrärahan osoittamisesta urhe~"lua ja Zi~"kun
8301: takasvatusta edistävien laitosten rakentamiseen.
8302:
8303:
8304: E d u s kun n a 11 e.
8305:
8306: Hallitus on esityksessään Eduskunnalle val- liikuntakasvatustyötä edistävien laitosten ra-
8307: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1967 10 kentamiseen ja tätä näkökohtaa on pidettävä
8308: Pl. XVIII luvun 2 momentissa esittänyt veik- erikoisesti laajan maaseudun kannalta ja
8309: kausvoittovarojen jakoperustetta muutetta- yleensä koko urheilun tulevaisuutta ajatellen
8310: vaksi niin, että urheilun ja liikuntakasvatus- valitettavana. Momentin A kohdan lisäys voi-
8311: työn tukemiseen annetaan 14 300 000 mk, joka taisi rahoittaa saman momentin C kohdan
8312: on ainoastaan 55 % käytettävissä olevasta määrärahaa vähentämällä.
8313: 26 000 000 mk: sta. Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
8314: Urheiluväki ei pidä oikeana, että urheilun nioittaen,
8315: ja liikuntakasvatustyön osuus vähennetään
8316: koko jakosummasta 55 % : iin, sillä nykyinen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8317: kään 60 % ei ole riittävä siihen verrattuna, tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVIII lu-
8318: mikä merkitys urheilulla todellisuudessa on vun 2 momentille lisäyksenä 1300 000
8319: !terveen nuorison kasvatustyössä. Urheilun- ja mk:n määrämhan urheilua ja liikunta-
8320: liikuntakasvatustyön osuutta vähentämällä vä- kasvatusta edistävien laitosten rakenta-
8321: hennetään myös mahdollisuuksia urheilua ja miseen.
8322: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
8323:
8324: Heimo Linna. Reino Kangas. Pekka. Vilmi.
8325: 2773
8326:
8327: IV,594.- Rah.al. N: o 250.
8328:
8329:
8330:
8331:
8332: H. Linna ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maidon
8333: kuljetusavustuksia varten.
8334:
8335:
8336: Eduskunnalle.
8337:
8338: Hallituksen esityksessä Eduskunnalle val- Pohjois- ja Itä-Suomen maatalousväestölle
8339: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1967 on maidosta saatu myyntitulo on niin tärkeä,
8340: 11 Pl. XV luvun 24 momentille merkitty ettei kuljetuskustannusten kohoaminen ole
8341: siirtomäärärahana maidon kuljetusavustuk- riittävä peruste maidon tuottajahinnan alen-
8342: siin 15 500 000 mk eli sama summa kuin v. tamiselle.
8343: 1966 menoarviossa. Edelläolevaan viitaten ehdotammekin kun-
8344: Maidon kuljetusavustuksiin esitettyä mää- nioittaen,
8345: rärahaa on pidettävä riittämättömänä useis-
8346: takin syistä. Siinä ei ole otettu huomioon v. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8347: 1966 aikana tapahtuneita kuljetuskustannus- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
8348: ten kohoamisia. Vuodelle 1966 varatun mää- 24 momentille lisäyksenä 1 500 000
8349: rärahan riittävyydestä ei ole vielä myöskään markkaa maidon kuljetusavustuksia
8350: varmuutta. varten.
8351: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
8352:
8353: Heimo Linna. Paavo Niinikoski.
8354: Veikko Hanhirova. Pekka Vllmi.
8355: Reino :Kangas.
8356: 2774
8357:
8358: IV,595.- Rah.al. N:o 251.
8359:
8360:
8361:
8362:
8363: I. Linna ym.: Määrärahan osoittamisesta assistentin toimien
8364: perustamiseksi Helsingin yliopiston puutarhatieteen lai·
8365: toksene.
8366:
8367:
8368: Ed uskunn alle.
8369:
8370: Puutarhatalous ja nimenomaan puutarha- puoliauudesta johtuen, ja tästä syystä on
8371: tuotanto ei ole saanut sitä valtiovallan tukea kaikissa muissa pohjoismaissa sekä muualla
8372: osakseen, mikä sille voimakkaasti kehittyvänä sanottuun tehtävään sidottuna kolme tai neljä
8373: talousmuotona kuuluisi ja jollaista maa- professoria assistentteineen. Kun meillä on
8374: taloustuotanto jo kymmenien vuosien aikana tässä tehtävässä vain yksi professori, jonka
8375: on saanut. Tästä huolimatta ovat puutarha- on vastattava paitsi puutarhatalouden eri
8376: tuottajat omatoimisesti ja ilman julkisista va- sektoreiden, myös yhä tärkeämmäksi käyvän
8377: roista saatuja määrärahoja kehittäneet yhteis- puutarha- ja maisema-arkkitehtuurin opetuk-
8378: toimintamuodon, joka hakee vertaistaan ny- sesta, on lisävoimien saanti tähän työhön käy-
8379: kyoloissa. Perustamalla puutarhatuottaja- nyt välttämättömäksi.
8380: osuuskuntia eri puolille maata nykyaikaisine Opettajavoimien puute voidaan toistaiseksi
8381: markkinointihalleineen sekä luomalla kiin- korjata ja opetusta siten ratkaisevasti tehos-
8382: teän markkinointia ohjaavan järjestön, Puu- taa perustamalla laitokselle kaksi uutta assis-
8383: tarhatuottajat ry: n, valtakunnalliselle poh- tentintointa, joista toisen haltija tulee anta-
8384: jalle ovat he kehittäneet tuotannonalan, jolla maan lasinalaisen viljelyn, toisen haltija puu-
8385: on merkitystä sekä tuottajille itselleen että tarha- ja maisema-arkkitehtuurin opetusta.
8386: koko maan ravitsemusolojen kannalta. Toimet voidaan perustaa syyskuun 1 p: stä
8387: Puutarhatalous tarvitsee kuitenkin edelleen 1967 lähtien, jolloin määrärahan tarve sanot-
8388: kehittyäkseen koulutettua työvoimaa neu- tuna vuonna on kolmannes koko vuoden palk-
8389: vonta-, opetus-, tutkimus-, ja suunnittelu- ja kaukseen tarvittavasta määrästä.
8390: järjestötehtäviin. Näitä tehtäviä silmällä pi- Sanottuun viitaten esitämme,
8391: täen tapahtuvaa korkeakouluopetusta onkin
8392: jo vuodesta 1956 lähtien annettu Helsingin että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8393: yliopiston puutarhatieteen laitoksella, jossa tulo- ja menoarvioon 11300 mk:n mää-
8394: kuitenkin opettajakunta tällä hetkellä käsit- rärahan yhden yp. ja yhden ap. assis-
8395: tää laitoksen esimiehen lisäksi vain yhden tentin toimen perustamiseksi Helsingin
8396: assistentin. Korkeakouluopetus puutarha- yliopiston puutarhatieteen laitokselle.
8397: alalla on kuitenkin monitahoista alan moni-
8398: Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1966.
8399:
8400: nm.ari Linna. Seija Karkinen.
8401: Matti Mattila. Veikko Helle.
8402: Uljas Mäkelä. Bror Lillqvist.
8403: Aune Salama. Margit Eskman.
8404: 2775
8405:
8406: IV,596.- Rah.al. N: o 252.
8407:
8408:
8409:
8410:
8411: Lottanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Päivölän maata-
8412: lousoppilaitoksen lunastamiseksi valtion haltuun.
8413:
8414:
8415: E d u s k u n n a ll e.
8416:
8417: Sää!ksmäen pitäjän Sohlbergin kylässä on tää peltoa 72 ha ja metsämaata 80 ha. Siitä
8418: toiminut vuodesta 1908 Päivöiän Oppilaitos- huolimatta, että rakennustoimintaan ja ka-
8419: ten kannattajayhdistys r.y:n omistama Päivö- luston hankintaan on myönnetty huomatta-
8420: Iän maatalousoppilaitos. Vuoteen 1962 siinä via laina- ja avustussummia valtion varoista,
8421: toimi kalenterivuoden kestävällä oppijaksolla on kannattajayhdistyksen oppilaitoksen pi-
8422: maamieskoulu ja saman vuoden alusta lisäksi dosta aiheutunut velka jatkuvasti lisäänty-
8423: maatalousteknillinen ammattikoulu, jonka nyt. Vuoden 1965 tilinpäätöksen mukaan oli-
8424: oppiaika nykyisin on kaksi vuotta. Oppilai- vat velat 888 241 mk, josta valtiolta saatua
8425: tolksen toiminnan aikana siinä on saanut ope- 201 920 mk. On ilmeistä, että oppilaitoksen
8426: tusta 2 050 maatalousammattiin ryhtynyttä omistaja ci kykene jatkamaan toimintaansa
8427: nuorta. näin suuren velkarasituksen alaisena.
8428: Vuodesta 1957 lähtien omistaja on pyrki- Edellä olevan perusteella ehdotamme !kun-
8429: nyt kehittämään oppilaitosta maatalouselin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8430: keinon kehitystä vastaavaksi. Tässä tarkoi- muksen,
8431: tuksessa on rakennettu koneopetustilat, opet-
8432: tajien asuinrakennus sekä kunnostettu sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8433: aikaisemmin rakennettuja rakennuksia. Li- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonaa mark-
8434: säksi oppilaitokselle on ostettu havaintotila, kaa Päivölän maatalousopp~"laitoksen,
8435: joka useiden lisämaan ostojen jälkeen käsit- lunastamiseksi valtion haltuun.
8436: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
8437:
8438: Eino Lottanen. A. Holopainen. Pentti Pekkarinen.
8439: Yrjö Sinkkonen. Mikko Volotinen. Timo Mäki.
8440: Katri Helena Eskelinen. Matti Mattila. Olavi Nikkilä.
8441: 2776
8442:
8443: IV,597.- Rah.al. N: o 253.
8444:
8445:
8446:
8447:
8448: Luja. ym..: Määrärahan osoittamisesta kobolttikanuunan hank-
8449: kimiseksi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan N ais-
8450: tenklinikkaan.
8451:
8452:
8453: E d u s kun n a 11 e.
8454:
8455: Suomessa sairastuu vuosittain yli 1100 nuuttia. Tästä on taas seurauksena se, että
8456: naista synnytyselinten syöpätauteihin. Näi- päivittäin joudutaan tekemään ylitöitä ja
8457: den potilaiden hoito on keskittynyt pääasiassa maksamaan henkilökunnalle ylityökorvauksia.
8458: kolmeen sairaalaan, Helsingin yliopistolli- Kobolttikanuunaa käytettäessä hoitoaika olisi
8459: sen keskussairaalan N aistenklinikkaan, sa- potilasta kohden keskimäärin 4 minuuttia,
8460: man sairaalan sädehoitoklinikkaan ja Turun mikä merkitsisi sitä, että kaikki potilaat voi-
8461: yliopistollisen keskussairaalan Naistenklinik- daan hoitaa normaalina työaikana ja koko-
8462: kaan. Osa potilaista hoidetaan kirurgisesti, naisuuden huomioon ottaen vähemmällä työ-
8463: osa sädehoidolla. Viimeksi mainittu hoito- voimalla. Lisäksi on huomattava, että se
8464: tapa taas voi olla joko radiumhoitoa taikka röntgenhoitokone, jota Helsingin Naisten-
8465: röntgensädehoitoa. Nykyisin katsotaan kui- klinikka nykyisin pääasiassa käyttää, on vuo-
8466: tenkin röntgensädehoito täysin vanhentu- delta 1953 ja tätä nykyä jo loppuun käy-
8467: neeksi hoitomenetelmäksi ja henkilöt, jotka tetty. Kun tällaisia vanhanaikaisia hoitolait-
8468: aikaisemmin olisi määrätty röntgensädehoi- teita ei enää valmisteta, po. hoitokonetta ei
8469: toon pyritään nyt hoitamaan kobolttikanuu- voida varaosin uusia. Kokonaan uuden rönt-
8470: nalla. Tähän onkin mahdollisuudet sekä Hel- genhoitokoneen hankkiminen - mikäli täl-
8471: singin sädehoitoklinikassa että Turun yli- laista tyyppiä enää valmistettaisikaan -
8472: opistollisessa keskussairaalassa. Sen sijaan merkitsisi taas 'kustannuseränä suunnilleen
8473: Naistenklinikassa Helsingissä, jossa tällaisia yhtä suurta sijoitusta kuin kobolttikanuunan
8474: potilaita on päivittäin hoitoon pyrkimässä hankkiminenkin.
8475: 40-50, joudutaan käyttämään edelleenkin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8476: hoidon kannalta epäedullisia röntgenlaitteita. nioittavasti,
8477: Paitsi sitä haittaa, joka syntyy siitä, että
8478: hoidon tulos ei ehkä ole potilaan kannalta että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8479: paras mahdollinen, nykyisestä tilanteesta on tulo- ja menorvioon 7 Pl:n XX
8480: myös suoranaista taloudellista vahinkoa 'kes- luvun 1 momentin määrärahaan 150 000
8481: kussairaalalle. Tämä johtuu siitä, että rönt- markan lisäyksen kobolttikanuunan
8482: genhoitokoneissa joudutaan käyttämään poti- hankkimiseksi Helsingin yliopistollisen
8483: lasta kohden hoitoaikaa keskimäärin 18 mi- keskussairaalan Naistenklinikkaan.
8484: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8485:
8486: Sinikka Luja.. Sylvi Siltanen. Antero Väyrynen.
8487: Edit Terästö. Eino Siren. Valde Nevalainen.
8488: 2777
8489:
8490: IV,598.-Rah.al. N:o 254.
8491:
8492:
8493:
8494:
8495: Luja. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntotutki-
8496: muksiin.
8497:
8498:
8499: E d u s k u n n a.ll e.
8500:
8501: •rutkimustyöllä on suuri merkitys yhteis- hasti rajoittanut toimintaa. Sen turvin ei
8502: kuntaolojen kehittämisessä. Sen avulla saa- ole mm. ollut mahdollista hankkia riittävää
8503: daan aiikaan kustannussäästöjä ja voidaan tutkimustyöhön koulutettua työvoimaa.
8504: korjata epäkohtia ja virheitä yhteiskunta- Uuden asuntotuotantolainsäädännön no-
8505: elämän eri aloilla. - Näin on laita myös jalla tulee asuntotutkimustoiminta vakilllai-
8506: asuntorakennustoiminnan kehittämisessä. Ra- seksi. Asuntohallitukseen perustetaan erityi-
8507: kennuskustannusten ja täten asumiskustan- nen toimisto, joka johtaa ja suunnittelee
8508: nusten alentamiseen on pyrittävä kaikin mah- tätä työtä. Työn tulokset riippuvat kuiten-
8509: dollisin keinoin, jotta vaikea asuntotilan- kin olennaisesti siitä, saako asuntohallitus
8510: teemme saadaan korjatuksi. Tutkimustyön käyttöönsä riittävä määrärahan tätä tutki-
8511: avulla voidaan mm. kehittää uusia, kustan- mustyötä varten.
8512: nuksia säästäviä rakenteita ja työtapoja. Kuluvana vuonna haettiin apurahoja eri-
8513: Vuodesta 1951 lähtien meillä on harjoitettu ;laisten asuntotutkimusten suorittamiseen n.
8514: järjestelmällisesti asuntojen rakentamiseen 1.4 miljoonaa markkaa, josta vain vähäinen
8515: kohdistuvaa tutkimustyötä eduskunnan hy- osa voidaan myöntää. Tämä on selvin osoitus
8516: väksyttyä asuntotutkimustoimintaa säätele- määrärahan riittämättömyydestä.
8517: vän lain. Määräraha on kuitenkin ollut vaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8518: timaton, enintään 250 000 markkaa vuodessa, nioittavasti,
8519: jota hallitus nytkin esittää. Tämän pienen-
8520: kin määrärahan turvin on pystytty selvittä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8521: mään eräitä sosiaalisia, taloudellisia ja tek- tulo- ja menoarvion 7 Pl:n XXIV
8522: nisiä ongelmia, ja näin on voitu käytännössä luvun 9 momentille lisäyksenä 750 000
8523: todistaa tutkimustyön suuri merkitys tälläkin markkaa käytettäväksi asuntotutki-
8524: alalla. Määrärahan pienuus on kuitenkin pa- muksiin.
8525: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8526:
8527: Sinikka Luja. Viljo Virtanen. Valde Nevalainen.
8528: Väinö Vilponiemi. Margit Eskman. Antti 0. Pennanen.
8529: Eero H'åkkinen.
8530:
8531:
8532:
8533:
8534: 25 E 841/66
8535: 2778
8536:
8537: IV,599.-Rah.al. N:o 255.
8538:
8539:
8540:
8541:
8542: Lukkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan
8543: emäntäkoulun suunnittelua varten.
8544:
8545:
8546: E d u s kunnalle.
8547:
8548: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle uudelle momentille myönnettäväksi 152 800
8549: 1966 19 Pl. 1 luvun 8 momentissa todetaan markkaa. Momentin loppusumma on 152 800
8550: seuraavaa: '!Kiinteistön hankinta Pihtipu- markkaa."
8551: taalle perustettavaa emäntäkoulua varten. Hallituksen esityksessä vuoden 1967 talous-
8552: Pihtiputaan emäntäkoulun kannatusyhdistys arvioksi 18 Pl. XXI luvun 13 b momentil'la
8553: on tarjonnut valtiolle ostettavaksi emäntä- todetaan puolestaan seuraavaa: ''Vaitio osti
8554: koulun perustamista varten Pihtiputaan kun- v. 1966 Pihtiputaan kunnan Elämäjärven
8555: nan Elämäjärven kylästä ostamansa Hassila kylästä 28.93 ha peltoa ja 124.81 ha metsää
8556: RN:o 1251; Kotiranta RN:o 1126 ja Pellon- ja muuta maata käsittävän kiinteistön Pihti-
8557: pää RN:o 1171 nimiset tilat. Tilojen yhtei- putaalle perustettavaa emäntäkoulua varten.
8558: nen pinta-ala on 153.74 hehtaaria, josta on Kun kiinteistö on maataloushallituksen hal-
8559: peltoa 28.93 ha ja metsämaata 93.92 ha. linnassa, ehdotetaan maatilan hoidossa tar-
8560: Kun tiloilla ei ole tarkoitukseen soveltuvia vittavan irtaimiston hankintaa varten mo-
8561: rakennuksia olisi sekä emäntäkoulua että mentille myönnettäväksi 80 000 markkaa."
8562: koulutilaa varten tarvittavat rakennukset, yh- Kun emäntäkoulupaikoista on maassamme
8563: teensä noin 24 000 ms, rakennettava ja sitä huutava puute ja Keski-Suomen pohjoisilla
8564: varten aikanaan myönnettävä varoja noin alueilla asiantuntijain mielestä emäntäkou-
8565: 3 650 000 markkaa. Kun emäntäkoulun tarve lun tarve ilmeinen, ehdotamme kunnioittaen,
8566: Keski-Suomen pohjoisia alueita varten on
8567: ilmeinen ja kun valtiolle tarjotut tilat muo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8568: dostavat eheän kokonaisuuden ja sopivat tulo· ja menoarvioon 150 000 markan
8569: peltojensa ja metsiensä puolesta emäntäkou- määrärahan Pihtiputaan emäntäkoulun
8570: lun koulutilaksi, ehdotetaan kysymyksessä suunnittelua varten.
8571: olevien tilojen valtiolle ostamista varten tälle
8572: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8573:
8574: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen.
8575: Artturi Jämsen. Sakari Knuuttila.
8576: 2779
8577:
8578: IV,600.-Rah.al. N:o 256.
8579:
8580:
8581:
8582:
8583: Lukka.rinen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
8584: varaisten nuorten ammattiopintolainoihin.
8585:
8586: E d u s k u n n a 11 e.
8587:
8588: Opiskelun onnistumisen edellytyksiä koske- den vuoksi. Lainasummat ovat lisäksi niin
8589: vat tutkimukset osoittavat, että eräänä suu- pieniä, ettei niiden varaan voi pitkäjänteistä
8590: rena haittatekijänä nuorten opiskelulle ovat opiskelua suunnitella.
8591: taloudelliset vaikeudet muodossa tai toisessa. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen
8592: Yhteiskunnan ja nuorten itsensä kannalta oli- vuoden 1966 ja 1967 laskelmista ilmenee, että
8593: sikin paras sellainen koulujärjestelmä, joka vähävaraisten ammattiopintolainoja on vuoo
8594: takaisi ammatillisia ja muita opintoja har- den 1963 tilinpäätöksen mukaan myönnetty
8595: joittaville nuorille täyden toimeentulon ja 1 695 660 mk, vuoden 1964 tilinpäätöksen mu-
8596: peittäisi opiskelusta aiheutuvat kulut koulu- kaan 1848 970 mk ja vuonna 1965 1745 370
8597: vuosien aikana. Niin kauan kuin ei tähän mk. Vuoden 1966 tulo- ja menoarvioon mää-
8598: voida päästä, on eri aloilla opiskelevien nuor- rärahaksi oli esitetty 1 600 000 mk, mikä on
8599: ten kuitenkin turvauduttava opintoavustuk- vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna
8600: siin ja opintolainoihin. keskimäärin myönnettyjen lainojen määrä.
8601: Opintolainojen saaminen pankki- ja vakuu- Kun kustannukset vielä viime vuodestakin
8602: tuslaitoksista on viime vuosina ollut raha- ovat huomattavasti nousseet, ei ole pidettävä
8603: markkinoiden kireyden vuoksi vaikeata ja riittävänä sitä, että hallitus ehdottaa määrä-
8604: rahalaitoksista otetuilla lainoilla on varjo- rahaa .nostettavaksi vain 200 000 markalla.
8605: puolenaan jatkuvasti kasvavat korkomenot. Milärärahaksi tulee tällöin 1 800 000 mk, mikä
8606: Tämä lisätekijä ei voi olla vaikuttamatta on vähemmän kuin lainoja myönnettiin jo
8607: opintojaan harjoittavaan nuoreen haitalli- vuonna 1964. Hallitus itsekin toteaa esityk-
8608: sesti. Siitä syystä olisi entistäkin tärkeämpää, sessään lainahakemusten lukumäärän lisään-
8609: että myös valtion toimesta myönnettäisiin tyneen, mikä onkin luonnollist~;~. opiskelija-
8610: ammattiopintoja harjoittaviUe nuorille korot- määrän vuosittain kasvaessa.
8611: tornia lainoja, joiden takaisin maksamisessa Edellä olevan nojalla ehdotamme,
8612: lisäksi on eräitä helpottavia ehtoja. Tähän
8613: tarjoaa nykyinen lainsäädäntömme kaikki että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8614: edellytykset, mikäli vain valtion tulo- ja tulo- ja menoarvion 14 Pl: n X luvun
8615: menoarviossa on riittävästi määräralhoja vähä- 15 momentille lisäyksenä 800 000 mark-
8616: varaisten nuorten ammattiopintolainoihin. kaa käytettäväksi vähävaraisten nuor-
8617: Nykyisin vain pieni osa anojista voi saada ten ammattiopintolainoihin.
8618: avustusta ja lainoja määrärahojen niukkuu-
8619: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8620:
8621:
8622: Impi Lukkarinen. Vappu Heinonen. Viljo Ponsi.
8623: Siiri Lehmonen. Olli. J. Uoti. Aili Siiskonen.
8624: 2780
8625:
8626: IV,601.-Rah.al. N:o 257.
8627:
8628:
8629:
8630: Lähteenmäki ym.: llfäärärahan oso-ittamisesta Loimaan vira-s-
8631: totalon suunwitteluun.
8632:
8633:
8634: E d u s kun n a 11 e.
8635:
8636: Loimaan pnrm nimismiehen kansliassa on miehen ja hänen toimistoapuLaisensa sekä
8637: tilanne viimeisten kymmenen vuoden aikana 3-4 kuulustelijan yhteiskäytössä on ainoas-
8638: ollut erittäin vaikea, mikä kaikin tavoin on taan entinen vartijakonstaapelin huoneen ja
8639: hankaluuttanut poliisin toimintaa ja yleisön keittiön käsittävä huoneisto. Kun lisäksi
8640: asioimista. Erittäin suuri epäkohta on se, kuulusteluhuoneeseen joudutaan kulkemaan
8641: että nimismiehen ja apulaisnimismi.ehen kans- apula.isnimismiehen virkahuoneen kautta, te-
8642: liat sijaitsevat eri rakennuksissa. Nimismie- kee se työskentelyn tällaisissa olosuhteissa
8643: hen kanslia on 1920-luvulla rakennetun enti- hankalaksi ja keskittymisen usein sanamuo-
8644: sen suojeluskuntatalon toisessa kerroksessa doltaan tarkkojen pöytäkirjojen laatimisessa
8645: sijaitsevassa aikaisemmin ravintolana toimi- hyvin vaikeaksi. Työrauhan puuttuminen
8646: neessa vuokrahuoneessa, kun taas apulais- virkapaikalta johtaakin useasti siihen, että
8647: nimismiehen kanslia on valtion omistamassa kuulustelijat joutuvat pöytäkirjat puhtaaksi-
8648: ns. poliisivankilarakennuksessa, joka on kai- kirjoittamaan kotonaan.
8649: kin tavoin perin alkeellinen eikä nykyisellään Varsinaiset poliisivankila- ja siihen liitty-
8650: sovi poliisilaitoksen päärakennukseksi. vät päivystys- yms. tilat käsittävät viisi pidä-
8651: Nimismiehen kanslia käsittää yhden suuren tyshuonetta, joista kaksi on tarkoitettu juo-
8652: huoneen, joka sijaitsee, kuten aikaisemmin on puneita varten, ja kaksi pientä toimistohuo-
8653: mainittu, entisessä ravintolasalissa. Rakennus netta, joista toisessa on varsinainen yleisön
8654: on melko huonokuntoinen kivirakennus, jonka vastaanottohuone, osoitekortisto, hotelli- ja
8655: valaistus-, eristys- ja kaminalämmitysolosuh- matkustajakortisto sekä poliisihälytys, sekä
8656: teet ovat erittäin kehnot ja alkeelliset. Kans- toisessa huoneessa tapahtuu rikosilmoitusten
8657: liahuone on kostea ja kolkko sekä vetoinen vastaanotto ja kirjoittaminen, poliisiradiotoi-
8658: ja häiritsevän kaikuva. Kun kaikki toimi- minta, päivystäjäkonstaapelin majoittuminen
8659: henkilöt, nimismies ja kolme kanslia-apulaista, ja yöpyminen, poliisikonstaapeleiden kokoon-
8660: sekä yleisö joutuvat olemaan samassa huo- tumis- ja neuvottelutilaisuuksien pito, puhe-
8661: neessa, on tällainen olotila luonnollisesti suu- linpäivystys sekä monet muut poliisitoimin-
8662: reksi häiriöksi henkilökunnan työskentelylle taan läheisesti liittyvät erilaiset toimet ja
8663: sekä estää asioiden riittävän salassapitomah- kirjalliset tehtävät. Kaikki edellä esitetyt työt
8664: dollisuuden. Kun nimismiehen ja toimisto- tapahtuvat muutaman neliömetrin suuruisissa
8665: apulaisten luona on samanaikaisesti useita huoneissa, joissa samanaikaisesti joutuu työs-
8666: asiakkaita, joko varsinaista yleisöä tai piirin kentelemään kymmeniä henkilöitä.
8667: poliisimiehiä tai ulosottoapulaisia tilitys- ym. Pidätettyjen säilytyshuoneet ovat talvella
8668: asioissa, aiheuttaa tämä luonnollisesti suurta jäätävän kylmät, vaikka keskuslämmityslait-
8669: häiriötä ja estää riittävän töihin keskittymi- teiden suhteen on tehty kaikki voitava mm.
8670: sen sekä vaikeuttaa arkaluontoisten asioiden tehostettu lämmön ohjaamista juuri pidätys-
8671: hoitamista. Myöskään erillistä henkilökunnan huoneisiin. Nämä toimenpiteet eivät kuiten-
8672: ruokailutilaa ei ole käytettävissä, mistä joh- kaan ole auttaneet noin 40 vuotta vanhassa
8673: tuen henkilökunnan ruokailu tapahtuu ylei- poliisivankilatalossa, jonka peruskorjaaminen
8674: sön näkyvissä. Nämä tosiseikat antavat kyl- ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista ja ta-
8675: lin selvän kuvan työskentelymahdollisuuksien loudellisesti kannattavaa.
8676: alkeellisuudesta nimismiehen kansliassa. Välttämättömät arkisto-, varasto- ja säily-
8677: Olosuhteiden alkeellisuutta p()liisivankila- tystilat puuttuvat kokonaan samoin ikuin tila-
8678: rakennuksessa kuvastaa. se, että a.pulaisnimis- päinen henkilökunnan majoitus- ja kuulus-
8679: IV,601, - Lähteenmäki ym. 2781
8680:
8681: telutilat. Näitä tiloja on pyritty sijoitta- roistopäällikkö ja toisessa ennakontarkastaja.
8682: maan rakennuksen ullakolle, joka kuitenkin Kun verotoimiston pinta-ala .käytävineen on
8683: on tarkoitukseen sopimaton kosteutensa ja vain 243 m2, pakottaa tämä tilanahtaus jat-
8684: kylmyytensä vuoksi. kuvasti sijoittamaan kahteen huoneeseen
8685: Loimaan nimismiespiiri on Turun ja Porin .kolme virkailijaa kumpaankin. Tämä tieten-
8686: läänin suurin ja kaikilta numerotiedoiltaan kin haittaa toimiston tehokasta työskentelyä.
8687: mittava ja suuritöinen viranhoidon kannalta. Loimaan veropiirin alue on maanviljelys-
8688: Nimismiespiirin virastokurjuuteen eritoten seutua. Maanviljelijöitten kahdalla siirryttä-
8689: poliisin kohdalla on viimeksi kiinnittänyt neen lähiaikoina nykyisestä keskimääräisen
8690: huomiota mm. eduskunnan oikeusasiamies. tuoton verotuksesta laskelmalliseen todellisten
8691: Loimaan tuomiokunnan arkisto on Loimaan tulojen mukaiseen verotukseen. Tämä muutos
8692: kauppalassa vuokratiloissa, jotka ovat epä- aiheuttaa nimenomaan Loimaa:.n verotoimis-
8693: käytännölliset ja kylmät. Samassa huoneessa tolle huomattavasti lisää työtä mm. veroval-
8694: joutuu työskentelemään useita henkilöitä, mistelussa, sillä eräissä veropiirin kunnissa
8695: joilla on yhtäaikaa asiakkaita. Tämä luonnol- on peltoa yli 60% koko kunnan pinta-alasta.
8696: lisesti häiritsee suuressa määrin virkatehtä- Nykyisestä rakennuksesta ei ole mahdollista
8697: vien hoitamista ja niihin keskittymistä. Ar- saada käyttöön lisätiloja, koska tällöin on
8698: kistotilat ovat ahtaat ja riittämättömät. olemassa vaara, että yhtiö menettää vero-
8699: Käräjähuoneisto sijaitsee arkistosta noin vapautensa.
8700: 800 metrin etäisyydellä olevassa Loimaan Loimaan posti- ja lennätinkonttori sijait-
8701: lmuppalalta vuokratussa noin 50 vuotta van- see tarkoitukseensa sopimattomassa puu-
8702: hassa puutalossa, jonka ensimmäinen kerros talossa, jossa vallitsee huutava tilanpuute.
8703: muutama vuosi sitten sattuneen tulipaJon jäl- Tämän postikonttorin kautta hoidetaan posti
8704: keen uudelleen korjattiin käräjähuoneistoksi. edelleen laajalle Loimaan talousalueelle,
8705: Suunnitteilla oleva Alastaron-Loimaan- minkä vuoksi mm. postiautotallin tarve on
8706: Ypäjän maantie on kauppalan kohdalla jo polttava. Nykyinen postitalon tontti on
8707: rakennettu noin 100 metrin päähän käräjä- pinta-alaltaan vajaa 1 800 m2, joten posti-
8708: talorakennuksesta. Kun maantien rakentami- ja Jennätinkonttorin tarvitsemien tilojen si-
8709: nen lähivuosina tulee jatkumaan Ypäjän joittaminen valtion virastotaloon olisi mitä
8710: suuntaan, joudutaan käräjätalo tielinjalla kiireellisin toimenpide.
8711: olevana purkamaan eikä kauppalasta ole ny- Työnvälitystoimisto sijaitsee nykyisin yksi-
8712: kyisin löydettävissä tarkoitukseen sopivaa tyisen omistamassa osakehuoneistossa, josta
8713: huoneistoa. Lisäksi käräjähuoneiston pitäisi se voi joutua muuttamaan pois milloin ta-
8714: asioiden joustavan hoidon vuoksi sijaita tuo- hansa. Tarkoitukseen sopivaa huoneistoa tus-
8715: miokunnan arkiston välittömässä läheisyy- kin löytynee Loimaan k:auppalasta, johon
8716: dessä. eräänä esteenä ovat voimassa olevien asunto-
8717: Loimaan verotoimisto sijaitsee As. Oy tuotannon veronhuojennuslakien säännökset.
8718: Asema-Aukioita vuokratuissa tiloissa, jotka Loimaan talousalueella ei ole vielä järjes-
8719: alunperin on tarkoitettu asunto-osakehuoneis- tetty ammatinvalinnanohjausta, minkä vuoksi
8720: toiksi. Tilojen epä:käytännöllisyys ja ahtaus sanottuun tarkoitukseen olisi varattava tilat
8721: ja niiden sijainti porraskäytävän molemmin valtion virastotalosta.
8722: puolin haukuluuttavat luom10llisesti suuresti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8723: toimiston työskentelyä. Vakituinen henkilö- nioittaen,
8724: kunta ennakontarkastaja mukaanluettuna on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8725: 19 henkilöä, mutta nousee kiireisimpinä aikoina tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
8726: 22-23 henkilöön. Työskentelytiloina on mm. määrära.han Loimoon vira-stotalon
8727: kaksi pie:noiskeittiötä, joista t.oisessa on toi- suunnittelua varten.
8728: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
8729:
8730: Olavi Lähteenmäki. Mauno Jussila.
8731: T. I. Vartia. Irma Karvikko.
8732: 2782
8733:
8734: IV,602.- Rah.al. N: o 258.
8735:
8736:
8737:
8738:
8739: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puutossalmen sil-
8740: lan rakennustöiden aloittamiseksi.
8741:
8742:
8743: E d u s k u n n a 11 e.
8744:
8745: Kuopion ja :Mikkelin läänien alueella on mahdollisuudet runsaiden metsävarojen kul-
8746: Suomen suurin saari Soisalo, joka alueelli- jettamiseen sekä edistettäisiin saaren itä- ja
8747: sesti jakaantuu neljän kunnan kesken. Saa- eteläosista Kuopion suuntaan ohjautuvaa
8748: rella on suurehko asutus, mutta kulkuyhtey- kauttakulkuliikennettä, jolla olisi taloudel-
8749: det Kuopion suuntaan ovat heikot. Suurim- lista toimintaa edistävä vaikutus.
8750: man esteen liikenteelle muodostaa Kuopion Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8751: maalaiskunnan ja Vehmersalmen kunnan ra-
8752: jalla oleva Puutossalmi, joka virtaavana ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8753: tuulille alttiina haittaa salmen yli tapahtu- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
8754: vaa Iossiliikennettä. määrärahan suunnitteluun ja silta-
8755: Lossilla liikennöiminen varsinkin kovien rakennustyön aloitta?niseen Puutossal-
8756: myrskyjen ja kelirikon aikana on vaikeaa ja men yli rakennettavaa siltaa varten
8757: olisi liikennemahdollisuuksia parannettava ra- Kuopion ja V eh1nersalmen kunnissa.
8758: kentamalla silta salmen yli. Siten saataisiin
8759: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8760:
8761: Hugo Manninen. Lauha Männistö,
8762: V. J. Rytkönen. A. Pulkkinen.
8763: Edit Terästö.
8764: 2788
8765:
8766: IV.608. -ltah.al. N: o 259.
8767:
8768:
8769: Manninen ym.: Määräraha?t, osoittamisesta Varkauden seudun
8770: aluesairaalan laajentamistoimenpiteitä ·varten.
8771:
8772:
8773: E d u s k u n n a ll e.
8774:
8775: Varkauden aluesairaal·a alkoi toimintansa vahvisti Var~auden aluesairaalan pa:i.kka-
8776: 1. 5.1960. Alkujaan oli sisäasiainministeriö Iuvuksi 120 paikkaa, j~autuen paikat seu-
8777: vahvistanut uuden aluesairaalan paikkalu- raavasti: 44 kir.os. pairl{lkaa, 44 sisät.os.
8778: vuksi 90 paikkaa, mutta jo rakennusvaiheessa paikkaa, 22 synn.os. paikkaa ja 10 naisten-
8779: oso1ttautui tarpeelliseksi lisätä paikkalukua tautien paikkaa, eli yhteensä 120 paikkaa.
8780: 12: lla. Heti ensilllllläisellä viikolla sairaalan Vuosittain on Varkauden aluesairaalan ikuor-
8781: toimiessa paikat ·täyttyivät ja ylitettiinkin mitus ollut tämän vahvistetun lisätyn 120
8782: paikkaluku reilusti. Kun tätä jatkuvaa yli- paikan mukaan laskettuna erittäin korlrea:
8783: kuormitusta oli redelleenkin, lääkintöhallitus
8784: Vuosi kir.os. sisät.os. synn.os. naistent.os. koko saira.ala
8785: 1961 ••••• 0 •••• 107.86% 115.47% 91.93% 105.5 % 107.46%
8786: 1962 ••• 0 ••••• 0 120.92% 113.09% 97.66% 115.89% 113.22%
8787: 1963 ••• 0 •••• 0. 103.16% 99.56% 97.30% 108.74% 101.42%
8788: 1964 • 0 •••• 0 ••• 110.86 o/o 102.3 % 85.82% 109.81% 103.04%
8789: 1965 ........ 0. 117.55% 107.28% 91.17% 96.93% 107.23%
8790:
8791: Tämä korkea kuormitus on osoittautunut räisiä hoitoaikoja, jotka ovat olleet seuraa-
8792: myöskin todelliseksi kun .katsolllllle keskimää- vat:
8793: Vuosi kir.os. sisä.t.os. synn.os. naisten.t.os. koko sairaala
8794: 1961 • 0 •••••••• 8.02 10.01 8.34 7.22 8.64
8795: 1962 • 0 •••••••• 8.62 9.54 8.43 7.30 8.74
8796: 1963 •••• 0 •••• 0 7.84 10.06 8.42 6.90 8.48
8797: 1964 ••••••••• 0 8.26 11.32 8.53 7.68 9.14
8798: 1965 ••..•• 0. 0. 7.81 12.41 8.83 6.82 9.11
8799: Kun sairaalan kuntainliitto alkuaan muo- aivan täysin käyttänyt hoitopäiviään, sen-
8800: dostettiin, merkirtsivät siitä sairaalan kun- sijaan ympäristökunnat ovat huomattavasti
8801: tainliitossa mukana olevat !kunnat seuraavat ylittäneet omat käyttöpäivänsä laskettuna
8802: sairaansijat: merkittyjen paikkojen suhteen:
8803: Heinävooen kunta ........... . 2 paikkaa
8804: .Joroisten kunta ... .' . . . . ..... . 5 Sallitut Käytetyt
8805: Jäppilän ilrunta ............. . 2 ", hpv. hoitopv.
8806: Kangaslallllllin kunta . . ...... . 1 v. 1965
8807: Rantasalmen kunta ......... . 3 ", Heinävesi ......... 730 5516
8808: Varkauden kaupunki ........ . 77 Joroinen •• 0 0 1825
8809: •••••• 4548
8810: Kuntainliiton yhteisiä. ....... . 12 " Jäppilä ........... 730 2176
8811: " Kangaslampi ...... 365 2 558
8812: 102 paikkaa
8813: Läakintöhall. luvalla ylipaikkoja 18 , Rantasalmi ........ 1095 1279
8814: Varkaus ••••• 28105
8815: 0 •••• 27 715
8816: 120 paikkaa Kuntainliittoon kuu-
8817: Kunnittain tarkastellessa sairaalan käyttöä lumattomwt ...... 10950 3175
8818: havaitaan, että Varkauden kaupunki ei ole 43 800 46967
8819: 2784 IV,603. - Varkauden seudun aluesairaa.la.
8820:
8821:
8822: Kuten edelläesitetystä ikäy ilmi, on jatku- sen teho riittäisi suunnitellun lisärakennuk-
8823: vasti ollut voimakasta painetta sairaalassa. sen lämmittämiseen, kun yksi nykyisistä kat-
8824: Tämä on ollut mahdollista sijoittamalla sän- tiloista muutetaan vähän suuremmaksi. Muut
8825: kyjä ja paarivaunuja ylimääräisesti huonei- huoltotilat, keittiö, pesula ja leikkausosasto
8826: siin niin, että 6 hengen huoneessa on 10 ja riittävät tyydyttämään uuden tarpeen. Ko-
8827: 3 hengen huoneessa on 6 ja 1 hengen ja 2 konaiskustannusarvio tälle uudistukselle olisi
8828: hengen huoneessa 4 tai 3. Tällaista tilan- 3.5 milj. mk tästä valtion osuus olisi sairaala-
8829: netta ei kuitenkaan voi jatkua pitempään, lain mukaan 50 %.
8830: varsinkin kun on osoittautunut, että sairaan- Sairaalan laajennus.. ja korjaustyöt voitai-
8831: sijojen tarve on jatkuva. Sen vuoksi Var- siin suorittaa 3 vuoden aikana neljässä vai-
8832: kauden aluesairaalan kuntainliitto on suun- heessa siten, että työttömyyskautena 1967-68
8833: niteUut laajennusta, varsinkin kun sairaa- aloitettavat työt käsittäisivät uuden sairaala-
8834: laan on perustettu lääkintöhallituksen lu- siiven. Kun se on valmistunut -68 syksyyn
8835: valla silmäylilääkärin virka ja lastenosasto mennessä, rakennettaisiin poliklinikkasiipi
8836: ja lastenylilääkärin virka. sekä sen valmistuttua -69 keväällä, korjattai-
8837: Molemmat ylilääkärin virat ovat täytetyt, siin vanhan sairaalarakenuksen kunnostus-
8838: mutta heiltä puuttuu oma osasto. Tämä vielä työt. Neljännessä vaiheessa kalustettaisiin ns.
8839: kiirehtii laajennuksen .tarvetta. Tarvittava tehostetun hoidon osasto uuteen sairaala-
8840: laajennus olisi seuraava: 32 kir.paikkaa, 32 siipeen viimeiseen kerrokseen, johon on va-
8841: sisät.paikkaa, 20 gynek.paikkaa, 12 silmä- rattu jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa
8842: paikkaa ja 20 lastentautien paikkaa eli yh- tarpeelliset tilat, mutta sisustustyöt ja lait-
8843: teensä 116 paikkaa lisää. Ar·kikitehti Väyry- teet suoritettaisiin ja hankittaisiin neljän-
8844: sen laatiman suunnitelman mukaan saatai- nessä vaiheessa. Täten 3 vuoden aikana lu-
8845: siin paikat sijoitettua sairaalaan liittyvään kien -67 syksystä saataisiin tämä udistustyö
8846: siipiosaan joustavasti. Samoin nykyinen poli- valmiiksi neljässä v·aiheessa. Valtion osuus
8847: klinikka siirtyisi uuteen erilliseen, matalaan tulisi maksettavaksi v. -67 ja -68 1.25 milj.
8848: siipeen ja näiden tilavuude.t olisivat yhteensä mk ja -69 0.5 milj. mk.
8849: 14 000 m3. Laajennuksen yhteydessä saisi Huomioiden Varkauden seudun aluesai-
8850: ny;kyinen röntgenosa:sto .J.isätilaa entisestä po- raalan laajentamisen välttämättömyyden ai-
8851: liklinikasta ja laboratorio, joka nyt muodos- kaisemmin mainituista syistä ehdotamme,
8852: taa pullonkaulan sairaalassa, siirtyisi uuteen
8853: osaan ja sen tilat ·käytettäisiin apteekki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8854: tiloiiksi. Lisäksi muita pienempiä muutos- tulo- ja menoarvion 7 Pl. XIX luvun
8855: töitä voitaisiin suorittaa vanhassa sairaala- 7 numientt1le 500 000 markkaa V a1·-
8856: rakennuksessa. kauden seudun aluesairaalan laaje,:nta-
8857: Kun aikanaan aluesairaala rakennettiin, mistoimenpiteiden aloittamista varten.
8858: tehtiin sen lämpökeskus niin suureksi, että
8859: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
8860:
8861: Hugo Manninen. Lauha Männistö.
8862: Sinikka Luja.. A. Pulkkinen.
8863: Edit Terästö.
8864: 2785
8865:
8866: IV,604. - Rah.al. N: o 260.
8867:
8868:
8869:
8870:
8871: M. Mattila. ym.: Määrärahoo osoittamisesta Lapinjärven-
8872: Loviisan tien kunnostamiseen.
8873:
8874:
8875: Ed u s kun n a ll e.
8876:
8877: Lapinjärven ja Loviisan välinen maantie Valkomin satamaan ja lyhentää matkaa
8878: muodostaa tärkeän oikotien Helsinki-Kou- sinne.
8879: vola tieltä Loviisaan ja Valkoruin satamaan. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
8880: Tie on hyvin mutkainen ja mäkinen ja sel- nioittaen,
8881: laisena liikenteelle vaarallinen. Pahimpia koh-
8882: tia tiestä on korjattu tilapäisesti viime vuo- että Eduskmnta ottaisi vuoden 1967
8883: sien aikana. tulo- ja menoarvioon 200 000 markkaa
8884: Lapinjärvi-Loviisa tie on kuitenkin si- Lapinjärven-Loviisan tien kunnosta-
8885: jainniltaan tärkeä, koska se ohjaa liikennettä miseen.
8886: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8887:
8888: Matti Mattila. Eino Lottanen. Paavo Niinikoski.
8889:
8890:
8891:
8892:
8893: 26 E 841/66
8894: 2786
8895:
8896: IV,605. -Ra.h.al. N:o 261.
8897:
8898:
8899:
8900:
8901: M. J.Y1attila. ym.; Määrärtihan osoittamisesta Karkkilan, Pusu-
8902: lan ja Lohjan tiesuunnan tutkimiseen.
8903:
8904:
8905: E d u s kun n a ll e.
8906:
8907: Uudenmaan läänin tieolojen nykytilanne kompaan asemaan. Sama ilmiö on havaitta-
8908: ja niiden edelleen kehittäminen on ollut vissa niin itä- kuin länsi-Uudellamaallakin.
8909: viime vuosien aikana vilkkaan keskustelun Länsi-Uudellamaalla maantieyhteyden pa-
8910: aiheena. On todettu ettei teiden suun:nittelu, rantaminen Karkkilaan, Pusulan ja Lohjan
8911: rakentaminen ja valmistuminen ole oi- suunnassa edistäisi alueen pienten kuntien
8912: keassa suhteessa läänin asukas- ja moottori- liikennettä huomattavasti.
8913: ajoneuvotiheyteen. Uudenmaan alueella on Edellä esitettyyn viitaten .esitämme kun-
8914: lähes 20% maan väestöstä, 25% moottori- nioittaen,
8915: ajoneuvokannasta, mutta kuitenkin vain 7 %
8916: teistä. että Ed·uskunta ottaisi vuoden 1967
8917: Lisäksi on kielteisenä seikkana tullut esille tulo- ja menoarvioon 100 000 mk:n
8918: se, että Helsingistä johtavat moottoritiet määrärahan Karkkilan, Pusulan ja
8919: vaativat määrärahoista suurimman osan, Lohjan välisen tiesuunnan tutkimi-
8920: mistä johtuen varsinainen maaseutu jää hei- seen ja töiden aloittamiseen.
8921: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8922:
8923: J.Y1atti J.Y1attila. Eino Suortta.nen. Paavo Niinikoski.
8924: 2787
8925:
8926: IV,606.- Rah.al. N: o 262.
8927:
8928:
8929:
8930:
8931: M. Mat\ila ym.: MiUiriirahan osoittamisesta Orimattilan ja
8932: Koske-akylä'l& välisen yhdystien rakentamiseen.
8933:
8934:
8935: E d u s k u n n a 11 e.
8936:
8937: Orimattilasta Koskenkylään eteläiselle tossa ja on kustannuksiltaan monia muita
8938: rantatielle johtava tie on jo vuosikausia ollut halvempi, yhdystie valmistuttuaan helpot-
8939: suunnitteilla ja osa .siitä on jo rakenteilla taisi painetta alueen muilla teillä, joitten
8940: sekä muutaman kilometrin osalta valmiina- kunto on heikko.
8941: kin ja käytössä. Tien tarpeellisuus on entistä Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
8942: selvemmin tullut esille liikenteen kehittyessä. nioittaen,
8943: Suoraa yhteyttä Koskenkylään ja sitä tietä
8944: Loviisan ja Porvoon satamiin tarvitsee alueen että Eduskunta ottaisi wode1a 1967
8945: talouselämä kipeästi. tulo- ja menoarvioon 250 000 markJr,aa
8946: Tien suunnittelu ja rakentaminen on vii- Orimattilan ja Koskenkylän välise'lf.
8947: pynyt valtion varojen puutteessa. Kun kui- yhilystien rakemamiseen.
8948: tenkin tie kulkee helpporakenteisessa maas-
8949: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8950:
8951: Eino Suorttanen. Paavo lliiDikoski.
8952: 2788
8953:
8954: IV,607.-Rah.al. N:o 263.
8955:
8956:
8957:
8958:
8959: M. Mattila. ym.: Määräraltan osoittamisesta Mäntsälän-Puk-
8960: kt1an yhdystien suunnitteluun ja rakennustöiden aloittar
8961: miseen.
8962:
8963:
8964: E d u s kun n a ll e.
8965:
8966: Uudenmaan läänin alueella rakenteilla hinnä itään yhdistävä tiekään ei ole päässyt
8967: oleva n.s. ulompi kehätie valmistuttuaan edes suunnitteluvaiheeseen.
8968: muuttaa ratkaisevasti liikenteen rakennetta. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
8969: Näin muodostuu itsestään uusi liikenteen nioittaen,
8970: järjestelyn tarve, joka edellyttää myös uusia
8971: teitä lähinnä yhdysteitä. Eräs tällainen vält- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
8972: tämätön tie on. saatava Mäntsälän ja Pukki- tulo- ja menoarvioon 100 000 markkaa
8973: lan välille. Tie, joka avaa liikenteen k.o. Mäntsälä11r-Pukkilan yhdystien suun-
8974: kehätieltä itäiselle Uudellemaalla. Pukkila on nitteluun ja rakennustöiden aloitta-
8975: ollut ja edelleenkin on syrjäisessä asemassa miseen.
8976: kun itäisen Uudenmaan pieniä kuntia lä-
8977: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
8978:
8979: Matti Mattila.. Eino Suortta.nen. Paavo Niinikoski.
8980: 2789
8981:
8982: IV,608.-Rah.al. N:o 264.
8983:
8984:
8985:
8986:
8987: M. Mattila. ym.: Määrärahan osoittamisesta Siipikarjanhoita-
8988: jain Liiton kanatalouskoeaseman ylläpitomenoihin.
8989:
8990:
8991: E d u s k u n n a.] l e.
8992:
8993: Vuonna 1962 Siipikarjanhoitajain Liitto kuluneiden vuosien aikana joutunut yhä vai-
8994: perusti Urjailaan kanatalouskoeaseman. Tämä keampaan taloudelliseen asemaan, koska sen
8995: oli kanatalouden kehittämiseksi välttämätöntä. menot tutkimus- ja neuvontatyötä tehootet-
8996: Kanatalousasema on perustamisestaan saak- taessa ovat lisääntyneet, mutta tulot sen si-
8997: ka toiminut edellytetyllä tavalla monista ta- jaan ovat pysyneet samana tai vähentyneet.
8998: loudellisista vaikeuksista huolimatta. Koease- Valtionapu prosenteissa kuluista on viime VUO-
8999: man ityön tuloksena voidaan rekisteröityjen sien aikana ollut:
9000: linjaristeytysten kautta tarjota kiitettävän ta- Vuonna 1963 51 %
9001: loudellista kana-ainesta maan siipikarja-alan Vuonna 1964 48 %
9002: harjoittajille. Kanatalousaseman perusteella Vuonna 1965 44%
9003: voidaan jatkuvasti osoittaa ulkomaisen kana- Vuonna 1966 38% (arvion mukaan)
9004: aineksen .tuonnin tarpeettomuus.
9005: Perustamiskustannukset joutui Siipikarjan- Erikoisesti kiinnitetään huomiota siihen,
9006: hoitajain Liitto yksin rahoittamaan pankkilai- että muitten Siipikarjanhoitajain Liittoon
9007: noilla. Mainitusta syystä Siipikarjanhoitajain verrattavien erikoisyhdistysten saama valtion-
9008: Liiton korkomenot ovat huomattavasti lisään- apu prosentuaalisesti on huomattavasti suu-
9009: tyneet. rempi ja on niinikään suhteellisesti pysynyt
9010: Huolimatta useista aloitteista ja jopa vuon- määrällisesti samalla tasolla.
9011: na 1963 eduskunnan hyväksymästä raha-aloit- Mainittakoon vielä, että Siipikarjanhoita-
9012: teesta ei Siipikarjanhoitajain Liitto ole saanut jain Liitto on ainoa erikoisjärjestö, jolla on
9013: kanatalousaseman peruskustannuksia varten oma koulu. Tätä ylläpidetään suurilla talou-
9014: muuta kuin v. 1965 30 000 markkaa ja v. 1966 dellisilla uhrauksilla. Lisäksi kanatalouskoe-
9015: 30 000 mk. Maatalousministeriölle tehdystä asema Urjalassa hoidetaan ilman valtion eri-
9016: anomuksesta huolimatta on hallituksen esityk- tyistä toimintatukea.
9017: sessä eduskunnalle valtion tulo- ja menoar- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
9018: vioksi vuodelle 1967 11 Pl. XV luvun 10 mo- nioittaen,
9019: mentissa poistettu viime vuoden kertameno että Eduskunta ottais.i vuolen 1967
9020: 30 000 markkaa. tulo- ja menoarvioon 30 000 markkaa
9021: Tämä poisto tulee muodostumaan taloudel- Urjalassa sijaitsevan Siipikarjanhoita-
9022: lisesti Siipikarjanhoitajain Liitolle hyvin ras- jain Liiton kanatalous/coeaseman yllä-
9023: kaaksi. Siipikarjanhoitajain Liitto on viimeksi pitomenoihin.
9024: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9025:
9026: Matti Mattila. Eino Suortta.nen. Paavo Niinikoski.
9027: 2790
9028:
9029: IV,609.- Rah.al. N: o 265.
9030:
9031:
9032:
9033:
9034: M. Mattila. ym.: ~Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän maata-
9035: lousoppilaitoksen toimintaa varten.
9036:
9037:
9038: Ed u s kun n a1Jl e.
9039:
9040: Hallituksen esityksessä valtion v. 1967 vien hankautumien ym. lääkehoito, kuten in-
9041: tulo- ja menoarvioksi on esitetty Invaliidi- fektiotautien hoito ja koko laitoksen hygie-
9042: säätiön maatalousoppilaitos otettavaksi vau- nia sekä tapaturmien hoito.
9043: tion haltuun ja sen toiminnan jatkamista Paitsi sairaanhoitajien palkkaukseen on
9044: Mäntsälän maatalousoppilaitos-nimisenä. laitoksen käytettävissä ollut myös määriraha
9045: Tähän asti on laitos toiminut maatalous- sen invalidioppilaiden invalidihuoltolain edel-
9046: hallituksen alaisena yksityisenä maatalous- lyttämään lääkintähuoltoon.
9047: oppilaitoksena ja saanut siltä valtionapua. Edelleen johtuu laitoksen erikoislaatuisuu-
9048: Sen lisäksi on sosiaaliministeriö invaliidihuol- desta se, että sen kussakin oppilasasuntolassa
9049: tolain muuttamisesta 28. 12. 1962 annetun on ja tarvitaan asuntolanhoitaja, jonka telh-
9050: lain perusteella valtion varoista korvannut tävänä on huolehtia oppilaitten sosiaalisesta
9051: laitoksessa oppilaana olevan invaliidin ai- huollosta. Tähän ovat kuuluneet huolenpito
9052: heuttamat kulut ravinnosta, terveyden- ja asuntolain järjestyksestä, viihtyisyydestä ja
9053: sairaanhoidosta, lääkkeistä, lääkärinmak- oppilaitten vapaa-aikatoiminnasta. Laitok-
9054: suista, tutkimuksista ja puhtaudesta samoin seen tulevat invalidioppilaat ovut monasti
9055: kuin hänen muusta huollostaan ja vapaa- arkoja, heillä on tavallista enemmän sopeu-
9056: aikatoiminnasta (25 a §, 3 mom. 3 kohta) tumisvaikeuksia ja muutenkin he tarvitsevat
9057: sekä lääke- ja sideaineet. apua ja suojaa. Heidän asuntoiansa hoitajan
9058: Koska laitos on siirtynyt maataloushalli- asemaa voidaan verrata "äidin" asemaan.
9059: tukselle ja koska siinä par'aikaa on oppi- jolla nimellä heitä lisein kutsutaankin. Hei-
9060: laana 70 invalidia sekä koska vast'edeskin dän tehtäviinsä kuuluu vaativa kasvatusteh-
9061: on tarkoituksena oppilaitokseen ottaa etu- tävä, mikä asettaa määrättyjä vaatimuksia
9062: oikeutettuina invalideja, on sen toimintaa eikä esim. siivooja riitä täyttämään tätä teh-
9063: jatkettava tähänastisella pohjalla. tävää.
9064: Koska hallituksen esitykseen valtion v. Invalidisäätiön maatalouSoppilaitoksessa on
9065: 1967 tulo- ja menoarvioksi ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä määräraha oppilaitten
9066: otettu määrärahoja kaikkien laitoksen toi- vapaa-aikatoiminnan ja viihdytyksen järjes-
9067: minnalle välttämättömien toimihenkilöiden telyyn. Määräraha on käytetty. kerho- ja. as-
9068: palkkaukseen eikä laitoksen invalidioppilai- kartelutoimintaan, viihdytys- ja kilpailutilai-
9069: den huollon pysyttämiseksi nykyisellä inva- suuksien järjestämiseen, mikä kaikki on ollut
9070: lidihuoltolain edellyttämällä tasolla, esitämme omiaan kehittämään erityisesti invalidioppi-
9071: kunnioittaen seuraavaa: laita ja heidän omatoimisnuttaan.
9072: Oppilaitoksessa on, kuten jatkuvasti kai- Edellä olevan perusteella ja ottaen huo-
9073: kissa invalidien erityishuoltolaitoksissa, sen mioon, · etteivät valtion menot laitoksen siir-
9074: perustamisesta lähtien ollut sairaanhoitajan- rosta lisäänny, esitämme kunnioittaen,
9075: terveyssisaren toimi, mikä on ollut välttämä-
9076: töntä, koska sen oppilaat tarvitsevat jatku- .että Eduskunta ottatisi vuoden 1967
9077: vasti myös lääkintähoitoa. Tästä hoidosta tulo- ja menoarvioon 11 PZ. VII: 1
9078: mainittakoon siteitten vaihdot, amputoitujen momentille Mäntsälän ma-atalousoppi-
9079: tynkien hoito, tukisidosten käytöstä aiheutu- laitosta varten määrärahan tM"Veys-
9080: IV,609. - M. Mattila ym. 2791
9081:
9082: S'Mat·en {16 pl. + i!Wlisät rnk 11596,80) laitoksen invalidioppilaUkn vitihdytystä
9083: ja 6 asuntola1thoitajan (4 pl. mk varten (mk 2 500,-) ja heiilöm, ter-
9084: 27 611,60) palkkauksiin mk 39 208,40 veyden- ja sairaanhoitoa varten
9085: sekä 11 Pl. VII: 5 mornentiUe sekalati- (11 000,-) yhteensä 13 500 mk:n
9086: set menot Mäntsälän maatalousoppi- määrärahan.
9087: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9088:
9089: Matti Mattila. R. Virtanen.
9090: Ensio Partanen. Ilmari Linna.
9091: Mikko Volotinen. Verner Korsbäck.
9092: Aulis Sileäka.nga.s. Mikko Asunta.
9093: 2792
9094:
9095: IV,610. - Ra.h.a.l. N: o 266.
9096:
9097:
9098:
9099:
9100: M. Mattila ym.: Määräraha"" osoittamisesta sotaveteraa,ien
9101: ylimääräisiä eläkkeitä varten.
9102:
9103:
9104: E d u s k u n n a ~ l e.
9105:
9106: Vuoden 1966 talousarvioon otti eduskunta Kun on ilmeistä, ettei vielä vuoden 1967
9107: 16 Pl: n II luvun 4 momentin kohdalle aikana ole teknillisiä mahdollisuuksia saada
9108: 100 000 markan suuruisen määrärahan soti- aikaan erikoista sotaveteraanieläkettä olisi
9109: lasvammalain ja ylimääräisiä eläkkeitä kos- mielestämme välttämätöntä, että vuoden 1967
9110: kevien määräysten ulkopuolelle jääneiden talousarvioon otetaan ainakin yhden miljoo-
9111: sotaveteraanien sekä heidän lMkiensä ja ala- nan markan suuruinen määräraha tätä tar-
9112: ikäisten lastensa ylimääräisiä sotaeläkkeitä koitusta varten.
9113: varten. Tämän määrärahan esittää hallitus Edellä olevan perusteella esitämme,
9114: ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessään
9115: talousarviosta poistettavaksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9116: Vuoden 1966 valtiopäivien alkaessa on tulo- ja menoarvioon 16 Pl:n II luvun
9117: eduskunnalle tehty toivomusaloite yhden mil- 4 momcntille 1 000 000 markkaa soti-
9118: joonan markan suuruisen määrärahan otta- lasvammalain ja ylimääräisiä sotaeläk-
9119: miseksi samaan tarkoitukseen vuoden 1966 keitä koskevien määräysten ulkopuo-
9120: johonkin lisäbudjettiin, koska edellä mainittu lelle jääneiden sotaveteraanien sekä
9121: 100 000 markan määräraha ei riittäisi kuin heidän leskiensä ja alaikäisten lastensa
9122: korkeintaan 100 henkilölle. Tämäkään alote ylimääräisiä eläkkeitä varten.
9123: ei ole vielä johtanut toivottuun tulokseen,
9124: vaikka avun tarpeMsa elävät huutavassa
9125: puutteessa.
9126: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9127:
9128: Matti Mattila. Aulis SUeäkangas.
9129: ~~o ~olotinen. ~ictor Procope.
9130: Mikko Asunta..
9131: 2793
9132:
9133: IV,611. -Rah.al. N:o 267.
9134:
9135:
9136:
9137:
9138: M. Mattila ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta hevos-
9139: talouden edistämiseen.
9140:
9141:
9142:
9143: E d u s k u n n a ~ l e.
9144:
9145: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- Hevostalouden edistämisestä annetun <ase-
9146: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1967 on tuksen (N :o 28/65) mukaan on hevosjalos-
9147: momentille 11 Pl. 12: 10 (Hevostalouden tusliittojen keskusjärjestön sekä hevosjalos-
9148: edistäminen) merkitty virkamiespalkkausten tusliittojen tehtävänä muun muassa huoleh-
9149: tarkistuksesta johtuen lisäystä 15 714 mark- tia hevostalouden edistämisestä, järjestää
9150: kaa, mikä määräraha käytetään valtion apua kantakirjaanmerkitsemistilaisuuksi.a, toimeen-
9151: nauttivan hevostalousjärjestön (Hevosjalos- panna erilaisia koe-, näyttely-, ja kilpailuti-
9152: tusliittojen Keskusliitto sekä maakunnalliset laisuuksia sekä suorittaa hevostaloudellista
9153: hevosjalostusliitot) toimihenkilöitten palkko- neuvontaa. Kun hevosjalostusliittojen pää-
9154: jen tarkistamiseksi. Mainitulta momentilta asiallisin osa omista tuloista on koostunut he-
9155: myönnetään näet hevostalousjärjestön toimin- vosten kantakirjamaksuista, on hevosten lu-
9156: taa varten tarkoitettu valtion tuki, mikä esi- kumäärän väheneminen kohdistunut jo erit-
9157: merkiksi kuluvana vuonna (1966) on 178 308 täin raskaasti järjestön omaan talouteen. Jos
9158: markkaa. Vuoden 1967 tulo- ja menoarviossa myös valtion avun kohdalla ryhdytään tulo-
9159: ehdotetaan kuitenkin edellä mainitun momen- ja menoarviossa ehdotettuihin vähennyksiin,
9160: tin yhteydessä hevostalouden edistämiseen käyvät hevostalousjärjestön mahdollisuudet
9161: myönnettävää määrärahaa vähennettäväksi hevostalouden edistämistyössä kaksin verroin
9162: yhtä suurella summalla eli 15 714 markalla, heikommiksi. Hevosmäärän vähentyessä olisi
9163: mikä käytännössä merkitsisi sitä, että hevos- hevosjalostuksellista työtä sekä neuvontatoi-
9164: talousjärjestön olisi toimihenkilöittensä palk- mintaa päin vcastoin tehostettava hevosten
9165: kausten korjaamisesta johtuvat lisämenot pei- suorituskyvyn lisäämiseksi ja käyttökelpoi-
9166: tettävä kokonaan omista varoistaan. suuden parantamiseksi sekä myös hevosten
9167: Edellä mainittua vähennysehdotusta on pe- käsittelyn ja ajotaidon kehittämiseksi. Våhe-
9168: rusteltu tulo- j.a menoarviossa sillä, että he- nevä hevoskanta on tuonut muassaan uusia
9169: vostalouden toimintaa on supistettu. Jos kui- velvoitteita, joita .aikaisemmin ei ole lain-
9170: tenkin 11 Pl. 12: 7 kohdalla ehdotettu kahden kaan tunnettu.
9171: valtion hevoskantakirjakonsulentin virka tul- Maamme pienviljelysvaltaisuus sekä metsä-
9172: laan lakkauttamaan, aiheuttaa se lisävelvot- töitten huomattava merkitys edellyttävät
9173: teita ja lisääntyvää työtä maan hevostalous- melko suuren hevosmäärän säilyttämistä
9174: järjestölle. Valtion hevostalousvirkamiehiltä maassamme. Tätä vcaatii myös kokonaisval-
9175: riittää tällöin tuskin aikaa esimerkiksi hevos- miutemme niin kauan kuin nestemäisen polt-
9176: taloudellisen neuvonnan suorittamiseen, vaan toaineen kohdalla olemme täysin ulkomaisen
9177: siitä siirtyy melkein kokonaan hevostalousjär- tuonnin varassa. Näin ollen ei hevoskasvat-
9178: jestölle. Valtion hevostalousvirkojen lakkaut- tajien muodostam.an järjestön työtä olisi enää
9179: taminen ei näin ollen suinkaan supista hevos- nykyisestä vaikeutettava, sillä toiminnan
9180: talouden edistämistoimintaa kuten peruste- heikkenemisestä on eittämättömänä seurauk-
9181: luissa on edellytetty, vaan päinvastoin se sitä sena hevosten jatkuva väheneminen ja hevos-
9182: lisää. Samalla se merkitsee järjestölle myös li- talousasioita kohtaan tunnettavan kiinnos-
9183: sääntyviä kustannuksia. tuksen lamaantuminen.
9184: 27 E 841/66
9185: 2794 IV,611. - Hevostalouden edistäminen.
9186:
9187:
9188: Edellä olevan perusteella kunnioittavasti tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XII luvun
9189: ehdotamme, 10 momentille 15 714 markan lisä-
9190: määrärahan hevostalouden edistämi-
9191: että Eduskunta ottadsi vuoden 1967 seen.
9192: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9193:
9194: Matti Mattila. Aulis Sileäkangas.
9195: Mikko Volotinen. Mikko Asunta.
9196: 2795
9197:
9198: IV,612.-Rah.al. N:o 268.
9199:
9200:
9201:
9202:
9203: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta töiden aloittami-
9204: seksi Vuokatin-Mustolanmutkan-Kajaanin tiellä Sotka-
9205: mon kunnassa.
9206:
9207:
9208: E d u s kun n a 11 e.
9209:
9210: Vuokatti-Mustolanmutka-Kajaani väli- kunnalla erittäin vaikeaksi muodostunutta
9211: sen tien perusparannussuunnitelmat ovat val- työttömyyttä.
9212: miina. Tie on pääasiassa Sotkamon kunnan Vuoden 1967 valtion tulo- ja menoarviossa
9213: alueella. Töitten kuntoonsaattaminen on erit- ei ilmene yhtään tie- sen paremmin kuin
9214: täin kiireellinen koska liikenne sanotulla yhtään siltatyökohdettakaan Sotkamon kun-
9215: tiellä on vilkasta. Varsinkin puutavaran kul- nan alueella vaikka molempia on olemassa.
9216: jetus Vuokatin asemalle ja Kajaaniin on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9217: mattavan suurta. Tätä kuitenkin haittaa huo-
9218: mattavasti e.m. tien huono kunta. Tie on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9219: hyvin mutkainen ja mäkinen, ja sen var- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
9220: rella on sattunut useita ihmishenkiäkin vaa- määrärahan töiden aloittamiseksi Sot-
9221: tineita liikenneonnettomuuksia. Tietyö tulisi kamon kunnassa Vuokatin-Mustolan-
9222: huomattavasti helpottamaan nykyisin paikka- mutkan-Kajaanin tiellä.
9223: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9224:
9225: Heikki Mustonen. Paavo Lagerroos.
9226: 2796
9227:
9228: IV,613. - Rah.al. N: o 269.
9229:
9230:
9231:
9232:
9233: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta talkkikaivostoimin-
9234: nan aloittamiseksi Lahnaslammilla Sotkamon kunnassa.
9235:
9236:
9237: Ed uskunnaHe.
9238:
9239: Sotkamon kunnoo alueelta on löydetty erit- varsin hyvällä paikalla kulkuyhteyksien suh-
9240: täin laaja talkkiesiintymä, n.s. Lahnaslammin teen. Matka maanteitse on Vuokatin asemalle
9241: tal'kki. Tutkimukset ja koeri'kastuksen on suo- 14 km ja Kajaaniin 24 km. Täällä teolli-
9242: rittanut itse paikan päällä Suomen Malmi suutta vailla olevalla alueella jo työllisyyden-
9243: Oy jo neljä vuotta sitten sekä Lohjan Kalkki kin kannalta kaivostoiminnan aikaansaami-
9244: Oy v. 1965. Kaivosalueelle on rakennettu nen olisi mitä kaivatuin toimenpide, sillä
9245: noin kilometrin pituinen maantie ja suori- onhan Kainuu mamme pahimpia vajaatyölli-
9246: tettu muita valmisteluja, joihin on käytetty syysalueita, vaikka sieltä ei puutu tyi:ikoh-
9247: varoja noin miljoonaa nykymarkkaa. Asian- teita paremmin kuin työvoimaakaan, jota nyt
9248: tuntijoitten antamien lausuntojen mukaan menee huomattavasti Ruotsiin. Lahnaslam-
9249: ikoerikastustulokset ovat olleet erittäin myön- min talkkiesiintymän hyväksikäyttö kuuluu
9250: teiset. Maamme paperiteollisuus on suuri tal- mielestämme niihin ratkaisuihin, joita val-
9251: kin kuluttaja. Nykyisin tuodaan maahamme tiovallan tulisi suorittaa Kainuun teollista-
9252: !huomattavat määrät talkkia ulkomailta. On miseksi.
9253: ilmeistä, että ilman valtiovallan toimenpiteitä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9254: kaivostoiminnan aloittaminen ei ole mah-
9255: dollista siinä laajuudessa, mihin edellytykset että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9256: ovat olemassa. Talkin louhinta sanotulla kai- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
9257: voksella tulisi olemaan erittäin taloudellista, kan määrärahan talkkikaivostoiminnan
9258: koska kaivos tulisi toimimaan avokaivoksena, aloittamiseksi Lahnaslammilla Sotkar
9259: sillä mineraali esiintyy aivan maanpinnasta mon kunnassa.
9260: lähtien. Sijaintinsa puolesta kaivosalue on
9261: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9262:
9263: Heikki Mustonen. Paavo Lagerroos.
9264: 2797
9265:
9266: IV,614.-Rah.al. N:o 270.
9267:
9268:
9269:
9270:
9271: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvenniemen S't1-
9272: lan rakennustöitten aloittamiseksi Sotkamon kunnassa.
9273:
9274:
9275: E- d u s k u n n a ili l e.
9276:
9277: Sotkamon kunnassa, Vuokatin-Sotkamon taessa on molemmilta wunnilta aivan olema-
9278: kirkonkylän välisellä tiellä, missä tien perus- ton, sillä sillan molemmissa päissä on tiessä
9279: parannustyöt ja päällystys on suoritettu lop- erittäin jy!'lkät mutkat, joissa on sattunut
9280: puun, on olemassa n.s. Hirvenniemen silta. liikennevaurioita sekä muita liikennehäiriöitä.
9281: Sanottu silta sijaitsee aivan Sotkamon kir- Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin toimesta
9282: konkylän puoleisessa päässä ja on 42 vuotta on suoritettu tutkimukset ja suunnitelmat
9283: vanha. Silta on rakennettu senaikaista liiken- valmiiksi uuden sillan rakentamiseksi. Mai-
9284: nettä varten eikä näin ollen vastaa enää nittakoon lisäksi, että Sotkamon kunnassa on
9285: nykyiselle liikenteelle asetettuja vaatimuksia. työttömyys jatkuva ilmiö, joten sillan raken-
9286: Silta on erittäin kapea, leveyttä on ainoas- taminen tulisi suuressa määrin helpottamaan
9287: taan 5 metriä. Kun sillalla on pituutta noin vaikeata työllisyystilannetta kunnan alueella.
9288: 50 metriä, niin se muodostaa ikään 'kuin Edellä esitetyn perusteella ~hdotamme,
9289: pullonkaulan tiehen. Kuorma- ja linja-autot
9290: eivät voi sillalla ko:hdata eivätkä myöskään että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9291: 'kuorma- ja henkilöautot. Toisen auton on tulo- ja menoarvioon 400 000 markan
9292: tällöin peräännyttävä pois sillalta. Tämä määrärahan Hirvenniemen sillan ra-
9293: tilanne toistuu jatkuvasti, koska liikenne kennustöitten aloittamiseen Sotkamon
9294: tiellä on vilkasta ja nä:kyvyys sillalle tul- kunnassa.
9295: Helsingissä 12 päivänä ldkakuuta 1966.
9296:
9297: Heikki Mustonen. Paavo LageiToos.
9298: 2798
9299:
9300: IV,615.-Rah.al. N:o 271.
9301:
9302:
9303:
9304:
9305: Mustonen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
9306: maatilatalouden kehittämisrahastoon maanhankintalain, mu-.
9307: kaisten kuivatus-, tienteko- ja metsänparannustöiden suo-
9308: rittamista varten.
9309:
9310:
9311: E d u s kun n a ~ l e.
9312:
9313: Maanhankintalain mutkaiset asutustoimen- ihmisille, joille ei vielä ole voitu uusia työ-
9314: piteet ovat monilta osin jo loppuun suorite- kohteita osoittaa.
9315: tut, mutta käytännössä on vielä runsaasti Siitä huolimatta, että näitä keskeneräisiä
9316: tämän lain alaisia jo tehtyjä suunnitelmia töitä on vielä olemassa ja että työtilaisuuk-
9317: maankuivatus-, tienteko- ja metsänraivaus- sista on puutetta, esitetään vuoden 1967 val-
9318: töitä keskeneräisinä. Nämä keskeneräiset työt tion tulo- ja menoarviossa kokonaan poistet-
9319: ovat rasitteena maaseudun ihmisille siten, tavaksi 11 Pl:n XVI luvun 14 momentilta
9320: että tilojen elinkelpoisuus ei ole toteutunut aikaisemmin tätä tarkoitusta varten varattu
9321: siten kuin tilojen muodostamisen aikoihin määräraha, ja tältä momentilta aikaisemmin
9322: edellytettiin. Metsien tuotto ei vastaa kan- suoritetut menot esitetään maksettavaksi
9323: santaloudellisia odotuksia kuivatustöiden kes- maatilatalouden kehittämisrahastosta. Tämän
9324: keneräisyyden vuoksi ja keskeneräiset tiet rahaston määrärahat valtion tulo- ja meno-
9325: ovat jatkuvana liikenteen ja tavarakuljetuk- arviossa on esitetty riittämättömän vähäi-
9326: sen haittoina näillä alueilla. Esimerkiksi kar- siksi, ottaen huomioon sen rahoitustarpeen,
9327: jataloustuotteiden markkinointi tiloilta on jonka nykyinen ylimenokausi maataloudessa
9328: vaikeata, koska näillä keskeneräisillä teillä välttämättä tarvitsee. Kehittyvän maatalou-
9329: ei voida moottoriajoneuvoilla liikennöidä. den edellytyksenä on, että tämä määräraha
9330: Kannattavan maatilatalouden perusedelly- on riittävän suuri, jotta siitä voitaisiin
9331: tyksenä on moottoriajoneuvolla liikennöitävä rahoittaa mahdollisimman paljon suunnitel-
9332: tie. mien mukaisista toimenpiteistä maaseudulla.
9333: Näiden keskeneräisten maankuivatus-, tei- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9334: denrakennus- sekä metsänparannustöiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9335: loppuun suorittaminen olisi eräs osaratkaisu valtion tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
9336: vai'keassa maaseudun työllistämiskysymyk- XVI luvun 20 momentille lisäyksenä
9337: sessä. Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa työttö- 3 000 000 markan suuruisen määrä-
9338: myys on pysyvää, ja jossa on runsaasti e.m. rahan maanhankintalain mukaisten,
9339: suunnitelmia vielä toteuttamatta, toisi edellä suunniteltujen kuivatus-, tienteko- ja
9340: mainittujen töitten suorittaminen vältämät- metsänparannustöitten suorittamista
9341: tömiä työllisyyskohteita näiden seutujen varten.
9342: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
9343:
9344: Heikki Mustonen. Eino Tainio. Pekka Salla.
9345: Aleksi Kiviaho. Aimo Laiho. Paavo Lagerroos.
9346: Antti Kinnunen. Toivo Friman. Aarne Pulkkinen.
9347: 2799
9348:
9349: IV,616. -Rah.al. N:o 272.
9350:
9351:
9352:
9353:
9354: Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta invaliidi-
9355: huoltolain edellyttämiin korottomii1~ lainoihin.
9356:
9357:
9358: E d u s k u n n a :1! 1 e.
9359:
9360: Lääkinnällisen kuntoutuksen ja ammatti- tyksen perustamiseen. Korottoman lainan
9361: koulutuksen avulla voidaan monet vammaiset osalta on lisäksi ~täsmennetty, että sen suu-
9362: saattaa työkykyisiksi kansalaisiksi. Fyysisen ruus määrätään yleensä enintään 65 %: ksi
9363: kunnon parantaminen ja ammattitaidon saa niistä arvioon perustuvista, hyväksyttävistä
9364: vuttaminen ei kuitenkaan aina yksinomaan kustannuksista, joiden suorittamiseen laina
9365: riitä saattamaan vammaista :työ- tai elinkei- voidaan myöntää.
9366: notoiminnan pariin. Tarvitaan monesti lisäksi Vaikka lakisääteinen perusta vammaisten
9367: taloudellisia edellytyksiä saavutettujen avu- työllistämiseen on mm. tällä tavoin olemassa,
9368: jen hyväksikäyttämiselle. Ammatin tai elin- on toiminta käytännössä muodostunut tehotto-
9369: keinon itsenäinen harjoittaminen vaatii va- maksi. Työvälineiden tai -koneiden hankin-
9370: roja välttämättömien 'työkoneiden ja -välinei- taan myönnetyn avustuksen määrä on ollut
9371: den, raaka-aineiden tai tavaravaraston han- enintään noin 300 markkaa. Korottomat lai-
9372: kintaan taikka oman yrityksen perustamiseen. nat ovat olleet myös vaatimatonta suuruutta,
9373: Vaikeasti liikuntavammaisen pitää kyetä siir- sillä sellaisen enimmäismäärä on jäänyt noin
9374: tymään asunnoita työpaikalleen voidakseen 1 000 markkaan. Näin on esimerkiksi kalliim-
9375: käyttää hankkimaansa ammattitaitoa. Monet man työkoneen hankinnassa .tuen määrä jää-
9376: ammatit vaativat toistuvasti siirtymistä pai- nyt vähäiseksi. Tietoisuus .tuen niukkuudesta
9377: kasta toiseen. Kulkuväline on silloin välttä-. on monien kohdalla aiheuttanut työllistämis-
9378: mätön edellytys työllisyyden turvaajana. Vai- suunnitelman raukeamisen. Kiinnostus inva-
9379: keavammaiselle henkilölle on ajoneuvolla mer- liidihuoltolainojen hakemiseen on myös tästä
9380: kitystä myös työtehon lisääjänä ja työkykyi- syystä vuosi vuodelta vähentynyt.
9381: syysiän pidentäjänä, sillä liikuntaväline vä- Työssä tai työmatkojen kulkemisessa tarvit-
9382: hentää huomattavasti muulla tavoin suorite- tavan ajoneuvon hankinnassa on tuki myös
9383: tun työmatkan aiheuttamaa rasitusta. jäänyt vaatimattomaksi. Invaliidihuoltolain
9384: Varattoman ja vähävaraisen vammaisen on nojalla ei ole ajoneuvon hankintaan myön-
9385: mahdotonta selviytyä ilman yhteiskunnan netty laisinkaan avustusta. Korottoman lai-
9386: apua työssä tarvittavien koneiden ja välinei- nan enimmäismäärä on jäänyt noin 1 000
9387: den taikka työmatkojen kulkemisessa tarvit- markkaan. Ilmastolliset olosuhteemme ja ter-
9388: tavan kulkuvälineen hankinnasta, sillä monille veydelliset näkökohdat huomioon ottaen on
9389: nämä hankinnat tulevat eteen ensimmäisenä vammaiselle sopivana kulkuvälineenä pidet-
9390: toimenpiteenä työkyvyn saavuttamisen jäl- tävä autoa. Sen hankinta- ja käyttökustan-
9391: keen. Näin on laita esimerkiksi ammattikou- nukset ovat meillä korkeat. Tarjolla olevan
9392: lutuksen jälkeen itsenäisiksi ammatinharjoit- suuruisen korottoman lainan ja autoveron pa-
9393: tajiksi ryhtyvillä. Erityisesti vaikeasti liikun- lautuksen avulla ei varaton tai vähävarainen
9394: tavammaisten kohdalla on työhönsijoitusta vammainen voi auton hankintaa suorittaa.
9395: vaikeuttanut jopa sen ·estänytkin kulkuväli- Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimer-
9396: neen puuttuminen. kiksi Ruotsissa voidaan V'ammaiselle myöntää
9397: Voimassa olevan invaliidihuoltolain 21 § :n ajoneuvon hankintaan avustusta jopa 12 000
9398: nojalla voidaan myöntää avustusta ja koro- kruunua (noin 7 500 markkaa) ja Tanskassa
9399: tonta lainaa työvälineiden ja -koneiden ja korotonta lainaa 11500 kruunuun (noin 5 300
9400: raaka-aineiden hankintaan taikka oman yri- markkaan) saakka.
9401: 2800 IV,616. - Invaliidihuoltolain edellyttämät lainat.
9402:
9403:
9404: Invaliidihuoltolain edellyttämien riittävän kustannukset jäävät pieniksi. Lainat palautu-
9405: suurien korottomien lainojen myöntämisen es- vat keskimäärin neljän vuoden kuluessa ta-
9406: teenä on jatkuvasti ollut määrärahan pienuus. kaisin vaLtion kassaan. Todellisen menoerän
9407: Vuoden 196'6 .tulo- ja menoarvioon on varattu muodostovat siten vain korot ja mahdollinen
9408: invaliidihuolto1ain edellyttämiin lainoihin rahanarvon alentumisen aiheuttama tappio.
9409: 150 000 markan määräraha. Vuodelle 1967 Tehokkaastikin hoidettuna mainittu toiminta
9410: esitetään aikaisempaa pienempää eli 130 000 sitoisi verrattain vähän yhteiskunnan varoja.
9411: markan määrärahaa. Määrärahan pienentä- Aikaisemmin varatun määrärahan lisäksi tar-
9412: mistä on perusteltu sillä, että tarvetta ei ole vittaisiin työhuolto- ja opintolainoihin vuo-
9413: ollut riittävästi, koska aikaisempina vuosina dessa arviolta 300 000 markkaa. Neljän vuo-
9414: määrärahaa ei ole kokonaan käytetty. Korot- den ajanjaksona toiminta siten sitoisi vain
9415: tomien lainojen myöntämisperusteiden kirey- 1 200 000 markkaa varoja. Kun työhuolto
9416: dellä ja sovellutuksessa omaksutun lainan muodostaa monissa tapauksissa ratkaisevan
9417: maksimirajan alhaisuudella on päädy.tty tä- edellytyksen tuottavaan työhön osallistumi-
9418: hän tulokseen, joka ei heijasta todellista ti- selle, on välttämätöntä, että sen toteuttami-
9419: ~annetta. Soveltamisen tiukentamisella voi- selle on olemassa riittäviilt edellytykset.
9420: daan ennenpitkää päätyä siihen, ettei korot- Edellä olevaan viitaten ·ehdotamme kun-
9421: ltomiin lainoihin tarkoitettu määräraha ole lai- nioittaen,
9422: sinkaan tarpeen. Tästä määrärahasta suorite-
9423: taan paitsi edellä mainitut työhuoltolainat että Eduskunta otfaisi vuoden 1967
9424: myös invaliidihuoLtolain nojalla yleiskoulu- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. X luvun
9425: tukseen myönnettävät ik.orottomat opintolai- 20 momentille lisäyksenä 170 000 mark-
9426: nat. kaa käytettäväksi invaliidihuoltolain
9427: Invaliidihuoltolainoista valtiolle aiheutuvat edellyttämiin korottomiin lainoihin.
9428: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
9429:
9430: Uljas Mäkelä. Sinikka Luja. Margit Eskman.
9431: Reino Breilin. Seija. Karkinen. Väinö R. Virtanen.
9432: Timo Paananen. Aimo Laiho. Sylvi Siltanen.
9433: Väinö Vilponiemi. A-V. Perheentupa. Esko Niskanen.
9434: Sakari Knuuttila.
9435: 2801
9436:
9437: IV,617.-Rah.al. N:o 273.
9438:
9439: Mäkelä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
9440: seksi Vankeusyhdistys r.y:lle valvonta- ja muuhun krimi-
9441: naalihuoltotyöhön.
9442:
9443: E d u s k u n n a ~ l e.
9444:
9445: Ehdollisesti tuomittujen nuorten rikoksen- erotus jää kokonaisuudessaan vajauksena
9446: tekijäin ja ehdonalaisesti vapautettujen val- rasittamaan yhdistyksen muuta toimintaa.
9447: vonta kuuluu selvästi oikeusministeriön teh- Raha-automaattivaroista tuleva avustus on
9448: täviin. Lainsäädäntö ei ole kuitenkaan meillä siis täysin sattumanvarainen, eikä sen va-
9449: järjestänyt tehtävien hoidon rahoitusta tä- rassa voida suunnitelmia toteuttaa eduskun-
9450: män järjestelyn yhteydessä silloin, kun sen nan toivomalla tavalla. Vankeusyhdistyksen
9451: käytännöllinen hoito on uskottu sellaiselle tarkoituksena on ollut kehittää erikoisesti
9452: huoltoyhdistykselle kuin Vankeusyhdistys r.y. Helsingissä, Tampereella ja Turussa tapah-
9453: Eduskunta on kiinnittänyt asiaan huomiota tuvaa nuorisonvalvontatyötä. Turussa mm.
9454: ja lausunnossaan tammikuun 25 päivänä ei ole ollenkaan nuorisonvalvontatoimistoa ja
9455: 1966 esittänyt mm. seuraavan toivomuksen: on tilannetta muutoinkin pidettävä siellä
9456: "että hallitus valtion tulo- ja menoarvio- miltei lainvastaisena.
9457: ehdotuksissaan osoittaisi riittävästi varoja Vielä mainittakoon, että Vankeusyhdistyk-
9458: Vankeusyhdistyksen valvottavaksi uskottujen sen muu kriminaalihuolto käsittää mm. työ-
9459: ehdollisesti tuomittujen tai ehdonalaiseen leirien tarkastusmenot ja menoryhmä on van-
9460: vapauteen päätettyjen nuorten rikoksenteki- hastaan hyväksytty valtion rahoituksen tur-
9461: jäin yhteiskuntaan sopeuttamisen ja uusin- vin hoidettavaksi.
9462: tarikollisuuden ehkäisemisen kannalta ensi- Koska hallituksen tulo- ja menoarvioehdo-
9463: arvoisen valvontatoimen tehostamiseksi". Sa- tukseen vuodelle 1967 otettu määräraha on
9464: moin on tehtävän taloudellisen puolen järjes- vain entisen suuruinen, niin toiminnan te-
9465: tämistä korostanut niin ikään oikeusminis- hostaminen jää kyseenalaiseksi, koska tarvit-
9466: teriön asettama nuorisorikollisuustoimikunta, tavat varat jäävät sen ratkaisun varaan,
9467: joka helmikuun 12 päivänä 1966 jättämäs- joka raha-automaattivarojen jaossa varsin
9468: sään mietinnössä korostaa työn merkitystä monen sosiaalista, yhteiskunnallista työtä
9469: seuraavasti: suorittavan järjestön kesken tulee. Nuori-
9470: "Toimikunnan mielestä olisi nykyisen orga- sonvalvontatyötä ei voida sen pitkäjännittei-
9471: nisation suorituskykyä lisättävä korotta- syydestä ja lakimääräisyydestä johtuen ke-
9472: malla Vankeusyhdistykselle maksettavia vuo- hittää raha-automaattivarojen saantiin luot-
9473: tuisia apurahoja . . . Toimikunta ehdottaa, taen.
9474: että ensimmäiset apurahojen korotukset olisi Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9475: otettava vuoden 1967 menoarvioon". dotamme,
9476: Maaseutukaupungeissa on valvonta- ja val-
9477: vonnantarkastustoimintaa muutamien vuosien että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9478: ajan hoidettu periaatteessa raha-automaatti- tulo- ja menoarvioon 255 000 mark-
9479: varoin. Kuluvana vuonna anottiin k.o. va- kaa lisäyksenä valvonta- ja muuhun
9480: roja Vankeusyhdistybelle 86 000 markkaa, kriminaalihuoltotyöhön Vankeusyhdis-
9481: mutta saatiin vain 55 000 markkaa, joka tys r.y:n käyttöön.
9482: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9483:
9484: Uljas Mäkelä. Sakari Knuuttila. Eino Uusitalo.
9485: Ilmari Linna. Antti A. Halme. Väinö R. Virtanen.
9486: Margit Eskman. Ilmo Paananen. Sylvi Siltanen.
9487: Sinikka. Luja. A-V. Perheentupa. Esko Niskanen.
9488: 28 E 841/66
9489: 2802
9490:
9491: IV,618.-Rah.al. N:o 274.
9492:
9493:
9494:
9495:
9496: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeenlinnar~r-Palssa
9497: rir~r-V ermasvuoren maantien rakennustyön aloittamiseksi.
9498:
9499:
9500:
9501: E d u s kun n a H e.
9502:
9503: Äskettäin on valmistunut Hämeenlinna- Nykyisellään mainittu maantie on varsin
9504: Kulju-Tampere runkotieltä Hämeenlinnassa mutkainen, jyrkkämäkinen ja mikä pahinta
9505: yhdystie Pälkäneelle johtavalle maantielle. savipohjaisena keväisin roudan rikkoma pit-
9506: Tällä maantiellä on uudesta runkotiestä huo- kään. Kun tämän tien alku Hämeenlinnassa
9507: limatta varsin suuri liikenne, mikä selittyy nyt on saatu alkuun, olisi tärkeätä saada
9508: Kangasalan-Ruoveden matkailunähtävyyk- työ jatkumaan.
9509: sistä ja niiden mukanaan tuomasta turisti- Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
9510: liikenteestä, myös tien varressa olevien kun- tämme,
9511: tien sisäisestä liikenteestä muun ohella. Tästä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9512: syystä tie- ja vesirakennushallituksen toi- tulo- ja menoarvioon 700 000 markan
9513: mesta on tällä maantiellä ainakin välillä suuruisen määrärahan Hämeenlinnan
9514: Hämeenlinna-Vermasvuori laadittu suunni- -Palssari11r-V ermasvuoren maantien
9515: telma, joka on vahvistettukin. rakennustyön alkamiseen.
9516: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9517:
9518: Timo Mäki. Juho Tenhiälä.
9519: Olavi Niemelä. Lyyli Aalto.
9520: 2803
9521:
9522: IV,619.-Rah.al. N:o 275.
9523:
9524:
9525:
9526:
9527: Mäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hämeenlin-
9528: nan naisvankilan uudisrakennusta varten.
9529:
9530:
9531: E d u s k u n n a ~ l e.
9532:
9533: Vuodelle 1967 laaditussa hallituksen tulo- Vielä on huomioitava, että vankien hoi-
9534: ja menoarvioesityksessä on vankilain uudis- dossa aikanaan suoritettavan työtoiminnan
9535: rakennuksien kohdalle 6 Pl. VIII: 15 mer- takia on vankilaan suunniteltu suuri pesula.
9536: kitty siirtomäärärahana Hämeenlinnan nais- Tällä hetkellä Hämeenlinnassa on niin kau-
9537: vankilan uudisrakennusta varten 1 000 000 pungin kuin muiden julkisten laitosten
9538: markan määräraha töiden jatkamiseksi, jota osalta suunnittelun alaisen laitospyykkien
9539: tietysti on tervihdittävä ilolla. pesun järjestely. Näin ollen suunniteltu pe-
9540: Sanotun rakennuksen rakentamisen viipy- sula tässä suhteessa olisi paikkakunnalla nyt
9541: minen on jo herättänyt kiusallista huomiota. tarpeen vaatima. Jotta tämä molemminpuoli-
9542: Nykyisen naisvankilan tilat ovat monessa nen hyväksikäyttö ei muiden toteuttamis-
9543: suhteessa erittäin heikot eikä niitä tietysti tapain takia kariutuisi olisi suunniteltua no-
9544: tässä vaiheessa kannata enää millään tavoin peampi valmistuminen tarpeen.
9545: kunnostaa. Onneksi vallinneiden korkerumh- Näin ollen olisi työtä varten ehdotettua
9546: danteidenkin takia naisvankien lukumäärä määrärahaa lisättävä sekä varattava mahdol-
9547: on pysytellyt varsin kohtuullisena, mutta lisuus, että työ voitaisiin suorittaa myös
9548: mikäli lukumäärä nousisi olisi vankien hoi- työllisyystyönä vankilatyön ohella.
9549: dossa melkoiset vaikeudet nykyisten mää- Kaiken edelläolevan perusteella kunnioit-
9550: räysten ja vaatimusten puitteissa. taen esitämme,
9551: Toiseksi on selvää, että pitkä ja jaksottai-
9552: nen rakentaminen tulee varsin kalliiksi, vaik- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9553: kakin tähänastisella rakennustavalla siinä tulo- ja menoarvioon, kohdalle 6 Pl.
9554: mielessä on ollut etunsa, että työvoima pää- VIII: 15, naisvanh'lan lämpökeskus ja
9555: asiassa on ollut vankityövoimaa. vankilaosastot sekä hallintoUlat,
9556: On todennäköistä, että ensi talvikautena 1775 000 markan suuruisen siirtomää-
9557: valtion työllisyyttä varten ylläpitämät työt rärahan Hämeenlinnan naisvankilan
9558: Hämeenlinnan seudulla eivät ole riittäviä ja uudisrakennusta varten.
9559: tämän vuoksi olisi oltava mahdollisuus tehdä
9560: tätä rakennustyötä myös työllisyystyönä,
9561: mikä vaatinee lisää määrärahaa.
9562: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9563:
9564:
9565: Timo Mäki. Eino Lottanen.
9566: Olavi Nikkilä. Juho Tenhiälä.
9567: 2804
9568:
9569: IV,620. - Rah.al. N: o 276.
9570:
9571:
9572:
9573:
9574: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien potilasosastojen
9575: saamiseksi H iimeenlinnan keskussairaalaan.
9576:
9577:
9578: E- d u s k u n n a ili 1 e.
9579:
9580: Kun Hämeenlinnan ja eräitä muita lää- nykyisiä rakennuksia saneeraamalla muusta
9581: ninsairaaloita viime vuonna luovutettiin käytöstä potilastiloiksi voidaan saada
9582: eduskunnan päätöksen mukaisesti kuntain- 10-12 paikkainen silmätautiosasto
9583: liitoille keskussairaaloina korostettiin ao. 15-20 , naistentautien osasto
9584: kuntain taholta eri yhteyksissä, että muihin 8-10 , korva- nenä ja kurkku·
9585: keskussairaaloihin verraten niissä oli puut- tautiosasto sekä tarpeel-
9586: teita, jonka vuoksi mainitut kunnat joutui- liset aputilat
9587: vat oleellisesti huonompaan asemaan kuin ne
9588: kunnat, jotka olivat saaneet tai saavat uudet 350 000 markalla sekä 50 000 markan määrä-
9589: ajanmukaiset keskussairaalat. rahalla näissä tiloissa tarpeellinen irtaimisto.
9590: Hämeenlinnan keskussairaalan osalta on Kun eduskunnalla näin vaatimattomien
9591: todettava seuraavat puutteet: kustannusten puitteissa (valtio maksaisi
9592: Sairaalassa on silmälääkäri, korva- nenä- niistä 2/3) on mahdollisuus korjata räikeä
9593: ja kurkkulääkäri sekä naistentautien lää- epäkohta ja keskussairaalan - luovutuksessa
9594: käri, kaikki asianmukaisesti erikoistuneita yli- tapahtunut kohtuuttomuus, katsomme että
9595: lääkäreitä, joilla on sitäpaitsi tutkimustilat kuntailiiton esityksen mukainen uudelleen-
9596: ja -välineet, mutta potilaspaikkoja ei lain- rakentaminen olisi v. 1967 suoritettava.
9597: kaan. Näinollen heidän työnsä yleensä päät- Kaiken edelläolevan perusteella kunnioit-
9598: tyy potilaan ohjaamiseen toiseen sairaalaan. taen esitämme,
9599: Etenkin nyt, kun valtio budgetissaan siirtää
9600: ns. nettoerotuksen ao. kunnan maksettavaksi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9601: aiheutuu näille kunnille suuria lisäkustan- tulo- ja menoarvion 7 Pl. XX luvun
9602: nuksia, jotapaitsi ja mikä tärkeintä, mainit- kohdalle Hämeenlinnan keskussairaa-
9603: tuihin tutkimustiloihin ja -välineisiin samoin- lan uusien potilasosastojen ja niiden
9604: kuin lääkärien palkkoihin menevistä varoista aputilojen aikaansaamiseksi 233 000
9605: saadaan vain varsin osittainen hyöty. Tällai- markan määrärahan sekä tarvittavaa
9606: nen taloudellinen tuhlaus ei saane myöskään irtaimistoa varten 33 000 markan
9607: eduskunnan hyväksymistä, varsinkin kun ao. määrärahan.
9608: kuntainliitto on esittänyt lääkintöhallituk-
9609: selle erittäin taloudellisen ratkaisun:
9610: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9611:
9612: Timo Mäki. Juho Tenhiälä.
9613: Kaino Haapanen. Lyyli Aalto.
9614: 2805
9615:
9616: IV,621.-Rah.al. N:o 277.
9617:
9618:
9619:
9620:
9621: Mä.ki ym..: Määrärahan osoittamisesta Hämeen maakunta-ar-
9622: kiston rakenn,uksen suunnittelua varten.
9623:
9624:
9625: Ed u s kun n a H e.
9626:
9627: Arkistotilain tarpeen nykyisin nopeasti kas- kaupunki on sitoutunut luovuttamaan kor-
9628: vaessa ovat Hämeen maakuna-arkiston tilat vauksetta n. 8 000 m2 :n tontin arkistotaloa
9629: Hämeenlinnassa käyneet pieniksi, vaikka Hä- varten maanpäällisiä rakennuksia varten.
9630: meenlinnan kaupunki on niitä jatkuvasti Kun kalliossa jo olevien tilojen osalta val-
9631: osoittanut lisääkin. Uusien tilojen saamiseksi tion viranomaiset ja Hämeenlinnan kaupunki
9632: on käyty runsaastikin neuvotteluja valtion ja ovat tehneet sopimuksia yhteisistä lämmitys-
9633: Hämeenlinnan kaupungin viranomaisten vä- ja ilmanvaihtojärjestelmistä sekä muista sel-
9634: lillä. Tällöin on todettu, että pikällä tähtäi- laisista ratkaisuista, on täten aikaansaatu huo-
9635: mellä on arkisto sijoitettava siten, että sillä mattavia säästöjä. Samoin voidaan menetellä
9636: on käytettävissä riittävä määrä varmoja kal- maakunta-arkiston osalta ja siten saavuttaa
9637: liotiloja. huomattava taloudellinen säästö. Vastaava
9638: Hämeenlinnan kaupungilla onkin tässä suh- hyöty luonnollisesti tulee aikanaan käyttökus-
9639: teessa erinomaiset edellytykset täyttää nämä tannuksissa.
9640: vaatimukset. Hämeenlinnan Myllymäen kallio Kaiken tämän vuoksi kunnioittaen esi-
9641: on nimittäin jo käytännössä osoittautunut tämme,
9642: erinomaisen sopivaksi kalliotilojen rakentami-
9643: seen. Siellä ovat jo valmiina posti- ja lennä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9644: tinlaitokset tilat ja lisäksi kaupunki on louhi- tulo- ja menoarvioon 75 000 markan
9645: nut sinne väestönsuojelutiloja. Näiden lisäksi suuruisen määrärahan Hämeen maa-
9646: kalliossa on vielä runsaasti tilaa luovutetta- kunta-arkiston rakennuksen suunnitte-
9647: vaksi uusiin tarpeisiin. Lisäksi Hämeenlinnan lua varten Hämeenlinnaan.
9648: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9649:
9650: Timo M'åki. Eino Lottanen. Juho Tenhiälä.
9651: Olavi Nikkilä. V-0. M'åkinen. Lyyli Aalto.
9652: 2806
9653:
9654: IV,622.-Rah.al. N:o 278.
9655:
9656:
9657:
9658:
9659: Mäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Hämeen
9660: vanhan linnan korjaustöitä varten.
9661:
9662:
9663: Ed uskunnailile.
9664:
9665: Jo useina vuosina on valtion budgetissa tilojen muusta hyväksikäytöstä. Nykyisellä
9666: myönnetty varoja vanhojen linnojemme Hä- vauhdilla korjaustyö kuitenkin kestää erit-
9667: meen linnan sekä Olavinlinnan restauroin- täin kauan.
9668: tiin. Esim. viime vuonna Hämeen vanhaa Alussa viitattiin rinnan kahteen linnaan
9669: linnaa varten myönnetyllä määrärahalla kai- sen vuoksi, että niiden restaurointia yleensä
9670: ken muun ohella saatiin turistinähtävyyte- on koetettu hoitaa tasapuolisesti. Kun nyt
9671: näkin valmiiksi huonetiloja linnan I kerrok- Hämeen vanhaalinnaa varten on vain 300 000
9672: sessa. Työt ovat kuitenkin vielä varsin suu- markkaa sen sijaan, että Olavinlinnaa varten
9673: ressa määrin kesken. Linna vapautuu täysin on 600 000 markkaa, on todettavissa, että tä-
9674: vankila-alueen tällä hetkellä asettamista ra- hän tarkoitukseen yleensä on budgetissa var
9675: joituksista, kun uusi naisvankila Ojoisille roja käytettävissä.
9676: valmistuu. Tämän vuoksi pitäisi linnan val- Kaiken edelläolevan perusteella kunnioit-
9677: mistuminen jollain tavoin ajoittaa mainitun taen esitämme,
9678: vankilan valmistumista silmälläpitäen, jota·
9679: paitsi suoritetut työt vain varsin rajoitetusti että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9680: ovat matkailunähtävyytenä niin kauan kuin tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XVIII :9
9681: korjaus on kesken, puhumattakaan linnan 450 000 markan määrärahan Hämeen
9682: vanhan linnan korjaustöitä 11arten.
9683: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9684:
9685: Timo Mäki. V-0. Mäkinen. Juho Tenhiä.lä..
9686: Olavi Nikkilä. Osmo Xock. Lyyli Aalto.
9687: 2807
9688:
9689: IV,623.-Rah.al. N:o 279.
9690:
9691:
9692:
9693:
9694: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammelan kuntaan pe-
9695: rustettm:an oppikoulun menoihin.
9696:
9697:
9698: E d u s kun n a ~ l e.
9699:
9700: Tammelan kunta on varsin monta kertaa paikoista puutetta. Tammelan kunta on sitou-
9701: anonut valtiolta määrärahaa oppikoulun pe- tunut hankkimaan koululle tarpeellisen
9702: rustamiseksi Tammelan kirkonkylään. Eri alueen sekä kustantamaan tilapäisten koulu-
9703: puolueisiin lukeutuvat kansanedustajat ovat tilojen kunnostamisen. Koulu voisi määrä-
9704: niinikään asiassa tehneet lukuisia alotteita. rahan avulla alkaa toimintansa 1. 9. 1967 yh-
9705: Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan ole vali- dellä I luokalla.
9706: tettavasti johtaneet tulokseen, vaikka esim. Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
9707: viime vuonna koulun mahdollisuudet olivat tämme,
9708: jo varsin lähellä toteutumista. Näin ollen
9709: olisi nyt kohtuudella mainitun koulun vuoro. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9710: Tammela on yli 7 000 asukkaan kunta, tulo- ja menoarvioon 18 000 markan
9711: jossa Mustialan ja muiden ammattioppilaitos- määrärahan Tammelan kuntaan perus-
9712: ten takia oppikoulun tarve on suuri, jota- tettavan oppikoulun menoja varten v.
9713: paitsi Forssan seudulla yleensä on Oppikoulu- 1967.
9714: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9715:
9716: Timo Mäki. Olavi Nikkilä. Juho Tenhiälä.
9717: Erkki Huurtamo. V-0. Mäkinen. Lyyli Aalto.
9718: Kaino Haapanen.
9719: 2808
9720:
9721: IV,624.- Rah.al. N: o 280.
9722:
9723:
9724:
9725:
9726: M'å.ld ym.: Määrärahan osoittamisesta komisarion viran perus-
9727: tamiseksi keskusrikospoliisiin.
9728:
9729:
9730: Ed uskunnaHe.
9731:
9732: Nuorisorikollisuuden maassamme kasvaessa Tämän vuoksi olisi tarkoituksenmukaista
9733: huolestuttavassa määrin, olisi välttämätöntä perustaa keskusrikospoliisiin yksi komisarion
9734: ryhtyä tarmokkaisiin toimenpiteisiin sen en- virka, jonka tehtävä olisi keskeisesti hoitaa
9735: nakolta ehkäisemiseksi. Tämä ennalta ehkäi- nuorisorikollisuutta koskevia tutkimuksia,
9736: sevä työ luonnollisesti kuuluu erilaisille kan- hankkia sitä varten tietoja ja tehdä esityk-
9737: salaisjärjestöille nimenomaan nuorisotyössä siä ennakkoestävistä ja muista nuorisorikolli-
9738: mukana oleville. Niinikään poliisi on tässä suuteen liittyvistä kysymyksistä.
9739: vavaaehtoisesti ollut paljon mukana. Työ on Edellä olevan perusteella kunnioittaen esi-
9740: kuitenkin hajanaista ja tarvitsisi olla keskei- tämme,
9741: nen virkamies, joka voisi riittävän laajalla
9742: toimien saada kerättyä aineistoa tilanteen jat- että Eduskunta ottaa vuoden 1967
9743: kuvaan kiinteään seuraamiseen, syiden, seu- tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n VI: 1
9744: rausten selvittelyyn. Kun keskusrikospoliisiin kohtaan yhden komisarion 1. luokka
9745: nyt on liitetty myös läänien rikospoliisit olisi yp. viran perustamista ja palkkausta
9746: tässä virastossa nyt tällaiseen toimintaan varten 15106,80 markan määrärahan.
9747: edellytykset.
9748: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9749:
9750: Timo Mäld. Olavi Nikkilä.
9751: Pentti Sillantaus. Jouni Apajalahti.
9752: 2809
9753:
9754: IV,625.-Rah.al. N:o 281.
9755:
9756:
9757:
9758:
9759: Mäki ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouskemiallisen
9760: laitoksen ja siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi J okiois-
9761: ten kuntaan.
9762:
9763:
9764: E d u s k u n n a 11 e.
9765:
9766: Kun edellinen eduskunta käsitteli hallituk- mustoiminnan keskittämisestä yhteen paik-
9767: sen silloin antamaa esitystä eräiden valtion kaan maaseudulla ja on tällöin ensisijaisesti
9768: virastojen ja laitosten siirtämisestä, sisältyi ollut esillä Jokioisten kunta, jossa valtiolla
9769: ehdotukseen valtion siementarkastuslaitoksen on runsaasti maata sekä jo ennestään maa-
9770: sekä maatalouskemiallisen laitoksen siirtämi- taloudellista toimintaa eri muodoissa. Kun
9771: nen Jokioisten kuntaan. Vaikka esityksiä alussaviitattujen maataloudellisten laitosten
9772: eräin osin pätevinkin perustein vastustettiin, siirtämisestä ei aiheudu mitään merkityksel-
9773: osoittautui kuitenkin yleisesti tarkoituksen- lisiä vaikeuksia ja näin saataisiin suunni-
9774: mukaiseksi edellämainittujen laitosten siirto. teltu keskitys alulle, olisi ryhdyttävä siirto-
9775: Hallitus sitten peruutti esityksen, koska se toimiin. Hajasijoituskomitea lienee ollut siir-
9776: ei sellaisenaan olisi tullut hyväksyttyä ja on rosta yksimielinen ja eduskunta on tehnyt
9777: nyttemmin myös lakkauttanut hajasijoitus- siitä periaateratkaisun.
9778: komitean. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, Kaiken edelläolevan perusteella kunnioit-
9779: etteikö asia edelleen ole tärkeä, sitähän osoit- taen esitämme,
9780: tavat mm. kannanotot kehitysaluelaeissa.
9781: Maatalouteen liittyvien valtion laitosten että eduskunta ottaisi vuoden 1967
9782: toiminta luonnostaan kuuluisi maatalousym- tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
9783: päristöön. Helsingissä niiden toiminta jatku- suuruisen arviomäärärahan maatalous-
9784: vasti vaikeutuu ja sitäpaitsi täällä on viras- kemiallisen laitoksen ja siementarkas-
9785: totiloista ja -tonteistakin aina puute. Monilla tuslaitoksen siirtämiseksi Jokioisten
9786: tahoilla on esitetty ajatus korkeimman maa- kuntaan, siirron suunnitteluun ja ra-
9787: taloudellisen opetuksen sekä koe- ja tutki- kennuskustannuksiin.
9788: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9789:
9790: Timo Mäki. Juho Tenhiälä.
9791: Olavi Nikkilä. Lyyli Aalto.
9792:
9793:
9794:
9795:
9796: 29 E 841/66
9797: 2810
9798:
9799: IV,626.- Rah.al. N: o 282.
9800:
9801:
9802:
9803:
9804: Mäki-Hakola. ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrönjoen yli
9805: joktava:n Åunekse'lt. silla'lt. rake'lt.tamista varte'lt..
9806:
9807:
9808: E d u s k u n n a 11 e.
9809:
9810: Harvoin tapaa enaa paikkakuntia, jotka sitten syystulva, joka nousi yllättäen, vei
9811: ovat yhtä hankalien liikenneyhteyksien ta- siilan mukanaan kokonaisuudessaan. Sillan
9812: kana, kuin Ilmajoen kunnan osa n.s. Mu- rakentamiseksi riippusillaksi, on laadittu
9813: nakka, jossa on n. 800 asukasta. Alueelta on piirustukset ja tehty kustannusarvio ja osak-
9814: Ilmajoen kirkonkylään matkaa n. 20 km, kaat ovat lähettäneet anomuksen valtiovar
9815: mutta Seinäjoen kaupunkiin n. 8 km. rainministeriölle avustuksen saantia varten,
9816: Asiointi tapahtuu pääasiassa Seinäjoen kau- koska kustannusarvio on yli 300 000 mk, jo-
9817: pungissa. Siellä käydään töissä, siellä käy- ten he eivät ilman avustusta pysty hanketta
9818: kään oppi- ja ammattikoulut ym. Seinäjoelta toteuttamaan.
9819: johtaa kuntien rajana olevan Kyrönjoen Edelläolevan perusteella esitämme kun-
9820: rantaan paikallistie. Ilmajoen kunnan puo- nioittaen,
9821: lelta, siellä olevalta maantieltä, johtaa taas
9822: n. 0.4 km mittainen n.s. kylätie. Kyseinen että Eduskunta ottaisi v:n 1967
9823: Kyrönjoen silta eli n.s. Auneksen silta, on tulo- ja menoarvioon 200 000 mk:n
9824: kylätien osakasten kunnossapidettävä. Kun- suuruisen määrärahan myönnettäväksi
9825: nossapito aiheuttaa kuitenkin osakkaille koh- kylätiekunnalle Seinäjoen kaupungin
9826: tuuttomia kuluja, sillä silta on sen laatui- ja Ilmajoen kunnan rajalla olevctn
9827: nen, että se on joka kevät purettava tulvien Kyrön.ioen yli johtavan Auneksen sil-
9828: takia. Myöskin syystulvat ovat viime vuosina lan rakentamista varten.
9829: tulleet jatkuvaksi uhaksi. Muutama vuosi
9830: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
9831:
9832: Pentti Mäki-Hakola. Toivo Antila. Sakari Huima.
9833: 2811
9834:
9835: IV,627. -Rah.al. N:o 283.
9836:
9837:
9838:
9839:
9840: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan. osoittamisesta Kauhavan lento-
9841: aseman auto-, suoja- ja huoltokeskusrakennuksen rakenta-
9842: mista varten.
9843:
9844:
9845: E d u s k u n n a ll e.
9846:
9847: Kauhavan lentokentällä, jonka kunnossa- säilytti tämän työn työkohdeluetteloon ja
9848: pito kuuluu tie- ja vesira.kennushallitukselle, merkitsi sen kiireellisyysluokkaan 1 a.
9849: ei ole nykyisin minkäänlaisia suojia kunnos- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
9850: sapitokalustolle, vaan joutuvat ne seisomaan riö on 2. 2.1966 päivätyssä kirjeessään N:o
9851: taivasaLla. Viime talvi ankarina pakka.sineen 163/KA-66-427 vahvistanut Kauhavan lento-
9852: on tuonut nyt esiin aivan erityisesti ne vai- aseman autosuoja- ja huoltokeskusrakennuk-
9853: keudet, jotka kentän kunnossapidon on voi- sen rakennussuunnitelman. Työpiirustukset
9854: tettava, jotta taivasalla seisova kalusto saa- ko. rakennustyötä varten ovat myös valmiit,
9855: taisiin toimimaan. Kaluston huolto jää ym- joten työ voidaan aloittaa välittömästi. Vah-
9856: märrettävistä syistä tällaisissa olosuhteissa vistetun suunnitelman mukaan on rakennuk-
9857: myöskin puutteelliseksi. Kunnossapidon toi- sen kokonaispinta-ala 850 m2 sekä kuutiotila-
9858: misto- ja miehistötilat ovat nykyään asunto- vuus 4 900 m3. Rakennus käsittää säilytys-
9859: vaunuissa sekä varasto tilapäisessä puuva- suojat 13 erilaiselle ajoneuvolle sekä sen yh-
9860: jassa. Uuteen autosuojaan voitaisiin suunni- teyteen rakennettavat huoltotilat koneiden
9861: tella samalla em. tilat, kuten on menetelty huoltoa varten, pajan ja lisäksi toimisto-
9862: muidenkin kenttien vastaavissa rakennuk- tiloja sekä asunnon lentokentän kunnossa-
9863: sissa. Koska Kauhavan lentokentällä suori- pidosta huolehtivaa rakennusmestaria var-
9864: tettava kunnossapitotyö on vakituisluontois- ten. Rakennuskustannukset ovat vahvistetun
9865: ta- vuodesta toiseen jatkuvaa, ei ole tarkoi- kustannusarvion mukaan 675 000 mk.
9866: tuksenmukaista, että henkilökunnan työsken- Edelläesitetyn perusteella esitämme kun-
9867: tely-, ruokailu-, peseytymis- ja jne. tilat ovat nioittaen,
9868: näin puutteelliset. Kauhavan kenttä on ilma-
9869: vaimiemme koulutuksen keskuspaikka. Jo että Eduskunta ottaisi v:n 1967
9870: viime talven työttömyyden lieventämiseksi tulo- ja menoarvioon 675 000 mk Kau-
9871: tie- ja vesirakennushallitus esitti ohjelmaan havan lentoaseman auto-, suoja- ja
9872: kyseisen lentokentän autosuoja- huoltoraken- huoltokeskusrakennuksen rakentamista
9873: nuksen rakentamista. Työllisyyskomitea si- varten.
9874: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9875:
9876: Pentti M"åki-Hakola. Veikko Savela.
9877: N. Kosola. Toivo Antila.
9878: Sakari Huima.
9879: 2812
9880:
9881: IV,628.-Rah.al. N:o 284.
9882:
9883:
9884:
9885:
9886: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
9887: talon rakennustöiden aloittamiseksi Alavuden kunnassa.
9888:
9889:
9890: Ed u s kun n a [ l e.
9891:
9892: Alavuden kunnassa olevat valtion virastot Työvoimatoimisto, jonka pnr1m kuuluvat
9893: toimivat varsin puutteellisissa oloissa. Siellä myös Kuortaneen ja Töysän kunnat, toimii
9894: ovat seuraavat virastot: myös puutteellisissa vuokratiloissa, samoin-
9895: Alavuden verotoimisto, jonka piiriin kuu- kuin KEL ja SV toimistotkin.
9896: luvat Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kun- Vaasan puhelinpiirin aluetoimisto toimii
9897: nat, on vuokralla 2 kerroksisessa täysin epä- omassa talossa, joka ei ole tarkoitettu toimis-
9898: käytännöllisestä asuinhuoneistosta korjatussa toksi vaan tekniikkatiloja varten. Näin ollen
9899: huoneistossa, jossa ei ole lainkaan arkisto- puuttuvat mm. kassal10lvi ja arkistoholvi.
9900: tilaa. Lääninverotoimisto onkin useamman Tekniikkapuoli tarvitsisi itse tilansa ja hal-
9901: kerran kehoittanut korjaamaan asiaa. lintopuoli tarvitsisi uudet tilat.
9902: Poliisilaitos toimii vanhassa valtion omis- Vuokria joutuvat mainitut valtion virastot
9903: tamassa rakennuksessa, joka on aivan liian maksamaan vuodessa yhteensä n. 50 000 mk/v
9904: ahdas. Rakennuksessa ei ole tiloja Alavuden ja toiminta ja palvelu ovat siitä huolimatta
9905: ja Kuortaneen kuntain nimismiehen virka- hajanaisen sijainnin ja puutteellisten tilojen
9906: huonetta varten, joka nykyisin sijaitsee eri vuoksi vajavaista. Alavuden kunta on osta-
9907: paikassa vuokrahuneistossa. Lääninrakennus- nut keskeiseltä paikalta virastotaloa varten
9908: toimisto on kerran jo laatinut piirustukset tontin, joka on heti käytettävissä.
9909: lisärakennuksen tekemistä varten, mutta ne Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9910: hylättiin, koska tilat olisivat kohta olleet nioittaen,
9911: liian pienet.
9912: Alavuden tuomiokunnan kanslia sijaitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9913: kunnalta vuokratussa vanhassa puutalossa, tulo ja menoarvioon 300 000 markan
9914: jossa ei ole arkistotilaa. Käräjäpaikka si- määrärahan valtion virastotalon ra-
9915: jaitsee eri paikassa seurakunnalta vuokra- kennustöiden aloittamiseksi Alavuden
9916: tuissa tiloissa. kunnassa.
9917: Posti toimii ahtaissa vuokratiloissa, joissa
9918: ei mm. ole odotus- tai lajittelutiloja.
9919: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
9920:
9921: Pentti Mäki-Hakola. Toivo Antila. N. Kosola.
9922: Eino Uusitalo. Veikko Mattila. Sakari Huima.
9923: 2813
9924:
9925: IV,629.-Rah.aJ. N:o 285.
9926:
9927:
9928:
9929:
9930: Mäkinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Valtion askartelu-
9931: ohjaajaopiston toirniWojen suunnittelutyötä varten.
9932:
9933:
9934: Ed u s kun n a U e.
9935:
9936: Yhteiskunnallinen kehitys, jonka merkittä- Jotta tämän tarpeelliseksi nähdyn opetus-
9937: vimpiä saavutuksia on mm. 5-päiväinen työ- toiminnan alan tulevaisuus turvattaisiin, ja
9938: viikko, asettaa yhä vaativampia tehtäviä ope- luotaisiin perusta opiston vastaiselle kehityk-
9939: tustoimellemme. Muun ohella joudutaan selle, annettiin 30. 4. 1965 laki ja 11. 2. 1966
9940: kiinnittämään tähänastista vakavampaa huo- asetus valtion askartelunohjaajaopistosta.
9941: miota kansaJ.aisten vapaa-aika- ja kulttuuri- Huolimatta siitä, että opisto on työllään
9942: harrastusten kehittämiseen. Jo tässä vaiheessa .Juonut yhä laajenevan oman tehtäväalueensa
9943: on voitu nimetä joukko tavoitteita, joiden kehittyvässä yhteiskunnassa, se yhä edelleen
9944: tarkoituksena on kasvattaa yksityiset kansa- työskentelee poikkeuksellisissa, riittämättö-
9945: laiset oivaltamaan itsensä kehittämisen ihmi- missä ja epätyydyttävissä tilapäisissä vuokra-
9946: sen suurimmaksi oikeudeksi ja rohkaista heitä tiloissa. Opiston johtokunta on moneen ottee-
9947: omatoimisesti tavoittelemaan kykyjensä ja seen tehnyt esityksiä opetusministeriölle
9948: taipumustensa edellyttämää mahdollisimman asianmukaisten toimitilojen aikaansaamiseksi,
9949: hyvää lopputulosta. mutta ne eivät ole johtaneet tulokseen. Opis-
9950: Tässä kehityksessä on voimakkaalla ja nä- ton opetustoiminnan jouduttua nyt uuteen
9951: kyvällä panoksella ollut alusta alkaen muka- kehitysvaiheeseen lain ja asetuksen puitteissa
9952: na Riihimäellä sijaitseva Valtion askartelu- on tämä kysymys tullut tälleen esiin entistä
9953: ohjaajaopisto, joka opetusministeriön perus- ajankohtaisempana. Riihimäen kaupunki on
9954: tamana oppilaitoksena on vuodesta 1954 läh- lahjoittanut opistoa varten keskeiseltä pai-
9955: tien kouluttanut ohjaajia vapaan kansalais- kalta tontin, ja tarvittavan n. 10000 m3:n
9956: kasvatuksen, nuorisokasvatustyön, koulun sekä suuruisen opistorakennuksen suunnittelu- ja
9957: erimuotoisen laitoshoidon tarpeita silmällä rakennustöihin olisi pikaisesti päästävä.
9958: pitäen. Edellä esitett;yyn viitaten ehdotamme kun-
9959: Kahdentoista vuoden aikana opisto on ke- nioittaen,
9960: hittynyt erityislaatuiseksi, monia eri yhteis-
9961: kunta-aloja palvelevakai oppilaitokseksi, jonka että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9962: merkitys ja vaikutus edustamansa alan ke- tulo- ja menoarvioon 90 000 markan
9963: hittämisessä on vakiintunut. Koulutuksen määrärahan Valtion askarteluohjaaja-
9964: tarvetta, merkitystä ja elinvoimaisuutta osoit- opiston toimitiWjen suunnittelutyötä
9965: taa mm. se, että nykyisin vajaat 10% hake- varten.
9966: neista on voitu ottaa ohjaajakursseille.
9967: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
9968:
9969: V-0. Mäkinen. Osmo Kock. Reino Breilin.
9970: Lyyli Aalto. Ensio Partanen. Uuno Takki.
9971: Olavi Nikkilä. Juho Tenhiälä. Leo H'å.ppölä.
9972: Eino Lottanen. Timo Mäki. Tyyne Pa.a.sivuori.
9973: A-V. Perheentupa.. Olli J. Uoti.
9974: 2814
9975:
9976: IV,630. -Ra.h.al. N:o 286.
9977:
9978:
9979:
9980:
9981: Nevala.inen ym.: Määräraha11t osoittamisesta avustukseksi Työ-
9982: väe11t akatemialle rakennuskustannuksista aiheutuneiden
9983: velkojen maksamiseen.
9984:
9985:
9986: E-d usk unn aU e.
9987:
9988: Työväen akatemia, maamme vanhin työ- sanopistojärjestelmässä Työväen akatemialla
9989: väenliikkeen kansan:korkeakoulu, ei ole saa.- on merkittävä tehtävä ja että se ei perusta-
9990: nut valtiolta yli neljäkymmentävuotta kestä- misvaihetta lukuunottamatta ole saanut val-
9991: neen toimintansa aikana muuta kuin kansan- tiolta minkäänlaista rakennusavustusta tai ra-
9992: ()pistolain edellyttämää avustusta juoksevista kennuslainaa.
9993: menoistaan. Se on tähän mennessä pystynyt, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9994: tosin suurin vaikeuksin, hankkimaan varoja nioittavasti,
9995: opistotyön laajentumisesta johtuvien ra:ken-
9996: nustöiden rahoittamiseen. Vuosina 1965-66 että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
9997: on opistossa ollut pakko suorittaa la.ajahkoja tulo- ja menoar,vioon 150 000 markoo
9998: rakennustöitä, joitten rahoittaminen ei ole määrärahan myönnettäväksi avustuk-
9999: mahdollista muuten ktm turvautumaila yh- sena Työväen akatemialle rakennuskus-
10000: teiskunnan apuun. Opiston velkataakka on tannuksista aiheutuneiden velkojen
10001: lisääntynyt siinä määrin, että se on nykyisin maksamiseen.
10002: maamme velkaisimpia opistoja. Maamme ka.n-
10003: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10004:
10005: Valde Nevalainen. Sinikka Luja.
10006: U. H. Voutilainen. Bdit Terästö.
10007: Antti A. Ha.lme.
10008: 2815
10009:
10010: IV,631.- Rah.a.l. N:o 287.
10011:
10012:
10013:
10014:
10015: Nevalainen ym.: Määrärahan osoittatnisesta sotaveteraanien
10016: omakoti- ja kerrostalolainoja varten.
10017:
10018:
10019: E d u s k u n n a 11 e.
10020:
10021: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja asuntokysymystä voitaisiin 1--yhtyä helpotta-
10022: menoartioksi vuodelle 1967 on asuntotuotan- maan komitean mahdollisesti tekemien esi-
10023: tolain perusteella jaettavia asuntolainoja var- tysten perusteella vielä ensi vuodenkaan ai-
10024: ten varattu 215 000 000 markkaa. kana. Näinollen, ja kun tämä kysymys on
10025: Asuntotuotantolain 21 §: n mukaan vahvis- odottanut ratkaisuaan jo useita vuosia, on
10026: taa valtioneuvosto vuosittain lain 2 §:ssä syytä ryhtyä ennakoiviin toimenpiteisiin
10027: tarkoitettujen määrärahojen käyttösuunnitel- asiantilan korjaamiseksi. Asuntotuotantolain
10028: man. 5 §: n määräykset koskevat erityisesti juuri
10029: Lainsäätäjä on kuitenkin itse määrännyt, sotaveteraaneja, koska heidän asuntokysy-
10030: että vuosina 1967-1976 on käyttösuunnitel- myksensä pikaista järjestämistä on pidettävä
10031: massa osoitettava mm. vähintään 10 000 000 sosiaalisesti tarkoituksenmukaisena ja talou-
10032: markkaa käytettäväksi 6 §: n 3 momentissa dellisesti tarpeellisena.
10033: tarkoitettujen opiskelija-asuntojen rakenta- Edellä olevan perusteella esitä.mmekin kun-
10034: mista ja laajentamista varten. Sensijaan nioittavasti, että talousarvioon asuntotuotan-
10035: vastaavanlaisissa asuntovaikeuksissa oleville tolainojen määrää vahvistettaessa otettaisiin
10036: sotaveteraaneille, sotaleskille tai sotaorvoille huomioon sotaveteraanien erikoisasema ja.
10037: ei itse laissa ole mää.rätty varattavaksi mää-
10038: rärahaa. effii Edwkwn.ltJ ottaisi wodtm 1967
10039: Vuoden 1966 alu!JS& valtioneuvosto asett1 fula- js menoarvioon. 7 Pl:n. XXIV
10040: komitean tutkimaan sotaveteraanien asunto- luvun 11 momentin. koluiGUe 10 000 000
10041: kysymystä. Kun komitean työ ilmeisesti kui- markkaa &IUft.tohwtmdoZGia miäf'ÖYI·
10042: tenkin tulee pitkistymään suoritettavien tut- ten mukoon sotaveteraanien onwkoti-
10043: kimusten vuoksi, on todennäköistä, ettei se jiJ kerrostalolainojtJ varten 'fJUOd&n.
10044: valmistu niin ajoissa, että sotaveteraanien 1967 aikana.
10045: Helsingissä 13 päivänä lobkuuta 1966.
10046:
10047: Valde Nevalainen. Antero Väyrynen. Sinikka Luja.
10048: Sulo Hostila.. Eino Sirin. Edit Terästö.
10049: Artturi Koskinen. Antti .A.. Ha.lme. Sylvi Siltanen.
10050: 2816
10051:
10052: IV,632. - Rah.al. N: o 288.
10053:
10054:
10055:
10056:
10057: N':dnikoski ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden
10058: paikallistoimiston perustamiseksi Ylivieskaan.
10059:
10060:
10061: E d u s k u n n a 11 e.
10062:
10063: Pienellä ja keskisuurella teollisuudella on Hallituksen esityksessä eduskunnalle val-
10064: monessa suhteessa suuri kansantaloudellinen tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1967 on
10065: ja yhteiskunnallinen merkitys; muodostuvat- pienteollisuuspiirit tarkoitus järjestää siten,
10066: han ne yhdessä noin puolet koko teollisuu- että kunkin piiritoimiston toimialueen muo-
10067: desta työntekijäin määrän ja tuotannon ar- dostaa lääni. Läänintoimistojen lisäksi tar-
10068: von perusteella mitattuna. Toisaalta pienellä vitaan suurempiin lääneihin myös paikallis-
10069: ja keskisuurella teollisuudella on monia vai- toimistoja. Oulun lääni kuuluu kehitysalueen
10070: keuksia, jotka haittaavat niiden lisäänty- 1 vyöhykkeeseen ja Kalajokilaakso on lää-
10071: mistä ja taloudellista kasvua varsinkin kehi- nin taloudellisesti heikoimmin kehittyneitä
10072: tysalueilla. Tästä johtuen edistetäänkin alueita. Sen vuoksi olisi välttämätöntä pe-
10073: pientä ja keskisuurta teollisuutta valtion toi- rustaa pienteollisuuden paikallistoimisto Yli-
10074: mesta monella tavalla. Näistä mainittakoon vieskaan.
10075: valtion pienteollisuuslainat ja takaukset sekä Edellä olevan perusteella esitämme kun-
10076: ennen kaikkea niihin kohdistuva laajamittai- nioittaen,
10077: nen neuvonta-, koulutus- ja muu edistämis-
10078: toiminta. Keskeisimpänä ja käyntiin pane- että Eduskunta ottaisi valtion vtw-
10079: vana voimana näiden tehtävien hoitamisessa den 1967 tulo- ja menoarvioon 30 000
10080: on valtion pienteollisuusorganisaatio. Se kä- markkaa pienteollisuuden paikallistoi-
10081: sittää nykyisin kauppa- ja teollisuusminis- miston perstamiseksi Ylivieskaan.
10082: teriön pienteollisuustoimiston ja 14 pienteol-
10083: lisuuspiiritoimistoa eri puolilla maata.
10084: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
10085:
10086: Paavo Niinikoski. Artturi Jämsen. Ale Holopainen.
10087: 2817
10088:
10089: IV,633.- Rah.al. N:o 289.
10090:
10091:
10092:
10093:
10094: Nimikoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
10095: käyttiJlain ja maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä
10096: rakennettooia yleisiä teitä varten.
10097:
10098:
10099: E d u s k u ll! n a 11 e.
10100:
10101: Hallitus on esityksessään vuoden 1967 tapa. Usein on kysymyksessä teiden yhdis-
10102: tulo- ja menoarvioksi pienentänyt entisestään täminen lyhyellä yhdystiellä, josta on seu-
10103: maanikäyttölain ja maanhankintalain toimeen- raamuksena entisten teiden käyttöarvon rat-
10104: panon yhteydessä rakennettavia yleisiä teitä kaisevan suuri paraneminen. Nimenomaan
10105: varten tarkoitettua määrärahaa. tällaisten teiden rakentamista varten olisi
10106: Eduskunta on hyväksynyt mm. lausumia varattava entistä suuremmat määrärahat.
10107: siitä, että asutustierahojen riittämättömyy- Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
10108: den vuoksi olisi näiden teiden rakentamiseen nioittavasti,
10109: käytettävä työllisyysvaroja. Tätä voitaneen
10110: pitää perusteluna mm. edellä mainitun mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10111: rärahan riittämättömyydelle. tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI luvun
10112: Maankäyttötoiminnan yhteydessä tulee 9 momentille lisäyksenä 2 000 000 mar-
10113: usein esille sellaisia yleisten teiden raken- kan siirtomäärärahan käytettäväksi
10114: tamiskysymyksiä, että tien rakentaminen maankäyttölain ja maanhankintalain
10115: maankäyttölain mukaisella rahoituksella on toimeenpanon yhteydessä rakennetta-
10116: ehdottomasti kansantaloudellisesti edullisin vien yleisten teiden rakentamiseen.
10117: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10118:
10119: Paavo Niinikoski. Mikko Volotinen. Reino Xankas.
10120: Pentti Pekkarinen. Erkki Baukipuro. Artturi Jäms6n.
10121:
10122:
10123:
10124:
10125: 30 E 841/66
10126: 2818
10127:
10128: IV,634. - Rab.al. N: o 290.
10129:
10130:
10131:
10132:
10133: Nikkilä ym..: Mäiiräriihan osoittamisesta kantatie 57 :n paran-
10134: tami~kri Turun--Toijalan t·autatien risteyskohdassa.
10135:
10136:
10137:
10138: E d u s kun n a ll e.
10139:
10140: Turku-Toijala rautatietä on rakennettu sesti eritasoristeyttä käyttäen. Suunnitelmaa
10141: kahden vuoden aikana Toijalan kauppalan toteutettaessa olisi rakennettava 7 m leveää
10142: alueella uuteen paikkaan. Ns. Korkeamäen sorapäällystetietä 1440 m ja yliikulkusilta.
10143: kohdalle on muodostumassa rakennettavan Kokonaiskustannusarvio on 1 570 000 mark-
10144: rautatien ja kantatie 57: n ikohdatessa liiken- kaa.
10145: teelle vaarallinen tasoristeys. Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
10146: Liikenteen vilkkautta tiellä kuvaa v. 19u5 nioittaen,
10147: suoritettu liikennelaskenta, jolloin tätä käytti
10148: 1 570 henkilöajoneuvoyksikköä vuorokau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10149: dessa. tulo- ja menoarvioon 800 000 markrm
10150: Toijalan kauppalan toimesta on laadittu määrärahan kantatie 57 :n parantami-
10151: tämän alueen liikennejärjestelyksi suunni- seksi Turun-Toijalan rautatien ris-
10152: telma. Sen mukaan liikenne kulkisi turvalli- teyskokdassa.
10153: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10154:
10155: Olavi Blkkilä. Eino Lotta.neD..
10156: Timo Mäki. Lyyli Aalto.
10157: ~819
10158:
10159:
10160: IV,635.- Rah.al. N:o 291.
10161:
10162:
10163:
10164:
10165: Nikkilä. ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken-Ty-
10166: kölän maantien partmtamiseksi välillä Valkeakosken kau-
10167: punki-Sääksmäen kunnan raja.
10168:
10169:
10170: E d u s k u n n a ll e.
10171:
10172: Maantieliikenne VaLkeakoskelta Pälkäneen sijaitseva Harhalan silta saadaan rakenne-
10173: suuntaan tapahtuu Valkeakoski- Tykölä tuksi raskaan tavaraliikenteen kestäväksi.
10174: maantietä pitkin. Valkeakosken ja Sääksmäen Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
10175: kunnan rajan välisellä, n. 2.5 kilometrin nioittaen,
10176: osuudella tie on mutkikas ja huonon näky-
10177: vyyden johdosta vaarallinen liikenteelle. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10178: Liikenteen vilkkautta tiellä kuvaa ke- tulo- ja menoarvioon 800 QO() markan
10179: väällä 1964 suoritettu liikennelaskenta, jonka määrärahan maantien parantamiseksi
10180: mukaan sillä ikulki 3 885 henkilöajoneuvo- Valkeakosken - Tykölän, maantiellä
10181: yksikköä vuorokaudessa. Näin vilkas liikenne osuudella Valkeakosken kaupunki-
10182: edellyttäisi kestopällystettyä ajoväylää. Sääksmiien kumum raja.
10183: Tien merkitys tavaraliikenteelle kasvaa
10184: ratkaisevasti silloin, kun Pälkäneen kunnassa
10185: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10186:
10187: Olavi Nikkilä. Eino Lottanen.
10188: Timo Miki. Lyyli Aalto.
10189: 2820
10190:
10191: IV,636. - Rah.al. N: o 292.
10192:
10193:
10194:
10195:
10196: Nikkilä. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantie81'llan raken-
10197: tamiseksi .Konhonv'UOZteen yli Valkeakosken-Toijalan
10198: maantiellä.
10199:
10200:
10201: Ed u s kun n a ll e.
10202:
10203: Valkeakosken-Toijalan välisellä maan- väliselle liikenteelle kuvaa 8.2. 1963 klo 6-
10204: tiellä tapahtuu Vanajaveden ylitys Konhon- 22 välisenä aikana suoritettu liikennelas-
10205: vuolteen rautatiesiltaa pitkin. Silta on raken- kenta, jolloin sillan ylitti 658 moottoriajo-
10206: nettu rautatieliikenteen tarkoituksiin, mutta neuvoa. Sillan merkitys kasvaa oleellisesti
10207: varustettu maantien valmistuttua puukan- silloin, kun ko. tie yhdistetään nyt raken-
10208: nella palvelemaan maantieajoneuvoliiken- teilla olevaan Turku-Tampere valtatiehen.
10209: nettä. Näkyvyys sillalle tultaessa on huono Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
10210: ja ajoneuvojen kohtaaminen vaikeata. Var- nioittaen,
10211: sinkin liukkaalla kelillä aiheuttavat kiskot
10212: vahingonvaaran. Siitäkin huolimatta, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10213: liikennenopeudeksi sillalla on määrätty 30 tulo-· ja menoarvioon 500 000 markan
10214: km tunnissa tapahtuu sillä vuosittain useita määrärahan maanties'tllan rakentami-
10215: liikennevahinkoja. seksi Konhonvuolteen yli Valkeakos-
10216: Sillan merkitystä Valkeakosken-Toijalan ken-Toijalan maantiellä.
10217: Helsingissä 12 J?äivänä lokakuuta 1966.
10218:
10219: Olavi Nikkilä. Eino Lottanen.
10220: Timo Mäki. Lyyli Aalto.
10221: 2821
10222:
10223: IV,637;-Fin.mot. N:o 293.
10224:
10225:
10226:
10227:
10228: Nordström m.fl.: Angående anvisande av anslag för en lands-
10229: 1Jägsfärja för trafiken Replot-Ahlskat.
10230:
10231:
10232:
10233: T i 11 R i k s d a g e n.
10234:
10235: I Vasa skärgård finnes tvenne havsgående tid av 2 a 3 veckor vardera. Då ingen re-
10236: landsvägsfärjor. Den äldre m/s Bergö upp- servfärja finnes att tillgå, har trafiken här-
10237: rätthåller trafiken från Berg,ö skärgårds- intills skötts med smärre båtar av trä, vilka
10238: kommun via Bredskär tili fastlandet. Den icke närmelsevis uppfyller lagens krav be-
10239: senare tillkomna m/s Replot II svarar för träffande utrustning, bärighet och kapacitet
10240: landsvägstrafiken från Björköby och Replot för ifrågavarande landsvägstrafik. En ny
10241: kommuner tili Ahlsk:at på fastlandet. färja är således oundgängligen erforderlig
10242: Replotfärjan, som med tanke på trafiken dels för att upprätthålla landsvägstrafiken
10243: lmder sommarhalvåret måste anses vara ett vid respektive färjl'ttällen på ett sätt som
10244: lyckat fartyg, har dock visat sig vara för motsvarar lagens krav under de tider som
10245: svagt konstruerat och har en för liten mas- färjorna årligen är upptagna på slip, dels
10246: kinstyrka för att kunna säkra trafiken under för a,tt under de trafikstarka sommarmåna-
10247: svårare isförhållanden vintertid. I följd här- derna jämsides med den nuvarande färjan
10248: av mä:ste färjan årligen tagas ur bruk förrän ombesörja trafiken på rutten Replot-Ahlskat
10249: isarna håller ens de lättaste lastbilar och så, att de nu starkt kritiserade väntetiderna
10250: risk för att färjan skall söndras i isen före- skulle undvikas. Men framför allt är en ny
10251: ligger ständig1t. Då ingen som helst reserv- starkare färja nödvändig för att säkerställa
10252: färja finnes att tillgå skulle ett sådant miss- trafiken under den tid höst och vår då den
10253: öde med färjan få tkatastrofala faljder för nuvarande färjan på grund av för liten mas-
10254: de bägge skärgårdskommunernas ekonomiska ikinstyrka och tili vissa delar även på grund
10255: liv, vartill kommer att skolgången för skär- av för svag konstruktion icke mäktar upp-
10256: gårdens barn skulle lamslås då de bägge rätthålla trafiken, trots att isarna icke är så
10257: skärgårdskommerna har gemensam medbor- starka att lagenlig landsvägstrafik skulle
10258: gamkola med fastlandsk:ommunen Korsholm kunna upprätthållas över isen.
10259: och skoleleverna dagligen transporteras med För att kunna tillfredsställa trafikbehovet,
10260: bussar från och tili skolan i Korsholm. för att bli möjligast manöverduglig samt för
10261: Färjtrafiken Replo.t-Ahlskat har år för erhålla tillräckliga isbrytande egenskaper bör
10262: år starkt ökat och har under sommarmåna- den nya färjan vara av ungefär samma
10263: derna i år varit icke mindre än 25 % större storleksordning som den gamla, vara försedd
10264: än under motsvarande tid år 1965. Antalet med propellrar med fasta blad och en in-
10265: med färjan transporterade bilar av olika stallation för diesel-elektrisk drift samt ut-
10266: slag ihar i juli i år varit 12 130 och i au- rustas med en effektiv maskinstyrka om ca
10267: gusti 9 860. Trots att färjturernas antal i år 800 hkr.
10268: utökats till ett maximum har väntetider på Enligt ett den 6. IX-66 daterat prelimi-
10269: en till två timmar ideligen förekommit närt kostnadsförslag kostar en med ovan de-
10270: under rusningstider lördagar och söndagar. finierade dimensioner och egenskaper för-
10271: Såväl Bergö- som Replot-färjan måste sedd färja i detta nu 1190 300 mk.
10272: varje vår upptas på slip för genomsyn, bot- Hänvisande tili det ovananförda föreslå
10273: tenmålning och mindre reparationer för en vi högaktningsfullt,
10274: 2822 IV,6S7. - B.aippaluodon ja Ahlska.tin välinen liikeDDe.
10275:
10276:
10277: alt Riksdagen i statsförslaget för år Replot-.Ah'Ukat, wk611. färJa tJid behov
10278: 1967 måtte upptaga ett 1190 300 mark även skulle o.nvändas som resenJfärja
10279: stort anslag för anskaffande av en på rutten Bergö-Bredskär.
10280: landsvägsfärja för trafiken på rutten
10281: Helsingfors den 7 oktober 1966.
10282:
10283: Torsten Nordström. Verner Korsbäck Ragnar Gra.nvik.
10284: 2823
10285:
10286: IV,687.-Rah.al. Jf:o 293.
10287:
10288:
10289:
10290:
10291: Nordström ym.: Määrärahan osoittamisesta maantielauttaa
10292: varten Raippaluodon ja Ahlskatin väliseen liikenteeseen.
10293:
10294:
10295: Ed uskunnaUe.
10296:
10297: Vaasan saaristossa on kaksi me1'ellä kulke- Sekä Bergön että Raippaluodon lautta on
10298: vaa maantielauttaa. Vanhempi m/s Bergö joom kevät otettava telakalle yleistarkastusta,
10299: välittää Bergön saaristokunnasta Bredskärin pohjamaalausta ja pienempiä korjauksia var-
10300: kautta mantereelle. Myöhemmin tullut m/s lten, jotka k'!estävät 2-3 viikkoa kummankin
10301: Replot II vastaa maantieliikenteestä Björkö- lautan osalta. Kun saatavissa ei ole minkään-
10302: byn ja Raippaluodon kunnista Ahlskatiin laista varalauttaa, liikenne on tähän saakka
10303: mantereella. hoidettu pienemmin puuvenein, jotka eivät
10304: Raippaluodon lautta, jota kesävuosipuolis- läheskään täytä lain kysymyksessä olevalle
10305: kon Jiikennettä ajatellen on pidettävä onnis- maantieliikenteelle asettamia vaatimuksia va-
10306: tuneena aluksena, on kuitenkin osoittautunut rusteiden, kantavuuden ja suorituskyvyn
10307: rakenteeltaan liian heikoksi ja siinä on liian suhteen. Uusi lautta on siis ehdottoman vält-
10308: pieni konevoima, jotta se voisi varmistaa lii- tämätön osaksi maantieliikenteen hoitamiseksi
10309: k!enteen talvenaikaisissa vaikeammissa jää- kyseisillä lauttaväleillä lain asettamia vaati-
10310: olosuhteissa. Tästä johtuu, että lautta on muksia vastaavalla tavalla niinä aikoina, jol-
10311: vuosittain poistettava liikenteestä ennenkuin loin lautat vuosittain ovat telakalla, osaksi
10312: jäät kantavat edes kevyimpiäkään kuorma- nykyisen lautan apuna huolehtimaan liiken-
10313: autoja ja jäistä aiheutuva lautan rikkoontu- teestä Raippahwdon ja Ahlskatin välillä lii-
10314: misvaara on aina olemassa. Koska käytettä- kenteellisesti vilkkaina kesäkuukausina niin,
10315: vissä ei ole minkäänlaista varalauttaa, ai- että voitaisiin välttyä nyt voimakasta arvos-
10316: heuttaisi sentapainen lauttaa kohtaava on- telua aiheuttavista odotusajoista. Mutta uusi
10317: nettomuus kohtalokkaita seuraamuksia mo- voimakkaampi lautta on ennen muuta välttä-
10318: lempien saaristokunHan talouselämälle, minkä mätön liikenteen varmistamiseksi sinä aikana
10319: lisäksi saariston lasten koulunkäynti lamau- syksyisin ja keväisin, jolloin nykyinen lautta
10320: tuisi, kun molemmilla saaristokunnilla on liian pienen konevoiman ja eräiltä osin liian
10321: mantereella sijaitsevan Mustasaaren kunnan heikon rakenteensa vuoksi ei pysty hoita-
10322: kanssa yhteinen kansalaiskoulu ja oppilaat maan liikennettä, v·aikka toisaalta jää ei ole
10323: kuljetetaan päivittäin linja-autoilla Musta- niin vahvaa, että jäätä pitkin voitaisiin yllä-
10324: saareen kouluun ja sieltä takaisin. pitää lain mukaista maantieliikennettä.
10325: Raippaluodon-Ahlskatin välinen lautta- Voidakseen tyydyttää liikenteen tarpeen,
10326: li~enne on vuosi vuodelta voimakkaasti li- ollakseen mahdollisimman merenkulkukelpoi-
10327: sääntynyt ja kesäkuukausien aikana tänä nen sekä jotta sillä olisi riittävät jäänmurta-
10328: vuonna se on ollut peräti 25 % suurempi misominaisuudet, uuden lautan tulee olla
10329: kuin vastaavana aikana vuonna 1965. Lautan suunnilleen saman kokoinen kuin vanhan,
10330: kuljettamien erilaatuisten autojen lukumäärä siinä tulee olla kiinteäsiipiset potkurit ja
10331: on tämän vuoden heinäkuussa ollut 12 130 dieselsähkökäyttöiset laitteet sekä varustettu
10332: ja elokuussa 9 860. Vaikka lauttavuorojen tehokkaalla konevoimalla, joka on noin 800
10333: lukumäärää tänä vuonna on lisätty enim- hevosvoimaa.
10334: mäismääräänsä, on yhtenään tarvittu yhdestä Syyskuun 6 päivänä 1966 päivätyn alus-
10335: ·k;ahteen tuntiin kestäneitä odotusaikoja lau- tavan .kustannusarvion mukaan yllä kaavail-
10336: antaisin ja sunnuntaisin ruuhka-aikoina. lun suuruinen ja mainituilla ominaisuuksilla
10337: 2824 IV,637. - Raippaluodon ja Ahlskatin välinen liikenne.
10338:
10339:
10340: varustettu lautta maksaa nykyisin 1190 300 määrärahan maantielautan hankkimi-
10341: mk. seksi RaippaluodQ;n ja Ahlskafin väli-
10342: Yllä esitettyyn viitat>en ehdotamme kun- sen reitin liikennettä varten, jota laut-
10343: nioittaen, taa tarvittaessa voitaisiin myös käyt-
10344: tää varalauttana Bergön-Bredskärin
10345: että Eduskunta ottaisi vwoden 1967 reitillä.
10346: tulo -ja menoarvioon 1190 300 markan
10347: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
10348:
10349: Torsten Nordström. Verner Korsbäck. Ragnar Granvik.
10350: 2825
10351:
10352: IV,638.-Rah.al. N:o 294.
10353:
10354:
10355:
10356:
10357: Paananen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tyynelän alkoho-
10358: listikodin perustamiskustannusten avustamiseen.
10359:
10360:
10361: E d u s kun n a ll e.
10362:
10363: Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. ra- soa, vaikka siitä on koitunut huomattavia
10364: kennutti vuosina 1962-65 uuden huoltolara- lisämenoja ennestäänkin tappiolliseen talou-
10365: kennuksen Tyyneiän alkoholistikotiin Pieksä- teen. Kodin toimintatappio oli v. 1965 ilman
10366: mäen maalaiskuntaan. Rakennuksessa, jonka poistoja ja korkoja 11321,86 markkaa. Jos
10367: sosiaaliministeriö hyväksyi käyttöön 27.10. rakennuslainojen korot lisätään lukuun, se
10368: 1965, on asuintilat 30 huollettavalle ja lisäksi nousee yli 20 000 markan. Toiminnan yllä-
10369: 3-paikkainen sairasosasto sekä keittiö-, ruo- pitäminen ja jatkuva kehittäminen on tältä
10370: kailu-, oleskelu- ja toimistotilat. Uuden huol- pohjalta erittäin vaikeaa.
10371: torakennuksen perustamiskustannukset oli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10372: vat, kun pienehköjä viimeistelytöitä oli vielä nioittavasti,
10373: tekemättä, 586 330,42 markkaa. Valtiolta on
10374: tähän mennessä saatu avustusta yhteensä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10375: 407 300 markkaa ja lainavaroin on ollut ra- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
10376: hoitettava lähes 180 000 markkaa. määrärahan Suomen Kirkon Sisälähe-
10377: Tyyneiän alkoholistikoti täyttää nyt tilo- tysseura r.y:n Tyynelän alkoholisti-
10378: jensa puolesta hyvin huoltolalle asetettavat kodin perustamiskustannusten avusta-
10379: vaatimukset. Sisälähetysseura on pyrkinyt miseen.
10380: kohottamaan myös kodin toiminnallista ta-
10381: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10382:
10383: Dmo Paananen. Wiljam. Sarjala.
10384:
10385:
10386:
10387:
10388: 31 E 841/66
10389: 2826
10390:
10391: IV,639. -Rah.al. N:o 295.
10392:
10393:
10394:
10395:
10396: Paananen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
10397: tuksiksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuran toiminnanjoh-
10398: tajan palkkaamiseen.
10399:
10400:
10401:
10402:
10403: E d u s kun n a 11 e.
10404:
10405: Siitä alkaen kun senaatti 20. 6. 1906 päätti, nustamaa. Seuran toiminnanjohtajan palk-
10406: että Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y: lle kaamiseen myönnetty valtionapu on alkuaan
10407: on toiminnanjohtajan palkkaamiseksi makset- merkinnyt juuri yhteiskunnan tunnustusta
10408: tava 5 000 markan suuruinen vuotuinen val- seuran työn kokonaisuudelle. Nykyisellään
10409: tionapu, on seura saanut sanottuun tarkoituk- avustus ei kuitenkaan ole lainkaan suhteessa
10410: seen valtiolta avustusta. Avustus nousi 1920- toiminnan laajuuteen, merkitykseen eikä kus-
10411: luvulla 100 000 vanhaan markkaan, mutta pie- tannuksiin.
10412: neni jälleen pulavuosina. Viime vuosina avus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10413: tus, joka on maksettu 10 Pl:n II luvun 11 nioittavasti,
10414: momentilta, on ollut vain 400 markkaa vuo-
10415: dessa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10416: Sisälähetysseuran erittäin laaja ja monita- tulo- ja menoarvi'Oon 20 000 markan
10417: hoinen työ sosiaalisen huoltotyön, kansansivis- määrärahan avustuksen myöntämiseksi
10418: tyksen ja ammattikasvatuksen alalla on ylei- Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y:lle
10419: sesti tunnettua ja myös yhteiskunnan tun- toiminnanjohtajan palkkaamiseen.
10420: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10421:
10422: Timo Paananen. Wiljam Sarjala.
10423: 2827
10424:
10425: IV,640. - Rab.al. N: o 296.
10426:
10427:
10428:
10429:
10430: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suo-
10431: rittamiseksi 5-6-vuotiaitten lasten hammastarkastusten
10432: ja -hoidon tarpeesta.
10433:
10434:
10435: E d u s k u n n a II e.
10436:
10437: Kansakoululaisten hamma8hoitoon on maas- ensimmäiset pysyvät hampaansa, joiden ter-
10438: samme kiinnitetty kiitettävää huomiota. Jo veydestä olisi alusta alkaen pidettävä hyvää
10439: yli 50 vuotta sitten kunnat perustivat ensim- huolta. Se merkitsisi tärkeätä tekijää kan-
10440: mäiset hammashoitolansa. Valtiovallan toi- santerveydenkin kannalta. Asian hoitaminen
10441: mesta on v. 1957 säädetty laki, joka velvoi.t- ei muodostuisi taloudellisestikaan rasitta-
10442: taa kunnat vuoteen 1967 mennessä järjestä- va!ksi, koska esikouluikäisten hammastarkas-
10443: maan kansakoululaisilleen mahdollisuuden tukset ja -hoito voitaisiin suorittaa kansa-
10444: saada ilmaista hamma:shoitoa. Useat kunnat koululaisille varatuissa hammashoitotiloissa
10445: ovat ulottaneet ma!ksuttoman hammastarkas- ja käyttämällä jo olemassa olevaa henkilö-
10446: tuksen ja -hoidon koskemaan muitakin oppi- kuntaa ja teknillistä hammashoitovälineistöä.
10447: velvollisuusikäisiä. Lisäksi lastentarhojen esi- On myös otettava huomioon, että riittävän
10448: kouluikäisetkin on saatettu eräissä kunnissa ajoissa aloitettu hammashoito vähentäisi huo-
10449: ja kaupungeissa ma:ksuttoman hammashoidon mattavasti hoidon tarvetta varttuneempien
10450: piiriin. oppivelvollisuusikäisten keskuudessa, jo'illoin
10451: E.m. toimenpiteistä huolimatta on hammas- se saattaisi merkitä huomattavaa säästöä
10452: mätä kuitenkin suuresti lisääntynyt. Tämä puhumattakaan terveiden hampaiden merki-
10453: onkin kaikkein levinneimpiä sairauksia las- tyksestä yksilölle. Kunnat, jotka jo ovat
10454: ten hampaistossa tuhoten mm. hammaSkiil- toteuttaneet esikouluikäisten hammastarkas-
10455: teen ja hammasluun. Ellei vioittuneita ham- tusta ja -hoitoa, ovat myös olleet tyytyväisiä
10456: paita ajoissa korjata, saattaa mätä levitä kokeilun antamiin tuloksiin. Asia pitäisi laa-
10457: yhä syvemmälle ja lopuksi ns. hammasyti- jempaakin käytäntöönsoveltamista ajatellen
10458: meen ja sitä kautta verenkiertoon, jolloin tutkia.
10459: se aiheuttaa häiriöitä myöskin yleisvoinnissa. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
10460: Kun on tutkittu kansakoulujen ensimmäis- nioittaen,
10461: ten luokkien oppilaita, on lasten joukosta
10462: saattanut löytyä aivan minimaalineo määrä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10463: sellaisia, joilla on täysin terveet hampaat. tulo- ja menoarvioon 10 000 markan
10464: Monien 7-vuotiaiden uudetkin hampaat ovat määrärahan tutkimuksen suorittami-
10465: jo niin pitkälle pilaantuneita, ettei niitä voi seksi 5-6-vuotiaiden esikouluikäisten
10466: enää edes korjata, vaan ne on kokonaan lasten hammastarkastusten ja -hoidon
10467: poistettava. Tämän vuoksi hammastarkastuk- tarpeesta ja merkityksestä sekä heidän
10468: set ja hammaShoito olisi ulotettava jo kaik- mahdollisesta saattamisestaan ~"lmaisen
10469: kiin 5-6-vuotiaisiin. Tässä iässä lapsi saa hammashuollon piiriin.
10470: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966'
10471:
10472: Tyyne Paasivuori. Margit Eskman. Antti 0. Pennanen.
10473: Sulo Hostila. Bror Lillqvist. Seija Karkinen.
10474: Heikki Hykkäälä. Sylvi Siltanen. Antti A. Halme.
10475: Eino Siren. Eero Häkkinen. V-0. Mäkinen.
10476: Sinikka. Luja. Viljo Virtanen. Ensio Partanen.
10477: 2828
10478:
10479: IV,641.-Rah.al. N:o 297.
10480:
10481:
10482:
10483:
10484: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta kotikasvatuksen
10485: tukemistyötä varten.
10486:
10487:
10488: Eduskunnalle.
10489:
10490: Pienten lasten päivähoidon tarve on käy- että p.o. toimintaa tuettaisiin yksinomaan
10491: nyt yhä suuremmaksi äitien ansiotyön lisään- Raha-auomaattiyhdistyksen tuotosta. Sano-
10492: tyessä. Nyt jo yli puolet elinkeinoelämässä mattakin on selvää, että ennestäänkin pieni
10493: toimivista naisista on naimisissa olevia. tuki jää tämän vuoksi epämääräiseksi ja voi
10494: Ennusteiden mukaan määrä tulee jatkuvasti kokonaankin tyrehtyä. Se merkitsisi myös
10495: lisääntymään. Sen vuoksi 'lasten päivähoidon tavallaan luopumista siitä tuiki tärkeästä
10496: järjestäminen tarvetta ja tarkoitusta vastaa- valvonta- ja kontrollimahdollisuudesta, joka
10497: vasti on välttämätöntä. valtiovallalla yksityisiin hoitolaitoksiin näh-
10498: Nykyisin vain last,entarhat saavat laki- den on mainitun määrärahan ollessa tulo-
10499: määräistä valtionapua. Niihin ei kuitenkaan ja menoarviossa. Olisikin toivottavaa, että
10500: oteta alle 4-vuotiaita lapsia. Kunnillakaan määräraha palautettaisiin ja että sitä myös
10501: ei ole intressiä perustaa tarvirttavaa määrää korotettaisiin, jolloin siitä edelleenkin voi-
10502: Iastenseimiä valtionavun puutteessa. Monet taisiin myöntää harkinnanvaraista valtion-
10503: yksityiset järjestöt ovatkin tulleet lastensei- apua järjestöille, jotka myös vastaavat paitsi
10504: mien ja päiväkotien yhläpitäjiksi ja siten laps·en suotuisasta hoitoympäristöstä myös
10505: edes jossain määrin poistaneet suurta puu- hoidon laatuta.sosta. Näin voidaan myös vas-
10506: tetta tällä alalla. tustaa sitä epämääräistä yritteliäisyyttä,
10507: Valtion tulo- ja menoarviossa 14 Pl:n koh- jossa lapsen hoidosta saatu taloudellinen
10508: dalla on ollut pieni määräraha, josta mai- ansio ei ole suhteessa lasten hoidolle asetet-
10509: nitut yksityiset järjestöt ovat voineet anoa taviin vaatimuksiin.
10510: avustusta lastenseimien ja päiväkotien meno- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
10511: jen peittämiseksi. Määräraha on ollut pieni nioittaen,
10512: ja jakajia paljon. Kuitenkin se on ollut
10513: tärkeä. Myös vuoden 1967 tulo- ja meno- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10514: arvioon oli alunperin merkitty tarkoitusta tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n XIII
10515: varten 70 000 mark!kaa. Se on kuitenkin ehdo- luvun 2 momentille 100 000 markkaa
10516: tettu kokonaan poistettavaksi tarkoituksin, kotikasvatuksen tukemistyötä varten.
10517: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
10518:
10519: Tyyne Paasivuori. Sylvi Siltanen.
10520: Edit Terästö. Impi Lukkarinen.
10521: Sinikka. Luja. Vappu Heinonen.
10522: Meeri Kalavainen. Aili Siiskonen.
10523: 2829
10524:
10525: IV,642.-Rah.al. N:o 298.
10526:
10527:
10528:
10529:
10530: Paasivuori ym.: Määrärahan osoittamisesta orpotyttöjen sisä-
10531: oppilaitoksessa annettavaa ammattikoulutusta varten.
10532:
10533:
10534: E d u s kun n a ll e.
10535:
10536: Valtion ammattikoulukoti Espoon Leppä- ammattikoulukodissakin voitaisiin järjestää
10537: vaarassa palvelw ainoana koko maata käsit- tytöille kokeiluluontoisesti ammattikoulutusta,
10538: tävänä laitoksena täysorvoksi jääneiden las- jos heidän asuntokysymyksensä jotenkin hoi-
10539: ten ammattikoulutustarvetta. Kouluun voi- dettaisiin. Esim. kotitalousopetusta varten
10540: daan kuitenkin ottaa ainoastaan 20 % pyr- olisi olemassa riittävät ja tarkoituksenmukai-
10541: kijöistä. Koulutus on kaksivuotinen. Koulu- set opetustilat sekä talousopettaja. Tämän
10542: ja työpajarakennukset sisältävät 160 oppi- alan opetuksen järjestäminen kävisi päinsä
10543: laan opetus- ja koulutustilat, mutta johtuen ensi tilassa. Mutta tyttöjä varten pitäisi
10544: puutteellisista ja riittämättömistä majoitus- saada opetusta muillakin kuin jo perinteel-
10545: tiloista oppilaita on vuosittain ainoastaan liseksi käyneillä kotitalouden piiriin kuulu-
10546: 105-110. villa aloilla. Suunnittelu- ja kokeilutoiminta
10547: Täysorvaksi jääneitä tyttöjä varten ei vas- olisi vain saatava ripeästi käyntiin.
10548: taavanl&ista sisäoppilaitoksessa tapahtuvaa Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
10549: ammattikoulutusta ole ollenkaan. Kuitenkin nioittaen,
10550: he olisivat myös kipeästi ammattikoulutuksen
10551: tarpeessa. Tyttöjä varten pitäisi saada oma että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10552: a.mmattioppila-itoksensa. Hyvällä tahdolla tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n X luvun
10553: esim. joku kotiteollisuuskoulu, jonka toiminta uudelle momentille 25 000 markkaa
10554: oppilaiden puuttoossa täytyy lopettaa, voi- orpotyttöjen sisäoppilaitoksessa tapah-
10555: taisiin osoittaa mainittua tarkoitusta palvele- tuvaa ammattikoulutuksen suunnitte-
10556: maan. Leppävaarassa sijaitsevassa valtion lua, koket"lua ja aloittamista varten.
10557: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
10558:
10559: Tyyne Paasivuori. Sinikka. Luja.. Seija Karkinen.
10560: Sulo Hostila. Viljo Virtanen. Bror Lillqvist.
10561: Heikki Hykkäälä. Sylvi Siltanen. Antti A. Halme.
10562: Eino Siren. Antti 0. Pennanen. V-0. Mäkinen.
10563: Margit Eskman. Eero Häkkinen.
10564: 2830
10565:
10566: IV,643.-Rah.al. N:o 299.
10567:
10568:
10569:
10570:
10571: Paavola. ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta puolus-
10572: tusvoimien kuljetus- ja vetokaluston uusimiseksi.
10573:
10574:
10575: E d u s kun n a 11 e.
10576:
10577: Puolustusvoimiamme määrärahat ovat vuo- nu'kset V'arsin merkittävän menoerän run-
10578: desta toiseen pysytelleet varsin vaatimatto- saasti käytössä olevan yli-ikäisen kuljetus-
10579: missa puitteissa. Määrärahojen niukkuuden ja vetokaluston 'kohdalla. Kun tämän lisäksi
10580: vuoksi on jouduttu usein turvautumaan van- vuosittain joudutaan korjauskelvottomina
10581: haan ja vanhentuneeseen kalustoon nimen- poistamaan kyseistä kalustoa, ei ensi vuoden
10582: omaan kuljetus- ja vetokaluston suhteen. tulo- ja menoarviossa ole mielestämme kysei-
10583: Kuitenkin kehitys kulkoo tälläkin alalla jat- seen tarkoitukseen esitetty riittävää määrä-
10584: kuvasti eteenpäin ja uutta ja entistä tehok- rahaa.
10585: kaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa kalus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
10586: toa pystytään 'kehittämään ja valmistamaan
10587: myös omassa maassamme. On taloudellisesti että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10588: huomattavasti kannattavampaa pyrkiä uusi- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 mar-
10589: maan tätä käyttökalustoa nykyistä voima- kan lisämäärärahan puolustusvoimien
10590: peräisemmin. Muodostavatharr ikorjauskustan- kuljetus- ja vetokaluston uusimiseksi.
10591: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
10592:
10593: E. J. Paavola.. Tuure Salo.
10594: 2831
10595:
10596: IV,644.-Rah.al. N:o 300.
10597:
10598:
10599:
10600:
10601: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi 'l'am-
10602: pereen sikakoeasemasäätiölle sikakoeaseman rakennuskus-
10603: tannuksiin.
10604:
10605:
10606: E d u s k u n n a II e.
10607:
10608: Hämeen---'Satakunnan maanviljelysseura, 1Sikakoeaseman tarkoituksena ei ole talou-
10609: Hämeen Osuusteurastamo, Karjakunta sekä dellisen hyödyn tuottaminen ja selvää onkin,
10610: Tampereen keinosiemennysyhdistys perustivat että se vuosittain tulee aiheuttamaan ylläpito..
10611: 30. 11. 1964 Tampereen Sikakoeasemasäätiön, kustannuksia, jotka jäävät säätiön jäsenten
10612: jonka tarkoituksena on .tieteellisesti ja käytän- korvattaviksi. On selvää, että mikäli sikakoe-
10613: nössä tutkia sikojen kasvatJtamista ja kehittä- aseman jatkuvassa rahoituksessa joudutaan
10614: mistä erikoisesti Tampereen talousalueella. turvautumaan velkapääomaan siinä laajuu-
10615: Tätä tarkoitusta vcarten on säätiö rakennut- dessa kuin nyt rakennusv·aiheessa on ollut
10616: tanut Pirkkalan pitäjään Valkilan tilalle si- välttämäJtöntä, tulee vuotuinen ,tappio nouse-
10617: kakoeaseman, joka valmistui 30. 8. 1965. maan kohtuuttomaksi.
10618: Tampereen sikakoeasema on eräs niistä Edellä mainitut aikaisemmin vcalmistuneet
10619: paikallisista koeasemista, jotka laaditun koko- paikalliset sikakoeasemat ovat saaneet val-
10620: naissuunnitelman puitteissa tulevat muodos- tion avustusta rakennuskustannuksiaan var-
10621: tamaan tärkeän portaan maamme sikatalou- ten. Edellä esitettyyn viitaten toteamme, että
10622: den tutkimisessa ja kehittämisessä. Näistä myös Tampereen sikakoeaseman toiminnalle
10623: paikallisista koeasemista ovat valmiina Tam- valtion avustuksen saanti on välttämätön ja
10624: pereen koeaseman lisäksi Etelä-Pohjanmaan tähän perustuen esitämme kunnioittavasti,
10625: ja Haapajärven koeasemat.
10626: Tampereen sikakoeaseman rakennuskustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10627: nukset nousivat lmikki:aan 140 500 markkaan, tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
10628: josta summasta säätiön peruspääoman osuus avustusmäärärahan Tampereen sika-
10629: on 4 000 markkaa. Loput rakennuskustannuk- koeasemasäätiölle käytettäväksi säätiön
10630: sista eli 136 500 markkaa joudutaan ny.t ra- rakennuttaman sikakoeaseman raken-
10631: hoittamaan lainavaroin. nuskustannuksiin.
10632: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
10633:
10634: Atte Pakkanen. Reino Kangas. Mikko Asunta.
10635: 2832
10636:
10637: IV,645. - Rah.al. N: o 301.
10638:
10639:
10640:
10641:
10642: J. E. Partanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin tek-
10643: nisen koulun toiminnan aloittamiseen.
10644:
10645:
10646: E d u s kun n a 11 e.
10647:
10648: Teollistuvassa yhteiskunnassa on teknisen ten koulujen suunnitteluun, joiden joukossa
10649: koulutuksen tarve voimakkaasti kasvamassa. on mainittu myöskin Kajaani. Tähän men-
10650: Tästä syystä olisi teknisten ammattialojen nessä ei suunnittelua tältä osin ole kuiten-
10651: koulutusmahdollisuuksia nykyisestään lisät- kaan aloitettu. Vuoden 1967 talousarvioesi-
10652: tävä erityisesti niillä maamme alueilla, joilla tyksessään hallitus on esittänyt jälleen yh-
10653: ,ammattikoulutus yleensäkin on vielä riittä- teistä suunnittelumäärärahaa useiden vas-
10654: mätöntä. taavien vireillä olevien kouluhankkeiden
10655: Tällainen tässä mielessä tyypillinen alue kanssa. Kajaanin kaupunki on varautunut
10656: on Kainuu, jossa ammattikoulutuksen tarve luovuttamaan tarvittavan tontin tulevaa tek-
10657: on erittäin suuri. Lisääntyvän väestön luku- nistä oppilaitosta varten. Koska kuitenkin on
10658: määrä ja ikäluokkarakenne sekä toisaalta am- selvää ettei lähivuosina päästä tätä tietä rat-
10659: matteihin ja yleensä työelämän piiriin sijoit- kaisuun on välttämätöntä, että Kajaanin
10660: tumismahdollisuudet eivät ole tasapainoisessa tekninen koulu aloittaa toimintansa väliaikai-
10661: suhteessa. sissa Kajaanin kaupungin osoittamissa huo-
10662: Teknisen koulutuksen kehittäminen ja sen neistotiloissa. Ammattikasvatushallitus onkin
10663: tuoma hyöty ei ole vain maakunnallista laa- esittänyt valtion vuoden 1967 tulo- ja meno-
10664: tua oleva kysymys. Sillä on enemmänkin val- arvioon määrärahaa koulun toiminnan aloit-
10665: takunnallista kantavuutta. Teknisen koulu- tamiseksi, mutta se ei ole läpäissyt esityksen
10666: tuksen laajentamisella voimistetaan työ- ja valmisteluvaihetta.
10667: toiminta-alojen yleistä teknistä tasoa, joka Kun Kajaanin teknisen koulun toiminnan
10668: osaltaan lisää kansakunnan suorituskykyä ja aloittaminen on kaikkien asiasyiden valossa
10669: vahvistaa asemaamme kansainvälisessä kilpai- tarpeellinen ja kiireellisesti toteutettava tulisi
10670: lussa. eduskunnan saattaa asian toteutuminen
10671: mahdolliseksi hyväksymällä määräraha tarkoi-
10672: Kainuun maakunta kykenee tarjoamaan tukseen koulun toiminnan ,aloittamiseksi
10673: riittävät edellytykset varsinaisen ammattikou- vuonna 1967.
10674: lutuksen ohella myös teknisen koulutuksen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10675: järjestämiselle. Kajaanin kaupunki on tiettä- nioittaen,
10676: västi valmis tarjoamaan tarvittavat huone-
10677: tilat ja Kainuun keskusammattikoulusta on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10678: tarjolla sopivaa oppilasainesta sen ohella mitä tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n X luvun
10679: muualta on kouluun pyrkijöitä. 1 momentille 40 000 markkaa Kajaa-
10680: Vuoden 1966 valtion tulo- ja menoarviossa nin teknisen koulun toiminnan aloitta-
10681: on varattu pieni määräraha eräiden teknis- miseen.
10682: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10683:
10684: Eemil Partanen. Mauno Pohjonen. Matti Kekkonen.
10685: 2833
10686:
10687: IV,646.-Rah.al. N:o 302.
10688:
10689:
10690:
10691:
10692: J. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
10693: kunnansairaalan rakentamista varten.
10694:
10695:
10696: E d u s k u n n a 11 e.
10697:
10698: Ns. entisten aluesairaaloiden kunnille luo- siirtymistä pois kunnasta, joten sairaalatilo-
10699: vuttamisen yhteydessä v. 1951 edellytettiin, jen alkeellisuudesta johtuvat seikat ovat täl-
10700: että sairaalat kunnostetaan tai rakennetaan täkin osin heikentämässä sairaalan toiminta-
10701: uudestaan valtion toimesta, koska sairaala- mahdollisuuksia.
10702: rakennukset useimmissa tapauksissa oli jou- Laadittujen suunnitelmien mukaan tulee
10703: luttu jälleenrakentamaan välittömästi sotien uuteen sairaalarakennukseen 42 hoitopaikkaa,
10704: jälkeen heikkolaatuisista rakennustarvik- ja on se tilavuudeltaan 9 800 m3. Tarkistettu
10705: keista. Jo tällöin todettiin näiden sairaala- kustannusarvio tämän rakennuksen osalta on
10706: rakennusten heikko kunto. Suurin osa sai- noin 1 980 000 mk. Henkilökunnan asuinra-
10707: raalatiloista onkin tähän mennessä rakennettu kennuksen suunnitelma käsittää 2 950 m3:n
10708: uudelleen tai peruskorjattu nykyistä tarvetta rakentamisen, ja on kustannusarvio tältä osin
10709: vastaaviksi. 501 000 mk. Näinollen sairaalan uudisraken-
10710: Suomussalmen kunnansairaalan osalta on nustyön vaatimat kustannukset ovat tämän
10711: e.m. uudistus vielä toteuttamatta. Jo v. 1960 hetken arvion mukaan n. 2 481 000 mk. Kun-
10712: ovat nykyisin käytössä olevat rakennukset to- nan taloudellinen kantokyky ja syrjäinen
10713: dettu korjauskelvottomiksi ja uusien raken- asema huomioonottaen olisi valtionapu tar-
10714: taminen välttämättömäksi ja kiireelliseksi. koitukseen saatava 75 %: n mukaisena samoin
10715: Asian kiireellistä hoitamista vaatii lähinnä kuin muidenkin vastaavien sairaaloiden eli
10716: se, että sairaala käytännöllisesti katsoen "ha- lopullisesti 1 860 750 mk suuruisena.
10717: joaa kä:siin". Kohtuuttoman korkeita kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10718: tannuksia vaatineiden kunnossapitotöiden nioittaen,
10719: turvin on sairaala voitu pitää toistaiseksi
10720: toiminnassa, mutta ellei uudisrakennustyötä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10721: pian saada alkuun, joudutaan sairaala sul- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIX lu-
10722: kemaan, koska nykyisten rakenteiden perus- vun 7 moment~'lle lisäyksenä 1 milj.
10723: korjaus on täysin kannattamaton. markkaa Suomussalmen kunnansairaa-
10724: Työskentely heikkokuntoisissa tiloissa on lan rakentamista varten.
10725: aiheuttamassa myös sairaalan henkilökunnan
10726: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10727:
10728: Eemil Partanen. Matti Kekkonen.
10729: Paavo Lagerroos. Ville Tikkanen.
10730: Heikki Mustonen.
10731:
10732:
10733:
10734:
10735: 32 E 841/66
10736: 2834
10737:
10738: IV,647. -Rah.al. N:o 303.
10739:
10740:
10741:
10742:
10743: J. E. Partanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Koirasalmen
10744: sillan rakennustöiden aloittamiseksi Ristijärven kunnassa.
10745:
10746:
10747: E d u s kunnalle.
10748:
10749: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin alueella edistytty sikäli, että sillan suunnittelutyöt
10750: olevasta Ristijärven kirkonkylän Koirasal- ovat valmiina.
10751: men lassipaikasta on liikenteen kasvaessa Eduskunnassa on Koirasalmen sillan ra-
10752: muodostunut hyvin vaikea liikennehaitta, kentamisasiaa käsitelty ainakin v: sta 1961
10753: jonka häiriölliset vaikutukset näyttävät saa- alkaen useita kertoja. Sillan rakentamisen
10754: van jatkua vuosista toisiin kaikista asian välttämättömyys on kerta kerralta tullut
10755: eteenpäin ajamiseksi tarkoitetuista toimen- todistetuksi ja eduskunnan kanta on ollut
10756: piteistä huolimatta. jatkuvasti myönteinen. Siitä huolimatta ra-
10757: Tieviranomaisten tähänastiset toimenpiteet kennustöitä ei vieläkään ole aloitettu. Raken-
10758: liikenteen ohjaamiseksi Koirasalmen ohitta- nustöiden aloittamiseksi vuosikymmenien vii-
10759: vasti eivät ole johtaneet ratkaisevaan tulok- vyttelyn jälkeen tarvitaan eduskunnan rat-
10760: seen. Ainoaksi mahdollisuudeksi on jäänyt kaisevaa kannanottoa.
10761: sillan rakentaminen. Lassipaikan talviliiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10762: nettä vaikeuttaa vesistönsäännöstelystä joh- nioittaen,
10763: tuva vedenkorkeuden vaihtelu, josta seuraa että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10764: jäitse tapahtuvan talviliikenteen haitallinen tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
10765: epävarmuus. Koirasalmen sillan rakentamis- 9 momentille 500 000 markkaa sillan
10766: hanke on ollut vireillä jo vuodesta 1937 rakennustöiden aloittamiseen Risti-
10767: alkaen, jolloin alustavat tutkimukset on suo- järven kunnassa olevaan Koirasal-
10768: ritettu. Vuosikymmenien kuluessa on asiassa meen.
10769: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10770:
10771: Eemil Partanen. Mauno Pohjonen. Matti Kekkonen.
10772: 2835
10773:
10774: IV,648. -Rah.al. N:o 304.
10775:
10776:
10777:
10778:
10779: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kau-
10780: punginsairaalan rakennustöiden avustamiseksi.
10781:
10782:
10783: E d u s kun n a II e.
10784:
10785: Lääkintöhallitus toimitutti syyskuun 18 lääkintöhallitus on sairaalan huonetilaohjel-
10786: päivänä 1959 tarkastuksen Lahden kaupun- maksi vahvistanut. Hoitopaikkoja tulee yh-
10787: gin sairaaloissa. Tällöin todettiin, etteivät teensä 383 tarpeellisine toimenpidetiloi-
10788: naistensairaala ja synnytyslaitos täyttäneet neen. Kustannusarvio on huomattavasti yli
10789: edes vähimmäisvaatimuksia. Nyt 6 vuoden 20 000 000 mk. Rakennustöiden aloittamiseen
10790: kuluessa on tilanne kehittynyt suorastaan ei ole päästy, koska sisäasiainministeriö ei ole
10791: katastrofaaliseksi. vahvistanut asemakaavamuutoksia sairaalan
10792: Lahden seudun sairaalaolot ovat yleisesti~ nykyiselle tontille. Kaupungin taholta on
10793: kin ottanen jääneet kehityksestä jälkeen eri- parhaillaan tutkimusten alaisena sellaisen
10794: koisesti sentähden, ettei Lahdessa ole ollut ratkaisun löytäminen, että asemakaavallisesti
10795: laisinkaan valtion siviilisairassijoja. Nyt on on mahdollista ryhtyä kaupunginsairaalan ra-
10796: Lahden kaupunginvaltuusto hyväksynyt kennustöihin mahdollisimman pian.
10797: suunnitelmat, jotka tarkoittavat Lahden Koska valtio ei osallistu Lahden keskus-
10798: keskussairaalan töiden aloittamista kuntien sairaalan rakennustöiden rahoittamiseen en-
10799: oman rahoituksen turvin ennen lain määrä- nenkuin vasta sitten, kun Lahden vuoro tu-
10800: aikaa. Tarkoitusta varten on valtion toimesta lee keskussajraalalain mukaan, olisi välttä-
10801: vahvistettu rakennussuunnitelma ja perus- mätöntä, että tässä vaiheessa valtio täyttäisi
10802: tettu Lahden keskussairaalan rakennustoimi- lainmukaisen velvollisuutensa paikallissairaa-
10803: kunta, jonka laatimat suunnitelmat on viety lan rakennustöiden avustamiseksi. Lääkintö-
10804: jo niin pitkälle, että keskussairaalan työt voi- hallituksen piirissä on pidetty tätä toivotta-
10805: daan alkaa v:n 1967-68 aikana. vana ja tarkoituksenmukaisena. Lahden kau-
10806: Lääkintöhallituksen piirissä pidetään vält- punki tulee tekemään kaiken voitavansa täyt-
10807: tämättömänä, että Lahden paikallisen kau- tääkseen omasta puolestaan kaikki ne ehdot,
10808: punginsairaalan saneeraus- ja laajennustyöt jotka lääkintöhallitus ja sisäasiainministeriö
10809: sekä uudelleenrakentaminen otetaan kiireelli- rakennustöiden aloittamiseksi ovat asettaneet.
10810: sesti ohjelmaan siten, että nämä työt ja Edellä esitettyyn viitaten anomme kun-
10811: suunnitelmat tarkoituksenmukaisesti sopivat nioittavasti,
10812: yhteen keskussairaalatöiden kanssa. Näin
10813: voidaan suunnitella paras mahdollinen koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10814: naisuus. den 1967 tulo- ja menoarvioon
10815: Tästä johtuen on Lahden kaupunginval- 500 000 markan määrärahan Lahden
10816: tuustossa tehty useissa eri vaiheissa päätös kaupunginsairaalan rakennustöiden
10817: rakentaa Lahden kaupunginsairaala ensi ti- avustamista varten.
10818: lassa, sen suunnitelman mukaisesti, minkä
10819: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10820:
10821: Ensio Partanen. Osmo Koek. Uuno Takki.
10822: 2836
10823:
10824: IV,649.-Rah.al. N:o 305.
10825:
10826:
10827:
10828:
10829: V. E. Partanen ym.: Määrärahan osoittamisesta anestesialää-
10830: kärin viran perustamiseksi Lahdessa toimivaan Keskusso-
10831: Ulassairaala 2: een.
10832:
10833:
10834: E d u s kun n a ll e.
10835:
10836: Lahteen on puolustusvoimien toimesta ra- tefssa. Kaupunginsairaalan anestesialääkäreit-
10837: kennettu uusi ajanmukainen sairaalarakennus ten on suoritettava työ KSS 2:ssa vapaa-
10838: Keskussotilassairaala 2: n käyttöön, jonne po- aikanaan. Tästä johtuu, että KSS 2: ssa on
10839: tilaita lähettävät laajalta alueelta 78 puolus- leikkaukset aloitettava jo klo 7 aamulla tahi
10840: tusvoimain joukko-osastoa ja laitosta. Sairaa- - mikä vielä pahempaa klo 13-14 iltapäi-
10841: lan käyttö on uusissa olosuhteissa voimak- vällä. On selvää, mitä hankaluuksia sairaa-
10842: kaasti kasvanut ja tehostunut erikoisesti sen- lan johdolle ja henkilökunnalle on tällaisesta
10843: jälkeen, kun kirurgiselle osastolle on saatu epätavallisesta työskentelyajasta ja miten
10844: vakinaisesti täytetyksi kaksi erikoislääkärin paljon tämä aiheuttaa epätarkoituksenmu-
10845: vakanssia. Kuitenkin on niin valitettavasti, kaisia ylityökorvauksia. Pahinta on se, että
10846: että heidän tehokasta toimintaansa rajoittaa iltapäivällä leikattu potilas vasta yötä vasten
10847: oleellisesti oman anestesialääkärin puuttumi- herää, mikä tietenkin on omansa vaaranta-
10848: nen KSS 2 : ssa. Tähän epäkohtaan on puo- maan hoitotuloksen ja leikatun potilaan hen-
10849: lustusvoimain ylilääkärin taholta kiinnitetty gen.
10850: vakavaa huomiota ja tehty asiassa useita aloit- Anestesialääkärin vakanssin perustamisen
10851: teita anestesialääkärin vakanssin perustami- kustannukset vuodessa KSS 2: een ovat YL
10852: seksi. KSS 2:ssa on ollut mahdolHsta siirtyä III = 17 508,-. Vuonna 1965 maksettiin
10853: yhä suuremmassa määrässä koppanarnoosin KSS 2 : ssa palkkioina anestesialääkäreille
10854: käyttämisestä anestesialääkärin johtamiin 13 000 markkaa. Kun tähän lisätään se, mitä
10855: narkooseihin senkautta, että Lahden kaupun- henkilökunnalle on ollut maksettava ylityö-
10856: ginlääkärien ja Pääesikunnan lääkintäosaston korvauksina, voidaan todeta, että anestesia-
10857: kesken on saatu aikaan yhteistyö niin, että lääkärin vakanssin perustaminen KSS 2: een
10858: KSS 2: ssa on ollut mahdollisuus jo noin 15 tuskin taloudellisesti tulisi nykyistä kalliim-
10859: vuoden ajan saada anestesialääkärin asiantun- maksi. Kuitenkin ko. vakanssin perustami-
10860: tevaa apua käyttäen palkkiolääkäreinä Lah- sella poistettaisiin KSS 2: ssa huutava epä-
10861: den kaupunginsairaalan anestesialääkäreitä. kohta tehokkaan potilashoidon tieltä.
10862: Niinpä anestesialääkärin johtamat narkoosit Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
10863: ovat jatkuvasti lisäänt;yneet. Vuonna 1962 nioittavasti,
10864: oli 84 narkoosia + 259 koppanarkoosia,
10865: vuonna 1963 vastaavasti 124 + 233, vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10866: 1964 169 +163 ja vuonna 1965 177 + 255. den 1967 tulo- ja menoarvioon 17 508
10867: Huolimatta siitä, että Lahden kaupungin markan määrärahan yhden anesteria-
10868: kaupunginsairaalassa on nykyisin kolme anes- lääkärin viran perustamista varten
10869: tesialääkärin virkaa, on käynyt yhä vaikem- Lahdessa toimivaan Keskussot1.7assai-
10870: maksi saada heiltä tehokasta apua KSS 2: een raala 2: een.
10871: sekä jokapäiväisessä arkityössä että hätätilan-
10872: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10873:
10874: Ensio Partanen. Osmo Kock. Uuno Takki.
10875: 2837
10876:
10877: IV,650.-Rah.al. N:o 306.
10878:
10879:
10880: Pekkarinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siir-
10881: tona maatilatalouden kehittämisra.hastoon.
10882:
10883: E d u s kun n a ll e.
10884:
10885: Maankäyttölain 29 § : n 1 momentin mukaan kaa, tekevät asutusrahaston uudet maksatus-
10886: voidaan asutusrahaston varoja käyttää 7 eri velvotteet yhteensä näinä kahtena vuonna
10887: tarkoitukseen. Rahaston varoista ei ole tähän 20 000 000 markkaa.
10888: saakka katsottu voitavan maksattaa avustuk- Maatilatalouden ulkoiseen rationalisointiin
10889: sia ja palkkioita ja sellaisia muita valtion tarvitaan nyt entistä suurempia määrärahoja.
10890: lopullisia menoja, joita ei peritä valtiolle Yksistään tilojen pirstoutumisen estämiseksi
10891: edes osittain takaisin. tarvittaisiin nykyistä runsaampaa sisarosuus-
10892: Kun nyt hallitus esittää asutusrahaston lainoitusta. Erityisesti on otettava huomioon
10893: muuttamista maatilatalouden kehittämisrahas- se, että elinkelvottomien tilojen yhdistämi-
10894: :toksi, on se samalla katsonut aiheelliseksi nen ei ole käytännössä mahdollista muuten
10895: muuttaa rahastosta annettua lakia siten, että ·kuin valtion vapaaehtoisen maanoston ja lisä-
10896: rahaston varoja voidaan käyttää muuhunkin maalainoituksen avulla. Tilojen keskikoon
10897: kuin maankäyttölain tarkoituksiin. Tästä suurentamista pidetään tällä hetkellä eräänä
10898: syystä maatilatalouden kehittämisrahaston tärkeimmistä maapoliittisista päämääristä.
10899: rahankäyttötarkoitukset tulevat olemaan pal- Vaikka maankäyttölain mukaan on jo tähän
10900: jon laajemmat kuin asutusrahaston. Nimen- mennessä hankittu maata tilojen elinkelpois-
10901: omaan tästä syystä ei ole perusteltua, että tamista varten noin 500 000 hehtaaria ja
10902: rahastoon esitetään nyt siirrettäväksi 15 mil- saman verran arvioidaan tähän tarkoitukseen
10903: joonaa markkaa vähemmän varoja kuin vuosi hankitun maata maankäyttölainoituksen
10904: sitten hyväksytyssä kuluvan vuoden tulo- ja tuella, eivät tulokset ole vielä kovinkaan suu-
10905: menoarviossa. ria, vaan määrärahoja olisi tähän tarkoituk-
10906: Hallitus esittää vuoden 1967 tulo- ja meno- seen suurennettava. Ottaen huomioon maa-
10907: arvioesityksessään maatilatalouden kehittä- tilatalouden kehittämisrahastoon tulevat uudet
10908: misrahastosta maksettavaksi mm. maankäyttö- maksatukset, tulisi maatilatalouden kehittä-
10909: lainmukaiset perusparannus-, tienteko- sekä misrahastosiirron olla vähintään 30 000 000
10910: tienkunnossapitokustannukset 2 500 000 mark- markkaa suurempi kuin hallitus on tulo- ja
10911: kaa, maankäyttölain mukaiset rakentamis- menoarviossaan esittänyt.
10912: avustukset ja -palkkiot 500 000 markkaa, Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
10913: uutistilain perustamispalkkiot 4 000 000 mark- nioittavasti,
10914: kaa ja maanhankintalain mukaiset kuivatus-,
10915: tienteko- ja metsänparannuskustannukset että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10916: 3 000 000 markkaa. Yhteensä tekevät asutus- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI lu-
10917: rahaston uudet maksatusvelvoitteet 10100 000 vun 20 momenUlle siirtona maatila-
10918: markkaa. Kun vuosi sitten siirrettiin asutus- talouden kehittämisrahastoon 30 000 000
10919: rahastosta maksettavaksi maankäyttölain markan suuruisen lisämäärärahan käy-
10920: mukaiset tienteko-, kuivatus- ja metsänparan- tettäväksi maankäyttölain 29 §: ssä
10921: nuskustannukset noin 6 000 000 markkaa mainittuihin ja maatilatalouden kehit-
10922: sekä kunnille ja rahalaitoksille maksettavat tämisrahastosta annettavan lain tar-
10923: lainojen hoitokorvaukset noin 4 000 000 mark- koituksiin.
10924: Helsingissä 13 päivänä Jokakuuta 1966.
10925:
10926: Pentti Pekkarinen. Reino Karpola. Katri Helena Eskelinen.
10927: Mauno Pohjonen. Eino Lottanen. Toivo Antila.
10928: Eino Uusitalo. Paavo Niinikoski.
10929: 2838
10930:
10931: IV,651. -Rah.al. N:o 307.
10932:
10933:
10934:
10935:
10936: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maankäyttötoimi-
10937: kuntien lukumäärän pitämiseksi nykyisenä.
10938:
10939:
10940: Ed usk unn a 11 e.
10941:
10942: Maankäyttölain toimeenpanon asiantuntijat kuin se lakkautetaan. Lakkauttamisen tulisi
10943: ovat valittaen todenneet, että maankäyttötoi- ainakin olla tiedossa vähintään kolme vuotta
10944: mikuntien lakkauttaminen suunnitelmatto- ennenkuin se tapahtuu. Tällä hetkellä on kui-
10945: masti aiheuttaa valtion varoilla suoritetun tenkin kaikkien maankäyttötoimikuntien
10946: työn joutumista hukkaan, koska keskeneräi- osalta työtilanne sellainen, että niiden lak-
10947: sen työn joutuminen toiselle tuomarin vas- kauttaminen aiheuttaa valtion varoilla suo-
10948: tuulla toimivalle maankäyttötoimikunnalle, ritetun työn mitätöimistä ja näin ollen myös
10949: tarkoittaa samaa kuin työn suorittaminen valtion varoja on joutunut tuhlauksen koh-
10950: uudelleen. Tähän mennessä on jo esiintynyt teeksi.
10951: tapauksia, että sama työ on jouduttu suorit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10952: tamaan jopa kolmeenkin kertaan, koska lak- kunnioitaen,
10953: kautetulta toimikunnalta keskeneräisen teh-
10954: tävän vastaan ottanut toimikunta ei voi ot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
10955: taa vastuuta edeltäjänsä suorittamista töistä. tulo- ja menoarvion 11 Pl:n XVI lu-
10956: Niinpä kaikki keskeneräiset työt tulevat aina vun 1 momentiUe 400 000 markan lisä-
10957: uudelleen tehtäviksi. Tämän vuoksi olisi vält- määrärahan maankäyttötoimikuntien
10958: tämätöntä, että kukin maankäyttötoimikunta lukumäärän pitämiseksi vuoden 1967
10959: voisi hoitaa aloittamansa työt loppuun ennen- aikana vähentämättömänä.
10960: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
10961:
10962: Pentti Pekkarinen. ~o Volotinen.
10963: Paavo Niinikoski. Eino Uusitalo.
10964: Mauno Pohjonen.
10965: 2839
10966:
10967: IV,652.-Rah.a.l. N:o 308.
10968:
10969:
10970:
10971:
10972: Pennanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rikos-
10973: poliisilisän maksamista varten.
10974:
10975:
10976: E d u s k u n n a 11 e.
10977:
10978: Valtion tulo- ja menoarvia&sa on 7 Pl. IX maaseutupoliisin :toimenhaltijoille, jotka vah-
10979: luvun 22 momentilla varattu määräraha ri- vistetun työnjaon mukaan suorittavat yksin-
10980: kospoliisilisän maksamiseksi rikospoliisityötä omaan rikospoliisityötä. Eduskunnan myön-
10981: ja järjestyspoliisisaa siihen verrattavaa kuu- tämän määrärahan suuruus kuitenkin osoit-
10982: lustelu- ja tutkintatyötä suorittaville poliisi- taa eduskunnan tarkoituksena olleen maksu-
10983: toimenhaltijoille. Rikospoliisilisän maksami- perusteiden väljentämisen mahdolliseksi teke-
10984: nen rikospoliisimiehille perustuu sisäasiainmi- minen, sillä määräraha olisi .tulo- ja menoar-
10985: nisteriön Poliisin käskylehdessä N :o 6/56 an- vion v·almistumisen aikaiset palkkaolosuhteet
10986: ·tamiin ohjeisiin, joiden mukaan sitä maaseu- huomioon ottaen riittänyt paikkakuntarajoi-
10987: tupoliisissa maksetaan sellaisille poliisitoimen- 'tuksen poistamisen aiheuttamiin lisämenoihin.
10988: haltijoille, jotka vahvistetun työnjaon mu- Nyt jo kymmenen vuotta vanha paikkakun-
10989: fuaan suorittavat yksinomaan rikospoliisityötä taluettelo ei vastaa enää .tosiasiallisia olosuh-
10990: tiheästi 'asutulla paikkakunnalla. Tällaisella teita eikä tällaisten rajoitusten olemassaolo
10991: paikkakunnalla tarkoitetaan käskylehdessä ole asiallista eikä oikeudenmukaista, koska
10992: kaupunkien, kauppaloiden ja taajaväkisten voimassa oleva poliisitoimiasetuskin edellyt-
10993: yhdyskuntien lisäksi siinä nimeltä mainittuja tää, että poliisipiireissä, joissa se työvoiman
10994: paikkakuntia. Eduskunnan vuoden 1964 tulo- suuruuden mukaan on mahdollista, tulee olla
10995: ja menoarviossa myöntämän lisämäärärahan ainakin yksi rikostutkintaan erikoistunut po-
10996: puitteissa rikospoliisilisää maksetaan Poliisin liisimies. Sisäasiainministeriö on menoarvoesi-
10997: käskylehden N :o 1/64 ohjeiden mukaisesti tyksiä tehdessään pyrkinyt epäkohdan korjaa-
10998: myös sellaisille kaupunki- tai maaseutupoliisi- miseen, mutta tuloksetta.
10999: piirien järjestyspoliisin ylikonstaapeleille ja
11000: vanhemmille konstaapeleille, jotka vahviste- Eduskunnan vuoden 1966 ;tulo- ja meno-
11001: tun työnjaon mukaan toimivat yksinoma·an arvion yhteydessä lausumia perusteluita on
11002: kuulustelu- ja tutkintatehtävissä. ·edelleen tulkittu siten, että korotetun rikos-
11003: Valtion tulo. ja menoarvioon vuodelle 1966 poliisilisän maksaminen järjestyspoliisin ao.
11004: merkittiin edellä mainitulle momentille li- toimenhaitijoille ei ole mahdollista, mutta
11005: säystä 1 035 777 markkaa rikospoliisilisän suo- myönnetyn määrärahan suuruudesta on kui-
11006: rittamiseksi vuoden 196r6 alusta lukien asian- tenkin pääteltävissä,että eduskunnan tarkoi-
11007: omaisen poliisitoimenhaltijan oman palkkauk- ,tuksena en ollut, että näillekin poliisimiehille
11008: sen ja sitä kahta palkkausluokkaa ylemmän maksettaisiin rikospoliisilisä korotettuna.
11009: palkkauksen välistä eroa vastaavana aikai- Kun rikospoliisitehtävien menestyksellinen
11010: semman yhden palkkausluokan erotuksen si- hoitaminen maaseutupoliisissakin vaatii nii-
11011: jasta, mikä siis merkitsi rikospoliisilisän ko- den keskittämistä asi&nmukaisen erikoispereh-
11012: rottamista kaksinkertaiseksi. tyneisyyden omaavien poliisimiesten suoritet-
11013: Eduskunnan tässä yhteydessä lausumien pe- taviksi ja kun myös järjestyspoliisissa rikos-
11014: rusteluiden on katsottu merkitsevän, ettei ri- poliisitehtäviin verrattavaa kuulustelu- ja
11015: kospoliisilisän vuodelta 1956 olevia maksupe- tutkintatyötä suorittavien poliisimiesten työn
11016: rusteita voida muuttaa siten, että niissä oleva on katsottava olev&n yhtä tärkeää ja vaativaa
11017: paikkakuntaluettelo saataisiin poistaa, jolloin kuin varsinaisen rikospoliisityönkin, tulisi
11018: rikospoliisilisää voitaisiin maksaa kaikille kaikille näihin tehtäviin määrätyille suorit-
11019: 2840 IV,652. - Rikospoliisilisä..
11020:
11021:
11022: taa tehtävän ~aatuun Hittyvä samanlainen kaa rikospoliisilisän maksamiseksi kai-
11023: palkkaus. Mlle nHlle maaseudun poliisimiehille,
11024: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- jQtka vahvistetun työnjaon mukaan
11025: nioittaen, suorittavat yksinomaan rikospoliisi-
11026: työtä sekä rikospoliisilisän maksami-
11027: että Eduskunta ottaisi vuoden 1967 seksi kahden palkkausluokan erotuksen
11028: tulo- ja menoarvion 7 Pl:n IX luvun suuruisena siihen oikeutetuille järjes-
11029: 22 momentille lisäyksenä 196 000 mark- tyspoliisin toimenhaltijoille.
11030: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
11031:
11032: Antti 0. Pennanen. Eero Häkkinen.
11033: Ville Tikkanen. M. Laaksonen.
11034: 2841
11035:
11036: IV,653.-Rah.al. N:o 309.
11037:
11038:
11039:
11040:
11041: Pennanen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisi-
11042: alan erikoiskursseja varten.
11043:
11044:
11045: E d u s k u n n a 11 e.
11046:
11047: Ammatti- ja jatkokoulutuksen tarve lisään- lutusta halutaan valtiovallan ta:holta tukea
11048: tyy kehittyvässä yhteiskunnassa jatkuvasti. ja edelleen kehittää, mutta tarkoitukseen ei
11049: Yksityiset työnantajat ovat kiinnittäneet tä- ole ollut toistaiseksi käytettävissä määrä-
11050: hän seikkaan ansaittua huomiota. Myös val- rahaa.
11051: tionhallinnon eräillä aloilla on virkamiesten Poliisimiehet ovat itse omakohtaisella toi-
11052: ja työsuhteessa olevien jatkokoulutus järjes- minnallaan osoittaneet jatkokoulutuksen tar-
11053: tetty yleistä kehitystä seuraten ajan vaati- peellisuuden. Myös julkisuudessa on poliisi-
11054: muksia vastaavalla tavalla. Samaa ei voida miesten haluun kohottaa itsenäisesti ammat-
11055: sanoa poliisimiesten jatkokoulutuksesta, joka titaitoaan kiinnitetty ansaittua huomiota,
11056: rajoittuu rikospoliisimiehille ja moottoriajo- mutta samalla kummeksuttu sitä, ettei polii-
11057: neuvon kuljettajina toimiville poliisimiehille simiesten jatkokoulutusta ole edellä mainit-
11058: satunnaisin väliajoin järjestettyihin erikois- tuja rikospoliisimiesten erikoiskursseja lu-
11059: kursseihin. Sen sijaan muu osa poliisikun- kuun ottamatta järjestetty valtion toimesta.
11060: nasta joutuu hankkimaan varsinaisen poliisi- Jatkokoulutuksen tarvetta esiintyy myös jär-
11061: koulutuksen jälkeen kaiken ammatissa tar- jestyspoliisi- ja maaseutupoliisimiesten kes-
11062: vittavan lisätiedon omatoimisesti, joka tieto kuudessa, sillä tehtävät ovat lisääntyneet ja
11063: ja sen käytäntöön soveltaminen on erityisen monipuolistuneet.
11064: monitahoista, varsinkin kun tiedetään alati Erikoiskursseja varten 7 Pl. VII. luvun 5
11065: kehittyvän ja muuttuvan lainsäädännön momentille varattu 15 000,- markan määrä-
11066: asettavan poliisimiehet yhä vaativimpien rat- raha, jonka puitteissa varsinaista jatkokoulu-
11067: kaisujen eteen. tusta poliisimiehille järjestetään, on täysin
11068: Lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ovat riittämätön. Määrärahan turvin järjestetyillä
11069: poliisijärjestöt ja eritoten Suomen Poliisien rikospoliisi- ja valokuvauskursseilla ei voida
11070: Liitto r.y. ylläpitäneet poliisimiesten toivo- tyydyttää sitä jatkokoulutuksen tarvetta,
11071: muksesta ammatillista jatkokoulutustoimin- joka esiintyy poliisitoimen alalla. Käsityk-
11072: taa valtakunnallisten opinto- ja luentopäi- semme mukaan poliisimiesten jatkokoulutus
11073: vien sekä eri puolilla Suomen liiton jäsen- olisi hoidettava järjestelmällisesti ottamalla
11074: yhdistysten toimesta järjestettyjen vastaa- huomioon se todellinen tarve, joka jatkokou-
11075: vanlaisten jatkokoulutustilaisuuksien muo- lutuksen suhteen esiintyy.
11076: dossa. Jatkokoulutustoiminta on rahoitettu Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11077: kokonaisuudessaan liiton ja sen jäsenyhdis- kunnioittavasti,
11078: tysten varoilla, joskin myös valtiovalta osit-
11079: tain on osallistunut kustannuksiin suoritta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11080: malla jatkokoulutustilaisuuksiin luennoitsi- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. VII luvun
11081: joina saapuvien asiantuntijain ja virkamies- 5 momentille 15 000 markan suu-
11082: ten matkakustannukset. Viimeksi mainittu ruisen lisämäärärahan poliisimiesten
11083: seikka osoittaa, että poliisimiesten jatkokou- jatkokoulutuksen järjestämistä varten.
11084: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
11085:
11086: Antti 0. Pennanen. Ville Tikkanen.
11087: 33 E 841/66
11088: 2842
11089:
11090: IV,654. -Rah.al. N:o 310.
11091:
11092:
11093:
11094:
11095: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun poliisi-
11096: miesten virkamatkojen korvaamiseen.
11097:
11098:
11099: E d u s kun n a ll e.
11100:
11101: Vuoden 1967 tulO- ja menoarvioesitykseen Edellä mainittu 15 kilometrin rajoitus ei
11102: on 7 Pl. IV luvun 9 momerutille otettu dle oikeudenmukainen - sellaista ei tiettä-
11103: 703 000 markan arviomääräraha maaseutu- västi muihin virkamiehiin nähden sovelleta
11104: pO'liisin matkakustannuksia varten. Tästä - ja se on herättänyt maan poliisikunnan
11105: määrärahasta suoritetaan muun ohessa kor- keskuudessa suurta tyytymättömyyttä. Ra-
11106: vaukset nimismiespiirien poliisikonstaap~leille joitus, joka vuoden 1935 dlosuhteissa ehkä
11107: heidän omassa piirissä tekemistään virkamat- oli perusteltavissa, ei enää ole asianmukai-
11108: koista. Korvaus suoritetaan myös oman au- nen. Maantieliikenne ja sen aiheuttamat va-
11109: ton käytöstä, mikäli siihen on erikseen saatu hingot ovat vuoteen 1935 verrattuina olen-
11110: ~upa. naisesti lisääntyneet, poliisihoidolliset olo-
11111: Sisäasiainministeriön 19. 12. 1935 antaman suhteet ovat muuttuneet ja poliisitoiminta
11112: kiertokirjeen mukaan korvausta oman piirin on muutoinkin tehostrmut.
11113: a:lueella tehdyistä virkamatkoista suoritetaan Saamamme tiedon mukaan sisäasiainminis-
11114: maaseudun poliisikonstaapelcille sellaisista teriön tarkoitus on oHut muuttaa edellä mai-
11115: matkoista, joilla heillä ei ole olllut tuloa vir- nittu 15 kilometrin rajoitus 6 kilometriksi.
11116: kaJtoimituksista ja edellytyksel'lä, että matka Se edellyttäisi määrärahaan 250 000 markan
11117: asuin- tai virantoimituspaikasta toimituspaik- lisäystä. Kun kuluvana vuonna toteutetun
11118: kaan edestakaisin on vähintään 15 kilometriä. muutoksen a~heuttama 50 000 markan lisäys
11119: Päivärahoja ei ko. matkoista suoriteta. Sisä- otetaan huomioon, momentille tarvitaan siten
11120: asiainministeriö on 9. 6. 1966, asian oltua val- lisäystä ainakin 300 000 markkaa.
11121: tioneuvoston käsiteltävänä, muuttanut mai- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
11122: nittua kiertokirjettään siten, •että nimismies- ehdotamme,
11123: piirien poliisikonstaapeleille voidaan suorit-
11124: taa matkakustannusten korvausta oman au- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11125: ton käytön osaJlta myös alle 15 kilometrin tulo- ja menoarvion 7 pl. IV luvun 9
11126: matkoista edellyttären, että matka aiheutuu momentille lisäystä 300 000 markkoo
11127: vaarallisen rikoHisen kiinniottamisesta, juo- käytettäväksi maaseudun poliisimiesten
11128: puneen tai vaikeasti loukkaantuneen kulje- omassa piirissään suorittamien vähin-
11129: tuksesta, liikenneonnettomuuspaikalle me- tään 6 km pituisten virkamatkojen
11130: nosta tai muista näihin verrattavista kii- korvaamiseksi ja ns. hälytysajoissa
11131: reellisistä pakottavista :tapauksista (ns. häly- l;_.aikkien virkamatkojen korvaamiseksi
11132: tysajot). t'lman h'lometrirajoitusta.
11133: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
11134:
11135: Antti 0. Pennanen. Eero Häkldnen.
11136: Ville Tikkanen. M. Laaksonen.
11137: 2843
11138:
11139: IV,655.-Rah.al. N:o 311.
11140:
11141:
11142:
11143:
11144: Pennanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Wärt-
11145: silän teknilliselle oppilaitokselle.
11146:
11147:
11148: Ed usk unnall e.
11149:
11150: Wärtsilän teknillisen oppilaitoksen ra- talousarvioehdotuksen mukaan 261 000 mk.
11151: kensi säätiö vv. 1960-1961 Joensuun kau- Oppilaista on yli puolet Joensuun kaupun-
11152: punkiin Wärtsilä-yhtymältä saamiensa lah- gin ulkopuolelta ja neljännes muualta kuin
11153: joitusvarojen turvin. Säätiö on luovuttanut Pohjois-Karjalasta. Kaupungin rasituksen
11154: oppilaitoksen Joensuun kaupungille, joka yl- pienentämiseksi on lukukausimaksut täyty-
11155: läpitää oppilaitoksessa sekä teknillistä opis- nyt 'korottaa 1. 9. 1964 lukien kaksinkertai-
11156: toa että koulua. seksi siitä mitä ne ovat valtion teknillisissä
11157: Kun oppilaitosta ryhdyttiin suunnittele- oppilaitoksissa. Kun v·astaavanlaisen opetuk-
11158: maan edellytettiin, että sen ylläpitoa tukee sen muualla maassa hoitaa etupäässä va1tio
11159: myös oppilaitoksen vuokra-arvoon myönnet- koituu siitä maamme muille osille sellaista
11160: tävä silloin voimassa olleiden säädösten mu- hyötyä mistä vähävarainen Pohjois-Karjala
11161: kainen valtion avu.stus. Valtioneuvoston jää osattomaksi.
11162: 19. 10. 1961 rakennusten vuokra-arvojen mää- Ei voida pitää kohtuullisena että ns. ke-
11163: räämisperusteista antaman päätöksen mu- hitysalueeseen kuuluvassa Pohjois-Karjalassa
11164: kaan ei rakennusten hankinta-arvoa (vuokra- oppilaat joutuvat maksamaan teknillisestä
11165: arvoa) kuitenkaan enää lasketa, mikäli omis- opetuksesta enemmän 'kuin yleensä muualla
11166: taja on saanut rakennuksen 'käyttöönsä vas- maassa. Lukukausimaksujen korotus on edel-
11167: tikkeetta. Oppilaitosrakennuksen vuokra- loon edessä. Joensuun kaupunki on näin
11168: arvoksi olisi hankinta-arvon mukaan laski€n joutunut hoitamaan omin kustannuksin teh-
11169: muodostunut täviä mitkä muualla maassa on katsottu
11170: kuuluvan valtiolle. Välttämätöntä on että
11171: Korko 6 % % = 150 000 mk Wärtsilän teknillisen oppiLaitoksen yllä-
11172: Kuoletus 1 % % - 36 000 , pitokustannuksiin myönnetään lisäavustusta
11173: Vuokra-arvo 192 000 mk nimenomaan se määrä, joka on katsottava
11174: sille luvatuksi huoneiston vuokra-arvokus-
11175: tannuksiin kuuluvaksi valtion avuksi.
11176: Kunnallisille teknillisilla oppilaitoksille lain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11177: mukaan tuleva valtion avustus on 50 % vuok- nioittavasti,
11178: ra-arvosta. Tätä valtion avustusta edellytet-
11179: tiin silloisen lain ja lupausten mukaan saa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11180: tavaksi 96 000 mk. Joensuun kaupungin tulo- ja menoarvioon 96 000 markan
11181: kannettavaksi jäi Wärtsilän oppilaitoksen suuruisen määrärahan Wärtsilän tek-
11182: menoista v. 1962 = 76 000 mk, v. 1963 = nilliselle oppilaitokselle avustukseksi
11183: 83 500 mk, v. 1964 = 115 000 mk, v. 1965 = lukukausimaksuihin vaikuttavien kus-
11184: 210 000 mk, v. 1966 = 240 000 mk ja v. 1967 tannusten alentamiseen.
11185: Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1966.
11186:
11187: Antti 0. Pennanen. Valde Nevalainen.
11188: P. Puhakka. Aili Vaittinen.
11189: 2844
11190:
11191: IV,656. -Rah.al. N:o 312.
11192:
11193:
11194:
11195:
11196: Pentti ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitok-
11197: sen Pohjois-Satakunnan koeaseman rakentamiseen.
11198:
11199:
11200: Ed u s kun n a 11 e.
11201:
11202: Metsäntutkimuslaitoksen Pohjois-Satakun- Metsäntutkimuslaitoksen Pohjois-Satakun-
11203: nan koeasema Parkanossa toimii erittäin nan koeasema Parkanossa suorittaa valtakun-
11204: puutteellisissa olosuhteissa. Koeaseman huone· nallisesti tärkeätä työtä. Sen tulisi ensi ti-
11205: tilat ovat hajallaan kahden kunnan alueella, lassa saada uudet, kohtuulliset vaatimukset
11206: osa rakennuksista on hajoamistilassa eikä täyttävät työskentelytilat, etteivät ala-arvoi-
11207: niitä enää voida korjata tarkoitustaan vastaa- set ulkonaiset olosuhteet enää haittaisi koe-
11208: vaan kuntoon. aseman työskentelyä.
11209: Uuden koeaseman suunnitelmat ovat val- Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme,
11210: miit ja rakennustöiden on odotettu alkavan
11211: jo useita vuosia sitten. Koeaseman kustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11212: arvio on noin 500 000 mk, ohjelma käsittää den 1967 tulo- ja menoarvioon 300 000
11213: yhteensä noin 4 400 ms, eli koeasemaraken- markkaa metsäntutkimuslaitoksen Poh-
11214: nuksen, varaston, lämpökeskuksen ja saunan. jois-Satakunnan koeaseman rakennus-
11215: töiden aloittamista varten.
11216: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
11217:
11218: Arvo Pentti. Väinö Vilponiemi.
11219: Veikko Savela. Aulis Sileäkangas.
11220: Pentti Pekkarinen. Matti Kekkonen.
11221: Pekka-Vilmi. Mauno Pohjonen.
11222: Viljo Virtanen. Olli J. Uoti.
11223: Irma Rosnell. Veikko Vennamo.
11224: Aulis Juvela. Kelpo Gröndahl
11225: 2845
11226:
11227: IV,657.-Rah.al. N:o 313.
11228:
11229:
11230:
11231:
11232: Perheentupa ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
11233: Suomen Mielenterveysseuralle Veikkolan parantolan työ-
11234: hönvalmennusosaston suunnittelua vm·ten.
11235:
11236:
11237: E d u s k u n n a ll e.
11238:
11239: Lääkehoidon, psyko- ja toimintaterapian te- yhteyteen siten, että osaston 50 paikasta 15
11240: hostumisen sekä yleisen medisiinisen asian- olisi avohuoltopaikkoja ja loput parantolassa
11241: tuntemuksen lisääntymisen ansiosta entistä sisällä olevia varten. Ottaen huomioon Veik-
11242: useampia mielitauteihin sairastuneita voidaan kolan parantolassa saavutetut tuloksen psyyk-
11243: parantaa työkykyisiksi. Tästä huolimatta mo- kisten sairauksien hoidossa ja laitoksen ylei-
11244: nien toipilaiden siirtyminen sairaalaympäris- sen harrastuksen uusien hoitomuotojen en-
11245: töstä tai kotihoidosta kiireiseen työelämään nakkoluulottomaan kokeilemiseen voidaan pi-
11246: tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia. Vaikka tää hyvin todennäköisenä, että tämän lai-
11247: sekä ulkomailta saadut että kotimaiset koke- toksen yhteyteen 'Perustettavasta kokeiluluon-
11248: mukset osoittavat, että niiden vaikeuksien toisesta työhönvalmennusosastosta saataisiin
11249: voittamiseksi voitaisiin tehdä erittäin paljon erittäin arvokkaita tietoja vastaavan toimin-
11250: ja siten välttää sekä monia inhimillisiä mur- nan kehittämistä varten koko maassa. Kun
11251: henäytelmiä että pysyvästi invalidisoitunei- seuralta kuitenkin puuttuvat taloudelliset
11252: den henkilöiden hoidosta aiheutuvia suuria mahdollisuudet tämän suunnitelman toteutta-
11253: kustannuksia, ei tarvittavien toimenpiteiden miseen, olisi tarkoitusta varten myönnettävä
11254: kohdalla ole päästy vielä edes alkuun. Työhön valtion tukea.
11255: valmennuksella ja siihen liittyvällä sosiaalis- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11256: ten sopeutumisvaikeuksien poistamisella olisi nioittaen,
11257: erittäin laaja työkenttä mielisairaaloiden ny-
11258: kyisten potilaiden keskuudessa ja sen avulla että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11259: sairaaloiden toimintakapasiteettia voitaisiin tulo- ja menoarvion 7 Pl. XIX luvun
11260: olennaisesti lisätä. Tämän tehtävän hoita- uudelle momentille 30 000 markan
11261: matta jättämistä on taloudellisestikin sen määrärahan avustukseksi Suomen Mie-
11262: vuoksi pidettävä varsin suurena tuhlauksena. lenterveysseuralle Veikkolan paranto-
11263: Suomen Mielenterveysseura on suunnitellut lan työhönvalmennusosaston suunnitte-
11264: työhönvalmennusosaston perustamista omista- lua varten.
11265: mansa ja ylläpitämänsä Veikkolan parantolan
11266: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
11267:
11268: A-V. Perheentupa. Mjas Mäkelä..
11269: Valto Käkelä. Aulis Sileäkangas.
11270: Pauli Räsänen. Veikko Hanhirova.
11271: Matti Kekkonen. Väinö R. Virtanen.
11272: Ilmo Paananen. Lauha Männistö.
11273: 2846
11274:
11275: IV,658.- Rah.al. N:o 314.
11276:
11277:
11278:
11279:
11280: Pesola ym..: Määrärahan osoittamisesta Helsingin maalaiskun-
11281: nan virastotalon suunnitelmien jatkamista varten.
11282:
11283:
11284: Eduskunnalle.
11285:
11286: Henkilökunnan vähäisyyden lisäksi ovat det ollut käytämättömänä Tikkurilan keskus-
11287: Helsingin maalaiskunnan poliisitoimen hoita- tassa. Verotoimisto ja posti työskentelevät
11288: misen lisävaikeutena olleet piirin puutteelliset niinikään puutteellisissa tiloissa ja on las-
11289: toimitilat. Nykyisin nimismiespiiri toimii vii- kettu verotoimiston nykyisten tilojen riittä-
11290: dessä eri paikassa, joka seikka on tuonut mu- vän ehkä noin 3--4 vuodeksi, jonka jälkeen,
11291: kanaan tarpeetonta ajanhukkaa ja hankaluut- mikäli korjausta ei saada aikaan, on harkit-
11292: ta. Piirin poliisiasema ja pidätettyjen suojat tavana muutto Helsinkiin. Jotta Tikkurilan
11293: ovat alapuolella kaiken arvostelun. Vuosittain virastotalon suunnittelua voidaan jatkaa, olisi
11294: on näissä puutteellisissa suojissa n. 1 300 hen- tähän asiantuntijoiden ilmoituksen mukaan
11295: kilöä, jotka ovat vaarassa joutua terveydelli- kiirellisyysjärjestyksessä alkupäässä olevaan
11296: sille vaaroille alttiiksi. Luku olisi huomatta- tarkoitukseen varattava määräraha.
11297: vasti suurempi, jollei pyrittäisi siihen, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11298: pidätetyt mahdollisimman monessa tapaukses- nioi..taen,
11299: sa kuljetetaan kotiin tai Keravan ja Helsingin
11300: poliisilaitoksen suojiin. Maalaiskunnan kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11301: nanviranomaiset ovat jo useita vuosia sitten tulo- ja menoarvioon 80 000 markkaa
11302: havainneet tilanteen vaativan korjausta ja arviomäärärahan Helsingin maalaiskun-
11303: lahjoittaneet valtiolle tontin, jonka nykyarvo nan virastotalon suunnitelmien jatka-
11304: on noin 1 milj. markkaa. Tontti on nämä vuo- mista varten.
11305: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
11306:
11307:
11308: Pekka. Pesola. Esko J. Koppanen.
11309: 2847
11310:
11311: IV,659. -Rah.al. N:o 315.
11312:
11313:
11314:
11315:
11316: Pohjonen ym.: Määrärahan. osoittamisesta Valkolan.mäen. ja
11317: Purston.mäen. tienparannustöihin Multian-Uuraisten
11318: maantiellä.
11319:
11320:
11321: E d u s kun n a 11 e.
11322:
11323: Tie- ja vesirakennushallitus on päätöksel- V alkolan risteyksen tiekohdan ja Petäjäve-
11324: lään 23 päivänä marraskuuta 1959 eli siis den-Valkolan maantien parantaminen 1.7
11325: jo lähes 7 vuotta sitten vahvistanut Multian km: n pituudelta. Kustannusarvio on 1 432 000
11326: -Uuraisten maantien parantamissuunnitel- markkaa. Aloitteita käsitellessään tie- ja
11327: man Valkolanmäen ja tienhaaran sekä Purs- vesirakennushallitus katsoi parannustöiden
11328: tomäen kohdalla. Mainitut mäet ja tienhaara olevan tarpeen teiden liikennekelpoisuuden
11329: .vaikeuttavat varsin suuressa määrässä lii- kannalta. Kulkulaitosvaliokunta piti tär-
11330: kennettä paitsi Uuraisten ja Multian myös keänä töiden toteuttamista "jotta tie tyydyt-
11331: Petäjäveden kirkonkylän ja aseman suun- täisi sillä esiintyvää liikennettä ja koska tie-
11332: taan. Nimenomaan runsaan ja raskaan puu- viranomaisten tätä koskevat suunnitelmat
11333: ~avaran kuljetuksen kannalta olisi paranta- ovat valmiit". Keski-Suomen Maakuntaliitto
11334: missuunnitelma vihdoin toteutettava. Lisäksi on jo aikaisemmin esittänyt tämän tienpa-
11335: nämä tienparannuskohteet tarvittaisiin vält- rannustyön työllisyyskohteeksi. Tämä esitys
11336: tämättä Multian ja Uuraisten runsaan työt- on uudistettu jälleen ensi vuoden työllisyys-
11337: tömyyden torjumiseksi. kohde! uettelossa.
11338: Todettakoon, että marraskuun 3 päivänä Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
11339: 1964 eduskunta on tehtyjen toivomusaloittei- ehdotamme,
11340: den johdosta päättänyt lausua toivomuksen,
11341: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tien- että Eduskunta ottaisi vuoden. 1967
11342: parannustöiden suorittamiseksi Multian ja tulo- ja menoarvioon. 400 000 markan.
11343: Uuraisten kirkonkylien välillä olevalla maan- määrärahan Valkolanmäen. ja Purs-
11344: tiellä. Kyseessä ovat 4.3 km: n pituinen Val- tonmäen tienparannustöihin. Multian.
11345: kolanmäen ja Purstomäen tiekohtien sekä -Uuraisten. maantiellä.
11346: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
11347:
11348: Mauno Pohjonen. Sylvi Saim.o. A.rtturi Jämsen.
11349: 2848
11350:
11351: IV,660.- Rah.al. N: o 316.
11352:
11353:
11354:
11355:
11356: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVH :n tukikoh-
11357: dan rakentamiseksi Pylkönmäelle.
11358:
11359:
11360: E d u s kun n .a 11 e.
11361:
11362: Teitten rakentamiseen ja hoitoon liittyvät pitämiseksi ja työttömyyden lieventämiseksi
11363: tehtävät ja tiekaluston tarve ovat Pylkön- vuosina 1965-66 laatimaan työohjelma;an.
11364: mäellä ja sen lähiympäristössä merkittävästi Kun vuoden 1967 tulo- ja menoarviossa ei
11365: kasvaneet. Kun TVH: n lähimmät tukikoh- ole varattu varoja TVH: n tukikohdan ai-
11366: dat ovat melko etäällä, on Pylkönmäelle kaansaamiseksi Pyl:könmäelle, olisi ne siihen
11367: suunniteltu omaa tukikohta;a. Tämän aikaan- lisättävä.
11368: saamiseksi on jo ryhdytty toimenpiteisiin. Edellä mainitun perusteeLla kunnioittaen
11369: Mainitun tukikohdan rakentamista varten ehdotamme,
11370: on kunta lahjoittanut tontin. Suunnitelman
11371: mukaan tukikohtaan tulevat autotalliraken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11372: nus, huoltorakennus ja konesuojarakennus, tulo- ja menoarvioon 260 000 markkaa
11373: jotka yhteensä maksavat noin 260 000 mk. TVH :n tukikohdan rakentamiseksi
11374: Työ on sisältynyt TVH: n työllisyyden yllä- Pylkönmäelle.
11375: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
11376:
11377: Mauno Pohjonen. Artturi Jämsen.
11378: Sylvi Saimo. Artturi Koskinen.
11379: 2849
11380:
11381: IV,661. -Rah.al. N:o 317.
11382:
11383:
11384:
11385:
11386: Pohjonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
11387: seudun sähköistämisen tukemiseen.
11388:
11389:
11390: Eduskunnalle.
11391:
11392: Maaseudun sähkökomitea toteaa mietinnös- köistyksen 10-vuotistavoitetta varten olisi
11393: sään maaliskuun 22 päivänä 1966 m.m. seu- avustusmäärärahojen kokonaistarve n. 50
11394: raavaa: mmk, joka kymmenelle vuodelle j·aettuna
11395: ''Maaseudun sähkökomitea katsoo, että merkitsisi vuosittain keskimäärin 5 mmk/v
11396: maaseudun sähköistyksen nykyvaiheessa voi- suuruista avustusmäärärahaa."
11397: daan ja tulee valtiontuen piiriin ottaa myös Vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon on hal-
11398: suhteellisesti kalliimpia sähköistyskohteita litus ehdottanut 2.450.000 markkaa (Siirto-
11399: kuin mitä nykyiset avustusperusteet edellyt. määräraha). Edellämainittuun komitean eh-
11400: tävät." dottamaan avustusmäärärahaan nähden se ei
11401: Tarvittavasta avustusmäärärahasta komi- ole riittävä. Senvuoksi sitä tulisi lisätä.
11402: tea mainitsee m.m. : Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
11403: ''Ne nykyisin jakelun ulkopuolella olevat ehdotamme,
11404: 46.000 taloutta, joiden liittämiskustannukset
11405: ovat enintään 500 mk tariffiyksikköä kohti, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11406: tarvitsevat valtionavustusta yhteensä n. 50 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 500 000
11407: mmk tariffiyksikköä kohti. - Esitetyt nä- markkaa maaseudun sähköistämisen
11408: kökohdat huomioon ottaen komitea katsoo, tukemiseen.
11409: että tarkoituksenmukaista maaseudun säh-
11410: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
11411:
11412: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo.
11413: Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen.
11414:
11415:
11416:
11417:
11418: 34 E 841/66
11419: 2850
11420:
11421: IV,662.- Rah.al. N: o 318.
11422:
11423:
11424:
11425:
11426: Pohjonen ym..: Määrärahan osoittamisesta syrjäseutujen pu-
11427: helinaseman ja puhelupaikkojen perustamista varten.
11428:
11429:
11430: Ed uskunn alle.
11431:
11432: Maamme posti- ja lennätinlaitoksen taholta vaikeissa taloudellisissa oloissa elävien syr-
11433: on tod_ettu, että valtio käyttää aivan liian jäseutujen asukkaiden puhelinoloja todella
11434: vähän varoja puhelintoimen kehittämiseen. aihetta nopeasti korjata. Tämä edellyttäisi
11435: Erityisesti laaja maaseutu pohjois-, itä- ja nimenomaan nykyistä enemmän valtion va-
11436: keskiosissa maatamme toimii vielä sangen roja syrjäseutujen puhelinolojen parantami-
11437: vaikeissa puhelinoloissa. Syrjäseuduilla on seksi.
11438: vileä runsaasti tiloja, joista lähimpään pu- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
11439: helimeen kertyy matkaa 5-10 km:iin, jopa ehdotamme,
11440: enemmänkin. Vaikeudet tällöin onnettomuuk-
11441: sien ja sairauden sekä tulipalojen sattuessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11442: hyvin käsitetään. Kun puhelinasemien ja pu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 500 000
11443: helupaikkojen perustamisanomuksia tehdään markkaa syrjäseutujen puhelinasemien
11444: vielä vuosittain enemmän kuin niitä pysty- ja puhelupaikkojen perustamista var-
11445: tään rakentamaan, olisi yleensä muutoinkin ten.
11446: Helsingissä 7 päivänä lakokuuta 1966.
11447:
11448: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo.
11449: Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen.
11450: 2851
11451:
11452: IV,663. -Rah.al. N:o 319.
11453:
11454:
11455:
11456:
11457: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yli-
11458: opiston liikuntatieteiden laitoksen rakentamiseen.
11459:
11460:
11461: Ed uskunn alle.
11462:
11463: Eduskunta on hyväksyessään valtion tulo- ei ole juuri lainkaan varattu määrärahoja
11464: ja menoarvion vuodeksi 1966 kiirehtinyt Jy- Helsingin ulkopuolelle perustettujen yliopis-
11465: väskylän yliopiston liikuntatieteiden laitos- tojen rakentamiseen, huolimatta siitä että
11466: rakennuksen rakentamisen aloittamista. Vuo- korkeakoululaitoksen laajeneminen tapahtuu
11467: sina 1963 ja 1965 on sen suunnitteluun jo ensisijaisesti muualla kuin Helsingissä. Siksi
11468: myönnetty yhteensä 500 000 markkaa, ja on hanke tähdellinen myös maan korkea-
11469: määrärahaa on ollut oikeus käyttää ehdolli- koulupolitiikan hoitamisen kannalta. Kun
11470: sesti myös rakennustyön aloittamiseen. Sen Jyväskylän yliopiston on vuosittain vuok-
11471: johdosta että työ on jo kolmatta vuotta rattava yhä enemmän tiloja alueensa ulko-
11472: viivästynyt aikataulusta, on yliopiston vuonna puolelta opetustyötään varten, säästyy ra-
11473: 1963 aloittaman liikuntakasvatuksen opinto- kennuksen valmistuttua osa muuten välttä-
11474: suunnan jatkuva toiminta vakavasti uhan- mättömistä vuokrakuluista ja rakennus pal-
11475: alainen, erityisesti mitä tulee jatko-opintoja velee heti täysitehoisesti yliopiston opetusta.
11476: suorittavien opiskelumahdollisuuksiin ja tut- Näistä syistä on rakennustyön alkamista kii-
11477: kimustyöhön, ja perusopetuksessakin on jou- rehdittävä erittäin voimakkaasti.
11478: duttu turvautumaan hygienisesti epätyydyt- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
11479: täviin tilapäisjärjestelyihin. Uudisrakennuk- ehdotamme,
11480: sen hyväksytty tilavuus on noin 50 000 ms
11481: ja kokonaiskustannusarvio 9 200 000 mark- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11482: kaa. Suunnitelman mukaan lopulliset piirus- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
11483: tukset ovat valmiina elokuussa 1967, jonka suuruisen siirtomäärärahan Jyväsky-
11484: jälkeen rakentaminen voi alkaa. Lisäksi on län yliopiston liikuntatieteiden laitos-
11485: otettava huomioon, että hallituksen esityk- rakennuksen rakennustöiden aloittami-
11486: sessä tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1967 sek&i syksyllä 1967.
11487: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1967.
11488:
11489: Mauno Pohjonen. Arvo Ahonen. Siiri Lehmonen.
11490: Pentti Sillantaus. Artturi Koskinen. Sylvi Saimo.
11491: Artturi .Tå.msen. Aune Salama. Impi Lukkarinen.
11492: Sakari Knuuttila.
11493: 2852
11494:
11495: IV,664.- Rah.al. N:o 320.
11496:
11497:
11498:
11499:
11500: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten aseman
11501: selvittämiseen.
11502:
11503:
11504: Ed uskunn alle.
11505:
11506: Maamme vanhukset kaipaisivat ensisijassa mintaan. Tässä suhteessa työ onkin jo pantu
11507: kunnollisia ja rauhallisia asuntoja, huoltoa alulle. Tiedämme, että Suomen Punainen
11508: ja hoitoa sekä parempia elämisen ja toi- Risti, Väestöliitto ja Vanhainsuojelun Kes-
11509: meentulon mahdollisuuksia, sillä he ovat jo kusliitto ovat perustaneet Kotiapukeskus r.y.-
11510: suorittaneet oman osuutensa yhteiseksi hy- nimisen järjestön. Se on ilmoittanut kiirei-
11511: väksi. Vanhusten elämänongelmiin ei maas- simmäksi tehtäväkseen selvittää kotiaputoi-
11512: samme ole vielä riittävästi kiinnitetty huo- minnan tarpeen koko maassa ja myös tämän
11513: miota. Jos lasketaan vanhuksiksi 65 vuotta toiminnan myönteisen kehityksen edellytyk-
11514: täyttäneet, kuten esim. kansaneläkelain pe- set.
11515: rusteella määritellään, niin koko kansas- Kun kuitenkaan tässä vaiheessa ei tarkoin
11516: tamme on vanhuksia noin 7.5 prosenttia eli tiedetä, millaisissa oloissa vanhukset meillä
11517: lähes 400 000. Kymmenen vuoden kuluttua elävät, millaiset ovat heidän toimeentulo-
11518: lasketaan meillä olevan 500 000 vanhusta. mahdollisuutensa sekä miten ne olisi oikeu-
11519: Tähän nähden voi sanoa, että lasten ja nuor- denmukaisesti ja tarkoitustaan vastaavalla
11520: ten sekä täysi-ikäisten kysymysten rinnalla tavalla hoidettava, olisi vanhusten taloudel-
11521: me olemme suuresti unohtaneet vanhusten linen asema, ruumiillisen ja henkisen huollon
11522: asiain hoitamisen. Väitetään, että tässä suh- tarve sekä asumistilanne valtiovallan ta-
11523: teessa on jo sentään jotain tehty. Onhan holta tai sen tuella viipymättä selvitettävä.
11524: rakennettu vanhainkoteja kuntien, seurakun- Tämän perusteella olisi sitten mahdollisuus
11525: tien ja yksityisten järjestöjen toimesta. Mutta laatia selvä ja monipuolinen valtakunnallinen
11526: näitä koteja tarvitaan ratkaisevasti enemmän. vanhusten huoltosuunnitelma ja ryhtyä sen
11527: Merkittävää edistystä on se, että vanhusten aiheuttamiin toimenpiteisiin.
11528: huoltoa ja asunto-oloja sekä sairaskoteja Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
11529: edistävään rakennustoimintaan tarkoitettuja ehdotamme,
11530: rakennuslainoja on nyt kansaneläkelaitok-
11531: selta määrätyillä edellytyksillä haettavissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11532: Vanhusten asumis- ja toimeentulomahdolli- tulo- ja menoarvioon 50 000 markkaa
11533: suuksissa on kuitenkin siksi suuria eroja, että vanhusten taloudellisen aseman, huol-
11534: yhteiskunnan kannalta voisi olla syytä esim. lontarpeen ja asumistilanteen selvittä-
11535: kotiavun suhteen ryhtyä järjestettyyn toi- miseksi.
11536: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
11537:
11538: Mauno Pohjonen. Sylvi Saimo. Artturi Jämsen.
11539: 2853
11540:
11541: IV,665.-Rah.al. N:o 321.
11542:
11543:
11544:
11545:
11546: Pohjonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maalaiskirjeenkan-
11547: tajien kantovuorojen lisäämiseksi syrjäseuduilla.
11548:
11549:
11550: E d u s kunnalle.
11551:
11552: Suomen hallitusmuodon 5 § : n mukaan jään kertaan. (Suhteellisesti suurimman osan
11553: "Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain näistä rajoitetuista vuoroista muodostavat
11554: edessä". Tämä koskee varmaan sekä kansa- kolme kertaa viikossa tapahtuvat kannot.)
11555: laisten velvollisuuksia että heidän oikeuk- Asiantilan korjaaminen on rahakysymys.
11556: siaan. Mm. postinkuljetukseen nähden on Juuri syrjäisillä seuduilla asuvilla on oikeus
11557: maassamme vielä suuria eroja maaseudun ja odottaa pikaista parannusta postioloihinsa.
11558: nimenomaan sen syrjäkylien sekä asutuskes- Tähän olisikin saavutettavissa korjausta suh-
11559: kusten kesken. Nykyisin lienee jo oikeutet- teellisen pienellä määrärahan lisäyksellä.
11560: tua toivoa, että sanomalehdet ja muut posti- Edellä mainitun perusteella kunnioittaen
11561: lähetykset saataisiin kaikkialla joka päivä. ehdotamme,
11562: Näin ei ole läheskään vielä maaseudulla
11563: asianlaita. Kun esim. maaseudulla noin 2 000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11564: postinkantolinjalla posti kannetaan kuusi tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 250 000
11565: kertaa viikossa, niin noin 1 000 linjalla vaih- markkaa maalaiskirjeenkantajien kan-
11566: telee kantokertojan määrä vain yhdestä nel- tovuorojen lisäämiseksi syrjäseudu~'lla.
11567: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
11568:
11569: Mauno Pohjonen. Sylvi Saim.o.
11570: Pentti Pekkarinen. Artturi Jämsen.
11571: 2854
11572:
11573: IV,666.-Rah.al. N:o 322.
11574:
11575:
11576:
11577:
11578: Pousi: Määrärahan osoittamisesta Kyminlinnar~r-Otsolan
11579: moottoritien rakentamisen aloittamiseen valtatiellä n:o 6.
11580:
11581:
11582: E d u s k u n n .a ll e.
11583:
11584: Kymenläänin Maakuntaliitto on esittänyt kauppalan ja koko yhdyskunnan muille ke-
11585: valtioneuvostolle useita liikenneolojen kan- hittämissuunnitelmille. Kauttakulkutien ra-
11586: nalta tärkeitä työllisyyskohteita, joihin on kennussuunnitelmat ovat valmiina tie- ja ve-
11587: sisältynyt myös Kyminlinna-Otsola-tien ra- sirakennushallituksessa ja ne on tiettävästi
11588: kentamisen nopeuttaminen. Tämän vilkas- laadittu osaksi Ruotsissa. Kauppala puoles-
11589: liikenteiseksi muodostuvan kauttakulkutien taan on varautunut tiesuunnitelman toteut-
11590: rakentaminen on sisältynyt myös Kymen- tamiseen lunastamalla tarkoitukseen kalliit
11591: laakson Seutukaavayhdistyksen mielestä tär- maa-alueet ja hoitamalla muutoinkin velvoit-
11592: keisiin tierakennuskohteisiin. Karhulan kaup- teensa.
11593: palanhallitus puolestaan on pitänyt kyseisen Kyminlinna-Otsola-tien rakentamisen aloit-
11594: ns. Karhulan moottoritien rakentamista kaik- taminen olisi välttämätöntä myös läänin ylei-
11595: kein kiireellisimpänä kohteena ensi vuoden sen työllisyystilanteen kannalta. Erityisesti
11596: tulo- ja menoarvion kannalta. Karhulan kun otetaan huomioon, että mm. Porvoon-
11597: kauppalanhallitus toteaa Maakuntaliitolle an· Pyhtään väliset tieparannukset alkavat olla
11598: tamassaan lausunnossa, että "tulisi kaikin valmiina, olisi uuden työllisyyskohteen avaa-
11599: tavoin pyrkiä siihen, että Karhulan moottori- minen tällä alueella välttämätöntä. Lisäksi
11600: tien rakentaminen, joka kuluvan vuoden ai- on otettava huomioon, että kyseisen moottori-
11601: kana aloitetaan valtion työllisyystyönä, saa- tien rakentaminen on erityisesti teollisuuden
11602: daan rahoitetuksi ensi ja sitä seuraavien vuo- ja kaupan kannalta kiireellinen Kyminlinna
11603: sien tulo- ja menoarviossa". -Otsola välisen kauttakulkuliikenteen no-
11604: Näiden kannanottojen mukaisesti maakun- peuttamiseksi.
11605: taliitto on ollut yhteydessä valtioneuvostoon Edellä mainitun perusteella ehdotan kun-
11606: ja eri ministeriöihin ja sille on valtioneuvos- nioittaen,
11607: ton taholta ilmoitettu, että rakennustyöt aloi-
11608: tetaan syksyllä 1966. Määrärahaa ei kuiten- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11609: kaan ole otettu vuoden 1967 tulo- ja meno- tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
11610: arvioesitykseen. Töiden alulle saattaminen Kyminlinnar~r-Otsolan moottoritien ra-
11611: jo tässä vaiheessa olisi kuitenkin välttämä- kentamisen aloittamiseksi valtatiellä
11612: töntä jo senkin vuoksi, että moottoritien ra- n:o 6.
11613: kentamistöiden viivästyminen on haitaksi
11614: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
11615:
11616: Viljo Pousi.
11617: 2855
11618:
11619: IV,667. -Rah.al. N:o 323.
11620:
11621:
11622: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
11623: ja Kainuun raja-alueen metsätyökoulun rakennustöiden
11624: aloittamiseen.
11625:
11626:
11627: E d u s k u n n a ll e.
11628:
11629: Pohjois-Karjalan alueen väestön toimeen- Pohjois-Karjalassa on asiaan kiinnittänyt
11630: tulolle on metsätöiden merkitys ratkaisevan vakavaa huomiota mm. Pohjois-Karjalan
11631: tärkeä. Alue on tyypillistä metsätalousaluetta maakuntaliitto. Alueen kunnat ovat olleet
11632: ja huolimatta metsätöiden jo tapahtuneesta väestön poismuutosta sangen huolissaan yh-
11633: ja voimakkaasti etenevästä koneeliistumisesta tyvät maakuntaliiton pyrkimyksiin metsä-
11634: metsätalous voi Pohjois-Karjalassa tarjota työn ammattikoulutuksen kiireellisestä järjes-
11635: jatkuvasti työtä suurelle ammattimiesmää- tämisestä. Lisäksi on syytä mainita, että
11636: rälle. Tähän ovat tulevina vuosina omalta maakuntaliiton esitykset soveltuvat niihin
11637: osaltaan vaikuttamassa metsänviljely- ja met- suunnitelmiin, mitä metsähallituksessa on jo
11638: sänparannustöiden osalta koko valtakunnan tehty metsätyön ammattiopetuksen laajenta-
11639: metsätalouden voimaperäistämiseksi tehdyt misesta. Mainittakoon, että V altimon kunta
11640: kokonaissuunnitelmat, mm. Mera-ohjelma. on tehnyt päätöksen tonttialueen lahjoitta-
11641: Ammattitaidon hankkimiseen metsätalou- misesta valtiolle rakennettavaa metsätyökou-
11642: den töissä tarvitaan nykyisellään niin monta lua varten.
11643: vuotta, että nuorisoa ei ilman erityistoimen- Vv. 1964 ja 1965 tulo- ja menoarvioissa
11644: piteitä enää saada kiinnostumaan metsätyö- oli Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueen
11645: ammatista, varsinkin kun saman elintason metsätyökoulun suunnittelua ja erikoistutki-
11646: saavuttaminen muissa ammateissa käy päinsä muksia varten varattu 250 000 mk, jonka
11647: pienemmin ponnistuksin. Näkyvänä todistuk- turvin po. koulun suunnittelutyötä on suori-
11648: sena tästä on muuttoliike alueelta maan mui- tettu. Hallituksen eduskunnalle jättämässä
11649: hin osiin, mikä on muodostunut viime vuo- v: n 1967 tulo- ja menoarvioesityksessä ei
11650: sina Pohjois-Karjalassa huolestuttavan suu- kuitenkaan ole osoitettu koulun rakentami-
11651: reksi ja kuntien talouden kannalta haitalli- seen varoja.
11652: seksi ilmiöksi. V altakunnansuunnittelutoimis- Kahden metsätalouden varassa elävän maa-
11653: ton julkaisemien tietojen mukaan ovat am- kunnan, jotka lisäksi ovat ammattikoulutuk-
11654: mattikoulutuksen saantimahdollisuudet Poh- sen suhteen vajaa-alueita, yhteisen edun mu-
11655: jois-Karjalassa keskimäärin pienemmät kuin kaisesti olisi koulun aikaansaaminen erittäin
11656: yleensä maassa. Alueen nuorisolle tarvitaan tärkeä ja kiireellinen eikä rakennustöiden
11657: kipeästi lisää ammattikoulutusmahdollisuuk- aloittamista saisi enää lykätä tuonnemmaksi.
11658: sia. Maakunnan elinkeinoelämän rakenteen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11659: huomioonottaen olisi metsätalouden työvoi-
11660: man ammattikoulutuksen kiireellinen aikaan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11661: saaminen arvokas lisä maakunnan nuorison tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
11662: ammattikoulutuksen mahdollisuuksissa, sitä- määrärahan Pohjois-Karjalan ja Kai-
11663: kin suuremmalla syyllä koska metsätalous nuun raja-alueen metsätyökoulun ra-
11664: voi sijoittaa näin syntyneen ammattitaitoi- kennustöiden aloittamista varten.
11665: sen nuoren työvoiman heti palvelukseensa.
11666: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
11667:
11668: Pauli Puhakka. Reino Karpola. Veikko Rytkönen.
11669: Heikld Mustonen. Paavo Lagerroos. Valde Nevalainen.
11670: Mikko Volotinen. U. H. Voutilainen. Antti 0. Pennanen.
11671: Aarne Pulkkinen. Alli Vaittinen.
11672: 2856
11673:
11674: IV,668.- Rah.al. N: o 324.
11675:
11676:
11677:
11678:
11679: Puhakka ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun, posti-
11680: autovarikon rakentamiseen.
11681:
11682:
11683: E d u s kun n a 11 e.
11684:
11685: Postiautovarikon rakentaminen Joensuu- sia. Varikolla ovat myös sosiaaliset tilat ase-
11686: hun on ollut kauan vireillä. Hankkeen toteut- tuksen vastaiset. Autojen pesumahdollisuus
11687: taminen olisikin kiireellinen tehtävä, sillä va- on olematon. Pihamaa on liikenteelle ja polt-
11688: rikko on liian pieni. Siihen mahtuu vain vä- toainejakelulle riittämätön.
11689: häinen osa posti- ja lennätinlaitoksen 67 ajo- Posti- ja lennätinlaitos on itse pyrkinyt
11690: neuvosta. Postin on ollut pakko turvautua saamaan uuden varikkorakennuksen työn alle
11691: vuokratiloihin, joita on kaupungissa kuudessa ja tehnyt siitä suunnitelman. Tätä ei ole
11692: eri kohteessa. Niistä menee vuokraa 2.192 päästy toteuttamaan, sillä tällä hetkellä kiis-
11693: markkaa kuukaudessa. Tämä on sellainen tellään siitä olisiko eri valtion virastoille ra-
11694: summa, jolla voi pitää yllä melkoisen vari- kennettava yhteinen vai jokaiselle erillinen
11695: kon. autovarikko. Tällainen kiista ei saisi estää
11696: Uuden varikon rakentaminen on monesta Joensuun postiautovarikon rakennustöiden
11697: muusta syystä välttämätöntä. Autojen huol- aloittamista.
11698: totilat ovat vähäiset ja erittäin puutteelliset. Edellä lausutun perusteella esitämme,
11699: Talvella varikkorakennuksen sisällä on niin
11700: kylmä, että vesi jäätyy. Ei ole ihme, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11701: suhteellisen nuorella iällä työntekijöissä tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
11702: esiintyy reumatismia, selkävikoja ja muita postiautovarikon rakennustöiden aloit-
11703: vilustumisesta ja kylmästä johtuvia sairauk- tamiseksi Joensuuhun.
11704: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
11705:
11706: Pauli Puhakka. Antti 0. Pennanen. Aili Vaittinen.
11707: 2857
11708:
11709: IV,669.-Rah.al. N:o 32ö.
11710:
11711:
11712:
11713:
11714: Rihtniemi: Korotetun määrärahan 08oittamisesta rakennw-
11715: lainoiksi yksityisJ"lle oppikouluJ"lle.
11716:
11717:
11718: E d u s k u n n a 11 e.
11719:
11720: Yksityisoppikoulujen rakennustoiminnan on koulurakennusten rahoittamisessa siinäkin
11721: helpottamiseen tarkoitettu lainamääräraha oli tapauksessa, että lainan osuus rakennushank-
11722: vuonna 1961 nykyrahana 8 000 000 markkaa. keen rahoituksessa ei :markkamääräisesti ole
11723: Sen jälkeen määrärahaa on jatkuvasti pienen- ratkaiseva. On nimittäin käynyt ilmi, että
11724: netty ja siitäkin, mitä eduskunta on tulo- ja muut luottolähteet varsinaisesti avautuvat
11725: menoarvioon ottanut, on viime ja kuluvana vasta sitten, kun voidaan osoittaa, että kou-
11726: vuonna jätetty valtion omien kassavaikeuk- lulle on myönnetty valtion rakennuslaina.
11727: sien vuoksi melkoinen osa jakamatta. Toisaal- Koska yksityisoppikoulujen uudisrakennustoi-
11728: ta kuitenkin on määrärahan perusteluissa minta nykyisin lähinnä tyydyttää syrjäisten
11729: säännöllisesti todettu, että yksityisoppikoulu- seutujen ja esikaupunkialueiden koulutarvetta
11730: jen rakennustoiminta edelleen jatkuu Jaajana ja koska juuri näillä alueilla rakennustoimin-
11731: ja että rahoitusvaikeudet ovat entistä suurem- nan rahoittaminen on erityisen vaikeata, olisi
11732: mat. Erityisesti kuluvana vuonna on finanssi- tälläkin perusteella rakennuslainamäärärahaa
11733: poliittisin toimenpitein aiheutettu rahamark- tuntuvasti lisättävä, varsinkin kun se samalla
11734: kinain kiristyminen tehnyt lainojen saannin palvelee työllisyystarkoituksia, joihin muu-
11735: rahalaitoksista aikaisempaakin vaikeammaksi. toinkin on joka .tapauksessa käytettävä val-
11736: Koska koulurakennustoimintaa on yhteiskun- tion varoja.
11737: nan ja sen sivistyselämän kannalta pidettävä Edellä sanotun perusteella ehdotan kunni-
11738: ensiarvoisena tehtävänä ja koska yksityisoppi- oittavasti,
11739: koulut huolehtivat siitä saamatta valtiolta
11740: minkäänlaista välitöntä avustusta, olisi koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11741: tuullista, että niiden koulurakennustoimintaa tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X luvun
11742: tähänastista huomattavammin edes lainoilla 19 momentille lisäystä 1 000 000 mark-
11743: tuetaan. kaa yksityisoppikouluille annettavia
11744: Tämän määrärahan merkitys on erityisen halpakorkoisia, pitkäaikaisia rakennus-
11745: suuri myös sen vaikutuksen vuoksi, joka sillä lainoja varten.
11746: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
11747:
11748: Juha Rihtniemi.
11749:
11750:
11751:
11752:
11753: 35 E 841/66
11754: 2858
11755:
11756: IV,670.- Rah.al. N:o 826.
11757:
11758:
11759:
11760:
11761: Rosnell ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinperustamislai-
11762: nojen myöntämistä varten.
11763:
11764:
11765: E d u s k u n n .a ll e.
11766:
11767: V :n 1946 alusta tuli voimaan kodinperus- Kodinperustamislainojen valtiontaloutta
11768: tamislainalaki, jonka perusteella voidaan an- rasittava merkitys on pieni, koska suurin osa
11769: taa lainaa vähävaraisille nuorille aviopa- kodinperustamislainoista saadaan perityksi
11770: reille. Lainoja on myönnetty v. 1946-1957 takaisin.
11771: kaikkiaan 71 863: lle perheelle. V: sta 1958 Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11772: lähtien on kodinperustamislainoja varten
11773: tarkoitettu määräraha jätetty pois tulo- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11774: menoarviosta. Kodinperustamislainajärjes- tulo- ja menoarvioon 14 Pl:n XVIII
11775: telmä on kuitenkin sellainen sosiaalinen etu, luvun uudelle momentille 3 000 000
11776: jonka tarve on pysyvä ja jota tulisi kehit- markkaa kodinperustamislainojen
11777: tää. myöntämistä varten.
11778: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
11779:
11780: Irma. Rosnell. Impi Lukkarinen.
11781: Heikki Mustonen. Vappu Heinonen.
11782: Aulis Juvela. Aili Siiskonen.
11783: Väinö R. Virtanen. Pekka Salla.
11784: ·2859
11785:
11786: IV,671.-Rah.al. N:o 327.
11787:
11788:
11789:
11790:
11791: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden--Kuo-
11792: pion syväväylän rakennustöiden aloittamiseen.
11793:
11794:
11795: E d u s k u n n a ll e.
11796:
11797: Saimaan kanavan avautuminen liikenteelle todettava, että Saimaan kanavan kokonais-
11798: tapahtuu todennäköisesti v. 1968 purjehdus- rahtauksesta saattaa Varkauden-Kuopion
11799: kauden alussa. Tämä ajankohta perustuu syväväylän muodostama osuus nousta jopa
11800: TVH: n suunnittelemaan rakentamisaikatau- yhteen kolmannekseen. Mainitun syväväylän
11801: luun. Vaihe, jolloin Saimaan kanavan avau- rakentaminen liittyy siis erittäin suurena
11802: tumisesta koituvat uudet edellytykset Itä- tekijänä koko Saimaan kanavaliikenteeseen.
11803: Suomen talouselämän kehittämiseen toteutu- Pohjois-Savon talouselämän kehittämisen
11804: vat, on varsin lähellä. kannalta on ilman muuta selvää, että raken-
11805: Kanavan tarjoamien edellytysten hyväksi- tamispäätöksen ja väylän rakentamisen vii-
11806: käyttö on toteutettavissa Saimaan vesistön västyminen ovat omiaan vakavasti haittaa-
11807: syväväylien rakentamisella. Pohjois-Savossa maan talouselämän varautumista vesikulje-
11808: on herättänyt vakavaa huolestumista se, ettei tuksen hyväksikäyttöön. Viivyttely voi myös
11809: ole päätöstä Varkauden-Kuopion välisen aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja m.m.
11810: syväväylän rakentamisesta. VTH: n suunni. Pohjois-Savon teollistamispyrkimyksille.
11811: telmiin se kylläkin sisältyy ja väylän tutki- Kun tutkimustyöt on mainitulla syväväy-
11812: mustyöt on suoritettu. Syväväylän suunnitel- lällä suoritettu ja suunnitelmat valmistuvat
11813: mat valmistunevat v. 1967 keväällä. Ottaen varsin pian, olisi aiheellista, että eduskunta
11814: huomioon kanavan avautumisen, mikä tapah- tekisi päätöksen Varkauden-Kuopion syvä-
11815: tuu v. 1968 kesällä ja sen, että syväväylän väylän rakentamisesta.
11816: rakentaminen vie oman aikansa, ei tällä het- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11817: kellä ole mitään varmuutta siitä, milloin
11818: Pohjois-Savon talouselämä pääsee osalliseksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11819: Saimaan kanavan tarjoamista mahdollisuuk- tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n VI lu-
11820: sista. vun 16 momentille lisäyksenä 50 000
11821: Nåin ollen se huolestuneisuus, jonka Var- markkaa käytettäväksi Varkauden--
11822: kauden-Kuopion syväväylän rakentamis- Kuopion syväväylän rakentamistöiden
11823: päätöksen viivästyminen on aiheuttanut, on aloittamiseen.
11824: vakavasti perusteltu ja aiheellinen. On myös
11825: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
11826:
11827: V. J. Rytkönen. Katri Helena Eskelinen.
11828: Aarne Pulkkinen. Hugo Manninen.
11829: Edit Terästä. Lauha. Männistö.
11830: Pentti Pekkarinen. Juuso Häikiö.
11831: 2860
11832:
11833: IV,671.-Rah.al. N:o 328.
11834:
11835:
11836:
11837:
11838: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden tavara-
11839: aseman rakentamiseksi Varkauden kaupunkiin.
11840:
11841:
11842: E d u s kun n a 11 e.
11843:
11844: Varkauden kaupungissa oleva rautateiden tetty huomioon ottamatta ja tilanne jatku-
11845: tavara-asema on vanhanaikainen ja epätarkoi- vasti huononee, olisi jo nyt ryhdyttävä toi-
11846: tuksenmukainen, toimistotilat ovat ahtaat ja menpiteisiin, jotka merkitsisivät epäkohdan
11847: niin kylmät, että ne suorastaan vaarantavat poistamista. Rautatiehallituksessa on jo laa-
11848: työntekijöiden terveyden. Asemalla työsken- dittu alustavat piirustukset ja suunnitelmat
11849: televä henkilökunta on vailla sosiaalisia tiloja. tavara-aseman ja sen sosiaalisten tilojen ra-
11850: Kun olosuhteet ovat mainitunlaiset, eivät par- kentamiseksi ja tätä toimintaa on kiirehdit-
11851: haalla tahdollakaan siellä työskentelevät toi- tävä ja rakennustyöt lopultakin aloitettava.
11852: mihenkilöt voi saada toimintaa sellaiseksi, Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11853: että se tyydyttäisi liikennöitsijöitä ja vastaisi
11854: talouselämän tarpeita. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11855: Eduskunta on kiinnittänyt ilmenneisiin tulo- ja menoarvioon 500 000 markkaa
11856: epäkohtiin huomiota ja esittänyt hallitukselle rautateiden tavara-aseman rakentami-
11857: toivomuksen tavara-aseman rakennustöiden seksi Varkauden kaupunkiin.
11858: aloittamisesta. Kun nämä toivomukset on jä-
11859: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
11860:
11861: V. J. Rytkönen. Lauha Männistö.
11862: Hugo Manninen. A. Pulkkinen.
11863: Edith Terästä.
11864: 2861
11865:
11866: IV,673.-B.ah.al. N:o 329.
11867:
11868:
11869:
11870:
11871: E. Räsänen ym.: Määrärahan, osoittamisesta Maaningan. keski-
11872: koulun rakennustöiden aloittamiseksi.
11873:
11874:
11875: Eduskunnalle.
11876:
11877: Valtion keskikoulu aloitti Maaningan kun- koulurakennusta varten huonetilaohjelman,
11878: nassa toimintansa vuonna 1964. Keskikou- mutta tähän mennessä ei tarkoitusta varten
11879: lussa, joka väliaikaisesti sijaitsee entisessä ole voitu osoittaa tarvittavia varoja. Niin
11880: Kinnulanlahden kansakoulurakennuksessa, ikään on kouluhallitus esittänyt jo vuosien
11881: on tällä hetkellä kolme luokkaa, joista kaksi 1964 ja 1965 tulo- ja menoarvioon otettavaksi
11882: on sijoitettu entiseen kansakoulrakennukseen määrärahan koulurakennuksen rakennustöi-
11883: sekä yksi entiseen opettajan asuntoon. Ope- den aloittamista varten. Tulo- ja menoarvion
11884: tustilat ovat erittäin puutteelliset, jota osoit- käsittelyn myöhäisemmissä vaiheissa on mää-
11885: taa sekin, että uuden kansakoulu11akennuksen räraha kuitenkin tullut poistetuksi ja siten
11886: normaalihintaa koskevan •päätöksen yhtey- rakentamiseen ei ole päästy. Koulun tilavuu-
11887: dessä vuonna 1964 kouluhallitus määräsi en- deksi on suunniteltu noin 8 000 ma, sillä
11888: tisen koulurakennuksen purettavaksi kolmen suuren oppilasmäärän vuoksi kouluun on
11889: vuoden kuluessa. Koululle, joka sijaitsee vii- suunniteltu sijoitettavaksi myös rinnakkais-
11890: den kilometrin päässä Maaningan kirkolta, luokat.
11891: on lisäksi erittäin huonot kulkuyhteydet, mikä Tilanne Maaningan keskikoulun kohdalla
11892: sekin suuresti vaikeuttaa opetuksen järjestä- on jo nyt käynyt sietämättömäksi ja on ole-
11893: mistä. massa vaara, ettei koulun toimintaa voida
11894: Vuoden 1966 syyslukukauden alkaessa oli suunnitellulla tavalla lähivuosina jatkaa,
11895: ensimmäisellä ja toisella luokalla kummalla- jollei oman koulurakennuksen rakentamiseen
11896: kin 40 oppilasta ja kolmannelLa luokalla 42 kiireellisesti ryhdytä. Tämän vuoksi ja huo-
11897: oppilasta. Tänä syksynä jäi koulun ulkopuo- mioon ottaen kouluun pyrkivien suuren luku-
11898: lelle ensimmäiselle Iuokalle hyväksytyistä 35 määrän ja koulun ensiarvoisen merkityksen
11899: oppilasta sen johdosta, ettei täysin alkeelli- syrjäisen seudun opiskelumahdollisuuksien
11900: sissa olosuhteissa työskentelevään kouluun kannalta, ehdotamme kunnioittaen,
11901: voitu perustaa rinnakkaisluokkaa. Koulussa
11902: on kuusi opettajaa, joista yksi lehtori ja viisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
11903: tuntiopettajaa. tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
11904: Uutta koulurakennusta varten on Maa- määrärahan Maaningan keskikoulun
11905: ningan kunta lahjoittanut asianmukaisen ton- rakennustöiden aloittamista varten.
11906: tin. Kouluhallitus on tiettävästi vahvistanut
11907: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
11908:
11909: Eino Räsänen. Juuso Häikiö. Lauha. Männistö.
11910: Pentti Pekarinen. Eero Häkkinen. Veikko Vennamo.
11911: Katri Helena Eskelinen. Aarne Pulkkinen. V. J. Rytkönen.
11912: Hugo Manninen. Edit Terästö. Tahvo Rönkkö.
11913: Ale Holopainen.
11914: 2862:
11915:
11916: IV,674.- Rah.al. N: o 330.
11917:
11918:
11919:
11920:
11921: E. Räsänen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
11922: kalastusalan järjestöille.
11923:
11924:
11925: E d u s k u n n a ll e.
11926:
11927: Kun hallituksen esityksessä eduskunnalle Hallituksen eduSkunnalle antamassa tulo-
11928: kalastuslainsäädännön uusimiseksi n: o ·59/ ja menoarviossa v: lle 1967 oli yllättäen pois-
11929: 1950) esitettiin kalastuksenhoitomaksun käy- tettu edellä mainittu momentti 11 Pl. XIII: 9,
11930: täntöön ottamista, hallituksen tarkoituksena vaikka eduskunta on yksimielisesti aikaisem-
11931: oli saada varoja kehityksessä jälkeen jääneen min todennut määrärahan tarpeelliseksi. Sa-
11932: ikalatalouden kehittämiseen, koska valtion maan aikaan hallitus on esittänyt muiden
11933: varoja oli voitu käyttää vain rajoitetusti vastaavien, valtion apua nauttivien järjes-
11934: sanottuun tarkoitukseen. Kalastuksenhoito- töjen määrärahoja lisättäväksi. Se, että hal-
11935: maksu hyväksyttiinkin eduskunnassa, mutta litus on esittänyt kalastusalan järjestöjä var-
11936: suureksi yllätykseksi v: n 1953 tulo- ja meno- ten tarkoitetun määrärahan maksettavaksi
11937: arviosta poistettiin suurin osa aikaisemmin kalastuksenhoitovaroja koskevalta momentilta
11938: kalataloutta varten merkityistä määrä- 11 Pl. XIII: 4, tosin kalastuskortin hintaa
11939: rahoista. Näin oltiin käytännöllisesti katsoen korottamalla, johtaa pian samaan epävar-
11940: samassa tilanteessa kuin aikaisemminkin. Seu- maan ja epäsuotuisaan tilanteeseen, missä
11941: rauksena olikin, että tilanne pian kävi kes- oltiin ennen v. 1962. Kalastuskortin hinnan
11942: tämättömäksi. Sen vuo'ksi eduskunta yksi- !korottamisesta ei nimittäin v. 1967 kerry
11943: mielisesti v. 1962 muutti kalastuslain 101 edes sitä määrärahaa, mikä mom. 11 Pl.
11944: §: ää, jolla määritellään kalastuksenhoito- XIII: 9 poistamisen johdosta on tarpeen jär-
11945: maksujen käyttö, sellaiseksi, ettei kertyneitä jestöjen palkkoihin v. 1967. Hallituksen tulo-
11946: varoja enää saanut käyttää kalastusjärjestö- ja menoarvioesityksessä on mainittu, että
11947: jen palkka- ja muiden kustannusten peittä- kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henki-
11948: miseen, vaan ne oli varattava kalakantojen löiden keskimääräinen lukumäärä 1963-65
11949: parantamiseen, kalavesien hoitoon, kalastus- oli 378 240. On siis odotettavissa, että kalas-
11950: alan valistustoimintaan ja kalavesien hoitoon tuEikortin hinnan korottamisesta 3 m!k: sta
11951: liittyvään tutkimus- ja koetoimintaan. Mai- ·5 mk: aan kertyy varoja n. 756 000 mk, ei!kä
11952: nitussa laildesityksessä sanottiin mm., että 809 000 mk, kuten hallitus arvioi. Kun maa-
11953: kalastusalan järjestöjen asema on ollut epä- taloushallituksen esityksessä on momentille
11954: varmempi kuin valtion apua nauttivien mui- 11 Pl. XIII: 9 esitetty n. 1 055 000 mk: n
11955: den alojen järjestöjen, koska edellisten avus- määrärahaa, käynee edellisestä selville, mitä
11956: tus joka vuonna on myönnetty eri päätök- suuruusluokkaa todellinen tarve on. Kun
11957: sellä määrältään vaihtelevasta arviomäärä- sitäpaitsi on vielä odotettavissa v. 1967 ylei-
11958: rahasta. Muiden järjestöjen avustuksiin on nen palkkojen korotus, päädytään jo ensi
11959: menoarvioissa sitä vastoin kiinteä määräraha vuonna siihen, että kalastuksen kehittämiseen
11960: valtion yleisistä varoista. Tästä syystä halli- rta:rlkoitetut määrärahat mainittuna vuonna
11961: tus havaitsi, että tarpeelliset määrärahat ·ratkaisevasti pienen:tyvät, vaikka kehityksen
11962: pitäisi myös kalastusalan järjestöille ottaa tulee mennä siihen, että kalataloutta varten
11963: menoarvioon omalle momentilleen. Niilin ta- saatllJisiin lisää määrärahoja, mitä seikkaa
11964: pahtuikin ja kalastusalan järjestöille on mo- terve kehitys ja alan vaatima kasvu edellyt-
11965: mentilla 11 Pl. XIII: 9 ollut määräraha paJik- tävät. Vi:itattakoon tässä vain lyhyeen työ-
11966: koja ym. toimistomenoja varten. viikkoon ja sen aiheuttamaan lisäpaineeseen
11967: IV,674. - E. Räsänen ynr. 2863
11968:
11969: :kalavesillämme. Kalatalouden edistämisestä että EdU$kunta palauttaisi vuod61Jr
11970: on eduskunta useaan otteeseen esittänyt halli- 1967 tulo- ja menoarvioon hallituksen
11971: tukselle toivomuksia. poistaman 11 Pl. XIII luvun 9 mo-
11972: Edellä olevaan viitaten, ja jotta rehtäisiin mentin ( kalastusalan järjestöt) ja ot-
11973: mahdolliseksi, että kalastusjärjestöt voisivat taisi momentille 1 055 000 mk:n mää-
11974: hyödyttää neuvonta- ja valistustoiminnallaan rärahan kalastusalan jä·rjestöjen neu-
11975: yhteiskuntaa edes entisessä laajuudessaan, ·vonta.. ja valistustyötä varten.
11976: ehdotamme,
11977: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
11978:
11979: Eino Räsänen. Veikko Hanhirova. Heimo Linna.
11980: Erkki Haukipuro. Paavo Niinikoski. M. Volotinen.
11981: Eino Lottanen. Esu Niemelä. A. Holopainen.
11982: Pentti Pekkarinen. MalUJ.O Pohjonen.
11983: 2864
11984:
11985: IV,675. -B.ah.al. lf:o 331.
11986:
11987:
11988:
11989:
11990: P. Räsänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärinvirkojea
11991: permtamiseksi Oulun lääninsairaalan lastenklinikalle.
11992:
11993:
11994: Ed us k unn.alle.
11995:
11996: Pohjois-Suomen sairaanhoito-olosuhteet ovat Helsinkiin erikoistutkimuksiin ja -hoitoon
11997: heikommat ja lääkäripula suurempi kuin vaatii. Vastaavasti vältytään näiden erikois-
11998: Etelä-Suomessa. Oulun lääninsairaalan lää- alojen opettajien matkoista Ouluun sekä eri-
11999: käripula aiheuttaa sen, että potilaat joutu- koistuvien lääkäreiden täydennysopinnoista
12000: vat jonottamaan tutkimuksia, menettävät Helsingissä.
12001: työpäiviä, sairaslomat pitenevät ja tapahtuu Moninaisten lasten keskushermostosairauk-
12002: ehkä vakaviakin yksilöllisiä terveydellisiä me- sien tutkimus- ja hoitojärjestely EEG-tutki-
12003: netyksiä. Tutkimusten vaikeutuminen Oulun muksineen on Oulussa nopeasti saatava al-
12004: lääninsairaalassa aiheuttaa ylimääräistä työ- kuun (esim. aivovaurio- ja kouristustapauk-
12005: painetta ja vastuun lisääntymistä läänin set). Lasten tkardiologian puuttuminen
12006: alueella toimiville kunnanlääkäreille, mikä Oulusta estää lasten sydänkirurgisen leik-
12007: on yksi tärkeimmistä ko. seudun kunnan- kaustoiminnan aloittamisen, vaikka sairaa-
12008: lääkäripulan syistä. Kun potilaat joutuvat lassa on muut hyvin koulutetut työryhmään
12009: hakeutumaan kauemmaksi lääkäriin, aiheutuu kuuluvat jäsenet: lasten kirurgi, nukutus-
12010: siitä turhia lisäkustannuksia matkojen ja lääkäri ja rtg-diagnostikko.
12011: menetetyn työajan muodossa. Apulaislääkärin ylimääräinen toimi keskos-
12012: Oulun lääninsairaalan tutkimus- ja hoito- osastoa ja verenvaihtotoimintaa varten puut-
12013: mahdollisuuksien lisääminen ei paranna ti- tuu Oulun lääninsairaalan lastenklinikasta.
12014: lannetta vain itse sairaalassa, vaan heijastuu Tämä on mm. Pohjois-Suomen Ouluun keski-
12015: sairaanhoidon helpottumisena koko Pohjois- tetyn verenvaihtotoiminnan edellytys.
12016: Suomessa ja niiltä osin 'kuin potilaat voitai- Menoarviossa on ehdotettu myönnettäväkai
12017: siin hoitaa Oulussa tarvitsematta lähettää ainoastaan 1 apulaislääkärin ylimääräinen
12018: heitä Helsinkiin, myös koko maassa. Hoidon toimi lastentautien osastolle. Tämä on täysin
12019: järjestäminen paikalliseksi on myös kansan- riittämätön, onhan kysymyksessä opetussai-
12020: taloudellisesti kannattavaa. raala.
12021: Lasten neurologian ja lasten kardiologian Edellä olevan perusteella ·ehdotamme,
12022: erikoislääkärien sekä yhden apulaislääkärin
12023: ylimääräiset toimet Oulun lääninsairaalassa että Eduskunta ottaisi vwoden 1967
12024: ovat käyneet välttämättömiksi, ei ainoastaan tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XIV luvun
12025: lastenhoidon, vaan myös lääkärikoulutuksen 1 momentin h-kohtaan 79 387 markan
12026: kannalta. Näitä erikoisalojen pätevyyttä suuruisen määrärahan Oulun läänin-
12027: omaavia henkilöitä on saatavissa Ouluun, ja sairaalan lastenklinikalle perustettavia
12028: heidän toimintansa edellyttämät varat muo- 2 erikoislääkärin ( A 29) ja 3 apulail-
12029: dostavat ainoastaan murto-osan siitä, mitä lääkäri,n ( A 24) virkoja varten.
12030: erikoistapausten lähettäminen saattajineen
12031: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12032:
12033: Pauli Räsänen. Eino Tainio.
12034: Kauko Hjerppe. Heikki Mustonen.
12035: Martti Linna. Siiri Lehmonen.
12036: 2865
12037:
12038: IV,878.-Rah.al. N:o 332.
12039:
12040:
12041:
12042:
12043: P. Räsänen ym.: Määrärahan osoittamisesta professorinvirko-
12044: jen perustamiseksi Oulun yliopiston lääketieteeUisen tiede-
12045: kuntaa".
12046:
12047:
12048: Eduskunnalle.
12049:
12050: Kaikissa maamme terveyden- ja sairaanhoi- että Oulusta valmistuneet lääkärit haluavat
12051: to-olojen kehittämistä käsittelevissä piireissä asettua eri puolille Pohjois-Suomea.
12052: on todettu maassamme yleisesti vallitsevan Lääkäreiden koulutukseen kuuluva anato-
12053: lääkärinpulan. Tämä koskee sekä kunnan- että mia, fysiologinen ja lääkekemian opetusta ei
12054: sairaalalääkäreitä. Pohjois-Suomessa lääkäri- ole kuitenkaan järjestetty Oulussa, vaan Tu-
12055: pula on suurempi kuin Etelä-Suomessa. russa, mikä monin tavoin vaikeuttaa opiskelua
12056: Sairausvakuutuslain tullessa vuoden 1967 sekä hidastaa lääkärikoulutuksen kehittämistä.
12057: alusta lukien täydessä laajuudessaan voimaan, Lääkärikoulutuksen laajentamista muualla
12058: on odotettavissa, että lääkärin palvelusten ky- Suomessa tapahtuvaksi ei voitane ajatella en-
12059: syntä ja lääkärityövoiman tarve maaseudulla nenkuin Oulun yliopiston lääketieteellinen tie-
12060: huomattavasti vielä lisääntyy. Myös suunnit- dekunta on saatettu täysin toimintakykyiseksi.
12061: teilla olevan kansanterveyslain voimaantulo Mainittujen aineiden opetuksen siirtäminen
12062: tuonee mukanaan kunnanlääkärien suoritetta- Turusta Ouluun vapauttaisi vastaavat tilat ja
12063: vaksi joukon lisätehtäviä. Tässä yhteydessä on opettajavoimat uuteen käyttöön. Anatomian
12064: laskettu tarvittavan noin 200 uutta lääkärin fysiologian ja lääkekemian professorin virk~
12065: virkaa. Myös sairaalalääkärin virkojen lisään- jen perustaminen Oulun yliopiston lääketie-
12066: tyminen on jatkunut jyrkkänä viimeisen 10 teelliseen tiedekuntaan on ensiarvoisen tärkeä
12067: vuoden aikana ja tämä kehitys tulee jatku- ja kiireellinen toimenpide pyrittäessä lisää-
12068: maan edelleen. Kipeimpänä lääkäripula koe- mään ja tehostamaan maamme ja etenkin Poh-
12069: taan Pohjois-Suomessa, sillä valtaosa Helsin- jois-Suomen lääkärikoulutusta vallitsevaa ja
12070: gin ja Turun yliopiston lääketieteellisissä tie- yhäti lisääntyvää tarvetta vastaavasti.
12071: dekunnissa valmistuneista uusista lääkäreistä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12072: hakeutuu vauraammassa Etelä-Suomessa että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12073: avoinna oleviin virkoihin. Tämä johtuu siitä tulo- ja menoarvioon X Pl:n VI luvun
12074: että he pitkän opiskeluajan kuluessa ehtivät 1 momentin 0-kohtaan 120 316 mark-
12075: vieraantua kotiseudultaan. kaa Oulun yliopiston lääketieteelliseen
12076: Oulun yliopiston lääketieteellisestä tiede- tiedekuntaan perudettavia 3 professo-
12077: kunnasta on alkanut valmistua uusia lääkä- rin (anatomian, fysiologian ja lääkeke-
12078: reitä ja heidän haastattelunsa viittaa siihen, mian (B 5) virkoja varten.
12079: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12080:
12081: Pauli Räsänen. Kauko Hjerppe. Heikki Mustonen.
12082: Armas Leinonen. Martti Linna. Siiri Lehmonen.
12083: Eino Tainio.
12084:
12085:
12086:
12087:
12088: 36 E 841/66
12089: 2866
12090: IV,677.- Rah.al. N:o 833.
12091:
12092:
12093:
12094:
12095: Rönkkö ym.: Määräraha"' osoittamisesta Peltosalmef&. koti-
12096: talouskoulu• attamiseksi valtion haltuuf&..
12097:
12098:
12099: Eduskunnalle.
12100:
12101: <Sen johdosta, että Peltosalmen koulutila kin otettava lisäyksenä seuraavat määrärahat:
12102: ja maami~koulu on otetttu valtion haltuun, 1 momentille 24 320 mk, 2 momentille 12 000
12103: olisi yksityisenä toimiva Peltosalmen koti~ mk, 3 momentille 3 500 mk, 4 momentille
12104: talouskoulu myös muutettava valtion kou- 2 000 mk ja 5 momentille 3 000 mk.
12105: luksi 1. 3. 1967 alkaen. Valtion menot tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12106: toimenpiteestä johtuen pysyisivät lähes ennal- nioittaen,
12107: laan, muutos tietäisi lähinnä nyt toimivalle
12108: Peltosalmen kotitalouskoululle annettavan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12109: valtionavun kirjanpidollista siirtämistä toi- tulo- ja menoarvioon 44 820 markkaa
12110: sille momenteille valtion tulo. ja menoar- Peltosalmen kotitalouskoulun valtiolle
12111: viossa. Sen vuoksi 11 Pl:n VII lukuun olisi- ottamista varten.
12112: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
12113:
12114: Tahvo Rönkkö. Kerttu Saalasti.
12115: Katri Kaarlonen. Katri-Helena Eskelinen.
12116: Pentti Pekkarinen.
12117: 286.7
12118:
12119: IV,678.- Rah.al. N: o 334.
12120:
12121:
12122:
12123:
12124: Saalaati ym.: Määräraha11- osoittamisesta Ylivieskan. maa-
12125: talousopiston. raken.nussuunnitelmia varten.
12126:
12127:
12128: Eduskunnalle.
12129:
12130: Jo tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentä lu- toimikunnan. Vertailevien laskelmien perus-
12131: vulla on maatalouskoulukomitea selvitellyt teella toimikunta yksimielisesti ehdotti maa-
12132: maatalousopetuksen teknikkoasteisen koulu- miesopiston toteuttamista Ylivieskassa val-
12133: tuksen lisäämisen välttämättömyyttä. Komi- tion omistamalle Olmalan tilalle. On valitet-
12134: tean suosituksen mukaisesti ryhdyttiin Poh- tavaa ettei keskusviraston ja maatalousminis-
12135: jois-Suomessa toimenpiteisiin kannatusyhdis- teriön ehdotus rakennusten suunnittelumää-
12136: tyksen perustamiseksi ja tilan hankkimiseksi rärahan sisällyttämiseksi v. 1967 budjettiin
12137: Ylivieskasta suunnittellulle maamiesopistolle. ole toteutunut. On tunnettu ettei millekään
12138: Tila hankittiin v. 1948 ja kannatusyhdistys teknikkokoulutuksen alalle pääsemisen vaa-
12139: teki vuosien mittaan useita kertoja esityksiä timustaso ole niin korkea kuin maatalousopis-
12140: opiston perustamisesta, mutta olemassa ole- toihin pyrittäissä. Monien lahjakkaiden nuor-
12141: vien Mustialan maamiesopiston ja Hyvinkään ten jatkokoulutuspyrkimykset ovat nam
12142: pienviljelijäneuvojaopiston rakennusten ko- ollen rauenneet opistopaikkojen puutteen
12143: hentaminen asetettiin kiireellisyydessä edelle. vuoksi sillä vain pieni määrä hakijoista
12144: Siitä huolimatta uuden opiston perustaminen pääsee jatkamaan opiskeluaan haluamallaan
12145: Ylivieskaan kuului koko ajan suunnitelmiin. alalla. Kun suuret ikäluokat ovat hakeutu-
12146: Opiston perustamistoimenpiteitä kiihdytti massa ammatillisiin kouluihinkin olisi maa-
12147: vihdoin ajankohta, jolloin entisten opistojen miesopiston rakennussuunnitelmilla kiire.
12148: rakentamis- ja laajentamistoimenpiteet oli Huonetilaohjelma on jo aikaisemmin hah-
12149: toteutumassa. Kannatusyhdistyksen toimen- motettu niin että piirustusten laatimiseen
12150: piteet Ylivieskan kunnan merkittävien maa- voidaan päästä tehollisesti kun suunnittelu-
12151: lahjoitusten tukemana teki mahdolliseksi tar- määräraha saadaan tarkoitusta varten.
12152: jota valtiolle keskusviraston asettamien edel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
12153: lytysten mukainen tila, 56 hehtaaria peltoa ja nioittaen,
12154: yli 200 hehtaaria metsää Pohjois-Suomen
12155: maamiesopiston perustamista varten. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12156: Eduskunta osti tilan 5 milj. v.markan tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VII luvun
12157: hinnalla. Opiston rakennustoiminnan vii- uudelle momenWle 150 000 markkaa
12158: västymisen syyt ovat niissä myöhemmin Ylivieskan maatalousopiston rakennus-
12159: esiintyneissä paikallisintresseissä joiden asial- suunnitelmia varten.
12160: liseksi selvittämiseksi valtioneuvosto asetti
12161: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12162:
12163: Kerttu Saalasti. Mikko Kaarna.
12164: Katri-Helena Eskelinen. Paavo Niinikoski.
12165: Erkki Haukipuro.
12166: 2868
12167:
12168: IV,679.-Rah.al N:o 335.
12169:
12170:
12171:
12172:
12173: 0. Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työtuomioistui-
12174: men puheenjohtajan ja sihteerin peruspalkkaisten virkojen
12175: perustamista varten.
12176:
12177:
12178: Eduskunnalle.
12179:
12180: Laki työtuomioistuimesta on annettu teltävänä 52 kannetta, joiden vuoksi se jou-
12181: vuonna 1946 ja tuomioistuin ryhtyi hoita- tui kokoontumaan 93 kertaa. Kuluvana
12182: maan tehtäväänsä vuoden 1947 alusta. Vielä vuonna oletetaan työmäärän pysyvän lähes
12183: silloin ei ollut tietoa sen toiminnan mitta- samana. Työtuomioistuimen laajentuvien teh-
12184: suhteista, jonka vuoksi harkittiin tarkoituk- tävien tehokkaan hoidon edellytyksenä on,
12185: senmukaiseksi, että uuteen tuomioistuimeen että työtuomioistuimen puheenjohtajan ja
12186: ei toistaiseksi perusteta varsinaisia virkoja. sihteerin toimet muutetaan peruspalkkaisiksi
12187: Tätä työtuomioistuimen tehtävien sivutoi- viroiksi.
12188: mista hoitamista on jatkunut 18 vuotta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12189: Työehtosopimusten lukumäärän ja niiden nioittaen,
12190: alaisten työsuhteiden sekä tuotantoalojen li-
12191: sääntyessä työtuomioistuimen merkitys ja että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
12192: työtaakka ovat jatkuvasti kasvaneet, joten tulo- ja menoarvioon 60 000 markkaa
12193: on jouduttu tilanteeseen, jolloin työtuomio- työtuomioistuimen puheenjohtajan ja
12194: istuimen työ on uudelleen järjestettävä, sihteerin peruspalkkaisten virkojen
12195: jotta se voisi täyttää tehtävänsä alati kehit- perustamiseksi sijoittamalla puhee11r
12196: tyvällä toiminta-alallaan. johtaja palkkausluokkaan B 6 ja sih-
12197: Vuonna 1965 oli työtuomioistuimessa käsi- teeri palkkausluokkaan A 30.
12198: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12199:
12200: Olavi Saarinen. Juha Rihtniemi. Vappu Heinonen.
12201: Timo M'åld. Tuure Salo. Impi Lukkarinen.
12202: Georg Baglund. Aili Siiskonen. Tyyne Paasivuori.
12203: 2869
12204:
12205: IV,680.-Rah.al. N:o 336.
12206:
12207:
12208:
12209:
12210: Saarto ym.: Määrärahan osoittamisesta valtio,., virastotalo,.,
12211: rakentamiseksi Tikkun"laan.
12212:
12213:
12214: E d u s kun n a 11 e.
12215:
12216: Maamme eräs huomattavimpia väestön 1961 noin 5 000 m2 suuruisen arvokkaan ton-
12217: muuttoliikkeen vastaanottajakuntia on Hel- tin valtion virastotaloa varten Tikkurilan
12218: singin maalaiskunta. Sanotun kunnan väestö- keskustasta. Myöhemmin on kunnanvaltuusto
12219: määrä, joka nyt on noin 60 000 lisääntyi vielä myöntänyt valtiolle käyttöoikeuden
12220: ennakkotietojen mukaan vuonna 1965 5 118 ~ahjoitettuun tonttiin liittyvään 1 600 m2
12221: hengellä, mikä vastaa jo noin 22% koko suuruiseen lisätilaan.
12222: Uudenmaan sanotun vuoden väestön lisäyk- Mainittakoon lisäksi, että molemmat em.
12223: sestä. Kyseisen kunnan väestönkasvun suun- päätökset ovat syntyneet valtiovallan elimien
12224: taa kuvaavat puolestaan seuraavat luvut: tekemien toivomusesitysten pohjalta.
12225: Tikkurilaan rakennettavan 25 250 ms suu-
12226: Väestö: 1.1.1961 .......... 44237 ruisen valtion virastotalon asettamista kii-
12227: 1.1.1962 .......... 46 891 reellisimpien rakennuskohteiden joukkoon
12228: 1. 1. 1963 .......... 49 007 on esittänyt mm. virastotalojen kokonais-
12229: 1. 1. 1964 .......... 52 085 rakennusohjelman laatimista ja valtion vi-
12230: 1.1.1965 .......... 55 640 rastotalojen käyttöä tutkinut toimikunta,
12231: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle
12232: Voimakkaan väestöllisen kasvun ja tätä kuluvana vuonna jättämässään mietinnössä.
12233: seuranneen toiminnan kaikinpuolista vilkas- Koska hallituksen esityksessä vuoden 1967
12234: tumista edesauttaakseen on kunta ryhtynyt tulo- ja menoarvioksi ei em. perusteluista
12235: voimallisiin ponnistuksiin mm. nykyaikaisen huolimatta ole osoitettu määrärahaa Tikku-
12236: hallinnollisen keskuksen luomiseksi Tikkuri- rilaan rakennettavan valtion virastotalon
12237: laan. Vastaavia käsityksiä on myös ilmituotu suunnittelutöiden loppuunsaattamiseksi ja
12238: valtiovallan omiin toimintoihin kohdistuvina rakennustöiden aloittamiseksi, ehdotamme
12239: valtiovallan taholta jo vuonna 1961. Tällöin kunnioittavasti,
12240: näet esitettiin ajatus kunnan keskuksessa
12241: Tikkurilassa hajallaan sijaitsevien ja osittain että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12242: jo epäkelvoissa tiloissa toimivien valtion vi- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
12243: rastojen sijoittamisesta keskitetysti Tikkuri- määrärahan Tikkurilaan rakennetta-
12244: lan keskukseen rakennettavaan valtion viras- van valtion virastotalon suunnittelu-
12245: totaloon. töiden loppuunsaattamiseksi ja raken-
12246: Suunnitelman edistämiseksi lahjoitti Hel- nustöiden aloittamiseksi.
12247: singin maalaiskunnan kunnanvaltuusto 10. 5.
12248: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12249:
12250: Veikko Saarto. Lauri Kantola. Rainer Virtanen.
12251: 2870
12252:
12253: IV,681.-Rah.al. N:o 337.
12254:
12255:
12256:
12257:
12258: Saimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Laukaan paikalUs-
12259: sairaalan muutos- ja laajennustöiden aloittamiseen.
12260:
12261:
12262: E d u s k u n n a 11 e.
12263:
12264:
12265: Sairaalatilanne on Keski-Suomessa erittäin rehtimiseksi ja rahoituksen helpottamiseksi
12266: vaikea. Ongelman osaratkaisuna on keskus- kunta rakennutti omin kustannuksin lämpö-
12267: sairaalan laajentaminen, mutta ottaen huo- keskuksen ja keskuspesulan. Laukaan kun-
12268: mioon koko läänin sairaalapaikkojen tarpeen nanvaltuusto on joitakin päiviä sitten hyväk-
12269: on suoritettava myös muita toimenpiteitä. synyt laajennuksen lopulliset piirustukset ja
12270: Monet paikallissairaalahankkeet odottavat val- pian ne tulevat lääkintöhallituksen hyväksyt-
12271: tion taholta tulevaa apua. täviksi. Laukaan sairaalan laajennuksen to-
12272: Laukaa on eräs niitä kuntia, joissa tilanne teuttamisen, kroonisten sairaiden sairaalaosas-
12273: on jo pitemmän aikaa kaivannut ratkaisua, ton rakentamisen esteenä on nyt ainoastaan
12274: mutta kunnan ponnisteluista huolimatta se rahoituspäätös ja valtion taholta tulevan
12275: viipyy yhä. Yli 14 000 hengen Laukaan kun- osuuden puuttuminen.
12276: nalla on Keski-Suomen keskussairaalassa viisi Tilanne po. sairaalassa on inhimillisesti ot-
12277: hoitopaikkaa ja Laukaan sairaalassa 47 hoito- taen kohtuuton. Nyt Laukaassa odotetaan lu-
12278: paikkaa. Kroonisesti sairaiden potilaiden paa sairaalan töiden aloittamiseen. Olisi oi-
12279: hoito tapahtuu pääasiassa kunnalliskodin sai- keudenmukaista, että töihin päästäisiin jo
12280: rasosastolla, jossa on 35 hoitopaikkaa erittäin kuluvun työllisyyskauden aikana. Laukaan
12281: huonokuntoisessa ja epäkäytännöllisessä sekä ja lähiympäristön työllisyysnäkökohdat kii-
12282: palonarassa puurakennuksessa, josta on palo- rehtivät myös rakennustöiden välitöntä aloit-
12283: lautakunnan päätös, ettei sitä voida enää koh- tamista.
12284: tuuhinnalla kunnostaa. Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
12285: Kroonisesti sairaiden hoitopaikkatarve on nioittaen,
12286: nyt noin 70 ja nousee jatkuvasti. Lääkintö-
12287: hallitus on ilmoittanut periaatteessa hyväksy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12288: vänsä Laukaan sairaalan laajentamisen noin tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
12289: 60 sairaansijalla jo yli neljä vuotta sitten. määrärahan Laukaan paikallissairaalan
12290: Sairaalan muutos- ja laajennushankkeen kii- muutos- ja laajennustöiden aloittami-
12291: seksi.
12292: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
12293:
12294: Sylvi Saimo. Artturi Koskinen.
12295: Siiri Lehmonen. Aune Salama.
12296: Mauno Pohjonen. Sakari Knuuttila.
12297: Arvo Ahonen. Pentti Sillantaus.
12298: Impi Lukkarinen. Artturi Jä.msen.
12299: 2871
12300:
12301: IV,682. -Rah.al. N:o 338.
12302:
12303:
12304:
12305:
12306: Salama ym.: Määrärahan osoittamisesta Säynätsalon poliisi-
12307: aseman aikaansaamiseksi.
12308:
12309:
12310: E d u s kun n a ll e.
12311:
12312: Säynätsalon teollisuuskunnan asukkaat jou- Säynätsalon kunnassa on yli 3 000 asu-
12313: tuvat nykyisin toimittamaan kaikki nimis- kasta ja Muuramen Kinkonmaalla n. 1000,
12314: miehen toimialaan kuuluvat asiat Korpilah- joten epäkohta koskee yhteensä n. 4 000 asu-
12315: den kirkonkylässä. Sinne tulee matkaa Säy- kasta. Säynätsalon asutustaajamaan tulisi
12316: nätsalosta edestakaisin n. 60 km. Korpilah- saada mahdollisimman pikaisesti huoneisto,
12317: delle kuljetetaan myös kaikki järjestyshäi- jossa piirin nimismies voisi säännöllisesti pi-
12318: riöitä aiheuttaneet sekä muut pidätetyt. Pai- tää vastaanottoja sekä paikallinen poliisi hoi-
12319: kallinen ns. poliisiasema sijaitsee purkutuo- taa virkatehtäviään. Lisäksi tulisi huoneiston
12320: mion saaneessa rakennuksessa, jossa ei enää yhteyteen saada asianmukaiset tilat pidätet-
12321: voida pidätettyjä säilyttää. Rakennuksessa ei tyjen säilyttämistä varten.
12322: myöskään ole tarpeellisia virastotiloja. Edellä olevan perusteella esitämme kun-
12323: Edellä kerrotusta aiheutuu Säynätsalon ja nioittaen,
12324: osaksi myös lähikunnan Muuramen asukkaille
12325: taloudellisia menetyksiä matkakulujen ja me- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12326: netetyn työajan muodossa. Asioiden hoitami- tulo- ja menoarvioon 30 000 markan
12327: nen nimismiehen luona kaukana asuinpaikka- määrärahan Säynätsalon poliisiaseman
12328: kunnalta aiheuttaa myös monenlaatuisia aikaansaamiseksi.
12329: muita hankaluuksia.
12330: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
12331:
12332: Aune Salama. Sakari Knuuttila.
12333: 2872
12334:
12335: IV,683.-Rah.a.l. N:o 339.
12336:
12337:
12338:
12339:
12340: Salla ym.: Määrärahan osoittamisesta avmtukleksi Pelkose•
12341: niemen ja Savukosken kuntainliiton paikallissairaalan Zäa-
12342: kärin virkatalon rakentamiseen.
12343:
12344:
12345: Ed us kunn.all e.
12346:
12347: Vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. lääkärin virka-asuntojen rakentamista myös
12348: XII: 7 C-kohtaan on hallitus esittänyt ker- entisten aluesairaaloiden yhteyteen. Tällä
12349: tamenona 300 000 markkaa. hetkellä tiettävästi vaikein tilanne on Pelko-
12350: Yleisestä lääkärinhoidosta annetun lain seniemen ja Savukosken paikallissairaalain
12351: muuttamisesta annetun lain (30. 4. 1964/ kuntainliitolla. K.o. sairaala on ollut ilman
12352: 218) 20 §:n 5 momentin mukaan myönne- lääkäriä jo yli vuoden johtuen heikkokun-
12353: tään heikossa taloudellisessa asemassa oleville toisesta lääkärin virka-asunnosta.
12354: kunnille valtionapua kunnanlääkärin virka- Mainitun kuntainliiton hallintaan siirty-
12355: asunnon ja vastaanottohuoneiston rakenta- nyt entinen aluelääkärin virkatalo on 1920-
12356: miseen. Käytännössä myönnetään valtion- luvulla rakennettu hirsirakenteinen raken-
12357: apua Pohjois-Suomessa kunnille entisten nus, jonka peruskorjaaminen ja laajentami-
12358: aluelääkäreiden virka-asuntojen laajentami- nen tulee kustannuksiltaan yhtä kalliiksi
12359: seen ja peruskorjaamiseen. kuin uuden rakentaminen eikä siitä sen jäl-
12360: Koska useat näistä Pohjois-Suomessa si- keenkään saada nykyisiä vaatimuksia vas-
12361: jaitsevista entisistä aluelääkäreiden virka- taavaa lääkärin virka-asuntoa ja vastaan-
12362: taloista, ovat niin heikkokuntoisia, että asian- ottotaloa.
12363: tuntijoiden lausuntojen mukaan niiden pe- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
12364: ruskorjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista, ehdotamme,
12365: eikä niistä saada nykyisin lääkärin virka-
12366: talolle asetettuja vaatimuksia vastaavia, olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12367: myönnettävä määräraha uusien virkatalojen tulo- ja menoarvioon 7 Pl:n XII lu-
12368: perustamista varten. vun 7 momentille 150 000 markkaa
12369: Tämä seikka sekä maassamme vallitseva valtionapua varten Pelkosenniemen
12370: lääkäripula, joka erikoisesti koetaan Poh- ja Savukosken kuntainliiton paikallis-
12371: jois-Suomen syrjäisissä kunnissa, on pakot- sairaalan lääkärin virkatalon rakenta-
12372: tanut kuntia vakavasti harkitsemaan uusien miseen.
12373: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
12374:
12375: Pekka Salla. Urho E. Knuuti.
12376: Eino Tainio. Eino Sääskilahti.
12377: Pekka Vilmi.
12378: 2873
12379:
12380: IV,684.-Rah.al. N:o 340.
12381:
12382:
12383:
12384:
12385: A. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sadan--
12386: komitealiitto r.y:n toiminnan tukemiseen.
12387:
12388:
12389: Eduskunnalle.
12390:
12391: On paikallaan ja ilahduttavaa, että valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12392: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on jo halli- nioittavasti,
12393: tuksen toimesta varattu määräraha Suomen
12394: Rauhanpuolustajat ry:n toiminnan tukemi- että Eduskunta 'ottaisi vuoden 1967
12395: seen. Kun tärkeää ja tuloksellista rauhantyö- tulo- ja menoarvioon 20 000 markan
12396: tä maassamme tekee myös, varsinkin nuorison suuruisen määrärahan Suomen Sadan-
12397: ja opiskelijain keskuudessa, Suomen Sadan- komitealiitto r.y:n toiminnan tukemi-
12398: komitealiitto ry, olisi valtion budjetissa varat- seen.
12399: tava määräraha myös sen käyttöön, jotta se
12400: pystyisi toteuttamaan suunnitelmansa varsin-
12401: kin pohtivan julkaisutoiminnan osalta.
12402: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12403:
12404:
12405: Arvo Salo. Pekka Kuusi.. Aulis Juvela.
12406: Dmo Paananen. lY!a.tti Kekkonen, Olavi Saarinen.
12407: A-V. Perheentupa. Irma. Rosnell. Pauli Räsänen.
12408:
12409:
12410:
12411:
12412: 37 E 841/66
12413: 2874
12414:
12415: IV,685. - Rah.al. N: o 341.
12416:
12417:
12418:
12419:
12420: A. Salo ym..: · Korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija-
12421: ·asunwZoiden rakentannista ja laajentamista varten.
12422:
12423:
12424: E d u s kun n a 11 e.
12425:
12426: Opiskelijoiden asuntotilanne on vuosi vuo- vänä maaliskuuta 1949 annetun lain ja 4
12427: delta vaikeutunut. Asuntojen kasvanut ky- päivänä joulukuuta 1953 annetun asuntotuo-
12428: syntä on aiheuttanut vuokratason huomatta- tantolain sekä tämän lain nojalla myönne-
12429: van nousun. Asuntopulan takia monet opis- tyistä lainoista edellisen vuoden aikana ker-
12430: kelijoista joutuvat asumaan sekä sijainnU- tyneitä korkoja sekä säännönmukaisia ja yli-
12431: taan että tasoltaan epätarkoituksenmukaisissa määräisiä lyhennyksiä. Tästä määrärahasta
12432: vuokra-asunnoissa. on opiskelija-asuntoloiden rakentamiseen ja
12433: Opiskelijärjestöt ovat osaltaan pyrkineet laajentamiseen lain mukaan vuosittain varat-
12434: helpottamaan jäsentensä vaikeuksia rakenta- tava vähintään 10 000 000 markkaa.
12435: malla asuntoloita, mutta opiskelijamäärän Vuoden 1967 tulo- ja menoarvioesityksessä
12436: kasvaessa ja valtion riittävän tuen puut- on hallitus esittänyt lain vähimmäismäärää
12437: tuessa eivät tulokset ole vielä riittävät. Esi- suurempaa asuntotuotantomäärärahaa, yh-
12438: merkiksi korkeakouluopiskelijoista on tänä teensä 215 000 000 markkaa. Esityksessä
12439: syksynä vain noin 8 % saanut asunnon opis- edellytetään tästä summasta opiskelija-asun-
12440: kelija-asuntolasta. Vajaa kolmasosa heistä tolalainoihin käytettäväksi asuntotuotantolain
12441: voi asua vanlrelhpiensa luona n. 25 000: ft vähimmäismäärän mukainen 10 milj. mark-
12442: joutuessa tui'Vä.Utu~an 'Vuokra-asuntoihin. kaa. Koska opiskelija-asuntolatuötanto on
12443: Opiskelija~asuntoia\n'oi'h:in on viime vuosina nyt kytketty yleiseen asuntotuotantoon, on
12444: tulo- ja menoarviossa myönnetty erillinen tärkeää että opiskelija-asuntoloille lainoihin
12445: määräraha. Keväällä 1966 lainoitus säädet- osoitettavaa määrärahaa asuntotuotantomää-
12446: tiin tapahtuvaksi uuden asuntotuotantolain rärahan kasvua vastaavasti korotetaan.
12447: mukfran. Kun opiskelijoiden määrä edelleen Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
12448: vuosittain kasvaa edellyttäisi asuntolapaikka- nioittavasti,
12449: vajauksen peittäminen lähimpien kymmenen
12450: vuoden aikana noin 3 000: n asuntolapaikan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12451: vuosituotantoa. Uuden asuntotuotantolain tulo- ja menoarvion 7 Pl:n XXIV
12452: mukaan on valtion tulo- ja menoarvioon otet- luvun 11 momentille 15 000 000 mar-
12453: tava vuodesta 1967 lukien asuntolainoihin kan määrärahan opiskelija-asuntoloi-
12454: vähintään 150 000 000 markkaa lisättynä den rakentamista ja laajentamista
12455: määrällä, joka kunakin vuotena vastaa asun- varten.
12456: tolainoista, -takuista ja -avustuksista 29 päi-
12457: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12458:
12459: Arvo Salo. Eeles Landström. Olavi Saarinen.
12460: Ingvar S. Melin. Eino Uusitalo. Pauli Räsänen.
12461: Pentti Sillantaus.
12462: 2875
12463:
12464: IV,686.-Rah.al. N:o 342.
12465:
12466:
12467:
12468:
12469: T. Salo: Määräraltan osoittamisesta Rovaniemen kaupunkiin
12470: rakennettavan valtion virastotalon suunnittelua varten.
12471:
12472:
12473: E d u s k u n n a ll e.
12474:
12475: Rovaniemen kaupungissa olevien valtion Valtion hallinnassa on Rovaniemen ns.
12476: rakennusten tilat eivät enää vuosikymmeneen virastokorttelissa yleisille rakennuksille va-
12477: ole riittäneet tyydyttämään paikkakunnalla rattu alue, jossa on riittävästi tilaa uudelle
12478: olvien valtion virastojen tarpeita. Lapin virastorakennukselle.
12479: läänin- ja piirihallintoviranomaisten neuvot- Uuden virastotalon suunnittelu olisi saa-
12480: telukunnan äsken laatima selvitys osoitti, tava käyntiin, koska valtion virastojen tilan-
12481: että puheenaolevien virastojen vuokraamien tarve tulee lähivuosina kasvamaan. Edellä-
12482: toimistotilojen yhteismäärä on tällä hetkellä sanottuun viitaten ehdotan,
12483: lähes 2 000 m2. Kiireellinen toimistotilojen
12484: lisätarve on suunnilleen saman suuruinen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12485: Mainittu selvitys osoittaa, että toimistotilojen tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
12486: kokonaistarve valtion virastojen osalta on määrärahan Rovaniemen kaupunkiin
12487: n. 3 950 m2 arkistotilojen tarve n. 300 m2 rakennettavan valtion virastotalon
12488: ja varastotilojen vastaava tarve n. 300 m2. suunnittelua varten.
12489: Tarve rakentaa valtion virastotalo Rovanie-
12490: melle on kiireellinen.
12491: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12492:
12493: Tuure Salo.
12494: 2876
12495:
12496: IV,687.- Rah.al. N:o 343.
12497:
12498:
12499:
12500:
12501: T. Salo: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven virastotalon
12502: suunnittelua varten.
12503:
12504:
12505: Ed us k unna.ll e.
12506:
12507: Kemijärven nopeasti kehittyvässä kauppa- vaa paikkakunnan ja ympäröivän maakun-
12508: lassa ovat virastot jääneet alkeellisten huo- nan kehittymisestä johtuen jatkuvasti ja on
12509: neistojen varaan, voineet sijoittautua vuokra- erittäin kiireellinen.
12510: huoneisiin tahi sitten huoneistojen puutteen Kemijärven kauppalaan tuleva valtion vi-
12511: vuoksi ovat vailla täysiä toimintamahdolli- rastotalo olisi saatava nopeasti suunnitteille.
12512: suuksia. Virastoista, joista mainittakoon po- Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun-
12513: liisiasema, verotoimisto, Kemijärven hoito- nioittavasti,
12514: alue, maanmittauskonttorin osasto, kansan-
12515: eläkelaitoksen toimisto ja sairausvakuutus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12516: toimisto, tuomiokunnan arkisto ja käräjä- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
12517: huoneisto sekä maankäyttötoimikunta, useim- määrärahan Kemijärven virastotalon
12518: mat tarvitsevat uudet tilat. Tilantarve kas- suunnittelua varten.
12519: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12520:
12521: Tuure Salo.
12522: 2877
12523:
12524: 1V,688.-Rah.al. N:o 344.
12525:
12526:
12527:
12528:
12529: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsin suomalaisten
12530: keskuudessa tapahtuvan henkisen ja sosiaalisen huolto-
12531: toiminnan tukemiseen.
12532:
12533:
12534: Eduskunnalle.
12535:
12536: Eräät suomalaiset piirit ovat konkreettisin mistaan: he luopuvat sisäisesti puolustamasta
12537: toimenpitein ryhtyneet tukemaan Ruotsissa suomalaisuuttaan. He haluavat mahdollisuut-
12538: vuodesta vuoteen vapaaehtoisin voimin tehtyä ta nopeasti ruotsalaistaa lapsensa, jottei toi-
12539: työtä satatuhantisen suomalaisen siirtokun- nen polvi enää joutuisi kokemaan sitä orpout-
12540: nan hyväksi. Tämä tuki on tehnyt mahdolli- ta, autiutta ja juurettomuutta, joka jatku-
12541: seksi työn keskittämisen, oman toimiston pe- vasti on ensimmäisen polven osana.
12542: rustamisen ja pätevän henkilön valitsemisen Suomelle on arvaattomaksi tappioksi juuri
12543: edes vähäksi aikaa johtamaan toimintaa. toisen polven nopea ja kaikesta päättäen lä-
12544: Saatu tuki ei riitä. Se auttaa vain väliai" hes täydellinen ruotsalaistuminen - suomen
12545: kaisesti ja tuo lievitystä vain pahimpiin epä- kielen ja suomalaisen alkuperän unohtami-
12546: kohtiin. On kyseenalaista, riittääkö se edes nen. On todettava, että toinen polvi suorittaa
12547: niin pitkälle, että toiminnan tehostuminen tässä luonnollista ja ainoaa mahdollista valin-
12548: selvä,sti tuntuu laajalla työkentällä. taa: se pyrkii eroon sosiaalisesta invaliditee-
12549: Siirtolaisten henkisen huollon turvaaminen tistä. Toinen polvi näkee jo kodeissaan, ettei
12550: edellyttää täysitehoisen .toiminnan ohjelmaa Suomen kieli ole henkisen toiminnan kieli,
12551: ja sen mukaista talousarviota pitkällä tähtäyk- vaan eristäytymisen kieli, henkisen köyhyy-
12552: sellä. Sekä moraaliset että suoranaiset hyöty- den ja apaattisuuden kieli. Suomenkielistä
12553: näkökohdat puhuvat sellaisen ratkaisun puo- kulttuurihuoltoa ei ole.
12554: lesta, että rakennusohjelman vaatima talou- On ymmärrettävämpää, jos jokin maa hyl-
12555: dellinen tuki saataisiin Suomesta. kää sellaiset kansalaisensa, jotka lähtevät siir-
12556: Tapahtuisi vertojaan etsivä historiallinen tolaisiksi maantieteellisesti etäisiin maihin,
12557: vääryys, jos Suomi jättäisi henkisesti heitteil- toisiin kulttuuripiireihin ja toisiin poliittisiin
12558: le yli 'satatuhatta siirtolaista, jotka ovat muut- intressipiireihin kuuluviin maihin. On anteek-
12559: taneet naapurimaahan enimmäkseen sen siantamatonta, historian tuomion alaista, jos
12560: vuoksi, ettei kotimaa ole kyennyt tarjoamaan jokin maa hylkää sellaiset kansalaisensa, jotka
12561: riittäviä työtilaisuuksia, ja joiden maastamuu- tarjautumaila tarjoutuvat sillanrakentajiksi
12562: tolle Suomen valtiovalta itse on luonut hou- siellä, missä siltoja kipeästi kaivataan.
12563: kuttelevat edellytykset yhtymällä sopimuk- Suomen sillat Länsi-Eurooppaan kulkevat
12564: seen pohjoismaisista työmarkkinoista. Tapah- osiltaan Ruotsin kautta. Kuitenkin näyttää
12565: tuisi myös rahana arvioimaton reaalipoliitti- siltä, kuin Suomi katsoisi tarpeettomaksi sel-
12566: nen laskuvirhe, jos Suomi ei siirtolaisia tuke- laiset siteet, jotka kansalaistasaHa yhdistävät
12567: malla käyttäisi hyväkseen nyt avautunutta Suomen länteen päin.
12568: tilaisuutta Suomeen läheistä yhteenkuuluvuut- Vastuu ei ole yksin niiden sadantuhannen
12569: ta tuntevan vähemmistön luomiseksi Ruotsiin. siirtolaisen itsensä, jotka sekä taloudellisesti
12570: Katkeruus olevia oloja kohtaan kasvaa siir- että sivistyksellisesti vähävaraisina ovat lähte-
12571: tolaisten keskuudessa. Vuodesta vuoteen on neet etsimään turvaa ja toimeentuloa. He tar-
12572: elätelty toiveita ja kuultu lupauksia siitä, että joavat pelkällä olemassaolollaan Suomelle pal-
12573: omakielinen, siirtolaiset yksilöinä tavoittava veluksia, joilla on historiallinen kantavuus.
12574: henkinen huolto saataisiin järjestymään. Vuo- Kysymys on siitä, ottaako Suomi palvelukset
12575: det ovat kuitenkin tuoneet vain pettymyksiä. vastaan.
12576: Yhä useammat alkavat luopua puolustusase- Ruotsinsuomalaisten laajapohjaisimpana yh-
12577: 2878 IV,688. ~ Ruotsin suomalaisten huoltotoiminta.
12578:
12579:
12580: dyssiteenä toimii Ruotsin suomalaisseurojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12581: keskusliitto. Suomen valtiovallan harjoittama tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
12582: henkinen ja sosiaalinen huolto sekä sen talou- määrärahan avustukseksi Ruotsin suo-
12583: dellinen tukeminen tapahtuisi tarkoituksen- malaiS>Seurojen keskusliitolle Ruotsin
12584: mukaisesti tukemalla mainitun järjestön toi- suomalaisten keskuudessa tapahtuvan
12585: mintaa. henkisen ja sosiaalisen huolto"l'oiminnan
12586: Esitämme sen johdosta, viitaten edellä lau- tukemiseen.
12587: suttuun,
12588: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12589:
12590:
12591: Tuure Salo. E. J. Paavola..
12592: 2879
12593:
12594: IV,689.- Rah.al. N: o 345.
12595:
12596:
12597:
12598:
12599: T. Salo ym.: Määrärahan osoittamisesta sanomalehden- ja
12600: aikakauslehdentoimittajien ulkomaisia opintomatkoja var-
12601: ten.
12602:
12603:
12604: E d u s k u n n a ll e.
12605:
12606: Valtion budjetissa on lehtimiesten opinto- lainkaan Ruotsia kauemmaksi ulottuvan ulko-
12607: matkoja varten ollut stipendimääräraha jo 40 maanmatkan kustannusten peittämiseen. V al-
12608: vuoden ajan. Jo 1928 summa oli niin korkea tion matkastipendit ovat nykyisellään ~rään
12609: kuin 150 000 silloista markkaa, mikä nykyra- laisia täydennysstipendejä. Vertauksen vuoksi
12610: hassa vastaa n. 45 000 mk. Silloin voitiin todettakoon, että Suomen Sanomalehti:tnies-
12611: myöntää useita huomattavan s-quria matkasti- ten Liitto jakaa vUQSittain lähinnä opintomat-
12612: pendejä, esiin. 15 000 silloisen markan stipen- koja varten stipendejä n. 5 000 mk ja liiton
12613: dejä, joitten suuruus nykyrahassa vastannee suurin alayhdistys, Helsingin Sanomalehti-
12614: n. 4 500 mk. Stipendien keskisuuruus ylitti mi~yhdistys 7 500-10 000 mk:aan. Järjestöt
12615: tuohon aikaan 10 000 mk (nykyrahassa yli ja-kavat enemmän kuin valtiovalta.
12616: 3 000 mk). Pulavuosina stipendien 1muruutta V :n 1953 jälkeen, josta lähtien po. määrä-
12617: jonkin verran pienennettiin ja vuotuinen raha on pysynyt samansuuruisena, on yleinen
12618: määräraha aleni 120 000 silloiseen markkaan. hint1.1-taso kohonnut huomattavasti. RUJLSa.an
12619: Sittemmin määräraha on noussut 8 000 kymmenen vuoden nousu on n. 50 %.
12620: nmk: aan, joista 6 000 mk sanomalehdentoi- Määrärahan pienuus on johtamassa sihen,
12621: mittajille ja 2 000 mk aikakauslehdentoimit- että entistä harvemmissa tapauksissa toimit-
12622: tajille. Kokonaissumma vastaa enää vain tajat voivat :turvautua valtion stipendeihin
12623: yhtä viidettä tai yhtä kuudetta osaa siitä mää opintomatkojensa rahoituksena, koska oma ra-
12624: rästä, mikä myönnettiin nykyistä puolta pie- hoitusosuus on muodostunut ylivoimaisen suu-
12625: nemmälle sanomalehtimieskunnalle runsaat reksi.
12626: kolmekymmentä vuotta sitten. Siihen aikaan Suomen ulkomaisten yhteyksien useimmissa
12627: nimittäin arvioitiin maassa olleen 500-600 muissa suhteissa jatkuvasti lisääntyessä olisi
12628: päätoimista lehtimiestä, nykyisin heidän lu- onnetonta, jos journalistiikan kontaktit ulko-
12629: kunsa on sanoma- ja aikakauslehdistö yhteen- maiden kanssa vähentyisivät.
12630: laskettuna pitkälti toista tuhatta (yli 1400 Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
12631: lukuunottamatta radiota ja televisiota). nioittavasti,
12632: Samanaikaisesti kun kokonaismääräraha on
12633: olennai!Sesti alentunut, on luonnollisesti myös että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12634: kunkin stipendin rahallinen merkitys vähen- tu~o- ja menoarvioon 16 000 markan
12635: tynyt. Viime vuosina on jakosummasta (8 000 määrärahan sanomalehden- ja aika-
12636: nmk) jaettu yleensä n. 750-1 500 mk:n sti- kauslehdentoimittajien ulkomaisia opin-
12637: pendejä, jotka ymmärret,tävästi eivät riitä tomatkoja varten.
12638: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12639:
12640: Tuure Salo. E. J. Paavola.
12641: 2880
12642:
12643: IV,690.-B.ah.al. N:o 346.
12644:
12645:
12646:
12647:
12648: Saloranta: Määrärahan osoittamisesta valtion oppikoulun
12649: rakentamiseksi Isojoen kuntaan.
12650:
12651:
12652: Eduskunnalle.
12653:
12654: Valtion oppikoulu aloitti toimintansa Iso- arvion ollessa noin 600 000 mk. Isojoen
12655: joen kunnassa syksyllä 1963. Koulu toimii kunta on myös vaikeaa työllisyysaluetta,
12656: väliaikaisesti kirkonkylän kansakoulun suo- mitä osoittaa sekin, että kunnan viranomai-
12657: jissa, joissa hajasijoituksena on koetettu saa- set odottavat talvikautena kortistoon pyrki-
12658: da tähän samkka välttämättömät tilat, mutta vän noin 200-300 miestä, joten kouluraken~
12659: mitä useampia oppikoululuokkia tulee sitä nustyö helpottaisi melkoisesti kunnan työl-
12660: suurempia vaikeuksia se tuottaa, koska kun- lisyyden hoitamista.
12661: nalla ei ole mitään muita rakennuksia käy- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
12662: tettävissä kuin mainitut koulutilat. taen,
12663: Kunta on luoVU!ttanut koulun rakentamista
12664: varten n. 2 ha:n suuruisen tonttialueen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12665: missä lohkomistoimitus on suoritettu 17. 9. tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
12666: 1965. Koulurakennuksen piirustukset on hy- määrärahan valtion oppikoulu,n raken-
12667: väksytty rakennushallituksessa kustannus- tamiseksi Isojoen kuntaan.
12668: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12669:
12670: T. Saloranta.
12671: 2881
12672:
12673: IV,691. -B.ah.al. N:o 347.
12674:
12675:
12676:
12677:
12678: Saloranta ym.: Määrärahan osoittamisesta meijeriliittojen
12679: toiminnan avustamiseen.
12680:
12681:
12682: E d u s kun n a 11 e.
12683:
12684: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain tuottajiin kohdistuvan neuvonnan lisäksi on
12685: osoitettu määräraha meijeriliittojen toimin- meijeriliittojen toimintaan kuulunut myös
12686: nan tukemiseksi. Tämä valtionavustus oU lausuntojen antaminen valtion virastoille ja
12687: vuodelle 1966 115 372 markkaa. laitoksille. Toisaalta maataloushallitukselle
12688: Meijeriliittojen toiminta suuremmassa laa- on alistettu mm. meijeriliittojen toimihenki-
12689: juudessa on kestänyt maassamme kuutisen- löiden vaalit ja palkkausperusteet.
12690: kymmentä vuotta. Jo alusta alkaen on mei- Edellä mainitun perusteella ehdotamme
12691: jeriliittojen toimintaa pidetty tärkeänä, ja kunnioittaen,
12692: niinpä maataloushallituksen aloitteesta perus-
12693: tettiin 1920-luvun alussa suomenkielisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12694: meijeriliittojen osalta valtakunnallinen neu- tulo- ja menoarvioon 125 000 markkaa
12695: vontajärjestö meijeriliittojen välisen yhteis- meijeriliittojen toiminnan avmtamista
12696: työn edistämiseksi. Meijereihin ja maidon- varten.
12697: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12698:
12699: T. Saloranta. Erkki Haukipuro.
12700:
12701:
12702:
12703:
12704: 38 E 841/66
12705: 2882.
12706:
12707: IV,692.- Rah.al. N:o 348.
12708:
12709:
12710:
12711:
12712: Sandelin ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmoisten koti-
12713: teollisuuskoulun opettajien ja toimihenkilöiden palkkausta
12714: varten.
12715:
12716:
12717: E d u s k u n n a ll e.
12718:
12719: Itä.-Hämeen kiertävä naiskotiteollisuus- kouluna, jossa olisi puutyölinja, metallityö-
12720: koulu on toiminut Kuhmoisten kunnassa syk. ja koneenkorjauslinja sekä kankaankudonta-
12721: systä 1960 ja kiertävä mieskotiteollisuuskoulu ja ompelulinja. Koululla on opetukseen tar-
12722: syksystä 1961. 1. 8. 1963 siirtyivät molemmat vittava kalusto ja noudatetaan kiinteän kou-
12723: koulut Kuhmoisten kunnan omistukseen ja: lun opetusohjelmaa. Kuhmoisten kunta mak-
12724: toimivat yhteiskoululta vuokratuissa tiloissa. saa opettajille kiinteän ja kiertävän koulun
12725: Koulujen yhteydessä toimii myös kulkulaitos- opettajan palkan erotuksen.
12726: ten ja yleisten töiden ministeriön rahoittama Nykyisessä muodossaan yksivuotisena ja
12727: metallityö- ja moottoriajoneuvojen korjaus- osaksi kurssina ei koulu vastaa niitä vaati-
12728: ammattikurssi. muksia, mitkä ammattiopetukselle nyky-
12729: Kouluissa on ollut riittävästi oppilaita tänä aikana asetetaan. Kuhmoisten kunta on val-
12730: lukuvuonna, kummassakin erikseen 14 oppi- mis luovuttamaan kirkonkylästä koululle so-
12731: lasta. Kaikkia hakijoita ei mm. viime syk- pivan tontin ja mahdollisesti osan rakennuk-
12732: synä voitu ottaa kursseille. Ammattikurs- sia.
12733: silla on oppilaita 15 ja hakijoita oli 45. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
12734: Kuhmoisten naapuripitäjissä ei ole koti-
12735: teollisuuskouluja. Koulun paikan valinta on että Eduskunta ·ottaisi vuoden 1967
12736: näin ollen onnistunut, ja on osoittautunut, tulo- ja menoarvioon 60 000 markan
12737: että koululla on Kuhmoisissa hyvät edelly- suuruisen määrärahan Kuhmoisten ko-
12738: tykset toimia kaksivuotisena kotiteollisuus- titeollisuuskoulun opettajien ja toimi-
12739: henkilöiden palkkausta varten.
12740: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
12741:
12742: Valdemar Sandelin. Uljas Mäkelä. Väinö R. Virtanen.
12743: 2883
12744:
12745: IV,693.- Rah.al. N: o 349.
12746:
12747:
12748: Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
12749: naksi Etelä-Savon metsäkoulun lisärakennustöiden suorit·
12750: tamiseen.
12751:
12752:
12753: E d u s k u n n a 11 e.
12754:
12755: Vuosien 1961 ja 1962 aikana rakennettiin Kun metsätalouden kaikinpuolista kehit-
12756: Mäntyharjun pitäjän Mynttilän kylässä tämistä pidetään nykyoloissa erityisen tär-
12757: sijaJitsevalle Tyllilän tilalle metsäkoulu. Tämä keänä, olisi välttämätöntä, että koulu, jonka
12758: 'lroulu, joJllka omistaa Etelä-Savon metsän- tarpeellisuus kiistattomasti tunnustetaan, saa-
12759: hoitolautakunta, on tarkoitettu lähinnä yksi- daan valmiiksi siten kuin täydennysohjelma
12760: tyismetsänomistajien ja metsätyöntekijöiden edellyttää. Näiden tilojen puuttuminen,
12761: ·ammattikouluksi. Koulun päärakennuksessa, joista edellä mainittiin, tekee !koulusta puoli-
12762: jon!ka kuutiotila on 4 600 ms, sijaitsevat ope- tehoisen, eikä missään tapauksessa houkuttele
12763: tusluokka, kansl•ia, ruokasali, keittiö, emän- pätevää opettaja-ainesta tehtäviä hoitamaan.
12764: nän, talonmiehen ja oppilaiden asunnot, sekä Sanomattakin on selvää, että tilojen puut-
12765: työkaluopetus- ja konehallit. Rakentamiseen teesta kärsivät eniten ne henkilöt, metsän-
12766: saatiin vuosina 1961-62 valtion avustuksia omistajat ja metsätyöntekijät, joita varten
12767: yhteensä 330 000 mk. Kun silloiset rakennus- koulu on •perustettu.
12768: kustannukset olivat n. 416 000 mk jäi met- Mainittakoon, että koulun omistaja on esit-
12769: sänhoitolautakunnan hankittavaksi, etupäässä tänyt toistuvasti vuodesta 1963 lähtien varo-
12770: Ja;inavaroja, noin 86 000 mk. jen saamista k.o. täydennysrakentamista var-
12771: Jo koulun perustamisvaiheessa edellytet- ten.
12772: tiin, että päärakennuksen lisäksi suoritetaan Etelä-Savon metsänhoitolautakunnan alue
12773: välittömästi täydennysralk:entaminen sellaisen on tyypillistä hyvähsvuista metsämaata,
12774: huonetilaohjelman puitteissa, joka täysin jonka tuotto pienten viljelystilojen tulon var-
12775: V·astaa valtion rakennusohjelmatoimikunnan mentajana on korvaamattoman tärkeä. Tältä
12776: metsäkouluille hyvä:ksymää standardia. Tä- alueelta, jossa yksityismetsien osuus on 82 %,
12777: män mukaan koululta puuttuvat vielä opet- halkataan vuosittain noin 1.8 milj. km3 eri-
12778: tajien asunnot sekä opetusluokkana ja juhla- l!liista puutavaraa. Peltoviljelyn lisäämismah-
12779: salina käytettävä voimistelusali peseytymis- dollisuudet ovat vähäiset ja nykyoloissa vä-
12780: tiloineen samoin tilat palokalustolle, työväli- hemmän tarpeellisiakin, mutta metsien tuot-
12781: neille ja ajoneuvoille sekä talli ja paja. Näi- toa voidaan jäl'kiperäisellä ohjauksena arvaa-
12782: den tilojen suuruudeksi on arvioitu noin mattoman paljon tehostaa.
12783: 5 500 m3 ja kustannusarvio nykyhintaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12784: noin 1100 000 mk. Kun tästä rakennusohjel- nioittaen,
12785: masta ainakin osa, m.m. voimistelusali, voi-
12786: daan jättää myöhemmin rakennettavaksi, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12787: supistuisi välittömästi tarvittavien varojen valtion tulo- ja menoarvioon avustuk-
12788: tarve noin 800 000 m:k: ksi. Etelä-Savon met- sena 320 000 mk ja halpakorkoisena
12789: sänhoitolautakunta on valmis omatoimisesti pitkäaikaisena lainana 320 000 mk.
12790: hankkimaan summasta 20% ·eli 160 000 m:k. Etelä-Savon metsäkoulun lisärakennus-
12791: Loppuerä olisi rahoitettava valtion myöntä- töiden suorittamista varten.
12792: mällä avustuksella ja halpakorkoisella lai-
12793: nalla.
12794: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
12795:
12796: Wiljam Sarjala. Sylvi Halinen.
12797: 2884
12798:
12799: IV,694. -Ralul. :N:o 350.
12800:
12801:
12802:
12803:
12804: Siiskonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi vähä-
12805: varaisten äitien lomanviettotoiminnasta huolehtiviUe jär-
12806: jestö~?.le.
12807:
12808:
12809:
12810: E d u s kun n a ll e.
12811:
12812: Vuosilomalaki takaa jokaiselle toisen pal- taan on säilynyt sellai~na kuin aikaisemmin-
12813: veluksessa olevalle oikeuden lomaan. Tämän kin. Kun tällä hetkellä komitean ehdotuksåa
12814: lain ulkopuolelle jää kuitenkin useita ryh- on vaikea toteuttaa, on tärkeätä, että edes se
12815: miä, joista suurimman muodostavat perheen- valtion tuki säilyy, joka tähänkin saakka lo-
12816: äidit. V aitio on tunnustanut myös perheen- matoimintaan on annettu.
12817: äideille oikeuden lomaan siten, että vuodesta Maassamme on vuoden 1960 väestölasken-
12818: 1938 lähtien valtion talousarviossa on ollut nan mukaan hiukan yli 800 000 perheenäitiä,
12819: määräraha valtionavuksi vähävaraisten per- joista yli 100 000 on niin vähävaraisia, että
12820: heenäitien kesävirkistyksestä huolehtiville he eivät itse pysty lomaa rahoittamaan. Li-
12821: järjestöille. Vuonna 1948 annettiin valtioneu- säksi on yli 300 000 täyden kansaneläkkeen
12822: voston päätös N: o 248/48 vähävaraisille äi- saajaa, joiden loman järjestely on myös yh-
12823: deille j?;rjestetyn kesävirkistyksen valtion- teiskunnan tuesta riippuvaa. Vuosittain pää-
12824: avusta, jota on muutettu 16. 3. 1961 N: o 156/ see näistä ryhmistä vapaalle lomalle n. 10 000
12825: 61 ja 7. 3. 1963, jollaisena se on edelleen voi- perheenäitiä, joten toimintaa pitäisi laajen-
12826: massa. taa eikä supistaa. Tähän asti on näiden ryh-
12827: 17. 12. 1947 eduskunta toivomusaloitteen mien lomien järjestämiseen ollut valtion ta-
12828: N: o 286 pohjalla päätti lausua toivomuksen, lousarviossa määräraha, joka kuitenkin on
12829: että hallitus kiireellisesti tutkituttaisi, mitä esitetty poistettavaksi vuoden 1967 talous-
12830: mahdollisuuksia on maksuttomien lomien jär- arviossa mainiten, että näihin tarkoituksiin
12831: jestämiseen monilapsisten vähävaraisten per- myönnetään avustusta raha-automaattiva-
12832: heiden äideille, sekä senjälkeen ryhtyisi nii- roista. Näin on todella tapahtunut, mutta kun
12833: hin toimenpiteisiin asian käytännölliseksi jär- etukäteen ei voi olla tietoa raha-automaat-
12834: jestämiseksi, joihin tutkimuksen tulos anta.a tien tuotosta, ei voida taata sitä, että per-
12835: aihetta. heenäitien vapaata lomatoimintaa voidaan
12836: Eduskunnan toivomuksesta antoi valtioneu- 'läiden varojen turvin hoitaa edes siinä laa-
12837: vosto 21. 12. 1945 asetetulle huoltokomitealle juudessa, kuin mitä tähän asti on tapahtu-
12838: tehtäväksi ehdotuksen tekemisen tässä asiassa. nut. Senvuoksi on tärkeätä, että valtion tuki
12839: Komitea pitää mietinnössään N: o 5/1951 tär- tälle toiminnalle edelleen säilyy.
12840: keänä, että yhteiskunnan taholta kiinnitetään Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12841: tähänastista suurempaa huomiota perheenäi-
12842: tien lomahuollon kehittämiseen ja annetaan että Eduskunta ottasi valtion vuo-
12843: lomatoimintaa järjestäville yhteisöille entistä den 1967 tulo- ja menoarvioon 14 Pl.
12844: tehokkaampaa tukea. Komitea teki myös eh- XVIII luvun 6 momentiUe 88 000
12845: dotukset perhelomalaiksi ja -asetukseksi. Nä- markkaa vähävaraisten äitien loman-
12846: mä ehdotukset eivät ole tulleet eduskunnan viettotoiminnasta huolehtiville järjes-
12847: käsiteltäviksi, vaan valtion tuki lomatoimin- töille.
12848: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
12849:
12850: Aili Siiskonen. Vappu Heinonen. Impi Lukkarinen.
12851: 2885
12852:
12853: IV,695.- Ra.h.a.l. N:o 351.
12854:
12855:
12856:
12857:
12858: Siiskonen: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin talouskoulua
12859: varten.
12860:
12861:
12862: E d u s k u n n a ll e.
12863:
12864: Viime vuosina tapahtuneesta kehityksestä kunnostamista varten ja tarkoituksena on
12865: huolimatta ammattikoulutus on meillä vielä- ollut, että kaupunki peruskorjauttaa kansa-
12866: kh lapsipuolen asemassa eikä läheskään kai- koululta vapautuneen Lähemäen vanhan kan-
12867: killa nuorilla ihmisillä ole mahdollisuutta sakoulun talouskouluna käytettäväksi. Tätä
12868: päästä osalliseksi tästä koulutuksesta, joka varten on jo muutospi-irustukset ym. valmis-
12869: takaisi heille turvatumman tulevaisuuden ja telut suoritettu. Koululle ei ole kuitenkaan
12870: kun toisaalta tulva oppikouluihin on ollut saatu perustaruislupaa valtioneuvostolta. Kun
12871: niin suuri, etteivät läheskään kaikki pyrkijät tietää sen suuren puutteen, joka ammatti-
12872: ole voineet päästä tätä tietä valmistumaan koulupaikoista on nimenomaan Mikkelin lää-
12873: elämäntehtäväänsä suorittamaan, on suuri nissä, josta suuri osa nuorisoa joutuu lähte-
12874: joukko nuoria ihmisiä jäänyt täysin osatto- mään täysin ammattitaidottomana etsimään
12875: maksi sekä OP'pikoulu- että ammattikoulutie- työ- ja ansiomahdollisuuksia muualta maasta,
12876: doista ja taidoista. Näin on myös Mikkelin ·ei voi olla valittamatta tällaista asiain hoi-
12877: läänin alueella asianlaita. Koko Mikkelin lää- toa. Maatalousministeriö, jonka alaisuuteen
12878: nissä ei ole ainuttakaan talouskoulua, johon myöskin talouskoulut kuuluvat, on saamamme
12879: kansalaiskoulunsa päättäneet tytöt voisivat tiedon mukaan esittänyt valtion vuoden 1967
12880: hakeutua lisäoppia hankkimaan. Talouskoulu tulo- ja menoarvioon varattavaksi tarvittavat
12881: on toisaalta valmistava koulu lukuisiin mui- määrärahat Mikkelin talouskoulua varten,
12882: hin koulutusmuotoihti.n puhumattakaan ta- mutta valtiovarainministeriössä nämä esityk-
12883: louskoulun perustavaa laatua olevasta merki- set on hylätty.
12884: tyksestä perheenemännän tehtävään, joka Edt:llläolevaan viitaten esitän kunnioittaen,
12885: useimmille naisille muodostaa varsin tärkeän taen,
12886: osan elämäntyöstä, vaikkapa he tämän ohella että Eduskunta päättäisi ottaa v:n
12887: suorittaisivat ansiotyötä jollakin muulla 1967 tulo- ja menoarvioon II Pl:n
12888: alalla. Perheenäidin ammattitaito on v:arsin VIII luvun 3 momentille lisäyksenä
12889: merkityksellinen ei vain omalle perheelle, 47 300 mk valtion avustukseksi Mikke-
12890: vaan koko yhteiskunnallemme eikä vähiten lin talouskoulun opettajien palkkauk-
12891: maan talouselämälle. Nuorena saatu koulutus seen, saman pääluokan ja saman luvun
12892: kantaa näinollen hyvää satoa myöhempinä ·4 momentille 50 000 mk avustuksena
12893: vuosina, kuten yleensäkin ammattiin valmis- Mikkelin talouskoulun ylläpitomenoi-
12894: tautuminen. hin ja edelleen saman pääluokan so,..
12895: Mikkelin kaupunki on suorittanut valmis- man luvun 9 momentille 40 000 mk
12896: teluja ensimmäisen talouskoulun perustami- avustukseksi Mikkelin talouskoululle
12897: seksi Mikkelin lääniin. Kaupungin talous- kaluston, koneiden ja työvälineiden
12898: arviossa v:lle 1966 on jo määrärahakin kou- hankkimiseen.
12899: lun perustaruiskuluja ja koulurakennuksen
12900: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
12901:
12902: Aili Siiskonen.
12903: 2886
12904:
12905: IV,696. - Rah.al. N: o 352.
12906:
12907:
12908:
12909:
12910: Siiskonen ym..: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkkeen
12911: varassa elävien vanhusten ja työkyvyttömien asumistukea
12912: varten.
12913:
12914:
12915: E d u s k u n n a 11 e.
12916:
12917: Useista eduskunta-aloitteista, esitetyistä toi- tapauksessa juuri vanhukset ovat vuokrakei-
12918: vomuksista ja lupauksista huolimatta ei hal- nottelun ja häädön uhreja, kun vähäiset kan-
12919: litus vielä ole antanut eduskunnalle esitystä saneläketulot eivät enää riitä välttämättömien
12920: vanhusten asumistukea koskevaksi lainsäädän- ravinto- ja vaatemenojen lisäksi asunnon
12921: nöksi. Yleinen asuntopula ja vuokrien kalleus vuokraan. Nykyisissä oloissa eivät pienet
12922: aiheuttavat kuitenkin suuria vaikeuksia asu- säästöt myöskään riitä uuden asunnon han-
12923: tuskeskuksissa asuville vähävaraisille vanhuk- kintaan. Toisaalta on puute vanhainkotipai-
12924: sille, joilla ei ole omaa asuntoa eikä muita koista ja toisaalta on pidettävä oikeana ta-
12925: tuloja kuin kansaneläke. Myös omassa asun- voitteena sitä, että ne vanhukset, jotka kyke-
12926: nossa asuvat vanhukset, jotka elävät kansan- nevät ja itse haluavat, saavat asua omassa
12927: eläkkeen varassa, ovat suurissa vaikeuksissa, asunnossaan. Yhteiskunnan on kuitenkin teh-
12928: sillä osakehuoneistojenkin vastikevuokrat ja tävä tämä mahdolliseksi asumistuen muodossa
12929: ylläpitokulut ovat nykyisin niin korkeita, niille vanhuksille, jotka saavat kansaneläk-
12930: etteivät pienituloiset vanhukset niistä yksin keen tukiosan.
12931: selviä. Seurauksena on useissa tapauksissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
12932: pakko turvautua alivuokralaisiin pienissäkin
12933: huoneistoissa, mitä ei ole pidettävä sosiaali- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
12934: sesti tyydyttävänä ratkaisuna. tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark-
12935: Ainakin jo viimeisinä elinvuosinaan on kaa käytettäväksi asumistuen myöntä-
12936: vanhuksilla katsottava olevan oikeus asua miseksi kansaneläkket-n varassa elävien
12937: vuokralaisitta omassa kodissaan, olipa huo- vanhusten ja työkyvyttömien asumis-
12938: neisto sitten oma tai vuokrattu. Monessa kustannusten olentamiseksi.
12939: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
12940:
12941: Aili Siiskonen. Olavi Saarinen.
12942: Viljo Pousi. Impi Lukkarinen.
12943: ~appu Heinonen.
12944: 2887
12945:
12946: IV ,697.- Rah.al. N: o 353.
12947:
12948:
12949:
12950:
12951: Silander ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
12952: Turun konepajan suunnittelu- ja rakennustöitä varten.
12953:
12954:
12955: E d u s k u n n a II e.
12956:
12957: Valtionrautateiden Turun konepaja on 90 Konepajan kehityssuunnitelmien yhteydessä
12958: toimintavuotensa aikana suuresti kehittynyt on osoittautunut välttämättömäksi myöskin
12959: käsittäen nykyisin päärakennuksineen työ- yhden ja keskitetyn työntekijäin ja toimi-
12960: hallitilaa noin 100 000 m3. henkilöiden sosiaalihuoltorakennuksen tarve.
12961: Konepajan korjausohjelma on viime vuo- Henkilökuntaan kuuluvan noin 420 henkilön
12962: sina muuttunut höyryveturien korjauksista peseytymis- ja pukeutumistiloja, jotka nykyi-
12963: Dm 6-7 tyyppisten kiskoautokalustojen sin on siroteltu eri tahoille nykyisiä työ-
12964: sekä Dm 8-9 tyyppisten kiskojunien kor- tiloja, ei voida katsoa työturvallisuuslain ja
12965: jaus- ja huoltotöihin. Kalusto käsittää yh- nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi. Sosiaali-
12966: teensä 482 -vaunuyksikköä, joista diesel-moot- tilojen rakentaminen keskitetysti olisi sekä
12967: torien lukumäärä on 280 kpl 180 hevosvoi- ;taloudellisesti että henkilökunnan harrastus-
12968: man ja 48 kappaletta 500 hevosvoiman moot- toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista.
12969: toria. Alustavat asema- ja rakennussuunnitelmat
12970: Konepajan käytettä-vissä olevat korjaus- vaununkorjaushallista ja sosiaalihuoltoraken-
12971: hallitilat eivät kniten.kaan läheskään sovellu nu.ksesta on konepajan toimesta jo suoritettu.
12972: eivätkä vastaa s.itä tarvetta, mitä tehokas ka- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12973: luston korjaus- ja huoltotyö nykyisensuurui-
12974: sen ja -laatuisen toiminhan kannalta vaati- että Edusku1tta ottaisi vuoden 1967
12975: vat. tulo- ja menvarvioon 1 (JOO 000 mar-
12976: Kiitojnnat 'Va.unu.ineen, jotka ovat noin 26 kan määrärahan lähempien 81ntnnit-
12977: m~in pituisi-a tar-vitsisivat omat vaunukor- telu- ja wrsinaisten rakennustöiden
12978: ja.u.shallins-a. taloudellisen ja tehokkaan kOII'- (J}loittamista varten valtionra'llituleiden
12979: jaUS- .ja lluoltc.työ& :aikaansaamiseksi. Turun konepajasm.
12980: lt~ing'issa 13 päivanä lokakuuta 1966.
12981:
12982: Pekka. Silander. Vappu Heinonen.
12983: Paavo Aitio. Aimo Laiho.
12984: Sylvi Siltanen.
12985: 2888
12986:
12987: IV,698.- Ra.h.al. N: o 354.
12988:
12989:
12990:
12991:
12992: Siltanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopistolli-
12993: sen keskussairaalan perushankintameMihin.
12994:
12995:
12996: E d u s k u n n a 11 e.
12997:
12998: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja ta, joka sekin on suoritettava perushankin-
12999: menoarvioksi vuodelle 1967 on esitetty va- tana.
13000: rattavaksi kaikille keskussairaaloille yhteen- Kuten edellä mainittiin, on Turun keskus-
13001: sä perushankintoihin 3 000 000 markkaa eli sairaalapiirin sairaalapaikkatilanne erittäin
13002: sama summa, joka myönnettiin kuluvan vuo- vaikea. Kaikkein vaikein se on kirurgian
13003: den menoarviossa yhteensä yliopistollisille alalla, josta esimerkkinä voidaan mainita,
13004: keskussairaaloille ja muille keskussairaaloille, että kirurgian klinikalla on parhaillaan 150
13005: kummallekin erillisenä määrärahana, josta normaalin paikan lisäksi yli 20 potilasta yli-
13006: yliopistollisten keskussairaaloiden osuus oli paikoilla tilapäissängyissä ja sisään voidaan
13007: 1 000 000 markkaa. Kun määrärahasta jou- ottaa pääasiassa vain onnettomuus- ja muut
13008: tuvat kilpailemaan kaikki keskussairaalat ja katastrofitapauksiin verrattavat tapaukset.
13009: yliopistolliset keskussairaalat, joilla kaikilla Kirurgian klinikan leikkausosaston tilan-
13010: on osittain niiden puutteellisuudesta ja osit- puute on myöskin huutava. Tältä osin olisi
13011: tain lääketieteen jatkuvasta nopeasta kehi- mahdollista saada aikaan kevennystä jo en-
13012: tyksestä johtuen suuria perushankintatarpei- nen U-sairaalan valmistuessa vapautuvien
13013: ta ja koska määräraha on esitetty samansuu- tilojen käyttöön saamista rakentamalla lisää
13014: ruisena kuin edellisenä vuonna, on ilmeistä, leikkausosaston tilaa. Tämäkin edellyttää
13015: että määrärahasta ei voida eikä ole ollut tar- kuitenkin perushankintamäärärahan saamista
13016: koituskaan tyydyttää muuta kuin normaalia, tarkoitukseen.
13017: vuosittaista perushankintatarvetta. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
13018: Kun Turun yliopistollisen keskussairaalan ja koska on ilmeistä, että vuoden 1967 tulo-
13019: n.s. U-sairaala valmistuu vuoden 1967 syk- ja menoarviossa keskussairaaloiden perus-
13020: syllä, vapautuvat sairaalan vanhoista raken- hankintoihin varatusta määrärahasta ei pys-
13021: nuksista uuteen sairaalaan muuttavien klini- tytä osoittamaan tarkoitukseen tarpeellisia
13022: koiden tilat, jotka voitaisiin suhteellisen vä- varoja, esitetään kunnioittaen,
13023: häisin muutoksin ottaa edelleen sairaalatiloi-
13024: na käyttöön ja siten tyydyttää Turun kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13025: kussairaalapiirissä vallitsevaa erittäin kipeää tulo- ja menoarvioon erillisen 750 000
13026: sairaalapaikkojen tarvetta. Kyseessä olevien markan suuruisen perushankinta-
13027: tilojen edelleen käyttöön otto edellyttää kui- määrärahan Turun yliopistollisen kes-
13028: tenkin, että k.o. tiloissa voidaan suorittaa ne kussairaalan kirurgian klinikan leik-
13029: muutostyöt, jotka ovat tarpeen rakennusten kaussalin laajentamista ja U-sairaalan
13030: siirtyessä toisten klinikoiden käyttöön. Kaik- valmistumisen jälkeen vapautuvien
13031: kein suurimpana kysymyksenä k.o. tilojen tilojen kunnostamista sekä irtaimis-
13032: käyttöön otolle tulee olemaan tarpeellisen tolla varustamista varten.
13033: irtaimiston, kojeiston ja välineistön hankin-
13034: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
13035:
13036: Sylvi Siltanen. Carl Olof Tallgren.
13037: Esko Niskanen. V. J. Sukselainen.
13038: Pekka Silander.
13039: 2889
13040:
13041: IV,699. - Rah.al. N: o 355.
13042:
13043:
13044:
13045:
13046: Siltanen ym.: Korotetu'ili määrärahan osoittamisesta T1wun
13047: yliopiston kirjaston pet·ushankintoja varten.
13048:
13049:
13050: E d u s kun n a ll e.
13051:
13052: Kun Turun yliopiston kirjastossa erityi- jäädessä yliopiston itse maksettavaksi. Vuo-
13053: sesti aikakaus- ja sarjakirjallisuuden osalla den 1966 loppuun mennessä kirjasto on
13054: oli suuria puutteita, jotka tuntuvasti haitta- näin ollen saanut näitä perushankintamää-
13055: sivat yliopistollista tutkimus- ja opetustoi- rärahoja kaikkiaan 215 000 markkaa eli noin
13056: mintaa, anoi yliopisto valtion vuoden 1962 18 % esitetystä kokonaismäärästä.
13057: menoarvioon otettavaksi yliopiston valtion- Vuoden 1967 menoarvioesityksessä tämä
13058: avustuksesta annetun lain 3 § : n mukaisena kirjaston perushankintaohjelma on nyt lo-
13059: ylimääräisenä perushankintamäärärahana pullisesti romutettu. Määrärahaksi on mer-
13060: 100 000 markkaa kertamenona yliopiston kir- kitty 10 000 markkaa, josta valtion osuus
13061: jaston perushankintoihin. Tällainen erä ar- (70 %) on 7 000 markkaa. Kun viime vuo-
13062: vioitiin tarvittavan 12 vuotena mainittujen sien aikana kirjallisuuden hinnat ovat tun-
13063: puutteiden poistamiseen. tuvasti nousseet ja kirjoille lisäksi on ollut
13064: Valtioneuvosto ja eduskunta suhtautuivat- liikevaihtovero ja kun myös yliopiston laa-
13065: kin tehtyyn esitykseen myötämielisesti, ja jeneminen edellyttäisi kirjaston absoluuttis-
13066: 10. Pl. VII lukuun merkittiin vuosina 1962- ta kasvamista, on selvää, että summan jää-
13067: 1965 kunakin 50 000 markkaa tähän tarkoi- minen näin vähäiseksi merkitsisi kirjaston
13068: tukseen. tehon jatkuvaa ja jyrkkää taantumista.
13069: Vakavan takaiskun kohtasi tämä kirjaston Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13070: perusparannussuunnitelma kuitenkin vuoden
13071: 1966 menoarviossa, jolloin kirjaston perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13072: hankintamääräraha merkittiin valtion meno- den 1967 tulo- ja menoarvion 10 Pl.
13073: arvioon vain 15 000 markan suuruisena, VII luvun 3 momentiUe tisäyksenä
13074: josta valtion osuus oli 70 % eli 10 500 mark- 40 000 markkaa Turun yliopiston kir-
13075: kaa (vuosien 1962-1964 50 000 markan erät jaston perushankintoja varten, josta
13076: Yaltio oli maksanut kokonaan) 4 500 markan valtion 70 % osuus on 28 000 markkaa.
13077: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
13078:
13079: Sylvi Siltanen. Carl Olof Tallgren.
13080: Esko Niskanen. V. J. Sukselainen.
13081: Pekka Silander.
13082:
13083:
13084:
13085:
13086: 39 E 841/66
13087: 2890
13088:
13089: IV,700.-Rah.al. N:o 356.
13090:
13091:
13092:
13093:
13094: Siltanen ym.: Määrärahan osoittamisesta perhesuunnittelu-
13095: ja ehkäisyneuvontatoiminnan kehittämiseksi.
13096:
13097:
13098: E d u s kun n a ll e.
13099:
13100: Perhekasvatus, perhesuunnittelu ja ehkäi- telu ja ehkäisyneuvonta ovat osatekijöitä
13101: syneuvonta ovat kysymyksiä, joita ei ole laittomien aborttien nopeaan lisääntymiseen,
13102: maassamme kyetty järjestämään monista joten ik:ansanterveyden heikkenemisestä joh-
13103: eduskunnallekin jätetyistä aloitteista huoli- tuvat seurausilmiöt saattavat aiheuttaa yh-
13104: matta. Kun edellä mainituista puutteista ai- teiskunnalle suurempia taloudellisia rasituk-
13105: heutuvat epäikohdat muodostuvat vuosi vuo- sia kuin ennalta ehkäisevä työ.
13106: delta yhä pahemmiksi, olisi välttämätöntä, Edellä selostetun perusteella esitämme,
13107: että valtion varoista myönnettäisiin määrä-
13108: raha, jonka avulla voitaisiin aloittaa näiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13109: tehtävien suorittaminen. Perhe- ja sukupuoli- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
13110: kasvatuksen ulottaminen kouluihin muodos- suuruisen määrärahan neuvoloissa toi-
13111: taa oman tehtäväryhmänsä. Perhesuunnitte- mivan henkilökunnan lisäkoulutukseen,
13112: lun ja ehkäisyneuvonnan yhdistäminen jo ole- tarvittaessa lisätyövoiman hankkimi-
13113: massa olevan äitiys- ja lastenneuvolaverkos- seen äitiys- ja lastenneuvoloihin sekä
13114: ton yhteyteen ei ilmeisestikään koituisi yli- asiaa johtavan lääkärin palkkaamiseen
13115: voimaiseksi, mikäli näiden asioiden hoidon lääkintöhallitukseen perhesuunnittelu-
13116: ylin johto annettaisiin lääkintöhallitukselle, ja ehkäisyneuvontatoiminnan kehittä-
13117: jonne se käsityksemme mukaan kuuluisi. miseksi.
13118: On ilmeistä, että riittämätön perhesuunnit-
13119: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
13120:
13121: Sylvi Siltanen. Margit Eskman. Seija Karkinen.
13122: Edit Terästö. Aune Salama. Tyyne Paasivuori.
13123: Sinikka. Luja..
13124: 2891
13125:
13126: IV,701.-Rah.al. N:o 357.
13127:
13128:
13129:
13130:
13131: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta tutkimusta varten laiva-
13132: telakan ral•entamiseksi Kotkaan.
13133:
13134:
13135: E d u s k u n u a ll e.
13136:
13137: Kymenlaakson maakunnan talouselämä on hankkeen toteuttamismahdollisuuksia lähinnä
13138: suuremmassa määrin kuin mikään muu korjaustöihin !k:eskittyvänä telakkana. Tutki-
13139: maamme talousalue riippuvaista puunja- muksen perusteella voidaan todeta, että te-
13140: lostusteollisuudesta. Tällainen yksipuolisuus lakan vaikutuspiirissä oleva tonnisto tulisi
13141: aiheuttaa lukuisia haittailmiöitä ja vaikeuk- tarjoamaan vuotuista kunnossapitokapasiteet-
13142: sia maakunnalle kokonaisuudessaan ja erito- tia varten n. 2.3 milj. markan edestä, mikä
13143: ten työläis- ja pienviljelijäväestölle. Erikoi- vastaisi keskimäärin 38 telakointia vuodessa.
13144: sesti tämä ilmenee työttömyytenä ja uusien Kun sopimustelakoinnit, muutos- ja perua-
13145: työpaikkojen kasvun hitautena. parannustyöt sekä merivauriotelakoinnit ote-
13146: Vaikka edellä sanottu onkin todettu mo- taan huomioon, voidaan olettaa, että vuo-
13147: nissa eri yhteyksissä ovat kuitenkin lähes tuinen telakointien määrä kohoaisi 50-
13148: kaikki Kymenlaakson teollisuuslaajennukset 60:een. Tutkimuksessa on myös tultu käsi-
13149: tapahtuneet ja uudet rakennussuunnitelmat tykseen, että Neuvostoliiton !kauppalaivaston
13150: laadittu siten, että puunjalostusteollisuuden tarjoamat korjaustyöt maahamme sijoitet-
13151: yksipuolinen asema on jopa lisääntynyt ja tuina saattaisivat ta:rjota työtä uudelle te-
13152: lisääntymässä. lakalle huomattavasaakin määrin. Neuvosto-
13153: Valtiovallan tulisi omalta osaltaan pyrkiä liiton tämänkaltaiset toimitukset maahamme-
13154: sellaisiin ratkaisuihin, jotka olisivat omiaan han ovat kuluvana vuotenakin lisääntyneet
13155: monipuolistamaan Kymenlaakson talouselä- tuntuvasti ja Neuvostoliiton uudessa viisi-
13156: mää. Eräs tällainen ratkaisu olisi laivatela- vuotissuunnitelmasaa Suomi on otettu itä-
13157: kan ja -veistämön rakentaminen Kymenlaak- vyöhykkeen maiden lisäksi niiden maiden
13158: soon. joukkoon, jotka suorittanevat pääasialliset
13159: Laivatelakan ja -veistämön aikaansaami- ulkomailla tapahtuvat korjaustyöt Neuvosto-
13160: sesta on keskusteltu monien vuosien ajan. liiton nopeasti kasvavalle tonnistolle.
13161: Esim. kunnallisvaltuustoille ja jo aikaisem- Edellämainitut seikat, Saimaan kanavan
13162: pina vuosina eduskunnallekin on jätetty esi- avautumisen ja muun meriliikenteen kasvun
13163: tyksiä ja aloitteita valtionjohtoisen alan lai- kanssa antavat aiheen päätellä, että meri-
13164: toksen rakennussuunnitelmien laatimisesta. liikenteen kasvun painopiste on huomatta-
13165: Näissä kansandemokraattien ja eräiden am- vassa määrin siirtymässä Suomenlahdelle ja
13166: matillisten järjestöjen alotteissa on koros- tämä seikka saattaa itäisen Suomenlahden
13167: tettu mm. sitä, että tällaisen laitoksen puut- telakkahankkeen entistä korostetummalla ta-
13168: tuminen itäisen Suomenlahden ranta-alueilta valla ajankohtaiseksi.
13169: ja suurten merenkulkukaupunkien Kotkan Kun Walmet Oy:llä on varsin suuret ko-
13170: ja Haminan läheisyydestä aiheuttaa monia kemukset telakka- ja veistämätoiminnan
13171: haittoja ja vaikeuksia. alalla, pitäisi sen yhteistoiminnassa kauppa-
13172: Yksityiseltä asiaa tuntevalta taholta on ja teollisuusministeriön kanssa !kiireellisesti
13173: telakkahankkeen toteuttamismahdollisuuksista ryhtyä toimenpiteisiin telakkahanketta kos-
13174: suoritettu nyt laajahko tutkimus, joka sit- kevien yksityiskohtaisempien selvitysten ai-
13175: temmin on jätetty Kotkan kaupungille. Laa- kaansaamiseksi ja mahdollisten rakennus-
13176: jan koti- ja ulkomaisen aineiston perusteella suunnitelmien laatimiseksi. Hanke olisi to-
13177: tässä tutkimuksessa päädytään johtopäätök- teutettava valtiojohtoiseen teollisuustoimin-
13178: siin, jotka voimakkaasti korostavat telakka- taan liittyvänä.
13179: 2892 IV,701. - Kotkan la.ivatelakka.
13180:
13181:
13182: Jo aikaisemmin ja nyt jälleen toistamiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13183: uudessa tutkimuksessa on todettu, että Kot- tulo- ja menoarvioon 25 000 markkaa
13184: kan kaupungin alueelta löytyy telakka:hanik- tutkimusta varten laivatelakan raken-
13185: keelle sopivat alueet. tamiseksi Kotkaan.
13186: Edellä sanottuun viitaten esitän,
13187: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
13188:
13189: Taisto Sinisalo.
13190: 2893
13191:
13192: IV,702. -Rah.al. N:o 358.
13193:
13194:
13195:
13196:
13197: Sinisalo: Määrärahan osoittamisesta Pokjois-J(ymenlaakson
13198: teknillisen koulun suunnittelua varten.
13199:
13200:
13201: E d u s k u n n a 11 e.
13202:
13203: Kymenlaakso on eräs maamme voimak- laisten lyhyempien kurssien ja käytännön
13204: kaammin teollistuneita alueita ja teolHsuus kautta koulutuksensa saaneet) Pohjois-Ky-
13205: on jakautunut tasaisesti koko laaksokunnan menlaaksossa oli 590. Samassa tutkimuksessa
13206: alueelle. Viime vuosikymmenellä alkanut ja huomioonottaen Pohjois-Kymenlaakson teol-
13207: edelleen jatkuva teollisuuden ja muun elin- lisuuden ja muun elinkeinoelämän voimak-
13208: keinoelämän laajeneminen on tapahtunut eri- kaan laajentumisen, perusteellisesti osoitet-
13209: .tyisen voimakkaana kaikissa Pohjois-Kymen- tiin, että teknikkohenkilöstön Hsätarve vuo-
13210: laakson toollisuuslaitoksi.ssa. Uutta teolli- sittain on 10-15 pros. eli 60-90 teknikkoa.
13211: suutta on syntynyt myös eri puolille tätä Tutkimuksen yhteydessä suoritettu kierto-
13212: aluetta, ja liikekeskusten palveluelinkeinot, kysely osoitti myös voimakkaan mielipide-
13213: kauppa, liikenne ym. ovat samanaikaisesti ilmauksen teknillisen henkilökunnan lisätar-
13214: voimakkaasti lisääntyneet ja monipuolistu- peesta nimenomaan palveluselinkeinojen
13215: neet. Kehitys on kaikilla aloilla kuLkenut alalla. Kehitys niin teollisuudessa, muussa
13216: yhä suurempaa koneeLiistumista kohden. elinkeinoelämässä kuin valtion ja kuntien
13217: Ammattityövoiman tarve niin työntekijöi- toiminnassakin kulkee suuntaan, joka lisään-
13218: den kuin työnjohdon ja suunnittelun koh- tyvässä määrässä vaatii teknillisen koulu-
13219: dalla on sen vuoksi voimakkaasti lisäänty- tuksen saanutta johtavaa ja suunnittelevaa
13220: nyt, voimakkaammin kuin voitiin millään työnjohtohenkilöstöä. Tällaisen koulutuksen
13221: taholla vielä vuosikymmen sitten arvioida. tarve kasvaa voimakkaasti.
13222: Tällaista ammattikoulutuksen tarpeen kehi- Kaikki Pohjois-Kymenlaa.ksos\a kotoisin
13223: tystä kuvaa parhaiten se, että Pohjoig,.,Ky- olevat, teknillisissä oppilaitoksissa opiskele-
13224: menlarukson kuntien toimesta vuonna 1955 vat joutuvat käymään näin ollen koulunsa
13225: suunnitellun ja 1958 valmistuneen Kouvo~ kotiseutunsa, Pohjois-Kymenlaakson ulko-
13226: lan ammattikoulun paikkaluvuksi vahvistet- puolella olevissa kouluissa, pääosaltaan Hel-
13227: tiin 288, mutta jo vuoden 1959 syksyllä oli singin, Tampereen, Kotkan ja Lappeenran-
13228: kouluun pyrkijöitä 251, ja koulun oppilas- nan kouluissa. Teknikkotarpeen kasvaessa li-
13229: l.uku oli 124. Vuoden 1966 keväällä kouluun sääntyy luonnollisesti Pohjois-Kymenlaak-
13230: pyrkijöitä oli 656, kouluun voitiin ottaa 228 sosta olevien opiskelijain määrä eri puolilla
13231: uutta oppilasta ja on nyt koko koulun oppi- Suomea olevissa teknillisissä oppilaitoksissa.
13232: lasmäärä 502. Pyrkijöiden suuri lukumäärä Toisaalta pääsy oppilaitoksiin vaikeutuu
13233: on aiheuttanut sen, että ammattikouJun laa- vuosi vuodelta samasta syystä johtuen. Tätä
13234: jennus on kuluvan vuoden ohjelmassa. osoittavat mm. seuraavat lukut: Kotkan tek-
13235: Vastaavaa lisääntyvää tarvetta ilmenee nilliseen kouluun pyrki vuonna 1962 247 ja
13236: teknillisen koulutuksen saaneista henkilöistä. oppilaak8i otettiin 94, vuonna 1965 pyrki
13237: Kouvolan Kauppakamariosaston tekniLlisen 362 ja oppilaaksi otettiin 88. Lappeenrannan
13238: koulutuksen nykyisestä tilasta ja teknillisen teknilliseen kouluun pyrki vuonna 1962 236
13239: koulun tarpeellisuudesta alueellaan suoritta- ja oppilaiksi otettiin 86, vuonna 1965 pyrki
13240: massa tutkimuksessa vuodelta 1960 todettiin, 247 ja oppilaaksi otettiin 90; Helsingin tek-
13241: että teknillisesti koulutetun henkilöstön mää- nilliseen kouluun pyrki vuonna 1962 1 257
13242: rä (teknillisen koulun ja opiston käyneet ja oppilaaksi otettiin 556, vuonna 1965 pyrki
13243: ·tahi teknikon va.kanssilla työskentelevät eri- '1 948 ja oppilaaksi otettiin 573; Tampereen
13244: 2894 IV,702. - Pohjois-Kymenlaakson teknillinen koulu.
13245:
13246:
13247: teknilliseen kouluun pyrki vuonna 1962 832 yli 1 000. Kun mainituista vain n. 50 pro-
13248: ja oppilaaksi otettiin 215, vuonna 1965 pyrki sentilla on mahdollisuus jatkaa, joutuu muu
13249: 1175 ja oppilaaksi otettiin 200. Luonnolli- osa keskikoulun käyneistä usein toisarvoisiin
13250: sesti jää myös näin ollen pohjois-kymenlaak- ja opintojaan vastaamattomiin tehtäviin,
13251: solaisia pyrkijöitä kouJ.uun ottamatta ja kun heillä ei ole mahdollisuutta saada tar-
13252: kuinka moni teknilliseHe alalle aikova ei voi vittavoo koulutusta. Pohjois-Kymenlaakson
13253: teknilliseen oppilaitokseen edes pyrkiä, kun lisääntyneet ammattikoulut ovat myös erin-
13254: opiskelu vierailla paikkakunnilla taloudelli- omaisena pohjana kasvattaessaan oppilas-
13255: sista syistä tuJ.isi ylivoimaiseksi. ainesta teknillisiä kouluja varten.
13256: Edellä olevasta ilmenee, että teknikoiden Vuonna 1960 teki Kouvolan Kauppaka-
13257: koulutuksen lisääminen Pohjois-Kymenlaak- mariosasto esityksen kauppa- ja teollisuUS-
13258: soa varten on tarpeen ja että ainoa käytän- ministeriölle siitä, että ministeriö ryhtyisi
13259: nöllinen ratkaisu asian lmrjaamiseksi on tek- heti toimenpiteisiin määrärahan ottamiseksi
13260: nillisen koulun perustaminen Pohjois-Ky- valtion vuoden 1961 tulo- ja menoarvioon
13261: menlaaksoon palvelemaan sen teollisuutta, valtion omistaman teknillisen koulun perus-
13262: Hike-elämää ja opiskelevaa nuorisoa. Kun tamiseksi Pohjois-Kymenlaaksoon. Vastaa-
13263: vielä osia Mikkelin läänin eteläisistä alueista vasti tekivät vuosina 1962 ja 1965 Kymen-
13264: liittyy läheisesti Pohjois-Kymenlaakson ta- laakson kansanedustajat toivomusaloitteen
13265: lousalueeseen, kasvaa koulutuksen tarve yhä. siitä, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
13266: Teknillisen henkilökunnan jatkuva vajaus on menpiteisiin Pohjois-Kymenlaakson teknilli-
13267: sen vuoksi ollut täytettävä muualta tulleilla, sen kouJ.un aikaansaamiseksi ja ottaisi vuo-
13268: kun alueen omalle nuorisolle ei ole voitu jär- den tulo- ja menoarvioesitykseen riittävän
13269: jestää riittävää koulutusta, ei omalla alueella määrärahan koulun suunnittelua varten.
13270: eikä muissa kouluissa, koska viimeksimainit- Nämä toimenpiteet eivät ole johtaneet kui-
13271: tuihinkaan ei tilanahtauden vuoksi ole voitu tenkaan odotettuun tulokseen.
13272: ottaa kaikkia hyväksyttyjä. Kun kaikki edelläsanottu osoittaa, että
13273: Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista, että Pohjois-Kymenlaakson tclmillisen koulun pe-
13274: erään maamme voimakkaimman teollisuus- rustamiseen on erikoisen suuri tarve, olisi
13275: alueen täytyy hankkia nuorisolleen alueensa valtiovallan nyt ryhdyttävä koulun suunnit-
13276: teollisissa, teknillisissä ja kaupallisissa lai- telu- ja perustamistoimiin.
13277: toksissa tarvittava teknillinen koulutuksensa Kouvolan kaupunki on varannut VI kau-
13278: kaukana alueensa ulkopuolella. Tällainen ti- punginosan kortteliin 6 109 uuden koulu-
13279: lanne ohjaa nuorison monasti muille ammat- rakennuksen tontiksi, o1len tontti suuruudel-
13280: tialoille, mitä heidän kotiseutunsa edustaa taan 2.7 ha. Tontti sijaitsee Kouvolan am-
13281: tai estää varsinkin vähävaraista sa,amasta mattikoulun tontin luoteispuolell.·a n. 150
13282: sanottua ja usein tarvitsemaansa teknillistä metrin päässä mainitusta tontista.
13283: opetusta ja näinollen jäämään ammattitai- Edellä olev·aan viit.aten ehdotan,
13284: dossa jälkeen muualta tulleisiin nähden.
13285: Tä88ä yhteydessä on lisäksi todettava, että ettii Eduskunta ottais·i vuoden 1967
13286: Pohjois-Kymenlaakson alueelta yli 900 oppi- tulo- ja menoarvioon 10 000 markkaa
13287: ~asta suorittaa vuosittain keskikoulun ja Pohjois-Kymenlaakson tekntuisen kot~
13288: muutaman vuoden kuluttua luku nousee jo lun suunnittelua varten.
13289: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
13290:
13291: Taisto Sinisalo.
13292: 2895
13293:
13294: IV,708.- Rah.al. N: o 859.
13295:
13296:
13297:
13298:
13299: Sinisalo ym.: Määrärahan osoittamisesta jaostopäällikön toi-
13300: men, perustamiseksi valtakunnumsuunnittelutoimistoon.
13301:
13302:
13303: E d u s k u n n a 11 e.
13304:
13305: Valtakunnansuunnittelutoimiston työsken- kysymykset. Kolmea muuta periaatteessa
13306: telymahdollisuudet ovat etenkin vi!.imeksi ku- yhtä tärkeätä tehtäväsektoria (väestö- ja
13307: luneiden kolmen vuoden aikana jatkuvasti työvoimakysymykset, hallinnolliset kysymyk-
13308: heikentyneet. Tämä jdhtuu siitä, että toi- set sekä seutusuunnittelu- ja kaavoituskysy-
13309: miston orgamsaatiota ei ole kehitetty eikä mykset) hoitavat tutkijat n. 1000 mk pie-
13310: sen työskentelyedellytyksiä muutenkaan pa- nemmällä kuukausipalkalla kuin jaostopääl-
13311: rannettu. Erityisesti on toimiston työtä hai- liköt ja kahdella tehtäväsektorilia (kultturi-
13312: tannut työvoiman vähyys ja henkilökunnan poliittiset kysymykset sekä liikenteen koor-
13313: vaihtuvuus. dinointikysymykset) ei tällä hetkellä ole edes
13314: Eduskunnan vastauksessa hallituksen esi- tutkijaa.
13315: tykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuo- Valtakunnansuunnittelutoiminnan merki-
13316: delle 1966 on myös kiinnitetty huomiota val- tystä ja asemaa voidaan korostaa hyvin
13317: takunnansuunnittelutoimiston työskentely- useilta näkökannoilta. Se on erikoisen tär-
13318: mahdollisuulrnien parantamiseen. Mainitussa keää esimerkiksi seutukaavoituksen koordi-
13319: vastauksessa lausutaan mm, että "valtakun- noinnlin kannalta. Kun vaJltakunnansuunnit-
13320: nansuunnittel utoimiston työskentelymahdolli- telutyön avulla voitaisiin ryhtyä nykyistä
13321: suudet nykyisin ovat varsin rajoitetut. Kun tehokkaammin ja keskitetymmin organisoi-
13322: tavoitteena Eduskunnan mlielestä olisi pi- maan ja johtamaan seutukaavOituksen kan-
13323: dettävä suunnittelutoiminnan keskittämistä nalta välttämätöntä valtakunnallisen tason
13324: valtakunnansuunnittelutoimistoon, jolloin ny- tutkimus- ja selvitystyötä, tulisi se tarjoa-
13325: kyisestä suunnittelutoiminnan hajanaisuu- maan yhteismitallista aineistoa seutukaavan
13326: desta johtuvat epäkohdat saataisiln poistu- laatim.lsta varten ja siten ratkaisevasti alen-
13327: maan, Eduskunta lausuu odottavansa, että tamaan kaavoituskustannuksia ja vähentä-
13328: myös Hatlitus kiinnittää asiaan huomiota mään tarpeetonta päällekkäistyötä.
13329: ja ryhtyy toimenpiteisiin valtakunnansuun- Todettakoon, että seutukaavoituksen vuo-
13330: nittelutoimiston työskentelymahdollisuuksien tuiset kustannukset, jotka ratkaisevassa mää-
13331: parantamiseksi.'' rin koostuvat tutkimus- ja selvitystoimlin-
13332: Valtakunnansuunnittelutoimiston työn te- nasta, kohoaisivat yli 10 milj. markkaan,
13333: hostaminen edellyttää paitsi työvoiman li- jos koko maa olisi saatettu - kuten peri~
13334: säämistä ja palkkausten parantamista myös aatteessa tulisi tehdä - seutukaavoituksen
13335: toimiston sisäisen organisaation uudistamista. piiriin. Kun seutukaavan laatimisesta ai!heu-
13336: Organisaation muutosehdotus rakentuu sille tuneista hyväksyttävistä menoista va1tio
13337: periaatteelle, että valitakunnansuunnittelun joutuu maksamaan vOimassa olevan raken-
13338: kutakin seitsemää tehtäväsektoria varten oJiisi nuslain nojalla puolet, tulee seutukaavoituk-
13339: oma jaosto, jossa olisi jaostopäällikön lisäksi sen aiheuttamien kustannusten alentamiseNa
13340: vähintään yksi tutkija. VaJin tällä tavoin voi- olemaan valtion osuuden vähentämiseen rat-
13341: taisiin taata toimiston työn jatkuvuus. Huo- kaiseva merkitys.
13342: mattava kuitenkin on, että tällä hetkellä Valtakunnansuunnittelutoimiston organi-
13343: toimistossa on vain kaksi jaostopäällikköä, saation kehittäminen ja toiminnan tehosta-
13344: joista toisen tehtäväpiiriin kuuluvat maa- ja minen loisi edellytykset myös kehitysalue-
13345: metsätalouskysymykset ja toisen teollisuus- po]itiikkaan liittyvän jatkuvan tutkimus- ja
13346: 2896 IV,703. - Valta.kunnansuunnittelutoimisto.
13347:
13348:
13349: selvitystoiminnan keskittämiselle valtakun- Hallitus on v. 1967 tulo- ja menoarvio-
13350: nansuunnittelukeskukseen, jolle tämä toi- esityksessä osoittanut myönteisen asenteensa
13351: minta parhaiten soveltuu. Täten vältyttäi- yhteiskuntasuunnittelun tehostamiseen laa-
13352: snn kehitysaluetutkimuksia varten erillisen jentamalla mm. seutusuunnittelutoimintaan
13353: tutkimuselimen perustamiselta, mikä sekin käytettäviä varoja. Kaikki edelläsanottu
13354: olisi omiaan vähentämään valtion menoja. osoittaa, että myös valtak.unnansuun.nittelu-
13355: Suunnittelutoiminnan ja siihen liittyvän toimiston työedellytysten parantamiseen olisi
13356: koordinoinnin tehostamiseksi olisi ilmeisesti
13357: 1
13358: kliinnitettävä erikoinen huomio. Jotta ·tämän
13359: tarpeen eritYinen suunnitteluministeriö. Kun tavoitteen toteuttamisessa ensi vuonna pääs-
13360: tässä miniteriössä joka tapauksessa tulisi o~la täisii!n. askel eteenpäin ehdotamme,
13361: riittävän tehokas va1takunnansuunnittelu-
13362: elin ovat toimenpiteet valtakunnansuunnitte- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13363: lutoimiston kehittämiseksi ja sen työskentely- tulo- ja menowrvioon lisäyksenä 26.355
13364: edellytysten parantamiseksi tämänkin huo- markkaa uuden jaostopäällikön toimen
13365: mioonottaen oikeaan osuneita ja välttämättö- perustamiseksi valtakunnansuunnittelu-
13366: miä. toimistoon.
13367: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
13368:
13369: Taisto Sinisalo. Eino Tainio. Lauri Kantola.
13370: 2897
13371:
13372: IV,704. -Rah.al. N:o 360.
13373:
13374:
13375:
13376:
13377: Sinisalo ym.: Määräraka·n osoittmnisesta aV1tstuksiksi ja lai-
13378: noiksi kunnille asuntorakennustarkoitukseen käytettävien
13379: maa-alueiden hankintakustannusten peittämiseen.
13380:
13381:
13382: E d u s k u n n a 11 e.
13383:
13384: Rakennusmaan hinnan kohtuuton nousu Kuntien maanomistus on tällä hetkellä hy-
13385: muodostaa tällä hetkellä erään keskeisim- vin vähäistä ja rakennusmaan käytön vas-
13386: mistä yhteiskunnallisista ongehnista. Se aset- taista järjestelyä ajatellen täysin riittämä-
13387: taa esteitä yhteiskuntasuunnittelun toteutta- töntä. Vuodel,ta 1959 olevan tilaston mu-
13388: miselle ja rakennustoiminnan kehittämiselle. koaan kuntien omistuksessa oli maata vain
13389: Se ylläpitää asuntopulaa sekä johtaa asumis- 1.2 % kokonaispinta-alasta, mistä määrästä
13390: kustannusten kohtuuntomaan nousuun. kaupunkien ja kauppaloiden osuus on n. 1/3
13391: Tonttikeinottelun tehokas estäminen ja ra- ja maalaiskuntien n. 2/3. Asuntotonttikomi-
13392: kennusmaan käytön tarkoituksenmukainen tean välimietinnössä osoitetaan, että yli
13393: järjestäminen ·edellyttää huomattavan laaja- 10 000 asukkaan kuntien oma maa näyttää
13394: kantoisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, ku- riittävän tyydyttämään asuntotonttien keski-
13395: ten SKDLn eduskuntaryhmän taholta jäte- määräisen tarpeen keskimäärin 2-8 vuoden
13396: tyissä tätä koskevissa aloit,teissa onkin esi- aikana, mutta uusissa kaupungeissa ja kaup-
13397: tetty. Näitä toimenpiteitä valmisteltaessa paloissa vain 1.5-5 vuoden aikana. Pulmal-
13398: olisi ryhdyttävä välittömästi sellaisiin toi- lisinta on, että kuntien omistuksessa on ra-
13399: menpiteisiin, joilla edes jossa.in määrin voi- kennusmaata vähiten sidlä, missä sen tarve
13400: taisiin heti helpottaa vaikeaa tilannetta. esim. väestömuuttojen ja taajamakasvun
13401: Keskeisimmät tehtävät tonttipolitiikan jär- vuoksi on suurin.
13402: j-estämisessä katsotaan yleisesti kuuluvan Pyrittäessä kuntien maanomistuksen lisää-
13403: kunnille. Asuntotonttikomiteakin to.teaa, että miseen kohdistuu pakkolunastusmahdolli-
13404: '"kuntien osuuden ja vastuun asuntopolitii- suuksien laajentamisen ohella päähuomio ra-
13405: kan hoitamisesta täytyy yleensäkin kasvaa, hoitusvaikeuksiin. Etsittäköön millaisia rat-
13406: jotta tehtävistä asianmukaisesti selviydyttäi- kaisuja tahansa, joudutaan aina ratkaise-
13407: siin, ja tämä koskee erityisesti alueiden hank- maan maanhankinnan rahoituspulmat.
13408: kimista asuntotuotantoa varten". Myös 31. 8. Taloudelliset ongelmat suurenevat vielä
13409: 1965 valmistuneessa asuntopoliittisen komi- suuremmiksi siksi, että kuntien olisi voitava
13410: tean mietinnössä korostetaan samoja näkö- suorittaa huomattavan suuria maa-aluehan-
13411: kantoja. kintoja. Onhan todettu, että jos yhteiskun-
13412: M·aassamme on jo vanhastaan katsottu, nan taholta h·alutaan !tukea halpaa asumista,
13413: että kaupunkien tulee saada omistukseensa asumistarkoitukseen varattava maa olisi py-
13414: tarpeelliset maa-alueet, jotta yhdyskunnan rittävä hankkimaan kunnan haltuun ennen
13415: raikentaminen ja kehitys voitaisiin asianmu- kaavoitusta niin, että kaavat voitaisiin laatia
13416: kaisesti turvata. Tähän näkemykseen nojau- yhteiskunnan käytössä olevalle maalle. Elo-
13417: tuen kaupungeiJle aikaisemmin annettiinkin kuun 27 päivänä 1965 jätetyssä mietinnös-
13418: perustamisen yhteydessä ns. lahjoitusmaat. sään asuntotonttikomitea katsoo, että kun-
13419: Myöhemmin kuitenkin uudet kaupungit ja tien asuntotuotanto olisi ohjelmoitava pitem-
13420: kauppalat ovat joutuneet aloilttamaan toi- pää ajanjakosoa silmälläpitäen ja että asunto-
13421: mintansa usein hyvinkin vähäisten maareser- rakentamiseen ja siihen liittyviin tarkoituk-
13422: vien varassa. Maalaiskunnille ei maanomis- siin tarvittavat alueet olisi pyrittävä hankoki-
13423: tusta ole myöskään riittävässä määrin tur- maan ma:hdoHisesti 10 vuotta ennen kuin
13424: v·attu yleisin toimenpitein. niiden rakentaminen alkaa. Kunnallista asun-
13425: 40 E 841/66
13426: 2898 lV,704. - Avustukset kunnille asuntoalueiden hankintaan
13427:
13428:
13429: totuotannon ohjelmoinHa edel~yttää asunto- toimenpiteisiin. Tämä voisi tapahtua siten,
13430: tuotantolakikin. Eräät alan asiantuntijat että vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon va-
13431: ovat korostaneet kuntien jatkuvan maanhan- rattaisiin määräraha, josta luovutettaisiin
13432: kinnan välttämättömyyttä esittämällä, että varoja kunnille asuntotarkoitukseen käytet-
13433: pitäisi, senkin jälkeen kun ikuntien maan- tävien maa-alueiden hankintakustannusten
13434: omistusta on huomattavasti lisätty, saada peittämiseen. Varoja voitaisiin luovuttaa
13435: aikaan kunnallisen maaomaisuuden vähen- avustuksina !tai ikunnille edullisina lainoina.
13436: tämiskielto. Rakennuslain mukaan (69 § ja 115 §) val-
13437: Vaikka yksityiskohtaisia selvityksiä kun- tion varoista voidaan suorittaa avustuksia
13438: tien maanhankintaan tarvittavien varojen yleiseen tarkoitukseen käytettävien alueiden
13439: määrästä ei olekaan käytettävissä, voidaan lunastuskustannusten peittämiseen, milloin
13440: helposti todeta, että kunnat eivät selviydy se kustannusten suuruuden ja kunnan vai-
13441: yksin maanhankinnan ra:hoituksesta. Jo ny- kean taloudellisen aseman vuoksi katsotaan
13442: kyisin vireillä olevien maanostohankkeiden tarpeelliseksi. Erikoisen tärkeä olisi, että
13443: rahoittaminen on osoittautunut usea.Ue kun- tällaista tukea annettaisiin kunnille asunto-
13444: nalle ylivoimaiseksi, mistä johtuen maanhan- rakennusmaan hankkimiseen.
13445: kintasuunnitelmat ova.t rauenneet. Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ehdo-
13446: Kaiken edelläsanotun vuoksi olisi välttä- tamme,
13447: mätöntä, että valtiovalta välittömästi ryh-
13448: tyisi toimenpiteisiin tukeakseen kuntien että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13449: maanhankintoja taloudellisesti. Asuntotontti- tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mark-
13450: komitea ja. elokuun lopulla työnsä päättänyt kaa käytettäväksi kun.nille myönnettä-
13451: asuntopoliittinen komitea ovat mietinnöis- vinä avustuksina tai halpalwrkoisina
13452: sään ehdottaneet tähän tähtääviä toimen- ja pitkäaikaisina lainoina asuntoraken-
13453: piteitä. nustarkoitukseen käytettävien maa-
13454: Kokonaisjärjestelyjä odottamaltta tulisi alueiden hankintakustannusten peittä-
13455: eduskunnan nyt viipymättä ryhtyä asiassa misee.n.
13456: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
13457:
13458: Taisto Sinisalo. Lauri Kantola. Pauli Puhakka.
13459: 2899
13460:
13461: IV,705. -Rah.al. N:o 361.
13462:
13463:
13464:
13465:
13466: Sinkkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran--Sulka-
13467: van--Varkauden maantien suu1~nittelua ja töitten aloitta-
13468: mista varten.
13469:
13470:
13471: E d u s k u n n .a ll e.
13472:
13473: lVIaanteiden rakentamisessa on viimeisten Myöskin matkailun kannalta k.o. tie tulee
13474: kahdenkymmenen vuoden aikana pantu pää- olemaan erittäin tärkeä, sillä se halkoo kau-
13475: paino valtion runkotieverkoston rakentami- neinta järvi-Suomea, jossa vedet ovat puh-
13476: seen. Näin on rakennettu paljon hyviä valta- taita.
13477: teitä, jotka suuntautuvat varsinkn Itä-Suo- Melkein kaikki tien vaikutuspiirissä olevat
13478: messa etelästä pohjoiseen. Poikittaistieverkos- kunnat ovat n.s. kehityskuntia, joiden ta-
13479: ton kehittäminen on sen sijaan jäänyt pa- loutta rasittaa jokavuotinen vaikea työt-
13480: hasti jälkeen. Niinpä sellainen vanha tärkeä tömyys. Tien rakentaminen toisi jo työtilai-
13481: tiesuunta kuin Imatra-Virmutjoki-Sulkava suuksia. Sitäpaitsi Kaakkois-Suomi potee
13482: -Rantasalmi-Varkaus, joka yhdistää 5. ja tällä kertaa valtion työkohteitten puutetta.
13483: 6. tien; on vain osittain korjattu. Tie on Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
13484: maamme mutkaisinta ja suurimmalta osalta esitämme,
13485: soratietä.
13486: Tie on erittäin tärkeä puutavaran kulje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13487: tusreitti niin Vuoksenlaakson kuin Varkau- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
13488: denkin tehtaille. Tien vaikutuspiirissä on 9 momentille 1 000 000 markkaa
13489: metsähallituksella sekä Enso-Gutzeit OY: llä Imatran- Virmutjoen -Sulkavan-
13490: suuret metsäalueet, joilla voidaan kuljettaa Rantasalnwn - V arka·uden maantien
13491: paljon suurempia kuormia kuin itse maan- suunnittelua ja töitten aloittamista
13492: tiellä. varten.
13493: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
13494:
13495: Yrjö Sinkkonen. Anna-Liisa Linkola. Taisto Sinisalo.
13496: Mikko Kaarna. Heikki Hykkäälä. Viljo Virtanen.
13497: Sulo Hostila. K. F. Haapasalo. Hugo Manninen.
13498: .A.rne Berner. Sylvi Halinen. Kalle Matilainen.
13499: Valto Käkelä. Meeri Kalavainen. Veikko Kokkola.
13500: 2900
13501:
13502: IV,706.-Rah.al. N:o 362.
13503:
13504:
13505:
13506:
13507: Sinkkonen ym.: Määränihan osoittamisesta rakennusavustuk-
13508: seksi Itä-Suomen koesikalayhdistykselle.
13509:
13510:
13511: E d u s kun n a 11 e.
13512:
13513: Maataloudellinen tutkimus- ja koetoiminta antanut rakennusapua. Tasapuolisuuden ni-
13514: kuuluu valtiolle kehittyneissä maissa Näin messä on kohtuullista, että myöskin Itä-
13515: on myöskin muissa pohjoismaissa. :Meillä val- Somen sikakoeasema saa valtion tuen; niin-
13516: tio on laiminlyönyt tämän tehtävän. Esimer- kuin muualle maahan rakennetut asemat ovat
13517: kiksi Tanskassa on toistakymmentä valtion saaneet.
13518: sikatalouskoeasemaa. Meillä on ainoastaan Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
13519: yksi. Nyt on kuitenkin yhteistyössä valtion nioittaen,
13520: sikatalouskoeaseman kanssa ja sen valvon-
13521: nassa ja johdossa perustettu yksityisten toi- että Eduskuntct ottaisi vtwden 1967
13522: mesta eräitä sikakoeasemia eri puolille maata valtion tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
13523: ja valtio on antanut rakennusapua. Itä-Suomi XIII luvun 12 momentille 100 000
13524: on myös rakentanut sikakoeaseman Pieksä- markkaa rakennusavustuksena Itä-
13525: mäelle. Tälle koeasemalle ei valtio vielä ole Suomen koesikalayhdistykselle.
13526: Helsingissä 12 päivä.nä lokakuuta 1966.
13527:
13528: Yrjö Sinkkonen. Anna-Liisa Linkola.
13529: Ale Holopainen. Sylvi Halinen.
13530: Mikko Kaarna.
13531: 2901
13532:
13533: IV,707.- Rah.al. N:o 363.
13534:
13535:
13536:
13537:
13538: Sinkkonen ym.. : Määrärahan osoittamisesta Honkalahden tien
13539: parantamistöitten aloittamiseksi Joutsenon kunnassa.
13540:
13541:
13542: E d u s k u n n a ll e.
13543:
13544: Jo v. 1959 Joutsenon kunta on tehnyt erittäil!l vaaralliseksi. Näin ollen olisi tär-
13545: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle keätä saada tiet eri tasoon risteyksessä.
13546: a.nomukl'len Honkalahden maantien, eli Sai- Myöskin Joutsenon kunnan keskustan ase-
13547: maantien parantamisesta ja varustamisesta makaavan mukaiset kunnaUisteknilliset työt
13548: ja.lka.käytäviH.ä. Asian tärkeyttä ja kiireelli- ovat kiinni tästä eritasoristeyksestä. Honka-
13549: syyttä korostaakseen kunta myönsi sillloin lahden tien parantamissuurunitelmat lienevät
13550: suunnitteluun 100 000 vmk: n määrär~Vhan. jo valmiit.
13551: Jo vuonha 1959 lokakuussa suoritetussa lii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme.,
13552: kennelaskennassa oli Honkalahden tiellä ln-
13553: kennetapauksia vuorokauden: aikana 3 191 että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13554: kpl. Tämän päivän laskelmat tulisivat ole- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI luvun
13555: maan aivan toista suuruus'luokkaa. 9 momentille 500 000 markkaa J outse-
13556: Anomuksen teon jälkeen on rakennettu non kunnassa olevan H onkalahden. tien
13557: valtatie 6 tasoristeykseen Honkalahden maan- parantamistöitten aloittamiseksi ja val-
13558: tien kanssa, mikä on tehnyt liikenteen Hon- t.atie 6 :n kanssa olevan tasoristeyksen
13559: kalahden tiellä entistäkin vaikeammaksi ja muuttamiseksi eritasoristeykseksi.
13560: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
13561:
13562: Yrjö Sinkkonen. Väinö Käkelä. Kalle Matilainen.
13563: Mikko Kaarna. Sulo Hostila. Heikki Hykkäälä.
13564: Meeri Kalavainen. Taisto Sinisalo. Veikko Kokkola.
13565: Arne Berner. Anna-Liisa Linkola.
13566: 2902
13567:
13568: IV,708.-Rah.al. N:o 364.
13569:
13570:
13571:
13572:
13573: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Lapin
13574: kansanopistolle lyhytaikaisten velkojen maksua va1·ten.
13575:
13576:
13577: E d u s kun n a 11 e.
13578:
13579: Koulunuudistus on tämän ajan polttavia kaikkia tarvittavia varoja opistojensa toimin-
13580: kysymyksiä. Yhtenäiskoulu vähitellen näyt- nan tehokkaana pitämistä varten. Opettajat
13581: tää syntyvän tähän maahan ja siitä on sa- ovatkin joutuneet hoitamaan opetustoimen
13582: nottava vain pelkkää hyvää. ohella myöskin taloutta ja usein se on muo-
13583: Suomessa on kuitenkin eräs koulumuoto, dostunut vekselipeliksi. Koulutoimi kärsii
13584: joka tahtoo jäädä keskustelussa syrjään. huomattavasti, jos koulun tai opiston joh-
13585: Tämä koulu on kansanopistolaitos, jonka taja joutuu kiertämään pitkin pitäjää nimien
13586: kansansivistystyön menneinä vuosina ovat haussa, että saa erääntyneen vekselin uusit-
13587: kaikki myöntäneet. Työ, joka on tehty tua.
13588: näiden kansanopistojen rakentamiseksi on Eräs tällainen kassavarojen puutteessa toi-
13589: mittasuhteiltaan suuri ja se ansaitsee tun- miva kansanopisto on Lapin kansanopisto
13590: nustuksen. Huomattavat ovatkin ne pääomat, Sodankylässä. Olisi välttämätöntä saada yli-
13591: jotka eri opistojen omistuksessa ovat. Vas- määräinen valtionavustus tilapäisten velko-
13592: taisuudessakin on pidettävä huoli siitä, että jen maksua varten.
13593: nämä pääomat tulevat tehokkaasti käytettyä Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
13594: ja että ne säilytetään koulutoimen palveluk- nioittavasti,
13595: sessa.
13596: Tilanne on kuitenkin muodostunut usei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13597: den opistojen kohdalta kestämättömäksi kas- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
13598: savarojen puutteen vuoksi. On luonnollista, määrärahan ylimääräisenä 1Jaltion-
13599: että kannatusyhdistykset eivät voi saada avustuksena Lapin kansanopistolle ly-
13600: hytaikaisten velkojen maksua 1Jarltm.
13601: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
13602:
13603: Eino Sääskilahti.
13604: 2903
13605:
13606: IV,709.-Rah.al. N:o 365.
13607:
13608:
13609:
13610:
13611: .Sääskilahti ym.: Määrärahan osoittamisesta lair~XJiksi ja
13612: avustuksiksi Kemijoki Oy:lle Vanttauskosken voimalaitok-
13613: sen alustavien töiden suorittamiseksi.
13614:
13615:
13616: E d u s k u n n a 11 e.
13617:
13618: Lapissa on talveksi 1966-67 odotettavissa Kemijoki Oy:n taholta on ilmoitettu, että
13619: tavallista vaikeampi työttömyyskausi. Tilan.: alustavia töitä on mahdollisuus suorittaa tal-
13620: teen helpottamiseksi tarjoavat Vanttauskos- vella 1966-1967 edellyttäen, että rahoitus
13621: ken voimalaitoksen alustavat rakennustyöt saadaan järjestykseen ja voimalaitoksen ra-
13622: hyvän työkohteen, johon voidaan sijoittaa kennusajan pidentymisestä yhtiölle aiheu-
13623: talven työllisyyskaudeksi 200-300 henkilöä. tuva tappio, joka on 700 000 markkaa, kor-
13624: Töiden aloittaminen jo nyt ei maan voima- vataan valtion varoista.
13625: talouden kannalta ole kuitenkaan perustel- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
13626: tavissa. Voimalaitoksen rakennusaika on n. nioittaen,
13627: 2 3/4 vuotta, eikä valtio sen enempää kuin
13628: Imatran Voima Osakeyhtiökään pysty sijoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13629: tamaan osuuttaan voimalaitoksen tuotan- tulo- ja menoarvioon 5 700 000 mar-
13630: nosta ensiarvoisiin tarkoituksiin vielä syk- kan suuruisen määrärahan lainoiksi ja
13631: syllä 1969. Vanttauskosken asema pohjavoi- avustuksiksi Kemijoki Oy:lle Vant-
13632: man tuottajana on kyseenalainen, mutta tauskosken voimalaitoksen alustavien
13633: sähkövoimaa tuottavana voimalaitoksena on töiden suorittamista varten työttö-
13634: sen merkitys myöhemmin energian tuotanto- myyskautena 1966-1967.
13635: koneistossa huomattava.
13636: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
13637:
13638: Eino Sääskilahti. Veikko Hanhirova. Toivo Friman.
13639: Olavi Lahtela. Pekka Vilmi. Pekka Salla.
13640: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso. Urho E. Knuuti.
13641: 2904
13642:
13643: IV,710.-Rah.al. N:o 366.
13644:
13645:
13646:
13647:
13648: Sääskilahti ym,: Määrärahan osoittamisesta invalidijärjes-
13649: töjen ja -laitosten avustamiseen.
13650:
13651:
13652: E d u s k u n n a ll e.
13653:
13654: Hallituksen ooityiksessä valtion tulo- ja tu:ksen määrä sen SIJaan pysyy epävarmana
13655: menoarvioksi vuodelle 1967 -esitetään sosiaali- aina vuoden puoliväl·in parkkeille sakka. Sitä
13656: ministeriön menojen kohdalla (14 Pl. X 17) , paitsi on kokemus osoittanut, että Raha-auto-
13657: että täihän saakka sanotulla momentilla inva- maattiyhdistys saattaa ryhtyä vaatimaan
13658: lidijärjestöjen ja -laitosten avustamiseen takaisin sellaistakin avustuserää, joka on
13659: varattu määräraiha poistettaisiin, 'koska nämä käytetty järjestön jättämässä anomuksessa
13660: avustukset on tarkoitus siirtää suoritet- esitettyyn ja siten avustusta myönnettäessä
13661: taviksi Raha-automaattiyhdistyksen tuo- ilmeisesti hyvaksyttyyn tarkoitukseen. MeM-
13662: tosta. Hallituksen esittämä menettely saat- arviossa aikaisemmin ollutta määrära;haa
13663: taisi tältä momentilta avustusta afikaisem- invalidijärjestöjen ja -laitosten avustamiseen
13664: min saaneet järjestöt perin ·epävarmaan ase- ei siten ole siirrettävä raha-automaatti-
13665: maan. Niin kauan lkuin avustukset maksetaan varoista suoritettavaksi.
13666: valtion menoarviossa varatusta määrärahasta, Edellä sanotulla ·perusteella ehdotamme
13667: sitä saavat järjestöt voivat suunnitella toi- kunnioittavasti,
13668: mintansa laadun ja laajuuden parhaalla
13669: tavalla. Momentilla varatun määrärahan että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
13670: perusteella · ne voivat yleensä viimeistään jo den 1967 tulo- ja menoarvion 14 Pl.
13671: kunkin kalenterivuoden alussa arvioida sinä X luvun 17 momentille 1 000 000 mar-
13672: vuonna niille myönnettävän avustuksen suu- kan määrärahan invalidijärjestöjen ja
13673: suuden ja laatia suunnitelmansa sen mukai- -laitosten avustamiseen momentin aikai-
13674: sesti. Raha-automaattivaroista saatavan avus- sempien perusteiden mukaisesti.
13675: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 196:6.
13676:
13677: Eino Sääskilahti. Juho Tenhiälä. Ilmari Linna.
13678: 2905
13679:
13680: IV,711. -Rah.al. N:o 367.
13681:
13682:
13683:
13684:
13685: Sääskilahti: Määrärahan osoittamisesta Kittilän kunnansai-
13686: raalan rakennustöiden aloittamiseksi.
13687:
13688:
13689: E d u s k u n n a ll e.
13690:
13691: Terveydenhoidolliset olot ovat Kittilän Nykyisessä Kittilän kunnansairaalassa on
13692: syrjäisessä 'kunnassa erittäin kehnot sen 22 hoitopaikkaa. Vaikka sairaalassa on erit-
13693: vuoksi, että ei ole kunnon sairaalaa. Kittilän täin rajoitetut hoitomahdollisuudet, on ylei-
13694: entinen ns. aluesairaala, joka sodassa tuhou- sen osaston kuormitusprosentti vuonna 1965
13695: neen tilalle 1947 rakennettiin, on vuoden ollut 115.7 %. Sairaala on siis aivan liian
13696: 1951 alusta alkaen toiminut kunnansairaa- pieni.
13697: lana. Kittilän asukasluku tämän vuoden alussa
13698: Sairaalasta ei saa kunnollista korjaamalla, oli 8 363 ja kunnan pinta-ala on 8 235.5 km2.
13699: vaan se on kokonaan uudelleen rakennettava. Kunnan keskustasta on matkaa Rovaniemelle
13700: Mainittakoon, että leikkaussali, joka on pieni, noin 160 km, Sodankylään 90 km, Muonioon
13701: on myöskin sijainnUtaan sellainen, että sitä 80 km ja Kolariin samoin 80 km. Edellä ole-
13702: ei saa steriliksi. Samoin on poliklinikka pieni vista sei'koista ilmenee, että tämä laaja kunta
13703: ja epäkäytännöllinen, joten siellä on kahden tarvitsisi välttämättä kunnollisen kunnansai-
13704: lääkärin työskentely suorastaan mahdoton. raalan.
13705: Röntgenhuoneeseen on vaikea saada paari- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
13706: potilasta sen pienuuden vuoksi. Kalusto on tavasti,
13707: myöskin vanhanaikainen ja sitä ei tilanahtau-
13708: den vuoksi voi uusia. Sairaalan lääkekaappi että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13709: sijaitsee pienessä kansliahuoneessa. Lääke- tulo- ja menoarvioon 1 500 000 markan
13710: kaappi on myöskin liian pieni ja säännösten määrärahan Kittilän kunnansairaalan
13711: vastainen. Käytettävissä oleviin tiloihin ei rakennustöiden aloittamista varten.
13712: voida sijoittaa säännösten mukaista lääke-
13713: kaappia.
13714: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
13715:
13716: Eino Sääskilahti.
13717:
13718:
13719:
13720:
13721: 41 E 841/66
13722: 2906
13723:
13724: IV,712.- Fin.mot. N: o 368.
13725:
13726:
13727:
13728:
13729: Tallgren m.n: Angående anvisande av anslag för påbörjande
13730: av byggnadsarbetena på en laboratoriebyggnad vid A.bo
13731: Akademi.
13732:
13733:
13734: Till Riksdagen.
13735:
13736: För att undervisning och forskning inom de Kostnaderna beräknas stiga till c: a 8
13737: matematisk-naturvetenskapliga och kemisk- miljoner mark och de definitiva r:irtmingarna
13738: tekniska fakulterna skall kunna fortgå ostört blir klara inom är 1966. Med beaktande
13739: och för att tiJ.rlfredsställa ett stigande stm- av utvecklingen pä de naturvetenskapliga
13740: dentantals behov nya studiep1atser, har studieområdena och då Åbo Akademi irute
13741: Stiftelsen för Åbo Akademi ansett det nöd- har möjligheter att själv finansd.era annat
13742: vändigt att snabbt förverkliga vissa ny- än en bråkdel av byggnadskostnaderna, före-
13743: byggnadsplaner vid Åbo Akademi som lbar slår undertecknade vördsamt,
13744: sikte pä nya laboratorieutrymmen för tträ-
13745: kemiska, fysikalisk-kemiska, biokemiska, att Riksdagen i statsförslaget för
13746: fysikaliska och biologiska instituten. Detta år 1967 under 10 Ht. VII kap. måtte
13747: laboratoriebygge omfattar c:a 33 000 m3 upptaga ett anslag om 1 miljon mark
13748: och däri inrymmes även nägra auditorier för påbörjande av byggnadsarbetena
13749: och vissa biblioteksutrymmen. på en laboratoriebyggnad vid Abo
13750: Akademi.
13751: Helsingfors den 10 oktober 1966.
13752:
13753: Oa.rl Olof Tallgren. Ingvar S. Melin. Sylvi Siltanen.
13754: Evald Häggblom. Esko Niskanen. Verner Korsbäck.
13755: 290'i
13756:
13757: IV,712. -Rah.al. N:o 368.
13758: Suomennos.
13759:
13760:
13761:
13762:
13763: Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Abo Akademin lur
13764: boratoriorakennuksen rakennustöiden aloittamista varten.
13765:
13766:
13767: E d u s k u n n a ll e.
13768:
13769: Jotta opetus ja tutkmustJoiminta mate- Kustannusten arvioidaan nousevan noin
13770: maattis-luonnontieteellisessä ja kerniallis- 8 miljoonaan markkaan ja lopulliset piirus-
13771: teknillisessä tiedekunnassa voisi häiriö1ttä tukset valmistuvat vuoden 1966 kuluessa.
13772: jatkua ja jotta lisääntyneen ylioppilaiden Ottaen huomioon luonnontieteellisten opis-
13773: määrän aiheU'ttama uusien opiskelupaikko- kelualojen kehityksen ja kun Åbo Akade-
13774: jen tarve voitaisiin tyydyttää, Åbo Akade- milola ei ole mahdollisuuksia itse rahoittaa
13775: min Säätiö on p1tänyt välttämättömänä to- enempaa kuin muorto-osa rakennuskustan-
13776: teuttaa pikaisesti eräät Åbo Akademin uu- nuksista, allekirjoittaneet kunnoittaen eh-
13777: disrakennussuunnitelmaJt, jotka tähtäävät dottavat,
13778: uusien laboratoriotilojen saamiseen puuke-
13779: miallista, fysikaalis-kemiallista, biokemial- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13780: lista, fysikaa:lista ja biologista laitosta var- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VII lu-
13781: ten. Tämän laboratoriorakennuksen suu- vun kohdalle miljoonan markan mää-
13782: ruus on noin 33 000 ms ja siihen sisäl!l;yy rärahan Abo Akademin laboratorio-
13783: myös muutamia luentosaleja ja eräitä kir- rakennuksen rakennustöiden aloitta-
13784: jastotiloja. mista varten.
13785: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
13786:
13787: Carl Olof Tallgren. Ingvar S. Melin. Sylvi Siltanen.
13788: Evald Häggblom. Esko Niskanen. Verner Korsbäck.
13789: 2908
13790:
13791: IV,713.-Fin.mot. N:o 369.
13792:
13793:
13794:
13795:
13796: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
13797: fygverksamheten i Abolands skärgård.
13798:
13799:
13800: Till Riksdagen.
13801:
13802: Alitsedan är 1962 har årligen i stats- seende. Kostnaderna för flygtrafikens upp-
13803: budgeten upptagits ett belopp om 20 000 råitthållande har emellertid stigit, medan
13804: mark för skärgårdsflygets upprätthåHande budgetanslaget varit oförändrat sedan år
13805: i den åboländska skärgården. Även i bud- 1962.
13806: getförslaget för år 1967 finnes denna summa Med hänsyn till det ovan sagda och till
13807: antecknad. Flygverksamhetens betydelse i förändringarna i den allmänna kostnads-
13808: skärgården särskilt under långa menföres- nivån föreslår undertecknade vördsamt,
13809: perioder kan icke överskattas. Skärgårds-
13810: befolkningen har även under de gångna att Riksdagen i statsförslaget för
13811: åren lärt sig att Iita på skärgårdsflyget år 1967 under 12 Ht. XII kap. 9
13812: och uppskatta den trygghet flygmöjlighe- mom. måtte förhöja anslaget för flyg-
13813: terna erbjuder främst i sjuktransportav- verksamheten i Abolands skärgård
13814: från 20 000 mark till 30 000 mark.
13815: Helsingfors den 11 oktober 1966.
13816:
13817: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
13818: Evald Häggblom. Verner Korsbäck.
13819: 2909
13820:
13821: IV,713.-Rah.al. N:o 369.
13822: Suomennos.
13823:
13824:
13825:
13826:
13827: Tallgren ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun-
13828: maan saariston lentotoimintaa varten.
13829:
13830:
13831: E d u s k u n n a 11 e.
13832:
13833: Aina vuodesta 1962 on tulo- ja menoar- ovat kuitenkin nouseet, kun taas tulo- ja
13834: vioon vuosittain otettu 20 000 markan raha- menoarvion määräraha on vuodesta 1962
13835: määrä saariston lentotoiminnan yHäpitämi- ollut muuttuma.ton.
13836: seen Turunmaan saaristossa. Myös vuoden Edellä sanottuun ja yleisen kustannusta-
13837: 1967 !lmlo- ja menoarvioon tämä määrä on son muutoksiin viitaten allekirjoittaneet
13838: merkitty. Lentotoiminnan merkitystä saa- kunnioittaen ehdottavat,
13839: ristossa erityisesti pitkinä kelirikkakausina
13840: ei voi yliarvioida. Saariston asujaimisto on että Eduskunta korottaisi vuoden
13841: myös menneinä vuosina oppinut luottamaan 1967 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII
13842: saariston lentotoimintaan ja arvostamaan luvun 9 momentin kohdalla olevaa
13843: sitä turvallisuutta, jonka lentomahdoHisuu- määrärahaa lentotoiminnan ylläpitii-
13844: det lähinnä sairaankuljetusten kohdali'a ,tar- mistä varten Turunmaan saaristossa
13845: joavat. Lentotoiminnan ylläpitokustannukse·t 20 000 markasta 30 000 markkaan.
13846: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
13847:
13848: Carl Olof Tallgren. Ragnar Granvik.
13849: Evald Häggblom. Verner Korsbäck.
13850: 2910
13851: IV,714.-Fin.mot. N:o 370. IV,714.- Rah.al. N:o 370.
13852:
13853:
13854:
13855:
13856: Tallgren m.fl.: Angående anvisande av an- Tallgren ym.: Määrärahan osoittamisesta
13857: slag för · Geologiska forskningsanstaltens Geologisen tutkimuslaitoksen hallintora-
13858: förvaltningsbyggnads planering och för kennuksen suunnittelua ja rakennustöiden
13859: byggnadsarbetenas påbörjande. aloittamista varten.
13860:
13861:
13862: TiU Riksdagen. Eduskunnalle.
13863:
13864: Frågan om en tillbyggnad av Geologiska Kysymys geologisen tutkimuslaitoksen toi-
13865: forskningsanstaltens förvaltningsbyggnad har mitalon laajentamisesta on ollut vireillä jo
13866: varit aktuell under ett antaJ. är. För ändamä- eräitä vuosia. Tarkoitukseen myönnettiin vuo-
13867: let beviljades i statsbudgeten för 1965 20 000 den 1965 menoarviossa 20 000 mk. Luonnos.
13868: mark. Enligt skissritningarna omfattar den piirustusten mukaan on suunnitellun jatkeen
13869: planerade tillbyggnaden ca 10 500 kubikme- tilavuus noin 10 500 ms. Laajennustyön kus-
13870: ter. Utbyggnadsprojektet beräknas kosta i tannusarvio on 1900 000 mk. Vuoden 1967
13871: runt taJ. 1 900 000 mark. 1 budgetförslaget tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotetaan laa-
13872: för är 1967 föreslås för fortsättande av ut- jennustyön suunnittelun jatkamista varten
13873: byggnadens planering under 13 Ht. XIV: 11 13 Pl. XIV: 11 momentille myönnettäväkai
13874: moment ett reservationsanslag om 80 000 siirtomäärärahana 80 000 mk.
13875: mark.
13876: Under en lång följd av är har de alltför Geologisen tutkimuslaitoksen toimintaa ovat
13877: smä arbets- och lagerutrymmena försvårat riittämättömiksi käyneet työ. ja varastotilat
13878: Geologiska forskningsanstaltens verksamhet. vaikeuttaneet jo useiden vuosien ajan. Tutki-
13879: Efter det att forskningsanstalten genom en muslaitoksen tehostettua muutamia vuosia sit-
13880: omorganisation för några år sedan intensifie- ten toteutetun uudelleenjärjestelyn jälkeen
13881: rat den geologiska kartritningen och malmlet- sekä geologista kartoitusta että malminetsin-
13882: ningen har utrymmesbristen blivit allt mer tää on Wanpuute käynyt entistä tuntuvam-
13883: kännbar och hindrat utvecklingen på vissa maksi ja haitannut eräiden tärkeiden tutki-
13884: viktiga forskningsområden. Med beaktande av musalojen kehittämistä. Huomioon ottaen tut-
13885: forskningsanstaltens betydelse måste frågan kimuslaitoksen toiminnan merkitys on kysy-
13886: om utökning av anstaltens arbetsutrymmen mystä laitoksen toimintatilojen lisäämisestä
13887: anses vara synnerligen brådskande. pidettävä erittäin kiireellisenä.
13888: Med hänvisning till vad ovan anförts före- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
13889: slår vi vördsamt, nioittaen,
13890: att Riksdagen i 1967 års statsförslag että Eduskunta ottaisi vwoden 1967
13891: under 13 Ht. XIV: 11 mom. måtte tulo- ja menoarvioesityksen 13 Pl.
13892: upptaga 100 000 mark för Geologiska XIV: 11 momentille 100 000 markkaa
13893: forskningsanstaltens förvaltningsbygg- Geologisen tutkimuslaitoksen hallinto-
13894: nads planering och för byggnadsarbete. rakennuksen suunnittelua ja rakennus-
13895: nas påbörjande. töiden aloittamista varten.
13896: Helsingfors den 12 oktober 1966. Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
13897:
13898: Carl Olof Tallgren. Irma Rosnell.
13899: Ingvar S. Melin. Sylvi Siltanen.
13900: Verner Korsbäck.
13901: 2911
13902:
13903: IV,715.- Rah.al. N:o 371.
13904:
13905:
13906:
13907:
13908: Terästö ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi vähäva-
13909: raisten äitie"' lomatoiminnasta huolehtiville järjestöille.
13910:
13911:
13912: Eduskunnalle.
13913:
13914: Maassamme on useiden vuosikymmenien :minta on ainakin syrjäseutujen pienviljelyta-
13915: ajan eräiden sosiaalisten järjestöjen toimesta louksien emäntien ja työläisäitien ainoa lo-
13916: hoidettu perheenäitien, lasten ja vanhusten manviettomahdollisuus. Loman tärkeydestä
13917: kesävirkistystoimintaa valtion tuen turvin. jokaiselle ei liene erimielisyyttä, koska kehi-
13918: Sosiaaliministeriön avustus kyseiseen toimin- tys kulkee lisääntyvää vapaa-aikaa ja piden-
13919: taan on ollut verrattain pieni (vain noin 1/3 tyviä vuosiloma ja kesäloma-aikoja kohden
13920: kustannuksista) toiminnan laajuuden ja tär- kaikilla aloilla. Mielestämme näin tärkeänä
13921: keyden huomioon ottaen, mutta se on ollut työalaa ei voida jättää vain epävarman raha-
13922: kuitenkin perusta ja tuki, jonka pohjalle ovat automaattituen varaan, joten esitämme,
13923: tehtävää hoitaneet järjestöt voineet toimin-
13924: tansa rakentaa. Vuoden 1967 talousarviosta että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13925: on nyt määräraha poistettu tarkoituksella tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII lu-
13926: suorittaa vastaava avustus raha-automaatti- vun 6 momentille 200 000 markan mää-
13927: varoista. Järjestöjen hoitama suuriperheisten, rärahan vähävaraisten äitien lomatoi-
13928: vähävaraisten äitien ja lasten kesävirkistystoi- minnasta huolehtiville järjestöille.
13929: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
13930:
13931: Edit Terästö. Seija. Karkinen. Aune Salama.
13932: Tyyne Pa.asivuori. Sylvi Siltanen. Meeri Kalavainen.
13933: Sinikka Luja. Margit Eskman. Hugo Manninen.
13934: 2912
13935:
13936: IV,716.-Rah.al. N:o 372.
13937:
13938:
13939:
13940:
13941: Tikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Maar
13942: talouskerholiitolle kalanviljelyn konsulentin palkkausta
13943: varten.
13944:
13945:
13946: E d u s kun n a 11 e.
13947:
13948: Pohjois- ja Itä-Suomen lapsirikkailla pien- jos kerholiitolle palkattaisiin Pohjois-Karja-
13949: viljelijäperheillä on suuria vaikeuksia raha- laa, Ylä-Savoa, Kainuuta ja Lappia varten
13950: tuloja tuottavien ja taloudellisten yritysten oma kalataloudesta ja sen kehittämisestä
13951: keksimisessä ja järjestämisessä. Kun näillä huolehtiva ammattihenkilö. Hänen asuinpai-
13952: alueilla on paljon järviä ja vesistöjä ja kun kakseen voitaisiin ajatella esim. Kajaania,
13953: sikäläiset perheet ovat suuria, tarjoaa kalan- josta käsin hän suorittaisi kerhoneuvojain
13954: viljely sekä sivuelinkeinona että perheen ja a.o. kalanviljelyyn erikoistuvien kerho-
13955: oman ruokatarpeen tyydyttäjänä siellä suu- laisten koulutusta ja heidän kalayritystensä
13956: ret mahdollisuudet. Kun näissä kunnissa on valvontaa ja henkilökohtaista tämän alan
13957: miltei jokaisessa kerhotyötä ja näin ollen opastamista.
13958: omat kerhoneuvojat, olisi sinne helppo jär- Saadakseen tämän kerhokotien kalanvilje-
13959: jestää kalan lammikkokasvatusta ja kalanvil- lyn välittömästi ja luotettavana ammattitai-
13960: jelyä luonnon vesissä, jos vain sikäläisten dolla tapahtuvaksi esitämme kunnioittaen,
13961: kerhoneuvojain kalanviljelyn erikoiskoulutus
13962: saataisiin tehokkaasti ja asianmukaisesti jär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
13963: jestetyksi ja jos heidän jatkuvasta tämän tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
13964: alan ammattiohjauksestaan voitaisiin riittä- 13 momentille 17 000 markkaa Maata-
13965: västi huolehtia. louskerholiitolle kalanviljelyn konsu-
13966: Kalanviljelyssä päästäisiin nopeasti ja am- lentin palkkausta ja hänen matkakus-
13967: matillisesti- täysin luotettavasti eteenpäin, tannuksiaan varten.
13968: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
13969:
13970: Ville Tikkanen. Antti 0. Pennanen. Eero Häkkinen.
13971: 2913
13972:
13973: IV,717.-Rah.al. N:o 373.
13974:
13975:
13976:
13977:
13978: Tikkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin sairaan-
13979: hoitajakoulun tilapäisten toimien muuttamiseksi ylimääräi-
13980: siksi.
13981:
13982:
13983: E d u s k u n n a ll e.
13984:
13985: Hallituksen v. 1967 tulo- ja menoarvio- Nykyisten Kainuun sairaalaolojen johdosta
13986: esityksessä on asianomaisella kohdalla määrä- voidaan ottaa hakijoista vain 14.9 %. Ottaen
13987: raha Kajaanin sairaanhoitajakoulun tilapäi- huomioon vielä, että sairaanhoitajapula on
13988: siä toimia varten. jatkuva ja hakija-aines yleensä hyvää, olisi
13989: Kun sanottu koulu toimii toistaiseksi tyy- koulun toiminnalle erittäin tärkeää, että sen
13990: dyttävissä olosuhteissa vuokratiloissa ja kou- opettajisto toimisi vakinaisena.
13991: lun toiminta jatkuvana on tarkoituksenmu- Turvatakseen pätevän opettajakunnan jat-
13992: kaista ja välttämätöntä, olisi seuraavat tila- kuvan pysymisen, olisi Kajaanin sairaanhoi-
13993: päiset toimet muutettava ylimääräisiksi toi- tajakoulun edelläesitetyt toimet muutettava
13994: miksi: ylimääräisiksi.
13995: Kainuun keskussairaalan valmistuttua olisi
13996: 1 johtajatar ......... . A 24 pl. 11 323,20 sairaanhoitajakoulun vakinaistunut toiminta
13997: 1 apulaisjohtajatar ... . A 23 pl. 10 775,40 mitä välttämättömintä Kainuun sairaalaolo-
13998: 1 oppilaskodin joht. . .. A 20 pl. 9 739,20 jen kohentamisessa, sekä pätevän ja riittävän
13999: 6 opettajaa (72 kk.) .. A 20 pl. 58 435,20 henkilökunnan tarpeen tyydyttämisessä.
14000: 1 toimistoapulainen A 7 pl. 5 907,- Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
14001: 4 sairaala-apulaista .... A 3 pl. 20 380,80 nioittavasti,
14002: Yht. 116 560,80
14003: että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14004: Kainuussa on ammattikoulutuspaikkojen tulo- ja menoarvioon 7 Pl. XVI luvun
14005: tarve keskikoulun käynneille erittäin suuri. 1 momentille 116 550 markan suu-
14006: Sitä osoittaa mm. se, että mainittuun sai- ruisen määrärahan Kajaanin sairaan-
14007: raanhoitajakouluun oli hakijoita keväällä 144 hoitajakoulun tilapäisten toimien muut-
14008: ja syksyllä 123, yht. 267. tamiseksi ylimääräisiksi toimiksi.
14009: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
14010:
14011: Ville Tikkanen. J. E. Partanen.
14012:
14013:
14014:
14015:
14016: 42 E 841/66
14017: 2914
14018:
14019: IV,718.- Rah.al. N:o 374.
14020:
14021:
14022:
14023:
14024: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta metsäkoulun perus-
14025: tamiseksi Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolautakunnan alu-
14026: eelle.
14027:
14028:
14029:
14030: E d u s kun n a ll e.
14031:
14032: Ete'lä-Pohjanmaan pinta-alasta on metsää Metsäkoulun aikaansaaminen ei ole tär-
14033: 71 %. Siitä on yksityisten omistuksessa n. keätä yksin metsääomistavan, vaan yhtä tär-
14034: 90 % eli 670 000 ha. Kun metsäala jakautuu keätä myös metsätyöntekijän kannalta. Työ-
14035: 31 730 tilan kesken, tulee tilaa kohti keski- voimatutkimusten mukaan metsätyövoimasta
14036: määrin 20 ha. Ete1ä-Pohjanmaan metsäta- on Etelä-Pohjanmaa:lla 80-85 % pienvilje-
14037: lous on siis tyypillistä pi.enmetsätaloutta, lijäväestöä. Heille on elintärkeätä saada sivu-
14038: jossa pienviljelijän oma työpanos on ratkai- ansiota metsätöistä. Etelä-Pohjanmaa on
14039: sevan tärkeä. metsätöiden ylituotantoaluetta, josta men-
14040: Etelä-Pohjanmaan vuotuinen hakkuusuun- nään työnhakuun aina muihin maakuntiin
14041: nitelma on 1,7 milj. kms. Kun keskimäärin saakka. Näinollen olisi tärkeätä, että pien-
14042: joka toiselta tilalta suoritetaan vuosittain viljelijä OIIl myös ·ammattitaitoinen metsä-
14043: myyntihakkuita, tehdään vuosittain 15 000- työntekijä. Edelleen on voitu todeta, etJtä
14044: 16 000 puukauppaa, joista suurin osa metsän- 14-15 vuotiaista pojista joka ko:lmas käy
14045: omistajien omina hankintoina. Kun tiede- kausiluontoisesti ansiotyössä metsissä ja että
14046: tään, että yksityismetsien osuus koko maan 18-19 vuotiaista joka toinen saa sivuansiota
14047: puuntuotannosta on %, ja että Etelä-Pohjan- metsätöistä. Metsätyöntekijän koulutuskysy-
14048: maalla se on sitäkin suurempi, havaitaan, mi- mys on siis samalla nuorison koulutuskysy-
14049: ten tärkeällä paikalla viljelijä-metsänomistaja mys.
14050: on maamme tärkeimmän t'eollisuudenhaaran M·etsänomistajain ja metsätyöntekijäin am-
14051: raaka-aineen hankkijana. Hänen tiedoistaan, matti·taidon lisäämisen välttämättömyyden
14052: taidoistaan ja aktiivisuudestaan riippuu pal- tunti•en on Etelä-Pohjanmaan metsänhoito-
14053: jon vastainen ~ehitys puuraaka-aineen saan- lautakunta ryhtynyt toimenpiteisiin koulu-
14054: nin alalla. tilan hankkimiseksi metsäkoulun tarpeita var-
14055: M·etsänomistaji.en kouluttaminen tätä tär- ten. Tälläinen iila onkin jo olemassa, kun~
14056: ~ää tehtävää varten ei ole tullut maassamme han vain valtio puolestaan ryhtyy toimen-
14057: riittävän hyvin hoidetuksi. Vain harvoilla piteisiin tarvittavien opettajanvirkojen pe-
14058: metsänomistajilla on ollut tilaisuus saada rustamiseksi ja opetustilojen rakentamiseksi.
14059: alan ammattiopetusta. Tätä puutetta on py- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14060: ritty korvaamaan tehokkaan neuvonnan nioittaen,
14061: avulla, mutta se ei yksin riitä. Äskettäin on
14062: eduskunta säätänyt lain metsäopetuksen jär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14063: jestämisestä. Tämän lain mukainen kiinteä tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
14064: metsäkoulu olisi pikaisesti saatava myös määrärahan metsäkoulun perustami-
14065: Etelä-Pohjanmaalle. seksi Etelä-Pohjanmaan metsänkoito-
14066: l.autakunnan alueelle.
14067: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14068:
14069: Eino Uusitalo. Kustaa. Tiitu.
14070: Pentti Pekkarinen. N. Kosola.
14071: Toivo Antila.
14072: 2915
14073:
14074: IV,719.-Bah.al. N:o 375.
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: Uusitalo ym.: Korote.tun määrärahan osoittamisesta Sanakirja-
14080: säätiötä varten.
14081:
14082:
14083: E d u s k u n n a ll e.
14084:
14085: Sanakirjasäätiö on opetusministeriön val- onnistumisen mahdollisuudet lopullisesti me-
14086: voma ja valtiovallan rahoittama säätiö, jonka netetty. Kun joltistakin täydellisyyttä ta~
14087: tehtävänä on kerätä suomen kielen eri mur- voittelevan pitäjänsanaston keruu vaatii
14088: teista sanastoa ym. tarpeellista aineistoa näi- kolme, neljä vuotta, ei ole liioiteltua sanoa,
14089: den murteiden yleissanakirjaa varten, tal- että suomen kielen tutkimuksen ja kansan-
14090: lettaa, hoitaa ja saattaa tutkijain käytettä- kielen sanakirjan kannalta välttämättömien
14091: väksi keräämiään tai muuten hankkimiaan täydennyskeruiden viimeiset hetket ovat kä-
14092: tietoja sekä valmistaa sanakirjan käsikirjoi- sillä.
14093: tus ja toimittaa se painosta julkaistuksi. Näi- Toinen Sanakirjasäätiön päätehtävä on
14094: den tehtävien suorittamiseksi laadittiin Sana- toimittaa ja painaa kansankielen sanakirja
14095: kirjasäätiössä 1920-luvun lopussa keruu- (Suomen murteiden sanakirja). Haihattele-
14096: ohjelma, jota ryhdyttiin tarmokkaasti to- mattomat ja tiukasti kiistattorniin tosiasioi-
14097: teuttamaan. Keskeisiltä osiltaan keruu saa- hin perustuvat laskelmat osoittavat, että
14098: tiinkin viime sotiimme mennessä päätökseen, teoksesta tulee runsaasti neljä kertaa suu-
14099: mutta eräiltä merkittäviltä osin työ jäi so- rempi kuin esimerkiksi nykysuomen sana-
14100: tien vuoksi pahasti kesken. Tämä oli sitä kirja. Kun nykysuomen sanakirjalla, joka
14101: valitettavampaa, koska rajoitettujen talou- sekin toimitettiin valtion tuella, oli käsi-
14102: dellisten mahdollisuuksien vuoksi keruupis- kirjoitus- ja toimitusvaiheessa päätoimitta-
14103: teitä oli alun alkaen jo niin harvassa (yht. jan lisäksi kahdeksan täysipäiväistä toimit-
14104: 23, joista 2 silloisten valtakunnan rajojen tajaa ja muutamia puolipäiväisiä toimittajia,
14105: ulkop.), että eräät laaja-alueiset ja muodol- on Sanakirjasäätiö neljä kertaa suuremman
14106: taan monenkirjavat murteistot jäivät yh- tehtävän suorittamiseen voinut parhaimmil-
14107: den ainoan pitäjän sanaston varaan tai, laan käyttää kolmea täysipäiväistä toimit-
14108: kuten eräissä tapauksissa on käynyt, jäivät tajaa. On selvää, ettei työ näillä voimin voi
14109: kokonaan ilman edustajaa. Sotien jälkeisinä merkittävästi edistyä, ja meillä on jo riittä-
14110: vuosina Sanakirjasäätiölle myönnettyjen västi kokemusta siitä että vähin voimin ja
14111: niukkojen määrärahojen vuoksi ei kesken pitkän ajan kuluessa tehtävä sanakirjatyö
14112: jäänyttä keruutyötä ole voitu täydentää tulee monin tavoin taloudellisesti epäedulli-
14113: juuri nimeksikään: vain Rovaniemelle on semmaksi kuin lyhyessä ajassa ja tehokkaalla
14114: saatu vuonna 1964 koulutettu kerääjä aika- toimituksella toteutettu hanke.
14115: naan keskenjäänyttä sanastoa täydentämään. Sanakirjasäätiön noin 6 milj. sanatietoa
14116: Tämän lisäksi täydellisyyttä tavoitteleva pi- sisältävä murrearkisto on suomen kielen
14117: täjänsanasto pitäisi keräyttää vielä ainakin tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen kannalta
14118: kahdesta paikasta ja keskeisimpään sanas- ylivoimaisesti tärkein ja ensisijaisin aines-
14119: toon rajoittuvat sanastot olisi lisäksi saatava kokoelma; häviävän vähäinen on esimerkiksi
14120: neljältä viid('jltä murrealueelta. Työ pitäisi niiden opinnäytteiden tai tutkimusten määrä,
14121: suorittaa kiireellisesti, sillä murteemme väisty- jotka eivät joko kokonaan tai merkittäviltä
14122: vät nopeasti yleiskielen tieltä. Jokainen tuh- osiltaan rakennu tämän arkiston aineksille.
14123: lattu vuosi kaventaa ratkaisevasti täydennys- Sanakirjasäätiöllä on valmiina suunnitelmat
14124: keruun onnistumismahdollisuuksia ja viimeis- erinäisistä arkiston uudelleenjärjestely- ja
14125: tään 1970-luvun puoliväliin mennessä on systemointitöistä, jotka toteutettuina avaisi-
14126: 2916 IV,719. - Sanakirjasäätiö.
14127:
14128:
14129: vit aivan uusia mahdollisuuksia suomen kie- mistä ja johtaa siihen, että jo nykyisinkin
14130: len tutkimukselle ja yliopisto-opetukselle. riittämätöntä työntekijäkuntaa joudutaan
14131: Näitä kipeästi kaivattuja järjestelytöitä ei vähentämään. Tämä ei voi olla tarkoituksen-
14132: kuitenkaan ole voitu suorittaa kuin nimeksi. mukaista nykyisin, jolloin valtiovallan ta-
14133: Sanakirjasäätiön toiminta on, kuten edellä holta pyritään erityiseseti tukemaan tieteel-
14134: sanotusta ilmenee, sen keskeisten tavoittei- listä työtä ja parantamaan sen mahdollisuuk-
14135: den alalla jonkinlaista tyhjäkäyntiä ja lä- sia. Jos eduskunta ottaisi esimerkiksi
14136: hinnä työvoiman niukkuuden vuoksi rajoit- 340 000 markan lisämäärärahan Sanakirja-
14137: tunut kaikkein välttämättömimpien rutiini- säätiötä varten ensi vuoden tulo- ja meno-
14138: töiden hoitamiseen. Keskeisiä tavoitteitaan arvioon, saisi kyseinen laitos alaansa kuulu-
14139: se ei ole olennaisesti pystynyt lähestymään. vat työt tarkoituksenmukaisella ja pitkällä
14140: Kun hallitus on v. 1967 tulo- ja menoarvio- tähtäyksellä katsottuna taloudellisestikin
14141: esityksessään esittänyt Sanakirjasäätiölle edullisella tavalla käyntiin.
14142: 260 000 mk ja kun Sanakirjasäätiön nykyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14143: sen henkilökunnan palkkamenot lakimääräi- nioittavasti,
14144: sine sosiaaliturvamaksuineen ensi vuonna
14145: ovat jo yksistään n. 270 000 mk, merkitsee että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14146: ehdotettu määräraha tämän tieteeeilisen lai- tulo- ja menoarvioon 340 000 markan
14147: toksen toiminnan lähes täydellistä pysähty- lisämäärärahan Sanakirjasäätiötä var-
14148: ten.
14149: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14150:
14151: Eino Uusitalo. Meeri Kalavainen.
14152: Anna-Liisa Tiekso. Anna-Liisa Linkola.
14153: 2917
14154:
14155: IV,720.-Rah.al. N:o 376.
14156:
14157:
14158:
14159:
14160: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Ä.htärin-Töysän-
14161: Alavuden maantien parannustöiden aloittamiseksi.
14162:
14163:
14164: E d u s k u n n a ll e.
14165:
14166: Ähtärin-Töysän-Alavuden maantie liit- na kunhan vain tarkoitukseen saataisiin va-
14167: tyy osana Jyväskylän-Seinäjoen tieyhteyk- roja. Ottaen lisäksi huomioon seutukunnan
14168: sien parantamiseen. Ähtärin ja Töysän työllisyyden ja puheenaolevan tien mutkai-
14169: suunnalta tieyhteydet maakunnan keskus- suuden ja varsin heikon kunnon, olisi suota-
14170: taan Seinäjoelle ovat erittäin heikot. Jos si- vaa saada tien parannustyöt käyntiin mah-
14171: tävastoin kyseinen Ähtärin-Töysän-Ala- dollisimman pian.
14172: vuden maantie parannettaisiin, parantuisivat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14173: yhteydet maakunnan keskustaan ratkaise- nioittaen,
14174: vasti.
14175: Ähtärin-Töysän-Alavuden maantien pa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14176: rantamista tarkoittavat suunnittelut ovat tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
14177: osittain valmiina. Näinollen tien rakennus- määrärahan Ä.htärin-Töysän-Ala-
14178: työt voitaisiin aloittaa jo vuoden 1966 aika- vuden maantien parannustöiden aloit-
14179: tamista varten.
14180: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14181:
14182: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Toivo Antila.
14183: 2918
14184:
14185: IV,721.-Rah.al. N:o 377.
14186:
14187:
14188:
14189:
14190: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäenr-Soinin
14191: maantien perusparannustyön suorittamiseksi.
14192:
14193:
14194: Eduskunnalle.
14195:
14196: Suoran tieyhteyden aikaansaaminen Seinä- ovat sitoutuneet omalla kustannuksellaan lu-
14197: joen kaupunkiin Kuortaneen, Lehtimäen ja nastamaan tien alle menevän maapohjan,
14198: Soinin suunnalta on ollut järjestelyjen alai- mikä toimenpide lain mukaan kuuluisi val-
14199: sena jo pitkähkön ajan. Tätä tarkoitusta tiolle.
14200: varten on rakennettu tie Veneskosken- Viimeksi mainitun tieosuuden paranta-
14201: Kuortaneen-Lehtimäen välille. Tässä tar- mista ovat puoltamassa myös työllisyysnäkö-
14202: koituksessa on rakennettu myös Ähtärinjär- kohdat. Soinin pitäjässä työllisyystilanne on
14203: ven yli johtava Suninsalmen silta Lehtimäen ollut erittäin vaikea ja on jatkuvasti. Sopi-
14204: pitäjässä. Sensijaan on vielä parantamatta via työkohteita paikkakunnalla ei ole riittä-
14205: Lehtimäen-Soinin välinen tieosuus. Soiuin västi, joten Soiuin työttömistä melkoinen osa
14206: kunta onkin anonut tieviranomaisilta Soinin on ollut siirtotyömailla. Tästäkin syystä olisi
14207: kk.-Kukonkylän välisen tieosuuden tutki- erittäin suotavaa saada Soinin ja Lehtimäen
14208: mista, ja on tutkimus äsken suoritettu. välinen tieosuus työn alaiseksi.
14209: Soiuin kk.-Kukonkylän välinen tieosuus Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14210: on erittäin mutkainen, mäkinen ja keväisin nioittaen
14211: pahoin routiva, joten tie ei vastaa vallitsevia
14212: liikennetarpeita. Kyseisen tien kiireellisestä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14213: rakentamisesta on myös eduskunta v. 1961 tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
14214: esittänyt toivomuksen. Edelleen on syytä määrärahan Lehtimäer~r-Kukonkylän
14215: mainita, että Soiuin ja Lehtimäen kunnat -Soinin maantien perusparannustyön
14216: suorittamista varten.
14217: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14218:
14219: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen. Pekka Pesola.
14220: 2919
14221:
14222: IV,722.-Rah.al. N:o 378.
14223:
14224:
14225:
14226:
14227: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuomarniemen met-
14228: säopiston rakennustöiden aloittamiseksi.
14229:
14230:
14231: Eduskunnalle.
14232:
14233: Ähtäri.n kunnassa sijaitseva Tuomarniemen aloittaa vuoden 1966 puolella. Tarkoitukseen
14234: metsäopisto toimii erikoisen huonoissa, osit- ei ole kuitenkaan määrärahoja käytettävissä.
14235: tin käyttökelvottomissa rakennustiloissa. Suu- Tämän vuoksi ensi vuoden talousarvioon tuli-
14236: rin osa opiston rakennuksista ovat hyvin van- sikin ottaa edes pieni summa rakennustöiden
14237: hoja, kunnoltaan heikkoja ja nykyajan ope- aloittamista varten.
14238: tukseen täysin sopimattomia. Kehnojen ra- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14239: kennustilojen vuoksi meneillään olevalle kurs- nioittaen,
14240: sille ei ole voitu ottaa oppilaita siinä määrin
14241: kuin normaalitiloissa opetusta muuten kyet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14242: täisiin järjestämään. tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
14243: Uusien rakennusten suunnittelu on par- määrärahan Tuomarniemen metsäopis-
14244: haillaan meneillä. Osa suunnitelmista on jo ton rakennustöiden aloittamista varten.
14245: siinä vaiheessa, että rakennustyöt voitaisiin
14246: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14247:
14248: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen.
14249: 2920
14250:
14251: IV,723.-Rah.al. N:o 379.
14252:
14253:
14254:
14255:
14256: Uusitalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Alavuden maamies-
14257: koulun toiminnan aloittamiseksi.
14258:
14259:
14260: E d u s kun n a l '1 e.
14261:
14262: Alavuden maatalous- ja kotiteollisuuskou- tarkoitus edelleen jatkaa niin kauan kunnes
14263: lujen kannatusyhdistys on jo usean vuoden maamieskoulu on saatu vakinaiselle pohjalle.
14264: ajan anonut maamieskoulun perustamista Kurssimuotoisena toimiminen on tietenkin
14265: Alavuden kotiteollisuuskoulujen yhteyteen, hyvin hankalaa ja epävarmaa. Tämän vuoksi
14266: mutta anomukset eivät johtaneet tulokseen. maamieskoulu olisi vakinaistettava, sen seu-
14267: Näin siitäkin huolimatta, vaikka v: n 1953 rauksena valtion menot eivät lisääntyisi,
14268: maatalouskoulukomitea on todennut maata- koska kurssivaroissa syntyisi vastaavan suu-
14269: louskoulun tarpeen Etelä-Pohjanmaalla ja ruinen säästö.
14270: ehdottanut kyseisen koulun perustamista Ala- Kun opetustilat maamieskoulun aloitta-
14271: vudelle. mista varten ovat käytännöllisesti katsoen
14272: Alavudella on jo toiminnassa mies- ja olemassa, kun opetukseen tarvittavat viljelys-
14273: naiskotiteollisuuskoulut, joita varten on ra- ja metsämaat on ostettu ja kun opetuksen
14274: kennettu hiljattain uudet koulutilat. Koulu- tarvetta on paikkakunnalla, tulisi käsityk-
14275: tilojen rakentamisen yhteydessä varattiin semme mukaan perustaa pikaisesti tarvittavat
14276: eräitä tiloja myös maamieskoulua varten, opettajien virat. Varoja lisäämättä voitaisiin
14277: mutta nämä tilat ovat vajaatehoisessa käy- näin ollen saattaa maatalouS- ja kotiteolli-
14278: tössä niin kauan kun maamieskoulua ei ole suusopetus kyseisessä oppilaitoksessa seutu-
14279: saatu. Tämän lisäksi on kanatusyhdistys va- kunnan näiden alojen ammattikasvatustar-
14280: rannut riittävän suuren maatilan koulun vetta vastaavaksi.
14281: tarkoituksiin, edelleen on varattu harjoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14282: telutilat, joten puuttuu ainoastaan vakinaiset nioittaen,
14283: opettajat, jonka jälkeen koulun toiminta voi-
14284: taisiin aloittaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14285: Kotiteollisuuskoulujen yhteydessä on kui- tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
14286: tenkin toiminut kuluvana vuonna maamies- määrärahan Alavuden maamieskoulun
14287: koulu kurssiluontoisena, jollaisena sitä on toiminnan aloittamista varten.
14288: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14289:
14290: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen.
14291: 2921
14292:
14293: IV,724. -Ra.h.al. N:o 380.
14294:
14295:
14296:
14297:
14298: Uusitalo ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
14299: ojitustyöstä maksettavia palkkioita varten.
14300:
14301:
14302: E d u s kun n a B e.
14303:
14304: Vuonna 1960 !hyväksyttiin lwki metsänoji- Tämän lisälksi kuluvana vuonna te!hdyistä
14305: tustyöstä maksettavista pal1rlcioista. Lain mu- suunnitelmista osa ennättää rahoitukseen
14306: kaan, alkaen vuodesta 1961, otetaan valtion vuoden 1967 aikana, mikä sitoo palkkiovaroja
14307: tulo- ja menoarvioon vuosittain tarpeellinen noin 350 000 markkaa.
14308: määräraha palkkioiksi yksityismailla suori- Jos huomioimme !kaikki hyväksytyt suun-
14309: t'ettavia metsäojitustöitä varten. nitelmat sekä vuosien 1966 ja 1967 aikana
14310: Vuosina 1961-66 valtion tulo- ja meno- toteutuvat suunnitelmat, tarvittaisiin näihin-
14311: arviossa on osoitettu näitä varoja !kaikkiaan varoja yhteensä 1 520 000 markkaa. Kun
14312: 3 100 000 markkaa. Tästä summasta on kui- vuoden 1967 talousarvioesityksessä on vain
14313: ten!kin irroitettu vain 1 440 000 markkaa. 300 000 markan määräraha, on vajaus näin
14314: Palkikiovarojen tarve on tällä !hetkellä erit- ollen yli 1 000 000 markkaa.
14315: täin suuri. Hyväksyttyjä suunnitelmia on Suurin osa suunnitelmista sijaitsee Poh-
14316: toteu.ttamisvaiheessa 839 kappaletta. Kun janmaalla. Kun Pohjanmaalla kuivatettavia
14317: nämä suunnitelmat on toteutettu, mikä tapah- metsämaita on hyvin paljon ja !kun Fdhjan-
14318: tunee pääosaltaan vuoden 1966 aikana, tar- maa kaikin puolin on jäänyt taloudellisissa
14319: vitaan niihin palkkiovaroja 548 000 markkaa. kehittämistöi:rnet:tpiteissä liian vähälle huo-
14320: Varoja on kuitenkin käytettävissä vain miolle, tulisi edes m.etsäojituspalkkioihin
14321: 278 000 marldtaa, joten 270 000 matkan va- saada riittävästi varoja.
14322: jaus siirtyy vuodelle 1967. Kun hallituksen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14323: esityksessä vuodelle 1967 ehdotetaan kysei- nioitt·aen,
14324: soon taflkoitukseen 300 000 mal'fkkaa, mene-
14325: vät nämä varat lähes kokonaan vuoden 1966 etlä Eduskunta ottaisi vu.lxlen 1967
14326: vajauksen täyttämiseen. Keskusmetsäseura tulo- ja menoarvioon 1 000 000 mar-
14327: Tapiossa. ja metsähallituksessa on kuitenkin kan lisiirnäärärahan metsäQ jitustyi:i8tä
14328: 1030 suunnitelmaa odottamassa rahoitusta, maksettavia palkkioita varten.
14329: mihin tarvittaisiin varoja 900 000 ma:rlrkaa.
14330: Helsingissä 12 päivänä l()lkakuuta 1966.
14331:
14332: Eino Uusitalo. Toivo Antila..
14333: Veikko Hanhirova. Pentti Pekkarinen.
14334:
14335:
14336:
14337:
14338: 43 E 841/66
14339: 2922
14340:
14341: IV,725.- Rah.al. N:o 381.
14342:
14343:
14344:
14345:
14346: Uusitalo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
14347: seksi Lampaanjalostusyhdistykselle lampaanhoidon edistä-
14348: miseksi.
14349:
14350:
14351: Eduskunnalle.
14352:
14353: Hallitus on vuoden 1967 tulo- ja meno- että vastaavat rehut täytyy käyttää sellaisella
14354: arviossa esittänyt vähennettäväksi Lampaan- tavalla, joka vaatii enemmän valtion varoja.
14355: jalostusyhdistys r. y: n valtionavustusta lam- Näennäisellä säästöllä lammastalouden osalta
14356: paanhoidon edistämiseksi 8 507 markalla. lisätään siis tosiasiallisesti valtion menoja
14357: Tämän johdosta esitämme kunnioittaen seu- huomattavasti, koska jokainen 8 lampaan ti-
14358: raavaa. lalle tuleva lehmä vaatii lisää valtion varoja
14359: Eräs huomattava valtion menoerä on se 780 mk - 192 mk eli 588 mk. Jos lampai-
14360: subventiomaksu, joka olosuhteiden pakosta den käyttämä pinta-ala taas suunnataan
14361: joudutaan maksamaan maatalousylituotan- muuhun peltoviljelystuotantoon kuin rehun
14362: nosta. Jos sensijaan tuotantoa voidaan oh- tuottoon, lisää se ylituotantoa muilla aloilla
14363: jata sellaisille aloille, missä ei vielä ole yli- ja myös valtion menoja. Mutta jos sensijaan
14364: tuotantoa vaan päinvistoin kulutustilaa, lammastalous saa sille kuuluvan tuen, kuten
14365: säästetään valtion varoja. Tällainen ala on saa muukin kotieläintaloutemme, voi lammas-
14366: lammastalous, sillä ostamme ulkomailta huo- talous säästää tulevaisuudessa valtion varo,ja
14367: mattavat määrät villaa, mikä vaatii valuut- huomattavastikin, koska esim. jo 10 000 emä-
14368: taa ja lampaan lihasta esiintyy puutetta. lampaan käyttäessä 1250 lehmän rehut, tie-
14369: tää edelläolevan laskelman mukaan 735 000
14370: Niinpä maatalousministeriön vuonna 1964 markan säästöä.
14371: asettama lammastalouskomitea on mietinnös- Budjetin perusteluissa sanotaan, "lammas-
14372: sään toukokuun 8 p: ltä 1965 todennut, että kannan vähetessä toimintaa voidaan supistaa
14373: "valtiontalouden kannalta olisi edullista, jos ja valtionavustusta vähentää". - Jatkuva
14374: voitaisiin kehittää sellaisia tuotannon aloja, tähänastinen lammaskannan lasku ei ole kä-
14375: joissa ei vielä ole täyttä omavaraisuutta ja sityksemme mukaan kuitenkaan tulkittava
14376: jotka samalla olisivat omiaan supistamaan alan elinkelvottomuudeksi, vaan johtuu ta-
14377: maitotaloustuotannon ylijäämää". Laskel- pahtuvasta rakenteellisesta muutoksesta. So-
14378: massaan edellyttää toimikunta 8 emälampaan tien jälkeinen suhteellisen runsas lammas-
14379: karitsoineen käyttävän yhden lehmän rehut. luku koostui milteipä yksinomaan pienistä
14380: Laskettaessa näiden lampaiden villatuotos muutaman lampaan nk. omavaraisuuskat-
14381: yhteensä 32 kg: ksi ja nykyinen tuotanto- raista, joista on luovuttu siirryttäessä raha-
14382: palkkio 6 markaksi kilolta, tietää tämä 192 talouteen. Tilalle on tullut ja yhä tulossa
14383: mk. Arvioitaessa lehmien keskituotokseksi suurempia katraita erikoisesti karjattomiin
14384: 3 000 kg maitoa vuodessa ja jokaisena voina talouksiin, mutta tämä lisäys ei vielä ole
14385: viedyn maitokilon vaativan valtion tukea 26 voinut täydentää läheskään pienten katrai-
14386: penniä, maksaa tämä 780 mk lehmää kohti. den lopettamisen aiheuttamaa pääluvun vä-
14387: Jos lähdetään supistamaan varoja lam- hentymistä. Oireena kehityksestä mainitta-
14388: mastalouden edistämisessä ja tukemisessa, koon, että kun lammasluku on tähän asti
14389: seuraa tästä jatkuva lammaskannan alentu- alentunut kaikkialla, 15. 6. 1966 suoritetun
14390: minen yksityistaloudellisista mutta myös psy- maataloushallituksen laskennan mukaan on
14391: kologisiatakin syistä, koska valtiovalta avoi- ensimmäisen kerran jo lisäystä 6 maanvil-
14392: mesti viitoittaa suunnan tälle. Seuraus on se, jelysseuran alueella.
14393: IV,725. - Uusitalo yni. 2923
14394:
14395: Samansuuntainen kehitys on myös ollut Tanskaan yhteensä 187 kpl ja kuluvana
14396: havaittavissa Ruotsissa. Sielläkin laski lam- vuonna on jo myyty Ranskaan 165 kpl. Kun
14397: masluku sotien jälkeen huomattavasti saa- lammaskantamme on juuri tullut koko maail-
14398: vuttaen pohjan vuonna 1958, josta lähtien man tietouteen erinomaisen ja ainutlaatuisen
14399: on tapahtunut tasainen nousu niin, että sikiävyytensä vuoksi, olisi kohtalokasta ty-
14400: Ruotsissa on nyt jo huomattavasti enemmän rehdyttää lammastalouttamme näennäisesti
14401: lampaita kuin massamme tilanteen ollessa niinkin pienellä säästöllä kuin Lampaanja-
14402: ennen päinvastaisen. lostusyhdistyksen määrärahan vähentämi-
14403: Monessa rakenteellisessa muutoksessa seu- sellä ja toiminnan supistamisella.
14404: raamme Ruotsia muutamia vuosia jäljessä, Edelläolevaan viitaten ehdotamme kun-
14405: joten samanlainen aikataulun mukainen ke- nioittaen,
14406: hitys on ilmeisestikin meilläkin edessä.
14407: Eräänä huomattavana ja maallemme niin että Eduskunta ottaisi 'IJ'UQden 1967
14408: tärkeänä valuuttapoliittisena uutena näkö- tulo- ja menoarvioon 8 507 markan
14409: kohtana lammastaloutemme kehittämisessä lisämäärärahan lampaanhoidon edistä-
14410: mainittakoon alkanut jalostuslampaiden miseksi annettavaksi Lampaanjalos-
14411: vienti ulkomaille. Vientiä on ollut vuodesta tusyhdistykselle erikoisesti valuutta-
14412: 1962 lähtien. Vuonna 1965 myytiin lampaita poliittisesti tärkeätä jalostuslampaiden
14413: Englantiin, Irlantiin, Saksaan, Ruotsiin ja vientiä silmälläpitäen.
14414: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14415:
14416: Eino Uusitalo. Pentti Pekkarinen.
14417: Mauno Pohjonen. Heimo Linna.
14418: 2924
14419:
14420: IV,726. -Ra.h.al. N:o 382.
14421:
14422:
14423:
14424:
14425: Vaittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lyseon
14426: uuden koulutalon rakentamiseksi.
14427:
14428:
14429: EduskunnaUe.
14430:
14431: Joensuun lyseo, joka on maamme toiseksi kentely nykyisissä oloissa on osoittautunut
14432: vanhin suomenkielinen oppikoulu, on useat erittäin vaikeaksi ja se vaikeutuu jatkuvasti
14433: vuodet kärsinyt toimiimassaan suuresta tilan- koulutalon rappeutuessa ja koulutilojen ol-
14434: ahtaudesta. Suunnitelmat koulun lisäraken- lessa puutteellisia.
14435: nusten rakentamiseksi ja nykyisen koulu- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
14436: talon kunnostamiseksi eivät ole osoittautuneet myös siihen, että työllisyyden ylläpitämiseksi
14437: toteuttamiskelpoisiksi. Tästä johtuen on edus- Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa tarvitaan
14438: kunta 25 päivänä maaliskuuta 1966 hyväk- kiireellisesti valtion huonerakennustyökoh-
14439: synyt lain "Laki tonttien vaihdosta valtion teita, esitämme kunnioittaen,
14440: ja Joensuun kaupungin välillä". Tämän lain
14441: mukaan Joensuun kaupunki varaa riittävän että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14442: maa-alueen Joensuun lyseon uutta koulutaloa tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
14443: varten. suuruisen määrärahan Joensuun lyseon
14444: Nyt yli satavuotiaan Joensuun lyseon työs- uuden koulutalon rakentamiseksi.
14445: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14446:
14447: Alli Va.ittinen. Anna-Liisa. Linkola.. Antti 0. Pennanen.
14448: 2925
14449:
14450: IV,727.-Rah.al. N:o 383.
14451:
14452:
14453:
14454:
14455: Va.ittinen ym..: Määrärahan osoittamisesta Joensuun kaupun-
14456: ginsairaalan rakentamiseksi.
14457:
14458:
14459: E d u s kun n a U e.
14460:
14461: Vanhusten ja kroonista tautia sairastavien sairastavien jonot kasvavat, on käynyt kun-
14462: joukon voimakkaasti lisääntyessä on entistä noltaan erittäin heikoksi ja 32 000 asukkaan
14463: enemmän tullut tarvetta sellaisten sairaan- suuruisessa kaupungissa paikkaluvultaan riit-
14464: sijojen aikaansaamiseksi, joissa kroonikkoja tämättömäksi. Useat huoneet pakkaskautena
14465: voidaan hoitaa. Samanaikaisesti maalta- ovat olleet vain varastona, koska lämpömit-
14466: muutto kaupunkeihin juuri mainittujen ryh- tari osoittaa pakkaaasteita eikä sairaita voida
14467: mien kohdalla on käynyt entistä monilukui- näihin tiloihin sijoittaa. Sairaala, joka toimi
14468: sammaksi, koska kaikki palvelumuodot ovat ensiarvoisessa palvelutehtävässään, ei nykyi-
14469: yleensä kaupungeissa helpommat tavoittaa ja sellään pysty suorittamaan kaikkia sairaalalle
14470: tämä on lisännyt painetta asutuskeskusten asetettuja tehtäviä, vaan odottaa kiireellisesti
14471: sairaaloissa. Tietysti voitaisiin kieltäytyä tois- uudistamista.
14472: paikkakuntalaisten vastaanottamisesta mutta Edellä olevaan ja työllisyyskysymykseen
14473: sekään ei käytännössä ole mahdollista. Sai- viitaten ehdotamme kunnioittaen,
14474: raala ei saa rajoittaa toimintaansa vain sai-
14475: raalaan otettujen potilaiden hoitamiseen, vaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14476: sen tulee tarjota palveluksia myös sen ulko- tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
14477: puolella asuvalle väestölle. määrärahan Joensuun kaupunginsai-
14478: Joensuun kaupungin sairaala, jossa vuo- raalan rakentamista varten.
14479: desta toiseen vanhuksien ja kroonista tautia
14480: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14481:
14482: Aili Vaittinen. Anna-Liisa. J;.inkola. Antti 0. Pennanen.
14483: 2926
14484:
14485: IV,728. -Rah.al. N:o 384.
14486:
14487:
14488:
14489:
14490: Vaittinen ym..: Määrärahan osoittamisesta sairaanhoitajien
14491: korkeakouluopetuksen järjestämiseksi.
14492:
14493:
14494: Eduskunnalle.
14495:
14496: Sairaanhoitajien erikois~ ja jatko-opintoja kylässä on käyty epävirallisia neuvotteluja
14497: on parin vuosikymmenen ajan määrätietoisesti sairaanhoitajien korkeakouluopintojen järjes-
14498: kehitetty. Viimeisten 10 vuoden ajan on eri- tämiseksi.
14499: koisalojen jatko-opiskelu ollut mahdollista Vuonna 1965 oli sairaanhoitajakouluihin
14500: vai Helsingin sairaanhoitajaopiston lisäksi yhteensä 4 945 hakijaa, joista 1681 eli 34%
14501: myös kahdessa muussa maan sairaanhoitaja- oli ylioppilaita. Eri kouluihin valittiin yh-
14502: opistossa. Opettajakoulutus sekä hallinnolli- teensä 1 519, joista 833 ylioppilasta eli 54.9 %
14503: nen jatkokoulutus on sen sijaan näihin hyväksytyistä. Eräät koulut hyväksyvät opis-
14504: saakka ollut keskitettynä Helsingin sairaan- kelijoiksi yksinomaan ylioppilastutkinnon
14505: hoitajaopistoon. suorittaneita ja muutamien koulujen opiske-
14506: Korkeakouluopintojen tai sellaisiksi hyväk- lijoista valtaosan muodostavat ylioppilaat.
14507: syttyjen opintojen tarve on kuitenkin sai- Kun parhaillaan pohditaan ratkaisuja yli-
14508: raanhoitajien keskuudessa ilmeinen. Jo ny- opist~ ja korkeakouluopiskelumahdollisuuk-
14509: kyisin monet sa:iraanhoitajat ovat suoritta- sien lisääntymiseksi ja viimeksi perustetut
14510: neet yliopistollisia tutkintoja, mutta alan pää- yliopistot ja korkeakoulut hakevat uusia toi-
14511: aineen, terveyden- ja sairaanhoidon korkea- mintamuotoja, olisi sairaanhoitajien korkea-
14512: kouluopiskeluun ei ole ollut mahdollisuutta kouluopintojen kehittäminen huomioitava yh-
14513: kotimaassa. Yliopistollinen opetus avaisi myös tenä ratkaisuna. Tässä mielessä Suomen Sai-
14514: mahdollisuuksia sairaanhoidon tutkimuksille raanhoitajaliitto on kuluvan vuoden alussa
14515: ja tutkijain kouluttamiselle. Sairaanhoidon tehnyt valtioneuvostolle esityksen sairaanhoi-
14516: tutkimuksia on jo tähän mennessä jonkin tajien korkeakouluopetuksen järjestämiseksi.
14517: verran suoritettu ja Sairaanhoidon tutkimus- Sairaanhoidon pitämiseksi korkeatasoisena ja
14518: laitos perustettiin äskettäin sairaanhoitajien nopean kehityksen asettamien vaatimusten
14519: aloitteesta. mukaisena edellä mainitulla toimenpiteellä
14520: Helsingin sairaanhoitajaopiston kehittämi- olisi kauaskantoinen merkitys.
14521: nen korkeakouluksi on ollut opiston perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14522: misesta lähtien tavoitteena ja siinä mielessä nioittaen,
14523: se on saanut vuosina 1948-50 Rocke-
14524: feller säätiön tuen. Asian kehittämiseksi on että Edwkunta ottaisi vuoden 1967
14525: tehty vuosien varrella useita tutkimuksia. tulo- ja menoarvioon 70 000 markan
14526: Kuluvan vuoden aikana on Turun sairaan- suuruisen määrärahan sairaanhoitajien
14527: hoitajaopiston ja Turun yliopiston yhteis- korkeakouluopetuksen järjestämistä
14528: työn tulokSena aloitettu sairaanhoitajien yli- varten.
14529: opisto-opiskelu. Myös Tampereella ja Jyväs-
14530: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14531:
14532: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola.
14533: 2927
14534:
14535: IV,729.-Rah.al. N:o 385.
14536:
14537:
14538:
14539:
14540: Vaittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta sähkösanomankan-
14541: tajien toimien perustamiseksi.
14542:
14543:
14544: Ed uskunnaBe.
14545:
14546: Valtion palveluksessa sähkösanomien kotiin- dän työnsä on täysin pysyväisluontoista, kos-
14547: kantajina toimii Helsingissä 45 henkilöä, jot- ka useiden palvelussuhde on jatkunut jo yli
14548: ka kaikki ovat työSIUhteessa. Myös muualla 20 vuotta. Sähkösanomien perille toimittami-
14549: maassa vastaavissa ~tehtävissä toimii joitakin nen on eräs tärkeä osa tietoliikenteessä, jossa
14550: sähkösanomain kantajia. työskentelevät yleensä ovat virkasuhteessa ja
14551: Koska naispuolisilla sähkösanomankantajil- siten toimivat virkavalan velvottamina. Säh-
14552: la ei ole samaa mahdollisuutta kuin miehillä kösanomasalaisuuden säilyminen mielestämme
14553: päästä postimiestehtäviin siirtymällä virka- edellyttää sitä, että kaikki tämän tietoliiken-
14554: suhteeseen, tulisi heidän asemansa vakiinnut- teen välittömässä palveluksessa olevat toimi-
14555: taa virkasuhteeseen siten, että valtion tulo- ja vat virkavalan velvoittamina. Valtiontaloudel-
14556: menoarvion henkilöbudjettiin sisällytettäisiin lisesti virkojen vakinaistaminen ei näyttele
14557: määräraha 50 Sähkösanomankantajan ylimää- sanottavaa osaa.
14558: räisen toimen perustamista varten ja että Edelläolevan perusteella ehdotamme kun-
14559: nämä ylimääräiset toimet sijoitettaisiin A nioittaen,
14560: 6-7 palkkausluokkaan.
14561: Työsuhteessa työskentelevinä jäävät nämä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14562: sähkösanomankantajat palkkauksellisesti ja tulo- ja menoarvioon 336 000 markan
14563: muihinkin etuihin nähden heikompaan ase- määrärahan sähkösan'oman kantajien
14564: maan virkasuhteessa oleviin verrattuina. Hei- viran vakinaistamiseksi.
14565: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14566:
14567: Alli Vaittinen. Saara. Forsius. Sakari Huima.
14568: 2928
14569:
14570: IV,730.-Rah.al. N:o 386.
14571:
14572:
14573:
14574:
14575: Vaittinen ym..: Määrärahan osoittamisesta maaseudun lääkär
14576: rien tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien parantamiseksi.
14577:
14578:
14579: E d u s kun n a 11 e.
14580:
14581: Lääkäripula maaseudulla on kuluneina säksi olisi lääkärien suorittamasta työstä
14582: vuosina jatkuvasti lisääntynyt. Perussyynä siirrettävä aputyövoiman suoritettavaksi
14583: vallitseviin oloihin on tietenkin riittämätön kaikki sellaiset tehtävät, jotka eivät välttä-
14584: lääkärimäärä. Maaseudun lääkärihuollon kan- mättä vaadi lääkäripätevyyttä. Lääkärivirka-
14585: nalta on kunnanlääkärilaitos ollut erittäin talo- ja vastaanottohuoneiden rakentamiseen
14586: arvokas. Vain kunnanlääkärijärjestelmää varattua määrärahaa olisi tuntuvasti koro-
14587: käyttäen on maaseudulle voitu saada lääkä- tettva maaseudun lääkärivastaanottotoimin-
14588: reitä. Kunnanlääkärilaitoksen kehittäminen nan saattamiseksi maan keskimääräistä köy-
14589: ajan vaatimuksia vastaavksi on erittäin tär- hemmillä alueilla tarkoituksenmukaiseksi.
14590: keätä. Nykyisellään on tässä järjestelmässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14591: monia puutteita. Eräs vakavammista puut- nioittaen,
14592: teista, joka vaikuttaa suuresti lääkärien
14593: saamista maaseudulle, on puutteellisesti jär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14594: jestetyt lääkärien tutkimus- ja hoitomahdolli- tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
14595: suudet. Olisi ensiarvoisen tärkeätä, että lää- suuruisen määrärahan maaseudun läär
14596: käreille saataisiin nykyajan vaatimuksia vas- kärien tutkimus- ja hoitomahdollisuuk-
14597: taavat vastaanotto-, tutkimus-, röntgen-, la- sien parantamiseksi.
14598: boratorio- sekä muut tarvittavat tilat. Li-
14599: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14600:
14601: Alli Vaittinen. Ale Holopainen.
14602: Olavi Nikkilä. Sakari Huima..
14603: 2929
14604:
14605: IV,781.-Rah.al. N:o 887.
14606:
14607:
14608:
14609:
14610: Vaittinen ym.: Määrärakan osoittamisesta terveyssisart en
14611: palkkaamiseksi oppi- ja ammattikouluikin.
14612:
14613:
14614: E d u s kun n a li e.
14615:
14616: Maamme yleisen terveyden- ja sairaanhoi- veyssisaren tehtäviin kuuluu valmistella lää-
14617: don sekä yleisen sosiaaliturvajärjestelmän kärintarkastukset ja toimia koululääkärin
14618: kehittyessä ovat nimenomaan oppi- ja am- apuna näissä tarkastuksissa, sekä välittää
14619: mattikoulujen oppilaat jääneet järjestelmäl- lääkärin antamat ohjeet, neuvot ja määräyk-
14620: lisen terveydenhoitotyön kannalta toisarvoi- set opettajille, oppilaille ja kodeille, sekä
14621: seen asemaan. Lastenneuvoloissa aloitettu suorittaa koululääkärin määräämät toimen-
14622: ja kansakouluissa jatkettu terveydenhoito- piteet oppilaille.
14623: työ on useimmiten katkennut näiden oppi- 2) Terveellisen kouluympäristön luominen
14624: laiden osalta. tarkoittaa oppilaiden koulupäivien järjestä-
14625: Kansakoulujen terveydenhoitopalvelun la- mistä tasapainoisiksi, opettajien ja oppilai-
14626: kisääteisen alun muodosti vuoden 1944 ase- den sekä kodin ja koulun suhteiden edistä-
14627: tus kunnallisista terveyssisarista. Vuonna mistä, koulun ja koulutien turvallisuuden
14628: 1952 säädettiin laki kansakoulujen lääkärin- sekä kouluruokailun tarkkailua sekä myös
14629: toimesta ja vuonna 1956 hammaslääkärin- yleisen kouluhygienian valvontaa (koulun
14630: toimesta. kunnossapito, valaistus, äänieristys, lämmi-
14631: Oppi- ja ammattikoulujen terveydenhoito- tys, tuuletus, käymälät, vesi- ja viemärilait-
14632: työn kehittäminen on jäänyt alan keskus- teet sekä koulun asianmukaiset terveyden-
14633: virastojen tehtäväksi. Varsinaisen lainsää- hoitotila.t ja -välineet).
14634: dännön muodostaman turvan ja riittävän 3) Terveyskasvatuksella ja valistuksella
14635: työntekijämäärän puuttuessa terveydenhoito- tarkoitetaan sekä yksilö- että luokkakohtaista
14636: työ valtion oppikouluissa, yksityisoppikou- opetusta ja neuvontaa. Viime vuosina on ko-
14637: luissa ja ammattioppikouluissa on ollut puut- rostettu terveellisten tapojen ja tottumusten
14638: teellinen. juurruttamista koulunuorisoon, koska enna-
14639: Jotta oppi- ja ammattikoulujen terveyden- kolta ehkäisevä terveydenhoitotyö on hal-
14640: hoitopalvelu voisi kehittyä tehokkaaksi ja vinta ja koska tuo ikäkausi on tavoitteiden
14641: oppilaita mahdollisimman hyvin auttavaksi, saavuttamiselle otollinen.
14642: on kouluihin perustettava koululääkärien Terveyskasvatuksen ja -valistuksen anta-
14643: avuksi koko- tai osapäivävirkoja koulujen miseen pystyviä ammattitoitoisia työnteki-
14644: oppilasmäärän mukaisesti. jöitä ei ole pystytty osoittamaan, lääkäreitä
14645: Kouluterveyssisaren toimialaan kuuluu ei riitä tällaisiin tehtäviin ja esim. voimiste-
14646: neljä päätehtäväryhmää: 1) yksilöön koh- lunopettajilla ei ole näihin tehtäviin riittä-
14647: distuva terveydenhoitotyö, 2) terveellisen vää ammatillista pätevyyttä eikä myöskään
14648: kouluympäristön luominen ja edistäminen, aikaa.
14649: 3) terveyskasvatuksen ja -valistuksen anta- 4) Terveyskortiston hoitoon kuuluu oppi-
14650: minen, ja 4) terveyskortiston hoito. laskorttien ajan tasalla pitäminen asiaan
14651: 1) Yksilöön kohdistuvalla terveydenhoito- kuuluvine merkintöineen sekä terveyskorttien
14652: työllä tarkoitetaan varsinaista koulutervey- hankkiminen uusien oppilaitten entisistä
14653: den hoitopalvelua (oppilaiden terveydentilan kouluista kesän ja tarvittaessa lukukausien
14654: määrittäminen, erityistutkimusten suoritta- aikana. Ammatinvalinnan ohjauksen lisään-
14655: minen, todettujen vikojen ja häiriöiden tyessä keskikoulu- ja lukioasteen viimeisen
14656: saattaminen hoitoon, tartuntatautien ehkäisy, luokan oppilaille merkitsee se samalla myös
14657: ensiapupalvelu ja mielenterveys). Kouluter- lisähetäviä koululääkäri'lle ja terveyssisarille.
14658: 44 E 841/66
14659: 2930 IV,731. - Oppi- ja ammattikoulujen terveyssisaret.
14660:
14661:
14662: Koulujen terveydenhoitotyön tehokkuus tion keskusammattikouluja 8, kuntainliitto-
14663: ratkaisee saavutetaanko asetetut tavoitteet jen ammattikouluja 46 ja yksityisten kuntien
14664: vai jääkö toiminta nimelliseksi ja pelkästään omistamia 21.
14665: tilastomaininnaksi. Monissa yksityisoppikou- Ainakin sellaisiin oppi- ja ammattikoului-
14666: luissa, joihin viime vuosina on palkattu ter- hin, joiden oppilasmäärä on vähintään 900,
14667: veyssisaria koululääkärin avuksi, on terveys- tulisi perustaa kokopäivätoiminen kouluter-
14668: sisarelle varattu yleensä niin vähän työtun- veyssisaren virka ja oppilasmäärältään pie-
14669: teja, ettei niiden sallimassa ajassa työ aina nempiin kouluihin osapäivätoimisia virkoja
14670: vastaa tarkoitustaan. Valtion oppikoulut ei- työmäärän mukaisesti. Lukuvuoden 1964-65
14671: vät ole pystyneet tähänkään, koska myönne- tietojen mukaisesti tämä merkitsee noin 40-
14672: tyt määrärahat eivät ole riittäneet terveys- 50 kokopäiväviran ja noin 150-200 erisuu-
14673: sisaren palkkaukseen. ruisen osapäiväviran perustamista oppikou-
14674: Lukuvuoden 1965-66 aikana maassamme lujen osalta. Yksityisoppikoulujen palveluk-
14675: oli 145 valtion oppikoulua, 350 yksityisoppi- sessa on nykyään noin 100 terveyssisarta.
14676: koulua · ja 99 kunnallista oppikoulua. Edelli- Koska työ tällä terveydenhoidon alalla oli-
14677: senä vuonna yliopistoon ja korkeakouluihin si kiireellisesti saatava alulle ja ainakin osa
14678: johtavista 384 oppikoulusta oli 15 yli 1 000 viroista perustetuksi ehdotamme kunnioit-
14679: oppilaan koulua, 24 oli sellaista, joissa oppi- taen,
14680: lasmäärä oli 900-999 välillä ja 38 koulussa
14681: oppilasmäärä oli 800-899 välillä. Luku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14682: vuonna 1964-65 maassamme oli 157 ammat- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
14683: tioppilaitosta, joiden yhteinen oppilasmäärä määrärahan terveyssisarten palkkaa-
14684: oli 32 555. Yleisistä ammattikouluista on val- miseksi oppi- ja ammattikouluihin.
14685: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14686:
14687: Aili Vaittinen. Anna-Liisa Linkola. Ale Holopainen.
14688: 2931
14689:
14690: IV,732.-Rah.al. N:o 388.
14691:
14692:
14693:
14694:
14695: Vaittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintoapurahoiksi
14696: lääketieteen kandidaate~"lle, jotka sitoutuvat valmistuttuaan
14697: toimimaan kunnanlääkäreinä syrjäseuduilla.
14698:
14699:
14700: E d u s kun n a 11 e.
14701:
14702: Kuten yleisesti tiedetään vallitsee maas- Meidän hyvinvointivaltiossamme tulee jo-
14703: samme lääkäripula. Lääkärien lukumäärä lähi- kaisella kansalaisella olla lääkäriapu lähellä
14704: vuosien aikana tuskin lisääntyy siinä määrin, ja ainakin oman kunnan alueella saatavissa.
14705: että kaikki tärkeimmät lääkäripaikat voitai- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
14706: siin täyttää. Eniten tästä lääkäripulasta kär- myös siihen, että lääkärien opiskelu vaatii
14707: sivät syrjäisimmät maamme kunnat, joista monta vuotta ja on monelle lahjakkaallekin
14708: muutenkin on pitemmät matkat lääkärin- opiskelijalle taloudellisesti raskasta, esi-
14709: vastaanotolle. Kuitenkin on ensiarvoisen tär- tämme kunnioittaen,
14710: keätä, että juuri näihin syrjäisiin kuntiin
14711: saataisiin lääkäri. Niinpä olisi paikallaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14712: opntorahan muodossa tukea lääketieteen kan- tulo- ja menoarvioon 150 000 markan
14713: didaatteja myöntämällä heille opintoapura- suuruisen määrärahan opintoapura-
14714: haa ja samalla he sitoutuisivat valmistut- haksi lääketieteen kandidaate~"lle, jotka
14715: tuaan syrjäseutujen kunnanlääkäreiksi. sitoutuvat valmistuttuaan kunnanlää-
14716: käreiksi syrjäseudu~1le.
14717: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
14718:
14719: Aili Vaittinen. Ale Holopainen.
14720: Olavi Nikkilä. Sakari Huima.
14721: 2932
14722:
14723: IV,733. -Rah.al. N:o 389.
14724:
14725:
14726:
14727:
14728: Vartia. ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden työtek-
14729: niikan varsinaisen professuurin perustamiseksi Helsingin
14730: yliopistoon.
14731:
14732:
14733: Eduskunnalle.
14734:
14735: Nopea koneeliistuminen toisen maailmanso- masta suuresta opetus-, harjoitus- ja harjoit-
14736: dan jälkeen on aiheuttanut maatalouden har- teluajasta huolimatta jatkuvasti lisääntynyt,
14737: joittamiseen suuria muutoksia. Maatalouden ja mm. syyslukukaudella 1965 niihin osallistui
14738: koneellistuminen heijastuu myös muihin elin- 121 ylioppilasta. Jotta opetus :tällä nopeasti
14739: keinoihin. Voimakas teknillinen kehitys on yhä tärkeämmäksi kehittyvällä alalla saatai-
14740: otettu huomioon mm. maatalouskouluissamme, siin vakiinnutettua ja edes osaksi täyttämään
14741: joissa kone- ja työopin opetus on saanut mer- ne vaatimukset, joita agronomien tietämyk-
14742: kittävän aseman. selle ko. alalta edellytetään, maatalouden työ.
14743: Helsingin yliopiston maatalous-metsätie- tekniikalle olisi kiireellisesti saatava varsinai-
14744: teellisessä tiedekunnassa annettava maatalous- nen professuuri. Sen alaisuudessa voitaisiin
14745: koneopin ja maatalouden työtieteen opetus harjoittaa myös alan keskeisten asiain tutki-
14746: tapahtui vain apuainekursseina vuoteen 1960 mustyötä. Pieneromissäkin ja koneeliistumi-
14747: saakka. Tällöin. opetusohjelmaan liitettiin sessa Suomesta jäljessä olevissa Euroopan
14748: "maatalouden työtekniikka"-niminen, agrono- maissa ko. professuuri on ollut yliopistoissa
14749: mitutkintoa varten tarkoitettu vaihtoehtoinen jo kauan.
14750: tutkintoainekurssi. Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
14751: Yleensä tutkintoainekurssi edellyttää pro- tavasti,
14752: fessuuria. Maatalouden työtekniikan ja sen
14753: apuainekurssien (entiset maatalouskoneoppi että Eduskunta ottaisi vwoden 1967
14754: ja maatalouden työtiede) opetus on yhden yli- tulo- ja menoarvioon 40 105,20 markan
14755: määräisen opettajan ja tilapäisten harjoitus- suuruisen määrärahan maatalouden
14756: kurssiapulaisten varassa. Kursseille osallistu- työtekniikan varsinaisen professuurin
14757: vien opiskelijoiden määrä on kurssien vaati- perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
14758: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 196·6.
14759:
14760: T. I. Vartia. Irma Bamara.. Atte Pakkanen.
14761: 2933
14762:
14763: IV,734.-Rah.al. N:o 390.
14764:
14765:
14766:
14767:
14768: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisen tutki-
14769: musaseman perustamiseksi Varkauden kaupungin alueelle.
14770:
14771:
14772: E d u s k u n n a 11 e.
14773:
14774: Varkaus sijaitsee Suur-Saimaan ja Suur- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
14775: Kallaveden yhtymäkohdassa. Sen vuoksi
14776: välttämätön Itä-Suomen kalatalouden tutki- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14777: musasema olisi perustettava tälle paikkakun- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIII lu-
14778: nalle. Asiasta ovat tehneet esityksen maa- vun uudelle momentille 500 000 mark-
14779: taloushallitukselle sekä Pohjois-Savon Maa- kaa käytettäväksi kalataloudellisen tut-
14780: kuntaliitto että Varkauden kaupunki. Tontti kimusaseman perustamistöiden aloitta-
14781: sawtaisiin ilmeisesti ilmaiseksi Varkauden miseen Varkauden kaupu,ngin alueella
14782: 'kaupungilta. Tutkimusasemalla on suuri tai sen läheisyydessä.
14783: merkitys laajoille alueille.
14784: Helsingissä 10 päivänä lohJakuuta 1966.
14785:
14786: Veikko VeJlJlamO.
14787: 2934
14788:
14789: IV,735.-Rah.al. N:o 391.
14790:
14791:
14792:
14793:
14794: Vennamo: Määrärahan, osoittamisesta Soisalon, tien, suun,n,it-
14795: telu- ja raken,n,ustöitä varten.
14796:
14797:
14798: E d u s kun n a 11 e.
14799:
14800: Jo vuonna 1936 tehtiin ensimmäinen aloite Mainituilla perustella esitän kunnioittaen,
14801: Soisalon tien rakentamiseksi Vehmersalmen
14802: pitäjän Puutosmäeltä Unnukan itärannan että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14803: tielle lähelle Varkaus-Joensuu kantatietä. tulo- ja menoarvioon, lisäyksenä 12 Pl.
14804: Tien pituus olisi noin 40-45 kilometriä. VI: 9 momenUlle "Yeisten teiden, teke-
14805: Tiellä olisi suuri merkitys Soisalon saaren minen," 1 m~"ljoonaa markkaa käytettä-
14806: väestölle ja sen vaikutuspiiriin kuuluisi aina- väksi Soisalon tien, suunnitteluun ja
14807: kin 40 000 hehtaaria maata, josta viljeltyä töiden aloittamiseen,,
14808: n. 4 000 hehtaaria, asuen tien vaikutuspii-
14809: rissä noin 5 000 ihmistä.
14810: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
14811:
14812: Veikko Vennamo.
14813: 2935
14814:
14815: IV,736.- Rah.al. N: o 392.
14816:
14817:
14818:
14819:
14820: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
14821: Kemijoen yli Autin kylän kohdalla.
14822:
14823:
14824: E d u s k u n n a 11 e.
14825:
14826: Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14827: että Kemijoessa Autin kylän kohdalla tar- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12 Pl.
14828: vitaan välttämättä ylityssilta. Myös Kemi- VI :9 momentille "Yleisten teiden te-
14829: joki-yhtiössä myönnetään asian tärkeys, keminen" 500 000 markan määrärahan
14830: koska vedenkorkeus vaihtelee huomattavasti sillan suunnittelemiseksi ja rakenta-
14831: Kemijoessa. Tähän mennessä ei asiantilaan miseksi Kemijoen yli Autin kylän
14832: ole kuitenkaan saatu parannusta. kohdalla.
14833: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
14834: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
14835:
14836: Veikko Vennamo.
14837: 2936
14838:
14839: IV,737. - Rah.al. N: o 393.
14840:
14841:
14842:
14843:
14844: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Vieremän kunnan kunr
14845: nallisen keskikoulun koulurakennuksen rakentwmiseksi.
14846:
14847:
14848: E d u s kun n a U e.
14849:
14850: Vieremän kunn.an kunna:llisen keskikoulun että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14851: koulurakennuksen pääpiirustukset on raken- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. X: 17 mo-
14852: nushallitus hyväksynyt jo joulukuussa 1965. mentille "Oppikoulujen rakennustyöt"
14853: Koululle ei ole saatu rakennuslupaa eikä lisäyksenä 3 miljoonaa markkaa käy-
14854: myöskään nykyinen hallitus ole esittänyt tettäväksi V ieremän kunnan kunnalli-
14855: tarkoitukseen määrärahaa. sen keskikoulun koulurakenrvuksen ra-
14856: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, kentamiseksi.
14857: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
14858:
14859: Veikko Vennamo.
14860: 2937
14861:
14862: IV,738. - Ra.h.al. N: o 394.
14863:
14864:
14865:
14866:
14867: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon puhelin-
14868: olojen parantamiseen.
14869:
14870:
14871: E d u s kun n a a e.
14872:
14873: Pohjois-Savossa ovat puhelinolot vielä mo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14874: nessa suhteessa puutteelliset. Tämä vaikeut- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 18
14875: taa osaltaan elinkeinoelämän kehitystä. Ei Pl. Vl:37 momenUlle "Puhelin.. ja
14876: myöskään ole hyväksyttävää, että laaja maa- lennätinverkon laajentaminen ja pa-
14877: kunta on näissä asioissa jätetty huomatta- rantaminen" 1 miljoona markkaa käy-
14878: valta osalta lapsipuolen asemaan. tettäväksi Pohjois-Savon puhelinolojen
14879: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, kehittämiseen ja parantamiseen.
14880: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
14881:
14882: Veikko Vennamo.
14883:
14884:
14885:
14886:
14887: 45 E 841/66
14888: 2938
14889:
14890: IV,739. -Rah.aJ.. N:o 395.
14891:
14892:
14893:
14894:
14895: Vennamo: Määrärahan osoittatnisesta tien rakentamiseen
14896: Sierilän ja Pekkalan lossien väliUe Kemijoen eteläpuolelle.
14897:
14898:
14899: E d u s kun n .a U e.
14900:
14901: Rovaniemen maalaiskunnassa olevan Sieri- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
14902: län lossin ja Pekkalan lossin välisellä alueella
14903: Kemijoen eteläpuolella ei ole maantietä. Kui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14904: tenkin tämän alueen vaikutuspiirissä on ti- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. VI: 9 mo-
14905: loja hyvän matkaa toista sataa ja ihmisiä mentille "Yleisten teiden tekeminen"
14906: lähes tuhat. Tiestä muodostuisi myös läpi- 1 m~"ljoonaa markkaa käytettäväksi Ke-
14907: kulkutie. Siksi on käsittämätöntä, miksi tämä mijoen eteläpuolen tien Sierilän lossin
14908: tie on jätetty rakentamatta, vaikka se on ollut ja Pekkalan lossin välillä suunnitte-
14909: vireillä jo ennen sotia. luun ja rakentamisen aloittamiseen.
14910: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
14911:
14912: Veikko Vennamo.
14913: 2939
14914:
14915: lV,740.- Rah.al. N:o 396.
14916:
14917:
14918:
14919:
14920: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta käytännöllis-
14921: geologisiin tutkimuksiin.
14922:
14923:
14924: E d u s k u n n a 11 e.
14925:
14926: Maassamme on ilmeisesti piileviä rikkauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14927: sia maan uumenissa. Ne olisi viivyttelemättä tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 13 Pl.
14928: saatava kaDBamme tuottavaan käyttöön. Kui- XIV :7 momentille "Käytännöllis-geo-
14929: tenkin on hallitus esittänyt geologisiin tutki- logiset tutkimukset'' 1 miljoona mat·k-
14930: muksiin huomattavan vähän varoja. Tämä ei kaa käytettäväksi maan uumenissa pii-
14931: ole järkevää. levien rikkauksien esille saattamiseen.
14932: Mainituilla perusteilla esitän,
14933: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
14934:
14935: Veikko Vennamo.
14936: 2940
14937:
14938: IV,741.-Rah.a.l. N:o 397.
14939:
14940:
14941:
14942:
14943: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta perhelisä-
14944: menoihin.
14945:
14946:
14947: E d u s kun n a ll e.
14948:
14949: Hallitus on huomattavasti vähentänyt per- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14950: helisän määrärahoja. Kun tällainen ei ole hy- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14 Pl.
14951: väksyttävää ja kun päinvastoin varoja perhe- XVIII: 11 momenh"lle "Perhelisäme-
14952: lisiä varten olisi lisättävä ja niitä parannet- not, 1 miljoona markkaa käytettä~
14953: tava, esitän kunnioittaen, väksi perhelisien parantamiseen ja nii-
14954: den myöntämisen laajentamiseen.
14955: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
14956:
14957: Veikko Vennamo.
14958: 2941
14959:
14960: IV,742. -Rah.al. N:o 398.
14961:
14962:
14963:
14964:
14965: VeJ'lDamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta hintatark-
14966: kwilun tehostamiseen.
14967:
14968:
14969: E d u s k u n n a 1:1 e.
14970:
14971: Nykyisen Paasion kolmen suuren hallituk- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
14972: sen aikana ovat hinnat jatkaneet nousuaan
14973: hämmästyttävän estottomasti, vaikka hinta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
14974: ministerinä on SKDL:n kansanedustaja. Il- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14 Pl.
14975: meisesti tämä on johtunut myös siitä syystä, XVIII :8 momentille "Hintatarkkailu~
14976: että sosiaaliministeriön hintatarkkailu on ol- menot" 300 000 markkaa käytettäväksi
14977: lut saamatonta ja puutteellista. Kuitenkin kuluttajien ja koko kansan edun mu·
14978: kuluttajien ja koko kansan etu vaatisi aivan kaisesti tehostettuun hintatarkkailuun.
14979: toisenlaatuista suhtautumista.
14980: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
14981:
14982: Veikko Vennamo.
14983: 2942
14984:
14985: IV,743.-Rah.al. N:o 399.
14986:
14987:
14988:
14989:
14990: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
14991: vaikeuksiin joutuneille kunnille.
14992:
14993:
14994: E d u s kun n a H e.
14995:
14996: Paasion kolmen suuren hallituksen harjoit- valla.sta. ja sen harjoittamasta suurasutuskes-
14997: tama kireän rahan sekä verojen ja maksujen kuksia suosivasta talouspoliliittisesta suun-
14998: korottamisen politiikka lisää kuntien vai- tauksesta.
14999: keuksia ja työttömyyttä. Tähän myötävaikut- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15000: taa myös se seikka, että valtio on siirtänyt
15001: omia menojaan kunnille budjettiesityksessään että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15002: yli 20 000 miljoonan vanhan markan mää- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 15 Pl.
15003: rän. II: 24 momentille "Avustukset vai-
15004: Luonnollisesti kaiken tämän seurauksena keuksiin joutuneille kunnille" 2,5 wil-
15005: heikompien kuntien kunnan veroäyrin hinta joonaa markkaa käytettäväksi valtio-
15006: nousee huomattavasti. Kunnat ovat kuiten- vaaan. syystä kohtuuttomien verojen.
15007: kin tähän syyttömiä, koska vaikeudet ja kas- rasituksen alaisiksi joutuvien kunta-
15008: vavat verot johtuvat ennen kaikkea valtio- laisten kuntien hyväksi.
15009: Belsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15010:
15011: Veikko Vennamo.
15012: 2943
15013:
15014: IV,744.- Ra.h.al. N:o 400.
15015:
15016:
15017:
15018:
15019: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
15020: Nilsiän kirkonkylään.
15021:
15022:
15023: E d u s k u n n a 11 e.
15024:
15025: Monet painavat syyt puoltavat rautatien että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15026: ulottamista Nilsiän kirkonkylään. Matka ny- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 18 Pl.
15027: kyiseltä Siilinjärven-Juankosken radalta on II: 27 momentille "Uudet rautatiera-
15028: Salhinpurolta noin 7 kilometriä. Muitakin rat- kennukset" 1 m~'ljoona »tarkkaa käy-
15029: kaisuma:hdollisuuksia on olemassa. tettäväksi rautatien suunnittelemista
15030: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, j{1, töiden aloittamista varten N~'lsiän
15031: kirkonkylään.
15032: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15033:
15034: Veikko Vennamo.
15035: 2944
15036:
15037: IV,745.- Rah.a.l. N:o 401.
15038:
15039:
15040:
15041:
15042: VeD.D.amo: Määrärahan osoittamisesta autoilija-pienyrittäjien
15043: polttoainekustannusten alentamiseen.
15044:
15045:
15046: E d u s k u n n a li e.
15047:
15048: Hallitus on korottanut varsin huomatta- Mainituilla perusteilla esitän kunninittaen,
15049: vasti bensiinin ja dieseLpolttoaineen hintaa
15050: H.säämällä niiden veroja. Tämä rasittaa eri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15051: tyisesti pienyrittäjä-ammattiautoilijoita kuor- tulo- ja menoarvion 12 Pl. XI luvun
15052: ma-autoista ammattimaisessa liikenteessä käy- uudeUe momentille 1 miljoonoo · mar-
15053: tettäviä henkilöautoja myöten. Luonnollisesti kan suuruisen arviomäärärahan käy-
15054: tämä raskas lisävem rasittaa myös kaikkia tettäväksi kuljetustoimen alalla toimi-
15055: auton !käyttäjiä sekä niitä, jotka joutuvat vien autoilija-pienyrittäjien polttoaine-
15056: käyttämään kulkuneuvoja pitkiltä matkoilta, kustannusten alen tamise·en.
15057: mutta erityisesti tämä veronkorotus on ras-
15058: kas hyökkäys kuljetusalan pienyrittäjiä vas-
15059: taan.
15060: Helsingissä 10 päivänä lokaikuuta 1966.
15061:
15062: Veikko Vennamo.
15063: 2945
15064:
15065: IV,746. -Ra.b.a.l. N:o 402.
15066:
15067:
15068:
15069:
15070: Vennamo: Määrärahan osoittarnisesta Rovaniemen-KiWUin
15071: kantatien parantamiseen.
15072:
15073:
15074: E d u s k u n n a li e.
15075:
15076: Rovaniemi-Kittilän kantatiellä on nykyi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15077: sin varsin huomattava liikenne, mutta tie tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12 Pl.
15078: on alapuolella kaiken arvostelun. Tie on VI: 9 momentille "Yleisten teiden teke-
15079: pai!kka paikoin jopa niin huonossa kunnossa, minen" 1 miljoona markkaa Rovanie-
15080: että ajoittain sairaslmljetuksetkin voorantu- me~Kittilän kantatien parantami-
15081: vat. Kuitenkin vanhan maantien vaikutus- seksi.
15082: piirissä on lähes 20 000 ihmistä.
15083: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15084: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15085:
15086: Veikko Vennamo.
15087:
15088:
15089:
15090:
15091: 46 E 841/66
15092: 2946
15093:
15094: IV,747.-Rah.al. N':o 403.
15095:
15096:
15097:
15098:
15099: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittmnisesta uudis- ja
15100: kivenraivauspalkkioihin.
15101:
15102:
15103: E d u s k u n n a l :1 e.
15104:
15105: Hallitus on vähentänyt uudis- ja kiven- Mainituilla perusteilla esitän kunnoittaen,
15106: raivauspalkkioiden määrärahan 3 miljoonasta
15107: markasta 1 miljoonaan mark!kaan eli 1/3: aan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15108: Tästäkin 1 miljaanan markan määrärahasta tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
15109: saataisiin käyttää vain 400 000 markkaa XV luvun 18 momentille "Uudis-
15110: uudisraivauspalkkioihin. Käytännössä tämä ja kivenraivauspalkkiot" 2 m~1jooooa
15111: merkitsee uudisraivaustoiminnan täydellistä markkaa käytettäväksi uudis- ja kiven-
15112: loppumista maassamme, koska nyt myönnet- raivauspalkkioiksi.
15113: tävät varat tarvitmm välttämättä jo vireillä
15114: olevien raivauiksien loppuun saattamiseen.
15115: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 196U.
15116:
15117: Veikko Vennamo.
15118: 2947
15119:
15120: IV,748.- Rah.a.l. N:o 404.
15121:
15122:
15123:
15124:
15125: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta V twrelan-K oivusam·en
15126: -Käärmelahden tien rakentamiseksi.
15127:
15128:
15129: E d llS k u n n a l1 e.
15130:
15131: Kuopion koillis- ja luoteispuolen aluei- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15132: den kun.n.ill.e olisi erilttäin tärkeätä, että tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12 Pl.
15133: Kuopion pohjoispuolella olevan Vuorelan VI: 9 momentille "Yleisten teiden teke-
15134: eritasoristeyksen-KoiVllS&ari-Käärmeliahti minen" 1 miljoonan markan määrära-
15135: -Maaninka tiejakso nopeasti rakennettai- han V uorela11r-Koivusaare11r-Käärme-
15136: siin. Alustavia suunnitelmia rt:åetä var1:1en on- lahde11r-Maaningan tien jatkosuunnit-
15137: kin viranomaisten :toimesta laadittu. telemista ja töiden aloittamista varten.
15138: Mainituilla pernsteilla esitän kunnioittaen,
15139: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15140:
15141: Veikko Vennamo.
15142: 2948
15143:
15144: IV,749.-Rah.aJ. N:o 405.
15145:
15146:
15147:
15148:
15149: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta bensiinitraktoreiden
15150: bensiinin kinnanalennuksiin.
15151:
15152:
15153: E d u s k u n n a l '1 e.
15154:
15155: Ha:hlitus korotti bensiinin veroja huomat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15156: tavasti, minkä 'Seurauksena bnsiinililtran tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
15157: myyntihinlta nousi. Tästä ovrut muiden pien- uudelle momenUlle 1 m~"ljoooo mark-
15158: yrittäjien ohella joutuneet erityisesti kärsi- kaa käytettäväksi bensiinitraktm·eiden
15159: mään myös bensiinittraktoreiden omistajat. bensiinin kinnanalennuksiin.
15160: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15161: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15162:
15163: Veikko Vennamo.
15164: 2949
15165:
15166: IV,750.- Rah.al. N:o 406.
15167:
15168:
15169:
15170:
15171: Vennamo: Km·otetun määrära:J~an osoittamisesta lapsiperhei-
15172: den asumistukea varten.
15173:
15174:
15175: E d u s k u n n a ll e.
15176:
15177: Asunnot ovrut maassamme tunnetusti hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15178: vin kaJJ.iit. Tämä johtuu monista syistä, joi- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7 Pl.
15179: den korjaamisen esitykset: nykyinen Paasion XXIV: 10 momenUlle "Lapsiperheiden
15180: kolmen suuren hallitus on edeltäjiensä ta- asumistuki" 1 miljoona markkoo käy-
15181: voin laiminlyönyt. Asunnont:arvitsijat ovat tettäväksi lapsirikkaiden perheiden
15182: kuitenkin syyttömiä tällaisesta tilanteesta. asumistuen lisäämiseen ja laajentami-
15183: Siksi esiltän kunnioittaen, seen.
15184: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15185:
15186: Veikko Vennamo.
15187: 2950
15188:
15189: IV,751. - Rah.al. N: o 407.
15190:
15191:
15192:
15193:
15194: Vennamo: Määrärahan. osoittamisesta avustuksiksi salaojituk-
15195: siin.
15196:
15197:
15198: E d u s k u n n .a 11 e.
15199:
15200: Hal:l!iltus on kokonaan poistanut avustuk- Mrunituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15201: set salaojituksiin. Tämä on täysin vastoin
15202: perhe- ja pienviljelmien kilpailukyvyn ra.t:io- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15203: nalisoimista ja tuotanrt;.okyvyn parantamista. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
15204: Ellei avustuksia salaojiltukseen myönnetä, uudelle momenUlle 1 miljoona mMk-
15205: voivat vällbtämätöritä salaojitusta suorittaa kaa käytettäväksi avustuksina salaoji-
15206: vain varakkaat viljelijät. tuksiin.
15207: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15208:
15209: Veikko Vennamo.
15210: 2951
15211:
15212: IV,752.- Bah.al. N:o 408.
15213:
15214:
15215:
15216:
15217: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraaneille
15218: suoritettavia eläkkeitä varten.
15219:
15220:
15221: E d u s k u n n a 1:1 e.
15222:
15223: Maaliskuun lopun eduskuntavaalien alla kunnollisen kansaneläkkeen suuruisen. Va-
15224: valtaa pitävät puolueet lupasivat rintama- rat voitaisiin saada eläkerahastoista.
15225: veteraaneille kunnolliset veteraanieläkkeet. Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15226: Nyt nämä puolueet kuitenkin talhtovat unoh-
15227: taa tämän hyvän asian eikä myöskään Paa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15228: sion kolmen suuren hallitus ole esittänyt mi- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XVIII
15229: tään varoja näitä tarkoituksia varten. luvun uudelle momentille 3 miljoonan
15230: Kuitenkin kaikkialla maailmassa niin markan määrärahan vähintään 250
15231: idässä kuin lännessä on rintamaveteraaneille markan suuruisen veteraanieläkkeen
15232: järjestetty kunnollinen eläke. Aikaisemman kuukaudessa myöntämiseksi jokaiselle
15233: esitykseni mukaan eläkeikärajan tulisi olla 50 vuotta täyttäneelle rintamaveteraa-
15234: 50 vuotta ja veteraanieläkkeen vähintään nille.
15235: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15236:
15237: Veikko Vennamo.
15238: 2952
15239:
15240: IV,753.-Rah.al. N:o 409.
15241:
15242:
15243:
15244:
15245: Vennamo: Määrärahan. osoittamisesta maalaiskirjeenkan.tajien
15246: ansioiden. paran.tamiseen..
15247:
15248:
15249: E d u s k u n n a ll e.
15250:
15251: Maalaiskirjeenkantajien palkat ja palkkiot Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15252: ovat laajalti kohtuuttoman alhaiset, vaikka
15253: tämä työ on monasti raskasta ja vaikeissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15254: olosuhteissa suoritettavaa. Lisäksi heidän an- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
15255: sionsa ovat jääneet yleisessä kehityksessä jäl- uudelle momentille 1 miljoona mark-
15256: keen, mutta prosenttikorotuslinjalla on sitä- kaa käytettäväksi maalaiskirjeenkan-
15257: vastoin estottomasti korotettu yläpään palk- tajien. ansioiden. parantamiseen.
15258: koja. Tämä ei ole oikein.
15259: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15260:
15261: Veikko Vennamo.
15262: 2953
15263:
15264: IV,754.-Rah.al. N:o 410.
15265:
15266:
15267:
15268:
15269: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta syrjäseutu-
15270: jen sähköistämiskustannusten alentamiseen.
15271:
15272:
15273: E d u s k u n n .a l i e.
15274:
15275: Maaseudun sähköistäminen on nimen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15276: omaan syrjäseuduilla vielä kesken. Näillä tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 13 Pl.
15277: alueilla kuitenkin sähköistämiskustannukset XX :38 momentille "Maaseudun säh-
15278: tulevat kohtuuttoman raskaiksi tilaa ja per- köistämisen tukeminen'' 1 miljoona
15279: hettä kohden. Siksi valtion avustuksen li- markkaa käytettäväksi syrjäseutujen
15280: sääminen näihin tarkoituksiin on välttämä- sähköistämiskustannusten alentamiseen
15281: töntä ja yleisenkin edun mukaista. sekä tilojen ja perheiden sähköistä-
15282: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, miskustannusten avustamiseen.
15283: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15284:
15285: Veikko Vennamo.
15286:
15287:
15288:
15289:
15290: 47 E 841/66
15291: 2954
15292:
15293: IV,755. - B.ah.al. N: o 411.
15294:
15295:
15296:
15297:
15298: Vennamo: Korotet111n määrärahan osoittamisesta kotimaisen
15299: sokerintuotannon turvaamiseen.
15300:
15301:
15302: Eduskunnalle.
15303:
15304: Hallitus on alentanut kotimaisen sokerin- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15305: tuotannon määrärahaa lähes 40 %: lla. Tämä
15306: ei ole oikein eikä myöskään edistä perhe- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15307: pienviljelmien tehokasta tuotantoa ja työl- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
15308: lisyyttä. Sokerintuotannossa lukuisat viljeli- XV: 27 momentille "Kotimaisen soke-
15309: jät ovat raskaalla työllä ansainneet toimeen- rintuotannon turvaaminen" 12 mt'ljoo-
15310: tulonsa ja on sen tukeminen ollut paljon naa markkaa käytettäväksi noudate-
15311: halvempaa kuin mitä työllisyystyöt työnteki- tulla tavalla kotimaisen sokerintuotan-
15312: jää kohden maksavat. non tukemiseen.
15313: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15314:
15315: Veikko Vennamo.
15316: 2955
15317:
15318: IV,756.- Rah.al. N: o 412.
15319:
15320:
15321:
15322:
15323: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuivatus-
15324: töihin.
15325:
15326:
15327: E d u s kun n a II e.
15328:
15329: Hallitus on lähes 25 %:lla alentanut töistä huomattava osa on suoritettu työlli-
15330: maaseudun kuivatustöiden määrärahaa. Tämä syystöinä epäedullisena vuodenaikana. Siksi
15331: ei ole oikein semminkin, kun työkustannukset on myös oikein, että viljelijöiltä perittäviä
15332: ovat huomattavasti nousseet. Lisäksi vesi on kuivatusmaksuja huomattavasti alennetaan
15333: eräs suurimpia maatalouden tuotannon ja oikeudenmukaiseen ja kohtuulliseen tasoon.
15334: maaseudun haittoja. Ei tällä tavoin maa- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15335: seutumme elämää sekä maatalouden elinkel-
15336: poisuutta ja kilpailukykyisyyttä paranneta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15337: Lisäksi kaikki tiedämme, että kuivatustöi- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
15338: den kustannukset ovat laajalti muodostuneet X luvun 13 momentille "Kuivatus-
15339: kohtuuttoman suuriksi, mistä johtuen vilje- työt" 2 miljoonaa markkaa käytettä-
15340: lijöiltä tapahtuvat vuotuisperimiset ovat väksi maaseudun ja maatalouden kui-
15341: ylettömän raskaita. Kuitenkin viljelijät ovat vatustöihin sekä vt"ljelijöiden kuiva-
15342: tällaiseen syyttömiä varsinkin, kun kuivatus- tusmaksujen alentamiseksi kohtuulli-
15343: siksi.
15344: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15345:
15346: Veikko Vennamo.
15347: 2956
15348:
15349: IV,757.- Rah.al. N: o 413.
15350:
15351:
15352:
15353:
15354: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta palkkioiksi pienvalta-
15355: ojien kaivamista varten.
15356:
15357:
15358: E d u s k u n n a II e.
15359:
15360: Perhe- ja pienviljelmät olisi saatava tuo- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15361: tantokykyisemmiksi, mutta perusparannus-
15362: luontoiset työt jäävät useimmiten suoritta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15363: matta varojen puutteen vuoksi. Siksi olisi tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
15364: välttämätöntä, että edelleenkin myönnettäi- uudelle momentille 500 000 markkaa
15365: siin palkkioita pienvaltaojien kaivamista, vil- käytettäväksi . palkkioiksi pienvalta-
15366: jelysteiden rakentamista ja maanparannus- ojien kaivamista, viljelysteiden raken-
15367: aineiden ajoa varten. Hallitus ei kuitenkaan tamista ja maanparannusaineiden ajoa
15368: ole varannut ollenkaan varoja näihin tarkoi- varten perhe- ja pienviljelmillä.
15369: tuksiin.
15370: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15371:
15372: Veikko Vennamo.
15373: 2957
15374:
15375: IV,758.-Rah.al. N:o 414.
15376:
15377:
15378:
15379:
15380: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja lainoiksi
15381: vesihuoltolaitteiden rakentamiseen maaseudulla.
15382:
15383:
15384: Eduskunnalle.
15385:
15386: Hallitus on esittänyt kdkonaan poistetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15387: vaksi määrärahan avustuksiksi vesihuolto- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
15388: laitteiden rakentamiseksi maaseudulle sekä uudelle momentille 1.7 miljoonaa mark-
15389: rajoittanut lainatkin myönnettäviksi vain kaa käytettäväksi avustuksina ja lai-
15390: asutustaajamiin. Tämä on täysin kohtuutonta. noina vesihuoltolaitteiden rakentami-
15391: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, seksi maaseudulla.
15392: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15393:
15394: Veikko Vennamo.
15395: 2958
15396:
15397: IV,759.- Rah.a.l. N: o 415.
15398:
15399:
15400:
15401:
15402: Vennamo: Korotetun mää·rärahan osoittamisesta maankäyttö-
15403: lain ja maanhankintalain toimeenpanon yhteydessä raken-
15404: nettavia yleisiä teitä varten.
15405:
15406:
15407: E d u s kun n a ll e.
15408:
15409: Hallitus on vähentänyt maankäyttölain että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15410: ja maanhankintalain toimeenpanon yhtey- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
15411: dessä rakennettavien yleisten teiden varoja XVI: 9 momenUlle "Maankäyttölain
15412: 50 %:lla. Tämä on käsittämätöntä, koska ja maanhankintalain toimeenpanon
15413: näitä teitä on lreskeneräisinäkin varsin pal- yhteydessä rakennettavat yleiset tiet"
15414: jon. 1 miljoona markkaa käytettäväksi mo-
15415: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, mentin tarkoituksiin ja työllisyyden
15416: edistämiseen.
15417: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15418:
15419: Veikko VeDDam.o.
15420: 2959
15421:
15422: N,760.-Rah.al. N:o 416.
15423:
15424:
15425:
15426:
15427: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta jäljellä olevia vuokra-
15428: alueita koskevan lunastamislainsäädännön aikaansaami-
15429: seksi.
15430:
15431:
15432: E d u s k u n n a II e.
15433:
15434: Maassamme on vielä paljon vuokra-alueita, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15435: jotka kaiken kohtuuden mukaan pitäisi saada tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 15 Pl.
15436: lunastaa omiksi. Myös ovat useat menettä- II:3 momentille "Komiteat ja asian-
15437: neet lunastusoikeutensa, kun ovat laimin- tuntijat" 5 000 markan määrärahan
15438: lyöneet voimassaolevien lakien säätämät tarkoituksenmukaisen vuokra-alueiden
15439: määräajat. lunastamislainsäädännön aikaansaami-
15440: Mainituilla perusteilla esitän ikunnioittaen, seksi vielä jäljellä olevia vuokra-
15441: alueita varten.
15442: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15443:
15444: Veikko Vennamo.
15445: 2960
15446:
15447: IV,761.-Rah.al. N:o 417.
15448:
15449:
15450:
15451:
15452: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan- ja
15453: kyläteiden avustamiseen.
15454:
15455:
15456: Eduskunnalle.
15457:
15458: Hallitus on vähentänyt vanhojen kunnan- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15459: ja kyläteiden avustusmäärärahaa 60% :lla.
15460: Näin tarpeettomasti lisätään maaseudun syr- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15461: jäisempien kuntien ja syrjäisempien aluei- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12
15462: den väestön tiekustannuksia. Tämä ei ole Pl. VI: 3 momentille (Kunnan- ja
15463: oikeudenmukaista semminkin, kun hallituk- kyläteiden avustaminen) 2 miljoonaa
15464: sen talouspoliittisen linjan vuoksi kaikki markkaa käytettäväksi kunnan- ja ky-
15465: kustannukset ja menot nousevat. läteiden avustamiseen.
15466: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15467:
15468: Veikko Vennamo.
15469: 2961
15470:
15471: IV,762.-B.ah.al. N:o 418.
15472:
15473:
15474:
15475:
15476: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutusteiden
15477: kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksiin.
15478:
15479:
15480: E d u s kun n a 11 e.
15481:
15482: Hallitus on vähentänyt kolmanneksella että Eduskunta ottaisi vuoden 196'1
15483: asutusteiden kuntoonpano- ja kunnossapito- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
15484: kustannusten varoja. Tämä on erittäin epä- XVI: 10 momentille "Asutusteiden
15485: oikeudenmukaista, sillä näitä asioita on vielä kuntoonpano- ja kunnossapitokustan-
15486: varsin paljon keskeneräisinä ja uusien tie- nukset" 1 miljoona markkaa käytet-
15487: lakienkin mukaan järjestämättä. täväksi momentin tarkoituksiin ja
15488: Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen, työllisyyden edistämiseen.
15489: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15490:
15491: Veikko Vennamo.
15492:
15493:
15494:
15495:
15496: 48 E 841/66
15497: 2962
15498:
15499: IV,763.- Rah.al. N: o 419.
15500:
15501:
15502:
15503:
15504: Venn~m?: Kor~tetun mää,rä;ahan osoittamisesta paikallis-
15505: te~ks'l. otettamen kunnan- Ja kyläteiden avustamiseen.
15506:
15507:
15508: E d u s kun n a ll e.
15509:
15510: Hallit:us on vähentänyt paika;Uisteiksi Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15511: otettavien kunnan- ja kyläteiden kuntoon-
15512: panon avustusmäärärahaa 80 %: lla. J okai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15513: nen ymmärtää, etrtä !tässä ei ole mitään tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12 Pl.
15514: asiallisia perusteita. Päinvastoin vanhat VI :5 momentille "Paikallisteiksi otet-
15515: kunnan- ja kylätiet olisi mahdollisimman tavien kunnan- ja kyläteiden avusta-
15516: pian otettava paikallisteiksi. Muutoin vilje- minen" 2 miljoonaa markkaa käytet-
15517: lijöilLe ja tien varrella asuville aiheutuu täväksi paikallisteiksi otettavien kun-
15518: jatkuvia kohtuuttomia kustannuksia. nan- ja kyläteiden kuntoonpanon avus-
15519: tustukemiseen.
15520: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15521:
15522: Veikko Vennamo.
15523: 2963
15524:
15525: IV,764.-Rah.al. N:o 420.
15526:
15527:
15528:
15529:
15530: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten
15531: teiden avustamiseen.
15532:
15533:
15534: E d u s kun n a 11 e.
15535:
15536: Noudatetun maaseutua vieroksuvan ta- tieosakkarut ovat joutuneet epäoikeudenmu-
15537: louspolitiikan vuoksi on paljon pienempiä kaisesti maksamaan kustannukset.
15538: teitä määrätty yksityisteiden luokkaan. Täl- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15539: löin nämä rtiet rasittavat tieosakkaita usein
15540: raskaasti, vaikka tiertä voivat käyttää kaikki että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15541: kansalaiset. On jopa todettu, kuinka mo- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 12 Pl.
15542: nel'la yksityistiellä auioliikennekin on muo- VI :7 momentille "Yksityisten teiden
15543: dostunut varsin huomattavaksi ja läpikulku- avustaminen" 1 miljoona markkaa käy-
15544: liikenrteeksikin, mutta kuitenkin yksityiset' tettäväksi momentin tarkoituksiin.
15545: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15546:
15547: Veikko VeD.ll&lllo.
15548: 2964
15549:
15550: IV, 765.- Rah.al. N: o 421.
15551:
15552:
15553:
15554:
15555: Vennamo: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
15556: tilatalouden kehittämisrahastoon asutustoiminnan menoja
15557: varten.
15558:
15559:
15560: Hallitus on käynyt erityisesti asutustoi- uutistilan perustamispalkkiot 400 miljoonaa
15561: minnan sekä sodanjälkeisten asutustilojen vanhaa markkaa, maanhankintalain mukai-
15562: kimppuun. Niinpä asutusrahasto on lakkau- set kuivatus-, tienteko- ja metsänparannus-.
15563: tettu ja sen varoja on tärkeimmiltä osin työt 300 miljoonaa vanhaa markkaa jne.
15564: tarkoitettu käytettäväksi muihin tarkoituk- Lisäksi on hallitus korottanut asutuslai-
15565: siin. Lisäksi on siirtoa uuteen maatilatalouden nojen koron kolminkertaiseksi ja muutoin-
15566: kehittämisrahastoon vähennetty 30 %:lla. kin supistanUJt lainoitusta rajusti.
15567: Edelleen on menoarviosta poistettu asutus- Mainituilla perusteilla esitän kunnioittaen,
15568: toiminnan määrärahoja yli 10 000 miljoo-
15569: nalla vanhalla markalla, joista mainit>takoon että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15570: mm. seuraavat: Avustukset maankäyttölain tulo- ja menoarvioon siirtolisäyksenä
15571: mukaisia perusparannus-, tienteko- sekä tien 11 Pl. XVI: 20 momentille 25 miljoo-
15572: kuntoonpano- ja kunnossapitotöitä varten naa markkaa käytettäväksi asutustoi-
15573: 250 miljoonaa vanhaa markkaa, maankäyt- minnan lainoitukseen ja muihin tar-
15574: tölain mukaiset rakentamisavustukset ja peellisiin menoihin aikaisemmin nou-
15575: -palkkiot 50 miljoonaa vanhaa markkaa, datetun mukaisesti ja entisellä korolla.
15576: Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1966.
15577:
15578: Veikko VeDDamo.
15579: 2965
15580:
15581: IV,766.-Fin.mot. N:o 422.
15582:
15583:
15584:
15585:
15586: Westerlund: Angående anvisande av förhöjt anslag tilt konst-
15587: nader för lantbrukets grundkredit.
15588:
15589:
15590: Till Riksdagen.
15591:
15592: Lagen om lantbrukets grundkredit (12. 3. utsättning att en nödvändig justering i
15593: 1965/156) är av den största betydelse för snaraste framtid kommer att genomföras
15594: utvecklingen av i synnerhet det mindre kräves för att underlätta lånemöjligheterna
15595: lantbrukets struktur och rationalisering i en högre anslagspost än den föreslagna.
15596: ()vrigt. Dock kan konstateras, att lagen Föreslås att kreditanstalterna under år
15597: ifråga fortfarande är trög i sin tillämpning 1967 skulle få bevilja enligt lagen om lant-
15598: främst på grund av allför knappt beviljade brukets grundkredit avsedd grundkredit
15599: srtatsanslag som räntegottgörelse tili pen- tili ett pelopp av högst 35 000 000,-.
15600: ninginstituten. Därutöver synes den fast. Hänvisande till ovanstående har jag äran
15601: ställda procentuella räntegottgörelsen tillli föreslå,
15602: penninginstituten vara allt för knappt till-
15603: tagen. att Riksdagen i statsförslaget för år
15604: Redan en obetydlig förhöjning av sagda 1967 under 11 Ht. XVI kap. 6 mom.
15605: räntegottgörelse skulle påtagligt underlätta för kostnader för lantbrukets grund-
15606: penninginstitutens utlåning för de enligt kredit vt'"lle uppta ett tilläggsanslag om
15607: fastställd lag avsedda ändamålen. Under för- 500 000 mark.
15608: Helsingfors den 13 oktober 1966.
15609:
15610: Henrik Westerlund.
15611: 2966
15612:
15613: IV,766.-Rah.al. N:o 422.
15614: Suomennos.
15615:
15616:
15617:
15618:
15619: Westerlund: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalou-
15620: den perusluotosta aiheutuvia kustannuksia varten.
15621:
15622:
15623: E d u s kun n a 11 e.
15624:
15625: Lailla maata;~ouden perusluOitosta (12. 3. taan lairramahd<illisuuksien helpottamista
15626: 1965/156) on mitä suurin merkitys varsin- varten suurempi määräraha kuin mitä on
15627: kin pienmaatalouden rakenteen kehittämi- ehdotettu.
15628: sessä ja muussa järkiperäistämisessä. Voi- Ehdotetaan, että luottolaitokset vuoden
15629: daan kuitenkin todeta, että kyseisen lain 1967 aikana saisivat myöntää maatalouden
15630: soveltaminen on edelleen jäykkää lähinnä perusluotosta annetussa l'aissa tarkoitettua
15631: sen vuoksi, että myönnetyt määrärahat ovalt perusluottoa yhteensä enintään 35 000 000
15632: liian niukkoja korkohyvitykseksi rahalai- markkaa.
15633: toksille. Sen li.säksi näyttää vahvistettu, ra- Yllä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
15634: halaitoksille :tuleva korkohyvitys olevan taen,
15635: liian niukka. että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15636: Jo sanotun korkohyvityksen vähäinenkin tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI :6
15637: nostaminen helpottaisi tuntuvasti rahalai- momentin kohdalle maatalouden pe-
15638: tosten lainanantoa vahvistetun lain mukai- rusluotosta aiheutuvia kustannuksia
15639: siin tarkoituksiin. Edellyttäen, että tarpeel- varten lisäyksenä 500 000 markan mää-
15640: linen korjaus ensi tilassa ,toteutetaan, tarvi- rärahan.
15641: Helsingissä 13 päivänä ,lokakuuta 1966.
15642:
15643: Henrik Westerlund.
15644: 2967
15645:
15646: IV,767.-B.ah.al N:o 423.
15647:
15648:
15649:
15650:
15651: Vilmi ym.: MääräraJtan osoittamisesta maantien rakentmni-
15652: seksi Simojoen pohjoispuolelle Alaniemen Zos8ilttJ Taini-
15653: joen tien kautta H osioon.
15654:
15655:
15656: E d u s kun n a ll e.
15657:
15658: Simojoen pohjoispuolella oleva maantieyh- o~ jokaisena vuotena kelirikkokausina pitkät
15659: teys Simon rautatieasemalta päättyy Alanie- aJat pysähdyksissä, aiheuttaen paikalliselle
15660: men lossille, jonne matkaa on 24 km. Lossin väestölle huomattavia taloudellisia menetyk-
15661: kohdalle valmistuu tulevan kesän aikana siä.
15662: maantiesilta, jolloin kulkuyhteydet Simojoen Tien rakentamisella saavutettaisiin myös
15663: eteläpuolen maantielle tuntuvasti paranevat. huomattavaa yleistä etua, sillä vasta tämän
15664: Samoin Ranuan kunnan alueella on Simojoen tien rakentaminen kahden jo valmiina olevan
15665: pohjoispuolella yli 30 km:n pituinen hyvä tien välille toisi nämäkin valmiit maantiet
15666: maantieyhteys Hosioon saakka, missä olevan tehokkaaseen käyttöön. Tuleehan Simojoen
15667: sillan kautta tämäkin tie yhtyy Simojoen pohjoispuolen maantielle jo nyt monia tär-
15668: eteläpuolella olevaan Simon-Ranuan väliseen keitä asutustieliittymiä, joista eräs tärkeim-
15669: maantiehen. Näin Alaniemen ja Hosion väli- piä,, Tainijoen asutusalueen tie on pelkän
15670: nen 39 km:n pituinen osa Simojoen pohjois- lossiYhteyden varassa Simojoen eteläpuolen
15671: puolella, joka myös on runsaasti asuttua, on maan tiehen.
15672: kokonaisuudessaan ilman tieyhteyttä. Tämä
15673: kahden hyväkuntoisen maantien välillä oleva Tämä Tainijoen asutusalue käsittää kaik-
15674: rakentamaton osa luonnollisesti täyttää liiken- kiaan 20 taloutta ja tieverkosto luovutettiin
15675: teelliseltä merkitykseltään yleisille teille ase- muutamia vuosia sitten kunnostettuna
15676: tettavat vaatimukset, joten se olisi saatava TVH:n haltuun. Vasta maantien rakentami-
15677: kiireellisesti rakennetuksi. nen Alaniemen-Hosion välille tai sillan ra-
15678: Ranuan ja Simon kunnat ovat useaan ot- kentaminen nykyisen lossin paikalle antaa
15679: teeseen tehneet asiaa koskevia esityksiä ja kunnollisen tieyhteyden Tainijoen asutusalu-
15680: anoneet tiesuunnan tutkimista ja tien raken- een väestölle. Myös puutavaran kuljetus Simo-
15681: tamista. Vihdoin vuonna 1962 aloitti Tvl:n joen vesistön alueelta tapahtuu kokonaisuu-
15682: Lapin piiri tiesuunnan tutkimisen Alaniemen dessaan autokuljetuksina, mikä myös tukee
15683: ja Tainijoen asutusalueen paikallistien väli- tämän tien yleistä tarpeellisuutta. M.m. met-
15684: sellä 13 km:n pituisella osalla. Tutkimustöitä sähallituksen rakentama kymmenien kilomet-
15685: suoritettiin kahden vuoden aikana, minkä rien pituinen metsäautotieverkosto on vain
15686: jälkeen asia ei ole lainkaan edistynyt. Kun talvisin tehokkaassa käytössä, kun maantie-
15687: maantien rakentaminen on tarpeen vaatima yhteys Simojoen pohjoispuolelta puuttuu.
15688: myös Tainijoen ja Hosion välille, olisi myös Liioittelematta voidaankin sanoa, että koko
15689: tämä noin 26 km: n pituinen väli tutkittava valtakunnassa on vain harvoja tällaisia ta-
15690: ja rakennettava. Tvl:n Lapin piiri on esittä- pauksia: joen pohjoispuolella on molemmissa
15691: nyt mainitun tieosuuden tutkimuksen suorit- päissä yhteensä lähes 60 km maantietä mutta
15692: tamista kuluvan vuoden aikana. keskiväli, mihin jo nyt tulee TainiJoen ja
15693: Tämän tien merkitys paikalliselle väestölle metsähallituksen tieliittymät, on kokonaan
15694: on erittäin suuri, sillä kulkuyhteys runsas- vailla tietä. Vasta tämän keskivälin tien ra-
15695: vetisen ja vuolaan Simojoen yli joen etelä- kentaminen toisi koko tieverkoston täysite-
15696: puolella olevalle Simon-Ranuan maantielle hoiseen käyttöön.
15697: on varsinkin keväisin ja syksyisin äärimmäi- Simon kunnan alueella tulevat valtion työ-
15698: sen vaikea. Maidon toimittaminen meijereille kohteet pian loppuun suoritetuiksi, joten tä-
15699: 2968 IV,767. - Alaniemen lossin-Hosion maantie.
15700:
15701:
15702: män välttämättömän tien rakentaminen tur- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15703: vaisi työllisyyden paikkakunnalla moneksi tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
15704: vuodeksi eteenpäin. Tien rakentaminen sopii määrärahan maantien rakentamiseksi
15705: useiden kuntien työkohteeksi. Simojoen pohjoispuolelle Alaniemen
15706: Edt::llä esittämäämme viitaten ehdotamme lossilta Tainijoen tien kautta Hosioon
15707: kunnioittaen, Ranuan kunnassa.
15708: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1966.
15709:
15710: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
15711: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
15712: 2969
15713:
15714: IV,768.- Ra.h.al. N:o 424.
15715:
15716:
15717:
15718:
15719: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan, osoittamisesta kaivostoi-
15720: min,n,an, aloittamiseksi Kolarin, Rautuvaarassa.
15721:
15722:
15723: E d u s k u n n a 11 e.
15724:
15725: Pohjois-Suomi kamppailee tällä hetkellä kentaa Rautuvaaraan saakka, ja malmivaro
15726: suuren ja jatkuvasti lisääntyvän työttömyy- jen kuljettaminen jalostuslaitoksiin ja vien-
15727: den kourissa. Pysyviä ,työpaikkoja on kerta- tiin on mahdollista, olisi kaivostoiminnan
15728: kaikkiaan Wan vähän. Myös metsävarojen ·aloittamiseen osoitettava riittävästi varoja.
15729: väheneminen ja puunjalostusteollisuuden ny- Edellä esittämämme viitaten ehdotamme
15730: kyiset vaikeudet ovat omiaan lisäämään vai- kunnioittaen,
15731: keuksia.
15732: Ilahduttavana piirteenä voidaan kuitenkin että Eduskun,ta ottaisi vuoden 1967
15733: todeta, että Kolarin kunnassa sijaitsevan tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XXI lu-
15734: Rautuvaaran malmiesiintymä.t on suorite- vun 13 momentin b) kohtaan, lisäyk-
15735: tuissa tutkimuksissa todettu niin rikkaiksi, se-nä 2 000 000 markkaa kaivostoimin-
15736: että kaivostoiminnan aloittamiselle ovat oon aloittamiseksi Kolarin Rautuvaa-
15737: kaikki edellytykset olemassa. Kun Kolarin rassa.
15738: rata voidaan jo tulevan vuoden aikana ra-
15739: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
15740:
15741: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
15742: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
15743:
15744:
15745:
15746:
15747: 49 E 841/66
15748: 2970
15749:
15750: IV,769.-Rah.al. N:o 425.
15751:
15752:
15753:
15754:
15755: Vilmi ym..: Määräraltan osoittamisesta polkutien rakentanti-
15756: seksi H etasta Näkkälään Enontekiön. kunnassa.
15757:
15758:
15759: E d u s kun n a ll e.
15760:
15761: Enontekiön kunnan Näkkälän kylä on kul- tekiön kirkonkylään Hettaan. Tätä kautta
15762: kuyhteyksiensä puolesta koko valtakunnan on lyhin matka pitäjän keskuspaikkaan ja
15763: vaikeinta ja heikoimmin hoidettua aluetta. tällä väillä sijaitsevat Näkkälän kylän asuk-
15764: Kylästä ei ole edes venereittiä, jota voitai- kaiden metsäpalstat, joi.Ue on tie jokatapauk-
15765: siin käyttää kulkutienä, vaan Enontekiön sessa rakennettava. Tällä vä1illä on myös
15766: kirkonkylään Hettaan oleva matka n. 24 km. runsaasti valtion metsämaita. Myös mat-
15767: on tehtävä pääasiassa kävellen tai talvella kailuliikenteen tuoma hyöty olisi tämän
15768: hiilitäen. Siitä huolimrutta kylässä on asuttu suunnan kautta suurempi. Kun Hetasta
15769: yli 200 vuotta. Näkkälän suuntaan on jo valmiina puolus-
15770: Näkkälän kylän tieasia on ollut vireillä jo tuslaitoksen tietä 4 km, tarvittaisiin uutta
15771: pitkän aikaa. Viimeksi on Enontekiön kun- tietä vajaa 20 km. Koko tämä väli on pää-
15772: nanvaltuusto tehnyt 22. 4. 65 kulkulaitosten osaltaan tasaisia kangasmaita, joten se on
15773: ja yleisten töiden ministeriöhle anomuksen helpolla ja vähin kustannuksin rakennetta-
15774: autolla ajokepoisen polkutien rakentamisesta vissa. Yhteiskunnan taholta unohdetut ja
15775: Hetän-Näkkälän välille. Valtuusto oli pää- elämän vaikeuksien kanssa kamppailevat
15776: töksessään tiesuunnasta yksimielinen. Ano- Näkkälän kylän asukkaat olisivat tyytyväisiä
15777: muksen johdosta on Tvl:n Lapin piirin pii- jo sellaiseenkin ratkaisuun, että ukuvai-
15778: rikonttorin toimesta suoritettu syksyllä 1965 heessa rakennettaisiin vaikkapa vain kate-
15779: silmämääräinen tutkimus polkutien suun- pillarilla raivattu talvitienreikä, joka myö-
15780: nasta. Kuluvan syksyn aikana on suoritettu hemmässä vaiheessa voitaisiin kunnostaa au-
15781: uusi tutkimus Näkkälän-PaJojärven välillä. tolla ajokelpoiseksi polkutieksi.
15782: Enontekiön kunta ja Näkkälän kylän Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
15783: asukkaat eivät missään tapauksessa hyväksy kunnioittaen,
15784: tätä toista tiesuuntaa, koska sillä ei ratkaista
15785: alkuunkaan tyydyttävällä tavalla Näkkälän että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15786: kylän asukkaiden kulkuongelmia. Enonte- tulo- ja menoarvioon 50 000 markan
15787: kiön kunnanvaltuusto on käsitellyt asiaa uu- määrärahan polkutien rakentamiseksi
15788: delleen syyskuussa 1966 ja todennut, että tie Hetasta Näkkälään Enontekiön kun-
15789: olisi rakennettava suoraan Näkkälästä Enon- nassa.
15790: Helsingissä 8 päivänä ~okalmuta 1966.
15791:
15792: Pekka. Vilmi. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
15793: 2971
15794:
15795: IV,770.- Rah.al. N:o 426.
15796:
15797:
15798:
15799:
15800: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ratasuunnan tutkimi-
15801: seksi Kolarista Kittilän Sit·kan kmu,tta Porkoseen.
15802:
15803:
15804: Eduskunnalle.
15805:
15806: Elinkeinoelämän kehittäminen Keski- ja Tässä mielessä olisi rautatien rakentamisen
15807: Pohjois-Lapissa edellyttää käytettävissä ole- Kolarin malmialueilta Kittilän Sirkan ky-
15808: vien malmi- ja puuvarastojen tehokasta käyt- lässä ja Porkosessa sijaitseville huomattaville
15809: töä teollisuuden raaka-aineena. Työllisyyden malmialueille välttämättömän tarpeen vaa-
15810: hoitamisen ohella maamme pohjoisimmissa tima.
15811: osissa myöskin alueen kehittäminen taloudel- Kun rakenteilla oleva Kaulirannan-Ko-
15812: lisesti nykyistä voimakkaammaksi vaatii ri- larin välisen rautatierakennustyö päätt(yy
15813: peitä toimenpiteitä. Tarvitaan liikenneolojen noin vuoden kuluttua, olisi Kolarin ja Kitti-
15814: huomattavaa parantumista. Raaka-ainekulje- ~än välisen osuuden tutkiminen aLoitettava
15815: tukset edellyttävät ennen kaikkea rautatietä. kiireellisesti.
15816: Heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi on Lapissa Edellä esittämäämme viitaten esitämme
15817: jäänyt valtava määrä kouvua ja muuta pien- kunnioittaen,
15818: puuta käyttämättä, koska ne eivät ole olleet
15819: uittokelpoisia. Rautatien rakentamisella voi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15820: daan tällaisen tuhlaamisen jatkuminen estää tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
15821: ja siten osaltaan torjua puunjalostusteolli- määrärahan ratasuunnan tutkimiseksi
15822: suuttamille uhkaavan raaka-ainepula. Kolarista Kittilän Sirkan kautta Por-
15823: koseen.
15824: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1966.
15825:
15826: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
15827: 2972
15828:
15829: IV,771. -Rah.al. N:o 427.
15830:
15831:
15832:
15833:
15834: V ilmi ym.: MiiiirärtJAtJ,n osoittamisesta maantien rakentami-
15835: seksi Mu01t.Wn kun.rn.m Muotkavaaran kylästä Tiurajärvetle.
15836:
15837:
15838: Ed u s kunnalle.
15839:
15840: Muonion kunnan alueella oleva maantie- sesti ·merkittävän lomanvietto- ja retkeilykes-
15841: verkosto on kovin harva ja se on keskittynyt kuksen Pallas- ja Yllästunturin välisen mat-
15842: yksinomaan kunnan länsi- ja pohjoisosiin. kan puoleen nykyisestään. Kauttakulkutienä
15843: Monet kunnan itälaidan kylistä ovat koko- siitä tulisi myös hyvin käytetty. Lisäksi tien
15844: naan ilman tieyhteyksiä, väestön eläessä täy- vai.kntuspiirissä on runsaat metsävarat, jotka
15845: sin eristettyä elämää. voitaisiin tien rakentamisen jälkeen ottaa
15846: Tärkein ja yleiseltäkin kannalta kiireeliisin käyttöön.
15847: olisi maantien rakentaminen Muonion-Kitti- Myös asutustoiminnan kannalta on tien
15848: län maantieltä Muotkavaaran kylän kohdalta aikaansaamista pidettävä erittäin tarpeelli-
15849: alkaen Ä.käsjärven ja Tiurajärven kautta Ko- sena, sillä sen vaikutusalueelle voitaisiin muo-
15850: larin kunnan puolella olevaan Ä.käslompo- dostaa useita asutusalueita. Parhaillaankin
15851: loon. Pituudeltaan tie tulisi n. 33 km, josta on :rakenteilla ja suunnittelun alaisena use-
15852: Äkaslompolon-Tiurajärven välinen osuus 12 amman asutustilan rakentaminen Äkäsjärven
15853: km on varsin hyväkuntoista metsäautotietä. rannalle. Kun Äkäsjärven ja Tiurajärven
15854: Tieyhteys puuttuu kokonaan Tiurajärven- asukkaat ovat vuosikymmeniä joutuneet asu-
15855: Muotkavaaran väliltä, joka on n. 21 km: n maan ilman minkäänlaista tieyhteyttä, on
15856: pituinen. Tie liittyisi Äkäslompolossa Kolarin tien aikaasaamista ja rakentamista jo tällä
15857: kunnan alueen tieverkostoon ja Muotkavaa- perusteella pidettävä erittäin tarpeellisena ja
15858: rassa Muonion-Kittilän-Rovaniemen valta- ajankohtaisena.
15859: maantiehen. Tieosuutta on aikoinaan tutkittu Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
15860: metsähallituksen toimiesta. Muonion kunnan- kunnioittaen,
15861: valtuusto on tehnyt asiasta voimassaolevan
15862: tielain mukaisen aloitteen. Samoin Tornion- että Edusbtnta ottaisi vuoden .1967
15863: jokilaakson kuntain toimikunta on useaan tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
15864: otteeseen kiirehtinyt tämän tärkeän tiesuun- määrärahan maantien rakentamiseksi
15865: nan tutkimista ja tien rakentamista. Muonion kunnan Muotkavaaran ky-
15866: Maantiellä olisi huomattava yleinen merki- lästä Tiurajärvelle.
15867: tys, sillä se lyhentäisi kahden valtakunnalli-
15868: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
15869:
15870: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
15871: 2973
15872:
15873: IV,772. -Rah.al. N:o 428.
15874:
15875:
15876:
15877:
15878: VUmi ym.: lliiärärahan osoittamisesta paikallistien rakenta-
15879: miseksi Louesaaretn Tervolan kunna.ysa.
15880:
15881:
15882: E d u s k u n n a ll e.
15883:
15884: Tervolan kunnan Louen kylän kohdalla naisen riitelyn alaisena jo lähes 8 vuoden
15885: Kemi.}oen pohjoisrannalla on kapean vesistö- ajan. Ti-eviranomaiset ovat katsoneet suun-
15886: putaan eroitama Louesaari. Tällä tieyhteyttä nitelman toteuttamisen kiertotienä kahdella
15887: vailla olevalla saarella on 24 taloutta, joissa penkereellä rakentaen tulevan liian kalliiksi.
15888: asukkaita 130 henk-eä. Saaren vilj-elty pinta- Samalla he ovat pitäneet osavastuullisena
15889: ala on lähes 200 ha. Louesaarella on ollut kulkuhankaluuksien lisääjää Kemijoki Oy:tä,
15890: asutusta jo satoja vuosia. joka Kemijoen rakentamisen johdosta on
15891: On sanoma.takin selvää, että tieyht-eyd-en nostanut veden pintaa myös Louesaaren koh-
15892: puuttuminen on tehnyt saaren asukkaiden dalla. Viime syksynä rakensi Kemijoki Oy
15893: elämän kovin vaikeaksi. Keväisin tulvien ai- lasten koulumatkoja varten tilapäisen sillan
15894: kana ja syksyllä korkean veden aikana jou- mantereen ja saaren välille. Käytännössä
15895: dutaan elämään täysin eristettyinä. Tällöin tällä sillalla ei ole mitään merkitystä saa-
15896: mm. maidon toimittaminen valtamaa.ntien rella asuvien elämään, koska silta on tehty
15897: varteen on ollut monin ajoin täysin mahdo- vain jalankulkijoita varten. Myös tie- ja
15898: tonta. Kesäisin on kuljetukset hoidettu saa- vesirakennushallitus on jälleen aloittanut
15899: ren asukkaiden omatoimisesti rakentamaa uuden tiesuunnan teon, jota koskevat kenttä-
15900: heikkoa kärrytietä ja matalan putaan yli työt ovat parhaillaan käynnissä.
15901: rakennettuja tilapäisiä siltoja pitkin. Kun kunnollisen tieyhteyden saamista
15902: Tien. rakentaminen Louesaareen on ollut Louesaaren asukkaille on pidettävä välttä-
15903: vireillä jo yli 20 vuoden ajan. Viimeksi v. mättömänä, ja kun runsaan asutuksen sekä
15904: 1958 teettivät Tervolan kunta ja Louesaaren tien yleisen tarpeen huomioon otaen ei kus-
15905: asukkaat yhteisvoimin Tvl: n Lapin piirin tannuksiakaan voida pitää ylivoimaisina,
15906: antamien ohjeiden mukaan paikallistien ra- olisi tien rakentamiseen ryhdyttävä ensi ti-
15907: kentamista ja pengerrystä koskevan suunni- lassa.
15908: telman. Hyväksytyn suunnitelman mukaan Edellä esittåmäämmc viitaten ehdotamme
15909: tien pituus tulisi olemaan 7,5 km. Tiestä kunnioittaen,
15910: tulisi läpikulkutie, joka molemmista päistään
15911: yhtyisi Kemin-Rovaniemen väliseen valta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967'
15912: maantiehen. Pohjois-Suomen vesioikeudelta t·ulo- ja menoarvioon 100 000 markan
15913: saatiin lupa tämän suunnitelman toteuttami- suuruisen määrärahan paikallistien m-
15914: seen. Asia on ollut keskeneräisenä ja suora- kentamiseksi Louesaareen Tervolan
15915: kunnassa.
15916: Helsingissä 7 päivänä Jokakuuta 1966.
15917:
15918: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
15919: 2974
15920:
15921: IV,773.-Rah.al. N:o 429.
15922:
15923:
15924:
15925:
15926: Vilm.i ym.: Määränman osoittamisesta PeUon-Raamjärven
15927: maantien kunnostustöiden suorittamiseksi Pellon ja Yli-
15928: tornion kunnan alueella.
15929:
15930:
15931: E d u s kun n a ll e.
15932:
15933: Peliosta Rovaniemelle suuntautuva maan- ajaen kaikkein lyhimmät. Siltayhteyden saa-
15934: tie on Pellon-Raanujärven väliseltä osalta minen Pelloon tekee tästä tiestä ylivoimai-
15935: erittäin heikkokuntoinen ja pikaisen korjauk- sesti käytetyimmän poikittaissuuntaan olevan
15936: sen tarpeessa. Tiettävästi suunnitelmat ovat tieyhteyden, joten myös matkailua ajatellen
15937: olleet valmiita jo vuosikausia, sillä muutamia sillä tulee olemaan melkoinen kansainvälinen
15938: vuosia sitten rakennettiin tälle tielle tulevat merkitys.
15939: sillat. Muulta osin tie jätettiin silloin kun- Kun Pellon ja Ylitornion kuntien alueella
15940: nostamatta. Nyt on tien kunto jo niin huono, esiintyy jatkuvasti työttömyyttä varsin run-
15941: että varsinkin kelirikkoaikoina on liikenne saasti, on tien perusparannustöiden aloitta-
15942: sillä lähes mahdotonta. minen tämänkin vuoksi välttämätöntä ja pe-
15943: Tämän tien liikenteellinen merkitys on jo rusteltua.
15944: nyt erittäin suuri. Päivittäin liikennöi Pellon Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
15945: ja Rovaniemen välillä useita linja-autoja. kunnioittaen,
15946: Jo vuodelta 1960 olevan tilaston mukaan oli
15947: Pellosta Rovaniemen suuntaan lähtevien au- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15948: tojen kokonaislukumäärä 272 autoa päivässä. tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
15949: Nykyisin vastaava liikenne on huomattavasti määrärahan Pellon-Raanujärven
15950: runsaampaa. Parhaillaan rakenteilla oleva maantien kunnostustöiden suorittami-
15951: Kolarin sementtiteollisuus tulee myös lisää- seksi Pellon ja Ylitornion kuntien
15952: mään tämän tien käyttöä, sillä kuljetusmak- alueeUa.
15953: sut Rovaniemen suuntaan ovat tältä kautta
15954: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
15955:
15956: Pekka. Vilmi. Paavo Niinikosld. Veikko Hanhirova.
15957: 2975
15958:
15959: IV,774.-Rah.al. N:o 430.
15960:
15961:
15962:
15963:
15964: Vilmi ym.: Mää-rärahan osoittamisesta Pellon Hooelasta Kola-
15965: rin kirkonkylään johtavan Väylänvarren maantien perus-
15966: korjauksen suorittamiseksi.
15967:
15968:
15969: E d u s k u n n a ll e.
15970:
15971: Valtatiestä n:o 21 eroaa Pellon kunnan tämän tien pikaista kunnostamista. Tien vai,
15972: Havelasta ns. Väylänvarren maantie. Tämä kutuspiirissä on jo tällä hetkellä runsaasti
15973: 72 km pituinen tie yhdistyy Kolarin kirkon- asutusta ja tie on vilkkaasti liikennöity,
15974: kylän kohdalla jälleen Tornion-Muonion mutta liikenneturvallisuuden kannalta kovin
15975: väliseen maantiehen. Väylänvarren maan- vaarallinen.
15976: tien rakentaminen suoritettiin 40 vuotta sit- Kun Kolarin ja Pellon kunnissa esiintyy
15977: ten, eikä sitä ole sen jälkeen sanottavasti tulevana talvikautena laajamittaista työttö-
15978: korjattu. Tästä syystä tie on ollut jo pitem- myyttä, on Väylänvarren tien kunnostustöi-
15979: män aikaa erittäin heikkokuntoinen. Tien den aloittaminen sopivana työkohteena erit-
15980: heikkoa kuntoa on viimeisten vuosien aikana täin perusteltua.
15981: lisännyt tuntuvasti se, että valtatien oltua Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
15982: peruskorjauksen alaisena Pellon ja Kolarin kunnioittaen,
15983: välillä, jouduttiin koko Tornionjokivarren
15984: liikenne ohjaamaan Väylänvarren tien että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
15985: kautta. tulo- ja menoarvioon 200 000 markan
15986: On sanomattakin selvää, että Väylänvar- määrärahan Pellon Havelasta Kolarin
15987: ren tiellä tulee aina olemaan matkailun ja kirkonkylään johtavan Väylänvarren
15988: puutavaran kuljetuksen kannalta yhä kas- maantien perw;korjauksen suorittami-
15989: vava merkitys. Kaivostoiminnan aloittami- seksi.
15990: nen Kolarissa on myös tekijä, joka vaatii
15991: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1966.
15992:
15993: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
15994: 2976
15995:
15996: IV,775.-Rah.al. N:o 431.
15997:
15998:
15999:
16000:
16001: V ilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuunkylän-Poik-
16002: kilahden ptJikalZWien rakentamiseksi Ylitornion kunnassa.
16003:
16004:
16005: E d u s k u n n a ll e.
16006:
16007: Muutamia vuosia sitten suoritetun Tornion- on kolmannen opettajan luok.ka täytynyt si-
16008: jokilaa:kson valtatien uudelleen rakentamisen joittaa Kainuunkylän vuokrahuoneistoon.
16009: yhteydessä suoritettiin suuriakin tienoikaisu- Luonnollisesti tien puuttuminen vaikeuttaa
16010: ja, jolloin monia vanhoja ikyliä jäi kokonaan lasten koulunkäyntiä hyvin suuresti.
16011: ilman tieyhteyttä. Eräs tällainen kylä on Myös tämän vanhan kylän tilojen maat
16012: Ylitornion kunnassa oleva Poiiklkilahden ky- sijaitsevat hajallaan monH!sa eri palstoissa,
16013: läryhmä, jossa ei aikaisemminikaan ole ollut suurin osa etäällä Luomajokivarressa, joten
16014: maantietä, ja joka ny.t vaLtatien oikaisun niiden viljeleminen on :tien puuttumisen
16015: johdosta joutui syrjäkylän tukaJaan ase- vuoksi erittäin hankalaa. Tilojen metsäpals-
16016: maan. toille on myös hankala kulku, sillä nekin si-
16017: Epäkohta tulisi korjatuksi n. 4-4,5 ikm jaitsevat n. 10 km etäisyydellä Kainuun-
16018: pitkän paikalHstien rakentamisella. Kylän kylän-Väystäjän maantien varrella, mistä
16019: asukkiaat ja Ylitornion kunta ovat moneen poltto- ja rakennuspuiden ajo traktorilla tai
16020: otteeseen tehneet tätä tarikoittavia anomuk- autolla vaatisi liikennekelpoisen tien. Myös
16021: sia, joiden perusteella TVH :n Lapin piiri jokapäiväinen maidonkuljettaminen valtatien
16022: on laatinut v. 1963 tien rakentamista koske- varteen on nykyisin kovin hankalaa ja ai-
16023: van suunnitelman. Suunnitelma on hyväk- heuttaa tuntuvia Hsäkustannuksia.
16024: sytty TVH: ssa vuoden 1965 aikana. Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
16025: Osoituksena tien tarpeellisuudesta on syytä kunnioittaen,
16026: mainita, että alueella oleva asutus on Tor-
16027: niojokivarl'len vanhinta asutusta. Kylässä on että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16028: kaiikiaan 78 eri taloutta, joissa on asukkaita tulo- ja menoarvioon 100 000 markan
16029: lähes kolmesataa. Lisäksi kylässä toimii 2- suuruisen määrärahan Kainuunkylä-n
16030: opettajainen kansakoulu. Kun ka~kki kylän -Poikkilahde,n paikallistien rakenta-
16031: lapset eivät mahdu oman kylänsä kouluun, miseksi Ylibarni.on kunnassa.
16032: Helsingissä 8 päivänä. lokakuuta 1966.
16033:
16034: Pekka. Vilmi. Reino Kangas.
16035: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
16036: 2977
16037:
16038: IV,776. -Rah.al. N:o 432.
16039:
16040:
16041:
16042:
16043: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
16044: Kemijoen yli Tervolan kirkonkylän kohdalla.
16045:
16046:
16047: E d u s k u n n a ll e.
16048:
16049: Kemijoen yli Tervolan kirkonkylän koh- 1anne tällä kohtaa erittäin vaikea sillä Kemi-
16050: dalle rakennettava siltayhteys on ollut vi- joen suuntaan kulkevien neljän valtatien yh-
16051: reillä jo useiden vuosien ajan. Siitä on muo- dystiet ja Ouluun sekä pohjoiseen suuntautu-
16052: dostunut Pohjois-Suomen maakunnallisten vat poikittaisyhteydet ovat juuri Tervolan
16053: elinten ja kokousten eräs keskeisemp•lä keskus- kirkonkylän kohdalla. Tieyhteyksiensä vuoksi
16054: telun aiheita, koska kaikilla twhoilla pidetään TervoJan kirkonkylästä onkin muodostunut
16055: siLtBJkysymyksen ratkaisuun saattamista vält- Pohjois-Suomen maantieliikenteen vaikein
16056: tämättömänä toimenpiteenä. Onhan Tervolan solmukohta, jonka kautta tapahtuvaa liiken-
16057: kunnan lähes 8 000 asukasta käsittävä asutus nettä ei pystytä tulevaisuudessa hoitamaan
16058: jakaantunut molemmin puolin kunnan halki lassiyhteyden avulla. Tieviranomaisten suo-
16059: virtaavaa Kemijokea. Joen länsipuolella on rittaman liikeuneta:ddmilun mukaan ylittää
16060: rautatie sekä !toinen puoli kunnan BJSukkaista, joen lossilla päivittäin n. 300-500 moottori-
16061: itäpuo}ella on kunnan hallinnollinen keskus, ajoneuvoa. Sillan mkentaminen lyhentäisi
16062: sairaala, apteekki, vanhainkoti, kunnanlää- ma,tkoja tuntuvasti, mm. Oulun-Rovaniemen
16063: käri sekä oppikoulu ja kansalaiskoulu, joihin välinen matka lyheuisi n. 40 km. Samoin se
16064: on päivittäin kuljetett·ava lähes 300 länsi- helpottaisi valtB!kunnan päätien, nelostien,
16065: puolella jokea asuvaa koululaista. Näin jo liikennettä.
16066: kunnan sisäisen tarpeen huomioonottaen Edellä mainitut tosiasiat on varmaan to-
16067: on sillan rakentaminen erittäin tarpeellinen, dennut myös eduskunnan kulkulaitosvalio-
16068: sillä ylikulku tällä tärkeimmällä kohtaa on kunta käsitellessään Tervolan siltakysymystä
16069: jatkuvasti perin heikkoa ja sattumanvaraista. edellisen eduskunnan aikana. Valiokunnan
16070: Liikennettä hoidetaan moottoriveneellä ja los- mietinnön perusteluissa todetaan tie- ja vesi-
16071: silla, mikä vaikeina kelirikkakausina saattaa rakennushallituksen antaneen Lapin piirin
16072: olla useita viikkoja, jopa kuukausiakin koko- piirilmnttorille määräyksen suorittaa tutki-
16073: naan pysähdyksissä. On luonnollista että mus sillan rakentamismahdollisuuksien sel-
16074: tämä aiheuttaa suuria vaikeuksia ja lisäkus- vittämiseksi Tervolan lauttapaikalla. Nämä
16075: tannuksia liike- ja elinkeinoelämälle sekä kenttätutkimukset on suoritettu kuluvan vuo-
16076: kunnan koulu- ja palotoimen hoitamiselle. den aikana.
16077: Vaikeimpina kelirikkakausina ei joen länsi- Edellä €sitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16078: puo,len asukkailla ole minkäänlaisia mahdolli- nioitta€n,
16079: suuksia BJsioimiseen oman kuntansa keskuk-
16080: seen, eikä turvautua oman lääkärin ja sai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16081: raalan hoitoon, vaan apua on haettava etääm- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
16082: pää Kemistä ja RovaniemeLtä. määrärahan Sillan rakentamiseksi Ke-
16083: Myös yleisen liikenteen :kannalta on ti- mijoen yli Tervola,n kirkonkylän koh-
16084: dalla.
16085: Helsingissä .8 päivänä lokakuuta 1966.
16086:
16087: Pekka Vilmi. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
16088:
16089:
16090:
16091: 50 E 841/66
16092: 2978
16093:
16094: IV,777.- Rah.al. N:o 433.
16095:
16096:
16097:
16098:
16099: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona maa-
16100: Ulatalouden kehittämisrahastoon.
16101:
16102:
16103:
16104: E d u s k u n n a ll e.
16105:
16106: Hallitus esittää vuoden 1967 tulo- ja meno- markkaan, merkitsee tämä käytännössä sitä,
16107: arvioehdotuksessaan ny;kyisen maankäyttö- että maatilatalouden !kehittämisrahastolle jäisi
16108: toiminnan sekä asutustoiminnan huomattavaa varsinaiseen lainoitustoimintaan käytettäväksi
16109: supistamista. Nykyisen asutusrahaston nimi tosiasiallisesti vain 30 milj. mk. nykyisen
16110: esitetään muutettavaksi maatilatalouden ke- ·55 milj. mk:n asemasta. Kun maankäyttö-
16111: hittämisralhastoksi. Tätä nimen muuttamista lain mukaiseen lainoitukseen, maanostoon ja
16112: voidaan pitää asiallisena ja hyväksyttävänä. pa!kkolunastuksiin y.m. käytettiin varoja esim.
16113: Mutta kun hallitus esittää voimassa olevan v. 1964 93.4 milj., v. 1965 109.4 milj. ja
16114: maankäyttölain mukaiseen toimintaan liitty- kuluvana vuotena 88.8 milj. mk, merkitsee
16115: vien useiden rahoitusta k<>Skevien moment- tälle rahastolle esitetty määrärahavaraus vain
16116: tien lakkauttamista ja iJ.ähes koko toiminnan ··mjaata 1/3 osaa siitä, mitä asutusrahastosta
16117: raihoittamisen siirtämistä maatilatalouden on tähän sawkka ollut vuositta.in .tarkoituk-
16118: kehittämisrahastolle, aiheutetaan tällä toi- seen käytettävissä. Voidaankin sanoa, että
16119: menpiteellä kako valtakunnan alueella myön- maankäyttömäärärahat ovat kuluvanakin vuo-
16120: teisen kehityksen alaisena oleva pienten tilo- tena huomattavasti pien-emmät kuin esimer-
16121: jen elinkelpoistamiseen tähtäävän toiminnan kiksi vuonna 1961. Mainitusta vuodesta läh-
16122: jyrkkä supistaminen. Hallituksen esityksen tien on kuitenkin tapahtunut lähes 40 %: n
16123: mukaan esitetään maatilatalouden ke:hittä- suuruinen rahanarvon aleneminen. Samana
16124: misra:hastosta suoritettava!ksi seuraavat aikai- aikana, kun valtion budjetti on paisunut
16125: semmin eri momentteina oJ.leet suoritukset: enemmän kuin kaksinkertaiseksi, ovat maan··
16126: - Avustukset maankäyttölain mukaisia käyttömäärärahat markkamääräisestikin pie-
16127: perusparannus-, tienteko- sekä tien kuntoon- nentyneet noin 40 %: lla. Mikäli maatila-
16128: pano- ja kunnossapitotöitä varten kuluvalle talouden kehittämisrahastoon vuodelle 1967
16129: vuodelle ollut määraha 2 500 000 mk., hyväksytään vain hallituksen esittämä 40 mil-
16130: - maankäyttölain mukaiset rakentamis- joonaa mar'kkaa, supistuu se silloin vuoden
16131: avustukset ja -palkkiot, kuluvan ·vuoden 1965 tasosta yli •50 %:lla. Tällaista supis-
16132: määräraha ·500 000 mk., tusta ei voida pitää oikeudenmukaisena, eikä
16133: - uudistilan persutamispalkkiot kuluvan valta:kuntamme tasapainoisen kehittämisen
16134: vuoden määräraha 4 000 000 mk., kannalta hyväksyttävänä. Onhan maaseudun
16135: - maanhankintalain mukaiset kuivatus-, asumistaso virallisten .tilastojen mukaan yli
16136: tienteko- ja metsänparannustyöt, 'kuluvan 20% :ia alhaisempi maan keskitasoa. Ja
16137: vuoden määräraha 3 000 000 mk. lisäksi on muistettava, että tämän rahoituk-
16138: Yhteensä 10 000 000 markkaa. voimassa ole- sen kohteena on yli 2 miljoonaa 'kansalaista.
16139: van maankäyttölain mukaan valtiolle !kuulu- Kun nyt hallituksella on tarkoituksena
16140: via malksuja esitetään vuoden 1967 aikana siirtää kaikkien tiemäärärahojen, tiente'ko-
16141: suoritettavaksi maatilatalouden kehittämis- avustusten, ·perustamispalkkioiden, metsän-
16142: ra!hastosta. Kun lisäksi tämän entisen asutus- parannustöiden ja kuivatustöiden maksatuk-
16143: rahaston määrä:oohaa on jo muutenkin esi- sen hoitaminen maatilatalouden ke:hittämis-
16144: tetty supistettavaksi kuluvalle vuodelle vara- rahastolle, on määrärahaa vastaavasti suu-
16145: tusta 55 miljoonasta markasta 40 miljoonaan rennettava. Määrärahan lisäämisen tarvetta
16146: IV,777. - Vilmi ym. 2979
16147:
16148: tukee myös se, että tähänkin mennessä on Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
16149: maankäyttölain mukaisesta lainoitustarpeesta 'kunnioittaen,
16150: voitu tyydyttää vajaa puolet. Lainoituksen
16151: hoitaminen vaikuttaa myös työllisyyteen. Jos että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16152: maankäyttölainoitusta supistetaan nyt suun- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun
16153: nitellulla tavalla, on siitä seurauksena myös 20 momentille lisäyksenä. 20 000 000
16154: valtion ja kuntien työllisyysmenojen huo- markan määrärahan siirtona maat,ila-
16155: mattava Hsääntyminen. talouden kehittämisrahastoon.
16156: Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1966.
16157:
16158: Pekka. Vilmi. Eemil Partanen. Erkki Haukipuro.
16159: Veikko Hanhirova. Olavi Lahtela. »[ikko Volotinen.
16160: Reino Kangas. Pentti Pekkarinen. Eino Lottanen.
16161: Heimo Linna. Tahvo Rönkkö. Ale Holopainen.
16162: Aulis Sileäkangas. Paavo Niinikoski. Mikko Kaarna.
16163: 2980
16164:
16165: 1V,778. -Rah.al. Jf:o W.
16166:
16167:
16168:
16169:
16170: Vilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ()ppi- ja ammattikmilu-
16171: laisten koulumatkoista aiheutuvien kustann:usien Twrvaa-
16172: 1
16173:
16174:
16175: miseen.
16176:
16177:
16178: E d u s kun n a 11 e.
16179:
16180: Koulukustannusten jakaantuminen vall.tion, syrjäkylien kohdalla se ön lähes mahdotonta,
16181: 'kuntien ja lasten vanhempien välillä on eri :k<>Ska koulumatkat tekevät lasta kohden
16182: koulumuotojen kohdalla kovin erilainen. vuodessa 600-1 000 mk Mahdolliset vapaa-
16183: Niinpä valtio ei osallistu lainkaan amma.tti- oppilaspaikat, sisaral·ennukset ja lukukausi-
16184: koululaisten eilkä myöskään valtion oppikou- ma:ksualennukset vaikuttavat vain nimelli-
16185: ilua !käyvien koululaisten koulumat!ka:kustan- sesti, käytännössä niillä ci ole sanottavaa
16186: nusten korvaamiseen. Vastaavasti valtio osal- merkitystä. Mielestämme olisi välttämätöntä,
16187: Iistuu kunnallista keskikoulua ja kansalais- että myös valtio osallistuisi oppi- ja ammatti-
16188: koulua käyvien lasten matkakustannuiksiin, koululaisten koulumatkoista aiheutuviin lk:us-
16189: mitä on pidettävä oikeaan osuneena toimen- t:annuksiin ainakin si1Jtä ajalta, jona koulua
16190: piteenä. käyvä lapsi on oppivelvollisuuslain alainen.
16191: Nykyistä käytäntöä ·ei voida pitää oikeu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16192: denmukaisena eikä tasapuolisena, sillä se nioittaen,
16193: aiheuttaa lähinnnä :syrjäseutujen vähävarai-
16194: sille lasten vanhemmille huomattavasti yli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16195: määräisiä kustannuksia, ja asettaa heidät tulo- ja menoarvioon 300 000 markan
16196: muutenkin epäoikeutettuun asemaan. Tosiasia tnääräraltan oppi- ja mnmattikout1t-
16197: tällä:kin hetkellä on se, että vain kunnan kes- laisten koulumatkoista aiheutuvien kus-
16198: kuspaikan lapset voivat suorittaa !koulun- tannusten korvaamiseen.
16199: käyntinsä kohtuullisin kustannuksin, mutta
16200: Helsingissä 8 päivänä loka!kuuta 1966.
16201:
16202: Pekka Vilmi. Reino Kangas.
16203: Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
16204: 2981
16205:
16206: IV,779.-Rah.al. N:o 435.
16207:
16208:
16209:
16210:
16211: Vilm.i ym.: Määräralwtn osoittamisesta palkkioiksi pienvalta-
16212: ojUn kttivamisesta-.
16213:
16214:
16215: E d u s k 11 n n a ll e.
16216:
16217: Perustuskuivatuskysymys kdkonaisuudes- Kun tämän työn tarvetta on edelleen erit-
16218: saan on tullut h~ikosti !hoidettua, mikä joh- täin paljon, olisi tatkoitu'kseen. varattava
16219: tuu siitä, että tähän tarkoitukseen on ollut varoja myös valtion tulo- ja menoarvioesi-
16220: liian vähän varoja käytettävissä. On luon- tyksessä. Pienvaltaojien kaivuun suorittami-
16221: nollista, että viljel.ijäväestöllä itsellään ei ole sen määrääminen työllisyyskautena tapahtu-
16222: taloudellisia mahdollisuuksia tä:hän kansan- vaiksi, helpottaisi tuntuvasti maaseudun kun-
16223: talouden kannalta suurisuuntaisen !kysymyk- tien ja valtion työllisyyden hoitoa. Pienellä
16224: sen hoitamiseen. määrämhavarauksella saataisiin satoja uusia
16225: 'Monin paikoin maatamme on kuivatuskysy- työkohteita, joiden rlthoittamiseen myös yksi-
16226: mystä voitu helpottaa ainakin osittain pien- tyiset maanOIJllistajat osaillistuisivat.
16227: valtaojien kaivamisella, jota tuettiin myös Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16228: valtiovallan toimesta useitten vuosien aikana.. nioittaen,
16229: Tämä muutamia vuosia voimassa ollut val-
16230: tion tukemistoimenpide osoittautui erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16231: tehdkkaa:ksi. Talousarviossa varatun pienen tulo- ja menoaf'V'ioon 1 000 000 markan
16232: määrärahan turvin kaivettiin näitä pien- määrärahan polkkioiksi pienvaltaojien
16233: valtaojia 'kymmeuiätu'hansia kilometrejä. Vil- kaivamiseda.
16234: jelijän oma panos oli tässä työssä ylivoimai-
16235: sesti suurin.
16236: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
16237:
16238: Pekka. Vilmi. Veikko Hanhirova.
16239: Reino Kangas. Mikko Volotinen.
16240: 2982
16241:
16242: IV,780.-Rah.al. N:o 436.
16243:
16244:
16245:
16246:
16247: Vilm.i ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vesihuoUo-
16248: Zaitteiden rakentamiseen.
16249:
16250:
16251: E d u s kun n a 11 e.
16252:
16253: Hallitus ei ole vuoden 1967 tulo- ja meno- toman hitaasti. Valmiita suunnitelmia on
16254: arvioesityksessään ehdottanut lainkaan varoja kyllä runsaasti, koko maassa tiettävästi tois-
16255: vesihuoltolaitteiden rakentamisen avustami- tasataa, mutta varojen puuttumisen vuoksi
16256: seen. Tätä on pidettävä erittäin valitettavana, on asia edistynyt kovin hitaasti. Vähäisestä
16257: sillä suurimmassa osassa maaseutua on vesi- valtion lainasta ja avustuksesta johtuen jo
16258: huoltokysymys vielä kokonaan järjestämättä. toiminnassakin olleet vesihuoltoyritykset ovat
16259: Talouksissa käytetään huonoa vettä ja lika- joutuneet suuriin taloudellisiin vaikeuksiin,
16260: v~illä saastutetaan maaperää ja vesistöjä. vaikka veden kulutushinta on jopa 1:50-
16261: Yksityisille kansalaisille ja kunnille epäkoh- 2:00 mk ms, mitä on pidettävä kerrassaan
16262: dan korjaaminen on ylivoimainen tehtävä, kohtuuttomana. Tämä on ollut omiaan estä-
16263: joten siihen tarvitaan yhteiskunnan taloudel- mään kiireellistenkin hankkeiden toteutta-
16264: lista tukea. mista ja laajentamista sekä kuluttajien liit-
16265: Kun vesihuoltolaitteiden rakentamisen tymistä jo rakennettuihin laitoksiin.
16266: avustamiseen ja lainoihin varattuja määrä- Jotta maaseudun vesihuollon järjestämistä
16267: rahoja ei ole aikaisemmin voitu myöntää kun- voitaisiin edistää tarvetta vastaavalla tavalla,
16268: nille, useimmat maalaiskunnat eivät ole ta- parantaa työllisyyttä ja ohjata kehitystä
16269: loudellisten vaikeuksiensa vuoksi voineet ryh- oikeaan suuntaan, olisi vesihuoltolaitteiden
16270: tyä kunnallisen vesihuoltolaitoksen rakentami- rakentamisavustuksia ja lainoja lisättävä
16271: seen, vaikka vesihuoltohankkeiden toteuttami- huomattavasti siitä, mitä hallitus on esittä-
16272: nen kunnallisena yrityksenä olisikin muista nyt. On suorastaan luonnotonta, että määrä-
16273: syistä tarkoituksenmukaista. Sen vuoksi maa- rahat ovat kokonaisuudessaan vuodesta 1962
16274: seudun vesihuoltohankkeiden toteuttamin<m lähtien alentuneet, ja nyt hallitus on vähäi-
16275: valtaosaltaan edelleenkin tapahtuu sitä var- senkin avustusmäärärahan jättänyt pois ko-
16276: ten perustettujen osuuskuntien ja osakeyh- konaan. Vesihuoltohankkeiden lisääntymisen
16277: tiöiden toimesta. Vesihuoltoyhtymien osak- ja kehityksen huomioonottaen olisi määrära-
16278: kaina ja takaajina kunnat ovat merkittä- hoja pitänyt lisätä tuntuvasti.
16279: vällä tavalla edistäneet erityisesti taajama- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16280: alueittensä vesihuollon järjestämistä. nioittaen,
16281: Vaikka jo vuonna 1958 valtioneuvoston
16282: asettama komitea totesi maaseudun vesihuol- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16283: totyöt myös sopiviksi työllisyystyökohteiksi tulo- ja menoarvioon 1 000 000 markan
16284: ja esitti niihin myönnettäväksi halpakorkoista määrärahan käytettäväksi avustuksina
16285: lainaa ja avustusta, on asia edistynyt Iuvat- vesihuoltolaitteiden rakentamiseen.
16286: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
16287:
16288: Pekka. Vilmi. Veikko Hanhirova.
16289: Reino Kangas. Mikko Volotinen.
16290: 2983
16291:
16292: IV,781. -Rah.al. N:o 437.
16293:
16294:
16295:
16296:
16297: Vilmi ym.: Määrärahan osoittarnisesta avustuksiksi maaseu-
16298: dun sähköistämisen tukemiseen.
16299:
16300:
16301: E d u s k u n n a ll e.
16302:
16303: Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana yleisestä kustannusten noususta. Valtionapu-
16304: on maaseudun sähköistämistä toteutettu erit- ehtojen mukaan eivät maakunnalliset säh-
16305: täin tehokkaasti. Ratkaisevimmin tähän suo- köyhtymät ole saaneet eräitä poikkeuksia
16306: tuisaan kehitykseen on vaikuttanut tarkoituk- lukuunottamatta valtionapua sellaisille
16307: seen vuosittain myönnetty valtion tuki. Kui- alueille, missä kustannukset ovat nousseet
16308: tenkin erikoisesti Pohjois-Suomessa ja muual- yli 210 markkaa tariffiyksikköä kohden. Kun
16309: lakin maassamme on vielä runsaasti syrjäisiä syrjäseuduilla harvasta asutuksesta ja pit-
16310: alueita, jotka pääasiassa asutuksen hajanai- kistä matkoista johtuen kustannukset nouse-
16311: suuden vuoksi ovat edelleen ilman sähköä. vat helposti 300-400 mk tariffiyksiköltä,
16312: Äskettäin työnsä päättänyt maaseudun säh- pitäisi valtionavun kattorajaa korottaa ny-
16313: köistämisen tarvetta ja edellytyksiä tutkinut kyisestä 210 markasta vähintään 400 mark-
16314: komitea onkin todennut, että maassamme on kaan tariffiyksiköltä. Vielä parempi ratkaisu
16315: vielä 120 000 sähkötöntä kotia. kustannusten jaossa olisi se, että koko maassa
16316: Käsityksemme mukaan tämä on vakava määrättäisiin yksityisiltä kuluttajilta perit-
16317: yhteiskunnallinen epäkohta, joka täytyisi tävä liittymismaksu kaikkialla samaksi, esim.
16318: valtiovallan kiireesti korjata. Pitäisihän kai- a. 100 mk. ty::ltä, valtion avustuksen peit-
16319: kille kansalaisille asuinpaikasta huolimatta täessä kokonaan ylimenevän osan. On täysin
16320: turvata edes lähimain samanlaiset elämisen kohtuutonta, että valtionavun turvin on
16321: mahdollisuudet. Tämä olisi myös tehokkainta sähköistetty kustannuksiltaan halvat rinta-
16322: kehitysaluepolitiikan toteuttamista, m1ssa maat, mutta samanaikaisesti on unohdettu
16323: olisi helpointa päästä nopeasti sanoista te- syrjäseudut ja köyhät asutusalueet. Tasa-
16324: koihin. vertaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmu-
16325: Kuitenkin maaseudun sähköistämiseen kaisuus vaatii tämän epäkohdan pikaista kor-
16326: myönnettyjä valtion avustusmäärärahoja on jaåmista.
16327: viimeisten vuosien aikana jatkuvasti supis- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
16328: tettu, mistä syystä vielä sähköä vailla olevien kunnioittaen,
16329: alueiden sähköistäminen on tuntuvasti hidas-
16330: tunut. Osaltaan tähän on ollut vaikuttamassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16331: myös se, että valtionapuperusteet maaseudun tulo- ja menoarvioon 4 000 000 mark-
16332: sähköistämisen tukemiseksi ovat olleet yli kaa käytettäväksi avustuksina maa-
16333: 10 vuotta ennallaan ja näin jääneet tuntu- seudun sähköistämisen tukemiseen.
16334: vasti jälkeen tänä aikana tapahtuneesta
16335: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1966.
16336:
16337: Pekka. Vilmi. Paavo Niinikoski. Veikko Hanhirova.
16338: 2984
16339:
16340: IV,782.-Rah.al. N:o 438.
16341:
16342:
16343:
16344:
16345: V ilmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maankäyttölain mu-
16346: kaisia perusparannus-, tienteko- sekä tien kuntoonpano-
16347: ja kunnossapitotöitä varten.
16348:
16349:
16350: EduskunnalLe.
16351:
16352: Hallitus ei o1e vuoden 1967 tulo- ja meno- kaikkiaan kuusi kappaletta, joista neljällä
16353: arvioesityksessään ehdottanut lainkaan va- osittain rakennetulla tiellä ei voida lainkaan
16354: roja maankäyttölain mukaisia peruspa.ran- liikennöidä, koska sillat puuttuvat. Yhteiseltä
16355: nus-, tienteko- sekä tien kuntoonpano- ja pituudeltaan nämä tiet ovat yli sata kilomet-
16356: kunnossapitotöitä varten. Tältä momentilta riä. Vastaavanlainen on tilanne lähes jokai-
16357: aikaisemmin suoritetut menot ehdotetaan sessa Lapin ja Oulun läänin kunnassa. Tä-
16358: maksettavaksi maatilatalouden kehittämisra- män pitäisi osoittaa, että määrärahan tarve
16359: hastosta, joten momentti ja sille aikaisem- on edelleen vuosikymmenien ajaksi kiistaton.
16360: min merkitty määräraha 2 500 000 on pois- Jos tähän tarkoitukseen aikaisemmin tar-
16361: tettu menoarviosta kokonaan. vitut varat joudutaan ottamaan maatilata-
16362: Hallituksen esitystä on pidettävä valitet- louden kehittämisrahastosta, kuten hallitus
16363: tavana ja käsittämättömänä, sillä varmaan esittää, merkitsee se tämän tärkeän sektorin
16364: hallituksenkin piirissä tiedetään, että juuri kokonaan pysäyttämistä. Meneehän koko ra-
16365: tämän määrärahan tarve on moninkertainen hasto yksin tähän tarkoitukseen, jos asiat
16366: edellistenkin vuosien varauksiin nähden, aiotaan hoit~ta tarvetta vastaavasti. Silloin
16367: Erikoisesti Pohjois-Suomea koskee hallituk- maatitalouden kehittämisrahastolla ei pystytä
16368: sen menettely erittäin kipeästi. Siellä on hoitamaan nimikkeessä mainittua asiaa lain-
16369: vielä tänäkin päivänä kymmeniä sellaisia kaan. Se ei liene hallituksenkaan tarkoi-
16370: vanhoja asutusalueita, joissa nämä työt on tuksena.
16371: kokonaan suorittamatta. Lisäksi on kym- Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme
16372: menittäin valmiilta suunnitelmia, jotka ovat kunnioittaen,
16373: määrärahojen niukkuuden vuoksi jääneet
16374: toteuttamatta. Edelleen keskeneräisiä tien- että Eduskunta ottaisi 'IJ1Wd,en 1967
16375: teko- ja kuntoonpanotöitä on runsaasti, sillä utlo- ja menQM'ViOOfl, 2 500 000 mar-
16376: tie ei tule hetkessä rakennettua, vaan raken- kan suuruisen miiätriitrah® maankiilyt-
16377: taminen kestää vuosikausia. Tällaisia kes- tölain mukaisia perU$paran.nus-, titm-
16378: keneräisiä tietöitä on esimerkiksi yhdessä teko- sekä tien kuntompano- ja kun-
16379: ainoassa Lapin läänin kunnassa Rannalla nossapitotöitä vl14'ten..
16380: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1966.
16381:
16382: Pekka. Vilmi. Paavo Niinikoski.
16383: Reino Kangas. Eino Räsänen.
16384: Veikko Hanhirova. Erkki Haukipuro.
16385: Pentti Pekkarinen. Ale Holopainen.
16386: Mikko Kaarna. Tahvo Rönkkö.
16387: 2985
16388:
16389: IV,783.-Rah.al. N:o 439.
16390:
16391:
16392:
16393:
16394: Vilmi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankäyttö-
16395: ja maanhankintal<dn toimeenpanon yhteydessä rakennet-
16396: tavien yleisten teiden rakentamista varten.
16397:
16398:
16399: E d u s k u n n a ll e.
16400:
16401: Hallitus es1ttää vuoden 1967 tulo- ja alueiden suunniltteluvaiheessa katsat:Jtu tar-
16402: menoarvioesityksessään varattEINaksi maan- peellisiksi. Lisäksi on otettava huomioon se,
16403: käyttö- ja maanhankinta11ain toimeenpanon että näiden tieosien tul!tua rakennetuksi
16404: yhteydessä rakennetltavia yl1eisiä teitä var- ovat edeilllytykset olemassa koko alueen
16405: ten vain 1 000 000 mk. Esi~teltty määräraha runkotieverkoston 1uovuttamiseksi paikallis-
16406: on ~tuntuvasti pienempi edellisten vuosien !tienä kunnossapidettäväksi. Näin vähävarai-
16407: määrärahaa ja on se kertakaikkiaan riit,tä- set ja muUJtoinkin vaikeuksissa elävät asuk-
16408: mätön. Asutusalueiden muodostamisen yh- kaat saadaan vapautetuksi näiden teiden
16409: t;eydessä on otlut välrttämättöntä rakentaa yksityisteinä kunnossapidosta ja sitten luo-
16410: näiden alueiden liikenneolosuhteiden järjes- daan heille tasaveroiset ol<>suhteet yleisten
16411: tämiseksi lähinnä paikamstieluokkaan kuu- rteiden vaikUJtuspiirissä asuviin nähden.
16412: luvia yleisiä teiltä. Vaikka näiden teiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16413: saaminen asutUBalueiden Nikennejärjeste:l~ nioi'ttaen,
16414: jen kannalta on vältttämätt.ömyys, niin nii-
16415: den rakentamista ei useinkaan ole suoriJte,ttu että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16416: asutusalueiden teiden rakentamisen yhtey- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
16417: dessä, koska lt.ähän tarkoitukseen on jatku- vun 9 momentille lisäyksenä 1000 000
16418: vasti varattu liian vähän määrärahoja. markkaa maankäyttö- ja maanhan-
16419: Tämä vuosia jatkunut epäkohta olisi saa- kintalain toimeenpanon yhteydessä ra-
16420: tava korjatuksi, sillä juuri näiden teiden kennettavien yleisten teiden rakenta-
16421: puuttuminen aiheutltaa asutetuille suunnat- mista varten.
16422: tomia vaikeuksia. Onhan tiet jo näiden
16423: Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1966.
16424:
16425: Pekka Vilmi. Reino Kangas. Veikko Hanhirova.
16426:
16427:
16428:
16429:
16430: 51 E 841/66
16431: 2986
16432:
16433: IV,784.-Rah.al. N:o 440.
16434:
16435:
16436:
16437:
16438: Vilpouiemi ym;: Määrärahan· osoittamisesta avustuksiksi nuo-
16439: risotyötä tekeville järjestöille.
16440:
16441:
16442: E d u s kunnalle.
16443:
16444: Nuorisojärjestöjen - poliittisten ja epä- vuosi vuodelta osoittautunut Hian pieneksi
16445: poliittisten - tehtävänä ja velvollisuutena voidakseen tyydyttää nykyaikaisen nuoriso-
16446: on kasvattaa jäsenistään yhteiskuntakelpoi- työn tarpeita. Näiden varojen piirissä ei si-
16447: sia ihmisiä, tarjota heille mahdollisuus so- täpaitsi ole liikkumatHaa jonkun osapuolen
16448: veliaaseen ajanviettoon samanikäisten kanssa .avustuksen Jisäämiselle, sillä se voi tapahtua
16449: sekä yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja vain jonkun toisen osapuolen kustannuksella.
16450: taitojen hankkimiseen. Nuorisojärjestöissä Veikkausvoittovaroista jaettavan avustuk-
16451: on nuorilla kaupallisen huvitoiminnan vasta- sen lisäksi olisi nuorisojärjestöille osoitettava
16452: painona mahdollisuus osal~istua nuorten it- ~rultion tulo- ja menoarviossa avustusmäärä-
16453: sensä kannalta kasvattavaan ja yhteiskun- raha omalla momentillaan. Tähän tarkoi-
16454: nan kannalta mielekkääseen toimintaan. tukseen olisi ,asianmukaista käyttää varoja,
16455: Mutta kilpailu kauprullisen huvitoiminnan joita valtiolle vuosittain kertyy huvitilai-
16456: kanssa vaatii varoja. Jäsenmaksutulot tai suuksien leimaveroista. Nämä tuilot kerätään
16457: muut vapaaehtoiset rahoituskeinot eivät kui- pääasiassa tilaisuuksista, jotka nuoret kan-
16458: tenkaan kykene peittämään toiminnasta ai- soittavat. Varat olisi myös käytettävä nuor-
16459: heutuvia menoja. Riittämättömin varoin taas ten itsensä hyväksi.
16460: ei voida saada aikaan nuoria kiinnostavaa Edel~ä olevan perusteella ehdotamme kun-
16461: toimintaa. nioittavasti,
16462: Ainoa keino nuorisojärjestöjen rahoitta-
16463: miskysymyksen järjestämiseksi on yhteiskun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16464: nan riittävän tehokas taloudellinen tuki, sitä tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XVIII
16465: on saatukin veikkausvoittovaroista. Mutta luvun uudeUe momentille 500 000 mk
16466: se osuus, mikä näistä varoista urheilun, tie- käytettäväksi avustuksena nuoriso-
16467: teen ja taiteen ohella nuorisokasvatustyöhön työtä tekeville järjestöille.
16468: ja sen sisällä nuorisojärjestöille liikenee, on
16469: Helsingissä 12 päivänä loka.kuuta 1966.
16470:
16471: Väinö Vilponiemi. Antti A. Halme.
16472: Sulo Hostila. Bror Lillqvist.
16473: Sinikka Luja. Seija. Karkinen.
16474: Margit Eskman. Veikko Helle.
16475: 2987
16476:
16477: IV,785. -Rah.al. N:o 441.
16478:
16479:
16480:
16481:
16482: Vilponiemi ym.: Määrärahan osoittamisesta arutojen, muiden
16483: mekaa'lllisten kuljetusneuvojen sekä työkoneiden hankkimi-
16484: seksi posti- ja lennätinlaitokselle.
16485:
16486:
16487: E d u s k u n n a He.
16488:
16489: Posti- ja lennätinlaitoksella oli posti-, len- jetissa mainitut siirtomäärärahat ja v. 1966
16490: nätin-, puhelin- ja radiotoiminnan hoita- kiinteä määräraha laskelmien mukaan koko-
16491: mista varten 10. 10. 1966 käytettävissään naan käytetyksi, vaikka huomioidaan myös
16492: 2 289 erilaista moottoriajoneuvoa. Kun posti- ja Jennätinlaitoksen uudistusrahastosta
16493: näistä 1 j5 on kymmenen vuotta tai sitä van- tarkoitukseen käytettävissä olevat määrära-
16494: hempia, niin varsinkin vanhempi osa kalus- hat.
16495: toa on käynyt niin yli-ikäiseksi ja heikoksi, Ellei posti- ja lennätinlaitokselle myönnetä
16496: että sen huolto- ja ylläpitokustannukset ko- vuodeksi 1967 määrärahoja autohankintoi-
16497: hoavat kohtuuttoman suuriksi. Henkilö-, hin, kuten hallitus esittää, joutuu posti- ja
16498: henkilöpaketti- ja pakettiautoista on yli Jennätinlaitos karjauttamaan yli-ikäistä ka-
16499: 40 % viisi vuotta tai sitä kauemmin käytössä lustoa, kuten esimerkiksi jo 10 vuotta käy-
16500: olleita. Näin oLlen jo taJ.oudellisistakin syistä tössä olleita henkilö-, henkilöpaketti- ja pa-
16501: olisi vanha ja huonokuntoinen kalusto kor- kettiautoja, mikä menettely on liikelaitoksen
16502: vattava uudella, puhumattakaan niistä hai- kannalta katsoen varsin epätaloudellista.
16503: toista ja vaaroista, joita yli-ikäisen kalus- Postiautoliikenteen säännöllinen hoito voi
16504: ton käyttäminen säännöllisessä liikenteessä myös vaarautua sekä laajasuuntaiset puhe-
16505: aiheuttaa. VuodeLle 1967 oli posti- ja len- linrakennustyöt keskeytyä ellei sitten vuok-
16506: nätinhallitus esittänyt autoja, muita mekaa- rata yksityishltä autoja, mikä ei myöskään
16507: nisia kuljetusneuvoja sekä työkoneiden hank- ole valtion etujen mukaista.
16508: kimista varten 5 989 000 markkaa. Posti- ja lennätinlaitoksen välttämätön
16509: HaJlitus on tulo- ja menoarvioesitykses- määrärahantarve vuodelle 1967 on ainakin
16510: sään vuodelle 1967 18. Pääluokan kohdalla noin 6 000 000 markkaa, kun posti- ja len-
16511: posti- ja lennätinlaitoksen sijoitusmenot lau- nätinlaitdksen uudistusrahaston kautta saa-
16512: sunut mm., että tarkoitukseen ei vuonna taneen v. 1967 tarkoituksen 2,8 miljoonaa
16513: 1967 ehdoteta määrärahaa, vaan käytetään markkaa, niin lisäarve on vähintään 3,3
16514: vuosien 1964 ja 1965 siirtomäärärahojen miljoonaa markkaa.
16515: jäännöstä. Se, että siirtomäärärahoja oli Edellä esittämämme perusteella ehdotam-
16516: vuoden 1966 puolelle siirtynyt tulo- ja me- me ilrunnioittaen,
16517: noarviossa mainittu määrä on osaksi johtu-
16518: nut siitä, että valtion vaikean kassatilanteen että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16519: vuoksi hankintojen maksuja oli valtioneuvos- tulo- ja menoarvioon 3 300 000 mar-
16520: ton määräyksestä siirrettävä suuri osa vuo- kan suuruisen määrärahan posti- ja len-
16521: den 1966 puoleLle. nätinlaitoksen sijoitusmenoihin posti-
16522: Jotta posti- ja lennätinlaitoksen toiminta ja lennätinlaitoksen autoja, muita me-
16523: voitaisiin hoitaa häiriöittä sekä myös mak- kaanisia kuljetusneuvoja ja työkoneita
16524: saa jo suoritetut tilaukset, niin tulevat bud- 1Jarten.
16525: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
16526:
16527: Väinö Vilponiem.i. Margit Eskman. Bror Lillqvist.
16528: Sinikka Luja.. Antti A. Ba.lme. Veikko Helle.
16529: 2988
16530:
16531: IV,786.-Ra.h.al. N:o 442.
16532:
16533:
16534:
16535:
16536: V. A. Virtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
16537: Saimaan vesistöalueen kunm'lle satamien rakentamista
16538: varten.
16539:
16540:
16541: E d u s kun n a ll e.
16542:
16543: Valtioneuvosto asetti 19. 12. 1963 komitean seksi eikä sellaista ole myöskään hallituksen
16544: harkitsemaan ja laatimaan tarpeelliset ehdo- esityksessä valtion meno- ja tuloarvioksi
16545: tukset Saimaan kanavan liikenteen edellyttä- v:lle 1967. Tosin tulo- ja menoarviossa v:lle
16546: mien satamien raJkentamiseksi ja liikenteen 1967 on määräraha iko. tarkoitukseen halpa-
16547: järjestämiseksi Saimaan vesistön piirissä. Ko- korkoisiksi !ainoiksi, josta on annettava tun-
16548: mitea jätti mietintönsä ehdotuksineen 31. 5. nustus nykyiselle hallitukselle, mutta yksin
16549: 1965 valtioneuvostolle. Mietinnössä todetaan, sen avulla Saimaan vesistöalueen kunnat ei-
16550: että vähimmän arvion mukaan tulisi rakentaa vät pysty rakentamaan tarvittavia satamia.
16551: ensimmrusessä vaiheessa satamat ainakin Tarvitaan myös avustusta, tarvitaan tietoa
16552: Joensuuhun, Kuopioon, Varkauteen, Savon- siitä, mikä tulee olemaan avustuksen osuus
16553: linnan, Lappeenrantaan, Lauritsalaan ja kustannuksista ennenkuin Saimaan vesistö-
16554: Ristiinaan. Arvion mukaan näiden satamien alueen kunnat uskaltavat ryhtyä varsin
16555: kustannusarvio olisi yhteensä 11 775 000 mk. suurisuuntaiseen, varoja sitovaan rakentami-
16556: Tästä summasta tulisi komitean ehdotuksen seen.
16557: mukaan valtion myöntää avustuksena 40% Jotta Saimaan vesistöalueen satamat oli-
16558: ja halpakorkoisina avustuslainoina toiset sivat valmiit silloin kun kanava avautuu lii-
16559: 40 % lopun 20 % jäädessä asianomaisten kenteelle, olisi välttämättä lisättävä v: n 1967
16560: kuntien kannettavaksi. Suunnitelman mukaan va:ltion tulo- ja menoarvioon määräraha
16561: tulisi rakennustyö suorittaa v. 1966-1968, avustuiksiksi Saimaan vesistöalueen kunnille
16562: jotta satamat olisivat valmiit silloin ikun Sai- satamien rakentamista varten.
16563: maan kanava avautuu liikenteelle. Ottaen Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
16564: huomioon sen seikan, että Saimaan vesistö- nioittaen,
16565: alueen kunnat kärsivät sodassa taloudelliseen
16566: kehitykseen vaikuttavia menetyksiä, joita ei että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16567: millään tavalla ole korvattu, on ehdotettu tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n XIV lu-
16568: laina- ja avustusmäärää pidettävänä oikeaan vun uudelle momentille 2 000 000
16569: osuneena. markkaa siirtomäärärahana käytettä-
16570: Valtion tulo- ja menoarvioon ei tähän väksi avustwksena Saimaan vesistö-
16571: mennessä ole otettu määrärahaa avustuksiksi alueen kunnille satamien rakentamista
16572: Saimaan vesistöalueen satamien rakentami- varten.
16573: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
16574:
16575: Viljo Virtanen. Sulo Hostila.. U. H. Voutilainen.
16576: Ilmo Paananen. Edit Terästö. Kalle Matilainen.
16577: Valto Käkelä. Antti 0. Pennanen. Wiljam Sarjala.
16578: 2989
16579:
16580: IV,787. -Ra.b.al. N:o 443.
16581:
16582:
16583:
16584:
16585: V. A. Virtanen ym..: Km·otetun määrät·ahan osoittamisesta
16586: posti- ja lennätinlaitoksen omaisuuden kuoletusmäärien
16587: nostamiseksi ja omaisuuden poistoprosenttien korottami-
16588: seksi.
16589:
16590:
16591:
16592: E d u s k u n n a 11 e.
16593:
16594: Hallituksen esityksessä v:n 1967 tulo- ja johdosta vuosi vuodelta myös kasvaa, huono-
16595: menoarvioksi on 18 Pl. VI luvun 33 momen- nee laitoksen moottoriajoneuvokanta huono-
16596: tille, kuoletukset ja tileistäpoistot, merkitty nemistaan, ellei kuoletusta voida suorittaa
16597: posti- ja lennätinlaitoksen omaisuuden kuo- ja vanhaa kalustoa uusia kulutusta vastaa-
16598: letusmääriksi yhteensä 23 670 000 mk. Eräi- van käyttöiän kuluessa. Myöskään kiinteis-
16599: den omaisuuslajien poistoprosentit on mer- töjen sekä puhelin- ja lennätinverkon ja ra-
16600: kitty edelleen samoiksi kuin mihin ne v:n diolaitteiden kohdalla eivät alennetut poisto-
16601: 1964 tulo- ja menoarviossa alennettiin eli prosentit vastaa omaisuuden käyttöikää, joka
16602: seuraaviksi: kiinteistöt 2% (vastaava pois- seikka tulee ajan mittaan haittaamaan posti-
16603: toprosentti v: n 1963 tulo- ja menoarviossa ja lennätinlaitoksen kehitystä, varsinkin kun
16604: oli 2.5 %), moottoriajoneuvot 10% (15 %), varsinaisia investointimäärärahoja on voitu
16605: puhelinverkon välityslaitteet 9% (10 %), näinä vuosina myöntää niukasti. Jotta posti-
16606: sen kantoaaltolaitteet 9 % (10 %) ja sen ra- ja lennätinlaitoksen omaisuuden poistopro-
16607: diolinkit 9% (10 %), lennätinverkon väli- sentit tulisivat yleistä tarvetta vastaaviksi,
16608: tyslaitteet 9 % (10%) ja sen kantoaalto- olisi ne nostettava siihen missä ne olivat
16609: laitteet 9 % (10 %) sekä radiolaitteet 9 % vuonna 1963.
16610: (10 %) , vaikka eduskunta vastauksessaan Tämän johdosta kunnioittaen ehdotamme,
16611: hallituksen esitykseen valtion tulo- ja meno-
16612: arvioksi v:lle 1965 on lausunut pitävänsä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16613: tärkeänä, että nyt käytännössä oleva kuole- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
16614: tusjärjestelmä mahdollisimman aikaisessa 33 momentille lisäyksenä 3 277 000
16615: vaiheessa tarkistetaan siten, että kuoletusten markkaa posti- ja lennätinlaitoksen
16616: prosenttiluvut korotetaan vastaamaan aina- omaisuuden kuolet1tsmäärään, ja että
16617: kin aikaisemmin noudatettuja, nykyistä Eduskunta päättäisi, että seuraavien
16618: asianmukaisempina pidettäviä kuoletusmä.ä- posti- ja lennätinlaitoksen omaisum-
16619: riä. lajien kuoletusmäärät mainitun mo-
16620: Esitetyt kuoletusmäärät eivät vastaa liike- mentin kohdalla lasketaan seuraavlMti:
16621: laitoksen käyttöomaisuuden todellista vuo- kiint.eistöt 2.5 % (lisäys 419 067,68
16622: tuista arvonvähennystä ja siten ajan mittaan markkaa), moottoriajoneuvot 15%
16623: tulevat haittaamaan laitoksen kehitystä. (lisäys 1422 098,31 markkaa), p-uhe-
16624: Posti- ja lennätinlaitoksen n. 2 300 moottori- linverkon välityslaitteet 10 % (lisäys
16625: ajoneuvosta on saadun tiedon mukaan n. 694 436,58 nwrkkaa), p-uheUnver-
16626: 360 ajoneuvoa hankittu vuonna 1955 tai sitä kon kantoaaltolaitteet 10 % (lisäys
16627: ennen. Yli-ikäisen ja heikon kaluston huolto 445 900,19 markkaa), p-uhelinverkon
16628: ja ylläpito ei ole taloudellista. Kun posti- radioUnkit 10 % (lisäys 55 221,99
16629: ja lennätinlaitoksen moottoriajoneuvoliikenne markkoo), lennätinverkon välityslait-
16630: laitoksen muun toiminnan jatkuvan kasvun teet 10 % (lisäys 171 804,53 mark-
16631: 2990 IV,787. - Postilaitoksen kuoletukset ja. poistoprosentit.
16632:
16633:
16634: koo), lennäti'MJ.erkon 'kalntooa:Uolait- tuksiin, kulkulaitolfe11. jq, flutslea IiU-
16635: teet 10% (lisäys 26 535,40 markkaa), den ministeriön käytettäväksi jää
16636: radiolaitteet 10% (lisäys 41767,10 723,03 markkoo (lisäystä 168,22 mwrk-
16637: markkoo) jolloin ylimääräisiin kuole- koo).
16638: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
16639:
16640: Viljo Virtanen. Ka.a.rlo af Heurlin.
16641: Sakari XD.uuttila. Sinikka Luja.
16642: Margit Eskman.
16643: 2991
16644:
16645: IV, 788.- Rah.al. N: o 444.
16646:
16647:
16648:
16649:
16650: V. R. Virta.lleu ym..: Määrärahan osoittamisesta Nokian, ase-
16651: man ta.soylikäytävän rakentamiseksi eri tasossa kulkevaksi
16652: yli- tai alikäytäväksi.
16653:
16654:
16655: E d u s k u n n a 11 e.
16656:
16657: Vuonna 1958 suljettiin valtion rautateiden joutuvat sen ylittämään päivittäiaillä työ-
16658: toimesta Nokian aseman tasoylikäytävä moot- ja ostosm.atkoillaan.
16659: toriajoneuvoli.ikenteeltä. Tämä siitä huoli- Valtion rautateiden liikenne Nokian ase-
16660: matta, vaikka tasoylikäytävän kautta kul- man alueella ja rautatiehallinnon toimenpi-
16661: keva liikenne rautatien pohjoispuolella si- teet ovatkin siten muodostuneet esteeksi si-
16662: jaitaevil.le tehda&- ja asuntoalueille oli ollut säiselle liikenteelle pohjoisten ja eteläisten
16663: turvattu kaikelle liikenteelle ikivanhaa Pin- kauppalanosien välillä. Tämä haitta voidaan
16664: siöön ja Hämeenkyröön johtavaa tietä pit- poistaa vain rakentamalla nykyisen tasoyli-
16665: kin, jonb. valtio on aikanaan tasoylikäytä- käytävän paikalle joko yli- tai alikäytävä.
16666: vän rakentamisella katkaissut. Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
16667: Tämän lisäksi on Nokian aseman ratapi-
16668: han lujennus sekä lisääntynyt liikenne rau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16669: tatiiliä aiheuttanut lukuisia tapaturmia ja- tulo- ja menoarvioon 300 000 markkaa
16670: lankulkijoille ylikäytävällä, koska siitä jou- Nokian aseman tasoylikäytivän raken-
16671: tuu päivittäin kulkemaan noin 300 henkilöä tamiseksi eri tasossa ktilktvaksi yli-
16672: työhön Nokian Kutomo Oy: n tehtaalle ja tai alikiytiiväksi.
16673: sen lisäksi noin 800 omakotitalon asukkaat
16674: Helsingi.asä 14 päivänä lokakuuta 1966.
16675:
16676: Väinö R. Virtanen. Antti A. Hahne. ltuuno Honkonen.
16677: 2992
16678:
16679: IV,789.-Rah.al. N:o 445.
16680:
16681:
16682:
16683:
16684: V. :&. Virtanen ym.: Korotetun määräraham osoittamisesta
16685: ehkäisevän huollon ooustuksiin.
16686:
16687:
16688: E d u s kun n a ll e.
16689:
16690: Maamme kansalaisilla on mahdollisuus Voimassaolevan huoltoapulain 2 §: n mu-
16691: saada valtion varoista erilaisia avustuksia. kaan on kunnilla mahdollisuus tällaisissa
16692: Näin on asianlaita esim. invaliidihuollossa, tapauksissa tulla apuun. Näin tapahtuukin,
16693: opintoavustuksissa, lapsi-, perhe- ja erityis- mutta kuntien taloudelliset vaikeudet tekevät
16694: lapsilisien kohdalta. Näiden avustusten avulla tämänkaltaisen ehkäisevän huollon laajem-
16695: annetaan kansalaisille mahdollisuus järjestää man harjoittamisen rajoitetuksi. Hyvin pal-
16696: e'lämänsä ja suunniteUa tulevaisuutta, koska jon tulee eteen tapauksia, joissa kertamenolla
16697: erityistuen tarve tiedetään jo ennakolta ja voitaisiin perhe tai yksinäinen vanhus vielä
16698: yhteiskunnan taholta ojennetaan auttava käsi auttaa tulemaan toimeen omin voimin, mutta
16699: jo ennen kuin asianomainen taloudellisten varoja ei näihin kertamenoihin ole.
16700: vaikeuksiensa vuoksi joutuu turvautumaan Myöskin valtiovalta on osallistunut tällai-
16701: huoltoapuun. seen ehkäisevän huollon rahoitukseen, mutta
16702: On kuitenkin lukuisa määrä kansalaisia, tarkoitukseen varattu summa 20 000 mk vuo-
16703: joita eivät mitkään voimassa olevat erikois- sittain on liian vähäinen. Yhteiskunnan kan-
16704: huoltomuodot koske, mutta joiden joutumista nalta olisi varmasti onnellisinta, jos tähän
16705: varsinaisen huoltoavun piiriin voitaisiin sopi- tarkoitukseen olisi käytettävissä enemmän
16706: vin keinoin ennakolta ehkäistä. varoja, jotta mahdollisimman moni kansalai-
16707: Huoltokentällä sattuu päivittäin lukematon nen säästyisi turvautumasta varsinaiseen so-
16708: määrä tapauksia, joissa rikkoutuneen työ- siaalihuoltoon.
16709: välineen, perheen elämiseen välttämättömän Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16710: kotieläimen kuoleminen, tarvittavan kulku- nioittaen,
16711: välineen puuttuminen tai muu syy estää että Eduskunta ottais~ vuoden 1967
16712: asianomaista henkilöä saamasta riittävää tulo- ja menoarvion 14 Pl. XVI luvun
16713: toimeentuloa itselleen ja perheelleen omin 3 momentille lisäyksenä 50 000 mark-
16714: voimin. kaa ehkäisevän huollon avustuksiin.
16715: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
16716:
16717: Väinö B.. Virtanen. Kaisu Weckman.
16718: Irma Rosnell. Kelpo Gröndahl.
16719: Uljas Mäkelä..
16720: 2993
16721:
16722: IV,790.-Rah.aJ. N:o 446.
16723:
16724:
16725:
16726:
16727: Volotinen: Määrärahan osoittamisesta Harakatt-He.t'ajärven
16728: moontien rakentamiseksi.
16729:
16730:
16731: E d u s k u n n a 11 e.
16732:
16733: Työllisyystilanteen hoitamiseksi . Pohjois- välille Harakka-Herajärvi rautatieliikenne-
16734: Karjalan itäosissa on valtion tulo- Ja meno- paikalle parantaisi alueen liikenneyhteyksiä
16735: arvioon vuodelle 1967 varattu varsin niukasti aivan ratkaisevasti. Saamani tiedon mukaan
16736: määrärahoja. Tuupovaaran pitäjän osalta on Tuupovaaran kunta asettanut mainitun
16737: työkohteet puuttuvat kokonaan. Aikaisemmin tien rakentamisen ensimmäiselle sijalle.
16738: on näillä alueilla esiintynyt erittäin runsaasti Edellä olevaan viitaten ikunnioittaen ehdo-
16739: työttömyyttä. Tulevana työllisyyskautena on tan,
16740: pelättävissä entistä vaikeampi tilanne syistä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16741: jotka ovat yleisvaltakunnalliset. Työllisyys- tulo- ja menoarvioon 12 PZ. VI luvun
16742: tilanteen hoitaminen työlinjaa käyttäen on 9 momentille 150 000 markan määrä-
16743: käsitykseni mukaan yhteiskunnalle edullisem- rahan Harakan--Ilemjärven maantien
16744: paa kuin kassalinja. Maantien rakentaminen t·akentamiseksi.
16745: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
16746:
16747: Mikko Volotinen.
16748:
16749:
16750:
16751:
16752: 52 E 841/66
16753: 2994
16754:
16755: IV,791.-Rah.al. N:o 447.
16756:
16757:
16758:
16759:
16760: VolotiDen ym..: Määrärtiha~ osoittamisesta ~isämaide~ hank-
16761: kimiseksi Ilomamsm pienvujelijäkoululle.
16762:
16763:
16764: E d u s k u n n a ll e.
16765:
16766: Ilomantsin pienviljelijäkoulun peltoala. ny- ostajia on ilmaantunut. Tilan ollessa aivan
16767: kyisellää.nkin on liian pieni. Koulun laaje- Ilomantsin kirkonkylän rakennuskaava-alueen
16768: tessa parastaikaa myös pellon tarve suure- vieressä, osalla aluetta on jo nyt katsottava
16769: nee. Koulutilan aivan välittömässä läheisyy- olevan tonttimaan arvoa.
16770: dessä on autiotila jonka pellot ovat vuok- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
16771: rattu koulun käyttöön. Vuokrasopimus on tamme,
16772: vain lyhytaikainen. Myöskin metsämaan tar-
16773: vetta koulutilalla on olemassa. Tilan omis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16774: tajat olisivat halukkaita myymään tilastaan tuw- ja menoarvioon 18 Pl. XXI lu-
16775: Ilomantsin pienviljelikoululle noin 145 ha:n vun 14 momentille 200 000 ?M.rkan
16776: alueen, josta peltoa noin 16 ha. Asian rat- määrärahan lisämaiden hankkimiseksi
16777: kaisemisella alkaa olla kiire, koska toisiakin Ilomantsin pienviljelijäkoululle.
16778: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
16779:
16780: Mikko Volotinen. Ale Holopainen.
16781: 2995
16782:
16783: IV,792.-Rah.al. N:o 448.
16784:
16785:
16786:
16787:
16788: Volotinen ym.: Korote-tun määrärahan osoittamisesta asutus-
16789: teiden. kumoonpan.o- ja kunnossapitokustannuksiin.
16790:
16791:
16792: E d u s kun n a 11 e.
16793:
16794: Asutusteiden kuntoonpano- ja kunnossapi- sellainen, ettei niitä voida antaa asukkaiden
16795: työt ovat jääneet jälkeen yleisistä tieasioiden kunnossapidettäväksi. Nimenomaan myös tätä
16796: hoidosta. Sodan jälkeisen asutustoiminnan tarkoittavat kunnossapitotyöt vaatisivat lisää
16797: yhteydessä rakennettiin maanhankinta- ja määrärahoja.
16798: asutuslain mukaisia teitä noin 15 000 km. Jostain syystä hallitus on kuitenkin tulo-
16799: Huomattava osa näistä teistä tuli rakenne- ja menoarvioesityksessään esittänyt e.m. tar-
16800: tuksi kaikessä kiireessä vaillinaisiksi, joten koituksiin varattua määrärahaa vähennettä-
16801: niiden kunto on jäänyt heikoksi. Monet näis- väksi vaikka sen lisääminen olisi ollut välttä-
16802: tä teistä nyt odottaa kunnostusta, jonka jäl- mätöntä senkin vuoksi, että tieverkostoa voi-
16803: keen ne voitaisiin ottaa paikallisteinä valtion taisiin tasapuolisesti kehittää myös näiltä
16804: kunnossapidettäviksi. AsUJtushal!litushan on osiltaan.
16805: tehnyt esityksiä asutusteiden ottamisesta pai- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
16806: kallisteiksi ja · kun paikallistieksi ottamis- ehdotamme,
16807: päätös kulkulaitosministeriöstä annetaan,
16808: asutushallitus suorituttaa kuntoonpanotyöt, että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16809: tulo- ja menoarviossa tähän tarkoitukseen tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI luvun
16810: varatulla määrärahalla. 10 momentille lisäyksenä 2 000 000
16811: Monet asutustiet vaativat myös kunnossa- markan siirtomäärärahan käytettä-
16812: pitoa valtion varoilla, koska niiden luonne on väksi asutusteiden kuntoonpano- ja
16813: kunnossapitokustannuksiin.
16814: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
16815:
16816: :Mikko Volotinen. Pentti Pekkarinen.
16817: Paavo Niinikoski. Eino Sääskilahti.
16818: 2996
16819:
16820: IV,793. -Rah.al. N:o 449.
16821:
16822:
16823:
16824:
16825: Voutilainen ym.: Määrärcikan osoittamisesta Kiteen kunnassa
16826: toimineen ammatillisen koulutuskeskuksen toiminnan jatka-
16827: miseen Rääkkylän kunnassa.
16828:
16829:
16830: E d u s k u n n a ll e.
16831:
16832: Ammattikoulutuspaikoista on Pohjois-Kar- Kiteellä lakkautetun koulun toiminta voitai-
16833: jalan alueella erittäin suuri puute. Kiteen siin Rääkkylän kunnassa aloittaa, koska
16834: kunnassa toimineen ammatillisen koulutus- alueella on suuri koulutustarve ja pyrkijöitä
16835: keskuksen tilojen siirtyessä kuntainliiton am- runsaasti. Koulu tulisi toimimaan Rääkky-
16836: mattikoulun käyttöön, on sanotun koulutus- Iän kotiteollisuuskoulu-nimisenä ja pystyisi
16837: keskuksen kalusto siirretty Rääkkylän kun- se sijoitamaan n. 55 oppilasta vuodessa.
16838: taan. Rääkkylän lmntn, on varannut koulu- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
16839: tustoiminnan jatkamista varten huoneisto- tamme,
16840: tilat. Tulo- ja menoarviossa on olemassa
16841: sanottua koulua varten toimet ja varat sitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16842: varten. Sen sijaan koulun toiminnan jatka- tulo- ja menoarvioon 70 000 markan
16843: miseen Rääkkylän kunnassa ei ole varattu määrä1·ahan Kiteen kunnassa toimi-
16844: ylläpitomenoja, joten koulun toimintaa ei neen ammatillisen koulutuskeskuksen
16845: voida aloittaa. Pohjois-Karjalan Maakunta- toiminnan jatkamiseen Rääkkylän
16846: liitto, Rääkkylän kunta ja ammattikouluvi- kunnassa.
16847: ranomaiset pitävät erittäin tähdellisenä, että
16848: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
16849:
16850: U. H. Voutilainen. Ale Holopainen. Aili Vaittinen.
16851: 2997
16852:
16853: IV,794.-Rah.al. N:o 450.
16854:
16855:
16856: Voutilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansaneläkkeen-
16857: saajien Keskmliitto r.y :n ja Eläkeläiset r.y :n toiminnan
16858: tukemiseen.
16859:
16860:
16861: E d u s k u n n a 11 e.
16862:
16863: Elintason yleinen kohoaminen ja sen mu- olleet jo runsaan kymmenen vuoden aikana
16864: kanaan tuoma terveydellisten olojen sekä sai- edellämainitunlaisessa toiminnassa mukana.
16865: raanhoidon parantuminen ovat johtaneet kes- Sen ohella mainittujen järjestöjen toiminta
16866: kimääräisen eliniän pitenemiseen. Tämä mer- on niin omaleimaista, ettei sitä voi verrata
16867: kitsee vanhusten luvun keskimäärää nopeam- minkään muun järjestön tai yhteisön vastaa-
16868: paa kasvamista sekä heidän väestöosuutensa vaan toimintaan. Mainitut järjestöt suoritta-
16869: suurentumista. Vuonna 1900 yli 65 vuotiai- vatkin kansaneläkkeensaajien j·a eläkeläisten
16870: den osuus koko väestöstä oli 5 %. Vuonna keskuudessa laajaa neuvontaa ja opastusta
16871: 1966 vastaava osuus oli 8 % ja ennakkoar- monitahoisesta sosiaalisesta lainsäädännöstä
16872: vion mukaan vuonna 1980 on se noin 10 %. sekä harjoittavat samalla merkittävää mielen-
16873: :Muutoksen voimakkuutta kuvaa myös se, että terveystyötä erilaisten toimintojen kuten ret-
16874: vuodesta 1900 vuoteen 1980 yli 65 vuotiait- kien, kurssien, luentojen, tai muiden vastaa-
16875: ten määrä kasvaa 3.7-kertaiseksi ja muun vien muodossa. Mainituilla järjestöillä on jo
16876: väestön määrä 1.8-kertaiseksi. Kansaneläk- vakiintunut oma tehtävänsä ja tulee niillä
16877: keensaajista kuluvana vuonna yli 65 vuo- olemaan koko maata käsittävinä järjestöinä
16878: tiaita oli n. 400 000 kokonaismäärän ollessa myös tulevaisuudessa sijansa laajojen kan-
16879: lähes 540 000 kansaneläkkeensaajaa. saneläkeläis- ja myös muiden eläkeläispiirien
16880: Vanhempien ikäluokkien voimakas kasvu näkökohtien huomioimisessa ja eläkeiän on-
16881: asettaa nyky-yhteiskunnan monien muiden gelmien hoitamisessa. Edellä mainitut järjes-
16882: ongelmien ohella suurten tehtävien -eteen. töt ovat tähän saakka toimineet täysin jäse-
16883: Eläkkeelle jääminen tietyssä eläkeiässä saat- nistön omatoimisuuden ja myös varojen tur-
16884: taa merkitä noin 10-15 vuoden vapaata vin, jota ei ole pidettävä oikeana menettely-
16885: aikaa eliniän toisessa päässä. Vanhusten ja tapana vanhuksia ja eläkeläisiä kohtaan. On
16886: eläkeläisten vapaa-ajan tai pikemminkin elä- perusteltua aihetta odottaa yhteiskunnan
16887: keiän järjestelyssä on kuitenkin huomioitava osoittavan tukensa myös edellä mainittujen
16888: näiden henkilöiden vähenevät voimat ja heik- järjestöjen toiminnan tukemiseksi, sillä se
16889: kenevä terveys. kohdistuu erittäin suuren ja laajalla alueella
16890: Vanhusten ja eläkeläisten vapaa-ajasta ja olevan väestöryhmän ja koko valtakunnan
16891: eläkeiän järjestelystä huolehtivat pääasiassa hyväksi.
16892: eri järjestöt tai yhteisöt joko yhteiskunnan Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
16893: tuella tai ilman monella arvokkaana tavalla. tamme,
16894: Toiminta kohdistuu lähinnä erilaiseen ja eri- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16895: asteisoon vanhusten huoltoon sekä kansan- tulo- ja menoarvioon 20 000 markkaa
16896: terveystyöhön. jaettavaksi valtakunnallisten keskus-
16897: Valtakunnalliset kansaneläkkeensaajien ja järjestöjen - Kansaneläkkeensaajien
16898: eläkeläisten keskusjärjestöt Kansaneläkkeen- Keskusliitto r.y:n ja Eläkeläiset r.y:n
16899: saajien Keskusliitto ry. ja Eläkeläiset ry. ovat - toiminnan tukemiseen.
16900: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
16901:
16902: U. H. Voutilainen. Uljas Mäkelä. Taisto Sinisalo.
16903: Sylvi Siltanen. Lyyli Aalto. Väinö R. Virtanen.
16904: Irma Rosnell. Pekka Salla.
16905: 2998
16906:
16907: IV,795.-Rah.aJ. N:o 451.
16908:
16909:
16910:
16911:
16912: Voutilainen ym..: Määrärahan osoittamisesta vammautuneiden
16913: metsätyömiesten kuntouttamistoiminnan järjestämiseksi.
16914:
16915:
16916: E d u s k u n n a l ~ e.
16917:
16918: Metsältöiden nopeasti etenevä konee:lJI.iistu- :tilastossa 315 kp,]. Metsäa!lan Työeläkekas-
16919: minen sekä toisaalta työvoiman muuttumi- saan tilasto osoittaa vain niiden tapausten
16920: nen lyhyitä jaksoja kerralllaan metsättöitä lukumäärän, joissa on jouduttu ratkaise-
16921: tekevästä kausityövoimasta, yhä suurem- maan lopullinen työkyvyttömyys. Huomat-
16922: massa määrin ympärivuotisestti metsätöitä tavasti suurempi on niiden työntekijöiden
16923: tekeväksi ammalttityövoimaksi ovat tuoneet luku, joilla työkyky on vielä osittain jä;r-
16924: työntekijöiden terveydelliset olot j·a työ- jelllä ja sairaus aiheuttaa vain väliaikaisen
16925: kunnon jrutkuvan säilymisen uudella ta.valla työstä poisjäämisen ja ansion menetyksen.
16926: esille. Työnitekijäin kannalta tässä on kySJY- Koneellistumisen mukanaan tuomiin am-
16927: myksessä ammatin jatkuvuus ja toimeen- mattisairauksien vaaroihin on sekä F AO
16928: tulo, kansanta;liOuden kannalta on kysymyk- että ILO kiinnitJtänyt viime vuosina jatku-
16929: sessä jo lähitulevaisuudessa työvoiman riit- vasti huomiota. Erityisesti ovat rtä1:löin ol-
16930: tävyys ,ammattiin kouluttaminen, uudelleen- leet esillä koneiden aiheuttaman melun, tä-
16931: koulutus toiseen ammattiin tai pahimmassa rinän ja pakokaasujen vaikutuksesta· synty-
16932: tapauksessa työntekijän siirtyminen sosiaali- vät vammautumiset. Johtuen suhteellisen
16933: sen avustuksen varassa eläväksi tehott.o- lyhyestä ajasta, jonka aikana meillä metsä-
16934: maksi yksilöksi. tyÖit ovat koneeliistuneet ei kyseisten vam-
16935: Maa.ssamme ei ole suorit:emtu tUitkimuksia mautumisten tiedossa oleva 'l!ukumäärä ole
16936: metsätyömisten fyysillisestä pohjakunnosta vielä suuri. Niiden esiintyminen on kuiten-
16937: yleensä, yhtä vähän kuin myös ammatin kin jo todettavissa ja varautuminen torjun-
16938: aiheuttamista sairauksista. Jo aikaisemmin taan voidaan useassa !tapauksessa vielä nyt
16939: on kuitenkin kiinnitetty huomiota mm. sel- suorittaa riittävän ajoissa, mikä·H po. työtä
16940: käsairauksien ja erilaisten muiden, tuki- varten voidaan suorittaa tarvittavia perus-
16941: kudosten heikosta kehittyneisyydestä aiheu- tUJtkimuksia ja aloitltaa samanlainen kun-
16942: tuvien vammojen runsauteen. Erään!Jiaisen tolllttamistyö, miltä muissa Pohjoismaissa jo
16943: kuvan asian merkityksestä saa Metsäa!llan tehdään.
16944: Työeläkekassan toimintakertomuksessa vuo- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
16945: delta 1965 esitetystä, siellä käsiteltyjen dotamme,
16946: työkyvyttömyyse1äkeanomuSiten jakaantumi-
16947: sesta eri tallltiryhmien osalle. Tuki- ja lii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16948: kuntaelinJten truudit, jotka kuuluvat juuri tulo- ja mr.noarvioon 15 000 markan
16949: puheena ol·evaan tautiryhmään ovat olll-eet määrärahan vammautuneiden metsä-
16950: vuosina 1962--65 kolmanneksi suurin ryh- työmiesten kuntouttamistoiminnan pe-
16951: mä, 12.35% kaikista eläkeanomuksista. Lu- rustutkimuksia ja järjestämistä varten.
16952: kumääräisesti näiltä tapauksia on mainitussa
16953: HeJisingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
16954:
16955: U. H. Voutilainen. Pauli Puhakka.
16956: Eino Sääskilahti. Antero Vå.yrynen.
16957: 2999
16958:
16959: IV,796.-Ra.b.al. N:o 452.
16960:
16961:
16962:
16963:
16964: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rytinkisalmen-
16965: Barajärven-Mii.,.tyVMran maantien rakennustöitä varten.
16966:
16967:
16968: E d u s kun n a II e.
16969:
16970: Maantieyhteys Pudasjärven Rytinkisal- sikäyttöön. Sen varrella sijaitsevat laajat ja
16971: mesta Sarajärvelle ja edelleen Jälkälävaaran hyväJkuntoiset metsämaat. Jo nylkyisellään on
16972: kautta Posion kunnan alueelle on heik:lro, Rytinkisalmen ja Sarajärven välillä vilikas
16973: mistä johtuen keliriikkoaikoina liikenne on henkilö- ja tavaraliikenne, mikä vielä luon-
16974: poikki ja raskaalle kuormitukselle muulloin- nollisesti lisääntyisi, kun saataisiin pysyvä ja
16975: kin. Rytinkisalmesta Sarajärvelle tie on koh- hyvä lk:auttakulkuyhteys Pudasjärveltä Po-
16976: talainen, mutta mutkainen ja !kapea, ja siitä siolle ja edelleen Rovaniemen ja Sallan
16977: edelleen varsin heikko, osittain metsähalli- suuntiin.
16978: tuksen autotietä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
16979: Rytinkisalmen-Sarajärven-Jäkälävaaran kunnioittaen,
16980: -Mäntyjärven tien parantamisella ja osit-
16981: tain rakentamisella olisi erittäin suuri mer- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
16982: kitys. Paitsi että liikenneyhteydet tämän tien tulo- ja menoarvioon 500 000 ma1'kan
16983: laajalla vaikutusalueella saataisiin ratlkaise- suuruisen määrärahan Rytinkisalmen
16984: vasti parannetuksi normaalista henkilö- ja -Barajärven---Mäntyvaaran maantien
16985: tavaraliikennettä varten, sillä olisi suuri ja parantamista ja osittain rakentamista
16986: kauaskantoinen merkitys alueen metsävaro- varten Pudasjärven ja Posion kun-
16987: jen entistä parempaan ja nopeampaan hyväk- nissa.
16988: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
16989:
16990: Antero Väyrynen. Urho E. Knuuti.
16991: 3000
16992:
16993: IV,797.- Rah.al. N:o 453.
16994:
16995:
16996:
16997:
16998: Väyrynen ym.: Määrämhan osoittamisesta Utajär·ven-Rant-
16999: S'I,Um maantien rakentamiseen.
17000:
17001:
17002: E d u s k u n n a 11 e.
17003:
17004: Oulun läänissä sijaitsevien valtatie n: o 4 omiaan helpottamaan liikennettä muun
17005: ja kantatien n:o 77 väliset poikittaisyhteydet muassa Raahen ja Ylivieskan suunnista koil-
17006: ovat erittäin harvassa, osin niistä ei voi edes liseen Puolangan suuntaan. Lisäksi on mer-
17007: puhuakaan. Tällaista tilannetta on luonnol- kittävänä seikkana todettava, että täten saa-
17008: lisesti pidettävä liikenteen kannalta aivan taisiin suora yhteys naapurikuntien Utajär-
17009: epätyydyttävänä. Liikenteen tulisi tietenkin ven ja Rantsilan välillä, jota entuudestaan
17010: yhä kehittyvissä oloissa olla mahdollisimman ei ole olemassa. Kyseisellä tiellä tulisi ole-
17011: joustava ja tiet siten rakennettuja, että tar- maan kaikessa suhteessa elvyttävä vaikutus.
17012: peetonta ajanhukkaa ei syntyisi. Elinkeino- Lisäksi se rakennusvaiheessa antaisi huomat-
17013: elämän kannalta on välttämätöntä, että lii- tavasti työtä ja siten helpottaisi työttömyys-
17014: kenneyhteyksiä on riittävän paljon ja mah- tilannetta, joka näillä alueilla on jokavuoti-
17015: dollisimman lyhyinä yhteyksinä. nen ilmiö.
17016: Jos edellämainitussa mielessä tarkastelee Edellä esittämämme perusteella ehdotamme
17017: Oulun läänin tiekarttaa, niin on helppo to- kunnioittaen,
17018: deta, että paljon on vielä tehtävää tieyhteyk-
17019: sien parantamiseksi. Tässä mielessä olisi siis että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
17020: enemmän kuin tarpeellista yhdistää valtatie tulo- ja menoarvioon 600 000 markan
17021: n: o 4 ja kantatie n: o 77 toisiinsa rakenta- suuruisen määrärahan maantien raken-
17022: malla esimerkiksi yhdystie, joka lähtisi Rant- tamiseksi Utajärven kunnasta Rantsi-
17023: silasta ja päättyisi Utajärvelle. Se olisi lan lrJuntaan.
17024: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
17025:
17026: Urho E. Knuuti.
17027: 8001
17028:
17029: IV,798.-Rah.al. N:o 454.
17030:
17031:
17032:
17033:
17034: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan virasto-
17035: talon rakentamiseen.
17036:
17037:
17038: E d u s kun n a U e.
17039:
17040: Valtion virastotalon tarve maamme nuo- loin valtion virastot voitaisiin sijoittaa ja
17041: rimmassa kauppalassa, Ylivieskan kauppa- keskittää samaan paikkaan. Silloin ne luon-
17042: lassa on erittäin suuri. Ylivieskan kauppala nollisesti parhaiten palvelisivat asukkaita.
17043: on nopeasti kasvava ja teonistuva yhdys- Uuden virastotalon suunnitelmat ovat tiettä-
17044: kunta. Se on laajan maakunnan luonnollinen västi malmiina ja odottavat vain toteutta-
17045: keskipiste sekä niin hyvin maantie- kuin mista. Virastotalon tonttikysymyskin jo lie-
17046: rautatieliikenteekin merkittävä solmukohta. nee ratkaistu, joten en enää kysymys tarvit-
17047: Valtion virastoja ja viranomaisia tullaan siis tavista määrärahoista. Rakennusvaiheessa se
17048: lisääntyvässä määrin tarvitsemaan, lähivuo- antaisi huomattavassa määrin työtä paikka-
17049: sina yhä enemmän ja enemmän. Valtakun- kunnan rakennustyöväelle.
17050: nan suunnittelutoiminnankin suunnitelmissa Edellä esittämämme perusteella ehdotam-
17051: on Ylivieskan kauppala merkittävällä sijalla. me kunnioittaen,
17052: On näkynyt sellaisiakin ajatuksia, että on
17053: tarpeen perustaa uusi lääni, jonka yhtenä että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
17054: mahdollisena keskuspaikkana olisi juuri Yli- tulo- ja menoarvioon 500 000 markan
17055: vieskan kauppala. suuruisen määrärahan virastotalon ra-
17056: Tämän hetkinen tilanne on kuitenkin se, kennustyön aloittamista varten Yli-
17057: että jo olevat valtion virastot tarvitsevat Yli- vieskan kauppalassa.
17058: vieskan kauppalassa uuden virastotalon, jol-
17059: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
17060:
17061: Antero Väyrynen. Urho E. Knuuti.
17062:
17063:
17064:
17065:
17066: 53 E 841/66
17067: 3002
17068:
17069: IV,799.-Rah.al. N:o 455.
17070:
17071:
17072:
17073:
17074: Väyrynen: Määrärahan osoittamisesta Oulun asemarakennuk-
17075: sen rakennustöiden aloittamiseksi.
17076:
17077:
17078: E d u s kun n a 11 e.
17079:
17080: Oulun puurakenteinen asemarakennus on asemat ovat tavan takaa päässeet edelle.
17081: erittäin vanha, eikä niinmuodoin enää voi Eduskunta on eräässä vaiheessa lausunut
17082: tyydyttää nykyaikaisia vaatimuksia. Aika- mielensä Oulun asemarakennuksen tarpeesta.
17083: naan sen tilat ovat luonnollisesti olleet riit- Kun Oulussa satamien talvisin tapahtuvan
17084: tävät, mutta eivät enää nykyisin, sillä lii- sullreutumisen vuoksi on kausiluontoista
17085: kenne on vuosikymmenien kuluessa valta- työttömyyttä, olisi asemarakennuksen raken-
17086: vasti lisääntynyt. Uuden ja ajanmukaisen nustyön käyntiin saamisella suuriarvoinen
17087: asemarakennuksen tarve on siten jo enem- merkitys työllisyydenkin kannalta.
17088: män kuin tarpeen vaatima. Oulun kaupunki Edellä esittämäni perusteella ehdotan kun-
17089: on jo vuosia sitten vahvistanut uuden ase- nioittaen,
17090: makaavankin, jotta rakentamiseen päästäisiin
17091: käsiksi. Tällöin on otettu huomioon nimen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1967
17092: omaan henkilöaseman tarpeet. tulo- ja menoarvioon 2 000 000 mar-
17093: Oulun asemarakennus on vuosia sitten ol- kan suuruisen määrärahan Oulun ase-
17094: lut uusittavien asemarakennusten listalla ja marakennuksen rakennustöiden aloit-
17095: ihan alkupäässä, mutta monet eteläisemmät tamista varten.
17096: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
17097:
17098: Antero Väyrynen.
17099: VALTIOPÄIVÄT
17100: 1966
17101:
17102: LIITTEET
17103: II
17104:
17105: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY, YLEISEN ALOITEAJAN
17106: JÄLKEEN JÄTETTY RIKOSLAIN MUUTTAMISTA
17107: KOSKEVA LAKIALOITE
17108:
17109:
17110:
17111:
17112: HELSINKI 1967
17113: VALTION PAINATUSKESKUS
17114:
17115:
17116: 54 E 6/67
17117: 1
17118:
17119: 1
17120:
17121:
17122:
17123:
17124: 1
17125:
17126: 1
17127:
17128:
17129:
17130:
17131: 1
17132: 3005
17133:
17134: II,38.- Lagm.ot. N:o 377.
17135:
17136:
17137:
17138:
17139: Gestrin m.fl.: Förslag Mll lag om ändring av strafflagen.
17140:
17141:
17142: T i 11 R i k s d a g e n.
17143:
17144: Regeringen har genom proposition n: o 68 "I det den 23 mars 1962 vid Nordiska
17145: av den 23 september 1966 angäende revi- Rädets 10. session i Helsingfors ingångna
17146: sion av lagstiftningen om bestraffning av samarbetsavtalet mellan de fem nordiska
17147: brott mot Iiv och hälsa i väsentliga delar länderna (det s.k. Helsingforsavtalet) för-
17148: upprepat innehället i en tili 1965 ärs riks- utsättes att avtalsländerna bör sträva tili
17149: dag avgiven och med n: o 154 betecknad enhetlighet beträffande stadgandena om brott
17150: proposition. Lagförslaget innehäller alltså och brottspåföljder. I ovannämnda rege-
17151: även denna gång betydande förändringar i ringsproposition har denna strävan tili en-
17152: den lagstiftning, som gäller beträffande hetlighet åtminstone icke iakttagits beträf-
17153: brott emot den kroppsliga integriteten. Bland fande de nya definitionerna av mord och
17154: annat föresläs även nu nya definitioner av dråp. Tvärtom kan man säga att de nya
17155: brotten mord och dråp (21 kap. 1 och 2 §§ formuleringarna fjärmar oss från den nor-
17156: strafflagen). Just i fråga om dessa väsent- diska rättsu tvecklingen.
17157: liga punkter uppstod livligt meningsutbyte När man jämför stadgandena beträffande
17158: vid 1965 års riksdag och Lagutskottet tili- de ifrågavarande brotten i Danmark, Norge
17159: mötesgick i flere viktiga avseenden de syn- och Sverige, kan man konstatera, att Rege-
17160: punkter på frågan, som anlagts av under- ringen icke ens hjälpligt försökt iakttaga
17161: tecknad Gestrin m.fl. i en tili Riksdagen in- Helsingforsavtalets principer. För klarhetens
17162: lämnad lagmotion (n:o 228/1965). Lagut- skull skall här citeras motsvarande stadgan-
17163: skottets betänkande (n: o 43/1965) förelåg den i de nordiska strafflagarna.
17164: färdigt när Riksdagen i anledning av valet I den nya svenska brottssbalken (BrB),
17165: upplöstes och saken sålunda förföll. Av be- som trädde i kraft den 1 januari 1965, lyder
17166: tänkandet framgår att Lagutskottet snarare 3 kap. 1 och 2 §§ på följande sätt:
17167: förenat sig med motionärerna än med Rege- 1 §. Den som berövar annan livet, dömes
17168: ringen i fråga om den lydelse lagrummen för mord tili fängelse i tio år eller på livstid.
17169: rörande mord och dråp skulle givas. Desto 2 §. Är brott som i 1 § sägs med hänsyn
17170: märkligare är det att Regeringen nu i moti- till de omständigheter som föranlett gär-
17171: veringen tili den nya propositionen gör gäl- ningen eller eljest att anse som mindre
17172: lande, att denna föl'eläggs Riksdagen "i hu- grovt, dömes för dråp till fängelse, lägst sex
17173: vudsak i den form förslaget efter beredning och högst tio år.
17174: i lagutskottet förelåg tili behandling vid I den danska strafflagen (Danmarks bor·
17175: 1965 års riksdag". Tvärtom bör det kon- gerlige straffelove) given den 15 april 1930
17176: stateras att lagförslaget, på de punkter som stadgas i 237 § följande:
17177: gav anledning tili debatt i Riksdagen, av- Den, som draeber en anden, straffes för
17178: viker från Lagutskottets förslag och att för- manddrab med faengsel i fem år indtil på
17179: slaget tilJI: stadganden rörande mord och livstid.
17180: dråp icke överensstämmer med den uppfatt- I den norska strafflagen (Almindelig bor-
17181: ning Lagutskottet gav uttryck för. Det är gerlig Straffelov) given den 22 maj 1902
17182: häpnadsväckande om detta kunnat undgå stadgas följande:
17183: justitieministeriet. Då så förefaller att ha skett 233 §. Den, som forvolder en andes D0d,
17184: ber vi att ur motiveringen till den ovan- eller som medvirker dertil, straffes för Drab
17185: nämnda lagmotionen få återhämta följande: med Faengsel i mindst 6 Aar.
17186: 3006 II,38. - Rikoslaki
17187:
17188:
17189: Har den skyldige handlet med Overlaeg, i förslagets 2 § punkterna 2-4 (i den nya
17190: eller har han forevet Drabet för at lette propositionen punkterna 2-3), lindrigare
17191: eller skjule en anden Förbrydelse eller und- straff än livstids tukthus inte kunna odömas.
17192: drage sig Straffen for en saadan, kan Faeng- Inom Norden - och överhuvud i Iänder
17193: sel på livstid anvendes. Detsamma gjaelder med en någotsånär välutbildad och omdömes-
17194: Gjentagelsetilfaelde samt, hvor for0vrigt gill domarkår - anses ett dylikt kasuistiskt
17195: saerdeles skjaerpende Omstaendigheder fore- lagskrivningssätt vara föråldrat. Redan vår
17196: ligger. nugällande strafflag, som gavs är 1889, hade
17197: Såsom av ovanstående citat framgår har kommit ifrän den kasuistiska lagskrivnings-
17198: endast den norska lagen - som tillika är metoden. Det är vidare ägnat att väcka för-
17199: den äldsta - en formulering som till en våning att ifrågavarande 2 § har stora lik-
17200: viss ringa grad överenstämmer med de nu heter med motsvarande tyska stadganden."
17201: aktuella lagrummen. Dessutom kan påpekas Ovananförda motiv talar alltfort emot den
17202: att den norska lagen endast använder brotts- av Regeringen föreslagna reformen av 21
17203: beteckningen "drab" och att den uppräk- kap. 1 och 2 §§ strafflagen. Ytterligare kan
17204: ning av skärpande omständigheter, som in- anföras att det vid riksdagsbehandlingen av
17205: går i lagen, endast ges som en anvisning den tidigare regeringspropositionen fram-
17206: för de fall då ett strängare straff k!J,n ut- gick, att det tyska lagrum som företer en
17207: mätas. förbluffande likhet med nyssnämnda 2 §,
17208: I det förslag, som nu förelagts Riksdagen, tillkommit genom en lagändring genomförd
17209: är huvudregeln att den som berövar annan under den nazistiska epoken.
17210: livet, skall straffas för dråp. Mord skall en- Hänvisande till det anförda och med hän-
17211: ligt förslaget anses föreligga om dödandet syn till att straffskalan för säväl mord som
17212: skett under vissa i lagen detaljerat angivna dråp redan nu är så hög (livstids tukthus
17213: omständigheter. Dessa ges dessutom den ver- kan utdömas för bägge brotten) att nägon
17214: kan att annat straff än livstids tukthus inte skärpning icke kan ifrågakomma, föreslär vi
17215: skall kunna komma ifråga utom om ett över- härmed vördsamt,
17216: lagt dödande skett under förmildrande om-
17217: ständigheter. Även om dylika omständig- att Riksdagen måtte antaga följande
17218: heter föreligger skall, i de fall som nämns lagförslag:
17219:
17220:
17221:
17222:
17223: Lag
17224: om ändring av strafflagen.
17225: I enlighet med Riksdagens beslut upphä vas 20 kap. 13 §, 22 och 23 kap., 25 kap.
17226: 3 § och 44 kap. 2 § i strafflagen samt ändras lagens 21 kap., rubriken för 25 kap.,
17227: kapitlets 12 och 13 §§, 14 § 2 mom. samt 34 kap. 17 §, som följer:
17228:
17229: 21 kap. säsom mildrande, dömes till tukthus på viss
17230: tid, minst fyra år.
17231: Om brott mot liv och hälsa. Försök är straffbart.
17232: 2 §.
17233: 1 §. Är brott som i 1 § nämnes, med hänsyn
17234: Den som uppsåtligen dödar annan, dömes tili de omständigheter som föranlett gär-
17235: för dråp till tukthus på viss tid, minst ätta ningen, sättet för dess utförande eller eljest
17236: är eller på livstid. att anses såsom grovt, dömes för mord tili
17237: Är de omständigheter, som föranlett drå- tukthus på livstid och tili förlust av med-
17238: pet, med hänsyn till gärningsmannens för- borgerligt förtroende.
17239: hållande till den dräpte eller eljest, att anse Försök är straffbart.
17240: II,38.- Gestrin ym. 3007
17241:
17242: 3-18 §§. 34 kap.
17243: (Säsom Regeringens proposition).
17244: Om brott, mlk4 innebära allmän fara.
17245: 25 kap. 17 §.
17246: (Såsom Regeringens proposition).
17247: Om brott mot frihet.
17248: 12 och 13 §§, 14 § 2 mom.
17249: (Säsom Regeringens proposition). Denna lag träder i kraft den 196 .
17250:
17251:
17252: Helsingfors den 30 september 1966.
17253:
17254: Kristian Gestrin. E. J. Paavola.
17255: Juuso Häikiö. Carl Olof Tallgren.
17256: Evald Häggblom.
17257: 3008
17258:
17259: II, SS. - Lak.al. N: o 877. Suomennos.
17260:
17261:
17262:
17263:
17264: Gestrin ym..: Ehdotus laiksi rikoslain muuttamisesta.
17265:
17266:
17267: E d u s k u n n a 11 e.
17268:
17269: Hallitus on esityksessään n: o 68 23 päi- mainitun lakialoitteen perusteluista seuraa-
17270: vältä syyskuuta 1966 henkeen ja terveyteen vaa:
17271: kohdistuvien rikosten rankaisemista koske- ''Pohjoismaiden Neuvoston 10. istunnossa
17272: van lainsäädännön uudistamisesta oleellisilta Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1962 vii-
17273: osin toistanut vuoden 1965 valtiopäiville an- den pohjoismaan kesken solmitussa yhteis-
17274: netun ja numerolla 154 merkityn esityksen. työsopimuksessa (nk. Helsingin-sopimus)
17275: Lakiehdotus sisältää siis tälläkin kertaa huo- edellytetään, että sopimusmaiden tulee pyr-
17276: mattavia muutoksia siihen lainsäädäntöön, kiä rikoksia ja rikosten seuraamuksia koske-
17277: joka koskee ruumiilliseen koskemattomuu- vien säännösten yhdenmukaistamiseen. Yllä-
17278: teen kohdistuvia rikoksia. Muun muassa eh- mainitussa hallituksen esityksessä tätä yh-
17279: dotetaan nytkin murha- ja tapporikosten denmukaistamispyrkimystä ei ole otettu huo-
17280: uusia määritelmiä (Rikoslain 21 luvun 1 mioon ainakaan murhaa ja tappoa koskevissa
17281: ja 2 §). Vuoden 1965 valtiopäivillä syntyi uusissa määritelmissä. Päinvastoin voi sanoa,
17282: vilkasta mielipiteidenvaihtoa juuri näiden että uudet sanonnat laitontavat meitä poh-
17283: oleellisten kohtien kohdalla ja lakivaliokunta joismaisesta oikeuskehityksestä.
17284: yhtyi useissa tärkeissä kohdin niihin näkö- Verrattaessa kysymyksessä olevia rikoksia
17285: kohtiin, jotka Gestrinin ym. allekirjoitta- koskevia säännöksiä Tanskassa, Norjassa ja
17286: massa Eduskunnalle jätetyssä lakialaitteessa Ruotsissa, voidaan todeta, ettei Hallitus edes
17287: (n:o 228/1965) oli omaksuttu. Lakivalio- välttävästi ole yrittänyt seurata Helsingin-
17288: kunnan mietintö (n:o 43/1965) oli valmiina, sopimuksen periaatteita. Selvyyden vuoksi
17289: kun Eduskunta vaalien johdosta hajotettiin lainattakoon tähän pohjoismaisissa rikos-
17290: ja asia siten raukesi. Mietinnöstä käy ilmi, laeissa olevat vastaavat säännökset.
17291: että lakivaliokunta on asettunut asiassa pi- Ruotsin uudessa rikoskaaressa (BrB), joka
17292: kemminkin aloitteentekijäin kuin hallituksen tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta tänä
17293: kannalle siinä kysymyksessä, mikä sana- vuonna, 3 luvun 1 ja 2 § kuuluvat seuraa-
17294: muoto murhaa ja tappoa koskeville lainkoh- vasti:
17295: dille oli annettava. Sitä merkillisempää on, 1 §. Joka riistää toiselta hengen, tuomit-
17296: että hallitus nyt uuden esityksensä peruste- takoon murhasta vankeuteen kymmeneksi
17297: luissa lausuu, että esitys annetaan Eduskun- vuodeksi tai elinkaudeksi.
17298: nalle "pääasiassa siltä pohjalta, jolle se laki-
17299: valiokunnassa tapahtuneen valmistelun jäl- 2 §. Jos 1 § :ssä mainittu rikos on katsot-
17300: keen vuoden 1965 valtiopäivillä jäi". Päin- tava tekoon johtaneet olosuhteet huomioon
17301: vastoin on todettava, että lakiehdotus, niiltä ottaen tai muutoin vähemmän törkeäksi, tuo-
17302: kohdin, jotka Eduskunnassa aiheuttivat kes- mittakoon tapostavankeuteen vähintään kuu-
17303: kustelua, poikkeaa lakivaliokunnan ehdotuk- deksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
17304: sesta ja että esitys murhaa ja tappoa koske- Tanskan 15 päivänä huhtikuuta 1930 anne-
17305: viksi säännöksiksi ei pidä yhtä sen käsityk- tun rikoslain (Danmarks borgerlige straffe-
17306: sen kanssa, jonka lakivaliokunta ilmensi. lov) 237 § : ssä säädetään seuraavaa:
17307: On hämmästyttävää jos tämä on voinut jää- Joka tappaa toisen, tuomittakoon mies-
17308: dä oikeusministeriöitä huomaamatta. Kun tapasta vankeuteen viideksi vuodeksi ja enin-
17309: näin näyttää tapahtuneen, toistamme yllä- tään elinkaudeksi.
17310: II,38. - Gestrin yrn. 3009
17311:
17312: Norjan 22 päivänä toukokuuta 1902 anne- sellaiset asianhaarat ovat kyseessä niissä
17313: tussa rikoslaissa (Almindelig borgerlig Straf- tapauksissa, jotka mainitaan ehdotuksen
17314: feloV') säädetään seuraavaa: 2 § : n 2--4 kohdissa, ei elinkautista kuritus-
17315: 233 §. Joka aiheuttaa toisen kuoleman tai huonetuomiota lievempää rangaistusta voi-
17316: myötävaikuttaa siihen, tuomittakoon taposta taisi tuomita. Pohjolassa - ja yleensä maissa,
17317: vankeuteen vähintään 6 vuodeksi. joissa on kutakuinkin hyvin koulutettu ja
17318: Jos syyllinen on toiminut harkiten tai jos harkintakykyinen tuomarikunta - katsotaan
17319: hän on tehnyt tapon lieventääkseen tai sala- tällainen kasuistinen lainkirjoitustapa van-
17320: takseen toisen rikkomuksen tai välttääkseen hentuneeksi. Jo vuonna 1889 annettu, voi-
17321: siitä seuraavan rangaistuksen, voidaan tuo- massa oleva rikoslakimme oli päässyt eroon
17322: mita elinkaudeksi vankeuteen. Laki on sama kasuistisesta lainkirjoitusmenetelmästä. Edel-
17323: uusimistapauksessa sekä, milloin asianhaarat leen on omiaan herättämään ihmetystä se,
17324: ovat erityisen raskauttavat. että kysymyksessä olevalla 2 § : llä on suuria
17325: Kuten ylläolevista lainauksista ilmenee, yhtäläisyyksiä vastaavien saksalaisten sään-
17326: vain Norjan laissa - joka samalla on van- nösten kanssa."
17327: hin - käytetään sanamuotoa, joka jossain, Ylläesitetyt perusteet puhuvat edelleenkin
17328: joskin vähäisessä määrin on yhdenmukainen rikoslain 21 luvun 1 ja 2 §: n uudistamista
17329: nyt esillä olevien lainkohtien kanssa. Sitä- vastaan hallituksen ehdottamalla tavalla. Li-
17330: paitsi voidaan tähdentää, että Norjan laissa säksi mainittakoon, että hallituksen aikai-
17331: käytetään vain rikosnimitystä "tappo" ja semman esityksen eduskuntakäsittelyn yhtey-
17332: että laissa oleva raskauttavien asianhaarojen dessä kävi ilmi, että se saksalainen lainkohta,
17333: luettelo annetaan vain ohjeena niitä tapauk- joka on hämmästyttävän yhdenmukainen
17334: sia varten, jolloin ankarampi rangaistus voi- äskenmainitun 2 § : n kanssa, on syntynyt
17335: daan tuomita. natsistisella kaudella toteutetulla lainmuu-
17336: Eduskunnalle nyt jätetyssä ehdotuksessa toksella.
17337: on pääsääntönä, että se, joka riistää hengen Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huo-
17338: toiselta, on tuomittava taposta. Ehdotuksen mioon, että niin murhan kuin tapon ran-
17339: mukaan olisi kysymys murhasta, jos tappa- gaistusasteikko jo nyt on niin korkea (mo-
17340: minen on tapahtunut tiettyjen laissa yksi- lemmista rikoksista voi tuomita elinkaudeksi
17341: tyiskohtaisesti mainittujen olosuhteiden valli- kuritushuoneeseen), ettei mikään rangaistuk-
17342: tessa. Niille annetaan sitäpaitsi se vaikutus, sen koventaminen voi tulla kysymykseen,
17343: ettei muu tuomio kuin elinkautinen kuritus- ehdotamme kunnioittaen,
17344: huonerangaistus voi tulla kysymykseen, paitsi
17345: milloin harkittu tappaminen on tapahtunut että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17346: lieventävien asianhaarain vallitessa. Joskin van lakiehdotuksen:
17347:
17348: Laki
17349: rikoslain muuttamisesta.
17350: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain 20 luvun 13 §, 22 ja 23 luku,
17351: 25 luvun 3 § ja 44 luvun 2 § sekä muutetaan rikoslain 21 luku, 25 luvun nimike,
17352: 12 ja 13 §, 14 § :n 2 momentti sekä 34 luvun 17 § näin kuuluviksi:
17353:
17354: 21 luku. suhteen surmattuun tai muutoin, on pidet-
17355: tävä lieventävinä, tuomittakoon kuritushuo-
17356: Henkeen ja terveyteen kohdistuvista neeseen määräajaksi, vähintään neljäksi vuo-
17357: rikoksista. deksi.
17358: 1 §. Yritys on rangaistava.
17359: Joka tahallaan surmaa toisen, tuomitta-
17360: koon taposta kuritushuoneeseen määräajaksi, 2 §.
17361: vähintään kahdeksaksi vuodeksi, taikka elin- Jos 1 § : ssä mainittua rikosta, huomioon
17362: kaudeksi. ottaen ne olosuhteet, jotka ovat teon aiheut-
17363: Jos niitä olosuhteita, jotka ovat aiheutta- taneet, tekotavaltaan tai muutoin on pidet-
17364: neet tapon, ottaen huomioon teon tekijän tävä törkeänä, tuomittakoon murhasta kuri-
17365: 8010 II,38. - Bikoslaki.
17366:
17367:
17368: tushuoneeseen elinkaudeksi ja kansalaisluot- 34 luku.
17369: tamus menetetyksi.
17370: Yritys on rangaistava. Yleistä vaaraa aiheuttavista rikoksista.
17371: 3-18 §. 17 §.
17372: (Kuten hallituksen esityksessä). (Kuten hallituksen esityksessä).
17373:
17374: 25 luku.
17375: Vapauteen kohdistuvista rikoksista. Tämä laki tulee voimaan päivänä
17376: kuuta 196 .
17377: 12 ja 13 §, 14 §:n 2 mom.
17378: (Kuten hallituksen esityksessä).
17379:
17380: Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1966.
17381:
17382: Kristian Gestrin. E. J. Paavola..
17383: Juuso Bäikiö. Carl Olof Tallgren.
17384: Evald Häggblom.
17385: VALTIOPÄIVÄT
17386: 1966
17387:
17388: LIITTEET
17389: IV
17390: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN
17391: ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT LAKIALOITTEET
17392:
17393:
17394:
17395:
17396: HELSINKI 1967
17397: VALTION PAINATUSKESKUS
17398:
17399:
17400: 55 E 6/67
17401: Laldaloitteita, jotka koskevat valtion painatuskeskusta
17402: sekä verolainsäädäntöä.
17403: 3015
17404:
17405: IV,SOO.-Lak.al. N:o 378.
17406:
17407:
17408:
17409: Lähteenmäki: Ehdotus laiksi valtion painatuskeskuksesta.
17410:
17411:
17412: EduskunnaHe.
17413:
17414: Valtiovailian toimesta on viime aikoina olisi syytä ~ähteä siitä, että valtio oman
17415: kiitettäväl!lä tavalla kiinnitetty huomiota painatusvirastonsa puitteissa käyttää ylimää-
17416: tieteellisen tutkimuksen edistämiseen. Sen räisen kapasiteettinsa tieteellisen tutkimuk-
17417: sijaan tutkimustulosten julkaiseminen on sen edistämiseen. Ei voi olla mielekästä,
17418: edehleen järjestämättä ja pääasialliseSiti tut- että valtion painatuskeskus jätettäisiin
17419: kijan itsensä tai tieteeLlisten seurojen tehtä- muun painatustoiminnan osalta vain ylimal-
17420: vänä. Varsinkin väitöskirjojen julkaisemi- kaisen lausuman varaan. Liian väljät säälli-
17421: nen aiheuttaa nykyisellään nuorel!lie tieteen- nökset saattaisivat johtaa siihen, että pai-
17422: harjoittajalle kohtuuttomia kustannuksia. natuskeskus ryhtyisi työskentelemään esim.
17423: Tällä hetkellä onkin tilanne, niin kuten val- ajanvietekirjallisuuden painattamiseksi tai
17424: tion tie,teellisten toimikuntien tahoHa on toimimaan poliittisten puolueiden valistus-
17425: todettu, sellainen että nuorille tutkijoiLle kirjallisuuden painajana.
17426: myönnetään apurahoja väitöskirjan kirjoit- Jos laki nimenomaan määrää, että valtion
17427: tamista varten, mutta tutkimuSiten: tuloksia painatuskeskus toimii myös tieteelilisen jul-
17428: ei voida varojen puutteessa painattaa. On kaisutoiminnan painajana, voidaan valtion-
17429: otettava huomioon, että korkeakoulut vaa- apua nauttiville tieteellisille seuroille myön-
17430: tivat yleensä opinnäytteenä laajan, painetun netyt painatusvarat käyttää nykyistä tarkoi-
17431: tutkielman, nk. tohtorin väitöskirjan. On tuksenmukaisemmin.
17432: kohtuutonta, että tutkija joutuu tämän opin- Kun lähdetään siitä, että valtion paina-
17433: näytteen suorittamiseksi uhraamaan rahamää- tuskeskus käyttää valtion painatustöiden
17434: rän, joka eräissä tapauksissa saattaa vastata ylitse jäävän toimituskyvyn ensisijaisesti
17435: nuoren tutkijan vuositulojen määrää. Tieteel- tieteelliseen julkaisutyöhön, vähenee rat-
17436: listen seurojen mahdollisuus tukea näiden kaisevasti myös ristiriita, mikä saattaa
17437: tutkielmien painatusta on useimmissa ta- muussa tapauksessa syntyä valtion paina-
17438: pauksissa rajoitettua. Ei voida katsoa, että tustoiminnan ja yksityisen kustannustoimin-
17439: va:ltion nuorille tutkijoiHe stipendien ja vir- nan välillä. Silloin ei myöskään synny niin
17440: kojen muodossa antama tuki vaikuttaa te- suuria vaikeuksia mahdollisen liiketaloudel-
17441: hokkaasti nykyisin vallitsevan tutkijapulan lisen käsitteen arvostelussa.
17442: lievittämiseksi, ennen kuin painatuskysy- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17443: myksen aiheuttama taloudel:linen ongelma
17444: on saatu tyydyttävästi ratkaistuksi. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17445: Valtion painatuskeskuksesta annetun hal- van lakiehdotuksen:
17446: lituksen esityksen (71/1966) yhteydessä
17447:
17448: Laki
17449: valtion painatuskeskuksesta.
17450: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17451:
17452: 1 §. lisen tutkimuksen painoalan töitä, vaikka
17453: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- ne eivät olisikaan valtion omia töitä, mikäli
17454: sessä.) se voi tapahtua 2 momentissa tarkoitetltuja
17455: Paina,tuskeskus voi suorittaa myös tieteel- tehtäviä haittaamatta.
17456: 3016 IV,SOO. - Valtl.on paillatuskeskuS.
17457:
17458:
17459: 2-6 §. Sove1Jtamissä.ännös.
17460: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
17461:
17462:
17463: Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1966.
17464:
17465: Olavi Lähteenmäki.
17466: 3017
17467: IV,801.-Lak.al. N:o 379.
17468:
17469:
17470:
17471:
17472: naskivi ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaiS?L1tS1)(~rolain väli-
17473: aikaisesta muuttamisesta.
17474:
17475:
17476: E d u s k u n n a iH. e.
17477:
17478: Hallitus on näiNä valtiopäiviil!lä a1l.ltanut visen verokannan mukaan verotettavien ve-
17479: eduskunnalle esityksen laiksi tulo- ja omai- rovelvoLldsten tuilio- ja omaisuusveron korot-
17480: suusverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Esi- tamiseen ei ainakaan ole budjetista johtu-
17481: tyksen perusteluissa todetaan, että vaLtion vaa tarvetta, sillä heidän osuutensa maini-
17482: tU!l'o- ja menoarvion tasapainossa pitämi- tusta 110 miljoonasta markaslta on hyvin
17483: seksi on vältJtämätöntä, että tulo- ja omai- pieni.
17484: suusvero vuodelta 1967 kannetaan korote- Eduskunta hyväksyi 12. 11. 1965 tulo- ja
17485: tun verokannan perusteehla. Tästä syystä omaisuusverol'ain hyväksymisen yht:eydessä
17486: haJllitus esittää, että tulo- ja omaisuusveron seuraavan lausunnon:
17487: veronkantaa korotetltaisiin muitten kuin "Hyväksyessään hallituksen esityksen
17488: progressiivisen veronkannan mukaan vero- tulo- ja omaisuusveron asteikoiksi vuodelffie
17489: tettavien pienempituilioisten osalta. Tämän 1966 eduskunta on kiinnittänyt huomiota
17490: toimenpiteen hallitus toteaa tuottavan vuo- siihen merkitykseen, joka inflaatiolla on
17491: den 1967 aikana nykyisten perusteiden mu- progressiivisten asteikkoj€ll johdosta vero-
17492: kaiseen verotuksen tuottoon verrattuna noin rasitusta automaattisesti nostavana tekijänä.
17493: 110 miljoonaa markkaa enemmän. Johtuu Eduskunta edeilllyttää, että hallitus tutkii
17494: yksinomaan tavasta ja periaatteista, joita ja selvittää tämän kysymyksen sekä ryhtyy
17495: noudattaen budjetti on laadittu, miten sen heti valtiontalouden tilan sa;l!liitessa toimen-
17496: tasapainotJt:aminen olisi suoritettava. Halli- piteisiin inflaation verorasitusta kohotta-
17497: tuksen antamassa budjettiesityksessä on vien vaikutusten poistamiseksi."
17498: noudatetltu staattista ajattelutapaa, jota Ottaen huomioon ne perusteJut, joita bud-
17499: hyvin kuvaa sen ede}lyttämä verotuksen jettia laadittaessa on esitetty, valtiontalou-
17500: kiristäminen. Jos budjettia laadittaessa nou- den tila ei estäisi tämän toivomuksen otta-
17501: datettaisiin kasvupoliiUist:a ja dynaamista mista huomioon ja ryhtymästä niihin toi-
17502: ajattelua, lopputulos olisi kokonaan ltroinen. menpiteisiin, joita se edellyttää. Mitään
17503: Mitä tulee budjetin tasapainottamiseen, perustetta ei ole siihen, että veroprogres-
17504: budjetin laatijatkin ovat lausuneet, että siota ryhdyttäisiin jyrkentämään.
17505: tasapain'Ottaminen olisi hyvin käynyt 200 Tuloverotus on maassamme vallitsevaan
17506: miljoonaa markkaa alemmalla tasolla. Jos yl1eiseen palkkatasoon nähden jo nyt huo-
17507: näin todella tehtäisiin, voitaisiin rfm1o- ja mattavasti raskaampi kuin useissa muissa
17508: omaisuusveron korottamisesta luopua. Luon- maissa, kuten seuraavasta taulukosta ilme-
17509: nollisten henkilöiden ja muiden progressii- nee:
17510:
17511: Kaksilapsisen perheen tuloverorasitus 1965
17512: Vuositulo Vero% Vuositulo Vero% Vuositulo Vero%
17513: Suomi 10000 mk 14.9 30000 mk 26.0 50000 mk 31.9
17514: USA 3116 $ 0.8 9 348 $ 12.5 15 580 $ 17.0
17515: Englanti 1117 ;E 6.4 3 351 ;E 22.1 5 585 ;E 26.8
17516: Länsi-Saksa 12 458 DM 9.8 37 374 DM 17.8 62 290 DM 25.0
17517: Sveitsi 13 455 Sfr 5.4 40 365 Sfr 16.6 67 275 Sfr 22.0
17518: Ranska 15 274 FF 5.8 45 822 FF 11.7 76 370 FF 17.7
17519: 3018 IV,SOl.- Tulo- ja. omaisuusvero.
17520:
17521:
17522: Hailillituksen esitys on oikeaan osunut, mi- V eroasteikko, jota sov~lletaan vuoden
17523: käli se koskee verotuksen lieventämistä pie- 1966 verotuksessa on riittävän korkea bud-
17524: nempien tulojen osalta. Verojen korotusta jetin tasapainottamista ajatellen. Asteikkoa
17525: ei kuitenkaan voida puoltaa budjettiin liitfr voidaan jopa Jlieventää alemmissa tuloluo-
17526: tyvin perustein. Haliliituksen päätarkoitus kissa, kuten hallitus esittääkin. Yhtiövero-
17527: onkin vähentää kansalaisten ostovoimaa ja tus on syytä säilyttää ennaJ:laan. Mitään
17528: tätä tietä kulutuskysyntää. Vahvoin perus- syytä ei myöskään ole omaisuusveron koro-
17529: tein voidaan kuitenkin sanoa, että halilii- tuksiin, mitkä johtavat useimmissa tapauk-
17530: tuksen suunnittelemalla tavalla vähenee sissa kohtuuttomiin tuloksiin.
17531: ainoastaan säästämisalttius, mikä vaikuttaa Edel:lä olevan perusteella esitämme,
17532: haitallisesti talouselämämme pääomanmuo-
17533: dostukseen. Jos hallitus taht:oo vähentää että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17534: kulutusta, sen on harkittava veronkorotus- van lakiehdotuksen:
17535: ten sijasta kokonaan muita toimenpiteitä.
17536:
17537:
17538:
17539: Laki
17540: tulo- ja omaisuusverolain väJiajkajsesta muuttamisesta.
17541: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
17542: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, selllaisena kuin se on 23
17543: päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 §:n 1 momentti, 48 §,
17544: sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 § ja 50 §, sehlai-
17545: sena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), sekä ilisätään
17546: sanottuun lakiin väliaikaisesti uudet 50 b § ja 50 c § seuraavasti:
17547:
17548: 28 §, 38 § ja 43 § :n 1 momentti. 48 §.
17549: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 80.) V eroa tu:lion perusteella suoritetaan, mi-
17550: käli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan
17551: .asteikon mukaan:
17552:
17553: VEROLUOKKA VEROLUOKKA VEROLUOKKA
17554: I II m
17555: Veron Vero-% Veron Vero-% Veron Vero-%
17556: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
17557: tulon yli tulon yli tulon yli
17558: Verotettava tulo alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
17559: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
17560: mk osasta mk osasta mk osasta
17561: 2500- 3400 12 13
17562: 3400- 4400 129 13 12 13
17563: 4400- 6000 259 13 142 13 12 13
17564: 6000- 8 000 467 18.15 350 13 220 13
17565: 8 000- 10000 830 21.00 610 18,00 480 13,50
17566: 10 000- 12 000 1250 25 970 21 750 15,5
17567: 12 000- 15 000 1750 25 1390 22 1060 18
17568: 15 000- 20 000 2 500 28 2 050 25 1600 24
17569: 20 000- 30 000 3 900 30 3 300 28 2 800 26
17570: 30 000- 40 000 6 900 33 6100 31 5400 28
17571: 40 000- 60 000 10 200 35 9 200 33 8 200 31
17572: 60 000-100 000 17 200 37 15 800 35,5 14400 34
17573: 100 000-200 000 32 000 42 30000 42 28000 42
17574: 200 000 tai enemmän 74 000 46 72000 45 70 000 44
17575: IV,801.- Ilaskivi ym. 3019
17576:
17577: Jos veroveJvolilinen on verovuonna elät- kuun ottamatta 46 §: n 2 momentissa mai-
17578: tänyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan nittuja yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat ve-
17579: mukaisesta verosta vähennettävä jokaisesta roa tul'on perusteella neljäkymmentäkaksi
17580: lapsesta sata markkaa, ei kuitenkaan enem- sadailta verotettavan tulon siitä osasta, joka
17581: pää kuin veron koko määrä. vastaa yhteisön osakkeilleen tai osuuksilleen
17582: verovuodelta j-aettavaksi päättämää osinkoa
17583: 49 §. tai korkoa vähennettynä yhteisön verovuo-
17584: V eroa omaisuuden perusteel.ilJa suoritetaan, tena saamilla 24 § :n 4 kohdan mukaan ve-
17585: mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan rosta vapailffia osingoilla, sekä neljäkym-
17586: asteikon mukaan: mentäkahdeksan sadalta verotettavan ,tlll-
17587: Veron Vero-Ofoo lon muusta osasta.
17588: vakioerä alarajan Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo-
17589: Verotettava omaisuus omaisuuden yli mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa yhden
17590: alarajan menevästä
17591: kohdalla omaisuuden sadalta.
17592: mk osasta
17593: 12 500- 20 000 5 4 50 b ja 50 c §.
17594: 20 000- 30 000 35 5,5 (Kuten halldtuksen esityksessä)
17595: 30 000- 40 000 90 7
17596: 40 000- 60 000 160 8,5
17597: 60 000-- 80 000 330 10,5
17598: 80 000-100 000 540 13 Tätä lakia sovel:letaan vuoden 1967 tulo-
17599: 100000-150 000 800 14 jen ja omaisuuden perusteella toimitetto.-
17600: 150 000-200 000 1500 16 vassa verotuksessa. Siitä riippumatta, päät-
17601: 200 000-400 000 2300 17,5 tääkö 50 §: ssä tarkoitettu yhteisö verovuo-
17602: 400 000 tai enemmän 5 800 20 delta jakaa osakkeilleen tai osuuksilllieen
17603: osinkoa tai korkoa, määrätään sille vuonna
17604: 50 §. 1967 toimitettavassa ennakkoperinnässä en-
17605: Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, nakko tulon perusbeella käyttäen veroka.n-
17606: laitokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lu- tana neljääkymmentäkahdeksaa sada.llta.
17607:
17608: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
17609:
17610: Raimo Daskivi. N. Kosola.
17611: Juha Rihtniemi Saara Forsius.
17612: Pekka Haarla. Olavi Lähteenmäki.
17613: Jouni Apajalahti. T. I. Vartia.
17614: T. Junnila. Olavi Nikkilä.
17615: Irma Hamara. Pentti M'åki-Hakola.
17616: Jaakko Kemppainen. Sakari Huima.
17617: Mikko Asunta. Timo Mäki.
17618: Aili Vaittinen.
17619:
17620:
17621:
17622:
17623: 56 E 6/67
17624: 3020
17625:
17626: IV,802.-Lak.al. N:o 380.
17627:
17628:
17629:
17630:
17631: Uoti ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliaika.i-
17632: sesta mu·uttamisesta.
17633:
17634:
17635: E d u s k u n n a ll e.
17636:
17637: Hallitus on antanut Eduskunnalle 4 päi- rusteltua. Taloudellisilta vaikutuksiltaan
17638: vänä lokakuuta 1966 useita verolainsäädän- vähiten haitaLliseksi voitaneen katsoa omai-
17639: töä koskevia lakiesityksiä. Näistä on pieni- suusveron korot.taminen etenkin, koska voi-
17640: ja keskituloisten yhteiskuntaryhmien kan- massa olevien omaisuusveroasteikkojen mu-
17641: nalta erityisen rasittava esitys liikevaihto- kaan omaisuusveron määrä on katsottava
17642: veron korottamisesta yhdehlä prosentrtiyksi- varsin pieneksi esim. valtion tuloveroon
17643: köllä. Hintataso on muutoinkin viime kuu- verrattuna ja koska pienempien omaisuuk-
17644: kausina jatkuvasti kohonnut ja elinkustan- sien verotus jäisi edelleen varsin kohtuulilii-
17645: nuksissa on edelleen odotettavissa nousua seksi, vaikka nykyisin voimassa oleva omai-
17646: ilman liikevaihtoveron korotustakin. Esite.: suusvero kaksinkertaistettaisiin.
17647: tyn liikevaiht,overon korotuksen merkitsemä Arvioiden mukaan tulisi omaisuusveroa
17648: lisätuotto vaJllf:iolle on arvioitu n. 160 mil- kertymään vuonna 1967 nykyisin voimassa
17649: joonaksi markaksi. EdeLl:een on otettava olevien asteikkojen mukaan n. 170-175
17650: huomioon, että aikaisempien kokemusten va- milj. markkaa ja hal1'ituksen esityksen mu-
17651: lossa pienehkö muutos liikevaihtoveron mää- kaan n. 205 milj. markkaa. Jos sen sijaan
17652: rässä saattaa johtaa siihen, e:ttä tämän var- omaisuusveroasteikot kaksinkertaistetltaisiin,
17653: jolla suoritetaan valmistus- ja jakelupor- kertyisi omaisuusveroa kaikkiaan n. 345
17654: taassa myös sellaisia hinnankorotuksia, milj. markkaa, jolloin lisätuotto likimain
17655: jotka eivät johdu liikevaihtoveron korotta- peittäisi liikevaihtoveron esitetyn suuruisen
17656: misesta. korotuksen.
17657: Ylläolevan perusteena tulisi pyrkiä saat- J otrta omaisuusverotusta tiukentamal!Jia
17658: tamaan valtiontalous tasapainoon vuonna voit:aisiin luoda tilaa liikevaihtoveron py-
17659: 1967 puuttumatta liikevaihtoveron määräy- syttämiseksi ennallaan vuoden 1967 aikana,
17660: tymisperusteisiin. Toisaalta on kuitenkin jo esitämme kunnioittaen,
17661: myös useimpia muita veroja - niihin lu-
17662: kien tu:l10vero esitetty nostettavaksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17663: siinä määrin, että niiden nostaminen yli van lakiehdotuksen:
17664: hallituksen tekemien esitysten ei ole pe-
17665:
17666:
17667:
17668:
17669: Laki
17670: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
17671: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
17672: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 § ja 50 §:n 2 momentti, sellaisena
17673: kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa ll!aissa (874/46), seuraavasti:
17674:
17675: 49 §. mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
17676: V eroa omaisuuden perusteel1l'a suoritetaan, asteikon mukaan:
17677: IV,802. - Uoti ym. 3021
17678:
17679: Veron 50 §.
17680: vakioerä Vero-O/oo
17681: Verotettava omaisuus omaisuuden alarajan
17682: mk alarajan yli Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo-
17683: menevästä
17684: kohdalla
17685: osasta
17686: mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa kaks!i.
17687: mk sadalta.
17688: 12 500- 20 000 10 8
17689: 20 000- 30 000 70 11
17690: 30 000- 40 000 180 14
17691: 40 000- 60 000 320 17
17692: 60 000- 80 000 660 21
17693: 80 000-100 000 1080 26
17694: 100 000-150 000 1600 28
17695: 150 000-200 000 3000 32
17696: 200 000-400 000 4 600 35
17697: 400 000 tai enemmän 11600 40
17698:
17699:
17700: Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1966.
17701:
17702: Olli J. Uoti. Vappu Heinonen.
17703: Viljo Pousi. Aili Siiskonen.
17704: Olavi Saarinen. T. Leivo-Larsson.
17705: Impi Lukkarinen.
17706: 3022
17707:
17708: IV,803.-Lak.al. N:o 382.
17709:
17710:
17711: Niinikoski ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta.
17712:
17713: E d u s kun n a 11 e.
17714:
17715: HaJilitus on antanut eduskunnalle esityk- pitää oikeana. Kun keväällä korotettu diesel-
17716: sen n: o 81 laiksi moottoriajoneuvoverosta. öljyn hinta rasittaa jo tuntuvasti ammatti-
17717: Aikaisempi mottoriajoneuvoverolaki muutok- maisessa liikenteessä olevia autoilijoita, on
17718: sineen säädettiin olemaan voimassa vuoden kyseessä olevaa veroa pidettävä kohtuutto-
17719: 1965 loppuun, mutta jatkettiin sen voimassa- mana, koska vero joudutaan maksamaan sil-
17720: oloaika käsittämään vuotta 1966. Hallitus loinkin, kun auto seisoo, joko työttömänä
17721: perustelee nyt annettua esitystään sillä, että tai teitten ollessa kelirikon vuoksi ajokiel-
17722: nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta lossa.
17723: 30 päivänä kesäkuuta 1966 annettu laki on Edellä olevan johdosta ehdotamme,
17724: pysyväinen, olisi myös voimassaolevasta moot-
17725: toriajoneuvoverosta annettu laki säädettävä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17726: pysyväiseksi. Edellä olevan lakiehdotuksen van lakiehdotuksen:
17727: perusteluista on sanottava, että niitä ei voi
17728:
17729: Laki
17730: moottoria.joneuvoverosta.
17731: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17732:
17733: Yleisiä säännöksiä. 3) moottoripyörästä 72 markkaa; sekä
17734: 4) traktorista 3,60 markkaa kultakin oman
17735: 1-3 §. painon 100 kilon määräitä tai sen osalta, kui-
17736: (Kuten hallituksen esityksessä.) tenkin vähintään 60 markkaa.
17737: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
17738: Varsinainen ajoneuvovero.
17739: 4 §. 6-13 §.
17740: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
17741:
17742: 5 §. Lisävero.
17743: Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä,
17744: moottoripetroolia tai sähköä käyttämään tar- 14-22 §.
17745: koitetusta ta:i puukaasua tai nestekaasua (Kuten hallituksen esityksessä.)
17746: käyttävästä moottoriajoneuvosta:
17747: 1) henkilöautosta 600 kilon kokonaispai- Erinäisiä säännöksiä.
17748: noon saakka 72 markkaa ja kultakin maini-
17749: tun painon ylittävältä 100 kilon määräitä 23-34 §.
17750: ta'i sen osalta 6 markkaa; (Kuten hallituksen esityksessä.)
17751: 2) paketti-, kuorma-, linja- ja erikoisau-
17752: tosta kultakin kokonaispainon 100 kilon V oimaantulosäännös.
17753: määräitä tai sen osalta 6 markkaa; (Kuten hallituksen esityksessä.)
17754:
17755: Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
17756:
17757: Paavo Niinikoski. A. Holopainen. Ville Tikkanen.
17758: . 8028
17759:
17760: IV,804.-Lak.al. N:o 383.
17761:
17762:
17763:
17764:
17765: T. Salo ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
17766: aikaisesta muuttamisesta.
17767:
17768:
17769: E d u s kun n a H e.
17770:
17771: Eduskunnassa on kiinnitetty useaan ot- nykyiset tuloveroasteikot hyväksyttäisiin ole-
17772: •t:eeseen huomiota siihen, että rahan arvon maan edelleen voimassa ensi vuonna lukuun-
17773: aleneminen on nykyisten asteikkojen voi- ottamatta verotettavan tulon alarajaa ja
17774: massa oloaikana vuodesta 1963 lähtien ai- alempia tuloluokkia, joiden verotus muutet-
17775: kaansaanut valtion tuloverorasituksen huo- taisiin hallituksen esityksen mukaisesti.
17776: mattavan nousun. Osoituksena tästä on edus-
17777: kunnan hallitukselle asiasta tämän vuoden Rahan arvon aleneminen on vaikuttanut
17778: asteikkojen hyväksymisen yhteydessä lau- pienentävästi myös verolaeissa olevien eri-
17779: suma toivomus, että hallitus ryhtyisi ''heti laisten markkamääräisten vähennysten suh-
17780: valtiontalouden tilan sallitessa toimenpitei- teelliseen suuruuteen ja siten aikaansaanut
17781: siin inflaation verorasitusta kohottavien vai- muutoksia veroras'.ituksen jakautumisessa.
17782: kutusten poistamiseksi." Kun yhteisverotettavien aviopuolisoiden ve-
17783: Kun valtiontalouden vaikeudet eivät ole rotuksen uudelleen järjestäminen näyttää
17784: toistaiseksi sallineet eivätkä ilmeisesti vielä- edelleenkin viipyvän vaikka asiasta viime
17785: kään tee mahdolliseksi tämän inflaation ai- kesällä taas valmistui uusi komiteanmietintö,
17786: kaansaaman verorasituksen poistamista as- olisi ainakin huolehdittava siitä, etteivät ny-
17787: teikkoja vastaavasti alentamalla, saa valtio kyisen järjestelmän muutosta odotettaessa
17788: tällä tavoin vuotuisia lisätuloja noin 100 siinä esiintyvät epäkohdat pääse edelleenkin
17789: milj. markkaa. Jo nämä kasvaneet verotulot kärjistymään. Tässä mielessä kiinnitämme
17790: huomioon ottaen on pidettävä hämmästyttä- huomiota vähemmän ansainneen aviopuolison
17791: vänä, että hallitus eduskunnalle antamassaan vähennykseen, mikä on pysynyt markkamää-
17792: esityksessä n:o 80 laiksi tulo- ja omaisuus- räisesti muuttumattomana vuodesta 1961 ja
17793: verolain väliaikaisesta muuttamisesta aste'i.k- ehdotamme, että rahan arvon aleneminen
17794: kojen alapäätä lukuunottamatta on esittänyt otetaan huomioon tämän vähennysoikeuden
17795: yksityisten henkilöiden tuloveroa korotetta- suuruudesta eduskmmassa päätettäessä. Näin-
17796: vaksi vielä 15 prosentilla. Tämä osoittaa hal- ollen ehdotamme, että vähennysoikeuden
17797: rituksen tyystin unohtaneen eduskunnassa alaraja korotetaan hallituksen esittämästä
17798: vuosi sitten voimakkaina hallituspuolueitten 1 500 markasta 2 000 markkaan ja yläraja
17799: omassakin piirissä esiintyneet mielipiteet. 2 800 markasta 3 600 markkaan.
17800: Kun esitettyjen veronkorotusten jälkeen tulo- Hallitus on esittänyt myös omaisuusveron
17801: verorasitus muodostuisi inflaation aikaan- korottamista 26 prosentilla ja yhteisöjen tu-
17802: saama verorasituksen nousu huomioon ottaen loveron korottamista. Kun omaisuusveron
17803: yli 30 prosenttia suuremmaksi kuin vuonna korotus koskisi jo varsin pienituloisiakin
17804: 1963, emme voi hyväksyä hallituksen veron- omakotitalon tai oman asunto-osakkeen omis-
17805: korotusesitystä. Käsityksemme mukaan se tajia, emme voi pitää tällaisia ehdotuksia
17806: suhteettoman kovakouraisesti kohtelisi laa- perusteltuina etenkin kun omaisuusvero
17807: joja palkansaajapiirejä vähentäisi heidän meillä ennestäänkin on suhteettoman raskas.
17808: elin- ja säästämismahdollisuuksiaan ja vaikut- Kustannustasoa korottavaa ja työllisyyst'i-
17809: taisi sitä tietä hidastavasti myös taloudelli- lannetta heikentävää yhteisöjen veronkoro-
17810: seen kasvuun ja yleisen hyvinvoinnin lisään- tusta ei liioin nykytilanteessa voida perus-
17811: tymiseen. Tämän vuoksi ehdotammekin, et·tä tella asiallisilla syillä. Kun mielestämme val-
17812: 3024 IV,804. -Tulo- ja oma.isuusvero.
17813:
17814:
17815: tiontalouden tasapaino voidaan turvata il- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17816: man näitä veronkorotuksia ehdotamme näis-
17817: säkin kohdin verorasituksen pysyttämistä en- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17818: nallaan. 1Jan lakiehdotuksen:
17819:
17820:
17821:
17822: Laki
17823: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
17824: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 19 päivänä marraskuuta
17825: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 §, sellaisena kuin se on 23
17826: päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (951/47), 38 §, 43 § :n 1 momentti, 48 §,
17827: sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa, 49 § ja 50 §, sellai-
17828: sena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (874/46), sekä lisätään
17829: sanottuun lakiin väliaikaisesti uudet 50 b § ja 50 c § seuraavasti:
17830:
17831: 28 §. 10) lahjoitukset yleishyödylliseen tarkoi-
17832: Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä- tukseen, sen mukaan kuin asetuksella sääde-
17833: hentää: tään; sekä
17834: 1) velkain korot; 11) palkkatuloista sekä aikaisemman
17835: 2) suorittamansa avustus, joka on mai- virka- tai työsuhteen perusteella saadusta
17836: nittu 21 § :n 5 kohdassa ; eläkkeestä sekä maa- tai metsätaloutta har-
17837: joittavan verovelvollisen ja hänen lapsensa
17838: 3) verovuonna suorittamansa osto- ja tai muun perheenjäsenen maa- ja metsä-
17839: myyntihyvitykset, ylijäämäpalautukset sekä talouden hyväksi tekemän työn arvosta
17840: vuosi- ja vaihtoalennukset; kaksikymmentä sadalrta, kuitenkin niin, e!Jt:ä
17841: 4) verovelvollisen elinkeinotoiminnassa kymmenentuhannen markan ylittävältä
17842: syntynyt tappio, jota ei ole katsottava pää- osalta mainittu vähennys on viisitoista sa-
17843: omanvähennykseksi; dal ta, niin myös kymmenen sadalta sellaisesta
17844: 5) edelllä 21 §:n 6 kohdassa tarkoitetusta osasta ammatti- ja liiketuloa, jota on pidet-
17845: voitosta sen hankkimisesta olleet menot; tävä kohtuullisena korvauksena verovelvol-
17846: 6) omaisuuden satunnaisesta luovutuk- lisen ammatissaan ja liikkeessään suorit-
17847: sesta saadusta voitosta samanlaatuisesta luo- tamasta työstä, ei kuitenkaan yhteensä
17848: vutuksoesta verovuonna aiheutunut tappio; enempää kuin kol.Jmetuhattaviisisataa mark-
17849: 7) sosiaaliturvamaksu ja työttömyysva- kaa.
17850: kuutusmaksu, jotka hän työnantajana on (2-4 mom. kuten ha:Hituksen esityksessä.)
17851: suorittanut;
17852: 8) milloin kummallakin puolisol~a on oJ:- 38 §.
17853: lut ansiotuloa tai aikaisemman virka- tai työ- (Kuten hlrllitJUksen esityksessä.)
17854: suhteen perusteella saatua eläketuloa, sen
17855: puolison ansio- tai eläketulosta, joka on saa- 43 §.
17856: nut sellaista tuloa vähemmän, kaksisataa (Kuten ha1lituksen esityksessä.)
17857: markkaa sekä tämän määrän ylittävältä osalta
17858: puolet, ei kuitenkaan yhteensä enempää kuin 48 §.
17859: kolmetuhattakuusisataa markkaa; V eroa tulon peruSiteella suoritetaan, mi-
17860: 9) määrä, jonka säästöpankkien vakuu- käli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
17861: tusrahasto on käyttänyt pääomansa lisäämi- asteikon mukaan:
17862: seen;
17863: IV,804.-'.r. Salo ym. 3025
17864:
17865: Veroluokka
17866: I II III
17867: Veron Vero·% Veron Vero-% Veron Vero-%
17868: vakioerä alarajan vakioerä alarajan vakioerä alarajan
17869: Verotettava tulo tulon yli tulon yli tulon yli
17870: mk alarajan menevästä alarajan menevästä alarajan menevästä
17871: kohdalla tulon kohdalla tulon kohdalla tulon
17872: mk osasta mk osasta mk osasta
17873: 2500- 3400 12 13
17874: 3400- 4400 129 13 12 13
17875: 4400- 6000 259 13 142 13 12 13
17876: 6000- 8 000 467 18.15 350 13 220 13
17877: 8000- 10000 830 21 610 18 480 13.5
17878: 10 000- 12 000 1250 25 970 21 750 15.5
17879: 12 000- 15 000 1750 25 1390 22 1060 18
17880: 15 000- 20 000 2500 28 2050 25 1600 24
17881: 20 000- 30 000 3 900 30 3 300 28 2800 26
17882: 30 000- 40 000 6 900 33 6100 31 5400 28
17883: 40 000- 60 000 10200 35 9 200 33 8 200 31
17884: 60 000-100 000 17 200 37 15 800 35.5 14400 34
17885: 100 000-200 000 32000 42 30000 42 28000 42
17886: 200000 tai enemmän 74000 46 72000 45 70 000 44
17887:
17888: Jos verovelvoHinen on verovuonna elättä- 50 §.
17889: nyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan Osakeyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, ·lai-
17890: mukaisesta verosta vähennettävä jokaisesta tokset ja säätiöt ynnä muut yhteisöt, lu-
17891: lapsesta kuusikymmentä markkaa, ei kui- kuun o.t:tamatta 46 §: n 2 momentissa mai-
17892: tenkaan enempää kuin veron koko määrä. nittuja yhtiöitä ja yhtymiä, suorittavat
17893: veroa tu:l:on perust.eella neljäkymmentäkaksi
17894: 49 §. sadalta verotettavan tulon siitä osasta, joka
17895: Veroa omaisuuden perusteella suoritetaan, vastaa yhteisön osakkeilleen tai osuuksil'-
17896: mikäli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan leen verovuodelta jaettavaksi päättämää
17897: asteikon mukaan: osinkoa tai korkoa vähennettynä yhteisön
17898: Veron Vero-Ofoo verovuotena saamil1a 24 § : n 4 kohdan mu-
17899: vakioerä alarajan
17900: Verotettava omaisuus omaisuuden yli kaan verosta vapailla osingoilla, sekä n~ljä
17901: mk alarajan menevästä kymmentäkahdeksan .sadalta verotettavan
17902: kohdalla omaisuuden tulon muusta osasta..
17903: mk osasta Omaisuuden perusteella suorittavat 1 mo-
17904: 12 500- 20 000 5 4 mentissa tarkoitetut yhteisöt veroa yhden
17905: 20 000- 30 000 35 5.5 sadalta.
17906: 30 000- 40 000 90 7
17907: 40 000- 60 000 160 8.5 50 b ja. 50 c §.
17908: 60 000- 80 000 330 10.5 (Kuten hallituksen esityksessä.)
17909: 80 000-100 000 540 13
17910: 100 000-150 000 800 14
17911: 150 000-200 000 1500 16
17912: 200 000-400 000 2 300 17.5 Soveltamissäännös.
17913: 400 000 tai enemmän 5 800 20 (Kuten hallituksen esityksessä.)
17914:
17915: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
17916:
17917: Tuure Salo. Arne Berner. Armas Leinonen.
17918: E. J. Paavola. Pekka Pesola. Pirkko Aro.
17919: Irma Karvikko.
17920: 3026
17921:
17922: IV,805.- Lak.al. N:o 384.
17923:
17924:
17925:
17926:
17927: T. Salo ym.: Ekdotus laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon.
17928: jatkamisesta.
17929:
17930:
17931: E d u s kun n a 11 e.
17932:
17933: Nykyisestä liikevaihtoverojärjestelmästä en- tystä. Päinvastoin olisi mahdollisuuksien sii-
17934: simmäistä kertaa päätettäessä pidettiin ylei- hen avautuessa pyrittävä liikevaihtoveron
17935: sesti siihen sisältyvää 10 prosentin määrää alentamiseen, minkä vuoksi emme liioin voi
17936: myynnin verotusarvosta liian korkeana, mitä pitää hyväksyttävänä sitä hallituksen pyrki-
17937: vastaisuudessa olisi pyrittävä alentamaan. mystä, että hallituksen vielä nykyistä kor-
17938: Hallitus on nyt kuitenkin päinvastoin esit- keammaksi ehdottama liikevaihtovero säädet-
17939: tänyt veroa korotettavaksi yhdellä prosentti- täisiin nyt pysyväksi, niinkuin hallitus on
17940: yksiköllä, mikä siis nostaisi kustannus- ja esittänyt. Siksi katsommekin, että samalla
17941: hintatasoa ainakin vastaavalla määrällä. kun liikevaihtoverorasitus pysytettäisiin ny-
17942: Elinkustannusindeksin on arvioitu tämän kyisellään se edelleenkin säädettäisiin yksi-
17943: johdosta kohoavan välittömästi 1.2 pisteellä. vuotiseksi.
17944: Kun käsityksemme mukaan hintatasoa ei pi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17945: täisi hallituksen toimenpitein pyrkiä nosta-
17946: maan vaan valtion velvollisuutena päinvas- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17947: toin on hintatason vakauttaminen, emme voi van lakiehdotuk.~en:
17948: hyväksyä tätä liikevaihtoveron korotusesi-
17949:
17950:
17951: Laki
17952: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
17953: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17954: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liike- sovelletaan myös, milloin myyty tai työsuo-
17955: va:ihtoverolakia (532/63) , sellaisena kuin se rituksen kohteena ollut tavara on toimitettu
17956: on osittain muutettuna 10 päivänä huhti- taikka tavara on luovutettu tullivalvon-
17957: kuuta, 29 päivänä toukokuuta ja 30 päivänä nasta vuoden 1967 aikana, samoin kuin mai-
17958: joulukuuta 1964, 22 päivänä lokakuuta ja nitun vuoden aikana tapahtuneeseen tavaran
17959: 30 päivänä jolukuuta 1965 annetuilla laeilla vuokraamiseen.
17960: (170/64, 291/64, 650/64, 556/65 ja 735/65)
17961:
17962: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
17963:
17964: Tuure Salo. Pekka Pesola.
17965: E. J. Paavola. Irma Karvikko.
17966: Arne Berner. Armas Leinonen.
17967: Pirkko Aro.
17968: 3027
17969:
17970: IV,806.- Lakal. N:o 385.
17971:
17972:
17973:
17974:
17975: Siren: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jatka-
17976: misesta.
17977:
17978:
17979: E d u s k u n n a 11 e.
17980:
17981: Voimassa olevan liikevaihtoverolain mu- sältyy vientitavaroista perittävään hintaan
17982: kaan on tukkuverovelvollinen oikeutettu aina näiden kustannusten osalta maksettu
17983: hankkimaan myyntitarkoitukseen käytettä- liikevaihtovero, vaikka tavaran myynti ulko-
17984: vät tavarat yleensä verottomina kun taas maille onkin säädetty verottomaksi.
17985: vähittäisverovelvollinen saa vähentää myyn- Tuotantokoneiden käynnissä ja kunnossa
17986: titarkoitukseen verollisena hankkimansa ta- pitämiseen käytettävät poltto- ja voitelu-
17987: varan ostohinnan veronalaisesta myynnis- aineet samoin kuin muotit, mallit ja työstö-
17988: tään myynnin verotusarvoa laskettaessa. Ta- koneiden työkalut ovat taloudelliselta mer-
17989: vara katsotaan hankituksi myyntitarkoituk- kitykseltään saman luontoisia kuin ne ensi-
17990: seen, kun se tulee myytäväksi sellaisenaan käytössä loppuun kuluvat tavarat, jotka
17991: tahi käytettäväksi raaka-aineena tai puoii- liikevaihtoverolain mukaan saadaan hankkia
17992: valmisteena taikka välittömästi ensikäytössä verottomina. Poltto- ja voiteluaineet kulu-
17993: kulutettavaksi myytävän tavaran valmistuk- vat ja menettävät arvonsa heti käyt~ettäessä
17994: sessa. Tarkoituksena on tällä tavoin toteut- ja samoin käy yleensä muottien, mallien ja
17995: taa se vain periaate, että tavaran hinnassa työstökoneiden työkalujen. Muottien, maD-
17996: on vain laissa säädettyä veroprosenttia vas- lien ja työstökoneiden twökalujen suhteen
17997: taava määrä Hikevaihtoveroa. on vielä huomattava, että kun niitä ei
17998: Lain 14 § :n 2 momentin mukaan välittö- yl<eensä voida pitää liikevaihtoverolain
17999: mästi ensikäytössä kulutettaviksi ei kuiten- 13 § :n 3 momentissa tarkoitettuina tavan-
18000: kaan katsota koneiden ja laitteiden käyn- omaisina myyntituotteina, voi verovelvolli-
18001: nissä tai kunnossa pitämiseen käytettäviä nen säästää niistä menevän liikevaihtoveron
18002: po~tto-, voitelu- ja muita aineita eikä myös- muulta paitsi niihin käytetyn raaka-aineen
18003: kään työkaluja, koneita ja laitteita sekä osalta valmistamaHa sellaiset tavarat itse.
18004: niiden osia, muotteja ja ma:hleja samoin Kansantaloudellisesti olisi kuitenkin tarkoi-
18005: kuin muita tällaisia tavaroita. Kun tuotteen tuksenmukaisempaa rationalisoida tuotanto
18006: valmistuksessa tarvittavat poltto- ja voitelu- tiissäkin suhteessa, mikä saataisiin aikaan jät-
18007: aineet, työstökoneiden työkalut sekä valu- tämällä niiden valmistus erikoisliikkeiden
18008: muotit ja -ma'llit on hankittava veronalai- tehtäväksi. Muottien, mallien ja työstöko-
18009: sina, sisältyy lopputuotteen hintaan aina neiden työka'lujen 'mkeminen ensikäytössä
18010: myös niiden hankintakustannusten osalta kuluviksi tavaroiksi edistäisi myös tällaista
18011: maksettu liikevaihtovero, miltä osin vero rationalisointia.
18012: ketjuuntuu. Veroa maksetaan tuotteen lo- Tämän perusteella ehdotan,
18013: pu:Hisesta hinnasta toistamiseen sellaisesta
18014: tavaran hinnan osasta, josta se jo kerran että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18015: on maksettu, mikä on vastoin liikevaihto- van lakiehdotuksen:
18016: veron kertaveron luonnetta. Niin ikään si-
18017:
18018:
18019:
18020:
18021: 57 E 6/67
18022: 3028 IV,806.- Liikevaihtovero.
18023:
18024:
18025:
18026:
18027: Laki
18028: liikevaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta.
18029: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18030:
18031: Joulukuun 5 päivänä 1963 annettua liikevaihtoverolakia (532/63), sellaisena kuin se
18032: on osittain muutettlu.na 10 päivänä huhtikuuta, 29 päivänä toukokuuta ja 30 päi-
18033: vänä joulukuuta 1964, 22 päivänä lokakuuta ja 30 päivänä joulukuuta 1965 annetuilla
18034: ~aeil!la (170/64, 291/64, 650/64, 556/65 ja 735/65) sovelletaan myös, milloin myyty
18035: tai työsuorituksen kohteena ollut tavara on toimitettu taikka tavara on luovutettu
18036: tullivalvonnasta 1 päivänä tammikuuta 1967 tai sen jälkeen, samoin kuin mainit-
18037: tuna päivänä tai sen jälkeen tapaht.uneeseen tavaran vuokraamiseen, kuitenkin siten,
18038: että 1 päivästä tammikuuta 1967 lukien iain 14 §:n 2 momentti, seHaisena kuin se on
18039: 22 päivänä lokakuuta 1965 annetussa laissa (556/65), muutetaan näin kuuluvaksi:
18040:
18041: 14 §. tuksissa käytetltävät työstökoneiden työka-
18042: lut, muotit ja mallit sekä koneiden ja lait-
18043: Välittömästi ensi käytössä kulutettaviksi teiden käynnissä ja kunnossa pitämiseen
18044: tavaroiksi katsotaan myös myytävän rt;ai käytettävät poltto-, voitelu- ja muut aineet,
18045: vuokrattavan tavaran valmistuksessa tahi ei kuitenkaan koneita ja laitteita eikä nii-
18046: 1 §: n 3 momentissa mainituissa työsuori- den osia.
18047:
18048:
18049: Heisingissä 13 päivänä lokakuuta 1966.
18050:
18051: Eino Siren.
18052: VALTIOPÄIVÄT
18053: 1966
18054:
18055: LIITTEET
18056: IX
18057:
18058: MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY,
18059: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTY
18060: SALAOJITUSTA KOSKEVA LAKIALOITE
18061:
18062:
18063:
18064:
18065: HELSINKI 1967
18066: VALTION PAINATUSKESKUS
18067: 3031
18068:
18069: IX,192.-Lak.al. N:o 381.
18070:
18071:
18072:
18073:
18074: Ra.ipala ym.: Ehdotus salaojituslaiksi.
18075:
18076:
18077:
18078: E d u s k u n n a ll e.
18079:
18080: Ennen vuotta 1949, jolloin ensimmamen Tässä mietinn.össä, joka oilli yksimielinen,
18081: salaojituslaki säädettiin, oil.ri sail:aojitus melko sanotaan mm., että "ilmeistä on, että sala-.
18082: vähäistä eli muutama tuhat hehtaaria vuo- ojittajista ltuiliee vastaisuudessakin olemaan
18083: dessa ja lisäksi se oli pääosaltaan suun- melkoinen osa niin vähävaraisia, että heitä
18084: tautunut suurimmille ti1oille. varten olisi edelJ•een tarpeen säilyttää palk-
18085: Salaojituslakien ansiosta ja putkit1eolili- kioiden myöntäminen salaojitustyön tuke-
18086: suuden laajetessa ja konekaivun yleistyessä mismuotona", j.a ehdotetaan palkkiosysteemi
18087: vuotuiset saJ.aojitusall!at ovat ripeästi suu- laissa edelleen säilytettäväksi. Samaten suo-
18088: rentuneet, ollen nykyään noin 35 000 ha: n sitellaan pysyvän sruktojituslain parina ensi
18089: suuruusluokkaa. Erikoisesti on todett:ava, vuotena eli ylimenokautena säilytettäväksi
18090: että viime vuosina pienert tilat, joilla on valtion tulo- ja menoarviossa 1 miljoonan
18091: salaojituslakien perusteelil:a ollut mahdo1l:lista määräraha lainojen myönltämiseen nykyi-
18092: rahoittaa ojituksensa, ovat: tulleet runsain sillä ehdoilll.\8..
18093: joukoin mukaan. Hallitus ei kuitenkaan esityksessään sala-.
18094: Tämä seikka on. aiheuttanUJt sen, ettei ojituslaiksi ole ottanut huomioon toimikun-
18095: salaojitusd:aeissa esitetyt määrärahat o>liEl nan em. ehdotuksia siitä huoiliimatta, että
18096: riittäneet läheskään kaikille hakijoille se perusteluissaan mainitsee "Salaojittta-
18097: siitä huolimatta, että maataloushaJl!lituksen mist:a onkin pidettävä mawtaloutemme tä-
18098: l<aina- ja prulikkioehtoja on suuresti kiris- män hetken tärkeimpänä perusparannuk-
18099: tetty aikaisemmasta. sena".
18100: Viime eduskunnan istunookaude1la silloi- Edelleen voidaan todeta, että entisten
18101: nen maa- ja metsätalousvaJ.iokunta joutui salaojituslainojen korkoina ja kuoletuksina
18102: tämän toteamaan käsiteililessään hallituksen kertyy val'tioHe takaisin vuosittain noin
18103: a.Illt:amia väliaikaisia !-vuotisia salaojitus- 2 milj. mk. Kohtuu:Hisena voidaan pitää,
18104: lakeja ja ehdottå. mm. v. 1964 lain hyväk- että ainakin tämä voitaisiin sijoittaa uudes-
18105: symisen yhteydessä Eduskunnan hyväksyt- taan salaojitustoiminnan edistämiseen. Hal-
18106: täväksi toivomuksen, että Hallitus anJtaisi lituksen ehdottama vähennys, 4 milj. mk
18107: vuoden 1964 valrt:dopäivil:lä Eduskunnalle tänä vuonna, 0.12 m:iWj. mk vuonna 1967
18108: esityksen pitkäaikaiseksi salaojituslaiksi, on kohtuuton ja johtaa salaojitustoiminnan
18109: jonka mukaan salaojitustoiminnan edistä- vähenemiseen monine haitahlisine sivuvai-
18110: mistä varten otetaan vuosittain toiminnan kutuksineen alan ammattityövoiman työlli-
18111: tehostamisen tarve huomioonotitaan riittä- syydelle niihin mukaanluettuna mellkoinen
18112: viksi kaltsottavat määrärahat. tiili- ja muoviputkiteolJ.isuus.
18113: Vasta maaliskuussa 1965 maatalousminis- Edellä olevan perusteella ehdotamme
18114: teriö asetti toimikunnan kiireelll.isesti laa- kunnioittaen,
18115: timaan ehdotll.Sita Eduskunnan toivomuksen
18116: toteuttamiseksi ja toimikunta jätlti mietin- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18117: tönsä maatalousministeriölle maaliskuussa van lakiehdotuksen:
18118: tänä vuonna.
18119: 3032 IX,l92.- Salaojitus.
18120:
18121:
18122:
18123: Salaojituslaki.
18124: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18125:
18126: Yleisiä säännöksiä. 6 §.
18127: Sallaojituspalkkiota saadaan myöntää vain
18128: 1 §. se~laiselle yksityiselle maatilan omistajalle
18129: Sail!aojituksen edistämiseksi myönnetään ja hlclttijalilie, joka saa huomattavan osan
18130: salaojitusplcl1kkioita ja helpotetaan sanot- toimeentulostaan maatilataloudesta ja jonka
18131: tuun tarkoitukseen käytettävän luoton saan- katsotaan olevan taloudelilisen asemansa
18132: tia ja ehtoja sen mukaan kuin tässä laissa puolest<a salaojituspalkkion tarpeessa.
18133: säädetään. Mitä 1 momentissa on säädetty, nouda-
18134: tetaan soveltuvin osin myös maatilan yh-
18135: 2 §. teisomistajiin ja -haltijoihin, mikäli joku
18136: SalaojituspaJlkkioita ja salaojituslainojen heistä täyttää sanotussa momentissa sääde-
18137: ehtojen helpottamista varten otetaan vuo- tyt edellytykset.
18138: sittain valtion tulo- ja menoarvioon, sala-
18139: ojituksen edistämisen tarve huomioon ot- 7 §.
18140: taen, riittävän suuri määräraha. Palkkioihin Salaojituspalkkiot myöntää maatat1ous-
18141: myönnetys.tä määrärahasta saadaan vuosit- hallitus.
18142: tain käyttää maatalousministeriön päättämä Salaojitusplclkkiot ovat vapaat veroista,
18143: määrä saJI.aojitusmenetelmien kehittämistä älköönkä oikeutta näihin palkkioihin ulos-
18144: ja salaojituskustannusten alentamista tar- mitattako.
18145: koittaviin tutkimuksiin.
18146: 8 §.
18147: 3 §. Jos salaojituspalkkiota haetta>Cssa on esi-
18148: Salaojituspalkkiota tai salaojituslainaa tetty olennaisessa kohdassa erheellinen tieto
18149: saadaan myöntää vain maataitouteen käytet- tai salattu palkkion myöntämiseen olennai-
18150: tävänä maalla suoritettavan salaojitustyön sesti vaikuttavia seikkoja, taikka jos pailik-
18151: rahoit,tamiseen, ei kuitenkaan saman sala- kiovaroja on käytetty muuhun tarkoituk-
18152: ojitustyön suorittamiseen, jota varten palk- seen, kuin mihin ne on myönnetty, tahi jos
18153: kiota tai lainaa jo on myönnetty valtion palkkion saaja on saman työn suorittamista
18154: varoista taikka lainaa varoista, joista val- varten jo saanut palkkiota tai lainaa 3 §: ssä
18155: t;io maksaa liainan antajalle korkohyvitystä. tarkoitetuista varoista tai jos sail.aojitus-
18156: työtä, jota varten palkkio on myönnetty,
18157: 4 §. ei ole suoritettu suunnite,lman mukaisesti
18158: Sellaista salaojitustyötä varten, joka on tai asetetussa määräajassa, voi maata:loushal-
18159: aloitettu ennen kuin rahoit:ushakemus on litus keskeyttää myönnetyn palkkion mak-
18160: tehty ei saa pail.kkiota eikä lainaa myöntää. samisen ja määrätä jo maksetun palkkion
18161: tai osan siitä palkkion nostopäivästä mak-
18162: settavine 8 prosentin korkoineen suoritet~
18163: Salao jituspolkkiot. tavaksi heti valtiolle takaisin.
18164: Jos palkkion saaja on 'laiminlyönyt sala-
18165: 5 §. ojituksen ja siihen kuuluvien rakenteiden
18166: Salaojituspalkkiota voidaan myöntää enin- ja laitteiden kunnossapidon siten, että sala-
18167: tään 40 sadalta maataloushallituksen hyväk- ojituksesta saatava hyöty menee huomatta-
18168: 'symän kustannusarvion määrästä ja saman valta osalta hukkaan, eikä laiminlyöntiä ol~
18169: maatilan kohdalJta enintään 10 hehtaarin maataloushallituksen asettaman riittävän
18170: salaojittamista varten. Mainittuun 10 heh- määräajan kuluessa korjattu, voi maata-
18171: taariin illetaan myös se ala, minkä sail.a- loushallitus määrätä palkkion tai osan siltä
18172: ojittamista varren edellisen kymmenen vuo- päätöksen autopäivästä maksettavine 8
18173: den aikana on myönnetty salaojituspalk- prosentin korkoineen p>Crittäväksi palkkion
18174: kiota, jonka maksaminen ei ole peruutunut. saajalta heti valtioi!Jle takaisin.
18175: IX,192.- Raipala ym. 3033
18176:
18177: Takaisin perittävä palkkio korkoineen määräiSiten lyhennyst!Eln maksamiseen sääde-
18178: saadaan ul•osottaa ilman eri tuomiot•a ja tään asetukselJla.
18179: päätöstä palkkion saajaJta. Lainasta on suoritettava vuotuista korkoa
18180: neljä sadalta. Korko on suoritettava. kah-
18181: desti vuodessa.
18182: S alao jituslainat.
18183: 9 §. 13 §.
18184: Salaojituslainaa voidaan myöntää enin- Lainan myön.Jtää osuuskassa, säästöpankki,
18185: tään 50 sadal.ta hyväksytyn kustannusarvion 17 päivänä maaliskuuta 1933 annetussa
18186: määrästä. pankkilaissa (87/33) tarkoitettu liikepankki
18187: tai Suomen Hypoteekkiyhdistys.
18188: 10 §. Lainan myöntämiseen on osuuskassan saa-
18189: Salaojituslaina;a saadaan myöntää sellai- t~va Osuuskassojen Keskus Oy :n johtokun-
18190: selle yksityisel!l:e maatiltan omistajahle ja hal'- nan ja säästöpankin Säästöpankkien Kes-
18191: tijaUe, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa kus-Osake-Pankin johtokunnan hyväksymi-
18192: maatilataloudesta, samoin kuin sellaiselle nen. Näiden johtokuntien samoin kuin liike-
18193: perheyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoi- pankin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen
18194: tuksena on maatiitatalouden harjoittaminen. johtokunnan tulee antaa lainahakemukset
18195: Salaojituslaina saadaan myörutää myös ennen asian ratkaisemista maataloushallituk-
18196: sellaisHJe yht.eisomistajille ja -haltijoille, sen tehtävään määräämän henkilön tarkas-
18197: joista joku täytttää 1 momentissa säädety.t tettavaksi.
18198: edellytykset.
18199: 14 §.
18200: 11 §. Sen lisäksi, mitä muualla on säädetty tai
18201: MHloin sailaojituslaina on myönnetty mä.ärätty ulkomaisen lainan ottamisesta, on
18202: määräalan omistajalle, on lainan antajalla tällaisen lainan ottamiseen salaojituslainoja
18203: oikeus saada tehdyksi merkintä kiinnitys- varten saatava valtioneuvoston Lupa.
18204: asiain pöytäkirjaan erottamisoikeuden ja Valltioneuvost.olla on valta määräämillään
18205: lainan maksamisen vakuudeksi, mitä varten ehdoilla valtion puolesta:
18206: 1ainan antajan tulee lähettää jäiljennökset 1) mennä 1 momentissa tarkoitetun ulko-
18207: kauppa- ja velkakirjoista sekä maarekisterin- maisen luoton maksamisesta takaukseen,
18208: ote asianomaiselle kihlakunnantuomarilJle tai joka voidaan antaa myös vastavakuuUa vaa-
18209: kiinteist:ötuomariHe. Kun merkintä on tehty, timatta ja omavelkaisena;
18210: on määräala ja siitä muodostettu tila lai- 2) mennä sitoumukseen sen vahingon kor-
18211: nan ja sen koron maksamisen panttina etu- vaamisesta, joka luottolaitoksilJle aiheutuu
18212: oikeudella merkitsemispäivästä niin kauan niiden 1 momentissa mainittuun tarkoituk-
18213: ja muutoin sillä tavoln kuin maksamattoman seen ottaman ulkomaisen luoton takaisin-
18214: kauppahinnan panttioikeudesta on säädetty. maksun yhteydessä mahdoillisesti synty-
18215: Jos tänä aikana tehdyn hakemuksen perus- väst:ä, valuuttojen kansainvälisten perusar-
18216: teena vahvistetaan lainan vakuudeksi kiin- vojen muutoksesta johtuvasta tappiosta; sekä
18217: nitys määräalasta muodostettuun tilaan, 3) päättää, että ulkomaisen luotonanta-
18218: säi'1yy lainan antajan oikeus. Lainan antaja jan veioittamat, lainan hankintaan liittyvät
18219: saa määräalan omistajan puolesta ja kus- kustannukset korvataan lainan saaneel•le ko-
18220: tannukseH:a erotuttaa määräalan itsenäiseksi timaiseHe luottolaitokselle kokonaan .tai osit-
18221: tilaksi ja hakea siihen lainhuudon, ja voi- tain valtion varoista.
18222: daan kiinnitys vahvistaa tilan omistajaa Ederlä 2 momentissa .tarkoitettuja takauk-
18223: kuulematta. sia ja sitoumuksia saa samanaikaisestJi olla
18224: voimassa enintään seitsemänkymmenenvii-
18225: 12 §. denmiljoonan markan nimellismääräisistä
18226: Salaojituslainan takaisinmaksuaika on vä- luotoista. Näiden luotJtojen määrä lasketaan
18227: hintään viisi ja enintään kymmenen vuotta. takausta tai sitoumusa annettaessa voimassa
18228: Lainan lyhennysmaksuista, jotka suorite- olleen virallisen myyntikurssin mukaan.
18229: taan kahdesti vuodessa, lyhennysten alka- Valuuttakurssien muutoksesta johtuvaa
18230: misajasta ja lainan saajan oikeudesta yli- maksuvelvol1lisuuden lisäystä ja 2 momen-
18231: 3034 IX,192. - Salaojitus.
18232:
18233:
18234: tin 3 kohdassa tarkoitettuja kustannuksia Lainoitustoiminnasta aiheutuvien llisäkus-
18235: ei saa siirtää salaojituslainoja saaneiden tannusten korvaamiseksi suoritetaan luotto-
18236: vastJa.ttaviksi. laitoksill-e lisäksi korkohyvi:tyksenä valtio-
18237: neuvost:on päättämä määrä, joka saa olla
18238: 15 §. enintään 0.8 prosenttia edellä tarkoitetuista
18239: Luottolaitoksen salaojituslainojen myön- lainoista.
18240: tämistä varten sellaisehla ulkomaisella luo- LuottO!laitoksen 15 § : n 1 momentissa tar-
18241: tolla hankkimat varat, jonka osalta valtio koitetulla ulkomaisell!a luotoHa hankkimista
18242: on antanut 14 § :n 2 momentissa tarkoitetun varoista myönnettyjen lainojen osaLta mak-
18243: takauksen tai sitoumuksen tahi jonka han- setaan tämän pykä:län 1 momentin säännök-
18244: kintaan liittyvät kustannukset valtioneu- sestä poiketen korkohyvityksenä vaLt·ioneu-
18245: vosto on päätitänyt korvattaviksi kokonaan voston päättämä määrä, joka 12 §:n 2 mo-
18246: tai osittain valtion varoista, on luottolaitok- mentissa tarkoitetun koron kanssa yhteen-
18247: sen pidettävä talletettuina valtiokonttorissa laskettuna saa ylittää enintään 1.0 prosent-
18248: siltä osin, kuin niitä ei välittömästi tarvita tiyksiköllä luottolaitoksehle lainast·a aiheu-
18249: salaojitusl<ainoiksi. V arat maksetaan luotto- tuvien tode1l:isten korkokustannusten mukai-
18250: laitokselle sitä mukaa kuin se tarvitsee s-en koron.
18251: niitä sanottuja lainoja varten. Valtio mak-
18252: saa talletetuista varoista luo.ttolaitoksclle 17 §.
18253: korkona määrän, jonka luottolaitos joutuu Edellä 13 §: ssä mainittujen luottolaitos-
18254: sanottujen varojen osalta suorittamaan to- ten on valvottava, että >lainat käytetään
18255: dellisina korkokustannuksilla ulkomaiseHe niitä myönnettäessä määrättyyn .tarkoituk-
18256: luotonantaj alle. seen ja muutJoin tämän lain ja sen nojalla
18257: Jos luottoLaitos käyttää niitä varoja, joi- annettujen säännösten ja määräysten mu-
18258: den osaLta va:ltlio on antanut 14 § :n 2 mo- kaisesti.
18259: mentin 2 kohdassa tarkoitetun sitoumuksen Lainan myöntänyt luottolaitos on velvoil!..
18260: tai korvannut sanotun momentin 3 kohdassa linen antamaan maaJtalousministeriön, val-
18261: tarkoitettuja kustannuksia, tämän lain tai tiovarainministeriön ja maatalousha:lHtuksen
18262: sen nojaiLla annettujen säännösten tai mää- valtuuttamille henkilöilUe ne tiedot ja tar-
18263: räysten vastaisesti, voi valtioneuvosto päät;.. kastettaviksi ne asiakirjat, jotka tarvitaan
18264: tä.ä, että valtio on vapautunut vastaamasta sen toteamiseksi, onko lainaehtoja sekä .tätä
18265: mainitusta sitoumuksestaan sekä että luotto- lakia ja sen noja:l\La annettuja määräyksiä
18266: laitos on velvoJJlinen kokonaan tai osaksi muutoin noudatettu. Samassa tarkoituksessa
18267: palauttamaan valtion varoista suoritclun on mainituilla henkilöillä oikeus suorittaa
18268: korvauksen kurssitappioista ja edellä mai- lainan saajien luona ,tarkastuksia.
18269: nituista luoton hankintakustannuksista sen
18270: llainamäärän osalta, johon laiminilyönti .tai 18 §.
18271: rikkomus on kohdistunut. Jos llainan saaja on lainaa hakiessaan
18272: a:ntanllit luottoilaitokselle olennaisessa koh-
18273: 16 §. dassa erheellisen tiedon tai sal~annut lainan
18274: Tämän lain mukaisista lainoista vailltio myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seik-
18275: maksaa luottolaitokseHe korkohyvitykSienä koja tahi käyttänyt lainavaroja muuhun
18276: määrän, joka saadaan, kun korkoprosent- tarkoitukseen, kuin mihin laina on myön-
18277: tina käytetään luOittolaitoksen kuuden kuu- netty, taikka jos lainan saaja on saman
18278: kauden irtisanomisajoin tehdyistä talletuk- työn suorittamista varten saanut paJ.kkiota
18279: sista yleisölle kulloinkin maksaman koron, tai lainaa 3 §: ssä tarkoit,etuista varoista,
18280: lisättynä kahdella ja puoil1ella prosenttiyksi- ei tällaisen lainan osaJlta sen jälkeen, kun
18281: kollä, ja 12 § :n 2 momentissa mainitun ko- lainan saajan sanotunlainen menette!~ on
18282: ron välistii. erotusta. Suomen Hypoteekkiyh- todettu, suoriteta 16 §: ssä tarkoitettua kor-
18283: distykselle maksettavaa korkohyvitystä l<as- kohyviltystä. Siltä aja:lta, jolta valtio on
18284: kettaessa käytetään talletuskorkona maan maksanut korkohyvitystä, on lainan saajan
18285: kahden suurimman liikepankin kuuden kuu- tällöin suoritettava lainasta neljä sadalta
18286: kauden irtisanomisajoin tehdyistä talletuk- 12 §: n 2 momentissa mainittua korkoa kor-
18287: sista yleisölle kull1oinkin maksamaa korkoa. keampi korko ja sen lisäksi kaksi sadalta
18288: IX,192. - Baipala ym. 3035
18289:
18290: vuotuista sakkokorkoa. Koron lisäys ja sak- distyksen tarvitse asettaa vakuutJta. Valtio-
18291: kokorko menevät valtiolle. varainministeriö voi hyväksyä lainaan kuu-
18292: Siltä ajalta, jolta valtio 1 momentin mu- luvat obligaatiot luettaviksi pankkilain
18293: kaan ei suorita korkohyvitystä, 'lainan saa- 18 §: ssä tarkoitettmun pankin kassareser-
18294: jan on suoritettava luottolaitokselle lainas- viin.
18295: taan käypä antolainauskorko siihen saakka, SaJaojitusiainojen myöntämistä varten
18296: kunnes laina on kokonaan takaisin mak- otettuja kotimaisia obligaatiolainoja ja sel-
18297: settu. Milloin korkohyvityksen suorittami- laisia ulkomaisia luottoja, joiden osalta vrul'-
18298: nen valtion varoista 1 momentissa maini- tio on mennyt 14 § :ssä tarkoitettuun ltaka-
18299: tuista syistä on lakannut, on luottolaitok- ukseen tai sitoumukseen, ei lueta tämän
18300: sella oikeus katsoa laina ilman irtisanomista pykälän 1 momentissa mainitun luottolai-
18301: heti maksettavaksi erääneyneeksi. toksen kohdalta pankkilain 7 §: ssä, se.hlai-
18302: Lainaa annettaessa 1aadittavaan veilkakir- sena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1958
18303: jaan voidaan ottaa lainan irtisanomisen ja annetussa laissa (277/58), tarkoitettuihin
18304: lainaehdoissa ehkä sovitun sakkokoron mak- JuottOilaitoksen sit'oumuksiin. Säästöpank-
18305: settavaksi määräämisen uhalla laina-aikana kien Keskus-Osake-Pankin tällaisista ja
18306: noudat:ettavaksi ehtoja, jotka koskevat tilan muista varoista säästöpankeiHe salaojitus-
18307: tai alueen hoitoa ja käyttöä, sillä olevien lainojen myöntämistä varten lainaksi anta-
18308: rakennusten kunnossapitoa ja vakuutta- mia varoja ei myöskään ole luettava 17 päi-
18309: mista, metsän myyntiä ja hakkuuta sekä vänä heinäkuuta 1931 annetun säästöpank-
18310: lainan käyttöä ja sen perimisen turvaa- kilain 32 § :n 2 momentissa, sellaisena kuin
18311: mista, samoin kuin muita tarpeellisiksi kat- se on 27 päivänä tammikuuta 1939 anne-
18312: sottuja ehtoja. tussa iltaissa (25/39), tarkoitettuun säästö-
18313: pankin lainanottoon. Säästöpankkilain 26
18314: § :n 1 momentin 5 kohdassa (25/39) sää-
18315: Erinäisiä säännöksiä. detty rajoitus ei myöskään ole esteenä mai-
18316: nittujen varojen lainaksi antamisehle eikä
18317: 19 §. sanotun lain 27 § :n 3 momentin (25/39)
18318: Luottolaitoksella, jota 17 päivänä maalis- säännös koske salaojitustyön suorittamiseen
18319: kuuta 1933 annetussa pankkilaissa (87/33) myönnettyjä lainoja.
18320: tarkoitetaan, on sen estämättä, mitä sano-
18321: tun ~ain 14 §: ssä ja obligaatiol<ainoista 30 20 §.
18322: päivänä tammikuuta 1942 annetun l:ain (85/ Tämän lain täytäntöönpano kuuluu maa-
18323: 42) 1 § :n 3 momentissa on säädetty pankki- taloushallitukselle.
18324: yhtiön oikeudesta ottaa obligaatiolainoja, Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
18325: oikeus tällaisia lainoja ottamalla hankkia täntöönpanosta annetaan asetukselila.
18326: varoja salaojitusl!ainojen myöntämistä var-
18327: ten. Tähän tarkoitukseen otettuun obligaa- 21 §.
18328: tiolainaan ei pankkiyhtiön, Osuuskassojen Tämä laki .tu~ee voimaan päivänä
18329: Keskus Oy:n eikä Suomen Hypoteekkiyh- kuuta 196 .
18330:
18331:
18332: Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1966.
18333:
18334: Matti Raipala. Mikko Asunta.
18335: Olavi Nikkilä. Irma Hamara.
18336: T. I. Vartia. Saara Forsius.
18337:
18338:
18339:
18340:
18341: 58 E 6/67
18342: VALTIOPÄIVÄT
18343: 1966
18344:
18345: LIITTEET
18346: X
18347: SOSIAALIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY YLEISEN ALOITEAJAN
18348: JÄLKEEN JÄTETTY TYöNTEKIJÄIN ELÄKELAIN
18349: MUUTTAMISTA KOSKEVA LAKIALOITE
18350:
18351:
18352:
18353:
18354: HELSINKI 1967
18355: VALTION PAINATUSKESKUS
18356: 3039
18357:
18358: X,262.- Lak.&l N: o 376.
18359:
18360:
18361:
18362:
18363: Linkola ym.: Ehdotus laiksi työntekijäin eläkelain muutta-
18364: misesta.
18365:
18366:
18367: E d u s kun n a B e.
18368:
18369: Hallituksen esitys työeläkelakeihin liitty- tua muuttuneisiin olosuhteisiin. Tämän li-
18370: väksi perhe-eläkevakuutukseksi merkitsee säksi olisi leskellä oltava oikeus saada kou-
18371: suurta edistysaskelta maamme sosiaalitur- lutusta ja ammattiin valmennusta sekä työ-
18372: van kehityksessä. Esitettyyn perhe-eläke- huoltoa, jos se on tarpeen toimeentulomah-
18373: vakuutukseen liittyy kuitenkin rajoituksia, dollisuuksien luomiseksi. Tällaista koulu-
18374: jotka eräissä tapauksissa voivat heikentää tusta ja työhuoltoa on jo annettu menestyk-
18375: vakuutuksen antamaa turvaa. Hallituksen sellisesti invaJ.ideille sekä tapaturmavakuu-
18376: esitys edellyttää, että nuori lapseton leski tuksen että työeläkevakuutuksen yht-ey-
18377: pystyisi aina työHään huolehtimaan toimeen- dessä. Saadut hyvät kokemukset puoltavat
18378: tulostaan, minkä takia perhe-eläkettä ei järjestelmän ulottamista myös perhe-eläke-
18379: esitetä annettavaksi 40 vuotta nuoremmalle vakuutuksen alalle. Koulutusta ja työhuol-
18380: lapsettomalle leskelle. Ei O'le kuite~~aan toa olisi yhtäläisesti annettava sekä huolta-
18381: harvinaista, että naisen ammattiin valmen- ville että Iapsettomille leskiHe aina kun se
18382: tautuminen on jäänyt avioliiton takia kes- on tarpeen ja edellytykset sen avulla ansio-
18383: ken, jolloin miehen kuoleman jälkeen sopi- mahdollisuuksien parantamiseen ovat ole-
18384: van työn saaminen voi kohdata suuria vai- massa.
18385: keuksia. Sopeutumisvaikeuksien takia olisi Edellä ol~eviin perusteluihin viitaten ehdo-
18386: näissä tapauksissa kohtuullista aina suorit- tamme,
18387: taa perhe-eläkettä vuoden ajalta, jotta 'les- että Eduskunta hyväksyis·i seuraa-
18388: kelle jäisi aikaa hakeutua työhön ja mukau- van lakiehdotuksen:
18389:
18390: Laki
18391: työntekijäin eläkelain muuttamisesta.
18392: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun
18393: työntekijäin eläkelain (395/61) 1 §:n 3 momentti, 4 §, 5 §:n 1 momentti, 7 §:n
18394: 2 momentti, 8 § :n 1 momentti, 8 a §, 8 b § :n 1 ja 2 momentti, 11 § :n 1 momentti,
18395: 12 ja 21 §, näistä 1 §: n 3 momentti, 7 §: n 2 momentti ja 21 § sellaisina kuin ne ovat
18396: 30 päivänä joulukuuta 1965 annetussa 'laissa (707/65), 4 § sellaisena kuin se on osit-
18397: tain muutettuna 22 päivänä marraskuuta 1963 ja 30 päivänä joulukuuta 1965 anne-
18398: tuissa laeissa (525/63), 5 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta
18399: 1964 annetussa laissa (696/64), 8 §:n 1 momentti ja 8 a § sellaisina kuin ne ovat 20
18400: päivänä toukokuuta 1966 annetussa laissa (299/66), 8 b § :n 1 ja 2 momentti sellaisina
18401: kuin ne ovat 22 päivänä marraskuuta 1963 annetussa laissa ja 12 § sellaisena kuin se
18402: on 9 päivänä herlmikuuta 1962 annetussa laissa (135/62), sekä lisätään lakiin uudet
18403: 4 a, 4 b, 7 a ja 19 b § ja lain 8 §: ään uusi 6 momentti seuraavasti:
18404:
18405: 1 §. 4 §.
18406: (Kuten hallituksen esityksessä n: o 50/ (1-5 mom. kuten hallituksen esitykslessä).
18407: 1966 Vp.). Työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja
18408: E 6/67
18409: 3040 X,262. - Työntekijäin elikelaki.
18410:
18411:
18412: ansiokyvyn parantamiseksi voidaan työnte- 18 vuotta täyttäneelle ~apselle myönnetystä
18413: kijäliJ.e antaa lääkintähuoltoa, koulutusta ja eläkkeestä, kun hänen työkykynsä on pwlau-
18414: työhuoltoa. tunut. Niinikään lapsen oikeus perhe-eläk-
18415: 4a §. keen saamiseen lakkaa, kun hänet on an-
18416: Leskeä pidetään edunsaajana, jos edun- nettu kolmannelile henkilölle ottolapseksi.
18417: jättäjän jäLkeen on jäänyt perhe-eläkkeeseen (3--4: mom. kuten hallituksen esityksessä).
18418: oikeutettu joko 1esken oma lapsi tai sel!lai-
18419: nen muu lapsi, jonka elatuksesta edunjät- 5 ja 7 §.
18420: täjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet, tai (Kuten hwlHtuksen esityksessä).
18421: jos avioliitto oli jatkunut vähintään kolme
18422: vuotta. 7 a §.
18423: 4 b §. (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä).
18424: (1 mom. kuten haMituksen esityksessä). Leskelle, joka 4 a §: n mukaan on edun-
18425: Jos leski edunjättäjän kuollessa ei ollut saaja, annetaan tarvittaessa hänen ansio-
18426: täyttänyt 40 vuotta ja jos 4 a § :n 1 mo- mahdollisuuksiensa parantamiseksi riittävä
18427: mentissa tarkoitettua ·1asta ei ole, oikeus koulutus tai valmennus sellaiseen ammattiin
18428: perhe-eläkkeen saamiseen lakkaa yhden vuo- tai työhön, joHa hänen harkitaan voivan
18429: den kulttua edunjättäjän kuolemasta tai, hankkia pääasiallisen toimeentulonsa sekä
18430: jos jäljempänä 7 a § :n 4 momentissa tarkoi- elinkeinon tai ammatin harjoittamisen tuke-
18431: tettu koulutus tai valmennus vielä Sli'lloin miseksi hakemuksesta avustusta tai koro-
18432: jatkuu, sitten kun sanottu koulutus tai vrul1.. oonta lainaa työvälineiden ja -koneiden
18433: mennus lakkaa. Muutoin oikeus perhe-eläk- hankkimista sekä oman yrityksen perusta-
18434: keen saamiseen lakkaa, lesken osa:bta, kun mista varten.
18435: hän on solminut uuden avioliiton, ja lapsen 8, 8 a, 8 b, 11, 12, 19 b, 21 § ja voimaan-
18436: osalta, kun hän on ·täyttänyt 18 vuotta tai, tuJ1osäännös.
18437: milloin on kysymys edunjättäjän kuollessa (Kuten hallituksen esityksessä).
18438:
18439:
18440: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1966.
18441:
18442: Anna-Liisa Linkola. Aili Vaittinen.
18443: Saara Forsius. Jouni Apajalahti.
18444: Irma Ha.mara. P. Mäki-Hakola.
18445: Margit Borg-Sundman. Sakari Huima.
18446: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
18447:
18448:
18449: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
18450: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
18451:
18452:
18453:
18454:
18455: E 6/67
18456: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET.
18457: (Hakusanat viittaavat Liitteiden ja pöytäkirjain asialuetteloihin.)
18458:
18459:
18460:
18461: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
18462: Yleisen aloiteajan jll.lkeen jätetyt.
18463:
18464:
18465: (N:o 1-108 Liitteiden A-osassa). - n:o 117, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
18466: misesta kahden ammattiopettajan viran perus-
18467: - n:o 109, A a II on ym.: Määrärahan osoitta- tamiseksi Jurvan kotiteollisuuskouluun. Liitteet
18468: misesta lääkintävoimistelijakoulutuksen aloit· IV,461. s. 2603. - Ks. Kotiteollisuus.
18469: tamiseksi Hämeenlinnan sairaanhoitokoulussa.
18470: Liitteet IV,453. s. 2591. - Ks. Sairaanhoito. - n:o 118, Anti 1 a n: Määrärahan osoittamisesta
18471: Jalasjärven kotiteollisuuskoulun ylläpitomenoja
18472: - n:o 110, A a II on ym.: Korotetun määrärahan varten. Liitteet IV,462. s. 2604. - Ks. Koti-
18473: osoittamisesta poliisin suhdetoimintatyön kehit- teollisuus.
18474: tämistä varten. Liitteet IV,454. s. 2592. - Ks.
18475: - n:o 119, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
18476: Poliisi. misesta kasvihuonetuotteiden keskusvaraston ra-
18477: - n:o 111, Ahosen ym.: Korotetun määrärahan kentamiseksi Teuvan kuntaan. Liitteet IV,463.
18478: osoittamisesta vähävaraisten oppilaiden käyt· s. 2605. - Ks. Kasvihuonetuotteet.
18479: töön annettavien oppikirjojen hankkimiseksi - n:o 120, Anti l a n ym.: Määrärahan osoitta-
18480: yksityisille oppikouluille. Liitteet IV,455. s. misesta puolustuslaitoksen ja Ilmajoen kunnan
18481: 2593. - Ks. Oppikoulut. yhteisen sairaalan rakentamiseksi Ilmajoelle
18482: lääkintävarikon alueelle. Liitteet IV,464. s. 2606.
18483: - n:o 112, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. Sairaalat.
18484: misesta Jyväskylän talouskoulun kalustohan-
18485: kintoihin. Liitteet IV,456. s. 2595. - Ks. Ta- - n:o 121, Anti l a n ym.: Määrärahan osoitta-
18486: louskoulut. misesta maataloushallituksen kotieläintalousosas-
18487: ton ap. hevoshoidon tarkastajan paikkaamista
18488: - n:o 113, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta- varten. Liitteet IV,465. s. 2607. - Ks. Hevosta·
18489: misesta Multian-Uuraisten maantien paranta- lous.
18490: miseen ValkoJanmäen ja Puratornäen kohdalla.
18491: Liitteet IV,457. s. 2596. - Ks. Maantiet. - n:o 122, Apajalahden ym.: Määrärahan
18492: osoittamisesta Suomen Jazzliiton toiminnan tu-
18493: - n:o 114, Ahosen ym.: Määrärahan osoitta- kemiseen. Liitteet IV,466. s. 2608. - Ks. Suo-
18494: misesta vaikeassa taloudellisessa asemassa ole- men Jazzliitto.
18495: vien yksityisten oppikoulujen velkojen kuole-
18496: tuksiin annattavia ylimääräisiä valtionavustuk- - n:o 123, A paja 1 a h d en: Määrärahan osoit-
18497: tamisesta Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen toi-
18498: sia varten. Liitteet IV,458. s. 2597. - Ks. Op- minnan tukemiseen. Liitteet IV,467. s. 2609. -
18499: pikoulut. Ks. Eläinsuojelu.
18500: - n: o 115, A n t i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 124, A paja lahden: Määrär.ahan osoit-
18501: misesta Etelä-Pohjanmaan kansanopiston jälleen- tamisesta Suomen Modernin Tanssitaiteen Opis-
18502: rakentamista varten. Liitteet IV,459. s. 2599. ton toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,468. s.
18503: - Ks. Kansanopistot. 2610. - Ks. Tanssitaide.
18504: - n:o 116, Anti 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 125, A paja 1 ahde n: Korotetun määrä-
18505: misesta sillan rakentamiseksi Kyrönjoen yli rahan osoittamise.sta Suomen elokuva-arkiston
18506: Hiirikosken kohdalla Vähänkyrön kunnassa. toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,469. s. 2611.
18507: Liitteet IV,460. s. 2601. - Ks. Sillat. - Ks. Elokuvat.
18508: 4 Raha-asia-aloitteet 1966.
18509:
18510: - n:o 126, A r on ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 140, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan
18511: sesta Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen toimin- osoittamisesta lainaksi ja avustukseksi Teknil-
18512: nan tukemiseen. Liitteet IV,470. s. 2612. - Ks. lisen korkeakoulun ylioppilaskunnalle Otanie-
18513: Sairaanhoito. men ylioppilasravintolan rakentamista varten.
18514: Liitteet IV,484. s. 2631. - Ks. Teknillinen kor·
18515: - n:o 127, Asun n a n ym.: Määrärahan osoitta- keakoulu.
18516: misesta Alkotest-ampullien hankkimiseksi polii-
18517: sin käyttöön. Liitteet IV,471. s. 2613. - Ks. - n:o 141, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan
18518: Poliisi. osoittamisesta Mikkelin talouskoulun ylläpito-
18519: kustannuksia varten. Liitteet IV,485. s. 2633.
18520: - n:o 128, Back 1 u n d i n: Määrärahan osoitta- - Ks. TaloUBkoulut.
18521: misesta turkiseläinhoidon neuvojien paikkaa-
18522: mista varten. Liitteet IV,472. s. 2614 ja 2615. - n:o 142, Haapasalon ym.: Määrärahan
18523: - Ks. Turkiseläimet. osoittamisesta avustukseksi kalastusalan järjes-
18524: töille. Liitteet IV,486. s. 2634. - Ks. Kala talous.
18525: - n:o 129, Back 1 u n d i n: Määrärahan osoitta-
18526: misesta Närpiön Nämpnäsissä olevan Västan- - n:o 143, H a a r 1 a n: Korotetun määrärahan
18527: fjärdin kalasataman ruopp.austa ja kunnosta- osoittamisesta avustukseksi Suomalais-Ruotsa-
18528: mista varten. Liitteet IV,473. s. 2616 ja 2617. laiselle Kauppakamarille. Liitteet IV,487. s.
18529: - Ks. Satamat. 2635. - Ks. Kauppakamarit.
18530: - n:o 130, Back 1 u n d i n: Määrärahan osoitta- - n:o 144, H a a r 1 a n: Määrärahan osoittamisesta
18531: misesta Kaskisten sisäsataman parannustöitä kahden kaupallisen keskuksen perustamiseksi
18532: varten. Liitteet IV,474. s. 2618 ja 2619. - Ks. ulkomaille. Liitteet IV,488. s. 2637. - Ks. Ul-
18533: Satamat. komaankauppa.
18534:
18535: -""' n:o 131, Breilin i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 145, H a a r 1 a n: Korotetun määrärahan
18536: tamisesta Halikon Marttilan maantien raken- osoittamisesta vientituotteiden markkinoinnin
18537: nustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,475. s. 2620. edistämiseen. Liitteet IV,489. s. 2638. - Ks.
18538: - Ks. Maantiet. Ulkomaankauppa.
18539:
18540: - n:o 132, Eskelisen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 146, H a a r 1 a n ym.: Määrärahan osoitta.·
18541: tamisesta Muuruveden-Juankosken tietä kos- misesta Tampereen-Vesilahden-Punkalaitumen
18542: kevan tutkimuksen suorittamiseksi. Liitteet -Turun maantien rakennustöiden aloittamiseen.
18543: IV,476. s. 2621. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,490. s. 2639. - Ks. Maantiet.
18544: - n: o 133, E s k e 1 i s en ym.: Määrärahan osoit- n:o 147, H a a r 1 a n: Korotetun määrärahan
18545: tamisesta karjanrehujen tutkimustyön aloitta- osoittamisesta pien.teollisuuslainoja varten. Liit-
18546: miseksi Maaningan Halolassa. Liitteet IV,477. teet IV,491. s. 2640. - Ks. Pienteollisuus.
18547: s. 2622. - Ks. Karjatalous.
18548: - n:o 148, H.aarlan: Korotetun määrärahan
18549: - n:o 134, E s k e 1 i sen ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta vientinäyttelyitä varten. Liitteet
18550: tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi maaseudun IV,492. s. 2641. - Ks. Ulkomaankauppa.
18551: vesihuoltolaitteiden rakentamiseen. Liitteet IV,
18552: 478. s. 2623. - Ks. Vesihuolto. - n:o 149, Halisen ym.: Määrärahan osoitta-
18553: misesta Koivikon koulukodin lämpökeskuksen
18554: - n:o 135, Eskman i n ym.: Määrärahan osoit- ym. rakentamiseen. Liitteet IV,493. s. 2642. -
18555: tamisesta lääkintä voimistelijoiden koulutuksen Ks. Koulukodit.
18556: aloittamiseksi Porissa. Liitteet IV,479. s. 2624.
18557: - Ks. Sairaanhoito. - n:o 150, Hanhirova n ym.: Määrärahan
18558: osoittamisesta Ylitornion paikallissairaalan ra-
18559: - n:o 136, Eskman i n ym.: Määrärahan osoit- kentamiseksi. Liitteet IV,494. s. 2643. - Ks.
18560: tamisesta apuhoitajakoulutuksen aloittamiseksi Sairaalat.
18561: Porissa. Liitteet IV,480. s. 2625. - Ks. Sairaan-
18562: hoitajat. - n:o 151, Hanhirovan ym.: Määrärahan
18563: osoittamisesta Lapin metsien ojituksen valmiste-
18564: - n:o 137, F o r s i u k sen ym.: Määrärahan osoit- lemiseksi ja töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,
18565: tamisesta avUBtukseksi Pellervo-Seuralle sen 495. s. 2644. - Ks. OjitUB.
18566: markkinatutkimuslaitoksen ylläpitämiseksi. Liit-
18567: teet IV,481. s. 2626. - Ks. Markkinatutkimus. - n:o 152, Hanhirova n ym.: Korotetun mää-
18568: rärahan osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen
18569: - n:o 138, Granvik i n ym.: Määrärahan osoit- Länsi-Lapin koeaseman toiminnan tehostamista
18570: tamisesta minkinhoidon opettajantointa varten varten. Liitteet IV,496. s. 2646. - Ks. Metsän-
18571: MUBtasaaren maanviljelyskouluun. Liitteet IV, tutkimuslaitos.
18572: 482. s. 2628 ja 2629. - Ks. Turkiseläimet.
18573: - n:o 153, Haukipuron ym.: Korotetun mää-
18574: - n:o 139, Haapa s a 1 on ym.: Määrärahan rärahan osoittamisesta avustuksiksi vaikeuk-
18575: osoittamisesta matkailun hallinnon menoja var- siin joutuneille kunnille. Liitteet IV,497. s. 2647.
18576: ten. Liitteet IV,483. s. 2630. - Ks. Matkailu. - Ks. Kunnat.
18577: Raha-asia-aloitteet 1966. 5
18578:
18579: - n:o 154, Haukipuron ym.: Määrärahan - n:o 168, Hykkäälän ym.: Määrärahan osoit-
18580: osoittamisesta avustuksiksi sala.ojituksiin. Liit- tamisesta sillan rakentamiseksi Korian sillan
18581: teet IV,498. s. 2648. - Ks. Ojitus. tilalle. Liitteet IV,512. s. 2664. - Ks. Sillat.
18582: - n:o 155, Haukipuron ym.: Määrärahan - n:o 169, Häggblomin ym.: Korotetun mää-
18583: osoittamisesta salaojituslainoihin. Liitteet IV, rärahan osoittamisesta yksityisten oppikoulujen
18584: 499. s. 2649. - Ks. Ojitus. valtionapua varten. Liitteet IV,513. s. 2665 ja
18585: 2667. - Ks. Oppikoulut.
18586: - n:o 156, Haukipuron ym.: Määrärahan - n:o 170, H ä g g b 1om i n ym.: Määrärahan
18587: osoittamisesta pienvaltaojien kaivamisesta suo-
18588: osoittamisesta kalastlll!järjestöille. Liitteet IV,
18589: ritettavia palkkioita varten. Liitteet IV,500. s. 514. s. 2669 ja 2671. - Ks. K.alatalous.
18590: 2650. - Ks. Ojitus.
18591: - n:o 171, H ä g g b 1om i n ym.: Korotetun mää·
18592: - n:o 157, Heinosen ym.: Määrärahan osoit· rärahan osoittamisesta ylijäämäkalan käytön
18593: tamisesta Kaatuneiden Omaisten Liitto r.y:n edistämistä varten. Liitteet IV,515. s. 2673 ja
18594: toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,501. s. 2651. 2674. - Ks. Kalatalous.
18595: - Ks. Kaatuneiden Omaisten Liitto.
18596: - n:o 172, Häggblomin ym.: Määrärahan
18597: - n:o 158, Heinosen ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta lautan hankkimista varten Ah-
18598: tamisesta Sähkösanomankantajan toimien perus- venanmaan ja Kustavin väliseen liikenteeseen.
18599: tamista varten. Liitteet IV,502. s. 2652. - Ks. Liitteet IV,516. s. 2675 ja 2676. - Ks. Liikenne.
18600: PostilaitOB.
18601: - n:o 173, H ä iki ö n ym.: Määrärahan osoitta-
18602: - n:o 159, He 1 teen ym.: Määrärahan osoitta· misesta radiosähköttäjälisäksi poliisiradion ra-
18603: misesta Ahvenkosken-Elimäen maantien paran- diosähköttäjille. Liitteet IV,517. s. 2677. - Ks.
18604: tamiseen välillä Ahvenkoski-Ruotsinpyhtää. Poliisi.
18605: Liitteet IV,503. s. 2653. - Ks. Maantiet. - n:o 174, H ä iki ö n ym.: Määrärahan osoitta-
18606: misesta liikennetarkastajan ja kirjurin virkojen
18607: - n:o 160, af He u r 1 i n i n ym.: Määrärahan perustamiseksi valtionrautateiden linjahallin-
18608: osoittamisesta valtakunnallisen ja maakunnalli- toon. Liitteet IV,518. s. 2679. - Ks. Rautatie-
18609: sen terveyden- ja sairaanhoitosuunnittelun aloit- läiset.
18610: tamiseen. Liitteet IV,504. s. 2654. - Ks. Ter·
18611: veydenhoito. - n:o 175, H ä iki ö n ym.: Määrärahan osoitta·
18612: misesta kirjurin virkojen perustamiseksi val-
18613: - n:o 161, H o 1 o p a i sen ym.: Korotetun maa· tionrautateiden linjahallintoon. Liitteet IV,519.
18614: rärahan osoittamisesta puhelin· ja lennätinver· s. 2680. - Ks. Rautatieläiset.
18615: kon laajentamiseksi ja parantamiseksi. Liitteet - n: o 176, H ä k k i s e n ym.: Määrärahan osoitta-
18616: IV,505. s. 2656. - Ks. Puhelin. misesta avustukseksi Sokeain Keskusliitto r.y:Ile
18617: vastasokeutuneille tarkoitettua sopeuttavaa kun-
18618: - n:o 162, H o 1 o p a i sen ym.: Määrärahan osoit- toutuahoitoa varten. Liitteet IV,520. s. 2681. -
18619: tamisesta Polvijärven virastotalon rakennustöi- Ks. Aistivialliset.
18620: den aloittamiseksi. Liitteet IV,506. s. 2657. -
18621: Ks. VirMtot. - n:o 177, H Ii k k i sen ym.: Määrärahan osoitta-
18622: misesta invalidijärjestöjen ja -laitosten avus-
18623: - n:o 1631 Honkosen ym.: Määrärahan osoit-
18624: tamiseen. Liitteet IV,521. s. 2683. - Ks. In-
18625: tamisesta yhteiskuntasuunnittelua koskevan tut· valiidit.
18626: kiroustoiminnan ja alan tutkijoiden koulutuk-
18627: sen aloittamiseksi. Liitteet IV,507. s. 2658. - - n:o 178, Häppölän ym.: Määrärahan osoit-
18628: Ks. Yhteiskuntasuunnittelu. tamisesta metsägenetiikan tutkimusosaston ja
18629: professorinviran perustamiseen metsäntutkimus·
18630: - n:o 164, Honkosen ym.: Määrärahan osoitta- laitokseen. Liitteet IV,522. s. 2685. - Ks.
18631: misesta maksuttomien radio- ja televisiolupien Metslintutkimuslaitos.
18632: myöntämiseksi kansaneläkkeen varassa elä ville
18633: vanhuksille. Liitteet IV,508. s. 2660. - Ks. - n:o 179, Häppölän ym.: Määrärahan osoit-
18634: Yleisradio. tamisesta metsänjalostuksen tutkimusruseman ja
18635: metsägeneettisten laitosten rakentamiseksi met-
18636: -- n:o 165, H osti 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- säntutkimuslaitoksen Ruotsinkyllin kokeilualu-
18637: misesta maantien ja siihen liittyvien siltojen eelle. Liitteet IV,523. s. 2686. - Ks. Metsän-
18638: rakentamiseen Karhulan kauppalassa. Liitteet tutkimuslaitos.
18639: IV,509. s. 2661. - Ks. Maantiet.
18640: - n:o 180, J u v e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
18641: - n:o 166, Hui m .a n ym.: Määrärahan osoitta- misesta uuden talviväylän avaamiseksi Rau-
18642: misesta viimääräisiä rintamamieseläkkeitä var- man satamaan. Liitteet IV,524. s. 2687. - Ks.
18643: ten. Liitteet IV,510. s. 2662. - Ks. Eläkkeet. Satamat.
18644: - n:o 167, H y k k ä ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 181, J ä m sen i n ym.: Määrärahan osoit-
18645: tamisesta Maunukselan-Keltin maantien raken· tamisesta Pihtiputaan emäntäkoulun suunnitte-
18646: tamiseksi. Liitteet IV,511. s. 2663. - Ks. Maan· lua varten. Liitteet IV,525. s. 2688. - Ks.
18647: tiet. Emäntäkoulut.
18648: 6 Raha-Mia-aloitteet 1966.
18649:
18650: ~ n:o 182, J ä m sen i n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 196, K i v i a h o n ym. : Määrärahan osoitta-
18651: tamisesta kalMtuskoulun perustamista varten misesta lainaksi Hanhikosken voimalaitoksen ra-
18652: Konnaveden kunnan Siikakoskelle. Liitteet IV, kentamiseen. Liitteet IV,540. s. 2705. - Ks.
18653: 526. s. 2689. - Ks. Kalastus. Voimalaitokset.
18654: - n:o 183, J ä m sen i n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 197, K n u u t i n: Korotetun määrärahan
18655: tamisesta maamiesopiston perustami·sta varten osoittamisesta valtionavuksi A-luokan mielisairaa-
18656: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen yhteyteen. lain rakentamiseen. Liitteet IV,541. s. 2706. -
18657: Liitteet IV,527. s. 2691. - Ks. Maatalouskoulut. Ks. Sairaalat.
18658: - n:o 184, K a a r 1 o sen ym.: Määrärahan osoit-
18659: tamisesta jaostopäällikön ylimääräisten toimien - n: o 198, K n u u t i n ym.: Korotetun maarara-
18660: perustamiseksi valtakunnansuunnittelutoimistoon. han osoittamisesta valtionavuksi keskussairaaloi-
18661: den laajentamiseen, peruskorjauksiin ja perua-
18662: Liitteet IV,528. s. 2693. - Ks. Valtakunnan-
18663: suunnittelutoimisto. hankintoihin. Liitteet IV,542. s. 2707. - Ks.
18664: Sairaalat.
18665: - n:o 185, Kaarnan ym.: Määrärahan osoitta-
18666: misesta Pulsan Mäntyniemeen rakennettavan - n:o 199, K n u u t i n ym.: Korotetun maarara-
18667: metsäkoulun suunnitelmien tekoa varten. Liit- han osoittamisesta valtionavuksi tuberkuloosipa-
18668: teet IV,529. s. 2694. - Ks. Metsäkoulut. rantoloiden rakennus- ja peruskorjaustöihin. Liit-
18669: teet IV,543. s. 2708. - Ks. Sairaalat.
18670: - n:o 186, Kaarnan ym.: Määrärahan osoitta-
18671: misesta uuden asemarakennuksen rakentamiseksi - n :o 200, K n u u t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
18672: Vainikkalaan. Liitteet IV,530. s. 2695. - Ks. tamisesta Keljon-Kanavuoren maantien suunni-
18673: Rautatiet. telman laatimiseksi. Liitteet IV,544. s. 2709. -
18674: Ks. Maantiet.
18675: - n:o 187, Kankaan ym.: Määrärahan osoitta-
18676: misesta Raahen seminaarin oppilasasuntolan ja - n:o 201, K n u u t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
18677: ruokalan rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet tamisesta eräiden virkojen perustamiseksi Jyväs-
18678: IV,531. s. 2696. - Ks. Seminaarit. kylän kaupungin poliisilaitokseen. Liitteet IV,545.
18679: s. 2710. - Ks. Poliisi.
18680: - n: o 188, K a n k aan ym.: Määrärahan osoitta-
18681: misesta vapaana olevien tuberkuloosipaikkojen
18682: muuttamiseksi yleissairaalapaikoiksi. Liitteet IV, - n:o 202, K n u u t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
18683: tamisesta nuoremman tiemestarin viran perusta-
18684: 532. s. 2697. - Ks. Sairaalat. miseksi Laukaan ja Multian tiemestaripiireihin.
18685: -n: o 189, Kant o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,546. s, 2711. - Ks. Tie- ja vesiraken-
18686: misesta oppi- ja ammattikoululaisten koulumatka- nus.
18687: kustannusten korvaamiseen. Liitteet IV,533. s.
18688: 2698. - Ks. Matkakustannukset. - n:o 203, Knuuttilan ym.: Määrärahan osoit-
18689: tamisesta Jyväskylän yliopiston luonnontieteiden
18690: - n: o 190, Kant o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- opetusvälineistön hankintaan. Liitteet IV,547. s.
18691: misesta !ainoiksi Uudenmaan läänin kunnille 2712. - Ks. Yliopisto.
18692: koulu-, sairaala- ja lmnnallisteknillisten laitosten
18693: rakentamiseksi. Liitteet IV,534. s. 2699. - Ks. - n:o 204, K n u u t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
18694: Kunnat. tamisesta Jyväskylän kaupungin alueella olevan
18695: valtatien n:o 4 parannussuunnitelman laatimista
18696: - n: o 191, K a r p o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- varten. Liitteet IV,548. s. 2713. - Ks. Maantiet.
18697: misesta Koivikon koulutilan rakennustöiden jat-
18698: kamiseksi. Liitteet IV,535. s. 2700. - Ks. Maa- - n: o 205, K o c k i n ym.: Määrärahan osoitta-
18699: talouskoulut. misesta Lahden keskussairaalan suunnittelua var-
18700: ten. Liitteet IV,549. s. 2714. - Ks. Sairaalat.
18701: - n :o 192, K a r p o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
18702: misesta Piimäjoen perkauksen suunnittelua ja - n: o 206, K o k k o 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
18703: perkansta varten. Liitteet IV,536. s. 2701. - Ks. tamisesta puolueille myönnettävää tukea varten.
18704: Perkaustyöt. Liitteet IV,550. s. 2716. - Ks. Puoluetuki.
18705: - n: o 193, K a r p o 1 a n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 207, Koppasen ym.: Määrärahan osoit-
18706: tamisesta Kiteen-Tohmajärven maantien raken- tamisesta Hyvinkään seudun sairaalan laajenta-
18707: tamiseksi. Liitteet IV,537. s. 2702. - Ks. Maan- mista varten. Liitteet IV,551. s. 2717. - Ks.
18708: tiet. Sairaalat.
18709: - n: o 194, K e k k o s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 208, K o p p a s e n ym.: Määrärahan osoitta-
18710: misesta tutkimukseen ammattioppivelvollisuuden misesta uusien toimien perustamiseksi Helsingin
18711: toteuttamisesta. Liitteet IV,538. s. 2703. - Ks. nimismiespiiriin. Liitteet IV,552. s. 2719. - Ks.
18712: A=attioppivelvollisuus. Nimismiehet.
18713: - n: o 195, K e k k o s en ym.: Korotetun maara- - n:o 209, Korsbäck i n ym.: Määrärahan osoit-
18714: rahan osoittamisesta rauhan- ja konfliktintutki- tamisesta Kristiinankaupungin postitalon raken-
18715: muksen neuvottelukuntaa varten. Liitteet IV,539. tamiseksi. Liitteet IV,553. s. 2721. - Ks. Posti-
18716: s. 2704. - Ks. Tutkimustyö. laitos.
18717: Raha-asia-aloitteet 1966. 7
18718:
18719: - n:o 210, Korsbäckin ym.: Määrärahan osoit· - n:o 224, Lagerroosin ym.: Määrärahan
18720: tamisesta avustukseksi Finlands Svenska Andels- osoittamisesta Koirasalmen sillan rakennustöiden
18721: förbund nimiselle liitolle. Liitteet IV,554. s. 2722 aloittamiseksi Ristijärven kunnassa. Liitteet IV,
18722: ja 2723. - Ks. Osuustoiminta. 568. s. 2739. - Ks. Sillat.
18723: - n: o 211, A. K o s k i s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 225, L a h d e n ym.: Määrärahan osoitta-
18724: tamisesta Karstulan seudun kuntainliiton paikal· misesta Kymenlaakson emäntäkoulun rakennus-
18725: lisaairaalan rakentamisen aloittamiseksi. Liitteet töiden aloittamiseen. Liitteet IV,569. s. 2740. -
18726: IV,555. s. 2724. - Ks. Sairaalat. Ks. Emäntäkoulut.
18727: - n :o 212, A. K o s k i s en ym.: Määrärahan osoit· - n: o 226, L a h d e n ym.: Määrärahan osoittami-
18728: tamisesta ylimääräisiä sotaveteraanieläkkeitä var- sesta kotitaloustutkimusta varten. Liitteet IV,570.
18729: ten. Liitteet IV,556. s. 2725. - Ks. Eläkkeet. s. 2741. - Ks. Kotitalous.
18730:
18731: - n :o 213, L. K o s k i s en ym.: Määrärahan osoit· - n:o 227, Laihon ym.: Määrärahan osoittami·
18732: tamisesta Heinolan-Savon yhdysradan suunnit· sesta valtiolle tarjottujen puhelinlaitosten lunas·
18733: telu· ja rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet tamiseen ja kunnostamiseen. Liitteet IV,571. s.
18734: IV,557. s. 2726. - Ks. Rautatiet. 2742. - Ks. Puhelin.
18735:
18736: - n:o 214, L. Koskisen ym.: 1\fåärärahan osoit· - n: o 228, Le h m o s en ym.: Määrärahan osoit·
18737: tamisesta avustuksiksi kunnille Saimaan kanava· tamisesta Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelua
18738: liikenteessä tarvittavien satamien rakentamiseen. varten. Liitteet IV,572. s. 2743. - Ks. Emäntä-
18739: Liitteet IV,558. s. 2727. - Ks. Satamat. koulut.
18740:
18741: - n: o 215, K o s o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta· - n:o 229, Lehmosen ym.: Määrärahan osoit·
18742: misesta kahden kantakirjakonsulentin palkkaa· tamisesta uuden tietokoneen saamiseksi Jyväsky·
18743: mista varten. Liitteet IV,559. s. 2728. - Ks. län yliopiston käyttöön. Liitteet IV,573. s. 2744.
18744: Hevostalous. - Ks. Yliopisto.
18745: - n:o 216, Kosolan ym.: Korotetun määrärahan - n:o 230, Lehmosen ym.: Määrärahan osoitta·
18746: osoittamisesta kantakirjakonsulenteille toimiston misesta Jyväskylän ammattikoulun opettajaopis·
18747: pidosta suoritettavaa avustusta varten. Liitteet ton suunnitteluun. Liitteet IV,574. s. 2745. - Ks.
18748: IV,560. s. 2729. - Ks. Hevostalous. Ammattikoulut.
18749:
18750: - n: o 217, K u 11 ' i n ym.: Määrärahan osoitta· - n: o 231, L e i n o s e n ym. : Määrärahan osoitta·
18751: misesta Inkoossa olevan Barösundintien saattami· misesta lääkärin toimien perustamista varten
18752: seksi valmiiksi. Liitteet IV,561. s. 2730 ja 2731. Oulun yliopiston lastenklinikalla. Liitteet IV,575.
18753: - Ks. Maantiet. s. 2746. - Ks. Sairaalat.
18754: - n: o 218, K u 11 ' i n ym.: Määrärahan osoitta· - n: o 232, L e i n o s e n ym. : Määrärahan osoitta-
18755: misesta Pohjan lahden yli johtavien uusien maan· misesta uudistuvaa koulua varten järjestettävään
18756: tiesiltojen rakennustöiden suunnittelua ja aloit· kesäkurssitoimintaan. Liitteet IV,576. s. 2747. -
18757: tamista varten. Liitteet IV,562. s. 2732 ja 2733. Ks. Koululaitos.
18758: - Ks. Sillat.
18759: - n :o 233, Li 11 q v i s t i n ym.: Määrärahan osoit·
18760: - n:o 219, Kuusisen ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta Pietarsaaren tiemestaripiirin varikko·
18761: misesta varattomien kansaneläkeläisten sairaus- rakennuksia varten. Liitteet IV,577. s. 2748 ja
18762: menojen suorittamiseksi valtion varoista. Liitteet 2749. - Ks. Tie· ja vesirakennus.
18763: IV,563. s. 2734. - Ks. Sairaanhoito.
18764: - n:o 234, Li 11 q v i s t i n ym.: Määrärahan osoit·
18765: - n: o 220, K ä k e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta Kuopion-Iisalmen ja Pietarsaaren-
18766: misesta postiautovarikko· ja viestivarastoraken- Kokkolan välisen tiesuunnitelman tutkimisen jat·
18767: nuksen rakentamista varten Lappeenrantaan. Liit· kamista varten. Liitteet IV,578. s. 2750 ja 2751.
18768: teet IV,564. s. 2735. - Ks. Postilaitos. - Ks. Maantiet.
18769: - n: o 221, K ä k e 1 ä n ym.: Korotetun määrära- - n:o 235, Li 11 q v i s t i n ym.: Korotetun mää-
18770: han osoittamisesta sairaalahallinnollisen ja -talon· rärahan osoittamisesta lastentarhanopettajasemi-
18771: dellisen tutkimustoiminnan tukemiseksi. Liitteet naarien ylläpitämistä varten. Liitteet IV,579. s.
18772: IV,565. s. 2736. - Ks. Sairaalat. 2752 ja 2754. - Ks. Seminaarit.
18773: - n: o 222, L a a k s o s e n ym.: Määrärahan osoit· - n: o 236, L i n k o 1 a n ym. : Määrärahan osoit·
18774: tamisesta Harmajan uuden luotsiaseman rakenta· tamisesta erikois- ja jatko-opintojen järjestämi·
18775: miseen. Liitteet IV,566. s. 2737. - Ks. Luotsi- seksi Lappeenrannan sairaanhoitajakoulussa. Liit-
18776: laitos. teet IV,580. s. 2756. - Ks. Sairaanhoitajat.
18777: - n:o 223, Lagerroosin ym.: Määrärahan - n:o 237, Linkolan ym.: Määrärahan osoitta·
18778: osoittamisesta Kajaanin sairaanhoitajakoulun ra- misesta Kotkan pohjoisen sisääntulotien raken·
18779: kennusten suunnittelua varten. Liitteet IV,567. nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,581. s. 2757.
18780: s. 2738. - Ks. Sairaanhoitajat. - Ks. Maantiet.
18781: 8 Raha-Mia-a.loitttlet 1!166.
18782:
18783: - n: u 238, L i n k o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 252, L o t t a s e n ym.: Määrärahan osoitta-
18784: misasta. Karhulan yhteiskoulun ottamiseksi ~ältion misesta Päivöiän maatalousoppilaitoksen lunasta-
18785: httltuun, Liitteet IV,582. s. 2758. - Ks. Oppi- miseksi valtion haltuun. Liitteet IV1596. a. 1:1775.
18786: koulut. - Ks. Maatalouskoulut.
18787: - n:ö 2391 Linkolan ym.: Mäi!.rärahan osoitta- - n:o 253, Lujan ym.: :Määrärahan osoittami-
18788: illi!!e~ta Kyminlinnan~Kotkän moottoritien raken- sesta ltobolttikanuunan hankkimiseksi Hlllaingin
18789: tlttttil!een. Llltteet IV,58il. e. 2759. ~ Ks. Maan- yliopistolli~en keskussairaalan N aistenklinikkaan.
18790: tiet. Liitteet IV,597. s. 2716. ~ Ks. Sairaalat.
18791: ~ n: o 240, l. i n k o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 254, L u j a n ym. : Korotetun määrärahan
18792: misesta Pohjois-Kymenlaäk~on teknillisen koulun osoittamisesta asuntotutkimuksiin. Liitteet IV1598.
18793: suunnitteluun. Liitteet lV,584. 11. 2760. .__ Ks. s. 2777. ~ Ks. Asuntotutkimus.
18794: Teknilliset koulut. - n:o 255, Lukkarisen ym.: Määrärahan osoit-
18795: - n: o 841; Li n k ö 1 a n ym.; Mälirätahän osoitta- tamisesta Pihtiputaan emäntäkoulun suunnittelua
18796: ttlieesta Kotkan merenkulkukoulun ja merimies- varten. l.iitteet IV,599. s. 277ft - Ks. Emäntä-
18797: koulut.
18798: ammattikoulun rakentamiseen. Liitteet IV'1585. s.
18799: 2762. - Ks. Merikoulut. - n:o 256, Lukkarisen ym.: Korotetun mää-
18800: rärahan osoittamisesta vähävaraisten nuortlln am-
18801: - 11. HJ 842; L i n k o lä n yttt. i Määrärahll.n osoitta- mattiopintolainoihin. Liitteet !V,600. s. 2779. -
18802: mi!!e!lta suomalaisten Neuvostoliiton valtion apu- Ks. Atntnattiopinnot.
18803: rahaa saavien opiskelijoiden matka-avustuksia
18804: varten. Liitteet IV,586. s. 2763. - Ks. Matka- - n:o 257, Lähteenmäen ym.: Määrärahan
18805: kustannukSet. OIJOitta.tttisestll. Loitnaan virastotalon suunnitte-
18806: luun. Liitteet IV,601. s. 2780...... Ks. Viraatot.
18807: - n: o 243, l. i n k o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
18808: misesta Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskun- - n:o 258, Mannisen ym.: Määrärahan osoit-
18809: nan talon Dipolin rahoittamista varten. Liitteet tamisesta Puutossalmen sillan rakennustöiden
18810: IV,587. s. 2764. - Ks, Teknillinen korkeakoulu. aloittamiseksi. Liitteet IV,602. s. 2782. - Ks.
18811: Sillat.
18812: - n: o 244, L i n k o 1 a n ym.: Korotetun mäarlira- - n: o 259, M a n n i s e n ym. : Määrärahan osoitta-
18813: han osoittamisesta korkeakoulustipendeihin. Liit- misesta Varkauden seudun aluesairaalan laajen-
18814: teet IV,588. s. 2765. - Ks. Stipendit. tamistoimenpiteitä varten. Liitteet IV,603. s.
18815: - n: o 2451 L i n k o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- 2783. - Ks. Sairaalat.
18816: misesta tutkimukseen työmarkkinatilanteesta lä- - n:o 260, M. Matti 1 a n ym.: :Määrärahan o!iloit-
18817: hivuosikymmenellä. Liitteet IV,589. s. 2766. - tamisesta Lapinjärven-Loviisan tien kunnosta-
18818: Ks. Työmarkkinat. miseen. Liitteet IV,604. s. 2785. - Ks. Maan-
18819: tiet..
18820: - n t o 246, L i n k o 1 a n ym.: Korotetun määrära-
18821: han osoittamisesta kesäyliopistojen toimitinan - n: o 261, M. M a t tila n ym.: MRärärahll.n osoit-
18822: avustamiseksi. Liitteet IV,590. s. 2768. ~ Ks. tamisesta Karkkilan, Pusulan ja Lohjan tiesuun-
18823: Yliopisto. nan tutkimiseen. Liitteet IV,605. •· 2786. - Ks.
18824: Maantiet.
18825: - n:o 247, Linkolan ym.: Määrärahan osoitta-
18826: misesta kouluruokailun järjestämiseksi valtion - n: o 262, M. M a t tilan ym.: Määrärahan osoit-
18827: oppikouluissa. Liitteet IV,591. s. 2769. - Ks. tamisesta Orimattilan ja Koskenkylän välisen
18828: Kouluruokailu. yhdystien rakentamiseen. Liitteet IV,606. s. 2787.
18829: - Ks. Maantiet.
18830: - n:o 248, Linkolan ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 263, M. M a t tilan ym.: Määrl!.rahan. osoit-
18831: misesta yleisen ammattioppivelvollisuuslainsäädän- tamisesta Mäntsälän-Pukkilan yhdystien suun-
18832: nön valmistamiseen. Liitteet IV1592. s. 2770. - nitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen. Liitteet
18833: Ks. Ammattioppivelvollisuus. IV,607. s. 2788. - Ks. Maantiet.
18834: - n:o 249, H. Linnan ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 264, M. Mattilan ym.: Määrärahan osoit-
18835: misesta urheilua ja liikuntakasvatusta edistävien tamisesta Siipikarjanhoitajain Liiton kanatalous-
18836: laitosten rakentamiseen. Liitteet !V,593. s. 2772. koeaseman ylläpitomenoihin. Liitteet IV,608. s.
18837: - Ks. Liikuntakasvatus. 2789. - Ks. Siipikarjanhoito.
18838: - n:o 250, H. Linnan ym.: Korotetun määrära- - n: o 265, M. M a t t i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
18839: han osoittamisesta maidon kuljetusavustuksia var- tamisesta Mäntsälän maatalousoppilaitoksen toi-
18840: ten. Liitteet IV,594. s. 2773. - Ks. Maito. mintaa varten. Liitteet IV,609. s. 2790. - Ks.
18841: Maatalouskoulut.
18842: - n: o 251, 1. Linna li ym.: Määrärahan osoitta-
18843: misesta assistentin toimien perustamiseksi Hel- - n:o 266, M. Mattilan ym.: MRärärahan osoit-
18844: .eingin yliopiston puutarhatieteen laitokselle. Liit- tamisesta sotaveteraanien ylimääräisiä eläkkeitä
18845: teet IV,595. s. 2774. - Ks. Yliopisto. varten. Liitteet IV,610. s. 2792. - Ks. Elilkkeet.
18846: Råha·Mia-aloitteet 1966. 9
18847:
18848: - n:o 267, M. Mattilan ym.: Korotetun maa· - n:o 281, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta
18849: rärahan osoittamisesta hevostalouden edistämi- maatalouskemiallisen laitoksen ja siementarkas·
18850: eeen. Liitteet IV,611. s. 2793. ~ Ks. Hevosta- tuelaitoksen siirtämiseksi Jokioisten kuntaan. Liit-
18851: lous. teet IV,625. s. 2809. - Ks. Hajasijoitus.
18852:
18853: - n: o 268, M 11 l! t o s e n ym.: Määrärahan osoitta· - n: o 282, M ä k i - H a k o 1 a n ym.: Määrärahan
18854: misesta töiden aloittamisektli Vuokatin-Musto· osoittamisesta Kyrönjoen yli johtavan Auneksen
18855: lanmutkan-Kajaanin tiellä Sotkamon kunnassa. sillan rakentamista varten. Liitteet IV,626. s.
18856: Liitteet IV,612. s. 2795. ~ Ks. Maantiet. 2810. - Ks. Sillat.
18857: - n:o 269, M u s t o $en ym.: Määrlirahan osoitta· - n:o 283, Mäki· Hakolan ym.: Määrärahan
18858: misesta talkkikaivostoiminnan aloittamil!eksi Lah· osoittamisesta Kauhavan lentoaseman auto-, suoja·
18859: naslammilla Sotkamon kunnassa. Liitteet IV,613. ja huoltokeskusrakennuksen rakentamista varten.
18860: s. 2796. - Ks. Kaivostoiminta. Liitteet IV,627. s. 2811. - Ks. Lentokentät.
18861: - n: o 210, M 11 s t o s e n ym.: M'ålir!trahän osoit· - n:o 284, Mäki· Hakolan ym.: Määrärahan
18862: tamisesta Hirvenniemen sillan rakennusti1itten osoittamisesta valtion virastotalon rakennustöiden
18863: aloittamiseksi Sotkamon kunnassa. Liitteet IV, aloittamiseksi Alavuden kunnassa. Liitteet IV,
18864: 614. s. 2797. - Ks. Sillat. 628. s. 2812. - Ks. Virastot.
18865: - n: o 271, M u s t o sen ym.: Korotetun määrära· - n: o 285, M ä k i s e n ym. : Määrärahan osoitta-
18866: han osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehit· misesta Valtion askarteluohjaajaopiston toimitilo-
18867: tä.Inisrahastoon maanhankintalain mukaisten kui- jen suunnittelutyötä varten. Liitteet IV,629. s.
18868: vatus·, tienteko· ja metsänparannustöiden euorit· 2813. - Ks. Askartelu.
18869: tamista varten. Liitteet IV,615. s. 2798, - Ks.
18870: Asutus. - n;o 286, Neva 1 a i sen ym.: Määrärahan osoit-
18871: - n: o 272, M ä k e 1 ä n ym.: Korotetun määrärahan tamisesta avustukseksi Työväen akatemialle ra·
18872: osoittamisesta in\'aliidihuoltolain edellyttämiin ko· kannuskustannuksista aiheutuneiden velkojen mak-
18873: rottomiin lainoihin. Liitteet IV,616. s. 2799. - samiseen. Liitteet IV,630. s. 2814. - Ks. Työ-
18874: K8. Invaliidit. väen akatemia.
18875:
18876: - n:o 273, Mäkelän ym.: Korotetun määrärahan - n:o 287, Neva 1 a i sen ym.; Määrärahan osoit·
18877: Osoittamisesta avustukseksi Vankeusyhdistys r.y:lle tamisesta sotaveteraanien omakoti- ja kerrostalo-
18878: valvonta• ja muuhun kriminaalihuoltotyöhön. Liit- lainoja varten. Liitteet IV,631. s. 2815. - Ks.
18879: teet IV,617. s. 2801. - Ks. Vankeinhoito. Asuntolainat.
18880: - n: o 27 4, M ä en ym.: Määrärahan osoittamisesta - n:o 288, Niinikosken ym.: Määrär!lhan
18881: Hilmeenlinnan-Palssarin-Vermasvuoren maan· osoittamisesta pienteollisuuden paikallistoimiston
18882: tien rakennustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,618. perustamiseksi Ylivieskaan. Liitteet IV,632. s.
18883: s. 2802. - Ks. Maantiet. 2816. - Ks. Pienteollisuus.
18884: - n:o 275, Mäen ym.: Korotetun määrärahan
18885: osoittamisesta Hämeenlinnan naisvankilan uudis· - n:o 289, Niinikosken ym.: Korotetun mää-
18886: rakennusta varten. Liitteet IV,619. s. 2803. - rärahan osoittamisesta maankäyttölain ja maan-
18887: Ks. Vankeinhoito. hankintalain toimeenpanon yhteydessä rakennet-
18888: tavia yleisiä teitä varten. Liitteet IV,633. s. 2817.
18889: - n:o 276, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta - Ks. Yleiset tiet.
18890: uusien potilasosastojen saamiseksi Hämeenlinnan
18891: keskussairaalaan. Liitteet IV,620. s. 2804. - Ks. - n:o 290, N i k k i 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
18892: Sairaalat. misesta kantatie 57 :n parantamiseksi Turun-
18893: Toijalan rautatien risteyskohdassa. Liitteet IV,
18894: - n:o 277, Mäen ym.: Määrärahan osoittamisesta 634. s. 2818. - Ks. Maantiet.
18895: Hämeen maakunta-arkiston rakennuksen suunnit-
18896: telua varten. Liitteet IV,621. s. 2805. - Ks. - n: o 291, N i k k i 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
18897: Arkistot. misesta Vaikeakosken-Tyköiän maantien paran-
18898: tamiseksi välillä Valkeakosken kaupunki-Sääks-
18899: - n:o 278, Mäen ym.: Korotetun määrärahan
18900: osoittamisesta Hämeen vanhan linnan korjaus- mäen kunnan raja. Liitteet IV,635. s. 2819. -
18901: Ks. Maantiet.
18902: töitä varten. Liitteet IV,622. s. 2806. - Ks.
18903: Hämeen linna. - n:o 292, Nikkilän ym.: Määrärahan osoitta-
18904: - n: o 279, M ä en ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta maantiesillan rakentamiseksi Konhon·
18905: Tammelan kuntaan perustettavan oppikoulun me- vuolteen yli Valkeakosken-Toijalan maantiellä.
18906: noihin. Liitteet IV,623. s. 2807. - Ks. Oppikou- Liitteet IV,636. s. 2820. - Ks. Sillat.
18907: lut.
18908: - n: o 293, No r d s t r ö m i n ym.: Määrärahan
18909: - n: o 280, M ä en ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta maantielauttaa varten Raippaluo-
18910: komisarion viran perustamiseksi keskusrikospolii- don ja Ahlskatin väliseen liikenteeseen. Liitteet
18911: siin. Liitteet IV,624. s. 2808. - Ks. Poliisi. IV,637. s. 2821 ja 2823. - Ks. Lautat.
18912:
18913: 2 E 6/67
18914: 10 Raha-asia-aloitteet 1966.
18915:
18916: - n: o 294, P a a n a s e n ym. : Määrärahan osoit- - n: o 308, P e n n a s e n ym. : Korotetun maarara-
18917: tamisesta Tyyneiän alkoholistikodin perustamia- han osoittamisesta rikospoliisilisän maksamista
18918: kustannusten avustamiseen. Liitteet IV,638. s. varten. Liitteet IV,652. s. 2839. - Ks. Poliisi.
18919: 2825. - Ks. Alkoholistit.
18920: - n: o 309, P en n a s e n ym.: Korotetun määrära-
18921: - n: o 295, P a a n a s en ym.: Korotetun määrä- han osoittamisesta poliisialan erikoiskursseja var-
18922: rahan osoittamisesta avustukseksi Suomen Kirkon ten. Liitteet IV,653. s. 2841. - Ks. Poliisi.
18923: Sisälähetysseuran toiminnanjohtajan palkkaami-
18924: seen. Liitteet IV,639. s. 2826. - Ks. Suomen - n:o 310, Pennasen ym.: Määrärahan osoitta-
18925: Kirkon Sisälähetysseura. misesta maaseudun poliisimiesten virkamatkojen
18926: korvaamiseen. Liitteet IV,654. s. 2842. - Ks.
18927: - n:o 296, Paasivuoren ym.: Määrärahan Poliisi.
18928: osoittamisesta tutkimuksen suorittamiseksi 5-6
18929: vuotiaitten lasten hammastarkastusten ja -hoidon - n:o 311, Pennasen ym.: Määrärahan osoitta-
18930: tarpeesta. Liitteet IV,640. s. 2827. - Ks. Ham- misesta avustukseksi Wärtsilän teknilliselle oppi-
18931: paanhoito. laitokselle. Liitteet IV,655. s. 2843. - Ks. Tek-
18932: nilliset koulut.
18933: - n:o 297, Paasivuoren ym.: Määrärahan - n: o 312, P en t i n ym.: Määrärahan osoittami-
18934: osoittamisesta kotikasvatuksen tukemistyötä var· sesta metsäntutkimuslaitoksen Pohjois-Satakunnan
18935: ten. Liitteet IV,641. s. 2828. - Ks. Kasvatus. koeaseman rakentamiseen. Liitteet IV,656. s. 2844.
18936: - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
18937: - n: o 298, P a a s i v u o r e n ym. : Määrärahan
18938: osoittamisesta orpotyttöjen sisäoppilaitoksessa an- - n:o 313, Perheentuvan ym.: Määrärahan
18939: nettavaa ammattikoulutusta varten. Liitteet IV, osoittamisesta avustukseksi Suomen Mielenterveys-
18940: 642. s. 2829. - Ks. Ammattiopetus. seuralle Veikkolan parantolan työhönvalmennus-
18941: osaston suunnittelua varten. Liitteet IV,657. s.
18942: - n: o 299, P a a v o 1 a n ym. : Korotetun määrära- 2845. - Ks. Sairaanhoito.
18943: han osoittamisesta puolustusvoimien kuljetus- ja
18944: vetokaluston uusimiseksi. Liitteet IV,643. s. 2830. - n:o 314, Pesolan ym.: Määrärahan osoitta-
18945: - Ks. Puolustuslaitos. misesta Helsingin maalaiskunnan virastotalon
18946: suunnitelmien jatkamista varten. Liitteet IV,658.
18947: - n: o 300, P a k k a s e n ym.: Määrärahan osoitta- s. 2846. - Ks. Virastot.
18948: misesta avustukseksi Tampereen sikakoeasemasää-
18949: tiölle sikakoeaseman rakennuskustannuksiin. Liit- - n: o 315, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
18950: teet IV,644. s. 2831. - Ks. Sikatalous. misesta Valkolanmäen ja Purstonmäen tienparan-
18951: nustöihin Multian-Uuraisten maantiellä. Liit-
18952: - n:o 301, J. E. Partasen ym.: Määrärahan teet IV,659. s. 2847. - Ks. Maantiet.
18953: osoittamisesta Kajaanin teknisen koulun toimin-
18954: nan aloittamiseen. Liitteet IV,645. s. 2832. - Ks. - n:o 316, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta-
18955: Teknilliset koulut. misesta TVH: n tukikohdan rakentamiseksi Pyl-
18956: könmäelle. Liitteet IV,660. s. 2848. - Ks. Tie-
18957: - n:o 302, J. E. Partasen ym.: Määrärahan ja vesirakennus.
18958: osoittamisesta Suomussalmen kunnansairaalan ra-
18959: kentamista varten. Liitteet IV,646. s. 2833. - - n:o 317, Pohjosen ym.: Korotetun maarara-
18960: Ks. Sairaalat. han osoittamisesta maaseudun sähköistämisen tu-
18961: kemiseen. Liitteet IV,661. s. 2849. - Ks. Sähkö.
18962: - n:o 303, J. E. Partasen ym.: Määrärahan
18963: osoittamisesta Koirasalmen sillan rakennustöiden - n:o 318, Pohjosen ym.: Määrärahan osoitta-
18964: aloittamiseksi Ristijärven kunnassa. Liitteet IV, misesta syrjäseutujen puhelinasemien ja puhelu-
18965: 647. s. 2834. - Ks. Sillat. paikkojen perustamista varten. Liitteet IV,662.
18966: s. 2850. - Ks. Puhelin.
18967: - n:o 304, V. E. Partasen ym.: Määrärahan
18968: osoittamisesta Lahden kaupunginsairaalan raken- - n: o 319, P o h j o s en ym.: Määrärahan osoitta-
18969: nustöiden avustamiseksi. Liitteet IV,648. s. 2835. misesta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden
18970: - Ks. Sairaalat. laitoksen rakentamiseen. Liitteet IV,663. s. 2851.
18971: - Ks. Yliopisto.
18972: - n:o 305, V. E. Partasen ym.: Määrärahan
18973: osoittamisesta anestesialääkärin viran perustami- - n: o 320, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
18974: seksi Lahdessa toimivaan Keskussotilassairaala misesta vanhusten aseman selvittämiseen. Liitteet
18975: 2:een. Liitteet IV,649. s. 2836. - Ks. Sairaalat. IV,664. s. 2852. - Ks. Vanhukset.
18976: - n: o 306, P e k k a r i s e n ym. : Korotetun mää- - n: o 321, P o h j o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
18977: rärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden misesta maalaiskirjeenkantajien kantovnorojen li-
18978: kehittämisrahastoon. Liitteet IV,650. s. 2837. - säämiseksi syrjäseuduilla. Liitteet IV,665. s. 2853.
18979: Ks. Asutus. - Ks. Postilaitos.
18980: - n:o 307, Pekkarisen ym.: Määrärahan osoit- - n: o 322, P o u s i n: Määrärahan osoittamisesta
18981: tamisesta maankäyttötoimikuntien lukumäärän pi- Kyminlinnan-Otsolan moottoritien rakentamisen
18982: tämiseksi nykyisenä. Liitteet IV,651. s. 2838. - aloittamiseen valtatiellä n:o 6. Liitteet IV,666.
18983: Ks. Asutus. s. 2854. - Ks. Maantiet.
18984: Raha-asia-aloitteet 1966. 11
18985:
18986: - n: o 323, P u h a k a n ym. : Määrärahan osoitta- - n:o 337, Saimon ym.: Määrärahan osoittami-
18987: misesta Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueen sesta Laukaan paikallissairaalan muutos- ja laa-
18988: metsätyökoulun rakennustöiden aloittamiseen. Liit- jennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,681. s.
18989: teet IV,667. s. 2855. - Ks. Metsäkoulut. 2870. - Ks. Sairaalat.
18990:
18991: - n: o 324, P u h a k a n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 338, S a 1 a m a n ym.: Määrärahan osoitta-
18992: misesta Joensuun postiautovarikon rakentamiseen. misesta Säynätsalon poliisiaseman aikaansaami-
18993: Liitteet IV,668. s. 2856. - Ks. Postilaitos. seksi. Liitteet IV,682. s. 2871. - Ks. Poliisi.
18994: - n:o 325, R i h t niemen: Korotetun määrära- - n: o 339, S a 11 a n ym.: Määrärahan osoittami-
18995: han osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityisille sesta avustukseksi Pelkosenniemen ja Savukos-
18996: oppikouluille. Liitteet IV,669. s. 2857. - Ks. ken kuntainliiton paikallissairaalan lääkärin vir-
18997: Oppikoulut. katalon rakentamiseen. Liitteet IV,683. s. 2872.
18998: - Ks. Sairaalat.
18999: - n: o 326, R o s ne 11 i n ym.: Määrärahan osoitta-
19000: misesta kodinperustamialainojen myöntämistä var- - n: o 340, A. S a 1 o n ym. : Määrärahan osoitta-
19001: ten. Liitteet IV,670. s. 2858. - Ks. Kodinperus- misesta Suomen Sadankomitealiitto r.y:n toimin·
19002: tamislainat. nan tukemiseen. Liitteet IV,684. s. 2873. - Ks.
19003: Suomen Sadankomitealiitto.
19004: - n:o 327, Rytkösen ym.: Määrärahan osoitta-
19005: misesta Varkauden-Kuopion syväväylän raken- - n:o 341, A. S a 1 on ym.: Korotetun määrärahan
19006: nustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,671. s. 2859. osoittamisesta opiskelija-asuntoloiden rakentamista
19007: - Ks. Vesitietyöt. ja laajentamista varten. Liitteet IV,685. s. 2874.
19008: - Ks. Asuntotuotanto.
19009: - n: o 328, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoitta-
19010: misesta rautateiden tavara-aseman rakentamiseksi - n: o 342, T. S a 1 o n: Määrärahan osoittamisesta
19011: Varkauden kaupunkiin. Liitteet IV,672. s. 2860. Rovaniemen kaupunkiin rakennettavan valtion vi-
19012: - Ks. Rautatiet. rastotalon suunnittelua varten. Liitteet IV,686.
19013: s. 2875. - Ks. Virastot.
19014: - n:o 329, E. Räsäsen ym.: Määrärahan osoit-
19015: tamisesta Maaningan keskikoulun rakennustöiden - n:o 343, T. S a 1 on: Määrärahan osoittamisesta
19016: aloittamiseksi. Liitteet IV,673. s. 2861. - Ks. Kemijärven virastotalon suunnittelua varten. Liit-
19017: Oppikoulut. teet IV,687. s. 2876. - Ks. Virastot.
19018:
19019: - n: o 330, E. R ä s ä s e n ym. : Määrärahan osoit- - n: o 344, T. S a 1 o n ym. : Määrärahan osoitta-
19020: tamisesta avustuksiksi kalastusalan järjestöille. misesta Ruotsin suomalaisten keskuudessa tapah-
19021: Liitteet IV,674, s. 2862. - Ks. Kalatalous. tuvan henkisen ja sosiaalisen huoltotoiminnan tu-
19022: kemiseen. Liitteet IV,688. s. 2877. - Ks. Siirto·
19023: - n :o 331, P. Räsäsen ym.: Määrärahan osoit- laiset.
19024: tamisesta lääkärinvirkojen perustamiseksi Oulun
19025: lääninsairaalan lastenklinikalle. Liitteet IV,675. - n: o 345, T. S a 1 o n ym. : Määrärahan osoitta-
19026: s. 2864. - Ks. Sairaalat. misesta sanomalehden- ja aikakauslehdentoimitta-
19027: jien ulkomaisia opintomatkoja varten. Liitteet
19028: - n: o 332, P. R ä s ä s en ym.: Määrärahan osoit- IV,689. s. 2879. - Ks. Opintomatkat.
19029: tamisesta professorinvirkojen perustamiseksi Ou-
19030: lun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Liit- - n: o 346, S a 1 o r a n n a n: Määrärahan osoitta-
19031: teet IV,676. s. 2865. - Ks. Yliopisto. misesta valtion oppikoulun rakentamiseksi Iso-
19032: joen kuntaan. Liitteet IV,690. s. 2880. - Ks.
19033: - n: o 333, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoitta- Oppikoulut.
19034: misesta Peltosalmen kotitalouskoulun ottamiseksi
19035: valtion haltuun. Liitteet IV,677. s. 2866. - Ks. - n:o 347, S a 1 o rannan ym.: Määrärahan osoit-
19036: Kotitalous. tamisesta meijeriliittojen toiminnan avustamiseen.
19037: Liitteet IV,691. s. 2881. - Ks. Meijerit.
19038: - n: o 334, S a a 1 a s t i n ym.: Määrärahan osoit-
19039: tamisesta Ylivieskan maatalousopiston rakennus- - n:o 348, Sand e 1 i n i n ym.: Määrärahan osoit-
19040: suunnitelmia varten. Liitteet IV,678. s. 2867. - tamisesta Kuhmoisten kotiteollisuuskoulun opet-
19041: Ks. Maatalouskoulut. tajien ja toimihenkilöiden palkkausta varten. Liit-
19042: teet IV,692. s. 2882. - Ks. Kotiteollisuus.
19043: - n: o 335, 0. S a a r i s e n ym. : Määrärahan osoit-
19044: tamisesta työtuomioistuimen puheenjohtajan ja - n: o 349, S a r j a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta·
19045: sihteerin peruapaikkaisten virkojen perustamista misesta avustukseksi ja lainaksi Etelä-Savon met-
19046: varten. Liitteet IV,679. s. 2868. - Ks. Työtuo- säkoulun lisärakennustöiden suorittamiseen. Liit·
19047: mioistuin. teet IV,693. s. 2883. - Ks. Metsäkoulut.
19048: - n: o 336, S a a r r o n ym. : Määrärahan osoitta· - n: o 350, S i i s k o s e n ym. : Määrärahan osoitta-
19049: misesta valtion virastotalon rakentamiseksi Tik- misesta avustukseksi vähävaraisten äitien loman-
19050: lmrilaan. Liitteet IV,680. s. 2869. - Ks. Vi- viettotoiminnasta huolehtiville järjestöille. Liit-
19051: rastot. teet IV,694. s. 2884. - Ks. Loma.
19052: 12 Raha-asia-aloitteet 1966.
19053:
19054: - n: o 351, S ii s k o s en: Mälirärahan osoittami· - n: o 365, S ä ä s k i 1 a h d e n ym.: Määrärahan
19055: sesta Mikkelin talouskoulua varten. Liitteet IV, osoittamisesta !ainoiksi ja avustuksiksi Kemijoki
19056: 695. s. 2885. - Ks. Talouskoulut. Oy:lle Vanttauskosken voimalaitoksen alustavien
19057: töiden suorittamiseksi. Liitteet IV,709. e. 2903. -
19058: - n: o 352, S i i s k o s e n ym.: Määrärahan osoit- Ks. Voimalaitokset.
19059: tamisesta kansaneläkkeen varassa elävien vanhus-
19060: ten ja työkyvyttömien asumistukea varten. Liit- - n:o 366, Sääskilahden ym.: Määrärahan
19061: teet IV,696. s. 2886. - Ks. Asumistuki. osoittamisesta invaliidijärjestöjen ja -laitosten
19062: avustamiseen. Liitteet IV,710. s. 2904. - Ks.
19063: - n: o 353, S i 1 a n d e r i n ym.: Määrärahan osoit- Invaliidit.
19064: tamisesta valtionrautateiden Turun konepajan
19065: suunnittelu· ja rakennustöitä varten. Liitteet IV, - n:o 367, Sääskilahden: Määrärahan osoit-
19066: 697. s. 2887. - Ks. Rautatiet. tamisesta Kittilän kunnansairaalan rakennustöi-
19067: den aloittamiseksi. Liitteet IV,711. s. 2905.
19068: - n:o 354, Siltasen ym.: Määrärahan osoitta- Ks. Sairaalat.
19069: misesta Turun yliopistollisen keskussairaalan pe·
19070: l'lll!hankintamenoihin. Liitteet IV,698. s. 2888. - - n:o 368, Ta II g r enin ym.: Määrärahan osoit-
19071: Ks. Sairaalat. tamisesta Åbo Akademin laboratoriorakennuksen
19072: rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,
19073: - n: o 355, S i 1 t a s e n ym.: Korotetun määrärahan 712. s. 2906 ja 2907. - Ks. Yliopisto.
19074: osoittamisesta Turun yliopiston kirjaston perua-
19075: hankintoja varten. Liitteet IV,699. s. 2889. - - n: o 369, T a II g r en i n ym.: Korotetun määrä-
19076: Ks. Kirjastot. rahan osoittamisesta Turunmaan saariston lento-
19077: toimintaa varten. Liitteet IV, 713. s. 2908 ja 2909.
19078: - n: o 356, S i 1 t a s e n ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. llmailu.
19079: misesta perhesuunnittelu· ja ehkäisyneuvontatoi·
19080: minnan kehittämiseksi. Liitteet IV,700. s. 2890. - n: o 370, T a II g r en i n ym.: Määrärahan osoit-
19081: - Ks. Perhesuunnittelu. tamisesta Geologisen tutkimuslaitoksen hallinto-
19082: rakennuksen suunnittelua ja rakennustöiden aloit-
19083: - n:o 357, Sini s a 1 on: Määrärahan osoittami· tamista varten. Liitteet IV,714. s. 2910. - Ks.
19084: sesta tutkimusta varten laivatelakan rakentami- Geologinen tutkimuslaitos.
19085: seksi Kotkaan. Liitteet IV,701. s. 2891. - Ks.
19086: Laivanrakennus. - n:o 371, Teräs t ö n ym.: Määrärahan osoitta-
19087: misesta avustukseksi vähävaraisten äitien loma-
19088: toiminnasta huolehtiville järjestöille. Liitteet IV,
19089: - n: o 358, S i n i s a 1 o n: Määrärahan osoittami·
19090: sesta Pohjois-Kymenlaakson teknillisen koulun 715. s. 2911. - Ks. Loma.
19091: suunnittelua varten. Liitteet IV,702. s. 2893. - - n:o 372, Tikkasen ym.: Määrärahan osoitta-
19092: Ks. Teknilliset koulut. misesta avustukseksi Maatalouskerholiitolle ka-
19093: lanviljelyn konsulentin palkkausta varten~ Liit-
19094: - n: o 359, S i n i s a 1 o n ym. : Määrärahan osoit- teet IV,716. s. 2912. - Ks. Kalatalous.
19095: tamisesta jaostopäällikön toimen perustamiseksi
19096: valtakunnansuunnittelutoimistoon. Liitteet IV, 703. - n:o 373, Tikkasen ym.: Määrärahan osoitta-
19097: s. 2895. - Ks. Valtakunnansuunnittelutoimisto. misesta Kajaanin sairaanhoitajakoulun tilapäis-
19098: ten toimien muuttamiseksi ylimääräisiksi. Liit-
19099: - n: o 360, S i n i s a 1 o n ym. : Määrärahan osoitta- teet IV,717. s. 2913. - Ks. Sairaanhoitajat.
19100: misesta avustuksiksi ja }ainoiksi kunnille asunto-
19101: rakennustarkoitukseen käytettävien maa-alueiden - n:o 374, Uusi ta 1 on ym.: Määrärahan osoit-
19102: hankintakustannusten peittämiseen. Liitteet IV, tamisesta metsäkoulun perustamiseksi Etelä-Poh-
19103: 704. s. 2897. - Ks. Kunnat. janmaan metsänhoitolautakunnan alueelle. · Liit-
19104: teet IV,718. s. 2914. - Ks. Metsäkoulut.
19105: - n: o 361, S i n k k o s e n ym.: Määrärahan osoit-
19106: tamisesta Imatran-Sulkavan-Varkauden maan- - n: o 375, U u s i ta 1 o n ym.: Korotetun määrä-
19107: tien suunnittelua ja töitten aloittamista varten. rahan osoittamisesta Sanakirjasäätiötä varten.
19108: Liitteet IV,705. s. 2899. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,719. s. 2915. - Ks. Sanakirjasäätiö.
19109: - n: o 362, S i n k k o s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 376, Uusi ta 1 on ym.: Määrärahan osoit-
19110: tamisesta rakennusavustukseksi Itä-Suomen koe- tamisesta Ähtärin-Töysän-Alavuden maantien
19111: sikalayhdistykselle. Liitteet IV,706. s. 2900. - parannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,720. s.
19112: Ks. Sikatalous. 2917. - Ks. Maantiet.
19113: - n:o 363, Sinkkosen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 377, Uusitalon ym.: Määrärahan osoit-
19114: tamisesta Honkalahden tien parantamistöitten tamisesta Lehtimäen-Soinin maantien peruspa-
19115: aloittamiseksi Joutsenon kunnassa. Liitteet IV, rannustyön suorittamiseksi. Liitteet IV,721. s.
19116: 707. s. 2901. - Ks. Maantiet. 2918. - Ks. Maantiet.
19117: - n:o 364, Sääski 1 ahde n: Määrärahan osoit- - n:o 378, Uusi ta 1 on ym.: Määrärahan osoitta-
19118: tamisesta avustukseksi Lapin kansanopistolle ly- misesta Tuomarniemen metsäopiston rakennustöi-
19119: hytaikaisten velkojen maksua varten. Liitteet IV, den aloittamiseksi. Liitteet IV,722. s. 2919. -
19120: 708. s. 2902. - Ks. Kansanopistot. Ks. Metsäkoulut.
19121: Raha·aeia·aloitteet 1966. 13
19122: - n:o 379, Uusi ta 1 on ym.: Määrärahan osoit- - n: o 393, V en n a m o n: Määrärahan osoittami·
19123: tamisesta Alavuden maamieskoulun toiminnan sesta Vieremän kunnan kunnallisen keskikoulun
19124: aloittamiseksi. Liitteet IV, 723. s. 2920. - Ks. koulurakennuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,737.
19125: Maatalouskoulut. s. 2936, - Ks. Oppikoulut.
19126: - n:o 380, Uusitalon ym.: Korotetun määrä- - n:o 394, Vennamon: Määrärahan osoittami·
19127: rahan osoittamisesta metsäojitustyöstä maksetta- sesta Pohjois-Savon puhelinolojen parantamiseen.
19128: via palkkioita varten. Liitteet IV,724. s. 2921. Liitteet IV,738. s. 2937. - Ks. Puhelin.
19129: - Ks. Ojitus.
19130: - n:o 395, Vennamon: Määrärahan osoittami·
19131: - n:o 381, Uusitalon ym.: Korotetun määrä- sesta tien rakentamiseen Sierilän ja Pekkalan
19132: rahan osoittamisesta avustukseksi Lampaanjalos- lossien välille Kemijoen eteläpuolelle. Liitteet
19133: tusyhdistykselle lampaanhoidon edistämiseksL Liit· IV,739. s. 2938. - Ks. Maantiet.
19134: teet IV,725. s. 2922. - Ks. Lampaanhoito.
19135: - n: o 396, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
19136: - n: o 382, V a it t i s e n ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta käytännöllisgeologisiin tutkimuksiin.
19137: tamisesta Joensuun lyseon uuden koulutalon ra· Liitteet IV,740. s. 2939. - KB. Geologinen tut·
19138: kentamiseksi. Liitteet IV, 726. s. 2924. - Ks. kimuslaitos.
19139: Oppikoulut.
19140: - n:o 397, Vennamon: Korotetun määrärahan
19141: - n:o 383, Va it t i sen ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta perhelisämenoihin. Liitteet IV,741.
19142: misesta Joensuun kaupunginsairaalan rakentami- s. 2940. - Ks. Perhelisä.
19143: seksi. Liitteet IV,727. s. 2925. - Ks. Sairaalat.
19144: - n:o 398, Vennamon: Korotetun määrärahan
19145: - n:o 384, Vaittisen ym.: Määrärahan osoittamisesta hintatarkkailun tehostamiseen. Liit·
19146: osoittamisesta sairaanhoitajien korkeakouluopetuk- teet IV,742. s. 2941. - Ks. Hintatarkkailu.
19147: sen järjestämiseksi. Liitteet IV,728. s. 2926. -
19148: Ks, Sairaanhoitajat. - n:o 399, Vennamon: Korotetun määrärahan
19149: osoittamisesta avustuksiksi vaikeuksiin joutuneille
19150: - n: o 385, V a it t i s en ym.: Määrärahan osoitta- kunnille. Liitteet IV,743. s. 2942. - Ks. KUJUtat.
19151: misesta sähkösanomankantajien toimien perusta-
19152: miseksi. Liitteet IV,729. s. 2927, - Ks. Posti- - n:o 400, Vennamon: Määrärahan osoittami·
19153: laitos. sesta rautatien rakentamiseksi Nilsiän kirkonky·
19154: lään. Liitteet IV,744. s. 2943. - Ks. Rautatiet.
19155: - n: o 386, V a i t t i s e n ym.: Määrärahan osoit-
19156: tamisesta maaseudun lääkärien tutkimus· ja hoi· - n:o 401, Vennamon: Määrärahan osoittami·
19157: tomahdollisuuksien parantamiseksi. Liitteet IV, sesta autoilijapienyrittäjien polttoainekustannus·
19158: 730. s. 2928. - Ks. Lääkärit. ten alentamiseen. Liitteet IV,745. s. 2944. - Ks.
19159: Polttoaineet.
19160: - n:o 387, Vaittisen ym.: Määrärahan osoit-
19161: tamisesta terveyssi.sarten palkkaamiseksi oppi· ja - n: o 402, V e n n a m o n: Määrärahan. osoittami·
19162: ammattikouluihin. Liitteet IV,731. s. 2929. - Ks. sesta Rovaniemen-Kittilän kantatien parantami·
19163: Terveyssisaret. seen. Liitteet IV,746. s. 2945. - Ks. Maantiet.
19164: - n: o 388, V a it t i s e n ym.: Määrärahan osoit· - n: o 403, V en n a m o n: Korotetun määrärahan
19165: tamisesta opintoapurahoiksi lääketieteen kandi- osoittamisesta uudis· ja kivenraivauspalkkioihin.
19166: daateille, jotka sitoutuvat valmistuttuaan toimi· Liitteet IV,747. s. 294:6. - Ks. Uudisraivaus.
19167: maan kunnanlääkäreinä syrjäseuduilla. Liitteet
19168: IV,732. s. 2931. - Ks. Opintoavustukset. - n: o 404, V en n a m o n: Määrärahan osoittami·
19169: sesta Vuorelan-Koivusaaren-Käärmelahden tien
19170: - n: o 389, V a r t i a n ym.: Määrärahan osoitta- rakentamiseksi, Liitteet IV,748. s. 2947. - Ks.
19171: misesta maatalouden työtekniikan varsinaisen pro- Maantiet.
19172: fessuurin perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
19173: Liitteet IV,733. s. 2932. - Ks. Yliopisto. - n:o 405, Vennamon: Määrärahan osoittami·
19174: sesta bensiinitraktoreiden bensiinin hinnanalen·
19175: - n:o 390, Vennamon: Määrärahan osoittami· nuksiin. Liitteet IV,749. s. 2948. - Ks. Poltto·
19176: sesta kalataloudellisen tutkimusaseman perusta· aineet.
19177: miseksi Varkauden kaupungin alueelle. Liitteet - n: o 406, V e n n a m o n: Korotetun määrärahan
19178: IV,734. s. 2933. - Ks. Kalatalous. osoittamisesta lapsiperheiden asumistukea varten.
19179: - n:o 391, Vennamon: Määrärahan osoittami- Liitteet IV,750. s. 2949. - Ks. Asumistuki.
19180: sesta Soisalon tien suunnittelu· ja rakennustöitä - n:o 407, Vennamon: Määrärahan osoittami·
19181: varten. Liitteet IV,735. s. 2934. - Ks. Maantiet. sesta avustuksiksi salaojituksiin. Liitteet IV,751.
19182: s. 2950. - Ks. Ojitus.
19183: - n :o 392, V e n n a m o n: Määrärahan osoittami-
19184: sesta sillan rakentamiseksi Kemijoen yli Antin - n:o 408, Vennamon: Määrärahan osoittami·
19185: kylän kohdalla. Liitteet IV, 736. s. 2935. - Ks. sesta rintamaveteraaneille suoritettavia eläkkeitä
19186: smat. varten. Liitteet IV,752. s. 2951. - Ks. Eläkkeet.
19187: 14 Raha-Mia-aloitteet 1966.
19188:
19189: - n:o 409, Vennamon: Määrärahan osoittami- - n: o 424, V i 1m i n ym.: Korotetun määrärahan
19190: sesta maalaiskirjeenkantajien ansioiden paranta- osoittamisesta kaivostoiminnan aloittamiseksi Ko-
19191: miseen. Liitteet IV,753. s. 2952. - Ks. Posti- larin Rautuvaarassa. Liitteet IV,768. s. 2969. -
19192: laitos. Ks. Kaivostoiminta.
19193: - n:o 410, Vennamon: Korotetun määrärahan - n:o 425, Vilmin ym.: Määrärahan osoittami-
19194: osoittamisesta syrjäseutujen sähköistämiskustan· sesta polkutien rakentamiseksi Hetasta Näkkä-
19195: nusten alentamiseen. Liitteet IV, 754. s. 2953. - lään Enontekiön kunnassa. Liitteet IV, 769. s.
19196: Ks. Sähkö. 2970. - Ks. Polkutiet.
19197: - n:o 411, Vennamon: Korotetun määrärahan - n: o 426, V i 1 m i n ym. : Määrärahan osoittami-
19198: osoittamisesta kotimaisen sokerintuotannon turvaa- sesta ratasuunnan tutkimiseksi Koiarista Kitti-
19199: miseen. Liitteet IV, 755. s. 2954. - Ks. Sokeri. län Sirkan kautta Porkoseen. Liitteet IV,770. s.
19200: - n:o 412, Vennamon: Korotetun määrärahan 2971. - Ks. Rautatiet.
19201: osoittamisesta kuivatustöihin. Liitteet IV,756. s.
19202: - n:o 427, Vi 1m i n ym.: Määrärahan osoittami·
19203: 2955. - Ks. Kuivatustyöt.
19204: sesta maantien rakentamiseksi Muonion kunnan
19205: - n: o 413, V e n n a m on: Määrärahan osoittami- Muotkavaaran kylästä Tiurajärvelle. Liitteet IV,
19206: sesta palkkioiksi pienvaltaojien kaivamista var- 771. s. 2972. - Ks. Maantiet.
19207: ten. Liitteet IV,757. s. 2956. - Ks. Ojitus.
19208: - n:o 428, Vilmin ym.: Määrärahan osoittami·
19209: - n:o 414, Vennamon: Määrärahan osoittami- sesta paikallistien rakentamiseksi Louesaareen
19210: sesta avustuksiksi ja !ainoiksi vesihuoltolaitteiden Tervolan kunnassa. Liitteet IV,772. s. 2973. -
19211: rakentamiseen maaseudulla. Liitteet IV, 758. s. Ks. Paikallistiet.
19212: 2957. - Ks. Vesihuolto.
19213: - n: o 429, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittami-
19214: - n: o 415, V en n a m on: Korotetun määrärahan sesta Pellon-Raanujärven maantien kunnostus·
19215: osoittamisesta maankäyttiHain ja maanhankinta- töiden suorittamiseksi Pellon ja Ylitornion kun-
19216: lain toimeenpanon yhteydessä rakennettavia ylei· nan alueella. Liitteet IV,773. s. 2974. - Ks.
19217: siä teitä varten. Liitteet IV,759. s. 2958. - Ks. Maantiet.
19218: Yleiset tiet.
19219: - n:o 416, Vennamon: Määrärahan osoittami- - n :o 430, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittami·
19220: sesta jäljellä olevia vuokra-alueita koskevan lu- sesta Pellon Havalasta Kolarin kirkonkylään joh-
19221: nastuslainsäädännön aikaansaamiseksi. Liitteet tavan Väylänvarren maantien peruskorjauksen
19222: IV,760. s. 2959. - Ks. Vuokra-alueet. suorittamiseksi. Liitteet IV, 774. s. 2975. - Ks.
19223: Maantiet.
19224: - n:o 417, Vennamon: Korotetun määrärahan
19225: osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avustamiseen. - n: o 431, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittami-
19226: Liitteet IV,761. s. 2960. - Ks. Maantiet. sesta Kainuunkylän-Poikkilahden paikallistien
19227: rakentamiseksi Ylitornion kunnassa. Liitteet IV,
19228: - n:o 418, Vennamon: Korotetun määrärahan 775. s. 2976. - Ks. Paikallistiet.
19229: osoittamisesta asutusteiden kuntoonpano· ja kun·
19230: nossapitokustannuksiin. Liitteet IV,762. s. 2961. - n: o 432, V il m i n ym.: Määrärahan osoittami-
19231: - Ks. Asutus. sesta sillan rakentamiseksi Kemijoen yli Tervolan
19232: kirkonkylän kohdalla. Liitteet IV,776. s. 2977. -
19233: - n:o 419, Vennamon: Korotetun määrärahan Ks. Sillat.
19234: osoittamisesta paikallisteiksi otettavien kunnan·
19235: ja kyläteiden avustamiseen. Liitteet IV,763. s. - n :o 433, V ilmi n ym.: Korotetun määrärahan
19236: 2962. - Ks. Maantiet. osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittä-
19237: - n:o 420, Vennamon: Korotetun määrärahan misrahastoon. Liitteet IV,777. s. 2978. - Ks.
19238: osoittamisesta yksityisten teiden avustamiseen. Asutus.
19239: Liitteet IV, 764. s. 2963. - Ks. Yksityiset tiet.
19240: - n: o 434, V i 1 m i n ym. : Määrärahan osoittami-
19241: - n: o 421, V en n a m o n: Korotetun määrärahan sesta oppi- ja a=attikoululaisten koulumatkoista
19242: osoittamisesta siirtona maatilatalouden kehittä- aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Liitteet
19243: misrahastoon asutustoiminnan menoja varten. IV,778. s. 2980. - Ks. Matkakustannukset.
19244: Liitteet IV,765. s. 2964. - Ks. Asutus.
19245: - n: o 435, V i 1m i n ym.: Määrärahan osoittami-
19246: - n:o 422, West e r 1 u n d i n: Korotetun maara- sesta palkkioiksi pienvaltaojien kaivamisesta. Liit-
19247: rahan osoittamisesta maatalouden perusluotosta teet IV, 779. s. 2981. - Ks. Ojitus.
19248: aiheutuvia kustannuksia varten. Liitteet IV,766.
19249: s. 2965 ja 2966. - Ks. Maatalous. - n:o 436, Vilmin ym.: Määrärahan osoittami-
19250: sesta avustuksiksi vesihuoltolaitteiden rakentami-
19251: - n:o 423, Vilmin ym.: Määrärahan osoittami- seen. Liitteet IV,780. s. 2982. - Ks. Vesihuolto.
19252: sesta maantien rakentamiseksi Simojoen pohjois·
19253: puolelle Alaniemen lossilta Tainijoen tien kautta - n:o 437, Vi 1m i n ym.: Määrärahan osoittami·
19254: Hosioon. Liitteet IV,767. s. 2967. - Ks. Maan· sesta avustuksiksi maaseudun sähköistämisen tuke-
19255: tiet. miseen. Liitteet IV,781. s. 2983. - Ks. Sähkö.
19256: Raha-asia- ja lakialoitteet 1966. 15
19257: - n: o 438, V i l m i n ym.: Määrärahan osoittami- - n:o 447, Volotisen ym.: Määrärahan osoit-
19258: sesta maankäyttölain mukaisia perusparannus-, tamisesta lisämaiden hankkimiseksi Ilomantsin
19259: tienteko- sekä tien kuntoonpano- ja kunnossapito- pineviljelijäkoululle. Liitteet IV,791. s. 2994. -
19260: töitä varten. Liitteet IV, 782. s. 2984. - Ks. Ks. Maanhankinta.
19261: Asutus.
19262: - n: o 439, V i 1 m i n ym. : Korotetun määrärahan - n:o 448, Vo 1 o t i sen ym.: Korotetun maara-
19263: rahan osoittamisesta asutusteiden kuntoonpano-
19264: osoittamisesta maankäyttö- ja maanhankintalain ja kunnossapitokustannuksiin. Liitteet IV,792. s.
19265: toimeenpanon yhteydessä rakennettavien yleisten
19266: teiden rakentamista varten. Liitteet IV,783. s. 2995. - Ks. Asutus.
19267: 2985. - Ks. Yleiset tiet.
19268: - n:o 449, Vo u tila i sen ym.: Määrärahan osoit-
19269: - n:o 440, Vil p on i em en ym.: Määrärahan tamiseksi Kiteen kunnassa toimineen ammatillisen
19270: osoittamisesta avustuksiksi nuorisotyötä tekeville koulutuskeskuksen toiminnan jatkamiseen Rääk-
19271: järjestöille. Liitteet IV,784. s. 2986. - Ks. Nuo- kylän kunnassa. Liitteet IV,793. s. 2996. - Ks.
19272: riso. Ammattiopetus.
19273: - n:o 441, Vilponiemen ym.: Määrärahan - n:o 450, Vo u t i 1 a i sen ym.: Määrärahan osoit-
19274: osoittamisesta autojen, muiden mekaanisten kul- tamisesta Kansaneläkkeensaajien Keskusliitto r.y:n
19275: jetusneuvojen sekä työkoneiden hankkimiseksi
19276: ja Eläkeläiset r.y:n toiminnan tukemiseen. Liit-
19277: posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,785. s.
19278: teet IV,794. s. 2997. - Ks. Kansaneläke.
19279: 2987. - Ks. Postilaitos.
19280: - n:o 442, V. A. Virtasen ym.: Määrärahan - n:o 451, Vo u t i 1 a i sen ym.: Määrärahan osoit-
19281: osoittamisesta avustuksiksi Saimaan vesistöalueen tamisesta vammautuneiden metsätyömiesten kun-
19282: kunnille satamien rakentamista varten. Liitteet touttamistoiminnan järjestämiseksi. Liitteet IV,
19283: IV,786. s. 2988. - Ks. Satamat. 795. s. 2998. - Ks. Metsätyöt.
19284: - n:o 443, V. A. Virtasen ym.: Korotetun
19285: määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlai- - n: o 452, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta-
19286: misesta Rytinkisalmen-Sarajärven-Mäntyvaaran
19287: toksen omaisuuden kuoletuemäärien nostamiseksi
19288: maantien rakennustöitä varten. Liitteet IV,796.
19289: ja omaisuuden poistoprosenttien korottamiseksi.
19290: s. 2999. - Ks. Maantiet.
19291: Liitteet IV,787. s. 2989. - Ks. Postilaitos.
19292: - n:o 444, V. R. Virtasen ym.: Määrärahan - n: o 453, V ä y r y s e n ym. : Määrärahan osoit·
19293: osoittamisesta Nokian aseman tasoylikäytävän ra- tamisesta Utajärven-Rantsilan maantien raken-
19294: kentamiseksi eri tasossa kulkevakai yli- tai ali- tamiseen. Liitteet IV,797. s. 3000. - Ks. Maan-
19295: käytäväksi. Liitteet IV,788. s. 2991. - Ks. Rau- tiet.
19296: tatiet.
19297: - n: o 454, V ä y r y s e n ym. : Määrärahan osoitta-
19298: - n:o 445, V. R. Virtasen ym.: Korotetun misesta Ylivieskan virastotalon rakentamiseen.
19299: määrärahan osoittamisesta ehkäisevän huollon
19300: Liitteet IV, 798. s. 3001. - Ks. Virastot.
19301: avustuksiin. Liitteet IV,789. s. 2992. - Ks. Huol-
19302: totoiminta.
19303: - n: o 455, V ä y r y s en: Määrärahan osoittami-
19304: - n: o 446, V o 1 o t i s e n: Määrärahan osoittami- sesta Oulun asemarakennuksen rakennustöiden
19305: sesta Harakan-Herajärven maantien rakentami- aloittamiseksi. Liitteet IV,799. s. 3002. - Ks.
19306: seksi. Liitteet IV,790. s. 2993. - Ks. Maantiet. Rautatiet.
19307:
19308:
19309:
19310:
19311: LAKIALOITTEET
19312: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
19313:
19314: (N:o 1-375 Liitteid·en A-osassa.)
19315:
19316: - n :o 376, Linko 1 a n ym.: Ehdotus laiksi työn- - n:o 378, Lähteenmäen: Ehdotus laiksi val-
19317: tekijäin eläkel•ain muuttamisesta. Li~tteet X,262. tion painatuskeskuksesta. Liitteet IV,800. s. 3015.
19318: s. 3039. - Ks. Työntekijäin eläkelaki. - Ks. Valtion painatuskeskus.
19319:
19320: - n:o 377, Gestrin i n ym.: Ehdotus laiksi rikos- - n:o 379, Ilaskiven ym.: Ehdotus laiksi tulo-
19321: lain muuttamisesta. Liitteet II,38. s. 3005 ja ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
19322: 3008. - Ks. Rikoslaki. Liitteet IV,801. s. 3017. - Ks. Tulo- ja omai-
19323: suusvero.
19324: 16 Lwkidoitteet 1966.
19325:
19326:
19327: - n: o 380, U o t i n ym. : Ehdotus laiksi tulo· ja - n: o 383, T. 8 a l o n ym.: Ehdotus laiksi tulo-
19328: omaisuusverolain väliaikaisesta. muuttamisesta. ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
19329: Liitteet IV,802 s. 3020. - Ks. Tulo· ja omai- Liitteet IV,804. s. 3023. - Ks. Tulo- ja omai-
19330: suusvero. suusvero.
19331: - n:o 384, T. Salon ym.: Ehdotus laiksi liike-
19332: - n: o 381, Ra i p a l a n ym.: Ehdotus salaojitus-
19333: vaihtoverolain voimassaolon jatkamisesta. Liitteet
19334: laiksi. Liitteet IX,l92. s. 3031. - Ks. Ojitus. IV,805. s. 3026. - Ks. Liikevaihtovero.
19335: - n:o 382, Niinikosken ym.: Ehdotus laiksi - n: o 385, S i r en i n: Ehdotus la.iklli liikevl1.ihto-
19336: moottoriajoneuvoverosta. Liitteet IV1803. s. 3022. verolain voimassaolon jatkamisestll,. Liitteet IV,
19337: - Ks. Moottoriajoneuvovero. 806. s. 3027. - Ks. Liikevaihtovero.
19338: ASIALUETTELO
19339:
19340:
19341:
19342:
19343: E 6!61
19344: 1
19345:
19346: 1
19347:
19348: 1
19349:
19350: 1
19351:
19352: 1
19353:
19354: 1
19355:
19356: 1
19357:
19358: 1
19359:
19360: 1
19361:
19362: 1
19363:
19364: 1
19365:
19366: 1
19367: Asialuettelo
19368: A. Apuhoitajat: - Ks. Sairaanhoitajat.
19369:
19370: Ahlskat: - Ks. Lautat. Arkistot: Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 277 määrärahan
19371: osoittamisesta Hämeen maakunta-arkiston ra-
19372: Ahvenanmaa: - Ks. Liikenne. kennuksen •Suunnittelua v•a:r;t.en. Liitteet IV,621.
19373: s. 2805. L. V v: aan.
19374: Aikakauslehdet: - Ks. Opintomatkat. - Ks. Elokuvat.
19375:
19376: Aistivialliset: Ed. Häkkisen ym. rah ..al. n:o 176 Asemat: - Ks. Rautatiet.
19377: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Sokeain
19378: Keskusliitto r.y:lle vastasokeutuneille tarkoitet- Askartelu: Ed. Mäkisen ym. rah.al. n:o 285 määrä-
19379: tua sopeutt•av•aa kuntoutushoitoa varten. Liit- rahan osoittamisesta Valtion askarteluohjaaja-
19380: teet IV,52,(}. s. 12681. L. Vv:aan. opiston toimitilojen suunnittelutyötä varten.
19381: Liitteet IV,629. 8. 2813. L. Vv:aan.
19382: Alavus: - Ks. Maatalouskoulut. Virastot.
19383: Assistentit: - Ks. Yliopisto.
19384: Alkoholistit: Ed. Paana;sen ym. rah.al. n:o 294
19385: määrärahan osoittamisesta Tyyneiän alkoholisti- Asumistuki: Ed. Siiskosen ym. rah.al. n: o 352
19386: kodin perustamiakustannusten avustamiseen. määr&rahan osoittamisesta kansaneläkkeen va-
19387: Liitteet IV,638. s. 2825. L. Vv:aan. rassa elävien vanhusten ja työkyvyttömien asu-
19388: mistukea varten. Liitteet IV,696. •S. 2886. L.
19389: Alkotest-ampullit: - Ks. Poliisi. Vv:aan.
19390: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 406 korotetun määrä-
19391: Aluesairaalat: - Ks. Sairaalat. rahan osoittamisesta lapsiperheiden asumistukea
19392: varten. Liitteet IV,750. s. 2949. L. Vv:aan.
19393: Ammattikoulut: Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 230
19394: määrärahan osoittamisesta Jyväskylän ammatti- Asuntolainat: Ed. Nevalaisen ym. rah.al. n:o 287
19395: koulun opettajaopiston suunnitt·eluun. Lii.tteet määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien oma-
19396: IV,574. s. 2745. L. Vv:aan. koti- ja kerrostalolainoja varten. Liitteet
19397: - Ks. Matkakustannukset. Merikoulut. Terveys- IV,631. s. 2815. L. Vv:aan.
19398: sisaret.
19399: Asuntotuotanto: Ed. A. Salon ym. rah.al. n:o 341
19400: Ammattiopettajat: - Ks. Kotiteollisuus. korotetun määrärahan osoittamisesta opiskelija·
19401: asuntoJoiden rakentamista ja laajentamista var•
19402: Ammattiopetus: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o ten. Liitteet IV,685. s. 2874. L. Vv:aan.
19403: 298 määrärahan osoittamisesta orpotyttöjen - Ks. Kunnat. Seminaarit.
19404: sisäoppilaitoksessa annettavaa ammattikoulu-
19405: tusta varten. Liitteet IV,642. s. 2829. L. Vv: aan. Asuntotutkimus: Ed. Lujan ym. rah.al. n:o 254 ko-
19406: - Ed. Voutilaisen ym. rah.al. n:o 449 mäi:rärahan rotetun määrärahan osoittamisesta asuntotutki-
19407: osoittamisesta Kiteen kunnassa toimineen am- muksiin. Liitteet IV,598. s. 2777. L. Vv:aan.
19408: matillisen koulutuskeskuksen toiminnan jatka-
19409: miseen Rääkkylän kunnassa. Liitteet IV,793. Asutus: Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 271 korotetun
19410: s. 2996. L. Vv:aan. ml'.ärärahan osoittamisesta siirtona maatila-
19411: talouden kehittämisrahastoon maanhankintalain
19412: Ammattiopinnot: Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n:o mukaisten kuivatus-, tienteko- ja metsänparan-
19413: 256 korotetun määrärahan osoittamisesta vähä- nustöiden ·suorittamista varten. Liitteet IV,615.
19414: varaisten nuorten ammattiopintolainoihin. Liit- s. 2798. L. Vv:aan.
19415: teet IV,6QIO,, s. ,2,779. L. Vv:aan. - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n:o 306 korotetun
19416: määrärahan osoittamisesta siirtona maatila-
19417: Ammattioppivelvollisuus: Ed. Kekkosen ym. rah.al. talouden kehittämisrahastoon, Liitteet IV,650.
19418: n: o 194 määrärahan osoittamisesta tutkimuk- s. 2837. L. Vv:aan.
19419: seen ammattioppivelvollisuuden toteuttamisesta. - Ed. Pekkarisen ym. rah.al. n: o 307 määrärahan
19420: Liitteet IV,538. s. 2703. L. Vv:aan. osoittamisesta maankäyttötoimikuntien luku-
19421: - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 248 määrärahan määrän pitämiseksi nykyisenä. Liitteet IV,651.
19422: osoittamisesta yleisen ammattioppivelvollisuus- s. 2838. L. Vv:aan.
19423: lainsäädännön valmistamiseen. Liitteet IV ,592. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 418 korotetun määrä-
19424: s. 2770. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta asutusteiden kuntoonpano-
19425: ja kunnossapitokustannuksiin. Liitteet IV,762.
19426: Anestesialääkärit: - Ks. Sairaalat. s. 2961. L. V v: aan.
19427: 4 Asialuettelo 1966.
19428:
19429:
19430: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 421 korotetun määrä· - Ed. Vennamon rah.al. n: o 408 määrärahan osoit-
19431: rahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden tamisesta rintamaveteraaneille suoritettavia
19432: kehittämisrahastoon asutustoiminnan menoja eläkkeitä varten. Liitteet IV,752. s. 2951. L.
19433: varten. Liitteet IV,765. s. 2964. L. Vv:aan. Vv:aan.
19434: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 433 korotetun määrä- - Ks. Kansaneläke. Työntekijäin eläkelaki.
19435: rahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden
19436: kehittämisrahastoon. Liitteet IV,777. s. 2978. Emäntäkoulut: Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 181
19437: L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan emäntä-
19438: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 438 määrärahan koulun suunnittelua varten. Liitteet IV,525. s.
19439: osoittamisesta maankäyttölain mukaisia perua- 2688. L. Vv:aan.
19440: parannus-, tienteko- sekä tien kuntoonpano- ja - Ed. Lahden ym. rah.al. n: o 225 määrärahan
19441: kunnossapitotöitä varten. Liitteet IV,782. s. osoittamisesta Kymenlaakson emäntäkoulun ra-
19442: 2984. L. V v: aan. kennustöiden aloittamiseen. Liitteet IV,569. s.
19443: - Ed. Volotisen ym. rah.al. n: o 448 korotetun 2740. L. Vv:aan.
19444: määrärahan osoittamisesta asutusteiden kun- - Ed. Lehmosen ym. rah.al. n: o 228 määrärahan
19445: toonpano- ja kunnossapitokustannuksiin. Liit- osoittamisesta Pihtiputaan emäntäkoulun suun-
19446: teet IV,792. s. 2995. L. Vv:aan. nittelua vartei!. Liitteet IV,572. s. 2743. L.
19447: - Ks. Yleiset tiet. Vv:aan.
19448: - Ed. Lukkarisen ym. rah.al. n: o 255 määrärahan
19449: Asutustiet: - Ks. Asutus. osoittamisesta Pihtiputaan emäntäkoulun suun-
19450: nittelua varten. Liitteet IV,599. s. 2778. L.
19451: Auneksen silta: - Ks. Sillat. Vv:aan.
19452:
19453: Autoilijat: - Ks. Polttoaineet. Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Kansanopistot.
19454:
19455: Autot:- Ks. Postilaitos.
19456: F.
19457: Autti:- Ks. Sillat.
19458: Finlands Svenska. Andelsflirbund:- Ks. Osuus-
19459: toiminta.
19460: B.
19461: G.
19462: Bensiini; - Ks. Polttoaineet.
19463: Geologinen tutkimuslaitos: Ed. Tallgrenin ym.
19464: rah.al. n:o 370 määrärahan osoittamisesta Geo-
19465: D. logisen tut!dmuslaitoksen hallintorakennuksen
19466: suunnittelua ja rakennustöiden aloittamista var-
19467: Dipoli: - Ks. Teknillinen korkeakoulu. ten. Liitteet IV,714. s. 2910. L. Vv:aan.
19468: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 396 k01·otetun määrä-
19469: rahan osoittamisesta käytännölliRgeologisiin tut-
19470: E. kimuksiin. Liitteet IV,740. s. 2939. L. Vv:aan.
19471:
19472: Ehkäisevä. huolto: - Ks. Huoltotoimin ta.
19473: H.
19474: Ehkäisyneuvonta: - Ks. Perhesuunnittelu.
19475: Hajasijoitus: Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 281 maara-
19476: Elokuvat: Ed. Apajalahden rah.al. n:o 125 korote- rahan osoittamisesta maatalouskemiallisen .lai-
19477: tun määrärahan osoittamisesta Suomen elokuva- toksen ja siementarkastuslaitoksen siirtämiseksi
19478: arkiston toiminnau tukemiseen. Liitteet IV,469. Jokioisten kuntaan. Liitteet IV,625. s. 2809. L.
19479: s. 2611. L. Vv:aan. Vv:aan.
19480:
19481: Elä.insuojelu: Ed. Apajalahden rah.al. n:o 123 mää- Hampaanhoito: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 296
19482: rärahan osoittamisesta Suomen Eläinsuojelu- määrärahan osoittamisesta tutkimuksen suorit-
19483: yhdistyksen toiminnan tukemiseen. Liitteet tamiseksi 5-6-vuotiaitten lasten hammastarkas-
19484: IV,467. s. 2609. L. Vv:aan. tusten ja -hoidon tarpeesta. Liitteet IV,640. s.
19485: 2827. L. Vv:aan.
19486: Elä.kkeet: Ed. Huiman ym. rah.al. n:o 166 maara-
19487: rahan osoittamisesta ylimääräisiä ritamamies- Hanhikoski: - Ks. Voimalaitokset.
19488: eläkkeitä varten. Liitteet IV,510. s. 2662. L.
19489: Vv:aan. Harmaja: - Ks. Luotsilaitos.
19490: - Ed. A. Koskisen ym. rah.al. n: o 212 määrärahan
19491: osoittamisesta ylimääräisiä sotaveteraanieläk- Helsinki: - Ks. Nimismiehet.
19492: keitä varten. Liitteet IV,556. s. 2725. L.
19493: Vv:aan. Hevostalous: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 121 maa-
19494: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 266 määrä- rärahan osoittamisesta maataloushallituksen ko-
19495: rahan osoittamisesta sotaveteraanien ylimääräi- tielaintalousosaston ap. hevoshoidon tarkastajan
19496: siä eläkkeitä varten. Liitteet IV,610. s. 2792. paikkaamista varten. Liitteet IV,465. s. 2607. L.
19497: L. Vv:aan. Vv:aan.
19498: Asialuettelo 1966. 5
19499: - Ed. Kosolan ym. rah.al. n : o 215 määrärahan J.
19500: osoittamisesta kahden kantakirjakonsulentin
19501: paikkaamista varten. Liitteet IV,559. s. 2728. Jalasjärvi: - Ks. Kotiteollisuus.
19502: L. Vv:aan.
19503: - Ed. Kosolan ym. rah.al. n: o 216 korotetun mää- Jazzliitto:- Ks. Suomen Jazzliitto.
19504: rärahan osoittamisesta kantakirjakonsulenteille
19505: toimiston pidosta suoritettavaa avustusta var· Joensuu: - Ks. Oppikoulut. Postilaitos. Sairaalat.
19506: ten. Liitteet IV,560. s. 2729. L. Vv:aan.
19507: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 267 korotetun Jokioinen: - Ks. Hajasijoitus.
19508: määrärahan osoittamisesta hevostalouden edis·
19509: tämiseen. Liitteet IV,611. s. 2793. L. Vv:aan. Jurva:- Ks. Kotiteollisuus.
19510:
19511: Hiirikoski:- Ks. Sillat. Jyväskylä: - Ks. Ammattikoulut. Poliisi. Talous·
19512: koulut. Yliopisto.
19513: Hinnat: - Ks. Polttoaineet.
19514: Jälleenrakennus: - Ks. Kansanopistot.
19515: Hintatarkkailu: Ed. Vennamon rah.al. n:o 398 ko·
19516: rotetun määrärahan osoittamisesta hintatark- K.
19517: kailun tehostamiseen. Liitteet IV,742. s. 2941.
19518: L. Vv:aan. Kaatuneiden Omaisten Liitto: Ed. Heinosen ym.
19519: rah.al. n:o 157 määrärahan osoittamisesta Kaa-
19520: Hirvenniemi: - Ks. Sillat. tuneiden Omaisten Liitto r .y: n toiminnan tuke·
19521: miseen. Liitteet IV,501. s. 2651. L. Vv:aan.
19522: Huoltotoiminta: Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o
19523: 445 korotetun määrärahan osoittamisesta ehkäi- Kainuu: - Ks. Metsäkoulut.
19524: sevän huollon avustuksiin. Liitteet IV,789. s.
19525: 2992. L. Vv:aan. Kaivostoiminta: Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 269
19526: - Ks. Siirtolaiset. Vankeinhoito. määrärahan osoittamisesta talkkikaivostoimin·
19527: nan aloittamiseksi Lahnaslammilla Sotkamon
19528: Hyvinkää.: - Ks. Sairaalat. kunnassa. Liitteet IV,613. s. 2796. L. Vv:aan.
19529: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 424 korotetun määrä·
19530: rahan osoittamisesta kaivostoiminnan aloittami·
19531: Hämeenlinna: - Ks. Sairaalat. Sairaanhoito. Van- seksi Kolarin Rautuvaarassa. Liitteet IV,768.
19532: keihoito. s. 2969. L. Vv:aan.
19533: Hämeen linna: Ed. Miien ym. rah.al. n:,o 278 koro· Kajaani: Ks. Sairaanhoitajat. Teknilliset
19534: tetun määrärahan osoittamisesta Hämeen van· koulut.
19535: han linnan korjaustöitä varten. Liitteet IV,622.
19536: s. 2806. L. Vv:aan. Kalastus: Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 182 määrä·
19537: rahan osoittamisesta kalastuskoulun perusta·
19538: mista varten Konnaveden kunnan Siikakoskelle.
19539: I. Liitteet IV,526. s. 2689. L. Vv:aan.
19540:
19541: Ilmailu: Ed. Tallgrenin ym. rah.al. n:o 369 koro- Kalastussatamat: - Ks. Satamat.
19542: tetun määrärahan osoittamisesta Turunmaan
19543: saariston lentotoimintaa varten. Liitteet IV,713. Kalatalous: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 142
19544: s. 2908 ja 2909. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta avustukseksi kalas·
19545: - Ks. Lentokentät. tusalan järjestöille. Liitteet IV,486. s. 2634. L.
19546: Vv:aan.
19547: Ilmajoki:- Ks. Sairaalat. -Ed. Häggblomin ym. rah.al. n:o 170 määrä·
19548: rahan osoittamisesta kalastusjärjestöille. Liit·
19549: Ilomantsi:- Ks. Maanhankin ta. teet IV,514. s. 2669 ja 2671. L. Vv:aan.
19550: - Ed. Häggblomin ym. rah.al. n: o 171 korotetun
19551: Invaliidit: Ed. Häkkisen ym. rah.al. n:o 177 maa· määrärahan osoittamisesta ylijäämäkalan käy·
19552: rärahan osoittamisesta invalidijärjestöjen ja tön edistämistä varten. Liitteet IV,515. s. 2673
19553: -laitosten avustamiseen. LHttee't IV,521. ,s, 2683. ja 2674. L. Vv:aan.
19554: L. Vv:aan. - Ed. E. Räsänen ym. rah.al. n: o 330 määrärahan
19555: - Ed. Mäkelän ym. rah.al. n:o 272 korotetun osoittamisesta avustuksiksi kalastusalan järjes·
19556: määrärahan osoittamisesta invaliidihuoltolain töille. Liitteet IV,674. s. 2862. L. Vv:aan.
19557: edellyttämiin korottorniin lainoihin. Liitteet -Ed. Tikkasen ym. rah.al. n:o 372 määrärahan
19558: IV,616. s. 2799. L. Vv:,aan. osoittamisesta avustukseksi Maatalouskerho·
19559: - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n: o 366 määrä- liitolle kalanviljelyn konsulentin palkkausta
19560: rahan osoittamisesta invalidijärjestöjen ja -lai· varten. Liitteet IV,716. s. 2912. L. Vv:aan.
19561: tosten avustamiseen. Liitteet IV,710. s. 2904. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 390 määrärahan osoit·
19562: L. Vv:aan. tamisesta kalataloudellisen tutkimusaseman pe·
19563: rustamiseksi Varkauden kaupungin alueelle.
19564: Isojoki: - Ks. Oppikoulut. Liitteet IV,734. s. 2933. L. Vv:aan.
19565: 6 Asialuettelo 1966.
19566:
19567:
19568: Kalustot: - Ks. Talouskoulut. Keskikoulut: - Ks. Oppikoulut.
19569:
19570: Kanatalous: - Ks. Siipikarjanhoito. Keskusrikospoliisi:- Ks. Poliisi.
19571:
19572: Kanavat: - Ks. Satamat. Keskussairaalat: - Ks. Sairaalat.
19573:
19574: Kansaneläke: Ed. Voutilaisen ym. rah.al. n:o 450 Keskussotilassairaala.t:- Ks. Sairaalat.
19575: määrärahan osoittamisesta Kansaneläkkeensaa-
19576: jien Keskusliitto r.y:n ja Eläkeläiset r.y:n toi- Keskusvarastot: - Ks. Kasvihuonetuotteet.
19577: roinan tukemiseen. Liitteet IV,794. s. 2997. L.
19578: Vv: aan. Kesäkurssit:- Ks. Koululaitos.
19579: - Ks. Asumistuki. Sairaanhoito.
19580: Kesä.yliopistot: - Ks. Yliopistot.
19581: Kansanopistot: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 115
19582: määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Kirjastot: Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 355 korote-
19583: kansanopiston jälleenrakentamista varten. Liit- tun määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston
19584: teet IV,459. s. 2599. L. Vv:aan. kirjaston peruahankintoja varten. Liitteet
19585: - Ed. Sääskilahden rah.al. n: o 364 määrärahan IV,699. s. 2889. L. Vv:aan.
19586: osoittamisesta avustukseksi Lapin kansanopis-
19587: tolle lyhytaikaisten velkojen maksua varten. Kirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos.
19588: Liitteet IV,708. s. 2902. L. Vv:aan.
19589: Kirjurit: - Ks. Rautatieläiset.
19590: Kantakirjakonsulentit: - Ks. Hevostalous.
19591: Kitee: - Ks. Ammattiopetus.
19592: Kantatiet: - Ks. Maantiet.
19593: Kittilä: - Ks. Sairaalat.
19594: Karhula: - Ks. Oppikoulut.
19595: Kivenraivaus:- Ks. Uudisraivaus.
19596: Karjala: - Ks. Metsäkoulut.
19597: Kobolttikanuuna: - K,s, Sail'aalat.
19598: Ka.rjatalous: Ed. Eskelisen ym. rah.al. n:o 133
19599: määrärahan osoittamisesta karjanrehujen tutki- Kodinperustamislainat: Ed. Rosnellin ym. rah.al.
19600: mustyön aloittamiseksi Maaningan Halolassa. n: o 326 määrärahan osoittamisesta kodinperus-
19601: Liitteet IV,477. 1!. 2622. L. Vv:aan. tamislainojen myöntämistä varten. Liitteet
19602: IV,670. s. 2858. L. Vv:aan.
19603: Karstula: - Ks. Sairaalat.
19604: Koeasemat: - Ks. Metsäntutkimuslaitos. Siipi-
19605: Kaskinen: - Ks. Satamat. karjanhoito. Sikatalous.
19606: Kasvatus: Ed. Paasivuoren ym. rah.al. n:o 297
19607: määrärahan osoittamisesta kotikasvatuksen tu- Koirasalmi: - Ks. Sillat.
19608: kemistyötä varten. Liitteet IV,641. s. 2828. L.
19609: Vv:aan. Koivikon koulukoti: Ks. Koulukodit.
19610:
19611: Kasvihuonetuotteet: Ed. Antilan vm. rah.al. n:o 119 Koivikon koulutila: Ks. Maatalouskoulut.
19612: määrärahan osoittamisesta ·kasvihuonetuottei-
19613: den keskusvaraston rakentamiseksi Teuvan kun- Kolari: - Ks. Kaivostoiminta.
19614: taan. Liitteet IV,463. s. 2605. L. Vv:aan.
19615: Konepajat: - Ks. Rautatiet.
19616: Kauhava:- Ks. Lentokentät.
19617:
19618: Kaupalliset keskukset:- Ks. Ulkomaankauppa. Konfliktintutkimus: - Ks. Tutkimustyö.
19619:
19620: Kauppakamarit: Ed. Haarlan rah.al. n:o 143 koro- Konhonvuolle: - Ks. Sillat.
19621: tetun määrärahan osoittamisesta avustukseksi
19622: Suomalais-Ruotsalaiselle Kauppakamarille. Liit- Konnavesi: - Ks. Kalastus.
19623: teet IV,487. s. 2635. L. Vv:aan.
19624: Konsulentit: - Ks. Hevostalous. Kalatalous.
19625: Kaupunginsairaalat: - Ks. Sairaalat.
19626: Koria: - Ks. Sillat.
19627: Kemijoki: - Ks. Sillat.
19628: Korkeakoulut: - Ks. Sairaanhoitajat. Stipendit.
19629: Kemijoki Oy:- Ks. Voimalaitokset. Teknillinen korkeakoulu. Yliopisto.
19630: Kemijärvi: - Ks. Virastot. Kotielä.intalous: - Ks. Hevostalous. Karjatalous.
19631:
19632: Kerrostalolainat: - Ks. Asun tolainat. Kotikasvatus: - Ks. Kasvatus.
19633: Asialuettelo 1966. 7
19634:
19635: Xotitalous: Ed. Lahden ym. rah.al. n:o 226 maara- JfUJUlll,lltiet: - Ks. Maantiet.
19636: rahan osoittamisesta kotitaloustutkimusta var-
19637: ten. Liitteet IV,570. s. 2741. L. Vv:aan. Kunnat: Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 153 ko-
19638: -Ed. Rönkön ym. rah.al. n:o 333 määrärahan rotetun määrärahan osoittamisesta avustukaiksi
19639: osoittamisesta Peltosalmen kotitalouskoulun ot· vaikeuksiin joutuneille kunnille. Liitteet IV,497.
19640: tamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,677. s. s. 2647. L. Vv:aan.
19641: 2866. L. Vv:aan. -Ed. Kantolan ym. rah.al. n:o 190 määrärahan
19642: - Ks. Talouskoulut. osoittamisesta !ainoiksi Uudenmaan läänin kun•
19643: nille koulu-, sairaala- ja kunnallisteknillisten
19644: Kotiteollisuus: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 117 laitosten rakentamiseksi. Liitteet IV,534. a.
19645: määrärahan osoittamisesta kahden ammatti- 2699. L. Vv:aan.
19646: opettajan viran perustamiseksi Jurvan koti· - Ed. Sinisalon ym. rah.al. n: o 360 määrärahan
19647: teollisuuskouluun. Liitteet IV,461. s. 2603. L. osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi kunnille
19648: Vv:aan. asuntorakennustarkoitukseen käytettävien maa-
19649: - Ed. Antilan rah.al. n:o 118 määrärahan osoit· alueiden hankintakustannusten peittämiseen.
19650: tamisesta Jalasjärven kotiteollisuuskoulun yllä· Liitteet IV,704. s. 2897. L. Vv:aan.
19651: pitomenoja varten. Liitteet IV,462. s. 2604. L. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 399 korotetun määrä-
19652: Vv:aan. rahan osoittamisesta avustuksiksi vaikeuksiin
19653: - Ed. Sandeliuin ym. rah.al. n: o 348 määrärahan joutuneille kunnille. Liitteet IV,743. s. 2942.
19654: osoittamisesta Kuhmoisten kotiteollisuuskoulun L. Vv:aan.
19655: opettajien ja toimihenkilöiden palkkausta var· - Ks. Satamat.
19656: ten. Liitteet IV,692. s. 2882. L. Vv:aan.
19657: Kuntouttaminen: - Ks. Aistivialliset. Metsätyöt.
19658: Kotka: - Ks. Laivanrakennus. Merikoulut. Sairaanhoito.
19659:
19660: Koulukodit: Ed. Halisen ym. rah.al. n: o 149 määrä· Kuoletus: - Ks. Oppikoulut. Postilaitos.
19661: rahan osoittamisesta Koivikon koulukodin
19662: lämpökeskuksen ym. rakentamiseen. Liitteet KUopio: - Ks. Vesitietyöt.
19663: IV,493. s. 2642. L. Vv:aan.
19664: Kurssit: - Ks. Koululaitos. Poliisi.
19665: Koululaitos: Ed. Leinosen ym. rah.al. n:o 232
19666: määrärahan osoittamisesta uudistuvaa koulua Kustavi: - Ks. Liikenne.
19667: varten järjestettävään kesäkurssitoimintaan.
19668: Liitteet IV,576. s. 2747. L. Vv:aan.
19669: - Ks. Kunnllit. Kylätiet: - Ks. Mal).ntiet.
19670:
19671: Koulumatkat: - Ks. Matkakustannukset. Kymenlaakso: - Ks. Emäntäkoulut. Teknilliset
19672: koulut.
19673: Kouluruokailu: Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 247
19674: määrärahan osoittamisesta kouluruokailun Jar· Kyrönjoki: - Ks. Sillat.
19675: jestämiseksi valtion oppikouluissa. Liitteet
19676: IV,591. s. 2769. L. Vv:aan. Käytännöllisgeologiset tutkimultllet: - Ks. Geolo·
19677: ginen tutkimuslaitos.
19678: Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Emäntäkoulut. Ka-
19679: lastus. Kansanopistot. Kotitalous. Kotiteollisuus.
19680: Maanhankinta. Maatalouskoulut. Merikoulut. L.
19681: M,etsäkou1ut. Saimanhoitajat. Sairaanhoito. Ta-
19682: louskoulut. Teknill1~>et koulut. Laboratoriot: Ks. Yliopisto.
19683:
19684: Kriminaalihuolto: - Ks. Vankeinhoito. Lahnaslampi: Ks. Kaivostoiminta.
19685: Kristiinankaupunki: - Ks. Postilaitos. Lahti: - Ks. Sairaalat.
19686: Kuhmoinen: - Ks. Kotiteollisuus. Laivanrakennus: Ed. Sinisalon rah.al. n:o 357
19687: määrärahan osoittamisesta tutkimusta varten
19688: Kuivatustyöt: Ed. Vennamon rah.al. n:o 412 koro· laivatelakan rakentamisekai Kotkaan. Liitteet
19689: tetun määrärahan osoittamisesta kuivatustöihin. IV,701. s. 2891. L. Vv:aan.
19690: Liitteet IV,756. s. 2955. L. Vv:aan.
19691: - Ks. Asutus. Laivatelakat: - Ks. Laivanrakennus.
19692: Kuljetusavustukset: - Ks. Maito. Lampaanhoito: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 381
19693: korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk·
19694: Kuljetuskalusto: - Ks. Puolustuslaitos. seksi Lampaanjalostusyhdistykselle lampaan-
19695: hoidon edistämiseksi. Liitteet IV,725. s. 2922.
19696: Kunnallisteknilliset laitokset: - Ks. Kunnat. L. Vv:aan.
19697:
19698: Kunnansairaalat: - Ks. Sairaalat. Lappeenranta: - Ks. Postilaitos. Sairaanhoitajat.
19699: 8 Asialuettelo 1966.
19700:
19701: Lappi:- Ks. Kansanopistot. Metsäntutkimuslaitos. Luonnontieteet: - Ks. Yliopisto.
19702: Ojitus.
19703: Luotsilaitos: Ed. Laaksosen ym. rah.al. n:o 222
19704: Lapset: - Ks. Ammattiopetus. Hampaanhoito. määrärahan osoittamisesta Harmajan uuden
19705: luotsiaseman rakentamiseen. Liitteet IV,566. s.
19706: Lapsiperheet: - Ks. Asumistuki. 2737. L. Vv:aan.
19707: Lastenklinikat: - Ks. Sairaalat. Lyseot: - Ks. Oppikoulut.
19708: Lastentarhat: - Ks. Seminaarit. Lämpökeskukset: - Ks. Koulukodit.
19709: Laukaa: - Ks. Sairaalat. Tie- ja vesirakennus. LääkintävoimisteHjat: - Ks. Sairaanhoito.
19710: Lautat: Ed. Nordströmin ym. rah.al. n:o 293 mää- Lääkärit: Ed. Vaittisen ym. rah.al. n:o 386 määrä-
19711: rärahan osoittamisesta maantielauttaa varten rahan osoittamisesta maaseudun lääkärien tut-
19712: Raippaluodon ja Ahlskatin väliseen liikentee- kimus- ja hoitomahdollisuuksien parantamiseksi.
19713: seen. Liitteet IV,637. s. 2821 ja 2823. L. Vv:aan. Liitteet IV,730. s. 2928. L. Vv:aan.
19714: · - Ks. Liikenne. Maantiet. - Ks. Opintoavustukset. Sairaalat. Yliopisto.
19715: Lennätin: - Ks. Postilaitos. Puhelin. Lääninsairaalat: - Ks. Sairaalat.
19716: Lentokentät: Ed. Mäki-Hakolan ym. rah.al. n:o 283
19717: määrärahan osoittamisesta Kauhavan lentoase-
19718: man auto-, suoja- ja huoltokeskusrakennuksen M.
19719: rakentamista varten. Lii:tteet IV,627. .s. 2811.
19720: L. Vv:aan. Maakunta-arkistot: - Ks. Arkistot.
19721:
19722: Liikenne: Ed. Häggblomin ym. rah.aL n:o 172mää- Maalaiskirjeenkantajat: - Ks. Postilaitos.
19723: rärahan osoittamisesta lautan hankkimista var-
19724: ten Ahvenanmaan ja Kustavin väliseen liiken- Maamieskoulut: - Ks. Maatalouskoulut.
19725: teeseen. Liitteet IV,516. s. 2675 ja 2676 L.
19726: Vv:aan.
19727: - Ks. Lautat. Maamiesopistot: - Ks. Maatalouskoulut.
19728:
19729: Liikennetarkastajat: - Ks. Rautatieläiset. Maanhankinta: Ed. Volotisen ym. rah.al. n:o 447
19730: määrärahan osoittamisesta lisämaiden hankki-
19731: Liikevaihtovero: Ed. T. Salon ym. lak.al. n:o 384 miseksi Ilomantsin pienviljelijäkoululle. Liit,teet
19732: IV,791. s. 2994. L. Vv:aan.
19733: laiksi liikevaihtoverolain voimassaolon jatka-
19734: misesta. Liitteet IV ,805. s. 3026. L. Vv:aan - Ks. Asutus. Yleiset tiet.
19735: 722.
19736: Maaninka: - Ks. Karjatalous. Oppikoulut.
19737: - Ed. Sirenin lak.al. n:o 385 laiksi liikevaihto-
19738: verolain voimassaolon jatkamisesta. Liitteet
19739: IV,806. s. 3027. L. Vv:aan 735. Maankäyttötoimikunnat: - Ks. Asutus.
19740:
19741: Liikuntakasvatus: Ed. H. Linnan ym. rah.al. n:o Maantiet: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 113 maara-
19742: 249 määrärahan osoittamisesta urheilua ja lii- rahan osoittamisesta Multian-Uuraisten maan-
19743: kuntakasvatusta edistävien laitosten rakentami- tien parantamiseen Valkolanmäen ja Purato-
19744: seen. Liitteet IV,593. s. 2772. L. Vv:aan. rnäen kohdalla. Liitteet IV,457. s. 2596. L.
19745: - Ks. Yliopisto. Vv:aan.
19746: - Ed. Breilinin ym. rah.al. n: o 131 määrärahan
19747: Lisämaa: - Ks. Maanhankinta. osoittamisesta Halikon-Marttilan maantien ra-
19748: kennustyön aloittamiseksi. Liitteet IV,475. s.
19749: Loimaa: - Ks. Virastot. 2620. L. V v: aan.
19750: - Ed. Eskelisen ym. rah.al. n: o 132 määrärahan
19751: Loma: Ed. Siiskosen ym. rah.al. n:o 350 maara- osoittamisesta Muuruveden-Juankosken tietä
19752: rahan osoittamisesta avustukseksi vähävarais- koskevan tutkimuksen suorittamiseksi. Liitteet
19753: ten äitien lomanviettotoiminnasta huolehtiville IV,476. s. 2621. L. Vv:aan.
19754: järjestöille. Liitteet IV,694. s. 2884. L. Vv:aan.
19755: - Ed. Terästön ym. rah.al. n:o 371 määrärahan - Ed. Haarlan ym. rah.al. n:o 146 määrärahan
19756: osoittamisesta avustukseksi vähävaraisten äitien osoittamisesta Tampereen - Vesilahden
19757: lomatoiminnasta huolehtiville järjestöille. Liit- Punkalaitumen - Turun maantien rakennus-
19758: teet IV,715. s. 2911. L. Vv:aan. töiden aloittamiseen. Liitteet IV,490. s. 2639.
19759: L. Vv:aan.
19760: Lossit: - Ks. Lautat. Liikenne. Maantiet. - Ed. Helteen ym. rah.al. n: o 159 määrärahan
19761: osoittamisesta Ahvenkosken-Elimäen maantien
19762: Lunastaminen: Ks. Maatalouskoulut. Puhelin. parantamiseen välillä Ahvenkoski-Ruotsinpyh-
19763: Vuokra-alueet. tää. Liitteet IV,503. s. 2653. L. Vv:aan.
19764: Asialuettelo 1966. 9
19765:
19766: - Ed. Hostilan ym. rah.al. n: o 165 määrärahan - Ed. Nikkilän ym. rah.al. n: o 291 määrärahan
19767: osoittamisesta maantien ja siihen liittyvien sil- osoittamisesta Vaikeakosken-Tyköiän maan-
19768: tojen rakentamiseen Karhulan kauppalassa. Liit- tien parantamiseksi välillä Valkeakosken kau-
19769: teet IV,509. s. 2661. L. Vv:aan. punki-Sääksmäen kunnan raja. Liitteet IV,635.
19770: - Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n:o 167 määrärahan s. 2819. L. Vv:aan.
19771: osoittamisesta Maunukselan-Keltin maantien - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 315 määrärahan
19772: rakentamiseksi. Liitteet IV,511. s. 2663. L. osoittamisesta V alkolanmäen ja Purstonmäen
19773: Vv:aan. tienparannustöihin Multian-Uuraisten maan-
19774: tiellä. Liitteet IV,659. s. 2847. L. Vv:aan.
19775: - Ed. Karpolan ym. rah.al. n: o 193 määrärahan - Ed. Pousin rah.al. n:o 322 määrärahan osoitta-
19776: osoit,tamis,esta Kiteen-Tohmajärven mwantien misesta Kyminlinnan-Otsolan moottoritien ra-
19777: rakentamiseksi. Liitteet IV,53,7. s. 2710>2. L. kentamisen aloittamiseen valtatiellä n:o 6. Liit-
19778: Vv:aan. teet IV,666. s. 2854. L. Vv:aan.
19779: - Ed. Knuuttilan ym. rah.al. n:o 200 määrärahan -Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 361 määrärahan
19780: osoittamisesta Keljon-Kanavuoren maantien osoittamisesta Imatran-Sulkavan-Varkauden
19781: suunnitelman laatimiseksi. Liitteet IV,544. s. maantien suunnittelua ja töitten aloittamista
19782: 2709. L. Vv:aan. varten. Liitteet IV,705. s. 2899. L. Vv:aan.
19783: - Ed. Knuuttilan ym. rah.al. n:o 204 määrärahan - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n : o 363 määrärahan
19784: osoittamisesta Jyväskylän kaupungin alueella osoittamisesta Honkalahden tien parantamiB-
19785: olevan valtatien n: o 4 parannussuunnitelman töitten aloittamiseksi Joutsenon kunnassa. Liit-
19786: laatimista varten. Liitteet IV,548. s. 2713. L. teet IV,707. s. 2901. L. Vv:aan.
19787: Vv:aan. - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 376 määrärahan
19788: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n: o 217 määrärahan osoittamisesta Ähtärin - Töysän - Alavuden
19789: osoittamisesta Inkoossa olevan Barösundintien maantien parannustöiden aloittamiseksi. Liit-
19790: saattamiseksi valmiiksi. Liitteet IV,561. s. 2730 teet IV,720. s. 2917. L. Vv:aan.
19791: ja 2731. L. Vv:aan. - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 377 määrärahan
19792: osoittamisesta Lehtimäen - Soiuin maantien
19793: - Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n: o 234 määrärahan peruaparannustyön suorittamiseksi. Liitteet
19794: osoittamisesta Kuopion-Iisalmen ja Pietarsaa- IV,721. s. 2918. L. Vv:aan.
19795: ren-Kokkolan välisen tiesuunnitelman tutkimi- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 391 määrärahan osoit-
19796: sen jatkamista varten. Liitteet IV,578. s. 2750 tamisesta Soisalon tien suunnittelu- ja raken-
19797: ja 2751. L. Vv:aan. nustöitä varten. Liitteet IV,735. s. 2934. L.
19798: -Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 237 määrärahan Vv:aan.
19799: osoittamisesta Kotkan pohjoisen sisääntulotien - Ed. Vennamon rah.al. n: o 395 määrärahan
19800: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,581. osoittamisesta tien rakentamiseen Sierilän ja
19801: s. 2757. L. Vv:aan. Pekkalan lossien välille Kemijoen eteläpuo-
19802: - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 239 määrärahan lelle. Liitteet IV;T39. s. 2938. L. Vv:aan.
19803: osoittamisesta Kyminlinnan-Kotkan moottori- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 402 määrärahan
19804: tien rakentamiseen. Liitteet IV,583. s. 2759. L. osoittamisesta Rovaniemen-Kittilän kantatien
19805: Vv:aan. parantamiseen. Liitteet IV,746. s. 2945. L.
19806: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 260 määrärahan Vv:aan.
19807: osoittamisesta Lapinjärven-Loviisan tien kun- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 404 määrärahan
19808: nostamiseen. Liitteet IV,604. s. 2785. L. Vv:aan. osoittamisesta Vuorelan- Koivusaaren- Käär-
19809: -Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 261 määrärahan melahden tien rakentamiseksi. Liitteet IV,748.
19810: osoittamisesta Karkkilan, Pusulan ja Lohjan s. 2947. L. Vv:aan.
19811: tiesuunnan tutkimiseen. Liitteet IV,605. s. 2786. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 417 korotetun määrä-
19812: L. Vv:aan. rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden
19813: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o 262 määrärahan avustamiseen. Liitteet IV,761. s. 2960. L.
19814: osoittamisesta Orimattilan ja Koskenkylän väli- Vv:aan.
19815: sen yhdystien rakentamiseen. Liitteet IV,606. s. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 419 korotetun määrä-
19816: 2787. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta paikallisteiksi otettavien
19817: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 263 määrärahan kunnan- ja kyläteiden avustamiseen. Liitteet
19818: osoittamisesta Mäntsälän-Pukkilan yhdystien IV,763. s. 2962. L. Vv:aan.
19819: suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 423 määrärahan
19820: Liitteet IV,607. s. 2788. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Simo-
19821: - Ed. Mustosen ym. rah.al. n: o 268 määrärahan joen pohjoispuolelle Alaniemen lossilta Tainijoen
19822: osoittamisesta töiden aloittamiseksi Vuokatin- tien kautta Hosioon. Liitteet IV,767. s. 2967. L.
19823: Vv:aan.
19824: Mustolanmutkan-Kajaanin tiellä Sortkamon
19825: kunnassa. Liitteet IV,612. s. 2795. L. Vv:aan. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 427 määrärahan
19826: - Ed. Mäen ym. rah.al. n:o 274 määrärahan osoit- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Muo-
19827: tamisesta Hämeenlinnan-Palssarin-Vermas- nion kunnan Muotkavaaran kylästä Tiurajär-
19828: vuoren maantien rakennustyön aloittamiseksi. velle. Liitteet IV,771. s. 2972. L. Vv:aan.
19829: Liitteet IV,618. 8. 2802. L. Vv:aan. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 429 määrärahan
19830: - Ed. Nikkilän vm. rah.al. n: o 290 määrärahan osoittamisesta Pellon-Raanujärven maantien
19831: osoit,t,amisesrta · kantratie 57:n prarantamiseksi kunnostustöiden suorittamiseksi Pellon ja Yli-
19832: Turun-Toijalan rautatien risteyskohdassa. Liit- tornion kunnan alueella. Liitteet IV,773. s.
19833: t,eet IV,634. s. 2818. L. Vv:aan. 2974. L. Vv:aan.
19834:
19835: 2 E 6/67
19836: 10 Asialuettelo 1966.
19837:
19838:
19839: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 430 määrärahan lervo-Seuralle sen markkinatutkimuslaitoksen
19840: osoittamisesta Pellon Havalasta Kolarin kirkon· ylläpitämiseksi. Liitteet IV,481. s. 2626. L.
19841: kylään johtavan Väylänvarren maantien perus· Vv:aan.
19842: korjauksen suorittamiseksi. Liitteet IV,774. s. - Ks. Työmarkkinat.
19843: 2975. L. Vv:aan.
19844: - Ed. Volotisen rah.al. n: o 446 määrärahan osoit- Markkinointi: - Ks. ffikomaankauppa.
19845: tamisesta Harakan-Herajärven maantien ra-
19846: kentamiseksi. Liitteet IV,790. s. 2993. L.
19847: Vv:aan. Matkailu: Ed. Haapasalon ym. rah.al. n:o 139 maa·
19848: rärahan osoittamisesta matkailun hallinnon me-
19849: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 452 määrärahan
19850: noja varten. Liitteet IV,483. s. 2630. L. Vv:aan.
19851: osoittamisesta Rytinkisalmen - Sarajärven -
19852: Mäntyvaaran maantien rakennustöitä varten.
19853: Liitteet IV,796. s. 2999. L. Vv:aan. Matkakustannukset: Ed. Kantolan ym. rah.al. n:o
19854: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n: o 453 määrärahan 189 määrärahan osoittamisesta oppi- ja ammat-
19855: osoittamisesta Utajärven-Rantsilan maantien tikoululaisten koulumatkakustannusten korvaa-
19856: rakentamiseen. Liitteet IV,797. s. 3000. L. miseen. Liitteet IV,533. s. 2698. L. Vv:aan.
19857: Vv:aan. - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 242 määrärahan
19858: - Ks. Asutus. Paikallistiet. Polkutiet. Sillat. Yk· osoittamisesta suomalaisten Neuvostoliiton val·
19859: sityiset tiet. Yleiset tiet. tion apurahaa saavien opiskelijoiden matka·
19860: avustuksia varten. Liitteet IV,586. s. 2763. L.
19861: Maanviljelyskoulut: - Ks. Turkiseläimet. Vv:aan.
19862: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 434 määrärahan
19863: Maatalous: Ed. Westerlundin rah.al. n:o 422 koro- osoittamisesta oppi- ja ammattikoululaisten kou-
19864: tetun määrärahan osoittamisesta maatalouden lumatkoista aiheutuvien kustannusten korvaa-
19865: perusluotosta aiheutuvia kustannuksia varten. miseen. Liitteet IV,778. s. 2980. L. Vv:aan.
19866: Liitteet IV,766. s. 2965 ja 2966. L. Vv:aan.
19867: - Ks. Uudisraivaus. Yliopisto. Meijerit: Ed. Salorannan ym. rah.al. n:o 347 mää-
19868: rärahan osoittamisesta meijeriliittojen toimin·
19869: Maataloushallitus: - Ks. Hevostalous. nan avustamiseen. Liitteet IV,691. s. 2881. L.
19870: Vv:aan.
19871: Maatalouskemiallinen laitos: - Ks. Hajasijoitus.
19872: Merikoulut: Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 241 maa-
19873: Maatalouskoulut: Ed. Jämsenin ym. rah.al. n:o 183 rärahan osoittamisesta Kotkan merenkulkukou-
19874: määrärahan osoittamisesta maamiesopiston pe· lun ja merimiesammattikoulun rakentamiseen.
19875: rustamista varten Tarvaalan maatalousoppilai- Liitteet IV,585. s. 2762. L. Vv:aan.
19876: toksen yhteyteen. Liitteet IV,527. s. 2691. L.
19877: Vv:aan. Metsligenetiikka: - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
19878: - Ed. Karpolan ym. rah.al. n: o 191 määrärahan
19879: osoittamisesta Koivikon koulutilan rakennustöi- Metslikoulut: Ed. Kaarnan ym. rah.al. n:o 185 mää-
19880: den jatkamiseksi. Liitteet IV,535. s. 2700. L. rärahan osoittamisesta Pulsan Mäntyniemeen
19881: Vv:aan. rakennettavan metsäkoulun suunnitelmien tekoa
19882: - Ed. Lottasen ym. rah.al. n: o 252 määrärahan varten. Liitteet IV,529. s. 2694. L. Vv:aan.
19883: osoittamisesta Päivöiän maatalousoppilaitoksen - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 323 määrärahan
19884: lunastamiseksi valtion haltuun. Liitteet IV,596. osoittamisesta Pohjois-Karjalan ja Kainuun ra-
19885: s. 2775. L. Vv:aan. ja-alueen metsätyökoulun rakennustöiden aloit-
19886: - Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n: o 265 määrärahan tamiseen. Liitteet IV,667. s. 2855. L. Vv:aan.
19887: osoittamisesta Mäntsälän maa talousoppilai tok · -Ed. Sarjalan ym. rah.al. n:o 349 määrärahan
19888: sen toimintaa varten. Liitteet IV,609. s. 2790. osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Etelä-
19889: L. Vv:aan. Savon metsäkoulun lisärakennustöiden suoritta·
19890: - Ed. Saalastin ym. rah.al. n: o 334 määrärahan miseen. Liitteet IV,693. s. 2883. L. Vv:aan.
19891: osoittamisesta Ylivieskan maatalousopiston ra- -Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 374 määrä-
19892: kennussuunnitelmia varten. Liitteet IV,678. s. rahan osoittamisesta metsäkoulun perustami-
19893: 2867. L. Vv:aan. seksi Etelä-Pohjanmaan metsänhoitolautakun-
19894: -Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 379 määrärahan nan alueelle. Liitteet IV,718. s. 2914. L. Vv:aan.
19895: osoittamisesta Alavuden maamieskoulun toimin- -Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 378 määrärahan
19896: nan aloittamiseksi. Liitteet IV,723. s. 2920. L. osoittamisesta Tuomarniemen metsäopiston ra·
19897: Vv:aan. kennusttöiden a1oit.tamiseksi. Liit.teet IV,722. s.
19898: - Ks. Maanhankinta. 2919. L. Vv:aan.
19899:
19900: Maatilatalouden kehittämisrahasto: - Ks. Asutus. Metsänjalostus: - Ks. Metsäntutkimuslaitos.
19901:
19902: Maito: Ed. H. Linnan ym. rah.al. n:o 250 korote- Metsänparannus: - Ks. Asutus.
19903: tun määrärahan osoittamisesta maidon kuljetus-
19904: avustuksia varten. Liitteet IV,594. 3. 2773. L. Metsäntutkimuslaitos: Ed. Hanhirovan ym. rah.al.
19905: Vv:aan. n: o 152 korotetun määrärahan osoittamisesta
19906: metsäntutkimuslaitoksen Länsi-Lapin koease-
19907: Markkinatutkimus: Ed. Forsiuksen ym. rah.al. n: o man toiminnan tehostamista varten. Liitteet
19908: 137 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pel- IV,496. s. 2646. L. Vv:aan.
19909: Asialuettelo 1966. 11
19910:
19911: - Ed. Häppölän ym. rah.al. n: o 178 määrärahan o.
19912: osoittamisesta metsägenetiikan tutkimusosaston
19913: ja professorinviran perustamiseen metsäntutki- Ojitus: Ed. Raipalan ym. lak.al. n:o 381 salaoji-
19914: muslaitokseen. Liitteet IV,522. s. 2685. L. tusl>aiksi. LiiMeet IX,192. s. 3031. L. Mmv:aan
19915: Vv:aan. 721.
19916: - Ed. Häppölän ym. rah.al. n: o 179 määrärahan - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n:o 151 mää-
19917: osoittamisesta metsänjalostuksen tutkimusase- rärahan osoittamisesta Lapin metsien ojituksen
19918: man ja metsägeneettisten laitosten rakentami- valmistelemiseksi ja töiden aloittamiseksi. Liit-
19919: seksi metsäntutkimuslaitoksen Ruotsinkylän ko- teet IV,495. s. 2644. L. Vv:aan.
19920: keilualueelle. Liitteet IV,523. s. 2686. L. Vv:aan. -Ed. Haukipuron ym. rah.al. n:o 154 määrärahan
19921: - Ed. Pentin ym. rah.al. n:o 312 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi salaojituksiin. Liit-
19922: osoittamisesta metsäntutkimuslaitoksen Pohjois- teet IV,498. s. 2648. L. Vv:aan.
19923: Satakunnan koeaseman rakentamiseen. Liitteet - Ed. Haukipuron ym. rah.al. n: o 155 määrä-
19924: IV,656. s. 2844. L. Vv:aan. rahan Odoittamisesta salaojituslainoihin. Liit-
19925: teet IV,499, s. 2649. L. Vv:aan.
19926: Metsäojitus: - Ks. Ojitus. - Ed. Haukipuron ym. rah.al. n: o 156 määrärahan
19927: osoittamisesta pienvaltaojien kaivamisesta suo-
19928: Metsätyöt: Ed. Voutilaisen ym. rah.al. n:o 451 ritettavia palkkioita varten. Liitteet IV,500. s.
19929: määrärahan osoittamisesta vammautuneiden 2650. L. V v: aan.
19930: metsätyömiesten kuntouttamistoiminnan järjes- - Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 380 korotetun
19931: tämiseksi. Liitteet IV,795. s. 2998. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta metsäojitustyöstä
19932: maksettavia palkkioita varten. Liitteet IV,724.
19933: 's. 2921. L. Vv:aan.
19934: Mielenterveysseura: - Ks. Sairaanhoito. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 407 määrärahan
19935: osoittamisesta avustuksiksi salaojituksiin. Liit-
19936: Miellsairaalat: - Ks. Sairaalat. teet IV,751. s. 2950. L. Vv:aan.
19937: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 413 määrärahan osoit-
19938: Mikkeli: - Ks. Talouskoulut. tamisesta palkkioiksi pienvaltaojien kaiva-
19939: mista varten. Liitteet IV,757. s. 2956. L. Vv:aan.
19940: Minkit: - Ks. Turkiseläimet. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 435 määrärahan
19941: osoittamisesta palkkioiksi pienvaltaojien kaiva-
19942: misesta. Liitteet IV, 779. s. 2981. L. V v: aan.
19943: Moderni tanssitaide: - Ks. Tanssitaide.
19944: Omakotilainat: - Ks. Asuntolainat.
19945: Moottoriajoneuvovero: Ed. Niinikosken ym. lak.al.
19946: n:o 382 laiksi moottoriajoneuvoverosta. Liitteet Opetusvällneistö: - Ks. Yliopisto.
19947: IV,803. s. 3022. L. Vv:aan 722.
19948: Opintoavustukset: Ed. Vaittisen ym. rah.al. n:o
19949: Moottoritiet: - Ks. Maantiet. 388 määrärahan osoittamisesta opintoapura-
19950: hoiksi 11-:äketieteen kandidaateille, jotka sitoutu-
19951: Multia: - Ks. Tie- ja vesirakennus. vat valmistuttuaan toimimaan kunnanlääkä-
19952: reinä syrjäseuduilla. Liitteet IV,732. s. 2931. L.
19953: Mustasaari: - Ks. Turkiseläimet. Vv:aan.
19954:
19955: Mäntsälä: - Ks. Maatalouskoulut. Opintolainat: - Ks. Ammattiopinnot.
19956:
19957: Opintomatkat: Ed. T. Salon ym. rah.al. n:o 345
19958: N. määrärahan osoittamisesta sanomalehden- ja ai-
19959: kakauslehdentoimittajien ulkomaisia opintomat-
19960: Naistenklinikka: K's. Sairaalat. koja varten. Liitteet IV,689. s. 2879. L. Vv:aan.
19961:
19962: Naisvankilat: - Ks. V.an,keinhoito. Opiskelija-asuntolat: - Ks. Asuntotuotanto.
19963:
19964: Neuvostoliitto: - Ks. Matkakustannukset. Opiskelijat: - Ks. Matkakustannukset.
19965: Nimismiehet: Ed. Koppasen ym. rah.al. n :o 208 Oppikirjat: - Ks. Oppikoulut.
19966: määrärahan osoittamisesta uusien toimien pe-
19967: rustamiseksi Helsingin mm1smiespnnm. Liit- Oppikoulut: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 111 ko-
19968: teet IV,552. s. 2719. L. Vv:aan. rotetun määrärahan osoittamisesta vähävarais-
19969: ten oppilaiden käyttöön annettavien oppikirjo-
19970: Nuoriso: Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n:o 440 mää- jen hankkimiseksi yksityisille oppikouluille.
19971: rärahan osoittamisesta avustuksiksi nuoriso- Liitteet IV,455. s. 2593. L. Vv:aan.
19972: työtä tekeville järjestöille. Liitteet IV,784. s. - Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 114 määrärahan
19973: 2986. L. Vv:aan. osoittamisesta vaikeassa taloudellisessa ase-
19974: massa olevien yksityisten oppikoulujen velkojen
19975: Nämpnäs: - Ks. Satamat. kuoletuksiin annattavia ylimääräisiä valtion-
19976: avustuksia varten. Liitteet IV,458. s. 2597. L.
19977: Närpiö: - Ks. Satamat. Vv:aan.
19978: 12 Asialuettelo 1966.
19979:
19980: - Ed. Häggblomin ym. rah.al. n:o 169 korotetun Pelkosenniemi: Ks. Sairaalat.
19981: määrärahan osoittamisesta yksityisten oppikou-
19982: lujen valtionapua varten. Liitteet IV,513. s. Pellervo-Seura: Ks. Markkinatutkimus.
19983: 2665 ja 2667. L. Vv:aan.
19984: - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 238 määrärahan Peltosalmi: - Ks. Kotitalous.
19985: osoittamisesta Karhulan yhteiskoulun ottami-
19986: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,582. s. 2758. Perhelisä: Ed. Vennamon rah.al. n:o 397 korotetun
19987: L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta perhelisämenoihin.
19988: - Ed. Mäen ym. rah.al. n: o 279 määrärahan osoit- Liitteet IV,741. s. 2940. L. Vv:aan.
19989: tamisesta Tammelan kuntaan perustettavan op-
19990: pikoulun menoihin. Liitteet IV,623. s. 2807. L. Perhesuunnittelu: Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 356
19991: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta perhesuunnittelu- ja
19992: - Ed. Rihtniemen rah.al. n:o 325 korotetun mää- ehkäisyneuvontatoiminnan kehittämiseksi. Liit-
19993: rärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi yksi- teet IV,700. s. 2890. L. Vv:aan.
19994: tyisille oppikouluille. Liitteet IV,669. s. 2857. L.
19995: Vv:aan. Perkaustyöt: Ed. Karpolan ym. rah.al. n:o 192 mää-
19996: - Ed. E. Räsäsen ym. rah.al. n: o 329 määrärahan rärahan osoittamisesta Piimäjoen perkauksen
19997: osoittamisesta Maaningan keskikoulun raken- suunnittelua ja perkansta varten. Liitteet
19998: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,673. s. 2861. IV,536. s. 2701. L. Vv:aan.
19999: L. Vv:aan.
20000: - Ed. Salorannan rah.al. n:o 346 määrärahan
20001: osoittamisesta valtion oppikoulun rakentami- Perusluotto: - Ks. Maatalous.
20002: seksi Isojoen kuntaan. Liitteet IV,690. s. 2880.
20003: L. Vv:aan. Pienteollisuus: Ed. Haarlan rah.al. n:o 147 ko-
20004: - Ed. Vaittisen ym. rah.al. n:o 382 määrärahan rotetun määrärahan osoittamisesta pienteolli-
20005: osoittamisesta Joensuun lyseon uuden kouluta- suuslainoja varten. Liitteet IV,491. s. 2640. L.
20006: lon rakentamiseksi. Liitteet IV,726. s. 2924. L. Vv:aan.
20007: Vv:aan. - Ed. Niinikosken ym. rah.al. n: o 288 määrärahan
20008: -Ed. Vennamon rah.al. n:o 393 määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden paikallistoimis-
20009: osoittamisesta Vieremän kunnan kunnallisen ton perustamiseksi Ylivieskaan. Liitteet IV,632.
20010: keskikoulun koulurakennuksen rakentamiseksi. s. 2816. L. Vv:aan.
20011: Liitteet IV,737. s. 2936. L. Vv:aan.
20012: - Ks. Kouluruokailu. Matkakustannukset. Ter- Pienvaltaojat: - Ks. Ojitus.
20013: veyssisaret.
20014: Pienyrittäjät: - Ks. Polttoaineet.
20015: Oppilasasuntolat: - Ks. Seminaarit.
20016: Pietarsaari: - Ks. Tie- ja vesirakennus.
20017: Oppivelvollisuus: - Ks. Ammattioppivelvollisuus.
20018: Pihtipudas: - Ks. Emäntäkoulut.
20019: Orvot: - Ks. Ammattiopetus.
20020: Piimäjoki: - Ks. Perkaustyöt.
20021: Osuustoiminta: Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 210
20022: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Fin- Pohjan lahti: - Ks. Sillat.
20023: lands Svenska Andelsförbund nimiselle liitolle.
20024: Liitteet IV,554. s. 2722 ja 2723. L. Vv:aan. Pohjanmaa: - Ks. Metsäkoulut.
20025:
20026: Otaniemi: - Ks. Teknillinen korkeakoulu. Poistoprosentit: - Ks. Postilaitos.
20027:
20028: Oulu: - Ks. Sairaalat. Yliopisto. Poliisi: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 10 korotetun
20029: määrärahan osoittamisesta poliisin suhdetoimin-
20030: tatyön kehittämistä varten. Liitteet IV,454. s.
20031: P. 2592. L. V v: aan.
20032: - Ed. Asunnan ym. rah.al. n: o 127 määrärahan
20033: Paikallissairaalat: - Ks. Sairaalat. osoittamisesta Alkotest-ampullien hankkimiseksi
20034: poliisin käyttöön. Liitteet IV,471. s. 2613. L.
20035: Paikallistiet: Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 428 mää- Vv:aan.
20036: rärahan osoittamisesta paikallistien rakentami- - Ed. Häikiön ym. rah.al. n: o 173 määrärahan
20037: seksi Louesaareen Tervolan kunnassa. Liitteet osoittamisesta radiosähköttäjälisäksi poliisira-
20038: IV,772. s. 2973. L. Vv:aan. dion radiosähköttäjille. Liitteet IV,517. s. 2677.
20039: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 431 määrärahan L. Vv:aan.
20040: osoittamisesta Kainuunkylän - Poikkilahden - Ed. Knuuttilan ym. rah.al. n: o 201 määrärahan
20041: paikallistien rakentamiseksi Ylitornion kun- osoittamisesta eräiden virkojen perustamiseksi
20042: nassa. Liitteet IV,775. s. 2976. L. Vv: aan. Jyväskylän kaupungin poliisilaitokseen. Liitteet
20043: - Ks. Maantiet. IV,545. s. 2710. L. Vv:aan.
20044: - Ed. Mäen ym. rah.al. n: o 280 määrärahan
20045: Painatuskeskus: - Ks. Valtion painatuskeskus. osoittamisesta komisarion viran perustamiseksi
20046: keskusrikospoliisiin. Liitteet IV,624. s. 2808. L.
20047: Parantolat: - Ks. Sairaanhoito. Vv:aan.
20048: Asialuettelo 1966. 13
20049: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n: o 308 korotetun - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n:o 443 korote-
20050: määrärahan osoittamisesta rikospoliisilisän tun määrärahan osoittamisesta posti- ja lennä-
20051: maksamista varten. Liitteet IV,652. s. 2839. L. tinlaitoksen omaisuuden kuoletusmäärien nosta-
20052: Vv:aan. miseksi ja omaisuuden poistoprosenttien korot-
20053: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n: o 309 korotetun tamiseksi. Liitteet IV,787. s. 2989. L. Vv:aan.
20054: määrärahan osoittamisesta poliisialan erikois-
20055: kursseja varten. Liitteet IV,653. s. 2841. L. Puhelin: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 161 koro-
20056: Vv:aan. tetun määrärahan osoittamisesta puhelin- ja
20057: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n: o 310 määrärahan lennätinverkon laajentamiseksi ja parantami-
20058: osoittamisesta maaseudun poliisimiesten virka- seksi. Liitteet IV,505. s. 2656. L. Vv:aan.
20059: matkojen korvaamiseen. Liitteet IV,654. s. - Ed. Laihon ym. rah.al. n: o 227 määrärahan
20060: 2842. L. V v: aan, osoittamisesta valtiolle tarjottujen puhelinlai-
20061: tosten lunastamiseen ja kunnostamiseen. Liit-
20062: - Ed. Salaman ym. rah.al. n: o 338 määrärahan
20063: osoittamisesta Säynätsalon poliisiaseman ai- teet IV,571. s. 2742. L. Vv:aan.
20064: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 318 määrärahan
20065: ka>tnsaamiseksi. Liitteet IV,682. s. 2871. L. osoittamisesta syrjäseutujen puhelinasemien ja
20066: Vv:aan. puhelupaikkojen perustamista varten. Liitteet
20067: IV,662. s. 2850. L. Vv:aan.
20068: Polkutiet: Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 425 maara- - Ed. Vennamon rah.al. n: o 394 määrärahan
20069: rahan osoittamisesta polkutien rakentamiseksi osoittamisesta Pohjois-Savon puhelinolojen pa-
20070: Hetasta Näkkälään Enontekiön kunnassa. Liit- rantamiseen. Liitteet IV,738. s. 2937. L. Vv:aan.
20071: teet IV,769. s. 2970. L. Vv:aan.
20072: Pulsa: - Ks. Metsäkoulut.
20073: Polttoaineet: Ed. Vennamon rah.al. n:o 401 maara-
20074: rahan osoittamisesta autoilija-pienyrittäjien Puoluetuki: Ed. Kokkolan ym. rah.al. n:o 206 mää-
20075: polttoainekustannusten alentamiseen. Liitteet
20076: rärahan osoittamisesta puolueille myönnettävää
20077: IV,745. s. 2944. L. Vv:aan. tukea varten. Liitteet IV,550. s. 2716. L. Vv:aan.
20078: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 405 määrärahan
20079: osoittamisesta bensiinitraktoreiden bensiinin
20080: hinnanalennuksiin. Liitteet IV,749. ,g, 2948. L. Puolustuslaitos: Ed. Paavolan ym. rah.al. n:o 299
20081: Vv:aan. korotetun määrärahan osoittamisesta puolustus-
20082: voimien kuljetus- ja vetokaluston uusimiseksi.
20083: Liitteet IV,643. s. 2830. L. Vv:aan.
20084: Polvijärvi: - Ks. Virastot. - Ks. Sairaalat.
20085: Pori: - Ks. Sairaanhoitajat. Sairaanhoito. Puutarhatiede: - Ks. Yliopisto.
20086: Postilaitos: Ed. Heinosen ym. rah.al. n: o 158 maa- Puutossalmi: - Ks. Sillat.
20087: rärahan osoittamisesta Sähkösanomankantajan
20088: toimien perustamista varten. Liitteet IV,502. s.
20089: 2652. L. V v: aan. Pylkönmäki: - Ks. Tie- ja vesirakennus.
20090: - Ed. Korsbäckin ym. rah.al. n:o 209 määrärahan
20091: osoittamisesta Kristiinankaupungin postitalon Pä.ivölä: - Ks. Maatalouskoulut.
20092: rakentamiseksi. Liitteet IV,553. s. 2721. L.
20093: Vv:aan.
20094: - Ed. Käkelän ym. rah.al. n: o 220 määrärahan R.
20095: osoittamisesta postiautovarikko- ja viestivaras-
20096: torakennuksen rakentamista varten Lappeen- Raahe: - Ks. Seminaarit.
20097: rantaan. Liitteet IV,564. s. 2735. L. Vv:aan.
20098: - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n: o 321 määrärahan Radio: - Ks. Yleisradio.
20099: osoittamisesta maalaiskirjeenkantajien kanto-
20100: vuorojen lisäämiseksi syrjäseuduilla. Liitteet Radiosä.hköttäjät: - Ks. Poliisi.
20101: IV,665. s. 2853. L. Vv:aan.
20102: - Ed. Puhakan ym. rah.al. n: o 324 määrärahan Raippaluoto: - Ks. Lautat.
20103: osoittamisesta Joensuun postiautovarikon raken-
20104: tamiseen. Liitteet IV,668. s. 2856. L. Vv:aan. Rauhantutkimus: - Ks. Tutkimustyö.
20105: - Ed. Vaittisen ym. rah.al. n:o 385 määrärahan
20106: osoittamisesta sähkösanomankantajien toimien Rauma: - Ks. Satamat.
20107: perustamiseksi. Liitteet IV,729. s. 2927. L.
20108: Vv:aan. Rautatieläiset: Ed. Häikiön ym. rah.al. n:o 174
20109: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 409 määrärahan osoit- määrärahan osoittamisesta liikennetarkastajan
20110: tamisesta maalaiskirjeenkantajien ansioiden pa- ja kirjurin virkojen perustamiseksi valtionrau-
20111: rantamiseen. Liitteet IV,753. s. 2952. L. Vv:aan. tateiden linjahallintoon. Liitteet IV,518. s. 2679.
20112: - Ed. Vilponiemen ym. rah.al. n: o 441 määrärahan L. Vv:aan.
20113: osoittamisesta autojen, muiden mekaanisten kul- - Ed. Häikiön ym. rah.al. n: o 175 määrärahan
20114: jetusneuvojen sekä työkoneiden hankkimiseksi osoittamisesta kirjurin virkojen perustami-
20115: posti- ja lennätinlaitokselle. Liitteet IV,785. s. seksi valtionrautateiden liniahallintoon. Liitteet
20116: 2987. L. Vv:aan. IV,519. s. 2680. L. Vv:aan.
20117: 14 Asialuettelo 1966.
20118:
20119:
20120: Rautatiet: Ed. Kaarnan ym. rah.al. n:o 186 määrä- Saimaa: - Ks. Satamat.
20121: rahan osoittamisesta uuden asemarakennuksen
20122: rakentamiseksi Vainikkalaan. Liitteet IV,530. s. Sairaalat: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 120 maara-
20123: 2695. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta puolustuslaitoksen ja Ilma-
20124: - Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n: o 213 määrärahan joen kunnan yhteisen sairaalan rakentamiseksi
20125: osoittamisesta Heinolan-Savon yhdysradan Ilmajoelle lääkintävarikon alueelle. Liitteet
20126: suunnittelu- ja rakennustöiden aloittamiseksi. IV,464. s. 2606. L. Vv:aan.
20127: Liitteet IV,557. s. 2726. L. Vv:aan. - Ed. Hanhirovan ym. rah.al. n: o 150 määrä-
20128: - Ed. Rytkösen ym. rah.al. n: o 328 määrärahan rahan osoittamisesta Ylitornion paikallissairaa-
20129: osoittamisesta rautateiden tavara-aseman raken- lan rakentamiseksi. Liitteet IV,494. s. 2643. L.
20130: tamiseksi Varkauden kaupunkiin. Liitteet Vv:aan.
20131: IV,672. s. 2860. L. Vv:aan. -Ed. Kankaan ym. rah.al. n: o 188 määrärahan
20132: - Ed. Silanderin ym. rah.al. n: o 353 määrärahan osoittamisesta vapaana olevien tuberkuloosi-
20133: osoittamisesta valtionrautateiden Turun kone- paikkojen muuttamiseksi yleissairaalapaikoiksi.
20134: pajan suunnittelu- ja rakennustöitä varten. Liit- Liitteet IV,532. s. 2697. L. Vv:aan.
20135: teet IV,697. s. 2887. L. Vv:aan. - Ed. Knuutin rah.al. n:o 197 korotetun määrä-
20136: - Ed. Vennamon rah.al. n:o 400 määrärahan osoit- rahan osoittamisesta valtionavuksi A-luokan
20137: tamisesta rautatien rakent-amiseksi Nilsiän kir- mielisairaalain rakentamiseen. Liitteet IV,541.
20138: konkylään. Liitteet IV,744. s. 2943. L. Vv:aan. s. 2706. L. Vv:aan.
20139: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 426 määrärahan - Ed. Knuutin ym. rah.al. n: o 198 korotetun
20140: osoittamisesta ratasuunnan tutkimiseksi Koia- määrärahan osoittamisesta valtionavuksi kes-
20141: rista Kittilän Sirkan kautta Porkoseen. Liitteet kussairaaloiden laajentamiseen, peruskorjauksiin
20142: IV,770. s. 2971. L. Vv:aan. ja perushankintoihin. Liitteet IV,542. s. 2707.
20143: -Ed. V. R. Virtasen ym. rah.al. n:o 444 määrä- L. Vv:aan.
20144: rahan osoittamisesta Nokian aseman tasoylikäy- - Ed. Knuutin ym. rah.al. n: o 199 korotetun
20145: tävän rakentamiseksi eri tasossa kulkevakai yli- määrärahan osoittamisesta valtionavuksi tuber-
20146: tai alikäytäväksi. Liitteet IV,788. s. 2991. L. kuloosiparantoloiden rakennus- ja peruskorjaus-
20147: Vv:aan. töihin. Liitteet IV,543. s. 2708. L. Vv: aan.
20148: -Ed. Väyrysen rah.al. n:o 455 määrärahan osoit- - Ed. Kockin ym. rah.al. n: o 205 määrärahan
20149: tamisesta Oulun asemarakennuksen rakennustöi- •Osoittamisesta Lahdeu keskussairaalan ·suunnit-
20150: den aloittamiseksi. Liitteet IV,799. s. 3002. L. telua varten. Liitteet IV,549. s. 2714. L. Vv:aan.
20151: Vv:aan. - Ed. Koppasen ym. rah.al. n: o 207 määrärahan
20152: osoittamisesta Hyvinkään seudun sairaalan laa-
20153: Rautuvaara: - Ks. Kaivostoiminta. jentamista varten. Liitteet IV,551. s. 2717. L.
20154: Vv:aan.
20155: Ravintolat: - Ks. Teknillinen korkeakoulu. - Ed. A. Koskisen ym. rah.al. n: o 211 määrärahan
20156: osoittamisesta Karstulan seudun kuntainliiton
20157: Rehu: - Ks. Karjatalous. paikallissairaalan rakentamisen aloittamiseksi.
20158: Liitteet IV,555. s. 2724. L. Vv:aan.
20159: Bikoslaki: Ed. Gestrinin ym. lak.al. n:o 377 laiksi - Ed. Käkelän ym. rah.al. n:o 221 korotetun
20160: rikoslain muuttamisesta. Liitteet II,38. s. 3005 määrärahan osoittamisesta sairaalahallinnolli-
20161: ja 3008. L. Lv: aan 430. ·sen ja -taloudellisen tutkimustoiminnan tukemi-
20162: seksi. Liitteet IV,565. s. 2736. L. Vv:aan.
20163: Rikospoliisi: - Ks. Poliisi. - Ed. Leinosen ym. rah.al. n: o 231 määrärahan
20164: osoittamisesta lääkärin toimien perustamista
20165: Rintamamiehet: - Ks. Asuntolainat. Eläkkeet. varten Oulun yliopiston lastenklinikalle. Liitteet
20166: IV,575. s. 2746. L. Vv:aan.
20167: Ristijärvi: - Ks. Sillat. - Ed. Lujan ym. rah.al. n:o 253 määrärahan osoit-
20168: tamisesta kobolttikanuunan hankkimiseksi Hel-
20169: Rovaniemi: - Ks. Virastot. singin yliopistollisen keskussairaalan Naisten-
20170: klinikkaan. Liitteet IV,597. s. 2776. L. Vv:aan.
20171: Ruokalat: - Ks. Seminaarit. - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 259 määrä-
20172: rahan osoittamisesta Varkauden seudun alue-
20173: Ruoppaustyöt: - Ks. Satamat. sairaalan laajentamistoimenpiteitä varten. Liit-
20174: Ruotsinkylä: - Ks. Metsäntutkimuslaitos. teet IV,603. s. 2783. L. Vv:aan.
20175: - Ed. Mäen ym. rah.al. n: o 276 määrärahan osoit-
20176: tamisesta uusien potilasosastojen saamiseksi
20177: Ruotsin suomalaiset: - Ks. Siirtolaiset. Hämeenlinnan keskussairaalaan. Liitteet IV,620.
20178: s. 2804. L. V v: aan.
20179: Rääkkylä: - Ks. Ammattiopetus.
20180: - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n: o 302 maara-
20181: rahan osoittamisesta Suomussalmen kunnansai-
20182: s. raalan rakentamista varten. Liitteet IV,646. s.
20183: 2833. L. Vv:aan.
20184: Saaristo: - Ks. Ilmailu. -Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 304 määrä-
20185: rahan osoittamisesta Lahden kaupunginsairaalan
20186: Sadankomitealiitto: - Ks. Suomen Sadankomitea- rakennustöiden avustamiseksi. Liitteet IV,648.
20187: liitto. s. 2835. L. Vv:aan.
20188: Asialuettelo 1966. 15
20189:
20190: -Ed. V. E. Partasen ym. rah.al. n:o 305 määrä- - Ed. Kuusisen ym. rah.al. n: o 219 määrärahan
20191: rahan osoittamisesta anestesialääkärin viran pe- osoittamisesta varattomien kansaneläkeläisten
20192: rustamiseksi Lahdessa toimivaan Keskussotilas- sairausmenojen suorittamiseksi valtion varoista.
20193: sairaala 2:een. Liitteet IV,649. s. 2836. L. Liitteet IV,563. s. 2734. L. Vv:aan.
20194: Vv:aan. - Ed. Perheentuvan ym. rah.al. n:o 313 määrä·
20195: -Ed. P. Räsäsen ym. rah.al. n:o 331 määrärahan rahan osoittamisesta avustukseksi Suomen Mie-
20196: osoittamisesta lääkärinvirkojen perustamiseksi lenterveysseuralle Veikkolan parantolan työhön-
20197: Oulun lääninsairaalan lastenklinikalle. Liitteet valmennusosaston suunnittelua varten. Liitteet
20198: IV,675. ·S. 2864. L. Vv:aan. IV,657. s. 2845. L. Vv:aan.
20199: - Ks. Terveydenhoito.
20200: - Ed. Saimon ym. rah.al. n: o 337 määrärahan
20201: osoittamisesta Laukaan paikallissairaalan muu- Sairauskustannukset: - Ks. Saira.anhoilto.
20202: tos- ja laajennustöiden aloittamiseen. Liitteet
20203: IV,681. s. 2870. L. Vv:aan. Salaojitus: - Ks. Ojitus. /
20204: - Ed. Sallan ym. rah.al. n: o 339 määrärahan
20205: osoittamisesta avustukseksi Pelkosenniemen ja Sanakirjasäätiö: Ed. Uusitalon ym. rah.al. n:o 375
20206: Savukosken kuntainliiton paikallissairaalan lää- korotetun määrärahan osoittamisesta Sanakirja·
20207: kärin virka•talon rwkentamiseen. Liitteet IV,683. säätiötä varten. Liitteet IV,719. s. 2915. L.
20208: s. 2872. L. Vv:llian. Vv:aan.
20209: - Ed. Siltasen ym. rah.al. n:o 354 määrärahan
20210: ·osoitt•amisesta Turun yliopistollisen keskussai- Sanomalehdet: - Ks. Opintomatkat.
20211: raalan perushankintamenoihin. Liitteet IV,698.
20212: s. 2888. L. Vv:aan. Satakunta: - Ks. Metsäntutkimusl'aitos.
20213: - Ed. Sääskilahden rah.al. n :o 3·67 määrärahan
20214: osoittamisesta Kittilän kunnansairaalan raken- Satamat: Ed. Backlundin rah.al. n:o 129 määrä-
20215: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,711. s. rahan osoittamisesta Närpiön Nämpnäsissä ole-
20216: 2905. L. Vv:aan. van Västanfjärdin kalasataman ruoppausta ja
20217: kunnostamista varten. Liitteet IV,473. s. 2616
20218: - Ed. Vaittisen ym. rah.al. n: o 383 määrärahan ja 2617. L. Vv:aan.
20219: osoittamisesta .Toensuun kaupunginsairaalan ra- - Ed. Backlundin rah.al. n: o 130 määrärahan
20220: kentamiseksi. Liitteet IV,727. s. 2925. L. osoittamisesta Kaskisten sisäsataman parannus-
20221: Vv:aan. töitä varten. Liitteet IV,474. s. 2618 ja 2619.
20222: - Ks. Kunnat. Sairaanhoito. L. Vv:aan.
20223: - Ed. .Tuvelan ym. rah.al. n:o 180 määrärahan
20224: Sairaanhoitajat: Ed. Eskmanin ym. rah.al. n:o 136 osoittamisesta uuden talviväylän avaamiseksi
20225: määrärahan osoittamisesta apuhoitajakoulutuk- Rauman satamaan. Liitteet IV,524. s. 2687. L.
20226: sen aloittamiseksi Porissa. Liitteet IV,480. s. Vv:aan.
20227: 2625. L. Vv:aan. - Ed. L. Koskisen ym. rah.al. n:o 214 määrärahan
20228: - Ed. Lagerroosin ym. rah.al. n: o 223 määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille Saimaan
20229: osoittamisesta Kajaanin sairaanhoitajakoulun kanavaliikenteessä tarvittavien satamien raken-
20230: rakennusten suunnittelua varten. Liitteet tamiseen. Liitteet IV,558. s. 2727. L. Vv:aan.
20231: IV,567. s. 2738. L. Vv:aan. - Ed. V. A. Virtasen ym. rah.al. n: o 442 määrä-
20232: - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 236 määrärahan rahan osoittamisesta avustuksiksi Saimaan
20233: osoittamisesta erikois- ja jatko-opintojen järjes- vesistöalueen kunnille 8atamien rakentamista
20234: tämiseksi Lappeenrannan sairaanhoitajakou- varten. Liitteet IV,786. s. 2988. L. Vv:aan.
20235: lussa. Liitteet IV,580. s. 2756. L. Vv: aan.
20236: - Ed. Tikkasen ym. rah.al. n:o 373 määrärahan Savo: - Ks. Metsäkoulut. Puhelin.
20237: osoittamisesta Kajaanin sairaanhoitajakoulun
20238: tilapäisten toimien muuttamiseksi ylimääräi- Savukoski: - Ks. Sairaalat.
20239: siksi. Liitteet IV,717. s. 2913. L. Vv:aan.
20240: - Ed. Vaittisen ym. rah.al. n:o 384 määrärahan Seminaarit: Ed. Kankaan ym. rah.al. n:o 187
20241: •osoittamisesta sair:llanhoitajien korkeakouluope- määrärahan osoittamisesta Raahen seminaarin
20242: tuksen järjestämiseksi. Liitteet IV,728. s. 2926. oppilasasuntolan ja ruokalan rakennustöiden
20243: L. Vv:aan. aloittamiseksi. Liitteet IV,531. s. 2696. L.
20244: Vv:aan.
20245: Sairaanhoito: Ed. Aallon ym. rah.al. n:o 109 maa- - Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n: o 235 korote-
20246: rärahan osoittamisesta lääkintävoimistelijakou- tun määrärahan osoittamisesta lastentarhan-
20247: lutuksen aloittamiseksi Hämeenlinnan sairaan- opettajaseminaarien ylläpitämistä varten. LHt-
20248: hoitokoulussa. Liitteet IV,453. s. 2591. L. teet IV,579. s. 2752 ja 2754. L. Vv:aan.
20249: Vv:aan.
20250: - Ed. Aron ym. rah.al. n:o 126 määrärahan osoit- Siementarkastuslaitos: - Ks. Hajasijoitus.
20251: tamisesta Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen toi-
20252: minnan tukemiseen. Liitteet IV,470. s. 2612. L. Siikakoski: - Ks. Kalastus.
20253: Vv:aan.
20254: - Ed. Eskmanin ym. rah.al. n: o 135 määrärahan Siipikarjanhoito: Ed. M. Mattilan ym. rah.al. n:o
20255: osoittamisesta lääkintävoimistelijoiden koulu- 264 määrärahan osoittamisesta Siipikarjanhoita-
20256: tuksen aloittamiseksi Porissa. Liitteet IV,479. s. jain Liiton kanatalouskoeaseman ylläpitomenoi-
20257: 2624. L. V v: aan. hin. Liitteet IV,608. s. 2789. L. Vv:aan.
20258: 16 Asialuettelo 1966.
20259:
20260: Siirtolaiset: Ed. ·T. Salon ym. rah.al. n:o 344 maa· Sokeri: Ed. Vennamon rah.al. n:o 411 korotetun
20261: rärahan osoittamisesta Ruotsin suomalaisten määrärahan osoittamisesta kotimaisen sokerin-
20262: keskuudessa tapahtuvan henkisen ja sosiaalisen tuotannon turvaamiseen. Liitteet IV,755. s.
20263: huoltotoiminnan tukemiseen. Liitteet IV,688. s. 2954. L. V v: aan.
20264: 2877. L. Vv:aan.
20265: Sotaveteraanit: - Ks. Asuntolainat. Eläkkeet.
20266: Sikatalous: Ed. Pakkasen ym. rah.al. n:o 300
20267: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Tampe· Sotilassairaalat: - Ks. Sairaalat.
20268: reen sikakoeasemasäätiölle sikakoeaseman ra·
20269: kennuskustannuksiin. Liitteet IV,644. s. 2831.
20270: L. Vv:aan. Sotkamo: - Ks. Kaivostoiminta. Sillat.
20271: - Ed. Sinkkosen ym. rah.al. n: o 362 määrärahan
20272: osoittamisesta rakennusavustukseksi Itä-Suomen Stipendit: Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 244 korote-
20273: koesikalayhdistykselle. Liitteet IV,706. s. 2900. tun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
20274: L. Vv:aan. stipendeihin. Liitteet IV,588. s. 2765. L. Vv: aan.
20275:
20276: Sillat: Ed. Antilan ym. rah.al. n:o 116 määrärahan Suhdetoiminta: - Ks. Poliisi.
20277: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kyrönjoen
20278: yli Hiirikosken kohdalla Vähänkyrön kunnassa. Suomalais-Ruotsalainen Kauppakamari: Ks.
20279: Liitteet IV,460. s. 2601. L. Vv:aan. Kauppakamarit.
20280: - Ed. Hykkäälän ym. rah.al. n: o 168 määrärahan
20281: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Korian sil- Suomen elokuva-arkisto: - Ks. Elokuvat.
20282: lan tilalle. Liitteet IV,512. s. 2664. L. Vv:aan.
20283: Suomen Jazzliitto: Ed. Apajalahden ym. rah.al. n:o
20284: - Ed. Kull'in ym. rah.al. n: o 218 määrärahan 122 määrärahan osoittamisesta Suomen Jazz-
20285: osoittamisesta Pohjan lahden yli johtavien liiton toiminnan tukemiseen. Liitteet IV,466.
20286: uusien maantiesiltojen rakennustöiden suunnit- s. 2608. L. V v: aan.
20287: telua ja aloittamista varten. Liitteet IV,562.
20288: s. 2732 ja 2733. L. Vv: aan. Suomen Kirkon Sisälähetysseura: Ed. Paanasen
20289: - Ed. Lagerroosin ym. rah.al. n: o 224 määrärahan ym. rah.al. n: o 295 korotetun määrärahan osoit-
20290: osoittamisesta Koirasalmen sillan rakennustöi- tamisesta avustukseksi Suomen Kirkon Sisälähe-
20291: den aloittamiseksi Ristijärven kunnassa. Liit- tysseuran toiminnanjohtajan palkkaamiseen.
20292: teet IV,568. s. 2739. L. Vv:aan. Liitteet IV,639. s. 2826. L. Vv:aan.
20293: - Ed. Mannisen ym. rah.al. n: o 258 määrärahan
20294: osoittamisesta Puutossalmen sillan rakennustöi- Suomen Mielenterveysseura: - Ks. Sairaanhoito.
20295: den aloittamiseksi. Liitteet IV,602. s. 2782. L.
20296: Vv:aan. Suomen Sadankomitealiitto: Ed. A. Salon· ym. rah.
20297: -Ed. Mustosen ym. rah.al. n:o 270 määrärahan al. n: o 340 määrärahan osoittamisesta Suomen
20298: Sadankomitealiitto r.y:n toiminnan tukemiseen.
20299: ,osoittamisesta Hirvenniemen sillan rakennus·
20300: töitten aloittamiseksi Sotkamon kunnassa. Liit- Liitt.eet IV,684. s. 2873. L. Vv:aan.
20301: teet IV,614. s. 2797. L. Vv:aan.
20302: Suomussalmi: - Ks. Sairaalat.
20303: - Ed. Mäki- Hakolan ym. rah.al. n: o 282 määrä-
20304: rahan osoittamisesta Kyrönjoen yli johtavan Syväväylät: - Ks. Vesitietyöt.
20305: Auneksen sillan rakentamista varten. Liitteet
20306: IV,626. s. 2810. L. Vv:aan. Sähkö: Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 317 koro-
20307: - Ed. Nikkilän ym. rah.al. n:o 292 määrärahan tetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
20308: osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi sähköistämisen tukemiseen. Liitteet IV,661. s.
20309: Konhonvuolteen yli Valkeakosken-Toijalan 2849. L. Vv:aan.
20310: maantiellä. Liitteet IV,636. s. 2820. L. Vv:aan. - Ed. Vennamon rah.al. n: o 410 korotetun määrä-
20311: -Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n:o 303 määrä· rahan osoittamisesta syrjäseutujen sähköistä-
20312: rahan osoittamisesta Koirasalmen sillan raken- miskustannusten alentamiseen. Liitteet IV,754.
20313: nustöiden aloittamiseksi Ristijärven kunnassa. s. 2953. L. Vv:aan.
20314: Liitteet IV,647. s. 2834. L. Vv:aan. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 437 määrärahan
20315: osoittamisesta avustuksiksi maaseudun sähköis-
20316: - Ed. Vennamon rah.al. n: o 392 määrärahan osoit- tämisen tukemiseen. Liitteet IV,781. s. 2983. L.
20317: tamisesta sillan rakentamiseksi Kemijoen yli
20318: Vv:aan.
20319: Autin kylän kohdalla. Liitteet IV,736. s. 2935.
20320: L. Vv:aan. Sähkösanomat: - Ks. Postilaitos.
20321: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 432 määrärahan
20322: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kemijoen Säynätsalo: - Ks. Poliisi.
20323: yli Tervolan kirkonkylän kohdalla. Liitteet
20324: IV,776. s. 2977. L. Vv:aan.
20325: - Ks. Maantiet. T.
20326: Sisäoppilaitokset: - Ks. Ammattiopetus. Taide: - Ks. Tanssitaide.
20327:
20328: Sokeat: - Ks. Aistivialliset. Talkki: - Ks. Kaivostoiminta.
20329: Asialuettelo 1966. 17
20330:
20331: Talouskoulut: Ed. Ahosen ym. rah.al. n:o 112 ja maakunnallisen terveyden- ja sairaanhoito-
20332: määrärahan osoittamisesta Jyväskylän talous- ·suunnittelun aloittamiseen. Liitteet IV,504. s.
20333: koulun kalustohankintoihin. Liitteet IV,456. s. 2654. L. Vv: aan.
20334: 2595. L. Vv:aan. - Ks. Sairaanhoito.
20335: - Ed. Haapasalon ym. rah.al. n: o 141 määrärahan
20336: osoittamisesta Mikkelin talouskoulun ylläpito- Terveyssisaret: Ed. Vaittisen ym. rah.al. n:o 387
20337: kustannuksia varten. Liitteet IV,485. s. 2633. määrärahan osoittamisesta terveyssisarten palk-
20338: L. Vv:aan. kaamiseksi oppi- ja ammattikouluihin. Liitteet
20339: - Ed. Siiskosen rah.al. n:o 351 määrärahan osoit- IV,731. s. 2929. L. Vv:aan.
20340: tamisesta Mikkelin talouskoulua varten. Liit-
20341: teet IV,695. s. 2885. L. Vv:aan. Tervola: - Ks. Sillat.
20342: - Ks. Kotitalous.
20343: Teuva: - Ks. Kasvihuonetuotteet.
20344: Talviväylät. - Ks. Satamat.
20345: IJ.'ie- ja vesirakennus: Ed. Knuuttilan ym. rah.al.
20346: Tammela: - Ks. Oppikoulut. n:o 202 määrärahan osoittamisesta nuoremman
20347: tiemestarin viran perustamiseksi Laukaan ja
20348: Tampere: - Ks. Sikatalous. Multian tiemestaripiireihin. Liitteet IV,546. s.
20349: 2711. L. Vv:aan.
20350: Tanssitaide: Ed. Apajalahden rah.al. n:o 124 - Ed. Lillqvistin ym. rah.al. n: o 233 määrärahan
20351: määrärahan osoittamisesta Suomen Modernin osoittamisesta Pietarsaaren tiemestaripiirin va-
20352: Tanssitaiteen Opiston toiminnan tukemiseen. rikkorakennuksia varten. Liitteet IV,577. s.
20353: Liitteet IV,468. s. 2610. L. Vv:aan. 2748 ja 2749. L. Vv:aan.
20354: -Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 316 määrärahan
20355: Tarvaala: - Ks. Maatalouskoulut. osoittamisesta TVH:n tukikohdan rakentami-
20356: seksi Pylkönmäelle. Liitteet IV,660. s. 2848. L.
20357: Vv:aan.
20358: Tasoylikäytävät: - Ks. Rautatiet.
20359: Tiemestaripiirit: - Ks. Tie- ja vesirakennus.
20360: Tavara-asemat: - Ks. Rautatiet.
20361: Tietokoneet: - Ks. Yliopisto.
20362: Teknillinen korkeakoulu: Ed. Haapasalon ym. rah.
20363: al. n:o 140 määrärahan osoittamisesta lainaksi Tikkurila: - Ks. Virastot.
20364: ja avustukseksi Teknillisen korkeakoulun yli-
20365: oppilaskunnalle Otaniemen ylioppilasravintolan Traktorit: - Ks. Polttoaineet.
20366: rakentamista varten. Liitteet IV,484. s. 2631.
20367: L. Vv:aan. Tuberkuloosi: - Ks. Sairaalat.
20368: -Ed. Linkolan ym. rah.al. n:o 243 määrärahan
20369: osoittamisesta Teknillisen korkeakoulun yli- Tukikohdat: - Ks. Tie- ja vesirakennus.
20370: oppilaskunnan talon Dipolin rahoittamista var-
20371: ten. Liitteet IV ,587. s. 2764. L. Vv:aan. Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Ilaskiven ym. lak.al.
20372: n:o 379 laiksi tulo- ja omaisuusverolain väli-
20373: Teknilliset koulut: Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o aikaisesta muuttamisesta. Liitteet IV,801. s.
20374: 240 määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kymen- 3017. L. Vv:aan 708.
20375: laakson teknillisen koulun suunnitteluun. Liit- - Ed. Uotin ym. lak.al. n:o 380 laiksi tulo- ja
20376: teet IV,584. s. 2760. L. Vv:aan. omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
20377: - Ed. J. E. Partasen ym. rah.al. n: o 301 määrä- Liitteet IV,802. s. 3020. L. Vv:aan 708.
20378: rahan osoittamisesta Kajaanin teknisen koulun - Ed. T. Salon ym. lak.al. n:o 383 laiksi tulo-
20379: toiminnan aloittamiseen. Liitteet IV,645. s. 2832. ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamises-
20380: L. Vv:aan. ta. Liitteet IV,804. s. 3023. L. Vv:aan 722.
20381: - Ed. Pennasen ym. rah.al. n:o 311 määrärahan
20382: osoittamisesta avustukseksi Wärtsilän teknilli- Tuomarniemi: - Ks. Metsäkoulut.
20383: selle oppilaitokselle. Liitteet IV,655. s. 2843. L.
20384: Vv:aan. Turkiselll.imet: Ed. Backlundin rah.aL n:o 128
20385: - Ed. Sinisalon rah.aL n: o 358 määrärahan osoit-
20386: tamisesta Pohjois-Kymenlaakson teknillisen määrärahan osoittamisesta turkiseläinhoidon
20387: koulun suunnittelua varten. Liitteet IV,702. s. neuvojien paikkaamista varten. Liitteet IV,472.
20388: 2893. L. Vv:aan. s. 2614 ja 2615. L. Vv:aan.
20389: - Ed. Granvikin ym. rah.al. n:o 138 määrärahan
20390: Telakat: - Ks. Laivanrakennus. osoittamisesta minkinhoidon opettajantointa
20391: varten Mustasaaren maanviljelyskouluun. Liit-
20392: Televisio: - Ks. Yleisradio. teet IV,482. s. 2628 ja 2629. L. Vv:aan.
20393:
20394: Teollisuus: - Ks. Kotiteollisuus. Pienteollisuus. Turku: - Ks. Kirjastot. Sairaalat.
20395:
20396: Terveydenhoito: Ed. af Heurlinin ym. rah.al. n: o Tutkimuslaitokset: - Ks. Markkinatutkimus. Met-
20397: 160 määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen säntutkimuslaitos. Sairaanhoito.
20398: 3 E 6/67
20399: 18 Asialuettelo 1966.
20400:
20401: TutJdmUBtyö: Ed. Kekkooen ym. rah.al n:o 195 ko· - Ed. Sinisalon ym. rah.al. n: o 359 määrärahan
20402: rotetun määrärahan osoittamisesta rauhan· ja osoittamisesta jaostopäällikön toimen perusta-
20403: konfliktintutkimuksen neuvottelukuntaa varten. miseksi valtakunnansuunnittelutoimistoon. Liit-
20404: Liitteet IV,539. s. 27M. L. Vv:aan. teet IV,703. s. 2895. L. Vv:aan.
20405: - Ks. Asuntotutkimus. Geologinen ·tutkimuslaitos.
20406: Kalatalous. Karjatalous. Kotitalous. Sairaalat. Valtaojat: - Ks. Ojitus.
20407: Työmarkkinat. Yhteiskuntasuunnittelu.
20408: Valtatiet: - Ks. Maantiet.
20409: Tyynelä.: - Ks. Alkoholistit.
20410: Valtionavustukset: - Ks. Kunnat. Oppikoulut.
20411: Työhönvalmennus: - Ks. Sairaanhoito. Osuustoiminta. Sairaalat. Satamat.
20412: Työkoneet: - Ks. Postilaitos. Valtion painatuskeskus: Ed. Lähteenmäen lak.al.
20413: n: o 378 laiksi valtion painatuskeskuksesta.
20414: Työkyvyttömit: - Ks. Asumistuki. Liitteet IV,800. s. 3015. L. Vv:aan 430.
20415: Työmarkkinat: Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 245 Valvo~ta.: - Ks. Vankeinhoito.
20416: määrärahan osoittamisesta tutkimukseen työ·
20417: markkinatilanteesta lähivuosikymmenellii.. Liit· Vanhukset: Ed. Pohjosen ym. rah.al. n:o 320
20418: teet IV,589. s. 2766. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta vanhusten aseman
20419: selvittämiseen. Liitteet IV,664. s. 2852. L.
20420: Työntekijäin elikelaJd: Ed. Linkolan ym. lak.al. Vv:aan.
20421: n:o 376 laiksi työntekijäin eläkelain muuttami· - Ks. Asumistuki. Yleisradio.
20422: sesta. LiLtteet X,262. s. 3039. L. Sosv:aan 354.
20423: Vankeinhoito: Ed. Mäkelän ym. rah.al. n:o 273
20424: Työtekniikka: - Ks. Yliopisto. korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk·
20425: seksi Vankeusyhdistys r.y:lle valvonta· ja muu-
20426: Työtuomioistuin: Ed. 0. Saarisen ym. rah.al. n:o hun kriminaalihuoltotyöhön. Liitteet IV,617. s.
20427: 335 määrärahan osoittamisesta työtuomioistui· 2801. L. Vv:aan.
20428: men puheenjohtajan ja sihteerin peruspalkkais· - Ed. Mäen ym. rah.al. n: o 275 korotetun määrä-
20429: ten virkojen perustamista varten. Liitteet rahan osoittamisesta Hämeenlinnan naisvanki·
20430: IV,679. s. 2868. L. Vv:aan. lan uudisrakennusta varten. Liitteet IV,619.
20431: s. 2803. L. Vv:a.an.
20432: Työväen akatemia: Ed. Nevalaisen ym. rah.al. n:o
20433: 286 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Vanttauskoski: - Ks. Voimalaitokset.
20434: Työväen akatemialle rakennuskustannuksista
20435: aiheutuneiden velkojen maksamiseen. Liitteet Varastot: - Ks. Kasvihuonetuotteet. Postilaitos.
20436: IV,630. s. 2814. L. Vv:aan.
20437: Varikot: - Ks. Postilaitos. Tie· ja vesirakennus.
20438: u. Varkaus: - Ks. Kalatalous. Sairaalat. Vesitietyöt.
20439: Ulkomaankauppa: Ed. Haarlan rah.al. n:o 144 Veikkola: - Ks. Sairaanhoito.
20440: mi.i.ärärahan osoittamisesta kahden kaupallisen
20441: keskuksen perustamiseksi ulkomaille. Liitteet Verotus: - Ks. Liikevaihtovero. Moottoriajoneu·
20442: IV,488. s. 2637. L. Vv:aan. vovero. Tulo· ja omaisuusvero.
20443: - Ed. Haarlan rah.al. n:o 145 korotetun määrä-
20444: rahan osoittamisesta vientituotteiden markki· Vesihuolto: Ed. Eskelisen ym. rah.al. n:o 134 mää-
20445: noinuin edistämiseen. Liitteet IV,489. s. 2638. rärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
20446: L. Vv:aan. maaseudun vesihuoltolaitteiden rakentamiseen.
20447: - Ed. Haarlan rah.al. n:o 148 korotetun määrä· Liitteet IV,478. s. 2623. L. Vv:aan.
20448: rahan osoittamisesta vientinäyttelyitä varten. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 414 määrärahan osoit·
20449: Liitteet IV,492. s. 2641. L. Vv:aan. tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi vesihuolto·
20450: Urheilu: - Ks. Liikuntakasvatus. laitteiden rakentamiseen maaseudulla. Liitteet
20451: IV,758. s. 2957. L. Vv:aan.
20452: - Ed. Vilmin ym. rah.al. n: o 436 määrärahan
20453: Uudisraivaus: Ed. Vennamon rah.al. n:o 403 koro· osoittamisesta avustuksiksi vesihuoltolaitteiden
20454: tetun määrärahan osoittamisesta uudis- ja rakentamiseen. Liitteet IV,780. s. 2982. L.
20455: kivenraivauspalkkioihin. Liitteet IV,747. s. Vv:aan.
20456: 2946. L. Vv:aan.
20457: Vesitietyöt: Ed. Rytkösen ym. rah.al. n:o 827
20458: v. määrärahan osoittamisesta Varkauden - Kuo-
20459: pion syväväylän rakennustöiden aloittamiseen.
20460: Valtakunnansuunnittelutoimisto: Ed. Kaarlosen Liitteet IV,671. s. 2859. L. Vv:aan.
20461: ym. rah.al. n:o 184 määrärahan osoittamisesta
20462: jaostopäällikön ylimääräisten toimien perusta· Vetokalusto: - Ks. Puolustuslaitos.
20463: miseksi valtakunnansuunnittelutoimistoon. Liit·
20464: teet IV,528. s. 2693. L. Vv:aan. Vienti: - Ks. Ulkomaankauppa.
20465: Asialuettelo 1966. 19
20466: Vieremä.: - Ks. Oppikoulut. Yhteilkoulut: - Ks. Oppikoulut.
20467: ViestivaraatOt: - Ks. Postilaitos. YhteiskUDtasuunnittelu: Ed, Honkosen ym. rah.al.
20468: n:o 163 määrärahan osoittamisesta yhteiskunta-
20469: Virastot: Ed. Holopaisen ym. rah.al. n:o 162 maa· suunnittelua koskevan tutkimustoiminnan ja
20470: rämhan osoittamisesta Polvijärven virastotalo.n aJan tutkijoiden koulutuksen aloittamiseksi.
20471: rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,506. s. Liitteet IV,501. s. 2658. L. Vv:aan.
20472: 2657. L. Vv:aan.
20473: - Ed. Lähteenmäen ym. rah.al. n:o 257 määrä· Yksityiset oppikoulut: - Ks. Oppikoulut.
20474: rahan osoittamisesta Loimaan virastotalon suun-
20475: nitteluun. Liitteet IV,601. s. 2780. L. Vv:aan. Yksityiset tiet: Ed. Vl61lnamon ra.h.al. n:o 420 ko-
20476: -Ed. Mäki-Hakolan ym. rah.al. n:o 284 määrä- ~otetun määrärahan osoittamisesta yksityisten
20477: rahan osoittamisf.sta valtion virastotalon raken- teiden avustamiseen. Liitteet IV,764. s. 2963.
20478: nustöiden aloittamiseksi Alavuden kunnassa. L. Vv:aan.
20479: Liitteet IV,628. s. 2812. L. Vv:aan. - Ks. Asutus.
20480: -Ed. Pesolan ym. rah.al. n:o 314 määrärahan
20481: osoittamisesta Helsingin maalaiskunnan virasto- Yleiset tiet: Ed. Niinikosken ym. rah.al. n :o 289
20482: talon suunnitelmien jatkamista varten. Liitteet korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
20483: IV,658. s. 2846. L. Vv:aan. käyttölain ja maanhankintalain toimeenpanon
20484: - Ed. Saarron ym. rah.al. n: o 336 määrärahan yhteydessä rllikenn·ettavia yleisiä teitä varten.
20485: osoittamisesta V·altion virastotalon rakentami- Liitteet IV,633. s. 2817. L. Vv:aan.
20486: seksi Tikkurilaan. Liitteet IV,680. s. 2869. L. - Ed. Vennamon rah.al. n:o 415 .korotetun määrä-
20487: Vv:aan. rahan osoittamisesta maankäyttölain ja maa-
20488: - Ed. T. Salon rah.al. n:o 342 määrärahan osoit- hankintalain toimeenpanon yhteydessä raken-
20489: tamisesta Rovanielll!en kaupunkiin rakennetta- nettavia yleisiä teitä varten. Liitteet IV,759.
20490: van valtion virastotalon suunnittelua varten. s. 2958. L. Vv:aan.
20491: Liitteet IV,686. s. 2875. L. Vv:aan. - Ed. Vilmin ym. rah.al. n:o 439 korotetun määrä-
20492: - Ed. T. Salon rah.al. n:o 343 määrärallan osoit- rahan osoittamisesta maankäyttö- ja maanhan-
20493: tamisesta Kemijärven virastotalon suunnittelua ikintalain toimeenpanon yhteydessä rakennetta-
20494: varten. Liitteet IV,687. s. 2876. L. Vv:aan. vien yleisten teiden ra}Qentamista varten. Liit-
20495: - Ed. Väyrysen ym. rah.al. n:o 454 määrärahan teet IV,783. s. 2985. L. Vv:aan.
20496: osoittamisesta Ylivieskan virastotalon rakenta- -- Ks. Asutus. Maantiet.
20497: miseen. Liitteet IV,798. s. 3001. L. Vv:a.an.
20498: Yleisradio: Ed. Honkosen ym. rah.al. n:o 164 mää-
20499: Virka-asunnot: - Ks. Sairaalat. rärahan osoittamisesta maksuttomien radio- ja
20500: televisiolupien myöntämiseksi kansanoelä}Qkeen
20501: Virkamatkat: - Ks. Poliisi. varlliSSa eläville vanhuksille. Liitteet IV,508. s.
20502: 2660. L. Vv:aan.
20503: Voimalaitokset: Ed. Kiviahon ym. rah.al. n:o 196
20504: määrärahan osoittamisesta lainaksi Hanhikos- Ylijää.mäkala: - Ks. Kala talous.
20505: ken voimalaitoksen rakentamiseen. Liitbeet
20506: IV,540. s. 2705. L. Vv:aan. Ylikä.ytävä.t: - Ks. Rautatiet.
20507: - Ed. Sääskilahden ym. rah.al. n:o 365 määrä-
20508: rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustu·ksiksi Yliopisto: Ed. Knuuttilan ym. rah.al. n:o 203 mää-
20509: Kemijoki Oy:lle Vanttauskosken voimalaitok- rärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston
20510: sen alustavien töiden suorittamiseksi. Liitteet luonnontieteiden opetusvälineistön hankintaan.
20511: IV,709. s. 2903. L. Vv:aan. Liitteet IV,547. s. 2712. L. Vv:aan.
20512: -Ed. Lehmosen ym. rah.al. n:o 229 määrärahan
20513: Vuokra-alueet: Ed. Vennamon rah.al. n:o 416 mää- osoittamisesta uuden tietokoneen saamiseksi Jy-
20514: rärahan osoittamisesta jäljellä olevia vuokra- väskylän yliopiston käyttöön. Liitteet IV,573.
20515: alueita koskevan lunastuslainsäädännön aikaan- s. 2744. L. Vv:aan.
20516: saamiseksi. Liitteet IV,760. s. 2959. L. Vv:aan. - Ed. Linkolan ym. rah.al. n: o 246 ·korotetun
20517: määrärahan osoittamisesta kesäyliopistojen toi-
20518: Vähäkyrö: - Ks. Sillat. minnan avustamiseksi. Liitteet IV,590. s. 2768.
20519: L. Vv:aan.
20520: Wärtsilä.: - Ks. Teiknilliset koulut. -Ed. I. Linnan ym. rah.al. n:o 251 määrärahan
20521: osoittamisesta assistentin toimien perustami·
20522: Västanfjärd: - Ks. Satamat. seksi Helsingin yliopiston puutarhatieteen laitok-
20523: selle. Liitteet IV,595. s. 2774. L. Vv:aan.
20524: Väylät: - Ks. Satamll!t. Vesitietyöt. - Ed. Pohjosen ym. rah.al. n :o 319 määrärahan
20525: osoittamisesta Jyväskylän yliopiston liikunta·
20526: tieteiden laitoksen rakentamiseen. Liitteet
20527: Y. IV,663. s. 2851. L. Vv:aan.
20528: - Ed. P. Räsäsen ym. rah.al. n:o 332 määrärahan
20529: Yhdysradat: - Ks. Rautatiet. osoittamisesta professorinvirkojen perustami-
20530: seksi Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiede-
20531: Yhdystiet: - Ks. Maantiet. kuntaan. Liitteet IV,676. s. 2865. L. Vv:aan.
20532: 20 Asialuettelo 1966.
20533:
20534: - Ed. Tallgrenin ym. .rah.al. n:o 368 määrärahan Ylitornio:- Ks. Sairaalat.
20535: osoittamisesta Åbo Akademin laboratorioralten-
20536: nuksen rakennustöiden aloittamista varten. Liit- Ylivieska: - Ks. Maatalouskoulut. Pienteollisuus.
20537: teet IV,712. s. 2906 ja 2907. L. Vv:aan. Virasto.t.
20538: - Ed. Vartian ym. rah.al. n:o 389 määrärahan
20539: osoittamisesta maatalouden työtekniikan varsi- Å
20540: naisen professuurin perustamiseksi Helsingin
20541: yliopistoon. Liitteet IV,733. s. 2932. L. Vv:aan. Abo Akademi: - Ks. Yliopisto.
20542: - Ks. Kirjastot. Sairaalat.
20543: Ä.
20544: Ylioppilasravintolat: - Ks. Teknillinen korkea-
20545: koulu. Äidit: - Ks. Lomå.
20546:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025